<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
161 Käyttäjää paikalla!
0.0068221092224121
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968 1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1968_I | ASK_1968_II | ASK_1968_III | ASK_1968_IV | ASK_1968_V | HAK_1968 | Liite_1968_I_XIII_A | Liite_1968_I_XII_B | PTK_1968_I | PTK_1968_II | PTK_1968_III |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1968
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1969
12: VALTION PAINATUSKESKUS
13: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja lakialoitteet.
14: SISÄLLYSLUETTELO
15:
16:
17: IV. Valtiovarainvaliokunta.
18:
19: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrä- Siv.
20: rahojen osoittamista rintamamiesten eläkkei- 259. Antila ym., rah.al. N:o 89: Määrärahan
21: siin, ammatinvalinnanohjaukseen, teollisuu- osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi
22: den edistämiseen, maaseudun sähköistämi· Etelä-Pohjanmaan pienteollisuuden kehittä-
23: seen, väylätöihin sekä sairaanhoidollisiin, mistä varten . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1131
24: sivistyksellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituksiin
25: ja kulkulaitosparannuksiirl.
26: Siv. 260. Antila ym., rah.al. N:o 90: Määrärahan
27: osoittamisesta tiesuunnan tutkimiseksi valta-
28: 250. Aalto ym., rah.al. N:o 80: Määrärahan tie 16:sta Isonkyrön Orismalan kohdalta
29: osoittamisesta Hämeenlinnan lääkintävoimis- Koskenkorvan-Koskimäen tiehen . . . . . . . 1133
30: telijakoulutuksen aloittamiseen . . . . . . . . . . 1121
31: 251. Aalto ym., rah.al. N:o 81: Määrärahan 261. Antila ym., rah.al. N:o 91: Määrärahan
32: osoittamisesta tilapäisen henkilökunnan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan karjatalous-
33: palkkaamiseksi suunnittelutehtäviin muiden koulun oppilasasuntolan ja opetustilojen
34: kuin kehitysalueiden lääninhallituksiin . . . . 1122 suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1134
35:
36: 252. Ahonen, rah.al. N:o 82: Määrärahan osoit- 262. Antila ym., rah.al. N:o 92: Määrärahan
37: tamisesta tupajumien aiheuttamien vahin- osoittamisesta Peräseinäjoen kirkolta Luo-
38: kojen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123 mankylän ja Juupakylän kautta Alavuden
39: Sulkavan kylään johtavan tien suunnan
40: 253. Ahonen ym., rah.al. N:o 83: Korotetun tutkimista varten . .. . . . . . . . . .. . .. . .. .. . 1135
41: määrärahan osoittamisesta vähävaraisille
42: oppilaille annettavien kirjojen hankkimista 263. Apa;atahti, rah.al. N:o 93: Määrärahan
43: varten yksityisoppikouluissa . . . . . . . . . . . . 1124 osoittamisesta Keravan nuorisovankilan yli-
44: m~ä~äisen pastorin toimen palkkausme-
45: 254. Ahonen ym., rah.al. N:o 84: Korotetun noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1136
46: määrärahan osoittamisesta vaikeassa talou-
47: dellisessa asemassa olevien yksityisten oppi- 264. Apaialahti, rah.al. N:o 94: Määrärahan
48: koulujen velkojen kuoletuksiin annettavia osoittamisesta lastenpsykiatrian professorin-
49: ylimääräisiä valtionavustuksia varten . . . . 1125 viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon 113.7
50: 255. Ahonen ym., rah.al. N:o 85: Määrärahan
51: osoittamisesta Kärkkäälän - Kivisalmen 265. Aro ym., rah.al. N:o 95: Määrärahan osoit-
52: maantien rakentamiseen Konneveden kun- tamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus-
53: nassa ................................. 1127 invalidien Liitolle vammaisten kuntouttamis-
54: toimintaa edistävää tutkimustyötä varten . . 1138
55: 256. Ahonen ym., rah.al. N:o 86: Määrärahan
56: osoittamisesta Multian-Uuraisten maantien 266. Backlund, fin.mot. N:o 96: Angående anvi-
57: parantamiseen V alkolanmäen ja Purstomäen sande av anslag för fortsättande av väg-
58: kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 1128 bygget Korsnäs--Teuva ................ 1139
59:
60: 257. Antila ym., rah.al. N:o 87: Määrärahan 266. Backlund, rah.al. N:o 96: Määrärahan osoit-
61: osoittamisesta valtion iltaoppikoulun perus- tamisesta Korsnäsin-Teuvan tienrakennuk-
62: tamiseksi Seinäjoelle • .. .. . .. .. .. .. .. .. . 1129 sen jatkamista varten .................. 1140
63:
64: 258. Antila ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan 267. Backlund, fin.mot. N:o 97: Angående anvi-
65: osoittamisesta Jurvan kotiteollisuuskoulun sande av anslag för uppmuddring och
66: kahden ammattiopettajan viran perustami- iståndsättande av Långvedans fiskehamn i
67: seen ................................. 1130 Närpes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1141
68:
69: E 14/69
70: IV Sisällysluettelo 1968.
71:
72: Siv. Siv.
73: 267. Backlund, rah.al. N:o 97: Määrärahan 283. Friman ym., rah.al. N:o 113: Määrärahan
74: osoittamisesta Långvedanin kalastussataman osoittamisesta Kittilän-Kaukosen tieosan
75: ruoppausta ja kuntoonpanoa varten När- uudelleenrakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1158
76: piössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1142
77: 284. Friman ym., rah.al. N:o 114: Määrärahan
78: 268. Berner, rah.al. N:o 98: Korotetun määrä- osoittamisesta siirtokustannusten maksami-
79: rahan osoittamisesta Suomenlinnan varus- seen Pohjois-Suomen hallatuhoalueelle kul-
80: tusten konservoimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 114.3 jetettavasta rehuviljasta . . . . . . . . . . . . . . . . 1159
81: 269. Berner, rah.al. N:o 99: Korotetun määrä- 285. Friman ym., rah.al. N:o 115: Määrärahan
82: rahan osoittamisesta rauhan- ja konfliktin- osoittamisesta Puljun-Nunnasen tien ra-
83: tutkimuksen neuvottelukunnan tutkimus- kentamiseen .......................... 1160
84: apurahoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1144
85: 286. Friman ym., rah.al. N:o 116: Määrärahan
86: 270. Berner ym., rah.al. N:o 100: Määrärahan osoittamisesta Levisalmen sillan rakentami-
87: osoittamisesta vesistönsuojelun investointi- seen Kittilän-Könkään tiellä . . . . . . . . . . . . 1161
88: tarpeen selvittämiseen .................. 1145
89: 287. Friman ym., rah.al. N:o 117: Korotetun
90: 271. Berner, rah.al. N:o 101: Korotetun määrä- määrärahan osoittamisesta kuntien auttami-
91: rahan osoittamisesta kehitySyhteistyön tuke- seksi työttömyyden aiheuttamista vaikeuk-
92: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146 sista ....................•.....•.....• 1162
93: 272. Berner, rah.al. N:o 102: Määrärahan osoit- 288. Gestrin ym., rah.al. N:o 118: Korotetun
94: tamisesta lapsilisien korottamiseen ........ 1147 määrärahan osoittamisesta Sairaskoti Radiu-
95: min ja Turun Radiumkodin käyttötappioi-
96: 27.3. Berner, rah.al. N:o 10.3: Määrärahan osoit- den peittämiseen . . .. . . .. .. . . . . . .. . . .. . 116.3
97: tamisesta luonnonsuojelun kannalta tärkei-
98: den Pyhtään Kananiemensuon ja Muna- 289. Gestrin m. fl., fin.mot. N:o 119: Angående
99: suon ostaiDiseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . 1148 anvisande av anslag för lån för anskaffning
100: av småtonnage och fiskefarkoster . . . . . . . . 1164
101: 274. Berner, rah.al. N:o 104: Määrärahan osoit-
102: tamisesta Kotkan merenkulku- ja merimies- 289. Gestrin ym., rah.al. N:o 119: Määrärahan
103: ammattikoulun rakennustöiden aloittami- osoittamisesta pientonniston ja kalastusalus-
104: seksi ................................ 1149 ten hankkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1165
105: 275. Breilin ym., rah.al. N:o 105: Korotetun 290. Gestrin m. fl., fin.mot. N:o 120: Angående
106: määrärahan osoittamisesta kolmen tilapäisen anvisande av förhöjt anslag f<ir nedsättning
107: ammatinvalinnanohjaustoimiston perusta- av räntan på lån åt yrkesfiskare . • . . • • . . 1166
108: mista varten .......................... 1150
109: 290. Gestrin ym., rah.al. N:o 120: Korotetun
110: 276. Eskelinen ym., rah.al. N:o 106: Määrärahan määrärahan osoittamisesta arnmattikalasta-
111: osoittamisesta kotiteollisuustuotteiden pysy- jille annettujen lainojen koron alentami-
112: vän myyntinäyttelyn rakentamiseen . . . . . . 1151 seen ............................... .. 1167
113: 277. Eskelinen ym., rah.al. N:o 107: Määrärahan
114: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi vesi- 29L Granvik m. fl., fin.mot. N:o 121: Angående
115: huoltolaitteiden rakent:upiseen . . . . . . . . . . 1152 anvisande av anslag för inrättande av en
116: övningsfarm för pälsdjursskötarskolan på
117: 278. Eskman ym., rah.al. N:o 108: Määrärahan Korsholms lantbruksskolor . . . . . . . . . . . . . . 1168
118: osoittamisesta Uudenkaupungin-Rauman-
119: Porin rautatiesuunnitelman laatimiseen . . 1153 291. Granvik ym., rah.al. N:o 121: Määrärahan
120: osoittamisesta turkiseläinhoitajakoulun har-
121: 279. Eskman ym., rah.al. N:o 109: Määrärahan joitustarhan perustamiseksi Mustasaaren
122: osoittamisesta Mommolan eritasoristeyksen maatalouskouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1169
123: rakentamiseen ......................... 1154
124: 292. Granvik m. fl., fin.mot. N:o 122: Angående
125: 280. Eskman ym., rah.al. N:o 110: Korotetun anvisande av anslag för påbörjande av ar-
126: määrärahan osoittamisesta vaikeuksiin jou- betena på vägen Kronoby-Merijärvi . . . . 1170
127: tuneiden kuntien valtionapua varten . . . . 1155
128: 281. Eskman ym., rah.al. N:o 111: Määrärahan 292. Granvik ym., rah.al. N:o 122: Määrärahan
129: osoittamisesta kodinperustamislainoja koske- osoittamisesta töiden aloittamista varten
130: van korkotukijärjestelmän toteuttamiseksi 1156 Kruunupyyn-Merijärven tiellä .......... 1171
131: 282. Forsius ym., rah.al. N:o 112: Määrärahan 293. Granvik m. fl., fin.mot. N:o 123: Angående
132: osoittamisesta viljavaraston rakentamista anvisande av anslag för ersättning för av
133: varten Selin seisakkeelle Vihdin kunnan naturkrafter förorsakade skador på växt-
134: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1157 ligheten .............................. 1172
135: Sisällysluettelo 1%8. V
136:
137: Siv. Siv.
138: 293. Granvik ym., rah.al. N:o 123: Määrärahan 307. Hanhirova ym., rah.al. N:o 137: Määrä-
139: osoittamisesta luonnonvoimien kasvillisuu- rahan osoittamisesta Nuotiorannan-Marti-
140: delle aiheuttamien vahinkojen korvaami- mon maantien peruskorjauksen suorittami-
141: seen ..•.....•.•...................... 1173 seksi Ylitornion kunnassa . . . . . . . . . . . . . . 1188
142:
143: 294. Granvik, fin.mot. N:o 124: Angående an- 308. Hanhirova ym., rah.al. N:o 138: Määrä-
144: visande av anslag för inrättande av en rahan osoittamisesta Muurolan-Mellajärven
145: yrkesvägledningsbyrå i svenska Syd-öster- Aavasaksan maantien parannustutkimusta
146: botten ....•........................... 1174 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .• . . . . . . . . 1189
147: 309. Hanhirova ym., rah.al. N:o 139: Määrä-
148: 294. Granvik, rah.al. N:o 124: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta Nunnasen-Lisman-
149: tamisesta ammatinvalinnanohjaustoimiston Repojoen tiesuunnan tutkimuksen loppuun
150: perustamiseksi ruotsinkieliselle Etelä-Poh- suorittamistl! varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190
151: janmaalle .........................•... 117.5
152: 310. Hanhirova ym., rah.al. N!o 140: Määrä-
153: 295. Gröndahl ym., rah.al. N:o.125: Määrärahan rahan osoittamisesta Kolarinsaaren silta-
154: osoittamisesta Vähärauman yhteislyseon ra- suunnitteluja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1191
155: kennustöiden aloittamista varten . . . . . . . . 1176
156: 311. Hanhirova ym., rah.al. N:o 141: Määrä-
157: 296. Haapasalo ym., rah.al. N:o 126: Määrärahan rahan osoittamisesta Väylänvarren tien pe-
158: osoittamisesta yleisen perhe-eläkkeen voi- ruskorjaukseen Pellon ja Kolarin kunnissa 1192
159: maansaattamiseksi tarveharkintaisena . . . . . 1177
160: 312. Hanhirova ym., rah.al. N:o 142: Määrä-
161: 297. Haapasalo ym., rah.al. N:o 127: Määrä- rahan osoittamisesta puutavaran lastauspaik-
162: rahan osoittamisesta pienteollisuuden pysy- kaa varten Pellon kuntaan .............. 1193
163: vää tuotenäyttelyä varten . . . . . . . . . . . . . . 1178
164: .313. Hanhirova ym., rah.al. N:o 143: Määrä-
165: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseen
166: 298. Haapasalo ym., rah.al. N:o 128: Korotetun
167: määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslai- T.~~geliö~Jo:.n yli Ylitornion Kantomaan-
168: noja varten .......................... 1179 paan kylassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1194
169: 314. Hanhirova ym., rah.al. N:o 144: Määrä-
170: 299. Haarla ym., rah.al. N:o 129: Korotetun rahan osoittamisesta Pessalompolon-Sirkka-
171: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi pienteol- kosken tiesuunnitelman tekemisceen . . • . . . 1195
172: lisuuden edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1180
173: 315. Hanhirova ym., rah.al. N:o 145: Määrä~
174: 300. Hamara ym., rah.al. N:o 130: Määrärahan rahan osoittamisestil Tengeliönjoen tulvien
175: osoittamisesta !ainoiksi vedenhankinta- ja aiheuttamien toime,npiteiden suunnitteluun 1196
176: viemäröintilaitteiden rakentamiseen 1181
177: 316. Hanhirova ym., rah.al. N:o 146: Määrä-
178: 301. Hanhirova ym., rah.al. N:o 131: Määrä- rahan osoittamisesta Lohinivan yksityistien
179: rahan osoittamisesta Alkkulan-Tengeliön ja siihen kuuluvan sillan rakentamiseen Yli-
180: yksityistien rakentamiseen Ylitorniolla . . . . 1182 torniolla .............................. 1197
181:
182: 302. Hanhirova ym., rah.al. N:o 132: Määrä- 317. Hanhirova ym., rah.al. N:o 147: Määrä-
183: rahan osoittamisesta Kuttasen-Kultiman rahan osoittamisesta Ylitornion kirkonkylän
184: polkutien rakentamista varten . . . . . . . . . . 1183 paikallistien rakentamiseen .............. 1198
185:
186: 303. Hanhirova ym., rah.al. N:o 133: Määrä- 318. Hanhirova ym., rah.al. N:o 148: Määrä-
187: rahan osoittamisesta Saukkoriipin-Kontta- rahan osoittamisesta Tornion Röyttän sata-
188: ma-~uee~e johtavan 9 metrin väylän raken-
189: järven maantien parannustöitä varten .... 1184 tamiseksi ............................. 1199
190: 304. Hanhirova ym., rah.al. N:o 134: Määrä- 319. Hanhirova ym., rah.al. N:o 149: Määrä-
191: rahan osoittamisesta Puljun-Nunnasen tien rahan osoittamiseksi Nuotiorannan-Porti-
192: rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1185
193: mojärven tiesuunnan tutkimiseen ........ 1200
194: 305. Hanhirova ym., rah.al. N:o 135: Määrä- 320. Hanhirova ym., rah.al. N:o 150: Määrä-
195: rahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimiseksi rahan osoittamisesta Kantomaanpään-Raa-
196: Muonion kunnan Muotkavaarasta Tiurajär- nujärven tien perusparannussuunnitelman
197: velle ................................. 1186 tekoon Ylitorniolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201
198: 306. Hanhirova ym., rah.al. N:o 136: Määrä- 321. Hanhirova ym., rah.al. N:o 151: Korotetun
199: rahan · osoittamisesta tutkimuksen suoritta- määrärahan osoittamisesta maankäyttölain
200: miseksi · Liakanjoen sillan rakentamiseksi ja maanhankintalain toimeenpanon yhtey-
201: Alatornion kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187 dessä rakennettavia yleisiä teitä varten . . . . 1202
202: VI Sisällysluettelo 1968.
203:
204: Siv. Siv•
205: .322. Hanhirova, rah.al. N:o 152: Määrärahan 337. Haukipuro ym., rah.al. N:o 167: Määrä-
206: osoittamisesta polkutien rakentamiseen Näk- rahan osoittamisesta salaojitusavustuksiin . • 1219
207: kälän kylään Enontekiöllä . . . . . . . . . . . . . . 1203
208: 338. Heinonen ym., rah.al. N:o 168: Määrärahan
209: 323. Hanhirova ym., rah.al. N:o 153: Määrä- osoittamisesta nuorille ja nuorille aviopa-
210: rahan osoittamisesta Liakanjoen vesiensuo- reille tarkoitettujen vuokra-asuntojen raken-
211: jelusuunnitelman laatimiseen . . . . . . . . . . . . 1204 tamiseen .. .. .. . .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1222
212:
213: .324. Hanhirova ym., rah.al. N:o 154: Määrä- 339. Hellsten ym., rah.al. N:o 169: Määrärahan
214: rahan osoittamisesta suunnittelutyötä varten osoittamisesta kaluston, koneistojen ja ope-
215: matkailuhotellin rakentamiseksi Aavasaksan tusvälineiden hankkimiseen valtion · meri-
216: vaaralle . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1205 miesammattikoululle • .. .. .. .. . .. .. . .. .. 1223
217:
218: .325. Hanhirova ym., rah.al. N:o 155: Määrä- 340. af Heurlin ym., rah.al. N:o 170: Määrä-
219: rahan osoittamisesta avustuks~si poropalis- rahan osoittamisesta Paasikiven nimeä kan-
220: kunnille poronlihan vientiteurastamoiden tavan opintorahaston perustamiseksi opinto-
221: rakentamisesta ja hankkimisesta aiheutuvien ja tutkimustoimintaa varten . . . . . . . . . . . . 1224
222: kustannusten peittämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1206
223: 341. af Heurlin ym., rah.al. N:o 171: Määrä-
224: 326. Hanhirova ym., rah.al. N:o 156: Korotetun rahan osoittamisesta apurahoiksi ulkoasiain-
225: määrärahan osoittamisesta siirtona maatila- ministeriön palvelukseen aikoville kieliopin-
226: talouden kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . 1207 toja varten . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1226
227:
228: .327. Hasu ym., rah.al. N:o 157: Määrärahan 342. Hierppe ym., rah.al. N:o 172: Määrärahan
229: osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi osoittamisesta Pohjois·Suomen investointi-
230: puutarhatalouden kehittämismahdollisuuk- rahaston alkupääomaa varten . . . . . . . . . . . . 1227
231: sista ................................. 1208
232: 343. Hierppe ym., rah.al. N:o 173: Korotetun
233: 328. Hasu ym., rah.al. N:o 158: Määrärahan määrärahan osoittamisesta sijoitusmenoihin
234: osoittamisesta Alapertin-Kaipiaisten tien työllisyyden turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1228
235: parantamiseen ......................... 1210
236: 344. Holopainen ym., rah.al. N:o 174: Korote-
237: 329. Hasu ym., rah.al. N:o 159: Määrärahan tun määrärahan osoittamisesta televerkon
238: osoittamisesta Kouvolan-Heinolan maan- kehittämiseen . . . .. . . .. . .. . . . . .. . .. . .. • 1229
239: tien takentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1211
240: 345. Honkanen ym., rah.al. N:o 175: Määrä-
241: .330. Hasu ym., rah.al. N:o 160: Määrärahan rahan osoittamisesta avustukseksi Pudasjär-
242: osoittamisesta Miehikkälän-Vehkalahden- ven kunnansairaalan uudisrakennustöiden
243: Sippolan-Kouvolan tiesuunnan tutkimista aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1230
244: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1212
245: 346. Honkanen ym., rah.al. N:o 176: Määrä-
246: 331. Hasu ym., rah.al. N:o 161: Määrärahan rahan osoittamisesta avustukseksi Pudas-
247: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kymi- järven kunnalle kunnanlääkärin virka-asun-
248: joen yli Hirvikosken kylän Vähäkosken tojen rakentamiseen .................... 12.31
249: kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1213
250: 347. Honkanen ym., rah.al. N:o 177: Korotetun
251: 332. Haukipuro ym., rah.al. N:o 162: Määrä- määrärahan osoittamisesta asutusteiden kun-
252: rahan osoittamisesta pienvaltaojien kaiva- toonpanoon ja kunnossapitoon . . . . . . . . . . 1232
253: misesta suoritettavia palkkioita varten . . . . 1214
254: 348. Honkanen ym., rah.al. N:o 178: Korotetun
255: 333. Haukipuro ym., rah.al. N:o 163: Määrä- määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden
256: rahan osoittamisesta avustuksiksi vesihuol- rakentamisen avustamista varten . . . . . . . . 12.3.3
257: toyhtymille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215
258: 349. Honkonen, rah.al. N:o 179: Korotetun
259: 334. Haukipuro ym., rah.al. N:o 164: Korote- määrärahan osoittamisesta musiikkioppilai-
260: tun määrärahan osoittamisesta pienteolli- tosten toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1234
261: suuslainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1216
262: 350. Honkonen ym., rah.al. N:o 180: Määrä-
263: H5. Haukipuro ym., rah.al. N:o 165: Määrä- rahan osoittamisesta Pirkanmaan maakunta-
264: rahan osoittamisesta hallavahinkojen kor- kirjaston tehtävien antamiseksi Tampereen
265: vaamiseen ............................ 1217 kaupunginkirjastolle ..................•. 1235
266: 336. Haukipuro ym., rah.al. N:o 166: Määrä- 351. Honkonen ym., rah.al. N:o 181: Määrä-
267: rahan osoittamisesta Pyhäjoen järjestelytyön rahan osoittamisesta Tampereen yliopiston
268: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1218 kirjaston kurssikirjahankintoihin . . . . . . . . . 1236
269: Sisällysluettelo 1968.
270:
271: Siv. Siv.
272: 352. Honkonen ym., rah.al. N:o 182: Määrä- 366. ]uvela ym., rah.al. N:o 196: Korotetun
273: rahan osoittamisesta Mänttään perustetta- määrärahan osoittamisesta entisten rintama-
274: van ammatinvalinnanohjaustoimiston tila- miesten eläkkeitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1253
275: päisen työvoiman palkkaamiseksi . . . . . . . . 12.37
276: 367. ]ämsen ym., rah.al. N:o 197: Määrärahan
277: 35.3. Honkonen ym., rah.al. N:o 183: Määrä- osoittamisesta Pihtiputaan emäntäkoulun
278: rahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1254
279: lukukausimaksujen alentamiseen . . . . . . . . . 1238
280: 368. ]ämsen ym., rah.al. N:o 198: Määrärahan
281: .354. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 184: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatitoiseksi ka-
282: osoittamisesta Iitin virastotalon suunnitte- lastuskoulun perustamiseksi Konneveden
283: lua varten . .. .. .. . .. . • .. .. . .. . . . .. . .. . 1239 kunnan Siikakoskelie . .. . .. .. .. .. .. .. .. 1255
284:
285: 355. Hykkäälä 'ym., rah.al. N:o 185: Määrärahan 369. ]ämsen ym., rah.al. N:o 199: Määrärahan
286: <>Soittamisesta Kouvolan-Heinolan maan- osoittamisesta maamiesopiston perustamista
287: tien rakennustyön aloittamiseksi ........ 1240 varten Tarvaalan maatalousoppilaitoksen
288: yhteyteen .................•......•.... 1257
289: 356. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 186: Määrärahan
290: osoittamisesta uuden sillan rakennustöiden 370. ]ämsen, rah.al. N:o 200: Määrärahan osoit-
291: aloittamiseksi Korian sillan tilalle .......• 1241 tamisesta helpotusten myöntämiseksi kun-
292: nille rautateiden rakentamisesta johtuvista
293: 357. Häggblom m. fl., fin.mot. N:o 187: An- pakkolunastuskorvauksista . . . . . . . . . . . . . • 1259
294: gående anvisande av förhöjt anslag till
295: extra statsunderstöd åt privata läroverk . . 1242 371. Kaarlonen ym., rah.al. N:o 201: Korotetun
296: määrärahan osoittamisesta ylimääräisten
297: 357. Häggblom ym., rah.al. N:o 187: Korotetun tointen perustamiseksi valtion kuuromyk-
298: määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi käin ammattikouluun .. .. .. . .. .. . .. . .. • 1262
299: valtionavuiksi yksityisille oppikouluille . . 124.3
300: 372. Kaarna ym., rah.al. N:o 202: Määrärahan
301: 358. Häikiö ym., rah.al. N:o 188: Määrärahan osoittamisesta keskussairaaloille luovutetta-
302: osoittamisesta eräiden poliisitoimien muut- vien syöpäjärjestöjen sairaaloiden kauppa-
303: t~~ek.si viestiohjaajan ja radiosähköttäjän hintaan myönnettävää valtionapua varten 126.3
304: toimiksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. 1244
305: 37.3. Kaasalainen ym., rah.al. N:o 203: Määrä-
306: 359. Häkkinen ym., rah.al. N:o 189: Määrärahan rahan osoittamisesta Hyrkin-Vammalan
307: osoittamisesta Jyväskylään suunnitellun so- maantien parantamiseen Hyrkin-Tuomiston
308: keainkoulun rakennustöiden aloittamista tieosuudella • . . . . . . . . . • . . • . . . • . . • . . . . . . 1265
309: varten .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . 1246
310: 360. Häkkinen ym., rah.al. N:o 190: Määrä- 374. Kalavainen ym., rah.al. N:o 204: Korotetun
311: rahan osoittamisesta Suonenjoen yhteisly- määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
312: seon uuden rakennuksen suunnittelua var- Tampereen yliopistolle .................. 1266
313: ten .................................. 1247
314: 375. Kalavainen ym., rah.al. N:o 205: Määrä-
315: 361. Häkkinen ym., rah.al. N:o 191: Määrä- rahan osoittamisesta toisen helikopterin
316: rahan osoittamisesta Sorsakosken-Varkau- hankintaa varten Kaakkois-Suomen alueelle 1268
317: den maantien rakennustöiden aloittamista
318: varten .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. 1248 376. Kangas ym., rah.al. N:o 206: Määrärahan
319: osoittamisesta ylimääräiseksi valtionavuksi
320: 362. Häkkinen ym., rah.al. N:o 192: Määrä- Rantsilan kunnalle koulurakennuskustan-
321: rahan osoittamisesta Iisalmen-Nurmeksen nuksiin .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. . .. . 1269
322: maantien parannustöiden aloittamista varten 1249
323: 377. Kangas ym., rah.al. N:o 207: Korotetun
324: 363. Häkkinen ym., rah.al. N:o 193: Määrärahan määrärahan osoittamisesta yleisiksi rahoitus-
325: osoittamisesta valtatien n:o 5 rakentami- avustuksiksi vaikeuksiin joutuneita kuntia
326: seksi moottoritieksi välillä Puijonrinne- varten . .. . .. .. .. . .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. . 1270
327: Särkilahti Kuopion kaupungissa . . . . . . . . 1250
328: 378. Kantola ym., rah.al. N:o 208: Määrärahan
329: 364. Häkkinen ym., rah.al. N:o 194: Määrärahan osoittamisesta oppi- ja ammattikoululaisten
330: osoittamisesta Maaningan oppikoulun ra- koulumatkakustannusten korvaamiseen . • . . 1271
331: kennustöitä varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • 1251
332: 379. Kantola ym., rah.al. N:o 209: Määrärahan
333: 365. Häppölä ym., rah.al. N:o 195: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälään rakennettavan
334: ottamisesta entisen nelostien rakentami- valtion virastotalon rakennustöiden aloitta-
335: sesta välillä Tommola-Taulu . . . . . . . . . . 1252 miseksi .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. . .. .. .. .. . 1272
336: Sisällysluettelo 1968.
337:
338: Siv. Siv.
339: 380. Kantola; ym., rah.al. N:o 210: Määrärahan 396. Knuuttila ym., rah.al. N:o 226: Määrärahan
340: osoittamisesta Kolmperän-Salakosken maan, osoittamisesta valtionenemtnistöisen osake·
341: tieosuuden kestopäällystämiseksi .• • . . . . . . • 1273 yhtiön perustamista varten elementtitalojen
342: valmistamisen aloittamiseksi Laukaan, Keu·
343: 381. Karpola ym., rah.al. N:o 211: Korotetun ruun ja Korpilahden kunnissa . . . . . . . . . . 1289
344: määrärahan osoittamisc:sta Suqviljelysyhdis·
345: tyksen Tohmajärvellä suorittamaa koetoi- 397. Koivunen ym., rah.al. N:o 227: Korotenm
346: mintaa varten ........ ·... : ..... : . . . . . . . 1274 määrärahan osoittamisesta lisähelpotuksen
347: myöntämiseksi kunnille rautateiden raken-
348: 382. Karpola ym., rah.al. N:o 212: Määrärahan tamisesta johtuvista pakkolunastuskorvauk-
349: osoittamisesta Rasivaaran-Tolosenmäeh sista ......................•......•.... 1291
350: maantien rakentamista varten ....... ; . . . . 1275
351: 383. Karpola ym., rah.al. N:o 213: Määrärahan 398. Koivunen ym., rah.al. N:o 228: Määrärahan
352: osoittamisesta Koivikon tilalle Kiteelie osoittamisesta oppilasasuntolan suunnittelua
353: perm;tettavan maamiesopiston suunnittelua varten Järvilinnan vastaanottokotiin Lau-
354: varten . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1276 kaan kunnassa . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1292
355:
356: 384. Karpola ym., rah.al. N:o 214: Määrärahan 399. Koivunen ym., rah.al. N:o 229: Määrärahan
357: QSOittamisesta Tohmajätven kaava-alueen osoittamisesta lisäavustuksiksi tukilisää saa-
358: pääteiden rakentamista varten ; ..... , . . . 1277 ville kansaneläkeläisille ................ : 1293
359:
360: 385. Kinnunen ym., rah.al. N:o 21.5.: Määrärahan 400. Kokkola ym., rah.al. N:o 230: Määrärahan
361: osoittamisesta Salaisten yhteislyseon raken- osoittamisesta Kotkan keskussairaalan irtai-
362: nustöiden aloittamiseen . . . . . ... . . . . . . . . . . 1278 mistohankintoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294
363:
364: 386. Kinnunen ym., rah.al. N:o 216: Korotetun 401. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 231: Angå-
365: määrärahan osoittamisesta maaseudun säh- ende anvisande av anslag för byggandet av
366: köistiimisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . l 279 ett ämbctshus i Kristinestad ......... , . . 1295
367:
368: 387. Kiviaho ym., rah.al. N:o 217: Määrärahan 401. Korsbäck ym., rah.al. N:o 231: Määrärahan
369: osoittamisesta pienvaltaojien kaivamisesta osoittamisesta Kristiinan virastotalon raken-
370: suoritettaviin palkkioihin . . . . . . . . . . . . . . . • 1280 tamista varten ........•. , .......•..... 1296
371:
372: 388. Kiviaho ym., rah.al. N:o 218: Määrärahan 402. A. Koskinen ym., rah.al. N:o 232: Määrä·
373: osoittamisesta Vaasan läänin satamien auki- rahan osoittamisesta Multian-Pylkönmäen
374: pitämiseen kokci 'talven . . . . . . . . . . . . . . . . 1281 -Karstulan maantien rakennustöiden aloit-
375: tamiseen . • . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1297
376: 389. Kiviaho ym., rah.al. N:o 219: Määrärahan
377: osoittamisesta uusien maanteiden rakenta- 40}. L. Koskinen ym., rah.al. N:o 233: Määrä·
378: misen aloittamiseen Vaasan läänissä ...... 1282 rahan osoittamisesta avusruksiksi kunnille
379: vanhusten asuntojen rakentamiseen . . . . . . 1298
380: 390. Kiviaho ym., rah.al. N:o 220: Määrärahan
381: osoittamisesta Ähtärin-Töysän-Alavuden 404. L. Koskinen ym., rah.al. N:o 234: Koro-
382: maantien rakentamiseen ............... , 1283 tetun määrärahan osoittamisesta valtion·
383: avuksi vaikeuksiin joutuneille kunnille . . 1299
384: 391. Kiviaho ym., rah.al. N:o 221: Määrärahan
385: osoi.ttam~sesta Alajärven ohikulkutien raken- 405. L. Koskinen ym., rah.al. N:o 235: Määrä-
386: tamtsekst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1284 rahan osoittamisesta Virmutjoen-Vekaran
387: maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1300
388: 392. Kiviaho ym., rah.al. N:o 222: Määrärahan
389: osoittamisesta työkoneiden ja kuljetuska- 406. Kull m. fl., fin.mot. N:o 236: Angående
390: ll:!~t~n hankkimiseen maanviljelysinsinööri- anvisande av anslag för en ny brygga vid
391: pureille .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . 1285 ändpunkten av landsvägen Borgå-Tirmo 1301
392:
393: 393. Knuuti ym., rah.al. N:o 223: Määrärahan 406. Kull ym., rah.al. N;o 236: Määrärahan
394: osoittamisesta Veitsiluodon sataman väylän osoittamisesta uuden lairurin rakentamista
395: ruoppaustyön aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1286 varten Porvoon-Tirmon maantien pääte·
396: pisteeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1302
397: 394. Knuuti, rah.al. N:o 224: Määrärahan osoit-
398: tamisesta alikulkusillan suunnitteluun Lau- 407. Kull m. fl., fin.mot. N:o 237: Angående
399: rilan-Ruottalan tieosuudella . . . . . . . . . . . . 1287 anvisande av anslag för inrättande av en
400: yrkesvägledningsbyrå i Borgå stad . . . . . . 1303
401: 395. Knuuti, rah.al. N:o 225: Määrärahan osoit-
402: ta~isesta ylimää!äisen apulaistarkastajan 407. Kull ym., rah.al. N:o 237: Määtärahan
403: tO!JD~n perustamiseksi Lapin lääninvero- osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoimis·
404: totmtstoon ......................... , , . 1288 ton perustamiseksi Porvoon kaupunkiin . . 1304
405: Sisällysll.tettelo 1968. ne.
