<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
112 Käyttäjää paikalla!
0.0051190853118896
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967 1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1967_I | ASK_1967_II | ASK_1967_III | ASK_1967_IV | ASK_1967_V | HAK_1967 | Liite_1967_I_XII_A | Liite_1967_I_XIV_B | PTK_1967_I | PTK_1967_II |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1967
3:
4: LIITTEET
5: I-XIV
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1968
12: VALTION PAINATUSKESKUS
13: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja lakialoitteet.
14:
15: SISÄLLYSLUETTELO
16:
17:
18: IV. Valtiovarainvaliokunta.
19: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrä- Siv.
20: rahojen osoittamista ammatinvalinnanohjauk- 233. Ahonen ym., rah.al. N:o 90: ·Määrärahan
21: seen, kalatalouden kohottamiseen, poliisi- osoittamisesta vaikeassa taloudellisessa ase-
22: toimen ja matkailun edistämiseen, maaseu- massa olevien yksityisten oppikoulujen vel-
23: dun sähköistämiseen sekä sairaanhoidollisiin, kojen kuoletuksiin annettavia ylimääräisiä
24: sivistyksellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituk- valtionavustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1181
25: siin ja kulkulaitosparannuksiin.
26: Siv. 234. Ahonen ym., rah.al. N:o 91: Korotetun mää-
27: 224. Aalto ym., rah.al. N:o 81: Määrärahan rärahan osoittamisesta vähävaraisten oppilai-
28: osoittamisesta Hämeenlinnan keskussairaa- den käyttöön annettavien oppikirjojen
29: lan peruskorjauksiin ja perushankintoihin 1171 hankkimiseksi yksityisille oppikouluille . . 1182
30: 225. Aalto ym., rah.al. N:o 82: Määrärahan osoit- 2:35. Aitio ym., rah.al. N:o 92: Määrärahan osoit-
31: tamisesta lääkintävoimistelijakurssin aloitta- tamisesta kansalaissodan valtakunnallisen
32: miseen Hämeenlinnan sairaanhoit<Hlppilai- muistomerkin pystyttämistä varten . . . . . . 1183
33: toksessa ............................ 1172
34: 236. Antila ym., rah.al. N:o 93: Määrärahan
35: 226. Aalto ym., rah.al. N:o 83: Määrärahan osoit- osoittamisesta Kristiinankaupunkiin johta-
36: tamisesta poliisin suhdetoimintamenoja var- van väylän oikaisemiseksi ns. Härkmeren
37: ten ................................. 1173 mutkan kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1184
38: 227. Aalto ym., rah.al. N:o 84: Korotetun määrä- 237. Antila ym., rah.al. N:o 94: Määrärahan
39: rahan osoittamisesta perhelisän korottami- osoittamisesta Päntäneenkylän-Kuvaskan-
40: seen ................................ 1174 kaan tieosuuden tutkimiseen . . . . . . . . . . . . 118.5
41: 228. Aalto ym., rah.al. N:o 85: Korotetun määrä- 238. Antila ym., rah.al. N:o 95: Määrärahan
42: rahan osoittamisesta erityislapsilisän korot- osoittamisesta Kurikkaan rakennettavan vi-
43: tamiseen ............................ 1176 rastotalon rakennustöiden aloittamiseksi .. 1186
44: 229. Ahonen ym., rah.al. N:o 86: Määrärahan 239. Antila ym., rah.al. N:o %: Määrärahan
45: osoittamisesta avustuksiksi kunnille oppivel-
46: vollisten oppilaiden kuljetukseen ja ruekai- osoittamisesta Kurikan Lusankylästä Mylly-
47: luun ................................ 1177 kylän kautta Jalasjärven Jokipiihin johtavan
48: tien suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187
49: 230. Ahonen ym., rah.al. N:o 87: Määrärahan
50: osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi yh- 240. Antila ym., rah.al. N:o 97:. Määrärahan
51: distyksille ja järjestöille, jotka ylläpitävät osoittamisesta Korven koulutilan rakennus-
52: juhla- ja kokoushuoneistoja . . . . . . . . . . . . 1178 töiden jatkamiseksi ........... : . . . . . . . . 1188
53:
54: 231. Ahonen ym., rah.al. N:o 88: Määrära- 241. Antila ym., rah.al. N:o 98: Määrärahan
55: han osoittamisesta Kärkkäälän-Kivisalmen osoittamisesta kantatie 67 rakentamiseen
56: maantien rakentamiseen Konneveden kun- Kurikan kauppalassa työväentalon ja Reini-
57: nassa 1179 kan välisellä osuudella ................. . 1189
58:
59: 232. Ahonen ym., rah.al. N:o 89: Määrärahan 242. Antila ym., rah.al. N:o 99: Määrärahan
60: osoittamisesta. Konepaja Mikro Oy:n Suo- osoittamisesta pienteollisuuden · tukemiseen
61: lahden tehtaiden ostamiseksi valtiolle tuo- ja markkinoinnin edistänliseen Etelä-Poh-
62: tannoll\sen toiminnan aloittamista varten . . 1180 maalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190
63: E 14/68
64: IV Sisällysluettelo 1967.
65:
66: Siv. Siv.
67: 243. Antila ym., rah.al. N:o 100: Määrärahan 257. Eskman ym., rah.al. N:o 114: Määrärahan
68: osoittamisesta Jurvan kotiteollisuuskoulun osoittamisesta Porin A-klinikan toiminnan
69: kahden ammattiopettajan viran perustamista aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1207
70: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1192
71: 258. Eskman ym., rah.al. N:o 115: Määrärahan
72: 244. Apajalahti ym., rah.al. N:o 101: Määrära- osoittamisesta Mommolan eritasoristeyksen
73: han osoittamisesta Suomen Jazzliiton toi- rakentamiseksi ....................... 1208
74: minnan tukemiseen .................... 1193
75: 259. Eskman ym., rah.al. N:o 116: Määrärahan
76: 245. Apajalahti ym., rah.al. N:o 102: Korotetun osoittamisesta ehkäisevän huollon avustuk-
77: siin 1209
78: määrärahan osoittamisesta Kriminaalihuolto
79: r.y:lle nuorten rikoksentekijäin valvonnan
80: tarkastusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1194 260. Forsius ym., rah.al. N:o 117: Määrärahan
81: osoittamisesta emäntäkoulujen pysyttämi-
82: seksi maataloushallituksen alaisina . . . . . . 1210
83: 246. Apajalahti, rah.al. N:o 103: Määrärahan
84: osoittamisesta ylimääräisen professorinviran 261. Friman ym., rah.al. N:o 118: Määrärahan
85: perustamiseksi Helsingin yliopistoon . . . . . . 1195 osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kit-
86: tilän kunnan Puljusta Enontekiön kunnan
87: 247. Apajalahti ym.,rah.al. N:o 104: Määrärahan Nunnaseen .......................... 1213
88: osoittamisesta opiskelija-asuntolainaa saanei-
89: den asuntoloiden kalusteiden lainoitukseen 1196 262. Friman ym., rah.al. N:o 119: Määrärahan
90: osoittamisesta tien rakentamiseksi Lintulasta
91: 248; Aro ym., rah.al. N:o 105: Korotetun mää- Hanhimaahan . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 1214
92: rärahan osoittamisesta ammattiopintojen
93: avustuslain mukaisiin aputahoihin ja lainoi- 263. Friman ym., rah.al. N:o 120: Määrärahan
94: hin .............. ·~· ................ 1197 osoittamisesta Levisalmen sillan rakentami-
95: seksi Kittilän-Könkään tiellä . . . . . . . . . . 1215
96: 249; Aro ym., rah.al. N:o 106: Määrärahan
97: osoittamisesta yleisen syöpätutkimuksen jär- 264. Friman ym., rah.al. N:o 121: Korotetun
98: jestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1198 määrärahan osoittamisesta polkuteiden pa-
99: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1216
100: 25o. Aro, rah.al. N:o 107: Määrärahan osoitta- 265. Gestrin ym., rah.al. N:o 122: Korotetun
101: misesta odottavista äideistä otettavien näyt- mä~räJ;~h:m osoittamisesta takausstipendien
102: teiden tutkimusten kustantamiseksi . . . . . . 1199 myontam1seen ........................ 1217
103: 25.1. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 108: Angående 266. Gestrin ym., rah.al. N:o 123: Korotetun
104: anvisande av anslag för fortsättande av väg- määrärahan osoittamisesta valtion tieteellis-
105: bygget Närpes-Teuva .................. 1200 ten toimikuntien tutkimusmäärärahoja
106: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1218
107: 25.1. Backlund ym., rah.al. N:o 108: Määrärahan
108: osoittamisesta Närpiön-Teuvan tienraken- 266: Gestrin m. fl., fin.mot. N:o 123: Angående
109: nuksen jatkamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1201 anvisande av förhöjt anslag för statens ve-
110: tenskapliga kommissioners forskningsan-
111: 252. Berner ym., rah.al. N:o 109: Määrärahan slag ................................. 1218
112: osoittamisesta stipendeiksi pääkaupungin
113: ulkopuolella ilmestyville, julkista tukea 267. Gestrin ym., rah.al. N:o 124: Korotetun
114: vailla oleville kulttuurilehdille . . . . . . . . . . 1202 määrärahan osoittamisesta valtion tieteelli-
115: sille toimikunnille tutkijastipendejä varten 1220
116: 253. Berner ym., rah.al. N:o 110: Määrärahan
117: osoittamisesta lääninkatsastusmiesten palk- 267. Gestrin m. fl., fin.mot N:o 124: Angående
118: kauksiin . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 1203 avisande av förhöjt anslag åt statens veten-
119: skapliga kommissioner för forskarstipen-
120: 254. Berner ym., rah.al. N:o 111: Korotetun mää- dier ................................ 1220
121: rärahan osoittamisesta opiskelija-asuntoloi-
122: den rakentamiseen ja laajentamiseen ...... 1204 268. Gestrin m. fl., fin.mot. N:o 125: Angående
123: anvisande av förhöjt anslag tili lån för hö-
124: 255. Breilin ym., rah.al. N:o 112: Määrärahan jande av fiskhushållningen . , . . . . . . . . . . . . 1222
125: osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoimin-
126: nan paikallistoimiston perustamiseksi Sa- 268. Gestrin ym., rah.al. N:o 125: Korotetun
127: loon ................................ 1205 määrärahan osoittamisesta kalatalouden ko-
128: hottamiseksi annettavia lainoja varten . . . . 1223
129: 256. Eskelinen ym., rah.al. N:o 113: Määrärahan
130: osoittamisesta syväväylän rakennustöiden 269. Granvik m. fl., fin.mot. N:o 126: Angående
131: aloittamiseksi Varkauden ja Kuopion vä- anvisande av anslag för planering av en
132: lillä ............................... ; 1206 skogsmannaskola i svenska Österbotten . . . 1224
133: Sisällysluettelo 1967. V
134:
135: Siv. Siv.
136: 269. Granvik ym., rah.aL N:o 126: Määrärahan 284. Hanhirova ym., rah.al. N:o 141: Määrära-
137: osoittamisesta metsämieskoulun suunnittele- han osoittamisesta Kolarinsaaren siltasuun-
138: miseksi ruotsinkieliselle Pohjanmaalle . . . . . 1226 nitteluja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1243
139: 270. Granvik m. fl., fin.mot. N:o 127: Angående 285. Hanhirova ym., rah.al. N:o 142: Määrära-
140: anvisa?d~. av: anslag för ersättning av ska- han osoittamisesta Tornion Röyttän satama-
141: dor pa vaxtligheten .................... 1228 alueelle johtavan 9 metrin väylän rakenta-
142: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1244
143: 270. Granvik ym., rah.aL N:o 127: Määrärahan
144: osoittamisesta kasvillisuutta kohdanneiden 286. Hanhirova ym., rah.al. N:o 143: Määrära-
145: vahinkojen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1229 han osoittamisesta Muonion-Palojoensuun
146: maantien öljysorastuksen loppuun suoritta-
147: 271. Haarla, rah.al. N:o 128: Korotetun määrära- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1245
148: han osoittamisesta Suomalais-Ruotsalaisen
149: kauppakamarin valtionapua varten . . . . . . . 1230 287. Hanhirova ym., rah.al. N:o 144: Määrära-
150: han osoittamisesta Sinetän-Raanujärven
151: 272. Haarla, rah.al. N:o 129: Määrärahan osoitta- maantien parannustyötä varten ........... 1246
152: misesta kaupallisen sihteerin viran perusta-
153: miseksi Leningradiin ................... 1231 288. Hanhirova ym., rah.al. N:o 145: Määrära-
154: han osoittamisesta Perä-Pohjolan I kiertä-
155: 273. Haarla, rah.al. N:o 130: Määrärahan osoitta- vän mieskotiteollisuuskoulun yhdistämisestä
156: misesta luotsikuuerien sekä viitta- ja apu- Ylitornion mieskotiteollisuuskouluun aiheu-
157: veneitten hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1232 tuvia menoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1247
158: 274. Hanhirova ym., rah.al. N:o 131: Määrärahan 289. Hanhirova ym., rah.al. N:o 146: Määrära-
159: osoittamisesta Lapin keskussairaalan kun- han osoittamisesta Puljun-Nunnasen tien
160: tainliiton ostaman Lapin lastensairaalan ra- rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1248
161: kennusten valtion osuuden rahoittamiseen. . 1233
162: 290. Hanhirova ym., rah.al. N:o 147: Määrära-
163: 275. Hanhirova ym., rah.al. N:o 132: Määrärahan han osoittamisesta Saukkoriipin-Konttajär-
164: osoittamisesta maataloudellisten neuvonta- ven maantien parannustöitä varten . . . . . . . 1249
165: järjestöjen kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . 1234
166: 291. Hara ym., rah.al. N:o 148: Korotetun määrä-
167: 276. Hanhirova ym., rah.al. N:o 133: Määrära- rahan osoittamisesta ylimääräisiä sotaeläk-
168: han osoittamisesta Muurolan-Mellajärven keitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1250
169: -Aavasaksan maantien parannustutkimusta
170: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1235 292. Haukipuro ym., rah.al. N:o 149: Määrära-
171: 277. Hanhirova ym., rah.al. N:o 134: Määrära- han osoittan1isesta valtion avustuksiksi sala-
172: han osoittamisesta Nunnasen-Lisman-Re- ojituksiin .. .. . .. .. .. .. .. . .. .. . .. . . . .. 1251
173: pojoen tiensuunnan tutkimuksen loppuun
174: suorittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236 293. Haukipuro ym., rah.al. N:o 150: Määrära-
175: han osoittamisesta pienvaltaojien kaivami-
176: 278. Hanhi;ova ym., rah.al. N:o 135: Määrärahan sesta viljelijöille suoritettavia palkkioita var-
177: osoittamisesta tiesuunnan tutkimiseksi Muo- ten ................................. 1253
178: nion kunnan Muotkavaarasta Tiurajärvelle 1237
179: 294. Haukipuro ym., rah.al. N:o 151: Korotetun
180: 279. Hanhirova ym., rah.al. N:o 136: Määrära- määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
181: han osoittamisesta Nuotiorannan-Marti- köistämisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1254
182: mon maantien peruskorjauksen suorittami-
183: seksi Ylitornion kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . 1238 295. Heinonen ym., rah.al. N:o 152: Määrära-
184: 280. Hanhirova ym., rah.al. N:o 137: Määrärahan
185: han osoittamisesta Kaatuneitten Omaisten
186: osoittamisesta Ylitornion paikallissairaalan Liitto r.y:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . 1255
187: rakentamista varten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1239
188: 296. Helle ym., rah.al. N:o 153: Määrärahan
189: 281. Hanhirova ym., rah.al. N:o 138: Määrära- osoittamisesta Helsingin-Haminan valta-
190: han osoittamisesta suunnittelutyötä varten tien tienparannustyötä varten Loviisan kau-
191: matkailuhotellin rakentamiseksi Aavasaksan pungin kohdalla ....................... 1256
192: vaaralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240
193: 297. Helle ym., rah.al. N:o 154: Määrärahan
194: 282. Hanhirova ym., rah.al. N:o 139: Määrärahan
195: osoittamisesta Kuttasen-Kultiman polku- osoittamisesta Ahvenkosken-Elimäen
196: tien rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1241 maantien parantamiseen välillä Ahvenkoski
197: -Ruotsinpyhtää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1257
198: 283. Hanhirova ym., rah.al. N:o 140: Määrära-
199: han osoittamisesta tutkimuksen suorittami- 298. H;erppe ym., rah.al. N:o 155: Määrärahan
200: seksi Liakanjoen sillan rakentamiseksi Ala- osoittamisesta Pohjois-Suomen investointira-
201: tornion kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1242 haston alkupääomaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1258
202: VI Sisiillysluettelo 1%7.
203:
204: Siv. Siv.
205: 299. Holopainen ym., rah.al. N:o 156: Määrära- 314. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 171: Määräraha!!
206: han osoittamisesta aatteellisten sanomaleh- osoittamisesta Iitin virastotalon suunnittelua
207: tien avustamiseen ...................... 1260 ja rakennustöiden aloittamista varten . . . . . 1279
208:
209: 300. Holopainen ym., rah.al. N:o 157: Korotetun 315. Hyk.käälä ym., rah.al. N:o 172: Määrärahan
210: määrärahan osoittamisesta turveteollisuuden osoittamisesta Korian sillan tilalle rakennet-
211: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1262 tavaa siltaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1280
212: 316. Häggblom m. fl., fin.mot. N:o 173: An-
213: 301. Honkanen ym., rah.al. N:o 158: Määrärahan gående anvisande av förhöjt anslag för fri-
214: osoittamisesta Ohtaojan keskuskalanviljely- elevsplatser vid privata läroverk . . . . . . . . . . 1281
215: laitoksen toimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . 1263
216: 316. Häggblom ym., rah.al. N:o 173: Korotetun
217: 302. Honkanen ym., rah.al. N:o 159: Korotetun määrärahan osoittamisesta vapaaoppilaspaik-
218: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksi- koja varten yksityisissä oppikouluissa . . . . . 1282
219: tyisten teiden rakentamista varten . . . . . . . . 1264
220: 317. Häikiö ym., rah.al. N:o 174: Määrärahan
221: 303. Honkanen ym., rah.al. N:o 160: Määrärahan osoittamisesta poliisiradion radiosähköttä-
222: osoittamisesta uudisraivauspalkkioiden mak- jien aseman järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1283
223: samiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa . . . . . . . . 1265
224: 318. Häkkinen ym., rah.al. N:o 175: Määrärahan
225: 304. Honkanen ym., rah.al. N:o 161: Määrära- osoittamisesta valtatie n:o 5:n parantami-
226: han osoittamisesta Muhoksen kunnassa ole- seksi välillä Ohenmäki-Paloisvirran silta 1285
227: valle Koivikon koulutilalle perostettavaa
228: maatalousopistoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1266 319. Häkkinen ym., rah.al. N:o 176: Määrärahan
229: osoittamisesta valtatie n:o 5:n rakentami-
230: seksi moottoritieksi välillä Särkilahti-Pui-
231: 305. Honkonen ym., rah.al. N:o 162: Määrärahan jonrinne Kuopion kaupungissa . . . . . . . . . . 1286
232: osoittamisesta Pirkanmaan maakuntakirjas-
233: ton tehtävien antamiseksi Tampereen kau- 320. Häkkinen ym., rah.al. N:o 177: Määrärahan
234: punginkirjastolle ..................... 1268 osoittamisesta avustukseksi Sokeain Keskus-
235: liitto r.y:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1287
236: 306. Honkonen ym., rah.al. N:o 163: Määrära-
237: han osoittamisesta Mänttään perustettavan 321. Häkkinen ym., rah.al. N:o 178: Määrärahan
238: ~ma.tinvalinnanohja"!lstoimiston tilapäisen osoittamisesta rehtorin ja sihteerin paikkaa-
239: tyovmman palkkaamtseen . . . . . . . . . . . . . . . 1269 mista varten Kuopion korkeakouluun . . . . . 1289
240: 307. Honkonen ym., rah.al. N:o 164: Korotetun 322. Häkkinen ym., rah.al. N:o 179: Määrärahan
241: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Yli- osoittamisesta Sorsakosken-Varkauden
242: oppilaiden Terveydenhoitosäätiölle ....... 1270 maantien rakennustöiden aloittamiseksi . . . 1290
243:
244: 308. Hostila, rah.al. N:o 165: Määrärahan osoit- 323. Häppölä ym., rah.al. N:o 180: Määrärahan
245: tamisesta kelirikko- ja yhdysaluksen hankki- osoittamisesta Hämeenlinnan-Hauhon-
246: miseksi itäiselle Suomenlahdelle . . . . . . . . . . 1271 taustan-Hauhon yhdystien rakentamiseen 1291
247:
248: 309. Hostila, rah.al. N:o 166: Määrärahan osoit- 324. Juvela ym., rah.al. N:o 181: Korotetun mää-
249: tamisesta sillan rakentamiseksi Pyhtään rärahan osoittamisesta Rauman teknillisen
250: kunnan Keihässalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272 koulun rakennustöiden jatkamista varten . . 1292
251: 325. ]ämsen ym., rah.al. N:o 182: Määrärahan
252: 310. Hostila ym., rah.al. N:o 167: Määrärahan osoittamisesta Pil1tiputaan emäntäkoulun
253: osoittamisesta maantien ja siihen liittyvien suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1293
254: siltojen rakentamiseksi Karhulan kauppa-
255: lassa ................................ 1273 326. ]ämsen ym., rah.al. N:o 183: Määrärahan
256: osoittamisesta suunnitelman laatimiseksi ka-
257: 311. Hostila ym., rah.al. N:o 168: Määrärahan lastuskoulun perustamiseksi Konneveden
258: osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi kunnan Siikakoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294
259: sillan rakentamiseksi Kymijoen läntisen haa-
260: ran yli Hirvikosken kylän kohdalla ....... 1274 327. Jämsen ym., rah.al. N:o 184: Määrärahan
261: osoittamisesta maamiesopiston perustamista
262: 312. Huima ym., rah.al. N:o 169: Määrärahan varten Tarvaalan maatalousoppilaitoksen yh-
263: os.'?ittamises~a ~uomen Meripelastusseuran teyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1296
264: tyon tukemtsekst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1275
265: 328. Jämsen ym., rah.al. N:o 185: Määrärahan
266: 313. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 170: Määrära- osoittamisesta helpotusten myöntämiseksi
267: han osoittamisesta Kouvolan-Heinolan kunnille rautateiden rakentamisesta johtu-
268: maantien rakennustyön aloittamiseksi .... 1277 vista pakkolunastuskorvauksista . . . . . . . . . 1298
269: Sisällysluettelo 1%7. VII
270:
271: Siv. Siv.
272: 329. Kaarlonen ym., rah.aL N:o 186: Määrärahan 345. Knuuti, rah.al. N:o 202: Määrärahan osoit-
273: osoittamisesta kotitalouden edistämiseen . . 1301 tami~esta ..Pohjois-Jl:ohjalaisen Osakunnan
274: tutkimustyon tukem1seen . . . . . . . . . . . . . . . 1317
275: 330. Kaarna ym., rah.al. N:o 187: Määrärahan
276: osoittamisesta tien rakentamiseksi Pulsan 346. Knuuti, rah.al. N:o 203: Määrärahan osoitta-
277: asemalta Luumäelle valtatie n:o 6:een .... 1302 misesta matkailukeskuksen rakentamiseksi
278: Aavasaksalle ......................... 1318
279: 331. Kaarna ym., rah.al. N:o 188: Määrärahan
280: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Le- 347. Knuuti, rah.al. N:o 204: Määrärahan osoitta-
281: min kirkolta Iitiään . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . 1303 misesta Korkealehdon-Sieppijärven maan-
282: tien rakennustöiden aloittam1seksi ........ 1319
283: 332. Kaarna ym., rah.al. N:o 189: Määrärahan
284: osoittamisesta uuden asemarakennuksen ra- 348. Knuuti, rah.al. N:o 205: Määrärahan osoitta-
285: kentamiseksi Vainikkalaan . . . . . . . . . . . . . . 1304 misesta Talassuon-Mellanpalon tien kun-
286: nossapitokustannuksiin Ylitornion kunnassa 1320
287: 333. Kangas ym., rah.al. N:o 190: Korotetun
288: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vai- 349. Knuuti, rah.al. N:o 206: Määrärahan osoitta-
289: keuksiin joutuneille kunnille . . . . . . . . . . . . 1305 misesta Pajasjoen sillan rakentamiseksi . . . . 1321
290: 334. Kantola ym., rah.al. N:o 191: Määrärahan 350. Knuuti ym., rah.al. N:o 207: Määrärahan
291: osoittamisesta oppi- ja ammattikoululaisten osoittamisesta Kemin keskussairaalan laajen-
292: koulumatkakustannusten korvaamiseen . . . 1306 nussuunnitelmien tekemiseksi . . . . . . . . . . . 1322
293:
294: 335. Kantola ym., rah.al. N:o 192: Määrärahan 351. Knuuttila ym., rah.al. N:o 208: Määrärahan
295: osoittamisesta Mäntsälään rakennettavan osoittamisesta valtionenemmistöisen osake-
296: valtion virastotalon rakennustöiden aloitta- yhtiön perustamista varten elementtitalojen
297: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307 valmistamisen aloittamiseksi Laukaan, Keu-
298: ruun ja Korpilahden kunnissa . . . . . . . . . . . 1323
299: 336. Karpola ym., rah.al. N:o 193: Määrärahan 352. Knuuttila ym., rah.al. N:o 209: Määrärahan
300: osoittamisesta Tohmajärven kaava-alueen osoittamisesta valtionenemmistöisen osake-
301: pääteiden rakentamista varten . . . . . . . . . . . 1308
302: yhtiön perustamiseksi metalliteollisuustoi-
303: minnan aloittamiseksi Suolahden kauppa-
304: 337. Karpola ym., rah.al. N:o 194: Määrärahan lassa ................................ 1325
305: osoittamisesta Pohjois-Karjalan karjatalous-
306: koulun rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . 1309 353. Kock ym., rah.al. N:o 210: Määrärahan
307: osoittamisesta Lahden keskussairaalan suun-
308: 338. Karpola ym., rah.al. N:o 195: Määrärahan nittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1326
309: osoittamisesta maamiesopiston perustami-
310: seksi Koivikon tilalle Kiteelie . . . . . . . . . . . . 1310 354. Kokkola ym., rah.al. N:o 211: Määrärahan
311: osoittamisesta työväenluokan nousua symbo-
312: 339. Karvikko ym., rah.al. N:o 196: Määrärahan lisoivan valtakunnallisen muistomerkin pys-
313: osoittamisesta sulkupuomien asentamiseksi tyttämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1327
314: Turun-Naantalin rataosuudella lähellä
315: Nesteen seisaketta olevalle tasoylikäytävälle 1311 355. Koppanen, rah.al. N:o 212: Määrärahan
316: osoittamisesta iltaoppikoulujen kirjastoja
317: 340. Karvikko ym., rah.al. N:o 197: Määrärahan varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1328
318: osoittamisesta Raunistulan yhteislyseon kou-
319: lurakennuksen rakennustöiden aloittami- 356. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 213: Angående
320: seksi ................................ 1312 anvisande av anslag för byggande av ett
321: ämbetshus i Kristinestad . . . . . . . . . . . . . . . . 1329
322: 341. Kiviaho ym., rah.al. N:o 198: Määrärahan 356. Korsbäck ym., rah.al. N:o 213: Määrärahan
323: osoittamisesta avustukseksi Kauhavan pai- osoittamisesta virastotalon rakentamista var-
324: kallissairaalan rakentamiseen ............ 1313 ten Kristiinaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1330
325: 342. Kiviaho ym., rah.al. N:o 199: Määrärahan 357. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 214: Angående
326: osoittamisesta Alajärven säännöstelyn toteut- anvisande av anslag för reglering av priset
327: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1314 på bensin för arbetsmaskiner . . . . . . . . . . . . 1331
328: 343. Knuuti, rah.al. N:o 200: Määrärahan osoitta- 357. Korsbäck ym., rah.al. N:o 214: Määrärahan
329: misesta Aavehelukan lentokentän suunnitte- osoittamisesta työkoneissa käytettävän ben-
330: lutöitä varten ......................... 1315 siinin hinnan järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . 1332
331: 344. Knuuti, rah.al. N:o 201: Määrärahan osoit- 358. A. Koskinen ym., rah.al. N:o 215: Määrära-
332: tamisesta kalanviljelylaitoksen rakentami- han osoittamisesta :Karstulan paikallissairaa-
333: seksi Kemin maalaiskuntaan ............. 1316 lan rakentamisen aloittamiseksi .......... 1333
334: VIII ::i1sällysluettelo 1967.
335:
336: Siv. Siv.
337: 359. A. Koskinen ym., rah.al. N:o 216: Määrära- 371. Lagerroos ym., rah.al. N:o 228: Määrärahan
338: han osoittamisesta Multian-Pylkönmäen- osoittamisesta Kajaanin sairaanhoitajakou-
339: Karstulan maantien rakennustöiden aloitta- lun rakennusten suunnittelua varten . . . . . 1354
340: miseen 1334
341: 372. Laine ym., rah.al. N:o 229: Määrärahan
342: 360. L. Kosleinen ym., rah.al. N:o 217: Määrära- osoittamisesta korvauksiksi vuoden 1918
343: han osoittamisesta avustuksiksi kunnille hal- kansalaissodan punakaartilaisille . . . . . . . . . 1355
344: pavuokraisten asuntojen rakentamiseksi vä-
345: hävaraisille vanhuksille . . . . . . . . . . . . . . . . . 1335 373. Landström ym., rah.al. N:o 230: Määrära-
346: han osoittamisesta veikkaajien mielipiteen
347: 361. L. Koskinen ym., rah.al. N:o 218: Määrära- selvittämiseksi veikkausvoittovarojen jaka-
348: han osoittamisesta Virmutjoen-Vekaran misesta ................... o. . . . . . . . . 1356
349: maantien rakentamiseen ...... 0... 0.... 0 1336
350: 374. Landström ym., rah.al. N:o 231: Määrära:-
351: 362. Lo Koskinen ym., rah.al. N:o 219: Määrära- han osoittamisesta väitöskirjojen painatus-
352: han osoittamisesta Kallislahden-Iitlahden kustannusten maksamiseksi valtion varoista 1357
353: maantien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1337
354: 375. Landström ym., rah.al. N:o 232: Määrära-
355: 363. KuU m. fl., finomot. N:o 220: Angående han osoittamisesta Turun-Tampereen ja
356: anvisande av anslag för inrättande av en yr- Porin-Helsingin valtateiden eritasoristeyk-
357: kesvägledningsbyrå i Karis köping . . . . . . . 1338 s~n ..rakennustöiden aloittamiseksi Lauttaky-
358: 363. KuU ymo, rah.al. N:o 220: Määrärahan osoit- lassa ................................ 1358
359: tamisesta anlffiatinvalinnanohjaustoinllston 376. Lehmonen ym., rah.al. N:o 233: Määrärahan
360: perustamiseksi Karjaan kauppalaan . . . . . . . 1339 osoittamisesta maaseudun sähköistämisavus-
361: 364. KuU m. fl., fin.mot. N:o 221: Angående an- tuksia varten . 00.. 0............ 1359 0 •••••••
362:
363:
364:
365:
366: visande av anslag för påbörjande av byggan-
367: det av landsvägsbroarna över Pojoviken . . . 1340 377. Lehmonen ym., rah.al. N:o 234: Korotetun
368: määrärahan osoittamisesta erityislapsilisän
369: 364. Kull ym., rah.al. N:o 221: Määrärahan osoit- korottamiseksi .... 00. 0 0. . . . . . . 1360
370: ••••••••
371:
372:
373:
374:
375: tamisesta Pohjan lahden yli johtavien maan-
376: tiesiltojen rakentamista varten ........... 1341 378. Lehmonen ym., rahoal. N:o 235: Korotetun
377: määrärahan osoittamisesta perhelisän korot-
378: 3650 Kull m. flo, finomot. N:o 222: Angående an- tamiseksi .. 0..... 000. 000.. 0.......... 1361
379: visande av förhöjt anslag för statens läro-
380: verks undervisningsinventarier och biblio- 379. Lehmonen ymo, rah.al. N:o 236: Määrärahan
381: tek . 000... 00.. 0. 0..... 0..... 0..... 1342
382: 0 •
383: osoittamisesta valtionenemmistöisen puuele-
384: menttitaloja valmistavan tehtaan perusta-
385: 365. Kull ymo, rah.al. N:o 222: Korotetun mää- miseksi Viitasaarelle . o.. 0 0.. 0. . . . . 1363
386: •• 0 •••
387:
388:
389:
390:
391: rärahan osoittamisesta valtion oppikoulujen
392: opetusvälineistöjä ja kirjastoja varten .. o0 1344 380. Leskinen ymo, rah.al. N:o 237: Määrärahan
393: osoittamisesta keskusrikospoliisin rakennus-
394: 366. KuU mo fl., fin.mot. N:o 223: Angående an- kompleksiin liittyvän lisärakennuksen ra-
395: visande av anslag för inrättande av en yrkes- kennustöiden aloittamiseksi ......... o. . . 1364
396: vägledningsbyrå i Borgå stad . . . . . . . . . . . . . 1346
397: 381. LiUqvist ym., rah.al. N:o 238: Määrärahan
398: 366. KuU ymo, rahoal. N:o 223: Määrärahan osoit- osoittamisesta Hangon merimiesammattikou-
399: tamisesta anlffiatinvalinnanohjaustoimiston lun suunnitteluun . o.... ooo........... o 1366
400: perustamista varten Porvoon kaupunkiin . . 1347
401: 367. Käkelä ym., rah.al. N:o 224: Määrärahan 382. LiUqvist mo flo, finomot. N:o 239: Angående
402: osoittamisesta valtion teknillisen tutkimus- anvisande av anslag för avlöning av personai
403: laitoksen graafisen laboratorion tutkimus- vid Syd-österbottens och Jakobstads yrkes-
404: työtä varten . . .... oo. 0............... oo 1348 vägledningsbyråer ..... 000 0. 01367
405: ••••• 0 • • •
406:
407:
408:
409:
410: 368. Laaksonen ym., rah.al. N:o 225: Määrärahan 382. LiUqvist ymo, rahoal. N:o 239: Määrärahan
411: osoittamisesta yksityisten iltaoppikoulujen osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan ja Pietar-
412: valtionavun korottamiseen 0..... o. . . . . . . 1350 saaren ammatinvalinnanohjaustoimistojen
413: henkilökunnan palkkaamiseen ...... 1368 0 0 • • •
414:
415:
416:
417:
418: 369. Laaksonen ym., rah.al. N:o 226: Määrärahan
419: osoittamisesta Espoon Otaniemessä sijaitse- 383. LiUqvist m. fl., finomot. N:o 240: Angående
420: van valtion palokoulun tarvitsemien lisä- anvisande av anslag för påbörjande av
421: rakennusten suunnittelemista varten 0. . . . . 1351 byggnadsarbetet på ämbetshuset i Kristine-
422: stad 00 0. 0.. ooooo00.. 0..... ooo.. 00.. 1369
423: 0
424:
425:
426: 370. Lagerroos ymo, rah.al. N:o 227: Määrärahan
427: osoittamisesta kuntien Kainuun keskusam- 383. LiUqvist ym., rahoal. N:o 240: Määrärahan
428: mattikoulusta varaamien oppilaspaikkojen osoittamisesta Kristiinan virastotalon raken-
429: lunastamiseksi valtiolle ..... o. 0....... 0. 1352 nustyön aloittamista varten . 0 00. oo.. o. 0 1370 0 •
430: Sisällysluettelo 1967. IX
431:
432: Siv. Siv.
433: 384. LiUqvist m. fl., fin.mot. N:o 241: Angående 397. M. Mattila ym., rah.al. N:o 254: Määrära-
434: anvisande av anslag för en depåbyggnad i han osoittamisesta ammattikasvatushallituk-
435: Jakobstads vägmästardistrikt ............ 1371 seen siirrettävän maataloushallituksen koti-
436: teollisuusosaston virkojen ja toimien järjes-
437: 384. LiUqvist ym., rah.al. N:o 241: Määrärahan telyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387
438: osoittamisesta Pietarsaaren tiemestaripiirin
439: varikkorakennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . 1372 398. M. Mattila ym., rah.al. N:o 255: Määrära-
440: han osoittamisesta Vihdin-Hyvinkään-
441: 385. LiUqvist m. fl., fin.mot. N:o 242: Angående Mäntsälän-Porvoon kehätien rakennustöi-
442: anvisande av anslag för undersökning och den nopeuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1388
443: planering av en ny väg till Jakobstads hamn 1373
444: 399. M. Mattila ym., rah.al. N:o 256: Määrära-
445: 385. LiUqvist ym., rah.al. N:o 242: Määrärahan han osoittamisesta Karkkilan-Pusulan-
446: osoittamisesta Pietarsaaren satamaan johta- Lohjan tiesuunnan tutkimiseen . . . . . . . . . . 1389
447: van uuden tien tutkimista ja suunnittelua
448: varten .............................. 1374 400. M. Mattila ym., rah.al. N:o 257: Määrärahan
449: osoittamisesta Hyrylän-Järvenpään maan-
450: 386. Linkola ym., rah.al. N:o 243: Määrärahan tien parantamiseen välillä Hyrylä-Tuusu-
451: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi lan kirkonkylä . . . . . . . . . . .. . . .. . .. . . .. . 1390
452: työmarkkinoiden ja työvoimatarpeen kehi-
453: tyksestä 1970- ja 1980-luvulla .......... 1375 401. M. Mattila ym., rah.al. N:o 258: Määrära-
454: han osoittamisesta Mäntsälän-Pukkilan yh-
455: 387. Linkola ym., rah.al. N:o 244: Määrärahan dystien rakennustöiden aloittamiseen . . . . . 1391
456: osoittamisesta Kymijoen nippu- ja uittoväy-
457: län rakennustöiden aloittamista varten vä-
458: lillä Voikkaa-meri .................... 1376 402. M. Mattila ym., rah.al. N:o 259: Määrärahan
459: osoittamisesta Lapinjärven-Loviisan tien
460: 388. Linkola ym., rah.al. N:o 245: Määrärahan kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1392
461: osoittamisesta Kotkan teknillisen oppilaitok-
462: sen koulurakennustöiden aloittamiseksi . . . 1377 403. M. Mattila ym., rah.al. N:o 260: Määrära-
463: han osoittamisesta Ahvenkosken-Elimäen
464: 389. Linkola ym., rah.al. N:o 246: Määrärahan maantien parantamiseksi välillä Ahvenkoski
465: osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi -Ruotsinpyhtää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1393
466: rakentamisen ajoittamisesta nykyistä tarkoi-
467: tuksenmukaisemmin .................. 1378 404. M. Mattila ym., rah.al. N:o 261: Määrära-
468: han osoittamisesta avustukseksi Kylvösie-
469: 390. H. Linna ym., rah.al. N:o 247: Määrärahan menliitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1394
470: osoittamisesta salaojituspalkkioiksi . . . . . . . 13 79
471: 405. V. Mattila ym., rah.al. N:o 262: Korotetun
472: 391. M. Linna, rah.al. N:o 248: Määrärahan määrärahan osoittamisesta valtionapuna
473: osoittamisesta Oulun läänin pohjoisosaan Suomen Merimieslähetysseuralle . . . . . . . . . 139.5
474: rakennettavan kalustetehtaan perustamistöi-
475: den aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1380 406. Melin m. fl., fin.mot. N:o 263: Angående
476: anvisande av anslag för kvällslinjer vid vissa
477: 392. M. Linna, rah.al. N:o 249: Määrärahan läroverk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1396
478: osoittamisesta työllisyystöihin kotiseutunsa
479: ulkopuolelle sijoitettujen päivärahan maksa- 406. Melin ym., rah.al. N:o 263: Määrärahan
480: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382 osoittamisesta eräiden oppilaitosten iltalin-
481: joja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1397
482: 393. Lintilä ym., rah.al. N:o 250: Määrärahan
483: osoittamisesta ulkomaisen rukiin myynnistä 407. Melin m. fl., fin.mot. N:o 264: Angående
484: valtion viljavarastolle aiheutuvien tappioi- anvisande av anslag för planering av dialys-
485: den korvaamiseen ...................... 1383 centra . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1398
486: 394. Lintilä ym., rah.al. N:o 251: Määrära- 407. Melin ym., rah.al. N:o 264: Määrärahan
487: han osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen osoittamisesta keinomunuaiskeskusten suun-
488: Keski- ja Etelä-Pohjanmaan koeaseman nittelemista varten ..................... 1400
489: uudisrakennusten rakentamista varten . . . . 1384
490: 408. Mustonen ym., rah.al. N:o 265: Määrärahan
491: 395. Luk.karinen ym., rah.al. N:o 252: Korotetun osoittamisesta Vuokatin-Mustolanmutkan
492: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten -Kajaanin maantien rakennustöiÖen aloit-
493: nuorten ammattiopintolainoihin . . . . . . . . . . 1385 tamiseksi Sotkamon kunnassa . . . . . . . . . . . . 1402
494: 396. Matilainen ym., rah.al. N:o 253: Määrärahan 409. Mustonen ym., rah.al. N:o 266: Määrärahan
495: osoittamisesta Immolan kasarmialueen ra- osoittamisesta vihanneskeskusvaraston ra-
496: kennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1386 kentamiseksi Kajaanin kaupunkiin ....... 1403
497:
498: 2 E 14/68
499: X Sisällysluettelo 1%7.
500:
501: Siv. Siv.
502: 410. Mustonen ym., rah.al. N:o 267: Määrärahan 425. Nikkilä ym., rah.al. N:o 282: Määrärahan
503: osoittamisesta Hirvenniemen sillan raken- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Val-
504: nustöitten aloittamiseksi Sotkamon kun- keakoskelta Myttäälän kautta valtatie n:o
505: nassa 1404 3:een .............................. . 1419
506: 411. Mustonen ym., rah.al. N:o 268: Määrärahan 426. Nikkilä ym., rah.al. N:o 283: Määrärahan
507: osoittamisesta kivenraivauspalkkioihin .... 1405 osoittamisesta maantien parantamiseksi tie-
508: os.';ludella Valke~osken kaupunki-Sääks-
509: 412. Mustonen ym., rah.al. N:o 269: Määrärahan maen kunnan raJa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1420
510: osoittamisesta talkkikaivostoiminnan aloitta·
511: miseksi Lahnaslammilla Sotkamon kunnassa 1406 427. Niskanen ym., rah.al. N:o 284: Määrärahan
512: osoittamisesta Raunistulan yhteislyseon
513: 413. Mäkelä ym., rah.al. N:o 270: Määrärahan uudisrakennuksen rakennustöiden aloitta-
514: osoittamisesta tilapäisten toimihenkilöiden miseen 1421
515: paikkaamista varten ammatinvalinnanoh-
516: jauksen Rauman toimistoon ............. 1407 428. Nordström m. fl., fin.mot. N:o 285: An-
517: gående anvisande av anslag för anskaffning
518: av en landsvägsfärja för trafiken mellan
519: 414. Mäki ym., rah.al. N:o 271: Korotetun mää- Replot och Ahlskat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1422
520: rärahan osoittamisesta naisvankilan rakenta-
521: mista varten .......................... 1408 428. Nordström ym., rah.al. N:o 285: Määrärahan
522: osoittamisesta maantielautan hankkimiseksi
523: 415. Mäki ym., rah.al. N:o 272: Määrärahan Raippaluodon ja Ahlskatin välistä liikennet-
524: osoittamisesta maakunta-arkiston rakennuk- tä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1424
525: sen suunnittelua varten Hämeenlinnaan .. 1409
526: 429. Nordström ym., rah.al. N:o 286: Määrärahan
527: 416. Mäki-Hakola ym., rah.al. N:o 273: Määrä- osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen
528: rahan osoittamisesta Kauhavan lentoaseman korkeakoulun rakennustöiden ja opetustoi-
529: autosuoja- ja huoltokeskusrakennuksen ra- minnan aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1426
530: kennustöiden loppuunsaattamiseksi ...... 1410
531: 430. Paananen ym., rah.al. N:o 287: Määrärahan
532: 417. Mäki-Hakola ym., rah.al. N:o 274: Määrära- osoittamisesta valtionavuksi Kehitysvamma-
533: han osoittamisesta Isojoen keskikoulun ra- liitto r.y:lle vajaamielisten avohuollon ke-
534: kentamista varten ...................... 1411 hittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1428
535: 431. Paasivuori ym., rah.al. N:o 288: Määrärahan
536: 418. Mäki-Hakola, rah.al. N:o 275: Määrärahan osoittamisesta Helsinkiin rakennettavan yli-
537: osoittamisesta kliinisen farmakologian kiin- oppilaiden terveystalon rahoitukseen . . . . . 1429
538: teän ylimääräisen professorin viran muutta-
539: miseksi vakinaiseksi professorin viraksi .. 1412 432. Paaso ym., rah.al. N:o 289: Määrärahan
540: osoittamisesta hylkeentapporahan maksami-
541: 419. Mäkinen ym., rah.al. N:o 276: Määrärahan seksi entisen suuruisena ................ 1430
542: osoittamisesta eräiden valtion askarteluoh-
543: jaajaopiston tilapäisten toimien vakinaista· 433. Paaso ym., rah.al. N:o 290: Määrärahan
544: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1413 osoittamisesta merilohilaitoksen rakentami-
545: seksi Iijokisuulla olevaan Hietastin lammik-
546: 420. Niemelä ym., rah.al. N:o 277: Korotetun koväylään ........................... 1431
547: määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
548: köistämisen tukemiseen ................. 1414 434. Paavola ym., rah.al. N:o 291: Määrärahan
549: osoittamisesta kotimaisen kirjallisuuden tu-
550: 421. Niemelä ym., rah.al. N:o 278: Korotetun kemiseksi ............................ 1432
551: määrärahan osoittamisesta lentotoiminnan
552: ylläpitämiseen eräillä saaristoalueilla . . . . . . 1415 435. Paavola ym., rah.al. N:o 292: Määrärahan
553: osoittamisesta kirjastojen oppi- ja kurssikir-
554: 422. Niinikoski ym., rah.al. N:o 279: Määrärahan jojen puutteen poistamiseksi . . . . . . . . . . . . 1433
555: osoittamisesta pienteollisuusyritysten mark-
556: kinointiohjauksen tehostamiseen Pohjois- ja 436. f. E. Partanen ym., rah.al. N:o 293: Määrä-
557: Itä-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1416 rahan osoittamisesta uudis- ja kivenraivaus-
558: palkkioihin .......................... 1434
559: 423. Nikkilä ym., rah.al. N:o 280: Korotetun
560: määrärahan osoittamisesta metsä- ja puutek- 437. f. E. Partanen ym., rah.al. N:o 294: Koro-
561: nologian tutkimuksiin metsäntutkimuslai- tetun määrärahan osoittamisesta Kainuun
562: toksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1417 keskussairaalan rakentamiseen ........... 1435
563: 424. Nikkilä ym., rah.al. N:o 281: Määrärahan 438. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 295: Määrära-
564: osoittamisesta konstaapelin toimien perusta- han osoittamisesta uudis- ja kivenraivaus-
565: miseksi Valkeakosken nimismiespiiriin .... 1418 palkkioihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1436
566: Sisällysluettelo 1%7. XI
567:
568: Siv. Siv.
569: 439. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 296: Korotetun 454. Pesola ym., rah.al. N:o 311: Korotetun mää-
570: määrärahan osoittamisesta siirtona maatilata- rärahan osoittamisesta vaikeuksiin joutunei-
571: louden kehittämisrahastoon ............ 1437 den kuntien valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . 1453
572: 440. Pennanen ym., rah.al. N:o 297: Määrärahan 455. Pesola ym., rah.al. N:o 312: Määrärahan
573: osoittamisesta avustukseksi Joensuussa si- osoittamisesta poliisivoimien lisäämiseksi
574: jaitsevalle Wärtsilän teknilliselle oppilaitok- pääkaupungin ympäristökunnissa ........ 1454
575: selle lukukausimaksujen alentamiseen .... 1438
576: 456. Pesola ym., rah.al. N:o 313: Määrärahan
577: 441. Pennanen, rah.al. N:o 298: Määrärahan osoittamisesta Lohjan kauppalan Pitkänka-
578: osoittamisesta Joensuun lentokentän kiitora- dun tasoylikäytävän turvalaitteiden hankki-
579: tojen vahvistamiseksi .................. 1439 mista varten .......................... 1455
580: 442. Pennanen, rah.al. N:o 299: Määrärahan 457. Pesola ym., rah.al. N:o 314: Määrärahan
581: osoittamisesta Joensuun postiautovarikon osoittamisesta Lohjan kauppalan Gruotilan
582: rakennustöiden aloittamiseksi ............ 1440 tasoylikäytävän turvalaitteiden hankkimista
583: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1456
584: 443. Pennanen, rah.al. N:o 300: Määrärahan
585: osoittamisesta Pohjois-Karjalan maakunta-ar- 458. Pesola ym., rah.al. N:o 315: Määrärahan
586: kiston rakennustöiden aloittamiseksi Joen- osoittamisesta Otaniemen ylioppilasravinto-
587: suun kaupungissa ...................... 1441 lan rakentamiskustannuksiin ............ 1457
588: 444. Pennanen ym., rah.al. N :o 301: Määrärahan 459. Pohionen ym., rah.al. N:o 316: Määrärahan
589: osoittamisesta rikospoliisilisän maksamiseksi osoittamisesta Pengerjoen perkaustyön aloit-
590: rikospoliisitehtävissä toimiville maaseudun tamiseksi Petäjäveden kunnassa .......... 1458
591: poliisitoimenhaltijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . 1442
592: 460. Pohionen ym., rah.al. N:o 317: Määrärahan
593: 445. Pennanen ym., rah.al. N:o 302: Määrärahan osoittamisesta Kalmarin-Sapran paikallis-
594: osoittamisesta Joensuun korkeakoulun kir- tien rakentamisen aloittamiseen .......... 1459
595: jastoa varten .......................... 1443
596: 461. Pohionen ym., rah.al. N:o 318: Määrärahan
597: 446. Pennanen ym., rah.al. N:o 303: Määrärahan osoittamisesta TVH:n tukikohdan rakenta-
598: osoittamisesta poliisimiesten jatkokoulutuk- miseksi Pylkönmäelle .................. 1460
599: sen järjestämistä varten ................ 1444
600: 447. Pentti ym., rah.al. N:o 304: Määrärahan 462. Pohionen ym., rah.al. N:o 319: Määrärahan
601: osoittamisesta Porin-Jyväskylän maantien osoittamisesta Kukkassalmen sillan ja siihen
602: rakennustöiden aloittamiseksi Linnankylän liittyvien teiden rakentamiseksi Koskenpään
603: -Kihniön välisellä osuudella ............ 1445 kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . ......... 1461
604: 463. Pohionen ym., rah.al. N:o 320: Korotetun
605: 448. Pesola ym., rah.al. N:o 305: Määrärahan määrärahan osoittamisesta maalaiskirjeenkan-
606: osoittamisesta kansainvälisen aatekilpailun tajien kantovuotojen lisäämiseksi syrjäseu-
607: järjestämiseksi Pohjois-Suomen matkailu- ja duilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1462
608: virkistysalueohjelman kehittämistä varten 1446
609: 464. Pohionen ym., rah.al. N:o 321: Määrärahan
610: 449. Pesola ym., rah.al. N:o 306: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimiseksi
611: osoittamisesta valtion palokoulun laajenta- Kärkistensalmen lossin korvaamiseksi sil-
612: mista varten .......................... 1447 lalla Korpilahden kunnassa .............. 1463
613:
614: 450. Pesola ym., rah.al. N:o 307: Määrärahan 465. Pohionen ym., rah.al. N:o 322: Määrärahan
615: osoittamisesta Espoon aluesairaalan raken- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pih-
616: nustöiden aloittamiseksi ................ 1448 lajaveden-Virtain maantieltä Yltiän pysä-
617: kille ................................ 1464
618: 451. Pesola ym., rah.al. N:o 308: Määrärahan
619: osoittamisesta poliisitoimen pysyväisten toin- 466. Pohionen ym., rah.al. N:o 323: Korotetun
620: ten perustamiseksi Järvenpään nimismiespii- määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
621: riin ................................ 1449 köistämisen tukemiseen ................ 1465
622: 452. Pesola ym., rah.al. N:o 309: Määrärahan 467. Pohionen ym., rah.al. N:o 324: Määrärahan
623: osoittamisesta harjoituskouluissa opetushar- osoittamisesta metalli- ja konekorjausosaston
624: joittelua suorittaville auskultanteille makset- lämpökeskuksen rakentamiseksi Joutsan
625: tavaa palkkaa varten .................. 1451 mieskotiteollisuuskouluun ............. 1466
626: 453. Pesola ym., rah.al. N:o 310: Määrärahan 468. Pohionen ym., rah.al. N:o 325: Määrärahan
627: osoittamisesta valtion virastotalon rakenta- osoittamisesta Kyyjärven keskikoulun raken-
628: miseksi Espoon kauppalaan ............ 1452 tamisen aloittamiseen .................. 1467
629: :X.1I Sisällysluettelo 1967.
630:
631: Siv. Siv.
632: 469. Pousi, rah.al. N:o 326: Määrärahan osoit- 482. 0. Saarinen ym., rah.al. N:o 339: Määrära-
633: tamisesta Parikkalan paikallissairaalan ra- han osoittamisesta työtuomioistuimen pu-
634: kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1468 heenjohtajan ja sihteerin peruspalkkaisten
635: virkojen perustamista varten . . . . . . . . . . . . 1484
636: 470. Procope m. fl., fin.mot. N:o 327: Angående
637: anvisande av anslag för planering av sjö- 483. 0. Saarinen, rah.al. N:o 340: Määrärahan
638: mansyrkesskolan i Hangö . . . . . . . . . . . . . . 1469 osoittamisesta Hyvinkään asemarakennuksen
639: rakennustöiden aloittamista varten . . . . . . 1485
640: 470. Procope ym., rah.al. N:o 327: Määrärahan
641: osoittamisesta merimiesammattikoulun suun- 484. Saimo ym., rah.al. N:o 341: Määrärahan
642: nittelemista varten Hankoon ............ 1470 osoittamisesta Kärkkäälän-Kivisalmen kan-
643: tatien korjaamiseksi Konneveden kunnassa 1486
644: 471. Procope m. fl., fin.mot. N:o 328: Angående
645: anvisande av anslag för förbättring av lands- 485. Saimo ym., rah.al. N:o 342: Määrärahan
646: vägsförbindelsen tili Hangö . . . . . . . . . . . . . . 1471 osoittamisesta Keski-Suomen maanviljelys-
647: koeaseman toimintaedellytysten parantami-
648: 471. Procope ym., rah.al. N:o 328: Määrärahan seksi ................................ 1487
649: osoittamisesta Hankoon johtavan maantieyh-
650: teyden parantamiseen .................. 1472
651: 486. Saimo ym., rah.al. N:o 343: Määrärahan
652: 472. Procope m. fl., fin.mot. N:o 329: Angående osoittamisesta Laukaan paikallissairaalan
653: anvisande av anslag för förbättring av stam- muutos- ja laajennustöiden aloittamiseksi . . 1488
654: väg 53 mellan Karis och Ekenäs .......... 1473
655: 487. Saimo ym., rah.al. N:o 344: Määrärahan
656: 472. Procope ym., rah.al. N:o 329: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen-Kangasniemen
657: osoittamisesta Karjaan ja Tammisaaren väli- tien suunnitelman aikaansaamiseksi ...... 1489
658: sen kantatien 53 parantamiseen . . . . . . . . . . 1474
659: 488. Saimo, rah.al. N:o 345: Määrärahan osoit-
660: 473. Puhakka ym., rah.al. N:o 330: Määrärahan tamisesta Yltiänrnäen-Ahtaansalmen maan-
661: osoittamisesta Kaltimon-Ilomantsin maan- tien rakentamiseksi Pihlajaveden kunnassa 1490
662: tien perusparannustöiden aloittamiseksi .. 1475
663: 489. Salama ym., rah.al. N:o 346: Määrärahan
664: 474. Puhakka ym., rah.al. N:o 331: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmien laatiiDiseksi
665: osoittamisesta Pohjois-Karjalan ja Kainuun Säynätsalon-Muuramen oikotien aikaan-
666: raja-alueen metsätyökoulun rakennustöiden saamiseksi ........................... 1491
667: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1476
668: 490. Salama ym., rah.al. N:o 347: Määrärahan
669: 475. Puhakka ym., rah.al. N:o 332: Määrärahan osoittamisesta Kangasalle rakennetun reu-
670: osoittamisesta Itä-Suomen teollisuuden laa- masairaiden kuntouttamislaitoksen perusta-
671: jennusohjelman tekemiseksi . . . . . . . . . . . . 1477 taruiskustannusten peittämiseksi ........ 1492
672: 476. Raipala ym., rah.al. N:o 333: Korotetun 491. Salla ym., rah.al. N:o 348: Korotetun
673: määrärahan osoittamisesta Pispalan nippu- määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja Sal-
674: uittotunnelin rakentamista varten . . . . . . . . 1478 lan kuntien maanhankintalain mukaisten töi-
675: den loppuunsaattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1494
676: 477. Rihtniemi ym., rah.al. N:o 334: Korotetun
677: määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
678: yksityisoppikouluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1479 .492. A. Salo ym., rah.al. N:o 349: Määrärahan
679: osoittamisesta Suomen Sadankomitealiitto
680: ry:n toiminnan tukemiseen .............. 1495
681: 478. Roden ym., rah.al. N:o 335: Määrärahan
682: osoittamisesta Kauhavan lentoaseman auto-
683: suoja- ja huoltokeskusrakennuksen raken- 493. T. Salo, rah.al. N:o 350: Määrärahan osoit-
684: nustöiden jatkamiseksi .................. 1480 tamisesta maantien rakentamiseksi Riutu-
685: lasta Närrijärven kautta Angeliin ........ 1496
686: 479. Rytkönen ym., rah.al. N:o 336: Määrärahan
687: osoittamisesta valtatie n:o 5:n rakennustöi- 494. T. Salo, rah.al. N:o 351: Määrärahan osoit-
688: den aloittamista varten välillä Ohenmäki- tamisesta poliisiradion radiosähköttäjille
689: Paloisvirta Iisalmen maalaiskunnassa . . . . . . 1481 maksettavaa radiosähköttäjälisää varten .. 1497
690:
691: 480. Saalasti ym., rah.al. N:o 337: Määrärahan 495. T. Salo ym., rah.al. N:o 352: Määrärahan
692: osoittamisesta Ylivieskan maamiesopiston ra- osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoimis-
693: kennusten suunnittelua varten . . . . . . . . . . 1482 tojen perustamiseksi Kemiin ja Kemijärvelle 1498
694:
695: 481. 0. Saarinen ym., rah.al. N:o 338: Määrära- 496. T. Salo ym., rah.al. N:o 353: Määrärahan
696: han osoittamisesta sosiaaliministeriön hinta- osoittamisesta kalastusalan järjestöjen toi-
697: osaston vakinaistamista varten .......... 1483 minnan avustamiseen .................. 1499
698: Sisällysluettelo 1967. XIII
699:
700: Siv. Siv.
701: 497. T. Salo ym., rah.al. N:o 354: Määrärahan 512. Sinisalo, rah.al. N:o 369: Määrärahan osoit-
702: osoittamisesta syrjäseutujen maataiskuntien tamisesta sillan rakentamiseksi Pyhtään kun-
703: kansakoulunopettajain asuntorakennusten nan Keihässalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1519
704: valtionapuihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1501
705: 513. Siren ym., rah.al. N:o 370: Määrärahan
706: 498. T. Salo ym.; rah.al. N:o 355: Körotetun osoittamisesta maanmittaushallituksen kar·
707: määrärahan osoittamisesta asuntoiainoiksi 1502 tastotöiden osaston ylimääräisten toimien
708: säilyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1520
709: 499. T. Salo ym., rah.al. N:o 356: Korotetun
710: määrärahan osoittamisesta polkuteiden pa- 514. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 371: Määrära-
711: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1503 han osoittamisesta invalidijärjestöjen ja -lai-
712: tosten avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522
713: 500. T. Salo ym., rah.al. N:o 357: Korotetun
714: määrärahan osoittamisesta rintamamiesten 515. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 372: Korotetun
715: ylimääräisten eläkkeiden maksamista varten 1504 määrärahan osoittamisesta asutusteiden kun-
716: toonpanoon ja kunnossapitoon . . . . . . . . . . 1523
717: 501. T. Salo, rah.al. N:o 358: Määrärahan osoit-
718: tamisesta Lapin varuskunnissa asevelvolli- 516. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 373: Korotetun
719: suuttaan suorittavien varusmiesten päivära- määrärahan osoittamisesta maankäyttölain ja
720: han korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1505 maanhankintalain yhteydessä rakennettavien
721: yleisten teiden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 1524
722: 502. T. Salo, rah.al. N:o 359: Määrärahan osoit-
723: tamisesta Lapin rahaston perustamiseksi . . 1506 517. Sääskilahti, rah.al. N:o 374: Määrärahan
724: osoittamisesta sairaanhoitajakoulun rakenta-
725: 503. Sandelin ym., rah.al. N:o 360: Määrärahan miseksi Rovaniemelle . . . . . . . . . . . . . . . . 1525
726: osoittamisesta Tampereen teknillisen oppi-
727: laitoksen rakennustöitä varten . . . . . . . . . . 1508 518. Sääskilahti, rah.al. N:o 375: Määrärahan
728: osoittamisesta bensiinitraktorien bensiinin
729: hinnan alennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1526
730: 504. Sarjala ym., rah.al. N:o 361: Määrärahan
731: osoittamisesta avustukseksi suunnitelmien 519. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 376: Korotetun
732: laatimiseksi Etelä-Savon metsäkoulun lisära- määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
733: kennustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1509 köistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1527
734: 505. Savela ym., rah.al. N:o 362: Määrärahan 520. Sääsleilahti, rah.al. N:o 377: Määrärahan
735: osoittamisesta Kauhavan lentoaseman auto- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kit-
736: jen ja työkoneiden säilytyssuojan rakennus- tilän kunnan Puljusta Enontekiön kunnan
737: töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510 Nunnaseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528
738: 506. Siiskonen ym., rah.al. N:o 363: Määrärahan 521. Sääski/ahti, rah.al. N:o 378: Määrärahan
739: osoittamisesta asumistuen myöntämiseksi osoittamisesta maantien rakentamiseksi Vant-
740: kansaneläkkeen varassa eläville vanhuksille tauskoskelta Juotakseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1529
741: ja työkyvyttömille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1511
742: 522. Tallgren ym., rah.al. N:o 379: Korotetun
743: 507. Silander ym., rah.al. N:o 364: Määrärahan määrärahan osoittamisesta Suomen YK-liiton
744: osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi toiminnan tukemiseen .. .. .. . .. .. .. .. .. . 1530
745: Raision kauppalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512
746: 522. Tallgren m. fl., fin.mot. N:o 379: Angliende
747: 508. Sillantaus ym., rah.al. N:o 365: Korotetun anvisande av förhöjt anslag för understö-
748: määrärahan osoittamisesta opiskelija-asunto- dande av Finlands FN-förbunds verksamhet 1530
749: loiden rakentamista ja laajentamista varten
750: myönnettäviin lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 1513 523. Tallgren m. fl., fin.mot. N:o 380: Angliende
751: anvisande av anslag fdr plibörjande av
752: 509. Siltanen ym., rah.al. N:o 366: Korotetun byggnadsarbetena pli en laboratoriebyggnad
753: määrärahan osoittamisesta Turun, Jyväsky- för Aho Akademi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1532
754: län ja Oulun yliopistojen opiskelijain asun-
755: toloiden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1514 523. Tallgren ym., rah.al. N:o 380: Määrärahan
756: osoittamisesta Aho Akademin laboratoriora-
757: kennuksen rakennustöiden aloittamiseen . . 1533
758: 510. Siltanen ym., rah.al. N:o 367: Määrärahan
759: osoittamisesta Turun terveydenhuolto-opis- 524. Tallgren m. fl., fin.mot. N:o 381: Angliende
760: ton rakennustyön aloittamista varten . . . . 1515 anvisande av anslag för hyrning av telexan-
761: läggningar tili vissa högskolors bibliotek. . . 1534
762: 511. Siltanen ym., rah.al. N:o 368: Määrärahan
763: osoittamisesta Suomen-Ruotsin Kummi- 524. Tallgren ym., rah.al. N:o 381: Määrärahan
764: kuntatoiminnan Keskusliiton toiminnan tu- osoittamisesta telexlaitteiden vuokraamiseksi
765: kemista varten . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1517 eräiden korkeakoulujen kirjastoihin . . . . . . 1535
766: XIV Sisällysluettelo 1%7.
767:
768: Siv. Siv.
769: 525. Tallgren m. fl., fm.mot. N:o 382: Angående 536. Tikkanen ym., rah.al. N:o 393: Määrärahan
770: anvisande av anslag för en väntsals- och osoittamisesta maaseudun poliisimiesten vir-
771: godsbyggnad vid Pärnäs färjfäste i Nagu . . 1536 kamatkojen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1552
772: 525. Tallgren ym., rah.al. N:o 382: Määrärahan 537. Uusitalo ym., rah.al. N:o 394: Määrärahan
773: osoittamisesta odotushuone- ja tavararaken- osoittamisesta opintosihteerien tilapäisten
774: nusta varten Pärnäsin lassipaikalle Nau- tointen perustamiseksi yliopistoihin ja kor-
775: vossa ............................... 1537 keakouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1553
776: 526. Tallgren m. fl., fin.mot. N:o 383: Angående 538. Uusitalo ym., rah.al. N:o 395: Määrärahan
777: anvisande av anslag för inrättande av en osoittamisesta metsäkoulun perustamiseksi
778: tullstation i Pargas köping . . . . . . . . . . . . . . 1538 Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolautakunnan
779: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1555
780: 526. Tallgren ym., rah.al. N:o 383: Määrärahan
781: osoittamisesta tullitoimipaikan perustamista 539. Uusitalo ym., rah.al. N:o 396: Määrärahan
782: varten Paraisten kauppalaan . . . . . . . . . . . . 1539 osoittamisesta apurahoiksi varattomille ilta-
783: opiskelijoille .. . . .. . .. . . . . .. . . . .. .. . . 1556
784: 527. Tamminen ym., rah.al. N:o 384: Määrärahan
785: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Val- 540. Uusitalo ym., rah.al. N:o 397: Määrärahan
786: keakoskelta Mallasveden yli Pälkäneelle . . 1540 osoittamisesta Alavuden maamieskoulun toi-
787: minnan aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1557
788: 528. Teir m. fl., fin.mot. N:o 385: Angående an-
789: visande av anslag för fortsatt arbete på 541. Uusitalo ym., rah.al. N:o 398: Määrärahan
790: landsvägen Vasa-Korsnäs-Närpes ...... 1541 osoittamisesta Ähtärin-Töysän-Alavuden
791: maantien parannustyön aloittamiseksi . . . . 1558
792: 528. Teir ym., rah.al. N:o 385: Määrärahan
793: osoittamisesta Vaasan-Korsnäsin-Närpiön 542. Uusitalo ym., rah.al. N:o 399: Määrärahan
794: maantietyön jatkamista varten . . . . . . . . . . 1542 osoittamisesta Peräseinäjoen keskikoulun ra-
795: kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1559
796: 529. Teir m. fl., fin.mot. N:o 386: Angående
797: anvisande av anslag för Svenska yrkesut- 543. Uusitalo ym., rah.al. N:o 400: Korotetun
798: bildningsstyrelsen .................... 1543 määrärahan osoittamisesta opintokerhotoi-
799: minnan tukemiseen .. .. .. . .. . .. . .. . . .. . 1560
800: 529. Teir ym., rah.al. N:o 386: Määrärahan
801: osoittamisesta ruotsalaista ammattikasvatus- 544. Vaittinen ym., rah.al. N:o 401: Määrärahan
802: hallitusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1544 osoittamisesta opintoapurahan suorittami-
803: seksi lääketieteen kandidaateille, jotka val-
804: 530. Teir m. fl., fin.mot. N:o 387: Angäende an- mistuttuaan sitoutuvat toimimaan kunnan-
805: visande av anslag för planering av en ny- lääkäreinä syrjäseuduilla . . . . . . . . . . . . . . . . 1561
806: byggnad för Statens brandskola . . . . . . . . 1545
807: 545. Vaittinen ym., rah.al. N:o 402: Määrära-
808: han osoittamisesta terveyssisarten palkkaa-
809: 530. Teir ym., rah.al. N:o 387: Määrärahan miseksi oppi- ja ammattikouluihin . . . . . . 1562
810: osoittamisesta Valtion palokoulun uudisra-
811: kennuksen suunnittelua varten . . . . . . . . . . 1546 546. Vaittinen ym., rah.al. N:o 403: Määrärahan
812: osoittamisesta maaseudun lääkärien tutki-
813: 531. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 388: Määrärahan mus- ja hoitomahdollisuuksien parantami-
814: osoittamisesta Hämeenlinnaan perustettavan seksi ................................ 1564
815: vankeinhoito-opiston toiminnan alullepane-
816: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1547 547. Vaittinen, rah.al. N:o 404: Määrärahan
817: osoittamisesta Joensuun lyseon uuden kou-
818: 532. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 389: Määrärahan lutalon rakentamiseksi .................. 1565
819: osoittamisesta Säteilyfysiikan laitoksen ra-
820: kennuksen suunnittelutöitä varten . . . . . . 1548 548. Weckman ym., rah.al. N:o 405: Määrärahan
821: osoittamisesta lastenseimien ja päiväkotien
822: 533. Tikkanen, rah.al. N:o 390: Määrärahan avustamiseen .. . .. . .. . .. .. .. .. .. .. .. . 1566
823: osoittamisesta Kuhmon-Suomussalmen tien
824: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549 549. Vennamo, rah.al. N:o 406: Korotetun mää-
825: rärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou-
826: 534. Tikkanen, rah.al. N:o 391: Määrärahan den kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . 1567
827: osoittamisesta valtatie n:o 5 rakentamiseen
828: välillä Ämmänsaari-Taivalkosken raja .... 1550 550. Vennamo, rah.al. N:o 407: Korotetun mää-
829: rahan osoittamisesta perheiisien korottami-
830: 535. Tikkanen ym., rah.al. N:o 392: Määrärahan seen 1568
831: osoittamisesta kuukausittaisen korvauksen
832: maksamiseksi maaseudun poliisimiehille toi· 551. Vennamo, rah.al. N:o 408: Määrärahan
833: roistotilojen varaamisesta omasta asunnosta 1551 osoittamisesta avustuksiksi salaojituksiin . • 1569
834: Sisällysluettelo 1967. XV
835:
836: Siv. Siv.
837: 552. Vennamo, rah.al. N:o 409: Määrärahan 568. Vennamo, rah.al. N:o 425: Määrärahan
838: osoittamisesta pienvaltaojien kaivamista, vil- osoittamisesta yksityisten läpikulkuteiden
839: jelysteiden raKentamista ja maanpllfannus. ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . 1586
840: aineiden ajoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1570
841: 569. Vennamo, rah.al. N:o 426: Määrärahan
842: 553. Vennamo, rah.al. N:o 410: Määrärahan osoittamisesta. Rahanmäen tien rakentami·
843: osoittamisesta rintamaveteraanien eläkkeitä seksi välille Sukeva-Jyrkkä ............ 1587
844: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1571
845: 570. Vennamo, rah.al. N:o 427: Korotetun mää-
846: rärahan osoittamisesta maankäyttölain ja
847: 554. Vennamo, rah.al. N:o 411: Määrärahan maanhankintalain toimeenpanen yhteydessä
848: osoittamisesta maatalouden kuivatustöiden rakennettavia yleisiä teitä varten . . . . . . . . 1588
849: vuotuismaksujen alentamiseksi . . . . . . . . . . 1572
850: 571. Vennamo, rah.al. N:o 428: Korotetun mää-
851: 555. Vennamo, rah.al. N:o 412: Määrärahan rärahan osoittamisesta maan uumenissa pii-
852: osoittamisesta maalaiskirjeenkantajien ansioi- levien rikkauksien esille saamiseen . . . . . . . . 1589
853: den parantamiseen .....•.............. 1573
854: 572. Vennamo, rah.al. N:o 429: Korotetun mää-
855: 556. Vennamo, rah.al. N:o 413: Määrärahan rärahan osoittamisesta kotimaisen sokerijuu·
856: osoittamisesta hintavalvontaan ja hintojen rikasviljelyn edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1590
857: alentamiseen ........................ 1574
858: 573. Vennamo, rah.al. N:o 430: Korotetun mää-
859: 557. Vennamo, rah.al. N:o 414: Määrärahan rärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
860: osoittamisesta bensiinitraktoreiden bensiinin tiimisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1591
861: hinnan alennuksiin .................... 1575
862: 574. Vennamo, rah.al. N:o 431: Korotetun mää-
863: 558. Vennamo, rah.al. N:o 415: Määrärahan rärahan osoittamisesta asutusteiden kun·
864: osoittamisesta uudis· ja kivenraivauspalk- toonpanoa ja kunnossapitoa varten . . . . . . 1592
865: kioiksi . . . .. .. . . .. . . .. .. . . .. .. . .. . .. . 1576
866: 575. Vennamo, rah.al. N:o 432: Korotetun mää-
867: 559. Vennamo, rah.al. N:o 416: Määrärahan rärahan osoittamisesta vaikeuksiin joutunei-
868: osoittamisesta kirjeopiskelun edistämiseen 1577 den kuntien valtionapuihin . . . . . . . . . . . . 1593
869: 560. Vennamo, rah.al. N:o 417: Määrärahan 576. Vennamo, rah.al. N:o 433: Korotetun mää-
870: osoittamisesta täydennyseläkkeiksi kansan- rärahan osoittamisesta ammattikurssien jär-
871: eläkkeen saajille . . .. . . . .. . . . . .. .. . .. . . 1578 jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1594
872: 561. Vennamo, rah.al. N:o 418: Määrärahan 577. Vennamo, rah.al. N:o 434: Korotetun mää-
873: osoittamisesta täydennysrahaksi kaikille in- rärahan osoittamisesta yksityisten teiden
874: validirahan saajille .. . .. . .. . .. .. .. . . .. . 1579 kunnossapitoon ja tekemiseen . . . . . . . . . . 1595
875: 562. Vennamo, rah.al. N:o 419: Määrärahan 578. Vennamo, rah.al. N:o 435: Korotetun mää-
876: o~oittam~~esta täydennyslisiksi erityislapslli- rärahan osoittamisesta paikallisteiksi otetta-
877: sien saa)ille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1580 vien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanaan 1596
878: 563. Vennamo, rah.al. N:o 420: Määrärahan 579. Vennamo, rah.al. N:o 436: Korotetun mää-
879: o.sc;>i~.~amises.ta täydennysrahaksi kaikille Iap- rärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei·
880: silisia saaville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1581 den tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1597
881: 564. Vennamo, rah.al. N:o 421: Määrärahan 580. Vennamo, rah.al. N:o 437: Määrärahan
882: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Puutos- osoittamisesta lisäkorvauksien suorittami·
883: salmeen Vehmersalmen kunnassa . . . . . . . . 1582 seksi invalideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1598
884: 565. Vennamo, rah.al. N:o 422: Määrärahan
885: osoittamisesta Itärannan tien rakentamiseen 581. Westerlund m. fl., fin.mot. N:o 438: An-
886: Lapinlahden ja Kivistön välille . . . . . . . . . . 1583 gående anvisande av anslag för ritningar
887: för tilläggsutrymme för Borgå lyceum . . . . 1599
888: 566. Vennamo, rah.al. N:o 423: Määrärahan
889: osoittamisesta oikotien rakentamiseksi Mesi- 581. Westerlund ym., rah.al. N:o 438: Määrära-
890: lästä Kiuruveden-Salahmin tielle . . . . . . . . 1584 han osoittamisesta Borgå lyceum nimisen
891: koulun lisätilojen piirustuksia varten . . . . . 1600
892: 567. Vennamo, rah.al. N:o 424: Määrärahan
893: osoittamisesta koulurakennuksen rakentami- 582. Westerlund m. fl., fin.mot. N:o 439: An-
894: seksi valtion keskikoululle Maaningan kun- gående anvisande av anslag för breddning
895: nassa ............................... 1585 av Svartså bro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1601
896: XVI Sisällysluettelo 1967.
897:
898: Siv. Siv.
899: 582. Westerlund ym., rah.al. N:o 439: Määrära- 594. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 451: Määrära-
900: han osoittamisesta Svartsån sillan leventä- han osoittamisesta Mäntyluodon sataman
901: tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1602 edustalle rakennettavien aallonmurtajien ra-
902: kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . 1617
903: 583. Vilmi ym., rah.al. N:o 440: Korotetun mää-
904: rärahan osoittamisesta asutusteiden kun- 595. Vilponiemi, rah.al. N:o 452: Määrärahan
905: toonpanoa ja kunnossapitoa varten . . . . . . . 1603 osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesiraken-
906: nuspiirin perustamista varten . . . . . . . . . . . . 1618
907: 584. Vilmi ym., rah.al. N:o 441: Korotetun mää-
908: rärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou- 596. V. A. Virtanen, rah.al. N:o 453: Määrärahan
909: den kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . 1604 osoittamisesta tilapäisen työvoiman palkkaa-
910: miseksi kauppa- ja teollisuusministeriöön
911: 585. Vilmi ym., rah.al. N:o 442: Määrärahan matkailuasioiden hoitamista varten . . . . . . . 1619
912: osoittamisesta ratasuunnan tutkimiseksi
913: Koiarista Kittilän Sirkan kautta Porkoseen 1606 597. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 454: Määrä-
914: rahan osoittamisesta avustukseksi Sokeain
915: 586. Vilmi ym., rah.al. N:o 443: Määrärahan Keskusliitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1620
916: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Si-
917: mojoen pohjoispuolelle Alaniemen lossilta 598. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 455: Mää-
918: Tainijoen tien kautta Hosioon ........... 1607 rärahan osoittamisesta Nokian tasoylikäytä-
919: vän rakentamiseksi eri tasossa kulkevaksi
920: 587. Vilmi ym., rah.al. N:o 444: Määrärahan alikäytäväksi . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . .. . 1621
921: osoittamisesta polkutien rakentamiseksi He- 599. Volotinen ym., rah.al. N:o 456: Määrärahan
922: tasta Näkkälään Enontekiön kunnassa . . . . 1609 osoittamisesta kivenraivauspalkkioita varten 1622
923: 588. Vilmi ym., rah.al. N:o 445: Määrärahan 600. Volotinen ym., rah.al. N:o 457: Määrärahan
924: osoittamisesta palkkioiksi pienvaltaojien osoittamisesta sihteerin ja kahden lehtorin
925: kaivamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1610 palkkaamiseksi Joensuuhun perustettavan
926: korkeakoulun valmistelu- ja suunnittelutöitä
927: 589. Vilmi ym., rah.al. N:o 446: Määrärahan varten .............................. 1623
928: osoittamisesta paikallistien rakentamiseksi
929: Louesaareen Tervolan kunnassa ........ 1611 601. Voutilainen ym., rah.al. N:o 458: Määrära-
930: han osoittamisesta Lieksanjoen yli johtavan
931: 590. Vilmi ym., rah.al. N:o 447: Määrärahan maantiesillan korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . 1624
932: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kemi-
933: joen yli Tervolan kirkonkylän kohdalla ... 1612 602. Väyrynen ym., rah.al. N:o 459: Määrärahan
934: osoittamisesta poliisitoimenhaltijain määrän
935: 591. Vilmi ym., rah.al. N:o 448: Korotetun mää- lisäämiseksi Oulun kaupungissa . . . . . . . . . . 1625
936: rärahan osoittamisesta maankäyttölain ja
937: maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä 603. Väyrynen, rah.al. N:o 460: Määrärahan
938: rakennettavia teitä varten ............... 1613 osoittamisesta Raahen seminaarin oppilas-
939: ruokalan rakennustyön aloittamiseksi . . . . . 1626
940: 592. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 449: Määrära-
941: han osoittamisesta opintosihteerien tilapäis- 604. Väyrynen, rah.al. N:o 461: Määrärahan
942: ten tointen perustamiseksi Helsingin yli- osoittamisesta valtion virastotalon suunnit-
943: opistoon ja muihin korkeakouluihin . . . . . 1614 telua varten Limingan kuntaan .......... 1627
944: 593. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 450: Määrära- 605. Väyrynen ym., rah.al. N:o 462: Määrärahan
945: han osoittamisesta Vähärauman yhteiskou- osoittamisesta avustukseksi Piippolan kun-
946: lun uudisrakennuksen rakennustöiden aloit- naneläinlääkärin virkatalon rakentamista
947: tamiseksi ............................ 1616 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1628
948:
949:
950:
951: 1. Perustuslakivaliokunta.
952: Tasavallan presidentin palkkiota ja muutto- Siv.
953: päivän siirtämistä huoneenvuokralain nojalla 37. Ehrnrooth, m. fl., lagmot. N:o 166: Förslag
954: koskevia lakialoitteita. tili lag om framskjutande av flyttningsdag
955: Siv. med stöd av hyreslagen i vissa fall . . . . 1637
956: 36. Melin m.fl., lagmot. N:o 153: Förslag tili
957: lag om den gottgörelse som tillkommer re- 37. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 166: Ehdotus
958: publikens president . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1633 laiksi muuttopäivän siirtämisestä huoneen-
959: vuokralain nojalla eräissä tapauksissa .... 1639
960: 36. Melin ym., lak.al. N:o 153: Ehdotus laiksi
961: tasavallan presidentin palkkiosta . . . . . . . . 1635
962: Sisällysluettelo 1967. XVII
963:
964:
965: IV. Valtiovarainvaliokunta.
966: Vientimaksua, valtion hankintojen tehosta- Siv.
967: mista sekä verolainsäädäntöä koskevia laki- 609. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 162: Ehdotus
968: aloitteita. laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
969: Siv. muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1652
970: 606. Hanhirova ym., lak.al. N:o 154: Ehdotus 610. Landström ym., lak.al. N:o 163: Ehdotus
971: laiksi vientimaksusta ................... 1645 laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jatka-
972: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1654
973: 607. Hara ym., lak.al. N:o 160: Ehdotus laiksi
974: valtion hankintojen tehostamisesta . . . . . . 1646 611. Ehrnrooth m. fl., lagmot. N:o 164: Förslag
975: tili lag om bil- och motorcykelskatt . . . . 1655
976: 608. Karvikko ym., lak.al. N:o 161: Ehdotus
977: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta 611. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 164: Ehdotus
978: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1650 auto- ja moottoripyöräverolaiksi . . . . . . . . . . 1657
979:
980:
981:
982: VI. Talousvaliokunta.
983: Lääkärinhoidosta annetun lain muutta-
984: mista koskeva lakialoite.
985: Siv.
986: 46. Siren ym., lak.al. N:o 138: Ehdotus laiksi
987: yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain
988: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1661
989:
990:
991:
992: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
993: Rannansuojelua ja kuntien kantokyky]uoki- Siv.
994: tusta koskevia lakialoitteita. 69. Gestrin ym., lak.al. N:o 137: Ehdotukset
995: Siv. rannansuojelulaiksi ja siihen liittyväksi
996: laiksi kaavoitusalueiden jakolain muuttami-
997: 69. Gestrin m. fl., lagmot. N:o 137: Förslag sesta ................................ 1671
998: tili strandskyddslag samt en därtili ansluten
999: lag angAende ändring av lagen om skifte 70. Sarjala ym., lak.al. N:o 151: Ehdotus laiksi
1000: inom planläggningsområde .............. 1667 kuntien kantokykyluokituksesta . . . . . . . . . 1675
1001:
1002:
1003:
1004: VIII. Sivistysvaliokunta.
1005: Koulujärjestelmän perusteita ym. koskevia Siv.
1006: lakialoitteita. 114. Ahonen ym., lak.al. N:o 146: Ehdotus
1007: laiksi koulujärjestelmän perusteista ( Laus.
1008: Siv. Prv:lta) ............................ 1690
1009: 111. Teir m. fl., lagmot. N:o 143: Förslag tili
1010: lag om grunderna för skolsystemet (Laus. 115. Uusitalo ym., lak. al. N:o 147: Ehdotus
1011: Prv:lta) 0 0 0 0 0 • 0 1679
1012: 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1013: laiksi koulujärjestelmän perusteista (Laus.
1014: Prv:lta) ............................. 1692
1015: 111. Teir ym., lak.al. N:o 143: Ehdotus 116. T. Salo ym., lak.al. N:o 148: Ehdotus
1016: laiksi koulujärjestelmän perusteista (Laus. laiksi koulujärjestelmän perusteista (Laus.
1017: Prv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1682 Prv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16%
1018:
1019: 112. Leivo-Larsson, lak.al. N:o 144: Ehdotus 117. Sillantaus ym., lak.al. N:o 149: Ehdotus
1020: laiksi koulujärjestelmän perusteista (Laus. laiksi koulujärjestelmän perusteista (Laus.
1021: Prv:lta) ............................ 1685 Prv:lta) ............................. 1703
1022: 118. Rihtniemi ym., lak.al. N:o 150: Ehdotus
1023: 113. Eskman, lak.al. N:o 145: Ehdotus laiksi laiksi kunnallisten ja yksityisten oppikou-
1024: koulujärjestelmän perusteista (Laus. Prv:lta) 1687 lujen valtionavusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1713
1025: 3 E 14/68
1026: XVIII Sisällysluettelo 1967.
1027:
1028:
1029: IX. Maa- ja metsätalousvaliokunta.
1030: Maankäyttölain muuttamista, maatalouden Siv.
1031: hintatasoa ja kotimaisen sokerintuotannon 71. P(l(JVola ym., lak.al. N:o 136: Ehdotus
1032: turvaamista koskevia lakialoitteita. laiksi maataloustuotteiden hintatasosta . . . . 1732
1033: Siv.
1034: 66. Korsbäck m. fl., lagmot. N:o 131: Förslag 72. Vilmi ym., lak.al. N:o 139: Ehdotukset
1035: tiU lag om lantbrukets prisnivå ........ 1719 laeiksi maankäyttölain sekä valtion maan
1036: 66. Korsbäck ym., lak.al. N:o 131: Ehdotus käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta
1037: laiksi maatalouden hintatasosta . . . . . . . . 1721 maankäyttölain tarkoituksiin annetun lain
1038: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1735
1039: 67. M. Mattila ym., lak.al. N:o 132: Ehdotus
1040: laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaa- 73. Hanhirova ym., lak.al. N:o 140: Ehdotukset
1041: misesta . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172.3 laeiksi maankäyttölain ja eräiden siihen liit-
1042: tyvien lakien muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 1738
1043: 68. H. Linna ym., lak.al. N:o 133: Ehdotus
1044: laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaa- 74. Jämsen ym., lak.al. N:o 141: Ehdotukset
1045: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1725 laeiksi maankäyttölain ja eräiden siihen liit-
1046: 69. Vartia ym., lak.al. N:o 134: Ehdotus tyvien lakien muuttamisesta ............ 1742
1047: laiksi kotimaisen sokerintuotannon tutvaa-
1048: misesta .. .. .. .. . . . . .. . . . . .. . .. . .. . . . . 1727 75. Mustonen ym., lak.al. N:o 142: Ehdotukset
1049: laeiksi maankäyttölain ja eräiden siihen liit-
1050: 70. Raipala ym., lak.al. N:o 135: Ehdotus tyvien lakien muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 1747
1051: laiksi maataloustuotteiden hintatasosta . . . . 1730
1052:
1053:
1054:
1055: XI 1. Puolustusasiainvaliokunta.
1056: Aseetonta palvelusta ja siviilipalvelusta kos-
1057: keva lakialoite.
1058: Siv.
1059: 5. Backlund ym., lak.al. N:o 165: Ehdotus
1060: laiksi aseettomasta palveluksesta ja siviili-
1061: palveluksesta ......................... 1753
1062:
1063:
1064:
1065: XIII. Verolakivaliokunta.
1066: Tulo- ja omaisuusverolain ja verotuslain Siv.
1067: muuttamista koskevia lakialoitteita. 3. T. Salo ym., lak.al. N:o 157: Ehdotukset
1068: Siv. laeiksi tulo- ja omaisuusverolain ja verotus-
1069: 1. Eskman ym., lak.al. N:o 155: Ehdotukset lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1765
1070: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain ja verotus- 4. Pesola ym., lak.al. N:o 158: Ehdotus laiksi
1071: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1759 tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta .. 1768
1072: 2. R-gtkönen ym., lak.al. N:o 156: Ehdotus 5. Asunta ym., lak.al. N:o 159: Ehdotukset
1073: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami- laeiksi tulo- ja omaisuusverolain ja verotus-
1074: sesta 1763 lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1770
1075:
1076:
1077:
1078: XIV. Alkoholilakivaliokunta.
1079: Alkoholilainsäädäntöä koskeva lakialoite.
1080: Siv.
1081: 1. Voutilainen ym., lak.al. N:o 152: Ehdotus
1082: alkoholilaiksi ....................... 1775
1083: VALTIOPÄIVÄT
1084: 1967
1085:
1086: LIITTEET
1087: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1088: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1089:
1090:
1091:
1092:
1093: HELSINKI 1967
1094: VALTION PAINATUSKESKUS
1095:
1096:
1097: E 705/67
1098: VALTIOPÄIVÄT
1099: 1967
1100:
1101: LIITTEET
1102: IV
1103:
1104: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
1105: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET
1106:
1107:
1108:
1109:
1110: . HELSINKI 1967
1111: VALTION PAINATUSKESKUS
1112: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
1113: ammatinvalinnanohjaukseen, kalatalouden kohottamiseen, poliisi-
1114: toimen ja matkailun edistämiseen, maaseudun sähköistämiseen
1115: sekä sairaanhoidollisiin, sivistyksellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituk-
1116: siin ja kulkulaitosparannuksiin.
1117: 1171
1118:
1119: IV,224.- Rah.al. N:o 81.
1120:
1121:
1122:
1123:
1124: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan keskus-
1125: sairaalan peruskorjauksiin ja perushankintoihin.
1126:
1127:
1128: E d u s k u n n a 11 e.
1129:
1130: Keskussairaaloiden rakentamisesta 27. 11. teluissa ( siv. 227) esitetään, että tästä määrä-
1131: 1953 annetun lain muuttamisesta on parhail- rahasta on tarkoitus käyttää 1 000 000 mark-
1132: laan Eduskunnassa käsiteltävänä hallituksen kaa yliopistollisten keskussairaaloiden perusta-
1133: esitys. Siinä käsitellään Hämeenlinnan, Kemin, miskustannuksiin, ja 1 000 000 markkaa keskus-
1134: Lapin, Mikkelin, Satakunnan ja Seinäjoen kes- parantoloista vapautuvien sairaansijojen käyt-
1135: kussairaaloiden osalta mm. rakentamisaikatau- töön ottoon, jolloin kaikille muille keskussai-
1136: lun muuttamista. Nämä entiset valtion ja 1. 7. raaloille jäisi yhteensä vain 3 000 000 markkaa.
1137: 1965 alkaen keskussairaaloiksi muutetut sai- Summa on jaettava yli kymmenen keskussai-
1138: raalat joutuvat näin muista keskussairaaloista raalan kesken, joten on selvää, ettei Hämeen-
1139: poikkeavaan asemaan ja niiden perushankinnat linnan keskussairaala tulisi siitä saamaan vält-
1140: sekä rakentaminen tulee tapahtumaan normaa- tämättä tarvitsemaansa 1 000 000 markkaa.
1141: lista poikkeavassa järjestyksessä. Koska nämä siirtyneet sairaalat ovat joutu-
1142: Näiden sairaaloiden toiminnasta on huomat- neet sekä nyt, että todennäköisesti tulevaisuu-
1143: tava, että niiden nykyisiä tiloja, kojeita, väli- dessakin muita huonompaan asemaan, tulisi
1144: neitä ja kalustoa ei ole saatu hankituksi siinä tämä tosiasia tunnustaa myöskin talousarvion
1145: järjestyksessä eikä siinä määrin, mitä kokonaan menojaottelussa. Esimerkiksi Hämeenlinnan
1146: uudestaan rakennetut keskussairaalat. Mm. keskussairaalan olisi pystyttävä palvelemaan
1147: Hämeenlinnan keskussairaalassa on suuria puut- Suomen väkirikkaimpiin kuuluvaa aluetta, jonka
1148: teita sekä tiloissa että varsinkin lääkärikojeissa asukasluku tällä hetkellä on noin 13 7 000.
1149: ja -välineissä. Jotta sairaala voisi nykyisissä Tulo- ja menoarvioon pitäisi jo vuoden 1968
1150: puutteellisissa tiloissa toimia edes välttävästi osalta ottaa sairaalakohtaiset momentit ja ni-
1151: sille asetetun tehtävän tasaisesti, se tarvitsee mikkeet ainakin niille keskussairaaloille, joilla
1152: mahdollisimman nopeasti oikeuden eräiden on selvät esitykset välttämättömistä tarpeista.
1153: välttämättömien perushankintojen suorittami- Samoin tulisi budjetin perusteluissa todeta tä-
1154: seen. Näiden kojeiden ja välineiden hankinta män asian tarpeellisuus.
1155: ja eräiden peruskorjausten suorittaminen aiheut- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
1156: taisi jo vuonna 1968 noin 1 500 000 markan taen,
1157: menot. Valtion osuus tästä olisi 1 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1158: markkaa. Tälläkin summalla saataisiin vasta tulo- ja menoarvioon 26 pl. 36 luvun
1159: välttämättömän lähiajan tarve tyydytetyksi. uudelle momentille 1 000 000 markan
1160: Valtion vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa määrärahan Hämeenlinnan keskussai-
1161: on keskussairaaloiden laajentamiseen, peruskor- raalan peruskorjauksiin ja perushankin-
1162: jauksiin ja perushankintoihin ehdotettu yhteis- toihin sisäasiainministeriön lähemmin
1163: määrärahaa 5 000 000 markkaa. Budjetin perus- päätettävältä tavalla.
1164: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1967.
1165:
1166: Lyyli Aalto Olavi Nikkilä
1167: Juho Tenhiälä Leo Häppölä
1168: Timo Mäki Eino Lottanen
1169: 1172
1170:
1171: IV,225.- Rah.al. N:o 82.
1172:
1173:
1174:
1175:
1176: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintävoimisteliiakurssin
1177: aloittamiseen Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksessa.
1178:
1179:
1180: E d u s k u n n a 11 e.
1181:
1182: Kuntoutustoiminta on viime aikoina ha- päästäisiin Skandinavian maiden tasoon. Käy-
1183: vaittu Suomessa erittäin puutteelliseksi ja on tännössä on lääkintävoimistelijoiden puute
1184: esitetty voimakkaita vaatimuksia sen nopean myöskin Kanta-Hämeessä havaittu erittäin ki-
1185: kohentamisen puolesta. (Esimerkiksi kuntou- peäksi ja senkin vuoksi olisi koulutus saatava
1186: tuskomitean mietintö 1966 A 8). Varsinkin mahdollisimman nopeasti alkuun myös tällä
1187: ns. lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen alueella. 25 oppilaan vuotuinen kurssi toden-
1188: on erittäin tarpeellista ja siinä suhteessa pi- näköisesti pystyisi täyttämään maakunnan tar-
1189: täisi saada nopeasti toimenpiteitä aikaan. Ny- peen.
1190: kyaikaisen kuntoutustoiminnan järjestämisen Hämeenlinnan keskussairaalapiiriin ja Kanta-
1191: pahana esteenä on kuitenkin ammattitaitoisen Hämeeseen on parhaillaan laadittavana sairaan-
1192: työvoiman puute. Tämän vuoksi esitetäänkin, hoitosuunnitelma. Se osoittaa, että sairaansijat
1193: että Hämeenlinnassa aloitettaisiin syyslukukau- tulevat lähimmän 15 vuoden aikana lisäänty-
1194: den 1968 alusta lähtien lääkintävoimistelijoiden mään noin 1 OOO:lla. Kun suunnitelmiin myös-
1195: kouluttaminen. kin liittyy avohoidon tehostaminen, tulee lää-
1196: Hämeenlinnassa on päässyt juuri alkuun sai- kinnöllisen kuntoutuksen järjestäminen aina
1197: raanhoito-oppilaitoksen työskentely ja sen yh- kiireellisemmäksi ja kiireellisemmäksi. Lisäksi
1198: teydessä voitaisiin taloudellisesti järjestää myös- on vielä huomattava, että Kanta-Hämeen ikä-
1199: kin lääkintävoimistelijain teoreettinen opetus. rakenne osoittaa huomattavasti maan keskiar-
1200: Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyy kuntou- von yli nousevaa vanhusten määrää ja tämä
1201: tustoiminta yleissairaaloissa ja tuberkuloosi- ja luonnollisesti lisää kuntoutustarvetta.
1202: mielisairaaloissa. Sen lisäksi on avohoidossa ta- Valtion vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesi-
1203: pahtuva kuntoutus. Kun Hämeenlinnan kau- tyksessä on sivuilla 21 ja 48 sairaanhoito-oppi-
1204: pungin välittömässä läheisyydessä sijaitsee A- laitosten menot. Näihin ei sisälly määrärahoja
1205: mielisairaala ja keskusparantola keskussairaalan Hämeenlinnan lääkintävoimistelijakurssin aloit-
1206: lisäksi, oli Hämeenlinna koulutuksen kannalta tamiseen. Sen vuoksi ja viitaten edelläsanottuun
1207: mitä parhain paikka. Siellä sijaitsevan sairaan- esitämme kunnioittaen,
1208: hoito-oppilaitoksen toimesta voitaisiin siis jär-
1209: jestää helposti sekä käytännön että teorian ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1210: tus lääkintävoimistelijoille. den 1968 tulo- ja menoarvioon 29 pl.
1211: Lääkintävoimistelijoiden tarpeesta koko 83 kohdan 28 momentin menoihin
1212: maasså on kuntoutuskomitean mietinnössä esi- 24 570 markkaa Hämeenlinnan sairaan-
1213: tetty arvioita. Niiden mukaan pitäisi lähimmän hoito-oppilaitoksessa 25 hengen lääkin-
1214: 10 vuoden aikana valmistua noin 200 uutta tävoimistelijakurssin aloittamiseen syys-
1215: lääkintävoimistelijaa vuodessa sen lisäksi, mikä lukukaudella 1968.
1216: on nykyinen valmistus. Vasta tällä määrällä
1217: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1967.
1218:
1219: Lyyli Aalto Olavi Nikkilä
1220: Juho Tenhiälä Leo Häppölä
1221: Timo Mäki Eino Lottanen
1222: 1173
1223:
1224: IV,226.-Rah.al. N:o 83.
1225:
1226:
1227:
1228:
1229: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin suhdetoimintame-
1230: noja varten.
1231:
1232:
1233: E d u s k u n n a 11 e.
1234:
1235: Eduskunnan hyväksyessä uuden poliisilain se tiin, seurakuntiin, erilaisiin järjestöihin ja liik-
1236: samalla omaksui yksimielisesti uudenlaisia työ- keisiin sekä opettajiin ja lasten vanhempiin, ts.
1237: muotoja poliisille. Tällainen aikaisemmin jok- kaikkien mukaanvetäminen ongelmien selvittä-
1238: seenkin tuntematon työmuoto on poliisin suh- miseen, edesauttaisi sitä tosiseikkaa, että jo en-
1239: detoiminta, josta Eduskunta yksimielisesti hy- nakkoon voitaisiin ehkäistä sekä liikennetapa-
1240: väksyi valiokunnan perusteluissa olleen esityk- turmia että nuorisorikollisuutta.
1241: sen: "VaHokunnan mielestä poliisin ja nuori- On selvää, ettei tällaisessa työssä päästä tu-
1242: son suhteita on mm. liikenneturvallisuustyön loksiin, ellei ole riittävästi työntekijöitä ja ma-
1243: tehostamiseksi kehitettävä. Valiokunnan mie- teriaalia, jotka kaikki maksavat. Nykyisessäkin
1244: lestä olisi rikollisuuden ehkäisemiseksi kiinni- budjetissa mainitaan tämä työ vain parilla sa-
1245: tettävä huomiota myös poliisin ja kotien väli- nalla 26 pl. 69 kohdan 29 momentilla, johon
1246: siin suhteisiin." ehdotetaan varoja 88 651 markkaa vähemmän
1247: Viime vuonna valtiovarainvaliokunnan esi- kuin menokohdan todellinen tilinpäätös on jo
1248: tyksestä Eduskunta hyväksyi samansuuntaisen vuonna 1966 osoittanut. Perusteluissa maini-
1249: ajatuksen budjetin perusteluihin, mutta siitä taan kuitenkin, että hinnat ovat nousseet ja
1250: huolimatta ei tänäkään vuonna ole tarkoituk- poliisikoiria on lisätty. Edelleen on laskettu,
1251: seen lisätty markkaakaan valtion budjettiin. että 2 000 markkaa menee jo markan kansain-
1252: Poliisilain tultua voimaan perustettiin maa- välisen perusarvon muuttumiseen tältä kohdin.
1253: hamme erillinen poliisin PR-toimisto ja sille Uskottavasti tämä nyt esitetty 60 000 markkaa
1254: nimitettiin innostunut ja aloiterikas henkilö- tällä kohdalla menee hyvinkin jo kaikki mui-
1255: kunta, kolme henkeä, mutta varoja ei annettu hin poliisin kulutusmenoihin.
1256: kuin Poliisin päivän viettämiseen 10 000 mark- Pidämme poliisin suhdetoimintatyötä tär-
1257: kaa. Päivän vietto on jo vuosina tullut maksa- keänä uutena poliisin työmuotona. Toivomme,
1258: maan lähes 100 000 markkaa, mutta eri liik- että se voitaisiin valtion budjetissa erottaa
1259: keiltä PR-toimiston henkilökunta on kerjännyt omaksi momentikseen, pois poliisikoirien seasta.
1260: puuttuvan summan samoin kuin muidenkin Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
1261: työpäiviensä menoihin tarvittavat varat.
1262: Käsittääksemme poliisin PR-toimiston tehtä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1263: viin kuuluu poliisin työn esittely maan lehdis- tulo- ja menoarvion 26 pl. 69 luvun
1264: tölle, radiolle ja televisiolle sekä erilaisten val- uudelle momentille 100 000 markkaa
1265: takunnallisten liikenneturvallisuutta tehosta- käytettäväksi poliisin suhdetoimintame-
1266: vien kirjoituskilpailujen ja liikennekilpailujen noihin poliisin PR-toimiston välityk-
1267: organisointi. Yhteydenotto nimismiehiin, kun- sellä.
1268: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1967.
1269:
1270: Lyyli Aalto Olavi Nikkilä
1271: Juho Tenhiälä E. J. Paavola
1272:
1273:
1274:
1275:
1276: 2 E 705/67
1277: 1174
1278:
1279: IV,227.- Rah.al. N:o 84.
1280:
1281:
1282:
1283:
1284: Aalto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perhelisän ko-
1285: rottamiseen.
1286:
1287:
1288: Ed u s kun n a 11 e.
1289:
1290: Hallitus on vuoden 1968 tulo- ja menoarvio- perheen lapsista kustakin 14 markkaa vuodessa.
1291: ehdotuksessaan esittänyt mm. perhelisää ja lap- Neljän lapsen perhe tulisi siis hallituksen esi-
1292: silisää korotettavaksi, edellistä 5 markalla ny- tyksen mukaan saamaan korotusta lapsilisäänsä
1293: kyisestä 55 - 66 markasta vuodessa paikka- yhteensä 50 markkaa vuodessa eli keskimäärin
1294: kunnan kalleudesta riippuen ja jälkimmäistä 12:50 markkaa lasta kohden. Kun perhelisä
1295: 5 %:lla nykyisestä eli 198- 234- 282 mar- maksetaan vasta neljännestä lapsesta alkaen,
1296: kasta vuodessa. Ehdotustaan hallitus on perus- olisi perhelisään tuleva korotus neljän lapsen
1297: tellut elinkustannuksissa jo tapahtuneella nou- perheellä sen sijaan vain kymmenesosa lapsili-
1298: sulla sekä sillä, että perheavustuksien määrät sän korotuksesta eli 5 markkaa vuodessa, mikä
1299: eivät automaattisesti seuraa elinkustannusindek- merkitsisi 1 :25 markkaa lasta kohden vuodessa.
1300: siä. Todellisuudessa hallituksen esittämät koro- Tämä osoittaa, että hallituksen esitystä laa-
1301: tukset ovat kuitenkin niin vähäisiä, että ne tus- dittaessa on kokonaan unohtunut sosiaalisen oi-
1302: kin olisivat ilman devalvaatiota ja sen seuraus- keudenmukaisuuden vaatimus. Harkittaessa eri
1303: ilmiöitäkään edes ensi vuoden alkaessa vastan- lapsiavustusten korottamisen tarvetta ja koro-
1304: neet jo tapahtunutta elinkustannusten nousua. tuksen suuruutta olisi kuitenkin ensi sijassa
1305: Hämmästyttävää kuitenkin on, että hallitus on kiinnitettävä huomiota paitsi siihen, kuinka
1306: perheavustusten korotusehdotuksessaan tietoi- paljon kysymyksessä olevan avustuksen määrä
1307: sesti jättänyt kokonaan huomioon ottamatta on jo aikaisemmin jäänyt jälkeen elinkustannus-
1308: sen elinkustannusten nousun, jonka se tietää ten noususta, myös sosiaalisiin näkökohtiin eli
1309: jatkuvan ensi vuonna. Budjettiehdotuksensa siihen millaisessa taloudellisessa asemassa ole-
1310: yleisperusteluissa hallitus on itse todennut, että viin ryhmiin avustuksen saajat kuuluvat.
1311: hintataso maassa nousee ilman valuuttakurssien Tällöin on ensinnäkin todettava, että eri
1312: muutostakin jo kuluvan vuoden aikana siinä lapsiavustuksista on perhelisä jäänyt eniten jäl-
1313: määrin, että elinkustannusindeksin nousun keen elinkustannusten noususta. Elinkustannus-
1314: vuoksi palkansaajille tulee kohta vuodenvaih- indeksi on perhelisälain voimaantulosta lasket-
1315: teessa 1967-1968 suoritettavaksi palkkojen in- tuna noussut peräti 12-kertaiseksi, kun sensi-
1316: deksikorotusta. Ensi vuoden aikana arvioi hal- jaan perhelisän määrä on halvimmalla paikka-
1317: litus tulevan suoritettavaksi 3 + 3,5 prosen- kunnalla vajaat 7-kertainen ja kalleimmalla
1318: tin suuruiset yleiskorotukset. Hinta- ja kustan- paikkakunnalla vähemmän kuin 5-kertainen.
1319: nustason nousun olettaa hallitus yleisesti voi- Jotta perheiisälle edes osittain palautettaisiin
1320: mistuvan vuoden 1968 aikana. sen alkuperäinen ostoarvo, pitäisi sen määrä
1321: Tämän perheavustusten korotuksen yleisen siis korottaa 85- 100 markaksi vuodessa paik-
1322: alimitoituksen ohella sisältyy hallituksen esityk- kakunnan kalleudesta riippuen.
1323: seen silmiinpistävä epäoikeudenmukaisuus siinä Lapsilisän osalta osoittavat laskelmat sen si-
1324: suhteessa, ettei kiinnitetä lainkaan huomiota jaan, että vaikka sen jälkeenjääneisyyttä on jul-
1325: ko. avustusten nykyisiin määriin, joihin koro- kisuudessakin jatkuvasti korostettu, on sen suu-
1326: tukset lasketaan. Viiden prosentinkin korotus ruus aikaisemmin todellisuudessa runsaasti ylit-
1327: lapsilisän huomattavan suureen markkamäärään tänytkin elinkustannusten nousun. Vasta viime
1328: merkitsee jo ensimmäisestä lapsesta indeksiko- vuoden aikana jäi pieninkin eli ensimmäisen
1329: rotusta 10 markkaa vuodessa, toisesta lapsesta lapsen lapsilisä jälkeen elinkustannusindeksin
1330: 12 markkaa ja kolmannesta ja sitä seuraavista noususta. Mutta kun toisen lapsen lapsilisä on
1331: IV,227. - Aalto ym. 1175
1332:
1333: nykyään 3,3-kertainen ja kolmannen ja sitä seu- heidenkin lapsilisää, palautetaan vähävaraisten
1334: raavien lasten lapsilisä lähes 4-kertainen lisän perheiden perheiisälle edes sen alkuperäinen
1335: alkuperäiseen markkamäärään verrattuna, on reaaliarvo. Perhelisän korottaminen 85 - 100
1336: näiden lasten lapsilisän ostoarvo nyt huomatta- markkaan vuodessa edellyttää noin 3,5 milj.
1337: vasti suurempi kuin lapsilisälain voimaan tul- markan lisäystä hallituksen esittämään määrä-
1338: lessa, josta lähtien elinkustannusindeksi on rahaan.
1339: noussut vähemmän eli vajaat 3-kertaiseksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1340: Lapsilisä suoritetaan vanhempien taloudelli- nioittaen,
1341: sesta asemasta ja tuen tarpeesta riippumatta jo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1342: kaisesta lapsesta, mutta perhelisän saamisen tulo- ja menoarvioon momentille
1343: edellytyksenä on perheen pienituloisuus ja vä- 33.37.50 (14 Pl. XVIII:ll) arviomää-
1344: hävaraisuus. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rärahaan perhelisiä varten 3 500 000
1345: vaatimuksena on tämän johdosta, että ennen markan lisäyksen perhelisän korottami-
1346: kuin korotetaan rikkaiden ja suurituloisten per- seksi.
1347: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 196 7.
1348:
1349: Lyyli Aalto Tyyne Paasivuori
1350: 1176
1351:
1352: IV,228.-Rah.al. N:o 8.5.
1353:
1354:
1355:
1356:
1357: Aalto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erityislapsilisän
1358: korottamiseen.
1359:
1360:
1361: E d u s k u n n a 11 e.
1362:
1363: Erityislapsilisälakiehdotuksen laatinut ns. siaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta ollut
1364: elatusapukomitea ehdotti aikanaan erityislapsi- täysin nurinkurinen. Yhteiskunta on suurimit-
1365: lisän vähintään lapsilisälain mukaisen lapsilisän taista perhepoliittista tulonsiirto-ohjelmaansa
1366: suuruiseksi sekä täysiarpojen ja avuttomien las- kehitellessään unohtanut ne vaikeimmassa ase-
1367: ten osalta kaksinkertaiseksi. Myös Eduskunta massa olevat pienituloisten ja vähävaraisten per-
1368: hyväksyessään lakiehdotuksen vahvisti erityis- heiden lapset, joiden toisen huoltajan puuttu-
1369: lapsilisän vähimmäismäärän lapsilisän suurui- misen taikka täysiorpouden tahi sairauden tai
1370: seksi. Ennen kuin erityislapsilisälaki kuiten- vamman aiheuttaman avuttomuuden takia tu-
1371: kaan ehti tulla voimaan, korotettiin lapsilisää lisi olla avuntarvitsijoiden joukossa erikoisase-
1372: jälleen kerran, ja niin jäi ensiksi mainittu, massa ja joiden asia edellä mainitun elatusapu-
1373: vain erityisen taloudellisen tuen tarpeen perus- komiteankin mukaan olisi pitänyt hoitaa ennen
1374: teella jaettava lapsiavustus alusta alkaen jäl- kuin lapsiavustusta koskevaa kysymystä yleisenä
1375: keen yleisestä, tuen tarpeesta riippumatta kaik- ruvettiin lapsilisän muodossa järjestämäänkään.
1376: kein varakkaimmillekin lastenhuoltajille annet- Tämän vuoksi ja erityislapsilisän reaaliarvon
1377: tavasta perhepoliittisesta tuesta. palauttamiseksi olisi erityislapsilisän määrää vii-
1378: Myöhemminkin on yleisen lapsilisän korot- pymättä korotettava tapahtunutta elinkustan-
1379: tamisesta, johon hallituksella on elinkustannus- nusten nousua vastaavasti eli leskien ja kan-
1380: ten nousun puitteissa annettu lapsilisälaissa saneläkkeensaajien lasten sekä elatusapua vailla
1381: valtuudet, pidetty paljon paremmin huolta kuin'. olevien avioliiton ulkopuolella syntyneiden las-
1382: erityislapsilisän korottamisesta, joka edellyttää ten osalta 52 markaksi sekä täysiarpojen ja
1383: lainmuutosta ja siis sitä koskevan hallituksen avuttomien lasten osalta 104 markaksi vuosi-
1384: esityksen antamista Eduskunnan hyväksyttä- neljännekseltä. Korotuksesta aiheutuvan valtion
1385: väksi. Tällä hetkellä on tilanne se, että määräl- menojen vuotuisen lisäyksen voidaan arvioida
1386: tään pieninkin eli ensimmäisen lapsen lapsilisä jäävän noin 2,5 milj. markaksi.
1387: on 18 %, toisen lapsen lapsilisä 39% ja kol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1388: mannen sekä sitä seuraavien lasten lapsilisä ko- nioittaen,
1389: konaista 68 % erityislapsilisää suurempi. Kun
1390: tavallinen lapsilisä on varsin hyvin seurannut että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1391: elinkustannusten kehitystä, jopa ylittänytkin tulo- ja menoarvioon momentille
1392: sen, on erityislapsilisä sitä koskevan lain ly- 33.37.53 (14 Pl. XVIII:12) arvio-
1393: hyenä voimassaoloaikana menettänyt jo lähes määrärahaan erityislapsilisiä varten
1394: neljänneksen alkuperäisestä reaaliarvostaan. 2 500 000 markan lisäyksen ehdotet-
1395: Elinkustannunsindeksi on noussut 40 %, mutta luun määrärahaan erityislapsilisän ko-
1396: erityislapsilisä vain 17 %. Kehitys on siis so- rottamiseksi.
1397: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
1398:
1399: Lyyli Aalto Tyyne Paasivuori
1400: 1177
1401:
1402: IV,229.- Rah.al. N:o 86.
1403:
1404:
1405:
1406:
1407: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
1408: oppivelvollisten oppilaiden kuljetukseen ja ruokailuun.
1409:
1410:
1411: E d u s k u n n a II e.
1412:
1413: Hallituksen esityksessä laiksi koulujärjestel- pivelvollisten oppilaiden osalta, kunta olisi oi-
1414: män perusteista sosiaalisten etujen antaminen keutettu saamaan valtionapua samojen perustei-
1415: kunnille yleistyisi kovin epätasaisesti. Perus- den mukaan kuin kansakoulumenoihinsa. Kou-
1416: koulujärjestelmään siirtyminen tulisi eri kun- lu-uudistuksen yhteydessä mielipide-erot eivät
1417: nissa tapahtumaan eri aikoina jopa niin, että lainkaan kohdistu sosiaalisten etujen antami-
1418: joissakin kunnissa peruskoulu-uudistus toteutuu seen. Samalla tällä järjestelyllä tultaisiin ilmei-
1419: vasta 16 vuoden kuluttua lain voimaantulosta. sesti suuresti helpottamaan uuteen koulujärjes-
1420: On selvää, että varakkaissa kunnissa siirtymi- telmään siirtymistä. Vanhempainneuvoston teh-
1421: nen tulisi tapahtumaan nopeammin kuin syr- tävänä olisi valvoa, että edellä mainittu toi-
1422: jäisissä ja vähävaraisissa kunnissa. Siirtymisvai- minta koulussa olisi tarkoituksenmukaisesti jär-
1423: heen aikana olisi oppilaille kuitenkin taattava jestetty.
1424: samanlaiset sosiaaliset edut koulumuodosta Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1425: riippumatta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että nioittavasti,
1426: niissä kunnissa, joissa jo on oppikoulu, ennen
1427: peruskouluun siirtymistä järjestettäisiin oppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1428: koulua käyvien oppilaiden kuljetus ja kouluate- valtion tulo- ja menoarvioon 200 000
1429: ria siten, että kunta ja oppikoulu keskinäisellä markan suuruisen määrärahan annetta-
1430: sopimuksella järjestäisivät kuljetuksen ja oppi- vaksi valtionapuna kunnille oppivelvol-
1431: lasaterian. Tähän ja lukukausimaksuun, jonka listen oppilaiden kuljetukseen ja oppi-
1432: kunta mahdollisesti suorittaa vähävaraisten op- lasruokailuun,
1433: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
1434:
1435: Arvo Ahonen Aune Salama
1436: Sakari Knuuttila Ensio ~artanen
1437: Arvo Salo
1438: 1178
1439:
1440: IV,230.- Rah.al. N:o 87.
1441:
1442:
1443:
1444:
1445: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ai-
1446: noiksi yhdistyksille ja järjestöille, jotka ylläpitävät juhla- ja
1447: kokoushuoneistoja.
1448:
1449:
1450: E d u s k u n n a 11 e.
1451:
1452: Jokainen tarkkaavainen kansalainen on voi- ja kunnalliseen elämään, johon suomalainen
1453: nut todeta sen huolestuttavan olotilan, joka demokratia on koko ajan vankasti nojannut.
1454: maassamme vallitsee tänä päivänä niissä ko- Työväen-, nuorisoseura-, maamiesseura-, rait-
1455: koontumishuoneissa, joihin laajat joukot joutu- tiusseura- ja. järjestötalomme ovat myös tär-
1456: vat saapuroaan kokouksiin, juhliin, illanviettoi- keitä kansalaisten vapaa-ajan vieton kannalta.
1457: hin ja opintotilaisuuksiin. Työväen-, nuoriso- Työpäivän lyhentyminen ja olosuhteiden kor-
1458: seura-, raittius-, maamiesseura- ja muiden jär- jaantuminen yleensä antavat entistä suurempia
1459: jestötalojen runsaudesta huolimatta on kuiten- mahdollisuuksia kansalaisille osallistua erilaisiin
1460: kin tosiasia se, että ne rakenteellisesti ovat harrastuksiin. Opintotyölle, näyttämö-, musiik-
1461: useinkin heikkoja. Varsinkin niiden sisäinen ki-, laulu- ym. harrastuksille avautuu entistä
1462: kunto, lämmitys ja valaistus ovat ala-arvoisia,. enemmän mahdollisuuksia. Kaikkea tätä toi-
1463: joskin poikkeuksiakin löytyy. Päinvastoin on mintaa varten tarvitaan kokoontumishuoneita,
1464: tosiasia se, että kokoontumishuoneemme ovat jotka kuntonsa puolesta ovat sellaisia, että ne
1465: voimakkaasti joutuneet ristiriitaan maamme voivat tyydyttää tänä päivänä kansalaisten tar-
1466: yleisen elintason kohoamisen kanssa. peita.
1467: Kokoontumishuoneiden nykyinen taso on Ruotsissa on valtio jo vuodesta 1942 lähtien
1468: luonnollisesti tekijä, joka kartoittaa kansalaiset antanut avustuksia ja lainoja kokoontumishuo-
1469: niistä, jolloin seurauksena on, että mielenkiinto neita ylläpitäville järjestöille.
1470: yleisiä asioita, opintoharrastuksia ja muuta toi- Aloitteen tekijöiden käsitys on, että nykyi-
1471: mintaa kohtaan saattaa vähentyä. Jos kokoon- nen kokoontumishuoneiden jatkuva rappeutu-
1472: tumishuoneet ovat nyt sellaisia kuin ne ny- minen voidaan estää vain valtiovallan voimak-
1473: kyään ovat ja niiden kunto jatkuvasti alenee, kaan tuen turvin.
1474: muodostuu siitä vaara siinä mielessä, että eri- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
1475: laisten tilaisuuksien järjestämismahdollisuudet tämme,
1476: jatkuvasti pienenevät. Maassamme, jossa on
1477: pitkä talvi, ja jossa lyhyen kesän vuoksi ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1478: yleensä kesällä tällaisiin tilaisuuksiin kokoon- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
1479: nuta, tilanne kokoontumishuoneiden puutteen määrärahan halpakorkoisien lainojen jär-
1480: vuoksi muodostuu ennen pitkää hyvin huo- jestämiseksi yhdistyksille ja järjestöille,
1481: noksi. Silloin siitä koituu vahinkoa koko sille jotka ylläpitävät juhla- ja kokoushuo-
1482: laajojen joukkojen osallistumiselle valtiolliseen neistoja.
1483: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
1484:
1485: Arvo Ahonen Artturi Koskinen Sakari Knuuttila
1486: 1179
1487:
1488: IV,231.- Rah.al. N:o 88.
1489:
1490:
1491:
1492:
1493: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkkäälän-Kivisalmen
1494: maantien rakentamiseen Konneveden kunnassa.
1495:
1496:
1497: E d u s kun n a II e.
1498:
1499: Jyväskylästä Kuopion Laukaan ja Konneve- yleiseltä kannalta katsoen tärkeäksi rakentaa
1500: den kautta kulkevan kantatien n:o 69 tekemi- nopeasti Kärkkäälän ja Kivisalmen välinen tie-
1501: nen Konneveden kunnan kohdalla on käynyt osuus. Kärkkäälän-Kivisalmen tieosuus on n.
1502: kiireelliseksi sen johdosta, että Kivisalmen 30 km.
1503: silta valmistui aivan äskettäin. Samoihin aikoi- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
1504: hin valmistui myös Suolahteen suoraan Konne- dotamme,
1505: vedeltä menevä Koiviston-Kärkkäälän tie. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1506: Nämä liikenneolojen parannukset aiheuttavat tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
1507: sen, että liikenne kantatie 69:llä tulee varsin- määrärahan Kärkkäälän - Kivisalmen
1508: kin Kivisalmen sillan rakentamisen johdosta maantien rakentamiseen Konneveden
1509: huomattavasti kasvamaan. Tällöin muodostuu kunnassa.
1510: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
1511:
1512: Arvo Ahonen Artturi Koskinen Sakari Knuuttila
1513: 1180
1514:
1515: IV,232.- Rah.al. N:o 89.
1516:
1517:
1518:
1519:
1520: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Konepa;a Mikro Oy:n
1521: Suolahden tehtaiden ostamiseksi valtiolle tuotannollisen toi-
1522: minnan aloittamista varten.
1523:
1524:
1525: E d u s k u n n a 11 e.
1526:
1527: Konepaja Mikro Oy, joka viime maaliskuusta taan uudelleen käynnistämiseksi vaikkapa työl-
1528: lähtien on ollut konkurssitilassa, rakensi vuo- lisyysvaroin, sillä suhteellisen pienin lisäinves-
1529: sina 1963-1964 Suolahden kauppalaan noin toinnein näin saataisiin 400-500 pysyvää työ-
1530: 110 000 m3:n suuruisen tehdasrakennuksen ja paikkaa maakunnan vaikeimmalle työttömyys-
1531: 47 asuntoa käsittävät rivi- ja kerrostalot. Teol- alueelle. Kauppala ei anomuksillaan tarkoita,
1532: lisuuslaitoksen noin 218 hehtaarin suuruisen että valtion varoja tuhlattaisiin konkurssipesien
1533: maa-alueen hankintaan ja kunnallisteknillisiin ylihinnalla lunastamiseen, sillä pesän toimitsi-
1534: töihin kauppala uhrasi varoja lähes 1 milj. jamiesten ilmoituksen mukaan Mikron Suolah-
1535: markkaa. Sen lisäksi kauppala välitti ilman va- den tehdas on saatavissa alle käyvän hinnan.
1536: kuuksia yhtiölle eri rahalaitoksilta otettuja lai- Kauppalan ja sen ympäristökuntien työllisyy-
1537: noja 2,7 milj. markkaa. Mainitut summat jää- den kannalta Mikron Suolahden tehtaan käyn-
1538: nevät konkurssin johdosta ja vakuudettomina tiinsaattaminen valtion toimesta olisi toimen-
1539: kokonaan kauppalan vahingoksi ja lainat vas- pide, jota koko maakunta odottaa. On nimit-
1540: tattaviksi. Päälainoittajana kauppalan ohella on täin todettu, ettei yksityiseltä sektorilta löydy
1541: valtion eri rahalaitokset, joiden saatavat kor- näin suuren yrityksen pyörittäjää Keski-Suo-
1542: koineen lienevät yli 5 milj. markkaa. meen metalliteollisuuden alalta, jota varten teh-
1543: Kauppalan näin voimakas mukaan tulo yri- das on rakennettu ja koneistettu.
1544: tykseen tapahtui kauppalassa jatkuvasti vallin- Viime maaliskuussa tapahtuneen konkurssin
1545: neen erittäin raskaan rakenteellisen työttömyy- jälkeen Mikro Oy:n Suolahden tehdas ja pää-
1546: den lieventämiseksi. Rakennusaikana vuosina osa asunnoista on tyhjänä. Näinollen herää ky-
1547: 1963-1964 rakennustöissä olikin 120-170 symys, onko yhteiskunnan edun mukaista sei-
1548: työntekijää ja teollisen toiminnan palveluksessa sottaa tuotantolaitosta, johon pääosalta yhteis-
1549: 1964-1966 noin 180 työntekijää. Tuo määrä kunnan varoja on investoitu yli 10 miljoonaa
1550: on kuitenkin vain noin kolmannes siitä työvoi- markkaa, tyhjänä ja antaa sen romuttua. Mikron
1551: masta, joka tehtaan koon ja koneistuksen huo- Suolahden tehdas on vain 45 kilometrin päässä
1552: mioon ottaen olisi voinut tehtaassa työsken- ja hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien päässä
1553: nellä. Tämä johtui käyttövarojen puutteesta. Valmetin Jyväskylän tehtaista, joten matkan ei
1554: Yhtiötä aikanaan tukemalla kauppala on joka luulisi olevan esteenä jonkin tuotantohaaran si-
1555: tapauksessa suorittanut merkittävän työllistämi- joittamiselle Suolahteen.
1556: sen, joka olisi maksanut valtiolle työllisyys- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
1557: töinä 12-15 miljoonaa markkaa, kauppalalle tämme,
1558: se maksoi noin 3 miljoonan markan lisävelat että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1559: ja näin ylivoimaiset vaikeudet useiksi vuosiksi. tulo- ia menoarvioon 5 000 000 markan
1560: Kun valtio kauppalan ohella oli merkittävä yri- määrärahan Konepaia Mikro Oy:n Suo-
1561: tyksen rahoittaja, ja kun teollisuuslaitos on var- lahden tehtaiden ostamiseen valtiolle ;a
1562: sin uusi ja ajanmukainen, on kauppalanhallitus tuotannollisen toiminnan aloittamiseen.
1563: valtioneuvostoa myöten tehnyt anomuksia teh-
1564: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
1565:
1566: Arvo Ahonen Artturi Koskinen
1567: 1181
1568:
1569: IV,233.- Rah.al. N:o 90.
1570:
1571: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeassa taloudelli-
1572: sessa asemassa olevien yksityisten oppikoulujen velkojen kuo-
1573: letuksiin annettavia ylimääräisiä valtionavustuksia varten.
1574:
1575: E d u s k u n n a 11 e.
1576: Vuodesta 1959 lähtien on valtion tulo- ja mahdollista, koska se entisestään vaikeuttaisi
1577: menoarviossa ollut erityinen määräraha vai- vähävaraisista kodeista olevien lasten koulun-
1578: keassa taloudellisessa asemassa olevien yksityis- käyntiä. Tällaisilla alueilla eivät myöskään kun-
1579: oppikoulujen avustamiseksi. Määrärahan suu- nat vähävaraisuutensa vuoksi kykene avusta-
1580: ruus on eri vuosina jonkinverran vaihdellut, maan yksityisoppikoulua, kuten varakkaammilla
1581: mutta on sitä valtiontaloudellisista syistä viime seuduilla tapahtuu.
1582: vuosina vähennetty. Vuotta 1968 varten halli- Yksityisoppikoulut ovat sotien jälkeen no-
1583: tus ehdottaa saman suuruista määrärahaa kuin peasti kasvaneen oppikoulupaikkojen tarpeen
1584: kuluvaa vuotta varten, vaikka koulujen talou- tyydyttämiseksi suorittaneet laajan kouluraken-
1585: dellinen asema jatkuvasti on vaikeutunut. So- nustoiminnan. Esim. viimeisten 12 vuoden ai-
1586: siaalisesti katsoen tällainen määräraha on erityi- kana on rakennettu kaikkiaan 412 uutta kou-
1587: sen tarkoituksenmukainen, koska siten voidaan lutaloa tai lisärakennusta, ja tehty tämä ilman,
1588: harkinnanvaraisesti tasoittaa sitä erilaisuutta, että valtio olisi sanottua rakennustoimintaa
1589: jota valtionapulain säännökset eivät voi riittä- lainkaan välittömästi avustanut. Sen vuoksi olisi
1590: västi ottaa huomioon. kohtuullista, että yksityisoppikoulujen vaikean
1591: Yksityisoppikoulujen taloudellisen aseman taloudellisen aseman helpottamiseksi käytettäi-
1592: heikentyminen johtuu useista eri syistä, jotka siin olennaisesti suurempi määräraha kuin hal-
1593: eivät ole koulujen hallittavissa. Koulujen yllä- litus esittää.
1594: pitäjät joutuvat lähes kokonaan rahoittamaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1595: uudisrakennuksista johtuvat menot ja suoritta- nioittavasti,
1596: maan niistä aiheutuneiden velkojen lyhennyk-
1597: set nopeammin kuin mihin ns. vuokra-arvojär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1598: jestelmän mukainen valtionapu antaa mahdolli- valtion tulo- ja menoarvion 29 pääluo-
1599: suuksia. Velkoihin liittyvä indeksiehto aiheut- kan 44 luvun 50 momentille a kohtaan
1600: taa puolestaan useissa tapauksissa sen, että kuo- vaikeassa taloudellisessa asemassa ole-
1601: letusten säännöllisestä hoitamisesta huolimatta vien yksityisten oppikoulujen velkojen
1602: velkojen määrä ei sanottavasti vähene. Kolmas kuoletuksiin annettavia ylimääräisiä val-
1603: taloudellisen aseman vaikeutumiseen johtanut tionavustuksia varten ehdotettuun mää-
1604: syy on palkkaukseen tarkoitettujen valtionapu- rärahaan 1 000 000 markkaa käytettä-
1605: jen jääminen jälkeen todellisesta palkkameno- väksi siten, että sellaisissa tapauksissa,
1606: jen kehityksestä, minkä jälkeenjääneisyyden on joissa ylimääräinen avustus tai osa siitä
1607: osoitettu olevan noin 10 %:n suuruusluokkaa. on käytetty koulurakennuksista aiheutu-
1608: Lisäksi ovat koulut kärsineet huomattavan lu- neiden velkojen kuoletukseen, on avus-
1609: kukausimaksutulojen vähennyksen vuonna 1963 tuksesta, mikäli rakennusta lakataan
1610: voimaan saatetun uuden sisaralennusjärjestel- käyttämästä koulun tarpeisiin, palautet-
1611: män vaikutuksena; toimitetun selvityksen mu- tava valtiolle se osa rakennuksen silloi-
1612: kaan vähennys on ollut n. 10 %. Osittain tämä sesta arvosta, joka vastaa rakennusvel-
1613: menetys on voitu korvata lukukausimaksuja kojen kuoletuksiin käytettyjen ylimää-
1614: vastaavasti korottamalla, mutta vähävaraisilla ja räisten avustusten osuutta rakennuskus-
1615: harvaanasutuilla seuduilla tämä ei ole ollut tannuksista.
1616: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
1617:
1618: Arvo Ahonen Aune Salama Sakari Knuuttila
1619: Artturi Koskinen Ensio Partanen Arvo Salo
1620: 3 E 705/67
1621: 1182
1622:
1623: IV,234.- Rah.al. N:o 91.
1624:
1625:
1626:
1627:
1628: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähävaraisten
1629: oppilaiden käyttöön annettavien oppikirjojen hankkimiseksi
1630: yksityisille oppikouluille.
1631:
1632:
1633: E d u s k u n n a 11 e.
1634:
1635: Hallitus on tulo- ja menoarviossa vuodelle koulujen oppilaiden kirjamenot voidaan ar-
1636: 1968 pysyttänyt yksityisoppikoulujen vähäva- vioida olevan nykyisin keskimäärin 50 markkaa.
1637: raisten oppilaiden käyttöön annettavien oppi- Vuoden 1965 tilastoarvon mukaan sosiaaliset
1638: kirjojen hankkimiseen tarkoitetun määrärahan menot oppilasta kohti olivat 268,60 markkaa.
1639: 20 000 markkana. Kuitenkin eduskunnassa vi- Näin ollen oppikirjojen osuus kokonaismenoista
1640: reillä olevan hallituksen esityksen laiksi koulu- olisi 13,5 %. Hallituksen esittämä määräraha
1641: järjestelmän perusteista mukaan uudessa koulu- riittäisi oppikirjojen hankkimiseen vain n. 400
1642: järjestelmässä kiinnitetään erityistä huomiota oppilaalle eli vain murto-osalle edes vapaaoppi-
1643: koulun sisäiseen pedagogiseen ja sosiaaliseen ke- laista.
1644: hittämiseen. Lähinnä on kiinnitetty huomiota Hallituksen esityksen laiksi koulujärjestelmän
1645: syrjäisten ja vähävaraisten seutujen kouluolojen perusteista perusteluissa on sosiaalisten etujen
1646: parantamiseen. Koulut ja kunta ovat osittain antamisesta keskikoulujen oppilaille aiheutuvat
1647: jo järjestäneet oppilaiden kuljetuksen ja ruo- menot arvioitu 49 000 000 markaksi. Tätä
1648: kailun. Edelleen kuitenkin vähävaraisille oppi- taustaa vasten tarkasteltuna tuntuu tulo- ja me-
1649: koulua käyville oppilaille hankittaviin kirjoihin noarvioon merkitty 20 000 markan määräraha
1650: varattu määräraha on osoittautunut täysin riit- liian pieneltä ja jopa merkityksettömältä. Li-
1651: tämättömäksi. Kuitenkin koulukirja on tärkein säksi tämän vuoden alusta lukien kirjakaup-
1652: opiskeluväline. Se on koulunkäynnin kannalta piaat eivät anna enää oppikirjoista 10 % :n
1653: ensiarvoinen edellytys ja vähävaraisten perhei- alennusta.
1654: den avustaminen koulukirjojen hankinnassa on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1655: yhteiskunnan kannalta mitä tarkoituksenmukai- nioittavasti,
1656: sinta varojen käyttöä. Määrärahan sosiaalisesta
1657: tarpeellisuudesta ei liene epäilystä. Mikäli uuteen että Eduskunta sanotun perusteella
1658: koulujärjestelmään siirrytään, tullaan nämä so- ottaisi vuoden 1968 tulo- ja menoar-
1659: siaaliset edut myöntämään kaikille oppilaille. vioon 29 Pl. 44 luvun 50 momentin
1660: Koska uuteen koulujärjestelmään siirtyminen ei b) kohtaan lisäystä 20 000 markkaa vä-
1661: tapahdu kaikkialla samanaikaisesti, olisi siirty- hävaraisten oppilaiden käyttöön annet-
1662: misvaiheen aikana kaikille oppilaille pyrittävä tavien oppikirjojen hankkimiseksi yksi-
1663: järjestämään yhtäläiset sosiaaliset edut. Oppi- tyisille oppikouluille.
1664: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
1665:
1666: Arvo Ahonen Aune Salama Sakari Knuuttila
1667: Artturi Koskinen Ensio Partanen Arvo Salo
1668: 1183
1669:
1670: fV,235.- Rah.al. N:o 92.
1671:
1672:
1673:
1674:
1675: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaissodan valtakun-
1676: nallisen muistomerkin pystyttämistä varten.
1677:
1678:
1679: E d u s k u n n a 11 e.
1680:
1681: Vuonna 1968 tulee kuluneeksi viisikym- sekä työväenliikkeelle että niille ihmisille jotka
1682: mentä vuotta Suomen työväenliikkeen ja koko kansalaissotaan osallistuen halusivat puolustaa
1683: kansamme historian kannalta merkittävästä ta- oikeuksiaan ja taistella paremman elämän puo-
1684: pahtumasta, kansalaissodasta. Sen jälkeen tapah- lesta.
1685: tui huomattava käänne maamme työväenliik- Edellä esitetyistä syistä on laajoissa kansa-
1686: keen kehityksessä, ja kansalaissodan haavojen laispiireissä ja varsinkin työväen keskuudessa
1687: arpeutuminen on vaatinut vuosikymmeniä. Vi- herännyt tarve pystyttää valtakunnallinen muis-
1688: rallisessa historian kirjoituksessa ja v. 1918 ta- tomerkki vuonna 1918 punaisten puolella hen-
1689: pahtumien kuvauksessa on työväenliikkeen kensä menettäneiden miesten ja naisten muis-
1690: osuutta arvosteltu sangen puolueellisesti ja ton kunnioittamiseksi.
1691: loukkaavasti. Mutta tyydytyksellä on todettava, Helsingin Kaupunginhallitus on päättänyt luo-
1692: että viime aikoina historian kirjoituksessa ja vuttaa tälle muistomerkille sijoituspaikan. Suo-
1693: muissa tutkimuksissa on ryhdytty kansalaisso- men kuvanveistäjille on julistettu yleinen ku-
1694: dan tapahtumia tarkastelemaan objektiivisem- vanveistokilpailu taiteellisesti arvokkaan ja aat-
1695: min ja totuudenmukaisemmin. teellisesti symbolisoivan luonnoksen kehittä-
1696: Meidän, kuten muidenkin kansojen historia mistä varten. Muistomerkin on määrä valmis-
1697: osoittaa, että yhteiskunnallisista epäkohdista ja tua vuonna 1969.
1698: vähempiosaisten kansankerrosten sortamisesta Koska kysymyksessä on yleisvaltakunnallista
1699: johtuen ovat nämä kansanosat nousseet eri ai- merkitystä tarkoittava aloite, pidämme luonnol-
1700: koina taisteluun vapautensa, oikeuksiensa ja pa- lisena että myös valtiovalta osaltaan tukee tätä
1701: rempien elinehtojen puolesta. Näin tapahtui muistomerkkihanketta.
1702: meillä Suomessa vuonna 1918. Silloiset tapahtu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1703: mat olivat seurausta niitä edeltäneistä pitkistä
1704: taantumus- ja sortokausista. Oikeuksiaan puo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1705: lustamaan lähteneet työläiset eivät halunneet tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
1706: vahingoittaa yhteiskuntaa, vaan päinvastoin suuruisen määrärahan annettavaksi avus-
1707: luoda paremman josta olisi poistettu sorto ja tuksena kansalaissodan valtakunnallisen
1708: vääryys. muistomerkin pystyttämistä varten,
1709: Nämä tosiasiat meidän tulisi rohjeta julki- Vuoden 1918 Kansalaissodan Muisto-
1710: sesti tunnustaa nykypäivän Suomessa, ja samalla merkkiyhdistys r.y:n käyttöön.
1711: tehdä oikeutta ainakin historiallisessa mielessä
1712: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
1713:
1714: Paavo Aitio T. Leivo-Larsson Veikko Kokkola
1715: 1184
1716:
1717: IV,236.- Rah.al. N:o 93.
1718:
1719:
1720:
1721:
1722: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupunkiin joh-
1723: tavan väylän oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutkan kohdalla.
1724:
1725:
1726: E d u s k u n n a 11 e.
1727:
1728: Eduskunta on valtion v:n 1962 ja 1963 tulo- Koska mainitun määrärahan saaminen on ol-
1729: ja menoarviossa 20 Pl. II väylätyöt, kauppa- lut päiväjärjestyksessä useita vuosia ja edus-
1730: ja teollisuusministeriöön kohdistuvat hallinnon- kunta on valtiovarainvaliokunnan esityksen mu-
1731: haarat myöntänyt siirtomäärärahan käytettä- kaan neljä kertaa osoittaessaan määrärahan
1732: väksi Kristiinankaupungin edustalla valtion ve- työtä varten, ja vastauksessaan .tulo- ja meno-
1733: sialueella olevan ns. Härkmeren mutkan oikai- arvioesityksiin katsonut väylätyön erittäin tar-
1734: sua ja osittain tehtävää syvennystyötä varten 21 peelliseksi ja sen lisäksi on eduskunta vuoden
1735: jalan syvyydessä kulkeville laivoille. 1964 menoarvion ko. momentin perusteluissa
1736: Härkmeren mutkan oikaisu käsittää sen osan, lausunut edellyttävänsä, että työt aloitetaan
1737: joka on jäänyt jäljelle satamaväylän kunnosta- ensi tilassa, ehdotetaan edelläesitettyyn viitaten
1738: missuunnitelmasta senjälkeen kun Kristiinankau- kunnioittavasti,
1739: punki on saanut n. 1 milj. markkaa maksavan
1740: osuutensa valmiiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1741: Ennen töihin ryhtymistä valtiovallan taholta tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
1742: lupauduttiin tekemään valtion vesialueelia oleva suuruisen siirtomäärärahan Kristiinan-
1743: osuus sen jälkeen kun Kristiinankaupunki on kaupunkiin johtavan väylän töiden aloit-
1744: oman vesialueensa sisäpuolella olevan osuuden tamiseen ns. Härkmeren mutkan koh-
1745: saanut ensin valmiiksi. dalla valtion vesialueella.
1746: Töiden aloittamiseen tarvitaan merenkulku-
1747: hallituksen lausunnon 30. 1. 1962 KD n:o 609
1748: /59/601 mukaan 650 000 mk.
1749: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
1750:
1751: Toivo Antila Akseli Roden
1752: N. Kosola Georg Backlund
1753: Veikko Savela Veikko Mattila
1754: Eino Uusitalo Ragnar Granvik
1755: 1185
1756:
1757: IV,237.-Rah.al. N:o 94.
1758:
1759:
1760:
1761:
1762: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Päntäneenkylän-Kuvas-
1763: kankaan tieosuuden tutkimiseen.
1764:
1765:
1766: E d u s k u n n a II e.
1767:
1768: Eteläisen Suupohjan alueen työllisyyden yllä- väittämään tieliikennelaskennan antavan par-
1769: pitämiseksi tarvitaan myös jatkuvasti uusia jär- haan kuvan tien tarpeellisuudesta, mutta täl-
1770: keviä suunnitelmia. Eräs tällainen työkohde löin jää huomioon ottamatta mm. liikenteen oh.
1771: olisi Kauhajoen-Isojoen-Kuvaskankaan tien jautuvan paremmassa kunnossa oleville väylille.
1772: rakentaminen. Näin on laita myös Kauhajoen-Kuvaskankaan
1773: Nykyisinkin tätä kautta on lyhin matka Po- tien suhteen.
1774: . rista Seinäjoelle. Uuden tien rakentamisen yh- Kuvaskankaan-Kauhajoen tien rakentami-
1775: teydessä se tulisi vielä monta km lyhentymään. nen tuottaisi lyhentyvien tieyhteyksien kautta
1776: Kauhajoen-Päntäneen välinen osa on tut- kuljetuskustannusten säästöä ja antaisi suuren
1777: kittu kuluvan vuoden kesällä ja kokonaisuuden määrän työtilaisuuksia rakenteellisella alityölli-
1778: kannalta olisi tärkeätä jatkaa tutkimuksia vä- syysalueella.
1779: littömästi Kuvaskankaalle saakka. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1780: Kunnollisen tien saaminen antaisi uusia edel-
1781: lytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1782: vaikutuspiirissä, mikä on erittäin tärkeä varsin- tulo- ja menoarvioon 90 000 markan
1783: kin Isojoen kunnan asukkaille. Myös Merikar- suuruisen määrärahan Kuvaskankaan-
1784: vian sataman hyväksi käyttämisen mahdollisuu- Kauhajoen maantien tutkimista ja suun-
1785: det lisääntyisivät. nitelmien tekemistä varten Kauhajoen
1786: Asiantuntijoina kuultavien tieviranomaisten kunnassa olevan Päntäneenkylän-Ku-
1787: lausunnot pyrkivät kyllä melko yksipuolisesti vaskankaan väliseltä osalta.
1788: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
1789:
1790: Toivo Antila P. Mäki-Hakola
1791: 1186
1792:
1793: IV,238.-Rah.al. N:o 95.
1794:
1795:
1796:
1797:
1798: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurikkaan rakennettavan
1799: virastotalon rakennustöiden aloittamiseksi.
1800:
1801:
1802: E d u s k u n n a II e.
1803:
1804: Kurikan kauppalaan on odotettu valtion vi- Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu virasto-
1805: rastotalon toteutumista jo yli vuosikymmenen talon rakentamisen tarpeellisuudesta, on kiin-
1806: ajan, koska suurin osa valtion virastoista joutuu nitettävä huomiota myös paikkakunnan työlli-
1807: toimimaan erittäin ahtaissa ja epäkäytännölli- syysnäkymiin. Työttömyyttä tulee ensi vuoden
1808: sissä tiloissa. Kauppalanvaltuusto on auttaak- aikana olemaan todennäköisesti enemmän kuin
1809: seen virastotalohankkeen toteuttamista päättä- aikaisempina vuosina.
1810: nyt luovuttaa tarkoitukseen kauppalan keskus- Tämän takia olisi ryhdyttävä kiireellisiin toi-
1811: tasta ilmaiseksi tontin. menpiteisiin työtilaisuuksien järjestämiseksi
1812: Kurikan postikonttori on sijoitettu VR:n paikkakunnalle. Virastotalon rakentaminen an-
1813: asemarakennukseen ja on konttorin käytössä ti- taisi huomattavalle työntekijämäärälle kunnolli-
1814: laa vain n. 141 m2, tilat ovat ahtaat, epäkäy- set työmahdollisuudet.
1815: tännölliset ja heikkokuntoiset. Nimismiespii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1816: rillä on käytettävissään tilaa vain n. 78 m2
1817: ja sekin erittäin epäkäytännöllistä. Kummalla- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1818: kin edellä mainituista. laitoksista tulisi olla ti- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
1819: loja nykyisiin verrattuna ainakin kaksinkertai- suuruisen määrärahan Kurikkaan raken-
1820: nen määrä. Myös muut valtion virastot toimi- nettavan virastotalon suunnittelua ja
1821: vat vuokratiloissa ahtaissa oloissa. rakennustöiden aloittamista varten.
1822: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
1823:
1824: Toivo Antila N. Kosola Aaro Lintilä
1825: Veikko Savela Aleksi Kiviaho Veikko Mattila
1826: P. Mäki Hakola Matti Mattila Eino Uusitalo
1827: 1187
1828:
1829: IV,239.- Rah.al. N:o 96.
1830:
1831:
1832:
1833:
1834: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurikan Lusankylästä
1835: Myllykylän kautta Jalasjärven Jokipiihin johtavan tien suun-
1836: nitteluun.
1837:
1838:
1839: E d u s kun n a 11 e.
1840:
1841: Ruskealan Marmori harjoittaa maatalouskal- kennetto joenperkauksen johdosta uusia siltoja,
1842: kin louhintaa ja murskausta Kurikan kauppa- jotka yhdistäisivät liikenteen Tampere-Vaasa-
1843: lan alueella Myllykylä nimisessä paikassa. Tämä valta tiehen. Näinollen sen alueen liittäminen
1844: maatalouskalkin kuljetus tapahtuu erittäin laa- yleiseen tieverkostoon korjaantuisi tällä Lusan-
1845: jalle koko Etelä-Pohjanmaan alueella. Mutta kylä-Jokipii kauttakulkutiellä, josta pitkään
1846: varsinaisen louhintapaikan välittömässä lähei- on suoritettu toimenpiteitä, jotka kuitenkaan
1847: syydessä tieverkosto on erittäin puutteellinen eivät ole johtaneet tulokseen.
1848: ja heikkokuntoinen, siksi maantien rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1849: nen Seinäjoki-Kristiina kantatieltä Kurikan
1850: Lusankakylästä Myllykylän kautta Luopaan ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1851: siitä edelleen Jalasjärven Jokiipiihin Jalasjoen tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
1852: eteläpuolitse olisi tarpeellista rakentaa. Se pal- tiesuunnan tutkimista ja suunnitelman
1853: velisi samalla erittäin suuria kyläryhmiä, jotka tekoa varten Kurikan Lusankylästä
1854: käytännöllisesti katsoen ovat tällaista kautta- Myllykylän kautta Jalasjärven Joki-
1855: kulku- ja yhdystietä vailla. Tälle alueelle on ra- piihin.
1856: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
1857:
1858: Toivo Antila P. Mäki-Hakola
1859: 1188
1860:
1861: IV,240.-Rah.al. N:o 97.
1862:
1863:
1864:
1865:
1866: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Korven koulutilan raken-
1867: nustöiden jatkamiseksi.
1868:
1869:
1870: E d u s k u n n a 11 e.
1871:
1872: Eduskunta on yksimielisellä päätöksellään Kun yleisenä pyrkimyksenä on nykyisin kou-
1873: 1965 syksyllä päättänyt, että agrologien koulu- lujen käytön lisääminen ja laajentaminen on se
1874: tus aloitetaan Etelä-Pohjanmaalla Korven kou- varsinkin taloudellisessa mielessä erittäin perus-
1875: lutilalla Ilmajoen pitäjässä. Valtio on omista- teltua. Koulutila kaipaisi oppilasrakennuksien
1876: nut Korven koulutilan vuodesta 1961 lähtien. suunnittelun loppuunsaattamista ja rakenta-
1877: Koulutilan kokonaispinta-ala on 250,22 ha. mista.
1878: Koulutilalle on rakennettu uudet talousraken- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
1879: nukset, jotka on otettu käyttöön syksyllä 1965.
1880: Ne käsittävät, paitsi kotieläinrakennukset, kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1881: vurin, kalustovajarakennukset, traktoritallin, tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
1882: kanalan, kellarirakennuksen, edelleen on val- määrärahan Ilmajoen kunnassa sijaitse-
1883: mistunut työväenasuntotilat, johon mahtuu 5 van Korven koulutilan rakennustöiden
1884: perhettä sekä ralousrakennus, jossa on lämpö- jatkamiseksi agrologikoulutuksen aloitta-
1885: keskus, pesula, sauna ja varastoja. mista varten.
1886: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
1887:
1888: Toivo Antila Aleksi Kiviaho Akseli Roden
1889: 1189
1890:
1891: IV,241.- Rah.al. N:o 98.
1892:
1893:
1894:
1895:
1896: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatie 67 rakentamiseen
1897: Kurikan kauppalan työväentalon ja Reinikan välisellä osuu-
1898: della.
1899:
1900:
1901: E d u s k u n n a 11 e.
1902:
1903: Kurikan rakennuskaava-alueen maantien pa- sänä on perusteltua odottaa taman tien raken-
1904: rantamiseksi välillä työväentalo-Reinikka Ku- tamista. Ja kun koko alueella ei ole vuosiin
1905: rikan kauppalassa noin 3,9 km:n pituudelta on ollut valtion työmaita ja nytkin on työllisyys
1906: tie- ja vesirakennuslaitoksen toimesta laadittu vaikeata hoitaa, olisi tämä tieosuus nyt raken-
1907: tiesuunnitelma, jonka kulkulaitosten ja yleis- nettava.
1908: ten töiden ministeriö on vahvistanut. Tämä kan- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
1909: tatie 67 k.o. väli on heikkokuntoinen, mutkai-
1910: nen ja Kurikan keskuksen rakentamiselle suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
1911: rena esteenä. tulo- ja menoarvioon 720 000 markan
1912: Liikenne tällä osuudella on vilkas. 1965 lii- määrärahan Kurikan kauppalassa kanta-
1913: kennelaskenta osoitti kyseessä olevalla välillä tie 67 rakentamiseen työväentalon ja
1914: liikkuneen noin 3 000 henkilöautoa vuorokau- Reinikan välisellä osuudella.
1915: dessa ja kun muu raskas liikenne on tähän Ii-
1916: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
1917:
1918: Toivo Antila Akseli Roden
1919: Aleksi Kiviaho Verner Korsbäck
1920: Georg Backlund
1921:
1922:
1923:
1924:
1925: 4 E 705/67
1926: 1190
1927:
1928: IV,242.- Rah.al. N:o 99.
1929:
1930:
1931:
1932:
1933: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden tukemi-
1934: seen ja markkinoinnin edistäm;seen Etelä-Pohjanmaalla.
1935:
1936:
1937:
1938: E d u s k u n n a 11 e.
1939:
1940: Etelä-Pohjanmaa on vanhastaan tunnettu laa- koin hyväksi. Tämä on mahdollista, jos etelä-
1941: jasta monipuolisesta ja suurelta osalta myös kor- pohjalaiset yrittäjät hyväksyvät tietynasteisen
1942: keatasoisesta pienteollisesta yritteliäisyydestään. yhteistoiminnan, huolehtivat ainakin rajoite-
1943: Sotien jälkeisinä vuosina tämä yrittäjätoiminta tusta toimialarationalisoinnista ja keskittävät
1944: on monin tavoin kehittynyt, laajentunut ja mo- muutenkin voimansa. Täten eteläpohjalaisilla
1945: nipuolistunut. yrityksillä on mahdollisuus:
1946: Vuonna 1965 - ratianalisoida toimintaansa, ja hankkia käy-
1947: - oli Etelä-Pohjanmaalla yhteensä noin 2 600 tettäväkseen pätevää kaupallista, teknistä ja lii-
1948: pienteollista yritystä, joiden ketaloudellista asiantuntijavoimaa;
1949: - järjestää tehokas markkinointitutkimus;
1950: - palveluksessa oli kaikkiaan 21 000 henki- - järjestää rationalisoitu myynti kotimaahan
1951: löä ja ja vienti ulkomaille sekä edelleen
1952: - joiden yhteinen liikevaihtovero oli noin 320 - kehittää sarjatuotantoa ja alihankintajärjes-
1953: ny:kymiljoonaa. telmää;
1954: Yritystoiminnalle, tuotannolle ja tuotteiden - järjestää koneiden, tarvikkeiden, raaka-ai-
1955: laadulle asetettavien vaatimusten yhä kasvaessa neiden ja puolivalmisteiden yhteishankinnat
1956: ja uusien laajempien markkinoiden hankkimi- mahdollisimman edullisesti;
1957: sen ollessa entistäkin tärkeämpää on tietystä - järjestää yhteinen mallipalvelu;
1958: myönteisestä kehityksestä huolimatta pakko to- - järjestää yhteinen laadunvalvonta;
1959: deta, että eteläpohjalaisen yritystoiminnan tiellä - järjestää yhteinen esiintyminen pienteolli-
1960: on jatkuvasti erittäin suuria vaikeuksia. Nämä suuspolitiikkansa ajamiseksi sekä tietyin edelly-
1961: vaikeudet johtuvat lähinnä siitä, että aikana, tyksin
1962: jolloin kaikilla yhteiskuntaelämän eri aloilla py- - huolehtia myös toiminnan rahoittamiseen
1963: ritään yhä suurempiin yksikköihin, eteläpohja- liittyvistä järjestelyistä.
1964: laisten yritystoiminta koostuu suuresta määrästä Kun jo olevan teollisen yrittäjätoiminnan
1965: varsin pieniä yrityksiä. Kun lisäksi yhteistoi- edellytysten parantaminen on yleisesti ottaen
1966: minta näiden yritysten välillä on vähäistä, ei- helpompaa ja myös halvempaa kuin uuden teol-
1967: vät eteläpohjalaiset yritykset ole voineet saa- lisuuden aikaansaaminen ja kun erityisesti Ete-
1968: vuttaa sitä merkitystä ja asemaa, jota niiden lä-Pohjanmaan laajan pienteollisuuden kehittä-
1969: lukumäärä, tuotanto ja liikevaihto edellyttäisi- minen ei vain maakunnallisesti vaan myös val-
1970: vät. Kun kuitenkin eteläpohjalaisen yrittäjätoi- takunnallisesti merkitseväksi teolliseksi teki-
1971: minnan tukena ovat: jäksi on mielestämme tärkeää, että Eduskunta
1972: - vanhat käsityö- ja pienteollisuusperinteet; päättäisi ottaa valtion ensi vuoden menoarvioon
1973: - vankka ammattitaito; 80 000 markan määrärahan käytettäväksi a)
1974: - voimakas yrittämisen halu; Etelä-Pohjanmaalla jo olevien pienteollisuuden
1975: - ennakkoluulottomuus ja tämänhetkisen tilan, laajuuden ja merkityksen
1976: - riittävä työvoimareservit, selvittämiseksi sekä b) niiden toimenpiteiden
1977: tutkimiseksi, joiden avulla tätä yrittäjätoimin-
1978: olisi näitä keskeisiä yritystoiminnan edellytyk- taa voidaan kehittää ja tukea niin, että se voisi
1979: siä pyrittävä käyttämään mahdollisimman tar- muodostua nykyistä merkittävämmäksi teolli-
1980: IV,242. - Antila ym. 1191
1981:
1982: suus- ja työllisyyspoliittiseksi tekijäksi. Selvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1983: tyksen ja tutkimuksen voisi suorittaa joko
1984: kauppa- ja teollisuusministeriö tai ellei minis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1985: teriöllä olisi tähän mahdollisuuksia, jokin lii- 1968 tulo- ;a menoarvioon 80 000 mar-
1986: ketaloudellinen tutkimuslaitos tämän ministe- kan määrärahan pienteollisuuden tuke-
1987: riön toimeksiannosta ja valvonnassa. miseen ;a markkinoinnin edistämiseen
1988: Etelä-Poh;anmaalla.
1989: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
1990:
1991: Toivo Antila Eino Uusitalo N. Kosola
1992: Veikko Savela Bror Lillqvist Aleksi Kiviaho
1993: 1192
1994:
1995: IV,243.- Rah.al. N:o 100.
1996:
1997:
1998:
1999:
2000: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta ]urvan kotiteollisuuskou-
2001: lun kahden ammattiopettajan viran perustamista varten.
2002:
2003:
2004: E d u s k u n n a 11 e.
2005:
2006: Jurvan kotiteollisuuskoulussa toimii tällä Ehdotetaan, että Jurvan kotiteollisuuskou-
2007: hetkellä 2-vuotisina osastoina pojille puutyö- luun perustettaisiin 1. 1. 1968 lukien toinen
2008: ja maatalouskonekorjausosastot sekä tytöille opettajanvirka sekä maatalouskonekorjaus- että
2009: ompeluosasto ja lisäksi yksivuotinen yhdistetty ompeluosastolle.
2010: ompelu- ja kudontaosasto. Näiden osastojen Ko. virat kuuluvat valtion A 19 palkkaus-
2011: opettajista on kuitenkin maatalouskonekorjaus- luokkaan, joten niihin tarvittava määräraha
2012: ja ompeluosastolla ollut toinen opettaja pal- v. 1968, ilman mahdollisia korotuksia olisi
2013: kattuna v. 1962 alkaen talvikaudeksi tunti-
2014: opettajana ( maataloushallituksen päätös 25. 5. maatalouskonekorjausosasto
2015: 1962 - 11/530 - 62) tunti- ja: kurssiopet- 1 op. 12 X 934,19 mk/kk = 11 210,28 mk
2016: tajien palkkaan myönnettyjen valtionavustusten ompeluosasto
2017: turvin.
2018: 1 op. 12 X 934,19 mk/kk = 11 210,28 mk
2019: Näiden opettajain palkkaamiseen liittyvistä
2020: kuluista jää huomattava osa myös kuntain yhteensä 2 op. virkaa 22 420,56 mk
2021: maksettavaksi.
2022: Opetustoimen tehostamisen ja toimia hoita- Lisäksi mainitsemme, että koulussa on tällä
2023: vien pätevien opettajain aseman vakiinnutta- hetkellä jo yli 100 oppilasta.
2024: misen vuoksi olisi nämä kaksi tilapäisluon- Koulusta ovat Jurvan lisäksi varanneet op-
2025: toista opettajanvirkaa saatava muutetuiksi vaki- pilaspaikkoja seuraavat kunnat:
2026: naisiksi mikäli mahdollista jo 1. 1. 1968 lu- Ilmajoki •• 2 vuotuista oppilaspaikkaa
2027: 0. 0
2028:
2029:
2030: kien. Kauhajoki ... 6
2031: Opettajatoimien vakinaistaminen on entistä- Karijoki 0 1
2032: ••••
2033: " "
2034: kin tärkeämpää sen vuoksi, kun koululle val- Kurikka 0 5
2035: •••
2036: "
2037: 0
2038: "
2039: mistui syksyllä 1967 6 125 m3 käsittävä lisä- Laihia 2 " "
2040: rakennus. Lisäksi suoritettiin kesällä ja syk- Lapväärtti ... 1 " "
2041: syllä 1967 vanhemmassa koulurakennuksessa Teuva ....... 10 " "
2042: täydellinen peruskorjaus. Vanhempi koulura- " "
2043: kennus on valmistunut kymmenen vuotta sit- Koulu toimii kuitenkin ainoastaan Jurvan
2044: ten ja sen tilavuus on noin 6 000 m3 • Nämä kunnan ylläpitämänä kouluna.
2045: rakennustyöt ovat tulleet maksamaan lähes Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
2046: 1 milj. mk. dotamme,
2047: Sekä maataloushallitus että maatalousminis-
2048: teriö ovat esittäneet vuosittain em. opettajain- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2049: virkoja perustettavaksi tulo- ja menoarvioon tulo- ja menoarvioon 22 420,56 markkaa
2050: viimeksi 1. 1. 1968 lukien. Saamamme tiedon ]urvan kotiteollisuuskoulun kahden am-
2051: mukaan em. kaksi opettajan virkaa eivät kui- mattiopettajan viran perustamista var-
2052: tenkaan sisälly hallituksen v. 1968 tulo- ja ten.
2053: menoarvioesitykseen.
2054: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
2055:
2056: Toivo Antila Eino Uusitalo Veikko Savela
2057: 1193
2058:
2059: IV,244.- Rah.al. N:o 101.
2060:
2061:
2062:
2063:
2064: Apajalahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Jazzliiton toi-
2065: minnan tukemiseen.
2066:
2067:
2068: E d u s k u n n a 11 e.
2069:
2070: Musiikin tukeminen on Suomessa tähän kamiseksi olisi kuitenkin jatkuva ja suurempi
2071: saakka rajoittunut vain ns. konserttimusiikkiin, valtion taholta tuleva tuki välttämätön.
2072: kun sen sijaan jazzin taiteelliset pyrkimykset Suomen Jazzliiton pyrkimyksenä on vaikut-
2073: on jätetty huomiotta. Syyskuussa 1966 perus- taa siihen, että Suomessa järjestelmällisesti ke-
2074: tettu Suomen Jazzliitto toimii maan jazzkerho- hitetään koko musiikkielämää eikä ainoastaan
2075: jen (suurimmat ovat Akateeminen jazzkerho, kapeata "konserttimusiikin" sektoria kuten tä-
2076: Elannon jazzkerho ja Pori Jazz 66 r.y.) yh- hän asti. Täten liiton toiminnalla on huomat-
2077: dyselimenä ja täten koko maan jazzkulttuurin tava musiikkipoliittinen ja sivistyksellinen mer-
2078: keskusorganisaationa. Liiton tehtäviin kuuluu kitys.
2079: virallisten elinten huomion kiinnittäminen jazz- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2080: musiikin vaikeaan asemaan, samaten yleisön kes- nioittaen,
2081: kuudessa tapahtuva valistustyö. Toistaiseksi on
2082: liitto saanut ns. klassillisen musiikin määrära- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2083: hoihin verrattuna, joita jaetaan vuosittain noin tulo- ja menoarvioon 15 000 markan
2084: kaksi miljoonaa markkaa, vain vähäisen avus- määrärahan Suomen Jazzliiton toimin-
2085: tuksen opetusministeriöltä. Aloitetun työn jat- nan tukemiseen.
2086: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
2087:
2088: Jouni Apajalahti Ingvar S. Melin Irma Rosnell
2089: Pirkko Aro Arvo Salo Eino Uusitalo
2090: 1194
2091:
2092: IV,245.- Rah.al. N:o 102.
2093:
2094:
2095:
2096:
2097: Apajalahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kriminaali-
2098: huolto r.y:lle nuorten rikoksentekijäin valvonnan tarkastusta
2099: varten.
2100:
2101:
2102: E d u s k u n n a 11 e.
2103:
2104: Hallitus on esityksessään eduskunnalle val- tyksen valvottaviksi uskottujen ehdollisesti tuo-
2105: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1968 sen mittujen ja ehdonalaiseen vapauteen laskettu-
2106: yksityiskohtaisissa perusteluissa esittänyt 25 jen nuorten valvonnan tehostamiseen.
2107: pääluokan 50 luvun 50 menomomentissa myön- Koska on katsottava hallituksen esitykses-
2108: nettäväksi Kriminaalihuolto r.y:lle valtionapua sään pyrkineen eduskunnan tammikuun 25 päi-
2109: 560 000 markkaa, josta summasta on lisäystä vänä 1966 esittämän toivomuksen toteuttami-
2110: 235 736 markkaa. Tämän lisäyksen yksilöinnissä seen 100 000 markan suuruisella summalla, tu-
2111: on mainittu mm. 60 000 markan summa kor- lisi Kriminaalihuolto r.y:lle tarkoitettua, aikai-
2112: vauksena vastaavan suuruisen, Raha-automaatti- semmin Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta
2113: yhdistyksen tuotosta aikaisemmin myönnetyn myönnetyn valtionavun poisjäämisestä aiheutu-
2114: valtionavun poisjäämisestä. vaa korvausta korottaa esitetystä 60 000 mar-
2115: Kriminaalihuolto r.y. on valtionapuanonuk- kasta 100 000 markkaan eli yhdistyksen harjoit-
2116: sessaan perustellusti eritellyt raha-automaattiva- taman nuorisonvalvonnan tarkastustoiminnan
2117: roilla tilinpidollisesti erillisenä varainkäyttöryh- todellisia kustannuksia vastaavaksi.
2118: mänä hoidettavan nuorten rikoksentekijäin val- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
2119: vonnan tarkastustoiminnan menot v. 1968 tamme,
2120: 100 000 markan suuruisiksi. Tulo- ja menoar-
2121: vion perusteluissa esitetty 60 000 markkaa ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2122: siis riitä peittämään tämän toimintamuodon to- tulo- ja menoarvioon 40 000 markkaa
2123: dellisia kuluja, vaan se aiheuttaa tulovajauksena lisäyksenä Kriminaalihuolto r.y:n käy-
2124: yhdistykselle vastaavan suuruisen vähennyksen tettäväksi nuorten rikoksentekijäin val-
2125: hallituksen esittämään myös 100 000 markan vonnan tarkastuksesta aiheutuvien to-
2126: suuruiseen summaan, joka on tarkoitettu yhdis- dellisten kulujen peittämiseen.
2127: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
2128:
2129: Jouni Apajalahti Osmo Kock
2130: Uljas Mäkelä Sylvi Saimo
2131: 1195
2132:
2133: IV ,246.- Rah.al. N:o 103.
2134:
2135:
2136:
2137:
2138: Apajalahti: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen professorin-
2139: viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
2140:
2141:
2142: E d u s k u n n a 11 e.
2143:
2144: Lastenpsykiatria on parhaillaan voimakkaassa että alan koulutuksen ja tieteellisen tutkimuk-
2145: kehitysvaiheessa. Parhaillaan on vireillä monia sen puuttuminen tulee yhteiskunnalle varsin
2146: laajakantoisia uudistussuunnitelmia, jotka tule- kalliiksi.
2147: vat toteutettuina merkitsemään lastenpsykiat- Edellä esitettyjen näkökohtien nojalla kun-
2148: rialle uusia käytännöllisiä toimintamahdolli- nioittaen ehdotan,
2149: suuksia ja lisäävät sen tarvetta.
2150: Toisaalta voidaan panna merkille, että las- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2151: tenpsykiatriassa vallitsee suunnitelmattomuus, tulo- ja menoarvioon 29 pääluokan 16
2152: mikä jarruttaa vakavasti alan kehitystä. Tilan- luvun 01 momenttiin 15 000 markan li-
2153: teeseen vaikuttaa ennen muuta se tosiseikka, säyksen yhden kiinteän ylimääräisen pro-
2154: että maassamme ei ole yhtään lastenpsykiatrian fessorinviran perustamiseksi 1 päivästä
2155: professuuria asianomaisesta opetussairaalasta syyskuuta 1968 lukien Helsingin yliopis-
2156: puhumattakaan. On hyvin ymmärrettävissä, toon.
2157: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
2158:
2159: Jouni Apajalahti
2160: 1196
2161:
2162: IV,247.-Rah.al. N:o 104.
2163:
2164:
2165:
2166:
2167: Apajalahti ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntolainaa
2168: saaneiden asuntoloiden kalusteiden lainoitukseen.
2169:
2170:
2171: E d u s k u n n a 11 e.
2172:
2173: Valtion lainoittama opiskelij a-asuntolatuo- töön jaettavaksi opiskelija-asuntolalainoina ka-
2174: tanto saatiin aikaan vuonna 1966 eduskunnan lusteiden osalta. Kalusteiden hankintakustan-
2175: hyväksyessä uuden asuntotuotantolain. Tätä en- nukset kohoavat noin 15 % :iin kokonaiskustan-
2176: nen oli valtioneuvoston asettama Ylioppilas- nuksista. Asuntohallituksen tehtäväksi jäisi tar-
2177: asuntolatoimikunta ehdottanut mietinnössään kempien perusteiden laatiminen, jolloin esi-
2178: erillisen ylioppilasasuntoloiden lainoitusta kos- merkkiä voidaan ottaa Ruotsissa vallitsevasta
2179: kevan lain säätämistä. Opiskelija-asuntoloiden käytännöstä. Kalusteiden mukaanottamista lai-
2180: lainoituksen liittäminen yleisen asuntolainoituk- noituksen piiriin edellyttää jo eduskunnan ai-
2181: sen piiriin on aiheuttanut eräitä asuntoloiden kanaan hyväksymä kannanotto. Normaalilla
2182: erikoisluonteesta johtuvia haittatekijöitä. Näistä pankkilainalla hankittu kalustus lisää asuntoloi-
2183: näkyvin on se, että opiskelija-asuntaloihin olen- den vuotuiskustannuksia, nostaa vuokratasoa,
2184: naisena osana kuuluvat kalusteet eivät ole lai- mikä jo muutenkin on kansainvälisesti katsot-
2185: noituksen piirissä. tuna tavallista korkeampi.
2186: Asuntotuotantolain käsittelyn yhteydessä to- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
2187: dettiin, että kalusteet tulee saada myös julkisen tavasti,
2188: tuen alaiseksi. Tällöin esitettiin erillisen mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2189: rärahan varaamista tarkoitusta varten. Koska tulo- ja menoarvion lukuun 26. 12.,
2190: näyttää selvältä, että kalusteiden julkista tuke- uudelle momentille 500 000 markkaa
2191: mista ei voida hoitaa asuntotuotantolain poh- käytettäväksi vuoden 1968 opiskelija-
2192: jalta, jää ainoaksi mahdollisuudeksi erillisen asuntolainaa saaneiden asuntoloiden ka-
2193: määrärahan varaaminen Asuntohallituksen käyt- lusteiden lainoitukseen.
2194: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
2195:
2196: Jouni Apajalahti Esko J. Koppanen Pirkko Aro
2197: 1197
2198:
2199: IV ,248.- Rah.al. N:o 105.
2200:
2201:
2202:
2203:
2204: Aro ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammattiopintojen
2205: avustuslain mukaisiin apurahoihin ja lainoihin.
2206:
2207:
2208: E d u s k u n n a 11 e.
2209:
2210: Peruskoulun jälkeisten opintojen harjoittami- parannuksia ammattiopintojen avustuslakiin.
2211: nen tuottaa monille opiskelijoille ja heidän Edelleenkin sosiaaliministeriö voi myöntää vain
2212: vanhemmilleen suuria taloudellisia vaikeuksia. osalle hakijoista apurahoja ja lainoja, jotka yh-
2213: Julkisen opintotuen riittämättömyyden takia ei- dessäkään annettuna eivät vastaa kuin kuukau-
2214: vät läheskään kaikki nuoret voi valita halua- den opintokustannuksia. Tämän epäkohdan kor-
2215: maansa alaa yksistään taloudellisista syistä. Eri- jaamiseksi olisi välittömästi lisättävä asian-
2216: laisten ammatillisten oppilaitosten ja korkea- omaista määrärahaa sekä apurahojen että laino-
2217: koulujen opiskelijoiden opintotuen järjestämistä jen osalta.
2218: tutkii parhaillaan valtion opintotukikomitea. Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
2219: Tilanne tällä hetkellä on kuitenkin niin vai- tavasti,
2220: kea, että eräisiin osittaisiin parannustoimenpi- että Eduskunta lisäisi vuoden 1968
2221: teisiin olisi voitava ryhtyä välittömästi. Tämän tulo- ja menoarvion momentille 33.57.
2222: on myös opintotukikomitea todennut välttä- 50 3 000 000 markkaa sekä momentille
2223: mättömäksi esittäessään sekä korkeakoulustipen- 33.57.83 2 000 000 markkaa käytettä-
2224: dilakia että ammattiopintojen avustuslakia väksi ammattiopintojen avustuslain tar-
2225: osittain parannettavaksi jo vuoden 1968 aikana. koittamien apurahojen ja lainojen luku-
2226: Hallitus ei ole kuitenkaan esittänyt mitään ja markkamäärien lisäämiseen.
2227: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
2228:
2229: Pirkko Aro Armas Leinonen
2230: Arne Bemer J. E. Paavola
2231: Tuure Salo
2232:
2233:
2234:
2235:
2236: 5 E 705/67
2237: 1198
2238:
2239: IV,249.- Rah.al. N:o 106.
2240:
2241:
2242: Aro ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen syöpätutkimuksen
2243: järjestämiseksi.
2244:
2245:
2246: E d u s k u n n a 11 e.
2247:
2248: Muutama vuosi sitten ryhdyttiin kokeilumie- kenut kuntia monin tavoin. Kunnat ovat myös
2249: lessä Pohjois-Karjalan läänissä irtosolututkimuk- suurimmaksi osaksi suhtautuneet tutkimuksen
2250: sen suorittamiseen. Äitiysneuvolassa äitien tul- suorittamiseen hyvin myötämielisesti. Suomessa
2251: lessa jälkitarkastukseen kunnanlääkärit ottivat on jokaisessa kunnassa ainakin yksi hyvinvarus-
2252: irtosolunäytteet. Opetus ja tutkimuskeskus tettu pääneuvola (kaikkiaan 9 30), joihin lää-
2253: johti kokeilun ja tarkastukseen myönnettiin eri- kintöhallituksen suostumuksella on voitu hank-
2254: koismääräraha. Tulos kokeilusta oli erittäin kia määrätynlaiset tutkimusvälineet. Kunnalta
2255: rohkaiseva. Alkavaa syöpää todettiin muuta- vaadittaisiin nyt omatoimisuutta aloitetun työn
2256: missa tapauksissa ja äiti voitiin toimittaa tar- jatkamiseksi ja laajentamiseksi siten, että se
2257: kempaan tarkastukseen ja hoitoon. Kun tauti kohdistuisi myös miehiin, joilla yleisin on
2258: havaitaan varhaisessa vaiheessa on mahdollisuu- kurkku- ja keuhkosyöpä.
2259: det parantua erittäin hyvät. Äitiysneuvolan puitteet sopivat hyvin tähän
2260: Naisilla yleisimmät ovat emä- ja rintasyövät tutkimustarkoitukseen ja mikään ei estä käti-
2261: ja juuri näiden varhaiseen toteamiseen tähdät- löitä suorittamasta tätä työtä, kunhan se on
2262: tiin tällä kokeilulla. Ainoa ikävä puoli tässä heidän työsuunnitelmassaan. Se ei siis sinänsä
2263: oli kokeilun kalleus. tuota mitään lisäkustannuksia. Näytteiden var-
2264: Asiaa kehiteltiin ja tultiin siihen tulokseen, sinainen laboratoriotutkimus maksaa melko pal-
2265: että kätilöt jo koulutuksensa perusteella voivat jon, noin 20:- ja tämä on pulma, joka jarrut-
2266: hyvin ottaa nämä kokeet ja ne sisällytetään äi- taa tutkimuksia. On katsottu, ettei kuntien ta-
2267: tiyshuoltoon. lous kestä aina lisää ja lisää tulevia kuluja,
2268: vaikka myötämielisyyttä asialle olisikin. Toi-
2269: Asian läpivieminen on eri alueilla vaatinut saalta kuitenkin tällainen tutkimustyö ja aikai-
2270: erilaisia järjestelyjä. - Esim. Helsingissä, kun nen potilaan hoito tulee sittenkin yhteiskun-
2271: kätilöiden työtaakka jo ennestään on liian suuri nalle halvemmaksi kuin sairastuneen henkilön
2272: jokapäiväisissä toimissa tehtiin niin, että tähän pitkäaikainen hoito. Näin ollen olisi suotavaa,
2273: tehtävään irroitettiin yksi kätilö kuukausittain. että valtio vastaisi näistä syöpätutkimusku-
2274: Alku tapahtui siis synnyttäneiltä äideiltä luista.
2275: otettavilla näytteillä. Nyt on siirrytty kaikkiin Viime vuoden aikana otettiin edellä mainit-
2276: ikäluokkiin. Kutsu lähetetään henkilökohtaisella tuja näytteitä yhteensä noin 100 000, ja koska
2277: kortilla määräaikaan. On todettava että Suomen yhden näytteen tutkimuskustannukset ovat
2278: kansa pelkää syöpää, sillä kutsua noudatetaan noin 20:- markkaa, muodostaisi tämä toimen-
2279: melkein 100 %. Kätilöt ottivat näytteet ja pide yhteensä noin 2 miljoonan markan meno-
2280: vasta, jos vastaus oli myönteinen tuli lääkäri erän.
2281: kuvaan. Näin irtosolututkimusten ottaminen Edellä olevan perusteella esitämme,
2282: tuli paljon halvemmaksi, koska vain siinä ta-
2283: pauksessa, että tämä tutkimusten otto tapahtui että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2284: ulkopuolella työajan kätilö sai korvausta. Suo- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
2285: men Syöpäyhdistys on ollut tukena myös erilai- määrärahan yleisen syöpätutkimuksen
2286: sissa suunnittelu ja järjestelykysymyksissä ja tu- järjestämiseksi maassamme.
2287: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
2288:
2289: Pirkko Aro Irma Karvikko
2290: Arne Berner Tuure Salo
2291: Ingvar S. Melin
2292: 1199
2293:
2294: IV,2.50.- Rah.al. N:o 107.
2295:
2296:
2297:
2298:
2299: Aro: Määrärahan osoittamisesta odottavista äideistä otettavien
2300: näytteiden tutkimusten kustantamiseksi.
2301:
2302:
2303: E d u s kun n a 11 e.
2304:
2305: Vuoden 1944 sekä kätilö- että neuvolalaki veri vaihdetaan synnytyksen yhteydessä. Nor-
2306: antoivat meille erittäin hyvän sekä työvoima- maalissakin tapauksessa otetaan lapsen napavar-
2307: että neuvolaverkoston. resta verinäyte ja myös siitä tutkitaan lapsen
2308: Lääketieteen kehittyessä on myös äitiyshuol- elinmahdollisuudet ( comb näyte) . Nämä toi-
2309: totyö kehittynyt. minnat tehdään kuitenkin vain määrätyissä
2310: 1940 meillä äitiyskuolleisuus 4,77 °1 oo 1000 suuremmissa synnytyslaitoksissa.
2311: synnyttänyttä kohti Tällä hetkellä kunnissa on kuohuntaa ja epä-
2312: 1966 meillä äitiyskuolleisuus 0,26 °1 oo 1000 varmuutta. Lääkintöhallituksesta lähetetään oh-
2313: synnyttänyttä kohti jeet, että tällaiset näytteet, jotka kuuluvat ylei-
2314: Jo nämä kaksi lukua osoittavat mikä kehi- seen terveydenhuoltoon äitiyshuollossa on otet-
2315: tys äitiyshuoltotyössä on tapahtunut ja mikä tava. Valtio on tähän asti vastannut laborato-
2316: merkitys sillä tehostetulla työllä on ollut mitä riokustannuksista. Kunnissa on huolehdittu sii-
2317: kätilöt kentällä suorittavat. tä, että annettuja määräyksiä ja ohjeita nouda-
2318: Valtio on monin tavoin tukenut tätä toimin- tetaan. Nyt valtio koettaa työntää kustannus-
2319: taa mm. kustantanut niiden näytteiden tutkimi- kulut kunnille. Kunnat taas puolestaan katso-
2320: sen, jotka vaativat laboratoriota ja joita ei voida vat, että kustannukset kuuluvat valtiolle. Jos
2321: neuvolaoloissa tutkia. kustannukset joutuvat kuntien kannettavaksi
2322: Sukupuolitautilain mukaan WaR (Wasser- on todennäköistä, että monet kunnat taloudelli-
2323: man) otetaan heti raskauden alussa, jotta äiti, sista syistä kieltävät näytteiden oton, vaikka
2324: jos niin tarvitaan, voidaan toimittaa hoitoon näkevätkin, että nyt ollaan repimässä, sitä hy-
2325: mahdollisimman aikaisin ja näin taata lapsen vää huoltoa ja palvelua, mitä meillä äidit ovat
2326: terve kehittyminen (tämä edelleen ilmainen saaneet ja joilla on voitu suureksi osaksi taata
2327: tutkimus). sekä kehittyvän pienokaisen että äidin terveys.
2328: RH ( Rhesus) näytteen tutkiminen, joita Edellä olevan perusteella esitän,
2329: vuonna 1965 89 836. Tällä näytteellä tutki-
2330: taan onko äidin veren kokoomus sellaista, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2331: lapsen elinmahdollisuudet syntymän jälkeen tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
2332: ovat epävarmat. Jos näin todetaan lähetetään kan määrärahan odottavista äideistä
2333: äiti synnytyslaitokselle jo kuukautta ennen syn- otettavien näytteiden tutkimusten kus-
2334: nytysaikaa, ja varaudutaan siihen että lapsen tantamiseksi.
2335: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
2336:
2337: Pirkko Aro
2338: 1200
2339:
2340: IV,251.- Fin.mot. N:o 108.
2341:
2342:
2343:
2344:
2345: Backlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för fortsättande
2346: av vägbygget Närpes-T euva.
2347:
2348:
2349: T i 11 R i k s d a g e n.
2350:
2351: Strandvägen från Vasa till Närpes och vidare arbete och företa en kostsam omflyttning av
2352: till T euva har under senaste år ombyggts och baracker och redskap. Man frågar sig om det
2353: iståndsatts i olika repriser på sträckan Korsnäs inte hade varit skäl att trots det nya vägbygget
2354: -Teuva så att man senaste vår var framme fortsätta även på den väg som var under bygg-
2355: vid Norrnäs by i Närpes från Vasahållet medan nad. Detta med så mycket större skäl som ar-
2356: man redan tidigare färdigställt den från riks- betslösheten är stor i landet och det sålunda
2357: åttan genom Närpes centrum fram till Kalax skulle ha funnits tillgång till arbetskraft. Och
2358: folkskola. Nu återstår en sträcka på cirka 9 km framför allt för att den nu tillfälligt övergivna
2359: mellan dessa ändpunkter. På orten tog man för vägsträckan är starkt trafikerad och i synner-
2360: givet att arbetet nu utan avbrott skulle fort- ligen dåligt skick.
2361: sätta fram till sammanbindningen av vägarna Med hänvisning till ovanstående får under-
2362: så att hela vägen äntligen skulle vara färdig- tecknade föreslå,
2363: ställd. Så har emellertid inte skett utan började
2364: man innevarande höst i stället för att återuppta att Riksdagen i statsförslaget för år
2365: arbetet flytta bort baracker och redskap till 1968 måtte uppta ett anslag om 100 000
2366: ett annat nyligen påbörjat vägbygge. I allmän- mk för fortsättande av vägbygget När-
2367: hetens ögon gör det intryck av planlöshet och pes-Teuva mellan Norrnäs och Kalax
2368: även slöseri att plötsligt avbryta ett halvfärdigt byar.
2369: Helsingfors den 2 november 1967.
2370:
2371: Georg Backlund Verner Korsbäck
2372: 1201
2373:
2374: IV,251.- Rah.al. N:o 108. Suomennos.
2375:
2376:
2377:
2378:
2379: Backlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Närpiön-Teuvan tien-
2380: rakennuksen jatkamista varten.
2381:
2382:
2383: Ed u s kun n a 11 e.
2384:
2385: Rantatietä Vaasasta Närpiöön ja edelleen tään puoliksi valmis työ ja ryhdytään parak-
2386: Teuvalle on viime vuosina korjattu ja kunnos- kien ja kaluston kalliiseen muuttamiseen. Ky-
2387: tettu moneen otteeseen välillä Korsnäs- sytään, eikö olisi ollut uudesta tienrakennuk-
2388: Teuva, niin että viime keväänä oli ehditty Vaa- sesta huolimatta syytä jatkaa myös rakenteilla
2389: san suunnalta Närpiön Norrnäsin kylän koh- olevaa tietä. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä,
2390: dalle, kun taas valtatieltä 8 Närpiön keskustan kun työttömyys on maassa suuri ja siten työ-
2391: kautta Kalaxin kansakoululle johtava tie on jo voimaa olisi ollut saatavissa. Ennen kaikkea
2392: aikaisemmin saatu valmiiksi. Nyt on jäljellä myös siksi, että nyt ilmeisesti laiminlyöty tie-
2393: noin 9 km:n osuus näiden päätepisteiden vä- osuus on vahvasti liikennöity ja erityisen huo-
2394: lillä. Paikkakunnalla pidettiin selvänä, että nossa kunnossa.
2395: työtä jatkettaisiin nyt keskeytyksettä teiden Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet ehdot-
2396: yhteen liittämiseksi, niin että koko tie vihdoin- tavat,
2397: kin tulisi valmiiksi. Niin ei ole kuitenkaan ta-
2398: pahtunut, vaan sen sijasta että töihin olisi jäl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2399: leen ryhdytty, alettiin kuluvana syksynä siirtää tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
2400: parakkeja ja kalustoa toiselle hiljattain avatulle määrärahan Närpiön-Teuvan tienra-
2401: tienrakennukselle. Yleisön mielestä on tarkoi- kennuksen jatkamiseksi Norrnäsin ja
2402: tuksetonta ja tuhlausta, että yhtäkkiä keskeyte- Kalaxin kylien välillä.
2403: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
2404:
2405: Georg Backlund Verner Korsbäck
2406: 1202
2407:
2408: IV,252.-Rah.al. N:o 109.
2409:
2410:
2411:
2412:
2413: Berner ym.: Määrärahan osoittamisesta stipendeiksi pääkaupun-
2414: gin ulkopuolella ilmestyville, julkista tukea vailla oleville
2415: kulttuurilehdille.
2416:
2417:
2418: E d u s kun n a II e.
2419:
2420: Vapaat, poliittisista ja taloudellisista etujär- miönä. Tällaisia pääkaupungin ulkopuolella il-
2421: jestöistä riippumattomat kulttuurilehdet ovat mestyviä kulttuurilehtiä onkin syntynyt -
2422: näytelleet ulkonaisesti vaatimatonta, mutta yh- mutta niitä on myös kuollut niin julkisen kuin
2423: teiskunnalliselta ja kansainväliseltä kannalta yksityisenkin tuen puuttuessa.
2424: katsottuna kuitenkin. merkittävää osaa maas- Perusteltua oliskin, että valtion budjettiin
2425: samme tällä ja viime vuosikymmenellä. otettaisiin vuotuinen 30 000 markan määräraha
2426: Olisi helppo luetella koko joukko eturivin jaettavaksi stipendeinä parhaille pääkaupungin
2427: tutkijoita ja taiteilijoita sekä tunnettuja polii- ulkopuolella ilmestyville, muuta julkista tukea
2428: tikkoja, jotka ovat saaneet kirjoittajakoulutusta vailla oleville kulttuurilehdille. Stipendiano-
2429: ja usein myös nimeä juuri näissä julkaisuissa. mukset voitaisiin vuosittain osoittaa esim. ope-
2430: Monien uusien aatteiden ja uudistusten voi- tusministeriöön.
2431: daan katsoa levinneen maahamme näiden leh- Tällainen uudistus olisi sopusoinnussa lää-
2432: tien välityksellä. Niiden suuri merkitys on nien taidetoimikuntien perustamisen kanssa.
2433: myös siinä, että ne ovat tarjonneet foorumin Edellä olevan nojalla esitämme,
2434: eri poliittisiin ryhmiin kuuluneille kirjoitta-
2435: jille. Tätä on pidettävä Suomen kaltaisessa mo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2436: nipuoluejärjestelmässä sanavapauden ja yhteis- tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
2437: kunnan kehityksen kannalta terveenä ilmiönä. määrärahan jaettavaksi stipendeinä pää-
2438: Nyt kun maassamme on viisi korkeakoulu- kaupungin ulkopuolella ilmestyville jul-
2439: lääniä ja uusia on tulossa, voidaan näiden va- kista tukea vailla oleville kulttuurileh-
2440: paiden kulttuurilehtien leviämistä pääkaupun- dille.
2441: gin ulkopuolelle pitää luonnollisena kehitysil-
2442: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
2443:
2444: Arne Berner E. J. Paavola Tuure Salo
2445: Eeles Landström Armas Leinonen Pekka Pesola
2446: 1203
2447:
2448: IV,253.- Rah.al. N:o 110.
2449:
2450:
2451:
2452:
2453: Berner ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninkatsastusmiesten
2454: palkkauksiin.
2455:
2456:
2457: E d u s k u n n a 11 e.
2458:
2459: Hallituksen esitykseen Eduskunnalle valtion vain kolmella ( 3) diplomi-insinöörillä on Hel-
2460: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1968 (n:o 106 singissä mahdollisuus saada koulutustaan vas-
2461: Vp. 1967) liittyy moottoriajoneuvojen katsas- taava katsastusmiehen virka uudessa toimintaor-
2462: tustoiminnan toimintaorganisation uudelleen ganisatiossa.
2463: järjestely. Tähän liittyen esitetään perustetta- Ottaen huomioon lääninkatsastusmiehen joh-
2464: vaksi mm. 11 lääninkatsastusmiehen peruspalk- tava asema lääninsä katsastusmiesten esimie-
2465: kaista virkaa. Näistä Uudenmaan lääninkatsas- henä, olisi kaikkien lääninkatsastusmiesten kel-
2466: tusmies ehdotetaan sijoitettavaksi B 1 palkkaus- poisuusehdoksi asetettava diplomi-insinöörin
2467: luokkaan ja muut lääninkatsastusmiehet A 28 tutkinto sekä sijoitettava heidät kaikki samaan
2468: palkkausluokkaan. Tämän perustana on se, että eli B 1 plakkausluokkaan. Tätä vastaava me-
2469: Uudenmaan lääninkatsastusmiehen pätevyys- nolisäys olisi sen vuoksi tehtävä myös hallituk-
2470: vaatimuksena tulisi olemaan diplomi-insinöörin sen esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi
2471: tutkinto ja muiden lääninkatsastusmiesten pä- vuodelle 1968 asianomaisen palkkausmomentin
2472: tevyysvaatimuksena teknillisen opiston insinöö- (31 Pl. 40 luku 01 momentti, sivu 514) koh-
2473: ritutkinto. dalle.
2474: Moottoriajoneuvoasetuksen 10 §:n 1 mo- Edellä sanottuun viitaten esitämme kunnioit-
2475: mentin (as. n:o 669/21. 12. 1962) mukaan ny- ta en,
2476: kyisin vaaditaan kelpoisuusehtona kaikkiin kat- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2477: sastusmiehen toimiin diplomi-insinöörin tut- den 1968 tulo- ja menoarvion 31: 40:
2478: kinto. Tällä hetkellä on varsinaisista katsastus- 01 momentille ( palkkaukset) lisäyksenä
2479: miehistä 11 suorittanut diplomi-insinöörin tut- 68 409 markkaa muiden kuin Uuden-
2480: kinnon, muiden - yhteensä 18 katsastusmie- maan lääninkatsastusmiesten palkkauk-
2481: hen - hoitaessa tehtäviään myönnetyn eriva- siin.
2482: pauden perusteella. Uuden järjestelmän mukaan
2483: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
2484:
2485: Ame Bemer Erkki Huurtamo Magnus KuU
2486: E. J. Paavola Pekka Pesola Eeles Landström
2487: Pirkko Aro Ville Tikkanen
2488: 1204
2489:
2490: IV,254.- Rah.al. N:o 111.
2491:
2492:
2493:
2494:
2495: Berner ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
2496: asuntoloiden rakentamiseen ja laajentamiseen.
2497:
2498:
2499: E d u s k u n n a 11 e.
2500:
2501: Opiskelija-asuntoloiden tuotanto on päässyt näkökulmasta. Nykyisen järjestelmän heikkous
2502: tehokkaasti käynnistymään vasta kuluneen vuo- on juuri siinä, että korkeakoululaitoksen ke-
2503: den aikana. Uuden asuntotuotantolain edellyt- hittäminen ja asuntoloiden lainoitus hoidetaan
2504: tämä lakisääteinen lainatuki merkitsee nykyisen eri ministeriöiden toimesta.
2505: suuruisena runsaan tuhannen asuntolapaikan Vuoden 1968 määräraha on jo ennakkova-
2506: vuosituotantoa. Koska samalla määrärahalla ra- rauksina jaettu lähes kokonaan. Mikäli määrä-
2507: kennetaan muidenkin kuin korkeakouluopiske- rahaa ei nyt nosteta, se merkitsee mm. Turun,
2508: lijoiden asuntoloita, on määräraha osoittautu- Jyväskylän ja Oulun ylioppilaskylien toteutta-
2509: nut jo tällä hetkellä liian pieneksi. Asuntotuo- misen erittäin epätaloudellista viivästymistä.
2510: tantolain käsittelyn yhteydessä todettiin tar- Lainamäärärahan nostaminen kolmella miljoo-
2511: peelliseksi 25 000 asuntolapaikan tuottaminen nalla riittaa tässä vaiheessa. Sillä on myös huo-
2512: vuoteen 1976 mennessä. Nykyinen määräraha mattava vaikutus korkeakoulupaikkakuntien
2513: vastaa vajaata kolmannesta tuosta tavoitteesta. vaikeaan työllisyystilanteeseen.
2514: Riittämätön määräraha haittaa näkyvästi Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
2515: koko asuntolatuotannon kehittämistä. Epävar- tavasti,
2516: muus Iainansaannista hidastaa jo valmiina ole-
2517: vien suunnitelmien toteuttamista ja aiheuttaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2518: epätaloudellista viivästymistä. Asuntoloiden tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 3 milj.
2519: lainatukea mitoitettaessa olisi ehdottomasti markan määrärahan opiskelija-asuntoloi-
2520: nähtävä asuntolatuotanto korkeakoululaitoksen den rakentamiseen ja laajentamiseen.
2521: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
2522:
2523: Arne Berner Irma Karvikko Armas Leinonen
2524: Eeles Landström Pekka Pesola Arvo Salo
2525: Tuure Salo
2526: 1205
2527:
2528: IV,255.- Rah.al. N:o 112.
2529:
2530:
2531:
2532:
2533: Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjaus-
2534: toiminnan paikallistoimiston perustamiseksi Saloon.
2535:
2536:
2537: E d u s k u n n a 11 e.
2538:
2539: Laki ammatinvalinnanohjauksesta ( 4 3/1960) Salon kaupunki ja alueen kunnat kiinnittävät
2540: tuli voimaan 1961. Sen mukaan ammatinvalin- suurta huomiota lasten ja nuorten koulu- ja
2541: nanohjauksen alueellisesta toimeenpanosta huo- opintokysymyksiin kehittämällä koululaitoksia.
2542: lehtivat ammatinvalinnanohjauksen piiritoimis- Seudulta puuttuu ammatinvalinnanohjaustoi-
2543: tot ja niiden alaiset paikallistoimistot ja asia- minta tykkänään ja ovat tähän kysymykseen
2544: miehet. Piiritoimistojen lukumäärä on 11 ja nii- kiinnittäneet eri yhteyksissä huomiota monet
2545: den alaisia paikallistoimistoja on suunnitelmien yhteisöt ja järjestöt, viimeksi Salon kaupunki
2546: mukaan 65. vetoomuksella valtiovaltaan. Niin ikään edus-
2547: Turun piiritoimiston kertomuksessa tode- kunta-aloitteiden muodossa on toivottu amma-
2548: taan, että alueella on ohjaustyötä tehty 5 kau- tinvalinnanohjaustoimintaa Salon seudun nuor-
2549: pungissa, 1 kauppalassa ja 37 maalaiskunnassa, ten hyväksi. Asiaa käsittelevät ja hoitavat viran-
2550: joissa kaikissa yhteensä asuu n. 282 000 henki- omaiset näkevät tarpeelliseksi toiminnan aloit-
2551: löä. Kokonaan toiminnan ulkopuolelle jää alue, tamisen Salon seudulla.
2552: jonka asukasluku on n. 17 4 000 henkilöä. Tä- Edellä mamtttuun viitaten kunnioittaen
2553: hän alueeseen kuuluu 1 kaupunki (Salo), 1 ehdotamme,
2554: kauppala ja 38 maalaiskuntaa, mm. Salon alueen että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2555: kunnat: Halikko, Kiikala, Kisko, Koski Tl, tulo- ja menoarvioon 75 000 markan
2556: Kuusjoki, Muuria, Perniö, Pertteli, Sauvo, Suo- määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
2557: musjärvi ja Särkisalo. Salon alueella asuu yh- minnan paikallistoimiston perustami-
2558: teensä n. 60 000 henkilöä. seksi Salaan.
2559: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
2560:
2561: Reino Breilin Katri Kaarlonen
2562: Voitto Hellsten Esko Niskanen
2563:
2564:
2565:
2566:
2567: 6 E 705/67
2568: 1206
2569:
2570: IV,256.- Rah.al. N:o 113.
2571:
2572:
2573:
2574:
2575: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta syväväylän rakennus-
2576: töiden aloittamiseksi Varkauden ja Kuopion välillä.
2577:
2578:
2579: E d u s k u n n a II e.
2580:
2581: Saimaan kanavan kannattavuuteen vaikuttaa on m1to1tettu siten, että syväväylä Kuopioon
2582: ratkaisevasti syväväylien ja -satamien valmistu- olisi valmistunut viimeistään 1968 kesällä. Esso
2583: minen mahdollisimman nopeasti kanavan val- Oy:n 135 000 m3:n öljyvarastaa ei pystytä kan-
2584: mistumisen jälkeen. Päätös ja suunnitelmat nattavasti käyttämään rauta- ja maantiekuljetuk-
2585: syväväylän ulottamiseksi Joensuuhun ja Var- siin. Savon Sellu valmistuu v. 1968 ja Rikki-
2586: kauteen ovat olemassa. Em. väylät valmistuvat happo Oy:n Siilinjärven tehtaat v. 1969 ja näi-
2587: kuluvan vuoden lopulla. Vaikka yleisesti edel- den laitosten kannattavuuslaskelmat edellyttävät
2588: lytetään väylän ulottamista myöskin Kuopioon, syväväylän kuljetusmahdollisuutta.
2589: niin ei asiassa ole vielä päätöstä. Tutkimus ja Varkaus-Kuopio syväväylän rakentamiskus-
2590: kustannuslaskelmat ovat tosin valmistumassa. tannus on n. 30 000 000 markkaa, joka on
2591: Suunnitelmien loppuunsaattamista ja koko n. 10 % Saimaan kanavan ja siihen liittyvien
2592: asiaa on suuresti viivästyttänyt Varkauden kau- muiden väylien kustannusarvioista. Jo nyt voi-
2593: pungin ohittamisen monet vaihtoehdot. Nyt daan arvioida Varkauden ja Kuopion välille tu-
2594: kun ratkaisupäätös tältä osin, myös Varkauden leva liikenne lähes 40 % :ksi koko Saimaan ka-
2595: ohittamisesta on tehty, niin päätös määrärahasta navalle tulevasta liikenteestä. Näin ei ole talou-
2596: valtion vuoden 1968 tulo- ja menoarvioon an- dellisesti perusteltua viivästyttää Saimaan syvä-
2597: taisi mahdollisuuden töiden aloittamiseen tal- väylävevkon kannattavimman osan rakennustöi-
2598: vella 1968. Tämä olisi hyvin tärkeää myös erit- den aloittamista.
2599: täin vaikean työllisyyden hoidon kannalta Kuo- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
2600: pion työvoimapiirissä. Varkauden ohituksen- kunnioittaen;
2601: kaan ei pitäisi muodostaa estettä väylätyölle. On
2602: luonnollista, että asiantuntijavirasto ottaa huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2603: mioon teollisuuden kuljetustarpeen Varkau- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
2604: dessa. määrärahan syväväylän rakennustöiden
2605: Saimaan kanavan kannattavuuden lisäämisen aloittamiseksi ja tutkimusten loppuun-
2606: lisäksi on syväväylän rakentaminen Kuopioon saattamiseksi Varkauden ja Kuopion
2607: tärkeä koko Pohjois-Savon elinkeinoelämälle. välillä.
2608: Sen teollisuus- ja öljyvarastorakennustoiminta
2609: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
2610:
2611: Katri-Helena Eskelinen Aarne Pulkkinen Pentti Pekkarinen
2612: Eero Häkkinen Eino Räsänen V. J. Rytkönen
2613: Juuso Häikiö Edit Terästö Veikko Vennamo
2614: Lauha Männistö Hugo Manninen
2615: 1207
2616:
2617: IV,2.57.- Rah.al. N :o 114.
2618:
2619:
2620:
2621:
2622: Eskman ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin A-klinikan toi-
2623: minnan aloittamiseksi.
2624:
2625:
2626: E d u s k u n n a 11 e.
2627:
2628: Päihdyttävien aineiden käyttö on yhteiskun- ja viranomaiset ohjata henkilöitä hoitoon a-kli-
2629: nassamme tullut entistä yleisemmäksi ja myös nikoille. Säätiötä pitävät yllä monet suuret kan-
2630: verrattain nuoret ikäluokat käyttävät alkoholia salaisjärjestöt ja mm. Alkoholiliike Oy. A-kli-
2631: ym. päihdyttäviä aineita entistä enemmän. Tästä nikoita toimii nyt 7 paikkakunnalla. Säätiön
2632: on koitunut kansalaisille runsaasti henkilökoh- suunnitelmana on perustaa vuoteen 1972 men-
2633: taisia haittoja työelämässä, perheessä ja kodin nessä 12 erillistä A-klinikkaa. Porin kaupunkiin
2634: ulkopuolisten ihmissuhteiden hoitamisessa. Voi- perustettava hoitopiste on seuraavana perusta-
2635: makkaasti yhteiskunnan varoin ylläpidetty en- misvuorossa. Tällaisen hoitopaikan saaminen Po-
2636: nakkoon ehkäisevä raittiustyö ei ole saavuttanut ria ja laajaa Satakuntaa varten on välttämätöntä.
2637: raittiusjärjestöjen ja niiden toimihenkilöiden Avohoitoa tehostaen voitaisiin sielläkin saada
2638: toivomaa tulosta. vapaaehtoisuuden perusteella tuloksia alkoholi-
2639: Päihdyttävien aineiden käyttö ja myös nii- ongelman hoidossa. Täten henkilöt, jotka käy-
2640: den runsas väärinkäyttö ovat elämänmuotoja, vät työssä, mutta tuntevat alkoholiongelman
2641: joita ei yhteiskunta voi jättää huomioimatta. omakseen, voisivat hakeutua hoidon piiriin
2642: Erityisesti alkoholinkäyttö on lukuisten henki- joutumatta laitoshoitoon turvautumaan.
2643: löiden elämän vaikein ongelma. Porin kaupunki on suhtautunut hankkeeseen
2644: Tämän vaikean ongelman erittelyyn ja hoi- myötämielisesti ja lupautunut osallistumaan
2645: toon tulisi yhteiskunnan osallistua nykyistä huo- kustannuksiin .50 % :lla. A-klinikkasäätiön laa-
2646: mattavasti monipuolisemmin, jotta vapaaehtoi- timan kustannusarvion mukaan vuotuiset käyt-
2647: sesti hoitoon hakeutuvat voidaan johtaa asian- tökustannukset olisivat alkamisvuonna 71 200
2648: mukaisten hoito-ohjeiden piiriin. Yhteiskunta markkaa, josta Porin kaupunki suorittaisi puo-
2649: on jo hyväksynyt tehtäväkseen alkoholiongel- let.
2650: man ratkaisemisen kanssa kamppailevien kansa- Edelläolevan perusteella esitämme,
2651: laisten hoitamisen tukemalla 10 vuoden ajan
2652: A-klinikkasäätiön toimintaa. A-klinikkatyö on että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2653: alkoholin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden väli- tulo- ja menoarvioon 33.54.50 momen-
2654: töntä hoitamista. Paitsi omatoimisesti hoitoon tille 35 600 markan määrärahan Porin
2655: hakeutuvia, voivat erilaiset järjestöt, laitokset A-klinikan toiminnan aloittamiseksi.
2656: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
2657:
2658: Margit Eskman Aulis Sileäkangas Aulis Juvela
2659: A.-V. Perheentupa Väinö Vilponiemi Uljas Mäkelä
2660: 1208
2661:
2662: IV,2.58.- Rah.al. N:o 11.5.
2663:
2664:
2665:
2666:
2667: Eskman ym.: Määrärahan osoittamisesta Mommolan eritasoris-
2668: teyksen rakentamiseksi.
2669:
2670:
2671: E d u s k u n n a 11 e.
2672:
2673: Huittisten kunnan alueella sijaitseva Helsinki Mommolan risteyksessä on verrattain hyvä
2674: -Pori valtatien ja Turku-Tampere valtatien näkyvyys ja ns. musta käsi merldrinä pakolli-
2675: ns. Mommolan risteys on osoittautunut liiken- sesta pysähtymisestä. Nämä eivät kuitenkaan ole
2676: teen turvallisuuden kannalta erittäin vaaralli- voineet ehkäistä vakavien onnettomuuksien ta-
2677: seksi. Risteyksessä on sattunut vv. 1965-1967 pahtumista. Koska liikenne risteyksessä ennus-
2678: elokuun loppuun mennessä 20 vakavampaa lii- teiden mukaan edelleen suuresti lisääntyy, olisi
2679: kenneonnettomuutta, joissa on vaurioitunut onnettomuuksien välttämiseksi Mommolan ris-
2680: kymmeniä autoja, kuollut kuusi henkilöä ja teykseen rakennettava kiireellisesti eritasoris-
2681: loukkaantunut vakavasti 30 henkilöä. teys valtateiden risteilyä varten. Suunnitelmat
2682: Vuonna 1965 suoritetun liikennelaskennan eritasoristeykseksi ovat tie- ja vesirakennushal-
2683: perusteella on kesän keskimääräinen vuorokausi- linnon piirissä valmistumassa. Satakunta on vuo-
2684: liikenne ollut suunnassa Lauttakylä-Pori den 1968 tulo- ja menoarviossa saanut työkoh-
2685: 3 880 hay, suunnassa Lauttakylä-Helsinki teita työllisyyden turvaamiseksi erittäin vähän.
2686: 1 890 hay, suunnassa Lauttakylä-Tampere Tähän lienee syynä myös valmiiden suunnitel-
2687: 2 .500 hay ja suunnassa Lauttakylä-Turku mien niukkuus. Eritasoristeyksen rakentaminen-
2688: 1 900 hay. Tilastollisesti on arvioitu alueen kin helpottaisi tilannetta jo vuoden 1968 jälki-
2689: asukasluvun vähenevän vuodesta 1965 vuoteen puoliskolla.
2690: 198.5 n. 20 % mutta autotiheyden kasvavan n. Edellisen perusteella esitämme
2691: 4-kertaiseksi. Ennusteen perusteella olisi keski-
2692: määräinen vuorokausiliikenne suunnassa Lautta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2693: kylä-Helsinki 4 700 hay, suunnassa Lautta- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
2694: kylä-Tampere 11 200 hay, suunnassa Lautta- määrärahan Mommolan eritasoristeyksen
2695: kylä-Pori 10 100 hay sekä suunnassa Lautta- rakentamista varten.
2696: kylä-Turku 6 900 hay.
2697: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
2698:
2699: Margit Eskman Aulis Sileäkangas Aulis Juvela
2700: A.-V. Perheentupa Väinö Vilponiemi Uljas Mäkelä
2701: 1209
2702:
2703: IV,259.-Rah.al. N:o 116.
2704:
2705:
2706:
2707:
2708: Eskman ym.: Määrärahan osoittamisesta ehkäisevän huollon
2709: avustuksiin.
2710:
2711:
2712: Ed u s kun n a 11 e.
2713:
2714: Tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuodelle Ehkäisevän huoltoavun tarve yhteiskunnas-
2715: 1968 ei ole määrärahaa ehkäisevän huollon samme ei ole vähentynyt ja voimassaoleva huol-
2716: avustuksiin. Määräraha oli kuluvan vuoden toapulaki velvoittaa kuntia tätäkin avustus-
2717: menoarviossa 30 000 markkaa. Kuntien sosiaali- muotoa käyttämään ja edelleen täydentämään.
2718: lautakunnat ovat yhä enenevässä määrin ryhty- Elämänmuotojen monipuolistuessa tulee myös
2719: neet avustamaan työvälinein, konein ja liikunta- huoltoavun menetelmien monipuolistua Yleisen
2720: välinein sellaisia henkilöryhmiä, jotka lainsää- sosiaalisen avustusjärjestelmän kannalta olisi va-
2721: dännössä olevien puutteellisuuksien johdosta hingollista, jos kunnat nyt, valtion avustuksen
2722: jäävät muiden tukitoimenpiteiden ulkopuolelle. tarkoitukseen päättyessä, lopettaisivat ehkäise-
2723: Sosiaalilautakuntien toimintaa ennakkoon eh- vien huoltoavustusten myöntämisen. Tällaiseen
2724: käisevän avustusmuodon käytössä on tukenut tulokseen päätyminen ei voi olla myöskään yh-
2725: valtion vaatimaton avustus ehkäisevän huol- teiskunnan avun tarpeeseen joutuvien kansalais-
2726: lon kustannuksiin. Täten on luotu mahdollisuuk- ten edun mukainen.
2727: sia työelämään osallistumiseen vähävaraisille ja Edelläolevan perusteella esitämme
2728: usein liikuntavaikeuksista kärsiville ja täten eh-
2729: käistä heidän ja perheensä joutuminen varsinai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2730: sen huoltoavun tarpeeseen, usein pitkiksikin tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
2731: ajoiksi. määrärahan ehkäisevän huollon avustuk-
2732: siin.
2733: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
2734:
2735: Margit Eskman Sinikka Luja
2736: Aune Salama Uljas Mäkelä
2737: 1210
2738:
2739: IV,260.- Rah.al. N:o 117.
2740:
2741:
2742:
2743:
2744: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta emäntäkoulujen pysyt-
2745: tämiseksi maataloushallituksen alaisina.
2746:
2747:
2748: E d u s k u n n a 11 e.
2749:
2750: Emäntäkoulut on valtion tulo- ja meno- ja vastaavasti seuraavat määrärahat:
2751: arviossa esitetty siirrettäväksi maataloushalli-
2752: tuksen alaisuudesta ammattikasvatushallituk- 1. Peruspalkat ............... mk 9 760
2753: seen. 2. Vuosipalkkiot . . . . . . . . . . . . . , 7 922
2754: Emäntäkoulut ovat ainoita maatilan emän- 3. Yleiset lisät . . . . . . . . . . . . . . . , 7 068
2755: tien ammattikouluja maassamme. Niiden teh- Alamomentit yhteensä mk 24 750
2756: tävä eroaa täysin teollisuus-, käsityö-, ravinto- Varaus , 1 250
2757: talous- ja palveluammatteihin valmistavista op- Yhteensä momentille mk 26 000
2758: pilaitoksista. Kouluun kuuluu koulutila käy-
2759: tännöllistä työn opetusta varten sekä maata- 04. ( 15 Pl. II: 23, osa) Sosiaaliturvamaksu
2760: lous- ja puutarhaopettajat. Maatalousopettaja mk 1 690
2761: on samalla koulutilan hoitaja. Koulutilat jäisi-
2762: vät edelleen maataloushallituksen valvonnan
2763: alaisiksi. Jotta koulutilaa voitaisiin käyttää ja 05. Valtion maatalousopilaitokset
2764: kehittää opetuksen tarvetta vastaavasti, on
2765: välttämätöntä, että koulu ja sen maatila kuu- 01. ( 11 Pl. VII: 1, osa, 15 Pl. II: 5, osa
2766: luvat hallinnollisesti saman keskusviraston alai- ja 6, osa) Palkkaukset
2767: suuteen. Sitäpaitsi osa emäntäkouluista toimii Kahden kotitalousopettajaopiston yhteydessä
2768: maatalousoppilaitosten yhteydessä niihin hal- toimivan emäntäkoulun, kahden kotitalousopis-
2769: linnollisesti yhdistettynä. ton ja 15 emäntäkoulun palkkauksiin tarvitaan
2770: Mikäli emäntien ammattikoulutus aiottaisiin edelleen määrärahoja seuraavasti:
2771: tarkoituksenmukaisesti ammattikasvatushalli-
2772: tuksessa hoitaa, edellyttäisi se riittävää maa- 1. Peruspalkat . . . . . . . . . . . . mk 533 877
2773: taloudellista tuntemusta omaavien virkamies- 2. Vuosipalkkiot . . . . . . . . . . . , 292 963
2774: ten paikkaamista ammattikasvatushallitukseen, 3. Yleiset lisät . . . . . . . . . . . . , 272 858
2775: mikä aiheuttaisi valtiolle huomattavia lisäkus- 4. Erityiset lisät . . . . . . . . . . . , 454 762
2776: tannuksia ja vaikeuttaisi kuitenkin asioiden tar- 5. Tilapäisten toimihenkilöiden
2777: koituksenmukaista hoitamista kahden keskus- palkkiot . . . . . . . . . . . . . . . , 13 600
2778: viraston alaisuudessa. 6. Työsuhdepalkat . . . . . . . . . , 233 000
2779: Edellämainittu järjestely olisi toteutettava 8. Muut palkat ja palkkiot . . , 1700
2780: tulo- ja menoarviossa seuraavalla tavalla: Alamomentit yhteensä mk 1 802 760
2781: 30.03.01. (11 Pl. VI: 1, osa) Palkkaukset Varaus , 90 140
2782: ( arviomääräraha ) Yhteensä mk 1 892 900
2783: Maataloushallitukseen tarvittaisiin edelleen
2784: seuraavat lakkautettavaksi esitetyt virat ja toi- 30.05.04. ( 15 Pl. II: 23, osa) Sosiaalitur-
2785: met: vamaksut mk 123 038
2786: Peruspalkkainen:
2787: 1 kotitaloustarkastaja . . . . . . . . . . A 29
2788: 05. Valtion maatalousoppilaitokset
2789: Ylimääräiset:
2790: 1 kanslisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A 12 10. ( 11 Pl. VII: 3, osa) Rakennusten käyt-
2791: 1 apulaiskansiisti . . . . . . . . . . . . . A 10 tö ( arviomääräraha)
2792: IV,260.- Forsius ym. 1211
2793:
2794: Momentille ehdotetaan lisäystä 495 000 mk Yhden kotitalousopettajaopiston yhteydessä
2795: eli yhteensä 1 806 000 mk. Vastaavasti voi- toimivan emäntäkoulun, yhden kotitalousopis-
2796: daan momentilta 30.06.10 vähentää valtion ton ja 7 emäntäkoulun pysyttämiseksi maata-
2797: emäntäkoulujen rakennusten käyttömenoja var- loushallituksessa tarvitaan määrärahoja seuraa-
2798: ten ehdotetusta määrärahasta 247 500 mk. vasti:
2799: 13. ( 11 Pl. VII: 4, osa) Rakennusten kor- 1. Palkat ................. . mk 282 163
2800: jaus 3. Yleiset lisät ............. . , 81 827
2801: Momentille ehdotetaan lisäystä 97 100 mk 4. Erityiset lisät ........... . , 146 725
2802: eli yhteensä 547 100 mk. Vastaavasti voidaan 8. Muut palkat ja palkkiot ... . , 4 515
2803: momentilta 30.06.13 vähentää valtion emäntä- Alamomentit yhteensä mk 515 230
2804: koulujen rakennusten korjausmenoja varten eh- Varaus , 25 770
2805: dotetusta määrärahasta 48 550 mk.
2806: Yhteensä mk 541 000
2807: 20. (11 Pl. VII: 6, osa) Matkat (arvio-
2808: määräraha) 51. ( 11 Pl. VIII: 7, osa) Matkat ja ko-
2809: Momentille ·ehdotetaan lisäystä 18 000 mk kous palkkiot ( arviomääräraha)
2810: eli yhteensä 48 000 mk. Vastaavasti voidaan Momentille ehdotetaan lisäystä 10 000 mk
2811: momentilta 30.06.20 vähentää valtion emäntä- eli yhteensä 32 000 mk. Vastaavasti voidaan
2812: koulujen matkakorvauksiin ehdotetusta määrä- momentilta 30.08.51 vähentää yksityisten
2813: rahasta 9 000 mk. emäntäkoulujen matkakustannuksia ja johto-
2814: 21. (11 Pl. VII: 2, osa) Ravintomenot (ar- kuntien kokouspalkkioita varten ehdotetusta
2815: viomääräraha ) määrärahasta 5 000 mk.
2816: Momentille ehdotetaan lisäystä 852 000 mk 52. ( 11 Pl. VIII: 2 ja 4, osa) Muut yllä-
2817: eli yhteensä 2 652 000 mk. Vastaavasti voi- pitomenot ( arviomääräraha)
2818: daan momentilta 30.06.21 vähentää valtion Maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppi-
2819: emäntäkoulujen ravintomenoja varten ehdote- laitoksista annetun lain ( 19. 1. 1962/62) 13
2820: tusta määrärahasta 426 000 mk. §: n edellyttämiä menoja varten ehdotetaan
2821: 29. ( 11 Pl. VII: 5, osa 6, osa, XXVI: 9, maatalouskouluja varten 2 577 099 mk ja
2822: osa ja 10, osa) Muut kulutusmenot emäntäkouluja varten 615 000 mk eli yhteensä
2823: Momentille ehdotetaan lisäystä 52 000 mk 3 192 099 mk. Vastaavasti voidaan momentil-
2824: eli yhteensä 225 000 mk. Vastaavasti voidaan ta 30.08.52 vähentää yksityisten emäntäkoulu-
2825: momentilta 30.06.29 vähentää valtion emäntä- jen ylläpitomenoja varten esitettyä määrärahaa
2826: koulujen kulutusmenoja varten ehdotetusta 307 500 mk.
2827: määrärahasta 26 000 mk.
2828: 53. (11 Pl. VIII: 9, osa) Kaluston, konei-
2829: 70. ( 11 Pl. VII: 5, osa ja 9, osa) Kaluston den ja työvälineiden hankkiminen
2830: hankkiminen (siirtomääräraha) Momentille ehdotetaan lisäystä 39 500 mk
2831: Momentille ehdotetaan lisäystä 130 000 mk eli yhteensä 160 000 mk. Vastaavasti voidaan
2832: eli yhteensä 730 000 mk. Vastaavasti voidaan momentilta 30.08.53 vähentää yksityisten
2833: momentilta 30.06.70 vähentää valtion emäntä- emäntä'koulujen kaluston ja koneiden hankintaa
2834: koulujen kaluston hankkimista varten ehdote- varten ehdotettua määrärahaa 19 750 mk.
2835: tusta määrärahasta 65 000 mk.
2836: 54. ( 11 Pl. VIII: 8, osa) Rakennusavus-
2837: 74. (11 Pl. VII: 10) Talonrakennukset tukset (siirtomääräraha)
2838: ( siirtomääräraha ) Momentille ehdotetaan lisäystä 200 000 mk
2839: Momentille ehdotetaan lisäystä 300 000 mk eli yhteensä 500 000 mk. Vastaavasti voidaan
2840: eli yhteensä 2 999 250 mk. Vastaavasti voi- momentilta 30.08.54 vähentää yksityisten
2841: daan momentilta 30.06.74 kokonaisuudessaan emäntäkoulujen rakennusavustuksia varten va-
2842: poistaa sille esitetty 150 000 mk. ratusta määrärahasta 100 000 mk.
2843:
2844: 07. Yksityiset maatalousoppilaitokset 83. ( 11 Pl. VIII: 11, osa) Rakennuslainat
2845: ( siirtomäärärahat)
2846: 50. ( 11 Pl. VIII: 3) Palkkaukset (arvio- Momentille ehdotetaan lisäystä 300 000 mk
2847: määräraha) eli yhteensä 900 000 mk. Vastaavasti voidaan
2848: 1212 IV,260. - Emäntäkoulut.
2849:
2850:
2851: momentilta 30.08.83 vähentää yksityisten 2. Työllisyyskurssit. Työllisyyttä edistävästä
2852: emäntäkoulujen rakennuslainoja varten varat- ammattikurssitoiminnasta annetun lain ( 10. 5.
2853: tua määrärahaa 150 000 mk. 1965/493) ja tämän lain nojalla annetun ase-
2854: tuksen (22. 12. 1965/670) mukaan järjestet-
2855: tävää ammattikurssitoimintaa varten ehdote-
2856: 09. Ammattikurssitoiminta taan lisäystä 370 000 mk eli yhteensä 760 000
2857: 27. ( 11 Pl. VII: 8, osa ja VIII: 10, osa) mk. Vastaavasti voidaan momentilta 30.09.28: 2
2858: Maatalouskoulujen ammattikurssitoiminta ( ar- kotitaloudellisia työllisyyskursseja varten ehdo-
2859: viomääräraha) tetusta määrärahasta vähentää 185 000 mk.
2860: Momentille ehdotetaan lisäystä 400 000 mk Viitaten luvun 32.30 yleisperusteluihin eh-
2861: eli yhteensä 1 240 000 mk seuraavasti: dotetaan momenteille 29.81 ja 29.82 ja
2862: 29.84.28 merkittäviä määrärahoja vastaavasti
2863: 1. Maatalouskoulujen kurssitoiminta. Maa- vähennettäviksi.
2864: taloudellisten oppilaitosten kurssitoiminnasta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2865: annetun asetuksen (5. 4. 1963/182) mukaista
2866: kurssitoimintaa varten ehdotetaan lisäystä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2867: 30 000 mk eli yhteensä 480 000 mk. Vastaa- den 1968 tulo- ja menoarvioon
2868: vasti voidaan momentilta 30.09.28: 1 emäntä- 17 545 077 markkaa emäntäkoulujen
2869: koulujen kurssitoimintaa varten ehdotetusta pysyttämiseksi maataloushallituksen
2870: määrärahasta vähentää 15 000 mk. alaisina.
2871: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
2872:
2873: Saara Forsius Aulis Sileäkangas Pentti Pekkarinen
2874: N. Kosola Kerttu Saalasti Ale Holopainen
2875: Katri Kaarlonen Erkki Haukipuro Esu Niemelä
2876: Sylvi Saimo Aaro Lintilä Veikko Hanhirova
2877: Veikko Honkanen Eino Sääskilahti Olavi Nikkilä
2878: Reino Kankas Mikko Asunta
2879: 1213
2880:
2881: IV,261. -Rah.al. N:o 118.
2882:
2883:
2884:
2885:
2886: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
2887: Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön kunnan Nunnaseen.
2888:
2889:
2890: E d u s k u n n a II e.
2891:
2892: Maantien rakentaminen Kittilän kunnan TVHn rtoimesta on tämä tie tutkittu ja tar-
2893: Puljun kylästä Enontekiön kunnan Nunnasen vittavat suunnitelmat sekä kustannusarviot laa-
2894: kylään olisi saatava välittömästi käyntiin. Ky- dittu, joten tietyö voitaisiin heti aloittaa, kun
2895: lien väliä on vain n. 22 km, jolta väliltä vielä vain olisi sitä varten varoja. Tulkoon vielä
2896: tie puuttuu kokonaan. Enontekiöltä on tie Nun- lisäksi mainituksi, että työllisyys ei ole näissä
2897: naseen sekä samoin on ttie Norjan rajalle ja edel- kunnissa helposti järjestettävissä, joten tien ra-
2898: leen Ahtaan. Kittiiästä on maantieyhteys Pul- kennustyö helpottaisi suuresti alueen työllisyy-
2899: juun, josta 'tiestä Tepasto-Pulju hyvää öljy- den hoitamista. Paikalliset kunnallisvaltuustot
2900: soratietä. Tämän edellä mainitun tiepätkän teko pitävät .tämän tien rakentamista erittäin kiireel-
2901: yhdistäisi Kittilän kunnan Enontekiön kuntaan, lisenä.
2902: jolloin näiden syrjäisten kuntien välinen yhteys Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2903: huomattavasti lyhenisi. Edelleen on tästä tiestä nioittavasti,
2904: suurta hyötyä kauttakulkutienä Suomen ja Nor-
2905: jan välillä. Turismi, joka jatkuvasti kehittyy, että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2906: on jylhien maisemien vuoksi suuntautunut poh- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
2907: joisimpaan Lappiin kaivaten parantuvia liiken- määrärahan maantien rakentamiseksi
2908: neyhteyksiä. Tämä ·tie tulee erittäin huomatta- Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön
2909: vasti palvelemaan matkailuliikennettä. kunnan Nunnaseen.
2910: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
2911:
2912: Toivo Friman Pekka Salla
2913: A.-L. Tiekso Eino Tainio
2914:
2915:
2916:
2917:
2918: 7 E 705/67
2919: 1214
2920:
2921: IV,262.-Rah.al. N:o 119.
2922:
2923:
2924:
2925:
2926: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi Lin-
2927: tulasta Hanhimaahan.
2928:
2929:
2930: E d u s k u n n a 11 e.
2931:
2932: Kittilän kunnan Hanhimaan ja Lintulan ky- tapahtuisi maidon- ja lihankeräily. Postinkulje-
2933: lien väli, joka on n. 9 km, kaipaa kiireellisesti tus voitaisiin samoin hoitaa joustavasti tien tul-
2934: tieyhteyttä. Molempiin kyliin on tieyhteys, tua rakennetuksi. TVHn toiminta hyötyisi suu-
2935: mutta matkaa tien kautta Lintulasta Hanhi- resti, kun se voisi tietä kunnostaa yhtäjaksoi-
2936: maahan on n. 100 km. sena. Esim. talviauraus on kallista ja aikaa vie-
2937: Lintulan ja Hanhimaan välinen yhdystie olisi vää, kun joudutaan kahta pitkää ·tietä hoita-
2938: monesta syystä välttämätön saada rakennetuksi. maan pistotienä. Valtion metsätaloudelle tämä
2939: Maidonkeräily olisi kustannuksiltaan paljon hal- tie olisi myös tärkeä, sillä metsähallituksella on
2940: vempi, jos tie olisi käytössä. Kelirikko pois- suuret metsätyömaat iko. alueella.
2941: tuisi suurelta osaa väestöä. Nyt ovat Sirkan ja Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
2942: Könkään kylissä lossit, joiden kautta liikenne taen,
2943: tapahtuu, sekä syksuisin että keväisin ylipääse-
2944: mättömät aiheuttaen silloin suurta haittaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2945: Linja-autoliikenteelle olisi suurta etua maini- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
2946: tun tienpätkän rakentamisesta, sillä silloin voi- määrärahan tien rakentamiseksi Lintu-
2947: taisiin ajaa de yhtenäisenä renkaana. Samoin lasta Hanhimaahan.
2948: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
2949:
2950: Toivo Friman Pekka Salla
2951: A.-L. Tiekso Eino Tainio
2952: 1215
2953:
2954: IV,263.-Rah.al. N:o 120.
2955:
2956:
2957:
2958:
2959: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Levisalmen sillan raken-
2960: tamiseksi Kittilän-Könkään tiellä.
2961:
2962:
2963: E d u s k u n n a II e.
2964:
2965: Kittilä-Köngäs-tiellä olevaan Levisalmen Sirkan kylä tämän vanhan tien ja siitä Muo-
2966: lossiin tehtiin siltasuunnitelmaa jo 1950-luvulla. nioon erkanevan tien risteyksessä on jo muo-
2967: Todennäköisesti suunnitelma olisi toteutettukin, dostunut melkoiseksi keväthiihtokeskukseksi ja
2968: jollei esteeksi olisi tullut Riikonkosken-Sirkan kehittyy edelleen siihen parhaillaan rakennet-
2969: pato- ja allassuunnitelman laatiminen. Sen val- taessa uusia hissilaitteita ja ravintolatiloja. Tä-
2970: mistuttua todettiin kuitenkin suunnitelman to- mänkin keskuksen kehit~sen kannalta on tär-
2971: teuttamisen tulevan varsin kalliiksi ja merkit- keää mahdollisimman nopea tien avaaminen
2972: sevän n. 2 000 ihmisen asumapaikan muuttoa, Sirkan kylästä vanhaa tien suuntaa Kittilän kun-
2973: joten siitä luovuttiin. nan pohjoisosasta Inariin vuosina 1967-68
2974: Allasaluesuunnittelun aikana on rakennettu valmistuvaan tiehen. Se voidaan panna alulle
2975: tieyhteyttä Kittilän Pokan kylästä Inariin. Tä- rakentamalla valmiiksi suunniteltu silta Levi-
2976: hän valmistuvaan tiehen on 2 yhteyttä Kitti- salmen lossiin. Tämä silta ja tien kuntoonpano
2977: Iästä: uudempi metsäautotie Ounasjoen itäpuo- .lähiaikoina lisää Kittilän kautta Inariin suun-
2978: litse rakennettu ja vanhempi vuosisadan vaih- tautuvaa matkailuliikennettä ja sen tuomia tu-
2979: teen aikoihin Könkään kylään rakennettu maan- loja molempien kuntien suurimmissa kylissä.
2980: tie, joka myöhemmin on jatkettu kylätienä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2981: Hanhimaahan. Ensin mainittu on nimensä mu- nioittaen,
2982: kaisesti metsäautotie, kun taas vanhempi tie että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
2983: halkoo kunnan vanhimpia kyliä, mutta on huo- tulo- ja menoarvioon 250 000 markkaa
2984: nokuntoinen. Levisalmen sillan rakentamiseksi Kit-
2985: tilän-Könkään tiellä.
2986: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
2987:
2988: Toivo Friman Pekka Salla
2989: Anna-Liisa Tiekso Eino Tainio
2990: 1216
2991:
2992: IV,264.- Rah.al. N:o 121.
2993:
2994:
2995:
2996:
2997: Friman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta polkuteiden
2998: parantamiseen,
2999:
3000:
3001: E d u s k u n n a II e.
3002:
3003: Sotien jälkeen sijoitettiin koltat suureen erä- vettijärveltä eteenpäin asuvat koltatkin ja tällä
3004: maahan Sevettijärvelle, mutta tietä heille ei ra- tiellä heidät kai:kki on yhdistettävä Norjan ra-
3005: kennettu. Joidenkin järjestäjien mielestä sen, jaan, koska se parantaa heidän elämänmahdolli-
3006: samoin kuin puhelimen rakentaminenkin oli suuksiaan.
3007: jopa sopimatonta. Tien rakentamisesta on edus- Jotta Sevettijärveltä Norjan rajalle rakennet-
3008: kunnassakin tehty lukuisia aloitteita, mutta ne tavan tien rakennustyö voitaisiin suorittaa tar-
3009: on kaikki hylätty. peellisen nopeasti ja samanaikaisesti tehdä myös
3010: Tien huutava tarve on pakottanut viranomai- varsinaisten polkuteiden välttämätöntä kunnos-
3011: set tekemään jotain ja niin on ryhdytty kolttien tamista,
3012: kulkutien rakentamiseen, polkuteiden paranta- ehdotamme kunnioittaen,
3013: miseen vuosittain valtion talousarvioon vara-
3014: tulla pienellä määrärahalla. Näin onkin saatu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3015: jotenkin kuljettava tie Sevettijärvelle. Se ei kui- 1968 tulo- ja menoarvioon 31.24.77
3016: tenkaan riitä, vaan tien piiriin on saatava Se- momentille lisäyksenä 100 000 markkaa
3017: polkuteiden parantamiseen.
3018: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
3019:
3020: Toivo Friman Pekka Salla
3021: A.-L. Tiekso Eino Tainio
3022: 1217
3023:
3024: IV,265.- Rah.al. N:o 122.
3025:
3026:
3027:
3028:
3029: Gestrin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta takausstipen•
3030: dien myöntämiseen.
3031:
3032:
3033: E d u s k u n n a 11 e.
3034:
3035: Puutteellisesti järjestetyn opintotuen takia on lainen tehostaminen on ensiarvoisen tärkeää.
3036: opintolainojen valtiontakausjärjestelmällä tois- Näin voitaisiin myös lieventää varattomien opis-
3037: taiseksi suuri mevkitys lahjakkaiden ja vähäva- kelijoiden muutenkin vaikeata taloudellista ti-
3038: raisten opiskelijoiden toimeentulon järjestämi- lannetta.
3039: seksi. Lainanottoalttius ei kuitenkaan ole riit- Takausstipendien lukumäärän lisääminen
3040: tävän suuri ehdoiltaan epäedullisten lainojen ainakin 600 kappaleeseen vuosittain ei vielä
3041: takia. Seurauksena on ollut se, että noin 10 000 lisää menoja kovinkaan paljon.
3042: korkeakouluopiskelijaa käy ansiotyössä ja opis- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
3043: kelee samanaikaisesti. tavasti,
3044: Valtiontakausjärjestelmän merkitystä voitai- että Eduskunta lisäisi momentin
3045: siin huomattavasti parantaa siten, että ns. ta- 29.39.51 määrärahaa 100 000 markalla
3046: kausstipendien jakomahdollisuuksia huomatta- 350 000 markkaan käytettäväksi takaus.
3047: vasti lisätään. Opiskelun·. kannustimenakin titl- stipendien myöntämiseen.
3048: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 196 7.
3049:
3050: Kristian Gestrin Pirkko Aro Carl Olof Tallgren
3051: 1218
3052:
3053: IV,266.- Rah.al. N:o 123. IV,266.-Fin.mot. N:o 123.
3054:
3055:
3056:
3057:
3058: Gestrin ym.: Korotetun määrärahan osoitta- Gestrin m.fl.: Angående anvisande av förhö;t
3059: misesta valtion tieteellisten toimikuntien anslag för statens vetenskapliga kommis-
3060: tutkimusmäärärahoja varten. 5ioners forskningsanslag.
3061:
3062:
3063: E d u s k u n n a 11 e. T i 11 R i k s d a g e n.
3064:
3065: Valtion tieteellisten toimikuntien osuus Den andel med viiken Statens vetenskapliga
3066: maassamme harjoitetun tieteellisen tutkimus- kommissioner bidrar till finansieringen av ve-
3067: työn rahoittamiseen on osoittautunut varsin tenskapligt forskningsarbete i vårt land har
3068: merkitykselliseksi. Kun tieteelliset menot on visat sig vara synnerligen betydelsefull. Då de
3069: voitu supistaa erittäin vähäisiksi, on toimikun- vetenskapliga kommissionerna är statliga organ
3070: tien määrärahoista jopa 98 o/o saatu ohjatuksi vilkas administrativa utgifter kunnat hållas an-
3071: välittömästi tutkimustoiminnan rahoittamiseen. märkningsvärt låga, har ända upp tili 98%
3072: Useat viime vuosina valmistuneet maamme tie- av kommissionernas anslag kunnat utnyttjas
3073: teellisen tutkimuksen rahoittamista käsittelevät direkt för finansiering av forskningsverksam-
3074: selvitykset ovat osoittaneet, että korkeakou- het. Flera av, de utredningar beträffande fi-
3075: luissa ylläpidetty tutkimustyö on huomatta- nansieringen av vetenskaplig forskning i vårt
3076: valta osalta tieteellisten toimikuntien rahoituk- land som sammanställts under de senaste åren
3077: sen varassa. Tähän on syytä kiinnittää eri- har visat, att det forskningsarbete som utförs
3078: tyistä huomiota koska korkeakoulujen kehittä- vid universitet och högskolor till en betydande
3079: mislaissa asetetut tavoitteet ovat tuskin saavu- del är beroende av anslag som beviljas av de
3080: tettavissa mikäli ei samalla huolehdita tutki- vetenskapliga kommissionerna. Det är skäl att
3081: mustyön edellytysten kehittämisestä korkeakou- fästa särskild uppmärksamhet vid detta, eme-
3082: luissa. Erityisesti on tähdennettävä maassamme dan de mål som uppställts i lagen om hög-
3083: tähän asti suurelta osalta laiminlyödyn suunni- skoleväsendets utveckling knappast kan uppnås
3084: telmallisen tutkijakoulutuksen tehostamisen tar- om inte samtfdigt åtgärder vidtagas för att
3085: vetta. utveckla förutsättningarna för effektivt forsk-
3086: ningsarbete vid högskolorna. Vikten av en väl-
3087: planerad effektivisering av forskarutbildningen
3088: som hittills i hög grad försummats i vårt land
3089: bör särskilt understrykas.
3090: Korkeakoulujen kehittämislaki turvaa kor- Lagen om högskoleväsendets utveckling ga-
3091: keakouluopetuksen kohtuullisen laajentamistar- ranterar en skälig utvidgning av högskole-
3092: peen. Opetuksen tason ja tehokkuuden var- undervisningen. För att säkra undervisningens
3093: mistamiseksi on kuitenkin huolehdittava myös standard och effektivitet måste det sörjas för
3094: tutkimuksen kasvusta vähintään samassa suh- att även forskningen kan utvecklas åtminstone
3095: teessa. Kuten edellä jo todettiin tutkimusta ei i samma takt som undervisningen. Som ovan
3096: ole voitu ylläpitää riittävässä laajuudessa kor- redan konstaterats har tillräckligt omfattande
3097: keakoulujen omien menoarvioiden puitteissa. forskningsverksamhet inte kunnat upprätthållas
3098: Opetuksen tarpeiden lisääntyessä nopeasti lähi- inom ramen för högskolornas ordinarie budge-
3099: vuosien aikana, on odotettavissa, että tutki- ter. Då undervisningens behov kommer att
3100: muksen osuus korkeakoulujen käyttöön asete- öka snabbt inom de närmaste åren, är det att
3101: tuista varoista tulee entisestäänkin supistumaan vänta, att forskningens andel av högskolornas
3102: (se arvioidaan tällä hetkellä 24-30 o/o:ksi). anslag kommer att minska ytterligare ( den
3103: Tieteellisen tutkimuksen edellytysten turvaami- uppskattas nu till 25-30 %) . Tryggandet av
3104: nen vaatii siten huomion kiinnitttämistä myös den vetenskapliga forskningens förutsättningar
3105: valtion tieteellisten toimikuntien määrärahojen kräver sålunda att uppmärksamhet även fästes
3106: Vl,266. - Gestrin ym. 1219
3107:
3108: lisäämiseen ainakin korkeakoulumenojen kasvua vid ökningen av de betenskapliga kommissio-
3109: vastaavassa suhteessa. Vuoden 1968 meno- nernas anslag åtminstone i samma relation som
3110: arvioesityksessä on korkeakoulumenoja esitetty anslagen för högskolorna höjs. 1 statsförslaget
3111: lisättäväksi 18.6 %, mutta valtion tieteellisten för 1968 har högskoleanslagen föreslagits
3112: toimikuntien varsinaisia tutkimusmäärärahoja höjda med 18.6% men de vetenskapliga kom-
3113: vain 5 %. Tämän epäsuhteen korjaamiseksi esi- missionernas ordinarie forskningsanslag med
3114: tetään kunnioittavasti, endast 5 %. För att korrigera denna dispro-
3115: portion, föreslås vördsamt,
3116: että Eduskunta ottaisi vuoden 1968 att Riksdagen i statsförslaget för
3117: tulo- ja menoarvioon 29.89.50 momen- 1968 under moment 29.89.JO punkt 2
3118: tin 2 kohdalla lisäyksenä JOO 000 mark- måtte upptaga ett tillägg om JOO 000
3119: kaa Valtion tieteellisten toimikuntien mk till Statens vetenskapliga kommis-
3120: tutkimusmäärärahoja varten. sioners ordinarie forskningsanslag.
3121: Helsingissä 1 päivänänä marraskuuta 1967. Helsingfors den 1 november 1967.
3122:
3123: Kristin Gestrin E. J. Paavola Arne Berner
3124: Evald Häggblom Tuure Salo Grels Teir
3125: Jouni Apajalahti
3126: 1220
3127:
3128: IV,267.- Rah.al. N:o 124. IV,267.- Fin.mot. N:o 124.
3129:
3130:
3131:
3132:
3133: Gestrin ym.: Korotetun määrärahan osoittami- Gestrin m.fl.: Angående anvisande av förhöit
3134: sesta Valtion tieteelliselle toimikunnalle anslag åt statens vetenskapliga kommis-
3135: tutkiiastipendeiä varten. sioner för forskarstipendier.
3136:
3137:
3138: E d u s kun n a 11 e. T i 11 R i k s d a g e n.
3139:
3140: Valtion vuoden 1966 menoarvioon sisälly- I statsförslaget för 1966 ingick ( 10 Ht.
3141: tettiin ( 10 Pl. XVIII: 7) erityinen 500 000 XVIII: 7) ett särskilt anslag om 500 000 mk
3142: markan määräraha valtion tieteelliselle toimi- tili Statens vetenskapliga kommissioner för
3143: kunnille jaettavaksi ns. tutkijastipendeinä sel- att utdelas som sk. forskarstipendier tili per-
3144: laisille filosofian kandidaatin tai vastaavan soner som avlagt filosofie kandidat ellet mot-
3145: tutkinnon suorittaneille, jotka ovat osoittaneet svarande examen och som visat sig äga uppen-
3146: omaavansa ilmeisiä edellytyksiä tieteelliseen bara förutsättningar för vetenskapligt forsk-
3147: tutkimustyöhön ja jotka esittävät sellaiset hy- ningsarbete. Förutsättning för erhållande av
3148: väksyttävät opinto- ja tutkimussuunnitelmat, stipendiet är en ändamålsenlig studie- och
3149: joiden lopullisena päämääränä on väitöskirjan forskningsplan som avser resultera i publi-
3150: julkaiseminen. Opetusministeriö antoi 22. 1. cerandet av en doktorsavhandling. I enlighet
3151: 1966 päätöksen tutkijastipendeistä. Sen mu- med undervisningsministeriets beslut av den
3152: kaisesti stipendin suuruudeksi vuonna 1966 22. 1. 1966 fastställdes stipendiets storlek för
3153: määrättiin 833 markkaa kuukaudessa (stipen- år 1966 tili 833 mk i månaden (stipendiaterna
3154: din saajan on sitouduttava olemaan vapaana måste förbinda sig att avstå från annat för-
3155: ansiotyöstä) . värvsarbete) .
3156: Vuoden 1966 stipendejä haki yhteensä 142 Stipendierna söktes år 1966 av 142 personer
3157: henkilöä ja stipendejä myönnettiin kaikkiaan och stipendier beviljades åt inalles 62 sökande
3158: 62 hakijalle ( v. 1966 stipendikausi alkoi poik- (år 1966 beviljades stipendierna undantagsvis
3159: keuksellisesti vasta 1. 4.). Vuoden 1967 me- först från och med den 1. 4.). I statsförslaget
3160: noarvioon määräraha tutkijastipendejä varten för 1967 ingick anslaget för forskningsstipen-
3161: sisältyi muuttumattomana. Stipendejä haki nyt dierna oförändrat. Stipendierna söktes nu av
3162: 178 henkilöä ja valtion tieteellisten toimikun- 178 personer och delegationen för statens
3163: tien neuvottelukunta myönsi yhteensä 50 en- vetenskapliga kommissioner beviljade 50 sti-
3164: tisen suuruista ( 833 mk/kk) stipendiä. Myös pendier av samma storlek som år 1966 (dvs.
3165: ensi vuoden menoarvioesityksessä on tutkija- 833 mk i månaden). Även i budgetsförslaget
3166: stipendeihin tarkoitettu määräraha otettu li- för 1968 ingår anslaget för forskarstipendier
3167: säämättömänä. Tämä merkitsee sitä, että mi- utan tillägg. Detta innebär att om inte sti-
3168: käli stipendien lukumäärää ei nykyisestä huo- pendiernas antal kännbart minskas, kommer
3169: mattavasti vähennetä, jää stipendi suuruudel- stipendiets storlek ännu nästa år att kvarstå
3170: taan vielä ensi vuonnakin vuoden 1966 tasolle. på samma nivå som år 1966. Ar 1966 mot-
3171: Vuonna 1966 vastasi 833 mk/kk jokseenkin svarade 833 mk i månaden tämligen exakt
3172: tarkasti palkkaluokan A 20 peruspalkkaa grundlönen i löneklass A 20 (837,90). För
3173: ( 83 7,90). Tällä hetkellä on palkkaluokan A 20 tillfället är grundlönen i löneklass A 20 953,07
3174: peruspalkka 953,07 mk/kk. 833 mk/kk jää mk i månaden. 833 mk i månaden ligger
3175: palkkaluokkien A 17 ja A 18 väliin. mellan löneklasserna A 17 och A 18.
3176: Valtion tieteellisten toimikuntien tutkijasti- Forskarstipendierna som beviljas av Statens
3177: pendit ovat tuntuvasti lisänneet mahdollisuuk- vetenskapliga kommissioner har i hög grad
3178: sia ohjata lahjakkaita yksilöitä tehokkaan tut- ökat möjligheterna tili effektiv forskarutbild-
3179: kijakoulutuksen piiriin. Sen vuoksi on tärkeää, ning för begåvade personet. Därför är det
3180: IV,267. - Gestrin ym. 1221
3181:
3182: että tutkijastipendeihin varattua määrärahaa viktigt att anslaget för forskarstipendierna höjs
3183: lisäämällä huolehditaan stipendin suuruuden ja så att en rimlig relation mellan stipendiets
3184: yleisen palkkatason aikaisemman suhteen säi- storlek och den allmänna lönenivån består och
3185: lymisestä ja että stipendiaateille näin turva- att stipendiaterna på detta sätt garanteras en
3186: taan kohtuullinen, heidän koulutustaan vastaava skälig inkomst som motsvarar deras utbildning.
3187: toimeentulo.
3188: Edellä esiintuotuun viitaten esitetään kun- Med hänsyn tili vad som ovan anförts före-
3189: nioittavasti, slås vördsamt,
3190: että Eduskunta ottaisi vuoden 1968 att Riksdagen i statsförslaget för
3191: tulo- ja menoarvioon 29.89.50 momentin 1968 under moment 29.89.50 punkt 1
3192: 1 kohdalla lisäyksenä Valtion tieteeUi- måtte upptaga ett tillägg om 72 000 mk
3193: sille toimikunnille tutkijastipendejä var- till Statens vetenskapliga kommissioners
3194: ten 72 000 markkaa. forskarstipendier.
3195: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967. Helsingfors den 1 november 1967.
3196:
3197: Kristian Gestrin Jouni Apajalahti E. J. Paavola
3198: Tuure Salo Arne Berner Grels Teir
3199:
3200:
3201:
3202:
3203: 8 E 705/67
3204: 1222
3205:
3206: IV,268.-Fin.mot. N:o 125.
3207: - j .,
3208:
3209:
3210:
3211:
3212: Gestrin m.fl.: Angående anvisande av förhöit anslag till lån för
3213: höiande av fiskhushållningen.
3214:
3215:
3216: T i 11 R i k s d a g e n.
3217:
3218: Det ~rligen i statsförslaget ingående anslaget Björneborg. Medel för ändamålet hopbringas
3219: för höjande av fiskhushållningen har fyllt en bland yrkesfiskarna själva och av de kommuner
3220: betydande uppgift ehuru de däri ingående låne- där isverken uppförs. En stor del av kostna-
3221: medlen ständigt visat sig otillräckliga. Av derna måste likväl finansieras med lånemedel
3222: särskild vikt har låneanslaget varit för strävan- varvid uppmärksamheten i främsta rummet rik-
3223: dena att utbygga fryserinätet och möjliggöra tas på statsförslagets anslag för ändamålet. Då
3224: ett ökat tillvaratagande av de stora fiskfångs- dessa anslag har varit oförändrade under en
3225: terna under fiskets högsäsonger. lång följd av år och dessutom även skall an-
3226: Den nya förordningen om hantering av färsk vändas för samtliga övriga i budgetmotiveringen
3227: fisk före dess saluförande avser främst att höja nämnda syften är det nödvändigt att det nya,
3228: den kvalitativa nivån på inhemsk konsum- genom förordningen skapade lånebehovet, ob-
3229: tionsfisk. Fiskarorganisationerna har ställt sig serveras genom en rimlig ökning av anslaget
3230: positiva tili förordningens syfte och dess före- i statsförslaget.
3231: skrifter, ehuru de sistnämnda ålägger yrkesfis- Hänvisande tili det sagda har vi äran föreslå,
3232: karna nya utgiftskrävande uppgifter. Från och
3233: med vårsäsongen 1968 åläggs nämligen trål- att Riksdagen måtte utöka det i
3234: och laxfiskarna skyldighet att omedelbart isa statsförslaget för år 1968 under mo-
3235: sina fångster. ment 30.37.83 upptagna anslaget för
3236: För att den genom förordningen införda ob- höiande av fiskhushållningen med
3237: ligatoriska isningen av fiskfångsterna skall 50 000 mark så, att ifrågavarande låne-
3238: kunna genomföras krävs uppförande av isverk anslag uppgår till sammanlagt 200 000
3239: vid kustens centralorter. Planer på nya isverk mark.
3240: står inför förverkligande bl.a. i Helsingfors och
3241: Helsingfors den 2 november 1967.
3242:
3243: Kristian Gestrin T. E. Nordström
3244: 1223
3245:
3246: IV,268.- Rah.al. N:o 12.5. Suomennos.
3247:
3248:
3249:
3250:
3251: Gestrin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalatalouden
3252: kohottamiseksi annettavia lainoja varten.
3253:
3254:
3255: E d u s k u n n a 11 e.
3256:
3257: Tulo- ja menoarviossa vuosittain kalatalou- suunnitelmat odottavat toteuttamistaan mm.
3258: den kohottamiseen osoitettu määräraha on Helsingissä ja Porissa. Varat tarkoitukseen koo-
3259: täyttänyt merkittävän tehtävän, vaikka siihen taan ammattikalastajilta itseltään ja niiltä kun-
3260: sisältyvät lainavarat ovat aina osoittautuneet nilta, joihin jäänvalmistamoja rakennetaan.
3261: riittämättömiksi. Lainamääräraha on ollut eri- Suuri osa kustannuksista täytyy kuitenkin ra-
3262: tyisen tärkeä pyrittäessä rakentamaan jäähdyt- hoittaa lainavaroilla, jolloin huomio kohdistuu
3263: tämöverkkoa ja tekemään mahdolliseksi suur- ensi sijassa tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen
3264: ten kalansaaliiden talteenottaminen kalastuksen varattuun määrärahaan. Kun nämä määrärahat
3265: huippusesonkeina. ovat olleet muuttumattomina monien vuosien
3266: Tuoreen kalan käsittelyä ennen sen kauppaa- ajan ja niitä on sitä paitsi käytettävä kaikkiin
3267: mista koskevalla uudella asetuksella pyritään muihinkin tulo- ja menoarvion perusteluissa
3268: ensi sijassa kohottamaan kotimaisen kulutuska- mainittuihin tarkoituksiin, on välttämätöntä,
3269: lan laadullista tasoa. Kalastajajärjestöt ovat ot- että uusi asetuksen aiheuttama lainatarve huo-
3270: taneet myönteisen asenteen asetuksen tarkoi- mioidaan tulo- ja menoarviossa määrärahaa koh-
3271: tukseen ja sen säännöksiin, vaikka viimeksi tuullisesti lisäämällä.
3272: mainituista aiheutuu ammattikalastajille uusia Sanottuun viitaten ehdotamme kunnioitta-
3273: menojavaativia velvoituksia. Kevätkaudesta vasti,
3274: 1968 lähtien veivoitetaan nimittäin trooli- ja
3275: lohenkalastajat välittömästi jäädyttämään saa- että Eduskunta korottaisi vuoden
3276: liinsa. 1968 tulo- ja menoarviossa 30.37.83
3277: Jotta asetuksen määräämä kalansaaliiden pa- momentilla olevaa määrärahaa kalatalou-
3278: kollinen jäädytys voitaisiin toteuttaa, on ranni- den kohottamiseen 50 000 markalla,
3279: kon keskeisille paikkakunnille rakennettava niin että ko. lainamääräraha tulisi ole-
3280: jäänvalmistamoja. Uusien jäänvalmistamojen maan kaikkiaan 200 000 markkaa.
3281: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
3282:
3283: Kristian Gestrin T. E. Nordström
3284: 1224
3285:
3286: IV,269.- Fin.mot. N:o 126.
3287:
3288:
3289:
3290:
3291: Granvik m.fl.: Angående anvisande av anslag för planering av
3292: en skogsmannaskola i svenska Österbotten.
3293:
3294:
3295: T i 11 R i k s d a g e n.
3296:
3297: En undersökning som gjorts beträffande stora arealer dikade market, som bör om-
3298: landsbygsbefolkningens yrkesutbildning har händertagas, blir det en övermäktig uppgift
3299: visat att endast 1 % har erhållit något för fackmän att personligen leda alla arbeten.
3300: slag av skoglig utbildning. Om man betän- Enda sättet att klara av de växande arbets-
3301: ker att utövande av skogsbruk bygger på uppgifterna är att forstteknikernas arbetsin-
3302: långtidsplanering och att skogsarbetena under- sats lyfts tili ett högre pian och inriktas i
3303: går en snabb mekanisering inser man att första hand på rådgivning och planering.
3304: skogsbruket ställer höga krav på sin utövare. Detta förutsätter att skogsägarna kan ut-
3305: Kunskaper och färdigheter, som förvärvas föra alla enklare arbeten på egen hand. För
3306: genom lång och dyrköpt erfarenhet, måste svårare skogsarbeten bör forstteknikerna ha
3307: betecknas som hopplöst otiliräckliga för skogs- tiligång tili en loka! arbetsledarstam, som
3308: brukarens och skogsarbetarens krävande och kan användas under högsäsong.
3309: ansvarsfulla yrke. Dessa arbetsledare kan med fördel utgöras
3310: För närvarande bedrivs bland skogsägarna av skogsägare, som besökt skogsbruksskola.
3311: och landsbygdsungdomen en omfattande upp- Rationaliseringen och mekaniseringen av
3312: lysnings- och kursverksamhet av skogsvårds- skogsarbetena och utdrivningarna ropar allt
3313: nämnden och även andra organisationer. Denna högre på en fast skogsarbetarstam. Avverk-
3314: lokala och mången gång personliga upplys- ningssäsongen förlängs undan för undan, nya
3315: ningsform bör på allt sätt uppmuntras. skogsodlingsmetoder får kanske skogsodlings-
3316: En del av landsbygdens ungdom borde arbetena att sträcka sig över en stor del av
3317: dock ha möjligheter att skaffa sig en mera sommaren. Detta gör att en fast skogsarbe-
3318: gedigen utbildning, som skulle förslå tili ar- tarstam torde kunna beredas arbete under
3319: betsledaruppgifter och kvalificerade skogsarbe- större delen av året.
3320: ten. En sådan undervisning kan ges endast i Samarbete mellan olika organisationer ( t.ex.
3321: en läroanstalt med fullgott undervisningsmate- skogsvårdsföreningarna och skogsförbättrings-
3322: rial, kompetenta lärarkrafter och möjligheter distriktet) skulle med säkerhet göra det möj-
3323: tili praktiska övningar. ligt att sysselsätta en rätt så stor yrkeskunnig
3324: skogsarbetarstam året runt. För att gå i land
3325: Särdrag för Vasa skogsvårdsnämnds med sina krävande arbetsuppgifter bör dessa
3326: verksamhetsområde skogsarbetare beredas möjligheter tili en grund-
3327: lig yrkesutbildning i en skogsbruksskola för
3328: Skogsbruksenheterna är små och skogsbru- att bli en verklig elitarbetarstam.
3329: karen-jordbrukaren får i de flesta fall lov att Det dynamiska skogsbruket ställer också
3330: skaffa sig extra inkomster utanför sitt lant- allt högre krav på fackmannakåren. Varje
3331: bruk. skogsfackman bör för den skull beredas tili-
3332: Skogsägarnas antal är ca 17 000 och dessa fälle att årligen genomgå en kortare fortut-
3333: skall betjänas av ett 40-tal fackmän. bildningskurs.