406: Siv. Siv.
407: 408. Kull m. fl., fin.mot. N:o 238: Angående 417. Lagerroos ym., rah.al. N:o 247: Määrärahan
408: anvisande av anslag för inrättande av en osoittamisesta katoalueiden vaikeuksiin jou-
409: yrkesvägledningsbyrå i Karis köping . . . . 1305 tuneiden kansalaisten ylimääräistä sosiaali-
410: tukea varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1322
411: 408. KuU ym., rah.al. N:o 238: Määrärahan
412: osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoimis- 418. Lahtela ym., rah.al. N:o 248: Määrärahan
413: ton perustamiseksi Karjaan kauppalaan . . 1306 osoittamisesta J>ohjois- ja Itä-Suomen elin-
414: keinoelämän lainojen korkosubventioihin . . 1324
415: 409. KuU m. fl., fin.mot N:o 239: Angående 419. E. Laine ym., rah.al. N:o 249: Määrät;ahan
416: anvisande av anslag för ritningar för Lovisa osoittamisesta Lokalahden-Kustavin !ossi-
417: svenska samlyceums om- och tillbyggnad . . 1307 yhteyden parantamiseen Kaitaisten salmessa 1325
418: 409. Kull ym., rah.al. N:o 239: Määrärahan osoit- 420. E. Laine ym., rah.al. N:o 250: Määrärahan
419: tamisesta Lovisa svenska samlyceum nimisen osoittamisesta paikoitustalon rakentamiseksi
420: koulun uudis- ja lisärakennuksen piirus- Turussa sijaitsevan valtion virastotalon
421: tuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1308 yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1326
422: 410. Kull m. fl., fin.mot. N:o 240: Angående an- 421. E. Laine ym., rah.al. N:o 251: Määrärahan
423: visande av anslag för uträkning och bredd- osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaami-
424: ning av infartsleden tili Valkom harnn . . 1309 seksi opetusministeriön taidetoimistoon . . 1327
425:
426: 410. KuU ym., rah.al. N:o 240: Määrärahan 422. E. Laine ym., rah.al. N:o 252: Määrärahan
427: osoittamisesta Valkon satamaan johtavan osoittamisesta vuokratuen maksamiseen va-
428: väylän oikaisemista ja leventämistä varten 1310 rattomille kansaneläkkeen saajille . . . . . . . . 1328
429:
430: 411. KuU m. fl., fin.mot. N:o 241: Angående 423. 0. Laine ym., rah.al. N:o 253: Määrärahan
431: anvisande av anslag för bosättningslån .... 1311 osoittamisesta avustukseksi kansalaissodan
432: valtakunnallisen muistomerkin pystyttämistä
433: 411. Kull ym., rah.al. N:o 241: Määrärahan varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1329
434: osoittamisesta kodinperustamislainoja varten 1312 424. Landström, rah.al. N:o 254: Määrärahan
435: osoittamisesta Honkajoen-Kankaanpään-
436: 412. KuU m. fl., fin.mot. N:o 242: Angående Kiikan tien rakennustöiden aloittamiseksi . . 1330
437: anvisande av anslag för igångsättande av
438: arbetena på en ny bro över Kervo å .. 1313 425. Landström ym., rah.al. N:o 255: Korotetun
439: 412. Kull ym., rah.al. N:o 242: Määrärahan määrärahan osoittamisesta veikkausvoitto-
440: osoittamisesta Keravan joen ylittävän uuden varoista urheilun ja liikuntakasvatustyön
441: sillan rakennustöiden aloittamiseen ...... 1314 tukemiseen ............................• 1331
442:
443: 413. KuU m. fl., fin.mot. N:o 243: Angående an- 426. Landström ym., rah.al. N:o 256: Määrä-
444: visande av förhöjt anslag för statsläro- rahan osoittamisesta Potin-Mäntyluodon
445: verkens undervisningsinventarier och bib. pikatien leventämiseksi nelikaistaiseksi . . . . 1332
446: liotek ................................ 1315 427. Landström ym., rah.al. N:o 257: Määrä-
447: 413. Kull ym., rah.al. N:o 243: Korotetun rahan osoittamisesta oikeuslääketieteellisten
448: määrärahan osoittamisesta valtion oppi- ruumiinavausten kustannusten maksamiseksi
449: koulujen opetusvälineistöjä ja kirjastoja valtion varoista ........................ 1333
450: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1316 428. Landström, rah.al. N:o 258: Määrärahan
451: 414. Kull m. fl., fin.mot. N:o 244: Angående an- osoittamisesta Noormarkun-Lassilan-Rii-
452: visande av förhöjt anslag tili extra stats- hon-Susikosken tien rakentamiseksi . . . • 1334
453: understöd åt privata läroverk .......... 1317 429. Landström, rah.al. N:o 259: Määrärahan
454: 414. KuU ym., rah.al. N:o 244: Korotetun osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen Poh-
455: määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi val· jois-Satakunnan metsäkoeaseman uudisraken-
456: tionavuiksi yksityisille oppikouluille . . . . . . 1318 nusten rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1335
457: 430. Landström, rah.al. N:o 260: Määrärahan
458: 415. Kuusi ym., rah.al. N:o 245: Korotetun osoittamisesta Turun-Tampereen ja Porin
459: määrärahan osoittamisesta Suomen YK-liiton -Helsingin valtateiden eritasoristeyksen ra-
460: toiminnan tukemiseen .................. 1319 kentamiseksi Lauttakylässä .............. 1337
461: 416. Käkelä ym., rah.al. N:o 246: Määrärahan 431. Landström, rah.al. N:o 261: Määrärahan
462: osoittamisesta Honkalahden maantien paran- osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi
463: tamiseksi sekä sen ja valtatie 6:n risteyksen veikkaajien mielipiteen selvittämistä varten
464: rakentamiseksi eri tasoon . . . . . . . . . . . . . . 1321 veikkausvoittovarojen jakamisesta ........ 1338
465:
466: 2 E 14/69
467: Sisällysluettelo 1968.
468:
469: Siv. Siv.
470: 432. Landström, rah.al. N:o 262: Määrärahan 448. LiUqvist m. fl., fin.mot. N:o 278: Angå-
471: osoittamisesta Pomarkun-Noormarkun- ende anvisande av anslag för undersökning
472: Lampaluodon maantien rakennustöiden aloit- för fördjupning av farleden från Kackur
473: tamiseksi •.................•...•••••.. 1339 tili fiskeplatsema i Larsmo .........•.. 1355
474: 433. Landström ym., rah.al. N:o 263: Määrä- 448. LiUqvist ym., rah.al. N:o 278: Määrärahan
475: rahan osoittamisesta Vähärauman yhteis- osoittamisesta väylän syventämisen tutki-
476: koulun rakennustöiden aloittamiseen . . . . . . 1340 mista varten Kackurs'ista Luodon kalastus-
477: paikoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1356
478: 434. Landström, rah.al. N:o 264: Määrärahan
479: osoittamisesta Satakunnan keskussairaalan 449. LiUqvist m. fl., fin.mot. N:o 279: Angå-
480: saneeraustöiden aloittamiseksi ......•..... 1341 ende anvisande av anslag för ökat antal
481: 435. Landström, rah.al. N:o 265: Määrärahan
482: lektorat vid Pietarsaaren yhteislyseo . . . . . . 13'7
483: osoittamisesta Porin-Friitalan maantien
484: rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1342 449. LiUqvist ym., rah.al. N:o 279: Määrärahan
485: osoittamisesta Pietarsaaren yhteislyseon leh·
486: 436. Landström ym., rah.al. N:o 266: Määrä- torinvirkojen lukumäärän lisäämiseksi .... 13'8
487: rahan osoittamisesta talvimerenkulun tur-
488: vaamiseksi Porin satamaan . . . . . . . . . . . . . . 1343 450. LiUqvist m. fl., fin.mot. N:o 280: Angående
489: anvisande av anslag för en depåbyggnad
490: 437. Landström, rah.al. N:o 267: Määrärahan i Jakobstad vägmästardistrikt ............ 1359
491: osoittamisesta Mäntyluodon aallonmurtajan
492: rakennustöiden aloittamiseksi ............ 1344 450. LiUqvist ym., rah.al. N:o 280: Määrärahan
493: osoittamisesta Pietarsaaren tiemestaripiirin
494: 438. Landström, rah.al. N:o 268: Määrärahan varikkorakennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . 1360
495: osoittamisesta Kankaanpään-Vammalan
496: tien rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . 1345 451. LiUqvist m. fl., fin.mot. N:o 281: Angå-
497: 439. Landström ym., rah.al. N:o 269: Määrä-
498: ende anvisande av förhöjt anslag för per-
499: rahan osoittamisesta väitöskirjojen painatus- sonai vid tillfälliga yrkesvägledningsbyråer 1361
500: kustannusten maksamiseksi valtion varoista 1346
501: 451. LiUqvist ym., rah.al. N:o 281: Korotetun
502: 440. Lehmonen ym., rah.al. N:o 270: Määrä- määrärahan osoittamisesta tilapäisten amma-
503: rahan osoittamisesta Keitelepohjan-Viita- tinohjaustoimistojen henkilökuntaa varten 1362
504: järven tien korjaustöitä varten . . . . . . . . . . 1347
505: 452. LiUqvist m. fl., fin.mot. N:o 282: Angående
506: 441. Lehmonen ym., rah.al. N:o 271: Määrä- anvisande av anslag för påbörjande av
507: rahan osoittamisesta !ainoiksi vesihuolto- byggnadsarbetet på posthuset i Kristinestad 1363
508: laitteiden rakentamista varten . . . . . . . . . . 1348
509: 452. LiUqvist ym., rah.al. N:o 282: Määrärahan
510: 442. Lehmonen ym., rah.al. N:o 272: Määrä- osoittamisesta Kristiinan postitalon raken-
511: rahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille nustyön aloittamista varten . . . . . . . . . . . . 1364
512: oppivelvollisten oppilaiden kuljetus- ja ruo-
513: kailukustannuksiin • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1349
514: 453. LiUqvist m. fl., fin.mot. N:o 283: Angående
515: 443. Lehmonen ym., rah.al. N:o 273: Määrä- anvisande av förhöjt anslag åt Svenska
516: rahan osoittamisesta !ainoiksi Huopanan yrkesutbildningsstyrelsen . . . . . . . . . . . . . . . . 1365
517: Voima Oy:lle Huopanankoskeen rakennet-
518: tavaa voimalaitosta varten .............. 1350 453. LiUqvist ym., rah.al. N:o 283: Korotetun
519: määrärahan osoittamisesta ruotsalaista am-
520: 444. Lehmonen ym., rah.al. N:o 274: Määrä- mattikasvatushallitusta varten . . . . . . . . . . . 1366
521: rahan osoittamisesta valtionenemmistöisen
522: puuelementtitaloja valmistavan tehtaan pe- 454. LiUqvist m. fl., fin.mot. N:o 284: Angående
523: rustamiseksi Viitasaarelle . . . . . . . . . . . . . . . • 1351 anvisande av anslag för undersökning och
524: 445. Lehmonen ym., rah.al. N:o 275: Määrä- planering av en landsväg tili Jakobstads
525: rahan osoittamisesta avustuksiksi pientu- hamn ...............................• 1367
526: loisille kansaneläkkeensaajille . . . . . . . . . . . . 1352 454. LiUqvist ym., rah.al. N:o 284: Määrärahan
527: 446. Leinonen ym., rah.al. N:o 276: Määrä- osoittamisesta Pietarsaaren satamaan joh·
528: rahan osoittamisesta perhe-eläkkeiden mak- tavan maantien tutkimista ja suunnittelua
529: samiseen .............................. 1353 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368
530: 447. Leivo-Larsson ym., rah.al. N:o 277: Määrä- 455. LiUqvist m. fl., fin.mot. N:o 285: Angående
531: rahan osoittamisesta eri tyyppisten huo- anvisande av anslag för påbörjande av
532: keitten asuntojen rakentamiseksi eläkeikään muddringen av infartsrännan till Alholmens
533: tulleille vanhuksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1354 hamn i Jakobstad .................... 1369
534: Sisällysluettelo 1968. XI
535:
536: Siv. Siv.
537: 455. LiUqvist ym., rah.al. N:o 285: Määrärahan 470. Lottanen ym., rah.al. N:o 300: Määrärahan
538: osoittamisesta Alholmenin sataman sisään- osoittamisesta käytettyjen öljyjen keräilyn,
539: tulouoman ruoppaustöiden aloittamiseksi uudistamisen ja markkinoinnin tukemiseen 1386
540: Pietarsaaressa .......................•• 1370
541: 471. Luja .ym., rah.al. N:o 301: Määrärahan
542: 4.56. Lindeman m. fl., fin.mot. N:o 286: Angå- osoittamisesta Laaksolahden-Rajatorpan
543: ende anvisande av anslag tili långfristig paikallistien rakentamiseksi .............. 1387
544: kredit med låg ränta åt Lovisa stad . . . . . . 1371
545: 472. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 302: Määrä-
546: 456. Lindeman ym., rah.al. N:o 286: Määrärahan rahan osoittamisesta kodinperustamislai-
547: osoittamisesta Loviisan kaupungille annetta- noihin . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . 1388
548: vaa halpakorkoista, pitkäaikaista lainaa
549: varten ... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1372
550: 473. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 303: Korotetun
551: 457. Linkola, rah.al. N:o 287: Määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta vaikeuksiin joutu-
552: tamisesta Kotkan pohjoisen sisääntulotien neiden kuntien valtionapuja varten . . . . . . 1389
553: rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1373
554: 474. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 304: Korotetun
555: 458. Linkola, rah.al. N:o 288: Määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
556: tamisesta yhden naispoliisin toimen perus- köistäiDisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1390
557: tamiseksi Haminan kaupungin poliisipiiriin 1374
558: 475. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 305: Korotetun
559: 459. Linkola, rah.al. N:o 289: Määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am-
560: tamisesta Kyminlinnan-Kotkan moottori- mattiopintolainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 1391
561: tien rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . 1375
562: 476. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 306: Määrä-
563: 460. H. Linna ym., rah.al. N:o 290: Määrärahan rahan osoittamisesta helpotusten myöntämi-
564: osoittamisesta maatalouden perustuoton pe- seksi kunnille rautateiden rakentamisesta
565: ruspääomaksi Pohjois- ja Itä-Suomessa käy- johtuvista pakkolunastuskorvauksista . . . . . 1392
566: tettäväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1376
567: 461. H. Linna ym., rah.al. N:o 291: Määrärahan 477. Lähteenmäki ym., rah.al. n:o 307: Koro-
568: osoittamisesta hallasta aiheutuneiden sato- tetun määrärahan osoittamisesta rintamasoti-
569: vahinkojen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 13n laiden ylimääräisiä sotaeläkkeitä varten . . 1393
570: 462. H. Linna ym., rah.al. N:o 292: Määrärahan 478. Manninen ym., rah.al. N:o 308: Määrärahan
571: osoittamisesta luonnonvoimien kasvilli- osoittamisesta Varkauden-Sorsakosken
572: suudelle aiheuttamien vahinkojen korvaa- maantien ~entamiseen . . . . . . . • . . . . . • . . 1394
573: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1378
574: 479. Manninen ym., rah.al. N:o 309: Määrärahan
575: 463. 1. Linna ym., rah.al. N:o 293: Määrärahan osoittamisesta tullikamarin perustamiseksi
576: osoittamisesta Puutarhaliitolle kahden eri- Varkauden kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1395
577: koiskonsulentin paikkaamista varten . . . . . . 1379
578: 464. 1. Linna ym., rah.al. N:o 294: Määrärahan 480. M. Mattila ym., rah.al. N:o 310: Määrä-
579: osoittamisesta teknillisen oppilaitoksen pe- rahan osoittamisesta puolustuslaitoksen teol-
580: rustamista varten Lohjalie . . . . . . . . . . . . . . 1380 lisuuslaitosten konehankintoja varten . . . . 1397
581: 465. M. Linna ym., rah.al. N:o 295: Määrärahan 481. M. Mattila ym., rah.al. N:o 311: Korotetun
582: osoittamisesta Pohjois-Suomen viljelijöille määrärahan osoittamisesta hevostalouden
583: hallavahinkojen korvaamiseksi • . . . . . . . . . . 1381 edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1398
584: 466. M. Linna ym., rah.al. N:o 296: Määrärahan 482. M. Mattila ym., rah.al. N:o 312: Korotetun
585: osoittamisesta työllisyystöihin kotiseutunsa määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
586: ulkopuolelle sijoitettujen päivärahan maksa- pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistyksille ja
587: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382 sonninpitoyhtymille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1399
588: 467. Lintilä ym., rah.al. N:o 297: Korotetun 483. M. Mattila ym., rah.al. N:o 313: Määrä-
589: määrärahan osoittamisesta eräiden kurssi- rahan osoittamisesta Orimattilan kotitalous-
590: tappioiden korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1383 opiston rakennustöitä varten . . . . . . . . . . . . 1400
591: 468. Lintilä ym., rah.al. N:o 298: Määrärahan
592: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi 484. Melin m. fl., fin.mot. N:o 314: Angående
593: Kokkolaan ja Veteliin rakennettavien lääkä- anvisande av anslag för ett arbetskrafts-
594: riasemien rakennuskustannuksiin . . . . . . . . 1384 politiskt forsknings- och utredningsarbete .. 1401
595: 469. Lintilä ym., rah.al. N:o 299: Määrärahan 484. Melin ym., rah.al. N:o 314: Määrärahan
596: osoittamisesta !ainoiksi vedenhankinta- ja osoittamisesta työmarkkinapoliittista tutki-
597: viemäröintilaitteiden rakentamiseen . . . . . . 1385 mus- ja selvitystyötä varten . . . . . . . . . . . . . . 1403
598: XII Sisällysluettelo 1968.
599:
600: Siv. Siv.
601: 485. Muston.en ym., rah.al. N:o 315: Korotetun 501. Mäki ym., rah.al. N:o 331: Määrärahan
602: määrärahan osoittamisesta siirtona maatila- osoittamisesta vientinäyttelyjä varten . . . . 1422
603: talouden kehittämisrahastoon !ainoiksi pien-
604: viljelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1405 502. Mäki ym., rah.al. N:o 332: Määrärahan
605: osoittamisesta valtionavuksi Suomen Ulko-
606: 486. Mu~tonen ym., rah.al. N:o 316: Määrärahan maankauppaliitolle •.................... 142.3
607: osoittamisesta vihanneskeskusvilraston raken-
608: tamiseksi Kajaanin kaupunkiin .......... 1406 50.3. Mäki ym., rah.al. N:o 333: Määrärahan
609: osoittamisesta vientituotteiden markkinoin-
610: 487. Mustonen ym., rah.al. N:o 317: Määrä- nin edistämiseen ...................... 1424
611: rahan osoittamisesta !ainoiksi lypsykarjaa
612: omistaville pienviljelijöille tuorerehusäili- 504. Mäki ym., rah.al. N:o 3.34: Määrärahan
613: öitten rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1407 osoittamisesta taideteollisen oppilaitoksen
614: Hämeenlinnaan sijoittamista koskevaa tutki·
615: 488. Mustonen, rah.al. N:o 318: Määrärahan musta varten ......................• ·.• . 1425
616: osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi
617: Sotkamon kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . 1408 505. Mäki-Hakola ym., rah.al. N:o .335: Koro-
618: tetun määrärahan osoittamisesta tilapäisen
619: 489. Mustonen ym., rah 1al. N:o .319: Määrärahan työvoiman palkkaamiseen kehitysalueläänejä
620: osoittamisesta Hirvenniemen sillan raken- koskevan elinkeinoelämän edistämiseen täh-
621: nustöiden aloittamiseksi .............. ~ . 1409 täävää tutkimus- ja suunnittelutyötä varten 1426
622: 490. Mäkelä ym., rah.al. N:o .320: Korotetun 506. Mäki-Hakola ym., rah.al. N:o 336: Koro-
623: määrärahan osoittamisesta Rauman meren- tetun määrärahan osoittamisesta Vaasan tie-
624: kulkukoulun kaluston, opetusvälineistön ja ja vesirakennuspiirin tienrakennustöihin . . 1427
625: koneiston täydentämistä varten .......... 1410
626: 507. Mäki-Hakola ym., rah.al. N:o 337: Määrä-
627: 491. Mäkelä ym., rah.al. N:o 321: Korotetun rahan osoittamisesta kylätiekunnalle Kyrön-
628: määrärahan osoittamisesta invalidihuoltolain joen yli johtavan Auneksen sillan raken-
629: edellyttämiin korottorniin lainoihin ...... 1411 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1428
630: 492. Mäkelä ym., rah.al. N:o 322: Määrärahan 508. Mäki-Hakola ym., rah.al. N:o 338: Määrä-
631: osoittamisesta tilapäisten toimihenkilöiden rahan osoittamisesta Ilmajoen työlaitosten
632: palkkaamis~ks!. ammatinvalinnanohjauksen
633: Rauman tourustoon .................... 141.3 rakennustöiden aloittamista varten . . . . . . 1429
634:
635: 493. Mäkelä ym., rah.al. N:o 323: Määrärahan 509. Mäkinen ym., rah.al. N:o 339: Määrärahan
636: osoittamisesta Rauman-Lauttakylän maan- osoittamisesta Suomen Luonnonsuojeluyh-
637: tien parantamiseksi ja kestopäällystämiseksi distys r.y:n toiminnan tukemiseen ...... 14.30
638: osuudella Ehtamo--Raijala .............. 1414
639: 510. Mäkinen ym., rah.al. N:o .340: Määrärahan
640: 494. Mäki ym., rah.al. N:o 324: Määrärahan osoittamisesta maanviljelysinsinööripiirien
641: osoittamisesta maakunta-arkiston rakentami- rak:~usm~starien virkojen ja toimien säi·
642: seksi Hämeenlinnaan .................. 1415 lyttam1seks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14.32
643: 495. Mäki ym., rah.al. N:o 325: Korotetun 511. Mäkinen ym., rah.al. N:o .341: Korotetun
644: määrärahan osoittamisesta naiskeskusvan- määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelu-
645: kilan rakentamista varten .............. 1416 vuotta 1970 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1433
646: 496. Mäki ym., rah.al. N:o 326: Määrärahan 512. Mäkinen ym., rah.al. N:o 342: Määrärahan
647: osoittamisesta maatalouskemiallisen laitoksen osoittamisesta Riihimäen keskusvankilassa
648: ja siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi toimivan Riihimäen ammattioppilaskoulun
649: Jokioisten kuntaan .................... 1417 kortehankintoja varten .................. 14.35
650: 497. Mäki ym., rah.al. N:o 327: Määrärahan 513. Männistö ym., rah.al. N:o 343: Korotetun
651: osoittamisesta varsinaisen valtatien n:o 4:n määrärahan osoittamisesta kasvatusneuvo-
652: parantamiseen •........................ 1418 Joille maksettavia valtionapuja varten . . . . 1436
653: 498. Mäki ym., rah.al. N:o 328: Määrärahan 514. Männistö ym., rah.al. N:o 344: Määrärahan
654: osoittamisesta vientineuvottelukunnan me- osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoimis-
655: noja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1419 ton perustamiseksi Iisalmeen ja Varkauteen 14.37
656: 499. Mäki ym., rah.al. N:o 329: Määrärahan 515. Männistö ym., rah.al. N:o 345: Määrärahan
657: osoittamisesta vientikampanjatoimintaa var- osoittamisesta valtatie 5:n rakentamiseksi
658: ten .................................. 1420 moottoritieksi välillä Vuorela-Siilinjärvi .. 14.38
659: 500. Mäki ym., rah.al. N:o .3.30: Määrärahan 516. Männistö ym., rah.al. N:o 346: Määrärahan
660: osoittamisesta vientikaupan koulutusta var- osoittamisesta Vehmersalmen sillan rakenta-
661: ten .................................. 1421 misen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14.39
662: Sisällysluettelo 1968. xm
663:
664: Siv. Siv.
665: 517. Nevalainen ym., rah.al. N:o 347: Korotetun 533. Paananen ym., rah.al. N:o 363: Määrärahan
666: määrärahan osoittamisesta lammastalouden osoittamisesta vajaamielisten avohuollon
667: neuvonnan edistämiseen ................ 1440 avustamiseen ................·.•........ 1457
668:
669: 518. Nevalainen ym., rah.al. N:o 348: Korotetun 534. Paananen, rah.al. N:o 364: Määrärahan
670: määrärahan osoittamisesta villan tuotanto- osoittamisesta puheterapian lehtorin viran
671: palkkioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1441 perustamiseksi Helsingin yliopistoon . . . . . . 1458
672: 535. Paasio ym., rah.al. N:o 365: Määrärahan
673: 519. Nevalainen ym., rah.al. N:o 349: Korotetun osoittamisesta Turun yliopistollisen keskus-
674: määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistys· sairaalan irtaimistohankintoja varten ...... 1459
675: liitolle Jätkän kulttuuripäivien järjestämi·
676: seksi ................................. 1443 536. Paasivuori ym., rah.al. N:o 366: Määrä-
677: rahan osoittamisesta vanhusten asumistuki-
678: 520. Niemelä ym., rah.al. N:o 350: Korotetun tarpeen tutkimista varten .............. 1460
679: määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
680: piirimetsälautakunnille .................. 1444 537. Paasivuori ym., rah.al. N:o 367: Määrä-
681: rahan osoittamisesta apuhoitajien täydennys-
682: 521. Niemelä ym., rah.al. N:o 351: Määrärahan ja jatko-opintoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1461
683: osoittamisesta Heinäveden virastotalon suun-
684: nittelutöiden loppuunsaattamista varten .. 1445 538. Paasivuori ym., rah.al. N:o 368: Määrä·
685: rahan osoittamisesta kuntien käytettäväksi
686: 522. Niemelä ym., rah.al. N:o 352: Korotetun kotiavustajista aiheutuviin kustannuksiin . . 1462
687: määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
688: köistämisen avustamiseen .............. 1446 539. Paasivuori ym., rah.al. N:o 369: Määrä-
689: rahan osoittamisesta Otaniemen ylioppilas-
690: 523. Niemelä ym., rah.al. N:o 353: Määrärahan ravintolan rakennuskustannuksiin . . . . . . . . 1463
691: osoittamisesta Kerimäen virastotalon suun-
692: nittelutöiden loppuunsaattamista varten . . 1447 540. Paasivuori ym., rah.al. N:o 370: Määrä-
693: rahan osoittamisesta jälleen-, uudelleen- ja
694: 524. Niemelä ym., r~.al. N:o 354: Määrärahan täydennyskoulutusta palvelevan ammatti-
695: osoittamisesta Säämingin saaristotien suun· kurssikeskuksen aikaansaamista varten .... 1464
696: nittelun loppuunsaattamista varten . . . . . . 1448
697: 541. Paaso, rah.al. N:o 371: Korotetun määrä-
698: 525. Niemelä ym., rah.al. N:o 355: Määrärahan rahan osoittamisesta rintamasotilaiden yli-
699: osoittamisesta Tuunaansalmen ja Punka- määräisiin sotaeläkkeisiin . . . . . . . . . . . . . . 1465
700: salmen siltojen suunnittelutöitä varten . . . . 1449
701: 542. Paavola ym., rah.al. N:o 372: Korotetun
702: 526. Niemelä ym., rah.al. N:o 356: Määrärahan määrärahan osoittamisesta villan tuotanto-
703: osoittamisesta Rummukkalan-Heinäveden palkkioihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 1466
704: -Sapun tieosuuden parannustöihin . . . . . . 1450 543. Paavola ym., rah.al. N:o 373: Korotetun
705: määrärahan osoittamisesta valtionapuna
706: 527. Niinikoski ym., rah.al. N:o 357: Korotetun Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kir-
707: määrärahan osoittamisesta vaikeuksiin joutu· jastolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1467
708: neiden kuntien valtionapuun . . . . . . . . . . . • 1451
709: 544. Paavola ym., rah.al. N:o 374: . Korotetun
710: 528. Niinikoski ym., rah.al. N:o 358: Korotetun määrärahan osoittamisesta lammastalouden
711: määrärahan osoittamisesta maankäyttölain neuvonnan edistämiseksi ................ 1468
712: ja maanhankintalain toimeenpanon yhtey·
713: dessä rakennettavia yleisiä teitä varten . . 1452 545. Paavola ym., rah.al. N:o 375: Määrärahan
714: o~oi~tami~esta vanhojen rakennusten uuden-
715: 529. Niinikoski ym., rah.al. N:o 359: Korotetun atklllstamtseen ......................... 1469
716: määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslai-
717: noja varten .......................... 1453 546. Paavola ym., rah.al. N:o 376: Määrärahan
718: osoittamisesta matkailun edistämiseen . . . . 1470
719: 530. Niinikoski ym., rah.al. N:o 360: Määrä- 547. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 377: Korotetun
720: rahan osoittamisesta pienteollisuusyritysten määrärahan osoittamisesta yksityisteiden
721: markkinointiohjauksen tehostamiseen . . . . . 1454 avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1471
722: 531. Nikkilä ym., rah.al. N:o 361: Korotetun 548. Pekkarinen ym., ;ah.al. N:o 378: Korotetun
723: määrärahan osoittamisesta metsä- ja puu- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
724: teknologian tutkimuksiin metsäntutkimus- maankäyttölain mukaisia perusparannus- ja
725: laitoksessa ............................ 1455 tientekotöitä varten ...................• 1472
726: 532. Niskanen ym., rah.al. N:o 362: Määrärahan 549. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 379: Korotetun
727: osoittamisesta valtion virastotalon rakennus- määrärahan osoittamisesta pinta-alalisien
728: töiden aloittamiseksi Loimaan kauppalassa 1456 maksamiseen .......................... 1473
729: XIV Sisällysluettelo 1968.
730:
731: Siv. Siv.
732: 550. Pekkarinen ym., rah.al.. N:o 380: Määrä- 566. Pentti ym., rah.al. N:o 396: Määrärahan
733: rahan osoittamisesta maantien rakentami- osoittamisesta tienrakennustyön aloittami-
734: seksi välillä Halolanmäki-Tervo ...•.... 1474 seen Parkanon ja Kihniön kunnissa osuu-
735: della Rakennus-Kihniö . . . . . . . . . . . . . . . . 1490
736: 551. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 381: Koro-
737: tetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä 567. Pentti ym., rah.al. N:o 397: Määrärahan
738: sotaeläkkeitä varten .................... 1475 osoittamisesta Kankaanpään - Honkajoen
739: maantien peruskorjaustöiden aloittamiseen 1491
740: 552. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 382: Korotetun 568. Perheentupa ym., rah.al. N:o 398: Koro-
741: määrärahan osoittamisesta siirtona maatila- tetun määrärahan osoittamisesta Hämeen-
742: talouden kehittämisrahastoon ............ 1476 linnan, Kemin, Lapin, Mikkelin, Seinäjoen
743: ja Satakunnan keskussairaaloiden laajenta-
744: 553. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 383: Määrä- miseen, peruskorjauksiin ja perushankin-
745: rahan osoittamisesta uudis- ja kivenraivaus- toihin myönnettävää valtionapua varten . . 1492
746: palkkioiden myöntämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1477
747: 569. Perheentupa ym., rah.al. N:o 399: Koro-
748: 554. Pennanen ym., rah.al. N:o 384: Määrärahan tetun määrärahan osoittamisesta rauhantyön
749: osoittamisesta alueteatteritoiminnan aloitta- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1494
750: misen tukemiseen ...................... 1478
751: 570. Pesola ym., rah.al. N:o 400: Määrärahan
752: 555. Pennanen ym., rah.al. N:o 385: Korotetun osoittamisesta Eduskunnan matkoihin valta
753: määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä sota- kunnallisiin ongelmiin tutustumista varten 1495
754: eläkkeitä varten ...................... 1479 571. Pohjonen ym., rah.al. N:o 401: Korotetun
755: 556. Pennanen ym., rah.al. N:o 386: Määrärahan määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
756: köistämisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1496
757: osoittamisesta ruumiinavauskulujen suorit-
758: tamiseksi ............................. 1480 572. Pohjonen ym., rah.al. N:o 402: Määrärahan
759: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi
760: 557. Pennanen ym., rah.al. N:o 387: Korotetun heikkokuntoisten rintamamiesten siirtämi-
761: määrärahan osoittamisesta valtionavustuk- sestä eläkkeelle 55-vuotiaina . . . . . . . . . . . . 1497
762: siksi vaikeuksiin joutuneille kunnille . . . . 1481
763: 573. Pohjonen ym., rah.al. N:o 403: Määrä-
764: 558. Pennanen ym., rah.al. N:o 388: Määrärahan rahan osoittamisesta Kalmarin-Sapran pai-
765: osoittamisesta öljyn varmuusvaraston aikaan- kallistien rakentamisen aloittamiseksi .... 1498
766: saamiseksi Pohjois-Karjalaan . . . . . . . . . • . . 1482
767: 574. Pohjonen ym., rah.al. N:o 404: Määrä-
768: 559. Pennanen, rah.al. N:o 389: Määrärahan rahan osoittamisesta liikunnan lehtorin vir-
769: osoittamisesta Joensuun korkeakoulun kir- kojen perustamiseksi yliopistoihin . . . . . . . . 1499
770: jaston perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1483 575. Pohjonen ym., rah.al. N:o 405: Määrärahan
771: 560. Pennanen ym., rah.al. N:o 390: Määrärahan osoittamisesta ravintolakoulun suunnittelua
772: osoittamisesta virastovaratyöläisten palkko- varten Keski-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1500
773: jen korottamiseen ...................... 1484 576. Pohjonen ym., rah.al. N:o 406: Korotetun
774: määrärahan osoittamisesta suoviljelyn edis-
775: 561. Pennanen, rah.al. N:o 391: Määrärahan tämiseen .............................. 1501
776: osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi
777: Pyhäselän kunnan Kummun paikallistieltä 577. Pohjonen ym., rah.al. N:o 407: Määrärahan
778: Joensuun kaupungin Iiksenvaaran paikal- osoittamisesta TVH:n tukikohdan raken-
779: listielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1485 tamiseksi Pylkönmäelle . . . . . . . . . . . . . . . . • 1502
780: 562. Pennanen, rah.al. N:o 392: Määrärahan 578. Pohjonen ym., rah.al. N:o 408: Määrärahan
781: osoittamisesta Joensuun postiautovarikon osoittamisesta maalaiskirjeenkantajien kanto-
782: suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi 1486 vuotojen lisäämiseksi syrjäseuduilla . . . . . . 1503
783:
784: 563. Pennanen ym., rah.al. N:o 393: Määrärahan 579. Pousi, rah.al. N:o 409: Määrärahan osoit-
785: osoittamisesta · poliisimiesten jatkokoulu- tamisesta eläkelakien ulkopuolelle jääneiden
786: tuksen järjestämistä varten .............. 1487 työntekijöiden toimeentulomahdollisuuksien
787: helpottamiseen ........................ 1504
788: 564. Pennanen ym., rah.al. N:o 394: Määrä- 580. Pousi, rah.al. N:o 410: Määrärahan osoit-
789: rahan osoittamisesta avustukseksi sot.a- t~~~sesta Simpeleen ratapihan sepelöinti-
790: veteraanijärjestöjen hallintomenoja varten . . 1488 toita varten .......................... 1505
791: 565. Pentti ym., rah.al. N:o 395: Määrärahan 581. Pousi, rah.al. N:o 411: Määrärahan osoit-
792: osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen Poh- tamisesta siltatöiden aloittamiseksi Karhulan
793: jois-Satakunnan koeaseman rakennustöiden kauppalassa tieosuudella Kyminlinna -
794: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1489 Otsola • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1506
795: Sisällysluettelo 1968. XV
796:
797:
798: Siv. Siv.