3334: Då därtili utvecklingen - här liksom på För forstteknikerkåren på Vasa skogsvårds-
3335: annat håll i landet - går mot ett allt inten- nämnds verksamhetsområde anordnas en sådan
3336: sivare skogsbruk med ständigt växande skogs- kurs varje år. Tyvärr förfogar skogsvårds-
3337: odlingsarealer, allt flera röjningsobjekt och nämnden inte över några lokaliteter där en
3338: IV,269. - Granvik ym. 1225
3339:
3340: kurs kunde anordnas. Fortutbildningskurserna 2. Utbyte av lärare med Korsholms sko-
3341: får därför inhysas i olika folkhögskolor och lor skulle gå mycket lätt.
3342: jordbruksskolor. Under sådana förhållanden är 3. Korsholms lantmannaskolas maskinhall
3343: det svårt att få tag i lämpligt undervisnings- skulle stå tili skogsbruksskolans förfogande.
3344: material och möjligheterna tili praktiska övnin- 4. Skolan skulle komma att ligga mitt i
3345: gar är synnerligen begränsade. ett skogsblock på ca 2 100 ha, vilket skulle
3346: En skogsbruksskola skulle vara det idea- kunna användas som övningsskog. Blocket ägs
3347: liska stället för fortutbildningskurser för av Vasa stad 1100 ha, Korsholms lantbruks-
3348: fackmannakåren. skola 600 ha och Korsholms församling
3349: 400 ha. Representanter för förvaltningen av
3350: Skogsundervisningen i detta nu ovannämnda skogar har vid förberedande dis-
3351: kussioner ställt sig synnerligen positiva tili
3352: På Vasa skogsvårdsnämnds område finns att skogarna skulle användas som övnings-
3353: för närvarande inte någon som helst skogs- område.
3354: bruksskola lika litet som något slag av kurs- 5. Skolans centrala läge skulle underlätta
3355: centrum för skogliga ändamål. Den under- skolans praktiska verksamhet ( t.ex. service
3356: visningsverksamhet som bedrivs måste därför av maskiner, kosthållet för eleverna mm.)
3357: ske i olika skolor och tillfälliga kurslokaler. och öka möjligheterna tili att få kompetenta
3358: lärare och annan personai tili skolan.
3359: Den planerade skogsbruksskolan 6. Skolan skulle komma att ligga mitt i
3360: Vasa skogsvårdsnämnds verksamhetsområde.
3361: Skogsbruksskolan skulle placeras i omedel- På grund av ovanstående föreslår under-
3362: bar närhet av Korsholms skolor i Korsholms tecknade,
3363: kommun 6 km från Vasa stads centrum.
3364: Denna placering skulle medföra följande för- att Riksdagen måtte upptaga 120 000
3365: delar: mk i stats/örslaget för år 1968 för
3366: 1. Värme, vatten och elektrisk ström skulle planering av en skogsmannaskola i
3367: fås billigt genom anslutning tili näten för svenska Österbotten.
3368: Korsholms skolor.
3369: Helsingfors den 1 november 1967.
3370:
3371: Ragnar Granvik Bror Lillqvist Verner Korsbäck
3372: Grels Teir Georg Backlund Evald Häggblom
3373: Magnus Kull Akseli Roden Victor Procope
3374: 1226
3375:
3376: IV,269.- Rah.al. N:o 126. Suomennos.
3377:
3378:
3379:
3380:
3381: Granvik ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämieskoulun suun-
3382: nittelemiseksi ruotsinkieliselle Pohjanmaalle.
3383:
3384:
3385: E d u s k u n n a 11 e.
3386:
3387: Maaseutuväestön ammattikoulutuksesta teh- neen, joista on pidettävä huolta, käy ammatti-
3388: ty tutkimus on osoittanut, että vain 1 % on miehille ylivoimaiseksi tehtäväksi johtaa hen-
3389: saanut jonkinlaista metsäkoulutusta. Ajateltaes- kilökohtaisesti kaikkia töitä.
3390: sa, että metsätalouden harjoittaminen perustuu Ainoa tapa selviytyä lisääntyvistä työkoh-
3391: pitkäaikaiseen suunnitteluun ja että metsätyöt teista on, että metsäteknikoiden työpanos nos-
3392: nopeasti koneellistuvat, käsitetään, että metsä- tetaan korkeammalle tasolle ja suunnataan ensi
3393: talous vaatii harjoittajaltaan paljon. Aikaa- kädessä neuvontaan ja suunnitteluun.
3394: vievää ja kallista kokemuksen tietä hankit- Tämä edellyttää, että metsänomistajat voi-
3395: tuja tietoja ja taitoja on pidettävä toivotto- vat suorittaa kaikki yksinkertaisemmat työt
3396: man riittämättöminä metsätalouden harjoitta- omintakeisesti. Vaikeammissa metsätöissä on
3397: jan ja metsätyömiehen vaativaan ja vastuulli- metsäteknikoiden käytettävissä oltava paikalli-
3398: seen ammattiin. nen työnjohtajakunta, jota voidaan käyttää
3399: Piirimetsälautakunnat ja myös muut järjes- huippusesongin aikana.
3400: töt harjoittavat nykyään metsänomistajien ja Tällaisina työnjohtajina voivat menestyksellä
3401: maaseutunuorison keskuudessa laajaa valistus- toimia metsänomistajat, jotka ovat käyneet
3402: ja kurssitoimintaa. Tätä paikallista ja monesti metsäkoulun. ·
3403: henkilökohtaista valistusmuotoa on kaikin ta- Metsätöiden ja -ajojen rationalisointi ja ko-
3404: voin edistettävä. neellistuminen vaatii tähdellisimmin vakinaista
3405: Osalla maaseutunuorisoa pitäisi kuitenkin metsätyömieskuntaa. Hakkuukausi pitenee koko
3406: olla mahdollisuudet hankkia itselleen perus- ajan, uusien metsänviljelysmenetelmien ansiosta
3407: teellisempaa koulutusta, joka riittäisi työn- metsänviljelytyöt ulottuvat ehkä suurimpaan
3408: johtajatehtäviin ja vaativampiin metsätöihin. osaan kesää. Tämä aiheuttanee sen, että py-
3409: Sellaista opetusta voidaan antaa vain oppi- syvälle metsätyömieskunnalle riittää työtä suu-
3410: laitoksessa, jossa on täysipainoinen opetus- rimmaksi osaksi vuotta.
3411: välineistö, pätevät opettajavoimat ja mahdol- Eri järjestöjen yhteistoiminta ( esim. met-
3412: lisuudet käytännöllisiin harjoituksiin. sänhoitoyhdistykset ja metsänparannuspiiri)
3413: tekisi varmaan mahdolliseksi työllistää var-
3414: Vaasan metsäpiirilautakunnan toiminta- sin suuren ammattitaitoisen metsätyömieskun-
3415: alueen erikoispiirteet nan vuoden ympäri. Jotta nämä metsätyön-
3416: tekijät suoriutuisivat vaativista työtehtävistään
3417: Metsänhoitoyksiköt ovat pieniä, ja metsän- ja heistä tulisi todellinen metsätyöntekijäin
3418: omistaja-maanviljelijän on useimmissa tapauk- valiojoukko, on heille annettava mahdollisuu-
3419: sissa hankittava lisätuloja maatilansa ulko- det perusteelliseen ammattikoulutukseen metsä-
3420: puolelta. mieskoulussa.
3421: Metsänomistajien lukumäärä on n. 17 000, Dynaaminen metsätalous vaatii myös yhä
3422: ja heitä palvelee nelisenkymmentä ammatti- enemmän ammattimieskunnalta. Jokaiselle met-
3423: miestä. säammattimiehelle on sen takia järjestettävä
3424: Kun lisäksi kehitys - tällä niin kuin muil- vuosittain tilaisuus osallistua lyhyempään jatko-
3425: lakin aloilla maassa - vie yhtä intensiivisem- koulutuskurssiin.
3426: pään metsätalouteen alituisesti lisääntyvine Vaasan piirimetsälautakunnan toiminta-alueen
3427: metsänviljelysaloineen, yhä useampine raivaus- metsäteknikkokunnalle järjestetään sellainen
3428: kohteineen ja suurine ojitettujen maiden aluei- kurssi joka vuosi. Piirimetsälautakunnalla ei
3429: IV,269. - Granvik yrn. 1227
3430:
3431: ole kuitenkaan käytettävissä huonetiloja, missä 2. Opettajien vaihto Mustasaaren koulujen
3432: kurssi voitaisiin järjestää. Jatkokoulutuskurssit kanssa kävisi helposti päinsä.
3433: on siksi majoitettava eri kansanopistoihin ja 3. Mustasaaren maamieskoulun konesali olisi
3434: maamieskouluihin. Sellaisissa oloissa on vaikea metsämieskoulun käytettävissä.
3435: saada käsiinsä sopivaa opetusvälineistöä, ja 4. Koulu sijaitsisi keskellä n. 2 100 ha:n
3436: mahdollisuudet käytännöllisiin harjoituksiin metsälohkoa, jota voitaisiin käyttää harjoitus-
3437: ovat varsin rajoitetut. metsänä. Lohkosta omistaa Vaasan kaupunki
3438: Metsämieskoulu olisi ihanteellinen paikka 1100 ha, Mustasaaren maamieskoulu 600 ha
3439: ammattimieskunnan jatkokoulutuskurssille. ja Mustasaaren seurakunta 400 ha. Mainittu-
3440: jen metsien hallinnon edustajat ovat alusta-
3441: Metsäopetus nykyään vissa keskusteluissa suhtautuneet varsin myön-
3442: teisesti metsien käyttöön harjoitusalueena.
3443: Vaasan piirimetsälautakunnan alueella ei ole 5. Koulun keskeinen sijainti helpottaisi kou-
3444: tätä nykyä minkäänlaista metsämieskoulua yhtä lun käytännöllistä toimintaa ( esim. koneiden
3445: vähän kuin minkäänlaista kurssikeskusta metsä- huolto, oppilaiden ruokatalous ym.) ja lisäisi
3446: tarkoituksiin. Opetustoiminnan, jota harjoite- mahdollisuuksia saada päteviä opettajia ja
3447: taan, täytyy sen vuoksi tap~tua eri kouluissa muuta henkilökuntaa kouluun.
3448: ja tilapäisissä kurssihuoneistotssa.
3449: 6. Koulu sijaitsisi keskellä Vaasan piiri-
3450: metsälautakunnan toiminta-aluetta.
3451: Suunniteltu metsämieskoulu Yllä olevan perusteella allekirjoittaneet
3452: Metsämieskoulu sijoitettaisiin Mustasaaren ehdottavat,
3453: kuntaan Mustasaaren koulujen läheisyyteen
3454: 6 km:n päähän Vaasan kaupungin keskus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
3455: tasta. Tästä sijoituksesta olisi seuraavat edut: tulo- ;a menoarvioon 120 000 mark-
3456: kaa metsämieskoulun suunnittelemiseksi
3457: 1. Lämpö, vesi ja sähkövirta saataisiin hal- ruotsinkieliselle Pohianmaalle.
3458: valla liittymällä Mustasaaren koulujen verk-
3459: koon.
3460: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
3461:
3462: Ragnar Granvik Bror Lillqvist Verner Korsbäck
3463: Grels Teir Georg Backlund Evald Häggblom
3464: Magnus Kull Akseli Roden Victor Procope
3465: 1228
3466:
3467: IV,270.- Fin.mot. N:o 127.
3468:
3469:
3470:
3471:
3472: Granvik m.Q.: Angående anvisande av anslag för ersättning av
3473: skador på växtligheten.
3474:
3475:
3476: T i 11 R i k s d a g e n.
3477:
3478: Då det årligen inträffar skador på växtlig- På grund av ovanstående föreslår underteck-
3479: heten av naturkrafter, som inte odlaren kan nade,
3480: förebygga, borde dylika skador erläggas av
3481: statsmakten. Då det också under senaste som- att Riksdagen måtte upptaga
3482: mar förekom hagelskador på ett begränsat om- 500 000 mark i statsförslaget för år
3483: råde i Österbotten, som nu av sakkunniga 1968 för ersättning för skador på växt-
3484: värderats tili 439 610,-, visar detta, att de ligheten förorsakade av naturkrafter.
3485: hittills upptagna anslagen i budgeten varit allt-
3486: för små.
3487: Helsingfors den 2 november 1967.
3488:
3489: Ragnar Granvik Verner Korsbäck
3490: Henrik Westerlund Grels Teir
3491: 1229
3492:
3493: IV,270.- Rah.al. N :o 127. Suomennos.
3494:
3495:
3496:
3497:
3498: Granvik ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvillisuutta kohdan-
3499: neiden vahinkojen korvaamiseen.
3500:
3501:
3502: Eduskunnalle.
3503:
3504: Kun luonnonvoimat aiheuttavat kasvillisuu- Yllä esitetyn perusteella allekirjoittaneet eh-
3505: delle vuosittain vahinkoja, joita viljelijä ei voi dottavat,
3506: estää, tulisi valtiovallan korvata sellaiset vahin-
3507: got. Kun viime kesänäkin rajoitetulla alueella että Eduskunta vuoden 1968 tulo- ;a
3508: Pohjanmaalla esiintyi raevahinkoja, joiden suu- menoarvioon ottaisi 500 000 markkaa
3509: ruudeksi asiantuntijat nyt ovat arvioineet luonnonvoimien kasvillisuudelle aiheut-
3510: 439 610,-, tämä osoittaa, että talousarvioon tamien vahinko;en korvaamiseksi.
3511: tähän saakka otetut määrärahat ovat olleet liian
3512: pieniä.
3513: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
3514:
3515: Ragnar Granvik Verner Korsbäck
3516: Henrik Westerlund Grels Teir
3517:
3518:
3519:
3520:
3521: 9 E 705/67
3522: 1230
3523:
3524: IV,271.- Rah.al. N:o 128.
3525:
3526:
3527:
3528:
3529: Haarla: Korotetun määräarahan osoittamisesta Suomalais-Ruot-
3530: salaisen kauppakamarin valtionapua varten.
3531:
3532:
3533: E d u s k u n n a 11 e.
3534:
3535: Merkittävänä tekijänä ulkomaankauppamme huomattava merkitys ollut Tukholmassa ole-
3536: tehostamisessa on ulkomailla suoritettava kau- valla Suomalais-Ruotsalaisella Kauppakamarilla,
3537: pallinen työ. Ainoastaan eräillä suuremmilla jonka puoleen teollisuudenharjoittajamme ovat
3538: vientiä harjoittavilla liikeyrityksillä on mahdol- voineet kääntyä käytännöllisissä vientikysymyk-
3539: lisuuksia pitää omaa miestään ulkomailla, joko sissä. Tällä hetkellä maassamme on noin 8oG
3540: tietyllä asemapaikalla tai matkustavana edusta- yritystä, jotka vievät tuotteitaan Ruotsiin ja
3541: jana. Eräillä yrityksillä on yhteinen edustaja, suuri ansio siitä, että tähän lukumäärään on
3542: mutta suurin osa viejistä on mitä suurimmassa päästy, on mainitulla kauppakamarilla.
3543: määrin riippuvaisia ulkomaisista agenteista tai Suomalais-Ruotsalaisen Kauppakamarin tar-
3544: Suomesta käsin tehtävien matkojen tuottamista joama vientiapu on ollut varsin merkittävää,
3545: tuloksista. Uusia liikesuhteita soimiessaan tai jo mutta toistuvasti on tullut esiin se seikka, että
3546: voimassa olevia kehittäessään suomalaiset yrit- kauppakamariyhdistyksen palveluunsa käytettä-
3547: täjät eivät useinkaan voi turvautua kohdemaassa vissä olevat varat eivät salli henkilökunnan laa-
3548: olevaan diplomaattiseen edustajaan. Myöskään jentamista, mikä on toiminnan tehostamisen
3549: harvalukuiset kaupalliset sihteerimme eivät voi edellytys. Yhdistys nauttii valtionapua, jonka
3550: tarjota apuaan kaikille tarvitseville. Näissä ta- määrä tälle vuodelle on 40 000 markkaa. Määrä-
3551: pauksissa on viejillämme ollut runsaasti hyö- raha on kuitenkin osoittautunut liian pieneksi.
3552: tyä suomalais-ulkomaalaisista sekakauppakama- Asian tärkeyden ja markan kansainvälisen perus-
3553: reista, joita on perustettu useihin tärkeimpiin arvon muuttamisen huomioonottaen ei myös-
3554: vientimaihimme. kään hallituksen esittämää 25 000 markan
3555: Ruotsinkauppamme on viime vuosina ollut lisäystä voida pitää riittävänä, vaan sitä olisi
3556: jatkuvasti alijäämäinen tavalla, joka on herät- vielä korotettava 15 000 markalla.
3557: tänyt laajalti huomiota sekä julkisen että yksi- Edellä mainittuun viitaten esitän,
3558: tyisen sektorin piirissä. Ruotsinvientimme no-
3559: pea tehostaminen on kaikilla tahoilla tunnus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
3560: tettu erääksi kauppataseemme tervehdyttämisen tulo- ja menoarvioon 32 Pl 89 luvun 40
3561: kannalta keskeiseksi tehtäväksi. Työtä vien- momentille lisäyksenä 15 000 markkaa
3562: timme lisäämiseksi Ruotsiin on viime aikoina Suomalais-Ruotsalaisen kauppakamarin
3563: tehty laajalla rintamalla. Tässä toi.minnassa on valtionapua varten.
3564: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
3565:
3566: Pekka Haarla
3567: 1281
3568:
3569: IV,272.- Rah.al. N:o 129.
3570:
3571:
3572:
3573:
3574: Haarla: Määrärahan osoittamisesta kaupallisen sihteerin viran
3575: perustamiseksi Leningradiin.
3576:
3577:
3578: E d u s k u n n a 11 e.
3579:
3580: Ulkomailla suoritettava kaupallinen työ liit- ovat saaneet toimia yksinomaan kaupallisina
3581: tyy merkittävänä tekijänä ulkomaankauppamme sihteereinä.
3582: tehostamiseen. Ainoastaan eräillä suuremmilla Uusvientiin pyrkivät teoilisuudenharjoittajat
3583: vientiä harjoittavilla liikeyrityksillä on varaa pi- ovat viime aikoina kiinnittäneet huomiota nii-
3584: tää omaa miestään ulkomailla, joko tietyssä hin mahdoilisuuksiin, joita Leningradin alueen
3585: asemapaikassa tai matkustavana edustajana. kauppa voi tarjota suomalaisille yrittäjiile.
3586: Eräillä yrityksillä on yhteisiä edustajia, mutta Kauppavaihtomme on, paitsi mainitun Lenin-
3587: suurin osa viejistä, erityisesti keskisuuren ja gradin ympäristön myös Baltian ja Muut-
3588: pienemmän teollisuuden piirissä, ovat miltei manskin käsittävän talousalueen kanssa jo ny-
3589: täysin riippuvaisia ulkomaisista agenteista tai kyiseilään melko vilkasta. Sitä voitaisiin kui-
3590: Suomesta käsin tehtävien satunnaisten matko- tenkin käsityksemme mukaan lisätä huomatta-
3591: jen tuottamista tuloksista. Harvoissa tapauk- vasti, mikäli Leningradiin ·lähetettäisiin kaupal-
3592: sissa voi yksityinen suomalainen viejä turvautua linen sihteeri neuvomaan ja avustamaan yrittä-
3593: uusia liikesuhteita soimiessaan tai jo voimassa jiämme sekä vienti- että sen vastapainoksi ta-
3594: olevia kehittäessään maastamme lähetettyyn pahtuvaa tuontikauppaa koskevissa kysymyk-
3595: diplomaattiseen edustajaan. Täsmällisten kau- sissä ko. alueeila, joka muodostaa yhtenäisen ja
3596: pallisten tietojen nopea saanti ja viejiä kiinnos- varsin itsenäisesti toimivan taloudeilisen koko-
3597: tavien suhteiden luominen onnistuu kuitenkin naisuuden.
3598: parhaiten vakinaisesti maassa oleville, nimen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
3599: omaan kaupallisia asioita haitaville ja virallisen
3600: aseman omaaviile henkilöille. Täilaisia henki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3601: löitä ovat kaupalliset sihteerit, joiden toimin- 1968 tulo- ia menoarvioon 50 000 mar-
3602: nasta on viime vuosina saatu positiivisia koke- kan määrärahan kaupallisen sihteerin vi-
3603: muksia varsinkin niissä tapauksissa,. joissa he ran perustamiseksi Leningradiin.
3604: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
3605:
3606: Pekka Haarla
3607: 1232
3608:
3609: IV,273.- Rah.al. N:o 130.
3610:
3611:
3612:
3613:
3614: Haarla: Määrärahan osoittamisesta luotsikuuerien sekä viitta-
3615: ;a apuveneiden hankkimiseen.
3616:
3617:
3618: Ed u s kun n a 11 e.
3619:
3620: Muutama vuosi sitten uhkasi merenkul- 1968 menoarvioon saadaan jälleen määräraha
3621: kuamme vakava häiriö sen johdosta, että luot- viiden kutterin sarjaa varten. Hallituksen meno-
3622: sien käytettävissä oleva venekanta oli riittämä- arvioesityksessä ei kuitenkaan ole lainkaan
3623: tön ja suurelta osalta niin vanhentunut, että määrärahoja enempaa luotsikuttereita kuin
3624: veneet eivät täyttäneet kohtuullisia turvalli- viitta- ja apuveneitäkään varten. Kun luotsi-
3625: suusvaatimuksiakaan. Pahimmat perusvajaukset venekannan normaalisessa uusimisessa ja kehit-
3626: saatiin silloin korjatuksi Eduskunnan osoitta- tämisessä tapahtuvat laiminlyönnit hyvinkin
3627: min määrärahoin, ja tarkoituksena oli että vene- nopeasti saattavat johtaa samanlaiseen kriisi-
3628: kannan normaalia uusimista ja täydentämistä tilanteeseen, josta juuri äskettäin vain suurin
3629: jatkettaisiin säännöllisin venehankinnoin. Kun vaikeuksin selvittiin, pidän erittäin tärkeänä
3630: luonnollisesti on edullista keskittää tällaiset että teknillisiä vähimmäisvaatimuksia tyydyttä-
3631: jatkuvat hankinnat kohtuullisen suuriksi sarja- vää ja taloudellisesti järkeviin sarjahankintoi-
3632: tilauksiksi, viranomaiset varautuivat siihen, hin keskitettyä luotsivenekannan uusimista joh-
3633: että suunnilleen joka toinen vuosi saataisiin donmukaisesti jatketaan.
3634: käytettäväksi noin viiden varsinaisen luotsikut- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
3635: terin sekä muutaman viitta- ja apuveneen han- dotan,
3636: kintoja varten tarvittavat varat. Tämän vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
3637: merenkulkuhallitus saamamme tiedon mukaan tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
3638: luopuikin kuluvan vuoden menoarviossa yhden määrärahan viiden luotsikuuerin sekä
3639: luotsikuuerin hankkimista varten olleen määrä- muutamien viitta- ja apuveneitten hank-
3640: rahan käyttämisestä edellyttäen, että vuoden kimista varten.
3641: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
3642:
3643: Pekka Haarla
3644: 1233
3645:
3646: IV,274.- Rah.al. N:o 131.
3647:
3648:
3649:
3650: Hanhirova ym: Määrärahan osoittamisesta Lapin keskussairaa-
3651: lan kuntainliiton ostaman Lapin lastensairaalan rakennusten
3652: valtion osuuden rahoittamiseen.
3653:
3654:
3655: E d u s k u n n a II e.
3656:
3657: Vuonna 1964 valtion lääk:intöviranomaiset kuntainliitolle osuutensa kauppahinnan mukai-
3658: ryhtyivät toimenpiteisiin, jotta sairaalalain ulko- sesta valtionavusta, joka ilman kauppahinnan
3659: puolella toimivat sairaalat saataisiin lopetta- indeksiehdon aiheuttamaa lisäystä on 2 993 330
3660: maan toimintansa. Niinpä Lapin lastensairaaln markkaa. Nyt kun valtion tulo- ja menoarvio
3661: kuntainliiton ylläpitämän Lapin lastensairaalan on tullut julkisuuteen, voidaan todeta, että
3662: toimintaa varten myönnettiin valtionavustusta määrärahaa ei ole varattu em. tarkoitukseen.
3663: viimeisen kerran vuodeksi 1966. Lapin lastensairaalan kuntainliittoon kuulu-
3664: Lapin lastensairaalan kuntainliitto omistaa ne vat, Utsjoen kuntaa lukuunottamatta, kaikki
3665: rakennukset, joissa lastensairaalaa ylläpidettiin. Lapin läänin kunnat ja ne ovat aikoinaan yhtei-
3666: Toiminnan lopettamisen yhteydessä neuvoteltiin sesti rahoittaneet ilman valtionapua niiden ra-
3667: rakennusten tulevasta käytöstä. Neuvottelujen kennusten rahoituksen, joissa nyt toimii Lapin
3668: joihin osallistuivat m.m. valtiovallan edustajina keskussairaalan lastentautien osastot. Näitä ra-
3669: sisäasiainministeriöstä kansliapäällikkö Arno kennuksia käytetään siis nykyisin pelkästään
3670: Hannus ja hallitusneuvos Uuno Nevala sekä Lapin keskussairaalan jäsenkuntien hyväksi. La-
3671: lääkintöhallituksesta pääjohtaja Niilo Pesonen, pin läänin kunnat tarvitsevat kaikki valtionapu-
3672: lääkintöneuvos Osmo Vartiainen ja ylilääkäri osuuden lastensairaalan rakennusten hinnasta;
3673: Yrjö Hongisto, tuloksena oli, että kuntainliitto Mutta ennen kaikkea Lapin keskussairaalan
3674: päätti 9. 11. 1966 myydä rakennukset irtaimis- kuntainliiton ulkopuolella olvat kunnat tarvit-
3675: toineen Lapin keskussairaalan kuntainliitolle. sevat aikaisemmin sinne sijoittamansa varat kii-
3676: 4 494 000 markan kauppahinnasta, joka kaup- reellisesti omaan käyttöönsä. Tilanne muodos,
3677: pahinta perustuu kahden erillisen arvioimis- tuu ajanmittaan täysin kestämättömäksi ja La-
3678: toimikunnan antamiin yksityiskohtaisiin arvio- pin lastensairaalan kuntainliitto joutuu harkit-
3679: laskelmiin. semaan omistamiensa rakennusten muunlaista
3680: Edellä mainittujen neuvottelujen yhteydessä realisointia, ellei kauppahintaa saada nopeasti
3681: valtiovallan edustajien taholta ilmoitettiin, että selvitettyä.
3682: Lapin keskussairaalan kuntainliitto tulee saa- Edellä selostettuun viitaten esitämme,
3683: maan em. kauppahinnasta 2/3-osaa valtionapua,
3684: jota varten yritetään saada määräraha jo kulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3685: van vuoden lisämenoarvioon mutta, että sisä- 1968 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
3686: asiainministeriön taholta tehdään kaikki voi- markan määrärahan valtion osuuden
3687: tava em. avustuksen saamiseksi ainakin vuoden suorittamiseksi Lapin keskussairaalan
3688: 1968 valtion varsinaiseen tulo- ja menoarvioon. kunlainliitolle tämän kuntainliiton La-
3689: Tähän lupaukseen perustuen Lapin lastensairaa- pin lastensairaalan kunlainliitolta osta-
3690: lan kuntainliitto hyväksyi kauppakirjaan ehdon, mien rakennusten valtion osuuden rahoi-
3691: että kauppahinta maksetaan sen jälkeen, kun tamiseksi.
3692: valtio on suorittanut Lapin keskussairaalan
3693: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
3694:
3695: Veikko Hanhirova Eino Tainio
3696: Urho Knuuti Pekka Vilmi
3697: Eino Sääskilahti
3698: 1234
3699:
3700: IV,275.-Rah.al. N:o 132.
3701:
3702:
3703:
3704:
3705: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloudellisten
3706: neuvontajärjestöjen kustannuksiin.
3707:
3708:
3709: E d u s k u n n a 11 e.
3710:
3711: Vuoden 1966 aikana on omaksuttu uusi käy- tikoulutuksen saaneille ja neuvontaan erikois-
3712: täntö osoitettaessa valtion varoja palkkauksien tuneille henkilöille sekä luonnollisesti vähentä-
3713: korottamiseen maataloudellisille neuvontajärjes- nyt vastaavasti neuvonnan tehoa. Vuoden 1968
3714: töille. Valtionavun lisäyksiä laskettaessa on ni- talousarviota Jaatiessaan johtokunnat ovat ti-
3715: mittäin lähdetty siitä, että valtionavun saajalle lanteen edessä, jolloin on lähdettävä edelleen
3716: myönnetystä valtionavusta katsotaan kohdistu- supistamaan neuvontaa tai tietoisesti tehdä tap-
3717: van palkkauksiin vain se osa kuin valtionavulla piolliseen tilinpäätökseen johtava talousarvio.
3718: tuetun toiminnan palkkausmenot ovat toimin- Kumpikaan vaihtoehto ei voi olla hyväksyttävä,
3719: nan kokonaismenoista. Tämä merkitsee käytän- joskaan nykytilanne ei tarjoa muita vaihtoeh-
3720: nössä sitä, että järjestöjen oma osuus neuvonnan toja. Muissakin kuin palkkausmenoissa kustan-
3721: kokonaismenoista on huomattavasti kasvanut. nustason johdosta tapahtuva nousu on lisätu·
3722: Kun järjestöillä on rajoitetut mahdollisuudet loilla vaikeasti täydennettävissä.
3723: nostaa omia tuloja kustannusten nousua vastaa- Maatalouden neuvontajärjestöjen palkkauk-
3724: vassa määrässä, ovat tapahtuneet palkkausmeno- siin olisi osoitettava varat vakiintunutta käy-
3725: jen lisäykset ja niitä varten saadut riittämättö- täntöä noudattavalla tavalla tai sille osalle mää-
3726: mät määrärahat saattaneet järjestöjen taloudet rärahaa, mikä katsotaan menevän muuhun kuin
3727: täysin kestämättömiksi. Kun toisaalta maata- palkkauksiin. Kustannustason nousua vastaava
3728: lousministeriön päätös vuodelta 1938 ja myös korotus olisi osoitettava myöskin vtioden 1968
3729: todellinen neuvonnan tarve edellyttävät mää- lisäksi vuosille 1966 ja 1967, joilta vuosilta se
3730: rättyjen toimien ylläpitämistä maatalousneuvon- on myöskin jäänyt saamatta, joten esitämme
3731: nan eri sektoreilla ja Valtioneuvoston käsityk- kunnioittaen,
3732: sen mukaan neuvontaa nykyoloissa olisi tehos-
3733: tettava, ovat järjestöjen johtokunnat vuonna että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
3734: 1967 huomattavasti tappiollisten tilinpäätösten tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
3735: edessä, kun sanotun vuoden toiminnan talous- suuruisen määrärahan maataloudellisten
3736: arvioita tehtäessä valtion • määrärahojen supis- neuvontajärjestöjen palkkauksessa ja
3737: tus palkkauksien korotuksiin ei ollut tiedossa. yleismenoissa kustannustason nousun
3738: Vuoden aikana on jouduttu henkilökunnan johdosta tapahtuneen vajauksen katta·
3739: supistuksiin, missä se on ollut mahdollista, miseksi.
3740: mikä taas on tietänyt vaikeuksia näille ammat-
3741: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
3742:
3743: Veikko Hanhirova Aaro Lintilä
3744: Pekka Vilmi Veikko Savela
3745: Paavo Niinikoski Mikko Volotinen
3746: Erkki Haukipuro Matti Mattila
3747: Eino Sääskilahti Eino Uusitalo
3748: 1235
3749:
3750: IV,276.- Rah.al. N:o 13.3.
3751:
3752:
3753:
3754:
3755: Hanhirova ym.: Määrärahtll1 osoittamisesta Muurolan-Mella-
3756: järven-Aavasaksan maantien parannustutkimusta varten.
3757:
3758:
3759: E d u ,s k u n n a II e.
3760:
3761: Muurolan-Mellasjärven-Aavasaksan tie on kiireellisesti laadittava suunnitelma, että varsi-
3762: hyvin vilkkaasti liikennöity, koska se lyhentää naiseen parantamistyöhön voitaisiin lähivuosina
3763: huomattavasti Rovaniemen-Aavasaksan vä- ryhtyä. Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
3764: listä matkaa. Liikenne ja erittäin raskaat
3765: puutavarakuljetukset lisääntyivät huomattavasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
3766: Aavasaksan sillan valmistuttua. Nykyinen öljy- tulo- ja menoarvioon 35 000 markan
3767: soralla päällystetty, vain 4 metrin levyinen tie, määrärahan Muurolan-Mellajärven-
3768: ei vastaa siihen kohdistuvaa liikennettä, joten Aavasaksan maantien parannustutki·
3769: tien leventämisestä ja kestopäällystämisestä olisi musta varten.
3770: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
3771:
3772: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
3773: 1236
3774:
3775: IV,277.-Rah.al. N:o 134.
3776:
3777:
3778:
3779:
3780: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Nunnasen-Usman
3781: -Repoioen tiesuunnan tutkimuksen loppuun suorittamista
3782: varten.
3783:
3784:
3785: E d u s k u n n a 11 e.
3786:
3787: Nunnasen-Lisman-Repojoen tiesuunta on taisiin lähivuosina ryhtyä. Tämän johdosta esi-
3788: tutkittu jo Lismaan saakka. Kun Kittilän-Ina- tämme kunnioittaen,
3789: rin tie kuluvana vuonna valmistuu llikennöi-
3790: tävään kuntoon, olisi mainittu tien tutkimus että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
3791: kiireellisesti loppuun suoritettava, että myös tulo- ia menoarvioon 50 000 markan
3792: varsinaisen tien, joka yhdistäisi Inarin ja Enon- määrärahan Nunnasen-Lisman-Repo-
3793: tekiön kunnat toisiinsa, rakennustöihinkin voi- ioen tiesuunnan tutkimuksen loppuun
3794: suorittamista varten.
3795: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
3796:
3797: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
3798: 1237
3799:
3800: IV,278.- Rah.al. N:o 13.5.
3801:
3802:
3803:
3804:
3805: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimi-
3806: seksi Muonion kunnan Muotkavaarasta Tiurujärvelle.
3807:
3808:
3809: E d u s k u n n a 11 e.
3810:
3811: Lapin liikennekysymykset on suurelta osin jo pitkään odottanut tiehankkeen toteutta-
3812: jouduttu ratkomaan maantieyhteyksiä rakenta- mista, sillä tuskin juuri mistään löytyy vaikeam-
3813: malla. Sen pohjoisimpiin kuntiin ei ole rauta- min liikennöityjä alueita ja ellei tiekysymystä
3814: tieyhteyttä ja maantieyhteydetkin ovat monin saada ratkaistua ja täten luoda väestölle sen en-
3815: paikoin varsin puutteelliset. Muonion kunnassa simmäisiä perusedellytyksiä elinkeinonsa har-
3816: mm. puuttuu hyvin tärkeä tieyhteys Muotka- joittamiseen, on edessä vain yksi vaihtoehto -
3817: vaarasta Tiurajärvelle. Kunnan sisäistä liiken- poismuutto alueelta.
3818: nettä, mutta myöskin kauttakulkuliikennettä Uutta tietä tulisi rakentaa vain n. 20 kilo-
3819: ajatellen tie Muotkavaara-Tiurajärvi-.Äkäs- metriä, koska 10 kilometrin matkalla on jo en-
3820: lompolo olisi kiireesti rakennettava. Tie lyhen- nestään tyydyttävänkuntoinen tie, välillä Tiura-
3821: täisi kahden Länsi-Lapin tunnetun matkailukes- järvi-Äkäslompolo.
3822: kuksen Äkäslompolon ja Pallaksen välistä mat- Tien rakentaminen olisi siis erittäin tärkeä ja
3823: kaa 50 kilometriä. Aavahelukan suunnitellun kiireellinen tehtävä, mutta sitä ennen olisi tie-
3824: lentokentän tehokas käyttö edellyttäisi ehdotto- suunta tutkittava ja laadittava tarvittavat suun-
3825: masti tämän tien rakentamista. Kun tie tulisi nitelmat kustannusarvioineen.
3826: kulkemaan .15 kilometrin matkan kauniin Äkäs-
3827: järven länsirannan vesistöaluetta, voidaan siitä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3828: odottaa hyvin suosittua matkailureittiä. Tien nioittavasti,
3829: vaikutuspiiriin tulisi paikallisen asutuksen li- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
3830: säksi runsaasti valtion metsiä, joiden hyväksi- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
3831: käytölle tie tarjoaisi hyvät edellytykset. Tärkein määrärahan tiesuunnan tutkimiseksi
3832: merkitys tiellä olisi kuitenkin paikallisten asuk- Muonion kunnan Muotkavaarasta Tiu-
3833: kaiden liikennetarpeen tyydyttäjänä. Väestö on rajärvelle.
3834: Helsnigissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
3835:
3836: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
3837:
3838:
3839:
3840:
3841: 10 E 705/67
3842: 1238
3843:
3844: IV,279.- Rah.al. N:o 1.36.
3845:
3846:
3847:
3848:
3849: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuotiorannan-Mar-
3850: timon maantien peruskorjauksen suorittamiseksi Ylitornion
3851: kunnassa.
3852:
3853:
3854: E d u s k u n n a 11 e.
3855:
3856: Vv. 1938-1939 rakennettiin Ylitornion- huomioiden on myös Luomajoen-Martimon
3857: kunnassa Nuotiorannalta Luomajoen kautta välisen tieosuuden peruskorjaaminen tarpeen
3858: Martimon seisakkeelle johtava 25 km. pituinen vaatima.
3859: maantie. Tien kantava kerros jäi silloin kovin Myös työllisyyden kannalta on tien kunnos-
3860: ohueksi, ja kun tietä ei ole rakentamisen jälkeen tustöiden suorittamista pidettävä tärkeänä. On-
3861: sanottavasti kunnostettu, on se erittäin heikko- han Ylitornion kunta Lapin läänin vaikeinta
3862: kuntoinen eikä vastaa enää alunperin asetettuja työllisyysaluetta ja on varmaa, että myös talvi-
3863: liikenteellisiä vaatimuksia. kautena 1967 ja 1968 tulee tällä alueella esiin-
3864: Ylitornion kunnan puolesta on monien vuo- tymään runsaasti työttömyyttä.
3865: sien aikana ja useaan otteeseen esitetty tieviran- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
3866: omaisille tien peruskorjauksen suorittamista. kunnioittaen, ·
3867: Nyt on Lapin maanviljelysinsinööripiirin toi-
3868: mesta valmistunut parantamissuunnitelma Nuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
3869: tiorannan-Luomajoen väliselle 10 km. pitui- tulo- ja menoarvioon 330 000 markan
3870: selle tieosuudelle. Jo tämänkin tieosuuden kun- suuruisen määrärahan Nuotiorannan-
3871: nostaminen parantaisi tilannetta tuntuvasti, Martimon maantien peruskorjauksen
3872: mutta tien tarpeen ja liikenteelliset näkökohdat suorittamista varten Ylitornion kun-
3873: nassa.
3874: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
3875:
3876: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
3877: 1239
3878:
3879: IV,280.-Rah.al. N:o 1.37.
3880:
3881:
3882:
3883:
3884: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylitornion paikallis-
3885: sairaalan rakentamista varten.
3886:
3887:
3888: E d u s k u n n a 11 e.
3889:
3890: Vv. 1961 on lääkintöhallitus myöntänyt Yli- jälkeen ei ylitornialaisia paase Tornion sairaa-
3891: tornion paikallissairaalan perustamisluvan ja on laan. Ylitornio on erittäin vaikeassa asemassa,
3892: sittemmin hyväksynyt myöskin tontin ja raken- jota suuresti vielä lisää se, että kunta on talou-
3893: nusohjelman. Luonnospiirustukset ovat lääkin- dellisesti heikko. Vuodesta 1951 alkaen on kun-
3894: töhallituksessa. Sairaalahanke on ollut vireillä nassa vallinnut jokatalvinen työttömyys. Vero-
3895: 2. 11. 1959 lähtien. Kuutena perättäisenä vuo- tulojen kertyminen osoittaakin vuosi vuodelta
3896: tena on jo tehty ns. valtionavun ennakkoilmoi- alenevaa suuntaa. Tämä käy selville Maalais-
3897: tus. Valtionapua hankkeen toteuttamiseen olisi kuntien liiton kokoamista tilastoista. Vuonna
3898: saatava ainakin 75 %. 1965 tekivät veroäyrit Lapin läänin maalais-
3899: Nykyisin Ylitornion sairaita hoidetaan yli sata kunnissa keskimäärin asukasta kohti 1 757,
3900: vuotta vanhassa maalaistalossa. Siinä on 14 hoi- mutta Ylitornion kunnassa vain 1 431 veroäyriä.
3901: topaikkaa, joista 2 hoitopaikkaa synnytyspuo- Ylitornion 40-paikkaisen paikaiiissairaalan
3902: Iella. Kuvaavaa on, että esim. 4 x 4 m. suurui- perustamiskustannukset tekevät ennakkoilmoi-
3903: nen huone on lääkärin ja ylihoitajan kansliana, tuksen mukaan sairaalan osalta 3 081 580:-
3904: laboratoriona, leikkaussalina, röntgenhuoneena ja sairaalan henkilökunnan asuntotalon osalta
3905: ja poliklinikkana. Rakennuksessa on yksi nais- 497 725 markkaa eli yhteensä 3 579 305 mark-
3906: ten ja yksi miesten huone. Potilaita on jatku- kaa, josta edeilytetty kunnan osuus oli 25 %
3907: vasti myöskin käytäväiiä. Keittiön vieressä ole- tekee 894 826 markkaa. Tätä osuutta varten on
3908: vassa huoneessa on lastenosasto ja sitten on syn- talousarviossa varattu 250 000 markkaa ja osa
3909: nytyshuone. Kaikki on siis suuressa ahtaudessa kunnan osuudesta joudutaan rahoittamaan lain-
3910: ja sekamelskassa. Rakennuksessa on uunilämmi- varoilla.
3911: tys ja vesitilanne on heikko. Tilanne pahenee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3912: jatkuvasti. Lapin ja Kemin keskussairaalan laa- nioittaen,
3913: jennukset ovat 10-15 vuoden päässä ja Tor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
3914: nion yleinen sairaala tulee ensi vuoden alusta tulo- ;a menoarvioon 2 700 000 markan
3915: Tornion kaupungille, Alatornion- ja Karungin määrärahan Ylitornion paikallissairaalan
3916: kunnille yhteiseksi paikallissairaalaksi ja tämän rakentamista varten.
3917: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
3918:
3919: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
3920: 1240
3921:
3922: IV,281.- Rah.al. N:o 138.
3923:
3924:
3925:
3926:
3927: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelutyötä var-
3928: ten matkailuhotellin rakentamiseksi Aavasaksan vaaralle.
3929:
3930:
3931: E d u s k u n n a 11 e.
3932:
3933: Matkailuliikenne on Lapissa jatkuvasti kas- on nopeasti vuosi vuodelta kasvanut. Kun nyt
3934: vanut, vaikka monet valtakunnallisestikin ni- on rakennettu Aavasaksan kohdalle Tornionjoo
3935: mekkäät ja merkittävät matkailukohteet ovat il- keen silta, tulee se varmaan lisäämään suuresti
3936: man majoitustiloja ja matkailuhotellia. Eräs täl- ulkolaista matkailua Aavasaksalla. Matkailuho-
3937: lainen on Ylitornion kunnassa oleva, laajalti tellin piirustukset ovat valmistumassa rakennus-
3938: tunnettu Aavasaksa. hallituksessa.
3939: Matkailun kannalta olisi välttämätöntä raken- Matkailuhotellin rakentaminen olisi myöskin
3940: taa Aavasaksalle nykyaikainen matkailuhotelli. työllisyyskysymyksenä merkittävä, sillä Ylitor-
3941: Aavasaksa on Länsi-Lapin eteläisin, luonnon- nion kunta on valtakunnan vaikeinta työttö-
3942: olosuhteiltaan nykyaikaiset vaatimukset täyttävä myysaluetta. Kunnassa on jouduttu valtion ja
3943: matkailukohde, jossa voidaan tarjota niin kesä- kunnan toimenpitein sijoittamaan työllisyystöi-
3944: kuin talvimatkailulle mainiot edellytykset. Sen hin vuosittain 600-700 työntekijää. Tilanne on
3945: etäisyys mm. Kemin lentokentältä on vain n. 85 sama myöskin tällä hetkellä, sillä mm. raken~
3946: kilometriä, joten se soveltuu hyvin nykyisin nustyökohteita ei ole käytännöllisesti katsoen
3947: suosituksi tulleeseen "pakettimatkailuun", jol- lainkaan.
3948: loin mennään etäämpääkin viikonlopuksi sopi- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
3949: vaan lomanviettopaikkaan. Samalla kun Aava- taen,
3950: saksa on lähellä keskuksia, se sijaitsee Euroopan
3951: suurimpien erämaitten äärellä, alueella, joita että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
3952: maassamme on syytä ottaa kiireesti matkailun tulo- ;a menoarvioon 60 000 markkaa
3953: käyttöön. Aavasaksan vaaralle, jonne hotelli tu- suunnittelutyötä varten matkailuhotellin
3954: lee, on rakennettu hyvä kestopäällysteiDen rakentamiseksi Aavasaksan vaaralle Yli~
3955: maantie ja siellä käyvien matkailijoiden määrä tornion kunnassa.
3956: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta ·1967.
3957:
3958: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
3959: 1241
3960:
3961: IV,282.- Rah.al. N:o 139.
3962:
3963:
3964:
3965:
3966: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuttasen-Kulti-
3967: man polkutien rakentamista varten.
3968:
3969:
3970: E d u s k u n n a 11 e.
3971:
3972: Kultiman kylä on nykyään vailla tieyhteyksiä kylän asukkaille. Tämän johdosta esitämme
3973: ja se tuottaa kylän asukkaille, varsinkin pitkinä kunnioittaen,
3974: kelirikkoaikoina suuria vaikeuksia. Tämä 9,2
3975: km pitkä tiesuunta onkin tutkittu autolla ajet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
3976: tavan polkutien rakentamista varten. Kun tie- tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
3977: suunta kulkee kauniin Tarvantejoen varsia, olisi määrärahan Kuttasen-Kultiman polku-
3978: tien rakentaminen matkailunkin kannalta mer- tien rakentamista varten.
3979: kityksellinen, mutta ennen kaikkea tarpeellinen
3980: Helsingissä 1 päivänä matraskuuta 1967.
3981:
3982: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
3983: 1242
3984:
3985: IV,283.- Rah.al. N:o 140.
3986:
3987:
3988:
3989:
3990: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suo-
3991: rittamiseksi Liakanjoen sillan rakentamiseksi Alatornion kun-
3992: nassa.
3993:
3994:
3995: E d u s k u n n a 11 e.
3996:
3997: Alatornion kunnassa on Raumo-Liakka vä- sekä erikoisesti puutavarankuljetusten johdosta
3998: lisellä paikallistiellä muodostunut huomatta- käynyt raskaammaksi, on lossilla sattunut useita
3999: vaksi haittatekijäksi Liakanjoen ylitys, joka ta- vakavia onnettomuuksia.
4000: pahtuu nykyisin lossin avulla. Liakan kylän asu- Edellä esittämämme perusteella ja siksi, että
4001: tus on keskittynyt molemmin puolin noin 80 kyseessäolevalla siltahankkeella on laajaa yleistä-
4002: metrin levyistä jokea ja useimmissa tapauksissa kin merkitystä, koska se yhdistää kauttakulku-
4003: talojen viljelykset sijaitsevat joen molemmin liikenteen kahden pohjois- eteläsuuntaan kulke-
4004: puolin ja pakottavat käyttämään runsaasti los- van maantien välillä ja tyydyttää huomattavan
4005: sia. Kelirikkaaikoina joutuvat asukkaat käyttä- väestömäärän liikennetarpeen, ehdotamme kun-
4006: mään noin 13 km:n pituista kiertotietä. Myös- nioittaen.,
4007: kin koululaiskuljetusten hoitaminen on hanka-
4008: laa, koska kylässä on vain yksi kansakoulu, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4009: sijaitsee joen länsipuolella. Kun jokitörmät ovat tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
4010: korkeat ja veden vaihtelut suuria, aiheuttavat määrärahan tutkimusten suorittami-
4011: ne hankaluuksia lossikuljetukselle ja kun viime seksi Alatornion kunnassa olevan Lia-
4012: aikoina on liikenne vilkastunut huomattavasti kanjoen sillan rakentamista varten.
4013: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4014:
4015: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
4016: 1243
4017:
4018: IV,284.- Rah.al. N:o 141.
4019:
4020:
4021:
4022:
4023: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolarinsaaren silta-
4024: suunnitteluja varten.
4025:
4026:
4027: E d u s k u n n a II e.
4028:
4029: Sillan rakentaminen Kolarin saareen olisi erit- Iassin tilalle siltä, että saaren asukkaat saisivat
4030: täin tarpeellinen sen asukkaille. Saareen kulje- pysyvän yhteyden asutuskeskuksiin. Kun Pel-
4031: taan nykyisin vanhalla lossilla, jolla kulku han- Iosta lähiaikoina vapautuu käytöstä Jolmanpu-
4032: kalan lassipaikan ja pitkällisten kelirikkojen taan vanha silta, olisi suunniteltava sen siirtä-
4033: vuoksi on kovin epävarmaa. Saaressa on huo- mistä ja sijoittamista edellä mainitulle lossipai-
4034: mattava asutus, joka saa pääasiallisemman toi- kalle.
4035: meentulonsa karjataloustuotteista, joita kuljetta- Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
4036: vat asutuskeskuksiin myytäväksi. Kun kulku ke-
4037: lirikkoaikoina keskeytyy useiksi viikoiksi, jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4038: tuvat saaren asukkaat suuriin vaikeuksiin eris- tulo- ja menoarvioon 5 000 markan
4039: tetyn asemansa vuoksi. -Ottaen huomioon esite- määrärahan Kolarinsaaren siltasuunnitte-
4040: tyt näkökohdat, olisi rakennettava epävarman luja varten Kolarin kunnassa.
4041: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4042:
4043: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
4044: 1244
4045:
4046: IV,285.- Rah.al. N:o 142.
4047:
4048:
4049:
4050:
4051: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornion Röyttän sa-
4052: tama-alueelle iohtavan 9 metrin väylän rakentamiseksi.
4053:
4054:
4055: E d u s kun n a 11 e.
4056:
4057: Lapin läänin lounaisosien elinkeinoelämän ko- kaan. Tornion kaupungin puolesta on asiaa kii-
4058: hentamispyrkimysten kannalta on alueen sata- rehditty, mutta toistaiseksi ei tutkimukseen ole
4059: maolojen jatkuvalla kehittämisellä tärkeä mer- ollut varoja käytettävissä. Monien jo lähitulevai-
4060: kitys. Tornion kaupunki on omalta osaltaan suudessa tehtävien - ja mm. Perämeren malmi-
4061: selvitellyt mahdollisuuksia omistamansa Röyt- satamakysymykseen liittyvien - ratkaisujen
4062: tän sataman palveluvalmiuden parantamiseksi. vuoksi on kuitenkin kiistatonta, että mainittu
4063: Tutkimukset ovat osoittaneet, että Röyttän var- tutkimus olisi suoritettava mahdollisimman pi-
4064: sinaisella satama-alueella saadaan helposti ja kaisesti.
4065: suhteellisen vähin kustannuksin ruopatuksi sy- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
4066: vältävyydeltään 8 metrin väylä ja että 9 metrin tavasti,
4067: väylänkin rakentamiskustannukset ovat kohtuul- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4068: liset. Satama-alueen ulkopuolella olevan väylän tulo- ia menoarvioon 60 000 markan
4069: osalta yksityiskohtaisia tutkimuksia ei valtion suuruisen määrärahan tutkimuksen suo-
4070: viranomaisten toimesta ole vielä suoritettu. rittamiseksi 9 metrin väylän rakenta-
4071: Asianomaisen valtionelimen arvion mukaan täl- mismahdollisuuksista ia kustannuksista
4072: laisen tutkimuksen kustannukset, haraussyvyy- Tornion Röyttässä satama-alueen ulko-
4073: den ollessa 10,5 metriä, nousevat 60 000 mark- puolella olevan väylän osalla.
4074: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4075:
4076: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
4077: 1245
4078:
4079: IV,286.-Rah.al. N:o 143.
4080:
4081:
4082:
4083:
4084: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Muonion-Palojoen-
4085: suun maantien öljysorastuksen loppuun suorittamista varten.
4086:
4087:
4088: E d u s k u n n a II e.
4089:
4090: Muonion-Palojoensuun välisellä maantiellä Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
4091: on suoritettu parannustöitä useina vuosina ja
4092: kuluvana vuonna päällystetään öljysoralla osa että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4093: tiestä, mutta loppuosa jää vielä päällystämättä. tulo- ja menoarvioon 900 000 markan
4094: Kun tie on tärkeä matkailutie, olisi se saatava määrärahan Muonion-Palojoensuun
4095: kokonaisuudessaan öljysorattua. maantien öljysorastuksen loppuun suo-
4096: rittamista varten.
4097: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4098:
4099: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
4100:
4101:
4102:
4103:
4104: 11 E 705/67
4105: 1246
4106:
4107: IV,287. -Rah.al. N:o 144.
4108:
4109:
4110:
4111:
4112: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Sinetän-Raanujär-
4113: ven maantien parannNStyötä varten.
4114:
4115:
4116: E d u s k u n n a 11 e.
4117:
4118: Sinetän-Raanujärven tie on heikkorakentei- nen su1an maan aikana olisi huomattavasti ta-
4119: nen, etenkin tieosan sillat ovat hyvin huonot. loudellisempaa, olisi tien parantamiseen saatava
4120: Tie on tärkeä kauttakulkutie, jonka merkitys li- myös varoja kesän ajaksi.
4121: sääntyy vielä huomattavasti Kolarin sementti- Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
4122: tehtaan valmistuttua. Tiestä onkin laadittu pa-
4123: rannussuunnitelma jota kuluneena talvena aloi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4124: tettiin pienemmässä määrässä toteuttaa työlli- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
4125: syystyönä. Kun tien suunta useissa kohdin suun- määrärahan Sinetän-Raanujärven maan-
4126: tautuu käytössä olevaa tietä, jonka parantami- tien kesäaikana suoritettavaa parannus-
4127: työtä varten.
4128: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4129:
4130: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
4131: 1247
4132:
4133: IV,288.- Rah.al. N:o 145.
4134:
4135:
4136:
4137:
4138: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Perä-Pohjolan 1 kier-
4139: tävän mieskotiteollisuuskoulun yhdistämisestä Ylitornion
4140: mieskotiteollisuuskouluun aiheutuvia menoja varten.
4141:
4142:
4143: E d u s kun n a 11 e.
4144:
4145: Valtioneuvoston 21 päivänä huhtikuuta 1966 säystä palkkoihin 3 786 markkaa. Koska me-
4146: tekemällä päätöksellä on Perä-Pohjolan 1 kier- talli· ja konekorjausosasto muuttuu kaksi vuotta
4147: tävä mieskotiteollisuuskoulu siirretty Ylitornion kestäväksi, tarvitaan ylläpitomenoihin oppilas-
4148: kunnan omistukseen. Koska Ylitornion kunnan määrän lisäyksen vuoksi 11 500 markkaa. Yh-
4149: jo ennestään omistamassa Ylitornion kunnan teensä ovat lisäykset 15 286 markkaa.
4150: mieskotiteollisuuskoulussa on puutyöosasto ja Todettakoon, että erikoisesti metalli- ja kone-
4151: kun kahden puutyökoulun toimintaa samassa korjausalalla on Perä-Pohjolassa koulutarve suuri
4152: kunnassa ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, ja hakijamäärä oppilaitokseen kolminkertainen.
4153: ehdotetaan 1 päivästä syyskuuta 1967 lukien Koulusta päästyään ovat oppilaat sijoittuneet
4154: Perä-Pohjolan I kiertävä mieskotiteollisuus- hyvin työelämään.
4155: koulu yhdistettäväksi Ylitornion mieskotiteol- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
4156: lisuuskouluun ja kiertävän koulun ammattiopet- taen,
4157: tajan toimi ( A 13) muutettavaksi ammattiopet-
4158: tajan (metalli- ja koneenkorjaustyöt) ( A 18) että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4159: toimeksi. Tällöin voitaisiin nykyinen yksivuoti- tulo- ja menoarvioon 15 286 markan
4160: nen metallityöosasto muuttaa kaksi vuotta kes- määrärahan Perä-Pohjolan 1 kiertävän
4161: täväksi metalli- ja koneenkorjausosastoksi. Palk- mieskotiteollisuuskoulun yhdistämisestä
4162: kauksiin tarvitaan lisäystä 2 986 markkaa ja yli- Ylitornion mieskotiteollisuuskouluun ai--
4163: tuntipalkkoihin 800 markkaa eli yhteensä Ii- heutuvia menoja varten.
4164: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4165:
4166: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
4167: 1248
4168:
4169: IV,289.-Rah.al. N:o 146.
4170:
4171:
4172:
4173:
4174: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Pul;un-Nunnasen
4175: tien rakentamista varten.
4176:
4177:
4178: E d u s k u n n a 11 e.
4179: Tiesuunnasta Tepasto-Pulju-Nunnanen on Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
4180: väli Tepasto-Pulju jo v. 1962 rakennettu val- nioittaen,
4181: miiksi. Tiesuunnan rakentaminen loppuun Nun-
4182: naseen saakka olisi hyvin tärkeä, sillä siitä muo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4183: dostuisi yhdystie Kittilän ja Enontekiön kuntien tulo- ja menoarvioon 3 500 000 markan
4184: välille, jolla etenkin matkailun kannalta olisi määrärahan Puljun-Nunnasen tien ra-
4185: huomattava merkitys. Kun tiesuunta lisäksi si- kentamista varten.
4186: jaitsee vaikeasti hoidettavalla työllisyysalueella,
4187: olisi sen rakentamiseen viipymättä ryhdyttävä.
4188:
4189:
4190: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
4191: 1249
4192:
4193: IV,290.- Rah.al. N:o 147.
4194:
4195:
4196:
4197:
4198: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Saukkoriipin-Kont-
4199: tajärven maantien parannustöitä varten.
4200:
4201:
4202: E d u s k u n n a 11 e.
4203:
4204: Saukkoriipin-Konttajärven maantie Pellossa sesta olisi suurta hyötyä paikallisille asukkaille
4205: on heikkorakenteinen ja kapea. Lisäksi ovat ja matkailun edistämiselle. Tämän johdosta esi-
4206: tien rummut ja sillat hajoamistilassa. Tietä on- tämme kunnioittaen,
4207: kin alettu kunnostaa kuluvana vuotena uusi-
4208: malla tieosan heikoin silta. Tien parannustyön että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4209: jatkaminen olisi erittäin tarpeellinen, koska tulo- ja menoarvioon 900 000 markan
4210: mm. huomattavat puutavarakuljetukset kulke- määrärahan Saukkoriipin-Konttajärven
4211: vat sen kautta. Lisäksi tien kuntoonsaattami- maantien parannustyön jatkamista var-
4212: ten.
4213: He1singissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4214:
4215: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
4216: 1250
4217:
4218: IV,291.- Rah.al. N:o 148.
4219:
4220:
4221:
4222:
4223: · Hara ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä
4224: sotaeläkkeitä varten.
4225:
4226:
4227: Ed u s k u n n a II e.
4228:
4229: Hallitus on esityksessään Eduskunnalle val- On selvää, että näin suuressa joukossa löy-
4230: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1968 varan- tyy varmasti runsaammin puutteenalaisia sota-
4231: nut 33 Pl:n 22 momentin kohdalle 1 miljoonaa veteraaneja kuin ne 416, joille Valtioneuvoston
4232: markkaa käytettäväksi ylimääräisten eläkkeiden nyt ehdottama 1 miljoonan markan suuruinen
4233: myöntämiseen valtioneuvoston vahvistamien pe- määräraha riittäisi ylimääräisä eläkkeitä varten.
4234: rusteiden mukaan niille vaikeassa taloudellisessa Puutteenalaisia sotaveteraaneja on 4 000-5 000
4235: asemassa oleville rintamasotilaille, jotka ovat ja olisi heille maksettava eläke vähintäin kan-
4236: osallistuneet varsinaisiin sotatoimiin vuosien saneläkkeen perus + tukiosan suuruisena, ja on
4237: 1939-1945 sodissa. määrärahan tarve kymmenkertainen tulo- ja me-
4238: Nyt ehdotettu määräraha on kuitenkin varsin noarviossa esitettyyn määrärahaan nähden.
4239: pieni, sillä voitaisiin jakaa 200 markan suurui- Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
4240: sia eläkkeitä vain 416 rintamamiehelle.
4241: Elossa olevia sotaveteraaneja on saatujen tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4242: tojen mukaan vielä noin 350 000, joista yli 65 tulo- ja menoarvioon 33> 22> 50 momen-
4243: vuoden on noin 30 000 ja alle 44 vuoden n. tin kohdalle 10 miljoonan markan suu-
4244: 60 000 loppujen sotaveteraanien ( 260 000} ruisen määrärahan ylimääräisiä sotaeläk-
4245: sijoittuessa näiden vuosien väliin. keitä varten.
4246: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4247:
4248: Erkki Hara Timo Mäki
4249: Sakari Huima Esko J. Koppanen
4250: Saara Forsius Matti Raipala
4251: Pentti Sillantaus Ingvar S. Melin
4252: T. 1. Vartia Anna-Liisa Linkola
4253: Olavi Nikkilä Toivo Hietala
4254: Erkki Huurtamo Jaakko Kemppainen
4255: Jouni Apajalahti Mikko Asunta
4256: Juha Rihtniemi Irma Hamara
4257: Aili Vaittinen N. Kosola
4258: Pekka Haarla Victor Procope
4259: Arne Berner P. Mäki-Hakola
4260: Juuso Häikiö Eeles Landström
4261: 1251
4262:
4263: IV,292.- Rah.al. N:o 149.
4264:
4265:
4266:
4267:
4268: Haukipuro ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion avustuksiksi
4269: salaojituksiin.
4270:
4271:
4272: E d u s k u n n a 11 e.
4273:
4274: Eduskunta hyväksyi uuden salaojituslain taarin .tiloja ei lasketa mukaan ja salaojitus on
4275: ( 17 . .3. 1967/132) pääasiassa halHtuksen esityk- viime vuosina alkanut yleistyä juuri pientiloilla,
4276: sen mukaisena jättämällä siitä pois kokonaan jotka pääasiassa salaojituspalkkioiden turvin
4277: salaojituspalkkiolinjan ja jättäen näin palkkio- ovat yrittäneet ja voineet parantaa tilojensa elin-
4278: varojen saannin budjettiin epävarmaksi ja sat- kelpoisuutta. Kun maatilat suurimmalta osal-
4279: tumanvaraiseksi. Kuitenkin Eduskunta kuluvan taan ovat pientiloja, ovat salaojittajatkin vast'
4280: vuoden tulo- ja menoarvion hyväksymisen yh- edes entistä enemmän tällaisten tilojen omista·
4281: teydessä asiaqomaisen momentin perusteluissa jia. Nimenomaan näillä tiloilla puhdas avustus
4282: lausui, että salaojitusta edelleenkin on tUettava on tarkoituksenmukaisempaa ja salaojitustoimin-
4283: myös suoranaisin valtion avustuksin ottaen tar- taa enemmän edistävää kuin lainan hakeminen
4284: koitukseen 1 milj. markan määrärahan. Halli- pienehkön alan ojittamiseen.
4285: tuksen esityksessä Eduskunnalle valtion tulo- ja Valtion tuki salaojituspalkkioiden muodossa
4286: menoarvioksi vuodelle 1968 on tämä momentti on ollut vuosina 1950-1967 yhteensä 17,5
4287: ( 11 Pl. X: 14/67 valtion avustukset salaoji- milj. markkaa ja näiden .turvin on ·tänä aikana
4288: tuksiin) kuitenkin ilman mitään perusteluja ojitettu noin 100 000 ha. Vuosina 1960-1965
4289: poistettu ja hallitus aikoo edistää salaojitusta on määräraha ollut 1,5 milj. markkaa vuodessa
4290: enää pelkästään rahalaitosten omista varoistaan ja siitä on voitu myöntää vuosittain palkkiota
4291: myöntämien lainojen varassa sekä lisäksi mah- noin 1 500 tilalle ja noin 7 000 ha:n alalle, kun
4292: dollisesti muutamien maankäyttölain mukais- samanaikaisesti 2,5 milj. markan lainamäärällä
4293: ten maatilatalouden kehittämisrahaston varoista on tuettu noin 1 000 viljelmän ja 6 500 ha:n
4294: myönnettävien perusparannuslainojen varassa. ojitusta.
4295: Viime mainittuja lainoja on kuluvan vuoden ai- Valitettavasti ei uusi salaojituslaki ole kyen-
4296: kana voitu myöntää vain muutamalle kymme- nyt tuomaan edes lainavaroja odotetusti, sillä
4297: nelle tilalle, mikä osoittaa, ettei näillä lainoilla rahalaitosten myöntämien salaojituslainojen
4298: ole käytännön merkitystä ja salaojitustoimintaa määrä jäänee tänä ojituskautena vain noin puo-
4299: edistävää vaikutusta. leen siitä 14 milj. markan määrästä, mikä olisi
4300: Salaojituspalkkioiden pois jättäminen on täy- ollut lupa myöntää. Kun viljelijäin lainasta mak-
4301: sin käsittämätöntä, koska näin menetellen jätet- sama korko jo nyt on yli 6 % ja ensi ojitus-
4302: täisiin pienempien ja vähävaraisempien tilojen kautena ilmeisesti jo yli 7 %, ei tällainen korko
4303: viljelijät kokonaan vaille valtion tukea, sillä sa- enää merkitse sellaista tukea, mikä alunperin on
4304: laojituslain mukaisen lainansaantimahdollisuu- ollut tarkoituksena ja jolla salaojitustoimintaa
4305: den ulkopuolelle jäävät ne lukemattomat vilje- voitaisiin lisätä. Kun rahalaitokset jo ennen lain
4306: lijät, jotka eivät saa itselleen ja perheelleen pää- olemassaoloakio viime vuosina ovat ilmoittaneet
4307: asiallista toimeentuloaan maatilataloudesta, vaan myöntäneensä lainoja tähän tarkoitukseen 5-6
4308: toimeentulo perustuu tämän ohella vähäisiin si- milj. markkaa ja valtion budjettivaroja on ollut
4309: vuansioihin samoinkuin ne, joille rahalaitokset 4 milj. markkaa, on viljelijän salaojitukseen
4310: eivät syystä tai toisesta, esim. riittämättömien käytettävissä oleva vieras pääoma tänä vuonna
4311: vakuuksien vuoksi, katso voivansa lainaa myön- ilmeisesti jo pienempi kuin muutamana edelli-
4312: tää. Onhan peltoalasta yli 40% 2-10 pelto- senä vuonna. Tämä näkyy jo ojitusmäärässäkin,
4313: hehtaaria käsittävillä tiloilla, joita on yli 70 % joka jää noin 31 000 hehtaariin eli noin 10 %
4314: tilojen kokonaismäärästä, kun alle 2 peltoheh- pienemmäksi kuin parina edellisenä vuonna ja
4315: 1252 IV,292. - Salaojitusavustukset.
4316:
4317:
4318: noin 1.5% pienemmäksi kuin vuonna 1964. Edellä esitetyistä syistä ja Eduskunnan alussa
4319: Kuitenkin suunnittelu-, putkituotanto- ja kai- mainittuun päätökseen nojaten, on valtion edel-
4320: vinkonekapasiteetti sekä ammattityövoima oli- leenkin tuettava salaojitusta myös suoranaisin
4321: sivat jo muutaman vuoden ajan tehneet mahdol- avustuksin ja otettava vähintään 1,.5 milj. mar-
4322: liseksi .50 % suuremman ojitustuloksen. Ai- kan suuruinen siirtomääräraha jaettavaksi voi-
4323: noana esteenä on jatkuvasti ja lisääntyvässä mää- massa olevaa valtioneuvoston päätöstä (26 . .5.
4324: rin pääoman puute. Kun viljelijöiden .oman ra- 196.5/292) _salaojituslainoista ja -palkkioista so-
4325: hoituksen mahdollisuudet ovat myös salaojituk- veltaen salaojituspalkkioiksi ensi sijassa sellai-
4326: sen osalta heikentyneet, tietää tämä ensi vuonna sille heikossa taloudellisessa asemassa oleville
4327: yhä pieneneviä ojitusmääriä, ellei valtion va- viljelijöille, joille ei muiden säännösten mukaan
4328: roja ollenkaan oteta avuksi. Tätä ennakoi myös ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista myön-
4329: uusien salaojitustutkimustilauksien määrän huo· tää lainaa. Tämä turvaisi näiden viljelijöiden
4330: mattava väheneminen. Paitsi, että salaojitus on ojitusmahdollisuuden jatkumisen likimain enti-
4331: maatalouden tärkein perusparannus, kun ote- sessä laajuudessa. Koska rahalaitoksille · makset-
4332: taan huomioon salaojituksen välttämättömyys taviin lainojen korkohyvityksiin tarvitaan vain
4333: rationalisointia ja kilpailukyvyn parantamista noin 0,4 milj. markkaa ja kun valtion varoista
4334: ajatellen, jolloin vuotuisia salaojitusmääriä pi- myönnettyjen ulkona olevien salaojituslaino-
4335: täisi hallituksenkin käsityksen mukaan voimak- jen lyhennyksinä palautuu valtiolle vuosittain
4336: kaasti lisätä, on se samalla mitä parhainta työt- takaisin jo nytkin noin 2 milj. markkaa, olisi ai-
4337: tömyyden torjuntaa. Yrittämällä säästää saavu- nakin tämä määrä voitava käyttää uudelleen tar-
4338: tettavaan etuun nähden vaatimattoman määrä- koitukseensa.
4339: rahan, valtio joutuu myös tämän alan työllisyy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4340: den huonotessa kaikkine seurausvaikutuksineen nioittavasti,
4341: kuitenkin maksamaan työllisyyskustannusten li-
4342: säyksenä täysin tarkoituksettomasti paljon suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4343: remman summan. Salaojituspalkkioiden pois jät- tulo- ;a menoarvioon 30 pääluokan 22
4344: täminen merkitsisi tähän saakka pääasiassa palk- luvun uudelle momentille 1,5 milioonan
4345: kiovarojen turvin salaojittaneiden viljelijöiden markan siirtomäärärahan valtion avus-
4346: ojitusmahdollisuuksien tyrehtymistä ja siten en- tuksiksi salaoiituksiin.
4347: tistä suurempia häiriöitä salaojitustoiminnalle.
4348: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4349:
4350: Erkki Haukipuro Aaro Lintilä Reino Kangas
4351: Artturi Jämsen Veikko Honkanen Pekka Vilmi
4352: Paavo Niinikoski Kerttu Saalasti Veikko Hanhirova
4353: Aulis Sileäkangas Hannes Paaso
4354: 1253
4355:
4356: IV,293.- Rah.al. N:o 150.
4357:
4358:
4359:
4360:
4361: Haukipuro ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvaltao;ien kaiva-
4362: misesta viljelijöille suoritettavia palkkioita varten.
4363:
4364:
4365: E d u s k u n n a 11 e.
4366:
4367: Vuodesta 1961 lähtien vuoteen 1965 saakka tamiseen. Näin onkin ollut asianlaita viime
4368: myönnettiin eräistä maatalouden perusparannus- vuosina paria edellistä vuotta lukuunottamatta,
4369: töistä suoritettavista palkkioista annetun lain jolloin määräraha ( 11 Pl. XV: 30) poistet-
4370: (310/60) nojalla palkkioita ns. pienvaltaojien tiin menoarviosta. Toimenpide heikentää yhä
4371: kaivamisesta. Palkkiotoiminta oli lain mukaan enemmän vähävaraisen pienviljelijäväestön toi-
4372: sidottu työttömyyskysymykseen keskittyen tästä meentuloa ja vaikeuttaa myös työllisyystilan-
4373: syystä yksinomaan Keski- ja Pohjois-Suomeen. teen hoitamista, kun viljelijöiden on pakko
4374: Nimenomaan tällä alueella on 1950-luvulla ja syksyllä sadonkorjuun ja tavanmukaisten syys-
4375: 1960-luvun alkupuolella suoritettu maanvilje- töiden päätyttyä hakeutua ansiotyöhön viljel-
4376: lysinsinööripiirien toimesta laajoja peruskuiva- män ulkopuolelle.
4377: tuksia, joiden yksityisille tiloille tuottama Maataloushallitus on vuonna 1963 tehnyt
4378: hyöty on vaarassa jäädä kokonaan käyttämättä eduskunnan toivomusaloitteeseen perustuvan
4379: jatkotoimenpiteiden, so. pienempien, viljelys- ehdotuksen uudeksi pienvaltaojalaiksi, mutta
4380: ten ojitukseen liittyvien valtaojien eli tilakoh- laki on edelleenkin antamatta. Ottaen huo-
4381: taisen kuivatuksen puuttuessa. Peruskuivatuk- mioon, että pienvaltaojapalkkioiden turvin suo-
4382: sia voidaan täysin käyttää hyväksi vasta sitten, ritetuilla töillä on saadun kokemuksen mukaan
4383: kun riittävässä määrin on huolehdittu paikallis- ollut tärkeä ·merkitys työllisyystilanteen hoita-
4384: kuivatuksesta maatiloilla kaivamalla viljelyksiltä misessa ja kun tällaiset perusparannustyöt pa-
4385: sanottuihin suurempiin valtaojiin johtavia uusia rantavat tilojen elinkelpoisuutta pitemmälle
4386: pienvaltaojia ja kunnostamaila entisiä valtaojia. ajatellen, voidaan valtion varojen käyttöä nii-
4387: Mikäli halutaan parantaa tilojen elinkelpoi- hin verrata sellaisten työllisyystöiden rahoitta-
4388: suutta ja kohottaa viljelmien kannattavuutta miseen, missä on tavoitteena uusien jatkuvien
4389: pitemmällä tähtäimellä, on tämän luonteisten työtilaisuuksien luominen.
4390: perusparannusten toimeenpaneminen välttämä- Edelläsanotun perusteella esitämme,
4391: töntä. Näiden töiden suorittaminen yksinomaan
4392: viljelijäin omin voimin on kuitenkin ylivoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4393: maista ottaen huomioon, että palkkioiden ha- den 1968 tulo- ja menoarvioon
4394: kijat ovat pääosaltaan vähävaraisia pienviljeli- 2 000 000 markan suuruisen määrära-
4395: jöitä, joiden toimeentulo on yleensäkin niukkaa han pienvaltaojien kaivamisesta suori-
4396: ja joilla tästä syystä on jatkuvasti rahoitus- tettavia palkkioita varten jaettavaksi vil-
4397: vaikeuksia. Kun toisaalta yksityinen viljelijä jelijöille samojen perusteiden mukaan
4398: pääsee nauttimaan ojitustöiden tuottamasta kuin vuoden 1965 loppuun voimassa
4399: hyödystä vasta vähitellen töiden valmistuttua, ollut laki (310/60) ja asetus (502/60)
4400: olisi tarkoituksenmukaista, että valtio palkkioi- eräistä maatalouden perusparannustöistä
4401: den muodossa osallistuisi näiden töiden rahoit- suoritettavista palkkioista edellyttävät.
4402: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4403:
4404: Erkki Haukipuro Veikko Hanhirova Hannes Paaso
4405: Paavo Niinikoski Aulis Sileäkangas Veikko Honkanen
4406: Reino Kangas
4407:
4408: 12 E 705/67
4409: 1254
4410:
4411: IV,294.- Rah.al. N:o 151.
4412:
4413:
4414:
4415:
4416: Haukipuro ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
4417: dun sähköistämisen tukemiseen.
4418:
4419:
4420: E d u s k u n n a 11 e.
4421:
4422: Maamme maaseudun talouksista oli vuoden sestä lailla, kuten komitea ehdotti, vaan on sen
4423: 1964 päättyessä noin 83 %:lla sähkö käytös- sijaan edellyttänyt, että sähköistämisen raken-
4424: sään. Maaseudun sähkökomitea, jonka valtio- nusohjelmat supistetaan kulloinkin käytettä-
4425: neuvosto asetti 28. 1. 1965 tutkimaan sähköis- vissä olevan määrärahan puitteisiin. Kuluvan
4426: tyksen jatkamisen tarvetta ja sen merkitystä vuoden budjettiin on sähköistämisen avustami-
4427: maaseudun kehittymiselle, pitää 22. 3. 65 val- seen saatu vain alle puolet komitean ehdotta-
4428: mistuneessa mietinnössään perusteltuna maaseu- masta määrästä ja tästäkin määrärahasta huo-
4429: dun sähköistysasteen nostamista vuoteen 1967 mattava osa menee rästeihin. Näin ollen nyky-
4430: mennessä 98 % :iin saakka. Tämän päämäärän näkymät maaseudun sähköistyksen jatkamisen
4431: saavuttamiseksi komitea ehdottaa, että valtion osalta ovat synkät.
4432: varoin olisi tuettava sähköistyksen eteenpäin- Maaseudun kehitykselle on sähköistyksen
4433: viemistä vaikeasti sähköistettävillä alueilla. Tar- jatkaminen nopeassa tahdissa ensiarvoinen asia.
4434: koitukseen tulisi käyttää vuosittain 5 miljoonaa Tämä voi tapahtua rasittamatta kohtuuttomasti
4435: markkaa 10 vuoden aikana ja avustuksen jako liittyjiä tai nykyisiä sähkönkuluttajia vain riit-
4436: tulisi tapahtua määrättyjä uusia jakoperusteita tävän valtionavun puitteissa.
4437: noudattaen. Lisäksi komitea pitää tarkoituk- Koska hallituksen esityksessä valtion tulo-
4438: senmukaisena, että maaseudun sähköistysavus- ja menoarvioksi vuodelle 1968 on tähän tarkoi-
4439: tuksesta säädettäisiin lailla, joka olisi voimassa tukseen varattu vain 2 450 000, eli vajaa puo-
4440: 10 vuoden ajan. let siitä mihin maaseudun sähkökomitea on esi-
4441: Vaitioneuvoston viime syksynä hyväksymien tyksessään päätynyt, on maaseudun sähköistyk-
4442: jakoperusteiden mukaan voidaan vuoden 1966 sen jatkamiselle erittäin tärkeätä, että määrä-
4443: aikana ja sen jälkeen suoritetun maaseudun raha korotettaisiin 5 miljoonaan markkaan.
4444: sähköistämisen tukemiseen myöntää liittymis- Edellä olevan perusteella esitämme,
4445: maksun alentamista varten avustuksia.
4446: Valitettavasti valtioneuvosto, vaikka se on että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4447: hyväksynytkin maaseudun sähkökomitean ehdo- tulo- ja menoarvioon 32 pääluokan
4448: tuksen lähes sellaisinaan pohjautuvat avustus- 89 luvun 43 momentille lisäyksenä
4449: ten jakoperusteet, ei ole tehnyt eduskunnalle 2 550 000 markan määrärahan maaseu-
4450: lakiesitystä sähköistämisavustuksen järjestämi- dun sähköistämisen tukemiseen.
4451: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4452:
4453: Erkki Haukipuro Veikko Hanhirova
4454: Paavo Niinikoski Aulis Sileäkangas
4455: Reino Kangas Hannes Paaso
4456: Mikko Volotinen Veikko Honkanen
4457: 1265
4458:
4459: IV,295.- Rah.al. N:o 1.52.
4460:
4461:
4462:
4463:
4464: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatuneitten Omais-
4465: ten Liitto r.y.:n toiminnan tukemiseen.
4466:
4467:
4468: E d u s k u n n a 11 e.
4469:
4470: Kaatuneitten Omaisten Liitto r .y. ( aikai- jalla tapahtuva keräystoiminta ei lainkaan on-
4471: semmin Sotaleskien ja Kaatuneitten Omaisten nistuisi. Liiton hallinto-, valistus-, neuvonta-
4472: Huolto r.y.) on käytännöllisesti katsoen toi- ja järjestötyö on siten ratkaisevasti ollut pu-
4473: mintansa alusta alkaen saanut järjestötoimin- heena olevan määrärahan varassa. Erityisesti
4474: taansa varten valtiolta avustuksena vuosittai- on vielä liiton työkenttää arvosteltaessa huo-
4475: sen määrärahan aina kuluvan vuoden alkuun mattava, että vuosittain siirtyvät liiton toimin-
4476: saakka. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa tapiiriin ne sotainvalidien omaiset, jotka sota-
4477: tämä määräraha, jonka suuruus viimeksi oli invalidien kuoltua kuuluvat sotilasvammalain
4478: 61 280 markkaa, poistettiin, mutta siinä edel- alaisuuteen.
4479: lytettiin nimenomaan, että avustus suoritet- Puheena olevan määrärahan jäätyä pois tulo-
4480: taisiin liitolle Raha-automaattiyhdistyksen tuo- ja menoarviosta on liiton toiminnan jatkuvuus
4481: tosta. tullut kyseenalaiseksi. Tämä ei voi olla häi-
4482: Kaatuneitten Omaisten Liitto r.y:lle on ritsemättä ennen kaikkea pitkäjännitteisen työn
4483: edellä mainittu määräraha ollut välttämättömän suunnittelua. Kun menoarviossa ei ole myös-
4484: elintärkeä. Liitto muodostuu aivan valtaosal- kään mitään velvoittavaa lausuntoa Raha-auto-
4485: taan erityisen sosiaaliturvan tarpeessa olevista maattiyhdistykselle avustuksen jakamisesta Kaa-
4486: henkilöistä, varattomista kaatuneiden vanhem- tuneitten Omaisten Liitolle ehdotamme täten,
4487: mista, heikkoon asemaan jääneistä sotaleskistä
4488: ja opiskelevista sotaorvoista. Taloudellisen tuen että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4489: saaminen liiton toiminnan tukemiseksi jäse- tulo- ia menoarvioon momentille 33.59.
4490: nistöltä on siten hyvin vähäistä. Liitto tosin 51 (valtion apu sosiaaliiäriestöille)
4491: suorittaa omatoimista keräys- ja muuta vas- 61 280 markkaa Kaatuneitten Omaisten
4492: taavaa toimintaa, mutta nämä varat on käy- Liitto r.y:n toiminnan tukemiseksi.
4493: tettävä huoltotoimintaan, koska muulla poh-
4494: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4495:
4496: Vappu Heinonen Impi Lukkarinen
4497: Aili Siiskonen Viljo Pousi
4498: 1256
4499:
4500: IV,296.- Rah.al. N:o 153.
4501:
4502:
4503:
4504:
4505: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Haminan val-
4506: tatien tienparannustyötä varten Loviisan kaupungin kohdalla.
4507:
4508:
4509: E d u s k u n n a 11 e.
4510:
4511: Useissa yhteyksissä on todettu itäisen Uuden- tamiseksi on se, että tie, joka nyt kulkee
4512: maan jääneen valtiovallan taholta vaille sitä keskeltä Loviisan kaupunkia tulee lähivuosina
4513: huomiota, jota se kehittyäkseen välttämättä erittäin kovan rasituksen alaiseksi raskaan ja
4514: tarvitsisi. Näin on tapahtunut erityisesti tie- vilkkaan liikenteen muodossa atomivoimalalai-
4515: määrärahojen suhteen. Itäisellä Uudellamaalla toksen rakennustöiden lähitulevaisuudessa al-
4516: on monia edellytyksiä kehittyä elinvoimaiseksi kaessa. Loviisan kaupunki on suorittanut
4517: läänin osaksi teollisuuden ja muun tuotannol- kaikki valmistavat toimenpiteet tietyömaan
4518: lisen toiminnan lisäämisen avulla. Tämän eh- avaamista varten.
4519: tona on kuitenkin mm. tieverkoston paranta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
4520: minen ja liikenneyhteyksien helpottaminen. nioittaen,
4521: Ensiarvoisen tärkeätä olisi Helsingin-Hami-
4522: nan valtatien parantaminen Loviisan kaupun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4523: gin kohdalla. Tämän tietyömaan saattaminen tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
4524: kiireellisesti työn alle on tärkeä monestakin määrärahan Helsingin-Haminm valta-
4525: syystä, joista eräs on Itä-Uudenmaan erittäin tien tienparannustyötä varten Loviisan
4526: heikko ja yhä vaikeutuva työllisyystilanne. Toi- kaupungin kohdalla tieiär;estelyineen
4527: nen korostettava syy tiesuunnitelman toteut- Loviisa ja Pernaja.
4528: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
4529:
4530: Veikko Helle Kalle Matilainen Veiko Kokkola
4531: Pekka Pesola Saara Forsius Rainer Virtanen
4532: 1257
4533:
4534: IV,297.-Rah.al. N:o 154.
4535:
4536:
4537:
4538: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahvenkosken-Elimäen
4539: maantien parantamiseen välillä Ahvenkoski-Ruotsinpyhtää.
4540:
4541:
4542: E d u s k u n n a 11 e.
4543:
4544: Ahvenkosken-Elimäen maantien paranta- sulan maan aikana ole kyetty pitämään sel-
4545: miskysymys on ollut vireillä jo kymmeniä laisessa kunnossa, että se edes tyydyttävästi
4546: vuosia. Jo ennen viime sotia tehtiin paranta- olisi voinut palvella sillä esiintyvää liikennettä,
4547: missuunnitelmia ja sotien jälkeen eräs TVH:n joka jo runsaasti ylittää 500 ajon./vrk. Pahinta
4548: toimesta laadittu parantamissuunnitelma, joka kuitenkin on se, että tietöiden siirtyminen vuo-
4549: silloin koski Strömfarsin tehtaan eli kunnan desta toiseen aiheuttaa ylivoimaisen esteen
4550: kirkonkylän läpi kulkevan tieosuuden oikai- koko Ruotsinpyhtään kirkonkylän kehitykselle.
4551: semista, oli Ruotsinpyhtään kunnanvaltuustossa Rakennuskaavan mukaan nykyinen maantie jää
4552: lausunnolla vuonna 1949. Tämä sama suunni- osittain rakennuskaavatieksi, joka tulee kulke-
4553: telma esitettiin jonkin verran tarkistettuna kun- maan suunnitellun liikerakennuskorttelin halki.
4554: nalle jälleen vuonna 1964, jolloin se ei kuiten- Niin kauan kuin maantie, jossa juuri liike-
4555: kaan enää sopeutunut tekeillä olevaan raken- korttelialueelia on kaksi 90 asteen mutkaa ja
4556: nuskaavaan. Koska TVH:n Uudenmaan piiri yksi kapea silta, kulkee nykyisessä paikassaan,
4557: silloin ilmoitti, ettei sillä ole työvoimaa uuden ei ole mahdollista päästä toteuttamaan raken-
4558: suunnitelman laatimiseen, päätti Ruotsinpyh- nuskaavaa eikä sitä asuntojen, palvelupaikko-
4559: tään kunta tiepiirin neuvojen ja ohjeiden mu- jen ja -laitosten rakentamista, jota koko paik-
4560: kaisesti huolehtia suunnittelusta omalla kus- kakunta niin kipeästi kaipaa. Ei myöskään kun-
4561: tannuksellaan. Suunnitelman valmistuttua mar- nollisen tievalaistuksen rakentamiseen voida
4562: raskuussa 1964 annettiin kunnalle lupaus, että päästä kirkonkylässä, ennen kuin tiejärjestelyt
4563: tietyöt esitetään suoritettaviksi samanaikaisesti saadaan suoritetuiksi.
4564: valtatien n:o 7 parantamistyön kanssa. Tämä Koko kunta ja ennen kaikkea sen kirkon-
4565: tuntuikin varsin luonnolliselta, koska tien suun- kylä on riippuvainen tästä tiestä ja sen kun-
4566: nitelma oli valmiina ja koska TVH:n tukikohta nosta. Kirkonkylässä oleva teollisuus, A.
4567: oli Ahvenkaskeila nyt kyseessä olevan tien al- Ahlström Oy Strömfarsin tehdas, joka on
4568: kupisteessä. Se osa tiesuunnitelmasta, joka liit- maamme suurimpia muovitehtaita antaen työtä
4569: tyi Savukosken sillan uudelleenrakentamiseen, noin 420 hengelle, maa- ja metsätalous mukaan-
4570: toteutettiin, mutta Ahvenkoskelta Ruotsinpyh- luettuina noin 500 hengelle, on myöskin hy-
4571: tään kirkonkylään johtavan tien parantami- vin ratkaisevasti riippuvainen samasta tiestä,
4572: seen ei ole ryhdytty. koska sen kuljetukset 100-prosenttisesti ta-
4573: Tammikuun 3 päivänä tänä vuonna kulku- pahtuvat maanteitse.
4574: laitosten ja yleisten töiden ministeriö on vah- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
4575: vistanut suunnitelmat sanotun maantien paran- nioittaen,
4576: tamiseksi välillä Ahvenkoski-Ruotsinpyhtää
4577: yht. .3.45 km pituudelta normaalipoikkileik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4578: kauksen II N-7 /6 mukaiseksi bitumisora- tulo- ja menoarvioon 1 200 000 mar-
4579: päällysteiseksi. kan määrärahan Ahvenkosken-Elimäen
4580: Nyt puheena oleva tie on erittäin huonokun- maantien parantamiseen välillä Ahven-
4581: toinen pinoaltaan ja mutkikas. Sitä ei yleensä koski-Ruotsinpyhtää.
4582: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
4583:
4584: Veikko Helle Kalle Matilainen Veikko Kokkola
4585: Pekka Pesola Saara Forsius Rainer Virtanen
4586: 1258
4587:
4588: IV,298.-Rah.al. N:o 155.
4589:
4590:
4591:
4592:
4593: Hjerppe ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohiois-Suomen inves-
4594: tointirahaston alkupääomaksi.
4595:
4596:
4597: E d u s k u n n a 11 e.
4598:
4599: Vuodesta toiseen on varsin ankara työttö- toimenpitein tulisi aikaansaada Pohjois-Suomen
4600: myys rasittanut Pohjois-Suomea. Keskimääräi- kehitysrahasto tai vastaava rahoitusmenettely
4601: nen työttömyysprosentti on ollut täällä kor- Pohjois-Suomeen kohdistuvien investointien
4602: keampi kuin missään muualla maassamme. rahoittamiseksi.
4603: Tämä johtuu alueen alkutuotantovaltaisuudes- Vuonna 1954 perustettiin pienen ja keski-
4604: ta, joka puolestaan vaikuttaa siihen, että lähes suuren teollisuutemme rahoituksen hoitamista
4605: puolet työllisestä työvoimasta toimii maa- ja varten erityisluottolaki, Teollistamisrahasto Oy,
4606: metsätaloudessa. Työvoiman paine jalostus- ja jonka rahoitettavien kohteiden lukumäärä on
4607: palveluelinkeinoihin on kysynp.än lisäystä suu- jouduttu rajoittamaan. Yhtiö voi harkita rahoi-
4608: rempi. Erityisesti tämä paine on kohdistunut tusten antamista ainoastaan sellaisiin kohteisiin,
4609: rakennus toimintaan. joissa lainan määrä on vähintään 100 000
4610: Näistä elinkeinorakenteellisista syistä Poh- markkaa. Tämän rahaston myöntämät lainat
4611: jois-Suomen työllisyys on riippuvainen julkisen ohjautuvat sitä paitsi suurimmaksi <>saksi Ete-
4612: vallan harjoittamasta työllisyys- ja kehityspoli- lä-Suomeen. Samoin Pienteollisuuden takaus-
4613: tiikasta. Entistä parempaa työvoiman kysynnän laitoksen valtiontakaoksista esim. vuonna 1966
4614: ja tarjonnan tasapainoon voidaan Pohjois-Suo- vain 1.9% on annettu Oulun lääniin, vaikka
4615: messa päästä siten, että lisätään teollisuutta ja molempien laitosten osalta on edellytetty eri-
4616: sitä kautta palveluelinkeinojen mahdollisuuksia tyisesti kehitysalueiden huomioon ottamista.
4617: laajentaa työvoimapohjaansa. Niin ikään pienteollisuuslainoja on Oulun ja
4618: Pohjois-Suomen taloudellisen tutkimustoi- Lapin lääneihin viime vuonna myönnetty yh-
4619: minnan ja talouselämän kehittämistä käsittele- teensä vain 1 991 200 markkaa, kun taas koko
4620: vassa neuvottelutilaisuudessa Rovaniemellä maassa niitä myönnettiin 10 132 800 markkaa,
4621: 27. 1. 1967, johon Oulun ja Lapin läänien vaikka näidenkin lainojen osalta on edellytetty
4622: edustajat osallistuivat todettiin, että Pohjois- niiden myöntämistä erityisesti kehitysalueille.
4623: Suomen tutkimuslaitos olisi kiireellisesti ai- Kun myöskään viime vuonna voimaan tullut
4624: kaansaatava ja organisoitava niin, että sen ja investointiluottolaki ei riittävässä määrin tur-
4625: teollisuus- ja talouselämän yhteistyö saadaan vaa pohjoissuomalaisten yrittäjien pääoman
4626: järj estymään. saantia, tulisi valtion tukitoimenpitein aikaan-
4627: Neuvottelupäivillä annetussa julkilausumassa saada Pohjois-Suomen kehitysrahast<> tai vas-
4628: todettiin lisäksi, ettei pelkkä tutkimustoiminta taava rahoitusjärjestely, jolla pyrittäisiin tuke-
4629: yksin riitä Pohjois-Suomen nykyisten ongel- maan sellaisia investointeja, jotka voivat luoda
4630: mien ratkaisemiseksi, vaan etupäässä tarvitaan pysyviä työtilaisuuksia Pohjois-Suomeen.
4631: pysyviä työtilaisuuksia luovia investointeja. Mainittakoon, että naapurimaassamme Ruot-
4632: Kun kehitysaluelait ja muut kehitysaluepoliitti- sissa perustettiin vastaavanlainen rahasto
4633: set toimenpiteet erityisesti kehitysalueen laa- (Norrlandsfonden) jo vuonna 1961. Vuoden
4634: juuden huomioon ottaen eivät pääomaköyhän 1965 loppuun mennessä tästä rahastosta oli
4635: Pohjois-Suomen kannalta nykyisellään ole riittä- jaettu teollista kehittämis- ja tutkimustoimintaa
4636: viä, tulisi lakien vaikutusta erityisesti Oulun varten sekä yritystoiminnan edistämiseksi kaik-
4637: ja Lapin lääneihin kohdistuvina huomattavasti kiaan 83.8 milj. Rkr (52.8 mmk). Pelkästään
4638: lisätä ja tehostaa. Tätä silmällä pitäen em. Norrbottenin alueelle oli rahastosta myönnetty
4639: neuvottelupäivillä esitettiin mm., että valtion tällöin tukea kaikkiaan 123 projektille. Saatu-
4640: IV, 298. - Hjerppe ym. 1259
4641:
4642: jen tietojen mukaan rahaston toiminnalla on että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4643: ollut huomattava merkitys koko Pohjois-Ruot- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
4644: sin elinkeino- ja talouselämän kehittämiselle. määrärahan Pohjois-Suomen investointi-
4645: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen esi- rahaston alkupääomaksi.
4646: tämme,
4647: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4648:
4649: Kauko Hjerppe Eino Tainio
4650: Antero Väyrynen Pekka Vilmi
4651: Veikko Honkanen Veikko Hanhirova
4652: Reino Kangas Heikki Mustonen
4653: Erkki Haukipuro Toivo Friman
4654: Paavo Niinikoski Urho E. Knuuti
4655: Anna-Liisa Tiekso Armas Leinonen
4656: 1260
4657:
4658: IV,299.-Rah.al. N:o 1.56.
4659:
4660:
4661:
4662:
4663: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta aatteellisten sanoma-
4664: lehtien avustamiseen.
4665:
4666:
4667:
4668: E d u s k u n n a 11 e.
4669:
4670: Monien valtiopäivien aikana on eduskunnan paikkakunnillaan ilmestyneiden lehtien mieli-
4671: täysistunnoissa käsitelty ns. pienten päiväleh- piteet. Kun kaupallisia lehtiä ja niiden mieli-
4672: tien avustuskysymystä, joka keskustelu on saa- piteitä hallitsevat vain muutamat taloudelliset
4673: nut aikaan yleisen mielipiteiden vaihdon asiassa konsernit ja niiden edut, on helppoa käsittää
4674: ulkopuolella eduskunnan toimikentän. Heräte- miksi oikeutetusti puhutaan "vapaan lehdis-
4675: tyn avustusesityksen pohjana on ollut toivo- tön" kuolemasta, jota valtiovalta auttaa niillä
4676: mus valtion tuen saamisesta vaikeuksissa kamp- toimenpiteillä, jota mm. postinkuljetusavustuk-
4677: pailevien pienpainoksisten lehtien hengissäpitä- set - erikoisesti suurille lehdille merkitsevät.
4678: miseksi. Näin tapahtuu myöskin hallituksen esityksessä
4679: Kysymys suomalaiselle demokratialle ei saisi seuraavan vuoden talousarviossa. Sinne on mer-
4680: olla vieras, sillä ns. kaupallisen lehdistön pa- kitty 31 Pl. 55 luvun 40 momentille ( 15 Pl.
4681: nos on jo nyt niin suuri, että voidaan hyvällä II: 20) korvauksena posti- ja lennätinlaitok-
4682: syyllä puhua "vapaan lehdistön kuolemasta", selle lehtien kuljetusmaksujen alentamiseen
4683: sen kilpailun painostuksesta, jossa pienet maa- 17 910 000 mk. Kun posti- ja lennätinlaitos
4684: seutulehdet kaupallisen lehdistön hallitessa maksaa näitä samoja avustuksia yli 20 miljoo-
4685: markkinoita ovat. naa markkaa, niin muodostuu sanomalehtien
4686: kuljetusavustuksista valtion tukea yli 40 mil-
4687: Ei ole pitemmällä tähtäimellä onnekasta joonaa markkaa, josta summasta saavat pienet
4688: maalle, että ikäänkuin silmät ummessa valtion maakuntalehdet vain suhteellisen pienen osan,
4689: asiaan kiinnittämättä huomiota katsellaan tätä leijonan osan mennessä suurille monikymmen-
4690: epätoivoista kamppailua, jossa pienpainoksisten sivuisille lehdille. Siksipä myöskin mm. Hel-
4691: lehtien toiminnan tien pää häämöittää. singin Sanomat kuljetetaan lentokoneilla eri
4692: Ei ole myöskään vaikeata etsiä näytteitä puolille maata, kun valtio maksaa ehkä suu-
4693: millä tavoin sodanjälkeisenä aikana on eräiden rimman osan muista kuljetuskustannuksista.
4694: kaupallisten lehtien toimesta harjoitettu, jopa Tämäntapaisten tukiaisten suorittaminen leh-
4695: valtakunnan vastaista kirjoittelua, joka on ollut dille, joilla on keksimistä mihinkä maahan tal-
4696: omiaan kehittämään maassa mielipidesuuntia, letuksensa panisivat, on mielestämme valtion
4697: jota eivät tunne edes pienintäkään sovittelun osuudelta huolimatonta asioiden hoitoa. Ei
4698: halua vähäisestäkään vastaantulemisesta ns. Helsingin Sanomilla - eikä muillakaan pää-
4699: kompromissin tielle niiden suurten vaikeuksien kaupungin lehdillä ole mitään oikeutta tällai-
4700: kohdalla joita maan virallisella poliittisella sek- seen valtion tukeen, eikä siitä kovin suuri va-
4701: torilla hoidetaan. Näin on päässyt syntymään hinko tapahdu vaikkapa nämä lehdet saapuisi-
4702: tarpeettomia jännitystilanteita eri väestöryh- vat kaukaisiin maakuntiin seuraavana päivänä.
4703: mien kesken, jotka ovat vuorostaan vaikeutta- Kyllä maakuntalehdet, televisio ja radio hoita-
4704: neet normaalia asioiden kulkua valtion elimissä. vat uutisoinnin- sen tärkeimmiltä osilta. Teh-
4705: Monet pienet maaseutuväestön mielipiteiden dessämme tämän aioitteemme pohjalta esityk-
4706: ja aatteellisten ajatusten vapauden tulkit, maa- sen 10 miljoonan markan ottamiseksi lähem-
4707: seutulehdet, ovat lakanneet ilmestymästä ja ti- min mainittuun tarkoitukseen ehdotamme sa-
4708: lalle on tullut sellaisia lehtiä joiden tulkinnat malla, että tämä määräraha otettaisiin edellä-
4709: monista asioista ovat aivan eri luokkaa kuin mainitusta valtion avustuksesta, nostamalla leh-
4710: noiden vaikeuksiin uupuneiden pienten omilla tien omaa osuutta kuljetusmaksuihin.
4711: IV ,299. - Holopainen ym. 1261
4712:
4713: Edelläolevan perusteella esitämme kunnioit- tille 10 miljoonaa markkaa jaettavaksi
4714: taen, avustuksina aatteellisille ja vaikeuksissa
4715: oleville sanomalehdille niiden kohonnei-
4716: että Eduskunta ottaisi vuoden 1968 den postinkuljetus- ja muiden kustan-
4717: tulo- ja menoarvioon uudelle momen- nusten helpottamiseksi.
4718: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
4719:
4720: Ale Holopainen Reino Karpola Mikko Volotinen
4721:
4722:
4723:
4724:
4725: 13 E 705/67
4726: 1262
4727:
4728: IV,300.- Rah.al. N:o 1.57.
4729:
4730:
4731:
4732:
4733: Holopainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta turve-
4734: teollisuuden edistämiseen.
4735:
4736:
4737: E d u s k u n n a 11 e.
4738:
4739: Valtion varoilla on usean vuoden ajan tuettu yli 100 % :n lasku. Tämä toimenpide tuntuu
4740: turveteollisuutta ja turvetutkimusta. Tulo- ja varsin omituiselta, juuri nyt, kun turpeen ja
4741: menoarviossa on ollut siirtomääräraha turve- nimenomaan jyrsinturpeen polttamisesta on
4742: teollisuuden tarpeisiin sopivien soiden ojitus- saatu erittäin hyviä käyttökokemuksia esim.
4743: suunnitelmien laatimiseksi ja toteuttamiseksi, Haapavedellä, Ähtärissä, ja Jyväskylässä. Tur-
4744: näiden soiden kunnostamiseksi turvetuotantoa ve on jo ennen devalvaatiota ollut Keski-Suo-
4745: varten, tuotantokokeilujen suorittamiseksi, tur- messa ja Itä-Suomessa melkolailla kilpailuky-
4746: peen käsittelytekniikan kehittämiseksi, alan kyinen ulkomaisten polttoaineiden kanssa ja
4747: tutkimus- ja julkaisutoiminnan edistämiseksi nyt devalvaation jälkeen turve on tullut vielä
4748: sekä turveteollisuuden tukemiseksi. paljon edullisempaan asemaan.
4749: Kun monien polttoturpeen tuotantoon sopi- Koska turpeen käyttö merkitsee huomatta-
4750: vien soiden vaikutuspiirissä oleva teollisuus on vaa ulkomaan valuutan säästöä ja samalla tar-
4751: luomassa edellytyksiä suurisuuntaiselle turpeen joaa työtä juuri työttömyysalueilla, olisi turve-
4752: käytölle, olisi samanaikaisesti ryhdyttävä myös tutkimuksiin ja sen käyttöön osoitettava val-
4753: toimenpiteisiin soiden valmistamiseksi turve- tiovallan aivan erikoista huomiota.
4754: tuotantoa varten, mikä vie aikaa useita vuosia. Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
4755: Peruskuivatuksen suorittamisessa on kuitenkin taen,
4756: oma riskinsä, joten olisi pyrittävä valtion va-
4757: roin valmistamaan turveteollisuuden käyttöön että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4758: sopivia jo tutkittuja soita. Tämä on sitäkin tulo- ;a menoarvioon 32 Pl. 82 luvun
4759: tärkeämpää, kun otetaan huomioon, että se 40 momentille lisäyksenä 230 000 mar-
4760: merkitsee samalla polttoainevaraston muodos- kan määrärahan, turpeen tuotannon ja
4761: tumista kriisitilannetta varten hyvin pienin käyttöön liittyvän tutkimustoiminnan,
4762: pääomakustannuksin sekä polttoaineomavarai- polttoturvetta käyttävien kaukolämmi-
4763: suuden lisäämistä. Kun turvesuot sijaitsevat tyslaitteiden rakentamiseen ;a turveteol-
4764: alityöllisyysalueilla, on tällä myös työllisyyden lisuuden edistämiseen tähtäävän muun
4765: kannalta suurta merkitystä. toiminnan tukemiseen.
4766: Valtion vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa
4767: on kuitenkin turvemäärärahoissa tapahtunut
4768: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
4769:
4770: Ale Holopainen Reino Karpola
4771: Artturi Jämsen Pauli Puhakka
4772: Mikko Volotinen
4773: 1263
4774:
4775: IV,301.- Rah.al. N:o 158.
4776:
4777:
4778:
4779:
4780: Honkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ohtaojan keskuskalan-
4781: viljelylaitoksen toimintaa varten.
4782:
4783:
4784: E d u s k u n n a II e.
4785:
4786: Taivalkosken kunnassa rakennetaan valtion dittava siitä, että laitos voisi toimia. Ohtaojan
4787: Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitosta lijo- keskuskalanviljelylaitos jää nykyisellään emo-
4788: keen laskevan Ohtaojan varrelle. Laitoksen kalaviljelyn osalta tyhjäkäynnille, ellei toimin-
4789: päätehtävänä on huolehtia emokalaviljelyn takuluja vastaavaa määrärahaa saada vuodeksi
4790: avulla lohensukuisten kalojen mädin ja vasta- 1968. Emokalaviljely on lohensukuisten kalo-
4791: kuoriutuneiden poikasten hankinnasta Oulun jen viljelyn "pullonkaula". Emokalojen kasva-
4792: ja Lapin läänien kalavesien hoidossa välttämä- tus sukukypsiksi vie 5-6 vuoden ajan, ja
4793: töntä poikaskasvatusta ja istutustoimintaa var- vasta tämän jälkeen laajamittainen istutuspoi-
4794: ten. Lisäksi laitoksessa haudotetaan myös luon- kaskasvatus voi alkaa. Siksi on huolehdittava
4795: nosta saatavaa lohensukuisten kalojen - mm. siitä että emokalaviljely aloitetaan täydellä te-
4796: merilohen ja meritaimenen - mätiä Kemijoen holla heti kun laitos voi tähän tehtävään ryh-
4797: ja pienempien jokien kalanhoidon ja kalan- tyä.
4798: hoitovelvoitteiden toteuttamiseksi. Ohtaojan Ohtaojan keskuskalanviljelylaitoksen toimin-
4799: laitoksen rakentaminen aloitettiin valtion va- taa varten tarvitaan vuodeksi 1968 200 000
4800: roin v. 1966. Kalanviljely aloitettiin pienessä markan suuruinen määräraha käytettäväksi kah-
4801: mittakaavassa samana vuonna, mutta laitosta den kalastusmestarin ja kahden apuhenkilön
4802: varten ei ole toistaiseksi ollut toimintavaroja. palkkaus- ja matkustusmenoihin; emokalalam-
4803: Merilohen ja merestä jokeen nousevan vaellus- pien myrkytys- ja tyhjennyskuluihin; emoka-
4804: siian mädin haudonta aloitettiin Iijoen kala- loiksi kasvatettavien lohikalojen ja niiden mä-
4805: velvoitteiden osalta syksyllä 1967 heti hau- din hankintaan; tuoreen kalarehun ja kuivare-
4806: tomon valmistuttua. hun hankintaan; auton hankintaan; kalastus-
4807: Ohtaojan hautomohallin valmistuttua laitos ja kalanviljelyvälineistön hankintaan; sähkö-,
4808: pystyy nyt aloittamaan lohensukuisten kalojen analysointi- ja toimistomenoihin; kuljetuskus-
4809: mädin haudonnan täydellä teholla molempien tannuksiin; laitoksen toiminnan suunnittelu-
4810: läänien tarpeita varten. Myös tärkeimpien lo- ja johtotyön kuluihin sekä laitoksen toiminnan
4811: hensukuisten lajien emokalakasvatus voidaan yleiskuluihin.
4812: aloittaa v. 1968, sillä hallituksen esityksessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4813: vuoden 1968 menoarvioksi on Ohtaojan ra- nioittaen,
4814: kentamista varten varattu 1 200 000 markan
4815: suuruinen määräraha, millä saadaan rakenne- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4816: tuksi mm. emokalojen nuoruusasteiden vilje- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 200 000
4817: lyssä käytettävät maalammikot. markan suuruisen määrärahan Ohta-
4818: Kun valtion varoja käytetään laitoksen ra- ojan keskuskalanviljelylaitoksen toimin-
4819: kentamiseen, olisi myös välttämättä huoleh- taa varten.
4820: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4821:
4822: Veikko Honkanen Paavo Niinikoski Veikko Hanhirova
4823: Aaro Lintilä Erkki Haukipuro Pekka Vilmi
4824: Reino Kangas Kauko Hjerppe Eino Särkilahti
4825: 1264
4826:
4827: IV,302.- R.ah.al. N:o 159.
4828:
4829:
4830:
4831:
4832: Honkanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
4833: siksi yksityisten teidett rakentamista varten.
4834:
4835:
4836: E d u s k u n n a 11 e.
4837:
4838: Yksityisistä teistä 15 pa1vana kesäkuuta tyksessään esittää varattavaksi edelleen vain
4839: 1962 annetun ja 1 päivänä tammikuuta 1963 400 000 markkaa.
4840: voimaan tulleen lain mukaan annetaan valtion Kun tälle vuodelle varattu määräraha tuli
4841: varoista vuosittain avustusta yksityisten teiden kokonaisuudessaan käytetyksi edellisinä vuo-
4842: kunnossapitoon. Saman lain mukaan yksityisten sina valmistuneiden suunnitelmien rahoittami-
4843: teiden rakentamista avustetaan valtion varoilla seen ja kun yksityisten teiden rakentamisella
4844: vuosittain tulo- ja menoarvioon otetun määrä- lienee ainoa mahdollisuus saada Pohjois- ja
4845: rahan rajoissa. Itä-Suomen harvaanasuttujen seutujen tieoloja
4846: Yksityisistä teistä annetun lain mukaiset tie- kohennetuksi, olisi välttämätöntä, että tähän
4847: toimitukset ovat siinä määrin päässeet käyntiin, tarkoitukseen varatun määrärahan määrää li-
4848: että niiden rakentamista koskevia anomuksia on sättäisiin.
4849: kasaantunut Kulkulaitosten ja yleisten töiden Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
4850: ministeriöön lääninhallitusten lähettäminä n. dotamme,
4851: 15 miljoonan. markan valtionavustuksen tar-
4852: vetta edellyttävä määrä. Kulumassa olevan että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4853: vuoden valtion tulo- ;a menoarviossa on kui- valtion tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
4854: tenkin tähän tarkoitukseen käytettäväksi va- 1 000 000 markkaa yksityisten teiden
4855: rattu vain 400 000 markkaa. Tulevan vuoden rakentamisen avustamista varten.
4856: tarpeita vart-en Hallitus tulo- ja menoarvioesi-
4857: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
4858:
4859: Veikko Honkanen Pekka Vilmi
4860: Ilamtes Paaso Paavo Niittikoski
4861: 1265
4862:
4863: IV,303.- Rah.al. N:o 160.
4864:
4865:
4866:
4867:
4868: Honkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta uudisraivauspalk·
4869: kioiden maksamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa.
4870:
4871:
4872: E d u s k u n n a 11 e.
4873:
4874: Uudis- ja kivenraivauspalkkiomäärärahan den alueiden pientilallisilla olisi mahdollisuus
4875: esittää Hallitus vuoden 1968 valtion tulo- ja uudisraivauspalkkiotoiminnan turvin tilojensa
4876: menoarvioesityksestään kokonaan poistetta- peltopinta-aloja lisätä ja siten turvata oma ja
4877: vaksi. perheensä toimeentulo.
4878: Kun uudisraivauspalkkiotoiminnan kautta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
4879: pellon lisääminen on pääosiltaan keskittynyt tamme,
4880: Pohjois- ja Itä-Suomen alueella oleville uudis-
4881: ja pienviljelystiloille, joilla peltopinta-alat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4882: ennestään varsin pieniä ja kun näillä alueilla valtion tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4883: ei ole toimeentulon pohjaa näillä näkymillä markkaa käytettäväksi Pohjois- ja Itä-
4884: millään muulla toimenpiteellä nopeasti vahvis- Suomessa uudisraivauspalkkioiden mak-
4885: tetttavissa, niin olisi pyrittävä siihen, että näi- suun.
4886: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
4887:
4888: Veikko Honkanen Pekka Vi1mi
4889: Hannes Paaso Paavo Niinikoski
4890: 1266
4891:
4892: IV,304.- Rah.al. N:o 161.
4893:
4894:
4895:
4896:
4897: Honkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muhoksen kunnassa
4898: olevalle Koivikon koulutilalle perustettavaa maatalousopistoa
4899: varten.
4900:
4901:
4902:
4903: E d u s k u n n a 11 e.
4904:
4905: Tunnettua on, että nykyisin toiminnassa ole- maatalouskomitean tutkittavana. Maatalousmi-
4906: vat Mustialan ja Hyvinkään maamiesopistot nisteriölle antamassaan lausunnossa 7 päivänä
4907: eivät ole kyenneet tyydyttämään agrologien maaliskuuta 1951 komitea yksimielisesti esit-
4908: tarvetta. Nämä opistot ovat voineet ottaa vas- tää, että Pohjois-Suomea ja itäistä rajaseutua
4909: taan vain murto-osan hakijoista ja suuret mää- varten olisi perustettava maatalousteknikkoja
4910: rät pätevistäkin ·hakijoista on tilan puutteesta valmistava pienviljelijäopisto ja että tämä olisi
4911: johtuen täytynyt syrjäyttää. Opiskelumahdolli- sijoitettava Muhoksen kunnassa olevalle koulu-
4912: suuden puute on erittäin selvästi tuntunut tilalle siellä nyt olevien maataloudellisten kou-
4913: Pohjois-Suomessa, jonka maalaisnuorisolla on lujen yhteyteen. Tämän mielipiteeseen on
4914: hyvin rajoitetut mahdollisuudet päästä osalli- myöskin Oulun läänin talousseura yhtynyt kir-
4915: seksi korkeammasta maatalousopetuksesta. jelmässään maatalousministeriölle 8 päivänä
4916: Epäkohdan korjaamiseksi on tehty useita toukokuuta 1951.
4917: esityksiä maamiesopiston perustamiseksi Poh- Muhoksella on opisto suunniteltu sijoitetta-
4918: jois-Suomeen. Niinpä jo 16 vuotta sitten, Ou- vaksi valtion omistamalle Koivikon koulutilal-
4919: lun läänin talousseuran, Peräpohjolan maanvil- le, joka sijaitsee 38 km Oulusta luonnonkau-
4920: jelysseuran, Lapin maatalousseuran ja Kajaanin niilla paikalla Oulunjokivarressa. Tilan koko-
4921: maanviljelysseuran toiminnanjohtajat esittivät naispinta-ala on 890 ha, josta peltoa 143 ha,
4922: maatalousministeriölle osoittamassaan kirjel- puutarhaa 1 ha, lasinalaista viljelystä 1 000 m2
4923: mässä 28 päivänä maaliskuuta 1950, että pien- ja 7 ha tonttialuetta ja puistoa. Karjarakennus
4924: viljelijäopisto kiireellisesti perustettaisiin Koi- on uusi ajanmukainen, tiilestä valmistettu 72
4925: vikon koulutilalle Muhokselle. Samaa asiaa kä- lehmälle, sikala 40 emakolle ja kanala 200 ka-
4926: siteltiin myöskin Oulunjokilaakson kuntain nalle, lisäksi nuoren karjan pihatto ym. maa-
4927: edustajien neuvottelutilaisuudessa Koivikon talousrakennuksia.
4928: koulutilalla joulukuussa v. 1950. Muhoksen Tilalla, joka on koulutilana vuodesta 1857,
4929: kokouksessa, jossa olivat edustettuina Muhok- on nykyisin maanviljelyskoulun ensi vuoden
4930: sen lisäksi Utajärven ja Säräisniemen (Vaala) kurssi. Karjanhoitokoulu järjestää myös joka
4931: kunnat, todettiin mm. että maatalous on vai- vuosi kolmikuukautisen karjantarkkailukarja-
4932: keuksissa Pohjois-Suomessa senkin vuoksi, että koita valmistavan kurssin. Hakijoita on kou-
4933: täällä on liian vähän maatalouden piirissä kou- luihin riittänyt niin, että esim. maanviljelys-
4934: lutettuja ammattimiehiä, koska toiminnassa ole- kouluun on voitu viime vuosina ottaa vain %
4935: vat maamiesopistot sijaitsevat Etelä-Suomessa, pyrkijöistä. Oppilaiden lisäksi on koulutilalle
4936: josta ne valtaosaltaan saavat oppilasaineksensa sijoitettu puutarhaharjoittelijoita, sikatalous-
4937: ja jonne he opistosta päästyään jäävät Etelä- kouluharjoittelijoita, aikaisemmin eläinlääkärin-
4938: Suomen voimaperäistä maataloutta tehosta- harjoittelijoita ja nykyään Oulun yliopiston
4939: maan. Tämän vuoksi päädyttiin siihen, että opettajain valmistuslaitoksen maatalousharjoit-
4940: koko maan edun kannalta olisi mitä pikimmin telijoita.
4941: rakennettava maamiesopisto Koivikon koulu- Syksyllä 1963 valmistuivat uudet ajanmukai-
4942: tilalle Muhokselle. set koulu- ja oppilasrakennukset. Ne ovat tila-
4943: Kysymys koko laajuudessaan on ollut myös- vuudeltaan 12 500 m3 ja käsittävät koulura-
4944: kin Pohjois-Suomen ja itäisen rajaseutualueen kennuksen, jossa ovat luokat ( 2 varsinaista ja
4945: IV,304. -Honkanen ym. 1267
4946:
4947: 2 erikoisluokkaa) laboratorion, kirjaston, ha- nuksia. Jdka tapauksessa ne jäävät vähäisiksi
4948: vaintovälinevaraston, opetuskeittiön, oppilas- verrattuna siihen, mitä kokonaan uuden opisto-
4949: keittiön ja ruokasalin sekä hyvät huoltotilat. tilan luominen tulisi vaatimaan. Koivikon puo-
4950: Naisoppilaiden asuntolassa on sijaa 72 oppi- lesta puhuu vielä sekin, että sillä on yli 100
4951: laalle ja miesoppilaiden asuntolassa 24:lle. vuotta vanhat kouluperinteet ja että se sijait-
4952: Asuntojen yhteydessä on myös erinomaiset see lähellä Oulun yliopistokaupunikia, josta kä-
4953: huolto- ja seurustelutilat, mm. voimistelusali. sityksemme mukaan olisi saatavissa päteviä
4954: Samalla valmistui yhteinen hake-halkolämpö- tuntiopettajia ja opetusmateriaalia.
4955: keskus, joka on mitoitettu ja sijoitettu niin, Noihin edellytyksiin nojautuen eduskunta,
4956: että siitä riittää tehoa rakennustilojen lisäämi- hylätessään erilaisten maatalouskoulujen mää-
4957: selle huomattavastikin. Hyviä asuntoja on op- räraha-aloitteita vuoden 1965 tulo- ja meno-
4958: pilaitokselle 13 perheelle ja 5 yksiötä. Oulun arvion käsittelyn yhteydessä, lausui aloitteen
4959: läänin Talousseura, Muhoksen kunta ja Mu- n:o 11 ( 1965 vp.) johdosta odottavansa, että
4960: hoksen Maamiesseura ovat perustaneet v. 1961 hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maatalousopis-
4961: Muhoksen maatalousopiston kannatusyhdistyk- ton perustamiseksi Muhoksen kunnassa oleval-
4962: sen, joka on hanlcldnut tontin lahjoitettavaksi le Koivikon ikoulutilalle.
4963: Koivikolle lisänä tonttialueelle kun maatalous- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4964: opisto tänne sijoitetaan.. Kyseisellä tontilla on nioittaen,
4965: oppilasrakennukseksi sopiva rakennus.
4966: On siis todettava, että valtio on uhrannut että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
4967: huomattavasti varoja Koivikon koulutilan ke- tulo- ja menoarvioon 10 000 markan
4968: hittämiseksi nykyaikaiseksi koulu- ja malliti- suuruisen määrärahan Muhoksen kun-
4969: laksi. Varsinkin viimeksi valmistuneet koulu- nassa olevalle Koivikon koulutilalle
4970: ja oppilasrakennukset ovat huomionarvoiset. opetustilojen lisäämiseksi Pohjois-Suo-
4971: Opisto-opetuksen aloittaminen ei näin ollen meen perustettavaa maatalousopistoa
4972: enää voine vaatia kovinkaan suuria lisäkustan- varten.
4973: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
4974:
4975: Veikko Honkanen Eino Sääskilahti Reino Kangas
4976: Pekka Vilmi Veikko Hanhirova Hannes Paaso
4977: 1268
4978:
4979: IV,30:5.-Rah.al. N:o 162.
4980:
4981:
4982:
4983:
4984: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan maa-
4985: kuntakiriaston tehtävien antamiseksi Tampereen kaupungin-
4986: kirjastolle.
4987:
4988:
4989: E d u s kun n a 11 e.
4990:
4991: Kirjastolain 4 §:n mukaan valtioneuvosto Kun Tampereen kaupunginkirjasto täyttää
4992: antaa maakuntakirjaston tehtävät kirjastotoi- kaikki maakuntakirjastolle asetetut ehdot ja
4993: mintaansa varten valtion apua saavan kunnan kun Pirkanmaa toiminnallisesti eheänä talous-
4994: kirjastolle asianomaisen kunnan suostumuksella. alueena on samalla saamassa yhä selvemmän yh-
4995: Vaitioneuvostolle 11. 7. 1961 lähettämällään tenäisen kulttuurialueen leiman, olisi maakunta-
4996: kirjelmällä Tampet:een kaupunginhallitus on eh- kirjastotoiminta saatava kiireellisesti alulle
4997: dottanut maakuntakirjaston tehtävien antamista maakunnan sisäisen vuorovaikutuksen tueksi.
4998: Tampereen kaupunginkirjastolle. 1. 1. 1967 suoritetun henkikirjoituksen mukaan
4999: Tampereen kaupunginkirjasto täyttää joka Pirkanmaalla oli asukkaita yli 400 000. Kir-
5000: suhteessa kirjastoasetuksen 5 §:n ehdot. En- jastolain 9 § :n mukaan tulisi maakuntakirjasto
5001: simmäisen edellytyksen mukaan on kirjaston saamaan valtionapua 30 000 mk sekä 10 pen-
5002: pystyttävä palvelemaan tarpeeksi laajaa aluetta, niä kutakin toiminta-alueen asukasta kohden
5003: jonka eri osista kirjaston sijoituspaikkaan on lukuunottamatta sijaintikunnan asukkaita, joita
5004: hyvät yhteydet. Tampere on maamme selvä- oli lähes 150 000.
5005: piirteisimmän ja toiminnallisesti yhtenäisimmän Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
5006: talousalueen keskus. Alue, johon kuuluvat dotamme,
5007: Tampereen, Valkeakosken ja Vammalan kau-
5008: pungit, Nokian ja Toijalan kauppalat sekä 39 että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5009: maalaiskuntaa, muodostanee perustettavaksi tulo- ja menoarvioon 60 000 markan
5010: päätetyn Tampereen läänin. Liikenteellisesti suuruisen määrärahan Pirkanmaan maa-
5011: Pirkanmaa on erittäin yhtenäinen. Yhteydet kuntakirjaston tehtävien antamiseksi
5012: alueen osista sen keskustaan ovat poikkeuksel- Tampereen kaupunginkirjastolle.
5013: lisen tiheät.
5014: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
5015:
5016: Kuuno Honkonen Kaisu Weckman
5017: 1269
5018:
5019: IV,306. -Rah.al. N:o 163.
5020:
5021:
5022:
5023:
5024: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mänttään perustetta-
5025: van ammatinvalinnanohjaustoimiston tilapäisen työvOiman
5026: palkkaamiseen.
5027:
5028:
5029: E d u s k u n n a II e.
5030:
5031: V. 1960 annettu laki ammatinvalinnan- missä mm. uusi oppisopimuslaki ja peruskou-
5032: ohjauksesta edellyttää kaikkialle ulottuvan lun kokeilutoiminta antaa ohjaajille uusia teh-
5033: ammatinvalinnanohjausverkoston perustamista. täviä.
5034: Ohjauselimiä on määrärahojen puutteen vuoksi Erityisen tähdellistä on Mäntän seudullakin
5035: päästy perustamaan vain varsin vähän. Vaikka saada aikaan tehostettu invalidien ammatin-
5036: toimintaa on jo kaikissa piiritoimistoissa ja valinnanohjaus sekä nuorten entistä tarkoituk-
5037: eräissä aluetoimistoissa, puuttuu piirien alueilla senmukaisempi hakeutuminen ammattikoulun
5038: vielä suurin osa suunnitelluista aluetoimistoista. eri linjoille, työllisyyttä edistäville kursseille
5039: Tampereen laajassa ammatinvalinnanohjauspii- sekä oppisopimuskoulutukseen.
5040: rissäkin on kunnilta siirtyneiden toimistojen li- Vuoden 1968 talousarvioesityksestä puuttu-
5041: säksi vasta yksi valtion toimesta perustettu toi- vat momentilta 31.18.01 ammatinvalinnanoh-
5042: misto ja vielä seitsemän on perustamatta. jauksen alueelliseen laajentamiseen tarvittavat
5043: Ammatinvalinnanohjauksen piiritoimiston varat. Tämä on erityisen haitallista senkin ta-
5044: neuvottelukunta on jo useana vuonna esittä- kia, että monena aikaisempanakaan vuonna ei
5045: nyt perustettavaksi ammatinvalinnanohjaustoi- ole saatu aikaan alueellista laajennusta.
5046: miston mm. Mänttään. Tämän seudun moni- Edelläolevaan perustuen ehdotamme kun-
5047: puolinen talouselämä lisää huomattavasti am- nioittaen,
5048: matinvalinnanohjaustoiminnan tarpeellisuutta.
5049: Nyt kipeimmässä ohjaustarpeessa olevat joutu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5050: vat asioimaan Tampereella. Voimassaolevan tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
5051: aluejakosuunnitelman edellyttämän ammatin- suuruisen määrärahan Mänttään perus-
5052: valinnanohjaustoimiston saaminen helpottaisi tettavan ammatinvalinnanohjaustoimis-
5053: myös painetta piiritoimistossa Tampereella, ton tilapäisen työvoiman palkkaamiseksi.
5054: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
5055:
5056: Kuuno Ho~lmnen Kaisu Weckman
5057:
5058:
5059:
5060:
5061: 14 E 705/67
5062: 1270
5063:
5064: IV,307.-Rah.al. N:o 164.
5065:
5066:
5067:
5068:
5069: Honkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
5070: seksi Ylioppilaiden Terveyt!enhoitosäätiölle.
5071:
5072:
5073: E d u s k u n n a 11 e.
5074: Ylioppilaat ovat omatOlmtsesti huolehtineet laiden terveydenhoidon vuosittaiset menot
5075: terveyden- ja sairaanhoidostaan vuodesta 1946 20-30 %. Raha-automaattivaroista tälle
5076: lähtien. Toiminnan piiriin kuuluvat m:aamme työlle maksettu avustus kohosi v:sta 1966
5077: kaikki yliopistot ja korkeakoulut, joiden opis- (670 000,-) vuoteen 1967 (775 000,-) ai-
5078: kelijamäärä kohoaa 50 OOO:een. Ylioppilaiden noastaan 15.6 %, mitä määrää ei voida pitää
5079: terveydenhoitotyö on saanut säännöllistä val- edellä esitettyjen eduskunnan lausumien peri-
5080: tionapua vuodesta 1955 lähtien. Käsitellessään aatteiden mukaisena.
5081: valtion vuoden 1962 tulo- ja menoarviota, to- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
5082: tesi eduskunta, että ylioppilaiden terveyden- menoarvioksi vuodelle 1968 on raha-auto-
5083: hoitotyö on vakiintunut jo sellaiselle tasolle, maattivaroista myönnettävät avustukset siir-
5084: että sille olisi myönnettävä suurempi valtion retty pääluokkaan 33 ja lisäksi jaettu viiteen
5085: tuld. Tällöin pidettiin ihanneratkaisuna sitä, eri pääryhmään. Ylioppilaiden terveydenhoito-
5086: että ylioppilaiden terveydenhoidon käyttömenot työlle maksettava avustus kuuluu kansantervey-
5087: jaettaisiin yhteiskunnan ja ylioppilaiden kesken den edistämiseen annettaW.in avustuksiin. Kun
5088: tasan maksettaviksi. tämän ryhmän määräraha on esitetty kohoa-
5089: Kun eduskunta käsitellessään vuoden 1964 vaksi vain 12.6 %, on olemassa vaara, että
5090: tulo- ja menoarviota päätti siirtää Ylioppilaiden avustuksia jaettaessa ei noudateta ylioppilaiden
5091: Terveydenhoitosäätiölle vakinaisesti maksetun terveydenhoitotyön osalta eduskunnan lausumia
5092: valtionavun maksettavaksi raha-automaattiva- edellytyksiä. Koska allekirjoittaneet pitävät tätä
5093: roista, lausui se perusteluissaan edellyttävänsä, ylioppilaille järjestettyjä erittäin monipuolista
5094: että avustusta myönnettäessä otetaan huomioon ja tehokasta terveyden- ja sairaahoitoa sellai-
5095: kustannustason nousun lisäksi myöskin toimin- sena valtakunnallisena kansanterveystyönä, jolle
5096: nan kehittäminen sekä toimipiirin laajeneminen. on turvattava jatkuvasti riittävä yhteiskunnan
5097: Lisäksi eduskunta edellytti vielä, että valtio- tuki, esitämme kunnioittavasti,
5098: neuvoston päätös ko. avustuksen myöntämisestä
5099: tehdään kutakin varainhoitovuotta varten mah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5100: dollisimman aikaisessa vaiheessa ja että myön- tulo- ;a menoarvion 33.92 kohdalle
5101: netyistä avustuksista maksetaan enoakkoja siten 925 000 markkaa Ylioppilaiden T ervey-
5102: kuin siihenkin asti oli tapahtunut. denhoitosäätiölle avustuksena käytettä-
5103: Ylioppilaiden terveydenhoidon toimintapiiri väksi maamme yliopistoissa ja korkea-
5104: kasvaa vuosittain n. 15 %. Kun toimintaa vielä kouluissa opiskelevien terveyden- ja sai-
5105: pyritään vuosittain tehostamaan ja yleinen kus- raanhoitotyön tukemiseen.
5106: tannustaso jatkuvasti nousee, kasvavat ylioppi-
5107: Helsingissä 1 päivänä marrakuuta 1967.
5108:
5109: Kuuno Honkonen Paula Ruutu
5110: Pauli Burman Toivo Hietala
5111: Evald Häggblom
5112: 1271
5113:
5114: IV,308.- Rah.al. N:o 165.
5115:
5116:
5117:
5118:
5119: Hostila: Määrärahan osoittamisesta kelirikko- ja yhdysaluksen
5120: hankkimiseksi itäiselte Suomenlahdelle.
5121:
5122:
5123: E d u s k u n n a 11 e.
5124:
5125: Ulkosaaristo on jäänyt viime vuosien kehi- Kulkuyhteydet ovat kuitenkin erinomaisen
5126: tyksessä maassamme pahoin jälkeen kaikesta vaikeat tälle kaukaiselle saarelle. Armeijan hoi-
5127: siitä, millä pyritään kansalaisten hyväksi teke- tamana on kelirikkaalus Pyhtää vaikeimpina
5128: mään kaikki mahdollinen toimeentulon helpot- vuodenaikoina pyrkinyt yhteyttä pitämään. Kai-
5129: tamiseksi. Erikoisesti liikenneyhteydet saaris- kesta huolimatta joka syys ja kevät jää aikoja,
5130: toon ovat usein jääneet kehityksestä paljon jolloin saari on täydellisesti ilman yhteyttä
5131: jälkeen. Pahinta rajaseutuamme tässä mielessä mantereeseen.
5132: lienee juuri saaristomme. Erikoisesti kelirikon Riittävän tehokas ja jäissäkin kulkeva keli-
5133: aikana useat sadat kansalaisemme ovat koko- rikkaalus olisi saatava hankituksi yhteyden-
5134: naan ilman säännönmukaista kosketusta mante- pitoon Haapasaareen ja myöskin toisiin itäisen
5135: reeseen. Kuitenkin useiden saaristomme asuk- Suomelanhden ulkosaariin. Vain se voisi ratkai-
5136: ~aiden on asuttava karuissa oloissa. Usealle ka- sevasti auttaa itäisen Suomenlahden saariston
5137: lastus on ainoa mahdollinen elinkeino ja sen asukkaita.
5138: harjoittaminen on mahdollista vain kauempana Edellä olevan perusteella ehdotan,
5139: merellä.
5140: Saaristossa asuu usein myöskin sellaista kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5141: sanosaa, joiden oleminen kaukana ulkosaaris- tulo- ja menoarvioon 440 000 markan
5142: tossa on aivan välttämätöntä. Suomen pienin määrärahan kelirikko- ja yhdysaluksen
5143: maalaiskunta - flaapasaari - on eräs tyypilli- hankkimiseksi itäiselle Suomenlahdelle
5144: nen tässä mielessä. Saarilla asuu merivartijoita, liikenteen hoitamiseksi Haapasaareen ja
5145: luotseja ja kalastajia. Kaikkien heidän olonsa muun ulkosaariston asukkaiden avuksi
5146: jatkuvasti vartiopaikallaan on valtakunnalle tar- saaristosta mantereeseen.
5147: peellista.
5148: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
5149:
5150: Sulo Hostila
5151: 1272
5152:
5153: IV,309.- Rah.al. N:o 166.
5154:
5155:
5156:
5157:
5158: Hostila: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pyh-
5159: tään kunnan Keihässalmeen.
5160:
5161:
5162: E d u s k u n n a 11 e.
5163:
5164: Suomenlahden rannikolla, Pyhtään kuntaan ton. Lisäksi meren rannalla, missä meren nou-
5165: kuuluvan, n. 2 000 ha laajuisen Munapirtin sun ja laskun välillä saattaa joka vuosi olla
5166: saaren erottaa mantereesta Keihässalmi. Saa- 1.5 m korkeuseroa, ei lautta vastaa tarkoitus-
5167: rella asuu vakinaisesti n. 400 henkilöä, jotka taan.
5168: valtaosaltaan saavat elatuksensa kalastuksesta Saaristoasiain pysyvä neuvottelukunta, joka
5169: ja maanviljelyksestä. Vuosi vuodelta ovat kui- kävi paikan päällä 1962, piti sillan rakenta-
5170: tenkin mahdollisuudet kalastuksella itsensä mista välttämättömänä sekä kiireellisenä. Edus-
5171: elättämiseen heikentyneet, mistä johtuen jo kunta hyväksyi sillan rakentamista koskevan
5172: 100-200 kansalaista käy ansiotyössä mante- toivomusaloitteen määrärahan osoittamiseksi
5173: reella aina Kotkaa ja Karhulaa myöten. Lisäksi 1963 meno- ja tuloarvioon. Hallitus ei kui-
5174: saareen siirtyneet siirtolaiskalastajat Koivistolta. tenkaan toistaiseksi ole ryhtynyt toimenpitei-
5175: Lavansaarelta, Suursaaresta ja Tytärsaaresta ei- siin sillan rakentamiseksi.
5176: vät ole saaneet lupauksien mukaisia kalastus- Saaristomme lienee tällä hetkellä meidän pa-
5177: vesiä käyttöönsä, mistä johtuen näiden kalas- hinta rajaseutuamme. Siellä asuvien hyväksi
5178: tajienkin on entistä suuremmassa määrin käy- tulisi tehdä kaikki mahdollinen. Tästä johtuen
5179: tävä ansiotyössä mantereella. olisi saatava rakennetuksi silta Keihässalmeen,
5180: Maanviljelys on toinen elinkeinohaara, millä vain sen valmistuminen ratkaisevasti auttaisi
5181: saarella asuvat elatuksensa hankkivat. Saarella Munapirtin saarelaisia yhteydenpidossa mante-
5182: olisivat mahdollisuudet maanviljelyksen ja kar- reeseen, mikä myös toisi mukanaan toimeen-
5183: jatalouden kehittämiselle, mikäli tuotteiden tulon varmistamisen kalastajille ja maanviljeli-
5184: markkinointi saataisiin paremmin hoidetuksi. jöille. Saareen on myöskin kehittynyt veneen-
5185: Kulkuyhteydet ovat kuitenkin olleet esteenä veistoteollisuutta ja lisääntyvä aktiviteetti tä-
5186: normaalin kehityksen eteenpäin menolle. mänkin ammatin harjoittamiselle edellyttää ny-
5187: Keihässalmeen johtaa mantereen puolelta kyaikaisia kulkuyhteyksiä.
5188: Keihässalmen kunnantie ja edelleen Keihässal- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5189: men rantatie. Munapirtin puolella on valmiina
5190: Munapirtin kylätie, joka on määrätty paikallis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5191: tieksi 5. 5. 1960. Keihässalmen yli liikennettä tulo- ;a menoarvioon 300 000 markan
5192: välittää puinen 12 tonnin lautta, joka juuri märäärahan sillan rakentamiseksi Pyh-
5193: kelirikon aikana, kun !auttaa kipeimmin tarvi- tään kunnan Keihässalmeen.
5194: taan, on aina kelirikosta johtuen liikennekelvo-
5195: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
5196:
5197: Sulo Hostila
5198: 1273
5199:
5200: IV,310.- Rah.al. N:o 167.
5201:
5202:
5203:
5204: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ja siihen liit-
5205: tyvien siltojen rakentamiseksi Karhulan kauppalassa.
5206:
5207: E d u s k u n n a 11 e.
5208:
5209: Valtatie N :o 7 kulkee nykyisellään Karhulan Hankkeen toteuttaminen on elintärkeä Kaak-
5210: kauppalan keskustan läpi. Runsaan paikallisen kois-Suomen teollisuuden kuljetuksille sekä
5211: katuliikenteen haittaa lisää huomattavasti ajo- satamaliikenteelle ja ratkaisee Karhulan kaup-
5212: neuvoliikenteeseen sekoittuva polkupyörä- ja palassa liikenneongelmat valtatieliikenteen osal-
5213: jalankulkuliikenne. Kymijoen ylitse johtavat ta. Hanke on osoitettu kansantaloudellisesti
5214: kapeat 'Sillat ovat siten muodostumassa pul- kannattavaksi. On puhuttu paljon ns. Karhulan
5215: lonkauloiksi, joissa liikenneturvallisuus on alati ohikulkutiestä ( Siltakylä-Laajakoski-Tavas-
5216: uhattuna. Sitäpaitsi sillat rajoittavat huomatta- tila), mitä kuitenkin voidaan pitää täysin tar-
5217: vasti akselipainojen suuruutta, sillä Huuman sil- koituksettomana ja kansantaloudellisesti erit-
5218: lan kantavuus on vain 20 tonnia, Heliiän täin kannattamattomana yrityksenä, sillä ko.
5219: sillan 20 tonnia ja Sunilan radan ylikulkusillan hanke ei millään lailla helpota mm. satamaan
5220: kantavuus 18 .tonnia. On selvää, että ajan- suuntautuvia kuljetuksia. Tehdyn realistisen
5221: mittaan tilanne siltojen kohdalla muodostuu arvion mukaan nykyiseltä Karhul,an läpi kul-
5222: kriitilliseks.i, sillä nykyisille ajoneuvoyhdistel- kevalta tieltä siirtyisi ns. ohitustielle liiken-
5223: mille sallitaan jo huomattavasti suurempi koko- nettä vain noin 400-500 autoa/vrk, mikä
5224: naispaino. edellämainittuihin liikennemääriin verrattuna on
5225: Siltojen ajoradan leveys on em. järjestyksessä äärettömän pieni ja osoittaa sellaisenaan jo ns.
5226: 5..50, 6.00 ja 6.00 metriä, mitkä ovat erittäin ohikulkutien kannattamattomuuden.
5227: alhaisia leveyksiä mm. polkupyöräliikenteen Kyminlinnan-Otsolan tiehankkeen päätien
5228: huomioonottaen. pituus on 4.58 km, mutta siihen liittyy lu-
5229: Edellämainituista syistä on ratkaisuna tilan- kuisia katu-, rautatie- ja siltajärjestelyjä. Hank-
5230: teeseen päädytty moottoritiehen, jolloin muo- keen kokonaiskustannus on 20.223 mmk ja
5231: dostuu selvä jäsennöinti päätien ja katuverkon rakennuskustannukset ovat 18.48 mmk. Vii-
5232: liikenteen välille samalla kun myös kevyelle memainittuun Karhulan kauppala osallistuu
5233: liikenteelle voidaan osoittaa omia väyliä. 675 000 mk:lla ja kauppala on sitäpaitsi si-
5234: Liikennemääräykset puoltavat myös voimak- toutunut suorittamaan katu-, vesijohto- ja vie-
5235: kaasti em. hanketta. Liikennemäärät nykyisellä märi- sekä valaistusjärjestelyjä huomattavan suu-
5236: tiellä ja ennuste moottoritielle (v. 1970) hen- ressa määrässä. Suunnitelma on 8. 3. 1967 lä-
5237: kilöautoyksikköinä: hetetty ministeriöön vahvistamista varten. Työ
5238: soveltuu rakennettavaksi osaurakointi- tai ko-
5239: KVL 1965 KVL 1970 konaisurakointisysteemiä käyttäen.
5240: Kyminlinna-Karhula 11 000 16 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5241: Karhula-Otsola . . . 8 300 11 500
5242: että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5243: Nykyisin tie toimii tungosaikoina aivan kapa- tulo- ja menoarvioon 20 223 000 mar-
5244: siteetin rajoilla. On selvää, että moottoritie kan määrärahan töiden aloittamiseksi
5245: ei valmistu ennen vuonna 1970, joten ruuhkat Karhulan kauppalassa maantien ja siihen
5246: tulevat wosi vuodelta yhä lisääntymään. liittyvien siltojen rakentamiseksi.
5247: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
5248:
5249: Sulo Hostila Meeri Kalavainen Viljo Pousi
5250: Valto Käkelä Heikki Hykkäälä Juha Rihtniemi
5251: Heikki Hasu Taisto Sinisalo Veikko Kokkola
5252: 1274
5253:
5254: IV,311.- Rah.al. N:o 168.
5255:
5256:
5257:
5258:
5259: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami-
5260: seksi sillan rakentamiseksi Kymijoen läntisen haaran yli
5261: Hirvikosken kylän kohdalla.
5262:
5263:
5264: E d u s k u n n a 11 e.
5265: Pyhtään kunnan toimesta on valmistunut 21.-23. 9. 1956 välisenä aikana suoritettu pis-
5266: tiesuunnitelma Pyhtään-Hirvikosken välille tokoe, joka antoi seuraavan tuloksen: Autoja
5267: ja tulevana työllisyyskautena on tarkoitus 161, hevosajoneuvoja 22, traktoreita 15, moot-
5268: saada tietyö käyntiin. Tie päättyy Hirvikos- toripyöriä 9, polkupyöräilijöitä 125 ja jalan-
5269: ken lossin ylimenopaikkaan Kymijoessa, mi- kulkijoita 283.
5270: hin myöskin Siltakylän-Hirvikosken tie päät- Kun nyt työn alle tuleva Pyhtään-Hirvi-
5271: tyy jatkuakseen Hirvikoskelta Raussilaan ja kosken tie valmistuu, muodostuu lossista hy-
5272: Elimäelle. vin kiusallinen liikennettä estävä jarru ja siksi
5273: Liikennettä 164 m levyisen joen yli on olisi riittävän ajoissa suoritetava tutkimukset
5274: ollut välittämässä lossi, joka v. 1950 muu- sillan rakentamiseksi lossin paikalle.
5275: tettiin konevetoiseksi ja ottaa lautta 12 ton- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5276: nin kuorman. Lossin käyttö supistuu sulan nioittaen,
5277: veden ajaksi. Kelirikon aikana Hirvikosken
5278: kylä jää Pyhtääitä tulevan liikenteen osalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5279: pahaan välikäteen, sillä matkaa kiertoteitse tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
5280: Hirvivuolteen padon kautta tulee noin 10 km. määrärahan tutkimuksen toimittamiseksi
5281: Talvella yli joen pääsee jäitse. sillan rakentamiseksi Kymijoen läntisen
5282: Lossin välittämästä liikenteestä mainittakoon haaran yli Hirvikosken kylän kohdalla.
5283: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
5284:
5285: Sulo Hostila Veikko Helle
5286: 1275
5287:
5288: IV,312.- Rah.al. N:o 169.
5289:
5290:
5291:
5292:
5293: Huima ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Meripelastus-
5294: seuran työn tukemiseksi.
5295:
5296:
5297:
5298: E d u s k u n n a 11 e.
5299:
5300: Useimmat merenkulkumaat ovat tehneet kes- let menoista. Suomen Meripelastusseuran saama
5301: kenään yleissopimuksen ihmishengen turvaami- valtionavustus ei ole ollut suuri, viime vuonna
5302: sesta merellä. Tämä sopimus sisältää tarkat 15 000 mk, mutta se on merkinnyt kuitenkin
5303: määräykset alusten rakenteesta sekä niiden tässä laajasti organisoidussa pelastustoiminnassa,
5304: pelastusvälineistä, mutta siihen sisältyy myös jonka rahavarat koostuvat suurimmalta osalta
5305: määräyksiä ja suosituksia toimenpiteiksi meren- monen monista pienistä vapaaehtoisista läh-
5306: kulkijoiden yleiseksi turvallisuudeksi. Koska teistä, valtion arvovaltaista tukea ja pientä
5307: tämä sopimus on saatettu voimaan myös Suo- tunnustusta toiminnalle, joka koskee läheisesti
5308: messa, on meillä valtiovallan lakisääteisenä koko maata ja kansaa. Onhan kysymys sen-
5309: velvollisuutena huolehtia merihätään joutunei- tään ihmishengistä.
5310: den auttamisesta. Tällaisiin vaikeuksiin saat- Viittaus avustuksen saantiin raha-automaatti-
5311: tavat joutua myös ne lukemattomat venekun- varoista ei tässä yhteydessä ole paikallaan.
5312: nat, jotka lisääntyneen vapaa-ajan suomin mah- Suomen Meripelastusseuran toiminta merivar-
5313: dollisuuksin suunnistavat viikonloppuisin saa- tiostojen ja Merenkulkuhallituksen elinten
5314: ristoihin ja luodoille. Valtion merellä toimivien apuna on siksi arvokasta sosiaalista ja hu-
5315: elinten, merivartiostojen ja Merenkulkuhalli- maanista toimintaa, että valtion taholta on
5316: tuksen elinten, on mahdotonta yksin suorit- tällaiselle työlle annettava vakaampi tuki. Val-
5317: taa näin laajaksi paisunutta työkenttää, var- tionapu on tähän asti merkinnyt Suomen Meri-
5318: sinkaan kun pelastuskaluston hankkimiseen ja pelastusseuralle sen ainoata vakautettua tuloa, ·
5319: uusimiseen tarvittavia määrärahoja ei ole saatu. muut tulot ovat enemmän tai vähemmän sat-
5320: Valtion elinten lisäksi vain vapaaehtoinen tumanvaraisia.
5321: pelastustoiminta, jota Suomen Meripelastus- Suomen Meripelastusseura ei peri maksua
5322: seura harjoittaa, on rannikkoillamme tehnyt avustaan, jota se antaa merihätään joutu-
5323: mahdolliseksi sen, että katastrofitilanteissa on neille. Seuran jäsenmäärä on n. 6 000. Seuran
5324: asiat voitu verrattain onnellisesti hoitaa, kuten tärkein osa, jota ilman se ei voi toimia, on
5325: tapahtui viime elokuun alkupäivinä, jolloin vapaaehtoinen aktiivisten pelastajien joukko.
5326: äkillinen rajumyrsky yllätti koko Pohjolan sää- Heidän määränsä kohoaa lähes 400 henkilöön.
5327: ekspertitkin. Kaikilla merialueilla raivosi an- Nämä miehet tekevät työtään odottamatta siitä
5328: kara myrsky ja yli 1 200 katoamisilmoitusta maksua tai korvausta, kannustimenaan vain
5329: vastaanotettiin. Tätä vakavaa tilannetta viran- hätään joutuneiden avunpyynnöt. He edustavat
5330: omaiset ja vapaaehtoiset etsintäjoukot selvit- mitä erilaisimpia ammatteja kaikista kansalais-
5331: tivät lähes viikon. piireistä.
5332: Ainutlaatuista pelastustoimintaa harjoittava Kun Suomen Meripelastusseura tänä vuonna
5333: Suomen Meripelastusseura jätettiin tänä vuonna tulee kaiken lisäksi toimineeksi 70 vuotta,
5334: ilman valtion avustusta eikä sitä kelpuutettu olisi vähintäin kohtuullista, että valtiovalta
5335: uuteenkaan budjettiin. Tämä on julkisuudessa palauttaisi poistamansa valtionavun Suomen
5336: herättänyt vakavaa huomiota. Todettakoon poh- Meripelastusseuralle.
5337: joismaiselta kannalta, että Ruotsin ja Nor- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5338: jan vastaavissa järjestöissä valtio suorittaa puo- taen,
5339: 1276 IV,312. - Suomen Meripelastusseuran tukeminen.
5340:
5341:
5342: että Eduskunta ottaisi vuoden 1968 tille 30 000 markan määrärahan Suomen
5343: tulo- ja menoarvioon Pl. 32.20 (Me- Meripelastusseuran työn tukemiseksi.
5344: renkulun avustaminen) uudelle momen-
5345: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
5346:
5347: Sakari Huima Evald Häggblom Veikko Mattila
5348: Erkki Hara E. J. Paavola Eeles Landström
5349: P. R. Haarla Arne Bemer Bror LiUqvist
5350: Grels Teir Armas Leinonen Irma Hamara
5351: T. E. Nordström Jouni Apajalahti Nestori Nurminen
5352: 1277
5353:
5354: IV,31.3.-Rah.al. N:o 170.
5355:
5356:
5357:
5358:
5359: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan-Heinolan
5360: maantien rakennustyön aloittamiseksi.
5361:
5362:
5363:
5364: E d u s k u n n a 11 e.
5365:
5366: Kymenlaakson ja Keski-Suomen väliltä on laan mennessä noin 5 000 henkilöautoyksik-
5367: toistaiseksi puuttunut suora, laadullisesti hyvä köön/vrk. Esimerkkinä mainittakoon, että Ky-
5368: maantieyhteys. Suunniteltu Kouvolan-Heino- menlaakson runkotien liikenne on tällä hetkel-
5369: lan maantie poistaa valtakunnallisesta tiever- lä noin 2 500-3 000 hay/vrk.
5370: kosta täten näiden alueiden välistä maantielii- Tieharilikeen kokonaiskustannusarvio on
5371: kennettä haitanneen aukon muodostaen ns. noin 43 080 000 mk (rakennuskustannukset
5372: Kymenlaakson runkotien jatkeen Keski-Suo- 40.5 mmk). Kymen piirin puolen rakennuskus-
5373: meen ja Päijänteen itäpuolisille alueille. Näin tannukset tieosittain ovat seuraavat:
5374: ollen tien vaikutusalue ulottuu tien suunnassa
5375: huomattavan kauaksi varsinaiselta tienvarsi- pit.km rak.kust.
5376: alueelta. Rakennettavan tien kautta kulkee mmk.
5377: mm. Jyväskylän seudun lyhin ja nopein tieyh- Kouvola-Heparo .... 5.13 4.02
5378: teys talvellakin avoimiin satamiin. Samoin ra- Heparo-Voikrka-Jaala 25.57 18.52
5379: kennettava tie avaa kokonaan uuden yhteyden Jaala-piirin raja .... 16.58 8.17
5380: Etelä-Savon ja Keski-Suomen puuntuottoalueil- 47.28 30.71
5381: ta Kaakkois-Suomen puunjalostusalueille.
5382: Kouvolan-Heinolan maantien rakentamista
5383: puoltaa myös se, että tien vaikutusalue on teol- Mainittakoon, että viimeksi tie- ja vesiraken-
5384: lisesti koko maan keskimääräistasoa kehitty- nushallitus esitti v. 1968 menoarvioon otetta-
5385: neempää ja sen teollinen kasvu oli viimeksi vaksi ko. tietyötä varten Kymen piirin alueelle
5386: kuluneena vuosikymmenenä nopeampaa kuin 900 000 mk ja Mikkelin piirin alueelle
5387: koko maassa keskimäärin. Vaikutusalueen kehi- 320 000 mk. Jo vuonna 1962 eduskunta lau-
5388: tyksen jatkuminen voimaik:kaana myös tulevai- sui toivomusaloitteessaan (N:o 18/1962), että
5389: suudessa edellyttää paranevia tieyhteyksiä v. 1963 .tulo- ja menoarvioesitykseen otettai-
5390: alueen kaupunkien välillä sekä hyviä tieyhteyk- siin 1 mmk:n suuruinen määräraha Kouvolan
5391: siä satamiin. Huolimatta maalaiskuntavoittoi- -Heinolan kantatien rakentamiseksi tieosalle
5392: suudestaan on vaikutusalueen väestön ennus- Voikkaa-Oravala-Jaala. Tällöin tien merki-
5393: tettu kasvavan koko maan väestöä nopeam- tys jo oivallettiin. Kun nyt suunnitelmat ovat
5394: min, joten tie on välttämätön väestön palvelun täysin valmiit, jopa kokonaisurakointia varten,
5395: ja jalostusteollisuuden muodostumisen ja edel- olisi Kymen piirin alueella tärkein aloittamis-
5396: leenkehittymisen kannalta. kohde mainitun tien tieosa Heparo--Kouvola,
5397: Kouvolan-Heinolan väli on lyhintä heikkoa mikä yhdistäisi v. 1968 kesällä lopullisesti val-
5398: tietä noin 74 km, lyhintä tyydyttäväkuntoista mistuvan Kouvola-Mikkeli tien Kymenlaak-
5399: tietä pitkin Uudenkylän kautta noin 82 km son runkotiehen. Mikäli Kouvola-Heinola
5400: ja Lahden kautta noin 105 km. Kun uuden tien rakentamisessa on pakko mennä vaiheit-
5401: tien pituus on noin 63 km, on matkan lyhen- tain rakentamiseen, olisi mainittu Heparo--
5402: nys varsin huomattava, reitistä riippuen Kouvola ilmeisestikin taloudellisin ja järkevin
5403: 12 ... 20 ... 43 km. ensi vaihe. Viipymättä tämän osan ollessa val-
5404: Ennusteliikenne v. 1985 ohjetilanteessa on mistusvaiheessa tulisi työ laajentaa tieosalle
5405: Kymen ja Mikkelin piirin rajalla noin 2 500 Heparo-Voikkaa-Jaala ja edelleen aina Hei-
5406: henkilöautoyksikköä/vrk kasvaen siitä Kouvo- nolaan asti.
5407: 15 E 705/67
5408: 1278 IV,313. - Kouvolan-Heinolan maantie.
5409:
5410:
5411: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1 000 000 markan mtiärärahan Kouvo-
5412: lan-Heinolan maantien rakennustyön
5413: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- aloittamiseksi.
5414: den 1968 tulo- ja menoarvioon
5415: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
5416:
5417: Heikki Hykkäälä V alto Käkelä
5418: Sulo Hostila Kalle Matikainen
5419: Heikki Hasu Meeri KalavaiDen
5420: 1279
5421:
5422: IV,314.- Rah.al. N:o 171.
5423:
5424:
5425:
5426:
5427: Hykkäälä ym;: Määrärahan osoittamisesta litin virastotalon
5428: suunnittelua ja rakennustöiden aloittamista varten.
5429:
5430:
5431: E d u s k u n n a 11 e.
5432:
5433: Valtion virastot litin Kausalassa Sl)attsevat on 1 ryhmään päässyt vain Kouvola, jonka
5434: pääosiltaan varsin kehnoissa tiloissa. Näin on virastotaloa varten on tulevan vuoden tulo- ja
5435: sanottava erikoisesti postin ja poliisin koh- menoarviossa määräraha. Kymen lääninhallitus
5436: dalta, mutta myös valtion virastoihin verratta- on lausunnossaan sijoittanut litin virastotalon
5437: vat kansaneläkelaitoksen ja sairausvakuutustoi- Kouvolan jälkeen toiselle sijalle, posti- ja len-
5438: mistot toimivat ahtaissa ja epäkäytännöllisissä nätinhallitus on asettanut sen kuudennclle si~
5439: tiloissa. Iitin tuomiokunnan arkisto ja toimin- jalle tärkeysjärjestyksessä koko maata ajatellen
5440: tatilat ovat kaukana keskustasta Ravilinnan ja poliisihallinto pitää asian hoitamista kiireel-
5441: yläkerrassa. Verovirastolla on tosin ajan- ja lisenä.
5442: asianmukaiset toimintaedellytykset mutta vuok- Myös työllisyysnäkökohdat kiirehtivät raken-
5443: rahuoneistossa. nustyön nopeaa alulle panemista.
5444: Näin ollen olisi virastotalon rakentaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5445: Kausalaan välttämätön ja suunnitelmat sen ra-
5446: kentamiseksi olisi kiireesti pantava alulle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5447: Virastotalokysymyksiä tutkinut toimikunta, tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
5448: jonka mietintö on julkaistu 29. 7. 1966, on suuruisen määrärahan litin ( Kausalan)
5449: laajassa ja perusteellisessa tutkimuksessa sijoit- virastotalon suunnitteluun ja rakennus-
5450: tanut litin ( Kausala) kokonaisrakennusohjel- töiden aloittamiseen.
5451: man II kiireellisyysryhmään. Kymen läänistä
5452: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
5453:
5454: Heikki Hykkäälä Sulo Hostila
5455: Meeri Kalavainen Valto Käkelä
5456: 1280
5457:
5458: IV,315.-Rah.al. N:o 172.
5459:
5460:
5461:
5462:
5463: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Korian sillan tilalle
5464: rakennettavaa siltaa varten.
5465:
5466:
5467: E d u s k u n n a 11 e.
5468:
5469: Valtatietä n:o 6 kuljettaessa joudutaan ylit- lan kohdalla käyvät päivä päivältä yhä vaikeam-
5470: tämään Kymijoki Korian sillan kautta. Silta miksi liikenteen kasvaessa.
5471: on kovin kapea, ja kulku sen yli on sallittu Kaiken lisäksi rakennustyö helpottaisi osal-
5472: yksijonoisena, jota ohjataan liikennevaloin. Sil- taan vaikeaa työllisyystilannetta Pohjois-Kymen-
5473: lasta on tullut liikenteen jarru. Pitkiä auto- laaksossa, jossa on puutetta sopivista työkoh-
5474: jonoja muodostuukin kummallekin rannalle jo- teista.
5475: kea odottamaan ylipääsyä. Mainittuun valta- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
5476: tiehen yhtyy Kymijoen länsipuolella Lahti-
5477: Kouvola maantie, joten kahden vilkasliikentei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5478: sen tien käyttäjät joutuvat ylittämään Kymi- 1968 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
5479: joen tällä kohtaa. markan määrärahan suunnitelman lop-
5480: Uuden sillan paikkaa tutkitaan parhaillaan. puunsaattamisesta ;a töiden aloittami-
5481: Vaikka näin onkin, olisi rakennustyön aloitta- sesta sillan rakentamiseksi Korian sillan
5482: mista kiirehdittävä, sillä olosuhteet Korian sil- tilalle.
5483: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
5484:
5485: Heikki Hykkäälä Sulo Hostila
5486: Meeri Kalavainen Valto Käkelä
5487: 1281
5488:
5489: IV,316.-Fin.mot. N:o 173.
5490:
5491:
5492: Häggblom m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
5493: frielevsplatser vit;l privata läroverk.
5494:
5495: T i 11 R i k s d a g e n.
5496:
5497: Regeringen har i sin proposition angående föranlett kostnader, men dessa har icke beak-
5498: statsförslaget för år 1968 höjt anslaget för sänk- tats i form av motsvarande höjningar av stats-
5499: ning av terminsavgifterna samt ökning av sys- understödet. En betydande inverkan hade det
5500: konrabatterna och frielevsplatserna vid privat- från början av år 1963 genomförda nya syste-
5501: skolorna med 100 000 mark. Detta betyder en met för syskonrabattema, som innebar en
5502: p:rincipiellt positiv inställning tili strävandena minskning av över två miljoner mark i privat-
5503: att lindra mindre bemedlade familjers svårig- skolornas inkomster från elevavgiftema. Kost-
5504: heter, då deras barn går i läroverk. I praktiken naderna för denna i och för sig godtagbara so-
5505: är höjningen dock mycket liten och förbättrar ciala reform borde staten ha åtagit sig att be-
5506: inte väsentligen situationen, som de senaste tala, men så har icke skett.
5507: tiderna år för år förvärrats. Emedan totalsutn- En omständighet, som även har. en stark
5508: man av elevavgifterna vid privatskolorna utgör höjande inverkan på terminsavgifterna, är den,
5509: cirka 25 miljoner mark, innebär det nämnda att skolorna nödgas amortera de av nybyggna-
5510: anslaget om 1 600 000 mark möjlighet tili en derna föranledda skulderna inom en avsevärt
5511: sänkning med knappt 1 % i genomsnitt. kortare tid än den, under viiken de erhåller
5512: MeUan elevargifterna vid statsläroverken och statsunderstöd för dessa amorteringar på basen
5513: privatskolorna har det uppstått en divergens, av det s.k. hyresvärdessystemet. Emedan skuld-
5514: som ständigt ökas genom att terminsavgiften bördan mycket varierar i olika skolor, är ett
5515: vid statsskolorna inte höjts sedan år 1956 utan enligt prövning utdelat speciellt anslag för sänk-
5516: alltjämt uppgår tili 50 mark, medan åter pri- ning av terminsavgifterna den ändamålsenli-
5517: vatskolorna av flera olika skäl nödgats höja gaste utvägen, ty genom intet annat system
5518: terminsavgifter. Mindre bemedlade hem kom- kan man tiliräckligt beakta nämnda olihet.
5519: mer således i en väsentligt olika ställning be- Enär planerna på skolreformens förverk-
5520: roende på, huruvida det på en ort råkar fin- ligande tar sikte på avgitsfri skolgång för de
5521: nas en stats- eller privatskola. Speciellt kom- läropliktigas vidkommande, vore det sakenligt,
5522: mer hemmen på landsbygden i en orättvis att kännbart högre anslag än hittilis skulle
5523: ställning, enär läroverken på landsbygden med ställas tili förfogande för utjämning av ollk-
5524: vissa undantag är privata. På orter, där det heterna i terminsavgifterna. Likaså borde man
5525: finns både ett statligt och ett privat läroverk, öka möjligheterna att höja syskonrabatterna och
5526: förorsakar den avsevärda olikheten i termins- att bevilja frielevsplatser i de fall, då för-
5527: avgifternas storlek missförhållanden. Statsläro- äldrarna tili barn i läroverk befinner sig i en
5528: verken får tili följd av sin låga terminsavgift sådan förmögenhetsställning, att detta är socialt
5529: det bästa elevmaterialet. Privatskolorna råkar motiverat.
5530: sålunda i en oskäligt svår ställning, då man Hänvisande tili vad ovan anförts föreslår vi
5531: utan hänsyn tili denna omständighet av dem vördsamt,
5532: fordrar en lika god resultatnivå.
5533: Orsakerna tili att privatskolorna är tvungna att Riksdagen under 29 Ht. 44 kap.
5534: att höja sina terminsavgifter, står i främsta 50 mom. 2 c punkten i statsförslaget
5535: rummet att finna i statsmaktens åtgärder. Sko- för år 1968 måtte i tillägg upptaga
5536: lorna har kontinuerligt påbördats uppgifter, som 1 500 000 mark.
5537: Helsingfors den 1 november 196 7.
5538:
5539: Evald Häggblom Ragnar Granvik Kristian Gestrin
5540: Magnus Kull Henrik Westerlund E. J. Paavola
5541: 1282
5542:
5543: IV,316.- Rah.al. N:o 173. Suomennos.
5544:
5545:
5546: Häggblom ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vapaa-
5547: oppilaspaikkoja varten yksityisissä oppikouluissa.
5548:
5549:
5550: E d u s k u n n a 11 e.
5551:
5552: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään sälytetty kustannuksia aiheuttavia tehtäviä,
5553: vuodelle 1968 korottanut yksityiskoulujen lu- mutta niitä ei ole otettu huomioon valtion-
5554: kukausimaksujen alentamiseen sekä sisäraken- avustusta vastaavasti korottamalla. Huomattava
5555: nusten ja vapaaoppilaspaikkojen lisäämiseen vaikutus oli vuoden 1963 alusta toteutetulla
5556: tarkoitettua määrärahaa 100 000 markalla. uudella sisärakennusjärjestelmällä, joka aiheutti
5557: Tämä merkitsee periaatteessa myönteistä asen- yksityiskoulujen oppilasmaksutuloissa yli 2 milj.
5558: netta vähävaraisten perheiden, joiden lapset markän vähennyksen. Kustannukset tästä sinänsä
5559: käyvät oppikoulua, vaikeuksien lieventämispyr- hyväksyttävästä sosiaalisesta uudistuksesta olisi
5560: kimyksiin. Käytännössä korotus on kuitenkin valtion pitänyt ottaa maksettavakseen, mutta
5561: hyvin vähäinen eikä ·paranna oleellisesti tilan- niin ei ole tapahtunut.
5562: netta, joka viime aikoina on vuosi vuodelta Eräs seikka, joka myös voimakkaasti nostaa
5563: huonontunut. lukukausimaksuja, on se, että koulut pakote·
5564: Koska yksityiskoulujen oppilasmaksujen ko- taan kuolettamaan uudisrakennuksista aiheutu-
5565: konaismäärä on n. 25 milj. mk, merkitsee mai- vat velat huomattavasti lyhyemmässä ajassa,
5566: nittu 1 600 000 markan määräraha mahdolli- kuin ne saavat valtionavustusta näihin kuole-
5567: suutta keskimäärin vajaan 1 % :n alentamiseen. tuksiin nk. vuokra-arvojärjestelmän perusteella.
5568: Valtion oppikoulujen ja yksityiskoulujen op- Koska velkarasitus vaihtelee eri kouluissa, on
5569: pilasmaksujen välinen ero on jatkuvasti kasva- erityinen harkinnan perusteella jaettava määrä-
5570: nut, koska valtion koulujen lukukausimaksuja raha oppilasmaksujen alentamiseen tarkoituk-
5571: ei ole nostettu vuodesta 1956 lähtien, vaan ne senmukaisin keino, sillä millään muulla järjes-
5572: ovat yhä 50 mk, kun taas yksityiskoulujen on telmällä ei voida riittävästi ottaa huomioon
5573: monista eri syistä ollut pakko korottaa luku~ mainittua erilaisuutta.
5574: kausimaksuja. Vähävaraiset kodit tulevat siteri Koska koulunuudistuksen toteuttamissuunni-
5575: oleellisesti eri asemaan riippuen siitä, sattuuko telmat tähtäävät oppivelvollisten maksutto-
5576: paikkakunnalla olemaan valtion vai yksityis- maan koulunkäyntiin, olisi asianmukaista, että
5577: koulu. Erityisesti maaseutukodit joutuvat epä- lukukausimaksujen erilaisuuden tasaamiseen
5578: oikeutettuun asemaan, koska maaseutuoppikou- asetettaisiin käytettäväksi tähänastista tuntu-
5579: lut eräin poikkeuksin ovat yksityisiä. Paikka- vasti suuremmat määrärahat. Samoin pitäisi li-
5580: kunnilla, missä on sekä valtion että yksityinen sätä mahdollisuuksia korottaa sisärakennuksia
5581: oppikoulu, aiheuttaa lukukausimaksujen suu- ja myöntää vapaaoppilaspaikkoja, jos oppikou-
5582: ruuden huomattava ero epäkohtia. Valtion op- lua käyvän lapsen vanhemmat ovat sellaisessa
5583: pikoulut saavat alhaisten lukukausimaksujensa varallisuusasemassa, että tämä on sosiaalisesti
5584: vuoksi parhaan oppilasaineksen. Yksityiskoulut perusteltua.
5585: joutuvat siten kohtuuttoman vaikeaan asemaan, Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
5586: koska tästä huolimatta niiltä vaaditaan yhtä tavasti,
5587: hyvä tulostaso. että Eduskunta ottaisi lisäyksenä vuo-
5588: Se, että yksityiskoulujen on pakko korottaa den 1968 tulo- je menoarvioon 29 Pl.
5589: lukukausimaksujaan, johtuu ensi sijassa valtio- 44 luvun 50 momentin 2 c kohtaan
5590: vallan toimenpiteistä. Kouluille on yhtä mittaa 1 500 000 markkaa.
5591: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
5592:
5593: Evald Häggblom Ragnar Granvik Kristian Gestrin
5594: Magnus Kull Henrik Westerlund E. J. Paavola
5595: 1283
5596:
5597: IV,.317.-Rah.al. N:o 174.
5598:
5599:
5600:
5601:
5602: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisiradion radiosäh-
5603: köttä;ien aseman järjestämiseksi.
5604:
5605:
5606: E d u s k u n n a 11 e.
5607:
5608: Suomen liittyminen vuonna 1928 jäseneksi Vuonna 1966 oli Posti- ja lennätinhallituk-
5609: kansainväliseen tikospoliisikomissioniin edel- sen radioasemilla lähtöpalkkaluokkana A 17
5610: lytti kansainväliseen 'poliisiradioverkkoon liit- ja siitä radiosähköttäjänä ylenemisen mahdol-
5611: tyvän poliisiradion perustamista, joka tapah- lisuus A 20:een saakka ja asemapäälliköillä
5612: tui v. 1949 Sisäasiainministeriön yleiskirjeellä A 24:een saakka. Samaa periaatetta noudate-
5613: N:o 7686/P/12. 7.1949. taan myös muilla valtion radioasemilla (kul-
5614: Poliisiradion radiosähköttäjät asetettiin Liik- ku!. ministeriö ja ilmatiet. keskuslaitos). Lai-
5615: kuvan poliisin vakansseille. Tämä olikin sil- varadiosähköttäjien työehtosopimuksen mukaan
5616: loin helppo lähtökohta, , koska Liikkuvan po- palkat ovat myös huomattavasti edellä poliisi-
5617: liisin määrävahvuus oli runsaampi kuin nykyi- radion radiosähköttäjien palkkausta, lähtöpalk-
5618: nen ja tehtävät esimerkiksi liikenteen valvon- ka on luontoisetuineen parempi kuin poliisi-
5619: nassa vähäisemmät nykyistä. radiossa 15 vuoden palvelun jälkeen.
5620: Kansainvälisen poliisiradioliikenteen maa- Poliisiradion radiosähköttäjien asema on
5621: räysten ( Regulations of International Police kahdessa suhteessa epäasiallinen. Toisaalta he
5622: radiocommunications, ICPO, General Secreta- pitävät kiinni Liikkuvan poliisin vakansseja,
5623: riat, Paris, article 9) mukaan poliisiradion jotka tarvittaisii!l paremmin sen varsinaisen
5624: henkilökunnan ammatillisen pätevyyden tulisi tehtävän suorittamista varten. Radiosähköttä-
5625: olla sama kuin mitä vaaditaan muun kansain- jiä olisi heidän hankkimansa ammattitaidon
5626: välisen liikenteen päivystäjältä (siirtyvä meri- vuoksi tuhlausta käyttää poliisitehtäviin ja
5627: liikenne, ilmailuradioliikenne jne.). poliisivakanssien mukaiset ylenemismahdollisuu-
5628: Poliisiradion palveluksessa on tällä hetkellä det ovat siten heiltä tukossa.
5629: 49 radiosähköttäjää. He ovat kuitenkin edel- Toisaalta radiosähköttäjät ovat jääneet jäl-
5630: leenkin Liikkuvan poliisin vakansseilla palkka- keen ja suorastaan toisarvoiseen asemaan oman
5631: luokissa A 12-A 14 ja asemapäälliköt toi- ammattikuntansa ja ammattitaidon omaavan
5632: mien eri lääneissä A 16. Helsinki toimii kan- sähköttäjäkunnan palkkauksesta muilla aloilla.
5633: sallisessa liikenteessä maan keskusradioasema- Edellä kerrottu epäkohta voidaan korjata
5634: na, jonne liikenne suuntautuu ja Suomen perustamalla seuraavat toimet poliisiradioon:
5635: interpolradioasemana hoitaen ulkomaille suun-
5636: tautuvan sekä radio- että telexliikenteen. Eri
5637: lääneissä toimivat asemat hoitavat sinne suun- 1 kpl Viestiohjaaja ........... . A 21
5638: tautuvnn liikenteen. Vuonna 1966 välitti Hel- 10 , Viestiohjaajia ......... . A 20
5639: sinki 25 437 radio- ja 3 377 telexsanomaa 1 , Ap. viestiohjaaja ....... . A 19
5640: eli yhteensä 28 814 sanomaa ja muut ase- 17 , Radiosähköttäjiä ....... . A 18
5641: mat 5 900-10 200 sanomaa eri lääneissä. 22 , Radiosähköttäjiä ....... . A 17
5642: Vuoteen 1950 verrattaessa sanomaliikenne
5643: Helsingissä on suurentunut lähes 500% ja Samalla lakkautettaisiin Liikkuvasta polii-
5644: keskimääräisesti koko maassa n. 350 %. Po- sista vapaiksi jääneet toimet eli
5645: liisiradion palveluksessa olevat radiosähköttä-
5646: jät ovat alalla tapahtuneen kehityksen joh- 11 kpl. Ylikonstaapelia . . . . . . . .. A 16
5647: dosta jääneet palkkauksessa täysin nurinkuri- 17 , Vanh. konstaapelia A 14
5648: seen asemaan verrattuina muihin kansainväli- 5 , Nuor. konstaapelia A13
5649: siin radiosähköttäjiin Suomessa. 16 , Nuor. konstaapelia A 12
5650: 1284 IV,317. - Poliisiradion radiosähköttäjät.
5651:
5652:
5653: Toisin sanoen marmtut konstaapelin toimet että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5654: muutettaisiin radiosähköttäjien toimiksi, mitä tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
5655: ne tosiasiallisesti ovat koko ajan olleetkin. kaa poliisiradion radiosähköttä;ien hal-
5656: Rahaa uudistukseen tarvittaisiin lisää n. lussaan pitämien poliisitoimien muut-
5657: 150 000 markkaa. tamiseksi viestiohjaaja- ja radiosähköt-
5658: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- täjäntoimiksi.
5659: nioittavasti, .
5660: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
5661:
5662: Juuso Häikiö N. Nurminen Pekka Pesola
5663: Jouni Apajalahti Aimo Laiho Pirkko Aro
5664: Sakari Huima Hugo Manninen N. Kasola
5665: A1li Vaittinen Aulis Juvela Armas Leinonen
5666: Heikki Hykkäälä Anna-Liisa Linkola Georg. C. Enrooth
5667: Esko Niskanen Irma Hamara Pentti Sillantaus
5668: Eeles Landström Saara Forsius Mauno Pohjonen
5669: Antti 0. Pennanen Eino Räsänen Valto Käkelä
5670: Paavo Niinikoski Timo Mäki Juha Rithniemi
5671: P. Mäki-Hakola Esko J. Koppanen · Erkki Har~
5672: E. J. Paavola Eero Häkkinen · Kristian Gestrin
5673: 1285
5674:
5675: IV,318.- Rah.al. N:o 175.
5676:
5677:
5678:
5679:
5680: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatie n:o 5:n pa-
5681: rantamiseksi. välillä Ohenmäki-Paloisvirran silta.
5682:
5683:
5684: E d u s k u n n a 11 e.
5685:
5686: Suunnitelmat Iisalmen eteläisen sisääntulo- merkitys. Edellä olevan perusteella esitämme
5687: tien parantamisesta ovat valmiina. Kysymyk- kunnioittaen,
5688: sessä on valtatiellä n:o 5 väli Ohenmäki-
5689: Paloisvirran silta, joka on 9.8 km pitkä. Kun että Eduskunta ottaisi v. 1968 val-
5690: liikenne on tavattoman nopeasti hlsvanut, olisi tion tulo- ja menoarvioon 300 000
5691: tien parantaminen mainitulla kohdalla välttä- markan suuruisen määrärahan työn
5692: mätön suorittaa ensi tilassa. aloittamiseksi valtatien n:o 5 parantami-
5693: Iisalmi ympäristöineen on vaikeata työt- seksi välillä Ohenmäki-Paloisvirran
5694: tömyysaluetta. Valtiolla ei ole lähiympäristössä silta Iisalmessa ;a Iisalmen maalais-
5695: muita sopivia työkohteita. Työttömyyden torju- kunnassa.
5696: misessa kysymyksessä olevalla tietyöllä on suuri
5697: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
5698:
5699: Eero Häkkinen Katri-Helena Eskelinen
5700: Edit Terästö V. J. Rytkönen
5701: H.Manninen
5702:
5703:
5704:
5705:
5706: 16 E 705/67
5707: 1286
5708:
5709: IV,319.- Rah.al. N:o 176.
5710:
5711:
5712:
5713:
5714: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatie n:o 5:n ra-
5715: kentamiseksi moottoritieksi välillä Särkilahti-Puijonrinne
5716: Kuopion kaupungissa.
5717:
5718:
5719: E d u s k u n n a 11 e.
5720:
5721: Valtatie n:o 5 Kuopiosta pohjoiseen on seen ja KaUan sillat valmistuivat, on työttömyys
5722: rakennettu KaUan silloille asti. Samoin on ollut vaikea, sillä näiltä työmailta vapautui
5723: Kailan sillat jo rakennettu. Sen sijaan valtakun- satoja miehiä. Parhaimmillrutn oli näillä työ-
5724: nantie n:o 5 Kuopion kaupungin kohdalla ja mailla n. 800 miestä.
5725: siitä etelään on rakentamatta aiheuttaen suu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
5726: resti paisuneelle liikenteelle pahan pullonkau- tämme,
5727: lan. Suunnitelma valtatien n:o 5 rakentami-
5728: seksi moottoritieksi välillä Särkilahti-Puijon- että Eduskunta ottaisi v. 1968 val-
5729: rinne on on valmiina. Tämän tieosuuden pituus tion tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
5730: on 5.3 km. kan suuruisen määrärahan työn aloitta-
5731: Kuopiossa ja sen ympäristössä vallitsee jat- miseksi valtatien n:o .5 parantamiseksi
5732: kuva työttömyys. Varsinkin sen jälkeen, kun moottoritieksi välillä Särkilahti-Puijon-
5733: edellä mainittu moottoritie Kuopiosta pohjoi- rinne Kuopion kaupungissa.
5734: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
5735:
5736: Eero Häkkinen Katri-Helena Eskelinen
5737: Edit Terästö H. Manninen
5738: V. J. Rytkönen
5739: 1287
5740:
5741: IV,320.-Rah.al. N:o 177.
5742:
5743:
5744:
5745:
5746: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Sokeain
5747: Keskusliitto r.y:lle.
5748:
5749:
5750: E d u s k u n n a 11 e.
5751:
5752: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi sopeutttavaa kuntoutushoitoa maksutta. Tämä
5753: vuodelle 1968 Sokeiden huollon ja kuntoutuk- kuntoutushoito olisi parhaiten järjestettävissä
5754: sen tukeminen suunnitellaan tapahtuvaksi yk- Sokeain Keskusliiton omistamassa Tyyskylän
5755: sinomaan Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta laitoksessa Siuntiossa. Myös sokeiden käsityö-
5756: kertyvillä varoilla. Raha-automaateista kerty- tuotteiden myyntitoiminnan tukeminen olisiko-
5757: vien tulojen määrä on kuitenkin erittäin epä- mitean mielestä ollut järjestettävä Sokeain
5758: varma ja ennalta laskematon. Kun näiden varo- Keskusliiton välityksellä, koska liitto jäsenyh-
5759: jen käyttötarkoituksia lisäksi jatkuvasti laajen- distyksineen harjoittaa näiden tuotteiden myyn-
5760: netaan ja niistä jaettavien avustusten piiriin tiä laajassa mitassa sekä tukku- että vähittäis-
5761: tulee yhä uusia yleishyödyllisiksi leimattuja portaassa.
5762: yhteisöjä, näkövammaisten järjestöjen ja laitos- Vuoden 1967 tulo- ja menoarvion momen-
5763: ten harjoittaman kuntoutus- ja huoltotoimin- tille "Invaliidihuoltojärjestöjen ja -laitosten
5764: nan saamaa tukea ei voida pitää siten järjestet- avustaminen" merkitystä määrärahasta oli
5765: tynä ja niin riittävänä kuin on pidettävä tar- 281 000 markkaa tarkoitettu Sokeain Keskus-
5766: peellisena vallitsevissa olosuhteissa. liitolle avustukseksi sokeiden käsityöläisten
5767: Teollistuminen ja ihmisten elämänympäristön käyttämien raaka-aineiden hintojen alentami-
5768: kaupungistuminen on ollut niin nopeaa, ettei seen, raaka-ainevaraston täydentämiseen, käsi-
5769: sokeain huollon ja kuntouttamisen alalla ole työtuotteiden myyntitoimintaan ja liiton liike-
5770: kaikin osin kyetty kehitystä seuraamaan. Alan toiminnan tukemiseen. Tämä avustus olisi, huo-
5771: jälkeenjääneisyyttä lisää sekin tosiasia, ettei jul- mioon ottaen sokeiden käsityöntekijäin suuret
5772: kisista varoista ole annettu sokeiden huoliolle taloudelliset vaikeudet, merkittävä myös vuo-
5773: ja kuntoutukselle riittävää tukea. Vuonna 1960 den 1968 menoarvioon korotettuna em. komi-
5774: asetettiin hallitussihteeri Tauno· Koposen pu- teamietinnön mukaisesti markkinointituen
5775: heenjohdolla toiminut komitea, Sokeiden Kun- osalta 150 000 markalla. Lisäyksen pitäisi itse
5776: touttamiskomitea, joka 20. 11. 1963 päivätyssä asiassa olla tätäkin suurempi, jos otetaan huo-
5777: mietinnössään teki useita esityksiä havaitse- mioon devalvaation aiheuttama raaka-aineiden
5778: miensa puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi. hintojen kohoaminen ja siitä johtuva liike-
5779: Mitä valtiovallan toimenpiteisiin tulee, on ko- vaihtoveron lisäys. Edelleen tulisi menoarvioon
5780: mitean esityksistä tähän mennessä hyväksytty ottaa 80 000 markan määräraha vastasokeutu-
5781: ainoastaan indeksiturva invaliidirahalle. Komi- neiden kuntouttamista varten, jotta voitaisiin
5782: tea mm. kiinnitti huomiota sokeiden käsityö- turvata sopeuttamisvalmennus kaikille näköky-
5783: läisten ammatillisen toiminnan kehittämiseen kynsä menettäneille heidän työ- ja toiminta-
5784: siten, että valtionapua lisättäisiin heidän val- kykynsä nopeaksi ja asianmukaiseksi palautta-
5785: mistamiensa tuotteiden markkinointituen muo- miseksi. Sanotun perusteella kunnioittaen esi-
5786: dossa ja että sokeiden ammattisektorin laajen- tämme,
5787: tamiseksi sekä perus- että ammatillista kun-
5788: toutusta monipuolistettaisiin ja . tehostettaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5789: valtion tuella. Erityisen tärkeänä komitea piti tulo- ja menoarvioon sosiaaliministeriön
5790: peruskuntoutuksen järjestämistä säännönmukai- hallinnon alaan kuuluvien menojen ryh-
5791: selle kannalle, jotta jokaisella aikuisiässä näkö- mässä avustusta Sokeain Keskusliitto
5792: kykynsä menettäneellä olisi mahdollisuus saada r.y:lle 511 000 markkaa, mistä sum-
5793: 1288 IV,320. - Avustus Sokeain Keskusliitto r.y:lle.
5794:
5795:
5796: masta 431 000 markkaa sokeiden käsi- den myyntitoiminnan tukemiseen sekä
5797: työläisten käyttämien raaka-aineiden 80 000 markkaa sopeuttavasta kuntou·
5798: hintojen alentamiseen ja käsityötuottei- tushoidosta aiheutuvia menoja varten.
5799: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
5800:
5801: Eero Häkkinen Siiri Lehmonen Ilmo Paananen
5802: Margit Eskman Juuso Häikiö Aili Siiskonen
5803: Veikko Mattila A.-V. Perheentupa P. Puhakka
5804: Mikko Volotinen Uljas Mäkelä
5805: 1289
5806: IV,321.- Rah.al. N:o 178.
5807:
5808:
5809:
5810:
5811: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rehtorin ja sihteerin
5812: paikkaamista varten Kuopion korkeakouluun.
5813:
5814:
5815: E d u s k u n n a II e.
5816:
5817: Maaliskuun 25 päivänä 1966 Eduskunta hy- 5. ryhtyä muihin Kuopion korkeakoulun
5818: väksyi lain Kuopion korkeakoulun perustami- toiminnan aloittamiselle tarpeellisiksi katsotta-
5819: sesta. Lain mukaan ko. korkeakoulun tulee viin toimenpiteisiin.
5820: aloittaa toimintansa 1971. Korkeakoulu tulisi Toimikunta on jättänyt valtioneuvostolle en-
5821: antamaan lääketieteellistä, hammaslääketieteel- simmäisen osamietintönsä 22 päivänä kesä-
5822: listä ja luonnontieteellistä opetusta ja suorit- kuuta 1967. Jo aikaisemmin samana vuotena
5823: taisi näiden alojen tutkimusta. eli 20. 3. 1967 on toimikunta esittänyt ja
5824: Huhti!kuun 14 päivänä samana vuotena ope- uudistaa esityksen osamietinnön yhteydessä,
5825: tusministeriö asetti Kuopion korkeakoulun val- että Kuopion korkeakoulun suunnittelua varten
5826: mistelutoimikunnan, jonka puheenjohtajana otettaisiin v. 1968 valtion tulo- ja menoarvioon
5827: aluksi toimi professori Oiva Ketonen ja myö- 100 000 mk:n määräraha suunnittelutyön jat-
5828: hemmin pääjohtaja Niilo Pesonen. Toimikun- kamista varten ja 57 030 mk:n määräraha kor-
5829: nan tehtäväksi annettiin: keakoulun rehtorin ja sihteerin paikkaamista
5830: 1. Laatia ehdotus Kuopion korkeakoulun varten 1. 3. 1968 lukien. Toimikunnan käsityk-
5831: perustamisesta annetun lain 2 §:ssä tarkoite- sen mukaan nämä virat tarvittaisiin korkeakou-
5832: tuksi asetU:kseksi korkeakoulun väliaikaisesta lun suunnittelu- ja valmistelutehtävien tehok-
5833: hallintoelimestä ja tämän hallintoelimen asetta- kaan hoitamisen vuoksi. Valtion v. 1968 tulo-
5834: misesta sekä tätä varteb erityisesti tutkia mah- ja menoarviossa onkin huomioitu toimikunnan
5835: dollisuuksia aloittaa korkeakoulun toiminta yh- ensimmäinen määrärahaesitys, sillä menoarvios-
5836: teistyössä jonkin korkeakoulun kanssa tai kor- sa on 150 000 mk suuruinen määräraha Kuo-
5837: keakoulun sivukorkeakouluna. pion ja Joensuun korkeakoulujen suunnittelua
5838: 2. tehdä ehdotus toimiksi, joihin olisi ryh- varten. Sen sijaan toimikunnan esitystä määrä-
5839: dyttävä tarvittavien alueiden varaamiseksi ja rahan varaamiseksi rehtorin ja sihteerin paik-
5840: hankkimiseksi valtiolle korkeakoulua varten. kaamista varten ei tulo- ja menoarvioon ole
5841: otettu.
5842: 3. laatia alustava ehdotus niistä opinalois- Edellä olevan perusteella esitämme,
5843: ta, joiden tulisi olla korkeakoulussa edusteilla.
5844: 4. laatia alustava huonetila-arvio sekä kor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5845: keakoulun rakentamisen aikataulu ja arvio tar- tulo- ja menoarvioon 57 030 markan
5846: vittavista määrärahoista sekä tehdä ehdotus määrärahan rehtorin ja sihteerin paik-
5847: korkeakoulun alueen käytön ja korkeakoulun kaamista varten Kuopion korkeakou-
5848: suunnittelun sekä rakentamisen järjestelystä, luun maaliskuun 1 päivästä 1968 lu-
5849: sekä kien.
5850: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
5851:
5852: Eero Häkkinen Pentti Pekkarinen Katri Helena Eskelinen
5853: Edit T erästö Lauha Männistö Veikko J. Rytkönen
5854: Eino Räsänen Veikko Vennamo Aarne Pulkkinen
5855: Juuso Häikiö
5856: 1290
5857:
5858: IV,322.-Rah.al. N:o 179.
5859:
5860:
5861:
5862:
5863: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sorsakosken-Var-
5864: kauden maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
5865:
5866:
5867: E d u s kun n a 11 e.
5868:
5869: Sorsakosken tehdasyhdyskunnasta lähimpään Siellä on liike-elämän painopiste, siellä on kou-
5870: kaupunkiin ja lähimmälle rautatieasemalle Var- luja, esim. ammattikouluja, joita ei muualla
5871: kauteen on nykyisin matkaa noin 29 km. Ainoa alueella ole. Siellä on myös liike-elämälle ja
5872: ajokuntoinen tie kulkee ensin Sorsakoskelta teollisuudelle tärkeä rautatieasema lähinnä
5873: suoraan itään niin että Leppävirran kirkon- Sorsakoskea. Näistä syistä suora tieyhteys
5874: kylän kohdalla päästään valtakunnantielle n:o Sorsakoskelta Varkauteen olisi saatava aikaan.
5875: 5, jota kulkemalla etelään päästään Varkau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5876: teen. Jo pitkän aikaa on Sorsakosken taholta nioittaen,
5877: vaadittu rakennettavaksi tietä suoraan Varkau-
5878: teen. Jos tällainen tie rakennettaisiin, lyhenisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5879: matka Varkauteen yhdellä kolmanneksella eli tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
5880: noin 18 kilometriin. Suorasta tiestä on tiettä- suuruisen määrärahan tien rakentamisen
5881: västi jo TVH:ssa suunnitelma valmiina. aloittamiseksi Sorsakoske/ta Varkauteen.
5882: Varkaus on alueen luonnollinen keskus.
5883: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
5884:
5885: Eero Häkkinen Edit Terästö
5886: 1291
5887:
5888: IV,323.- Rah.al. N:o 180.
5889:
5890:
5891:
5892:
5893: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan-Hau-
5894: hontaustan-Hauhon yhdystien rakentamiseen.
5895:
5896:
5897: E d u s k u n n a 11 e.
5898:
5899: Sotiemme jälkeen on tieverkostomme raken- verkoston kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan
5900: nettu etupäässä työttömyystöinä. Eräs maa- mainittua tietä jatkettavaksi tieosalle Hauho-
5901: kunta jossa ei suuremmassa määrin ole esiinty- Lehdesmäki-Kuohijoki-Padasjoki (Torittu).
5902: nyt työttömyyttä on Etelä-Häme. Tästä johtuen Edellä esitettyyn viitaten, ehdotamme kun-
5903: ovat maakunnan tiet, viime vuosia lukuunotta- nioittaen,
5904: matta jääneet kunnostamatta.
5905: Eräs kunnostamatta jäänyt tieosuus on Hä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5906: meenlinnan-Hauhon välinen tie, eli yhdystie tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
5907: Hämeenlinn'<l- Hauhontausta- Hauho. Mai- Hämeenlinnan - Hauhontaustan -
5908: nittu tie lyhentäisi huomattavasti matkaa Hau- Hauhon yhdystien rakennustöiden aloit-
5909: hon-Hämeenlinnan välillä. Tässä yhteydessä tamiseksi.
5910: voidaan vielä mainita että Kanta-Hämeen tie-
5911: Helsingissä 1 päivänä marrakuuta 1967.
5912:
5913: Leo Häppö1ä Timo Mäki
5914: Juho Tenhiälä Eino Lottanen
5915: V. 0. Mäkinen
5916: 1292
5917:
5918: IV,324.- Rah.al. N:o 181.
5919:
5920:
5921:
5922:
5923: Juvela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Rauman tek-
5924: nillisen koulun rakennustöiden jatkamista varten.
5925:
5926:
5927: E d u s k u n n a 11 e.
5928:
5929: Rauman teknillinen koulu toimii tilapäiseksi Rauman teknillisen koulun rakennustyöt aloi-
5930: tarkoitetuissa tiloisa vanhassa kansakoulu~en tettiin 14. 1. 1967.
5931: nuksessa. Oi:nan 13 295 ms käsittävän koulu- Kustannusarvio tarkistettiin urakkasopimus-
5932: talon rakennustyö on käynnissä. Valtion avus- ten mukaan 1 935 000 markaksi. Tarkistettu
5933: tuksen osuus rakennustyön rahoitussuunnitel- kustannusarvio lähetettiin 6. 4. 1967 ammatti-
5934: massa on erittäin merkittävä. Edukunnalle jäte- kasvatushallitukselle vahvistettavaksi.
5935: tyssä budjettieistyksessä on vuodeksi 1968 esi- Ammattikasvatushallitus on 5. 9. 1967 vah-
5936: tetty rakennustöiden jatkamista varten myön- vistanut Rauman teknillisen koulun kustannus-
5937: nettäväksi 200 000 markan määräinen avus- arvion 1 935 000 markaksi. Rauman teknilli-
5938: tus ja saman suuruinen valtion laina. Raken- setl koulun rakennushankkeen rahoitussuunni-
5939: nushankkeen toteuttaminen on joutumassa yli- telma rakentuu sen varaan, että valtion avustus
5940: pääsemättömiin vaikeuksiin ellei valtion avus- ja valtion laina saadaan hyväiksytyn kustannus-
5941: tusta ja lainaa tarkisteta. arvion mukaan täysmääräisinä.
5942: Ammattikasvatushallitus on 19. 3. 1966 vah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5943: vistanut Rauman teknillisen koulun alustavan
5944: kustannusarvion. Kustannusten, yhteismääräi- että Eduskurzta ottaisi vuoden 1968
5945: tään 1 600 000 matkaa, arvioitiin jakautu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä Rauman
5946: van tasan vuosille 1967 ja 1968. teknillisen koulun rakennustöiden jatka-
5947: Vuodeksi 1967 ammattikasvatushallitus esitti mista varten myönnettävään avustuk-
5948: myönnettäväksi Rauman teknillisen koulun ra- seen 80 000 markan määrärahan sekä
5949: kentamista varten 200 000 markan määräi- lainaa varten 80 000 markan määrä-
5950: sen valtion avustuksen ja saman suuruisen val- rahan.
5951: tion lainan. Avustus ja laina myönnettiin.
5952: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
5953:
5954: Aulis Juvela Uljas Mäkelä
5955: 1293
5956:
5957: IV,325.- Rah.al. N:o 1~2.
5958:
5959:
5960:
5961:
5962: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan emäntäkou-
5963: lun suunnittelua varten.
5964:
5965:
5966: E d u s k u n n a 11 e.
5967:
5968: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1966 todetaan puolestaan seuraavaa: "Valtio osti v.
5969: 19 Pl. 1 luvun 8 momentissa todetaan seuraa- 1966 Pihtiputaan kunnan Elämäjärven kylästä
5970: vaa: "Kiinteistön hankinta Pihtiputaalle perus- 28.93 ha peltoa ja 124.81 ha metsää ja muuta
5971: tettavaa emäntäkoulua varten. Pihtiputaan maata käsittävän kiinteistön Pihtiputaalle perus-
5972: emäntäkoulun kannatusyhdistys on tarjonnut tettavaa emäntäkoulua varten. Kun kiinteistö
5973: valtiolle ostettavaksi emäntäkoulun perusta- on maataloushallituksen hallinnassa, ehdotetaan
5974: mista varten Pihtiputaan kunnan Elämäjärven maatilan hoidossa tarvittavan irtaimiston han-
5975: kylästä ostamansa Hassilan RN:o 125 1, Koti- kintaa varten momentille myönnettäväksi
5976: ranta RN:o 11 2 6 ja Pellonpää N:o 1171 nimi- 80 000 markkaa."
5977: set tilat. Tilojen yhteinen pinta-ala on 153.74 Kun emäntäkoulupaikoista on maassamme
5978: hehtaaria, josta on peltoa 28.93 ha ja metsä- huutava puute ja Keski-Suomen pohjoisilla
5979: maata 93.92 ha. Kun tiloilla ei ole tarkoituk- alueilla asiantuntijain mielestä emäntäkoulun
5980: seen soveltuvia rakennuksia olisi sekä emäntä- tarve ilmeinen, ehdotimme, että Eduskunta
5981: koulua että koulutilaa varten tarvittavat raken- ottaisi vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon
5982: nukset, yhteensä noin 24 000 m3, rakennettava 150 000 markan määrärahan Pihtiputaan emän-
5983: ja sitä varten aikanaan myönnettävä varoja noin täkoulun suunnittelua varten. Eduskunta hy-
5984: 3 650 000 markkaa. Kun emäntäkoulun tarve väksyi aloitteen sikäli muutettuna, että vuoden
5985: Keski-Suomen pohjoisia alueita varten on il- 1967 tulo- ja menoarvioon otettiin 15 000
5986: meinen ja kun valtiolle tarjotut tilat muodos- markan määräraha Pihtiputaan emäntäkoulun
5987: tavat eheän kokonaisuuden ja sopivat pelto- suunnittelua varten. Ko. määräraha on liian
5988: jensa ja metsiensä puolesta emäntäkoulun kou- pieni, siksi ehdotamme kunnioittaen,
5989: lutilaksi, ehdotetaan kysymyksessä olevien tilo-
5990: jen valtiolle ostamista varten tälle uudelle mo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
5991: mentille myönnettäväksi 152 800 markkaa. tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
5992: Momentin loppusumma on 152 800 markkaa." määrärahan Pihtiputaan emäntäkoulun
5993: Hallituksen esityksessä vuoden 1967 talous- suunnitteluun ja rakennustöiden aloit-
5994: arvioksi 18 Pl. XXI luvun 13 b momentilla tamista varten.
5995: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
5996:
5997: Artturi Jämsen Hannes Paaso
5998: Sylvi Saimo Veikko Honkanen
5999: Artturi Koskinen Arvo Ahonen
6000: Paavo Niinikoski Siiri Lehmonen
6001: Pentti Pekkarinen Ale Holopainen
6002: Reino Karpola
6003:
6004:
6005:
6006:
6007: 17 E 705/67
6008: 1294
6009:
6010: IV,326.- Rah.al. N:o 183.
6011:
6012:
6013:
6014:
6015: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimi-
6016: seksi kalastuskoulun perustamiseksi Konneveden kunnan
6017: Siikakoskelle.
6018:
6019:
6020: E d u s k u n n a 11 e.
6021:
6022: Maahamme jo ammoin saapuneet ensimmal- tuvuuden jatkuvuus taattu. Mainitulla reitillä
6023: set asukkaat joutuivat hankkimaan elatuksensa Siikakosken yläpuolella ovat mm. seuraavat
6024: kalastamalla ja pyydystämällä riistaa. Aikojen järvet: Koivujärvi, Pielavesi, Nilakka, Rasvan-
6025: kuluessa asutus laajeni ja tihentyi, väestön elä- ki, Virmasvesi, Niinivesi, Iisvesi, Sankari, Ete-
6026: mä kehittyi ja elinkeinoelämä versoi. Keksit- lä- ja Pohiois-Konnevesi. Reitti alkaa Oulun
6027: tiin uusia elinmahdollisuuksia ja ~keinoja. läänin Pyhäjärven kunnan Mäkiöiskylästä, jon-
6028: Kaikkien näiden kehitysvaiheiden aikana ovat ne Sikakoskesta tulee vesitse matkaa n. 300
6029: alkuelinkeinot, kalastus ja metsästys säilyttä- km. Näin ollen Rautalammin reitin vesiallas
6030: neet paikkansa, tosin hyvin harvojen ihmisten sadealueineen turvaa riittävän veden virtaami-
6031: saadessa niistä enää pysyvää toimeentuloa, sen eikä sen keskimääräisessä korkeudessa pää-
6032: mutta harrastuksina ne ovat edelleen koko se syntymään suuriakaan vaihteluja.
6033: kansamme suosiossa. Harrastus varsinkin ka- Todettakoon vielä, että Rautalammin reitin
6034: lastusta kohtaan on jatkuvasti nousemassa. vedet ovat puhtaita. Reitillä ei tapahdu myös-
6035: Viime vuosina on ryhdytty alan järjestöjen kään puutavaran uittoa. Kun reitin varrella
6036: toimesta turvaamaan kalastuksen jatkuvuuden maasto laskee voimakkaasti etelään päin, muo-
6037: edellytyksiä. Kalakantaa on pyritty lisäämään dostuu sen kapeikkoihin kymmeniä koskia ja
6038: mm. poikasistutuksen avulla ja ryhdytty har- virtoja, joiden vaikutuksesta veden luonnolli-
6039: joittamaan kalan kasvatusta altaissa. Kalakan- nen puhdistautumiskyky on hyvin suuri.
6040: nan lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat Rautalammin reitin vesistöjen kalakanta
6041: tarpeellisia, mutta jotta niitä pystyttäisiin te~ on monipuolinen ja määrältään runsas. Tätä
6042: hokkaasti toteuttamaan olisi valtiovallan tahol- kuvaa mm. Suomen Kalastusyhdistyksen kirja
6043: ta ryhdyttävä viipymättä harjoittamaan kalas- "Kalapaikkaopas 1965-66", jossa on määri-
6044: tusalan koulutustoimintaa, perustamalla sitä telty Siikakosken ja sen lähivesien tärkeimmät
6045: varten kalatalouskoulu. kalat ja niiden runsaudet seuraavasti: "Konne-
6046: Tälle laitokselle on löydettävä sopiva sijoi- vesi, eteläpään länsiosa, Siikakosken kalastus-
6047: tuspaikka. Keski-Suomen läänin ja Kuopion kunta noin 5 000 ha. Taimen 2, siika 2, hauki
6048: läänin rajalla sijaitseva Konneveden kunta olisi 3, ahven 3, muikku 4, lahna 3" ja edelleen
6049: mielestämme erittäin sopiva paikka kalatalous- "Hankasalmi-Konnevesi, Kynsivesi, Liesvesi,
6050: koululle. Mainitun kunnan halki johtaa kanta- Vanginvesi ym. Kärkkäälän kalastuskunta noin
6051: tie n:o 69, jota pitkin tulee matkaa kirkon- 3 700 ha. Taimen 2, siika 2, harjus 2, hauki 3,
6052: kylästä Jyväskylään 65 km ja Kuopioon 105 ahven 4, muikku 3." Mainituista puolueetto-
6053: km. Kirkonkylästä ja läheisyydestä haarautuu mista määritelmistä ilmenee, että vesissä on
6054: maanteitä myös muihin suuntiin, joten liiken- runsas arvokalakanta sekä muutakin havainto-
6055: neyhteydet voitaneen katsoa hyviksi. Koulun opetuksen kannalta tärkeää kalaa riittävästi.
6056: sijoitukselle sopiva paikka löytyisi vesireitin Siikakosken vesialueet kuuluvat pääosiltaan
6057: varrelta Siikakoskelta tai sen läheisyydessä. Hankasalmen-Konneveden Kärkkäälän kalas-
6058: Tarvittavan maa-alueen saanti laitoksen käyt- tuskunnan alueisiin. Kalastuskunnan toimesta
6059: töön ei ilmeisesti tuottaisi vaikeuksia. on vesialueille suoritettu kalanpoikasistutuksia
6060: Konneveden Siikakoskesta mainittakoon vie- jo vuosikymmeniä. Viimeisten kuuden vuoden
6061: lä, että kun se sijaitsee vesirikkaan Rautalam- kuluessa on istutettu runsaasti lohikaloja, mm.
6062: min reitin äärellä, on veden virtauksen ja vaih- kuluvana vuonna on tarkoitukseen varattu
6063: IV,326. - Jämsen ym. 1295
6064:
6065: 7 200 markkaa. Myös Keski-Suomen ensimmäi- nulan koski. Kalastuskunnan vuokratessa mai-
6066: set järvitaimenen kasvatusaltaat on perustettu nittuja koskia urheilukalastusseuroille ja yksi-
6067: kalastuskunnan toimesta. Niitä on kalastuskun- tyisille urheilu:kalastajille on kiinnostus koskien
6068: nalla tällä hetkellä 8 kpl sekä yksityisillä 7 kpl. kalastusoikeuden saantiin ollut aina vilkasta.
6069: Kuluvana vuonna kalastuskunta perustaa 2 Osa koskista on varattu matkailijoiden käyt-
6070: verkkoallasta lisää. Kalastuskunnan alueella on töön.
6071: 10 lampea kortistoitu ja niihin on laadittu hoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6072: tosuunnitelmat. Kalastuskunta on pitkän aikaa nioittaen,
6073: harjoittanut jäsentensä keskuudessa voimakasta
6074: valistus- ja opastustoimintaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6075: Kärkkäälän kalastuskunnan alueella on kaksi tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
6076: huomatttavaa koskireittiä. Etelä-Konneveden määrärahan suunnitelman laatimista var-
6077: ja Liesveden välillä ovat Siikakoski, Karinkos- ten kalastuskoulun perustamiseksi Kon-
6078: ki, Takkinainen ja Kellankoski. Liesvedestä ve- neveden kunnan Siikakoskelie sekä tar-
6079: det virtaavat Pesiäissalmen virran kautta Van- peellisen maa-alueen hankkimiseksi kou-
6080: ginveteen, josta alkaa toinen koskireitti. Siihen lun tarpeisiin.
6081: kuuluvat Yläisen koski, Keskisen koski ja Han-
6082: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 196 7.
6083:
6084: Artturi Jämsen Hannes Paaso Arvo Ahonen
6085: Sylvi Saimo Veikko Honkanen Paavo Niinikoski
6086: Artturi Koskinen Siiri Lehmonen P. Pekkarinen
6087: Arvo Pentti Ale Holopainen Reino Karpola
6088: 1296
6089:
6090: IV,327 . - Rah.al. N:o 184.
6091:
6092:
6093:
6094: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta maamiesopiston perus-
6095: tamista varten Tarvaalan maatalousoppilaitoksen yhteyteen.
6096:
6097:
6098: E d u s k u n n a 11 e.
6099:
6100: Tarvaalan maatalousoppilaitos on perustet- 5. Kaksi uutta oppilasasuntolaa, kapasiteetti
6101: tu jo v. 1860. Se aloitti toimintansa v. 1867 yhteensä 90 oppilasta, valm. 1963. Tilavuus
6102: maanviljelyskouluna ja karjakkokouluna. yht. 4 780 ms.
6103: Oppilaitoksen nykyiset rakennustilat ikä- 6. Uusi opettaja-asuntola, 4 asuntoa, valm.
6104: järjestyksessä: 1963. Tilavuus 1 300 m3.
6105: 1. Ns. johtajan rakennus, valmistunut v. 7. Verstas-konehallirakennus, valm. v. 1960.
6106: 1863, 2 opettaja-asuntoa + vierashuoneet, Käsittää hyvät ja koneistetut puu- ja metalli-
6107: kunnostettu vv. 1964-65. Nykyiskunto hyvä. verstaan + lämmitystilat sekä varastotilaa.
6108: 2. Vanha koulurakennus, valm. v. 1928, Tilavuus 3 385 m3.
6109: 3 luokkaa + 2 asuntoa, kunnostettu vv. 1953 Kaikki vv. 1960-63 valmistuneet raken-
6110: -64. Nykyiskunto hyvä. Tilavuus 2 460 m 3. nukset kunnoltaan vielä hyviä ja niiden yhteis-
6111: 3. Vanha oppilasasuntola, valm. 1932, ka- tilavuus 21 255 m3.
6112: pasiteetti 36 oppilasta, kunnostettu vv. 1963 Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa t01m11
6113: -64. Nykyiskunto hyvä. Tilavuus 2 680 m3. nykyisin 2 vuotinen maanviljelyskoulu, maa-
6114: 4. Uusi koulurakenns, valm. 1963, 3 luok- mieskoulu ja karjatalouskoulu. Poikaopinto-
6115: kaa, kaikki laitoksen huoltotilat + lämmitys, suunnille on viime vuosina ollut ilahduttavan
6116: toimistotilat, 8 henkilökunta-asuntoa. Tilavuus runsaasti hakijoita, mutta karjatalouskouluun
6117: 6 650 m3. heikonlaisesti.
6118:
6119: Koulutilan pinta-ala ja maankäyttölajit:
6120: Puu- ja kasvitarhaa .................... . 1.00 ha
6121: Peltoa, savimaata ( hiesusavi + hietasavi) .. 57.72
6122: Suomaata ............................ . 12.00 69.72 "
6123: Luonnonniittyä . . ...................... . 2.00 "
6124: Raivattua laidunta ( peltokelpoista) ....... . 2.00 " 74.72 ha
6125: Tonttia, teitä ym. . .................... . 7.68 "
6126: Metsämaata (pääosa erinomaista) ......... . 478.53 "
6127: Joutomaata ........................... . 11.93 "
6128: Yhteensä 572.86 ha
6129:
6130: Viljelyskelpoista metsämaata talouskeskuksen lähietäisyydessä n. . .......... . 15.00 ha
6131: Lisäaluemahdollisuudet: Virtasaaren yhteislaidun aivan vieressä n. . ........ . 8.00 "
6132: Kaksi valtiolle ostettua tilaa n. 3 km:n säteellä, peltoa yht. n. . .......... . 15.00 "
6133: Koko peltopinta-alamahdollisuus näin ollen yhteensä n. . .................. . 110.00 "
6134:
6135: Koulutilan rakennukset: navetta, talli, pui- siteetti ( verstaalta) ja vesi, joten kustannus
6136: mala + viljan käsittelytilat riittävän suuret ehkä n. 100 000 mk.
6137: lisääntyneeseenkin käyttöön ja kunnoltaan hy- Kotieläimiä tällä hetkellä; 5 hevosta, 35
6138: vänlaisia. - Vain kasvihuoneet puuttuvat, lypsylehmää + nuorikarja, 15 emakkoa +
6139: mutta niitä varten valmiina jo lämmityskapa- lihotussikoja ja porsaita, 150 kanaa.
6140: IV,327. - Jämsen ym. 1297
6141:
6142: Peltoviljelyn jakaantuminen v. 1966 viljelys- Koulutilan taloussuunta Sl)atnnista johtuen
6143: suunnitelmassa: karjatalousvaltainen, myös siemenviljaa ( kaup-
6144: pasiementä) tuotettu.
6145: Ruista ....................... . 7.8% Kun maamiesopistopaikoista esiintyy meillä
6146: Kevätvehnää . . ................ . 2.7 huutava puute olisi Tarvaalan maatalousoppi-
6147: Syysvehnää ................... . 1.3 " laitoksen yhteyteen asiallisesti ja myös talou-
6148: Ohraa ....................... . 9.0 " dellisesti perusteltua sijoittaa agrologeja val-
6149: Kauraa ....................... . 17.7 " mistava maamiesopisto.
6150: Hemekauraa . . ................ . 4.4 " Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6151: Perunaa ..................... . 2.0 " nioittaen,
6152: Lanttua ...................... . 2.9 "
6153: Rehukaalia . . .................. . 1.3 " että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6154: ]-ruis, vih. rehua ............. . 0.7 " tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
6155: Heinää ...................... . 30.0 " määrärahan maamiesopiston perusta-
6156: Peltolaidunta (erittäin voimaperäinen " mista varten Tarvaalan maatalousoppi-
6157: laiduntalous) . . .............. . 20.2 laitoksen yhteyteen.
6158: "
6159: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
6160:
6161: Artturi Jämsen Hannes Paaso Arvo Ahonen
6162: Sylvi Saimo Paavo Niinikoski P. Pekkarinen
6163: Artturi Koskinen Siiri Lehmonen Ale Holopainen
6164: 1298
6165:
6166: IV,328.- Rah.al. N:o 185.
6167:
6168:
6169:
6170:
6171: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta helpotusten myöntämi-
6172: seksi kunnille rautateiden rakentamisesta johtuvista pakko-
6173: lunastuskorvauksista.
6174:
6175:
6176: E d u s k u n n a 11 e.
6177:
6178: Uuden tielain mukaan suorittaa valtio maan- sanottuja maksusitoumuksen tehneitä kuntia
6179: tiealueiksi tarvittavan maa-alueen lunastushin- olisi rasitettava rautatiealueiden lunastusmak-
6180: nan yksityisille maanomistajille. 20 päivänä suilla. Komitean työ valmistui 26. 10. 1961 ja
6181: helmikuuta 1959 päivätyssä toivomusaloittees- teki komitea seuraavat ehdotukset:
6182: samme n:o 274 ehdotimme, että hallitus ryh-
6183: tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin rautateiden tie- 1. Rautatiealueiden lunastuskorvaukset vas-
6184: pohjan lunastushinnan korvaamiseksi valtion taisuudessa rakennettavista rautateistä.
6185: varoista niin kuin jo maantiealueiden kohdalla
6186: tapahtuu. Eduskunta käsitteli aioitteemme Tammikuun 1 päivästä 1958 voimaan astu-
6187: myönteisesti. Kulkulaitosvaliokunnan mietin- neessa uudessa tielaissa on omaksuttu periaate,
6188: nössä n:o 93 ( 1959 vp.) todettiin, että "hal- jonka mukaan valtio suorittaa maanteihin tar-
6189: lituksen olisi tämä kysymys kokonaisuudessaan peellisten alueiden lunastuskustannukset. Jou-
6190: tutkittava ja tällöin pyrittävä siihen, että rau- lukuun 22 päivänä 1960 tielain 91 §:n muu-
6191: tateiden tiealuekorvaukset selvitettäisiin samoja toksella on lisäksi määrätty valtion korvatta-
6192: periaatteita noudattaen". Eduskunta lausui viksi eräät kauttakulku- tai sisääntuloliikentee-
6193: yksimielisesti toivomuksen, "että hallitus ryh- seen kaupungissa käytettyjen teiden maapohjat. _
6194: tyisi toimenpiteisiin, ettei kuntia rasitettaisi Nämä maapohjat olivat ennen tätä lainmuu-
6195: rautateitä varten tarvittavien maa- ja vesialuei- tosta ainoat tiealueet, jotka uusi tielainsää-
6196: den lunastuskorvauksilla". däntö määräsi kuntien korvattaviksi. Koska ko-
6197: Edelleen eduskunta v:n 1960 talousarvion mitean käsityksen mukaan rautatiet ovat liiken-
6198: perusteluissa edellytti, että hallitus ryhtyy toi- teelliseltä merkitykseltään yleisempiä kuin ylei-
6199: menpiteisiin valtion varoista maksettavien rau- set tiet, olisi myöskin rautatiealueiden lunastus-
6200: tateiden maapohjien lunastusmaksujen nopeut- kustannusten osalta vastaisuudessa omaksuttava
6201: tamiseksi. tielainsäädännössä hyväksytty periaate. Rauta-
6202: tiealueiden lunastuskustannukset olisi siis tule-
6203: V:n 1959 lopussa hyväksytty laki Kauliran- vaisuudessa rakennettavien rautateiden osalta
6204: nan-Kolarin radasta sisältääkin jo säännök- määrättävä valtion maksettaviksi. Komitean on
6205: sen, että valtio vastaa tarvittavien maa-alueiden rautatiehallitukselta saanut tietää, että kuntien
6206: lunastamisesta. Samaa periaatetta on nouda- suoritettavat lunastuskorvaukset ovat ilman
6207: tettu kaikissa sen jälkeen säädetyissä rautatei- sora-alueiden lunastuskorvauksia vain 2-3 %
6208: den rakentamista koskevissa laeissa. radan rakennuskustannuksista. Mikäli kuiten-
6209: Aikaisemman käytännön mukaisia maa-aluei- kin tietyn radan rakentaminen olisi erityisesti
6210: den lunastusvelvoitteita on kuitenkin vielä mo- jonkin kunnan tai jonkin yksityisen etujen mu-
6211: nilla kunnilla selvitettävinä. Mm. Suolahden- kaista, olisi tällaiselle kunnalle tai yksityiselle
6212: Haapajärven radan tarpeisiin otetut maa-alat edelleen varattava mahdollisuus, esimerkiksi
6213: ovat kuntien maksuvelvollisuuden piirissä. rautatierakennustyön jouduttamiseksi, osallistua
6214: Useat mainituista kunnista lienevät anoneet sopivaksi katsottavalla tavalla radan rakenta-
6215: maksulykkäystä, jota on heille myös myön- miskustannuksiin.
6216: netty. Edellä olevan mukaisesti komitea esittää, että
6217: Hallitus asetti 28. 9. 1969 komitean selvitte- vastaisuudessa uusien rautateiden rakentamisen
6218: lemään ja tekemään esityksen, missä määrin edellytykseksi ei asetettaisi, että asianomaisen
6219: IV,328. - Jämsen ym. 1299
6220:
6221: kunnan tulee vastata rautatiealueiden lunastus- pauksessa erikseen harkinnan mukaan myöntää
6222: kustannuksista, vaan että ne suoritettaisiin val- helpotusta kunnille ottaen huomioon asianomai-
6223: tion varoista. sen kunnan taloudellisen kantokyvyn, sitou-
6224: muksien antamisajankohdan sekä suoritettavien
6225: 2. Annettujen sitoumusten nojalla suorite- korvauksien suuruuden ja rautatien liikenteel-
6226: tut ja suoritettavat rautatiealueiden pakkolu- lisen merkityksen. Mikäli kunta olisi suoritta-
6227: nastuskorvaukset. nut pakkolunastuskorvauksia sellaisten rauta-
6228: tierakennusten osalta, joista kaikki kysymyk-
6229: Pakkolunastuskorvaussitoumusten antamis- seen tulevat kunnat eivät sitoumuksiaan vielä
6230: ajankohtia käsittelevässä selvittelyssä on ha- ole täyttäneet, olisi myöskin tällaisille kunnille
6231: vaittavissa, että asianomaiset kunnat ovat varattava mahdollisuus maksupalautusten saan-
6232: eräissä tapauksissa antaneet jo vuosikymmeniä tiin.
6233: sitten sitoumuksensa, jotka vasta nyt johtaisi-
6234: vat maksusuorituksiin. Kuten edellä on selvi- Edellä olevan johdosta komitea esittää, että
6235: tetty, on pakkolunastuskorvausten suorittamista valtion tulo- ja menoarvioon otettaisiin riittä-
6236: viivästyttänyt noudatettavana oleva pakkolunas- vän suuri määräraha valtioneuvoston käytettä-
6237: tusmenettely sekä lähinnä sodista johtunut rau- väksi helpotusten myöntämistä varten kunnille
6238: tatierakennustöiden hidas edistyminen. Tällöin rautatiealueiden pakkolunastuskustannuksiin.
6239: on muuttuneista olosuhteista sekä maantiever- Mitä erityisesti tulee soranottopaikoista val-
6240: koston jatkuvasta kehittymisestä saattanut ai- tiolle suoritettaviin korvauksiin, on komitea
6241: heutua, että rakennettu rautatie on jäänyt lii- todennut, että tällaisista soranottopaikoista on
6242: kenteelliseltä merkitykseltään vähäisemmäksi käytetty soraa muidenkin kuin niiden kuntien
6243: kuin mitä alunperin oli odotettavissa. Tämä alueilla tapahtuneiden rautateiden rakentami-
6244: asiantila on aiheuttanut kunnissa maksuhalut- seen, joilla soranottopaikat sijaitsevat. Tämän
6245: tomuutta, minkä lisäksi maksettaviksi langen- vuoksi ja koska kysymys siitä, käsittääkö kun-
6246: neet pakkolunastuskorvaukset eräissä tapauk- tien antama sitoumus myös soranottopaikkojen
6247: sissa ovat osoittautuneet määriltään ylivoimai- pakkolunastuskorvausten suorittamisen, on
6248: siksi kunnille, joiden menot ovat viime vuo- kuntien taholta asetettu kiistanalaiseksi, komi-
6249: sina muutoinkin tuntuvasti nousseet. Suoritet- tea esittää, että myönnettäessä kunnille helpo-
6250: tavat pakkolunastuskorvaukset ovat lisäksi kun- tuksia rautatiealueiden pakkolunastuskorvauk-
6251: nan alueen laajuudesta, radan suunnasta sekä sista, vähennyksenä suoritettavasta korvauk-
6252: edellä arvaamattomista syistä johtuen kohdan- sesta, huomioitaisiin koko soranottopaikkoja
6253: neet eri tavalla eri asemassa olevia kuntia, jol- koskeva korvauksen osuus.
6254: loin lunastuskorvausten suuruus ei ole ollut Koska myöskin pakkolunastuskorvauksille
6255: oikeassa suhteessa rakennetun rautatien paikal- laskettavat ns. haltuunottokorot ovat rautatei-
6256: liseen llikenteelliseen merkitykseen. Koska li- den rakennustyön ja pakkolunastusmenettelyn
6257: säksi tielainsäädännössämme on omaksuttu peri- hitaudesta johtuen saattaneet kohota huomatta-
6258: aate valtion velvollisuudesta korvata tiealueet viin summiin, komitea esittää, että helpotuksia
6259: näyttävät kuntien pyynnöt pakkolunastuskor- myönnettäessä kuntien maksettaviksi määrättäi-
6260: vausmaksujen helpottamisesta sitoumusten sel- siin ainoastaan kohtuulliselle rautatien raken-
6261: västä velvoittavuudesta huolimatta ymmärret- tamisajalle laskettavat korot.
6262: täviltä. Vihdoin tuli sekin aika, että hallitus antoi
6263: Edellä olevan johdosta on komitean käsityk- eduskunnalle esityksen n:o 134 laiksi helpotus-
6264: sen mukaan tarpeen vaatimaa, että valtio ryh- ten myöntämisestä kunnille rautateiden raken-
6265: tyy toimenpiteisiin kuntien aseman helpottami- tamisesta johtuvista pakkolunastuskorvauksista,
6266: seksi rautatiealueiden pakkolunastuskorvausten ja valtiovarainvaliokunta antoi mietintönsä n:o
6267: suorittamisen suhteen. Koska sitoumusten no- 69 sekä suuri valiokunta mietintönsä n:o 170.
6268: jalla suoritettavat korvaukset kohtaavat tuntu- Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädettiin:
6269: vina summina erilaisessa taloudellisessa ase- "Valtioneuvosto oikeutetaan tulo- ja meno-
6270: massa olevia kuntia, on komitean mielestä pai- arvioon otetun määrärahan puitteissa hakemuk-
6271: kallaan, että valtion tulo- ja menoarvioon ote- sesta myöntämään kunnille helpotuksia niistä
6272: taan tarpeellinen määräraha anomuksista tapah- rautateiden rakentamisesta johtuvista pakko-
6273: tuvien helpotuksien myöntämiseksi kunnille lunastuskorvauksista, joiden suorittamisesta val-
6274: rautatiealueiden pakkolunastuskorvauksista. Val- tiolle kunnat ovat antaneet sitoumuksen ennen
6275: tioneuvostolle olisi annettava valta kussakin ta- 1 päivää tammikuuta 1958. Hyväksyessään
6276: 1300 IV,32&. - Rautateiden pakkolunastuskorvaukset.
6277:
6278:
6279: lain 16. 2. 1962 eduskunta lausuu samalla odot- vista kustannuksista poistettiin. Eduskunta ei
6280: tavansa hallitukselta pikaisia toimenpltelta voinut pitää kohtuullisena eikä asianmukaisena
6281: uudessa laissa säädettävän järjestelyn toteutta- hallituksen menettelyä, vaan merkitsi uudelle
6282: miseksi. momentille 1 000 000 mk:n siirtomäärärahan
6283: V:n 1962 toisen lisämenoarvion 12 Pl. XIII helpotuksen myöntämiseen kunnille sanottuun
6284: luvun 9 momentille otettiin 50 000 000 vmk tarkoitukseen.
6285: tähän tarkoitukseen. V:n 1963 tulo- ja meno- Hallitus on myös v:n 1966 tulo- ja meno-
6286: arvioesitykseen hallitus ehdotti niinikään arvioesityksessä poistanut määrärahan rautatei-
6287: 50 000 000 vmk. Sanotun tulo- ja menoarvion den rakentamisesta kunnille johtuvista pakko-
6288: 12 Pl. XIII:n 10 momentin perusteluissa val- lunastuskorvauksista, mutta eduskunta hyväk-
6289: tiovarainvaliokunta lausuu seuraavaa: "Valio- syi tarkoitukseen 50 000 markan määrärahan.
6290: kunta on katsonut kohtuulliseksi ehdottaa, että Sama määräraha otettiin muuttamattomana
6291: tässä menoarviossa varattaisiin kysymyksessä vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon. Vuoden
6292: olevien helpotusten myöntämistä varten 1968 tulo- ja menoarvioesityksestään hallitus
6293: 1 000 000 nykymarkan määräraha ja on näin on poistanut 31 Pl:n 99 luvun asianomaisen
6294: ollen ehdottanut momentille 500 000 nykymar- momentin kokonaisuudessaan, jolla siirtomää-
6295: kan lisäyksen. Samalla valiokunta toteaa lisä- rärahaa rautateiden rakentamisesta johtuvista
6296: tynkin määrärahan riittämättömäksi ja edellyt- pakkolunastuskorvauksista kunnille osoitettiin.
6297: tää, että hallitus palaisi asiaan uudella määrä- Viitaten eduskunnan aikaisempiin kannan-
6298: rahaesityksellä". Mainitun määrärahan- ja pe- ottoihin ja komitean mietinnössä esitettyihin
6299: rustelujen lisäyksen eduskunta hyväksyi yksi- yksityiskohtaisiin laskelmiin sekä myös niihin
6300: mielisesti. seikkoihin, jotka kuntien taholta on mm. val-
6301: Hallituksen esityksessä v:n 1964 tulo- ja tioneuvoston ja eduskunnan jäsenten tietoon
6302: menoarvioksi ehdotetaan 12 Pl. XIII luvun saatettu, toteamme, että eri vuosina budjetoitu
6303: 10 momentille 1 000 000 mk:n siirtomäärä- summa ei riitä vieläkään tähän tarkoitukseen,
6304: raha helpotusten myöntämiseksi kunnille rauta- joten kunnioittaen ehdotamme,
6305: teiden rakentamisesta johtuvista pakkolunastus-
6306: korvauksista. Määräraha sai osakseen myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6307: eduskunnan hyväksymisen. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
6308: Hallituksen esityksessä v. 1965 tulo- ja määrärahan helpotusten myöntämiseksi
6309: menoarvioksi määräraha helpotusten myöntämi- kunnille rautateiden rakentamisesta joh-
6310: sestä kunnille rautateiden rakentamisesta johtu- tuvista pakkolunastuskorvauksista.
6311: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
6312:
6313: Artturi Jämsen Hannes Paaso
6314: Siiri Lehmonen Veikko Honkanen
6315: Artturi Koskinen Arvo Ahonen
6316: Sylvi Saimo P. Pekkarinen
6317: Paavo Niinikoski Ale Holopainen
6318: Reino Karpola
6319: 1301
6320:
6321: IV,329.- Rah.al. N:o 186.
6322:
6323:
6324:
6325:
6326: Kaarlonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalouden edistä-
6327: miseen.
6328:
6329:
6330: E d u s k u n n a II e.
6331:
6332: Valtion taloudellisesti tukemaa kotitalous- kotitalousneuvontaa katkaistaisiin sen tarkoi-
6333: neuvontaa suorittavat meillä maataloushallituk- tuksenmukainen yhteys ja parhaat toteuttamis-
6334: sen alaiset maataloudelliset yleisneuvontajärjes- mahdollisuudet maatalousneuvonnan yhteydessä
6335: töt, Maanviljelysseurajärjestö, Pienviljelijäin ja koska neuvontakysymyksiä koko laajuudes-
6336: Keskusliitto, Suomen Pienviljelijäin Liitto ja saan vasta selvitellään, on kotitalouden edistä-
6337: Pienviljelijäin Liitto sekä erilliset kotitalousjär- mismäärärahojen siirtäminen budjetissa ennen-
6338: jestöt suomen- ja ruotsinkielinen Marttaliitto ja aikaista.
6339: Kotitalousneuvontaliitto. Yleisneuvontajärjestö- Sen vuoksi momentilla 30.30.50 kotitalou-
6340: jen yhteydessä tapahtuva kotitalousneuvonta on den edistämisen määrärahat 2 206 724 mk pi-
6341: erillistä kotitalousneuvontaa paljon laajempaa, täisi säilyttää kaikki tällä momentilla, eikä suo-
6342: koska se on tarkoituksenmukaisella tavalla ke- rittaa siirtoa ja määrärahan puolitusta momen-
6343: hittynyt antamaan maaseudun emännille ei vain tille 29.86.50 niinkuin hallitus esittää. Toimen-
6344: kotitalous vaan myös ammatillista neuvontaa ja pide ei aiheuta lisäystä budjettiin.
6345: siten täydentämään vähäistä ammattikoulutusta. Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
6346: Esillä olevassa valtion tulo- ja menoarviossa taen,
6347: on kotitalouden edistämiseen tarkoitetut määrä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6348: rahat siirretty 1. 7. 68 maataloushallituksesta tulo- ja menoarvion momentille 30.30.50
6349: ammattikasvatushallitukseen. Koska tämä mer- 1103 362 mk kotitaloudett edistämi-
6350: kitsisi, että suurimmalta osalta koko nykyistä seen.
6351: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
6352:
6353: Katri Kaarlonen Eino Sääskilahti
6354: Saara Forsius Pentti Pekkarinen
6355: Reino Kangas Veikko Hanhirova
6356: Pekka Vilmi Veikko Savela
6357: Paavo Niinikoski Heimo Linna
6358: Kerttu Saalasti Mikko Asunta
6359: Erkki Haukipuro Wiljam Sarjala
6360: Aaro Lintilä Matti Mattila
6361: Esu Niemelä
6362:
6363:
6364:
6365:
6366: 18 E 705/67
6367: 1302
6368:
6369: IV,330.- Rah.al. N:o 187.
6370:
6371:
6372:
6373:
6374: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi Pul-
6375: san asemalta Luumäelle valtatie n:o 6:een.
6376:
6377:
6378: E d u s k u n n a 11 e.
6379:
6380: Vuonna 1963 valmistui TVH:n Kymen tie- Kun Lappeenrannassa ja sen ympäristössä
6381: piirin toimesta suunitelma oikotien rakenta- näyttää työllisyystilanne muodostuvan erittäin
6382: misesta Pulsan asemalta Luumäelle valtatie vaikeaksi ensi vuoden aikana, olisi mielestämme
6383: n:o 6:een. Tämän suunnitelman vahvistamispää- nyt sopiva aika aloittaa tien rakentaminen.
6384: tökselle on tänä vuonna esitetty jatkoaikaa Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
6385: neljäksi vuodeksi eteenpäin. Tien pituus olisi taen,
6386: noin 10 km. Tämän tien rakentaminen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6387: erittäin tarpeellinen sen takia, että Pulsan- tulo- ja menoarvioon 31.24.77 momen-
6388: Ylämaan suunnasta Helsinkiin päin mat!kusta- tille 300 000 mk tien rakentamiseen
6389: vien on aina tultava Lappeenrannan Selkähar- Pulsan asemalta Luumäelle valtatie
6390: jun kautta, josta kertyy matkaa Luumäelle n:o 6:een.
6391: suunnitellun tien liittymäkohtaan noin 45 km.
6392: Siis lisämatkaa noin 35 km.
6393: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
6394:
6395: Mikko Kaarna Yrjö Sinkkonen
6396: 1303
6397:
6398: IV,331.- Rah.al. N:o 188.
6399:
6400:
6401:
6402:
6403: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
6404: Lemin kirkolta Iitiään.
6405:
6406:
6407: E d u s k u n n a 11 e.
6408:
6409: Lemi-litiä maantien rakentamiseksi Lemin Saimaan kanavan rakennustöiden päätyttyä
6410: kirkolta litiän kylän kautta valtatie 13: ta, on muodostuu Lappeenrannan ympäristössä työlli-
6411: TVH:n Kymen tiepiirin toimesta jo suoritettu syystilanne erittäin vaikeaksi, siksi tämänkin
6412: maaperätutkimukset ja lopulliset suunnitelmat työn aloittaminen ensivuoden aikana olisi ajan-
6413: valmistunevat vuoden 1968 maaliskuuhun men- kohtainen.
6414: nessä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6415: Kun tätä tietä kulkee kaikki Lemin kirkolta nioittaen,
6416: Lappeenrannan kaupunkiin ja Helinkiin päin että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6417: johtava liikenne, mutta tie on hyvin mutkikas, valtion tulo- ja menoarvioon 31.24.77
6418: huonokuntoinen ja siksi nykyaikaiselle liiken- momentille 300 000 mk maantien ra-
6419: teelle hyvin vaarallinen, niin olisi sen uudelleen kentamista varten Lemin kirkolta
6420: rakentaminen kiireellisesti tehtävä. Iitiään.
6421: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
6422:
6423: Mikko Kaarna Yrjö Sinkkonen
6424: 1304
6425:
6426: IV,332.- Rah.al. N:o 189.
6427:
6428:
6429:
6430:
6431: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden asemarakennuk-
6432: sen rakentamiseksi Vainikkalaan.
6433:
6434:
6435: E d u s k u n n a 11 e.
6436:
6437: Vainikkalan raja-asema on Suomen ja Neu- Huonokuntoinen asemarakennus on epämiel-
6438: vostoliiton välisen yhä lisääntyvän kaupanvaih- lyttävä näky raja-asemalla jonka kautta kulkee
6439: don ja suuren henkilöliikenteen johdosta osoit- hyvin huomattava kansainvälinen matkustaja-
6440: tautunut kaikinpuolin liian ahtaaksi. Erikoisesti liikenne.
6441: tämä ahtaus ja epäkäytännöllisyys koetaan Rautatiehallitus on jo todennut asemaraken-
6442: asemarakennuksessa, joka on rakennettu jo mJ:ksen korjauskelvottomaksi ja on siellä par-
6443: vuonna 1898 huomattavasti pienempää ja vaa- haillaan laadittavana huonetilaohjelma sen
6444: timattomampaa tarvetta varten kuin mitä ny- uudelleen rakentamista varten, joka valmistu-
6445: kyinen tarve on. nee lähia~koina.
6446: Esimerkiksi toimistotilat ovat liian pienet ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6447: huoltotilat puuttuvat kokonaan, samoin puut- nioittaen,
6448: tuu asemalta tullin varasto, valtionrautateiden
6449: varasto on liian pieni. Lisäksi raja-asemalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6450: välttämättömät poliisin ja rajavartioston tarvit- tulo- ja menoarvioon 36.01.77 momen-
6451: semat toimisto- ym. tilat puuttuvat. Myöskään tille 200 000 markkaa uuden asema-
6452: neuvostoliittolaisilla junamiehillä ei ole omaa rakennuksen rakentamista varten Vai-
6453: huonetta, missä voisivat odotella. nikkalaan.
6454: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
6455:
6456: Mikko Kaama V aito Käkelä Meeri Kalavainen
6457: Kalle Matilainen Arne Bemer Anna-Liisa Linkola
6458: Juha Rihtniemi Yrjö Sinkkonen Taisto Sinisalo
6459: Heikki Hasu Sulo Hostila
6460: 1305
6461:
6462: IV,333.- Rah.al. N:o 190.
6463:
6464:
6465:
6466:
6467: Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
6468: vaikeuksiin joutuneille kunnille.
6469:
6470:
6471: E d u s k u n n a 11 e.
6472:
6473: Hallituksen esityksessä vuoden 1968 tulo- tama 2 miljoonan markan lisäys tämänvuoti-
6474: ja menoarvioksi on menokohtaan 26.97.30 va- seen määrärahaan verrattuna ei riitä peittä-
6475: rattu 7 miljoonaa markkaa vaikeuksiin joutu- mään edes niitä menetyksiä, joita heikoille
6476: neiden kuntien yleisiä rahoitusavustuksia var- kunnille jo on aiheutunut työttömyydestä. Li-
6477: ten. Tästä määrärahasta on tarkoitettu jaetta- säksi olisi välttämättömästi tarvittu määrära-
6478: vaksi 2 miljoonaa markkaa erityisesti työttö- han korottamista nimenomaan huomioon ottaen,
6479: myyden aiheuttamien verotulomenetysten kor- että valtionapujärjestelmässä ei aivan lähiai-
6480: vaamiseksi. Muu osa jaettaneen entisin perus- koina saatane aikaan oleellisia parannuksia.
6481: tein sellaisille kunnille, joissa verorasitus il- Arvion mukaan tulisi kysymyksessä olevassa
6482: man tätä avustusta muodostuisi kohtuutto- menokohdassa olla ainakin 12 miljoonan mar-
6483: maksi. kan määräraha, jotta ensi vuonna pystyttäi-
6484: Kuluvana syksynä ovat entistä useammat siin edes vähimmäistarvetta vastaavasti tasoit-
6485: vähätoloiset kunnat joutuneet korottamaan ve- tamaan kuntainliittomenojen rasitusta ja edis-
6486: roäyrinhintaa ja supistamaan menojaan äyri- tämään kehityksessä pahimmin jälkeen jäänei-
6487: määrän kasvun hidastuessa tai äyriluvun suo- den kuntien toimintaa. Nykyisissä oloissa on
6488: rastaan pienennyttyä ja luotansaannin jatku- kysymyksessä olevan määrärahan lisäämistä pi-
6489: vasti vaikeutuessa. Valtionapujärjestelmän yhä dettävä keskeisimpänä toimenpiteenä heikkoja
6490: kärjistyvistä epäkohdista johtuu, ettei säännön- kuntia avustettaessa. Myöhemminkin - sen
6491: mukaisin valtionavustuksin ole mahdollista riit- jälkeen kun kantokykyluokitusta ryhdytään so-
6492: tävästi helpottaa taloudellisesti heikkojen kun- veltamaan - tulee yleisten rahoitusavustusten
6493: tien asemaa. merkitys edelleen säilymään, sillä tavallisten
6494: Kunnallisverorasituksessa ja kuntien toimin- valtionosuuksien lisäksi ilmeisesti tarvitaan
6495: nassa ilmenevien erojen tasoittamisessa on yleisluontoista, kuntien verovoimaa vahvista-
6496: yleisillä rahoitusavustuksilla periaatteessa kes- vaa avustusmuotoa.
6497: keinen sija. Lisäämällä niiden avulla heikko- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti esi-
6498: jen kuntien verovoimaa voidaan nimittäin te- tämme,
6499: hokkaasti lieventää valtion ja kuntien kustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6500: nustenjaossa ilmeneviä epäkohtia. Käytännössä tulo- ja menoarvion momentille 26.97.30
6501: tämä avustusmuoto kuitenkin on jäänyt suh- lisäyksenä 5 miljoonaa markkaa ylei-
6502: teelliset{ vähämerkityksiseksi kuntien rahantar- siksi rahoitusavustuksiksi vaikeuksiin
6503: peen jatkuvasti kasvaessa. Hallituksen ehdot- joutuneita kuntia varten.
6504: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
6505:
6506: Reino Kangas Erkki Haukipuro Pentti Pekkarinen
6507: Veikko Honkanen Kerttu Saalasti Pekka Vilmi
6508: Paavo Niinikoski Eino Sääskilahti Veikko Hanhirova
6509: 1306
6510:
6511: IV,334.- Rah.al. N:o 191.
6512:
6513:
6514:
6515:
6516: Kantola ym.: Määrärahan osoittamisesta oppi- ja ammattikoulu-
6517: laisten koulumatkakustannusten korvaamiseen.
6518:
6519:
6520: E d u s k u n n a 11 e.
6521:
6522: Eduskunnan hyväksymä ammattikoululaki taisille lasten vanhemmille ja myös kunnille
6523: velvoittaa myös kunnat järjestämään ammatti- ylivoimaisia vaikeuksia, koulujen vähälukui-
6524: opetusta s1ten, että esim. niiden kaupunki- suuden ja niiden suurten etäisyyksien vuoksi
6525: ja kauppalakuntien, joiden väkiluku on yli vaikuttaen samalla kielteisesti tarvittavan am-
6526: 200 000, on järjestettävä opetusta 4.5 oppi- mattitaitoisen työvoiman kouluttamiseen, olisi
6527: laalle jokaista 1 000 asukasta kohden. mielestämme välttämätöntä, että myös valtio
6528: Vaikka valtio osallistuukin määräosuudella osallistuisi oppi- ja ammattikoululaisten koulu-
6529: edellä mainitun lain ammattiopetuksesta kun- matkoista aiheutuvien kustannusten korvaami-
6530: nille aiheutuvien lisärasitusten samoinkuin op- seen.
6531: pikoululainsäädännön aiheuttamien kustannus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6532: ten peittämiseen, niin ei sitä voida pitää ny-
6533: kyisellään läheskään riittävänä. Niinpä valtio että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6534: ei osallistu ensinkään oppi- ja ammattikoulu- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
6535: laisten koulumatkoista aiheutuvien kulujen määrärahan oppi- ja ammattikoululais-
6536: korvaamiseen. Kun niistä selviytyminen kui- ten koulumatkakustannusten korvaami-
6537: tenkin aiheuttaa monissa tapauksissa vähäva- seen.
6538: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
6539:
6540: Lauri Kantola Veikko Saarto Eino Tainio
6541: Rainer Virtanen Olavi J. Laine Heikki Mustonen
6542: 1307
6543:
6544: IV,335.- Rah.al. N:o 192.
6545:
6546:
6547:
6548:
6549: Kantola ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälään rakennetta-
6550: van valtion virastotalon rakennustöiden aloittamiseksi.
6551:
6552:
6553: E d u s k u n n a 11 e.
6554:
6555: Mäntsälän kunnan alueella valtion virastojen kaan. Virastotaloon tullaan sijoittamaan kaikki
6556: henkilökunta joutuu työskentelemään tarkoitus- tällä alueella sijaitsevat valtion virastot. Tär-
6557: taan vastaamattomissa olosuhteissa. Huoneisto- keänä on pidettävä sitä, että määräraha ra-
6558: jen vajaus koskee nimismiehen kansliaa, poliisi- kennustöiden aloittamiseksi saadaan v:n 1968
6559: laitosta, postia, verot9imistoa, vero- ja tutkija- tulo- ja menoarvioon, jotta viranomaiset voisi-
6560: lautakuntaa ym. valtion virastojen huonetiloja. vat suorittaa asianmukaisissa tiloissa työnsä
6561: Mainitut virastot on sijoitettu yksityisten omis- ja virkatehtävänsä, jotka paikkakunnalla ta-
6562: tamiin huoneistoihin, joita alunperin ei ole pahtuneen voimakkaan kehityksen johdosta
6563: virastotarkoituksiin suunniteltu, ja näin ollen ovat suuresti lisääntyneet.
6564: asioiden käsittely niissä muodostuu hankalaksi. Lisäksi on otettava huomioon, että paikka-
6565: Poliisitoimen johdosta pidätettyjen säilyttämi- kunnalla on jatkuvasti esiintynyt työttömyyttä,
6566: nen on vaikeata, ei ainoastaan valvonnan, vaan joten rakennustyö helpottaisi varsinkin raken-
6567: siihen liittyvien huoltotoimenpiteiden osalta. nustyöläisten työhönsijoittamista.
6568: Mäntsälään rakennettavan valtion virastota- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6569: lon suunnitteluvaihe on valmis ja luonnos-
6570: piirustukset on rakennushallituksessa hyväk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6571: sytty, joten rakennustöiden aloittamisen es- tulo- ;a menoarvioon 800 000 markan
6572: teenä on ainoastaan määrärahan puute. Raken- määrärahan Mäntsälään rakennettavan
6573: nuksen tilavuus tulee olemaan vähän yli 8 000 valtion virastotalon rakennustöiden aloit-
6574: m3 ja kustannusarvio päättyy 1100 000 mark- tamiseksi.
6575: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
6576:
6577: Lauri Kantola Veikko Saarto
6578: Rainer Virtanen Olavi J. Laine
6579: 1308
6580:
6581: IV,336.- Rah.al. N:o 193.
6582:
6583:
6584:
6585:
6586: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Tohmajärven kaava-
6587: alueen pääteiden rakentamista varten.
6588:
6589:
6590: E d u s k u n n a 11 e.
6591:
6592: Tohmajärven kunnan alueella on työllisyys- kuitenkin juuri kaava-alueen pääteiden puuttu-
6593: kysymyksen hoitaminen edessä olevana talvena minen. Paikkakunnalla olisi mm. pienteollisuus-
6594: erityisen vaikeaa. Siellä on aikaisemmin toimi- talohanke ja muutenkin pienteollinen toiminta
6595: nut kaksi teollisuuslaitosta, jotka ovat antaneet on vilkastumassa, mutta juuri kaava-alueen
6596: töitä lähes kolmelle sadalle työntekijälle. Tämän pääteiden puuttuminen hidastaa kehitystä. Sa-
6597: vuoden aikana mainituista teollisuuslaitoksista moin on syytä todeta, että lähivuosina toinen
6598: toinen on kokonaan lopettanut toimintansa ja alussa mainituista teollisuuslaitoksista tulee lä-
6599: toinenkin voimakkaasti supistanut työntekijä- hivuosina laajentamaan tuotantoaan nykyises-
6600: määräänsä. Edellä mainituista tekijöistä johtuen tään, joten tämän hetken työttömyys paikka-
6601: Tohmajärven kunnan alueella tarvittaisiin noin kunnalla on osittain tilapäistä. Näin ollen oli-
6602: 250 uutta työpaikkaa valtion toimesta järjes- sikin paikallaan valtiovallan toimesta ylimeno-
6603: tettynä, jos halutaan täystyöllisyys turvata. kaudeksi järjestää tilapäisluontoisia työkoh-
6604: Valmiita suunnitelmia valtion työkohteiksi teita jo sen takia, että myöhemmin paikkakun-
6605: on olemassa. Rajavartioston henkilökunnan nalla tarvittava työvoima voitaisiin siellä nyt
6606: asuinrakennuksen suunnitelmat ovat olleet val- pysyttää.
6607: miina jo vuosikausia. Samoin kaava-alueen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6608: päätiesuunnitelmat ovat valmiina ja vahvistettu- taen,
6609: kin. Jo 1966 rajavartiostoalueelle rakennettiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6610: viemäriverkosto, joka nyt on siellä käyttämättä, tulo- ja menoarvioon 300 000 markkaa
6611: kun rakennustöitä ei ole voitu jatkaa. T ahmajärven kaava-alueen päätetden
6612: Suurimpana esteenä alueen kehittämiselle on rakentamista varten.
6613: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
6614:
6615: Reino Karpola Ale Holopainen Valde Nevalainen
6616: Artturi Jämsen Mikko Volotinen Pauli Puhakka
6617: 1309
6618:
6619: IV,337.-Rah.al. N:o 194.
6620:
6621:
6622:
6623:
6624: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan karja-
6625: talouskoulun rakennustöiden aloittamiseksi.
6626:
6627:
6628: E d u s k u n n a 11 e.
6629:
6630: Valtio on ostanut jo viime vuosikymmenen lausuman siitä, että mainitut rakennukset olisi
6631: vaihteessa Koivikon tilan Kiteeitä tarkoituk- rakennettava mahdollisimman nopeasti.
6632: sella muodostaa sinne maataloudellinen kou- Suunnitelmat koulutilojen ja oppilas- ja opet-
6633: lutuskeskus. Tila sopiikin kaikin puolin mai- tajain asuntojen osaltakin ovat olleet jo vuosi-
6634: nittuun tarkoitukseen. Sen sijainti on keskeinen, kausia valmiina. Hallitus ei ole kuitenkaan
6635: hyvien liikenneyhteyksien varrella ja koko riit- esittänyt vielä ensi vuodenkaan tulo- ja meno-
6636: tävä nykyaikaistakin koulutuskeskusta ajatellen. arvioon Eduskunnan lausumasta huolimatta
6637: Tilan käyttöä silmälläpitäen on jo tehty otettavaksi määrärahaa mainittujen rakennus-
6638: päätös Pohjois-Karjalan karjatalouskoulun siir- ten rakentamiseen. Rakennustöiden aloittamista
6639: tämisestä sinne. Tilalle on rakennettu karja- kiirehtii lisäksi se, että Posjois-Karjalan karja-
6640: ja varastorakennukset. Muuhun rakennustoi- talouskoulu toimii erittäin heikkokuntoisissa
6641: mintaan ei ole kuitenkaan vielä päästy. Niin rakennuksissa. Niissä olosuhteissa, joissa koulu
6642: kauan, kuin tarvittavia koulurakennuksia ei ole, nyt toimii, ei voida parhaallakaan taidolla saa-
6643: tila toimii siis yksinomaan maataloutta val- vuttaa korkeinta mahdollista koulutustasoa.
6644: tion laskuun harjoittavana tilana. Ei ole mie- Edelleen on todettava, että työllisyystilanne
6645: lekästä valtion harjoittaa yksinomaan maata- Kiteellä ja lähikunnissa vaatisi välttämättä
6646: loutta silloin, kun maataloustuotteista on yli- uusien valtion työkohteiden avaamista.
6647: tuotantoa, koska valtio voi lukea hyväkseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6648: vain maailmanmarkkinahinnat. Näin ollen oli- taen,
6649: sikin valtion edun mukaista rakentaa koulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6650: tila varsinaiseen käyttöönsä mahdollisimman tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
6651: nopeasti. Näin totesi Eduskuntakin käsitelles- määrärahan Pohjois-Karjalan karjata-
6652: sään kuluvan vuoden tulo- ja menoarviota ot- louskoulun rakennustöiden aloittamista
6653: taessaan Eduskunnan vastauksen perusteluihin varten.
6654: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
6655:
6656: Reino Karpola Mikko Volotinen Aili Vaittinen
6657:
6658:
6659:
6660:
6661: 19 E 705/67
6662: 1310
6663:
6664: IV,338.- Rah.al. N:o 195.
6665:
6666:
6667:
6668:
6669: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta maamiesopiston perus-
6670: tamiseksi Koivikon tilalle Kiteelle.
6671:
6672:
6673: E d u s k u n n a 11 e.
6674:
6675: Maamme maatalouden kehittämisen puolesta kin uuden maamiesopiston perustaminen ajan-
6676: on viime aikoinakin puhuttu ja toimittu melko kohtainen kysymys.
6677: voimakkaasti. Eräänä suurimmista maatalouden Valtio hankki omistukseensa Koivikon tilan
6678: kehittämistä vaikeuttavana tekijänä on kuiten- Kiteeltä. Mainittu tila soveltuisi erinomaisesti
6679: kin pidettävä sitä, että maatalouden harjoitta- maamiesopiston sijaintipaikaksi. Nimenomaan
6680: jain ammattikoulutusmahdollisuuksia ei ole tar- tila Itä-Suomessa sijaitsevana puolustaa paik-
6681: peeksi aktiivisesti hoidettu. Meillä lasketaan kaansa entisen Kurkijoen maamiesopiston seu-
6682: maatalouden harjoittajista ammattikoulutuksen raajana. Tässä mielessä on vielä jälleenraken-
6683: saaneita olevan vain noin 8 %. Muissa poh- nustyö suorittamatta. Eduskunta on hyväksy-
6684: joismaissa koulutuksen saaneita maanviljelijöitä nyt aloitteen maamiesopiston perustamisesta
6685: on prosentuaalisesti laskettuna huomattavasti Kiteelle.
6686: enemmän. Kun Hallitus ei ole kuitenkaan ryhtynyt
6687: Maatalousammattikouluihin on erityisesti vii- asian vaatimiin toimenpiteisiin, ehdotamme
6688: meksi kuluneina vuosina ollut jatkuvasti haki- kunnioittaen,
6689: joita enemmän kuin on voitu kouluihin ottaa.
6690: Tämä osoittaa, että koulutetun maatalousväes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6691: tön vähäisyyteen ei ole syynä nuorison kiinnos- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
6692: tuksen puuttuminen, vaan juuri koulutustilojen määrärahan Koivikon tilalle Kiteelie pe-
6693: puuttuminen. Erityisen voimakas koulutustilo- rustettavan maamiesopiston perustamis-
6694: jen puute on maamiesopistojen kohdalla. Vuo- ta, suunnittelua ja rakennustöiden aloit-
6695: sittain voidaan maamiesopistoihin hyväksyä tamista varten.
6696: yleensä vain 25 % hakijoista. Näin ollen Olisi-
6697: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
6698:
6699: Reino Karpola Ilmo Paananen Esu Niemelä
6700: Mikko Volotinen Yrjö Sinkkonen Ale Holopainen
6701: Pentti Pekkarinen Eino Säsänen Paula Ruutu
6702: Sylvi Halinen
6703: 1311
6704:
6705: IV,339.- Rah.al. N:o 196.
6706:
6707:
6708:
6709:
6710: Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta sulkupuomien asen-
6711: tamiseksi Turun-Naantalin rataosuudella lähellä Nesteen
6712: seisaketta olevalle tasoylikäytävälle.
6713:
6714:
6715: E d u s k u n n a 11 e.
6716:
6717: Turun ja Naantalin välisellä radalla Keppilän veturinkuljettajissa, koska rataosuutta liikennöi-
6718: kylässä lähellä Nesteen seisaketta on tasoristeys, dään kiskobusseilla, jotka useissa tapauksissa
6719: jonka päivittäin yittävät kaikki Neste Oy:n ovat yhteentörmäyksissä kärsineet aineellisesti
6720: Naantalin jalostamoita polttoainelastissa tulevat eniten ja kiskobussin kuljettaja loukkaantunut
6721: autot. Autoja on päivässä satoja. vaikeasti.
6722: Huolimatta siitä, että paikalla on porras- Koska nykyisiä turvalaitteita ei voida pitää
6723: tetut nopeusrajoitukset ja varoitusvalot sekä riittävinä, olisi ryhdyttävä pikaisiin toimenpitei-
6724: että näkyvyys ylikäytävällä voidaan katsoa hy- siin risteyksen vartioinnin lisäämiseksi varusta:
6725: väksi, tapahtuu risteyksessä lukuisia onnetto- maila se sulkupuomilla. Ne ovat käytännössä
6726: muuksia, joista viimeisin tapahtui kuluvan vuo- osoittautuneet suhteellisen turvallisiksi ja ovat
6727: den heinäkuussa ja jolloin 19 henkilöä louk- asennukseltaan halvat. Tällaisten puomien asen-
6728: kaantui. tamisella tilanne voitaisiin korjata siksi, kunnes
6729: Onnettomuuden tässä tasoristeyksessä tekee tasoristeys saadaan muutetuksi eritasoristeyk-
6730: erityisen vaarallisiksi se, että useimmiten tör- seksi.
6731: mäyksen toinen osapuoli on täydessä poltto- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
6732: ainelastissa oleva kuljetusauto.
6733: Näin joutuvat myös junan matkustajat var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6734: sin suureeen vaaraan, sillä vain ripeät toimen- tulo- ;a menoarvioon 8 000 markan
6735: piteet ovat turvanneet tähän mennessä sen, määrärahan sulkupuomien asentamiseksi
6736: ettei .täydellistä katastrofia ole päässyt synty- Turun Naantalin välisellä rataosuudella
6737: mään syttymisher:kkien polttoaineiden valuttua lähellä Nesteen seisaketta olevalle taso-
6738: törmäyksen seurauksena onnettomuuspaikalle. ylikäytävälle.
6739: Paikka herättää huolestumista myös junien
6740: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
6741:
6742: Irma Karvikko Carl Olof Tallgren
6743: 1312
6744:
6745: IV,340.--Rah.al. N:o 197.
6746:
6747:
6748:
6749:
6750: Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta Raunistulan yhteis-
6751: lyseon koulurakennuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
6752:
6753:
6754: E d u s k u n n a 11 e.
6755:
6756: Koulutilanne on Turun seudulla ollut erit- Koulutalon pääpiirustukset ovat rakennus-
6757: täin vaikea ja jatkuvasti on syksyisin jouduttu hallituksessa ja käytännössä hyväksytyt. Kuu-
6758: tilanteeseen, jolloin on ollut pakko todeta, tiotilavuus on n. 23 000 m3 ja kustannus-
6759: että huomattava määrä pääsytutkinnon läpäis- arvio noin 3.5 miljoonaa.
6760: seitä ei ole tilan puutteen takia voitu ottaa Lukuvuoden 68/69 alusta koulussa alkaa
6761: kouluun. Pulan helpottamiseksi perustettiin lukio, jolloin ryhmäjako monipuolistuu ja tilo-
6762: valtion oppikoulu, Raunistulan yhteislyseo, jen tarve kasvaa huomattavasti. Lisäksi tulee
6763: vuonna 1963. Turun kaupunki lahjoitti kou- vaihtoehtoisia aineita, joita koulu tilojen puut-
6764: lua vraten 1.5 hehtaarin tontin. Lisäksi kau- teen takia luultavasti ei voi ottaa ohjelmaan.
6765: punki teki koulun kanssa sopimuksen, jonka Teknisten aineiden, mm. fysiikan, opetus on
6766: mukaan koulu voi toimia Raunistulan kansa- nykyoloissa mahdotonta. Ellei kaupunki ky-
6767: koulun yhteydessä viiden vuoden ajan. Sopi- kene järjestämään lisätiloja, joudutaan otta-
6768: mus päättyy ensi keväänä. Kaupungilla ei ole maan vuoroluku käytäntöön. Näin suuressa
6769: mahdollisuuksia pitempään pitää yhteislyseota koulussa, jossa oppilaita on myös maaseu-
6770: suojissa koulun jatkuvasti kasvaessa. dulta, vuorolukuun siirtyminen merkitsee, että
6771: Tällä hetkellä Raunistulan yhteislyseo on koulupäivä venyy kello 19 asti.
6772: jo toiminnallisesti pahasti hajalla. Varsinaisten Edellä selostetut tosiasiat osoittavat, että
6773: kansakouluun sijoitettujen tilojen lisäksi kaksi koulutalon rakentamiseen olisi päästävä heti.
6774: luokkaa työskentelee Maarian VPK:n tiloissa, Edellä esitetyn perusteella esitämme,
6775: voimistelunopetusta annetaan Pallivahan kan-
6776: sakoulussa, jonne on matkaa 2.5 km, koti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6777: taloutta opetetaan kansalaiskoulussa ja fysii- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
6778: kan työt tehdään Turun lyseossa. kan määrärahan Raunistulan yhteis-
6779: Yhteislyseossa on nyt 398 oppilasta. Ensi lyseon koulurakennuksen rakennustöi-
6780: vuonna olisi otettava 80 oppilasta lisää. den aloittamista varten.
6781: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
6782:
6783: Irma Karvikko Carl Olof Tallgren T. 1. Vartia
6784: 1313
6785:
6786: IV,341.- Rah.al. N:o 198.
6787:
6788:
6789:
6790:
6791: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kauhavan
6792: paikallissairaalan rakentamiseen.
6793:
6794:
6795: E d u s k u n n a 11 e.
6796:
6797: Jo useamman vuoden ajan on Kauhavan öljysorateiden ansiosta tulee sairaskuljetus hoi-
6798: kunta ajanut paikallissairaalan perustamista dettua hyvin.
6799: yhteistoiminnassa Kauhavalla olevan varus- Valtion olisi kiirehdittävä Kauhavan sairaa-
6800: kunnan kanssa. lan rakentamista omalla osuudellaan ja varat-
6801: On perustettu yhteinen toimikunta Kauha- tava jo ensi vuonna määrärahoja tähän tarkoi-
6802: van kunnan ja puolustusministeriön kanssa sai- tukseen. Tätä ratkaisua kiirehtii työttömien
6803: raalahanketta edelleen ajamaan. Toimikunnan rakennustyöläisten suuri luku Kauhavalla ja
6804: toimesta on jaettu sairaalaan suunnitellut pai- sen ympäristössä.
6805: kat Kauhavan kunnan ja paikallisen vams- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6806: kunnan kesken.
6807: Kauhavan kunnan mahdollisuudet keskei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6808: senä paikkana hoitaa lähiympäristöäkin sil- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
6809: mälläpitäen sairaalatarpeen ovat hyvät. Rauta- avustuksen Kauhavan paikallissairaalan
6810: tien, lentokentän ja lähitulevaisuudessa hyvien rakentamiseen.
6811: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
6812:
6813: Aleksi Kiviaho N. Nurminen
6814: 1314
6815:
6816: IV,342.- Rah.al. N:o 199.
6817:
6818:
6819:
6820:
6821: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven säännöstelyn
6822: toteuttamiseksi.
6823:
6824:
6825: E d u s k u n n a 11 e.
6826:
6827: Alajärven veden säännöstelyä on TVH:n ta- työ on suunniteltu suoritettavaksi valtion
6828: holta ehdotettu jo parin vuoden ajan valtion tmmesta. Se onkin välttämätöntä koska sään-
6829: tulo- ja menoarvioon. Säännöstelyn ja penger- nöstelyn hyöty koituu paitsi Kurejoen voima-
6830: ryksen avulla saadaan Kurejoen voimalaitoksen laitoksen hyväksi myöskin maatalouden ja
6831: teho nostettua. Kurejoen voimalaitos toimittaa koko Ähtävänjoen voimatalouden hyväksi.
6832: sähköä suureen osaan järviseutua. Veden epä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6833: säännöllisen juoksun takia ei voimalaitoksen
6834: teho ole täydellinen. Siksi on tehon paranta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6835: miseksi suoritettava Alajärven säännöstely ja tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
6836: osittainen pengettys. määrärahan Alajärven säännöstelyn to-
6837: Alajärven säännöstelyn ja pengerryksen kus- teuttamiseksi.
6838: tannusarvio on noin miljoona 1 markkaa ja
6839: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
6840:
6841: Aleksi Kiviaho N. Nurminen
6842: 1315
6843:
6844: IV,343.- Rah.al. N:o 200.
6845:
6846:
6847:
6848:
6849: Knuuti: Määrärahan osoittamisesta Aavehelukan lentokentän
6850: suunnittelutöitä varten.
6851:
6852:
6853: E d u s kun n a 11 e.
6854:
6855: Lentoliikenteestä on muodostunut tämän mesta on etsitty paikka Länsi-Lappia varten
6856: kiireisen ajan nopein ja varsin laajalti käytetty lentokentän saamiseksi ja lienee päädytty Muo-
6857: kulkutapa. Niinpä Helsingistä voidaan lentää nion kunnassa olevaan Aavehelukka nimiseen
6858: Atlantin valtameren taakse 7-8 tunnissa. Toi- alueeseen. Koska vuoden 1968 tulo- ja meno-
6859: saalta taas voidaan todeta, että maamme sisäi- arviossa ei alueen hankkimiseen ja suunnitte-
6860: sessä liikenteessä on paljon toivomisen varaa. luun ole varattu määrärahaa olisi määräraha
6861: Muoniosta Helsinkiin, vaikka käyttäisi lento- tähän tarkoitukseen nyt eduskunnan lisättävä.
6862: konettakin Kemi-Helsinki tai Rovaniemi- Edellä olevan perusteella esitän kunnioit-
6863: Helsingin välillä, kestää matka enemmän kuin taen,
6864: Helsingistä Atlantin valtameren taakse. Kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6865: Pohjois-Suomi muutenkin on tuollaista taka- tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
6866: maata, olisi sen saaminen lähemmäksi asutus- määrärahan Aavehelukan lentokentän
6867: keskuksia mahdollista parempien lentoyhteyk- suunnittelumäärärahaksi.
6868: sien luomisella sinne. Tiettävästi valtion toi-
6869: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
6870:
6871: Urho Knuuti
6872: 1316
6873:
6874: IV,344.- Rah.al. N:o 201.
6875:
6876:
6877:
6878:
6879: Knuuti: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen raken-
6880: tamiseksi Kemin maalaiskuntaan.
6881:
6882:
6883: E d u s kun n a 11 e.
6884:
6885: Kemijoki tunnettiin ennen sähkövoimalaitos- toteuttaa perustamalla oman kalanviljelylaitok-
6886: ten rakentamista Suomen kalarikkaimpana jo- sen Kemin maalaiskuntaan jossa käsitykseni
6887: kena. Voimalaitosten rakentamisen jälkeen on mukaan olisi sillä parhaat toimintaedellytykset.
6888: kalakanta käytännöllisesti katsoen kokonaan tu- Edellä esitetyn perustein ehdotan kunnioit-
6889: houtunut. Kun kuitenkin tuon jokivarten ih- taen,
6890: miset ovat tottuneet aina saamaan osan elatus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6891: taan kalastuksella, tulisi valtiovallan ryhtyä tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
6892: edesauttamaan jokivarten asukkaita siten, että määrärahan kalanviljelylaitoksen suun-
6893: heille turvattaisiin vastaisuudessakin kalastus- nittelu- ja rakentamiskustannuksia var-
6894: mahdollisuus. Tämän valtiovalta voi parhaiten ten Kemin maalaiskuntaan.
6895: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
6896:
6897: Urho Knuuti
6898: 1317
6899:
6900: IV,345.- Rah.al. N:o 202.
6901:
6902:
6903:
6904:
6905: Knuuti: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjalaisen Osakun·
6906: nan tutkimustyön tukemiseen.
6907:
6908:
6909: E d u s kun n a 11 e.
6910:
6911: Pohjois-Suomessa, lähinnä Lapin läänin mukaan parasta ja myöskin taloudellisesti kan-
6912: alueella on työttömyys muodostunut, ei ainoas- nattavaa uskoa Lapin Jäänin talouselämän edel-
6913: taan hetkelliseksi ilmiöksi, vaan suoranaiseksi lytysten tutkiminen nuorten tutkijain tehtä-
6914: sairaudeksi. Koska ilmeistä on, että sairaus joh- väksi. Koska Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan
6915: tuu siitä, että läänin elinkeinoelämän raken- toimesta on työtä jo suoritettu, tulisi valtion
6916: teessa on jotain vierasta ja sellaista joka ei tänä ryhtyä tuota tutkimusta taloudellisesti tuke-
6917: päivänä johda työllistämiseen, olisi tuon raken- maan.
6918: teen muutos tutkittava perusteellisesti. Koska Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioit-
6919: Valtakunnansuunnittelutoimisto ei ole pysty- taen,
6920: nyt, syystä tai toisesta, asiaa selvittämään olisi
6921: työn suorittaminen uskottava muiden tehtä- että Eduskunta .ottaisi vuoden 1968
6922: väksi. Kun Pohjois-Pohjalainen Osakunta on jo tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
6923: useiden vuosien ajan suorittanut erinäistä tut- määrärahan Pohjois-Pohjalaisen Osakun-
6924: kimustyötä Pohjois-Suomessa, olisi käsitykseni nan tutkimustyön tukemiseen.
6925: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
6926:
6927: Urho Knuuti
6928:
6929:
6930:
6931:
6932: 20 E 705/67
6933: 1318
6934:
6935: IV,346.- Rah.al. N:o 203.
6936:
6937:
6938:
6939:
6940: Knuuti: Määrärahan osoittamisesta matkailukeskuksen rakenta-
6941: miseksi Aavasaksalle.
6942:
6943:
6944: E d u s k u n n a 11 e.
6945:
6946: Lapin läänin matkailusta on tullut .tämän olisi Aavasaksan vaara jossa jo nykyisinkin käy
6947: päivän iskusana. Useat eri liikemiehet tai heiksi keskiyön aurinkoa ihailemassa tuhansia ihmisiä.
6948: aikovat ovat ryhtyneet hankkimaan erinäisiä Jos valtiovalta rakentaisi sanotolle vaaralle
6949: maa-alueita matkailutarkoituksia varten Lapin asianmukaisen matkailukeskuksen, tulisi se
6950: läänistä. Koska uskottavaa on, että jos mat- edesauttamaan huomattavassa määrin paikalli-
6951: kailusta todella haluaa saada se toimintamuoto sen väestön toimeentuloa.
6952: joka todella vetää väkeä etelästä pohjoiseen Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
6953: ja ennekaikkea ulkomaalaisia tänne, olisi mat- nioittaen,
6954: kailuolosuhteet saatava sellaiseksi, että ne vas-
6955: taisivat korkeankin laatuvaatimuksen edellyttä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6956: mät tarpeet. Siksi valtiovallan tulisi ottaa tehtä- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
6957: väkseen tehdä Lapista todella se maakunta suuruisen määrärahan matkailukeskuk-
6958: jossa matkailijoilla on olosuhteet joissa he sen rakentamiseksi Aavasaksalle.
6959: viihtyvät. Yksi ja ehkäpä tärkein matkailukohde
6960: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
6961:
6962: Urho Knuuti
6963: 1319
6964:
6965: IV,347.- Rah.al. N:o 204.
6966:
6967:
6968:
6969:
6970: Knuuti: Määrärahan osoittamisesta Korkealehdon-Sieppijärven
6971: maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
6972:
6973:
6974: E d u s k u n n a 11 e.
6975:
6976: Metsäntutkimuslaitoksen toimesta on Lapin että kun sanottu 2 km tietä rakennetaan lyhen-
6977: lääniin kuuluvassa Kolarin kunnassa rakennettu tää se kuntalaisten matkaa kunnan keskustaan,
6978: tietä Lappeesta Korkealehtoon, päämääränä Sieppijärvelle, kökonaista 49 km.
6979: Sieppijärven kylä. Tien rakentaminen on josta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
6980: kin syystä jäänyt kesken ja uupuu varsinai- taen,
6981: sesta tavoitteestaan ainoastaan 2 km. Kun tuon että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
6982: 2 kilometrin rakentaminen olisi erittäin välttä- tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa
6983: mätöntä ja kun sen taloudelliset kustannukset- Korkealehdon-Sieppijärven maantien
6984: kaan eivät olisi ylivoimaisia, olisi ko. tie saa- rakennustöiden aloittamiseksi.
6985: tava ensitilassa rakennetuksi. Mainittakoon,
6986: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
6987:
6988: Urho Knuuti
6989: 1320
6990:
6991: IV,348.- Rah.al. N:o 20.5.
6992:
6993:
6994:
6995:
6996: Knuuti: Määrärahan osoittamisesta T alassuon-Mellanpalon tien
6997: kunnossapitokustannuksiin Ylitornion kunnassa.
6998:
6999:
7000: E d u s k u n n a 11 e.
7001:
7002: Ylitornion kunnan Kaulirannan kylässä on Edellä olevan perusteella esitän kunnioit-
7003: noin 3 km pitkä yksityistie, joka tunnetaan ni- ta en,
7004: mellä Talassuon-Mellanpalon tie ja jota tietä että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7005: on toistaiseksi hoidettu tien hoitolautakunnan tulo- ;a menoarvioon 10 000 markan
7006: toimesta, mutta jonka hoitokunnan mahdolli- määrärahan T alassuon- Mellanpalon
7007: suudet tien jatkuvaan kunnespitämiseen ovat tien kunnossapitokustannuksiin Ylitor-
7008: rajoitetut. Koska tie palvelee yleistä liikennettä, nion kunnan Kaulirannan kylässä.
7009: tulisi sanottu tie ottaa valtion hallintaan ja
7010: kunnossapidettäväksi.
7011: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
7012:
7013: Urho Knuuti
7014: 1321
7015:
7016: IV,349.- Rah.al. N:o 206.
7017:
7018:
7019:
7020:
7021: Knuuti: Määrärahan osoittamisesta Pajasjoen sillan rakentami-
7022: seksi.
7023:
7024:
7025: E d u s k u n n a 11 e.
7026:
7027: Valtion vuoden 1968 tulo- ja menoarvioon Saukkoriipi-Konttajärvi. Työtä sanotut työ-
7028: on varattu erinäinen määrä rahaa Pohjois-Suo- kohteet voisivat antaa 20-30 ihmiselle usean
7029: men työllisyyden turvaamiseen, mutta koska kuukauden ajaksi.
7030: ilmeistä on, että sanotut määrärahat ja työkoh- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esitän,
7031: teet ovat riittämättömät, tulisi eduskunnan
7032: nyt varata lisää sekä rahaa että tyokohteita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7033: Eräs tuollainen työkohde, jolle myöskin kaikki 1968 tulo- ja menoarvioon 60 000 mar-
7034: suunnitelmat ovat valmiita ja olisi siis heti kan määrärahan Pajasjoen sillan raken-
7035: käynnistettävissä on Pellon kunnassa olevan tamiseksi Saukkoriipi-Konttajärvi tiellä
7036: Pajasjoen sillan rakentaminen sekä tieosuus sekä koko tieosuuden parantamiseen.
7037: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
7038:
7039: Urho Knuuti
7040: 1322
7041:
7042: IV,350.- Rah.al. N:o 207.
7043:
7044:
7045:
7046:
7047: Knuuti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin keskussairaalan
7048: laajennussuunnitelmien tekemiseksi.
7049:
7050:
7051: E d u s k u n n a II e.
7052: Jokin vuosi sitten Eduskunta hyväksyi lain, suhteen huomattavasti muuttunut, ollen se nyt
7053: jonka mukaan valtion omistamat yleissairaalat yli 300 sairaansijaa. Tämä tarve jo osoittaa sen,
7054: tuli luovuttaa eri kuntain muodostamille kun- että sairaala nykyisellään ei tyydytä kuntainlii-
7055: tainliitoille. Laki edellytti, että ennen luovu- ton sairaansijatarvetta. Tämän vuoksi ja kun
7056: tusta tuli valtion toimesta rakentaa sairaalat valtiovalta löi aikanaan laimin sairaalan laajen-
7057: aikanaan hyväksytyn sairaansijapaikan mukai- tamisen on se nyt välttämättömyys. Koska laa-
7058: seen suuruuteen. Valtion heikosta kassatilan- jennuksen tekee välttämättömäksi valtion lai-
7059: teesta johtuen ei valtio voinut kaikkia sairaa- minlyönti, olisi valtion nyt tuetttava kuntain-
7060: loita rakentaa, mistä oli seurauksena, että useat liittoa sairaalan laajennussuunnitelmissa.
7061: sairaalat valtio pakotti perustetut kuntainlii- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
7062: tot ottamaan vastaan ilman, että sairaalat olisi tämme,
7063: rakennettu lain edellyttämään sairaansijan luku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7064: määrään. Näin kävi m.m. Kemin keskussairaa- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
7065: lan. Sairaalaan piti tulla 220 sairaansijaa, mutta suuruisen määrärahan Kemin keskussai-
7066: luovuttaessaan sen kuntainliitolle oli sairaalassa raalan laajennussuunnitelmien tekoa
7067: vain 120 sairaansijaa, eli siis vajausta 100 sai- varten.
7068: raansijaa. Toisaaltaan on tilanne sairaansijojen
7069: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
7070:
7071: Urho Knuuti Veikko Hanhirova
7072: Eino Tainio Pekka Vilmi
7073: 1323
7074:
7075: IV,351.- Rah.al. N:o 208.
7076:
7077:
7078:
7079:
7080: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionenemmistöisen
7081: osakeyhtiön perustamista varten elementtitalojen valmista-
7082: misen aloittamiseksi Laukaan, Keuruun ja Korpilahden kun-
7083: nissa.
7084:
7085:
7086:
7087: E d u s k u n n a 11 e.
7088:
7089: Rakenteellinen työttömyys on jo useita vuo- väksi vain paaas1assa perustukset. Tämä mer-
7090: sia rasittanut mm. Keski-Suomen aluetta, mutta kitsee sitä, että yli 80 % työstä voidaan tehdä
7091: erityisen vaikeaksi on työttömyys tullut sen- muualla kuin rakennuspaikalla. Kun asuntopula
7092: vuoksi, että täällä on lopettanut toimintansa on suurin asuntokeskuksissa, joissa nimenomaan
7093: useita teollisuuslaitoksia kuten Mikro Oy Suo- Etelä-Suomessa ei ole työttömyyttä, voitaisiin
7094: lahdessa, Haarlan selluloosatehdas Lievestuo- näin työ siirtää työttömyysalueille tehtäväksi ja
7095: reella ja Tikkakosken tehtailla on lopetettu tältä osin vältyttäisiin työntekijäin siirtämisestä
7096: ompelukoneiden valmistus. Kun kysymyksessä siirtotyömaille.
7097: on ollut teollisten työpaikkojen väheneminen, Vaikka tällä alueella onkin jo olemassa me-
7098: on näiden työpaikkojen loppumisella ollut myös nestyksellisesti toimivaa yrittäjätoimintaa, ei
7099: suuri heijastusvaikutus mm. palveluelinkeinojen tämän alan mahdollisuuksia ole riittävästi ja
7100: tarjoamien työpaikkojen määrään. Tämän suunnitelmallisesti vielä käytetty hyväksi asun-
7101: vuoksi olisi pysyvien työpaikkojen luominen topulan ja työllisyyden helpottamiseksi. Tämän
7102: ensiarvoisen tärkeää. Kun Ruotsissa suoritetun vuoksi olisi valtion toimenpitein saatava ai-
7103: tutkimuksen mukaan jokaista työpaikkaa koh- kaan taloelementtejä, lähinnä omakoti- ja rivi-
7104: den joudutaan sijoittamaan pääomia siten, että taloelementtejä valmistavia tehtaita. Sopivia si-
7105: yhden kolmasosan maksaa työntekijän asunto, joituspaikkoja tällaisille tehtaille on Keski-
7106: yhden kolmasosan yhdyskunnan rakentaminen Suomesta osoitettavissa useita. Ilman perus-
7107: ja yhden kolmasosan varsinaisen työpaikan luo- teellisimpia tutkimuksia voidaan osoittaa perus-
7108: minen, olisi kansantaloudellisesti kannattavaa, tellusti seuraavat paikkakunnat:
7109: että uusia työpaikkoja luotaisiin paikkakun- Laukaan kunnassa sijaitseva Lievestuoreen
7110: nille, missä on jo uhrattu pääomat asuntoihin yhdyskunta joutui Haarlan selluloosatehtaan lo-
7111: ja yhdyskunnan rakentamiseen eli kaksi kol- pettamisen vuoksi tilanteeseen, joka horjuttaa
7112: masosaa yhden työpaikan luomiseen tarvitta- koko yhdyskunnan rakennetta. Tämän vuoksi
7113: vasta pääomasta. Sopivan teollisuuden alana uuden teollisuuden aikaansaaminen paikkakun-
7114: Keski-Suomessa tulisi kysymykseen ennen kaik- nalle on välttämätöntä. Talotehtaan sijoituspai-
7115: kea korkean jalostusasteen omaava puuraaka- kaksi soveltuu paikkakunta erittäin hyvin sen-
7116: aineen käyttöön perustuva teollisuus. Tällai- vuoksi, että siellä on saha ja toinen Vapon
7117: nen teollisuuden ala on muun muassa puuele- omistama saha Hankasalmella noin 10 km:n
7118: menttitalojen valmistaminen. Asuntopoliittinen etäisyydellä sekä puusepän- ja muuta rakennus-
7119: komitea onkin mietinnössään esittänyt, että teollisuutta 20 km:n etäisyydellä Vaajakos-
7120: työllisyyttä voitaisiin edistää sijoittamalla ra- kella. Lisäksi paikkakunnalla on ilmeisesti saa-
7121: kennuselementtejä valmistavia tehtaita kehitys- tavissa talotehdasta varten tarvittavaa tehdas-
7122: alueille. Nykyisin onkin elementtirakentaminen tilaa ja osa tehtaan toiminnasta voitaisiin ulot-
7123: niin kehittynyt, että omakotitalo voidaan ra- taa nähtävästi myös lähellä olevaan Niemis-
7124: kentaa kahtena pääelementtinä ja muutamana järven kylään, jossa paikallinen saha on lopet-
7125: apuelementtinä ja kuljettaa rakennuspaikalle tanut toimintansa. Kuluvan syksyn aikana val-
7126: autoilla. Tällöin rakennuspaikalla jää tehtä- mistuva uusi tieyhteys Jyväskylään parantaa
7127: 1324 IV,351. - Elementtitalot.
7128:
7129:
7130: oleellisesti liikenneyhteyksiä ja paikkakunnan työnantaja on ollut sahateollisuus. Kuitenkin
7131: liikenneolot tulevat parantumaan vielä oleelli- toinen palkkakunnalla toimineista sahoista on
7132: sesti Joensuu-Pori tien valmistuttua. ollut pysähdyksissä jo vuosikausia ja toisenkin
7133: Keuruun kunnassa sijaitseva Haapamäen yh- toiminta on hiljentynyt. Uutta teollisuutta ei
7134: dyskunta on menettänyt myös pysyviä työpaik- tänne ole riittävästi syntynyt. Tämän vuoksi
7135: koja runsaasti sen vuoksi, että uusien ratojen olisi pysyvien työpaikkojen saaminen tärkeätä.
7136: Tampere-Seinäjoki ja Jämsä-Jyväskylä ra- Talotehdas sopisi erittäin hyvin paikkakunnalla
7137: kentamisen vuoksi on lukuisasti valtion rauta- olevan sahateollisuuden täydentäjänä ja koska
7138: teiden palveluksessa olevia joutunut muutta- paikkakunnalla on myöskin jo ennestään puu-
7139: maan paikkakunnalta. Tämä aiheuttaa tyhjä- sepänteollisuutta. Liikenneyhteydet myös täällä
7140: käyntiä palveluelinkeinojenkin kohdalla ja ra- ovat hyvät, kun paikkakunta on valtatie n:o
7141: kenteellista työttömyyttä. Siellä on myöskin 4:n varrella, ja Jyväskylä-Jämsä rautatie val-
7142: pysähdyksissä oleva saha ja ilmeisesti osittain mistuessaan avaa myös rautatieyhteyden.
7143: talotehtaan teollisuustilaksi käypiä rakennuksia Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
7144: olemassa. Lähistöllä on myös useita käynnissä nioittaen,
7145: olevia sahoja ja puusepänalan sekä rakennus-
7146: levytehtaita. Liikenneyhteyksiltään on Haapa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7147: mäki edullinen, sillä suunniteltujen liikenne- tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
7148: yhteyksien lähivuosina valmistuessa on sieltä määrärahan valtionenemmistöisen osake-
7149: hyvät yhteydet Porin, Seinäjoen, Jyväskylän yhtiön perustamista varten elementti-
7150: ja Tampereen suuntaan sekä maaoteitse että talojen valmistamisen aloittamiseksi
7151: rautateitse. Laukaan, Keuruun ja Korpilahden kun-
7152: Korpilahden tärkein työpaikkoja antanut nissa.
7153: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1967.
7154:
7155: Sakari Knuuttila Impi Lukkarinen Aune Salama
7156: Arvo Ahonen Arvo Salo Tyyne Paasivuori
7157: Mauno Pohjonen Sylvi Saimo Artturi Koskinen
7158: Veikko Mattila Siiri Lehmonen
7159: 1325
7160:
7161: IV,.352.- Rah.al. N:o 209.
7162:
7163:
7164:
7165:
7166: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionenemmistöisen
7167: osakeyhtiön perustamiseksi metalliteollisuustoiminnan aloit-
7168: tamiseksi Suolahden kauppalassa.
7169:
7170:
7171: E d u s kun n a 11 e.
7172:
7173: Kuten yleisesti tunnettua on Suolahdessa lo- valtion oltava aloitteentekijänä. Perusteluna
7174: pettanut toimintansa metallialan teollisuutta tälle ehdotukselle voidaan vielä mainita, että
7175: harjoittanut Mikro Oy ja tämän johdosta on valtionenemmistöisellä yhtiöllä olisi ilmeisesti
7176: paikkakunnalle muodostunut erittäin vaikea hyvät mahdollisuudet tulokselliseen yhteistyö-
7177: työttömyystilanne. Kun toisaalta tehdaskiin- hön lähellä olevan muun valtion metalliteolli-
7178: teistöön on uhrattu noin 7.6 milj. markkaa suuden kanssa.
7179: julkisia varoja, olisi teollisen toiminnan alka- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
7180: minen mitä kiireellisintä. Taukohan on jatku- nioittaen,
7181: nut jo melkein vuoden ajan ja sen edelleen että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7182: jatkuessa tulevat tehtaan koneistot myydyksi tulo- ia menoarvioon 1 000 000 markan
7183: konkurssihallinnon toimesta, minkä toimenpi- määrärahan valtionenemmistöisen osake-
7184: teen jälkeen toiminnan aloittaminen on vai- yhtiön perustamista varten metalliteolli-
7185: keampaa. Kun ainakaan toistaiseksi ei muiden suustoiminnan aloittamiseksi Suolahden
7186: toimesta ole teollista toimintaa virinnyt olisi kauppalassa.
7187: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
7188:
7189: Sakari Knuuttila Siiri Lehmonen ArvoSalo
7190:
7191:
7192:
7193:
7194: 21 E 705/67
7195: 1326
7196:
7197: IV,3.53.- Rah.al. N:o 210.
7198:
7199:
7200:
7201:
7202: Kock ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden keskussairaalan
7203: suunnittelua varten.
7204:
7205:
7206: E d u s k u n n a 11 e.
7207:
7208: Lahden keskussairaalan nykyinen rakennus- tun lain 4 § :n mukaan valtio suorittaa kun-
7209: vaihe sai alkunsa vuoden 1961 alussa. Silloin nille osuutensa rakennuskustannuksista niin
7210: keskussairaalapiiriin kuuluvat kaikki kunnat eli pian kuin kyseessäoleva keskussairaala on kii-
7211: Asikkala, Hartola, Heinolan kaupunki, Heino- reellisyysjärjestyksen mukaan vuorossa tulla ra-
7212: lan mlk., Hollola, Iitti, Koski Hl., Kuhmoinen, kennetuksi, olisi tähän tarkoitukseen saatava
7213: Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki määräraha vuoden 1968 tulo- ja menoarvioon.
7214: ja Sysmä päättivät, että ne ryhyvät keskussai- Lahden keskussairaalan suunnitteluun on
7215: raalan rakennustöihin poiketen keskussairaaloi- vuoden 1967 loppuun mennessä käytetty yh-
7216: den rakentamisesta annetun lain kiireellisyys- teensä nooin 1 000 000 markkaa. Allekirjoitet-
7217: järjestyksestä sitoutumalla rahoittamaan ensim- tujen arkkitehtisopimusten perusteella tarvitaan
7218: mäisen rakennusvaiheen, siis myöskin valtion vuonna 1968 suunnittelutyön jatkamiseen noin
7219: osuuden rakennuskustannuksista siihen saakka 1 000 000 markkaa.
7220: kunnes keskussairaala on lain edellyttämän kii- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
7221: reellisyysjärjestyksen mukaan vuorossa tulla ra- eduskunnan päätettäväksi,
7222: kennetuksi.
7223: Lääkintöhallituksen ilmoituksen mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7224: Lahden keskussairaala on vuorossa tulla raken- tulo- ;a menoarvioon 1 000 000 mar-
7225: netuksi, minkä vuoksi lääkintöhallitus esittikin kan määrärahan Lahden keskussairaalan
7226: varattavaksi määrärahan tähän tarkoitukseen. suunnittelua varten.
7227: Koska keskussairaaloiden rakentamisesta anne-
7228: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
7229:
7230: Osmo Kock Eino Lottanen V. 0. Mäkinen
7231: Erkki Huurtamo Juho Tenhiälä Viljo Pousi
7232: Leo Häppölä Lauri Kantola Eeles Landström
7233: Lyyli Koskinen Ensio Partanen Magnus Kull
7234: 1327
7235:
7236: IV,354.- Rah.al. N:o 211.
7237:
7238:
7239:
7240: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenluokan nousua
7241: symbolisoivan valtakunnallisen muistomerkin pystyttämistä
7242: varten.
7243:
7244: E d u s k u n n a 11 e.
7245:
7246: Työväenliikkeen saavutukset maamme po- kuvallisen ilmaisun. Lähimpien viime vuosien
7247: liittisen, ammatillisen ja osuustoiminnallisen kuluessa tällainen harrastus on omaksunut sel-
7248: rakennustyön piirissä ovat suuret. Se on jät- keän kokonaistavoitteen: Sopivalle paikkakun-
7249: tänyt pysyvät jälkensä myös kulttuuri- ja ur- nalle maahamme on saatava pystytetyksi työ-
7250: heiluelämämme kehitykseen. Maamme nais- ja väen nousua symbolisoiva valtakunnallinen
7251: nuorisoliikkeiden historiassa sillä on näkyvä muistopatsas, suomalaisen työväenliikkeen
7252: sija. Mitä erityisesti poliittiseen työväenliik- miespolvia kestäneen taipaleen ja lujan tule-
7253: keeseemme tulee, tuskin millään taholla ha- vaisuudenuskon monumentti.
7254: lutaan enää nykyoloissa kieltää sen ratkaisevaa Sanottuun suuntaan käyvän vapaamuotoisen
7255: merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, itse- toiminnan saatua viime aikoina konkreettisia
7256: näistyneen kansan ja maan toimintaedellytyk- muotoja useilla eri paikkakunnilla - Turussa,
7257: sille. Torpparien vapautusliikkeen, suurlakon, Forssassa, Tampereella, Helsingissä - on sitä
7258: eduskuntauridistuksen, kunnallislainsäädännön ohjaamaan perustettu erityinen aatteellinen
7259: kansanvaltaistamisen sekä työaika- ja oppivel- yhteisö. Tässä tarkoituksessa on syntynyt Työ-
7260: vollisuuslainsäädännön historia on oleelliselta väen Nousun Kunniaksi r.y.-niminen yhdistys,
7261: osalta maamme työväenliikkeen uudistustoi- jonka johdolla maamme työväenluokan taiste~
7262: minnan historiaa. Maamme itsenäistymistapah- lua ja yksityisen työläisen ponnistuksia sym-
7263: tuman lopputulos ja tausta eivät ole ymmär- bolisoiva valtakunnallinen muistomerkki tul-
7264: rettävissä, jollei työväenliikkeen panosta ta- laan maahamme pystyttämään. Käytännöllistä
7265: pahtumien kokonaiskulussa ole täysin käsi- työtä johtamaan muodostetut elimet, Työväen
7266: tetty. Itsenäinen valtiomme ei olisi ilman työ- muistomerkkitoimikunta ja Työväen muisto.:.
7267: väenliikkeen tehokasta myötävaikutusta pysty- merkkivaltuuskunta, tulevat huolehtimaan va-
7268: nyt siinä määrin lujittumaan perustuksiltaan ja rojen hankkimisesta yhdistykselle niissä muo-
7269: kasvamaan ylemmiltä kerroksiltaan kuin on doissa, jotka yhdistyksen säännöissä määrätään.
7270: oman itsenäisen elämänmuotomme säilyttämi- Kun kysymyksessä on kansallisesti merkittävä
7271: seksi ollut välttämätöntä. yleisvaltakunnallinen hanke, on luonnollista,
7272: Suomen työväenliikkeen alkutaival vuoteen että myös valtiovalta antaa sille tukensa ja
7273: 1918 asti on ollut viime aikoina niin kotimai- tunnustuksensa.
7274: sen historiantutkimuksen kuin kaunokirjalli- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
7275: suudenkin elävän mielenkiinnon kohteena. dotamme,
7276: Vuoroon ovat nyt entistä suuremmalla voi-
7277: malla tulossa työväenliikkeen eri toiminta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7278: haarojen aikaansaannokset itsenäisyyden ajan tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
7279: vuosikymmeninä. Samaan aikaan on herännyt suuruisen määrärahan annettavaksi
7280: työväen joukkojärjestöjen piirissä voimakas avustuksena Helsingin kaupungissa ko-
7281: harrastus sellaisten muistomerkkien pystyttä- tipaikan omaavalle Työväen Nousun
7282: miseksi työväenluokan suorittamalle ja tehtä- Kunniaksi r.y. nimiselle yhdistykselle
7283: väkseen ottarnalle rakennustyölle, jossa tämän työväenluokan nousua symbolisoivan
7284: liikkeen kantavimmat yhteiskunnalliset ja val- valtakunnallisen muistomerkin pystyt-
7285: tiolliset saavutukset saisivat näkyvän, Vertaus- tämiseksi maahamme.
7286: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
7287:
7288: Veikko Kokkola T. Leivo Larsson Veikko Helle
7289: Paavo Aitio
7290: 1328
7291:
7292: IV,355.- Rah.al. N:o 212.
7293:
7294:
7295:
7296:
7297: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta iltaoppikoulujen kirjas-
7298: toja varten.
7299:
7300:
7301: E d u s k u n n a 11 e.
7302:
7303: Kahdessatoista kouluhallituksen valvonnan- perheen ja opiskelu tuottaa heille taloudelli-
7304: alaisessa iltaoppikoulussa ja oppikoulun ilta- sia vaikeuksia. Vuonna 1966 suoritetussa se-
7305: linjalla opiskelee nykyään noin 6 000 henki- minaaritutkimuksessa todettiin, että suurim-
7306: löä. Suurin osa oppilaista on aikuisia ja vart- pana syynä normaaliaikaisen koulunkäynnin
7307: tuneita nuoria, mutta heille soveltuvia oppi- jäämiseen ovat olleet taloudelliset vaikeudet.
7308: kirjoja ei ole saatavissa. Iltakouluissa joudu- On kohtuullista, että iltakoululaisille taataan
7309: taan yleensä käyttämään niihin huonosti so- tasavertaiset koulunkäyntimahdollisuudet mui-
7310: veltuvia oppikirjoja. den kanssa. Useissa päiväkouluissa on kou-
7311: Koulukirjat muodostavat suhteellisen suuren luilla niin laaja kirjasto, että koulun oppi-
7312: menoerän iltaopiskelijoiden taloudessa. Kirjoja laat voivat saada miltei kaikki tarvitsemansa
7313: tarvitaan kuitenkin vain hyvin lyhyen ajan, kirjat lainaksi. Sen lisäksi päiväkoululaisten
7314: sillä iltakouluissa oppikurssit joudutaan ajan taloudellinen asema on usein huomattavasti
7315: vähyyden vuoksi käymään erittäin nopeasti. parempi kuin iltakoululaisten.
7316: Kurssien jälkeen oppikirjat ovat tarpeettomia. Edellä olevan perusteella ehdotan
7317: Iltaopiskelijoilla ei vielä ole varsinaista am-
7318: mattia, joten heidän tulonsa ovat suhteellisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7319: pienet. Vapaa-aika kuluu opiskeluun, mistä tulo- ja menoarvioon 120 000 markan
7320: syystä lisätulojen hankkiminenkaan ei ole määrärahan iltaoppikoulujen kirjasto;a
7321: mahdollista. Useat ovat jo ehtineet perustaa varten.
7322: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
7323:
7324: Esko J. Koppanen
7325: 1329
7326:
7327: IV,356.-Fin.mot. N:o 213.
7328:
7329:
7330:
7331:
7332: Korsbäck m.fl. Angående anvisande av anslag för byggnande av
7333: ett ämbetshus i Kristinestad.
7334:
7335:
7336: T i 11 R i k s d a g e n.
7337:
7338: Ministeriet för kommunikationsväsendet och ningen för sin verksamhet varit tvungen att
7339: allmänna arbeten har den 3. 2. 1964 uppmanat hyra tilläggsutrymmen från många håll. Betjä-
7340: byggnadsstyrelsen att i Kristinestad planera ett ning av allmänheten sker även på tre ställen,
7341: posthus enligt av statens byggnadsprogramkom- vartill post- och telegrafverket ytterligare har
7342: mitte den 1. 2. 1963 godkänt utrymmes- sex andra punkter på olika håll i staden. Det
7343: program. Byggnadsstyrelsen har uppgivit som sammanlagda hyresutrymmet är 1 750.5 m2 •
7344: husets rymdinnehåll 17 000 m3 och som kost- Förutom arbetstrygghetssynpunkter påskyn-
7345: nadsberäkning 2 720 000 mark. Huset upp- dar speciellt förverkligandet av automatiserin~
7346: förs på av post- och telegrafstyrelsen ägd gen av telefontrafikens lokalnätgrupp samt
7347: 4 188.8 m2 stor tomt, viiken bildas av tom- fjärrcentralen påbörjandet och slutförandet av
7348: terna nris 6, 115/1825, 114/1825 samt 1/4 byggnadsarbetena.
7349: av nr 113/1825 i stadsdel II kvarter 39. Automatcentralernas anläggningar kan ej
7350: Post- och telegrafverket kommer att dispo- installeras förrän det nu planerade posthuset
7351: nera över ett ca 2 500 m2 stort nettoutrymme är färdigt. Då fjärrautomatcentralerna i Vasa
7352: och ca 750 m2 kommer att överlåtas åt övriga och Seinäjoki samt å andra sidan i Björneborg
7353: ämbetsverk: För länsmannen i Lappfjärd dist- blir färdiga under nästa år, borde mellan1ig-
7354: rikt, för skattebyrån i Kristinestad, för arbets- gande Kristinestads nätgrupp automatiseras så
7355: ombudsmannen samt för yrkesvalet. Arkitekt- snabbt som möjligt.
7356: byrån, som ombesörjer planeringen av huset, Med hänvisning tili det ovansagda och enär
7357: har uppgjort två skissritningar och uppgör som regeringens förslag tili budget för år 1968 ej
7358: bäst huvudritningarna. alls upptar anslag för byggandet av ämbetshus
7359: Byggnadsarbetena borde med det snaraste i Kristinestad, föreslår vi vördsamt,
7360: påbörjas, senast hösten 1968. Post- och tele-
7361: grafstyrelsen lider skriande brist på utrymme att Riksdagen i statsförslaget för år
7362: på orten. Det nuvarande posthuset är ett 1968 under 31.34.76 mom. punkt 2
7363: mycket trångt och i dåligt skick varande under måtte upptaga ett reservationsanslag ()m
7364: senaste århundrade byggt trähus, som upptar 2 000 000 mk för byggandet av ett äm-
7365: bara 210 m2 och som icke fyller lagens för betshus i Kristinestad.
7366: arbetstrygghet fordringar. Därför har inrätt-
7367: Helsingfors den 31 oktober 1967.
7368:
7369: Verner Korsbäck Grels Teir
7370: Ragnar Granvik Georg Backlund
7371: 1330
7372:
7373: IV,356.- Rah.al. N:o 213.
7374: Suomennos.
7375:
7376:
7377:
7378:
7379: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalon rakenta-
7380: mista varten Kristiinaaan.
7381:
7382:
7383: E d u s kun n a II e.
7384:
7385: Kulkulaitosten ja yleisten töiden mm1ster10 totmmtaansa varten lisätilaa monilta tahoilta.
7386: on 3. 2. 1964 kehottanut rakennushallitusta Yleisönpalvelu tapahtuu myös kolmessa pai-
7387: suunnittelemaan Kristiinaan postitalon valtion kassa, minkä lisäksi posti- ja lennätinlaitoksella
7388: rakennusohjelmakomitean 1. 2. 1963 hyväksy- on vielä kuusi muuta toimintapistettä eri puo-
7389: män tilaohjelman mukaisesti. Rakennushallitus lilla kaupunkia. Vuokrattu tila on yhteensä
7390: on ilmoittanut talon tilavuudeksi 17 000 m3 1 750.5 m 2•
7391: ja kustannusarvioksi 2 720 000 mk. Talo pys- Työturvallisuusnäkökohtien lisäksi rakennus-
7392: tytetään posti- ja lennätinhallituksen omista- töiden aloittamista ja loppuun saattamista kii-
7393: malle 4 188.8 m2 :n suuruiselle tontille, joka ruhtaa erityisesti puhelinliikenteen paikallisver-
7394: muodostuu tonteista n:ot 6, 115/1825, 114/ koston sekä kaukokeskuksen automatisoiminen.
7395: 1825 sekä 1/4 n:osta 113/1825 II kaupungin- Automaattikeskuksen laitteita ei voida asen-
7396: osassa korttelissa 39. taa, ennen kuin suunniteltu postitalo on val-
7397: Posti- ja lennätinlaitos tulee käyttämään yli mis. Kun kaukoautomaattikeskukset Vaasassa
7398: 2 500 m2 :n suuruisen nettotilan, ja n. 750 m2 ja Seinäjoella sekä toisella puolella Porissa tu-
7399: luovutetaan muille virastoille: Lappväärtin pii- levat ensi vuonna valmiiksi, pitäisi välillä ole-
7400: rin nimismiehelle, Kristiinan verotoimistolle, van Kristiinan verkosto automatisoida niin pian
7401: työasiamiehelle sekä ammatinvalintaan. Talon kuin mahdollista.
7402: suunnittelusta huolehtiva arkkitehtitoimisto on Yllä sanottuun viitaten ja koska hallituksen
7403: tehnyt kaksi luonnospiirustusta ja tekee par- esitykseen vuoden 1968 tulo- ja menoarvioksi
7404: haillaan pääpiirustuksia. ei ollenkaan sisälly määrärahaa Kristiinan posti-
7405: Rakennustyöt pitäisi mitä pikimmin aloittaa, talon rakentamiseksi, ehdotamme kunnioitta-
7406: viimeistään syksyllä 1968. Posti- ja lennätin- vasti,
7407: hallituksella on paikkakunnalla huutava tilan-
7408: puute. Nykyinen postitalo on hyvin ahdas ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7409: huonossa kunnossa oleva, viime vuosisadalla tulo- ;a menoarvioon 31.34.74 momen-
7410: rakennettu puutalo, joka pinta-alaltaan on vain tille 2 kohtaan 2 000 000 markan siirto-
7411: 210 m2 eikä täytä työturvallisuuslain vaatimuk- määrärahan virastotalon rakentamiseksi
7412: sia. Siksi laitoksen on ollut pakko vuokrata Kristiinaan.
7413: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
7414:
7415: Verner Korsbäck Grels Teir
7416: Ragnar Granvik Georg Backlund
7417: 1331
7418:
7419: IV,357.- Fin.mot. N:o 214.
7420:
7421:
7422:
7423:
7424: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för reglering av
7425: priset på bensin fijr arbetsmaskiner.
7426:
7427:
7428: T i 11 R i k s d a g e n.
7429:
7430: I samband med antagandet av den s.k. trak- ersättning för slitage av vägar måste anförda
7431: torbränslelagen ellet ändringen av lagen om uttalande anses gälla alla bensindrivna motorer
7432: motorfordonsskatt och lagen om temporär be- som icke användes som kraftkällor i landsvägs-
7433: frielse av motorpetroleum från accis på flytande trafik.
7434: bränsle 1965 riktade riksdagen följande anma- Då riksdagen förutsatt att detta beslut skall
7435: ning tili regeringen: verkställas i brådskande ordning och då detta
7436: "I det riksdagen antager lagen angående änd- icke skett ens i samband med statsverkspropo-
7437: ring av lagen om skatt på motorfordon och sitionen, föreslås vördsamt,
7438: lagen om temporär befrielse av motorpetroleum
7439: från tilläggsaccis på flytande bränsle, förutsätter att Riksdagen under ett nytt mom.
7440: den, att regeringen i brådskande ordning vid- 30.33 i statsförslaget för år 1968 måtte
7441: tager sådana åtgärder, att traktorer, vilka inom anvisa 2 milj. mark i anslag för brin-
7442: lantbruket använder bensin som bränsle, i fråga gande av priset på bensin, som använ-
7443: om bränslepriset blir likställda med traktorer, des för traktorer och andra arbetsmas-
7444: i vilka motorpetroleum användes som bränsle". kiner, i nivå med priset på motorpetro-
7445: Emedan skatten på bensin avser att vara en leum.
7446: Helsingfors den 31 oktober 1967.
7447:
7448: Verner Korsbäck Ragnar Granvik Georg Backlund
7449: 1332
7450:
7451: IV,357.-Rah.al. N:o 214. Suomennos.
7452:
7453:
7454:
7455:
7456: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta työkoneissa käytettä-
7457: vän bensiinin hinnan iärjestämiseksi.
7458:
7459:
7460: E d u s k u n n a 11 e.
7461:
7462: Hyväksyettäessä v. 1965 nk. traktoripoltto- Koska bensiinivero on tarkoitettu korvauk-
7463: ainelain eli lain moottoriajoneuvoverosta anne- seksi teiden kulumisesta, on mainitun lausu-
7464: tun lain muuttamisesta ja lain moottoripetrao- man katsottava koskevan kaikkia bensiinikäyt-
7465: lin väliaikaisesta vapauttamisesta nestemäisten töisiä moottoreita, joita ei käytetä voimanläh-
7466: polttoaineiden valmisteverosta Eduskunta osoitti teinä maantieliikenteessä.
7467: hallitukselle seuraavan suosituksen: Koska Eduskunta on edellyttänyt, että tämä
7468: "Hyväksyessään lain moottonaJoneuvove- päätös on kiireellisesti toteutettava ja kun niin
7469: rosta annetun lain muuttamisesta ja lain moot- ei ole käynyt edes valtion tulo- ja menoarvio-
7470: toripetrolin väliaikaisesta vapauttamisesta neste- esityksen yhteydessä, ehdotamme kunnioittaen,
7471: mäisten polttoaineiden valmisteverosta Edus-
7472: kunta edellyttää Hallituksen ryhtyvän kiireel- että Eduskunta vuoden 1968 tulo- ja
7473: lisesti sellaisiin toimenpiteisiin, että maatalou- menoarvioon uudelle momentille 30.33
7474: den käytössä olevat bensiiniä polttoaineena ottaisi 2 milj. markan määrärahan trak-
7475: käyttävät traktorit tulevat polttoaineen hintaan toreissa ja muissa työkoneissa käytetyn
7476: nähden tasavertaiseen asemaan moottoripetroo- bensiinin hinnan järjestämiseksi moot-
7477: lia polttoaineena käyttävien traktoreiden kans- toripetraolin hinnan tasolle.
7478: sa."
7479: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
7480:
7481: Verner Korsbäck Ragnar Granvik Georg Backlund
7482: IV,.358.- Rah.al. N:o 215.
7483:
7484:
7485:
7486: A. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karstulan paikal-
7487: lissairaalan rakentamisen aloittamiseksi.
7488:
7489:
7490: E d u s k u n n a 11 e.
7491:
7492: Maassamme vallitsevat sairaalaolot ovat vii- alueelta. - Tulos ainakin tähän asti on ollut
7493: meisten kuluneitten vuosien aikana korjautu- sama. - Lääkäreitten asunnot ovat uudet ja
7494: neet suuressa mittakaavassa. - keskussairaa- hyvät, mutta sairaalaa meille lupauksista huo-
7495: loita maamme kaupunkeihin on rakennettu, limatta ei rakenneta, vaikka kuntien talous-
7496: rakentamisen jatkuessa edelleenkin. Rakenta- arvioihin on otettu määräraha, joilla kuntien
7497: misen on todettu olleen maseudunkin asuja- osuus voidaan hoitaa.
7498: mistolle erittäin suurimerkityksellistä. - Mut- Suunnitelmat ja piirustukset ovat lääkintö-
7499: ta maaseudun väestön sairaalatarve ei ole kes- hallituksessa sekä rakennushallituksessa val-
7500: kussairaaloilla yksistään pelastettu. - On suo- miina käsittäen yhteensä 47 sairassijaa. Sai-
7501: rastaan järkyttävää todeta tilanne, kun maa- raalan tonttialue on useita vuosia sitten lää-
7502: seudun sairaalaolot ovat monissa tapauksissa kintöhallituksen arkkitehdin ja lääkintöhalli-
7503: muodostuneet suorastaan sairasmaja-asteelle, tuksen hyväksymä kiitosmaininnalla. Tontin
7504: mikä monissa tapauksissa maaseudulla on tä- pituussuunnan kokonaisuudessaan ulottuessa
7505: näkin päivänä todettavissa. Sairaalle pitäisi eteläpuolella olevaan kauniiseen Pääjärven
7506: hädän hetkellä saada apua, mutta hoitopaik- rantaan.
7507: kojen puute vanhoissa vuosikymmeniä sitten Karstulan nykyisen paikallissairaalan paikka-
7508: rakennetuissa hirsimajoissa estää avun saan- luku on vain 19, mikä ei alkuunkaan riitä
7509: nin, tilojen ahtauden sekä rakennusten rap- palvelemaan Karstulan-Kyyjärven-Pylkön-
7510: pioitumisen vuoksi. mäen kuntien asukkaita nykyhetken mukai-
7511: Karstulan seudun kuntainliiton alue, jonka sesti.
7512: muodostaa kolme kuntaa, Karstula-Kyyjärvi Kun suunnitellun paikallissairaalan kustan-
7513: -Pylkömäki, on yksi maamme kurjimpia nusarvio on lokakuun 8 päivänä 1964 lää-
7514: alueita sairaalaoloista puhuttaessa. Sairaala- kintöhallitukseen lähetetyn peruskustannusten
7515: hanke on ollut vireillä yli 20 vuotta, mutta erittelyn mukaan 2 230 000 markkaa, joka
7516: vieläkään ei tähän onnettomaan tilaan ole kustannusarvio nousee, olisi rakentamisen
7517: saatu parannusta. - Paikanpäällä ovat käy- aloittamiseen kiireellisesti saatava alkurahoi-
7518: neet valtiovarainvaliokunnan sairaalajaoston tus.
7519: jäseniä, sekä sosiaaliministeri Koivunen tilan- Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme
7520: teeseen tutustumassa, todeten eri käynneillä kunnioittaen,
7521: yksimielisesti sen surkean tilan joka kolmen
7522: kunnan kohdalla sairaalaoloissa vallitsee. Mut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7523: ta silmin nähdyt toteamuksetkaan eivät ole tulo- ja menoarvioon 800 000 markan
7524: tuoneet pelastusta sairaalapuutteeseemme. - määräraban Karstulan seudun kuntain-
7525: Kunnallismiehet ovat lähetystöinä käyneet vai- liiton paikallissairaalan rakentamisen
7526: vaamassa herroja lääkintöhallituksessa, saadak- aloittamiseen Karstulan kunnassa.
7527: seen sairaalakurjuuden paistettua kuntainliiton
7528: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
7529:
7530: Artturi Koskinen Pentti Sillantaus Arvo Ahonen
7531: Siiri Lehmonen Artturi Jämsen Aune Salama
7532: Sylvi Saimo Mauno Pohjonen Impi Lukkarinen
7533: Sakari Knuuttila
7534: 22 E 705/67
7535: 1334
7536:
7537: IV,359.- Rah.al. N:o 216.
7538:
7539:
7540:
7541:
7542: A. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Multian-Pylkön-
7543: mäen-Karstulan maantien rakennustöiden aloittamiseen.
7544:
7545:
7546: E d u s kun n a 11 e.
7547:
7548: Eduskunta hyväksyi 15 patvana kesäkuuta perusteluissa todetaan, että kun kysymyksessä
7549: 1962 toivomusaloitteen (n:o 22/62), joka tar- oleva tiejakso on liikenteellisesti erittäin tärkeä
7550: koittaa määrärahaa Mäntän-Keuruun-Mul- olisi keskeneräisten tiesuunnitelmien laadintaa
7551: tian maantien rakentamiseksi. joudutettava ja vahvistettujen suunnitelmien
7552: Toivomusaloitteen tarkoittaman tien pituus mukaiset työt pantava viipymättä käyntiin.
7553: on n. 47 kilometriä. Tie- ja vesirakennushalli- Rakenteilla oleva Karstulan Riuttasalmen
7554: tus on laatinut parannussuunnitelmat Mäntän silta valmistuu vuoden 1968 syksyyn mennessä.
7555: -Keuruun väliselle tieosalle. Näistä suunnitel- Näin ollen tulisi em. tutkimuksia kiirehtiä niin
7556: mista on Mäntän-Keski-Suomen piirin rajan että päästäisiin Karstulan puoleisesta päästä
7557: välinen n. 2.7 kilometrin pituinen osa jo vah- aloittamaan maantien rakennustyö välittömästi.
7558: vistettu. Keski-Suomen piirin rajan-Keuruun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7559: n. 25 kilometrin pituisen osan vahvistusesitys nioittaen,
7560: on parhaillaan laadittavana. Näiden tieosien
7561: kustannusarviot ovat yhteensä n. 514 miljoo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7562: naa markkaa. Tieosalle Keuruu-Multia on ole- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
7563: massa rakennussuunnitelma. Tieosan Multia- määrärahan Multian - Pylkönmäen -
7564: Pylkönmäki-Karstula välillä on suoritettu Karstulan tieosan tutkimusten loppuun-
7565: mm. ilmavalokuvauksia tiesuunnan määräämi- saattamiseksi ja maantien rakennustöi-
7566: seksi, mutta jatkotutkimukset ovat vielä suo- den aloittamiseksi sekä rakennustöiden
7567: rittamatta. aloittamiseksi saman tielinjan tieosuu-
7568: Edellä mainitun eduskunnan toivomuksen della Keuruu - Multia.
7569: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
7570:
7571: Artturi Koskinen Impi Lukkarinen - Sakari Knuuttila
7572: Sylvi Saimo Aune Salama Mauno Pohjonen
7573: Artturi Jämsen Siiri Lehmonen Pentti Sillantaus
7574: Arvo Ahonen
7575: 1335
7576:
7577: IV,360.- Rah.al. N:o 217.
7578:
7579:
7580:
7581:
7582: L. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
7583: nille halpavuokraisien asuntojen rakentamiseksi vähävaraisille
7584: vanhuksille.
7585:
7586:
7587: E d u s kun n a 11 e.
7588:
7589: Vanhusten asema maassamme on monessa ja samoin on tehnyt Helsingin kaupunginhalli~
7590: suhteessa turvaton ja varsinkin ne, joiden toi- tuksen asettama komitea. Valtion komitean
7591: meentulo on yksinomaan kansaneläkkeen va- mietinnössä todetaankin, että yhteiskunnan vel-
7592: rassa, joutuvat elämään moninaisten vaikeuk- vollisuutena on huolehtia siitä, että vanhuksia
7593: sien rasittamana. Yhteiskunnan toimenpiteet varten saadaan aikaan riittävästi sopivia ja
7594: vanhusten aseman turvaamiseksi ovat olleet hi- viihtyisiä asuntoja. Mutta valtiovallan toimen-
7595: taita ja eräin osin edistystä ei ole tapahtunut piteet ja ratkaisut puuttuvat.
7596: lainkaan. Vanhusten asuntopulmaan tulisi saada vih-
7597: Erittäin pulmalliseksi on muodostunut van- doinkin ratkaisu. Sitä varten valtiovallan on
7598: husten asuntokysymys. Yleisen asuntopulan ja ryhdyttävä tukemaan halpakorkoisten, mutta
7599: asumiskustannusten kalleuden vuoksi asunnon kunnollisten asuntojen rakentamista ja hankin-
7600: saanti on muodostunut ratkaisemattomaksi ky- taa vanhuksille.
7601: symykseksi yhä useammalle vanhukselle. Vuok- Mielestämme valtion tulisi myöntää avustuk-
7602: rasäännöstelyn lopettaminen ja vanhojen talo- sia kunnille vuokra-asuntojen rakentamiseksi ja
7603: jen purkaminen, joissa pääasiassa on asunut hankkimiseksi halvalla vuokralla vähävaraisille
7604: vanhuksia, on aiheuttanut suuret määrät van- vanhuksille. Toisaalta valtion tulisi myös tu-
7605: husten häätöjä asunnoistaan. Ne eivät kykene kea kuntien suorittamaa vanhusten asuntojen
7606: kilpailemaan vuokramarkkinoilla vuokrattavista rakentamista myöntämällä korkokompensaatiota
7607: huoneista eivätkä maksamaan niistä vaaditta- rakennuslainojen koron aiheuttamien kustan-
7608: via korkeita vuokria enempää kuin hankki- nusten vähentämiseksi ja myös siten vanhusten
7609: maan asunto-osakettakaan. Lukuisat vanhukset asuntojen vuokrien turvaamiseksi mahdollisim-
7610: joutuvatkin asumaan erittäin epätyydyttävästi man alhaiseksi.
7611: ja monien asuminen on vuosikausia täysin sa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7612: tunnaisuuden varassa.
7613: Nykyisin vallitseva vanhusten kurja asunto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7614: tilanne ei ole ihmisarvon mukaista eikä kun- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
7615: niaksi yhteiskunnalle. Siihen tulisi saada mitä kaa käytettäväksi avustuksena ja korko-
7616: pikimmin parannus. kompensaationa kunnille halpavuokrais-
7617: Vanhusten asuntokysymystä on kyllä tutkittu Ien asuntojen rakentamiseksi ja hankki-
7618: yhteiskunnan toimesta. Jo vuosia sitten val- miseksi asunnontarpeessa oleville vähä-
7619: tion komitea on jättänyt asiasta mietintönsä varaisille vanhuksille.
7620: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
7621:
7622: Lyyli Koskinen Lauha Männistö
7623: Siiri Lehmonen Pauli Puhakka
7624: 1336
7625:
7626: IV,361.- Rah.al. N:o 218.
7627:
7628:
7629:
7630:
7631: L. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Virmut;oen-Veka-
7632: ran maantien rakentamiseen.
7633:
7634:
7635: E d u s kun n a 11 e.
7636:
7637: Virmutjoen-Vekaran tieosuudella on Mik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7638: kelin TVH:n toimesta suoritettu tutkimuksia,
7639: jotka liittyvät tämän alueen tiesuunnitelmiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7640: Nykyinen tie on erittäin heikkokuntoinen ja tulo- ;a menoarvioon 40 000 markan
7641: näyttää siltä, että liikenne tällä tieosuudella määrärahan Virmut;oen-Vekaran maan-
7642: tulee entisestään lisääntymään, joten tien pa- tien rakentamiseen.
7643: rantaminen liikenteellisestikin on välttämätön.
7644: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
7645:
7646: Lyyli Koskinen Taisto Sinisalo
7647: Pauli Puhakka V. J. Rytkönen
7648: 1337
7649:
7650: IV,362.- Rah.al. N:o 219.
7651:
7652:
7653:
7654:
7655: L. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallislahden-Iit-
7656: lahden maantien parantamiseen.
7657:
7658:
7659: E d u s k u n n a 11 e.
7660:
7661: Kallislahti-Iitlahti maantien parantamisesta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7662: eduskunta on hyväksynyt toivomusaloitteen.
7663: Tien parantaminen merkitsee huomattavaa pa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
7664: rannusta alueen liikenneoloihin ja helpottaa tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
7665: tien vaikutuspiirissä olevien asukkaiden liiken- määrärahan Kallislahden - 1itlahden
7666: nöimistä keskukseen. Tien parantamisella on maantien parantamiseen.
7667: myös matkailun edistämisen kannalta huomat-
7668: tava merkitys. Tien parantaminen olisi myös
7669: työllisyyden kannalta ensiarvoisen tärkeä.
7670: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
7671:
7672: Lyyli Koskinen V. J. Rytkönen
7673: Pauli Puhakka Martti Linna
7674: 1338
7675:
7676: IV,363.- Fin.mot. N:o 220.
7677:
7678:
7679:
7680:
7681: Kull m.fl.: Angående anvisande av anslag för inrättande av en
7682: yrkesvägledningsbyrå i Karis köping.
7683:
7684:
7685: T i 11 R i k s d a g e n.
7686:
7687: Den distriktsindelning som uppgjorts för varför även vuxna bör kunna erhålla yrkes-
7688: yrkesvägledningen förutsätter bland annat att vägledning. Riksdagen har även i samband
7689: en yrkesvägledningsbyrå inrättas i Karis kö- med antagandet av 1966 års budget uttalat
7690: ping. Inom de västnyländska kommunerna är att regeringen bör vidta åtgärder för utbyg-
7691: medborgar- och mellanskolor ävensom folkhög- gande av yrkesvägledningsnätet.
7692: skolor och folkakademi välutbyggda och yrkes- För att yrkesvägledningsverksamheten skall
7693: utbildningen har genom olika läroanstalter kunna påbörjas inom de västnyländska kom-
7694: bringats tili en tidsenlig nivå. munerna bör den planerade yrkesväglednings-
7695: Behovet av en modern och effektiv yrkes- byrån i Karis köping inrättas och nödig perso-
7696: vägledning framstår under sådana förhållan- nai anställas.
7697: den som en synnerligen angelägen och bråd- Med hänsyn till ·det ovan anförda föreslår
7698: skande samhällsuppgift. Utan en dylik väg- vi,
7699: ledning kan ej de unga erhålla den riktiga hand-
7700: ledningen och prövningen som de behöver få att Riksdagen i statsförslaget för år
7701: för att träffa ett riktigt yrkesval. Därutöver 1968 måtte uppta ett anslag om 50 000
7702: bör beaktas, att den omstrukturering i sam- mark för inrättande av en yrkesväg-
7703: hället som är i gång redan nu kräver omskol- ledningsbyrå i Karis köping samt för
7704: ning av arbetskraft. Denna omskolningsverk- avlöning av tillfällig personal vid by-
7705: samhet kommer att få allt större betydelse rån.
7706: Helsingfors den 31 oktober 1967.
7707:
7708: Magnus Kull Henrik Westerlund
7709: Victor Procope Kristian Gestrin
7710: 1339
7711:
7712: IV,363.- Rah.al. N:o 220. Suomennos.
7713:
7714:
7715:
7716:
7717: Kull ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoi-
7718: miston perustamiseksi Karjaan kauppalaan.
7719:
7720:
7721: E d u s k u n n a 11 e.
7722:
7723: Ammatinvalinnanohjausta koskeva alueelli- mahdollisuus saada ammatinvalinnan ohjausta.
7724: nen jako edellyttää mm., että Karjaan kaup- Eduskunta on myös vuoden 1966 talousarvion
7725: palaan perustetaan ammatinvalinnanohjaustoi- hyväksymisen yhteydessä lausunut, että halli-
7726: misto. Länsi-Uudenmaan kunnissa on kansa- tuksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin ammatin-
7727: laiskoulu-, · keskikoulu- samoin kuin kansan- valinnanohjausverkoston luomiseksi. Jotta am-
7728: opisto- ja korkeakouluasiat hoidettu hyvin, ja matinvalinnanohjaustoiminta voitaisiin aloittaa
7729: ammattikoulutus eri opetuslaitoksissa on saa- läntisen Uudenmaan kunnissa, on Karjaan
7730: tettu ajanmukaiselle tasolle. kauppalaan suunniteltu ammatinvalinnanoh-
7731: Näin ollen uudenaikaisen ja tehokkaan am- jaustoimisto perustettava ja kiinnitettävä siihen
7732: matinvalinnanohjauksen luominen on erittäin tarpeellinen henkilöstö.
7733: tarpeellinen ja kiireellinen tehtävä. Ilman sel- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
7734: laista ei nuoriso voi saada tarvittavaa opastusta ehdottavat,
7735: ja testausmahdollisuuksia, jotka heillä pitäisi
7736: olla oikean ammatin valinnan mahdollistami- että Eduskunta vuoden 1968 meno-
7737: seksi. On lisäksi otettava huomioon, että se arvioon ottaisi JO 000 mk:n määrä-
7738: uudelleen jäsentyminen, joka yhteiskunnassa jo rahan ammatinvalinnanohjaustoimiston
7739: nyt on käynnissä, vaatii työvoiman uudelleen perustamiseksi Karjaan kauppa/aan sekä
7740: kouluttamista. Tämä uudelleenkoulutustoi- tilapäisen henkilökunnan palkkaami-
7741: minta saa yhä suurempaa merkitystä, minkä seksi tähän toimistoon.
7742: johdosta myöskin täysikasvuisille on varattava
7743: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
7744:
7745: Magnus Kull Henrik Westerlund
7746: Victor Procope Kristian Gestrin
7747: 1340
7748:
7749: IV ,364.- Fin.mot. N :o 221.
7750:
7751:
7752:
7753:
7754: Kull m.fl.: Angående anvisande av anslag för påböriande av
7755: byggandet av landsvägsbroarna över Pojoviken.
7756:
7757:
7758: T i 11 R i k s d a g e n.
7759:
7760: I många år har planer på ombyggnad av de illa, då motorfartyget Esso Finlandia törnade
7761: s.k. Pojoviksbroarna vid Ekenäs varit aktuella. mot den, att dess övre stålkonstruktion måste
7762: Ar 1960 föreslog Väg- och vattenbyggnads· avlägsnas och bron tillfälligt ersättas med re-
7763: styrelsen i sitt budgetförslag för år 1961 på servbromateriel för den tid den reparerades.
7764: första plats ett anslag om 100 miljoner gamla Denna allvarliga händelse visar huru angeläget
7765: mark för ifrågavarande brobygge. Med dessa det vore att få de gamla broarna ersatta med
7766: medel var avsikten att påbörja byggnadsarbe- nya så snart som möjligt.
7767: tena. Som motivering anförde Väg- och vatten- En fullständig ombyggnad av broarna över
7768: byggnadsstyrelsen, att broarna på grund av sitt Pojoviken ingår även i projekten för för-
7769: svaga skick och ringa bredd icke förmådde bättrande av stamvägen nr 53 på sträckan Eke·
7770: förmedla trafiken på landsvägen mellan Ekenäs näs-Karis.
7771: och Hangö. Broarna, som är ca 300 m långa Uppgörandet av vägprojekten pågår på åt-
7772: har en bredd av endast 5.5 m, varav 4.75 m gärd av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och
7773: utgör körbana och 0.75 m ensidig gångbana. projekten blir färdiga sommaren 1968.
7774: Pojoviksbroarna befinner sig fortfarande i Då de tekniska och formella förutsätningarna
7775: samma svaga skick som för sju år sedan. Nu- för broarnas byggande enligt kommunikations-
7776: mera kan icke fordon mötas på broarna, varför ministrarnas utsago förefinnes sommaren 1968
7777: trafikstockningar uppstår tili stort förfång för borde byggnadsarbetena igångsättas omedelbart
7778: trafiken. Trafiken på broarna har under de efter det projekten blivit färdiga.
7779: senaste åren mångdubblats dels på grund av På grund härav föreslå vi,
7780: den snabba ökningen av bilparken och dels
7781: beroende på att industrierna i Hangö och på att Riksdagen i 1968 års statsförslag
7782: Hangöudd utvecklats och utbyggts i snabb måtte uppta ett 1.5 miljon mark stort
7783: takt. anslag för pdböriande av byggandet
7784: Den tili Pojo broarna hörande landsvägs- av landsvägsbroarna över Pojoviken vid
7785: svängbron vid Ekenäs skadades 5. 7. 1967 så Ekenäs.
7786: Helsingfors den 31 oktober 1967.
7787:
7788: Magnus Kull Evald Häggblom Matti Mattila
7789: Victor Procope Esko J. Koppanen Pekka Pesola
7790: Henrik Westerlund Georg C. Ehrnrooth Lauri Kantola
7791: Grels Teir Carl Olof Tallgren Veikko Saarto
7792: Kristian Gestrin Verner Korsbäck Saara Forsius
7793: Ragnar Granvik Ingvar S. Melin Rainer Virtanen
7794: 1341
7795:
7796: IV,364.- Rah.al. N:o 221. Suomennos.
7797:
7798:
7799:
7800:
7801: Kull ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjan lahden yli johtavien
7802: maantiesiltojen rakentamista varten.
7803:
7804:
7805: Ed u s k u n n a 11 e.
7806:
7807: Monia vuosia ovat suunnitelmat nk. Pohjan- taan Tammisaaren lähistöllä 5. 7. 1967, se va-
7808: lahden siltojen uudelleenrakentamisesta Tammi- hingoittui niin pahoin, että sen ylin teräsraken-
7809: saaren lähistöllä olleet ajankohtaisia. Vuonna nelma oli poistettava ja silta korvattava tila-
7810: 1960 tie- ja vesirakennushallitus ehdotti meno- päisesti varasiltamateriaalilla siksi ajaksi, kun
7811: arvioehdotuksessaan vuodelle 1961 aluksi 100 siltaa korjattiin. Tämä vakava tapahtuma osoit-
7812: miljoonan vanhan markan määrärahaa kysymyk- taa, miten tärkeätä olisi saada vanhat sillat kor-
7813: sessä olevaan siltarakennukseen. Näillä varoilla vatuiksi uusilla niin pian kuin mahdollista.
7814: oli tarkoitus aloittaa rakennustyöt. Perusteluna Pohjan lahden yli johtavien siltojen täydelli-
7815: tie- ja vesirakennushallitus esitti, että sillat nen uusiminen sisältyy myös kantatien n:o 53
7816: heikkokuntoisina ja kapeina eivät pystyneet vä- parantamissuunnitelmaan T ammisaaren-Kar-
7817: littämään liikennettä Tammisaaren ja Hangon jaan välisellä osuudella.
7818: välisellä maantiellä. Sillat, jotka ovat n. 300 m Tiesuunnitelmien laatiminen tie- ja vesiraken-
7819: pitkiä, ovat vain 5.5 m leveitä, mistä 4.75 m nushallituksen toimesta on käynnissä ja suun-
7820: on ajorataa ja 0.75 m yksipuolista kävelytietä. nitelmat valmistuvat kesällä 1968.
7821: Pohjan lahden sillat ovat edelleen samassa Kun teknilliset ja muodolliset edellytykset
7822: heikossa kunnossa kuin seitsemän vuotta sit- siltojen rakentamiselle kulkulaitosministerien
7823: ten. Nykyisin eivät ajoneuvot voi kohdata sil- lausuntojen mukaan ovat olemassa kesällä
7824: loilla, minkä vuoksi syntyy liikenneruuhkautu· 1968, tulisi rakennustyöt panna käyntiin välit-
7825: mia, liikenteen suureksi haitaksi. Liikenne sil- tömästi suunnitelmien valmistuttua.
7826: loilla on viime vuosina moninkertaistunut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7827: osaksi autokannan nopean lisääntymisen vuoksi,
7828: osaksi siitä syystä, että Hangossa ja Hanko- että Eduskunta vuoden 1968 tulo- ja
7829: niemellä on kehitetty ja rakennettu teollisuus- menoarvioon ottaisi 1.5 miljonan mar-
7830: laitoksia nopeassa tahdissa. kan määrärahan maantiesiltojen rakenta-
7831: Kun moottorialus Esso Finlandia törmäsi misen aloittamista varten Pohjan lahden
7832: Pohjan siltoihin kuuluvaan maantiekääntösil- yli Tammisaaren luona.
7833: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
7834:
7835: Magnus Kull Evald Häggblom Matti Mattila
7836: Victor Procope Esko J. Koppanen Pekka Pesola
7837: Henrik Westerlund Georg C. Ehnrooth Lauri Kantola
7838: Grels Teir Carl Olof Tallgren Veikko Saarto
7839: Kristian Gestrin Verner Korsbäck Saara Forsius
7840: Ragnar Granvik Ingvar S. Melin Rainer Virtanen
7841:
7842:
7843:
7844:
7845: 23 E 705/67
7846: 1342
7847:
7848: IV,365.- Fin.mot. N:o 222.
7849:
7850:
7851:
7852:
7853: KuU m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för statens
7854: läroverks undervisningsinventarier och bibliotek.
7855:
7856:
7857: T i 11 R i k s d a g e n.
7858:
7859: All aktivitetspedagogisk verksamhet fordrar som krävande litteratur för de mera försig·
7860: tiligång tili ett bibliotek med referenslittera- komma. Det måste finnas tillräckligt med
7861: tur, uppslagsböcker, tabeller och andra slag av böcker i klass- och gruppserier för att flere
7862: dokumentationsmaterial. Trots de audiovisuella elever och elevgrupper skall kunna arbeta sam-
7863: hjälpmedlen, som läroverken för övrigt inte hel- tidigt med samma eller liknande uppgifter.
7864: ler har i tillräcklig utsträckning, kommer det Skolbiblioteket bör ge åt eleveroa studievana
7865: tryckta ordet - boken - att vara skolans och studiefostran, lära dem att använda böcker,
7866: viktigaste arbets- och undervisningsmaterial. umgås med bäcker och finna svar på sina frågor
7867: Skolstyrelsen har 1965 sänt ut ett cirkulär i dem. I gymnasiet borde bibliotekets böcker
7868: till statsläroverken angående deras bibliotek. jämsides med läroböckerna tjäna som primära
7869: Cirkuläret handlar om hur biblioteket bör källor vid inhämtande av kunskap. På så sätt
7870: ordnas och systematiseras, men inte om vad skulle arbetet i skolan också förbereda eleverna
7871: det bör finnas i det. Enligt nämnda cirkulär för högskolornas arbetsmetoder.
7872: bör skolbiblioteket bestå av ett gemensamt Skolarbetet måste således innehålla den litte-
7873: handbibliotek för lärare och elever, en ut- ratur som skolarbetet kräver. Varje försök att
7874: låningsavdelning för litteratur som nära an- utbyta katederundervisningen mot andra och
7875: sluter sig tili skolans arbete, ett bokmagasin mera aktiva individualiserande metoder, blir
7876: för äldre litteratur och ett läroboksförråd. Ett möjligt endast i den utsträckning det finns
7877: statsläroverk med cirka 500 elever komplette· arbetsmaterial att sätta i händerna på eleverna.
7878: rar sitt bibliotek ur ett årligt anslag på 1 000 De statliga läroverkens bibliotek fyller i dag
7879: mark. Men ur detta anslag skall också skaffas som är inte de krav som här har uppskisserats.
7880: undervisningsmaterial av olika slag. Den del av Den stående invändningen mot alla ökningar
7881: anslaget som kan disponeras för bokinköp kan av anslag är, att vi inte har råd. Det kan
7882: måhända stiga tili ca 500 mark. tänkas att undervisningen i vårt land måste
7883: Då skolan ställer eleverna inför olika arbets- göras billigare än i de övriga nordiska län-
7884: uppgifter, måste den också förse dem med derna, även om man har svårt att förstå att
7885: stoff och synpunkter som de kan utnyttja. det skall vara svårare för oss, än exempelvis
7886: Likaså bör en elev kunna få svar på sina prob- för Norge och Danmark, att satsa på under-
7887: lem i skolbiblioteket. Elevaktivitet i skolarbe- visningen. Men det finns inte något rimligt
7888: tet kommer med naturnödvändighet att i stor skäl för att besparingarna i främsta rummet
7889: utsträckning bli en aktivitet som är beroende skall gå ut över undervisningsmaterialen. Man
7890: av tryckt materia! i form av handböcker, upp- kan fråga sig om det inte kan finnas en täm-
7891: slagsverk, tidskrifts- eller tidningsartiklar, ta- ligen fast relation mellan anslag för under-
7892: beller och annat dokumentationsmaterial. Det visningsmaterial och hela driftsbudgeten för en
7893: är en primär fordran att detta materia! skall skola, och att denna inte kan underskridas,
7894: stå till buds i skolan i en för elevernas behov utan att skolans möjligheter tili effektivt arbete
7895: lämplig språkdräkt. beskärs på ett ödesdigert sätt.
7896: Individualiseringen i skolarbetet förutsätter Landets läroverk befinner sig med avse-
7897: också att skolan är försedd med lämpligt ma- ende på undervisningsmaterial och bibliotek
7898: teria! att sätta i händerna på eleverna. Det i ett förnedrande tillstånd. För bibliotekens
7899: måste finnas lättfattliga framställningar likaväl underhåll och förnyelse borde upptas anslag i
7900: IV,365. - Kull ym. 1343
7901:
7902: budgeten som står i ungefär samma relation språkstudio med denna summa skall anskaffas
7903: till hela driftsbudgeten som är vanlig i kultur- till ett läroverk. ·
7904: länder. I statsförslaget för 1968 har för landets På grund härav föreslå vi,
7905: samtliga statsläroverk upptagits endast 300 000
7906: mark för anskaffning av undervisningsinventa- att Riksdagen i 1968 års statsförslag
7907: rier och bibliotek. Summan är 30 250 mark måtte höja anslaget under 29.42.22 för
7908: större än 1967 års anslag. Ökningen beror dock statens läroverks undervisningsinventa-
7909: ej på en strävan att höja standarden på läro- rier och bibliotek med 900 000 mark
7910: verkens bibliotek, utan motiveras av att en /rån 300 000 mark till 1 200 000 mark.
7911: Helsingfors den 1 november 1967.
7912:
7913: Magnus Kull Kristian Gestrin Ame Berner
7914: Evald Häggblom Pekka Pesola Eeles Landström
7915: 1344
7916:
7917: IV,.365.- Rah.al. N:o 222. Suomennos.
7918:
7919:
7920:
7921:
7922: Kull ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion oppikou-
7923: lujen opetusvälineistöjä ja kirjastoja varten.
7924:
7925:
7926: E d u s k u n n a 11 e.
7927:
7928: Kaikki aktiivisuuteen perustuva pedagoginen sarjoina luokkia ja ryhmiä varten, että useam-
7929: toiminta edellytätä mahdollisuutta kirjaston mat oppilaat ja oppilasryhmät voivat työsken-
7930: käyttöön, jossa on käsikirjallisuutta, hakemis- nellä samanaikaisesti samojen tai samantapais-
7931: toja, taolukkoja ja muunlaista asiakirja-aineis- ten tehtävien parissa.
7932: toa. Huolimatta audiovisuaalisista välineistä, Koulukirjaston tulee antaa oppilaille opiske-
7933: joita oppikouluilla muuten ei myöskään ole lutottumusta ja opiskelukasvatusta, opettaa
7934: riittävästi, tulee painettu sana - kirja - ole- heitä käyttämään kirjoja, olemaan tekemisissä
7935: maan koulun tärkein työ- ja opetusväline. kirjojen kanssa ja löytämään vastaukset kysy-
7936: Kouluhallitus on 1965 lähettänyt valtion op- myksiinsä niistä. Lukiossa pitäisi kirjaston kir-
7937: pikouluille niiden kirjastoja koskevan kierto- jojen olla oppikirjojen rinnalla ensisijaisina läh-
7938: kirjeen. Kiertokirje koskee sitä, miten kirjasto teinä tiedon hankinnassa. Tällä tavalla koulu-
7939: on järjestettävä ja systematisoitava, mutta ei työ valmistaisi oppilaita myös korkeakoulujen
7940: sitä, mitä siinä pitää olla. Mainitun kiertokir- työmenetelmiin.
7941: jeen mukaan koulukirjastossa on oltava yhtei- Koulutyössä pitäisi siis olla käytettävissä se
7942: nen käsikirjasto opettajille ja oppilaille, lähei- kirjallisuus, jota koulutyö vaatii. Jokainen yri-
7943: sesti koulun työhön liittyvän kirjallisuuden lai- tys korvata kateederiopetus muilla ja aktiivi-
7944: nausosasto, vanhemman kirjallisuuden kokoel- semmilla, yksilöllistävillä menetelmillä on mah-
7945: ma ja oppikirjavarasto. Noin 500 oppilaan val- dollista vain siinä määrin kuin on olemassa
7946: tionoppikoulu täydentää kirjastoaan 1 000 mar- työskentelyaineistoa oppilaiden käyttöön annet-
7947: kan vuotuisesta määrärahasta. Mutta tällä mää- tavaksi. Valtion oppikoulujen kirjastot eivät
7948: rärahalla hankitaan myös erilaista opetusaineis- nykyään täytä niitä vaatimuksia, joita tässä on
7949: toa. Se määrärahan osa, joka voidaan sijoittaa hahmoteltu.
7950: kirjastoihin, voi nousta ehkä n. 500 markkaan. Pysyvä vastaväite kaikkiin määrärahalisäyk-
7951: Kun koulu antaa oppilaille erilaisia työteh- siin on, että meillä ei ole varaa. Voidaan aja-
7952: täviä, täytyy sen hankkia heille myös ne ainek- tella, että opetus meidän maassamme on teh-
7953: set ja näkökannat, joita he voivat käyttää hy- tävä halvemmaksi kuin muissa pohjoismaissa,
7954: väkseen. Samoin oppilaan on voitava saada vas- joskin on vaikeata ymmärtää, että meidän olisi
7955: taukset ongelmiinsa koulukirjastosta. Oppilai- vaikeampi kuin esimerkiksi Norjan ja Tanskan
7956: den aktiivisuus koulutyössä tulee välttämättä sijoittaa varoja opetukseen. Mutta ei ole jär-
7957: suuressa määrin olemaan aktiivisuutta, joka on kevää kohdistaa säästöt ensi sijassa opetusma-
7958: riippuvainen käsikirjojen, hakemistojen, aika- teriaaliin. Voidaan kysyä, eikö voitaisi löytää
7959: kaus- tai sanomalehtiartikkeleiden, taolukkojen jokseenkin kiinteätä suhdetta opetusvälinemää-
7960: ja muun asiakirja-aineksen muodossa olevasta rärahojen ja koko kulutusbudjetin välille kou-
7961: painetusta aineistosta. On ensiarvoisen tärkeätä, lussa, eikä sitä voitaisi alittaa supistamatta koh-
7962: että tämä aineisto on koulussa käytettävissä op- talokkaalla tavalla koulun mahdollisuuksia te-
7963: pilaiden tarpeisiin sopivassa kieliasussa. hokkaaseen työhön.
7964: Yksilöllistäminen koulutyössä edellyttää Maan oppikoulut ovat opetuskaluston ja kir-
7965: myös, että koulussa on sopivaa aineistoa oppi- jastojen suhteen häpeällisessä tilassa. Kirjastojen
7966: laille annettavaksi. Täytyy olla helppotajuisia ylläpitoon ja uusimiseen olisi budjettiin otet-
7967: esityksiä samoin kuin vaativampaa kirjallisuutta tava määrärahoja, jotka ovat suunnilleen sa-
7968: kypsyneemmille. Kirjoja täytyy olla riittävinä massa suhteessa koko käyttöbudjettiin, mikä on
7969: IV,365.- Kull ym. 1345
7970:
7971: tavallista kulttuurimaissa. Tulo- ja menoarvioon Tämän perusteella ehdotamme,
7972: vuodelle 1968 on maan kaikkia valtion oppi-
7973: kouluja varten otettu vain 300 000 mk opetus- että Eduskunta korottaisi vuoden
7974: kalustojen ja kirjastojen hankintoja varten. 1968 tulo- ja menoarviossa 29.42.22.
7975: Määrä on 30 250 mk suurempi kuin vuoden momentilla olevaa valtion oppikoulujen
7976: 1967 määräraha. Lisäys ei kuitenkaan johdu op- opetuskaluston ja kirjaston määrärahaa
7977: pikoulujen kirjastojen tason kohottamispyrki- 900 000 markalla 300 000 markasta
7978: myksestä, vaan perusteluna on, että tällä raha- 1 200 000 markkaan.
7979: määrällä hankitaan erääseen oppikouluun kieli-
7980: studio.
7981: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
7982:
7983: Magnus Kull Kristian Gestrin Ame Bemer
7984: Evald Häggblom Pekka Pesola Eeles Landström
7985: 1346
7986:
7987: IV,366.- Fin.mot. N:o 223.
7988:
7989:
7990:
7991:
7992: Kull m.fl.: Angående anvisande av anslag för inrättande av en
7993: yrkesvägledningsbyrå i Borgå stad.
7994:
7995:
7996: T i 11 R i k s d a g e n.
7997:
7998: Den distriktsindelning som uppgjorts för allt strörre betydelse varför även vuxna bör
7999: yrkesvägledningen förutsätter bland annat att kunna erhålla yrkesvägledning. Riksdagen har
8000: en yrkesvägledningsbyrå inrättas i Borgå stad. även i samband med antagandet av 1966 års
8001: lnom de östnyländska kommunerna är medbor- budget uttalat att regeringen bör vidta åtgärder
8002: gar- och mellanskolor ävensom folkhögskolor för utbyggandet av yrkesvägledningsnätet.
8003: och folkakademi väl utbyggda och yrkesutbild- För att yrkesvägledningsverksamheten skall
8004: ningen har genom olika läroanstalter bringats kunna påbörjas inom de östnyländska kommu-
8005: tili en tidsenlig nivå. nerna bör den planerade yrkesvägledningsbyrån
8006: Behovet av en modern och effektiv yrkes- i Borgå stad inrättas och nödig personai anstäl-
8007: vägledning framstår under sådana förhållanden las.
8008: som en synnerligen angelägen och brådskande Med hänsyn tili det ovan anförda föreslå vi,
8009: samhällsuppgift. Utan en dylik vägledning kan
8010: ej de unga erhålla den riktiga handledning och att Riksdagen i statsförslaget för
8011: prövning som de behöver få för att träffa ett 1968 måtte uppta ett anslag om 50 000
8012: riktigt yrkesval. Därutöver bör beaktas, att den mark för inrättande av en yrkesvägled-
8013: omstrukturering i samhället som är i gång ningsbyrå i Borgå stad samt för avlö-
8014: redan nu kräver omskolning av arbetskraft. nzng av tillfällig personal vid byrån.
8015: Denna omskolningsverksamhet kommer att få
8016: Helsingfors den 31 oktober 1967.
8017:
8018: Magnus Kull Victor Procope
8019: Henrik Westerlund Kristian Gestrin
8020: 1347
8021:
8022: IV,366.- Rah.al. N:o 223.
8023: Suomennos.
8024:
8025:
8026:
8027:
8028: Kull ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoi-
8029: miston perustamista varten Porvoon kaupunkiin.
8030:
8031:
8032: E d u s k u n n a 11 e.
8033:
8034: Ammatinvalinnanohjausta varten tehty piiri- on voitava saada ammatinvalinnanohjausta.
8035: jako edellyttää mm., että Porvoon kaupunkiin Eduskunta on myös vuoden 1966 tulo- ja me-
8036: perustetaan ammatinvalinnanohjaustoimisto. Itä- noarvion hyväksymisen yhteydessä lausunut,
8037: Uudenmaan kunnissa on kansa1ais- ja keskikou- että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin
8038: luja samoin kuin kansanopistoja ja kansankor- ammatinvalinnanohi ausverkoston laaj entamisek-
8039: keakouluja riittävästi ja eri oppilaitoksissa an- si.
8040: nettava ammattikoulutus on saatettu ajanmukai- Jotta ammatinvalinnanohjaustoiminta voitai-
8041: selle tasolle. siin aloittaa Itä-Uudenmaan kunnissa, on Por-
8042: Nykyaikaisen ja tehokkaan ammatinvalinnan- voon kaupunkiin perustettava suuunniteltu am-
8043: ohjauksen tarve on sellaisissa oloissa erityisen matinvalinnanohj~ustoimisto ja kiinnitettävä
8044: tähdellinen ja kiireellinen yhteiskunnan teh- tarpeellinen henkilökunta.
8045: tävä. Ilman sellaista ohjausta nuoret eivät voi Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8046: saada oikeata opastusta ja tutkintaa, jota he
8047: tarvitsevat päätyäkseen oikeaan ammatinvalin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8048: taan. Sitä paisti on otettava huomioon, että tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
8049: yhteiskunnassa käynnissä oleva rakennemuutos määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
8050: vaatii jo nyt työvoiman uudelleenkoulutusta. miston perustamiseksi Porvoon kaupun-
8051: Tällä uudelleenkoulutuksella tulee olemaan yhä kiin sekä tilapäisen henkilökunnan palk-
8052: suurempi merkitys, minkä vuoksi aikuistenkin kaamiseksi toimistoon.
8053: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
8054:
8055: Magnus Kull Victor Procope
8056: Henrik Westerlund Kristian Gestrin
8057: 1348
8058:
8059: IV,367.- Rah.al. N:o 224.
8060:
8061:
8062:
8063:
8064: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion teknillisen tutki-
8065: muslaitoksen graafisen laboratorion tutkimustyötä varten.
8066:
8067:
8068:
8069: E d u s k u n n a 11 e.
8070:
8071: Valtioneuvoston asettama Lehdistön Talous- Tutkimustyön kenttä on varsin laaja, se kos-
8072: komitea -66 on mietinnössään todennut, että kee koko sanomalehtipainotekniikkaa. Jotta
8073: maamme sanomalehdistön toimintaedellytyksien maassamme pysyttäisiin ajan ja kehityksen ta-
8074: parantaminen edellyttäisi mm. nykyistä tehok- salla, olisi luotava nykyistä paremmat mahdolli-
8075: kaamman sanomalehtiteknisen tutkimuksen suudet tutkia uusia painoteknisiä menetelmiä
8076: käynnistämistä. sekä teknisten että taloudellisten vertailujen
8077: Perusteluissaan Lehdistön Talouskomitea -66 muodossa, seurattava alan tutkimustyön kehi-
8078: toteaa, että sanomalehtitekniseen tutkimustyö- tystä sekä muissa pohjoismaissa että pohjois-
8079: hön Suomessa käytetyt varat todennäköisesti maiden ulkopuolella, osallistuttava aktiivisesti
8080: suhteellisesti vastaavat sanomalehtipainoteknii- tutkimustyöhön, lyhyesti sanoen pyrittävä py-
8081: kan osuutta koko graafisesta teollisuudesta. V. syttelemään yhä kiivaammassa tahdissa tapahtu-
8082: 1964 olivat graafisen teollisuuden tutkimuk- van kehityksen tasalla.
8083: seen käyttämät kokonaisvarat 315 000 mark- Maamme sanomalehtipainot ovat muutamaa
8084: kaa, mikä vastaisi 0.05 % tuotannon brutto- poikkeusta lukuunottamatta niin pieniä, ettei
8085: arvosta ja 0.09 % tuotannon jalostusarvosta. niillä ole taloudellisia eikä käytännöllisiä mah-
8086: Samana vuonna valtio rahoitti graafisen teolli- dolisuuksia varustaa omaa tutkimusosastoa.
8087: suuden tutkimustoimintaa 30 000 markan avus- Myös suuremmille painoille on tutkimuslaittei-
8088: tuksella Graafisen tekniikan säätiölle sekä ra- den hankintakustannusten ja riittävän asiantun-
8089: hoitti Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen temuksen keräämisen kannalta edullisinta, että
8090: graafisen laboratorion perushankintoja. V. 1964 tutkimustyö keskitetään yhteen tutkimuspistee-
8091: jälkeen on valtion rahoitus Valtion teknillisen seen.
8092: tutkimuslaitoksen graafiselle Iaboratoriolie li- Sanomalehtitekninen tutkimustyö kuuluu
8093: sääntynyt koska laboratorioon on perustettu Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen graafisen
8094: yksi uusi virka ja tilapäisiä toimia sekä myön- laboratorion tehtäviin. Toistaiseksi ei sillä ole
8095: netty perushankinta-, käyttö- ja erikoistutki- ollut taloudellisia mahdollisuuksia tehokkaan
8096: musmäärärahoja. sanomalehtiteknisen tutkimustyön suorittami-
8097: Graafinen teollisuus ja sen eräänä tärkeänä seen tutkijavakanssien ja tutkimusmäärärahojen
8098: osana sanomalehtipainot muodostaa yhden niukkuuden takia. Toisaalta ei myöskään voida
8099: maamme suurimmista teollisista erikoisaloista. olettaa, että koko graafista teollisuutta palve-
8100: Graafisella alalla ja siinä erityisesti sanomalehti- leva laboratorio keskittyisi pelkästään sanoma-
8101: tekniikassa on kehitys viime vuosina ollut ta- lehtipainoteknisiin tutkimuksiin.
8102: vattoman nopeata. Uudet tekniset paino- ja Pidämme näin ollen aiheellisena, että Valtion
8103: muut menetemät, valomekaniikan käyttö sano- teknillisen tutkimuslaitoksen graafiseen labora-
8104: malehtitekniikassa, paremmin painojäljen ja sitä torioon perustetaan mahdollisimman pian sa-
8105: tietä paremman luettavuuden vaatimus ovat nomalehtiteknisen tutkimusryhmän käynnistä-
8106: asettaneet maamme sanomalehtipainot hyvin miseksi kaksi tutkimusinsinöörin peruspalk-
8107: suurten vaikeuksien eteen koska alan tekniseen kaista virkaa ja yksi tutkimusassistentin yli-
8108: tutkimukseen ei varojen vähäisyyden takia ole määräinen toimi sekä varataan riittävästi mää-
8109: ollut riittävästi käytettävissä pätevää tutkija- ja rärahoja tutkimusryhmän muiden kulujen peit-
8110: muuta työvoimaa. tämiseksi.
8111: IV,367. - Käkelä ym. 1349
8112:
8113: 6.3. Valtion teknillinen tutkimuslaitos 22. (13 Pl. XVII: 2) Laboratoriotarvikkeet.
8114: 01. ( 1.3 Pl. XVII: 1 ja 11) Palkkaukset. Edellä mainitun tutkimusryhmän kulujen
8115: Momentille ehdotetaan lisäystä 105 731 mk. peit!ämiseksi lisäystä 10 000 mk.
8116: 1. Sopimus- ja peruspalkat . . . 69 632 mk 70. ( 13 Pl. XVII: 13) Koneiden ja kojei-
8117: .3. Yleiset lisät . . . . . . . . . . . . 6 099 mk den hankkimiseen.
8118: 5. Tilapäisten toimihenkilöiden Edellä mainitun tutkimusryhmän tarvitse-
8119: palkkaus . . . . . . . . . . . . . . . .30 000 mk mien koneiden ja laitteiden hankkimiseen li-
8120: säystä 70 000 mk.
8121: Muutosten perustelut: Edellä olevan perusteella esitämme,
8122: Laitoksen graafiseen laboratorioon peruste-
8123: taan sanomalehtitekninen tutkimusryhmä, jo- että Eduskunta ottaisi valtion v. 1968
8124: hon kuuluu yksi peruspalkkainen tutkijanvirka tulo- ja menoarvioon 215 731 markkaa
8125: B 1, yksi peruspalkkainen tutkijanvirka A 30 ja valtion teknillisen tutkimuslaitoksen
8126: yksi ylimääräinen assitentin toimi A 28 sekä graafisen laboratorion tutkimustyötä
8127: varataan tilapäisen toimihenkilökunnan ( labora- varten.
8128: torioteknikko ja kaksi laboratorioapulaista)
8129: palkkaukseen 30 000 mk.
8130: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
8131:
8132: Valto Käkelä Juho Tenhiälä Juuso Häikiö
8133: Veikko Helle E. J. Paavola Aulis Sileäkangas
8134:
8135:
8136:
8137:
8138: 24 E 705/67
8139: 1350
8140:
8141: IV,368.- Rah.al. N:o 225.
8142:
8143:
8144:
8145:
8146: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten iltaoppi-
8147: koulujen valtionavun korottamiseen.
8148:
8149:
8150: E d u s k u n n a 11 e.
8151:
8152: Maassamme on tällä hetkellä noin 6 000 tustuntien määrä heidän kohdallaan on vajaa
8153: lahjakasta henkilöä, jotka taloudellisista tai puolet päivisin kouluaan käyvien opetustun-
8154: muista itsestään riippumattomista syistä eivät neista. Tähän epäkohtaan on kiinnitetty huo-
8155: ole voineet suorittaa oppikoulututkintoa nor- miota mm. yksityisopiskelijakomitean mietin-
8156: maalisti päiväkouluissa, ja jotka työnsä ohella nössä, jossa iltaopiskelu todetaan yhteiskunnan
8157: opiskelevat iltaoppikouluissa. He täyttävät päi- kannalta niin kiitettäväksi toiminnaksi, että
8158: visin paikkansa työelämässä hyödyttäen siten lukukausimaksujen perimistä pidetään koh-
8159: kansantalouttamme ja kehittävät itseään iltaisin tuuttomana. Ainakin voidaan yksityisten ilta-
8160: iltaoppikouluissa. Nämä opiskelijat ovat pää- oppikoulujen ja yksityisoppikoulujen iltalinjo-
8161: asiassa nuoria henkilöitä, joilla ei yleensä ole jen 150-250 markan suuruisia lukukausimak-
8162: ammattikoulutusta, mistä johtuen heidän ansio- suja iltaopiskelijoiden kohdalta pitää kohtuutto-
8163: tulonsa ovat suhteellisen vähäisiä, eikä heillä man korkeina verrattaessa niitä valtion iltaoppi-
8164: opiskelustaan johtuen ole mahdollisuuksia lisä- koulujen 50 markan suuruisiin lukukausimak-
8165: ansioiden hankintaan. suihin. Käsityksemme mukaisesti tulisikin ilta-
8166: Opiskelun vaatimien taloudellisten uhrausten opiskelijat saattaa tasapuoliseen asemaan luku-
8167: suorittaminen on monelle iltaopiskelijalle erit- kausimaksujen suuruuden suhteen.
8168: täin vaikeaa ja edellyttää kieltäytymistä pal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8169: josta sellaisesta, josta muu nuoriso pääsee osal- nioittavasti,
8170: liseksi.
8171: Iltaoppikouluissa opiskelevat henkilöt ovat että Eduskunta ottaisi vuoden J968
8172: yhteiskuntaa monipuolisesti hyödyttäviä kansa- valtion tulo- ja menoarvioon 500 000
8173: laisia, joiden ponnistuksia tulisi kaikin käytettä- markan suuruisen määrärahan käytettä-
8174: vissä olevin keinoin edesauttaa. Näin ei kuiten- väksi yksityisten iltaoppikoulujen ja sel-
8175: kaan ole riittävässä määrin tapahtunut. Päin- laisten yksityisten oppikoulujen, joissa
8176: vastoin, iltaoppikoulujen opiskelijat ovat mm. on iltalinja, valtionavun korottamiseen
8177: koulujen lukukausimaksujen suhteen päivisin niin, että myös näissä kouluissa opis-
8178: kouluaan käyviin verrattuna huonommassa ase- kelevien iltaopiskelijoiden lukukausi-
8179: massa. He joutuvat suorittamaan yhtä suuret maksut voitaisiin alentaa samansuurui-
8180: lukukausimaksut kuin muutkin, vaikka ope- siksi kuin valtion iltaoppikouluissakin.
8181: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
8182:
8183: Mikko Laaksonen Arvo Salo Antti A. Halme
8184: 1351
8185:
8186: IV,369.-Rah.al. N:o 226.
8187:
8188:
8189:
8190:
8191: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon Otaniemessä
8192: sijaitsevan valtion palokoulun tarvitsemien lisärakennusten
8193: suunnittelemista varten.
8194:
8195:
8196: Eduskunnalle.
8197:
8198: Yhteiskunnan teollistuessa ja kaupunldlais- lättävää on todeta, että päätoimisen palomie-
8199: tuessa lisääntyy tulipalojen ja suuronnetto- histön ammattikoulutusta ei ole voitu meillä
8200: muuksien vaara jatkuvasti. Niiden aiheutta- edes aloittaa, vaikka se esim. Skandinavian
8201: mien aineellisten vahinkojen ja ihmishenkien maissa on jo vuosia kuulunut näiden maiden
8202: menetysten ehkäisemiseksi tarvitaan välttämät- palokoulujen opetusohjelmaan.
8203: tömästi nykyistä enemmän ja paremmin kou- Puutteellinen koulutustoiminta ei kuiten-
8204: lutettua henkilökuntaa. Palontorjunnasta vas- kaan johdu pelkästään määrärahojen niukkuu-
8205: tuussa olevat ovatkin selvästi osoittaneet, että desta, vaan myös siitä, että Espoon Otanie-
8206: eräs ajankohtaisimmista kysymyksistä on pa- messä sijaitsevan valtion palokoulun raken-
8207: lontorjuntahenkilöstön koulutuksen tehostami- nukset ovat liian ahtaat ja puutteelliset. Kou-
8208: nen. Nykyisten edellytysten vallitessa se ei lutontin rakennusoikeudesta on kuitenkin käy-
8209: kuitenkaan ole mahdollista. tetty vain osa, joten koulun tarvittava laajen-
8210: Kuluvan vuoden keväällä valmistunut val- taminen on mahdollista.
8211: tion palokoulun kehittämissuunnitelma osoit- Edellä sanottuun viitaten esitämme kunnioit-
8212: taa koulun toimivan vain puolella tarvittavasta tavasti,
8213: tehosta, mikä johtuu käytettävissä olevien että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8214: määrärahojen riittämättömyydestä. Suunnitel- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
8215: massa todetaan muun ohella, että juuri hen- suuruisen määrärahan Espoon Otanie-
8216: kilöturvallisuuteen vaikuttava ehkäisevän pa- messä sijaitsevan valtion palokoulun
8217: lontorjunnan erikoiskoulutus ei ole mahdol- tarvitsemien lisärakennusten suunnitte-
8218: lista nykyisissä puitteissa. Vähintään yhtä yl- lemista varten.
8219: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
8220:
8221: M. Laaksonen Valto Käkelä
8222: 1352
8223:
8224: IV,370.- Rah.al. N:o 227.
8225:
8226:
8227:
8228:
8229: Lagerroos ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien Kainuun kes-
8230: kusammattikoulusta varaamien oppilaspaikkojen lunastami-
8231: seksi valtiolle.
8232:
8233:
8234:
8235: E d u s k u n n a 11 e.
8236:
8237: Viime vuosina on paljon puhuttu ja kirjoi- 3) säädetään, että valtio voi erityisistä syistä
8238: tettu kehitysalueiden elinkeinoelämän edistämi- kunnan suostumuksella lunastaa kunnalta ta-
8239: sestä. Eduskunta hyväksyi myös kehitysaluelait. kaisin sen varaamia oppilaspaikkoja tulo- ja
8240: Eräänä osana kehitysalueiden elinkeinojen edis- menoarvioon otetun määrärahan rajoissa.
8241: tämisessä on yleisen ammattiopetuksen oppilas- Todennäköisesti lain ja asetuksen perusteella
8242: paikkojen lisääminen. Oppilaspaikkojen puute on useimpien valmistuneiden ja myös raken-
8243: on suuri myös Kainuussa. Siellä valmistui uusi teilla olevien keskusammattikoulujen kuntain-
8244: keskusammattikoulu viime vuonna. Viime ke- liittojen ja valtion välillä tehty sopimuksia, joi-
8245: väänä pyrki Kainuun keskusammattikouluun yli den mukaan valtio on lunastanut kunnilta ta-
8246: 800 uutta oppilasta, heistä voitiin ottaa kou- kaisin niiden varaamat oppilaspaikat. Kunnat
8247: luun vain 178. Suoritetun tutkimuksen mukaan ovat puolestaan sitoutuneet käyttämään näin
8248: oppilaspaikkoja tarvitaan vuosittain vähintään vapautuneet varat uusien oppilaspaikkojen pe-
8249: 320, mutta niitä on vain 175 vuosipaikkaa eli rustamiseen. Kainuun keskusammattikoulun jä-
8250: 45%. senkunnat ovat yrittäneet päästä vastaavaan
8251: Kainuun keskusammattikoulun perustamis- sopimukseen, mutta kauppa- ja teollisuusminis-
8252: kustannukset olivat 5 915 128 mk, josta kun- teriö hylkäsi esityksen. Edellä on jo esitetty,
8253: tainliittoon kuuluvien kuntien lakisääteinen että ammattiopetuksesta pääsee vain pieni osa
8254: maksuosuus on yhteensä 2 310 998 mk. Am- pyrkiiöistä ja opetuksen soveltuvista osalliseksi.
8255: mattikasvatushallitus on määrännyt kuntien Kainuussa on aloittanut kuluvana syksynä toi··
8256: maksuosuudet maksettavaksi Kajaanin ja Vaa- mintansa Ylä-Kainuun ammattikoulu Suomus-
8257: lan osalta kuluvan vuoden aikana, Kajaanin salmen Ämmansaaressa. Sen ovat perustaneet
8258: maalaiskunnan kahden, Hyrynsalmen, Vuoli- Suomussalmen, Puolangan ja Hyrynsalmen kun-
8259: joen ja Paltamon neljän, Kuhmon, Puolangan, nat ja koulu toimii alussa kurssimuotoisena ja
8260: Ristijärven, Suomussalmen ja Sotkamon kun- se on tarkoituksena ensi vuonna saada vakinai-
8261: tien osalta viiden vuoden kuluessa. seksi kuntainliiton ammattikouluksi. Kainuun
8262: Laissa ammattioppilaitoksista (184/58) sää- keskusammattikoulun opintolinjoja ( filiaaleja)
8263: detään, että kaupunki- ja kauppalakunnat vas- on aloitettu nyt syksyllä Kuhmossa. Näin on
8264: taavat 50 % ja maalaiskunnat 35 % koulura- voitu laajentaa yleistä ammattiopetusta ja luoda
8265: kennusten ja huoneistojen rakennuskustannuk- edellytyksiä nuorten siirtymiselle maa- ja met-
8266: sista ja kaikki kunnat 30 % muista perustamis- sätaloudesta muiden kasvavien elinkeinojen pii-
8267: kustannuksista, kummatkin laskettuna kuntien riin. Kainuun kunnat, joiden talous on suurissa
8268: varaamien oppilaspaikkojen suhteessa. Lain vaikeuksissa, ovat omalta osaltaan pyrkineet
8269: mukaan voidaan valtion tulo- ja menoarvioon ammattioppilaispaikkoja lisäämällä parantamaan
8270: vuosittain varatuista määrärahoista suorittaa nuorison mahdollisuuksia toimeentulonsa hank-
8271: maan köyhille kunnille avustuksia yleisten am- kimiseen. Paras ratkaisu olisi, että valtio koko-
8272: mattikoulujen perustaruiskustannusten osalta naisuudessaan ottaisi Lapin ja Oulun lääneissä
8273: enintään 30 % ja ylläpitokustannusten osalta ehkä koko kehitysalue l:ssä yleisen ammatti-
8274: enintään 20 % hyväksyttävistä kokonaismenois- opetuksen kustannukset kannettavakseen, kos-
8275: ta. Asetuksessa ammattioppilaitoksista ( 1959/ ka tällä alueella ammattiopetuksen saaneista
8276: IV,370. - Lagerroos ym. 1353
8277:
8278: nuorista huomattava osa sijoittuu työelämään Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8279: alueen ulkopuolelle. Mutta tätä ratkaisua halli-
8280: tus ei vielä vuoden 1968 tulo- ja menoarvio- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8281: ehdotuksessa esitä. Siksi pitäisi menetellä tässä tulo- ja menoarvioon 2 310 998 markan
8282: ehdotetulla tavalla ja lunastaa Kainuun keskus- määrärahan kuntien Kainuun keskusam-
8283: ammattikoulun alkuperäiset oppilaspaikat kaik- mattikoulusta varaamien oppilaspaikko-
8284: ki valtiolle. jen lunastamiseksi valtiolle.
8285: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
8286:
8287: Paavo Lagerroos Ville Tikkanen
8288: Heikki Mustonen Pauli Räsänen
8289: J. E. Partanen Kauko Hjerppe
8290: 1354
8291:
8292: IV,371.- Rah.al. N:o 228.
8293:
8294:
8295:
8296:
8297: Lagerroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin sairaanhoi-
8298: tajakoulun rakennusten suunnittelua varten.
8299:
8300:
8301: E d u s k u n n a 11 e.
8302:
8303: Maassamme on viime vuosina rakennettu Keväällä 1966 aloitti toimintansa Kajaanin
8304: ja rakenteilla on eräitä keskussairaaloita. väliaikainen sairaanhoitajakoulu. Se to1m11
8305: Myöskin kunnallis- ja aluesairaaloita on nyt vuokratiloissa ja koulun oppilasvahvuus on nyt
8306: rakenteilla aikaisempaa enemmän. Vähitellen 40. Oppilaita kouluun on sen kaikissa pääsy-
8307: päästään useilla paikkakunnilla pois katastroo- kokeissa pyrkinyt moninkertainen määrä ny-
8308: fitilanteesta, joka asiallisesti sairaanhoitopaik- kyiseen vahvuuteen verrattuna. Kainuussa on
8309: kojen puutteen takia on sairaaloissa vallinnut nuorison ammattikoulutus huomattavasti jäl-
8310: vaikka eletäänkin normaaliaikoja. Terveyden- jessä maan kehittyneempien talousalueiden ta-
8311: ja sairaanhoitoaloilla on yhä enemmän ruvettu sosta. Laaja työttömyys on useiden vuosien
8312: keskustelemaan ja laatimaan konkreettisia aikana ollut Kainuussa työiän saavuttaneen
8313: suunnitelmia avosairaanhoidon edistämisestä nuorison vaikeutena. Sairaanhoitajakoulun ra-
8314: lääkäriasemien ja klinikoiden avulla. Tehos- kentaminen Kajaanin keskussairaalan yhteyteen
8315: tettu sairaiden hoito edellyttää paitsi riittävää lisäisi nuorten naisten ammattikoulutusta ja
8316: lääkärikuntaa myöskin muuta koulutettua sai- parantaisi heidän työmahdollisuuksiaan. Asian-
8317: raidenhoitohenkilöstöä alan tehtäviä hoita- tuntijat ovat antaneet kiittäviä lausuntoja
8318: maan. Sairaanhoitajilla on keskeinen asema niistä oppilaista, jotka ovat nyt aloittaneet
8319: niin sairaala- kuin avohoidossakin sairaiden sairaanhoitajan vaativan ja vastuullisen amma-
8320: hoivaamisessa. Viime vuosina on sairaanhoi- tin opiskelun. Samalla on todettu, että hyvää
8321: tajakoulutus järjestetty uusissa keskussairaa- oppilasainesta on Kainuussa tarjolla alalle
8322: loissa ja niiden yhteydessä tapahtuvaksi. enemmän kuin on voitu ottaa vastaan.
8323: Kainuun keskussairaalan rakennustyöt ovat Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
8324: nyt käynnissä ja hyväksytyn suunnitelman mu-
8325: kaan aiotaan sairaala saada valmiiksi ja ottaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8326: käyttöön vuoden 1969 maaliskuun alussa. Sai- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
8327: raalan suunnitelmissa on varattu tilat ja alue määrärahan Kajaanin sairaanhoitajakou-
8328: sairaanhoitajakoulua varten. lun rakennusten suunnittelua varten.
8329: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
8330:
8331: Paavo Lagerroos Lauri Kantola
8332: Heikki Mustonen Kauko Hjerppe
8333: Pauli Räsänen
8334: 1355
8335:
8336: IV,372.- Rah.al. N:o 229.
8337:
8338:
8339:
8340:
8341: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi vuoden 1918
8342: kansalaissodan punakaartilaisille.
8343:
8344:
8345: E d u s k u n n a 11 e.
8346:
8347: Vuoden 1918 kansalaissodasta tulee ensi denmukaisuus herättänyt entisissä punakaarti-
8348: vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Entiset puna- laisissa katkeruutta. Kun useimmat elossa ole-
8349: kaartilaiset odottavat yhä korvausta niistä ta- vista entisistä punakaartilaisista elävät tänä
8350: loudellisista menetyksistä, joita kansalaissota päivänä vaikeissa taloudellisissa oloissa, olisi
8351: heille aiheutti. Olisi kunniaksi maamme itse- oikeudenmukaista ja inhimillistä, että heille
8352: näistymisen 50-juhlavuoden vietolle, jos Edus- edes viisikymmentä vuotta kansalaissodan jäl-
8353: kunta päättäisi merkitä tarpeelliset määrärahat keen myönnettäisiin kohtuullinen korvaus val-
8354: talousarvioon korvauksen maksamiseksi niille tion varoista.
8355: punakaartilaisille, jotka saivat kärsiä vanki- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
8356: loissa ja vankileireillä ja menettivät myös hen-
8357: kilökohtaista omaisuutta. Eräitten tietojen mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8358: kaan on enää elossa n. 4 000 vankileireillä tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
8359: ollutta punakaartilaista, joten valtiotaloudelli- kan määrärahan korvauksena kaikkein
8360: sesti ei ole kysymys suurista rahasummista. vaikeimmassa taloudellisessa asemassa
8361: Valtiovalta ei ole tähän mennessä korvannut oleville entisille punakaartitaisille vuo-
8362: näille punakaartilaisille heidän menetyksiään den 1918 kansalaissodan aikana mene-
8363: vankiloissa ja vankileiriajalta, ja kun valkois- tetvstä henkilökohtaisesta omaisuudesta
8364: ten puolella taistelleet ovat saaneet tuntuvaa sekä vankiloissa ja vankileireillä olo-
8365: yhteiskunnallistakin tukea, on tämä epäoikeu- ajasta.
8366: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
8367:
8368: Olavi J. Laine Lauri Kantola
8369: 1356
8370:
8371: IV,373.- Rah.al. N:o 230.
8372:
8373:
8374:
8375:
8376: Landström ym.: Määrärahan osoittamisesta veikkaajien mielipi-
8377: teen selvittämiseksi veikkausvoittovarojen jakamisesta.
8378:
8379:
8380: E d u s k u n n a 11 e.
8381: Julkisessa keskustelussa on kiinnitetty viime ym. kustannukset saatatsun peitetyiksi, pitäisi
8382: aikoina paljon huomiota veikkausvoittovarojen tähän tarkoitukseen varata ensi vuodelle tulo-
8383: oikeudenmukaiseen jakoon urheilun ja kult- ja menoarvioon 2 500 markkaa tämän tutki-
8384: tuurin kesken. Osapuolet ovat epätietoisia sii- muksen suorittamista varten valtion varoin.
8385: tä, mikä on esim. kulttuurin oikea suhteelli- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
8386: nen osuus veikkausvoittovaroista. Jotta selvi- taen,
8387: tys itse veikkaajien suhtautumisesta asiaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8388: saataisiin selville, olisi mielestämme veikkaa- tulo- ja menoarvioon 2 500 markan
8389: jien keskuudessa suoritettava tästä asiasta jon- määrärahan tutkimuksen suorittamisek-
8390: kun veikkauskierroksen yhteydessä mielipide- si veikkaajien mielipiteen selvittämi-
8391: tiedustelu, esimerkiksi erivärisillä veikkaus- seksi veikkausvoittovarojen jakamisesta.
8392: kupongeilla. Jotta asiassa tarvittavat painatus
8393: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
8394:
8395: Eeles Landström Mauno Pohjonen Voitto Hellsten
8396: 1357
8397:
8398: IV,374.- Rah.al. N:o 231.
8399:
8400:
8401:
8402:
8403: Landström ym.: Määrärahan osoittamisesta väitöskirjojen pai-
8404: natuskustannusten maksamiseksi valtion varoista.
8405:
8406:
8407: E d u s k u n n a 11 e.
8408:
8409: Tieteellisen tutkimuksen organisaatiokomitea heessa, jolloin ansiot vielä ovat vähäiset ja
8410: totesi v. 1964 kolmannessa osamietinnössään opintovelat rasittamassa, vielä entisestään vä-
8411: maamme tieteen jälkikasvun olevan riittämättö- hentää tieteellistä uraa kohtaan tunnettua mie-
8412: män kulttuuri- ja talouselämän tarpeita silmällä lenkiintoa. On ilmeistä, että paras keino näiden
8413: pitäen. Eduskunnan vuoden 1965 valtiopäivillä epäkohtien korjaamiseen on, että valtio maksaa
8414: hyväksymät lait korkeakoululaitoksen kehittä- kaikkien korkeakouluissa painatusluvan saanei-
8415: miseksi edellyttää paljon runsaampaa nuorten den väitöskirjojen painatuskulut.
8416: tutkijain kouluttamista kuin tieteellisen tutki- On arvioitu, että vastaisuudessa tarpeemme
8417: muksen organisaatiokomitea edellytti. tyydyttämiseksi olisi päästävä n. 100 väitöskir-
8418: Vuoden 1966 tulo- ja menoarviossa osoitet- jan painattamiseen vuodessa. Nykyisellään väi-
8419: tiin varoja nuorten väistöskirjantekijöiden töskirjoja valmistuu vuosittain vain n. 70-80.
8420: opintojen rahoittamiseksi. Nämäkään apurahat Jos tältä pohjalta arvioidaan painatuskustannus-
8421: eivät kuitenkaan tee tieteellistä uraa nuorelle ten vähimmäismenot, ottaen huomioon em.
8422: opiskelijalle taloudellisesti samanarvoiseksi kuin jälkikäteen saatavat avustukset muodostuu tar-
8423: muut elämänalat. Nuorten tieteenharjoittajien vittavien varojen suuruus 400 000 mar·kaksi.
8424: asemaa vaikeuttavat vielä huomattavasti ne suu- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
8425: ret kustannukset, joita väitöskirjan painattami- taen,
8426: nen aiheuttaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8427: Usein nuori tutkija joutuu itse vastaamaan tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
8428: näistä menoista, vaikka hän voikin Jälkikäteen määrärahan painatusluvan saaneiden väi-
8429: saada tukea tieteellisiltä seuroilta tai korkea- töskirjojen painatuskustannusten maksa-
8430: kouluilta. Näin suuret kustannukset elämänvai- miseksi valtion varoista.
8431: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
8432:
8433: Eeles Landström Tuure Salo
8434: Aulis Sileäkangas Armas Leinonen
8435: P. R. Haarla Pekka Pesola
8436: E. J. Paavola Pirkko Aro
8437:
8438:
8439:
8440:
8441: 25 E 705/67
8442: 1358
8443:
8444: IV,375.- Rah.al. N:o 232.
8445:
8446:
8447:
8448:
8449: Landström ym.: Määrärahan osoittamisesta Turtm-Tampereen
8450: ja Porin-Helsingin valtateiden eritasoristeyksen rakennus-
8451: töiden aloittamiseksi Lauttakylässä.
8452:
8453:
8454: E d u s k u n n a 11 e.
8455:
8456: Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on Koska aivan viime aikoina on tässä risteyk-
8457: erityistä huomiota kiinnitetty turvallisuusnäkö- sessä tapahtunut useita kuolemaan johtaneita
8458: kohtien huomioimiseen rakentamalla eritaso- onrtettomuuksia katsomme, että valtiovallan
8459: risteyksiä vilkkaiksi katsotullia valtateillä. Kui- olisi kiireellisesti konkretisoitava suunnitel-
8460: tenkaan ei saisi viivytellä jo rakennettujen tei- mansa risteyksen liikennejärjestelyjen suhteen
8461: den risteyksien muuttamista eritasoristeyksiksi ja aloitettava eritasoristeyksen rakennustyöt.
8462: vilkasliikenteisillä teillä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8463: Eräs tällainen risteys, jossa pikaisia toimen·
8464: piteitä kaivataan, on Turku-Tampere ja Pori että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8465: -Helsinki valtateiden risteys Lauttakylässä. tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
8466: Vakavat liikenneonnettomuudet juuri tässä ris- määrärahan Turun-Tampereen ja Po-
8467: teyksessä useamman vuoden aikana eivät kui- rin-Helsingin valtateiden eritasoris-
8468: tenkaan ole aiheuttaneet viivyttelemätöntä käy- teyksien rakennustöiden aloittamista
8469: tännön toteuttamista risteyksen liikenteen varten Lauttakylässä.
8470: uudelleen järjestelemiseksi.
8471: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
8472:
8473: Eeles Landström Tuure Salo
8474: E. J. Paavola Pekka Pesola
8475: 1359
8476:
8477: IV,376.- Rah.al. N:o 233.
8478:
8479:
8480:
8481:
8482: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
8483: tämisavustuksia varten.
8484:
8485:
8486: E d u s k u n n a II e.
8487:
8488: V aitiotaloudellisista syistä on maaseudun dossa koko työllistämisosuuden, joten sähköis-
8489: sähköistämiseen myönnettyjä avustuksia vuo- tämisavustukseen myönnetyt varat tulisivat
8490: sittain supistettu ja v. 1966 ei näitä avus- monella tavalla palvelemaan koko valtion-
8491: tusmäärärahoja myönnetty enää laisinkaan. taloutta.
8492: Suunnitellut sähköistystyöt on jouduttu käy- Vastaväitteeksi esitetyt numerot siitä, mi-
8493: tännöllisesti katsoen lopettamaan kokonaan ten tilat sähköistämisenkin jälkeen autioituvat,
8494: niiltä osin, jotka ovat tapahtuneet valtion perustuvat kyllä matemaattisiin päätelmiin,
8495: tuen turvin. Kehityksen välttämättömänä edel- mutta yhtähyvin sellaisiin kannattamattomuus-
8496: lytyksenä on maaseudun kohdalta sähköistä- päätelmiin voidaan päätyä millä elinkeinon
8497: minen, jotta tilatalouksien tuotantoedellytyk- alalla tahansa. Keski-Suomessa on autioitunut
8498: siä parannettaisiin. Vähäinen ei myöskään ole kaikkiaan 155 tilaa 13 536 tilasta, joten tilan-
8499: sen seikan, tosiasian huomioiminen, että myös- netta ei tässä mielessä voida pitää sähköistä-
8500: kin asumisen viihtyvyyden lisäämiseksi tarvit- mistä estävänä tekijänä.
8501: tavia yleisiä tiedotusvälineitä voidaan maaseu- Päinvastoin voidaan oikeutetusti olettaa, että
8502: dulle hankkia vasta sähköistyksen jälkeen. Maa- kohottamalla tilojen kannattavuutta mm. säh-
8503: seudun sähköistämiskomitean mietinnön edel- köistämisellä, estettäisiin kannattamattomuus
8504: lyttämä 5 milj. markan vuotuinen valtion tuki maatilatalouksissa ja niiden autioituminen ai-
8505: ja avustusmääräraha maaseudun sähköistämi- kana, jolloin eivät teolliset tai muut ammatti-
8506: seen merkitsisi mm. Keski-Suomen alueella alat voi turvata toimeentuloa tilatalouksista
8507: 5-10 syrjäisimmän muuotapiirin rakentamis- vapautuvalle työvoimalle.
8508: ta vuosittain. Kymmenvuotiskaudella saavutet- Uusien muuntopiirien ollessa nykyisin suh-
8509: taisiin näin 90 % :n sähköistymisaste, jolloin teellisesti paljon kalliimpia kuin aikaisemmin
8510: sen ulkopuolelle jäisivät vain todelliset haja- rakennetut, ei niiden rakentaminen ilman val-
8511: asutusalueet. Ilman valtion avustusta tätä säh- tion avustusta ole mahdollista vaarantamatta
8512: köistystyötä ei kyetä suorittamaan. jo käynnissä olevan sähkönjakelun taloudelli-
8513: Työllisyyspoliittisesti n.s. uudissähköistys suutta. Uudissähköistämisen toteutumiselle on
8514: toivotussa ja jo suunnitellussa laajuudessaan ainoa mahdollisuus se, että myöskin käytän-
8515: antaisi sähkölaitoksissa työtä noin 1 000 työn- nössä osoitetaan valtion talousarviossa ne tar-
8516: tekijälle, jonka lisäksi vielä talvikautena pyl- vittavat määrärahat, jotka jo periaatepäätök-
8517: väshankintojen tuoma työnlisäys olisi 130- sinä on nähty välttämättömäksi maaseudun
8518: 150 työntekijälle ja sisäasennustöihin voitai- sähköistämisen toteutumiselle.
8519: siin sijoittaa 60-70 miestä. Keski-Suomen Edellä olevaan viitaten esitämme,
8520: alueella uudis-sähköistykseen voitaisiin sen
8521: toteuttamisvaiheen ajaksi sijoittaa noin 1 200 että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8522: työntekijää. Sähköistämisen alkuvaiheessa tällä valtion tulo- ja menoarvioon uudelle
8523: olisi työllisyyden kannalta suuriarvoinen mer- momentille 1 milj. mk:n määrärahan
8524: kitys. Lisäksi valtio hyötyisi liikevaihtoveron maaseudun sähköistämisavustuksia var-
8525: ja työttömyysavustusten vähentämisen muo- ten.
8526: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
8527:
8528: Siiri Lehmonen Heikki Mustonen Artturi Koskinen
8529: 1360
8530:
8531: IV,377.-Rah.al. N:o 234.
8532:
8533:
8534:
8535:
8536: Lehmonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erityislap-
8537: silisän korottamiseksi.
8538:
8539:
8540: E d u s k u n n a 11 e.
8541:
8542: Erityislapsilisälakiehdotuksen laatinut ns. siis sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta
8543: elatusapukomitea ehdotti aikanaan erityislapsi- ollut täysin nurinkurinen. Yhteiskunta on suu-
8544: lisän vähintään lapsilisälain mukaisen lapsilisän rimittaista perhepoliittista tulonsiirto-ohjel-
8545: suuruiseksi sekä täysiarpojen ja avuttomien maansa kehitellessään unohtanut ne vaikeim-
8546: lasten osalta kaksinkertaiseksi. Myös eduskunta massa asemassa olevat pienituloisten ja vähä-
8547: hyväksyessään lakiehdotuksen vahvisti erityis- varaisten perheiden lapset, joiden toisen huol-
8548: lapsilisän vähimmäismäärän lapsilisän suurui- tajan puuttumisen taikka täysiorpouden tahi
8549: seksi. Ennen kuin erityislapsilisälaki kuiten- sairauden tai vamman aiheuttaman avuttomuu-
8550: kaan ehti tulla voimaan, korotettiin lapsilisää den takia tulisi olla avuntarvitsijoic!en jou-
8551: jälleen kerran, ja niin jäi ensiksi mainittu, vain kossa erikoisasemassa ja joiden asia edellä mai-
8552: erityisen taloudellisen tuen tarpeen perusteella nitun elatusapukomiteankin mukaan olisi pitä-
8553: jaettava lapsiavustus alusta alkaen jälkeen ylei- nyt hoitaa ennen kuin lapsiavustusta koskevaa
8554: sestä, tuen tarpeesta riippumatta kaikkein va- kysymystä yleisenä ruvettiin lapsilisän muo-
8555: rakkaimmillekin lastenhuoltajille annettavasta dossa järjestämäänkään. Tämän vuoksi ja eri-
8556: perhepoliittisesta tuesta. tyislapsilisän reaaliarvon palauttamiseksi olisi
8557: Myöhemminkin on yleisen lapsilisän korotta- erityislapsilisän määrää viipymättä korotettava
8558: misesta, johon hallituksella on elinkustannusten tapahtunutta elinkustannusten nousua vastaa-
8559: nousun puitteissa annettu lapsilisälaissa valtuu- vasti eli leskien ja kansaneläkkeensaajien las-
8560: det, pidetty paljon paremmin huolta kuin eri- ten sekä elatusapua vailla olevien avioliiton
8561: tyislapsilisän korottamisesta, joka edellyttää ulkopuolella syntyneiden lasten osalta 52 mar-
8562: lainmuutosta ja siis sitä koskevan hallituksen kaksi sekä täysiarpojen ja avuttomien lasten
8563: esityksen antamista eduskunnan hyväksyttä- osalta 104 markaksi vuosineljännekseltä. Koro-
8564: väksi. Tällä hetkellä on tilanne se, että mää- tuksesta aiheutuvan valtion menojen vuotuisen
8565: rältään pieninkin eli ensimmäisen lapsen lapsi- lisäyksen voidaan arvioida jäävän noin 2.5 milj.
8566: lisä on 18 %, toisen lapsen lapsilisä 39% ja markaksi.
8567: kolmannen sekä sitä seuraavien lasten lapsi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8568: lisä kokonaista 68 % erityislapsilh,ää suurempi. nioittaen,
8569: Kun tavallinen lapsilisä on varsin hyvin seu-
8570: rannut elinkustannusten kehitystä, jopa ylittä- ettil Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8571: nytkin sen, on erityislapsilisä r.itä koskevan tulo- ;a menoarvioon momentille
8572: lain lyhyenä voimassaoloaikana menettänyt jo 33.37.53 lisäyksenä 2 500 000 markan
8573: lähes neljänneksen alkuperäisestä reaaliarvos- määrärahan erityislapsilisän korottami-
8574: taan. Elinkustannusindeksi on noussut 40 %, seksi.
8575: mutta erityislaplisilä vain 17 %. Kehitys on
8576: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
8577:
8578: Siiri Lehmonen Irma Rosnell Pauli Puhakka
8579: Anna-Liisa Tiekso Kaisu Weckman Martti Linna
8580: 1361
8581:
8582: IV,378.- Rah.al. N:o 235.
8583:
8584:
8585:
8586:
8587: Lehmonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perhelisän
8588: korottamiseksi.
8589:
8590:
8591: E d u s k u n n a II e.
8592:
8593: Hallitus on vuoden 1968 tulo- ja menoarvio- seuraavista perheen lapsista kustakin 14 mark-
8594: ehdotuksessaan esittänyt mm. perhelisää ja kaa vuodessa. Neljän lapsen perhe tulisi siis
8595: lapsilisää korotettavaksi, edellistä 5 markalla hallituksen esityksen mukaan saamaan koro-
8596: nykyisestä 55-66 markasta vuodessa paikka- tusta lapsilisäänsä yhteensä 50 markkaa vuo-
8597: kunnan kalleudesta riippuen ja jälkimmäistä dessa eli keskimäärin 12,50 markkaa lasta
8598: 5 % nykyisestä eli 198-234-282 markasta kohden. Kun perhelisä maksetaan vasta nel-
8599: vuodessa. Ehdotustaan hallitus on perustellut jännestä lapsesta alkaen, olisi perhelisään tu-
8600: elinkustannuksissa jo tapahtuneella nousulla leva korotus neljän lapsen perheellä sen sijaan
8601: sekä sillä, että perheavustuksien määrät eivät vain kymmenesosa lapsilisän korotuksesta eli
8602: automaattisesti seuraa elinkustannusindeksiä. 5 markkaa vuodessa, mikä merkitsisi 1,25
8603: Todellisuudessa hallituksen esittämät korotuk- markkaa lasta kohden vuodessa.
8604: set ovat kuitenkin niin vähäisiä, että ne tuskin Tämä osoittaa, että hallituksen esitystä laa-
8605: olisivat ilman devalvaatiota ja sen seurausil- dittaessa on kokonaan unohtunut sosiaalisen
8606: miöitäkään edes ensi vuoden alkaessa vas- oikeudenmukaisuuden vaatimus. Harkittaessa
8607: tanneet jo tapahtunutta elinkustannusten nou- eri lapsiavustusten korottamisen tarvetta ja
8608: sua. Hämmästyttävää kuitenkin on, että halli- korotuksen suuruutta olisi kuitenkin ensi si-
8609: tus on perheavustusten korotusehdotuksessaan jassa kiinnitettävä huomiota paitsi siihen,
8610: tietoisesti jättänyt kokonaan huomioon otta- kuinka paljon kysymyksessä olevan avustuksen
8611: matta sen elinkustannusten nousun, jonka se määrä on jo aikaisemmin jäänyt jälkeen elin-
8612: tietää jatkuvan ensi vuonna. Budjettiehdotuk- kustannusten noususta, myös sosiaalisiin näkö-
8613: sensa yleisperusteluissa hallitus on itse toden- kohtiin eli siihen, millaisessa taloudellisessa
8614: nut, että hintataso maassa nousee ilman va- asemassa oleviin ryhmiin avustuksen saajat kuu-
8615: luuttakurssien muutostakin jo kuluvan vuoden luvat.
8616: aikana siinä määrin, että elinkustannusindeksin Tällöin on ensinnäkin todettava, että eri
8617: nousun vuoksi palkansaajille tulee kohta vuo- lapsiavustuksista on perhelisä jäänyt eniten jäl-
8618: denvaihteessa 1967-1968 suoritettavaksi palk- keen elinkustannusten noususta. Elinkustannus-
8619: kojen indeksikorotusta. Ensi vuoden aikana indeksi on perhelisälain voimaantulosta lasket-
8620: arvioi hallitus tulevan suoritettavaksi 3-3.5 tuna noussut peräti 12-kertaiseksi, kun sen-
8621: prosentin suuruiset yleiskorotukset. Hinta- ja sijaan perhelisän määrä on halvimmalla paikka-
8622: kustannustason nousun olettaa hallitus ylei- kunnalla vajaat 7-kertainen ja kalleimmalla
8623: sesti voimistuvan vuoden 1968 aikana. paikkakunnalla vähemmän kuin 5-kertainen.
8624: Tämän perheavustusten korotuksen yleisen Jotta perhelisäilä edes osittain palautettaisiin
8625: alimitoituksen ohella sisältyy hallituksen esi- sen alkuperäinen ostoarvo, pitäisi sen määrä
8626: tykseen silmiinpistävä epäoikeudenmukaisuus · siis korottaa 85-100 markaksi vuodessa paik-
8627: siinä suhteessa, ettei kiinnitetä lainkaan huo- kakunnan kalleudesta riippuen.
8628: miota ko. avustusten nykyisiin määriin, joihin Lapsilisän osalta osoittavat laskelmat sen
8629: korotukset lasketaan. Viiden prosentinkin ko- sijaan, että vaikka ~en jälkeenjääneisyyttä on
8630: rotus lapsilisän huomattavan suureen markka- julkisuudessakin jatkuvasti korostettu, on sen
8631: määrään merkitsee jo ensimmäisestä lapsesta in- suuruus aikaisemmin todellisuudessa runsaasti
8632: deksikorotusta 10 markkaa vuodessa, toisesta ylittänytkin elinkustannusten nousun. Vasta
8633: lapsesta 12 markkaa ja kolmannesta ja sitä ~iime vuoden aikana jäi pieninkin eli ensim-
8634: 1362 IV,378. - Perhelisä.
8635:
8636:
8637: ma1sen lapsen lapsilisä jälkeen elinkustannus- vaatimuksena on tämän johdosta, että ennen
8638: indeksin noususta. Mutta kun toisen lapsen lap- kuin korotetaan rikkaiden ja suurituloisten
8639: silisä on nykyään 3.3-kertainen ja kolmannen perheidenkin lapsilisää, palautetaan vähävarais-
8640: ja sitä seuraavien lasten lapsilisä lähes 4-ker- ten perheiden perheiisälle edes sen alkuperäi-
8641: tainen lisän alkuperäiseen markkamäärään ver- nen reaaliarvo. Perhelisän korottaminen 85-
8642: rattuna, on näiden lasten lapsilisän ostoarvo 100 markkaan vuodessa edellyttää noin 3.5
8643: nyt huomattavasti suurempi kuin lapsilisälain milj. markan lisäystä hallituksen esittämään
8644: voimaan tullessa, josta lähtien elinkustannus- määrärahaan.
8645: indeksi on noussut vähemmän eli vajaat 3- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8646: kertaiseksi. nioittaen,
8647: Lapsilisä suoritetaan vanhempien taloudelli-
8648: sesta asemasta ja tuen tarpeesta riippumatta että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8649: jokaisesta lapsesta, mutta perhelisän saamisen tulo- ja menoarvioon momentille 33.37.
8650: edellytyksenä on perheen pienituloisuus ja vä- 50 lisäyksenä 3 500 000 markan mää-
8651: hävaraisuus. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rärahan perhelisän korottamiseksi.
8652: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
8653:
8654: Siiri Lehmonen Irma Rosnell Pauli Puhakka
8655: Anna-Liisa Tiekso Kaisu Weckman Martti Linna
8656: 1363
8657:
8658: IV,379.-Rah.al. N:o 236.
8659:
8660:
8661:
8662:
8663: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionenemmistöisen
8664: puuelementtitalo;a valmistavan tehtaan perustamiseksi Viita-
8665: saarelle.
8666:
8667:
8668: Eduskunnalle.
8669:
8670: Rakenteellisen työttömyyden poistamiseksi tunut turvaamaan sijoittuvalle teollisuudelle
8671: on eduskunta säätänyt mm. kehitysaluelain, tarvittavan maa-alan hankkimallaan teollisuus-
8672: jolla pyritään ohjaamaan teollisuutta teollisessa tonttialueelia kunnallisteknilisine töineen. Viita·
8673: kehityksessä jälkeen jääneille alueille. Yritystoi- saarella toimii ennestään Haapaniemen Saha
8674: mintaan tarvittavien pääomien puutteen vuoksi Oy, joka voisi edelleenkin toimia uuden kor-
8675: on lain tarkoitus jäänyt vaikutuksettomaksi keammanasteisen puunjalostusteollisuuden alem-
8676: mm. pohjoisen Keski-Suomen alueella. Viitasaa- piasteisena jalostajana ja muodostaisi näin yhtei-
8677: ren talousalueella Pihtiputaan, Kinnulan, Kan- sesti teollisuuskokonaisuuden, joka nykyistä
8678: nonkosken, Saarijärven ja Viitasaaren kunnissa paremmin työllistäisi alueen väestöä. Oman
8679: on viimeisten vuosien aikana ollut pysyvää maamme asuntopula sekä ulkomaalaisten kiin-
8680: työttömyyttä ja tilanne tulee jatkumaan tällai- nostus suomalaista puurakenteista omakoti- tai
8681: sena vastaisuudessakin, ellei pysyviä työpaik- rivitalotyyppistä elementtitaloa kohtaan tekee
8682: koja alueelle saada. Tällä noin 40 000 asuk- tästä tuotteesta kysytyn, kun sen tarkoituksen-
8683: kaan talousalueella olisi luontaiset edellytykset mukainen sarjavalmistus toteutettaisiin valtio-
8684: mm. korkeamman jalostusasteen omaavan puu- jobtoisena yrityksenä.
8685: raaka-aineen käyttöön perustuvalle teollisuu- Tällaista ratkaisua työllisyysasiain nykyistä
8686: delle. Viitasaaren talousalueen vuotuinen met- joustavammaksi hoitamiseksi suosittelee mm.
8687: sän lisäkasvu loisi sille riittävät ja luontaiset asuntotuotantoa ja sen kehittymisen mahdolli-
8688: raaka-aine-edellytykset. Tieverkostoa on jo kun- suuksia tutkinut asuntotuotantokomitea, joka
8689: nostettu ja parhaillaan rakennettavat tiet teke- mietinnössään päätyi suositukseen, että työlli-
8690: vät mahdolliseksi tuotteiden markkinoinnin ja syyttä voitaisiin edistää sijoittamalla rakennus-
8691: alueen väestön pysyvä työnsaannin tarve puol- elementtejä valmistavia tehtaita kehitysalueelle.
8692: tavat työpaikkojen sijoittamista tälle alueelle. Edellä olevaan viitaten esitämme,
8693: Tällaisena teollisuuden alana on lähinnä näh-
8694: tävä puuelementtitalojen valmistaminen raaka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
8695: aineen ja työvoiman välittömässä läheisyydessä, valtion tulo- ;a menoarvioon 100 000
8696: jolloin kansantaloudellisista kustannuksista yksi markan määrärahan Viitasaarelle perus-
8697: kolmasosa olisi jo ennen hankittua sijoitusta tettavan valtionenemmistöisen puuele-
8698: lähinnä työvoimaksi tarjoutuvan paikallisen menttitaloia valmistavan tehtaan perus-
8699: väestön asunnoissa ja kuljetukseen välttämättä- tamis- ;a suunnittelutöitä varten.
8700: missä teissä. Lisäksi Viitasaaren kunta on varau-
8701: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
8702:
8703: Siiri Lehmonen Artturi Koskinen Sakari Knuuttila
8704: Aleksi Kiviaho Martti Linna
8705: 1364
8706:
8707: IV,380.-Rah.al. N:o 237.
8708:
8709:
8710:
8711:
8712: Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusrikospoliisin ra-
8713: kennuskompleksiin liittyvän lisärakennuksen rakennustöiden
8714: aloittamiseksi.
8715:
8716:
8717: E d u s k u n n a 11 e.
8718:
8719: Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorio, lämmitteinen mutta niin hatara, että lämpötila
8720: jonka tehtäviin kuuluu tieteellisin menetelmin muuttuu talvella työpäivän kuluessa usein 10°
8721: suorittaa mm. kaikki vaativampaa teknillistä eikä ole lainkaan tavatonta, että talvisaamuina
8722: näyttöä tarvitsevat rikostutkimukset kuten lattiatasolla on jopa 7° pakkasta, mikä mitä
8723: myrkkyjen sekä huumaus- ja lääkeaineiden tut· suurimmassa määrin vaikuttaa herkkien tieteel-
8724: kimukset, asiapapereiden, käsialojen, rahojen listen koneiden ja laitteiden toimintaan siten
8725: ja arvopapereiden väärennystutkimukset, mur- samalla vaarantaen tulosten oikeellisuutta. Näis-
8726: to-, räjähdysaine- ja ampumajälkitutkimukset, sä olosuhteissa joutuu kriminaalilaboratorion
8727: liikenneonnettomuus- ja polttoaineveron kiertä- tieteellisesti koulutettu erikoishenkilökunta -
8728: mistä koskevat tutkimukset, suurpalo- ja tuho- 12 virkailijaa - työskentelemään ja antamaan
8729: pohtotutkimukset sekä veritöihin ja seksuaali- lausuntoja, jotka ratkaisevalla tavalla saattavat
8730: rikoksiin liittyvät tutkimukset ja jonka anta- vaikuttaa lukuisten henkilöiden kohtaloihin
8731: mien lausuntojen perusteella useiden satojen vuosiksi eteenpäin. Jos nyt käy niin, että
8732: syytettyjen asiat vuosittain ratkaistaan Suomen äärimmäisen herkät koneet ja laitteet vesiva-
8733: oikeusistuimissa, toimii vuosikymmeniä sitten hinkojen tai pakkasen johdosta eivät osoita
8734: purkaustuomion saaneessa puurakennuksessa oikeita lukemia, saattaa seurauksena olla, että
8735: Merimiehenkadun 13 varrella Helsingissä. Kun syyllinen tulee asian tuomioistuinkäsittelyssä
8736: kriminaalilaboratorion ensimmäinen tutkija ne- vapautetuksi tai - mikä pahinta - syytön
8737: lisenkymmentä vuotta sitten aloitti toimintan- tuomituksi. Täten saattaa muutoin pitkälle ke-
8738: sa, sai hän "tilapäisesti" työhuoneen sanotusta hitetty kansalaisten oikeusturvajärjestelmä me-
8739: talosta, joka vapautui sen johdosta, että siihen nettää merkityksensä Suomen ainoan tieteelli-
8740: sijoitettu laboratorio siirrettiin pois, koska ra- sen rikostutkimuslaboratorion ansiosta.
8741: kennuksen katsottiin olevan laboratoriokäyt-
8742: töön täysin sopimaton, ja muutenkin niin huo- Kun keskusrikospolisin muutkin toimistot
8743: nossa kunnossa, että se ensi tilassa olisi puret- toimivat erittäin ahtaissa ja osaksi sen käyttöön
8744: tava. Tämä "tilapäisyys" on kuitenkin jatkunut soveltumattomissa tiloissa ja huomioonottaen,
8745: näihin päiviin saakka, vaikka rakennuksen kun- että Hallituksen esityksessä Eduskunnalle val-
8746: to on jatkuvasti huonontunut siinä määrin, että tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1965 jo
8747: talo tärisee perustuksiaan myöten ohikulkevan esitettiin myönnettäväksi 200 000 markkaa kes-
8748: liikenteen painosta. Kriminaalilaboratoriolle on kusrikospoliisin uuden toimitalon suunnittelua
8749: vuosien mittaan hankittu suuri määrä erittäin varten, vaikka tämä määräraha sittemmin
8750: kalliita koneita ja välineitä sijoitettaviksi ta- Eduskunnassa poistettiin, sekä siihen katsoen,
8751: loon, joka esim. paloturvallisuuden kannalta on että silloin esitettyä suurta rakennushanketta
8752: kaiken arvostelun alapuolella. Jokavuotisista ei valtion nykyisten rahavaikeuksien johdosta
8753: korjauksista huolimatta katto vuotaa niin, että voitane ajatellakaan, olisi kiireellisesti ryhdyt-
8754: vettä on tunkeutunut kuluvanakin vuonna jo tävä toimenpiteisiin keskusrikospoliisin nykyi-
8755: toistakymmentä kertaa yhteensä yhdeksään seen rakennuskompleksiin liittyvän n. 9 600
8756: huoneeseen turmellen työvälineitä ja asiapape- m3 lisärakennuksen rakentamiseksi.
8757: reita. Talvisaikaan taasen vesijohtoputket, palo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8758: posti mukaan luettuna, jäätyvät. Talo on puu- nioittaen,
8759: IV,380. - Leskinen ym. 1365
8760:
8761: että Eduskunta ottaisi vuoden 1968 seksi valtion talon Merimiehenkatu 13
8762: tulo- ja menoarvioon 500 000 markan tilalle ajanmukaisten toimitilojen saa-
8763: määrärahan keskusrikospoliisin nykyi- miseksi keskusrikospoliisin kriminaali-
8764: seen rakennuskompleksiin liittyvän lisä- laboratoriolle.
8765: rakennuksen rakennustöiden aloittami-
8766: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
8767:
8768: Väinö Leskinen Uuno Takki Tyyne Paasivuori
8769: Uljas Mäkelä Veikko Helle Eino Siren
8770:
8771:
8772:
8773:
8774: 26 E 705/67
8775: 1366
8776:
8777: IV,381.- Rah.al. N:o 238.
8778:
8779:
8780:
8781:
8782: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon merimiesam-
8783: mattikoulun suunnitteluun.
8784:
8785:
8786: E d u s k u n n a 11 e.
8787:
8788: Vuoden 1963 menoarviossa (20 PLII: 83 a; 1964 jättänyt kauppa- ja teollisuusministeriölle.
8789: merimies- ja merenkulkukoulujen uudisraken- Huolimatta siitä, että jo v. 1964 menoarviossa
8790: nukset), siirtomääräraha myönnetty 400 000 oleva määräraha oli tarkoitettu myös Hangon
8791: mk Helsinkiin, Kotkaan, Raumalle ja Hankoon koulun suunnittelua varten ei viranomaisten ta-
8792: perustettavien uusien merimiesammattikoulujen holta ole ryhdytty toimenpiteisiin ko. koulun
8793: ja merenkulkukoulujen uudisrakennuksia var- suunnittelemiseksi, vaikkakin Hangon kaupunki
8794: ten. Hangon merimiesammattikoulu olisi suun- on 17 päivänä huhtikuuta 1964 varannut ja lah-
8795: nitelmien mukaan ruotsinkielinen. Helsingin joittanut sopivan tontin koulua varten. Kotkan
8796: merimiesammattikoulua varten varattiin ensim- merenkulku- ja merimiesammattikoulun, jonka
8797: mäinen määräraha 1964 menoarviossa ja koulu- pinta-ala on 8 650 m2, sekä Hangon merimies-
8798: rakennus valmistui vuonna 1966. Rauman me- ammattikoulun, jonka pinta-ala on 4 300 m2,
8799: renkulkukoulun ja merimiesammattikoulun pää- suunnitteluun olisi otettava 300 000 mk.
8800: piirustukset ovat valmistuneet ja ensimmäiset Jotta eduskunnan edellä mainittu päätös voi-
8801: määrärahat uudisdakennusta varten on jo taisiin toteuttaa, olisi ensi vuoden menoarviossa
8802: myönnetty. Ensi vuoden menoarvioesityksessä varattava mahdollisuus myös Hangon merimies-
8803: (32 PL 32: 74; talonrakennukset) on varattu ammattikoulun suunnitteluun ia tätä varten
8804: tarkoitusta varten rakennusmääräraha yhteensä olisi varattava määräraha. Edellä olevaan viita-
8805: 270 000 mk. Tästä määrärahasta on Kotkan ten ehdotamme,
8806: merenkulkukoulun ja merimiesammattikoulun
8807: suunnittelutöitä varten varattu 300 000 mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8808: Kaikkia edellä mainittuja merimiesammattikou- den 1968 tulo- ja menoarvion momen-
8809: luja varten on vuonna 1964 laadittu huone· tille 32 Pl. 32: 74 150 000 markkaa
8810: tilaohjelmat. Hangon huonetilaohjelman on käytettäväksi Hangon merimiesammatti-
8811: suunnittelutoimikunta 25 päivänä marraskuuta koulun suunnitteluun.
8812: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
8813:
8814: Bror Lillqvist V. 0. Mäkinen
8815: Arvo Salo Ville Tikkanen
8816: 1367
8817:
8818: IV,382.- Fin.mot. N:o 239.
8819:
8820:
8821:
8822:
8823: Lillqvist m.fl.: Angående anvisande av anslag för avlöning av
8824: personai vid Syd-Österbottens och ]akobstads yrkesvägled-
8825: ningsbyråer.
8826:
8827:
8828: T i 11 R i k s d a g e n.
8829:
8830: I regeringens budgetförslag för år 1968 har skulle ske inom det egna landets gränser . Med
8831: inga tillskottsanslag för yrkesvägledningsverk- beaktande av dessa faktorer har bl. a. yrkes-
8832: samhetens utbyggnad reserverats. Detta be- vägledningens Vasa distriktsbyrås rådgivande
8833: tyder att fastän nya yrkesvägledningsbyråer kommission flera gånger framställt grundandet
8834: grundades senast år 1963, är fortfarande 45 av en yrkesvägledningsbyrå tili Närpes. På yr-
8835: lokalbyråer ogrundade och att det i de nu- kesvägledningsbyrån i Jakobstad har man tilis-
8836: varande byråerna råder ett underskott på yr- vidare inte heller på grund av för liten perso-
8837: kesvägledare på 4 3 %. nai haft några möjligheter att utsträcka verk-
8838: Yrkesvägledningen befrämjar speciellt be- samheten tili sitt områdes mest avlägsna kom-
8839: folkningens planer att söka sig lämplig yrkes- muner.
8840: skolning. Skolningen å sin sida underlättar Yrkesvägledning saknas på många håll i
8841: placeringen på arbetsmarknaden och befrämjar vårt land, där den skulle vara mycket nöd-
8842: arbetskraftens rörlighet. I Österbottens svensk- vändig. Likväl anser vi, att emigrationen i
8843: språkiga kustområde har yrkesvägledningen det svenskspråkiga Österbotten utgör ett så
8844: just av denna orsak ansetts som en faktor, svårt, nationalekonomiskt allvarligt och av-
8845: viiken minskar emigrationen. Vid utförda un- vikande problem, att för dess avvärjande borde
8846: dersökningar har konstaterats, att emigratio- göras mesta möjliga. På grund härav föreslår
8847: nen är störst i de kustkommuner i Österbot- vi vördsamt,
8848: ten, vilka är belägna längst bort från de
8849: största städerna ( Gamlakarleby, Jakobstad och att Riksdagen i 1968 års stats/örslag
8850: Vasa). Emigrationens omfång kan stiga tili under mom. 31.XVIII.01 måtte upp-
8851: nära 40 procent av arbetskraften per yngre taga tillsammans 40 000 mk i tillskotts-
8852: årsklasser räknat. Förutom att ovannämnda anslag för avlöning av personai vid
8853: områden är fattiga på industrier, har befolk- Syd-Österbottens och ]akobstads yrkes-
8854: ningens enspråkighet och brist på yrkesutbild- vägledningsbyråer.
8855: ning ansetts förhindra en flyttningsrörelse, som
8856: Helsingfors den 1 november 1967.
8857:
8858: Bror Lillqvist Ragnar Granvik
8859: Georg Backlund Verner Korsbäck
8860: 1368
8861:
8862: IV,382.- Rah.al. N:o 239. Suomennos.
8863:
8864:
8865:
8866:
8867: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan ja
8868: Pietarsaaren ammatinvalinnanohjaustoimistojen henkilökunnan
8869: palkkaamiseen.
8870:
8871:
8872: Eduskunnalle.
8873:
8874: Hallituksen menoarvioesityksessä vuodelle maan rajojen sisällä tapahtuvaa muuttoliikettä.
8875: 1968 ei ole esitetty lisämäärärahan myöntä- Nämä tekijät huomioon ottaen on mm. am-
8876: mistä ammatinvalinnanohjaustoiminnan kehit· amtinvalinnanohjauksen Vaasan aluetoimiston
8877: tämiseksi. Tämä merkitsee sitä, että vaikka neuvoa-antava komitea useita kertoja esittänyt
8878: uusia ammatinvalinnanohjaustoimistoja perus- ammatinvalinnanohjaustoimiston perustamista
8879: tettiinkin viimeksi vuonna 1963, on edelleen Närpiöön. Pietarsaaren ammatinvalinnanoh-
8880: 45 paikallistoimistoa perustamatta. Lisäksi ny- jaustoimistossakaan ei toistaiseksi henkilökun-
8881: kyisissä toimistoissa on ammatinvalinnan oh- nan riittämättömyyden takia ole katsottu mah-
8882: jaajien vajaus 43 %. dolliseksi ulottaa toimintaa alueen etäisimpiin
8883: Ammatinvalinnanohjaus edistää entytsesti kuntiin asti.
8884: väestön suunnitelmia hakeutua saamaan sopi- Ammatinvalinnanohjaus puuttuu monesta
8885: vaa ammattikoulutusta. Koulutus puolestaan osasta maatamme, jossa se olisi erittäin tär-
8886: helpottaa sijoittumista työmarkkinoilla ja edis· keätä. Olemme myös sitä miltä, että maasta-
8887: tää työvoiman liikkuvuutta. Pohjanmaan ruot· muutto ruotsinkielisen Pohjanmaan alueelta on
8888: sinkielisellä rannikkoalueena on ammatinvalin- niin vaikea, kansantaloudellisesti vakava ja
8889: nanohjausta juuri tästä syystä pidetty eräänä poikkeavanlaatuinen ongelma, että sen torju-
8890: maastamuuttoa vähentävänä tekijänä. Suorite- miseksi olisi tehtävä kaikki, mitä tehtävissä on
8891: tuissa tutkimuksissa on havaittu, että maasta~ Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
8892: muutto on suurinta niistä rannikkokunnista ehdottavat,
8893: Pohjanmaalla, jotka sijaitsevat kauimpana suu-
8894: rimmista kaupungeista (Kokkola, Pietarsaari että Eduskunta vuoden 1968 meno-
8895: ja Vaasa). Mitä nuoriin ikäluokkiin tulee, voi arvioon 3LXVIII.01 mom. kohdalle
8896: maastamuuton määrä olla lähes 40 prosenttia ottaisi yhteensä 40 000 mk:n lisämää-
8897: työvoimasta. Paitsi yllämainittujen alueiden rärahan Etelä-Pohjanmaan ja Pietarsaa-
8898: vähäistä teollistumisastetta, on väestön yksi- ren ammatinvalinnanohjaustoimistojen
8899: kielisyyttä ja ammatillisen koulutuksen puu- henkilökunnan palkkaamiseen.
8900: tetta pidetty tekijöinä, jotka vaikeuttavat oman
8901: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
8902:
8903: Bror Lillqvist Ragnar Granvik
8904: Georg Backlund Verner Korsbäck
8905: 1369
8906:
8907: IV,383.-Fin.mot. N:o 240.
8908:
8909:
8910:
8911:
8912: Lillqvist m.fl.: Angående ant.Jisande av anslag för påbörjande
8913: av byggnadsarbetet på ämbetshuset i Kristinestad.
8914:
8915:
8916: T i 11 R i k s d a g e n.
8917:
8918: Kristinestad har ett stort behov av ett stat- Lappfjärds länsmannadistrikt, Kristinestads
8919: ligt ämbetshus. I synnerhet post- och telegraf- skattebyrå och arbetskraft- och yrkesvägled-
8920: verket har en skriande brist på utrymmen. ningsbyrån. Husets totalvolym är cirka 17 000
8921: Betjäningen av allmänheten sker nu på tre ms. Post- och telegrafverket kommer att för-
8922: olika platser. Därtill finns ännu sex andra expe- foga över ca 2 .500 m2 och andra ovannämnda
8923: ditioner i olika delar av staden. Nuvarande verk tillsammans ca 7~0 m2. Byggnadsstyrelsen
8924: post- och telegrafverkets hus är endast 210 m2 har den 11 februari 1964 fastställt byggnads-
8925: och det uppfyller inte skyddslagens bestämmel- kostnaderna tili 2 720 000 mark.
8926: ser. En viktig orsak tili ett nytt ämbetshus Av det ovannämnda framgår, att det finns
8927: är också automatiseringen av både den lokala- ett verkligt behov av ett ämbetshus i Kristine-
8928: och fjärrtelefonväsendet. Apparaturen kan inte stad av flere orsaker. Allmänheten kan inte
8929: installeras innan ett nytt posthus är färdigt. betjänas på ett önskvärt sätt. Staden och byg-
8930: Vasa och Seinäjoki städers fjärrautomatisering den där omkring får ännu svårare att följa med
8931: förverkligades år 1966 och i år är Björneborg i industriellt utvecklingshänseende än hittills.
8932: i turen. Kristinestads nätgrupp som ligger emel- Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
8933: lan lämnar oautomatiserad, vilket är en be- föreslår vi vördsamt,
8934: tydande olägenhet för orten.
8935: Statens byggnadsprogramkommitte har god- att Riksdagen i 1968 års stats{örslag
8936: känt rumsprogrammet för ämbetshuset i Kris- måtte upptaga ett 1 000 000 mark stort
8937: tinestad. Enligt detta kommer utrymmen att anslag för påbörjande av byggnadsar-
8938: finnas i huset för post- och telegrafverket, betet för ämbetshuset i Kristinestad.
8939: Helsingforsden 31 oktober 1967.
8940:
8941: Bror Lillqvist Georg Backlund Ragnar Granvik
8942: 1370
8943:
8944: IV,383.- Rah.al. N:o 240. Suomennos.
8945:
8946:
8947:
8948:
8949: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinan virastotalon
8950: rakennustyön aloittamista varten.
8951:
8952:
8953: Ed u s kun n a 11 e.
8954:
8955: Kristiinan kaupunki on suuressa valtion tilat posti- ja lennätinlaitokselle, Lapväärtin ni-
8956: virastotalon tarpeessa. Etenkin posti- ja lennä- mismiespiirille, Kristiinan verotoimistolle sekä
8957: tinlaitos kärsivät huutavaa tilapulaa. Yleisön työvoiman- ja ammatinvalinnanohjaustoimis-
8958: palvelu tapahtuu nyt kolmessa eri paikassa. Li- toille, Talon kokonaistilavuus on noin 17 000
8959: säksi on vielä kuusi muuta toimipaikkaa eri m3• Posti- ja lennätinlaitokselle tulisi n.
8960: osissa kaupunkia. Nykyisen posti- ja lennätin- 2 500 m 2 ja muille yllä mainituille laitoksille
8961: laitoksen talon lattiapinta-ala on ainoastaan yhteensä n. 750 m 2. Rakennushallitus on 11. 2.
8962: 210 m2 eikä se täytä turvallisuuslainsäädännön 1964 arvioinut rakennuskustannukset 2 720 000
8963: vaatimuksia. Tärkeä syy uuden virastotalon tar- markaksi.
8964: peellisuuteen on myös sekä paikallis- että kau- Yllä kerrotusta ilmenee, että Kristiinassa to·
8965: kopuhelinliikenteen automatisointi. Koneistoja della tarvitaan virastotaloa useista syistä. Ylei-
8966: ei voida asentaa ennen kuin uusi postitalo val- söä ei voida palvella toivotulla tavalla. Kau-
8967: mistuu. Vaasan ja Seinäjoen kaukoautomati- pungin ja sen ympärillä sijaitsevan maaseudun
8968: sointi toteutettiin vuonna 1966 ja tänä vuonna on entistä vaikeampi pysyä mukana teollisessa
8969: on Pori vuorossa. Kristiinan verkkoryhmä, joka kehityksessä.
8970: sijaitsee välissä, jää automatisoimatta, mikä Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet eh-
8971: merkitsee huomattavaa epäkohtaa paikkakun- dottavat,
8972: nalla. että Eduskunta vuoden 1968 meno-
8973: Valtion rakennusohjelmakomitea on hyväksy- arvioon ottaisi 1 000 000 mk:n suurui-
8974: nyt Kristiinan virastotaloa varten laaditun huo- sen määrärahan Kristiinan virastotalon
8975: nejakosuunnitelman. Sen mukaan tulee taloon rakennustyön aloittamista varten.
8976: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
8977:
8978: Bror Lillqvist Georg Backlund Ragnar Granvik
8979: 1371
8980:
8981: IV,384.- Fin.mot. N:o 241.
8982:
8983:
8984:
8985:
8986: Lillqvist m.fl.: Angående anvisande av anslag för en depåbygg-
8987: nad i ]akobstads vägmästardistrikt.
8988:
8989:
8990: T i 11 R i k s d a g e n.
8991:
8992: Jakobstads vägmästardistrikt omfattar föl- lar 3 st. traktorer 5 st. samt olika slag av
8993: jande kommuner: Pedersöre, Esse, Purmo, andra maskiner.
8994: Larsmo och Nykarleby landskommun samt stä- De behövliga utrymmena är garage för 5 st.
8995: derna Jakobstad och Nykarleby. Inom distriktet lastbilar, 4 st. traktorer och 3 st. väghyvlar.
8996: förefintliga och skötta vägar av skilda slag Utrymmen för reparationsarbeten, målning
8997: uppgå nu tili 387 km. För vägmästardistriktets m. m. Förrådsbyggnad för uppbevarande av ar-
8998: behov har i Jakobstad under åren 1948-1950 betsredskap, sociala utrymmen för de anställda
8999: i olika etapper uppförts tillfälliga träbyggnader samt gårdskarlsbostad. Tilisammans ca 2 160 m3
9000: för uppbevarande av den begränsade maskin- varma utrymmen och 1 440 m3 kalla. Byggnads-
9001: park som den tiden stod tili vägmästardistrik- kostnader för hela projektet har beräknats tili
9002: tets förfogande. Sociala-, förråds-, bostads- och ca 650 000 mark. Tomt för ändamålet finns tili
9003: kontorsutrymmen äro mycket trånga och brist- förfogande.
9004: fälliga. Tvätt- och omklädningsutrymmen för Som av ovanstående framgår är behovet av
9005: arbetarna saknas helt. nya utrymmen absolut nödvändigt och säkert
9006: Maskinparken har under de senaste åren tili fördel för staten att denna maskinpark kan
9007: avsevärt kompletterats med nya stora lastbilar uppbevaras inomhus. Därtill är sysselsättnings-
9008: och vägmaskiner som inte ryms i de gamla läget på orten svårt och statliga arbetsprojekt
9009: trånga utrymmen som står tili buds. Maskin- finns endast i ringa omfattning.
9010: parken represententr i detta nu ett värde om Med ovananförda motiveringar om behovet
9011: cirka 500 000 mark som mer eller mindre kom- av tillbyggnader för Jakobstads vägmästar-
9012: mer att stå ute i alla slags väder. Detta gör distrikt, föreslår vi vördsamt,
9013: att maskinerna far illa, vartill ännu kommer
9014: högre underhållskostnader. att Riksdagen i 1968 års statsförslag
9015: Maskinparken i Jakobstad vägmästardistrikt måtte upptaga 650 000 mark för en
9016: är i detta nu följande: Lastbilar 6 st., väghyv- depåbyggnad i ]akobstads vägmästar-
9017: distrikt.
9018: Helsingfors den 31 oktober 1967.
9019:
9020: Bror Lillqvist Sakari Huima
9021: Georg Backlund Ragnar Granvik
9022: 1372
9023:
9024: IV,384.- Rah.al. N:o 241. Suomennos.
9025:
9026:
9027:
9028:
9029: Lillqvist ym.: Määräarhan osoittamisesta Pietarsaaren tiemestari-
9030: piirin varikkorakennusta varten.
9031:
9032:
9033: Eduskunnalle.
9034:
9035: Seuraavat kunnat kuuluvat Pietarsaaren tie- höylää, 5 traktoria sekä erilaisia muita koneita.
9036: mestaripiiriin: Pietarsaaren maalaiskunta, Äh- Tarvittavat tilat ovat autotalli 5 kuorma-
9037: tävä, Purmo, Luoto ja Uudenkaarlepyyn maa- autolle, 4 traktorille ja 3 tiehöylälle, tilat kor-
9038: laiskunta sekä Pietarsaari ja Uudenkaarlepyyn jaus-, maalaus- ym. töitä varten, varastoraken-
9039: kaupungit. Alueella olevien erilaisten hoidet- nus työkalujen säilyttämistä varten, henkilökun-
9040: tujen teiden määrä on nykyään 387 km. nan sosiaalitilat sekä talonmiehenasunto, yh-
9041: Tiemestaripiirin tarvetta varten on Pietar- teensä noin 2 160 m3 lämmintä ja 1 440 m3
9042: saareen vuosina 1948-19 59 vaiheittain raken- kylmää tilaa. Koko suunnitelman rakennuskus-
9043: nettu tilapäisiä puurakennuksia sen rajoitetun tannukset on arvioitu noin 650 000 markaksi.
9044: konekannan säilyttämistä varten, joka tuolloin Tätä tarkoitusta varten on tontti käytettävissä.
9045: oli tiemestaripiirin käytettävissä. Sosiaaliset, va- Kuten ylläolevasta käy ilmi, uusien tilojen
9046: rasto-, asuin- ja konttoritilat ovat hyvin ahtaat tarve on ehdottoman välttämätön ja on var-
9047: ja puutteelliset. Työntekijäin pesu- ja pukeutu- masti valtion edun mukaista, että tämä kone-
9048: mistilat puuttuvat kokonaan. kanta voidaan säilyttää sisällä. Sen lisäksi seu-
9049: Viime vuosien aikana on konekantaa huo- dun työllisyystilanne on vaikea ja valtion järjes-
9050: mattavasti täydennetty uusilla suurilla kuorma- tämiä työkohteita on vain vähäisessä määrin.
9051: autoilla ja tiekoneilla, jotka eivät mahdu käy- Pietarsaaren tiemestaripiirin lisärakennusten
9052: tettävissä oleviin vanhoihin ahtaisiin tiloihin. tarpeesta yllä lausutuin perusteluin ehdotamme
9053: Konekanta, joka tällä haavaa edustaa noin kunnioittaen,
9054: 500 000 markan arvoa, joutuu osittain olemaan
9055: taivasalla joka säällä. Tästä koneet kärsivät, että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9056: minkä lisäksi vielä aiheutuu suurempia yllä- tulo- ;a menoarvioon 650 000 markkaa
9057: pitokustannuksia. Pietarsaaren tiemestaripiirin varikkora-
9058: Pietarsaaren tiemestaripiirin konekanta on kennusta varten.
9059: tällä haavaa seuraava: 6 kuorma-autoa, 3 tie-
9060: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
9061:
9062: Bror Lillqvist Sakari Huima
9063: Georg Backlund Ragnar Granvik
9064: 1373
9065:
9066: IV,385.-Fin.mot. N:o 242.
9067:
9068:
9069:
9070: Lillqvist m.fl.: Angående anvisande av anslag för undersökning
9071: och planering av en ny väg till Jakobstads hamn.
9072:
9073:
9074: Ti 11 R i k s d a g en.
9075:
9076: De landsvägar, som från det övriga landet planegränden, direkt mot firma Schaumans fah-
9077: leder tili Jakobstad, äro de från söder från riker och hamrien. Då denna landsvägsförläng-
9078: riksväg 8 vid Nykarleby och Sundby ledande ning om 2,6 km. skulle anslutas tilllandsvägen
9079: vägen tili Södra Tullen. Från Kortesjärvi via Gamlakarleby- Larsmo- Jakobstadvia Ja-
9080: Purmo och Bennäs likaså tili Södra Tullen kobstads omfartsväg, skulle den från söder och
9081: ledande vägen, den från Lappajärvi via Evi- sydost kommande trafiken utan påtaglig väg-
9082: järvi, Esse och vägskälet Edsevö vid riksväg 8 förlängning kunna ledas tili denna väg förbi
9083: ledande vägen tili stadsplanens Östra del, Skol- stadsplaneområdet. Undersökningen övervaka-
9084: gatan med den viktiga tvärförbindelsen från des av en ingenjör och en byggmästare från
9085: Ytteresse tili Asbäcka vägskäl vid riksväg 13 Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt. Under-
9086: samt landsvägen från Gamlakarleby via Larsmo sökningsresultatet jämte ritningar överläts åt
9087: tili stadsplanens norra del, Alholmsgatan. distriktskontoret ävensom anhållan om åtgärder
9088: Speciellt på de från söder, sydost och öster för att få denna väg upptagen bland aktuella
9089: ledande vägarna förs råvara, stock och pappers- vägbyggnadsprojekt. Då nya vägbyggnadsnor-
9090: ved tili stadens träförädlingsindustrier och mer och trafikens fortsatta utveckling gjort den
9091: hamn, dock huvudsakligast tili Oy Wilh. gamla undersökningen mer eller mindre värde-
9092: Schauman Ab:s cellulosafabriker och exportsåg. lös, borde en ny undersökning med det sna-
9093: På grund av olämpiga järnvägsförbindelser raste utföras. Speciellt som lämpligt sysselsätt-
9094: kommer blott i liten utsträckning råvara per ningsobjekt i närheten av Jakobstad kommer
9095: järnväg. Flottningen har numera även blivit en att erfordras, efter det att om- och nybyggnads-
9096: obetydlighet, ca 150 000 m3 per år av fabri- arbetena på riksvägen 8 mellan Storsved i Mun-
9097: kernas totalbehov om 2 000 000 m3, om sala fram tili Kronoby-Karleby rå efter 1968-
9098: stocken omräknas tili travvara. års arbeten i det närmaste torde vara slutförda.
9099: Denna rådvarutrafik, som måste betecknas Den erforderliga undersökningen och planerin-
9100: som genomgående mycket tung trafik, omfat- gen torde komma att kosta 40 000 mark.
9101: tade med senaste cellulosa trafiksäsong som Med ovan anförda motiveringar om behovet
9102: bas ( 1965) och omräknad tili förhållandena av en vägundersökning över förlängning av
9103: 1967, i medeltal 1448 fordon per vecka eller landsvägen Lappajärvi - Evijärvi -Esse -
9104: ca 240 fordon per dygn, vilka tili ca 96 % Jakobstad tili Gamlakarleby - Larsmo - Ja-
9105: såsom genomgångstrafik belastar staden Jakob- kobstads landsväg inom Jakobstads kommun,
9106: stads gator. Den ständigen, dag och natt på- föreslår vi vördsammast,
9107: gående trafiken utsätter de intill gatorna lig-
9108: gande husen för skakning och de däri boende att Riksdagen i 1968 års statsförslag
9109: för störande buller. måtte upptaga 40 000 mark att använ-
9110: För att avhjälpa detta, utfördes på staden das för undersökning och planering av
9111: Jakobstads bekostnad under år 1961, en under- Lappajärvi - Evijärvi -'- Esse - Ja-
9112: sökning över en förlängning av landsvägen kobstads landsvägs förlängning tili Ja-
9113: Lappajärvi - Evijärvi - Esse - Jakobstad kobstads hamn och dess industriområde.
9114: utgående från en punkt ca 0,9 km. från stads-
9115: Helsingfors den 31 oktober 1967.
9116:
9117: Bror Lillqvist Sakari Huima Ragnar Granvik
9118: 27 E 705/67
9119: 1374
9120:
9121: IV,385.-Rah.al. N:o 242. Suomennos.
9122:
9123:
9124:
9125: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren satamaan
9126: johtavan uuden tien tutkimista ja suunnittelua varten.
9127:
9128:
9129: E d u s k u n n a 11 e.
9130:
9131: Ne maantiet, jotka muualta maasta johtavat km kaupungin kaava-alueen rajasta olevasta pis-
9132: Pietarsaareen, ovat etelästä Uudenkaarlepyyn ja teestä, suoraan Schauman-yhtiön tehtaille ja sa-
9133: Sundbyn ohi kulkevalta valtatieltä 8 Etelätul- tamaan. Koska tämä 2.6 km:n maantienjatkos
9134: liin johtava tie, Kortesjärveltä Purmon ja Pän- yhtyisi Kokkolan-Luodon-Pietarsaaren maan-
9135: näisten kautta samoin Etelätulliin johtava tie, tiehen Pietarsaaren ohitustien kautta, voitai-
9136: Lappajärveltä Evijärven, Ähtävän ja valtatiellä siin etelästä ja kaakosta tuleva liikenne mat-
9137: 8 olevan Edsevön risteyksen kautta kaupungin kan erityisemmin pitenemättä johtaa tätä tietä
9138: kaava-alueen itäosaan Koulukadulle johtava tie, kaupungin kaava-alueen ohi. Tutkimusta val-
9139: jolta on tärkeä poikittaisyhteys Ala-Ähtävältä voivat insinööri ja rakennusmestari Vaasan tie-
9140: valtatiellä 13 olevaan Åsbackan risteykseen, ja vesirakennuspiiristä. Tutkimuksen tulos ja
9141: sekä Kokkolasta Luodon kautta kaupungin piirustukset jätettiin piirikonttoriin samoin
9142: kaava-alueen pohjoisosaan Alholmankadulle joh- kuin anomus toimenpiteistä tämän tien ottami-
9143: tava maantie. seksi ajankohtaisiin tienrakennussuunnitelmiin.
9144: Erityisesti etelästä, kaakosta ja idästä tule- Koska uudet tienrakennusnormit ja liikenteen
9145: via teitä kuljetetaan raaka-ainetta, tukkeja ja jatkunut kehitys ovat tehneet vanhan tutki-
9146: paperipuuta, kaupungin puunjalostuslaitoksiin muksen enemmän tai vähemmän arvottomaksi,
9147: ja satamaan, kuitenkin pääasiassa Oy Wilh. olisi mitä pikimmin suoritettava uusi tutkimus,
9148: Schauman Ab:n selluloosatehtaille ja vientisa- erityisesti koska Pietarsaaren lähistölle tarvi-
9149: halle. Sopimattomien rautatieyhteyksien takia taan sopiva työllisyyskohde sen jälkeen, kun
9150: tulee vain pieni määrä raaka-ainetta rautateitse. korjaus- ja uudisrakennustyöt valtatiellä 8
9151: Uitto on nykyään myös jäänyt merkityksettö- Munsalassa olevasta Storsvedistä Kruunupyyn
9152: mäksi, n. 150 000 ms vuodessa tehtaiden ko- ja Kaarlelan rajalle vuoden 1968 töiden jäl-
9153: konaistarpeesta 2 000 000 m3:stä, jos tukit keen tullevat likipitäen loppuun suoritetuiksi.
9154: muunnetaan pinotavaraksi. Tarvittava tutkimus ja suunnittelu maksanee
9155: Tämä raaka-aineliikenne, jota on pidettävä 40 000 mk.
9156: hyvin raskaana läpikulkuliikenteenä, käsitti, Yllä esitetyin perusteluin tietutkimuksen tar-
9157: viimeistä selluloosan liikennekautta ( 1965) peesta Lappajärven - Evijärven - Ähtävän
9158: pohjana käyttäen ja muuntaen vuoden 1967 - Pietarsaaren maantien jatkamiseksi Kokko-
9159: oloihin, keskimäärin 1 448 ajoneuvoa viikossa lan - Luodon - Pietarsaaren tiehen Pietar-
9160: eli n. 240 ajoneuvoa päivässä, jotka n. 96-pro- saaren kunnassa ehdotamme kunnioittavasti,
9161: senttisesti läpikulkuliikenteenä rasittavat Pie-
9162: tarsaaren kaupungin katuja. Alituinen, päivät että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9163: ja yöt vyöryvä liikenne tärisyttää katujen var- tulo- ja menoarvioon 40 000 markkaa
9164: silla olevia taloja ja häiritsee melullaan niissä käytettäväksi tutkimukseen ja suunnit-
9165: asuvia. teluun Lappajärven - Evijärven - Ah-
9166: Tämän korjaamiseksi suoritettiin Pietarsaa- tävän - Pietarsaaren maantien jatka-
9167: ren kaupungin kustannuksella vuonna 1961 tut- miseksi Pietarsaaren satamaan ja sen
9168: kimus Lappajärven-Evijärven-Ähtävän-Pie- teollisuusalueelle.
9169: tarsaaren maantien jatkamisesta, lähtien n. 0.9
9170: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
9171:
9172: Bror LiUqvist Sakari Huima Ragnar Granvik
9173: 1375
9174:
9175: IV,386.- Rah.al. N:o 243.
9176:
9177:
9178:
9179: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorittami-
9180: seksi työmarkkinoiden ja työvoimatarpeen kehityksestä
9181: 1970- ja 1980-luvulla.
9182:
9183:
9184: E d u s kun n a 11 e.
9185:
9186: Työllisyystilanne on jatkuvasti heikentynyt koulutus juuri oikealla alalla, tulevat täyttä-
9187: tämän vuoden aikana. Työnhakijoiden määrä mään vapautuvat paikat. Ei ole ollenkaan var-
9188: oli tämän vuoden syyskuussa 57 165 henkeä eli maa, että hyvänkään ammattipätevyyden omaa-
9189: 12 000 suurempi kuin vuotta aiemmin. Työ- va henkilö löytää maastamme työtä.
9190: paikkojen määrä oli lähes 5 700 pienempi kuin Työmarkkinain edellä esitetyn kehityksen
9191: viime vuoden syyskuussa ja välitysten luku sekä tuotannon nopeutuvien rakennemuutosten
9192: n. 3 000 pienempi. Työttömyys koskee lähinnä perusteella ennustetaan työllisyyskysymyksen
9193: aina heikosti ammattitaitoista työntekijäjouk- muuttavan lähi\-'llosina olennaisesti luonnettaan.
9194: koa. Nyt olemme kuitenkin saaneet todeta, että Entisen heikommin koulutettuun työvoimaan
9195: esim. akateemisen loppututkinnon suorittanei- kohdistuneen suhdannetyöttömyyden sijaan
9196: den on viime aikoina ollut entistä vaikempaa työttömyyttä tulee hallitsemaan alimmasta ylim-
9197: saada koulutustaan vastaavaa työpaikkaa. Ti- pään partaaseen ulottuva työttömyys. On kou-
9198: lanne on vaikea mm. metsänhoitajien, naisagro- lutettu liiaksi sellaista korkealuokkaista työvoi-
9199: nomien, naisekonomien ja kansakoulujen opet- maa, jonka koulutusalalla kysynnän kasvu on
9200: tajiksi valmistuneiden kohdalla. taouselämän rakennemuutosten johdosta huo-
9201: Ammatti-ihmisiä tuotetaan kuin liukuhihnal- mattavasti hidastunut. Ammattitaitoisen ja
9202: ta ottamatta selvää kentän todellisista tarpeista. koulutetun työvoiman työttömyys on vaikutta·
9203: Ei ole riittävästi otettu huomioon sitä, että massa merkittävästi siirtolaisuuden lisääntymi-
9204: toimiala- ja yritysrationalisointi ovat muutta- seen: Meillä ei ole varaa menettää valmiiksi
9205: massa työttömyytemme luonnetta meillä niin- koulutettua työvoimaa ulkomaille.
9206: kuin muuallakin maailmassa. Englannissa kehi- Edellä on yritetty luoda yleiskuva siitä muu-
9207: tys on johtanut siihen, että n. 20 000 ennen toksesta, mikä työmarkkinoilla näyttää parhail-
9208: johtavassa asemassa ollutta henkilöä on nykyi- laan olevan tapahtumassa. Meiltä puuttuu lähes
9209: sin työttömänä. Ruotsissa taas on yli 2 000 tyystin suunnitelmallisuus eri yhteisöjen käsissä
9210: toimihenkilöä työttömänä, näistä hyvin merkit- olevien koululaitosten tuotannossa. Nykyisen
9211: tävä osa on insinöörejä. koulutuksen summittaisuuden selittää kyllä
9212: Myöskään työllisyysennusteet eivät ole kovin osaltaan se, että ei ole suoritettu ollenkaan
9213: lupaavia. Työvoiman tarjonnan on laskettu riittäviä työmarkkinatutkimuksia tai ennusteita
9214: kasvavan 60 000-140 000 työntekijällä vuo-- tulevan kymmenen vuoden varalle.
9215: desta 1965 vuoteen 1970. Tämä lisäys olisi las- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9216: kelmien mukaan siksi tuntuva, että vaikka taen,
9217: kokonaistuotannon määrä kasvaisikin n. 4.5% että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9218: vuodessa 1. normaalisti, työvoiman kysyntä tulo- ja menoarvioon 40 000 markan
9219: saavuttaisi sen tarjonnan vasta joskus vuoden suuruisen määrärahan tutkimuksen suo-
9220: 1970 paikkeilla. Kilpailu tulee olemaan kova rittamiseksi ja ennusteen laatimiseksi
9221: ja todennäköisesti työpaikan saannin tulee rat- työmarkkinoiden ja työvoimatarpeen
9222: kaisemaan koulutus. Ne, joilla on paras perus- kehityksestä 1970- ja 1980-luvulla.
9223: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9224:
9225: Anna-Liisa Linkola E. J. Paavola
9226: Aili Vaittinen P. Mäki-Hakola
9227: 1376
9228:
9229: IV,387.-Rah.al. N:o 244.
9230:
9231:
9232:
9233:
9234: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymijoen nippu- ;a
9235: uittoväylän rakennustöiden aloittamista varten välillä Voik-
9236: kaa-meri.
9237:
9238:
9239: E d u s k u n n a 11 e.
9240: Vuoden 1967 talousarviossa on merkitty kustannuksissa. Uitto on halvin raakapuun
9241: 1 milj. markan lisämääräraha Kymijoen nippu- kaukokuljetusmuoto. Kymijoen nippu-uittoväy-
9242: uittoväylän rakentamista varten vä1illä Voik- lien rakentaminen tähtää siihen, että tämän
9243: kaa-meri. Tämän määrärahan turvin oli tar- alueen puunjalostusteollisuus saisi raakapuuta
9244: koituksena käynnistää Kuusankosken-Keitin Päijänteen alueelta ja saisi kuljetetuksi sen
9245: uittotunnelin valmistelutyöt. Vaitioneuvosto ei edullisesti aina mereen saakka.
9246: kuitenkaan ole antanut lupaa töiden aloitta- Kymijoen nippuväylätoimikunta, joka sai
9247: miseen. tehtäväkseen kiireellise&ti selvittää eri etu-
9248: Vuoden 1968 talousarviossa on hallitus piirejä kuultuaan tulisiko Kymijoen nippu-
9249: ehdottanut 220 000 mk Kymijoen nippu-uitto- väylätöitä jatkaa ja tehdä ehdotus rahoituk-
9250: väylän rakentamiseen töiden loppuun saatta- sen järjestämiseksi, toteaa, että Kymijoen ve-
9251: miseksi välillä Pyhäjärvi-Kuusanlampi. sistön nippuväylätöiden jatkaminen on kansan-
9252: Nämä molemmat työt liittyvät osana koko- taloudellisesti tärkeä ja kiireellinen tehtävä.
9253: naisohjelmaan Kymijoen vesistön nippu-uitto- Jäljellä olevien ja kokonaisuuden kannalta
9254: väylien rakentamiseksi. Suunnitelma jakaantuu avainasemassa olevien kohteiden Keiteleen-
9255: neljään osasuunnitelmaan ja kokonaiskustannus Päijänteen kanavoiminen ja Kymijoen alaosan
9256: on 60 milj. mk. Tähän mennessä on toteu- välillä Voikkaa-meri nippu-uittokuntoon saat-
9257: tettu Kimolan kanavan ja Mäntyharjun reitin taminen toteutetaan ensi tilassa. Näiden töi-
9258: rakentaminen. Rakentamatta on Keitele-Päi- den yhteiskustannukset ovat 43 milj. mark-
9259: jänne kanava ja uittoväylä Voikkaa-meri. kaa. Tuotoksi eli säästöksi nykyuittoon ver-
9260: Tämän kokonaissuunnitelman toteuttaminen on rattuna on arvioitu saatavan vuosittain 9.57
9261: erittäin tärkeä. Se merkitsee paljon koko Ky- milj. markkaa. Jos lasketaan rakentamiseen
9262: menlaakson puunjalostusteollisuudelle. Mutta käytetylle pääomalle 10 %:n korko, niin tuli-
9263: kysymys on merkittävä myös koko maan kan- sivat molemmat kohteet toteutettuina kuolete-
9264: nalta. Kymen läänin selluloosateollisuuden tuo- tuiksi kuudessa ja puolessa vuodessa.
9265: tanto on 39.8% maamme kokonaistuotannos- Tämä työ tarjoaisi sopivan työllisyyskoh-
9266: ta. Jos otamme huomioon vain sulfaattisellu- teen Kymen läänissä ja olisi erittäin hyvä
9267: loosan valmistuksen, on Kymen läänin osuus juuri nyt, kun Saimaan kanavan ja Kotkan
9268: 55.8% koko maan tuotannosta. keskussairaalan työmailta tulee vapautumaan
9269: Puunjalostusteollisuus on tällä hetkellä erit- suuri joukko työntekijöitä.
9270: täin suurissa vaikeuksissa kustannustason nou- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
9271: sun aiheuttaman kilpailukyvyn heikkenemisen taen,
9272: vuoksi. Olisi kiinnitettävä huomiota niiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9273: haittatekijöiden poistamiseen tai lieventämi- tulo- ja menoarvioon momentille
9274: seen, joiden seurauksena on tultu nykyiseen 30.59.77 4 000 000 markan maara-
9275: tilanteeseen. Raakapuun hankintakustannusten rahan Kymijoen nippu- ja uittoväylän
9276: kurissapito on silloin välttämätöntä. Kuljetus- rakennustöiden aloittamista varten vä~
9277: kustannuksilla on määräävä osuus hankinta- lillä V oikkaa-meri.
9278: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9279:
9280: Anna-Liisa Linkola Juha Rihtniemi
9281: 1377
9282:
9283: IV,388.- Rah.al. N:o 245.
9284:
9285:
9286:
9287:
9288: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknillisen op-
9289: pilaitoksen koulurakennustöiden aloittamiseksi.
9290:
9291:
9292: E d u s k u n n a 11 e.
9293: Kotkan teknillinen koulu sai v. 1951 ope- viin tiloihin vuorolukuun. Näin ollen on vält-
9294: tustilat Kotekossa (Kotkan teknilliset koulut). tämätöntä ratkaista Kotkan teknillisen oppi-
9295: Koulussa on toiminnassa kolme opintosuun- laitoksen huonetilojen lisätarve mahdollisim-
9296: taa. Syksyllä 1962 teknillinen opisto aloitti man pian.
9297: toimintansa kahdella opintosuunnalla, jotka Vaadittava lisätarve on laskettu 12 000
9298: olivat konerakennus- ja talonrakennus. Näillä m 2 :ksi. Valtio omistaa tontit 1 ja 2 kortte-
9299: opintosuunnilla on normaalisti 510 oppilasta lissa 70 Kotkan IV kaupunginosassa. Tont-
9300: ja tiloja tarvitaan 17 luokkaa. Oppilaitos on tien pinta-ala on yht. 2 391.6 m2, tehokkuus-
9301: lisäksi vuorovuosina järjestänyt lahorantti- luku 1. Tälle tontille voitaisiin rakentaa enin-
9302: kursseja ja alikonemestarikursseja. Pääsyko- tään 5-kerroksinen rakennus. Se ei tyydyttäisi
9303: keissa hyväksyttyjä pyrkijöitä on vuosittain tarvetta. Mitään laajenemismahdollisuuksia ei
9304: ollut niin runsaasti, varsinkin konerakennus- ole. Kotkan kaupunki on tarjonnut valtiolle
9305: opintosuunnalle, että etenkin tämä tarvitsisi teknillisen oppilaitoksen rakentamista varten
9306: rinnakkaisosaston. Oppilasmäärä tulisi nouse- 1.85 ha:n suuruisen alueen Kotkan X kau-
9307: maan 630, jolloin luokkatilojen tarve nousisi punginosassa Langinkoskella. Tontti rajoittuu
9308: 21 luokkahuoneeseen. Langinkosken luonnonpuistoon lännessä ja
9309: Kymenlaakson teollisuuden taholta on esi- Langinkosken tiehen eteläpuolella. Kotkan
9310: tetty paperiteollisuuden (puun kemiallisen ja- kaupunki olisi halukas Junastamaan vapautu-
9311: lostuksen) opintosuunnan perustamista tyy- vat oppilaitoksen tilat Kotekosta ammattikou-
9312: dyttämään Kymenlaakson ja koko Kaakkois- lun vaatimia uusia opetustiloja varten. Vaihto
9313: Suomen paperi- ja selluloosateollisuuden tek- on nyt suoritettu aivan äskettäin, tässä kuussa.
9314: nikko- ja insinööritarvetta. Sen toteuttami- Edellä olevaan viitaten esitämme,
9315: nen merkitsee 210 oppilaan määrää eli 7 luo-
9316: kan lisätarvetta. Jo nyt toiminnassa olevat että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9317: luokat eivät mahdu Kotekon tiloihin vaan on tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
9318: jouduttu slJOlttamaan luokkia vuorolukuun määrärahan Kotkan teknillisen oppilai-
9319: Haukkavuoren kansakouluun ja vaatturiam- toksen koulurakennuksen töiden aloitta-
9320: mattikouluun. V:n 1963 syksynä kolmannes mista varten.
9321: oppilaista joutui koulun ulkopuolella Sijaitse-
9322: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
9323:
9324: Anna-Liisa Linkola Juha Rihtniemi
9325: 1378
9326:
9327: IV,389.-Rah.al. N:o 246.
9328:
9329:
9330:
9331:
9332: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimitta-
9333: miseksi rakentamisen ajoittamisesta nykyistä tarkoituksen-
9334: mukaisemmin.
9335:
9336:
9337: E d u s k u n n a 11 e.
9338:
9339: Syyskuun 15 päivänä haki maassamme työtä etuisuus annettiin, nousi talviaikana rakennet-
9340: 47 500 henkilöä. Teollisen työn puolella oli tujen asuntojen lukumäärä kaksinkertaiseksi ja
9341: paikanhakijoita 14 700 ja rakennustyötä haki seuraavina talvina vieläkin enemmän. Tällä ta-
9342: 8 200 henkilöä, joille yhteensä voitiin osoittaa voin saatiin uusia työpaikkoja niin rakennus-
9343: vain 1 300 työpaikkaa. Rakennusalan työtön työssä kuin siihen liittyvässä teollisuudessa.
9344: työvoima tulee jatkuvasti kasvamaan vuoden Valtio sai säästämällä työllisyysmenot ja kor-
9345: loppuun mennessä. vaukset sekä kohonneina verotuloina takaisin
9346: Tämä vahvistaa oikeaksi sen käytännössä enemmän kuin mitä palkkioihin SlJOltettiin.
9347: toteamamme, että rakennustuotannon nousu Työttömyys, joka vuonna 1963 oli 8.3 %,
9348: keskittyy ilmastollisesti suotuisimpiin vuoden- laski 5.9 %:iin vuonna 1965.
9349: aikoihin meillä. Kiihkeimpänä rakennuskautena, Rakennuskohteena Kanadassa ovat omakoti-
9350: kesällä, on työvoimasta jopa pulaa, mikä puo- talot ja rivitalot, joita siellä on puolet koko-
9351: lestaan johtaa palkkojen ja niiden vaikutukses- naistuotannosta. Omakotirakentaminen on meil-
9352: ta kokonaiskustannusten nousuun. Tämä tasoit- lä yleistä, mutta on sijoittunut niin kuin muu-
9353: taa talvi- ja kesärakentamisen kustannusten kin rakentaminen pääasiassa kevät-syysaikaan.
9354: eroa. Vuonna 1965 valmistuneista asuintaloista oli
9355: Työllisyyden hoitamisen kannalta olisi tar- omakoti- ja rivitaloja 91.2 %, joka merkitsi
9356: koituksenmukaista ajottaa rakentaminen tasai- 32.7 % valmistuneista asuinhuoneistoista eli
9357: semmin kautta vuoden tapahtuvaksi. Kehitty- 11 944 huoneistoa. Omakotitaloista oli yksi·
9358: nyt rakennustekniikka tarjoaa mahdollisuudet tyisten rakentamia 96.4 %. Jos osa tästäkin
9359: rakentamiseen myöskin kylmänä vuodenaikana. määrästä, mikä lähivuosien aikana ei varmasti
9360: Ehkä voitaisiin vero- tai palkkiojärjestelyllä tule laskemaan, voidaan saada rakennetuiksi
9361: siirtää rakentamista talven aikana tapahtuvaksi. talvikautena, se tulisi merkitsemään melkoista
9362: Meillä voitaisiin kokeilla samantapaista me- helpotusta rakennusalan vaikeaan kausityöttö-
9363: nettelyä kuin Kanadassa, missä ilmastolliset myyteen.
9364: olosuhteet ovat meidän maahamme verratta- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
9365: vissa. Talvityöttömyyden hoitamiseksi raken- taen,
9366: nusalalla ryhdyttiin Kanadassa neljä vuotta että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9367: sitten kokeilemaan järjestelmää, joka tarjoaa tulo- ;a menoarvioon 20 000 markan
9368: etuisuuksia niille, jotka ostavat talviaikana ra- määrärahan tutkimuksen toimittamiseksi
9369: kennetun asunnon. Jos talo on rakennettu siitä, miten rakentaminen voitaisiin
9370: marraskuun 15 päivän ja huhtikuun 15 päivän ajoittaa työllisyyttä ja vuodenaikojen
9371: välisenä aikana saa ostaja palkkiona 500 dolla- vaihtelua ajatellen nykyistä tarkoituk-
9372: ria verovapaana. Ensimmäisenä talvena, jolloin senmukaisemmin.
9373: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
9374:
9375: Anna-Liisa Linkola Aili Vaittinen E. J. Paavola
9376: 1379
9377:
9378: IV,390. -Rah.al. N:o 247.
9379:
9380:
9381:
9382:
9383: H. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta salaojituspalkkioiksi.
9384:
9385:
9386: E d u s k u n n a 11 e.
9387: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle valtion Kun salaojitustoiminta pientiloilla on yhtä
9388: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1968 on ehdo- tärkeää kuin jo nykyisin elinkelpoisilla tiloilla,
9389: tettu (30 Pl. 49:41) salaojituslain (17.3. puoltavat erikoisesti työllisyysnäkökohdat val-
9390: 1967/132) mukaisiin salaojituslainoihin korko- tion osallistumista kustannuksiin salaojituspalk-
9391: hyvityksiä ja muita sanotusta laista aiheutu- kioiden muodossa.
9392: via menoja varten 400 000 mk. Salaojituspalkkioiden käytännöllinen jako voi-
9393: Voimassa olevan salaojituslain mukaan lainaa taisiin suorittaa vaikeuksitta entisen käytännön
9394: voidaan myöntää vain sellaisen maatilan omis- mukaisesti perustuen valtioneuvoston päätök-
9395: tajalle ja haltijalle, joka saa itselleen ja per- seen salaojituslainoista ja -palkkioista 26. 5.
9396: heelleen pääasiallisen toimeentulon maatilata- 1965/292.
9397: loudesta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9398: Viljelmistämme on suuri osa vielä niin pie- nioittavasti,
9399: niä, että ne eivät täytä salaojituslaissa edelly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9400: tettyä elinkelpoisuusvaatimusta ja jäävät lai- tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan
9401: noitustoiminnan ulkopuolelle. määrärahan salaojituspalkkioiksi.
9402: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
9403:
9404: Heimo Linna Veikko Savela
9405: 1380
9406:
9407: IV,391.- Rah.al. N:o 248.
9408:
9409:
9410:
9411:
9412: M. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läänin pohjois-
9413: osaan rakennettavan kalustetehtaan perustamistöiden aloit-
9414: tamiseksi.
9415:
9416:
9417: E d u s k u n n a 11 e.
9418:
9419: Pohjois-Suomessa on esiintynyt vuodesta toi- kautta on valtio perustanut pysyvät työpaikat
9420: seen vaikea työttömyystilanne, mikä käy entistä 1 500 työntekijälle. Kemin kromin jalostuslai-
9421: ikävämmäksi sitä mukaan kuin uitto- ja metsä- toksien perustamisen kautta saa noin 500 työ-
9422: työt koneeliistuvat ja mitä pitemmälle maata- tä ja kun näiden työpaikkojen ohella huomioi-
9423: louden koneeliistuminen kehittyy. Kulunut daan vielä palveluammatteihin sijoittuneiden
9424: kesä oli jo Oulun läänin pohjoisten kuntien työntekijäin luku, niin voidaan todeta valtion
9425: alueella niin vaikea, että kaikki kunnat eivät toimenpiteiden aut:taneen pysyvien työtilaisuuk-
9426: voineet lopettaa omaa työttömyysosuuttaankaan sien syntymistä suuressa määrin. Valtion toi-
9427: edes kesän ajaksi, vaan olivat pakoitettuja oma- mesta tulisikin entistä tehokkaammin etsiä kei-
9428: toimisesti ylläpitämään työttömyyttä helpotta· noja uusien tuotantoalojen perustamiseksi Poh-
9429: via varatöitä. Syyskuun puolivälissä oli tästä jois-Suomeen.
9430: huolimatta Iin, Kuivaniemen ja Yli-Iin kuntien Oulun läänin pohjoiset kunnat ja Pohjois·
9431: alueella työnvälityksessä 248 miestä ja 61 Pohjanmaan maakuntaliitto ovat esittäneet val-
9432: naista, joille ei voitu työtä osoittaa. Vuotta ai- tiovallalle, että myöskin valtion tavanomaiset
9433: kaisemmin oli työnvälityksessä vastaavasti 82 kalustohankinnat ja puusepänteollisuuden tuot-
9434: miestä ja 33 naista. Edellisen vuoden aikana teiden ostaminen keskitettäisiin entistä suurem-
9435: oli työnhakijoita kaikkiaan 634 henkilöä. Tä- massa määrin Oulun läänin pohjoisosaan pe-
9436: män vuoden aikana ylitettiin tuo luku jo syys- rustettavalle valtion omistamalle puusepänteol-
9437: kuun 20 päivänä. Sama ikävä kehitys on to- lisuudelle. Valtion kalustohankinnat nousevat
9438: dettavissa muittenkin Oulun läänin pohjoisten vuosittain noin 8 milj. markkaan sekä TVL:n
9439: kuntien alueella. ja muiden virastojen viipaletalojen ja asunto-
9440: Valtion toimesta on vuosittain pyritty järjes- vaunujen hankinnat nousevat vuosittain noin
9441: tämään työllisyystöinä maanteiden oikaisuja ja 200 asuntoon. Mikäli nämä hankinnat siirret-
9442: muita satunnaisia töitä, joilla ei ole pysyvästi täisiin edellä esitetylle perustettavalle puuse-
9443: helpotettu työttömyyttä. Kun pysyviä uusia pänteollisuudelle voitaisiin kalustetehtaaseen ja
9444: työpaikkoja ei ole tätä kauttakaan syntynyt, on tarvikehankintoihin sijoittaa pysyvästi noin 500
9445: viime aikoina työllisyysviranomaisten toimesta työttömänä olevaa henkilöä. Lähivuosina tule-
9446: ryhdytty lisääntyvässä määrin osoittamaan mai- vat valtion kalustehankinnat lisääntymään yk-
9447: nittujen alueitten työttömiä Etelä-Suomen tie- sinomaan Pohjois-Suomen tarpeita ajatellen.
9448: työmaille. Niinpä Oulun yliopistollinen keskussairaala ja
9449: Pohjois-Suomen taloudellista kehitystä ajatel- Oulun yliopiston laitokset tulevat hankkimaan
9450: len olisi valtion taholta ryhdyttävä sellaisiin suuret erät erilaisia kalusteita. Näistäkin voi-
9451: toimenpiteisiin, joilla voitaisiin uusien työpaik- taisiin merkittävä osa valmistaa perustettavas-
9452: kojen perustamisen kautta helpottaa pysyvästi sa valtion omistamassa kalustetehtaassa.
9453: näitten alueitten työttömyytä. Tässä mielessä Oulun läänin pohjoisosan metsävarat tarjoa-
9454: onkin myönteisinä esimerkkeinä mainittava vat hyvät mahdollisuudet perusraaka-aineen
9455: Raaheen perustettu Rautaruukin laitokset, joi- hankkimiseen ja ammatillinen koulutus voidaan
9456: hin on valmistunut lähes 2 000 työntekijälle kuntien omistaman ammattioppilaitoksen an-
9457: pysyvät työpaikat. Samalla tavoin Typpi Oy:n siosta tehosaa kalustetehtaan tarvetta vastaa-
9458: perustamisen ja vireillä olevan laajentamisen vaksi.
9459: IV,391. - M. Linna ym. 1381
9460:
9461: Puusepänteollisuuden perustamiskustannukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9462: ovat jokaista työpaikkaa kohden ehkä kaikkein tulo- ia menoarvioon 400 000 markan
9463: edullisimpia, joten senkin puolesta kalusteteol- määrärahan Oulun läänin pohioisosaan
9464: lisuus soveltuisi erinomaisesti uusien työpaik- rakennettavan kalustetehtaan perusta·
9465: kojen perustamiseen. mistöiden aloittamiseksi.
9466: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9467: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
9468:
9469: Martti Linna Kauko Hjerppe Veikko Honkanen
9470:
9471:
9472:
9473:
9474: 28 E 705/67
9475: 1382
9476:
9477: IV ,392.- Rah.al. N :o 249.
9478:
9479:
9480:
9481:
9482: M. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyystöihin koti-
9483: seutunsa ulkopuolelle sijoitettujen päivärahan maksamiseksi.
9484:
9485:
9486: E d u s k u n n a 11 e.
9487:
9488: Yhteiskunnan taholtakin suoritetaan eräille joitustyömaille joutuville työntekijöille päivä-
9489: työntekijäryhmille korvausta päivärahan muo- raha.
9490: dossa näiden joutuessa asumaan työnsä johdosta Nykyistä hallitusta muodostettaessa hallitus-
9491: kotipaikkakuntansa ulkopuolella. Samoin suori- ohjelmaan otettiin tätä seuraava lausuma:
9492: tetaan virkamiehille päivärahakorvaus matka- "Työllisyystöihin kotiseutunsa ulkopuolelle si-
9493: päiviltä. Päivärahan maksamista perustellaan joitettujen toimeentulon parantamiseksi ryhdy-
9494: sillä, että työntekijälle aiheutuu lisämenoja per- tään maksamaan päivärahaa."
9495: heestään erillään asumisesta. Koska hallitus ei ole toteuttanut hallitus-
9496: Valtion järjestämissä siirto- eli majoitustyö- sopimuksen edellä mainittua kohtaa kunnioit-
9497: mailla ei ole suoritettu päivärahaa, vaikka työn- taen ehdotamme,
9498: tekijä joutuu asumaan erillään perheestään.
9499: Kun näissä töissä maksettavat palkat ovat erit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9500: täin alhaiset, vain 2,-- 3,- tunnilta, ei täl- valtion tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9501: laisilla tuloilla voi mitenkään elättää perhet- markan määrärahan työllisyystöihin koti-
9502: tään ja itseään kahdella paikkakunnalla. Täysin seutunsa ulkopuolelle sijoitettujen päi-
9503: perusteltua olisi suorittaa myös siirto- eli ma- värahan maksamiseksi.
9504: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9505:
9506: Martti Linna Siiri Lehmonen
9507: V. J. Rytkönen Veikko Honkanen
9508: Pauli Puhakka Aarne Pulkkinen
9509: Erkki Haukipuro Hugo Manninen
9510: Paavo Niinikoski Eino Tainio
9511: Kauko Hjerppe Toivo Friman
9512: Paavo Lagerroos Viljo Pousi
9513: Reino Kangas N. Nurminen
9514: 1383
9515:
9516: IV,393.- Rah.al. N:o 250.
9517:
9518:
9519:
9520:
9521: Lintilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomaisen rukiin myyn-
9522: nistä valtion viljavarastolle aiheutuvien tappioiden korvaa-
9523: miseen.
9524:
9525:
9526: E d u s k u n n a II e.
9527:
9528: Valtion viljavarastosta annetun lain mukaan kotimaista ruista 70 % ja ulkomaista 30 %.
9529: on valtioneuvostolla elinkustannusten pitämi- Kun hinnanalennus on ulkolaisen rukiin koh-
9530: seksi kohtuullisina valta vahvistaa ulkomaisen dalla ollut maassamme käynnissä jo vuosikau-
9531: rukiin myyntihinta kotimaisen viljan hintaa sia, niin on erittäin perusteltua syytä sitä jat-
9532: alemmaksi. Mikäli myyntihinta määrätään oma- kaa myös vuoden 1968 aikana.
9533: kustannushintaa alemmaksi, on tulo- ja meno- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9534: arviossa varattava määräraha syntyvän tappion nioittavasti,
9535: peittämiseen.
9536: Hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9537: vuodelle 1968 ei esitetä mainittuun tarkoituk- tulo- ja menoarvioon 2 500 000 markan
9538: seen määrärahaa. Jos talousarvio tulisi näin hy- määrärahan ulkomaisen rukiin myyn-
9539: väksytyksi, tietäisi se välittömästi ruisseoksen nistä valtion viljavarastolle aiheutuvien
9540: ja siitä tehtyjen ruisjauhojen hinnan nousua. tappioiden korvaamiseen.
9541: Tällä hetkellä on määrättty sekotussuhteeksi
9542: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
9543:
9544: Aaro Lintilä Aulis Sileäkangas
9545: Heikki Hasu Pentti Pekkarinen
9546: Pekka Vilmi Erkki Haukipuro
9547: Veikko Hanhirova Eino Sääskilahti
9548: 1384
9549:
9550: IV,394.- Rah.al. N:o 251.
9551:
9552:
9553:
9554:
9555: Lintilä ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitok-
9556: sen Keski- ja Etelä-Pohjanmaan koeaseman uudisrakennus-
9557: ten rakentamista varten.
9558:
9559:
9560: E d u s k u n n a 11 e.
9561:
9562: Metsätalouden merkitys Keski- ja Etelä- 40 000 mk:n suuruisen määrärahan Kannuk-
9563: Pohjanmaan talouselämän kehittymiselle ja sen kuntaan sijoitettavan metsäntutkimuslaitok-
9564: erikoisesti työllisyyden turvaamiselle on ensi- sen koeaseman kahden uudisrakennuksen suun-
9565: arvoinen, koska alueen metsien tuoton kohot- nitteluun. Nämä varat siirrettiin kuluvan vuo-
9566: tamiselle on olemassa laajamittaiset mahdolli- den toisessa lisätalousarviossa metsäntutkimus-
9567: suudet suorittamalla vesiperäisten metsämaiden laitoksen muihin tarkoituksiin käytettäväksi.
9568: kuivatuksia ja muita perusparannustöitä. Tässä Siirron yhteydessä suullisesti luvattiin, että
9569: tarkoituksessa on valtiovallan toimesta useissa Kannukseen rakennettavaan koeasemaan tarvit-
9570: komiteoissa laadittu selvityksiä metsien tuoton tavat suunnittelu- ja rakennusmäärärahat tul-
9571: kohottamismahdollisuuksista ja niissä on voitu laan varaamaan ensi tilassa talousarvioon.
9572: perustellusti todeta, että alueen metsien tuottoa Edellytykset ovat siis olemassa Keski- ja
9573: voidaan tarkoituksenmukaisin perusparannuk- Etelä-Pohjanmaan uuden koeaseman uudisra-
9574: sin lisätä usealla miljoonalla kuutiometrillä kennustöiden aloittamiselle, mikäli tarkoituk-
9575: vuodessa. Näin laajamittaisen toiminnan menes- seen myönnettäisiin tarpeelliset varat v:n 1968
9576: tyksellistä läpiviemistä varten on samalla tehos- menoarviossa.
9577: tettava myös metsäntutkimusta, jotta käytän- Alueella vallitsee runsaasti työttömyyttä.
9578: nön metsätalous saisi käyttää hyväkseen ki- Näin ollen olisi mitä tarpeellisinta, että alueen
9579: peästi kaipaamiaan tutkimustietoja esiintyvien talouselämän kehittämiselle välttämätön metsä-
9580: ongelmien ratkaisemiseksi sekä toiminnan ratio- talouden kehittämisohjelman toteuttaminen kii-
9581: nalisoimiseksi. On korostettava, että alueen reellisesti saadaan käyntiin, samoin kuin tässä
9582: erikoislaatuiset metsälliset pulmakysymyk- työssä välttämätöntä tutkimustoimintaa tehos-
9583: set vaativat tullakseen ratkaistuiksi nimen- tetuksi.
9584: omaan alueellisen tutkimustoiminnan tehosta-
9585: mista perustamalla koekenttiä ja koeasemia. Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
9586: Asian merkityksen eduskunta on aikaisem- tavasti,
9587: min todennut. Vuonna 1961 myönnettiin mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9588: rärahoja maiden hankkimiseen Keski- ja Etelä- 1968 tulo- ja menoarvioon 650 000
9589: Pohjanmaan uuden kokeilualueen toiminnan markan suuruisen määrärahan metsän-
9590: aloittamiseksi ja seuraavana vuonna samaan tutkimuslaitoksen Keski- ja Etelä-Poh-
9591: tarkoitukseen perustaroistoimien jatkamiseen. janmaan koeaseman uudisrakennusten
9592: Vuoden 1965 menoarviossa eduskunta myönsi suunnittelua ja rakentamista varten.
9593: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9594:
9595: Aaro Lintilä Veikko Honkanen
9596: Eino Uusitalo Pentti Pekkarinen
9597: Veikko Savela
9598: 1385
9599:
9600: IV,395.-Rah.al. N:o 252.
9601:
9602:
9603:
9604:
9605: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähäva-
9606: varaisten nuorten ammattiopintolainoihin.
9607:
9608:
9609: E d u s k u n n a 11 e.
9610:
9611: Opiskelun onnistumisen edellytyksiä koske- saada avustusta ja lainoja määrärahojen niuk-
9612: vat tutkimukset osoittavat, että eräänä suu- kuuden vuoksi. Lainahakemusten määrä oli
9613: rena haittatekijänä nuorten opiskelulle ovat ta- vuonnll 1966 yli 22 800 ja sosiaaliministeriön
9614: loudeiliset vaikeudet muodossa tai toisessa. arviot tämän vuoden osalta osoittavat määrän
9615: Yhteiskunnan ja nuorten itsensä kannalta oli- nousevan n. 27 000 hakemukseen. Lainasum-
9616: sikin paras sellainen koulujärjestelmä, joka ta- mat ovat lisäksi niin pieniä, ettei niiden varaan
9617: kaisi ammatillisia ja muita opintoja harjoitta- voi pitkäiänteistä opiskelua suunnitella. Kun
9618: ville nuorille täyden toimeentulon ja peittäisi kaiken lisäksi lain mukaan vain osa kustan-
9619: opiskelusta aiheutuvat kulut kouluvuosien ai- nuksista korvataan, ei tilanne opiskelijain kan-
9620: kana. Niin kauan kun ei tähän voida päästä, nalta ole helppo.
9621: on eri aloilla opiskelevien nuorten kuitenkin Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksestä il-
9622: turvauduttava opintoavustuksiin ja opintolainoi- menee, että jo vuoden 1966 tilinpäätöksen mu-
9623: hin. kaan lainoja oli myönnetty 1 800 000 mk. Kui-
9624: Opintolainojen saaminen pankki- ja vakuu- tenkin kuluvan vuoden budjettiin otettiin vain
9625: tuslaitoksista on viime vuosina ollut rahamark- mainittu summa ja ensi vuoden tulo.. ja meno..
9626: kinoiden kireyden vuoksi vaikeata ja rahalai- arvioesityksessä määräraha on pysytetty samana,
9627: tdksista otetullia lainoilla on varjopuolenaan so. 1 800 000 markkana. Kun kustannustaso
9628: jatkuvasti kasvavat korkomenot. Tämä lisäte- viime vuodesta on jälleen noussut ja mm. de-
9629: kijä ei voi olla ·vaikuttamatta opintojaan har- valvaatiopäätöksen seurauksena opiskelukustan-
9630: joittavaan nuoreen haitallisesti. Siitä syystä nukset tulevat eräiltä olennaisilta osin nouse-
9631: olisi entistäkin tärkeämpää, että myös valtion maan, ei hallituksen esittämää määrärahaa ole
9632: toimesta myönnettäisiin ammattiopintoja har- pidettävä riittävänä.
9633: joittaville nuorille korottornia lainoja, joiden Edellä olevan nojalla ehdotamme,
9634: takaisin maksamisessa lisäksi on eräitä helpot-
9635: tavia ehtoja. Tähän tarjoaa nykyinen lainsää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9636: däntömme kaikki edellytykset, mikäli vain val- tulo- ja me110arvion 33 Pl:n 57 luvun
9637: tion tulo.. ja menoarviossa on riittävästi mää- 83 momentille lisäyksenä 1 000 000
9638: rärahoja vähävaraisten nuorten ammattiopinto- markkaa käytettäväksi vähävaraisten
9639: lainoihin. Nykyisin vain pieni osa anojista voi nuorten ammattiopintolainoihin.
9640: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
9641:
9642: Impi Lukkarinen Viljo Pousi
9643: Aili Siiskonen Vappu Heinonen
9644: 1386
9645:
9646: IV,396.- Rah.al. N:o 2.53.
9647:
9648:
9649:
9650:
9651: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta I mmolan kasarmi-
9652: alueen rakennustöiden aloittamiseen.
9653:
9654:
9655: E d u s k u n n a 11 e.
9656:
9657: Työllisyystilanne on erityisesti Imatran kaup- kolmen asuinrakennuksen ( 14 475 m3 ), kasar-
9658: palassa ja koko Imatran työnvälitystoimiston mialueen kasarmirakennuksen ( 5 000 m3 ), au-
9659: alueella ollut erittäin vaikeaa. Työttömiä työn- to- ja hevostallirakennuksen ( 1 960 m3 ), ka-
9660: hakijoita oli jo marras-lokakuun vaihteessa sarmialueen ruokalarakennuksen ( 3 000 m3 )
9661: 711 henkilöä. Valitettavasti näyttää siltä, että sekä kaikkien näiden rakennusten ulkopuolis-
9662: tilanne syksyn kuluessa Imatralla yhä pahenee. ten lämpökanava-, vesi- ja viemäri- sekä sähkö-
9663: Kauppala on tilanteen vaikeutumisesta joh- ja puhelintöiden aloittamista, joista kaikista
9664: tuen joutunut avaamaan työttömyyskortiston jo töistä tiettävästi suunnitelmat ovat valmiina ja
9665: verrattain aikaisin ja velvoitettu siten jo syys- joihin voitaneen arviolta sijoittaa n. 150 työn-
9666: kuun puolivälistä alkaen täyttämään työllisyys- tekijää.
9667: lain mukaisen työhönsijoitusosuutensa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9668: Valtion työkohteita ei paikkakunnalla tai sen nioittaen,
9669: lähiympäristössä ole tiedossa muutamaa lop-
9670: puunsuoritettavaa työkohdetta lukuunottamatta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9671: Ainoa tiedossa oleva uusi valtion työkohde on tulo- ;a menoarvioon 150 000 markan
9672: Imatran aseman tavara-aseman rakentaminen määrärahan Kaakkois-Suomen Ra;avar-
9673: sekä posti- ja puhelinlaitoksen laitesuojan vii- tioston Immolan kasarmialueen kolmen
9674: meistely- ja sisustustyöt. Tilanne ei siis valtion asuinrakennuksen, kasarmirakennuksen,
9675: työkohteiden osalta näytä valoisalta. auto- ;a hevostallirakennuksen ;a ruo·
9676: Näin ollen pidämme tärkeänä Kaakkois-Suo- kalarakennuksen rakennustöiden aloitta-
9677: men Rajavartioston Immolan kasarmialueen miseksi.
9678: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9679:
9680: Kalle Matilainen Sulo Hostila Veikko Kokkola
9681: Mikko Kaarna Vaito Käkelä Meeri Kalavainen
9682: 1387
9683:
9684: IV,397.-Rah.al. N:o 2.54.
9685:
9686:
9687:
9688:
9689: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikasvatushal-
9690: litukseen sii"ettävän maataloushallituksen kotiteollisuusosas-
9691: ton virkojen ja toimien järjestelyä varten.
9692:
9693:
9694: E d u s k u n n a 11 e.
9695:
9696: Nykyisin maataloushallituksen alaiset koti- edelleen voitava hoitaa ammattikasvatushalli-
9697: teollisuusoppilaitokset ja kotiteollisuuden alue- tukseen perustetussa kotiteollisuusosastossa.
9698: järjestöt on Hallituksen esityksessä valtion Ammattikasvatushallitukseen tulisi näin ollen
9699: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1968 ehdotettu siirtää maataloushallituksessa nyt olevat koti-
9700: siirrettäviksi 1. 7. 1968 lukien ammattikasva- teollisuusosaston osastopäällikön ja kotiteolli-
9701: tushallitukseen. Esityksen mukaan on ilmeistä, suuden nais- ja miestarkastajan virat sekä pe-
9702: että maataloushallituksessa nyt oleva kotiteol- rustaa uusina yksi toimistosihteerin ( A 17 ) ja
9703: lisuusosasto tämän siirron yhteydessä muute- yksi konekirjoittajan (A 8) ylimääräinen toimi.
9704: taan toimistoksi ammattikasvatushallitukseen. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
9705: Koulutoimen hallinnollinen koordinointi on tamme,
9706: eräs koululaitoksen jatkuvan kehittämisen edel-
9707: lytys. Tämän vuoksi on Hallituksen esityk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9708: sessä mainittua siirtoa pidettävä myönteisenä tulo- ja menoarvioon 10 875 markkaa
9709: kotiteollista koulu-, kurssi- ja neuvontatoimin- maataloushallituksen kotiteollisuusosas-
9710: taakin ajatellen. Sitävastoin ei voida pitää edis- ton osastopäällikön sekä kotiteollisuuden
9711: tyksenä kotiteollisuusosaston muuttamista am- nais- ja miestarkastajan virkojen siir-
9712: mattikasvatushallituksessa jo olemassa olevan tämiseksi ammattikasvatushallitukseen
9713: osaston toimistoksi. ja kotiteollisuusosaston yhden toimisto-
9714: Kotiteollisuuskoulutuksen ja neuvontatyön sihteerin ja yhden konekirjoittajan yli-
9715: erikoisluonteen ja omaleimaisuuden vuoksi olisi määräisen toimen perustamiseksi am-
9716: sen erityiskysymyksiä uudessa keskusvirastossa mattikasvatushallitukseen.
9717: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9718:
9719: Matti Mattila Paavo Niinikoski
9720: Mauno Pohjonen Katri Kaarlonen
9721: 1388
9722:
9723: IV,398.- Rah.al. N:o 255.
9724:
9725:
9726:
9727:
9728: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihdin-Hyvinkään
9729: -Mäntsälän-Porvoon kehätien rakennustöiden nopeuttami-
9730: seksi.
9731:
9732:
9733: E d u s k u n n a 11 e.
9734:
9735: Lohja- Vihti- Hyvinkää- Mäntsälä- suunnitelmaa. Näistä syistä olisi mauutun ke-
9736: Porvoo rakenteilla olevan kehätien rakentami- hätien rakentamista nopeutettava. Lisäksi alu-
9737: nen on hidastunut varojen puutteessa. Sen jäl- een kuntien työllisyys kaipaa työtilaisuuksien
9738: keen kun tie on osittain voitu ottaa käyttöön avaamista.
9739: on sen tärkeys tullut aikaisempaa korostetum- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
9740: min esille. Kun kehätie lisäksi muodostaa tär- taen,
9741: keän renkaan koko Uudenmaan läänin kehit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9742: tämisessä olisi sen valmistamista kiirehdittävä. tulo- ja menoarvioon 2 milj. markan
9743: Myös liikenneyhteys välillä Porvoo - Mänt- määrärahan Vihti- Hyvinkää- Målzt-
9744: sälä on huonon tien vuoksi vaikea ja yhteys sälä - Porvoo kehätien rakennustöiden
9745: Mäntsälä - Hyvinkää on vielä vailla lopullista nopeuttamiseksi.
9746: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9747:
9748: Matti Mattila Paavo Niinikoski
9749: Mauno Pohjonen Pekka Pesola
9750: 1889
9751:
9752: IV,399.- Rah.al. N:o 256.
9753:
9754:
9755:
9756:
9757: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkkilan-Pusulan
9758: -Loh;an tiesuunnan tutkimiseen.
9759:
9760:
9761: Eduskunnalle.
9762:
9763: Uudenmaan läänin tieolojen nykytilanne ja maan. Sama ilmiö on havaittavissa niin itä-
9764: niiden edelleen kehittäminen on ollut viime kuin ]änsi-Uudellamaallakin.
9765: vuosien aikana vilkkaan keskustelun aiheena. Länsi-Uudellamaalla maantieyhteyden paran-
9766: On todettu ettei teiden suunnittelu, rakenta- taminen Karkkilan, Pusulan ja Lohjan suun-
9767: minen ja valmistuminen ole oikeassa suhteessa nassa edistäisi alueen pienten kuntien liiken-
9768: läänin asukas- ja moottoriajoneu\7otiheyteen. nettä huomattavasti.
9769: Uudenmaan alueella on lähes 20 % maan väes- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunni-
9770: töstä, 25 % moottoriajoneu\7okannasta, mutta oittaen,
9771: kuitenkin \7ain 7 % teistä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9772: Lisäksi on kielteisenä seikkana tullut esille tulo· ;a menoarvioon 100 000 markan
9773: se, että Helsingistä johtavat moottoritiet vaa· määrärahan Karkkilan, Pusulan ;a Loh-
9774: tivat määrärahoista suurimman osan, mistä joh- ian välisen tiesuunnan tutkimiseen ;a
9775: tuen varsinainen maaseutu jää heikompaan ase- töiden aloittamiseen.
9776: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9777:
9778: Matti Mattila Paa\7o Niinikoski
9779: Mauno Pohjonen Pekka Pesola
9780:
9781:
9782:
9783:
9784: 29 E 705/67
9785: 1390
9786:
9787: IV,400.- Rah.al. N:o 257.
9788:
9789:
9790:
9791:
9792: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrylän-Järven-
9793: . pään maantien parantamiseen välillä Hyrylä-Tuusulan kir-
9794: konkylä.
9795:
9796:
9797: E d u s k u n n a 11 e.
9798:
9799: Keski-Uudellemaalle tulee jatkuvasti lisää rantamatta. Tämä tieosa on varsin vilkkaasti
9800: väestöä. Tämä edellyttää yhteiskunnalta myös jo tällä hetkelläkin liikennöity ja kun vielä on
9801: entistä parempia liikenneyhteyksiä, varsinkin muistettava tämän tien menevän Hyrylän asu-
9802: kun varsin suuri osa väestöstä joutuu hankki- tuskeskuksen läpi ja olevan liikenneturvalli-
9803: maan elatuksensa kotikuntansa ulkopuolelta. suuden kannalta vaarallisin osa Hyrylä-Jär-
9804: Yleensä yhteiskuntasuunnittelua ajatellen ja venpää välisestä maantiestä, olisi tarkoituksen-
9805: varsinkin, kun muistetaan vahvistetun raken- mukaista ja perusteltua tämän lyhyen noin 1,8
9806: nuskaavan toteuttamisen olevan suuressa mää- kilometrin pituisen tieosuuden parantaminen.
9807: rin riippuvainen yleisten teiden sijainnista ja Edellä esittämillämme perusteilla esitämme
9808: parantamisesta, olisi tiheäänasutuilla seuduilla kunnioittaen,
9809: kuten Keski-Uudellamaalla · entistä enemmän
9810: kiinnitettävä huomiota olemassa olevien teiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9811: korjaamiseen ja uusien teiden aikaansaamiseen. tulo- ;a menoarvioon 90 000 markan
9812: Hyrylän-Järvenpään maantie on parannettu suuruisen määrärahan Hyrylän-Jär-
9813: Järvenpäästä Tuusulan kirkonkylään saakka, jo- venpään tien parantamiseen välillä Hy-
9814: ten tieosa Hyrylä-Tuusula kk. on vielä pa- rylä-Tuusulan kirkonkylä.
9815: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
9816:
9817: Matti Mattila Paavo Niinikoski
9818: 1391
9819:
9820: IV,401.- Rah.al. N:o 2.58.
9821:
9822:
9823:
9824:
9825: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän-Pukki-
9826: lan yhdystien rakennustöiden aloittamiseen.
9827:
9828:
9829: E d u s k u n n a II e.
9830:
9831: Uudenmaan läänin alueella rakenteilla oleva sessä asemassa kun itäisen Uudenmaan pieniä
9832: n.s. ulompi kehätie valmistuttuaan muuttaa rat- kuntia lähinnä itään yhdistävä tiekään ei ole
9833: kaisevasti liikenteen rakennetta. Näin muodos- päässyt edes suunnitteluvaiheeseen.
9834: tuu itsestään uusi liikenteen järjestelyn tarve, Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
9835: joka edellyttää myös uusia teitä lähinnä yhdys- taen,
9836: teitä. Eräs tällainen välttämätön tie on saatava että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9837: Mäntsälän ja Pukkilan välille. Tie, joka avaa tulo- ;a menoarvioon 100 000 markkaa
9838: liikenteen k.o. kehätieltä itäiselle Uudellemaal- Mäntsälän-Pukkilan yhdystien suunnit-
9839: le. Pukkila on ollut ja edelleenkin on syrjäi- teluun ;a rakennustöiden aloittamiseen.
9840: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9841:
9842: Matti Mattila Paavo Niinikoski
9843: Mauno Pohjonen Pekka Pesola
9844: 1392
9845:
9846: IV,402.- Rah.al. N:o 259.
9847:
9848:
9849:
9850:
9851: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapiniärven-Lovii-
9852: san tien kunnostamiseen.
9853:
9854:
9855: Ed u s k unn alle.
9856:
9857: Lapinjärven ja Loviisan välinen maantie komin satamaan ja lyhentää matkaa sinne.
9858: muodostaa tärkeän oikotien Helsinki-Kouvola Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
9859: tieltä Loviisaan ja Valkomin satamaan. Tie on taen,
9860: hyvin mutkainen ja mäkineo ja sellaisena liiken-
9861: teelle vaarallinen. Pahimpia kohtia tiestä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9862: korjattu tilapäisesti viime vuosien aikana. tulo- ia menoarvioon 200 000 markkaa
9863: Lapinjärvi-Loviisa tie on kuitenkin sijain- Lapiniärven-Loviisan tien kunnostami-
9864: nUtaan tärkeä, koska se ohjaa liikennettä Val- seen.
9865: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9866:
9867: Matti Mattila Paavo Niinikoski
9868: Mauno Pohjonen Pekka Pesola
9869: 1393
9870:
9871: IV,403.-Rah.al. N:o 260.
9872:
9873:
9874:
9875:
9876: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahvenkosken-Eli-
9877: mäen maantien parantamiseksi välillä Ahvenkoski-Ruotsin-
9878: pyhtää.
9879:
9880:
9881: E d u s k u n n a 11 e.
9882: Vanha tiehanke Ahvenkosken-Elimäen teet olemassa tien parantamiseksi. Tämän
9883: maantien parantamiseksi ei ole saanut vielä vuoksi esitämme kunnioittaen,
9884: woden 1968 tulo- ja menoarviossakaan myön-
9885: teistä ratkaisua. Tie on koko alueen tulevalle että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
9886: kehitykselle ensiarvoisen tärkeä ja kun tämä tulo- ia menoarvioon 1 500 000 mar-
9887: on tunnustettu myös TVH:ssa, koska parannus- kan määrärahan Ahvenkosken-Elimäen
9888: suunnitelmat ovat valmiina, ovat selvät perus- maantien parantamiseen välillä Ahvenr
9889: koski-Ruotsin pyhtää.
9890: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9891:
9892: Matti Mattila Paavo Niinikoski
9893: Mauno Pohjonen Pekka Pesola
9894: 1394
9895:
9896: IV,404.- Rah.al. N:o 261.
9897:
9898:
9899: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi KylviJ.
9900: siemenliitolle.
9901:
9902: Eduskunnalle.
9903: Valtion vuoden 1967 menoarviossa oli 11 vänä ei näin ollen ole yksinomaan puhtaan
9904: Pl XV 20 momentille "Kotimaisen siementuo- kenttäneuvonnan suorittaminen vaan sen ehkä
9905: tannon edistäminen" merkitty 62 928 mark- tärkein merkitys on siemenalan keskuselimenä
9906: kaa. Maataloushallitus on jakanut mainitun seurata ja ohjata alalla tapahtuvaa kehitystä.
9907: määrärahan siten, että sen turvin on voitu Viime vuosina on erityisen tärkeäksi toiminta-
9908: palkata maanviljelys- ja talousseuroihin neljä muodoksi tulleet siemenviljan otantatutkimuk-
9909: kokovuotiseksi laskettua kylvösiemenkonsu- set, joiden avulla on voitu jo syksyn ja alku-
9910: lenttia sekä ylläpitää siemenalan keskuselimenä talven aikana selvittää paitsi eri osissa maata
9911: Helsingissä toimivaa Kylvösiemenliittoa. Kylvö- korjatun siemenviljan laatu, myös antaa sie-
9912: siemenliiton osuus mainitusta määrärahasta oli menviljan tarvetta ja tulevia viljelyaloja kos-
9913: 168 575 mk eli 37.3 %. keneita, varsin oikeaan osuneita ennusteita.
9914: Edellä selostetun kaltainen käytäntö on val- Tällaiset tutkimukset on Kylvösiemenliitolla tä-
9915: linnut koko liiton yli 20-vuotisen toiminnan näkin syksynä käynnissä yhteistyössä Maata-
9916: ajan. Vaikeutena on erityisesti viime vuosina louden Tutkimuskeskuksen kasvinviljelylaitok-
9917: ollut määrärahojen niukkuus. Varat eivät ole sen ja Valtion viljavaraston kanssa.
9918: lisääntyneet kasvaneiden kustannusten eikä li- Jotta Kylvösiemenliitto ei jäisi ilman valtion
9919: sämtyneiden tehtävien mukaisesti. Tästä huo- avustusta, esitetään menoarvion 30.30 moment-
9920: limatta on Kylvösiemenliitto pystynyt jopa li- tia 40 täydennettäväksi sanoilla "sekä Kylvösie-
9921: säämäänkin toimintaansa aikaisempiin vuosiin menliitolle".
9922: verraten omarahoitusosuuden turvin. Joskin Kylvösiemenliiton valtion avustus on
9923: Vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesityksessä erityisesti parina viimeisenä vuonna ollut liiton
9924: on kotimaisen siementuotannon edistämiseen tehtävät huomioon ottaen aivan liian vähäinen,
9925: tarkoitettu määräraha yhdistetty 30 Pl. 30 mo- (seurauksena on ollut yhden konsulentin ja
9926: mentille 40. Maanviljelyn ja maatalouden ra- yhden apulaiskonsulentin irtisanominen).
9927: kennustoiminnan edistäminen. Kun koko mo- Kun siementilanne ja siemenviljan tarve saa-
9928: mentille eri tarkoituksiin käytettäväksi ehdo- daan ajoissa selvitetyksi, on mahdollista hoitaa
9929: tettu koko summa, 6 234 745 mk, tultaisiin siemenviljahuolto kotimaisin hankinnoin ja va-
9930: jakamaan maanviljelys- ja talousseuroille, jäisi rastoin, kuten viime vuosien kokemukset ovat
9931: Kylvösiemenliitto täysin ilman valtion avus- osoittaneet. Tuotannon ohjauksen ja tuotteiden
9932: tusta. Tästä seuraisi auttamatta liiton toimin- markkinoinnin suunnittelun kannalta on var-
9933: nan päättyminen jo vuoden 1968 alusta. hain talvella ( tammi-helmikuulla) saatavilla
9934: Kylvösiemenliitto on 11 maakunnallisen sie- viljelyaloja koskevilla ennusteilla myös osal-
9935: menviljelijäin yhdistyksen keskusjärjestö. Se taan suuri merkitys.
9936: toimii läheisesti yhteistyössä maamme kylvö- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
9937: siemenhuollosta vastaavien elinten ja piirien, taen,
9938: kuten Valtion viljavaraston, siemenkaupan,
9939: Valtion siementarkastuslaitoksen sekä maata- että Eduskunta ottaisi v. 1968 tulo-
9940: loudellisen tutkimustoiminnan, nimenomaan ;a menoarviossa 30:30: 40 momentille
9941: kasvinjalostuksen kanssa. Liiton, kuten muiden- 20 000 markan lisämäärärahan Kylvö-
9942: kin maataloudellisten erikoisyhdistysten, tehtä- siemenliiton tukemiseen.
9943: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
9944:
9945: Matti Mattila Kerttu Saalasti
9946: Arvo Pentti Mauno Pohjonen
9947: Paavo Niinikoski
9948: 1395
9949:
9950: IV,40.5.- Rah.al. N:o 262.
9951:
9952:
9953:
9954:
9955: V. Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
9956: apuna Suomen Merimieslähetysseura/le.
9957:
9958:
9959: E d u s k u n n a 11 e.
9960:
9961: Suomen Merimieslähetysseura on jo yli 92 tietä noin 40 %, oman tomunnan tuotoilla
9962: vuoden ajan suorittanut laajaa sosiaalista ja 40 % ja loput 20 % julkisista varoista.
9963: hengellistä työtä merenkulkijain, siirtolaisten ja Noin 10 000 suomalaista merimiestä on ny-
9964: muiden ulkomailla oleskelevien suomalaisten kyisin ammattitaitoista ja työkykyistä sekä ver-
9965: parissa. Merimiesasemilla kävi viime vuonna n. rattain hyvin palkattua ja veronsa maksavaa
9966: 100 000 henkeä. Niissä järjestettiin 442 ohjel- kansalaista. Merimiesveron tuotto arvioidaan
9967: mallista tilaisuutta. Työntekijät suorittivat v. 1968 12 000 000 markaksi. On kohtuullista,
9968: 4 4.54 laivakäyntiä ja 386 sairaalakäyntiä ja pi- että valtio puolestaan tukee maan rajojen ulko-
9969: tivät 420 jumalanpalvelusta. Retkiin ja urheilu- puolella tärkeää ja vaaranalaista tehtävää suo-
9970: tilaisuuksiin osallistui 2 286 henkeä. Lukusali, rittavia merimiehiä niissä merkittävissä palve-
9971: kirjastot ja kanttiinit olivat ahkerassa käytössä luksissa, joita merimieslähetys käytännössä suo-
9972: samoin saunat, joissa kävi yli 6 000 kylpyvie- rittaa pitkäaikaisen kokemuksen edellytyksin.
9973: rasta. Edellä esitettyyn viitaten kunnoittavasti eh-
9974: Edellä esitetyn varsin laajan toiminnan kus- dotamme,
9975: tannukset ovat seuran talousarvion mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9976: tänä vuonna, ottamatta lukuun devalvoinnin 1968 tulo- ja menoarvion momentille
9977: aiheuttamia muutoksia, n. 930 000 markkaa. 29.06.51 lisäyksenä 30 000 markkaa
9978: Seuran työn vaatimista varoista on saatu va- valtionapuna Suomen Merimieslähetys-
9979: paaehtoisen toiminnan ja uhrautuvaisuuden seura/le.
9980: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
9981:
9982: Veikko Mattila Sinikka Luja Mikko Asunta
9983: Sakari Huima Sylvi Saimo Irma Hamara
9984: Eero Häkkinen Aune Salama Martti Linna
9985: Saara Forsius
9986: 1396
9987:
9988: IV,406.-Fin.mot. N:o 263.
9989:
9990:
9991:
9992:
9993: Melin m.fl.: Angående anvisande av anslag för kvällslinier vid
9994: vissa liiroverk.
9995:
9996:
9997: T i 11 R i k s d a g e n.
9998: Mtonläroverken har under senare tid fått av dessa kvällslinjer medför inte några större
9999: en allt större betydelse för såväl ungdoms- som ekonomiska åtaganden för staten eftersom man
10000: vuxenutbildningen i vårt land. Genom att dessa ju inte skulle behöva några nya skolbyggnader
10001: läroinrättningar verkar på endast sex orter är och emedan aftonlinjerna även i övrigt skulle
10002: det dock en relativt regionalt begränsad del kunna utnyttja huvudskolornas undervisnings-
10003: av dem som önskar vidareutbilda sig som har materiel.
10004: möjlighet att t.ex. efter sitt dagliga arbete be- Hänvisande tili det ovan sagda föreslår vi
10005: söka dessa läroinrättningar. På svenskspråkigt vördsamt,
10006: håll i Finland finns endast ett aftonläroverk,
10007: lokaliserat i Helsingfors. att Riksdagen under 29.99.08 mom.
10008: 1 sitt betänkande av år 1966 föreslår den i statsförslaget för år 1968 utöver före-
10009: s.k. fritidsstudiekommitten ( yksityisopiskelija- slagna 240 000 mark måtte upptaga ett
10010: komitea) bl.a. inrättande av kvällslinjer i tre tilläggsanslag om 5 000 mark för plane-
10011: svenskspråkiga statliga läroverk, nämligen vid ring av införande av kvällslinjer vid Ja-
10012: Jakobstads samlyceum, Svenska klassiska ly- kobstads samlycettm, Vasa flicklyceum
10013: ceum i Aho samt Vasa flicklyceum. Inrättandet och Svenska klassiska lyceum i Abo.
10014: Helsingforsden 2 november 1967.
10015:
10016: Ingvar S. Melin Kristian Gestrin
10017: Henrik Westerlund Pirkko Aro
10018: !897
10019:
10020: IV,406.-Rah.al. N:o 263. Suomennos.
10021:
10022:
10023:
10024:
10025: Melin ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden oppilaitosten ilta-
10026: linjoja varten.
10027:
10028:
10029: E d u s k u n n a II e.
10030:
10031: Iltaoppilaitokset ovat viime aikoina saaneet rustaminen ei aiheuta valtiolle mitään suuria
10032: yhä suurempaa merkitystä sekä nuoriso- että ai- taloudellisia menoja, koska uusia kouluraken-
10033: lruiskasvatuksessa maassamme. Koska kuitenkin nuksia ei tarvita ja koska iltalinjat muutenkin
10034: nämä oppilaitokset toimivat ainoastaan kuudella voisivat käyttää pääkoulujensa opetusmateriaa-
10035: paikkakunnalla, saa alueellisesti ainoastaan suh- lia hyväkseen.
10036: teellisen rajoitettu osa niistä, jotka haluavat Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet eh-
10037: kehittää itseään edelleen päivätyön päättymisen dottavat,
10038: jälkeen, tilaisuuden käydä näissä oppilaitoksissa.
10039: Ruotsinkielisellä osalla Suomea on ainoastaan että Eduskunta vuoden 1968 menoar-
10040: yksi iltaoppilaitos Helsinkiin sijoitettuna. vioon 29.99.08 mom. kohdalle ottaisi
10041: Mietinnössään vuodelta 1966 ehdottaa ns. ehdotettujen 240 000 mk:n lisäksi 5 000
10042: yksityisopiskelijakomitea mm. iltalinjan perus- mk:n lisämäärärahan iltaoppilinjojen pe-
10043: tamista kolmeen ruotsinkieliseen valtion oppi- rustamisen suunnittelua varten Pietar-
10044: kouluun, nimittäin Pietarsaaren yhteislyseoon, saaren yhteislyseoon, Vaasan tyttöly-
10045: Turun ruotsalaiseen klassilliseen Iyseoon sekä seoon ja Turun ruotsalaiseen klassilli-
10046: Vaasan tyttölyseoon. Näiden iltaoppilinjojen pe- seen lyseoon.
10047: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
10048:
10049: Ingvar S. Melin Kristian Gestrin
10050: Henrik Westerlund Pirkko Aro
10051:
10052:
10053:
10054:
10055: 30 E 705/67
10056: 1398
10057:
10058: IV,407.-Fin.mot. N:o 264.
10059:
10060:
10061:
10062:
10063: Melin m.fl.: Angående anvisande av anslag för planering av
10064: dialyscentra.
10065:
10066:
10067: T i 11 R i k s d a g e n.
10068:
10069: Behandling med konstgjord njure påbörjades Man har alltså funnit två utvägar att rädda
10070: i vårt land år 1961, då njuravdelningen vid eller åtminstone hjälpa en kroniskt njursjuk
10071: Maria sjukhus i Helsingfors öppnades. A.r 1962 patient. Men genomförandet av detta vård-
10072: utfördes i hela landet mindre än 100 behand- program skapar en mängd problem. Varje pa-
10073: lingar med konstgjord njure ( dialys) medan an- tient behöver ca 100 dialysbehandlingar per år,
10074: talet år 1966 hade stigit tili 750 behandlingar. och patientantalet är ca 200 årligen. År 1968
10075: Konstgjorda njurar hade erhållits även tili Åbo skulle det alltså behövas ca 20 000 behandlin-
10076: och Uleåborg. Härmed kan man konstatera att gar, och denna siffra stiger med 50-100%
10077: det mål som uppställdes i betänkandet avgivet under följande år. Behovet av konstgjorda nju-
10078: 11. 12. 1961 av den av statsrådet tilisatta ko- rar beräknas i detta nu tili ett hundratal för
10079: mitten för utredning av behovet av special- hela landet, och det finns endast ca 15. För
10080: platser ( Erikoispaikkatarvikekomitea) uppnåtts. närvarande behandlas ett tjugotal kroniker med
10081: Detta innebär emellertid endast att dialys- dialys.
10082: vården av patienter med akut urinförgiftning Det uppstår många svårigheter vid försök
10083: är tiligodosedd. Helt försummad är däremot att genomföra denna behandling, och det synes
10084: dialysbehandlingen av patienter med kronisk som om vårdmöjligheterna med nuvarande re-
10085: urinförgiftning. Cancerpatienter och andnings- surser ej i högre grad kunde utökas.
10086: förlamade patienter, vars sjukdom prognostiskt
10087: är av samma allvarliga natur, befinner sig Den skolade vårdpersonalen är alldeles för
10088: genom samhällets årgärder i en avsevärt gynn- liten, varför utbildningsmöjligheter borde
10089: sammare vårdsituation än patienter med kronisk anordnas i större skala. Helsingfors Universi-
10090: urinförgiftning. tets Centralsjukhus ( HUCS) njuravdelning
10091: Hösten 1966 började den nya njuravdel- fungerar ej med maximal kapacitet på grund
10092: ningen sin verksamhet vid Helsingfors Univer- av sköterskebrist. För år 1968 har anhållits
10093: sitetscentralsjukhus' IV Medicinska klinik. Un- om fyra vakanser; det finns hopp om att få
10094: der innevarande år utförs på denna avdelning en av dem.
10095: över 1 000 dialysbehandlingar, och eftersom I dagens läge kan sålunda behandlas ca 10 %
10096: man på andra orter i Finland också kommer av behovet. Denna upprörande krissituation är
10097: att utföra ca 1 000 dialyser, kommer behand- delvis förståelig. Utvecklingen har skett så
10098: lingarnas totalantal år 1967 att överstiga 2 000. snabbt, att det på grund av tröghet och svårig-
10099: Utvecklingen under åren 1961-1967 har så- het vid anskaffandet av sjukhusapparater, per-
10100: lunda varit enorm. Detta beror huvudsakligen sonai etc. ej har varit möjligt att utöka be-
10101: på att man i början av 60-talet i U.S.A. ska- handlingarna tillräckligt. Behandling med konst-
10102: pade medicinsk-tekniska förutsättningar för den gjord njure är fortfarande dyr, om också ut-
10103: s.k. kronikerdialysvården. Intill dess hade en- vecklingen går i gynnsam riktning beträffande
10104: bart akuta, övergående urinförgiftningsfall be- förenkling, prisbillighet o.s.v. Som positiv
10105: handlats. Man märkte nu, att även kroniker företeelse bör även nämnas, att dialysbehand-
10106: kunde hjälpas tili ett mer eller mindre nor- lingarnas antal i hela landet har tredubblats
10107: malt Iiv genom dialysbehandling 2-3 gånger under ett år på grund av HUCS nya njur-
10108: i veckan. Detta kan fortgå i flere, kanske tio- avdelning.
10109: tals år, och under denna tid kan en njurtrans- Men det föreligger onekligen ett stort un-
10110: plantation bli möjlig. derskott. Centralsjukhusen behöver givetvis
10111: IV,407.- Melin ym. 1399
10112:
10113: sina njugga medel även och huvudsakligen tili att i statsförslaget för år 1968 måtte
10114: andra ändamål. upptagas 250 000 mk för en allsidig ut-
10115: En hela landet omfattande pian beräffande redning av vårdbehovet och en planering
10116: dialysvård av kroniker saknas ännu. 1 alla öv- av dyalyscentra i hela landet, vilka åt-
10117: riga nordiska Iänder föreligger det redan dy- gärder skulle möjliggöra en adekvat och
10118: lika planer. tidsenlig behandling av patienter med
10119: Med hänvisning tili det ovansagda föreslår kroniskt sviktande njurfunktion.
10120: undertecknade,
10121: Helsingfors den 1 november 1967.
10122:
10123: Ingvar S. Melin Victor Procope
10124: Evald Häggblom Jouni Apajalahti
10125: Henrik Westerlund E. J. Paavola
10126: Ragnar Granvik P. Mäki-Hakola
10127: Magnus Kull Pirkko Aro
10128: 1400
10129:
10130: IV,407.-Rah.al. N:o 264. Suomennos.
10131:
10132:
10133:
10134:
10135: Melin ym.: Määrärahan osoittamisesta keinomunuaiskeskusten
10136: suunnittelemista varten.
10137:
10138:
10139: E d u s k u n n a 11 e.
10140:
10141: Keinomunuaiskäsittely aloitettiin maassamme joukon ongelmia. Jokainen potilas tarvitsee n.
10142: vuonna 1961, jolloin Marian sairaalan munuais- 100 dialyysikäsittelyä vuodessa, ja potilaita on
10143: osasto Helsingissä avattiin. Vuonna 1962 suo- vuosittain n. 200. Vuonna 1968 tarvittaisiin
10144: ritettiin koko maassa alle 100 keinomunuais- siis n. 20 000 käsittelyä, ja tämä luku nousee
10145: käsittelyä ( dialyysiä), mutta luku kohosi 50-100% seuraavina vuosina. Keinomunuai-
10146: vuonna 1966 750 käsittelyyn. Keinomunuaisia sia arvioidaan tarvittavan tätä nykyä satakunta
10147: oli saatu myös Turkuun ja Ouluun. Täten voi- koko maassa ja niitä on vain n. 15. Parikym-
10148: daan todeta, että se päämäärä, joka valtioneu- mentä kroonikkoa saa nykyään dialyysikäsitte-
10149: voston asettaman erikoispaikkatarvekomitean lyä.
10150: 11. 12. 1961 antamassa mietinnössä asetettiin, Tämän ohjelman toteuttamisen yrittämisessä
10151: on saavutettu. Tämä merkitsee kuitenkin sitä, on monia vaikeuksia, ja näyttää siltä, että hoi-
10152: että dialyysihoitoa ovat saaneet vain äkillistä tomahdollisuuksia ei nykyisin voimin voitaisi
10153: virtsamyrkytystä sairastavat potilaat. Krooniset suuremmassa määrin lisätä.
10154: virtsamyrkytyspotilaat on sitävastoin kokonaan Koulutettu hoitohenkilökunta on aivan liian
10155: laiminlyöty. Syöpä- ja hengityshalvauspotilaat, vähäinen, minkä vuoksi koulutusmahdollisuuk-
10156: joiden sairauden ennuste on yhtä vakavanlaa- sia pitäisi järjestää suuremmassa mitassa. Hel-
10157: tuinen, ovat yhteiskunnan toimenpiteiden joh- singin yliopistollisen keskussairaalan ( HYKS)
10158: dosta huomattavasti paremmassa hoitotilan- munuaisosasto ei toimi täydellä teholla hoitaja-
10159: teessa kuin krooniset virtsamyrkytyspotilaat. pulan vuoksi. Vuodelle 1968 on anottu neljää
10160: Syksyllä 1966 aloitti toimintansa Helsingin vakanssia; on toiveita saada niistä yksi.
10161: yliopistollisen keskussairaalan IV sisätautien
10162: klinikan uusi munuaisosasto. Kuluvana vuonna Nykytilanteessa voidaan siis käsitellä n. 10 %
10163: suoritetaan tällä osastolla yli 1 000 dialyysikä- tarpeesta. Tämä kuohuttava kriisitilanne on
10164: sittelyä, ja kun Suomen muilla paikkakunnilla osittain ymmärrettävä. Kehitys on tapahtunut
10165: suoritetaan myös n. 1 000 dialyysiä, ylittää kä- niin nopeasti, ettei sairaalavälineiden, henkilö-
10166: sittelyjen kokonaismäärä vuonna 1967 2 000. kunnan jne. hankinnan hitauden ja vaikeuden
10167: Kehitys on siten vuosina 1961-1967 ollut takia ole ollut mahdollista lisätä riittävästi kä-
10168: valtava. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että 60- sittelyjä. Keinomunuaiskäsittely on jatkuvasti
10169: luvun alussa USA:ssa luotiin lääketieteellis-tek- kallis, joskin kehitys kulkee suoruisaan suun-
10170: niset edellytykset nk. kroonikkojen dialyysihoi- taan yksinkertaistamisen, hintojen halpuuden
10171: dolle. Siihen mennessä oli vain äkillisiä, ohi- jne. suhteen. Positiivisena ilmiönä on myös
10172: meneviä virtsamyrkytystapauksia käsitelty. Nyt mainittava, että dialyysikäsittelyjen määrä koko
10173: huomattiin, että myös kroonikkoja voidaan aut- maassa on kolminkertaistunut vuoden kuluessa
10174: taa enemmän tai vähemmän normaaliin elä- HYKS:in uuden munuaisosaston ansiosta.
10175: mään 2-3 kertaa viikossa tapahtuvalla dialyy- Mutta vajaus on kieltämättä suuri. Keskus-
10176: sikäsittelyllä. Tätä voi jatkua useita, ehkä kym- sairaalat tarvitsevat tietysti niukat varansa
10177: meniä vuosia, ja tänä aikana voi munuaissiirto myös ja pääasiassa muihin tarkoituksiin.
10178: tulla mahdolliseksi. Koko maan käsittävä kroonikkojen dialyysi-
10179: On löydetty kaksi keinoa pelastaa krooninen hoidon suunnitelma puuttuu vielä. Kaikissa
10180: munuaispotilas tai ainakin auttaa häntä. Mutta muissa pohjoismaissa on jo sellaisia suunnitel-
10181: tämän hoito-ohjelman toteuttaminen aiheuttaa mia.
10182: IV,407. - Melin ym. 1401
10183:
10184: Yllä sanottuun viitaten allekirjoittaneet eh- seksi ja keinomunuaiskeskusten suunnit-
10185: dottavat, telemiseksi koko maassa, jotka toimen-
10186: piteet tekisivät mahdolliseksi munuais-
10187: että vuoden 1968 tulo- ja menoar- ten kroonista vajaatoimintaa sairastavien
10188: vioon otettaisiin 250 000 markkaa hoi- potilaiden oikean ja ajanmukaisen käsit-
10189: totarpeen kaikinpuoliseksi selvittämi- telyn.
10190: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10191:
10192: Ingvar S. Melin Victor Procope
10193: Evald Häggblom Jouni Apajalahti
10194: Henrik Westerlund E. J. Paavola
10195: Ragnar Granvik P. Mäki-Hakola
10196: Magnus Kull Pirkko Aro
10197: 1402
10198:
10199: IV,408.- Rah.al. N:o 265.
10200:
10201:
10202:
10203:
10204: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokatin-Mustolan-
10205: mutkan-Kajaanin maantien rakennustöiden aloittamiseksi
10206: Sotkamon kunnassa.
10207:
10208:
10209: E d u s k u n n a 11 e.
10210:
10211: Vuokatti-Mustolanmutka-Kajaani välisen tulo- ja menoarvioon. Kustannustekijät huo-
10212: tien perusparannussuunnitelmat ovat valmiina. mioon ottaen olisi yhtäaikaisesti käynnistettävä
10213: Tie on pääasiassa Sotkamon kunnan alueella. tien prantaminen koko tien osalta. Tien pituus
10214: Töitten kuntoonsaattaminen on erittäin kiireel- välillä Kajaani-Mustolanmutka-Vuokatti on
10215: linen koska liikenne sanotulla tiellä on vilkasta. 38 km. Mainitun tien parantaminen tulisi huo-
10216: Varsinkin puutavaran kuljetus Vuokatin ase- mattavasti parantamaan liikenneyhteyksiä Sot-
10217: malle ja Kajaaniin on huomattavan suurta. Tätä kamossa sijaitsevalle Lahnaslammin talkki-
10218: kuitenkin haittaa huomattavasti e.m. tien huono alueelle, jossa on erittäin edullinen kaivosteol-
10219: kunto. Tie on hyvin mutkainen ja mäkinen, ja lisuuden kohde. Tänne todennäköisesti tullaan
10220: sen varrella on sattunut useita ihmishenkiäkin aloittamaan kaivosteollisuuden rakennustyöt jo
10221: vaatineita liikenneonnettomuuksia. Tietyö tulisi vuoden 1968 aikana.
10222: huomattavasti helpottamaan nykyisin paikka- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10223: kunnalla erittäin vaikeaksi muodostunutta työt-
10224: tömyyttä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10225: Vuoden 1968 aikana tullaan aloittamaan tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
10226: mainitun tien Kajaanin puoleisen pään perus- määrärahan töiden aloittamiseksi Sotka-
10227: parannustyöt noin 5 km pituisella matkalla, mon kunnassa V uokatin-Mustolanmut-
10228: johon hallitus on esittänyt varat ensi vuoden kan-Kajaanin tiellä.
10229: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
10230:
10231: Heikki Mustonen Paavo Lagerroos
10232: 14\)3
10233:
10234: IV,409.- Rah.al. N:o 266.
10235:
10236:
10237:
10238:
10239: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vihanneskeskusvaras-
10240: ton rakentamiseksi Kajaanin kaupunkiin.
10241:
10242:
10243: E d u s k u n n a II e.