799: 582. Procope m. fl., fin.mot. N:o 412: Angående 597. Rönkkö ym., rah.al. N:o 427: Korotetun
800: anvisande av anslag för planering av sjö- määrärahan osoittamisesta laiduntalouden
801: mansyrkesskolan i Hangö . . . . . . . . . . . . . . 1507 edistämiseen . .. . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . .. 1526
802: 582. Procope ym., rah.al. N:o 412: Määrärahan 598. Rönkkö ym., rah.al. N:o 428: Korotetun
803: osoittamisesta Hangon merimiesammatti- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
804: koulun suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . 1508 !ainoiksi metsänparannustöihin . . . . . . . . . . 1527
805: 583. Procope, fin.mot. N:o 413: Angående anvi-
806: sande av förhöjt anslag för extra veteran- 599. Saalasti ym., rah.al. N:o 429: Korotetun
807: pensioner . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1509 määrärahan osoittamisesta maaperäkarttojen
808: ja niiden selostusjulkaisujen painattamiseen 1528
809: 583. Procope, rah.al. N:o 413: Korotetun määrä-
810: rahan osoittamisesta ylimääräisiä veteraani- 600. Saalasti ym., rah.al. N:o 430: Määrärahan
811: eläkkeitä varten ...................... 1510 osoittamisesta Ylivieskassa olevan Pohjois-
812: Suomen maamiesopiston maatilan talous-
813: 584. Puhakka ym., rah.al. N:o 414: Määrärahan rakennusten suunnittelua varten . . . . . . . . 1529
814: osoittamisesta professorin viran perustami-
815: seksi Joensuun korkeakouluun .......... 1511 601. A. Saarinen ym., rah.al. N:o 431: Koro-
816: tetun määrärahan osoittamisesta asunto-
817: 585. Puhakka ym., rah.al. N:o 415: Määrärahan lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1530
818: osoittamisesta Itä-Suomen teollisuuden laa-
819: jennusohjelman laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . 1512 602. 0. Saarinen ym., rah.al. N:o 432: Koro-
820: 586. Puhakka ym., rah.al. N:o 416: Määrärahan tetun määrärahan osoittamisesta urheilu- ja
821: osoittamisesta asevelvollisten päivärahan liikuntakasvatustyön tukemiseen . . . . . . . . . 1531
822: korottamiseksi . .. .. . . . .. .. .. .. . . . . . . .. 1513 603. 0. Saarinen ym., rah.al. N:o 433: Koro-
823: 587. Roden ym., rah.al. N:o 417: Korotetun tetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä
824: määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja sotaeläkkeitä varten . . . . . . . .. . . .. . . .. . .. 1532
825: vesirakennuspiirille tierakennustöihin .... 1514 604. Saarto, rah.al. N:o 434: Määrärahan osoit-
826: 588. Rosnell ym., rah.al. N:o 418: Määrärahan tamisesta Helsingin ohikulkutien tärkeim-
827: osoittamisesta avustukseksi ja !ainoiksi Yli- pien risteysten muuttamiseksi eritasoliitty-
828: oppilasterveys r.y:lle Helsinkiin rakennetta- miksi .............................•.. 1533
829: van ylioppilaiden terveystalon rahoitukseen 1516 605. Saimo ym., rah.al. N:o 435: Määrärahan
830: 589. Rosnell ym., rah.al. N:o 419: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen-Kangasniemen
831: ~~o~tt~sesta kodinperustamislainojen myön- tien rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1534
832: tämlsta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1518 606. Saimo ym., rah.al. N:o 436: Määrärahan
833: 590. Rytkönen ym., rah.al. N:o 420: Määrärahan osoittamisesta Laukaan paikallissairaalan
834: osoittamisesta Saarikosken säännöstelypadon muutos- ja laajennustöiden aloittamiseksi . . 1535
835: rakentamiseksi Iisalmen maalaiskunnassa .. 1519 607. Saimo ym., rah.al. N:o 437: Määrärahan
836: 591. Rytkönen ym., rah.al. N:o 421: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen maanviljelys-
837: osoittamisesta Kuopion eteläisen moottori- koeaseman toimintaedellytysten parantami-
838: tien rakennustöiden aloittamiseksi välillä seksi ................................. 1536
839: Jynkkä-Särkilahti-Puijonrinne . . . . . . . . 1520
840: 608. Saimo ym., rah.al. N:o 438: Määrärahan
841: 592. Rytkönen ym., rah.al. N:o 422: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 korjaami-
842: osoittamisesta Vesannon-Tervon maantien seksi välillä Kärkkäälä-Kivisalmi ...... 1537
843: parannustöiden aloittamiseksi osuudella 609. Saimo ym., rah.al. N:o 439: Määrärahan
844: Vesanto-Hautomäki .................• 1521 osoittamisesta Yltiänmäen-Ahtaansalmen
845: 593. E. Räsänen, rah.al. N:o 423: Määrärahan maantien rakentamiseksi Keuruun kun·
846: osoittamisesta maantien rakennustöiden jat- nassa ................................ 1538
847: kamiseksi Tervon Hautomäen ja Vesannon 610. Salama ym., rah.al. N:o 440: Korotetun
848: välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522 määrärahan osoittamisesta vähävaraisten
849: 594. E. Räsänen ym., rah.al. N:o 424: Määrä- ammattiopintojen avustuksiin . . . . . . . . . . . . 1539
850: rahan osoittamisesta Itä-Suomen käsittävän
851: matkailualan yhtiön osakkeiden ostamiseen 1523 611. Salama ym., rah.al. N:o 441: Määrärahan
852: osoittamisesta Jämsänkosken-Jämsän maan-
853: 595. P. Räsänen ym., rah.al. N:o 425: Määrä- tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1540
854: rahan osoittamisesta Suomen Sadankomitea-
855: liiton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1524 612. Salama ym., rah.al. N:o 442: Määrärahan
856: osoittamisesta Kangasalle ja Jyväskylään
857: 596. P. Räsänen ym., rah.al. N:o 426: Määrä- rakennettujen reumasairaiden kuntouttamis-
858: rahan osoittamisesta opiskelijaperheiden las- laitosten perustamiskustannusten peittämi-
859: ten päivähoidon järjestämiseen . . . . . . . . . . 1525 seen .........•..............•......•• 1541
860: XVI Sisällysluettelo 1968.
861:
862: Siv. Siv.
863: 613. A. Salo ym., rah.al. N:o 443: Määrärahan 631. T. Salo, rah.al. N:o 461: Määrärahan osoit-
864: osoittamisesta Suomen Sadankomitealiiton tamisesta Kemin ja Kemijärven ammatin-
865: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543 valinnanohjaustoimistoja varten . . . . . . . . . . 1564
866: 614. E. Salo ym., rah.al. N:o 444: Määrärahan 632. T. Salo ym., rah.al. N:o 462: Korotetun
867: osoittamisesta Hämeenlinnan-Vermasvuoren määrärahan osoittamisesta rintamamiesten
868: maantien parannustöiden jatkamiseen • . . . 1544 ylimääräisiä eläkkeitä varten . . . . . . . . . . . . 1565
869: 615. T. Salo ym., rah.al. N:o 445: Määrärahan 633. Saloranta ym., rah.al. N:o 463: Määrärahan
870: osoittamisesta poliisiradion radiosähköttäjien osoittamisesta valtion maitotalouskoelai-
871: erityislisiä varten . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 1545 toksen meijerin peruskorjaustöiden aloitta-
872: miseen . .. .. .. .. .. . .. . .. .. .. . .. .. .. .. . 1566
873: 616. T. Salo ym., rah.al. N:o 446: Määrärahan
874: osoittamisesta Nunnasen-Puljun maantien 634. Sandelin ym., rah.al. N:o 464: Määrärahan
875: rakennustyön aloittamiseen . . . • . . . . . . . . • . 1546 osoittamisesta Tampereen teknillisen oppi-
876: laitoksen kolmannen rakennusvaiheen töi-
877: 617. T. Salo, rah.al. N:o 447: Määrärahan osoit- den aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1567
878: tamisesta Riutulan-Angelin maantien ra-
879: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1547 635. Sandelin ym., rah.al. N:o 465: Määrärahan
880: osoittamisesta kurssikirjallisuuden hankki-
881: 618. T. Salo ym., rah.al. N:o 448: Määrärahan miseksi Tampereen yliopistolle .......... 1568
882: osoittamisesta kalatalousalan järjestöjen
883: avustamiseen .................•.•...... 1548 636. Savela ym., rah.al. N:o 466: Määrärahan
884: osoittamisesta Alajärven säännöstelytöitä
885: 619. T. Salo ym., rah.al. N:o 449: Määrärahan varten .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1569
886: osoittamisesta Nunnasen-Repojoen tien
887: rakennustyön aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1549 637. Savela ym., rah.al. N:o 467: Korotetun
888: määrärahan osoittamisesta tilapäisten toimi-
889: 620. T. Salo ym., rah.al. N:o 450: Määrärahan henkilöiden palkkaamiseksi maanmittaus-
890: osoittamisesta rintamasotilaskortin jakamista toimistoihin . .. . .. . . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1570
891: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1550
892: 638. Savela ym., rah.al. N:o 468: Määrärahan
893: 621. T. Salo, rah.al. N:o 451: Määrärahan osoit- osoittamisesta Söyringin-Karvalan maantien
894: tamisesta Lapin varuskuntien asevelvollisten parantamiseksi Lappajärven kunnassa . . . . 1571
895: päivärahan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1551
896: 639. Savela ym., rah.al. N:o 469: Määrärahan
897: 622. T. Salo ym., rah.al. N:o 452: Määrärahan osoittamisesta Alajärven kirkonkylän-
898: osoittamisesta kodinperustamislainoihin ... 1552 Lev~joen. maantien parannustöiden aloit-
899: tainlsekst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1572
900: 623. T. Salo, rah.al. N:o 453: Määrärahan osoit-
901: tamisesta Kaaresuvannon sillan rakennus- 640. Siiskonen ym., rah.al. N:o 470: Määrärahan
902: työn aloittamiseen . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 1553 osoittamisesta asumistuen myöntämiseksi
903: kansaneläkkeen varassa elävien asumis-
904: 624. T. Salo ym., rah.al. N:o 454: Korotetun kustannusten alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1573
905: määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
906: perushankintoihin . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . .. 1554 641. Sileäkangas ym., rah.al. N:o 471: Määrä-
907: rahan osoittamisesta Omaisten päivien
908: 625. T. Salo ym., rah.al. N:o 455: Korotetun menojen peittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1574
909: määrärahan osoittamisesta polkuteiden pa-
910: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1556 642. Sillantaus ym., rah.al. N:o 472: Määrärahan
911: 626. T. Salo ym., rah.al. N:o 456: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi pienelle ja keski-
912: osoittamisesta viiden hammaslääkärin palk- suurelle teollisuudelle pysyvien työpaikkojen
913: kaamiseen puolustusvoimiin . . . . . . . . . . . . 1557 luomiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1575
914:
915: 627. T. Salo ym., rah.al. N:o 457: Määrärahan 643. Sillantaus ym., rah.al. N:o 473: Määrärahan
916: osoittamisesta Palojoensuun-Hetan-Pelto- osoittamisesta Säynätsalon ja Muuramen
917: vuoman tien perusparannustöihin ........ 1559 välisen tieyhteyden rakentamisen aloittami-
918: seen ................................. 1576
919: 628. T. Salo, rah.al. N:o 458: Määrärahan osoit-
920: tamisesta Savukosken apatiittialueen malmi- 644. Sillantaus ym., rah.al. N:o 474: Korotetun
921: radan suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1560 määrärahan osoittamisesta postisäästöpan-
922: kista yksityisoppikouluille annettavien ra-
923: 629. T. Salo ym., rah.al. N:o 459: Määrärahan kennuslainojen korkotukea varten . . . . . . . . 1577
924: osoittamisesta viennin edistämiseen . . . . . . 1561
925: 645. Sillantaus ym., rah.al. N:o 475: Määrärahan
926: 630. T. Salo ym., rah.al. N:o 460: Määrärahan osoittamisesta alueellisten kehittämisyhti-
927: osoittamisesta Lapin rahaston perustamiseen 1562 öiden osakepääoman merkitsemistä varten 1578
928: Sisällysluettelo 1968. XVII
929:
930: Siv. Siv.
931: 646. Siltanen ym., rah.al. N:o 476: Korotetun 662. Sääskilahti, rah.al. N:o 492: Määrärahan
932: määrärahan osoittamisesta asuntotutkimuk- osoittamisesta Hanhimaan-Lintulan maan-
933: seen ................................. 1579 tien rakennustyön aloittamiseen Kittilässä 1596
934: 647. Siltanen ym., rah.al. N:o 477: Määrärahan 663. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 493: Määrä-
935: osoittamisesta Turun terveydenhuolto-opis- rahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja Ase-
936: ton suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1580 velvollisuusinvalidien Liitolle konsulentti-
937: toiminnan aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1597
938: 648. Siltanen ym., rah.al. N:o 478: Korotetun
939: määrärahan osoittamisesta Turun yliopistol-
940: lisen keskussairaalan rakentamiseen ...... 1581 664. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 494: Korotetun
941: m!iärärahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
942: 649. Siltanen ym., rah.al. N:o 479: Määrärahan laitoksen talonrakennuksiin • . . . . . . . . . . . . 1598
943: osoittamisesta Turun yliopistollisen keskus-
944: sairaalan lisälämmönvaihtimien ja kuuma- 665. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 495: Määrä-
945: vesiturpiinin hankintaa varten . . . . . . . . . . 1582 rahan osoittamisesta Rovaniemen tutkimus-
946: ase~an suunnitteluun ja rakennustyön aloit-
947: 650. Sinisalo, rah.al. N:o 480: Määrärahan osoit- tamiseen .. .. .. .. . . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . 1599
948: tamisesta Kyminlinnan-Otsolan moottori-
949: tien rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . 1583 666. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 496: Määrä-
950: ra~an o~oittamis~sta porotalous ym. -tuot-
951: 651. Sinisalo ym., rah.al. N:o 481: Määrärahan tetden Jalostuslaitoksen suunnitteluun ja
952: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi kun- rakentamiseen Rovaniemelle ............. 1600
953: tien rakennustoimintaa varten . . . . . . . . . . 1584
954: 667. Sääskilahti, rah.al. N:o 497: Määrärahan
955: 652. Sinisalo, rah.al. N:o 482: Määrärahan osoit- osoittamisesta Kemijärvi Oy:n osakkeiden
956: tamisesta Kouvolan-Heinolan maantien lunastamiseen ......................... 1601
957: rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1586
958: 668. Sääskilahti, rah.al. N:o 498: Määrärahan
959: 653. Sinisalo, rah.al. N:o 483: Määrärahan osoit- o~_oitt~sesta ~olttie~ asuttamisen ja hei-
960: tamisesta Honkalahden maantien parantami- dan elmmahdolltsuukstensa turvaamiseen .. 1602
961: seksi sekä sen ja valtatie 6:n risteyksen
962: rakentamiseksi eri tasoon .............. 1587 669. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 499: Määrä-
963: rahan osoittamisesta sotilasvammalain mu-
964: 654. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 484: Korotetun kaisten korvausten jälkeenjääneisyyden ja
965: määrärahan osoittamisesta rajakuntien tilus- täydennyskorkojärjestelmän epäkohtien kor-
966: järjestelylain mukaisia tie- ja kuivatustöitä jaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1603
967: sekä korvauksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 1588
968: 670. Tainio ym., rah.al. N:o 500: Määrärahan
969: 655. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 485: Määrä- osoittamisesta avustukseksi Ylitornion kun-
970: rahan osoittamisesta Joutsenossa olevan nalle kirkonkylän paikallistien parannus-
971: Honkalahden tien parannustöiden aloitta- töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1604
972: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1589
973: 671. Tainio ym., rah.al. N:o 501: Määrärahan
974: 656. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 486: Korotetun osoittamisesta Ajoksen syväsataman väylän
975: määrärahan osoittamisesta kunnille maantie- ruoppaustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . 1605
976: alu~iden ~u~astusta varten myönnettäviin
977: valuonaputhm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1590 672. Tainio ym., rah.al. N:o 502: Määrärahan
978: osoittamisesta geologisen tutkimustoiminnan
979: 657. Sääskilahti, rah.al. N:o 487: Korotetun tehostamiseen ......................... 1606
980: määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
981: köistämisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1591 673. Tal~gren m. fl., fin.mot. N:o 503: Angående
982: anvtsande av anslag för inrättande av en
983: 658. Sääskilahti, rah.al. N:o 488: Määrärahan tullstation i Pargas köping . . . . . . . . . . . . . . 1607
984: osoittamisesta Virtaniemen-Elletjärven tien
985: rakennustyön aloittamiseen Inarissa . . . . . . 1592 673. Tallgren ym., rah.al. N:o 503: Määrärahan
986: 659. Sääskilahti, rah.al. N:o 489: Määrärahan osoittamisesta tullitoimipaikan perustamista
987: osoittamisesta maantien rakentamiseksi varten Paraisten kauppalaan . . . . . . . . . . . . 1608
988: V anttauskosken voimalaitokselta Juotakseen 1593
989: 674. Tal~gren m. fl., fin.mot. N:o 504: Angående
990: 660. Sääski/ahti, rah.al. N:o 490: Määrärahan anvtsande av anslag för en väntsals- och
991: osoittamisesta maantien rakentamiseen Kitti- godsbyggnad vid Pärnäs färjfäste i Nagu . . 1609
992: län Puljusta Enontekiön Nunnaseen . . . . . . 1594
993: 674. Tallgren ym., rah.al. N:o 504: Määrärahan
994: 661. Sääski/ahti, rah.al. N:o 491: Määrärahan osoittamisesta odotushuone- ja tavarara-
995: osoittamisesta polkutien rakentamiseen kennusta varten Pärnäsin lassipaikalle
996: Kittilän Tepastosta Kurkkioon .......... 1595 Nauvossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1610
997: 3 E 14/69
998: xvm Sisällysluettelo 1968.
999:
1000: Siv. Siv.
1001: 675. Tallgren, fin.mot. N:o 505: Angående anvi- 689. Uusitalo ym., rah.al. N:o 519: Määrärahan
1002: sande av anslag för hyrning av telex- osoittamisesta Peräseinäjoen keskikoulun ra-
1003: anläggning tili Aho Akademis hibliotek . . 1611 kennustöiden aloittamista varten . . . . . . . . 1627
1004: 675. Tallgren, rah.al. N:o 505: Määrärahan osoit- 690. Uusitalo ym., rah.al. N:o 520: Määrärahan
1005: tamisesta telexlaitteiston vuokraamiseksi osoitt~misesta Ähtärin-Töysän-Alavuden
1006: Aho Akademin kirjastoon . . . . . . . . . . . . . . 1612 maantien parannustyön aloittamiseksi . . . . 1628
1007: 676. Tallgren, fin.mot. N:o 506: Angående anvi-
1008: sande av anslag för tryggande av export- 691. Uusitalo ym., rah.al. N:o 521: Korotetun
1009: främjande verksamhet • . .. .. .. . .. .. .. .. . 1613 määrärahan osoittamisesta taloudellisiin vai-
1010: keuksiin joutuneiden kuntien avustamiseksi 1629
1011: 676. Tallgren, rah.al. N:o 506: Määrärahan osoit-
1012: ta!llise~ta vienninedistämistoiminnan turvaa-
1013: 692. Vartia ym., rah.al. N:o 522: Korotetun ·
1014: nuseksi ............................... 1614 määrärahan osoittamisesta lammastalouden
1015: neuvontaa varten ...................... 1631
1016: 677. Tamminen ym., rah.al. N:o 507: Määrä-
1017: rahan osoittamisesta Toijalan puhelinkes- 693. Vartia ym., rah.al. N:o 523: Korotetun
1018: kuksen laajennustöiden aloittamiseksi . . . . 1615 määrärahan osoittamisesta villan tuotanto-
1019: palkkioiden maksamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1632
1020: 678. Tamminen ym., rah.al. N:o 508: Määrä-
1021: rahan osoittamisesta MaJlasveden yli joh- 694. Weckman ym., rah.al. N:o 524: Korotetun
1022: tavan Valkeakosken-Pälkäneen maantien määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
1023: rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1616 työttömyyskassoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1633
1024:
1025: 679. Tamminen ym., rah.al. N:o 509: Määrä- 695. Weckman ym., rah.al. N:o 525: Määrä-
1026: rahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja Ase- rahan .osoittami~esta Tampereen virastotalon
1027: velvollisuusinvalidien Liitto r.y:lle invalidi- suunrutteluun Ja rakennustöiden aloittami-
1028: vaunujen ja pyörätuotien hankkimiseksi seen · · · · · · · · · .. ·.................... 1634
1029: liikuntavammaisille ..................... 1617
1030: 696. Weckman ym., rah.al. N:o 526: Määrä-
1031: 680. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 510: Korotetun rah~n osoittam~sesta lastenseimien ja päivä-
1032: määrärahan osoittamisesta Hämeen linnan kotien avustanuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1635
1033: entistämistöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1618
1034: 697. Vennamo, rah.al. N:o 527: Korotetun mää-
1035: 681. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 511: Määrärahan rärahan osoittamisesta vaikeuksiin joutunei-
1036: osoittamisesta Hämeenlinnan vankeinhoito- den kuntien valtionavustusta varten . . . . 1636
1037: opiston toiminnan aloittamiseen . . . . . . . . . 1619
1038: 698. Vennamo, rah.al. N:o 528: Määrärahan
1039: 682. Terästö, rah.al. N:o 512: Korotetun määrä- osoittamisesta maalaiskirjeenkantajien ansioi-
1040: rahan osoittamisesta laboratoriokojeiden den parantamiseen . .. .. . .. . . . . . . . .. . . . 1637
1041: sekä harjoitus- ja havaintovälineistön hank-
1042: kimiseen valtion teknillisiin oppilaitoksiin 1620 699. Vennamo, rah.al. N:o 529: Määrärahan
1043: osoittamisesta täydennysrahan myöntämi-
1044: 683. Tikkanen, rah.al. N:o 513: Korotetun määrä- seksi invaliidirahan saajille . . . . . . . . . . . . . . 1638
1045: rahan osoittamisesta lentoasemien kunnossa-
1046: pito- ja käyttömenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 1621 700. Vennamo, rah.al. N:o 530: Määrärahan
1047: osoittamisesta kirjeopiskelun edistämiseen . . 1639
1048: 684. Tikkanen, rah.al. N:o 514: Määrärahan
1049: osoittamisesta Kajaanin sairaanhoitajakoulun 701. Vennamo, rah.al. N:o 531: Määrärahan
1050: t!laJ:?äis~en, t<?imien muuttamiseksi ylimääräi- osoittamisesta perheiisien korottamiseen . . 1640
1051: siksi toimiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1622
1052: 702. Vennamo, rah.al. N:o 532: Määrärahan
1053: 685. Tikkanen ym., rah.al. N:o 515: Korotetun osoittamisesta täydennysrahaksi kaikille lap-
1054: määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslai- lisiä saaville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1641
1055: noja varten ........................... 1623
1056: 686. Uusitalo ym., rah.al. N:o 516: Korotetun 703. Vennamo, rah.al. N:o 533: Korotetun mää-
1057: määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä sota- rärahan osoittamisesta Varkauden-Kuopion
1058: eläkkeitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 1624 syväväylän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1642
1059: 687. Uusitalo ym., rah.al. N:o 517: Määrärahan 704. Vennamo, rah.al. N:o 534: Määrärahan
1060: osoittamisesta Alajärven kirkonkylän ohitus- osoittamisesta yksityisten läpikulkuteiden
1061: teiden rakennustöiden aloittamiseksi ...... 1625 ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . 1643
1062: 688. Uusitalo ym., rah.al. N:o 518: Määrärahan 705. Vennamo, rah.al. N:o 535: Määrärahan
1063: osoittamisesta yksityisoppikoulujen luku- osoitt~isesta hintavalvontaan ja hintojen
1064: kausimaksujen nousun ehkäisemiseen .... 1626 alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1644
1065: Sisällysluettelo 1968. XIX
1066:
1067: Siv. Siv.
1068: 706. Vennamo, rah.al. N :o 536: Määrärahan 723. Vennamo, rah.al. N:o 553:. Korotetun mää-
1069: osoittamisesta luonnonvoimien kasvullisuu- rärahan osoittamisesta paikallisteiksi otetta-
1070: delle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 1645 vien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanoon 1662
1071: 707. Vennamo, rah.al. N:o 537: Korotetun mää- 724. Vennamo, rah.al. N:o 554: Korotetun mää-
1072: rärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou- rärahan osoittamisesta yksityisten teiden
1073: den kehittämisrahastoon ................ 1646 kunnossapitoon ja tekemiseen . . . . . . . . . . . 1663
1074: 708. Vennamo, rah.al. N:o 538: Määrärahan 725. Vennamo, rah.al. N:o 555: Korotetun mää-
1075: osoittamisesta täydennyseläkkeiksi kansan- rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistä-
1076: eläkkeen saajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1647 misen tukemiseen ....................•. 1664
1077: 709. Vennamo, rah.al. N:o 539: Määrärahan
1078: osoittamisesta pienvaltaojien kaivamista, vil- 726. Vennamo, rah.al. N:o 556: Korotetun mää-
1079: j~lys_teiden. rakentamista ja maanparannus- rärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
1080: aineiden aJoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1648 eläkkeitä varten . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . .. . 1665
1081:
1082: 710. Vennamo, rah.al. N:o 540: Määrärahan 727. Vennamo, rah.al. N:o 557: Korotetun mää-
1083: osoittamisesta avustuksina salaojitukseen . . 1649 rärahan osoittamisesta kuivatustöiden vuo-
1084: tuismaksujen alentamiseksi ..•........... 1666
1085: 711. Vennamo, rah.al. N:o 541: Määrärahan
1086: osoittamisesta lisäkorvauksien suorittami- 728. Vennamo, rah.al. N:o 558: Korotetun mää-
1087: seksi invalideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1650 rärahan osoittamisesta kotimaisen sokerijuu-
1088: rikasviljelyn edistämiseen ............... 1667
1089: 712. Vennamo, rah.al. N:o 542: Määrärahan
1090: o~o}tt~misesta uudis- ja kivenraivauspalk- 729. Vennamo, rah.al. N:o 559: Määrärahan
1091: kiotksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1651 ~sc;>ittami~~sta täydennyslisiksi erityislapsi-
1092: listen saa}ille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1668
1093: 713. Vennamo, rah.al. N:o 543: Määrärahan
1094: osoittamisesta bensiinitraktoreiden bensiinin 730. Westerlund, m.fl., fin.mot. N:o 560: An-
1095: hinnan alennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1652 gående anvisande av förhöjt anslag tili lån
1096: för främjande av småindustrin . . . . . . . . . . 1669
1097: 714. Vennamo, rah.al. N:o 544: Korotetun mää-
1098: rärahan osoittamisesta !ainoiksi kuivatustöi- 730. Westerlund ym., rah.al. N:o 560: Korote-
1099: hin .................................. 165J tun määrärahan osoittamisesta pienteollisuu-
1100: den edistämislainoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1670
1101: 715. Vennamo, rah.al. N:o 545: Määrärahan
1102: osoittamisesta kehitysalueiden rautatiemak- ~ 731. Westerlund m. fl., fin.mot. N:o 561: An-
1103: sujen alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1654 gående anvisande av anslag för planering
1104: av tilläggsutrymmen för Borgå lyceum . . . . 1671
1105: 716. Vennamo, rah.al. N:o 546: Korotetun mää-
1106: rärahan osoittamisesta ammattiopintojen 731. Westerlund ym., rah.al. N:o 561: Määrä-
1107: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1655 rahan osoittamisesta Borgå lyceum nimisen
1108: koulun lisätilojen suunnittelemista varten . 1672
1109: 717. Vennamo, rah.al. N:o 547: Korotetun mää-
1110: rärahan osoittamisesta !ainoiksi omakotitalo- 732. Vilmi ym., rah.al. N:o 562: Korotetun mää-
1111: jen ja omistusasuntojen rakentamiseen . . . . 1656 rärahan osoittamisesta asutusteiden rakenta-
1112: miseen, peruskorjauksiin ja kunnossapitoon 1673
1113: 718. Vennamo, rah.al. N:o 548: Korotetun mää-
1114: rärahan osoittamisesta lapsiperheiden asu- 733. Vilmi ym., rah.al. N:o 563: Korotetun mää-
1115: mistukea varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1657 rärahan osoittamisesta maankäyttölain ja
1116: maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä
1117: 719. Vennamo, rah.al. N:o 549: Korotetun mää- rakennettujen keskeneräisten teiden raken-
1118: rärahan osoittamisesta maan uumenissa pii- nustyön jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1674
1119: levien rikkauksien esille saamiseen . . . . . . 1658
1120: 734. Vilmi ym., rah.al. N:o 564: Korotetun mää-
1121: 720. Vennamo, rah.al. N:o 550: Korotetun mää- rahan osoittamisesta siirtona maatilatalou-
1122: rärahan osoittamisesta avustukseksi maan den kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . 1675
1123: köyhimmille kunnille yleisten ammattikou-
1124: lujen perustamiseen ja ylläpitämiseen . . . . 1659 735. Vilmi ym., rah.al. N:o 565: Korotetun mää-
1125: rä~a~an osoittamisesta rintamamiesten eläk-
1126: 721. Vennamo, rah.al. N:o 551: Korotetun mää- ketsun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1676
1127: rärahan osoittamisesta sairaiden hyväksi .. 1660
1128: 736. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 566: Määrä-
1129: 722. Vennamo, rah.al. N:o 552: Korotetun mää- rahan o"oittamisesta Vähärauman yhteisly-
1130: rärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei- seon uudisrakennuksen rakennustöiden
1131: den tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1661 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1677
1132: XX Sisällysluettelo 1968.
1133:
1134: Siv. Siv.
1135: 737. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 567: Määrä- 745. Volotinen ym., rah.al. N:o 575: Määrä-
1136: rahan osoittamisesta Mäntyluodon sataman rahan osoittamisesta Uimasalmen sillan ra-
1137: edustalle rakennettavien aallonmurtajien ra- kennustöiden aloittamista varten . . . . . . . . 1686
1138: kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . 1678
1139: 746. Volotinen ym., rah.al. N:o 576: Korotetun
1140: 738. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 568: Määrä- määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä rin-
1141: rahan osoittamiseksi kodinperustamislainoja tamamieseläkkeitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1687
1142: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1679
1143: 739. R Virtanen ym., rah.al. N:o 569: Korote- 747. Volotinen ym., rah.al. N:o 577: Määrä-
1144: tun määrärahan osoittamisesta pienteolli- rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan kes-
1145: suudelle myönnettäviä lainoja varten . . . . 1680 kusammattikoulun Ilomantsin opintolinjojen
1146: aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1688
1147: 740. V. R Virtanen ym., rah.al. N:o 570: Mää-
1148: rärahan osoittamisesta moottoritien raken- 748. Voutilainen ym., rah.al. N:o 578: Korote-
1149: nustöiden aloittamiseksi Tampereen kaupun- tun määrärahan osoittamisesta Metsämies-
1150: gissa osuudella Villilä-Rahola-Pispala . . 1681 ten siirtokirjaston toiminnan tukemiseen . . 1689
1151: 741. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 571: Mää-
1152: rärahan osoittamisesta yleisen perhe-eläk- 749. Voutilainen ym., rah.al. N:o 579: Määrä-
1153: keen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1682 rahan osoittamisesta Lieksanjoen yli kulke-
1154: van vanhan maantiesillan korjaukseen . . . . 1690
1155: 742. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 572: Mää-
1156: rärahan osoittamisesta Nokian tasoylikäytä· 750. Voutilainen ym., rah.al. N:o 580: Määrä-
1157: vän rakentamiseksi eritasokäytäväksi • . . . . 1683 rahan osoittamisesta Pielisjärven kunnassa
1158: 743. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 573: Mää- olevien Siikakosken ja Pudaskosken voima-
1159: rärahan osoittamisesta avustukseksi Sokeain laitosten rakentamislainoihin . . . . . . . . . . • . 1691
1160: Keskusliitolle jaettavaksi käsityöläisinä toi·
1161: miville sokeille heidän toimeentulomahdol· 751. Voutilainen ym., rah.al. N:o 581: Määrä-
1162: lisuuksiensa parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1684 rahan osoittamisesta Suomen Sosialidemo-
1163: kraattisen Raittiusliiton raittius- ja varhais-
1164: 744. Volotinen ym., rah.al. N:o 574: Määrärahan nuorisotyöopiston Tervalammin Liittokodin
1165: osoittamisesta Ilomantsin-Möhkön maan· laajentamiseen ja Kansan Raittiusliiton
1166: tiellä olevan Myllypuron mäen tienparan· kurssi- ja leirikeskuksen rakentamiseen . . 1692
1167: nustöitä varten ........................ 1685
1168:
1169:
1170: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1171: Verolainsäädäntöä koskevia lakialoittei~. Siv.