10244:
10245: Kainuu on maamme pahimpiin alityöllisyys- Kajaaniin. Sopimusviljelytoiminnalla taatta1s1m
10246: alueisiin kuuluva maakunta, tämä johtuu ennen riittävä määrä vihanneksia kulutukseen, sekä
10247: kaikkea siitä kun alueella ei ole riittämiin teol- niitten viljelijöille markkinointivarmuus.
10248: lisuutta, ja maatalous on suurelta osalta pien- Etelä-Suomen viljelijöille valtio turvaa vilja-
10249: viljelysvaltaista. sadon markkinoinnin valtion rakentamiin vilja-
10250: Kainuu tunnetaan vitamiini- ja ravintotarvik- varastoihin, Kainuussa missä on hyvät edelly-
10251: keiden ja vihannesten tuotantoalueena, kuiten- tykset olemassa vihannesviljelyn lisäämiselle,
10252: kin Kainuuseen tuodaan näitä elintarvikkeita tulisi valtion toimesta rakentaa Kajaaniin vi-
10253: nykyisin noin 80 % muualta Suomesta ja jopa hanneskeskusvarasto, jonka ansiosta Kainuu
10254: ulkomailta. voisi keskittyä suuremmassa määrin vihannes-
10255: Kainuun vihanneskulutus on lisääntynyt huo- viljelyyn ja tuottaa koko Pohjois- ja Itä-Suo-
10256: mattavasti sen jälkeen kun Kajaanista tuli va- men vihannestarpeen.
10257: ruskuntakaupunki. Kainuun kokonaiskulutus on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10258: tuorevihannesten osalta likiarvoltaan 1.8 milj.
10259: kiloa ja perunan osalta noin 6.5 milj. kiloa että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10260: vuodessa. Edellä olevat luvut tulevat nouse- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
10261: maan vielä sen jälkeen kun runsaan vuoden määrärahan vihanneskeskusvaraston ra-
10262: kuluttua valmistuu Kainuun keskussairaala kentamiseksi Kajaanin kaupunkiin.
10263: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
10264:
10265: Heikki Mustonen J. E. Partanen Ville Tikkanen
10266: Paavo Lagerroos Pauli Puhakka Siiri Lehmonen
10267: 1404
10268:
10269: IV,410.-Rah.al. N:o 267.
10270:
10271:
10272:
10273:
10274: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvenniemen sillan
10275: rakennustöitten aloittamiseksi Sotkamon kunnassa.
10276:
10277:
10278: E d u s k u n n a 11 e.
10279:
10280: Sotkamon kunnassa, Vuokatin-Sotkamon kir- lan molemmissa päissä on tiessä erittäin jyrkät
10281: konkylän välisellä tiellä, missä tien perusparan- mutkat, joissa on sattunut liikennevaurioita
10282: nustyöt ja päällystys on suoritettu loppuun, on sekä muita liikennehäiriöitä. TVH:n siltaosas-
10283: olemassa n.s. Hirvenniemen silta. Sanottu silta ton toimesta on jo valmistunut kaikki sillan
10284: sijaitsee aivan Sotkamon kirkonkylän puolei- rakentamiseen tarvittavat suunnitelmat, joten
10285: sessa päässä ja on 43 wotta vanha. Silta on ra- työt voitaisiin käynnistää heti. Mainittakoon
10286: kennettu senaikaista liikennettä varten eikä lisäksi, että Sotkamon kunnassa on työttömyys
10287: näin ollen vastaa enää nykyiselle liikenteelle jatkuva ilmiö, joten sillan rakentaminen tulisi
10288: asetettuja vaatimuksia. Silta on erittäin kapea, suuressa määrin helpottamaan vaikeata työlli-
10289: leveyttä on ainoastaan 5 metriä. Kun sillalla syystilannetta kunnan alueella.
10290: on pituutta noin 50 metriä, niin se muodostaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10291: ikään kuin pullonkaulan tiehen. Kuorma- ja
10292: linja-autot eivät voi sillalla kohdata eivätkä että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10293: myöskään kuorma- ja henkilöautot. Toisen au- tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
10294: ton on tällöin peräännyttävä pois sillalta. Tämä määrärahan Hirvensalmen sillan raken·
10295: tilanne toistuu jatkuvasti, koska liikenne tiellä nustöitten aloittamiseen Sotkamon kun-
10296: on vilkasta ja näkyvyys sillalle tultaessa on nassa.
10297: molemmilta suunnilta aivan olematon, sillä sil-
10298: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
10299:
10300: Heikki Mustonen Paavo Lagerroos
10301: 1405
10302:
10303: IV,411.- Rah.al. N:o 268.
10304:
10305:
10306:
10307:
10308: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kivenraivauspalkkioi-
10309: hin.
10310:
10311:
10312: E d u s kun n a 11 e.
10313:
10314: Jättämässään tulo- ja menoarviossa vuodelle Tätä käytännön tmmmtaa tulisi jatkaa edel-
10315: 1968 hallitus on eduskunnalle esittänyt, että leen ja pikemminkin tehostaa entisestään, sillä
10316: uudis- ja kivenraivauspalkkiot poistetaan koko- maamme kivikkoisimmilla alueilla on vielä pal-
10317: naan. Esitystään on hallitus perustellut sillä jon peltoja, joitten muokkaus- ym. työt ovat
10318: kivenraivauspalkkioitten osalta, että toimintaa erittäin isotöisiä, hankalia suorittaa nykyaikai-
10319: on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa halpakor- silla maatalouskoneilla. Kivenraivaustyöt on
10320: koisten lainojen turvin siihen tapaan kuin maa- myös työllisyyskysymys; silloin kun pienvilje-
10321: talouden perusluottolaissa ja salaojituslaissa on lijällä ei ole ansiotyötä saatavilla, hän voi tehdä
10322: säädetty. Samalla on ilmoitettu, että tällainen pienen palkkion turvin kivenraivaustöitä omalla
10323: uudistus on maatalousministeriössä harkitta- pellollaan.
10324: vana. Mutta ellei ensi vuoden valtion tulo- ja Kansantaloudellisestikin olisi väärin, että täl-
10325: menoarvioon oteta määrärahaa kivenraivaus- laisena ajankohtana ryhdyttäisiin toimenpitei-
10326: palkkioitten maksamiseen, niin tässä vaiheessa siin, jotka lopettaisivat kokonaan kivenraivaus-
10327: ei voida myöntää avustusta eikä lainaakaan sa- toiminnan tähänastisen tukemisen.
10328: nottuun tarkoitukseen, koska lainan saantiin Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
10329: vuoden 1968 aikana tuskin on vielä mahdolli- taen,
10330: suuksia, kun asian uudelleen järjestely on vasta
10331: harkittavana ministeriössä. Kivenraivaustoimin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10332: taa onkin ollut huomattavassa määrin edistä- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
10333: mässä valtion suorittamat palkkiot, joskin palk- kaa käytettäväksi kivenraivauspalkkioi-
10334: kiot ovat vain pieni osa niistä kustannuksista, hin.
10335: mitä suoritettavat työt tulevat maksamaan.
10336: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10337:
10338: Heikki Mustonen Paavo Lagerroos Pauli Puhakka
10339: Siiri Lehmonen Toivo Friman Martti Linna
10340:
10341:
10342:
10343:
10344: 31 E 705/67
10345: 1406
10346:
10347: IV,412.- Rah.al. N:o 269.
10348:
10349:
10350:
10351:
10352: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta talkkikaivostoiminnan
10353: aloittamiseksi Lahnaslammilla Sotkamon kunnassa.
10354:
10355:
10356: E d u s k u n n a 11 e.
10357:
10358: Sotkamon kunnan alueelta on löydetty erit- pinnasta lähtien. Sijaintinsa puolesta kaivosalue
10359: täin laaja talkkiesiintymä, n.s. Lahnaslammin on varsin hyvällä paikalla kulkuyhteyksien suh-
10360: talkki. Tutkimukset ja koerikastuksen on suo- teen. Matka maanteitse on Vuokatin asemalle
10361: rittanut itse paikan päällä Suomen Malmi Oy 14 km ja Kajaaniin 24 km. Tällä teollisuutta
10362: jo neljä vuotta sitten sekä Lohjan Kalkki Oy vailla olevalla alueella jo työllisyydenkin kan-
10363: v. 1965. Kaivosalueelle on rakennettu noin ki- nalta kaivostoiminnan aikaansaaminen olisi mitä
10364: lometrin pituinen maantie ja suoritettu muita kaivatuin toimenpide, sillä onhan Kainuu
10365: valmisteluja joihin on käytetty valtion varoja maamme pahimpia vajaatyöllisyysalueita, vaikka
10366: noin miljoona nykymarkkaa. Asiantuntijoitten sieltä ei puutu työkohteita paremmin kuin työ-
10367: antamien lausuntojen mukaan koerikastustulok- voimaakaan. Lahnaslammin talkkiesiintymän
10368: set ovat olleet erittäin myönteiset. Maamme hyväksikäyttö kuuluu mielestämme niihin rat-
10369: paperiteollisuus on suuri talkin kuluttaja. Ny- kaisuihin, joita valtiovallan tulisi suorittaa Kai-
10370: kyisin tuodaan maahamme huomattavat määrät nuun teollistamiseksi.
10371: talkkia ulkomailta. On ilmeistä, että ilman val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10372: tiovallan toimenpiteitä kaivostoiminnan aloitta-
10373: minen ei ole mahdollista siinä laajuudessa, mi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10374: hin edellytykset ovat olemassa. Talkin louhinta tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
10375: sanotulla kaivoksella tulisi olemaan erittäin ta- määrärahan talkkikaivostoiminnan aloit-
10376: loudellista, koska kaivos tulisi toimimaan avo- tamiseksi Lahnaslammilla Sotkamon
10377: kaivoksena, sillä mineraali esiintyy aivan maan- kunnassa.
10378: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10379:
10380: Heikki Mustonen Pauli Puhakka Siiri Lehmonen
10381: 1407
10382:
10383: IV,41.3.- Rah.al. N:o 270.
10384:
10385:
10386:
10387:
10388: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisten toimihenki-
10389: löiden paikkaamista varten ammatinvalinnanohjauksen Rau-
10390: man toimistoon.
10391:
10392:
10393: E d u s k u n n a 11 e.
10394:
10395: Ammatinvalinnanohjauslakia ( 43160) säädet- daan riittävästi henkilökuntaa. Näin on asian ,
10396: täessä edellytettiin, että tämä maan nuorisoa laita myös Rauman seudulla.
10397: palveleva toiminta voidaan nopeasti ulottaa Vuonna 1963 Raumalla ja sen ympäristössä
10398: maan eri puolille. Eduskunta onkin 1960-luvun aloitettu toiminta on nyt henkilökuntavajauksen
10399: alkuvuosina myöntänyt vuosittain määrärahan vuoksi ajautumassa umpikujaan. Kuntoutustut-
10400: ammatinvalinnanohjauksen kenttätoiminnan ke- kimusten lisääntyminen ja aikuisohjattavien lu-
10401: hittämiseen. Vuodesta 1964 tämä määräraha kumäärän jatkuva kasvu ovat aiheuttaneet sen,
10402: on ollut kovin vähäinen tai sitä ei ole ollut ettei ammatinvalinnanohjauksen Rauman toi-
10403: laisinkaan. Myöskään nyt Eduskunnalle jaettu misto enää selviä kaikista sille kuuluvista teh-
10404: hallituksen ehdotus vuoden 1968 tulo- ja me- tävistä puhumattakaan, että se voisi laajentaa
10405: noarvioksi ei sisällä minkäänlaisia mahdollisuuk- toimintaansa ympäröivälle maaseudulle.
10406: sia tämän tärkeän toiminnan kehittämiseen. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
10407: Monissa tapauksissa ammatinvalinnanohjaus- nioittaen,
10408: toimintaa uhkaa nyt alueellinen supistuminen.
10409: Kun ammatinvalinnanohjausviranomaisille on että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10410: jouduttu antamaan yhä uusia tehtäviä, joihin tulo- ja menoarvioon 40 000 markan
10411: on luettava mm. invaliidien ja vajaatyökykyis- suuruisen määrärahan tilapäisten toimi-
10412: ten ohjaus (laki 403164) ja ammattioppilaitos- henkilöiden paikkaamista varten amma-
10413: ten avustaminen oppilasvalinnoissa, olisi myös tinvalinnanohjauksen Rauman toimis-
10414: pidettävä huolta, että tehtäviä suorittamaan Saa- toon.
10415: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10416:
10417: Uljas Mäkelä Aulis Juvela
10418: 1408
10419:
10420: IV,414.- Rah.al. N:o 271.
10421:
10422:
10423:
10424:
10425: Mäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta naisvankilan
10426: rakentamista varten.
10427:
10428:
10429: E d u s k u n n a 11 e.
10430:
10431: Hämeenlinnan naisvankilan siirtämiseksi pois mien työnhakijain luku on ylittänyt 1 000 työt-
10432: historiallisesti korvaamattoman arvokkaasta tömän määrän, joka määrä on oleellisesti suu-
10433: Hämeen vanhasta linnasta, rakennettiin jo rempi kuin yleensä. Valtion toimenpiteitä ra-
10434: v. 1939 Hämeenlinnan Ojoisille yksi rakennus, joittaa ensi talvenakio suuresti se, että Hä-
10435: joka nykyisin tosin on sairaalana. Suunnitelmia meenlinnassa ja sen välittömässä ympäristössä
10436: jatkettaessa päädyttiin varsinaisen naisvankilan ei ole valtion työkohteita kuin kasarmiraken-
10437: osalta uuteen paikkaan, jossa rakennustyöt al- nustyö, mikä todettiin mm. aivan äsken työ-
10438: koivat v. 1962. Työtä, jonka kokonaiskustan- ministerin Hämeenlinnassa käynnin yhteydessä.
10439: nusarvio on laskettu 7,3 miljoonaksi markaksi, Vankilaviranomaiset ovat ilmoittaneet ettei
10440: on sitten jatkettu vuosittaisen perin pienen kyseisen naisvankilan työmaan muuttaminen
10441: määrärahan turvin vain vankityövoimalla niin, yleiseksi työmaaksi kokonaan tai osittain tuota
10442: että työstä nyt on rahoitettu vain vajaa 3 mil- vaikeuksia vankeinhoidollisesti, kun mm. sää-
10443: joonaa markkaa, kestäen työ siis tällä vauhdilla detyn armahduslain johdosta vankiluku laske-
10444: pitkälle ensi vuosikymmenelle. Rakennuksen nee ja nimenomaan tälle työmaalle sopivien
10445: lämpökeskus on jo toimintakelpoinen ja joudu- vankienkin määrä. Suunnitelmat naisvanlcilan
10446: taan työn kestäessä jatkuvasti huoltoon ja hoi- rakentamiseksi ovat täysin valmiit pitemmälle-
10447: toon panemaan tuntuvia kustannuksia. Lisäksi kin jatkamista varten ja kun työllisyyden yllä-
10448: sopivan vankityövoiman epätasaisen luvun ta- pito ensi talvena vaatisi muutoin poikkeuksel-
10449: kia on työn suoritus vaikeaa. lisia toimenpiteitä Hämeenlinnassa, lienee mo-
10450: Rakentamisen viipyessä alkavat nykyisin neltakin kannalta katsoen tarkoituksenmukaista,
10451: käytössä olevien tilojen puutteet, joita luonnol- että naisvankilan rakentamista varten budje-
10452: lisesti tässä vaiheessa ei enää kannata korjata, tissa olevaa määrärahaa lisätään 1 500 000 mar-
10453: käydä yhä tuntuvammiksi. kaksi ja että työn suorittaminen vapaalla työ-
10454: Toisaalta historiallisen linnan korjaustyötä voimalla mahdollistetaan.
10455: häiritsee alueen vankilakäyttö ja niin myös Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
10456: tämä työ on jatkuvasti viivästynyt. Puolin ja ehdotamme,
10457: toisin aiheutuu myös tuntuvaa kustannusten
10458: lisäystä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10459: Kuluvana syksynä on työllisyystilanne Hä- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan
10460: meenlinnassa muodostunut vaikeammaksi kuin määrärahan naisvankilan rakentamista
10461: vuosikausiin ja niinpä jo nyt lokakuussa työttö- tJarten.
10462: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10463:
10464: Timo Mäki Leo Häppölä
10465: Eino Lottanen Olavi Nikkilä
10466: Lyyli Aalto V. 0. Mäkinen
10467: Juho Tenhiälä K. Tamminen
10468: 1409
10469:
10470: IV,415.- Rah.al. N:o 272.
10471:
10472:
10473:
10474:
10475: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunta-arkiston raken-
10476: nuksen suunnittelua varten Hämeenlinnaan.
10477:
10478:
10479: E d u s k u n n a 11 e.
10480:
10481: Arkistotilain tarpeen nykyisin nopeasti kas- Hämeenlinnan kaupunki on ilmoittanut luovut-
10482: vaessa ovat mvös Hämeen maakunta-arkiston ti- tavansa korvauksetta valtiolle.
10483: lat Hämeenlifl'nassa käyneet ahtaiksi, vaikka Hä- Kalliossa jo olevien tilojen osalta on valtion
10484: meenlinnan kaupunki onkin jatkuvasti luovut- ja kaupungin kesken tehty sopimuksia lämmi-
10485: tanut lisätilaa. Uusien tilojen aikaansaamiseksi tyksestä ym. hoitotoimista, jota paitsi ilmastoin-
10486: on vuosien kuluessa käyty runsaastikin neuvot- tikin on suunniteltu yhteisesti. Kaikella tällä on
10487: teluja valtion ja Hämeenlinnan kaupungin vä- voitu aikaansaada huomattavia kustannussääs-
10488: lillä. Näissä neuvotteluissa on myös käynyt ilmi, töjä niin rakennusvaiheessa kuin käyttökustan-
10489: että uusien tilojen tulisi sisältää myös riittävä nuksissa. Samoin voidaan maakunta-arkiston
10490: määrä varmoja kallionsisäisiä suojia. Hämeen- osalta saavuttaa samaan kallioon rakennettaessa
10491: linnan kaupungilla onkin erinomaiset edellytyk- vastaavat edut. Kun maakunta-arkiston tilojen
10492: set tarjota nämäkin edellytykset täyttävä paikka uusinta on ajankohtainen ja sen toteuttamiseen
10493: arkistorakennukselle. Hämeenlinnan Myllymäen on tarjolla sopiva ja edullinen paikka, olisi
10494: kallio on nimittäin jo käytännössä osoitettu so- maakunta-arkiston rakentamista ruvettava kii-
10495: pivaksi kalliotilojen louhintaan. Sijaitseehan reellisesti suunnittelemaan Hämeenlinnaan.
10496: siellä mm. posti- ja lennätinhallituksen valmiita Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
10497: tiloja kaupungin omien varausten lisäksi. Li- dotamme,
10498: säksi on siitä varattu runsaskin louhittava kal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10499: liotila maakunta-arkistoa varten siten, että sa- tulo- ja menoarvioon 80 000 markan
10500: malta paikalta on luovutettavissa maanpäällisiä määrärahan maakunta-arkiston rakennuk-
10501: rakennustiloja varten 8 000 ffi2 :n tontti, jonka sen suunnittelua varten Hämeenlinnaan.
10502: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10503:
10504: Timo Mäki Lyyli Aalto Leo Häppölä
10505: Eino Lottanen Juho Tenhiälä Olavi Nikkilä
10506: V. 0. Mäkinen
10507: 1410
10508:
10509: IV,416.- Rah.al. N:o 273.
10510:
10511:
10512:
10513:
10514: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamiseksi Kauhavan lento-
10515: aseman autosuoja- ja huoltokeskusrakennuksen rakennustöi-
10516: den loppuunsaattamiseksi.
10517:
10518:
10519: E d u s k u n n a 11 e.
10520:
10521: Kauhavan lentokentällä, jonka kunnossapito lisätalousarviossa myöntänyt 200 000 mk Kau-
10522: kuuluu tie- ja vesirakennushallitukselle, ei ole havan lentoaseman auto-, suoja- ja huoltokes-
10523: nykyisin minkäänlaisia suojia kunnossapitoka- kusrakennuksen rakentamista varten. Näillä
10524: lustolle, vaan joutuvat ne seisomaan taivasalla. määrärahoilla onkin työt jo aloitettu sekä tehty
10525: Viime talvet ankarine pakkasineen, ovat tuoneet vesi- ja viemärijohtoja ja pengerrystöitä. Kysei-
10526: nyt aivan erikoisesti ne vaikeudet, jotka kentän sellä summalla saadaan, kun se kaikki käyte-
10527: kunnossapidon on voitettava, jotta taivasalla tään, rakennuksen perustus pääosin tehdyksi.
10528: seisova kalusto saataisiin toimimaan. Kaluston Nyt on kuitenkin, ilmeisesti erehdyksessä, jää-
10529: huolto jää ymmärrettävistä syistä tällaisissa olo- nyt vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesityksestä
10530: suhteissa myöskin puutteelliseksi. Kunnossapi- rakennuksen jatkorahoitus kokonaan pois. Asian
10531: don toimisto- ja miehistötilat ovat nykyään tärkeän merkityksen sekä työllisyysnäkökohtien
10532: asuntovaunuissa sekä varasto tilapäisessä puuva- takia olisi välttämätöntä saada v. 1968 aikana
10533: jassa. Koska Kauhavan lentokentällä suoritettava koko rakennuksen rahoitus kuntoon, ettei työtä
10534: kunnossapitotyö on vakituista vuodesta toiseen tarvitsisi keskeyttää.
10535: jatkuvaa, ei ole tarkoituksenmukaista, että hen- Edelläesitetyn perusteella esitämme kunnioit-
10536: kilökunnan työskentely-, ruokailu-, peseytymis- ta en,
10537: jne tilat ovat näin puutteelliset. Kauhavan että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10538: kenttä on ilmavoimiemme koulutuksen keskus- tulo- ja menoarvioon 550 000 markkaa
10539: paikka. Kauhavan lentoaseman autosuoja- ja
10540: Valtiovalta onkin ymmärtänyt ylläesitetyn huoltokeskusrakennuksen rakentamisen
10541: merkityksen ja on kuluvan vuoden kolmannessa jatkamista ja loppuunsaattamista varten.
10542: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10543:
10544: Pentti Mäki-Hakola N. Kosola
10545: Kustaa Tiitu Toivo Antila
10546: 1411
10547:
10548: IV,417.-Rah.al. N:o 274.
10549:
10550:
10551:
10552:
10553: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Isojoen keskikou-
10554: lun rakentamista varten.
10555:
10556:
10557: E d u s k u n n a 11 e.
10558:
10559: Isojoen keskikoulu on perustettu elokuun 9 ja tämän johdosta veroäyrin hinta on jouduttu
10560: p:nä 1963 annetulla asetuksella ( 411/1963) ja kuluvana vuotena nostamaan 17,5 penniin, mikä
10561: aloitti toimintansa 1. 9. 1963. Tällöin Isojoen on tänä vuonna maamme korkein. Työllisyys-
10562: kunta sitoutui huolehtimaan opetustilojen jär- näkymät ovat nyt vielä heikommat.
10563: jestämisestä enintään 5 vuoden ajaksi. Määrä- Välia1kaiset opetustilat ovat kaikista järjes-
10564: aika päättyy keväällä 1968. Kunta on täyttänyt telyistä huolimatta hankalat ja puutteelliset, jo-
10565: sitoumuksensa ja lahjoittanut valtiolle koulua ten opetustyö siitä huomattavasti kärsii. Toi-
10566: varten 2 ha tontin, joka sijaitsee kunnan kes- minta tapahtuu kolmessa paikassa, joiden etäi-
10567: kustassa. Opetusministeriön talousarvioehdotuk- syys toisistaan on n. 300-600 m. Yksi luokka
10568: sessa vuodelle 1968 oli koulun rakentaminen toimii jopa kellaritiloissa. Todettakoon, että val-
10569: uudisrakennuksista 1. sijalla. Rakennushallituk- tion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1968 on
10570: sen toimesta on tehty Isojoen keskikoulun suun- rahoitettavaksi esitetty myöhemmin perustettu-
10571: nittelutyöt ja piirustukset, jotka ovat täysin val- jenkin koulujen uudisrakennuksia.
10572: miit. Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10573: Kunnassa on työllisyystilanne jatkuvasti ollut taen,
10574: Vaasan läänin heikoimpia ja mm. jo v. 1966 jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10575: lukuussa oli korvauslinjalla 90 % työttömistä tulo- ja menoarvioon 800 000 markan
10576: sekä vielä tammikuussa 1967 n. 50%. Seu- määrärahan Isojoen keskikoulun raken-
10577: rauksena on ollut veroäyrimäärän vähentyminen tamista varten.
10578: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10579:
10580: Pentti Mäki-Hakola N. Kosola Toivo Antila
10581: Veikko Savela V. Mattila Eino Uusitalo
10582: Nestori Nurminen Heimo Linna Aaro Lintilä
10583: Aulis Sileäkangas Sakari Huima
10584: 1412
10585:
10586: IV,418.- Rah.al. N:o 275.
10587:
10588:
10589:
10590:
10591: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta kliinisen farmakologian
10592: kiinteän ylimääräisen professorin viran muuttamiseksi vaki-
10593: naiseksi professorin viraksi.
10594:
10595:
10596: E d u s k u n n a 11 e.
10597:
10598: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- netut katastrofit, jotka mahdollisesti olisi voitu
10599: delle 1968 on ehdotettu perustettavaksi Helsin- välttää riittävän esitutkimuksen avulla. Uusien
10600: gin Yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan onnettomuuksien välttämiseksi ei tämän alan
10601: (Pl 29.16) 1. 9. 1968 alkaen kliinisen farma- tutkimustoiminnan aloittaminen siedä viivytte-
10602: kologian kiinteä ylimääräinen professorinvirka lyä, kuten mm. sanomalehdistökin on viime ai-
10603: ( palkkaluokka B 4 ) . koina useaan otteeseen todennut.
10604: Kliinisen farmakologian tehtävänä on tutkia Kliinisen farmakologian tutkijalle asetettavat
10605: ja opettaa lääkkeiden vaikutusta sekä sairaaseen, pätevyysvaatimukset ovat tavallista laajemmat
10606: että terveeseen ihmiseen ja selvittää uusien ja sen edellyttäessä perehtyneisyyttä sekä kliiniseen
10607: vanhojenkin lääkeaineiden tehokkuutta tai te- alaan, että teoreettiseen lääkeainetutkimukseen.
10608: hottomuutta sekä :mahdollisia haittavaikutuksia Pätevän työvoiman saamiseksi viivyttelemättä
10609: ihmisessä. tälle alalle sekä ottaen huomioon sen yhteiskun-
10610: Tähänastinen lääkeainetutkimus on perustu- nalle ensiarvoisen tärkeän merkityksen, esi-
10611: nut pääasiassa eläinkokeisiin, joiden antamia tu- tämme kunnioittaen,
10612: loksia ei kuitenkaan sellaisenaan voida soveltaa
10613: ihmiseen. Kliininen farmakologia muodostaa si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10614: ten kansalaisten lääketurvallisuuden kannalta tulo ja menoarvioon 30 000 mk Kliini-
10615: ratkaisevan tärkeän lisän, joka uusien lääkeai- sen farmakologian kiinteän ylimääräisen
10616: neiden määrän räjähdysmäisesti kasvaessa on tul- professorin viran muuttamiseksi vakinai-
10617: lut erittäin ajankohtaiseksi. Sen merkitystä ku- seksi professorin viraksi 1. 1. 1968 al-
10618: vaavat mm. eräiden lääkeaineiden yleisesti tun- kaen.
10619: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10620:
10621: Pentti Mäki-Hakola Anna-Liisa Linkola
10622: Alli Vaittinen Ingvar S. Melin
10623: 1413
10624:
10625: IV,419.- Rah.al. N:o 276.
10626:
10627:
10628:
10629:
10630: Mäkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden valtion askar-
10631: telunohjaajaopiston tilapäisten toimien vakinaistamiseen.
10632:
10633:
10634: E d u s k u n n a II e.
10635:
10636: Valtion askartelunohjaajaopisto, josta edus- ja kahden opettajan ( A 20) peruspalkkaisten
10637: kunta antoi lain (30. 4. 1965) ja asetuksen virkojen perustamiseksi vuoden 1968 alusta lu-
10638: ( 11. 2. 1966), on opetusministeriön perusta- kien.
10639: mana oppilaitoksena toiminut Riihimäellä vuo- Edelläolevaan viitaten esitämme kunnioit-
10640: desta 1954lähtien. taen,
10641: Ottaen huomioon, että opiston toiminta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10642: vakiinnutettu em. säädösten kautta, on perus- tulo ja menoarvioon 41 800 markkaa
10643: teltua edellyttää myös tähän saakka tilapäisten 29.59.01 momentin 5. kohdassa tarkoi-
10644: opettajain toimien vakinaistamista. Vuoden tettujen tilapäisten toimihenkilöiden toi-
10645: 1968 menoarvioon tarvittaisiin määräraha val- mien vakinaistamista ja ikälisien maksa-
10646: tion askarteluohjaajaopiston johtajan ( A 24) mista varten.
10647: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
10648:
10649: V. 0. Mäkinen Reino Breilin
10650:
10651:
10652:
10653:
10654: 32 E 705/67
10655: 1414
10656:
10657: IV,420.-Rah.al. N:o 277.
10658:
10659:
10660:
10661:
10662: Niemelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
10663: sähköistämisen tukemiseen.
10664:
10665:
10666: E d u s k u n n a 11 e.
10667:
10668: Maaseudun sähköistys on ollut käytännölli- esittämällä nopeudella olisi perusteltua ja vält-
10669: sesti katsoen pysähdyksissä viime helmikuusta tämätöntä. Sen valtiolle aiheuttamia kustannuk-
10670: lähtien, jolloin kauppa- ja teollisuusministeriö sia voidaan pitää vaatimattomina verrattuna sii-
10671: ilmoitti sähkölaitoksille, ettei vuoden 1967 ai- hen hyötyyn, joka sähköistyksestä eri tavoin koi-
10672: kana sähköistettäville kohteille voitane jakaa ol- tuu yhteiskunnalle elinehtojen ja toimintamah-
10673: lenkaan avustuksia. Ministeriö totesi, että käy- dollisuuksien parantuessa nykyisin sähköttömillä
10674: tettävissä olevat määrärahat eivät riitä edes vuo- alueilla.
10675: den 1966 aikana sähköistettyjen kohteiden avus- Jos vuoden 1968 määräraha maaseudun säh-
10676: tuksiin, vaan että niitä varten tarvitaan vielä köistyksen tukemiseksi jäisi esitetyn 2,45 mil-
10677: noin 2 miljoonaa markkaa vuoden 1968 määrä- joonan markan suuruiseksi, jatkuisi kuluvan
10678: rahasta. Vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesityk- vuoden sähköistyksen seisaus vielä vuoden 1968
10679: sen määräraha 2,45 miljoonaa markkaa kuluisi ajan. Tällaista maaseudun sähköistyksen täydel-
10680: siten lähes kokonaan vuoden 1966 aikana säh- listä tyrehtymistä nimenomaan kehitysalueilla,
10681: köistettyjen kohteiden avustuksiin, ja merkitsisi joiden toimintaedellytyksiä erityisesti olisi py-
10682: tämä sitä, että maaseudun sähköistystä voitai- rittävä parantamaan, 011 pidettävä vahingollisena
10683: siin jatkaa vasta vuoden 1969 puolella sitä ja olisi se estettävä suurentamalla tulo- ja me-
10684: vuotta varten aikanaan mahdollisesti saatavan noarvioesityksen määrärahaa 2,45 miljoonasta
10685: määrärahan turvin. markasta sellaiseksi, että sen avulla voitaisiin
10686: Vuoden 1965 Maaseudun sähkökomitean mu- hoitaa tähän mennessä syntyneet avustusrästit
10687: kaan maassamme on vielä noin 60 000 taloutta ja lisäksi jatkaa maaseudun sähköistystä vuoden
10688: sähkönjakelun ulkopuolella. Mietinnössään ko- 1968 aikana ainakin välttämättömimmällä mää-
10689: mitea pitää tarkoituksenmukaisena, että näistä rällä.
10690: 45 000 taloutta liitettäisiin sähkön piiriin lä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10691: himpien 10 vuoden kuluessa. Ohjelman toteut- nioittaen,
10692: taminen edellyttäisi 5 miljoonan markan vuo-
10693: tuista valtion tukea. Ottaen huomioon sen mer- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10694: kityksen, mikä sähköllä on nykyaikana ja mikä tulo- ia menoarvioon 50 000 markan
10695: on todettavissa sähköä vailla olevien talouksien lisämäärärahan maaseudun sähköistyksen
10696: erittäin voimakkaana Hityntähalukkuutena, säh- tukemista varten.
10697: köistyksen toteuttaminen vähintään komitean
10698: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
10699:
10700: Esu Niemelä Valto Käkelä
10701: 1415
10702:
10703: IV,421.- Rah.al. N:o 278.
10704:
10705:
10706:
10707:
10708: Niemelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lentotoimin-
10709: nan ylläpitämiseen eräillä saaristo-alueilla.
10710:
10711:
10712: E d u s k u n n a 11 e.
10713:
10714: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi tää kokonaisuudessaan, mutta jo seuraavana
10715: vuodelle 1968 ehdotetaan momentilla 31 Pl vuonna määräraha saattaa olla aivan riittämätön.
10716: 47.40 saaristoalueiden asukkaille elintärkeiden Saimaan saariston osalta tähänastiset lyhytai-
10717: liikenneyhteyksien ylläpitämiseksi lähinnä keli- kaiset kokemukset kuitenkin osoittaneet, että
10718: rikon aikana ja muutoin vaikeissa liikenneolo- käytettävissä oleva kiintiö on joka tapauksessa
10719: suhteissa lentokoneen tai helikopterin avulla ollut aivan liian pieni. On ilmeistä, ettei kysy-
10720: 33 500 mk. Turunmaan saaristossa on kysymyk- myksessä olevan tärkeän avustustoiminnan hoi-
10721: sessä olevaa lentotoimintaa jo monta vuotta tamisessa päästä kaikkia osapuolia tyydyttäviin
10722: tuettu, ja vuoden 1966 II lisämenoarvioon ote- järjestelyihin ilman momentin korottamista sem-
10723: tun lisäyksen (13 500 mk) turvin päästiin hoi- minkin, kun asiantuntijan antaman lausunnon
10724: tamaan näitä tärkeitä lentoyhteyksiä myös Sai- muban äsken toimeenpantu devalvointi nostaa
10725: maan saaristossa sekä Hailuodon ja Oulun vä· lentotoiminnan käyttökustannuksia 15-20 pro-
10726: lillä. sentilla. Ennakolta arvaamattomien luonnon-
10727: Valtion varoin tuetusta lentotoiminnasta vai- suhteiden johdosta ilmenevä määrärahan vaihte-
10728: keiden liikenneolojen vallitessa on saatu varsin leva riittävyys eri kalenterivuosina voidaan suu-
10729: myönteisiä kokemuksia. Toisaalta on käynyt reksi osaksi kompensoida sillä, että momentti
10730: ilmi, että määrärahan käytössä olisi päästävä muutetaan siirtomäärärahaksi.
10731: suurempaan joustavuuteen. Kelirikkokaudet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10732: ovat tunnetusti eri vuosina varsin vaihtelevia nioittavasti,
10733: niin vaikeuteen kuin niiden kestoon nähden. Si-
10734: sämaan ja Perämerellä vesistöjen jäätyminen ta- että Eduskunta korottaisi valtion
10735: pahtuu ennen uutta vuotta, mutta Saaristome- tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan
10736: rellä sydäntalven kelirikkakausi usein siirtyy lentotoiminnan ylläpitämiseen eräillä
10737: yli vuodenvaihteen. Tällöin kalenterivuoteen si- saaristoalueilla (31 Pl. 47.40) 50 000
10738: dottu määräraha helposti aiheuttaa sen, että toi- markkaan ja muuttaisi määrärahan siir-
10739: sinaan myönnettyä valtionapua ei tarvitse käyt- tomäärärahaksi.
10740: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
10741:
10742: Esu Niemelä Carl Olof Tallgren Valto Käkelä
10743: 1416
10744:
10745: IV,422.- Rah.al. N:o 279.
10746:
10747:
10748:
10749:
10750: Niinikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuusyritys-
10751: ten markkinointiohjauksen tehostamiseen Pohjois- ja Itä-
10752: Suomessa.
10753:
10754:
10755: E d u s k u n n a 11 e.
10756:
10757: Eräänä keinona maamme alityöllisyysalueiden jo yritystoiminnan alkuunsaattaminen edellyttää
10758: elinkeinoelämän kehittämiseksi ja rakenteellisen useissa tapauksissa laadittavaksi tarkoin harkit-
10759: työttömyyden poistamiseksi on esitetty pienteol- tua markkinointisuunnitelmaa. Yhtenä pienteol-
10760: lisuustoiminnan elvyttämistä, mihin mm. kehi- lisuuden puutteena pidetään sitä, että ei ole ole-
10761: tysalueiden investointiluottolaki ja muut val- massa yhteistä markkinointiorganisaatiota, jonka
10762: tion ja kuntienkin tukitoimenpiteet antavat li- puitteissa yritysten keskeinen yhteistoiminta
10763: sääntyviä mahdollisuuksia. maJJkkinointikysymyksissä olisi järjestettävissä.
10764: Tärkeä edellytys yritystoiminnan kehittymi- Tätä puutetta voisivat tehokkaasti poistaa
10765: selle ja laajentumiselle on yrittäjien koulutus, kauppa- ja teollisuusministeriön pienteollisuus-
10766: joka ammattikoulutuksen yleisen laajentamisen piiritoirriistot, mikäli niihin ainakin kehitys-
10767: kautta onkin huomattavasti tehostunut. Koulu- alueilla palkattaisiin markkinoinnin ohjausta an-
10768: tuksen pääpaino on kuitenkin varsinaisen am- tavat toimihenkilöt.
10769: mattityön opettamisessa, kun taas yrityksen me- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti esi-
10770: nekin turvaamiseksi ja tuotannon laajentami- tämme,
10771: seksi tarvittava markkinointitaidon opetus on
10772: jäänyt puutteelliseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10773: Yritysten tuotteiden markkinointi on järjes- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
10774: tetty usein enemmän tai vähemmän sattuman määrärahan pienteollisuusyritysten mark-
10775: varaan. Yrittäjät eivät ole selvittäneet itselleen- kinointiohjauksen tehostamiseksi Poh-
10776: kään, kenelle he myyvät tuotteensa. Useiden jois- ja Itä-Suomessa ja markkinoinnin
10777: yritysten tuotanto perustuu yksittäisiin tilauk- ohjauksesta huolehtivien neuvojien saa-
10778: siin, mutta vain harvat yritykset pyrkivät mää- miseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa toimi-
10779: rätietoiseen markkinointiin. viin kauppa- ja teollisuusministeriön
10780: Riittävät takeet tuotteiden menekistä ovat pienteollisuuspiiritoimistoihin.
10781: eräänä edellytyksenä mm. luotonsaannille, joten
10782: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10783:
10784: Paavo Niinikoski Erkki Haukipuro Reino Kangas
10785: 1417
10786:
10787: IV,423.-Rah.al. N:o 280.
10788:
10789:
10790:
10791:
10792: Nikkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä- ja
10793: puuteknologian tutkimuksiin metsäntutkimuslaitoksessa.
10794:
10795:
10796: E d u s k u n n a 11 e.
10797:
10798: Suomen metsätieteellisessä tutkimuksessa on kimusasistentin tehdä Suomen metsätaloutta
10799: metsä- ja puuteknologian tutkimuksen määrä- edistäviä tutkimuksia puunkorjuun kehittämi-
10800: rahaosuus jäänyt vaille tarpeellista huomiota. seksi, uusien puutavaramittausmenetelmien ke-
10801: Tutkimuksen merkityksestä todetaan Suomen hittämiseksi, mikä on tullut ajankohtaiseksi
10802: Metsätieteellisen Seuran julkaisussa mm.: puunkorjuumenetelmien muuttuessa, puutava-
10803: "Myös puun korjuun ja käytön alalla tarvitaan ran ominaisuuksien selvittämiseksi, jotta tie-
10804: juuri nyt paljon tutkimus- ja kehitystyötä vai- dettäisiin millä tavoin eri metsänhoitomenetel-
10805: kean kustannuskriisin ratkaisemiseksi. Tämä mät vaikuttavat tuotettavan puun arvoon, puu-
10806: puoli on saanut metsäntutkimuksen kehittä- tavaran valmistuksessa huomioon otettavien
10807: mistä koskevassa keskustelussa viime vuosina laatunäkökohtien selvittämiseksi sekä myös
10808: vähemmän huomiota osakseen kuin puun tuo- erittäin ajankohtaisen metsänviljelytöiden ko-
10809: tantoa koskeva tutkimus. Puun tuotannon te- neellistamistutkimusten suorittamiseksi. On
10810: hostaminen edellyttää kuitenkin, että saman ai- selvää, että em. määräraha ei riitä näin laajan
10811: kaisesti myös puun korjuuta ja kaikkia siihen tutkimuskentän rahoittamiseen. Ei voida myös-
10812: liittyviä vaiheita tehostetaan ja niitä koskevaa kään edellyttää, että tutkijat hankkivat tarvit-
10813: tutkimustyötä voimaperäistetään." Puutavaran semansa varat lahjoituksina ja apurahoina.
10814: hintasuoritusneuvotteluissa on lisäksi todettu Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10815: puun korjuukysymyksen tehostetun tutkimisen: taen,
10816: tarpeellisuus. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10817: Tarkoitukseen on varattu vuoden 1968 tulo- tulo- ja menoarvioon 30 Pl. 76: 24 mo-
10818: ja menoarviossa 150 918 mk. Metsäntutkimus- mentille lisäyksenä 150 000 markkaa
10819: laitoksessa pitäisi em. määrärahalla yhden pro- käytettäväksi metsä- ja puuteknologian
10820: fessorin, kahden erikoistutkijan ja viiden tut- tutkimuksiin metsäntutkimuslaitoksessa.
10821: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
10822:
10823: Olavi Nikkilä Juha Rihtniemi Mikko Kaarna
10824: P. Mäki-Hakola Kerttu Saalasti Veikko Hanhirova
10825: Sylvi Saimo Paavo Niinikoski Aulis Sileäkangas
10826: Esu Niemelä Timo Mäki
10827: 1418
10828:
10829: IV,424.- Rah.al. N:o 281.
10830:
10831:
10832:
10833:
10834: Nikkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta konstaapelin toimien
10835: perustamiseksi Valkeakosken nimismiespiiriin.
10836:
10837:
10838: E d u s k u n n a 11 e.
10839:
10840: Valkeakosken nimismiespiiri käsittää Valkea- Piirissä tehdyn suunnitelman mukaan viran-
10841: kosken kaupungin ja Sääksmäen kunnan. Näiden ja toimenhaltijain määrää tulisi lisätä asteittain,
10842: yhteinen asukasluku on 20 437 henkeä. jolloin ensi vuodelle tulisi perustaa yksi van-
10843: Piirin henkilökunta käsittää nimismiehen ja hemman ja yksi nuoremman konstaapelin virka.
10844: apulaisnimismiehen lisäksi 3 ylikonstaapelia ja Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
10845: 15 konstaapelia sekä 4 kansliahenkilöä. Yhtä tämme,
10846: viranhaltijaa kohti on asukkaita n. kaksinker-
10847: tainen määrä useiden muiden kaupunkien po- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10848: liisi-, syyttäjä- ja ulosottotehtäviä hoitavien vi- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
10849: ran- ja toimenhaltijain määrään verrattuna. määrärahan yhden vanhemman ja yhden
10850: Piirin asukasluvun jatkuvasti kasvaessa ja nuoremman konstaapelin virkojen perus-
10851: tehtävien huomattavasti lisääntyessä, ei nykyi- tamiseksi Valkeakosken nimismiespii-
10852: sellä henkilömäärällä kyetä suoriutumaan kai- riin.
10853: kista nimismiespiiriin kuuluvista virkatehtä-
10854: vistä. Tähän vaikuttavat myöskin työaikalain ja
10855: vuosilomalain määräykset.
10856: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10857:
10858: Olavi Nikkilä Juho Tenhiälä
10859: Timo Mäki Kauko Tamminen
10860: Lyyli Aalto
10861: 1419
10862:
10863: IV,425.- Rah.al. N:o 282.
10864:
10865:
10866:
10867:
10868: Nikkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
10869: seksi Valkeakoske/ta Myttäälän kautta valtatie n:o 3:een.
10870:
10871:
10872: E d u s k u n n a 11 e.
10873:
10874: Valtatie n:o 3 muodostaa Valkeakoskelta te- Valtatie n:o 3:n valmistumisen jälkeen ei
10875: hokkaan maantieyhteyden pohjois- ja etelä- Valkeakosken seudulla ole ollut sellaisia val-
10876: suuntiin. Raskasta liikennettä kestävä maantie- tion tietöitä, jotka työllisyyden kannalta olisi-
10877: yhteys itä- ja koillissuuntiin sensijaan on heikko. vat muodostuneet ratkaiseviksi.
10878: Valtion toimesta on suunniteltu maantien ra- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
10879: kentamista Valkeakoskelta Painon ja Myttäälän tämme,
10880: kautta valtatielle n:o 12. Valmistuneen suun-
10881: nitelman mukaan tie olisi 14 km:n mittainen että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10882: ja palvelisi tehokkaasti Valkeakaskeila sijaitse- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
10883: van teollisuuden kuljetuksia. Tämän lisäksi se määrärahan V alkeakosken-Myttäälän-
10884: olisi merkittävä myöskin vaikutusalueella maa- valtatie n:o 12 maantien rakennustyön
10885: ja metsätalousväestölle sekä matkailuliiken- alkamiseen.
10886: teelle.
10887: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10888:
10889: Olavi Nikkilä Timo Mäki Juho Tenhiälä
10890: 1420
10891:
10892: IV,426.- Rah.al. N:o 283.
10893:
10894:
10895:
10896:
10897: Nikkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantami-
10898: seksi tieosuudella Valkeakosken kaupunki-Sääksmäen kun-
10899: nan raja.
10900:
10901:
10902: E d u s k u n n a 11 e.
10903:
10904: Maantieliikenne Valkeakoskelta Pälkäneen tien merkitys lisääntyy ratkaisevasti silloin, kun
10905: suuntaan tapahtuu Valkeakoski-Tykölä maan- Pälkäneen kunnassa sijaitseva parhaillaan raken-
10906: tietä pitkin. Valkeakosken ja Sääksmäen kun- teilla oleva Harhalan silta saadaan valmiiksi.
10907: nan rajan välisellä, n. 2,5 kilometrin osuudella Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
10908: tie on mutkikas ja huonon näkyvyyden joh- nioittaen
10909: dosta liikenteelle vaarallinen.
10910: Liikenteen vilkkautta tiellä kuvaa keväällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10911: 1964 suoritettu liikennelaskenta, jonka mukaan tulo- ja menoarvioon 800 000 markan
10912: sillä kulki 3 885 henkilöajoneuvoyksikköä vuo- määrärahan maantien parantamiseksi
10913: rokaudessa. Näin vilkas liikenne edellyttäisi Valkeakosken - T ykölän maantiellä
10914: kestopäällystettyä ajoväylää. osuudella Valkeakosken kaupunki -
10915: Edellä mainitun laskennan jälkeen liikenne Sääksmäen kunnan raja.
10916: on oleellisesti vilkastunut. Tavarakuljetuksille
10917: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
10918:
10919: Olavi Nikkilä Timo Mäki Juho Tenhiälä
10920: 1421
10921:
10922: IV,427.- Rah.al. N:o 284.
10923:
10924:
10925:
10926:
10927: Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Raunistulan yhteis-
10928: lyseon uudisrakennuksen rakennustöiden aloittamiseen.
10929:
10930:
10931: E d u s k u n n a 11 e.
10932:
10933: Turkuun perustettiin v. 1963 Raunistulan ovat valmiina, mutta määräraha rakentamistöi-
10934: yhteislyseo, valtion oppikoulu sillä perusteella, den aloittamista varten on kerta toisensa jäl-
10935: että edellisen valtion oppikoulun perustami- keen pyyhitty valtion tulo- ja menoarviosta pois,
10936: sesta Turkuun oli kulunut vuosikymmeniä. nytkin esityslistojen toiselta tilalta.
10937: Koulun nykyinen oppilasmäärä on 398 ja luok- Vallitseva tilanne on kaikessa suhteessa tyys-
10938: kien lukumäärä 10. Vuosittain koulu joutuu tin käsittämätön. Valtio on tehnyt "virheen"
10939: ottamaan uusia oppilaita 80. antaessaan koulun perustamisluvan aikoinaan,
10940: Tällä hetkellä koulu toimii viidessä eri pid- eikä se voi tuota "virhettään" korjata muutoin,
10941: kassa, joidep etäisyys toisistaan saattaa olla yli kuin myöntämällä varat myös koulurakennuksen
10942: kilometrin. Osa luokista on Turun kaupungilta rakentamiseen. Elävää ja toimivaa 400 oppilaan
10943: vuokratuissa illoissa Raunistulan kansakoulussa, koulua ei enää voida hajottaa ja hävittää ole-
10944: osa Maarian VPK:n talossa, osa Läntisessä kan- mattonuin. Vallitsevien tosiasioiden perusteella
10945: salaiskoulussa, osa Pallivahan kansakoUlussa ja esitämine kunnioittavasti,
10946: osa Turun lyseossa, Turun kaupunki, jolla ei
10947: omien kansakouluongelmiensa vuoksi ole mah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
10948: dollisuuksia luovuttaa tälle valtion oppikoululle tulo- ja menoarvioon 29. pl:n 42 luvun
10949: enempää tiloja kansakoulurakennuksistä käyt- 74 momentille 1 miljoonan markan mää-
10950: töön, on luovuttanut koulurakennusta varten n. rärahan Turussa sijaitsevan Raunistu-
10951: 1,5 hehtaarin tontin Raunistulasta, Vätin kau- lan yhteislyseon uudisrakennuksen ra-
10952: punginosasta. Piirustukset ja muut suunnitelmat kennustöiden aloittamiseen.
10953: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
10954: Esko Niskanen Reino Breilin
10955: Voitto Hellsten Pekka Silander
10956: Sylvi Siltanen
10957:
10958:
10959:
10960:
10961: 33 E 705/67
10962: 1422
10963:
10964: IV,428.- Fin.mot. N:o 28.5.
10965:
10966:
10967:
10968:
10969: Nordström m.fl.: Angående anvisande av anslag för anskaffning
10970: av en landsvägsfärja för trafiken mellan Replot och Ahlskat.
10971:
10972:
10973: T i 11 R i k s d a g e n.
10974:
10975: För landsvägstrafikens upprätthållande mel- Såväl Bergö som Replot-färjan måste varje
10976: lan skärgårdskommunerna i Vasa skärgård och vår upptas på slip för genomsyn, bottenmålning
10977: fastlandet finnes tvenne havsgående landsvägs- och mindre reparationer för en tid av 10 ti1l
10978: färjor. Den äldre m/ s Bergö upprätthåller tra- 20 dagar vardera. Då ingen reservfärja finnes
10979: fiken från Bergö konmllln till fastlandet. Den att tillgå, har trafiken under dessa tider skötts
10980: senare tillkomna m/ s Replot svarar för lands- med mindre båtar av trä vilka icke närmelsevis
10981: vägtrafiken från Björköby och Replot kommu- uppfyller vare sig, väglagens eller sjölagens krav
10982: ner till Ahlskat på fastlandet. beträffande utrustning, bärighet och kapacitet
10983: Replotfärjan har dock visat sig vara för svagt för ifrågavarande trafik. I år har Replot-färjan
10984: konstruerad och har för liten maskinstyrka för enbart under tiden för öppet vatten varit helt
10985: att kunna säkra trafiken ens under normala is- ur trafik på grund av översyn och reparationer
10986: förhållanden vintertid. I följd härav måst~ fär- sammanlagt 31 dygn.
10987: jan årligen tagas ur bruk förrän isama håller En ny färja är oundgängligen erforderlig
10988: ens de lättaste lastbilar och risk för att färjan dels för att upprätthålla landsvägstrafiken vid
10989: skall söndras i isen, vilket med tråkiga följder respektive färjställen på ett sätt som motsva-
10990: skedde redan förra vintern den var i bruk, före- rar lagens krav under de tider som färjorna år-
10991: ligger ständigt. Då ingen som helst reservfärja ligen är upptagna pä slip, dels för att under de
10992: finnes att tillgå får dylika missöden en katastto- trafikstarka sommarmäriaderna jämsides med
10993: fal inverkan på invånarnas i de bägge skärgårds- den nuvarande färjan ombesörja trafiken på
10994: kommunerna ekonomi, vartill kommer att skol- rutten Replot-Ahlskat så, att de nu olidliga
10995: gången för skärgårdens bam lamslås, då de och starkt kritiserade väntetiderna skulle und-
10996: bägge skärgårdskommunema har gemensam vikas. Men framför allt är en ny starkare färja
10997: medborgarskola med fastlandskommunen Kors- nödvändig för att säkerställa trafiken under den
10998: holm och skoleleverna dagligen transporteras tid höst och vår då den nuvarande färjan på
10999: med bussar från och till skolan i Korsholm. grund av för liten maskinstyrka samt för svag
11000: Innevarande år har tvenne för skärgårdsbe- konstruktion icke mäktar upprätthålla trafiken,
11001: folkningen mycket ledsamma trafikavbräck före- trots att isarna icke är så starka att lagenlig
11002: kommit då färjan gått sönder till och med vid landsvägstrafik skulle kunna upprätthållas över
11003: tiden för öppet vatten och färjan varit trafik- isen. ·
11004: oduglig den ena gången i augusti 4 dygn och
11005: den andra gången i september 9 dygn. För att kunna tillfredsställa trafikbehovet,
11006: Färjtrafiken Replot-Ahlskat har år för år för att bli möjligast manöverduglig samt för
11007: starkt ökat. Antalet med färjan transporterade att erhålla tillräckliga isbrytande egenskaper
11008: bilar av olika slag var i fjol i juli 12 130 och bör den nya färjan vara av ungefär samma stor-
11009: i augusti 9 860. Under motsvarande tid i år leksordning som den gamla, vara försedd med
11010: har trafiken varit långt större. Trots att färjtu- propellrar med fasta blad och en installation för
11011: remas antal utökats till ett maximum har vän- diesel-elektrisk drift samt utrustas med en ef-
11012: tetider ända upp till 3 timmar och därutöver fektiv maskinstyrka om ca 1 000 hkr.
11013: ständigt förekommit under sommarmånaderna Enligt preliminärt kostnadsförslag kostar en
11014: fredagar, lördagar och söndagar samt måndag med dessa egenskaper utrustad färja i detta nu
11015: förmiddagar. 1500 000 mk.
11016: IV,428. - Nordström ym. 1423
11017:
11018: Hänvisande tili det ovananförda föreslår vi vägsfärja föt trafiken över det 3 km
11019: högaktningsfullt, breda sundet mellan Replot och Ahlskat
11020: på landsvägen Björköby-Replot-Vasa,
11021: att Riksdagen i stats/örslaget för år viiken färja vid behov även skulle an-
11022: 1968 måtte upptaga ett 1 500 000 mk vändas som reserv/ärja på rutten Bergö
11023: stort anslag för anskalfande av en lands- -Bredskär.
11024: Hdsingfors den 11 november 1967.
11025:
11026: Torsten Nordström Verner Korsbäck Akseli Roden
11027: Evald Häggblom Georg Backlund Bror Lillqvist
11028: 1424
11029:
11030: IV,428.- Rah.al. N:o 285. Suomennos.
11031:
11032:
11033:
11034:
11035: Nordström ym.: Määrärahan osoittamisesta maantielautan hank-
11036: kimiseksi Raippaluodon ;a Ahlskatin välistä liikennettä
11037: varten.
11038:
11039:
11040:
11041: E d u s k u n n a 11 e.
11042:
11043: Vaasan saariston saaristokuntien ja mantereen rempi. Vaikka lauttavuorojen lukumäärää on li-
11044: välisen maantieliikenteen hoitamista varten on sätty enimmäismääräänsä, ovat odotusajat kesä-
11045: kaksi merellä kulkevaa maantielauttaa. Van- kuukausina perjantaisin, lauantaisin ja sunnun-
11046: hempi m/ s Bergö välittää liikennettä Bergön taisin sekä maanantaiaamupäivisin olleet kolme-
11047: kunnasta mantereelle. Myöhemmin tullut m/s kin tuntia, jopa siitä ylikin.
11048: Replot vastaa maantieliikenteestä Björköbyn Sekä Bergön että Raippaluodon lautta on
11049: ja Raippaluodon kunnista Ahlskatiin mante- joka kevät otettava telakalle yleistarkastusta,
11050: reelle. pohjamaalausta ja pienehköjä korjauksia varten,
11051: Raippaluodon lautta on kuitenkin osoittau- jotka kestävät 10-20 päivää kummankin lau-
11052: tunut rakenteeltaan liian heikoksi ja siinä on tan osalta. Kun käytettävissä ei ole varalaut-
11053: liian pieni konevoima, jotta se voisi varmistaa taa, liikenne on näinä aikoina hoidettu pienem-
11054: liikenteen edes normaaleissa jääolosuhteissa tal- min puuvenein, jotka eivät läheskään täytä
11055: visaikaan. Tämän vuoksi lautta on vuosittain enempää tielain kuin merilainkaan kysymykses-
11056: poistettava liikenteestä ennenkuin jäät kantavat säolevalle liikenteelle asettamia vaatimuksia va-
11057: edes kevyimpiäkään kuorma-autoja ja jäistä ai- rusteiden, kantavuuden ja suorituskyvyn suh-
11058: heutuva lautan rikkoontumisvaara on aina ole- teen. Tänä vuonna Raippaluoto-lautta yksistään
11059: massa, seikka, joka pahoine seurauksineen ta- avoimen veden aikana on ollut kokonaan poissa
11060: pahtui jo viime talvena, kun se oli käytössä. liikenteestä yhteensä 31 vuorokautta yleistar-
11061: Koska käytettävissä ei ole minkäänlaista vara- kastuksen ja korjausten vuoksi.
11062: lauttaa, aiheuttavat sellaiset onnettomuudet Uusi lautta on ehdottoman välttämätön
11063: kohtalokkaita seuraamuksia molempien saaristo- osaksi maantieliikenteen hoitamiseksi kyseisillä
11064: kuntien asukkaiden taloudelle, minkä lisäksi lauttaväleillä lain asettamia vaatimuksia vastaa-
11065: saariston lasten koulunkäynti lamautuu, kun valla tavalla niinä aikoina, jolloin lautat vuo-
11066: molemmilla saaristokunnilla on mantereella si- sittain ovat telakalla, osaksi nykyisen lautan
11067: jaitsevan Mustasaaren kunnan kanssa ynteinen apuna huolehtimaan liikenteestä Raippaluodon
11068: kansalaiskoulu ja oppilaat kuljetetaan päivittäin ja Ahlskatin välillä liikenteellisesti vilkkaina
11069: linja-autoilla Mustasaareen kouluun ja sieltä ta- kesäkuukausina niin, että voitaisiin välttyä ny-
11070: kaisin. kyisiltä sietämättömiltä ja voimakasta arvoste-
11071: Kuluvana vuonna on tapahtunut kaksi saa- lua aiheuttaviita odotusajoilta. Mutta uusi voi-
11072: riston asukkaille hyvin ikävää liikennekatkoa, makkaampi lautta on ennen muuta välttämätön
11073: kun lautta on rikkoontunut avoimenkin veden liikenteen varmistamiseksi sinä aikana syksyi-
11074: aikana ja ollut liikennekelvoton toisella ker- sin ja keväisin, jolloin nykyinen lautta liian
11075: ralla elokuussa 4 vuorokautta ja toisella ker- pienen konevoiman ja liian heikon rakenteensa
11076: ralla syyskuussa 9 vuorokautta. vuoksi ei pysty hoitamaan liikennettä, vaikka
11077: Raippaluodon-Ahlskatin välinen lauttalii- toisaalta jää ei ole niin vahvaa, että jäätä pitkin
11078: kenne on vuosi vuodelta voimakkaasti lisäänty- voitaisiin ylläpitää lain mukaista maantielii-
11079: nyt. Lautan kuljettamien erilaatuisten autojen kennettä.
11080: lukumäärä oli viime vuoden heinäkuussa 12 130 Voidakseen tyydyttää liikenteen tarpeen, ol-
11081: ja elokuussa 9 860. Vastaavana aikana tana lakseen mahdollisimman merenkulkukelpoinen
11082: vuonna liikenne on ollut huomattavasti suu- sekä jotta sillä olisi riittävät jäänmurtamisomi-
11083: IV,428. - Nordström ym. 1425
11084:
11085: naisuudet, uuden lautan tulee olla suunnilleen että Eduskunta vuoden 1968 tulo- ja
11086: samaa vahvuusluokkaa kuin vanhan, siinä tulee menoarvioon ottaisi 1 JOO 000 markan
11087: olla kiinteäsiipiset potkurit ja dieselsähkökäyt- määrärahan maantielautan hankkimi-
11088: töiset laitteet ja se tulee varustaa tehokkaalla seksi Raippaluodon ja Ahlskatin välisen
11089: konevoimalla, joka on noin 1 000 hevosvoimaa. 3 km leveän salmen liikenteeseen
11090: Alustavan kustannusarvion mukaan nämä Björköbyn- Raippaluodon- Vaasan
11091: ominaisuudet omaava lautta maksaa nykyisin maantiellä, jota !auttaa tarvittaessa voi-
11092: 1500 000 mk. taisiin myös käyttää varalauttana reitillä
11093: Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- Bergö-Bredskär.
11094: taen,
11095: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1967.
11096:
11097: Torsten Nordström Verner Korsbäck Akseli Roden
11098: Evald Häggblom Georg Backlund Bror Lillqvist
11099: 1426
11100:
11101: IV,429.- Rah.al. N:o 286.
11102:
11103:
11104:
11105:
11106: Notdström ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeent'annan tek-
11107: nillisen korkeakoulun rakennustöiden ;a opetustoiminnan
11108: aloittamista varten.
11109:
11110:
11111:
11112: E d u s k u n n a 11 e.
11113:
11114: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toi- Koneinsinööriosaston lisäksi on Lappeenran-
11115: minnan aloittamiseen tähtäävissä toimenpiteissä nan teknilliseen korkeakouluun ehdotettu pe-
11116: on päästy niin pitkälle, että valtioneuvosto on rustettavaksi kemian osasto, jossa opetustoi-
11117: 9. 3. 1967 hyväksynyt noin 103 ha suuruista minta voitaisiin aloittaa heti sen jälkeen kun
11118: korkeakoulualuetta koskevan luovutussopimuk- koneinsinööriosaston opetustoiminta on saatu
11119: sen. Alueen asemakaavatyöt sekä kunnallistek- käynnistetyksi. Vuosiotoksi sanotuille osastoille
11120: nillisten töiden järjestelyt ovat loppuvaihees- on ehdotettu noin 250 opiskelijan määrää ja
11121: saan, joten uudisrakennusten suunnitteluun voi- korkeakoulussa tulisi opiskelemaan noin 1 400
11122: daan ryhtyä välittömästi huonetilaohjelmien opiskelijaa.
11123: vahvistamisen jälkeen, mikä tapahtunee vielä Koneinsinööriosaston ensimmäinen rakennus-
11124: kuluvan vuoden aikana. vaihe käsittää noin 60 000 m3, jonka huonetila-
11125: Maassa vallitsevan insinööripulan poistami- ohjelmat ovat jo valmiina. Suunnittelutyöhön
11126: seksi opetustoiminta tulisi aloittaa Lappeenran- päästään käsiksi vuoden 1968 alkupuolella ja
11127: nassa mahdollisimman pian. Lappeenrannan rakennustyöt voitaisiin vuorostaan aloittaa 1. 8.
11128: teknillisen korkeakoulun rakennustoimikunnan 1969, jolloin rakennus valmistuisi 1. 6. 1971
11129: toimesta on laadittu tarvittavat opetusohjelmat mennessä. Vastaavaa aikataulua on suunniteltu
11130: sekä selvitetty huoneisto- ja opettajakysymys, noin 25 000 m3 käsittävälle hallintorakennuk-
11131: joten opetustoiminta voidaan aloittaa jo syys- selle, johon sisällytetään myös kirjasto-, ruokala-
11132: lukukauden 1968 alusta lähtien ja siitä aiheu- ja terveydenhoitotilat.
11133: tuvat menot on arvioitu 120 000 markaksi.
11134: Tehtyjen suunnitelmien mukaan opetus Kemian osaston rakennuksen, jonka suuruus
11135: aluksi tultaisiin aloittamaan koneinsinööriosas- tulisi myös olemaan noin 60 000 m3, suunnitte-
11136: ton puitteissa ja siihen on ehdotettu perustet- lu aloitetaan syksyllä 1969 ja rakennuksen on
11137: tavaksi kolme linjaa, nimittäin: laskettu valmistuvan vuoden 197 4 syksyyn men-
11138: Koneenrakennuksen linja, jonka opetuksessa nessä. Mainittujen rakennuskohteiden lisäksi
11139: tultaisiin keskittymään mm. teräs- ja rautara- korkeakoulualueelle on suunniteltu rakennetta-
11140: kenteiden, paineastioiden, paineenalaisten put- vaksi huoltorakennus sekä huoltohenkilökunnan
11141: kistojen ja kompressorien sekä maa- ja metsä- asuinrakennuksia, joiden yhteistilavuus on ar-
11142: talouden tarvitsemien koneiden suunnitteluun; vioitu 18 000 m3:ksi ja joiden tulisi olla val-
11143: Voimatekniikan linja, jossa kytkinlaitosten miina vuoden 1974 syksyyn mennessä.
11144: sekä kattila- ja lämpövoimalaitosten suunnittelu Hallituksen esityksessä vuoden 1968 tulo- ja
11145: ja tariffipolitiikka muodostaisi opetuksen kes- menoarvioksi on Lappeenrannan teknillisen kor-
11146: keisen osan; sekä keakoulun suunnittelua varten ehdotettu myön-
11147: Talousinsinöörilinja, jossa teknillisten ainei- nettäväksi 300 000 mk.
11148: den osuus olisi pienempi kuin edellä maini- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11149: tuilla linjoilla, mutta sen sijaan kaupallisten ja
11150: teknillis-taloudellisten aineiden osuus on py- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11151: ritty saamaan mahdollisimman suureksi. tulo- ja menoarvion momentille
11152: IV,429. - Nordström ym. 1427
11153:
11154: 32..52.74 (Lappeenrannan teknillisen väksi Lappeenrannan teknillisen korkea-
11155: korkeakoulun suunnittelu) 500 000 koulun rakennustöiden ja opetustoimin-
11156: markan suuruisen lisäyksen käytettä- nan aloittamista varten.
11157: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
11158:
11159: T. E. Nordström Kalle Matilainen Veikko Kokkola
11160: K. F. Haapasalo Meeri Kalavainen Taisto Sinisalo
11161: Vaito Käkelä Arne Berner Viljo Pousi
11162: Pekka Pesola Anna-Liisa Linkola Yrjö Sinkkonen
11163: Erkki Huurtamo Heikki Hykkäälä M. Laaksonen
11164: J. E. Partanen Sulo Hostila Carl Olof Tallgren
11165: Toivo Hietala Pekka Silander Heikki Hasu
11166: Mikko Kaarna
11167: 1428
11168:
11169: IV,430.-Rah.al. N:o 287.
11170:
11171:
11172:
11173:
11174: Paananen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Kehi-
11175: tysvammaliitto r.y:lle vajaamielisten avohuollon kehittä-
11176: miseen.
11177:
11178:
11179: Ed u s kunnalle.
11180:
11181: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- mielisten kuntootusmahdollisuuksien tutkimi-
11182: delle 1968 on kolmella eri momentilla sen sekä työn suunnittelun, ohjauksen ja neu-
11183: (33.45.70, 33.46.31 ja 33.46.51) ehdotettu va- vonnan. Työn aloittaminen on käytännössä kui-
11184: rattavaksi yhteensä yli 40 miljooonaa markkaa tenkin mahdollista vain, jos siihen saadaan riit-
11185: vajaamielislaitosten perustamiskustannuksiin. tävä valtionapu.
11186: Tämä vuoden 1967 määrärahoihin verraten yli Ellei vajaamielisten avohuollon kehittämi-
11187: kaksinkertainen summa onkin kipeästi tarpeen, seen katsota voitavan varata määrärahaa vajaa-
11188: kun hoitopaikkapula alan laitoksissa on edel- mielishuoltoon hallituksen esityksessä jo esitet-
11189: leen varsin suuri. tyjen määrärahojen lisäksi, ehdotamme vastaa-
11190: Laitosmäärärahojen tuntuvasta lisäyksestä van vähennyksen tehtäväksi esimerkiksi momen-
11191: huolimatta hallitus ei kuitenkaan ole lainkaan tilta 33.46.51 (Valtionapu yksityisten vajaa-
11192: ehdottanut määrärahaa vajaamielisten avohuol- mielislaitosten perustamiseen).
11193: toon, vaikka tämä periaatteessa ensisijaisena pi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11194: dettävä huoltomuoto on meillä jäänyt pahasti nioittavasti,
11195: laitoshuolionkin kehityksestä jälkeen. On luon-
11196: nollisesti sekä vajaamielisten omien tarpeiden että Eduskunta ottaisi valtion tulo-
11197: että yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten ja menoarvioon vuodelle 1968 luvun
11198: kannalta tärkeää, että kalliiseen laitoshuoltoon 33.46 (Vajaamielisten hoidon avustami-
11199: turvaudutaan vain todellisen tarpeen sitä vaa- nen) uudelle momentille 100 000 mar-
11200: tiessa ja että koteja pyritään ensisijaisesti tuke- kan määrärahan myönnettäväksi valtion-
11201: maan hoito- ja kasvatustyössä avohuollon kei- apuna Kehitysvammaliitto r.y:lle vajaa-
11202: noin. Jotta kunnat, joille vajaamielisten koti- mielisten avohuollon kehittämisen, lä-
11203: hoidon tukeminen lain mukaan lähinnä kuuluu, hinnä avohuollossa olevien Vajaamielis-
11204: voisivat saada tähän vaikeaan työhön tarvitta- ten kuntoutusmahdollisuuksien tutkimi-
11205: vaa ohjausta, on Kehitysvammaliitto r.y. ollut seen sekä työn suunnitteluun, ohjauk-
11206: valmis yhteistyössä sosiaaliministeriön kanssa seen ja neuvontaan.
11207: kanssa aloittamaan avohuollossa olevien Vajaa-
11208: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
11209:
11210: Ilmo Paananen A.-V. Perheentupa Uljas Mäkelä
11211: 1429
11212:
11213: IV,431.-Rah.al. N:o 288.
11214:
11215:
11216: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsinkiin rakennet-
11217: tavan yloppilaiden terveystalon rahoitukseen.
11218:
11219: E d u s k u n n a 11 e.
11220:
11221: Ylioppilaat ovat v:sta 1946 lähtien omatoi- ratkaisu yliopiston tai jonkin korkeakoulun
11222: misesti huolehtineet terveyden- ja sairaanhoi- rakennusohjelmissa, mutta tämä on osoittautu-
11223: dostaan. Toiminta on vähitellen laajentunut nut ylivoimaiseksi.
11224: niin, että se nykyisin käsittää ylioppilaiden Ylioppilaiden terveydenhoidon kannatusyh-
11225: jokavuotiset keuhkotarkastukset, päivittäiset distys Ylioppilasterveys r.y. on ottanut ohjel-
11226: lääkärien vastaanotot, lääkärin ja terveyssisaren maansa Helsingin opiskelijoiden terveydenhoi-
11227: kotikäynnit, kymmenen lääketieteen eri alan don kokonaistilakysymyksen ja tässä mielessä
11228: erikoislääkärin· tutkimus- ja hoitotoimenpiteet, se on ostanut Helsingistä tontin 2. 6. 67 Sibe-
11229: sairastupahoidon äkillisissä sairaustapauksissa, liuksenkatu 8. Koska tontti on asemakaavalli-
11230: hampaiden hoidon, terveydenhoidollisen valis- sesti varattu sairaalatarkoituksiin, on kauppa-
11231: tustyön ja tarpeen vaatimat rokotukset. Lisäksi hinta alle puolet käyvästä hinnasta. Sijaintinsa
11232: ylioppilaille korvataan saitaalahoitomaksut ylei- puolesta on tontti erittäin sopiva palvelemaan
11233: sissä sairaaloissa, jos sairaus on alkanut opiske- kaikkia Helsingissä opiskelevia. Tontille suun-
11234: lun aikana. nitellun "Ylioppilaiden terveystalon" rakennus-
11235: Vahvistaessaan vuoden 1960 tulo- ja meno- ohjelmaa laaditaan parhaillaan ja pyrkimyksenä
11236: arvion, lausui eduskunta mielipiteenään, että on saada rakennustyöt alkamaan syksyllä 1968.
11237: ylioppilaiden terveydenhoidon toimintatilojen Terveystalon kokonaispinta-ala tulee olemaan
11238: tulee kuulua korkeakoulujen rakennusohjelmiin. lähes 5 000 m2 sekä kokonaiskustannukset
11239: Samassa yhteydessä myönnettiin määrärahat tontteineen ja täysin varustettuna 6 milj. mk.
11240: Turun ylioppilaiden terveydenhoitoaseman Rahoituksen jakautuminen on ajateltu seuraa-
11241: uudistilojen rakentamiseen Turun yliopiston vasti: 1/3 julkisista varoista, 1/3 Ylioppilas-
11242: hammasklinikkarakennuksen yhteyteen. Raken- terveys r.y:n omat varat ja 1/3 pitkäaikaista
11243: nusvaiheen aikana myönsi eduskunta lisämää- lainaa eri rahalaitoksilta.
11244: rärahaa ko. terveydenhoitoaseman kalustamiseen Koska Helsinkiin suunniteltua ylioppilaiden
11245: ja täydelliseen varustamiseen niin paljon, että terveystaloa on pidettävä sellaisena rakennustoi-
11246: aseman valmistuttua käyttöön v. 1965 se oli mintana, jonka valtio muilla korkeakoulupaik-
11247: kokonaisuudessaan valtion rahoittama. Tätä sa- kakunnilla on rahoittanut kokonaan tai parhail-
11248: maa periaatetta toteutetaan nyt Otaniemessä laan rahoittaa, on tätä ylioppilaiden omatoi-
11249: ja Jyväskylässä, joille kummallekin paikkakun- mista rakennustoimintaa pidettävä valtion kan-
11250: nalle rakennettavaa ylioppilaiden terveyden- nalta hyödyllisenä ja tarkoituksenmukaisena rat-
11251: hoitoasemaa varten on määrärahoja valtion v. kaisuna.
11252: 1968 tulo- ja menoarvioesityksessä. Edelläolevaan viitaten esitämme kunnioit-
11253: Helsingissä opiskelee tällä hetkellä n. 30 000 taen,
11254: opiskelijaa, joiden terveydenhoidon toimintati- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11255: lat ovat täysin riittämättömät ja puutteelliset tulo- ja menoarvioon Ylioppilasterveys
11256: sekä hajasijoitetut. Helsingin ylioppilaiden ter- r.y:lle 50 000 markan määrärahan käy·
11257: veydenhoitoasema toimii osaksi yliopiston suo- tettäväksi lainoina ja avustuksina Hel-
11258: jissa ja osaksi Ylioppilasterveys r.y:n omista- sinkiin rakennettavan ylioppilaiden ter-
11259: missa huonetiloissa. Jo useamman vuoden ajan veystalon rahoitukseen.
11260: on tilakysymykselle pyritty löytämään kokonais-
11261: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
11262:
11263: Tyyne Paasivuori Pauli Burman
11264: Eino Siren Arvo Salo
11265: 34 E 705/67
11266: 1430
11267:
11268: IV,432.- Rah.al. N:o 289.
11269:
11270:
11271:
11272:
11273: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta hylkeentapporahan mak-
11274: samiseksi entisen suuruisena.
11275:
11276:
11277: Ed u s kunnalle.
11278:
11279: Pohjanlahden tunnettu hylkeiden runsaus on muodostua vahingoksi, lienee hyljekalastajien
11280: ollut ja on vieläkin paikallisen kalastajaväestön moite oikea syntymättömien hylkeenpoikasten
11281: toimeentulon uhkana. Hylje on meripeto, joka tapporahan suhteen. Noin ollen olisi paikallaan,
11282: syö kalat pyydyksistä ja monessa tapauksessa että silloin kun hylkeenpoikanen tunnistetaan
11283: repii kalliit kalastusvälineet. Hallituksen ta- k.o. pedon sikiöksi, olisi siitäkin maksettava
11284: holta onkin kiinnitetty huomiota hyljekannan puoli tapporahaa.
11285: tehokkaaseen vähentämiseen niin, että valtio- Siitä syystä ettei jatkuvasti vähätuottoisem-
11286: neuvoston päätöksellä 15. 8. 1957 alettiin mak- maksi muodostuvassa kalastajien ammatissa ole
11287: saa 20 nmk:n suuruista tapporahaa, joka vuonna muullakaan tavalla turvattu hylkeiden aiheut-
11288: 1963 annetulla päätöksellä korotettiin 40 mar- tamien vahinkojen korvaamista ja että valtio-
11289: kaksi. Tapporahan korottamisen teho hyljekan- neuvoston päätöksessä 14. 11. 1963/509 oleva
11290: nan vähentämiseen näkyy selvästi siinä, että hylkeentapporahan maksamisaika päättyi vuo-
11291: kun v. 1963 maksettiin tapporahaa 1 624 hyl- den 1966 lopussa, olisi kohtuullista, että k.o.
11292: keestä niin v. 1964 sitä maksettiin 5 126 hyl- tapporahan maksamista jatkettaisiin ainakin
11293: keestä. Viimemainitun valtioneuvoston päätök- vuonna 1968.
11294: sen jälkeisenä aikana ovat hyljekalastajat valit- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
11295: taneet sitä, ettei enää ole suoritettu tappora- nioittaen,
11296: haa emakkohylkeiden mukana saaduista synty-
11297: mättömistä hylkeenpoikasista. Kun kaikkia että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11298: muita yksityisiä ja yhteiskuntaa uhkaavia hait- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
11299: toja pyritään torjumaan jo niiden ilmenemisvai- määrärahan hylkeentapporahan maksa-
11300: heessa ja jo silloin kun ne eivät ole ehtineet mista varten entisen suuruisena.
11301: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
11302:
11303: Hannes Paaso Erkki Haukipuro
11304: Artturi Jämsen Heimo Linna
11305: Veikko Honkanen ReiD.o Karpola
11306: Pekka Vilmi Reino Kangas
11307: 1481
11308:
11309: IV,433.- Rah.al. N:o 290.
11310:
11311:
11312:
11313:
11314: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta merilohilaitoksen raken-
11315: tamiseksi Iijokisuulla olevaan Hietastin lammikkoväylään.
11316:
11317:
11318: E d u s k u n n a 11 e.
11319: Taivalkosken kunnassa sijaitsevaan Ohta- avaamiseksi. Oulun tie- ja vesirakennuspiirin
11320: ojaan parhaillaan suunnitteilla olevan kalanvil- toimesta onkin laadittu toivomuksen mukainen
11321: jelyslaitoksen pyrkimyksenä on säilyttää niitä suunnitelma, minkä avulla saataisiin virtaa·
11322: lohikalakantoja, jotka ovat tuhoutumassa Poh· maan puhdasta vettä mainittuihin lammikoi-
11323: jois-Suomen lohijokien voimatalouden käyt· hin. Samoin vuoden 1966 tulo. ja meno-
11324: töönoton vuoksi. Ohtaojaan suunnitteilla ole- arvion · käsittelyn yhteydessä eduskunta lau-
11325: vaa keskuskalanviljelyslaitosta on käsiteltävä sui, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
11326: n.s. lohilaitoksena, jonka toiminta tulee kes- suunnitelman ja kustannusarvion laatimi-
11327: kittymään pääasiallisesti jokilohikannan säilyt- seksi merilohilaitoksen rakentamista varten
11328: tämiseksi ja merilohikannan turvaamiseksi se- Iijokisuulla olevaan Hietastin lammikkoväylään
11329: sinänsä ei voi palvella. Merilohikannan säily- (valt.var.val. miet. s. 84). Maataloushallituk-
11330: miseksi Ohtaojan laitoksen ohella on saatava sen kalatalousosastolle olisi nyt välttämättä
11331: oma laitos, mihin emokalanpoikaset voidaan myönnettävä sen verran varoja, että Hietastin
11332: siirtää kasvatettaviksi istutusikään saakka. Sel- haaran avaamisen yhteydessä olisi suunnitelma
11333: lainen laitos on oltava Perämeren välittömässä valmiina merilohilaitoksen rakentamiseksi.
11334: läheisyydessä, missä kalansikiöillä on mahdolli- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
11335: suus jo varhaisessa vaiheessa kotiutua merive- dotamme,
11336: dessä elämiseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11337: Parhaimpana ja tarkoitukseen sopivimpana tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
11338: merilohilaitoksen sijaintipaikkana on pidettävä suuruisen määrärahan suunnitelman ;a
11339: Iijokisuulta haarautuvaa Hietastin ( Hiastin) kustannusarvion laatimiseksi merilohi-
11340: lammikkoväylää. Eduskunta lausui 15. 3. 1963 laitoksen rakentamista varten Ii;oki-
11341: toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimenpitei- suulla olevaan Hietastin lammikkoväy-
11342: siin Iijoen suistossa olevan Hietastin haaran lään.
11343: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
11344:
11345: Hannes Paaso Heimo Linna
11346: Artturi Jämsen Erkki Haukipuro
11347: Veikko Honkanen Reino Karpola
11348: Pekka Vilmi Reino Kangas
11349: 1432
11350:
11351: IV,434.-Rah.al. N:o 291.
11352:
11353:
11354:
11355:
11356: Paavola ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen kirjallisuu-
11357: den tukemiseksi.
11358:
11359:
11360: Eduskunnalle.
11361:
11362: Kotimainen kauno- ja tietokirjallisuus on taa olla vain yksityisen aloitteen varassa. Siksi
11363: umpioitunut pieneen ahtaaseen kielialueeseen. olisi Ruotsiin palkattava erityinen kirjakonsu-
11364: Vain aniharvat suomalaiset teokset ovat pysty- lentti, joka levittäisi informaatiota kirjallisuu-
11365: neet murtamaan kielimuurin ja ilmestyneet destamme ja pitäisi siellä olevat suomalaiset
11366: maailman valtakielillä. Hyvää kotimaista kauno- oman kielensä ja kirjallisuutensa piirissä.
11367: ja tietokirjallisuutta voitaisiin "uusviennin" Norjassa tuetaan kotimaista kauno- ja tieto-
11368: tapaan tarjota ulkomaisille markkinoille. Olisi kirjallisuutta ostamalla valtion varoilla hyviksi
11369: kuitenkin välttämätöntä, että nämä teokset voi· katsottuja teoksia kutakin tuhannen kappaletta
11370: taisiin kokonaisuudessaan kääntää jollekin kirjastoihin. Vaikka meidän kirjastomme ny-
11371: maailman valtakielelle ennen kuin voidaan kyisin saavatkin enemmän kuin ennen varoja
11372: odottaa myönteisiä tuloksia. Kääntämistyön kirjojen ostoon, eivät ne kuitenkaan pysty os-
11373: kustannukset, jotka eivät suinkaan ole vähäi- tamaan kylliksi kotimaisia teoksia, koska niissä
11374: set, olisi maksettava valtion osoittamista va- tarvittavien tietokirjojen määrä vuosi vuodelta
11375: roista. Kirjallisuuden viennin tärkeys on oi- lisääntyy. Jos valtio käyttäisi hyvän kotimaisen
11376: vallettu kaikissa sivistysmaissa, ja esim. kan- kirjallisuuden perusostoihin- esim. 500--600
11377: sandemokraattissa maissa tähän käytetään suu- nidettä kutakin hyväksyttyä kirjaa - antaisi
11378: ria summia. tällainen peruslevikki kustantajille edellytyksen
11379: Kielellinen eristäytyminen on antanut kau- julkaista heikosti kaupaksi menevää, mutta
11380: nokirjallisuudellemme erityisesti Ruotsissa mah- kulttuurielämällemme tuiki tärkeää kirjalli-
11381: dollisuudet levitä sosiaalisesti sangen laajalle suutta.
11382: kentälle. Siellä on suomalaista lukijakuntaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11383: enemmän kuin missään muualla rajojemme ul- nioittavasti,
11384: kopuolella. Olisipa kuitenkin huolehdittava
11385: siitä, että siirtolaiset saavat helposti tietoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11386: suomalaisista uutuuksista. Ruotsalaiset kirjastot tulo ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
11387: eivät pysty valikoimaan teoksia suomalaisiin kan määrärahan kotimaisen kirjallisuu-
11388: osastoihinsa ja sikäläinen opintotoiminta saat- den tukemiseksi.
11389: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
11390:
11391: E. J. Paavola Vappu Heinonen Eino Uusitalo
11392: Sinikka Luja Armas Leinonen Impi Lukkarinen
11393: Ana-Liisa Tiekso Anna-Liisa Linkola Ame Bemer
11394: Arvo Salo Kristian Gestrin
11395: 1433
11396:
11397: IV,4.35.- Rah.al. N:o 292.
11398:
11399:
11400:
11401:
11402: Paavola ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen oppi- ja
11403: kurssikirjojen puutteen poistamiseksi.
11404:
11405:
11406: E d u s k u n n a 11 e.
11407:
11408: Jo muutaman vuoden kokemus on osoitta- Teollistuvassa yhteiskunnassamme tarvitaan
11409: nut, että kirjallisuuden liikevaihtovero on vai- yhä enemmän ja entistä useammanlaisia oppi-
11410: kuttanut haitallisesti kirjallisuuden levikkiin, ja kurssikirjoja. Opiskelijain on omaksuttava
11411: jopa eräissä tapauksissa laadun heikkenemiseen. niiden tiedot vierailla kielillä, koska sellaisten
11412: Sen vuoksi olisi tarpeen luoda järjestelmä, kirjojen vuotuinen menekki on niin pieni, ettei
11413: jonka avulla voitaisiin tehokkaasti tukea maam- niiden kustantaminen ilman avustusta kannata.
11414: me kirjallisuutta ja sen kehittämistä. Vieraskielisten kirjojen hankkiminen on hanka-
11415: Kipeimpänä epäkohtana on nykyisin kurssi- laa ja kallista. Sen lisäksi opiskeleminen vie-
11416: kirjakurjuus, joka viivästyttää tuhansien opis- raalla kielellä vie runsaasti enemmän aikaa kuin
11417: kelijain valmistumista huomattavasti, jopa lähes äidinkieltä käyttäen. Tällaisten oppi- ja kurssi-
11418: säännöllisesti kokonaisella vuodella. Se on niin kirjojen suomentaminen yhteiskunnan varoilla
11419: opiskelijain kuin yhteiskunnankin kannalta kal- johtaisi siihen, että eri kustantajien kannattaisi
11420: lis aika. Erilaisten kirjastojen, ylioppilaskuntien, ryhtyä niitä julkaisemaan.
11421: vapaaopistojen, ammattikoulujen ja korkeakou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11422: lujen kirjastojen oppi- ja kurssikirjojen puute nioittavasti,
11423: on todella polttava. Kirjastot eivät ole varojen
11424: puutteessa voineet seurata voimakkaasti lisään- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11425: tyneen opiskelijamäärän kasvua ja tyydyttää tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
11426: sen tarvetta. Varsinkin vähävaraiset opiskelijat, kan määrärahan erilaisten kirjastojen
11427: joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia kirjo- oppi- ja kurssikirjojen puutteen poista-
11428: jen ostoon, ovat erityisesti opintokirjastoista miseksi.
11429: riippuvia.
11430: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
11431:
11432: E. J. Paavola Vappu Heinonen Armas Leinonen
11433: Sinikka Luja Eino Uusitalo Ingvar S. Melin
11434: Anna-Liisa Tiekso Anna-Liisa Linkola Impi Lukkarinen
11435: Arvo Salo Kristian Gestrin
11436: 1434
11437:
11438: IV,436.- Rah.al. N:o 29~.
11439:
11440:
11441:
11442:
11443: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuåis- ja kiven-
11444: raivausplllkkioihin.
11445:
11446:
11447: Eduskunnalle.
11448:
11449: Viimeksi kuluneina vuosikymmeninä on val- on se nam ollen vastoin hyväksyttyä sopi-
11450: tion varoista maksettavilla uudis- ja kivenrai- musta. - Välttämätöntä uudisraivaustarvetta
11451: vauspalkkioilla ollut suorastaan ratkaiseva mer- ja sen kautta tilakohtaista elinkelpoisuusasteen
11452: kitys pienten tilojen elinkelpoisuuden paranta- parantamistarvetta on vielä runsaasti olemassa,
11453: mistoiminnassa. Viljelyspinta-alojen lisääntymi- joten ao. momentti tulisi palauttaa tulo- ja
11454: nen on näillä tiloilla varsinkin Pohjois-Suo- menoarvioon.
11455: messa luonut edellytykset perheiden Iisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11456: välie toimeentulolle ja näin vähentänyt suuresti nioittavasti,
11457: riippuvaissuussuhdetta ansiotöiden tarvetta aja-
11458: tellen. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11459: Hallituspuolueiden hyväksymässä hallitusoh- den 1968 tulo- ja menoarvioesityksen
11460: jelmassa edellytetään pellon ja kivenraivausta 30 Pl 33 luvun uudelle momentille
11461: jatkettavan pienillä tiloilla Pohjois-Suomessa. 1 000 000 markkaa uudis- ja kivenrai-
11462: Kun hallitus on poistanut ko. momentin val- vauspalkkioihin.
11463: tion vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesityksestä
11464: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
11465:
11466: J. E. Partanen Pekka Vilmi
11467: 1435
11468:
11469: IV,437.-Rah.al. N:o 294.
11470:
11471:
11472:
11473:
11474: ]. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kai-
11475: nuun keskussairaalan rakentamiseen.
11476:
11477:
11478: Eduskunnalle.
11479:
11480: Rakenteilla olevan Kainuun keskussairaalan Rakennustoimikunta on vuodelle 1968 esit-
11481: edellytettiin valtion vuoden 1967 tulo- ja tänyt valtion tulo- ja menoarvioon otettavaksi
11482: menoarvion ao. momentin perusteluissa val- 16 000 000 markan määrärahan. Hallitus esit-
11483: mistuvan sekä sairaalarakennuksen että asunto- tää tarkoitukseen varattavaksi 10 700 000
11484: jen osalta vuonna 1968. Valtion talousarviossa markkaa. Kun rakennustöissä edellä kerrotoista
11485: myönnettyjen määrärahojen niukkuus on ai- syistä tapahtuu viivästymisiä olisi vuodelle
11486: heuttanut laaditusta ja aikanaan hyväksytystä 1968 otettava tarkoitukseen hallituksen esittä-
11487: aikataulusta myöhästymistä siinä määrin, että mää määrärahaa huomattavasti suurempi sum-
11488: hallitus katsoo valtion vuoden 1968 tulo- ja ma, että rakennustöiden valmistumisesta vuo-
11489: menoarvion vastaavissa perusteluissa edellä mai- den 1969 aikana voitaisiin lopullisesti varmis-
11490: nittujen rakennustöiden valmistuvan helmikuun tua. Tätä kiirehtii Kainuussa vallitseva kestä-
11491: loppuun 1969 mennessä. mätön sairaalatilanne.
11492: Keskussairaalan rakennustöissä tapahtuu ku- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11493: luvan vuoden syksyllä jälleen hallitukselle il- nioittavasti,
11494: meisesti ennalta arvaamaton viivästys. Valtion
11495: vuoden 1967 varsinaisessa ja lisätalousarvioissa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11496: tarkoitukseen osoitetut määrärahat ovat osoit- den 1968 tulo- ja menoarvioon 26 Pl:n
11497: tautuneet urakkasopimuksen puitteissa riittä- 32 luvun 74/4 momentille lisäyksenä
11498: mättömiksi, joten rakennustöiden keskeytys 5 000 000 markkaa Kainuun keskussai-
11499: seurannee vielä ennen vuoden loppua. Raken- raalan rakentamiseen.
11500: nustöiden keskeytymisen seuraamus siirtyy vas-
11501: taavasti siten vuodelle 1968.
11502: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
11503:
11504: J. E. Partanen Paavo Lagerroos Paavo Niinikoski
11505: VilleTikkanen Heikki Mustonen Reino Kangas
11506: 1436
11507:
11508: IV,438.- Rah.al. N:o 295.
11509:
11510:
11511:
11512:
11513: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta uudis- ;a kiven-
11514: raivauspalkkioihin.
11515:
11516:
11517: Eduskunnalle.
11518:
11519: Hallituksen esityksestä valtion tulo- ja meno- keuksin aikaisempien säännösten mukaisesti,
11520: arvioksi vuodelle 1968 puuttuu määräraha eikä poikkeuksiin kuulu uudisraivauspalkkiota.
11521: uudis- ja kivenraivauspalkkioita varten. Määrä- Näin ollen olisi kaikille mh-lain mukaisille ti-
11522: raha on jätetty pois, vaikka yleisesti ollaan tie- loille suoritettava uudisraivauspalkkiota, tilojen
11523: toisia siitä, että esimerkiksi kivenraivaustoi- perustamissuunnitelmiin liittyvien uudisraivaus-
11524: minta on välttämätöntä jo maatalouden rationa- ten osalta 16 päivänä elokuuta 1958 voimassa
11525: lisoinninkin suorittamiseksi. Niinpä esimerkiksi olleiden säännösten mukaan. Erityisen perustel-
11526: koneistuksessa on kivisillä mailla edetty pi- tua on uudisraivauspalkkioiden myöntäminen
11527: demmälle kuin kivien poistamistyö edellyttäisi. mh-lain mukaisille uutistilan perustamispalkkio-
11528: Traktoreitten ja muiden työkoneitten rikkoutu- tiloille. Näiden tilojen asukkaille myönnetty
11529: mis- ja kulumisvauriot ovat kivisillä mailla niin uutistilan perustamispalkkio edellyttää myös
11530: suuret, että kivien poisto on ehdottomasti myös uudisraivauspalkkion myöntämistä. Näiden tilo-
11531: kannattavaa sekä yksityistaloudellisesti että kan- jen raivauspalkkiotuki säädettiin alunalkaen
11532: santaloudellisesti. Käytännön kokemukset kui- normaalisista uudisraivauspalkkiomäärärahoista
11533: tenkin osoittavat, että kivenraivaustoiminnan myönnettäväksi asukkaiden etujen turvaami-
11534: edistyminen riippuu pääomaköyhillä tiloillamme seksi. Valtion antama raivaustuki olisi lyöty
11535: kivenraivauspalkkiotoiminnasta. Tästä syystä perustamispalkkiolla kiinteänä summana kiinni,
11536: olisi tulo- ja menoarvioon otettava tätä tarkoi- kun taas uudisraivauspalkkion suuruutta voi-
11537: tusta varten määräraha. tiin asetuksella korottaa.
11538: Uudisraivauspalkkioiden myöntämistä olisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11539: myös jatkettava ainakin maanhankintalain ja nioittaen,
11540: maankäyttölain mukaisilla tiloilla. Asutuslain-
11541: säädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11542: teistä annetun lain (360/58) 15 §:n 1 mo- tulo- ;a menoarvion 30 Pl:n 33 lukuun
11543: mentissahan nimenomaan säädetään, että maan- Iisättävälie momentille 2 000 000 mar-
11544: hankintalain mukaisille tiloille annetaan luottoa kan määrärahan käytettäväksi uudis- ;a
11545: ja muita etuja k.o. pykälässä mainituin poik- kivenraivauspalkkioiden myöntämiseen.
11546: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
11547:
11548: Pentti Pekkarinen Erkki Haukipuro
11549: Reino Karpola Paavo Niinikoski
11550: 1437
11551:
11552: IV,439.- Rah.al. N:o 296.
11553:
11554:
11555:
11556:
11557: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
11558: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
11559:
11560:
11561: E d u s k u n n a 11 e.
11562:
11563: Maatilojen s1samen ja ulkonainen rationali- lainoituksessa muita huonompaan asemaan.
11564: sointi on nykyisin kaikkien kansalaisten hyväk- Maatiloiltamme puuttuu nykyistä, yleistä asu-
11565: symää toimintaa. Tosiasia kuitenkin on, että mistasoa vastaavia asuntoja, joten asuntojen
11566: varsinkin ulkoiseen ratianalisointiin kuuluva ti- uusiminen ja peruskorjausten suorittaminen
11567: lakoon suurentaminen sekä tie- ja kuivatussuh- ovat välttämättömiä. Myös muuhun maankäyt·
11568: teiden parantaminen on erittäin suuressa mää- tölainoitukseen tarvitaan enemmän määrära-
11569: rin pääomia vaativa kysymys. Tämä on usein hoja.
11570: nykyisen hallituksen jäsentenkin taholta esille Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
11571: tuotu. Tämän kiistämättömän tosiasian tunnus- ehdotamme,
11572: tamista ei kuitenkaan ilmennä budjetissa maa-
11573: talouden kehittämisrahastoon tehty 40 000 000 että Eduskunta korottaisi valtion
11574: markan siirto, joka on täysin riittämätön. vuoden 1968 tulo- ja menoarvion 30
11575: Erityisen tärkeätä olisi lisätä lisämaanosto- pl 49 luvun 60 momentille merkittyä
11576: lainoitusta, koska nimenomaan sen avulla on siirtoa maatilatalouden kehittämisrahas-
11577: mahdollista tilakokoa suurentaa. Maatilojen toon 40 000 000 markasta 50 000 000
11578: asuntolainoitusta olisi myöskin lisättävä, koska markkaan.
11579: viljely- ja asuntoviljelytilat ovat jääneet asunto-
11580: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
11581:
11582: Pentti Pekkarinen Reino Karpola Paavo Niinikoski
11583:
11584:
11585:
11586:
11587: 35 E 705/67
11588: 1438
11589:
11590: IV,440.- Rah.al. N:o 297.
11591:
11592:
11593:
11594: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Joen-
11595: suussa st;aitsevalle Wärtsilän teknilliselle oppilaitokselle
11596: lukukausimaksujen alentamiseen.
11597:
11598:
11599: E d u s k u n n a 11 e.
11600: Wärtsilän teknillisen oppilaitoksen rakensi 1966 = 217 000 mk ja v. 1967 talousarvion
11601: säätiö vv. 1960-1961 Joensuun kaupunkiin mukaan 257 000 mk. Oppilaista on yli puolet
11602: Wärtsilä-yhtymältä saamiensa lahjoitusvarojen Joensuun kaupungin ulkopuolelta ja neljännes
11603: turvin. Säätiö on luovuttanut oppilaitoksen muualta kuin Pohjois-Karjalasta. Kaupungin ra-
11604: Joensuun kaupungille, joka ylläpitää oppilaitok- situksen pienentämiseksi on lukukausimaksut
11605: sessa sekä teknillistä opistoa että koulua. täytynyt korottaa 1. 9. 1964 lukien kaksinker-
11606: Kun oppilaitosta ryhdyttiin suunnittelemaan taisiksi siitä mitä ne ovat valtion teknillisissä
11607: edellytettiin, että sen ylläpitoa tukee myös op- oppilaitoksissa. Kun vastaavanlaisen opetuksen
11608: pilaitoksen vuokra-arvoon myönnettävä silloin muualla maassa hoitaa etupäässä valtio koituu
11609: voimassa olleiden säädösten mukainen valtion siitä maamme muille osille sellaista hyötyä
11610: avustus. Valtioneuvoston 19. 10. 1961 raken- mistä vähävarainen Pohjois-Karjala jää osatto-
11611: nusten vuokra-arvojen määräämisperusteista an- maksi.
11612: taman päätöksen mukaan ei rakennusten han- Ei voida pitää kohtuullisena, että ns. kehitys-
11613: kinta-arvoa (vuokra-arvoa) kuitenkaan enää alueeseen kuuluvassa Pohjois-Karjalassa oppilaat
11614: määrätä, mikäli omistaja on saanut rakennuksen joutuvat maksamaan teknillisestä opetuksesta
11615: käyttöönsä vastikkeetta. enemmän kuin yleensä muualla maassa. Luku-
11616: Oppilaitoksen rakennuksen vuokra-arvoksi kausimaksujen korotus on edelleen edessä.
11617: hankinta-arvo mukaan laskien tulee Joensuun kaupunki on näin joutunut hoitamaan
11618: omin kustannuksin tehtäviä, mitkä muualla
11619: korko 6 lj2 % . . . . . . . . . . . . - 156 000 mk maassa on katsottu kuuluvan valtiolle. Välttä-
11620: kuoletus 1 11z % . . . . . . . . . . - 36 000 , mätöntä on, että Wärtsilän teknillisen oppi-
11621: Vuokra-arvo ............. . 192 000 mk laitoksen ylläpitokustannuksiin myönnetään
11622: lisäavustusta nimenomaan se määrä, joka on
11623: V. 1965 on tämä vuokra-arvo valtion viran- katsottava sille luvatuksi huoneiston vuokra-
11624: omaisten päätöksellä korotettu 208 572 mar- arvokustannuksiin kuuluvaksi valtionavuksi.
11625: kaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11626: Kunnallisille teknillisille oppilaitoksille lain nioittaen,
11627: mukaan tuleva valtion avustus on 50 %
11628: vuokra-arvosta. Tätä valtion avustusta edelly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11629: tettiin silloisen lain ja lupausten mukaan siis tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
11630: saatavaksi 96 000 mk. Vuokra-arvon korotuk- määrärahan annettavaksi avustuksena
11631: sen jälkeen olisi tämä valtionapu 104 286 mk. Joensuussa sijaitsevalle Wärtsilän tek-
11632: Joensuun kaupungin kannettavaksi jäi Wärtsi- nilliselle oppilaitokselle lukukausimak-
11633: län teknillisen oppilaitoksen menoista v. 1962 suihin vaikuttavien kustannusten alen-
11634: = 76 000 mk, v. 1963 =83 500 mk, v. 1964 tamiseen.
11635: 124 500 mk, v. 1965 =191 000 mk, v.
11636: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
11637:
11638: Antti 0. Pennanen Aili Vaittinen
11639: Valde Nevalainen Paula Ruutu
11640: Pauli Puhakka
11641: 1439
11642:
11643: IV,441.-Rah.al. N:o 298.
11644:
11645:
11646:
11647:
11648: Pennanen: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän
11649: kiitoratojen vahvistamiseksi.
11650:
11651:
11652: E d u s k u n n a 11 e.
11653:
11654: Lentoliikenteen teknillisen kehityksen vuoksi Suomeen oleva lentoliikenne pysyisi kehityksen
11655: Joensuun lentokenttä on jäänyt aikaisempia tasolla, olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimenpi-
11656: vuosia edustaneeTie teknilliselle tasolle. Kentän teisiin kentän kunnostamiseksi suihkuliiken-
11657: rakenne ei vastaa tämän hetken eikä lähimmän nettä varten. Tietojen mukaan kentän pääkiito-
11658: tulevaisuuden vaatimuksia. tie on rakennettu siten, ettei siitä enää puutu
11659: Myös kotimaan lentoliikenteessä on ratkaise- muuta kuin päällimmäinen kiitotien pintakerros.
11660: valla tavalla siirrytty suihkukoneliikenteeseen Kentän perustahan on jo aikanaan rakennettu
11661: ja mm. Itä-Suomeen liikennöidään jo nyt suih- kestämään suihkuliikenteen rasituksen ja ole-
11662: kumoottorein varustetuilla koneilla. Liikenne maan valmis viimeistä pintakäsittelyä varten
11663: tällaisella kalustolla on Joensuun kentälle mah- kun sitä tarvitaan. Aero Oy on ilmoittanut
11664: dotonta talviaikaa lukuunottamatta. Kun kui- asettavansa Joensuun liikenteeseen suihkukalus-
11665: tenkin esimerkiksi Aero Oy:n- kuten yleensä toa heti, kun kentän olosuhteet sen sallivat.
11666: lentoliikenteen - talviaikataulu vahvistetaan Yllä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen,
11667: olemaan voimassa marraskuusta huhtikuuhun,
11668: jää aikataulukauden molempiin päihin kausi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11669: jolloin maan routautuminenkaan ei auta sään- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
11670: nöllisen liikenteen ylläpitämistä suihkukone- määrärahan Joensuun lentokentän kiito-
11671: kalustolla. ratojen vahvistamiseksi suihkuliikenteen
11672: Jotta Joensuun lentokenttä ja itäisimpään kestäviksi.
11673: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
11674:
11675: Antti 0. Pennanen
11676: 1440
11677:
11678: IV,442,-Rah.al. N:o 299.
11679:
11680:
11681:
11682:
11683: Pennanen: Määrärahan osoittamisesta Joensuun postiautovari-
11684: ·. kon rakennustöiden aloittamiseksi.
11685:
11686:
11687: E d u s k u n n a 11 e.
11688:
11689: Jo usean vuoden ajan on valmisteltu suun- suurempia arvonalennuksia, sillä kalustoa on
11690: nitelmia postiautovarikon rakentamisesta Joen- runsaasu: 19 linja-autoa, 20 pakettiautoa, 5
11691: suuhun. Asiassa ei ole saavutettu kuitenkaan kuorma-autoa ja 27 lennätinautoa eli yhteensä
11692: minkäänlaista edistymistä. Nykyisestä olotilasta 71 moottoriajoneuvoa.
11693: aiheutuu monia epäkohtia. Lisäksi asiaan vaikuttavana seikkana on mai-
11694: Postiautovarikko joutuu toimimaan useassa nittava, että Joensuun postiautovarikoita ajaa
11695: paikassa yksityisiltä vuokratuissa kalliissa ti- päivittäin 20 säännöllistä linjaa. Postiautovari-
11696: loissa. Työntekijäin työ- ja sosiaaliset olot ovat kon henkilökunta käsittää 29 vakinaista toi-
11697: kehnot eivätkä täytä lain määräyksiä. Edelleen men- ja viranhaltijaa.
11698: autojen ja kaluston huolto- ja hoitomahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotan,
11699: suudet puutteellisissa tiloissa ovat heikot.
11700: Edellä olevat epäkohdat ovat omiaan aiheut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11701: tamaan vuosien mittaan valtiolle jo taloudelli- tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
11702: sestikin suuria kustannuksia yli sen, mitä tar- määrärahan Joensuun postiautovarikon
11703: koitukseen rakennettava varikko tulisi maksa- suunnittelu- ;a rakennustöiden aloitta-
11704: maan. Kaluston säilytys ja hoito puutteellisissa miseksi.
11705: tiloissa merkitsee myskin vuosittain normaalia
11706: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
11707:
11708: Antti 0. Pennanen
11709: 1441
11710:
11711: IV,443.- Rah.al. N:o 300.
11712:
11713:
11714:
11715:
11716: Pennanen: Määrärahan osoittamisesta Pohiois-Karialan maa-
11717: kunta-arkiston rakennustöiden aloittamiseksi Joensuun kau-
11718: pungissa.
11719:
11720:
11721: E d u s kun n a 11 e.
11722:
11723: Joensuun korkeakoulun ensimmäiseksi teh- koulujen vuosikertomukset, erilaisten järjestö-
11724: täväksi on mainittu opettajien valmistus. Hu- jen, yhdistysten ja seurojen toimintakertomuk-
11725: manistisilla aineilla tulee opetuksessa olemaan set ym. julkaisut ovat täällä talletettuna ja
11726: keskeinen merkitys. Korkeakouluopetusta ei tutkijoiden käytettävissä. Tähän materiaaliin
11727: voida saada käyntiin ellei käytettävissä ole kun- sisältyy myös runsaasti painamatoota mate-
11728: nollisia kirjastoja ja arkistoja. Sekä opettajat riaalia, monistettuja kertomuksia, selostuksia
11729: että opiskelijat tarvitsevat arkistolähteitä. jne.
11730: Kaikki Pohjois-Karjalan lääninviranomaisten ar- Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston toiminta-
11731: kistot ovat Mikkelissä Savo-Karjalan maakunta- kauden aikana on havaittu kaikella edellä mai-
11732: arkistossa. Savo-Karjalan maakunta-arkiston nitulla olevan merkitystä kotiseudun tutkijoille.
11733: piiriin kuuluu nykyisin neljä lääniä: Kymen, Mutta samalla on jouduttu usein toteamaan
11734: Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit. arkistoaineiston puutteellisuus ja riittämättö-
11735: Korkeakouluopetuksen kannalta on välttämä- myys. Luovutettua aluetta koskevan arkistoai-
11736: töntä, että Pohjois-Karjalan maakunta-arkisto neiston saamisessa sitä tarvitseville on ollut
11737: viipymättä perustetaan. melkoisia vaikeuksia lähimmän maakunta-arkis-
11738: Pohjois-Karjalan maakunta-arkiston perusta- ton sijaitessa Mikkelissä. Sen lisäksi Pohjois-
11739: mista puoltaa lisäksi se, että Joensuun kaupun- Karjalan maakunnan arkistoaineksesta suuri
11740: ginkirjasto on oikeutettu ja velvoitettu toimi- joukko on hajallaan eri puolilla Pohjois-Kar-
11741: maan Pohjois-Karjalan maakuntakirjastona. Poh- jalaa: kuntien arkistoissa, järjestöjen ja koulu-
11742: jois-Karjalan maakuntakirjaston eräänä tärkeänä jen hallussa. Tämän arkistoaineksen kerääminen
11743: tehtävänä on muun muassa kerätä ja tallettaa ja sijoittaminen yhteen keskukseen on tarpeel-
11744: ns. kotiseutukirjallisuutta, sts. kaikki erilaiset lista. Lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntakirjas-
11745: painotuotteet, kirjat, aikakaus- ja sanomalehdet ton kokoelmiin on pyritty keräämään mahdolli-
11746: ym., mitkä koskevat Pohjois-Karjalan kotimaa- simman tarkasti ortodoksista kirjallisuutta, sillä
11747: kuntaa. Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston em. Laatokan Karjalan alue käsitti ortodoksisen
11748: tehtävä ei käsitä vain Pohjois-Karjalaa vaan väestön kantaosan, joka nykyisin on Pohjois-
11749: myöskin ns. Laatokan Karjalan eli luovutetun Karjalan maakunnan alueella.
11750: Karjalan 15 itäisintä kuntaa. Tämä Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotan,
11751: Karjalan maakuntakirjaston alue on sama kuin
11752: Pohjois-Karjalan museonkin. Pohjois-Karjalan että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11753: maakuntakirjaston kotiseutuosastoon on kerätty tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
11754: ja talletettu edellä mainituilta alueilta kaikki suuruisen määrärahan Pohjois-Karjalan
11755: mahdollinen saatavissa oleva kirjallisuus ottaen maakunta-arkiston suunnittelu- ja ra-
11756: huomioon myöskin pienemmät painotuotteet. kennustöiden aloittamista varten Joen-
11757: Näin esimerkiksi kuntien kunnalliskertomukset, suun kaupungissa.
11758: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
11759:
11760: Antti 0. Pennanen
11761: 1442
11762:
11763: IV,444.- Rah.al. N:o .301.
11764:
11765:
11766:
11767:
11768: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rikospoliisilisän mak-
11769: samiseksi rikospoliisitehtävissä toimiville maaseudun poliisi-
11770: toimenhaltijoille.
11771:
11772:
11773: E d u s kun n a 11 e.
11774:
11775: Valtion tulo- ja menoarvioon on esitetty va- palkkausluokasta kahden palkkausluokan välis-
11776: rattavaksi 26. Pääluokan eri lukujen kohdalla tä eroa vastaavaksi, jäivät maaseutupoliisin pii-
11777: määrärahat rikospoliisilisän maksamiseksi rikos- rissä rikospoliisilisän maksamisessa vallitsevat
11778: poliisityötä suorittaville poliisitoimenhaltijoille. epäkohdat edelleen korjaamatta, sillä vanhentu-
11779: Rikospoliisilisää maksetaan vuodelta 1956 ole- neesta paikkakuntaluettelosta johtuen ei osalle
11780: vien sisäasiainministeriön antamien määräysten maaseudun poliisitoimenhaltijoista voida suorit-
11781: mukaisesti, sellaisina kuin niitä on täydennetty taa rikospoliisilisää, vaikka nämä lääninhalli-
11782: Poliisin Käskylehdessä 3/1962 ja 1/1964. Mää- tuksen vahvistaman työnjaon mukaan toimivat
11783: räysten mukaan rikospoliisilisää suoritetaan poliisipiirinsä rikostutkintatyössä.
11784: kaupunkien poliisilaitosten, suojelupoliisin ja Kun rikospoliisitehtävien menestyksellinen
11785: keskusrikospoliisin varsinaisessa rikospoliisi- hoitaminen edellyttää näiden tehtävien keskit-
11786: työssä toimiville poliisitoimenhaltijoille sekä tämistä myös maaseudulla asianmukaisen kou-
11787: kaupunkien ja kauppaloiden järjestyspoliisissa lutuksen saaneiden poliisimiesten suoritettavik-
11788: kuulustelu- ja tutkintatehtäviä haitaville yli- si, on kohtuutonta, ettei kaikille maaseutupo-
11789: konstaapeleille ja vanhemmille konstaapeleille. liisipiireissä rikospoliisitehtäviin määrätyille
11790: Maaseutupollisissa rikospoliisilisää suoritetaan poliisimiehille suoriteta tehtävän laatuun perus-
11791: niille poliisitoimenhaltijoille, jotka vahvistetun tuvaa palkkausta ilman paikkakuntarajoituksia.
11792: työnjaon mukaan toimivat rikospoliisitehtävissä Sisäasiainministeriö on tiettävästi esittänyt
11793: sisäasiainministeriön vuonna 1956 nimeämillä rikospoliisilisän maksamiseen varatun määrära-
11794: paikkakunnilla. han korottamista edellä kerrotun epäkohdan
11795: Valtion vuoden 1966 varsinaiseen tulo- ja poistamista silmällä pitäen, kuitenkin tulokset-
11796: menoarvioon merkittiin 7 Pl. IX luvun 22 mo- ta. Kun kysymyksessä on pienen menoerän vaa-
11797: mentille määrärahan lisäys rikospoliisilisän suo- tivasta ja täysin perustellun korjauksen aikaan-
11798: rittamiseksi vuoden 1966 alusta lukien asian- saamisesta, epäkohta koskettaa noin 80 maa-
11799: omaisen poliisitoimenhaltijan oman palkkauk- seudun poliisitoimenhaltijaa, olisi epäkohdan
11800: sen ja sitä kahta palkkausluokkaa ylemmän poistaminen viipymättä suoritettava.
11801: palkkauksen välistä eroa vastaavana. Lisämää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11802: rärahaesitystä käsitellessään Eduskunnan val- tavasti,
11803: tiovarainvaliokunta totesi ed. Helteen ym. ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11804: ha-asia-aloitteen n:o 163/1965 Vp. perusteella tulo- ja menoarvion 26 Pl. 51 luvun 01
11805: rikospoliisilisän maksamisessa olevan tiettyjä momentille 200 000 markan suuruisen
11806: epäoikeudenmukaisuuksia; mutta ovat ne tästä lisämäärärahan rikospoliisilisän maksa-
11807: huolimatta jääneet edelleen vallitsemaan. miseksi maaseutupoliisissa ilman paik-
11808: Kun Hallituksen tekemän tarkoitukseen va- kakuntarajoituksia kaikille niille poliisi-
11809: ratun määrärahan korottamista koskevan esi- toimenhaltijoille, jotka lääninhallituksen
11810: tyksen perustelut tarkoittivat ainoastaan rikos- vahvistaman työnjaon mukaan on mää-
11811: poliisilisän korottamista aikaisemmasta yhdestä rätty toimimaan rikospoliisitehtävissä.
11812: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
11813:
11814: Antti 0. Pennanen Ville Tikkanen Urho Knuuti
11815: 1443
11816:
11817: IV,445.- Rah.al. N:o 302.
11818:
11819:
11820:
11821:
11822: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun korkeakou-
11823: lun kirjastoa varten.
11824:
11825:
11826: E d u s k u n n a 11 e.
11827:
11828: Annettaessa lakia korkeakoulun perustami- Sen vuoksi olisi Joensuun korkeakoulun
11829: sesta Joensuuhun edellytettiin, että korkeakou- kirjastoa varten patkattava päätoiminen kirjas-
11830: lun toiminta käynnistyy viimeistään 1970 syk- tonhoitaja, saatava tarpeelliset välineet sekä
11831: syllä. ryhdyttävä suorittamaan kirjojen hankintaa.
11832: Korkeakoulun toiminnalle on kirjasto välttä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11833: mätön. Joensuun korkeakoulun kohdalla se on nioittaen,
11834: mahdollista järjestää, seminaarikirjastoja lu-
11835: kuunottamatta, myös maakuntakirjaston yhtey- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11836: teen sitä laajentamalla. Riippumatta siitä, muo- tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
11837: dostetaanko korkeakoulun kirjasto maakunta- suuruisen määrärahan Joensuun korkea-
11838: kirjaston yhteyteen vai erilliseksi, on edelly- koulun kirjaston päätoimisen kirjaston-
11839: tettävä, että kirjaston perustamisen vaatimiin hoitajan palkkaukseen ja muihin kir-
11840: toimenpiteisiin on ryhdyttävä vähintään 2 jaston perustamiseen liittyvien toimen-
11841: vuotta ennen korkeakoulun käynnistämistä eli piteiden sekä hankintojen rahoittamiseen
11842: viimeistään vuonna 1968, koska korkeakoulu- käytettäväksi.
11843: kirjaston luominen ei tapahtdu hetkessä, vaan
11844: se vaatii aikaa.
11845: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
11846:
11847: Antti 0. Pennanen U. H. Voutilainen
11848: 1444
11849:
11850: IV,446.- Rah.al. N:o 303.
11851:
11852:
11853:
11854:
11855: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisimiesten jatko-
11856: kouluJuksen järjestämistä varten.
11857:
11858:
11859: E d u s k u n n a 11 e.
11860: Ammatti- ja jatkokoulutuksen tarve lisään- hittää, mutta tarkoitukseen ei ole ollut toistai-
11861: tyy kehittyvässä yhteiskunnassa jatkuvasti. Yk- seksi käytettävissä määrärahaa.
11862: sityiset työnantajat ovat kiinnittäneet tähän Poliisimiehet ovat itse omakohtaisella toi-
11863: seikkaan ansaittua huomiota. Myös valtiohallin- minnallaan osoittaneet jatkokoulutuksen tar-
11864: non eräillä aloilla on virkamiesten ja työsuh- peellisuuden. Myös julkisuudessa on poliisi-
11865: teessa olevien jatkokoulutus järjestetty yleistä miesten haluun kohottaa itsenäisesti ammatti-
11866: kehitystä seuraten ajan vaatimuksia vastaavalla taitoaan kiinnitetty ansaittua huomiota, mutta
11867: tavalla. Samaa ei voida sanoa poliisimiesten samalla kummeksuttu sitä, ettei poliisimiesten
11868: jatkokoulutuksesta, joka rajoittuu rikospoliisi- jatkokoulutusta ole edellä mainittuja rikospolii-
11869: miehille ja moottoriajoneuvon kuljettajina toi- simiesten erikoiskursseja lukuun ottamatta jär-
11870: miville poliisimiehille satunnaisin väliajoin jär- jestetty valtion toimesta. Jatkokoulutuksen tar-
11871: jestettyihin erikoiskursseihin. Sen sijaan muu vetta esiintyy myös järjestyspoliisi- ja maaseu-
11872: osa poliisikunnasta joutuu hankkimaan varsi- tupoliisimiesten keskuudessa, sillä tehtävät
11873: naisen poliisikoulutuksen jälkeen kaiken am- ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet.
11874: matissa tarvittavan lisätiedon omatoimisesti, Erikoiskursseja varten 26 Pl. 60 luvun 29
11875: joka tieto ja sen käytäntöön soveltaminen on momentin 2-kohdassa varattu 15 000 markan
11876: erityisen monitahoista, varsinkin kun tiedetään määräraha, jonka puitteissa varsinaista jatko-
11877: alati kehittyvän ja muuttuvan lainsäädännön koulutusta poliisimiehille järjestetään, on täy-
11878: asettavan poliisimiehet yhä vaativaropien rat· sin riittämätön. Määrärahan turvin järjestetyillä
11879: kaisujen eteen. rikospoliisi- ja valokuvauskursseilla ei voida
11880: Lähes kahdenkymmenen vuoden ajan ovat tyydyttää sitä jatkokoulutuksen tarvetta, joka
11881: poliisijärjestöt ja eritoten Suomen Poliisien esiintyy poliisitoimen alalla. Käsityksemme mu-
11882: Liitto r.y. ylläpitäneet poliisimiesten toivomuk- kaan poliisimiesten jatkokoulutus olisi hoidet-
11883: sesta ammatillista jatkokoulutustoimintaa valta- tava järjestelmällisesti ottamalla huomioon se
11884: kunnallisten opinto- ja luentopäivien sekä eri todellinen tarve, joka jatkokoulutuksen suh-
11885: puolilla Suomea liiton jäsenyhdistysten toimes- teen esiintyy.
11886: ta järjestettyjen vastaavanlaisten jatkokoulutus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11887: tilaisuuksien muodossa. Jatkokoulutustoiminta nioittavasti,
11888: on rahoitettu kokonaisuudessaan liiton ja sen
11889: jäsenyhdistysten varoilla, joskin myös valtioval- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11890: ta osittain on osallistunut kustannuksiin suorit- tulo- ja menoarvioon 26 Pl. 60 luvun
11891: tamalla jatkokoulutustilaisuuksiin luennoitsijoi- 29 momentin uuteen 3-kohtaan 150 000
11892: na saapuvien asiantuntijain ja virkamiesten markan suuruisen määrärahan poliisi-
11893: matkakustannukset. Viimeksi mainittu seikka miesten jatkokoulutuksen järjestämistä
11894: osoittaa, että poliisimiesten jatkokoulutusta ha- varten.
11895: lutaan valtiovallan taholta tukea ja edelleen ke-
11896: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
11897:
11898: Antti 0. Pennanen Ville Tikkanen Urho Knuuti
11899: 1445
11900:
11901: IV,447.-Rah.al. N:o 304.
11902:
11903:
11904:
11905:
11906: Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Jyväskylän maan-
11907: tien rakennustöiden aloittamiseksi Linnankylän-Kihniön vä-
11908: lisellä osuudella.
11909:
11910:
11911: E d u s k u n n a 11 e.
11912:
11913: Maantieyhteys Potista Jyväskylään ja edel- Ylä-Satakunnassa alueella, jolla vaikea työttö-
11914: leen Itä-Suomeen on ollut osittain rakenteilla myys on jokatalvinen ilmiö. Myös työllisyyden
11915: jo useita vuosia. Porin ja Parkanon väliset hoitaminen vaatisi tämän tien rakennustöiden
11916: osuudet on jo joko lopullisesti tai ainakin tila- aloittamista ensi tilassa.
11917: päisesti avattu liikenteelle. Tie on valtakunnal- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
11918: lisesti merkittävä poikittaistie, ja sen toteutta- nioittavasti,
11919: mista pitävät kiireellisenä sekä viranomaiset
11920: että elinkeinoelämä useiden maakuntien alueel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11921: la. 1968 tulo- ja menoarvioon 300 000
11922: Kuluvan vuoden aikana on valmistunut markan suuruisen määrärahan Porin-
11923: suunnitelma Parkanosta itäänpäin osuudella Jyväskylän maantien rakennustöiden
11924: Linnankylä-Kihniö. Valmistunut suunnitelma aloittamiseksi Linnankylän-Kihniön
11925: käsittää yhteensä 16.5 kilometriä, jonka raken- välisellä 16.5 kilometrin pituisella osuu-
11926: tamisen tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun della Parkanon ja Kihniön kunnissa.
11927: piiri voisi nopeasti aloittaa. Tieosuus sijaitsee
11928: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
11929:
11930: Arvo Pentti Väinö Vilponiemi Uljas Mäkelä
11931: Valdemar Sandelin A-V. Perheentupa Matti Raipala
11932: Margit Eskman Kelpo Gröndahl Toivo Hietala
11933: Kuuno Honkonen Irma Rosnell Aulis Juvela
11934: Eeles Landström Aulis Sileäkangas
11935:
11936:
11937:
11938:
11939: 36 E 705/67
11940: 1446
11941:
11942: IV,448.- Rah.al. N:o 305.
11943:
11944:
11945:
11946:
11947: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen aatekilpai-
11948: lun järjestämiseksi Pohjois-Suomen matkailu- ja virkistysalue-
11949: ohjelman kehittämistä varten.
11950:
11951:
11952: E d u s k u n n a 11 e.
11953:
11954: Lappi tuntureineen, kairoineen ja jokineen mahdollisuuksia ja edellytyksiä, joita Lapilla on
11955: muodostaa eurooppalaisiin oloihin nähden väl- muodostuakseen tämän päivän erikoistuneen ja
11956: jän ja omaleimaisen virkistys- ja matkailualueen, valikoivan matkailun kohteeksi. Halvan massa-
11957: joka toiminnallisesti oikein kehitettynä pystyisi turismin linjalla ei Suomella liene mahdollisuuk-
11958: tarjoamaan monipuolista virkistyspalvelua niin sia kilpailuun.
11959: kotimaisille kuin ulkomaisillekin matkailijoille. Kansainvälisellä kilpailulla on sinänsä matkai-
11960: Lapin turismia tulisi virkistää uusilla ideoilla lulle mainosarvoa ohjelmien ja tulosten levitessä
11961: ja tehostaa samalla niin, että "matkailuteolli- kautta maailman. Mainittakoon esimerkkinä, että
11962: suudesta" voitaisiin puhua elinkeinona, kuten Espoon keskustakilpailuun ilmoittautui 577 ja
11963: on laita useissa tunnetuissa matkailumaissa ehdotuksia saapui yhteensä 172 28 eri maasta.
11964: Sveitsissä, Ranskassa, Espanjassa jne. Samalla tu- Kilpailun kokonaiskustannukset liikkunevat
11965: lisi valvoa, ettei sattumanvarainen ilman koko- 600 000 - 800 000 markan puitteissa riip-
11966: naisohjelmaa tapahtuva turismin rakentelu pää- puen tarvittavan kilpailuohjelma- ja perustieto-
11967: sisi turmelemaan luonnonarvoja ja Lapin erikois- materiaalin laajuudesta. Esim. edellä mainitun
11968: 1uonnetta. Espoon keskusten kilpailun kokonaiskustannuk-
11969: Onkin pidettävä ilmeisenä, että nykyaikainen set n. 300 000:-. Huomattakoon, että kilpai-
11970: turismin kehittäminen edellyttää selvää ohjel- lua varten koottavalla perustietomateriaalilla tu-
11971: mointia, matkailu- ja virkistysalueen kehittä- lisi olemaan sinänsäkin huomattava käyttöarvo.
11972: missuunnitelmaa, jota voimaperäisesti yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11973: nan toimesta tai tukemana ryhdytään toteutta- nioittaen,
11974: maan. Esimerkkeinä mainittakoon Unkarissa
11975: Balaton-järven ja Ranskassa Lyon·lahden seudun että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
11976: perusteelliset jo toteutumisvaiheessa olevat tu- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
11977: rismi- ja virkistysalue-käyttösuunnitelmat. määrärahan kansainvälisen aatekilpailun
11978: Järjestämällä kansainvälinen aatekilpailu poh- suunnittelun ja kilpailuohjelman laati-
11979: jois-Suomen matkailu- ja virkistysalueohjelman mista varten Pohjois-Suomen matkailu-
11980: ja -suunnitelman kehittämiseksi saataisiin selvi- ja virkistysalueohjelman ja -suunnitel-
11981: tettyä monipuolisesti niitä vielä käyttämättömiä man pikaiseksi kehittämiseksi.
11982: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
11983:
11984: Pekka Pesola Juha Rihtniemi Urho E. Knuuti
11985: Tuure Salo Grels Teir Pekka Vilmi
11986: Veikko Hanhirova Pekka Salla Reino Kangas
11987: 1447
11988:
11989: IV,449.-Rah.al. N:o 306.
11990:
11991:
11992: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion palokoulun laa-
11993: jentamista varten.
11994:
11995: E d u s k u n n a 11 e.
11996: Valtion palokoulun toiminnan tehostamisesta ja portaissa ymmärretäänkin ja sen laiminlyön-
11997: ja uudistamisesta 28. 2. 1967 valmistunut mie- nin seuraamukset samoin hyvin oivalletaan.
11998: tintö selvittää, ettei valtion palokoulun nykyi- Valtion palokoulu on jo perustamisvaihees-
11999: nen opetusohjelma ole tyydyttävä. Valtion pa- saan jäänyt liian huonoihin lähtöasemiin ja sen
12000: lokoulu ei voi nykyisellään huolehtia koko val- mahdollisuudet tehtävänsä toteuttamiseen tyy-
12001: takunnan palontorjuntahenkilöstön koulutukses- dyttävällä tavalla ovat vuosi vuodelta heikenty-
12002: ta läheskään ajan vaatimusten mukaisella tavalla. neet. Ensi vuodeksi ehdotettu määräraha on jo
12003: Koulu toimii nykyisin kahdella rinnakkaislin- nykyistäkin toimintaa silmällä pitäen riittämä-
12004: jalla, jolloin vuotuinen opetusteho on yhteensä tön.
12005: vain 66 opetusviikkoa ( 1 linja = 33 opetus- Jotta tarkistettu, yleistä kehitystä vastaava
12006: viikkoa). Koulutustarve on kuitenkin yli kak- tehostettu opetusohjelma voitaisiin toteuttaa
12007: sinkertainen eli niin suuri, että opetustehon tu- olisi Valtion palokoulua laajennettava niin, että
12008: lisi olla 156 opetusviikkoa vuodessa. Jotta koulussa voitaisiin nykyisten kahden rinnak-
12009: tämä saavutettaisiin, tarvitaan kouluun vähin- kaiskurssin sijasta toimeenpanna neljä kurssia
12010: tään kaksi uutta opetuslinjaa, jolloin opetus- samanaikaisesti.
12011: linjoja olisi yhteensä neljä. Tällöinkin teho olisi Tämä edellyttäisi seuraavia toimenpiteitä:
12012: vasta 132 vuotuista opetusviikkoa, jolloin koulu 1 ) Koulurakennuksen laajentamista koulun
12013: pystyisi hoitamaan vain varsinaisen runko-ohjel- nykyisen tonttialueen puitteissa.
12014: man edellyttämät luokat ja kurssit erikoiskurs- Tämä edellyttäisi vuoden 1968 tulo- ja me-
12015: sien jäädessä huomiotta. Valtion palokoulun ny- noarvioon otettavaksi palokoulun uudisraken-
12016: kyinen toiminta on vain 50 % siitä vähimmäis- nuksen suunnittelua varten suunnittelumäärä-
12017: tehosta, mikä sillä tulisi olla, jotta se tyydyt- raha n. 20 000 mk ja
12018: täisi edes vå1ttävästi nykyisen koulutustarpeen. 2) Henkilökunnan lisäämistä neljää opetus-
12019: Eduskunnassa on moneen otteeseen kiinni- linjaa varten.
12020: tetty huomiota maamme palontorjunnan tehos- Vuoden 1968 talousarvioon tarvittaisi mää-
12021: tamisen välttämättömyyteen. Koulutuksen lisää- räraha kolmen opetuslinjan edellyttämän lisä~
12022: minen olisi juuri parasta ja samalla taloudelli- henkilökunnan palkkaamiseksi. Tästä johtuva
12023: sesti halvinta palontorjunnan tehostamista. vuotuinen lisämäärärahatarve on n. 196 000 mk.
12024: Maamme paloalan ainoa oppilaitos olisi saatava 3) Koulun nykyinen erittäin heikko kalus-
12025: kehitetyksi ajanmukaiseksi ja muiden ammatti- totilanne edellyttää opetus- ja koulutuskaluston
12026: kuntien, kuten merimiesten, metsätyöntekijäin, perushankintojen suorittamista.
12027: poliisien ja vss-miesten koulutusta vastaavalle Vuoden 1968 tulo- ja menoarvioon tarvitaan
12028: tasolle. Palontorjuntahenkilöstön koulutukseen määräraha perushankintojen suorittamista var-
12029: on myönnetty vuosittain varoja vain murto-osa ten n. 150 000 mk.
12030: siitä mitä vastaavasti muille ammattikunnille. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12031: Kuitenkin palontorjuntatyö, niin palonehkäisy-
12032: kuin sammutustyökin on kansantaloudellisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12033: ensiluokkaisen tärkeätä, vastuunalaista ja suuri- tulo- ja menoarvioon 366 000 markan
12034: merkityksellistä toimintaa, jonka vaikutus ulot- määrärahan valtion palokoulun uudisra-
12035: tuu jopa päivittäin ei vain jokaiseen kansalai- kennuksen suunnittelutöiden aloittami-
12036: seen ja jokaiseen kotiin vaan myös jokaiseen seksi, lisähenkilökunnan palkkaamiseksi
12037: työpaikkaan maassamme. Palontorjuntatyön tär- ja kaluston perushankintojen suorittami-
12038: keys, arvo ja merkitys yleensä kaikissa piireissä seksi.
12039: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
12040:
12041: Pekka Pesola Vaito Käkelä Arne Bemer
12042: 144S
12043:
12044: IV,450.-Rah.al. N:o 307.
12045:
12046:
12047:
12048:
12049: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon aluesairaalan ra-
12050: kennustöiden aloittamiseksi.
12051:
12052:
12053: E d u s k u n n a 11 e.
12054:
12055: Espoon ja Kauniaisten kauppalat, Helsingin Tämä edellyttää yleisesti käytössä olevien las-
12056: maalaiskunta sekä Kirkkonummen ja Vihdin kuperusteide. mukaan noin 680 sairaansijaa.
12057: kunnat ovat vuodesta 1961 lähtien suunnitel- Näillä kunnilla on kuitenkin Helsingin yliopis-
12058: leet yhteistä aluesairaalaa Espoon kauppalan tollisessa keskussairaalassa ainoastaan 287 sai-
12059: alueelle. Tällaisen yhteisen sairaalan perusta- raansijaa. Väestön lisäyksen odotetaan puheena
12060: mista varten tunnettiin näissä kunnissa poltta- olevien kuntien alueella kiihtyvällä nopeudella
12061: vaa tarvetta, sillä jatkuvasti kasvavan muutto- vain lisääntyvän. Ennakkolaskelmien mukaan
12062: liikkeen ansiosta ovat sairaanhoito-olot Helsin- vuonna 1980 näissä kunnissa tulee olemaan
12063: gin ympäristökunnissa suuresti vaikeutuneet. noin 330 000 asukasta. Tämä edellyttäisi jo
12064: Helsingin yliopistollinen keskussairaala ei pysty 1 400 erikoissairaansijan tarvetta. Muuttoliik-
12065: yksin tyydyttämään tätä kasvanutta tarvetta. keen suuntautuessa yhä voimakkaampana Hel-
12066: Sairaalan p!!rustamisen tarvetta on puoltanut singin ympäristökuntiin on tilanne sairaansijo-
12067: mm. lääkintöhallitus, joka helmikuussa 1966 jen kohdalla käymässä kestämättömäksi. Mai-
12068: antamassaan lausunnossa on katsonut, että suun- nittakoon lisäksi, että asianomaisilla kunnilla on
12069: niteltua sairaalaa tarvitaan juuri asumistiheyden asiassa valmiit suunnitelmat ja lisäksi on tule-
12070: vuoksi pysyvästi Helsingin yliopistollisen kes- vaa alueisairaalaa varten jo varattu tarvittava
12071: kussiraalan rinnalla. Lausunnossa katsottiin li- maa-aluekin.
12072: säksi, että ssairaalasuunnitelman toteuttamisella Edellä esitetyn perusteella esitämme,
12073: on kiire. Vastaavasti Helsingin yliopistollinen
12074: keskussairaala on puolestaan todennut, ettei se että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12075: voi tyydyttää kyseisellä alueella yhä lisääntyvää tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
12076: sairaanhoidon tarvetta erikoissairaanhoidon määrärahan Espoon ym. kuntien aluesai-
12077: osalta. raalan rakennustöiden aloittamista var-
12078: Edellä mainittujen kuntien väkiluku oli vuo- ten.
12079: den 1966 päättyessä yhteensä noin 170 000.
12080: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
12081:
12082: Pekka Pesola Eino Siren
12083: Sinikka Luja Veikko Saarto
12084: Lauri Kantola Magnus Kull
12085: Esko J. Koppanen Matti Mattila
12086: 1449
12087:
12088: IV,451.- Rah.al. N:o 308.
12089:
12090:
12091:
12092:
12093: Pesola ym.: Määrärahan osoittam-isesta poliisitoimen pysyväisten
12094: tointen perustamiseksi Järvenpään nimismiespiiriin.
12095:
12096:
12097: E d u s k u n n a 11 e.
12098:
12099: Kuluvan vuoden alussa muodostettiin Järven- loin 15 miestä. Tällä hetkellä Järvenpään nimis-
12100: pään kauppalasta kaupunkikunta. Tällöin toi- miespiirissä on lisäksi 3 Liikkuvan poliisin
12101: vottiin, että Järvenpään uusi kaupunki tulisi konstaapelia, joten päivystykseen on käytettä-
12102: saamaan oman poliisilaitoksen ympäri vuoro- vissä kaikkiaan 7 miestä. Näin laskettuna toi-
12103: kauden toimivine päivystyksineen, koska polii- mii Järvenpään poliisiasema vajaalla puolella
12104: sipäivystys ja poliisitoiminta yleensä Järven- teholla päivystyksen suhteen. Tämäkin puoli-
12105: pään kaupungin alueella ei silloin, kun Järven- teho supistuu vielä sairaustapausten ja kursseille
12106: pää oli liitettynä Tuusulan nimismiespiiriin, ol- komennusten sattuessa. Vuosilomien aikana on
12107: lut sen riittämättömän poliisitoimien luku- tilanne aivan kestämätön. Edellä olevan joh-
12108: määrän vuoksi järvenpääläisiä tyydyttävällä ta- dosta tuntuu käsittämättömältä ja katkeruutta
12109: solla. Kun uusi nimismiespiiri luotiin, olisi pi- herättäväitä se seikka, ettei nimismiespiiri saa-
12110: tänyt olla luonnollista, että sen toimintaedelly- nut valtion tulo- ja menoarviossa lisää työvoi-
12111: tykset olisi turvattu ja nimenomaan sen perus- maa.
12112: tamisen tarpeena olleiden syiden vaatimalla ta- Edellä oleva koskee varsinaista poliisitoimin-
12113: valla. Uuteen nimismiespiiriin, jossa silloin oli taa, mutta nimismiespiirin tehtävät purkautuvat
12114: noin 14 000 asukasta ja joka käsitti yksinomaan ulos kansliahenkilökunnan toimesta. Jos kans-
12115: kaupunkialueen, annettiin vain 2 ylikonstaape- liahenkilökunta on riittämätön, tukehtuu piirin
12116: lia ja 10 konstaapelia sekä 2 kansliatointa. Ym- toiminta auttamattomasti. Piiriä perustettaessa
12117: pärivuorokautista tehokasta päivystystä järjes- saatiin tänne vain ylimääräiset apulaiskansiistin
12118: tyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ei tällä ja toimistoapulaisen toimet. Kevään kuluessa
12119: poliisivoimalla pystytä järjestämään. Uusi nimis- Järvenpäähän saatiin edellämainittujen lisäksi 1
12120: miespiiri, tarvitsee poliisitoimia päivystY'ksen li- ylimääräisen virastotyöntekijän ja 1 tilapäisen
12121: säksi ennenkaikkea rikospoliisitehtäviin, mutta toimistoapulaisen toimet ja luvattiin näiden si-
12122: myös perimistehtäviin. Lisäksi tulee rangaistuk- jalle vuoden vaihteessa pysyväiset toimet.
12123: sen täytäntöönpano, virka-apukuulustelut ja Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Tämän
12124: muut virka-aputehtävät, valvontatehtävät erilai- kokoisessa nimismiespiirissä on aivan vält-
12125: sissa tilaisuuksissa, saattotehtävät, käräjäpäivys- tämätöntä, että kanslisteja on 3. Järvenpään
12126: tykset ynnä muuta sellaista. Rikospoliisin toi- nimismiespiirin kohdalta tilanne tässä suh-
12127: minta tällaisessa kaupungissa vaatii vähintään teessa on lisäksi sikäli poikkeuksellinen,
12128: ylikonstaapelin ja 2 miestä. Perimistehtä<viä ei että muodostettiin uusi nimismiespiiri, joka
12129: 15 000 asukkaan kaupungissa, voida suorittaa muodostettaessa aiheutti valtavan työruuhkan
12130: vähemmällä kuin kahdella miehellä. Järjestys- kansliassa. Nyt käytettävissä olevan neljän
12131: poliisin ylikonstaapelin avuksi edellämainittui- hengen kansliahenkilökunnan avulla on 7
12132: hin virka-apu-, saatto-, valvonta- ja täytäntöön- kuukauden ajan yritetty purkaa tätä työruuh-
12133: panotehtäviin tarvitaan myös 2 miestä. Tämän kaa, mutta vieläkään ei ole päästy sille tasolle,
12134: mukaisesti jää, ylikonstaapeleita huomioimatta, joka vallitsee jo kauan toiminnassa olleissa
12135: päivystystehtävään 4 miestä. Tämä määrä on ai- nimismiespiireissä. Kun tämä työruuhka on
12136: van riittämätön. Päivystys vaatii ympäri vuoro- lopullisesti selvitetty, lisääntyy kansliatyövoi-
12137: kauden 3 miestä, päivystäjän, apulaispäivystä- man tarve jatkuvasti, koska piirin asukasluku
12138: jän ja autonkuljettajan. Tämä on minimivaati- kasvaa. Siksi on katsottava aivan välttämät-
12139: mus. Voimassaolevan työaikalain määräysten tömäksi neljän kansliahenkilökuntaan kuuluvan
12140: mukaan laskettuna päivystykseen tarvitaan sil- henkilön toiminta kansliassa.
12141: 1450 IV,451. - Järvenpään nimismiespiiri.
12142:
12143:
12144: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, määrärahan 4 kansliahenkilökunnan toi-
12145: men ia 8 eriasteisen poliisitoimen pysy-
12146: että Eduskunta ottaisi vuoden 1968 väisien tointen perustamiseen Järven-
12147: tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan pään nimismiespiirissä.
12148: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
12149:
12150: Pekka Pesola Victor Procope
12151: Matti Mattila Sinikka Luja
12152: Saara Forsius
12153: 1451
12154:
12155: IV,4.52.- Rah.al. N:o 309.
12156:
12157:
12158:
12159:
12160: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta harjoituskouluissa opetus-
12161: harjoittelua suoriitaville auskultanteille maksettavaa palkkaa
12162: varten.
12163:
12164:
12165: E d u s k u n n a 11 e.
12166: Suoritettuaan johonkin oppikoulunopettajan leen sen teoreettisen pätevyyden, jota tuleva
12167: virkaan kelpoisuudeksi säädetyn perustutkinnon toimi edellyttää.
12168: on opiskelijan tämän lisäksi täyden pätevyyden Tämä syksynä suomenkielisissä harjoituskou-
12169: saamiseksi suoritettava vielä ns. auskultointi luissa on auskultantteja yhteensä 1 093 ( vas-
12170: sekä eräitä muita säädettyjä tutkintoja. Tämä taavan luvun oltua 1966; 942 ja 196.5; 827)
12171: opetusharjoittelu kestää lähes kaikissa aineissa ja ruotsinkielisissä harjoituskouluissa 70.
12172: kaksi lukukautta. Auskultaatio lisää siis opis- Jos verrataan tätä tulevien oppikoulun opet-
12173: keluaikaa vuodella, sillä harjoittelun tiivis oh- tajien auskultointia muiden alojen vastaavaan
12174: jelma ei yleensä salli pitämään koulussa teo- harjoitteluun, on todettava, että jo nykyisellään
12175: reettisesti sallittua 12 viikkotuntia. Lisäksi tun- useilla aloilla harjoittelu on ainakin osittain pai-
12176: teja on nykyisin pätevien opettajien runsauden kallista. Myös eräissä maissa, missä opetushar-
12177: vuoksi lähes mahdotonta saada. joittelua on, maksetaan siitä myös palkkaa.
12178: Perustellusti voidaankin katsoa palkattoman Auskultointi kestää noin 8 kuukautta ja mi-
12179: auslrultoinnin vetävän lahjakasta ainesta oppi- käli auskultantille maksettaisiin 2.50:- kuu-
12180: koulujen piiristä muille aloille. On varsin ym- kaudessa muodostaisi se vuodessa auskultanttien
12181: märrettävää tämän suuntaineo siirtyminen, sillä lukumäärän huomioonottaen noin 2,2 milj. mar-
12182: onhan useissa tapauksissa opiskelijalle taloudel- kan menoerän.
12183: lisesti mahdotonta uhrata vuotta palkattomaan Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
12184: harjoitteluun, kun muille aloille siirtyessään nioittavasti,
12185: hän välittömästi pääsee nauttimaan jo saavute-
12186: tetuo perustutkintonsa edellyttämää palkkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12187: Tästä syystä olisikin mitä pikemmin päästävä tulo- ja menoarvioon 2 200 000 markan
12188: siihen, että auskultaatiotaan suorittaville ryh- määrärahan käytettäväksi harjoituskou-
12189: dyttäisiin maksamaan auskultaatioajalta palk- luissa opetusharjoitteluaan suoriitaville
12190: kaa. auskultanteille maksettavaa palkkaa var-
12191: Palkan suuruutta määriteltäessä olisi huo- ten.
12192: mioitava, että auskultoiva on jo hankkinut itsel-
12193: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
12194:
12195: Pekka Pesola Pentti Sillantaus
12196: Pirkko Aro Magnus Kull
12197: Matti Mattila
12198: 1452
12199:
12200: IV,4.5.3.- Rah.al. N:o .310.
12201:
12202:
12203:
12204:
12205: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
12206: tamiseksi Espoon kauppa/aan.
12207:
12208:
12209: E d u s k u n n a 11 e.
12210:
12211: Espoon väkiluvun lisääntyessä ja asukkaiden Virastotalon rakentamista puoltavat pattsl
12212: tarvitsemien palvelusten lukumäärän kasvaessa käytännön kysymykset, myös se, että Helsingin
12213: on noussut entistä ajankohtaisemmaksi kysymys ympäristössä esiintyy kautta vuoden työttö-
12214: virastotalon rakentamisesta Espooseen. myyttä rakennusalalla. Koska lisäksi on odotet-
12215: Nykyisellään ovat esim. nimismiehen kans- tavissa, että työttömyys tulee lähitulevaisuu-
12216: lian toimistotilat varsin alkeelliset ja puutteelli- dessa huomattavasti lisääntymään, muodostaisi
12217: set. Espoon.;_Kauniaisten verotoimisto sijaitsee valtion virastotalon rakentaminen otollisen työl-
12218: tällä hetkellä Helsingin kaupungissa, siis koko- lisyyttä lisäävän kohteen.
12219: konaan vieraan kunnan alueella, koska verotoi- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
12220: mistolle ei ole ollut osoittaa oman kunnan
12221: alueelta toimistoa. Samaten sijaitsevat Espoon että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12222: tuomiokunnan kanslia ja käräjäpaikka Helsingin tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
12223: kaupungissa. määrärahan valtion virastotalon suunnit-
12224: Jo nämä puoltavat valtion virastotalon raken- telua ja rakennustöiden aloittamista var-
12225: tamisen välttämättömyyttä, jotta kyseiset toimi- ten Espoon kauppa/aan.
12226: tilat saataisiin oman kunnan alueelle jonne ne
12227: kuuluvat.
12228: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
12229:
12230: Pekka Pesola Esko J. Kopanen
12231: Lauri Kantola Magnus Kull
12232: Matti Mattila
12233: 1453
12234:
12235: IV,454.- Rah.al. N:o 311.
12236:
12237:
12238:
12239:
12240: Pesola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeuksiin
12241: ;outuneiden kuntien valtionapuun.
12242:
12243:
12244: Eduskunnalle.
12245:
12246: Jo viime talvikautena koettiin maassamme kuntien sosiaalimenoissa on havaittavissa usein
12247: raskas työttömyys. Nyt käytettävissä oleviin tie- runsastakin nousua. Kasvavien menojensa vuoksi
12248: toihin ja ennakkoarviointeihin perustuen voimme useat kunnat ovat jo joutuneet suuriin taloudel-
12249: odottaa tulevan talvikauden aikana työllisyysti- lisiin vaikeuksiin. Hallitus on ehdottanut tulo-
12250: lanteen vain entisestään vaikeutuvan. Vaikeasta ja menoarviossaan vaikeuksiin joutuneiden kun-
12251: työttömyydestä joutuvat raskaasti kärsimään ei tien valtionapuun 7 milj. mk. Mielestämme tätä
12252: vain asianomaiset itse vaan myöskin ne kunnat, määrärahaa olisi korotettava 3 milj. markalla.
12253: joiden alueella työttömyyttä runsaammin esiin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12254: tyy.
12255: Runsaan työttömyyden vuoksi joudutaan en- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12256: tistä enemmän turvautumaan työttömyyskor- tulo- ;a menoarvioon 26 Pl 97 luvun
12257: vauksiin. Kuten tunnettua työttömyyskorvauk- 30 momentille 3 000 000 markan lisä-
12258: set ovat asianomaiselle verotonta tuloa. Toisin määrärahan vaikeuksiin ;outuneiden
12259: sanoen kunta ei siis saa työttömyyskorvausta kuntien valtionavun lisäämiseksi.
12260: saaviita verotuloja. Työttömyyden seurauksena
12261: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
12262:
12263: Pekka Pesola Matti Mattila
12264:
12265:
12266:
12267:
12268: 37 E 705/67
12269: 1454
12270:
12271: IV,455.-Rah.al. N:o 312.
12272:
12273:
12274:
12275:
12276: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisivoimien lisäämiseksi
12277: pääkaupungin ympäristökunnissa.
12278:
12279:
12280: E d u s k u n n a 11 e.
12281:
12282: On yleisesti tunnettua, että asukasluvun nou- tiedetään, että näissä kunnissa asukasluku tulee
12283: sun, väestökeskuksien kasvun, rikollisuuden li- entisestään lähivuosien aikana vain kasvamaan.
12284: sääntymisen ja liikenteen vilkastumisen joh- Tästä syystä olisikin mielestämme Espoon-Kau-
12285: dosta poliisihenkilöstön määrä on liian pieni niaisten kauppaloiden ja Helsingin maalaiskun·
12286: suoritettavana olevaan työhön nähden. nan nimismiespiirien poliisivoimia lisättävä tun-
12287: Erityisen suuri tarve poliisivoimien lisäämi- tuvasti. Jotta päästäisiin oikeudenmukaisem-
12288: seen tunnetaan kuitenkin nimenomaan pääkau- paan olotilaan, olisikin Espoon-Kauniaisten
12289: pungin ympäristökunnissa. Täällä asukasluvun kauppaloiden, että Helsingin maalaiskunnan ni-
12290: kasvu on ollut siksi nopeaa, ettei poliisien lu- mismiespiirien poliisivoimiin saatava kumpaan-
12291: kumäärä ole pystynyt riittävässä määrin tyydyt- kin lisäystä.
12292: tämään kasvavaa tarvetta. Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään
12293: Jos tarkastellaan erinäisiä keskiarvolukuja, on tunnustanut tilanteen vaikeuden Espoon koh-
12294: todettava, että Helsingissä on yksi poliisi 296 dalla esittämällä yhteensä 7 eriasteisen toimen
12295: asukasta kohti. Vastaavasti kaupungeissa yleensä perustamista. Uusia toimia olisi kuitenkin pe-
12296: on yksi poliisi 446 asukasta kohti, ja kauppa- rustettava enemmän. Espooseen olisi mieles-
12297: laissa yksi poliisi 850 asukasta kohti. Kuiten- tämme saatava 8 tointa näiden em. tointen li-
12298: kin Helsingin naapurikunnissa Espoon-Kau- säksi. Vastaavasti Helsingin maalaiskuntaan olisi
12299: niaisten kauppaloiden ja Helsingin maalaiskun- perustettava myös 15 uutta, eriasteista tointa.
12300: nan nimismiespiireissä on yksi poliisi 1 100 asu- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
12301: kasta kohti, eli siis huomattavasti alle keski-
12302: määräisen kauppaJoiden suhdeluvun. Kyseisten että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12303: kuntien asukasluvun suuruudesta ja kuntien tulo- ja menoarvioon 26 Pl 51 luvun
12304: pinta-alallisesta laajuudesta seuraa, että tehokas 1 momentille 300 000 markan määrära-
12305: toiminta nykyisin poliisivoimin aiheuttaa näissä han 30 uuden poliisitoimen perustami-
12306: kunnissa kohtuutonta rasitusta poliisimieskun- seksi, joista 15 Espoon-Kauniaisten ja
12307: nalle, eikä tehokkaaseen valvonta ym. tehtäviin 15 Helsingin maalaiskunnan nimismies-
12308: ole irroitettavissa riittävästi voimia. Vastaavasti piireihin.
12309: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
12310:
12311: Pekka Pesola Magnus Kull Eino Siren
12312: Esko J. Koppanen Veikko Saarto Matti Mattila
12313: 1456
12314:
12315: IV,4.56.- Rah.al. N:o 31.3.
12316:
12317:
12318:
12319:
12320: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohjan kauppalan Pitkän-
12321: kadun tasoylikäytävän turvalaitteiden hankkimista varten.
12322:
12323:
12324: E d u s k u n n a II e.
12325:
12326: Lohjan kauppalan keskustan läpi kulkee tava määrä sekä ajoneuvoja että jalankulkijoita,
12327: Hanko--Hyvinkää rautatie. Vaikka itse rata on ei ko. ylikäytävällä ole olemassa minkäänlaisia
12328: suhteellisen vähän liikennöity, muodostaa se turvalaitteita, varoitusvaloa, puomia tai muuta
12329: kauppalan keskustan katujen kanssa eräitä var- vastaavaa laitetta, olisi tämä puute ensi tilassa
12330: sin vaarallisia tasoylikäytäviä. Ns. Pitkänkadun korjattava, jotta tältä kohdin ylikäytäväonnetto-
12331: tasoylikäytävä on yleisesti tunnustettu erääksi muuksilta voitaisiin välttyä.
12332: vaarallisimmista. Vuosittain tällä ylikäytävällä Edellä olevan perusteella esitämme,
12333: sattuu useita onnettomuuksia, joista monet ovat
12334: johtaneet ihmishenkien menetyksiin. Esimer- että Edaskunta ottaisi vuoden 1968
12335: kiksi viime vuoden aikana sattui ylikäytävällä tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
12336: yhteensä 4 onnettomuutta, joissa kaikkiaan 3 määrärahan Lohjan kauppalan Pitkiinka-
12337: ihmistä menetti henkensä. dun taso/ylikäytävän turvalaitteiden
12338: Koska risteyksen ylittää päivittäin huomat- hankkimista varten.
12339: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
12340:
12341: Pekka Pesola Matti Mattila
12342: 1456
12343:
12344: IV,457.-Rah.al. N:o 314.
12345:
12346:
12347:
12348:
12349: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohian kauppalan Gruo-
12350: tilan tasoylikäytävän turvalaitteiden hankkimista varten.
12351:
12352:
12353: E d u s k u n n a 11 e.
12354:
12355: Vaikka Hanko-Hyvinkää rautatie sinänsä päivä ylikäytävää käyttää huomattava määrä
12356: on suhteellisen vähän liikennöity rataosuus, jalankulkijoita sekä ajoneuvoja.
12357: muodostaa se Lohjan kauppalan keskustassa Tasoristeys on kyllä asianmukaisella liiken-
12358: liikenteen kannalta joitakin hyvin vaarallisia nemerkillä varustettu, mutta kuten onnetto-
12359: tasoylikäytäviä. Eräs vaarallisimmista on ns. muustilastot osoittavat, ei se tässä tapauksessa
12360: Gruotilan tasoylikäytävä. ole osoittautunut riittäväksi, vaan tasoylikäy-
12361: Mahdollisesti juuri rautatieliikenteen vähyys tävälle tarvitaan pikaisesti turvalaitteita, kuten
12362: tällä rataosuudella on aiheuttamassa sen, että varoitusvaloja, puomia, ym., jotta vältyttäisiin
12363: ylikäytävällä tapahtuneet tasoristeysonnetto- sekä aineellisilta vaurioilta että ihmishenkien
12364: muudet ovat lukumäärältään varsin runsaat. menetyksiltä.
12365: Vuosittain ylikäyvällä on sattunut useita ih- Edellä olevan perusteella esitämme,
12366: mishenkiäkin vaatineita onnettomuuksia. Mai-
12367: nittakoon esimerkkinä viime vuoden onnetto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12368: muusluvut, jolloin risteyksessä tapahtui yh- tulo- ia menoarvioon 30 000 markan
12369: teensä neljä onnettomuutta, joista yksi vaati määrärahan Lohian kauppalan Gruotilan
12370: ihmishengen. Myös tänä vuonna on tasoris- tasoylikäytävän riittävien turvalaitteiden
12371: teyksessä sattunut useita onnettomuuksia. Joka hankkimista varten.
12372: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
12373:
12374: Pekka Pesola Matti Mattila
12375: 1457
12376:
12377: IV,458. -Rah.al. N:o 315.
12378:
12379: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Otaniemen ylioppilasra-
12380: vintolan rakentamiskustannuksiin.
12381:
12382: Ed u sk u nn alle.
12383: Otaniemen "campus-luonteesta" johtuen yli- sa olivat 176 mk/m3 ja 923 mk/m2• Ottaen
12384: oppilasravintola on sekä korkeakoulussa opis- huomioon, että Dipolin ylioppilasravintola on
12385: kelemassa käyvien että Teekkarikylän asukkai- tulevaisuudessa 6 000 oppilaan korkeakoulua
12386: den ainoa ruokailupaikka, jota viimeksi maini- palvelevana täytynyt mitoittaa noin 4 000 lou-
12387: tut tarvitsevat myös iltaisin, sunnuntaisin ja nasaterioitsijaa varten ja että tämän vuoksi Di-
12388: loma-aikoina korkeakoulun rakennusten suljet- polin kaikista tiloista ainakin 3 400 m2 eli n.
12389: tuina ollessa. Tämän vuoksi jo ensimmäistä 3 800 000 markan suuruista osuutta kokonais-
12390: yleissuunnitelmaa laadittaessa katsottiin tarkoi- kustannuksista vastaava määrä on puhtaita yli-
12391: tuksenmukaisimmaksi sijoittaa ylioppilasravin- oppilasravintolatiloja, näyttää valtion osuudeksi
12392: tola osakunnallisten toimintatilojen yhteyteen puoleksi lainana suunniteltu yhteensä 2 000 000
12393: ylioppilaskuntataloon, vastoin muissa korkea- markkaa huomattavan edulliselta ratkaisulta
12394: kouluissa noudatettua tapaa rakentaa ravintola verrattuna muissa yliopistoissa ja korkeakou-
12395: yleensä yliopiston tai korkeakoulun pääraken- luissa käytettyyn tapaan rakentaa ja jopa ka-
12396: nukseen. lustaakin ylioppilasravintola kokonaan valtion
12397: Jo viime syksynä valmistuneen Otaniemen kustannuksella. TKY:n ja muiden ylioppilas-
12398: ylioppilaskuntatalon, Dipolin huonetilaohjelma järjestöjen kaikkiaan saamien valtion lainojen
12399: laadittiin vuosina 1959-60. Tähän ohjelmaan vertaamiseksi todettakoon, että nykyisin n.
12400: sisällytettiin yleissuunnitelman mukaisesti teek- 1 000 asuntolapaikan suuruisen Tec!kkarikylän
12401: kariravintola, josta vuoden 1962 valtion tulo- hankintakustannukset ilman Dipolia ovat kaik-
12402: ja menoarvion perusteluissa lausuttiin mm. seu- kiaan 14.9 milj. markkaa, josta erilaatuisilla
12403: raavaa: valtion lainoilla on rahoitettu yhteensä 3.9
12404: " ... ehdotetaan, että valtio osallistuisi osa- milj. markkaa eli n. 26 %.
12405: kuntatalon rakennuskustannuksiin ylioppilasra- Koska Dipoli on jo valmistunut, on rahoi-
12406: vintolan osalta". Tämän perustelun mukaisesti tuksesta vielä puuttuva valtion osuus 500 000
12407: on sittemmin myönnetty tarkoitukseen seuraa- markkaa jouduttu hoitamaan heti ensi vuoden
12408: vat määrärahat: alussa erääntyvillä lyhytaikaisilla luotoilla.
12409: Avustus Laina
12410: Koska pidämme 2 000 000 markkaa varsin
12411: Vuosi
12412: kohtuullisena kustannuksena Otaniemen yli-
12413: 1962 ....... 250 000 nmk 250 000 nmk oppilasravintolakysymyksen hoitamiseksi ja
12414: 1963 ....... 150 000 150 000 , .koska katsomme tämän tehtävän myös. Teknilli-
12415: 1964 ....... 100 000 " 100 000 sen korkeakoulun osalta kuuluvan valtiolle ja
12416: 1965 ....... " "
12417: koska kyseessä on Eduskunnan jo aikaisemmin
12418: 1966 ....... 250 000 250 000 noudattaman kannan edelleen seuraaminen, eh-
12419: 1967 ....... " "
12420: dotamme,
12421: Yhteensä 750 000 nmk 750 000 nmk
12422: että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12423: Jo vuonna 1965 asetettiin siihen mennessä valtion tulo- ja menoarvioon viisisataa-
12424: tapahtuneen rakennuskustannusindeksin nousun tuhatta (JOO 000) markkaa Otaniemen
12425: perusteella valtion osuuden kokonaistavoitteek- ylioppilasravintolan rakentamista varten
12426: si 2 000 000 markkaa eli 16.8% Dipolin lo- siten, että Teknillisen Korkeakoulun
12427: pullisista kokonaiskustannuksista ja 20.6 % Ylioppilaskunnalle myönnetään mainit-
12428: valtion omiin rakennuksiin lähinnä vertailukel- tuun tarkoitukseen 250 000 markan
12429: poisista rakennuskustannuksista, jotka Dipolis- avustus ja 250 000 markan laina.
12430: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
12431:
12432: Pekka Pesola Magnus Kull
12433: Eino J. Koppanen Matti Mattila
12434: 1458
12435:
12436: IV,459.- Rah.al. N:o 316.
12437:
12438:
12439:
12440:
12441: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Penger;oen perkaus-
12442: Iyön aloittamiseksi Petäiäveden kunnassa.
12443:
12444:
12445: E d u s k u n n a 11 e.
12446: Petäjäveden kunnan Pengerjoen perkausta tinut perkaussuunnitelman, toteaa perkaustyön
12447: koskeva suunnitelma käsittää joen perkausta toimeenpanon tarpeelliseksi, tarkoituksenmukai-
12448: 8.9 km. Hyötyalue on 243.81 ha jakaantuen seksi ja kiireelliseksi. Edelleen se mainitsee:
12449: 41 tilalle. Joen perkaus tekee mahdolliseksi "Työvoimapiirin ilmoituksen mukaan on työlli-
12450: ympäristöalueilla noin 130 hehtaarin lisäkui- syys Petäjäveden kunnassa alkavalla talvikau-
12451: vatuksen ojituksina, joissa ojaa on kaivettava della erittäin heikko, joten se pitää Penget-
12452: 5.4 km ja hyöty jakaantuu 20 tilalle. Penget- joen perkauksen toimeenpanoa mitä pikimmin
12453: joen perkauksen kustannus on 431 000 mark- välttämättömänä. Myöskin Keski-Suomen maa-
12454: kaa. Aloitteen Pengerjoen perkaamiseksi teki- kuntaliitto esittää työllisyysohjelmassaan Pen-
12455: vät paikalliset viljelijät jo vuonna 1945. Kun gerjoen perkauksen toimeenpanoa alkavalla
12456: maanhankintalain laaja toteuttaminen Penger- työllisyyskaudella".
12457: jaella alkoi, ryhdyttiin hanketta hoitamaan Kun aiotteenteosta Pengerjoen perkauksen
12458: asutusperkaustyönä. Työ on laaja ja yleishyö- suorittamiseksi on kulunut jo yli 20 vuotta,
12459: dyllinen, sillä noin 200 hehtaarin suuruisella olisi se nyt vihdoin saatava alkuun. Varat
12460: alueella joka vuosi toistuva tulva voitaisiin sitä varten tulisi saada vuoden 1968 tulo- ja
12461: perkauksen avulla estää, jolloin paikkakunnan menoarvioon.
12462: asutus- ja elinmahdollisuudet paranisivat rat- Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
12463: kaisevasti. Myöskin uitto paranisi perkauksen nioittaen,
12464: johdosta erittäin huomattavasti. Yrityksen osak- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12465: kaat ovat vähävaraisia pienviljelijöitä ja talou- tulo- ;a menoarvioon 100 000 markkaa
12466: delliselta asemaltaan heihin verrattavia. Keski- Penger;oen perkaustyön alottamiseksi
12467: Suomen maanviljelysinsinööripiiri, joka on laa- Petäiäveden kunnassa.
12468: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
12469:
12470: Mauno Pohjonen Artturi Jämsen Sylvi Saimo
12471: 1459
12472:
12473: IV,460.-Rah.al. N:o 317.
12474:
12475:
12476:
12477:
12478: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalmarin-Sapran pai-
12479: kallistien rakentamisen aloittamiseen.
12480:
12481:
12482: E d u s k u n n a 11 e.
12483:
12484: Saarijärven Kalmarin kylästä johtaa miltei tie on ollut vuosikymmenet suurimmaksi osaksi
12485: ajokelvoton maantie Karstulan kunnan Sapran asukkaiden rasituksena. Paikallistien rakenta-
12486: rautatiepysäkille. Tien pituus on noin 11 km. minen vihdoinkin merkitsisi ratkaisevaa paran-
12487: Koleikkoista "kärrytietä" joutuvat ainoana kul- nusta Kalmarin-Sapran seudun asukkaille. Se
12488: kuväylänään käyttämään 80 tilan asukkliat. edellyttäisi, että tarkoitukseen saataisiin va-
12489: TVH:n toimesta on nyt vihdoin saatu ai- roja ensi vuoden tulo. ja menoarvioon.
12490: kaan suunnitelma paikallistien rakentamiseksi Edellä mainitun perusteella esitämme kun-
12491: Kalmarin ja Sapran välille. Suunnitelman mu- nioittaen,
12492: kaan tien pituus on 10 790 metriä ja kus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12493: tannusarvio noin 1 000 000 markkaa. Sekä tulo- ;a menoarvioon .500 000 markkaa
12494: Karstulan että Saarijärven kunnat ovat puol- Kalmarin-Sapran paikallistien rakenta-
12495: taneet mainitun tien pikaista rakentamista. misen aloittamiseen Saari;ärven ;a Kars-
12496: Siihen on erikoisesti aihetta myös siksi, että tulan kunnissa.
12497: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
12498:
12499: Mauno Pohjonen Artturi Jämsen Sylvi Saimo
12500: 1460
12501:
12502: IV,461.-Rah.al. N:o 318.
12503:
12504:
12505:
12506:
12507: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVH:n tukikohdan
12508: rakentamiseksi Pylkönmäelle.
12509:
12510:
12511: E d u s k u n n a 11 e.
12512:
12513: Teitten rakentamiseen ja hoitoon liittyvät ylläpitämiseksi ja työttömyyden lieventämiseksi
12514: tehtävät ja tiekaluston tarve ovat Pylkönmäellä vuosina 1965-66 laatimaan työohjelmaan.
12515: ja sen lähiympäristössä merkittävästi kasvaneet. Kun vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa ei ole
12516: Kun TVH:n lähimmät tukikohdat ovat melko varattu varoja TVH:n tukikohdan aikaansaa-
12517: etäällä, on Pylkönmäelle suunniteltu omaa tu- miseksi Pylkönmäelle, olisi ne siihen lisättävä.
12518: kikohtaa. Tämän aikaansaamiseksi on jo ryh- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
12519: dytty toimenpiteisiin. Mainitun tukikohdan ra- nioittaen,
12520: kentamista varten on kunta lahjoittanut tontin.
12521: Suunnitelman mukaan tukikohtaan tulevat au- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12522: totallirakennus, huoltorakennus ja konesuojara- tulo- ;a menoarvioon 260 000 markkaa
12523: kennus, jotka yhteensä maksavat noin 260 000 TVH:n tukikohdan rakentamiseksi Pyl-
12524: mk. Työ on sisältynyt TVH:n työllisyyden könmäelle.
12525: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
12526:
12527: Mauno Pohjonen Artturi Jämsen Sylvi Saimo
12528: 1461
12529:
12530: IV,462.- Rah.al. N:o 319.
12531:
12532:
12533:
12534:
12535: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kukkassalmen sillan
12536: ;a siihen liittyvien teiden rakentamiseksi Koskenpään kun-
12537: nassa.
12538:
12539:
12540: E d u s k u n n a 11 e.
12541:
12542: Koskenpään kunta on Keski-Suomen pie- tulee vain noin 7 metriä. TVH:n Keski-Suomen
12543: nimpiä maalaiskuntia sekä pinta-alaltaan että piiri on valmistanut Koskenpään Kukkassalmen
12544: asukaslukuun nähden. Kunnan kehitystä on jar- siltasuunnitelman, jonka kustannusarvio on
12545: ruttanut erikoisesti sen etäinen sijainti asutus- 166 000 markkaa. Sillan rakentaminen edel-
12546: keskuksista ja valtaväylistä. Maaltapakoa on vii- lyttää myös eräitä tiejärjestelyjä, joten koko
12547: meisten vuosien aikana tapahtunut varsin huo- hankkeen kustannusarvio on 580 000 markkaa.
12548: mattavassa määrin. Tähän on vaikuttanut osal- Sillan rakentaminen vapauttaa tieviranomaiset
12549: taan myös kunnan heikot liikenteelliset olo- myös noin 3 km:n etäisyydessä olevan Sahlois-
12550: suhteet. Niitä tulisi sen vuoksi eri tavoin ten lossin ylläpidosta ja vähentää merkittävästi
12551: parantaa. myös Koskenpään kunnan menoja.
12552: Koskenpäältä on lähin yhteys valtakunnalli- Edellä mainitun perusteella esitämme kun-
12553: selle nelostielle Korpilahdella Koskenpää-Nii- nioittaen,
12554: nimäen-Korpilahden tietä, joka on v. 1963
12555: otettu valtion haltuun. Tämän tien suurim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12556: pana haittana on kuitenkin lähellä Koskenpään tulo- ia menoarvioon 580 000 markkaa
12557: kirkonkylää sijaitseva Kukkassalmen lossi. Koskenpään kunnassa siiaitsevan Kuk-
12558: Kukkassalmen leveys on 120 m, mutta penger- kassalmen sillan ;a siihen liittyvien tei-
12559: tämällä päästään siihen, että sillan pituudeksi den rakentamiseksi.
12560: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
12561:
12562: Mauno Pohjonen Artturi Jämsen Sylvi Saimo
12563:
12564:
12565:
12566:
12567: 38 E 705/67
12568: 1462
12569:
12570: IV,463.- Rah.al. N:o 320.
12571:
12572:
12573:
12574:
12575: Pohjonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maalaiskir-
12576: ;eenkantajien kantovuorojen lisäämiseksi syrjäseuduilla.
12577:
12578:
12579: E d u s k u n n a 11 e.
12580:
12581: Suomen hallitusmuodon 5 §:n mukaan "Suo- suurimman osan näistä raJOltetuista vuoroista
12582: men kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edes- muodostavat kolme kertaa viikossa tapahtuvat
12583: sä". Tämä koskee varmaan sekä kansalaisten kannot.) Asiantilan korjaaminen on rahakysy-
12584: velvollisuuksia että heidän oikeuksiaan. Mm. mys. Juuri syrjäisillä seuduilla asuvilla on oi-
12585: postinkuljetukseen nähden on maassamme keus odottaa pikaista parannusta postioloihinsa.
12586: vielä suuria eroja maaseudun ja nimenomaan Tähän olisikin saavutettavissa korjausta suh-
12587: sen syrjäkylien sekä asutuskeskusten kesken. teellisen pienellä määrärahan lisäyksellä.
12588: Nykyisin lienee jo oikeutettua toivoa, että sa- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh.
12589: nomalehdet ja muut postilähetykset saataisiin dotamme,
12590: kaikkialla joka päivä. Näin ei ole läheskään
12591: vielä maaseudulla asianlaita. Kun esim. maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12592: seudulla noin 2 000 postinkantolinjalla posti tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
12593: kannetaan kuusi kertaa viikossa, niin noin 250 000 markkaa maalaiskirjeenkanta-
12594: 1 000 linjalla vaihtelee kantokertojen määrä ;ien kantovuorojen lisäämiseksi syrjäseu-
12595: vain yhdestä neljään kertaan. (Suhteellisesti duilla.
12596: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
12597:
12598: Mauno Pohjonen Artturi Jämsen Sylvi Saimo
12599: 1463
12600: IV,464.- Rah.al. N:o .321.
12601:
12602:
12603:
12604:
12605: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimi-
12606: seksi Kärkistensalmen lossin korvaamiseksi sillalla Korpi!ah-
12607: den kunnassa.
12608:
12609:
12610: E d u s k u n n a 11 e.
12611:
12612: Päijänne jakaa Korpilahden kunnan kahteen alueen ja Jämsänjokilaakson teollisuuden yh-
12613: osaan niin, että Päijänteen länsipuolella on teyksiä. Erikoisesti Jämsänjokilaakson tehtaille
12614: Korpilahden asutuksesta noin kaksikolmasosaa tapahtuva huomattava puutavaran kuljetus
12615: ja itäpuolella eli ns. "vesipuolella" kolmasosa Kaakkoisesta Keski-Suomesta ja Savosta tuottaa
12616: (Korpilahden asukasluku on nyt n, 6 500). nykyisin suuria vaikeuksia. Sillan rakentamisen
12617: Yhteys näiden kunnan eri osien välillä tapah- kannattavuutta lisäisi se, että lossi joutuu toi-
12618: tuu pääasiassa Kärkistensalmen lossin avulla. mimaan ympärivuotisesti, sillä veden virtaus
12619: Lossi yhdistää Korpilahden ja Luhangan väli- salmessa estää talvisaikaankin jäätien käytön.
12620: sen maantien. Kaakkoisen Keski-Suomen kun- Sillan rakentaminen toisi näille kauniille seu-
12621: tien (Joutsa-Luhanka-Leivonmäki ja Toi- duille myös nykyistä enemmän matkailijoita
12622: vakka) taholta toivottaisiin, että Joutsa-Lu- varsinkin kun Sysmän-Luhangan rantatie tu-
12623: hanka-Korpilahti maantie parannettaisiin. lee käyttöön jo lähiaikoina ja tämä tie jatkuisi
12624: Kärkisten lossin ja Korpilahden Putkilahden Kärkisten salmelle.
12625: kylän välillä on mainitulla maantiellä Keski- Kärkistensalmen ylitys lossia käyttäen muo-
12626: Suomen ja ilmeisesti koko valtakunnan kor- dostaa liikenteellisesti erittäin suuren haitan.
12627: keimmat ja vaikeakulkuisimmat mäet (ns. Esim. viime kesänä matkailukauden vilkkaim-
12628: Vaaruvuorten mäet). Kun ryhdytään suunnitte- pana aikana muodostui lossilla 1.5-2 tunnin
12629: lemaan näiden mäkien alentamista tai ehkä ta- jonotusaikoja. Lossin korvaaminen sillalla on
12630: loudellisimmin niiden sivuuttamista, niin tulee moottoriajoneuvoliikenteen jatkuvasti kasvaessa
12631: esille myös kysymys Kärkistensalmen lossin välttämätöntä. Maantiellä on valtatie 4:ltä
12632: mahdollisesta korvaamisesta sillalla. Mainitun Kärkistensalmeen saakka perusparannustyöt jo
12633: salmen leveys on lassipaikan kohdalta noin 500 suoritettu.
12634: metriä, mutta erään läheisen saaren kautta su- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen esi-
12635: pistuu lassiväylä noin 300 metriksi. Lassiväy- tämme,
12636: län syvyys näillä tienoilla on syvimmiltä koh-
12637: diltaan 27-35 metriä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12638: Kaakkoisen Keski-Suomen ja Korpilahden tulo- ;a menoarvioon 50 000 markkaa
12639: tie- ja kuljetusolojen kehittäminen kaipaisi ensi tutkimuksen suorittamiseksi ;a suunni-
12640: vaiheessa tutkimusta Kärkistensalmen lossin telman laatimiseksi Korpilahden kun-
12641: korvaamisesta sillalla. Tämän sillan rakentami- nassa si;aitsevan Kärkistensalmen lossin
12642: nen parantaisi myös Mikkelinseudun talous- korvaamiseksi sillalla.
12643: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
12644:
12645: Mauno Pohjonen Artturi Jämsen Sylvi Saimo
12646: 1464
12647:
12648: IV,465.- Rah.al. N:o 322.
12649:
12650:
12651:
12652:
12653: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
12654: seksi Pihlajaveden-Virtain maantieltä Yltiän pysäkille.
12655:
12656:
12657: E d u s k u n n a 11 e.
12658:
12659: Maantien rakentaminen Virtain-Pihlajave- halki ja parantaisi oppilaiden kuljetusmahdolli-
12660: den maantieltä .Ähtärin kunnan rajalle alkaa suuksia. Edellä mainittujen tieyhteyksien ra-
12661: olla valmis. Tämän tien välittömänä jatkona kentaminen loisi uuden ja tärkeän yhteyden
12662: olisi myös rakennettava maantie Virtain-Pih- Seinäjoen ja Tampereen talousalueiden välille.
12663: lajaveden maantieltä Haapamäen-Parin radan Maantien jatkaminen Yltiän pysäkiltä Virtain
12664: Yltiän liikennepaikalle. Tähän on useita perus- maantielle olisi välttämätöntä siksikin, että
12665: teluja. Jo vuonna 1938 oli valmiina suunni- ennenkuin päästään jatkamaan ns. itä-länsitietä
12666: telma (jonka toteuttamisen sota-ajat keskeytti- (Hankasalmi-Jyväskylä-Keuruu-Pori) Haa-
12667: vät), joka käsitti myös maantien rakentamisen pamäeltä Virroille, olisi mainittu tie tarpeen
12668: Pihlajaveden-Virtain maantieltä Keuruun- huoltotienä uutta valtatietä rakennettaessa,
12669: Ruoveden maantielle. Tästä suunnitelmasta on koska nämä tiet kohtaavat toisensa tiettömällä
12670: jo v. 1958 toteutettu ns. Yltiän laiturivaihteen seudulla.
12671: tie 3.6 km Haapamäen-Ruoveden maantieltä Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
12672: Yltiän pysäkille. Mutta tämän tien jatke Yltiän nioittaen,
12673: pysäkiltä Pihlajaveden-Virtain maantielle
12674: (kuten edellä jo on mainittu) tulisi myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12675: rakentaa vallankin kun tämän tien rakenta- tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
12676: mista koskeva päätös on tehty Eduskunnassa jo määrärahan maantien rakentamiseksi
12677: vuonna 1960. Tämä tie (noin 5 km) tulisi Pihlajaveden-Virtain maantieltä Yltiän
12678: kulkemaan harvaan asutun Karimon koulupiirin pysäkille.
12679: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
12680:
12681: Mauno Pohjonen Artturi Jämsen
12682: 1465
12683:
12684: IV,466~- Rah.al. N :o 323.
12685:
12686:
12687:
12688:
12689: Pohjonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
12690: sähköistiimisen tukemiseen.
12691:
12692:
12693: E d u s k u n n a 11 e.
12694:
12695: Maaseudun sähkökomitea toteaa mietinnös- Uusien muuntopur1en ollessa nykyisin suh-
12696: sään maaliskuun 22 päivänä 1966 m.m. seu- teellisesti paljon kalliimpia kuin aikaisemmin
12697: raavaa: rakennetut, ei niiden rakentaminen ilman val-
12698: "Maaseudun sähkökomitea katsoo, että maa- tionavustusta ole mahdollista vaarantamatta jo
12699: seudun sähköistyksen nykyvaiheessa voidaan ja käynnissä olevan sähkönjakelun taloudellisuut-
12700: tulee valtiontuen piiriin ottaa myös suhteelli- ta ja sähkönjakelun yleistä kehitystä edistävää
12701: sesti kalliimpia sähköistyskohteita kuin mitä vaikutusta. Ainoa mahdollisuutemme uudissäh-
12702: nykyiset avustusperusteet edellyttävät". köistyksen eteenpäin viemiselle on, että valtio
12703: Tarvittavasta avustusmäärärahasta komitea toteuttaisi myöskin talousarviossaan periaat-
12704: mainitsee m.m.: teessa jo hyväksymänsä tukitoimenpiteet säh-
12705: köistyksen jatkamiseksi. Kuntien omistamat
12706: "Ne. nykyisin jakelun ulkopuolella olevat maakunnalliset sähkölaitokset, kuten Keski-
12707: 46 000 taloutta, joiden liittämiskustannukset Suomen Valo Oy, kantavat hankkeita eteen-
12708: ovat enintään 500 mk tariffiyksikköä kohti, päin ajaessaan huolta yksinomaan kehitysaluei-
12709: tarvitsevat valtionavustusta yhteensä n. 50 den syrjäisimmillä seuduilla vielä sähköittä asu-
12710: mmk. - - -". - "Esitetyt näkiikohdat van väestön elin:nahdollisuuksien parantami-
12711: huomioon ottaen komitea katsoo, että tarkoi- sesta.
12712: tuksenmukaista maaseudun sähköistyksen 10- Vuoden 1968 tulo- ja menoarvioon on halli-
12713: vuotistavoitetta varten olisi avustusmääräraho- tus ehdottanut 2 450 000 markkaa (siirto-
12714: jen kokonaistarve n. 50 mmk, joka kymme- määräraha ) .
12715: nelle vuodelle jaettuna merkitsisi vuosittain Edellämainittuun komitean ehdottamaan
12716: keskimäärin 5 mmk/v suuruista avustusmäärä- avustusmäärärahaan nähden se ei ole riittävä.
12717: rahaa". Senvuoksi sitä tulisi lisätä.
12718: Komitean mietinnössään ehdottama 5 milj. Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
12719: markan vuotuinen tukimääräraha tekisi mah- dotamme,
12720: dolliseksi esim. Keski-Suomen Valon jako-
12721: alueella 5-10 syrjäisen muuntopiirin rakenta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12722: misen vuosittain, mikä 10-vuotisohjelman puit- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 500 000
12723: teissa merkitsisi noin 90 prosentin sähköistys- markkaa maaseudun sähköistiimisen tu-
12724: asteen saavuttamisen. kemiseen.
12725: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
12726:
12727: Mauno Pohjonen Artturi Jämsen Sylvi Saimo
12728: 1466
12729:
12730: IV,467.-Rah.al. N:o 324.
12731:
12732:
12733:
12734:
12735: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta metalli- ja konekorjaus-
12736: osaston lämpökeskuksen rakentamiseksi ]outsan mieskotiteol-
12737: lisuuskouluun.
12738:
12739:
12740: E d u s k u n n a 11 e.
12741: Joutsan kunta omistaa kiinteän mieskotiteol- Luodakseen edellytyksiä kotiteollisuuskoulun
12742: lisuuskoulun, joka on perustettu v. 1948. Sitä laajentamiselle on kunta hankkinut lisää aluet-
12743: ennen se toimi seitsemän vuotta kiertävänä ta niin, että koulun tontti käsittää nyt n. 0.75
12744: kouluna. Nykyisessä kotiteollisuuskoulussa on ha. Kun kotiteollisuusopetuskomitea on v. 1964
12745: vain puutyöosasto, joka toimii yhdeksän kuu- ehdottanut, että jokaiseen kiinteään mieskoti-
12746: kautta. Joutsan kunta on v. 1964 tehnyt Val- teollisuuskouluun tulisi perustaa metalli- ja ko-
12747: tioneuvostolle anomuksen mainitun koulun laa- neenkorjausosasto, olisi Juotsassa siihen nyt
12748: jentamiseksi niin, että siihen saataisiin myös hyvät mahdollisuudet edellyttäen, että valtio
12749: 1-vuotinen metalli- ja koneenkorjausosasto. riittävästi tukisi mainitun kotiteollisuuskoulun
12750: Anomus on ollut hyvin perusteltavissa, koska laajentamista.
12751: maatalouden koneeliistuminen on ollut yleensä Edellä mainitun perusteella kunnioittaen esi-
12752: ja myös Joutsan seuduilla erittäin voimakasta tämme,
12753: ja tulee edelleen sellaisena jatkumaankin. Am- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12754: matillisen opetuksen tarve on maaseudulla jat- tulo- ja menoarvioon 30 000 markkaa
12755: kuvasti suuri. Sen tyydyttäminen voisi osaltaan metalli- ja konekorjausosaston lämpö-
12756: keventää työttömyyttä ja voisi antaa monille keskuksen rakentamiseksi ]outsan mies-
12757: nuorille oman ammatin omalla paikkakunnalla. kotiteollisuuskouluun.
12758: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1967.
12759:
12760: Mauno Pohjonen Artturi Jämsen Sylvi Saimo
12761: 1467
12762:
12763: IV,468.- Rah.al. N:o 325.
12764:
12765:
12766:
12767:
12768: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyyjärven keski-
12769: koulun rakentamisen aloittamiseen.
12770:
12771:
12772: E d u s k u n n a II e.
12773:
12774: Kyyjärven kunnan keskikoulu (valtion kou- oli esittänyt rakennustöiden aloittamista varten
12775: lu) toimii kolmatta vuotta vanhassa kunnan 600 000 markkaa, mutta p.o. määrärahaa ei
12776: kansakoulussa. Siinä ei kuitenkaan ole enää ole esitetty ensi vuoden tulo- ja menoarvioon,
12777: vuoden 1968 syksyllä tilaa neljännen vuosiluo- vaikka se olisi ollut aivan välttämätöntä.
12778: kan aloittamiseen. Läheisyydessä ei ole myös- Edellämainittuun viitaten kunnioittaen esi-
12779: kään vuokratiloja saatavissa, joten koulun toi- tämme,
12780: minnan jatkaminen ensi syksynä edellyttää
12781: uuden koulun rakentamista. Kunta on koulua että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12782: varten lahjoittanut tontin ja valtioneuvosto on tulo- ja menoarvioon ou uVO markkaa,
12783: ottanut koulun vuoden 1968 rakennusohjel- Kyyjärven keskikoulun rakentamisen
12784: maan. Koulun rakentamisen kokonaiskustan- aloittamiseen.
12785: nusarvio on 1 870 000 markkaa. Kouluhallitus
12786: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
12787:
12788: Mauno Pohjonen Sylvi Saimo
12789: Artturi Jämsen Pentti Sillantaus
12790: Artturi Koskinen
12791: 1468
12792:
12793: IV,469.- Rah.al. N:o 326.
12794:
12795:
12796:
12797:
12798: Pousi: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan paikallissairaalan
12799: rakennustöiden aloittamiseksi.
12800:
12801:
12802: E d u s k u n n a 11 e.
12803:
12804: Parikkalan kunnan 14-paikkainen paikallis- sairaanhoitotarpeen saattaminen nykyaikaiselle
12805: sairaala toimii nykyisin vanhoissa ja epätyydyt- tasolle ja kuntalaisten turvallisuuden lisäämi-
12806: tävissä tiloissa. Se sijaitsee puurakennuksessa nen edellyttävät mainitun hankkeen toteutta-
12807: ja on siten palovaaran vuoksi vähemmän tur- mista viipymättä.
12808: vallinen. Uuden sairaalan saamisesta on jo vuo- Kunnansairaalahankkeen pikaisen toteuttami-
12809: sikausia neuvoteltu ja laadittu suunnitelmia sen perusteluina Parikkalan kunnanhallitus
12810: sekä ryhdytty alustaviin toimenpiteisiin, mutta esittää myös sen näkökohdan, että se on ki-
12811: maan alemmanasteisen sairaanhoitojärjestelmän peästi tarpeen työllisyystilanteen nykyisestään
12812: suunnittelussa pitkän aikaa vallinnut epävar- huomattavasti vaikeutuessa Parikkalan-Onka-
12813: muus on toistaiseksi tehnyt tyhjäksi uuden pai- mon rautatien rakentamistöiden päättymisen
12814: kallissairaalahankkeen toteuttamisen. Parikka- johdosta. Työllisyysasiasta on Parikkalan työ-
12815: lan kunta on kääntynyt asiassa valtiovallan voimatoimikunta antanut lausunnon, jossa se
12816: puoleen ja myös Etelä-Karjalan Maakuntaliitto mm. toteaa, että tilanne alkaneena työllisyys-
12817: on kiinnittänyt huomiota kunnan sairaalahank- kautena muodostuu edellistä vuotta huomatta-
12818: keeseen puoltaen sitä. vasti vaikeammaksi ja että suurimmillaan maa-
12819: Parikkalan kunnasta on verrattain pitkä liskuussa vuonna 1968 on kortistoon hakeutu-
12820: matka suurempiin keskustaajamiin, joissa on vien määrä toimikunnan laskelmien mukaan
12821: sairaala. Niinpä Savonlinnaan kertyy matkaa 60 200 henkilöä.
12822: km, Imatralle 6v km, Lappeenrantaan 95 km Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
12823: ja Joensuuhun 135 km. Kunnan tarkoituksena taen,
12824: onkin perustaa alueelleen sellainen terveyden-
12825: hoito- ja sairaanhoitotyön tarpeita tyydyttävä että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
12826: palvelukeskus, jonka tehtäviin sisältyisi yleisen tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
12827: terveydenhoidon valvonta, terveyden- ja sai- määrärahan Parikkalan uuden paikallis-
12828: raanhoidollisten palvelusten antaminen, paikal- sairaalan ja terveydenhoitoalan palve-
12829: lissairaalan ylläpito ja sairaankuljetustehtävät. luskeskuksen suunnitteluun ja rakennus-
12830: Parikkalan kunnan asukkaiden terveyden- ja töiden aloittamiseen.
12831: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
12832:
12833: Viljo Pousi
12834: 1469
12835:
12836: IV,470.- Fin.mot. N:o 327.
12837:
12838:
12839:
12840:
12841: Procope mll. Angående anvisande av anslag för planering av
12842: sjömansyrkesskolan i Hangö.
12843:
12844:
12845: T i 11 R i k s d a g e n.
12846:
12847: I regeringens budgetförs1ag för år 1963 och enligt sakkunskapen mycket lämplig tomt
12848: gjordes förs1ag under momentet för "Nybygg- för sjömansskolan. Staden har likaså förbundit
12849: nader för sjöfarts- och sjömansyrkesskolorna" sig att sörja för de kommunaltekniska arbetena,
12850: om att "yrkesutbildningen på området bör att upp1åta en idrottsplan för skolans behov
12851: ökas, varför inrättandet av nya sjömansyrkes- samt att reservera ett 6 500 m2 stort vatten-
12852: skolor i Helsingfors, Kotka, Raumo och Hangö område för sjömanssko1ans hamn.
12853: planerats". Detta meddelande om regeringens De förberedande åtgärderna har sålunda varit
12854: och handels- och industriministeriets planer klara en längre tid. Det egentliga ritnings- och
12855: omfattades av Riksdagen. Såväl Riksdagen som byggnadsarbetet har däremot ännu inte kommit
12856: regeringen har sålunda godkänt taoken på att i gång i Hangö. Som jämförelse må nämnas
12857: en svenskspråkig yrkesskola för sjömän skall att av de ovannämnda fyra sjömansskolorna
12858: inrättas i Hangö. står den i Helsingfors färdig, medan planerings-
12859: Handels- och industriministeriet tillsatte där- arbetena på skolan i Raumo avslutats och
12860: efter redan på våren 1963 en kommission för entreprenadanbud inbegärts och planeringsar-
12861: att uppgöra rums.planeringen för de nya sjö- betena på skolan i Kotka med det snaraste
12862: manssko1orna. Kommissionen inlämnade i no- skall sättas i gång. Det vore därför naturligt
12863: vember 1964 tili ministeriet den del av sitt be- och rättvist att också planeringsarbetena för
12864: tänkande, som gällde Hangö sjömansskola. den svenskspråkiga sjömansskolan i Hangö
12865: Förslaget syftade tili en skolbyggnad på ca skulle kunna inledas under år 1968.
12866: 18 000 ms med 4 300 m2 golvyta, där årligen Med hänvisning tili det ovan anförda föreslås
12867: 112 elever skulle utbildas. Ministeriet har härmed vördsamt,
12868: sedermera fastställt rumsprogrammet för sjö-
12869: mansyrkesskolan i Hangö enligt kommissionens att RJksdagen i statsförslaget för år
12870: förslag. 1968 måtte upptaga ett anslag om
12871: Staden Hangö har genom fullmäktigebeslut 100 000 mark för planering av sjö-
12872: av den 14 oktober 1964 beslutat att tili staten mansyrkesskolan i Hangö.
12873: utan vederlag överlåta en drygt 9 000 m2 stor
12874: Helsingfors den 31 oktober 1967.
12875:
12876: Victor Procope Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
12877: Magnus Kull Carl Olof Tallgren Georg C. Ehrnrooth
12878:
12879:
12880:
12881:
12882: 39 E 705/67
12883: 1470
12884:
12885: IV,470.- Rah.al. N:o 327.
12886: Suomennos.
12887:
12888:
12889:
12890:
12891: Procope ym.: Määrärahan osoittamisesta merimiesammattikou-
12892: lun suunnittelemista varten Hankoon.
12893:
12894:
12895: E d u s k u n n a 11 e.
12896:
12897: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä m2 :n suuruisen ja asiantuntijoiden mukaan hy-
12898: vuodelle 1963 tehtiin momentin "Merimies- ja vin sopivan tontin merimieskoulua varten.
12899: merenkulkukoulujen uudisrakennukset" koh- Kaupunki on myös sitoutunut huolehtimaan
12900: dalla ehdotus siitä, että "alan ammattikasva- kunnallisteknillisistä töistä, luovuttamaan kou-
12901: tusta on lisättävä, minkä vuoksi on suunniteltu lun käyttöön urheilukentän sekä varaamaan
12902: uusien merimiesammattikoulujen perustamista 6 500 m2:n suuruisen vesialueen merimieskou-
12903: Helsinkiin, Kotkaan, Raumalle ja Hankoon". lun satamaksi.
12904: Eduskunta hyväksyi tämän hallituksen ja Valmistavat toimenpiteet ovat siten olleet
12905: kauppa- ja teollisuusministeriön suunnitelmia selvät jo pitkän ajan. Varsinainen piirustus- ja
12906: koskevan ilmoituksen. Niin Eduskunta kuin rakennustyö sitävastoin ei vielä ole päässyt
12907: hallituskin on siten hyväksynyt ajatuksen, jonka Hangossa käyntiin. Vertauksen vuoksi mainit-
12908: mukaan Hankoon tulee perustaa ruotsinkielinen takoon, että yllämainituista neljästä merimies-
12909: ammattikoulu merimiehille. kolusta Helsingin koulu on valmis, kun taas
12910: Kauppa- ja teollisuusministeri asetti senjäl- Rauman koulun suunnittelutyöt on saatettu
12911: keen jo keväällä 1963 toimikunnan laatimaan loppuun ja urakkatarjoukset pyydetty sekä
12912: huonetilaohjelmaa uusia merimieskouluja var- Kotkan koulun suunnittelutyöt käynnistetään
12913: ten. Toimikunta jätti marraskuussa 1964 minis- ensi tilassa. Luonnollista ja oikeudenmukaista
12914: teriölle sen osan mietintöään, joka koski Han- olisi senvuoksi, että myös Hangon ruotsinkie-
12915: gon merimieskoulua. Ehdotus tarkoitti koulu- lisen merimieskoulun suunnittelutyöt voitaisiin
12916: rakennuksesta, jonka suuruus olisi noin aloittaa vuoden 1968 aikana.
12917: 18 000 ms ja lattiapinta-ala 4 300 m2, ja jossa Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
12918: vuosittain koulutettaisiin 112 oppilasta. Minis- taen,
12919: teriö on sittemmin vahvistanut huonetilaohjel-
12920: man Hangon merimiesammattikoulua varten että Eduskunta vuoden 1968 tulo- ja
12921: toimikunnan ehdotuksen mukaisesti. menoarvioon ottaisi 100 000 markan
12922: Hangon kaupunki on valtuuston päätöksellä määrärahan merimiesammattikoulun
12923: 14 päivänä lokakuuta 1964 päättänyt, että suunnittelemista varten Hankoon.
12924: kaupunki luovuttaa korvauksetta yli 9 000
12925: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
12926:
12927: Victor Procope Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
12928: Magnus Kull Carl Olof Tallgren Georg C. Ehrnrooth
12929: 1471
12930:
12931: IV ,471.- Fin.mot. N:o .328.
12932:
12933:
12934:
12935:
12936: Procope m.fl.: Angående anvisande av anslag för förbättring
12937: av landsvägsförbindelsen tili Hangö.
12938:
12939:
12940: T i II R i k s d a g e n.
12941:
12942: Vägförbindelsen tili Hangö som går längs sysselsättningsprogram, som bekämpandet av
12943: stamväg 53 har under senare år förbättrats. den växande arbetslösheten i Västra Nyland
12944: En "flaskhals" av besvärlig art utgör dock under 1968 kräver.
12945: sträckan Leksvall-Skogby, som på ett iögonen- Med beaktande härav föreslås vördsamt,
12946: fallande sätt avviker från landsvägens numera
12947: rätt tillfredsställande skick i övrigt. att Riksdagen i statsförslaget för år
12948: I budgetförslaget för år 1968 har tyvärr inte 1968 måtte upptaga ett anslag om
12949: medel anvisats för förbättring av detta vägav- 1 000 000 mark för förbättring av
12950: snitt. landsvägsförbindelsen till Hangö på
12951: Det bör observeras att ifrågavarande väg- avsnittet Leksvall-Skogby av stamväg
12952: arbeten med fördel borde kunna inpassas i det 53.
12953: Helsingfors den 31 oktober 1967.
12954:
12955: Victor Procope Magnus KuU Henrik Westerlund
12956: 1472
12957:
12958: IV,471.- Rah.al. N:o 328.
12959: Suomennos.
12960:
12961:
12962:
12963:
12964: Procope ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankoon johtavan
12965: maantieyhteyden parantamiseen.
12966:
12967:
12968: E d u s k u n n a 11 e.
12969:
12970: Tieyhteys Hankoon kantatie 53:a pitkin on Länsi-Uudenmaan kasvavan työttömyyden tor-
12971: viime vuosina parantunut. Osuus Leksvall- juminen vuoden 1968 aikana vaatii.
12972: Skogby muodostaa kuitenkin hankalan "pullon- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet eh-
12973: kaulan", jonka kunto poikkeaa silminnähtävästi dottavat,
12974: maantien nyttemmin varsin hyvästä kunnosta.
12975: Menoarvioehdotuksessa vuodelle 1968 ei va- että Eduskunta vuoden 1968 meno-
12976: litettavasti ole osoitettu varoja tämän tieosuu- arvioon ottaisi 1 000 000 mk:n määrä-
12977: den parantamiseen. rahan Hankoon johtavan maantieyhtey-
12978: Huomautettakoon, että kyseessä olevan tie- den parantamiseksi kantatie 53:n osuu-
12979: työn tekeminen voitaisiin edullisesti määrätä della Leksvall-Skogby.
12980: siihen työllistämisohjelmaan kuuluvaksi, jota
12981: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
12982:
12983: Victor Procope Magnus Kull Henrik Westerlund
12984: 1473
12985:
12986: IV,472.-Fin.mot. N:o 329.
12987:
12988:
12989:
12990:
12991: Procope mfl.: Angående anvisande av anslag för förbättring av
12992: stamväg 53 mellan Karis och Ekenäs.
12993:
12994:
12995: T i 11 R i k s d a g en.
12996:
12997: I budgetförslaget för år 1968 har för byg- hals" på stamväg nr 53 mellan Karis och Eke-
12998: gande och förbättring av vägar i Nylands väg- näs. Det vore med hänsyn tili trafikintensiteten
12999: och vattenbyggnadsdistrikt under momentet och landsvägens skick i övrigt mycket önskvärt
13000: 31.24.77:1 upptagits 24 380 000,-. Det ny- att denna vägsträcka så snart som möjligt
13001: ländska distriktet kommer därmed på sjunde kunde förbättras.
13002: plats av landets tretton väg- och vattenbygg- En viktig synpunkt, som tydligen inte beak-
13003: nadsdistrikt efter Mellersta Finlands, Åbo, tas vid budgetförslagets uppgörande är att den
13004: Tavastehus, Vasa, Lapplands och Uleåborgs i Västra Nyland framträdande arbetslösheten
13005: distrikt. och dess bekämpande också talar för att arbe-
13006: Med hänsyn tili det stora behovet och den tena på vägsträckan Karis-Ekenäs genast
13007: begränsade medelstilldelningen är det uppen- nästa år kunde igångsättas.
13008: bart, att det i alla distrikt finnes halvfärdiga Med beaktande av vad som här ovan fram-
13009: och dåliga vägsträckor på vägar, som annars hållits föreslås härmed vördsamt,
13010: fyller rätt stora anspråk. Dylika typiska "flask-
13011: halsar" inom de viktigaste delarna av vårt att Riksdagen i statsförslaget för år
13012: landsvägsnät borde dock bli föremål för större 1968 måtte upptaga ett anslag om
13013: uppmärksamhet. 500 000 mark för förbättring av stam-
13014: Inom den västra delen av det nyländska väg 53 på avsnittet Karis-Ekenäs.
13015: distriktet har man en dylik besvärlig "flask-
13016: Helsingfors den 31 oktober 1967.
13017:
13018: Victor Procope Magnus Kull Henrik Westerlund
13019: 1474
13020:
13021: IV,472.-Rah.al. N:o 329.
13022: Suomennos.
13023:
13024:
13025:
13026:
13027: Procope ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan ja T ammisaa-
13028: ren välisen kantatien 53 parantamiseen.
13029:
13030:
13031: E d u s k u n n a 11 e.
13032:
13033: Vuoden 1968 menoarvioesitykseen on otettu 53:n osuudella Karjaa-Tammisaari. Ottaen
13034: momentille 31.24.77:1 24 380 000,- Uuden- huomioon liikenteen vilkkauden ja tien kun-
13035: maan tie- ja vesirakennusalueen teiden rakenta- non muuten, olisi hyvin toivottavaa, että tämä
13036: miseen ja korjaamiseen. Uudenmaan alue on tieosuus niin pian kuin mahdollista voitaisiin
13037: siis näin ollen seitsemännellä sijalla maan kol- korjata.
13038: mentoista tie- ja vesirakennusalueen joukossa Tärkeä näkökohta, jota menoarvioesitystä
13039: Keski-Suomen, Turun, Hämeenlinnan, Vaasan, laadittaessa ei liene otettu huomioon, on työt-
13040: Lapin ja Oulun alueiden jälkeen. tömyys Länsi-Uudellamaalla, jota vastaan tais-
13041: Ottaen huomioon suuren tarpeen ja käytet- teleminen vaatisi, että työt tieosuudella Kar-
13042: tävissä olevien varojen asettamat rajoitukset on jaa-Tammisaari heti ensi vuonna saataisiin
13043: ilmeistä, että kaikilla alueilla on puolivalmiita käynnistää.
13044: ja huonoja tieosuuksia maanteillä, jotka muu- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet eh-
13045: ten täyttävät suuretkin vaatimukset. Mainitun- dottavat,
13046: laiset tyypilliset "pullonkaulat" maamme tie-
13047: verkoston tärkeimmissä osissa olisivat suurem- että Eduskunta vuoden 1968 meno-
13048: mankin huomion arvoisia. arvioon ottaisi 500 000 mk:n määrära-
13049: Uudenmaan alueen läntisessä osassa on mai- han kantatie 53:n parantamiseen osuu-
13050: nitunlainen hankala "pullonkaula" kantatie della Karjaa-Tammisaari.
13051: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
13052:
13053: Victor Procope Magnus Kull Henrik Westerlund
13054: 1475
13055:
13056: IV,473.- Rah.al. N:o 330.
13057:
13058:
13059:
13060:
13061: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaltimon-Ilomantsin
13062: maantien perusparannustöiden aloittamiseksi.
13063:
13064:
13065: E d u s k u n n a 11 e.
13066:
13067: Kaltimon-Ilomantsin maantie on mäkinen Mainitun tien tekemisellä lievennettäisiin alueen
13068: ja mutkainen. Se ei enää täytä kasvavan lii- vaikeaksi muodostuvaa työllisyysongelmaa. Lä-
13069: kenteen sille asettamia vaatimuksia. Uimahar- hinnä työllisyys, mutta myös liikenteellisten
13070: jun teollisuuslaitoksen valmistuminen on lisän- näkökohtien perusteella ovat Pohjois-Karjalan
13071: nyt ja tulee edelleen lisäämään puutavaran Maakuntaliitto ja alueen kunnat esittäneet sen
13072: kuljetusta mainitulla maantiellä. Myös muu työn alle saattamista jo alkaneen työllisyys-
13073: liikenne tulee jatkuvasti kasvamaan. kauden aikana. Samaa mieltä on asiasta tiettä-
13074: Edellä sanottuihin näkökohtiin nojaten on västi ollut myös Pohjois- ja Itä-Suomen työl-
13075: Kaltimon-Ilomantsin maantien parantamisesta lisyyskomitea.
13076: tehty suunnitelma. Se olisi valmis toteutetta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13077: vaksi.
13078: Tien pikaista työn alle saattamista puoltaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13079: myös se, ettei Ilomantsin, Tuupovaaran, Kiih- tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
13080: telysvaaran ja Enon kunnissa ole riittävästi Kaltimon-Ilomantsin maantien perus-
13081: muita työkohteita työttömyyden torjumiseksi. parannustöiden aloittamiseksi.
13082: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
13083:
13084: Pauli Puhakka Reino Karpola Paula Ruutu
13085: Antti 0. Pennanen A. Holopainen U. H. Voutilainen
13086: 1476
13087:
13088: IV,474.- Rah. al. N:o 331.
13089:
13090:
13091: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan ja Kai-
13092: nuun raja-alueen metsätyökoulun rakennustöiden aloittami-
13093: seksi.
13094:
13095:
13096: Ed u s kun n a 11 e.
13097:
13098: Pohjois-Karjalan alueen väestön toimeentu- kavaa huomiota mm. Pohjois-Karjalan maa-
13099: lolle on metsätöiden merkitys ratkaisevan tär- kuntaliitto. Alueen kunnat ovat olleet väestön
13100: keä. Alue on tyypillistä metsätalousaluetta ja poismuutosta sangen huolissaan ja yhtyvät maa-
13101: huolimatta metsätöiden jo tapahtuneesta ja kuntaliiton pyrkimyksiin metsätyön ammatti-
13102: voimakkaasti etenevästä koneeliistumisesta met- koulutuksen kiireellisestä järjestämisestä. Li-
13103: sätalous voi Pohjois-Karjalassa tarjota jatku- säksi on syytä mainita, että maakuntaliiton
13104: vasti työtä suurelle ammattimiesmäärälle. Tähän esitykset soveltuvat niihin suunnitelmiin, mitä
13105: ovat tulevina vuosina omalta osaltaan vaikut- metsähallituksessa on jo tehty metsätyön am-
13106: tamassa metsänviljely- ja metsänparannustöiden mattiopetuksen laajentamisesta. Mainittakoon,
13107: osalta koko valtakunnan metsätalouden voi- että Valtimon kunta on tehnyt päätöksen
13108: maperäistämiseksi tehdyt kokonaissuunnitelmat, tonttialueen lahjoittamisesta valtiolle rakennet-
13109: mm. Mera-ohjelma. tavaa metsätyökoulua varten.
13110: Ammattitaidon hankkimiseen metsätalouden Vv. 1964 ja 1965 tulo- ja menoarvioissa
13111: töissä tarvitaan nykyisellään niin monta vuotta, oli Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueen
13112: että nuorisoa ei ilman erityistoimenpiteitä enää metsätyökoulun suunnittelua ja erikoistutki-
13113: saada kiinnostumaan metsätyöammatista, var- muksia varten on varattu . 250 000 mk, jonka
13114: sinkin kun saman elintason saavuttaminen turvin po. koulun suunnittelutyötä on suo-
13115: muissa ammateissa käy päinsä pienemmin pon- ritettu. Vuoden 1967 tulo- ja menoarvioesi-
13116: nistuksin. Näkyvänä todistuksena tästä on tystä käsitellessään eduskunta lausui pitävänsä
13117: muuttoliike alueelta maan muihin osiin, mikä mainitun metsätyökoulun aikaan saamista tär-
13118: on muodostunut viime vuosina Pohjois-Karja- keänä ja edellytti että hallitus ryhtyy asiassa
13119: lassa huolestuttavan suureksi ja kuntien talou- toimenpiteisiin. Ensi vuodelle esitetyssä talous-
13120: den kannalta haitalliseksi ilmiöksi. Valtakun- arviossa ei ole kuitenkaan määrärahaa sanot-
13121: nansuunnittelutoimiston julkaisemien tietojen tuun tarkoitukseen.
13122: mukaan ovat ammattikoulutuksen saantimahdol- Kahden metsätalouden varassa elävän maa-
13123: lisuudet Pohjois-Karjalassa keskimäärin pienem- kunnan, jotka lisäksi ovat ammattikoulutuksen
13124: mät kuin yleensä maassa. Alueen nuorisolle suhteen vajaa-alueita, yhteisen edun mukaisesti
13125: tarvitaan kipeästi lisää ammattikoulutusmah- olisi koulun aikaansaaminen erittäin tärkeä
13126: dollisuuksia. Maakunnan elinkeinoelämän ra- ja kiireellinen eikä rakennustöiden aloittamista
13127: kenteen huomioonottaen olisi metsätalouden saisi enää lykätä tuonnemmaksi.
13128: työvoiman ammattikoulutuksen kiireellinen ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13129: kaansaaminen arvokas lisä maakunnan nuori-
13130: son ammattikoulutuksen mahdollisuuksissa, si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13131: täkin suuremmalla syyllä koska metsätalous tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
13132: voi sijoittaa näin syntyneen ammattitaitoisen määrärahan Pohjois-Karjalan ja Kainuun
13133: nuoren työvoiman heti palvelukseensa. raja-alueen metsätyökoulun rakennustöi-
13134: Pohjois-Karjalassa on asiaan kiinnittänyt va- den aloittamista varten.
13135: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
13136:
13137: Pauli Puhakka Valde Nevalainen A. Holopainen
13138: U. H. Voutilainen Aarne Pulkkinen Mikko Volotinen
13139: Reino Karpola Heikki Mustonen Antti 0. Pennanen
13140: 1477
13141:
13142: IV,475.- Rah.al. N:o 332.
13143:
13144:
13145:
13146:
13147: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamiseksi Itä-Suomen teollistm-
13148: den laa;ennusohjelman tekemiseksi.
13149:
13150:
13151: E d u s k u n n a 11 e.
13152:
13153: Saimaan vesistöalueen vaikutuspiiriin kuulu- myös uudelle teolliselle toiminnalle. Siinä tu-
13154: vat Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Ky- lisi huomioida rajakauppa ja suoran kuljetuk-
13155: men läänit. Tällä alueella asuu lähes neljäs osa sen edut Neuvostoliiton lähialueiden kanssa ta-
13156: maamme asukkaista. Taloudellinen kehitys ei pahtuvassa tavaranvaihdossa sekä sen laajenta-
13157: ole kyennyt turvaamaan koko väestölle työtä ja misessa.
13158: riittävää toimeentuloa. Tähän mennessä suori- Maaperätutkimuksia lisäämällä voi löytyä
13159: tetut toimenpiteet ja vaikeuksien aiheuttama uusia kannattavia kaivoskohteita. Kemialliselle
13160: muuttoliike eivät ole parantaneet tilannetta sekä kulutustavarateollisuudelle lienee alueella
13161: vaan työttömyys yhä lisääntyy. Tuotantotoimin- entistä parempia ja monipuolisempia edellytyk-
13162: nan laajentamiseksi tarvitaan uusia toimenpi- siä. Tutkimisen avulla voidaan tarkemmin sel-
13163: teitä ja määrätietoista työtä. vittää mitä mahdollisuuksia on olemassa tämän
13164: Alueen maakunnallisia talousalueita yhdistää alueen teollisen toiminnan laajentamiselle ja si-
13165: Saimaan vesistö, josta vesitien - kanavan - ten väestön työ- ja toimeentulomahdollisuuk-
13166: avautuminen merille, lähentää niitä vielä tältä sien turvaamiselle.
13167: osalta yhtenäisempään kokonaisuuteen. Saimaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13168: kanavaliikenne tulee antamaan alueen talouselä-
13169: mälle merkittävän kuljetusedun, jonka odote- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13170: taan lisäävän tuotantotoimintaa. Odotus ja toi- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
13171: veet ei sitä kuitenkaan itsestään lisää. Pitäisi määrärahan Itä-Suomen teollisuuden laa-
13172: suorittaa tutkimuksia sen antamista eduista jennusohjelman tekemiseksi.
13173: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
13174:
13175: Pauli Puhakka Aarne Pulkkinen
13176: Lyyli Koskinen Lauha Männistö
13177: Taisto Sinisalo V. J. Rytkönen
13178:
13179:
13180:
13181:
13182: 40 E 705/67
13183: 1478
13184:
13185: IV,476.- Rah.al. N:o 333.
13186:
13187:
13188:
13189:
13190: Raipala ym.: Koroteun määrärahan osoittamisesta Pispalan nippu-
13191: uittotunnelin rakentamista varten.
13192:
13193:
13194: E d u s k u n n a 11 e.
13195:
13196: Pispalan nippu-uittotunnelin rakennustyön rusteellinen tutkimus koko Kokemäenjoen vesis-
13197: loppuunsaattamiseen hallituksen tulo- ja meno- töalueen uittokysymyksestä.
13198: arvioesityksessä vuodelle 1968 ehdotetaan Tässä yhteydessä on syytä erityisesti koros-
13199: 2 020 000 markkaa. taa sitä, että Tampereen alueella on valtiolla
13200: Tämän rakennustyön tarkoituksenmukaisuus sellaisia rahoituskohteita, jotka ovat erittäin kii-
13201: on perin kyseenalainen, koska alueen puunjalos- reellisiä. Näistä tärkein on Tampereen teknilli-
13202: tusteollisuus on pääosiltaan siirtynyt autokulje- sen oppilaitoksen rakennustyön jatkaminen.
13203: tuksiin ja uitot on lopetettu. Ministeri Kaasa- Siihen tarvittaisiin aluksi 1,5 milj. mk, mistä
13204: laisen ilmoituksen mukaan Kokemäenjoen voi- on tehty eduskunnalle aloitekin.
13205: malaitospatojen yli ei tulla rakentamaan nipun- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13206: siirtolaitteita. Näin ollen Pispalan nippu-uitto-
13207: tunnelin loppuunrakentamisella ei ole mitään että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13208: kiirettä, koska sen käyttö olisi vähäinen. Toi- tulo- ;a menoarvioon 30 Pl:n 59 luvun
13209: saalta ei tunnelin rakentamistyötä voida jättää 77 momentille 520 000 markan määrä-
13210: siihen pisteeseen, jossa se nyt on, vaan jonkin rahan Pispalan nippu-uittotunnelin ra-
13211: verran rahaa tarvitaan jo tehtyjen töiden varas- kentamista varten.
13212: toimiseksi. Täten jäisi myös aikaa suorittaa pe-
13213: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
13214:
13215: Matti Raipala Mikko Asunta
13216: 1479
13217:
13218: IV,477.- Rah.al. N:o .3.34.
13219:
13220:
13221:
13222:
13223: Rihtniemi ym.,: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
13224: /ainoiksi yksityisoppikouluille.
13225:
13226:
13227: E d u s k u n n a 11 e.
13228:
13229: Yksityisoppikoulujen rakennustoiminnan hel- voidaan olettaa, että kaikkien yksityisten op-
13230: pottamiseen tarkoitettu lainamääräraha oli vuo- pikoulujen yhteinen rakennevelkamäärä kohoaa
13231: sina 1966 ja 1967 vahvistettu .3 700 000 mar- n . .300 000 000 markkaan. On tavallista, että ra-
13232: kaksi. Vuonna 1961 oli tähän tarkoitukseen va- halaitos myöntäessään luottoa edellyttää, että
13233: rattu nykyrahana 8 000 000 markkaa. Näin ol- koululle on myönnetty valtion rakennuslaina.
13234: len lainamääräraha on jatkuvasti vuoteen 1966 Jo tässä mielessä määrärahan myöntämisellä on
13235: saakka laskenut. Toisaalta on määrärahan perus- suuri vaikutus, vaikka se .ei markkamääräi-
13236: teluissa säännöllisesti todettu, että yksityisoppi- sesti olisikaan ratkaiseva. Yksityisoppikoulujen
13237: koulujen rakennustoiminta edelleen jatkuu Jaa- uudisrakennustoiminta tyydyttää nykyisin lä-
13238: jana ja että rahoitusvaikeudet ovat entistä suu- hinnä syrjäisten seutujen ja esikaupunkialueit-
13239: remmat. Erityisesti kuluvana vuonna on finans- ten koulutarvetta ja koska juuri näillä seuduilla
13240: sipoliittisin toimenpitein aiheutettu rahamark- rahoitusvaikeudet ovat suurimmat ja toisaalta
13241: k:inain kiristyminen tehnyt lainojen saannin ra- koska rakennustoiminta palvelee myös työlli-
13242: halaitoksista aikaisempaa vaikeammaksi ja mo- syystarkoituksia, olisi rakennuslainamäärärahaa
13243: nissa tapauksissa lähes mahdottomaksi. Lisäksi tuntuvasti lisättävä.
13244: rahalaitosten luotontanto on yhä enemmän siir- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13245: tymässä lyhytaikaisten luottojen myöntämiseen, nioittavasti,
13246: mikä osaltaan myös ratkaisevassa määrin vai-
13247: keuttaa rakennustoimintaa ja tekee sen toteu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13248: tuksen peävarmaksi. tulo- ja menoarvioon 29 Pl. 44 luvun
13249: Koulujen taloudellista asemaa osoittaa se, 83 momentille lisäystä 1 300 000 mark-
13250: että tehdyn kyselyn perusteella, joka on koske- kaa yksityisoppikouluille annettavia hal-
13251: nut 22.3 yksityistä oppikoulua, on näiden kou- pakorkoisia, pitkäaikaisia rakennuslai-
13252: lujen yhteenlasketuksi rakennusvelkamääräksi noja varten.
13253: saatu 185 477 826 markkaa. Tämän perusteella
13254: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
13255:
13256: Juha Rihtniemi Olavi Niemelä
13257: Timo Mäki Aili Vaittinen
13258: 1480
13259:
13260: IV,478.- Rah.al. N:o 335.
13261:
13262:
13263:
13264:
13265: Roden ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhavan lentoaseman
13266: autosuoja- ja huoltokeskusrakennuksen rakennustöiden jat-
13267: kamiseksi.
13268:
13269:
13270: E d u s k u n n a 11 e.
13271:
13272: Hallituksen esityksessä kolmanneksi lisämeno- 1962 lähtien on Kauhavan lentokentän kunnos-
13273: arvioksi vuodelle 1967 ehdotettiin Kauhavan sapito- ja huoltokalusto jouduttu pitämään ul-
13274: kunnassa sijaitsevan Kauhavan lentoaseman au- kosalla. Luonnollisesti tämä ei ole kaluston
13275: tosuoja- ja huoltokeskusrakennuksen rakentami- kunnolle hyväksi. Rakennusten puuttumiseen
13276: seen 100 000 mk:n määrärahaa ja samoin ra- ovat myöskin valtion tilintarkastajat jo aikai-
13277: kennusalueeseen liittyviin töihin, jotka käsittä- semmin lausunnossaan kiinnittäneet huomiota.
13278: vät vesijohdon rakentamisen ja rakennusalueen Kauhavan lentokenttä on lisäksi hyvin liiken-
13279: kunnostustyöt myöskin 100 000 markkaa. Ky- nöity koska se nousujen ja laskujen suhteen on
13280: seellinen suunnitelma käsittää hyötypinta-alaa tiettävästi maamme lentokentistä kolmannella
13281: 975 m 2 ja 4 900 ms kustannusarvion ollessa tilalla. Olisi siis aloitetut työt saatava päätök-
13282: 750 000 mk. Vesijohdon rakentamisen ja seen mahdollisimman nopeasti. Työmaan jatka-
13283: alueen kunnostustöiden kustannusarvion ollessa misen puolesta puhuu sekin, että paikkakun-
13284: 200 000 mk. Eduskunta hyväksyi k.o. hallituk- nan työllisyyttä voitaisiin parantaa sillä Kauha-
13285: sen esityksen ja työt aloitettiin välittömästi ja van kunta on erittäin vaikeassa tilanteessa ali-
13286: nyt on viemäröinti suoritettu ja vesijohtotyöt työllisyyden vuoksi.
13287: valmistunevat marraskuun puoliväliin men- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
13288: nessä. Paikkakunnan työttömiä on työmaalle nioittaen,
13289: voitu sijoittaa noin 25. Töiden jatkaminen uh-
13290: kaa nyt kuitenkin keskeytyä koska vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13291: 1968 tulo- ja menoarvioon hallitus ei ole esit- tulo- ja menoarvioon 350 000 markan
13292: tänyt töiden jatkamiseksi määrärahaa. määrärahan Kauhavan lentoaseman auto-
13293: Mainittu autosuoja- ja huoltokeskusrakennus suoja- ja huoltokeskusrakennuksen ra-
13294: olisi pikaisesti rakennettava, koska vuodesta kennustöiden jatkamiseksi.
13295: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
13296:
13297: Akseli Roden Toivo Antila Aleksi Kiviaho
13298: 1481
13299:
13300: IV,479.-Rah.al. N:o 336.
13301:
13302:
13303:
13304:
13305: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatie n:o 5:n ra-
13306: kennustöiden aloittamista varten välillä Ohenmäki-Patois-
13307: virta Iisalmen maalaiskunnassa.
13308:
13309:
13310: E d u s k u n n a II e.
13311:
13312: Hallituksen esityksessä vuoden 1968 valtion maalaiskunnassa. Rakennussuunnitelmat ovat
13313: tulo- ja menoarvioksi ehdotetaan rahoitetta- valmiit Iisalmen maalaiskunnan puoleisella
13314: vaksi lukuisa joukko maa- ja huonerakennus- osalla. Jos tämä työmaa, johon voitaisiin sijoit-
13315: kohteita Pohjois-Savoon. Näiden ehdotettujen taa noin 200 työntekijää, rahoitetaan ja ava-
13316: työkohteiden turvin voidaan huomattavassa taan, olisi sillä ratkaiseva merkitys Iisalmen
13317: määrin parantaa maakunnan vaikeaa työllisyys- ympäristökuntien työllisyystilanteen helpotta-
13318: tilannetta. Työvoimaviranomaisten arvioiden misen kannalta. Myös liikenteellisten turvalli-
13319: mukaan työllisyystilanteen ennakoidaan muo- suusnäkökohtien vuoksi tämä tieosuus olisi
13320: dostuvan työllisyyskaudella 1967-68 ~.miten mahdollisimman pian rakennettava.
13321: kin niin vaikeaksi, ettei ehdotettujen työkoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13322: teiden turvin voida työllistämistä tyydyttävästi
13323: hoitaa. Sen vuoksi olisi Kuopion työvoimapii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13324: rin alueelle rahoitettava muutamia huomatta- tulo- ja menoarvioon 31 Pl. 24 luvun
13325: via uusia kohteita, joiden turvin työllisyyden 77 momentille lisäyksenä 250 000 mark-
13326: turvaamista voitaisiin parantaa. kaa valtatie n:o 5:n rakennustöiden
13327: Eräs uusi kohde olisi valtatie n:o 5:n perus- aloittamista varten välillä Ohenmäki-
13328: parannusta koskevien rakennustöiden rahoitta- Paloisvirta Iisalmen maalaiskunnassa.
13329: minen välillä Ohenmäki-Paloisvirta Iisalmen
13330: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
13331:
13332: V. J. Rytkönen Lauha Männistö
13333: 1482
13334:
13335: IV,480.-Rah.al. N:o 337.
13336:
13337:
13338:
13339:
13340: Saalasti ym.: Määrärahan osaoittamisesta Ylivieskan maamies-
13341: opiston rakennusten suunnittelua varten.
13342:
13343:
13344: E d u s k u n n a 11 e.
13345:
13346: Hallitus esitti ja valtio osti eduskunnan bud- Näin oli kauan vireillä ollut ja nuorison odot-
13347: jettipäätöksellä vuonna 1962 Ylivieskan kun- tama asia saatettu toteuttamisasteelle. Opisto-
13348: nasta maatilan 56 hehtaaria viljeltyä maata ja asteisesta opetuksesta pääsee maatalousalalla
13349: 2.32 hehtaaria metsää 5 miljoonan vanhan osalliseksi vain pieni osa hakijoista ja vaati-
13350: markan hinnalla Pohjois-Suomen maamiesopis- mustaso on erittäin korkea.
13351: toa varten. Hallitus esitti sitten vuonna 1964 budjetissa
13352: Ehdotus Ylivieskan perustettavasta maamies- määrärahan rakennusten suunnittelua ja raken-
13353: opistosta sisältyi v. 1946 julkaistuun maatalous- nustöiden alkamista varten. Kun oli tehty kil-
13354: opistotoimikunnan osamietintöön. Tämä antoi paileva eduskunta-aloite ja viritetty varsin myö-
13355: aiheen paikallisille toimenpiteille. V. 1948 re- häisessä vaiheessa paikkakiista, estyi asian eteen-
13356: kisteröitiin Pohjois-Suomen Maamiesopiston päin meno. Valtioneuvosto asetti toimikunnan
13357: Kannatusyhdistys, joka aloitti toiminnan opis- tutkimaan opiston sijoituskysymyksiä ja mie-
13358: toajatuksen toteuttamiseksi. V. 1949 ostettiin tinnössään toimikunta yksimielisesti asettui Yli-
13359: ensimmäiset maa-alueet opistoa varten. Kanna- vieskan kannalle, jos Pohjois-Suomen maamies-
13360: tusyhdistys tarjosi ostamiaan tiloja valtiolle, opistoa varten ostettua tilaa viljellään valtion
13361: mutta uuden opiston perustaminen siirtyi en- lukuun. Tilan viljelysmaa on salaojitettu ja saa-
13362: tisten opistojen rakennus- ja laajennustöiden tettu tuottokuntoon.
13363: vuoksi. Eduskunta hyväksyessään hallituksen esityk-
13364: Kannatusyhdistyksen tilojen tarkastuksessa sen mukaisesti tilan oston ja vastaanottaessaan
13365: ne katsottiin keskusviraston .taholta sopiviksi, lahjoituksen on määritellyt kantansa mieles-
13366: mutta tilakoko liian pieneksi. Kannatusyhdis- tämme riittävän kiinteästi ja tätä tukee yhä
13367: tys ryhtyi näin ollen lisäalueiden hankkimiseen. edelleen tämän opetusalan asiantuntemus ja
13368: Ylivieskan kunta kunnallisvaltuuston yksimieli- keskusviraston kanta. Opistoasteisen koulutuk-
13369: sillä päätöksillä sitoutui rahoittamaan viljelys- sen tarve kaikilla aloilla kasvaa yhteiskunnas-
13370: maan lisäostot ja lupautui lahjoittamaan omis- samme.
13371: tamistaan metsistä yli 100 hehetaaria metsää, Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioit-
13372: jos maamiesopisto perustetaan Ylivieskaan. taen,
13373: Kun eduskunta budjettiesityksen hyväksyes-
13374: sään osti näin muotoillun maatilan kannatus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13375: yhdistykseltä Pohjois-Suomen maamiesopistoa tulo- ia menoarvioon 200 000 markan
13376: varten tapahtui kauppakirjan vahvistamisen yh- määrärahan momentille 30.05.74 Yli-
13377: teydessä kannatusyhdistyksen välityksellä huo- vieskan maamiesopiston rakennusten
13378: mattava lahjoitus Ylivieskan kunnalta valtiolle. suunnittelua varten.
13379: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
13380:
13381: Kerttu Saalasti Paavo Niinikoski
13382: Erkki Haukipuro Aaro Lintilä
13383: Grels Teir Katti Kaarlonen
13384: Wiljam Sarjala Martti Linna
13385: 1483
13386:
13387: IV,481.- Rah.al. N:o 338.
13388:
13389:
13390:
13391:
13392: 0. Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaaliministeriön
13393: hintaosaston vakinaistamista varten.
13394:
13395:
13396: E d u s k u n n a 11 e.
13397:
13398: Sosiaaliministeriön hintaosasto, joka tämän vyyden erikoisen ja vaativan hallintoalansa teh-
13399: tästä joutuu erittäin suuren paineen alaisena tävissä. Tämän johdosta olisi tarkoituksenmu-
13400: käsittelemään erinomaisen tärkeitä hintapoliit- kaista vakinaistaa osasto. Varsinaisia lisäkuluja
13401: tisia tehtäviä, niinkuin juuri nyt, edessä ole- tästä ei valtiolle koituisi, koska pääosa osaston
13402: vina kuukausina hallituksen devalvaatiopäätök- henkilökunnasta on ylimääräisiä. Osaston vaki-
13403: sen seurauksena, sekä myös pysyvästi hoitamaan naistaminen olisi ilmeisesti omiaan lisäämään
13404: hintavalvontaa, toimimaan hallituksen hintapo- sen arvovaltaa viranomaisena ja siten sen toi-
13405: liittisena neuvonantajana ja lisäksi johtamaan mintaa helpottamaan.
13406: kuluttajavalistusta, on yli 25 vuotta toiminut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13407: ylimääräisenä virastona. Osastoa on useaan ot- nioittaen,
13408: teeseen esitetty vakinaistettavaksi, mutta tulok-
13409: setta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13410: Osasto on suhteellisen pieni virastoyksikkö, tulo- ja menoarvioon 2 000 markan
13411: nykyisin alle 30 virkailijaa Helsingissä ja pari- uuden määrärahan sosiaaliministeriön
13412: kymmentä tarkastajaa eri lääninhallituksissa. hintaosaston vakinaistamisesta aiheutu-
13413: Osaston vanhempi henkilökunta on vuosien vien järjestelykulujen peittämiseksi.
13414: mittaan hankkinut ja saanut huomattavan päte-
13415: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
13416:
13417: Olavi Saarinen Aili Siiskonen Viljo Pousi
13418: 1484
13419:
13420: IV,482.- Rah.al. N:o 339.
13421:
13422:
13423:
13424:
13425: 0. Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työtuomioistuimen
13426: puheenjohtajan ja sihteerin peruspalkkaisien virkojen perus-
13427: tamista varten.
13428:
13429:
13430: E d u s k u n n a 11 e.
13431:
13432: Laki työtuomioistuimesta on annettu vuonna toja pidettiin vuoden aikana 70. Kuluvana
13433: 1946 ja tuomioistuin ryhtyi hoitamaan tehtä- vuonna on sekä kanteiden että istuntojen määrä
13434: väänsä vuoden 1947 alusta. Vielä silloin ei ol- jälleen huomattavasti noussut. Kanteita on jo
13435: lut tietoa sen toiminnan mittasuhteista, jonka tähän mennessä tullut käsiteltäväksi 52 ja is-
13436: vuoksi harkittiin tarkoituksenmukaiseksi, että tuntoja on pidetty noin 70 määrän kasvaessa
13437: uuteen tuomioistuimeen ei toistaiseksi perus- yhä loppuvuoden aikana. Työtuomioistuimen
13438: teta varsinaisia virkoja. Tätä työtuomioistuimen laajentuvien tehtävien tehokkaan hoidon edel-
13439: tehtävien sivutoimista hoitamista on jatkunut lytyksenä on, että työtuomioistuimen puheen-
13440: 18 vuotta. johtajan ja sihteerin toimet muutetaan perus-
13441: Työehtosopimusten lukumäärän ja niiden palkkaisiksi viroiksi.
13442: alaisten työsuhteiden sekä tuotantoalojen li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13443: sääntyessä ,työtuomioistuimen merkitys ja työ- nioittaen,
13444: taakka ovat jatkuvasti kasvaneet, joten on jou-
13445: duttu tilanteeseen, jolloin työtuomioistuimen että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
13446: täyttää tehtävänsä alati kehittyvällä toiminta- tulo- ja menoarvioon 60 000 markkaa
13447: alallaan. työtuomioistuimen puheenjohtajan ja
13448: Vuonna 1965 oli työtuomioistuimessa käsi- sihteerin peruspalkkaisten virkojen pe-
13449: teltävänä 52 kannetta, joiden vuoksi se joutui rustamiseksi sijoittamalla puheenjohtaja
13450: kokoontumaan 93 kertaa. Vuonna 1966 kan- palkkausluokkaan B 6 ja sihteeri palk-
13451: teita oli käsiteltävänä 39, näistä 12 työnanta- kausluokkaan A 30.
13452: jan ja 27 työntekijäosapuolen kannetta. Istun-
13453: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
13454:
13455: Olavi Saarinen Carl Olof Tallgren
13456: Viljo Pousi Impi Lukkarinen
13457: 1485
13458:
13459: IV,483.- Rah.al. N:o 340.
13460:
13461:
13462:
13463:
13464: 0. Saarinen: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään asemaraken-
13465: nuksen rakennustöiden aloittamista varten.
13466:
13467:
13468: E d u s k u n n a 11 e.
13469:
13470: Hyvinkään puurakenteinen asemarakennus on ne, jotka saapuvat Hyvinkäälie muualta maasta.
13471: erittäin vanha eikä enää voi tyydyttää nyky- Kappaletavaraa lähetettiin vuonna 1963 18 352
13472: aikaisia vaatimuksia. Hyvinkään kaupungin kas- tonnia ja vuonna 1966 jo 25 026 tonnia. Saa~
13473: vava väkiluku ja kehittyvä kauppa ja teollisuus punutta kappaletavaraa oli vuoden 1966 tammi-
13474: asettavat nykyisin erittäin suuria vaatimuksia syyskuusså 7 560 tonnia ja vastaavana aikana
13475: myös rautatieliikenteelle ja niin ollen myös ase- 1967 noin 7 580 tonnia. Lähteviä vaunukuor-
13476: malle ja sen henkilökunnalle, jonka on selviy- mia oli tammi-syyskuussa 1966 2 537 kpl ja
13477: dyttävä palvelustehtävistään. Erityisesti on kuluvan vuoden vastaavana aikana 2 665 kpl
13478: myös otettava huomioon Hyvinkään asema Ete- ( vaunuarvoina). Saapuvat vaunukuormat olivat
13479: lä-Suomen kehittyvänä matkailukeskuksena, vuoden 1966 tammi-syyskuussa 4 557 kpl ja
13480: joka varsinkin talvikaudella palvelee tuhansia kuluvana vuonna 4 715 kpl. Kaikki nämä osoit-
13481: matkailijoita. Näissä olosuhteissa ei vuonna tavat, että Hyvinkään liikenne on todella huo-
13482: 1862 rakennettu asemarakennus enää voi tyy- mattavaa suuruusluokkaa.
13483: dyttää vähimmäisvaatimuksia. Myös Hyvinkään Nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa aut-
13484: tavara-asema on vanha ja tarkoitukseen huo- taisi Hyvinkään aseman rakennustöiden aloitta-
13485: nosti soveltuva. Tavara-asema on rakennettu minen kaupungin ja sen lähiympäsitön työlli-
13486: Mikkelissä vuonna 1904 ja sittemmin siirretty syyden hoitamista erityisesti rakennusalalla val-
13487: Hyvinkäälie vuonna 1926. Toimisto- ja huolto- litsevan työttömyyden vuoksi. Lisäksi on huo-
13488: tilat on rakennettu myöhemmin. mattava, että uusi asemarakennus liiketiloineen
13489: Hyvinkään asemalta myytiin tammi-syys- loisi myös uusia pysyviä työpaikkoja.
13490: kuussa 1966 yhteensä 139 693 matkalippua ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
13491: vastaavana aikana 1967 147 090 lippua. Vuo-
13492: den 1966 kokonaismyynti nousi 184 920 että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13493: kpl:een, mikä osoittaa kuinka huomattava mat- tulo- ;a menoarvioon 2 000 000 markan
13494: kustajaliikenne asemalla on. Näihin lukuihin si- suuruisen määrärahan Hyvinkään asema-
13495: sältyvät lähinnä lähtevät matkustajat ja ne, rakennuksen rakennustöiden aloitta-
13496: jotka ostavat meno-paluulipun. Lisäksi tulevat mista varten.
13497: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
13498:
13499: Olavi Saarinen
13500:
13501:
13502:
13503:
13504: 41 E 705/67
13505: 1486
13506:
13507: IV,484.- Rah.al. N:o 341.
13508:
13509:
13510:
13511:
13512: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta K.ärkkäälän-Kivisalmen
13513: kantatien kor;aamiseksi Konneveden kunnassa.
13514:
13515:
13516: E d u s k u n n a 11 e.
13517:
13518: Jyväskylän-Kuopion välisellä kantatiellä Kantatie n:o 69 päätie Itä-Suomen ja Poh-
13519: N:o 69 Konneveden kunnassa välillä Kärk- janlahden rannikkoseutujen välitie muodostaen
13520: käälä-Kivisalmi tien suunnitelmat ovat val- myös pääliikenneväylän Jyväskylän ja Kuopion
13521: miina, mutta rahoitus puuttuu. Edellä mainittu välillä. Kärkkäälän-Kivisalmen tieosuus on
13522: kantatie on uusittu Oulun-Helsingin valta- noin 35 km. Tieosuuden heikko kunto muo-
13523: tieltä N:o 4 lähtien Kärkkäälään saakka. Kärk- dostaa pahan pullonkaulan, joka olisi korjatta-
13524: käälästä edelleen Kivisalmen maantiesiltaan vissa kohtuullisin kustannuksin.
13525: saakka tie on jätetty entiselleen. Kivisalmen sil- Eduskunta onkin hyväksynyt aloitteet tien
13526: lasta Kuopioon tie on käyttökelpoinen ja rakennustyön tarpeellisuudesta ja rakennustyö-
13527: uusittu. hön ryhtymisestä.
13528: Tie Kärkkäälästä-Kivisalmelle on öljysoras- Konneveden kunnalla on erittäin vaikea työl-
13529: tettu ja parantanut liikennettä, mutta tiellä on lisyystilanne. Tietyön avaaminen helpottaisi
13530: huono pohja, se on erittäin mäkineo sekä mut- sekä Konneveden, että Suolahden, Laukaan ja
13531: kainen. Pintakerros ei kestä vaan juuri vaikeim- Hankasalmen kuntien työtilaisuuksia.
13532: piin kohtiin korjauksista huolimatta tulee pa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13533: hoja kuoppia aiheuttaen jatkuvasti liikennevau- nioittaen,
13534: rioita.
13535: Poliisin antaman tilaston mukaan 1. 1. 1963 että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13536: -10. 9. 1967 tapahtui esinevahinkoja 53, hen- tulo- ;a menoartJioon 850 000 markan
13537: kilövahinkoja 38, kuolemaan johtaneita liiken- määrärahan Kärkkäälän - Kivisalmen
13538: nevahinkoja 4. Lisäksi sattui poliisin tietoon kantatien kor;austa varten Konneveden
13539: tulemattomia liikennevahinkoja. Liikennelas- kunnassa.
13540: kennan mukaan sivuutti tien 1 500 ajoneuvoa
13541: vuorokaudessa.
13542: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
13543:
13544: Sylvi Saimo Reino Karpola
13545: 1487
13546:
13547: IV,485.- Rah.al. N:o 342.
13548:
13549:
13550:
13551:
13552: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen maanvilje-
13553: lyskoeaseman toimintaedellytysten parantamiseksi.
13554:
13555:
13556: E d u s k u n n a II e.
13557:
13558: Keski-Suomessa on maataloudellista koetoi- tilan välittömässä läheisyydessä sijaitsevalta
13559: mintaa harjoitettu keskitetysti vuodesta 1952 koululta koeaseman tarvitsemat asunto- ja toi-
13560: lähtien, jolloin n.s. liikkuva koetoiminta aloi- mistotilat Laukaan kunnalta. Samalla tehtiin
13561: tettiin Laukaassa. Tämä eräässä mielessä väli- esisopimus kunnan kanssa Torikan tilan osta,
13562: aikainen toiminta päättyi vuonna 1960, jolloin misesta koeaseman tukitilaksi vuonna 1968 mi•
13563: perustettiin Keski-Suomen liikkuva koeasema käli tarkoitukseen valtion tulo- ja menoar-
13564: ja koetoiminta sai nykyisen muotonsa 1960, viossa osoitetaan varoja.
13565: jolloin perustettiin Keski-Suomen koeasema. Keski-Suomen koeaseman toiminnan kehittä-
13566: Näin oli saatu lopullisesti vakinaistettua maa- misen ja tehostamisen kannalta olisi tärkeätä,
13567: kunnan maatalouden kannalta erittäin tärkeä että koetoiminnan tukitilaksi suunniteltu maa-
13568: koetoiminta ja päästy tavoitteeseen, johon tila vuoden 1968 alusta ostettaisiin valtioUe ja
13569: kauan oli pyritty. Jo aikaisemmassa vaiheessa ryhdyttäisiin koetoimintaa keskittämään tilalle.
13570: o1i perusteellisesti selvitetty ja todettu Keski- Samoin olisi välttämätöntä, että koeaseman ra-
13571: Suomen oman koeaseman tarpeellisuus. Edus- kentamista, koneistamista ja peltojen tarkoituk-
13572: taahan Keski-Suomi maataloudellisesti varsin senmukaista kunnostusta varten osoitettaisiin
13573: laajaa tyypiltään omaleimaista maatalousaluetta, samalla riittävät määrärahat. Keski-Suomen
13574: jolla oma koeasema on välttämätön. maataloudellinen koetoiminta on lähes parin-
13575: Keski-Suomen koeasema toimi koeaseman kymmenen vuoden ajan joutunut toimimaan
13576: johtajan tohtori Pentti Hännisen koetilalla aina väliaikaisten ratkaisujen varassa. Nyt olisi mah-
13577: vuonna 1966 tapahtuneeseen tohtori Hännisen dollisuus erittäin tarkoituksenmukaisella tavalla
13578: kuolemaan saakka. Tila on siitä lähtien ollut saattaa koeaseman toiminta vakavalle pohjalle;
13579: perikunnan hallussa eikä siellä enää voitu aja- Tällä tavaUa Keski-Suomen koeaseman toi-
13580: teUa koetoiminnan jatkamista. KesäUä 1966 mintaedellytykset saatettaisiin tasolle, joka te-
13581: ryhdyttiin koeasemaa varten hakemaan sopi- kisi sen tuloksellisen toiminnan mahdolliseksi.
13582: vaa maatilaa maakunnasta. SeUaiseksi osoittau- EdeUä sanottuun viitaten esitämme kunnioit-
13583: tui Maatalouden tutkimuskeskuksen selvittely- taen,
13584: jen pohjalla Laukaan Haapavatian kylässä si-
13585: jaitseva tila Torikka RN:o 519, jonka omis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968.
13586: taa Laukaan kunta. Tilan pelto-ala on noin 26 tulo- ja menoarvioon 65 000 markkaa
13587: hehtaaria ja kokonaispinta-ala noin 41 hehtaa- Keski-Suomen maanviljelyskoeaseman
13588: ria. Tilan pellot sijaitsevat keskitetysti ja maa- tukitilan ostamiseen Laukaan kunnassa,
13589: lajien joukossa esiintyy runsaasti hiesua, mikä 25 000 markkaa koeasematilan koneista-
13590: on tyypillinen maalaji Keski-Suomessa ja näin miseen, ja 25 000 markkaa tilan mai-
13591: arvokas koetoiminnan kannalta. Maatalouden den kunnostukseen ym. töihin eli yh-
13592: tutkimuskeskus vuokrasi vuoden 1967 alusta teensä 115 000 markkaa.
13593: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1967.
13594:
13595: Sylvi Saimo Mauno Pohjonen
13596: Artturi Jämsen Eino Lottanen
13597: Olavi Nikkilä
13598: 1488
13599:
13600: IV,486.- Rah.al. N:o 343.
13601:
13602:
13603:
13604:
13605: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan paikallissairaalan
13606: muutos- ;a laa;ennustöiden aloittamiseksi.
13607:
13608:
13609: E d u s k u n n a 11 e.
13610:
13611: Sairaalatilanne on Keski-Suomessa erittäin mään liikeperiaatteellisesti tappiollisena, koska
13612: vaikea. Ongelman osaratkaisuna on keskussai- pesulan kapasiteetti on mitoitettu suurempaa
13613: raalan laajentaminen, mutta ottaen huomioon sairaalaa varten kuin nykyistä 47 paikkaista ja
13614: koko läänin sairaalapaikkojen tarpeen on suori- on näin ollen käynyt vajaalla kuormituksella.
13615: tettava myös muita toimenpiteitä. Monet pai- Lämpökeskus on mitoitettu vastaavasti suurem-
13616: kallissairaalahankkeet odottavat valtion taholta paa sairaalaa varten ja sekin tuottaa nykyisin
13617: apua. tappiota.
13618: Laukaa on eräs niitä kuntia, joissa tilanne Laukaan kunnanvaltuusto on joitakin päiviä
13619: on jo pitemmän aikaa kaivannut ratkaisua, sitten hyväksynyt laajennuksen lopulliset pii-
13620: mutta kunnan ponnisteluista huolimatta se vii- rustukset, minkä jälkeen ne tulevat lääkintöhal-
13621: pyy yhä. Yli 14 000 hengen Laukaan kunnalla lituksen hyväksyttäviksi.
13622: on Keski-Suomen keskussairaalassa viisi hoito- Laukaan sairaalan laajennuksen toteuttami-
13623: paikkaa ja Laukaan sairaalassa lasarettiosastolla sen, kroonisten sairaiden sairaalaosaston raken-
13624: 47 hoitopaikkaa. Suunniteltu laajennustyö ja pe- tamisen esteenä on nyt ainoastaan rahoitus-
13625: ruskorjaus käsittää synnytysosaston, jossa 11 päätös ja valtion taholta tulevan osuuden puut-
13626: sairaansijaa, pitkäaikaisten sairaiden osaston, tuminen.
13627: jossa 64 sairaansijaa. Vuonna 1966 kunta nosti Tilanne p.o. sairaalassa on inhimillisesti kat-
13628: veroäyrin 14 penniin ja rakennutti hoitajien soen kohtuuton, ja Laukaassa odotetaan lupaa
13629: asuntolan. Tähän oli kuitenkin muutettava sairaalan töiden aloittamiseen. Olisi oikeuden-
13630: kroonisten sairaiden osasto lämmityskieltoon mukaista, että töihin päästäisiin jo kuluvan
13631: joutuneesta rakennuksesta. Tämä on kuitenkin tyBllisyyskauden aikana, sillä Laukaan ja lähi-
13632: vain väliaikainen ratkaisu ja sairaanhoitajat ympäristön työllisyysnäkökohdat kiirehtivät ra-
13633: odottavat saavansa heitä varten rakennetun kennustöiden välitöntä aloittamista.
13634: asuntolan omaan käyttöönsä. Edellä sanottuun viitaten esitämme kunnioit-
13635: Lääkintöhallitus on ilmoittanut periaatteessa taen,
13636: hyväksyvänsä Laukaan sairaalan laajentamisen
13637: noin 60 sairaansijalla jo yli viisi vuotta sitten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13638: Sairaalan muutos- ja laajennushankkeen kiireh- tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
13639: timiseksi ja rahoituksen helpottamiseksi kunta määrärahan Laukaan paikallissairaalan
13640: rakennutti omin kustannuksin lämpökeskuksen muutos- ;a laaiennustöiden aloittami-
13641: ja keskuspesulan, joka nyt on joutunut käy- seksi.
13642: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1967.
13643:
13644: Sylvi Saimo Artturi Koskinen
13645: Artturi Jämsen Impi Lukkarinen
13646: Mauno Pohjonen Siiri Lehmonen
13647: Aune Salama Sakari Knuuttila
13648: 1489
13649:
13650: IV,487.- Rah.al. N:o 344.
13651:
13652:
13653:
13654:
13655: Saimo ym.: Murärahan osoittamisesta Lievestuoreen-Kangas-
13656: niemen tien suunnitelman aikaansaamiseksi.
13657:
13658:
13659: E d u s k u n n a II e.
13660: Lievestuore-Kangasniemi välinen nykyisin nitteilla oleva tiesuunta on huomattavasti ly·
13661: käytössä oleva maantie on nykyisellään erittäin hyempi, sekä maastoosa puolesta edullisempi
13662: pahasti routiva ja mutkaisuutensa takia erittäin kuin nykyisin käytössä oleva maantie. Tien ra..
13663: vaarallinen. Tie ja vesirakennushallituksen toi- kentaminen helpottaisi osaltaan erittäin vaikeaa
13664: meksiannosta on jo vuosi sitten tehty alustavat työttömyyttä paikkakunnalla.
13665: suunnitelmat edellämainitun tien rakentami· Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
13666: seksi nykyisiä kulkuneuvoja ja turvallisuutta nioittavasti,
13667: vastaavaksi. - Kun tie tulisi palvelemaan
13668: suurta liikennettä ja se niveltyisi nyt jo raken· että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13669: teilla olevien Jyväskylä-Hankasalmi-Pieksä· tulo- ja menoarvioon .50 000 markan
13670: mäki ja Jyväskylä-Hankasalmi-Kuopio maan- määrärahan Lievestuoreen-Kangasnie-
13671: teihin, olisi lopullinen suunnitelma saatava men tien lopullisen suunnitelman ,;..
13672: mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Lisäksi kaansaamista varten.
13673: edellämainittu Lievestuore--Kangasniemi suun·
13674: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1967.
13675:
13676: Sylvi Saimo Artturi Jämsen Mauno Pohjonen
13677: 1490
13678:
13679: IV,488.- Rah.al. N:o 345.
13680:
13681:
13682:
13683:
13684: Saimo: Määrärahan osoittamisesta Yltiänmäen-Ahtaansalmen
13685: maantien rakentamiseksi Pihlajaveden kunnassa.
13686:
13687:
13688: E d u s k u n n a 11 e.
13689:
13690: Itäclänsi tien suunta Haapamäki-Virrat tie- Työllisyyden kannalta on erittäin tärkeätä
13691: hen liittyvä Yltiän seisake Ahtaansalmen maan- tien rakentaminen, koska kunnassa ei ole mi-
13692: tie Pihlajaveden kunnassa tulisi yhdistämään tään valtion työkohteita. Kunnan alueella on
13693: kaksi rakennettua maantietä. vain yksi pienyritys, sahalaitos.
13694: Ähtärin kunnan rajalta Ahtaansalmen sillalle Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
13695: on jo rakennettu öljysoratie. Tietä on suunni- taen,
13696: teltu rakennettavaksi samanaikaisesti Haapa-
13697: mäki-Virrat. Tien tekoa puoltaa myös se, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13698: Yltiänmäki-Ahtaansalmen tietä tullaan tarvit- tulo- ja menoarvioon 110 000 markan
13699: semaan erittäin tarpeellisena itä-länsitien raken- suuruisen määrärahan Yltiänmäen-Ah-
13700: tamisen aikana. Yltiän-Ahtaansalmen tien yh- taansalmen maantien rakentamista var-
13701: distäisi Vuorimäen ja Riihon kyliä Pihlajaveden ten Pihlajaveden kunnassa.
13702: muuhun alueeseen.
13703: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
13704:
13705: Sylvi Saimo
13706: 1491
13707:
13708: IV,489.- Rah.al. N:o 346.
13709:
13710:
13711:
13712:
13713: Salama ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimiseksi
13714: Säynätsalon-Muuramen oikotien aikaansaamiseksi.
13715:
13716:
13717: E d u s k u n n a 11 e.
13718:
13719: Säynätsalon ja Muuramen kunnat ovat naa- della. Paikallisen yhtiön taholta annettujen lau-
13720: purikuntia. Säynätsalosta on Muuramen kirkolle suntojen mukaan olisi oikotiellä Säynätsalo--
13721: matkaa vain n. 4 1/2 km, mikäli kuntien vä- Muurame myönteinen vaikutus maantiekulje-
13722: lille saadaan suora yhteys. Kuntien välistä mo- tuksiin, sekä samalla myös raaka-ainekustannuk-
13723: nenlaista kanssakäymistä vaikeuttaa jatkuvasti sia alentava tekijä. Kun Jyväskylän-Jämsän-
13724: se, että kulkuyhteys on hankala. Kaikki mat- kosken rataa jo rakennetaan ja tähän liittyvää
13725: kat suoritetaan nykyisin Keljonkankaan (kuu- Säynätsalon teollisuusrataa on myös jo aloitettu,
13726: luu Jyväskylän kaupunkiin) kautta, jolloin mat- niin radan osittain suhteellisen välittömään lä-
13727: kaa tulee noin 15 km. Säynätsalon Enso Gut- heisyyteen suunnitellun tien rakentaminen tässä
13728: zeit Oy:n tehtailla käy tämänhetkisesti päivit- yhteydessä, olisi myös ajankohtainen. Valmis-
13729: täin osaksi vuorotyössäkin noin 150 henkilöä. tuttuaan tiellä olisi merkitystä kuten jo aikai-
13730: Samoin Muurame-Säynätsalo peruskoulumuo- semmin asian yhteydessä on viitattu, Säynätsa-
13731: toiseen keskikouluun kuljetetaan n. 70 oppi- lon tehtailta etelään suuntautuvan tavaraliiken-
13732: lasta päivittäin. Oppilasmäärä tulee ensi syk- teen kannalta kuljetuksen lyhentyessä n. 10 ki-
13733: synä peruskouluhankkeen lopullisen toteutumi- lometrillä. Työllisyystilanteen huomioiden tien
13734: sen kautta, jolloin myös kansalaiskoulun oppi- rakentamisella olisi myöhemmin merkitystä pai-
13735: laat Muutamesta opiskelevat yhteisessä perus- kallisen ja laajemminkin alueen työllisyyden tur-
13736: koulussa Säynätsalossa, kohoamaan n. 130 oppi- vaamisen kannalta.
13737: laan päivittäiseen edestakaiseen kuljetukseen. Edelläolevan perusteella esitämme kunnioit-
13738: Tämä merkitsee pelkästään koululaiskuljetus- tavasti,
13739: kustannusten nousua 70 000 markkaan mistä
13740: valtion osuus on 2/3. Myös Korpilahti-Muu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13741: rame-Säynätsalon yhteinen nimismiespiiri ai- tulo- ;a menoarvioon 30 000 markan
13742: heuttaa jatkuvia matka- ja menetetyn työajan määrärahan tutkimus- ;a suunnittelu-
13743: tappiota Säynätsalon ja osalle Muuramen kun- työtä varten Säynätsalon-Muuramen oi-
13744: nan· asukkaista, heidän asioidessaan nimismie- kotien aikaansaamiseksi.
13745: hen virka-alaan kuuluvissa asioissa Korpilah-
13746: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
13747:
13748: Aune Salama Artturi Koskinen Sakari Knuuttila
13749: 1492
13750: IV,490.- Rah.al. N:o 347.
13751:
13752:
13753:
13754:
13755: Salama ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalle rakennetun
13756: reumasairaiden kuntouttamislaioksen perustamiskustannusten
13757: peittämiseksi.
13758:
13759:
13760:
13761: E d u s k u n n a 11 e.
13762:
13763: Maassamme arvioidaan olevan nykyisin noin Kuntouttamislaitoksen tilavuus on 7 300 ms,
13764: 250 000 reumatauteja sairastavaa henkilöä, pinta-ala 2 100 m 2 ja pohjakerrokseen on va-
13765: joista noin 100 OOO:lla on pysyvää haittaa sai· rattu mahdollisuudet kaikkeen asiantuntijoiden
13766: raudestaan. Reuma on näiden numeroiden va· tarpeellisena pitämään fysikaaliseen hoitoon.