1172: Siv. 754. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 145: Ehdotus tal-
1173: 752. Karvikko ym., lak.al. N:o 143: Ehdotus letusten veronhuojennuslaiksi . . . . . . . . . . . . 1699
1174: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
1175: sesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1695 755. Berner ym., lak.al. N:o 152: Ehdotus laiksi
1176: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
1177: 753. Pekkarinen ym., lak.al. N:o 144: Ehdotus muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1701
1178: laiksi eräistä palkkatuloista verotuksessa
1179: tehtävistä vähennyksistä annetun lain muut·
1180: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1698
1181:
1182:
1183: VIII. Sivistysvaliokunta.
1184: Opintolainojen valtiontakaosta ja korko- Siv.
1185: tukea koskevia lakialoitteita. 73. Uusitalo ym., lak.al. N:o 148: Ehdotus
1186: Siv. laiksi eräissä ammattiin valmistavissa oppi·
1187: 71. Sillantaus ym., lak.al. N:o 141: Ehdotus laitoksissa opiskelevien henkilöiden opinto-
1188: laiksi korkeakouluissa ja eräissä muissa op- lainojen valtiontakauksesta .............. 1708
1189: pilaitoksissa opiskelevien henkilöiden opin-
1190: tolainojen valtiontakauksesta ja korkotuesta 1705 74. T. Salo ym., lak.al. N:o 151: Ehdotus
1191: laiksi eräissä ammattiin valmistavissa oppi-
1192: 72. T. Salo ym., lak.al. N:o 142: Ehdotus laitoksissa opiskelevien henkilöiden opinto-
1193: laiksi korkeakouluissa ja eräissä muissa op- lainojen valtiontakauksesta .............. 1710
1194: pilaitoksissa opiskelevien henkilöiden opin·
1195: tolainojen valtiontakauksesta ja korkotuesta 1707
1196: Sislillysluettelo 1968. XXI
1197:
1198:
1199: IX. Maa- ja metsätalousvaliokunta.
1200: Maankäyttölain muuttamista ja sokerintuo-
1201: tannon turvasmista koskevia Jakialoitteita. Siv.
1202: Siv. 65. Jussila ym., lak.al. N:o 146: Ehdotus laiksi
1203: 64. Vilmi ym., lak.al. N:o 140: Ehdotukset kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta 1719
1204: laeiksi maankäyttölain ja eräiden siihen llit· 66. Nikkilä ym., lak.al. N:o 147: Ehdotus laiksi
1205: tyvien lakien muuttamisesta . . . . . . . . . • . . 171.5 kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta 1723
1206:
1207:
1208:
1209: XI. Kulkulaitosvaliokunta.
1210: Tieliikennelain muuttamista koskevia Jaki.
1211: aloitteita. Siv.
1212: Siv. 160. Berner ym., lak.al. N:o 1.50: Ehdotus laiksi
1213: 159. Tikkanen ym., lak.al. N:o 149: Ehdotus tieliikennelain muuttamisesta ..........•• 1731
1214: laiksi tieliikennelain muuttamisesta . • . . . • 1729
1215: VALTIOPÄIVÄT
1216: 1968
1217:
1218: LIITTEET
1219: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1220: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1221:
1222:
1223:
1224:
1225: HELSINKI 1968
1226: VALTION PAINATUSKESKUS
1227:
1228:
1229: E 746/68
1230: j
1231: j
1232: j
1233: j
1234: j
1235: j
1236: j
1237: j
1238: j
1239: j
1240: j
1241: j
1242: j
1243: j
1244: j
1245: j
1246: VALTIOPÄIVÄT
1247: 1968
1248:
1249: LIITTEET
1250: IV
1251:
1252: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
1253: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET
1254:
1255:
1256:
1257:
1258: HELSINKI 1968
1259: VALTION PAINATUSKESKUS
1260: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
1261: rintamamiesten eläkkeisiin, ammatinvalinnanohjaukseen, teollisuuden
1262: edistämiseen ja maaseudun sähköistämiseen, väylätöihin sekä
1263: sairaanhoidollisiin, sivistyksellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituksiin ja
1264: kulkulaitosparannuksiin.
1265: 1121
1266:
1267: IV,2.50.- Rah.al. N:o 80.
1268:
1269:
1270:
1271:
1272: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan lääkintä-
1273: voimistelijakoulutuksen aloittamiseen.
1274:
1275:
1276: E d u s k u n n a II e.
1277:
1278: Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen kotien lääkintävoimistelijoiden virat ovat jat-
1279: on todettu erittäin tarpeelliseksi ja nykyisten kuvasti jääneet täyttämättä. 25 oppilaan vuo-
1280: puutteiden korjaaminen nopeasti välttämättö- tuinen kurssi onkin omalla alueella välttämä-
1281: mäksi. Toiminnan nostamisen esteenä on kui- tön, jotta nyt oleva ja tuleva tarve pystytään
1282: tenkin tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoi- tyydyttämään.
1283: man puute. Tämän vuoksi esitetäänkin, että Lisäksi on huomattava, että Kanta-Hämeen
1284: Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen yhtey- ikärakenne on laadittujen luotettavien ennus-
1285: dessä aloitettaisiin syyslukukauden 1969 alusta teiden mukaan huomattavasti maan keskiarvoa
1286: lääkintävoimistelijoiden kouluttaminen. Käy- vanhusvoittoisempi. Kun lisäksi liikennetapa-
1287: tännön harjoituspaikkoina voisivat toimia Hä- turmien määräkin on maan keskiarvoa suu-
1288: meenlinnan keskussairaala, Kanta-Hämeen tu- rempi, vaaditaan alueella tavallista enemmän
1289: berkuloosipiirin kuntainliiton keskusparantola lääkinnällistä kuntouttamista.
1290: ja Etelä-Hämeen mielisairaanhoitopiirin keskus- Kun hallituksen vuotta 1969 koskevassa
1291: mielisairaala. tulo- ja menoarvioehdotuksessa ei ole määrära-
1292: Komiteamietinnön mukaan pitäisi lääkintä- haa lääkintävoimistelijakoulutuksen aloittami-
1293: voimistelijoita valmistaa lähimmän kymmenen seen Hämeenlinnassa ja kun tästä asiasta on
1294: vuoden aikana noin 200 vuosittain. Kanta- ja tehty esityksiä ja aloitteita jo useamman vuo-
1295: Päijät-Hämeessä on tällä hetkellä alkamassa den aikana ja tarve vuosittain lisääntyy, ehdo~
1296: voimakas yleissairaalarakentaminen ja myöskin tamme,
1297: ns. terveysasemien kehittäminen on juuri alka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1298: massa. Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämi- tulo- ia menoarvioon 30.000 markan
1299: nen näissä uusissa laitoksissa ja nykyisissäkin suuruisen määrärahan käytettäväksi Hä-
1300: vaatii lähivuosina runsaasti työvoimaa. Kun meenlinnan lääkintävoimistelijakoulu-
1301: tällä hetkellä kokemusten mukaan ei edes kes- tuksen aloittamiseen syyslukukauden
1302: kussairaalaan saada tarpeeksi lääkintävoimisteli- 1969 alusta.
1303: joita, on täysin ymmärrettävää, että kunnallis-
1304: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
1305:
1306: Lyyli Aalto. Timo Mäki.
1307: Juho Tenhiälä. Eero Salo.
1308: Olavi Nikkilä.
1309: 1122
1310:
1311: IV,251.-Rah.al. N:o 81.
1312:
1313:
1314: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisen henkilökunnan
1315: palkkaamiseksi suunnittelutehtäviin muiden kuin kehitysalu-
1316: eiden lääninhallituksiin.
1317:
1318:
1319: E d u s k u n n a 11 e.
1320:
1321: Läänin hallinnossa havaittujen puutteiden tällaista merkittävää suunnittelu-, yhteys- ja tie-
1322: poistamiseksi ja hallinnon kehittämiseksi Lää- dotustoimintaa varten käytettävissä ammatti-
1323: ninhallinnon järjestysmuotokomitea ehdottaa taitoista työvoimaa. Läänin- ja piirihallintovi-
1324: periaatemietinnössään (19. 4. 1967 ) hallinnon ranomaisten neuvottelukunnan kokoussihteerin
1325: keskittämistä ja kokoamista tarvittavilta osin tehtäviä joutuu hoitamaan joku lääninhallituk-
1326: lääninhallitukseen. Vaitioneuvosto onkin sen virkamies oman toimensa ohella ja ilman eri
1327: 30. 11. 1967 tehnyt periaatepäätöksen läänin- palkkiota. Heiltä puuttuu yhteiskunnalliseen
1328: hallinnon järjestysmuodon kehittämisestä. Ny- suunnitteluun ja nykyaikaiseen tiedotustoimin-
1329: kyinen hajanainen eri alojen hallinto pitäisi taan tarpeellinen koulutus ja kokemus. Halli-
1330: mainitun periaatepäätöksen mukaan saada tar- tus ehdottaa tulo- ja menoarvioesityksessään ke-
1331: peellisilta osin kiinteämpään yhteyteen läänin hitysalueiden lääninhallituksiin tilapäisen työ-
1332: hallintoon. Tämä koskee erityisesti sellaisten voiman paikkaamista suunnittelutehtäviä var-
1333: tehtävien hoitoa, joilla on tärkeä merkitys sekä ten, mutta unohtaa muut läänit.
1334: yhdyskuntasuunnittelun että alueellisen ke- Kuten edelläolevasta selviää, tarvitaan kaik-
1335: hittämistoiminnan kannalta. Tähän liittyy tär- kiin lääninhallituksiin, eikä yksin kehitys-
1336: keänä osana mm. vireillä oleva laajakantoinen alueille, suunnittelu-, tutkimus- ja tiedotusteh-
1337: kuntauudistus sekä opetus- ja sivistystoimen täviin päätoiminen virkamies, joka samalla
1338: organisatorinen järjestäminen läänin hallin- voisi toimia läänin neuvottelukunnan sihtee-
1339: nossa. Tarkoituksena on, että lääninhallituksen rinä. Vasta tällaisella työvoiman lisäyksellä saa-
1340: organisaatio tullaan uusimaan asianmukaiseen taisiin alkuun lääninhallinnon ja kuntien väli-
1341: osasto- ja toimistojakoon perustuvaksi ja muu- nen läheisempi yhteistyö sekä lääninhallinnon
1342: tenkin nykyaikaiselle kannalle. uudistaminen myös käytännössä kaikissa lää-
1343: Läänin hallintoon pitäisi saada luottamus- neissä. Tähän olisi välttämättä päästävä läänin-
1344: miesedustusta perustamalla laajapohjainen lää- hallituksen yhä tärkeämmäksi muuttuvan ase-
1345: nin neuvottelukunta nykyisen läänin- ja piiri- man ja tehtävät huomioon ottaen.
1346: hallintoviranomaisten neuvottelukunnan si- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
1347: jaan. Sen tehtävänä olisi toisaalta keskitetysti
1348: ja toisaalta jaostoina työskennellen pyrkiä lää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1349: ninhallituksen apuna edistämään valtion ja tulo- ;a menoarvioon momentille 26.
1350: kuntien viranomaisten sekä eri yhteisöjen vä- 05.01 lisäyksenä 100 000 markkaa tila-
1351: lillä alueellista suunnittelua ja läänin olojen ke- päisen henkilökunnan palkkaamiseksi
1352: hittämistä. suunnittelutehtäviin muiden kuin kehi-
1353: Lääninhallituksilla ei nykyään kuitenkaan ole tysalueiden lääninhallituksiin.
1354: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
1355:
1356: Lyyli Aalto. Timo Mäki.
1357: Artturi Koskinen. Sakari Knuuttila.
1358: Eero Salo. Veikko Saarto.
1359: Kalle Matilainen. Juho Tenhiälä.
1360: Aune Salama. Sylvi Siltanen
1361: Eino Siren. Paavo Lagerroos.
1362: Reino Breilin.
1363: 1123
1364:
1365: IV,2.52.- Rah.al. N:o 82.
1366:
1367:
1368:
1369:
1370: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta tupajumien aiheuttamien
1371: vahinkojen korvaamiseen.
1372:
1373:
1374: E d u s k u n n a 11 e.
1375:
1376: Tikkurilan tuhohyönteistutkimuslaitoksella rahaa tätä tarkoitusta varten, olisi ,tällaisen
1377: on todettu Keski-Suomessa mm. Laukaan kun- määrärahan ottaminen ensi vuoden tulo- ja me-
1378: nan ja Jyväskylän maalaiskunnan alueella ra- noarvioon välttämätöntä.
1379: kennuksia turmellut tuhohyönteinen tupaju- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
1380: miksi, jota kansanomaisesti kutsutaan myös
1381: kuolemankelloksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1382: Tuhot ovat olleet sitä suuruusluokkaa, että tulo- ja menoarvioon 50.000 markan
1383: asianomaiset ovat joutuneet hakemaan korvauk- määrärahan käytettäväksi tupajumien ai-
1384: sia maatalousministeriöitä ja asianomaisilta heuttamien vahinkojen korvaamiseen.
1385: kunnilta. Koska budjetissa ei ole varattu määrä-
1386: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
1387:
1388: Arvo Ahonen.
1389:
1390:
1391:
1392:
1393: 2 E 746/68
1394: 1124
1395:
1396: IV,253.-Rah.al. N:o 83.
1397:
1398:
1399:
1400:
1401: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähävaraisille
1402: oppilaille annettavien kirjojen hankkimista varten yksityis-
1403: oppikouluissa.
1404:
1405:
1406: Eduskunnalle
1407:
1408: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta tuksi. Tiedusteluun, olisiko perusteltua antaa
1409: 1960 ollut erityinen määräraha vähävaraisten kirjat oppilaiden omiksi, valtaosa rehtoreista
1410: lasten käyttöön annettavien kirjojen hankki- asettui sille kannalle, että kirjat olisi annettava
1411: mista varten yksityisoppikouluissa. Tästä mää- omiksi lukuun ottamatta sellaisia kirjoja kuin
1412: rärahasta jaettujen avustusten turvin yksityis- lukemistoja ja harjoituskirjoja, jotka oppilas saa
1413: oppikoulut ovat voineet hankkia oppikirjoja, vain suhteellisen lyhytaikaiseen käyttöön. V ar-
1414: niin että niitä on voitu antaa ainakin vapaaop- sinaiset oppikirjat eivät näytä kestävän kahden
1415: pilaiden käyttöön. tai useamman oppilaspolven käyttöä. Taloudel-
1416: Jotta tällaisen määrärahan tarkoituksenmu- liselta kannalta ei siis ole suurtakaan merki-
1417: kaisuudesta ja tarpeellisuudesta saataisiin luo- tystä sillä, annetaanko varsinaiset oppikirjat
1418: tettava käsitys kouluhallituksen taholta pyydet- omiksi vai ainoastaan käyttöön.
1419: tiin Yksityiskoulujen Keskustoimistoa toimitta- Tutkimuksen tuloksena voitiin todeta, että
1420: maan asiaa koskevan selvityksen. Yksityisoppi- määräraha on tarpeellinen ja että sitä tulisi ko-
1421: koulujen rehtoreille lähetettyyn tiedusteluun rottaa niin paljon, että ilmaisia oppikirjoja voi-
1422: saapuneista 298 vastauksesta kävi ilmi, että lä- taisiin vapaaoppilaiden lisäksi jakaa muillekin
1423: hes kaikki koulut olivat saaneet tätä valtion- oppilaille, joille se sosiaalisista syistä on perus-
1424: apua. Kysymykseen, onko kirjoja jäänyt käyt- teltua.
1425: tämättä, valtaosa kouluista vastasi, ettei ole Edellä sanotun :perusteella esitämme kun-
1426: jäänyt. Oppikirjan vaihtumisen tai painoksen nioittavasti,
1427: uusimisen taikka määrärahan myöhäisen saapu-
1428: misen vuoksi oli eräissä kouluissa vähäisiä kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1429: jamääriä jäänyt jakamatta. tulo- ja menoarvioon 29.44.50 momen-
1430: Tämänluonteisen valtionavun tarpeellisuutta tille lisäystä 20 000 markkaa vähävarai-
1431: koskevaan kysymykseen vastaus oli lähes yksi- sille oppilaille annettavien oppikirjojen
1432: mielisesti myönteinen. Määrärahan tarkoituk- ja muiden kirjojen hankkimista varten
1433: senmukaisuus tuli siten vakuuttavasti osoite- yksityisoppikouluissa.
1434: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
1435:
1436: Arvo Ahonen. Aune Salama.
1437: 1125
1438:
1439: IV,254.- Rah.al. N:o 84.
1440:
1441:
1442:
1443:
1444: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeassa
1445: taloudellisessa asemassa olevien yksityisten oppikoulujen
1446: velkojen kuoletuksiin annettavia ylimääräisiä valtionavustuk-
1447: sia varten.
1448:
1449:
1450: Eduskunnalle
1451:
1452: Oppikoulunkäynnin valtava laajentuminen pa- suhde, joka nopeasti johtaa koulun taloudelli-
1453: rin viime vuosikymmenen aikana ja sen ulottu- sen aseman vaikeutumiseen. Sitä paitsi on huo-
1454: minen käytännöllisesti katsoen kaikkiin kansan- mattava, että yksityisoppikouluille on sälytetty
1455: kerroksiin ja lähes kaikille alueille on ollut jatkuvasti uusia tehtäviä ja velvollisuuksia,
1456: mahdollista siten, että tänä aikana on perustettu jotka aiheuttavat menoja, mutta joihin ei an-
1457: yli 200 uutta yksityisoppikoulua ja rakennettu neta valtionapua. Näistä voidaan esimerkkeinä
1458: viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana noin mainita rehtorin toimesta maksettava kolme
1459: 400 uutta koulutaloa tai lisärakennusta. Yksi- palkkaluokkaa korkeampi palkkaus, määrävuo-
1460: tyisoppikoulut myöntävät oppilaille samat si- sikorotukset, ikälisät, luokanvalvojan tunnit
1461: saralennukset kuin valtion oppikouluissa sekä jne.
1462: myöntävät vapaaoppilaspaikkoja, joiden luku- Heikossa taloudellisessa asemassa olevien yk-
1463: määrä viimeisimmän oppikoulutilaston mukaan sityisoppikoulujen ylimääräisiä avustuksia var-
1464: on ollut yli 4 3 000 vapaaoppilaspaikkaa. ten onkin valtion tulo- ja menoarviossa vuo-
1465: Yksityisoppikoulut saavat pääasiallisimman desta 1959 lähtien ollut erityinen määräraha.
1466: tulonsa valtionapuna huomattavan osan kuiten- Sitä on kuitenkin valtiotalouden vaikeuksien
1467: kin jäädessä lukukausimaksuina koottavaksi. vuoksi ajoittain vähennetty. Vuotta 1969 var-
1468: Viimeisimmän oppikoulutilaston ( 1965) mu- ten hallitus esittää saman suuruisen määrärahan
1469: kaan yksityisoppikoulujen keräämien lukukau- kuin kuluvaa vuotta varten eli 1 100 000 mark-
1470: simaksujen määrä oli 25 546 000 markkaa. kaa. Sosiaalisesti katsoen tällainen määräraha
1471: Koska valtionapulain säännökset eivät sanotta- on erityisen tarkoituksenmukainen, koska sen
1472: vasti ota huomioon koulupaikkakunnan varal- avulla voidaan harkinnanvaraisesti tasoittaa sitä
1473: lisuustasoa, mutta lukukausimaksua määrät- erilaisuutta, jota valtionapulain säännökset
1474: täessä se joudutaan ottamaan ja on myös otettu eivät voi riittävästi ottaa huomioon tai joka
1475: huomioon, seuraa tästä, että vähävaraisilla johtuu paikkakunnan väestön alemmasta varal-
1476: alueilla toimivien koulujen talous kovin hel- lisuus- ja tulotasosta. Määrärahaa olisi kuiten-
1477: posti joutuu vaikeuksiin. Monet muutkin teki- kin korotettava, koska vaikeuksissa olevien kou-
1478: jät ovat johtaneet yksityisoppikoulujen talou- lujen määrä jatkuvasti on lisääntynyt.
1479: dellisen aseman heikentymiseen. Pahin näistä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1480: lienee se, että koulujen ylläpitäjät joutuvat lä- nioittavasti
1481: hes kokonaan rahoittamaan uudisrakennuksista
1482: johtuvat menot ja suorittamaan niistä aiheutu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1483: neiden velkojen lyhennykset nopeammin kuin tulo- ja menoarvion 29. 44. 50 mo-
1484: mihin ns. vuokra-arvojärjestelmän mukainen mentille vaikeassa taloudellisessa ase-
1485: valtionapu antaa mahdollisuuksia. Kun velkojen massa olevien yksityisten oppikoulujen
1486: kuoletusaika yleisimmin on 5-15 vuotta, velkojen kuoletuksiin annettavia yli-
1487: mutta vuokra-arvojärjestelmän pohjana oleva määräisiä valtionavustuksia varten ehdo-
1488: kuoletusaika 40-66 vuotta, vallitsee lainojen tettuun määrärahaan lisäystä 500 000
1489: hoitoon liittyvien velvollisuuksien ja valtion- markkaa käytettäväksi siten, että sellai-
1490: avun antamien mahdollisuuksien välillä epä- sissa tapauksissa, joissa ylimääräinen
1491: 1126 IV ,254. - Yksityisten oppikoulujen velkojen kuoletukset.
1492:
1493:
1494: avustus tai osa siitä on käytetty koulu- rakennuksen silloisesta arvosta, joka
1495: rakennuksista aiheutuneiden velkojen vastaa rakennusvelkojen kuoletuksiin
1496: kuoletukseen, on avustuksesta, mikäli käytettyjen ylimääräisten avustusten
1497: rakennusta lakataan käyttämästä koulun osuutta rakennuskustannuksista.
1498: tarpeisiin, palautettava valtiolle se osa
1499: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
1500:
1501: Arvo Ahonen. Aune Salama.
1502: 1127
1503:
1504: IV,2.5.5.- Rah.al. N:o 8.5.
1505:
1506:
1507:
1508:
1509: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkkäälän-Kivisalmen
1510: maantien rakentamiseen Konneveden kunnassa.
1511:
1512:
1513: E d u s kun n a 11 e.
1514:
1515: Jyväskylästä Kuopion, Laukaan ja Konneve- kannalta katsoen tärkeäksi rakentaa ~opeasti
1516: den kautta kulkevan kantatien n:o 69 tekemi- Kärkkäälän ja Kivisalmen 'Välinen tteosuus.
1517: nen Konneveden kunnan kohdalla on käynyt Kärkkäälän-Kivisalmen tieosuus on n. 30 km.
1518: kiireelliseksi sen johdosta, että Kivisalmen silta Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
1519: valmistui aivan äskettäin. Samoihin aikoihin dotamme,
1520: valmistui myös Suolahteen suoraan Konneve-
1521: deltä menevä Koiviston-Kärkkäälän tie. Nämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1522: liikenneolojen parannukset aiheuttavat sen, että tulo- ;a menoarvioon .500 000 markan
1523: liikenne kantatie 69:llä tulee varsinkin Kivi- määrärahan Kärkkäälän-Kivisalmen
1524: salmen sillan rakentamisen johdosta huomatta- maantien rakentamiseen Konneveden
1525: vasti kasvamaan. Tällöin muodostuu yleiseltä kunnassa.
1526: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
1527:
1528: Arvo Ahonen. Aune Salama.
1529: 1128
1530:
1531: IV,256.- Rah.al. N:o 86.
1532:
1533:
1534:
1535:
1536: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Multian-Vuraisten
1537: maantien parantamiseen V atkolanmäen ja Purstomäen koh-
1538: dalla.
1539:
1540:
1541: Eduskunnalle
1542:
1543: Vuonna 1967 lisätalousarvion määrärahalla kilometrin mittainen ja kustannusarvio 440.000
1544: työllisyystyönä aloitettiin Multian-Uuraisten markkaa. Olisi asianmukaista, että mainittu lisä-
1545: maantien parantaminen Valkolanmäen ja Purs- suunnitelma voitaisiin toteuttaa samanaikaisesti
1546: tomäen kohdalla Multian ja Uuraisten kun- käynnissä olevan työn kanssa. Kysymyksessä
1547: nissa. Maantien parantaminen mainituilla koh- olevat maansiirrot ja kaikki muutkin järjeste-
1548: dilla käsittää noin kuuden kilometrin pitui- lyt liittyvät yhteen samaan työhön.
1549: sen osan ja tällä toimenpiteellä poistetaan erit- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
1550: täin jyrkkiä mäkiä sekä saadaan mainittu tie taen,
1551: raskaalle puutavaraliikenteellekin liikennekel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1552: poiseksi. Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiiri tulo- ja menoarvioon 31 Pl. 24: 77 mo-
1553: on laatinut lisäsuunnitelman, joka välittömästi mentille lisäyksenä 440 000 markkaa
1554: liittyy mainitun tien parannusohjelmaan ja on Multian-Uuraisten maantien paranta-
1555: entisen nyt jo työn alla olevan suunnitelman miseen V atkolanmäen ja Purstomäen
1556: jatkona. Lisäsuunnitelma on pituudeltaan noin kohdalla Multian ja Uuraisten kunnissa.
1557: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
1558:
1559: Arvo Ahonen. Aune Salama.
1560: 1129
1561:
1562: IV,257.- Rah.al. N :o 87.
1563:
1564:
1565:
1566:
1567: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion iltaoppikoulun
1568: perustamiseksi Seinäjoelle.
1569:
1570:
1571: E d u s k u n n a 11 e.
1572:
1573: Monet tehtävät ja jatko-opinnot edellyttävät ehdottaa iltaoppikoulun perustamista mm.
1574: oppikoulupohjaa. Kuitenkaan edellytykset ja Seinäjoelle. Tämän koulun perustaminen Seinä-
1575: mahdollisuudet käydä oppikoulua eivät ole kai- joelle ei aiheuta valtiolle ollenkaan koulura-
1576: killa samanlaiset. Nykyisin yksityisoppilaiden kennustoiminnasta aiheutuvia kustannuksia,
1577: opetusta ei ole järjestetty riittävän tehokkaasti. koska kaikki tarvittavat tilat on jo rakennettu.
1578: Vain lahjakkaimmat ja tarmokkaimmat kykene- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1579: vät suoriutumaan oppikoulukurssista. Työssä
1580: käyville ei ole mahdollisuutta saada opetusta ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1581: ohjausta oppikoulunkurssin suorittamisessa tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
1582: alueilla, joilla ei ole iltaoppikoulua tai iltalin- suuruisen määrärahan valtion iltaoppi-
1583: jaa. Yksityisopiskelijakomitea vuodelta 1966 koulun perustamista varten Seinäjoelle.
1584: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
1585:
1586: Toivo Antila. Pentti Mäki-Hakola.
1587: Aleksi Kiviaho. Eino Uusitalo.
1588: Veikko Savela.
1589: 1130
1590:
1591: IV,258.-Rah.al. N:o 88.
1592:
1593:
1594:
1595:
1596: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jurvan kotiteollisuuskou-
1597: lun kahden ammattiopettajan viran perustamiseen.
1598:
1599:
1600: E d u s k u n n a 11 e.
1601:
1602: Jurvan kotiteollisuuskoulussa toimii tällä opettajanvirka sekä maatalouskoneenkorjaus-
1603: hetkellä 2-vuotisina osastoina pojille puutyö- ja että ompeluosastolle.
1604: maatalouskoneenkorjausosastot sekä tytöille Ko. virat kuuluvat valtion A 19 palkkaus-
1605: ompeluosasto ja lisäksi tytöille yhdistetty om- luokkaan, joten niihin tarvittava määräraha
1606: pelu- ja kudontaosasto. Näiden osastojen opet- vuonna 1969 ilman mahdollisia korotuksia
1607: tajista on kuitenkin maatalouskoneenkorjaus- ja olisi:
1608: ompeluosastolla ollut toinen opettaja palkattu-
1609: na vuodesta 1962 alkaen tuntiopettajana (maa- maatalouskoneenkorjausosasto
1610: taloushallituksen päätös 25. 5. 1962 - 11/530 1 op. 12 x 1 014,54 mk/kk - 12174,48 mk
1611: - 62), mihin palkkaan on saatu jälkikäteen ompeluosasto
1612: osittainen valtionavustus, loppuosan jäädessä 1 op. 12 x 1 014,54 mk/kk = 12 174,48 mk
1613: kunnan maksettavaksi. yhteensä 2 op. virkaa 24 348,96 mk
1614: Opetustoimen tehostamisen vuoksi olisi nä- Lisäksi mainitsemme, että koulussa on tällä
1615: mä kaksi opettajanvirkaa saatava muutetuksi hetkellä yli 100 oppilasta. Koulusta ovat Jur-
1616: vakinaisiksi 1. 1. 1969 lukien. Opettajatoimien van kunnan lisäksi varanneet oppilaspaikkoja
1617: vakinaistaminen on entistäkin tärkeämpää sen seuraavat kunnat:
1618: vuoksi, kun koululle valmistui syksyllä 1967
1619: 6 125 m3 käsittävä uusi lisärakennus. Lisäksi Ilmajoki 2 vuotuista oppilaspaikkaa
1620: .. uoritettiin v. 1967 noin 10 vuotta sitten val- Kauhajoki 6 , ,
1621: mistuneessa vanhemmassa noin 6 000 m3 käsit- Karijoki 1 , ,
1622: tävässä koulurakennuksessa huomattavat muu- Kurikka 5 , ,
1623: tos- ja korjaustyöt. Koulurakennuksen tilavuus Laihia 2 , ,
1624: on yht. noin 12 000 m3• Lisärakennuksen ra- Lapväärtti 1 , ,
1625: kennus- ja muutostyöt tulivat maksamaan yli Teuva 10 , ,
1626: 1 milj. mk. Sekä maataloushallitus että maa- Koulun hallinnosta huolehtii yksinomaan Jur-
1627: talousministeriö ovat vuosittain esittäneet em. van kunta.
1628: opettajanvirkoja perustettavaksi tulo- ja meno- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1629: arviossa viimeksi 1. 1. 1968 lukien ja ammatti- nioittaen,
1630: kasvatushallitus 1. 1. 1969 lukien. Saamamme
1631: tiedon mukaan mainitut kaksi opettajanvirkaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1632: eivät kuitenkaan sisälly hallituksen vuoden tulo- ja menoarvioon 24 348,96 mark-
1633: 1969 tulo- ja menoarvioesitykseen. kaa .Turvan kotiteollisuuskoulun kahden
1634: Ehdotetaan, että Jurvan kotiteollisuuskou- ammattiopettajan viran perustamista
1635: luun perustettaisiin 1. 1. 1969 lukien toinen varten.
1636: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
1637:
1638: Toivo Antila. Georg Backlund.
1639: Aleksi Kiviaho. Eino Uusitalo.
1640: Pentti Mäki-Hakola. Veikko Savela.
1641: Akseli Roden.
1642: 1131
1643:
1644: IV,259.-Rah.al. N:o 89.
1645:
1646:
1647:
1648:
1649: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami-
1650: seksi Etelä-Pohjanmaan pienteollisuuden kehittämistä varten.
1651:
1652:
1653: Eduskunnalle
1654:
1655: Etelä-Pohjanmaa on vanhastaan tunnettu laa- tarkoin hyväksi. Tämä on mahdollista, jos etelä-
1656: jasta monipuolisesta ja suurelta osalta myös kor- pohjalaiset yrittäjät hyväksyvät tietynasteisen
1657: keatasoisesta pienteollisesta yritteliäisyydestään. yhteistoiminnan, huolehtivat ainakin rajoite-
1658: Sotien jälkeisinä vuosina tämä yrittäjäkunta on tusta toimialarationalisoinnista ja keskittävät
1659: monin tavoin kehittynyt, laajentunut ja moni- muutenkin voimansa. Täten eteläpohjalaisilla
1660: puolistunut. yrityksillä ja mahdollisuus:
1661: Vuonna 1965 - ratianalisoida toimintaansa, ja hankkia
1662: - oli Etelä-Pohjanmaalla yhteensä noin käytettäväkseen pätevää kaupallista, teknistä ja
1663: 2 600 pienteollista yritystä, joiden liiketaloudellista asiantuntijavoimaa;
1664: - palveluksessa oli kaikkiaan 21 000 hen- - järjestää tehokas markkinointitutkimus;
1665: kilöä ja - järjestää rationalisoitu myynti kotimaa-
1666: - joiden yhteinen liikevaihtovero oli noin han ja vienti ulkomaille sekä edelleen
1667: 320 nykymiljoonaa. - kehittää sarjatuotantoa ja alihankintajär-
1668: Yritystoiminnalle, tuotannolle ja tuotteiden jestelmää;
1669: laadulle asetettavien vaatimusten yhä kasvaessa
1670: ja uusien laajempien markkinoiden hankkimi- - järjestää koneiden, tarvikkeiden, raaka-
1671: sen ollessa entistäkin tärkeämpää on tietystä aineiden ja puolivalmisteiden yhteishankinnat
1672: myönteisestä kehityksestä huolimatta pakko to- mahdollisimman edullisesti;
1673: deta, että eteläpohjalaisen yritystoiminnan - järjestää yhteinen mallipalvelu;
1674: tiellä on jatkuvasti erittäin suuria vaikeuksia. - järjestää yhteinen laadunvalvonta;
1675: Nämä vaikeudet johtuvat lähinnä siitä, että - järjestää yhteinen esiintyminen pienteol-
1676: aikana, jolloin kaikilla yhgeiskuntaelämän eri lisuuspolitiikkansa ajamiseksi sekä tietyin edel-
1677: aloilla pyritään yhä suurempiin yksikköihin, lytyksin
1678: eteläpohjalainen yritystoiminta koostuu suu- - huolehtia myös toiminnan rahoittamiseen
1679: resta määrästä varsin pieniä yrityksiä. Kun li- liittyvistä järjestelyistä.