13767: lossa kansantaudeistamme kaikkein tuhoisin, Siellä on savihoito-, lääkekylpy-, parafiinihaude-
13768: joka iskiessään useimmiten juuri työkykyisessä ja lääkintävoimisteluosastot, huoneet liikehoi-
13769: iässä oleviin ihmisiin aiheuttaa jatkuvasti sata- toja ja UKW- ym. sädehoitoa varten sekä kah-
13770: miljoonaluokkaa olevia kansantaloudellisia tap- luu- ja vedenalaiskäsittelyallas. Askartelu ja
13771: pioita. Lisäksi monet reumasairaat joutuvat työ- myöhemmin ns. suojattu työpaja ja työkokeilu
13772: kyvyttömyytensä takia elämään kokonaan yhteis- kuuluvat oleellisina osina laitoksessa annetta-
13773: kunnan antaman avun varassa. vaan kuntouttamiseen. - Hoitoaika laitoksessa
13774: Reumasairaiden hoidon tehostamiseksi on on kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, jo-
13775: Reumaliitto v:sta 1952 alkaen perustanut eri ten vuosittain voidaan kuntouttaa noin 600
13776: puolille maata reumatoimistoja, joissa on reu- henkilöä, jotka ilman tätä laitosta ja siinä an·
13777: masairauksiin perehtynyt lääkäri ja sairaanhoi- nettavaa lyhytaikaistakin hoitoa olisivat enem-
13778: taja sekä suuremmissa toimistoissa lisäksi so- män tai vähemmän pysyvästi työkyvyttömiä ja
13779: siaalihoitaja ja lääkintävoimistelija. Reumatoi- yhteiskunnan huollettavina. Näin ollen on lai-
13780: mistoissa, joita on kaikkiaan 23, kävi viime toksen lääketieteellinen ja myös kansantaloudel-
13781: vuoden aikana lääkärin vastaanotoilla 9 165 linen merkitys erinomaisen suuri.
13782: potilasta yhteensä 30 458 kertaa. Vaikeammat Kangasalan kuntouttamislaitoksen rakennus-
13783: tapaukset joudutaan kuitenkin ohjaamaan alan kustannukset nousivat 1100 000 markkaan ja
13784: ainoaan erikoissairaalaan, Reumasäätiön sai- laajennuskustannukset lisäksi noin 120 000
13785: raalaan Heinolaan. markkaan ja laajennuskustannukset lisäksi noin
13786: Reumasäätiön sairaala, jossa on vain 317 po- 120 000 markkaan, vaikka suunnittelussa onkin
13787: tilaspaikkaa, ei illanahtauden vuoksi yksin ky- kartettu kaikkea ylellisyyttä ja tarpeettomasti
13788: kene hoitamaan kaikkia avun tarpeessa olevia. kustannuksia nostavia yksityiskohtia. Reuma-
13789: Sen vuoksi Reumaliitto on perustanut Kangas- liitto on pystynyt tarvittavasta summasta ra-
13790: alle 50 paikkaisen kuntouttamislaitoksen, jossa hoittamaan eri tavoin hankkimillaan varoilla
13791: voidaan antaa fysikaalista ja jälkihoitoa reuma- vain kolmanneksen, joten 2/3 rakennuskustan-
13792: sairaalasta päässeille reumasairaille tai sellaisille, nuksista on jouduttu peittämään lainoilla.
13793: joiden sairaus ei välttämättä vaadi erikoissai- 700 000 markan lainanotto on ymmärrettävästi
13794: raalahoitoa tai joita tilanpuutteen, iän tai muun rasittanut Reumaliiton taloutta suuresti ja pa-
13795: syyn takia ei voida ottaa hoitoon Reumasäätiön kottanut supistamaan juoksevia toimintamenoja
13796: sairaalaan. vaikeuttaen täten tuntuvasti liiton reumasairai-
13797: Laitos aloitti toimintansa 2. 12. 1963 ja sen den hyväksi suorittamaa valtakunnallista työtä.
13798: vihkiäiset pidettiin 23. 8. 1964. Laitoksen hoito- Kuntouttamislaitoksessa potilailta peritään
13799: tUoja on tänä syksynä laajennettu. Hoitopäivien hoitopäivämaksuna ainoastaan yleisten sairaaloi-
13800: lukumäärä vuonna 1966 oli 18 136 ja laitos on den hoitopäivämaksu lisättynä 11,-:n vrk-
13801: jatkuvasti ollut täynnä. korvauksella fysikaalisiin hoitoihin kuuluvista
13802: IV,490. -Salama ym. 1498
13803: käsittelyistä, joista sairausvakuutuksen osuus on avusta) mukaan voidaan reumatautisten hoitQoo
13804: noin 4,-/vrk. Useat maamme kunnat ovat si- laitosten perustamiseen myöntää valtion varoja
13805: toutuneet maksamaan tukimaksua 5,- kulta- enintään puolet sisäasiainministeriön vahvista-
13806: kin kuntalaisensa hoitopäivältä. Näin saadaan man suunnitelman mukaisista hyväksyttävistä
13807: kokoon noin 22,-/hoitopäivää, jonka omakus- perustamiskustannuksista.
13808: tannushinta pysyttelee noin 23 markan puit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13809: teissa ilmiUl pääomamenoja. Mikäli korkoihin ja
13810: kuoletuk:siin ei saada valtionapua, jäävät ne k(}o että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13811: konaisuudessaan rasittamaan Reumaliiton omaa tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
13812: taloutta edellisessä kappaleessa mainituin seu- määrärahan Kangasalalle Reumaliiton
13813: rauksin. aloitteesta rakennetun reumasairaiden
13814: Joulukuun 22 päivänä 1951 annetun lain leuntouttamislaitoksen perustamiskus-
13815: (Laki reumatautisten hoitolaitosten valtion- tannusten peittämiseksi.
13816: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1967.
13817:
13818: Aune Salama Sinikka Luja Sulo Hostila
13819: Lyyli Aalto Artturi Koskinen M. Laaksonen
13820: Tyyne Paasivuori Meeri Kalavainen Impi Lukkarinen
13821: Margit Eskman Sakari Knuuttila Sylvi Saimo
13822: Uljas Mäkelä Sylvi Halinen Katri Kaarlonen
13823: Siiri Lehmonen Kaisu Weckman Sylvi Siltanen
13824: Edit Terästä
13825:
13826:
13827:
13828:
13829: 42 E 705/67
13830: 1494
13831:
13832: IV,491.- Rah.al. N:o 348.
13833:
13834:
13835:
13836:
13837: Salla ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon ;a
13838: Sallan kuntien maanhankintalain mukaisten töiden loppuun-
13839: saattamiseksi.
13840:
13841:
13842: E d u s k u n n a 11 e.
13843:
13844: Hallitus esittää otettavaksi vuoden 1968 Keskeneräisten töiden kustannusarvio on n.
13845: tulo- ja menoarvioon 30 Pl 46.40 mom:lle 6 000 000 mk, jotka on suunniteltu tehtäväksi
13846: 1 000 000 mk Kuusamon ja Sallan maanhankin- loppuun 3 vuoden aikana, jos määräraha pysy-
13847: talain toimeenpanosta johtuvien tie- kuivatus- tettäisiin edellisten vuosien suuruisena.
13848: ja raivauskustannustöitä varten. Koska kysymyksessä on siirtoväen asuttami-
13849: Kysymyksessä on em. töiden loppuunsaatta- sen loppuunsaattaminen, joka on jo nyt kestä-
13850: minen, jotka olisi tullut suorittaa 15 vuoden nyt kohtuuttoman kauan määrärahojen niuk-
13851: aikana lain voimaantulosta lähtien. Nyt kuiten- kuuden vuoksi, ei ko. määrärahaa ole syytä enti-
13852: kin tätä siirtoväen asuttamista on suoritettu jo sestään pienentää.
13853: yli 20 vuotta, joita töitä on vielä tälläkin het- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
13854: kellä keskeneräisenä n. 15 000 ha, peruskuiva-
13855: tusten osalta ja näiden alueiden teitä n. 60 km. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13856: Näillä alueilla on tapahtunut huomattavan tulo- ia menoarvioon 30 Pl 46.40
13857: suuri painuminen koska ojaverkko on alunpe- mom:lle 2 000 000 mk Kuusamon ;a
13858: rin ollut harvahko, ei näitä alueita ole voitu Sallan kuntien maanhankintalain mu-
13859: kuin osaksi käyttää viljelystarkoituksiin ja näi- kaisten töiden loppuunsaattamista var-
13860: denkin alueiden käyttö on tehokkaan viljelyn ten.
13861: kannalta vaikeutunut.
13862: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
13863:
13864: Pekka Salla Toivo Friman
13865: 1495
13866:
13867: IV,492. -Rah.al. N:o 349.
13868:
13869:
13870:
13871:
13872: A. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sadankomitea-
13873: liitto r.y:n toiminnan tukemiseen.
13874:
13875:
13876: E d u s k u n n a 11 e.
13877:
13878: Ilmapiiri rauhankysymyksen ympärillä on kaisutoimintaa, josta on näytteenä sadankomi-
13879: maassamme muutaman viime vuoden aikana teoiden aikaansaama Ydin-lehti. Niin ikään tar-
13880: ratkaisevasti muuttunut. Itsestään selvinä pi- vitaan seminaarien luonteista asioihin paneutu-
13881: dettyjä asioita on ruvettu arvioimaan uudel- mista ja mielipiteiden vaihtoa.
13882: leen, konfliktintutkimus on päässyt alkuun ja Tällä hetkellä Suomen Sadankomitea-liitto
13883: sille on saatu laajojen kansalaispiirien tuki. r.y:n työ on jäsenmaksujen ja vapaaehtoisen,
13884: Erityisen näkyvä tämä muutos on ollut nuo- palkattoman työn varassa. Muuttuneessa poliit-
13885: rison keskuudessa. Yhteiskunnallisesti aktivoi- tisessa ja henkisessä ilmapiirissä kuitenkin olisi
13886: tunut nuori polvi on ottanut rauhanpoliittiset luontevaa ja asiallista, että myös julkinen valta
13887: kysymykset omikseen. Tämä on huomattavalta antaisi tälle työlle arvoa ja tukea.
13888: osalta ollut sen sadankomitealiikkeen ansiota, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13889: joka nyttemmin on kerätty valtakunnalliseen nioittavasti,
13890: Suomen Sadankomitea-liitto r.y. nimiseen jär-
13891: jestöön. Kun juuri nuorison keskuudessa tapah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13892: tuva asennemuutos myös tulevaisuutta ajatel- tulo- ;a menoarvioon 29.99.50 momen-
13893: len on tärkeintä, on Sadankomitea-liiton työtä tille 20 000 .markan määrärahan Suo-
13894: pidettävä kaiken ymmärryksen ja tuen arvoi- menSadankomitea-liitto r.y:n toiminnan
13895: sena. Onnistuakseen tämä työ tarvitsee muun tukemiseen.
13896: muassa korkeatasoista tutkivaa ja pohtivaa jul-
13897: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
13898:
13899: Arvo Salo Pauli Räsänen Impi Lukkarinen
13900: 1496
13901:
13902: IV,493.- Rah.al. N:o 3.50.
13903:
13904:
13905:
13906:
13907: T. Salo: Mairäraban osoittamisesta maantien rakentamiseksi
13908: Riutulasta Närrijärven kautta Angeliin.
13909:
13910:
13911: E d u s k u n n a 11 e.
13912: Nykyisellään tieyhteydet Inarista Angellin Jo nykyisellään tämän tiesuunnan varrella
13913: ovat käytännöllisesti katsoen olemattomat. asuu yli 300 henkeä ja tien valmistuttua tulisi
13914: Kuitenkin tientarve tällä suunnalla tunnetaan asutus entisestään kasvamaan, sillä jo nyt on
13915: ja tunnustetaan suurena puutteena. Helpotusta useita uusia tiloja suunnitteilla. Samoin on
13916: tilanteeseen on jo ehditty odottaakin, sillä on- huomioitava ne mahdollisuudet, joita jo yksis-
13917: han uutta tietä rakennettu jo Riutulasta Tir- tään Vaskojokivarsi tarjoaa.
13918: roon saakka. Tietyöt ovat nyt kuitenkin päät- Myös poronhoidon kannalta tiellä tulisi ole-
13919: tyneet. Tulevaa talvea ajatellen muodostaisi maan ensiarvoisen tärkeä merkitys sirryttäessä
13920: tien rakentaminen Tirrosta eteenpäin tälle yhä enemmän syysteurastuksiin. Näitä teuras-
13921: alueelle kipeästi tarvittavan työllisyyskohteen. tuksia haittaa oleellisesti tien puuttuminen.
13922: Tulevaisuuden kannalta voidaan pitää Riu- Tien aikaan saaminen on poronhoitoa harjoitta-
13923: tula - Tirro - Heikkilä - Närrijärvi - vien perheiden toimeentulon takia näin ollen
13924: Pyhäjärvi - Angeli suuntaa varsin tarkoituk- välttämätön.
13925: senmukaisena tiesuuntana ja useat seikat puol- Huomion arvoisena asiana mainittakoon li-
13926: tavat tämän tieyhteyden rakentamista. säksi, että mm. angelilaiset lapset kuuluvat
13927: Rakentamalla tie Tirrolta Vaskojoen pohjois- Riutulan koulupiiriin, joten tien rakentamisen
13928: puolitse Heikkilän sivu ja ylittämällä joki en- kautta heille avautuisi luonnollinen koulutie
13929: nen Tammukkaojaa sekä suuntaamalla se tä- sekä omaan kouluunsa että myös Inarin kansa·
13930: män jälkeen joen eteläpuolta pitkin suunnassa laiskouluun.
13931: Närrijärvi - Pyhäjärvi - Angeli saataisiin, Edellä olevan perusteella esitän,
13932: paitsi taloudelliset ja tarkoituksen mukaisuus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13933: syyt huomioiduksi. Matkailun kannalta tie tu- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
13934: lisi olemaan eräs kauneimpia reittejä jylhässä määrärahan Riutula - Tirro - Heik-
13935: maastossa ja kalaisten jokien ja järvien ranta- kilä - Närrijärvi - Pyhäjärvi - An-
13936: milla. geli maantien. rakentamiseksi.
13937: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
13938:
13939: Tuure Salo
13940: 1497
13941:
13942: IV,494.-Rah.al. N:o 351.
13943:
13944:
13945:
13946:
13947: T. Salo~ Määrärahan osoittamisesta poliisiradion radiosähköttä-
13948: jille maksettavaa radiosähköttäjälisää varten.
13949:
13950:
13951: E d u s k u n n a 11 e.
13952:
13953: Maamme liittyessä vuonna 1928 jäseneksi vakanssit tarvittatsun ~ikkuyan poliisin varsi-
13954: Interpoliin edellytti tämä kansainvälisen poliisi- naisen tehtävän suonttamtseen. Asiallisinta
13955: radioverkkoon liittyvän poliisiradion perusta- olisi nähdäksemme perustaa uudet vakanssit
13956: mista. Tämä perustettiin maahamme vuonna radiosähköttäjille ja samassa yhteydessä tarkis-
13957: 1949 siten, että poliisiradion radiosähköttäjät taa myös heidän palkkauksensa.
13958: asetettiin liikkuvan poliisin vakansseille. Täl- Nykyiset ylikonstaapelin ( A 16) vakanssit
13959: löin tehdyn ratkaisun seurauksena on jouduttu olisi muutettava viestijohtajan viroiksi ( A 21 ) ,
13960: olotilaan, jota ei voida pitää poliisiradion ra- sekä vanhemman konstaapelin (A 14) ja nuo-
13961: diosähköttäjiin nähden asiallisena. remman konstaapelin (A 12) vakanssit vastaa-
13962: Kansainvälisissä poliisiradion asemien henki- vasti radiosähköttäjän viroiksi ( A 19). Nykyi-
13963: lökuntaa käsittelevissä säädöksissä määritellään, sin on ylikonstaapelin vakanssilla yhteensä 4,
13964: että henkilökunnan, joka määrätään työskente- vanhemman konstaapelin vakanssilla 5 ja nuo-
13965: lemään kansainvälisen poliisiradioverkon ase- remman konstaapelin vakanssilla 2 radiosähköt-
13966: milla, asemapäälliköiden ja päivystäjien, tulee täjää. Palkkauksen tarkistukset aiheuttaisivat
13967: olla kyllin perehtyneitä käsittelemään verkon yhteensä noin 35 OJO mk:n menoerän. Näillä
13968: liikennettä. Heidän ammatillisen pätevyytensä tarkistuksilla saataisiin nähdäksemme radiosäh-
13969: tulisi olla sama kuin mitä vaaditaan kansain- köttäjien nykyistä asemaa helpotetuksi niin,
13970: välisen liikenteen päivystäjiltä. Heidän tulee että he pääsisivät vastaavaan asemaan kuin
13971: olla lisäksi perehtyneitä asiaankuuluviin kan- muut radiosähköttäjät.
13972: sainvälisiin poliisiradioverkkoa koskeviin lii- Vaikka radiosähköttäjien vakanssien uudel-
13973: kennemääräyksiin. Näiden kansainvälisten leenjärjestelyistä on esitetty ajatuksia jo vuo-
13974: säännösten noudattamisen perusteella on polii- desta toiseen, ei korjausta ole kuitenkaan teh-
13975: siradiomme henkilökuntaa pidettäväkin alallaan ty. Koska edellä mainittu vakanssien uudelleen-
13976: varsin pätevänä. järjestely ei nähdäksemme ehdi astua voimaan
13977: Kyseiset henkilöt ovat kuitenkin alusta läh- vielä ensi vuoden alussa, olisi palkkauksessa
13978: tien olleet palkkausluokissa, jotka eivät lain- esiintyvät epäkohdat kuitenkin lievennettävä
13979: kaan vastaa heidän tehtäviensä laatua ja vas- ja väliaikaisratkaisuna maksettava edellä esite-
13980: tuuta, eikä sitä pätevyyttä, jota heiltä radio- tyn suuruiset tarkistukset jo ensi vuoden palk-
13981: sähköttäjinä vaaditaan. Tällä hetkellä edellä- kauksessa Liikkuvan poliisin vakansseilla ole-
13982: mainittuja henkilöitä on palveluksessa yhteensä ville "radiosähköttäjälisänä".
13983: 11. He ovat edelleenkin liikkuvan poliisin va- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
13984: kansseilla palkkaluokissa A 12-A 16. Heidän nioittavasti,
13985: palkkauksensa on siis huomattavasti pienempi
13986: kuin vastaavissa tehtävissä muilla valtion radio- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
13987: asemilla tai laivasähköttäjinä. Paitsi palkkauk- tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n IX luvun
13988: sen suhteen on poliisiradiosähköttäjien asema 1. momentille 35 000 mk:r. määrärahan
13989: muutenkin epäasiallinen. Heidän vakanssiosa poliisiradion radiosähköttäjille maksetta-
13990: ovat liikkuvan poliisin vakansseja. Nämäkin vaa radiosähköttäjälisää varten.
13991: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
13992:
13993: Tuure Salo
13994: 1498
13995:
13996: IV,495.- Rah.al. N:o 352.
13997:
13998:
13999:
14000:
14001: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjaus-
14002: toimistojen perustamiseksi Kemiin ja Kemijärvelle.
14003:
14004:
14005: E d u s k u n n a 11 e.
14006: Lapin läänissä on asukkaita tällä hetkellä liseksi täysitehoisesta ohjaustoiminnasta. -
14007: noin 220 000. Ammatinvalinnanohjauksen Ro- Informaatorisen ohjauksen piiriin tulisi näiden
14008: vaniemen piiritoimisto voi hoitaa nykyisellään laajennusten jälkeen lähes 3,4 Lapin läänin
14009: vain Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen nuorista.
14010: maalaiskunnan alueen eli noin 50 000 asukkaan Edellä sanotun perusteella esitämme,
14011: tarpeet. Etelä-Lapin keskuksena Kemijärvi jää-
14012: vät Rovaniemen toimiston yrityksistä huoli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14013: matta lähes ilman ammatinvalinnanohjausta. tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
14014: Ohjaustoiminnan laajeneminen Kemin ja Ke- määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
14015: mijärven alueille merkitsisi sitä, että nykyisen mistojen perustamista ja ylläpitämistä
14016: noin 22 % :n asemasta lähes 50 % Lapin lää- varten Kemiin ja Kemijärvelle.
14017: nin lähtöluokilla olevista nuorista pääsisi osal-
14018: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
14019:
14020: Tuure Salo Pirkko Aro
14021: 1499
14022:
14023: IV,496.-Rah.al. N:o 353.
14024:
14025:
14026:
14027:
14028: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastusalan järjestöjen
14029: toiminnan avustamiseen.
14030:
14031:
14032:
14033: E d u s k u n n a 11 e.
14034:
14035: Viime syksynä vuoden 1967 tulo- ja meno- pahtuu. Vuoden 1968 tulo- ja menoarvioehdo-
14036: arvioehdotuksessa oli hallitus poistanut kalas- tuksessa ehdotetaan yleisiä varoja mm:
14037: tusalan järjestöille vuodesta 1962 alkaen ylei-
14038: sistä varoista annetun lähinnä palkkauksiin käy- - Maatalouden neuvontatyön
14039: tetyn avustuksen ( Kalastusalan järjestöt 11 Pl avustamiseen . . ........ . 17 568 273 mk
14040: XIII: 9 v. 1966). Ehdotuksen perusteluissa - Maatalousopetukseen ... . 23 871 199 "
14041: mainittiin, että valtioneuvosto oli korottanut - Kotitalousopetukseen ... . 11112 298 "
14042: kalastuksenhoitomaksua niin ( 2 mk), että ka- - Maatalouden tutkimuskes-
14043: lastusalan järjestöjen avustukset voidaan maksaa kukselle ............. . 9 922 277 "
14044: näistä varoista. - Maatalouden taloudelliselle
14045: Kuten kalastusalan järjestöjen eduskuntaryh- tutkimuslaitokselle ..... . 941 550 "
14046: mille 20. 10.1967 jättämässä kirjelmässä esitet- - Metsätalousopetukseen .. . 12 582 260 "
14047: tiin ei edellämainittu säästötoimenpide käynyt - Metsäntutkimuslaitokselle . 6 859 148 "
14048: päinsä muuttamatta voimassaolevaa Kl. 101
14049: §: ää, eikä se ollut kalastuksenhoitomaksua sää- Kun verrataan mitä vastaavaan toimintaan
14050: dettäessä (Ask. 59/1959) esitettyjen ko varo- vesistörikkaan maamme kalastuksen hoidon
14051: jen käyttötarkoitusten mukaista. kohdalla ehdotetaan käytettäväksi varoja, näyt·
14052: Valtioneuvosto antoikin sitten lain 101 §:n tää se seuraavalta:
14053: muuttamisesta sellaisen esityksen, että kerty- - kalatalouden edistämiseen,
14054: neitä kalastuskorttivaroja voidaan käyttää myös johon sisältyy kalatalous-
14055: järjestöjen palkkaus- ja järjestömenoihin. neuvonta, kalavesienhoito,
14056: Seurauksena tästä ja kalastuksenhoitomaksun käytännöllinen tutkimus ja
14057: korottamisesta vain 2 markalla onkin ollut, kalakantojen parantaminen
14058: - että kertyneistä varoista yli puolet on sekä kalastusalan järjestöjen
14059: mennyt palkkauksiin ja järjestömenoihin, jotka koko avustus (kaikki nämä
14060: varat ovat olleet poissa kalavesienhoidon ja ka- varat kootaan kalastuksen-
14061: lakantojen parantamistyöstä ja hoitomaksuina kalastajilta
14062: - että järjestöjen sekä tutkimuksen avus- erikoisverona) . . . . . . . . . 1 948 750 mk
14063: tuksia on täytynyt kuluneena vuonna vähentää, - kalastuksenopetukseen
14064: vaikka laajentunut toiminta ja työkenttä sekä (yleisistä varoista) . . . . . . 28 356 "
14065: rahan arvon aleneminen vaatisi avustusten huo-
14066: mattavaa lisäystä. Vertailu selvittänee jokaiselle kalastuselin-
14067: Erikoisverona kalastajilta perityt kalastuk- keinomme ja kalataloutemme takapajuisuuden
14068: senhoitomaksut tarvittaisiin tosiaan kokonaisuu- syyt.
14069: dessaan lähinnä vapaaehtoista työtä suorittavien Eduskunta on usein esittänyt hallituksille toi-
14070: kalastajien järjestöjen kalavesienhoito- ja kala- vomuksia, että maamme kalastuksen ja kala-
14071: kantojen parantamistyön tukemiseen ja kala- talouden hoito olisi saatettava ajan tasalle. Ve-
14072: talousneuvontaan, tutkimukseen sekä opetuk- sistörikkautemme sallisi kehittää maastamme
14073: seen olisi saatava yleisiä varoja, kuten maa- huomattavasti kalaa tuottavan ja jopa kalatuot-
14074: talous- ja metsätalousneuvonnan kohdalla ta- teita muualle vievän maan. Lisäksi olisi huo-
14075: 1500 IV,496. - Kalastusalan järjestöt.
14076:
14077: mioonotettava nykyisissä taloudellisissa vai- kalastuksen hoidossa ja se tulee jatkumaan,
14078: keuksissamme, että kalastukselinkeinon ja ka- ellei kalastusalan järjestöjen, jotka meillä pää-
14079: lanviljelyn kehittäminen toisi apua työllisyys- asiassa hoitavat kalastusalan kehittämistä, työtä
14080: ja rahavaikeuksiimme huomattavasti nopeam- tueta huomattavasti enemmän.
14081: min, kuin esimerkiksi metsätalous. Kala kasvaa Edellä olevilla perusteilla kunnioittaen eh-
14082: vienti- ja käyttökelpoiseksi jo 2-4 vuodessa. dotamme,
14083: Kalatalousneuvonnan ja hallinnon uudelleen
14084: organisoimiseksi on nyt asetettu taas komitea, että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14085: jonka esitykset tullevat näkyviin vasta vuoden tulo- ja menoarvioon 1 200 000 mark-
14086: parin perästä. Vuosi 1967 on jo kuitenkin ollut, kaa käytettäväksi kalastusalan iäries-
14087: johtuen kalastusalan järjestöjen edellämainitun töjen toiminnan avustamiseen.
14088: avustuksen pienenemisestä, jälleen taantumista
14089: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
14090:
14091: Tuure Salo Eino Sääskilahti E. J. Paavola
14092: K. F. Haapasalo Pekka Pesola Mikko Asunta
14093: 1501
14094:
14095: IV,497.-Rah.al. N:o 354.
14096:
14097:
14098:
14099:
14100: T. Salo ym.: Miiäriirahan osoitttlmisesta syriäseutuien maataiskun-
14101: tien kansakou/unopettaiain asuntorakennusten valtionapuihin.
14102:
14103:
14104: E d u s k u n n a II e.
14105:
14106: Kansakoulunopettajien palkkausta koskevia täjä-aineksen entistä suurempi puute. Sanottu
14107: säännöksiä on siten muutettu, ettei asunnon koskee aivan erityisesti kunnallisten keskikou-
14108: kuuluminen palkkaetuihin ja opettajan asumi- lujen opettajatilannetta muunmuassa Lapissa,
14109: nen kunnan varaamassa asunnossa ole enää jossa nyttemmin useimmissa kunnissa on uusi
14110: myöskään maalaiskunnissa välttämätöntä. Pyr- kunnallinen keskikoulu. Lapissa rakennetaan
14111: kimistä kokonaispalkkaukseen ja palkanansait- tällä hetkellä kolmea kunnallista keskikoulua
14112: sijan suurempaan valinnanvapauteen voidaan ja useita hankkeita on \Talmisteluvaiheessa.
14113: periaatteessa pitää oikeana. On kuitenkin eräitä Syrjäseutujen kannalta varsin myönteisenä pi-
14114: seurauksia, joita ei ole voitu ennalta arvata detty valtiovallan viime vuosien pyrkimys an-
14115: ja jotka vaativat erään tarkistuksen kyseessä· tlta kunnille runsaasti kunnallisten keskikoulu-
14116: olevassa uudistuksessa. jen perustamislupia ja siten nuorisolle mlth-
14117: Seurauksena edelläsanotusta on ollut, ettei· dollisuutta koulutuksen saantiin romutetaan vii-
14118: vät opettajien asuntojen uudisrakennukset enää tatuilla uusilla säännöksillä, ellei niitä syr-
14119: nyttemmin saa valtionapua. Tässä suhtessa ei jäisten, vähävaraisten kuntien osalta tarkisteta.
14120: kaikkia seurauksia aivan ilmeisesti ole asian Ainoa mlthdollisuus olisi, että eduskunta myön-
14121: aikaisemmassa vaiheessa osattu ottaa huomioon. täisi tarkoitukseen määrärahan, jonka nojalla
14122: Ei ole huomattu, että opettajien virka-asuntojen Valtioneuvostolla olisi sitten mlthdollisuus sään-
14123: poisjääminen valtionavun piiristä aiheuttaa har- nösten tarkistamiseen.
14124: vaanasutuilla, vähävaraisilla seuduilla ylipääse- Edellä sanotun perusteella esitämme,
14125: mättömiä vaikeuksia. Esimerkiksi Lapin läänin
14126: syrjäisten maalaiskuntien kirkonkylissä puhu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14127: mattakaan sivukylistä ei ole vuokra-asuntoja tulo- ia menoarvioon 2 000 000 markan
14128: opettajien saatavilla. Jos nyt nämä kunnat lo- määrärahan käytettäväksi syriäseutujen
14129: pettamalla valtionapu asuntorakennuksiin este- vähävaraisten maataiskuntien kansakou·
14130: tään rakentamasta asuntoja opettajille, on seu- /unopettaiain asuntorakennusten valtion·
14131: rauksena nopeasta tahdissa oleva pätevän opet- apuihin.
14132: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
14133:
14134: Tuure Salo Pirkko Aro
14135:
14136:
14137:
14138:
14139: 4.3 E 705/67
14140: 1502
14141:
14142: IV,498.- Rah.al. N:o 35.5.
14143:
14144:
14145:
14146:
14147: T. Salo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolai-
14148: noiksi.
14149:
14150:
14151: Eduskunnalle.
14152:
14153: Budjettiesityksen mukaan on ensi vuoden tonsa hinta jälkikäteen. Heille olisi tarpeen
14154: asuntotuotantomääräraha 250 mmk, mikä mer- asunnonhankintaan tarkoitettu lyhytaikainen,
14155: kitsee 25 mmk:n lisäystä lain edellyttämään koroltaan kohtuullinen lisälaina. Koko kansan-
14156: vähimmäismäärään. Kun tästä kuitenkin on jo talouden kannalta olisi lisälainajärjestelmä edul-
14157: myönnetty ennakkovarauksina 175 mmk, muo- linen, koska varat kertyisivät nopeasti takaisin
14158: dostuu tilanne ensi vuonna aloitettavan tuotan- ja nuorten säästöpotentiaali näin tukisi asunto-
14159: non osalta kohtalokkaaksi. tuotantoa eikä hukkautuisi "sijoitusyksiöiden"
14160: Muutenkin olisi valtion asuntotuotantomää- ylikorkeiden vuokrien maksamiseen. Lisälaina-
14161: rärahan nostaminen välttämätöntä. Vaikka sai- järjestelmän käyttöönotto vaatii kuitenkin
14162: simme uuden veronhuojennuslain - joka eli- asuntomäärärahan vastaavaa lisäämistä.
14163: minoisi keinottelumahdollisuudet - ei se Asuntotuotantomäärärahan lisääminen on
14164: yhtäkkiä voisi vaikuttaa niin tehokkaasti, että tarpeen myös siksi, että vuokratalojakin tarvi-
14165: asuntotuotanto sen perusteella nousisi riittävän taan lisää. Kohtuulliseen vuokratasoon meillä
14166: suureksi. Lähivuosina suurten ikäluokkien ei ole mahdollisuuksia päästä muuten kuin
14167: avioliittoikään tulo lisää asunnontarvetta n. huomattavan suuren voimakkaan yhteiskunnan
14168: 2 OOO:lla vuodessa. Kun vuotuistarve v. 1945 tuen avulla. Tähänastinen yhteiskunnan tuke-
14169: arvioitiin vähin,tään 45 000 asunnoksi, nousee ma vuokratalotuotanto ei kuitenkaan ole riittä-
14170: se vuoteen 1970 mennessä jo n. 55 OOO:een. nyt edes vaikeimmassa asemassa olevien pieni-
14171: Tämän hetken tuotanto on vain 2/3 tästä mää- tuloisten lapsiperheiden asunnontarpeen tyy-
14172: rästä. dyttämiseen. Kun myös suuriin ikäluokkiin
14173: Valtion asuntotuotantomäärärahan nostami- kuuluvista nuorista pareista on huomattava osa
14174: nen olisi tarpeen myös suuriin ikäluokkiin kuu- sellaisia, joille oman asunnon saanti on täysin
14175: luvien nuorten parien asunnonhankinnan tur- ylivoimaista, tulee kohtuuhintaisten vuokra-
14176: vaamiseksi. Lähivuosien nuorista pareista on asuntojen tarve tämänkin takia nousemaan.
14177: entistä suurempi osa sellaisia, joilla pitkäaikai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14178: sen ammattiopiskelun takia ei voi olla etukä-
14179: teissäästöjä sillä hetkellä kun asunnonsaanti että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14180: avioliiton solmimisen takia olisi välttämätöntä. tulo- ja menoarvioon 100 milj. markan
14181: Hyvän ammattitaidon perusteella heillä saattaa lisämäärärahan 26 Pl. 12 luvun 83 mo-
14182: olla hyvä säästöpotentiaali jo lähivuosina, kun- mentille asuntolainoiksi.
14183: han heille annetaan mahdollisuus säästää asun-
14184: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
14185:
14186: Tuure Salo Pirkko Aro
14187: Ame Bemer Armas Leinonen
14188: E. J. Paavola
14189: 1503
14190:
14191: IV,499.- Rah.al. N:o 356.
14192:
14193:
14194:
14195:
14196: T. Salo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta polkuteiden
14197: parantamiseen.
14198:
14199:
14200: E d u s k u n n a 11 e.
14201:
14202: Menoarvioehdotuksessa on polkuteiden pa- Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen,
14203: rantamiseen ehdotettu 300 000 markkaa eli että mm. edellä mainituilla polkuteillä on
14204: vastaava summa kuin edellisen vuoden budjet- lisääntyvä merkityksensä matkailijain ja ret-
14205: tiin. Tämä on riittämätön huomioon ottaen, keilijäin kulkureitteinä.
14206: että tällä määrärahalla pitäisi rakentaa useita Edellä mainituilla perusteilla olisi myönnet-
14207: pitkiä yhteyksiä, joita ainakin suotuisissa olo- tävä joko erilliset määrärahat Kaamanen-Se-
14208: suhteissa pitäisi pystyä ajamaan myöskin au- vettijärvi tien ja muiden edellä mainittujen
14209: toilla. Mainittakoon, että kyseessä olevan mää- teiden osalle taikka si~ten lisättävä polkuteiden
14210: rärahan turvin on rakennettu 100 km pitkää parantamiseen tarkoitettua määrärahaa.
14211: Kaamanen-Sevettijärvi tietä Inarin kunnassa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14212: useita kymmeniä kilometrejä pitkiä Karigas-
14213: niemi-Angeli tietä Utsjoen kunnassa ja Palo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14214: järvi-Näkkälä tietä Enontekiön kunnassa, tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
14215: muita pienempiä polkuteitä mainitsematta. lisämäärärahan polkuteiden parantami-
14216: Niinpä polkuteiden parantaminen edistyy hyvin seen.
14217: hitaasti vaikeuttaen alueella asuvien elinmahdol-
14218: lisuutta.
14219: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
14220:
14221: Tuure Salo Pirkko Aro
14222: 1504
14223:
14224: IV,500.-Rah.al. N:o 357.
14225:
14226:
14227:
14228:
14229: T. Salo ym.: Korotetun määräarhan osoittamisesta rintamamies-
14230: ten ylimääräisten eläkkeiden maksamista varten.
14231:
14232:
14233: Ed u s kunnalle.
14234:
14235: Rintamamiesten kysymysten selvittely on sotilaihin sekä fyysisesti että psyykkisesti ku-
14236: saanut riittämättömässä määrin huomiota osak- luttavasti. Monessa tapauksessa terveydentilan
14237: seen. Puuttumatta yksityiskohtaisemmin pi- heikentyminen on ilmennyt vasta iän mukana,
14238: kaista ratkaisua vaativiin ongelmiin mainitta- jolloin sitä on ollut vaikea osoittaa rintamapal-
14239: koon vain, että kiireellisiä toimenpiteitä odo- veluksesta johtuneeksi. Tällainen sairaaloisuus
14240: tetaan mm. rintamasotilaiden kansaneläkkeen vaikuttaa puolestaan heikentävästi työn saan-
14241: ikärajan alentamiseen, työnsaannin turvaamiseen nin mahdollisuuksiin ja vaikuttaa siten myös
14242: ja rintamamiesten yleiseen sosiaaliturvaan. Ei toimeentuloon.
14243: riitä se, että julkisuudessa tunnustetaan ny- Näiden rintamamiesten ryhmästä löytyvätkin
14244: kyiset puutteet. Jo nyt on olemassa riittävät ne, jotka mitä kipeimmin tarvitsevat auttavaa
14245: tutkimukset, joiden perusteella rintamamiesten kättä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat rinta-
14246: kysymykset selvittävän kokonaisratkaisun teke- mamiehet, jotka jäävät alle kansaneläkeikära-
14247: minen on mahdollista. jan, eivätkä vastaavasti saa miltään muultakaan
14248: Koska hallitus on viivytellyt tällaisen koko- taholta lain kansalaiselle suomaa apua. He eivät
14249: naisratkaisun vaatimien lakiesitysten antamista, saa tällä hetkellä, vaikean työllisyystilanteen
14250: on pyrittävä siihen tähtäävien osaratkaisujen aikana, itselleen ja työkyvylleen sopivaa ansio-
14251: aikaansaamiseen siellä, missä se nopeimmin työtä. Heidän ainoaksi mahdollisuudekseen jää
14252: on mahdollista. Kuitenkin hallituksen tulisikin turvautua yhteiskunnan apuun.
14253: pyrkiä siihen, että rintamamieskysymyksen ko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14254: konaisratkaisuun tähtäävät esitykset saadaan nioittavasti,
14255: käsiteltyä v. 1968 aikana ja että saadaan ai-
14256: kaan pysyvä lainsäädäntö. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14257: Kuten Rintamasotilaiden Sosiaalietukomitea- tulo- ;a menoarvioon 10 mili. markan
14258: kin toukokuussa 1967 valmistuneessa mietin- määrärahan vaikeassa taloudellisessa ase-
14259: nössään toteaa, niin palvelu rintamaolosuh- massa olevien rintamamiesten ylimää-
14260: teissa ja hengenvaaralle alttiina on vaikuttanut räisten eläkkeiden maksamista varten.
14261: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
14262:
14263: Tuure Salo Arne Berner
14264: Pirkko At:o Armas Leinonen
14265: E. J. Paavola
14266: 1505
14267:
14268: IV,501.- Rah.al. N:o 358.
14269:
14270:
14271:
14272:
14273: T. Salo: Määrärahan osoittamisesta Lapin varuskunnissa asevel-
14274: vollisuuttaan suoriitavien varusmiesten päivärahan korottami-
14275: seksi.
14276:
14277:
14278: E d us k u n n a 11 e.
14279:
14280: Puolustuslaitoksemme joukko-osastoja ja yk- värahoihin, muodostuisivat ne Lapin varus-
14281: siköitä on sijoitettu Lapin läänin alueelle ja miesten osalta seuraaviksi:
14282: tulevaisuudessa tullaan vielä uusia sijoittamaan. Palvelusajan ollessa 240 päivää nousisi upsee-
14283: Näissä palvelustaan suorittaville asevelvollisille rin, upseerikokelaan ja aliupseerin päiväraha
14284: maksetaan saman suuruista päivärahaa kuin 1,30 mk:sta 1,65 mk:aan, korpraalin 1,25
14285: mitä Etelä-Suomeen sijoitetuissa varuskunnissa. mk:sta 1,60 mk:aan ja muun asevelvollisen 1,20
14286: On kuitenkin tunnettu ja tunnustettu tosi- mk:sta 1,50 mk:aan. Vastaavasti 330 päivää pal-
14287: asia, että Lapin läänin alueella on eläminen ja velevien asevelvollisten päivärahat nousisivat
14288: oleminen kalliimpaa maan eteläisiin osiin ver- upseereilla, upseerikokelailla ja aliupseereilla
14289: rattuna. Tämä asia on otettu huomioon mm. 1,60 mk:sta 2,00 mk:aan ja muilla asevelvolli-
14290: virkamatkoista suoritettavissa päivärahoissa, silla 1,55 mk:sta 1,95 mk:aan.
14291: joista maksetaan 25 % :n korotus Lapin läänin Tällä hetkellä palvelee Lapin Jääkäripataljoo-
14292: alueella. Samoin virkamiesten ja useimpien mui- nassa n. 600 ja Lapin rajavartioston I komppa-
14293: den palkansaajaryhmien palkat on korotettu niassa n. 200 varusmiestä. Näiden yhteiset päi-
14294: kalliinpaikan- ja syrjäseutulisäkorotuksilla. värahakulut muodostavat vuosittain n. 350 000
14295: 1. 7. 1967 voimaan astuneen sotilastariffin mk:n menoerän. Mikäli ko. päivärahoja korote-
14296: mukaan saa 240 päivää palveleva varusmies taan aikaisemmin mainitulla 25 % :lla, aiheut-
14297: neljä vapaata lomamatkaa rautateillä, mutta taisi se yhteensä 90 000 mk:n lisätarpeen.
14298: vain kaksi vapaata linja-automatkaa, vastaavasti Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioit-
14299: 330 päivää palveleva varusmies saa kuusi juna- tavasti,
14300: tai kolme linja-automatkaa. On tunnettua, että
14301: Lapin sisäinen liikenne on melkein kokonaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14302: autoliikenteen varassa. Tämä merkitsee, että tulo- ja menoarvioon 90 000 markan
14303: Lapin varusmies joutuu päivärahoistaan maksa- määrärahan käytettäväksi Lapin varus-
14304: maan myös lomamatkoista, jotka hän junalla kunnissa asevelvollisuuttaan suorittavien
14305: saisi kulkea ilmaiseksi. varusmiesten päivärahan korottamiseksi.
14306: Mikäli edellä mainittua 25 % :n korotusta so-
14307: velletaan myös varusmiehille maksettaviin päi-
14308: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 196 7.
14309:
14310: Tuure Salo
14311: 1506
14312:
14313: IV,502.- Rah.al. N:o 359.
14314:
14315:
14316:
14317:
14318: T. Salo: Määrärahan osoittamisesta Lapin rahaston perustami-
14319: seksi.
14320:
14321:
14322: E d u s k u n n a 11 e.
14323:
14324: Viime talvikausi koettiin Pohjois-Suomessa pien- ja keskisuuren teollisuuden rahoittami-
14325: työllisyyden kannalta ennennäkemättömän vai- seksi. Tätä kautta saattaisi aueta myös mahdol-
14326: keana. Tässä vaiheessa käytettävien ennakko- lisuuksia jopa ulkomaisen pääoman hankkimi-
14327: tietojen valossa on edelleen odotettavissa, että seksi Pohjois-Suomeen.
14328: tulevana talvena työttömyys tulee vain entises- Jos tarkastellaan, mitä edellytyksiä pien- ja
14329: tään lisääntymään. keskisuuren teollisuuden sijoittumiselle Lapin
14330: Työttömyys on ongelma, joka jo aiemmin on läänin alueella on olemassa, todettakoon, että
14331: ollut jatkuvana vitsauksena Pohjois-Suomessa mahdollisuudet tässä suhteessa ovat mitä moni-
14332: milloin lievempänä milloin voimakkaampana. naisimmat.
14333: Sen vaikeusaste on ollut oleellisesti riippuvai-
14334: nen julkisen vallan harjoittamasta työllisyys- Jo yksistään porotaloudep. piiristä on löydet-
14335: ja kehityspolitiikasta. Tämä riippuvuus puoles- tävissä sopivia investointikohteita. Pääomien
14336: taan aiheutuu alueen alkutuotanntovaltaisuu- puutteessa on tämän alan jalostustoiminta var-
14337: desta. Niinpä lähes puolet työllisestä työvoi- sin puutteellinen. Räikeimpinä esimerkkeinä
14338: masta toimii maa- ja metsätalouden piirissä. voitaneen mainita, että esim. porontaljojen
14339: Vastaavasti jalostus- ja palveluelinkeinoihin on muokkaus tapahtuu tällä hetkellä Suomessa jos-
14340: työvoiman paine kysynnän lisäystä suurempi. sain Hämeenlinnan korkeudella, jonne taljat lä-
14341: Jotta työvoiman kysynnän ja tarjonnan kes- hetetään muokkausta varten ja vastaavasti josta
14342: ken päästäisiin tasapainoon, pitäisi käsityk- ne varsin yksinkertaisen valmistusasteen läpi-
14343: käytyään palaavat takaisin matkailijoille myytä-
14344: semme mukaan Pohjois-Suomessa päästä teolli-
14345: suuden huomattavaan lisäämiseen. Tämä puo- väksi. Tämä matka lisää taljan hintaa saman
14346: lestaan vaikuttaisi palveluelinkeinojen mahdol- määrän kuin mitä niistä on alunperin maksettu
14347: tuottajalle. Pääomapuute tällä sektorilla aiheut-
14348: lisuuksiin sitoa entistä enemmän työvoimaa
14349: avaamalla uusia työtilaisuuksia. taakin sen, että vain 1/3 vuotuisesta porontal-
14350: Teollisuus- ja talouselämän tarpeiden tutki- jakaupan tuotosta palvelee Lappia ja 2/3 muuta
14351: osaa maatamme.
14352: muksen aikaansaamista Pohjois-Suomen osalta
14353: on eri yhteyksissä esitetty, mutta pelkkä tutki- Vastaavasti porotalouden kannalta edulliset
14354: mustoiminta ei yksin riitä. Pohjois-Suomeen syysteurastukset kärsivät sopivasti eri puolille
14355: tarvitaan pysyviä työtilaisuuksia luovia inves- maakuntaa sijoitettujen jäähdyttämötilojen
14356: tointeja. Tällaisten investointien tarve tunne- puutteesta. Uusia rakentamalla voitaisiin jatku-
14357: taan erityisen kipeänä juuri Lapin läänissä. In- vasti lisätä aikaista porojen syysteurastusta ja
14358: vestoinnit puolestaan vaativat pääomaa. Toi- täten lisätä porotalouden taloudellisuutta huo-
14359: saalta taas tiedetään, että Lappi on pääomaköy- mattavasti. Poronlihalla on huomionarvoista
14360: hää aluetta. merkitystä myös viennin kannalta. Poronvienti-
14361: Pääomatarvetta Lapissa ei ole pystynyt tur- teurastamoiden rakentamiseen tarvittaisiin kui-
14362: vaamaan viime vuonna voimaan tullut investoin- tenkin avustusta yleisistä varoista.
14363: tiluottolaki, eikä erityisluottolaitosten myöntä- Jo nyt käytettävissä olevien tietojen ja tutki-
14364: mien luottojen määrä ole kohonnut mm. eräi- mustulosten perusteella voidaan todeta, että suh-
14365: den luotanantia rajoittavien seikkojen vuoksi teellisen vaatimattomillakin pääomainvestoin-
14366: tarvetta vastaavaksi. Tästä syystä olisikin mie- neilla porotalouden, Lapin luontaisen elinkeinon
14367: lestämme perustettava erityinen Lapin rahasto, piiristä löytyisi maakunnan väestölle tuottavia
14368: jonka tehtävänä olisi turvata Lapin pääomatarve työpaikkoja ja toimeentuloa.
14369: IV,502. - T. Salo. 1507
14370:
14371: Perustettavan Lapin rahaston turvin aukenisi vain toteamaan kulloinenkin tilanne ja siltä poh-
14372: aivan uusia mahdollisuuksia myös Lapin luon- jalta jatkuvasti vain tyydytään tilapäis- ja hätä-
14373: nonvarojen tutkimuksiin. Pääomien puutteessa ratkaisuihin. On luotava järjestelmä, joka pys-
14374: ei tähänkään puoleen ole kiinnitetty riittävässä tyy saattamaan alkuun Lapin pien- ja keskisuu-
14375: määrin huomiota. Yleisesti asiantuntijataholla ren teollisuuden, tukemaan asujamiston omaa
14376: uskotaan Lapissa olevan merkittävästi enemmän yritteliäisyyttä. Tällä tavoin luodaan Lappiin
14377: luonnonvaroja kuin mitä tähän mennessä vähäi- uusia työpaikkoja sekä kerrannaisilmiöinä myös
14378: sen tutkijakunnan ja puutteellisen tutkimuska- palveluelinkeinojen piirissä lisääntyvää työvoi-
14379: luston avulla on kyetty löytämään. Kaivosteol- mantarvetta. Vain tämänlaatuisilla toimenpi-
14380: lisuudelle myönteiset tulokset avaisivat mahdol- teillä voidaan Lappi saattaa tasaveroiseen ase-
14381: lisuuden Lapin elintason kohottamiseksi muun maan muiden maakuntiemme kanssa.
14382: Suomen tasolle. On esitetty ajatus kaikkia Pohjois- ja Itä-
14383: Pääomanpuute koetaan Lapissa myös matkai- Suomen alityöllisyysalueita käsittävän kehitys-
14384: lun alalla. Vuosi vuodelta kasvava mielenkiinto rahaston perustamisesta. Tätäkin ajatusta voi pi-
14385: Lapin luontoa ja maakunnallisia erikoispiirteitä tää varsin hyvänä. Käytäntö on kuitenkin osoit-
14386: kohtaan houkuttelee yhä suurempia matkailija- tanut, että Lappi jää osattomaksi sellaisista ke-
14387: joukkoja ei vain muualta maastamme vaan hitystoimenpiteistä, joiden kohteena ovat suu-
14388: myöskin ulkomailta tutustumaan tähän maamme ret osat valtakunnasta. Päinvastoin näyttää käy-
14389: pohjoisimpaan maakuntaan. Jotta erilaiset vaa- vän niin, että liian laajoja alueita varten sääde-
14390: timukset asettavien matkailijoiden tarpeet tu- tyt kehityspoliittiset toimenpiteet kärjistävät
14391: lisivat tyydytetyiksi, joudutaan tälläkin sekto- entisestään eroa pohjoisimman Suomen ja muun
14392: rilla pääomapulan eteen. valtakunnan olosuhteiden välillä. Tämän vuoksi
14393: Kuten jo edelläolevasta ilmenee on Lapissa jo olisi, myös eräiden ulkomaiden annettua rohkai-
14394: luontaisiakin mahdollisuuksia elinkeinoelämänsä sevia esimerkkejä, muodostettava maan pohjoi-
14395: elvyttämiseen ja kehittämiseen. Tutkimustulok- sinta maakuntaa, Lappia varten erityinen kehi-
14396: sissa on todettu, että järkevästi ja tasapuolisesti tysrahasto.
14397: eri elinkeinoja kehittäen ja kaikki läänin luon- Edellä olevan perusteella esitän kunnioitta-
14398: taiset mahdollisuudet hyväksikäyttäen elättää vasti,
14399: Lappi nykyisen väestönsä. Koska edelleen on
14400: olemassa lukuisia käyttökelpoisia suunnitelmia että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14401: tällaista toimintaa varten, on mielestämme asial- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
14402: Iisin ratkaisu juuri edellä mainittu Lapin ra- määrärahan Lapin rahaston perustami-
14403: hasto näiden suunnitelmien toteuttamiseksi. Ei seksi.
14404: voida ajatella, että vuodesta toiseen tyydytään
14405: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
14406:
14407: Tuure Salo
14408: 1508
14409:
14410: IV,503.- R.ah.al. N:o 360.
14411:
14412:
14413:
14414:
14415: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknillisen
14416: oppilaitoksen rakennustöitä varten.
14417:
14418:
14419: E d u s k u n n a 11 e.
14420: Yhteiskunnan taloudellisen kasvun perusedel- täisi saada nopeasti lisätilaa tilapäiskäyttöön
14421: lytyksiin kuuluu teknillisen koulutuksen laa- Teknillisen korkeakoulun Tampereen haaraosas-
14422: jentaminen ja tehostaminen. Tämän alan koulu- toa varten. Mikäli oppilaitoksen kolmannen ra-
14423: tuksessa on Tampereen teknillisellä oppilaitok- kennusvaiheen töitä ei v. 1968 saada käyntiin,
14424: sella vanhastaan merkittävä asema. Oppilaitok- katkeaa jatkuvuus oppilaitoksen uudistustyössä
14425: sen sijoittamiseksi tarkoitustaan vastaaviin ti- ja oppilasmäärän lisäämismahdollisuudet lakkaa-
14426: loihin on laadittu suunnitelma, jonka kolmesta vat. Kun Teknillinen korkeakoulu ei saa tarvit-
14427: vaiheesta on kaksi jo toteutettu. Tampereen semiaan lisätiloja, ei sekään pysty kehittymään
14428: teknillisen oppilaitoksen kolmannen uudisra- suunnitelmien mukaisesti.
14429: kennusvaiheen oli suunniteltu alkavan syksyllä Rakennusalan työttömyys on talvikautena
14430: 1967, mutta suunnitelmien viivästymisen vuoksi 1967-1968 Tampereella poikkeuksellisen vai-
14431: on rakennustöiden alkamisajankohtana nähty kea, eikä valtiolla ole kaupungissa lainkaan ta-
14432: vuosi 1968. lonrakennustöitä. Vaikean tilanteen odotetaan
14433: Täysin yllättäen on käynyt ilmi, että halli- jatkuvan vielä talvikautena 1968-1969, joten
14434: tuksen ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk- tämän rakennustyön toteuttaminen on työlli-
14435: sessä ei ole lainkaan määrärahaa Tampereen syysnäkökohtienkin vuoksi ensiarvoisen tär-
14436: teknillisen oppilaitoksen rakennustöitä varten. keätä.
14437: Mikäli oppilaitoksen kolmannen rakennusvai- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
14438: heen töitä ei päästä v. 1968 aloittamaan, joudu- nioittaen,
14439: taan laitoksen opetusoloissa umpikujaan, jonka
14440: haitat ulottuvat myös Teknillisen korkeakoulun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14441: Tampereen haaraosaston toimintaan. 1968 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
14442: Tampereen teknillinen oppilaitos toimii ny- markan suuruisen määrärahan T ampe-
14443: kyisin kahdessa paikassa erittäin suuren tilan- reen teknillisen oppilaitoksen kolmannen
14444: puutteen alaisena. Laitoksen Pyynikillä sijait- rakennusvaiheen töiden aloittamista var-
14445: seva rakennus on täysin vanhentunut ja siitä pi- ten.
14446: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
14447:
14448: Valdemar Sandelin Mikko Asunta Atte Pakkanen
14449: Väinö R. Virtanen Pekka Haarla Kuuno Honkonen
14450: Kauko Tamminen Matti Raipala Antti A. Halme
14451: Arvo Pentti Kaisu Weckman Toivo Hietala
14452: 1509
14453:
14454: IV,504.- Rah.al. N:o .361.
14455:
14456:
14457:
14458:
14459: Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi suunnitel-
14460: mien laatimiseksi Etelä-Savon metsäkoulun lisärakennustöitä
14461: varten.
14462:
14463:
14464: E d u s k u n n a II e.
14465:
14466: Vuoden 1961 ja -62 aikana rakennettiin Män- m.m. henkilökunnan asuntojen puute on muo-
14467: tyharjun pitäjän Mynttilän kylässä sijaitse- dostunut tehokkaan koulutuksen vaikeaksi es-
14468: valle Tyllilän tilalle metsäkoulu. Tämä koulu, teeksi. Mainittakoonpa vain, että tähän men-
14469: jonka omistaa Etelä-Savon metsänhoitolauta- nessä on opettajakunta osin jo kolmeenkin ker-
14470: kunta, on tarkoitettu lähinnä yksityismetsän- taan vaihtunut juuri asuntopulmien takia. Li-
14471: omistajien ja metsätyöntekijäin ammattikou- säksi opettajien asuminen 11-12 km. päässä
14472: luksi. Koulun päärakennuksessa, jonka kuutio- Mäntyharjulla on huomattavasti vaikeuttanut
14473: tila on 4 600 m3, sijaitsevat opetusluokka, kans- m.m. iltaisin tapahtuvaa opetusta ja siihen kuu-
14474: lia, ruokasali, keittiö, emännän, talonmiehen ja luvien harjoitustöiden sekä vapaa-ajan käytön
14475: oppilaiden asunnot, sekä työkaluopetus- ja ko- valvontaa ja ohjailua.
14476: nehallit. Rakentamiseen saatiin vuosina 1961- Tämän vuoden tulo- ja menoarvioon tehdyn
14477: -62 valtion avustuksia yhteensä 330 000 mk. raha-asia-aloitteen, joka tarkoitti 320 000 mk:n
14478: Kun silloiset rakennuskustannukset olivat n. lainan ja samansuuruisen avustuksen myöntä-
14479: 416 000 mk jäi metsänhoitolautakunnan han- mistä Etelä-Savon metsäkoulun lisärakennustöi-
14480: kittavaksi, etupäässä lainavaroja, 86 000 mk. den rahoittamiseen, Eduskunta hylkäsi, mutta
14481: Jo koulun perustamisvaiheessa edellytettiin, lausui toivomuksen, että Hallituksen olisi ryh-
14482: että päärakennuksen lisäksi suoritetaan välittö- dyttävä toimenpiteisiin hankkeen edistämiseksi.
14483: mästi täydennysrakentaminen sellaisen huoneti- Todeten valtion vaikean rahatilanteen on
14484: laohjelman puitteissa, joka täysin vastaa valtion Etelä-Savon metsänhoitolautakunnan ja keskus-
14485: rakennusohjelmatoimikunnan metsäkoululle hy- metsäseura Tapion esityksessä päädytty, että
14486: väksymää standardia. Tämän mukaan koululta k.o. töiden aloittamista varten olisi ensin saa-
14487: puuttuvat vielä opettajien asunnot sekä opetus- tava tarvittavat varat suunnitteluun ja piirustus-
14488: luokkana ja juhlasalina käytettävä voimistelu- ten hankkimista varten.
14489: sali peseytymistiloineen samoin tilat palokalus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14490: tolle, työvälineille ja ajoneuvoille sekä talli ja nioittaen,
14491: paja. Näiden tilojen suuruudeksi on arvioitu
14492: noin 5 500 m3 ja kustannusarvio nykyhintaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14493: noin 1 200 000 mk. valtion tulo- ja menoarvioon 75 000
14494: Keskusmetsäseura Tapio on maatalousminis- mk. avustuksena suunnitelmien laatimi-
14495: teriölle esittänyt, että se pitää Etelä-Savon met- seksi ja piirustusten hankkimiseksi
14496: säkoulun pikaista täydennysrakentamista ehdot- Etelä-Savon metsäkoulun lisärakennus-
14497: toman välttämättömänä ja ensisijaisena, koska töiden aloittamista varten.
14498: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
14499:
14500: Wiljam Sarjala Aili Siiskonen
14501: Sylvi Halinen Ilmo Paananen
14502:
14503:
14504:
14505:
14506: 44 E 705/67
14507: 1510
14508:
14509: IV,505.- Rah.al. N:o 362.
14510:
14511:
14512:
14513:
14514: Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhavan lentoaseman
14515: autojen ja työkoneiden säilytyssuojan rakennustöitä varten.
14516:
14517:
14518: E d u s k u n n a 11 e.
14519:
14520: Kauhavan lentokentällä, jonka kunnossapito työllisyyden turvaamiseksi, on mm. myönnetty
14521: kuuluu tie- ja vesirakennushallitukselle, ei ole Kauhavan lentoaseman autosuoja- ja huoltokes-
14522: nykyisin minkäänlaisia suojia kunnossapitoka- kusrakennuksen rakennustyön aloittamista sekä
14523: lustolle, vaan joutuvat ne seisomaan taivas'alla. rakennusalueen ulkopuolisia töitä varten
14524: Talven pakkaset tuovat erityisesti esiin ne vai- 200 000 mk. Tästä summasta on varsinaista ra-
14525: keudet, jotka kentän kunnossapidon on voitet- kennustyötä varten merkitty 100 000 mk sekä
14526: tava, jotta taivas'alla seisova kalusto saataisiin ulkopuolisia töitä varten niinikään 100 000 mk.
14527: toimimaan. Kaluston huolto jää ymmärrettävistä Tämä summa oli esitetty menoarvioon edellyt-
14528: syistä tällaisissa olosuhteissa myöskin puutteel- täen, että työ voisi jatkua myös vuoden 1968
14529: liseksi. Kunnossapidon toimisto- ja miehistöti- puolella. Vuoden 1968 menoarvioon tälle mo-
14530: lat ovat nykyään asuntovaunuissa sekä varasto mentille merkityn määrärahan käyttösuunnitel-
14531: tilapäisessä puuvajassa. maan ei kuitenkaan sisälly ko. rakennus. Kun
14532: Edellä mainittua toimintaa varten tarvitta- ko. rakennus on, kuten edellä on esitetty, kun-
14533: van rakennuksen suunnitelman on kulkulaitos- nossapidon kannalta erittäin tärkeä ja kun toi-
14534: ten ja yleisten töiden ministeriö vahvistanut saalta työllisyyden turvaamiseksi tarkoitetun
14535: 2. 2. 1966 päivätyssä kirjeessään N:o 163/KA- työn keskeyttäminen pahimpana työttömyys-
14536: 66-427. Suunnitelman mukaan rakennukseen on kautena ei ole asiallista, olisi vuoden 1968 me-
14537: sijoitettu autojen ja työkoneiden säilytystä ja noarvioon otettava määräraha aloitetun työn jat-
14538: kunnossapitoa varten tarvittavat tilat, huoltoti- kamiseksi.
14539: lat jne., kuten on menetelty muidenkin lentoase- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
14540: mien vastaavia rakennuksia suunniteltaessa. To- tavasti,
14541: dettakoon vielä, että Kauhavan lentokentällä
14542: suoritettava kunnossapito on vakituisluontoista että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14543: - vuodesta toiseen jatkuvaa - eikä näin ollen tulo- ja menoarvioon momentille
14544: ole tarkoituksenmukaista, että mainitut säily- 31.47.74 650 000 markan määrärahan
14545: tys-, kunnossapito- sekä työväen sosiaalitilat Kauhavan lentoaseman autojen ja työko-
14546: puuttuvat. neiden säilytyssuojan rakennustyön lop-
14547: Kuluvan vuoden Eduskunnan hyväksymässä puunsaattamiseksi.
14548: kolmannessa lisämenoarviossa, joka on laadittu
14549: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
14550:
14551: Veikko Savela Heimo Linna
14552: 1511
14553:
14554: IV,506.- Rah.al. N:o 363.
14555:
14556:
14557:
14558:
14559: Siiskonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asumistuen myöntämi-
14560: seksi kansaneläkkeen varassa eläville vanhuksille ja työkyvyt-
14561: tömille.
14562:
14563:
14564: E d u s k u n n a 11 e.
14565:
14566: Useista eduskunta-aloitteista, esitetyistä toi- vanhukset ovat vuokrakeinottelun ja häädön uh-
14567: vomuksista ja lupauksista huolimatta ei hallitus reja, kun vähäiset kansaneläketulot eivät enää
14568: vielä ole antanut eduskunnalle esitystä vanhus- riitä välttämättömien ravinto- ja vaatemenojen
14569: ten asumistukea koskevaksi lainsäädännöksi. lisäksi asunnon vuokraan. Nykyisissä oloissa ei-
14570: Yleinen asuntopula ja vuokrien kalleus aiheut- vät pienet säästöt myöskään riitä uuden asunnon
14571: tavat kuitenkin suuria vaikeuksia asutuskeskuk- hankintaan. Toisaalta on puute vanhainkotipai-
14572: sissa asuville vähävaraisille vanhuksille, joilla ei koista ja toisaalta on pidettävä oikeana tavoit-
14573: ole omaa asuntoa eikä muita tuloja kuin kansan- teena sitä, että ne vanhukset, jotka kykenevät
14574: eläke. Myös omassa asunnossa asuvat vanhuk- ja itse haluavat, saavat asua omassa asunnossaan.
14575: set, jotka elävät kansaneläkkeen varassa, ovat Yhteiskunnan on kuitenkin tehtävä tämä mah-
14576: suurissa vaikeuksissa, sillä osakehuoneistojenkin dolliseksi asumistuen muodossa niille vanhuk-
14577: vastikevuokrat ja ylläpitokulut ovat nykyisin sille, jotka saavat kansaneläkkeen tukiosan.
14578: niin korkeita, etteivät pienituloiset vanhukset Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14579: niistä yksin selviä. Seurauksena on useissa ta-
14580: pauksissa pakko turvautua alivuokralaisiin pie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14581: nissäkin huoneistoissa, mitä ei ole pidettävä so- tulo- ja menoarvioon 4 000 000 markkaa
14582: siaalisesti tyydyttävänä ratkaisuna. käytettäväksi asumistuen myöntämiseksi
14583: Ainakin jo viimeisinä elinvuosinaan on van- kansaneläkkeen varassa elävien vanhus-
14584: huksilla katsottava olevan oikeus asua vuokra- ten ja työkyvyttömien asumiskustannus-
14585: laisitta omassa kodissaan, olipa huoneisto sitten ten alentamiseksi.
14586: oma tai vuokrattu. Monessa tapauksessa juuri
14587: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
14588:
14589: Aili Siiskonen Viljo Pousi
14590: Vappu Heinonen Impi Lukkarinen
14591: 1512
14592:
14593: IV,507.- Rah.al. N:o 364.
14594:
14595:
14596:
14597:
14598: Silander ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalon rakentami-
14599: seksi &ision kauppa/aan.
14600:
14601:
14602: E d u s k u n n a II e.
14603:
14604: Väestön lukumäärän nopea kasvu ja maantie- Poliisin osalta epäkohdat voitaisiin poistaa
14605: liikenteen jatkuva vilkastuminen asutuskeskuk- rakentamalla Raision kauppalaan virastotalo, jo-
14606: sissa ovat viime vuosina asettaneet valtion vi- hon nimismiehenkonttori ja poliisiasema siihen
14607: ranomaisille näillä paikkakunnilla yhä eneneviä kuuluvine tarpeellisine tiloineen voitaisiin si-
14608: vaatimuksia. Valtion tehtävien lisääntyminen ja joittaa. Kun Raisiossa ei ole valtiolla mitään
14609: yleisön palveluvaatimusten suureneminen ovat omia tiloja, olisi virastotalo samalla tehtävä sel-
14610: aiheuttaneet, etteivät viranomaiset aina ole laiseksi, että siihen voitaisiin siirtää muitakin,
14611: kyenneet tehtäviään suorittamaan niin kuin ny- nyt vuokrahuoneistossa olevia virastoja, kuten
14612: kyajan oikeutetut vaatimukset huomioon ottaen posti, verotoimisto, sairausvakuutustoimisto ja
14613: kohtuudella olisi voitu vaatia. Valtion toimenpi- mahdollisesti tie- ja vesirakennushallinnon toi-
14614: tein toiminnan edellytyksiä on parannettu muun mistoja. Ennusteiden mukaan Raision alueen ke-
14615: muassa rakentamalla eri paikkakunnille valtion hitys tulee jatkumaan erittäin nopeana ja kun
14616: virastotaloja ja saadut kokemukset niistä ovat kauppala sijaitsee keskeisellä paikalla Turun ja
14617: tiettävästi olleet erittäin myönteisiä. Naantalin välissä, tulee valtion virastotalo Rai-
14618: Raision kauppalassa Turun ja Porin läänissä sion kauppalassa joka tapauksessa tulevaisuudes-
14619: edellä kerrotut vaikeudet ovat tulleet erityisen sakin olemaan mahdollisimman sopivalla pa{-
14620: selvästi esiin varsinkin poliisitoimen alalla. kalla.
14621: Vaikka kauppalan väkiluku nyt jo on yli 13 500 Raision kauppala on varannut valtion virasto-
14622: ja lisääntyy vuosittain usealla sadalla henkilöllä taloa varten kauppalan hallintokeskuksessa noin
14623: ja vaikka Raisio on tullut suorastaan tunnetuksi 1% hehtaarin suuruisen tontin.
14624: lukuisista siellä sattuvista liikenneonnettomuuk- Edellä lausumaamme viitaten kunnioittaen
14625: sista, niin kauppalassa ei ole mitään varsinaista ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14626: poliisiasemaa. Kun maaseudulta muuttaa jatku- muksen,
14627: vasti lisää väkeä Raisioon ja kun juuri tämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14628: muuttoliike aiheuttaa poliisille erityisesti työtä, tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
14629: ei tilanne nykyisellään voi jatkua enää kauan ai- määrärahan virastotalon suunnittelua ;a
14630: heuttamatta tuntuvaa häiriötä. rakentamisen aloittamista varten Rai-
14631: sion kauppalaan.
14632: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
14633:
14634: Pekka Silander Vappu Heinonen Esko Niskanen
14635: 1518
14636:
14637: IV,508.- Rah.al. N:o 36.5.
14638:
14639:
14640:
14641:
14642: Sillantaus ym.: Ka~·otetun määrärahan osoittamisesta opiskeliia-
14643: asuntoloiden rakentamista ja laajentamista varten myönnet-
14644: täviin lainoihin.
14645:
14646:
14647: E d u s k u n n a II e.
14648:
14649: Asuntotuotantolain (22. 4. 1966/247) 21 Kun nyt lainamäärä esitetään korotettavaksi
14650: §:n mukaan on asuntolainoihin \1Uosittain vara- 2'0 milj. markkaan ja kun varaoksissa tiettä·
14651: tusta määrärahasta vähintään 10 milj. markkaa västi on edelleen vain 10 milj. markkaa oppilas-
14652: osoitettava opiskelija-asuntoloiden rakentamista asuntoloita varten, olisi määrärahaa vielä koro-
14653: ja laajentamista varten myönnettäviin lainoihin. tettava käytettäväksi nimenomaan oppilasasun-
14654: Viime aikoina eri yliopistoissa ja muissa op- toloihin. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä,
14655: pilaitoksissa tapahtuneen suuren opiskelijamää- koska rakentamiskustannukset ovat lain säätä-
14656: rän lisäyksen ja asuntorakennustoiminnan jäl- misajasta nousseet jo nyt noin 10 % (indeksi
14657: keenjääneisyyden vuoksi ensi vuoden tarve on huhtikuussa 1966/161, elokuussa 1967/174)
14658: huomattavasti 10 milj. markkaa suurempi. Tä- ja nousevat huomattavasti devalvaation vaiku-
14659: hänastisten varausten pohjalta näyttää siltä, tuksena.
14660: että täytäntöönpanokelpoisista Jyväskylän, Ou- Edellä olevaan perustuen esitämme kunnioit-
14661: lun ja Turun ylioppilasasuntoloiden rakennus- tavasti,
14662: hankkeista ainakin kaksi jää odottamaan toteu-
14663: tumistaan, ellei 10 miljoonan markan varausta että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14664: koroteta. tulo- ja menoarvioon 26. Pl. 12 luvun
14665: Lakia säädettäessä tarkoituksena olikin, että 83 momentille 3 000 000 markan mää-
14666: "vähintään 10 milj." käsitetään samalla tavoin rärahalisäyksen käytettäväksi opiskelija-
14667: vähimmäisvaatimukseksi kuin lain säätämä "vä- asuntoloiden rakentamista ja laajenta·
14668: hintään 150 milj." lainojen kokonaismääränä. mista varten myönnettäviin lainoihin.
14669: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
14670:
14671: Pentti Sillantaus Mauno Pohjonen Juuso Häikiö
14672: Artturi Koskinen Anna-Liisa Linkola Jouni Apajalahti
14673: Juha Rihtniemi Aili Vaittinen Sakari Huima
14674: 1514
14675:
14676: IV,.509.- Rah.al. N:o 366.
14677:
14678:
14679:
14680:
14681: Siltanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun, Jy-
14682: väskylän ja Oulun yliopistojen opiskelijain asuntoloiden ra-
14683: kentamiseen.
14684:
14685:
14686: E d u s k u n n a 11 e.
14687:
14688: Opiskelija-asuntoloiden tuotanto on päässyt kökulmasta. Nykyisen järjestelmän heikkous on
14689: tehokkaasti käynnistymään vasta kuluneen vuo- juuri siinä, että korkeakoululaitoksen kehittä-
14690: den aikana. Uuden asuntotuotantolain edellyt- minen ja asuntoJoiden lainoitus hoidetaan eri
14691: tämä lakisääteinen lainatuki merkitsee nykyisen ministeriöiden toimesta.
14692: suuruisena· runsaan tuhannen asuntolapaikan Vuoden 1968 määräraha on jo ennakkova-
14693: vuosituotantoa. Koska samalla määrärahalla ra- rauksina jaettu lähes kokonaan. Mikäli määrä-
14694: kennetaan muidenkin kuin korkeakouluopiske- rahaa ei nyt nosteta, se merkitsee mm. Turun,
14695: lijoiden asuntoloita, on määräraha osoittautu- Jyväskylän ja Oulun ylioppilaskylien toteutta-
14696: nut jo tällä hetkellä liian pieneksi. Asuntotuo- misen erittäin epätaloudellista viivästymistä.
14697: tantolain käsittelyn yhteydessä todettin tar- Lainamäärärahan nostaminen jo kolmella mil-
14698: peelliseksi 25 000 asuntolapaikan tuottaminen joonalla riittää tässä vaiheessa. Sillä on myös
14699: vuoteen 1976 mennessä. Nykyinen määräraha huomattava vaikutus korkeakoulupaikkakuntien
14700: vastaa vajaata kolmannesta tuosta tavoitteesta. vaikeaan työllisyystilanteeseen.
14701: Riittämätön määräraha haittaa näkyvästi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14702: koko asuntolatuotannon kehittämistä. Epävar- nioittaen, .
14703: muus Iainansaannista hidastaa jo valmiina ole- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14704: vien suunnitelmien toteuttamista ja aiheuttaa tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 3 milj.
14705: epätaloudellista viivästymistä. Asuntoloiden markan määrärahan Turun, Jyväskylän
14706: lainatukea mitoitettaessa olisi ehdottomasti näh- ja Oulun yliopistojen opiskelija-asunto-
14707: tävä asuntolatuotanto korkeakoululaitoksen nä- loiden rakentamiseen ja laajentamiseen.
14708: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
14709:
14710: Sylvi Siltanen Sakari Knuuttila Carl Olof Tallgren
14711: Antero Väyrynen Aune Salama Arvo Ahonen
14712: Esko Niskanen Reino Breilin Arvo Salo
14713: 1515
14714:
14715: IV,510.- Rah.al. N:o 367.
14716:
14717:
14718:
14719:
14720: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun terveydenhuolto-
14721: opiston rakennustyön aloittamista varten.
14722:
14723:
14724:
14725: E d u s k u n n a 11 e.
14726:
14727: Turussa toimivan Turun sairaanhoito-opiston tyksi tarkoituksenmukaisella tavalla, olisi koulu-
14728: toiminnan ja toimitilojen uudelleen järjestely tuksen lisääminen tarpeellista. Nykyisissä ti-
14729: on muodostunut erittäin ajankohtaiseksi ja sen loissa koulutusta ei voida lisätä.
14730: suunnittelutyö olisi saatava käyntiin ensitilassa. Laboratoriohoitajakurssit, jotka niinikään toi-
14731: Hoitohenkilökunnan kysyntä sairaaloissa on jo mivat vuokratiloissa. Koulutus on aloitettu v.
14732: nykyisellään varsin tuntuva. Uusien sairaaloi- 1955. Nykyisin koulutus, joka kestää kaksi
14733: den valmistuminen ja samanaikaisesti tapahtuva vuotta, tapahtuu kurssituontoisena vaikeissa
14734: siirtyminen lyhyempään työaikaan lisää yhä oloissa. Työskentelypaikat ovat niin ahtaat, että
14735: tarvetta. Tämä tarve tunnetaan erittäin hyvin 14 oppilaalle varatussa tilassa toimii 18 oppi-
14736: myös lääkintöhallituksessa, joka puolestaan on lasta. Opetuspisteet ovat etäällä, n. 2-3 km
14737: myös pyrkinyt kiirehtimään asian myönteistä päässä toisistaan. Kun oppilaat asuvat eri puo-
14738: ratkaisua mm. ehdottamalla suunnittelumäärä- lilla kaupunkia, heiltä kuluu suhteettomasti
14739: rahan varaamista tähän tarkoitukseen valtion aikaa ja rahaa matkoihin. Kurssilla on oppilaita
14740: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon. Se on kui- tällä hetkellä 160 ja ehdotettu uusi määrä on
14741: tenkin jäänyt sieltä pois. 200 oppilasta, mikä lisäys on laboratoriohoi-
14742: Turun yliopistollisen keskussairaalan ja kau- tajien tarvetta ajatellen välttämätön.
14743: pungin alueella toimivat nykyisin seuraavat Näissä oloissa toimien opetusmenetelmien
14744: sairaanhoitoalan oppilaitokset ja kurssit: monipuolinen käyttö on mahdotonta, samoin
14745: Turun sairaanhoitajaopisto, joka toimii kes- nykyaikaisten havaintovälineiden käyttö siinä
14746: kussairaalan alueella. Tällä hetkellä on opistossa laajuudessa kuin opetuksen tehokkuuden kan-
14747: yhteensä 425 opiskelijaa, joista sairaanhoitaja- nalta olisi tarpeellista. Näissä olosuhteissa on
14748: koulussa 375, erikoiskoulutusosastossa 38, sekä myös täysin mahdotonta liittää Turussa jo nyt
14749: jatkokoulutusosastossa 12 opiskelijaa. Tarpeel- toiminnassa oleva terveydenhuoltohenkilökun-
14750: lista olisi lisätä erikoiskoulutusta leikkaus- taa kouluttava kurssitoiminta sairaanhoitaja-
14751: osaston sairaanhoidon opintosuunnalla ja anes- opistoon.
14752: tesialogian opintosuunnalla. Lisäksi tarve opet- Lisäksi erittäin ajankohtainen ja tärkeä on
14753: tajakoulutuksen ja hallinollisen koulutuksen li- lääkintävoimistelijoiden ja toimintaterapeuttien
14754: säämiseen on ilmeinen. koulutuksen aikaansaaminen kuntoutustoimin-
14755: Röntgenhoitajakurssi on toiminut vuodesta nan saadessa yhä enemmän merkitystä. Nykyi-
14756: 1964 lähtien. Luokkaopetusta varten on tilat sin valmistuu keskimäärin 40 lääkintävoimiste-
14757: vuokrattu kaupungilta. Opetusolot näissä huo- lijaa vuodessa. Tarpeen on laskettu olevan niin
14758: neissa ovat varsin puutteelliset, sillä opetus toi- suuren, että 10 vuoden aikana olisi koulutettava
14759: sessa huoneessa häiritsee toisessa huoneessa 200 lääkintävoimistelijaa vuodessa. Lääkintö-
14760: opiskelevia. Oppilaita on nyt 66, uudessa suun- hallitus on jo nyt antanut Turun sairaanhoitaja-
14761: nitelmassa vahvuudeksi edellytetään 100 opis- opiston tehtäväksi lääkintävoimistelijakoulutuk-
14762: kelijaa. sen aloittamisen, mutta tilat puuttuvat.
14763: Apuhoitajakurssi toimii täysin tilapäisissä Toimintaterapeutteja ei kouluteta vielä ollen-
14764: vuokratiloissa. Luokkatiloja on ollut kuudessa kaan. lnvaliidihuoltoasiain neuvottelukunnan
14765: paikassa. Oppilaita on nykyisin 132. Jotta ehdotuksen mukaan koulutuksen kokonaistarve
14766: saataisiin apuhoitajien määrä sairaaloissa lisä- on n. 300.
14767: 1516 IV,510. - Turun terveydenhuolto-opisto.
14768:
14769: Terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksen Edelläolevan perusteella ehdotamme,
14770: keskittäminen yhtenäisen hallinnon alaisuuteen
14771: on ollut lääkintöhallituksen pyrkimyksenä jo että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14772: useita vuosia. Ilman uutta opistorakennusta valtion tulo- ja menoarvioon 100 000
14773: tällaisen laajan ja monipuolisen koulutustoimin- markkaa Turun terveydenhuolto-opiston
14774: nan läpivieminen on mahdotonta ja senvuoksi suunnittelua ja rakennustyön aloitta-
14775: Turun terveydenhuolto-opiston takentatninen mista varten.
14776: pitäisi voida aloittaa jo ensi vuonna.
14777: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
14778:
14779: Sylvi Slltanen Antero Väyrynen
14780: Esko Niskanen V aito Käkelä
14781: Veikko Helle Reino Brellin
14782: Carl Olof Tallgren
14783: 1&17
14784:
14785: IV,511.- Rah ..t. N:o 368.
14786:
14787:
14788:
14789:
14790: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen-Ruotsin Kummi-
14791: kuntatoiminnan Keskusliiton toiminnan tukemista varten.
14792:
14793:
14794: E d u s k u n n a 11 e.
14795:
14796: Suomen ja Ruotsin kummikuntaliike on Hämeeseen ja Uudellemaalle sekä Suomesta kä-
14797: viime vuosien aikana saavuttanut yhä laajem- sin Västernorrlandin, läänin, jolloin kaikkiaan
14798: mat mittasuhteet. Kummassakin maassa harjoi- toistasataa kuntaa osallistui toimintaan. Niin-
14799: tetun ja erityisesti maaseudun laajoja piirejä ikään järjestettiin Tampereen ja Turun yliopis-
14800: koskeneen toiminnan tuloksena on tämä vuoro- toissa kummikuntaliikkeen aikanaan alullepane-
14801: vaikutus kyetty ulottamaan maamme kaikkiin roan perinteen mukaisesti Suomen kirjakielen
14802: osiin syrjäseutuja myöten, mitä on pohjoismai- ja kirjallisuuden seminaari Norrbottenin lää-
14803: sen yhteistyön edistämisen kannalta pidettävä nistä kotoisin oleville opettajille, virkamiehille
14804: erityisen arvokkaana saavutuksena. ja opiskelijoille, huolehdittiin useista vaihto-
14805: Jos tarkastellaan kummikuntaliikkeen merki- vierailuista kumpaakin suuntaan, suomenkielis-
14806: tystä esimerkiksi eri tahoille Suomea toimeen- ten oppikoululaisten kielenharjoittelun edistä-
14807: pantujen lääninvierailujen valossa, on helposti misestä Ruotsissa jne. Tulevan vuoden toimin-
14808: havaittavissa, että useat sadat sellaiset paikka- tasuunnitelmasta ilmenee, että liitto tulee toi-
14809: kunnat, joiden osuus pohjoismaisessa yhteis- meenpanemaan useita eri taidelajeja käsittävän
14810: työssä on aiemmin ollut melko sattumanva- nuorison kulttuurimaaottelun Suomessa keväällä
14811: raista, vähäistä tai jopa olematonta, on onnis- 1968, järjestämään lääninvierailuja Keski-Suo-
14812: tuttu kummikuntaliikkeen ansiosta saamaan meen ja Kymen lääniin elokuussa ja ulotta-
14813: aktiivisiksi osapuoliksi yllämainitussa yhteis- maan toimintansa muillakin aloilla entistä laa-
14814: työssä. Tämä yhteistyö koskee läheisesti myös jemmalle. Voidaan sanoa, että kummikuntaliike
14815: nuorisotoimintaa, johon on syytä yhä enene- täten todella on muodostunut yksityisten ko-
14816: vässä määrin kiinnittää huomiota myös näissä tien ja kansalaisten yhteistoimintamuodoksi
14817: yhteyksissä. Pohjanlahden molemmin puolin ja palvelee näin
14818: Kun Suomen-Ruotsin Kummikuntatoimin- ollen Suomen osalta varsin tähdellistä kansain-
14819: nan Keskusliitto sotien aikaisen avustusvaiheen välisen yhteistyön alaa.
14820: jälkeen perustettiin useiden arvovaltaisten kan-
14821: salaisjärjestöjen aloitteesta, oli toimenpiteen Kun hallituksen esityksessä vuoden 1968
14822: tarkoituksena huolehtia liiton välityksellä siitä, tulo- ja menoarvioksi on esitetty kummikunta-
14823: että kummikuntaliikkeen jatkuvuus voitaisiin liikkeen nauttiman vaatimattoman valtionavun
14824: turvata sivistyksellisen vuorovaikutuksen mer- poistamista, on toimenpide omiaan vahingoit-
14825: keissä. Samalla tähdennettäisiin sitä, että valta- tamaan niitä yhteistyöpyrkimyksiä, joita tähän
14826: osa maamme kunnista jäisi muussa tapauksessa mennessä on taloudellisista vaikeuksista huoli-
14827: järjestetyn pohjoismaisen yhteistyön ulkopuo- matta ja suureksi osaksi lähinnä yksityisen uh-
14828: lelle. Nähdäksemme tässä yhteistyön laajentu- rautuvaisuuden turvin kyetty ylläpitämään ja
14829: miseen tähtäävässä pyrkimyksessä on myös on- kehittämään varsinkin laajan maaseudun hy-
14830: nistuttu. väksi.
14831: Pelkästään tämän vuoden aikana on liiton Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
14832: toimenpitein järjestetty suuret lääninvierailut dotamme,
14833: 45 E 705/67
14834: 151t:§ IV,511. - Kummikuntatoitninta.
14835:
14836: että Eduskunta ottaisi vuoden 1968 Suomen-Ruotsin Kummikuntatoimin-
14837: tulo- ja menoarvioon momentille 29. nan Keskusliiton toiminnan tukemista
14838: 98.24, alamomentti 7, 40 000 mk varten.
14839: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
14840:
14841: Sylvi Siltanen Carl Olof Tallgren Jouni Apajalahti
14842: Irma Rosnell Saara Forsius Timo Mäki
14843: Veikko Helle Eino Siren Kuuno Honkonen
14844: Antero Väyrynen Lyyli Aalto Impi Lukkarinen
14845: Kerttu Saalasti Tyyne Paasivuori Pirkko Aro
14846: 1519
14847:
14848: IV,.512.- Rah.al. N:o 369.
14849:
14850:
14851:
14852:
14853: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pyhtään
14854: kunnan Keihässalmeen.
14855:
14856:
14857: E d u s k u n n a II e.
14858:
14859: Pyhtään kuntaan kuuluvan Munapirtin saa- mistettu TVL:ssä, jonka suunnitelmien mukaan
14860: ren asukkaiden eräs keskeinen, jokapäiväinen tarkoitukseen tulisi yhdistetty teräspalkki- ja
14861: elämänvaikeus liittyy saaren kehnoihin liikenne- ristikkosilta leveydeltään .5 metriä. Sillan kus-
14862: oloihin. Saari, jossa asuu pysyvästi n. 400 hen- tannusarvioksi on laskettu .550 000 markkaa.
14863: kilöä jotka joko harjoittavat kalastusta ja maan- Vesioikeus on aivan hiljattain vahvistanut
14864: viljelystä tai käyvät ansiotyössä saaren ulkopuo- osaltaan suunnitelman ja näin siltahankkeen to-
14865: lella, on mantereyhteyksien osalta lassiliiken- teuttaminen on kiinni yksinomaan rahoituk-
14866: teen varassa. Munapirtin asukkaille ja saaressa sesta.
14867: esim. kesäisin vapaa-aikansa viettäville aiheutuu Huomioon ottaen sillan huomattavan liiken-
14868: tällaisesta liikenteen tilasta hyvin huomattavia teellisen merkityksen ja pitkään kehitettyjen
14869: vaikeuksia. Vaikka saaren ja mantereen erot- suunnitelmien toteuttamisen ajankohtaisuuden
14870: tava Keihässalmi ei ole leveä on ymmärrettävää, olisi vuoden 1968 tulo- ja menoarvioon varat-
14871: että lassiliikenne on hidas, kelirikkakausina tava määräraha sillan rakentamista varten.
14872: lähes käyttökelvoton ja mm. meren korkeus- Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
14873: vaihtelusta suuresti kärsivä.
14874: Eduskunta on hyväksynyt sillan kiireellisyyttä että Eduskunta ottaisi v. 1968 tulo-
14875: korostavan toivomuksen jo useita vuosia sitten, ;a menoarvioon 550 000 markan maa-
14876: mutta siltahankkeen toteuttaminen on kuitenkin rärahan sillan rakentamiseksi Pyhtään
14877: viipynyt. Siltasuunnitelmia on kuitenkin val- kunnan Keihässalmeen.
14878: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
14879:
14880: Taisto Sinisalo
14881: 1520
14882:
14883: IV,.513.- Rah.al. N:o 370.
14884:
14885:
14886:
14887:
14888: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittaushallituksen
14889: kartastotöiden osaston ylimääräisten toimien säilyttämiseksi.
14890:
14891:
14892: E d u s k u n n a 11 e.
14893: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi Maanmittauslaitos on maamme suurin lllaa-
14894: vuodelle 1968 on lääninhallituksiin, noudattaen laiskuntien kaavoitustyötä suorittava elin ja sen
14895: rakennuslain muuttamisesta 29. 4. 1966 anne- työpanoksella on ollut ja on keskeinen merki-
14896: tun lain (250/66) perusteluja (hallituksen esi- tys maalaiskuntien kaavoituskartoitus-, kaavan
14897: tys N:o 156/65), ehdotettu perustettavaksi laatimis- sekä kaavojen maastoon merkitsemis-
14898: välttämättömän kaavoitus- ja rakennustoimen tehtävissä. Ei voida myöskään sivuuttaa sitä,
14899: piirihallinto. Osa tässä tarvittavasta palkkauk- että maalaiskunnat, työvoiman vähäisyyden ai-
14900: sesta on esitetty saatavaksi Iakkauttamalla heuttamista viivästymisistä huolimatta arvosta-
14901: maanmittaushallituksen kartastotöiden osastosta vat maanmittauslaitoksen suorittaman kaavoi~
14902: ylimääräisiä toimia. Sanotussa hallituksen laki- tustyön varsin korkealle. Edelleen on huomat-
14903: esityksessä on kuitenkin nimenomaan edelly- tava, että kaikki tästä toiminnasta aiheutuvat
14904: tetty, että kaavoitus- ja rakennustoimen järjes- kustannukset, myös välilliset, peritään valtiolle,
14905: tysmuodon muuttamisen jälkeen kunnat voivat joten tämä toiminta tuottaa menoarvion menoja
14906: käyttää kaavoituksista aiheutuvien tehtäviensä suurempia tuloja valtiolle. Asemakaavamittaus~
14907: hoitamiseen maanmittaushallinnon viranomais- toimiston osalta tämä merkitsee 360 000 mar-
14908: ten asiantuntijavoimia. Näinollen on maanmit- kan tulojen puuttumista tuloarvioehdotuksen
14909: taushallituksen kaavoitustehtävissä olevan hen- kohdasta 12. 30. 60.
14910: kilökunnan toimien lakkauttaminen jyrkässä ris- Kaavoitus- ja rakennustoimen piiriorganisaa-
14911: tiriidassa eduskunnan hyväksymän mainitun tio hoitaa vain hallintoon kuuluvia tehtäviä,
14912: lainmuutoksen kanssa. kun sensijaan maanmittauslaitos suorittaa kaa-
14913: Maanmittauslaitoksessa suorittaa ylimääräi- voitustehtäviä. Kysymyksessä ei siis ole tehtä-
14914: sen asemakaavamittaustoimiston johdolla kaa- vien siirtyminen toiseen hallinnonhaaraan.
14915: voituskartoitus-, kaavan laatimis- ja kaavan Maanmittauslaitoksen kaavoitusinsinöörikunta
14916: maastoon merkitsemistehtäviä 170 henkilöä. on tosin mitä soveliainta hoitamaan kaavoitus-
14917: Lisäksi käytetään apumiestyötä vuosittain yli ja rakennustoimen hallintoon liittyviä tehtä-
14918: 900 työkuukautta. Mainitussa ylimääräisessä viä. Mikäli tarkoituksena on, että nyt lakkao-
14919: toimistossa on tällä hetkellä 9 ylimääräisen in- tettavaksi ehdotettujen toimien haltijat siirtyi-
14920: sinöörin tointa, joista kaksi vallitsevasta insi- sivät lääninhallituksiin, ei tätä saavuteta me-
14921: nööripulasta ja palkkauksen pienuudesta joh- noarvion mukaisella järjestelyilä, koska ko.
14922: tuen on täyttämättä. Maanmittauslaitoksen kaa- henkilöiden asuinpaikkakunnan muuttokysymys
14923: voitustehtävien johtaminen ei voi käydä päinsä, vaikeuttaa siirtymistä ratkaisevasti. Siinä ta-
14924: jos toimistoon johtajan lisäksi jää vain kolme pauksessa, että ehdotettuihin virkoihin ja toi-
14925: insinöörin tointa (yksi B 1 ja kaksi A 27), var- miin halutaan maanmittauslaitoksen päteviä in-
14926: sinkaan kun tehtävien laadun ja kustannusten sinöörejä, voidaan tämä parhaiten järjestää nor-
14927: asettamat vaatimukset edellyttävät paitsi töiden maalissa viran- ja toimenhakumenettelyssä. Täl-
14928: yleistä johtamista myös verraten laajaa töiden löin jää maanmittauslaitokselle mahdollisuus
14929: suorittamista tässä toimistossa. Vielä johtaisi täyttää näin vapautuneet toimet.
14930: ko. insinöörien sekä muun erikoisammattiinsa Tulo- ja menoarviossa ei ole kajottava
14931: perehtyneen henkilökunnan to:mien lakkautta- maanmittauslaitoksen nykyisiin toimiin. Päin-
14932: minen erittäin kalliiden stereokartoituskojeiden vastoin olisi ne mitä pikimmin vakinaistettava,
14933: tehottomaan käyttöön. varsinkin kun kaavan toteuttamiseen liittyvät
14934: IV,513. - Sidn ym. 1521
14935:
14936: muutkin lakimääräiset maanmittauslaitoksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14937: kaavoitusinsinöörien tehtävät jatkuvasti lisään- tulo- ia menoarvioon 30.60.01 momen-
14938: tyvät (ks. tulo- ja menoarvion 30.60.21 mo- tille lisäyksenä vuosipalkkioihin
14939: mentin 2 kohtaa). Tämäkin osoittaa, että esi- 149 075 markkaa ;a yleisiin lisiin
14940: tetty toimien lakkauttaminen, josta ei edes ole 32 155 markkaa eli yhteensä 181 230
14941: neuvoteltu maanmittaushaulitukscn kanssa, on markkaa kaavoitustöiden tarkasta;an,
14942: ristiriidassa maanmittaushallitukselle annettujen kahden vanhemman insinöörin, kahden
14943: tehtävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen nuoremman insinöörin, kahden karto-
14944: kanssa. grafin ;a kahden kartanpiirtäiän ylimää-
14945: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- räisen toimen säilyttämiseksi maanmit-
14946: nioittavasti, taushallituksen kartastotöiden osastolla.
14947: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
14948:
14949: Eino Siren Arvo Pentti Veikko Saarto
14950: Veikko Helle Pentti Mäki-Hakola Aaro Lintilä
14951: E. J. Paavola Martti Linna Tuure Salo
14952: Veikk{) Mattila V. J. Rytkönen Sakari Knuuttila
14953: Siiri Lehmonen Ragnar Granvik Aulis Sileäkangas
14954: Veikko Honkanen N. Kosola Arvo Salo
14955: Lyyli Aalto Kustaa Tiitu Eino Uuusitalo
14956: Viljo Virtanen V. 0. Mäkinen Erkki Hara
14957: Uljas Mäkelä Olavi Nikkilä Kristian Gestrin
14958: Magnus Kull Pentti Pekkarinen Aili Vaittinen
14959: Eeles Landström Voitto Hellsten Ingvar S. Melin
14960: Mikko Kaarna T. I. Vartia Heikki Hasu
14961: Arne Berner Viljo Pousi Paavo Niinikoski
14962: Mauno Jussila Jouni Apajalahti Matti Mattila
14963: Yrjö Sinkkonen
14964: 1522
14965:
14966: IV,.514.- Rah.al. N:o 371.
14967:
14968:
14969:
14970:
14971: Sääskilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidijärjestöjen ja
14972: -laitosten avustamiseen.
14973:
14974:
14975: E d u s k u n n a 11 e.
14976: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- suunnitelmansa sen mukaisesti. Raha-automaat-
14977: arvioksi vuodelle 1968 ehdotetaan sosiaalimi- tien tuotosta annettavan avustuksen määrä
14978: nisteriön menojen kohdalla aikaisemmin tulo- ja sen sijaan jää epävarmaksi yleensä vuoden puoli-
14979: menoarvioon varattu määräraha invalidijärjestö- väliin asti. Tulo- ja menoarviossa aikaisemman
14980: jen ja -laitosten avustamiseen myönnettäväksi käytännön mukaisesti varattua määrärahaa in-
14981: raha-automaattien tuotosta momentilta 33.94..50. validijärjestöjen ja -laitosten avustamiseen ei
14982: Hallituksen ehdottama menettely saattaisi tulo- siten ole siirrettävä raha-automaattien tuotosta
14983: ja menoarvion ao. momentilta aikaisemmin maksettavaksi.
14984: avustusta saaneet järjestöt perin epävarmaan Edellä sanotulla perusteella ehdotamme kun-
14985: asemaan. Niin kauan kuin avustukset makse- nioittavasti,
14986: taan tulo- ja menoarviossa varatusta määrära-
14987: hasta, avustusta saavat järjestöt voivat suunni- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
14988: tella toimintansa laadun ja laajuuden parhaalla tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
14989: tavalla. Varatun määrärahan perusteella ne voi- määrärahan invalidijärjestöjen ja -laitos-
14990: vat yleensä viimeistään jo kunkin kalenterivuo- ten avustamiseen määrärahan aikaisem-
14991: den alussa arvioida niille sinä vuonna myönnet- pien perusteiden mukaisesti.
14992: tävän avustuksen suuruuden ja laatia toiminta-
14993: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
14994:
14995: Eino Sääskilahti Timo Mäki
14996: 1523
14997:
14998: IV,515.- Rah.al. N:o 372.
14999:
15000:
15001:
15002:
15003: Sääskilahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutustei-
15004: den kuntoonpanoon ja kunnossapitoon.
15005:
15006:
15007: E d u s k u n n a 11 e.
15008: V altakunnan tieverkoston rakentamiseen, kunnostukseen. Tämä kunnostustyöhän etenee
15009: kunnostamiseen ja kunnossapitoon käytetään liian hitaasti.
15010: vuosi vuodelta suurentuvia summia. Tästä huo- Vanhojen asutusteiden kunnostus ta varten
15011: limatta on asutusteiden rakentamiseen ja kun- tarvittaisiin myös nykyistä enemmän rahaa.
15012: nostamiseen tarkoitetut määrärahat vähentyneet. Valitettavasti niiden vähäistenkin määrärahojen
15013: Tällaisia mielestämme perusteettornia vähennyk- käyttöä on hallituksen toimesta hidastettu niin,
15014: siä on vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesityk- ettei niitä ole vapautettu käytettäväksi tulo- ja
15015: sessäkin suoritettu. Niinpä asutusteiden kun- menoarvion tarkoittamana vuonna. Hallituksen
15016: toonpano- ja kunnossapitomomenttia ( 30 Pl. esittämät perustelut viittaavat siihen, että tä-
15017: 46.14) on kuluvankin vuoden määrärahaan män momentin määrärahaa on pienennetty sen
15018: verrattuna vähennetty 400 000 markalla. Tä- vuoksi, että aikaisemmin myönnettyjä määrä-
15019: hän vähennykseen ei ole olemassa riittäviä pe- rahoja on vielä tähän tarkoitukseen käyttämättä.
15020: rusteluja, sillä tähän tarkoitukseen on ollut Kun käyttämättä oleminen johtuu kuitenkin
15021: jatkuvasti liian vähäinen määräraha. Esimer- siitä, että hallitus ei ole niitä irroittanut käy-
15022: kiksi Lapin läänin alueella on kunnostuksen tettäväksi, ei se sovellu ollenkaan määrärahan
15023: tarpeessa olevia asutusteitä useita satoja kilo- vähentämisen perusteluksi.
15024: metrejä. Kunnostus on niin suuri työ, etteivät Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
15025: asukkaat siihen omin varoin pysty. Siihen ei kunnioittavasti,
15026: voitane heitä edes velvoittaakaan, koska yhteis-
15027: kunta huolehtii kaikkien muidenkin teiden kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
15028: toonpanosta. Nämä tietyöt olisivat myös erittäin tulo- ja menoarvion 30 Pl:n 46 luvun
15029: sopivia työllisyystyökohteita, jotka sijaintinsakin 14 momentille lisäyksenä 1 000 000
15030: puolesta sellaisiksi hyvin sopisivat. markan määrärahan käytettäväksi asu-
15031: Tämän momentin määrärahaa tarvitaan tulo- tusteiden kuntoonpanoon ja kunnossapi-
15032: ja menoarvion perusteluissa mainittua määrää toon.
15033: enemmän paikallisteiksi tulevien asutusteiden
15034: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
15035:
15036: Eino Sääskilahti Erkki Haukipuro
15037: Pentti Pekkarinen Reino Kangas
15038: 1524
15039:
15040: IV,516.- Rah.al. N:o 373.
15041:
15042:
15043:
15044:
15045: Sääskilahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankäyt-
15046: tölain ;a maanhankintalain yhteydessä rakennettavien yleisten
15047: teiden rakentamiseen.
15048:
15049:
15050: Eduskunnalle.
15051:
15052: Maanhankintalain ja maankäyttölain toimeen- alotettujen töiden loppuun saattamiseen. Kun
15053: panon yhteydessä on jouduttu rakentamaan ei ole kuitenkaan hallituksen taholta tullut
15054: myös yleisluontoisia teitä. Tätä tarkoitusta var- mitään ilmoitusta siitä, että tässä tarkoitetun
15055: ten on tulo- ja menoarviossa ollut vuoteen laatuiset rakennettaisiin tästä lähtien jolloin
15056: 1966 saakka 1 500 000 markan määräraha. muulla tavalla, on syytä tähdentää, että tämän
15057: Määrärahan pienuus on suuresti rajoittanut tä- momentin edellyttämällä tavalla ovat määrära-
15058: män laatuisten teiden rakentamista asutustei- hat tulleet mitä hyödyllisimmin käytetyiksi.
15059: den rakentamisen yhteydessä. Monissa tapauk- Tästä syystä momentille olisikin lisättävä mää·
15060: sissa on jouduttu jättämään hyvinkin välttä! rärahaa uusien töiden suoritukseen.
15061: mättömäksi katsottava yhdystienpätkän raken- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
15062: taminen toteuttamista vaille vain vähäisten kunnioittaen,
15063: määrärahojen vuoksi. Tosin maanhankinta- ja
15064: maankäyttölaki eivät kumpikaan edellytä täl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
15065: laisen tien rakentamista, mutta se on kuiten- tulo- ;a menoarvioon JO Pl:n 46 luvun
15066: kin todettu monissa tapauksissa ylivoimaisesti 77 momentille lisäyksenä 1 000 000
15067: edullisimmaksi suorittaa näiden lakien mukaan markkaa käytettäväksi maankäyttölain
15068: rakennettavien teiden yhteydessä. ;a maanhankintalain yhteydessä raken·
15069: Hallitus esittää vuoden 1968 tulo- ja meno- nettavien yleisten teiden rakentamiseen.
15070: arviossa tähän tarkoitukseen määrärahaa vain
15071: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
15072:
15073: Eino Sääskilahti Pentti Pekkarinen
15074: Aaro Lintilä Reino Kangas
15075: Erkki Haukipuro
15076: 1526
15077:
15078: IV,517.-Rah.al. N:o 374.
15079:
15080:
15081:
15082:
15083: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajakoulun ra·
15084: kentamiseksi Rovaniemelle.
15085:
15086:
15087: E d u s k u n n a 11 e.
15088:
15089: Lapin sairaanhoitajakoulu perustettiin v. myöskin apuhoitajia. Koulusta valmistuu vuo-
15090: 1956 ja se on toiminut siten jo yli kymmenen sittain noin 100 sairaanhoitajaa ja apuhoita-
15091: vuotta. Vuonna 1961 perustettiin kouluun yli. jaa, joten koulu on erittäin tarpeellinen pai-
15092: määräiset toimet. Rovaniemen kaupunki luo- kallista lääkintähoidon henkilökunnan koulutta-
15093: \7\ltti v. 1961 sairaanhoitajakoululle erittäin mista varten.
15094: sopivan ja hyvän tontin. Tontin pinta-ala on Voidakseen toimia menestyksellisesti ja val·
15095: 30 109 m2• Samoin on huonetilaohjelma laa- mistaakseen riittävästi sairaanhoitohenkilökun-
15096: dittu wonna 1961 ja hyväksytty jo vuonna taa, tarvitsee Lapin sairaanhoitajakoulu ehdot-
15097: 1964. tomasti omat koulutilat.
15098: Lapin sairaanhoitajakoulu on perustettu La- Edellä lausuttuun viitaten esitän kunnioitta·
15099: pin läänin sairaanhoitajatarvetta tyvdyttämään. vasti,
15100: Koulu on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi.
15101: Koulun tarve tiedetään myöskin hyvin lääkin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
15102: töhallituksessa, joka onkin jatkuvasti lisännyt tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
15103: koulun oppilasmäärää. Koulusta on valmistu- määrärahan sairaanhoitajakoulun suun-
15104: nut tähän mennessä sairaanhoitajia opinto-oh- nittelua ja rakentamista varten Rova-
15105: jelman mukaisesti ja nyt siellä valmistetaan niemelle.
15106: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15107:
15108: Eino Sääskilahti
15109:
15110:
15111:
15112:
15113: 46 E 705/67
15114: 1526
15115:
15116: IV,518.- Rah.al. N:o 375.
15117:
15118:
15119:
15120:
15121: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta bensiinitraktorien bensii·
15122: nin hinnan alennuksiin.
15123:
15124:
15125: E d u s k u n n a 11 e.
15126:
15127: Erilaisten toimenpiteiden seurauksena ovat tulolaki ei huomioi tältä osin kohonneiden tuo-
15128: polttoainekustannukset kohonneet viime vuo- tantokustannuksia.
15129: den ja tämän vuoden aikana huomattavasti. Edelläolevaan viitaten esitän kunnioittaen,
15130: Tästä ovat joutuneet erityisesti kärsimään ne
15131: pienviljelijät, jotka käyttävät maataloustöissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
15132: vielä bensiinitraktoreita. Hallitus ei ole osoitta- tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
15133: nut bensiinitraktoreiden hinnanalennuksia var- kan määrärahan käytettäväksi bensiini-
15134: ten tulo- ja menoarviossa määrärahaa, vaikka traktoreiden bensiinin hinnanalennuk-
15135: se olisi nyt erityisen välttämätöntä kun poltto- siin.
15136: ainekustannukset ovat nousseet ja maatalous-
15137: Helsingissä .31 päivänä lokakuuta 1967.
15138:
15139: Eino Sääskilahti
15140: 1527
15141:
15142: IV,.519.- Rah.al. N:o 376.
15143:
15144:
15145:
15146:
15147: Sääskilahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
15148: sähköistämiseen.
15149:
15150:
15151: E d u s k u n n a 11 e.
15152:
15153: Maassamme on vielä syrjäisiä alueita, joiden Pohjois-Suomen asutustoiminta on vielä vie-
15154: sähköistäminen aina vain vaikeutuu, kun tar- mättä lopulliseen päätökseen joten se tulee
15155: koitusta varten varattuja määrärahoja on vuosi vielä jonkin aikaa jatkumaan. Uusilla alueilla
15156: vuodelta supistettu. , .. . olisi välttämättä saatava myöskin sähkö vede-
15157: Käsityksemme mukaan valtiovallan velvolli- tyksi samalla, kun sinne asukkaat muuttavat.
15158: suus on huomattavasti lisätä maaseudun säh- Sen vuoksi olisi tarkoitusta varten myöskin
15159: köistämiseen yleisiä varoja, sillä esimerkiksi varoja lisättävä.
15160: Pohjois-Suomessa on tilanne kestämätön, kun Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioitta-
15161: siellä joudutaan uusimaan nyt suuret määrät vasti,
15162: runkojohtoja. Tämä johtuu osittain siitä, että
15163: valtion suunnitelmat Pohjois-Suomen voimalai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
15164: tosten rakentamisesta ovat muuttuneet ja sen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15165: vuoksi rakennustyöt huomattavasti viivästy- 1 000 000 markan määrärahan maa-
15166: neet. seudun sähköistämiseen.
15167: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15168:
15169: Eino Sääskilahti Olavi Lahtela
15170: 1628
15171:
15172: IV,520.-Rah.al. N:o 377.
15173:
15174:
15175:
15176:
15177: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
15178: Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön kunnan Nunnaseen.
15179:
15180:
15181: Eduskunnalle.
15182:
15183: Maantien rakentaminen Kittilän kunnan liikenneyhteyksissä saada korjausta aikaan. Kit-
15184: Puljusta Enontekiön Nunnaseen olisi kiireesti tilän kunnan Kaukosen meijerin rakentamisen
15185: saatava käyntiin. Mainittujen kylien väliä on jälkeen olisi huomattaviakin mahdollisuuksia
15186: n. 22 km. Enontekiöltä on tie Nunnaseen ja Enontekiön kunnan alueen karjatalouden ke-
15187: samoin sieltä on hyvä tieyhteys myöskin Nor- hittämiselle, jos edellä mainittu tieyhteys saa-
15188: jaan. Kittilän kunnassa on myöskin hyvä tie- daan rakennettua.
15189: yhteys Puljuun, josta Tepaston-Pujunkylä Mainittakoon lisäksi, että alueen työllisyys
15190: väli on öljysorapäällystettyä tietä. on erittäin heikko, joten tällaisen työmaan
15191: Edellä mainittujen kylien välinen maantie saanti paikkakunnalle olisi mitä tärkeintä.
15192: yhdistäisi kaksi syrjäistä pitäjää, joten etäisyy- Edelläolevaan viitaten esitän kunnioittavasti,
15193: det näiden välillä huomattavasti lyhenisivät.
15194: Samoin tien rakentaminen olisi suuresti autta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
15195: massa Lapin turistiliikennettä. tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
15196: Enontekiön kunnassa on Nunnasen lisäksi määrärahan maantien rakentamiseksi
15197: monia muitakin kyliä, joissa on kiinnitetty li- Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön
15198: sääntyvää huomiota karjatalouteen. Kehitys ei kunnan Nunnaseen.
15199: kuitenkaan pääse riittävästi edistymään ellei
15200: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15201:
15202: Eino Sääskilahti
15203: 1529
15204:
15205: IV,521.- Rah.al. N:o 378.
15206:
15207:
15208:
15209:
15210: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
15211: V anttauskoskelta Juotakseen.
15212:
15213:
15214: E d u s k u n n a II e.
15215:
15216: V anttauskosken voimalaitoksen rakentami- huomattavasti paikallista työvoimaa ilman
15217: nen edellyttää, että yleinen maantie rakenne- heille sopivaa työtä, joten työllisyydenkin kan-
15218: taan Vanttauskoskelta Juotakseen ja sen raken- nalta on välttämätöntä, että tämä tietyö pan-
15219: tamisella on kiire, kun voimalaitostyöt ovat naan kävntiin heti.
15220: jo käynnissä. Mainitun Vanttauskosken voima- Edellä. olevaan viitaten esitän kunnioittavasti,
15221: laitoksen valmistuttua nousee vesi joen ylä-
15222: juoksulla useamman kymmenen kilometrin mat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
15223: kalla ja samalla myöskin Pekkalan lossi jää tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15224: pois liikenteestä. 1 000 000 markan määrärahan maan-
15225: Mainitun tieosuuden suunnitelmat ovat jo tien rakentamiseksi välillä V anttaus-
15226: TVH:ssa valmiina ja tarkastettukin, joten ei koski Juotas Rovaniemen maalaiskun-
15227: ole mitään estettä tietyön alulle saattamisessa. nassa.
15228: Tällä alueella on, kuten yleensä Lapin läänissä,
15229: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15230:
15231: Eino Sääskilahti
15232: 1530
15233:
15234: IV,522.- Rah.al. N:o 379. IV,522.- Fin.mot. N:o 379.
15235:
15236:
15237:
15238:
15239: Tallgren ym.: Korotetun määrärahan osoitta- Tallgren m.fl.: Angående anvisande av förhöjt
15240: misesta Suomen YK-liiton toiminnan tuke- anslag för understödande av Finlands FN-
15241: miseen. förbunds verksamhet.
15242:
15243:
15244: E d u s k u n n a 11 e. Tili Riksdagen.
15245:
15246: Nykyaika vaatii yksilöitä yhä kasvavassa Våra dagar fordrar av individen i allt större
15247: määrin tietoja myös oman yhteiskunnan ulko- utsträckning kunskaper också om samhället
15248: puolelta. Kansalaisten asennoituminen kansain- utanför vårt eget. Medborgarnas ställningsta-
15249: välisesti on välttämätöntä oman maan talou- gande internationellt är för det egna landets
15250: delliselle, poliittiselle ja kulttuurikehitykselle. ekonomiska, politiska och kulturella utveckling
15251: nödvändigt.
15252: Suomen YK-liiton koko toiminta tähtää kan- Finlands FN-förbunds hela verksamhet går
15253: salaisten kansainvälisyyteen kasvattamiseen ut på att öka medborgarnas kunskap om inter-
15254: sekä kansainvälisiä kysymyksiä ja ulkopolitiik- nationella frågor, att uppfostra till internatio-
15255: kaa koskevan keskustelun aikaansaamiseen. nellt tänkande samt att få till stånd diskussio-
15256: Erityisesti liitto korostaa työssään kansainväli- ner rörande internationella frågor och utrikes-
15257: sen yhteistyön välttämättömyyttä ja ennakko- politik. Förbundet poängterar i sitt arbete spe-
15258: luulotonta suhtautumista toisiin kansoihin Yh- ciellt nödvändigheten av internationellt sam-
15259: distyneiden Kansakuntien peruskirjan periaat- arbete samt ett fördomsfritt ställningstagande
15260: teiden mukaisesti. till andra nationer enligt principerna för Fö-
15261: renta Nationernas förbundspakt.
15262: Suomessa ainoastaan Suomen YK-liitto suo- I Finland utför endast Finlands FN-förbund
15263: rittaa suoranaista YK:ta koskevaa tiedotuspoli- direkt informationsverksamhet om FN. Fin-
15264: tiikkaa, joten YK:ta koskevan tiedotustoimin- lands FN-politik är en väsentlig del av vårt
15265: nan on katsottava kuuluvan myös valtiovallan lands utrikespolitik, varför informationsverk-
15266: velvoitteisiin erityisesti demokraattisen keskus- samheten rörande FN även bör anses höra till
15267: telun aikaansaamiseksi. Tarkoituksenmukaista statsmaktens plikter speciellt i och för att få
15268: on keskittää tämä tiedotustoiminta yhden till stånd en demokratisk diskussion. Det är
15269: asiaan erikoistuneen elimen, Suomen YK-liiton ändamålsenligt att koncentrera denna upplys-
15270: toimesta tapahtuvaksi. ningsverksamhet på ett crgan, som specialiserat
15271: sig i saken, Finlands FN-förbund.
15272: Eduskunta on viime vuosina valtion tulo- ja Riksdagen har under de senaste åren vid
15273: menoarviota hyväksyessään myöntänyt Suomen godkännandet av statens budget ur statsmedel
15274: YK-liiton toiminnan tukemiseen avustusta val- beviljat anslag för understödandet av Finlands
15275: tion varoista. Kuluvalle vuodelle on mainit- FN-förbunds verksamhet. För innevarande år
15276: tuun tarkoitukseen myönnetty 55 000 markkaa. beviljades för nämnda ändamål 55 000 mark.
15277: Kun kuitenkin Suomen asema ja tehtävät Enär emellertid Finlands ställning och uppgif-
15278: YK:n toiminnassa ovat parin viimeksi kulu- ter inom FN har glädjande nog vuxit under de
15279: neen vuoden aikana ilahduttavasti kasvaneet, två senaste åren, har betydelsen av förbundets
15280: on liiton toiminnan merkitys samoin kasvanut verksamhet även vuxit och det beviljade stats-
15281: ja myönnettyä valtion avustusta pidettävä riit- anslaget bör anses vara för litet.
15282: tämättömänä.
15283: Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
15284: nioittaen, högaktningsfullt,
15285: IV,522.- Tallgren ym. 1531
15286:
15287: että Eduskunta ottaisi vuoden 1968 att Riksdagen måtte uppta i 1968 års
15288: tulo- ;a menoarvioon kohtaan 24.99.26 statsförslag, 24.99 .26, 25 000,- såsom
15289: 25 000 markan lisämäärärahan Suomen ett tilläggsanslag för understödande av
15290: YK-liiton toiminnan tukemiseen. Finlands FN-förbunds verksamhet.
15291: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967. Helsingfors den 31 oktober 1967.
15292:
15293: Carl Olof Tallgren Artturi Jämsen
15294: Arne Berner Kuuno Honkonen
15295: Timo Mäki Impi Lukkarinen
15296: Sylvi Siltanen Arvo Salo
15297: 1532
15298:
15299: IV,52.3.- Fin.mot. N:o .380.
15300:
15301:
15302:
15303:
15304: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av anslag för påbörjande av
15305: byggnadsarbetena på en laboratoriebyggnad för Abo Akademi.
15306:
15307:
15308: T i 11 R i k s d a g e n.
15309:
15310: Ett ständigt stigande studentantal vid Aho gifter i form av räntor och amorteringar. Då
15311: Akademi har gjort utrymmesbristen olidlig den egna insatsen i hyggets finansiering sålunda
15312: speciellt för de kemisk-tekniska och matematisk- av omständigheternas tvång kommer att vara
15313: naturvetenskapliga fakulteterna. synnerligen hög, innebär detta att Stiftelsen för
15314: Därför måste akademin påbörja en om- Aho Akademi är tvungen att realisera egendom,
15315: fattande nybyggnadsverksamhet och i första vars avkastning inte längre kommer att lätta
15316: skedet uppföra en laboratoriebyggnad för de driftshudgeten. På längre sikt inger finansierin-
15317: två ovannämnda fakulteterna. I byggnaden, som gen sålunda allvarliga hekymmer.
15318: omfattar 42 600 m3 kommer att inrymmas På grund härav och med hänvisning till la-
15319: träkemiska, fysikalisk-kemiska, fysikaliska, bio- gen om statsunderstöd åt Aho Akademi föreslår
15320: logiska och biokemiska instituten. Ritningarna undertecknade vördsamt,
15321: är klara, kostnadskalkylen uppgår tili 11 mil-
15322: joner mark, och hyggnadsarhetena kan påhörjas att i statsförslaget för år 1968 måtte
15323: omedelhart då finansieringen är klar. upptagas ett anslag om 1 000 000 mark
15324: Stiftelsen för Aho Akademi är beredd att in- för påbör;ande av byggnadsarbetena på
15325: vestera över hälften av hyggnadskostnaderna, en laboratoriebyggnad för Abo Aka-
15326: medan resten måste hophringas lånevägen. demi.
15327: Detta innehär alltför stora ekonomiska årsut-
15328: Helsingfors den 1 november 1967.
15329:
15330: Carl Olof Tallgren Irma Karvikko Ingvar S. Melin
15331: Kristian Gestrin Victor Procope Magnus Kull
15332: 1533
15333:
15334: IV,523.- Rah.al. N:o 380.
15335: Suomennos.
15336:
15337:
15338:
15339:
15340: Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Aho Akademin labora-
15341: toriorakennuksen rakennustöiden aloittamiseen.
15342:
15343:
15344: E d u s k u n n a 11 e.
15345:
15346: Yhä lisääntyvä ylioppilaiden määrä Aho merkitsee korkoina ja kuoletuksina liian suuria
15347: Akademissa on aiheuttanut sen, että tilanpuute taloudellisia vuosimenoja. Kun oma osuus ra-
15348: erityisesti kemiallis-teknisessä ja matemaattis- kennuksen rahoittamisessa näin olosuhteiden
15349: luonnontieteellisessä tiedekunnassa on muodos- pakosta tulee olemaan varsin suuri, tämä mer-
15350: tunut sietämättömäksi. kitsee sitä, että Aho Akademin Säätiön on
15351: Akatemian on senvuoksi pantava alulle suuri- pakko muuttaa rahaksi omaisuutta, jonka tuotto
15352: suuntainen uudisrakennustoiminta ja ensi vai- ei enää helpota käyttöbudjettia. Pitkälle täh-
15353: heessa rakennettava laboratoriorakennus kahta däten rahoitus siten aiheuttaa vakavia huolia.
15354: yllämainittua tiedekuntaa varten. Rakennuk- Tämän perusteella ja Åbo Akademin valtion-
15355: seen, jonka kuutiotilavuus on 42 600 m3, sijoi- avusta annettuun lakiin viitaten allekirjoitta-
15356: tetaan puukemiallinen, fysikaalis-teknillinen, fy- neet kunnioittaen ehdottavat,
15357: sikaalinen, biologinen ja biokemiallinen laitos.
15358: Piirustukset ovat valmiit, kustannusarvio on 11 että vuoden 1968 tulo- ja menoar-
15359: miljoonaa markkaa, ja rakennustyöt voidaan vion otettaisiin 1 000 000 markan mää-
15360: aloittaa välittömästi, kun rahoitus on selvä. räraha rakennustöiden aloittamista var-
15361: Åbo Akademin Säätiö on valmis suoritta- ten Aho Akademin laboratorioraken-
15362: maan yli puolet rakennuskustannuksista, kun nuksella.
15363: taas muu osa on kerättävä lainoitustietä. Tämä
15364: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15365:
15366: Carl Olof Tallgren Irma Karvikko Ingvar S. Melin
15367: Kristian Gestrin Victor Procope Magnus Kull
15368:
15369:
15370:
15371:
15372: 47 E 705/67
15373: 1534
15374:
15375: IV,524.- Fin.mot. N:o 381.
15376:
15377:
15378:
15379:
15380: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av anslag för hyrning av
15381: telexanläggningar till vissa högskolors bibliotek.
15382:
15383:
15384: T i 11 R i k s d a g e n.
15385:
15386: Med stöd av "Tieteellisten kirjastojen kehit- dessa bibliotek bör förses med telexapparater.
15387: tämistoimikunnan osamietintö 1" benämnda be- Första årets kostnader för detta ändamål stiger
15388: tänkande har i statsförslaget för 1968 upptagits till 4 000 mk per bibliotek.
15389: anslag för skapande av ett telex-nät mellan de Med hänvisning tili det ovansagda föreslår
15390: vetenskapliga biblioteken i landet. Sådant an- undertecknade vördsamt,
15391: slag har upptagits för Riksdagsbiblioteket, Hel-
15392: singfors universitetsbibliotek, Turun Yliopistos att i statsförslaget för år 1968 måtte
15393: bibliotek, Uleåborgs universitetsbibliotek och upptagas ett anslag om 12 000 mk för
15394: Jyväskylä universitetsbibliotek. Av okänd an- hyrning av telexanliiggningar till T am-
15395: ledning har biblioteken vid Tammerfors univer- merfors universitets bibliotek, Abo Aka-
15396: sitet, Aho Akademi och Tekniska högskolan demis bibliotek och Tekniska högsko-
15397: icke beaktats i detta sammanhang, trots att lans bibliotek.
15398: ovannämnda betänkande förutsätter att även
15399: Helsingfors den 1 november 1967.
15400:
15401: Carl Olof Tallgren Georg Backlund
15402: Kristian Gestrin Kaisu Weckman
15403: Magnus Kull Ingvar S. Melin
15404: Kuuno Honkonen Irma Karvikko
15405: 1636
15406:
15407: IV,524.- Rah.al. N:o .381.
15408: Suomennos.
15409:
15410:
15411:
15412:
15413: Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta telexlaitteiden vuok-
15414: raamiseksi eräiden korkeakoulujen kirjastoihin.
15415:
15416:
15417: E d u s kun n a 11 e.
15418:
15419: "Tieteellisten kirjastojen kehittämistoimikun- yllämainittu mietintö edellyttää, että myös
15420: nan osamietintö I" nimisen mietinnön perus- nämä kirjastot on varustettava telexkonein. En-
15421: teella vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesityk- simmäisen vuoden kustannukset tästä kohoavat
15422: seen on otettu määräraha telexverkon raken- 4 000 markkaan kirjastoa kohti.
15423: tamiseksi tieteellisten kirjastojen välille maas- Yllämainittuun viitaten ehdottavat allekir-
15424: samme. Sellainen määräraha on otettu Edus- joittaneet kunnioittaen,
15425: kunnan kirjastoa, Helsingin yliopiston kirjastoa,
15426: Turun Yliopiston kirjastoa, Oulun yliopiston että vuoden 1968 tulo- ja meno-
15427: kirjastoa ja Jyväskylän yliopiston kirjastoa var- arvioon otettaisiin 12 000 markan mää-
15428: ten. Tuntemattomasta syystä ei Tampc;:reen yli- räraha telexlaitteiden vuokraamiseksi
15429: opistoa, Aho Akademi nimistä korkeakoulua Tampereen yliopiston kirjastoon, Aho
15430: eikä Teknillistä korkeakoulua ole otettu huo- Akademin kirjastoon ja Teknillisen kor-
15431: mioon tässä yhteydessä, siitä huolimatta, että keakoulun kirjastoon.
15432: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15433:
15434: Carl Olof Tallgren Georg Backlund
15435: Kristian Gestrin Kaisu Weckman
15436: Magnus Kull Ingvar S. Melin
15437: Kuuno Honkonen Irma Karvikko
15438: 1536
15439:
15440: IV,525.-Fin.mot. N:o 382.
15441:
15442:
15443:
15444:
15445: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av anslag för en väntsals-
15446: och godsbyggnad vid Pärnäs färjfäste i Nagu.
15447:
15448:
15449: T i 11 R i k s d a g e n.
15450:
15451: Då statens förbindelsebåt m/ s Utö började gårdsdelegation har enhälligt förordat att tra-
15452: trafiken i Abolands skärgård var avsikten att fiken i huvudsak skulle ske mellan Utö och
15453: trafikrutten i huvudsak skulle gå mellan Utö Pämäs varigenom trafiktätheten betydligt skulle
15454: lotsplats och Pämäs färjfäste i Nagu vid skär- öka och tomgången eliminers.
15455: gårdsvägen. Vid Pärnäs har Väg- och Vatten- Med hänvisning till det ovan sagda och på
15456: byggnadsdistriktet byggt en stabil lastnings- det att utskärsbornas trafikförhållanden i Åbo-
15457: brygga, men vid denna ändpunkt saknas en land måtte göras effektivare föreslår underteck-
15458: byggnad för mottagning av gods och väntsal nade vördsamt,
15459: för passagerare. Denna byggnad har projekte-
15460: rats och kostnaderna härför torde stiga tili att i statsförslaget för år 1968 måtte
15461: 25 000 mark. Avsaknaden av en sådan byggnad upptagas ett anslag stort 25 000 mark
15462: har gjort att förbindelsefartyget Utö nu är för byggande av en väntsals- och gods-
15463: tvunget att gå ända in till Åbo eller en sträcka byggnad vid Pärnäs färjfäste i Nagu
15464: på närmare 30 sjömil helt i onödan och med kommun.
15465: dyra driftskostnader som följd. Statens skär-
15466: Helsingfors den 1 november 1967.
15467:
15468: Carl Olof Tallgren Magnus Kull
15469: Kristian Gestrin Ingvar S. Melin
15470: 1537
15471:
15472: IV,52.5.- Rah.al. N:o 382.
15473: Suomennos.
15474:
15475:
15476:
15477:
15478: Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta odotushuone- ;a tavara-
15479: rakennusta varten Pärnäsin lassipaikalle Nauvossa.
15480:
15481:
15482: E d u s k u n n a 11 e.
15483:
15484: Kun valtion yhteysalus m/ s Utö aloitti lii- asiainvaltuuskunta on yksimielisesti puoltanut
15485: kenteen Turunmaan saaristoon, tarkoituksena liikenteen järjestämistä pääasiallisesti Utön ja
15486: oli, että liikennöitävä reitti olisi pääasiallisesti Pärnäsin välillä, jolloin liikennetiheyttä voitai-
15487: Utön luotsipaikan ja Nauvossa sijaitsevan Pär- siin merkittävästi lisätä ja säästyä tyhjäkäyn-
15488: näsin lassipaikan välillä saaristotiellä. Tie- ja niltä.
15489: vesirakennuspiiri on rakentanut Pärnäsiin tuke- Yllä sanottuun viitaten ja Turunmaan ulko-
15490: van kuormauslaiturin, mutta tässä päätekoh- saaristolaisten liikenneolosuhteiden parantami-
15491: dassa ei ole rakennusta tavaran vastaanottoa seksi allekirjoittaneet ehdottavat kunnioittaen
15492: varten eikä matkustajien odotushuonetta. Tämä
15493: rakennus on suunniteltu ja sen kustannukset että vuoden 1968 tulo- ;a meno-
15494: kohonnevat 25 000 markkaan. Sellaisen raken- arvioon otettaisiin 25 000 markan mää-
15495: nuksen puuttumisen vuoksi Utön yhteysaluksen räraha odotushuone- ;a tavararakennuk-
15496: on nyt pakko kulkea aina Turkuun saakka eli sen rakentamista varten Pärnäsin !ossi-
15497: lähes 30 meripeninkulmaa aivan tarpeettomasti paikalle Nauvon kunnassa.
15498: ja kallein käyttökustannuksin. Valtion Saaristo-
15499: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15500:
15501: Carl Olof Tallgren Magnus Kull
15502: Kristian Gestrin Ingvar S. Melin
15503: 1&38
15504:
15505: IV,526.- Fin.mot. N:o 38.3.
15506:
15507:
15508:
15509:
15510: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av anslag för inrättande av
15511: en tullstation i Pargas köping.
15512:
15513:
15514: T i 11 R i k s d a g e n.
15515:
15516: Ar 1959 inleddes regelbunden passagerartra- dessa hamnar omfattar ansenliga varumängder
15517: fik med bilfärjor mellan den åboländska skär- till betydande värde. Vid denna station kommer
15518: gården och Sverige. Först anlitades hamnen enligt Tullstyrelsens förslag följande tjänster
15519: Galtby i Korpo och sedermera har Lillmälö i att behövas: 1 tullinspektor A 19, 1 tullupp-
15520: Pargas under många år varit en betydande syningsman A 15, 1 övertullvakt A 14 och 8
15521: passagerarhamn främst för det åländska Viking- tullvakter A 11.
15522: rederiet och fr. o. m. detta år för Silja-rederiets Med hänvisning till det ovansagda förslås
15523: bilfärja. Trafiken har regelbundet pågått året vördsamt,
15524: runt i många år varför det enligt tull-lagens be-
15525: stämmelser är nödvändigt att inrätta en tull- att Riksdagen i statsförslaget för år
15526: station i Pargas. Dessutom finnes inom Pargas 1968 måtte upptaga ett anslag om
15527: köpings område tvenne andra hamnar, Pargas 90 000 mark för inrättande av en tull-
15528: Kalkberg AB:s privata hamn och Sahojen Lai- station i Pargas köping.
15529: vaus OY:s exporthamn. Skeppningarna över
15530: Helsingfors den 1 november 1967.
15531:
15532: Carl Olof Tallgren Evald Häggblom
15533: 1539
15534:
15535: IV,526.- Rah.al. N:o 383.
15536: Suomennos.
15537:
15538:
15539:
15540:
15541: Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta tullitoimipaikan perus-
15542: tamista varten Paraisten kauppalaan.
15543:
15544:
15545: Ed u s kun n a 11 e.
15546:
15547: Vuonna 1959 aloitettiin säännöllinen mat- mien kautta tapahtuvat laivaukset käsittävät
15548: kustajaliikenne autolautoilla Turun saariston ja huomattavan arvokkaita, suuria tavaramääriä.
15549: Ruotsin välillä. Aluksi käytettiin Galtbyn sa- Tällä toimipaikalla tarvitaan tullihallituksen
15550: tamaa Korppoossa ja sittemmin on Lillmälö ehdotuksen mukaisesti seuraavat virat: 1 tulli-
15551: Paraisissa useiden vuosien ajan ollut merkit- tarkastaja A 19, 1 tullipäällysmies A 15, 1 yli-
15552: tävä matkustajasatama ensi sijassa ahvenanmaa- tullimies A 14 ja 8 tullimiestä A 11.
15553: laiselle Viking-varustamolle ja tästä vuodesta Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet eh-
15554: lähtien myös Silja-varustamon autolautalle. Lii- dottavat,
15555: kennettä on jatkunut säännöllisenä läpi vuoden,
15556: minkä takia tullilain määräysten mukaan on pe- että Eduskunta vuoden 1968 meno-
15557: rustettava tulliasema Paraisiin. Lisäksi on Pa- arvioon ottaisi 90 000 mk:n määrärahan
15558: raisten kauppalan alueella kaksi muuta satamaa, tullitoimipaikan perustamista varten
15559: Paraisten Kalkki Oy:n yksityinen satama ja Sa- Paraisten kauppalaan.
15560: hojen laivaus Oy:n vientisatama. Näiden Sata-
15561: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15562:
15563: Carl Olof Tallgren Evald Häggblom
15564: 1540
15565:
15566: IV,527.- Rah.al. N:o 384.
15567:
15568:
15569:
15570:
15571: Tammine11 ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
15572: seksi Valkeakoske/ta Mallasveden yli Pälkäneelle.
15573:
15574:
15575: E d u s k u n n a 11 e.
15576: Valtiovallan taholta on kiinnitetty merkittä- tutkimukset ja teknilliset suunnitelmat ovat
15577: vää huomiota valtakunnan pääteihin osittain täysin valmiina joten työt voidaan välittömästi
15578: sillä seurauksella, että esim. sellaiset tiet joilla aloittaa jos määrärahaa tarkoitukseen myönne-
15579: on paikallista ja seutukunnallista merkitystä, tään.
15580: tai jotka yhdistävät runkoteitä toisiinsa, ovat Paitsi Valkeakosken kannalta on tie erittäin
15581: jääneet vaille tarpeellisia toimenpiteitä. tärkeä Pälkäneen, Sahalahden, Eräjärven ja
15582: Tästä on ollut seurauksena useassa tapauk- edelleen Jämsänjokilaakson yhteyksille Lounais-
15583: sessa, että monien keskenään vilkkaassa yhtey- Suomeen.
15584: dessä olevien paikkakuntien liikenneyhteydet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15585: ovat jääneet sille tasolle, jolla ne olivat vuosi- nioittavasti,
15586: kymmeniä sitten. Näin on asianlaita mm. voi-
15587: makkaasti kehittyvän Valkeakosken teollisuus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
15588: keskuksen ja sen itäpuolella olevien kuntien vä- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
15589: listen yhteyksien. määrärahan Hausalon saaren kohdalla
15590: TVL:n Hämeen piirissä on todettu suoraan Mallasveden yli kulkevan Valkeakosken
15591: Valkeakoskelta Mallasveden yli Pälkäneelle kul- kaupungin ja Pälkäneen kunnan välisen
15592: kevan tien tarpeellisuus ja tiesuunnan maasto- maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
15593: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15594:
15595: Kauko Tamminen Kaisu Weckman Osmo Kock
15596: 1541
15597:
15598: IV,528.- Fin.mot. N:o 385.
15599:
15600:
15601:
15602:
15603: Teir mll.: Angående anvisande av anslag för fortsatt arbete på
15604: landsvägen V asa-Korsnäs-Närpes.
15605:
15606:
15607: T i 11 R i k s d a g e n.
15608:
15609: Staten har under en följd av år satt ned joki-Kaskö är i gång och det är som sig hör,
15610: mycket pengar på landsvägsbygget V asa-Kors- men alla får inte arbete där. På denna grund
15611: näs-Närpes och arbetet har fortskridit i år behövs båda vägbyggena. Ur vägbyggnadspo-
15612: ända tili Norrnäs by i Närpes kommun. Detta litisk och nationalekonomisk synpunkt sett är
15613: innebär att endast 9 km återstår av hela väg- det felaktigt att avbryta arbetena just då de
15614: byggnadsprojektet eller sträckan mellan Norr- naikas sitt slut. Det är högst sannolikt att ba-
15615: näs och Kalax byar i Närpes kommun. rackerna måste flyttas tilihaka igen i vinter då
15616: För denna sista etapp på vägbygget finns sysselsättningen kräver att arbetet kommer i
15617: färdiga ritningar och kostnadsförslag och i gång. Detta förfarande har väckt mycket för-
15618: Norrnäs fanns en färdig stödjepunkt med ba- undran och kritik i nejden. Det verkar som
15619: racker och annat materia! för att fortsätta om det vore en blunder att anslag inte upp-
15620: arbetet. Tili stor förvåning flyttades baracker tagits för att fortsätta detta vägbygge.
15621: och annat materia! bort och något anslag för På grund av det ovan sagda föreslås,
15622: att färdigställa vägbygget har regeringen inte
15623: upptagit i statsförslaget för 1968. Kostnadsför- att Riksdagen i 1968 års statsförslag
15624: slaget är 1180 000 mark. Arbetena avstannade måtte upptaga ett 100 000 mark stort
15625: i våras detta år. anslag för fortsättande av arbetet på
15626: Sysselsättningsläget i södra Österbotten är landsvägen Vasa- Korsnäs- Närpes
15627: svårt och blir värre under höstens och vinterns ifråga om den sista sträckan mellan
15628: lopp. Redan detta skulle påkalla ett fortsät- Norrnäs och Kalax byar i Närpes kom-
15629: tande av vägbygget. Arbetena på vägen Kauha- mun.
15630: Helsingfors den 1 novemher 1967.
15631:
15632: Grels Teir Ragnar Granvik
15633:
15634:
15635:
15636:
15637: 48 E 705/67
15638: 1542
15639:
15640: IV,528.- Rah.al. N:o 385.
15641: Suomennos.
15642:
15643:
15644:
15645:
15646: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-Korsnäsin-
15647: Närpiön maantietyön jatkamista varten.
15648:
15649:
15650: E d u s k u n n a 11 e.
15651:
15652: Valtio on vuosien mittaan sijoittanut Vaasan työt ovat käynnissä ja niin tuleekin olla, mutta
15653: -Korsnäsin~Närpiön tien rakentamiseen pal- kaikki eivät saa sieltä työtä. Tästä syystä tar-
15654: jon rahaa ja työ on tänä vuonna edistynyt aina vitaan molempia tientakennuksia. Tienrakennus-
15655: Norrnäsin kylään Närpiön kunnassa. Tämä tie- poliittiselta ja kansantaloudelliselta kannalta on
15656: tää sitä, että koko tienrakennussuunnitelmasta virheellistä keskeyttää työt juuri, kun ne lähes-
15657: on jäljellä vain 9 km eli Norrnäsin ja Kalaxin tyvät loppuaan. Mitä todennäköisintä on, että
15658: kylien osuus Närpiön kunnassa. parakit on muutettava takaisin taas talvella,
15659: Tätä tienrakennuksen viimeistä osuutta var- kun työllisyystilanne vaatii töiden saattamista
15660: ten on olemassa valmiit piirustukset ja kustan- käyntiin. Tämä menettely on herättänyt paljon
15661: nusarvio ja Norrnäsissä oli valmis tukikohta ihmetystä ja arvostelua seudulla. Vaikuttaa siltä
15662: parakkeineen ja muine materiaaleineen työn kuin määrärahaa erehdyksestä johtuen ei olisi
15663: jatkamista varten. Suureksi hämmästykseksi otettu tulo- ja menoarvioon tämän tienraken-
15664: parakit ja muu materiaali siirrettiin pois eikä nuksen jatkamiseksi.
15665: hallitus ole ottanut vuoden 1968 tulo- ja meno- Yllä sanotun perusteella ehdotetaan,
15666: arvioon määrärahaa tienrakennuksen saattami-
15667: seksi valmiiksi. Kustannusarvio on 1180 000 että Eduskunta vuoden 1968 tulo- ja
15668: markkaa. Työt keskeytettiin tämän vuoden menoarvioon ottaisi 100 000 markan
15669: keväällä. määrärahan työn jatkamista varten
15670: Työllisyystilanne eteläisellä Pohjanmaalla on V aasan-Korsnäsin-Närpiön maan-
15671: vaikea ja vaikeutuu yhä syksyn ja talven mit- tiellä sen jäljellä olevalla osuudella
15672: taan. Jo tämij.n vuoksi tien rakentamista olisi Norrnäsin ja Kalaxin kylien välillä
15673: jatkettava. Kauhajoen-Kaskisten välisellä tiellä Närpiön kunnassa.
15674: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15675:
15676: Grels Teir Ragnar Granvik
15677: 1548
15678:
15679: IV,529.-Fin.mot. N:o 386.
15680:
15681:
15682:
15683:
15684: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag för Svenska yrkes-
15685: utbildningsstyrelsen.
15686:
15687:
15688: T i 11 R i k s d a g e n.
15689:
15690: Svenska yrkesutbildningsstyrelsen grundades ningsstyrelsens hittills synnerligen förtjänstfulla
15691: år 1941 av Svenska Finlands folktingsfullmäk- arbete att medföra katastrofala följder. Grun-
15692: tige. Styrelsen tillkom för att övervaka att nö- derna för en fortsatt, effektiv verksamhet kom-
15693: dig undervisning står svensk ungdom till buds mer helt att raseras. Ett dylikt förfaringssätt
15694: på dess modersmål i jordbruket och dess bi- från statsmaktens sida kan absolut inte för-
15695: näringar, fiske, huslig ekonomi, handel, sjö- svaras, emedan Svenska yrkestubildningsstyrel-
15696: fart, hantverk, industri och teknik. För detta sen varit och fortfarande är det enda organ
15697: ändamål har styrelsen upprätthållit förbindelser som ägt bevaka yrkesutbildningsmöjligheterna
15698: med stats- och ortsmyndigheter och med be- på olika nivåer för den svenskspråkiga ung-
15699: folkningen på olika orter i svenska Finland. domen i landet, då ingen svensk avdelning vid
15700: Svenska yrkesutbildningsstyrelsen har även de statliga yrkesutbildningsmyndigheterna exis-
15701: tillkommit för att befordra utvecklingen av terar i motsats till den svenska avdelningen
15702: yrkesorienteringen och yrkesrådgivningen och vid Skolstyrelsen. Styrelsens arbetsuppgifter
15703: att giva nödiga instruktioner beträffande dessa kommer dessutom att beydligt utökas i d€tta
15704: samt att offentliggöra redogörelser och medde- skede, då genomförandet av grundskolere-
15705: landen angående yrkesundervisning i Svensk- formen är aktuell, enär yrkesutbildningen helt
15706: Finland. Dessutom har styrelsen upprätthållit bör ombildas och anpassas till det nya skol-
15707: en väl ordnad statistik över ovannämnda gre- systemet.
15708: nar av den svenskspråkiga undervisningen. Med hänvisning till ovansagda föreslås,
15709: Yrkesutbildningsstyrelsen har sedan början
15710: av 1950-talet åtnjutit ett årligt statsunderstöd att Riksdagen måtte besluta åter-
15711: på 3 000 mark. Enligt regeringens budgetför- införa ett 3 000 mark stort anslag i
15712: slag för år 1968 skall dock detta understöd ut- statsförslaget för år 1968 för Svenska
15713: gå från nästa års början. Slopandet av detta yrkesutbildningsstyrelsen.
15714: statsanslag kommer för Svenska yrkesutbild-
15715: Helsingfors den 1 november 1967.
15716:
15717: Grels Teir Henrik Westerlund Evald Häggblom
15718: Kristian Gestrin Ingvar S. Melin Verner Korsbäck
15719: Ragnar Granvik
15720: 1544
15721:
15722: IV,529.- Rah.al. N:o 386.
15723: Suomennos.
15724:
15725:
15726:
15727:
15728: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsalaista ammattikasva-
15729: tushallitusta varten.
15730:
15731:
15732: E d u s k u n n a 11 e.
15733:
15734: Ruotsalaisen Suomen kansankäräjät perus- tuksen lopettaminen aiheuttaa ruotsalaisen am-
15735: tivat vuonna 1941 ruotsalaisen ammattikas- mattikasvatushallituksen tähän asti erityisen
15736: vatushallituksen. Hallituksen tehtäväksi asetet- ansiokkaalle toiminnalle katastrofaalisia seura-
15737: tiin valvoa, että ruotsinkielisellä nuorisolla on uksia. Perusta jatkuvalle, tehokkaalle toimin-
15738: mahdollisuus saada opetusta äidinkielellään nalle katoaa kokonaan. Valtiovallan taholta
15739: maatalouden ja sen sivuelinkeinojen alalla, tulevaa mainitunlaista menettelyä ei missään
15740: kalastuksessa, kotitaloudessa, kaupassa, meren- tapauksessa voida puolustella, sillä ruotsalainen
15741: kulussa, käsityössä, teollisuudessa ja tekniikassa. ammattikasvatushallitus on ollut ja on edel-
15742: Tätä tarkoitusperää silmällä pitäen hallitus on leenkin ainoa elin, joka on ollut valvomassa
15743: pitänyt yllä yhteyksiä valtiollisiin ja paikalli- maan ruotsinkielisen nuorison ammattikasvatus-
15744: siin viranomaisiin eri puolilla ruotsinkielistä mahdollisuuksia eri tasoilla, koska valtion am-
15745: Suomea. matinkasvatuselimissä ei ole mitään kouluhalli-
15746: Ruotsalainen ammattikasvatushallitus on saa- tuksen ruotsalaista osastoa vastaavaa viran-
15747: nut myös tehtäväkseen edistää ammatinvalin- omaista. Hallituksen tehtävät sitäpaitsi lisään-
15748: nanohjausta ja hakeutumista eri ammatteihin tyvät, kunhan peruskoulu-uudistuksen toteutta-
15749: ja antaa niistä tarpeellisia tietoja sekä julkaista minen tulee ajankohtaiseksi, sillä tällöin am-
15750: ruotsalaisessa Suomessa tapahtuvasta ammatti- mattikasvatus on kokonaan muutettava ja
15751: kasvatuksesta selvityksiä ja ilmoituksia. Lisäksi sovellutettava sen uuteen koulujärjestelmään.
15752: hallitus on pitänyt hyvin järjestettyä tilastoa Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
15753: ruotsinkielisen opetuksen yllämainituista aloista. ehdottavat,
15754: Ammattikasvatushallitus on 1950-luvun alus-
15755: ta lähtien nauttinut vuosittain 3000 mk:n suu- että Eduskunta vuoden 1968 meno-
15756: ruista valtionavustusta. Hallituksen menoarvio- arvioon palauttaisi 3 000 mk:n määrä-
15757: esityksen mukaan jää tämä tuki kuitenkin pois rahan ruotsalaista ammattikasvatushalli-
15758: ensi vuoden alusta lukien. Tämän valtionavus- tusta varten.
15759: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15760:
15761: Grels Teir Henrik Westerlund Evald Häggblom
15762: Kristian Gestrin Ingvar S. Melin Vemer Korsbäck
15763: Ragnar Granvik
15764: 1545
15765:
15766: IV,530.-Fin.mot. N:o 387.
15767:
15768:
15769:
15770:
15771: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag för planering av en
15772: nybyggnad för statens brandskola.
15773:
15774:
15775: T i 11 R i k s d a g e n.
15776:
15777: Verksamheten vid Statens brandskola har en Både det förebyggande brandskyddet och
15778: längre tid försvårats genom bristande utrym- släckningsarbetet har ett stort nationalekono-
15779: men, som lagt en hämsko på utvecklingen, miskt värde. På denna grund borde staten
15780: effektiveringen och förnyelsen. Statens brand- kunna satsa litet mera på brandskyddet. För
15781: skola kan inte klara av skolningen av landets att kunna åstadkomma detta, borde Statens
15782: brandskyddspersonal i detta nu, trots att envar brandskola få möjligheter att utvidga sitt skol-
15783: inser och erkänner betydelsen av att vi har ett hus. Detta skulle ske på den nuvarande tomten
15784: ordnat och effektivt brandskydd. Då statens i Otnäs. Flera framställningar har gjorts tili
15785: brandskola är den enda brandskyddsläroinrätt- inrikesministeriet i saken, men de har inte lett
15786: ningen i hela Jandet borde skolan beredas möj- tili resultat. Ärendet är så brådskande att det
15787: ligheter att ge en undervisning som motsvarar inte tål uppskov längre.
15788: den som ges andra yrkesgrupper, såsom sjömän, På denna grund föreslås,
15789: skogsarbetare, poliser o.s.v.
15790: För utbildningen av brandskyddspersonal har att Riskdagen måtte besluta i 1968
15791: årligen beviljats endast en bråkdel av de medel, års statsförslag upptaga ett anslag om
15792: som beviljats andra yrkesgrupper. I statsför- 20 000 mark för planering av en ny-
15793: slaget för 1968 får ex. polisinstitutet 1 330 000 byggnad för Statens brandskola i Otnäs
15794: mark, yrkesutbildningen av sjömän 1 325 000 i Esbo.
15795: mark och befolkningsskyddsskolan 662 000
15796: mark. Brandskolan får endast 195 000 mark.
15797: Helsingfors den 2 november 1967.
15798:
15799: Grels Teir Henrik Westerlund Ragnar Granvik
15800: 1546
15801:
15802: IV,530.- Rah.al. N:o 387.
15803: Suomennos.
15804:
15805:
15806:
15807:
15808: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion palokoulun uudis-
15809: rakennuksen suunnittelua varten.
15810:
15811:
15812: E d u s k u n n a II e.
15813:
15814: Toiminta Valtion palokoulussa on jo pitkän Sekä ennaltaehkäisevällä palosuojelulla että
15815: aikaa kärsinyt tilanpuutteesta, joka on tehnyt sammutustyöllä on suuri kansantaloudellinen
15816: mahdottomaksi kehityksen, tehostamisen ja arvo. Niinpä tulisi valtion voida myöntää jon-
15817: uudistamisen. Valtion palokoulu ei tätä nykyä kinverran enemmän varoja palosuojeluun. Val-
15818: voi suoriutua maan palontorjuntahenkilökunnan tion palokoululle olisi varattava mahdollisuus
15819: kouluttamisesta, siitä huolimatta, etä jokainen laajentaa koulurakennustaan, mikä voisi tapah-
15820: käsittää ja tunnustaa järjestetyn ja tehokkaan tua nykyisellä tontilla Otaniemessä. Asiassa on
15821: palontorjuntalaitoksen olemassaolon tärkeyden. tehty useita esityksiä sisäasiainrninisteröille,
15822: Koska valtion palokoulu on ainoa palontor- mutta ne eivät ole johtaneet tulokseen. Asia
15823: juntaopetusta antava laitos koko maassa, olisi on niin kiireellinen, ettei se siedä enempää
15824: koululle varattava mahdollisuus antaa saman- viivyttelyä.
15825: tasoista opetusta, kuin mitä annetaan muille Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
15826: ammattiryhmille, kuten merimiehille, metsätyön ehdottavat,
15827: tekijöille, poliiseille jne.
15828: Palontorjuntahenkilöstön koulutukseen on että Eduskunta vuoden 1968 meno-
15829: vuosittain myönnetty vain murto-osa niistä arvioon ottaisi 20 000 mk:n määrä-
15830: varoista, jotka on myönnetty muille ammatti- rahan Espoon Otaniemessä siiaitsevan
15831: ryhmille. Vuoden 1968 menoarvioesityksen Valtion palokoulun uudisrakennuksen
15832: mukaan saa esim. poliisikoulu 1 330 000 mk, suunnittelua varten.
15833: merimiesten kasvatus 1 325 000 mk, ja väes-
15834: tönsuojelukoulu 662 000 mk. Palokoulu saa
15835: ainoastaan 195 000 mk.
15836: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
15837:
15838: Grels Teir Henrik Westerlund Ragnar Granvik
15839: 1547
15840:
15841: IV,531.- Rah.al. N:o 388.
15842:
15843:
15844:
15845:
15846: Tenhiälii ym.: M()iiriirt~h4n o$oittamisesta H()meenlinnaan perus-
15847: tettat~(ln vankeinboito-opiston toiminnnan alullepanemista
15848: varten.
15849:
15850:
15851: E d u s k u n n a 11 e.
15852:
15853: Ma.amme ammattikoulujärjestelmäs!lä on vomusaloite n:o 42, jossa on ehdotettu halli-
15854: viime aikoina tapahtunut suurta edistystä uusi- tusta kiireesti antamaan asetuksen tämän opis-
15855: ne oppilaitoksineen ja uudelleen järjestettyine ton perustamisesta ja sijoittamisesta Hämeen-
15856: keskushallintoineen. Valtion eri hallintohaaro- linnaan rakenteilla olevan naisvankilan yhtey-
15857: jen koulutustarve on kuitenkin jäänyt varsin teen. Koska vankeinhoito-opiston rakentaminen
15858: vähälle huomiolle. On ilmeistä tarvetta laajen- parhaiten tapahtuisi asteittain, niin nyt alkuun
15859: taa koulutusta myös hallintotehtäviä varten. tarvittavat määrärahat jakaantuisivat seuraa-
15860: On myös ilmeistä, että monet valtion hallinto- vasti:
15861: haarat työskentelevät sellaisten erikoiskysymys-
15862: ten parissa, jotka edeUyttävät erikoisjärjestelyjä Momentti 25.50.01 mk 36 661,-
15863: tehokkaan opetuksen saavuttamiseksi. Eräs täl- 25.50.28 " 5 000,-
15864: " 25.50.74 "50 000,-
15865: lainen ala on vankeinhoitohallinto. " ------~--~----~~
15866: Oikeusministeriön asettamana toiminut ja Yhteensä tnk 91 661,-
15867: mietintönsä 28. 12. 1965 jättänyt vankeinhoito-
15868: opistotoimikunta on ehdottanut, että vv 1967 Olisi kenties aihetta tutkia myös voitaisiinko
15869: -1970 perustettaisiin erityinen vankeinhoito- naisvankilan tiloja, sikäli jos ne ovat ylimito-
15870: opisto alan henkilökuntaa kouluttamaan. Kou- tettuja, käyttää opiston tarkoituksiin.
15871: lutettavien tarve todetaan noin 2 000 henki- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
15872: lök!li. Suunnitelman mukaan opisto olisi sisä- oittavasti,
15873: oppilaitO!I ja tulisi siihen rakentaa 120 huo-
15874: netta käsittävä oppilasasuntola, jonka yhtey- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
15875: teen liitettäisiin tarvittavat luento-, kirjasto-, tulo- ja menoarvioon .91 661 markan
15876: toimisto- ja yhteistilat opettajahuoneineen. määrärahan Hämeenlinnaan perustetta-
15877: Eduskunnassa on myös 10. 2. 1967 jätetty toi- van vankeinhoito-opiston toiminnan
15878: alullepanemista varten.
15879: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
15880:
15881: Juho Tenhiälä Eino Uusitalo
15882: ·teo Häp ölä Eino Lottanen
15883: Timo M~ V. 0. Mäkinen
15884: Lyyli Aalto Kauko Tamminen
15885: 1548
15886:
15887: IV,5.32.- Rah.al. N:o .389.
15888:
15889:
15890:
15891:
15892: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyfysiikan laitoksen
15893: rakennuksen suunnittelutöitä varten.
15894:
15895:
15896: E d u s k u n n a 11 e.
15897:
15898: Säteilysuojauslaki astui voimaan 26. 4. 1957 Säteilyfysiikan laitos toimii kahdessa pai-
15899: ja seuraavana vuonna perustettiin Säteilyfysii- kassa noin 500 m2 :n vuokratiloissa. Laitoksen
15900: kan laitos, jonka tehtävät käsittävät koko sä- henkilökunnan vahvuus on .38 ja tulee yhä
15901: teilysuojelualan. Säteilynalaista työtä tekevien lisääntymään. Suurena vaikeutena on tilanah-
15902: määrä oli 1958 n. 2 000 ja 1966 n. 4 500 hen- taus, joka merkitsee rajoituksia tarkoituksen-
15903: keä ja 1972 sen arvioidaan nousevan 8 000 hen- mukaiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn sekä
15904: keen. alan kasvavien veivoitteitten täyttämiseen. Lai-
15905: Korkeakouluopetuksessa on kiinnitetty en- toksen rakennusmääräraha on vuodesta toiseen
15906: tistä enemmän huomiota säteilyn eri käyttö- yhä siirtynyt. Laitoksen alueeksi soveltunee
15907: mahdollisuuksiin. Tutkija- ja insinööripolvea valtion jo sitä varten katsoma alue, josta lienee
15908: tulee yhä enemmän olemaan johtavissa tutki- suunnitelmia olemassa. Jotta voitaisiin varau-
15909: mus- ja teollisuustehtävissä ja näin ollen työ- tua yllättäviin vaaratilanteisiin sekä välttämä-
15910: kenttä ja henkilöstö jatkuvasti lisääntyy. Nyt töntä säteilysuojaa toteuttaa olisikin kiireesti
15911: on myös talousarviossa varattu momentille ryhdyttävä laitoksen rakentamiseen.
15912: 32.83.84. määräraha atomivoimalaitoksen ra- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15913: kentamiseen. Ydinvoiman käyttöönotto tuo mu- nioittavasti,
15914: kanaan uusia säteilysuojeluongelmia, jotka vaa-
15915: tivat tutkimus- ja valvontatyötä. On myös mah. että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
15916: dollista, että koko valtakunta saattaa joutua sä- vuoden 1968 tulo- ja menoarvioon
15917: teilyvaaratilanteeseen. Esimerkkinä mainitt- 1 000 000 markan siirtomäärärahan
15918: koon viime joulukuun maahamme laskeutunut uudelle momentille 26.27.74 Säteilyfy-
15919: radioaktiivinen saaste, jonka terveydelliset vai- siikan laitoksen rakennuksen suunnit-
15920: kutukset tällä kertaa onneksi olivat vähäiset. telu- ja perustöitä varten.
15921: Se kuitenkin jo osoittaa, että säteilysuojatoi-
15922: menpiteet ovat välttämättömät.
15923: Helsingissä .31 päivänä lokakuuta 1967.
15924:
15925: Juho Tenhiälä Eino Siren Eino. Lottanen
15926: Atte Pakkanen Reino Karpola Ve~o Kokkola
15927: Mauno Pohjonen Leo Häppölä Vaito Käkelä
15928: Lyyli Aalto Sulo Hostila Osnio Kock
15929: 1549
15930:
15931: IV ,533. -Rah.al. N:o 390.
15932:
15933:
15934:
15935:
15936: Tikkanen: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon-Suomussalmen
15937: tien rakentamiseen.
15938:
15939:
15940: E d u s k u n n a II e.
15941:
15942: TVH:n Kainuun piiri on maamme tieverkos- Hallituksen esityksessä eduskunnalle tulo- ja
15943: ton kannalta katsoen eräs niistä tiepiireistä, menoarvioksi vuodelle 1968 on TVH:n Kainuun
15944: jonka alueella mm. kelirikkaaikoina joudutaan piirille esitetty määrärahaa kuitenkin suhteetto-
15945: enemmän, kuin muualla vaikeista olosuhteista man vähän, kuin vastaavasti muille piireille
15946: ja tieverkon heikosta kunnosta johtuen asetta- (viit. tulo- ja menoarvion 31/24 siv. 48.3 ).
15947: maan liikennerajoituksia. Nämä toimenpiteet Voitaneen todeta, että liikenteen kasvaessa
15948: vaikeuttavat huomattavasti maakunnan liiken- ja kuljetusyksiköiden suurentuessa tieverkostoa
15949: nettä, ym. toimintaa. Ottaen huomioon, että on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä kehit-
15950: jo yksistään puutavaran ym. kuljetukset teolli- tämään sen mukaisesti. Huomioon ottaen Kai-
15951: suudelle ja talouselämälle on välttämätön myös nuun ankaran työttömyyden tuomat vaikeudet
15952: niinä aikoina, jolloin edellämainitut seikat sa- ja muut työllisyysnäkökohdat, sekä kaiken sen,
15953: nottua toimintaa häiritsevät usein jopa ratkai- mitä edellä on mainittu, esitän
15954: sevasti, olisi tieverkon parantamista suunnitel-
15955: mien mukaan jatkettava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15956: Edelläesitettyä tukee vielä se, että Kainuu 1968 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15957: on kiistattomasti alue, jonka työttömyysluvut 1 500 000 markkaa Kuhmon-Suomus-
15958: ovat maan suurimpia, olisi tässäkin mielessä py- salmen tien rakentamiseen Kuhmon ja
15959: rittävä työkohteiden lisäämiseen. Suomussalmen kunnissa.
15960: Helsingissä .30 päivänä lokakuuta 1967.
15961:
15962: Ville Tikkanen
15963:
15964:
15965:
15966:
15967: 49 E 705/67
15968: 1550
15969:
15970: IV,534.- Rah.al. N:o 391.
15971:
15972:
15973:
15974:
15975: Tikkanen: Määrärahan osoittamisesta valtatie n:o 5 rakentami-
15976: seen välillä Ammänsaari-Taivalkosken raja.
15977:
15978:
15979: E d u s k u n n a 11 e.
15980:
15981: TVH:n Kainuun piiri on maamme tieverkos- Hallituksen esityksessä eduskunnalle tulo- ja
15982: ton kannalta katsoen eräs niistä tiepiireistä, menoarvioksi vuodelle 1968 on TVH:n Kai-
15983: jonka alueella mm. kelirikkoaikoina joudutaan nuun piirille esitetty määrärahaa kuitenkin suh-
15984: enemmän, kuin muualla vaikeista olosuhteista teettoman vähän, kuin vastaavasti muille pii-
15985: ja tieverkon heikosta kunnosta johtuen asetta- reille (viit. tulo- ja menoarvioon 31/24 siv.
15986: maan liikennerajoituksia. Nämä toimenpiteet 483 ).
15987: vaikeuttavat huomattavasti maakunnan liiken- Voitaneen todeta, että liikenteen kasvaessa
15988: nettä, ym. toimintaa. Ottaen huomioon, että ja kuljetusyksiköiden suurentuessa tieverkostoa
15989: jo yksistään puutavaran ym. kuljetukset teolli- on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä kehit-
15990: suudelle ja talouselämälle on välttämätön myös tämään sen mukaisesti. Huomioon ottaen Kai-
15991: niin aikoina, jolloin edellämainitut seikat sanot- nuun ankaran työttömyyden tuomat vaikeudet
15992: tua toimintaa häiritsevät usein jopa ratkaise- ja muut työllisyysnäkökohdat, sekä kaiken sen,
15993: vasti, olisi tieverkon parantamista suunnitel- mitä edellä on mainittu, esitän,
15994: mien mukaan jatkettava.
15995: Edelläesitettyä tukee vielä se, että Kainuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15996: on kiistattomasti alue, jonka työttömyysluvut 1968 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15997: ovat maan suurimpia, olisi tässäkin mielessä py- 2 000 000 markkaa valtatie N:o 5:n ra-
15998: rittävä työkohteiden lisäämiseen. kentamiseen välillä Ammänsaari-Tai-
15999: valkosken raja Suomussalmen kunnassa.
16000: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16001:
16002: Ville Tikkanen
16003: 1551
16004: IV,535.- Rah.al. N:o 392.
16005:
16006:
16007:
16008:
16009: Tikkanen: Määrärahan osoittamisesta kuukausittaisen korvauksen
16010: maksamiseksi maaseudun poliisimiehille toimistotilojen varaa-
16011: misesta omasta asunnosta.
16012:
16013:
16014: E d u s k u n n a 11 e.
16015:
16016: Uuden verotuslain tultua voimaan vuoden joissa tehtävissä asiakkaitten vastaanotto poliisi-
16017: 1960 alusta lukien toimitetaan tulo- ja omai- miehen kotona on muodostunut varsin laajaksi.
16018: suusverotus, kunnallisverotus ja kirkollisverotus Edellä olevasta on seurauksena, että poliisi-
16019: sekä kansaneläkemaksujen määrääminen yhtei- miehet joutuvat kaikissa niissä kunnissa ja
16020: sesti. Kesäkuun 29 päivänä 1961 annettu laki toimipiireissä, joissa ei ole poliisiasemaa tai
16021: ulosottolain muuttamisesta säätää, että maalla -vartiokonttoria, varaamaan omasta asunnostaan
16022: toimii ulosottomiehenä nimismies ja ulosotto- kansliatehtävien ja kuulustelujen toimittamista
16023: apulaisena lääninhallituksen määräämä poliisi- varten työhuoneen, jota ei voida ajatellakaan
16024: mies tai muu henkilö. Veronulosotto on tämän käytettäväksi muuhun tarkoitukseen.
16025: vuoksi siirtynyt kaikkien näiden verojen ja Ellei asunto-olosuhteista johtuen ole tilai-
16026: maksujen osalta maaseudulla yksinomaan polii- suutta varata tarkoitukseen erillistä huonetta,
16027: sin suoritettavaksi, mistä on ollut luonnollisena poliisimiehellä ei ole muuta mahdollisuutta
16028: seurauksena maaseutupoliisin kansliatehtävien kuin ~äyttää perheensä asuntotiloja edellä mai-
16029: tuntuva lisääntyminen. nittujen virkatehtävien hoitamiseen. Maaseudun
16030: Verojen ja ~aksujen ulosoton tehostamiseksi poliisimiehelle aiheutuu näin ollen virkatehtä~
16031: otettiin uuden lain voimaan tultua käyttöön ns. vien hoitamista varten varatun huoneen tai huo-
16032: maksukehoitusmenettely, jolloin ulosottoapulai- neistotilan ylläpitokustannuksina huomattava
16033: nen lähettää maksuvelvolliselle maksukehotuk- ylimääräinen menoerä, josta nykyisin ei ole
16034: sen, jonka perusteella maksuvelvollinen voi suo- mahdollisuutta saada minkäänlaista korvausta.
16035: rittaa verojäämän tai maksun määräaikaan men- Erityisen kohtuuttomana on pidettävä lisäksi
16036: nessä ulosottoapulaisen luona. Maaseutupoliisin sitä, että poliisimies suorittaa virkatehtäviensä
16037: puutteellisten työskentelytilojen vuoksi tai ku- hoitamista varten varaamastaan huoneesta omai-
16038: ten varsin useasti on asianlaita, näiden valtion suusveron, kuten muustakin asumiseen tarkoite-
16039: ylläpitämien työskentelytilojen kokonaan puut- tusta huoneistopinta-alasta.
16040: tuessa joutuu ulosottoapulaisena toimiva poliisi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16041: mies perimään nämä maksut määrättyinä ai- tavasti,
16042: koina päivittäin pääasiallisesti kotonaan. Peri- että Edusku1zta ottaisi vuoden 1968
16043: misasioiden määrä saattaa piiristä riippuen olla tulo- ja menoarvion 26 Pl. 51 luvun
16044: yhden ulosottoapulaisen kohdalla vuosittain 29 momentille 100 000 markan suumi-
16045: jopa tuhansia. Myös varsinaiseen poliisitoimeen sen määrärahan 50 markan suuruisen
16046: kuuluvat tehtävät, kuten kuulustelut vms. maa- kuukausitiaisen korvauksen maksami-
16047: seudun poliisimies joutuu useasti toiinittamaan seksi niille maaseudun poliisimiehille,
16048: samoissa puitteissa. Monet maaseudun poliisi- jotka joutuvat varaamaan omasta asun-
16049: miehet joutuvat määräyksen perusteella toimi- nostaan toimistotilat virkatehtäviensä
16050: maan myös henkikirjoituksen piirimiehinä, hoitamista varten.
16051: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1967.
16052:
16053: Ville Tikkanen Antti 0. Pennanen Urho Knuuti
16054: 1552
16055:
16056: IV,5.36.- Rah.al. N:o .39.3.
16057:
16058:
16059:
16060:
16061: Tikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun poliisimies-
16062: ten virkamatkojen korvaamiseen.
16063:
16064:
16065: E d u s k u n n a 11 e.
16066:
16067: Vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesitykseen kiireellisistä pakottavista tapauksista ( ns. häly-
16068: on 26.51.20. momentille otettu 700 000 mar- tysajot).
16069: kan arviomääräraha maaseutupoliisin matkakus- Edellä mainittu 1.5 kilometrin rajoitus ei ole
16070: tannuksia varten. Tästä määrärahasta suorite- oikeudenmukainen - sellaista ei tiettävästi
16071: taan muun ohessa korvaukset nimismiespiirien muihin virkamiehiin nähden sovelleta - ja se
16072: poliisikonstaapeleille heidän omassa piirisä teke- on herättänyt maan poliisikunnan keskuudessa
16073: mitään virkamatkoista. Korvaus suoritetaan suurta tyytymättömuutta. Rajoitus, joka vuo-
16074: myös oman auton käytöstä, mikäli siihen on den 1935 olosuhteissa ehkä oli perusteltavissa,
16075: erikseen saatu lupa. ei enää ole asianmukainen. Maantieliikenne ja
16076: SisäasiainministeriÖn 19. 12. 1935 antaman sen aiheuttamat vanhingot ovat vuoteen 193.5
16077: kiertokirjeen mukaan korvausta oman piirin verrattuina olennaisesti lisääntyneet, poliisihoi-
16078: alueella tehdyistä virkamatkoista suoritetaan dolliset olosuhteet ovat muuttuneet ja poliisitoi-
16079: maaseudun poliisikonstaapeleille sellaisista mat- minta on muutoinkin tehostunut.
16080: koista, joilla heillä ei ole ollut tuloa virkatoimi- Saamamme tiedon mukaan sisäasiainminis-
16081: tuksista ja edellytyksellä, että matka asuin- tai teriön tarkoitus on ollut muuttaa edellä mai-
16082: virantoimituspaikasta toimituspaikkaan edes- nittu 15 kilometrin rajoitus 6 kilometriksi.
16083: takaisin on vähintään 15 kilometriä. Päivä- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
16084: rahoja ei ko. matkoista suoriteta. Sisäasiain- ehdotamme,
16085: ministeriö en 9. 6. 1966, asian oltua valtioneu-
16086: voston käsiteltävänä, muuttanut mainittua kier- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16087: tokirjettään siten, että nimismiespiirien poliisi- tulo- ja menoarvioon 26 Pl. 51 luvun
16088: konstaapeleille voidaan suorittaa matkakustan- 20 momentille 300 000 markan suurui-
16089: nusten korvausta oman auton käytön osalta sen lisämäärärahan käytettäväksi maa-
16090: myös alle 15 kilometrin matkoista edellyttäen, seudun poliisimiesten omassa piirissä
16091: että matka aiheutuu vaarallisen rikollisen kiin- suorittamien vähintään 6 km:n virka-
16092: niottamisesta, juopuneen tai vaikeasti louk- matkojen korvaamiseksi ja ns. hälytys-
16093: kaantuneen kuljetuksesta, liikenneonnettomuus- ajoissa kaikkien matkojen korvaamiseksi
16094: paikalle menosta tai muista näihin verrattavista ilman kilometrirajoitusta.
16095: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16096:
16097: Ville Tikkanen Antti 0. Pennanen Urho Knuuti
16098: 1553
16099:
16100: IV,.537.- Rah.al. N:o 394.
16101:
16102:
16103:
16104:
16105: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta opintosihteerien tilapäis-
16106: ten tointen perustamiseksi yliopistoihin ja korkeakouluihin.
16107:
16108:
16109: E d u s k u n n a 11 e.
16110:
16111: Maamme korkeakoulujen opiskelijamäärän Eduskunnan viime keväänä Jyväskylän yli-
16112: suunnaton kasvu on mm. aiheuttanut opiske- opistolain vahvistamisen yhteydessä tekemä pe-
16113: lun massoittumista. Opiskelijoiden ja opetta- riaatteellinen päätös ylioppilaiden osallistumis-
16114: jien määrän välillä vallitsee kohtuuton epä- oikeudesta korkeakoulujen hallintoon on tyhjä
16115: suhde, eikä suhdetta voida toistaiseksi saattaa kirjain, jollei luoda edellytyksiä nykyisen opin-
16116: edes korkeakoululaitoksen kehittämisasetuksen toyhteistyön tehostamiseen. Todettakoon myös,
16117: normien tasalle, kuten Hallituksen esittä- että opiskelijoiden saarnat tiedot yliopiston
16118: mästä korkeakoululaitoksen kehittämissuunni- päättävissä elimissä käsitellyistä asioista välitty-
16119: telmasta vuosina 1967-1969 ilmenee. vät juuri opintosihteerien kautta; samoin juuri
16120: Kun opettajat eivät suuren työtaakkansa opintosihteerit välittävät ylioppilaiden mielipi-
16121: vuoksi voi riittävästi paneutua yksityisten opis- teet päättävien elinten tietoon.
16122: kelijoiden opintojen ohjaamiseen, on tehokkaan Esimerkiksi Helsingin yliopiston kanslerin 6.
16123: opintoneuvonnan tarve tullut entistäkin suu- 7. 1966 vahvistamassa opintoyhteistyön johto-
16124: remmaksi. Koska hyvin hoidetun opintoneuvon- säännössä edellytetään, että "tiedekunnassa voi
16125: nan on havaittu huomattavasti tehostavan opin- olla päätoimisia opintosihteereitä sekä sivutoi-
16126: toja ja näin mm. lyhentävän opiskeluaikaa, tar- misia opintoneuvojia". Opintosihteeri toimii
16127: vitaan korkeakoulujen tiedekuntiin vakinaiset ja tiedekunnan opintoyhteistyöelimen, opintotoi-
16128: pätevät opintosihteerit, jotka hoitavat ja joh- mikunnan sihteerinä. Johtosäännössä opintosih-
16129: tavat opintoneuvontaa. teerin muut tehtävät määritellään seuraavasti:
16130: Opintosihteerit ovat kuitenkin välttämättö- "Opintosihteerit johtavat ja valvovat sekä yh-
16131: miä myös opintojärjestelmien tehostamis- ja dessä opintoneuvojien kanssa antavat opinto-
16132: uudistamistyössä. Samaten opintodemokratian neuvontaa tiedekuntansa tai aineryhmänsä op-
16133: toteutuminen on ratkaisevasti riippuvainen piaineissa sekä valmistelevat ja esittelevät opin-
16134: opintoyhteistyöjärjestelmän valmistelu- ja täy- totoimikunnille kuuluvia asioita. Opintosihteeri
16135: täntöönpanotehtäviä haitavien opintosihteerien tai opintoneuvoja voidaan tarvittaessa kutsua
16136: saamisesta. tiedekunnan kokoukseen käsiteltäessä opetus-
16137: Opintoyhteistyöllä on huomattava merkitys ohjelmaa, tutkintovaatimuksia tai opintojärjes-
16138: opetuksen ja opiskelun saattamisessa mahdolli- tystä tai muita opintoyhteistyön alaan kuulu-
16139: simman tarkoituksenmukaiseksi. Sen tulokselli- via asioita."
16140: suus riippuu kuitenkin valmistelutyövoimasta. Helsingin yliopiston koko opintoyhteistyö-
16141: Esim. Helsingin yliopiston tiedekunnissa ei ole järjestelmä on näin asetettu suuressa määrin
16142: yhtään virkamiestä, joka voisi paneutua opin- riippuvaiseksi päätoimisista opintosihteereistä,
16143: tojen suunnitteluun. On useasti todettu, että joita kuitenkaan ei ole vielä voitu palkata.
16144: korkeakoululaitoksen kehittämislain mukainen Heille asetetut tehtävät on jouduttu hoitamaan
16145: opiskelumahdollisuuksien lisääminen vaatii palkkiotoimisten opintosihteerien avulla, mikä
16146: opettajien määrän ja opetustilojen lisäämisen on vaikeuttanut tehokasta työskentelyä. Tilanne
16147: ohella myös opintojärjestelmien huomattavaa muissa korkeakouluissa on samantapainen.
16148: tehostamista. Korkeakoulut ovat tässä suurissa Yleisesti on sekä opintoneuvonta että opin-
16149: vaikeuksissa, ellei niillä ole riittävää valmiste- tojen tehostamiseen liittyvät valmistelutehtävät
16150: luhenkilökuntaa. Opintosihteerien saaminen tie- jouduttu hoitamaan täysin vapaaehtoisin voi-
16151: täisi huomattavaa parannusta asiaan. min. Useissa korkeakouluissa ylioppilasjärjestöt
16152: 1554 IV,537. - Opintosihteerit.
16153:
16154: ovat ottaneet suorittaakseen näitä korkeakou- Historiallis-kielitieteellinen osasto
16155: luille kuuluvia tehtäviä. Opintojärjestelmien 2 opintosihteeriä, 1/3 v. A 24
16156: kehittämiseen ja opintoihin liittyvien asioiden
16157: valmisteluun ei ole voitu kiinnittää riittävää Matemaattis-luonnontieteellinen osasto
16158: huomiota valmisteluhenkilökunnan puuttuessa. 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24
16159: Kun opintosihteereiksi olisi saatava loppu-
16160: tutkinnon suorittaneita, opintokysymyksiin hy- Vaitiotieteellinen tiedekunta
16161: vin perehtyneitä henkilöitä, ori tarkoituksenmu- 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24
16162: kaisin palkkaluokka A 24, joka vastaa ylem-
16163: män palkkaluokan assistenttia. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
16164: Opintosihteerien toimien yksityiskohtainen 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24
16165: tarve voidaan tarkimmin esittää Helsingin yli-
16166: opiston kohdalla järjestelmän vakiintuneisuuden Muissa korkeakouluissa olisi pyrittävä saman-
16167: vuoksi. Päätoimiset opintosihteerit on siellä al- tapaiseen järjestelyyn, mutta järjestelmien va-
16168: kuvaiheessa saatava jokaiseen tiedekuntaan ja kiintumattomuuden vuoksi olisi tarkoituksen-
16169: osastoon. Historiallis-kielitieteellisen osaston mukaisinta antaa opetusministeriölle ja ao. kor-
16170: suuruus ja sen oppiaineiden heterogeenisyys ai- keakouluille valtuudet toimien yksityiskohtai-
16171: heuttaa kuitenkin sen, että tässä osastossa olisi seen järjestelyyn ja varata valtion vuoden 1968
16172: jo alusta alkaen oltava kaksi päätoimista opin- tulo- ja menoarviossa vain yhteinen määräraha
16173: tosihteeriä. Tämä merkitsee, että Helsingin yli- muiden korkeakoulujen opintosihteerejä varten.
16174: opistoon olisi 1. 9. 1989 alkaen perustettava Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16175: seuraavat ylimääräiset toimet: nioittaen,
16176: Teologinen tiedekunta
16177: että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16178: 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24 tulo- ja menoarvioon 83 300 markan
16179: Oikeustieteellinen tiedekunta määrärahan opintosihteerien ylimääräis-
16180: 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24 ten tointen perustamiseksi maamme yli-
16181: opistoihin ja korkeakouluihin.
16182: Lääketieteellinen tiedekunta
16183: 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24
16184: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
16185:
16186: Eino Uusitalo Aaro Lintilä
16187: Veikko Savela Juho Tenhiälä
16188: Heimo Linna
16189: 1555
16190:
16191: IV,538. -Rah.al. N:o 395.
16192:
16193:
16194:
16195:
16196: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäkoulun perustami-
16197: seksi Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolautakunnan alueelle.
16198:
16199:
16200: E d u s k u n n a 11 e.
16201: Etelä-Pohjanmaan pinta-alasta on metsää Metsäkoulun aikaansaaminen ei ole tärkeätä
16202: 71 %. Siitä on yksityisten omistuksessa n. yksin metsääomistavan, vaan yhtä tärkeätä
16203: 90% eli 670 000 ha. Kun metsäala jakautuu myös metsätyöntekijän kannalta. Työvoimatut-
16204: 31 730 tilan kesken, tulee tilaa kohti keski- kimusten mukaan metsätyövoimasta on Etelä-
16205: määrin 20 ha. Etelä-Pohjanmaan metsätalous on Pohjanmaalla 80-85 % pienviljelijäväestöä.
16206: siis tyypillistä pienmetsätaloutta, jossa pienvil- Heille on elintärkeätä saada sivuansiota metsä-
16207: jelijän om työpanos on ratkaisevan tärkeä. töistä. Etelä-Pohjanmaa on metsätöiden ylituo-
16208: Etelä-Pohjanmaan vuotuinen hakkuusuunni- tantoaluetta, josta mennään työnhakuun aina
16209: telma on 1,7 milj. km3. Kun keskimäärin joka muihin maakuntiin saakka. Näinollen olisi tär-
16210: toiselta tilalta suoritetaan vuosittain myynti- keätä, että pienviljelijä on myös ammattitaitoi-
16211: hakkuita, tehdään vuosittain 15 000-16 000 nen metsätyöntekijä. Edelleen on voitu todeta,
16212: puukauppaa, joista suurin osa metsänomistajien että 14-15 vuotiaista pojista joka kolmas käy
16213: omina hankintoina. Kun tiedetään, että yksi- kausiluontaisesti ansiotyössä metsissä ja että
16214: tyismetsien osuus koko maan puuntuotannosta 18-19 vuotiaista joka toinen saa sivuansiota
16215: on 3/4 ja että Etelä-Pohjanmaalla se on sitä- metsätöistä. Metsätyöntekijän koulutuskysymys
16216: kin suurempi, havaitaan, miten tärkeällä pai- on siis samalla nuorison koulutuskysymys.
16217: kalla viljelijä-metsänomistaja on maamme tär- Metsänomistajain ja metsätyöntekijäin am-
16218: keimmän teollisuudenhaaran raaka-aineen hank- mattitaidon lisäämisen välttämättömyyden tun-
16219: kijana. Hänen tiedoistaan, taidoistaan ja aktii- tien on Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolauta-
16220: visuudestaan riippuu paljon vastainen kehitys kunta ryhtynyt toimenpiteisiin koulutilan hank·
16221: puuraaka-aineen saannin alalla. kimiseksi metsäkoulun tarpeita varten. Tällai-
16222: Metsänomistajien kouluttaminen tätä tärkeää nen tila onkin jo olemassa, kunhan vain valtio
16223: tehtävää varten ei ole tullut maassamme riittä- puolestaan ryhtyy toimenpiteisiin tarvittavien
16224: vän hyvin hoidetuksi. Vain harvoilla metsän- opettajanvirkojen perustamiseksi ja opetustilo-
16225: omistajilla on ollut tilaisuus saada alan am- jen rakentamiseksi.
16226: mattiopetusta. Tätä puutetta on pyritty kor- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16227: vaamaan tehokkaan neuvonnan avulla, mutta se taen,
16228: ei yksin riitä. Äskettäin on eduskunta säätänyt että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16229: lain metsäopetuksen järjestämisestä. Tämän tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
16230: lain mukainen kiinteä metsäkoulu olisi pikai- määrärahan metsäkoulun perustamiseksi
16231: sesti saatava myös Etelä-Pohjanmaalle. Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolautakun-
16232: nan alueelle.
16233: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
16234:
16235: Eino Uusitalo Veikko Savela
16236: Kustaa Tiitu Mauno Pohjonen
16237: 1556
16238:
16239: IV,539.- Rah.al. N:o 396.
16240:
16241:
16242:
16243:
16244: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta apurahoiksi varattomille
16245: iltaopiskeliioille.
16246:
16247:
16248: E d u s k u n n a 11 e.
16249: Kahdessatoista kouluhallituksen valvonnan- nen asemansa muodostuu siksi usein erittäin
16250: alaisessa iltaoppikoulussa ja oppikoulun ilta- heikoksi. Sen lisäksi he joutuvat kustantamaan
16251: linjalla opiskelee nykyään noin 6 000 aikuista opintonsa täydellisesti itse. Koska iltaopiskelijat
16252: ja varttunutta nuorta. Useat ovat jo ehtineet käyvät päivisin työssä, jää heidän opiskeluai-
16253: perustaa oman perheen tai muuttaneet maaseu- kansa päiväkoululaisiin verrattuna hyvin ly-
16254: dulta kaupunkiin voidakseen hankkia itselleen hyeksi. Mutta kun lukuaikaa ei yleensä, ym-
16255: oppikoulusivistyksen. märrettävistä syistä, voida lisätä työajan kus-
16256: Tammikuussa 1966 valmistuneessa yksityis- tannuksella, jää kokonaan työstä poisjääminen
16257: opiskelijakomitean mietinnössä todetaan ilta- ainoaksi mahdollisuudeksi. Siihen ei iltaopiske-
16258: opiskelijoiden olevan pääasiassa niin nuoria, lijoilla kuitenkaan ole yleensä taloudellisia
16259: että heillä ei vielä ole varsinaista ammattia ja mahdollisuuksia.
16260: tulot ovat siksi suhteellisen pienet. Vapaa-aika Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16261: menee opiskeluun, joten lisätulojen hankkimi- taen,
16262: seen ei ole mahdollisuutta. Tehdyn seminaari-
16263: tutkimuksen mukaan suurimpana syynä nor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16264: maaliaikaisen koulunkäynnin jäämiseen ovat ol- tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
16265: leet taloudelliset vaikeudet. suuruisen määrärahan viittäkymmentä
16266: Iltaopiskelijat eivät voi yleensä saada tukea 3 000 markan suuruista, varattomille
16267: opinnoilleen kotoaan, eivätkä he myöskään iltaopiskelijoille tarkoitettua apurahaa
16268: yleensä voi asua kotonaan. Heidän taloudelli- varten.
16269: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
16270:
16271: Eino Uusitalo Aaro Lintilä Heimo Linna
16272: Veikko Savela Juho Tenhiälä Toivo Antila
16273: 1557
16274:
16275: IV,.540. -Rah.al. N:o 397.
16276:
16277:
16278:
16279:
16280: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Alavuden maamieskou-
16281: lun toiminnan aloittamiseksi.
16282:
16283:
16284: E d u s k u n n a 11 e.
16285:
16286: Alavuden maatalous- ja kotiteollisuuskoulu- naiset opettajat, jonka jälkeen koulun toiminta
16287: jen kannatusyhdistys on jo usean vuoden ajan voitaisiin aloittaa.
16288: anonut maamieskoulun perustamista Alavuden Kun opetustilat maamieskoulun aloittamista
16289: kotiteollisuuskoulujen yhteyteen, mutta ano- varten ovat käytännöllisesti katsoen olemassa,
16290: mukset eivät johtaneet tulokseen. Näin siitäkin kun opetukseen tarvittavat viljelys- ja metsä-
16291: huolimatta, vaikka v:n 1953 maatalouskoulu- maat on ostettu ja kun opetuksen tarvetta on
16292: komitea on todennut maatalouskoulun tarpeen paikkakunnalla, tulisi käsityksemme mukaan
16293: Etelä-Pohjanmaalla ja ehdottanut kyseisen kou- perustaa pikaisesti tarvittavat opettajien virat.
16294: lun perustamista Alavudelle. Varoja suuresti lisäämättä voitaisiin näin ollen
16295: Alavudella on jo toiminnassa mies- ja nais- saattaa maatalous- ja kotiteollisuusopetus kysei-
16296: kotiteollisuuskoulut, joita varten on rakennettu sessä oppilaitoksessa seutukunnan näiden alojen
16297: hiljattain uudet koulutilat. Koulutilojen raken- ammattikasvatustarvetta vastaavaksi.
16298: tamisen yhteydessä varattiin eräitä tiloja myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16299: maamieskoulua varten, mutta nämä tilat ovat nioittaen,
16300: vajaatehoisessa käytössä niin kauan kun maa·
16301: mieskoulua ei ole saatu. Tämän lisäksi on kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16302: natusyhdistys varannut riittävän suuren maa- tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
16303: tilan koulun tarkoituksiin, edelleen on varattu määrärahan Alavuden maamieskoulun
16304: harjoittelutilat, joten puuttuu ainoastaan vaki- toiminnan aloittamista varten.
16305: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
16306:
16307: Eino Uusitalo Juho Tenhiälä
16308:
16309:
16310:
16311:
16312: 50 E 705/67
16313: 1558
16314:
16315: IV,541.- Rah.al. N:o 398.
16316:
16317:
16318:
16319:
16320: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahtärin-Töysän-AJa-
16321: vuden maantien parannustyön aloittamiseksi.
16322:
16323:
16324: E d u s k u n n a 11 e.
16325:
16326: Ähtärin-Töysän-Alavuden välinen tie- suunnitelmat lopullisesti vuoden 1967 syk-
16327: osuus on heikkokuntoisimpia tieosuuksia maas- syllä. Alavuden ja Töysän välinen suunnitelma
16328: samme. Kun tiellä on lisäksi varsin suuri lii- on sitäpaitsi jo vahvistettu. Työt voitaisiin
16329: kenne ja kun tien merkitys muutenkin on suuri- näinollen aloittaa välittömästi kunhan vain ra-
16330: arvoinen, tulisi kyseinen tieosuus pikaisesti pa- hoitus olisi järjestyksessä.
16331: rantaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16332: Ähtärin-Töysän-Alavuden tie on tarpeel- nioittaen,
16333: linen kyseisten kuntien sisäiselle liikenteelle.
16334: Tiellä on myöskin huomattava läpikulkumerki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16335: tys, ajatellen Seinäjoelle ja Vaasaan sekä toi- tulo- ja menoarvioon 1 milioonan mar-
16336: saalta Keuruulle ja Saarijärvelle suuntautuvaa kan määrärahan Ahtärin-Töysän-Ala-
16337: liikennettä. vuden maantien parannustyön aloitta-
16338: Kyseisellä tieosuudella on suoritettu tutki- mista varten.
16339: muksia useiden vuosien ajan ja valmistuivat
16340: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
16341:
16342: Eino Uusitalo Heimo Linna Toivo Antila
16343: 1559
16344:
16345: IV,542.- Rah.al. N:o 399.
16346:
16347:
16348:
16349:
16350: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Peräseinäjoen keskikou-
16351: lun rakennustöiden aloittamiseksi.
16352:
16353:
16354: E d u s k u n n a II e.
16355: Valtion keskikoulu toimii Peräseinäjoen kun- Keskikoulun pikainen rakentaminen paran-
16356: nassa heikoissa vuokratiloissa. Peräseinäjoen taisi suuresti opetuksen tehoa Peräseinäjoella.
16357: kunta on sitoutunut luovuttamaan tilapäissuo- Lisäksi koulun rakentaminen helpottaisi kunnan
16358: jat vuoden 1969 syksyyn saakka, jonka jälkeen työllisyystilannetta, mikä on ollut varsin kireä
16359: keskikoululla pitäisi olla käytettävissä omat vuosikausia. Peräseinäjoen keskikoulun raken-
16360: tilat. Kunta on lisäksi sitoutunut luovuttamaan nustöiden alulle saattamista ovat siis puolta-
16361: ilmaisen tontin koulua varten sekä rakentamaan massa monet näkökohdat, minkä vuoksi kiireel-
16362: vesi- ja viemärijohdot tontille, mitkä toimen- liset toimenpiteet ovat perusteltuja.
16363: piteet onkin jo suoritettu. Kunta on siis täyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16364: tänyt sille kuuluvat tehtävät ja velvollisuudet. nioittaen,
16365: Nyt olisi valtion suoritettava oma osuutensa että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16366: koulurakennuksen aikaansaamiseksi. Koulura- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
16367: kennuksen suunnittelua olisi kiirehdittävä siinä määrärahan Peräseinäjoen keskikoulun
16368: määrin, että koulun rakennustyöt voitaisiin rakennustöiden aloittamista varten.
16369: aloittaa vuoden 1967-68 aikana.
16370: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
16371:
16372: Eino Uusitalo Mauno Pohjonen
16373: 1560
16374:
16375: IV,543.-Rah.al. N:o 400.
16376:
16377:
16378:
16379:
16380: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokerho-
16381: toiminnan tukemiseen.
16382:
16383:
16384: E d u s k u n n a 11 e.
16385: Maamme aikuiskasvatustoimintaa on kehi- laisten vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuva
16386: tetty viimeisten vuosien aikana merkittävällä aikuiskasvatuksen muoto palvelee hyvin nykyi-
16387: tavalla. Opintokerhotoiminnan saatua tuekseen sin yhteiskunnassa välttämättömiä jatko- ja
16388: lain vuonna 1964 on tältä vapaaehtoiseen kan- uudelleen koulutuksen tarpeita. Varsinkin
16389: salaistoimintaa perustuvalta aikuiskasvatustyön maamme harvaanasutuilla alueilla opintokerho
16390: muodolta odotettu hyvin paljon. Lain voimaan- on muita aikuiskasvatuksen välineitä tehok-
16391: tultua onkin harrastus opintokerhotoimintaa kaampi ja halvempi.
16392: kohtaan selvästi lisääntynyt, mistä on selvänä Vaikka opintokerhotoiminnan merkitys on
16393: osoituksena opintokerhojen määrän kaksinker- yleisesti tunnustettu, ei sille ole valtion tulo-
16394: taistuminen vastaavana aikana. ja menoarvioesityksessä vuodelle 1968 ehdo-
16395: Kerhojen määrän kasvaessa on myös opinto- tettu riittävästi varoja. Tämän vuoksi on ole-
16396: kerhotoimintaa käytännössä haitavien opinto- massa vaara, että opintokerhotoiminnan asema
16397: keskusten vastuu ja työmäärä huomattavasti vaikeutuu vielä nykyisestään.
16398: lisääntynyt. Kun valtionavustusten määrä ei ole Kun Maaseudun Sivistysliitto on äskettäin
16399: kohonnut samassa suhteessa toiminnan lisäänty- anonut opintokeskuksen oikeuksia ja saanut
16400: misen kanssa, ovat opintokeskukset joutumassa anomukselleen valtion kansansivistyslautakun-
16401: suuriin vaikeuksiin täyttäessään opintokerho- nan myönteisen lausunnon, tulisi valtion tulo-
16402: lain niille asettamia vaatimuksia. ja menoarviossa vuodelle 1968 varata sitä var-
16403: Samanaikaisesti myös opintokerhojen saarnat ten määräraha. Koko opintokerhotoiminnan jat-
16404: valtionavustukset ovat pysyneet liian pieninä, kuvuuden turvaamiseksi tulisi opintokeskus-
16405: sillä päättyneellä kerhokaudella avustus kerhoa ten määrärahaa korottaa sadallatuhannella
16406: kohti oli vain 55 markkaa. On luonnollista, ( 100 000) markalla, sekä määrätä avustukseksi
16407: että tämän suuruisella avustuksella kerhot ei- kerhoa kohti kuusikymmentä ( 60) markkaa.
16408: vät voi tyydyttävästi hoitaa edes kirjallisuuden
16409: hankinnasta ja ohjaajan palkkauksesta aiheutu- Edellä esitettyyn viitaten pyysämme kun-
16410: via menoja, joihin valtionavustusta saadaan nioittaen,
16411: käyttää. Kerhot joutuvatkin usein tyytymään että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16412: puutteelliseen kirjallisuuteen ja käyttämään tulo- ja menoarvioon seitsemänsadankuu-
16413: huokeinta ohjaajavoimaa, mitkä seikat eivät ole denkymmenentuhannen (760 000) mar-
16414: omiaan lisäämään luottamusta opintokerho- kan määrärahan opintokerhotoiminnan
16415: työtä kohtaan. tukemista ja Maaseudun Sivistysliiton
16416: Meillä ja muissa Pohjoismaissa saadut koke- opintokeskusta varten.
16417: mukset osoittavat, että tämäntapainen kansa-
16418: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
16419:
16420: Eino Uusitalo Juho Tenhiälä
16421: Aaro Lintilä Heimo Linna
16422: 1561
16423:
16424: IV,544.- Rah.al. N:o 401.
16425:
16426:
16427:
16428:
16429: Vaittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintoapurahan suorit-
16430: tamiseksi lääketieteen kandidaateille, jotka valmistuttuaan
16431: sitoutuvat toimimaan kzmnanlääkäreinä syrjäseuduilla.
16432:
16433:
16434: E d u s k u n n a II e.
16435:
16436: Meidän hyvinvointivaltiossamme tulisi jokai- toututs1vat valmistuttuaan syrjäseutujen kun-
16437: sella kansalaisella olla lääkäriapu lähellä ja nanlääkäreiksi.
16438: ainakin oman kunnan alueella saatavissa. Maas- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla myös
16439: samme vallitsevan lääkäripulan takia näin ei siihen, että lääkärien opiskelu vaatii monta
16440: kuitenkaan tapahdu. vuotta ja on monelle lahjakkaallekin opiskeli-
16441: Lääkärien lukumäärä lähivuosien aikana tus- jalle taloudellisesti raskasta, esitämme kunnioit-
16442: kin lisääntyy siinä määrin, että kaikki tärkeim- taen,
16443: mät lääkäripaikat voitaisiin täyttää. Eniten tästä
16444: lääkäripulasta kärsivät syrjäisimmät maamme että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16445: kunnat, joista muutenkin on pitemmät matkat tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
16446: lääkärinvastaanotolle. On ensiarvoisen tärkeätä, suuruisen määrärahan opintoapurahaksi
16447: että juuri näihin syrjäisiin kuntiin saataisiin lääketieteen kandidaateille, jotka sitou-
16448: lääkäri. Niinpä olisi paikallaan tukea lääke- tuvat valmistuttuaan kunnanlääkäreiksi
16449: tieteen kandidaattien opintoja myöntämällä syrjäseuduille.
16450: heille opintoapurahaa sillä ehdolla, että he si-
16451: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
16452:
16453: Aili Vaittinen Sakari Huima P. R. Haarla
16454: 1562
16455:
16456: IV,545.- Rah.al. N:o 402.
16457:
16458:
16459:
16460: Vaittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyssisar/en palk-
16461: kaamiseksi oppi- ;a ammattikouluihin.
16462:
16463:
16464: E d u s k u n n a 11 e.
16465: Maamme yleisen terveyden- ja sairaanhoidon neuvot ja määräykset opettajille, oppilaille ja
16466: sekä yleisen sosiaaliturvajärjestelmän kehittyessä kodeille, sekä suorittaa koululääkärin määrää-
16467: ovat nimenomaan oppi- ja ammattikoulujen mät toimenpiteet oppilaille.
16468: oppilaat jääneet järjestelmällisen terveydenhoi- 2) Terveellisen kouluympäristön luominen
16469: totyön kannalta toisarvoiseen asemaan. Lasten- tarkoittaa oppilaiden koulupäivien järjestämistä
16470: neuvolaissa aloitettu ja kansakouluissa jatkettu tasapainoisiksi, opettajien ja oppilaiden sekä
16471: terveydenhoitotyö on useimmiten katkennut kodin ja koulun suhteiden edistämistä, koulun
16472: näiden oppilaiden osalta. ja koulutien turvallisuuden sekä kouluruokai-
16473: Kansakoulujen terveydenhoitopalvelun laki- lun tarkkailua sekä myös yleisen kouluhygienian
16474: sääteisen alun muodosti vuoden 1944 asetus valvontaa (koulun kunnossapito, valaistus,
16475: kunnallisista terveyssisarista. Vuonna 1952 sää- äänieristys, lämmitys, tuuletus, käymälät, vesi-
16476: dettiin laki kansakoulujen lääkärintoimesta ja ja viemärilaitteet sekä koulun asianmukaiset
16477: vuonna 1956 hammaslääkärintoimesta. terveydenhoitotilat ja -välineet).
16478: Oppi- ja ammattikoulujen terveydenhoitotyön 3) Terveyskasvatuksella ja valistuksella tar-
16479: kehittäminen on jäänyt alan keskusvirastojen koitetaan sekä yksilö- että luokkakohtaista ope-
16480: tehtäväksi. Varsinaisen lainsäädännön muodosta- tusta ja neuvontaa. Viime vuosina on korostettu
16481: man turvan ja riittävän työntekijämäärän puut- terveellisten tapojen ja tottumusten juurrutta-
16482: tuessa terveydenhoitotyö valtion oppikouluissa, mista koulunuorisoon, koska ennakolta ehkäi-
16483: yksityisoppikouluissa ja ammattioppikouluissa sevä terveydenhoitotyö on halvinta ja koska
16484: on ollut puutteellinen. tuo ikäkausi on tavoitteiden saavuttamiselle
16485: Jotta oppi- ja ammattikoulujen terveyden- otollinen.
16486: hoitopalvelu voisi kehittyä tehokkaaksi ja op- Terveyskasvatuksen ja -valistuksen antami-
16487: pilaita mahdollisimman hyvin auttavaksi, on seen pystyviä ammattitaitoisia työntekijöitä ei
16488: kouluihin perustettava koululääkärien avuksi ole pystytty osoittamaan, lääkäreitä ei riitä
16489: koko- tai osapäivävirkoja koulujen oppilasmää- tällaisiin tehtäviin ja esim. voimistelunopettajilla
16490: rän mukaisesti. ei ole näihin tehtäviin riittävää ammatillista
16491: Kouluterveyssisaren toimialaan kuuluu neljä pätevyyttä eikä myöskään aikaa.
16492: päätehtäväryhmää: 1) yksilöön kohdistuva ter- 4) Terveyskortiston hoitoon kuuluu oppilas-
16493: veydenhoitotyö, 2) terveellisen kouluympäris- korttien ajan tasalla pitäminen asiaan kuuluvine
16494: tön luominen ja edistäminen, 3) terveyskasva- merkintöineen sekä terveyskorttien hankkimi-
16495: tuksen ja -valistuksen antaminen, ja 4) terveys- nen uusien oppilaitten entisistä kouluista kesän
16496: kortiston hoito. ja tarvitaessa lukukausien aikana. Ammatin-
16497: 1 ) Yksilöön kohdistuvalla terveydenhoito- valinnan ohjauksen lisääntyessä keskikoulu- ja
16498: työllä tarkoitetaan varsinaista kouluterveyden lukioasteen viimeisen luokan oppilaille merkit-
16499: hoitopalvelua (oppilaiden terveydentilan mää- see se samalla myös lisätehtäviä koululääkä-
16500: rittäminen, erityistutkimusten suorittaminen, to- rille ja terveyssisarille.
16501: dettujen vikojen ja häiriöiden saattaminen hoi- Koulujen terveydenhoitotyön tehokkuus rat-
16502: toon, tartuntatautien ehkäisy, ensiapupalvelu kaisee saavutetaanko asetetut tavoitteet vai
16503: ja mielenterveys). Kouluterveyssisaren tehtä- jääkö toiminta nimelliseksi ja pelkästään ti-
16504: viin kuuluu valmistella lääkärintarkastukset ja lastomaininnaksi. Monissa yksityisoppikouluissa,
16505: toimia koululääkärin apuna näissä tarkastuk- joihin viime vuosina on palkattu terveyssisaria
16506: sissa, sekä välittää lääkärin antamat ohjeet, koululääkärin avuksi, on terveyssisarelle varattu
16507: IV,545. - Vaittinen ym. 1563
16508:
16509: yleensä niin vähän työtunteja, ettei niiden Ainakin sellaisiin oppi- ja ammattikouluihin,
16510: sallimassa ajassa työ aina vastaa tarkoitustaan. joiden oppilasmäärä on vähintään 900, tulisi
16511: Valtion oppikoulut eivät ole pystyneet tä- perustaa kokopäivätoiminen kouluterveyssisaren
16512: hänkään, koska myönnetyt määrärahat eivät virka ja oppilasmäärältään pienempiin kouluihin
16513: ole riittäneet terveyssisaren palkkaukseen. osapäivätoimisia virkoja työmäärän mukaisesti.
16514: Lukuvuoden 1965-66 aikana maassamme Lukuvuoden 1964-65 tietojen mukaisesti
16515: oli 145 valtion oppikoulua, 350 yksityisoppi- tämä merkitsee noin 40-50 kokopäiväviran
16516: koulua ja 99 kunnallista oppikoulua. Edellisenä ja noin 150-200 erisuuruisen osapäiväviran
16517: vuonna yliopistoon ja korkeakouluihin johta- perustamista oppikoulujen osalta. Yksityisoppi-
16518: vista 384 oppikoulusta oli 15 yli 1 000 oppi- koulujen palveluksessa on nykyään noin 100
16519: laan koulua, 24 oli sellaista, joissa oppilas- terveyssisarta.
16520: määrä oli 900-999 välillä ja 38 koulussa Koska työ tällä terveydenhoidon alalla olisi
16521: oppilasmäärä oli 800-899 välillä. Lukuvuonna kiireellisesti saatava alulle ja ainakin osa vi-
16522: 1964-65 maassamme oli 157 ammattioppi- roista perustetuksi, ehdotamme,
16523: laitosta, joiden yhteinen oppilasmäärä oli
16524: 32 555. Yleisistä ammattikouluista on valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16525: keskusammattikouluja 8, kuntainliittojen am- tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
16526: mattikouluja 46 ja yksityisten kuntien omis- määrärahan terveyssisarten palkkaami-
16527: tamia 21. seksi oppi- ;a ammattikouluihin.
16528: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
16529:
16530: Aili Vaittinen Sakari Huima
16531: Pentti Sillantaus P. R. Haarla
16532: 1564
16533:
16534: IV,546.-Rah.al. N:o 403.
16535:
16536:
16537:
16538:
16539: Vaittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun lääkärien
16540: tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien parantamiseksi.
16541:
16542:
16543: E d u s k u n n a 11 e.
16544:
16545: Maaseutu potee yhä edelleen lääkäripulaa. siirrettävä aputyövoiman suoritettavaksi kaikki
16546: Maaseudun lääkärihuollon kannalta on kunnan- sellaiset tehtävät, jotka eivät välttämättä vaadi
16547: lääkärilaitos erittäin arvokas. Vain kunnanlää- lääkäripätevyyttä. Lääkärien virkatalojen ja vas-
16548: kärijärjestelmän avulla on maaseudulle voitu taanottohuoneiden rakentamiseen varattua mää-
16549: saada lääkäreitä. Kunnanlääkärilaitoksen kehit- rärahaa olisi tuntuvasti korotettava lääkärien
16550: täminen ajan vaatimuksia vastaavaksi on erit- toiminnan saattamiseksi maan keskimääräistä
16551: täin tärkeätä. Nykyisellään tässä järjestelmässä köyhemmillä alueilla tarkoituksenmukaiseksi.
16552: on monia puutteita. Vakavampia puutteita, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16553: jotka vaikeuttavat suuresti lääkärien saamista
16554: maaseudulle, ovat puutteellisesti järjestetyt lää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16555: kärien tutkimus- ja hoitomahdollisuudet. Olisi tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
16556: ensiarvoisen tärkeätä, että lääkäreille saataisiin suuruisen määrärahan maaseudun lääkä-
16557: nykyajan vaatimuksia vastaavat vastaanotto-, rien tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien
16558: röntgen-, laboratorio- sekä muut tarvittavat parantamiseksi.
16559: tilat. Lisäksi olisi lääkärien suorittamasta työstä
16560: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
16561:
16562: Al1i Vaittinen Sakari Huima P. R. Haarla
16563: 1565
16564:
16565: IV,547.-Rah.al. N:o 404.
16566:
16567:
16568:
16569:
16570: Vaittinen: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lyseon uuden
16571: koulutalon rakentamiseksi.
16572:
16573:
16574: E d u s k u n n a II e.
16575:
16576: Joensuun lyseo, joka on maamme toiseksi talon rappeutuessa ja koulutilojen olessa puut-
16577: vanhin suomenkielinen oppikoulu, on useat vuo- teellisia. Koulurakennus on niin huonokuntoi-
16578: det kärsinyt toiminnassa suuresta tilanahtau- nen, ettei sitä kannata korjata ja että sen käyttö
16579: desta. Suunnitelmat koulun lisärakennusten ra- olisi lääninarkkitehtien antaman lausunnon mu-
16580: kentamiseksi ja nykyisen koulutalon kunnosta- kaan kiellettävä.
16581: miseksi eivät ole osoittautuneet toteuttamiskel- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla myös
16582: poisiksi. Tästä johtuen on eduskunta 25 päi- siihen, että työllisyyden ylläpitämiseksi Joen-
16583: vänä maaliskuuta 1966 hyväksynyt lain "Laki suussa ja Pohjois-Karjalassa tarvitaan kiireelli-
16584: tonttien vaihdosta valtion ja Joensuun kau- sesti valtion huonerakennustyökohteita, esi-
16585: pungin välillä". Tämän lain mukaan Joensuun tän,
16586: kaupunki varaa riittävän maa-alueen Joensuun
16587: lyseon uutta koulutaloa varten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16588: Nyt yli satavuotiaan Joensuun lyseon työs- tulo- ;a menoarvioon .500 000 markan
16589: kentely nykyisissä oloissa on osoittautunut erit- suuruisen määrärahan Joensuun lyseon
16590: täin vaikeaksi ja se vaikeutuu jatkuvasti koulu- uuden koulutalon rakentamiseksi.
16591: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
16592:
16593: Aili Vaittinen
16594:
16595:
16596:
16597:
16598: 51 E 705/67
16599: 1566
16600:
16601: IV,548.- Rah.al. N:o 405.
16602:
16603:
16604:
16605:
16606: Weckman ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenseimien ;a päivä-
16607: kotien avustamiseen.
16608:
16609:
16610: Ed u s kun n a 11 e.
16611:
16612: Lastenseimien ja päiväkotien puute on joh- tionapuun. Lastenseimilie ja päiväkodeille ei
16613: tanut siihen, että työssäkäyvät äidit ovat jou- tätä apua anneta. Tämä on merkinnyt myös
16614: tuneet jättämään pikkulapsensa usein varsin sitä, että uusia seimiä, huutavasta puutteesta
16615: ammattitaidottomien hoitajien käsiin. Lasten- huolimatta, ei ole syntynyt.
16616: suojelun kannalta ei tällainen kehitys ole suo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16617: tava. Koska naisten ansiotyö on jatkuvasti li-
16618: sääntynyt, on tämä tuonut ongelman, jossa tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16619: vitaan nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä las- tulo- ;a menoarvioon 10 000 markkaa
16620: ten päivähoidon järjestämiseksi. lastenseimien ;a päiväkotien avustami-
16621: Lastentarhoilla on oikeus lakisääteiseen val- seen.
16622: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
16623:
16624: Kaisu Weckman Lauha Männistö Kuuno Honkonen
16625: Siiri Lehmonen Eino Tainio Lyyli Koskinen
16626: 1567
16627:
16628: IV,549.- Rah.al. N:o 406.
16629:
16630:
16631:
16632:
16633: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatila-
16634: talouden kehittämisrahastoon.
16635:
16636:
16637: E d u s k u n n a 11 e.
16638:
16639: Paasion kolmen suuren hallitus on käynyt Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16640: erityisesti maatalouden, asutustoiminnan sekä
16641: perhe- ja pienviljelmien kimppuun. Tästä syystä että eduskunta ottaisi vuoden 1968
16642: raha kiristyy maaseudulla ja halpakorkoisten tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 30 Pl.
16643: lainojen saanti aina vain entisestään vaikeutuu. 49: 60 momentille siirtona maatilatalou-
16644: Kun lisäksi verot ja maksut nousevat sekä maa- den kehittämisrahastoon 10 milioonaa
16645: seudun kehitys on pysähtynyt, niin työttömyys markkaa käytettäväksi lainoitukseen,
16646: myös jatkuvasti pahenee. Tästä välittämättä koron alentamiseen sekä muihin maa-
16647: hallitus on korottanut kaikkien lainojen kor- talouden ja asutustoiminnan perusparan-
16648: koja asutuslainojen korkoja myöten sekä suun- nuksiin lisämaiden antamista myöten.
16649: nittelee uusia koron korotuksia. Tämä ei voi
16650: olla oikein, vaan on koko maallemme onnetto-
16651: muudeksi.
16652: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16653:
16654: Veikko Vennamo
16655: 1568
16656:
16657: IV,550.-Rah.al. N:o 407.
16658:
16659:
16660:
16661:
16662: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesa perbelisien korot-
16663: tamiseen.
16664:
16665:
16666: Eduskunnalle.
16667:
16668: Hintojen ja maksujen sekä verojen kilpajuok- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16669: sussa ovat perhelisät jääneet aivan liian alhai-
16670: siksi. Hallitus esittää niitä korotettavaksi vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16671: vaille 10 %:lla. Välttämättömän korotuksen tu- tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä 33 Pl.
16672: lisi kuitenkin olla vähintään 25 %, kun tie- 37: 50 momentille "Perhelisät" 1.6 mil-
16673: dämme, kuinka paljon hintakehityksessä perhe- joonaa markkaa käytettäväksi perbe-
16674: lisät ovat jo aikaisemminkin jääneet jälkeen. lisien korottamiseen 25 %:lla.
16675: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16676:
16677: Veikko Vennamo
16678: 1569
16679:
16680: IV,.5.51.- Rah.al. N:o 408.
16681:
16682:
16683:
16684:
16685: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi salaojituksiin.
16686:
16687:
16688: E d u s k u n n a 11 e.
16689:
16690: Paasion kolmen suuren hallitus on yksimieli- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16691: sesti poistanut määrärahan avustuksiksi salaoji-
16692: tuksiin. Tämä on täysin vastoin perhe- ja pien- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16693: viljelmien kilpailukyvyn rationalisoimista ja tulo- ja menoarvioon 30 Pl. 49: luvun
16694: tuotantokyvyn parantamista. Ellei avustuksia uudelle momentille 1 miljoonaa markkaa
16695: salaojitukseen myönnetä, voivat välttämätöntä käytettäväksi avustuksina salaojituksiin.
16696: salaojitusta suorittaa vain varakkaat viljelijät.
16697: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967
16698:
16699: Veikko Vennamo
16700: 1570
16701:
16702: IV,552.-Rah.al. N:o 409.
16703:
16704:
16705:
16706:
16707: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta pienvaltao;ien kaivamista,
16708: viljelysteiden rakentamista ja maanparannusaineiden ajoa var-
16709: ten.
16710:
16711:
16712: Ed u s kun n a 11 e.
16713:
16714: Perhe- ja pienviljelmät olisi saatava tuotanto- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16715: kykyisemmiksi, mutta perusparannus1uontoiset
16716: työt jäävät useimmiten suorittamatta varojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16717: puutteen vuoksi. Siksi olisi välttämätöntä, että tulo- ja menoarvioon 30 Pl. 49: uudelle
16718: edelleenkin myönnettäisiin palkkioita pien- momentille JOO 000 markkaa käytettä-
16719: valtaojien kaivamista, viljelysteiden rakenta- väksi palkkioiksi pienvaltaojien kaiva·
16720: mista ja maanparannusaineiden ajoa varten. mista, viljelysteiden rakentamista ja
16721: Hallitus ei kuitenkaan ole varannut ollenkaan maanparannusaineiden ajoa varten
16722: varoja näihin tarkoituksiin. perhe- ja pienviljelmillä.
16723: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16724:
16725: Veikko Vennamo
16726: 1571
16727:
16728: IV,553.- Rah.al. N:o 410.
16729:
16730:
16731:
16732:
16733: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien eläk-
16734: keitä varten.
16735:
16736:
16737: E d u s k u n n a II e.
16738:
16739: Paasion kolmen suuren hallitus on yksimieli- teraanieläkettä vottatsnn maksaa kaikille vii-
16740: sesti pettänyt lupauksensa rintamaveteraaneille meisiin sotiin sekä vapaussotaan - olivatpa he
16741: kunnollisista veteraanieläkkeistä. Lohdutukseksi olleet millä puolella tahansa - osallistuneille
16742: on, vain esitetty ylimääräisiksi sotaeläkkeiksi 1 henkilöille ja heidän perheilleen. Hallitus on
16743: miljoonaa nykymarkkaa. unohtanut vapaussodan rintamamiesveteraanit
16744: Vaitaa pitävien vieroksuva ja väheksyvä sekä lisäksi rajoittanut eläkemahdollisuudet vain
16745: asenne rintamaveteraaneja kohtaan ansaitsee varsinaisiin sotatoimiin osallistuneisiin. Varat
16746: täyden tuomion. Sellainen ei ole kunniallista voitaisiin saada työllisyysvaroista ja eläkerahas-
16747: menettelyä. Sitäpaitsi kunnolliset veteraanieläk- toista.
16748: keet säästäisivät moninkertaisesti valtiön työlli- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16749: syysmenoja. Maksaahan nykyisen laisilla työlli-
16750: syysjärjestelyillä yksi työhön sijoitettu henkilö että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16751: keskimäärin lähes 3 000 nykymarkkaa kuu- tulo- ja menoarvioon 33 Pl. 22: 50 mo-
16752: kaudessa. mentille arviomäärärahana 10 miljoo-
16753: Näistä ja monista muista syistä uudistan nan markan määrärahan vähintään 250
16754: eduskunta-aloitteeni rintamaveteraanien ja hei- markan suuruisen veteraanieläkkeen
16755: dän perheitensä kunnollisiksi veteraanieläkkeiksi kuukaudessa myöntämiseksi jokaiselle
16756: sekä esitän, että eläkerajan tulisi olla 50 vuotta tarvitsevalle 50 vuotta täyttäneelle rin-
16757: ja veteraanieläkkeen vähintään kunnollisen kan- tamaveteraanitie ja hänen perheelleen.
16758: saneläkkeen suuruinen. Lisäksi esitän, että ve-
16759: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16760:
16761: Veikko Vennamo
16762: 1572
16763:
16764: IV,554.- Rah.al. N:o 411.
16765:
16766:
16767:
16768:
16769: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta maatalouden kuivatustöiden
16770: vuotuismaksu;en alentamiseksi.
16771:
16772:
16773: E d u s k u n n a 11 e.
16774: Vaitaa pitävät ovat antaneet kauniita lu- oikein, että viljelijöiltä perittäviä kuivatus-
16775: pauksia kohtuuttomien kuivatuskustannusten maksuja huomattavasti alennetaan oikeuden-
16776: vuotuismaksujen alentamiseksi. Karu totuus on mukaiseen ja kohtuulliseen tasoon.
16777: kuitenkin ollut aivan toisenlainen. Tunnetusti Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16778: kuivatustöiden kustannukset ovat laajalti muo-
16779: dostuneet kohtuuttoman suuriksi ja viljelijöiltä että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16780: tapahtuvat vuotuisperimiset ylettömän raskaiksi. tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä 30 Pl.
16781: Kuitenkin viljelijät ovat tällaiseen syyttömiä 22.40 momentille 2 milioonaa markkaa
16782: varsinkin, kun kuivatustöistä huomattava osa maaseudun ia maatalouden kuivatustöi-
16783: on suoritettu työllisyystöinä epäedullisena vuo- den vuotuismaksu;en alentamiseksi koh-
16784: denaikana sekä valtion monopolitöinä. Siksi on tuullisiksi.
16785: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16786:
16787: Veikko Vennamo
16788: 1573
16789:
16790: IV,555.- Rah.al. N:o 412.
16791:
16792:
16793:
16794:
16795: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta maalaiskirjeenkantajien an-
16796: sioiden parantamiseen.
16797:
16798:
16799: Ed u s kun n a 11 e.
16800:
16801: Maalaiskirjeenkantajien palkat ja palkkiot Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16802: ovat laajalti kohtuuttoman alhaiset, vaikka
16803: tämä työ on monasti raskasta ja vaikeissa olo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16804: suhteissa suoritettavaa. Lisäksi heidän ansionsa tulo- ja menoarvioon 36 Pl. 4: 1 mo-
16805: ovat jääneet yleisessä kehityksessä jälkeen, mentille 1 miljoona markkaa käytet-
16806: mutta prosenttikorotuslinjalla on sitävastoin täväksi maalaiskirjeenkanta;ien ansioiden
16807: estottomasti korotettu yläpään palkkoja. Tämä parantamiseen.
16808: ei ole oikein. ,
16809: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16810:
16811: Veikko Vennamo
16812:
16813:
16814:
16815:
16816: 52 E 705/67
16817: 1574
16818:
16819: IV,556.- Rah.al. N:o 41.3.
16820:
16821:
16822:
16823:
16824: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta hintavalvontaan ja hintojen
16825: alentamiseen.
16826:
16827:
16828: E d u s k u n n a 11 e.
16829:
16830: Paasion kolmen suuren hallitus on aikaan- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16831: saanut maassamme valtavan hintatyöryn ja
16832: hintakeinottelun, vaikka hintaministerinä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16833: SKDL:n kansanedustaja. Vaikka hallitus ei tuio- ja menoarvioon 33 Pl. 26 luvun
16834: viime vuoden syksyllä huolinutkaan hintatark- kohdalle 1 miljoona markkaa käytettä-
16835: kailua varten lisää varoja, vaatii kansalaisten väksi kuluttajien ja koko kansan. edun
16836: etu tehokasta asiaan puuttumista. Saamatto- mukaisesti tehokkaaseen hintavalvontaan
16837: muuden ja välinpitämättömyyden seuraukset ja hintojen alentamiseen.
16838: ovat jo aivan liian kalliisti kaikkien kannetta-
16839: vina.
16840: Helsingissä .30 päivänä lokakuuta 1967.
16841:
16842: Veikko Vennamo
16843: 1575
16844:
16845: IV,5.57.- Rah.al. N:o 414.
16846:
16847:
16848:
16849:
16850: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta bensiinitraktoreiden bensii-
16851: nin hinnan alennuksiin.
16852:
16853:
16854: E d u s k u n n a 11 e.
16855:
16856: Hallitus on jatkuvasti korottanut bensiini- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16857: veroja, minkä seurauksena bensiinilitran myynti-
16858: hinta on noussut erittäin huomattavasti. Tästä että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16859: ovat muiden pienyrittäjien ohella joutuneet tulo- ja menoarvioon 30 Pl. 33: uudelle
16860: erityisesti kärsitnään myös bensiinitraktoreiden momentille 1 milioona markkaa käytet-
16861: omistajat. täväksi bensiinitraktoreiden bensiinin
16862: hinnan alennuksiin.
16863: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16864:
16865: Veikko Vennamo
16866: 1576
16867:
16868: IV,558.- Rah.al. N:o 415.
16869:
16870:
16871:
16872:
16873: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta uudis- ja kivenraivauspalk-
16874: kioiksi.
16875:
16876:
16877: E d u s k u n n a 11 e.
16878: Paasion kolmen suuren hallitus on yksimieli- Mainituilla perusteilla esitän 'kunnioittaen,
16879: sesti täysin poistanut uudis- ja kivenraivaus-
16880: palkkioiden varat. Käytännössä tämä merkitsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16881: uudis- ja kivenraivaustoiminnan aikaa myöten tulo- ja menoarvioon 30 Pl. 33 luvun
16882: täydelli!!tä loppumista maassamme tunnetuin uudelle momentille 2 viljoonaa markkaa
16883: seurauksin. Myös työllisyys tästä syystä maa- käytettäväksi uudis- ja kivenraivauspalk-
16884: seudulla heikkenee. Tällainen menettely on kioiksi.
16885: kovakourainen osoitus kolmen suuren puolueen
16886: maaseutuvihamielisyydestä ja uudesta suun-
16887: tauksesta.
16888: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16889:
16890: Veikko Vennamo
16891: 1577
16892:
16893: IV,559.- Rah.al. N:o 416.
16894:
16895:
16896:
16897:
16898: Vennnamo: Määrärahan osoittamisesta kirjeopiskelun edistämi·
16899: seen.
16900:
16901:
16902: E d u s k u n n a 11 e.
16903:
16904: Vaikka jokaisen pitäisi saada mahdollisuus Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16905: opiskella kykyjänsä vastaavasti, tämä ei vielä
16906: maassamme ole alkuunkaan mahdollista. Ilta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16907: opiskelukaan ei ole kaikille mahdollista työ- tulo- ja menoarvioon 29 Pl. 45: uudelle
16908: olosuhteiden tai asuinpaikan vuoksi. Siksi olisi momentille 30 000 markkaa käytettä-
16909: valtion ehdottomasti tuettava myös kirjeopis- väksi kouluhallituksen valvonnan alai-
16910: kelua, jolloin kouluhallituksen valvonnan alai- sena kirjeopiskelun edistämiseen.
16911: sena kirjeopistojen todistuksenanto-oikeutta
16912: olisi laajennettava.
16913: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16914:
16915: Veikko Vennamo
16916: 1578
16917:
16918: IV,560.-Rah.al. N:o 417.
16919:
16920:
16921:
16922:
16923: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta täydennyseläkkeiksi kan-
16924: saneläkkeen saa;ille.
16925:
16926:
16927: E d u s k u n n a 11 e.
16928:
16929: Vaalilupauksista ja kahdeksan kohdan ohjel- sen tulisi olla yleensä 25 % valtioneuvoston
16930: masta huolimatta hallitus ei ole korottanut tarkempien määräysten mukaisesti, jolloin puut-
16931: lupausten mukaisesti kansaneläkkeitä, vaikka tuvat varat olisi otettava kansaneläkelaitoksen
16932: hinnat ja maksut nousevat jatkuvasti. Sitä- rahastoista.
16933: vastoin valtavista kansaneläkerahastoista laina- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16934: taan varoja valtiolle ja suurfirmoille sekä niitä
16935: myös tuhlaillaan Itämeren risteilyillä ja muulla että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16936: tavoin. Tällainen asiantila ei ole oikein. tulo- ja menoarvioon 33 Pl. 20:luvun
16937: Kansaneläkkeen tarvitsijat ovat suurissa vai- uudelle momentille 20 miljoonan mar-
16938: keuksissa ja heidän eläkkeitään olisi kiireelli- kan suuruisen määrärahan käytettäväksi
16939: sesti korotettava. Tämän tapahtuu parhaiten 25 %:n suuruisina täydennyseläkkeinä
16940: täydennyseläkkeen avulla, joka on määrätyn kansaneläkkeen saajille.
16941: prosentin suuruinen kansaneläkkeistä. Korotuk-
16942: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16943:
16944: Veikko Vennamo
16945: 1579
16946:
16947: IV,561.- Rah.al. N:o 418.
16948:
16949:
16950:
16951:
16952: Vennnamo: Miiärärahan osoittamisesta täydennysrahaksi kaikille
16953: invalidirahan saajille.
16954:
16955:
16956: E d u s k u n n a 11 e.
16957:
16958: Kun invalidiraha on liian pieni, esitetään kai- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16959: kille invalidirahan saajille myönnettäväksi in-
16960: validirahan täydennysraha valtioneuvoston tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16961: kemmin määräämällä tavalla. Tällainen lisä- tulo-- ja menoarvioon 33 Pl. 35: uudelle
16962: raha on välttämätön ja oikeudenmukaisuuden ja momentille 5 miljoonaa markkaa käytet-
16963: kohtuuden nimessä nimenomaan nykyisenä hin- täväksi erityisen täydennysrahan myön-
16964: tojen ja verojen vyöryn aikana. tämiseksi kaikille invalidirahan saajille.
16965: Helsingissä .30 päivänä lokakuuta 1967.
16966:
16967: Veikko Vennamo
16968: 1580
16969:
16970: IV,562.- Rah.al. N:o 419.
16971:
16972:
16973:
16974:
16975: Vennamo: Määiirärahan osoittamisesta täydennyslisiksi erityislap-
16976: silisien saajille.
16977:
16978:
16979: E d u s k u n n a 11 e.
16980: Kun hinnat ja maksut nousevat jatkuvasti, että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
16981: on välttämätöntä maksaa erityistä täydennys- tulo- ;a menoarvioon 33 Pl: 37: luvun
16982: lisää erityislapsilisien saajille. Tämän täyden- uudelle momentille 3 milioonaa mark-
16983: nyslisän tulisi olla 20 % erityislapsilisän mää- kaa käytettäväksi täydennyslisiksi eri-
16984: rästä. tyislapsilisien saa;ille.
16985: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
16986: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
16987:
16988: Veikko Vennamo
16989: 1581
16990:
16991: IV,563.- Rah.al. N:o 420.
16992:
16993:
16994:
16995:
16996: Vennnamo: Määrärahan osoittamisesta täydennysrahaksi kaikille
16997: lapsilisiä saaville.
16998:
16999:
17000: Eduskunnalle.
17001:
17002: Hallitus perii kansalaisilta lapsilisiä varten Näistä syistä esitän, että kaikille lapsilisän
17003: vuoden 1968 aikana 535 miljoonaa markkaa. saajille myönnettäisiin täydennyskorotusta 85 %
17004: Kuitenkin hallitus esittää lapsilisiin myönnet- nykyisen suuruisiin lapsilisiin. Vielä tällöinkin
17005: täväksi vain 309 miljoonaa markkaa, jotenka hallitukselle jäisi 1 miljoonaa markkaa lapsi-
17006: hallitus kolmen suuren puolueen tuella käyt- lisävaroja käytettäväksi tuhlailumenoihinsa.
17007: täisi muihin tuhlailumenoihinsa lapsilisävaroja Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
17008: vuoden 1968 aikana kokonaista 226 miljoonaa
17009: markkaa. Tämä ei ole oikein. Lapsilisärahat että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17010: kuuluvat lapsille. tulo- ja menoarvioon 33 Pl. 37: uudelle
17011: Näistä syistä esitän, että lapsilisiä asiallisesti momentille 225 miljoonaa markkaa käy-
17012: korotettaisiin 85 % :lla ja tähän tarkoitukseen tettäväksi 85 %:n suuruisena täydennys-
17013: kerätyt varat todella siis myös käytettäisiin lap- rahana kaikille lapsilisiä saaville.
17014: sia varten.
17015: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
17016:
17017: Veikko Vennamo
17018:
17019:
17020:
17021:
17022: 53 E 705/67
17023: 1682
17024:
17025: IV,564.- Rah.al. N:o 421.
17026:
17027:
17028:
17029:
17030: Vennnamo: Määrarahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Puu-
17031: lossalmen V ehmersalmen kunnassa.
17032:
17033:
17034: Ed us kunnalle.
17035:
17036: Vehmersalmen kunnassa on silta Puutossal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17037: messa aivan välttämätön. Nykyisin siinä toimii tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 31 Pl.
17038: lossi, joka ei eri vuodenaikoina täytä liikenteen 24: 77 momentille 1 miljoona markkaa
17039: vaatimuksia. käytettäväksi sillan rakentamiseen Puu-
17040: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, tossalmeen V ehmersalmen kunnassa.
17041: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
17042:
17043: Veikko Vennamo
17044: 1583
17045:
17046: IV,565.- Ralul. N:o 422.
17047:
17048:
17049:
17050:
17051: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Itärannan tien rakentami-
17052: seen Lapinlahden ja Kivistön välille.
17053:
17054:
17055: E d u s k u n n a 11 e.
17056:
17057: Seutukunnan ja liikenteen tarpeet vaativat että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17058: välttämättä Lapinlahti-Kivistön välille Itäran- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 31 Pl.
17059: nan tietä. Tien pituus olisi noin 14 kilometriä. 24: 77 momentille 250 000 markkaa
17060: Tien rakentaminen palvelisi työllisyystarpeita. käytettäväksi 1tärannan tien rakentami-
17061: Mainituilla pe:rusteilla esitän kunnioittaen, seen Lapinlahden ja Kivistön välille.
17062: r
17063: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
17064:
17065: Veikko Vennamo
17066: 1584
17067:
17068: IV,566.- Rah.al. N:o 423.
17069:
17070:
17071:
17072:
17073: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta oikotien rakentamiseksi
17074: Mesilästä Kiuruveden-Salahmin tielle.
17075:
17076:
17077: E d u s k u n n a 11 e.
17078:
17079: Tiesuunnitelmat ovat valmiina oikotien ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17080: kentamiseksi Vieremän kunnassa Mesilästä jat- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 31 Pl.
17081: kona Kiuruvesi-Salahmin tiehen. Tämän tien 24: 77 momentille 100 000 markkaa
17082: pituus on noin 3 kilometriä. Tie olisi hyvin oikotien jatkon rakentamiseksi Mesi-
17083: tarpeellinen. lästä Vieremän kunnassa Kiuruveden-
17084: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, Salahmin tielle.
17085: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
17086:
17087: Veikko Vennamo
17088: 1585
17089:
17090: IV,567.- Rah.al. N:o 424.
17091:
17092:
17093:
17094:
17095: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta koulurakennuksen rakenta-
17096: miseksi valtion keskikoululle Maaningan kunnassa.
17097:
17098:
17099: E d u s k u n n a 11 e.
17100:
17101: Valtion keskikoulu Maaningan kunnassa tar- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
17102: vitsee kiireellisesti uudet rakennukset. Entiset
17103: ovat aivan kelvottomat ja muutoinkin sopi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17104: mattomat. Piirustusten pitäisi olla jo valmiina tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 29 Pl.
17105: ja asiassakin on jo periaatteessa tehty päätös. 42: 74 momentille 1 miljoona markkaa
17106: Tämän keskikoulun koulurakennusten rakenta- käytettäväksi koulurakennuksen raken-
17107: minen olisi myös nykyisissä olosuhteissa työlli- tamiseen valtion keskikoululle Maanin-
17108: syyden kannalta erittäin suotava. gan kunnassa.
17109: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
17110:
17111: Veikko Vennamo
17112: 1686
17113:
17114: IV,568.- Rah.al. N:o 425.
17115:
17116:
17117:
17118:
17119: Vennamo: Määärärahan osoittamisesta yksityisten läpikulkutei-
17120: den ottamiseksi valtion haltuun.
17121:
17122:
17123: E d u s k u n n a 11 e.
17124: Maassamme on paljon yksityisiä teitä, joista tiet olisi otettava valtion baltuun · yleisiksi
17125: aiheutuvat rasitukset ovat tieosakkaiden kannet- teiksi.
17126: tavina, vaikka nämä tiet ovat käytännössä muo- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
17127: dostuneet läpikulkuteiksi ja yleisiksi liikenne-
17128: väyliksi. On kohtuutonta, että valtio tällä ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17129: voin keinottelee yksityisten kustannuksella ja tulo- ;a menoarvioon 31 Pl. 24: uudelle
17130: siirtää sille kuuluvia taloudellisia rasituksia ra- momentille 1 mtlioonaa markkaa käy-
17131: joitettujen kansalaispiirien kannettaviksi. Tämä tettäväksi yksityisten läpikulkuteiden ot-
17132: ei ole oikein. Siksi kaikki yksityiset läpikulku- tamiseksi valtion haltuun valtion teiksi.
17133: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
17134:
17135: Veikko Vennamo
17136: 1587
17137:
17138: IV,569. -Rah.al. N:o 426.
17139:
17140:
17141:
17142:
17143: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Rahanmäen tien rakenta-
17144: miseksi välille Sukeva-Jyrkkä.
17145:
17146:
17147: E d u s k u n n a 11 e.
17148:
17149: Parhaillaan on ollut vireillä Sonkajärven Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
17150: kunnassa Rahanmäen tien rakentaminen välille
17151: Sukeva-Jyrkkä, jonka tien pituus on noin 7- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17152: 8 kilometriä. Työt ovat kuitenkin keskeytyneet tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 31 Pl.
17153: rahan puutteen takia, vaikka tätä tietyötä työl- 24: 77 momentille 50 000 markkaa
17154: lisyyden hoitamiseksi olisi kiireellisesti jatket- käytettäväksi Sonkajärven kunnassa
17155: tava. olevan Rahanmäen tien rakentamisen
17156: jatkamiseen Sukevan-Jyrkän välille.
17157: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
17158:
17159: Veikko Vennamo
17160: 1588
17161:
17162: IV,570. -Rah.al. N:o 427.
17163:
17164:
17165:
17166:
17167: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankäyttölain
17168: ja maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä rakennettavia
17169: yleisiä teitä varten.
17170:
17171:
17172: E d u s k u n n a 11 e.
17173:
17174: Hallitus on vähentäny~ maankäyttölain ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17175: maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä ra- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 30 Pl.
17176: kennettavien yleisten teiden varoja 50 %:lla. 46: 77 momentille "Maankäyttölain ja
17177: Tämä on käsittämätöntä, koska näitä ·teitä on maanhankintalain toimeenpanon yhtey-
17178: keskeneräisinäkin varsin paljon. Ne edistäivät dessä rakennettavat yleiset tiet"
17179: myös työllisyyttä. · 500 000 markkaa käytettäväksi momen-
17180: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, tin tarkoituksiin.
17181: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
17182:
17183: Veikko Vennamo
17184: 1589
17185:
17186: IV,571.-Rah.al. N:o 428.
17187:
17188:
17189:
17190:
17191: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan uumenissa
17192: pii/evien rikkauksien esille saamiseen.
17193:
17194:
17195: E d u s k u n n a II e.
17196:
17197: Maassamme on piileviä rikkauksia maan Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
17198: uumenissa. Työllisyyden parantamiseksi olisi
17199: nämä maan rikkaudet saatava kiireellisesti kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17200: samme tuottavaan käyttöön. Kuitenkin on hal- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 32 Pl.
17201: litus esittänyt geologisiin tutkimuksiin huo- .61: 21 momentille 500 000 markkaa
17202: mattavan vähän varoja. Tämä ei ole järkevää. käytettäväksi maan uumenissa pii/evien
17203: rikkauksien esille saamiseen.
17204: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
17205:
17206: Veikko Vennamo
17207:
17208:
17209:
17210:
17211: 54 E 705/67
17212: 1590
17213:
17214: IV,.572.- Rah.al. N:o 429.
17215:
17216:
17217:
17218:
17219: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen so-
17220: kerijuurikasvilielyn edistämiseen.
17221:
17222:
17223: Eduskunnalle.
17224:
17225: Kotimaisen sokerin tuotantoa on kotimai- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
17226: sena työnä ja tuotantona edistettävä. Hallitus
17227: on kuitenkin ollut sokerijuurikkaan viljelijöille että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17228: kylmäkiskoinen ja kuluttaa mieluummin ulko- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 30 Pl.
17229: maisia valuuttoja ulkomaisen sokerijuurikkaan 32: 44 momentille 10 milioonaa mark-
17230: tuomiseksi maahamme. Kotimainen sokerijuuri- kaa käytettäväksi kotimaisen sokeri;uu•
17231: kas tyydyttää nykyisin vain noin 20 % tarpees- rikasviljelyn edistämiseen.
17232: tamme. Sokerijuurikkaan viljely olisi myös pal-
17233: jon edullisempaa kuin työllisyystyöt.
17234: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
17235:
17236: Veikko Vennamo
17237: 1591
17238:
17239: IV,.573.- Rah.al. N:o 430.
17240:
17241:
17242:
17243:
17244: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
17245: köistämisen tukemiseen.
17246:
17247:
17248: E d u s k u n n a 11 e.
17249:
17250: Maaseudun sähköistäminen on syrjäseuduilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17251: vielä kesken. Samoin on sähkön hinta yrityk- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 32 Pl.
17252: sille ja maatalouksille liian korkea. Lisäksi ni- 89: 43 "Maaseudun sähköistämisen tu-
17253: menomaan pienteollisuusyritysten liittymismak- keminen" momentille 1 miljoonaa mark-
17254: sut ovat kohtuuttoman raskaat. Niiden kaik- kaa käytettäväksi syrjäseutujen sähköis-
17255: kien alentamiseen tarvitaan välttämättä työlli- tämiskustannusten alentamiseksi, pien-
17256: syydenkin edun nimessä valtion varoja. yritysten liittymismaksujen tukemi-
17257: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, seksi sekä sähkön hinnan pitämiseksi yri-
17258: tyksille ja maatalouksille kohtuullisena.
17259: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
17260:
17261: Veikko Vennamo
17262: 1592
17263:
17264: IV,574.- Rah.al. N:o 431.
17265:
17266:
17267:
17268:
17269: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutusteiden
17270: kuntoonpallOa ja kunnossapitoa varten.
17271:
17272:
17273: E d u s k u n n a 11 e.
17274:
17275: Hallitus on vähentänyt huomattavasti asu- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen
17276: tusteiden kuntoonpano- ja kunnossapitokustan- '
17277: nusten varoja. Tämä on erittäin epäoikeuden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17278: ~ukaista, sillä näitä asioita on vielä varsin pal-
17279: tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 30 Pl.
17280: JOn keskeneräisinä ja uusien tielakienkin mu- 46: 14 momentille "Asutusteiden kun-
17281: kaan järjestämättä. Nämä työt edistävät työlli- too,pano- ja kunnossapitokustannuk-
17282: syyttä. set" 400 000 markkaa käytettäväksi mo-
17283: mentin tarkoituksiin.
17284: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
17285:
17286: Veikko Vennamo
17287: 1593
17288:
17289: IV,575.- Rah.al. N:o 432.
17290:
17291:
17292:
17293:
17294: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeuksiin iou-
17295: tuneiden kuntien valtionapuihin.
17296:
17297:
17298: E d u s k u n n a II e.
17299:
17300: Virheellisen Paasion kolmen suuren hallituk- kasvavat verot johtuvat ennen kaikkea valtio-
17301: sen pulapolitiikan ja työttömyyspolitiikan vallasta sekä sen virheellisestä ja suurasutus-
17302: vuoksi yhä useammat kunnat ovat ajautuneet keskuksia suosivasta talouspoliittisesta suun-
17303: kasvaviin taloudellisiin vaikeuksiin, josta syystä tauksesta.
17304: kuntien veroäyrin hinta on noussut vuodesta Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
17305: vuoteen. Tämä on aiheutunut myös siitä, että
17306: valtio on kohtuuttomasti siirtänyt omia meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17307: jaan kunnille. tulo- ia menoarvioon lisäyksenä 26 Pl.
17308: Kaiken tämän seurauksena yhä useammat 97: 30 momentille 3 miljoonaa mark-
17309: kunnat ovat joutuneet kohtuuttomasti korotta- kaa käytettäväksi valtiovallan syystä
17310: maan kunnan veroäyrin hintaa, minkä lisäksi kohtuuttomien verojen rasitus/en alai-
17311: ne ovat ajautuneet ylipääsemattömiin taloudel- siksi joutuneiden kuntalaisten kuntien
17312: lisiin vaikeuksiin. Kuntalaiset ovat kuitenkin hyväksi.
17313: tähän kaikkeen syyttömiä, koska vaikeudet ja
17314: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
17315:
17316: Veikko Vennamo
17317: 1594
17318:
17319: IV,576.- Rah.al. N:o 433.
17320:
17321:
17322:
17323:
17324: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammattikurssien
17325: järjestämiseen.
17326:
17327:
17328: Eduskunnalle.
17329:
17330: Valtaa pitävät puolueet ovat vuodesta vuo- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
17331: teen laiminlyöneet väestön ammattikoulutusta.
17332: Erityisesti on tästä kärsinyt maaseutuväki. Kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17333: tenkin tulisi jokaisella olla mahdollisuus saada tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 32 Pl.
17334: kykyjänsä vastaava ammattikoulutus. Hallitus 48: 27 momentille 1 miljoona markkaa
17335: ei ole tähän tarkoitukseen myöntänyt riittä- käytettäväksi ammattikurssien järjestä-
17336: västi varoja. miseen niitä haluaville ja tarvitseville.
17337: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
17338:
17339: Veikko Vennamo
17340: 1595
17341:
17342: IV,577.-Rah.al. N:o 434.
17343:
17344:
17345:
17346:
17347: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten tei-
17348: den kunnossapitoon ja tekemiseen.
17349:
17350:
17351: Eduskunnalle.
17352:
17353: Maaseutua vieroksuvan talouspolitiikan mu- roja. Tämä on johtanut ja johtaa kohtuutto-
17354: kaisesti on paljon pienempiä teitä määrätty yk- muuksiin.
17355: sityisteiden luokkaan. Nämä tiet rasittavat tie- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
17356: osakkaita raskaasti, vaikka teitä voivat käyttää
17357: kaikki kansalaiset jopa niin, että autoliikenteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17358: vuoksi tällaisesta tiestä on voinut muodostua tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 31 Pl.
17359: huomattavasti liikennöity tie. Kuitenkaan hal- 24: 50 momentille 1 miljoona markkaa
17360: litus ei ole esittänyt yksityisteiden kunnossapi- käytettäväksi yksityisten teiden kun-
17361: toon ja tekemiseen alkuunkaan riittävästi va- nossapidon ja tekemisen avustamiseen.
17362: Helsingissä .30 päivänä lokakuuta 1967.
17363:
17364: Veikko Vennamo
17365: 1596
17366:
17367: IV,578.- Rah.al. N:o 435.
17368:
17369:
17370:
17371:
17372: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi
17373: otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanoon.
17374:
17375:
17376: E d u s k u n n a 11 e.
17377:
17378: Kun hallitus on esittänyt paikallisteiksi otet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17379: tavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanoa var- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 31 Pl.
17380: ten varsin vähän varoja ilman asiallisia perus- 24: 33 momentille 500 000 markkaa
17381: teita ja tästä syystä laajat alueet joutuvat kär- käytettäväksi paikallisteiksi otettavien
17382: simään kohtuuttomia kustannuksia, esitän kun- kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon
17383: nioittaen, avustustukemiseen.
17384: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
17385:
17386: Veikko Vennamo
17387: 1597
17388:
17389: IV,579.- Rah.al. N:o 436.
17390:
17391:
17392:
17393:
17394: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylä-
17395: teiden tekemiseen.
17396:
17397:
17398: E d u s k u n n a 11 e.
17399:
17400: Hallitus on esittänyt vanhojen kun~an- _ja Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
17401: kyläteiden tekemisen määrärahan varsm pie-
17402: neksi. Näin tarpeettomasti lisätään maaseudun että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17403: syrjäisempien kuntien ja syrjäisempien alueiden tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 31 Pl.
17404: väestön tiekustannuksia. Tämä ei ole oikeuden- 24: 32 momentille 500 000 markkaa
17405: mukaista semminkin, kun hallituksen talous- käytettäväksi kunnan- ja kyläteiden te-
17406: poliittisen linjan vuoksi kaikki kustannukset ja kemiseen.
17407: menot nousevat.
17408: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1967.
17409:
17410: Veikko Vennamo
17411:
17412:
17413:
17414:
17415: 55 E 705/67
17416: 1598
17417:
17418: IV,580.- Rah.al. N:o 437.
17419:
17420:
17421:
17422:
17423: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta lisäkorvauksien suorittami-
17424: seksi invalideille.
17425:
17426:
17427: E d u s k u n n a 11 e.
17428:
17429: Invalidit ovat monessa suhteessa unohdettuja Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
17430: ja heidän asioissaan on suuria puutteita, vaikka
17431: yleisesti ei niistä ollakaan tietoisia. Inhimilli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17432: syys ja oikeudentunto kuitenkin vaativat, että tulo- ja menoarvioon 33 Pl. 35: uudelle
17433: invalideista ja heidän perheistään pidetään momentille 2 miljoonaa markkaa käy-
17434: huolta ja heidän puutteensa poistetaan. tettäväksi lisäkorvauksena invalidien
17435: On väärin, että invalidien korvaukset ovat korvausten ja täydennyskorvauksen tulo-
17436: jääneet suuresti hintatason kehityksessä jälkeen rajan huomattavasti korottamiseksi sekä
17437: ja että täydennyskorvausta saavien tulorajaa ei invalidien muiden kipeimpien puuttei-
17438: ole riittävästi korotettu. Tämä on ollut valtaa den kuten korvauksensa yhdellä kertaa
17439: pitävien kiitos invalideille itsenäisyytemme juh- nostaneiden poistamiseksi.
17440: lavuotena.
17441: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
17442:
17443: Veikko Vennamo
17444: 1599
17445:
17446: IV,581.- Fin.mot. N:o 438.
17447:
17448:
17449:
17450:
17451: Westerlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för ritningar
17452: /ör tilläggsutrymme för Borgå lyceum.
17453:
17454:
17455: T i 11 R i k s d a g e n.
17456:
17457: De förbättrade kommunikationerna har bl. a. sorium. De disponibla utrymmena är ej inredda
17458: haft tili fjöld att en stor del av de elever, som tili matsalar utan tili klubb- och hobbyrum,
17459: nu besöker läroverk, under läsåret bor i sina varför stora ommöbleringar måste göras varje
17460: hem, ofta på ett avsevärt avstånd från skolor- dag såväl före som efter måltiderna. Utrym-
17461: ten. Sådana elever är dock tvungna att inta sin mena för utportionering och diskning är alltför
17462: frukost i staden, då den korta frukostrasten icke små, mattransporten synnerligen besvärlig m.fl.
17463: räcker tili för en resa fram och åter tili hem- på saken negativt inverkande faktorer.
17464: met. En elevbespisning i skolans regi har därför En tilibyggnad tili lyceet som medför möj-
17465: blivit aktuell i de flesta läroverk och även på ligheter för en ändamålsenlig elevbespisning
17466: många håll kunnat ordnas, i synnerhet i ny- och i övrigt svarar mot tidens krav är och bör
17467: byggda skolor, som utrustats med kök och betraktas som ett ofrånkomligt behov. En till-
17468: matsal. Borgå lyceum har det tyvärr synnerli- byggnad kunde lämpligen byggas i anslutning
17469: gen ilia ställt i detta avseende. Situationen är tili den nuvarande skolbyggnaden på skoltom-
17470: den att någon bespisning hittilis icke kunnat tens västra sida, där utrymme finnes. Ca 150
17471: ordnas inom skolans väggar och ej heller blir elever eller drygt 40 % av det totala elevan:
17472: detta i framtiden möjligt inom de nuvarande talet deltar nu i måltiderna. En siffra som helt
17473: lokaliteterna. sannolikt i framtiden ytterligare kommer att
17474: Under några år har eleveroa genom till- växa.
17475: mötesgående från Strömborgska läroverkets Med hänseende tili ovanstående och andra
17476: sida beretts möjlighet att inta frukost i deras därmed sammanhängande omständigheter har
17477: matsal. Numera föreligger icke dessa möjlighe- vi äran vördsamt föreslå,
17478: ter. Tack vare föräldrarådets och lärarkårens
17479: förenade ansträngningar har en bespisning un- att Riksdagen i 1968 års statsförslag
17480: der innevarande läsår fåtts tili stånd på föl- måtte uppta ett 50 000 mark stort an-
17481: jande sätt: Lokal för bespisning har upphyrts slag för uppgörandet av erforderliga
17482: i stadens ungdomsgård varvid Strömborgska ritningar och planering av tilläggsut-
17483: läroverket levererar matportionerna. rymme till Borgå lyceum, som inedför
17484: Arrangemanget måste dock betraktas som att elevernas frukost kan såväl tillredas
17485: en direkt nödlösning och ett tilifälligt provi- som intas i skolan.
17486: Helsingfors den 2 november 1967.
17487:
17488: Henrik Westerlund Carl Olof Tallgren Grels Teir
17489: 1600
17490:
17491: IV,581.- Rah.al. N:o 438. Suomennos.
17492:
17493:
17494:
17495:
17496: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Borgå lyceum mmt-
17497: sen koulun lisätilojen piirustuksia varten.
17498:
17499:
17500: E d u s k u n n a 11 e.
17501:
17502: Parantuneet liikenneolosuhteet ovat mm. ai- Järjestelyä on kuitenkin pidettävä aivan hätä-
17503: heuttaneet, että suuri osa nyt oppikoulua käy- ratkaisuna ja tilapäisenä olotilana. Käytettäviä
17504: vistä oppilaista asuu lukuvuoden aikana kodeis- tiloja ei ole sisustettu ruokasaleiksi vaan kerho-
17505: saan, usein huomattavan matkan päässä koulu- ja harrastetiloiksi, minkä vuoksi joka päivä on
17506: paikkakunnalta. Sellaisten oppilaiden on kui- siirrettävä huonekaluja niin ennen aterioita
17507: tenkin pakko syödä aamiaisensa kaupungissa, kuin niiden jälkeenkin. Tilat ruoan jakelua ja
17508: koska lyhyt aamiaistauko ei riitä matkaan ko- astioiden pesemistä varten ovat liian pienet,
17509: tin ja takaisin. Koulun ohjauksessa tapahtuva ruoankuljetus on varsin vaivalloista ja tilantee-
17510: oppilasruokailu on senvuoksi tullut ajankohtai- seen vaikuttavat monet muut kielteiset seikat.
17511: seksi useimmissa oppikouluissa ja monilla ta- Lyseon sellaista lisärakennusta, joka suo
17512: hoilla tämä on voitu järjestääkin, varsinkin mahdollisuudet tarkoituksenmukaiseen oppilas-
17513: vastarakennetuissa kouluissa, jotka on varus· ruekailuun ja muutoin vastaa ajan vaatimuksia,
17514: tettu keittiöin ja ruokasalein. Tässä suhteessa on pidettävä ehdottomasti tarpeellisena. Lisära-
17515: Borgå lyceum valitettavasti on varsin huonossa kennus voitaisiin sopivasti rakentaa nykyiseen
17516: asemassa. Tilanne on se, ettei tähän saakka ole koulurakennukseen liittyvänä koulutontin länsi·
17517: voitu järjestää minkäänlaista ruokailua koulun laidalle, jossa on tilaa. Noin 150 oppilasta eli
17518: seinien sisäpuolella eikä tämä tulevaisuudessa- runsaat 40 % oppilaiden kokonaismäärästä osal-
17519: kaan käy mahdolliseksi nykyisissä huonetiloissa. listuu nyt aterioihin, luku, joka aivan toden-
17520: Muutamien vuosien aikana oppilaat ovat näköisesti tulevaisuudessa vielä kasvaa.
17521: Strömborgska läroverket nimisen koulun hyvän- Edellä olevaan ja muihin asiaan liittyviin
17522: tahtoisuudesta saaneet mahdollisuudet syödä seikkoihin viitaten ehdotamme kunnioittaen,
17523: aamiaisen sanotun koulun ruokasalissa. Tämän
17524: lukuvuoden alusta lukien näitä mahdollisuuksia että Eduskunta vuoden 1968 tulo- ja
17525: ei enää ole. Vanhempainneuvoston ja opettaja- menoarvioon ottaisi 50 000 markan
17526: kunnan yhteisin ponnistuksin ateriointi tänä määrärahan tarpeellisten piirustusten ja
17527: lukuvuonna on järjestetty seuraavalla tavalla: suunnitelmien tekemiseksi lisätilan saa-
17528: huoneisto ateriointia varten on vuokrattu kau- miseksi Borgå lyceum nimiselle koululle,
17529: pungin nuorisotalosta Strömborgska läroverke- jotta oppilaitten aamiainen voidaan sekä
17530: tin toimittaessa ruoka-annokset. valmistaa että nauttia koulussa.
17531: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
17532:
17533: Henrik Westerlund Carl Olof Tallgren Grels Teir
17534: 1601
17535:
17536: IV,582.- Fin.mot. N:o 439.
17537:
17538:
17539:
17540:
17541: Westerlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för breddning
17542: av Svartså bro.
17543:
17544:
17545: T i II R i ks d a g en.
17546:
17547: Svartså bro ( den s. k. Drägsby bron) av riks- Borgå stad som i viss mån avlastar trycket för
17548: väg 6 och 7 belägen ca 44 km från Helsingfors brons vidkommande kommer trafikintensiteten
17549: i Borgå lk. utgör en av våra farligaste trafik- på den nuvarande infartsvägen tili Borgå stad
17550: fällor. Ifrågavarande bro är byggd 1934, en- väster ifrån allt fortsättningsvis också i fram-
17551: dast 6 m bred och motsvarar på intet sätt när- tiden att vara synnerligen stark. Oberoende av
17552: melsevis ens rimliga krav med hänseende tili, den senast nämnda omständigheten, men med
17553: att riksväg 6 och 7 är en av landets ur trafik- tanke på att kostnaderna för en brobreddning
17554: intensitetssynpunkt sett livligast trafikerade vä- i stort sett inskränker sig tili eller matsvaras av
17555: gar, och dessutom av karaktären Europaväg. de materiella skador på grund av trafikolyckor,
17556: Den nuvarande trafikintensiteten enligt se- som den nuvarande bron förorsakar under rela-
17557: naste undersökningar på riksväg 6 och 7 stiger tivt kort tid, för att inte ens tala om direkta
17558: tili 7 700 förvandlade personbilsenheter i me- personskador, är orsak nog för att initiativet
17559: deltal per dygn. Denna trafikintensitet ligger förverkligas, såvida inte den nya bron som
17560: endast drygt ettusen personbilsenheter i medel- anknytes tili den blivande motorvägen ( ring-
17561: tal per dygn under fastställt beräknat behov vägen förbi Borgå stad) i skyndsam ordning
17562: av motorväg, vilket återigen skulle förutsätta bygges, och anslutes tili den nuvarande riks-
17563: en 13% m bred landsvägsbro. Med hänseende vägen.
17564: tili att trafikintensiteten den närmaste tiden be- Med hänvisning tili ovanstående har vi äran
17565: räknas stiga med 10-15% per år är behovet föreslå,
17566: av en breddning av Svartså bro tili ca 10 m
17567: en särdeles viktig angelägenhet. att Riksdagen i 1968 års statsförslag
17568: Trots att en motorväg i en avlägsen framtid måtte uppta ett 250 000 mark stort
17569: kommer att byggas i form av en ringväg förbi anslag för breddning av Svartså bro.
17570: Helsingfors den 31 oktober 1967.
17571:
17572: Henrik Westerlund Magnus Kull Victor Procope
17573: 1602
17574:
17575: IV,582.- Rah.al. N:o 439. Suomennos.
17576:
17577:
17578:
17579:
17580: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Svartsån sillan leven-
17581: tämistä varten.
17582:
17583:
17584: E d u s k u n n a ll e.
17585:
17586: Helsingistä 44 km:n paassa Porvoon maa- pungin ohi kulkevana kehätienä, mikä jossain
17587: laiskunnassa valtatiellä 6 ja 7 sijaitseva Svartsån määrin helpottaa siltaan kohdistuvaa painetta,
17588: silta ( n.k. Drägsbyn silta) on vaarallisimpia liikennetiheys tulee nykyisellä sisääntulotiellä
17589: liikenneloukkujamme. Kysymyksessäoleva vain Porvoon kaupunkiin lännestä yhä jatkuvasti
17590: 6 m leveä silta on rakennettu 1935 eikä se myös tulevaisuudessa olemaan erityisen suuri.
17591: millään tavoin vastaa lähestulkoonkaan edes Riippumatta viimeksi mainitusta seikasta mutta
17592: vähimmäisvaatimuksia huomioon ottaen, että huomioon ottaen, että sillan leventämisestä ai-
17593: valtatie 6 ja 7 on liikennetiheyden puolesta heutuvat kustannukset suurin piirtein ovat ra-
17594: maan vilkkaimmin liikennöityjä teitä, ja lisäksi joitetut ja vastaavat niitä liikenneonnettomuuk-
17595: sillä on Eurooppatien luonne. sista aiheutuvia aineellisia vahinkoja, joita ny-
17596: Viimeisten tutkimusten mukaan valtatie 6:n kyisestä sillasta suhteellisen lyhyessä ajassa ai-
17597: ja 7 :n liikennetiheys kohoaa keskimäärin 7 700 heutuu, puhumattakaan suoranaisista henkilö-
17598: muunnettuun henkilöautoyksikköön vuorokau- vahingoista, on olemassa täysi peruste aloitteen
17599: dessa. Tämä liikennetiheys on keskimäärin vuo- toteuttamiseksi ellei uutta siltaa joka liittyy tu-
17600: rokaudessa vain runsaat tuhat henkilöautoyk- levaan moottoritiehen (Porvoon kaupungin ohi-
17601: sikköä vähemmän kuin moottoritien tarpeelle tuskehätie), kiireellisesti rakenneta ja liitetä
17602: vahvistettu määrä, mikä puolestaan edellyttäisi nykyiseen valtatiehen.
17603: 13.5 metrin levyistä maantiesiltaa. Huomioon Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
17604: ottaen että liikennetiheyden lähiaikoina laske- nioittaen,
17605: taan kohoavan 10-15 % :lla vuodessa, Svarts-
17606: ån sillan leventämistarve noin 10 metrillä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17607: erityisen tärkeää. tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
17608: Siitä huolimatta, että joskus tulevaisuudessa määrärahan Svartsån sillan leventämistä
17609: tulee rakennettavaksi moottoritie Porvoon kau- varten.
17610: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
17611:
17612: Henrik Westerlund Magnus Kull Victor Procope
17613: 1603
17614:
17615: IV,583.- Rah.al. N:o 440.
17616:
17617:
17618:
17619:
17620: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutusteiden
17621: kuntoonpanoa ja kunnossapilaa varten.
17622:
17623:
17624: E d u s k u n n a 11 e.
17625:
17626: Hallitus on vuoden 1968 tulo- ja menoar- eräisiä asutusvaroilla suoritettuja tietöitä on
17627: vioesityksessään ehdottanut ns. asutusteiden pe- esimerkiksi yhdessä ainoassa Lapin läänin kun-
17628: rusparannuksiin, tientekoon sekä teiden kun- nassa Ranualla yhteensä lähes 250 kilometriä.
17629: toonpano- ja kunnossapitotöitä varten varoja Useimmilla näistä teistä ei voida lainkaan lii-
17630: vain 1 700 000 mk., mikä merkitsee 400 000 kennöidä, koska sillat puuttuvat ja aikanaan
17631: markan vähennystä edellisen vuoden määrära- ajetut tiepenkat ovat jääneet hoitoa vaille. Vas-
17632: haan verrattuna. Vielä kaksi vuotta sitten taavanlainen on tilanne monessa muussa Lapin
17633: käytti valtio tähän tarkoitukseen varoja ja Oulun läänin kunnassa. Lisäksi tällä alueella
17634: 2 800 000 mk, eli 1100 000 markkaa enem- on kymmenittäin valmiita teiden rakentamista
17635: män, mitä nyt tulo- ja menoarviossa esitetään. koskevia suunnitelmia, jotka ovat määrärahojen
17636: Hallituksen esitystä on pidettävä valitetta- niukkuuden vuoksi jääneet toteuttamatta.
17637: vana ja käsittämättömänä, koska varmaan hal- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
17638: lituksenkin piirissä tiedetään, että juuri tämän kunnioittaen,
17639: määrärahan tarve on moninkertainen edellisten-
17640: kin vuosien varauksiin nähden. Erikoisesti että Eduskunta ottaisi vuoden
17641: työttömyyden kourissa kamppailevaa Pohjois- 1968 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17642: Suomea koskee hallituksen menettely erittäin 1 000 000 markan suuruisen määrärahan
17643: kipeästi. Siellä on vielä tälläkin hetkellä kym- paikallisteiksi otettavien asutusteiden
17644: meniä sellaisia kyliä ja asutusalueita, joissa kuntoonpano-, peruskorjaus- ja kunnos-
17645: nämä työt on kokonaan suorittamatta, tai työt sapitotöitä varten.
17646: ovat pahasti keskeneräisenä. Tällaisia kesken-
17647: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1967.
17648:
17649: Pekka Vilmi Hannes Paaso Ale Holopainen
17650: Pentti Pekkarinen Reino Karpola Erkki Haukipuro
17651: Katri-Helena Eskelinen Mauno Pohjonen Paavo Niinikoski
17652: Venkko Honkanen Eino Sääskilahti Heimo Linna
17653: Veikko Hanhirova Artturi Jämsen Mikko Volotinen
17654: Reino Kangas Eemil Partanen
17655: 1604
17656:
17657: IV,584.- Rah.al. N:o 441.
17658:
17659:
17660:
17661:
17662: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
17663: tilatalouden kehittämisrahastoon.
17664:
17665:
17666:
17667: E d u s k u n n a 11 e.
17668:
17669: Eduskunta on myontanyt kuluvan vuoden koitukseen käytettävissä. Voidaankin sanoa,
17670: 1967 tulo- ja menoarviossa varoja maatilatalou- että maankäyttömäärärahat ovat kuluvana vuo-
17671: den kehittämisrahastolle 40 milj. mk, mikä tena huomattavasti pienemmät kuin esimerkiksi
17672: merkitsi näiden varojen tuntuvaa supistumista vuonna 1961. Mainitusta vuodesta lähtien on
17673: edellisiin vuosiin verrattuna. Varojen kohtuu- kuitenkin tapahtunut lähes 50 % :n suuruinen
17674: ton vähentäminen on merkinnyt erityisesti rahanarvon aleneminen. Samana aikana, kun
17675: Pohjois-Suomessa lisääntyviä vaikeuksia ja li- valtion budjetti on paisunut enemmän kuin
17676: sääntyvää työttömyyttä. kaksinkertaiseksi, ovat maankäyttömäärärahat
17677: Kuluvan vuoden aikana maankäyttölain mu- markkamääräisestikin pienentyneet noin 50
17678: kaiseen lainoitustoimintaan osoitetut lainava- % :lla. Mikäli maatilatalouden kehittämisrahas-
17679: raukset ja ns. kuntakiintiöt ovat olleet vain toon vuodelle 1968 hyväksytään vain hallituk-
17680: % osan tai korkeintaan vajaa puolet siitä, mitä sen esittämä 40 miljoonaan markkaa, supistuu
17681: ne ·olivat edellisenä vuotena. Seurauksena on se silloin vuoden 1965 tasosta yli 50 %:lla.
17682: ollut maaseudun normaalin rakennustoiminnan Tällaista menettelyä ei voida pitää oikeuden-
17683: lähes kokonaan pysähtyminen. Lisäksi vähäis- mukaisena, eikä valtakuntamme tasapainoisen
17684: ten sisarosuus- ja lisämaanostoon myönnettyjen kehittämisen kannalta hyväksyttävänä. Pikem-
17685: lainojen maksatuksen odotusaika on määrätty minkin se on pilantekoa niitä yli 2 miljoonaa
17686: 8 kuukaudeksi. Edelleen lisääntyvässä määrin maaseudulla asuvaa kansalaista kohtaan, joita
17687: pakkohuutokauppaan joutuneiden tilojen lunas- maatilatalouden kehittämisrahaston varojen
17688: taminen sekä tarjolla olevan maan hankkimi- riittämättömyys kipeästi koskee. Oikean kuvan
17689: nen vapaaehtoisilla kaupoilla on varojen niuk- hallituksen kylmäkiskoisuudesta maaseudun ih-
17690: kuudesta johtuen suuresti vaikeutunut. Tämä misiä kohtaan antaa se tosiasia, että vielä muu-
17691: on johtamassa valtakunnan maapolitiikassa epä- tama vuosi sitten olivat asuntotoimintaan ja
17692: terveeseen kehitykseen, maan siirtymiseen en- arava-toimintaan osoitetut määrätahat samalla
17693: tistä suuremmassa määrin tilakeinottelijoiden tasolla. Nyt maatilatalouden kehittämisrahas-
17694: haltuun. Samoin keskeneräiseksi jääneiden ja tolle esitetään varoja varattavaksi vain ·l / s osa
17695: paikallisteiksi tarkoitettujen asusteiden kunnos- siitä, mitä asuntotuotannon tukemiseen ehdo-
17696: taminen ja loppuunrakentaminen on kokonaan tetaan. Ja kuitenkin maatilatalouden kehittä-
17697: pysähtynyt. Tällaisia keskentekoiseksi jääneitä misrahastoon varojen käyttötarkoitus on pal-
17698: liikennekelvottomia asutusteitä on yksinomaan jon laajempi. Siitähän pitäisi rahoittaa ei vain
17699: Lapin läänin alueella yli 1 000 km. yli 2 miljoonan ihmisen asuntojen tarve, vaan
17700: Kun maankäyttölain mukaiseen lainoituk- myös huomattavat tiemäärärahat, tientekoavus-
17701: seen, maanostoon ja pakkolunastuksiin ym. tukset, perustamispalkkiot, metsänparannus- ja
17702: käytettiin varoja esim. v. 1964 93,4 milj. v. kuivatustyöt, maanosto- ja sisarosuuslainoituk-
17703: 1965 109,4 milj ja v. 1966 88,8 milj mk, set sekä pakkohuutokaupoilla myytävien tilo-
17704: merkitsee tälle rahastolle esitetty määräraha- jen lunastukset ym. Tässä on syntynyt sellai-
17705: varaus vain vajaata % osaa siitä, mitä asutus- nen epäsuhde, että se on kiireesti korjattava,
17706: rahastosta on aikaisemmin ollut vuosittain tar- muutoin on seurauksena myös valtion ja kun-
17707: IV,584. - Vilmi ym. 1605
17708:
17709: tien työllisyysmenojen romahdusmainen lisään- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17710: tyminen. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17711: Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 40 000 000 markan määrärahan siirtona
17712: kunnioittaen, maatilatalouden kehittämisrahastoon.
17713: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1967.
17714:
17715: Pekka Vilmi Hannes Paaso Eemil Partanen
17716: Olavi Lahtela Reino Karpola Ale Holopainen
17717: Veikko Honkanen Mauno Pohjonen Paavo Niinikoski
17718: Veikko Hanhirova Eino Sääskilahti Erkki Haukipuro
17719: Reino Kangas Artturi Jämsen Heimo Linna
17720: Mikko Volotinen Aaro Lintilä
17721:
17722:
17723:
17724:
17725: 56 E 705/67
17726: 1606
17727:
17728: IV,585.- Rah.al. N:o 442.
17729:
17730:
17731:
17732:
17733: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ratasuunnan tutkimisekst
17734: Kolarista Kittilän Sirkan kautta Porkoseen.
17735:
17736:
17737: Ed u s k u n n a 11 e.
17738:
17739: Elinkeinoelämän kehittäminen Keski- ja Poh- Tässä mielessä olisi rautatien rakentamisen
17740: jois-Lapissa edellyttää käytettävissä olevien Kolarin malmialueilta Kittilän Sirkan kylässä
17741: malmi- ja puuvarastojen tehokasta käyttöä teol- ja Porkosessa sijaitseville huomattaville malmi-
17742: lisuuden raaka-aineena. Työllisyyden hoitamisen alueille välttämättömän tarpeen vaatima.
17743: ohella maamme pohjoisimmissa osissa myöskin Kun rakenteilla oleva Kaulirannan-Kolarin
17744: alueen kehittäminen taloudellisesti nykyistä välisen rautatierakennustyö päättyy noin vuo-
17745: voimakkaammaksi vaatii ripeitä toimenpiteitä. den kuluttua, olisi Kolarin ja Kittilän välisen
17746: Tarvitaan liikenneolojen huomattavaa parantu- osuuden tutkiminen aloitettava kiireellisesti.
17747: mista. Raaka-ainekuljetukset edellyttävät ennen Edellä esittämäämme viitaten esitämme kun-
17748: kaikkea rautatietä. Heikkojen kulkuyhteyksien nioittaen,
17749: vuoksi on Lapissa jäänyt valtava määrä koivua
17750: ja pienpuuta käyttämättä, koska ne eivät ole ol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17751: leet uittokelpoisia. Rautatien rakentamisella tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
17752: voidaan tällaisen tuhlaamisen jatkuminen estää määrärahan ratasuunnan tutkimiseksi
17753: ja siten osaltaan torjua puunjalostusteollisuut- Kolarista Kittilän Sirkan kautta Por-
17754: tamme uhkaava raaka-ainepula. koseen.
17755: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
17756:
17757: Pekka Vilmi Veikko Hanhirova Eino Sääskilahti
17758: 1607
17759:
17760: IV,586.- Rah.al. N:o 443.
17761:
17762:
17763:
17764:
17765: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
17766: Simojoen pohjoispuolelle Alaniemen lossilta Tainijoen tien
17767: kautta Hosioon.
17768:
17769:
17770:
17771: E d u s k u n n a 11 e.
17772:
17773: Simonjoen pohjoispuolella oleva maantieyh- Maidon toimittaminen meijereille on jokaisena
17774: teys Simon rautatieasemalta päättyy Alaniemen vuotena kelirikkakausina pitkät ajat pysähdyk-
17775: lossille, jonne matkaa on 24 km. Lossin koh- sissä, aiheuttaen paikalliselle väestölle huomat-
17776: dalle valmistuu tulevan kesän aikana maantie- tavia taloudellisia menetyksiä.
17777: silta, jolloin kulkuyhteydet Simojoen eteläpuo- Tien rakentamisella saavutettaisiin myös huo-
17778: len maantielle tuntuvasti paranevat. Samoin mattavaa yleistä etua, sillä vasta tämän tien ra-
17779: Ranuan kunnan alueella on Simojoen pohjois- kentaminen kahden jo valmiina olevan tien vä-
17780: puolella yli 30 km:n pituinen hyvä maantie- lille toisi nämäkin valmiit maantiet tehokkaa-
17781: yhteys Hosioon saakka, missä olevan sillan seen käyttöön. Tuleehan Simojoen pohjoispuo-
17782: kautta tämäkin tie yhtyy Simojoen eteläpuolella len maantielle jo nyt monia tärkeitä asutustie-
17783: olevaan Simon-Ranuan väliseen maantiehen. liittymiä, joista eräs tärkeimpiä, Tainajoen asu-
17784: Näin Alaniemen ja Hosion välinen 39 km:n pi- tusalueen tie on pelkän lassiyhteyden varassa
17785: tuinen osa Simojoen pohjoispuolella, joka myös Simojoen eteläpuolen maantiehen.
17786: on runsaasti asuttua, on kokonaisuudessaan il- Tämä Tainijoen asutusalue käsittää kaikkiaan
17787: man tieyhteyttä. Tämä kahden hyväkuntoisen 20 taloutta ja tieverkosto luovutettiin muuta-
17788: maantien välillä oleva rakentamaton osa luon- mia vuosia sitten kunnostettuna TVH:n hal-
17789: nollisesti täyttää liikenteelliseltä merkityksel- tuun. Vasta maantien rakentaminen Alaniemen
17790: tään yleisille teille asetettavat vaatimukset, jo- -Hosion välille tai sillan rakentaminen nykyi-
17791: ten se olisi saatava kiireellisesti rakennetuksi. sen lossin paikalle antaa kunnollisen tieyhtey-
17792: Ranuan ja Simon kunnat ovat useaan ottee- den Tainijoen asutusalueen väestölle. Myös
17793: seen tehneet asiaa koskevia esityksiä ja anoneet puutavaran kuljetus Simojoen vesistön alueelta
17794: tiesuunnan tutkimista ja tien rakentamista. tapahtuu kokonaisuudessaan autokuljetuksina,
17795: Vihdoin vuonna 1962 aloitti Tvl:n Lapin piiri mikä myös tukee tämän tien yleistä tarpeelli-
17796: tiesuunnan tutkimisen Alaniemen ja Tainijoen suutta. M.m. metsähallituksen rakentama kym-
17797: asutusalueen paikallistien välisellä 13 km:n pi- menien kilometrien pituinen metsäautotiever-
17798: tuisella osalla. Tutkimustöitä suoritettiin kah- kosto on vain talvisin tehokkaassa käytössä,
17799: den vuoden aikana, minkä jälkeen asia ei ole kun maantieyhteys Simojoen pohjoispuolelta
17800: lainkaan edistynyt. Kun maantien rakentaminen puuttuu. Liioittelematta voidaankin sanoa, että
17801: on tarpeen vaatima myös Tainijoen ja Hosion koko valtakunnassa on vain harvoja tällaisia ta-
17802: välille, olisi myös tämä noin 26 km:n pitui- pauksia: joen pohjoispuolella on molemmissa
17803: nen väli tutkittava ja rakennettava. Tvl:n La- päissä yhteensä lähes 60 km maantietä, mutta
17804: pin piiri on esittänyt mainitun tieosuuden tut- keskiväli, mihin jo nyt tulee Tainijoen ja met-
17805: kimuksen suorittamista kuluvan vuoden aikana. sähallituksen tieliittymät, on kokonaan vailla
17806: Tämän tien merkitys paikalliselle väestölle tietä. Vasta tämän keskivälin tien rakentami-
17807: on erittäin suuri, sillä kulkuyhteys runsasveti- nen toisi koko tieverkoston täysitehoiseen
17808: sen ja vuolaan Simojoen yli joen eteläpuolella käyttöön.
17809: olevalle Simon-Ranuan maantielle on varsin- Kun Simon kunnan alueella olevat valtion
17810: kin keväisin ja syksyisin äärimmäisen vaikea. työkohteet ovat tulleet loppuun suoritetuksi,
17811: 1608 IV,586. - Alaniemen-Hosion maantie.
17812:
17813:
17814: olisi tämän yleiseltäkin kannalta välttämättö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17815: män ja tarpeellisen maantien rakennustyö aloi- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
17816: tettava kiireellisesti. Tien rakentaminen sopii määrärahan maantien rakentamiseksi Si-
17817: useiden kuntien työkohteeksi. mojoen pohjoispuolelle Alaniemen sillan
17818: Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme luota Tainijoen tien kautta Ranuan Ho-
17819: kunnioittaen, sioon.
17820: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
17821:
17822: Pekka Vilmi Veikko Hanhirova
17823: 1609
17824:
17825: IV,587.- Rah.al. N:o 444.
17826:
17827:
17828:
17829:
17830: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta polkutien rakentamiseksi
17831: Hetasta Näkkälään Enontekiön kunnassa.
17832:
17833:
17834: E d u s k u n n a II e.
17835:
17836: Enontekiön kunnan Näkkälän kylä on kul- Hettaan. Tätä kautta on lyhin matka pitäjän
17837: kuyhteyksiensä puolesta koko valtakunnan vai- keskuspaikkaan ja tällä välillä sijaitsevat Näk-
17838: keinta ja heikoimmin hoidettua aluetta. Kylästä kälän kylän asukkaiden metsäpalstat, joille on
17839: ei ole edes venereittiä, jota voitaisiin käyttää tie joka tapauksessa rakennettava. Tällä välillä
17840: kulkutienä, vaan Enontekiön kirkonkylään Het- on myös runsaasti valtion metsämaita. Myös
17841: taan oleva matka n. 24 km. on tehtävä pää- matkailuliikenteen tuoma hyöty olisi tämän
17842: asiassa kävellen tai talvella hiihtäen. Siitä huo- suunnan kautta suurempi. Kun Hetasta Näkkä-
17843: limatta kylässä on asuttu yli 200 vuotta. län suuntaan on jo valmiina puolustuslaitoksen
17844: Näkkälän kylän tieasia on ollut vireillä jo tietä 4 km, tarvittaisiin uutta tietä vajaa 20
17845: pitkän aikaa. Viimeksi on Enontekiön kunnan- km. Koko tämä väli on pääosaltaan tasaisia kan-
17846: valtuusto tehnyt 22. 4. 65 kulkulaitosten ja gasmaita, joten se on helpolla ja vähin kus-
17847: yleisten töiden ministeriölle anomuksen autolla tannuksin rakennettavissa. Yhteiskunnan ta-
17848: ajokelpoisen polkutien rakentamisesta Hetän- holta unohdetut ja elämän vaikeuksien kanssa
17849: Näkkälän välille. Valtuusto oli päätöksessään kamppailevat Näkkälän kylän asukkaat olisivat
17850: tiesuunnasta yksimielinen. Anomuksen johdosta tyytyväisiä jo sellaiseenkin ratkaisuun, että al-
17851: on Tvl:n Lapin piirin piirikonttorin toimesta kuvaiheessa rakennettaisiin vaikkapa vain kate-
17852: suoritettu syksyllä 1965 silmämääräinen tutki- pillarilla raivattu talvitienreikä, joka myöhem-
17853: mus polkutien suunnasta. Kuluvan syksyn ai- mässä vaiheessa voitaisiin kunnostaa autolla ajo-
17854: kana on suoritettu uusi tutkimus Näkkälän- kelpoiseksi polkutieksi.
17855: Palojärven välillä. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
17856: Enontekiön kunta ja Näkkälän kylän asuk- kunnioittaen,
17857: kaat eivät missään tapauksessa hyväksy tätä
17858: toista tisuuntaa, koska sillä ei ratkaista alkuun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17859: kaan tyydyttävällä tavalla Näkkälän kylän asuk- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
17860: kaiden kulkuongelmia. Enontekiön kunnanval- määrärahan polkutien rakentamiseksi
17861: tuusto on käsitellyt asiaa uudelleen syyskuussa Helasta Näkkälään Enontekiön kun-
17862: 1966 ja todennut, että tie olisi rakennettava nassa.
17863: suoraan Näkkälästä Enontekiön kirkonkylään
17864: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
17865:
17866: Pekka Vilmi Veikko Hanhirova
17867: 1610
17868:
17869: IV,588.- Rah.al. N:o 445.
17870:
17871:
17872:
17873:
17874: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta palkkioiksi pienvaltao;ien
17875: kaivamisesta.
17876:
17877:
17878: E d u s k u n n a 11 e.
17879: Peruskuivatuskysymys kokonaisuudessaan on Kun tämän työn tarvetta on edelleen erit-
17880: tullut heikosti hoidettua, mikä johtuu siitä, täin paljon, olisi tarkoitukseen varattava va-
17881: että tähän tarkoitukseen on ollut liian vähän roja myös valtion tulo- ja menoarvioesityksessä.
17882: varoja käytettävissä. On luonnollista, että vil- Pienvaltaojien kaivuun suorittamisen määrää-
17883: jelijäväestöllä itsellään ei ole taloudellisia mah- minen työllisyyskautena tapahtuvaksi, helpot-
17884: dollisuuksia tähän kansantalouden kannalta suu- taisi tuntuvasti maaseudun kuntien ja valtion
17885: risuuntaisen kysymyksen hoitamiseen. työllisyyden hoitoa. Pienellä määrärahavarauk-
17886: Monin paikoin maatamme on kuivatuskysy- sella saataisiin satoja uusia työkohteita, joiden
17887: mystä voitu helpottaa ainakin osittain pienval- rahoittamiseen myös yksityiset maanomistajat
17888: taojien kaivamisella, jota tuettiin myös valtio- osallistuisivat.
17889: vallan toimesta useitten vuosien aikana. Tämä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17890: muutamia vuosia voimassa ollut valtion tuke- nioittaen,
17891: mistoimenpide osoittautui erittäin tehokkaaksi.
17892: Talousarviossa varatun pienen määrärahan tur- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17893: vin kaivettiin näitä pienvaltaojia kymmeniätu- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
17894: hansia kilometrejä. Viljelijän oma panos oli määrärahan palkkioiksi pienvaltaojien
17895: tässä työssä ylivoimaisesti suurin. kaivamisesta.
17896: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
17897:
17898: Pekka Vilmi Veikko Hanhirova Eino Sääskilahti
17899: 1611
17900:
17901: IV,589.- Rah.al. N:o 446.
17902:
17903:
17904:
17905:
17906: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakentami-
17907: seksi Louesaaren Tervolan kunnassa.
17908:
17909:
17910: E d u s k u n n a 11 e.
17911:
17912: Tervolan kunnan Louen kylän kohdalla Ke- suoranaisen riitelyn alaisena jo lähes 8 vuoden
17913: mijoen pohjoisrannalla on kapean vesistöpu- ajan. Tieviranomaiset ovat katsoneet suunnitel-
17914: taan eroittama Louesaari. Tällä tieyhteyttä man toteuttamisen kiertotienä kahdella penke-
17915: vailla olevalla saarella on 24 taloutta, joissa reellä rakentaen tulevan liian kalliksi. Samalla
17916: asukkaita 130 henkeä. Saaren viljelty pinta-ala he ovat pitäneet osavastuullisena kulkuhanka-
17917: on lähes 200 ha. Louesaarella on ollut asu- luuksien lisääjää Kemijoki Oy:tä, joka Kemi-
17918: tusta jo satoja vuosia. joen rakentamisen johdosta on nostanut veden
17919: On sanomatakin selvää, että tieyhteyden pintaa myös Louesaaren kohdalla. Viime syk-
17920: puuttuminen on tehnyt saaren asukkaiden elä- synä rakensi Kemijoki Oy lasten koulumatkoja
17921: män kovin vaikeaksi. Keväisin tulvien aikana varten tilapäisen sillan mantereen ja saaren vä-
17922: ja syksyllä korkean veden aikana joudutaan elä- lille. Käytännössä tällä sillalla ei ole mitään
17923: mään täysin eristettyinä. Tällöin mm. maidon merkitystä saarella asuvien elämään, koska silta
17924: toimittaminen valtamaantien varteen on ollut on tehty vain jalankulkijoita varten. Myös tie-
17925: monin ajoin täysin mahdotonta. Kesäisin on ja vesirakennushallitus on jälleen aloittanut
17926: kuljetukset hoidettu saaren asukkaiden omatoi- uuden tiesuunnan teon, jota koskevat kenttä-
17927: misesti rakentamaa heikkoa kärrytietä ja ma- työt ovat parhaillaan käynnissä.
17928: talan putaan yli rakennettuja tilapäisiä siltoja Kun kunnollisen tieyhteyden saamista Loue-
17929: pitkin. saaren asukkaille on pidettävä välttämättömänä,
17930: Tien rakentaminen Louesaareen on ollut vi- ja kun runsaan asutuksen sekä tien yleisen tar-
17931: reillä jo yli 20 vuoden ajan. Viimeksi v. 1958 peen huomioon ottaen ei kustannuksiakaan
17932: teettivät Tervolan kunta ja Louesaaren asuk- voida pitää ylivoimaisina, olisi tien rakentami-
17933: kaat yhteisvoimin Tvl:n Lapin piirin antamien seen ryhdyttävä ensi tilassa.
17934: ohjeiden mukaan paikallistien rakentamista ja Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
17935: pengerrystä koskevan suunnitelman. Hyväksy- kunnioittaen,
17936: tyn suunnitelman mukaan tien pituus tulisi ole-
17937: maan 7,5 km. Tiestä tulisi läpikulku tie, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17938: molemmista päistään yhtyisi Kemin-Rovanie- tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
17939: men väliseen valtamaantiehen. Pohjois-Suomen suuruisen määrärahan paikallistien ra-
17940: vesioikeudelta saatiin lupa tämän suunnitelman kentamiseksi Louesaareen T eroolan
17941: toteuttamiseen. Asia on ollut keskeneräisenä ja kunnassa.
17942: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
17943:
17944: Pekka Vilmi Veikko Hanhirova
17945: 1612
17946:
17947: IV,590.- Rah.al. N:o 447.
17948:
17949:
17950:
17951:
17952: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kemi-
17953: joen yli Tervolan kirkonkylän kohdalla.
17954:
17955:
17956: E d u s k u n n a 11 e.
17957:
17958: Kemijoen yli Tervolan kirkonkylän kohdalle tällä kohtaa enttam vaikea sillä Kemijoen
17959: rakennettava siltayhteys on ollut vireillä jo suuntaan kulkevien neljän valtatien yhdystiet
17960: useiden vuosien ajan. Siitä on muodostunut ja Ouluun sekä pohjoiseen suuntautuvat poi-
17961: Pohjois-Suomen maakunnallisten elinten ja ko- kittaisyhteydet ovat juuri Tervolan kirkonkylän
17962: kousten eräs keskeisempiä keskustelun aiheita, kohdalla. Tieyhteyksiensä vuoksi Tervolan kir-
17963: koska kaikilla tahoilla pidetään siltakysymyk- konkylästä onkin muodostunut Pohjois-Suomen
17964: sen ratkaisuun saattamista välttämättömänä toi- maantieliikenteen vaikein solmukohta, jonka
17965: menpiteenä. Onhan Tervolan kunnan lähes kautta tapahtuvaa liikennettä ei pystytä tule-
17966: 8 000 asukasta käsittävä asutus jakaantunut mo- vaisuudessa hoitamaan lassiyhteyden avulla.
17967: lemmin puolin kunnan halki virtaavaa Kemi- Tieviranomaisten suorittaman liikennetarkkai-
17968: jokea. Joen länsipuolella on rautatie sekä toi- lun mukaan ylittää joen lossilla päivittäin n.
17969: nen puoli kunnan asukkaista, itäpuolella on 300-500 moottoriajoneuvoa. Sillan rakenta-
17970: kunnan hallinnollinen keskus, sairaala, ap- minen lyhentäisi matkoja tuntuvasti, mm. Ou-
17971: teekki, vanhainkoti, kunnanlääkäri sekä oppi- lun-Rovaniemen välinen matka lyhenisi n.
17972: koulu ja kansalaiskoulu, joihin on päivittäin 40 km. Samoin se helpottaisi valtakunnan pää-
17973: kuljetettava lähes 300 länsipuolella jokea asu- tien, nelostien, liikennettä.
17974: vaa koululaista. Näin jo kunnan sisäisen tar- Edellä mainitut tosiasiat on varmaan toden-
17975: peen huomioonottaen on sillan rakentaminen nut myös eduskunnan kulkulaitosvaliokunta
17976: erittäin tarpeellinen, sillä ylikulku tällä tär- käsitellessään Tervolan siltakysymystä edellisen
17977: keimmällä kohtaa on jatkuvasti perin heikkoa eduskunnan aikana. V aliakunnan mietinnön pe-
17978: ja sattumanvaraista. Liikennettä hoidetaan rusteluissa todetaan tie- ja vesirakennushalli-
17979: moottoriveneellä ja lossilla, mikä vaikeina keli- tuksen antaneen Lapin piirin piirikanttorille
17980: rikkakausina saattaa olla useita viikkoja, jopa .määräyksen suorittaa tutkimus sillan rakenta-
17981: kuukausiakin kokonaan pysähdyksissä. On mismahdollisuuksien selvittämiseksi Tervolan
17982: luonnollista että tämä aiheuttaa suuria vai- lauttapaikalla. Nämä kenttätutkimukset on suo-
17983: keuksia ja lisäkustannuksia liike- ja elinkeino- ritettu kuluvan vuoden aikana.
17984: elämälle sekä kunnan koulu- ja palotoimen hoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17985: tamiselle. Vaikeimpina kelirikkakausina ei joen nioittaen,
17986: länsipuolen asukkailla ole minkäänlaisia mah-
17987: dollisuuksia asioimiseen oman kuntansa kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
17988: kukseen, eikä turvautua oman lääkärin ja sai- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
17989: raalan hoitoon, vaan apua on haettava etääm- määrärahan sillan rakentamiseksi Kemi-
17990: pää Kemistä ja Rovaniemeltä. joen yli Tervolan kirkonkylän kohdalla.
17991: Myös yleisen liikenteen kannalta on tilanne
17992: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
17993:
17994: Pekka Vilmi Eino Sääskilahti
17995: 1613
17996:
17997: IV,591.- Rah.al. N:o 448.
17998:
17999:
18000:
18001:
18002: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankäyttölain
18003: ja maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä rakennettavia
18004: teitä varten.
18005:
18006:
18007: E d u s k u n n a 11 e.
18008:
18009: Hallitus esittää vuoden 1968 tulo- ja meno- sia. Onhan tiet jo näiden alueiden suunnitte-
18010: arvioesityksessään varattavaksi maankäyttö- ja luvaiheessa katsottu tarpeellisiksi. Lisäksi on
18011: maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä ra- otettava huomioon se, että näiden tieosien tul-
18012: kennettuja keskeneräisiä teitä varten vain tua rakennetuksi ovat edellytykset olemassa
18013: 500 000 mk. Esitetty määräraha on tuntuvasti koko alueen runkotieverkoston luovuttamiseksi
18014: pienempi edellisten vuosien määrärahaa ja on paikallistienä kunnossapidettäväksi. Näin vähä-
18015: se kertakaikkiaan riittämätön. Asutusalueiden varaiset ja muutoinkin vaikeuksissa elävät asuk-
18016: muodostamisen yhteydessä on ollut välttämä- kaat saadaan vapautetuksi näiden teiden yksi-
18017: töntä rakentaa näiden alueiden liikenneolosuh- tyisteinä kunnossapidosta ja siten luodaan
18018: teiden järjestämiseksi lähinnä paikallistieluok- heille tasaveroiset olosuhteet yleisten teiden
18019: kaan kuuluvia yleisiä teitä. Vaikka näiden tei- vaikutuspiirissä asuviin nähden.
18020: den saaminen asutusalueiden liikennejärjestely- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18021: jen kannalta on välttämättömyys, niin niiden nioittaen,
18022: rakentamista ei useinkaan ole suoritettu asutus-
18023: alueiden teiden rakentamisen yhteydessä, koska että Eduskunta ottaisi vuoden
18024: tähän tarkoitukseen on jatkuvasti varattu liian 1968 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18025: vähän määrärahoja. 1 000 000 markkaa maankäyttölain ja
18026: Tämä vuosia jatkunut epäkohta olisi saatava maanhankintalain toimeenpanon yhtey-
18027: korjatuksi, sillä juuri näiden teiden puuttumi- dessä rakennettavien keskeneriiisten tei-
18028: nen aiheuttaa asutetuille suunnattomia vaikeuk- den jatkamista varten.
18029: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1967.
18030:
18031: Pekka Vilmi Veikko Honkanen
18032: Erkki Haukipuro Katri-Helena Eskelinen
18033: Paavo Niinikoski Sylvi Saimo
18034: Veikko Hanhirova Eino Sääskilahti
18035:
18036:
18037:
18038:
18039: 57 E 705/67
18040: 1614
18041:
18042: IV,592.- Rah.al. N:o 449.
18043:
18044:
18045:
18046:
18047: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintosihteerien tila-
18048: päisten tointen perustamiseksi Helsingin yliopistoon ja mui-
18049: hin korkeakouluihin.
18050:
18051:
18052: E d u s k u n n a 11 e.
18053:
18054: Maamme korkeakoulujen opiskelijamäärän Eduskunnan viime keväänä Jyväskylän yli-
18055: suunnaton kasvu on mm. aiheuttanut opiske- opistolain vahvistamisen yhteydessä tekemä pe-
18056: lun massoittumista. Opiskelijoiden ja opetta- riaatteellinen päätös ylioppilaiden osallistumis-
18057: jien määrän välillä vallitsee kohtuuton epä- oikeudesta korkeakoulujen hallintoon on tyhjä
18058: suhde, eikä suhdetta voida toistaiseksi saattaa kirjain, jollei luoda edellytyksiä nykyisen opin-
18059: edes korkeakoululaitoksen kehittämisasetuksen toyhteistyön tehostamiseen. Todettakoon myös,
18060: normien tasalle, kuten Hallituksen esittämästä että opiskelijoiden saarnat tiedot yliopiston
18061: korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelmasta päättävissä elimissä käsitellyistä asioista välit-
18062: vuosina 1967-1969 ilmenee. tyvät juuri opintosihteerien kautta; samoin
18063: Kun opettajat eivät suuren työtaakkaosa juuri opintosihteerit välittävät ylioppilaiden
18064: vuoksi voi riittävästi paneutua yksityisten opis- mielipiteet päättävien elinten tietoon.
18065: kelijoiden opintojen ohjaamiseen, on tehok- Esimerkiksi Helsingin yliopiston kanslerin 6.
18066: kaan opintoneuvonnan tarve tullut entistäkin 7. 1966 vahvistamassa opintoyhteistyön johto-
18067: suuremmaksi. Koska hyvin hoidetun opintoneu- säännössä edellytetään, että "tiedekunnassa voi
18068: vonnan on havaittu huomattavasti tehostavan olla päätoimisia opintosihteereitä sekä sivutoi-
18069: opintoja ja näin mm. lyhentävän opiskeluaikaa, misia opintoneuvojia". Opintosihteeri toimii
18070: tarvitaan korkeakoulujen tiedekuntiin vakinai- tiedekunnan opintoyhteistyöelimen, opintotoi-
18071: set ja pätevät opintosihteerit, jotka hoitavat ja mikunnan sihteerinä. Johtosäännössä opintosih-
18072: johtavat opintoneuvontaa. teerin muut tehtävät määritellään seuraavasti:
18073: Opintosihteerit ovat kuitenkin välttämättö- "Opintosihteerit johtavat ja valvovat sekä yh-
18074: miä myös opintojärjestelmien tehostamis- ja dessä opintoneuvojien kanssa antavat opinto-
18075: uudistamistyössä. Samaten opintodemokratian neuvontaa tiedekuntansa tai aineryhmänsä op-
18076: toteutuminen on ratkaisevasti riippuvainen piaineissa sekä valmistelevat ja esittelevät opin-
18077: opintoyhteistyöjärjestelmän valmistelu- ja täy- totoimikunnille kuuluvia asioita. Opintosihteeri
18078: täntöönpanotehtäviä hoitavien opintosihteerien tai opintoneuvoja voidaan tarvittaessa kutsua
18079: saamisesta. tiedekunnan kokoukseen käsiteltäessä opetusoh-
18080: Opintoyhteistyöllä on huomattava merkitys jelmaa, tutkintovaatimuksia tai opintojärjes-
18081: opetuksen ja opiskelun saattamisessa mahdolli- tystä tai muita opintoyhteistyön alaan kuulu-
18082: simman tarkoituksenmukaiseksi. Sen tulokselli- via asioita."
18083: suus riippuu kuitenkin valmistelutyövoimasta. Helsingin yliopiston koko opintoyhteistyö-
18084: Esim. Helsingin yliopiston tiedekunnissa ei ole järjestelmä on näin asetettu suuressa määrin
18085: yhtään virkamiestä, joka voisi paneutua opin- riippuvaiseksi päätoimisista opintosihteereistä,
18086: tojen suunnitteluun. On useasti todettu, että joita kuitenkaan ei ole vielä voitu palkata.
18087: korkeakoululaitoksen kehittämislain mukainen Heille asetetut tehtävät on jouduttu hoitamaan
18088: opiskelumahdollisuuksien lisääminen vaatii palkkiotoimisten opintosihteerien avulla, mikä
18089: opettajien määrän ja opetustilojen lisäämisen on vaikeuttanut tehokasta työskentelyä. Tilanne
18090: ohella myös opintojärjestelmien huomattavaa muissa korkeakouluissa on samantapainen.
18091: tehostamista. Korkeakoulut ovat tässä suurissa Yleisesti on sekä opintoneuvonta että opin-
18092: vaikeuksissa, ellei niillä ole riittävää valmiste- tojen tehostamiseen liittyvät valmistelutehtävät
18093: luhenkilökuntaa. Opintosihteerien saaminen tie- jouduttu hoitamaan täysin vapaaehtoisin voi-
18094: täisi huomattavaa parannusta asiaan. min. Useissa korkeakouluissa ylioppilasjärjestöt
18095: IV,592. - Vilponiemi ym. 1615
18096:
18097: ovat ottaneet suorittaakseen näitä korkeakou- Historiallis-kielitieteellinen osasto
18098: luille kuuluvia tehtäviä. Opintojärjestelmien ke- 2 opintosihteeriä, 1/3 v. A 24
18099: hittämiseen ja opintoihin .liittyvien asioiden
18100: valmisteluun ei ole voitu kiinnittää riittävää Matemaattis-luonnontieteellinen osasto
18101: huomiota valmisteluhenkilökunnan puuttuessa. 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24
18102: Kun opintosihteereiksi olisi saatava loppu-
18103: tutkinnon suorittaneita, opinstokysymyksiin hy- Valtiotieteellinen tiedekunta
18104: vin perehtyneitä henkilöitä, on tarkoituksen- 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24
18105: mukaisin palkkaluokka A 24, joka vastaa ylem- Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
18106: män palkkaluokan assistenttia.
18107: Opintosihteerien toimien yksityiskohtainen 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24
18108: tarve voidaan tarkimmin esittää Helsingin yli-
18109: opiston kohdalla järjestelmän vakiintuneisuu- Muissa korkeakouluissa olisi pyrittävä sa-
18110: den vuoksi. Päätoimiset opintosihteerit on m~~apaiseen järjestelyyn, mutta järjestelmien
18111: siellä alkuvaiheessa saatava jokaiseen tiedekun- vaknntumattomuuden vuoksi olisi tarkoituk-
18112: taan ja osastoon. Historiallis-kielitieteellisen senmukaisin~a antaa opetusministeriölle ja ao.
18113: osaston suuruus ja sen oppiaiheiden heterogee- korkeakouluille valtuudet toimien yksityiskoh-
18114: nisyys aiheuttaa kuitenkin sen, että tässä osas- taiseen järjestelyyn ja varata valtion vuoden
18115: tossa olisi jo alusta alkaen oltava kaksi päätoi- 1968 tulo- ja menoarviossa vain yhteinen mää-
18116: mista opintosihteeriä. Tämä merkitsee, että räraha muiden korkeakoulujen opintosihteerejä
18117: Helsingin yliopistoon olisi 1. 9. 1968 alkaen varten.
18118: perustettava seuraavat ylimääräiset toimet: Edellä esitetyn perusteella me allekirjoitta-
18119: teen ehdotamme kunnioittaen,
18120: Teologinen tiedekunta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18121: 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24 den 1968 tulo- ja menoarvioon 43 300
18122: markan määrärahan kahdeksan opinto-
18123: Oikeustieteellinen tiedekunta sihteerin ylimääräisen toimen perustami-
18124: 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24 seksi Helsingin yliopistoon ja 40 000
18125: markkaa opintosihteerien toimien perus-
18126: Lääketieteellinen tiedekunta tamiseksi muihin korkeakouluihin vas-
18127: 1 opintosihteeri, 1/3 v. A 24 taavalla tavalla.
18128: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
18129:
18130: Väinö Vilponiemi Anna-Liisa Tiekso
18131: Aulis Juvela Pauli Burman
18132: Arvo Salo
18133: 1616
18134:
18135: IV,593.- Rah.al. N:o 450.
18136:
18137:
18138:
18139:
18140: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vähärauman yhteis-
18141: koulun uudisrakennuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
18142:
18143:
18144: E d u s k u n n a 11 e.
18145:
18146: Vähärauman yhteiskoulu on Porin kaupun- see Vähärauman kaupunginosassa. Kouluviran-
18147: kiin hiljattain perustettu valtion kolmas oppi- omaisten suunnitelmien mukaan Vähärauman
18148: koulu. Se toimii kaupungin luovuttamissa väli- yhteiskoulun rakentamisvuoro tulisi vasta
18149: aikaisissa tiloissa, joiden vuokraton vuokra-aika vuonna 1970. Kun kuitenkin jo nykyisen oppi-
18150: päättyy vuonna 1970 valtion ja kaupungin vä- lasmäärän sijoittaminen väliaikaisiin tiloihin
18151: lillä tehdyn sopimuksen mukaan. Määräajan merkitsee erittäin puutteellista opetusta liialli-
18152: jälkeen on erittäin vaikea järjestää riittäviä vä- sessa ahtaudessa, olisi uudisrakennuksen aikaan-
18153: liaikaisia koulutiloja, koska koulun oppilas- saamisen tapahduttava suunniteltua nopeam-
18154: määrä jatkuvasti kasvaa ja koulutiloista on min.
18155: muutenkin varsin suuri puute. Sitäpaitsi Po- Edelläolevan perusteella ehdotamme me alle-
18156: rissa kasvaa oppikoulujen tarve jatkuvasti. Kou- kirjoittaneet kunnioittavasti,
18157: lusuunnittelutoimiston suorittaman esitutki-
18158: muksen mukaan vuoteen 1990 mennessä tarvi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
18159: taan kaupunkiin keskimäärin joka neljäs vuosi valtion tulo- ja menoarvioon 100 000
18160: yksi uusi oppikoulu. mk:n määrärahan Vähärauman yhteis-
18161: Porin kaupunki on järjestänyt Vähärauman koulun uudisrakennuksen suunnittelua,
18162: yhteiskoulua varten sopivan tontin, joka sijait- ja rakennustöiden aloittamista varten.
18163: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
18164:
18165: Väinö Vilponiemi Margit Eskman
18166: 1617
18167:
18168: IV,594.- Rah.al. N:o 451.
18169:
18170:
18171:
18172:
18173: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyluodon sata-
18174: man edustalle rakennettavien aallonmurtajien rakennustöiden
18175: aloittamiseksi.
18176:
18177:
18178: E d u s k u n n a 11 e.
18179:
18180: Eduskunta hyväksyi yksimielisesti kevätis- Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta toteaa
18181: tuntokaudella 1963 toivomuksen, että hallitus yksimielisessä mietinnössään n:o 67 ( 1963 vp.)
18182: ottaisi vuoden 1964 tulo- ja menoarvioesityk- mm. seuraavaa: "Asiantuntijain lausunnoista
18183: seen 500 000 mk:n määrärahan Mäntyhluodon valiokunta on tullut vakuuttuneeksi siitä, että
18184: sataman edustalle rakennettavien Reposaaren, Mäntyluodon sataman sisääntuloväylille on
18185: Kallon ja Kolmikulman aallonmurtajien raken- välttämätöntä rakentaa aloitteessa mainitut aal-
18186: nustöiden aloittamista varten. Hankkeen alus- lonmurtajat, jotta voimakkaan aallokon haitta-
18187: i:ava suunnitelma oli laadittu Porin kaupungin vaikutukset vähenisivät, jäiden suppoutuminen
18188: toimesta. Määrärahaa ei kuitenkaan vuoden helpottuisi ja sataman teho lisääntyisi. Aallon-
18189: 1964 tulo- ja menoarviossa osoitettu, mutta murtajien rakentamisen yhteydessä on suoritet-
18190: eduskunta tällöin lausui odottavansa hallituk- tava myös väyläruoppauksia, jolloin liikennetur-
18191: sen toimenpiteitä hankkeen toteuttamiseksi. vallisuus paranee. Suunnitelmien toteuttaminen
18192: Niinpä vuoden 1965 tulo- ja menoarviossa osoi- jakautuu useamman vuoden osalle. Parannus-
18193: tettiin varoja kyseisten aallonmurtajien raken- suunnitelmien toteuttamiseen olisi kuitenkin
18194: tamista tarkoittavien lisätutkimusten suoritta- päästävä mahdollisimman pian. Senvuoksi valio-
18195: miseksi. kunta pitää tärkeänä, että jo ensi vuoden tulo-
18196: Silloin myönnetyn määrärahan turvin on suo- ja menoarviossa osoitetaan töiden alkuunpanoa
18197: ritettu laajoja tutkimuksia Imatran Voiman varten riittävän suuri määräraha."
18198: tutkimuslaitoksessa. Saatujen tietojen mukaan Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
18199: on tutkimusten perusteella valmistunut käyttö- tavasti,
18200: kelpoinen suunnitelma mainittujen aallonmur-
18201: tajien rakentamiseksi. Kun kyseessä on verrat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
18202: tain laaja hanke, jonka toteutuminen kestää tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
18203: useita vuosia, olisi sitä varten mahdollisimman määrärahan Mäntyluodon sataman edus-
18204: pian voitava osoittaa varoja valtion tulo- ja me- talle rakennettavien aallonmurtajien ra-
18205: noarviossa. kennustöiden aloittamista varten.
18206: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
18207:
18208: Väinö Vilponiemi Margit Eskman
18209: 1618
18210:
18211: IV,595.- Rah.al. N:o 452.
18212:
18213:
18214:
18215:
18216: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja
18217: vesirakennuspiirin perustamista varten.
18218:
18219:
18220: Ed u s kun n a 11 e.
18221:
18222: Tiettävästi tie- ja vesirakennushallitus on Kun nykyinen Turun tie- ja vesirakennuspiiri,
18223: usean vuoden menoarviossa esittänyt perustet- joka käsittää koko Turun ja Porin läänin sekä
18224: tavaksi Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin, Ahvenanmaan maakunnan, on alueeltaankin
18225: johon tulisi kuulumaan Kokemäenjoen laakson ylivoimaisesti suurin tie- ja vesirakennuspii-
18226: kauppa- ja teollisuusalue. Eduskunta on toivo- reistä, pidämme tärkeänä, että se jaetaan kahtia
18227: musaloitteen n:o 752/62 pohjalla lausunut toi- perustamalla Satakunnan tie- ja vesirakennus-
18228: vomuksen Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin piiri hallintopaikkana Porin kaupunki.
18229: perustamiseksi, joten asia on tullut jo periaat- Edellä olevan perusteella ehdotamme me alle-
18230: teessa hyväksytyksi. Nykyinen Turun tie- ja kirjoittaneet kunnioittavasti,
18231: vesirakennuspiiri on noin kaksi kertaa niin
18232: suuri kuin keskimäärin muut tie- ja vesiraken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
18233: nuspiirit. Tästä johtuen sen hoitaminen on valtion tulo- ja menoarvioon 100 000
18234: käynyt erittäin vaikeaksi ja varsinkin piiri-insi- markan määrärahan Satakunnan tie- ia
18235: nöörin työtaakka on hyvin raskas. vesirakennuspiirin perustamista varten.
18236: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
18237:
18238: Väinö Vilponiemi Margit Eskman Eeles Landström
18239: Arvo Pentti Uljas Mäkelä Irma Rosnell
18240: Aulis Sileäkangas
18241: 1619
18242:
18243: IV,596.- Rah.al. N:o 453.
18244:
18245:
18246:
18247:
18248: V. A. Virtanen: Määrärahan osoittamisesta tilapäisen työvoiman
18249: palkkaamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriöön matkailu-
18250: asioiden hoitamista varten.
18251:
18252:
18253: E d u s k u n n a 11 e.
18254:
18255: Valtion vuoden 1968 tulo- ja menoarvioesi- lytetty henkilökunnan siirtämistä lähinnä ulko-
18256: tyksessä, kohdassa Matkailun edistäminen ministeriön matkailumainostoiminnasta. Kun
18257: (32.88.40) on varattu kotimaan matkailun tulo- ja menoarviosta ei kuitenkaan käy ilmi,
18258: edistämiseen 326 000 markkaa käytettäväksi tulisiko matkailua hoitava toimisto olemaan
18259: alueellisten matkailututkimusten ja matkailun itsenäinen toimisto ja kun pitäisin sellaisen
18260: markkinointitoiminnan kehittämiseksi ja tuke- perustamista tarkoituksenmukaisena, olisi mat-
18261: miseksi. Alueellisten matkailututkimusten suo- kailua hoitavan ylitarkastajan tehtäviä selven-
18262: rittaminen ja suunnittelu edellyttää kuitenkin nettävä liittämällä nimikkeeseen toimistopäälli-
18263: ministeriön työvoiman lisäämistä. Kotimaan kön tehtävät.
18264: matkailun edistämiseen varatusta määrärahasta Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
18265: voitaisiin siirtää saman pääluokan palkkausta
18266: koskevaan ( 01) kohtaan 40 000 markkaa tila- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
18267: päisen henkilökunnan palkkaamiseksi matkailu- valtion vuoden 1968 tulo- ja menoar-
18268: asioiden hoitamista varten. Tällöin kohtaan vion kohtaan 32.01.01 40 000 markkaa
18269: 32.88.40 jäisi 286 000 markkaa ja tilapäistä tilapäisen työvoiman palkkaamiseksi
18270: työvoimaa varten varattaisiin 40 000 markkaa. matkailuasioiden hoitamista varten sekä
18271: Matkailuasiain siirtäminen kauppa- ja teolli- perustettavaksi ehdotetun teollisuus-
18272: suusministeriön alaisuuteen edellyttää sinne pe- osaston ylitarkastajan nimikkeen muut-
18273: rustettavan oma matkailuasioita hoitava toi- tamiseksi nimikkeeksi ylitarkastaja, toi-
18274: misto. Valtion tulo- ja menoarviossa onkin edel- mistopäällikkö.
18275: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
18276:
18277: Viljo Virtanen
18278: 1620
18279:
18280: IV,597.- Rah.al. N:o 454.
18281:
18282:
18283:
18284:
18285: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi So-
18286: keain Keskusliitolle.
18287:
18288:
18289: E d u s k u n n a 11 e.
18290:
18291: Devalvaation toimeenpano ja ulkomailta Varojen jaosta päätetään vasta vuoden loppu-
18292: tuotavien hyödykkeiden hintojen kohoaminen puoliskolla, mikä viivyttää kohtuuttomasti yh-
18293: noin 31 %:lla tulee vaikeuttamaan hyvin mo- teiskunnan tuen saamista ja tekee sokeain työn
18294: nien kansalaispiirien toimeentuloa. Erityisen jatkumisen hyvin epävarmaksi.
18295: raskaana nämä vaikeudet tulevat esille sellaisten Kohtuullisen toimeentulon turvaamista siinä
18296: kansalaisten kohdalla, jotka jo nyt joutuvat ammatissa, johon sokeat on koulutettu on pi-
18297: elämään kohtuulliseksi katsottavan toimeentu- dettävä kuitenkin oikeudenmukaisena siinäkin
18298: lotason alapuolella. Eräs tällainen kansalais- tapauksessa, että yhteiskunta joutuu lisäänty-
18299: ryhmä on käsityöläisammateissa toimivat sokeat. vässä määrin heidän ammattitoimintaansa tuke-
18300: Aikaisemmin on valtion tulo- ja menoarviossa maan.
18301: osoitettu varoja käsityöammateissa toimivien Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18302: sokeiden tuotteiden tuotantokustannusten alen- taen,
18303: tamiseksi, koska he eivät muutoin pystyisi
18304: markkinoimaan tuotteitaan tehdasvalmisteisten että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
18305: samanlaatuisten tuotteiden kilpaillessa alemmilla tulo- ja menoarvioon 376 000 markan
18306: hinnoilla. Myöskin liikevaihtoveron palautus on suuruisen määrärahan avustuksena So-
18307: heille myönnetty. keain Keskusliitolle edelleen sen kautta
18308: Nykyisin nämä aikaisemmin tulo- ja meno- jaettavaksi käsityöläisinä toimiville so-
18309: arviossa olevat avustusmäärärahat on siirretty keille heidän työ- ja toimeentulomah-
18310: raha-automaattiyhdistyksen varoista saatavaksi. dollisuuksiensa parantamiseksi.
18311: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
18312:
18313: Väinö R. Virtanen Kaisu Weckman Aulis Juvela
18314: Jouni Apajalahti Pirkko Aro Atte Pakkanen
18315: Lauha Männistö
18316: 1621
18317:
18318: IV,598.- Rah.al. N:o 455.
18319:
18320:
18321:
18322:
18323: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian tasoyli-
18324: käytävän rakentamiseksi eri tasossa kulkevaksi alikäytäväksi.
18325:
18326:
18327: E d u s k u n n a 11 e.
18328:
18329: V. 1958 suljettiin valtionrautateiden toimesta 800 omakotitalon asukkaat, jotka joutuvat sen
18330: Nokian aseman tasoylikäytävä moottoriajoneu- ylittämään työ- ja ostosmatkoillaan.
18331: voliikenteeltä. Tämä siitä huolimatta, vaikka Valtion rautateiden liikenne Nokian aseman
18332: tasoylikäytävän kautta kulkeva liikenne rauta- alueella ja rautatiehallinnon toimenpiteet ovat-
18333: tien pohjoispuolella sijaitseville tehdas- ja asun- kin siten muodostuneet esteeksi sisäiselle ja nor-
18334: toalueille oli ollut turvattu kaikelle liikenteelle maalille liikenteelle pohjoisten ja eteläisten
18335: ikivanhaa Pinsiön tietä pitkin, jonka rautatie kauppalanosien välillä. Tämä haitta voidaan
18336: on aikanaan tasoylikäytävän rakentamisella poistaa vain rakentamalla nykyisen tasoylikäy-
18337: katkaissut. tävän paikalle joko yli- tai alikäytävä.
18338: Tämän lisäksi on Nokian aseman ratapihan Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18339: laajennus ja lisääntynyt liikenne rautateillä ai- taen,
18340: heuttanut lukuisia tapaturmia jalankulkijoille
18341: ylikäytävällä, koska siitä joutuu kulkemaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
18342: päivittäin noin 500 henkilöä työhön Nokian tulo- ja menoarvioon 300 000 markkaa
18343: Kutomo Oy:n ja Kymarno Oy:n tehtaille ja Nokian tasoylikäytävän rakentamiseksi
18344: sen lisäksi rautatien pohjoispuolella olevien yli eri tasossa kulkevaksi alikäytäväksi.
18345: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
18346:
18347: Väinö R. Virtanen Atte Pakkanen Antti A. Halme
18348:
18349:
18350:
18351:
18352: 58 E 705/67
18353: 1622
18354:
18355: IV,599.- Rah.al. N:o 456.
18356:
18357:
18358:
18359:
18360: Volotinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kivenraivauspalkki-
18361: oita varten.
18362:
18363:
18364: E d u s k u n n a 11 e.
18365:
18366: Jo pitemmän aikaa on pienviljelmille mak- samaan lainojensa korkoja ja lyhennyksiä aika-
18367: settu avustusta valtion varoista kivenraivaus- naan. Lainojen saanti tätä tietä on estynyt. Pu-
18368: toiminnan tukemiseksi. Vaikka maksetut avus- hutaan permanto- ja korokekeskusteluissa tila-
18369: tukset ovat olleet pieniä hehtaaria kohden, ovat koon suurentamisesta, se edellyttää myös entistä
18370: ne olleet kannustamassa kivenraivausasiaa eteen- suurempia peltopinta-aloja. Suurempia pelto-
18371: päin. Ihmistyövoiman siirtyessä lisääntyvässä aloja on mahdottomuus kunnolla viljellä jos ei
18372: määrin uusiin ammatteihin on samanaikaisesti pyritä poistamaan perusesteitä. Kivenraivaus-
18373: viljelmien omistajien keski-ikä noussut jatku- kysymys on nyt ja vastaisuudessa otettava en-
18374: vasti. Tämä edellyttää myös koneiden entistä tistä tehostetummin esille.
18375: tehokkaampaa käyttämistä peltoviljelystöissäkin. Kun tämäntapaiset asiat lähtevät ensin liik-
18376: Tehokkaan koneiden käytön esteenä on hyvin keelle maan etelä- ja keskiosista, ovat rajaseu-
18377: usein juuri peltojen kivisyys. Kun vanhempi tualueet Itä- ja Pohjois-Suomessa vasta aivan
18378: isäntäväki ei jaksa työskennellä yhtä tehokkaasti viime aikoina alkaneet päästä osalliseksi näistä
18379: kuin nuorempana ollessa, on lisääntyvässä mää- rationalisointimäärärahoista. Tässä vaiheessa ne
18380: rin turvauduttava koneisiin. Koneiden tehok- nyt on kuitenkin poistettu budjetista, jota ei
18381: kaan käytön esteenä on taas kivisyys. Kivenrai- voida pitää oikeana toimenpiteenä.
18382: vaustoiminta on käsityksemme mukaan, etenkin Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
18383: Itä- ja Pohjois-Suomessa aivan avainasemassa tavasti,
18384: pyrittäessä kannattavaan tuotantoon.
18385: Maankäyttölain mukaiset n.s. perusparannus- että Eduskunta ottaz~fi vuoden 1968
18386: lainat tähän tarkoitukseen ovat jyrkästi laske- tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
18387: neet. Maaseudun rahalaitokset ovat perin suu- kan määrärahan kivenraivauspalkkioita
18388: rissa vaikeuksissa. Kun ihmiset eivät pysty mak- varten.
18389: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
18390:
18391: Mikko Volotinen Heino Linna Ale Holopainen
18392: Reino Karpola Pekka Vilmi Erkki Haukipuro
18393: Paula Ruutu
18394: 1623
18395:
18396: IV,600.-Rah.al. N:o 457.
18397:
18398:
18399:
18400:
18401: Volotinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sihteerin ja kahden
18402: lehtorin palkkaamiseksi Joensuuhun perustettavan korkea-
18403: koulun valmistelu- ja suunnittelutöitä varten.
18404:
18405:
18406: E d u s k u n n a 11 e.
18407:
18408: Eduskunnan vuonna 1966 hyväksymä laki telutyötä todella ryhdytään suorittamaan. Sen
18409: Joensuun korkeakoulun perustamisesta ei ole vuoksi on aiheellista, että asiaan paneudutaan
18410: johtanut vielä käytännön toimenpiteisiin, vaikka jo tässä vaiheessa konkreettisemmin. Ensi
18411: uusien korkeakoulujen pikainen perustaminen vuonna olisi palkattava Joensuun korkeakoulu-
18412: pätevän akateemisen työvoiman kouluttami- hanketta valmistelemaan päätoiminen sihteeri
18413: seksi on välttämättömäksi havaittu ratkaisu. ja mahdollisesti myös humanististen ja luonnon-
18414: Marraskuun 12 päivänä 1965 annetussa Joen- tieteellisten aineiden kaksi lehtoria, jotka toimi-
18415: suun korkeakoulua koskeneessa hallituksen esi- paikkanaan Joensuu voisivat ryhtyä tekemään
18416: tyksessä suunniteltiin korkeakoulun aloittavan esityksiä ja lopullisia asiantuntijasuunnitelmia.
18417: toimintansa syyslukukauden 1970 alusta. Joen- Tässä vaiheessa heidän toimistonsa voitaisiin
18418: suun korkeakoulun, jonka tarkoituksena lain sijoittaa Joensuussa toimivan opettajaseminaarin
18419: mukaan on tyydyttää akateemisen työvoiman yhteyteen. Edellä esitetyt asiantuntijat pitäisi
18420: tarvetta lähinnä opettajainvalmistusta palvele- palkata tehtäviinsä maaliskuun alusta lähtien.
18421: valla humanistisella ja luonnontieteellisellä kou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18422: lutuksella, toiminnan käyntiin saattamista kii- nioittaen,
18423: rehtii myös tapahtumassa oleva peruskoulun-
18424: uudistus. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
18425: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä tulo- ja menoarvioon 60 000 markan
18426: on varattu 150 000 markan siirtomääräraha määrärahan sihteerin ja kahden lehtorin
18427: Kuopioon ja Joensuuhun perustettavien kor- palkkaamiseksi Joensuuhun perustetta-
18428: keakoulujen suunnitteluun. Kuitenkin on to- van korkeakoulun valmistelu- ja suun-
18429: dettava, että ylimalkainen budjetin peruste- nittelutöitä varten.
18430: luissa lausuttu ajatus ei voi taata että suunnit-
18431: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
18432:
18433: Mikko Volotinen Reino Karpola
18434: 1624.
18435:
18436: IV,601.- Rah.al. N:o 458.
18437:
18438:
18439:
18440:
18441: Voutilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksanjoen yli joh-
18442: tavan maantiesillan korjaukseen.
18443:
18444:
18445: Ed u s kun n a 11 e.
18446:
18447: TVH :n tienrakennusohjelmaan on kuulunut san kauppala ja Pielisjärven kunta ovat olleet
18448: Joensuu-Lieksa-Nurmes maantien rakentami- valmiita ottamaan sillan hoitoonsa ja vastaa-
18449: nen. Mainitusta osuudesta on Joensuu-Lieksa maan siitä sen jälkeen kun TVH on suorittanut
18450: valmistunut ja otettu liikenteelle jo muutama sillan peruskorjauksen, jonka on arvioitu mak-
18451: vuosi sitten. Sen sijaan tieosuus Lieksa-Nur- savan noin 50 000 markkaa. Sen sijaan sillan
18452: mes on edelleen työn alla. purkaminen, joka olisi TVH:n tehtävä, kus-
18453: Edellä mainitun tieosuuden rakentamisohjel- tannukset nousevat noin 180 000 markkaan.
18454: maan on kuulunut uuden ylikulkusillan raken- Näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista lähteä
18455: taminen Lieksanjoen yli. Silta onkin rakennettu THV :n toimesta purkamaan siltaa, vaan huo-
18456: ja avattu liikenteelle vuoden 1966 vaihteessa. lehtia sillan korjauksesta ja luovuttaa se sen
18457: Sen lisäksi vanha ylikulkusilta on ollut käy- jälkeen Lieksan kauppalalle ja Pielisjärven kun-
18458: tössä, koska silta palvelee merkittävää yhdys- nalle.
18459: liikennettä Lieksan kauppalan ja Pielisjärven Edellä olevaan kunnioittaen ehdotamme,
18460: kunnan hallintokeskuksen ja joen Pielisjärven
18461: kunnan puolella olevan väestön välillä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
18462: Nyt on kuitenkin vanha ylikulkusilta ke- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
18463: väällä 1967 jouduttu sulkemaan myös kevyeltä määrärahan Lieksanjoen yli kulkevan
18464: liikenteeltä heikon kansirakenteen takia. Liek- vanhan maantiesillan korjaukseen.
18465: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
18466:
18467: U. H. Voutilainen Valde Nevalainen Pauli Puhakka
18468: 1625
18469:
18470: IV,602.- Rah.al. N:o 459.
18471:
18472:
18473:
18474: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisitoimenhaltijain
18475: määrän lisäämiseksi Oulun kaupngissa.
18476:
18477:
18478: E d u s k u n n a 11 e.
18479:
18480: Nykyisellä toimenhaltijamäärällä Oulun po- Vuodesta 1939 lukien Oulun poliisin hen-
18481: liisi ei voi tyydyttävästi hoitaa sille sälytettyjä kilökunta ei ole edes kaksinkertaistunut -
18482: normaalisia tehtäviä. Esimerkkinä siitä, miten vuonna 1939 84 ja nyt 149 - vaikka kau-
18483: tavattoman paljon Oulun poliisilaitos on jäänyt pungin asukasluku on lähes nelinkertaistunut.
18484: jälkeen muista kaupungeista, mainittakoon seu- Vuonna ,1939 Oulussa oli 319 asukasta yhtä
18485: raavat luvut. Porissa, joka satamakaupunkina poliisitoimenhaltijaa kohti, mutta tänään 539
18486: on hyvin verrattavissa Ouluun, oli vuonna 1966 asukasta ja tehtävät kuitenkin ovat tavattomasti
18487: poliisin kokonaisvahvuus 146 henkeä vastaavan moninaistuneet ja lisääntyneet. Oulun poliisin
18488: luvun ollessa Oulussa 149. Oulun asukasluku edustama työvoimakapasiteetti sille langeuneen
18489: oli kuitenkin noin 20 000 henkeä suurempi työn suhteen on siis vuosi vuodelta heikentynyt.
18490: kuin Porissa. Kotkan poliisin vahvuus oli sa- Erikoisesti päällystöön nähden on mainittava,
18491: mana aikana 103 sen asukasluvun oltua kuiten- että poliisimestari ei ole moneen vuoteen ehti-
18492: kin vain runsas kolmannes Oulun asukaslu- nyt hoitaa hänelle kuuluvia tehtäviä kuin
18493: vusta. osaksi. Apulaispoliisimestarin toimi olisi ollut
18494: Oulussa on yhtä poliisitoimenhalti;aa kohti perustettava Ouluun jo noin 8-10 vuotta sit-
18495: 539 henkikirjoitettua asukasta. Vastaava luku ten. Aikaisemmin oli tapana perustaa apulais-
18496: on Helsingissä 266, Kemissä 320, Kotkassa poliisimestarin toimi, kun kaupungin väkiluku
18497: 321, Turussa 332, Vaasassa 403 ja Porissa 411. nousi noin 40 000 hengen paikkeille. Nykyisin
18498: Yksistään jo nämä luvut osoittavat, että Oulun poliisimestarin virka-aika hupenee eri viran-
18499: poliisin henkilövahvuus on alakantissa. Kun omaisten kanssa käytäviin keskusteluihin, lai-
18500: lisäksi otetaan huomioon, että Oulu on yksi tosten hallintoon ja muuhun sellaiseen, niin
18501: maamme suurimpia varuskuntakaupunkeja ja ettei hän ehdi virka-aikana tutustua edes lakien
18502: että Oulu on sekä yliopisto- että koulukau- ja asetusten muutoksiin.
18503: punki, niin yhä selvemmin käy ilmi, että Kuten huomataan, on jo korkea aika ryhtyä
18504: Oulun poliisin vahvuus ei ole ajan tasalla. Ajo- Oulun poliisilaitoksen henkilökunnan lisäämi-
18505: neuvojen lukumäärä ja siitä johtuen selvitettä- seen. Sen vuoksi ehdotammekin kunnioittaen,
18506: vien kolaritapausten lukumäärä on viime vuo-
18507: sina noussut tavattomasti, mutta työvoimamäärä että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
18508: ei. On selvää, ettei liikenteen valvontaa voida tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
18509: kunnolla hoitaa. Samaa on sanottava muiden- määrärahan apulaispoliisimestarin, rikos-
18510: kin työobjektien kohdalla, sillä Oulu on hiu- osaston johtajan, yhden komisarion, kah-
18511: kan erikoisasemassa sen vuoksi, että se on koko den ylikonstaapelin ja kuuden vanhem-
18512: pohjois-Suomen ylivoimaisesti suurin asutus-, man konstaapelin toimen perustamista
18513: hallinto-, koulu- ja liikennekeskus. Täydellä varten Oulun kaupunkiin.
18514: syyllä voi sanoa, että Oulu pohjois-Suomessa on
18515: samassa asemassa kuin Helsinki koko maata aja-
18516: tellen.
18517: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
18518:
18519: Antero Väyrynen Pauli Räsänen
18520: Kauko Hjerppe Jaakko Kemppainen
18521: Armas Leinonen
18522: 1626
18523:
18524: IV,603.- Rah.al. N:o 460.
18525:
18526:
18527:
18528:
18529: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta Raahen seminaarin oppilas-
18530: ruokalan rakennustyön aloittamiseksi.
18531:
18532:
18533: E d u s k u n n a 11 e.
18534:
18535: Raahen seminaarilla ei ennestään ole ole- ollut asian myönteisen ratkaisun kannalla. Mää-
18536: massa oppilasruokalarakennusta. Sellainen on rärahaa ei kuitenkaan ole vielä saatu tähän niin
18537: kuitenkin aivan välttämätön. Tämä onkin ym- tuiki tähdelliseen tarkoitukseen. Samalla kun
18538: märretty ja niinpä kouluviranomaisten antaman rakennustyö olisi itse seminaarin kannalta tär-
18539: tuen turvin on jo pitkään suunniteltu mainit- keä se antaisi paikkakunnalla huomattavasti
18540: tua oppilasruokalarakennusta. Suunnitelmat työtilaisuuksia.
18541: ovat niin pitkällä, että rakennuksen luonnos- Edelläesittämäni perusteella ehdotan kun-
18542: piirustukset ja työsuunnitelmat ovat valmiina. nioittaen,
18543: Valtion tilintarkastajatkin ovat puuttuneet
18544: asiaan vuoden 1965 kertomuksessaan. Suunni- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
18545: telmat ovat siis niin valmiit, että rakennustyö- tulo- ia menoarvioon 500 000 markan
18546: hön voitaisiin ryhtyä, jos vain tarkoitukseen suuruisen määrärahan Raahen seminaa-
18547: saataisiin määräraha. rin oppilasruokalan rakennustyön aloit-
18548: Tiettävästi kouluhallitus on useana vuonna tamista varten.
18549: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1967.
18550:
18551: Antero Väyrynen
18552: 1627
18553:
18554: IV,604.- Kah.al. N:o 461.
18555:
18556:
18557:
18558:
18559: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suun-
18560: nittelua varten Limingan kuntaan.
18561:
18562:
18563: E d u s k u n n a 11 e.
18564:
18565: Valtion virastojen tilatarpeet on varsin mo- reksi eduksi ja hyödyksi. Limingan purm ni-
18566: nessa kunnassa vielä tyydyttämättä. Niin on ti- mismiehen aloitteesta Limingan kunnanval-
18567: lanne myöskin Limingan kunnassa. Virastot tuusto on omalta osaltaan käsitellyt asiaa ja
18568: ovat yleensä hyvin hajalla eri tahoilla ja kai- päättänyt yksimielisesti auttaa asian eteenpäin-
18569: ken lisäksi ne tuppaavat olemaan varsin huono- menoa lahjoittamalla valtiolle n. 8 .300 neliö-
18570: kuntoisia. metrin suuruisen tontin virastotaloa varten.
18571: Kyseinen varsin vaikea ja kuntalaistenkin Edelläesittämäni perusteella ehdotan kun-
18572: kannalta hankala tilanne Limingan kunnassa on nioittaen,
18573: johtanut siihen, että on alettu katsella mah-
18574: dollisuuksia uuden valtion virastotalon aikaan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
18575: saamiseksi. Tarkoituksena on luonnollisesti tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
18576: saada eri valtion virastot keskitetyksi saman ka- suuruisen määrärahan valtion virastota-
18577: ton alle, mikä sekä itse virastojen että myös- lon suunnittelua varten Limingan kun-
18578: kin asioivien kuntalaisten kannalta olisi Suu- taan.
18579: Helsingissä .31 päivänä lokakuuta 1967.
18580:
18581: Antero Väyrynen
18582: 1628
18583:
18584: IV,605.- Rah.al. N :o 462.
18585:
18586:
18587:
18588:
18589: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Piippolan
18590: kunnaneläinlääkärin virkatalon rakentamista varten.
18591:
18592:
18593: E d u s k u n n a 11 e.
18594:
18595: Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnilla on Tämän vuoksi ja kun rakennussuunnitelma ja
18596: mahdollisuus saada valtionapua muunmuassa piirustukset olivat maatalousministeriön ja
18597: kunnaneläinlääkärin virkatalon rakentamista eläinlääkäriliiton hyväksymät, rakennustyö aloi-
18598: varten tulo- ja menoarviossa myönnetyn mää- tettiin vuoden 1966 lopulla.
18599: rärahan puitteissa. Kunnan varallisuuresta riip- Valtionapuanomus palautettiin kuitenkin hel-
18600: puen avustus voi olla 40-85 prosenttia koko- mikuussa 1967 ilmoituksin, ettei vuoden 1967
18601: naiskustannuksista. Tätä tarkoituksta varten ei tulo- ja menoarvioon ollut hyväksytty määrära-
18602: kuitenkaan ole vuoden 1968 tulo- ja menoar- haa sanottuun tarkoitukseen. Työt oli varojen
18603: vioesitykseen sisällytetty määrärahaa. puutteessa lopetettava huhtikuussa 1967 ja ovat
18604: Mainitun määrärahan puuttuessa monet kun- ne vieläkin ulkopuolisten töiden osalta kesken.
18605: nat joutuvat suuriin vaikeuksiin pyrkiessään Rakennustyön koko kustannusarvio on 18.3 000
18606: hoitamaan lain mukaiset velvoitteet. Piippolan markkaa ja rakennusaikaiset kustannukset on
18607: ja Pulkkilan kunnat perustivat kunnaneläinlää- rahoitettu kokonaan pankkilainojen turvin.
18608: kärin viran yhteisesti vuonna 1962. Yrityksistä Kunnan rahatilanne on niin kireä, että mitään
18609: huolimatta ei virkaa saatu täytetyksi, sillä va- töitä ei kyettäne käynnistämään. Maksamatto-
18610: litutkin kieltäytyivät ottamasta virkaa vastaan, rnia laskuja on kunnan varallisuuteen nähden
18611: kun ei ollut tarjottavana virka-asuntoa. Vasta huomattavat määrät. Piippolan kunta kuuluu
18612: vuonna 1965 virka saatiin täytetyksi lupaamalla, taloudelliselta kantokyvyltään maan heikoim-
18613: että virka-asunto rakennetaan heti, kun on piin kuntiin, joten sillä lain mukaan olisi mah-
18614: mahdollisuus saada valtionapua. dollisuus saada valtionapua sanottuun tarkoi-
18615: Rakennussuunnitelmat laadittiin ja valtion- tukseen enimmäismäärä eli 85 % kokonaiskus-
18616: apuanomus jätettiin ensimmäisen kerran maa- tannuksista. Jos Piippolan kunta saisi valtion-
18617: talousministeriöön huhtikuussa vuonna 1966. apua 40 %, olisi sekin jo ratkaisevasta merki-
18618: Tämä rakennustyö oli myöskin varattu kunnan tyksestä.
18619: työkohteeksi 1. 9. 66 alkavalle työllisyyskau- Kaiken edelläesittämämme perusteella kun-
18620: delle. Kun eläinlääkärin asumisen ja myöskin nioittaen ehdotamme,
18621: kunnan työllisyystilanteen kannalta töiden aloit-
18622: tamisella oli kiire, käytiin maatalousministe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1968
18623: teriössä neuvottelemassa siitä, voitaisiinko ra- tulo- ja menoarvioon 73 200 markan
18624: kennustyö aloittaa ennenkuin päätös valtion- suuruisen määrärahan valtionavuksi Piip-
18625: avusta saadaan. Varmuutta asiaan ei saatu, polan kunnan kunnaneläinlääkärin vir-
18626: mutta ministeriön taholla katsottiin, ettei aloit- katalon rakentamista varten.
18627: tamisen pitäisi olla esteenä asian ratkaisulle.
18628: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
18629:
18630: Antero Väyrynen Veikko Honkanen Martti Linna
18631: Reino Kangas Paavo Niinikoski Paavo Lagerroos
18632: Hannes Paaso Erkki Haukipuro Ville Tikkanen
18633: Kauko Hjerppe
18634: VALTIOPÄIVÄT
18635: 1967
18636:
18637: LIITTEET
18638: 1
18639:
18640: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
18641: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET
18642:
18643:
18644:
18645:
18646: HELSINKI 1968
18647: VALTIONPAINATUSKESKUS
18648:
18649:
18650: 59 F. 14/68
18651: Lakialoitteita, jotka koskevat tasavallan presidentin palkkiota ja muut-
18652: topäivän silrtämistä huoneenvuokralain nojalla eräissä tapauksissa
18653: 1633
18654:
18655: 1,36.- Lagmot. N: o 153.
18656:
18657:
18658:
18659:
18660: Melin m.fl.: F'örslag tt"ll lag om den gottgörelse som tillkom-
18661: mer republikens president.
18662:
18663:
18664:
18665: Tiil Riiksdagen.
18666:
18667: Regeringen :föreslår i propositionen n: o 93 större 'än vad den allmänna löneutvecldingen
18668: en :förhöjning av presidentens årliga gott- :för tjänstemännen förutsätter. Det må vidare
18669: görelse räiknat :från den 1 mars 1968 tili !konstateras, att den föreslagna skatte:fria
18670: 150 000 mark och av representationsanslaget årsgottgörelsen om 150 000 mark motsvarar
18671: till 100 000 mavk. Vid -en granslming av en skattbar inkomst om ca 380 000 mark.
18672: republikens presidents gottgörelse :för de Med hänsyn tili det ovanstående anser vi
18673: senaste presidentmandatperioderna kan man regeringens :förslag om en förhöjning av
18674: konstatera, att denna gottgörelse som 1955 gotJtgöre1sen till 150 000 mark såsom alltför
18675: uppgidk ttill 15 000 mal"k, år 1956 höjdes tili stor. Om däremot gottgörelsen skulle höjas
18676: 50 000 ma:r'k och år 1962 YJtterligare till till 120 000 mark, vore :förhöjningSk:oe:fficien-
18677: 80 000 mark. Den gottgörelse, som nu :före- ten i jäm:förelse med 1956 års nivå 2.2, vilken
18678: slåB vore således tio gånger så ihög som 1955 således unge:färligen skulle motsvara den
18679: och tre gånger så stor som den gottgörelse, a:llmänna höjningen 'av tjänstemännens löne--
18680: som utbetalades runder den mandatperiod, nivå. Utöver detta bör gottgörelsens skatte--
18681: som inleddes år 1956. Då presidentens gott- :frihet beaktas såsom en :faiktor som väsentligt
18682: görelse är :fri :från all beSkattning, skm1e en :förstorar löneförhöjningen. Då liikväJ. den
18683: tredubb1ing av denna gottgörelse innebära nya gottgörelsen skulle :förbli o:förändrad
18684: detsamma som en 4.5-:faldig :förhöjning av under hela följande mandatperiod, anser vi,
18685: en skattbar in!komst i motsvarande inikomst- a:tt gottgörelsen !kunde höjas till 120 000
18686: grupp. mark.
18687: Tjänstemännens iöner har :från 1955 enligt Med hänvisning tili: det ovanstående och
18688: tjänstemännens o:f:ficieHa löneindex stigit 32 § riksdagsordningen föreslår ,vi vördsamt,
18689: 2.4 gånger och :från år 1956 2.1 gånger. Enligt
18690: regeringens proposition skulle :förhöjningen att Riksdagen måtte antaga följande
18691: av presidentens gottgörelse vara betydligtt lagförslag:
18692:
18693:
18694:
18695: Lag
18696: om den gottgörelse som tillkommer republikens president.
18697: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
18698:
18699: Den årliga gottgörelse som republi:kens skall presidenten i staJten ti'llhörigt hus
18700: president åtnjuter för sitt ärrnbestuppdrag erhålla bostad, vars underhåll, uppvärm-
18701: utgör etthundratjugotusen mark, varjäiDite ning och belysning ävensom inredning be--
18702: honom tillikomma etthundratusen mark om ikostas och :för viiken den erforderliga per-
18703: året för representationsändamål. Ytterligare sonalen avlönas med aiHmänna medel.
18704: 1684 1,36. - Tasava.llan presidentin paJ.kkio.
18705:
18706:
18707: ;Presidentens gottgörelse ooh represen- Denna lag träder i kraft den 1 mam
18708: tationsanslag samt bostadsförmåner äro fria 19·68, ooh genom densamma upphäves lagen
18709: frän al1 beSk:attning. den 23 februari 1962 om den gottgörelse,
18710: som tillli.ommer republikens president (16·6/
18711: 62).
18712:
18713:
18714: Helsingfors den 5 dktober 1967.
18715:
18716: Ingvar S. Melin. Georg 0. Ehrnrooth.
18717: Jouni Apajalahti. Victor Procope.
18718: A.nna-Liisa. Linkola. T. I. Vartia.
18719: Margit Borg-Su.ndma.u.
18720: 168&
18721:
18722: 1,86. - Lak.a.l. N: o 108.
18723:
18724:
18725:
18726:
18727: Melin ym.: Ehdotus laiksi tasavallan presidentin palkkiosta.
18728:
18729:
18730:
18731:
18732: Eduskunnalle.
18733:
18734: Halli.ltus ehdottaa esitylksessään n: o 93 'ta- tin palik!kion korottaminen tulisi siis olemaan
18735: savallan presidentin vuosipalldrion ikorotetta- huomattavasti suurempi, kuin vir'krumiespalk-
18736: vaksi ensi vuoden maaliskuun ·ensimmäisestä kojen yleinen kehitys edellyttää. Todettakoon
18737: päivästä lähtien 150 000 markaksi ja edustus- vielä, että ~hdotettu 150 000 marikan vero-
18738: määrärahat 100 000 markaksi. Tarkasteltaessa vapaa vuosipaiJ.Ik!kio vastaisi noin 380 000 mar-
18739: :ta88iva1lan presidentin paNclrion kehitystä kan verotettavaa tuloa.
18740: viimeisinä presidenttikausina voi todeta, että Edellä ol'evan nojaJLla pidämme hahlitulksen
18741: tämä palkkio, joka vuonna 1955 Olli 1•5 000 esitystä pailikkion lkorottrumisesta 150 000
18742: maVklkaa, :korotettiin vuonna 1956 '50 000 markkaan liiallisena. Jos prulikkio sitävastoin
18743: mallkkaan ja vuonna 1962 ·edelleen 80 000 nostettaisiin 120 000 mark'kaan, olisi korotus-
18744: ma:rlklkaan. Nyt esitetty pail.!lclrio olisi siis kerl'oin vuoden 1956 tasoon verrattuna 2.2,
18745: !kymmenkertainen vuoden 19·5·5 tasoon verrat- mi!kä siis suunnilleen vastaisi virkamiesten
18746: tuna ja !kolminkertainen verrattuna siihen pal!klkatason y;leistä !kohoamista. Tämän li-
18747: palik!kioon, miikä mab~ttiin vuonna 19·5·6 al- säksi on rpalkik:ion verovapaus otettava huo-
18748: kaneen presidentt~kauden ·aikana. Kun presi- ·mioon ikorotusta 01lennaisesti suurantavana
18749: denJtin palkkio on vemvapaa, merikitsisi tä- tekijänä. Kun ikuitenkin uusi palkkio tulisi
18750: män palkkion ik:olminkertaistaminen samaa olemaan muuttumaton kolk:o seuraavan presi-
18751: kuin vastaavassa tuloryhmässä Qllevan verol- denttikauden, katsomme, että palk:kio voi.ltai-
18752: lisen tulon kohoaminen 4.5..ikertaiseksi. siin komttaa 120 000 markkaan.
18753: Vivkrumi'eSten palkat ovat vuodesta 1955 EdeUä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestylk:sen
18754: J:äihtien !kohonnoot virikamiesten virallisen 32 § :ään viitaten ehdotamme !kunnioittaen,
18755: paMdraindeksin mulkaan iJ.askettuna 2.4-ker-
18756: ltaisilksi ja vuodesta 1956 lähtien 2.1~kertai että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18757: siksi. Hallituksen esi.ltylks:en mukaan presiden- van lakiehdotuksen:
18758:
18759:
18760:
18761:
18762: Laki
18763: tasavallan presidentin palkkiosta.
18764: Eduskunnan päätöksen mulkaisesti säädetään:
18765:
18766: Vuotuinen prulkikio, jonka tasavrullan presi- asunto vailition talossa, jonka kmmossapito,
18767: dentti 1saa toimestaan, on saJta'kaiksi:ky;nrmentä- lämmitys ja vrulaistus selkä sisustus kustan-
18768: tuhatta ma:Vldraa, jota rpaitsi hänelle tulee netaan ja tarpeellinen henlk:ilökunta palka-
18769: satatuhatJta markikaa ·vuodessa edustustarkoi- taan yleisil[ä varoilla.
18770: tuksia varten. Lisäksi presidentHlä on oleva
18771: 1636 !,36. - Tasavallan presidentin palkkio.
18772:
18773:
18774: Presidentin paMdrio ja edustusmääräraha Tämä [8Jki: tulee voimaan 1 päivänä ma;a-
18775: sekä asuntoedut ovat vapaat ikaikista veroista. li.Skuuta 1968, ja sillä kumotaan !tasavallan
18776: presidentin paHddosta 23 päivänä helmikuuta
18777: 196·2 annettu laki (166/62).
18778:
18779:
18780: Helsingissä 5 päivänä 1olkakuuta 1967.
18781:
18782: Ingvar S. Melin. Georg 0. Ehrnrooth.
18783: Jouni Apajalahti. Victor Procope.
18784: Anna-Liisa. Linkola. T. I. Vartia.
18785: Margit Borg-Sundman.
18786: 1637
18787:
18788: 1,37.- Lagmot. N:o 166.
18789:
18790:
18791:
18792:
18793: Ehrnrooth m.fl.: Förslag till lag om framskjutande av flyttnings-
18794: dag med stöd av hyreslagen i vissa fall.
18795:
18796:
18797: T i II R i k s d a g e n.
18798:
18799: Sedan upphävandet av hyresreglementerin- 1961 2.757 (32,3%)
18800: gen i Helsingfors har det ansetts nödvändigt 1962 1.988 (27,2%)
18801: ait årligen stifta en lag om framskjutande 1963 1.708 (26,5%)
18802: av flyttningsdag med stöd av hyreslagen i 1964 811 ( 13,5%)
18803: vissa fall. Den senast stiftade lagen är i kraft 1965 1.178 ( 18,6%)
18804: tili utgången av detta år. Regeringen har nu
18805: avlåtit proposition till Riksdagen med förslag Dessa siffror visar klart varför det blivit så
18806: tili likalydande lag för nästa år. svårt för de ekonomiskt och socialt sämst
18807: Bostadssituationen i Helsingfors har under ställda att vid uppsägning hitta annan bostad.
18808: innevarande år ytterligare försvårats. Det råder I Helsingfors stads bostadsbyrås register är
18809: inte bara brist på hyreslägenheter med skälig f.n. upptagna över 800 sådana bostadsbehö-
18810: hyra för familjer, utan också små bostäder för. vande, som blivit uppsagda eller för vilka redan
18811: ensamma personer och små familjer är det vräkningsutslag föreligger. Bostadsbyrån har i
18812: utomordentligt svårt att uppdriva på hyres- synnerhet beträffande de ensamstående eller
18813: marknaden i Helsingfors. små familjerna i detta register mycket små
18814: Möjligheterna för speciellt de hyresgäster, möjligheter att anvisa bostad.
18815: som på grund av ålder eller sjukdom och av På grund av det rådande läget, i vilket
18816: ekonomiska orsaker har det sämst ställt, att någon förbättring inte är att emotse under
18817: vid uppsägning finna annan bostad, har under nästa år, borde lagen om framskjutande av
18818: det gångna året avsevärt försämrats. År 1966 flyttningsdag ges en sådan utformning, som
18819: färdigställdes i huvudstaden 5928 lägenheter, mera än den nu gällande lagen tar hänsyn tili
18820: vilket antal i år kommer att underskridas. deras problem, som också på grund av ålder
18821: Motsvarande siffra för de fyra föregående åren eller sjukdom kämpar med ofta oöverstigliga
18822: var 7300, 6434, 5988 och 6334. Då antalet små svårigheter när det gäller att anskaffa ny bo-
18823: lägenheter minskat mycket kraftigare än total- stad. Vi har med tanke på dessa socialt mest
18824: antalet färdigställda lägenheter, har detta all- angelägna fall beslutat föreslå att möjligheterna
18825: varligt bidragit tili bostadssvårighetema för åld- för beviljande av uppskov med flyttningsdagen
18826: ringar och andra ensamstående samt små fa- skulle omfatta en tid om högst ett år i stället
18827: miljer. I fjol uppfördes sålunda endast 709 för maximalt nio månader enligt gällande lag.
18828: lägenheter av typen 1 rum och kokvrå eller Hänvisande tili ovan anförda motiv föreslår
18829: 12 procent av alla färdigställda lägenheter. vi vördsamt,
18830: Under de föregående fem åren var denna lägen-
18831: hetstyp företrädd i bostadsproduktionen i Hel- att Riksdagen måtte besluta antaga
18832: singfors med följande antal lägenheter (pro- det i regeringens proposition ingående
18833: centandelen anges inom parentes) : lagförslaget sålydande:
18834:
18835:
18836:
18837:
18838: 60 E 14/68
18839: 1688 1,37. - Muuttopäivän siirtäminen.
18840:
18841:
18842:
18843: Lag
18844: om framskjutande av flyttningsdag med stöd av hyreslagen i vissa fall.
18845: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt i 67 § riksdagsordningen föreskrives,
18846: stadgas:
18847:
18848: Utan hinder av vad i 39 S hyreslagen av den eller medlem av hans familj betydande svå-
18849: 10 februari 1961 (82/61) är stadgat må rätten righeter.
18850: vid handläggning av under år 1968 anhängig- I de fall, då hyresgästen eller medlem av
18851: gjort ärende angående framskjutande av flytt- hans familj på grund av ålder eller sjukdom
18852: ningsdagen i fråga om hyresförhållande, som och medellöshet har ringa utsikter att före
18853: gäller bostadslägenhet inom Helsingfors stads flyttningsdagen erhålla annan bostad må rätten
18854: områd.e, samtycka till framskjutande av flytt- samcycka till att flyttningsdag, som redan fram-
18855: ningsdagen enbart på den grund, att anskaff- skjutits, Anyo skall frrun.skjutas, clock samman-
18856: ningen av ~nnan bostad bereder hyresgästen lagt med. htsgst ett år.
18857:
18858:
18859: Helsingfors den 7 december 1967.
18860:
18861: Georg C. Ehrnrooth Ingvar S. Melin Pirkko Aro
18862: Margit Borg-Sundm110. E. J. Paavola Kristian Gestrin
18863: Jouni Apajalahti
18864: 1639
18865:
18866: 1,37.- Lak.al. N:o 166.
18867: Suomennos.
18868:
18869:
18870:
18871:
18872: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi muuttopäivän siirtämisestä huo-
18873: neenvuokralain nojalla eräissä tapauksissa .
18874:
18875:
18876: E d u s k u n n a 11 e.
18877:
18878: Huoneenvuokrasäännöstelyä Helsingin kau- 1961 2.757 (32,3%)
18879: pungin osalta purettaessa on katsottu tarpeelli- 1962 1.988 (27,2%)
18880: seksi vuosittain säätää laki muuttopäivän siir- 1963 1.708 (26,5%)
18881: tämisestä huoneenvuokralain nojalla eräissä 1964 811 (13,5%)
18882: tapauksissa. Viimeksi säädetty 1~ on voi- 1965 1.178 ( 18,6%)
18883: massa tämän vuoden loppuun. Halhtus on nyt
18884: antanut esityksen Eduskunnalle samansisältöi- Nämä numerot osoittavat selvästi sen miksi
18885: seksi laiksi ensi vuodelle. taloudellisesti ja sosiaalisesti huonoimmassa ase-
18886: Helsingin asuntotilanne on kuluvan vuoden massa olevien henkilöiden on niin vaikeata irti-
18887: aikana yhä vaikeutunut. Puute ei koske aino- sltllomisen sattuessa löytää toista asuntoa. Hel-
18888: astaan perheasunnoiksi tarkoitettuja kohtuullis- singin kaupungin asuntoasiaintoimiston hake-
18889: vuokraisia vuokra-asuntoja, vaan myös yksinäis- mistossa on tällä hetkellä yli 800 sellaista
18890: ten ja pienten perheitten on äärettömän vai- asunnontarvitsijaa, jotka on irtisanottu tai joita
18891: keata saada vuokrata heille sopivia huoneistoja koskeva häätöpäätös on jo olemassa. Asunto-
18892: Helsingistä. asiaintoimiston mahdollisuudet osoittaa asunto
18893: varsinkin yksinäisille henkilöille tai pienille per-
18894: Varsinkin niiden vuokralaisten mahdolli- heille ovat hyvin rajoitetut.
18895: suudet löytää toinen asunto toimitetun irti- Vallitsevan tilanteen vuoksi, johon ei ensi
18896: sanomisen johdosta, jotka ikänsä tai sairauden vuonna ole odotettavissa parannuksia, olisi laki
18897: vuoksi ja taloudellisista syistä ovat tukalim- muuttopäivän siirtämisestä saatava sellaiseen
18898: massa asemassa, ovat kuluvan vuoden aikana muotoon, että se nykyisin voimassa olevaa la-
18899: huomattavasti huonontuneet. Vuonna 1966 val- kia paremmin huomioisi niiden henkilöiden
18900: mistui pääkaupungissa 5928 asuntoa, joka vaikeudet, jotka iän tai sairauden vuoksi taiste-
18901: määrä tänä vuonna alitetaan. Neljän edellisen levat usein ylitsepääsemättömien vaikeuksien
18902: vuoden luvut olivat 7300, 6434, 5988 ja 6334. kanssa uuden asunnon hankkimisen ollessa
18903: Koska pienten asuntojen määrä on laskenut kysymyksessä. Olemme näitä sosiaalisesti
18904: huomattavasti enemmän kuin rakennettujen kiireellisimpiä tapauksia ajatellen päättäneet
18905: asuntojen yhteismäärä, tämä on aiheuttanut ehdottaa, että mahdollisuudet muuttopäivän
18906: vakavia asuntovaikeuksia vanhuksille ja muille siirtämiseksi tulisivat käsittämään enintään yh-
18907: yksinäisille henkilöille sekä pienperheille. Niin- den vuoden nykyisen lain sailiman yhdeksän
18908: pä rakennettiin viime vuonna ainoastaan 709 kuukauden sijasta.
18909: 1 huoneen ja keittiön suuruista asuntoa, joka Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
18910: oli 12 prosenttia kaikista valmistuneista huo- oittaen,
18911: neistoista. Tämän suuruisia huoneistoja sisältyi
18912: viiden edellisen vuoden aikana Helsingin asun- että Eduskunta hyväksyisi hallituksen
18913: totuotantoon seuraavasti (prosenttiluku su- esityksessä olevan lakiehdotuksen seu-
18914: luissa): raavan sisältöisenä:
18915: 1640 1,37. - Muuttopäivän siirtäminen.
18916:
18917:
18918: Laki
18919: muuttopäivän siirtämisestä huoneenvuokralain nojalla eräissä tapauksissa.
18920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 S:ssä määrätyllä
18921: tavalla, säädetään:
18922:
18923: Sen estämättä, mitä 10 päivänä helmikuuta aiheutuisi huomattavia vaikeuksia toisen asun-
18924: 1961 annetun huoneenvuokralain ( 82/61 ) non saannissa.
18925: 39 §:ssä on säädetty, voi oikeus Helsingin kau- Milloin vuokralaisen tai hänen perheensä
18926: pungin alueella sijaitsevaa asuinhuoneistoa jäsenen iän tai sairauden ja varattomuuden
18927: koskevan vuokrasuhteen osalta vuoden 1968 vuoksi mahdollisuudet ennen muuttopäivää
18928: aikana vireille pantua muuttopäivän siirtämistä saada toinen asunto ovat vähäiset, voi oikeus
18929: koskevaa asiaa käsitellessään suostua muutto- suostua muuttopäivän, jota jo on siirretty,
18930: päivän siirtämiseen yksinomaan siitäkin syystä, uudelleen siirtämiseen, kuitenkin yhteensä
18931: että vuokralaiselle tai hänen perheensä jäsenelle korkeintaan yhdellä vuodella.
18932:
18933:
18934: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1967.
18935:
18936: Georg C. Ehrnrooth Ingvar S. Melin Pirkko Aro
18937: Margit Borg-Sundman E. J. Paavola Kristian Gestrin
18938: Jouni Apajalahti
18939: VALTIOPÄIVÄT
18940: 1967
18941:
18942: LIITTEET
18943: IV
18944: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
18945: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET
18946:
18947:
18948:
18949:
18950: HELSINKI 1968
18951: VALTION PAINATUSKESKUS
18952: Lakialoitteita, jotka koskevat vientimaksua, valtion hankintojen
18953: tehostamista sekä verolainsäädäntöä.
18954: 1645
18955:
18956: IV,606. - Lak.al. N: o 154.
18957:
18958:
18959:
18960:
18961: Hanhirova ym. : Ehdotus laiksi vientimaksusta.
18962:
18963:
18964: E d u s k u n n a II e.
18965:
18966: Hallituksen Eduskunnalle antama esitys kuin silloin. Kantohintaa ei ole tällä hetkellä
18967: n: o 97 laiksi vientimaksusta on Pohjois- lainkaan ja jos Pohjois-Suomen puunjalos-
18968: Suomen tuotantoelämän tulevaisuuden kan- tusteollisuus joutuu maksamaan yhtä suuren
18969: nalta erittäin huolestuttava eikä se osoita vientimaksun kuin muualla maassa, edulli-
18970: hallituksen taholta hyvää tahtoa näitä köy- semmassa asemassa oleva puunjalostusteolli-
18971: 'hiä alueita kohtaan. suus maksaa, ei suoritettu markan arvon
18972: Esityksessä ei ole lainkaan otettu huo- alentaminen tule pohjoisille kehitysalueille
18973: mioon niitä suuria vaikeuksia, mitä Pohjois- muodostamaan minkäänlaista ikevennystä,
18974: Suomessa tällä het,kellä on. Kun edellinen jollaiseksi devalvaatio on tarkoitettu.
18975: devalvaatio suoritettiin 10 vuotta sitten Edellä esittämäämme viitaten esitämme
18976: vuonna 1957 hoidettiin asia silloin niin, että kunnioittaen,
18977: vientimaksu oli Pohjois-Suomessa vain puo-
18978: let siitä, mitä se oli muualla maassa. että Eduskunt.a hyväksyisi seuraa-
18979: Tilanne on siellä nyt paljon vaikeampi van lakiehdotuksen:
18980:
18981:
18982:
18983: Laki
18984: vientimaksusta.
18985: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18986: 1 ja 2 §. Asetuksella voidaan vientimaksu alenta;a
18987: (Kuten hallituksen esityksessä.) 7 prosentiksi Lapin läänissä tuotettujen
18988: tavaroiden osalta.
18989: 3 §.
18990: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- 4-13 §.
18991: sessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
18992: •
18993: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1967.
18994:
18995: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi.
18996:
18997:
18998:
18999:
19000: 61 E 14/68
19001: 1646
19002:
19003: IV,607.- Lak.al. N: o 160.
19004:
19005:
19006:
19007:
19008: Hara ym.: Ehdotus laiksi valtion hankintojen tehostamisesta.
19009:
19010:
19011: Eduskunnalle.
19012:
19013: Hallituksen Eduskunnalle antama esitys ta, joihin sen perustamisella pyrittiin. Han-
19014: N: o 102/1967 laiksi valtion hankintakeskuk- kintakeskuksen tehtävien hoitamista on eri-
19015: sesta ei poista valtion nykyisessä hankinta- tyisesti vaikeuttanut se, että se on valtion
19016: järjestelmässä esiintyviä heikkouksia ja on virastoihin ja laitoksiin nähden joutunut ase-
19017: ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen ja meillä maan, jota alunperin ilmeisesti ei ole edelly-
19018: noudatettavien liikeperiaatteiden kanssa. tetty. Valtion hankintakeskus on joutunut
19019: Nykyisin voimassaolevaa, 19 päivänä huh- kilpailemaan tukkuliikkeiden kanssa valtion
19020: tikuuta 1941 annettua lakia säädettäessä oli virastojen ja laitosten hankinnoista, vaikka
19021: pyrkimyksenä valtion hankintojen entistä sen alkuperäisen tarkoituksen mukaan olisi
19022: tarkempi valvonta ja tarkoituksenmukainen tullut toimia hankintasopimusten tekijänä
19023: keskittäminen sekä valtion käyttämien tava- niiden puolesta. Hankintakeskuksen kustan-
19024: roiden standardisoiminen. Ostojen keskittä- nustensa kattamiseksi perimät välityspalk-
19025: misellä valtion hankintakeskukselle katsottiin kiot ovat aiheuttaneet sen, etteivät valtion
19026: olevan mahdollisuus päästä entistä suurem- virastot ja laitokset ole saaneet hankintakes-
19027: piin alennusasteikkoihin ja siten saada val- kuksen tekemiin hankintasopimuksiin sisälty-
19028: tiolle sekä välitöntä että välillistä hyötyä. neitä alennuksia täysimääräisinä. Kilpaileva
19029: Hankintakeskuksen odotettiin myös voivan Liiketoiminta ja välityspalkkioiden periminen
19030: ohjata ostot tarkoituksenmukaisiin tavaralaa- ovatkin johtaneet siihen, että hankintojen
19031: tuihin ja -tyyppeihin sekä suorittaa niiden- keskittämisen edellytyksenä oleva yhteistoi-
19032: kin valtion hankintojen valvonnan, jotka ei- minta valtion virastojen ja laitosten sekä
19033: vät olleet keskitetyt valtion hankintakeskuk- hankintakeskuksen välillä on vaikeutunut.
19034: seen. Nyt jo lähes 30 vuotta jatkunut valtion Valtion hankintatoiminnan ja siihen sovel-
19035: hankintakeskuksen toiminta on kuitenkin ke- lettavan valvonnan tehostamiseksi valtioneu-
19036: hittynyt luonteeltaan kaupalliseksi. Siitä on vostolle on jätetty kaksikin komiteamietintöä.
19037: muodostunut kaikkia valtion laitokselle tyy- Niin sanotun hankintakeskuskomitean vuon-
19038: pillisiä etuoikeuksia nauttiva tukkuliike, jon- na 1959 tekemässä esityksessä katsottiin, että
19039: ka asiakkaina on valtion virastojen ja laitos- hankintakeskuksen alkuperäinen tarkoitus
19040: ten lisäksi valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä, olisi toteutettavissa lähinnä voimassa olevan
19041: kuntien ja kuntayhtymien laitoksia sekä etu- Lain perusteella aWJ.etun asetuksen täsmen-
19042: päässä sellaisia yleishyödyllisiä yhteisöjä, joi- tämisellä. Eräiden organisatoristen muutosten
19043: den toimintaa tuetaan valtion varoilla vähin- lisäksi hankintakeskuskomitea esitti, että han-
19044: tään 50 prosentilla yhteisön menoista. kintakeskuksen toiminta selvästi rajoitettai-
19045: Keskittyessään tukkuliikkeenä liiketoimin- siin koskemaan vain valtion virastoja ja lai-
19046: tansa kaikkinaiseen laajentamiseen hankinta- toksia, että asianmukaisesti valvottaisiin, mitä
19047: keskuksella ei käytännössä ole ollut suurta- tavaroita hankintakeskus ostaa varastoonsa
19048: kaan mahdollisuuksia valtion tavaranhankin- vastaisia toimituksia varten, ja että hankin-
19049: tojen valvontaan puhumattakaan tavaroiden takeskuksen ei olisi tuotettava ylijäämää,
19050: standardisointi- ja hankintojen rationalisoin- vaan keskityksellä saatavat edut olisi annet-
19051: tityöstä, jotka kuitenkin alunpitäen nähtiin tava virastoille ja laitoksille. Edelleen han-
19052: valtion hankintoja hoitavan elimen eräiksi kintakeskuskomitea korosti standardisoimisen
19053: tärkeimmistä tehtävistä. merkitystä sekä kaikille virastoille ja laitok-
19054: Valtion hankintakeskus on näin toiminnas- sille annettavien yleisten hankintaohjeiden
19055: saan saavuttanut vain osan niistä tavoitteis- antamisen tärkeyttä.
19056: IV,607. - Hara ym. 1647
19057:
19058: Myöhemmin vuonna 1962 niin sanottu han- Kuten edellä olevasta käy ilmi, valtion
19059: kintaohjekomitea kiinnitti huomiota yleensä hankintakeskuksen toimintaa on monessa suh-
19060: samoihin puutteellisuuksiin hankintakeskuk- teessa vaikeuttanut se, että se liikelaitoksena
19061: sen toiminnassa kuin ensiksi mainittukin ko- on kattanut kustannuksensa valtion virastoil-
19062: mitea. Hankintaohjekomitean mielestä epä- le ja laitoksille myymistään tavaroista kerä-
19063: kohtien poistaminen edellyttäisi hankintakes- tyistä palkkioista, joista jopa vuosittain on
19064: kusta koskevan lainsäädännön uudistamista. muodostunut kirjanpidollista ylijäämää. Täs-
19065: Uudessa lainsäädännössä ja sen nojalla an- tä on budjettiteknillisten epäselvyyksien lic
19066: nettavissa säännöksissä olisi pyrittävä entistä säksi aiheutunut ennen kaikkea kitkaa toi-
19067: täsmällisemmin määrittelemään hankintakes- saalta viraston ja laitosten sekä toisaalta
19068: kuksen tehtävät ja toimivallan rajat sekä pa- hankintakeskuksen väliselle hedelmälliselle
19069: lauttamaan hankintaelin alkuperäiselle viras- yhteistyölle. Olisikin aiheellista järjestää val-
19070: topohjalle. Asiakaspiirin suhteen komitea tion hankintaelimen vastainen toiminta vi-
19071: katsoi, että valtion virastojen ja laitosten rastopohjalle, jonka kustannukset suoritettai-
19072: ohella myös sellaisilla sairaanhoito-, huolto- siin valtion tulo- ja menoarviossa osoitetta-
19073: ja opetuslaitoksilla, joiden menoista valtio villa määrärahoilla. Näin virastot ja laitok-
19074: lakisääteisesti korvaa vähintään 40 prosent- set tulisivat saamaan kaikki valtiolle tulevat
19075: tia, olisi oikeus hankkia tavaroita hankinta- alennukset täysimääräisinä hyväkseen. Uudes-
19076: keskukselta. Hankintakeskusta koskevien ta hankintaelimestä käytettäisiin nimitystä
19077: säännösten lisäksi komitea laati ehdotukset valtion hankintatoimisto.
19078: hankintamenettelyä koskeviksi yleisiksi mää- Valtion hankintatoimiston valvontatehtä-
19079: räyksiksi. vän tulisi koskea kaikkea valtion ostotoimin-
19080: taa. Tämä olisi käytännössä hoidettavissa si-
19081: Edellä luetelluista syistä ja mainittujen ten, että kaikista niistä hankinnoista, joissa
19082: kahden komitean tekemiin ehdotuksiin perus- hankintatoimisto itse ei suorita tavaran las-
19083: tuen olemme laatineet esityksen valtion han- kutusta, toimitettaisiin sille laskujäljennös.
19084: kintojen tehostamisesta. Emme katso kuiten- Mikäli näiden laskujäljennösten tarkkailussa
19085: kaan olevan riittäviä syitä sille, että hankin- havaitaan syytä olevan, tulisi hankintatoimis-
19086: takeskuksen asiakaspiiri ulotettaisiin valtion ton pyytää asianomaiselta hankinnan suorit-
19087: virastojen, laitosten ja viranomaisten ulko- taneelta virastolta tai laitokselta yksityiskoh-
19088: puolelle. Kun ensiksikin valtiontalouden tar- taisempia tietoja hankinnasta ja lähettää ne
19089: kastusvirastolla ei ole mahdollisuuksia valvoa sitten oman lausuntonsa ohella valtiontalou-
19090: tällaisten yksityisten laitosten tavarankäyt- den tarkastusvirastolle, joka varsinaisena val-
19091: töä, on vaara, että valtion hankintaelimen vontaviranomaisena ryhtyisi tarpeen vaaties-
19092: toimitukset saattavat joutua tuollaisen val- sa toimenpiteisiin mahdollisesti tapahtunei-
19093: tion apua nauttivan laitoksen ulkopuolelle. den virheellisyyksien tai väärinkäytösten joh-
19094: Toiseksi kokemuksesta tiedetään, että tämän- dosta.
19095: kaltaiset valtion hankintaelimen tavaratoimi- Tähänastisen käytännön mukaisesti keski-
19096: tukset jäisivät joka tapauksessa verrattain tetty hankintatoiminta olisi vastaisuudessakin
19097: suppeiksi aiheuttaen valtiolle muun muassa kohdistettava vain muihin kuin virastojen ja
19098: laskutuksen johdosta vain lisäkustannuksia. laitosten erikoishankintoihin. Erikoishankin-
19099: Näiden käytännöllisten näkökohtien lisäksi toihin nähden, joita varten monilla viras-
19100: on todettava, että asiakaspiirin ulottaminen toilla on omat hankintaelimensä, hankinta-
19101: valtion virastojen ja laitosten ulkopuolelle toimiston tehtävät rajoittuisivat vain lasku-
19102: merkitsisi periaatteessa valtion elimen har- jäljennösten tarkkailuun sekä virastojen ja
19103: joittamaa kilpailevaa liiketoimintaa yksityis- laitosten avustamiseen hankinnan toteuttami-
19104: ten liikeyritysten kanssa, mihin kyseisellä sessa, mikäli nämä tällaista apua pyytävät.
19105: elinkeinotoiminnan alalla ja esitetyn kaltais- Rajanveto erikoistavaroiden ja muiden eli
19106: ta valtion organisatiomuotoa käyttäen ei lakiesityksessä tarkoitettujen vakiotavaroiden
19107: yleensäkään voine olla perusteltua syytä. välillä jäisi kauppa- ja teollisuusministeriön
19108: Näistä syistä katsomme, että uuden hankin- tehtäväksi. Vakiotavaroiden suhteen sovellet-
19109: taelimen toimintapiiri olisi vastaisuudessa taisiin keskitettyä hankintamenettelyä siten,
19110: selvästi rajoitettava koskemaan yksinomaan että hankintatoimisto solmisi tuottajien ja
19111: valtion virastoja, laitoksia ja viranomaisia. ensimmäisten myyjien kanssa joko yleissopi-
19112: 1648 IV,607. -Valtion hankinnat.
19113:
19114:
19115: muksia viranomaisten tavaranhankinnoissa Vaikka valtion hankinnoissa olisi yleensä
19116: sovellettavista ehdoista taikka erillissopimuk- pyrittävä taloudellisesti edullisimpiin ratkai-
19117: sia viranomaisten puolesta ja niiden anta- suihin, tulisi hankintatoimiston kuitenkin
19118: mien tavaraerittelyjen mukaisesti. Yleissopi- kiinnittää riittävästi huomiota myös työlli-
19119: muksessa määriteltäisiin ne perusehdot, ku- syysnäkökohtiin. Valtion hankinnoissa olisi
19120: ten paljous-, kassa- ja vuosialennukset, joita aina otettava huomioon myös kotimaisen teol-
19121: sovellettaisiin kaikissa valtion hankinnoissa. lisuuden kehittäminen ja yleensäkin pyrittä-
19122: Valtion virastojen, laitosten ja viranomaisten vä suosimaan kotimaisia tuotteita, mikäli ul-
19123: olisi tehtävä hankintansa yleensä näiden komaankauppaa koskevista sopimuksista ei
19124: yleissopimusten puitteissa. Milloin olisi kysy- muuta johdu.
19125: mys hankinnoista, jotka oleellisesti poikkeai- Valtion hankintatoimiston toimivaltaa ra-
19126: sivat yleissopimuksissa tarkoitetuista hankin- joittaisivat edelleen ne erilliset säännökset,
19127: noista, tekisi hankintatoimisto erilliset han- jotka koskevat valtion viljavaraston ja val-
19128: kintasopimukset yhteistoiminnassa tavaroiden tionrautateiden polttoainetoimiston nmssa
19129: tilaajan kanssa. Hankintatoimiston tulisi säännöksissä tarkoitettujen tavaroiden han-
19130: myös pyrkiä ohjaamaan tavaratoimitukset kintoja valtion virastoille ja laitoksille.
19131: suoraan tuottajilta virastoille ja laitoksille, Edellä olevan perusteella esitämme kun-
19132: joskin sen oikeus toimittaa tavaroita ja tar- nioittaen,
19133: vikkeita omasta varastostaan asiakkailleen
19134: olisi edelleen säilytettävä. Kauppa- ja teolli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19135: suusministeriön tulisi kuitenkin vahvistaa van lakiehdotuksen:
19136: hankintatoimiston varastonpidon yleiset puit-
19137: teet.
19138:
19139:
19140:
19141: Laki
19142: valtion hankintojen tehostamisesta.
19143: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19144:
19145: 1 §. alennuksista ja muista tällaisiin hankintoi-
19146: Valtion virastojen, laitosten ja viranomais- hin liittyvistä yleisistä ehdoista sekä, jos
19147: ten tavarahankinnat on suoritettava talou- hankinta olennaisesti poikkeaa tällaisissa
19148: dellisesti ja valtion kokonaisedun mukaisesti. yleissopimuksissa tarkoitetuista hankinnoista,
19149: Valtion virastoista, laitoksista ja viran- tehdä sitä koskeva erillinen hankintasopimus
19150: omaisista käytetään tässä laissa nimitystä vi- yhteistoiminnassa tavaran tilaajan kanssa sa-
19151: ranomainen. moin kuin viranomaisen pyynnöstä suorittaa
19152: sen puolesta ja lukuun tiettyjä tavaroita tai
19153: 2 §. tavaraeriä koskevia hankintoja.
19154: Viranomaisten käyttöön astettavien vakio- Milloin viranomainen ei ole jättänyt han-
19155: tavaroiden tehokkaan ja yhdenmukaisen han- kintatehtävää valtion hankintatoimiston hoi-
19156: kintatoiminnan aikaansaamiseksi perustetaan dettavaksi, sen on suoritetttava hankinta sel-
19157: valtion hankintatoimisto, joka on kauppa- ja laiselta tavaran toimittajalta, jonka kanssa
19158: teollisuusministeriön alainen virasto. hankintatoimisto on tehnyt 1 momentissa tar-
19159: Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa koitetun yleissopimuksen tai erillisen hankin-
19160: ne tavararyhmät, joihin kuuluvia tavaroita tasopimuksen.
19161: on pidettävä 1 momentissa tarkoitettuina va- Asetuksella voidaan säätää, missä tapauk-
19162: kiotavaroina. sessa viranomaiset voivat hankkia tavaroita
19163: noudattamatta valtion hankintatoimiston so-
19164: 3 §. pimia yleisiä ehtoja tai suorittaa hankinnan
19165: Valtion hankintatoimiston tehtävänä on toimittajalta, jonka kanssa hankintatoimisto
19166: ~rityisesti sopia viranomaisille vakiotavaroi- ei ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua yleis-
19167: den ostojen johdosta myönnettävistä hinnan- sopimusta tai erillistä hankintasopimusta.
19168: IV,607. - Hara ym. 1649
19169:
19170: 4 §. 7 §.
19171: Kauppa- ja teollisuusministeriön kalenteri- Viranomaisten tavaranhankintojen valvon-
19172: vuosittain etukäteen vahvistamien ohjeiden nasta ja tarkkailusta sekä hankintoja suori-
19173: mukaisesti valtion hankintatoimisto voi tar- tettaessa noudatettavasta menettelystä on
19174: vittaessa pitää varastoa sieltä edelleen tava- voimassa, mitä asetuksessa tarkemmin sääde-
19175: raa tilanneelle viranomaiselle toimitettavaksi. tään.
19176:
19177: 5 §. 8 §.
19178: Erityisten syiden niin vaatiessa valtion Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
19179: hankintatoimisto voi viranomaisen pyynnös- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
19180: tä avustaa tätä muidenkin kuin vakiotava- tuksella.
19181: roiden ostoissa.
19182:
19183: 6 §.
19184: Valtion hankintatoimistoon "Voidaan perus- Tämä laki tulee voimaan paiVana
19185: taa ylijohtajan, toimistopäällikön ja hankin- kuuta 196 , ja sillä kumotaan valtion han-
19186: tapäällikön virkoja, joista ylijohtajan virka kintakeskuksesta 19 päivänä huhtikuuta 1941
19187: voidaan määrätä myös sopimuspalkkaiseksi. annettu laki (265/41). Toimenpiteisiin val-
19188: Hankintatoimiston palveluksessa voi olla tion hankintatoimiston tässä laissa tarkoite-
19189: myös ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tila- tun toiminnan aloittamiseksi voidaan kui-
19190: päisiä toimihenkilöitä sekä työsuhteessa ole- tenkin ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.
19191: via toimihenkilöitä tai työntekijöitä.
19192:
19193:
19194: ;Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1967.
19195:
19196: Erkki Hara. Irma Hamara.
19197: P. R. Haarla. Pentti Sillantaus.
19198: T. Junnila. Olavi Nikkilä.
19199: Jaakko Kemppainen. Ingvar S. Melin.
19200: Juha Rihtniemi. Georg C. Ehrnrooth.
19201: Erkki Huurtamo. Carl Olof Tallgren.
19202: P. Mäki-Hakola. Grels Teir.
19203: Mikko Asunta. Kristian Gestrin.
19204: Sakari Huima. Evald Häggblom.
19205: T. I. Vartia. Arne Berner.
19206: Timo Mäki. Tuure Salo.
19207: Toivo Hietala. Pirkko Aro.
19208: Saara Forsius. Eeles Landström.
19209: Jouni Apajalahti. Pekka Pesola.
19210: Aili Vaittinen. E. J. Paavola.
19211: Anna-Liisa Linkola. Irma Karvikko.
19212: Juuso Häikiö. Margit Borg-Sundman.
19213: Esko J. Koppanen. T. E. Nordström.
19214: Matti Raipala. Paavo Niinikoski.
19215: Raimo Daskivi. Veikko Vennamo.
19216: 1650
19217:
19218: IV,608. - Lak.al. N: o 161.
19219:
19220:
19221:
19222:
19223: Karvikko ym.: Ehdotus l.aiksi tulo- ja omaisuusverolain väl1·-
19224: aikaisesta muuttamisesta.
19225:
19226:
19227: E d u s k u n n a 11 e.
19228:
19229: Kun hallitus noin vuosi sitten antoi edus- kot olisi ainakin palautettava sille tasolle,
19230: kunnalle esityksensä vuoden 1967 tulovero- m1ssa ne olivat ennen tänä vuonna toimeen-
19231: asteikoksi se valtiontalouden silloisiin vai- pantuja korotuksia.
19232: keuksiin vedoten katsoi, että vero ·oli tältä Yhteisöjen osalta tuloveroprosentit olisi
19233: vuodelta kannettava "korotetun verokannan niin ikään palautettava viime vuonna vallin-
19234: mukaan". Tämän mukaisesti hallitus esitti neelle tasolle.
19235: asteikkoihin noin 15 prosentin korotuksen, Yksinäisten veronmaksajain samoin kuin
19236: minkä eduskunta sittemmin hyväksyi. yhteisverotettavien aviopuolisoitten verotuk-
19237: Hallituksen esityksen sanamuodon perus- sen uudelleen järjestäminen nykyistä oikeu-
19238: teella oli pääteltävissä, että tämä korotettu denmukaisemmalle pohjalle näyttää edelleen
19239: verokanta oli tarkoitettu vain tilapäiseksi. viipyvän, vaikka valmistavaa työtä tässä koh-
19240: Tätä käsitystä tukivat lisäksi eräät hallituk- din on runsaasti tehty. Tätä uudistusta edel-
19241: sen taholta esitetyt lausumat. Nyt kuitenkin leen odoteltaessa olisi nykyisessä järjestel-
19242: hallitus esittää nämä korotetut asteikot ole- mässä esiintyviä epäkohtia pyrittävä mahdol-
19243: maan edelleen voimassa vuoden 1968, vaikka lisuuksien mukaan lieventämään. Siinä mie-
19244: valtiontalouden asema on olennaisesti helpot- lessä olisi ensimmäisen veroluokan asteikot
19245: tunut toimeenpannun devalvaation johdosta. samaistettava ainakin alapäästään toisen ve-
19246: Niitä perusteita, joita siHoin esitettiin, ei roluokan asteikkojen kanssa ja vähemmän
19247: siis enää ole olemassa. ansainneen aviopuolison vähennyksen alaraja
19248: Hallituksen esitys tuloveroasteikkojen py- korotettava nykyisestä 1 500 markasta 2 000
19249: syttämiseksi ensi vuonna nykyisellään mer- markkaan ja yläraja 3 000 markasta 4 000
19250: kitsee asiallisesti tuloverorasituksen lisäänty- markkaan.
19251: mistä siitä yleisesti jo tunnetusta syystä, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19252: inflatoorisen kehityksen jatkuessa samasta
19253: rcaalitulosta joudutaan veroasteikkojen pro- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19254: gressiivisuudesta johtuen maksamaan suhteel- van lakiehdotuksen:
19255: lisesti suurempaa veroa. Mielestämme astei-
19256:
19257:
19258: Laki
19259: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
19260: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
19261: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä
19262: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulu-
19263: kuuta 1947 annetussa laissa ja 50§, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 an-
19264: netussa laissa (874/46) seuraavasti:
19265: 28 §. 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut
19266: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työsuh-
19267: hentää: teen perusteella saatua eläketuloa, sen puoli-
19268: 1-7) (kuten hallituksen esityksessä.) son ansio- tai eläketulosta, joka on saanut
19269: IV,608. - Karvikko ym. 1651
19270:
19271: sellaista tuloa vähemmän, kaksituhatta mark- 48 §.
19272: kaa sekä tämän määrän ylittävältä osalta Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
19273: puolet, ei kuitenkaan yhteensä enempää kuin 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
19274: neljätuhatta markkaa. mukaan:
19275: 9-11) (kuten hallituksen esityksessä.)
19276:
19277: Veroluokka
19278: I II III
19279: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero·%
19280: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
19281: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
19282: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä.
19283: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
19284: mk osasta mk osasta mk osasta
19285: 2 500- 3 400
19286: 3400- 4400 12 13 12 13
19287: 4400- 6 000 142 13 142 13 12 13
19288: 6 000- 8 000 350 13 350 13 220 13
19289: 8 000- 10 000 610 18 610 18 480 13.5
19290: 10 000- 12 000 970 21 970 21 750 15.5
19291: 12 000- 15 000 1390 22 1390 22 1060 18
19292: 15 000- 20 000 2 050 30 2 050 25 1600 24
19293: 20 000- 30 000 3 550 32 3 300 28 2 800 26
19294: 30 000- 40 000 6 750 34.5 6100 31 5400 28
19295: 40 000- 60 000 10200 35 9 200 33 8 200 31
19296: 60 000-100 000 17200 37 15 800 35.5 14400 34
19297: 100 000-200 000 32 000 42 30000 42 28 000 42
19298: 200 000 tai enemmän 74 000 46 72 000 45 70000 44
19299:
19300: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- tettavan tulon siitä osasta, joka vastaa yhtei-
19301: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- sön osakkeilleen tai osuuksilleen verovuodelta
19302: kaisesta verosta vähennettävä jokaisesta lap- jaettavaksi päättämää osinkoa tai korkoa vä-
19303: sesta kuusikymmentä markkaa, ei kuitenkaan hennettynä yhteisön verovuotena saamilla
19304: enempää kuin veron koko määrä. 24 § :n 4 kohdan mukaan verosta vapailla
19305: os~ngoilla, sekä neljäkymmentäkahdeksan sa-
19306: 50 §. dalta verotettavan tulon muusta osasta.
19307: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai-
19308: tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun
19309: ottamatta 46 § :n 2 momentissa mainittuja
19310: yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon Soveltamissäännös.
19311: perusteella neljäkymmentäkaksi sadalta vero- (Kuten hallituksen esityksessä.)
19312:
19313:
19314: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
19315:
19316: Irma Karvikko. Armas Leinonen.
19317: Pekka Pesola. Pirkko Aro.
19318: Arne Berner. E. J. Paavola.
19319: 1652
19320:
19321: IV,609.- Lak.al. N:o 162.
19322:
19323:
19324:
19325:
19326: Ilaskivi ym.: EhOOtus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
19327: aikaisesta mu.uttamisesta.
19328:
19329:
19330:
19331: E d u s k u n n a ll e.
19332:
19333: V erotuksen eräänä pääperiaatteena pide- hallituksen esitystä laiksi tulo- ja omaisuus-
19334: tään yleisesti sitä, että veroa on maksettava verolain väliaikaisesta muuttamisesta edus-
19335: lisää vain veronmaksukyvyn kasvun perus- kunta hyväksyi lain perusteluihin seuraavan
19336: teella. Nykyinen tuloverojärjestelmämme ei lausuman: "Hyväksyessään hallituksen esi-
19337: kuitenkaan ole maassamme jatkuvasti vallin- tyksen tulo- ja omaisuusveroasteikoiksi vuo-
19338: neen inflaation vuoksi täyttänyt tätä vaati- delle 1966 eduskunta on kiinnittänyt huo-
19339: musta, vaan tuloverotuksen progression joh- miota siihen merkitykseen, joka inflaatiolla
19340: dosta kansalaiset ovat joutuneet maksamaan on progressiivisten veroasteikkojen johdosta
19341: entistä enemmän veroa pelkästään tulojensa verorasitusta automaattisesti nostavana te-
19342: nimellisen nousun perusteella. Esim. vuo- kijänä. Eduskunta edellyttää, että hallitus
19343: sina 1961-66 on kehitys ollut verotuksen tutkii ja selvittää tämän kysymyksen sekä
19344: progressiivisuuden ja veron korotusten ryhtyy heti valtiontalouden tilan salliessa
19345: vuoksi se, että kun kansantulo on lisäänty- toimenpiteisiin inflaation verorasitusta ko-
19346: nyt 10 %, tulo- ja omaisuusveron tuotto on hottavien vaikutusten poistamiseksi."
19347: lisääntynyt yli 17 %. Vuoden 1967 alussa Kun äskettäin toimeenpannun devalvaa-
19348: voimaan astuneiden uusien korotettujen tu- tion sekä käytäntöön otettujen vientimaksu-
19349: loveroasteikkojen vuoksi yllä kuvattu epä- jen voidaan katsoa parantavan valtiontalou-
19350: kohta on kärjistynyt entisestään. Kun inf- den tilaa siinä määrin, että veroprogression
19351: laatiokehitys tulee lokakuussa toimeenpan- haittavaikutusten poistamiselle ei enää ole
19352: nun devalvoinnin johdosta voimistumaan valtiontaloudellisia esteitä, sekä kun deval-
19353: huomattavasti, tuloverotuksen progressio joh- vaation aiheuttama inflaatio tulee muutoin-
19354: taa nykyisin veroasteikoin kansalaisten kan- kin rasittamaan kansalaisia, ehdotamme,
19355: nalta siten entistä suurempiin kohtuutto-
19356: muuksiin. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19357: Käsitellessään yuoden 1965 marraskuussa van Uikiehdotuksen:
19358:
19359:
19360:
19361:
19362: Laki
19363: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
19364: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
19365: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä
19366: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä jou-
19367: lukuuta 1947 annetussa laissa, ja 50 §, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946
19368: annetussa laissa (874/46), seuraavasti:
19369: 28 §. 48 §.
19370: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Alkukappale kuten hallituksen esityk-
19371: sessä.)
19372: IV,609. - llaskivi ym. 1653
19373:
19374: Veroluokka
19375: I II III
19376: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero·%
19377: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
19378: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
19379: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
19380: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
19381: mk osasta mk osasta mk osasta
19382: 2750- 3740 13 13
19383: 3740- 4840 142 13 13 13
19384: 4840--- 6 600 285 13 156 13 13 13
19385: 6 600--- 8 800 514 18.15 385 13 242 13
19386: 8800- 11000 913 24.25 671 20.5 528 14.5
19387: 11 ()()()....... 13 200 1446 30:5 1122 25.5 847 16.5
19388: 13 200- 16 500 2118 32 1683 28 1210 24.5
19389: 16 500- 22 000 3174 32.3 2 607 28.6 2019 27.7
19390: 22 000- 33 000 4950 34.5 4180 32.2 3542 30
19391: 33 000--- 44 000 8 745 38 7722 35.8 6 842 32.8
19392: 44 000--- 66 000 12 925 40.25 11660 38 10395 35.75
19393: 66 000-110 000 21780 42.5 20020 40.75 18 260 39
19394: 110 000---220 000 40480 48.3 37 950 48.3 35420 48.3
19395: 220 000 tai enemmän 93 610 53 91080 52 88 550 51
19396:
19397: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Siitä riippumatta, päättääkö 50 §: ssä tarkoi-
19398: tettu yhteisö verovuodelta jakaa osakkeilleen
19399: 50 §. tai osuuksilleen osinkoa tai korkoa, määrätään
19400: (Kuten hallituksen esityksessä.) sille vuonna 1968 toimitettavassa ennakkope-
19401: rinnässä ennakko tulon perusteella käyttäen
19402: Tätä lakia sovelletaan vuoden 1968 tulo- verokantana neljääkymmentäyhdeksää sa-
19403: jen perusteella toimitettavassa verotuksessa. dalta.
19404:
19405:
19406: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1967.
19407:
19408: Raimo Daskivi. Juha Rihtniemi.
19409: Mikko Asunta. Saara Forsius.
19410: Ola.vi Nikkilä..
19411:
19412:
19413:
19414:
19415: 62 E 14/68
19416: 1654
19417:
19418: IV,610. - Lak.al. N: o 163.
19419:
19420:
19421:
19422:
19423: Landström ym. : Ehdotus laiksi ~iikevaihtoverolain voimassa-
19424: o~on jatkamisesta.
19425:
19426:
19427: E d u s k u n n a ll e.
19428:
19429: Hallitus on liikevaihtoverolain voimassa- Liikevaihtoveron prosenttiyksikön alenta-
19430: olon jatkamisesityksessään n: o 122 lähtenyt minen tulisi huomattavasti tasoittamaan de-
19431: siitä, ·että tänä vuonna voimassa ollutta lakia valvaation aiheuttamia hinnan korotuksia.
19432: tultaisiin ensi vuoden alusta lähtien sovelta- Jotta alentamisen vaikutuksella olisi tarpeel-
19433: maan pysyvänä lakina veron prosenttiyksi- linen merkitys, olisi prosenttiyksikköä alen-
19434: kön ollessa 11. nettava hallituksen esityksessä olevasta 11
19435: Tänä syksynä toimeenpannun Suomen mar- prosenttiyksiköstä 9 prosenttiyksikköön.
19436: kan devalvoinnin seurauksena on odotetta- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
19437: vissa, että hintataso tulee kauttaaltaan nouse-
19438: maan tuntuvasti. Hintojen korotusten seu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19439: rauksena joutuvat kuluttajat ja palkansaajat van lakiehdotuksen:
19440: entistä vaikeampaan asemaan.
19441:
19442:
19443: Laki
19444: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
19445: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19446: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua liikevaihtoverolakia ( 532/63), sellaisena kuin se
19447: on osittain muutettuna 10 päivänä huhtikuuta, 29 päivänä toukokuuta ja 30 päivänä
19448: joulukuuta 1964, 22 päivänä lokakuuta ja 30 päivänä joulukuuta 1965 sekä 20 päivänä
19449: joulukuuta 1966 annetuilla laeilla (170/64, 291/64, 650/64, 556/65, 735/65 ja 668/66),
19450: sovelletaan myös, milloin myyty tai työsuorituksen kohteena ollut tavara on toimitettu
19451: taikka tavara on luovutettu tullivalvonnasta 1 päivänä tammikuuta 1968 tai sen jälkeen,
19452: samoin kuin mainittuna päivänä tai sen jälkeen tapahtuneeseen tavaran vuokraa.miseen
19453: seuraavasti muutettuna:
19454: 16 §. 27 §.
19455: Veron määrä on 9 prosenttia myynnin ve- Veron määrä on 9.9 prosenttia maahantuo-
19456: rotusarvosta. dun tavaran arvosta, joksi katsotaan tulli-
19457: Edellä 6 §: n 2 momentissa tarkoitetussa laissa tarkoitetun tavaran normaalihinta.
19458: tapauksessa vero on 9.9 prosenttia siitä mää-
19459: rästä, jolla verovelvollista on työstä veloi-
19460: tettu.
19461:
19462: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1967.
19463:
19464: Eeles Landström. Tuure Salo. Pirkko Aro.
19465: E. J. Paavola. Armas Leinonen. Irma Karvikko.
19466: Pekka Pesola.
19467: 1655
19468:
19469: IV,611. - Lagttnot. N: o 164.
19470:
19471:
19472:
19473:
19474: Ehrnrooth m. fl.: F'örslag till lag om bil- och motorcykelskatt.
19475:
19476:
19477: T i ll R i k s d a g e n.
19478:
19479: Regeringen har i sin proposition till Riks- de höga bilpris, som devalveringen och den
19480: dagr;m med förslag till lag om bil- och motor- nu föreslagna skatten leder till, inte att stiga
19481: cykelskatt (143/1967 års rd.) gått in för till det, som man inom regeringen räknar
19482: bl. a. de ändringar, som devalveringen ansetts med. Bildranschen har redan drabbats av
19483: kräva i nuvarande bilskattestadganden. Ä ven stora svårigheter. I Gamlakarleby har det
19484: om regeringens lagförslag går i rätt riktning, första företaget, Koiviston Autoliike, redan
19485: innebär det förverkligat en så tung beskatt- fått lov att upphöra. Den arbetslöshet, som
19486: ning av motorfordonen, att de svårigheter, blir en följd av att den av regeringen god-
19487: som genom statsmaktens åtgärder gång på kända bilskatten antages, framkallas nu med
19488: gång åsamkats bilhandeln och bilägarna, öppna ögon. Samtidigt som många enskilda
19489: kommer att bli också ur en allmännare syn- i bilbranschen, som har 30 000 direkt an-
19490: punkt betydande. ställda, ser sin utkomst hotad, åstadkommer
19491: Bilskatten skulle enligt regeringens lagför- regeringen ytterligare en social orättvisa ge-
19492: slag utgå med beloppet av bilens beskatt- nmn att med hjälp av en orimligt hög skatt
19493: ningsvärde, förhöjt med 40 procent och där- utesluta talrika medborgare från de presum-
19494: efter minskat med 2 500 mark, likväl så, att tiva bilköparnas krets.
19495: skattens belopp alltid är minst 50 procent av Då regeringens lagförslag med beaktande
19496: beskattningsvärdet. Regeringen föreslår vi- av dess skadliga konsekvenser både ur natio-
19497: dare bl. a., att restitutionen för person- och nalekonomisk och social synpunkt enligt un-
19498: paketbilar, som användes i beställningstrafik, dertecknades åsikt inte kan accepteras, före-
19499: samt för paketbilar i linjetrafik, skulle be- slår vi, att riksdagen i stället skulle fast-
19500: gränsas till 60 procent av bilskattens belopp, ställa bilskattens belopp till 40 procent av
19501: dock högst 5 500 mark. I övriga fall, där bilens beskattningsvärde. På den skattenivån
19502: enligt nuvarande stadganden skatten i sin skulle det uppsving, som vår ekonomi är i
19503: helhet restitueras, upphäves återbäringen i behov av, kunna emotses också i den med
19504: sin helhet förutom beträffande bil i invalids åren allt viktigare bilranschen.
19505: bruk. Med en sålunda sänkt bilskatt skulle rege-
19506: När medelpriset (cif) för importerade bi- ringens lagförslag i övriga delar inte behöva
19507: lar är ca 4 200 mark, skulle skatten i medel- ändras. Den av regeringen föreslagna alltför
19508: tal uppgå till drygt 100 procent enligt lag- sträng beskattningen av bl. a. taxibilar och
19509: förslaget. Bilförsäljningen skulle med en så andra bilar i yrkesmässig trafik skulle enligt
19510: tung beskattning bromsas på ett sätt, som nedanstående lagförslag avsevärt reduceras.
19511: efter devalveringen, viiken angetts vara en
19512: totallösning av vårt betalningsbalansproblem, Hänvisande till ovan anförda motiv före-
19513: inte kan motiveras med de argument man slår vi vördsamt,
19514: hittills anfört för den exceptionellt höga bil-
19515: skatten. att Riksdagen måtte besluta an.taga
19516: Antalet sålda bilar, som på några år radi- ett sålydande lagförswg:
19517: kalt har sjunkit i vårt land, kommer med
19518: 1656 IV,611. - Auto- ja moottoripyörävero.
19519:
19520:
19521:
19522:
19523: Lag
19524: om bil- och motorcykelskatt.
19525: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
19526:
19527: 1 och 2 §§. begagnad bil är 90 procent av motsvarande
19528: (Likasom i regeringens proposition.) skatt på ny bil.
19529:
19530: 3 §. 4-26 §§.
19531: Bilskatten utgår med 40 procent av bilens (Likasom i regeringens proposition.)
19532: beskattningsvärde. Skatten på importerad
19533:
19534:
19535: Helsingfors den 8 november 1967.
19536:
19537: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
19538: Raimo Daskivi. Arne Berner.
19539: 1657
19540:
19541: IV,611.- Lak.al. N:o 164. Suomennos.
19542:
19543:
19544:
19545:
19546: Ehrnrooth ym.: Ehdotus auto- ja moottoripyöräverolaiksi.
19547:
19548:
19549: E d u s k u n n a ll e.
19550:
19551: Hallitus on esityksessään Eduskunnalle nut, ei tule devalvaation ja nyt ehdotetun
19552: laiksi auto- ja moottoripyöräverosta (143/67 lain aiheuttamien korkeitten autohintojen
19553: vp.) ehdottanut mm. niitä muutoksia, joita vuoksi nousemaan hallituksen arvioinnin mu-
19554: devalvaation on katsottu vaativan tehtäväksi kaisesti. Suuret vaikeudet ovat jo kohdanneet
19555: nykyisiin autoverosäännöksiin. Vaikkakin autoalaa. Kokkolassa on Koiviston Autoliike
19556: hallituksen lakiesitys on askel oikeaan suun- ensimmäisenä yrityksenä joutunut lopetta-
19557: taan, se toteutettuna merkitsee niin raskasta maan toimintansa. Työttömyys, jonka halli-
19558: moottoriajoneuvojen verotusta, että ne vai- tuksen esittämä autovero hyväksyttynä tuo
19559: keudet, joita valtiovalta kerta kerran jälkeen mukanaan, saadaan nyt aikaan avoimin sil-
19560: toimenpiteillään on aiheuttanut autokaupalle min. Samanaikaisesti kuin moni yksityinen
19561: ja autonomistajille, tulevat olemaan huomat- autoalalla, jonka välittömässä palveluksessa
19562: tavia myös yleisemmältä kannalta katsoen. on 30 000 henkeä, havaitsee toimeentulonsa
19563: Hallituksen lakiehdotuksen mukaan auto- uhatuksi, hallitus saa aikaan vielä yhden
19564: veroa suoritettaisiin auton verotusarvon sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden, sulke-
19565: määrä korotettuna 40 prosentilla ja vähennet- malla kohtuuttoman korkealla verolla pois
19566: tynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että useita kansalaisia joiden voi odottaa ostavan
19567: veron määrä aina on vähintäkn 50 prosenttia auton.
19568: verotusarvosta. Lisäksi hallitus mm. ehdottaa, Koska hallituksen lakiesitystä huomioonot-
19569: että tilausajossa käytettävien henkilö- ja taen sen vahingolliset seuraukset niin kansan-
19570: pakettiautojen sekä linjaliikenteessä olevien taloudelliselta kuin sosiaaliseltakin kannalta
19571: pakettiautojen palautus rajoitettaisiin 60 pro- ei allekirjoittaneiden mielestä voi hyväksyä,
19572: senttiin autoveron määrästä, kuitenkin enin- ehdotamme, että Eduskunta sensijaan mää-
19573: tään 5 500 markkaan. Muissa tapauksissa, räisi autoveron 40 prosentiksi auton verotus-
19574: joissa nykyisten säännösten mukaan vero arvosta. Tällä verotasolla voitaisiin elpymistä,
19575: kokonaisuudessaan palautetaan, palautus jota taloutemme tarvitsee, odottaa myös vuo-
19576: poistetaan kokonaisuudessaan paitsi invalidin sien mittaan yhä tärkeämmällä autoalalla.
19577: käytössä olevan auton kohdalla. Jos autove11o alennetaan näin, ei hallituk-
19578: Tuotettujen ·autojen keskihinnan (cif) ol- sen lakiesitystä muissa kohdin tarvitsisi
19579: lessa noin 4 200 markkaa, nousisi vero laki- muuttaa. Hallituksen esittämää liian ankaraa
19580: esityksen mukaan keskimäärin runsaasti 100 mm. taksiautoja ja muita ammattimaisessa
19581: prosenttiin. Näin raskas verotus jarruttaisi liikenteessä käytettäviä autoja koskevaa ve~
19582: automyyntiä tavalla, jota devalvaation jäl- tusta voitaisiin allaolevan lakiesityksen mu-
19583: keen, minkä on ilmoitettu olevan kokonaisrat- kaisesti huomattavasti alentaa.
19584: kaisu maksutasepulmaamme, ei voida perus- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
19585: tella niillä syillä, joita tähän asti on esitetty tamme kunnioittaen,
19586: poikkeuksellisen korkean autoveron puolesta.
19587: Myytyjen autojen määrä, joka muutaman että Eduskunta päättäisi hyväksyä
19588: vuoden aikana on maassamme jyrkästi laske- seuraavan lakiehdotuksen:
19589: 1658 IV,611. - Auto- ja moottoripyörävero.
19590:
19591:
19592:
19593:
19594: Laki
19595: auto- ja moottoripyöräverosta.
19596: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19597:
19598: 1 ja 2 §. on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton
19599: (Kuten hallituksen esityksessä.) verosta.
19600:
19601: 3 §. 4-26 §.
19602: Autovero on 40 prosenttia auton v.erotus- (Kuten hallituksen esityksessä.)
19603: arvosta. 1\faahan tuodun käytetyn auton vero
19604:
19605:
19606: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1967.
19607:
19608: Georg· C. Ehrnrooth. Victor Procope.
19609: Raimo Daskivi. Arne Berner.
19610: VALTIOPÄIVÄT
19611: 1967
19612:
19613: LIITTEET
19614: VI
19615: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY, YLEISEN ALOITEAJAN
19616: JÄLKEEN JÄTETTY LÄÄKÄRINHOIDOSTA ANNETUN LAIN
19617: MUUTTAMISTA KOSKEVA LAKIALOITE
19618:
19619:
19620:
19621:
19622: HELSINKI 1968
19623: VALTION PAINATUSKESKUS
19624: 1661
19625:
19626: Vl,46.- Lak.al. N: o 138.
19627:
19628:
19629:
19630:
19631: Siren ym. : Ehdotus laiksi yleisestä lääkärinhoidosta annetun
19632: lain muuttamisesta.
19633:
19634:
19635: E d u s k u n n a ll e.
19636:
19637: HaJlituksen esityksessä n:o 28/1967 Edus.. eläkettä ja perhe-eläketltä määrättäessä huo-
19638: kunnalle laiksi yleisestä lääkärinhoidosta mioon otettavien tulojen, niin kuin virka-
19639: annetun lain muuttamisesta on lähdetty sivutu]ojen ja potHailta perityistä palkki-
19640: siitä, että eläkejärjestelmissä tapahtluneen oista kertyneiden tulojen, osallta hyväksy-
19641: kehityksen huomioon ottaen ei kaupungin- minen siirretltäisiin vaLtioneuvoston vahvis-
19642: ja kunnanlääkärin eliäke- ja perhe-eläkejär- tettavista perusteista riippuviksi. Virkasivu-
19643: jestel:mää voida enää pitää asianmukaisena. tuloti voidaan kuitenkin e!läkkeen ja perhe-
19644: Tähän käsitykseen on yhdytrtä.vä. Sen sijaan eläkkeen määrää laskettaessa selvittää tar-
19645: ehdotUs, ettlä tilanne korjattaisiin siirtä- kalleen palkkakorttien avulla, niin kuin kun-
19646: mällä kaupungin- ja kunnanirääkäri kunnal- nallisen eläkelaitoksen eläkejärjestelmässä
19647: lisen eläkejärjestelmän aJiaisiksi, ei näytä edellytetään meneteltäväksi vastaavasti mui-
19648: onnisttmeelta. Koska kunnat ovat klmna1li- denkin viranhaltijain (ja myös työntekijäin)
19649: sen eläkelaitoksen eläkesäännön mukaisesti kohdalla. Tässä suhteessa ei siis ole olemassa
19650: saaJttanee1J kohdrul~taan voimaan osittain eri tarvetta jättää asiaa erikseen vahvistettavista
19651: sisältöisiä el1äke- ja perhe-eläkejärjestelmiä, perusteista riippuvaksi. Sen sijaan potilailta
19652: eivät kaikki kaupungin- ja kunnanlääkärit perityistä palkkioista kertyneiden tulojen vai-
19653: näin oHen: tullisi ehdotuksen mukaan saa- kutus eräkkeisiin ja perhe-eläkkeis'iin sekä
19654: maan yhtäjäistä eläke- ja perhe-eläkeoi- näistä aiheutuviin kustannuksiin Otlisi käy-
19655: keutta. KatJsoen kysymyksessä Ollevan viran tännöJilisiSitä syis!Jä, jotta voitaisiiri välttää
19656: laatu~ olisi kuitenkin tiärkeätä järjestää kunnallisen eläkCIIaitoksen eläkesäännön 5
19657: mainittu oikeus perusteiltaan edelleenkin § : n 6 momentin kuntakohtaisesta osittain
19658: lakisääteisesti yhdenmukaiseksi kaikissa harkinnanvaraiseslta sovelliutuksesta johtu-
19659: kunnissa. Tämä tulus voidaan saavuttJaa vat etujen tarpeettoma.t eroavuudet, tarkoi-
19660: vain säiJtyttämällä asiaa koskevwt säännökset tuksenmukaista järjestää valttioneuvoston
19661: edel[eenkin ylleisestä lääkärinhoidost'a anne- päätöksellä vahvistettavien perusteiden mu-
19662: tussa laissa. Toisaalta kaupungin- ja kun- kaiseksi.
19663: nanlääkärien eläke- ja perhe-eläkeoikeuden Siltä osin kuin kunnat maksavat kaupun-
19664: aineeLlinen sisältö on mainitun lain sään- gin:- ja kunnanlääkäreiden pallkkaa ja pal'k-
19665: nöksiilllä määriteltävissä asiallisesti kunnalli- kioita yli sen tason, mikä .säännöksien mu-
19666: sen· eläkelaitloksen eläkesäännön mukaiseksi, kaan otletaan huomioon valtionapua myön-
19667: mikä lopputulos vastaa haiL11ituksen esitystä. nettäessä, eläke ja perhe-eläke olisi oikeu-
19668: Nykyisin kaupungin- ja kunnanlääkärien denmukaista jättää kunnahl'isen eläkelaitok-
19669: eläke ja perhe-eläke suoritetaan ·~ain mu- sen maksettavaksi ja kuntien kustannetta-
19670: kaan kokonaan valtion varoista. Sen sijaan vaksi. MuultJa osin eläkkeet ja perhe-eJiäk-
19671: hallJlituksen puheena olevan esityksen mu- keet suori'tltaisi valtion varoista valtiokont-
19672: kaan vain varsinaisesta A 28 pail'kkaluokan tori kunnallisen eläkeLaitoksen esityksestä.
19673: mukaisesta palkasta johtuva osa näiden vi- Lakiteknill.isistä syistä olisi yleisestä lää-
19674: ranhaltijain eläkkeistä ja perhe-eliäkkeistä kärinhoidosta .annetun lain 17 §:n 1 mo-
19675: lmnniJ[e aiheutuvista kustannuksista hyväk- mentti jaettava kahdeksi eri momen'tliksi,
19676: syttäisiin välittömästi lain nojalla valtion- joista ensimmäinen koskisi ikäJlisää hallli-
19677: apuun . oikenttavaks'i, kun taasen muiden tuksen esityksen mukaisessa muodossa, ja
19678: 63 E 14/68
19679: 1662 VI,46. - Yleinen lä.li.kärinhoito.
19680:
19681:
19682: toinen eläkettä. Pykälän nykyinen toinen Sen perustee<Ha:, mitä edel~ä on sanottu
19683: momentti tulisi muodollisestli korjattuna kol- ehdotamme,
19684: manneksi momentik.si. Lain 20 § : n säännök-
19685: set olisti. valtionapujen osalta korjattava että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19686: edell.ä selostettuja periaatteita vastaaviksi. van lakiehdotukse'll!:
19687:
19688:
19689: Laki
19690: yleisestä J.ää.kärinhoidosta. annetun lain muuttamisesta.
19691: Eduskunnan p·äätöksen mukaisesti mullltetaan yleisestä lääkärinhoidosta annetun [ain
19692: 17 § ja 20 §: n 1-3 momentit, 17 §, selll;tisena kuin se on 5 päivänä tammikuuta 1962
19693: ja 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetuiss·a laeissa (5/62 ja 218/64), ja 20 §:n 1 mo-
19694: mentti, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti:
19695:
19696: 17 §. mentin mukaan maksettavan ikälisän maa-
19697: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) rän kokonaisuudessaan sekä kunnanlääkärin
19698: Eläkettä kaupungin- j'a kunnanlääkäri virkaa yHäpitävillä kunnilla tai kuntayhty-
19699: saa sen estämättä, mitä kunnalllistlen viran- mil!l'ä lisäksi kaksi kolmasosaa lääkärin 15
19700: haltijain ja työntekijäin eläkeliaissa on 1 §: n § : n 4 momentin mukaan saamien luontois-
19701: 5 momentissa ja muutoin säädetty, mainit- etujen mha-arvosta, jonka sisäasiainministe-
19702: tuun lakiin perustuvan sehlaisen vaihtoeh- riö määrää valtioneuvoston päätJtämien pe-
19703: toisen järjestelmän mukaan, j·oka on voi- rusteiden mukaan. Edellä 17 §: ssä tarkoi-
19704: massa us•eimpien peruskuntien kohdaitla. Po- tettu eliäke ja perhe-eläke suorit'etaan kun-
19705: tilailta perityistä palkkioista kertyvä ansio nalllisen eläkelaitoksen esityksestä valtion
19706: otetaan huomioon el!äkkeen perusteena olie- varoista, kuitenkin niin, että niiltä kaupun-
19707: vaa pl!,lkkaa määrättäessä kuitenkin valtio- gin- tai kunnanlääkärin pal'kan ja palkkioi-
19708: neuvoston vahvistlamien perusteiden mukai- den osilta, jotka kunta palkan t!ai palkkioi-
19709: sesti. Jos kaupungin- :t1ai kunnanlääkäri siir- den Qisinä suorittaa valtion avustuksen l!as-
19710: tyy muuhun kunnalliseen pal!vellukseen, kat- kuperusteiksi säädettyjen määrien yli, eläk-
19711: sotaan kaupungin- tai kunnanlääkäripalve- keen ja perhe-eläkkeen suorittaa kunnallli-
19712: lus suoritetuksi kunnallisten viranhaltijain nen eläkelailtos. Edellä 17 § : ssä tarkoitJettu
19713: ja työntekijäin eläkelain alaisessa virkasuh- haUJtausapu ja hautauskustannusten korvaus
19714: teessa. suoritetaan va1Jtion varoista.
19715: Mitä 2 momenttissa on sanottlu, koskee Jos kaupunki, jonka väkiluku henkikir-
19716: vastaavasti virassa tai eläkkeellä oNessaan jan mukaan on suurempi kuin kolmekym-
19717: kuolleen kaupungin- ja kunnanlääkärin mentätuhatta, yliläpitlää kahta kaupungin-
19718: jälkeen suoritettavaa perhe-eläkettä. Tällai- lääkärin virka.ru, suoritetaan valtionavustus
19719: sen kaupungin- ja kunnanlääkärin jälkeen ja 1 momentin mll!kainen valJtion osuus eliäk-
19720: suoritetaan hautJausapua ja hautauskustan- keestä kummastakin virasta. Niin ikään val-
19721: nusten korvausta valtion virkamiesten tioneuvosfu voi muul:l!oinkin erityisestä
19722: perhe-eläkke!istä ja hautausavuista anne- syystä hakemuks•esta myöntää valtionavus-
19723: tussa l'aissa säädettyjen perusteiden s·ekä tusta ja enintään 1 momenJtin mukaisen
19724: 1 momentissa tarkoitetun pailikkauksen mu- maaran eläkettä kaupungin ylläpitämää
19725: kaisesti. kahtia tai useampaa kaupunginlääkärin vir-
19726: 20 §. kaa tnikka kauppalan ylläpitämää kahta
19727: Kunnilla ja kuntayhtymillä on oikeus tai useampaa kauppalianlääkärin virkaa
19728: kaupungin- tai kunnanlääkärin viran y>llä- varten.
19729: piboa varten saada vuo!lmista valtion avus- Milloin maa'~aiskunta rt:ai kuntayhtymä,
19730: tusta kaksi kOlmasosaa siitä määrästä, joka jonka väkiluku henkikirjan mukaan on
19731: 15 §: n 1, 2 ja 3 momentin mukaan lääkä- suurempi kuin kahdeksantuhatta, ylläpitää
19732: r:i!lle on vähintään peruspalkkana ja kalliin- kahta kunnanl-ääkärin virkaa, suoritetaan
19733: paikan lisänä suoritettava, ja 17 §: n 1 mo- valtionavustus ja 1 momentin mukainen val-
19734: VI,46. - Siren ym. 1663
19735:
19736: tion osuus eläkkeestä kummastakin virasta. Mikäli kaupung'in- tai kunnanlääkärillä
19737: Niin ikään vaLtioneuvosto voi muuLloinkin ennen tämän lain voimaantul~a satltuneen
19738: erityisestä syystä hakemuksesta myöntää eläketapahtuman johdosta on oikeus el'äk-
19739: valtionavustusta ja enint!ään 1 momentin keeseen myös aikaisempien säännösten tai
19740: mukaisen määrän eläkettä kunnan tai kun- määräysten nojalla, hänellä on kuitenkin
19741: tayhtymän ylläpi.tämiä kahta tai useampaa oikeus siirtyä tämän lain mukaisen eläke-
19742: kunnanlääkärin virkaa varten. turvan alaiseksi 1 päivästä tammikuuta 1967
19743: lukien, jos hän niin haluaa, ilmoit1tamalla
19744: siitä kirjallisesti vuoden 1967 loppmm men-
19745: (Soveltamissäännösten 1 mom. kuten hal- nessä asianomaiseUie kunnaHishaHituksellc,
19746: lituksen esityksessä.) jonka tulee viipymättä ilmoittaa sriitä kun-
19747: Kaupungin- tai kunnall'lääkäri, joka ei nallisel]e eläkeliaitokselle sekä valtiokontto-
19748: ole tehnyt edellä ·tarkoitettua ilmoitusta, saa rille. Eläkeasian, joka on ratlkaiS'tu lainvoi-
19749: eläkettä varten }lukea hyväkseen myös sen maise,J~a päätöksellä, käsittelee hakenmk-
19750: ajan. jonka hän 30 päivän kesäkuuta 1964 seSita uudelleen valtiokonttori ja tarvittaessa
19751: jälkeen, mutt,a ennen t!ämän lain voimaan- osaltaan kunnallinen eläkelaitos.
19752: tuloa on oHut sano·tunraisessa virassa. (Soveltamissäännösten 5 mom. kuten hal-
19753: (Soveltamissäännösten 3 mom. kut•en hal- Jit,uksen esityksessä.).
19754: lituksen esityksessä.)
19755:
19756:
19757: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1967.
19758:
19759: Eino Siren. Lyyli Aalto. Veikko Saa.rto.
19760: Wiljam Sarjala. Eino Uusitalo. Toivo Friman.
19761: V. J. Rytkönen.
19762: VALTIOPÄIVÄT
19763: 1967
19764:
19765: LIITTEET
19766: VII
19767:
19768: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ, YLEISEN
19769: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTYJÄ RANNANSUOJELUA JA KUN-
19770: TIEN KANTOKYKYLUOKITUSTA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
19771:
19772:
19773:
19774:
19775: HELSINKI 1968
19776: VALTION PAINATUSKESKUS
19777: j
19778: j
19779: j
19780: j
19781: j
19782: j
19783: j
19784: j
19785: j
19786: j
19787: j
19788: j
19789: j
19790: j
19791: j
19792: j
19793: j
19794: j
19795: j
19796: 1667
19797:
19798: VD,69.-Lagm.ot. N:o 137.
19799:
19800:
19801:
19802:
19803: Gestrin m.fl.: Förslag till strandskyddslag samt en därtill an-
19804: sluten lag angående ändring av lagen om skifte inom
19805: planläggningsområde.
19806:
19807:
19808: T i ll R i k s d a g e n.
19809:
19810: Regeringen har i proposition N: o 21 tili I § 5 av förslaget till stl·andskyddslag stad-
19811: 1967 års riksdag framlagt förslag tili lag gas, att nybyggnad på strandskyddsområde
19812: om strandskydd samt till en därtill ansluten icke må uppföras utan länsstyrelsens till-
19813: lag angäende ändring av lagen om skifte stånd. Dylikt tillstånd må beviljas försåvitt
19814: inom planläggningsområde. byggandet icke befinnes medföra betydande
19815: Trots att vårt land förfogar över enastå- olägenhet för planläggning eller annan reg-
19816: ende vidsträckta strandområden såväl vid lering av områdets utnyttjande och ej heller
19817: havet som vid insjövattendrag är det upp- förfula landskapsbilden. Statens skärgårds-
19818: enbart att ett behov föreligger att genom delegation .förutsatte i sitt utlåtande angå-
19819: lagstiftning underlätta en tillfredsställande ende den föreslagna lagstiftningen att bygg-
19820: planering av dessa områdens utnyttjande. nadslov skulle förvägras endast om synner-
19821: Särskilt i närheten av större städer och tät- ligen vägande skäl härtill förelåg. Delegatio-
19822: orter är det nödvändigt att åtgärder vidtas nen underströk, att den fasta fritidsbosätt-
19823: för att bevara landskapets skönhetsvärden ningen vid strandområdena som sådan var
19824: och förhindra att en oordnad bebyggelse upp- en i vårt land utbredd och positiv social
19825: kommer eller ytterligare sp1;lder sig. Trycket företeelse, som det icke heller framdeles vore
19826: mot strandområdena kommer dock med till- skäl att utestänga från stränderna. Med om-
19827: tagande fritid att göra sig gällande även fattande av denna uppfattning föreslår. vi,
19828: på längre avstånd från större befolknings- att byggnadstillstånd bör beviljas, där de i
19829: ccntra .. Under sådana omständigheter måste lagrummet nämnda skälen tili vägran icke
19830: planeringen utvecklas också inom sådana föreligger.
19831: kommuner med strandområden, där läget I 6 § har nybyggnad för båtbygge och
19832: för närvarande icke ännu ger anledning tili båtvarv av oss inrymts bland de grupper av
19833: oro. Förslaget tili strandskyddslag avscr att byggnader, som inom strandskyddsområde
19834: för myndighetcrna säkerställa en tidsfrist kan uppföras utan särskilt tillstånd.
19835: där detta befinnes vara uv nöden för att en I § 7 mom. 1 av nyssnämnda lagförslag
19836: vettig planering skall kunna genomföras. Det upptas såväl jordägare som grannkommun
19837: berättigade i denna grundläggande målsätt- bland dem, som ges rätt att göra framstäl-
19838: ning för den föreslagna lagstiftningen kan lan om strandskyddsförordnande. Skärgårds-
19839: knappast på goda grunder ifrågasättas. Den delegationen ansåg för sin del att motiv för
19840: utfornining lagförslagen givits lämnar dock att giva grannkommun dylik rätt icke före-
19841: rum för allvarliga invändningar. Underteck- låg. Vi förenar oss härom och föreslår vi-
19842: nade önskar särskilt framhålla att frågan dare, att även jordägare uteslutes ur kretsen
19843: om 'ett tillfredsställande rättsskydd för dem, av möjliga initiativtagare. Nägot sakligt skäl
19844: som berörs av strandskyddsförordnanden, för att i detta sammanhang bereda utom-
19845: icke är ordnad på ett sakligt sätt, att den stående jordägande medborgare en särställ-
19846: bofasta skärgårdsbefolkningens intressen icke ning kan vi icke finna.
19847: fullt ut tilivaratagits och att länsstyrelsernu De övriga momenten i § 7 föreslås av oss
19848: givits för vidsträckt prövningsrätt vid till- omstiliserade så, att de skulle säkerställa det
19849: lämpningen av ele föreslagna lagarna. rättsskydd som markägare inom tilltänkt
19850: 1668 Vll,69. - Rannansuojelu.
19851:
19852:
19853: strandskyddsområde har ett uppenbart be- I 10 § av förslaget till strandskyddslag
19854: hov av. I den utformning regeringens lag- föreslås av oss en ändring som innebär, att
19855: förslag har kunde strandskyddsförordnande beslut om strandskyddsförordnande icke vin-
19856: utfärdas och vinna laga kraft utan att mark- ner laga kraft förrän detsamma kungjorts på
19857: ägaren ens skulle ha sig detta bekant. Den i 7 § föreskrivet sätt och besvärstiden löpt
19858: utformning vi givit lagrummet överensstäm- till ända. Om beslutet, såsom regeringen
19859: mer närmast med det förslag inrikesministe- föreslår, utfärdas efter anslag på länsstyrel-
19860: riets delegation för planläggnings- och bygg- sens anslagstavla, är det uppenbart att fler-
19861: nadsärenden pä denna punkt framställt. En- talet av beslutet berörda förblir okunniga
19862: ligt vär mening är det ett viktigt rättsskyds- om dess existens medan besvärstiden löper.
19863: intresse att säväl förslag tili strandskydds- Detta kan ur rättsskyddssynpunkt icke vara
19864: förordnande som länsstyrelsens slutliga be- försvarligt.
19865: slut i ärendet ges en sädan offentlighet, att I förslaget till lag om ändring av lagen
19866: det skäligen kan förmodas komma tili alla om skifte på planläggningsområde föreslås
19867: berörda parters kännedom. Vi föreslår där- av oss ny lydelse av 25 a §. Enligt regeringenR
19868: för att kungörelse om såväl förslaget som be- förslag skulle samtliga i 25 a § nämnda lant-
19869: slutet i ärendet skall utfärdas på samma mäteriförrättningar på strandskyddsområde
19870: sätt, som kommunen offentliggör tili allmän- vara beroende av länsstyrelsens tillstånd. En-
19871: heten riktade meddelanden. Ytterligare före- ligt vår mening bör i konsekvens med den
19872: slär vi att kungörelsen alltid skall införas i av oss föreslagna nya lydelsen av 5 § i strand-
19873: den på orten spridda tidningspressen. Endast skyddslagen tillstånd tili lantmäteriförrätt-
19874: om så sker kan markägaren tryggas tili sin ning meddelas försåvitt detta icke befinnes
19875: rätt att anföra anmärkningar och besvär medföra betydande olägenhet för planlägg-
19876: över administrativa avgöranden, som i hög ning eller annan reglering av områdets ut-
19877: grad berör hans intressen. Vi önskar påminna nyttjande. Länsstyrelsen bör icke godtyckligt
19878: om skärgårdsdelegationens utlåtande, att kunna förhindra marköverlåtelse och lant-
19879: "den allra största delen av befolkningen i mäteriförrättningar ens på strandskyddsom-
19880: kust- och insjöskärgården, viiken just be- råde. Något samhällsintresse, som skulle tala
19881: rörs av strandskyddsbestämmelserna, hör tili för att länsstyrelsen skulle utrustas med så
19882: de i ekonomiskt och socialt hänseende sva- vida befogenheter, kan vi icke se.
19883: gaste befolkningsgrupperna i vårt land". Hänvisande till det sagda har vi äran
19884: Enligt skärgårdsdelegationens riktiga konsta- föreslJå,
19885: terande ger detta lagstiftaren särskild anled-
19886: ning att bevaka, att denna befolkningsgrupps att Riksdagen måtte besluta antaga
19887: legitima intressen till fullo tillgodoses. följande lagförslag:
19888:
19889:
19890:
19891: Strandskyddslag.
19892: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
19893:
19894: Allmänna stadganden. Tillstånd bör beviljas försåvitt byggandet
19895: icke befinnes medföra betydande olägenhet
19896: 1 och 2 §§. för planläggning eller annan reglering av
19897: (Liksom i regeringens proposition) områdets nyttjande och ej heller förfula
19898: landskapsbilden.
19899: Stmndskyddsområde.
19900: 3 och 4 §§. 6 §.
19901: (Liksom i regeringens proposition) Nybyggnad, som erfordras för lantbruk,
19902: kreatursskötsel, fiske, håtbygge, båtvarv,
19903: 5 §. skogsvård eller renskötsel och som icke är
19904: På strandskyddsområde må nybyggnad avsedd tili bostad eller bastu, må uppföras
19905: icke uppföras utan länsstyrelsens tillstånd. utan i 5 § stadgat tillstånd.
19906: Vll,69. - Gestrin ym. 1669
19907:
19908: Skall för uppförandet av nybyggnad för Utfärdandet av strandskyddsförordnande
19909: försvarsväsen,dets behov byggnadslov icke sö- bör på åtgärd av styrelsen i berörd kommun
19910: kas, tillämpas på byggandet icke vad i 5 § bringas till allmänhetens kännedom · på sätt
19911: är stadgat. om förslag tili sådant förordnande i 2. mom.
19912: 7 §. är stadgat. ·
19913: Framställning som avser områdes förkla-
19914: rande för strandskyddsområde må göras av 8 §.
19915: kommun, regionalplaneförbund och statens (Liksom i regeringens proposition}. ·
19916: naturskyddsinspektör. Länsstyrelsen må även
19917: utan därom gjord framställning vidtaga åt-
19918: gärder för utfärdande av förordnande. Ändringssökande.
19919: Innan i 1 mom. avsett förordnande utfär-
19920: 9 §.
19921: das skall förslag till strandskyddsområde (Uksom i regeringens proposition)
19922: uppgöras. Det föreslagna området skall an-
19923: givas på sakenlig karta eller på annat sådant
19924: sätt att områdets läge och gränser därav 10 §.
19925: framgå tillräckligt tydligt. Förslaget bör på Länsstyrelsens beslut i ärende, som berör
19926: länsstyrelsens försorg hållas tili allmänt pä- områdes förklarande för strandskyddsområde,
19927: seende i berörd kommun under minst 30 da- skall utfårdas efter anslag och anses ha kom-
19928: gars tid efter att kungörelse härom bringats mit tili parts kännedom sedan detsamma
19929: till allmänhetens kännedom pä samma sätt kungjorts på sätt i 7 § 4 mom. är stadgat.
19930: som kommunala meddelanden i kommunen Beslut som berör i 5 § avsett tillstånd skall
19931: offentliggöras. Likväl bör kungörelsen städse jämväl utfärdas efter anslag och anses ha
19932: jämväl införas i den på orten allmänt spridda kommit till parts känedom då det ut:fårdats.
19933: tidningspressen. Anmärknin,gar mot förslaget Meddelande om utfärdandet av beslutet skall
19934: bör göras skriftligt hos kommunens styrelse anslås på länsstyrelsens anslagstavla.
19935: före utgången av den tid under viiken för-
19936: slaget hålles tlil~ päseende. Angående för- 11 §.
19937: slaget skall kommunens fullmäktiges och ve- (Liksom i regeringens proposition)
19938: derbörande regionplaneförbunds utlätande
19939: införskaffas. Kommunens styrelse bör till
19940: länsstyrelsen översända de anmärkningar, Tillsyn, tvångsmedel och straff.
19941: som gjorts mot förslaget, fullmäktiges utlå-
19942: tande över detsamma samt sitt eget yttrande 12 och 13 §§.
19943: i ärendet. (Liksom i regeringens proposition)
19944: Länsstyrelsen skall tillställa ministeriet för
19945: inrikesärendena, lantmäterikontoret, region- Särskilda stadganden.
19946: planeförbundet, statens naturskyddsinspektör
19947: och kommunen ett exemplar av sitt beslut 14-16 §§.
19948: angående strandskyddsförordnande. (Liksom i regeringens proposition)
19949:
19950:
19951:
19952:
19953: Lag
19954: angående ändring av lagen om skifte inom planläggningsområde.
19955: I enlighet med Riksdagens beslut ändras 28 § 1 och 2 mom. lagen den 20 februari
19956: 1960 om skifte inom planläggningsområde (101/60) samt fogas tili lagen en ny 25 a §
19957: och tili dess 30 § ett nytt 3 mom., som följer:
19958:
19959: 25 a §. skyddsområde, må icke utan länsstyrelsens
19960: På område, som förklarats för i 3 § 1 mmn. tillstånd förrättas klyvning eller styckning
19961: strandskyddslagen ( / ) avsett strand- eller fristående område ombildas till lägen-
19962: 64 E H/68
19963: 1670 Vll,69. - Rannansuojelu.
19964:
19965:
19966: het sä, att ny rå uppstår för området. Så- 28 §.
19967: dant tillstånd bör beviljas försåvitt detta icke (Liksom i regeringens proposition)
19968: befinnes tnedföra betydande olägenhet för
19969: planläggning :eller annan reglering av områ- 30 §.
19970: dets nyttjande. (Liksom i regeringens proposition)
19971:
19972:
19973: Helsingfors den 21 februari 1967;
19974:
19975: Kristian Gestrin. T. E. Nordström.
19976: Grels Teir. Carl Olof Tallgren.
19977: Pentti 1. Sillantaus. Ma.gnus Kull.
19978: Ragnar Granvik. Esu Niemelä..
19979: 1671
19980:
19981: vn,69. - La.k.al. N: o 137.
19982: Suomennos.
19983:
19984:
19985:
19986:
19987: Gestrin ym.: Ehdotukset rannansuojelulaiksi ja siihen liitty-
19988: väksi laiksi kaavoitusalueiden jakolain muuttamtisesta.
19989:
19990:
19991: E d u s k u n n a ll e.
19992:
19993: Hallitus on esityksessään n: o 21 vuoden milloin rakentamisen ei havaita tuottavan
19994: 1967 valtiopäiville ehdottanut säädettäväksi huomattavaa haittaa kaavoituksen suoritta-
19995: rannansuojelulain ja siihen liittyvän lain miselle tai alueen käytön muulle järjestämi-
19996: kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta. selle eikä rumentavan maisemakuvaa. V al-
19997: Siitä huolimatta, että maassamme on ainut- tion saaristoasiainvaltuuskunta edellytti eh-
19998: laatuisen laajat ranta-alueet sekä merenran- dotettua lainsäädäntöä koskevassa lausunnos-
19999: nikolla että järvivesistöjen varsilla, ilmeisesti saan, että rakennuslupa 'evättäisiin vain erit-
20000: on tarvetta lainsäädäntöteitse helpottaa näi- täin painavien syiden vuoksi. Valtuuskunta
20001: den alueiden käytön tyydyttävää suunnitte- tähdensi, että kiinteä vapaa-ajan asutus ran-
20002: lua. Erityisesti suurehkojen kaupunkien ja ta-alueilla sellaisenaan on maassamme laa-
20003: taajamien lähistöllä on välttämätöntä ryhtyä jalle levinnyt ja myönteinen sosiaalinen ilmiö,
20004: toimenpiteisiin maiseman kauneusarvojen säi- jota ei vast'edeskään olisi syytä sulkea pois
20005: lyttämiseksi ja järjestymättömän rakentami- rannoilta. Yhtyen tähän käsitykseen, ehdo-
20006: sen synnyn tai laajentumisen estämiseksi. tamme, että rakennuslupa on myönnettävä,
20007: Ranta-alueisiin kohdistuva paine tulee kui- milloin lainkohdassa mainittuja kieltämispe-
20008: tenkin vapaa-ajan lisääntyessä ilmenemään rusteita ei ole.
20009: myös suurista väestökeskuksista etäällä ole- 6 § : ssä olemme lisänneet veneenrakennusta
20010: villa alueilla. Näin ollen täytyy suunnittelua ja venetelakkaa varten tarvittavan rakennuk-
20011: kehittää myös sellaisissa ranta-alueita omaa- sen niihin rakennusryhmiin, jotka rannansuo-
20012: vissa kunnissa, joiden kohdalla tilanne tällä
20013: haavaa ei vielä anna aihetta levottomuuteen. paa.
20014: . lu-
20015: jelualueelle voi rakentaa ilman eritvistä '
20016:
20017:
20018:
20019: Rannansuojelulakiehdotus tarkoittaa taata, Äskelllllainitun lakiehdotuksen 7 § : n 1 mo-
20020: että viranomaiset saavat aikaa, kun se havai- mentissa on sekä maanomistaja että naapuri-
20021: taan tarpeelliseksi, järkevän suunnittelun to- kunta otettu niiden joukkoon, joilla on oikeus
20022: teuttamiseksi. Tämän perustavaa laatua ole- tehdä esitys alueen määräämisestä rannan-
20023: van tavoitteen oikeutusta ehdotetun lainsää- suojelualueeksi. Saaristoasiainvaltuuskunta
20024: dännön kohdalla tuskin voi aiheellisesti aset- katsoi puolestaan, ettei ollut aihetta antaa
20025: taa kyseenalaiseksi. Lakiehdotusten saama si- tällaista oikeutta naapurikunnalle. Yhdymme
20026: sältö antaa kuitenkin aihetta vakaviin huo- tähän ja ehdotamme lisäksi, että myös maan-
20027: mautuksiin. Allekirjoittaneet haluavat erityi- omistaja suljetaan pois mahdollisten aloit-
20028: sesti tähdentää, ett'ei niille, joita rannansuo- teentekijöiden piiristä. Emme voi havaita mi-
20029: jelumääräykset koskevat, ole järjestetty tyy- tään asiallista syytä tässä yhteydessä myön-
20030: dyttävää oikeussuojaa asiallisella tavalla, et- tää erityisasemaa ulkopuoliselle maata omis-
20031: tei vakinaisen saaristoväestön etuja ole täy- tayalle kansalaiselle.
20032: sin huomioitu ja että lääninhallituksille on 7 § : n muut momentit ehdotamme kirjoi-
20033: annettu liian laaja harkintavalta ehdotettu- tettavaksi uudelleen niin, että ne takaisivat
20034: jen lakien soveltamisessa. sen oikeusturvan, jota aiotun rannansuojelu-
20035: Ehdotuksessa rannansuojelulaiksi säädetään alueen piirissä oleva maanomistaja ilmeisesti
20036: 5 §: ssä, ettei rannansuojelualueelle saa ra- tarvitsee. Sen sanamuodon mukaan, mikä
20037: kentaa uudisrakennusta ilman lääninhallituk- lakiehdotuksella on hallituksen esityksessä,
20038: sen lupaa. Sellainen lupa voidaan myöntää, voitaisiin rannansuojelumääräys antaa ja se
20039: 1672 VII,69. - Rannansuojelu.
20040:
20041:
20042: voisi saada lainvoiman ilman että maanomis- rannansuojelumääräystä koskeva päätös . ~a
20043: taja edes tietäisi siitä. Lainkohdalle anta- lainvoimaa ennenkuin päätös on kuulutettu
20044: mamme sanamuoto on lähinnä yhtäpitävä sen 7 §: ssä säädetyllä tavalla ja valitusaika ku-
20045: ehdotuksen kanssa, jonka sisäasiainministe- lunut umpeen. Jos päätös, kuten hallitus eh-
20046: riön suunnittelu- ja rakmmusasiain valtuus- dottaa, annetaan lääninhallituksen ilmoitus-
20047: kunta tällä kohdalla on esittänyt. Mielestämme taululla tapahtuvan julkipanon jälkeen, on
20048: tärkeä oikeusturvaintressi vaatii, että niin ilmeistä, että suurin osa niistä, joita päätös
20049: hyvin ehdotus rannansuojelumääräykseksi koskee, jää valitusajan kuluessa tietämättö-
20050: kuin lääninhallituksen asiasta antama lopul- mäksi päätöksen olemassaolosta. Tämä ei oi-
20051: linen päätös tulee niin julkiseksi, että sen keudelliselta kannalta katsoen voi olla puo-
20052: kohtuudella voi olettaa tulevan kaikkien nii- lustettavissa.
20053: den asianomaisten tietoon, joita asia koskee. Kaavoitusalueiden jakolain muuttamista
20054: Sen vuoksi ehdotamme, että kuulutus sekä koskevan lakiehdotuksen 25 a § : n sanamuotoa
20055: ehdotuksen kohdalta että päätöksestä on jul- ehdotamme muutettavaksi. Hallituksen. ehdo-
20056: kaistava samalla tavalla kuin kunta julkaisee tuksen mukaan olisivat kaikki 25 a § :Ssä mai-
20057: yleisölle osoitettuja tiedonantoja. Lisäksi eh- nitut maanmittaustoimitukset rannansuojelu-
20058: dotamme, että kuulutus aina on julkaistava alueella riippuvaisia lääninhallituksen luvasta.
20059: palikkakunnan sanomalehdistössä. Vain näin Mielestämme tulee johdonmukaisuuden vuoksi,
20060: tehtäessä voidaan turvata maanomistajan oi- rannansuojelulain 5 § : ään ehdottamamme sa-
20061: keus esittää huomautuksia ja valituksensa namuodon mukaisesti, lupa maanmittaustoi-
20062: hallinnollisista ratkaisuista, jotka suuressa mitukseen antaa ellei sen havaita aiheuttavan
20063: määrin koskevat hänen etujaan. Haluamme huomattavaa haittaa kaavoituksen suoritta-
20064: palauttaa mieliin saaristoasiainvaltuuskunnan miselle tai alueen käytön muulle järjestämi-
20065: lausunnon, jonka mukaan "rannikko- ja si- selle. Lääninhallituksen ei tule voida mieli-
20066: säjärvisaari.%on väestön valtaosa, jota ran- valtaisesti estää maan luovuttamista eikä
20067: nansuojelumääräyk&etJ juuri koskevat, kuu- maanmittaustoimituksia edes rannansuojelu-
20068: luu maamme taloudellisessa ja sosiaalisessa alueella. Emme voi l1avaita mitään yhteis-
20069: suhteessa heikoimpiin väestöryhmiin". Saa- kunnallista intressiä, joka puoltaisi läänin-
20070: ristoasiainvaltuuskunnan oikean toteamuksen hallituksen varustamista näin laajoin val-
20071: mukaan tämä antaa lainsäätäjäUe aiheen val- tuuksin.
20072: voa, että mainitun väestöryhmän oikeutetuista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20073: eduista täysin huolehditaan.
20074: Rannansuojelulakiehdotuksen-10 §: ään eh- että Eduskunta. päättäisi hyväksyä
20075: dotamme muutosta, joka tietää sitä, ettei seuraavat lakiehdotuldSet:
20076:
20077:
20078:
20079: Rannansuojelulaki.
20080: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20081:
20082: Yleiset säännökset. Lupa on myönnettävä, milloin rakentamisen
20083: ei havaita tuottavan huomattavaa haittaa kaa-
20084: 1 ja 2 §. voituksen suorittamiselle tai alueen käytön
20085: (Kuten hallituksen esityksessä.) muulle järjestämiselle eikä rumentavan mai-
20086: semakuvaa.
20087: Rannansuojelualue.
20088: 6 §.
20089: 3 ja 4 §. Uudisrakennuksen, joka on tarpeen maan-
20090: (Kuten hallituksen esityksessä.) viljelystä, karjanhoitoa, kalastusta, veneente-
20091: koa, veneveistämöä, metsänhoitoa tai poron-
20092: 5 §. hoitoa varten ja jota ei ole tarkoitettu asml-
20093: Rannansuojelualueelle ei saa rakentaa uu- noksi tai saunaksi, saa rakentaa ilman 5 §: ssä
20094: disrakennusta ilman lääninhallituksen lupaa. säädettyä lupaa.
20095: VII,69. - Gestrin ym. 1673
20096:
20097: Milloin uudisrakennUksen rakentamiseen Rannansuojelumääräystä koskevan päätök-
20098: puolustuslaitoksen tarpeita va-rten ei ole ha- sen antamisesta on asianomaisen kunnan hal-
20099: ettava rakennuslupaa, ei rakentamiseen so- lituksen toimesta annettava tieto yleisölle sa-
20100: velleta mitä 5 §: ssä on säädetty. malla tavalla kuin suojelumääräystä koske-
20101: vasta ehdotuksesta 2 momentissa on säädetty.
20102: 7 §.
20103: Esityksen alueen määräämisestä rannansuo- 8 §.
20104: jelualueeksi voi tehdä kunta, seutukaavaliitto (Kuten hallituksen esityksessä.)
20105: ja valtion luonnonsuojeluvalvoja. Lääninhal-
20106: litus voi ryhtyä toimenpiteisiin määräyksen
20107: antamiseksi ilman es,itystäkin. Muutoksenhaku.
20108: Ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu mää- 9 §.
20109: räys annetaan, on laadittava ehdotus rannan- (Kuten hallituksen eF~ityksessä.)
20110: suojelualueeksi. Ehdotettu alue on osoitettava
20111: asianmukaisella kartalla tai muulla sellaisella 10 §.
20112: tavalla, että siitä riittävän selvästi ilmenevät Lääninhallituksen päätös rannansuojelualu-
20113: alueen sijainti ja rajat. Ehdotus on läänin- een määräämistä koskevassa asiassa on an-
20114: hallituksen toimesta pidettävä yleisön nähtä- nettava julkipanon jälkeen ja päätöksen kat-
20115: vänä asianomaisessa kunnassa vähintään 30 sotaan tulleen asianosaisen tietoon sen jäl-
20116: päivän ajan sen jälkeen kun asiaa koskeva keen kun siitä on kuulutettu 7 § :n 4 mo-
20117: kuulutus on saatettu yleisön tietoon samalla mentissa säädetyllä tavalla. Päätös, joka kos-
20118: tavalla kuin kunnal]iset ilmoitukset kunnassa kee 5 § : ssä tarkoitettua lupaa, on myös an-
20119: julkaistaan. Kuulutus on kuitenkin aina jul- nettava julkipanon jälkeen ja sen katsotaan
20120: kaistava myös paikkakunnalla yleisesti leviä- tulleen asianosaisen tietoon silloin kun se
20121: vässä sanomalehdessä. Muistutukset ehdotusta on annettu. Ilmoitus päätöksen antamisesta
20122: vastaan on tehtävä kirjallisesti kunnan halli- on pantava lääninhallituksen ilmoitustaululle.
20123: tukselle ennen sen ajan päättymistä, jona eh-
20124: dotus pidetään nähtävänä. Ehdotuksesta on 11 §.
20125: hankittava kunnallisvaltuuston ja asianomai- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20126: sen seutukaavaliiton lausunnot. Kunnallishal-
20127: lituksen on toimitettava lääninhallitukselle
20128: ehdotusta vastaan tehdyt muistutukset, kun- Valvonta, pakkokeinot ja rangaistus.
20129: nallisvaltuuston siitä antama lausunto ja oma
20130: lausuntonsa asiasta. 12 ja 13 §.
20131: Lääninhallituksen on lähetettävä kappale (Kuten hallituksen esityksessä.)
20132: rannansuojelumääräystä koskevasta päätök-
20133: sestään sisäasiainministeriölle, maanmittaus- Erinäiset säännökset.
20134: konttorille, seutukaavaliitolle, valtion luon-
20135: nonsuojeluvalvojalle ja asianomaiselle kun- 14-16 §.
20136: nalle. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20137:
20138:
20139:
20140:
20141: Laki
20142: kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta.
20143: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun
20144: kaavoitusalueiden jakolain (101/60) 28 § :n 1 ja 2 momentti sekä lisätään lakiin uusi
20145: 25 a § ja 30 §: ään uusi 3 momentti seuraavasti:
20146:
20147: 25a §. tuksi rannansuojelualueeksi, ei ilman läänin-
20148: Alueella, joka on määrätty rannansuojelu- hallituksen lupaa saa suorittaa sellaista hal-
20149: lain ( 1 ) 3 § : n 1 momentissa tarkoite- komista, lohkomista tai erillisen alueen ti-
20150: 1674 VII,69. ~ Bannansuojelu.
20151:
20152:
20153: laksi muodostamista, josta muodostuisi alu- 28 .§.'
20154: eelle uusi raja. Lupa on myönnettävä, mil- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20155: loin sen ei havaita tuottavan huomattavaa
20156: haittaa kaavoituksen suorittamiselle tai alu- 30 §.
20157: een käytön muulle järjestämiselle. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20158:
20159:
20160: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1967.
20161:
20162: Kristian Gestrin. T. E. Nordström.
20163: Grels Teir. Carl Olof Tallgren.
20164: Pentti I. Sillantaus. Magnus Kull.
20165: Ragnar Granvik. Esu Niemelä.
20166: 1675
20167:
20168: vn, 70.- Lak.al. N: o 151.
20169:
20170:
20171:
20172: Sarjala ym.: Ehdotus laiksi kuntien kantokykyluokituksesta.
20173:
20174:
20175: E d u s k u n n a ll e.
20176:
20177: Hallitus on antanut Eduskunnalle 15 päi- rustella. Mainittujen poikkeamien laskeminen
20178: vänä syyskuuta 1967 esityksen laiksi kuntien olisikin aloitettava jokaisesta prosenttiyksi-
20179: kantokykyluokituksesta. Lakiesitys on perus- köstä, joka ylittää tai alittaa po. keskimää-
20180: teltu ja sen ;tarkoittaman kuntien kantokyky- rän. Säännösehdotukseen sisältyy vielä s>e
20181: luokituksen aikaansaaminen kiireellinen teh- epäjohdonmukaisuus, että poikkeamat ote-
20182: tävä. Säädettävä laki luo pohjan valtionavun taan huomioon veroäyrimäärien ylityksistä
20183: porrastamiseksi kuntien taloudellisen kanto- vähemmän kuin alituksista. Tätä verovoimai-
20184: kyvyn mukaan eri hallinnonhaaroja koske- taan heikommille kunnille kohtuutonta me-
20185: vissa looissa. nettelyä ei voida millään tavoin perustella.
20186: Vaikka lakiesitys yleensä perustuukin hy- Edelleen on todettava, 'että jos po. ylityksille
20187: väksy.ttäville periaattei:lle, antavaJt sen muu- ja alituksille asetetaan katto, on sen syytä
20188: tamat yksityiskohdat aihetta arvosteluun. La- olla sama molemmille.
20189: kiesityksen 2 §: n 1 momentin 4 kohdan mu- Hallituksen !e8ityksen 5 § : n 2 momentin
20190: kaan kunnan v;ertauslukua varren tarvittavia mukaan kunnan kantokykyluokkaa voidaan
20191: laskennallisia verotuloja määrättäessä koro- harkinnan perusteella alentaa yhdellä luokalla
20192: tetaan asukasta kohti laskettuja verotuloja säännösehdotuksessa lähemmin mainituista
20193: yhdellä prosentilla kaikkien kuntien keskiar- syistä. Siinä on kuitenkin jätetty mainitse-
20194: vosta kutakin täyttä kahta prosenttiyksikköä matta asutuksen hajanaisuus, joka lisää kun-
20195: kohti, jolla asukasta kohti kertyneidren vero- nan kustannustasoa suhteettomasti. Tämä
20196: äyrien määrä on yli 25 prosenttia suurempi peruste olisikin lisättävä säännöksoon.
20197: kuin kaikkien kuntien vastaava keskiarvo, Loppusäännöksen mukaan säädettävää la-
20198: enintään kuitenkin 37 prosentilla, taikka lda ei olisi sovellettava kuntien kantokyky-
20199: alennetaan yhdellä prosentilla jokaista yhtä luokitukseen koulujärjestelmän permrteista
20200: täyttä prosenttiyksikköä kohti, jolla sanottu annetun lain nojalla. Jos kantokykylakiin ote-
20201: veroäyrien määrä on yli 25 prosenttia pie- taan tämänsisältöinen sää.nnös, menettää laki
20202: nempi kuin kaikkien kuntien vastaava keski· suurelta osalta merkityksensä. Tul>eva perus-
20203: arvo, enintään kuitenkin 75 prosentilla. Sään- koulu samoinkuin nykyinen kansakoulutoimi
20204: nösehdotuksen mukaan poikkeamat keskimää- muodostavat niin merkittävän osan (esim.
20205: räisestä asukaskohtaisesta määrästä otetaan vuonna 1964 kaikkien kuntien kokonaisme-
20206: eriksoon huomioon vain äärimmäisissä poik- noista 17,2 %, maalaiskunnissa 29,1 %), et-
20207: keustapauksissa. Poikkeamia ei ot>eta huomi- tei peruskoulua ole perusteltua jättää nyt
20208: oon "alueella", joka käsittää 50 prosenttia säädettävän lain ulkopuolelle.
20209: kuntien keskimääräisestä veroäyrien määrästä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20210: asukasta kohti. Tämä johtaa verotulojen mää-
20211: rän huomioon ottamisessa liialliseen kaava- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20212: maisuuteen eikä menettelyä voidakaan pe- van lakiehdotuksen:
20213: 1676 VII,70. - Kuntien kantokykyluokitus.
20214:
20215:
20216:
20217:
20218: Laki
20219: kuntien kantokykyluokituksesta.
20220: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20221:
20222: 1 §. kuntien vastaava keskiarvo, enintään kuiten-
20223: (Ku'OOn hallituksen esityksessä) kin 75 prosentilla.
20224: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä)
20225: 2 §.
20226: (1 mom:n kohdat 1-3 kuten hallituksen 3 ja 4 §.
20227: esityksessä) (Kuten hallituksen esityksessä)
20228: 4. Lasketaan kunnan laskennalliset vero-
20229: tulot asukasta kohti siten, että sinä vuotena, 5 §.
20230: minkä <tilinpää:töksestä on kysymys, toimite- (1 mom. kuten hallituksen esityksessä)
20231: tussa verotuksessa asukasta kohti määrätty- Milloin kunta on poikkeuksellisen velkaan-
20232: jen veroäyrien luvulla kerrotaan samaa vero- tunut taikka kaupunkien erityiset rasitukset,
20233: tusta varten kaikissa kunnissa vahvistettujen kunnan kaksikielisyys, asutuksen hajanaisuus,
20234: V'eroäyrin hintojen veroäyrien määrällä pun- erityisen vaikeat liikenneyhteydet tai muu
20235: nittu keskiarvo. Näin saatua tulosta korote- erityinen syy muodostaa kunnan taloutta
20236: taan yhdellä prosentilla jokaista täyttä pro- olennaisesti rasittavan tekijän, kunnan kan-
20237: senttiyksikköä kohti, jolla asukasta kohti tokykyluokkaa voidaan harkinnan P'erusteella
20238: määrättyjen veroäyrien luku on suurempi alentaa yhdellä luokalla.
20239: kuin kaikkien kuntien vastaava keskiarvo, (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä)
20240: enintään kuitenkin 75 prosentilla, taikka
20241: alennetaan· yhdellä prosentilla jokaista täyttä 6-10 §.
20242: prosenttiyksikköä kohti, jolla sanottu vero- (Kuten hallituksen esityksessä)
20243: äyrien määrä on pienempi kuin kaikkien
20244:
20245:
20246:
20247:
20248: Kun kantokykyluokitus vuodeksi 1969 vah- syyslain (331/63) nojalla viimeksi vahvistet-
20249: vistetaan, käytetään 5 § : n 4 momentin sään- tua kuntien kantokykyluokitusta.
20250: nöstä 80veUettaessa vertausperusteena työlli-
20251:
20252:
20253:
20254:
20255: Helsingissä
20256: ·..
20257: ~- ·.
20258: 21 päivänä syyskuuta 1967.
20259:
20260: ·William Sarjala. Reino Karpola.. Eino Uusitalo.
20261: J. E. Partanen. Ta.hvo Rönkkö. Toivo Antila..
20262: Esu Niemelä. Pekka Vilmi. Yrjö Sinkkonen.
20263: Aaro Lintilä. Heimo Linna..
20264: VALTIOPÄIVÄT
20265: 1967
20266:
20267: LIITTEET
20268: VIII
20269:
20270: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ, YLEISEN ALOITEAJAN
20271: JÄLKEEN JÄTETTYJÄ KOULUJÄRJESTELMÄN PERUSTEITA YM.
20272: KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
20273:
20274:
20275:
20276:
20277: HELSINKI 1968
20278: VALTION PAINATUSKESKUS
20279:
20280:
20281: 65 E 14/68
20282: 1679
20283:
20284: VUI,111.- Lagm.ot. N:o 143.
20285:
20286:
20287:
20288:
20289: Teir m.fl.: F'örslag Ull lag om grunderna för skolsyriemet.
20290:
20291:
20292: Till Riksdagen.
20293:
20294: Regeringen har i sin proposition nr 44 med mun inte får vara avgörande för möjlighe-
20295: förslag tili lag om grunderna för skolsyste- terna att erhälla likvärdig språkundervis-
20296: met ingående uppehållit sig vid hur språk- ning.
20297: undervisningen i grundskolan skall bedrivas. Bristerna i regeringens proposition beträf-
20298: Regeringen har stannat för att endast ett fande språkundervisningen i grundskolan
20299: språk skulle bli obligatoriskt förutom moders- kunde lätt avhjälpas genom att både det
20300: målet, nämligen engelska språket, med förbi- andra inhemska språket och engelska språ-
20301: gående av det andra inhemska språket. Denna ket gjordes tili obligatoriska, med franska,
20302: huvudprincip strider klart mot vårt lands tyska eller ryska som tillvalsämnen på grund-
20303: grundlagsenliga status som tvåspråkigt. skolans högstadium. Detta kan underbyggas
20304: Regeringen har i motiveringen tili utform- med såväl rättvise-, pedagogiska som kultur·
20305: ningen av lagförslagets 6 § inte framfört politiska skäl.
20306: något sådant, som skulle motivera ett för- Ovan har redan berörts rättvisesynpunk-
20307: kastande av grundskolekommittens ursprung- terna. De svenska eleverna får inte försättas
20308: liga ståndpunkt angående språkundervis- i en sämre ställning än de finska när det
20309: ningen i grundskolan (Betänkande 1965: A 7 gäller möjligheterna att på ett tillräckligt
20310: sid. 25, 6 §: "I grundskolans läroplaner böra tidigt stadium få undervisning i engelska.
20311: ingå i den ordning det genom förordning Det ter sig självfallet att kunskapen i
20312: stadgas religion, - - det andra inhemska landets två nationalspråk, finska och svenska,
20313: språket, ett främmande språk, - -"). Rege- skall vara så god som möjligt och att under·
20314: ringen synes ha uppfattat den s.k. Poijärvi- visningen anpassas därefter. Ur principiell
20315: kommissionens åsikt om omöjligheten att på ståndpunkt vore det naturligt att förutsätta
20316: grundskolenivå ha flera än ett obligatoriskt att det andra inhemska språket skulle vara
20317: språk förutom modersmålet på läroplanen första obligatoriska språk, efter modersmålet.
20318: som ett axiom. Det andra inhemska språket Vi har dock inte några allvarliga invänd~
20319: har därför blivit ett tillvalsämne på grund- ningar att framställa, ifall det genom för-
20320: skolans högstadium. Detta stadgande har re- ordning stadgas att man i de finska skolorna
20321: geringen försökt överskyla med att ge de börjar med engelskan i andra eller tredje
20322: svenska ~<llorna rätt att utbyta engelska klassen och fortsätter med svenskan i fjärde
20323: språket mot finskan, vilket språk är ound- eller femte klassen. I de svenska skolorna
20324: gängligt för de svenska eleverna, som häri- skulle man dock inleda med det finska språ-
20325: genom skulle få börja sina studier i engelska ket och sedan fortsätta med engelskan på
20326: först på grundskolans högstadium. Detta är respektive klasser.
20327: en klar orättvisa mot de svenska eleverna. Ovanstående förslag har även nyligen i
20328: Principen om engelska som enda obligato- offentligheten framförts av en av våra mest
20329: riska språk har regeringen även ruckat på framstäende filologer, professor Ole Reuter,
20330: tili förmån för bosättningscentra över 20 000 som med skärpa understrukit att man inte
20331: invånare, där man såväl i finska som svenska kunnat bevisa att undervisning i två språk
20332: skolor skulle ha möjlighet att börja med vid sidan av varandra på primärstadiet vore
20333: antingen det andra inhemska språket eller menligt, tvärtom. Inlärandet av två språk
20334: engelskan på grundskolans låstadium. Rege- gör en elev mera medveten om olikheten mel-
20335: ringen förbiser tydligen rättvisekravet att lan det egna språkets och det främmande
20336: befolkningsnumerären i en elevs hetnkom- språkets struktur, och en effektiv undervis-
20337: 1680 VIII,lll. - Koulujärjestelmän perusteet.
20338:
20339:
20340: ning, som syftar till praktisk språkkunskap, revolutionerande mot bakgrunden av den
20341: gör att eleven tänker och uttrycker vad han språkundervisning som redan nu bedrivs inom
20342: har att säga bättre enligt de mönster det mellanskolan, som ju skall uppgå i den nio-
20343: främmande språlret ger. Man har inte heller åriga grundskolan. Undervisningen i det
20344: kunnat observera att Finlands barn skulle andra inhemska språket i mellanskolan vidtar
20345: vara mindre mottagliga för språkundervis- redan i första klassen (grundskolans femte)
20346: ning än barn i andra länder. samt i ett främmande språk, mestadels
20347: För bevarandet och stärkandet av vårt engelska från andra ldassen (grundskolans
20348: lands samhörighet med det övriga Norden är sjätte). V ad beträffar uttalandet i propo-
20349: allmän kunskap i svenska språket en ound- sitionens motivering om att för inträde i det
20350: gänglig förutsättning. Regeringens förslag framtida gymnasiet skulle fordras tidigare
20351: skul1e på lång sikt kunna medföra en isole- undervisning i förutom 'engelska även det
20352: ring av vårt land inom det nordiska samarbe- andra inhemska språket kan konstateras att
20353: tet. ·I praktiken skulle en försvagning av detta inte på något sätt utgör en garanti för
20354: kunskaperna i svenska få till följd att möj- insikter i svenska bland de 'elever som inte
20355: ligheterna för medborgarorganisationer och fortsätter sin skolgång i gymnasiet.
20356: enskilda medborgare att delta i nordisk sam- Hänvisande tili ovan anförda motiv före-
20357: verkan försvagas. Des8a farhågor uttrycktes slår vi vördsamt,
20358: även vid Nordiska rådets session i Helsing-
20359: fors detta år. att Riksdagen rnåtte besluta antaga
20360: Slutligen må .· framhållas att förslaget om det i regeringens proposition ingående
20361: obligatorisk undervisning i två språk förutom lagförslaget sålydande:
20362: modersmålet i grundskolan på intet sätt är
20363:
20364:
20365:
20366: Lag
20367: om grunderna för skolsystemet.
20368: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
20369:
20370: lkap. näringslivet centralt anslutna läroämnen och
20371: praktiska övningar som äro ägnade att öka
20372: Skolsysternet. förutsättningarna för yrkesval. I grundsko-
20373: lans läroplan må ingå för pedagogisk och
20374: 1-4 §§. didaktisk handledning samt handledning i
20375: (Likasom i regeringens proposition.) yrkesval reserverade timmar. I grundskolans
20376: högstadium må såsom valfritt ämne ingå
20377: 2 kap. franska, tyska eller ryska språket.
20378: Elev må befrias från språkundervisning
20379: Grundskolan. för viiken han saknar förutsättning, varvid
20380: motsvarande undervisning i annat ämne i
20381: 5 §. mån av möjlighet bör meddelas honom. I
20382: (Li~asom i regeringens proposition.) specialskolor och -klasser må, i enlighet med
20383: vad genom förordning stadgas, avvikelser
20384: 6 §. göras från vad ovan i denna paragraf är
20385: I grundskolans läroplan skall i enlighet stadgat om undervisningen i det andra in-
20386: med vad genom förordning stadgas ingå hemska språket och engelska språket.
20387: religion, sedelära, omgivningslära, moders-
20388: mål, det andra inhemska språket, engelska (3-6 mom. likasom i regeringens propo-
20389: språket, historia, medborgarkunskap, medbor- sition.)
20390: garfärdighet, matematik, fysik, kemi, natural-
20391: historia, geografi, gymnastik, teckning, mu- 7 §.
20392: sik, handarbete, huslig ekonomi samt till (Likasom i regeringens proposition.)
20393: vm,111. - Teir ym. 1681
20394:
20395: 3 kap. 5 kap.
20396: Förvaltningen. Statsunderstöd för grundskolan.
20397: 8-12 §§. 24-27 §§.
20398: (Likasom i regeringens proposition.) (Likasom i regeringens proposition.)
20399:
20400:
20401: 4 kap. 6 kap.
20402: Organiseringen av kommunens skolväsen. Särskilda stadganden.
20403: 13-23 §§. 28-33 §§.
20404: (Likasom i regeringens proposition.) (Likasom i regeringens proposition.)
20405:
20406:
20407: Helsingforsden 21 april1967.
20408:
20409: Grels Teir. Evald Häggblom.
20410: Verner Korsbäck. Kristian Gestrin.
20411: Georg 0. Ehrnrooth. Ragnar Granvik.
20412: Carl Olof Tallgren. Henrik Westerlund.
20413: Victor Procope. Ingvar S. Melin.
20414: Magnus Kull.
20415: 1682
20416:
20417: VIII,111. - Lak.al. N: o 143. Suomennos
20418:
20419:
20420:
20421:
20422: Teir ym: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista.
20423:
20424:
20425: E d u s kun n a 11 e.
20426:
20427: Hallitus on esityksessään n: o 44 laiksi timuksen, jonka mukaan oppilaan kotikunnan
20428: koulujärjestelmän perusteista perusteellisesti asukasluku ei saa olla ratkaisevana mahdolli-
20429: puuttunut kysymykseen, miten peruskoulun suuksiin nähden saada samanarvoista kielten-
20430: kieltenopetusta on hoidettava. Hallitus on opetusta.
20431: päätynyt siihen, että äidinkielen ohella vain Hallituksen esityksessä olevat epäkohdat
20432: yklsi kieli olisi pakollinen, nimittäin englan- peruskoulun kieltenopetuksen osalta voitaisiin
20433: ninkieli, jolloin toinen kotimainen kieli syr- helposti poistaa tekemällä sekä toinen koti-
20434: jäytettäisiin. Tämä pääperiaate on selvästi mainen kieli että englanninkieli pakollisiksi,
20435: ristiriidassa maamme perustuslain mukaisen jolloin ranska, saksa tai venäjä olisivat valin-
20436: kaksikielisen aseman kanssa. naisina aineina peruskoulun yläasteella. Tämä
20437: Hallitus ei ole lakiehdotuksen 6 § : n muo- on perusteltavissa niinhyvin oikeudenmukai-
20438: don perusteluissa esittänyt mitään sellaista, suus- kuin opetusopillisin ja kulttuuripoliit-
20439: joka oikeuttaisi hylkäämään peruskoulukomi- tisin syin.
20440: tean alkuperäisen kannan peruskoulun kiel- Yllä on jo kosketeltu oikeudenmukaisuus-
20441: tenopetuksen osalta (Mietintö 1965: A 7 näkökohtia. Ruotsinkielisiä oppilaita ei saa
20442: sivu 24, 6 §: "Peruskoulun opetussuunnitel- asettaa suomenkielisiä oppilaita huonompaan
20443: miin tulee sisältyä, sen mukaan kuin asetuk- asemaan, kun on kysymys englanninkielen
20444: sella säädetään, uskontoa, -- - toista koti- opetuksen saamismahdollisuuksista riittävän
20445: maista kieltä, vierasta kieltä, - -"). Halli- varhaisella asteella.
20446: tus näyttää käsittäneen selviöksi ns. Poijär- Tuntuu itsestään selvältä, että maan mo-
20447: ven toimikunnan kannan, että peruskoulu- lempien kansalliskielten, suomenkielen ja
20448: asteella on mahdotonta opetusohjelman puit- ruotsinkielen taidon tulee olla mahdollisim-
20449: teissa antaa opetusta useammassa kuin yh- man hyvä ja että opetus on sopeutettava tä-
20450: dessä pakollisessa kielessä äidinkielen lisäksi. män mukaisesti. Periaatteelliselta kannalta
20451: Sen vuoksi toisesta kotimaisesta kielestä on olisi luonnollista edellyttää, että toinen koti-
20452: tullut valinnainen aine peruskoulun ylä- mainen kieli olisi ensimmäisenä pakollisena
20453: asteella. Tätä säännöstä hallitus on pyrkinyt kielenä äidinkielen jälkeen. Emme kuiten-
20454: peittelemään antamalla ruotsinkielisille kou- kaan esitä vakavia huomautuksia, jos asetuk-
20455: luille oikeuden vaihtaa englanninkieli suo- sella säädetään, että suomenkielisissä kou-
20456: menkieleen, joka on välttämätön ruotsinkie- luissa aloitetaan englanninkielen lukeminen
20457: listen oppilaiden kannalta, jotka näin saisivat toisella tai kolmannella luokalla ja jatketaan
20458: aloittaa englanninkielen opiskelunsa vasta ruotsinkielen lukemisella neljänneltä tai vii-
20459: peruskoulun yläasteella. Tämä on selvä vää- denneltä luokalta alkaen. Ruotsinkielisissä
20460: ryys ruotsinkielisiä oppilaita kohtaan. Peri- kouluissa aloitettaisiin kuitenkin suomenkie-
20461: aatetta, jonka mukaan tenglanninkieli olisi len lukemisella ja jatkettaisiin sitten luke-
20462: ainoa pakollinen kieli, hallitus on lieventänyt malla tenglanninkieltä vastaavilla luokilla.
20463: sellaisten asutuskeskusten kohdalla, joiden Edelläolevan ehdotuksen on julkisuudessa
20464: asukasluku ylittää 20 000 ja joissa sekä suo- äskettäin esittänyt myös eräs etevimmistä
20465: men- että ruotsinkielisissä kouluissa olisi filologeistamme, professori Ole Reuter, joka
20466: mahdollista aloittaa joko toisen kotimaisen voimakkaasti on tähdentänyt, ettei ole voitu
20467: kielen tai englanninkiel,en lukeminen perus- todistaa, että kahden kielen rinnakkainen
20468: koulun ala-asteella. Hallitus jättää ilmeisesti opettaminen ala-asteella olisi haitallista,
20469: ottamatta varteen oikeudenmukaisuuden vaa- päivastoin. Kahden kielen oppiminen tekee
20470: vm,111. - Teir ym. 1683
20471:
20472: oppilaan paremmin tietoiseksi oman kielen sesta opetuksesta kahdessa kielessä äidinkie-
20473: ja vieraan kielen rakenteellisista eroavaisuuk- len lisäksi peruskoulun puitteissa ole miten-
20474: sista, ja tehokas opetus, joka tähtää käytän- kään mullistava, kun taustana pidetään sitä
20475: nölliseen kielitaitoon, aiheuttaa sen, että oppi- kielten opetusta, jota jo nykyisin harjoite-
20476: las ajattelee ja ilmaisee sanottavansa parem- taan keskikoulussa, joka on tarkoitus sulaut-
20477: min vieraan kielen antamien esikuvien mu- taa yhdeksänvuotiseen peruskouluun. Toisen
20478: kaan. Ei myöskään ole voitu havaita, että kotimaisen kielen opetus alkaa jo keskikoulun
20479: Suomen lapset olisivat vähemmän vastaan- ensimmäisellä luokalla (peruskoulun viides
20480: ottavaisia kielten opetukselle kuin muiden luokka) ja jossakin vieraassa kielessä, enim-
20481: maiden lapset. mäkseen englanninkielessä toisella luokalla
20482: Maamme yhteenkuuluvaisuuden säilyttämi- (peruskoulun kuudes luokka). Mitä tulee esi-
20483: seksi ja vahvistamiseksi muun Pohjolan tyksen perusteluissa olevaan lausumaan, että
20484: kanssa on yleinen ruotsinkielen taito välttä- vastaisen lukion sisäänpääsyvaatimuksena
20485: mätön edellytys. Hallituksen ehdotus voisi olisi aikaisempi opetus paitsi englanninkie-
20486: pitkälle tähdäten aiheuttaa maamme eristy- lessä myös toisessa kotimaisessa kielessä, voi-
20487: neisyyden pohjoismaisesta yhteistyöstä. Ruot- daan todeta, ettei tämä millään tavoin ole
20488: sinkielen taidon heikontuminen aiheuttaisi takeena ruotsinkielen taidosta niiden oppi-
20489: käytännössä sen, että kansalaisjärjestöjen ja laiden kohdalla, jotka eivät jatka koulun-
20490: yksityisten kansalaisten mahdollisuudet osal- käyntiään lukiossa.
20491: listua pohjoismaiseen yhteistyöhön huonone- Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kun-
20492: vat. Se seikka, että tämä on pelättävissä, tuo- nioittaen,
20493: tiin julki myös Pohjoismaiden neuvoston tä-
20494: mänvuotisessa istunnossa Helsingissä. että Eduskunta päättäisi hyväksyä
20495: Lopuksi sanottakoon, ettei ehdotus pakolli- hallituksen esitykseen sisältyvän laki-
20496: ehdotuksen näin kuuluvana:
20497:
20498:
20499:
20500: Laki
20501: koulujärjestelmän perusteista.
20502: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20503: 1 luku. liittyviä, ammatinvalinnan edellytyksiä lisää-
20504: viä oppiaineita ja käytännöllisiä harjoituksia.
20505: Koulujärjestelmä. Peruskoulun opetussuunnitelmaan voi kuulua
20506: 1-4 §. kasvatukselliseen ja opetukselliseen ohjauk-
20507: (Kuten hallituksen esityksessä.) seen sekä ammatinvalinnanohjaukseen varat-
20508: tuja tunteja. Peruskoulun yläasteen opetuk-
20509: 2 luku. seen voi valinnaisena aineena kuulua rans-
20510: kan-, saksan- tai venäjänkieli.
20511: Peruskoulu. Oppilas voidaan vapauttaa kielen opiske-
20512: 5 §. lusta, jonka edellytykset häneltä puuttuvat,
20513: (Kuten hallituksen esityksessä.) jolloin hänelle mahdollisuuksien mukaan on
20514: järjestettävä vastaavasti muun aineen ope-
20515: 6 §. tusta. Erityiskoulujen ja -luokkien osalta
20516: Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee si- voidaan, sen mukaan kuin asetuksella sääde-
20517: sältyä, sen mukaan kuin asetuksella sääde- tään, poiketa edellä tässä pykälässä olevista
20518: tään, uskontoa, siveysoppia, ympäristöoppia, vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen
20519: äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, englan- opetusta koskevista säännöksistä.
20520: ninkieltä, historiaa, yhteiskuntaoppia, kansa- 3-6 mom.
20521: laistaitoa, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, (Kuten hallituksen esityksessä.)
20522: luonnonhistoriaa, maantietoa, liikuntaa, ku-
20523: vaamataitoa, musiikkia, käsityötä, koti- 7 §.
20524: taloutta sekä elinkeinoelämään keskeisesti (Kuten hallituksen esityksessä.)
20525: 1684 VUI,lll. - Koulujärjestelmän perusteet.
20526:
20527:
20528: 3 luku. 5 luku.
20529:
20530: Hallinto. Peruskoulun valtionavustus.
20531: 8-12 §. 24--27 §.
20532: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20533:
20534:
20535: 4 luku. 6 luku.
20536:
20537: Kunnan koululaitoksen järjestäminen. Erinäisiä säännöksiä.
20538: 13-23 §. 28-33 §.
20539: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20540:
20541:
20542: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1967.
20543:
20544: Grels Teir. Evald Häggblom.
20545: Verner Korsbäck. Kristian Gestrin.
20546: Georg 0. Ehrnrooth. Ragnar Granvik.
20547: Carl Olof Tallgren. Henrik Westerlund.
20548: Victor Procope. Ingvar S. Melin.
20549: Magnus KuU.
20550: 1685
20551:
20552: VIII,112.-Lak.al. N:o 144.
20553:
20554:
20555:
20556:
20557: Leivo-Larsson: Ehdotus laiksi koulujärjestelmä'lt perusteista.
20558:
20559:
20560: Eduskunnalle.
20561:
20562: Viitaten hallituksen esitykseen eduskun- koulun ulkopuolella voi tätä opetusta saada,
20563: na:lle laiksi ~koulujärjestelmän perusteista koska olisi vaikeasti todettavissa onko kou-
20564: ( 1967 n: o 44) pyydän saada 'kiinnittää huo- lun ulkopuolella saatava opetus riittävä ja
20565: miota siihen, että kielten opetus tässä esi- tarkoituksenmukaista.
20566: tyksessä on mielestäni ajateltu järjestettä- Lisäyksenä 2 luvun pykälään 6, 1 moment-
20567: väksi siten, että se voisi ·tuottaa haittaa tiin haluaisin saada aineluetteloon suul-
20568: oppilaille heidän hakeutuessaan jatko-opin- lisen esityksen taidon, sillä nykyaikainen
20569: toihinsa tai ammatteihin taikka virkoihin maailma ja kansanvaltainen yhteiskuntamme
20570: ja sen vuoksi pitäisin välttämättömänä, että edellyttää mitä moninaisimmilla aloilla
20571: kaikilla oppilailla olisi mahdollisuus, jos suullisen esityksen taitoa ja ellei tätä perus-
20572: he niin haluavat, saada opetusta ruotsin ja koulussa opeteta, aiheutuu siitä joko puut-
20573: englannin kielissä. teena haittaa tai sen puutteen poistamiseksi
20574: Uskonnon historian ja ·kansamme toisen vaaditaan itseopiskelua, josta voi aiheutua
20575: kirkkokunnan kreikkalaiskatolisen uskon- suuria ylimääräisiä kustannuksia.
20576: non opetus ovat jääneet epäoikeutettuun Edellä sanottuun perustuen esitän kun-
20577: asemaan, joten lakiesitystä olisi siltä osin nioittavasti,
20578: tarkistettava ja jätettävä pois e!hto, että
20579: näiden aineiden opiskeluun ilmoittautuneita että Eduskunta hyväksyisi hallituk-
20580: olisi oltava vähintään viisi ja edelleen pois- sen esitykseen sisältyvän lakiehdotuk-
20581: tettava ehto, että nämä eivät muulla tavoin sen näin kuuluvana:
20582:
20583:
20584:
20585: Laki
20586: koulujärjestelmän perusteista.
20587: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20588:
20589: 1 luku. 6 §.
20590: Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee
20591: Koulujärjestelmä. sisältyä, sen mukaan kuin asetuksella sää-
20592: detään, uskontoa, siveysoppia, ympäristö-
20593: 1-4 §. oppia, äidinkieltä, suullisen esityksen taitoa,
20594: (Kuten hallituksen esityksessä.) historiaa, yhteiskuntaoppia, kansalaistaitoa,
20595: matematiikkaa, :fysiikkaa, kemiaa, luonnon-
20596: 2 [uku. historiaa, maantietoa, liikuntaa, kuvaama-
20597: taitoa, musiikkia, käsityötä, kotitaloutta
20598: Peruskoulu. sekä elinkeinoelämään 'keskeisesti liittyviä
20599: ammatinvalinnan edellytyksiä lisääviä oppi-
20600: 5 §. aineita ja käytännöllisiä harjoituksia. Näi-
20601: (Kuten hallituksen esityksessä.) den aineiden lisäksi opetussuunnitelmaan
20602: 66 E 14/68
20603: 1686 VUI,112. - Koulujä.rjestel.mll.n perusteet.
20604:
20605:
20606: sisältyy myös vieraita kieliä ja molemmat ( 4, 5 ja 6 mom. kuten hallituksen esi-
20607: kotimaiset kielet, niinkuin 2 momentissa tyksessä.)
20608: säädetään. Peruskoulun opetussuunnitelmaan 7 §.
20609: voi kuulua kasvatukselliseen ja opetukselli- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20610: seen ohjaukseen sekä ammatinvalinnanoh-
20611: jaukseen varattuja tunteja.
20612: Peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluu 3 luku.
20613: kaikille oppiiaiHe äidinkielen lisäksi joko Hallinto.
20614: toinen kotimainen kieli tai englannin kieli.
20615: Peruskoulun yläasteen opetussuunnitelmaan 8-12 §.
20616: kuuluu oppilaalle valinnaisena aineena joko (Kuten hallituksen esityksessä.)
20617: se edellä 1 momentissa mainituista kielistä,
20618: jota hän ei ole valinnut varhaisemmassa 4 luku.
20619: asteessa tai ranskan, saksan taikka venä-
20620: jän kieli. Erityisestä syystä oppilas voidaan Kunnan koululaitoksen järjestäminen.
20621: vapauttaa yhden muun em. kielen kuin
20622: äidinkielen opiskelusta, jolloin hänelle on 13-23 §.
20623: mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vas- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20624: taavasti muun aineen tai muun kielen ope-
20625: tusta. Erityiskoulujen ja -luokkien osalta 5 luku.
20626: voidaan sen mukaan kuin asetuksella sää-
20627: detään, poiketa edellä tässä pykälässä ole- Peruskoulun valtionavustus.
20628: vista 'vieraiden kielten ja toisen kotimaisen 24-27 §.
20629: kielen opetusta koskevista säännöksistä. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20630: Oppilaalle, joka on vapautettu koulussa
20631: yleisesti annettavasta uskonnon opetuksesta
20632: annetaan joko hänen uskontunnustuksensa 6 luku.
20633: mukaista, jos hän on kreikkalaiskatolisen
20634: kirkon jäsen, uskonnon opetusta taikka Erinäisiä säännöksiä.
20635: hänelle opetetaan uskontojen historiaa, kou- 28----23 §.
20636: lun lukujärjestyksen puitteissa. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20637:
20638:
20639: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1967.
20640:
20641: Tyyne Leivo-Larsson.
20642: 1687
20643:
20644: vm,113.- Lak.al. N:o 145.
20645:
20646:
20647:
20648:
20649: Eskman: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista.
20650:
20651:
20652: Eduskunnalle.
20653:
20654: Peruskoulun uudistamissuunnitelmien to- vasti: ''Kun komitean ehdottarua muutos
20655: teuttaminen edellyttäisi myös alueellisen kouluhallituksen organisaatioon on melko
20656: kouluhallinnon uudelleen organisointia. Ny- suuri ja viraston sisäisen desentralisaation
20657: kyisestä kansakouluntarkastajien piirijakoon tarkoituksenmukaisin toteuttamistapa tästä
20658: pohjautuvasta järjestelmästä, jossa kukin syystä ilmenee vasta käytännön kokemusten
20659: tarkastaja joutuu käsittelemään kaikkia oppi- avulla - - - komitea on pitänyt tarpeel-
20660: velvollisuuskouluun liittyviä asioita piirinsä lisena, että sisäisen desentralisaation järjes-
20661: alueella, olisi päästävä tehokkaampaan, asia- tely tässä vaiheessa säännellään asetusta
20662: jakoon perustuvaan järjestelmään. Jotta tä- alemmanasteisilla säännöksillä, jotta tarvitta-
20663: mä kävisi mahdolliseksi, on kouluhallinnollis- vat muutokset olisi joustavasti suoritettavis-
20664: ten alueiden oltava kyllin suuria eli yleensä sa."
20665: koko läänin käsittäviä. Peruskoulun opetuksellinen uudistus vaa-
20666: Kouluhallituksen järjestysmuotokomitea on tii onnistuakseen koulun ja pedagogisen tut-
20667: I osamietinnössään (1967 B: 19) katsonut kimuksen yhteistoimintaa, joka olisi kiireel-
20668: koulutoimen piirihallinnon uudelleenjärjeste- lisesti aikaansaatava paitsi valtakunnallisella
20669: lyn ja tehostamisen kiireelliseksi, vaikkakin tasolla myös lääneittäin käyttäen niissä si-
20670: se on esittänyt kaikkein kiireellisimmäksi teh- jaitsevien yliopistojen ja korkeakoulujen
20671: täväksi kouluhallituksen uudelleenorganisoin- apua. Tämä tulisi mahdolliseksi läänien kou-
20672: nin. Jatkaessaan työtään komitea tulee saa- luhallinnon keskittämisen kautta.
20673: dun tiedon mukaan laatimaan ehdotuksen Kansakoululainsäädännön tarkistuskomi-
20674: koulutoimen piirihallinnon keskittämisestä tean mietintö III:ssa (1965 B: 93) ehdotettu
20675: lääninhallituksiin. Tällöin harkittaneen kaupunkien kansakouluntarkastajien virkojen
20676: alueellisen hallinnon alaisuuteen paitsi oppi- lakkauttaminen olisi tässä yhteydessä järjes-
20677: velvollisuuskouluja ja lukioita myös amma- tettävissä mietinnössä ehdotetulla tavalla
20678: tillinen koulutus ja vapaa kansansivistystyö. siirtämällä asianomaiset viranhaltijat läänin-
20679: On kuitenkin todennäköistä, että ennenkuin hallituksen kouluosastoon perustettaviin vir-
20680: keskittämissuunnitelmaan ja sen toteuttami- koihin.
20681: seen päästään, kuluu paljon aikaa. Peruskou- Alueellisen -kouluhallinnon uudistus ei ai-
20682: lun osalta asia ei kuitenkaan sietäisi viivy- nakaan tässä kokeiluvaiheessa aiheuttaisi val-
20683: tystä, vaan alueellinen hallinto olisi siltä tiolle suuria kustannuksia, koska suurin osa
20684: osin järjestettävä ennen kuin lain toimeen- tarvittavista viroista on jo olemassa ja voi-
20685: panoa voidaan tehokkaasti ryhtyä edes val- daan muuttaa uusiksi viroiksi. Esim. Turun
20686: mistelemaan. ja Porin läänin alueella toimii nykyisin 9
20687: Koska alueellinen kouluhallinto joka ta- kansakouluntarkastajaa (näistä 3 kaupun-
20688: pauksessa tultaneen aikanaan järjestämään kien palkkaamaa) ja lääninhallituksen koulu-
20689: koko maassa, olisi hyvä saada kokemusta yh- osasto voisi perUskoulun osalta toimia tehok-
20690: destä tai muutamasta läänistä ennen yleisen kaasti 11-12:sta suunnilleen samantasoisella
20691: lain säätämistä. Tämä olisi mahdollista, jos viralla. Osastoon voitaisiin suunnitella hallin-
20692: koulujärjestelmän perusteista annettavaan nollinen toimisto, pedagoginen toimisto sekä
20693: lakiin sisällytettäisiin valtuus säätää asetuk- suunnittelu- ja tutkimustoimisto.
20694: sella tarvittavista yksityiskohdista. Kouluhal- Hallinnollinen toimisto käsittelisi esim.
20695: lituksen järjestysmuotokomitea esittää em. ohjesääntöasiat, rakennusasiat, valtionapu-
20696: mietinnössään kouluhallituksen osalta vastaa- asiat, luokkaopettajien vaali- ja virkavapaus-
20697: 1688 vm,llS. - Koulujärjestelmän perusteet.
20698:
20699:
20700: asiat, opettajien palkkaukseen ja koulujen kuntasuunnitteluun koulusuunnitelmien so-
20701: huoneistotiloihin liittyvät asiat. Pedagoginen velluttamiseksi siihen sekä alueellisen ja pai-
20702: toimisto voisi käsitellä esim. peruskouluun kallisen tutkimustoiminnan.
20703: siirtymisen edellyttämän pedagogisen valmis- Jos alueellinen hallinto myöhemmin ulotet-
20704: telun, koulujen pedagogisen toiminnan oh- taisiin koskemaan myös lukiota, ammatillista
20705: jauksen ja valvonnan, opettajien alueelliseen koulutusta, vapaata sivistystyötä ja lasten-
20706: jatkokoulutukseen liittyvät asiat, koulujen tarhoja voitaisiin pedagogiseen toimistoon
20707: opetussuunnitelmat ja niiden vuositarkisteet, perustaa uusia aineryhmien tai aineiden ope-
20708: aineopettajien vaalit ja virkavapaudet, eri- tusjohtajien virkoja. Muihin toimistoihin voi-
20709: tyisopetukseen liittyvät asiat, oppivelvolli- taisiin perustaa vastaavasti tarpeen mukaan
20710: suudesta vapauttamiset, opetuskokeiluun liit- esittelijän ja tutkijan virkoja. Mikäli käy-
20711: tyvät asiat, kesäsiirtolatoimintaan liittyvät tännössä saatavien kokemusten perusteella
20712: kysymykset sekä muut pedagogiset asiat. katsotaan organisation muutos tarpeelliseksi
20713: Suunnittelu- ja tutkimustoimiston toimiala koko maassa, olisi järjestelmän kokeileminen
20714: voisi käsittää mm.: valmistelun peruskou- yhdessä tai muutamassa läänissä sitäkin tär-
20715: luun siirtymisen alueellisiksi toimeenpano- keämpää heti peruskoulun uudistamisen yh-
20716: suunnitelmiksi, kuntien koulusuunnittelun teydessä.
20717: ohjauksen ja valvonnan, läänin alueella ta- Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioit-
20718: pahtuvan alueellisen koulusuunnittelun koor- taen,
20719: dinoinnin (seutukaavaliittojen koulusuunnit-
20720: telun), peruskoulun jälkeisen koulutuksen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20721: suunnittelun, yhteydenpidon muuhun yhteis- van lakiehdotuksen:
20722:
20723:
20724:
20725:
20726: Laki
20727: koulujärjestelmän perusteista.
20728: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20729:
20730: 1 luku. ranomaisina ovat kansakouluntarkastajat tai,
20731: siinä järjestyksessä kuin asetuksella sääde-
20732: Koulujärjestelmä. tään, lääninhallitukset. Kouluhallituksen alai-
20733: sena on myös tarpeellinen määrä koulusuun-
20734: 1--4 §. nittelijoita, joiden tehtävänä on suorittaa
20735: (Kuten hallituksen esityksessä.) tämän lain toimeenpanon alueellista suunnit-
20736: telua, ohjata kuntien koulusuunnittelua sekä
20737: suorittaa muut heille määrätyt tehtävät.
20738: 2 luku. Koulusuunnittelija voidaan ottaa myös työ-
20739: Peruskoulu. sopimussuhteeseen.
20740:
20741: 5-7§. 9-12 §.
20742: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20743:
20744: 3 luku.
20745: 4 luku.
20746: Hallinto.
20747: Kunnan koululaitoksen järjestäminen.
20748: 8 §.
20749: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 13-23 §.
20750: . Kouluhallituksen alaisina aluehallintovi- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20751: VUI,llS. - EtWnan. 1689
20752:
20753: 5 luku. 6 luku.
20754: Peruskoulun valtionavustus. Erinäisiä säännöksiä.
20755: 24--27 §. 28-33 §.
20756: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20757:
20758:
20759: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1967.
20760:
20761: Margit Eskman.
20762: 1690
20763:
20764: VIII,114.-Lak.al. N:o 146.
20765:
20766:
20767:
20768:
20769: Ahonen ym..: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän, perusteista.
20770:
20771:
20772: E d u s kun n alle.
20773:
20774: Hallituksen esityksessä laiksi koulujärjes- tua päinvastaisessa järjestyksessä tai ainakin
20775: telmän perusteista (N: o 44/67) tarkoitettu siten, etteivät syrjäisten ja vähävaraisten
20776: peruskoulu tulisi lakiehdotuksen mukaan to- seutujen asukkaat jäisi varakkaiden alueiden
20777: teutettavaksi 10-16 vuoden kuluessa siinä asukkaisiin verrattuna tässäkin asiassa olen-
20778: järjestyksessä kuin valtioneuvoston vahvista- naisesti huonompaan asemaan.
20779: mat alueelliset ja kuntien ehdotusten perus- Sosiaalisten etujen ja koulunkäynnin mak-
20780: teella hyväksytyt kuntakohtaiset täytäntöön- suttomuuden järjestäminen voidaan vaikeuk-
20781: panosuunnitelmat edellyttävät. Samassa jär- sitta toteuttaa myös erillisenä toimenpiteenä
20782: jestyksessä toteutuisivat kaikkien peruskou- ja valtiotalouden kantokyvyn sekä eri kun-
20783: lua tai sitä korvaavien koulujen oppilaiden tien asukkaiden eriasteisen tarpeen huomioon
20784: osalta koulun maksuttomuus ja oppilaille an- ottaen siten, että kunnalle, joka koulun
20785: nettavat sosiaaliset edut. Tämä johtaisi kou- kanssa sopien asianomaisella luvalla antaa
20786: lunkäynnin sosiaalisessa kehittämisessä ilmei- oppivelvollisille oppikoulua käyville lapsille
20787: seen kohtuuttomuuteen, jonka ei sinänsä tar- edellä sanotut sosiaaliset edut tai maksaa hei-
20788: vitse olla välttämätön seuraus siitä, että pe- dän puolestaan lukukausimaksun, annetaan
20789: ruskoulun toteuttaminen vaatii pitkän toteut- valtionapua samojen perusteiden mukaan
20790: tamisajan. Erityisesti on kiinnitettävä huo- kuin kansakoulumenoihin.
20791: miota siihen, että peruskoulun toteuttaminen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
20792: saattaa taloudellisista ja muista syistä viiväs- nioittavasti,
20793: tyä nimenomaan syrjäisissä ja vähävaraisissa
20794: kunnissa, joiden koulua käyvät lapset vasta että hallituksen esitykseen sisältyvä
20795: muita myöhemmin pääsisivät saamaan pe- lakiehdotus hyväksyttäisiin, 'TIIäin kuu-
20796: ruskoululain tarkoittamat sosiaaliset edut, luvana:
20797: vaikka kehityksen luonnollisesti tulisi tapah-
20798:
20799:
20800:
20801: Laki
20802: koulujärjestelmän pensteista.
20803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20804:
20805: 1 luku. 5-7§.
20806: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20807: Koulujärjestelmä.
20808:
20809: 1--4 §.
20810: (Kuten hallituksen esityksessä.) 3 luku.
20811: Hallinto.
20812: 2 luku.
20813: 8-12 §.
20814: Peruskoulu. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20815: VIII,ll4. - Ahonen ym. 1691
20816:
20817: 4 luku. lua käyvien oppilaiden kuljetuksen ja oppi-
20818: Kunnan koululaitoksen järjestäminen. lasaterian tai maksaa vähävaraisten oppivel-
20819: vollisten opilaiden osalta lukukausimaksun,
20820: 13-23 §. kunta on oikeutettu saamaan näihin menoi-
20821: (Kuten hallituksen esityksessä.) hin valtionapua samojen perusteiden mukaan
20822: kuin omiin kansakoulumenoihinsa.
20823: Edellä 1 momentissa tarkoitettujen sosiaa-
20824: 5 luku. listen etujen järjestämistä valvoo vanhem-
20825: painneuvosto niinkuin siitä asetuksella erik-
20826: Peruskoulun valtionavustus. seen säädetään.
20827: 24 ja 25 §. 27 §.
20828: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20829: 26 §.
20830: (1-7 mom. kuten ·hallituksen esityksessä.) 6 luku.
20831: Mikäli kunta yksityisen oppikoulun yllä- E~rinäisiä säännöksiä.
20832: pitäjän tai valtion oppikoulun rehtorin kans-
20833: sa sopien ja kouluhallituksen suostumuksen 28-33 §.
20834: saatuaan, järjestää oppivelvollisten keskikou- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20835:
20836:
20837: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1967.
20838:
20839: Arvo Ahonen. Pentti Sillantaus.
20840: 1692
20841:
20842: VUI,115. - Lak.al. N: o 147.
20843:
20844:
20845:
20846:
20847: Uusitalo ym..: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista.
20848:
20849:
20850: Eduskunnalle.
20851:
20852: Hallitus on huhtikuun 14 päivänä 1967 sia toteuttaa peruskoulun yläaste. Tämän
20853: antanut eduskunnalle esityksen n: o 44 laik- haitan poistamiseksi tulisi kunnalla olla
20854: si koulujärjestelmän perusteista. Koululaitok- oikeus muodostaa peruskoulun yläaste neljä-
20855: sen kehittämissuunnitelmia laatimaan lähdet- tai viisivuotiseksi, jolloin yläasteen opetus
20856: täessä asetettiin tavoitteeksi oikeudenmukai- muodostuisi tehokkaaksi ja pienikin kunta
20857: suuden toteuttaminen maan kaikille lapsille voisi toteuttaa peruskoulun yläasteen. Näin-
20858: varallisuudesta, syntyperästä ja asuinpaikas- ollen tulisikin ainakin pienille kunnille va-
20859: ta riippumatta saada samanlaiset opiskelu- rata oikeus järjestää peruskoulun yläaste
20860: mahdollisuudet. Vaikka hallituksen esitys joko kolme-, neljä- tai viisivuotiseksi.
20861: yhtenäisen koulujärjestelmän toteuttamisesta Koska täysin vapaaseen ainekohtaiseen va-
20862: maassamme on periaatteellisesti oikea, liittyy lintaan siirtyminen voi aluksi tuottaa vai-
20863: kuitenkin sen toteuttamiseen ehdotetussa keuksia, olisi tähän päämäärään siirryttävä
20864: muodossa eräitä maaseudun kannalta olen- opintosuuntien kautta.
20865: naisia epäkohtia, joihin olisi saatava korjaus. Koska uskonnonopetus nykyjärjestelmässä
20866: Maaseudulla ei voida toteuttaa kiinteätä on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja
20867: kunnan koululaitokseen kuuluvaa lastentar- koska siveysopin opetus voidaan hyvin hoitaa
20868: haa, mutta ala-asteen luokkien 1-2 yhtey- kansalaistaidon opetuksen yhteydessä, ei ole
20869: teen voitaisiin liittää kuusivuotiaille tarkoi- syytä tehdä muutoksia nykyiseen kansakou-
20870: tettu esikoulu. luissa käytännössä olevaan uskonnonopetuk-
20871: Maaseudun kouluverkosto rakentuu vielä seen.
20872: toistaiseksi liian paljon kaksi- ja yksiopetta- Jotta kaupunkeja ja kauppalaita ei saatet-
20873: jaisille kouluille, jotka ilmeisesti eivät pysty taisi erikoiseen asemaan maalaiskuntiin näh-
20874: vaadittavaa opetustasoa turvaamaan. Vaadit- den, tulisi kaikissa yli 10 000 asukasta käsit-
20875: tu opetustaso voidaan saavuttaa vain sellai- tävissä kunnissa saattaa toinen kotimainen
20876: sessa järjestelmässä, jossa yhdellä opettajalla kieli ja englanninkieli vaihtoehtoisiksi. Sa-
20877: on opetettavanaan korkeintaan kaksi vuosi- moin olisi kaikkien peruskoulujen yläasteella
20878: luokkaa. Tämän vuoksi olisikin pyrittävä sallittava valinnaisten kielten, ranska, saksa
20879: turvaamaan toisaalta kyläkoulujen opetusta- tai venäjä, opetus.
20880: so ja toisaalta estämään maaseudun koulu- Jotta kunnille taattaisiin mahdollisuus
20881: verkoston liiallinen harveneminen haja-asu- koulujensa opetusohjelman joustavaan jär-
20882: tusalueen kaksiopettajaisten neliluokkaisten jestämiseen vallitsevien olosuhteiden mukaan,
20883: kyläkoulujen valtionapuun oikeuttavaa oppi- esimerkiksi ottamalla huomioon käytettävissä
20884: lasminimiä alentamalla. Tällaisella järjestel- olevat opettajavoimat ja kunnan elinkeino-
20885: mällä voitaisiin turvata se, että nämä koulut elämän erikoispiirteet, ei voida pitää tarkoi-
20886: voisivat toimia samalla kouluun vuosittain tuksenmukaisena sitä, että keskusviranomai-
20887: tulevalla oppilasmäärällä kuin kaksiopettajai- nen, kouluhallitus, vahvistaa opetusohjeet ja
20888: nen kuusiluokkainen koulu. Erittäin tärkeätä oppimäärät. Peruskoulun toteuttaminen vaa-
20889: olisi, että kysymys eri luokka-asteiden paikal- tii onnistuakseen aluehallinto-organisaation
20890: lisesta porrastuksesta jätetään kuntien it- mitä pikaisinta järjestämistä.
20891: sensä ratkaistavaksi. Jos peruskoulun yläaste Koska ei voida osoittaa, että 8 000 asuk-
20892: muodostetaan kolmivuotiseksi, kuten hallitus kaan kunta, joka muodostaa yhden peruskou-
20893: esittää, tuottaa pienissä kunnissa vaikeuk- lupiirin, aiheuttaa enemmän työtä kuin sel-
20894: VIII,ll5. - Uusitalo ym. 1693
20895:
20896: lainen kunta, jossa on 6 000 asukasta ja yksi piirteisiin, tulisi esityksen 24 § :n 2 momen-
20897: peruskoulupiiri, ei ole mielekästä asettaa tissa mainittuihin rakennuskustannuksiin
20898: päätoimisen koulutoimenjohtajan tai -sihtee- voida lukea myös näiden erikoispiirteiden
20899: rin viran edellytykseksi 8 000 asukkaan ra- vaatimien valinnaisaineiden opetuksen
20900: jaa. aiheuttamat kulut.
20901: Hallituksen esityksessä turvataan valtion Koska kuntien varallisuustaso vaihtelee
20902: sekä yksityisten oppikoulujen opettajain ase- maassamme suuresti, olisi tämä otettava huo-
20903: ma uuteen koulujärjestelmään siirryttäessä, mioon myös 26 § : ssä mainittua peruskoulun
20904: mutta siinä ei ole mainintaa kansa-, kansa- todellisista käyttömenoista suoritettavan val-
20905: lais- ja kansakouluun kuuluvan keskikoulun tionavun järjestämisessä.
20906: opettajien aseman järjestämisestä. Tasapuoli- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
20907: suuden saavuttamiseksi tulisi myös viimeksi- kunnioittavasti,
20908: mainittujen asemasta tulevassa koulujärjes-
20909: telmässä olla riittävät takeet. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20910: Koska kunnan peruskoulun on liityttävä van lakiehdotuksen:
20911: elimellisesti kunnan elinkeinoelämän erikois-
20912:
20913:
20914:
20915: Laki
20916: koulujärjestelmän perusteista.
20917: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20918:
20919: 1 luku. den opetus on paaas1assa samansisältöistä.
20920: Yläasteella opetetaan opintosuuntiin ryhmit-
20921: Koulujärjestelmä. tyvällä opetuksella kaikille opilaille yhteisiä
20922: aineita, joiden oppimäärät voivat olla eri laa-
20923: 1 §. juisia, sekä valinnaisia aineita.
20924: (Kuten hallituksen esityksessä.) (4 ja 5 mom. kuten hallituksen esityk-
20925: sessä.)
20926: 2 §.
20927: Koulujärjestelmän runkona on kunnan 6 §.
20928: koululaitos, jossa on oppivelvollisille tarkoi- Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee si-
20929: tettu peruskoulu ja johon voi kuulua lasten- sältyä kaikille yhteisinä aineina uskontoa,
20930: tarha, esikoulu, lukio ja peruskoulun oppi- ympäristöoppia, äidinkieltä, historiaa, yhteis-
20931: määrälle rakentuvia ammatillisia oppilaitok- lmntaoppia, kansalaistaitoa, matematiikkaa,
20932: sia. fysiikkaa, kemiaa, luonnonhistoriaa, maantie-
20933: (2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) toa, liikuntaa, kuvaamataitoa, musiikkia, kä-
20934: sityötä, kotitaloutta sekä elinkeinoelämään
20935: 3 ja 4 §. keskeisesti liittyviä, ammatinvalinnan edelly-
20936: (Kuten hallituksen esityksessä.) tyksiä lisääviä oppiaineita ja käytännöllisiä
20937: harjoituksia. Näiden aineiden lisäksi opetus-
20938: suunnitelmaan sisältyy myös vieraita kieliä
20939: 2 lulm. ja toinen kotimainen kieli, niinkuin 2 mo-
20940: Peruskoulu. mentissa säädetään. Peruskoulun opetussuun-
20941: nitelmaan voi kuulua kasvatukselliseen ja
20942: 5 §. opetukselliseen ohjaukseen sekä ammatinva-
20943: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) linnanohjaukseen varattuja tunteja.
20944: Peruskoulun kuusi alinta vuosiluokkaa Peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluu
20945: muodostaa sen ala-asteen ja kolme ylintä ylä- kaikille oppilaille yhteisenä aineena englan-
20946: asteen. Kunta voi kuitenkin järjestää perus- ninkieli, kuitenkin niin, että ruotsinkielisen
20947: koulun yläasteen neljä- tai viisivuotiseksi. peruskoulun opetussuunnitelmaan voi sen si-
20948: Peruskoulun ala-asteella kaikkien oppilai- jasta sisältyä toinen kotimainen kieli. Pe-
20949: 67 E 14/68
20950: 1694 VIII,115. - Koulujärjestelmän perusteet.
20951:
20952:
20953: ruskonluu yläasteen opetussuunnitelmaan 4 luku.
20954: kuuluu oppilaalle valinnaisena aineena se
20955: mainituista kielistä, jota hänelle ei opeteta Kunnan koululaitoksen järjestäminen.
20956: yhteisenä aineena. Kunnassa, jossa on yli
20957: 10 000 asukasta, opetussuunnitelmaan voi 13 ja 14 §.
20958: kuulua kaikille oppilaille yhteisenä aineena (Kuten hallituksen esityksessä.)
20959: sekä englanninkieli että toinen kotimainen
20960: kieli siten, että osa oppilaista saa englannin- 15 §.
20961: kielen ja osa toisen kotimaisen kielen ope- ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20962: tusta. Lisäksi voidaan peruskoulujen kaikille Kunnan peruskouluun siirryttäessä on ny-
20963: yläasteen oppilaille antaa ranskan-, saksan- kyiset kansakoulujen, kansalaiskoulujen ja
20964: tai venäjänkielen opetusta valinnaisena kansakouluun kuuluvien keskikoulujen opet-
20965: aineena. Erityisestä syystä oppilas voidaan tajat siirrettävä, mikäli mahdollista, entistä
20966: vapauttaa yhteisenä aineena opetettavan kie- virkaansa vastaavaan kunnan peruskoulun
20967: len opiskelusta, jolloin hänelle on mahdolli- virkaan.
20968: suuksien mukaan järjestettävä vastaavasti (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksen
20969: muun aineen opetusta. Erityiskoulujen ja 2 ja 3 mom.)
20970: -luokkien osalta voidaan, sen mukaan kuin
20971: asetuksella säädetään, poiketa edellä tässä py- 16-23 §.
20972: kälässä olevista vieraiden kielten ja toisen (Kuten hallituksen esityksessä.)
20973: kotimaisen kielen opetusta koskevista sään-
20974: nöksistä.
20975: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 5 luku.
20976: Peruskoulussa opetettavien aineiden ope- Peruskoulun valtionavustus.
20977: tussuunnitelmat vahvistaa aluehallintoviran-
20978: omainen koululautakunnan esityksestä. 24 §.
20979: (5 ja 6 mom. kuten hallituksen esityk- (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20980: sessä.) Rakennuskustannuksiksi luetaan myös va-
20981: linnaisaineiden opetuksessa tarvittavien tilo-
20982: 7 §. jen ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat
20983: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- kulut sekä kohtuullinen liittymismaksu kou-
20984: sessä.) lurakennuksen yhdistämisestä veden, sähkön
20985: (3 mom. kuten hallituksen esityksen 4 tai lämpöenergian hankintaa varten peruste-
20986: mom.) tun laitoksen verkostoon sekä pihamaan ku-
20987: lutuskerroksen rakennuskustannukset.
20988: 3 luku. (3-6 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20989:
20990: Hallinto. 25 §.
20991: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20992: 8-10 §.
20993: (Kuten hallituksen esityksessä.) 26 §.
20994: Kunta saa vuotuista valtionapua kantoky-
20995: 11 §. kyluokituksen mukaan 80-90 prosenttia
20996: Koululautakunnan apuna sille kuuluvia niistä peruskoulun todellisista käyttömenois-
20997: valmistelu-, valvonta- ja toimeenpanotehtä- ta, jotka johtuvat opettajien ja asuntolanhoi-
20998: viä varten tulee kunnassa olla koulutoimen- tajien laissa määrätyistä palkoista ja niistä
20999: johtajan tai sihteerin virka. Tämä virka voi menevistä työnantajan sosiaaliturvamaksuis-
21000: olla päävirka, jos kunnan asukasluku on ta, oppilasasuntoloista sekä oppilaiden majoi-
21001: 6 000 tai sitä suurempi. tuksesta ja kyydityksestä, ja sen lisäksi 3
21002: (2--4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) momentissa tarkoitetuista muista käyttöme-
21003: noista valtionapua 24 §: n 3 momentissa tar-
21004: 12 §. koitetun kantokykyluokituksen mukaan seu-
21005: (Kuten hallituksen esityksessä.) raavasti:
21006: VIU,115. - Uusitalo ym.. 1695
21007:
21008: 1 luokassa 95% 27 §.
21009: 2 85% (Kuten hallituksen esityksessä.)
21010: 3 " 75%
21011: 4 " 65%
21012: 5 " 55%
21013: 6 " 45% 6 luku.
21014: 7 " 35%
21015: 8 ," 25% E1·inäisiä säännöksiä.
21016: 9 15%
21017: 10 " 5%
21018: " 28-33 §.
21019: (2-7 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
21020:
21021:
21022: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1967.
21023:
21024: Eino Uusitalo. Reino Karpola. Reino Kangas.
21025: Heimo Linna. Veikko Hanhirova. Paavo Niinikoski.
21026: Kerttu Saalasti. Aulis Sileäkangas. Pekka Vilmi.
21027: Veikko Savela. Artturi Jämsen. Toivo Antila.
21028: 1696
21029:
21030: VIU,116. - Lak.al. N: o 148.
21031:
21032:
21033:
21034:
21035: T. Salo ym..: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista.
21036:
21037:
21038: E d u s k u n n a 11 e.
21039:
21040: Hallituksen esitykseen N: o 44 laiksi kou- kouluasteet piiriinsä sulkevan - kouluhal-
21041: lujärjestelmän perusteista liittyen esitämme linnon ja koulusuunnittelun järjestämisestä.
21042: kunnioittaen seuraavaa: Esityksessä mainitut suunnittelijat käsitteli-
21043: Hallituksen esitys kansakoulun, kansalais- sivät ainoastaan peruskoulun järjestämistä,
21044: koulun ja keskikoulun yhdistämisestä kaikille mikä muodostaa vain osan maakunnallisesta
21045: yhteiseksi perussivistystä antavaksi, ylä-as- koulusuunnittelusta. Lisäksi maakuntatasolta
21046: teeltaan kurssi- ja ainevalintaiseksi perus- kokonaan puuttuisi maakunnan kuntien edus-
21047: kouluksi merkitsee suurta edistysaskelta kou- tajista kokoonpantu koululautakunta. Ehdo-
21048: lulaitoksemme kehityksessä. Esityksessä on tamme, että maakunnan kouluhallinto (sii-
21049: kuitenkin eräitä vakavia puutteellisuuksia, hen asti kunnes maakuntaitsehallinto saa-
21050: jotka saattavat vaaraan kaiken sen positiivi- daan järjestetyksi) järjestetään läänin kou-
21051: sen, mihin uudistuksella pyritään ja jotka luhallituksen muodossa ja että läänin koulu-
21052: lisäksi tuovat uudistukseen perinteelliselle hallituksen rinnalle asetetaan läänin kuntien
21053: suomalaiselle kansanvallalle vieraan byro- edustajain valitsema läänin koululautakunta.
21054: kraattisen hengen. Mainitut puutteellisuudet 3) Kunkin peruskoulun yläasteen ja sen
21055: koskevat nimenomaan seuraavaa neljää kysy- alarakenteena toimivien ala-asteen yksiköiden
21056: mystä: käsittäminen pedagogiseksi ja hallinnolliseksi
21057: 1) Peruskoulun jälkeisen koulutuksen eli yhdeksi p e r u s k o u 1 u k s i, jolla on oma
21058: nk. lukioasteisen koulutuksen huomioonotta- piirinsä ja oma pedagoginen johtonsa kun-
21059: minen koulujärjestelmän perusteita koskevas- nan koululautakunnan alaisuudessa.
21060: sa laissa. Hallituksen lakiesityksen suurimpia teknil-
21061: Koulujärjestelmä sulkee sisäänsä kaiken lisiä heikkouksia on peruskoulu-käsitteen epä-
21062: lapsille ja nuorisolle annettavan koulutuksen määräisyys. Esityksen lakitekstissä tarkoite-
21063: siis peruskoulutuksen lisäksi myös peruskou- taan peruskoululla toisinaan koko kunnan
21064: lua seuraavan eli lukioasteisen koulutuksen: peruskouluastetta - koulujen lukumäärästä
21065: lukiot ja erilaiset ammatilliset oppilaitokset. riippumatta - toisinaan mitä tahansa pe-
21066: Koska myös lukioasteen koulutus on parhail- ruskoulun erillistä osaa. Koska kysymys on
21067: laan suuren laajentumis- ja muutosprosessin koulujärjestelmän p e r u s t ei s t a, olisi sii-
21068: kohteena olisi laissa ainakin lyhyesti määri- nä selvästi säädettävä, että 9-vuotisen perus-
21069: teltävä sen kehityksen pääpuitteet, sillä nii- koulun ala-asteen yksiköt, joilla on yhteinen
21070: den määrittely kuuluu ehdottomasti koulu- yläaste muodostavat yhdessä yhteisen yläas-
21071: järjestelmän p e r u s t e i s i i n. Ellei näin teensa kanssa yhden peruskoulun, jolla
21072: tehdä ei laille pidä antaa perusteisiin viit- on oma piirinsä ja oma pedagoginen johton-
21073: taavaa vaativaa nimeä, vaan on sitä yksin- sa. Tällainen 9-vuotisen peruskoulun piiri
21074: kertaisesti kutsuttava laiksi erinäisistä pe- olisi Suomen koulujärjestelmän perusyksikkö.
21075: ruskoulun toteuttamiseen liittyvistä taloudel- 4) Peruskoulukohtaisen itsehallinnon jär-
21076: lisista ja hallinnollisista järjestelyistä. jestäminen suurissa kunnissa.
21077: 2) Maakunnallisen kouluhallinnon ja kou- Hallituksen esitys merkitsee peruskoulu-
21078: lusuunnittelun järjestäminen sekä kuntien kohtaisen hallinnon suhteen suomalaisessa
21079: edustus tässä hallinnossa. kouluhallinnossa tähän saakka vallinneen
21080: Hallituksen esitys uudistuksen toteuttami- koulukohtaisen itsehallinnon periaatteen hyl-
21081: sesta on puutteellinen, sillä se ei sisällä tar- käämistä ja siirtymistä keskitetyn byrokra-
21082: peellisia säädöksiä maakunnallisen - kaikki tian linjalle. Suurissa kunnissa, joissa toimii
21083: VIII,ll6. - T. Salo ym. 1697
21084:
21085: useita-:-. jopa useita kymmeniä - peruskou- peruskoulusta paasevien opiskelu järjeste-
21086: luja, johtaisi kaikkia peruskonluja välittö- tään lukioasteen oppilaitoksissa.
21087: mästi yksi ainoa koululautakunta. Koska täl- Useissa yhteyksissä on pätevästi osoitettu,
21088: laisella järjestelyllä ei ole saavutettavissa mi- että nämä oppilaitokset ovat luonteeltaan
21089: tään periaatteellisia tai käytännöllisiä etuja alueellisia, eikä niiden perustamista ja yllä-
21090: ja koska se merkitsee kansanvallan huomat- pitoa siten voida asettaa yhden kunnan vel-
21091: tavaa kaventumista koulujärjestelmässämme, vollisuudeksi.
21092: tulemme esittämään, että kunnissa joissa toi- Hallituksen esitys sisältää toisaalta vain
21093: mii useampia peruskonluja (peruskoulu-kä- muutaman hallinnollisen määräyksen lukios-
21094: site määriteltynä siten kuin ed. kohdassa) ta, ja nämäkin koskevat vain sen yhdistä-
21095: voisi kunnallisvaltuusto nimetä kullekin pe- mistä kunnan koululaitokseen, mutta siinä ei
21096: ruskoululle peruskoulupiirin asukkaiden kes- ole mitään näiden oppilaitosten toiminnalli-
21097: kuudesta oman johtokuntansa, joka hoitaisi sia ja oppilaiden koulunkäynnin järjestämis-
21098: koulukohtaisia asioita kunnan koululautakun- tä koskevia säännöksiä. Tämä on puute, jon-
21099: nan alaisena. ka poistaminen koulujärjestelmästä annetta-
21100: Seuraavassa esitämme yksityiskohtaiset pe- vien säännösten yhteydessä on välttämätöntä.