1680: säksi yhteistoiminta näiden yritysten välillä on - Erittäin tärkeää olisi, että ainakin ensi
1681: vähäistä, eivät eteläpohjalaiset yritykset ole voi- vaiheessa voitaisiin valtion tukitoimenpitein
1682: neet saavuttaa sitä merkitystä ja asemaa, jota huolehtia siitä, että maatalouskoneiden, huone-
1683: niiden lukumäärä, tuotanto ja liikevaihto edel- kalujen, tekstiilien ja vastaavien pienteollisuus-
1684: lyttäisivät. Kun kuitenkin eteläpohjalaisen yrit- tuotteiden ulkomaille suuntautuvan, ja jo yksi-
1685: täjätoiminnan tukena ovat: tyisten aloitteiden pohjalla aikaansaatua vientiä
1686: - Vanhat käsityö- ja pienteollisuus- voitaisiin kehittää ja lisätä.
1687: perinteet; Selvityksen ja tutkimuksen voisi suorittaa
1688: - vankka ammattitaito; joko kaup..,a- ja teollisuusministeriö tai ellei
1689: ministeriöllä olisi tähän mahdollisuuksia, jokin
1690: - voimakas yrittämisen halu; liiketaloudellinen tutkimuslaitos tämän minis-
1691: - ennakkoluulottomuus ja teriön toimeksiannosta ja valvonnassa.
1692: - riittävä työvoimareservi; Kun jo olevien teollisen yrittäjätoiminnan
1693: olisi näitä keskeisiä yritystoiminnan edelly- edellytysten parantaminen on yleisesti ottaen
1694: tyksiä pyrittävä käyttämään mahdollisimman helpompaa ja myös halvempaa kuin uuden teol-
1695: 3 E 746/68
1696: 1132 IV,259. - Etelä-Pohjanmaan pienteollisuus.
1697:
1698:
1699: lisuuden aikaansaaminen ja kun erityisesti a) Etelä-Pohjanmaalla jo olevan pien-
1700: Etelä-Pohjanmaan laajan pienteollisuuden ke- teollisuuden tämänhetkisen tilan, laa-
1701: hittäminen ei vain maakunnallisesti vaan myös juuden ja merkityksen selvittämiseksi
1702: valtakunnallisesti merkitseväksi teolliseksi teki- sekä
1703: jäksi on mielestämme tärkeää ja mahdollista, b) niiden toimenpiteiden tutkimi-
1704: anomme kunnioittavasti, seksi, joiden avulla tätä yrittäjätoimin-
1705: taa voidaan kehittää ja tukea niin, että
1706: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- se voisi muodostua nykyistä merkittä-
1707: den 1969 tulo- ja menoarvioon 80 000 vämmäksi teollisuus- ja työllisyyspoliit-
1708: markan määrärahan käytettäväksi tiseksi tekijäksi.
1709: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
1710:
1711: Toivo Antila. Georg Backlund.
1712: Aleksi Kiviaho. Eino Uusitalo.
1713: Pentti Mäki-Hakola. Veikko Savela.
1714: Akseli Roden.
1715: 1133
1716:
1717: IV,260.- Rah.al. N:o 90.
1718:
1719:
1720:
1721:
1722: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimiseksi
1723: valtatie 16:sta Isonkyrön Orismalan kohdalta Koskenkorvan
1724: -Koskimäen tiehen.
1725:
1726:
1727: E d u s k u n n a 11 e.
1728:
1729: Eduskunta on lausunut yksimielisen toivo- nettu, vaikka pohjoisesta tulevan tai sinne suun-
1730: muksen, jonka mukaan olisi rakennettava tautuvan liikenteen tarkoituksenmukainen oh-
1731: maantie, joka erkanisi valtatie 16:sta Ison- jaaminen juuri valtatie .3:n kautta nopeuttaisi
1732: kyrön kunnan Orismalassa ja jatkuisi Oris- huomattavasti valtakunnallista kauttakulku-
1733: bergin kautta Ilmajoen kunnan Ilomäkeen ja liikennettä eteläisen ja pohjoisen Suomen
1734: siitä edelleen Ilmajoen kunnan Nopankylään, välillä.
1735: jossa se yhtyisi Koskenkorvan ja Koskimäen Edellä olevista syistä, ja kun tällä yhdys-
1736: kautta Jurvaan menevään maantiehen. tiellä tiettyjen maakunnallisten ja valtakunnal-
1737: Päätöstään Eduskunta perusteli mm. sillä, listenkin näkökohtien lisäksi on myös ·varsin
1738: että täten Ilmajoen Huissinkylän suuria ja kor- suuri alueellinen merkitys, ehdotamme
1739: kealaatuisia sorareservejä voitaisiin käyttää hy-
1740: väksi laajoilla läntisen, luoteisen ja pohjoisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1741: Etelä-Pohjanmaan alueilla, joissa on varsin niu- 1969 tulo- ja menoarvioon 30 000 mar-
1742: kasti tierakennukseen ja muihin rakennustarkoi- kan määrärahan valtatie 16:lta Ison-
1743: tuksiin tarvittavaa korkealaatuista soraa. kyrön Orismalassa haarautuvan ja siitä
1744: Tätäkin tärkeämpi on ehdotetun uuden tien etelään Ilmajoen Ilomäen kautta Ilma-
1745: yleinen merkitys, sillä kyseinen tie yhdistäisi joen Nopankylässä Koskenkorvan Koski-
1746: erittäin onnistuneesti pohjoisesta tulevan valta- mäen tiehen yhtyvän tiesuunnan tutki-
1747: tie 8:n etelään menevään valtatie 3:een. Kuten mista ja siihen liittyvän suunnitelman
1748: tiedetään, näiden kahden valtakunnallisen valta- tekoa varten.
1749: tien yhdistävää tietä ei toistaiseksi ole raken-
1750: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
1751:
1752: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
1753: Aleksi Kiviaho. Veikko Savela.
1754: Pentti Mäki-Hakola. Akseli Roden.
1755: 1134
1756:
1757: IV,261.- Rah.al. N:o 91.
1758:
1759:
1760:
1761:
1762: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan karja-
1763: talouskoulun oppilasasuntolan ja opetustilojen suunnittelua
1764: varten.
1765:
1766:
1767: E d u s k u n n a 11 e.
1768:
1769: Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu Ilma- vuosina ja kannattavuuden parantamiseen vielä-
1770: joen pitäjässä Korven koulutilalla on talous- kin on hyvät edellytykset, koska tilalla on
1771: rakennuksiltaan uudelleen rakennettu, mutta viime vuosina suoritettu melkoisesti perus-
1772: oppilasasuntolan ja opetustilojen kunto on erit- parannuksia. Peltoa on tilalla yhtenä 1ohkona ja
1773: täin heikko. Puuttuvan suunnittelumäärärahan salaojitettuna n. 63 ha. ja metsää lähellä talous-
1774: vuoksi koulun rakentamista ei ole saatu alulle rakennusta n. 180 ha.
1775: ja opetustoiminta on ollut osittain tyhjäkäyn- Koska opetustarvetta on riittämiin ja tilan
1776: nillä. Etelä-Pohjanmaa tulee säilymään maa- talousrakennukset ovat uudistettuja ja ajan oloa
1777: talousvaltaisena maakuntana ja Korven koulu- vastaavia, niin ehdotamme,
1778: tila edullisen sijaintinsa ja hyvien edellytyk-
1779: siensä vuoksi on maakunnalle erittäin tarpeelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1780: nen ja Korven koulutilalla voitaisiin kiinnittää tulo- ja menoarvioon 40 000 markan
1781: tulevaisuudessa huomiota mitä erilaisimpiin suuruisen määrärahan Ilmajoen kun-
1782: kurssitoimintoihin, jos vain varsinaiset koulu- nassa sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan kar-
1783: tilat olisivat vaatimusten mukaisessa kunnossa. jatalouskoulun oppilasasuntolan ja ope-
1784: Itse koulutilaa pidetään eräänä parhaista val- tustilojen suunnittelua varten.
1785: tion koulutiloista. Se on ollut kannattava näinä
1786: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
1787:
1788: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
1789: Aleksi Kiviaho. Veikko Savela.
1790: Pentti Mäki-Hakola. Akseli Roden.
1791: 1135
1792:
1793: IV,262.- Rah.al. N:o 92.
1794:
1795:
1796:
1797:
1798: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Peräseinäjoen kirkolta
1799: Luomankylän ja Juupakylän kautta Alavuden Sulkavan ky-
1800: lään johtavan tien suunnan tutkimista varten.
1801:
1802:
1803: E d u s k u n n a 11 e.
1804:
1805: Eduskunta on lausunut toivomuksen ns. Ville paikkojen tarjonta on poikkeuksellisen vähäistä
1806: Ritolan tiestä, joka tulisi rakentaa Peräseinä- ja jossa tästä syystä työttömyys muodostaa yhä
1807: joen kirkolta Luomankylän ja Juopakylän vaikeammaksi muodostuvan ja yhä vaikeimmin
1808: kautta Alavuden Sulkavan kylään, jossa tie yh- hoidettavan pulman.
1809: tyisi Alavudelta Virroille kulkevaan kantatie Edellä selostettuihin seikkoihin viitaten ja
1810: 66:een. huomioon ottaen lisäksi sen, että ehdotettu tie-
1811: Kyseinen tie yhdistäisi erittäin edullisesti suunta yhdistäisi järvi- ja vesistököyhän Etelä-
1812: Seinäjoen kautta Virroille menevän maantien Pohjanmaan keskusalueen järvirikkaaseen ete-
1813: kantatie 66:een, jonka lisäksi se täydentäisi Ku- läiseen Etelä-Pohjanmaahan ja Pohjois-Satakun-
1814: rikasta Jalasjärven ja Peräseinäjoen Kalakoskelie taan, joilta alueilta eteläpohjalaiset jo nyt ovat
1815: tulevaa tärkeää poikittaistietä ja yhdistäisi täten hankkineet runsaasti virkistyskäyttöä palvelevia
1816: Etelä-Pohjanmaan läntiset alueet maakunnan alueita, ehdotamme kunnioittavasti,
1817: itäiseen tiestöön.
1818: Tämän maakunnallisen merkityksen lisäksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1819: tie palvelisi laajaa Peräseinäjoen ja Alavuden tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
1820: välistä metsärikasta aluetta, joka muodostaa Peräseinäjoen kirkolta Luomankylän ja
1821: Etelä-Pohjanmaan suurimpiin kuuluvan, käyt- Juupakylän kautta Alavuden kunnan
1822: tökelpoista tiestöä vailla olevan alueen. Sulkavan kylässä kantatie 66:een yhty-
1823: Näiden merkityksellisten liikenteellisten vän tiesuunnan tutkimista ja siihen
1824: seikkojen lisäksi tien rakentaminen muodos- liittyvän suunnitelman tekoa varten.
1825: taisi tärkeän työkohteen alueella, jossa työ-
1826: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
1827:
1828: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
1829: Aleksi Kiviaho. Veikko Savela.
1830: Akseli Roden. Pentti Mäki-Hakola.
1831: 1136
1832:
1833: IV,263.-Rah.al. N:o 93.
1834:
1835:
1836:
1837:
1838: Apajalahti: Määrärahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan
1839: ylimääräisen pastorin toimen palkkausmenoihin.
1840:
1841:
1842: E d u s k u n n a 11 e.
1843:
1844: Viitaten niihin näkökohtiin ja perusteluihin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1845: jotka olen esittänyt vankilanpappikysymyksessä tulo- ia menoarvioon 25.50.01 moment-
1846: kuluvan ja ensi vuoden tulo- ja menoarvioiden tiin 19 000 markkaa käytettäväksi Ke-
1847: käsittelyjen yhteydessä käydyissä yleiskeskuste- ravan nuorisovankilan ylimääräisen pas-
1848: luissa käyttämissäni puheenvuoroissa, kunnioit- torin toimen palkkausmenoihin.
1849: taen ehdotan,
1850: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
1851:
1852: Jouni Apajalahti.
1853: 1137
1854:
1855: IV,264.- Rah.al. N:o 94.
1856:
1857:
1858:
1859:
1860: Apajalahti: Määrärahan osoittamisesta lastenpsykiatrian profes-
1861: sorinviran perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
1862:
1863:
1864: E d u s k u n n a 11 e.
1865:
1866: Lastenpsykiatrian palveluja tarvitaan yhteis- ovat viime aikoina jatkuvasti tähdentäneet las-
1867: kunnassamme kasvavassa määrässä. Kehityksen tenpsykiatrian professorinviran perustamisen
1868: suunta on ehkä selvimmin havaittavissa lää- välttämättömyyttä ja saattaneet perustellut kä-
1869: kintä- ja sosiaalihuollon raja-alueilla, kuten esi- sityksensä valtiovallan tietoon.
1870: merkiksi kasvatusneuvolatyössä ja lasten eri- Puheena olevan professorinviran alkurahoitus
1871: tyishuollossa. voidaan suorittaa Helsingin yliopiston hallinnon
1872: Kuta enemmän joudutaan turvautumaan las- uudistamiseen esitetystä määrärahasta, joka on
1873: tenpsykiatrian palveluihin sitä polttavampina otettu uuteen momenttiin 29. 16. 21. Mainittu
1874: kohoavat esiin alan tutkimus-, koulutus, koor- hallinnon uudistamista koskeva kysymys on
1875: dinointi- ja palvelumuotojen suunnittelukysy- näet mahdollista hoitaa tavanmukaista komitea-
1876: mykset. Sellaisten ongelmien tehokas ja tarkoi- tietä rasittamalla opetusministeriön hallinnon-
1877: tuksenmukainen selvittely edellyttää, että alan komitea- ja asiantuntijamomenttia
1878: maassamme on edes yksi laskenpsykiatrian pro- 29. 99. 08.
1879: fessorinvirka, jonka haltija toimii alansa luo- Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella
1880: vien, kehittelevien, suunnittelevien ja pal- ehdotan,
1881: velevien toimintojen johtajana ja organisoijana.
1882: Ruotsissa, jossa lasten psyykkisiä häiriöitä ei että Eduskunta ottaisi 1969 tulo- ja
1883: suinkaan esiinny suhteellisesti enemmän kuin menoarvioon 29. 16. 01 momenttiin
1884: Suomessa, ovat parhaillaan vireillä toimenpiteet 15 500 markkaa yhden kiinteän yli-
1885: neljännen lastenpsykiatrian professorinviran pe- määräisen lastenpsykiatrian professorin-
1886: rustamiseksi. Alan ensimmäinen oppituoli on viran perustamiseksi 1 päivästä syys-
1887: ollut siellä jo kymmenen vuotta. kuuta 1969 lukien Helsingin yliopis-
1888: Maamme lastenpsykiatrit, jotka edustavat toon.
1889: alansa parhainta kotimaista asiantuntemusta,
1890: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
1891:
1892: Jouni Apaja1ahti.
1893: 1138
1894:
1895: IV,265.- Rah.al. N:o 95.
1896:
1897:
1898:
1899: Aro ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevel-
1900: vollisuusinvalidien Liitolle vammaisten kuntouttamistoimintaa
1901: edistävää tutkimustyötä varten.
1902:
1903:
1904: E d u s k u n n a 11 e.
1905:
1906: Sosiaalipoliittinen t01mmtamme on aikojen suusinvalidien Liitto r.y:n harjoittama ammatti-
1907: kuluessa muotoutunut erillisistä toimenpiteistä, kouluissaan invaliidihuoltolain nojalla koulu-
1908: joiden syntymiseen ovat vaikuttaneet käytän- tuksen saaneiden jälkitarkkailu sekä yhdys-
1909: nön elämässä ilmenneet puutteet. Myös inva- kuntasuunnitteluun liittyvä liikuntaesteisten
1910: lidien huoltotoiminta on lähtenyt jokapäiväi- asemaa ja ongelmia käsittelevä tutkimus. Tällä
1911: sessä elämässä koettujen vaikeuksien pohjalta. hetkellä on käynnissä myös muun muassa py-
1912: Vammaisten ja muiden vajaakuntoisten kuntou- syväishoivan tarpeessa olevien nuorten vai-
1913: tustoimintaa ei kuitenkaan voida jatkuvasti ke- keasti vammautuneiden invalidien olosuhteita
1914: hittää yksinomaan käytännön kokemusten poh- koskeva tutkimus. Järjestelmällisen tutkimus-
1915: jalta, vaan sen tulisi perustua täsmälliseen tie- toiminnan luomiseen ja ylläpitämiseen inva-
1916: toon. Myös kuntoutuksen käytännöllisen toi- liidihuoltojärjestöillä ei ole ollut mahdolli-
1917: minnan kehittämisessä tarvittaisiin entistä suuksia lähinnä taloudellisten edellytysten
1918: enemmän tietoa. Vaikka tutkimustoiminnan puuttuessa.
1919: ensiarvoinen merkitys eri alojen kehittämisessä Tunnustettu tosiasia on myös se, että tutki-
1920: tunnustetaan jo aivan yleisesti, puuttuvat mustoimintaan käytetyt varat eivät ole hukkaan
1921: meiltä monet kuntoutustoiminnan suunnitte- heitettyjä, vaan tulevat runsain mitoin korva-
1922: lussa tarvittavat täsmälliset perustiedot. Tosin tuiksi. Monet virheinvestoinnit, joita yhteis-
1923: kuntoutettavien lukumäärää on pyritty arvioi- kunnassamme tapahtuu eri aloilla liiankin pal-
1924: maan monin tavoin muun muassa viimeksi val- jon, voitaisiin invalidihuollon alueella välttää
1925: tion asettaman kuntoutuskomitean toimesta. suhteellisen pienin kustannuksin suoritettavan
1926: Tehdyistä kokonaisarvioista huolimatta ei kui- tutkimustyön avulla.
1927: tenkaan ole olemassa täsmällistä tietoa esimer- Kun valtiovallan toimesta ei ole ryhdytty
1928: kiksi taaja- ja tukielinvammaisten lukumäärästä kuntoutustoimintaa palvelevan tutkimustyön
1929: ja heidän rakenteellisesta jakautumisestaan. järjestämiseen eikä sellaisen aikaansaaminen
1930: Niinpä ei ole tietoa siitä, minkä verran maas- näytä olevan lähivuosien tavoitteenakaan, olisi
1931: samme vuosittain tulee selkäydinvammaisia ja invalidijärjestöille luotava taloudelliset edelly-
1932: muita erittäin vaikeasti alataajavammaisia hen- tykset tutkimustoimintaan.
1933: kilöitä, kuinka paljon toisen kätensä menettä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1934: neitä jne. Tällaisilla tiedoilla olisi kuitenkin nioittaen,
1935: tärkeä merkitys suunniteltaessa tarvittavien
1936: kuntoutustoimenpiteiden laatua ja laajuutta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
1937: Eräiden invalidihuoltojärjestöjen toimesta on tulo- ja menoarvioon 33 Pl. 35 luvun
1938: pyritty jossakin määrin harjoittamaan myös tut- uudelle omalle momentille 20 000 mark-
1939: kimustyötä, mutta se on olosuhteiden pakosta kaa Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus-
1940: jäänyt kovin suppeaksi ja yksittäisiä ongelmia invalidien Liitto r.y:lle käytettäväksi
1941: koskevaksi. Tässä yhteydessä mainittakoon vammaisten kuntoutustoimintaa edistä-
1942: muun muassa Suomen Siviili- ja Asevelvolli- vään tutkimustyöhön.
1943: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
1944:
1945: Pirkko Aro. Eeles Landström.
1946: E. J. Paavola. Armas Leinonen.
1947: Arne Berner. Tuure Salo.
1948: 1139
1949:
1950: IV,266.- Fin.mot. N:o 96.
1951:
1952:
1953:
1954:
1955: Backlund: Angående anvisande av anslag för fortsättande av
1956: vägbygget Korsnäs-Teuva.
1957:
1958:
1959: T i 11 R i k s d a g e n.
1960:
1961: Strandvägen från Vasa till Närpes och vidare vägbygget skuiie fortsätta. Därigenom skulle
1962: tili Teuva har under de senaste åren ombyggts vägen Vasa-Korsnäs-Närpes-Teuva vara
1963: och iståndsatts i skilda repriser så att den nu färdig i hela sin sträckning, tili fördel för tra-
1964: är färdig norrifrån ända tili Norrnäs i Närpes fiken och för invånarna i berörda områden.
1965: och tili Kalax i Närpes från Teuvahållet. En- Hänvisande till ovanstående får under-
1966: dast 9 km återstod inom Närpes när arbetet tecknad därför föreslå,
1967: avbröts trots att planering och alla nödiga för-
1968: arbeten för dess fortsättande utförts. Då den att Riksdagen i statsförslaget för
1969: återstående sträckan mellan Norrnäs och Kalax 1969 måtte uppta ett anslag om
1970: nu måste trafikeras på den gamla vägen, som 300 000 mk för fortsättande av väg-
1971: är i mycket dåligt skick och trafiken är be- bygget Korsnäs-Teuva på sträckan
1972: tydande, vore det synnerligen angeläget att mellan Norrnäs och Kalax byar i Närpes.
1973: Helsingfors den 16 oktober 1968.
1974:
1975: Georg Backlund.
1976:
1977:
1978:
1979:
1980: 4 E 746/68
1981: 1140
1982:
1983: IV,266.-Rah.al. N:o 96. Suomennos.
1984:
1985:
1986:
1987:
1988: Backlund: Määrärahan osoittamisesta Korsnäsin-Teuvan tien-
1989: rakennuksen jatkamista varten.
1990:
1991:
1992: E d u s k u n n a 11 e.
1993:
1994: Rantatietä Vaasasta Närpiöön ja edelleen Siten Vaasan-Korsnäsin-Närpiön-Teu-
1995: Teuvalle on viime vuosina rakennettu uudel- van tie olisi koko osuuddtaan valmis, mikä
1996: leen ja kunnostettu eri otteisiin niin, että se olisi eduksi liikenteelle ja mainittujen alueiden
1997: on nyt valmis pohjoisesta aina Närpiön Norr- asukkaille.
1998: näsiin ja Teuvan suunnalta Närpiön Kalaxiin. Yllä olevaan viitaten allekirjoittanut sen-
1999: Närpiössä puuttui enää vain 9 km, kun työ vuoksi ehdottaa,
2000: keskeytettiin siitä huolimatta, että suunnitelma
2001: ja kaikki tarpeelliset esityöt töiden jatkamiseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2002: oli suoritettu. Kun jäljellä olevaa Norrnäsin ja tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
2003: Kalaxin välistä osaa nyt on liikennöitävä van- määrärahan Korsnäsin-Teuvan tienra-
2004: haa tietä pitkin, joka on sangen huonossa kun- kennuksen jatkamiseksi Norrnäsin ja
2005: nossa ja jonka liikenne on melkoinen olisi erit- Kalaxin kylien välillä Närpiössä.
2006: täin tärkeätä, että tienrakennusta jatkettaisiin.
2007: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
2008:
2009: Georg Backlund.
2010: ll41
2011:
2012: IV,267.- Fin.mot. N:o 97.
2013:
2014:
2015:
2016:
2017: Bacldund: Angående anvisande av anslag för uppmuddring och
2018: iståndsättande av Långvedans fiskehamn i Närpes.
2019:
2020:
2021: T i 11 R i :k s d a g e n.
2022: Fiskehamnen vid Långvedan i Nämpnäs by av Vasa väg- och vattendistrikt men medel för
2023: i Närpes är en av de viktigaste fiskehamnarna arbetets utförande saknas.
2024: i kommunen. Genom landhöjningen och på Med hänvisning tili ovanstående får under-
2025: grund av uppslamning har infarten tili hamnen tecknad därför vördsamt föreslå,
2026: alltmer försvårats och nästan omöjliggjorts vid
2027: lågt vattenstånd. På grund härav har det bli- att Riksdagen i statsförslaget för
2028: vit allt svårare för fiskarna att ilandföra sina 1969 måtte uppta ett anslag om
2029: fångster och att överhuvud använda sig av 50 000 mk för uppmuddring och
2030: hamnen under vissa tider av året. En upp- iståndsättande av Långvedans fiske-
2031: muddring av hamnen vore därför skyndsamt av hamn i Nämpnäs, Närpes.
2032: nöden. Planer för en sådan har redan utarbetats
2033: Helsingfors den 16 oktober 1968.
2034:
2035: Georg Bacldund.
2036: 1142
2037:
2038: IV,267.-Rah.al. N:o 97. Suomennos.
2039:
2040:
2041:
2042:
2043: Backlund: Määrärahan osoittamisesta Långvedanin kalastussata-
2044: man ruoppausta ;a kuntoonpanoa varten Närpiössä.
2045:
2046:
2047: E d u s k u n n a 11 e.
2048:
2049: Närpiön Nämpnäsin kylässä Långvedanin varten, mutta varoja työn suorittamiseen puut-
2050: luona oleva kalastussatama on kunnan tärkeim- tuu.
2051: piä ka1asatamia. Maan kohoamisen ja liettymi- Edellä olevaan viitaten allekirjoittanut eh-
2052: sen vuoksi satamaan pääsy on yhä vaikeutunut dottaa kunnioittaen,
2053: ja matalanvedenkautena käynyt melkein mah-
2054: dottomaksi. Tämän vuoksi kalastajille on käy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2055: nyt yhä vaikeammaksi tuoda saaliitaan maihin tulo- ia menoarvioon 50 000 markan
2056: ja eräinä aikoina vuodesta ylipäätään käyttää määrärahan Långvedanin kalastussata-
2057: satamaa. Senvuoksi olisi sataman ruoppaus kii- man ruoppausta ;a kuntoonpanoa varten
2058: reellisesti tarpeen. Vaasan tie- ja vesirakennus- Närpiön Nämpnäsissä.
2059: piiri on jo tehnyt suunnitelmat sellaista työtä
2060: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
2061:
2062: Georg Backlund.
2063: 1143
2064:
2065: IV,268.- Rah.al. N:o 98.
2066:
2067:
2068:
2069:
2070: Berner: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomenlinnan va-
2071: rustusten konservoimiseen.
2072:
2073:
2074: E d u s k u n n a II e.
2075:
2076: Hallituksen vuoden 1969 tulo- ja meno- muodostua huomattavaksi, koska siellä ei voi
2077: arvioesityksessä on Suomenlinnan muurren suorittaa pikakäyntejä. Alueen kaikinpuolinen
2078: konservointiin varattu 155 300 markkaa. Vali- takapajuisuus on kuitenkin vakavana esteenä
2079: tettavasti tämä määräraha ei riitä uusien kohtei- sinne Suuntautuvalle matkailulle. Vasta viime
2080: den restauroimisen aloittamiseen. Onkin pelät- vuosina on Susisaari ja Kustaanmiekka saatu
2081: tävissä, että muurit sortuvat nopeammin kuin teiden ja kasemattien puhtaanapidon, nurmikoi-
2082: niitä ehditään korjata. Säästäminen linnoituk- den ja vallitusten hoidon ym. suhteen kuntoon.
2083: sen rappioitumisen kustannuksella tulee kal- Koska lisäksi on odotettavissa, että työttö-
2084: liiksi, sillä vesi ja jäätyminen tekevät jatkuvasti myys jatkuu ensi vuonnakin, olisi Suomenlinnan
2085: tuhojaan ja nostavat konservointikustannuksia. entistämistyö työllisyyttä lisäävä kohde. Suo-
2086: Suomessa on vähän historiallisia rakennuksia. menlinnasta käydyissä keskusteluissa on ylei-
2087: Tämän vuoksi luulisi, että niiden hoitoon kiin- sesti todettu, että nimenomaan valtion tehtä-
2088: nitettäisiin erityistä huomiota. Näin ei ole kui- vänä on säilyttää museolinnoitus tuleville suku-
2089: tenkaan tapahtunut. Ei ole kysymys vain mer- polville.
2090: kittävistä historiallisista arvoista, vaan myös Edellä olevan perusteella esitän,
2091: matkailun näkökohtia on pidettävä tärkeinä.
2092: Suomenlinnaan sijoittaminen olisi tuottavaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2093: Ulkomaalainen, joka viettää aamu- tai ilta- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
2094: päivän Suomenlinnassa, joutuu vastaavasti pi- lisämäärärahan Suomenlinnan varustus-
2095: dentämään oleskeluaan maassa. Suomenlinnan ten konservoimiseen.
2096: taloudellinen merkitys saattaa juuri tästä syystä
2097: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
2098:
2099: Arne Berner.
2100: 1144
2101:
2102: IV,269.- Rah.al. N:o 99.
2103:
2104:
2105:
2106:
2107: Berner: Korotetun määrärahan osoittamisesta rauhan ja kon-
2108: fliktintutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusapurahoja var-
2109: ten.
2110:
2111:
2112: E d u s k u n n a 11 e.
2113:
2114: Rauhan- ja konfliktintutkimus on toisen vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa ei neuvot-
2115: maailmansodan jälkeen ollut kasvavan mielen- telukunnan varoja kuitenkaan lisätty vuoden
2116: kiinnon kohteena eri maissa. Tutkimusalan kes- 1967 tasosta. Nyt hallituksen vuoden 1969 tulo-
2117: keisenä sisältönä korostetaan nimenomaan kan- ja menoarvioesityksessä on sama tilanne. Neu-
2118: sainvälisten konfliktien ratkaisua. Tutkimus vottelukunnan varojen lisääminen olisi välttä-
2119: edistää Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa mätöntä rauhan- ja konfliktintutkimuksen
2120: pysyvän rauhantilan saavuttamiseksi. kannalta.
2121: Rauhantutkimus aloitettiin Suomessa kaksi Edellä olevan perusteella esitän,
2122: vuotta sitten useiden kansalaisjärjestöjen ja
2123: puolueiden toivomuksesta. Silloin perustettuun että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2124: rauhan- ja konfliktintutkimuksen neuvottelu- tulo- ja menoarvioon 35 000 markan
2125: kuntaan asetettiin suuret toiveet. Tarkoituk- lisämäärärahan rauhan ja konfliktin-
2126: sena oli laajentaa tutkimusta niin, että apu- tutkimuksen neuvottelukunnan tutki-
2127: rahojen myöntämiseksi neuvottelukunnan varat musapurahoja varten.
2128: olisivat nousseet 25 %: lla vuosittain. Valtion
2129: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
2130:
2131: Arne Berner.
2132: 1145
2133:
2134: IV,270.- Rah.al. N:o 100.
2135:
2136:
2137:
2138:
2139: Berner ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistönsuojelun inves-
2140: tointitarpeen selvittämiseen.
2141:
2142:
2143: E d u s kun n a II e.
2144:
2145: Vuoden 1969 tulo- ja menoarvioehdotuksessa on ilmeistä, että vesiensuojeluinvestoinnit -
2146: on hallitus edelleen varannut määrärahan muissa maissa tapahtuneen kehityksen mukai-
2147: (50 000 markkaa) vesihallituksen perusta- sesti - tulevat Suomessakin tulevina vuosina
2148: misen valmistelua varten. Vesihallinnon keskit- entistä enemmän rasittamaan myös valtion
2149: täminen onkin tärkeimpiä ja ensisijaisimpia menoarvio ta.
2150: toimenpiteitä vesiensuojelua toteutettaessa. Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
2151: Vesiensuojelun investointitarve on maas- tamme,
2152: samme huomattavan suuri. Eräiden arvioiden
2153: mukaan minimi-investointitarve olisi 1 500 että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2154: milj. markkaa. Välttämättömän vesiensuojelun tulo- ja menoarvioon 75 000 markkaa
2155: rahoituksen todellisesta määrästä ei kuitenkaan käytettäväksi vesiensuojelun investointi-
2156: ole riittäviä selvityksiä. Tämän selvittäminen tarpeen selvittämiseen asettamalla eri-
2157: olisi mahdollisimman pikaisesti tehtävä, koska tyinen työryhmä tehtävää suorittamaan.
2158: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
2159:
2160: Arne Berner. Eeles Landström.
2161: 1146
2162:
2163: IV,271.- Rah.al. N:o 101.
2164:
2165:
2166:
2167:
2168: Berner: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysyhteistyön
2169: tukemiseen.
2170:
2171:
2172: E d u s k u n n a 11 e.
2173:
2174: Maamme on vielä erittäin kaukana Yhdisty- joukkotoiminnan tutkimiseksi ja kehittämiseksi
2175: neitten Kansakuntien teollistuneille maille anta- sekä alkaneen myönteisen toiminnan menestyk-
2176: masta kehitysyhteistyöhön käytettävien pää- selliseksi jatkamiseksi. Apulaisasiantuntijoille
2177: omasiirtojen tavoitteesta eikä kehitysyhteistyö- varattu määräraha ei ole myöskään edelliseen
2178: hön vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa vuoteen verrattuna kasvanut edes yhden lisä-
2179: varattu summa kestä vertailuja muihin pohjois- henkilön lähettämistä edellyttävällä määrällä
2180: mailiin. Tulevan vuoden tulo- ja menoarviossa eivätkä näin ollen nuorten osallistumismahdol-
2181: on kehitysyhteistyöhön varattu kokonaissumma lisuudet ja kasvaminen vaativampiin kehitys-
2182: jopa pienentynyt, kun otetaan huomioon ettei yhteistyötehtäviin ole lisääntyneet.
2183: kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokassa ole Tämän maallemme tävkeän nuorten aktiivi-
2184: enää varattu määrärahaa kehitysmaille annetta- sen osallistumisen lisäämiseksi ja maallemme
2185: viin vientiluottoihin. kuuluvan kehitysmaista kannettavan vastuun
2186: Bilateraalisen eli kahdenvälisen kehitys- realisoimiseksi olisi paikallaan, että eduskunta
2187: yhteistyöhön käytettävien varojen suuruus ku- päättäisi lisätä tulo- ja menoarvioon vuodelle
2188: vastaa aina asianomaisen maan kehitysyhteis- 1969 momentin 24.20.67 alamomentille 2
2189: työystävällisyyttä, koska multilateraaliseen eli mk 600 000 käytettäväksi uusien kehitysjouk-
2190: monenväliseen kehitysyhteistyöhön varatut kojen lähettämiseen sekä momentin 24.20.67
2191: summat ovat yleensä pakollisia ja jäsenyy- alamomentille 3 mk 550 000 käytettäväksi
2192: teemme Yhdistyneiden Kansakuntien erilaisissa uusista apulaisasiantuntijoista aiheutuviin me-
2193: järjestöissä liittyviä. noihin.
2194: Tulevan vuoden tulo- ja menoarviossa on Edellä olevan perusteella ehdotan,
2195: bilateraaliseen kehitysyhteistyöhön varattujen
2196: määrärahojen kohdalla nuorten osallistumis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2197: mahdollisuuksia kavennettu. Tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon 1 150 000 markan
2198: arvio ei edellytä uusien kehitysjoukkojen lähet- lisämäärärahan kehitysyhteistyön tuke-
2199: tämistä, joka olisi välttämätöntä myös kehitys- miseen.
2200: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
2201:
2202: Arne Berner.
2203: 1147
2204:
2205: IV,272.- Rah.al. N:o 102.
2206:
2207:
2208:
2209:
2210: Berner: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien korottamiseen.
2211:
2212:
2213: E d u s kun n a 11 e.
2214:
2215: Vuodesta toiseen on kiinnittänyt huomiota Kuitenkin lapsilisinä tuliaan jakamaan vain
2216: se, että valtio kerää vuosittain tuntuvasti 296 milj. mk, joka sekin on 13 milj. vähem-
2217: enemmän lapsilisiin varoja kuin mitä se vas- män kuin viime vuonna. Toisin sanoen valtion
2218: taavasti jakaa niitä asianomaisille. Kysymys on tulojen kasvaessa tätä tarkoitusta varten, halu-
2219: noussut entistä ajankohtaisemmaksi viime taankin hallituksen toimesta lähteä jaettavaa
2220: aikoina, joiloin työttömyys, nouseva kustannus- määrärahaa supistamaan. Vähintä, mitä tässä
2221: taso ja asuntopula on vaikeuttanut erityisesti suhteessa asioiden korjaamiseksi saatettaisiin
2222: lapsiperheiden toimeentuloa. tehdä, olisi ainakin valtioile kannettavan 55
2223: Periaatteessa on väärin, että valtiovallan miljoonan markan lisäyksen jakaminen lapsi-
2224: taholta kerätään jatkuvasti kansalta varoja so- lisinä.
2225: siaalisten tarkoitusperien varjoila, mutta tosi- Edeiläolevan perusteelia ehdotan,
2226: asiassa näitä varoja käytetään valtion menojen
2227: yleiseen kattamiseen. Ensi vuoden aikana tul- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2228: laan esityksen mukaan keräämään lapsilisämak- tulo- ja menoarvioon 55 miljoonan
2229: suja yhteensä 590 miljoonaa, joka on 55 milj. markan lisämäärärahan lapsilisien korot-
2230: mk suurempi kuin vastaava summa tänä vuonna. tamista varten.
2231: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
2232:
2233: Ame Bemer.
2234:
2235:
2236:
2237:
2238: 5 E 746/68
2239: 1148
2240:
2241: IV,273.- Rah.al. N:o 103.
2242:
2243:
2244:
2245:
2246: Bemer: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelun kannalta tär-
2247: keiden Pyhtään Kananiemensuon ja Munasuon ostamiseksi
2248: valtiolle.
2249:
2250:
2251: E d u s k u n n a 11 e.
2252:
2253: Suomen luonnon tyypillisimpiä piirteitä on laisia suotyyppejä. On myös muistettava, että
2254: soiden runsaus. Nopeaa vauhtia edistyvä metsän- Suomen suot ovat ainutlaatuisia nähtävyyksiä
2255: ojitusohjelma on kuitenkin muuttamassa tilan- koko Länsi-Euroopassa. Suot voivat tulevaisuu-
2256: teen päinvastaiseksi. Parin vuoden kuluttua on dessa muodostua merkittäviksi matkailu- ja ret-
2257: sekä luontaisesti että lannoituksen avulla met- keilykohteiksi niiden omalaatuisuuden ja laajan
2258: sänojituskelpoiset suot ojitettu Etelä-Suomessa eläimistön ja kasviston vuoksi.
2259: lähes kokonaan. Pyhtään Kananiemensuo ja Munasuo ovat
2260: Tämä on puuntuottomme kannalta välttämä- sellaisia suoyhdistelmätyyppejä, jotka ovat
2261: töntä, mutta olisi erittäin tärkeää, että kaikkia hyvin harvinaisia Etelä-Suomessa. Siksi niiden
2262: Etelä-Suomen soita ei peruuttamattomasti hävi- säilyttäminen luonnontilaisina on tärkeää. Mo-
2263: tetä ojittamalla. lemmat suot edustavat tutkimuksen ja retkeilyn
2264: Suomme kaipaavat kiireellistä suojelua. kannalta korkeaa kansainvälistä luokkaa. Tästä
2265: Luonnonsuojelun kannalta tärkein vaatimus on syystä pitäisi valtiovallan rauhoittaa kyseiset
2266: säilyttää edustava määrä erilaisia soita jälki- suoalueet joko kokonaan tai osittain.
2267: polville. Jos suot hävitetään kokonaisuudes- Edellä olevan perusteella esitän,
2268: saan, tapahtuu korvaamaton vahinko, koska
2269: suot ovat kehittyneet tuhansien vuosien ku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2270: luessa. Kansainvälisesti arvostettu suomalainen tulo- ;a menoarvioon 120 000 markan
2271: suontutkimus, johon perustuu soiden taloudel- määrärahan Pyhtään Kananiemensuon ja
2272: linen hyväksikäyttö, ei voi tulevaisuudessa me- Munasuon luonnonsuojelun kannalta
2273: nestyä, ellei eri puolilta maata rauhoiteta eri- tärkeiden alueiden ostamiseksi valtiolle.
2274: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
2275:
2276: Arne Berner.
2277: 1149
2278:
2279: IV,274.- Rah.al. N:o 104.
2280:
2281:
2282:
2283:
2284: Bemer: Määrärahan osoittamisesta Kotkan merenkulku- ja meri-
2285: miesammattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi.
2286:
2287:
2288: E d u s k u n n a II e.
2289:
2290: Ensi vuoden valtion tulo- ja menoarviossa vuonna on mainittujen oppilaitosten suunnitte-
2291: 29.75.74 momentin kohdalla ei Kotkan meren- lua varten varattu yhteensä .300 000 mk.
2292: kulku- ja merimiesammattikoulun suunnittelu- Esitän kunnioittaen,
2293: töiden loppuunsaattamiseksi eikä rakennustöi-
2294: den aloittamiseksi ole merkitty lainkaan määrä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2295: rahaa. tulo- ja menoarvioon 29.75.74 momen-
2296: Näiden koulujen rakentaminen on kuitenkin tille 1 200 000 markkaa Kotkan meren-
2297: ensiarvoisen tärkeää ja kuuluu laaditun raken- kulku- ja merimiesammattikoulun suun-
2298: nusohjelman kolmanteen vaiheeseen. Suunnitel- nittelutöiden loppuunsaattamiseksi i•
2299: man toteuttaminen edellyttää, että rakennus- rakennustöiden aloittamiseksi.
2300: töihin pitäisi ryhtyä syksyllä 1969. Tänä
2301: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
2302:
2303: Ame Bemer.
2304: fi50
2305:
2306: IV,275.- Rah.al. N:o 105.
2307:
2308:
2309:
2310:
2311: Breilin ym;: Korotetun määrärahan osoittamisesta kolmen tila-
2312: päisen ammatinvalinnanoh;austoimiston perustamista varten.
2313:
2314:
2315: E d u s k u n n a 11 e.
2316:
2317: : Ammatinvalinnanohjauslakia (43/60) saa- tiin. Määrärahan niukkuus aiheuttaa kuitenkin
2318: dettäessä edellytettiin, että tämä etenkin maan sen, että säännönmukaiseen ohjaustyöhön kou-
2319: nuorisoa palveleva toiminta voidaan nopeasti lunuorison keskuudessa tuskin näillä paikka-
2320: ulottaa maan eri puolille. Eduskunta onkin kunnilla vielä päästään siitä puhumattakaan,
2321: 1"960-hivun alkuvuosina myöntänyt vuosittain että toimintaa voitaisiin heti alussa ulottaa mai-
2322: määrärahan ammatinvalinnanohjauksen kenttä- nittuja paikkakuntia ympäröivälle maaseudulle.
2323: töiminnan kehittämiseen. Vuodesta 1964 tämä Nämä tavoitteet olisi kuitenkin suhteellisen
2324: määräraha on ollut kovin vähäinen tai sitä ei helposti saavutettavissa edellä mainittua määrä-
2325: kåikkina \ruosina ole ollut laisinkaan. Nyt edus- rahaa korottamalla.
2326: kunnalle jaettuun hallituksen esitykseen vuoden Edellä sanottuun viitaten allekirjoittaneet
2327: 1969 tulo- ja menoarvioksi on menomomentille esittävät,
2328: 31.18.01 otettu 75 000 markan määräraha kol-
2329: men tilapäisen ammatinvalinnanohjaustoimiston että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2330: perustamista varten. den 1969 tulo- ia menoarvion momen-
2331: Tämän määrärahan turvin ohjaustyö voidaan tille 3118.01 lisäyksenä 97 000 mar-
2332: kyllä aloittaa kolmella paikkakunnalla, jolloin kan määrärahan kolmen tilapäisen am-
2333: kuntoutustutkimusten suorittaminen, alan vaih- matinvalinnanoh;austoimiston perusta-
2334: toa ja uudelleenkoulutusta koskeva neuvonta mista varten.
2335: sekä valitus- ja tiedotustoiminta saadaan käyn-
2336: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
2337:
2338: Reino Breilin. Voitto Hellsten.
2339: Uljas Mäkelä. Esko Niskanen.
2340: 1151
2341:
2342: IV,276.- Rah.al. N:o 106.
2343:
2344:
2345:
2346:
2347: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuustuottei-
2348: den pysyvän myyntinäyttelyn rakentamiseen.
2349:
2350:
2351: E d u s k u n n a 11 e.
2352:
2353: Syksyllä 1967 alkanut ja vuonna 1968 Tämän johdosta Kotiteollisuuden Keskusliitto
2354: jatkunut työttömyys on tuonut selvästi esille on ryhtynyt toimiin pysyvän kotiteollisuus-
2355: ne mahdollisuudet, jotka kotiteollisuudella tuotteiden myyntinäyttelyn aikaansaamiseksi
2356: maamme kehitysalueiden työttömyyden lieven- liiton huoneistoon. Keskusliiton johtokunta on
2357: täjänä on. Paikalliset kotiteollisuusyhdistykset näyttelyä varten teettänyt yksityiskohtaisen ra-
2358: ovat kuntien aktiivisella avulla useilla paikka- kennussuunnitelman ja piirustukset. Rakennus-
2359: kunnilla saaneet alulle merkittävää kotiteolli- hankkeen kustannusarvio on 8 000 markkaa,
2360: suustuotantoa ja siten myös monia työpaikkoja jota keskusliitto ei pysty rahoittamaan.
2361: sellaisilla seuduilla, jotka eivät mitään muuta Myyntinäyttelyyn kerätään paikallisten koti-
2362: työtä pysty tarjoamaan. teollisuusyhdistysten välityksellä tuotenäytteitä
2363: Kun kiinnostus käsityötä ja käsin valmistet- ympäri maata, ja tilaukset välitetään yhdistys-
2364: tuja tuotteita kohtaan on elintason yleisen ten kautta valmistajille. Myyntinäyttelyhank
2365: nousun johdosta voimakkaasti lisääntynyt, keella on näin ollen yleistä kansantaloudellista
2366: tulee kotiteollisuus jatkuvasti tarjoamaan huo- merkitystä, koska kotiteollisuustuotteiden kes-
2367: mattavia työpaikkamääriä vähäisin investointi- kitetyllä, jatkuvalla esittämisellä taataan työ~
2368: kustannuksin. Saatujen kokemusten mukaan paikkojen säilyvyys, kun helpotetaan tuottei-
2369: pystytään kehitysalueilla valmistetut kotiteolli- den myyntiä kotimaahan ja ennen kaikkea
2370: suustuotteet aikaansaamaan verrattain edulli- ulkomaille. Määräraha voidaan siirtää momen~
2371: sesti, koska tuotantotoiminnan kiinteät kustan- tilta 29.68.74.
2372: nukset jäävät pois tuotannon tapahtuessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2373: kotona tai kuntien varaamissa huoneistoissa. taen,
2374: Ehtona jatkuvien työtilaisuuksien järjestymi-
2375: selle on kuitenkin hy-vin organisoitu myynti. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2376: Asias,sa on jo saatu myönteistä aikaan, vaikeu- tulo- ja menoarvioon 8 000 markan
2377: tena on kuitenkin ollut saada nopeasti tarkkoja mää:-ärahan kotiteollisuustuotteiden p~
2378: tietoja siitä, minkälaisia, minkä hintaisia ja syvän myyntinäyttelyn rakentamiseen.
2379: kuinka paljon tuotteita mistäkin saadaan.
2380: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
2381:
2382: Katri-Helena Eskelinen. Mikko Volotinen.
2383: Sylvi Halinen. Pekka Vilmi.
2384: Katri Kaarlonen. Hannes Paaso.
2385: Ale Holopainen. Veikko Honkanen.
2386: Paavo Niinikoski. Reino Karpola.
2387: Veikko Hanhirova. Eino Uusitalo.
2388: Veikko Savela. Juho Tenhiälä.
2389: Erkki Haukipuro. Eino Sääskilahti.
2390: Mauno Pohjonen.
2391: 1152
2392:
2393: IV,277.-Rah.al. N:o 107.
2394:
2395:
2396:
2397: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
2398: noiksi vesihuoltolaitteiden rakentamiseen.
2399:
2400:
2401: E d u s k u n n a 11 e.
2402:
2403: Valtion vuoden 1969 menoarvioehdotuksessa noarvioehdotuksessa esitetyllä tavalla saattaa
2404: on vesihuoltotöiden rahoitus muutettu aikai- yritykset nykyistä paljon huonompaan asemaan.
2405: sempaan verrattuna siten, että valtio maksaisi Kuten vesihuoltokomitean v. 1967 jättämässä
2406: korkohyvitystä suurehkojen kuntien ja yhteisö- mietinnössä on todettu ei vesihuoltolainojen
2407: jen vesihuoltolaitosten rakentamiseen Posti- maksuaikaa saisi lyhentää nykyisestään, vaan
2408: säästöpankista saatuihin lainoihin ja että yksi- päinvastoin tulisi myös kunnille myönnettävien
2409: tyisten talouksien ja pienten vesihuoltoyritysten lainojen maksuajan olla 24 vuotta kuten se on
2410: lainoitus tulisi tapahtumaan maatilatalouden yhtymillä. Huomattava epäkohta on myös se,
2411: kehittämisrahaston varoista. Kuluvana vuonna että lainan saajilla ei olisi mahdollisuutta saada
2412: on maataloushallitus myöntänyt valtion halpa- lykkäystä vuotuismaksujen suoritukseen kuten
2413: korkoista lainaa sekä suurille että pienille vesi- nykyisen rahoituslain mukaan on voitu tehdä.
2414: huoltoyrityksille. Koska lainojen saajina tulisivat olemaan nyt
2415: · Jotta vältettäisiin mahdollisuus päällekkäi- myös kaupungit ja kauppalat, tulisi lainamäärän
2416: seen rahoitukseen ja jotta voitaisiin asianmukai- olla huomattavasti suuremman. Lainojen myön-
2417: sesti valvoa vesihuoltolaitosten asianmukaista täminen kaupungeille ja kauppaloille pienen-
2418: rakentamista, tulisi saman viranomaisen hoitaa täisi maaseudulla sijaitsevien vesihuoltoyritys-
2419: valtion rahoitus sekä suurille että pienille vesi- ten lainansaantimahdollisuuksia, vaikka juuri
2420: huoltoyrityksille. Pienten vesihuoltoyritysten maaseudun vesihuollossa on suurimmat ja kii-
2421: suhteellisen alhaiset kustannukset huomioon reellisintä korjausta vaativat epäkohdat. Maa-
2422: ottaen olisi tarkoituksenmukaista tukea niitä taloushallituksen tehtävänä tulisi säilyttää avus-
2423: valtion avustuksilla. Lainojen pantiksi tulevien tusten ja lainojen myöntäminen pienille ja suu-
2424: kiinteistöjen omistusoikeuden selvitys tuottaa rille vesihuoltoyrityksille.
2425: usein vaikeuksia ja aiheuttaa lisätyötä viran- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
2426: omaisille. On lukuisia tapauksia, jolloin lainan taen,
2427: hakija on joutunut luopumaan myönnetystä lai-
2428: nasta edellä mainituista syistä. Huomattava osa että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2429: pienistä vesihuoltoyrityksistä muodostuu myös tulo- ja menoarvioon 1 400 000 markan
2430: muista kuin maataloutta harjoittavista kiinteis- määrärahan avustuksiksi vesihuoltolait-
2431: töistä. teiden rakentamiseen ja 25 000 000 mar-
2432: Kaupungeissa, kauppalaissa ja maalaiskun- kan määrärahan !ainoiksi vesihuoltolait-
2433: nissa olevien taajamien tai muiden yhteisten teiden rakentamiseen.
2434: suurten vesihuoltoyritysten rahoittaminen me-
2435: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
2436:
2437: Katri-Helena Eskelinen. Pekka Vilmi.
2438: Sylvi Halinen. Erkki Haukipuro.
2439: Katri Kaarlonen. Hannes Paaso.
2440: A. Holopainen. Veikko Honkanen.
2441: Paavo Niinikoski. Reino Karpola.
2442: Veikko Hanhirova. Eino Uusitalo.
2443: Veikko Savela. Juho Tenhiälä.
2444: Mikko Volotinen. Eino Sääskilahti.
2445: Aulis Sileäkangas. Mauno Pohjonen.
2446: 1153
2447:
2448: IV,278.- Rah.al. N:o 108.
2449:
2450:
2451: Eskman ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Rau-
2452: man-Porin rautatiesuunnitelman laatimiseen.
2453:
2454: E d u s k u n n a II e.
2455: Valtion tulo. ja menoarviossa vuodelle 1969 uutta, kallista rataa. Yhteys esim. Tampereelle
2456: on menokohdalla 36.01.77 kohta 4 varattu pidentyisi aiotusta yhteydestä vain n. 9-10
2457: 2 milj. markan määräraha Uudenkaupungin- km, ja rakentamiskustannus olisi paljon hal-
2458: Kiukaisten radan rakentamiseen. Samaan tar- vempi. Miksi tehdä kaksi samansuuntaista, täy-
2459: koitukseen oli vuoden 1968 talousarviossa va- sin kannattamatonta rautatietä? Kansantalou-
2460: rattu 500.000 markkaa. Työtä ei ole vielä aloi- dellinen etu olisi, että Uudestakaupungista ra-
2461: tettu, mutta tutkimustyö on tekeillä. Ratahank- kennettaisiin rautatie Raumalle eikä Kiukai-
2462: keen perusteluina mainittiin vuoden 1968 ta- siin, kuten rautatiehallitus suunnittelee.
2463: lousarvion perusteluissa mm.: "Kannattavuuden Uudestakaupungista ja Turusta olisi tarkoi-
2464: arvioinnissa on erityisesti otettava huomioon tuksenmukaista saada lyhyt suora rautatieyh-
2465: Rikkihappo Oy:n kuljetustarpeet. Radan vuo- teys myös Pohjanmaalle ja edelleen Pohjois-
2466: tuinen tavaraliikenne on arvioitu 400.000- Suomeen.
2467: 500.000 tonniksi. Radan kansantaloudellisesta Mikäli Uudenkaupungin-Rauman rata pää-
2468: merkityksestä suoritetut arviot viittaavat ly- tettäisiin rakentaa olisi seuraava vaihe yhteys
2469: hyellä tähtäyksellä 1-2 % kansantaloudelli- Rauman ja Porin välille n. 46 km. Potista joh-
2470: seen tuottoon sijoitetulle pääomalle". Vuoden taa jo nyt rautatie Parkanoon, josta tulee ris-
2471: 1969 talousarvioehdotuksessa ei ratahanketta, teysasema uuden Tampereen-Seinäjoen-radan
2472: jonka kustannusarvio on n. 36-40 milj. mk, valmistuttua. Täten Lounais-Suomi saisi Sata-
2473: enää perustella lainkaan. Budjettiin 1968 hy- kunnan kautta kulkevan yhteyden Pohjan-
2474: väksytyn 500 000 määrärahan vahvistamisella maalle sekä Turun ja Porin läänin etelä- ja
2475: on katsottu eduskunnan hyväksyneen myös pohjoisosien hyvä rautatieyhteys toteutuisi.
2476: ratasuunnan päätepisteet. Yhteys Parkanoon olisi esim. Uudestakaupun-
2477: On, selvää, että Uusikaupunki Rikkihappo gista tällöin vain 184 km, kun se suunniteltua
2478: Oy:n, autotehtaan ym. tuotantoelämänsä rautatietä käyttäen tulisi Tampereen kautta
2479: vuoksi tarvitsee rautatieyhteyden pohjoiseen ja 246 km ja Porin kautta 214 km.
2480: etenkin Tampereelle, jossa sijaitsee mm. Val- Rakentamalla rautatiet välille Uusikaupun-
2481: met Oy:n teollisuuslaitoksia, jotka lienevät ki-Rauma sekä välillä Rauma-Pori aikaan-
2482: huomattavia alihankkijoita uudelle autoteh- saataisiin hyvät mahdollisuudet raskaille kul-
2483: taalle. jetuksille usean teollisuuskeskuksen välillä.
2484: Arveluttavaa on sensijaan, miksi rakenne- Ratkaisu olisi kansantaloudellisesti kannatta-
2485: taan rata juuri nyt aiotulle linjalle. vampt Ja tarkoituksenmukaisempi kuin nyt to-
2486: Peipohjasta, jossa aiottu uusi rata yhtyisi teutumassa oleva ratahanke. Se olisi myös
2487: Tampere-Porirataan, johtaa jo nyt rautatie omiaan luomaan edellytyksiä elinkeinotoimin-
2488: Raumalle, josta Uuteenkaupunkiin on matkaa nan vilkastumiselle kehitysalueeseen kuuluvissa
2489: vain noin 36 km. Uudestakaupungista pohjoi- Satakunnan osissa.
2490: seen johtava rata olisi Kiukaisten sijasta suun- Edelliseen viitaten esitämme kunnioittaen,
2491: nattava Raumalle, jolloin nyt jo olemassaoleva
2492: ja tiettävästi kannattamatao rautatie saisi lisää että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2493: kuljetuksia. Yhteys Uudestakaupungista Pei- tulo- ja menoarvioon 500.000 markan
2494: pohjaan tulisi Rauman kautta n. 83 km, josta määrärahan Uudenkaupungin-Rauman
2495: vain 36 km uutta rataa. Yhteys suunnitellun -Porin rautatiesuunnitelman tekemistä
2496: ratasuunnan kautta on 74 km, josta 61 km varten.
2497: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
2498:
2499: Margit Eskman. Akseli Roden.
2500: A-V. Perheentupa. Bror Lillqvist.
2501: Aulis Juvela.
2502: 1154
2503:
2504: IV,279.- Rah.al. N:o 109.
2505:
2506:
2507:
2508:
2509: Eskman ym.: Määrärahan osoittamisesta Mommolan eritasoris-
2510: teyksen rakentamiseen.
2511:
2512:
2513: E d u s k u n n a 11 e.
2514:
2515: Huittisten kunnan alueella sijaitseva Hel- tava kiireellisesti eritasoristeys. Suunnitelmat
2516: sinki-Pori-valtatien ja Turku-Tampere-valta- risteyksestä ovat tiettävästi valmiit. Satakun-
2517: tien ns. Mommolan risteys on osoittautunut taan on vuoden 1969 tulo- ja menoarviossa
2518: liikenteen turvallisuuden kannalta erittäin vaa- osoitettu erityisen vähän työmäärärahoja. Tähän
2519: ralliseksi. Vuosittain on tässä valtateiden ris- lienee eräänä syynä valmiiden suunnitelmien
2520: teyksessä sattunut kymmeniä onnettomuuksia, puuttuminen. Eritasoristeyksen ottaminen työ-
2521: joissa on aiheutunut sekä aineellista vahinkoa ohjelmaan vuodelle 1969 auttaisi myös työlli-
2522: että ihmishenkien menetyksiä ja vaikeita louk- syyden aikaansaamista alueella ja olisi välttä-
2523: kaantumisia. Liikenne kummallakin risteile- mätön onnettomuuksien ehkäisemiseksi tule-
2524: vällä valtatiellä on erittäin vilkasta. vaisuudessa.
2525: Mommolan risteyksessä on verrattain hyvä Edellisen perusteella esitämme,
2526: näkyvyys ja ns. musta käsi merkkinä pakolli-
2527: sesta pysähtymisestä. Nämä eivät kuitenkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2528: ole voineet ehkäistä vakavia onnettomuuksia. tulo- ja menoarvioon 700 000 markan
2529: Koska liikenne ennusteiden mukaan risteyk- määrärahan Mommolan eritasoristeyk-
2530: sessä edelleen lisääntyy, olisi onnettomuuksien sen rakentamista varten.
2531: välttämiseksi Mommolan risteykseen rakennet-
2532: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1968.
2533:
2534: Margit Eskman. Aulis Juvela.
2535: 1155
2536:
2537: IV,280.- Rah.al. N:o 110.
2538:
2539:
2540:
2541:
2542: Eskman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeuksiin
2543: joutuneiden kuntien valtionapua varten.
2544:
2545:
2546: E d u s k u n n a 11 e.
2547:
2548: Valtion varoista on myönnetty vuosittain uuden kantokykyluokituksen vaikuttaessa kun-
2549: avustusta harkinnan perusteella vaikeuksiin tien rasituksia tasaavasti ensi vuonna. Meno-
2550: joutuneille kunnille. Etenkin viimeksikulu- arvioesityksessä on tarkoitukseen varattu 5
2551: neina vuosina ovat työhönsijoitusosuuden milj. markkaa. Ottaen kuitenkin huomioon,
2552: äärimmilleen täyttäminen ja toisaalta työttÖ• että ainakin alkuvuonna tulee kunnilla olemaan
2553: myyskorvauksista ja - avustuksista aiheutunut vielä täydet työhönsijoitusvelvoitteet, kat-
2554: verotulojen vähentyminen rasittaneet erityi- somme, että määrärahaa olisi varattava ainakin
2555: sesti maan köyhimmillä alueilla sijaitsevia kun- yhtä paljon kuin kuluvan vuonna.
2556: tia. Ne ovat joutuneet erityisen suuriin kassa- Edelliseen viitaten esitämme,
2557: vaikeuksiin ja velkaantuneet mm. kuntien lii-
2558: toille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2559: Tulo- ja menoarvioesityksen perusteluissa tulo- ja menoarvioon momentille 26.
2560: kohdalla 26.97.30. katsotaan, että vähävarai- 97.30 lisäyksenä 2 milj. markkaa vai-
2561: sille kunnille v 1968 myönnettyä määrärahaa keuksiin joutuneiden kuntien valtion-
2562: voitaisiin v 1969 vähentää 2 milj. mk. kuntien apua varten.
2563: Helsingissä, lokakuun 17 päivänä 1968.
2564:
2565: Margit Eskman. Bror Lillqvist.
2566:
2567:
2568:
2569:
2570: 6 E 746/68
2571: 1156
2572:
2573: IV,281.-Rah.al. N:o 111.
2574:
2575:
2576:
2577:
2578: Eskman ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoja
2579: koskevan korkotukijärjestelmän toteuttamiseksi.
2580:
2581:
2582: E d u s k u n n a 11 e.
2583:
2584: Kodin perustaminen tuottaa nuorille avio- lisen, esim. 4 % :n koron suorittaisi lainan
2585: pareille erittäin suuria taloudellisia vaikeuksia. saaja, mutta sen ylittävän osan käyvästä ko-
2586: Asunnon saaminen jo on varsinkin asutuskes- rosta sekä hoitopalkkion suorittaisi valtio.
2587: kuksissa lähes mahdotonta nuorten alhaisen Paikallistuntemuksensa ja asiakassuhteittensa
2588: tulotason huomioonottaen. Asunto ei yksinään perusteella rahalaitokset voisivat huolehtia lai-
2589: kodin perustamiseen riitä, vaan tarvitaan li- nojen hoidon ja takaisinperinnän normaalin
2590: säksi monipuolinen kodin irtaimisto. Myös ko- antolainauksen tavoin. Nykyisinkin rahalaitok-
2591: din sisustaminen on erittäin kallis, ja niinpä set myöntävät nuorille kodinperustamislainoja,
2592: lukuisten nuorten avioparien koti saa vuosikau- mutta käypä korko on liian korkea monen nuo-
2593: siksi tilapäisyyden leiman. ren parin maksettavaksi ja myös vakuuksien
2594: Eduskunta on v. 1945 säätänyt kodinperus- saanti tuottaa usein vaikeuksia.
2595: tamislainalain, jonka tarkoituksena oli tukea Korkotukijärjestelmän käytäntöönottami-
2596: nuoria kodinperustamisessa korottomin, valtion sesta voitaisiin ottaa säännös voimassaolevaan
2597: varoista annetuin lainoin. Lakia ei ole sovel- kodinperustamislainalakiin. Järjestelmä ei
2598: lettu vuodesta 1958 lähtien, vaikka se on edel- aiheuttaisi valtiolle suuria kustannuksia,
2599: leen voimassa. Soveltamatta jättämistä on tiet- mutta olisi omiaan helpottamaan nuorten ih-
2600: tävästi perusteltu mm. sillä, että sosiaaliminis- misten vaikeuksia kodin perustamisessa.
2601: teriön toimesta lainoja hoidettaessa ja takaisin- Edellisen perusteella esitämme,
2602: perittäessä koitui valtiolle ylimääräisiä kustan-
2603: nuksia ja pääomanmenetyksiä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2604: Kodinperustamislainojen osalta olisi siirryt- tulo- ja menoarvioon 10 000 markan
2605: tävä myös ns. korkotukijärjestelmään, jolloin määrärahan kodinperustamislainoja kos-
2606: yleiset rahalaitokset huolehtisivat lainojen kevan korkotukijärjestelmän toteutta-
2607: myöntämisestä ja takaisinperinnästä. Kohtuul- miseksi.
2608: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
2609:
2610: Margit Eskman. Aune Salama. Bror Lillqvist.
2611: 1157
2612:
2613: IV,282.- Rah.al. N:o 112.
2614:
2615:
2616:
2617:
2618: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavaraston rakenta-
2619: mista varten Selin seisakkeelle Vihdin kunnan alueella.
2620:
2621:
2622: Eduskunnalle.
2623:
2624: Syksyllä 1968 oli Etelä-Suomen maatalous- sääntymässä karjatalouden vähentyessä. Näiltä
2625: tuottajilla erittäin suuria vaikeuksia leipäviljan alueilta saatava leipävilja on varovastikin ar-
2626: markkinoimisessa. Keräilyliikkeet eivät varas- vioituna n. 30 milj. kiloa, josta tänä syksynä
2627: tointitilojen riittämättömyyden tähden voineet on arvioitu ma11kkinoidun n. 1/5 osa. Tästä
2628: ostaa leipäviljaa kuin pienen osan tuotannosta. syystä olisi kiireellisesti ryhdyttävä rakenta-
2629: Viljaa on nyt suuret määrät varastoituna maan- maan uutta viljavarastaa edellämainittujen pi-
2630: viljelijöiden epä tarkoituksenmukaisiin säilytys- täjien tuntumaan. Tällainen paikka, johon olisi
2631: tiloihin, koska valtion viljavarastollakaan ei molemmista kunnista hyvät kuljetusyhteydet,
2632: ole varsinaisella Uudenmaan viljanviljely- olisi Vihdin pitäjän alueella oleva Selki-nimi-
2633: alueella riittävästi varastoja. Rakenteilla on nen seisake Hangon radan varressa.
2634: Mustion viljavaraston laajentaminen (lisätila Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2635: 12 milj. kilolle), mutta se ei tyydyttäisi edes tavasti,
2636: eteläisen Uudenmaan varastoimistarvetta. Tar-
2637: v1ttaisiin Hanko--Hyvinkää radan varteen ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
2638: nakin toinen suuri viljavarasto. Vihdin ja Nur- tulo- ja menoarvioon 2 milj. markkaa
2639: mijärven kuntien yhteinen peltopinta-ala on viljavaraston rakentamista varten Selin
2640: yhteensä n. 25 000 ha ja tästä alasta on n. seisakkeelle Vihdin kunnan alueella.
2641: 15 000 ha viljanviljelyksessä ja pinta-ala on Ii-
2642: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
2643:
2644: Saara Forsius. Olavi Nikkilä.
2645: 1158
2646:
2647: IV,283.- Rah.al. N:o 113.
2648:
2649:
2650:
2651:
2652: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-Kaukosen tie-
2653: osan uudelleenrakentamiseen.
2654:
2655:
2656: E d u s k u n n a 11 e.
2657:
2658: Nykyinen kantatie 79 rakennettiin .viime Tämän tien uudistamissuunnitelmia on tehty
2659: vuosisadan lopulla ensimmäisenä maantienä La- ja ne ovat Kittilä-Kaukonen tieosalta täysin
2660: pin alueella. Tänään se on viimeinen alueen valmiit ja toteuttamiskelpoiset, sillä Kittilän
2661: teistä, jonka korjaaminen on pahasti kesken- kunnanvaltuustokin on ne hyväksynyt. Kun
2662: eräinen. Vain Kaukosen kylän ohitus on uudis- paikkakunnalla vallitsee erikoisen vaikea työt-
2663: tettu noin viiden kilometrin pituudelta ja tömyys, niin tämän Keski-Lapin talouselämälle
2664: Kittilän kirkonkylän ohitus parhaillaan raken- välttämättömän tien uudistaminen palvelisi
2665: teilla. Rovaniemen puoleisessa päässä tämä parhaalla mahdollisella tavalla myös tyttömyy-
2666: vanha tie tulee korvatuksi noin 60 km:n mat- den poistamista.
2667: kalla parhaillaan valmistuvalla Ounasjoen itä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2668: puolen tiellä, mutta näiden uudistusten jäl- taen,
2669: keen jää vielä käyttöön tällä 160 kilometrin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2670: matkalla 80 kilometriä vanhaa tietä, jonka 1969 talousarvioon 150 000 markkaa
2671: kunto ei vastaa lainkaan nykyisen liikenteen Kittilän-Kaukosen tieosan uudelleenra-
2672: tielle asettamia vaatimuksia. kentamiseksi.
2673: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
2674:
2675: Toivo Friman. Pekka Salla. Eino Tainio.
2676: 1159
2677:
2678: IV,284.- Rah.al. N:o 114.