21101: rustelut kutakin kysymystä koskeville muu- Kun toisaalta tällaisten säännösten antami-
21102: tosesityksillemme sekä asianomaiset muutos- nen ei vaadi lukioasteen koulujen hallinnossa
21103: ehdotukset hallituksen esitykseen. eikä valtionapujärjestelyissä oleellisia muu-
21104: 1) Lukioasteen huomioonottaminen. toksia muilta kuin oppilaiden koulunkäynnin
21105: Hallituksen esitys laiksi koulujärjestelmän osalta, on niiden liittäminen hallituksen esi-
21106: perusteista koskee itse asiassa vain perus- tykseen sisältyvään lainsäädäntörunkoon suh-
21107: opetuksen uudistamista, vaikka kaikki kou- teellisen helppo tehtävä. Samalla on kuiten-
21108: lumuodot osittain juuri tämän uudistuksen kin peruskouluun pohjautuvien - eli lukio-
21109: takia olisi kiireellisesti saatettava uudelleen asteisten - oppilaitosten vastaiselle kehittä-
21110: järjestelyjen kohteeksi. Hallinnollisia uudel- miselle luotava tässä yhteydessä sellainen pe-
21111: leenjärjestelyjä onkin niin paljon vireillä, rusta, joka toisaalta kytkee ne jatkuvasti pe-
21112: ettei koulujärjestelmää koskevassa laissa enää ruskoulun tehostamiseen, mutta jättää toi-
21113: ole tarpeellista niihin puuttuakaan, mutta saalta yksityiskohtaisten säännösten antami-
21114: oppilaiden koulunkäynnin jatkuvuus - tai sen kutakin koulumuotoa koskevan erillislain-
21115: mahdollisuudet siihen - olisi nyt lailla tur- säädännön varaan, niin että säännösten to-
21116: vattava. Koulujärjestelmähän on luotava teuttamisajat voidaan sovittaa vastaisen tar-
21117: juuri lasten koulunkäynnin takia, muuten ei peen saneleman kiireellisyysjärjestyksen ja
21118: järjestelmällä ole sanottavaa merkitystä. Täs- valtion taloudellisten mahdollisuuksien mu-
21119: sä suhteessa taas ovat peruskoulun jälkeiset kaisiksi näitä toteutettaessa.
21120: - eli seuraavassa yhteisnimellä lukioasteisot Lakiin olisi sisällytettävä säädökset siitä,
21121: oppilaitokset mainitut - koulut yhtä tär- että lukioasteen koulutuksen tavoitteeksi ote-
21122: keitä kuin peruskoulukin. - Viime vuosiin taan a l o i t u s p aika n j ä r j e s t ä m i-
21123: asti ei näin ole ollut asian laita, mutta nyt n en jokaista peruskoulusta valmistuvaa
21124: on toisaalta nuorten halu valmistua koulun nuorta kohden eli siis yleinen lukioasteinen
21125: kautta elämäntehtäväänsä käynyt yhä ylei- koulutus. Tavoitteen toteuttamiseen olisi va-
21126: semmäksi, ja toisaalta jatkokoulutusta rattava riittävän pitkä aika. Vaikka tavoit-
21127: voidaan nyt jo tarjota n. 70% :He jo- teen saavuttaminen periaatteessa asetettaisiin
21128: kaisesta 16-vuotiaitten ikäluokasta, ja lähi- kuntien tehtäväksi valtionavun turvin, ei
21129: tulevaisuudessa lähes 100 %: lle, eli kaikille kuntia tulisi velvoittaa tavoitteen täyttämi-
21130: sitä haluaville. Jatkokoulutukseksi ei tällöin seen vain omia oppilaitoksiaan perustamalla,
21131: ole luettu opiskelua työväen- ja kansalais- vaan voisivat ne taata koulutusmahdollisuu-
21132: opistoissa eikä edes kansanopistoissa, vaan det nuorilleen varaamaila nuorten käytettä-
21133: joko opillisessa lukiossa tai jossakin ammatil- väksi oppilaspaikkoja kuntainliittojen, sää-
21134: lisessa oppilaitoksessa niiden vakinaisilla tiöiden ja vastaavien sekä valtion lukioastei-
21135: opintolinjoilla. sista oppilaitoksista. Tästä kunnille tulevasta
21136: Lakiin koulujärjestelmän perusteista olisi uudesta velvoituksesta ja siitä suoritettavasta
21137: siten ehdottomasti sisällytettävä myös perus- valtion avustuksesta säädetään laissa koulu-
21138: tavaa laatua olevat säännökset siitä, miten järjestelmän perusteista, mutta siitä, milloin
21139: 1698 VIII,116. - Koulujärjestelmän perusteet.
21140:
21141:
21142: vastaavien asiain järjestämiseen yhteiskun- edellyttävät yleensä kuntaa la~jemmalla poh-
21143: nan puolesta ryhdytään, taas kutakin koulu- jalla tapahtuvaa suunnittelua. Saadut koke-
21144: muotoa koskevassa lainsäädännössä erikseen. mukset ovat niinikään osoittaneet, ettei pe-
21145: Koulujärjestelmälaki vahvistaa siten saman- ruskoulusuunnittelua voida mielekkäästi suo-
21146: laisen menettelyn periaatteen kaikkia koulu- rittaa ottamatta huomioon myös lukioastetta.
21147: muotoja koskevaksi. Se, mihin tässä suhteessa Mikäli virallinen läänin puitteissa tapahtuva
21148: olisi ryhdyttävä välittömästi koulujärjestel- koulusuunnittelu rajoitetaan vain peruskou-
21149: mälain säätämisen jälkeen, on käytettävissä luastetta koskevaksi, jää se muotopuoleksi ja
21150: olevien lukioasteisten oppilaspaikkojen inven- varsinainen kokonaisvaltainen suunnittelu
21151: tointi eri oppilaitosmuodoissa ja lisätarpeen joudutaan edelleenkin suorittamaan virallisen
21152: arviointi alueittain ja läänien puitteissa ta- kouluhallinnon ulkopuolella.
21153: voitteena aloituspaikan järjestäminen jokai- Hallituksen esitys läänin koulusuunnitte-
21154: selle 16-vuotiaalle. lusta on myös sikäli muodoton, että siitä ko-
21155: Koska lukion ja peruskoulun yhteiset leh- konaan puuttuvat määräykset läänin kuntia
21156: torinvirat ovat välttämättömiä kummankin edustavasta läänin koululautakunnasta. Tämä
21157: toiminnan joustavan järjestämisen kannalta, puute on vakava sekä periaatteelliselta että
21158: on niistä sisällytettävä määräykset lakiin. käytännölliseltä kannalta. Periaattelliselta
21159: Samoin tulisi laissa mainita mahdollisuus lu- kannalta läänin kuntien edustuksen huo-
21160: kioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhtei- miotta jättäminen merkitsee tukeutumista
21161: siin lehtorinvirkoihin. vanhentuneisiin hallintoperiaatteisiin ja te-
21162: 2) Maakunnallisen kouluhallinnon ja kou- kee lakiesityksen hallinnollisilta osiltaan vie-
21163: lusuunnittelun järjestäminen ja kuntia edus- raaksi niille virtauksille, jotka parhaillaan
21164: tavan maakunnan koululautakunnan luomi- ovat vaikuttamassa hallintomme uudistus-
21165: nen. suunnitelmiin. Käytännölliseltä kannalta lää-
21166: Peruskoulua ja lukioastetta koskevien nien kuntien sulkeminen maakunnallisen kou-
21167: suunnitelmien laatimisen ja niiden toteutta- lusuunnittelun ulkopuolelle merkitsee haittaa
21168: misen edellytyksenä on maakunnallisen kou- sekä itse suunnittelulle että suunnitelmien
21169: luhallinnon järjestäminen. Siksi aikaa kun täytäntöönpanolle. Maakunnallisesta koulu-
21170: maakunnallista itsehallintojärjestelmää ei suunnittelusta saadut kokemukset ovat osoit-
21171: vielä ole toteutettu, on tuleva maakunnalli- taneet, että kuntien edustuksella on annetta-
21172: nen kouluhallinto sijoitettava lääninhallituk- vanaan merkittävä panoksensa kokonaisval-
21173: sen yhteyteen läänin kouluhallituksena ja taisten suunnitelmien valmisteluun ja että
21174: sen rinnalle on asetettava läänin kuntien kuntien edustajien vaikutuksen kautta suun-
21175: edustajainkokouksen yalitsema läänin koulu- nitelmista saadaan olosuhteita vastaavat ja
21176: lautakunta. Läänin kouluhallituksen toimin- toteutumiskelpoiset. Suunnitteluvaiheessa mu-
21177: tapiiriin tulee kuulua sekä peruskoulua että kana olleet kunnat ovat myös paljon val-
21178: lukioastetta ja vapaata kansansivistystyötä. miimpia suunnitelmien toteuttamiseen kuin
21179: Lääninkouluhallituksessa tulee kaikkien näi- jos suunnitelmat esitettäisiin heille valtion
21180: den alojen ja asteiden asiantuntemuksien virkamiehen taholta valmiiksi laadittuina.
21181: olla edustettuna. Erityisen suunnittelutoimis- Läänien kuntien edustajien tulisi valita
21182: ton tehtävänä läänin kouluhallituksessa olisi läänin koululautakunta kuntien edustajain
21183: laatia kokonaisvaltaiset kehityssuunnitelmat koulukokouksessa, jossa samalla voitaisiin in-
21184: peruskouluastetta, lukioastetta ja vapaata formaatioluontoisesti käsitellä läänin koulu-
21185: kansansivistystyötä varten. Hallituksen esi- kysymyksiä. Läänin koululautakunnan nimeä-
21186: tyksessä on lääneihin sijoitettavien koulu- minen valtion viranomaisten toimesta Helsin-
21187: suunnittelijain tehtävät rajoitettu koskemaan gistä käsin on muodotonta ja nykyaikaisten
21188: vain peruskoulua. Viime ·vuosien aikana seu- hallintoperiaatteiden vastaista.
21189: tukaavaliittojen toimesta harjoitettu maakun- 3) Yhdeksänvuotisen peruskoulun käsittä-
21190: nallinen koulusuunnittelu on osoittanut, että minen pedagogiseksi ja hallinnolliseksi koko-
21191: peruskoulun suunnittelu muodostaa vain naisuudeksi.
21192: osan maakunnillisesta koulusuunnittelusta ja Hallituksen lakiesitykseen sisältyy run-
21193: että pääosa tästä työstä kohdistuu lukioas- saasti säännöksiä kunnan kouluhallinnon jär-
21194: teen oppilaitoksiin, jotka vaikutusalueensa jestämisestä, mutta sensijaan peruskoulukoh-
21195: laajuuden ja erikoistuneen luonteensa takia taisen hallinnon järjestäminen on siinä jää-
21196: VIII,116. - T. Salo ym. 1699
21197:
21198: nyt lähes kokonaan huomiota vaille. Tämä Hallituksen esityksessä ei ole riittävästi
21199: on eräs esityksen suurimpia heikkouksia, otettu huomioon kuntien koon erilaisuutta
21200: sillä ilman selvästi määriteltyä koulukoh- ja peruskoulukohtaisen itsehallinnon tär-
21201: taista hallintoa tulee uudistuksen toteutta- keyttä väkiluvultaan suurissa kunnissa. Esi-
21202: minen kohtaamaan runsaasti vaikeuksia. Esi- tyksen mukaan kaikkea peruskouluopetusta
21203: tys perustuu koulukohtaiseen hallinnon kunnassa johtaisi välittömästi kunnan koulu-
21204: osalta vanhaan 1920-luvulta peräisin ole- lautakunta täysin riippumatta siitä kuinka
21205: vaan pohjakouluperiaatteeseen, jonka mu- monta peruskoulua kunnassa toimii. Suurissa
21206: kaan 6-vuotinen kansakoulu ja 3-vuotinen kunnissa, joissa toimii useita peruskonluja
21207: keskikoulu muodostavat pedagogisesti ja hal- tämä merkitsee tarpeetonta byrokratisoitu-
21208: linnollisesti täysin erilliset yksiköt. Tämä pe- mista ja peruskoulupiirin omien asukkaiden
21209: riaate ei kuitenkaan sovi nyt suunnitteilla vaikutusmahdollisuuksien vähentämistä. Meil-
21210: olevan 9-vuotisen peruskoulun hallinnollisten lä on näihin päiviin saakka maaseudulla pie-
21211: määräysten pohjaksi. Uuden peruskoulun nillä kyläkouluillakin ollut omat johtokun-
21212: oleellisena tunnusmerkkinä on, että se muo- tansa. Nyt ehdotetun järjestelmän mukaan
21213: dostaa pedagogisen kokonaisuuden täysin ei edes useamman tuhannen asukkaan perus-
21214: riippumatta siitä missä rakennuksissa ja koulupiireillä olisi suurissa kunnissa min-
21215: kuinka hajallaan sen ala-asteen yksiköt toi- käänlaista its~hallintoa. Suurissa kaupun-
21216: mivat. Peruskoulun ylä- ja ala-aste eivät ole geissa ovat yksityisten keskikoulujen johto-
21217: toisistaan erillisiä pedagogisia kokonaisuuk- kunnat tähän saakka merkinneet eräänlaista
21218: sia, vaan opetus jatkuu vuosiluokasta toiseen kaupunginosittaista itsehallintoa. Kun uudis-
21219: 9-vuotiselle peruskoululle asetettuihin tavoit- tuksen yhteydessä nämä johtokunnat lakkai-
21220: teisiin tähdäten. Pedagogisen uudistuksen to- sivat ilman että kunnallisella pohjalla niiden
21221: teutumisen kannalta on välttämätöntä, että tilalle asetettaisiin mitään, merkitsisi tämä
21222: kukin yläaste ja sen alarakenteena toimivat melkoista kansalaisten vaikutusmahdollisuuk-
21223: ala-asteen yksiköt käsitetään yhdeksi peda- sien vähentymistä. Myöskään käytännölliseltä
21224: gogiseksi ja hallinnolliseksi kokonaisuudeksi kannalta ei kaikkien koulukohtaisten kysy-
21225: p e r u s k o u l u k s i täysin riippumatta siitä mysten keskittäminen yhdelle koululautakun-
21226: mihin ja kuinka kauas toisistaan sen eri nalle merkitsisi suurissa kunnissa mitään
21227: luokka-asteet ovat sijoitetut. etua, vaan päinvastoin asioiden ruuhkaantu-
21228: Tällaisella 9-vuotisella peruskoululla tulisi mista ja kunnan kouluhallinnon työtaakan
21229: olla yhtenäinen pedagoginen johtonsa - pe- tarpeetonta lisääntymistä. Suurissa kau-
21230: ruskoulun rehtori - ja oma piirinsä - pe- punkikunnissa johtaisi kaikkein peruskou-
21231: ruskoulupiiri. Peruskoulupiiri jakautuisi ala- lukohtaisten kysymysten käsittely koulu-
21232: asteen piireihin kulloistenkin olosuhteiden lautakunnassa siihen, että lautakunnan ko-
21233: oppilasmäärien ja koulutilojen vaatimalla ta- koukset merkitsisivät virkamiesten laatimien
21234: valla. Peruskoulun pedagogisen johdon ja esityslistojen hyväksymistä ilman että luotta-
21235: ohjauksen tulee olla mahdollisimman lähellä musmiehillä olisi aikaa ja mahdollisuuksia
21236: kutakin peruskoulua ja siksi peruskoulun perehtyä valtavaan asiamäärään. Koska kou-
21237: rehtorin virasta olisi luotava peruskoulukoh- lulautakunnassa olisivat edustettuina vain
21238: taisen pedagogisen ohjaajan virka ja asetet- jotkut kaupungin monista peruskoulupii-
21239: tava pätevyysvaatimukset sen mukaiset. Kun- reistä, eivät lautakunnan jäsenet myöskään
21240: nan virastoon sijoitettu ja hallinnollisen kou- tuntisi kiinnostusta peruskoulukohtaisten
21241: lutuksen saanut koulutoimenjohtaja ei pysty kysymysten käsittelyyn.
21242: hoitamaan pedagogista ohjausta eikä häneltä Peruskoulupiirin asukkaiden keskuudesta
21243: tule jäämään siihen aikaa. Pedagogisten oh- valittu johtokunta sensijaan voisi asiantunte-
21244: jaajien sijoittaminen keskitetysti kunnan vi- muksella ja harrastuksena paneutua oman
21245: rastoon on sekin epäonnistunut ratkaisu, peruskoulunsa asioihin. Koska käsiteltävien
21246: sillä pedagoginen ohjaustyö kohdistuu nimen- kysymysten määrä olisi vähäinen ja koska
21247: omaan kouluihin eikä virastoon ja ohjaajien ne tunnettaisiin omakohtaisesti, voitaisiin ne
21248: tulee sen vuoksi toimia nimenomaan kou- käsitellä nopeasti muttr. silti perusteellisesti.
21249: luissa. Näin koulukohtaisten kysymysten hoito te-
21250: 4) Peruskoulukohtaisen itsehallinnon jär- hostuisi ja koulupiirin asukkaat tuntisivat
21251: jestäJUinen. koulun todella omakseen. Koska eräissä tii-
21252: 1700 VIII,116. - Koulujärjestelmän perusteet.
21253:
21254:
21255: viisti rakennetuissa kaupungeissa saattaa olla tokunta, mutta että sitä ei velvoiteta siihen.
21256: tarkoituksenmukaisinta pitää muutaman pe- Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
21257: ruskoulupiirin hallinto yhteisenä, olisi perus- järjestyksen 32 §: ään viitaten esitämme kun-
21258: koulupiirien johtokuntia koskeva säädös laa- nioittavasti,
21259: dittava siten, että kunnallisvaltuustolle an-
21260: netaan m a h d ollisuu s nimetä peruskou- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21261: lupiirille oma koululautakunnan alainen joh- van lakiehdotuksen:
21262:
21263:
21264: Laki
21265: koulujärjestelmän perusteista.
21266: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21267:
21268: 1 luku. Erityisiä tarkoituksia varten valtio voi yl-
21269: läpitää peruskoulua vastaavia tai peruskou-
21270: Koulujärjestelmä. lun oppimäärän osalle rakentuvia kouluja ja,
21271: 1 §. milloin se maan opetustoimen kannalta tär-
21272: Valtakunnallisen koulujärjestelmän tarkoi- keän koulukokeilun vuoksi tai paikkakunnan
21273: tuksena on edistää nuorison koulunkäyntiä kielellisen vähemmistön koulutustarpeen tyy-
21274: niin, että se yhdeksänvuotisen yhtenäisen dyttämiseksi taikka muun erityisen syyn
21275: koulunkäynnin aikana, jonka suorittaminen vuoksi on tarpeellista, avustaa tällaisia kou-
21276: on kaikille oppivelvollisille pakollista sen luja.
21277: mukaan kuin tässä laissa säädetään, omak- Koulujärjestelmän täydentävät yleislukio
21278: suu yhteiskunnan säilymisen kannalta tär- ja eri aloille valmistavat ammatilliset oppi-
21279: keänä pidettävän yhtenäisen moraalin ja ar- laitokset, joita kaikkia tässä laissa yhteisesti
21280: vojen järjestyksen, tottuu käyttäytymään nimitetään lukioasteisiksi kouluiksi. Lukioas-
21281: vallitsevien hyvien tapojen mukaisesti, saa teiset koulut voivat olla valtion, kuntainlii-
21282: kaikille kansalaisille välttämättöminä pidet- ton, kunnan tai muun yhteisön omistamia
21283: tävät tiedot ja taidot ynnä ohjausta opin- niinkuin näistä oppilaitosmuotoja koskevissa
21284: tojen jatkamiseen kykyjensä, taipumusten- erityislaeissa säädetään. ·
21285: sa ja harrastustensa mukaisesti, sekä tä- Lukioasteisten koulujen opetuksen tulee
21286: män koulun käynnin päätyttyä voi jatkaa olla niin järjestettyä, että alalle soveltuvilla
21287: opintojaan erilaisissa joko korkeakoulu- kykenevillä oppilailla on mahdollisuus joko
21288: opintoihin valmentavissa tai työelämän eri suoraan opistoasteisista oppilaitoksista tai
21289: aloille ja .eri asteille valmistavissa oppilai- aiemmista portaittain ylempiin siirtyen saa-
21290: toksissa soveltaen omat edellytyksensä yh- vuttaa myös korkeakouluopintojen edellyt-
21291: teiskunnassa esiintyviin koulutustarpeisiin. tämä taso.
21292: Opintojen jatkaminen yhdeksän kouluvuo-
21293: den jälkeen ei ole kenellekään pakollista, 3 ja 4 §.
21294: mutta yhteiskunta varaa siihen kaikille mah- (Kuten hallituksen esityksessä.)
21295: dollisuudet ja tukee nuorten jatko-opiskelua
21296: niinkuin tässä laissa ja kustakin oppilaitos-
21297: muodosta erikseen säädetään. 2 luku.
21298:
21299: 2 §. Peruskoulu.
21300: Koulujärjestelmän runkona on kunnan yl- 5 §.
21301: läpitämä peruskoulu, johon voi liittyä tätä (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
21302: vastaavia erityiskouluja ja luokkia sekä las- 4 mom. poist.
21303: tentarhoja. Tätä koulutoimen osaa nimitetään (4 mom. kuten hallituksen esityksen 5
21304: tässä laissa kunnan koululaitokseksi. mom.)
21305: Kunnan peruskoulua voi korvata muu kuin
21306: kunnan ylläpitämä koulu niinkuin tässä 6 ja 7 §.
21307: laissa säädetään. (Kuten hallituksen esityksessä.)
21308: Vll1,116. - T. Salo ym. 1701
21309:
21310: 3 luku. kasta kohden, kuitenkin siten, että yhdellä
21311: kunnalla voi olla enintään kahdeksan edus-
21312: Hallinto. tajaa. Läänin kuntien koulukokouksen kutsuu
21313: 8 §. koolle maaherra, joka myös johtaa puhetta.
21314: Tämän lain toimeenpanon ylin johto ja Kokouksessa valitaan läänin koululautakun-
21315: valvonta kuuluvat opetusministeriölle. Perus- nan jäsenet ja sen lisäksi läänin kouluhalli-
21316: koulun osalta se on uskottu kouluhallituk- tus esittää kokoukselle selonteon lääninkoulu-
21317: selle. toimen kehityksestä. Selonteosta voidaan ;kes-
21318: kustella, mutta sen suhteen ei voida tehdä
21319: Lastentarhojen ja lukioasteisten koulujen esityksiä eikä päätöksiä.
21320: hallinnollisista alistussuhteista on muuten
21321: voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty. Läänin kouluhallitus on tulo- ja menoar-
21322: viota koskevissa asioissa sekä virkamiesten
21323: Opetusministeriön alaisena aluehallintovi- nimityksiä ja eroja ja muita hallinnollisia
21324: ranomaisena on kussakin läänissä lääninhal- seikkoja koskevissa asioissa opetusministeriön
21325: lituksen erillisenä osastona toimiva läänin alainen. Virkatehtävissä läänin kouluhallitus
21326: kouluhallitus. Kaksikielisen läänin kouluhalli- sensijaan on välittömästi sen keskusviraston
21327: tus jakaantuu suomen- ja ruotsinkieliseen alainen, jonka toimialaan kuuluvasta laitok-
21328: osastoon. sesta kulloinkin on kysymys. Opetusministe-
21329: Lääninkouluhallituksessa on läänin koulu- riön on ennen sen päätettäväksi tulevan
21330: neuvoksen, ylitarkastajan, kouluarkkitehdin, asian ratkaisemista hankittava niiden keskus-
21331: tarkastajan ja koulupsykologin virkoja sekä virastojen lausunnot, joiden toimialaa asia
21332: koulusuunnittelijan, rakennusmestarin ja koskee.
21333: jaostosihteerin toimia.
21334: Kansakouluntarkastajan ja kirjastontar- 9 §.
21335: kastajan virat muutetaan sen läänin koulu- (Kuten hallituksen esityksessä.)
21336: hallituksen ylitarkastajan tai tarkastajan vi-
21337: roiksi, jonka alueella tarkastuspiiri koko- 10 §.
21338: naan tai pääasiassa sijaitsee, ja sinne perus- Koululautakunta johtaa ja valvoo kunnan
21339: tetaan myös läänin alueella olevia päätoimi- koululaitosta ja suorittaa, mikäli 12 § :stä ei
21340: sia kaupunkien kansakouluntarkastajien vir- muuta johdu, ne tehtävät, jotka kunnan kou-
21341: koja vastaava määrä ylitarkastajan tai tar- lulaitoksen koulujen ja lastentarhojen johto-
21342: kastajan virkoja sekä riittävästi erilaisia lu- kunnille sekä kansakoululautakunnalle niistä
21343: kioasteisia oppilaitoksia ja koulusuunnittelua annettujen säännösten mukaan kuuluvat.
21344: edustavia virkoja ja toimia ja otetaan tila- Kukin peruskoulun yläaste muodostaa yh-
21345: päisiä toimihenkilöitä ja työsopimussuhteessa dessä niiden ala-asteiden kanssa, joilta se
21346: olevaa henkilökuntaa tarpeellinen määrä, pääasiassa saa oppilaansa, yhden peruskou-
21347: jotka tähän saakka ovat kuuluneet kansakou- lun. Jokaisella peruskoululla tulee olla oma
21348: lun tarkastajille ja kirjaston tarkastajille. kunnan kouluohjesäännössä määritelty pii-
21349: Asetuksella säädetään, mitkä asianomaisille rinsä. Kouluohjesäännössä voidaan määrätä
21350: keskusvirastoille tai muille viranomaisille missä rajoissa kunnallisvaltuusto voi vuosit-
21351: kuuluvista asioista siirretään läänin koulu- tain muuttaa peruskoulupiirien rajoja. Kun-
21352: hallituksen käsiteltäviksi. kin peruskoulun opetustoiminnan johtajana
21353: Läänin kouluhallitukselle kuuluvien peri- toimii peruskoulun rehtori. Peruskoluu reh-
21354: aatteellisten ja Iaajakantoisten asioiden val- torin tehtävistä ja pätevyysvaatimuksista
21355: mistavaa käsittelyä varten on läänissä koulu- säädetään asetuksella.
21356: lautakunta, johon kuuluu läänin kouluneuvos Kunnissa joiden koululaitokseen kuuluu
21357: ja yksitoista jäsentä, jotka läänin kuntien useita peruskonluja voidaan kouluohjesään.
21358: edustajat valitsevat vuodeksi kerrallaan lää- nöllä määrätä, millä peruskouluilla on oma
21359: nin kuntien koulukokouksessa. Läänin kun- koululautakunnan alaisena toimiva johtokun.
21360: tien koulukokouksessa ovat edustettuina tansa, jonka jäsenet kunnallisvaltuusto ni-
21361: kaikki läänin kunnat siten, että jokaisella meää peruskoulupiirin asukkaiden keskuu-
21362: kunnalla on yksi äänivaltainen edustaja ja desta. Peruskoulun johtokunta. on kunnan
21363: että tämän lisäksi kunnilla on yksi lisäedus- peruskoululaitoksen yleistä järjestelyä koske-
21364: taja kutakin alkavaa kymmentätuhatta asu- vissa asioissa kunnan koululautakunnan alai-
21365: 68 B 14/68
21366: 1702 Vlll,ll6. - Koulujärjestelmän perusteet.
21367:
21368:
21369: nen. Peruskoulun johtokunnan tehtävistä ja Läänin kouluhallituksen laatimaan alueel-
21370: työjarjestyksestä säädetään asetuksella. Kou- liseen toimeenpanosuunnitelmaan tulee liittää
21371: luohjesäännössä voidaan myös määrätä, että selvitys siitä, miten lukioasteen laajentami-
21372: muilla kuin peruskouluilla on oma johto- nen koko ikäluokkaa koskevaksi on läänin
21373: kunta, joka kunnan koululaitoksen yleistä alueella toteutettavissa ja miten lukioasteen
21374: järjestelyä koskevissa asioissa on kunnan opetusta edelleen kehitetään läänin alueella.
21375: koululautakunnan alainen. Myös tähän selvitykseen tulee läänin koulu-
21376: ( 4-6 mom. kuten hallituksen esityksen hallituksen liittää läänin koululautakunnan
21377: 2-4 mom.) lausunto. Tässä momentissa tarkoitettu selvi-
21378: tys laaditaan yhteistoiminnassa asianomaisten
21379: 11 ja 12 §. ministeriöiden ja keskusvirastojen kanssa
21380: (Kuten hallituksen esityksessä.) ottaen huomioon näiden viranomaisten laati-
21381: mat valtakunnalliset suunnitelmat.
21382: 4 luku. (4 ja 5 mom. kuten hallituksen esityksen
21383: 2 ja 4 mom.)
21384: Kunnan koululaitoksen järjestäminen.
21385: 13 §. 16-23 §.
21386: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
21387:
21388: 14 §.
21389: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 5 luku.
21390: Kunnan koulusuunnitelmassa tulee perus-
21391: koulun yläastetta ja lukioasteen kouluja kos- Peruskoulun valtionavustm.
21392: keviita osin ottaa huomioon läänin kouluhal-
21393: lituksen ja läänin koululautakunnan toimesta 24-27 §.
21394: suoritettava alueellinen koulusuunnittelu. (Kuten hallituksen esityksessä.)
21395: 15 §.
21396: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 6 luku.
21397: Läänin aluetta koskevan alueellisen toi-
21398: meenpanosuunnitelman laatiminen on läänin Erinäisiä säännöksiä.
21399: kouluhallituksen tehtävä ja on sen liitet-
21400: tävä tähän suunnitelmaan läänin koululauta- 28-33 §.
21401: kunnan lausunto. (Kuten hallituksen esityksessä.)
21402:
21403:
21404: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1967.
21405:
21406: Tuure Salo. Eeles Landström. Pekka Pesola.
21407: Arne Berner. E. J. Paavola. Pirkko Aro.
21408: 1703
21409:
21410: VIIl,117.- Lak.al. N:o 149.
21411:
21412:
21413:
21414:
21415: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista.
21416:
21417:
21418: E d u s k u n n a ll e.
21419:
21420: Hallituksen esitys laiksi koulujärjestelmän näitä päätöksiä. Sen vuoksi syvälle käypää
21421: perusteista tähtää oppivelvollisille lapsille koulunuudistusta koskevan lainsäädännön
21422: annettavan peruskasvatuksen uudelleen jär- tulee olla sellainen, että sen taakse kaikki
21423: jestämiseen siten, että valtakunnan koulu- voivat asettua.
21424: järjestelmää kehitetään yhtenäiskouluperi- Hallituksen esitys laiksi koulujärjestelmän
21425: aatteen mukaiseksi ja että kaikki lapset saa- perusteista on pääpiirteissään hyväksyttävä
21426: vat heidän kykyrakennettaan vastaavan kou- ja tarjoaa riittävän väljyyden tarpeelliselle
21427: lutuksen opetuksellisesti yhtenäisen perus- jatkolainsäädännölle, täytäntöönpanosuunni-
21428: koulun puitteissa sillä tavoin kuin nopeasti telmille ja opetuksen sisäisen uudistamisen
21429: muuttuva ja yhä pidemmälle teknillistyvä vaatimille kokeiluille. Lakiesitykseen sisältyy
21430: yhteiskunta vaatii, jotta sen jäsenet voisivat kuitenkin eräitä kohtia, jotka saattavat
21431: kukin antaa edellytystensä mukaisen panok- aiheuttaa ennakkoluuloja, uudistuksen täy-
21432: sen demokraattisessa yhteiskunnassa. Hallin- täntöönpanoa hidastavaa hankausta ja vas-
21433: nollisesti merkitsee yhtenäisen peruskoulujär- tustusta. Tällaisia seikkoja ovat erityisesti
21434: jestelmän luominen syvällekäypiä muutoksia oppikoulunopettajain oikeudellisen ja talou-
21435: kouluoloissamme. Opetuksellisesti ja kasva- dellisen aseman riittämätön turvaaminen, yk-
21436: tuksellisesti uudistuksen onnistuminen vaatii sityisten oppikoulujen jatkuviin toiminta-
21437: pitkäaikaista luovaa työtä, kokeilemista ja mahdollisuuksiin kohdistuva uhka, liian by-
21438: kehittämistä. Taloudellisesti uudistus aiheut- rokraattisuuden vaara ja valinnan mahdolli-
21439: taa huomattavia lisäkustannuksia julkiselle suuksien puuttuminen peruskoulun ala-asteen
21440: taloudelle ennen kuin kaikki lapset on saa- ensimmäisen vieraan kielen opetuksesta. La-
21441: tettu tehokkaan koulutuksen piiriin ja kai- kiehdotuksessa ei myöskään ole niin selvästi
21442: kille annettu samanlaiset ulkonaiset edelly- kuin olisi ollut mahdollista, otettu huomioon
21443: tykset kykyjensä mukaiseen opiskeluun. Tä- sitä, mitä eduskunta sanoi edellyttävänsä
21444: mä kaikki merkitsee, että tehtävä on erittäin lausuessaan hallitukselle toivomuksen toimen-
21445: suuri ja vaikea. Onnistuminen vaatii, että piteisiin ryhtymisestä peruskoulun uudista-
21446: valtion ja kunnan viranomaisten lisäksi eri miseksi. Näistä syistä lakiehdotukseen olisi
21447: koulumuodot, koulujen ylläpitäjät, opettajat tehtävä eräitä muutoksia.
21448: ja lapsiaan kouluttavat vanhemmat ovat
21449: myönteisessä yhteistyössä. Tämä ei koske
21450: vain kansa- ja kansalaiskoulua, vaan yhtä Seuraavassa esitetään muutoksille yksityis-
21451: paljon sekä valtion että yksityisiä oppikou- kohtaiset perustelut.
21452: luja ja niiden opettajia samoin kuin niitä 1 §. Hyväksyessään 22. päivänä marras-
21453: oppilaitoksia, joiden opetus rakentuu perus- kuuta 1963 hallitukselle toivomuksen perus-
21454: koulun pohjalle. Tämä puolestaan edellyttää, koulun uudistamisesta yhtenäiskouluperiaat-
21455: että lainsäädännölliset toimet ja niiden no- teen mukaisesti eduskunta lausui edellyttä-
21456: jalla laaditut suunnitelmat ja täytäntöönpa- vänsä, että uutta koulujärjestelmää toteutet-
21457: no tekevät varauksettomasti myönteisen ja taessa syrjäisten ja vähävaraisten seutujen
21458: ennakkoluulottoman yhteistyön mahdolliseksi oppilaitosten tarve tyydytetään ensisijaisesti.
21459: niin, ettei voimakkaita vastustavia rintamia Hallitus sanoo lakiehdotuksensa 15 §: ssä,
21460: synny. Huipulla tehdyt päätökset eivät de- että täytäntöönpanosuunnitelmia laadittaessa
21461: mokraattisessa yhteiskunnassa johda hyviin on erityistä huomiota kiinnitettävä vähäva-
21462: tuloksiin, jos kenttä ei ymmärrä eikä tue raisten ja syrjäisten kuntien kouluolojen ke-
21463: 1704 VIII,117. - Koulujärjestelmän perusteet.
21464:
21465:
21466: hittämiseen. Hallitus on siten olennaisesti 7 §. Pykälään olisi lisättävä säännös siitä,
21467: lieventänyt eduskunnan lausumaa ja antanut että niistä kouluista, jotka täydentävät, kor-
21468: sille muodon, jonka velvoittavuus ei ole edus- vaavat tai vastaavat kunnan peruskoulua, on
21469: kunnan tarkoituksen mukainen. Tästä syystä soveltuvin osin voimassa, mitä niistä erikseen
21470: ehdotetaan, että lain 1 §: ään otetaan edus- on säädetty.
21471: kunnan lausumaa vastaava lisäys. 8 §. Hallitus edellyttää, että alueelliaina
21472: 2 §. Hallitus ehdottaa säädettäväksi, että kouluhallintoviranomaisina olisivat kansakou-
21473: kunnan koululaitokseen tulisi kuulua myös luntarkastajat. Koska heidän toimintapii-
21474: lukio. Koska kuitenkin lukio on luonteeltaan riinsä tulisi kuulumaan nykyiseen kansakou-
21475: alueellinen koulu eikä se ylempää yleissivis- lutoimeen kuuluvien koulumuotojen lisäksi
21476: tystä antavana oppilaitoksena muutoinkaan myös ammatillisia oppilaitoksia ja peruskou-
21477: kuulu hallitusmuodon mukaisen kunnallisen lussa sellaisia aineita, joiden tarkastamiseen
21478: kansakoulutoimen piiriin ja koska säädettävä heillä ei ole vaadittavaa pätevyyttä, ja koska
21479: laki nimenomaan tarkoittaa kansakoulua vas- myös lukiot tulisi joko kokonaan tai osittain
21480: taavaa peruskoulua, ehdotetaan lukio siitä saattaa aluehallinnon piiriin, ei läänin kou-
21481: poistettavaksi. lutoimen ylitarkastajien ja tarkastajien teh-
21482: 5 §. Uudistetun peruskoulun opetusohjel- täviä ole lailla sidottava nykyisten kansakou-
21483: ma ja metoodit ovat vielä jokseenkin täysin luntarkastajien virkoihin. -Valtakunnallisen
21484: kokeilematta. Siitä syystä olisi laissa varat- suunnittelun kannalta on välttämätöntä, että
21485: tava riittävän väljät mahdollisuudet oppi- myös opetusministeriön koulusuunnitteluvi-
21486: aineksen erilaista ryhmittelyä koskevan ko- ranomaiset tulevat tämän lain piiriin.
21487: keilun suorittamiseen. 9 §. Kunnan koululautakunnassa tulisi sen
21488: 6 §. Hallitus esittää peruskoulun yläas- toimintapiiriin kuuluvien eri koulumuotojen
21489: teelle varsin suuren valinnanvapauden opis- ja -asteiden olla tasapuolisesti edustettuna.
21490: keltavien vieraiden kielten suhteen. Ala-as- Yksipuolisuuden välttämiseksi pitäisi laissa
21491: teella sensijaan voitaisiin hallituksen esityk- olla nimenomainen säännös siitä, että koulu-
21492: sen mukaan suomenkielisissä peruskouluissa lautakunnassa tulee kunnan koululaitoksen
21493: opettaa vieraana kielenä vain englannin- opettajiston keskuudestaan valitsemista kah-
21494: kieltä. Ruotsinkielisissä peruskouluissa sallit- desta edustajasta toisen edustaa peruskoulun
21495: taisiin suomenkielen opettaminen englannin- ylä- ja toisen ala-astetta. Mikäli kunnassa on
21496: kielen sijasta. Vain suurissa kaupunkimaisissa korvaava koulu, tulisi koululautakuntaan
21497: kunnissa voitaisiin jo ala-asteelle järjestää kuulua myös kaksi sen opettajiston keskuu-
21498: sekä englannin- että toisen kotimaisen kielen destaan valitsemaa edustajaa.
21499: opetusta. Muita suuria kieliä kuten englannin- 11 §. Kunnan koulutoimen johtajan tai
21500: kieli ei olisi mahdollista edes suurilla paikka- sihteerin tehtävä on tärkeä ja erityisesti siir-
21501: kunnilla valita peruskoulun ensimmäiseksi tymävaiheessa vaativa tehtävä, josta syystä
21502: vieraaksi kieleksi. Näin jyrkkä sidonnaisuus näihin toimiin valittavilta on vaadittava vä-
21503: ja yksipuolisuus ei ole perusteltua edes ope- hintään peruskoulun jonkin aineen opettajan
21504: tuksellisen yhtenäisyyden nimessä, koska virkaan edellytetty pätevyys.
21505: maamme kansainväliset suhteet välttämättö- 13 §. Jotta tässä laissa tarkoitetun koulu-
21506: mästi vaativat, että on henkilöitä, joilla on toimen suunnitelmien valmistelu tapahtusi
21507: mahdollisimman perusteellinen taito myös riittävällä asiantuntemuksella ja jotta yksi-
21508: niissä kielissä, joita hallitus esittää valinnai- puolisuuden vaarat vältettäisiin, tulisi kun-
21509: siksi peruskoulun yläasteella. Paras mahdolli- nan koulusuunnittelutoimikunnassa eri kou-
21510: nen taito saavutetaan vain, jos kielen opetta- luasteiden ja koulumuotojen olla lakisäätei-
21511: minen on aloitettu ensimmäisenä vieraana sesti edustettuna.
21512: kielenä jo peruskoulun ala-asteella. Suurilla 14 §. Koulunuudistusta koskevan toivo-
21513: paikkakunnilla, joissa on useita peruskouluja, musponnen perusteluissa eduskunta lausui
21514: tulisi sen vuoksi voida englanninkielen edellyttävänsä, että nykyistä oppikoululai-
21515: ohella olla jonkin peruskoulun ala-asteen tosta uuteen koulujärjestelmään nivellettäessä
21516: vieraana kielenä muukin kieli. Tästä syystä sen toimintamahdollisuudet käytetään hy-
21517: pykälän sanamuotoa ehdotetaan väljennettä- väksi. Hallitus ehdottaa säädettäväksi, että
21518: väksi siten, että tällainen järjestely olisi mah- kunnan koululaitosta järjestettäessä on mah-
21519: dollinen. dollisuuksien mukaan käytettävä hyv-äksi
21520: VIII,117. - Sillantaus ym. 1705
21521:
21522: kunnal:iSa toimivia kouluja, mikä olennaisesti täntöönpanoa. Opettajien oikeusturvan hei-
21523: poikkeaa siitä, mitä eduskunta lausui. Tästä kentäminen saattaa myös aiheuttaa, että pä-
21524: syystä ehdotetaan pykälä täsmennettäväksi teviä opettajia siirtyy muille aloille, mikä
21525: eduskunnan lausuman mukaiseksi. olisi omiaan alentamaan peruskoulun opetuk-
21526: 15 §. Kuten edellä 1 §: n kohdalla on lau- sellista tasoa muutoinkin vaikeassa siirtymä-
21527: suttu, pykälän sanamuoto olisi täsmennettävä vaiheessa. Lisäksi on kysymyksenalaista, voi-
21528: eduskunnan lausuman mukaiseksi. daanko opettajille taattua oikeusturvaa ja
21529: 16 §. Pykälää olisi täydennettävä korvaa- heidän taloudellisia etujaan vähentää lailla
21530: vien koulujen ohjesääntöä koskevalla lisäyk- muutoin kuin perustuslain säätämisestä voi-
21531: sellä. massa olevassa järjestyksessä.
21532: 18 §, Valtion omaisuuden omistusoikeuden (22) §. Hallitus edellyttää, että yksityisen
21533: luovuttamisesta on vakiintuneen käytännön oppikoulun ottaminen kunnan haltuun tai
21534: mukaisesti kussakin tapauksessa säädettävä sen käyttäminen kunnan peruskoulua kor-
21535: erikseen lailla. Koska tästä käytännöstä ei ole vaavana kouluna, perustuu yksityisen oppi-
21536: syytä poiketa, olisi valtion omaisuuden omis- koulun ylläpitäjän ja kunnan väliseen vapaa-
21537: tusoikeuden luovuttamista koskeva säännös ehtoiseen sopimukseen. Tämä sopimusvapaus
21538: tarkistettava nykyisen käytännön mukaiseksi. on kuitenkin tehty tyhjäksi säätämällä halli-
21539: 19 §. Koska velkaa ei voida siirtää toiselle tuksen esityksen 22 § :ssä, että yksityinen
21540: ilman velkojan suostumusta, olisi lakiin tästä oppikoulu, joka ei kuuden kuukauden ku-
21541: otettava nimenomainen säädös. Säännös, ettei luessa tai kouluhallituksen määräämän pi-
21542: haltuunottoa ole rajoitettava koskemaan vain temmän ajan kuluessa kunnan koulusuunni-
21543: osaa koulun varoista tai veloista taikka siihen telman hyväksymisestä lukien ole suostunut
21544: sisältyvistä kouluasteista, tulisi ilmeisesti tekemään koulusuunnitelmassa edellytettyä
21545: hankaluuttamaan peruskoulu-uudistuksen to- sopimusta, menettää valtionapunsa keskikou-
21546: teuttamista taikka johtaisi siihen, että myös luasteen osalta. Koska tällainen säännös ei
21547: lukio olisi säännöllisesti otettava kunnan hal- ole sopusoinnussa sopimusvapauden periaat-
21548: tuun, mikä ei, kuten edellä on sanottu, ole teen kanssa eikä se yksityisoppikoulujen ylei-
21549: tämän kouluasteen luonteen mukaista eikä sen uudistusauliuden huomioon ottaen myös-
21550: liene lakiehdotuksen tekijäinkään tarkoitus. kään näytä tarpeelliselta, olisi pykälä laista
21551: Sen vuoksi olisi tätä koskeva säännös laista poistettava. Ellei näin tehdä, saattaa seurauk-
21552: poistettava. - Samoin on pidettävä epä- sena olla, päinvastoin kuin hallitus tarkoit-
21553: asianmukaisena tässä laissa säädettyä yleistä taa, vastarinnan syntyminen peruskoulu-
21554: poikkeusta siitä kunnallislain säännöksestä, uudistusta kohtaan, koska vaatimus, että
21555: jonka mukaan lainan ottamista tarkoittava kunnalle on luovutettava sekin omaisuus,
21556: lmnnallisvaltuuston päätös on alistettava kau- jonka koulun ylläpitäjä on hankkinut omilla
21557: pungissa sisäasiainministeriön ja maalaiskun- varoillaan tai saanut lahjoituksina, loukkaa
21558: nassa lääninhallituksen vahvistettavaksi. yleistä oikeustajua.
21559: 20 §. Hallitus on jättänyt opettajien ase- 22 (23) §. Velvoitusta yksityisten perus-
21560: man järjestämisen peruskoulu-uudistuksen koulua korvaavien oppikoulujen huoneisto-
21561: yhteydessä perin ylimalkaisten säännösten jen, kaluston, kirjastojen ja opetusvälineiden
21562: varaan. Valtion oppikoulun henkilökunnan luovuttamisesta yhteiskäyttöön kunnan koulu-
21563: aseman järjestämisestä säädettäisiin lakiehdo- laitokseen kuuluvien koulujen kanssa ei voi-
21564: tuksen mukaan erikseen. Yksityisten oppi- tane säätää asetuksella. Siitä syystä pykä-
21565: koulujen henkilökunnan asemaa koskeva lään olisi otettava säännös, että yhteiskäyttö
21566: 20 §: n säännös antaa näille opettajille vain voidaan järjestää koulun ylläpitäjän ja kun-
21567: osittaisen turvan. Tästä syystä 20 § olisi kir- nan koululautakunnan tekemällä sopimuk-
21568: joitettava niin, että se takaa sekä valtion sella.
21569: että yksityisten oppikoulujen opettajien oi- 24 (25) §. Rahamarkkinoiden kireys ai-
21570: keudelliset ja taloudelliset edut vähentymät- heuttanee, että kunnan ottaessa 19 § : ssä tar-
21571: töminä peruskoulu-uudistuksesta aiheutuvien koitetuin tavoin yksityisen oppikoulun varoi-
21572: järjestelyjen yhteydessä. Jos tämä lainmin- neen ja velkoineen haltuunsa velkojat vaati-
21573: lyödään, se tulee ilmeisesti herättämään le- vat suorituksen rahana, jolloin obligatiot jäi-
21574: vottomuutta ja aiheuttamaan vastarintaa, sivät rasittamaan kuntien rahataloutta. Tästä
21575: joka hidastuttaa peruskoulu-uudistuksen täy- olisi ilmeisenä seurauksena kuntien taholla
21576: 1706 VIII,117. - Koulujärjestelmän perusteet.
21577:
21578:
21579: haluttomuus näitä peruskoulun uudistuksen niin muutettava, että nämä ehdot ko8kevat
21580: vaatimia järjestelyjä kohtaan, josta syystä vain kunnan tai valtion avustuksella han-
21581: obligatioiden markkinointi olisi erotettava pe- kittua omaisuutta.
21582: ruskoulu-uudistuksesta ja sitä koskeva kohta Väestön kehitysennusteiden mukaan voimak-
21583: laista poistettava. kaana tapahtuva siirtyminen asutuskeskuk-
21584: 25 (26) §. Koska korvaavan koulun vllä- siin tulee aiheuttamaan näille kunnille erit-
21585: pitäjän ja koulutalon omistajan tulee s~ada täin suuria vaikeuksia oppilaspaikkojen kas-
21586: peruskoulun käytössä olevista huoneistoista vavan tarpeen tyydyttämisessä. Koska kun-
21587: ja kalustosta asianmukainen vuokra, ehdote- nat eivät ole tähänkään asti kyenneet hankki-
21588: taan pykälän 5 momenttia tältä osin täyden- maan riittävää määrää kansakoulun ja kan-
21589: nettäväksi. salaiskoulun tarvitsemia huonetiloja, vaan
21590: 26 (27) §. Hallitus ehdottaa, että muun vuorolulrn jatkuu varsin laajana vielä monin
21591: kuin 21 § : n 3 momentissa tarkoitetun perus- paikoin, vaarantuisi peruskoulu-uudistuksen
21592: koulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen toteutuminen, ellei edelleenkin sallittaisi
21593: koulun menoihin voidaan asetuksella sääde- myös kansalaisyhteisöjen perustamien yksi-
21594: tyin ehdoin antaa sama valtionapu kuin kun- tyisoppikoulujen saada valtionapua. Inhimil-
21595: nan peruskoulun käyttömenoihin. On kuiten- lisiin perusoikeuksiin kuuluvan kasvatuksen
21596: kin kohtuutonta, että tällaisen koulun val- vapauden toteutuminen edellyttää, että kan-
21597: tionavun määrä tehtäisiin riippuvaksi kun- salaisten ja heidän yhteisöjensä perustamilla
21598: tien kantokykyluokituksesta, jonka kanssa uusiilakin yksityisoppikouluilla on mahdolli-
21599: koulun taloudellisella kantokyvyllä ei ole mi- suus saada valtionapua, koska tämä perus-
21600: tään yhteyttä. Tästä syystä ehdotetaan, että oikeus muutoin kävisi näennäiseksi. Sitä
21601: näissä tapauksissa valtionapu annettaisiin paitsi tällainen mahdollisuus on välttämä-
21602: yksityisoppikoulujen valtionavusta voimassa töntä säilyttää sellaisten tapausten varalta,
21603: olevan lain (493/50) mukaisesti. että kunta ei syystä tai toisesta huolehtisi
21604: koulun hankkimisesta esimerkiksi asutuskes-
21605: 27 (28) §. Koska ei ole asianmukaista, kuksen nopeasti syntyvään asumalä:hiöön.
21606: että valtionavun saamisen ehdoksi asetettai- Tästä syystä ehdotetaan, että 27 (28) § : n 5
21607: siin sitoumus siitä, ettei koulun omistaja vä- momentti poistetaan.
21608: hennä omillakaan varoillaan hankkimaansa Edellä sanotun perusteella ehdotamme
21609: omaisuutta taikka että se koulun mahdolli- kunnioittavasti,
21610: sesti lopettaessa toimintansa luovuttaisi myös
21611: muun kuin kunnan tai valtion varoilla han- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21612: kitun omaisuuden kunnalle, olisi säännöstä van lakiehdotuksen:
21613:
21614:
21615: Laki
21616: koulujärjestelmän perusteista.
21617: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21618:
21619: 1 luku. tettu peruskoulu ja johon voi kuulua lasten-
21620: tarha ja peruskoulun oppimäärälle rakentu-
21621: Koulujärjestelmä. via alempia ammatillisia oppilaitoksia.
21622: Kunnan peruskoulua voi korvata muu
21623: 1 §. kuin kunnan ylläpitämä koulu, niin kuin
21624: Valtakunnan koulujärjestelmä kehitetään tässä laissa säädetään.
21625: yhtenäiskouluperiaatteen mukaiseksi, niin (3 mom. kuten hallituksen esityksen 2
21626: kuin tässä laissa säädetään. Tällöin asetetaan mom.)
21627: ensi sijalle vähävaraisten ja syrjäisten seutu- Valtio voi ylläpitää tai avustaa peruskou-
21628: jen kouluolojen edistäminen. lua vastaavia, korvaavia ja peruskoulun op-
21629: pimäärän osalle rakentuvia kouluja.
21630: 2 §.
21631: Koulujärjestelmän runkona on kunnan 3 §.
21632: koululaitos, jossa on oppivelvollisille tarkoi- (Kuten hallituksen esityksessä.)
21633: Vill,117. - Sillantaus ym. 1707
21634:
21635: 4 §. kelevat valinnaisena aineena toista kotimaista
21636: Lastentarhasta ja alemmasta ammatillisesta kieltä tai vierasta kieltä, lisäksi valinnaisena
21637: oppilaitoksesta samoin kuin kunnan perus- aineena myös englannin-, ranskan-, saksan-
21638: koulua korvaavasta oppikoulusta on täSsä tai venäjänkieli. Erityisestä syystä oppilas
21639: laissa säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä voidaan vapauttaa yhteisenä aineena opetet-
21640: niistä erikseen on säädetty. tavan kielen opiskelusta, jolloin hänelle on
21641: mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vas-
21642: taavasti muun aineen opetusta. Erityiskoulu-
21643: 2 luku. jen ja -luokkien osalta voidaan, sen mukaan
21644: kuin asetuksella säädetään, poiketa edellä
21645: Peruskoulu. tässä pykälässä olevista vieraan kielen ja toi-
21646: 5 §. sen kotimaisen kielen opetusta koskevista
21647: ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) säännöksistä.
21648: Peruskoulun ala-asteella kaikkien oppilai- (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
21649: den opetus on pääasiassa samansisältöistä. Peruskoulussa opetettavien aineiden yleiset
21650: Yläasteella opetetaan kaikille oppilaille yh- opetusohjeet ja oppimäärät vahvistaa koulu-
21651: teisiä aineita sekä valinnaisia aineita. Oppi- hallitus.
21652: määrät voivat yhteisissä aineissa olla erilaa- (5 ja 6 mom. kuten hallituksen esityk-
21653: juisia. sessä.)
21654: Kokeilutarkoituksessa voidaan peruskoulun 7 §.
21655: molempien asteiden opetusaines järjestää Mikäli tästä laista ei muuta johdu, perus-
21656: edellisestä poiketen, yläasteella erityisiksi koulusta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä
21657: opintosuunniksi. kansakoulusta on lailla säädetty. Tällöin so-
21658: ( 5 ja 6 mom. kuten hallituksen esityksen velletaan peruskoulun ala-asteeseen varsi-
21659: 4 ja 5 mom.) naista kansakoulua koskevia säännöksiä, ylä-
21660: 6 §. asteeseen kansalaiskoulua ja kansakouluun
21661: Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee si- kuuluvaa keskikoulua koskevia säännöksiä
21662: sältyä, sen mukaan kuin asetuksella sääde- sekä 5 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin kou-
21663: tään, uskontoa, siveysoppia, ympäristöoppia, luihin ja luokkiin vastaavia kansakouluun
21664: äidinkieltä, historiaa, yhteiskuntaoppia, ta- kuuluvia kouluja ja luokkia koskevia sään-
21665: loustietoa, kansalaistaitoa, matematiikkaa, fy- nöksiä.
21666: siikkaa, kemiaa, luonnonhistoriaa, maantietoa, Edellä 2 § : n 3-4 momentissa tarkoite-
21667: liikuntaa, kuvaamataitoa, musiikkia, käsi- tuista kouluista on soveltuvin osin voimassa,
21668: työtä, kotitaloutta sekä elinkeinoelämään kes- mitä niistä erikseen on säädetty.
21669: keisesti liittyviä, ammatinvalinnan edellytyk- Oppivelvollisuudesta ja sen täyttämisestä
21670: siä lisääviä oppiaineita ja käytännöllisiä har- on voimassa, mitä siitä kansakoululaissa
21671: joituksia. Näiden aineiden lisäksi opetussuun- (247/57) on säädetty, kuitenkin niin, että
21672: nitelmaan sisältyy myös vieraita kieliä ja toi- peruskoulupiirissä asuvan oppivelvollisuus-
21673: nen kotimainen kieli. Peruskoulun opetus- ikäisen lapsen on käytävä peruskoulu, jollei
21674: suunnitelmaan voi kuulua kasvatukselliseen hän saa vastaavaa opetusta muulla tavoin
21675: ja opetukselliseen ohjaukseen sekä ammatin- taikka hän kansakoululain mukaan ei ole
21676: valinnanohjaukseen varattuja tunteja. enää oppivelvollinen. Oppivelvollisen oikeu-
21677: Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee desta päästä muun kuin oman piirinsä pe-
21678: kuulua englanninkieli tai toinen kotimainen ruskouluun säädetään asetuksella.
21679: kieli. Peruskoulun yläasteen opetussuunnitel- (4 ja 5 mom. kuten hallituksen esityksen
21680: maan kuuluu oppilaalle valinnaisena aineena 3 ja 4 mom.)
21681: se mainituista kielistä, jota hänelle ei ope-
21682: teta yhteisenä aineena. Kunnassa, jossa on
21683: yli 10 000 asukasta, opetussuunnitelmaan voi 3 luku.
21684: kuulua vieras kieli ja toinen kotimainen Hallinto.
21685: kieli siten, että osa oppilaista saa vieraan
21686: kielen ja osa toisen kotimaisen kielen ope- 8 §.
21687: tusta, sekä peruskoulun yläasteen opetussuun- (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
21688: nitelmaan niitä oppilaita varten, jotka opis- Opetusministeriön ja kouluhallituksen alai-
21689: 1708 VIII,117. - .Koulujä.rjestelmän perusteet.
21690:
21691:
21692: sina aluehallintoviranomaisina ovat läänin 10 §.
21693: koulutoimen ylitarkastajat ja tarkastajat. Mi- Koululautakunta seuraa kunnan koululai-
21694: nisteriössä ja kouluhallituksessa on myös tar- toksen toimintaa ja suorittaa, mikäli
21695: peellinen määrä koulusuunnittelijoita, joiden 12 §: stä ei muuta johdu, ne tehtävät, jotka
21696: tehtävänä on suorittaa tämän lain täytän- kunnan koululaitoksen koulujen ja lasten-
21697: töönpanon valtakunnallista ja alueellista tarhojen johtokunnille sekä kansakoululauta-
21698: suunnittelua, ohjata kuntien koulusuunnitte- kunnalle niistä annettujen säännösten mu-
21699: lua sekä suorittaa muut heille määrätyt teh- kaan kuuluvat. Kouluohjesäännössä voidaan
21700: tävät. Koulusuunnittelija voidaan ottaa myös kuitenkin määrätä, että muilla kuin perus-
21701: työsopimussuhteeseen. kouluilla on oma johtokunta, joka on kunnan
21702: koululaitoksen yleistä järjestelyä koskevissa
21703: asioissa koululautakunnan alainen.
21704: 9 §. Mikäli kouluohjesäännössä ei ole erityisestä
21705: Kunnan kouluhallintoa varten kunnassa on syystä toisin määrätty, koululautakunnan
21706: koululautakunta, johon kunnallisvaltuusto va- asiana on tarkkailla kunnassa toimivia suo-
21707: litsee .neljäksi vuodeksi kerrallaan vähintään men- ja ruotsinkielisiä peruskouluopetusta tai
21708: kuusi ja enintään kymmenen jäsentä ja sitä vastaavaa opetusta antavia kouluja, joi-
21709: näistä yhden puheenjohtajaksi. Lisäksi kou- den johtokunnat ovat velvolliset antamaan
21710: lulautakuntaan kuuluu jäseninä kaksi kun- lautakunnalle sen pyytämät tiedot koulun
21711: nan koululaitoksen opettajiston keskuudestaan toiminnasta ja käsittelemään lautakunnan
21712: valitsemaa edustajaa, joista toisen tulee edus- niille tekemät koulua koskevat ehdotukset.
21713: taa peruskoulun ylä- ja toisen ala-astetta (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityk-
21714: sekä kaksi korvaavien koulujen opettajien sessä.)
21715: keskuudestaan valitsemaa edustajaa. 11 §.
21716: Kaksikielisen kunnan koululautakunnassa Koululautakunnan apuna sille kuuluvia
21717: tulee olla ainakin kaksi jäsentä vähemmis- valmistelu-, valvonta- ja täytäntöönpanoteh-
21718: tönä olevasta kieliryhmästä ja kunnan koulu- täviä varten tulee kunnassa olla koululauta-
21719: laitoksen opettajiston keskuudestaan valitse- kunnan sihteerin virka. Tämä virka on pää-
21720: mina edustajina jäsen kummastakin kieliryh- virka, jos kunnan asukasluku ylittää kahdek-
21721: mästä. Sellaisten asioiden käsittelyä varten, santuhatta. Virkaan valitulla tulee olla pe-
21722: jotka koskevat vain jompaakumpaa kieliryh- ruskoulun lukuaineen opettajan virkaan vaa-
21723: mää, lautakunta jakautuu kahteen yksikieli- dittu pätevyys.
21724: seen jaostoon, joista toinen käsittelee suomen- Kaksikielisessä kunnassa tulee vähemmistö-
21725: kielisiä ja toinen ruotsinkielisiä kouluja ja kielisiä kouluja ja lastentarhoja koskevia
21726: lastentarhoja koskevat asiat. Kunnallisval- tehtäviä varten olla vastaavasti toinen kou-
21727: tuusto määrää jaostojen puheenjohtajat ja lulautakunnan sihteerin virka.
21728: varsinaiset jäsenet asianomaiseen kieliryh- Koululautakunnan sihteerin virka voi olla
21729: mään kuuluvista koululautakunnan jäsenistä kahden tai useamman kunnan yhteinen, jos
21730: sekä valitsee niihin niin monta samaan kieli- niillä on yhteinen peruskoulun yläasteen
21731: ryhmään kuuluvaa lisäjäsentä, että kumman- piiri.
21732: kin jaoston kokoonpano on sellainen kuin 12 §.
21733: koululautakunnasta on 1 momentissa sää- Kunnan koululaitokseen kuuluvalla kou-
21734: detty. Jaoston tehtävistä ja toimivallasta on lulla, jolla ei ole omaa johtokuntaa, tulee
21735: muutoin voimassa, mitä koululautakunnasta olla vanhempainneuvosto, johon kunnallisval-
21736: on säädetty. tuusto valitsee lähinnä oppilaiden vanhem-
21737: Edellä tässä pykälässä mainittujen jäsen- pien keskuudesta viisi jäsentä toimikauttaan
21738: ten lisäksi kunnallisvaltuusto voi valita kou- vastaavaksi ajaksi. Kunnan kouluohjesään-
21739: lulautakuntaan tai sen jaostoon määrättyä nössä voidaan kuitenkin määrätä, että kah-
21740: koulutoimen alaa koskevien asioiden käsitte- della tai useammalla peruskoululla on yhtei-
21741: lyä varten yhden tai useamman pysyvän nen vanhempainneuvosto. Vanhempainneu-
21742: asiantuntijan, jolla on lautakunnan tai sen voston tehtävänä on ylläpitää ja edistää yh-
21743: jaoston kokouksessa puhe- mutta ei äänival- teyksiä koulun ja kotien välillä, seurata kou-
21744: taa. lun toimintaa sekä tarvittaessa tehdä ehdo-
21745: (4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) tuksia koulun johtokunnalle, koululautakun-
21746: VIII,ll7. - Sillantaus ym. 1709
21747:
21748: nalle tai muulle kouluviranomaiselle sekä Valtioneuvosto voi muuttaa täytäntöönpa-
21749: suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille ase- nosuunnitelmaa, milloin se lain täytäntöön-
21750: tuksen tai kouluohjesäännön mukaan kuulu- panon kannalta on tarkoituksenmukaista, ja
21751: vat. erityisestä syystä myöntää pidennystä siinä
21752: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) asetettuun määräaikaan.
21753: Valtioneuvosto voi kouluhallituksen esityk-
21754: sestä antaa kunnalle, jonka koulusuunnitelma
21755: 4 luku. on tarkastettu, luvan koululaitoksen perusta-
21756: miseen ennen täytäntöönpanosuunnitelmassa
21757: J(unnan koululaitoksen järjestäminen. asetettua määräaikaa.
21758: 13 §.
21759: Tässä laissa tarkoitetun koulutoimen suun- 16 §.
21760: nittelua ja valmistelua varten kunnan tulee Kunnan koululaitoksen järjestämisestä
21761: kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voi- määrätään kunnan kouluohjesäännössä. Oh-
21762: maantulosta lukien asettaa koulusuunnittelu- Jesaannön valmistamisesta, hyväksymisestä,
21763: toimikunta, jossa tulee olla edustettuna eri vahvistettavaksi alistamisesta ja vahvistami-
21764: kouluasteet ja koulumuodot. ses~a sekä muuttamisesta on voimassa, mitä
21765: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) kansakoulun ohjesäännöstä on säädetty. Kor-
21766: vaavien koulujen ohjesäännöstä on voimassa,
21767: 14 §. mitä niistä erikseen on säädetty.
21768: Kunnan tulee valmistaa ja viimeistään val-
21769: tioneuvoston asettaman määräajan kuluessa 17 §.
21770: toimittaa kouluhallituksen tarkastettavaksi (Kuten hallituksen esityksessä.)
21771: kunnan koulusuunnitelma, joka sisältää ar-
21772: vioidun koulutustarpeen perusteella laaditun 18 §.
21773: selvityksen niistä toimenpiteistä, joihin kunta Tämän lain mukaista koulujärjestelmää to-
21774: aikoo ryhtyä tässä laissa tarkoitetun kunnan teutettaessa keskikouluasteen sisältävä valtion
21775: koululaitoksen järjestämiseksi ja kouluolojen oppikoulu voidaan, milloin sitä ei ole tarkoi-
21776: kehittämiseksi. Kunnan koululaitosta järjes- tuksenmukaista muuttaa valtion lukioksi tai
21777: tettäessä on otettava huomioon kunnassa si- käyttää 21 § : n 2 momentissa mainittuun tar-
21778: jaitsevien koulujen toimintamahdollisuudet koitukseen, kunnan peruskoulutarpeen niin
21779: niinkuin 2 § : n 2, 3 ja 4 momentissa sano- vaatiessa muuttaa kunnan kouluksi siten,
21780: taan. että sen kiinteä ja irtain omaisuus 2 tai 3
21781: 15 §. momentissa tarkoitetuin tavoin luovutetaan
21782: V aitioneuvoston tulee kahden vuoden ku- kunnalle sen peruskoulun tarpeisiin. Erityi-
21783: luessa tämän lain voimaantulosta lukien kou- sestä syystä valtion oppikoulu voidaan maini-
21784: luhallituksen esityksestä sekä asianomaisia tuin tavoin muulloinkin luovuttaa yhden tai
21785: kuntia ja kuntien keskusjärjestöjä kuultuaan useamman kunnan lukiota tai ammatillista
21786: vahvistaa alueelliset täytäntöönpanosuunni- oppilaitosta varten.
21787: telmat, joissa määrätään, mihin mennessä Koulun kiinteän omaisuuden omistusoikeus
21788: alueen kunkin kunnan on toimitettava koulu- on luovutettava siinä järjestyksessä kuin siitä
21789: suunnitelmansa kouluhallituksen tarkastetta- erikseen on säädetty.
21790: vaksi ja mistä ajankohdasta lukien kunnan (3 mom. kuten hallituksen esityksen 2
21791: koululaitos on perustettava, sekä annetaan mom.)
21792: tarvittaessa määräykset kuntien yhteistoimin-
21793: nasta koulusuunnitelmien laatimisessa ja kou- 19 §.
21794: luolojen järjestämisesssä. Täytäntöönpano- Koulun omistaja voi luovuttaa koulun va-
21795: suunnitelmat on laadittava siten, että kun- roineen ja velkoineen kunnalle muutettavaksi
21796: nan koululaitos perustetaan maan kaikkiin kunnan koululaitokseen kuuluvaksi kouluksi
21797: kuntiin kymmenen vuoden kuluessa tämän tekemällä siitä kunnan kanssa kirjallisen
21798: lain voimaantulosta lukien ja että koulujär- luovutussopimuksen. Velkojen siirtoon on
21799: jestelmää muutettaessa syrjäisten ja vähä- koulun omistajan saatava velkojan suostu-
21800: varaisten kuntien oppilaitosten tarve tyydy- mus. Sopimukselle on hankittava kouluhalli-
21801: tetään ensisijaisesti. tuksen hyväksyminen.
21802: 69 E 14/68
21803: 1710 VUI,117. ~ Koulujärjestelmän perusteet.
21804:
21805:
21806: 20 §. 5 luku.
21807: Milloin oppikoulu muutetaan kunnan kou-
21808: lulaitokseen kuuluvaksi kouluksi siirretään Peruskoulun valtionavustus.
21809: oppikoulun palveluksessa oleva rehtori, opet-
21810: taja, muu toimenhaltija ja palveluskuntaan 23 §.
21811: kuuluva, mikäli asianomainen sitä haluaa, Omien peruskoulurakennusten hankkimista
21812: vastaavaan virkaan, toimeen tai tehtävään ja niissä tehtäviä perusparannuksia varten
21813: peruskoulussa. Sillä, joka on siirtynyt perus- kunta saa valtiolta avustusta vähintään 5 ja
21814: koulun palvelukseen, on oikeus saada virka-, enintään 95 prosenttia sekä kuoletuslainaa
21815: toimi- tai työsopimussuhteeseen liittyvät oi- vähintään 2,5 ja enintään 25 prosenttia ra-
21816: keudelliset ja taloudelliset edut sellaisina, kennuskustannusten määrästä sen mukaan
21817: että ne eivät ole epäedullisempia kuin hä- kuin 3 momentissa säädetään. Jos rakennus-
21818: nelle aikaisemmasta virka-, toimi- tai työsuh- kustannukset ylittävät valtioneuvoston vuo-
21819: teesta johtuneet edut. sittain vahvistamien perusteiden mukaan
21820: määrätyn normaali:hinnan, valtionapu ja
21821: 21 §. kuoletuslaina on laskettava normaalihinnasta,
21822: Yksityinen oppikoulu, jonka omistaja sii- jollei valtioneuvosto erityistapauksessa myön-
21823: hen suostuu, voidaan kunnan kouluohjesään- nä rahoitusta normaalihinnan ylittävistäkin
21824: nössä määrätä peruskoulua vastaavien luok- kustannuksista.
21825: kien tai peruskoulun yläasteen osalta korvaa- Rakennuskustannuksiksi luetaan myös lue-
21826: maan kunnan peruskoulua, ja on sen opetus taan myös kohtuullinen liittymismaksu kou-
21827: tällöm järjestettävä peruskoulun opetussuun- lurakennuksen yhdistämisestä veden, sähkön
21828: nitelman mukaan. Peruskoulua vastaavan ja lämpöenergian hankintaa varten peruste-
21829: osan oppilaille koulu on tällöin maksuton ja tun laitoksen verkostoon sekä pihamaan ku-
21830: heille annetaan muutoinkin samat edut kuin lutuskerroksen rakennuskustannukset.
21831: kunnan peruskoulun oppilaille. Sama oppi- (3-6 mom. kuten hallituksen esityksen
21832: koulU: voi korvata myös kahden tai useam- 24 §:n 3-6 mom.)
21833: man kunnan peruskoulua.
21834: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
21835: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kunnan 24 §.
21836: peruskoulua korvaavaan yksityiseen oppikou- Kunnalla, joka 19 § : ssä tarkoitetuin ta-
21837: luun voidaan liittää peruskoulun alimpia voin ottaa haltuunsa yksityisen oppikoulun
21838: vuosiluokkia vastaavia luokkia siten, että täl- peruskoulua vastaavan asteen varoineen ja
21839: lainen koulu korvaa peruskoulua näiden vuo- velkoineen, on oikeus saada valtiolta avus-
21840: siluokkien osalta. tusta ja kuoletuslainaa koulun vakautettujen
21841: (4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) velkojen maksamiseen soveltuvin kohdin sa-
21842: mojen perusteiden mukaan kuin se saisi niitä
21843: haltuun otettavan koulun rakennusten hank-
21844: 22 §. kimiseen peruskoulua varten, kuitenkin niin,
21845: Kunnan koululaitokseen kuuluvien koulu- että kuoletuslainaa ei myönnetä valtion an-
21846: jen toiminta voidaan, sen mukaan kuin ase- tamien lainojen maksamiseen.
21847: tuksella säädetään, järjestää siten, että opet-
21848: tajat hoitavat opetusta toisessa koulussa ja (2 mom. kuten hallituksen esityksen
21849: että koulujen huoneistoja, kalustoa, kirjastoa 25 § :n 2 mom.)
21850: ja opetusvälineitä luovutetaan korvauksetta Mitä 1 momentissa on säädetty, on sovel-
21851: koulujen yhteiseen käyttöön. Asetuksella sää- tuvin kohdin voimassa myös sellaisen keski-
21852: detään myös, missä tapauksissa kunnan kou- kouluasteen sisältävän kunnan omistaman
21853: lulaitokseen kuuluvilla kouluilla voi olla yh- yksityisen oppikoulun osalta, joka muutetaan
21854: teisiä opettajanvirkoja. kunnan koululaitokseen kuuluvaksi kouluksi.
21855: Mitä edellisessä momentissa on säädetty Jos edellä tarkoitetussa koulussa on lukio, on
21856: kunnan koululaitokseen kuuluvista kouluista, sen rakennuksiin annettavasta valtionavusta
21857: voidaan soveltaa myös peruskoulua korvaaviin voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
21858: kouluihin koulun ylläpitäjän ja kunnan kou- Valtiolta saadun lainan maksamiseen myön-
21859: lulautakunnan tekemän sopimuksen mukai- netty avustus käytetään lainan lyhentämi-
21860: sesti. seen.
21861: vni,117. - Sillantaus ym. 1711
21862:
21863: 25 §. laskettu valtion osuus. Kunnan osuuteen ei
21864: Kunta saa vuotuista valtionapua 85 pro- sovelleta 25 § : n 5 momentin säännöstä.
21865: senttia niistä peruskoulun todellisista käyttö- Tämän lain mukaista peruskoulua tai sen
21866: menoista, jotka johtuvat opettajien ja asun- osaa vastaavaksi järjestetyn muun kuin 21
21867: tolanhoitajien laissa määrätyistä palkoista §:n 3 momentissa tarkoitetun yksityisen kou-
21868: vähennettyinä näiden luontoisetuasunnoistaan lun menoihin annetaan valtionapua yksityis-
21869: maksamien vastikkeiden puolella määrällä, oppikoulujen valtionavusta voimassa olevan
21870: mainituista palkoista menevistä työnantajan lain mukaisesti, jos koulu maan opetustoimen
21871: sosiaaliturvamaksuista, oppilasasuntoloista kannalta tärkeän koulukokeilun vuoksi tai
21872: sekä oppilaiden majoituksesta ja kyydityk- paikkakunnan kielellisen vähemmistön koulu-
21873: sestä, ja sen lisäksi 3 momentissa tarkoite- tustarpeen tyydyttämiseksi taikka muun syyn
21874: tuista muista käyttömenoista valtioapua vuoksi on tarpeellinen. Avustusta älköön
21875: 23 § :n 3 momentissa tarkoitetun kantokyky- myönnettäkö, jos koulua ylläpidetään talou-
21876: luokituksen mukaan seuraavasti: dellisen voiton saavuttamiseksi tai jos se pe-
21877: rii oppilailta muita tai suurempia maksuja
21878: 1 luokassa 95 % kuin avustusehdoissa on sallittu. Oikeuden
21879: 2 85 % tässä momentissa tarkoitetun valtionavun
21880: 3 " 75 %
21881: ", saamiseen myöntää valtioneuvosto.
21882: 4 65 %
21883: 5 55 %
21884: 6 45 %
21885: " 6 luku.
21886: 7 35 %
21887: 8 " 25 % Erinäisiä säännöksiä.
21888: 9 " 15 %
21889: 10 " 5% 27 §.
21890: " (1-3 mom. kuten hallituksen esityksen
21891: (2--4 mom. kuten hallituksen esityksen 28 § :n 1-3 mom.)
21892: 26 §:n 2--4 mom.) Valtionavun antamiseen yksityiselle oppi-
21893: Mitä 1--4 momentissa on säädetty, on koululle sen heinäkuun 1 päivästä lukien,
21894: vastaavasti voimassa niistä kustannuksista, joka ensiksi seuraa vuoden kuluttua tämän
21895: jotka kunnalle aiheutuvat peruskouluopetuk- lain voimaan tulosta, vaaditaan sen lisäksi,
21896: sen järjestämisestä 21 §: ssä tarkoitetulla ta- mitä valtionavun ehdoista muutoin on voi-
21897: valla huomioon ottaen korvaavan koulun käy- massa, että omistaja sitoutuu olemaan vähen-
21898: tössä olevista huonetiloista ja kalustosta kou- tämättä valtion ja kunnan avustuksella han-
21899: lun ylläpitäjälle tai omistajalle maksettavan kittua koulun omaisuutta sekä palauttamaan
21900: kohtuullisen vuokran. Asetuksella säädetään, kunnan ja valtion avustuksella saadun omai-
21901: mikä osa 21 § : ssä tarkoitetun yksityisen op- suuden siinä tapauksessa, että koulun toi-
21902: pikoulun menoista luetaan peruskoulua vas- minta lopetetaan.
21903: taavien luokkien osalle silloin, kun koulu kä- Erityisestä syystä valtionapu voidaan kui-
21904: sittää myös lukion. tenkin 4 momentin säännösten estämättä an-
21905: (6 mom. kuten hallituksen esityksen 26 § :n taa yksityisen oppikoulun ylläpitäjälle. Lu-
21906: 6 mom.) van valtion avun antamiseen myöntää ope-
21907: tusministeriö.
21908: 26 §. 28 §.
21909: (1 mom. kuten hallituksen esityksen 27 § :n Tämän lain voimaan tullessa toimineesta
21910: 1 mom.) keskikouluasteen sisältävästä oppikoulusta,
21911: Milloin valtion oppikoulua käytetään 21 joka sijaitsee koululaitoksensa tämän lain
21912: §: ssä tarkoitetuin tavoin korvaamaan kunnan mukaisesti järjestäneessä kunnassa ja jota ei
21913: peruskoulua, kunta on velvollinen valtiolle ole siirretty kunnan koululaitokseen tai saa-
21914: suorittamaan omia oppilaitaan vastaavan tettu kunnan peruskoulua korvaavaksi kou-
21915: osuuden kunnan peruskoulua korvaavien luksi, on 4 §: ssä, 10 §: n 2 momentissa ja
21916: luokkien aiheuttamista todellisista käyttöme- 27 § : n 4 momentissa säädetyin poikkeuksin
21917: noista, joista vähennetään saadut tulot ja voimassa, mitä oppikoulusta on säädetty.
21918: asianomaisen kunnan hyväksi 25 §: n 1-3 (2 mom. kuten hallituksen esityksen 29 §: n
21919: momentissa säädettyjä perusteita soveltaen 2 mom.)
21920: 1712 VIII,117. - Koulujärjestelmän perusteet.
21921:
21922:
21923: 29 §. Milloin lapsi, jonka kotikunnassa ei ole
21924: (Kuten hallituksen esityksen 30 §.) peruskoulua, käy koulua 26 § :n 2 momen-
21925: tissa tarkoitetussa valtion oppikoulussa pe-
21926: 30 §. ruskoulua vastaavalla luokalla, kunta on vei~
21927: Vieraasta kunnasta oleva lapsi, joka kun- vollinen suorittamaan valtiolle korvausta sa-
21928: nan koululaitoksen perustamisen aikana on notussa lainkohdassa säädetyn perusteen mu-
21929: oppilaana kunnan peruskouluksi muuttu- kaan.
21930: neessa kansakoulussa tai keskikouluasteella
21931: kunnan peruskouluksi tai kunnan peruskou- 31 §.
21932: lua korvaavaksi kouluksi muuttuneessa oppi- (Kuten hallituksen esityksen 32 §.)
21933: koulussa, saa jatkaa koulunkäyntiään sano-
21934: tussa koulussa peruskoulun loppuun saakka.
21935: Lapsen koulunkäynnistä maksettavasta kor-
21936: vauksesta on voimassa, mitä 29 § : ssä on sää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21937: detty. kuuta 19 .
21938:
21939:
21940: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1967.
21941:
21942: Pentti Sillantaus. Jaakko Kemppainen. Toivo Hietala.
21943: Juha Rihtniemi. Aili Vaittinen. Olavi Nikkilä.
21944: 1713
21945:
21946: VIfi,118. - Lak.al. N: o 150.
21947:
21948:
21949:
21950:
21951: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten ja yksityisten
21952: oppikoulujen valtionavusta.
21953:
21954:
21955: E d u s ·k u n n a 11 e.
21956:
21957: Hallitus ehdottaa esityksessään laiksi kun- Yksityisoppikoulujen muihin käyttömenoi-
21958: nallisten ja yksityisten oppikoulujen valtion- hin annettavan valtionavun säätäminen hal-
21959: avusta (45/67) mainittujen koulujen valtion- lituksen esittämällä tavalla porrastettavaksi
21960: avusta säädettäväksi lain, joka eräiltä olen- merkitsee sitä, että koulujen valtionapu näi-
21961: naisilta osilta poikkeaisi tuntuvasti nykyisis- hin menoihin jäisi hyvin suuressa määrässä
21962: tä säännöksistä. Nykyisten ns. luokkakohtai- harkinnasta riippuvaksi. Olisi oikeudenmu-
21963: sen ja opettajakohtaisen valtionavun ase- kaisempaa, että valtionapu annettaisiin tiet-
21964: mesta koulut saisivat tietyn prosenttimäärän tynä, koulun taloudellisesta asemasta riippu-
21965: opettajien palkoista. Koulun muihin menoi- vana prosenttimääränä todellisista hyväksyt-
21966: hin annettaisiin oppilasta kohden 30-100 tävistä menoista. Tämä järjestelmä on voi-
21967: prosenttia rahamäärästä, jonka valtioneuvos- massa lukuisien yksityisluontoisten oppilai-
21968: to tilivuosittain vahvistaisi 150--400 markan tosten, esim. maataloudellisten, kotitaloudel-
21969: rajoissa. listen ja kotiteollisuusoppilaitosten valtion-
21970: Valtionavun säätämistä opettajien palkko- avusta nyt kysymyksessä olevan menoryhmän
21971: jen osalta prosenttimääräiseksi voidaan pitää osalta. Tämä järjestelmä on osoittautunut
21972: tarkoituksenmukaisena uudistuksena. Halli- tarkoituksen mukaiseksi ja erilaisten koulu-
21973: tuksen esittämän 85 prosentin asemesta tu- jen olosuhteet hyvin huomioon ottavaksi sekä
21974: lisi valtionavun kuitenkin olla 90 prosenttia, käytännössä yksinkertaiseksi. Tämä järjestel-
21975: kuten peruskoulukomitea alunperin ~hdotti. mä olisi sen vuoksi säilytettävä.
21976: Hallituksen esitys on tosin yhdenmukainen Nykyinen yksityisoppikoulujen valtiomipu-
21977: niiden valtionapusäännösten kanssa, jotka si- laki sisältää säännöksen siitä, että koulu saa
21978: sältyvät hallituksen esitykseen laiksi koulu- valtionapuna määrän, jonka se lain mukaan
21979: järjestelmän perusteista. Sitä 5 %:n alen- on joutunut suorittamaan työnantajan lapsi-
21980: nusta, joka hallituksen esityksissä on tapah- lisämaksuna tai sitä vastaavana menona.
21981: tunut verrattuna peruskoulukomitean ehdo- Koska lain säätämisen jälkeen on tullut
21982: tuksiin ja joka merkitsee koulukustannusrasi- uusia lakisääteisiä sosiaalisia vakuutusmaksu-
21983: tusten siirtämistä vastaavasti valtiolta kun- ja koulujen maksettavaksi, olisi niiden määrä
21984: nille, ei voida pitää oikeudenmukaisena kun vastaavasti annettava valtionapuna. Tällaisia
21985: ovat kysymyksessä yksityisluontoiset oppi- maksuja ovat pakolliset työntekijäin eläke-
21986: koulut, koska tämä rasitus siirtyisi lukukau- laeista johtuvat maksut. Johdonmukaista
21987: simaksuihin ja siten lapsiaan kouluttavien olisi, että myös tapaturmavakuutus- ja työt-
21988: vanhempien kannettavaksi. Peruskoulukomi- tömyysvakuutusmaksut, joihin nykyisin an-
21989: tean ehdottarua 90 prosentin suuruinen val- netaan ns. prosentuaalista valtionapua, kor-
21990: tionapu opetuskustannuksiin olisi oikeuden- vattaisiin kokonaan.
21991: mukainen ja kohtuullinen siltäkin kannalta Edellä sanotun perusteella ehdotamme
21992: katsottuna, että nykyisen yksityisoppikoulu- kunnioittavasti,
21993: jen valtionapulain mukainen valtionapu on että hallituksen esitykseen N:o 45/
21994: noin 92-93 prosenttia opettajien palkkaus- 67 sisältyvä lakiehdotus hyväksyttäi-
21995: menoista. siin seuraavan sisältöisenä:
21996: 1714 VIU,118. - Oppikoulujen valtionavustus.
21997:
21998:
21999:
22000: Laki
22001: kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen valtionavusta.
22002: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22003:
22004: 1-3 §. d) oppilaitosta varten vuokratuista raken-
22005: (Kuten hallituksen esityksessä.) nuksista ja huoneistoista maksetuista vuok-
22006: rista;
22007: 4 §. e) lämmitys-, valaistus-, vedenhankinta- ja
22008: Oppikoulu saa valtionapua: käyttövoimakustannuksista;
22009: 1) 90 prosenttia opettajien palkoista siltä f) oppilaitoksen toiminnan kannalta tar-
22010: osin ·kuin ne eivät ylitä valtion vastaavista koituksenmukaisten ja välttämättömien ko-
22011: viroista, toimista tai tehtävistä maksettavia neiden, työvälineiden ja kaluston hankinta-,
22012: palkkoja; kunnossapito- ja korjauskustannuksista;
22013: 2) työnantajana suoritetut sosiaaliturva-, g) opetusvälineiden sekä oppilas- ja opet-
22014: työttömyysvakuutus- ja tapaturmavakuutus- tajakirjaston hankkimisesta, kunnossapidosta
22015: maksut sekä työntekijäin eläkkeistä annettu- ja 'hoidosta sekä oppilaiden terveydenhoidos-
22016: jen eläkelakien mukaiset pakolliset maksut; ta aiheutuvista menoista samoin kuin toimis-
22017: 3) ammatinvalinnanohjauksesta annetun to-, ilmoitus- ja painatuskustannuksista;
22018: lain mukaan järjestetystä koulun vahvistet- h) puhdistusaineiden ja -välineiden hank-
22019: tuun lukusuunnitelmaan pakollisena aineena kimisesta sekä muista siivouksesta ja puh-
22020: merkitystä ammatinvalintaan ohjaavasta ope- taanapidosta aiheutuneista menoista; sekä
22021: tuksesta sekä ammatinvalinnanohjauksen i) raaka- ja tarveaineiden hankkimisesta
22022: yhdysopettajatoiminnasta ja lääkärintarkas- aiheutuneista menoista, jotka eivät muutoin
22023: tuksista johtuneet menot; tule korvatuiksi.
22024: 4) 50--85 prosenttia seuraavista todelli- Jos oppilaitoksen toiminta-alue on syrjä-
22025: sista ja hyväksyttävistä menoista: seutua tai vähävaraista taikka oppilaitoksen
22026: a) oppilaitoksen toiminnan kannalta vält- taloudellinen asema on erityisen heikko, vöi
22027: tämättömien toimihenkilöiden ja palvelus- valtioneuvosto vuodeksi kerrallaan myöntää
22028: kunnan palkkauksesta; sille 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista
22029: b) palovakuutusmaksuista; menoista lisäavustusta enintään 10 sadalta.
22030: c) omien rakennusten ja huoneistojen
22031: vuokra-arvosta määrättynä valtioneuvoston 5-8§.
22032: vahvistamien perusteiden mukaan; (Kuten hallituksen esityksessä.)
22033:
22034:
22035: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1967.
22036:
22037: Juha Rihtniemi. Pentti Sillantaus.
22038: VALTIOPÄIVÄT
22039: 1967
22040:
22041: LIITTEET
22042: IX
22043:
22044: MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
22045: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET
22046:
22047:
22048:
22049:
22050: HELSINKI 1968
22051: VALTION PAINATUSKESKUS
22052: j
22053: j
22054: j
22055: j
22056: j
22057: j
22058: j
22059: j
22060: j
22061: j
22062: j
22063: j
22064: j
22065: j
22066: j
22067: j
22068: j
22069: j
22070: j
22071: j
22072: j
22073: j
22074: j
22075: j
22076: j
22077: j
22078: j
22079: j
22080: Maankäyttölain muuttamista, maatalouden hintatasoa ja koti-
22081: maisen sokerintuotannon turvaamista koskevia lakialoitteita.
22082:
22083:
22084:
22085:
22086: 70 E 14/68
22087: 1719
22088:
22089: IX,66 . .....;_ Lagmot. N: o 131.
22090:
22091:
22092:
22093:
22094: Korsbäck m.fl.: Förslag tilL lag om lantbrukets prisnivå.
22095:
22096:
22097: Till Riksdagen.
22098:
22099: Enligt regeringens proposition nr 25/1967 Emedan liägenhetens areat inte kan anses
22100: till lag om lantbrukets prisnivå sl:ulle lagen som en fullt riktig grund för bestämmandet
22101: vara i kraft två skördeår. För att skapa stabi- av arealbidragen, borde arealgränserna slopas
22102: litet inom näringen och möjliggöra en plane- och stadgas, att en av statsrådet fastställd
22103: ring på lång sikt samt för att i möjl'igast stor beskattningsbar inkomst skall utgöra grun-
22104: utsträckning undgå de slitningar som mot- den för rätten att erhålla arealbidrag.
22105: sättningarna i denna fråga ständigt åstad- För att främja differentiering av produk-
22106: kommit vore det nödvändigt att lagens gil- tionen med hänsyn till produktionsbetingel-
22107: tighetstid utsträckes åtminstone till fem år. serna i olika delar av landet borde det
22108: Lagen borde sålunda gälla skördeåren 1967/ regionala prispolitiska stödet kunna varieras
22109: 68-1971/72. och ökas med minst samma procenttal varmed
22110: Såsom bas för det nya prissystemet före- kostnadsindex stiger.
22111: slår regeringen den prisnivå som fastställdes Med hänvisning tili vad som ovan anförts
22112: av statsrådet senaste höst. Då en betydande och till regeringens proposition nr 25/1967
22113: nedprutning företogs av den då beräknade om lantbrukets prisnivå föreslås vördsamt,
22114: kompensationen innebär den föreslagna basen
22115: en avsevärd nivåsänkning. För att förhindra att Riksdagen måtte antaga följande
22116: detta borde vid uträkningen av basperiodens lagförslag:
22117: prisnivå som pris på mjölk räknas 42,14
22118: penni.
22119:
22120:
22121: Lag
22122: om la.ntbrukets prisnivå.
22123: Enligt Riksdagens beslut stadgas:
22124:
22125: 1 §. Vid uträknandet av den i 1 mom. avsedda
22126: För att stabilisera köpkraften för prisen basnivån tages som pris för vete 60 penni,
22127: på lantbruksprodukter och det prispolitiska för råg 58 penni, för mjölk 42,14 penni,
22128: stödet fastställes under fem skördeår med för fläsk 3 mark 45 penni, för nötkött 4 mark
22129: början skördeåret 1967/68 riktpris på råg 32 penni och för ägg 3 mark per kilo.
22130: och vete samt mjölk, nötkött, fläsk och ägg 3 och 4 m01n. såsom i regeringens propo-
22131: samt beslutes om andra åtgärder i enlighet sition.
22132: med vad i denna lag stadgas.
22133: 2 mom. såsom i regeringens proposition. 4 §.
22134: Såsom i regeringens proposition.
22135: 2 §.
22136: Såsom i regeringens proposition. 5 §.
22137: 1 mom. såsom i regeringens proposition.
22138: 3 §. Arealtillägget erlägges till odlare vilkas
22139: 1 mom. såsom i regeringens proposition. beskattningsbara inkomst vid den senast
22140: 1720 IX,66. - Maatalouden hintataso.
22141:
22142:
22143: verkställda kommunalbeskattningen i en eller enligt av statsrådet årligen :fastställda grun-
22144: flere kommuner inte överstiger ett av stats- der. Detta stöd inräknas inte i de i 3 § av-
22145: rådet årligen fastställt belopp. sedda riktprisen.
22146: Det regionala prispolitiska stödet fast- 4 mom. såsom i regeringens proposition.
22147: ställes kalenderårsvis så att stödets total-
22148: belopp i jämförelse med beloppet år 1967 6 §.
22149: :förändras i minst samma :förhållande som Såsom i regeringens proposition.
22150: odlarens kostnadsindex :förändrats till sist-
22151: lidna juli räknat från juli 1966. Stödet beta- 7 §.
22152: las på basen av lägenhetens geogra:fiska läge Såsom regeringens proposition.
22153:
22154:
22155: Helsingfors den 14 februari 1967.
22156:
22157: Verner Korsbäck. Ragnar Granvik. Henrik Westerlurul.
22158: 1721
22159:
22160: IX,66. - Lak.al. N: o 131.
22161: Suomennos.
22162:
22163:
22164:
22165:
22166: Korsbäck ym.: Ehdotus laiksi maatalouden hintatasosta.
22167:
22168:
22169: Eduskunnalle.
22170:
22171: Hallituksen ,esityksen n: o 25/1967 mukaan Koska tilojen pinta-alaa ei voi pitää täysin
22172: maatalouden hintatasolaki olisi voimassa oikeana pinta-alalisien määräämisen perus-
22173: kaksi satovuotta. Vakavuuden luomiseksi tä- teena, tulisi pinta-alarajat poistaa ja säätää,
22174: män elinkeinon piiriin ja suunnittelun mah- että val!tioneuvoston vahvistama verotettava
22175: dollistamiseksi pitkälle tähdäten sekä niiden tulo on oleva pinta-alalisän saamiseen oikeut-
22176: eripuraisuuksien ja vastakohtaisuuksien mah- tavana perustana.
22177: dollisimman täydelliseksi välttämiseksi, joita Tuotannon erilaistamisen edistämiseksi
22178: tämä kysymys alati on aiheuttanut, olisi maan eri osien tUIOtantoedellytysten mukai-
22179: välttämätöntä pitentää lain voimassaoloaika sesti tulisi alueellista hintapoliittista tukea
22180: ainakin viideksi vuodeksi. Lain tulisi siten voida vaihdella ja sitä lisätä. vähintään sa-
22181: koskea satovuosia 1967/68-1971/72. malla prosenttiluvulla, jolla kustannusindeksi
22182: Uuden hintajärjestelmän pohjaksi hallitus nousee.
22183: ehdottaa sitä hintatasoa, jonka valtioneuvosto Viitaten edellä sanottuun ja hallituksen
22184: vahvisti viime syksynä. Kun silloin arvioi- esitykseen n:o 25/1967 maataloustuotteiden
22185: dusta kompensaatiosta tehtiin huomattava hintatasosta ehdotetaan kunnioittaen,
22186: alennus, ehdotettu perusta merkitsee tuntu-
22187: vaa tason alentamista. Tämän estämiseksi tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22188: lisi maidon hinnaksi ottaa 42,14 penniä pe- van lakiehdotuksen:
22189: ruskauden hinta;tasoa laskettaessa.
22190:
22191:
22192:
22193: Laki
22194: maatalouden hintatasosta.
22195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22196:
22197: 1 §. Edellä 1 momentissa tarkoitettua perus-
22198: Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou- tasoa laskettaessa hinnoiksi otetaan vehnälle
22199: den hintapoliittisen tuen ostovoiman vakaan- 60 penniä, rukiille 58 penniä, maidolle 42,14
22200: nu1Jtamiseksi määrätään vHtenä satovuotena penniä, sianlihalle 3 markkaa 45 penniä, nau-
22201: alkaen satovuodesta 1967/68 rukiin ja veh- danlihalle 4 markkaa 32 penniä ja kanan-
22202: nän sekä maidon, naudanlihan, sianlihan ja munille 3 markkaa kilolta.
22203: kananmunien tavoitehinnat sekä päätetään (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityk-
22204: muista toimenpiteistä sen mukaan kuin tässä ses,sä.)
22205: laissa säädetään. 4 §.
22206: (2 mom. kuten haililituksen esityksessä.. ) (Kuten hallituksen esityksessä.)
22207: 2 §.
22208: (Ku:t!en hal!lituksen esityksessä.) 5 §.
22209: (1 mom. kuten hallitluksen esityksessä.)
22210: 3 §. Pin:ta-aJial'isää maksetaan villjelijöilWe, joi-
22211: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) den viimeksi toimitet'USsa kunnalliisverOituk-
22212: 1722 IX,66. - Maatalouden hintataso.
22213:
22214:
22215: sessa vahvistettu verotettava tulo yhdessä nessä heinäkuusta 1966 , lukien. Tuki makse-
22216: tai useammassa kunnassa ei Y'låiJä vall'tioneu- taan viljelmän maantieteellisen sijainnin pe-
22217: voston vuositrt::ain vahvistamaa määrää. rusteella valtioneuvoston vuosittain vahvista-
22218: Alueittainen hintapoliittinen tuki määrä- mien perusteiden mukaan. Tätä tukea ei lueta
22219: tään kalenterivuosittain siten, että tuen 3 § : ssä tarkoitettuihin tavoitehintoihin.
22220: kokonaismäärä vuoden 1967 määrään verrat- ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
22221: tuna muuttuu vähintään samassa suhteessa
22222: kuin viljelijän kustannusindeksi on muuttu- 6 ja 7 §.
22223: nut viimeksi kuluneeseen heinäkuuhun men- (Kuten hallituksen esityksessä.)
22224:
22225:
22226: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1967.
22227:
22228: Verner Korsbäck. Ragnar Granvik. Henrik Westerlund.
22229: 1723
22230:
22231: IX,67. - Lak.al. N: o 132.
22232:
22233:
22234:
22235:
22236: M. Mattila ym..: Ehdotus laiksi kotimaisen soke1'intuotannon
22237: tu1'vaarnisesta.
22238:
22239:
22240: E d u s k u n n a 11 e.
22241:
22242: HaLlitus on helmikuun 10 päivänä 1967 taan, jotka ovat kohtuuttoman suuria huo-
22243: antanut esitJyksen eduskunnaille- Jaiksi koti- nonnuksia aikaisempaan lakiin verrattuna:
22244: maisen sokerintuotannon turvaamisesta. 1) Lakiesityksen perusteluissa sanotaan,
22245: Esityksestä ilmenee, että halllHuksen pyr- että juurikkaiden raurtJwtie- ja laivakuljetus-
22246: kimyks·enä on supistaa kotimaista sokerin- avustuksille o~[si vahvistettava enimtnäis-
22247: tuotantoa huonontamalila voimakkaasti so- määrä. Sokerikomitean mietinnössä esite-
22248: kerijuurikkaan viljelyehtoja. Monet muu- tään, että rautatiekuljetusavustuksen määrä
22249: tokset aikaisempaan 11akiin sisäJityneisiin oliisi 1,51 penniä juurikaskilolJIJa. Käytän-
22250: viljelyeht!oihin ovat niin 1tehokkaita, että kä- nössä tämä tietäisi vailltion rahtli.tuen rajoit-
22251: sityksemme mukaan paljon vähäisemmätkin tamista A!lavuden-Jyväskylän korkeudelle,
22252: muutosehdotukset olliisivat riittäviä. Jos uusi joten siitä pohjoiseen olevilla alueili1a
22253: laki hyväksyttäisiin ha1Jlrituksen esityksen oleva elinvoimainen sokerijuurikkaanviljelyn
22254: mukaisesti ei juurikasraaka-aineen tuOitan- alku <todennäköisesti loppuisi. Tämä mää-
22255: non supistamisessa todennäköisesti pysähdyt- räys olisi ilmeisessä ristiriidassa eduskunnan
22256: täisi siihen, mihin halllituksen esitys tähtää, aikaisempien lakien perustelllissa ilmaise-
22257: vaan supistus muodostuisi suuremmaksi. Se mien lausumien kanssa, etitä kaukana ole-
22258: merkitsisi uhkaa koko juurikassokeriteoliJJi- vista vilje·lijöistä on pidettävä erityistä
22259: suuden raaka-aineen saannille siinä määrin, huo1il;a. Sokerijuurikkaan vi1jelyn avul1Ja on
22260: että toiminnan jatkumisen edel!lytykset muo- näillä seuduilla voitu edistää muutakin hal-
22261: dostruisivat kyseena:l~aisiksi. lanvarmaa juurilkasvilljeliyä, jonka edistä-
22262: Juurikassokerirteollisuus on maassamme misen valtiovaillta on muuten ]lyönyt laimin.
22263: huomattava työnantaja sekä teolHsuustyö- Rahdin rajoitltamista emme voi näin ollen
22264: paikkoina tehtaissa että niillä 25-30 000 hyväksyä, vaan esitämme, että rarut:ihyvitys
22265: pikkutilailll:a, joilla tuotCitaan vuositltlruin juu- maksettaisiin edelLeekin täysimääräisenä.
22266: rikassDkeritehtaiJ.[e raaka-ainetta. Näiden 2) Hallituksen lakiesityksessä on sokeri-
22267: työtil1aisuuksien menettäminen sekä sokeri- juurikkaan tuotanto•tavoiutooksi asetettu 375
22268: juurikkaalta vapautuvan peltopiruta-alan m:i:J:j. kiloa. Mikäli kokonaissadossa ylitetään
22269: käyttö tarkoituksiin, joka lisäisi ;toisten tämä raja, alenisi viljelijöiden kaikista juu-
22270: maataloustuotteiden ylituotantoa ja niiden rikkaistaan saama hinta jyrkästi eli 0,02
22271: viell!tlitarveJtta, vaatisi jo huoma;ttaJVan omn penniä kil01lta jokaista rajan yliittävää täyttä
22272: niistä varoista, joita toisaalla yritetään sääs- miljoonaa kiloa kohden. Näin jyrkän hinta-
22273: tää. Kun kaikiHa muillakin aloilila pyritään porrastuksen ehdottamista on pidettävä epä-
22274: nykyisen vruluutta- ja työllisyystil!anteen onnistuneena, koska sokerijuurikkaan heh-
22275: vaililitessa kotimaisen tuotiannon lisäämiseen ltaarisadot vaihtelevwt maassamme huomaili-
22276: ja ylisuureksi paisuneen tuonnin supiSitlami- tavasti eikä et:ukäteen voida kyl!Jiin tarkasti
22277: seen, olisi myös kotimaisen sokerin tuotan- arvioida minkälaiseksi maan kokonaissato
22278: nossa pyrittävä säilyttämään ainakin nykyi- muodostuu. Jos varaudutaan keskisadon mu-
22279: nen tuotantotaso. kaan tuottamaan 375 mifj. kiloa juurikkaitla
22280: Er11Jyisesti haluamme kiinnittää eduskun- vaih:telee 'todellinen kokonaissato sääolosuh-
22281: nan huomiota kahteen lakiesityksen koh- teista riippuen 300-450 milJj. kilon välillä.
22282: 1724 IX,67. - Sokerintuota.nto.
22283:
22284:
22285: Peliko juurikkaan hinnan jyrkästä rul~memi 0,01 penniä ja vasta sadon yJittäessä 415
22286: sestä johtaisi sekä viljelijät että juurikas- mhltj. kifua hinnanalennus olisi 0,02 penniä
22287: sokeritJehtaa,t sellilaiseen varovaisuuteen, että jokaista yHttävää täyttä miilljoonaa kiloa
22288: lakiesityksessä mainittua kokonaåsjuurikas- kohti.
22289: määrää ei useimpina vuosina saataisikaan. Edellä olevan perusteehl'a ehdotamme kun-
22290: Tuotanmm rajoittamiseen tähtäävää hinta- nioittaen,
22291: porrastusta olisi mielestämme lievennettävä
22292: niin, että kokonaissadon 6hlessa 375-415 että Eduskunta hyväksyisi seuraa.
22293: milj. kilon väliLlä hinnanalennus olis,i vain van lakiehdotuksen:
22294:
22295:
22296:
22297: Laki
22298: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta.
22299: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22300:
22301: } §. maara, alennooaan 1 momentissa maini<ttua
22302: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23/1967 perushintaa koko sadon osa:lta 0,01 penniä
22303: vp.) jokaise1tJa täydeltä miljoonailta kilolta, jolla
22304: 2 §. vastaanotettu juurikasmäärä ylittää 375
22305: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) mirl~. killoa. Mikäli vastaano<teOOujen juurik-
22306: Bdellä 1 momentissa mainitun perushin- kaiden kokonaismäärä ylittää 415 milj. ki-
22307: nan katsotaan v3JS/taavan koko maassa vilije- itoa, a!l:ennetaan peruahintaa vaSitaavasti 0,02
22308: lysopimusren perusteena tuoteJttua enintään penniä jokaiseiJrtJa viimemsimainitun rajan
22309: 375 mi1l~. kilon sokerijuurikassa:t:oa. Jos juu- ylittävää täyttä rnhljoonaa kHoa kohtti.
22310: rikassokerit:ehltaiden ku'llloinkin kygymyk-
22311: sessä olevana käyntikautena vastaanottama 3-11 §.
22312: juurikasmäärä on suurempi kuin mainittu (Kuten hallituksen esityksessä.)
22313:
22314:
22315: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1967.
22316:
22317: Matti Mattila. Matti Raipala. Ale Holopainen.
22318: Reino Breilin. Eino Lottanen. T. Saloranta.
22319: Aimo Laiho. Aulis Sileäkangas. Pentti Pekkarinen.
22320: Mauno Jussila. Artturi Jämsen.
22321: 1725
22322:
22323: IX,68. - Lak.al. N: o 133.
22324:
22325:
22326:
22327:
22328: H. Linna ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen sokerintuotannon
22329: turvaamisesta.
22330:
22331:
22332: E d u s k u n n alle.
22333:
22334: Vuoden 1967 valtiopäivillä annettu halli- tusperusteiden muuttaminen ei säästä mainit-
22335: tuksen esitys n: o 23 sisältää lakiehdotuksen tavasti valtion varoja.
22336: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta Jos rautatierahdin avustusten enimmäis-
22337: vuosina 1967-68. Hallitus on antanut laki- määrä rajoitetaan 1.51 penniä kilo jää tämän
22338: esityksensä noudattaen sokerikomitean v. alueen pohjoispuolelle osa Etelä-Pohjanmaata,
22339: 1965:n mietintöä. Lakiehdotus rakentuu sille Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa kokonaan sekä
22340: pohjalle, että sokerijuurikkaan vilje lyllä py-
22341: 1
22342: osia Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta ja Poh-
22343: rittäisiin turvaamaan ainoastaan 20 prosen- jois-Karjalasta, joilla alueilla sokerijuurik-
22344: tin omavaraisuus sokerissa ja rajoittamaan kaan viljely on siihen erikoistuneilla tiloilla
22345: viljely vuosittain 375 miljoonaan juurikas- vakiintunut. Näillä pohjoisilla alueilla so-
22346: kiloon. Tuotannon rajoittaminen kohdistuu kerijuurikkaan viljelyä on edistetty siksi,
22347: erikoisesti Pohjois-Suomeen. Viljelyaluetta että käytettävissä on ollut työvoimaa ja näin
22348: pyritään rajoittamaan soveltamalla kuljetus- viljelyllä on parannettu heikkoa työllisyys-
22349: avustuksiin myöskin rautatierahtien osalta tilannetta. Hallaa kestävänä viljelyskasvina
22350: enimmäismääriä, joita aikaisemmin ei ole sokerijuurikas on sopinut erittäin hyvin hal-
22351: käytetty. Nämä rajoituspyrkimykset oli tuotu laisille alueille esimerkiksi asutustiloille.
22352: selvästi esille hallituksen lakiesityksen perus- Jos sokerijuurikkaan viljelyä lainsäädänto-
22353: telujen 4 momentissa, vaikka lakiin niitä ei teitse rajoitetaan olisi oikeudenmukaisin rat-
22354: ole sisällytetty. kaisu se, että sitä :rajoitettaisiin tasapuoli-
22355: Sokerikomitea 1965 on ehdottanut, että sesti koko nykyisellä viilje~yalueella. Tämän
22356: kuljetusavustuksen enimmäismäärä tulisi ny- periaatteen varmistamiseksi olisi valtion va-
22357: kyisen rautati'etariffin mukaan olla 1.51 pen- roista maksettava kuljetusavustuksella rauta-
22358: niä kilo, mikä riittää peittämään suunnilleen tierahdista aiheutuvat kustannukset täysi-
22359: kustannukset linjalle Ähtäri-Jyväskylä- määräisinä ja sisällytettävä tästä maininta
22360: Suonenjoki-Varkaus. Komitea on kuitenkin lakitekstiin.
22361: todennut, että em. rajan pohjoispuolelta, Edellä lausutun perusteella ehdotamme
22362: jossa rautatierahti ylittää 1.51 penniä kilo ei kunnioittaen,
22363: vuonna 1965 tullut kuin noin 9 prosenttia
22364: juurikkaista. Tämän perusteeJil'a rahtia,vus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22365: van lakiehdotuksen:
22366:
22367:
22368: Laki
22369: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta.
22370: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22371:
22372: 1 ja 2 §. Sokerijuurikkaiden kuljetuksesta makse-
22373: (Kuten hallituksen :esityksessä.) taan kuljetusavustusta perusteiden mukaan,
22374: jotka valtioneuvosto vahvistaa, kuitenkin si-
22375: 3 §. ten, että rautatiekuljetusten osalta avustus
22376: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) suoritetaan täysimääräisenä. Kuljetusavustus
22377: 71 E 14/68
22378: 1726 IX,68. - Sokerintuota.n.to.
22379:
22380:
22381: suoritetaan enintään sen suuruisena, kuin se 4-11 §.
22382: olisi sille t~htaalle, jolle kuljetusavustus olisi (Kuten hallituksen esityksessä.)
22383: pienin, ja jossa sokerijuurikkaat voitaisiin
22384: jalostaa.
22385:
22386: He!)singissä 16 päivänä helmikuuta 1967.
22387:
22388: Heim.o Linna.. Wiljam. Sarjala. Kerttu Saalasti
22389: Paavo Niinikoski. Artturi Jämsen. Tahvo Rönkkö.
22390: Erkki Haukipuro. Reino Kangas. Pekka Vilmi.
22391: 1727
22392:
22393: IX,69. - Lak.al. N: o 134.
22394:
22395:
22396:
22397:
22398: Vartia ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen sokerintuotannon tur-
22399: vaamisesta.
22400:
22401:
22402: E d u s k u n n a li!J e.
22403:
22404: Hailll'itus on he!lmikuun 10 päivänä 1967 Sokerijuurikkaa.Sita viljeil!ijälle· maksetta-
22405: ant·anut esityksen eduskunna:l!J:e laiksi koti- vasta hinnasta muodostaa huomattavan osan
22406: maisen sokerintuotannon :t'llrvaamisesta. viljeiliijän työstään s·aama pa:llkka ja loppu-
22407: EsitykseS/tiä ilmenee, etltä Hallituksen pyr- osan muut tuotantokustannukset;. Saman ai-
22408: kimyksenä on supistaa kotimaista ·sokerin- kaisesti, kun sekä paJllk:ka- että muu kustan-
22409: tuotantoa pääasiassa sokerijuurikkaan vil- nustaso ovat nousussa, Ha:ltlitus on esitt:änyt
22410: jelyehtoja kiristämällä. Monet muutokset: ai- sokerijuurikkaasta maksettavan viljeli.jähin-
22411: kaisempaan lakiin sisältyneisiin vi]jelyehtoi- nan huomattavaa alentamista, vaikka mis-
22412: hin ovat niin ,tehokkaita, että käsityksemme tään ns. yliliukumisesta ei ole ol'lut kysy-
22413: mukaan palUjon vähäisemmätkin muutoseh- mys. Hintaharr on muodostunut sellaiseksi
22414: dotukset olisivat riittäneet. Jos uusi laki hy- kuin kulloinkin voimassa olevan lain mää-
22415: väksyttäsiin HaiJJlituksen esityksen mukai- räykset ovat edelilwttäneet. Jos hintaan kui-
22416: sesti, ei juurikasraaka-aineen tuot~nnon su- tenkin on pakko koskea, voitaisiin toden-
22417: pistamisessa todennäköisesti pysähdyttäisi näköisesti sen alennus 13,5 penniin kil()lt:a
22418: siihen, mihin Haliituksen esitys tähtää, vaan hoitaa Nman suurempaa negatiivista vaiku-
22419: supistus muodostuisi suuremmaksi, mikä tusta .tJuotantoon.
22420: merkitsisi uhkaa koko juurikasteo11[suuden Hahlituksen esityksessä on sokerijuurik-
22421: raaka-aineen saannille siinä määrässä, etitlä kaan tuotantotavoitteeksi asetettu 375 milj.
22422: jalos.tustoiminnan jwtkumisen edellytykset kiloa. Mikäli kokonaissadossa ylitetään tlämä
22423: muodostuisivat kyseenalaisiksi. raja, alenisi viljelijöiden kaikista juurik-
22424: Viime vuosina on maassamme uhrattu pal~ kaist:aan saama hinta esityksen mukaan jyr-
22425: jon työtä ja kustannuksia mm. maaseudun kästi eli 0,02 penniä kiloLta jokaista rajan
22426: teoll[stamiselle ja uusien työpaikkojen pe- ylittävää täyttä miljoonaa kiWoa kohden.
22427: rust:amisefle sekä kotimaisten tuotteitten Näin jyrkän hintaporrast'uksen ehdottamista
22428: käytön lisäämiseilllie. Vaikka HalilitiUksen esi- on pidettävä epäonnistuneena, koska sokeri-
22429: tys tähtää valtion menojen supistamiseen, juurikkaan hehtaarisadot vaihtel'evat maas-
22430: ei mielestämme pitäisi edellä mainittujakaan samme huomattavasti, eikä etukäteen voida
22431: päämääriä unohtaa, koska valtiovallan pyr- kyLlin tarkasti arvioida, minkälaiseksi maan
22432: kimykset muutoin muodostuvat epäjohdon- kokonaisswtio muodostuu. Jos varaudutaan
22433: mukaisiksi ja ristiriitaisiksi. Hallitus ei näh- keskisadon mukaan tuottamaan 375 :miiJJj. ki-
22434: däksemme myöskään ole riittävrusti ottanut loa juurikkaita, vaihte]lee todellinen koko-
22435: huomioon lakiesitykseen sisäJtyvien muutos~ naissato sääol'osuhteista riippuen 300-450
22436: ten heikentävää vaikutusta työllisyyteen. milj. kilon välillä. Pelko juurikkaan hinnan
22437: Uusien työtilaisuuksien luominen menetettä- jyrkästä alenemisest~ johtaisi sekä villijeli-
22438: vien tilahl'e sekä sokerijuurikkaalta vapau- jät että juurikassokeritJehtaat seJJllaiseen va-
22439: tuvan peLtopinta-alan käyttö tarkoituksiin, rovaisuuteen, entä lakiesityksessä mainittua
22440: joka lisäisi toisten maataloustuotteitten yli- kokonaisjuurikasmäärää ei us€impina vuo-
22441: tuotantoa ja niiden vientitarvetta, vaatisi sina saa.taisikaan, mikä 1lisäisi tehtaitten ka-
22442: jo huomattavan osan niistä varoista, joita pasiteertlin ja raaka-ainemäärän välist:ä epä-
22443: sokerijuurikkaan viljelyä supistamalla yri- suhdetta. Tuotannon rajoittamiseen tähtää-
22444: tetään säästää. vää hintaporrastust1a olhlsikin mielestämme
22445: 1728 IX,69. - Sokerintuotanto.
22446:
22447:
22448: lievennettävä niin, ertJtä kokonaissadon ol'- nyt annetttua esitystä. Rautatie- ja laivarah-
22449: lessa 375--415 mil'j. kilon välillä hinnan- teja koskeville avustuksille ei olisi ~tämän
22450: alennus olisi vain 0,01 penniä ja vasta sadon vuoksi asetettava enimmäismääriä, kuten ei
22451: ylittäessä 415 mi!lij. kiloa hinnanallennus ol~i: ole ol'lut, aikaisemminkaan, ja sokerijuurik-
22452: 0,02 penniä jokaista täyttä miljoonaa kiil'oa kaan hinta-alueet olisi säilytettävä samoina
22453: kohti, joJil!a. vastaanotettu juurikasmäärä kuin ne olivat, edel:Lisen lain voimassa ollessa.
22454: yltitJt;ää 375 milj. kiloa. Hallituksen esitykseen ei myöskään sisälly
22455: Kun sokerijuurikkaan hinnoittelussa esi- ehdotusta perushinnan sitomisesta 'indeksiin.
22456: tetään noudatettavaksi täydellisempää soke- Kun tämä on ollut kaikissa aikaisemmissa ko-
22457: ripitoisuuteen perustuvaa raatumaksutapaa, timaisen sokerintuotannon turvaamista koske-
22458: jolloin perushin1ta sidolbtaisiin koko maassa vissa 1·aeissa ja Hallitus myöskin ehdottaa
22459: kiinteään 14,0-14,5 %:n polarisatiotasoon, antamassaan maatalouden hintalakiesitykses-
22460: merkitsisi tämä todelllåsuudessa lisäailiennus- sään indeksisidonnaisuutta niille tuotteille,
22461: ta hintaan sokerijuurikkaan viljelya;lueen joille ehdotetaan tavoitehintoja, olisi joh-
22462: .itä- ja pohjoisosissa. Samoja alueita koske- donmukaisuuden vuoksi indeksisidonnaisuus
22463: vat myös ne suunnitelmat, joiden tarkoituk- säilytettävä myöskin sokerijuurikkaan tuo-
22464: sena olisi vastaisuudessa rajoittaa kuljetus- tantoa koskeviin säännöksiin.
22465: avustusten määrää. Kun Eduskunta hyväk- Edeillä olevan perusteell1a ehdotamme kun-
22466: syessään vuosia 1962-63 koskevan sokeri- nioittaen,
22467: lain lausui edellä kosketelluista kysymyksistä
22468: juuri päinvaSI1>aista, että sokerijuurikkaan että Eduskunta päättäisi hyväksyä
22469: viljelyä sen äärialueillila ei saisi vaikeuttaa, seuraavan lakiehdotuksen:
22470: o'llisi tämä otettava huomioon käsiteilitäessä
22471:
22472:
22473:
22474:
22475: Laki
22476: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta.
22477: Edll>'lkunnan päätöksen mukais·esti sääde1tään:
22478:
22479: 1 §. vuonna 1968 sokerijuurikkaan hinnan, jos
22480: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 23/1967 kysymyksessä olevan vuoden syys--loka-
22481: vp.) kuun indeksilukujen keskiarvo poikkeaa vä-
22482: hintään yhden sadailta siitä indeksiluvusta,
22483: 2 §. jonka mukaan vuoden 1967 hinta on mää-
22484: Juurikassokeritehtaiden tekemien vilje~y räyt;ynyt. Tarkistuksen peTUS!tlana on täHöin
22485: sopimusten perusteella vuosina 1967-1968 pidettävä edelLä 1 momentissa mainittua pe-
22486: kotimaassa tuotetun sokerijuurikkaan perus- rushintaa.
22487: hinnaksi taataan 13,5 penniä kilQlta. Tämän Edellä 1 momentissa mainitun perushin-
22488: perushinnan katsotaan vastaavan maatalou- nan katsotaan vastaavan koko maassa vil-
22489: den taloudelEsen tutkimuslaitoks:en laske- jelysopimusten perusteelila tuotettua enin-
22490: .man maa.taloustuotteiden hin:taindeksin vuo- tään 375 miljoonan kilon sokerijuurikassa-
22491: den 1966 ~syys-lokakuun indeksilukujen toa. Jos juurikassokeritehtaiden ku:moinkin
22492: aritmeettista keskiarvoa. kysymyksessä olevana käyntikaut;ena vas-
22493: Jos 1 momentissa tarkoitetun hintaindek- taanottama juurikasmäärä on suurempi kuin
22494: sin vuoden 1967 syys-lokakuun indeksi- mainittu määrä, muitta ei ylitä 415 miljoo-
22495: 'liukujeu kes·kiarvo poikkeaa vähintään yh- naa kiloa, alennetaan edel.Jl'ä 1 momentissa
22496: den sadalta vuoden 1966 syys-lokakuun in- mainittua perushintaa 0,01 penniUä, ja mil-
22497: deksill.ukujen keskiarvosta, on maataitous'- loin juurikasmäärä on yli 415 miljoonaa ki-
22498: ministeriön va1staavasti tarkistet;tava vu01ma 'lloa, 0,02 penniJilä jokaiselta täydeltä mi]Jjoo-
22499: 1967 tuotetun sokerijuurikkaan hinta. Sa- naJLta kilolta, joll'a vastaanotett:u juurikas-
22500: moin tarkistakoon maatalousministeriö määrä ylittää 375 miljoonaa kiloa.
22501: IX,69. - Vartia ym. 1729
22502:
22503: 3 §. naa kiloa, alennetaan tuotantopalkkiota sa-
22504: (Kuten hall~:t;uksen esityksessä.) ma1la määrällä, joilla 2 § :n 3 momentin mu-
22505: kaan sokerijuurikkaiden perushintaa vas-
22506: 4 §. taavassa tapauksessa alennetaan.
22507: Juurikassokeritehtaille maksetaan koti- (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityk-
22508: maassa viljel!lyn sokerijuurikkaan jalostami- sessä.)
22509: sesta tuotantopalkkiota 9,5 penniä vastaan- Mikäli sokerin tuo~antopwlkkion alentu-
22510: otettua sokerijuurikaskiloa kohti edel[iyt- minen edellä 2, 3 ja 4 momentin mukaan
22511: täen, että juurikassokeritehtaiden vastaan- kotimaassa tuotettua sokerijuurikaskiloa
22512: ottamien, kotimaassa vil'jeltyjen sokerijuu- kohti laskettuna on suurempi kuin 9,5 pen-
22513: rikkaiden määrä ei ylitä 375 miljoonaa ki- niä, on tehdas velvollinen suorittamaan ero-
22514: l'oa ja että tavallisen kidesokerin tehtaan tuksen vrultiolle.
22515: myyntihinta on 89 penniä ki:Jiolta.
22516: Mikäli juurikassokeritehtaiden kulloinkin (6 ja 7 mom. klllten hallituksen esityk-
22517: kysymyksessä o[,evana vuonna vastaanotta- sessä.)
22518: mien edellä 1 momentissa tarkoit:et.tujen so- 5-11 §.
22519: kerij~urikkaiden määrä ylit1tää 375 mi]joo- (Kuten halHtuksen esityksessä.)
22520:
22521:
22522: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1967.
22523:
22524: T. 1. Vartia. Pentti Mäki-Hakola. Irma Hamara.
22525: Henrik Westerlund. Olavi Nikkilä. Saara Forsius.
22526: N. Kosola.
22527: 1730
22528:
22529: IX,70.- Lak.al. N:o 135.
22530:
22531:
22532:
22533:
22534: Raipala ym.. : Ehdotus laiksi maataloustuotteiden hintatasosta.
22535:
22536:
22537: E d u s k u n n a l ~ e.
22538:
22539: Hallituksen esitlys l'aiksi maataloustnwttei- miseen ja muihin elinkelpoisuu1:Jta lisääviin
22540: den hintakasosta n: o 25 on monissa kohdin tar koitJuksiin.
22541: maatailiouspoliittisesti epätarkoituksenmukai- Hallitus esittää lain o.Levan voimassa vain
22542: nen ja maatalouden kannalta epäoikeudenmu- vajaa kaksi vuotta. Näin hidasliikkeisen jär-
22543: kainen. Ensiksikin lakiin on edelleenkin sisäl- jestelmän olilessa kyseessä, tätä on pidet-
22544: lytetty sekä pillJta-alalisä- että a;lueitJtainen tävä liian lyhyenä aikana.
22545: hintapoliittinen tukijärjestellmä. Nämä so- Edelilieen hal!l~tus ehdottaa, että hinJt:ain-
22546: siaJliluonteiset tukitoimenpiteet olisi pitänyt deksiä laskettaessa väki!lannoitJteiden kausi-
22547: järjestää erillisenä lainsäädännöllllä. Tässä [uontoil'rt:a porrastusta ei huomioitaisi, vaan
22548: yhteydessä on syytä todeta, että pinta-ala- laskeliman perustaksi otelttaisiin n.s. pohja-
22549: lisäjärjestehä nykyisellään sekä estää tila. hinta. Tätä ei voi pitää asiallisena ja oikeu-
22550: koon suurenemistla että aiheuttaa toiseLta denmukaisena, vaan tällä kohden [askel-
22551: puoll'en tilojen pirsrtoutumhrta. Esimerkkinä missa pitäisi käyttää väkilannoitteitten to-
22552: tästä voidaan mainita, että jos 13 peltoheh- de~lisia keskihintoja.
22553: taarin tila, joka ei haJliituksen esityksen Edelilieen hallitJuksen esri•t:yksessä maata-
22554: mukaan kuu!llu pinta-alalisää saavien jouk- loustuotteiden tavoiitehintojen perust;aso on
22555: koon, jaetaan kahteen osaan, saavat nämä otettu kohtuuttoman alhaiseksi. Eräiden
22556: palkkiona 1tästä pirtomisesta yhteensä vuo- asli.antuntijoiden mukaan tämä tietäisi maa-
22557: sittain 1 326 markkaa pin:ta-allalisää. taJiouden kohdalla noin 70c-80 miajoonan
22558: Kun maatalouspolitiikkamme tärkein teh- markan !tappiota. Kun lisäksi todetaan, että
22559: tävä pitäisi oil1!a tilojen koon Sl\lurentamisella ha!llitus kesällä 1966 tiukensi huomattavasti
22560: parantaa maataJlouden kilpailiUkykyä, pinta- viljan laatuvaatimuksia, mikä aSiallisesti mer-
22561: wlasyst!eemi hallituksen esittämässä muo- kitsi vi1ljan tluottajahintojen alenemista 2-3
22562: dossa on epätarkoituksenmukainen. Jotta pennill!ä kilolta, on syy;tä tarkistaa tavoite-
22563: pinta-alailiisät, noin 94 milj. markkaa, voi- hintojen lähtötaso.
22564: taisiin suunnata päinvastoin näiden 1tilojen Edeillä olevan perusteella ehdotamme kun-
22565: elinkelpoisuuden parantamiseen, olisri lakiin nioittaen,
22566: sisällytettävä tätä edelllyt!tävä säännös,
22567: jonka avuhla asutushallitus voisi suunnata että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22568: pinta-alwlisät todet]a; tilojen koon suurenta- van lakiesityksen:
22569:
22570:
22571: Laki
22572: maataloustuotteiden hintatasosta.
22573: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22574:
22575: 1 §. 1967/68 rukiln ja vehnän sekä maidon, nau-
22576: Maataloustuott.eiden hint1ojen ja maata- danlihan, sianllihan ja kananmunien tavoite-
22577: Louden väJlittömän hintapoliittisen tuen osto- hillat sekä pääketään muista toimenpiteistä
22578: voiman vakaannuttamiseksi määrätään kol'- sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
22579: mena satovuotena alkaen satovuodest·a (2 mom. kuten ha!Htuksen esityksessä.)
22580: IX,70.- Raipala ym. 1731
22581:
22582: 2 §. naudanlihaHe 4 markkaa 32 penma ja ka-
22583: (1 mom. kutien hallituksen esityksessä.) nanmunitlle 3 markkaa kilollta.
22584: Maatalouden tuotantopanosten hintain- (3 ja 4 mom. kuten haJlitu:ksen esityk-
22585: deksi lasketaan tarvike-, palkkatyö-, raken- sessä.)
22586: nus- ja kalustokustannusten hintojen perus- 4 §.
22587: teeilila käyttäen sat·ovuosittain pa'inoina sen (Kuten hallituksen esityksessä.)
22588: swtovuoden tarvike, palkkatyö-, rakennus- ja
22589: kalustokustannusten määriä, jolta kysymyk- 5 §.
22590: sessä o[evat viimeiset <tilastotiedo·t ovat saa- (1 ja 2 mom. kutJen hallituksen esityk-
22591: tavissa. sessä.)
22592: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Pinta-a1Jialisä maksetaan saajan tilihle asu-
22593: tusrahastoon, joslt.a se on nostettavissa asi-
22594: anomaisen tilan elinkelpoisuutta edistäviin
22595: 3 §. tarkoituksiin siten kuin asetlllksella tarkem-
22596: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) min säädetään.
22597: Edehlä 1 momenltissa tarkoitettiUa perus- ( 4 ja 5 mom. kuten hallituksen esityksen
22598: tasaa lasket1taessa hinnoiksi otetaan veh- 3 ja 4 mom.)
22599: nälle 62 penniä, rukii:lile 60 penniä, maidolile 6 ja 7 §.
22600: 42 penniä, sianlihali1e 3 markkaa 45 penniä, (Kuten ha:lilituksen esityksessä.)
22601:
22602:
22603: He[singissä 17 päivänä helmikuuta 1967.
22604:
22605: Matti Raipala. N. Kosola.
22606: Saara Forsius. Mikko Asunta.
22607: Pentti Sillantaus. P. M'åki-Hakola.
22608: T. I. Vartia. Olavi Niemelä.
22609: 1732
22610:
22611: IX,71.- Lak.al. N:o 136.
22612:
22613:
22614:
22615: Paavola ym.: Ehdotus laiksi maataloustuotteiden hintatasosta.
22616:
22617:
22618: E d u s kun n a ll e.
22619:
22620: Hallilituksen eduskunna!lle antama lakiesi- osalta hyväksy11Jtäisiin, tie1täisi se a:siantnm-
22621: tys n: o 80 maataloustuotteiden hintatasosta tijoiden lausunnon mukaan maataloudelJie
22622: tähtää satovuoden 1964/65 lopusta lähtien yhteensä noin 25 mitjoonan markan ylimää-
22623: voimassa oUeen olotilan poistamiseen. Vuo- räistä tu~oa, joka lankeaisi kuluttajien mak-
22624: den 1965 elokuusta lukien ei ole ollut voi- settavaksi. Jo nykyisellään naudanliha on
22625: massa lakia, jonka mukaan maatalouden hinnaltaan varsin korkea. Mie!liestämme o[i-
22626: hintapäätökset olisi tehty. Käytännössä on sikin naudanlihan hinnaksi perust1asoa mää-
22627: rtlosin noudatettu pääpiirteissään tämän vii- rruttäessä otett;ava 4 markkaa 5 penniä, elli
22628: meksi voimassa ohleen lain periaattleita. Jo nykyistä vastaava hinta.
22629: edeililisen hallituksen toimesta esitettiin uu- Mielestämme olisi maataliouden myös it-
22630: den lain voimaansaattamista, mutta tämä sensä osallistuttava mahdollisten markki-
22631: esitys äänestettiin yli vaaJlien ja uuden edus- nointimenojen muutloksiin kokonaisuudes-
22632: kunnan kokoonnuttua äänestettiin hylättä- saan. Sen vuoksi on ·tässä aloitteessa esitetty
22633: väksi. lakiehdotuksen 3 § : ään säännös vientipalk-
22634: Nyt haJllituksen antamalla esityksellä py- kioiden ja kotimaisten markkinointimenojen
22635: ritään siis saamaan jälleen voimaan esitys, muutokset otettaviksi huomioon.
22636: joilla maatlaloustuo:tJteidel}. hinnat ja maata- Hwllitlllksen lakiehdotuksen 5 § : ään ehdo-
22637: louden hintapoliittinen :tuki määriteltäisiin tamme lisäystä, jossa pyritään siihen, että
22638: l'akiin perustuvan järjeste;Jmän pohjalle. pientiloi'!Jtaan toimeentulonsa saaviille haiti-
22639: Hallituksen esityksessä on kuitenkin joille turvataan riittävä ansiotaso, muttla ei
22640: eräitä kohtia ja periaatteellisia ratkaisuja, kuitenkaan kannust~ttaisi uusien elinkel-
22641: joitla emme katso voivamme hyväksyä. VO!ttomien tilojen muodostumista, eikä pinta-
22642: Uuden järjestelmän mukainen perus1taso alalisistä muodostettaisi sukupolvesta toi-
22643: määrite:Jlliään hallituksen esityksen mukaan seen pysyvää ja jatkuvaa institutiota.
22644: pitämä~lä pääpiirteissään lähtökohtana sa- EdeiH:ä lausurt:un perusteeillla esitämme,
22645: tovuoden 1966/1967 hintatasoa. Mielest·äm-
22646: me tämä taso olisi säilytetltävä myös nau- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22647: da:nJ1ihan kohdal[a. Mikä!li hallituksen esitys van lakiehdotuksen:
22648: naudanlihan tästä tasosta korotetun hinnan
22649:
22650:
22651: Laki
22652: maataloustuotteiden hintatasosta.
22653: Eduskunnan pää;töksen mukaisesti säädetään:
22654:
22655: 1 §. hinnat sekä päätetään muista toimenpiteistä
22656: Maataloustuotteiden hintojen ja maata- sen mukaan kuin tässä [aissa säädetään.
22657: louden vä!littömän hintapoliittisen tuen os·- Tässä ruaissa tarkoitettu satovuosi alkaa
22658: tovoiman vakaannuttamiseksi määrätään syyskuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan
22659: kahtena satovuOitena alkaen satlovuodesta e]okuun 31 päivänä, kuitJem.kin niin, että ru-
22660: 1967/68 rukiin ja vehnän sekä maidon, nau- kiin ja vehnän osalta s•atovuosi päättyy jo
22661: danlihan, sianllihan ja kananmunien tavoite- heinäkuun lopussa.
22662: IX,71. - Paavola ym. 1733
22663:
22664: 2 §. Maidon, naudanlihan, sianlihan ja kanan-
22665: Maataloustuotteiden hintojen muu:t,osten munien tavoitehinnat tarkistletaan vuosit,tain
22666: perustaksi laaditaan viljelijän rahamenoin- helmikuun loppuun mennessä siten, että 1
22667: deksi, joka lasketaan 2 momentissa tarkoi- momentin mukaan määrätty tavoitehintataso
22668: tietun maatal1ouden 'tuotantopanostlen hin<ta- muuttuu samassa suhtleessa kuin viljelijän
22669: indeksin ja 3 momentissa tarkoitetun viljeli- rahamenoindeksi on edelilisestä heinäkuust:a
22670: jäväestön käyttämien kulutushyödykkeiden muuttunut tammikuun tasoon verra·ttuna.
22671: hintaindeksin keskiarvona. Tavoitehintatasoa ja viJ·jelijän rahamenoin-
22672: Mamtalouden tuotantopanosten hintain- deksiä laskettaessa käybetään samoja pai-
22673: deksi lasketaan 't:arvike-, paJikkatyö-, raken- noja, joita 1 momell!tåssa tarkoite·ttuja ta-
22674: nus- ja kalu:stokustlannusten hintojen perus- voitehintoja määrä,ttäessä on käytetty. Yhtiä
22675: teema, väkHannoitteiden hintaporrastuksen sadaunesta pienempaa tavoitehintatason
22676: aiheuttamaa kausivaihtelua huomioon otlta- muutosta ei kuit1enkaan tällöin suoritieta.
22677: mattJa, käyttäen s-atovuosittain painoina sen MiL]oin ede:llä 1 ja 4 momentissa tarkoi-
22678: satovuoden tarvike-, palkkatyö-, rakennus~ te,ttujen tuotteiden satovuoden keskimääräi-
22679: ja kalustokustannu:s!ten määriä, joltia kysy- nen hintataso poikkeaa enemmän kuin yh-
22680: myksessä olevat viimeiset tilastotiedot ovat den sadanneksen tavoitlehinta;tasosta, otetaan
22681: saa tavissa. tämä tavoitehintoja seuraavalle satovuode[[e
22682: Viljelijäväes.tiön käyttämien kulutushyö- määrättäessä huomioon siten, e:t:tä 1 momen-
22683: dykkeiden hintaindeksinä käytre,tään tilasto~ tissa tarkoitettua tavoitehintatasoa seuraa-
22684: lisen päätoimiston Jiaatimaa elinkustannus- van satovuoden ajaksi kor()ltetaan tai alen-
22685: indeksiä [a.skettuna ilman asetukseil!la tar- nevaan yhtä monell:a sadanneksell'a kuin ku-
22686: kemmin määrättäviä maataloustuotteita. lumassa olevana satovuotena saavutettu
22687: hintataso on keskimäärin alittanut tlai ylit-
22688: 3 §. tänyt tavoitehintatason enemmäU:ä kuin yh-
22689: V altlioneuvosto maaraa maatalousministe- dellä sadannekseJtla.
22690: riön esityksestä vuos~ttain elokuun loppuun
22691: mennessä seuraavaa satovuotrt;a varten ru-
22692: 4 §.
22693: kiille ja vehnäl~e sekä maidoUe, naudanli-
22694: Maata:loustuotteiden hintojen keskinäisiä
22695: haJle, sianlihalliJJe ja kananmunin·~·e tavoit:ehin-
22696: suhooita määrätt.äessä on kansantaloudelliset
22697: nat siten, että sanottujen tlllotteiden tavoite-
22698: tuo:t:antopoliittiset sekä tuottavuutta ja työl-
22699: hintataso painotettuna sen satovuoden mark-
22700: lisyyttä edistävät näkokohdat: otettava huo-
22701: kinoidu:Hl1a tuotemäärillä, jolita viimeiset :ti-
22702: mioon.
22703: lastotiedot on saatavissa, muuttuu perusta-
22704: sosta yhtä mone1]a sadanneksella, kuin vil- Riippumatta siitä, edeHyt1tävätkö 2 ja 3
22705: jelijän viimeksi kulluneelta heinäkuulta las- §: n mukaiset laskelma.tJ tavoitehintatason
22706: kettu rahamenoindeksi on muuttunut vuo- muu:tJtamista, voidaan 3 §: n 1 momentissa
22707: den 1966 heinäkuusta lukien. mainittuja ltarkistuksia suoritettaessa eri
22708: Edellliä 1 momentissa tarkoitettua perus- tuotteiden hintojen ja kust:annuserien kes-
22709: tasoa ]asketitaessa hinnoiksi o:tetaan vehnäil[le kinäisiin suhteisiin tehdä muutoksia, jotka
22710: 60 penniä, rukiille 58 penniä, maidolle 41,14 eivä·tl vaikuta viljellijän rahamenoindeksin ja
22711: penniä, sianlihalle 3 markkaa 45 penniä, tavoitehintmtas'On vwliseen suhteeseen.
22712: naudanlihalle 4,05 ja kananmunil[.e 3 mark-
22713: kaa kilo:llta. 5 §.
22714: Milloin asetuksessa erikseen määrätylilä Viljelir:näkoon mukainen hintapoliit:tinen
22715: tavalla laske,ttavat markkinointimenot ovat tuki määrätään kalenterivuosittain siten,
22716: muu:ttuneert; ede,hlä 1 momeruttissa tarkoit~t että tuen määrä eri kokoisilla vilj~lmil:lä
22717: tuna ajanjaksona satovuoden 1965/6·6 vas- muuttuu vuoden 1967 vastaavaan määrään
22718: taavasta tasosta enemmän kuin yhden sa- V'errattuna samassa suhteessa kuin vHjelijän
22719: dwlta, vähennetään rahamenoindeksin perus- viimeksi kuilunee1ta heinäkuulta JJaskettu ra-
22720: teel[a sadanneksina todetust1a tavoiJoohinrto- hamenoindeksi on muuttunut vuoden 1966
22721: jen muutostarpeesta yksi viidennes markki- heinäkuu:s,ta lukien. Lopullinen tilaa kohti
22722: nointimenoissa sadanneksena todetusta muu- tuleva tuki pyörisrt;,etään alaspäin ~ähimpään
22723: toksesta. täyteen markkaan.
22724: 72 E 14/68
22725: 1734 IX,71. - Maataloustuotteiden hintataso.
22726:
22727:
22728: Viljelmäkoon mukainen hintapoliittinen Milloin joltakin vuodelta suo:r'ltetun alueit-
22729: tuki maksetaan pinta-alaiisänä niille viJJjeli- tais•en tuen määrä erityisistä syistä alitrtaa
22730: jöillle, jotka hallitsivat tilaa tämän lain voi- fui ylittää 3 momentissa tarkoitetun mää-
22731: maantulopäivänä. Pinta-alalisää ei makseta rän otetaan erotus huomioon seuraavana
22732: viljelijälle, jonka haJ!ld.tsema peltopinta-aJ]a vuonna tluen vastaavana !Jisäyksenä tai vä-
22733: ylittää etelä-Suomessa 12 hehtaaria, keski- hennyksenä.
22734: Suomessa 15 hehtaaria sekä pohjois- ja itä-
22735: Suomessa 20 hehtaaria, eikä viljelijälJle, 6 §.
22736: jonka vero1:lettavien tuloj·en kokonaismäärä Tässä laissa tarkoitettujen toimenpitteiden
22737: kulloinkin viimeksi toimitetussa kunnalllliis- vaQmistelua varten valtioneuvosto asetltaa
22738: verotuksessa yhdessä tai useammassa kun- toimikunnan, jonka on ennen e:l'okuun 20
22739: nassa yhteensä ylittää valitioneuvoston vuo- päivää liaadittava ja annettava mawtalous-
22740: sitt!ain vahvistaman enimmäismäärän. ministeriöUe seuraavaa satovuotta koskevat
22741: laskelmat ja ehdotlukset ja joka avustaa
22742: Allueittainen hintapoliittinen ltuki määrä- maatalousministeriötä :tämän lain täytän-
22743: tään kalenterivuosittain siten, että tuen ko- töönpanossa t\arvitt~avien toimenpiteiden
22744: konaismäärä muutt:uu vuoden 1967 vastaa- suunnittelussa, seuraa maidon, naudanlihan,
22745: vaan määrään verrwttuna samassa suhtleessa siarulihan ja kananmunien hintojen kehi-
22746: kuin viljelijän viimeksi kuluneelta heinä- tystä sekä tekee maatalousminist;eriöiJile esi-
22747: kuuilta ]askettu rahamenoindeksi on muuttu- tyksiä tavoitehintojen tarkisrt:amiseksi ja to-
22748: nut vuoden 1966 heinäkuusta lukien. Tuki tleuttamiseksi.
22749: maksetaan vNjelmän amueittaisen sijainnin
22750: perusteella valrtioneuvoston vuositltain mää- 7 §.
22751: raamrn perus1t:ein. Tätä tukea ei In.1eta Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
22752: 3 §: ssä tarkoitettuihin .tavoitehintoihin. täntöönpanosta annetaan asetuksel'la.
22753:
22754:
22755: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1967.
22756:
22757: E. J. Paavola. Eeles Landström. Pirkko Aro.
22758: Arne Berner. Irma Karvikko. Armas Leinonen.
22759: Pekka Pesola.
22760: 1735
22761:
22762: IX,72.- Lak.al. N: o 139.
22763:
22764:
22765:
22766:
22767: V ilmi ym. : Ehdotukset laeiksi maankäyttölain sekä valtion
22768: maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maan-
22769: käyttölain tarkoituksiin annetun lain muuttamisesta.
22770:
22771:
22772: E d u s k u n n a ll e.
22773:
22774: Hallitus on antanut eduskunnalle esityk- kittu jo v. 1962 tai sitä aikaisemmin. Tilo-
22775: sen n :o 31, joka koskee maankäyttölain jen perustamissuunnitelmat ovat kaikkien
22776: sekä valtion maan käyttämisestä ja maan näiden tilojen osalta käytännöllisesti val-
22777: pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoi- miina kuivatus- ja tiesuunnitelmat mukaan
22778: tuksiin annetun lain muuttamisesta siten, luettuina. Kun viljelytilan hakijoita on
22779: että sellaisen viljelys-, asuntoviljelys- tai runsaasti, olisi välttämätöntä muodostaa
22780: kalastustilan perustaminen, jonka asuk- ja perustaa kaikki edellä mainitut tilat.
22781: kaalle tulisi suoritettavaksi uudistilan pe- Hallitus on laajentanut esitystään vielä
22782: rustamispalkkiota, olisi mahdollista vain asutusryhmäkomitean ehdotusta laajem-
22783: valtioneuvoston luvalla. Lisäksi valtioneu- maksi eli koskemaan myös lisäalueen anta-
22784: voston luvasta tulisi riippuvaiseksi myös mista.
22785: lisämaan antaminen niissä tapauksissa, jol- Mikäli hallituksen tarkoituksena on, ettei
22786: loin lisämaan saajalle olisi suoritettava uu- kysymyksessä olevaa valtioneuvoston lupaa
22787: distilan perustamispalkkiota. Näistä muu- yleensä annettaisi, merkitsisi lakiesityksen
22788: toksista on edelleen aiheutuneet esitykset hyväksytyksi tuleminen käytännössä maan-
22789: maankäyttölain 88 a § :ksi ja maanhankin- käyttölain mitätöimistä pohjois-Suomessa.
22790: talain 5 § :n 2 momentiksi. Pohjois-Suomessahan on elämä vasta alul-
22791: Hallituksen esityksen perusteluissa on laan. Monet perheet ovat odottaneet tilan
22792: mainittu, että maankäyttölain mukaan pe- tai lisämaan saantia vuosikymmeniä. Asu-
22793: rustetuille noin 900 :He kylmälle tilalle olisi tustoiminnan hitaus on kuitenkin näillä ke-
22794: vuosina 1959-1965 raivattu uutta peltoa hitysalueilla vähäisen kenttätyöntekijöiden
22795: noin 7 200 hehtaaria. Tämä perustelun kohta määrän ja metsähallituksen valitusten sekä
22796: on karkeasti virheellinen, koska vastaavana isojakojen y.m. johdosta aiheuttanut, että
22797: aikana koko maankäyttölain mukainen rai- nämä asiat, jotka muualla maassa on jo
22798: vaus on ollut 7 109 hehtaaria, josta kaik- aikoja sitten hoidettu, ovat pohjois-Suo-
22799: kien maankäyttölain mukaisten hallintaso- messa vielä järjestämättä. Osoituksena
22800: pimustilojen ja lisämaata saaneiden tilojen tästä käsitteli pohjois-Suomen Maanjako-
22801: raivaus on 6114 hehtaaria. Neitseelliselle oikeus 28. 2. 1967 Posiolla 30 tilan lisämaa-
22802: valtion maalle perustetuilla 914 tilalla onkin anomukset, joista päätös annetaan kuiten-
22803: raivattu vuosina 1959-1965 uutta peltoa kin myöhemmin.
22804: vain noin 3 100 hehtaaria. Uusien ryhmäasutusalueiden perustami-
22805: Hallituksen esityksestä ilmenee, että 384 nen voidaan tehdä valtioneuvoston luvasta
22806: tilaa niistä 649 tilasta, joiden perustami- riippuvaiseksi, kuten hallituksen esityksessä
22807: nen jo on aloitettu ja maa niitä varten on ehdotettu, mutta sellaisten tilojen ja
22808: hankittu, jätettäisiin lopullisesti perusta- lisämaiden perustaminen, joissa maansaan-
22809: matta. Mainitut 384 perustettaviksi suun- tiha.kemukset ovat jo ajat sitten sisälle jä-
22810: niteltua tilaa ovat kuitenkin jo aiheutta- tetty ja maa näitä varten hankittu ja suun-
22811: neet valtiolle huomattavan suuria kustan- nitelmatkin jo tehty sekä tie- ja kuivatus-
22812: nuksia. Osoituksena kustannusten suuruu- työt suureksi osaksi suoritettu, on hoidet-
22813: desta mainittakoon, että 492 :n edellä mai- tava loppuun saakka kiireellisesti. Lisämai-
22814: nitun tilan perustamista varten maa onhan- den osalta on tämän lisäksi noudatettava
22815: 1736 IX,72. - Maankäyttölain muuttaminen.
22816:
22817:
22818: voimassa olevaa maankäyttölakia ilman mi- palkkiota, olisi tilan perustaminen ja lisä-
22819: tään hidastusta. Muussa tapauksessa maan- alueen antaminen vahingollista ja epätar-
22820: hakijat tulevat petetyiksi. Hehän ovat koituksenmukaista. Erityisesti ihmetyttää,
22821: maankäyttölain voimaantultua tehneet ha- että lisämaan antaminen evättäisiin perus-
22822: kemuksensa ja elävät siinä toivossa, että taruispalkkion mahdollisen myöntämisen
22823: heidän asiansa nyt lopultakin ratkaistaan. vuoksi. Eihän järkevä tilakoon suurentami-
22824: Asutushallitus on nykyisen epäselvyyden nen ja tilusten sijoituksen parantaminen
22825: johdosta pysäyttänyt lisämaita koskevien liene sentään mikään perustamispalkkioky-
22826: päätösten teon. Kun kuitenkin kaikkien symys. Jos hallituksen esittämä maankäyt-
22827: pyrkimyksenä tuntuu ainakin puheitten pe- tölain 16 § :n uusi momentti hyväksytään
22828: rusteella olevan tilojen elinkelpoistaminen, laiksi, tulee lisämaiden antaminen pohjois-
22829: lienee tämän mukaan lisämaiden antaminen Suomessa mahdottomaksi. Voidaan lähteä
22830: yleisesti hyväksyttävä. Pohjois-Suomessa nimittäin siitä, että noin puolet pohjois-
22831: ja muillakin kehitysalueilla on mahdolli- Suomen lisämaahakemuksista koskee sellai-
22832: suuksia suorittaa tilan elinkelpoistaminen sia tiloja, joille olisi suoritettava uudistilan
22833: lisämaan antamisella. perustamispalkkiota. Hallituksen esityksen
22834: Elinkelpoistettaville tiloille on uuden pel- mukaan tulisi valtava hukkatyö arvioida
22835: lon raivaaminen välttämätöntä eikä tätä ennakolta lisämaan hakijoiden kantatilat
22836: ole tarkoituksenmukaista pysäyttää. Maas- ja vielä annettavat lisämaatkin perustamis-
22837: samme on vain muutamista maataloustuot- palkkion saannin selvittämiseksi. Käytän-
22838: teista ollut viimeksi kuluneen kymmenen nössä asian hoitaminen ei pohjois-Suomessa
22839: vuoden aikana ylituotantoa, joka sekin olisi yleensä mahdollista ilman valtioneu-
22840: maidon osalta näyttää nopeasti muuttuvan voston kussakin tapauksessa erikseen myön-
22841: alituotannoksi. Tämän perusteella on täysin tämää lupaa.
22842: hyväksyttävää maitoa tuottavien tilojen Hallituksen esityksessä ehdotetut maan-
22843: elinkelpoistaminen lisämaita antamalla, ra- käyttölain 16 § :n uusi momentti ja 88 a §
22844: kentamalla ja raivaamalla. Pidämme maa- ovat tarpeettomia, jonka vuoksi niitä ei
22845: taloustuotannon vähentämistä kaikkine sii- ole syytä hyväksyä maankäyttölakiin.
22846: hen liittyvine toimenpiteineen kansakun- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
22847: nalle vaarallisena. ehdotamme,
22848: Hallituksen esityksessä on lähdetty siitä
22849: kaavamaisesta ajatuksesta, että kaikissa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22850: niissä tapauksissa, joissa jouduttaisiin asuk- vat lakiehdotukset:
22851: kaalle suorittamaan uudistilan perustamis-
22852:
22853:
22854: Laki
22855: maankäyttölain muuttamisesta.
22856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun
22857: maankäyttölain (353/58) 7 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä heinäkuuta
22858: 1965 annetussa laissa (408 j65), näin kuuluvaksi :
22859:
22860: 7 §. minen on sallittu astushallituksen lu-
22861: valla.
22862:
22863: Ryhmäasutusalueen perustamiseen liitty-
22864: vän viljelys-, asuntoviljelys- ja kalastustilan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
22865: saa perustaa vain valtioneuvoston luvalla. mikuuta 1968.
22866: Viljelys-, asuntoviljelys- ja kalastustilan Ennen tämän lain voimaantuloa alulle
22867: perustaminen muissa kuin edellä tarkoite- pantuihin toimituksiin sovelletaan aikaisem-
22868: tuissa tapauksissa sekä asuntotilan perusta- pia säännöksiä.
22869: IX, 72. - V ilmi ym. 1737
22870:
22871: Laki
22872: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin
22873: annetun lain muuttamisesta.
22874: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään valtion maan käyttämisestä ja maan
22875: pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin 16 päivänä elokuuta 1958 annetun
22876: lain (359/58) 5 § :ään näin kuuluva uusi 2 momentti:
22877:
22878: 5 §. mittaisesti arvioituina ilmeisesti ylittävät
22879: asetuksella säädettävän määrän.
22880: Päätöstä 1 momentissa tarkoitettujen tut-
22881: kimusten suorittamisesta älköön tehtäkö
22882: ilman maa;talousministeriön lupaa, jos sel- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
22883: vityksestä aiheutuvat kustannukset sum- mikuuta 1968.
22884:
22885: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1967.
22886:
22887: Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti. Katri-Helena Eskelinen.
22888: Artturi Jämsen. Mauno Pohjonen. Aaro Lintilä.
22889: Paavo Niinikoski. Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen.
22890: Reino Kangas. Veikko Hanhirova. Esu Niemelä.
22891: Heimo Linna. Erkki Haukipuro. Yrjö Sinkkonen.
22892: Sylvi Saimo. Aulis Sileäkangas. Arvo Pentti.
22893: Mikko Kaarna. Mikko Volotinen. Ale Holopainen.
22894: Reino Karpola. Katri Kaarlonen. Eino Uusitalo.
22895: Matti Mattila. Eemil Partanen.
22896: 1738
22897:
22898: IX,73.-Lak.al. N:o 140.
22899:
22900:
22901:
22902:
22903: Hanhirova ym.: Ehdotukset laeiksi maankäyttölain ja eräiden
22904: siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
22905:
22906:
22907:
22908: E d u s k u n n a ll e.
22909:
22910: Hallitus on toimeenpannut vuonna 1962 miseksi, korottamaan tai alentamaan lainan
22911: hyväksytyn lain antamilla valtuuksilla asu- korkoa. Älköön korkoa kuitenkaan määrät-
22912: tusluottojen korkojen korotuksen yhdestä täkö asuntolainan korkoa lukuunottamatta
22913: prosentista kolmeen prosenttiin lukuun otta- kolmea sadalta korkeammaksi, älköönkä
22914: matta maanosto- ja sisarosuuslainoja sekä ti- asuntolainan osalta tavanmukaisin ehdoin
22915: lan hintoja ja osuuksien ja etuuksien hin- myönnetyistä lainoista yleisesti perittävää
22916: toja, joiden korko on lailla säädetty yhden korkoa korkeammaksi."
22917: prosentin suuruiseksi eikä näin ollen ole hal- Hallitus on ilmeisesti ruvennut epäilemään
22918: lituksen korotettavissa. Hallitus on nyt tuo- tähän pykälään sisältyvää koron korottamis-
22919: nut asian eduskunnan käsiteltäväksi ja esit- valtuutta epätarkoituksenmukaiseksi. Siinä-
22920: tää huomattavia muutoksia sekä koron että hän sanotaan, että asuntolainan korkoa lu-
22921: kuoletuksen perimistä koskeviin säännöksiin. kuunottamatta valtioneuvosto voisi velvoittaa
22922: Hallituksen esityksen tarkoituksena on myös- asutushallituksen nimenomaan maatilatalou-
22923: kin lyhentää jo myönnettyjen asutusluotto- den velkarasituksen tasoittamiseksi nosta-
22924: jen takaisinmaksuaikaa sellaisten luottojen maan tai alentamaan lainan korkoa. Tämä
22925: osalta, jotka ovat syntyneet vuoden 1958 jäl- sanamuoto ei voine tarkoittaa sitä, että velka-
22926: keen. Suurin muutos tulisi esityksen mukaan rasituksen lisääntyessä, niinkuin nyt on ta-
22927: siinä, että kolmen prosentin maksimikorosta pahtunut, korotettaisiin korkoa, vaan päin-
22928: maankäyttöluottojen osalta luovuttaisiin ja vastoin alennettaisiin. Velkarasituksen lisään-
22929: tehtäisiin koron suuruus valtioneuvoston pää- tymistä ei voida kompensoida eikä helpottaa
22930: töksestä riippuvaiseksi kuitenkin niin, ettei koron korottamisella vaan sen alentamisella.
22931: korkoa voitaisi määrätä tavanmukaisin eh- Hallitus on ilmeisesti huomannut, että syk-
22932: doin myönnetyistä luotoista perittävää kor- syllä tapahtunut koron korotus ei ole sopu-
22933: koa suuremmaksi. Maanosto- ja sisarosuus- soinnussa lain hengen ja kirjaimen kanssa.
22934: lainojen sekä tilan hintojen ja osuuksien ja Niinpä se onkin nyt ehdottanut tämän sään-
22935: etuuksien hintojen vuotuinen korko määrät- nöksen toisenlaiseen sanamuotoon maankäyt-
22936: täisiin hallituksen esityksen mukaan yhden tölain 94 §: n 2 momentissa. Mainitun sään-
22937: prosentin suuruiseksi, kuitenkin niin, että nösehdotuksen tarkoituksena on vain koron
22938: hallituksella olisi oikeus velkarasituksen ta- korotusvaltuuksien saaminen valtionevostolle
22939: saamiseksi eri aikoina myönnettyjen luotto- piittaamatta mitään maatilatalouden todelli-
22940: jen välillä nostaa näiden luottojen korko sesta velkarasituksesta ja sen lisääntymisestä.
22941: kolmeen prosenttiin. Tämän vuoksi säännös on kokonaan peruste-
22942: Voimassa olevassa maankäyttölain 94 § : n lematon, eikä sitä olisi hyväksyttävä maan-
22943: 1 momentissa säädetään muunmuassa, että käyttölainsäädäntöön.
22944: "päättämissään rajoissa valtioneuvosto voi Maatilatalouden velkarasitus on varsinkin
22945: kuitenkin yleisestä korosta poiketen velvoit- asutusluottojen saajien osalta suuresti li-
22946: taa asutushallituksen maatilatalouden velka- sääntynyt vuodesta 1962 lukien. Heidän toi-
22947: rasituksen tasoittamiseksi, asuntolainojen meentulonsa on mainitusta ajankohdasta läh-
22948: osalta kuitenkin asumiskustannusten tasoitta- tien muistakin syistä huomattavasti vaikeu-
22949: IX,73. - Hanhirova ym. 1739
22950:
22951: tunut. Ei ole perusteltua lisätä heidän vai- man suuruinen kuin koron korottamisesta
22952: keuksiaan asutusluottojen koron korotuksella yhdellä prosentilla aiheutuva rasitus.
22953: eikä takaisinmaksuaikojen lyhentämisellä. Hallituksen esitystä voidaan pitää niiltä
22954: Vaikka takaisinmaksuajan lyhentäminen ei osin, joilta se ei koske koron korottamista ja
22955: asutusluottojen maksuehtotoimikunnan esi- takaisinmaksuaikojen lyhentämistä, pääosil-
22956: tyksen mukaan nyt välittömästi kaikkien taan oikeaan osuneena.
22957: luottojen osalta korottaisikaan vuotuisia mak- Edellä ,esitetyn perusteella kunnioittavasti
22958: suja, on maksuajan ja takaisinmaksuajan ly- ehdotamme,
22959: hentämisestä luoton saajille aiheutuva keski-
22960: määräinen rasitus huomattava eli lähes sa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
22961: lakiehdotukset:
22962:
22963:
22964:
22965:
22966: Laki
22967: maankäyttölain muuttamisesta.
22968: 1
22969: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
22970: säädetyllä tavalla, muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyttölain (353/
22971: 58) 16 §:n 1 momentti, 20 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 13 päivänä joulu-
22972: kuuta 1963 annetussa laissa (557/63), 23 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä heinäkuuta
22973: 1965 annetussa laissa (408/65), 30 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päi-
22974: vänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (510/60) ja 13 päivänä joulukuuta 1963 annetussa
22975: laissa ( 557/63), 76 §: n 4 momentti, 93 ja 94 §, sellaisina kuin viimeksi mainitut pykä-
22976: lät ovat 21 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (627/62), ja 99 § sekä lisätään lain
22977: 8 § :ään uusi 6 momentti, nykyisen 6 momentin siirtyessä, sellaisena kuin se on 13 päi-
22978: vänä joulukuuta 1963 anntussa laissa (557/63), pykälän 7 momentiksi, seuraavasti:
22979:
22980: 8 §: n 6 momentti sekä entisen 6 momentin 94 §.
22981: siirto, 16 §: n 1 momentti, 20 §, 23 §, 30 §, Edellä 93 § :n 1 momentissa tarkoitettujen
22982: 76 § : n 4 momentti ja 98 § kuten hallituksen hintojen sekä maanosto-, sisarosuus- ja raken-
22983: esityksessä n: o 34/1967 vp. tamislainoj€ll korko on yksi prosentti ja mui-
22984: den sanotussa momentissa mainittujen laino-
22985: 93 §. jen korko kolme prosenttia vuodessa.
22986: Tilan tai alueen 85 §: ssä tarkoitetun 2 momentti kuten 3 momentti hallituksen
22987: myyntihinnan sekä osuuden ja etuuden esityksessä n: o 34/1967 vp.
22988: 86 § : ssä tarkoitetun hinnan maksuaika sa- 99 § kuten hallituksen esityksessä n: o 34/
22989: moin kuin 30 §: ssä mainitun asunto-, raken- 1967 vp.
22990: tamis-, maanosto- ja sisarosuuslainan takai-
22991: sinmaksuaika on kolmekymmentäyksi vuotta,
22992: raivaus-, perusparannus- ja tielainan kahdek-
22993: santoista vuotta sekä irtaimisto-, laidun- ja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesä-
22994: sähköistämislainan kaksitoista vuotta lukuun- kuuta 1967, ja sitä sovelletaan 1 päivästä
22995: ottamatta siementen, lannoitteiden ja maa- tammikuuta 1967 lukien, sen mukaan kuin
22996: talouskalkin hankkimiseen myönnettyjä irtai- asetuksella tarkemmin säädetään, soveltuvin
22997: mistolainoja, joiden takaisinmaksuaika on osin myös ennen sen voimaantuloa syntynei-
22998: viisi vuotta. siin velkasuhteisiin.
22999: 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 momentit kuten hallituk- 2-5 momentit kuten hallituksen esityk-
23000: sen esityksessä n:o 34/1967 vp. sessä n: o 34/1967 vp.
23001: 1740 IX,73. - Maankäyttölain muuttaminen.
23002:
23003:
23004:
23005: Laki
23006: asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta.
23007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
23008: säädetyllä tavalla, muutetaan asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpi-
23009: teistä 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain 6 §: n 12 momentti, 13 § ja 15 §: n
23010: 3, 5 ja 6 momentti, 13 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1962 annetussa
23011: laissa (629/62) ja 23 päivänä heinäkuuta 1965 annetussa laissa (413/65), 6 §:n 12 mo-
23012: mentti sekä 15 § :n 3 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä joulukuuta
23013: 1962 annetussa laissa (629/62) sekä 15 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on 23 päi-
23014: vänä heinäkuuta 1965 annetussa laissa (413/65), näin kuuluviksi:
23015:
23016: 6 §: n 12 momentti kuten hallituksen esi- korko on kuitenkin yksi prosentti. Poiketen
23017: tyksessä n: o 34/1967 vp. siitä, mitä edellä tässä momentissa on sää-
23018: detty, noudatetaan ennen vuoden 1950 tai,
23019: 13 §. mikäli on kysymys hallintasopimuksen no-
23020: 1 momentti kuten hallituksen esityksessä jalla hallitun tilan tai alueen myyntihin-
23021: n: o 34/1967 vp. nasta, ennen vuoden 1952 loppua syntyneen
23022: Saamisen, jonka takaisinmaksuaika on saamisen koron osalta aikaisempia säännök-
23023: enintään neljäkymmentäseitsemän vuotta, siä.
23024: 31 päivänä joulukuuta 1966 erääntymättä 4-12 momentit kuten 5-13 momentit
23025: oleva osa on maksettava takaisin, sen mu- hallituksen esityksessä n: o 34/1967 vp.
23026: kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, 15 §: n 3, 5 ja 6 momentit kuten hallituk-
23027: soveltuvin osin noudattaen, mitä maankäyttö- sen esityksessä n: o 34/1967 vp.
23028: lain 93 §: ssä on säädetty.
23029: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta saami- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesä-
23030: sesta on maksettava vuotuista korkoa kolme kuuta 1967 ja sitä sovelletaan 1 päivästä
23031: prosenttia. Tilan ja alueen myyntihinnan, tammikuuta 1967 lukien, sen mukaan kuin
23032: osuuden ja etuuden hinnan sekä maanosto-, asetuksella tarkemmin säädetään, soveltuvin
23033: sisarosuus- ja kotieläinrakennuksen rakenta- osin myös ennen sen voimaantuloa syntynei-
23034: misen rahoittamiseksi myönnetyn lainan siin velkasuhteisiin.
23035:
23036:
23037:
23038: Laki
23039: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskunnissa annetun lain muuttamisesta.
23040: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää-
23041: detyllä tavalla, muutetaan eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskunnissa 16
23042: päivänä elokuuta 1958 annetun lain (361/58) 45 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on
23043: 21 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (630/62), näin kuuluvaksi:
23044:
23045: 45 §. markkaa pienempi, maksetaan se takaisin yh-
23046: dellä kertaa.
23047: Kauppa- ja lunastushinta tahi sen osa,
23048: jonka valtio on välittänyt, on luoton saajan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesä-
23049: maksettava takaisin valtiolle noudattaen so- kuuta 1967 ja sitä sovelletaan 1 päivästä
23050: veltuvin osin, mitä maankäyttölain 93 §: n tammikuuta 1967 lukien, sen mukaan kuin
23051: 1 momentissa on tilan hintojen maksamisesta asetuksella tarkemmin säädetään, soveltuvin
23052: säädetty sekä suoritettava saamisesta kulloin- osin myös ennen sen voimaan tuloa syntynei-
23053: kin maksamatta olevalle pääomalle vuotuista siin velkasuhteisiin.
23054: korkoa yksi prosentti. Milloin välitetty 2 momentti kuten hallituksen esityksessä
23055: kauppa- tai lunastushinta on viittäsataa n:o 34/1967 vp.
23056: IX, 73. - Hanhirova ym. 1741
23057:
23058:
23059: Laki
23060: valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta sekä virkatalojen
23061: käyttämisestä annetun lain muuttamisesta.
23062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
23063: säädetyllä tavalla, muutetaan valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunasta-
23064: misesta sekä virkatalojen käyttämisestä 23 päivänä huhtikuuta 1926 annetun lain 10 §: n
23065: 2 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (631/62),
23066: näin kuuluvaksi:
23067:
23068: 10 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesä-
23069: kuuta 1967, ja sitä sovelletaan jäljempänä
23070: I~uovutushinta on maksettava valtiolle sen mainituin poikkeuksin 1 päivästä tammi-
23071: mukaan kuin asetuksella tarkemmin sääde- kuuta 1967 lukien sen mukaan kuin asetuk-
23072: tään, soveltuvin osin noudattaen mitä maan- sella tarkemmin säädetään soveltuvin osin
23073: käyttölain 93 § :ssä on säädetty sekä suori- myös ennen sen voimaantuloa syntyneisiin
23074: tettava saamisesta kulloinkin malrsamatta ole- velkasuhteisiin.
23075: valle pääomalle vuotuista korkoa yksi pro- 2 ja 3 mom-entit kuten hallituksen esityk-
23076: sentti. sessä n: o 34/1967 vp.
23077:
23078:
23079:
23080:
23081: Laki
23082: lisämaan antamisesta Kemijärven ja Sallan kunnissa sekä Kuusamon kunnan Liikasen
23083: kylässä oleville liian pienille tiloille annetun lain muuttamisesta.
23084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
23085: säädetyllä tavalla, muutetaan lisämaan antamisesta Kemijärven ja Sallan kunnissa sekä
23086: Kuusamon kunnan Liikasen kylässä oleville liian pienille tiloille 14 päivänä huhtikuuta
23087: 1944 annetun lain 8 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1962
23088: annetussa laissa (632/62), näin kuuluvaksi:
23089: 8 §. noudattaa soveltuvin osin, mitä maankäyttö-
23090: lain 93 § :n 6 momentissa on säädetty.
23091: Luovutetusta lisämaasta ei suoriteta val-
23092: tiolle lunastushintaa. Mikäli lisämaalla on sen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesä-
23093: saajalle tulevia 1 momentissa mainitut mitat kuuta 1967, ja sitä sovelletaan 1 päivästä
23094: täyttäviä puita, suorittaa lisämaan saaja tammikuuta 1967 lukien, sen mukaan kuin
23095: niistä valtiolle kohtuullisen käyvän hinnan, asetuksella tarkemmin säädetään soveltuvin
23096: mikä on maksettava kolmessakymmenessä- osin myös ennen sen voimaan tuloa synty-
23097: yhdessä vuodessa sekä vuotuista korkoa kul- neisiin velkasuhteisiin.
23098: loinkin maksamatta olevalle pääomalle yksi 2 momentti kuten hallituksen esityksessä
23099: prosentti. Saamisen maksamisessa voidaan n: o 34/1967 vp.
23100:
23101: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1967.
23102:
23103: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Pentti Pekkarinen.
23104: Eino Sääskilahti. Mikko Volotinen. Reino Kangas.
23105: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski. Eino Räsänen.
23106: Artturi Jämsen. Olavi Lahtela. Katri-Helena Eskelinen.
23107: Heimo Linna. Sylvi Sa.imo. Aaro Lintilä.
23108: Veikko Savela. Mikko Kaarna.
23109: 73 E 14/68
23110: 1742
23111:
23112: IX,74.- Lak.al. N:o 141.
23113:
23114:
23115:
23116:
23117: Jämsen ym.: Ehdotukset laeiksi maankäyttölain ja eräiden
23118: siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
23119:
23120:
23121:
23122: E d u s k u n n a ll e.
23123:
23124: Hallitus on antanut eduskunnalle laki- nen asuntolaina on saanut olla 8 vuotta yh-
23125: esityksen n: o 34/1967 vp, joka koskee muun den prosentin vuotuisella korolla. Vuoden
23126: ohella asutusluottojen koron korottamista ja 1960 aikana syntyi kuitenkin jälleen voi-
23127: takaisinmaksuaikojen lyhentämistä. Asia on makasta liikehdintää kaikkien astualuotto-
23128: ollut jo ajankohtainen siitä lähtien, kun hal- jen koron saamiseksi yhteen prosenttiin.
23129: litus päätöksellään 4 päivältä lokakuuta 1966 Asiaa käsiteltiin useaan otteeseen aloitteiden
23130: korotti kaikkien toimivaltaansa kuuluvien ym. muiden pohjalla eduskunnassa ja ensi-
23131: asutusluottojen korkoa. sijaisesti sen maatalousvaliokunnassa. Vuonna
23132: Asutusluottojen korko on lähes koko sodan- 1961 antoi hallitus eduskunnalle esityksen
23133: jälkeisen ajan ollut kaikkien luottojen osalta maankäyttölain ja siihen liittyvien eräiden
23134: 3 %. Vuonna 1958 annetussa maankäyttö- muiden lakien muuttamisesta, jossa esityk-
23135: laissa säädettiin kuitenkin maankäyttölain sessä pyrittiin pääasiassa helpotuspykälien
23136: mukaisen asuntolainan korko yhdeksi prosen- parantamiseen ja sitä tietä vaikeuksiin joutu-
23137: tiksi, kuitenkin niin, että valtioneuvostolla neiden asutusluoton saajien taloudellisen ase-
23138: oli oikeus korottaa. korkoa asumiskustannus- man helpottamiseen. Tämän lakiesityksen kä-
23139: ten tasaamiseksi. Asuntolainan korko on pi- sittelyn yhteydessä kuitenkin päädyttiin
23140: detty edellä mainitun säännöksen mukaisesti eduskunnassa vuoden 1962 helmikuussa sellai-
23141: yhdessä prosentissa viime vuoden loppuun seen ratkaisuun, että kaikkien asutusluotto-
23142: saakka ja vasta nyt se on korotettu edellä jen korko alennettaisiin yhteen prosenttiin ja,
23143: mainitulla valtioneuvoston päätöksellä kol- että pitkäaikaisten luottojen vuotuismaksu
23144: meksi prosentiksi. Kun vuonna 1948 säädet- määrättäisiin kolmeksi prosentiksi luoton
23145: tiin ensimmäinen asuntotuotantolaki tuli alkuperäisestä pääomasta ja korko yhdeksi
23146: siinä näiden ns. aravalainojen koroksi 1 %. prosentiksi kulloinkin maksamatta olevalle
23147: Tässä yhdessä prosentissa pidettiin näiden pääomalle. Tällöin hyväksyttyyn lakiin jäi
23148: lainojen korkoa aina vuoteen 1959 saakka, kuitenkin ehkä ajan niukkuudesta johtuen
23149: jolloin niitä valtioneuvoston päätösellä koro- joitakin epätarkkuuksia ja virheellisyyksiä,
23150: tettiin vanhimpien eli 1949-50 myönnetty- jonka vuoksi se jätettiin tasavallan presiden-
23151: jen lainojen osalta kolmeksi prosentiks[ ja tin päätöksellä ja korkeimman oikeuden lau-
23152: 1951-56 myönnettyjen lainojen osalta kah- sunnon pohjalla vahvistamatta, jonka vuoksi
23153: deksi prosentiksi. Kun asutusluottojen korko hallitus joutui vuoden 1962 eduskuntavaalien
23154: oli kymmenen vuoden ajan kolminkertainen jälkeen antamaan asiasta uuden esityksen
23155: aravalainojen korkoon verrattuna, syntyi eduskunnalle. Tämän esityksen pohjalla syn-
23156: asutustoiminnan piiriin kuuluvan väestön tyivät korkoa ja takaisinmaksuaikoja koske-
23157: keskuudessa viisikymmenluvulla voimakas vat nykyisin voimassa olevat säännökset, joi-
23158: pyrkimys saada asutusluottojen korko yhdeksi den muuttamiseksi hallitus on nyt antanut
23159: prosentiksi eli samansuuruiseksi kuin arava- eduskunnalle lakiesityksen n: o 34.
23160: lainoistakin perittiin. Asiaa tutkimaan ase- Hallituksen esityksellä huonnonnettaisiin
23161: tettiin komitea, jonka mietinnön pohjalta il- monien luottojen osalta korko- ja takaisin-
23162: meisesti edellä mainittu maankäyttölainmukai- maksuehtoja ennen vuoden 1963 vallinnutta
23163: IX,74.- Jämsen ym. 1743
23164:
23165: tasoakin huonommaksi. Jos eduskunta nyt kymmeneenviiteen vuoteen ja monien laino-
23166: hyväksyy tämän hallituksen esityksen, ovat jen maksimikoron korottamista aina tavan-
23167: sen toimenpiteet koron alentamiseksi aikai- mukaisin ehdoin myönnetyistä luotoista pe-
23168: sempina vuosina osottautuneet ehkä sitten- rittävän koron suuruiseksi, on yleisen käy-
23169: kin taktillisessa mielessä tehdyiksi. Onhan tännön vastainen toimenpide, jota meidän
23170: maatalouden ja erityisesti asutusluoton saa- yhteiskunnassamme on tähän saakka pyritty
23171: jien yleinen velkarasitus vuodesta 1962 läh- kaikin keinoin välttämään. Kysymyksessä on
23172: tien suuresti lisääntynyt. Kun nyt on tapah- saavutetun edun poisottaminen, joka nyky-
23173: tunut kantohinnan lasku ja kehitysalueiden tilanteessakin on täysin perusteeton.
23174: työllisyyden huomattava vaikeutuminen sekä Hallitus esittää esityksessään, että myynti-
23175: maidosta saatavien tulojen väheneminen, ei hinta, hinta ja laina voidaan määrätä suori-
23176: ole perusteltua ryhtyä asutusluottojen kor- tettavaksi siten, että lyhennykset ovat alussa
23177: koa korottamaan ja täten lisäämään luoton pienemmät ja suurenisivat takaisinmaksuajan
23178: saajien muutenkin suurentuneita vaikeuksia. kuluessa. Tällaiseen muutokseen ei ole ole-
23179: Vuonna 1962 hyväksytyn maankäyttölain massa perusteltua syytä, vaan säännökset
23180: 94 §: n 1 momentissa annetaan valtioneuvos- saisivat tällä kohtaa olla ennallaan. Niinpä
23181: tolle oikeus määrätä useimpien maankäyttö- hallituksen esittämä maankäyttölain 93 § : n
23182: lainojen koron korottamisesta tai alentami- 6 momentti on täysin tarpeeton. Edelleen
23183: sesta nimenomaan maatilatalouden velkarasi- hallitus esittää maankäyttölain 94 § :ään
23184: tuksen tasaamiseksi. On vaikea ymmärtää uutta toista momenttia, ·jossa valtioneuvos-
23185: sellaista velkarasituksen tasaamista, jonka tolle annettaisiin valtuus velkarasituksen ta-
23186: hallitus on edellä mainitulla 4 päivänä loka- soittamiseksi eri aikoina annettujen luottojen
23187: kuuta viime vuonna tekemällään koron koro- välillä korottaa korkoa aina tavanmukaisin
23188: tuspäätöksellään toimeenpannut. Onkohan ehdoin myönnettyjen luottojen koron suu-
23189: tullut tehtyä juuri päinvastoin kuin lainkir- ruiseksi ja maanosto- ja sisarosuuslainojen
23190: jain olisi edellyttänyt. Sehän tarkoittanee sekä 1 momentissa tarkoitettujen hintojen
23191: sananmukaisesti sitä, että maatilatalouden vel- osalta kolmen prosentin suuruiseksi. Kun
23192: karasituksen lisääntyminen antaisi valtioneu- hallituksen tarkoituksena ei ilmeisesti ole
23193: vostolle oikeuden määrätä asutushallituksen muuta kuin koron korottamisvaltuuksien saa-
23194: nimenomaan alentamaan asutusluottojen kor- minen eikä ollenkaan luoton saajien velka-
23195: koa eikä ylentämään niinkuin hallitus on rasituksen tasaaminen, on momentti luoton
23196: tehnyt. Mainittu säännös edellyttäisi kirjai- saajien kannalta jopa vaarallinen ja olisi
23197: mellisesti sitä, että velkarasituksen kevennyt- näin ollen jätettävä pois maankäyttölainsää-
23198: tyä valtioneuvosto voisi määrätä astushalli- dännöstä.
23199: tuksen korottamaan korkoa. Tosin maankäyt- Hallitus on myös esityksessään harkinnut
23200: tölain 94 §: n 1 momentissa on myöskin sään- tarkoituksenmukaiseksi tehdä monia merkit-
23201: nös, että valtioneuvosto määrää tämän lain täviä parannuksia maankäyttölakiin. Näiden
23202: mukaisten luottojen koron maan hintoja ja muutosesitysten hyväksyminen onkin täysin
23203: sisarosuus- ja maanostolainoja ja osuuksien paikallaan.
23204: ja ·etuuksien hintoja lukuunottamatta. Koska Hallitus on esityksessään osunut oikeaan
23205: kuitenkin samassa momentissa esitetään ko- poistamalla sekä maankäyttölain että aikai-
23206: ron korottamisen edellytykset, olisi myöskin semman asutuslainsäädännön mukaisten luot-
23207: hallituksen niitä korkoa määrätessään nouda- tojen sidonnaisuuden asuntotuotantolainsää-
23208: tettava. däntöön. Sensijaan lähtemällä muutosesi-
23209: Hallitus esittää niin suuria myönnettyjen tysten tielle aikaisemman asutuslainsäädän-
23210: etujen poisottamisia asutusluoton saajilta, nön mukaisten korko- ja takaisinmaksuehto-
23211: ettei sellainen voine normaalitilanteessa tulla jen kohdalla, on hallitus ryhtynyt toimen-
23212: edes kysymykseenkään. Esimerkiksi se, että piteeseen, joka lisäisi luoton saajien rasituk-
23213: kahdeksan vuoden ajan on maankäyttöluot- set velkakirjoissa ja kauppakirjoissa mainit-
23214: toja myönnetty pääasiassa 31 vuoden takai- tuja ehtoja selvästi huonommaksi. Hallituk-
23215: sinmaksuajalla ja eräitä poikkeuksia lukuun- sen olisikin pitänyt tyytyä tässä vaiheessa
23216: ottamatta kolmen prosentin enimmäiskorolla yksinomaan vain edellä mainitun sidonnai-
23217: ja nyt kuitenkin esitetään takaisinmaksu- suuden purkamiseen. Onhan se käytännössä
23218: aikaa jälkikäteen lyhennettäväksi kahteen- osottautunut täysin epäonnistuneeksi. Niinpä
23219: 1744 IX,74. - Maankäyttölain muuttaminen.
23220:
23221:
23222: sidonnaisuudesta esimerkiksi johtuu, ettei eikä myöskään lisämaan antamisesta Kemi-
23223: tällä hetkellä ole mahdollista myöntää maan- järven ja Sallan kunnissa sekä Kuusamon
23224: käyttölainoja, koska ei ole tiedossa, millaista kunnan Liikasen kylässä oleville liian pie-
23225: korkoa niistä olisi maanosto- ja sisarosuus- nille tiloille anetussa laissa, ei näiden lakien
23226: lainoja lukuunottamatta perittävä. Kun si- muuttamiseen ole aihetta, eikä hallituksen
23227: donnaisuutta ei ole eräiden vuokra-alueiden esitystä näin ollen pitäisi hyväksyä.
23228: lunastamisesta maalaiskunnissa annetussa Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
23229: laissa, eikä valtion virkataloihin kuuluvain ehdotamme,
23230: vuokra-alueiden lunastamisesta ja valtion että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
23231: virkatalojen käyttämisestä annetussa laissa lakiehdotukset:
23232:
23233:
23234:
23235:
23236: Laki
23237: maankäyttölain muuttamisesta.
23238: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun
23239: maankäyttölain (353/58) 16 §:n 1 momentti, 20 §, sellaisena kuin se on osittain muutet-
23240: tuna 13 päivänä joulukuuta 1963 annetussa laissa (557/63), 23 §, sellaisena kuin se on
23241: 23 päivänä heinäkuuta 1965 annetussa laissa (408/65), 30 §, sellaisena kuin se on osit-
23242: tain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa ( 510/60) ja 13 päivänä
23243: joulukuuta 1963 annetussa laissa (557/63), 76 § :n 4 momentti, 93 ja 94 §, sellaisina
23244: kuin viimeksi mainitut pykälät ovat 21 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (627/
23245: 62), ja 99 § sekä lisätään lain 8 §:ään uusi6 momentti, nykyisen 6 momentin siirtyessä,
23246: sellaisena kuin se on 13 päivänä joulukuuta 1963 annetussa laissa (557/63), pykälän 7
23247: momentiksi, seuraavasti:
23248:
23249: 8 § :n 6 momentti sekä entisen 6 momentin 5 momentti kuten 7 momentti hallituksen
23250: siirto 7 momentiksi, 16 §: n 1 momentti, 20 esityksessä N: o 34;'1967 vp.
23251: §, 23 §, 30 §, 76 §: n 4 momentti ja 98 § ku-
23252: ten hallituksen esityksessä N: o 34/1967 vp. 94 §.
23253: Edellä 93 § : n 1 momentissä tarkoitettujen
23254: 93 §. hintojen sekä lainojen korko on yksi pro-
23255: Tilan tai alueen 85 §: ssä tarkoitetun myyn- sentti vuodessa.
23256: tihinnan sekä osuuden ja etuuden 86 §: ssä 2 momentti kuten 3 momentti hallituksen
23257: tarkoitetun hinnan maksuaika samoin kuin esityksessä N: o 34/1967 vp.
23258: 30 §: ssä mainitun maanosto-, raivaus-, perus- 99 § kuten hallituksen esityksessä N: o 34/
23259: parannus-, sisarosuus-, asunto-, rakentamis- 1967 vp.
23260: ja tielainan takaisinmaksuaika on määrättävä
23261: enintään kolmeksikymmeneksikolmeksi vuo-
23262: deksi sekä laidun-, sähköistämis- ja irtai-
23263: mistolainan enintään kahdeksitoista vuodeksi, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
23264: lukuunottamatta kuitenkaan siementen, lan- kuuta 1967, ja sitä sovelletaan 1 päivästä
23265: noitteiden ja maatalouskalkin hankkimiseen tammikuuta 1967 lukien, sen mukaan kuin
23266: myönnettyjä irtaimistolainoja, joiden takai- asetuksella tarkemmin säädetään, soveltuvin
23267: sinmaksuaika on määrättävä enintään vii- osin myös ennen sen voimaantuloa syntynei-
23268: deksi vuodeksi. siin velkasuhteisiin.
23269: 2-4 momentti kuten hallituksen esityksessä 2-5 momentti kuten hallituksen esityk-
23270: N: o 34/1967 vp. sessä N: o 34/1967 vp.
23271: IX,74. - Jä.msen ym. 1745
23272:
23273: Laki
23274: asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta.
23275: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asutuslainsäädännön kumoamiseen liit-
23276: tyvistä toimenpiteistä 16 päivänä elokuuta1958 annetun lain 6 §: n 12 momentti, 13 §
23277: ja 15 §: n 3, 5 ja 6 momentti, 13 §, sellaisenakuin se on 21 päivänä joulukuuta 1962 anne-
23278: tussa laissa ( 629/62) ja 23 päivänä heinäkuuta 1965 annetussa laissa (413/65), 6 §: n
23279: 12 momentti sekä 15 §:n 3 ja 6 momentti,sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä joulukuuta
23280: 1962 annetussa laissa (629/62) sekä 15 § :n 5 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä
23281: heinäkuuta 1965 annetussa laissa (413/65), näin kuuluviksi:
23282: 6 §: n 12 momentti kuten hallituksen esi- annetun lain (398/45) mukaan myönnettyjen
23283: tyksessä N: o 34/1967 vp. lainojen lyhentämisen johdosta valtion ja ra-
23284: halaitoksen välillä toimitettavassa selvittelyssä
23285: 13 §. noudatetaan, mitä maankäyttölainoista 16
23286: 1 momentti kuten hallituksen esityksessä päivänä elokuuta 1958 annetun lain (354/58)
23287: N: o 34/1967 vp. 16 §: n 2 momentissa on säädetty.
23288: Saaminen on maksettava takaisin kauppa- Saamisen on edellä tässä pykälässä tarkoi-
23289: tai velkakirjassa mainittujen ehtojen mukai- tetuissa tapauksissa katsottava syntyneen sil-
23290: sesti määräytyvässä ajassa. loin, kun velka- tai kauppakirja on allekirjoi-
23291: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta saami- tettu taikka yhteismetsäosuuden hinnan vah-
23292: sesta on maksettava vuotuista korkoa yksi vistamista tarkoittava päätös annettu. Tie-,
23293: prosentti. Poiketen siitä, mitä edellä tässä kuivatus- ja metsänparannustöiden kustan-
23294: momentissa on säädetty, noudatetaan ennen nuksista takaisin perittävän osan sekä muun
23295: vuoden 1950 tai mikäli on kysymys hallinta- sellaisen saamisen katsotaan kuitenkin syn-
23296: sopimuksen nojalla hallitun tilan tai alueen tyneen sinä ajankohtana, josta lukien saami-
23297: myyntihinnasta, ennen vuoden 1952 loppua nen on määrätty perittäväksi.
23298: syntyneen saamisen koron osalta aikaisem- Milloin velallinen luovuttaa toiselle tilan
23299: pia säännöksiä. tai alueen, joka ei ole maankäyttölain 102
23300: Vuotuismaksut, jotka ovat erääntyneet mak- §: ssä mainittujen rajoitusten alainen, tai
23301: settaviksi ennen vuoden 1966 loppua, mutta osan siitä, voidaan tilaa tai aluetta rasittava
23302: joita ei tällöin ole vielä maksettu, peritään valtion, kunnan tai rahalaitoksen saaminen
23303: aikaisempien säännösten mukaisesti. tai osa siitä määrätä korkoineen heti takai-
23304: Jälleenrakennuslainsäädännön nojalla syn- sin maksettavaksi, jollei saamisen säilyttä-
23305: tyneestä rahalaitoksen saamisesta 31 päivänä mistä maankäyttölain 1 § : n säännökset huo-
23306: joulukuuta 1966 erääntymättä olevan osan mioon ottaen voida pitää tarkoituksenmukai-
23307: takaisin maksamisessa noudatetaan soveltuvin sena.
23308: osin, mitä edellä tässä pykälässä on säädetty. 15 §.
23309: Tämän lain ja aikaisemman asutuslainsää-
23310: dännön nojalla syntyneiden sekä jälleenra- Valtion ja rahalaitoksen saamisen takaisin-
23311: kennuslainsäädännön nojalla syntyneiden ja maksuajan ja koron osalta noudatetaan so-
23312: vast'edes syntyvien valtion, kunnan ja raha- veltuvin osin, mitä maankäyttölain 93 §: ssä
23313: laitosten saamisen takaisinmaksamisessa voi- ja 94 §: n 1 momentissa on säädetty.
23314: daan maan ja luoton saajasta itsestään riip-
23315: pumattomista syistä aiheutuneiden vaikeuk- Tässä pykälässä tarkoitettujen valtion ja
23316: sien lieventämiseksi myöntää helpotuksia so- rahalaitoksen saamisten osalta on vastaavasti
23317: veltuvin osin noudattaen, mitä maankäyttö- voimassa, mitä 13 §: n 8 ja 9 momentissa sekä
23318: lain 95 § :n 2 ja 4 momentissa on säädetty. maankäyttölain 95 §: n 2 ja 4 momentissa on
23319: Muutoin noudatetaan tässä pykälässä maini- säädetty.
23320: tuin poikkeuksin maksuhelpotusten ja mui- Asutushallitus päättää maahankinlainsää-
23321: den sopimusehtojen osalta aikaisempia sään- dännön mukaisten lainojen enimmäismääristä
23322: nöksiä. noudattaen soveltuvin osin maankäyttölain
23323: Siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen mukaisten lainojen enimmäismääriä koskevia,
23324: rahoittamisesta 5 päivänä toukokuuta 1945 kulloinkin voimassa olevia säännöksiä ja mää-
23325: 1746 IX,74. - Maankäyttölain muuttaminen.
23326:
23327:
23328: räyksiä. Siitä, millä edellytyksillä 1 momen- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinii-
23329: tissa tarkoitettuja henkilöitä koskevassa lai- kuuta 1967, ja sitä sovelletaan 1 päivästä
23330: noitustoiminnassa ryhdytään soveltamaan tammikuuta 1967 lukien, sen mukaan kuin
23331: maankäyttölakia ja siihen liittyvää lainsää- asetuksella tarkemmin säädetään, soveltuvin
23332: däntöä, säädetään asetuksella. osin myös ennen sen voimaantuloa s;yntynei-
23333: siin velkasuhteisiin.
23334:
23335:
23336: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1967.
23337:
23338: Artturi Jämsen. Erkki Haukipuro.
23339: Paavo Niinikoski. Aulis Sileäka.ngas.
23340: Reino Kangas. Veikko Savela.
23341: Yrjö Sinkkonen. Eino Uusitalo.
23342: 1747
23343:
23344: IX,75.-Lak.al. N:o 142.
23345:
23346:
23347:
23348:
23349: Mustonen ym..: Ehdotukset laeiksi maankäyttölain ja eräiden
23350: siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
23351:
23352:
23353: E d u s k u n n a ll e.
23354:
23355: Hallitus on antanut 10 päivänä maalis- tystä maaseudun oloissa ei sitä paitsi voida
23356: kuuta 1967 Eduskunnalle esityksen n: o 34 osoittaa tapahtuneen vuoden 1962 jälkeen,
23357: laeiksi maankäyttölain ja eräiden siihen liit- jolloin asutusluottojen korkoja alennettiin.
23358: tyvien lakien muuttamisesta. Esityksestä il- Edellä esitetyn perusteella katsomme, ettei
23359: menee, että hallituksen tarkoituksena on ko- tärkeimpien maankäyttölain ja vastaavien ai-
23360: rottaa maankäyttölain mukaisten saamisten kaisemman asutuslainsäädännön mukaisten
23361: korkoa ja huomattavasti lyhentää niiden ta- luottojen eli maan hintojen sekä maanosto-,
23362: kaisinmaksuaikoja. Jos laki hyväksyttäisiin sisarosuus-, asunto- ja rakentamislainojen ta-
23363: hallituksen esittämässä muodossa, se tulisi kaisinmaksuaikoja tulisi lyhentää eikä kor-
23364: aiheuttamaan raskaitten velkataakkojen alla koja nostaa nykyisestä tasosta. Myöskään ei
23365: oleville asutusluottoja saaneille tuntuvia lisä- valtioJlleuvostolle tulisi antaa valtuuksia ko-
23366: rasituksia, joista he nykyoloissa tuskin tulisi- ron nostamiseen, kuten hallituksen esityk-
23367: vit selvitytymään. On erityisesti otettava sessä on maankäyttölain 94 § : n 2 momentissa
23368: huomioon, että maankäyttölainoja saaneista ehdotettu tehtäväksi.
23369: pääosa asuu pientiloilla maamme pohjois- ja Edellä lausutun perusteella ehdotamme
23370: itäosissa eli pahimmilla alityöllisyysalueilla, kunnioittaen,
23371: joissa he muutoinkin joutuvat kamppaile-
23372: maan suurien taloudellisten vaikeuksien kes- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23373: kellä. Mitään myönteistä taloudellista kehi- vat lakiehdotukset:
23374:
23375:
23376:
23377: Laki
23378: maankäyttölain muuttamisesta.
23379: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää-
23380: detyllä tavalla, muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyttölain (353/58)
23381: 16 §: n 1 momentti, 20 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 13 päivänä joulu-
23382: kuuta 1963 annetussa laissa (557/63), 23 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä heinäkuuta
23383: 1965 annetussa laissa (408/65), 30 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päi-
23384: vänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (510/60) ja 13 päivänä joulukuuta 1963 annetussa
23385: laissa (557/63), 76 § :n 4 momentti, 93 ja 94 §, sellaisina kuin viimeksi mainitut pykä-
23386: lät ovat 21 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (627/62), ja 99 §, sekä lisätään
23387: lain 8 § : ään uusi 6 momentti, nykyisen 6 momentin siirtyessä, sellaisena kuin se on
23388: 13 päivänä joulukuuta 1963 annetussa laissa ( 557/63), pykälän 7 momentiksi, seuraa-
23389: vasti:
23390:
23391: 8, 16, 20, 23, 30 ja 76 §. 86 § : ssä tarkoitetun hinnan maksuaika sa·
23392: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 34). moin kuin 30 § : ssä mainitun maanosto-,
23393: 93 §. sisarosuus-, asunto- ja rakentamislainan ta-
23394: Tilån tai alueen 85 § : ssä tarkoitetun kaisinmaksuaika on toistaiseksi määrättävä
23395: myyntihinnan sekä osuuden ja etuuden enintään kolmeksikymmeneksiyhdeksi, rai-
23396: 1748 IX,75. - Maankäyttölain muuttaminen.
23397:
23398:
23399: vaus-, perusparannus- ja tielainan enintään jen korko on yksi prosentti ja muiden sano-
23400: kahdeksaksitoista sekä irtaimisto-, laidun- ja tussa momentissa tarkoitettujen lainojen
23401: sähköistäruislainan enintään kymmeneksi vuo- korko kolme prosenttia vuodessa.
23402: deksi, lukuun ottamatta siementen, lannoit- Lisälaina on kymmenen ensimmäistä laina-
23403: teiden ja maatalouskalkin hankkimiseen vuotta koroton, minkä jälkeen siitä peritään
23404: myönnettyjä irtaimistolainoja, joiden takai- yhtä suuri korko kuin samaan aikaan myön-
23405: sinmaksuaika on määrättävä enintään viideksi netystä asuntolainasta.
23406: vuodeksi.
23407: (2-7 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 99 §.
23408: (Kuten hallituksen esityksessä.)
23409: 94 §.
23410: Edellä 93 § : n 1 momentissa tarkoitettujen Voimaantulosäännös.
23411: hintojen sekä maanosto- ja sisarosuuslaino- (Kuten hallituksen 'esityksessä.)
23412:
23413:
23414:
23415:
23416: Laki
23417: asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta.
23418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä· sää-
23419: detyllä tavalla, muutetaan asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpiteistä
23420: 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain 6 §: n 12 momentti, 13 § ja 15 §: n 3, 5 ja
23421: 6 momentti, 13 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa
23422: (629/62) ja 23 päivänä heinäkuuta 1965 annetussa laissa (413/65), 6 §:n 12 momentti
23423: sekä 15 § : n 3 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä joulukuuta 1962 anne-
23424: tussa laissa (629/62) sekä 15 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä heinä-
23425: kuuta 1965 annetussa laissa (413/65), näin kuuluviksi: ·
23426:
23427: 6 §. kaa. Milloin kuitenkin ennen vuotta 1945
23428: (Kuten hallituksen esityksessä.) syntyneen saamisen 31 päivänä joulukuuta
23429: 1966 erääntymätön pääoma on suurempi kuin
23430: 13 §. 300 markkaa tai milloin kysymys on ti€-,
23431: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) kuivatus- tahi metsänparannustöiden kustan-
23432: Milloin saamisen takaisinmaksuaika on vä- nuksista takaisin perittävän osan sanottuna
23433: hintään neljäkymmentäseitsämän vuotta, on ajankohtana erääntymättä olevasta pää-
23434: siitä 31 päivänä joulukuuta 1966 eräänty- omasta, peritään saaminen edellisessä tapauk-
23435: mättä oleva osa maksettava, jollei lailla toisin sessa 100 markan ja jälkimmäisessä tapauk-
23436: säädetä, lyhennyksin, jotka määräytyvät sen sessa 50 markan vuotuisin lyhennyksin, lu-
23437: ajan perusteella, joka saadaan, kun jäljellä kuun ottamatta viimeistä lyhennyserää, joka
23438: olevasta takaisinmaksuajasta vähennetään voidaan periä ,enintään puolitoistakertaisena
23439: kymmenen vuotta. Muiden saamisten takai- mainituista määristä.
23440: sinmaksuajan osalta noudatetaan, jollei lailla Asutushallitus voi erityisestä syystä myön-
23441: toisin säädetä, aikaisempia säännöksiä. tää 4 momentissa tarkoitettujen maksujen
23442: (3 mom. kuten '1 mmn. hallituksen esityk- sekä tie-, kuivatus- tai metsänparannustöiden
23443: sessä.) kustannuksista takaisin perittävän määrän
23444: Poiketen siitä, mitä 2 momentissa on sää- erääntyneidenkin vuotuismaksujen suoritta-
23445: detty, on saaminen maksettava yhdellä kertaa misessa lykkäystä enintään viisi vuotta, kui-
23446: lähinnä seuraavassa kannossa, kun sen erään- tenkin niin, ettei saamisen 31 päivänä joulu-
23447: tymättä oleva pääoma on enintään 150 mark- kuuta 1966 jäljellä olevaa takaisinmaksuaikaa
23448: kaa, sekä kahdessa lähinnä seuraavassa kan- pitennetä.
23449: nossa yhtä suurina erinä, kun sen eräänty- (6 ja 7 mom. kuten 7 ja 8 mom. hallituk-
23450: mättä oleva pääoma on enintään 300 mark- sen esityksessä.)
23451: IX,75.- Mustonen ym. 1749
23452:
23453: Mitä edellä 2-7 momentissa on säädetty lyhennyksin ja muutoin soveltuvin osin nou-
23454: saamisen takaisinmaksamisesta, ei koske ly- dattaen, mitä sanotun pykälän 5 momentissa
23455: hytaikaisia, vähintään kymmenen prosentin on säädetty. Niin ikään on noudatettava,
23456: vuotuismaksuin perittäviä saamisia, joiden mitä sanotuissa momenteissa on säädetty saa-
23457: osalta noudatetaan edelleen aikaisempia sään- misesta erääntymättömän osan takaisinmak-
23458: nöksiä. samisesta yhdessä tai kahdessa lähinnä seu-
23459: (9-12 mom. kuten 10-13 mom. hallituk- raavassa kannossa.
23460: sen esityksessä.)
23461: Tässä pykälässä tarkoitettujen valtion ja
23462: 15 §. rahalaitoksen saamisten osalta on vastaavasti
23463: voimassa, mitä 13 §: n 11 ja 12 momentissa
23464: Valtion ja rahalaitoksen saamisen takaisin- sekä maankäyttölain 95 §: n 2 ja 4 momen-
23465: maksuajan ja koron osalta noudatetaan sovel- tissa on säädetty.
23466: tuvin osin, mitä maankäyttölain 93 §: ssä ja ( 6 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
23467: 94 §: n 1 momentissa on säädetty. Tie-, kui-
23468: vatus- ja metsänparannustöiden kustannuk-
23469: sista takaisin perittävä määrä on kuitenkin V oimaantulosäännös.
23470: maksettava 13 § : n 4 momentissa mainituin (Kuten hallituksen esityksessä.)
23471:
23472:
23473:
23474:
23475: Laki
23476: valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta sekä virkatalojen
23477: käyttämisestä annetun lain muuttamisesta.
23478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
23479: säädetyllä tavalla, lisätään valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunastami-
23480: sesta sekä virkatalojen käyttämisestä 23 päivänä huhtikuuta 1926 annetun lain 10 § :ään,
23481: sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (631/62), uusi näin
23482: kuuluva 3 momentti:
23483:
23484: 10 §. kaa. Milloin kuitenkin ennen vuotta 1945
23485: syntyneen saamisen 31 päivänä joulukuuta
23486: Saaminen on maksettava yhdellä kertaa 1966 erääntymätön pääoma on suurempi
23487: lähinnä seuraavassa kannossa, kun sen erään- kuin 300 markkaa, peritään se 100 markan
23488: tymättä oleva pääoma on enintään 150 mark- vuotuisin lyhennyksin, lukuun ottamatta vii-
23489: kaa, sekä kahdessa lähinnä seuraavassa kan- meistä lyhennyserää, joka voidaan periä
23490: nossa yhtä suurina erinä, kun sen eräänty- enintään puolitoistakertaisena mainituista
23491: mättä oleva pääoma on enintään 300 mark- määristä.
23492:
23493:
23494: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1967.
23495:
23496: Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen. Paavo Lagerroos.
23497: Antti Kinnunen. Toivo Friman. Pekka Salla.
23498: Martti Linna. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
23499:
23500:
23501:
23502:
23503: 74 E 14/68
23504: VALTIOPÄIVÄT
23505: 1967
23506:
23507: LIITTEET
23508: XII
23509:
23510: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY, YLEISEN
23511: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTY ASEETONTA PALVELUSTA
23512: JA SIVIILIPALVELUSTA KOSKEVA LAKIALOITE
23513:
23514:
23515:
23516:
23517: HELSINKI 1968
23518: VALTION PAINATUSKESKUS
23519: 1753
23520:
23521: XII,5.- Lak.al. N:o 165.
23522:
23523:
23524:
23525:
23526: Backlund ym.: Ehdotus laiksi aseenomasta palveluksesta ja st-
23527: viilipalveluksesta.
23528:
23529:
23530: E d u s k u n n a 11 e.
23531:
23532: Hallitus on antanut Eduskunnalle 3 päivänä tyksemme yleisten periaatteiden kanssa. Tässä
23533: marraskuuta 1967 esityksen omantunnonsyistä kohdin lakiesitys kuitenkin antaa aihetta arvos-
23534: aseellisesta palveluksesta kieltäytyviä asevelvol- teluun. Esityksen 24 §: ssä vaaditaan, että asian-
23535: lisia koskevan lainsäädännön uudistamisesta. omaisen tulisi olla vangittuna oikeuskäsittelyn
23536: Lakiesityksen tarkoituksena on mm. järjestää aikana, mikä käytäntö ainoastaan sovelletaan
23537: uudelleen Jehovan todistajien ja yhteiskunnan vaarallisiin rikoksenuusijoihin. Edelleen on la-
23538: välistä suhdetta ja lainsäädäntötoimenpiteiden kiesityksen 19 ja 20 §:ään sisällytetty joukko
23539: avulla saada paljon julkista huomiota herättä- säännöksiä, jotka asettavat tämän lain mukaan
23540: neen Karvian erityistyölaitoksen lakkautetuksi. tuomittuja toisenlaiseen asemaan kuin muut
23541: On valitettavaa ettei hallituksen lakiperuste- rikokseen syyllistyneet. Ei ole myöskään helppo
23542: teluissa eikä myöskään lakiesityksen pohjana perustella minkä takia ei tämän lain mukaan
23543: olevassa ns. Kurvisen komitean mietinnössä tuomituilla olisi oikeus valittaa päätöksestä,
23544: lainkaan ole kiinnitetty huomiota siihen, että kuten oikeusjärjestyksemme perinteisiin kuu-
23545: kysymys Jehovan todistajien asemasta on kan- luu.
23546: sainvälinen. Olisi ollut erittäin tärkeätä eri Hallituksen esityksen mukaan rangaistus
23547: vaihtoehtoja punnittaessa saada kuva siitä mi- kuuliaisuusrikoksesta ja asepalvelun välttämis-
23548: ten asia on järjestetty muualla. Niinikään ei ole rikoksesta on tosiasiassa 17 kuukautta, joka on
23549: lain valmisteluissa kiinnitetty riittävää huo- laskettu siten, että asepalveluun on lisätty si-
23550: miota Jehovan todistajien näkemyksiin eli sen viilipalvelun lisä 180 vuorokautta sekä kolmen
23551: ryhmän uskonnolliseen vakaumukseen, jonka kuukauden lisä sen johdosta, ettei hyväksy si-
23552: asema nyt on tarkoitus järjestää uudelleen. On viilipalvelun suorittamista. Tällä tavalla on hy-
23553: myös valitettavaa ettei ole edes selvitetty onko vin epätavanomaisin säännöksin asetettu tuo-
23554: uskonnollisesta vakaumuksesta rankaiseminen mioistuimia sellaiseen asemaan, ettei niillä ole
23555: vankilatuomiolla sopusoinnussa Yhdistyneiden mahdollisuutta harkita rangaistuksen pituutta
23556: Kansakuntien ihmisoikeuden julistuksen ja Hal- tapauksesta riippuen. Olisi perusteltua käyttää
23557: litusmuotomme kanssa. Muun muassa tähän niin kuin yleensä rikoslaissa rangaistuksen
23558: seikkaan kirkkomme yhteiskunnallinen toimi- enimmäismäärää, joka voitaisiin säädellä yh-
23559: kunta on kiinnittänyt huomiota, kun se julki- deksi vuodeksi vankeutta, mikäli rangaistustietä
23560: lausumassaan esittää, että olisi pyrittävä vält- halutaan mennä. Olisi ollut parempi, että olisi
23561: tymään siitä "että omantunnon syistä asepal- otettu käytäntöön Ruotsissa nyt vallitseva jär-
23562: veluksesta kieltäytyminen käsitetään rangaista- jestelmä tässä asiassa.
23563: vaksi teoksi". Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23564: Hallituksen esityksessä on kuitenkin lähdetty
23565: rankaisemisen linjoille. Sikäli kun tämä lähtö- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23566: kohta hyväksytään tulisi kuitenkin oikeuskäy- lakiehdotuksen:
23567: tännön olla täysin sopusoinnussa oikeusjärjes-
23568: 1754 XII,5. - Aseeton pa,lvelus.
23569:
23570:
23571: Laki
23572: aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta.
23573: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23574:
23575: 1 luku. 13 §.
23576: Palveluksessa tehdystä järjestysrikkomuk-
23577: Yleiset säännökset. sesta voidaan siviilipalvelusmiehelle määrätä ku-
23578: 1 ja 2 §. rinpitorangaistuksena:
23579: (Kuten hallituksen esityksessä.) 1 ) varoitus;
23580: 2) työtä yli säännönmukaisen työajan enin-
23581: 3 §. tään 4 tuntia päivässä, kuitenkin enintään 7
23582: Aseettoman tulee palvella 60 päivää ja sivii- päivän aikana; tai
23583: lipalvelusmiehen 90 päivää yli asevelvollisuus-
23584: laissa säädetyn yleisen palvelusajan. 3 ) kielto poistua hänelle määrätystä oles-
23585: ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä). kelupaikasta enintään 4 viikon ajaksi.
23586: Samasta rikkomuksesta saa määrätä vain yhtä
23587: 4 §. rangaistuslajia olevan kurinpitorangaistuksen.
23588: ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä).
23589: 14 §.
23590: 5 §. Jos siviilipalvelusmies laiminlyö saamansa
23591: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) kutsun mukaisesti tai hänelle annetun loman
23592: Tutkijalautakuntaan kuuluu lainoppinut pu- päätyttyä saapua palvelukseen tai karkaa palve-
23593: heenjohtaja sekä 6 jäsentä, joista yhden tulee luspaikastaan tai törkeästi laiminlyö palvelus-
23594: olla vakinaisessa palveluksessa oleva upseeri, tehtäviään eikä hän ojennu kurinpitorangais-
23595: yhden psykiatri ja yhden pappi. Tutkijalauta- tuksesta tuomittakoon hänet siviilipalveluksen
23596: kunnan puheenjohtajalle ja jäsenille määrätään välttämisestä korkeintaan yhdeksi vuodeksi
23597: kullekin kaksi henkilökohtaista varamiestä. Pu- vankeuteen.
23598: heenjohtajan ja jäsenet sekä varajäsenet mää- Henkilölle, joka on syyllistynyt kahteen tai
23599: rää valtioneuvosto 3 vuodeksi kerrallaan. useampaan 1 momentin mukaan rangaistavaan
23600: ( 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) tekoon, voidaan niistä tuomita ainoastaan yh-
23601: teen rangaistukseen.
23602: 6 §.
23603: Tutkijalautakunnan päätökseen saa hakea
23604: muutosta valittamalla puolustusministeriöön 30 4 luku.
23605: päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta.
23606: Täydentävät säännökset.
23607: 7-9 §. 15 §.
23608: (Kuten hallituksen esityksessä.) Ilmoituksen siviilipalveluksen välttämisestä
23609: tekee laitoksen päällikkö asianomaiselle poliisi-
23610: viranomaiselle.
23611: 2 luku.
23612: 16 §.
23613: Aseeton palvelus. (Kuten hallituksen esityksen 23 §.)
23614: 10 §.
23615: 17 §.
23616: (Kuten hallituksen esityksessä.)
23617: Mikäli syyte siviilipalveluksen välttämisestä
23618: hylätään on siviilipalvelusmies palautettava pal-
23619: 3 luku. veluspaikkaansa. Aika, minkä hän on jutun
23620: vuoksi ollut poissa palveluksesta, luetaan hä-
23621: Siviilipalvelus. nelle palvelusajaksi.
23622: 11 ja 12 §. 18 §.
23623: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksen 26 §.)
23624: XU,5. - Backlund ym. 1755
23625:
23626: 19 §.
23627: (Kuten hallituksen esityksen 29 §.) Vankeusrangaistusta, joka on tuomittu tä-
23628: män lain nojalla, ei merkitä rikosrekisteriin.
23629: 20 §.
23630: Henkilöä, joka on tuomittu rangaistukseen
23631: siviilipalveluksen välttämisestä, älköön kutsut- Voimaantulosäännökset.
23632: tako asepalvelukseen. (Kuten hallituksen esityksessä.)
23633:
23634:
23635: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1967.
23636:
23637: Georg Backlund Pauli Räsänen
23638: VALTIOPÄIVÄT
23639: 1967
23640:
23641: LIITTEET
23642: XIII
23643:
23644: VEROLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ, YLEISEN ALOITEAJAN
23645: JÄLKEEN JÄTETTYJÄ TULO- JA OMAISUUSVEROLAIN JA
23646: VEROTUSLAIN MUUTTAMISTA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
23647:
23648:
23649:
23650:
23651: HELSINKI 1968
23652: VALTION PAINATUSKESKUS
23653:
23654:
23655: 75 E 14/68
23656: 1
23657: 1
23658: 1
23659: 1
23660: 1
23661: 1
23662: 1
23663: 1
23664: 1
23665: 1
23666: 1
23667: 1
23668: 1
23669: 1
23670: 1
23671: 1
23672: 1
23673: 1
23674: 1
23675: 1
23676: 1
23677: 1
23678: 1
23679: 1
23680: 1
23681: 1
23682: 1
23683: 1
23684: 1
23685: 1
23686: 1759
23687:
23688: xm,1.- Lak.aJ. N: o 155.
23689:
23690: Eskman ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omai.tuusverolain
23691: ja verotuslain muuttamisesta.
23692:
23693: E d u s k u n n a 11 e.
23694:
23695: Hallitus on, antaESsaan Eduskunnalle esi- sekä kaivosta, turpeen nostoyritystä ja voima-
23696: tyksen n: o 100 laiksi tulo- ja omaisuusvero- laitosta siihen kuu:luvine alueineen.
23697: lain ja verotuslain muuttamisesta perustellut Aioitteemme edellyttää osakeyhtiöiden,
23698: yhtiöiden ja osuuskuntien ja eräiden muiden osuuskuntien ja muiden yhteisöjen, joiden
23699: yhteisöjen vapauttamista omaisuusverovelvol- osak!kaan tai jäsenen veronalaisia varoja ovat
23700: lisuudesta muun muassa seuraavasti: "Maam- hänen osuutensa yhteisössä yleisen omaisuus-
23701: me on erittäin suuressä määrin riippuvainen verovapauden rajoittamista poiketen hallituk-
23702: ulkomaankaupasta, jonka tasapainottamiseksi sen esityksestä. Koska tällöin myös asunto-
23703: viennin lisääminen ja tuonnin korvaaminen osakeyhtiöt ja niihin verrattavat tulisivat
23704: kotimaisella tuotannolla on tällä hetkellä olemaan omaisuusverovelvollisia, pidämme
23705: välttämätöntä. Ehdotuksessaan laiksi tulo- ja asuntopoliittisista ja sosiaalisista syistä oi-
23706: omaisuusverolain muuttamisesta Hallitus on keana, että nykyisin väliaikaisena tulo- ja
23707: pyrkinyt poistamaan valtiontalouden salli- omaisuusverolakiin lisätty 50 b § otetaan
23708: missa puitteissa ne esteet, jotka omaisuusvero pysyvästi lakiin.
23709: nykyisin asettaa yritystemme kansainvälisen Hallituksen esityksessä ehdotetaan ns. "syy-
23710: kilpailukyvyn kasvulle''. Tätä hallituksen tinhl" luettavaksi varoihin, jotka eivät ole
23711: pyrkimystä on käsityksemme mukaan pidet- veronalaisia (33 § 1 mom. 4 kohta). Toi-
23712: tävä hyväksyttävänä. Tämän tavoitteen saa- saalta 36 §:n 2 mom. 2) kohdan mukaan
23713: vuttaminen ei kuitenkaan mielestämme edel- luettaisiin mainittu maksamaton kauppahin-
23714: lytä kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien nan osa vähennyskelpoiselksi velaksi. Kun on
23715: vapauttamista omaisuusverosta. Kuten Halli- tarkoituksenmukaista, että saanto-oikeutta,
23716: tus edellä lainatussa perustelujen osassa jota ei huomioida saajan varoina ei myös-
23717: toteaa, on tuotannon lisääminen viennin kään huomioida vastapuolen velkana ehdo-
23718: edistämiseksi ja tuonnin korvaamiseksi pää- tamme, että 33 §: n 4. kohta muutetaan kos-
23719: asiaJlinen tavoite, johon veronhuojennuksella kemaan eläkeoikeutta vain siihen asti, ikun
23720: tulisi pyrkiä. Tämän tavoitteen saavuttami- se ei ylitä paikkakunnalla tavanomaisia
23721: seksi ei ole tarpeen vapauttaa omaisuusvero- elantokustannuksia ja 36 §: ään tehdään vas-
23722: tuksesta esimerkiksi pankki- ja vakuutus- taava poisto.
23723: toimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä eikä edes Maatalousmaan verotusarvon alentamista
23724: tuotantoa harjoittavia osakeyhtiöitä ja osuus- kolmannekseen ja kotieläinten lukuunotta-
23725: kuntia sen omaisuuden osalta, joka ei välittö- matta hevosia, vapauttamista omaisuusvero-
23726: mästi palvele tuotantoa, kuten esim. metsä- tuksesta esittää Hallitus esityksessään. Esi-
23727: ja muut maatalouskiinteistöt yhteisön omis- tetyssä muodossa tulisivat veronhuojennukset
23728: tuksessa. kuitenkin k<lSkemaan lähinnä maamme vilje-
23729: Edellisen johdosta esitämme, että omaisuus- lyskelpoisimpien alueiden maatalouksia, koska
23730: verosta vapautettaisiin ainoastaan kotimaisen pellon osuus maatalouden koko pääomasta
23731: osakeyhtiön, osuuSkunnan tai muun yhtei- Etelä-Suomessa on suhteellisesti suurempi
23732: sön, jonka osakkaan tai jäsenen veronalaisia kuin muualla maassa, jossa pellon arvosta
23733: varoja ovat hänen osuutensa yhteisössä, omis- tehtävä vähennys jää käytännöllistä mevki-
23734: tamat hyödykkeiden valmistusta tai jalostusta tystä vaille jo senkin vuoksi, että pellon
23735: harjoittavat teollisuuslaitokset niihin kuulu- arvo näillä alueilla on vain pieni osa Etelä-
23736: vine koneistoineen, laitteineen, tehdashuolto- Suomen pellon arvosta. Ehdotetusta vero-
23737: ja varastorakennuksineen sekä näitä raken- helpotuksesta hyötyisivät näin ollen elinkel-
23738: nuksia varten tarpeellisina tonttimaineen. poisimmat maataloudet pienviljelmien omis-
23739: Teollisuuslaitoksella tarkoitettaisiin :laissa tajien jäädessä tätä helpotusta vaille käytän-
23740: yritystä, joka valmistaa tai jalostaa tuotteita nöllisesti katsoen kokonaan.
23741: 1760 XITI,l. - Tulo- ja omaisuusvero.
23742:
23743:
23744: Metsämaan arvoa esitetään hallituksen esi- tulevan omaisuuden verotusarvon alaraja
23745: tyksessä alennettavakai siten, että keskimää- korotettu 25 000 tasolle, merkitsee 35 a § : n
23746: räisen puhtaan tuoton kerroin määriteltäiaiin soveltaminen sitä, että käytännössä verotus-
23747: pysyvästi 10, kun se aikaisemmin on vaih- arvoltaan 40 000 markan asunto jää vielä
23748: dellut 11 ja 15 välillä ollen viimeksi 11. kokonaan omaisuusverotuksesta vapaaksi, mi-
23749: Ehdotammekin, että hallituksen esityksessä käli verovelvollisella ei ole muita varoja.
23750: oleva kerroinluku 10 muutetaan luvuksi 12. Hallituksen esityksessä on voimaantulo--
23751: Maatilaan kuuluvan rakennusmaan lisä- säännöksessä esitetty 50 §: n 1 momentin
23752: arvon ehdotamme lisättäväksi tilan arvoon mukaista tuloverokantaa korotettavaksi kaik-
23753: siten, kuin se on ehdotettu omaisuusvero- kien kotimaisten osakeyhtiöiden, osuuskun-
23754: komitean mietinnössä (B 56/67). tien ja muiden verovapaiksi esitettyjen
23755: Omaa asuntoa koskevan verohelpotuksen yhteisöjen kohdalla siirtymävaiheen, kolmen
23756: esitystä voidaan pitää oikeaan osuneena. Mi- vuoden, aikana. Koska olemme esittäneet,
23757: käli vielä tuloverotuksen puolella .tehtäisiin että ainoastaan tuotannollista toimintaa har-
23758: pikaisesti vuokrakuluvähennykseen oikeut- joittavat yhteisöt vapautettaisiin omaisuus-
23759: tava lahlmuutos, tulisivat kailclri asunnon- verosta tuotantovälineiden osalta esitämme
23760: tarvitsijat huomioiduiksi verohelpotusten pii- vastaavan muutoksen huomioitavaksi myös
23761: rissä. Tätä kysymystä ei voida ratkaista tässä voimaantulosäännöksen tuloverokannan ko-
23762: yhteydessä. Hallituksen esityksessä on rottamista koskevassa osassa, jolloin tulo-
23763: (35 a §) yksinomaan tai pääasiallisesti oman verokannan korotus tulisi kolmen vuoden
23764: tai perheen asunnon vähenp.ykseen oikeutta- aikana koskemaan vain sitä osaa yhtiön
23765: vaksi yläraja-arvoksi ehdotettu 150 000 mark- verotettavasta tulosta, joka vastaa vero-
23766: kaa. Keskimääräisenä perheasuntona voidaan vapaan omaisuuserän suhdetta koko yhtiön
23767: pitää verotusarvoltaan huomattavasti halvem- omaisuuteen.
23768: paa asuntoa. Esitämmekin, että 40 %: n alen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23769: nukseen oikeuttavan verotusarvon ylärajaksi
23770: hyväbyttäisiin 80 000 markkaa. Kun Halli- että Eduskunta hyväksyisi se1tra(l.vat
23771: tuksen esityksessä on omaisuusveron piiriin lakiehdot1tkset:
23772:
23773:
23774: Laki
23775: tulo-- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
23776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
23777: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 41 § ja muutetaan lain 4 luvun otsikko, 31 §, 32 §,
23778: sellaisena kuin se on osit•tain muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetulla lailla
23779: (27/58), 33 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä tammikuuta
23780: 1958 ja 29 päivänä· kesäkuuta 1961 annetuilla laeilla (27/58 ja 340/61), 34 §, 35 §,
23781: 1
23782:
23783:
23784: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 6 päivänä kesäkuuta 1957 annetulla lailla
23785: (214/57), 36 §, 37 §, 38 §, 39 §, 40 §, 43 § :n 1 momenti, 49 § ja 50 §, sellaisena kuin se
23786: on viimeksi pysyvästi muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1946 annetulla lailla (874/46),
23787: sekä lisätään lakiin uudet 34 a §, 34 ib §, 34 c §, 34 d §, 35 a § sekä 50 c § seuraa-
23788: vasti:
23789:
23790: 4 luku. 4) Oikeus kiinteistön luovutuksen yhtey-
23791: V eronalaiset varat. dessä määräajaksi tai Plinkaudeksi pidätet-
23792: tyyn etuuteen (syytinkiin), sikäli kuin se
23793: 31 ja 32 §. suoritetaan rahana, luonnontuotteina, muu-
23794: (Kuten hallituksen esityksessä.) na tavarana tai palveluksena eikä sen vuo--
23795: tuinen tuotto ylitä paikkakunnalla tavan-
23796: . 33 §. omaisia elantokustannuk:sia;
23797: Veronalaisia varoja eivät ole: 5)-11) kohdat. (Kuten hallituksen esi-
23798: 1)-3) lkohd8lt. (Kuten hallituksen esityk- tyksessä.)
23799: sessä.)
23800: XUI,l. - Eskman ym. 1761
23801:
23802: Itsenäisen talousyksikön muodostavaan puustojen keskimääräisestä.·· arvosta, on met-
23803: maatilaan kuuluva maatalousmaa on omai- sän edellä mainitun tavoin laskettua arvoa
23804: suusverosta vapaa 15 hehtaarin määrään harkinnan mukaan korotettava tai alennet-
23805: asti muulta kuin 34 §: n 4 momentissa tar- tava. Metsäksi luetaan maapohja ja puusto.
23806: koitetun lisäarvon osalta. Rakennuspaikan sekä maatilaan kuuluvan
23807: Kotimaisen osakeyhtiön, osuuSkunnan ja muun maan kuin ·maatalous- ja metsämaan
23808: muun yhteisön, jonka osakkaan tai jäsenen arvoksi katsotaan sen käypä arvo sen mu-
23809: Y~ronalaisia varoja ovat hänen osuutensa
23810: kaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin
23811: yhteisössä veronalaisiksi varoiksi ei lueta määrää.
23812: yhteisön teollisuuslaitokseen iJruuluvia konei- Maatilaan kuuluvan ·kosken tai koskiosuu-
23813: ta, laitteita, tehdas-, huolto- ja varasto- den, kiven- ja soranottopaikan ja muun sel-
23814: rakennuksia eikä näitä rakennuksia ja va- laisen etuuden käypä arvo sekä rakennus-
23815: rastoalueita varten tarvittavaa tonttimaata. maan lisäarvo lisätään, sen mukaan kuin
23816: Teollisuuslaitdksella tarlroitetaan yritystä, valtiovarainministeriö tarkemmin määrää,
23817: joka valmistaa tai jalostaa tuoUeita sekä tilan arvoon.
23818: ~aivosta, turpeennostoyritystä ja voimalai- ('5-8 mom. !kuten hallituksen esityk-
23819: tosta. sessä.)
23820:
23821: 34 ja 34 a §. 34 c, 34 d ja 35 §.
23822: (Kuten hallituksen esityksfssä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
23823:
23824: 34 b §. 35 a §.
23825: Muun kuin 33 §:n 2 momentissa ta:vkoi- Milloin verovelvollinen on verovuoden
23826: tetun ma8!talousmaan arv6ksi katsotaan sen päättyessä käyttänyt omistamaansa raken-
23827: keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrotta- nusta tai asunto-osakeyhtiön osakkuuden
23828: tuna luvulla 7. Maatalousmaaksi luetaan taikka asunto-osuuskunnan jäsenyyden pe-
23829: pelto, luonnonniitty- ja laidun, puutarha rusteella hallitsemaansa huoneistoa . yksin-
23830: sekä muut maatalouden käytössä olevat tiluk- omaan tai pääasiallisesti omana tai~ka per-
23831: set kasvustoineen. Maatalousmaan ikeskimää- heensä asuntona, alennetaan rakennuksen ja
23832: räiseiksi vuotuiseksi hehtaarituotoksi katso- sen tonttimaan sekä osakkeen ja osuuden
23833: taan maatalouden keskimääräinen puhdas tämän 'luvun säännösten makaan määritet-
23834: tuotto hehtaaria kohti. V altiovarainministe- tyä arvoa, siltä osin kuin se ei ylitä 80 000
23835: riö vahvistaa huomioon ottaen maatalouden ma:vkkaa, 40 %:lla.
23836: erilaisen kannattavuuden eri osissa maata Milloin verovelvollisen omistamassa raken-
23837: vuosittain sen keskimääräisen puhtaan tuo- mrksessa on kaksi tai useampia huoneistoja,
23838: ton hehtaaria kohti, jonka samanlaatuisten joista verovelvollinen on verovuoden päät-
23839: viljelmien kunnassa arvioidaan verovuonna tyessä käyttänyt jotakin huoneistoa yksin-
23840: ja kahtena sitä edeltäneenä kalenterivuotena omaan tai pääasiallisesti omana taikka per-
23841: antane~~· sekä m.äärää, miten eri tiluslajit,
23842: heensä asuntona, alennetaan rakennuksen
23843: maaperan luontamen laatu ja tuottokyky omana asuntona käytetyn osan ja sitä vas-
23844: sekä tilusten asema ja niille suoritetut tuo- taavan tonttimaan arvoa, siltä osin kuin se
23845: ton edellytyksiä lisäävät toimenpiteet on ei ylitä 80 000 markkaa, 1 momentissa säär
23846: maatalousmaan arvoa määrättäessä otettava detyllä tavalla.
23847: huomioon.
23848: Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuk- 36 §.
23849: sessa vah·vistettu puhdas tuotto tai, milloin Veronalaisista varoista vähennetään vero-
23850: metsän tuloverotus perustuu puun myyn- velvollisen velat.
23851: nistä ja käytöstä saatuihin todellisiin tuloi- Velkoja ovat muun ohessa:
23852: hin, valtiovarainministeriön !kutakin kuntaa 1) kohta. (Kuten hallituksen esityksessä.)
23853: varten vahvistama keskimääräinen vuotui- 2) velvoite, jonka nojalla verovelvollisen
23854: nen puhdas tuotto hehtaaria kohti ikerrot- tulee vastiklkeetta tai kerta kaikkiaan anne-
23855: tuna luvulla 12. Jos maatilan metsän puus- tusta vastikkeesta toimittaa toiselle rahan-
23856: ton arvo olennaisesti poikkeaa samassa kun- arvoinen suoritus tai antaa toisen jossakin
23857: nassa olevien samanlaatuisten metsämaiden suhteessa käyttää hyväkseen kiinteää omai-
23858: 1762 XUI,l. - Tulo- ja omaisuusvero.
23859:
23860:
23861: suuttaan, jos velvoitetta vastaava oikeus on mentissa tarkoitetut yhteisöt yhden prosen-
23862: veronalainen tai eläkeoikeus. tin.
23863: (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityk-
23864: sessä.) 50 c §.
23865: (Kuten hallituksen esityksessä.)
23866: 37-40 §.
23867: (Kuten hallituksen esityksessä.)
23868: Tätä laikia sovelletaan ensimmäisen ker-
23869: ran vuodelta 1968 toimi.tettavassa verotuk-
23870: 5 lllklL sessa kuitenkin siten, että 49 §: n mukaista
23871: Tuloa ja omaisuutta koskevat yhteiset verokantaa on korotettava vuodelta 1968 toi-
23872: säännökset. mitettavasaa verotuksessa 60 prosentilla, vuo-
23873: delta 1969 toimitettavassa verotuksessa 20
23874: 43 §. prosentilla ja vuodelta 1970 toimitettavassa
23875: (Kuten hallituksen esityk"essä.) verotuksessa 10 prosentilla.
23876: Niin ikään on lain 50 §: n 1 momentin
23877: mukaista verokantaa korotettava 33 §: n 3
23878: 6 luku. momentissa tarkoitettujen yhteisöjen tulo-
23879: Veron määrä. verotuksessa sen tulon osalta, joka vastaa
23880: mainitun momentin mukaan veronalaisuu-
23881: 49 §. desta vapautetun omaisuuden arvon suh-
23882: (Kuten hallituksen esityksessä.) detta yhteisön koko omaisuuden arvoon,
23883: vuodelta 1968 toimitettavasaa verotuksessa 9
23884: 50 §. prosentilla, vuodelta 1969 toimitettavassa
23885: (1 mom.Jmten hallituksen esityksessä.) verotuksessa 6 prosenttiyksiköllä ja vuodel-
23886: Omaisuuden perusteella suorittavat osuus- ta 1970 toimitettavassa verotuksessa 4 pro-
23887: kunnat veroa 0.75 prosenttia ja muut 1 mo- senttiyksiköllä.
23888:
23889:
23890:
23891:
23892: Laki
23893: verotuslain muuttamisesta.
23894: (Kuten hallituksen esityksessä.)
23895:
23896:
23897: Helsingissä 20 päivänä loka!kuuta 1967.
23898:
23899: Margit Eskman. M. Laaksonen. Heikki Bykkäälä.
23900: Viljo Virtanen. Esko Niskanen. Edit· Terästö.
23901: Sinikka Luja. Veikko Mattila. Aune· Sa.Ia.ma..
23902: Valde Nevalainen. Uljas Mäkelä. I1m.a.ri ,Linna.
23903: Urho Knuuti. Dm.o Pa.a.na.nen. Kalle Matilainen.
23904: Sylvi Siltanen. Lyyli A<o. Akseli Roden.
23905: U. B. Voutilainen. Antti A. Ba.bne. Anni Flinck.
23906: 1768-
23907:
23908: xm,2.- Lak.at. N: o 156.
23909:
23910:
23911:
23912:
23913: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
23914: muuttamisesta.
23915:
23916:
23917: Eduskunnalle.
23918:
23919: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sellaisenaan pienempien yritysten verotuksen
23920: omaisuusverotusta koskevien säännösten uudis- kiristämiseen, mistä saattaa aiheutua haittaa
23921: tamisesta (hallituksen esitys N :o 100/1967 näiden yritysten toiminnan jatkuvuudelle ja
23922: vp.). Esityksen mukaan osakeyhtiöt, osuus- elinkeinoelämän kehitykselle.
23923: kunnat ja muut yhteisöt vapautettaisiin omai- Senjälkeen kun hallituksen esitys on val-
23924: suusverosta. Edellämainittu verovelvollisten misteltu, on toimeenpantu devalvaatio, jonka
23925: vapauttaminen omaisuusverosta aiheuttaisi keskeisenä tarikoituksena on ilmaistu olevan
23926: valtiolle noin 90 miljoonan markan vero- teollisuutemme ulkomaisen kilpailukyvyn pa-
23927: tulojen menetyksen vuosittain vuoden 1968 rantaminen. Olosuhteet devruvaation suorit-
23928: tasoon muutettuna. Omaisuusverosta edellä tamisen jälkeen ovat siis ratkaisevasti muut-
23929: mainitulla tavalla luopumisesta aiheutuvan tuneet, mikä on mielestämme otettava huo-
23930: verotulojen menetyksen on hallitus suunni- mioon omaisuusverotusta koskevien säännös-
23931: tellut osittain korvattavaksi yhtiöiden tulo- ten käsittelyssä.
23932: veron korottamisella kolmen vuoden ajaksi, Edellä olevan perusteella ehdotamme yh-
23933: minkä jälkeen tuloverokanta palautettaisiin tiöiden omaisuusveron edelleen säilyttämistä,
23934: vuoden 1967 tasoon. Tällainen järjestely joh- mistä johtuen hallituksen esityksen 10 §: n
23935: taisi verotettavien tulojen lisääntymisestä 3. kohta ja 50 § olisi säHytettävä sellaisena
23936: huolimatta siihen että osakeyhtiöiden, osuus- kuin ne ovat nykyisin voimassaolevassa iJ.aissa.
23937: kuntien ja muiden yhteisöjen maksama osuus Jotta asuntojen verotuksessa ei tapahtuisi
23938: valtion verotuloista alentuisi ja esim. p8ilkan- muutosta, olisi lakiin lisättävä nykyisessä
23939: saajaväestön verorasitus tulisi aivan ilmeisesti laissa oleva 50 b §.
23940: lisääntymään. Tällaista veronsiirtoa ei voida Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23941: pitää hyväksyttävänä, varsinkaan kun omai-
23942: suusverosta vapauttamisesta hyötyisivät eni- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23943: ten suuryhtiöt. Omaisuusverosta iuopuminen lakiehdotuksen:
23944: ja tuloveron korottaminen johtavat myös jo
23945: 1764 :xm,2. - Tulo- ja omaisuusvero.
23946:
23947:
23948:
23949:
23950: Laki
23951: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
23952: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
23953: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 41 § ja 4 luvun otsikko, 31 §, 32 §, sellaisena kuin se
23954: on osittain muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetulla lailla (27/58), 33 §,
23955: sellaisena lk.uin se on osittain muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 ja 29 päi-
23956: vänä kesäkuuta 1961 annetuilla laeihla (27/58 ja 340/61) 34 §, 35 §, sellaisena kuin
23957: se on osittain muutettuna 6 päivänä kesäkuuta 1957 annetulla lailla (214/57), 36 §,
23958: 37 §, 38 §, 39 §, 40 §, 43 §: n 1 momentti, 49 § sekä lisätään lakiin uudet 34 a §, 34 b §,
23959: 34 c §, 34 d §, 35 a § sekä 50 c § seuraavasti:
23960:
23961: 2 ilu:ku. 43 §.
23962: (Kuten hallituksen esityksessä.)
23963: V erovelvolUsuus.
23964: 10 §.
23965:
23966: Omaisuuden perusteella suoritettavasta ve- 6 ~uku.
23967: rosta ovat vapaat: V eron määrä.
23968: 3) kohta. (Kuten voimassaolevassa laissa.) 49 §.
23969: (Kuten hallituksen esityksessä.)
23970:
23971: 50 §, 50 a ja 50 b §.
23972: 4 luku. (Kuten nyt väliaikaisesti voimassaolevassa
23973: laissa.)
23974: Veronalaiset varat.
23975: 50 c §.
23976: 31 §-34 §, 34 a §, 34 b §, 34 c §, 34 d §, (Kuten hallituksen esityksessä.)
23977: 35 §, 35 a §, 36 §-40 §.
23978: (Kuten hallituksen esityksessä.)
23979: Voimaantulosäännös.
23980: (Kuten hallituksen esityksessä.)
23981: 5 luku.
23982: Tuloa ja omaisuutta koskevat yhteiset
23983: säännökset.
23984:
23985:
23986: Helsingissä 24 päivänä lo'kll!kuuta 1967.
23987:
23988: V. J. Rytkönen. Taisto Sinisalo.
23989: Toivo Friman. Aulis Juvela.
23990: R. Virtanen. Aleksi Kiviaho.
23991: 1765
23992:
23993: xm,s. - La.k:.al. N: o 157.
23994:
23995:
23996:
23997:
23998: T. Salo ym.: Ehdotukset Zaeiksi tulo- ja omaisuusverolain
23999: ja verotuslain muuttamisesta.
24000:
24001:
24002: E d u s k u n n a 11 e.
24003:
24004: Hallitus on esityksessään n:o 100 esittänyt Niinkuin haLlituksen esity'ksestäkin ilme-
24005: lukuisia muutoksia voimassa olevaan omai- nee, pienten omaisuuksien osalta omaisuus-
24006: suusverotukseen. Muun muassa on esitetty veron tuotto jää varsin vähäiseksi, vaikka
24007: omaisuusveroasteikkoja muutettavaksi siten, verotettavia onkin paljon ja verotuksesta
24008: että verotettavan omaisuuden alaraja kohoaisi aiheutuva lisätyö sekä kustannukset kohtuut-
24009: nykyisestä 12 500 markasta 25 000 marrokaan, toman suuret tuottoon verrattuna. Kun vero-
24010: ja omaisuuden wlarajoja,.. joiden kohdalla tettavan : omaisuuden alarajan korottaminen
24011: marginaaliveron promilleluku muuttuu, olisi vielä hallituksen esittämästä määrästä ei ai-
24012: nykyisen kymmenen asemesta vain neljä. heuttaisi olennaista vähennystä valtion vero-
24013: Verotettavan omaisuuden alarajan korot- tuloihin, ja kun sosiaaliset seikat ja koh-
24014: tamista on pidettävä monessa mielessä perus- tuusnäkökohdat puhuvat ratkai!ievasti tämän
24015: teltuna. Rahan arvon jwtkuva aleneminen toimenpiteen puolesta, katsom:rnekin, että ve-
24016: on tuonut jo varsin vaatimattomatkin omai- rotettavan omaisuuden alaraja oUsi korotet-
24017: suudet verotuksen piiriin ja aikaansaanut tava 50 000 markkaan. Jotta verorasituksessa
24018: mm. sen, että jo pienestäkin, yleisen asumis- ei muodostuisi jyl'kkiä kynnyksiä, jouduttai-
24019: tason alapuolella olevasta asunnosta on jou- siin omaisuusveron määrää myös tämän rajan
24020: duttu maksamaan omaisuusveroa. Monissa yläpuolella hieman alentamaan hallituksen
24021: tapauksissa olisi omaisuusverotuksen kirjai- esittämästä, mutta 100 000 markan ja sitä
24022: mellinen soveltaminen johtanut nykyisen lain- suuremmasta omaisuudesta vero olisi suun-
24023: säädännön puitteissa räikeisiin kohtuutto- nilleen hallituksen esityksen mukainen.
24024: muuksiin, elleivät veroviranomaiset verotetta- Hallitus on lakiesityksensä toimeenpano-
24025: van omaisuuden arvoa määrätessään olisi säännöksissä valtion rahantarvetta silmällä
24026: joustaneet lain määräämästä "käyvästä ar- pitäen ehdottanut, että aste~kkojen mukaista
24027: vosta". verokantaa olisi vuodelta 1968 korotettava
24028: Tässä mielessä hallituksen esitystä alarajan 60 prosentiLla, vuodelta 1969 toimiteDtavassa
24029: korottamiseksi 25 000 markkaan ei voida pi- verotuksessa 20 prosentilla ja vuodelta 1970
24030: tää läheskään riittävänä. Vaikkakin halli- toimitattavassa verotuksessa 10 prosentilla.
24031: tuksen esityksen mukaan oman asunnon ve- Niin ikään yhteisöjen osalta esitetään mai-
24032: rotusarvo'ksi katsottaisiin vain 60% sen käy- nittuina siirtymisvuosina tuloveroa korotet-
24033: västä arvosta, merkitsisi tämä sitä, että jo tavaksi 9 prosenttiyksiköllä vuodelta 1968,
24034: noin 40 000 markkaa maksavasta omasta asun- 6 prosenttiyksiköllä vuodelta 1969 ja 4 pro-
24035: nosta jouduttaisiin maksamaan omaisuusve- senttiyksiköllä vuodelta 1970. Nämä thlapäiset
24036: roa. Yleensä niissä maissa, joissa omaisuus- korotukset ovat suurempia kuin mitä omai-
24037: veroa kannetaan, onkin lähdetty siitä, että suusveron uudistusta valmistellut komitea
24038: pienemmät omaisuudet, joita ei vielä varsi- esitti. Komitean esittämät korotukset asteik-
24039: naisesti käytetä tulon hankkimiseen, ovat kojen mukaan 'lasketun omaisuusveron mää·
24040: omaisuusverosta vapaat. Niinpä Ruotsissa rään olivat vastaavasti 20, 15 ja 10 prosent-
24041: verotettavan omaisuuden alaraja on 80 000 tia ja yhteisöjen tuloveron korotukset 6, 4 ja
24042: mk ja Tanskassa tämä raja on 120 000 mk. 2 prosenttiyksikköä. Kun komitean ehdotuk-
24043: 76 E 14/68
24044: 1766 XIII,3. - Tulo- ja omaisuusvero.
24045:
24046:
24047: sen jälkeen valtiontalouden asema ei suinkaan Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyk-
24048: o1e kiristynyt vaan päinvastoin keventynyt sen 32 §: ään viitaten ehdotamme kunnioit-
24049: suoritetun devalvaation johdosta, emme näe taen,
24050: mitään syytä korottaa komitean esittämiä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
24051: prosenttilukuja. lakiehdotukset:
24052:
24053:
24054: Laki
24055: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
24056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
24057: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 41 § ja muutetaan lain 10 §:n 2 momentin 3
24058: kohta, 4 luvun otsikko, 31 §, 32 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä
24059: tammikuuta 1958 annetulla lailla (27/58), 33 §, sellaisena kuin se on osittain muu-
24060: tettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 ja 29 päivänä kesäkuuta 1961 annetuiHa laeilla
24061: (27/58 ja 340/61), 34 §, 35 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 6 päivänä
24062: kesäkuuta 1957 annetulla lailla (214/57), 36 §, 37 §, 38 §, 39 §, 40 §, 43 §:n 1 mo-
24063: mentti, 49 § ja 50 §, sellaisena kuin se on viimeksi pysyvästi muutettuna 20 päivänä
24064: joulukuuta 1946 annetulla lailla (874/46), sekä lisätään lakiin uudet 34 a §, 34 b §,
24065: 34 c §, 34 d §, 35 a § sekä ·50 c § se\lraavasti:
24066:
24067: 2 iluku. mikäli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuraavan
24068: asteikon mukaan:
24069: Ve1·ovelvoUisuus.
24070: Verotettava omaisuus Veron vakioerä Vero-0/09
24071: mk >maisuuden ala· alarajan yli
24072: 10 §. rajan kohdalla menevästä
24073: omaisuuden
24074: (Kuten hallituksen esityksessä.) osasta
24075: 50 000- 70 000 30 10
24076: 70000-100000 230 13
24077: 4 luku. 100 000~500 000 620 15
24078: Veronalaiset varat. 500 000 tai enemmän 6 620 20
24079:
24080: 31 §, 32 §, 33 §, 34 §, 34 a §, 34 b §, 50 §ja 50c §.
24081: 34 c §, 34 d §, 35 §, 35 a §, 36 §, 37 §, (Kuten ha!llituksen esityksessä.)
24082: 38 §, 39 § ja 40 §.
24083: (Kuten hallituksen esity;ksessä.) Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
24084: vuodelta 1968 toimitettavassa verotuksessa
24085: kuitenkin siten, että 49 §: n mukaista vero-
24086: 5 luku. kantaa on korotettava vuodelta 1968 toimi-
24087: Tuloa ja omaisuutta koskevat yhteiset tettavassa verotuksessa 20 prosentilla, vuo-
24088: säännökset. delta 1969 toimitettavassa verotuksessa 15
24089: prosentilla ja vuodelta 1970 toimitettavassa
24090: 43 §. verotuksessa 10 prosentilla. Niin ikään on
24091: (Kuten ha:llituksen esityksessä.) lain 50 §: n 1 momentin mukaista verokantaa
24092: korotettava 10 §: n 2 momentin 3 kohdassa
24093: tarkoitettujen yhteisöjen osalta vuodelta 1968
24094: 6 luku. toimitettavassa verotuksessa 6 prosenttiyksi-
24095: V eron määrä. köllä, vuodelta 1969 toimitettavassa vero-
24096: tuksessa 4 prosenttiyksiköllä ja vuodelta 1970
24097: 49 §. toimitettavassa verotuksessa 2 prosenttiyksi-
24098: V eroa omaisuuden perusteella suoritetaan, köllä.
24099: XUI,3. - T. Salo ym. 1767
24100:
24101:
24102: Laki
24103: verotuslain muutta.misesta..
24104: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun vero-
24105: tuslain (482/58) 33 §:ää.n näin kuuluva uusi 3 momentti:
24106: 33 §.
24107: (Kuten hallituksen esityksessä.)
24108:
24109:
24110: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1967.
24111:
24112: Tuure Salo. Irma Karvikko.
24113: E. J. Paavola. Armas Leinonen.
24114: Pekka Pesola. Pirkko Aro.
24115: Arne Berner. Eeles La.ndström.
24116: 1768
24117:
24118: xm,4. - Lak.al. N: o 158.
24119:
24120:
24121:
24122:
24123: Pesola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
24124: tamisesta.
24125:
24126:
24127:
24128:
24129: E d u s kun n a U e.
24130:
24131: Hallitus on esityksessään n:o · 100 laeiksi tajalla tulisi olla täysi varmuus siitä, että
24132: tulo- ja omaisuusverolain ja verotuslain muut- verotmkohteesta saatava vuositulo jatkuu
24133: tamisesta, tulo- ja omaisuusverolain 32 § : ää säännöhlisenä. On !käytännöllinen mahdotto-
24134: ehdottanut täsmennettäväksi siten, että siinä muus lähteä perustellusti arvioimaan sitä,
24135: nimenomaan todetaan erikseen luovutettavissa jatkuuko esim. jonkin kirjan myynti vähin-
24136: olevien aiueettomien oikeuksien olevan veron- tään yhtä suurena ja kuinka kauan. Ei ole
24137: alaisia varoja. Tällaisina oikeuksina maini- olemassa takuita, etteikö myynti sawttaisi
24138: taan mm. oikeus !kirjalliseen tai taiteelliseen lyhyessäkin ajassa laskea huomattavasti ja
24139: teokseen ja valokuvaan. Kyseessä ei lmiten- mahdollisesti ·loppua kokonaan, ja vastaa-
24140: kaan voida katsoa olevan täsmennyksen, vaan vasti tekijänoikeuden tuotto laskea. Vastaa-
24141: esityksellä pyritään saattamaan nama ns. vasti ei liioin verotusperusteeksi voida ottaa
24142: tekijänoikeudet uusina kohteina omaisuus- tekijänoikeuden käypää arvoaikaan eli sen
24143: veron alaisuuteen. todennäköistä luovutushintaa, koska sitäkään
24144: Jo nyt voimassa olevan lain perusteella ei liioin pystytä määrittämään.
24145: on pyritty sekä perintö- että omaisuusvero- Mikäli verrataan tilannetta muihin maihin
24146: tuksessa lukemaan verovelvollisen perinnöksi ei esim. Ruotsissa eikä Saksassa tekijänoi-
24147: ja vastaavasti omaisuudeksi tekijänoikeuslain keutta lueta veronalaisiin varoihin. Lisäksi
24148: mukaisen teoksen esittämisoikeuden tuoton on huomattava, että oikeuden tuottama vuo-
24149: kapitalisoitu arvo. Korkein hallinto-oikeus situlo on ·luonnollisesti tuloveronalaista tuloa.
24150: kuitenkin on ratkaisuissaan katsonut, että Koska tämä uusi verotuskohde on aivan il-
24151: kysymyksessä olevat kohteet eivät ole veron- meisesti johtamassa kohtuuttomana pidettä-
24152: alaista perintöä eikä omaisuutta. vään olotilaan, eikä toisaalta riittävää pe-
24153: Käytännössähän on mahdottomuus pätevin rustetta koko verotukselle tässä yhteydessä
24154: perustein arvioida tekijänoikeuksien rahalli- ole esitetty, olisi mielestämme kyseinen lain-
24155: nen arvo. Mikäli tässä yhteydessä lisäksi kohta muutettava niin, ettei tekijänoikeus
24156: sovellettaisiin ~a:kiesityksessä myöhemmin esi- tulisi omaisuusverotuksen alaiseksi.
24157: tettyjä arvostusmääräyksiä, saattaisi se joh- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
24158: taa suorastaan mielikuvituksellisiin omaisuu-
24159: den verotusarvoihin. Jotta tulos olisi vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24160: velvollista kohtaan oikeudenmukainen, verot- lakiehdotuksen:
24161: XIII,4. - Pesola ym. 1769
24162:
24163:
24164: Laki
24165: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
24166: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
24167: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 32 § seuraavasti:
24168: 32 §. seen etuuteen, jos oikeus on tarkoitettu ole-
24169: Veronalaisia varoja ovat muun ohessa: maan voimassa oikeutetun elinajan tai mää-
24170: 1) rajattoman ajan voimassa oleva taikka räajan, josta verovuoden päättyessä on jäl-
24171: elin- tai määräaikainen hallinta- tai nautin-. jellä vähintään viisi vuotta, siltä osin kuin
24172: taoi:keus kiinteistöön, metsänhakkuuoikeus ja oikeuden vuosituotto ylittää 500 markkaa;
24173: muu oikeus käyttää hyväksi toisen kiinteis- sekä
24174: töä; 3) erikseen luovutettavissa olevat teollisoi-
24175: 2) oikeus elinkorkoon ja eläkkeeseen sekä keudet, kuten patenttioikeus ja oikeus tava-
24176: oikeus kiinteistön tuottoon ja muuhun sellai- ramerkkiin.
24177:
24178:
24179: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1967.
24180:
24181: Pekka Pesola. Pirkko Aro. E. J. Paavola.
24182: 1770
24183:
24184: xm,5.- Lak.al. N: o 159.
24185:
24186:
24187:
24188:
24189: Asunta ym.: Ehdotukset laeikri tulo- ja omaisuvsverolain
24190: ja verotuslain muuttamisesta.
24191:
24192:
24193: E d u s k u n n a ll e.
24194:
24195: Hallituksen esitykseen n:o 100 eduskun- la kun tämä tulisi jonkin verran edelleen k&
24196: nalle tulo- ja omaisuusverolain ja verotus- ventämään maataloudessa omaisuuteen koh-
24197: lain muuttamisesta sisältyy useita merkittä- distuvaa verorasitusta, se tekisi itse verotuk-
24198: viä parannusesityksiä omaisuuden perusteel- sen tältä osin paljon yksinkertaisemmaksi.
24199: la suoritettavan veron osalta. Kuitenkaan esi- Silloin jäisivät nimittäin kunnittain suori-
24200: tys ei korjaa riittävästi omaisuusveron ny- tettava maatalousmaan puhdastuoton määrää-
24201: kyisiä epäkohtia, vaan jopa osittain lisää nii- minen ja siihen liittyvät maatalousmaan mit-
24202: tä. Tällaisena on pidettävä sitä, että uusi taukset ja luokitukset tarpeettomiksi, koska
24203: veroasteikko ehdotetaan korotettavaksi vuo- niitä ei tarvita enää uuden järjestelmän mu-
24204: delta 1968 toimitettavassa verotuksessa 60 kaan viljelijöiden tuloveron määräämistä
24205: prosentilla. Nykyinen kohtuuttoman raskas varten.
24206: omaisuusvero muodostuisi tämän johdosta Rakennusmaan lisäarvon verottamisessa on
24207: monessa tapauksessa entistäkin raskaammak- nykyisin todettavissa hyvin erilaista käytän-
24208: si. Tämän vuoksi korotus ei saisi olla suu- töä ja joissakin tapauksissa suoranaista koh-
24209: rempi kuin 20 prosenttia vuodelta 1968 toi- tuuttomuutta. Hallituksen esityksessä on
24210: mitettavassa verotuksessa, 15 prosenttia vuo- ilmeisesti pyritty tätä epäkohtaa lieventä-
24211: delta 1969 toimitettavassa verotuksessa ja 10 mään säätämällä, että tilan arvoon lisätään
24212: prosenttia vuodelta 1970 toimitettavassa ve- rakennusmaan lisäarvo alueella, jolle on vah-
24213: rotuksessa, kuten omaisuusverokomiteakin vistettu asema- tai rakennuskaava. Tähän
24214: ehdotti. sinänsä välttämättömään rajoitukseen on kui-
24215: Hallituksen esityksessä on maatalouden tenkin lisätty sanat "taikka josta verovelvol-
24216: tunnetusti raskasta omaisuusveroa ehdotettu linen on myynyt ja voi edelleenkin myydä
24217: eräiltä osin lievennettäväksi. Siinä mielessä maata rakennustarkoituksiin". Kun tämä li-
24218: on mm. maatalousmaan arvo verotuksessa säys on monessa suhteessa epämääräinen ja
24219: ehdotettu kolmasosaksi tähänastisen käytän- voi estää varsinaisella maaseudullakin tont-
24220: nön edellyttämästä arvosta. Mielestämme tien myynnin, olisi se jätettävä pois.
24221: maatalousmaa voitaisiin kuitenkin hyvin pe- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
24222: rustein jättää kokonaan omaisuusverotuksen tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme,
24223: ulkopuolelle, kuten vuoden 1964 maatalous-
24224: verokomitea ehdotti ja jota ehdotusta myös että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24225: kuluvana vuonna toimineen omaisuusveroko- vat lakiehdotukset:
24226: mitean maatalousjäsenet kannattivat. Samal-
24227: xm,s. - Asunta ym. 1771
24228:
24229:
24230: Laki
24231: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
24232: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kmnotaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
24233: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 41 § ja muutetaan lain 10 § :n 2 momentin 3 kohta,
24234: 4 luvun otsikko, 31 §, 32 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä tammi-
24235: kuuta 1958 annetulla lailla (27/58), 33 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27
24236: päivänä tammikuuta 1958 ja 29 päivänä kesäkuuta 1961 annetuilla laeilla (27/58 ja
24237: 340/61), 34 §, 35 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 6 päivänä kesäkuuta
24238: 1957 annetulla lailla (214/57), 36 §, 37 §, 38 §, 39 §, 40 §, 43 §:n 1 momentti, 49 §
24239: ja 50 §, sellaisena kuin se on viimeksi pysyvästi muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1946
24240: annetulla lailla (874/46), sekä lisätään lakiin uudet 34 a §, 34 b §, 34 c §, 34 d §, 35 a §
24241: sekä 50 c § seuraavasti:
24242:
24243: 2 luku. mukaan korotettava tai alennettava. Metsäksi
24244: luetaan maapohja ja puusto.
24245: V erovelvollisuus.
24246: Rakennuspaikan sekä maatilaan kuuluvan
24247: 10 §. muun maan kuin maatalous- ja metsämaan
24248: (Kuten hallituksen esityksessä.) arvoksi katsotaan sen käypä arvo sen mu-
24249: kaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin
24250: määrää.
24251: 4 luku. Maatilaan kuuluvan kosken tai koskiosuu-
24252: den, kiven- ja soranottopaikan ja muun sel-
24253: Veronalaiset varat. laisen etuuden käypä arvo sekä sellaisen ra-
24254: kennusmaa-alueen, jolle on vahvistettu
24255: 31 ja 32 §. asema- tai rakennuskaava, lisäarvo lisätään,
24256: (Kuten hallituksen esityksessä.) sen mukaan kuin valtiovarainministeriö tar-
24257: kemmin määrää tilan arvoon.
24258: 33 §. Maatalousrakennuksen ja maatilalla olevan
24259: (1)-10) kuten hallituksen esityksessä.) rakennelman arvoksi katsotaan tuloverotuk-
24260: 11) maatalousmaa ja verovelvollisen maa- sessa verovuoden päättyessä poistamatta ole-
24261: taloustuotantoaan varten pitämät kotieläimet van rakennuksen ja rakennelman hankinta-
24262: hevosia lukuunottamatta ja hänen harjoitta- menon osa.
24263: mastaan maataloudesta saarnat tuotteet, sekä Maatilalla olevan asuinrakennuksen arvok-
24264: sitä varten hankitut siemenet, lannoitteet, si katsotaan, sen mukaan kuin valtiovarain-
24265: väkirehut ja muut sellaiset tarvikkeet. ministeriö tarkemmin määrää, sen jälleen-
24266: hankinta-arvo vähennettynä puisesta raken-
24267: 34 ja 34 a §. nuksesta 2.5 prosentin ja kivisestä rakennuk-
24268: (Kuten hallituksen esityksessä.) sesta 2 prosentin vuotuisella ikäalennuksella.