2679:
2680:
2681:
2682:
2683: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtokustannusten mak-
2684: samiseen Pohjois-Suomen hallatuhoalueelle kuljeteltavasta
2685: rehuviljasta.
2686:
2687:
2688: E d u s k u n n a II e.
2689:
2690: Lapin läänissä ja osassa Oulun lääniä tuli settavaksi välitys- ja siirtokustannuksia, vaan
2691: miltei täydellinen kato. Kun samat alueet he saisivat tarvitsemansa rehuviljan eteläsuo-
2692: kuuluvat myös pahimpiin työttömyysalueisiin, malaisella luovutushinnalla. Tämä ei tieten-
2693: on tilanne siellä erikoisen vaikea. Maamme ete- kään voi tapahtua ilman valtion apua, mutta se
2694: läosassa taas on samanaikaisesti vaikeuksia, ei vaadi yhtä suurta valtion tukea kuin viljan
2695: jotka johtuvat hyvästä viljasadosta ja varastoi- mahdollinen ulosvienti.
2696: miskustannuksista. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2697: Noiden kahden alueen vaikeuksia voitaisiin taen,
2698: merkittävästi helpottaa ryhtymällä erikoistoi- että eduskunta ottaisi valtion vuo-
2699: menpiteisiin rehuviljan siirtämiseksi eteläisiltä den 1969 talousarvioon 5 miljoonan
2700: hyvän sadon alueilta hallatuhoalueille, jotta markan määrärahan siirtokustannusten
2701: siellä elävät maidon- ja lihantuottajat voisivat maksamiseksi Pohjois-Suomen hallatu-
2702: harjoittaa ammattiaan. Tällainen siirto pitäisi hoalueelle kuljeteltavasta rehuviljasta.
2703: suorittaa siten, ettei siinä syntyisi ostajan mak-
2704: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
2705:
2706: Toivo Friman. Paavo Lagerroos.
2707: Martti Linna. Pekka Salla.
2708: Eino Tainio.
2709: 1160
2710:
2711: IV,285.-Rah.al. N:o 115.
2712:
2713:
2714:
2715:
2716: Friman ym..: Määrärahan osoittamisesta Puljun-Nunnasen tien
2717: rakentamiseen.
2718:
2719:
2720: E d u s k u n n a 11 e.
2721:
2722: Maantien rakentaminen Kittilän kunnan TVH:n toimesta on tämä tie tutkittu ja tar-
2723: Puljun kylästä Enontekiön kunnan Nunnasen vittavat suunnitelmat sekä kustannusarviot laa-
2724: kylään olisi saatava välittömästi käyntiin. Ky- dittu, joten tietyö voitaisiin heti aloittaa, kun
2725: lien väliä on vain n. 22 km, jolta väliltä vielä vain olisi sitä varten varoja. Tulkoon vielä li-
2726: tie puuttuu kokonaan. Enontekiöltä on tie säksi mainituksi, että työllisyys ei ole näissä
2727: Nunnaseen sekä samoin on tie Norjan rajalle kunnissa helposti järjestettävissä, joten tien ra-
2728: ja edelleen Alttaan. Kittiiästä on maantieyh- kennustyö helpottaisi suuresti alueen työlli-
2729: teys Puljuun, josta tiestä Tepasto-Pulju hyvää syyden hoitamista. Paikalliset kunnallisvaltuus-
2730: öljysoratietä. Tämän edellä mainitun tiepätkän tot pitävät tämän tien rakentamista erittäin
2731: teko yhdistäisi Kittilän kunnan Enontekiön kiireellisenä.
2732: kuntaan, jolloin näiden syrjäisten kuntien vä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2733: linen yhteys huomattavasti lyhenisi. Edelleen nioittavasti,
2734: on tästä tiestä suurta hyötyä kauttakulkutienä
2735: Suomen ja Norjan välillä. Turismi, joka jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2736: vasti kehittyy, on jylhien maisemien vuoksi den 1969 tulo- ja menoarvioon 100 000
2737: suuntautunut pohjoisimpaan Lappiin kaivaten markan määrärahan Puljun-Nunnasen
2738: parantuvia liikenneyhteyksiä. Tämä tie tulee tien rakentamiseksi.
2739: erittäin huomattavasti palvelemaan matkailu-
2740: liikennettä.
2741: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
2742:
2743: Toivo Friman. Pekka Salla. Eino Tainio.
2744: 1161
2745:
2746: IV,286.- Rah.al. N:o 116.
2747:
2748:
2749:
2750:
2751: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Levisalmen sillan raken-
2752: tamiseen Kittilän-Könkään tiellä.
2753:
2754:
2755: E d u s k u n n a II e.
2756:
2757: Kittilä-Köngäs-tiellä olevaan Levisalmen dostunut melkoiseksi keväthiihtokeskukseksi
2758: lossiin tehtiin siltasuunnitelma jo 1950-luvulla. ja kehittyy edelleen siihen parhaillaan raken-
2759: Todennäköisesti suunnitelma olisi toteutettu- nettaessa uusia hissilaitteita ja ravintolatiloja.
2760: kin, jollei esteeksi olisi tullut Riikonkosken- Tämänkin keskuksen kehityksen kannalta on
2761: Sirkan pato- ja allassuunnitelman laatiminen. tärkeää mahdollisimman nopean tien avaami-
2762: Sen valmistuttua todettiin kuitenkin suunni- nen Sirkan kylästä vanhaa tien suuntaa Kitti-
2763: telman toteuttamisen tulevan varsin kalliiksi län kunnan pohjoisosasta Inariin vuonna 1968
2764: ja merkitsevän n. 2 000 ihmisen asumapaikan valmistuvaan tiehen. Se voidaan panna alulle
2765: muuttoa, joten siitä luovuttiin. rakentamalla valmiiksi suunniteltu siltä Levi-
2766: Allasaluesuunnittelun aikana on rakennettu salmen lossiin. Tämä silta ja tien kuntoon-
2767: tieyhteyttä Kittilän Pokan kylästä Inariin. Tä- pano lähiaikoina lisää Kittilän kautta Inariin
2768: hän valmistuvaan tiehen on kaksi yhteyttä Kit- suuntautuvaa matkailuliikennettä ja sen tuo-
2769: tilästä: uudempi metsäautotie Ounasjoen itä- mia tuloja molempien kuntien suurimmissa ky-
2770: puolitse rakennettu ja vanhempi vuosisadan lissä.
2771: vaihteen aikoihin Könkään kylään rakennettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2772: maantie, joka mvöhemmin on jatkettu kylä- nioittaen,
2773: tienä, Hanhimaahan. Ensin mainittu on ni-
2774: mensä mukaisesti metsäautotie, kun taas van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2775: hempi tie halkoo kunnan vanhimpia kyliä, 1969 tulo- ja menoarvioon 100 000
2776: mutta on huonokuntoinen. markan määrärahan Levisalmen sillan
2777: Sirkan kylä tämän vanhan tien ja siitä Muo- rakentamiseksi Kittilän-Könkään tiellä.
2778: nioon erkanevan tien risteyksessä on jo muo-
2779: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
2780:
2781: Toivo Friman. Pekka Salla. Eino Tainio.
2782: 1162
2783:
2784: IV,287.-Rah.al. N:o 117.
2785:
2786:
2787:
2788:
2789: Friman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien autta·
2790: miseksi työttömyyden aiheuttamista vaikeuksista.
2791:
2792:
2793: E d u s k u n n a 11 e.
2794:
2795: Talouselämässä vallinneesta laskukaudesta otettu 2 miljoonan markan avustusmääräraha
2796: ja samanaikaisesti kunnille asetetuista uusista kunnille tasoituksen aikaansaamiseksi. Määrä-
2797: tehtävistä johtuen on kuntien talous joutunut rahan pienuudesta johtuen se jaettiin vaikeuk-
2798: suuriin vaikeuksiin. Työttömyydestä johtuen siin joutuneiden kuntien saaman avustuksen
2799: on tapahtunut vähintään verotulojen kasvun yhteydessä, eikä sillä pienuutensa vuoksi ole
2800: pysähtyminen ja pahimmissa tapauksissa niiden mitään tuntuvaa merkitystä kärsimään joutu·
2801: vähentyminen. Työttömyys on ollut vaikea neille kunnille. Jotta kunnat voitaisiin pelas-
2802: koko maassa, mutta vaikein Pohjois-Suomessa. taa mahdottomista vaikeuksista on tätä määrä-
2803: Sen kielteinen vaikutus erikoisesti Lapin lää- rahaa lisättävä.
2804: nin kuntien talouteen on johtunut siitä, että Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
2805: työviranomaiset ovat soveltaneet ns. kassalin- nioittaen,
2806: jaa varsin estottomasti näissä kunnissa. Veroti-
2807: lastot vuodelta 1966 jo todistavat sen, mutta että Eduskunta ottaisi lisäyksenä val-
2808: viime vuoden tilastojen valmistuttua näky tu· tion vuoden 1969 tulo- ja menoarvioon
2809: lee olemaan vielä murheellisempi. Valtion vi- 15 miljoonan markan määrärahan kun-
2810: ranomaisten taholla on tämä myönnettykin ja tien auttamiseksi pahimmista työttö·
2811: kuluvan vuoden valtion talousarvioon on myyden aiheuttamista vaikeuksista.
2812: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
2813:
2814: Toivo Friman. Kauko Hjerppe. Pekka Salla.
2815: Martti Linna. Heikki Mustonen. Eino Tainio.
2816: 1163
2817:
2818: IV,288.- Rah.al. N:o 118.
2819:
2820:
2821: Gestrin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sairaskoti
2822: Radiumin ja Turun Radiumkodin käyttötappioiden peittämi-
2823: seen.
2824:
2825: Ed u s kun n a 11 e.
2826:
2827: Eduskunnan hyväksymässä talousvaliokun- tehdyssä tulo- ja menoarvioesityksessä pysy-
2828: nan mietinnössä N :o 4 kuluvan vuoden huh- tetty jatkuvasti syöpäjärjestöjen ylläpidettä-
2829: tikuun 2 päivältä lausutaan mm., että syöpä- viksi jäävien kahden sairaalan, Helsingissä si-
2830: järjestöjen perustamien sairaaloiden käyttökus- jaitsevan Sairaskoti Radiumin ja Turun Ra-
2831: tannusten järjestölle tähän mennessä aiheutta- diumkodin hoitopäiväkohtainen valtionapu
2832: mien tappioiden korvaaminen valtion toimesta aikaisemmalla liian alhaiseksi todetulla ,ta-
2833: on oikeudenmukaista ja kohtuullista. Edus- solla.
2834: kunta edellytti sitä paitsi kuluvan vuoden toi- Edellä mainitussa talousvaliokunnan mietin-
2835: sen lisämenoawioesityksen käsititelyn yhtey- nössä N :o 4 kuitenkin todetaan, että Helsingin
2836: dessä hallituksen huolehtivan siitä, ettei syöpä- ja Turun hoitolaitosten ylläpitokustannuksiin
2837: järjestöille aiheudu vaikeuksia sairaaloidensa tulisi myöntää riittävä valtion avustus. Tehty-
2838: ylläpidossa tämän vuoden aikana, jolloin neu- jen laskelmien mukaan näiden Helsingissä ja
2839: votellaan osan näistä laitoksista siirtämisestä Turussa sijaitsevien sädehoitolaitosten ylläpito
2840: kuntainliittojen ylläpidettäviksi. Tällä perus- olisi suuremmitta tappioitta mahdollista, mi-
2841: teella sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime käli valtion avustus voitaisiin korottaa 25
2842: heinäkuussa työryhmän selvittämään syöpäjär- markaksi hoitopäivältä ja mikäli kunnat sitou-
2843: jestöille sairaaloidensa ylläpidosta aiheutuneen tuisivat maksamaan sen osan käyttötappiosta,
2844: tappion määrää. Saadun tiedon mukaan työ- johon keskussairaaloiden perimien hoitopäivä-
2845: ryhmä totesi, että tähänastinen järjestöjen maksujen tasalla pidettävät, potilaiden suorit-
2846: kannettavaksi jäänyt tappio on yli 2 500 000 tamat hoitokorvaukset eivät riitä.
2847: mk ja että kuluvan vuoden aikana tappiota Kyseisissä kahdessa sairaalassa on yhteensä
2848: saattaa kertyä tämän lisäksi yli 700 000 mk, 163 sairaansijaa ja niissä arvioidaan olevan
2849: ellei valtionapua koroteta. Työryhmän teke- ensi vuoden aikana 55 000 hoitopäivää. Näi-
2850: män selvityksen perusteella sosiaali- ja terveys- den sairaaloiden potilaat ovat kaikkialta maas-
2851: ministeriö ehdotti, että valtioneuvosto tekisi tamme yliopistosairaaloiden sijoituskaupunkei-
2852: periaatepäätöksen 2 500 000 markan suurui- hin lähetettyjä syöpäsairaita. Yllä mainitun las-
2853: sen lisämäärärahan myöntämisestä Suomen Syö- kelman mukaisesti valtionavun tulisi näille sai-
2854: päyhdistykselle ja Syöpäsäätiölle näiden yllä- raaloille olla yhteensä 1 375 000 markkaa,
2855: pitämien sairaaloiden valtionavun lisäämiseksi josta hallituksen esitykseen on otettu vain
2856: kuluvan vuoden lisämenoarviossa. Valtioneu- 880 000 markkaa.
2857: vosto teki kuitenkin periaatepäätöksen, jonka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2858: mukaan sanottuun lisämenoarvioon otettava nioittavasti,
2859: summa on 1 250 000 mk.
2860: Vaikka kyseinen summa on huomattavasti että Eduskunta ottaisi 33 Pääluo-
2861: ministeriön esittämää pienempi, valtioneuvos- kan 80 luvun 50 momentin 1 kohtaan
2862: ton tekemä periaatepäätös kuitenkin osoitti, 495 000 markkaa käytettäväksi Sairas-
2863: että valtionavun lisääminen syöpäjärjestöjen koti Radiumin ja Turun Radiumkodin
2864: sairaaloiden ylläpitoon on !katsottu välttämät- käyttötappioiden peittämiseksi annetta-
2865: tömäksi. Tästä huolimatta on vuodelle 1969 van valtion avustuksen lisäykseksi.
2866: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
2867:
2868: Kristian Gestrin. Sylvi Saimo. A-V. Perheentupa.
2869: Tyyne Paasivuori. Impi Lukkarinen. Carl Olof Tallgren.
2870: 7 E 746/68
2871: 1164
2872:
2873: IV,289.- Fin.mot. N:o 119.
2874:
2875:
2876:
2877:
2878: Gestrin m.fl.: Angående anvisande av anslag för lån för anskaff-
2879: ning av småtonnage och fiskefarkoster.
2880:
2881:
2882: T i 11 R i k s d a g e n.
2883:
2884: I statsbudgeten har under en följd av år Ifrågavarande låneanslag förefaller oss att
2885: upptagits ett låneanslag om 400 000 mk för erbjuda en billig möjlighet att under rådande
2886: att underlätta anskaffningen av småtonnage sysselsättningssvårigheter stimulera vissa, ofta
2887: och havsgående fiskefartyg från inhemska varv. bortglömda branscher inom vårt näringsliv,
2888: Lånen har beviljats såsom långfristiga, löpt nämligen sjöfart och fiske. Det synes oss
2889: med lägre ränta än på den allmänna penning- därför icke rimligt att anslaget nu strykes.
2890: marknaden samt icke bundits vid index. Med Hänvisande tili det sagda har vi äran föreslå,
2891: detta låneanslag har man dels kunnat stimulera
2892: intresset för beställningar hos den inhemska att i statsförslaget för år 1969 under
2893: varvsindustrin, dels underlättat finansieringen 32 Ht. 20 kap. måtte upptagas ett
2894: för köparna av småtonnage och havsgående nytt moment, varå anvisas 400 000 mk
2895: fiskefarkoster. Detta anslag upptogs icke för beviljande av lån för anskaffning av
2896: vidare i budgetförslaget för år 1969. småtonnage och havsgående fiskefar-
2897: koster.
2898: Helsingfors den 15 oktober 1968.
2899:
2900:
2901: Kristian Gestrin. Henrik Westerlund.
2902: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik.
2903: ·Evald Häggblom.
2904: 1165
2905:
2906: Suomennos
2907: IV,289.-Rah.al. N:o 119.
2908:
2909:
2910:
2911:
2912: Gestrin ym.: Määrärahan osoittamisesta pientonniston ja kalas-
2913: tusalusten hankkimista varten.
2914:
2915:
2916: E d u s k u n n a 11 e.
2917: Valtion tulo- ja menoarvioon on useana räraha tarjoaa halvan mahdollisuuden stimuloida
2918: perättäisenä vuotena otettu 400 000 markan vallitsevien työllisyysvaikeuksien aikana tiet-
2919: lainamääräraha helpottamaan pientonniston ja tyjä, usein unohdettuja elinkeinoelämämme
2920: merikelpoisten kalastusalusten hankkimista ko- haaroja, nimittäin merenkulkua ja kalastusta.
2921: timaisilta veistämöiltä. Lainat on myönnetty Sen vuoksi ei meistä näytä järkevältä, että
2922: pitkäaikaisina, niiden korko on ollut alempi määräraha nyt poistetaan.
2923: kuin yleisillä rahamarkkinoilla, eikä niitä ole Edellä sanottuun viitaten meillä on kunnia
2924: sidottu indeksiin. Tällä lainamäärärahalla on ehdottaa,
2925: toisaalta voitu herättää mielenkiintoa tilausten
2926: tekemiseen kotimaiselta veistämöteollisuudelta, että vuoden 1969 valtion t.ulo- ja
2927: toisaalta on pientonniston ja avomeren kalas- menoarvzoon, 32 Pl. 20 lukuun otet-
2928: tusalusten ostajia autettu ral1oituksessa. Tätä taisiin uusi momentti, jolla osoitetaan
2929: määrärahaa ei enää otettu vuoden 1969 bud- 400 000 markkaa lainojen myöntämi-
2930: jettiesitykseen. seksi pientonniston ja avomeren kalas-
2931: Meistä tuntuu siltä, että kyseinen lainmää- tusalusten hankkimiseen.
2932: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
2933:
2934:
2935: Kristian Gestrin. Henrik Westerlund.
2936: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik.
2937: Evald Häggblom.
2938: 1166
2939:
2940: IV,290.- Fin.mot. N:o 120.
2941:
2942:
2943:
2944:
2945: Gestrin m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för ned-
2946: sättning av räntan på lån åt yrkesfiskare.
2947:
2948:
2949: T i 11 R i k s d a g e n.
2950:
2951: Under ett stort antal år har i statsbudgeten besparingsåtgärd, som försämrar kreditförsörj-
2952: upptagits ett anslag om 200 000 mark för ned- ningen inom fisket utan att någon för statsfi-
2953: sättning av räntan på lån åt yrkesfiskare. Detta nanserna väsentlig inbesparing kan göras. Den
2954: anspråkslösa belopp föreslås nu sänkas med förklaring som ges i budgetförslaget är inte
2955: hälften eller till 100 000 mark. ägnad att övertyga om, att sänkningen endast
2956: Räntesänkningen på fiskarlånen har haft en vore en temporär åtgärd, som i själva verket
2957: stor betydelse för fiskets räntabilitet i en tid icke skulle framtvinga inskränkningar år 1969,
2958: då kapitalbehovet snabbt vuxit inom denna nä- enär medel kan överföras från år 1968.
2959: ring. En statlig kommitte, som utrett fiskerinä- Hänvisande tili det sagda har vi äran föreslå,
2960: ringens kapitalförsörjning, har för sin del till-
2961: styrkt en ökning av budgetanslaget för ränte- att anslaget för nedsättning av rän-
2962: nedsättning, då behovet av billig kredit inte tan på lån åt yrkesfiskare under 30 Ht.
2963: kunnat tillfredsställande tillgodoses inom ra- 37:43 måtte upptagas till oförändrat
2964: men för hittills i budgeten upptagna belopp. belopp eller 200 000 mk i statsförsla-
2965: Desto egendomligare förefaller regeringens in- get för år 1969.
2966: Helsingfors den 15 oktober 1968.
2967:
2968: Kristian Gestrin. Henrik Westerlund.
2969: Carl Olof Tallgren. Raknar Granvik.
2970: Evald Häggblom.
2971: 1167
2972:
2973: IV,290. -Rah.al. N:o 120. Suomennos
2974:
2975:
2976:
2977:
2978: Gestrin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammattikalas-
2979: tajille annettujen lainojen koron alentamiseen.
2980:
2981:
2982: E d u s k u n n a 11 e.
2983:
2984: Valtion tulo- ja menoarvioon on hyvin mo- säästäväisyystoimenpide, joka huonontaa luot-
2985: nena vuonna otettu 200 000 markan määräraha totilannetta kalastuksen kohdalla ilman, että
2986: ammattikalastajille myönnettyjen lainojen ko- mitään valtiontalouden kannalta ·olennaista
2987: ron alentamiseen. Tätä vaatimatonta summaa säästöä voidaan saada aikaan. Budjettiesityk-
2988: ehdotetaan nyt alennettavaksi puolella eli sessä annettu selitys ei ole omiaan vakuutta-
2989: 100 000 markkaan. maan siitä, että alennus olisi ainoastaan väliai-
2990: Kalastajalainojen korkojen alentamisella on kainen toimenpide, joka ei itse asiassa pakot-
2991: ollut suuri merkitys kalastuksen kannattavuu- taisi supistuksiin vuonna 1969, koska varoja
2992: delle aikana, jolloin pääoman tarve tämän elin- voidaan siirtää vuodelta 1968.
2993: keinon piirissä on nopeasti kasvanut. Valtion Sanottuun viitaten meillä on kurinia ehdot-
2994: komitea, joka on tutkinut kalastuselinkeinon taa,
2995: pääomatilannetta, on puolestaan kannattanut että määräraha ammattikalasta;ille
2996: koron alentamiseen tarkoitetun määrärahan myönnetyn lainan koron alentamiseen
2997: lisäämistä, koska halvan luoton tarvetta ei ole 30 Pl. 37: 43 otettaisiin muuttamatto-
2998: voitu tyydyttävästi hoitaa tulo- ja menoarvioon min maartn, eli 200 000 markkana
2999: tähän asti otettujen rahamäärien puitteissa. vuoden 1969 tulo- ja menoarvioesityk-
3000: Sitäkin omituisemmalta vaikuttaa hallituksen seen.
3001: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1969.
3002:
3003: Kristian Gestrin. Henrik Westerlund.
3004: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik.
3005: Evald Häggblom.
3006: 1168
3007:
3008: IV,291.-Fin.mot. N:o 121.
3009:
3010:
3011:
3012:
3013: Granvik m.fl.: Angående anvisande av anslag för inrättande av
3014: en övningsfarm för pälsdjursskötarskolan på Korsholms lant-
3015: bruksskolor.
3016:
3017:
3018: T i 11 R i k s d a g e n.
3019:
3020: Sedan två år tillbaka har Korsholms lant- pälsdjurskötarna här. Men ännu saknar skolan
3021: btuksskolor en pälsdjurskötarlinje. Denna linje en egen övningsfarm och materia!. Man borde
3022: fick ordinarie lärarbefattning från den 1. 1. därför i första hand få fem hus med 900 burar
3023: 1968. Att ett verkligt behov föreligger be- och lämpligt undervisningsutrymme.
3024: visar den stora anslutningen av elever till sko- På grund av ovanstående förslår underteck-
3025: lan, ty alla, som har sökt om inträde vid sko- nade vördsamt,
3026: lan, har icke kunnat antagas på grund av ut-
3027: rymmesbrist. Eleverna kommer från hela att Riksdagen måtte upptaga ett an-
3028: Svensk-Finland. slag av 208 000 mk i 1969 års stats-
3029: Då svenska Österbotten står för 53 pro- förslag för uppförande av en övnings-
3030: cent · av hela pälsdjursodlingen i Finland, för- farm för pälsdjursskötarskolan på Kors-
3031: står man behovet av en gedigen uthildning för holms lantbruksskolor i Korsholm.
3032: Helsingfors den 15 oktober 1968.
3033:
3034: Ragnar Granvik. Henrik Westerlund.
3035: Bror Lillqvist. Evald Häggblom.
3036: Magnus Kull. Georg Backlund.
3037: 1169
3038:
3039: IV,291.- Rah.al. N:o 121. Suomennos.
3040:
3041:
3042:
3043:
3044: Granvik ym.: Määrärahan osoittamisesta turkiseläinhoitajakoulun
3045: harjoitustarhan perustamiseksi Mustasaaren maatalouskoului-
3046: hin.
3047:
3048:
3049: E d u s kun n a II e.
3050:
3051: Kaksi vuotta sitten perustettiin Mustasaa- puuttuu vielä oma harjoitustarha ja opetusvä-
3052: ren maatalouskouluihin turkiseläinhoitajalinja. lineistö. Senvuoksi tulisi ensi sijassa vaada viisi
3053: Tämä linja sai vakinaisen opettajantoimen 1. 1. taloa, joissa olisi 900 häkkiä sekä sopivaa ope-
3054: 1968 lähtien. Pyrkijöiden suuri lukumäärä tustilaa.
3055: osoittaa todellisen tarpeen olevan olemassa, Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3056: sillä kaikkia jotka ovat pyrkineet kouluun, ei nioittaen,
3057: ole voitu tilanpuutteen vuoksi ottaa. Oppilaat että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3058: tulevat koko ruotsinkielisen Suomen alueelta. tulo- ja menoarvioon 208 000 markan
3059: Kun ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on 53 määrärahan turkiseläinhoitajakoulun
3060: prosenttia kaikista Suomen turkiseläintarhauk- harjoitustarhan rakentamiseksi Musta-
3061: sista, on pätevän turkiseläinhoitajakoulutuksen saaren maatalouskouluihin Mustasaares-
3062: tarve täällä ymmärrettävä. Mutta koululta sa.
3063: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3064:
3065: Ragnar ·Granvik. Henrik Westerlund.
3066: Bror Lillqvist. Evald Häggblom.
3067: Magnus Kull. Georg Backlund.
3068: 1170
3069:
3070: IV,292.- Fin.mot. N:o 122.
3071:
3072:
3073:
3074:
3075: Granvik m.fl.: Angående anvisande av anslag för påbörjande
3076: av arbetena på vägen Kronoby-Merijärvi.
3077:
3078:
3079: T i 11 R i k s d a g e n.
3080:
3081: Byggandet av nämnda väg, vars vägplan sutom arbetslösheten i dessa nejder kommer
3082: godkänts av Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att vara stor inkommande vinter, borde ar-
3083: den 12 september 1968 och vars kostnads- betena på nämnda väg omedelbart kunna på-
3084: förslag utgör 2 820 000 mark borde ske i börjas.
3085: brådskande ordning. Vägen, som skulle för- Med åberopande av vad som ovan fram-
3086: binda riksåttan med vägen tili flygfältet i förts föreslås vördsamt,
3087: Kronoby, skulle betydligt förbättra för-
3088: bindelserna för de snabbt växande städerna att Riksdagen i 1969 års statsförslag
3089: Gamlakarleby och Jakobstad med flygfältet måtte upptaga ett 600 000 mk stort
3090: i Kronoby. Trafiksäkerheten i Kronoby anslag för påbörjandet av arbetena på
3091: centrum skulle avsevärt förbättras. Då des- Kronoby-Merijärvi vägen i Kronoby.
3092: Helsingfors den 15 oktober 1968.
3093:
3094: Ragnar Granvik. Aaro Lintilä.
3095: Bror Lillqvist. Heimo Linna.
3096: Victor Procope. Sakari Huima.
3097: Nestori Nurminen.
3098: 1171
3099:
3100: IV,292.-Rah.al. N:o 122. Suomennos.
3101:
3102:
3103:
3104:
3105: Granvik ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamista var-
3106: ten Kruunupyyn-Merijärven tiellä.
3107:
3108:
3109: E d u s k u n n a 11 e.
3110: Mainitun tien, jonka tiesuunnitelman tie- ja talvena olemaan suuri, olisi työt mainitulla
3111: vesirakennushallitus on hyväksynyt 12 päivä- tiellä voitava aloittaa välittömästi.
3112: nä syyskuuta 1968 ja jonka kustannusarvio on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3113: 2 820 000 markkaa, rakentamisen tulisi tapah- nioittaen,
3114: tua kiireellisesti. Tie, joka yhdistäisi valtatien
3115: n:o 8 Kruunupyyn lentokentän tiehen, paran- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3116: taisi oleellisesti nopeasti kasvavien Kokkolan tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
3117: ja Pietarsaraen kaupunkien yhteyksiä Kruunu- määrärahan töiden aloittamista varten
3118: pyyn lentokenttään. Kruunupyyn keskustan lii- Kruunupyyn-Merijärven tiellä Kruu-
3119: kenneturvallisuus paranisi huomattavasti. Kun nupyyssä.
3120: sitäpaitsi näiden seutujen työttömyys tulee ensi
3121: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3122:
3123: Ragnar Granvik. Aaro Lintilä.
3124: Bror Lillqvist. Heimo Linna.
3125: Victor Procope. Sakari Huima.
3126: Nestori Nurminen.
3127:
3128:
3129:
3130:
3131: E 746/68
3132: 1172
3133:
3134: IV,293.- Fin.mot. N:o 123.
3135:
3136:
3137:
3138:
3139: Granvik m.fl.: Angående anvisande av anslag för ersättning för
3140: av naturkrafter förorsakade skador på växtligheten.
3141:
3142:
3143: T i 11 R i k s d a g e n.
3144:
3145: Då naturkrafterna årligen förorsakar växtlig- På grund av ovanstående föreslår under-
3146: heten skador, som inte odlaren kan förebygga, tecknade,
3147: borde dylika skador erläggas av statsmakten.
3148: Tidigare har anslag för dylika ändamål funnits att Riksdagen måtte upptaga
3149: i statsbudgeten. I statsförslaget för 1969 har 200 000 mk i statsförslaget för år
3150: hela detta moment bortlämnats. Därför bör 1969 för ersättning för skador på växt-
3151: dksdagen också i statsförslaget för 1969 upp- ligheten, förorsakade av naturkrafter.
3152: taga ett anslag för nämnda ändamål.
3153: Helsingfors den 15 oktober 1968.
3154:
3155: Ragnar Granvik. Henrik Westerlund.
3156: Bror Lillqvist. Evald Häggblom.
3157: Magnus Kull. Georg Backlund.
3158: 1173
3159:
3160: Suomennos.
3161: IV,293.-Rah.al. N:o 123.
3162:
3163:
3164:
3165:
3166: Granvik ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonvoimien kasvilli-
3167: suudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
3168:
3169:
3170: E d u s k u n n a 11 e.
3171:
3172: Kun luonnonvoimat aiheuttavat kasvillisuu- Yllä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
3173: delle vuosittain vahinkoja, joita viljelijä ei voi ehdottavat,
3174: estää, tulisi valtiovallan korvata sellaiset va-
3175: hingot. Talousarviossa on aikaisemmin ollut
3176: määräraha näihin tarkoituksiin. Vuoden 1969 että Eduskunta vuoden 1969 tulo- ja
3177: tulo- ja menoarviosta koko tämä momentti on menoarvioon ottaisi 200 000 markkaa
3178: jätetty pois. Senvuoksi eduskunnan tulee myös luonnonvoimien kasvillisuudelle aiheut-
3179: vuoden 1969 tulo- ja menoarvioon ottaa mää- tamien vahinkojen korvaamiseen.
3180: räraha mainittua tarkoitusta varten.
3181: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3182:
3183: Ragnar Granvik. Henrik Westerlund.
3184: Bror Lillqvist. Evald Häggblom.
3185: Magnus Kull. Georg Backlund.
3186: 1174
3187:
3188: IV,294.- Fin.mot. N:o 124.
3189:
3190:
3191:
3192:
3193: Granvik: Angånde anivsande av anslag för inrättande av en
3194: yrkesvägledningsbyrå i svenska Syd-Österbotten.
3195:
3196:
3197: T i 11 R i k s d a g e n.
3198:
3199: Den distriktsindelning som uppgjorts för allt större betydelse varför även vuxna bör
3200: yrkesvägledningen förutsätter bland annat att kunna erhålla yrkesvägledning. Riksdagen har
3201: en Y.rkesvägledningsbyrå inrättas i svenska även i samband med antagandet av 1966 års
3202: Syd-Osterbotten. lnom de svenska kommu- budget uttalat att regeringen bör vidta åtgär-
3203: nerna i Syd-Österbotten är medborgar- och der för utbyggandet av yrkesvägledningsnätet.
3204: mellanskolor ävensom folkhögskolor och folk- För att yrkesvägledningsverksamheten skall
3205: akademi väl utbyggda och yrkesutbildningen kunna påbörjas inom de svenska kommunerna
3206: har genom olika läroanstalter bringats till en i Syd-Österbotten bör den planerade yrkesväg-
3207: tidsenlig nivå. ledningsbyrån i Syd-Österbotten inrättas och
3208: Behovet av en modern och effektiv yrkesväg- nödig personai anställas.
3209: ledning framstår under sådana förhållanden Med hänsyn till det ovan anförda föreslår
3210: som en synnerligen angelägen och brådskande jag,
3211: samhällsuppgift. Utan en dylik vägledning kan
3212: ej de unga erhålla den riktiga handledning och att Riksdagen i inkomst- och utgifts-
3213: prövning som de behöver få för att träffa ett staten för 1969 måtte uppta ett anslag
3214: riktigt yrkesval. Därutöver bör beaktas, att den om 50 000 mark /ör inrättande av en
3215: omstrukturering i samhället som är i gång re- yrkesvägledningsbyrå i svenska Syd-
3216: dan nu kräver omskolning av arbetskraft. Österbotten samt för avlöning av till-
3217: Denna omskolningsverksamhet kommer att få fällig personai vid byrån.
3218: Helsingfors den 15 oktober 1968.
3219:
3220: Ragnar Granvik.
3221: 1175
3222:
3223: IV,294.- Rah.al. N:o 124. Suomennos
3224:
3225:
3226:
3227:
3228: Granvik: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoi-
3229: miston perustamiseksi ruotsinkieliselle Etelä-Pohjanmaalle.
3230:
3231:
3232: E d u s k u n n a II e.
3233:
3234: Se aluejako, joka on tehty ammatinvalinnan- remman merkityksen; minkä takia myös aikuis-
3235: ohjausta varten, edellyttää mm. ammatinvalin- ten on voitava saada ammatinvalinnanohjausta.