24269: Jos rakennus on vaurioitunut tai muutoin
24270: 34 b §. menettänyt arvoaan enemmän kuin ikäalen-
24271: Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuk- nukset edellyttävät, on jälleenhankinta-arvoa
24272: sessa vahvistettu puhdas tuotto tai, milloin vähennettävä arvon alenemista vastaavalla
24273: metsän tuloverotus perustuu puun myynnis- määrällä. Jos rakennuksessa on sen valmistu-
24274: tä ja käytöstä saatuihin todellisiin tuloihin, misen jälkeen suoritettu perusparannuksia
24275: valtiovarainministeriön kutakin kuntaa var- taikka huomattavia kunnossapitotöitä, on ikä-
24276: ten vahvistama keskimääräinen vuotuinen alennusta harkinnan mukaan alennettava.
24277: puhdas tuotto hehtaaria kohti kerrottuna lu- Käytössä olevan rakennuksen arvoksi katso-
24278: vulla 10. Jos maatilan metsän puuston arvo taan kuitenkin vähintään 10 prosenttia ra-
24279: olennaisesti poikkeaa samassa kunnassa ole- kennuksen jälleenhankinta-arvosta.
24280: vien samanlaatuisten metsämaiden puustojen Maataloudessa käytettävien koneiden, ka-
24281: keskimääräisestä arvosta, on metsän edellä luston ja laitteiden arvoksi katsotaan vero-
24282: mainituin tavoin laskettua arvoa harkinnan vuoden päättyessä tuloverotuksessa poista-
24283: 1772 Xm,5. ..,-- Tulo- ja omaisuusvero.
24284:
24285:
24286: matta oleva omaisuuden hankintamenon osa, 49, 50 ja 50 c §.
24287: ei kuitenkaan käypää arvoa korkeampaa (Kuten hallituksen esityksessä.)
24288: määrää.
24289: Kotieläinten, mikäli ne eivät ole omaisuus-
24290: verosta vapaat, arvoksi katsotaan niiden käy- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
24291: pä arvo sen mukaan kuin valtiovarainminis- vuodelta 1968 toimitettavassa verotuksessa
24292: teriö tarkemmin määrää. kuitenkin siten, että 49 .§ : n mukaista vero-
24293: kantaa on korotettava vuodelta 1968 toimi-
24294: 34 c, 34 d, 35, 35 a ja 36-40 §. tettavassa verotuksessa 20 prosentilla, vuo-
24295: (Kuten hallituksen esityksessä.) delta 1969 toimitettavassa verotuksessa 15
24296: prosentilla ja vuodelta 1970 toimitettavassa
24297: 5 luku.· verotuksessa 10 prosentilla. Niin ikään on
24298: Tuloa ja omaisuutta koskevat yhteiset lain 50 §: n 1 momentin mukaista verokantaa
24299: säännökset. korotettava 10 §: n 2 momentin 3 kohdassa
24300: tarkoitettujen yhteisöjen osalta vuodelta 1968
24301: 43 §. toimitettavassa verotuksessa 9 prosenttiyksi-
24302: (Kuten hallituksen esityksessä.) köllä, vuodelta 1969 toimitettavassa verotuk-
24303: sessa 6 prosenttiyksiköllä ja vuodelta 1970
24304: 6 luku. toimitettavassa verotuksessa 4 prosenttiyksi-
24305: V eron määrä. köllä.
24306:
24307:
24308:
24309:
24310: Laki
24311: verotuslain muuttamisesta.
24312: (Kuten hallituksen esityksessä.)
24313:
24314:
24315: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1967.
24316:
24317: Mikko Asunta. Jouni Apajalahti. Saara Forsius.
24318: Juuso Häikiö. N. Kosola. Toivo Hietala.
24319: Pentti Sillantaus. Jaakko Kemppainen. Erkki Hara.
24320: Timo Mäki.
24321: VALTIOPÄIVÄT
24322: 1967
24323:
24324: LIITTEET
24325: XIV
24326:
24327: ALKOHOLILAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY, YLEISEN ALOITE-
24328: AJAN JÄLKEEN JÄTETTY ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖÄ KOSKEVA
24329: LAKIALOITE
24330:
24331:
24332:
24333:
24334: HELSINKI 1968
24335: VALTION PAINATUSKESKUS
24336:
24337:
24338: 77 E 14/68
24339: 1
24340: 1
24341: 1
24342: 1
24343: 1
24344: 1
24345: 1
24346: 1
24347: 1
24348: 1
24349: 1
24350: 1
24351: 1
24352: 1
24353: 1
24354: 1
24355: 1
24356: 1
24357: 1
24358: 1
24359: 1
24360: 1
24361: 1
24362: 1
24363: 1
24364: 1
24365: 1
24366: 1
24367: 1
24368: 1775
24369:
24370: XIV,1.-Lak.al. N:o 152.
24371:
24372:
24373:
24374:
24375: Voutilainen ym.: Ehdotus alkoholilaiksi.
24376:
24377:
24378: E d u s k u n n a 11 e.
24379:
24380: Hallitus on syyskuun 8 pnä 1967 antanut korottivat niiden ikärajaa, joille he myivät
24381: eduskunnalle esityksen alkoholilaiksi ja sii- keskiolutta, ja kytkivät oluen oston elintar-
24382: hen liittyviksi laeiksi sekä eri esityksen laiksi vikkeiden ostoihin. Tähän mennessä on jo
24383: keskioluesta. Alkoholilakiesitys rakentuu hel- voitu todeta, että raittiiden nuorten määrä
24384: mikuun 9 pnä 1932 väkijuomista annettuun on romahdusmaisesti laskenut eivätkä alko-
24385: lakiin (45/32) sekä sanotun lain toteuttami- holijuomien käyttöön ryhtyneet ole tyytyneet
24386: sesta saatuihin kokemuksiin ja siinä on seu- keskiolueen. Keskioluen kulutus on viimeis-
24387: rattu lähinnä eduskunnan alkoholilakivalio- ten tietojen mukaan kasvanut 25 % vuoden
24388: kunnan 25. 3. 1966 päivättyä mietintöä. Al- kuluessa. Kasvua on ollut myös väkevien juo-
24389: koholilakia valmistelleet Reinikaisen ja Reko- mien, viinien, jopa väkevän oluen kulutuk-
24390: lan komiteat suhtautuivat kielteisesti ajatuk- sessa, mutta keskiolutta miedompien mallas-
24391: seen oluen irroittamisesta alkoholijuomia kos- juomien kulutus on vähentynyt.
24392: kevien säännösten alaisuudesta. Samoin me- Oluen käyttöön siirtymisen haittavaikutuk-
24393: nettelivät edellisten hallitusten asiaa käsitel- set ilmenevät kuitenkin vasta useiden vuo-
24394: leet ministerivaliokunnat, edellinen hallitus sien kuluttua, sillä erityisesti olutalkoholis-
24395: ja edellisen eduskunnan alkoholilakivalio- min kehittyminen vaatii aikaa. Tanskassa
24396: kunta. Kun keskiolutlakiesityksestä ei myös- oluen käyttö yleistyi jo ensimmäisen maail-
24397: kään ole pyydetty viranomaisten, eri etupii- mansodan jälkeen, kun sodanaikaiset väke-
24398: rien eikä raittiusliikkeen lausuntoa, ei sen vien juomien huomattavat hinnankorotukset
24399: valmistelu ole ollut yhtä huolellista ja perus- pysytettiin voimassa. Nyt prof. Erik Jakob-
24400: teellista kuin alkoholilain. Hallitus ei myös- sen katsoo, että 15-20 % tanskalaisista on
24401: kään näytä riittävästi harkinneen, minkälai- piileviä alkoholisteja ja että varsinaisia alko-
24402: siin siveellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin holisteja on lllz-2 % eli 70 000 henkilöä.
24403: seuraamuksiin keskiolutlakiesityksen hyväk- Alkoholismin syiksi esitetään juomatavat,
24404: syminen johtaisi. olut on ruoka- ja yleisjuoma ja sitä saa työ-
24405: Niin meillä kuin muissa maissa saadut ko- maaruokaloissakin, alkoholijuomien helppo
24406: kemukset osoittavat, että alkoholilainsäädän- saanti, sopeutumisvaikeudet ja ahtaat asunto-
24407: töä kehitettäessä on syytä edetä varovasti. olot. Kanadassa äskettäin suoritetun tutki-
24408: Ruotsissa luovuttiin kaksitoista vuotta sitten muksen mukaan kaikki juomat pystyvät yhtä
24409: yksilöllisestä alkoholijuomien säännöstelystä. lailla tuottamaan ja ylläpitämään alkoholis-
24410: Tämä yksi ainoa muutos monopolijärjestel- mia. Halvin ja helpoimmin saatavissa oleva
24411: mään toi mukanaan kulutuksen ja alkoholi- juoma on kussakin maassa se, joka on syypää
24412: vaurioiden nopean ja voimakkaan kasvun. alkoholismiin.
24413: Vahinko voitiin korjata vain monilla suurilla Hallitus perustelee keskioluen vapaata
24414: hinnankorotuksilla sekä tehostetulla raittius- myyntiä tarkoittavan lakiesityksen antamista
24415: valistus- ja alkoholistihuoltotyöllä. Kaksi sillä, että tämä on saamassa lisääntyvää kan-
24416: vuotta sitten tapahtunut oluen myynnin va- natusta, että sillä voitaisiin ohjata kulutusta
24417: pauttaminen ei aiheuttanut samanlaista alko- Iievempään suuntaan ja että olut on fysiolo-
24418: holivaurioiden nopeaa kasvua kuin Brattin gisilta ja psykologisilta vaikutuksiltaan vä-
24419: järjestelmän kumoaminen. Silti se aiheutti hemmän vahingollista kuin vastaava alkoholi-
24420: siksi paljon järjestyshäiriöitä ja lisäsi kou- määrä väkevinä juomina nautittuna.
24421: lu- ja muun nuorison alkoholijuomien käyt- Oluen vapauttamisen kannatuksen lisään-
24422: töä, että vähittäiskauppiaat vapaaehtoisesti tymisen tärkeimpänä syynä on vuosikausia
24423: 1776 XIV,l. - Alkoholilaki.
24424:
24425:
24426: jatkunut olutpropoganda sanoma- ja aika- alkoholiyhtiö voisi antaa oikeuden keskioluen
24427: kauslehdistön ilmoituksissa ja teksteissä sekä myyntiin tai anniskeluun. Kunnallisvaltuus-
24428: radio- ja televisio-ohjelmissa. Kysymyksessä ton, kunnallishallituksen, raittiuslautakunnan
24429: ei ole vain oluttehtaiden myyntipiirijaon ja kunnallisen alkoholitarkastajan mieltä ei
24430: purkamisen aiheuttama keskinäinen kilpailu, kysyttäisi siitä, missä ja kuka saisi myydä,
24431: vaan myös pyrkimys oluen käytön lisäämi- lähettää tai anniskella keskiolutta. Ja jos
24432: seen, mikä on tullut näkyviin panimoteolli- kunta päättäisi peruuttaa suostumuksen, ei
24433: suuden yhteismainoksissakin. Kun suurten myyntiä tarvitsisi lopettaa ennen kuin kaksi
24434: olutilmoitusten kulut ovat sellaista tulonhan- vuotta on kulunut siitä, kun päätös on saa-
24435: kinnasta aiheutuvaksi katsottua kulua, jonka nut lainvoiman.
24436: saa vähentää verotuksessa, on valtio maksa-
24437: nut huomattavan osan tästä ilmoittelusta. Vaikka keskiolu~ on alkoholilakiesityksen
24438: Miten tämän on sallittu tapahtua~ mukaan alkoholijuomaa, eivät sen myyntiä,
24439: lähettämistä ja anniskelua koske monet niis-
24440: Siirtyminen väkevistä juomista mietoihin tä sosiaalisista ja alkoholipoliittisista syistä
24441: vain jälkimmäisten saantia helpottamalla on säädetyistä rajoituksista, joita on alkoholi-
24442: toiveajattelua. Toisaalta siirtyminen tapah- lakiesityksessä.
24443: tuu, kuten Ruotsissa toisaalta miedommasta
24444: pilsneristä väkevämpään keskiolueen, toisaal- Keskiolutta tulisi ilmeisesti olemaan elin-
24445: ta siirtymisen ehtona on väkevien juomien tarvikeliikkeistä saatavana sellaisina kellon-
24446: hintojen tuntuva korottaminen, kuten aikoi- aikoina ja päivinä, jolloin alkoholimyymälät
24447: naan Tanskassa ja Englannissa. ovat suljettuina. Lakiesitysten mukaan alko-
24448: Huolimatta meillä harjoitetusta mietoja holijuomia saa myydä vain 21 vuotta täyttä-
24449: juomia suosivasta hinta- ja jakelupolitiikasta neille, keskiolutta 18 vuotta täyttäneille. Al-
24450: ei väkevien juomien litramääräistä kulutusta koholijuomia myyvän henkilön tulee olla 21
24451: asukasta kohden ole saatu laskemaan, kun vuotta täyttänyt, keskioluen myyjän ei tar-
24452: taas mietojen alkoholijuomien kulutus on vitse. Alkoholijuomia ei saa päihtyneen seu-
24453: huimaavasti noussut, vuodesta 1960 vuoteen rassa olevalle myydä, keskiolutta saa. Alko-
24454: 1966 viinit 130 % ja olut 80 %. Kaikkien holijuomaa ei saa myydä, jos on aihetta olet-
24455: alkoholijuomien kokonaiskulutus onkin vas- taa juoman väärinkäyttöä, keskiolutta saa.
24456: taavana aikana noussut sataprosenttisena Alkoholijuomaa ei saa myydä velaksi, pant-
24457: alkoholilla 35 %. On huomattava, että viinit tia vastaan eikä vaihtokaupalla, keskiolutta
24458: ovat syrjäyttäneet muut väkevät juomat juo- saa. Alkoholijuomaa ei saa yleisölle välittää
24459: pumuspidätysten aiheuttajana. palkkiota tai muuta hyvitystä vastaan, keski-
24460: Oluen käytön akuuttiset haittavaikutukset olutta saa. Alkoholijuomien myynti voidaan
24461: lienevät pienempiä kuin väkevien juomien, kieltää mm. alkoholistille, salakauppiaalle ja
24462: mutta samaa ei voida sanoa kroonisista vai- rattijuopolle, keskioluen myyntiä heille ei
24463: kutuksista. Tanskan vähäinen juopumuspidä- voida kieltää.
24464: tysluku, 17 000 vuonna 1966, kun se Suo- Alkoholijuomia ei alkoholilakiesityksen mu-
24465: messa oli 146 000, selittyy suurelta osalta kaan saa anniskella kahvilassa, keskiolutta
24466: päihtyneitä kohtaan osoitetusta suvaitsevai- saa. Alkoholijuomia saa anniskella vain kor-
24467: suudesta. Alkoholistiluvut ovat suuremmat keatasoisessa majoitusliikkeessä, keskiolutta
24468: kuin Suomessa. Lakiesityksen perusteluissa- myös matkailijakodeissa. Alkoholijuomia saa
24469: kin varovasti viitataan oluen käytön leviämi- anniskella anniskeluoikeudet omaavassa ra-
24470: seen liittyviin kroonisiin haittavaikutuksiin vintolassa, keskiolutta jopa työmaaruokalassa
24471: toteamalla, että mietojen juomien helppo tai keskuskeittolassa. Keskiolutta saa annis-
24472: saanti saattaa eräissä tapauksissa johtaa ja kella, paitsi ravintolavaunussa tai matkus-
24473: totuttaa myös väkevien juomien käyttöön. taja-aluksessa, myös junassa ja muussa kul-
24474: Kunnallinen määräämisvalta on lakiesityk- kuneuvossa, jopa reittiliilrenteessä olevassa il-
24475: sen mukaan keskioluen kohdalla lähes nimel- ma-a:luksessa, ehkä myös linja-autossa. Alko-
24476: linen. Sen myynti olisi vain alkoholiyhtiön holijuomi'en anniskelussa saa vain poikkeus-
24477: päätöksen varassa kaikissa niissä kunnissa, tapauksessa käyttää alle 21-vuotiaita, keski-
24478: joissa jo on alkoholimyymälöitä. Muissa kun- oluen anniskelun kohdalla ei ikärajoitusta ole.
24479: nissa tarvittaisiin vain periaatteellinen suos- Alkoholijuomaa ei yleensä saa anniskella ve-
24480: tumus ja poliisipäällikön lausunto, jotta laksi, keskiolutta saa.
24481: Xtv,l. - Voutilainen ym. 1777
24482:
24483: Alkoholimyymälässä on vastuunalainen esi- Lakiesityksessä ehdotetaan nelivuotiskau-
24484: mies ja anniskeluravintolassa sen vastuun- deksi hyväksyttävää anniskelusuunnitelmaa,
24485: alainen hoitaja. Keskiolutlakiesitys ei vastaa- jonka puitteissa alkoholiyhtiö kunnallisval-
24486: via toimihenkilöitä tunne. Pystyykö liikkeen- tuustoa kuulematta määräisi, kenelle ja mi-
24487: harjoittajana oleva yksityinen henkilö, osake- hin huoneistoon anniskeluoikeudet myönne-
24488: yhtiö tai osuuskunta valvomaan, että keski- tään. Kun kunnallisvaltuustolla tulee olla
24489: oluen kaupassa, so. vähittäismyynnissä ja an- määräysvalta tällaisissa väestön viihtyisyyttä
24490: niskelussa pyritään siihen, että keskioluesta ja yleistä järjestystä koskevissa asioissa, tu-
24491: aiheutuvat haitat muodostuvat mahdollisim- lisi kunnallisvaltuuston antaa suostumuksen-
24492: man vähäisiksi ja että lakia ja sen nojalla sa anniskelun harjoittamiseen kussakin yksi-
24493: annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudate- tyistapauksessa ja määräajaksi. Sekä alko-
24494: taan~ Kuka vastaa, jos näin ei tapahdu~ holimyymälää että anniskeluravintolaa kos-
24495: Keskiolutlakiesitys on alkoholilakiesityk- kevan päätöksen tulisi pitää ainakin asian-
24496: seen verrattuna siinä määrin epäkypsä, että omaisen valtuuston toimintakauden ajan.
24497: sitä ei voida hyväksyä. Lakiesityksessä on sosiaaliministeriön val-
24498: vontatehtäviä väkijuomalakiin verrattuna ka-
24499: Erityisen keskiolutlain antamista tarkoit- vennettu. Kun ei ole paikallaan, että alko-
24500: tava esitys perustuu alkoholilakiesityksen holiyhtiö valvoo omaa toimintaansa, tulisi
24501: 1 §: n 3. momenttiin ja 4 §: n 1. momenttiin. laki kirjoittaa siten, että sosiaaliministeriöllä
24502: Niiden poistaminen ei millään tavalla muuta säilytettäisiin keskitetty ja tehokas valvonta.
24503: alkoholilakiesityksen varsinaista sisältöä, joka Tästä syystä olisi valmistuslupien myöntämi-
24504: sekin merkitsee oluen saannin huomattavaa nen ja alkoholijuomien tuotannon välitön
24505: vapauttamista. Myyntipisteitä voitaisiin laki- vaivonta säilytettävä sosiaalitninisteriöllä.
24506: esityksen mukaan avata myös maalaiskun-
24507: nissa ja alkoholijuomia lähettää myös entistä Raittiuslautakuntaan esitetään sosiaalilau-
24508: vapaammin. Samaa on sanottava jo alkuun takunnan määräämää jäsentä. Luonnollisinta
24509: päässeestä anniskeluravintoloiden perustami- olisi, että valtuusto raittiuslautakunnan jä-
24510: sesta varsinaiselle maaseudulle. senten vaalia suorittaessaan pitäisi huolen
24511: siitä, että vähintään yksi heistä olisi myös
24512: Alkoholilakiesityksen mukaan valtioneu- sosiaalihuoltoa tunteva.
24513: vosto hyväksyy alkoholiyhtiön toiminnan laa- Anniskeluravintolan tarjoilija joutuu val-
24514: jentamista ja varojen uusia sijoituskohteita vomaan asiakkaitaan ja kieltäytymään tar-
24515: koskevat päätökset. Sama käytäntö tulisi joilemasta päihtymyksen merkkejä osoitta-
24516: ulottaa koskemaan myös tytäryhtiöiden vas- valle. Siksi 21 vuoden ikäraja on perusteltu
24517: taavaa toimintaa. eikä siitä saisi edes koulutettavien kohdalla
24518: Alkoholijuomien vähittäismyynti tulisi sal- tarpeettomasti poiketa.
24519: lia ainoastaan sellaisessa väestökeskuksessa, Alkoholilakiesityksen 101 §: ssä on kuntien
24520: jossa on vähintään 2 500 henkikirjoitettua ja niissä suoritettavan raittiustyön, nuoriso-
24521: asukasta. Väestölaskennassa ei väestökeskuk- työn ja kansansivistystyön määräraha esitet-
24522: sia ja taajamia ole määritelty riidattomasti. ty kiinteäksi, kun taas raittiusjärjestötyön,
24523: Sen vuoksi lakiin tai asetukseen tulisi ottaa alkoholitutkimuksen, alkoholijuomista aiheu-
24524: selvät määräykset siitä, mitä tarkoitetaan sel- tuvien haittojen ehkäisyn ja vapaaehtoisen
24525: laisella väestökeskuksella, jossa on vähintään alkoholistihuollon määräraha on esitetty vä-
24526: 2 500 asukasta. Myös anniskelun kohdalla oli- himmäismääräksi. Ei ole kuitenkaan takeita
24527: sivat asutuskeskuksen luonnetta koskevat lisä- siitä, että nämäkään määrärahat nousevat
24528: määräykset tarpeen. rahan arvon alenemista vastaavasti.
24529: Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Kun sekä kuntien, niissä suoritettavan
24530: anniskelu olisi sallittu maaseudulla myös työn, raittiusjärjestötyön ja alkoholistihuol-
24531: matkailuliikenteen kannalta tärkeänä pidet- lon valtionavun tulisi pysyäkseen ajan ta-
24532: tävässä korkeatasoisessa majoitusliikkeessä. salla säilyttää reaaliarvonsa, jopa nousta
24533: Väkijuomalaissa puhutaan tässä yhteydessä alkoholijuomien kulutusta ja niistä aiheutu-
24534: matkailijahotellista. Uudessa laissa tulisi pu- vien haittojen kasvua vastaavasti, olisi mai-
24535: hua hotellista ja moottorihotellista, jolloin nitut määrärahat kytkettävä alkoholijuomien
24536: mo.tellit ja moottorimajat eivät saisi annis- myynnin raha-arvoon siten, että niihin käy-
24537: keluoikeuksia. tettäisiin kolme sadalta edellisen vuoden
24538: 1778 XIV,l. - Alkoholilaki.
24539:
24540:
24541: myynnin raha-arvosta. Kolme neljäsosaa täs- kunnille tulisi 75/100 eli 15. 715 000 mark-
24542: tä tulisi kunnille, loput avustuksiksi koko kaa. Raittiustyön alkoholitutkimuksen ja al-
24543: maassa tapahtuvaan raittiustyöhön, raittius- koholihaittojen ehkäisyä tarkoittavan työn
24544: ja alkoholikysymystä koskevaan tutkimustoi- osuus kaksitoista sadalta olisi 2 550 400
24545: mintaan ja alkoholijuomista aiheutuvien markkaa ja vapaan alkoholistihuollon osuus
24546: haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toimin- kahdeksan sadalta 1713 600 markkaa.
24547: taan, koko maassa tapahtuvaan päihdyttä- Edellä esitetyn nojalla ja viitaten halli-
24548: vien aineiden väärinkäyttäjien vapaaehtoi- tuksen esitykseen n: o 82 kunnioittaen ehdo-
24549: seen huoltotyöhön ja kunnallisten alkoholi- tamme,
24550: tarkastajien palkkoihin ja muihin kuluihin.
24551: Alkoholijuomien myynnin rahararvo oli että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24552: vuonna 1966 714 000 000 markkaa. Kolme sa- van lakiehdotuksen:
24553: dasosaa tästä oli 21 420 000 markkaa, josta
24554:
24555:
24556:
24557: Alkoholilaki.
24558: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24559:
24560: 1 luku. hallintoneuvoston alistettava valtioneuvoston
24561: hyväksyttäväksi. Samoin on alkoholiyhtiön
24562: Yleiset säännökset. tytäryhtiön varojen käyttämistä johonkin
24563: edellä sanottuun tarkoitukseen koskeva pää-
24564: 1 §. tös alkoholiyhtiön hallintoneuvoston toimesta
24565: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- saatettava valtioneuvoston hyväksyttäväksi.
24566: sessä.) (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24567: (3-5 mom. kuten 4-6 mom. hallituksen
24568: esityksessä.) 12-20 §.
24569: (Kuten hallituksen esityksessä.)
24570: 2 ja 3 §.
24571: (Kuten hallituksen esityksessä.)
24572: 3 luku.
24573: 4 §.
24574: (Kuten 2-4 mom. hallituksen esityksessä.) Alkoholijuomien valmistus.
24575: 5 §. 21-24 §.
24576: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
24577:
24578: 25 §.
24579: 2 luku. Alkoholijuoman valmistaja ei saa muille
24580: kuin alkoholiyhtiölle tai sen määräämälle
24581: Alkoholiyhtiö. luovuttaa eikä ilman sosiaaliministeriön lu-
24582: paa tai välitystä käyttää valmistamaansa
24583: 6-10 §. alkoholijuomaa muuhun kuin valmistussopi-
24584: (Kuten hallituksen esityksessä.) muksessa mainittuun tarkoitukseen.
24585:
24586: 11 §. 26 §.
24587: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
24588: Päätöksensä, joka koskee alkoholiyhtiön
24589: liiketoiminnan ulottamista uusille aloille, jon- 27 §.
24590: kin suurehkon rakennusyrityksen aloittamista Mitä edellä 22-26 § :ssä on säädetty, so-
24591: tai yhtiön varojen sijoittamista yhtiön toimi- velletaan myös tehtaaseen ja laitokseen, jossa
24592: alan ulkopuolella olevaan liiketoimintaan, on astioidaan muualla valmistettua alkoholijuo-
24593: XIV,l. - Voutilainen ym. 1779
24594:
24595: maa, sekä erilliseen varastoon, jossa säilyte- 34 §.
24596: tään alkoholijuomia, kuitenkin niin, ettei Vähittäismyyntipaikka saa arkipäivisin
24597: §: ien 22-26 säännöksiä sovelleta sellaisiin olla auki enintään seitsemän tuntia, paitsi
24598: varastoihin, joissa alkoholiyhtiön lukuun säi- sunnuntain ja muun pyhäpäivän edellisenä
24599: lytetään ainoastaan mallasjuomia tai pieneh- päivänä enintään neljä tuntia.
24600: köjä määriä muita alkoholijuomia. Viime mai- (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24601: nittujen varastojen toiminnan ja valvonnan
24602: järjestämisestä antaa sosiaaliministeriö alko- 35-39 §.
24603: holiyhtiötä kuultuaan tarkemmat määräykset. (Kuten hallituksen esityksessä.)
24604:
24605: 40 §.
24606: 4 luku. Toimikunta, johon kuuluu kunnallinen
24607: alkoholitarkastaja, kunnan raittiuslautakun-
24608: Alkoholijuomien maahantuonti ja maasta- nan sosiaalihuoltoa tunteva jäsen sekä vähit-
24609: vienti. täismyynnin paikallinen esimies, voi yksimie-
24610: lisellä päätöksellä, niin kuin asetuksella tar-
24611: 28 ja 29 §. kemmin säädetään, kieltää määräajaksi, vä-
24612: (Kuten hallituksen esityksessä.) hintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään
24613: kolmeksi vuodeksi, alkoholijuomien vähittäis-
24614: myynnin sille, joka:
24615: 5 luku. 1) on joutunut päihdyttävien aineiden
24616: väärinkäyttäjien huollosta säädetyssä laissa
24617: Alkoholijuomien myynti. tarkoitettujen huoltotoimenpiteiden koh-
24618: teeksi;
24619: 1. Vähittäismyynti. 2) alkoholijuomia saadakseen on erehdyt-
24620: tänyt tai yrittänyt erehdyttää alkoholiyhtiö-
24621: 30 §. tä tai sen palveluksessa olevaa;
24622: Alkoholijuomien vähittäismyyn1i'iä alkoholi- 3) on tuomittu tai syytteessä alkoholilain-
24623: yhtiö saa harjoittaa kunnassa, jossa kunnal- säädännön rikkomisesta;
24624: lisvaltuusto on antanut siihen suostumuksen, 4) on tuomittu tai syytteessä ajoneuvon
24625: ainoastaan sellaisessa väestökeskuksessa, jossa kuljettamisesta juopuneena taikka alkoholin
24626: on vähintään kaksituhattaviisisataa henkikir- tahi muun päihdyttävän tai huumaavan ai-
24627: joitettua asukasta alueella, jonka määritte- neen vaikutuksen alaisena tai sellaisessa ti-
24628: lystä annetaan tarkemmat säännökset asetuk- lassa tehdystä rikoksesta; tahi
24629: sella, ja jossa hallintoneuvosto katsoo myyn- 5) muutoin ilmeisesti käyttää väärin alko-
24630: nin lähimmän vähittäismyyntipaikan etäisyy- holijuomia tai muita päihdyttäviä aineita.
24631: den johdosta tarpeelliseksi. (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24632: Milloin kunnallisvaltuusto on päättänyt pe-
24633: ruuttaa 1. momentissa tarkoitetun suostu-
24634: muksen, on vähittäismyynti kunnassa lope- 2. Anniskelu.
24635: tettava viimeistään vuoden kuluessa sen jäl-
24636: keen kun sanottu päätös on saanut lainvoi- 41 §.
24637: man. (Kuten 1 mom. hallituksen esityksessä.)
24638:
24639: 31 §. 42 §.
24640: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa
24641: Samaa myyntipaikkaa koskevaa lausuntoa kunnallisvaltuuston antamalla suostumuksel-
24642: älköön pyydettäkö enempää kuin yhden ker- la ainoastaan :
24643: ran valtuuston saman toimikauden aikana. 1) väestökeskuksessa olevassa ravintolassa,
24644: (3 mom. kuten 2 mom. hallituksen esityk- kun väestökeskuksessa on vähintään tuhat-
24645: sessa"• ) ·~.·. :: ·>~' (1 viisisataa henkikirjoitettua asukasta alueella,
24646: jonka määrittelystä annetaan tarkemmat
24647: 32 ja 33 §. säännökset asetuksella, ja milloin hallinto-
24648: (Kuten hallituksen esityksessä.) neuvosto katsoo anniskelun lähimmän annis-
24649: 1780 XlV,l,, - Alkoholilaki.
24650:
24651:
24652: kelupaikan etäisyyden johdosta tarpeelli- Anniskelua saa harjoittaa ainoastaan ra-
24653: seksi; ja vintolaliikkeen yhteydessä.
24654: 2) teollisuuslaitoksen tai puolustuslaitok- (3 mom. kuten 2 mom. hallituksen esityk-
24655: sen varuskunnan kerhoravintolassa. sessä.)
24656: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24657: 47 §.
24658: 43 §. (Kuten hallituksen esityksessä.)
24659: Edellä 42 §: ssä. säädettyjen rajoitusten
24660: estämättä saa, sen jälkeen kun ~anomaista 48 §.
24661: kunnallisvaltuustoa on kuultu, lääninhalli- Edellä 44 §: ssä mainittuja tapauksia lu-
24662: tuksen luvalla anniE!kelua harjoittaa myös: kuun ottamatta anniskelu saa tapahtua ai-
24663: 1) matkailuliikenteen kannalta tärkeänä noastaan sellaisessa huoneistossa, joka täyt-
24664: pidettävässä hotellissa tai moottorihotellissa; tää yleiselle ravintolalle taikka, kysymyksen
24665: ja ollessa kerhoravintolasta, tällaisen liikkeen
24666: 2) kansainvälisen matkustajaliikenteen harjoittamiselle asetetut vaatimukset ja jossa
24667: kannalta tärkeänä pidettävässä liikennepai- anniskelua voidaan tehokkaasti valvoa, ja
24668: k~a sijaitsevassa ravintolassa. ainoastaan anniskelusopjmuksessa määrätyllä
24669: alueella.
24670: 44 §. (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24671: Mietoja alkoholijuomia saa sen lisäksi, mi-
24672: tä edellä 42 ja 43 §: ssä on säädetty, 80- 49-.-52 §.
24673: siaaliministeriön luvalla anniskella: (Kuten hallituksen esityksessä.)
24674: 1) rautateiden ravintolavaunussa aterioit-
24675: sijoille aterian yhteydessä; 53 §.
24676: 2) kotimaassa eri kuntien välillä kulke- Anniskelupaikassa alkoholijuomia tarjoile-
24677: vassa matkustaja-aluksessa, ei kuitenkaan sen massa ei saa käyttää henkilöä, joka ei ole
24678: ollessa satamassa; sekä täyttänyt kahtakymmentäyhtä vuotta.
24679: 3) kotimaisessa lentoliikenteessä olevassa Sen mukaan kuin asetuksella säädetään,
24680: ilma-aluksessa, ei kuitenkaan sen ollessa len- voidaan anniskelupaikassa, jossa suoritetaan
24681: tokentällä tai säännöllisessä. reittiliikenteessä. tarjoilijoiden koulutusta, kuitenkin sallia
24682: Sosiaaliministeriö voi ha.kemuksesta poik- kello yhdeksän ja kahdenkymmenenkahden
24683: keustapauksessa määrääminsä ehdoin sallia välisenä aikana käytettävän alkoholijuomia
24684: suljetuille seurueille myös väkevien alkoholi- tarjoilemassa kauppa- ja teollisuusministe-
24685: juomien anniskelun edellä 1. momentissa tar- riön valvonnan alaisessa koulutuksessa olevaa
24686: koitetuissa kulkuneuvoissa. henkilöä, joka on täyttänyt kahdeksantoista
24687: vuotta.
24688: 45 §. 54-59 §.
24689: Kunnallisvaltuusto myöntää 42 § : ssä mai- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24690: nitun suostumuksensa ~takm anniskelupaik-
24691: kaa varten erikseen hakemuksesta sille, jolla
24692: on anniskeluoikeus ja, joka aikoo ryhtyä kun- 3. ~:rityismyynti.
24693: na~ alueella anniskelua harjoittam~. saa-
24694: tuaan asiasta alkoholiyhtiön ja paikallisen 60-62 §.
24695: poliisipäällikön lausunnon. (Kuten hallituksen esityksessä.)
24696: Kunnanvaltuuston 42 §: ssä mainittu suos-
24697: tumus annetaan määräajaksi, enintään nel-
24698: jäksi vuodeksi.
24699: 6. luku.
24700: Saman amnskelupaikan osaJ,ta älköön suos-
24701: tum\lSta pyydettäkö. eMmpää kuin yhden
24702: kena.n valtuuston saman toimikauden Alkoholijuomie'j/1, kuljetus ja hallusapito.
24703: aikana.
24704: 46 §. 63 ja 64 §.
24705: (1 mmn. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten haUituksen esityksessä.).
24706: XIV,l. - Voutilainen ym. 1781
24707:
24708: 7 luku. noudatetaan, ja sosiaaliministeriön niin ·mää-
24709: rätessä hänellä apulainen. Sosiaaliministeriön
24710: Väki viina. suostumuksella virka voi olla yhteinen kah-
24711: delle tai useammalle kunnalle.
24712: 65-71 §. (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk-
24713: (Kuten hallituksen esitylr'!essä.) sessä.)
24714: 77 ja 78 §.
24715: (Kuten hallituksen esityksessä.)
24716: 8 luku.
24717: 79 §.
24718: Lain noudattamisen va~vonta. Raittiuden .edistämistä, alkoholiolojen seu-
24719: raamista ja tämän lain paikallista valvontaa
24720: 72 §. v-arten on kunnassa raittiuslautakunta. Lau-
24721: (Kuten hallituksen esityksessä.) takunnassa on puheenjohtaja ja vähintään
24722: kolme valittua raittiuskysymykseen perehty-
24723: 73 §. nyttä, raittiiksi tunnettua muuta jäsentä
24724: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Näistä
24725: Alkoholijuoman valmistuksen, maahan- yhden tulee olla sosiaalihuoltoon perehtynyt.
24726: tuonnin, maastaviennin, myynnin, käytön, (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk-
24727: varastoinnin ja hallussapidon sekä kuljetuk- sessä.)
24728: sen välittömästä valvonnasta huolehtii sosiaa- 80-83 §.
24729: liministeriö sen mukaan kuin asetuksella sää- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24730: detään.
24731: Väkiviinan, edellä 1 § : n 1. momentissa
24732: tarkoitettujen alkoholivalmisteiden ja 1 §: n 9 luku.
24733: 5. momentissa tarkoitettujen denaturoitujen
24734: alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maa- Rangaistukset ja muut seuraamukset tämän
24735: hantuonnin, maastaviennin, myynnin, käy- lain rikkmnisesta.
24736: tön, varastoinnin, hallussapidon ja kuljetuk-
24737: sen sekä 28 §: n 3. momentissa tarkoitettujen 84-100 §.
24738: laivakauppiaan maahan tuomien alkoholijuo- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24739: mien myynnin välittömästä valvonnasta huo-
24740: lehtii sosiaaliministeriö sen mukaan kuin ase-
24741: tuksella säädetään. 10 luku.
24742: 74 §. Erinäiset säännökset.
24743: (Kuten hallituksen esityksessä.)
24744: 101 §.
24745: 75 §. Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
24746: Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston antamat otettava määräraha, joka vastaa kolmea sa-
24747: alkoholijuomien vähittäismyynnin ja annis- dasosaa alkoholijuomien myynnin edellisen
24748: kelun hoitoa ja valvontaa samoin kuin 11 vtwden raha-arvosta, josta
24749: §: n 11. kohdan mukaista alkoholijuomien
24750: mainonnan valvontaa koskevat yleiset mää- 1) seitsemänkymmentäviisi sadalta suorite-
24751: räykset ja ohjeet on toimitettava tiedoksi so. taan jokaiselle kunnalle siten, että määräraha
24752: siaaliministeriölle sekä alkoholijuomien vähit- jakautuu tasan kuntien edellisenä vuonna
24753: täismyynnin ja anniskelun osalta myös kun- henkikirjoitettua asukasta kohti käytettä-
24754: nalliselle alkoholitarkastajalle. väksi
24755: a) puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin,
24756: 76 §. sekä
24757: Kunnassa, jossa on alkoholijuomien vähit- b) puoleksi siten, että vähintään puolet
24758: täismyynti- tai anniskelupaikka, tulee olla siitä käytetään paikallisen tarpeen mukaan
24759: kunnallinen alkoholitarkastaja valvomassa, kunnassa suoritettavaan raittiustyöhön, muu-
24760: että tätä lakia ja sen nojalla annettuja sään- hun alkoholijuomista aiheutuvien haittojen
24761: nöksiä ja määräyksiä sekä asetettuja ehtoja ehkäisemistä tarkoittavaan toimintaan ja
24762: 78 E 14/68
24763: 1782 XIV,l. - Alkoholilaki.
24764:
24765:
24766: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien 3) vähintään kahdeksan sadalta käytettä-
24767: huoltoon sekä, kun mainitut käyttötarpeet väksi avustuksina päihdyttävien aineiden
24768: on riittävästi ja tasapuolisesti tyydytetty, lo- väärinkäyttäjien vapaaehtoiseen huoltotyö-
24769: put paikallisen tarpeen mukaan kunnassa hön; sekä
24770: suoritettavaan nuorisotyöhön ja vapaaseen 4) loput käytettäväksi kunnille suoritetta.
24771: kansansivistystyöhön; viin 77 § : ssä tarkoitettuihin korvauksiin.
24772: 2) vähintään kaksitoista sadalta käytettä- (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24773: väksi avustuksilla raittiustyöhön samoin
24774: kuin raittius- ja alkoholikysymystä koske- 102-113 §.
24775: vaan tutkimustoimintaan sekä alkoholijuo- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24776: mista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar-
24777: lmittavaan toimintaan;
24778:
24779:
24780: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1967.
24781:
24782: U. H. Voutilainen. Impi Lukkarinen. Martti Linna.
24783: Armas Leinonen. Ragnar Granvik. Toivo Antila.
24784: Tyyne Paasivuori. T. Leivo.Larsson. Mikko Asunta.
24785: Katri-Helena Eskelinen. Edit Terästö. Saara Forsius.
24786: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
24787:
24788:
24789: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
24790: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
24791:
24792:
24793:
24794:
24795: E 14/68
24796: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET.
24797: (Hakusanat viittaavat Liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
24798:
24799:
24800:
24801: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
24802: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
24803:
24804:
24805: (N:o 1-80 Liitteiden A-osassa). - n:o 90, Ahosen ym.: Määrärahan osoittamisesta
24806: vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien yksityis-
24807: - N:o 81, A a II on ym.: Määrärahan osoittamisesta ten oppikoulujen velkojen kuoletuksiin annettavia
24808: Hämeenlinnan keskussairaalan peruskorjauksiin ja ylimääräisiä valtionavustuksia varten. Liitteet IV,233.
24809: perushankintoihin. Liitteet IV,224. s. 1171. - Ks. s. 1181. - Ks. Oppikoulut.
24810: Sairaalat.
24811: - n:o 91, Aho sen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
24812: - n:o 82, A a 11 on ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta vähävaraisten oppilaiden käyttöön annet-
24813: lääkintävoimistelijakurssin aloittamiseen Hämeen- tavien oppikirjojen hankkimiseksi yksityisille oppi-
24814: linnan sairaanhoito-oppilaitoksessa. Liitteet IV,225. kouluille. Liitteet IV,234. s. 1182. - Ks. Oppi-
24815: s. 1172.- Ks. Sairaanhoito. koulut.
24816: - n:o 83, A a 11on ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 92, Aitio n ym.: Määrärahan osoittamisesta
24817: poliisin suhdetoimintamenoja varten. Liitteet IV, kansalaissodan valtakunnallisen muistomerkin pys-
24818: 226. s. 1173.- Ks. Poliisi. tyttämistä varten. Liitteet IV,235. s. 1183. - Ks.
24819: Muistomerkit.
24820: - n:o 84, A a 11 on ym.: Korotetun määrärahan osoit-
24821: tamisesta perhelisän korottamiseen. Liitteet IV,227. - n:o 93, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
24822: s. 1174. - Ks. Perhelisä. Kristiinankaupunkiin johtavan väylän oikaisemiseksi
24823: ns. Härkmeren mutkan kohdalla. Liitteet IV,236.
24824: - n:o 85, A a 11on ym.: Korotetun määrärahan osoit- s. 1184. - Ks. Ruoppaustyöt.
24825: tamisesta erityislapsilisän korottamiseen. Liitteet IV,
24826: 228. s. 1176.- Ks. Lapsilisä. - n:o 94, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
24827: Päntäneenkylän-Kuvaskankaan tieosuuden tutki-
24828: - n:o 86, Ahosen ym.: Määrärahan osoittamisesta miseen. Liitteet IV,237. s. 1185.- Ks. Maantiet.
24829: avustuksiksi kunnille oppivelvollisten oppilaiden
24830: kuljetukseen ja ruokailuun. Liitteet IV,229. s. 1177. - n:o 95, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
24831: - Ks. Kunnat. Kurikkaan rakennettavan virastotalon rakennustöi-
24832: den aloittamiseksi. Liitteet IV,238. s. 1186. - Ks.
24833: Virastot.
24834: - n:o 87, Ahosen ym.: Määrärahan osoittamisesta
24835: halpakorkoisiksi !ainoiksi yhdistyksille ja järjestöille, - n:o 96, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
24836: jotka ylläpitävät juhla- ja kokoushuoneistoja. Liitteet Kurikan Lusankylästä Myllykylän kautta Jalasjärven
24837: IV,230. s. 1178. - Ks. Kokoushuoneistot. Jokipiihin johtavan tien suunnitteluun. Liitteet IV,
24838: 239. s. 1187.- Ks. Maantiet.
24839: - n:o 88, Ahosen ym.: Määrärahan osoittamisesta
24840: Kärkkäälän-Kivisalmen maantien rakentamiseen - n:o 97, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
24841: Konneveden kunnassa. Liitteet IV,231. s. 1179. - Korven koulutilan rakennustöiden jatkamiseksi.
24842: Ks. Maantiet. Liitteet IV,240. s. 1188. - Ks. Maatalouskoulut.
24843: - n:o 89, Ahosen ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 98, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
24844: Konepaja Mikro Oy:n Suolahden tehtaiden ostami- kantatie 67 rakentamiseen Kurikan kauppalassa työ-
24845: seksi valtiolle tuotannollisen toiminnan aloittamista väentalon ja Reinikan välisellä osuudella. Liitteet
24846: varten. Liitteet IV,232. s. 1180. - Ks. Mikro Oy. IV,241. s. 1189. - Ks. Maantiet.
24847: 4 Raha-asia-aloitteet 1967.
24848:
24849: - n:o 99, An tilan ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 113, E s k e 1 i sen ym.: Määrärahan osoittami-
24850: pienteollisuuden tukemiseen ja markkinoinnin edis- sesta syväväylän rakennustöiden aloittamiseksi Var-
24851: tämiseen Etelä-Pohjanmaalla. Liitteet IV,242. s. kauden ja Kuopion välillä. Liitteet IV,256. s. 1206.
24852: 1190. - Ks. Pienteollisuus. - Ks. Väylätyöt.
24853: - n:o 100, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 114, Eskman i n ym.: Määrärahan osoittami-
24854: Jurvan kotiteollisuuskoulun kahden ammattiopetta- sesta Porin A-klinikan toiminnan aloittamiseksi.
24855: jan viran perustamista varten. Liitteet IV,243. s. Liitteet IV,257. s. 1207. - Ks. Alkoholistihuolto.
24856: 1192.- Ks. Kotiteollisuus.
24857: - n:o 115, Eskman i n ym.: Määrärahan osoittami-
24858: - n:o 101, A p a j a 1 ahde n ym.: Määrärahan osoit- sesta Mommolan eritasoristeyksen rakentamiseksi.
24859: tamisesta Suomen Jazzliiton toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,258. s. 1208. - Ks. Liikenne.
24860: Liitteet IV,244. s. 1193. - Ks. Suomen Jazzliitto.
24861: - n:o 116, Eskman i n ym.: Määrärahan osoittami-
24862: - n:o 102, A paja 1 ahde n ym.: Koroteron määrä- sesta ehkäisevän huollon avustuksiin. Liitteet IV,
24863: rahan osoittamisesta Kriminaalihuolto r.y:lle nuor- 259. s. 1209.- Ks. Huoltotoiminta.
24864: ten rikoksentekijäin valvonnan tarkastusta varten.
24865: Liitteet IV,245. s. 1194. - Ks. Kriminaalihuolto. - n:o 117, Forsiuksen ym.: Määräraha.'1 osoitta-
24866: misesta emäntäkoulujen pysyttämiseksi maatalous-
24867: - n:o 103, A paja 1 ahde n: Määrärahan osoittami- hallituksen alaisina. Liitteet IV,260. s. 1210. - Ks.
24868: sesta ylimääräisen professorinviran perustamiseksi Emäntäkoulut.
24869: Helsingin yliopistoon. Liitteet IV,246. s. 1195. -
24870: Ks. Yliopisto. - n:o 118, Frimanin ym.: Määrärahan osoittami-
24871: sesta maantien rakentamiseksi Kittilän kunnan Pul-
24872: ·~ n:o 104, A paja 1 ahde n ym.: Määrärahan osoit- justa Enontekiön kunnan Nunnaseen. Liitteet IV,
24873: 261. s. 1213.- Ks. Maantiet.
24874: tamisesta opiskelija-asuntolainaa saaneiden asunto-
24875: loiden kalusteiden lainoitukseen. Liitteet IV,247. s.
24876: 1196. - Ks. Asuntolainat. - n:o 119, Friman i n ym.: Määrärahan osoittami-
24877: sesta tien rakentamiseksi Lintulasta Hanhimaahan.
24878: ~ n:o 105, A r on ym.: Korotetun määrärahan osoit- Liitteet IV,262. s. 1214. - Ks. Maantiet.
24879: tamisesta ammattiopintojen avustuslain mukaisiin - n:o 120, Friman i n ym.: Määrärahan osoittami-
24880: aputahoihin ja lainoihin. Liitteet IV,248. s. 1197. sesta Levisalmen sillan rakentamiseksi Kittilän-
24881: - Ks. Ammattiopinnot. Könkään tiellä. Liitteet IV,263. s. 1215. - Ks. Sil-
24882: lat.
24883: - n:o 106, A r on ym.: Määrärahan osoittamisesta
24884: yleisen syöpätutkimuksen järjestämiseksi. Liitteet - n:o 121, Frimanin ym.: Korotetun määrärahan
24885: IV,249. s. 1198.- Ks. Syöpä. osoittamisesta polkuteiden parantamiseen. Liitteet
24886: IV,264. s. 1216. - Ks. Polkutiet.
24887: - n:o 107, A r on: Määrärahan osoittamisesta odot-
24888: tavista äideistä otettavien näytteiden tutkimusten - n:o 122, Gestrinin ym.: Korotetun määrärahan
24889: kustantamiseksi. Liitteet IV,250. s. 1199. - Ks. Äi- osoittamisesta takausstipendien myöntämiseen. Liit-
24890: tiyshuolto~ teet IV,265. s. 1217.- Ks. Stipendit.
24891:
24892: - n:o 108, Back 1u n d i n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 123, Gestrin i n ym.: Korotetun määrära-
24893: misesta Närpiön-Teuvan tienrakennuksen jatka- han osoittamisesta valtion tieteellisten toimikun-
24894: mista varten. Liitteet IV,251. s. 1200 ja 1201. tien tutkimusmäärärahoja varten. Liitteet IV,266.
24895: Ks. Maantiet. s. 1218. - Ks. Tutkimustyö.
24896:
24897: - n:o 109, Bernerin ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 124, Gestrin i n ym.: Koroteron määrärahan
24898: sesta stipendeiksi pääkaupungin ulkopuolella ilmes- osoittamisesta valtion tieteellisille toimikunnille tut-
24899: ryville, julkista tukea vailla oleville kulttuurileh- kijastipendejä varten. Liitteet IV,267. s. 1220. -
24900: dille. Liitteet IV,252. s. 1202. - Ks. Stipendit. Ks. Stipendit.
24901: - n:o 125, Gestrin i n ym.: Korotetun määrärahan
24902: - n:o 110, Bernerin ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta kalatalouden kohottamiseksi annetta-
24903: sesta lääninkatsastusmiesten palkkauksiin. Liitteet via lainoja varten. Liitteet IV,268. s. 1222. ja 1223.
24904: IV,253. s. 1203. - Ks. Katsasrustoiminta. - Ks. Kalatalous.
24905: - n:o 111, B et ne ri n ym.: Korotetun määrärahan - n:o 126, Granvik i n ym.: Määrärahan osoittami-
24906: osoittamisesta opiskelija-asuntoloiden rakentamiseen sesta metsämieskoulun suunnittelemiseksi ruotsin-
24907: ja laajentamiseen. Liitteet IV,254. s. 1204. - Ks. kieliselle Pohjanmaalle. Liitteet IV,269. s. 1224 ja
24908: Asuntotuotanto. 1226. - Ks. Metsäkoulut.
24909: - n:o 112, Breilin i n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 127, Granvikin ym.: Määrärahan osoittami-
24910: sesta ammatinvalinnanohjaustoiminnan paikallistoi- sesta kasvillisuutta kohdanneiden vahinkojen kor-
24911: miston perustamiseksi Saloon. Liitteet IV,255. s. vaamiseen. Liitteet IV;2.70. s. 1228 ja 1229. - Ks.
24912: 1205. - Ks. Ammatinvalinta. Satovahingot.
24913: Raha-asia-alqitteet 1967.
24914:
24915: - n:o 128, H a a r 1 a n: Korotetun määrärahan osoit- - n:o 142, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit-
24916: tamisesta Suomalais-Ruotsalaisen kauppakamarin tamisesta Tornion Röyttän satama-alueelle johtavan
24917: valtionapua varten. Liitteet IV,271. s. 1230. - 9 metrin väylän rakentamiseksi. Liitteet IV,285. s.
24918: Ks. Kauppakamarit. 1244. - Ks. Väylätyöt.
24919: - n:o 129, H a a r 1 a n: Määrärahan osoittamisesta - n:o 143, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit-
24920: kaupallisen sihteerin viran perustamiseksi Lenin- tamisesta Muonion-Palojoensuun maantien öljyso-
24921: gradiin. Liitteet IV,272. s. 1231. - Ks. Ulkomaan- rastuksen loppuun suorittamista varten. Liitteet IV,
24922: kauppa. 286. s. 1245. - Ks. Maantiet.
24923: - n:o 130, H a a r 1 a n: Määrärahan osoittamisesta - n:o 144, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit-
24924: luotsikuuerien sekä viitta- ja apuveneitten hankki- tamisesta Sinetän-Raanujärven maantien .parannus-
24925: miseen. Liitteet IV,273. s. 1232. - Ks. Meren- työtä varten. Liitteet IV,287. s. 1246. - Ks. Maan-
24926: kulku. tiet.
24927: - n:o 131, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 145, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta-
24928: tamisesta Lapin keskussairaalan kuntainliiton osta- misesta Perä-Pohjolan I kiertävän mieskotiteollisuus-
24929: man Lapin lastensairaalan rakennusten valtion osuu- koulun yhdistämisestä Ylitornion mieskotiteollisuus-
24930: den rahoittamiseen. Liitteet IV,274. s. 1233. - Ks. kouluun aiheutuvia menoja varten. Liitteet IV ,288.
24931: Sairaalat. s. 1247.- Ks. Kotiteollisuus.
24932: - n:o 132, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 146, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit-
24933: misesta maataloudellisten neuvontajärjestöjen kus- tamisesta Puljun-Nunnasen tien rakentamista var-
24934: tannuksiin. Liitteet IV,275. s. 1234. - Ks. Neu- ten. Liitteet IV,289. s. 1248. - Ks. Maantiet.
24935: vontatoiminta.
24936: - n:o 133, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 147, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit-
24937: misesta Muurolan-Mellajärven-Aavasaksan maan- tamisesta Saukkoriipin-Konttajärven maantien pa-
24938: tien parannustutkimusta varten. Liitteet IV,276. s. rannustöitä varten. Liitteet IV,290. s. 1249. - Ks.
24939: 1235.- Ks. Maantiet. Maantiet.
24940:
24941: - n:o 134, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 148, H a r a n ym.: Korotetun määrärahan osoit-
24942: tamisesta Nunnasen-Lisman-Repojoen tiesuun- tamisesta ylimääräisiä sotaeläkkeitä varten. Liitteet
24943: nan tutkimuksen loppuun suorittamista varten. Liit- IV,291. s. 1250. - Ks. Eläkkeet.
24944: teet IV,277. s. 1236.- Ks. Maantiet.
24945: - n:o 149, Haukipuron ym.: Määrärahan osoit-
24946: - n:o 135, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta vai tion avustuksiksi salaojituksiin. Liitteet
24947: misesta tiesuunnan tutkimiseksi Muonion kunnan IV, 292. s. 1251. - Ks. Ojitus.
24948: Muotkavaarasta Tiurajärvelle. Liitteet IV,278. s.
24949: 1237.- Ks. Maantiet. - n:o 150, Haukipuron ym.: Määrärahan osoit-
24950: - n:o 136, Hanhirovan ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta pienvaltaojien kaivamisesta viljelijöille
24951: misesta Nuotiorannan-Martimon maantien perus- suoritettavia palkkioita varten. Liitteet IV,293. s.
24952: korjauksen suorittamiseksi Ylitornion kunnassa. 1253. - Ks. Ojitus.
24953: Liitteet IV,279. s. 1238.- Ks. Maantiet.
24954: - n:o 151, Haukipuron ym.: Korotetun maara-
24955: - n:o 137, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tu-
24956: tamisesta Ylitornion paikallissairaalan rakentamista kemiseen. Liitteet IV,294. s. 1254. - Ks. Sähkö.
24957: varten. Liitteet IV ,280. s. 1239.- Ks. Sairaalat.
24958: - n:o 152, Heinosen ym.: Määrärahan osoittami-
24959: - n:o 138, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit- sesta Kaatuneitten Omaisten Liitto r.y:n toiminnan
24960: tamisesta suunnittelutyötä varten matkailuhotellin tukemiseen. Liitteet IV,295. s. 1255. - Ks. Kaa-
24961: rakentamiseksi Aavasaksan vaaralle. Liitteet IV, tuneitten Omaisten Liitto.
24962: 281. s. 1240. - Ks. Matkailu.
24963: - n:o 153, He 1 teen ym.: Määrärahan osoittami-
24964: - n:o 139, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit- sesta Helsingin-Haminan valtatien tienparannus-
24965: tamisesta Kuttasen-Kultiman polkutien rakenta- työtä varten Loviisan kaupungin kohdalla. Liitteet
24966: mista varten. Liitteet IV,282. s. 1241. - Ks. Pol- IV,296. s. 1256. - Ks. Maantiet.
24967: kutiet.
24968: - n:o 154, He 1 teen ym.: Määrärahan osoittamisesta
24969: - n:o 140, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta- Ahvenkosken-Elimäen maantien parantamiseen vä-
24970: misesta tutkimuksen suorittamiseksi Liakanjoen sil- lillä Ahvenkoski-Ruotsinpyhtää. Liitteet IV,297.
24971: lan rakentamiseksi Alatornion kunnassa. Liitteet s. 1257. - Ks. Maantiet.
24972: IV,283. s. 1242. - Ks. Sillat.
24973: - n:o 155, Hjerppe n ym.: Määrärahan osoittami-
24974: - n:o 141, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit- sesta Pohjois-Suomen investointirahaston alkupää-
24975: tamisesta Kolarinsaaren siltasuunnitteluja varten. omaksi. Liitteet IV,298 .. s. 1258. - Ks. Investoin-
24976: Liitteet IV,284. s. 1243. - Ks. Sillat. tirahasto.
24977: G Raha-asia-aloitteet 1967.
24978:
24979: - n:o 156, H o 1 o p a i sen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 170, Hykkäälän ym.: Määrärahan osoitta-
24980: misesta aatteellisten sanomalehtien avustamiseen. misesta Kouvolan-Heinolan maantien rakennus-
24981: Liitteet IV,299. s. 1260. - Ks. Sanomalehdet. työn aloittamiseksi. Liitteet IV,313. s. 1277. - Ks.
24982: Maantiet.
24983: - n:o 157, Holopaisen ym.: Korotetun määrära-
24984: han osoittamisesta turveteollisuuden edistämiseen. - n:o 171, Hykkäälän ym.: Määrärahan osoitta-
24985: Liitteet IV,300. s. 1262. - Ks. Turve. misesta Iitin virastotalon suunnittelua ja rakennus-
24986: töiden aloittamista varten. Liitteet IV,314. s. 1279.
24987: - n:o 158, Honkasen ym.: Määrärahan osoittami- - Ks. Virastot.
24988: sesta Ohtaojan keskuskalanviljelylaitoksen toimin-
24989: taa varten. Liitteet IV,301. s. 1263. - Ks. Kalan- - n:o 172, Hykkäälän ym.: Määrärahan osoitta-
24990: viljelyslaitokset. misesta Korian sillan tilalle rakennettavaa siltaa var-
24991: ten. Liitteet IV,315. s. 1280. - Ks. Sillat.
24992: - n:o 159, Honkasen ym.: Korotetun määrärahan
24993: osoittamisesta avustuksiksi yksityisten teiden raken- - n:o 173, Häggblomin ym.: Korotetun määrä-
24994: tamista varten. Liitteet IV,302. s. 1264. - Ks. Yk- rahan osoittamisesta vapaaoppilaspaikkoja varten
24995: sityiset tiet. yksityisissä oppikouluissa. Liitteet IV,316. s. 1281
24996: ja 1282. - Ks. Oppikoulut.
24997: - n:o 160, Honkasen ym.: Määrärahan osoittami-
24998: sesta uudisraivauspalkkioiden maksamiseksi Poh- - n:o 174, Häikiön ym.: Määrärahan osoittami-
24999: jois- ja Itä-Suomessa. Liitteet IV,303. s. 1265. sesta poliisiradion radiosähköttäjien aseman järjes-
25000: Ks. Uudisraivaus. tämiseksi. Liitteet IV,317. s. 1283. - Ks. Poliisi.
25001: - n:o 161, Honkasen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 175, Häkkisen ym.: Määrärahan osoittami-
25002: sesta Muhoksen kunnassa olevalle Koivikon koulu- sesta valtatie n:o 5:n parantamiseksi välillä Ohen-
25003: tilalle perostettavaa maatalousopistoa varten. Liit- mäki-Paloisvirran silta. Liitteet IV,318. s. 1285.
25004: teet IV,304. s. 1266. - Ks. Maatalouskoulut. - Ks. Maantiet.
25005: - n:o 162, Honkosen ym.: Määrärahan osoittami-
25006: sesta Pirkanmaan maakuntakirjaston tehtävien an- - n:o 176, Häkkisen ym.: Määrärahan osoitta-
25007: tamiseksi Tampereen kaupunginkirjastolle. Liitteet misesta valtatie n:o 5:n rakentamiseksi moottori-
25008: IV,305. s. 1268. - Ks. Kirjastot. tieksi välillä Särkilahti-Puijonrinne Kuopion kau-
25009: pungissa. Liitteet IV,319. s. 1286. - Ks. Maantiet.
25010: - n:o 163, Honkosen ym.: Määrärahan osoittami-
25011: . sesta Mänttään perustettavan ammatinvalinnanoh- - n:o 177, Häkkisen ym.: Määrärahan osoittami-
25012: jaustoimiston tilapäisen työvoiman palkkaamiseen. sesta avustukseksi Sokeain Keskusliitto r.y:lle. Liit-
25013: Liitteet IV,306. s. 1269. - Ks. Ammatinvalinta. teet IV,320. s. 1287. - Ks. Aistivialliset.
25014: - n:o 164, Honkosen ym.: Korotetun määrärahan - n:o 178, Häkkisen ym.: Määrärahan osoittami-
25015: osoittamisesta avustukseksi Ylioppilaiden Tervey- sesta rehtorin ja sihteerin paikkaamista varten Kuo-
25016: . denhoitosäätiölle. Liitteet IV,307. s. 1270. - Ks. pion korkeakouluun. Liitteet IV,321. s. 1289. -
25017: Terveydenhoito. Ks. Korkeakoulut.
25018: - n:o 165, H osti 1 a n: Määrärahan osoittamisesta - n:o 179, Häkkisen ym.: Määrärahan osoittami-
25019: kelirikko- ja yhdysaluksen hankkimiseksi itäiselle sesta Sorsakosken-Varkauden maantien rakennus-
25020: SJ.Iomenlahdelle. Liitteet IV,308. s. 1271. - Ks. töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,322. s. 1290. -
25021: Merenkulku. Ks. Maantiet.
25022: -'- n:o 166, H osti 1 a n: Määrärahan osoittamisesta - n:o 180, H ä p p ö 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
25023: sillan rakentamiseksi Pyhtään kunnan Keihässal- misesta Hämeenlinnan-Hauhontaustan-Hauhon
25024: meen. Liitteet IV,309. s. 1272. - Ks. Sillat. yhdystien rakentamiseen. Liitteet IV,323. s. 1291.
25025: - Ks. Maantiet.
25026: - n:o 167, H o s t i 1 a n ym.: Määrärahan osoittami-
25027: sesta maantien ja siihen liittyvien siltojen rakenta- - n:o 181, J u v e 1 a n ym.: Korotetun määrärahan
25028: miseksi Karhulan kauppalassa. Liitteet IV,310. s. osoittamisesta Rauman teknillisen koulun rakennus-
25029: 1273.- Ks. Maantiet. töiden jatkamista varten. Liitteet IV,324. s. 1292.
25030: - Ks. Teknilliset koulut.
25031: - n:o 168, H osti 1 a n ym.: Määrärahan osoittami-
25032: sesta tutkimuksen toimittamiseksi sillan rakentami- - n:o 182, J ä m sen i n ym.: Määrärahan osoittami-
25033: seksi Kymijoen läntisen haaran yli Hirvikosken ky- sesta Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelua var.
25034: län kohdalla. Liitteet IV,311. s. 1274. - Ks. Sil- ten. Liitteet IV,325. s. 1293. - Ks. Emäntäkoulut.
25035: lat.
25036: - n:o 183, J ä m sen i n ym.: Määrärahan osoittami-
25037: - n:o 169, Huiman ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta suunnitelman laatimiseksi kalastuskoulun pe-
25038: Suomen Meripelastusseuran työn tukemiseksi. Liit- rustamiseksi Konneveden kunnan Siikakoskelle.
25039: teet IV,312. s. 1275. - Ks. Merenkulku. Liitteet IV,326. s. 1294.- Ks. Kalastus.
25040: Raha-asia-aloitteet 1967. 7
25041:
25042: - n:o 184, J ä m sen i n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 198, Kiviahon ym.: Määrärahan osoittami-
25043: sesta maamiesopiston perustamista vatten Tarvaalan sesta avustukseksi Kauhavan paikallissairaalan ra-
25044: maatalousoppilaitoksen yhteyteen. Liitteet IV,327. kentamiseen. Liitteet IV,341. s. 1313. - Ks. Sai-
25045: s. 1296. - Ks. Maatalouskoulut. raalat.
25046:
25047: - n:o 185, J ä m sen i n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 199, Kiviahon ym.: Määrärahan osoittami-
25048: sesta helpotusten myöntämiseksi kunnille rautatei- sesta Alajärven säännöstelyn toteuttamiseksi. Liitteet
25049: den rakentamisesta johtuvista pakkolunastuskor- IV,342. s. 1314. - Ks. Vedensäännöstely.
25050: vauksista. Liitteet IV,328. s. 1298. - Ks. Kunnat.
25051: - n:o 200, K n u u t i n: Määrärahan osoittamisesta
25052: - n:o 186, K a a r 1 o sen ym.: Määrärahan osoittami- Aavehelukan lentokentän suunnittelutöitä varten.
25053: sesta kotitalouden edistämiseen. Liitteet IV,329. s. Liitteet IV,343. s. 1315. - Ks. Lentokentät.
25054: 1301. - Ks. Kotitalous.
25055: - n:o 201, K n u u t i n: Määrärahan osoittamisesta
25056: - n:o 187, Kaarnan ym.: Määrärahan osoittami- kalanviljelylaitoksen rakentamiseksi Kemin maalais-
25057: sesta tien rakentamiseksi Pulsan asemalta Luu- kuntaan. Liitteet IV,344. s. 1316. - Ks. Kalanvilje-
25058: mäelle valtatie n:o 6:een. Liitteet IV,330. s. 1302. lyslaitokset.
25059: - Ks. Maantiet.
25060: - n:o 202, K n u u t i n: Määrärahan osoittamisesta
25061: - n:o 188, Kaarnan ym.: Määrärahan osoittami- Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan tutkimustyön tuke-
25062: sesta maantien rakentamiseksi Lemin kirkolta miseen. Liitteet IV,345. s. 1317. - Ks. Tutkimus-
25063: Iitiään. Liitteet IV,331. s. 1303. - Ks. Maantiet. työ.
25064:
25065: - n:o 189, Kaarnan ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 203, K n u u t i n: Määrärahan osoittamisesta
25066: sesta uuden asemarakennuksen rakentamiseksi Vai- matkailukeskuksen rakentamiseksi Aavasaksalle.
25067: nikkalaan. Liitteet IV,332. s. 1304. - Ks. Rauta- Liitteet IV,346. s. 1318. - Ks. Matkailu.
25068: tiet.
25069: - n:o 204, K n u u t i n: Määrärahan osoittamisesta
25070: - n:o 190, Kankaan ym.: Korotetun määrärahan Korkealehdon-Sieppijärven maantien rakennustöi-
25071: osoittamisesta avustuksiksi vaikeuksiin joutuneille den aloittamiseksi. Liitteet IV,347. s. 1319. - Ks.
25072: kunnille. Liitteet IV,333. s. 1305. - Ks. Kunnat. Maantiet.
25073: - n:o 191, Kanto 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 205, K n u u t i n: Määrärahan osoittamisesta
25074: sesta oppi- ja ammattikoululaisten koulumatkakus- T alassuon-Mellanpalon tien kunnossapitokustan-
25075: tannusten korvaamiseen. Liitteet IV,334. s. 1306. nuksiin Ylitornion kunnassa. Liitteet IV,348. s.
25076: - Ks. Matkakustannukset. 1320. - Ks. Maantiet.
25077: - n:o 192, Kantolan ym.: Määrärahan osoittami-
25078: sesta Mäntsälään rakennettavan valtion virastotalon - n:o 206, K n u u t i n: Määrärahan osoittamisesta
25079: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,335. s. Pajasjoen sillan rakentamiseksi. Liitteet IV,349. s.
25080: 1307. - Ks. Virastot. 1321. - Ks. Sillat.
25081:
25082: - n:o 193, K a r p o 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 207, Knuutin ym.: Määrärahan osoittami·
25083: sesta Tohmajärven kaava-alueen pääteiden rakenta- sesta Kemin keskussairaalan laajennussuunnitelmien
25084: mista varten. Liitteet IV,336. s. 1308. - Ks. tekemiseksi. Liitteet IV,350. s. 1322. - Ks. Sairaa-
25085: Maantiet. lat.
25086:
25087: - n:o 194, K a r p o 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 208, K n u u t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
25088: sesta Pohjois-Karjalan karjatalouskoulun rakennus- misesta valtionenemmistöisen osakeyhtiön perusta-
25089: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,337. s. 1309. - mista varten elementtitalojen valmistamisen aloitta-
25090: Ks. Karjatalous. miseksi Laukaan, Keuruun ja Korpilahden kunnissa.
25091: Liitteet IV,351. s. 1323. - Ks. Rakennustoiminta.
25092: - n:o 195, Karpolan ym.: Määrärahan osoittami-
25093: sesta maamiesopiston perustamiseksi Koivikon ti- - n:o 209, Knuuttilan ym.: Määrärahan osoitta-
25094: lalle Kiteelle. Liitteet IV,338. s. 1310. - Ks. Maa- misesta valtionenemmistöisen osakeyhtiön perusta-
25095: talouskoulut. miseksi metalliteollisuustoiminnan aloittamiseksi
25096: Suolahden kauppalassa. Liitteet IV,352. s. 1325. -
25097: - n:o 196, K a r v i k on ym.: Määrärahan osoittami- Ks. Teollisuus.
25098: sesta sulkupuomien asentamiseksi Turun-Naanta-
25099: lin rataosuudella lähellä Nesteen seisaketta ole- - n:o 210, K o c k i n ym.: Määrärahan osoittamisesta
25100: valle tasoylikäytävälle. Liitteet IV,339. s. 1311. - Lahden keskussairaalan suunnittelua varten. Liit-
25101: Ks. Rautatiet. teet IV,353. s. 1326.- Ks. Sairaalat.
25102: - n:o 197, K a r v i k on ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 211, Kokkolan ym.: Määrärahan osoittami-
25103: sesta Raunistulan yhteislyseon koulurakennuksen ra- sesta työväenluokan nousua symbolisoivan valtakun-
25104: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,340. s. nallisen muistomerkin pystyttämistä vatten. Liitteet
25105: 1312. - Ks. Oppikoulut. IV,354. s. 1327.- Ks. Muistomerkit.
25106: 8 Raha-asia-aloitteet 1967.
25107:
25108: - n:o 212, K o p p a s en: Määrärahan osoittamisesta - n:o 226, Laaksosen ym.: Määrärahan osoitta-
25109: iltaoppikoulujen kirjastoja varten. Liitteet IV,355. misesta Espoon Otaniemessä sijaitsevan valtion palo-
25110: s. 1328. - Ks. Kirjastot. koulun tarvitsemien lisärakennusten suunnittele-
25111: mista varten. Liitteet IV,369. s. 1351. - Ks. Palo-
25112: - n:o 213, Korsbäck i n ym.: Määrärahan osoitta- koulu.
25113: misesta virastotalon rakentamista varten Kristiinaan.
25114: Liitteet IV,356. s. 1329 ja 1330. - Ks. Virastot. - n:o 227, La g e r r o osin ym.: Määrärahan osoit-
25115: tamisesta kuntien Kainuun keskusammattikoulusta
25116: - n:o 214, Korsbäck i n ym.: Määrärahan osoitta- varaamien oppilaspaikkojen lunastamiseksi valtiolle.
25117: misesta työkoneissa käytettävän bensiinin hinnan Liitteet IV,370. s. 1352. - Ks. Ammattikoulut.
25118: järjestämiseksi. Liitteet IV,357. s. 1331 ja 1332. -
25119: Ks. Polttoaineet. - n:o 228; La g e r r o osin ym.: Määrärahan osoit-
25120: tamisesta Kajaanin sairaanhoitajakoulun rakennusten
25121: - n:o 215, A. Koskisen ym.: Määrärahan osoitta- suunnittelua varten. Liitteet IV,371. s. 1354. - Ks.
25122: misesta Karstulan paikallissairaalan rakentamisen Sairaanhoitajat.
25123: aloittamiseksi. Liitteet IV,358. s. 1333. - Ks. Sai-
25124: raalat. - n:o 229, Laineen ym.: Määrärahan osoittami-
25125: sesta korvauksiksi vuoden 1918 kansalaissodan pu-
25126: - n:o 216, A. K o s k i sen ym.: Määrärahan osoitta- nakaartilaisille. Liitteet IV,372. s. 1355. - Ks.
25127: misesta Multian-Pylkönmäen-Karstulan maantien Korvaus.
25128: rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,359. s.
25129: 1334. - Ks. Maantiet. - n:o 230, La n d s t r ö m i n ym.: Määrärahan osoit-
25130: tamisesta veikkaajien mielipiteen selvittämiseksi
25131: - n:o 217, L. Koskisen ym.: Määrärahan osoitta- veikkausvoittovarojen jakamisesta. Liitteet IV,373.
25132: misesta avustuksiksi kunnille halpavuokraisten s. 1356.- Ks. Veikkaus.
25133: asuntojen rakentamiseksi vähävaraisille vanhuksille.
25134: Liitteet IV,360. s. 1335. - Ks. Kunnat. - n:o 231, La n d s t r ö m i n ym.: Määrärahan osoit-
25135: tamisesta väitöskirjojen painatuskustannusten mak-
25136: - n:o 218, L. Koskisen ym.: Määrärahan osoitta- samiseksi valtion varoista. Liitteet IV,374. s. 1357.
25137: misesta Virmutjoen-Vekaran maantien rakentami- - Ks. Väitöskirjat.
25138: seen. Liitteet IV,361. s. 1336. - Ks. Maantiet.
25139: - n:o 232, La n d s t r ö m i n ym.: Määrärahan osoit-
25140: - n:o 219, L. Koskisen ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Turun-Tampereen ja Porin-Helsingin
25141: misesta Kallislahden-Iidahden maantien paranta- valtateiden eritasoristeyksen rakennustöiden aloitta-
25142: miseen. Liitteet IV,362. s. 1337. - Ks. Maantiet. miseksi Lauttakylässä. Liitteet IV,375. s. 1358. -
25143: Ks. Maantiet.
25144: - n:o 220, K u 11 'i n ym.: Määrärahan osoittamisesta
25145: ammatinvalinnanohjaustoimiston perustamiseksi - n:o 233, Lehmosen ym.: Määrärahan osoitta-
25146: Karjaan kauppalaan. Liitteet IV,363. s. 1338 ja misesta maaseudun sähköistämisavustuksia varten.
25147: 1339.- Ks. Ammatinvalinta. Liitteet IV,376. s. 1359. - Ks. Sähkö.
25148: - n:o 221, K u 11 'i n ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 234, Lehmosen ym.: Korotetun määrärahan
25149: Pohjan lahden yli johtavien maantiesiltojen raken- osoittamisesta erityislapsilisän korottamiseksi. Liit-
25150: tamista varten. Liitteet IV,364. s. 1340 ja 1341. - teet IV,377. s. 1360.- Ks. Lapsilisä.
25151: Ks. Sillat.
25152:
25153: - n:o 222, K u 11 'i n ym.: Korotetun määrärahan - n:o 235, Lehmosen ym.: Korotetun määrärahan
25154: osoittamisesta valtion oppikoulujen opetusvälineis- osoittamisesta perhelisän korottamiseksi. Liitteet
25155: töjä ja kirjastoja varten. Liitteet IV,365. s. 1342 ja IV,378. s. 1361. - Ks. Perhelisä.
25156: 1344. - Ks. Oppikoulut.
25157: - n:o 236, Lehmosen ym.: Määrärahan osoitta-
25158: - n:o 223, K u 11 'i n ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta valtionenemmistöisen puuelementtitaloja
25159: ammatinvalinnanohjaustoimiston perustamista var- valmistavan tehtaan perustamiseksi Viitasaarelle.
25160: ten Porvoon kaupunkiin. Liitteet IV,366. s. 1346 ja Liitteet IV,379. s. 1363. - Ks. Rakennustoiminta.
25161: 1347. - Ks. Ammatinvalinta.
25162: - n:o 224, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 237, Leskisen ym.: Määrärahan osoittami-
25163: sesta valtion teknillisen tutkimuslaitoksen graafisen sesta keskusrikospoliisin rakennuskompleksiin liit-
25164: laboratorion tutkimustyötä varten. Liitteet IV,367. tyvän lisärakennuksen rakennustöiden aloittami-
25165: s. 1348. - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. seksi. Liitteet IV,380. s. 1364. - Ks. Poliisi.
25166:
25167: - n:o 225, Laaksosen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 238, Li II q v i s t i n ym.: Määrärahan osoitta-
25168: sesta yksityisten iltaoppikoulujen valtionavun korot- misesta Hangon merimiesammattikoulun suunnitte-
25169: tamiseen. Liitteet IV,368. s. 1350. - Ks. Iltaoppi- luun. Liitteet IV,381. s. 1366. - Ks. Merimies-
25170: koulut. koulut.
25171: Raha-asia-aloitteet 1967. 9
25172:
25173: - n:o 239, Lillqvistin ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 252, Lukkarisen ym.: Korotetun maara-
25174: misesta Etelä-Pohjanmaan ja Pietarsaaren ammatin- rahan osoittamisesta vähävaraisten nuorten ammatti-
25175: valinnanohjaustoimistojen henkilökunnan palkkaa- opintolainoihin. Liitteet IV,395. s. 1385. - Ks.
25176: miseen. Liitteet IV,382. s. 1367 ja 1368. - Ks. Ammattiopinnot.
25177: Ammatinvalinta.
25178: - n:o 253, M a tila i sen ym.: Määrärahan osoit-
25179: - n:o 240, Li 11 q v i s t i n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Immolan kasarmialueen rakennustöiden
25180: tamisesta Kristiinan virastotalon rakennustyön aloit- aloittamiseen. Liitteet IV,396. s. 1386. - Ks. Ra-
25181: tamista varten. Liitteet IV,383. s. 1369 ja 1370. - kennustoiminta.
25182: Ks. Virastot.
25183: - n:o 254, M. Mattilan ym.: Määrärahan osoit-
25184: tamisesta ammattikasvatushallitukseen siirrettävän
25185: - n:o 241, Li 11 q v i s t i n ym.: Määrärahan osoit- maataloushallituksen kotiteollisuusosaston virkojen
25186: tamisesta Pietarsaaren tiemestaripiirin varikkoraken- ja toimien järjestelyä varten. Liitteet IV,397. s. 1387.
25187: nusta varten. Liitteet IV,384. s. 1371 ja 1372. - - Ks. Maataloushallitus.
25188: Ks. Tie- ja vesirakennus.
25189: - n:o 255, M. Mattilan ym.: Määrätahan osoit-
25190: - n:o 242, Li 11 q v i s t i n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Vihdin-Hyvinkään-Mäntsälän-Por-
25191: misesta Pietarsaaren satamaan johtavan uuden tien voon kehätien rakennustöiden nopeuttamiseksi. Liit-
25192: tutkimista ja suunnittelua varten. Liitteet IV,385. teet IV,398. s. 1388. - Ks. Maantiet.
25193: s. 1373 ja 1374. - Ks. Maantiet.
25194: - n:o 243, Linko 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 256, M. Mattilan ym.: Määrärahan osoit-
25195: tamisesta Karkkilan-Pusulan-Lohjan tiesuunnan
25196: sesta tutkimuksen suorittamiseksi työmarkkinoiden tutkimiseen. Liitteet IV,399. s. 1389. - Ks. Maan-
25197: ja työvoimatarpeen kehityksestä 1970- ja 1980- tiet.
25198: luvulla. Liitteet IV,386. s. 1375. - Ks. Työmark-
25199: kinat.
25200: - n:o 257, M. M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
25201: tamisesta Hytylän-Järvenpään maantien parantami-
25202: - n:o 244, Linko 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- seen välillä Hyrylä-Tuusulan kirkonkylä. Liitteet
25203: sesta Kymijoen nippu- ja uittoväylän rakennustöiden IV,400. s. 1390. - Ks. Maantiet.
25204: aloittamista varten välillä Voikkaa-meri. Liitteet
25205: IV,387. s. 1376.- Ks. Uitto. - n:o 258, M. Matti 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
25206: tamisesta Mäntsälän-Pukkilan yhdystien rakennus-
25207: - n:o 245, Linko 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- töiden aloittamiseen. Liitteet IV,401. s. 1391. - Ks.
25208: sesta Kotkan teknillisen oppilaitoksen kouluraken- Maantiet.
25209: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,388. s. 1377.
25210: - Ks. Teknilliset koulut.
25211: - n:o 259, M. Mattilan ym.: Määrärahan osoit-
25212: tamisesta Lapinjärven-Loviisan tien kunnostami-
25213: - n:o 246, Linko 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- seen. Liitteet IV,402. s. 1392. - Ks. Maantiet.
25214: sesta tutkimuksen toimittamiseksi rakentamisen
25215: ajoittamisesta nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. - n:o 260, M. Matti 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
25216: Liitteet IV,389. s. 1378. - Ks. Rakennustoiminta. tamisesta Ahvenkosken-Elimäen maantien paran-
25217: tamiseksi välillä Ahvenkoski-Ruotsinpyhtää. Liit-
25218: - n:o 247, H. Linnan ym.: Määrärahan osoitta- teet IV,403. s. 1393. - Ks. Maantiet.
25219: misesta salaojituspalkkioiksi. Liitteet IV,390. s.
25220: 1379. - Ks. Ojitus. - n:o 261, M. Matti 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
25221: tamisesta avustukseksi Kylvösiemenliitolle. Liitteet
25222: - n:o 248, M. Linnan: Määrärahan osoittamisesta IV,404. s. 1394. - Ks. Siemenet.
25223: Oulun läänin pohjoisosaan rakennettavan kaluste-
25224: tehtaan perustamistöiden aloittamiseksi. Liitteet - n:o 262, V. Matti 1 a n ym.: Korotetun määrä-
25225: IV,391. s. 1380. - Ks. Puusepänteollisuus. rahan osoittamisesta valtionapuna Suomen Meri-
25226: mieslähetysseuralle. Liitteet IV,405. s. 1395. - Ks.
25227: - n:o 249, M. Linnan: Määrärahan osoittamisesta Merimieslähetys.
25228: työllisyystöihin kotiseutunsa ulkopuolelle sijoitettu-
25229: jen päivärahan maksamiseksi. Liitteet IV,392. s. - n:o 263, Melinin ym.: Määrärahan osoittami-
25230: 1382. - Ks. Työllisyys. sesta eräiden oppilaitosten iltalinjoja varten. Liitteet
25231: IV,406. s. 1396 ja 1397.- Ks. Iltaoppikoulut.
25232: - n:o 250, Lintilän ym.: Määrärahan osoittami-
25233: sesta ulkomaisen rukiin myynnistä valtion vilja- - n:o 264, Melinin ym.: Määrärahan osoittami-
25234: varastolle aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Liit- sesta keinomunuaiskeskusten suunnittelemista var·
25235: teet IV,393. s. 1383.- Ks. Vilja. ten. Liitteet IV,407. s. 1398 ja 1400. - Ks. Sairaan-
25236: hoito.
25237: - n:o 251, Li n t i 1 ä n ym.: Määrärahan osoittami-
25238: sesta metsäntutkimuslaitoksen Keski- ja Etelä-Poh- - n:o 265, Mustosen ym.: Määrärahan osoitta-
25239: janmaan koeaseman uudisrakennusten rakentamista misesta Vuokatin-Mustolanmutkan-Kajaanin
25240: varten. Liitteet IV,394. s. 1384. - Ks. Metsän- maantien rakennustöiden aloittamiseksi Sotkamon
25241: tutkimuslaitos. kunnassa. Liitteet IV,408. s. 1402. - Ks. Maantiet.
25242: 2 E 14/68
25243: 10 Raha-asia-aloitteet 1967.
25244:
25245: - n:o 266, Mustosen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 280, N i k k i 1 ä n ym.: Korotetun määrärahan
25246: misesta vihanneskeskusvaraston rakentamiseksi Ka- osoittamisesta metsä- ja puuteknologian tutkimuk-
25247: jaanin kaupunkiin. Liitteet IV,409. s. 1403. - Ks. siin metsäntutkimuslaitoksessa. Liitteet IV,423.
25248: Vihannekset. s. 1417. - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
25249: - n:o 267, Mustosen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 281, N i k k i 1 ä n ym.: Määrärahan osoittami-
25250: misesta Hirvenniemen sillan rakennustöitten aloit- sesta konstaapelin toimien perustamiseksi Valkea-
25251: tamiseksi Sotkamon kunnassa. Liitteet IV,410. s. kosken nimismiespiiriin. Liitteet IV,424. s. 1418. -
25252: 1404. - Ks. Sillat. Ks. Poliisi.
25253: - n:o 268, Mustosen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 282, Nikkilän ym.: Määrärahan osoittami-
25254: sesta kivenraivauspalkkioihin. Liitteet IV,411. s. sesta maantien rakentamiseksi Valkeakoskelta Myt-
25255: 1405.- Ks. Kivenraivaus. täälän kautta valtatie n:o 3:een. Liitteet IV,425.
25256: s. 1419.- Ks. Maantiet.
25257: - n:o 269, Mustosen ym.: Määrärahan osoitta-
25258: misesta talkkikaivostoiminnan aloittamiseksi Lahnas- - n:o 283, Nikkilän ym.: Määrärahan osoitta-
25259: lammilla Sotkamon kunnassa. Liitteet IV,412. s. misesta maantien parantamiseksi tieosuudella Valkea-
25260: 1406.- Ks. Kaivostoiminta. kosken kaupunki-Sääksmäen kunnan raja. Liitteet
25261: IV,426. s. 1420. - Ks. Maantiet.
25262: - n:o 270, Mä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoittami-
25263: sesta tilapäisten toimihenkilöiden paikkaamista var- - n:o 284, Niskasen ym.: Määrärahan osoittami-
25264: ten ammatinvalinnanohjauksen Rauman toimistoon. sesta Raunistulan yhteislyseon uudisrakennuksen
25265: Liitteet IV,413. s. 1407.- Ks. Ammatinvalinta. rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,427. s.
25266: 1421. - Ks. Oppikoulut.
25267: - n:o 271, Mäen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
25268: tamisesta naisvankilan rakentamista varten. Liitteet - n:o 285, Nordströmin ym.: Määrärahan osoit-
25269: IV,414. s. 1408. - Ks. Vankeinhoito. tamisesta maantielautan hankkimiseksi Raippaluo-
25270: don ja Ahlskatin välistä liikennettä varten. Liitteet
25271: - n:o 272, Mäen ym.: Määrärahan osoittamisesta IV,428. s. 1422 ja 1424. - Ks. Lautat.
25272: maakunta-arkiston rakennuksen suunnittelua varten
25273: Hämeenlinnaan. Liitteet IV,415. s. 1409. - Ks. - n:o 286, Nordströmin ym.: Määrärahan osoit-
25274: Arkistot. tamisesta Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun
25275: rakennustöiden ja opetustoiminnan aloittamista var-
25276: - n:o 273, Mäki-Hakolan ym.: Määrärahan ten. Liitteet IV,429. s. 1426. - Ks. Korkea-
25277: osoittamisesta Kauhavan lentoaseman autosuoja- ja koulut.
25278: huoltokeskusrakennuksen rakennustöiden loppuun-
25279: saattamiseksi. Liitteet IV,416. s. 1410. - Ks. Lento- - n:o 287, Paanasen ym.: Määrärahan osoittami-
25280: kentät. sesta valtionavuksi Kehitysvammaliitto r.y:lle vajaa-
25281: mielisten avohuollon kehittämiseen. Liitteet IV,430.
25282: - n:o 274, Mäki-Hakolan ym.: Määrärahan s. 1428.- Ks. Vajaamieliset.
25283: osoittamisesta Isojoen keskikoulun rakentamista
25284: varten. Liitteet IV,417. s. 1411. - Ks. Oppikoulut. - n:o 288, Paasivuoren ym.: Määrärahan osoit-
25285: tamisesta Helsinkiin rakennettavan ylioppilaiden ter-
25286: - n:o 275, Mäki-Hakolan ym.: Määrärahan veystalon rahoitukseen. Liitteet IV,431. s. 1429. -
25287: osoittamisesta kliinisen farmakologian kiinteän yli- Ks. Terveydenhoito.
25288: määräisen professorin viran muuttamiseksi vakinai-
25289: seksi professorin viraksi. Liitteet IV,418. s. 1412. - n:o 289, P a a s on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25290: - Ks. Yliopisto. hylkeentapporahan maksamiseksi entisen suurui-
25291: sena. Liitteet IV,432. s. 1430. - Ks. Hylkeet.
25292: - n:o 276, Mäkisen ym.: Määrärahan osoittami-
25293: sesta eräiden valtion askarteluohjaajaopiston tila- - n:o 290, P a a s on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25294: päisten toimien vakinaistamiseen. Liitteet IV,419. merilohilaitoksen rakentamiseksi Iijokisuulla ole-
25295: s. 1413.- Ks. Askartelu. vaan Hietastin lammikkoväylään. Liitteet IV,433. s.
25296: 1431. - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
25297: - n:o 277, Niemelän ym.: Korotetun määrärahan
25298: osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi- - n:o 291, Paavolan ym.: Määrärahan osoittami-
25299: seen. Liitteet IV,420. s. 1414. - Ks. Sähkö. sesta kotimaisen kirjallisuuden tukemiseksi. Liitteet
25300: IV,434. s. 1432. - Ks. Kirjallisuus.
25301: - n:o 278, N i e me 1 ä n ym.: Korotetun määrärahan
25302: osoittamisesta lentotoiminnan ylläpitämiseen eräillä - n:o 292, Paavo 1 a n ym.: Määrärahan osoittami-
25303: saaristoalueilla. Liitteet IV,421. s. 1415. - Ks. sesta kirjastojen oppi- ja kurssikirjojen puutteen
25304: Lentoliikenne. poistamiseksi. Liitteet IV,435. s. 1433. - Ks. Kir-
25305: jastot.
25306: - n:o 279, Niinikosken ym.: Määrärahan osoit-
25307: tamisesta pienteollisuusyritysten markkinointioh- - n:o 293, ]. E. Partasen ym.: Määrärahan
25308: jauksen tehostamiseen Pohjois- ja Itä-Suomessa. Liit- osoittamisesta uudis- ja kivenraivauspalkkioihin.
25309: teet IV,422. s. 1416. - Ks. Pienteollisuus. Liitteet IV,436. s. 1434. - Ks. Uudisraivaus.
25310: Raha-asia-aloitteet 1967. 11
25311:
25312: - n:o 294, J. E. Partasen ym.: Korotetun määrä- - n:o 309, Pesolan ym.: Määrärahan osoittami-
25313: rahan osoittamisesta Kainuun keskussairaalan raken- sesta harjoituskouluissa opetusharjoittelua suoritta-
25314: tamiseen. Liitteet IV,437. s. 1435. - Ks. Sairaalat. ville auskultanteille maksettavaa palkkaa varten.
25315: Liitteet IV,452. s. 1451. - l{s. Oppikoulut.
25316: - n:o 295, Pekkarisen ym.: Määrärahan osoit-
25317: tamisesta uudis- ja kivenraivauspalkkioihin. Liitteet - n:o 310, Peso 1 a n ym.: Määrärahan osoittami-
25318: IV,438. s. 1436. - Ks. Uudisraivaus. sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Espoon
25319: kauppalaan. Liitteet IV,453. s. 1452.- Ks. Virastot.
25320: - n:o 296, Pekkarisen ym.: Korotetun määrä-
25321: rahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit- - n:o 311, Peso 1 a n ym.: Korotetun määrärahan
25322: tämisrahastoon. Liitteet IV,439. s. 1437. - Ks. osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden kuntien val-
25323: Maatalous. tionapuun. Liitteet IV,454. s. 1453. - Ks. Kunnat.
25324: - n:o 297, Pennasen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 312, Pesolan ym.: Määrärahan osoittami-
25325: sesta avustukseksi Joensuussa sijaitsevalle Wärtsilän sesta poliisivoimien lisäämiseksi pääkaupungin ym-
25326: teknilliselle oppilaitokselle lukukausimaksujen alen- päristökunnissa. Liitteet IV,455. s. 1454. - Ks.
25327: tamiseen. Liitteet IV,440. s. 1438. - Ks. Teknilliset Poliisi.
25328: koulut.
25329: - n:o 313, Pesolan ym.: Määrärahan osoittami-
25330: - n:o 298, Pennasen: Määrärahan osoittamisesta sesta Lohjan kauppalan Pitkänkadun tasoylikäytä-
25331: Joensuun lentokentän kiitoratojen vahvistamiseksi. vän turvalaitteiden hankkimista varten. Liitteet
25332: Liitteet IV,441. s. 1439. - Ks. Lentokentät. IV,456. s. 1455. - Ks. Liikenne.
25333: - n:o 299, Pennasen: Määrärahan osoittamisesta - n:o 314, Peso 1 a n ym.: Määrärahan osoittami-
25334: Joensuun postiautovarikon rakennustöiden aloitta- sesta Lohjan kauppalan Gruotilan tasoylikäytävän
25335: miseksi. Liitteet IV,442. s. 1440. - Ks. Postilaitos. turvalaitteiden hankkimista varten. Liitteet IV,457.
25336: s. 1456. - Ks. Liikenne.
25337: - n:o 300, P en n a s en: Määrärahan osoittami-
25338: sesta Pohjois-Karjalan maakunta-arkiston rakennus- - n:o 315, Pesolan ym.: Määrärahan osoittami-
25339: töiden aloittamiseksi Joensuun kaupungissa. Liitteet sesta Otaniemen ylioppilasravintolan rakentamiskus-
25340: IV,443. s. 1441. - Ks. Arkistot. tannuksiin. Liitteet IV,458. s. 1457. - Ks. Ravin-
25341: tolat.
25342: - n:o 301, Pennasen ym.: Määrärahan osoittami-
25343: sesta rikospoliisilisän maksamiseksi rikospoliisitehtä- - n:o 316, P o h j o s en ym.: Määrärahan osoittami-
25344: vissä toimiville maaseudun poliisitoimenhaltijoille. sesta Pengerjoen perkaustyön aloittamiseksi Petäjä-
25345: Liitteet IV,444. s. 1442. - Ks. Poliisi. veden kunnassa. Liitteet IV,459. s. 1458. - Ks.
25346: Perkaustyöt.
25347: - n:o 302, Pennasen ym.: Määrärahan osoitta-
25348: misesta Joensuun korkeakoulun kirjastoa varten. - n:o 317, Pohjosen ym.: Määrärahan osoittami-
25349: Liitteet IV,445. s. 1443. - Ks. Korkeakoulut. sesta Kalmarin-Sapran paikallistien rakentamisen
25350: aloittamiseen. Liitteet IV,460. s. 1459. - Ks. Paikal-
25351: - n:o 303, Pennasen ym.: Määrärahan osoitta- listiet.
25352: misesta poliisimiesten jatkokoulutuksen järjestämistä
25353: varten. Liitteet IV,446. s. 1444. - Ks. Poliisi. - n:o 318, Pohjosen ym.: Määrärahan osoittami-
25354: - n:o 304, Pentin ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta TVH:n tukikohdan rakentamiseksi Pylkön-
25355: Porin-Jyväskylän maantien rakennustöiden aloitta- mäelle. Liitteet IV,461. s. 1460. - Ks. Tie- ja vesi-
25356: miseksi Linnankylän-Kihniön välisellä osuudella. rakennus.
25357: Liitteet IV,447. s. 1445.- Ks. Maantiet.
25358: - n:o 319, Pohjosen ym.: Määrärahan osoittami-
25359: - n:o 305, Peso 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- sesta Kukkassalmen sillan ja siihen liittyvien teiden
25360: sesta kansainvälisen aatekilpailun järjestämiseksi rakentamiseksi Koskenpään kunnassa. Liitteet
25361: Pohjois-Suomen matkailu- ja virkistysalueohjelman IV,462. s. 1461. - Ks. Sillat.
25362: kehittämistä varten. Liitteet IV,448. s. 1446. - Ks.
25363: Matkailu. - n:o 320, Pohjosen ym.: Korotetun määrärahan
25364: osoittamisesta maalaiskirjeenkantajien kantovuorojen
25365: - n:o 306, Peso 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- lisäämiseksi syrjäseuduilla. Liitteet IV,463. s. 1462.
25366: sesta valtion palokoulun laajentamista varten. Liit- - Ks. Postilaitos.
25367: teet IV,449. s. 1447. - Ks. Palokoulu.
25368: - n:o 321, Pohjosen ym.: Määrärahan osoittami-
25369: - n:o 307, Peso 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- sesta suunnitelman laatimiseksi Kärkistensalmen
25370: sesta Espoon aluesairaalan rakennustöiden aloitta- lossin korvaamiseksi sillalla Korpilahden kunnassa.
25371: miseksi. Liitteet IV,450. s. 1448. - Ks. Sairaalat. Liitteet IV,464. s. 1463.- Ks. Sillat.
25372: - n:o 308, Peso 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 322, Pohjosen ym.: Määrärahan osoittami-
25373: sesta poliisitoimen pysyväisten tointen perustami- sesta maantien rakentamiseksi Pihlajaveden-Virtain
25374: seksi Järvenpään nimismiespiiriin. Liitteet IV,451. maantieltä Yltiän pysäkille. Liitteet IV,465. s. 1464.
25375: s. 1449.- Ks. Poliisi. - Ks. Maantiet.
25376: 12 Raha-asia-aloitteet 1967.
25377:
25378: - n:o 323, Pohjosen ym.: Korotetun määrärahan - n:o 337, Saa 1 asti n ym.: Määrärahan osoitta-
25379: osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi- misesta Ylivieskan maamiesopiston rakennusten
25380: seen. Liitteet IV,466. s. 1465. - Ks. Sähkö. suunnittelua varten. Liitteet IV,480. s. 1482. - Ks.
25381: Maatalouskoulut.
25382: - n:o 324, Pohjosen ym.: Määrärahan osoittami-
25383: sesta metalli- ja konekorjausosaston lämpökeskuksen - n:o 338, 0. Saarisen ym.: Määrärahan osoit-
25384: rakentamiseksi Joutsan mieskotiteollisuuskouluun. tamisesta sosiaaliministeriön hintaosaston vakinaista-
25385: Liitteet IV,467. s. 1466. - Ks. Kotiteollisuus. mista varten. Liitteet IV,481. s. 1483. - Ks. Sosiaali-
25386: ministeriö.
25387: - n:o 325, Pohjosen ym.: Määrärahan osoittami-
25388: sesta Kyyjärven keskikoulun rakentamisen aloitta- - n:o 339, 0. Saarisen ym.: Määrärahan osoit-
25389: miseen. Liitteet IV,468. s. 1467.- Ks. Oppikoulut. tamisesta työtuomioistuimen puheenjohtajan ja sih-
25390: teerin peruspalkkaisten virkojen perustamista var-
25391: - n:o 326, P o u s i n: Määrärahan osoittamisesta Pa- ten. Liitteet IV,482. s. 1484. - Ks. Työtuomio-
25392: rikkalan paikallissairaalan rakennustöiden aloittami- istuin.
25393: seksi. Liitteet IV,469. s. 1468.- Ks. Sairaalat.
25394: - n:o 340, 0. Saarisen: Määrärahan osoittami-
25395: - n:o 327, P r o c o p en ym.: Määrärahan osoitta- sesta Hyvinkään asemarakennuksen rakennustöiden
25396: misesta merimiesammattikoulun suunnittelemista aloittamista varten. Liitteet IV,483. s. 1485. - Ks.
25397: varten Hankoon. Liitteet IV,470. s. 1469 ja 1470. Rautatiet.
25398: - Ks. Merimieskoulut.
25399: - n:o 328, P r o c o p en ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 341, Sai m on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25400: sesta Hankoon johtavan maantieyhteyden paranta- Kärkkäälän-Kivisalmen kantatien korjaamiseksi
25401: miseen. Liitteet IV,471. s. 1471 ja 1472. - Ks. Konneveden kunnassa. Liitteet IV,484. s. 1486. -
25402: Maantiet. Ks. Maantiet.
25403:
25404: - n:o 329, P r o c o p en ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 342, Sai m on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25405: sesta Karjaan ja Tammisaaren välisen kantatien 53 Keski-Suomen maanviljelyskoeaseman toimintaedel-
25406: parantamiseen. Liitteet IV,472. s. 1473 ja 1474. - lytysten parantamiseksi. Liitteet IV,485. s. 1487. -
25407: Ks. Maantiet. Ks. Koeasemat.
25408:
25409: - n:o 330, Puhakan ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 343, Sai m on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25410: sesta Kaltimon-Ilomantsin maantien perusparannus- Laukaan paikallissairaalan muutos- ja laajennustöi-
25411: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,473. s. 1475. - den aloittamiseksi. Liitteet IV,486. s. 1488. - Ks.
25412: Ks. Maantiet. Sairaalat.
25413:
25414: - n:o 331, Puhakan ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 344, Sai m on ym.: Määrärahan osoittami-
25415: sesta Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueen metsä- sesta Lievestuoreen-Kangasniemen tien suunnitel-
25416: työkoulun rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet man aikaansaamiseksi. Liitteet IV,487. s. 1489. -
25417: IV,474. s. 1476. - Ks. Metsäkoulut. Ks. Maantiet.
25418:
25419: - n:o 332, Puhakan ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 345, Sai m on: Määrärahan osoittamisesta
25420: sesta Itä-Suomen teollisuuden laajennusohjelman te- Yltiänmäen-Ahtaansalmen maantien rakentamiseksi
25421: kemiseksi. Liitteet IV,475. s. 1477. - Ks. Teolli- Pihlajaveden kunnassa. Liitteet IV,488. s. 1490. -
25422: suus. Ks. Maantiet. ·
25423:
25424: - n:o 333, Ra i p a I a n ym.: Korotetun määrärahan - n:o 346, S a 1 a m a n ym.: Määrärahan osoittami-
25425: osoittamisesta Pispalan nippu-uittotunnelin rakenta- sesta suunnitelmien laatimiseksi Säynätsalon-Muu-
25426: mista varten. Liitteet IV,476. s. 1478. - Ks. Uitto. ramen oikotien aikaansaamiseksi. Liitteet IV,489.
25427: s. 1491. - Ks. Maantiet.
25428: - n:o 334, R i h t niemen ym.: Korotetun määrä-
25429: rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityisoppi- - n:o 347, S a 1 a m a n ym.: Määrärahan osoittami-
25430: kouluille. Liitteet IV,477. s. 1479. - Ks. Oppi- sesta Kangasalle rakennetun reumasairaiden kun-
25431: koulut. touttamislaitoksen perustamiskustannusten peittämi-
25432: seksi. Liitteet IV,490. s. 1492. - Ks. Reuma.
25433: - n:o 335, Rodenin ym.: Määrärahan osoittami-
25434: sesta Kauhavan lentoaseman autosuoja- ja huolto- - n:o 348, S a 11 a n ym.: Korotetun määrärahan
25435: keskusrakennuksen rakennustöiden jatkamiseksi. osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kuntien maan-
25436: Liitteet IV,478. s. 1480. - Ks. Lentokentät. hankintalain mukaisten töiden loppuunsaattami-
25437: seksi. Liitteet IV,491. s. 1494. - Ks. Maanhankinta.
25438: - n:o 336, Rytkösen ym.: Määrärahan osoittami-
25439: sesta valtatie n:o 5:n rakennustöiden aloittamista - n:o 349, A. S a 1 on ym.: Määrärahan osoittami-
25440: varten välillä Ohenmäki-Paloisvirta Iisalmen maa- sesta Suomen Sadankomitealiitto r.y:n toiminnan tu-
25441: laiskunnassa. Liitteet IV,479. s. 1481. - Ks. Maan- kemiseen. Liitteet IV,492. s. 1495. - Ks. Suomen
25442: tiet. Sadankomitealiitto.
25443: Raha-asia-aloitteet 1967. 13
25444:
25445: - n:o 350, T. S a 1on: Määrärahan osoittamisesta - n:o 365, S i 11 a n ta u k sen ym.: Korotetun mää-
25446: maantien rakentamiseksi Riutulasta Närrijärven rärahan osoittamisesta opiskelija-asuntoloiden raken-
25447: kautta Angeliin. Liitteet IV,493. s. 1496. - Ks. tamista ja laajentamista varten myönnettäviin lainoi-
25448: Maantiet. hin. Liitteet IV,508. s. 1513. - Ks. Asuntotuo-
25449: tanto.
25450: - n:o 351, T. S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta polii-
25451: siradion radiosähköttäjille maksettavaa radiosähköt- - n:o 366, S i 1 tase n ym.: Korotetun määrärahan
25452: täjälisää varten. Liitteet IV,494. s. 1497. - Ks. Po- osoittamisesta Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopis-
25453: liisi. tojen opiskelijain asuntoloiden rakentamiseen. Liit-
25454: teet IV,509. s. 1514.- Ks. Asuntotuotanto.
25455: - n:o 352, T. S a 1 on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25456: ammatinvalinnanohjaustoimistojen perustamiseksi - n:o 367, S i 1 tase n ym.: Määrärahan osoittamisesta
25457: Kemiin ja Kemijärvelle. Liitteet IV,495. s. 1498. - Turun terveydenhuolto-opiston rakennustyön aloit-
25458: Ks. Ammatinvalinta. tamista varten. Liitteet IV,510. s. 1515. - Ks. Ter-
25459: veydenhoito.
25460: - n:o 353, T. S a 1 on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25461: kalastusalan järjestöjen toiminnan avustamiseen. - n:o 368, S i 1 tase n ym.: Määrärahan osoittami-
25462: Liitteet IV,496. s. 1499. - Ks. Kalatalous. sesta Suomen-Ruotsin Kummikuntatoiminnan Kes-
25463: kusliiton toiminnan tukemista varten. Liitteet IV,
25464: - n:o 354, T. S a 1 on ym.: Määrärahan osoittamisesta 511. s. 1517. - Ks. Kummikuntatoiminta.
25465: syrjäseutujen maataiskuntien kansakoulunopettajain
25466: asuntorakennusten valtionapuihin. Liitteet IV,497. - n:o 369, Sini s a 1 on: Määrärahan osoittamisesta
25467: s. 1501. - Ks. Kansakoulut. sillan rakentamiseksi Pyhtään kunnan Keihässal-
25468: meen. Liitteet IV,512. s. 1519. - Ks. Sillat.
25469: - n:o 355, T. S a 1 on ym.: Korotetun määrärahan
25470: osoittamisesta asuntolainoiksi. Liitteet IV,498. s. - n:o 370, Sirenin ym.: Määrärahan osoittamisesta
25471: 1502. - Ks. Asuntolainat. maanmittaushallituksen kartastotöiden osaston yli-
25472: - n:o 356, T. S a 1 on ym.: Korotetun määrärahan määräisten toimien säilyttämiseksi. Liitteet IV,513.
25473: osoittamisesta polkuteiden parantamiseen. Liitteet s. 1520. - Ks. Maanmittaushallitus.
25474: IV,499. s. 1503.- Ks. Polkutiet.
25475: - n:o 371, Sääski 1 ahde n ym.: Määrärahan osoit-
25476: - n:o 357, T. S a 1 on ym.: Korotetun määrärahan tamisesta invalidijärjestöjen ja -laitosten avustami-
25477: osoittamisesta rintamamiesten ylimääräisten eläkkei- seen. Liitteet IV,514. s. 1522. - Ks. Invaliidit.
25478: den maksamista varten. Liitteet IV,500. s. 1504.
25479: - Ks. Eläkkeet. - n:o 372, Sääskilahden ym.: Korotetun mää-
25480: rärahan osoittamisesta asutusteiden kuntoonpanoon
25481: - n:o 358, T. Salon: Määrärahan osoittamisesta La- ja kunnossapitoon. Liitteet IV,515. s. 1523. - Ks.
25482: pin varuskunnissa asevelvollisuuttaan suorittavien Asutus tiet.
25483: varusmiesten päivärahan korottamiseksi. Liitteet IV,
25484: 501. s. 1505. - Ks. Asevelvolliset. - n:o 373, Sääski 1 ahde n ym.: Korotetun määrä-
25485: rahan osoittamisesta maankäyttölain ja maanhankin-
25486: - n:o 359, T. S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta La- talain yhteydessä rakennettavien yleisten teiden ra-
25487: pin rahaston perustamiseksi. Liitteet IV,502. s. kentamiseen. Liitteet IV,516. s. 1524. - Ks. Maan-
25488: 1506. - Ks. Lapin rahasto. tiet.
25489: - n:o 360, S a n d e 1 i n i n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 374, Sääski 1 ahde n: Määrärahan osoitta-
25490: misesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen raken- misesta sairaanhoitajakoulun rakentamiseksi Rova-
25491: nustöitä varten. Liitteet IV,503. s. 1508. - Ks. niemelle. Liitteet IV,517. s. 1525. - Ks. Sairaan-
25492: Teknilliset koulut. hoitajat.
25493: - n:o 361, Sarja 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
25494: avustukseksi suunnitelmien laatiiDiseksi Etelä-Savon - n:o 375, Sääski 1 ahde n: Määrärahan osoittami-
25495: metsäkoulun lisärakennustöitä varten. Liitteet IV, sesta bensiinitraktorien bensiinin hinnan alennuk-
25496: 504. s. 1509.- Ks. Metsäkoulut. siin. Liitteet IV,518. s. 1526. - Ks. Polttoaineet.
25497: - n:o 362, S a v e 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 376, Sääski 1 ahde n ym.: Korotetun määrä-
25498: sesta Kauhavan lentoaseman autojen ja työkoneiden rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämiseen.
25499: säilytyssuojan rakennustöitä varten. Liitteet IV,505. Liitteet IV,519. s. 1527. - Ks. Sähkö.
25500: s. 1510. - Ks. Lentokentät.
25501: - n:o 377, Sääski 1 ahde n: Määrärahan osoittami-
25502: - n:o 363, Siiskosen ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien rakentamiseksi Kittilän kunnan Pul-
25503: sesta asumistuen myöntämiseksi kansaneläkkeen va- justa Enontekiön kunnan Nunnaseen. Liitteet IV,
25504: rassa eläville vanhuksille ja työkyvyttömille. Liitteet 520. s. 1528. - Ks. Maantiet.
25505: IV,506. s. 1511. - Ks. Asumistuki.
25506: - n:o 378, Sääski 1 ahde n: Määrärahan osoitta-
25507: - n:o 364, Silanderin ym.: Määrärahan osoitta- misesta maantien rakentamiseksi Vanttauskoskelta
25508: misesta virastotalon rakentamiseksi Raision kauppa- Juotakseen. Liitteet IV,521. s. 1529. - Ks. Maan-
25509: laan. Liitteet IV ,507. s. 1512. - Ks. Virastot. tiet.
25510: 14 Raha-asia-aloitteet 1%7.
25511:
25512: - n:o 379, Tallgrenin ym.: Korotetun määrära- - n:o 393, Tikkasen ym.: Määrärahan osoittami-
25513: han osoittamisesta Suomen YK-liiton toiminnan tu- sesta maaseudun poliisimiesten virkamatkojen kor-
25514: kemiseen. Liitteet IV,522. s. 1530. - Ks. Suomen vaamiseen. Liitteet IV,536. s. 1552. - Ks. Poliisi.
25515: YK-liitto.
25516: - n:o 394, Uusi ta 1on ym.: Määrärahan osoittami-
25517: - n:o 380, Ta 11 g r enin ym.: Määrärahan osoitta- sesta opintosihteerien tilapäisten tointen perustami-
25518: misesta Åbo Akademin laboratoriorakennuksen ra- seksi yliopistoihin ja korkeakouluihin. Liitteet IV,
25519: kennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,523. s. 537. s. 1553. - Ks. Yliopisto.
25520: 1532 ja 1533. - Ks. Yliopisto.
25521: - n:o 395, Uusi ta 1 on ym.: Määrärahan osoittami-
25522: - n:o 381, Ta 11 g r enin ym.: Määrärahan osoitta- sesta metsäkoulun perustamiseksi Etelä-Pohjanmaan
25523: misesta telexlaitteiden vuokraamiseksi eräiden kor- metsänhoitolautakunnan alueelle. Liitteet IV,538. s.
25524: keakoulujen kirjastoihin. Liitteet IV,524. s. 1534 ja 1555. - Ks. Metsäkoulut.
25525: 1535. - Ks. Korkeakoulut.
25526: - n:o 396, Uusi ta 1on ym.: Määrärahan osoittami-
25527: - n:o 382, Ta 11 g r enin ym.: Määrärahan osoitta- sesta apurahoiksi varattomille iltaopiskelijoille. Liit-
25528: misesta odotushuone- ja tavararakennusta varten teet IV,539. s. 1556.- Ks. Iltaoppikoulut.
25529: Pämäsin lassipaikalle Nauvossa. Liitteet IV,525. s.
25530: 1536 ja 1537.- Ks. Lautat. - n:o 397, Uusitalon ym.: Määrärahan osoittami-
25531: sesta Alavuden maamieskoulun toiminnan aloittami-
25532: - n:o 383, Ta 11 g r enin ym.: Määrärahan osoitta- seksi. Liitteet IV,540. s. 1557.- Ks. Maatalouskou-
25533: misesta tullitoimipaikan perustamista varten Parais- lut.
25534: ten kauppalaan. Liitteet IV,526. s. 1538 ja 1539.
25535: - Ks. Tulli. - n:o 398, Uusi ta 1 on ym.: Määrärahan osoittami-
25536: sesta Ähtärin-Töysän-Alavuden maantien paran-
25537: - n:o 384, Tammisen ym.: Määrärahan osoittami- nustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,541. s. 1558. -
25538: sesta maantien rakentamiseksi Valkeakoskelta Mal- Ks. Maantiet.
25539: lasveden yli Pälkäneelle. Liitteet IV,527. s. 1540.
25540: - Ks. Maantiet. - n:o 399, Uusitalon ym.: Määrärahan osoittami-
25541: sesta Peräseinäjoen keskikoulun rakennustöiden
25542: - n:o 385, Te i ri n ym.: Määrärahan osoittamisesta aloittamiseksi. Liitteet IV,542. s. 1559. - Ks. Oppi-
25543: Vaasan-Korsnäsin-Närpiön maantietyön jatka- koulut.
25544: mista varten. Liitteet IV,528. s. 1541 ja 1542. -
25545: Ks. Maantiet. - n:o 400, Uusi ta 1 on ym.: Korotetun määrärahan
25546: osoittamisesta opintokerhotoiminnan tukemiseen.
25547: - n:o 386, Te i r i n ym.: Määrärahan osoittamisesta Liitteet IV,543. s. 1560. - Ks. Kerhotoiminta.
25548: ruotsalaista ammattikasvatushallitusta varten. Liitteet
25549: IV,529. s. 1543 ja 1544. - Ks. Ammattikasvatus. - n:o 401, Vai t t i sen ym.: Määrärahan osoittami-
25550: sesta opintoapurahan suorittamiseksi lääketieteen
25551: - n:o 387, Te i ri n ym.: Määrärahan osoittamisesta kandidaateille, jotka valmistuttuaan sitoutuvat toi-
25552: Valtion palokoulun uudisrakennuksen suunnittelua mimaan kunnanlääkäreinä syrjäseuduilla. Liitteet
25553: varten. Liitteet IV,530. s. 1545 ja 1546. - Ks. Pa- IV,544. s. 1561. - Ks. Lääkärit.
25554: lokoulu.
25555: - n:o 402, V a i t t i sen ym.: Määrärahan osoittami-
25556: - n:o 388, Te n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoittami- sesta terveyssisarten palkkaamiseksi oppi- ja ammat-
25557: sesta Hämeenlinnaan perustettavan vankeinhoito- tikouluihin. Liitteet IV,545. s. 1562. - Ks. Ter-
25558: opiston toiminnan alullepanemista varten. Liitteet veyssisaret.
25559: IV,531. s. 1547.- Ks. Vankeinhoito.
25560: - n:o 403, Vai t t i sen ym.: Määrärahan osoittami-
25561: - n:o 389, Te n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoittami- sesta maasudun lääkärien tutkimus- ja hoitomahdol-
25562: sesta Säteilyfysiikan laitoksen rakennuksen suunnit- lisuuksien parantamiseksi. Liitteet IV,546. s. 1564.
25563: telutöitä varten. Liitteet IV,532. s. 1548. - Ks. Sä- - Ks. Lääkärit.
25564: teilyfysiikan laitos.
25565: - n:o 404, Vai t t i sen: Määrärahan osoittamisesta
25566: - n:o 390, Tikkasen: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lyseon uuden koulutalon rakentamiseksi.
25567: Kuhmon-Suomussalmen tien rakentamiseen. Liit- Liitteet IV,547. s. 1565. - Ks. Oppikoulut.
25568: teet IV,533. s. 1549. - Ks. Maantiet.
25569: - n:o 405, Weckman i n ym.: Määrärahan osoitta-
25570: - n:o 391, Tikkasen: Määrärahan osoittamisesta misesta lastenseimien ja päiväkotien avustamiseen.
25571: valtatie n:o 5 rakentamiseen välillä Ämmäosaari- Liitteet IV,548. s. 1566. - Ks. Lastenhoito.
25572: Taivalkosken raja. Liitteet IV,534. s. 1550. - Ks.
25573: Maantiet. - n:o 406, Vennamon: Korotetun määrärahan
25574: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittämisra-
25575: - n:o 392, Tikka s en ym.: Määrärahan osoittami- hastoon. Liitteet IV,549. s. 1567. - Ks. Maatalous.
25576: sesta kuukausittaisen korvauksen maksamiseksi
25577: maaseudun poliisimiehille toimistotilojen varaami- - n:o 407, Vennamon: Korotetun määrärahan
25578: sesta omasta asunnosta. Liitteet IV,535. s. 1551. - osoittamisesta perheiisien korottamiseen. Liitteet IV,
25579: Ks. Poliisi. 550. s. 1568. - Ks. Perhelisä.
25580: Raha-asia-aloitteet 1967. 15
25581:
25582: - n:o 408, V e n n a m on: Määrärahan osoittamisesta - n:o 424, V en n a m on: Määrärahan osoittamisesta
25583: avustuksiksi salaojituksiin. Liitteet IV,551. s. 1569. koulurakennuksen rakentamiseksi valtion keskikou-
25584: - Ks. Ojitus. lulle Maaningan kunnassa. Liitteet IV,567. s. 1585.
25585: - Ks. Oppikoulut.
25586: - n:o 409, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta
25587: pienvaltaojien kaivamista, viljdysteiden rakentamista - n:o 425, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta
25588: ja maanparannusaineiden ajoa varten. Liitteet IV, yksityisten läpikulkuteiden ottamiseksi valtion hal-
25589: 552. s. 1570.- Ks. Ojitus. tuun. Liitteet IV,568. s. 1586. - Ks. Yksityiset
25590: tiet.
25591: - n:o 410, V en n a m on: Määrärahan osoittamisesta
25592: rintamaveteraanien eläkkeitä varten. Liitteet IV, - n:o 426, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta
25593: 553. s. 1571.- Ks. Eläkkeet. Rahonmäen tien rakentamiseksi välille Sukeva-
25594: Jyrkkä. Liitteet IV,569. s. 1587.- Ks. Maantiet.
25595: - n:o 411, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta
25596: maatalouden kuivatustöiden vuotuismaksujen alen- - n:o 427, Vennamon: Korotetun määrärahan
25597: tamiseksi. Liitteet IV,554. s. 1572. - Ks. Kuiva- osoittamisesta maankäyttölain ja maanhankintalain
25598: tustyöt. toimeenpanon yhteydessä rakennettavia yleisiä teitä
25599: varten. Liitteet IV,570. s. 1588. - Ks. Maantiet.
25600: - n:o 412, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta
25601: maalaiskirjeenkantajien ansioiden parantamiseen. - n:o 428, Vennamon: Korotetun määrärahan
25602: Liitteet IV,555. s. 1573. - Ks. Postilaitos. osoittamisesta maan uumenissa piilevien rikkauksien
25603: esille saamiseen. Liitteet IV,571. s. 1589. - Ks.
25604: - n:o 413, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta Malminetsintä.
25605: hintavalvontaan ja hintojen alentamiseen. Liitteet
25606: IV,556. s. 1574. - Ks. Hinnat. - n:o 429, Vennamon: Korotetun määrärahan
25607: osoittamisesta kotimaisen sokerijuurikasviljelyn edis-
25608: - n:o 414, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta tämiseen. Liitteet IV,572. s. 1590. - Ks. Sokeri.
25609: bensiinitraktoreiden bensiinin hinnan alennuksiin. - n:o 430, V en n a m on: Korotetun määrärahan
25610: Liitteet IV,557. s. 1575.- Ks. Polttoaineet. osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi-
25611: - n:o 415, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta seen. Liitteet IV,573. s. 1591. - Ks. Sähkö.
25612: uudis- ja kivenraivauspalkkioiksi. Liitteet IV,558. s.
25613: 1576. - Ks. Uudisraivaus. - n:o 431, Vennamon: Korotetun määrärahan
25614: osoittamisesta asutusteiden kuntoonpanoa ja kun-
25615: nossapitoa varten. Liitteet IV,574. s. 1592. - Ks.
25616: - n:o 416, V en n a m on: Määrärahan osoittamisesta Asutustiet.
25617: kirjeopiskdun edistämiseen. Liitteet IV,559. s.
25618: 1577. - Ks. Kirjeopiskdu. - n:o 432, Vennamon: Korotetun määrärahan
25619: osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden kuntien val-
25620: - n:o 417, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta tionapuihin. Liitteet IV,575. s. 1593. - Ks. Kun-
25621: täydennyseläkkeiksi kansaneläkkeen saajille. Liitteet nat.
25622: IV,560. s. 1578. - Ks. Kansaneläke.
25623: - n:o 433, Vennamon: Korotetun määrärahan
25624: - n:o 418, V en n a m on: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta ammattikurssien järjestämiseen. Liit-
25625: täydennysrahaksi kaikille invalidirahan saajille. Liit- teet IV,576. s. 1594.- Ks. Ammattikurssit.
25626: teet IV,561. s. 1579.- Ks. Invaliidit.
25627: - n:o 434, V en n a m on: Korotetun määrärahan
25628: - n:o 419, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta yksityisten teiden kunnossapitoon ja
25629: täydennyslisiksi erityislapsilisien saajille. Liitteet IV, tekemiseen. Liitteet IV,577. s. 1595. - Ks. Yksi-
25630: 562. s. 1580. - Ks. Lapsilisä. tyiset tiet.
25631: - n:o 420, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta - n:o 435, Vennamon: Korotetun määrärahan
25632: täydennysrahaksi kaikille lapsilisiä saaville. Liitteet osoittamisesta paikallisteiksi otettavien kunnan- ja
25633: IV,563. s. 1581.- Ks. Lapsilisä. kyläteiden kuntoonpanoon. Liitteet IV,578. s. 1596.
25634: - Ks. Paikallistiet.
25635: - n:o 421, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta
25636: sillan rakentamiseksi Puutossalmeen Vehmersalmen - n:o 436, Vennamon: Korotetun määrärahan
25637: kunnassa. Liitteet IV,564. s. 1582. - Ks. Sillat. osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden tekemiseen. Liit-
25638: teet IV,579. s. 1597.- Ks. Maantiet.
25639: - n:o 422, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta
25640: Itärannan tien rakentamiseen Lapinlahden ja Kivis- - n:o 437, V en n a m on: Määrärahan osoittamisesta
25641: tön välille. Liitteet IV,565. s. 1583. - Ks. Maan- lisäkorvauksien suorittamiseksi invalideille. Liitteet
25642: tiet. IV,580. s. 1598. - Ks. Invaliidit.
25643: - n:o 423, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta - n:o 438, West e r 1u n d i n ym.: Määrärahan osoit-
25644: oikotien rakentamiseksi Mesilästä Kiuruveden-Sa- tamisesta Borgå lyceum nimisen koulun lisätilojen
25645: lahmin tielle. Liitteet IV,566. s. 1584. - Ks. piirustuksia varten. Liitteet IV,581. s. 1599 ja
25646: Maantiet. 1600. - Ks. Oppikoulut.
25647: 16 Raha-asia-aloitteet 1967.
25648:
25649: - n:o 439, West e r 1u n d i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 451, V i 1 p on i e me n ym.: Määrärahan osoit-
25650: tamisesta Svartsån sillan leventämistä varten. Liit- tamisesta Mäntyluodon sataman edustalle rakennet-
25651: teet IV,582. s. 1601 ja 1602. - Ks. Sillat. tavien aallonmurtajien rakennustöiden aloittamisek-
25652: si. Liitteet IV,594. s. 1617. - Ks. Satamat.
25653: - n:o 440, Vilmin ym.: Korotetun määrärahan
25654: osoittamisesta asutusteiden kuntoonpanoa ja kun- - n:o 452, V i 1 p on i e me n: Määrärahan osoittami-
25655: nossapitoa varten. Liitteet IV,583. s. 1603. - Ks. sesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perusta-
25656: Asutustiet. mista varten. Liitteet IV,595. s. 1618. - Ks. Tie-
25657: - n :o 441, V i 1 m i n ym.: Korotetun määrärahan ja vesirakennus.
25658: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittämisra- - n:o 453, V. A. Y i r tase n: Määrärahan osoittami-
25659: hastoon. Liitteet IV,584. s. 1604. - Ks. Maatalous. sesta tilapäisen työvoiman palkkaamiseksi kauppa-
25660: - n:o 442, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittamisesta ja teollisuusministeriöön matkailuasioiden hoitamista
25661: ratasuunnan tutkimiseksi Koiarista Kittilän Sirkan varten. Liitteet IV,596. s. 1619. - Ks. Matkailu.
25662: kautta Porkoseen. Liitteet IV,585. s. 1606. - Ks.
25663: Rautatiet. - n:o 454, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
25664: tamisesta avustukseksi Sokeain Keskusliitolle. Liit-
25665: - n:o 443, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittamisesta teet IV,597. s. 1620. - Ks. Aistivialliset.
25666: maantien rakentamiseksi Simojoen pohjoispuolelle
25667: Alaniemen lossilta Tainijoen tien kautta Hosioon. - n:o 455, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
25668: Liitteet IV,586. s. 1607. - Ks. Maantiet. tamisesta Nokian tasoylikäytävän rakentamiseksi eri
25669: tasossa kulkevaksi alikäytäväksi. Liitteet IV ,598. s.
25670: - n:o 444, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittamisesta 1621. - Ks. Rautatiet.
25671: polkutien rakentamiseksi Hetasta Näkkälään Enon-
25672: tekiön kunnassa. Liitteet IV,587. s. 1609. - Ks. - n:o 456, V o 1 o t i sen ym.: Määrärahan osoittami-
25673: Polkutiet. sesta kivenraivauspalkkioita varten. Liitteet IV,599.
25674: s. 1622. - Ks. Kivenraivaus.
25675: - n:o 445, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittamisesta
25676: palkkioiksi pienvaltaojien kaivamisesta. Liitteet IV, - n:o 457, V o 1 o t i sen ym.: Määrärahan osoittami-
25677: 588. s. 1610. - Ks. Ojitus. sesta sihteerin ja kahden lehtorin palkkaamiseksi
25678: Joensuuhun perustettavan korkeakoulun valmistelu-
25679: - n:o 446, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittamisesta ja suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,600. s. 1623.
25680: paikallistien rakentamiseksi Louesaareen Tervolan - Ks. Korkeakoulut.
25681: kunnassa. Liitteet IV,589. s. 1611. - Ks. Paikal-
25682: listiet. - n:o 458, V o u t i 1 a i sen ym.: Määrärahan osoitta-
25683: misesta Lieksanjoen yli johtavan maantiesillan kor-
25684: - n:o 447, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittamisesta jaukseeen. Liitteet IV,601. s. 1624. - Ks. Sillat.
25685: sillan rakentamiseksi Kemijoen yli Tervolan kirkon-
25686: kylän kohdalla. Liitteet IV,590. s. 1612. - Ks. Sil- - n:o 459, Väyrysen ym.: Määrärahan osoittami-
25687: lat. sesta poliisitoimenhaltijain määrän lisäämiseksi Ou-
25688: lun kaupungissa. Liitteet IV,602. s. 1625. - Ks.
25689: - n:o 448, V i 1m i n ym.: Korotetun määrärahan Poliisi.
25690: osoittamisesta maankäyttölain ja maanhankintalain
25691: toimeenpanon yhteydessä rakennettavia teitä varten. - n:o 460, Väyrysen: Määrärahan osoittamisesta
25692: Liitteet IV,591. s. 1613. - Ks. Maantiet. Raahen seminaarin oppilasruokalan rakennustyön
25693: aloittamiseksi. Liitteet IV,603. s. 1626. - Ks. Se-
25694: - n:o 449, V i 1 p on i e me n ym.: Määrärahan osoit- minaarit.
25695: tamisesta opintosihteerien tilapäisten tointen perus-
25696: tamiseksi Helsingin yliopistoon ja muihin korkea- - n:o 461, Väyrysen: Määrärahan osoittamisesta
25697: kouluihin. Liitteet IV,592. s. 1614. - Ks. Yli- valtion virastotalon suunnittelua varten Limingan
25698: opisto. kuntaan. Liitteet IV,604. s. 1627. - Ks. Virastot.
25699: - n:o 450, V i 1 p on i e me n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 462, Väyrysen ym.: Määrärahan osoittami-
25700: tamisesta Vähärauman yhteiskoulun uudisrakennuk- sesta avustukseksi Piippolan kunnaneläinlääkärin
25701: sen rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV ,593. virkatalon rakentamista varten. Liitteet IV,605. s.
25702: s. 1616. - Ks. Oppikoulut. 1628. - Ks. Eläinlääkärit.
25703:
25704:
25705: LAKIALOITTEET
25706: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
25707: - (N:o 1-129 Liitteiden A-osassa.)
25708: - n:o 130 (Numero jäänyt käyttämättä.) - n:o 133, H. Linnan ym.: Ehdotus laiksi koti-
25709: maisen sokerintuotannon turvaamisesta. Liitteet
25710: - n:o 131, Korsbäck i n ym.: Ehdotus laiksi IX,68. s. 1725.- Ks. Sokeri.
25711: maatalouden hintatasosta. Liitteet IX,66. s. 1719 ja
25712: 1721. - Ks. Maataloustuotteet. - n:o 134, V a r t i a n ym.: Ehdotus laiksi kotimai-
25713: - n:o 132, M. Matti 1 a n ym.: Ehdotus laiksi ko- sen sokerintuotannon turvaamisesta. Liitteet IX,69
25714: s. 1727.- Ks. Sokeri.
25715: timaisen sokerintuotannon turvaamisesta. Liitteet
25716: IX,67. s. 1723.- Ks. Sokeri.
25717: Lakialoitteet 1967. 17
25718:
25719: - n:o 135, Ra i p a 1 a n ym.: Ehdotus laiksi maata- - n:o 151, Sarja 1 a n ym.: Ehdotus laiksi kuntien
25720: loustuotteiden hintatasosta. Liitteet IX,70. s. 1730. kantokykyluokituksesta. Liitteet VII,70. s. 1675.
25721: - Ks. Maataloustuotteet. - Ks. Kunnat.
25722: _:_ n:o 136, Paavo 1 a n ym.: Ehdotus laiksi maata- - n:o 152, Voutilaisen ym.: Ehdotus alkoholi-
25723: loustuotteiden hintatasosta. Liitteet IX,71. s. 1732. laiksi. Liitteet XIV,l. s. 1775. - Ks. Alkoholilaki.
25724: - Ks. Maataloustuotteet.
25725: - n:o 153, Me 1 i n i n ym.: Ehdotus laiksi tasavallan
25726: - n:o 137, Gestrin i n ym.: Ehdotukset rannan- presidentin palkkiosta. Liitteet 1,36. s. 1633 ja
25727: suojelulaiksi ja siihen liittyväksi laiksi kaavoitus- 1635. - Ks. Tasavallan presidentti.
25728: alueiden jakolain muuttamisesta. Liitteet VII,69. s.
25729: 1667 ja 1671. - Ks. Rannansuojelu. - n:o 154, Hanhirova n ym.: Ehdotus laiksi vien-
25730: - n:o 138, Sirenin ym.: Ehdotus laiksi yleisestä timaksusta. Liitteet IV,606. s. 1645. - Ks. Vienti-
25731: lääkärinhoidosta annetun lain muuttamisesta. Liit- maksut.
25732: teet VI,46. s. 1661. - Ks. Lääkärinhoito.
25733: - n:o 155, Eskman i n ym.: Ehdotukset laeiksi
25734: - n:o 139, V i 1m i n ym.: Ehdotukset laeiksi maan- tulo- ja omaisuusverolain ja verotuslain muuttami-
25735: käyttölain sekä valtion maan käyttämisestä ja maan sesta. Liitteet XIII,l. s. 1759. - Ks. Tulo- ja
25736: pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin omaisuusvero.
25737: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,72. s. 1735.
25738: -Ks. Maankäyttölaki. - n:o 156, Rytkösen ym.: Ehdotus laiksi tulo-
25739: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet XIII,2.
25740: - n:o 140, Hanhirova n ym.: Ehdotukset laeiksi s. 1763. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
25741: maankäyttölain ja eräiden siihen liittyvien lakien
25742: muuttamisesta. Liitteet IX,73. s. 1738. - Ks. - n:o 157, T. S a 1 on ym.: Ehdotukset laeiksi tulo-
25743: Maankäyttölaki. ja omaisuusverolain ja verotuslain muuttamisesta.
25744: Liitteet XIII,3. s. 1765. - Ks. Tulo- ja omaisuus-
25745: - n:o 141, J ä m sen i n ym.: Ehdotukset laeiksi vero.
25746: maankäyttölain ja eräiden siihen liittyvien lakien
25747: muuttamisesta. Liitteet IX.74. s. 1742. - Ks. - n:o 158, Peso 1 a n ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
25748: Maankäyttölaki. omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet XIII,4. s.
25749: 1768. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
25750: - n:o 142, Mustosen ym.: Ehdotukset laeiksi
25751: maankäyttölain ja eräiden siihen liittyvien lakien - n:o 159, Asun n a n ym.: Ehdotukset laeiksi tulo-
25752: muuttamisesta. Liitteet IX,75. s. 1747. - Ks. Maan- ja omaisuusverolain ja verotuslain muuttamisesta.
25753: käyttölaki. Liitteet XIII,5. s. 1770. - Ks. Tulo- ja omai-
25754: suusvero.
25755: - n:o 143, Te i r i n ym.: Ehdotus laiksi koulujär-
25756: jestelmän perusteista. Liitteet VIII,lll. s. 1679 ja - n:o 160, H a r a n ym.: Ehdotus laiksi valtion han-
25757: 1682. - Ks. Koululaitos. kintojen tehostamisesta. Liitteet IV,607. s. 1646.
25758: - Ks. Valtion hankintakeskus.
25759: - n:o 144, Leivo-Larssonin: Ehdotus laiksi
25760: koulujärjestelmän perusteista. Liitteet VIII,112. s. - n:o 161, K a r v i k on ym.: Ehdotus laiksi tulo-
25761: 1685. - Ks. Koululaitos. ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
25762: Liitteet IV,608. s. 1650. - Ks. Tulo- ja omai-
25763: - n:o 145, Eskman i n: Ehdotus laiksi koulujär- suusvero.
25764: jestelmän perusteista. Liitteet VIII,ll3. s. 1687.
25765: - Ks. Koululaitos. - n:o 162, 11 a s k i v en ym.: Ehdotus laiksi tulo-
25766: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
25767: - n:o 146, Ahosen ym.: Ehdotus laiksi koulujär- Liitteet IV,609. s. 1652. - Ks. Tulo- ja omai-
25768: jestelmän perusteista. Liitteet VIII,ll4. s. 1690. suusvero.
25769: - Ks. Koululaitos.
25770: - n:o 163, La n d s t r ö m i n ym.: Ehdotus laiksi
25771: - n:o 147, Uusi ta 1 on ym.: Ehdotus laiksi kou- liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta. Liit-
25772: lujärjestelmän perusteista. Liitteet VIII,l15. s. teet IV,610. s. 1654. - Ks. Liikevaihtovero.
25773: 1692. - Ks. Koululaitos.
25774: - n:o 164, E h r n r o o t h i n ym.: Ehdotus auto-
25775: - n:o 148, T. Salon ym.: Ehdotus laiksi koulujär- ja moottoripyöräverolaiksi. Liitteet IV,611. s. 1655
25776: jestelmän perusteista. Liitteet VIII,ll6. s. 1696. ja 1657. - Ks. Moottoriajoneuvovero.
25777: - Ks. Koululaitos.
25778: - n:o 165, Backlundin ym.: Ehdotus laiksi
25779: - n:o 149, S i 11 a n ta u k sen ym.: Ehdotus laiksi aseettomasta palveluksesta ja siviilipalvduksesta.
25780: koulujärjestelmän perusteista. Liitteet VIII,ll7. s. Liitteet XII,5. s. 1753. - Ks. Aseeton palvelus.
25781: 1703.- Ks. Koululaitos.
25782: - n:o 166, Ehrnroothin ym.: Ehdotus laiksi
25783: - n:o 150, Rihtniemen ym.: Ehdotus laiksi kun- muuttopäivän siirtämisestä huoneenvuokralain
25784: nallisten ja yksityisten oppikoulujen valtionavusta. nojalla eräissä tapauksissa. Liitteet 1,37. s. 1637 ja
25785: Liitteet VI~I,ll8. s. 1713. - Ks. Oppikoulut. 1639. - Ks. Huoneenvuokra.
25786:
25787:
25788:
25789: 3 E 14/68
25790: ·~' '"
25791: ... '.'
25792:
25793:
25794:
25795:
25796: .. :· ::~:'
25797:
25798:
25799:
25800:
25801: .i . •
25802:
25803:
25804:
25805:
25806: ···~
25807:
25808:
25809:
25810:
25811: ··:.·
25812:
25813:
25814:
25815:
25816: :~'i' l, .,.
25817: ASIALUETTELO
25818:
25819:
25820:
25821:
25822: E 14/68
25823: Asialuettelo
25824: A. - Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o 239 määrärahan osoit-
25825: tamisesta Etelä-Pohjanmaan ja Pietarsaaren amma-
25826: Aallonmurtajat: - Ks. Satamat. tinvalinnanohjaustoimistojen henkilökunnan palk-
25827: kaamiseen. Liitteet IV,382. s. 1367 ja 1368. L.
25828: Aatekilpailu: - Ks. Matkailu. Vv:aan.
25829: - Ed. Mäkelän ym. rah.al. n:o 270 määrärahan osoit-
25830: Aatteelliset sanomalehdet: - Ks. Sanomalehdet. tamisesta tilapäisten toimihenkilöiden paikkaamista
25831: varten ammatinvalinnanohjauksen Rauman toimis-
25832: Aavasaksa: - Ks. Matkailu. toon. Liitteet IV,413. s. 1407. L. Vv:aan.
25833: - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 352 määrärahan osoit-
25834: Aavehelukka: - Ks. Lentokentät. tamisesta ammatinvalinnanohjaustoimistojen perus-
25835: tamiseksi Kemiin ja Kemijärvelle. Liitteet IV,495. s.
25836: Ahlskat: - Ks. Lautat. 1498. L. Vv:aan.
25837: Aistivialliset: Ed. Häkkisen ym. rah.al. n:o 177 määrä- Ammattikasvatus: Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 386 mää-
25838: rahan osoittamisesta avustukseksi Sokeain Keskus- rärahan osoittamisesta ruotsalaista ammattikasvatus-
25839: liitto r.y:lle. Liitteet IV,320. s. 1287. L. Vv:aan. hallitusta varten. Liitteet IV,529. s. 1543 ja 1544
25840: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 454 määrärahan L. Vv:aan.
25841: osoittamisesta avustukseksi Sokeain Keskusliitolle.
25842: Liitteet IV,597. s. 1620. L. Vv:aan. Ammattikoulut: Ed. Lagerroosin ym. rah.al. n:o 227
25843: määrärahan osoittamisesta kuntien Kainuun keskus-
25844: A-klinikat: - Ks. Alkoholistit. ammattikoulusta varaamien oppilaspaikkojen lunas-
25845: Alajärvi;- Ks. Vedensäännöstely. tamiseksi valtiolle. Liitteet IV,370. s. 1352. L.
25846: Vv:aan.
25847: Alatornio: - Ks. Sillat. - Ks. Matkakustannukset. Merimieskoulut. Terveys-
25848: sisaret.
25849: Alavus: - Ks. Maatalouskoulut.
25850: AlkohoiDaki: Ed. Voutilaisen ym. lak.al. n:o 152 alko- Ammattikurssit: Ed. Vennamon rah.al. n:o 433 koro-
25851: hoiDaiksi. Liitteet XIV,l. s. 1775. L. Alklv:aan 962. tetun määrärahan osoittamisesta ammattikurssien
25852: järjestämiseen. Liitteet IV,576. s. 1594. L. Vv:aan.
25853: Alkoholistihuolto: Ed. Eskmanin ym. rah.al. n:o 114
25854: määrärahan osoittamisesta Porin A-klinikan toimin- Ammattiopinnot: Ed. Aron ym. rah.al. n:o 105 korote-
25855: nan aloittamiseksi. Liitteet IV,257. s. 1207. L. tun määrärahan osoittamisesta ammattiopintojen
25856: Vv:aan. avustuslain mukaisiin apurahoihin ja lainoihin. Liit-
25857: teet IV,248. s. 1197. L. Vv:aan.
25858: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 252 korotetun mää-
25859: Alukset: - Ks. Merenkulku. rärahan osoittamisesta vähävaraisten nuorten am-
25860: mattiopintolainoihin. Liitteet IV,395. s. 1385. L.
25861: Ammatinvalinnanohjaus: - Ks. Ammatinvalinta. Vv:aan.
25862: Ammatinvalinta: Ed. Breilinin ym. rah.al. n:o 112 mää- Apuveneet: - Ks. Merenkulku.
25863: rärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoi-
25864: minnan paikallistoimiston perustamiseksi Saloon. Arkistot: Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 272 määrärahan
25865: Liitteet IV,255. s. 1205. L. Vv:aan. osoittamisesta maakunta-arkiston rakennuksen suun-
25866: -Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 163 määrärahan osoit- nittelua varten Hämeenlinnaan. Liitteet IV,415. s.
25867: tamisesta Mänttään perustettavan ammatinvalinn'<ID.- 1409. L. Vv:aan.
25868: ohjaustoimiston tilapäisen työvoiman palkkaamiseen. - Ed. Pennasen rah.al. n:o 300 määrärahan osoitta-
25869: Liitteet IV,306. s. 1269. L. Vv:aan. misesta Pohjois-Karjalan maakunta-arkiston raken-
25870: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 220 määrärahan osoit- nustöiden aloittamiseksi Joensuun kaupungissa. Liit-
25871: tamisesta ammatinvalinnanohjaustoimiston perusta- teet IV,443. s. 1441. L. Vv:aan.
25872: miseksi Karjaan kauppalaan. Liitteet IV,363. s. 1338
25873: ja 1339. L. Vv:aan. Aseeton palvelus: Ed. Backlundin ym. lak.al. n:o 165
25874: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 223 määrärahan osoitta- laiksi aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluk-
25875: misesta ammatinvalinnanohjaustoimiston perusta- sesta. Liitteet XII,5. s. 1753. L. Puolv:aan 1725.
25876: mista varten Porvoon kaupunkiin. Liitteet IV,366.
25877: s. 1346 ja 1347. L. Vv:aan. Asemat: - Ks. Rautatiet.
25878: 2 E 14/68
25879: 4 Asialuettelo 1967.
25880:
25881: Asevelvolliset: Ed. T. Salon rah.al. n:o 358 määrärahan B.
25882: osoittamisesta Lapin varuskunnissa asevelvollisuut-
25883: taan suorittavien varusmiesten päivärahan korotta- Bensiini: - Ks. Polttoaineet.
25884: miseksi. Liitteet IV,501. s. 1505. L. Vv:aan.
25885: - Ks. Aseeton palvelus.
25886: D.
25887: Askartelu: Ed. Mäkisen ym. rah.al. n:o 276 määrärahan
25888: osoittamisesta eräiden valtion askarteluohj aaj aopis- Devalvaatio: - Ks. Liikevaihtovero. Vientimaksut.
25889: ton tilapäisten toimien vakinaistamiseen. Liitteet IV,
25890: 419. s. 1413. L. Vv:aan.
25891: E.
25892: Asumistuki: Ed. Siiskosen ym. rah.al. n:o 363 määrära- Ehkäisevä huolto: - Ks. Huoltotoiminta.
25893: han osoittamisesta asumistuen myöntämiseksi kan-
25894: saneläkkeen varassa eläville vanhuksille ja työkyvyt- Elementtitalot: - Ks. Rakennustoiminta.
25895: tömille. Liitteet IV,506. s. 1511. L. Vv:aan.
25896: Eläinlääkärit: Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 462 määrä-
25897: Asunnot: - Ks. Asuntolainat. Asuntotuotanto. Kun- rahan osoittamisesta avustukseksi Piippolan kun-
25898: nat. narieläinlääkärin virkatalon rakentamista varten.
25899: Liitteet IV,605. s. 1628. L. Vv:aan.
25900: Asuntolainat: Ed. Apajalahden ym. rah.al. n:o 104 mää-
25901: rärahan osoittamisesta opiskelija-asuntolainaa saa- Eläkkeet: Ed. Haran ym. rah.al. n:o 148 korotetun
25902: neiden asuntoJoiden kalusteiden lainoitukseen. määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä sotaeläkkeitä
25903: Liitteet IV,247. s. 1196. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,291. s. 1250. L. Vv:aan.
25904: - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 355 korotetun määrä- - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 357 korotetun määrä-
25905: rahan osoittamisesta asuntolainoiksi. Liitteet IV, rahan osoittamisesta rintamamiesten ylimääräisten
25906: 498. s. 1502. L. Vv:aan. eläkkeiden maksamista varten. Liitteet IV,500. s.
25907: 1504. L. Vv:aan.
25908: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 410 määrärahan osoitta-
25909: Asuntotuotanto: Ed. Bernerin ym. rah.al. n:o 111 koro- misesta rintamaveteraanien eläkkeitä varten. Liitteet
25910: tetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntoloi- IV,553. s. 1571. L. Vv:aan.
25911: den rakentamiseen ja laajentamiseen. Liitteet IV, - Ks. Kansaneläke. Lääkärinhoito.
25912: 254. s. 1204. L. Vv:aan.
25913: - Ed. Sillantauksen ym. rah.al. n:o 365 korotetun Emäntäkoulut: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 117 mää-
25914: määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntoloiden ra- rärahan osoittamisesta emäntäkoulujen pysyttämi-
25915: kentamista ja laajentamista varten myönnettäviin lai- seksi maataloushallituksen alaisina. Liitteet IV,260.
25916: noihin. Liitteet IV,508. s. 1513. L. Vv:aan. s. 1210. L. Vv:aan.
25917: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 366 korotetun määrä- - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 182 määrärahan osoit-
25918: rahan osoittamisesta Turun, Jyväskylän ja Oulun tamisesta Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelua
25919: yliopistojen opiskelijain asuntoloiden rakentamiseen. varten. Liitteet IV,325. s. 1293. L. Vv:aan.
25920: Liitteet IV,509. s. 1514. L. Vv:aan.
25921: - Ks. Kansakoulut. Kunnat. Erityislapsilisä: - Ks. Lapsilisä.
25922: Asutus:- Ks. Maankäyttölaki. Espoo: - Ks. Palokoulu. Sairaalat. Virastot.
25923:
25924: Asutustiet: Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n:o 372 koro-
25925: tetun määrärahan osoittamisesta asutusteiden kun- F.
25926: toonpanaan ja kunnossapitoon. Liitteet IV,515. s. Farmakologia:- Ks. Yliopisto.
25927: 1523. L. Vv:aan.
25928: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 431 korotetun määrära-
25929: han osoittamisesta asutusteiden kuntoonpanoa ,ja
25930: kunnossapitoa varten. Liitteet IV,574. s. 1592. L. G.
25931: Vv:aan. Gruotila: - Ks. Liikenne.
25932: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 440 korotetun määrära-
25933: han osoittamisesta asutusteiden kuntoonpanoa ja
25934: kunnossapitoa varten. Liitteet IV,583. s. 1603. L. H.
25935: Vv:aan.
25936: - Ks. Maantiet. Hanko: - Ks. Merimieskoulut.
25937: Auskultantit: - Ks. Oppikoulut. Harjoituskoulut: - Ks. Oppikoulut.
25938: Autosuojat: - Ks. Lentokentät. Hietasti: - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
25939: Autot: - Ks. Moottoriajoneuvovero. Hinnat: Ed. Vennamon rah.al. n:o 413 määrärahan
25940: osoittamisesta hintavalvontaan ja hintojen alentami-
25941: Autovarikot: - Ks. Postilaitos. seen. Liitteet IV,556. s. 1574. L. Vv:aan.
25942: - Ks. Maataloustuotteet. Sosiaaliministeriö. Poltto-
25943: Avohuolto: - Ks. Vajaamieliset. aineet.
25944: Asialuettelo 1967.
25945:
25946: Hintavalvonta: - Ks. Hinnat. J.
25947: Hitvenniemi: - Ks. Sillat. Jakolaitos:- Ks. Rannnnsuojelu.
25948: Hitvikoski: - Ks. Sillat. Jatkokoulutus: - Ks. Poliisi.
25949: Hotellit: - Ks. Matkailu. Jazzliitto: - Ks. Suomen Jazzliitto.
25950: Huoltokes.kukset: - Ks. Lentokentät. Joensuu: - Ks. Arkistot. Korkeakoulut. Lentokentät.
25951: Oppikoulut. Postilaitos. Teknilliset koulut.
25952: Huoltotoiminta: Ed. Eskmanin ym. rah.al. n:o 116 mää-
25953: rärahan osoittamisesta ehkäisevän huollon avustuk- Joutsa: - Ks. Kotiteollisuus.
25954: siin. Liitteet IV,259. s. 1209. L. Vv:aan. Juhlahuoneistot: - Ks. Kokoushuoneistot.
25955: Huoneenvuokra: Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n:o 166 Jurva: - Ks. Kotiteollisuus.
25956: laiksi muuttopäivän siirtämisestä huoneenvuokralain
25957: nojalla eräissä tapauksissa. Liitteet 1,37. s. 1637 ja Jyväskylä: - Ks. Asuntotuotanto.
25958: 1639. L. Prv:aan 1953.
25959: Järjestöt: - Ks. Invaliidit. Kalatalous. Kokoushuoneis~
25960: Hylkeet: Ed. Paason ym. rah.al. n:o 289 määrärahan tot.
25961: osoittamisesta hylkeentapporahan maksamiseksi en- Järvenpää: - Ks. Poliisi.
25962: tisen suuruisena. Liitteet IV,432. s. 1430. L.
25963: Vv:aan.
25964: Hämeenlinna: - Ks. Arkistot. Sairaalat. Sairaanhoito.
25965: K.
25966: Vankeinhoito. Kaatuneitten Omaisten Liitto: Ed. Heinosen ym. rah.al.
25967: n:o 152 määrärahan osoittamisesta Kaatuneitten
25968: Härkmeri: - Ks. Ruoppaustyöt. Omaisten Liitto r.y:n toiminnan .tukemiseen. Liit-
25969: teet IV,295. s. 1255. L. Vv:aan.
25970: I. Kaavoitusalueet: - Ks. Rannansuojelu.
25971: Iijoki: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. Kainuu: - Ks. Ammattikoulut. Metsäkoulut. Sairaalat.
25972: Iitti: - Ks. Virastot.
25973: Kaivostoiminta: Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 269 mää-
25974: Iltalinjat: - Ks. Iltaoppikoulut. rärahan osoittamisesta talkkikaivostoiminnan aloit-
25975: tamiseksi Lahnaslammilla Sotkamon ·kunnassa. Liit-
25976: Iltaoppikoulut: Ed. Laaksosen ym. rah.al. n:o 225 mää- teet IV,412. s. 1406. L. Vv:aan.
25977: rärahan osoittamisesta yksityisten iltaoppikoulujen
25978: valtionavun korottamiseen. Liitteet IV,368. s. 1350. Kajaani: - Ks. Sairaanhoitajat. Vihannekset.
25979: L. Vv:aan.
25980: - Ed. Melinin ym. rah.al. n:o 263 määrärahan osoit- Kalanviljelyslaitokset: Ed. Honkasen ym. rah.al. n:o
25981: tamisesta eräiden oppilaitosten iltalinjoja varten. 158 määrärahan osoittamisesta Ohtaojan keskuska-
25982: Liitteet IV,406. s. 1396 ja 1397. L. Vv:aan. lanviljelylaitoksen toimintaa varten. Liitteet IV,301.
25983: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 396 määrärahan osoit- s. 1263. L. Vv:aan.
25984: tamisesta apurahoiksi varattomille iltaopiskelijoille. - Ed. Knuutin rah.al. n:o 201 määrärahan osoitta-
25985: Liitteet IV,539. s. 1556. L. Vv:aan. misesta kalanviljelylaitoksen rakentamiseksi Ketnin
25986: - Ks. Kirjastot. maalaiskuntaan. Liitteet IV,344. s. 1316. L. Vv:aan.
25987: - Ed. Paason ym. rah.al. n:o 290 määrärahan osoitta-
25988: Immola: - Ks. Rakennustoiminta. misesta merilohilaitoksen rakentamiseksi Iijokisuulla
25989: olevaan Hietastin lammikkoväylään. Liitteet IV,433.
25990: Invaliidiraha: - Ks. Invaliidit. s. 1431. L. Vv:aan.
25991: Invaliidit: Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n:o 371 määrä- Kalastus: Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 183 määrärahan
25992: rahan osoittamisesta invalidijärjestöjen ja -laitosten osoittamisesta suunnitelman laatimiseksi kalastus-
25993: avustamiseen. Liitteet IV,514. s. 1522. L. Vv:aan. koulun perustamiseksi Konneveden kunnan Siika-
25994: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 418 määrärahan osoitta- keskelle. Liitteet IV,326. s. 1294. L. Vv:aan.
25995: misesta täydennysrahaksi kaikille invalidirahan saa-
25996: jille. Liitteet IV,561. s. 1579. L. Vv:aan. Kalatalous: Ed. Gestrinin ym. rah.al. n:o 125 korotetun
25997: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 437 määrärahan osoitta· määrärahan osoittamisesta kalatalouden kohottami-
25998: misesta lisäkorvauksien suorittamiseksi invalideille. seksi annettavia lainoja varten. Liitteet IV,268. s.
25999: Liitteet IV,580. s. 1598. L. Vv:aan. 1222 ja 1223. L. Vv:aan.
26000: - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 353 määrärahan osoit-
26001: Investointirahasto: Ed. Hjerppen ym. rah.al. n:o 155 tamisesta kalastusalan järjestöjen toiminnan avusta.-
26002: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen inves- tamiseen. Liitteet IV,496. s. 1499. L. Vv:aan.
26003: tointirahaston alkupääomaksi. Liitteet IV,298. s.
26004: 1258. L. Vv:aan. Kalusteet: - Ks. Asuntolainat. Puusepänteollisuus.
26005: Isojoki: - Ks. Oppikoulut. Kangasala: - Ks. Reuma.
26006: 6 Asialuettelo 1967.
26007:
26008: Kansakoulut: Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 354 määrä- Keskusrikospoliisi: - Ks. Poliisi.
26009: rahan osoittamisesta syrjäseutujen maalaiskuntien
26010: kansakoulunopettajain asuntorakennusten valtion- Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat.
26011: apuihin. Liitteet IV,497. s. 1501. L. Vv:aan.
26012: - Ks. Kunnat. Keuruu: - Ks. Rakennustoiminta.
26013: Kansalaissota: - Ks. Korvaus. Muistomerkit. Kiitoradat: - Ks. Lentokentät.
26014: Kansaneläke: Ed. Vennamon rah.al. n:o 417 määrära- Kirjallisuus: Ed. Paavolan ym. rah.al. n:o 291 maara-
26015: han osoittamisesta täydennyseläkkeiksi kansaneläk- rahan osoittamisesta kotimaisen kirjallisuuden tuke-
26016: keen saajille. Liitteet IV,560. s. 1578. L. Vv:aan. miseksi. Liitteet IV,434. s. 1432. L. Vv:aan.
26017: Kantatiet: - Ks. Maantiet. Kirjastot: Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 162 määrära-
26018: han osoittamisesta Pirkanmaan maakuntakirjaston
26019: Kantokykyluokitus: - Ks. Kunnat. tehtävien antamiseksi Tampereen kaupunginkirjas-
26020: tolle. Liitteet IV,305. s. 1268. L. Vv:aan.
26021: Karjaa: - Ks. Ammatinvalinta. - Ed. Koppasen rah.al. n:o 212 määrärahan osoitta-
26022: misesta iltaoppikoulujen kirjastoja varten. Liitteet
26023: Karjatalous: Ed. Karpolan ym. rah.al. n:o 194 määrära- IV,355. s. 1328. L. Vv:aan.
26024: han osoittamisesta Pohjois-Karjalan karjatalouskou- - Ed. Paavolan ym. rah.al. n:o 292 määrärahan osoit-
26025: lun rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,337. tamisesta kirjastojen oppi- ja kurssikirjojen puutteen
26026: s. 1309. L. Vv:aan. poistamiseksi. Liitteet IV,435. s. 1433. L. Vv:aan.
26027: - Ks. Korkeakoulut. Oppikoulut.
26028: Karstula: - Ks. Sairaalat.
26029: Kirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos.
26030: Kartastotyöt: - Ks. Maanmittaushallitus.
26031: Kirjeopiskelu: Ed. Vennamon rah.al. n:o 416 määrära-
26032: Kasarmit: - Ks. Rakennustoiminta. han osoittamisesta kirjeopiskelun edistämiseen. Liit-
26033: teet IV,559. s. 1577. L. Vv:aan.
26034: Kasvillisuus: - Ks. Satovahingot.
26035: Kitee: - Ks. Maatalouskoulut.
26036: Katsastustoiminta: Ed. Bernerin ym. rah.al. n:o 110
26037: määrärahan osoittamisesta lääninkatsastusmiesten Kivenraivaus: Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 268 mää-
26038: palkkauksiin. Liitteet IV,253. s. 1203. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta kivenraivauspalkkioihin. Liit-
26039: teet IV,411. s. 1405. L. Vv:aan.
26040: Kauhava: - Ks. Lentokentät. Sairaalat. - Ed. Volotisen ym. rah.al. n:o 456 määrärahan osoit-
26041: tamisesta kivenraivauspalkkioita varten. Liitteet IV,
26042: Kaupalliset sihteerit: - Ks. Ulkomaankauppa. 599. s. 1622. L. Vv:aan.
26043: - Ks. Uudisraivaus.
26044: Kauppa- ja teollisuusministeriö: - Ks. Matkailu. Koeasemat: Ed. Saimon ym. rah.al. n:o 342 määrärahan
26045: Kauppakamarit: Ed. Haarlan rah.al. n:o 128 korotetun osoittamisesta Keski-Suomen maanviljelyskoeaseman
26046: määrärahan osoittamisesta Suomalais-Ruotsalaisen toimintaedellytysten parantamiseksi. Liitteet IV,
26047: kauppakamarin valtionapua varten. Liitteet IV,271. 485. s. 1487. L. Vv:aan.
26048: s. 1230. L. Vv:aan. - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
26049: Koivikon koulutila: - Ks. Maatalouskoulut.
26050: Kehitysvammaiset: - Ks. Vajaamieliset.
26051: Kokoushuoneistot: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 87 mää-
26052: Kehätiet: - Ks. Maantiet. rärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi yh-
26053: distyksille ja järjestöille, jotka ylläpitävät juhla- ja
26054: Keihässalmi: - Ks. Sillat. kokoushuoneistoja. Liitteet IV ,230. s. 1178. L.
26055: Vv:aan.
26056: Keinomunuaiset: - Ks. Sairaanhoito.
26057: Kolarinsaari: - Ks. Sillat.
26058: Kelirikko: - Ks. Merenkulku.
26059: Konepajat:- Ks. Mikro Oy.
26060: Kemi: - Ks. Ammatinvalinta. Kalanviljelyslaitokset.
26061: Sairaalat. Konnevesi: - Ks. Kalastus.
26062: Kemijoki: - Ks. Sillat. Koria: - Ks. Sillat.
26063: Kemijärvi: - Ks. Ammatinvalinta. Maankäyttölaki. Korkeakoulut: Ed. Häkkisen ym. rah.al. n:o 178 määrä-
26064: rahan osoittamisesta rehtorin ja sihteerin paikkaa-
26065: Kerhotoiminta: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 400 ko- mista varten Kuopion korkeakouluun. Liitteet IV,
26066: rotetun määrärahan osoittamisesta opintokerhotoi- 321. s. 1289. L. Vv:aan.
26067: minnan tukemiseen. Liitteet IV,543. s. 1560. L. - Ed. Nordströmin ym. rah.al. n:o 286 määrärahan
26068: Vv:aan. osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen korkea-
26069: koulun rakennustöiden ja opetustoiminnan aloitta·
26070: Keskikoulut: - Ks. Oppikoulut. mista varten. Liitteet IV,429. s. 1426. L. Vv:aan.
26071: Asialuettelo 1967. 7
26072:
26073: - Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 302 määrärahan osoit- - Ed. Sillantauksen ym. lak.al. n:o 149 laiksi koulu-
26074: tamisesta Joensuun korkeakoulun kirjastoa varten. järjestelmän perusteista. Liitteet VIII, 117. s. 1703.
26075: Liitteet IV,445. s. 1443. L. Vv:aan. L. Siv:aan, jonka on pyydettävä ·lausunto Prv:lta,
26076: - Ed. Tallgrenin ym. rah.al. n:o 381 määrärahan osoit- 574.
26077: . tamisesta telexlaitteiden vuokraamiseksi eräiden kor-
26078: keakoulujen kirjastoihin. Liitteet IV,524. s. 1534 ja Koulumatkat: - Ks. Matkakustannukset.
26079: 1535. L. Vv:aan.
26080: - Ed. Volotisen ym. rah.al. n:o 457 määrärahan osoit- Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkoulut. Kalas-
26081: tamisesta sihteerin ja kahden lehtorin palkkaami- tus. Kansakoulut. Karjatalous. Koululaitos. Maa-
26082: seksi Joensuuhun perustettavan korkeakoulun val- talouskoulut. Merimieskoulut. Metsäkoulut. Oppi-
26083: mistelu- ja suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,600. koulut. Palokoulu. Sairaanhoitajat. Teknilliset kou-
26084: s. 1623. L. Vv:aan. lut.
26085: - Ks. Yliopisto.
26086: Kriminaalihuolto: Ed. Apajalahden ym. rah.al. n:o 102
26087: Korpilahti: - Ks. Rakennustoiminta. Sillat. 'korotetun määrärahan osoittamisesta Kriminaali-
26088: huolto r.y:lle nuorten rikoksentekijäin valvonnan
26089: Korvaus. Ed. Laineen ym. rah.al. n:o 229 määrärahan .tarkastusta varten. Liitteet IV,245. s. 1194. L.
26090: osoittamisesta korvauksiksi vuoden 1918 kansalais- Vv:aan. ·
26091: sodan punakaartilaisille. Liitteet IV,372. s. 1355. Kristiina: - Ks. Ruoppaustyöt. Virastot.
26092: L. Vv:aan.
26093: - Ks. Invaliidit. Kunnat. Poliisi. Vilja. Kuivatustyöt: Ed. Vennamon rah.al. n:o 411 määrära-
26094: han osoittamisesta maatalouden kuivatustöiden
26095: Korven koulutila: - Ks. Maatalouskoulut. vuotuismaksujen alentamiseksi. Liitteet IV,554. s.
26096: 1572. L. Vv:aan.
26097: Koskenpää: - Ks. Sillat.
26098: Kukkassa1mi: - Ks. Sillat.
26099: Kotitalous: Ed. Kaarlosen ym. rah.al. n:o 186 määrära-
26100: han osoittamisesta kotitalouden edistämiseen. Liit- Kuljetus: - Ks. Kunnat.
26101: teet IV,329. s. 1301. L. Vv:aan.
26102: Kulttuurilehdet: - Ks. Stipendit.
26103: Kotiteollisuus: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 100 määrä-
26104: rahan osoittamisesta Jurvan kotiteollisuuskoulun Kummikuntatoiminta: Ed. Silta8en ym. rah.al. n:o 368
26105: .kahden ammattiopettajan viran perustamista varten. määrärahan osoittamisesta Suo~Ruotsin Kum-
26106: Liitteet IV,243. s. 1192. L. Vv:aan. mikuntatoiminnan Keskusliiton toiminnan tuke-
26107: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 145 määrärahan mista varten. Liitteet IV,511. s. 1517. L. Vv:aan.
26108: osoittamisesta Perä-Pohjolan I kiertävän mieskoti-
26109: teollisuuskoulun yhdistämisestä Ylitornion miesko- Kunnalliset oppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
26110: titeollisuuskouluun aiheutuvia menoja varten. Liit-
26111: teet IV,288. s. 1247. L. Vv:aan. Knnnanlääkärit: - Ks. Eläinlääkärit. Lääkärit.
26112: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 324 määrärahan osoit-
26113: tamisesta metalli- ja konekorjausosaston lämpökes- Kunnantiet: - Ks. Maantiet. Paikallistiet.
26114: kuksen rakentamiseksi Joutsan mieskotiteollisuus-
26115: kouluun. Liitteet IV,467. s. 1466. L. Vv:aan. Kunnat: Ed. Sarjalan ym. lak.al. n:o 151 laiksi kuntien
26116: - Ks. Maataloushallitus. kantokykyluokituksesta. Liitteet VII,70. s. 1675. L.
26117: Ltv:aan 898.
26118: Kotka: - Ks. Teknilliset koulut. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 86 määrärahan
26119: osoittamisesta avustuksiksi kunnille oppivelvollisten
26120: Koululaitos: Ed. Teirin ym. lak.al. n:o 143 laiksi kou- oppilaiden kuljetukseen ja ruokailuun. Liitteet IV,
26121: lujärjestelmän perusteista. Liitteet VIII,111. s. 1679 229. s. 1177. L. Vv:aan.
26122: ja 1682. L. Siv:aan, jonka on pyydettävä lausunto - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 185 määrärahan osoit-
26123: Prv:lta, 513. tamisesta helpotusten myöntämiseksi kunnille rau-
26124: - Ed. Leivo-Larssonin lak.al. n:o 144 laiksi koulu- tateiden rakentamisesta johtuvista pakkolunastus-
26125: järjestelmän perusteista. Liitteet VIII,112, s. 1685. korvauksista. Liitteet IV,328 s. 1298. L. Vv:aan.
26126: L. Siv:aan, jonka on pyydettävä lausunto Prv:lta, - Ed. Kankaan ym. rah.al. n:o 190 korotetun määrä-
26127: rahan osoittamisesta avustuksiksi vaikeuksiin joutu-
26128: 513. neille kunnille. Liitteet IV,333. s. 1305. L. Vv:aan.
26129: - Ed. Eskmanin lak.al. n:o 145 laiksi koulujärjes- - Ed. L. Koskisen ym. rah.al. n:o 217 määrärahan
26130: telmän perusteista. Liitteet VIII,113. s. 1687. L. osoittamisesta avustuksiksi kunnille halpavuokrais-
26131: Siv:aan, jonka on pyydettävä lausunto Prv:lta, 513. ten asuntojen rakentamiseksi vähävaraisille vanhuk-
26132: - Ed. Ahosen ym. lak.al. n:o 146 laiksi koulujärjes- sille. Liitteet IV,360. s. 1335. L. Vv:aan.
26133: telmän perusteista. Liitteet VIII,114. s. 1690. L. - Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 311 korotetun määrära-
26134: Siv:aan, jonka on pyydettävä lausunto Prv:lta, 513. han osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden: kuntien
26135: - Ed. Uusitalon ym. lak.al. n:o 147 laiksi koulujärjes- valtionapuun. Liitteet IV,454. s. 1453. L. Vv:aan.
26136: telmän perusteista. Liitteet VIII,115. s. 1692. L. -Ed. Vennamon rah.al. n:o 432 korotetun määrära-
26137: Siv:aan, jonka on pyydettävä lausunto Prv:lta, 513. han osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden kuntien
26138: - Ed. T. Salon ym. lak.al. n:o 148 laiksi koulujärjes- valtionapuihin. Liitteet IV,575. s. 1593. L. Vv:aan.
26139: telmän perusteista. Liitteet VIII,116. s. 1696. L.
26140: Siv:aan, jonka on pyydettävä lausunto Prv:lta, 513. Kuntouttamislaitokset: - Ks. Reuma.
26141: 8 Asialuettelo 1967.
26142:
26143: Kuopio: - Ks. Ko~:keakoulut. Väy·lätyöt. Leningrad: - Ks. Ulkomaankauppa.
26144: Kurikka: - Ks. Virastot. Lentoasemat: - Ks. Lentokentät.
26145: Kunsikirjat: - Ks. Kirjastot. Lentokentät: Ed. Knuutin rah.al. n:o 200 määrärahan
26146: osoittamisesta Aavehelukan lentokentän suunnitte-
26147: Kunsit: - Ks. Ammattikurssit. lutöitä varten. Liitteet IV,343. s. 1315. L. Vv:aan.
26148: - Ed. Mäki-Hakolan ym. rah.al. n:o 273 määrärahan
26149: Kuusamo: - Ks. Maanhankinta. Maankäyttölaki. osoittamisesta Kauhavan lentoaseman alitosuoja- ja
26150: huoltokeskusrakennuksen rakennustöiden loppuun-
26151: Kylätiet: - Ks. Maantiet. Paikallistiet. saattamiseksi. Liitteet IV,416. s. 1410. L. Vv:aan.
26152: - Ed. Pennasen rah.al. n:o 298 määrärahan osoitta-
26153: Kylvösiemenet: - Ks. Siemenet. misesta Joensuun lentokentän kiitoratojen vahvis-
26154: tamiseksi. Liitteet IV,441. s. 1439. L Vv:aan.
26155: Kymijoki: - Ks. Sillat~ Uitto. - Ed. Rodenin ym. rah.al. n:o 335 määrärahan
26156: osoittamisesta Kauhavan lentoaseman autosuoja- ja
26157: Kyyjärvi: - Ks. Oppikoulut. huoltokeskusrakennuksen rakennustöiden jatkami:
26158: seksi. Liitteet IV,478. s. 1480. L. Vv:aan.
26159: Kärkistensalmi: -· Ks. Sillat. - Ed Savelan ym. rah.al. n:o 362 määrärahan
26160: osoittamisesta Kauhavan lentoaseman autojen ja
26161: työkoneiden säilytyssuojan rakennustöitä varten.
26162: L. Liitteet IV,505. s. 1510. L. Vv:aan.
26163: Laboratoriot: - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. Yli- Lentoliikenne: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 278 ko-
26164: opisto. rotetun määrärahan osoittamisesta lentotoiminnali
26165: ylläpitämiseen eräillä saaristoalueilla. Liitteet IV,421.
26166: Lahnaslampi: - Ks. Kaivostoiminta. s. 1415. L. Vv:aan.
26167: Lahti: - Ks. Sairaalat. Levisalmi: - Ks. Sillat.
26168: Lapin rahasto: Ed. T. Salon rah.al. n:o 359 määrärahan Liakanjoki: - Ks. Sillat.
26169: osoittamisesta Lapin rahaston perustamiseksi. Liit-
26170: teet IV,502. s, 1506. L. Vv:aan. Lieksanjoki: - Ks. Sillat.
26171: Lappeenranta:~ Ks. Korkeakoulut. Liikenne: Ed. Eskmanin ym. rah.al. n:o 115 maara-
26172: Lappi: - Ks. Asevelvolliset. Lapin rahasto. rahan osoittamisesta Mommolan eritasoristeyksen
26173: rakentamiseksi. Liitteet IV ,258. s. 1208. L. Vv:aan.
26174: Lapsilisä: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 85 korotetun mää- - Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 313 määrärahan osoit-
26175: rärahan osoittamisesta erityislapsilisän korottami- tamisesta Lohjan kauppalan Pitkänkadun tasoyli-
26176: seen. Liitteet IV,228. s. 1176. L. Vv:aan. käytävän turvalaitteiden hankkimista varten. Liit-
26177: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 234 korotetun·määrä- teet IV,456. s. 1455. L. Vv:aan.
26178: rahan osoittamisesta erityislapsilisän korottamiseksi. - Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 314 määrärahan osoit-
26179: Liitteet IV,377. s. 1360. L. Vv:aan. tamisesta Lohjan kauppalan Gruotilan tasoylikäytä-
26180: ....:. Ed. Vennamon rah.al. n:o 419 määrärahan osoitta- vän turvalaitteiden hankkimista varten. Liitteet
26181: misesta täydennyslisiksi erityislapsilisien saajille. IV,457. s. 1456. L. Vv:aan.
26182: Liitteet IV,562. s. 1580. L. Vv:aan. Liikenneturvallisuus: - Ks. Liikenne.'
26183: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 420 määrärahan osoitta-
26184: misesta täydennysrahaksi kaikille lapsilisiä saaville. Liikevaihtovero: Ed. Landströmin ym. lak.al. n:o 163
26185: Liitteet IV,563. s. 1581. L. Vv:aan. laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
26186: Lastenhoito: Ed. Weckmanin ym. rah.al. n:o 405 määrä- Liitteet IV,610. s. 1654. L. Vv:aan 1611.
26187: rahan osoittamisesta. lastenseimien ja päiväkotien Liminka: - Ks. Virastot.
26188: avustamiseen. Liitteet IV,548. s. 1566. L. Vv:aan.
26189: Lisämaa: - Ks. Maankäyttölaki.
26190: Lastensairaalat: - Ks. Sairaalat.
26191: Lohet: - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
26192: Lastenseimet:- Ks. Lastenhoito.
26193: Lohja: - Ks. Liikenne.
26194: Laukaa: - Ks. :Rakennustoiminta. Sairaalat.
26195: Lossit: - Ks. Lautat. Sillat.
26196: Lautat: Ed. Nordströmin ym. rah.al. n:o 285 määrära-
26197: han osoittamisesta maantielautan hankkimiseksi Lukukausimaksut: - Ks. Teknilliset koulut.
26198: _ Raippaluodon ja Ahlskatin välistä liikennettä var-
26199: ten. Liitteet· IV,428. s. 1422 ja 1424. L. Vv:aan. Lunastaminen: - Ks. Maankäyttölaki.
26200: - Ed. Tallgtenin ym. rah.al. n:o 382 määrärahan osoit-
26201: tamisesta odotushuone- ja tavararakennusta varten Luotsikutterit: - Ks. Merenkulku ..
26202: Pärnäsin lassipaikalle Nauvossa. Liitteet IV,525. s. Läpikulkutiet: - Ks. Yksityiset tiet.
26203: i536 ja 1537. L. Vv:aan.
26204: - Ks. Sillat. Lääkintävoimistelijat: - -Ks. Sairaanhoito_
26205: Asialuettelo 1%7. 9
26206:
26207: Lääkärinhoito: Ed. Sirenin ym. lak.al. n:o 138 laiksi - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 98 määrärahan osoitta-
26208: yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain muuttami- misesta kantatie 67 rakentamiseen Kurikan kauppa-
26209: sesta. Liitteet VI,46. s. 1661. L. Tv:aan 225. lassa työväentalon ja Reinikan välisellä osuudella.
26210: Liitteet IV,241. s. 1189. L. Vv:aan.
26211: Lääkärit: Ed. Vahtisen ym. rah.al. n:o 401 määrära- - Ed. Backlundin ym. rah.al. n:o 108 määrärahan
26212: han o~oittamisesta opintoapurahan suorittamiseksi osoittamisesta Närpiön-Teuvan tienrakennuksen
26213: lääketieteen kandidaateille, jotka valmistuttuaan si- jatkamista varten. Liitteet IV,251. s. 1200 ja 1201.
26214: toutuvat toimimaan kunnanlääkäreinä syrjäseu- L. Vv:aan.
26215: duilla. Liitteet IV,544. s. 1561. L. Vv:aan.
26216: - Ed. Vahtisen ym. rah.al. n:o 403 määrärahan - Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 118 määrärahan osoit-
26217: osoittamisesta maaseudun lääkärien tutkimus- ja tamisesta maantien rakentamiseksi Kittilän kunnan
26218: hoitomahdollisuuksien parantamiseksi. Liitteet IV, Puljusta Enontekiön kunnan Nunnaseen. Liitteet
26219: 546. s. 1564. L. Vv:aan. IV,261. s. 1213. L. Vv:aan.
26220: - Ks. Eläinlääkärit. - Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 119 määrärahan osoit-
26221: tamisesta tien rakentamiseksi Lintulasta Hanhimaa-
26222: Lääninkatsastusmiehet: - Ks. Katsastustoiminta. han. Liitteet IV,262. s. 1214. L. Vv:aan.
26223: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 133 määrärahan
26224: M. osoittamisesta Muurolan-Mellajärven-Aavasaksan
26225: maantien parannustutkimusta varten. Liitteet IV,
26226: Maakunta-arkistot: - Ks. Arkistot. 276. s. 1235. L. Vv:aan.
26227: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 134 määrärahan
26228: Maakuntakirjastot: - Ks. Kirjastot. osoittamisesta Nunnasen-Lisman-Repojoen tie-
26229: Maalaiskirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos. suunn«n tutkimuksen -loppuun suorittamista var-
26230: ten. Liitteet IV,277. s. 1236. L. Vv:aan.
26231: Maamieskoulut: - Ks. Maatalouskoulut. - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 135 määrärahan
26232: osoittamisesta tiesuunnan tutkimiseksi Muonion
26233: Maanhankinta: Ed. Sallan ym. rah.al. n:o 348 korote- kunnan Muotkavaarasta Tiurajärvelle. Liitteet IV,
26234: tun määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja Sallan 278. s. 1237. L. Vv:aan.
26235: kuntien maanhankintalain mukaisten töiden lop-
26236: puunsaattamiseksi. Liitteet IV,491. s. 1494. L. - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 136 määrärahan
26237: Vv:aan. osoittamisesta Nuotiorannan-Martimon maantien
26238: - Ks. Maankäyttölaki. Maantiet. peruskorjauksen suorittamiseksi Ylitornion kun·
26239: nassa. Liitteet IV,279. s. 1238. L. Vv:aan.
26240: Maaninka: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 143 määrärahan
26241: osoittamisesta Muonion-Palojoensuun maantien öl-
26242: Maankäyttölaki: Ed. Vilmin ym. lak.al. n:o 139 jysorastuksen loppuun suorittamista varten. Liitteet
26243: laeiksi maankäyttölain sekä valtion maan käyttä- IV,286. s. 1245. L. Vv:aan.
26244: misestä ja maan pakkolunastatnisesta maankäyttö- - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 144 määrärahan
26245: lain tarkoituksiin annetun lain muuttamisesta. Liit- osoittamisesta Sinetän-Raanujärven maantien pa-
26246: teet IX,72. s. 1735. L. Mmv:aan 261. rannustyötä varten. Liitteet IV,287. s. 1246. L.
26247: - Ed. Hanhirovan ym. lak.al. n:o 140 laeiksi maan- Vv:aan.
26248: käyttölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muut- - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 146 määrär!lhan
26249: tamisesta. Liitteet IX,73. s. 1738. L. Mmv:aan 341. osoittamisesta Puljun-Nunnasen tien rakenta·
26250: - Ed. Jämsenin ym. lak.al. n:o 141 laeiksi maan- mista varten. Liitteet IV,289. s. 1248. L. Vv:aan.
26251: käyttölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muut- - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 147 määrärahan
26252: tamisesta. Liitteet IX,74. s. 1742. L. Mmv:aan 370. osoittamisesta Saukkoriipin-Konttajärven maantien
26253: - Ed. Mustosen ym. lak.al. n:o 142 laeiksi maan- parannustöitä varten. Liitteet IV,290. s. 1249. L.
26254: käyttölain ja eräiden siihen liittyvien lakien _muut- Vv:aan.
26255: tamisesta. Liitteet IX,75. s. 1747. L. Mmv:aan 370. - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o ·153 määrärahan osoit-
26256: Maanmittaushallitus: Ed. Sirenin ym. rah.al. n:o 370 tamisesta Helsingin-Haminan valtatien tienparan-
26257: määrärahan osoittamisesta maanmittaushallituksen nustyötä varten Loviisan kaupungin kohdalla. Liit-
26258: teet IV ,296. s. 1256. L. Vv:aan.
26259: kartastotöiden osaston ylimääräisten toimien säilyt- - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 154 määrärahan osoit"
26260: tämiseksi. Liitteet IV,513. s. 1520. L. Vv:aan. tamisesta Ahvenkosken-Elimäen maantien paranta.
26261: Maanparannus: - Ks. Ojitus. miseen välillä Ahvenkoski-Ruotsinpyhtää. Liitteet
26262: IV,297. s. 1257. L; Vv:aan.
26263: Maantiet: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 88 määrärahan - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 167 määrärahan osoit-
26264: osoittamisesta Kärkkäälän-Kivisalmen maantien ra- tamisesta maantien ja siihen liittyvien siltojen ra-
26265: kentamiseen Konneveden ktinnassa. Liitteet IV,231. 'kentamiseksi Karhulan kauppalassa. Liitteet IV,310.
26266: s. 1179. L. Vv:aan. s. 1273. L. Vv:aan.
26267: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 94 määrärahan osoit- - Ed. Hykkäälän ym. rah.al. n:o 170 määrärahan
26268: tamisesta Päntäneenkylän-Kuvaskankaan tieosuu- osoittamisesta Kouvolan-Heinolan maantien raken-
26269: den tutkimiseen. Liitteet IV,237. s. 1185. L. nustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,313. s. 1277. L.
26270: Vv:aan. Vv:aan.
26271: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 96 määrärahan osoitta- - Ed. H'åkkisen ym. rah.al. n:o 175 määrärahan osoit-
26272: misesta Kurikan Lusankylästä Myllykylän kautta tamisesta valtatie n:o 5:n parantamiseksi välillä
26273: Jalasjärven Jokipiihin johtavan tien suunnitteluun. Ohenmäki-Paloisvirran silta. Liitteet IV,318. s.
26274: Liitteet IV,239. s. 1187. L. Vv:aan. 1285. L. Vv:aan.
26275: 10 Asialuettelo 1967.
26276:
26277: .,.- Ed. Häkkisen ym. rah.al. n:o 176 määrärahan - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 259 määrärahan
26278: osoittamisesta valtatie n:o 5:n rakentamiseksi osoittamisesta Lapinjärven-Loviisan tien kunnosta-
26279: moottoritieksi välillä Särkilahti-Puijonrinne Kuo- miseen. Liitteet IV,402. s. 1392. L. Vv:aan.
26280: pion kaupungtSsa. Liitteet IV,319. s. 1286. L. - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 260 määrärahan
26281: Vv:aan. osoittamisesta Ahvenkosken-Elimäen maantien pa-
26282: .:..._ Ed. Häkkisen ym. rah.al. n:o 179 määrärahan osoit- rantamiseksi välillä Ahvenkoski-Ruotsinpyhtää.
26283: tamisesta Sorsakosken-Varkauden maantien raken- Liitteet IV,403. s. 1393. L. Vv:aan.
26284: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,322. s. 1290. L.
26285: Vv:aan. - Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 265 määrärahan
26286: - Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 180 määrärahan osoittamisesta Vuokatin-Mustolanmutkan-Kajaa-
26287: osoittamisesta Hämeenlinnan-Hauhontaustan- nin maantien rakennustöiden aloittamiseksi Sotka-
26288: Hauhon yhdystien rakentamiseen. Liitteet IV,323. s. mon kunnassa. Liitteet IV,408. s. 1402. L. Vv:aan.
26289: 1291. L. Vv:aan. - Ed. Nikkilän ym. rah.al. n:o 282 määrärahan osoit-
26290: - Ed. Kaarnan ym. rah.al. n:o 187 määrärahan osoit- tamisesta maantien rakentamiseksi Valkeakoskelta
26291: tamisesta tien rakentamiseksi Pulsan asemalta Luu- Myttäälän kautta valtatie n:o 3:een. Liitteet IV,
26292: mäelle valtatie n:o 6:een. Liitteet IV,330. s. 1302. 425. s. 1419. L. Vv:aan.
26293: L. Vv:aan. - Ed. Nikkilän ym. rah.al. n:o 283 määrärahan osoit-
26294: .- Ed. Kaarnan ym. rah.al. n:o 188 määrärahan osoit- tamisesta maantien parantamiseksi tieosuudella Val-
26295: tamisesta maantien rakentamiseksi Lemin kirkolta keakosken kaupunki-Sääksmäen kunnan raja.
26296: litiään. Liitteet IV,331. s. 1303. L. Vv:aan. Liitteet IV,426. s. 1420. L. Vv:aan.
26297: - Ed. Karpolan ym. rah.al. n:o 193 määrärahan - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 304 määrärahan osoitta-
26298: osoittamisesta Tohmajärven kaava-alueen pääteiden misesta Porin-Jyväskylän maantien rakennustöiden
26299: rakentamista varten. Liitteet IV ,336. s. 1308. L. aloittamiseksi Linnankylän-Kihniön välisellä osuu-
26300: Vv:aan. della. Liitteet IV,447. s. 1445. L. Vv:aan.
26301: - Ed. Knuutin rah.al. n:o 204 määrärahan osoit-
26302: tamisesta Korkealehdon-Sieppijärven maantien ra- - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 322 määrärahan
26303: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,347. s. 1319. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pihlajaveden
26304: L. Vv:aan. -Virtain maantieltä Yltiän pysäkille. Liitteet IV,
26305: - Ed. Knuutin rah.al. n:o 205 määrärahan osoitta- 465. s. 1464. L. Vv:aan.
26306: misesta Talassuon-Mellanpalon tien kunnossapito- - Ed. Procopen ym. rah.al. n:o 328 määrärahan
26307: kustannuksiin Ylitornion kunnassa. Liitteet IV,348. osoittamisesta Hankoon johtavan maantieyhteyden
26308: s. 1320. L. Vv:aan. parantamiseen. Liitteet IV,471. s. 1471 ja 1472. L.
26309: - Ed. A. Koskisen ym. rah.al. n:o 216 määrärahan Vv:aan.
26310: osoittamisesta Multian-Pylkönmäen-Karstulan - Ed. Procopen ym. rah.al. n:o 329 määrärahan osoit-
26311: maantien rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV, tamisesta Karjaan ja Tammisaaren välisen kantatien
26312: 359. s. 1334. L. Vv:aan. 53 parantamiseen. Liitteet IV,472. s. 1473 ja 1474.
26313: - Ed. L. Koskisen ym. rah.al. n:o 218 määrärahan L. Vv:aan.
26314: osoittamisesta Virmutjoen-Vekaran maantien ra- - Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 330 määrärahan osoit-
26315: kentamiseen. Liitteet IV,361. s. 1336. L. Vv:aan. tamisesta Kaltimon-Ilomantsin maantien peruspa-
26316: - Ed. L. Koskisen ym. rah.al. n:o 219 määrärahan rannustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,473. s. 1475.
26317: osoittamisesta Kallislahden-litlahden maantien pa- L. Vv:aan.
26318: rantamiseen. Liitteet IV,362. s. 1337. L. Vv:aan. - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 336 määrärahan osoit-
26319: - Ed. Landströmin ym. rah.al. n:o 232 määrärahan tamisesta valtatie n:o 5:n rakennustöiden aloitta-
26320: osoittamisesta Turun-Tampereen ja Porin-Helsin- mista varten välillä Ohenmäki-Paloisvirta Iisalmen
26321: gin valtateiden eritasoristeyksen rakennustöiden maalaiskunnassa. Liitteet IV,479. s. 1481. L.
26322: aloittamiseksi Lauttakylässä. Liitteet IV,375. s. 1358. Vv:aan.
26323: L. Vv:aan. - Ed. Saimon ym. rah.al. n:o 341 määrärahan osoit-
26324: - Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o 242 määrärahan tamisesta Kärkkäälän-Kivisalmen kantatien korjaa-
26325: osoittamisesta Pietarsaaren satamaan johtavan miseksi Konneveden kunnassa. Liitteet IV,484. s.
26326: uuden tien tutkimista ja suunnittelua varten. Liit- 1486. L. Vv:aan.
26327: teet IV,385. s. 1373 ja 1374. L. Vv:aan. - Ed. Saimon ym. rah.al. n:o 344 määrärahan osoit-
26328: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 255 määrärahan tamisesta Lievestuoreen-Kangasniemen tien suun-
26329: osoittamisesta Vihdin-Hyvinkään-Mäntsälän- nitelman aikaansaamiseksi. Liitteet IV,487. s. 1489.
26330: Porvoon kehätien rakennustöiden nopeuttamiseksi. L. Vv:aan.
26331: Liitteet IV,398. s. 1388. L. Vv:aan.
26332: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 256 määrärahan - Ed. Saimon rah.al. n:o 345 määrärahan osoittami-
26333: osoittamisesta Karkkilan-Pusulan-Lohjan tie- sesta Yltiänmäen-Ahtaansalmen maantien rakenta-
26334: suunnan tutkimiseen. Liitteet IV,399. s. 1389. L. miseksi Pihlajaveden kunnassa. Liitteet IV,488. s.
26335: Vv:aan. 1490. L. Vv:aan.
26336: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 257 määrärahan - Ed. Salaman ym. rah.al. n:o 346 määrärahan osoit-
26337: osoittamisesta Hyrylän-Järvenpään maantien pa- tamisesta suunnitelmien laatimiseksi Säynätsalon-
26338: rantamiseen välillä Hyrylä-Tuusulan kirkonkylä. Muuramen oikotien aikaansaamiseksi. Liitteet IV,
26339: Liitteet IV,400. s. 1390. L. Vv:aan. 489. s. 1491. L. Vv:aan.
26340: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 258 määrärahan - Ed. T. Salon rah.al. n:o 350 määrärahan osoitta-
26341: osoittamisesta Mäntsälän-Pukkilan yhdystien ra- misesta maantien rakentamiseksi Riutulasta Nätti-
26342: kennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,401. s. 1391. järven kautta Angeliin. Liitteet IV,493. s. 1496. L
26343: L. Vv:aan. Vv:aan.
26344: Asialuettdo 1967. 11
26345:
26346: - Ed, Sääskilahden ym. rah.al. n:o 373 korotetun - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 441 korotetun maata-
26347: määrärahan osoittamisesta maankäyttölain ja maan- rahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke·
26348: hankintalain yhteydessä rakennettavien yleisten tei- hittämisrahastoon. Liitteet IV,584. s. 1604. L.
26349: den rakentamiseen. Liitteet IV,516. s. 1524. L. Vv:aan.
26350: Vv:aan. - Ks. Koeasemat. Kuivatustyöt. Neuvontatoiminta.
26351: - Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 377 määrärahan osoit-
26352: tamisesta maantien rakentamiseksi Kittilän kunnan Maataloushallitus: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 254
26353: Puljusta Enontekiön kunnan Nunnaseen. Liitteet määrärahan osoittamisesta ammattikasvatushallituk-
26354: IV,520. s. 1528. L. Vv:aan. seen siirrettävän maataloushallituksen kotiteollisuus-
26355: osaston virkojen ja toimien järjestdyä varten. Liit-
26356: - Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 378 määrärahan osoit- teet IV,397. s.1387. L. Vv:aan.
26357: tamisesta maantien rakentamiseksi Vanttauskoskdta
26358: Juotakseen. Liitteet IV,521. s. 1529. L. Vv:aan. Maatalouskoulut: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 97 mää-
26359: -Ed. Tammisen ym. rah.al. n:o 384 määrärahan rärahan osoittamisesta Korven koulutilan rakennus-
26360: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Valkeakos- töiden jatkamiseksi. Liitteet IV,240. s. 1188. L.
26361: kelta Mallasveden yli Pälkänedle. Liitteet IV,527. Vv:aan.
26362: s. 1540. L. Vv:aan. - Ed. Honkasen ym. rah.al. n:o 161 määrärahan osoit-
26363: - Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 385 määrärahan osoitta- tamisesta Muhoksen kunnassa olevalle Koivikon
26364: misesta Vaasan-Korsnäsin-Närpiön maantietyön koulutilalle perostettavaa maatalousopistoa varten.
26365: jatkamista varten. Liitteet IV,528. s. 1541 ja 1542. Liitteet IV,304. s. 1266. L. Vv:aan.
26366: L. Vv:aan. - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 184 määrärahan osoit-
26367: - Ed. Tikkasen rah.al. n:o 390 määrärahan osoitta- tamisesta maamiesopiston perustamista varten Tar·
26368: misesta Kuhmon-Suomussalmen tien rakentamiseen. vaalan maatalousoppilaitoksen yhteyteen. Liitteet
26369: Liitteet IV,533. s. 1549. L. Vv:aan. IV,327. s. 1296. L. Vv:aan.
26370: - Ed. Tikkasen rah.al. n:o 391 määrärahan osoitta- - Ed. Karpolan ym. rah.al. n:o 195 määrärahan osoit-
26371: misesta valtatie n:o 5 rakentamiseen välillä Ämmäo- tamisesta maamiesopiston perustamiseksi Koivikon
26372: saari-Taivalkosken raja. Liitteet IV,534. s. 1550. L. tilalle Kiteelle. Liitteet IV,338. s. 1310. L. Vv:aan.
26373: Vv:aan.
26374: - Ed. Uusitalon _ym. rah.al. n:o 398 määrärahan - Ed. Saalastin ym. rah.al. n:o 337 määrärahan osoit-
26375: osoittamisesta .Ähtärin-Töysän-Alavuden maan- tamisesta Ylivieskan maamiesopiston rakennusten
26376: tien parannustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,541. s. suunnittelua varten. Liitteet IV,480. s. 1482. L.
26377: 1558. L. Vv:aan. Vv:aan.
26378: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 422 määrärahan osoitta- - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 397 määrärahan osoit·
26379: misesta Itärannan tien rakentamiseen Lapinlahden ja tamisesta Alavuden maamieskoulun toiminnan aloit-
26380: Kivistön välille. Liitteet IV,565. s. 1583. L. Vv:aan. tamiseksi. Liitteet IV,540. s. 1557. L. Vv:aan.
26381: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 423 määrärahan osoitta·
26382: misesta oikotien rakentamiseksi Mesilästä Kiuruveden Maataloustuotteet: Ed. Korsbäckin ym. lak.al. n:o 131
26383: -Salahmin tielle. Liitteet IV,566. s. 1584. L. laiksi maatalouden hintatasosta. Liitteet IX,66. s.
26384: Vv:aan. 1719 ja 1721. L. Mmv:aan 112.
26385: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 426 määrärahan osoit- - Ed. Raipalan ym. lak.al. n:o 135 laiksi maatalous-
26386: tamisesta Rahonmäen tien rakentamiseksi välille tuotteiden hintatasosta. Liitteet IX,70. s. 1730. L.
26387: Sukeva-Jyrkkä. Liitteet IV,569. s. 1587. L. Vv:aan. Mmv:aan 125.
26388: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 427 korotetun määrä- - Ed. Paavolan ym. lak.al. n:o 136 laiksi maatalous-
26389: rahan osoittamisesta maankäyttölain ja maanhankin- tuotteiden hintatasosta. Liitteet IX,71. s. 1732. L.
26390: talain toimeenpanon yhteydessä rakennettavia yleisiä Mmv:aan 127.
26391: teitä varten. Liitteet IV,570. s. 1588. L. Vv:aan.
26392: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 436 korotetun määrära- Maatilatalous: - Ks. Maatalous.
26393: han osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden tekemi-
26394: seen. Liitteet IV,579. s. 1597. L. Vv:aan. Malminetsintä: Ed. Vennamon rah.al. n:o 428 korote-
26395: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 443 määrärahan osoit· tun määrärahan osoittamisesta maan uumenissa pii-
26396: tamisesta maantien rakentamiseksi Simojoen pohjois- levien rikkauksien esille saamiseen. Liitteet IV,571.
26397: puolelle Alaniemen lossilta Tainijoen tien kautta s. 1589. L. Vv:aan.
26398: Hosioon. Liitteet IV,586. s. 1607. L. Vv:aan.
26399: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 448 korotetun määrä- Markkinointi: - Ks. Pienteollisuus.
26400: rahan osoittamisesta maankäyttölain ja maanhankin-
26401: talain toimeenpanon yhteydessä rakennettavia teitä Matkailu: Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 138 määrä-
26402: varten. Liitteet IV,591. s. 1613. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta suunnittelutyötä varten mat-
26403: - Ks. Asutustiet. Paikallistiet. Polkutiet. Sillat. Yksi- kailuhotellin rakentamiseksi Aavasaksan vaaralle.
26404: tyiset tiet. Liitteet IV,281. s. 1240. L. Vv:aan.
26405: - Ed. Knuutin rah.al. n:o 203 määrärahan osoittami-
26406: Maatalous: Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 296 ko- sesta matkailukeskuksen rakentamiseksi Aavasak·
26407: rotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatila- salle. Liitteet IV,346. s. 1318. L. Vv:aan.
26408: talouden kehittämisrahastoon. Liitteet IV,439. s. - Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 305 määrärahan osoit-
26409: 1437. L. Vv:aan. tamisesta kansainvälisen aatekilpailun järjestämi-
26410: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 406 korotetun määrära- seksi Pohjois-Suomen matkailu- ja virkistysalueohjel-
26411: han osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittä- man kehittämistä varten. Liitteet IV,448. s. 1446.
26412: misrahastoon. Liitteet IV,549. s. 1567. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26413:
26414: 3 E 14/68
26415: 12 Asialuettelo 1967.
26416:
26417: - Ed. V. A. Virtasen rah.al. n:o 453 määrärahan Metsäteknologia: - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
26418: osoittamisesta tilapäisen työvoiman palkkaamiseksi
26419: kauppa- ja teollisuusministeriöön matkailuasioiden Mieskotiteollisuus: - Ks. Kotiteollisuus.
26420: hoitamista varten. Liitteet IV,596. s. 1619. L.
26421: Vv:aan. Mikro Oy: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 89 määrärahan
26422: osoittamisesta Konepaja Mikro Oy:n Suolahden teh-
26423: Matkakustannukset: Ed. Kantolan ym. rah.al. n:o 191 taiden ostamiseksi valtiolle tuotannollisen toiminnan
26424: määrärahan osoittamisesta oppi- ja ammattikoulu- aloittamista varten. Liitteet IV,232. s. 1180. L.
26425: laisten koulumatkakustannusten korvaamiseen. Liit- Vv:aan.
26426: teet IV,334. s. 1306. L. Vv:aan.
26427: Mommola: - Ks. Liikenne.
26428: Merenkulku: Ed. Haarlan rah.al. n:o 130 määrärahan
26429: osoittamisesta luotsikuuerien sekä viitta- ja apuve- Moottoriajoneuvovero: Ed. Ehrnroothin ym. lak.al.
26430: neitten hankkimiseen. Liitteet IV,273. s. 1232. L. n:o 164 auto- ja moottoripyöräverolaiksi. Liit-
26431: Vv:aan. teet IV,611. s. 1655 ja 1657. L. Vv:aan 1646.
26432: - Ed. Hostilan rah.al. n:o 165 määrärahan osoitta·
26433: misesta kelirikko- ja yhdysaluksen hankkimiseksi Moottoripyörät: - Ks. Moottoriajoneuvovero.
26434: itäiselle Suomenlahdelle. Liitteet IV,308. s. 1271.
26435: L. Vv:aan. Moottoritiet: - Ks. Maantiet.
26436: - Ed. Huiman ym. rah.al. n:o 169 määrärahan osoit-
26437: tamisesta Suomen Meripelastusseuran työn tukemi- Muhos:- Ks. Maatalouskoulut.
26438: seksi. Liitteet IV,312. s. 1275. L. Vv:aan.
26439: Muistomerkit: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 92 maatara-
26440: Merilohet: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. han osoittamisesta kansalaissodan valtakunnallisen
26441: muistomerkin pystyttämistä varten. Liitteet IV,235.
26442: Merimieskoulut: Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o 238 s. 1183. L. Vv:aan.
26443: määrärahan osoittamisesta Hangon merimiesammat- - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 211 määrärahan
26444: tikoulun suunnitteluun. Liitteet IV,381. s. 1366. L. osoittamisesta työväenluokan nousua symbolisoivan
26445: Vv:aan. valtakunnallisen muistomerkin pystyttämistä varten.
26446: - Ed. Procopen ym. rah.al. n:o 327 määrärahan osoit- Liitteet IV,354. s. 1327. L. Vv:aan.
26447: tamisesta merimiesammattikoulun suunnittelemista
26448: varten Hankoon. Liitteet IV,470. s. 1469 ja 1470. Munuaiset: - Ks. Sairaanhoito.
26449: L. Vv:aan.
26450: Merimieslähetys: Ed. V. Mattilan ym. rah.al. n:o 262 Muuttopäivä: - Ks. Huoneenvuokra.
26451: korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna Mäntsälä: - Ks. Ammatinvalinta. Virastot.
26452: Suomen Merimieslähetysseuralle. Liitteet IV,405. s.
26453: 1395. L. Vv:aan. Mäntyluoto: - Ks. Satamat.
26454: Meripelastus:- Ks. Merenkulku.
26455: Metalliteollisuus: - Ks. Teollisuus. N.
26456: Metsäkoulut: Ed. Granvikin ym. rah.al. n:o 126 maa- Naiset:- Ks. Vankeinhoito.
26457: rärahan osoittamisesta metsämieskoulun suunnitte-
26458: lemiseksi ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Liitteet IV, Nauvo: - Ks. Lautat.
26459: 269. s. 1224 ja 1226. L. Vv:aan.
26460: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 331 määrärahan osoit- Neuvontatoiminta: Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 132
26461: tamisesta Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueen määrärahan osoittamisesta maataloudellisten neu-
26462: metsätyökoulun rakennustöiden aloittamiseksi. Liit· vontajärjestöjen kustannuksiin. Liitteet IV,275. s.
26463: teet IV,474. s. 1476. L. Vv:aan. 1234. L. Vv:aan.
26464: - Ed. Sarjalan ym. rah.al. n:o 361 määrärahan osoit-
26465: tamisesta avustukseksi suunnitelmien laatimiseksi Nimismiehet: - Ks. Poliisi.
26466: Etelä-Savon metsäkoulun lisärakennustöitä varten.
26467: Liitteet IV,504. s. 1509. L. Vv:aan. Nuoriso: - Ks. Ammattiopinnot. Kriminaalihuolto.
26468: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 395 määrärahan
26469: osoittamisesta metsäkoulun perustamiseksi Etelä·
26470: Pohjanmaan metsänhoitolautakunnan alueelle. Liit- o.
26471: teet IV,538. s. 1555. L. Vv:aan. Ohtaoja: - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
26472: Metsäntutkimuslaitos: Ed. Lintilän ym. rah.al. n:o 251 Oikotiet: - Ks. Maantiet.
26473: määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen
26474: Keski- ja Etelä-Pohjanmaan koeaseman uudisraken- Ojitus: Ed. Haukipuron ym. rah.al. n:o 149 määrära-
26475: nusten rakentamista varten. Liitteet IV,394. s. han osoittamisesta valtion avustuksiksi salaojituk- ·
26476: 1384. L. Vv:aan. siin. Liitteet IV,292. s. 1251. L. Vv:aan.
26477: - Ed. Nikkilän ym. rah.al. n:o 280 korotetun mää- - Ed. Haukipuron ym. rah.al. n:o 150 määrärahan
26478: rärahan osoittamisesta metsä- ja puuteknologian tut- osoittamisesta pienvaltaojien kaivamisesta viljeli-
26479: kimuksiin metsäntutkimuslaitoksessa. Liitteet jöille suoritettavia palkkioita varten. Liitteet
26480: IV,423. s. 1417. L. Vv:aan. IV,293. s. 1253. L. Vv:aan.
26481: Asialuettelo 1967. 13
26482:
26483: - Ed. H. Linnan ym. rah.al. n:o 247 määrärahan - Ed. Rihtniemen ym. rah.al. n:o 334 korotetun
26484: osoittamisesta salaojituspalkkioiksi. Liitteet IV ,390. määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityis-
26485: s. 1379. L. Vv:aan. oppikouluille. Liitteet IV,477. s. 1479. L. Vv:aan.
26486: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 408 määrärahan osoit- - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 399 määrärahan osoit-
26487: tamisesta avustuksiksi salaojituksiin. Liitteet IV,551. tamisesta Peräseinäjoen keskikoulun rakennustöi-
26488: s. 1569. L. Vv:aan. den aloittamiseksi. Liitteet IV,542. s. 1559. L.
26489: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 409 määrärahan osoitta· Vv:aan.
26490: misesta pienvaltaojien kaivamista, viljelysteiden ra- - Ed. Vaittisen rah.al. n:o 404 määrärahan osoitta-
26491: kentamista ja maanparannusaineiden ajoa varten. misesta Joensuun lyseon uuden koulutalon rakenta-
26492: Liitteet IV,552. s. 1570. L. Vv:aan. miseksi. Liitteet IV,547. s. 1565. L. Vv:aan.
26493: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 445 määrärahan osoit- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 424 määrärahan osoitta-
26494: tamisesta palkkioiksi pienvaltaojien kaivamisesta. misesta koulurakennuksen rakentamiseksi valtion
26495: Liitteet IV ,588. s. 1610. L. Vv:aan. keskikoululle Maaningan kunnassa. Liitteet IV,567.
26496: s. 1585. L. Vv:aan.
26497: Omantunnonarat: - Ks. Aseeton palvelus. - Ed. Westerlundin ym. rah.al. n:o 438 määrärahan
26498: osoittamisesta Borgå lyceum nimisen koulun lisä-
26499: Opetusharjoittelu: - Ks. Oppikoulut. tilojen piirustuksia varten. Liitteet IV,581. s. 1599
26500: ja 1600. L. Vv:aan.
26501: Opetusvälineet: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Vilponiemen ym. r!lh.al. n:o 450 määrärahan
26502: osoittamisesta Vähärauman yhteiskoulun uudisra-
26503: Opintokerhot: - Ks. Kerhotoiminta. kennuksen rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
26504: IV,593. s. 1616. L. Vv:aan.
26505: Opintosihteerit: - Ks. Yliopisto. - Ks. Iltaoppikoulut. Kirjastot. Matkakustannukset.
26506: Terveyssisaret.
26507: Opiskelijat: - Ks. Asuntolainat. Asuntotuotanto.
26508: Oppilasruokalat: - Ks. Seminaarit.
26509: Oppikirjat: - Ks. Kirjastot. Oppikoulut. Oppivelvolliset: - Ks. Kunnat.
26510: Oppikoulut: Ed. Rihtniemen ym. lak.al. n:o 150 laiksi Osakunnat: - Ks. Tutkimustyö.
26511: kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen valtion-
26512: avusta. Liitteet VIII,118. s. 1713. L. Siv:aan 574. Otaniemi: - Ks. Palokoulu. Ravintolat.
26513: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 90 määrärahan osoit-
26514: tamisesta vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien Oulu: - Ks. Asuntotuotanto. Poliisi.
26515: yksityisten oppikoulujen velkojen kuoletuksiin
26516: annettavia ylimääräisiä valtionavustuksia varten. P.
26517: Liitteet IV,233. s. 1181. L. Vv:aan.
26518: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 91 korotetun määrä- Paikallissairaalat: - Ks. Sairaalat.
26519: rahan osoittamisesta vähävaraisten oppilaiden käyt- Paikallistiet: Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 317 maata-
26520: töön annettavien oppikirjojen hankkimiseksi yksityi- rahan osoittamisesta Kalmarin-Sapran paikallistien
26521: sille oppikouluille. Liitteet IV,234. s. 1182. L. rakentamisen aloittamiseen. Liitteet IV,460. s. 1459.
26522: Vv:aan. L. Vv:aan.
26523: - Ed. Häggblomin ym. rah.al. n:o 173 korotetun - Ed. Vennamon rah.al. n:o 435 korotetun määrära-
26524: määrärahan osoittamisesta vapaaoppilaspaikkoja var- han osoittamisesta paikallisteiksi otettavien kunnan-
26525: ten yksityisissä oppikouluissa. Liitteet IV,316. s. ja kyläteiden kuntoonpanoon. Liitteet IV,578. s.
26526: 1281 ja 1282. L. Vv:aan. 1596. L. Vv:aan.
26527: - Ed. Karvikon ym. rah.al. n:o 197 määrärahan osoit- - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 446 määrärahan osoit-
26528: tamisesta Raunistulan yhteislyseon koulurakennuk- tamisesta paikallistien rakentamiseksi Louesaareen
26529: sen rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,340. Tervolan kunnassa. Liitteet IV,589. s. 1611. L.
26530: s. 1312. L. Vv:aan. Vv:aan.
26531: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 222 korotetun määrä-
26532: rahan osoittamisesta valtion oppikoulujen opetus- Painatuskustannukset. - Ks. Väitöskirjat.
26533: välineistöjä ja kirjastoja varten. Liitteet IV,365. s. Pajasjoki: - Ks. Sillat.
26534: 1342 ja 1344. L. Vv:aan.
26535: - Ed. Mäki-Hakolan ym. rah.al. n:o 274 määrära- Pakkolunastus: - Ks. Kunnat.
26536: han osoittamisesta Isojoen keskikoulun rakenta-
26537: mista varten. Liitteet IV,417. s. 1411. L. Vv:aan. Palokoulu. Ed. Laaksosen ym. rah.al. n:o 226 maara-
26538: - Ed. Niskasen ym. rah.al. n:o 284 määrärahan osoit- rahan osoittamisesta Espoon Otaniemessä sijaitsevan
26539: tamisesta Raunistulan yhteislyseon uudisrakennuk- valtion palokoulun tarvitsemien lisärakennusten
26540: sen rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,427. suunnittelemista varten. Liitteet IV,369. s. 1351. L.
26541: s. 1421. L. Vv:aan. Vv:aan.
26542: - Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 309 määrärahan osoit- - Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 306 määrärahan osoit-
26543: tamisesta harjoituskouluissa opetusharjoittelua suo- tamisesta valtion palokoulun laajentamista varten.
26544: rittaville auskultanteille maksettavaa palkkaa var- Liitteet IV,449. s. 1447. L. Vv:aan.
26545: ten. Liitteet IV,452. s. 1451. L. Vv:aan. - Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 387 määrärahan osoitta-
26546: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 325 määrärahan osoit- misesta Valtion palokoulun uudisrakennuksen suun-
26547: tamisesta Kyyjärven keskikoulun rakentamisen nittelua varten. Liitteet IV ,530. s. 1545 ja 1546.
26548: aloittamiseen. Liitteet IV,468. s. 1467. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26549: 14 Asialuettelo 1967.
26550:
26551: Parainen: - Ks. Tulli. - Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 303 määrärahan osoit·
26552: tamisesta poliisimiesten jatkokoulutuksen järjestä-
26553: Parikkala: - Ks. Sairaalat. mistä varten. Liitteet IV,446. s. 1444. L. Vv:aan.
26554: - Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 308 määrärahan osoit-
26555: Pengerjoki: - Ks. Perkaustyöt. tamisesta poliisitoimen pysyväisten tointen perusta-
26556: miseksi Järvenpään nimismiespiiriin. Liitteet IV,451.
26557: Perhelisä: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 84 korotetun s. 1449. L. Vv:aan.
26558: määrärahan osoittamisesta perhelisän korottamiseen. - Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 312 määrärahan osoit-
26559: Liitteet IV ;227. s. 1174. L. Vv:aan. tamisesta poliisivoimien lisäämiseksi pääkaupungin
26560: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 235 korotetun mää- ympäristökunnissa. Liitteet IV,455. s. 1454. L
26561: rärahan osoittamisesta perhelisän korottamiseksi. Vv:aan.
26562: Liitteet IV,378. s. 1361. L. Vv:aan. - Ed. T. Salon rah.al. n:o 351 määrärahan osoittami-
26563: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 407 korotetun määrära- sesta poliisiradion radiosähköttäjille maksettavaa
26564: han osoittamisesta perbelisien korottamiseen. Liit- radiosähköttäjälisää varten. Liitteet IV,494. s. 1497.
26565: teet IV ,550. s. 1568. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26566: - Ed. Tikkasen ym. rah.al. n:o 392 määrärahan osoit-
26567: Perkaustyöt: Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 316 määrä- tamisesta kuukausittaisen korvauksen maksamiseksi
26568: rahan osoittamisesta Pengerjoen perkaustyön aloit- maaseudun poliisimiehille toimistotilojen varaami-
26569: tamiseksi Petäjäveden kunnassa. Liitteet IV,459. s. sesta omasta asunnosta. Liitteet IV,535. s. 1551.
26570: 1458. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26571: - Ed. Tikkasen ym. rah.al. n:o 393 määrärahan osoit·
26572: Peruskoulu: - Ks. Koululaitos. tamisesta maaseudun poliisimiesten virkamatkojen
26573: korvaamiseen. Liitteet IV,536. s. 1552.- L. Vv:aan.
26574: Peräseinäjoki: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 459 määrärahan
26575: osoittamisesta poliisitoimenhaltijain määrän lisäämi-
26576: Petäjävesi: - Ks. Perkaustyöt. seksi Oulun kaupungissa. Liitteet IV,602. s. 1625.
26577: Vv:aan.
26578: Pienteollisuus: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 99 maara-
26579: rahan osoittamisesta pienteollisuuden tukemiseen ja Polkutiet: Ed. Frimimin ym. rah.al. n:o 121 korotetun
26580: markkinoinnin edistämiseen Etelä-Pohjanmaalla. määrärahan osoittamisesta polkuteiden parantami-
26581: Liitteet IV ;242. s. 1190. L. Vv:aan. seen. Liitteet IV,264. s. 1216. L. Vv:aan.
26582: - Ed. Niinikosken ym. rah.al. n:o 279 määrärahan - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 139 määrärahan
26583: osoittamisesta pienteollisuusyritysten markkinointi- osoittamisesta Kuttasen-Kultiman polkutien raken-
26584: ohjauksen tehostamiseen Pohjois- ja Itä-Suomessa. tamista varten. Liitteet IV,282. s. 1241. L. Vv:aan.
26585: Liitteet IV,422. s. 1416. L. Vv:aan. - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 356 korotetun mää-
26586: rärahan osoittamisesta polkuteiden parantamiseen.
26587: Pienvaltaojat: - Ks. Ojitus. Liitteet IV,499. s. 1503. L. Vv:aan.
26588: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 444 määrärahan osoit-
26589: Pietarsaari: - Ks. Ammatinvalinta. Tie- ja vesiraken- tamisesta polkutien rakentamiseksi Hetasta Näkkä-
26590: nus. lään Enontekiön kunnassa. Liitteet IV,587. s. 1609.
26591: L. Vv:aan.
26592: Pihtipudas: - Ks. Emäntäkoulut.
26593: Piippola: - Ks. Eläinlääkärit. Polttoaineet: Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 214 mää-
26594: rärahan osoittamisesta työkoneissa käytettävän ben-
26595: Pirkanmaa: - Ks. Kirjastot. siinin hinnan järjestämiseksi. Liitteet IV,357. s.
26596: 1331 ja 1332. L. Vv:aan.
26597: Pispala: - Ks. Uitto. - Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 375 määrärahan osoit-
26598: tamisesta bensiinitraktorien bensiinin hinnan alen-
26599: Pohjan lahti: - Ks. Sillat. nuksiin. Liitteet IV,518. s. 1526. L. Vv:aan.
26600: Poliisi: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 83 määrärahan - Ed. Vennamon rah.al. n:o 414 määrärahan osoit-
26601: osoittamisesta poliisin suhdetoimintamenoja varten. tamisesta bensiinitraktoreiden bensiinin hinnan
26602: Liitteet IV ;226. s. 1173. L. Vv:aan. alennuksiin. Liitteet IV,557. s. 1575. L. Vv:aan.
26603: - Ed. Häikiön ym. rah.al. n:o 174 määrärahan osoit-
26604: tamisesta poliisiradion radiosähköttäjien aseman jär- Pori: - Ks. Alkoholistit.
26605: jestämiseksi. Liitteet IV,317. s. 1283. L. Vv:aan. Porvoo: - Ks. Ammatinvalinta. Oppikoulut.
26606: - Ed. Leskisen ym. rah.al. n:o 237 määrärahan osoit-
26607: tamisesta keskusrikospoliisin rakennuskompleksiin Postilaitos: Ed. Pennasen rah.al. n:o 299 määrärahan
26608: liittyvän lisärakennuksen rakennustöiden aloittami- osoittamisesta Joensuun postiautovarikon rakennus-
26609: seksi. Liitteet IV,380. s. 1364. L. Vv:aan. töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,442. s. 1440. L
26610: - Ed. Nikkilän ym. rah.al. n:o 281 määrärahan osoit- Vv:aan.
26611: tamisesta konstaapelin toimien perustamiseksi Val- - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 320 korotetun määrä-
26612: keakosken nimismiespiiriin. Liitteet IV,424. s. 1418. rahan osoittamisesta maalaiskirjeenkantajien kanto-
26613: L. Vv:aan. vuorojen lisäämiseksi syrjäseuduilla. Liitteet IV,463.
26614: - Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 301 määrärahan osoit- s. 1462. L. Vv:aan.
26615: tamisesta rikospoliisilisän maksamiseksi rikospoliisi- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 412 määrärahan osoitta·
26616: tehtävissä toimiville maaseudun poliisitoimenhalti- misesta maalaiskirjeenkantajien ansioiden paranta-
26617: joille. Liitteet IV,444. s. 1442. L. Vv:aan. miseen. Liitteet IV ,555. s. 1573. L. Vv:aan.
26618: Asialuettelo 1967. 15
26619:
26620: Presidentti: - Ks. Tasavallan presidentti. Raskaus: - Ks. Äitiyshuolto.
26621: Punakaartilaiset: - Ks. Korvaus. Rauma: - Ks. A=atinvalinta. Teknilliset koulut.
26622: Puolustuslaitos: - Ks. Aseeton palvelus. Asevelvolli- Raunistula: - Ks. Oppikoulut.
26623: set. Rakennustoiminta.
26624: Puusepänteollisuus: Ed. M. Linnan rah.al. n:o 248 mää- Rautatiet: Ed. Kaarnan ym. rah.al. n:o 189 määrärahan
26625: rärahan osoittamisesta. Oulun läänin pohjoisosaan osoittamisesta uuden asemarakennuksen rakentami-
26626: rakennettavan kalustetehtaan perustamistöiden seksi Vainikkalaan. Liitteet IV,332. s. 1304. L.
26627: aloittamiseksi. Liitteet IV,391. s. 1380. L. Vv:aan. Vv:aan.
26628: - Ed. Karvikon ym. rah.al. n:o 196 määrärahan osoit-
26629: Puuteknologia: - Ks. Metsäntutkimuslaitos. tamisesta sulkupuomien asentamiseksi Turun-
26630: Naantalin rataosuudella lähellä Nesteen seisaketta
26631: Puutossalmi: - Ks. Sillat. olevalle tasoylikäytävälle. Liitteet IV,339. s. 1311. L.
26632: Vv:aan.
26633: Pyhtää: - Ks. Sillat. - Ed. 0. Saarisen rah.al. n:o 340 määrärahan osoitta·
26634: misesta Hyvinkään asemarakennuksen rakennustöi-
26635: Pylkönmäki: - Ks. Tie- ja vesirakennus. den aloittamista varten. Liitteet IV,483. s. 1485. L.
26636: Vv:aan.
26637: Päiväkodit: - Ks. Lastenhoito. - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 442 määrärahan osoitta-
26638: misesta ratasuunnan tutkimiseksi Koiarista Kittilän
26639: Päiväraha: - Ks. Asevelvolliset. Työllisyys. Sirkan kautta Perkoseen. Liitteet IV,585. s. 1606.
26640: L. Vv:aan.
26641: Pärnäs: - Ks. Lautat. - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 455 määrärahan
26642: osoittamisesta Nokian tasoylikäytävän rakentami-
26643: seksi eri tasossa kulkevaksi alikäytäväksi. Liitteet
26644: R. IV,598. s. 1621. L. Vv:aan.
26645: - Ks. Kunnat.
26646: Raahe: - Ks. Seminaarit.
26647: Ravintolat: Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 315 määrärahan
26648: Radio: - Ks. Poliisi. osoittamisesta Otaniemen ylioppilasravintolan raken-
26649: tamiskustannuksiin. Liitteet IV,458. s. 1457. L.
26650: Rahastot: - Ks. Investointirahasto. Lapin rahasto. Vv:aan.
26651: Maatalous.
26652: Raippaluoto: - Ks. Lautat. Reoma: Ed. Salaman ym. rah.al. n:o 347 määrärahan
26653: osoittamisesta Kangasalle rakennetun reumasairai-
26654: Raisio: - Ks. Virastot. den kuntouttamislaitoksen perustamiskustannusten
26655: peittämiseksi. Liitteet IV,490. s. 1492. L. Vv:aan.
26656: Raivaus: - Ks. Kivenraivaus.
26657: Rikospoliisi: - Ks. Poliisi.
26658: Rajavartiosto: - Ks. Rakennustoiminta.
26659: Rintamamiehet: - Ks. Eläkkeet.
26660: Rakennustoiminta: Ed. Knuuttilan ym. rah.al. n:o 208
26661: määrärahan osoittamisesta valtionenemmistöisen osa- Rovaniemi: - Ks. Sairaanhoitajat.
26662: keyhtiön perustamista varten elementtitalojen val-
26663: mistamisen aloittamiseksi Laukaan, Keuruun ja Kor-
26664: pilahden kunnissa. Liitteet IV,351. s. 1323. L. Ruis: - Ks. Vilja.
26665: Vv:aan.
26666: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 236 määrärahan osoit- Ruokailu: - Ks. Kunnat.
26667: tamisesta valtionenemmistöisen puuelementtitaloja
26668: valmistavan tehtaan perustamiseksi Viitasaarelle. Ruokalat: - Ks. Seminaarit.
26669: Liitteet IV,379. s. 1363. L. Vv:aan.
26670: - Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 246 määrärahan osoit- Ruoppaustyöt: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 93 määrära-
26671: tamisesta tutkimuksen toimittamiseksi rakentamisen han osoittamisesta Kristiinankaupunkiin johtavan
26672: ajoittamisesta nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. väylän oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutkan koh-
26673: Liitteet IV,389. s. 1378. L. Vv:aan. dalla. Liitteet IV,236. s. 1184. L. Vv:aan.
26674: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 253 määrärahan
26675: osoittamisesta I=olan kasarmialueen rakennustöi-
26676: den aloittamiseen. Liitteet IV,396. s. 1386. L. Röyttä: - Ks. Väylätyöt.
26677: Vv:aan.
26678: - Ks. Virastot.
26679: s.
26680: Rannansuojelu: Ed. Gestrinin ym. lak.al. n:o 137 ran-
26681: nansuojelulaiksi ja siihen liittyväksi laiksi kaavoi- Saaristo: - Ks. Lentoliikenne.
26682: tusaluei~en jakolain muuttamisesta. Liitteet VII,69.
26683: s. 1667 Ja 1671. L. Ltv:aan 142. Sadankomitealiitto: - Ks. Suomen Sadankomitealiitto.
26684: 16 Asialuettelo 1967.
26685:
26686: Sairaalat: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 81 määrärahan Satamat: Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n:o 451 määrä-
26687: osoittamisesta Hämeenlinnan keskussairaalan perus- rahan osoittamisesta Mäntyluodon sataman edustalle
26688: korjauksiin ja perushankintoihin. Liitteet IV,224. rakennettavien aallonmurtajien rakennustöiden aloit-
26689: s. 1171. L. Vv:aan. tamiseksi. Liitteet IV ,594. s. 1617. L. Vv:aan.
26690: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 131 määrärahan - Ks. Maantiet. Väylätyöt.
26691: osoittamisesta Lapin keskussairaalan kuntainliiton
26692: ostaman Lapin lastensairaalan rakennusten valtion Satovahingot: Ed. Granvikin ym. rah.al. n:o 127 maa-
26693: osuuden rahoittamiseen. Liitteet IV,274. s. 1233. rärahan osoittamisesta kasvillisuutta kohdanneiden
26694: L. Vv:aan. vahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,270. s. 1228
26695: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 137 määrärahan ja 1229. L. Vv:aan.
26696: osoittamisesta Ylitornion paikallissairaalan rakenta-
26697: mista varten. Liitteet IV,280. s. 1239. L. Vv:aan. Seminaarit: Ed. Väyrysen rah.al. n:o 460 määrärahan
26698: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 198 määrärahan osoit- osoittamisesta Raahen seminaarin oppilasruokalan
26699: tamisesta avustukseksi Kauhavan paikallissairaalan rakennustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,603. s.
26700: rakentamiseen. Liitteet IV,341. s. 1313. L. Vv:aan. 1626. L. Vv:aan.
26701: - Ed. Knuutin ym. rah.al. n:o 207 määrärahan osoit-
26702: tamisesta Kemin keskussairaalan laajennussuunni- Siemenet: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 261 määrä-
26703: telmien tekemiseksi. Liitteet IV,350. s. 1322. L. rahan osoittamisesta avustukseksi Kylvösiemenlii-
26704: Vv:aan. tolle. Liitteet IV,404. s. 1394. L. Vv:aan.
26705: - Ed. Kockin ym. rah.al. n:o 210 määrärahan osoit-
26706: tamisesta Lahden keskussairaalan suunnittelua var- Siikakoski:- Ks. Kalastus.
26707: ten. Liitteet IV,353. s. 1326. L. Vv:aan.
26708: - Ed. A. Koskisen ym. rah.al. n:o 215 määrärahan Sillat: Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 120 määrärahan
26709: osoittamisesta Karstulan paikallissairaalan rakenta- osoittamisesta Levisalmen sillan rakentamiseksi Kit-
26710: misen aloittamiseksi. Liitteet IV,358. s. 1333. L. tilän-Könkään tiellä. Liitteet IV,263. s. 1215. L.
26711: Vv:aan. Vv:aan.
26712: - Ed. ]. E. Partasen ym. rah.al. n:o 294 korotetun - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 140 määrärahan
26713: määrärahan osoittamisesta Kainuun keskussairaalan osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi Liakan-
26714: rakentamiseen. Liitteet IV,437. s. 1435. L. Vv:aan. joen sillan rakentamiseksi Alatornion kunnassa.
26715: - Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 307 määrärahan osoit- Liitteet IV,283. s. 1242. L. Vv:aan.
26716: tamisesta Espoon aluesairaalan rakennustöiden aloit-
26717: tamiseksi. Liitteet IV,450. s. 1448. L. Vv:aan. - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 141 määrärahan
26718: - Ed. Pousin rah.al. n:o 326 määrärahan osoittami- osoittamisesta Kolarinsaaren siltasuunnitteluja var-
26719: sesta Parikkalan paikallissairaalan rakennustöiden ten. Liitteet IV,284. s. 1243. L. Vv:aan.
26720: aloittamiseksi. Liitteet IV,469. s. 1468. L. Vv:aan. - Ed. Hostilan rah.al. n:o 166 määrärahan osoittami-
26721: - Ed. Saimon ym. rah.al. n:o 343 määrärahan osoitta- sesta sillan rakentamiseksi Pyhtään kunnan Keihäs-
26722: misesta Laukaan paikallissairaalan muutos- ja laajen· salmeen. Liitteet IV ,309. s. 1272. L. Vv:aan.
26723: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,486. s. 1488. - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 168 määrärahan osoit-
26724: L. Vv:aan. tamisesta tutkimuksen toimittamiseksi sillan raken-
26725: Sairaanhoitajat: Ed. Lagerroosin ym. rah.al. n:o 228 tamiseksi Kymijoen läntisen haaran yli Hirvikosken
26726: määrärahan osoittamisesta Kajaanin sairaanhoitaja. kylän kohdalla. Liitteet IV,311. s. 1274. L. Vv:aan.
26727: koulun rakennusten suunnittelua varten. Liitteet - Ed. Hykkälän ym. rah.al. n:o 172 määrärahan osoit-
26728: IV,371. s. 1354. L. Vv:aan. tamisesta Korian sillan tilalle rakennettavaa siltaa
26729: - Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 374 määrärahan osoit- varten. Liitteet IV,315. s. 1280. L. Vv:aan.
26730: tamisesta sairaanhoitajakoulun rakentamiseksi Ro- - Ed. Knuutin rah.al. n:o 206 määrärahan osoittami-
26731: vaniemelle. Liitteet IV,517. s. 1525. L. Vv:aan. sesta Pajasjoen sillan rakentamiseksi. Liitteet IV,
26732: 349. s. 1321. L. Vv:aan.
26733: Sairaanhoito: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 82 määrärahan - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 221 määrärahan osoitta-
26734: osoittamisesta lääkintävoimistelijakurssin aloittami- misesta Pohjan lahden yli johtavien maantiesiltojen
26735: seen Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksessa. rakentamista varten. Liitteet IV,364. s. 1340 ja
26736: Liitteet IV ,225. s. 1172. L. Vv:aan. 1341. L. Vv:aan.
26737: - Ed. Melinin ym. rah.al. n:o 264 määrärahan osoit- - Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 267 määrärahan osoit-
26738: tamisesta keinomunuaiskeskusten suunnittelemista tamisesta Hirvenniemen sillan rakennustöitten aloit-
26739: varten. Liitteet IV,407. s. 1398 ja 1400. L. Vv:aan .. tamiseksi Sotkamon kunnassa. Liitteet IV,410. s.
26740: - Ks.Reuma. 1404. L. Vv:aan.
26741: Salaojitus: - Ks. Ojitus. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 319 määrärahan osoit-
26742: tamisesta Kukkassalmen sillan ja siihen liittyvien
26743: Salla: - Ks. Maanhankinta. Maankäyttölaki. teiden rakentamiseksi Koskenpään kunnassa. Liit-
26744: teet IV,462. s. 1461. L. Vv:aan.
26745: Salo:- Ks. Ammatinvalinta. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 321 määrärahan osoit-
26746: tamisesta suunnitelman laatimiseksi Kärkistensal-
26747: Sanomalehdet: Ed Holopaisen ym. rah.al. n:o 156 mää- men lossin korvaamiseksi sillalla Korpilahden kun-
26748: rärahan osoittamisesta aatteellisten sanomalehtien nassa. Liitteet IV,464. s. 1463. L. Vv:aan.
26749: avustamiseen. Liitteet IV,299. s. 1260. L. Vv:aan. - Ed. Sinisalon rah.al. n:o 369 määrärahan osoittami-
26750: sesta sillan rakentamiseksi Pyhtään kunnan Keihäs-
26751: Satakunta: - Ks. Tie- ja vesirakennus. salmeen. Liitteet IV,512. s. 1519. L. Vv:aan.
26752: Asialuettelo 1967. 17
26753:
26754: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 421 määrärahan osoitta· Suomen YK-liitto: Ed. Tallgrenin ym. rah.al. n:o 379
26755: misesta sillan rakentan1iseksi Puutossalmeen Veh- korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen YK-lii-
26756: mersalmen kunnassa. Liitteet IV,564. s. 1.582. L. ton toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,.522. s. 1.530.
26757: Vv:aan. L. Vv:aan.
26758: - Ed. Westerlundin ym. rah.al. n:o 439 määrärahan
26759: osoittamisesta Svartsån sillan leventämistä varten. Svartså: - Ks. Sillat.
26760: Liitteet IV,.582. s. 1601 ja 1602. L. Vv:aan.
26761: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 447 määrärahan osoitta- Syväväylät: - Ks. Väylätyöt.
26762: misesta sillan rakentamiseksi Kemijoen yli Tervolan
26763: kirkonkylän kohdalla. Liitteet IV,590. s. 1612. L. Syöpä: Ed. Aron ym. rah.al. n:o 106 määrärahan osoit-
26764: Vv:aan. tamisesta yleisen syöpätutkimuksen järjestämiseksi.
26765: - Ed. Voutilaisen ym. rah.al. n:o 4.58 määrärahan Liitteet IV,249. s. 1198. L. Vv:aan.
26766: osoittamisesta Lieksanjoen yli johtavan maantiesillan
26767: korjaukseen. Liitteet IV,601. s. 1624. L. Vv:aan. Sähkö: Ed. Haukipuron ym. rah.al. n:o 151 korotetun
26768: - Ks. Maantiet. määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämi-
26769: sen tukemiseen. Liitteet IV,294. s. 1254. L. Vv:aan.
26770: Siviilipalvelus: - Ks. Aseeton palvelus. - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 233 määrärahan osoit-
26771: tamisesta maaseudun sähköistämisavustuksia varten.
26772: Sokeat: - Ks. Aistivialliset. Liitteet IV,376. s. 1359. L. Vv:aan.
26773: - Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 277 korotetun määrä-
26774: Sokeri: Ed. M. Mattilan ym. lak.al. n:o 132 laiksi rahan osoittamisesta maaseudun sähköistärnisen tu-
26775: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta. Liitteet kemiseen. Liitteet IV,420. s. 1414. L. Vv:aan.
26776: IX,67. s. 1723. L. Mmv:aan 112. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 323 korotetun määrä-
26777: - Ed. H. Linnan ym. lak.al. n:o 133 laiksi kotimai- rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tu-
26778: sen sokerintuotannon turvaamisesta. Liitteet IX,68. kemiseen. Liitteet IV,466. s. 146.5. L. Vv:aan.
26779: s. 172.5. L. Mmv:aan 112. - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n:o 376 korotetun mää-
26780: - Ed. Vartian ym. lak.al. n:o 134 laiksi kotimaisen rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämiseen.
26781: sokerintuotannon turvaamisesta. Liitteet IX,69. s. Liitteet IV ,519. s. 1527. L. Vv:aan.
26782: 1727. L. Mmv:aan 112. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 430 korotetun määrära-
26783: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 429 korotetun mää- han osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tuke-
26784: rärahan osoittamisesta kotimaisen sokerijuurikasvil- miseen. Liitteet IV,.573. s. 1.591. L. Vv:aan.
26785: jelyn edistämiseen. Liitteet IV,.572. s. 1.590. L.
26786: Vv:aan. Sähköttäjät: - Ks. Poliisi.
26787: Sosiaaliministeriö. Ed. 0. Saarisen ym. rah.al. n:o 338 Säteilyfysiikan laitos: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 389
26788: määrärahan osoittamisesta sosiaaliministeriön hinta- määrärahan osoittamisesta Säteilyfysiikan laitoksen
26789: osaston vakinaistamista varten. Liitteet IV,481. s. suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,.532. s. 1.548. L.
26790: 1483. L. Vv:aan. Vv:aan.
26791: Sotaeläkkeet: - Ks. Eläkkeet.
26792: Sotkamo: - Ks. Kaivostoiminta. Sillat. T.
26793: Stipendit: Ed. Bernerin ym. rah.al. n:o 109 määrärahan Takausstipendit: - Ks. Stipendit.
26794: osoittamisesta stipendeiksi pääkaupungin ulkopuo·
26795: lella ilmestyville, julkista tukea vailla oleville kult- T alkki: - Kaivostoiminta.
26796: tuurilehdille. Liitteet IV,2.52. s. 1202. L. Vv:aan.
26797: - Ed. Gestrinin ym. rah.al. n:o 122 korotetun määrä- Tampere: - Ks. Kirjastot. Teknilliset koulut.
26798: rahan osoittamisesta takausstipendien myöntämi-
26799: seen. Liitteet IV,265. s. 1217. L. Vv:aan. Tapporaha: - Ks. Hylkeet.
26800: - Ed. Gestrinin ym. rah.al. n:o 124 korotetun määrä-
26801: rahan osoittamisesta valtion tieteellisille toimikun- Tarvaala:- Ks. Maatalouskoulut.
26802: nille tutkijastipendejä varten. Liitteet IV,267. s.
26803: 1220. L. Vv:aan. Tasavallan presidentti: Ed. Melinin ym. lak.al. n:o 1.53
26804: laiksi tasavallan presidentin palkkiosta. Liitteet
26805: Suhdetoiminta: - Ks. Poliisi. 1,36. s. 1633 ja 163.5. L. Prv:aan 1133.
26806: Sulkupuomit: - Ks. Rautatiet. Tasoylikäytävät: - Ks. Liikenne.
26807: Suolahti: - Ks. Mikro Oy. Teollisuus.
26808: Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o
26809: Suomen Jazzliitto: Ed. Apajalahden ym. rah.al. n:o 101 224 määrärahan osoittamisesta valtion teknillisen
26810: määrärahan osoittamisesta Suomen Jazzliiton toimin- tutkimuslaitoksen graafisen laboratorion tutkimus-
26811: nan tukemiseen. Liitteet IV,244. s. 1193. L. Vv:aan. työtä varten. Liitteet IV,367. s. 1348. L. Vv:aan.
26812: Suomen Sadankomitealiitto: Ed. A. Salon ym. rah.al. Teknilliset koulut: Ed. Juvelan ym. rah.al. n:o 181 ko-
26813: n:o 349 määrärahan osoittamisesta Suomen Sadan- rotetun määrärahan osoittamisesta Rauman teknilli-
26814: komitealiitto r.y:n toiminnan tukemiseen. Liitteet sen koulun rakennustöiden jatkamista varten. Liit-
26815: IV,492. s. 1495. L. Vv:aan. teet IV,324. s. 1292. L. Vv:aan.
26816: 18 Asialuettelo 1967.
26817:
26818: - Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 245 määrärahan osoit- Tukikohdat: - Ks. Tie- ja vesirakennus.
26819: tamisesta Kotkan teknillisen oppilaitoksen koulu-
26820: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,388. s. Tulli: Ed. Tallgrenin ym. rah.al. n:o 383 määrärahan
26821: 1377. L. Vv:aan. osoittamisesta tullitoimipaikan perustamista varten
26822: - Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 297 määrärahan osoit- Paraisten kauppalaan. Liitteet IV ,526. s. 1538 ja
26823: tamisesta avustukseksi Joensuussa sijaitsevalle 1539. L. Vv:aan.
26824: Wärtsilän teknilliselle oppilaitokselle lukukausi-
26825: maksujen alentamiseen. Llitteet IV,440. s. 1438. L. Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Eskmanin ym. lak.al. n:o
26826: Vv:aan. 155 laeiksi tulo- ja omaisuusverolain ja verotuslain
26827: -Ed. Sandelinin ym. rah.al. n:o 360 määrärahan osoit- muuttamisesta. Llitteet XIII,l. s. 1759. L.
26828: tamisesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen ra- Verolv:aan 1297.
26829: kennustöitä varten. Liitteet IV,503. s. 1508. L. - Ed. Rytkösen ym. lak.al. n:o 156 laiksi tulo- ja
26830: Vv:aan. omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet XIII,2. s.
26831: 1763. L. Verolv:aan 1300.
26832: Telexlaitteet: - Ks. Korkeakoulut.
26833: - Ed. T. Salon ym. lak.al. n:o 157 laeiksi tulo- ja
26834: Teollisuus: Ed. Knuuttilan ym. rah.al. n:o 209 määrä- omaisuusverolain ja verotuslain muuttamisesta.
26835: rahan osoittamisesta valtionenemmistöisen osake- Liitteet XIII,3. s. 1765. L. Verolv:aan 1300.
26836: yhtiön perustamiseksi metalliteollisuustoiminnan - Ed. Pesolan ym. lak.al. n:o 158 laiksi tulo- ja
26837: aloittamiseksi Suolahden kauppalassa. Liitteet omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet XIII,4. s.
26838: IV,352. s. 1325. L. Vv:aan. 1768. L. Verolv:aan 1300.
26839: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 332 määrärahan osoit- - Ed. Asunnan ym. lak.al. n:o 159 laeiksi tulo- ja
26840: tamisesta Itä-Suomen teollisuuden laajennusohjel- omaisuusverolain ja verotuslain muuttamisesta.
26841: man tekemiseksi. Liitteet IV,475. s. 1477. L. Vv:aan. Liitteet XIII,5. s. 1770. L. Verolv:aan 1301.
26842: - Ks. Kotiteollisuus. Pienteollisuus. Puusepänteolli- - Ed. Karvikon ym. lak.al. n:o 161 laiksi tulo- ja
26843: suus. Turve. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Liit-
26844: teet IV,608. s. 1650. L. Vv:aan 1611.
26845: Terveydenhoito: Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 164 ko- - Ed. Ilaskiven ym. lak.al. n:o 162 laiksi tulo- ja
26846: rotetun määrärahan osoittamisesta avustukseksi Yli- omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Liit-
26847: oppilaiden Terveydenhoitosäätiölle. Liitteet IV,307. teet IV,609. s. 1652. L. Vv:aan 1611.
26848: s. 1270. L. Vv:aan.
26849: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 288 määrärahan Tunnelit: - Ks. Uitto.
26850: osoittamisesta Helsinkiin rakennettavan ylioppilai-
26851: den terveystalon rahoitukseen. Llitteet IV,431. s. Tuotanto:- Ks. Sokeri.
26852: 1429. L. Vv:aan.
26853: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 367 määrärahan osoit- Turku: - Ks. Asuntotuotanto. Terveydenhoito.
26854: tamisesta Turun terveydenhuolto-opiston rakennus-
26855: työn aloittamista varten. Llitteet IV,510. s. 1515. Turvalaitteet: - Ks. Liikenne.
26856: L. Vv:aan.
26857: Turve: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 157 korotetun
26858: Terveyssisaret: Ed. Vahtisen ym. rah.al. n:o 402 määrä- määrärahan osoittamisesta turveteollisuuden edistä-
26859: rahan osoittamisesta terveyssisarten palkkaamiseksi miseen. Liitteet IV,300. s. 1262. L. Vv:aan.
26860: oppi- ja ammattikouluihin. Liitteet IV,545. s. 1562.
26861: L. Vv:aan. Tutkijastipendit: - Ks. Stipendit.
26862: Tervola:- Ks. Sillat. Tutkimustyö: Ed. Gestrinin ym. rah.al. n:o 123 koro-
26863: tetun määrärahan osoittamisesta valtion tieteellisten
26864: Tie- ja vesirakennus: Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o 241 toimikuntien tutkimusmäärärahoja varten. Liit-
26865: määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren tiemestari- teet IV,266. s. 1218. L. Vv:aan.
26866: piirin varikkorakennusta varten. Liitteet IV,384. s. - Ed. Knuutin rah.al. n:o 202 määrärahan osoittami-
26867: 1371 ja 1372. L. Vv:aan. sesta Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan tutkimustyön
26868: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 318 määrärahan osoit- tukemiseen. Liitteet IV,345. s. 1317. L. Vv:aan.
26869: tamisesta TVH:n tukikohdan rakentamiseksi Pyl- - Ks. Syöpä. Teknillinen tutkimuslaitos.
26870: könmäelle. Liitteet IV,461. s. 1460. L. Vv:aan.
26871: - Ed. Vilponiemen rah.al. n:o 452 määrärahan osoit- Työkoneet: - Ks. Lentokentät. Polttoaineet.
26872: tamisesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin pe-
26873: rustamista varten. Liitteet IV,595. s. 1618. L. Työkyvyttömät: - Ks. Asumistuki.
26874: Vv:aan.
26875: Työllisyys: Ed. M. Linnan rah.al. n:o 249 määrärahan
26876: Tiemestaripiirit: - Ks. Tie- ja vesirakennus. osoittamisesta työllisyystöihin kotiseutunsa ulkopuo-
26877: lelle sijoitettujen päivärahan maksamiseksi. Liitteet
26878: Tieteelliset toimikunnat: - Ks. Stipendit. Tutkimus- IV,392. s. 1382. L. Vv:aan.
26879: työ.
26880: Toimistotilat:- Ks. Poliisi. Työmarkkinat: Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 243 määrä-
26881: rahan osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi
26882: Tornio: - Ks. Väylätyöt. työmarkkinoiden ja työvoimatarpeen kehityksestä
26883: 1970- ja 1980-luvulla. Liitteet IV,386. s. 1375. L.
26884: Traktorit: - Ks. Polttoaineet. Vv:aan.
26885: Asialuettelo 1967. 19
26886:
26887: Työtuomioistuin: Ed. 0. Saarisen ym. rah.al. n:o 339 Vankeinhoito: Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 271 korotetun
26888: määrärahan osoittamisesta työtuomioistuimen pu- määrärahan osoittamisesta naisvankilan rakentamista
26889: heenjohtajan ja sihteerin peruspalkkaisten virkojen varten. Liitteet IV,414. s. 1408. L. Vv:aan.
26890: perustamista varten. Liitteet IV,482. s. 1484. L. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 388 määrärahan osoit-
26891: Vv:aan. tamisesta Hämeenlinnaan perustettavan vankein-
26892: hoito-opiston toiminnan alullepanemista varten.
26893: Työvoima: - Ks. Työmarkkinat. Liitteet IV,531. s. 1547. L. Vv:aan.
26894: - Ks. Kriminaalihuolto.
26895: Työväki: - Ks. Muistomerkit.
26896: Vapaaoppilaat: - Ks. Oppikoulut.
26897: Täydennyseläkkeet: - Ks. Kansaneläke.
26898: Varikot: - Ks. Postilaitos. Tie- ja vesirakennus.
26899: Täydennyslisä: - Ks. Lapsilisä.
26900: Varkaus: - Ks. Väylätyöt.
26901: Täydennysraha: - Ks. Invaliidit. Lapsilisä.
26902: Varusmiehet: - Ks. Asevelvolliset.
26903: u. Vedensäännöstely: Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 199
26904: määrärahan osoittamisesta Alajärven säännöstelyn to-
26905: Uitto: Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 244 määrärahan teuttamiseksi. Liitteet IV,342. s. 1314. L. Vv:aan.
26906: osoittamisesta Kymijoen nippu- ja uittoväylän raken-
26907: nustöiden aloittamista varten välillä Voikkaa-meri. Vehmersalmi: - Ks. Sillat.
26908: Liitteet IV,387. s. 1376. L. Vv:aan.
26909: _ Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 333 korotetun määrä- Veikkaus: Ed. Landströmin ym. rah.al. n:o 230 määrä-
26910: rahan osoittamisesta Pispalan nippu-uittotunnelin rahan osoittamisesta veikkaajien mielipiteen selvittä-
26911: rakentamista varten. Liitteet IV,476. s. 1478. L. miseksi veikkausvoittovarojen jakamisesta. Liitteet
26912: Vv:aan. IV,373. s. 1356. L. Vv:aan.
26913: Ulkomaankauppa: Ed. Haarlan rah.al. n:o 129 määrä- Verotus: - Ks. Liikevaihtovero. Moottoriajoneuvovero.
26914: rahan osoittamisesta kaupallisen sihteerin viran pe- Tulo- ja omaisuusvero.
26915: rustamiseksi Leningradiin. Liitteet IV,272. s. 1231.
26916: L. Vv:aan. Vientimaksut: Ed. Hanhirovan ym. lak.al. n:o 154
26917: laiksi vientimaksusta. Liitteet IV,606. s. 1645. L.
26918: Uudisraivaus: Ed. Honkasen ym. rah.al. n:o 160 määrä- Vv:aan 1170.
26919: rahan osoittamisesta uudisraivauspalkkioiden maksa-
26920: miseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa. Liitteet IV,303. s. Vihannekset: Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 266 määrä-
26921: 1265. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta vihanneskeskusvaraston raken-
26922: - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 293 määrärahan tamiseksi Kajaanin kaupunkiin. Liitteet IV,409. s.
26923: osoittamisesta uudis- ja kivenraivauspalkkioihin. 1403. L. Vv:aan.
26924: Liitteet IV,436. s. 1434. L. Vv:aan.
26925: - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 295 määrärahan Viitasaari: - Ks. Rakennustoiminta.
26926: osoittamisesta uudis- ja kivenraivauspalkkioihin.
26927: Liitteet IV,438. s. 1436. L. Vv:aan. Viittaveneet: - Ks. Merenkulku.
26928: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 415 määrärahan osoitta-
26929: misesta uudis- ja kivenraivauspalkkioiksi. Liitteet Vilja: Ed. Lintilän ym. rah.al. n:o 250 määrärahan
26930: IV,558. s. 1576. L. Vv:aan. osoittamisesta ulkomaisen rukiin myynnistä valtion
26931: - Ks. Kivenraivaus. viljavarastolle aiheutuvien tappioiden korvaamiseen.
26932: Liitteet IV,393. s. 1383. L. Vv:aan.
26933: V. Viljavarasto: - Ks. Vilja.
26934: Vajaamieliset: Ed. Paanasen ym. rah.aJ. n:o 287 määrä-
26935: rahan osoittamisesta valtionavuksi Kehitysvamma- Viljelystiet: - Ks. Ojitus.
26936: liitto r.y:lle vajaamielisten avohuollon kehittämi-
26937: seen. Liitteet IV,430. s. 1428. L. Vv:aan. Virastot: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 95 määrärahan
26938: osoittamisesta Kurikkaan rakennettavan virastotalon
26939: Valkeakoski: - Ks. Poliisi. rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,238. s.
26940: 1186. L. Vv:aan.
26941: Valtatiet: - Ks. Maantiet. - Ed. Hykkäälän ym. rah.al. n:o 171 määrärahan osoit-
26942: tamisesta Iitin virastotalon suunnittelua ja rakennus-
26943: Valtionapu: - Ks. Kunnat. töiden aloittamista varten. Liitteet IV,314. s. 1279.
26944: L. Vv:aan.
26945: Valtion hankintakeskus: Ed. Haran ym. lak.al. n:o 160 - Ed. Kantolan ym. rah.al. n:o 192 määrärahan osoit-
26946: laiksi valtion hankintojen tehostamisesta. Liitteet tamisesta Mäntsälään rakennettavan valtion virasto-
26947: IV,607. s. 1646. L. Vv:aan 1301. talon rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,335.
26948: s. 1307. L. Vv:aan.
26949: Valtion palokoulu:- Ks. Palokoulu. - Ed. Korsbäckin ym. rah.aJ. n:o 213 määrärahan
26950: osoittamisesta virastotalon rakentamista varten Kris-
26951: Vanhukset: - Ks. Asumistuki. Kunnat. tiinaan. Liitteet IV,356 s. 1329 ja 1330. L. Vv:aan.
26952: 20 Asialuettelo 1967 .
26953:
26954: ...,... Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n;o 240 määrärahan osoit- Yksityiset iltaoppikoulut: - Ks. Iltaoppikoulut.
26955: tam{Sf;sta Kristiinan virastotalon rakennustyön aloit-
26956: tamista varten. Liitteet IV,383. s. 1369 ja 1370. L. Yksityiset oppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
26957: Vv:aan. . Yksityiset tiet: Ed. Honkasen ym. rah.al. n:o 159 ko-
26958: """· Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 310 määrärahan osoit- rotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksi-
26959: . tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi Espoon tyisten teiden rakentamista varten. Liitteet IV,3Ö2.
26960: kauppalaan. Liitteet IV,453. s. 1452. L. Vv:aan. s. 1264. L. Vv:aan.
26961: - Ed. Silanderin ym. rah.al. n:o 364 määrärahan osoit- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 425 määrärahan osoitta-
26962: tamisesta virastotalon rakentamiseksi Raision kaup- misesta yksityisten läpikulkuteiden ottamiseksi val-
26963: palaan. Liitteet IV,507. s. 1512. L. Vv:aan. tion haltuun. Liitteet IV,568. s. 1586. L. Vv:aan.
26964: - Ed. Väyrysen rah.al. n:o 461 määrärahan osoittami- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 434 korotetun määrä-
26965: sesta valtion virastotalon suunnittelua varten Limin- rahan osoittamisesta yksityisten teiden kunnossa-
26966: gan kuntaan. Liitteet IV,604. s. 1627. L. Vv:aan. pitoon ja tekemiseen. Liitteet IV,577. s. 1595. L.
26967: Vv:aan.
26968: Virkamatkat:- Ks. Poliisi.
26969: Yliopisto: Ed. Apajalahden rah.al. n:o 103 määrärahan
26970: Virkatalot: - Ks. Eläinlääkärit. Maankäyttölaki. osoittamisesta ylimääräisen professorinviran perusta-
26971: miseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet IV,246. s.
26972: Virkistysalueet: - Ks. Matkailu. 1195. L. Vv:aan.
26973: - Ed. Mäki-Hakolan rah.a1. n:o 275 määrärahan osoit-
26974: Voikkaa: - Ks. Uitto. tamisesta kliinisen farmakologian kiinteän ylimääräi-
26975: sen professorin viran muuttamiseksi vakinaiseksi
26976: Vuokra: - Ks. Huoneenvuokra. professorin viraksi. Liitteet IV,418. s. 1412. L.
26977: Vv:aan.
26978: Vuokra-alueet: - Ks. Maankäyttölaki. - Ed. Tallgrenin ym. rah.al. n:o 380 määrärahan osoit-
26979: tamisesta Åbo Akademin laboratoriorakennuksen
26980: Vuokra-asunnot:- Ks. Kunnat. rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,523. s.
26981: 1532 ja 1533. L. Vv:aan.
26982: Vuotuismaksut: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 394 määrärahan osoit-
26983: tamisesta opintosihteerien tilapäisten tointen perus-
26984: Vähärauma: - Ks. Oppikoulut. tamiseksi yliopistoihin ja korkeakouluihin. Liitteet
26985: Väitöskirjat: Ed. Landströmin ym. rah.al. n:o 231 mää- IV,537. s. 1553. L. Vv:aan.
26986: rärahan osoittamisesta väitöskirjojen painatuskustan- - Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n:o 449 määrärahan
26987: nusten maksamiseksi valtion varoista. Liitteet osoittamisesta opintosihteerien tilapäisten tointen
26988: IV,374. s. 1357. L. Vv:aan. perustamiseksi Helsingin yliopistoon ja muihin kor-
26989: keakouluihin. Liitteet IV,592. s. 1614. L. Vv:aan.
26990: Väkijuomat: - Ks. Alkoholilaki. - Ks. Asuntotuotanto. Korkeakoulut.
26991: Wärtsilä: - Ks. Teknilliset koulut. Ylioppilaat: - Ks. Korkeakoulut. Ravintolat. Tervey-
26992: denhoito.
26993: Väylätyöt: Ed. Eskelisen ym. rah.al. n:o 113 määrä-
26994: rahan osoittamisesta syväväylän rakennustöiden aloit- Ylitornio: - Ks. Kotiteollisuus. Sairaalat.
26995: tamiseksi Varkauden ja Kuopion välillä. Liitteet
26996: Ylivieska: - Ks. Maatalouskoulut.
26997: IV,256. s. 1206. L. Vv:aan.
26998: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 142 määrärahan
26999: osoittamisesta Tornion Röyttän satama-alueelle joh- A.
27000: tavan 9 metrin väylän rakentamiseksi. Liitteet
27001: IV,285. s. 1244. L. Vv:aan. Åbo Akademi: - Ks. Yliopisto.
27002: - Ks. Ruoppaustyöt. Uitto.
27003:
27004: Ä.
27005: Y.
27006: Äitiyshuolto: Ed. Aron rah.al. n:o 107 määrärahan
27007: Yhdistykset: - Ks. Kokoushuoneistot. osoittamisesta odottavista äideistä otettavien näyttei-
27008: den tutkimusten kustantamiseksi. Liitteet IV,250.
27009: Yhdysalukset:- Ks. Merenkulku. s. 1199. L. Vv:aan.
27010: Yhdystiet: - Ks. Maantiet.
27011: Yhteislyseot: - Ks. Oppikoulut. ö.
27012: YK-liitto: - Ks. Suomen YK-liitto. öljysorastus: - Ks. Maantiet.
27013:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025