3236: nanohjaustoimiston perustamista ruotsinkieli- Eduskunta on myös vuoden 1966 menoarvio-
3237: selle Etelä-Pohjanmaalle. Etelä-Pohjanmaan esitystä hyväksyessään lausunut, että hallituk-
3238: ruotsinkielisissä kunnissa ovat kansalais- ja kes- tuksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin ammatin-
3239: kikoulut, samoin kuin kansanopistot ja kansan- valinnanohjausverkon laajentamiseksi.
3240: korkeakoulut hyvin kehittyneita, ja ammatti- Jotta ammatinvalinnanohjaus voitaisiin
3241: kasvatus erilaisten oppilaitosten ansiosta saa- Etelä-pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa
3242: tettu ajanmukaiselle tasolle. aloittaa, on Etelä-Pohjanmaalle suunniteltu
3243: Uudenaikaisen ja tehokkaan ammatinvalin- ammatinvalinnanohjaustoimisto perustettava ja
3244: nanohjauksen tarve on näin ollen erityisen tar- tarpeellinen henkilöstö otettava palvelukseen.
3245: peellinen ja kiireellinen yhteiskunnallinen teh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
3246: tävä. Ilman sellaista ohjausta eivät nuoret voi
3247: saada sitä oikeata opastusta ja testausta, jota että Eduskunta vuoden 1969 tulo-
3248: he tarvitsevat valitakseen ammatin oikein. Sen ja menoarvioon ottaisi 50 000 markan
3249: lisäksi on otettava huomioon, että meneillään määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
3250: oleva yhteiskunnan rakenteen muuttuminen jo miston perustamiseksi ruotsinkieliselle
3251: nyt vaatii työvoiman uudelleen kouluttamista. Etelä-Pohjanmaalle sekä tarpeellisen
3252: Tämä uudelleenkoulutustoiminta saa yhä suu- henkilöstön palkkaamiseksi toimistoon.
3253: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3254:
3255: Ragnar Granvik.
3256: 1176
3257:
3258: IV,29.5.- Rah.al. N:o 12.5.
3259:
3260:
3261:
3262:
3263: Gröndahl ym.: Määrärahan osoittamisesta Vähärauman yhteis-
3264: lyseon rakennustöiden aloittamista varten.
3265:
3266:
3267: E d u s k u n n a 11 e.
3268:
3269: Vähärauman yhteislyseo, joka toimii Porin Koulu toimii nyt kaupungin sille luovutta-
3270: kaupungissa, perustettiin vuonna 1965. Kou- missa tiloissa, jotka kuitenkin ovat koulun tar-
3271: lua perustettaessa sitoutui Porin kaupunki peisiin riittämättömät ja oppilasmäärä kasvaa
3272: lahjoittamaan tontin uudelle koulutalolle ja vuosittain noin 80 oppilaalla. Tilanteen tekee
3273: valtio puolestaan sitoutui vastaamaan koulun erityisen huolestuttavaksi se, että Porin kau-
3274: toimitiloista syyskuun 1 päivästä 1970. punki tarvitsee vuonna 1970 koulun käytössä
3275: olevan rakennuksen omaan käyttöönsä.
3276: Kaupunki on sopimuksen mukaisesti lah- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3277: joittanut tontin yhteislyseolle. Jota koulura-
3278: kennus olisi valmiina syyslukukauden 1970 että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3279: alussa, tarvitaan tämän vuoden tulo- ja meno- tulo- ja menoarvion momentin 29. 42.
3280: arvioon määräraha Vähärauman yhteislyseon ra- 74 alamomentille 500 000 markkaa Vä-
3281: kennustöiden aloittamista varten. härauman yhteislyseon rakennustöiden
3282: aloittamista varten.
3283: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
3284:
3285: Kelpo Gröndahl. Irma Rosnell.
3286: 1177
3287:
3288: IV,296.- Rah.al. N:o 126.
3289:
3290:
3291:
3292:
3293: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen perhe-eläkkeen
3294: voimaansaattamiseksi tarveharkintaisena.
3295:
3296:
3297: Eduskunnalle
3298:
3299: Yleisen perhe-eläkelain säätämistä on pi- Harkittaessa etuuksien porrastusta voitaneen
3300: detty välttämättömänä ja kiireellisenä uudis- olla yksimielisiä siitä, että orpojen aseman
3301: tuksena kaikkien poliittisten ryhmittymien ja turvaaminen on kaikista kiireeliisin tehtävä.
3302: etujärjestöjen taholta. Tämä käsitys on il- Lapsia huoltavan lesken, jolla ei useinkaan
3303: maistu toisaalta eri etujärjestöjen julkilausu- juuri tästä syystä, varsinkin jos lapset ovat
3304: missa ja kirjelmissä samoinkuin mm. niissä lu- pienempiä, ole mahdollisuuksia hakeutua an-
3305: kuisissa lakialoitteissa, jotka on jätetty halli- siotyöhön, rinnastaminen orpoihin kiireelli-
3306: tuksen yleistä perhe-eläkelakia koskevan laki- syysjärjestyksessä on perusteltua. Näin ollen
3307: esityksen rinnakkaisaloitteiksi. Erityisesti on kiireellisimmän ryhmän yleisen perhe-eläkelain
3308: todettava, että nykyisen hallituksen muodosta- edunsaajien joukossa muodostavat lapsia huol-
3309: misen yhteydessä tehdyssä hallitussopimuk- tavat lesket ja orvot. Heidän osaltaan perhe-
3310: sessa edellytetään perhe-eläkelain kiireellistä eläke-etuuden voimaansaattaminen jo vuoden
3311: säätämistä. Kun näin ollen uudistuksen toteut- 1969 aikana olisi välttämätöntä. Sitä vastoin
3312: tamisesta on sekä sovittu että sen kiireelli- lesken eläkkeen suorittaminen yksinäiselle les-
3313: syyttä kaikilta tahoilta korostettu, olisi perhe- kelle samoin kuin koulutustuki eli muut halli-
3314: eläkelaki saatava voimaan jo vuoden 1969 tuksen esityksessä tarkoitetut etuudet voitai-
3315: aikana. siin säätää voimaantulevaksi vasta vuonna
3316: 1970.
3317: Jos valtiotaloudellisista syistä katsotaan, On sekä valtiontalouden kannalta että so-
3318: että yleisen perhe-eläkelain edellyttämiin me- siaalipoliittisesti välttämätöntä, että yleinen
3319: noihin ei voida kuluvana vuonna paljoakaan perhe-eläke toteutetaan tarveharkintaisena.
3320: irroittaa varoja, mikä sinänsä valtiotalouden ti- Edellä mainitun perusteella esitämme,
3321: lan kannalta on ymmärrettävää, voidaan tämä
3322: näkökohta ottaa huomioon porrastamaHa etu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3323: jen voimaantulo vuosille 1969 ja 1970. Lisäksi tulo- ja menoarvioon 34 000 000 mar-
3324: voidaan niiden etuuksien, jotka liitettäisiin kan määrärahan yleisen perhe-eläkkeen
3325: porrastuksen ensimmäiseen osaan, voimaantulo voimaansaattamiseksi tarveharkintai-
3326: lykätä tapahtuvaksi 1. 7. 1969. sena jo vuoden 1969 aikana.
3327: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
3328:
3329: K. T. Haapasalo. Lyyli Aalto. Tyyne Paasivuori.
3330: Margit Eskman. Kalle Matilainen. Ilmari Linna.
3331: U. H. Voutilainen. Sylvi Siltanen. Arvo Salo.
3332: Arvo Ahonen. Valto Käkelä. Esko Niskanen.
3333: Väinö Vilponiemi. Antti 0. Pennanen. Ensio Partanen.
3334: Bror Lillqvist. V. 0. Mäkinen. Sinikka Luja.
3335: Ville Tikkanen. Eero Salo. Artturi Koskinen.
3336: Reino Breilin. Voitto Hellsten. Valdemar Sandelin.
3337: Uljas Mäkelä.
3338: 1178
3339:
3340: IV,297.-Rah.al. N:o 127.
3341:
3342:
3343:
3344:
3345: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden pysy-
3346: vää tuotenäyttelyä varten.
3347:
3348:
3349: E d u s k u n n a 11 e.
3350:
3351: Pienteollisuudella on maassamme monessa yhteydessä voitaisiin hoitaa muutakin pienteol-
3352: suhteessa suuri merkitys. Pienteollisuuden me- lisuuden edistämistoimintaa kuten esimerkiksi
3353: nestyminen riippuu ratkaisevasti sen tuottei- ulkomaankaupassa tarpeellista kielipalvelua.
3354: den markkinoinnista. Laajenevat markkinat ja Kauppa- ja teollisuusministeriön pienteolli-
3355: kiristyvä kilpailu lisäävät tässä suhteessa jatku- suustoimiston edustajat ovat perehtyneet
3356: vasti vaatimuksia, joita yritykset eivät yk- myös Ruotsissa ja Tanskassa jo useita vuosia
3357: sin pysty täyttämään. Sen vuoksi tarvitaan toimineisiin samanlaisiin pysyviin tuotenäytte-
3358: pienteollisuuden tuotteiden markkinoinnissa lyihin ja saaneet niiden toiminnasta myöntei-
3359: laajalle pohjalle perustuvaa yhteistyötä ja ak- sen käsityksen ja arvokkaita tietoja. Niiden
3360: tiivista edistämistoimintaa. tarjoamaa yhteistoimintaa voitaisiin myös
3361: Kauppa- ja teollisuusministeriön pienteol- käyttää hyväksi.
3362: lisuustoimisto on pyrkinyt löytämään keinoja Pienteollisuusneuvottelukunnan markkinoin-
3363: pienteollisuuden tuotteiden markkinoinnin ke- tijaosto, jossa ovat edustettuina sekä valtion
3364: hittämiseksi. Sen nykyisistä tähän tähtäävistä että yksityiset organisaatiot, on perehtynyt
3365: toimintamuodoista mainittakoon markkinoin- suunnitelmaan ja tukee sen toteuttamista edel-
3366: tikoulutus, -neuvonta ja opaskirjaset sekä yh- lyttäen, että valtio osallistuu noin puoleen kus-
3367: teisosastot messuilla ja näyttelyissä. tannuksista.
3368: Uusimpana suunnitelmana on pienteollisuu- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
3369: den lähinnä ns. kasvuteollisuuden pysyvän nioittaen,
3370: tuotenäyttelyn perustaminen Helsinkiin. Osuus-
3371: kunta Suomen Messut on tarjonnut B-messu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3372: hallissa sijaitsevaa noin 460 m2 :n suuruista den 1969 tulo- ja menoarvioon momen-
3373: Minihallia näyttelytiloiksi. Näyttelyä hoita- tille 32.80.29. 90 000 markan määrä-
3374: maan on tarkoitus perustaa yksityinen organi- rahan pienteollisuuden pysyvää tuote-
3375: saatio, jonka toimintaa valtio tukisi. Pysyvä näyttelyä varten vientimaksuvaroista.
3376: tuotenäyttely olisi jatkuvasti uudistuva ja sen
3377: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
3378:
3379: K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto. Toivo Antila.
3380: Eero Salo. Uljas Mäkelä. Reino Breilin.
3381: Margit Eskman.
3382: 1179
3383:
3384: IV,298. -Rah.al. N:o 128.
3385:
3386:
3387:
3388:
3389: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienteolli-
3390: suuslainoja varten.
3391:
3392:
3393: E d u s k u n n a 11 e.
3394:
3395: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vuo- Miehet Naiset Yhteensä
3396: desta 1951 lähtien määräraha pienteollisuuslai- Arvio kesä-syyskuu 1968
3397: noja varten suruudeltaan viime vuosina 6-9 lainat 5 6.3.3 200,- .... · 650 210 860
3398: miljoonaa markkaa. Vuonna 1968 tämä määrä- kaikki yhteensä ..... . 2 212 972 3 184
3399: raha nousi 10 miljoonaan markkaan, minkä lainat 20 000 000,-
3400: lisäksi osoitettiin toiset 10 miljoonaa markkaa
3401: vientimaksuvaroista kootusta kasvupaketista, Valtion taloutta pienteollisuuslainamäärärahat
3402: yhteensä siis 20 miljoonaa markkaa. Haetuista ovat viime vuosina rasittaneet verraten vähän,
3403: markkamääristä on voitu myöntää viime vuo- sillä aikaisempien pienteollisuuslainojen kuole-
3404: sina 20-25 %, vuonna 1968 noin 40 %. Vuo- tukset ja korot ovat olleet lähes yhtä suuret
3405: delle 1969 on lainamäärärahaksi ehdotettu 10 kuin lainamäärärahat. Vuonna 1969 kuoletuk-
3406: miljoonaa markkaa, joten lainoitusmahdollisuu- set ja korot ovat yhteensä lähes 8 miljoonaa
3407: det heikkenevät oleellisesti. markkaa.
3408: Käsi- ja pienteollisuuslainojen työllisyysvaiku- Selvitysten mukaan pienteollisuuslainoilla,
3409: tuksesta antaa tuoreimman kuvan kuluvan vuo- jotka ovat vain osarahoituksena investoinneissa,
3410: den 20 milj. mk:n lainoituksella perustetut luodaan pysyviä työpaikkoja ja lisätään työlli-
3411: uudet työpaikat, jotka tarkistettujen tietojen syyttä myös välillisesti kotimaisilla konehankin-
3412: mukaan ovat seuraavat: noilla ja tuotantotilojen rakentamisella. Näin-
3413: V. 1968 tammi-toukokuussa myönnetyt ollen pienteollisuuden lainoitus on valtiolle
3414: pienteollisuuslainat .316 kpl 12176 800 mk edullista työllisyyden hoitoa. Samalla pienteolli-
3415: jakautuvat siten, että rakennuslainoja myön- suuslainoilla luodaan markkinatuotantoa ja
3416: nettiin 6 452 000 mk (5.3 %) ja konelainoja vientiäkin.
3417: 5 724 000 ( 47% ). Vuonna 1968 suoritetuissa Edellä esitetyn perusteella esitämme ktm-
3418: rakennustöissä olivat lainansaajayrityksen käyt- nioittaen,
3419: täneet yhteensä .372 tilapäistä työntekijää vähin-
3420: tään kahden viikon ajan. että Eduskunta ·ottaisi valtion vuo-
3421: Miehet Naiset Yhteensä den 1969 tulo- ja menoarvion ma-
3422: Vuoden 1967 hakemus- mentille 32.80.83 lisäyksenä 10 · mil-
3423: ten perusteella m~.önne- joonan markan määrärahån pienteollli-
3424: tyt . lainat 2 190 000,- .31.3 153 466 suuslainoja varten.
3425: Tammi-toukokuu 1968
3426: lainat 12 176 800,- 1 249 609 1 858
3427: Toteutuneet yhteensä .. 1 562 762 2 .324
3428: Helsingissä 16 päiv~nä lokakuuta 1968.
3429:
3430: K. F. Haapasalo. V. 0. Mäkinen. Tuure Salo.
3431: Reino Breilin. Valdemar Sandelin. Armas Leinonen.
3432: Ensio Partanen. Uljas Mäkelä. Voitto Hellsten.
3433:
3434:
3435:
3436: 9 E 746/68
3437: 1180
3438:
3439: IV,299.- Rah.al. N:o 129.
3440:
3441:
3442:
3443:
3444: Haarla ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta /ainoiksi pien-
3445: teollisuuden edistämiseen.
3446:
3447:
3448: E d u s k u n n a 11 e.
3449:
3450: Vuoden 1969 tulo- ja menoarvioesityksessä nalle. Lisäksi pysyvästä työpaikasta saadut ve-
3451: on !ainoiksi pienteollisuuden edistämiseen rotulot ovat suuremmat kuin väliaikaisesta
3452: (mom. 32.80.83) esitetty 10 milj. markkaa. saadut.
3453: Näiden lainojen jakoperusteissa on jatkuvasti Tässä yhteydessä tuskin kannattaa erikseen
3454: kiinnitetty huomiota nimenomaan niiden työl- korostaa sitä, kuinka paljon merkittävämpi
3455: listävään vaikutukseen. Pahimmilla alityölli- työntekijälle on pysyvä työpaikka kuin yhteis-
3456: syysalueilla sijaitsevat yritykset on useissa ta- kunnan hänelle järjestämä väliaikainen työti-
3457: pauksissa pyritty huomioimaan ensisijaisina laisuus.
3458: lainoituskohteina. Edellä esitetyt luvut eivät voi mitenkään
3459: Vuoden 1968 pienteollisuuslainoilla, joita tukea sitä menettelyä, johon on menty halli-
3460: voitiin myöntää 20 miljoonaa markkaa, saadaan tuksen vuoden 1969 tulo- ja menoarvioesityk-
3461: yli 2 000 vakituista työpaikkaa ja lisäksi mer- sessä, nimittäin, että tällä hetkellä todistetta-
3462: kittävä määrä rakennusaikaisia työpaikkoja. vasti parhaiten työllistävää momenttia, pien-
3463: Tämä osoittaa, että yhteiskunnan rahoitus- teollisuuslainoja on alennettu puolella verrat-
3464: osuus on pienteollisuuslainoja käyttäen yhtä tuna vuoteen 1968.
3465: vakituista työpaikkaa kohti noin 10 000 mark- Vaikean työllisyystilanteen hoito onnistuu
3466: kaa. Erityisesti on otettava huomioon se, että käsityksemme mukaan paremmin pienteolli-
3467: kyseessä on lainan muodossa tapahtuva työ- suuslainoja lisäämällä ja siten pysyviä työpaik-
3468: paikkojen luominen, jolloin sijoitettava pää- koja luomalla kuin luomalla työllisyysmäärära-
3469: oma palautuu takaisin valtiolle korkoineen. hoin väliaikaisia työpaikkoja. Lisäys pienteol-
3470: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- lisuuslainoiksi voitaisiin siten ottaa hallituk-
3471: riön laskelmat osoittavat, että 8 kuukauden pi- sen vuodelle 1969 ehdottamista työllisyysmää-
3472: tuinen työtilaisuus valtion työllisyystöissä rärahoista.
3473: maksaa valtiolle tällä hetkellä 16 000-20 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3474: markkaa vuodessa eli 2 000-2 500 markkaa nioittaen,
3475: kuukaudessa. Pieni ja keskisuuri teollisuus luo-
3476: vat näinollen pysyviä työpaikkoja huomatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3477: vasti pienemmillä kustannuksilla kuin yhteis- tulo- ja menoarvioon momentille
3478: kunnan rahoituksella saadaan aikaan väliaikai- 32.80.83 lisäystä 10 miljoonaa mark-
3479: sia työpaikkoja. Eduksi on vielä laskettava se, kaa käytettäväksi lainoina pienteolli-
3480: että myönnetty pääoma palautuu yhteiskun- suuden edistämiseen.
3481: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
3482:
3483: Pekka Haarla. Timo Mäki.
3484: Anna-Liisa Lnkola. Pentti Sillantaus.
3485: 1181
3486:
3487: IV,300.- Rah.al. N:o 130.
3488:
3489:
3490:
3491:
3492: Hatnara ym.: Määrärahan osoittamisesta /ainoiksi vedenhankinta-
3493: ;a viemäröintilaitteiden rakentamiseen.
3494:
3495:
3496: E d u s k u n n a 11 e.
3497:
3498: Vuoden 1969 tulo- ja menoarviossa on esi- Siirryttäessä korkotukijärjestelmään tulisi
3499: tys siirtymisestä vesihuoltolaitteiden rakenta- vesihuoltolainojen laina-aika ilmeisesti lyhene-
3500: misessa osittain korkotukijärjestelmään ja osit- mään nykyisestään, joka vaivuttaisi erittäin hai-
3501: tain lainojen myöntämiseen maatilatalouden tallisesti vesihuoltoyhtymien talouteen. Pa-
3502: kehittämisrahastosta. Tämä merkitsisi käy- rempi olisikin, että vesihuoltolainat myönnet-
3503: tännössä samalla vesihuollon kehittämistä var- täisiin edelleen nykyisen rahoituslain mukaan
3504: ten vuonna 1963 laaditun ns. rahoituslain ro- ja vastaavasti joltakin muulta osalta valtion
3505: muttamista vesihuollon osalta. Esitys merkit- lainoituksessa siirryttäisiin korkotukijärjestel-
3506: sisi selvää huononemista nykyiseen järjestel- mään käyttäen esimevkiksi momentteja
3507: mään ja aiheuttaisi mm. sen, että alle kahden 32.83.83 tai 32.82.84 tai 31.46.80 taikka
3508: hehtaarin tilat eivät saisi vesihuoltolainoja ol- 31.46.81, jolloin tulo- ja menoarvion loppu-
3509: lenkaan silloin, kun ne eivät voi liittyä suu- summa ei muuttuisi.
3510: reen vesihuoltolaitokseen. Tällainen tila jäisi Tämän johdosta esitämme kunnioittavasti,
3511: pienessä vesihuoltoyhtymässä myös ilman lai-
3512: noitusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3513: Lisäksi esitetyt lainat maatilatalouden kehit- tulo- ;a menoarvioon 30.24.30 momen-
3514: tämisrahastosta ovat esityksen mukaan niin tille 18 000 000 markka valtion osan-
3515: pieniä, että vastaava yhden talon vesihuolto- otosta eräiden maa- ;a vesirakennustöi-
3516: laitteiden ja pienten vesihuoltoyhtymien ra- den kustannuksiin annetussa laissa
3517: kentaminen supistuisi kymmenenteen osaan ( 433/63) tarkoitettuihin lainoihin ve-
3518: nykyisestä. denhankinta- ia viemäröintilaitteiden
3519: rakentamiseen.
3520: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1968.
3521:
3522: Irma Hamara. Timo Mäki.
3523: Olavi Nikkilä. P. Mäki-Hakola.
3524: Saara Forsius.
3525: 1182
3526:
3527: IV,301.- Rah.al. N:o 131.
3528:
3529:
3530:
3531:
3532: Hanhirova ym;:· Määrärahan osoittamisesta AJkkulan-Tenge-
3533: liön yksityistien · rakentamiseen Ylitorniolta.
3534:
3535:
3536: E d u s k u n n all e.
3537:
3538: Ylitornion kunnassa oleva Alkkula--'Ten- kenteessä ja varatienä silloin kun tulva keväi-
3539: geliö .yksityistie on erittäin heikkokuntoinen. sin peittää valtakunnantie n:o 21 :n, kuten
3540: Tien tarve on kuitenkin erittäin suuri, sillä k.o. viime keväänä. Tiesuunnitelma on valmis, jo-
3541: tie yhdistää Ylitornion kirkonkylän ja Tenge- ten rakentamiseen voidaan alkaa välittömästi.
3542: liönjokivarren ja lyhentää sinne olevaa mat- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
3543: kaa n. 10 km. Tien pituus on n. 7 km ja sen tavasti,
3544: vaikutuspiirissä on runsaasti rviljelyksiä ja
3545: metsää. Tie on kirkonkylän maanviljelijöiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3546: kannalta aivan erikoisen tärkeä, sillä heillä on tulo- ia menoarvioon 185 000 markan
3547: huomattavasti viljelyksiä myöskin Tenge- suuruisen määrärahan Alkkulan-Tetl-
3548: liössä. Lisäksi tietä käytetään oikotienä Yli- geliön yksityistien rakentamista varten
3549: torniolta Rovaniemen suuntaan käyvässä lii- Ylitornion kunnassa.
3550: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3551:
3552: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
3553: 1183
3554:
3555: IV,302.- Rah.al. N:o 132.
3556:
3557:
3558:
3559:
3560: Hanhirova ym;: ·Mäiirärahan osoittamisesta Kuttasen-Kultiman
3561: polkutien .r.(l}tentamista varten.
3562:
3563:
3564: E d u s k u n n a 11 e;
3565:
3566: Kultiman kylä on nykyään vailla tieyhteyksiä linen kylän asukkaille. Tämän johdosta esi-
3567: ja se tuottaa kylän asukkaille, varsinkin pitkinä tämme kunnioittaen,
3568: kelirikkaaikoina suuria vaikeuksia. Tämä 9,2
3569: km pitkä tiesuunta onkin tutkittu autolla ajet- että Eduskunta ottllisi vuoden 1969
3570: tavan polkutien rakentamista varten. Kun tie- tulo- ia menoarvioon 250 000 markan
3571: suunta kulkee kauniin Tarvantejoen varsia, määrärahan Kuttasen-Kultiman polku·
3572: olisi tien rakentaminen matkailunkin kannalta tien rakentamista varten.
3573: merkityksellinen, mutta ennen kaikkea tarpeel·
3574: Helsingissä 15 päivänä lukakuuta 1968.
3575:
3576: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
3577: 1184
3578:
3579: IV,303.-Rah.a1. N:o 13.3.
3580:
3581:
3582:
3583:
3584: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Saukkoriipin-Kont-
3585: tajärven maantien parannustöitä varten.
3586:
3587:
3588: E d u s k u n n a 11 e.
3589:
3590: Saukkoriipin-Konttajärven maantie Pellossa ja matkailun edistämiselle. Tamän johdosta esi-
3591: on heikkorakenteiDen ja kapea. Lisäksi ovat tämme kunnioittaen,
3592: tien rummut ja sillat hajoamistilassa. Tietä
3593: onkin alettu kunnostaa kuluvana vuotena uusi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3594: malla tieosan heikoin silta. Tien parannustyön tulo- ja menoarvioon 900 000 markan
3595: jatkaminen olisi erittäin tarpeellinen, koska määrärahan Saukkopiirin-Konttajärven
3596: mm. huomattavat puutavarakuljetukset kulke- maantien parannustyön jatkamista var-
3597: vat sen kautta. Lisäksi tien kuntoonsaattami- ten.
3598: sesta olisi suurta hyötyä paikallisille asukkaille
3599: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3600:
3601: Veikko Hanhirova. Pekka Vilm.i. Eino Sääskilahti.
3602: 1185
3603:
3604: IV,304.- Rah.al. N:o 134.
3605:
3606:
3607:
3608:
3609: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Puljun-Nunnasen
3610: tien rakentamista varten.
3611:
3612:
3613:
3614:
3615: Tiesuunnasta Tepasto--Pulju-Nunnanen on syysalueella, olisi sen rakentamiseen viipy-
3616: väli Tepasto-Pulju jo v. 1962 rakennettu val- mättä ryhdyttävä.
3617: miiksi. Tiesuunnan rakentaminen loppuun Nun- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
3618: naseen saakka olisi hyvin tärkeä, sillä siitä muo- nioittaen,
3619: dostuisi yhdystie Kittilän ja Enontekiön kun-
3620: tien välille, jolla etenkin matkailun kannalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3621: olisi huomattava merkitys. Kun tiesuunta li- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
3622: säksi sijaitsee vaikeasti hoidettavalla työlli- määrärahan Puljun-Nunnasen tien
3623: rakentamista varten.
3624: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3625:
3626: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi.
3627: 1186
3628:
3629: IV,30.5.- Rah.al. N:o 13.5.
3630:
3631:
3632:
3633:
3634: Hanhirova ym.:, Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimi-
3635: seksi Muonion kunnan Muotkavaarasta Tiurajärvelle.
3636:
3637:
3638: E d y s k u n n a 11 e.
3639:
3640: Lapin liikennekysymykset on suurelta osin jo pitkään odottanut tiehankkeen toteuttamista,
3641: jouduttu ratkomaan maantieyhteyksiä raken- sillä tuskin juuri mistään löytyy vaikeammin
3642: tamalla. Sen pohjoisimpiin kuntiin ei ole rauta- liikennöityjä alueita ja ellei tiekysymystä saada
3643: tieyhteyttä ja maantieyhteydetkin ovat monin ratkaistua ja täten luoda väestölle sen ensim-
3644: paikoin varsin puutteelliset. Muonion kunnassa mäisiä perusedellytyksiä elinkeinonsa harjoitta-
3645: mm. puuttuu hyvin tärkeä tieyhteys Muotka- miseen, on edessä vain yksi vaihtoehto - pois-
3646: vaarasta Tiurajärvelle. Kunnan sisäistä liiken- muutto alueelta.
3647: nettä, mutta myöskin kauttakulkuliikennettä Uutta tietä tulisi rakentaa vain n. 20 kilo-
3648: ajatellen tie Muotkavaara-Tiurajärvi-Äkäs- metriä, koska 10 kilometrin matkalla on jo
3649: lompolo olisi kiireesti rakennettava. Tie lyhen- ennestään tyydyttäväkuntoinen tie, välillä
3650: täisi kahden Länsi-Lapin tunnetun matkailu- Tiurajärvi-Äkäslompolo.
3651: keskuksen Äkäslompolon ja Pallaksen välistä Tien rakentaminen olisi siis erittäin tärkeä
3652: matkaa 50 kilometriä. Aavahelukan suunnitel- ja kiireellinen tehtävä, mutta sitä ennen olisi
3653: lun lentokentän tehokas käyttö edellyttäisi eh- tiesuunta tutkittava ja laadittava tarvittavat
3654: dottomasti tämän tien rakentamista. Kun tie suunnitelmat kustannusarvioineen.
3655: tulisi kulkemaan 15 kilometrin matkan kauniin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme :kun-
3656: Äkäsjärven län~irannan vesistöaluetta, voidaan nioittavasti,
3657: siitä odottaa hyvin suorittua matkailureittiä.
3658: Tien vaikutuspiiriin tulisi paikallisen asutuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3659: lisäksi runsaasti valtion metsiä, joiden hyväksi- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
3660: käytölle tie tarjoaisi hyvät edellytykset. Tärkein määrärahan tiesuunnan tutkimiseksi
3661: merkitys tiellä olisi kuitenkin paikallisten asuk- Muonion kunnan Muotkavaarasta Tiura-
3662: kaiden liikennetarpeen tyydyttäjänä. Väestö on järvelle.
3663: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
3664:
3665: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Säääskilahti.
3666: 1187
3667:
3668: IV,306.- Rah.al. N:o 136.
3669:
3670:
3671:
3672:
3673: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
3674: tamiseksi Liakanjoen sillan rakentamiseksi Alatornion kun-
3675: nassa.
3676:
3677:
3678: E d u s k u n n a 11 e.
3679:
3680: Alatornion !kunnassa on Raumo-Liakka vä- sekä erikoisesti puutavarankuljetusten johdosta
3681: lisellä paikallistiellä muodostunut huomatta- käynyt raskaammaksi, on lossilla sattunut useita
3682: vaksi haittatekijäksi Lia:kanjoen ylitys, joka ta- vakavia onnettomuuksia.
3683: pahtuu nykyisin lossin avulla. Liakan kylän asu- Edellä esittämämme perusteella ja siksi, että
3684: tus on keskittynyt molemmin puolin noin 80 kyseessäolevalla siltahankkeella on laajaa yleis-
3685: metrin levyistä jokea ja useimmissa tapauksissa täkin merkitystä, koska se yhdistää kautta-
3686: talojen viljelykset sijaitsevat joen molemmin kulkuliikenteen kahden pohjois-eteläsuuntaan
3687: puolin ja pakottavat käyttämään runsaasti los- kulkevan maantien välillä ja tyydyttää huomat-
3688: lia. Kelirikkaaikoina joutuvat asukkaat käyttä- tavan väestömäärän liikennetarpeen, ehdo-
3689: mään noin 13 km:n pituista kiertotietä. Myös- tamme kunnioittaen,
3690: kin koululaiskuljetusten hoitaminen on hanka-
3691: laa, koska kylässä on vain yksi kansakoulu, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3692: sijaitsee joen länsipuolella. Kun jokitörmät ovat tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
3693: korkeat ja veden vaihtelut suuria, aiheuttavat määrärahan tutkimusten suorittamiseksi
3694: ne hankaluuksia lossrkuljetukselle ja kun viime Alatornion kunnassa olevan Liakanjoen
3695: aikoina on liikenne vilkastunut huomattavasti sillan rakentamista varten.
3696: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3697:
3698: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi.
3699:
3700:
3701:
3702:
3703: 10 E 746/68
3704: 1188
3705:
3706: IV,307.-Rah.al. N:o 137.
3707:
3708:
3709:
3710:
3711: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuotiorannan-Mar-
3712: timon maantien peruskor;auksen suorittamiseksi Ylitornion
3713: kunnassa.
3714:
3715:
3716: E d u s k u n n a 11 e.
3717:
3718: Vv. 1938-1939 rakennettiin Ylitornion- välisen tieosuuden peruskorjaaminen tarpeen
3719: kunnassa Nuotiorannalta Luomajoen kautta vaatima.
3720: Martimon seisakkeelle johtava 25 km. pituinen Myös työllisyyden kannalta on tie kunnos-
3721: maantie. Tien kantava kerros jäi silloin kovin tustöiden suorittamista pidettävä tärkeänä. On-
3722: ohueksi, ja kun tietä ei ole rakentamisen jäl- han Ylitornion kunta Lapin läänin vaikeinta
3723: keen sanottavasti kunnostettu, on se erittäin työllisyysaluetta ja on varmaa, että myös talvi-
3724: heikkokuntoinen eikä vastaa enää alunperin ase- kautena 1968 ja 1969 tulee tällä alueella esiin-
3725: tettuja liikenteellisiä vaatimuksia. tymään runsaasti työttömyyttä.
3726: Ylitornion kunnan puolesta on monien vuo- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
3727: sien aikana ja useaan otteeseen esitetty tie- kunnioittaen,
3728: viranomaisille tien peruskorjauksen suoritta-
3729: mista. Nyt on Lapin maanviljelysinsinööripiirin että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3730: toimesta valmistunut parantamissuunnitelma tulo- ia menoarvioon 330 000 markan
3731: Nuotiorannan-Luomajoen väliselle 10 km. suuruisen määrärahan Nuotiorannan-
3732: pituiselle tieosuudelle. Jo tämänkin tieosuuden Martimon maantien peruskoriauksen
3733: kunnostaminen parantaisi tilannetta tuntuvasti, suorittamista varten Ylitornion kun-
3734: mutta tien tarpeen ja liikenteelliset näkökohdat nassa.
3735: huomioiden on myös Luomajoen-Martimon
3736: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3737:
3738: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi.
3739: 1189
3740:
3741: IV,.308.- Rah.al. N:o 1.38.
3742:
3743:
3744:
3745:
3746: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Muurolan-Mella-
3747: järven-Aavasaksan maantien parannustutkimusta varten.
3748:
3749:
3750: E d u s k u n n a 11 e.
3751:
3752: Muurolan-Mellasjärven-Aavasaksen tie on varsmatseen parantamistyöhön vottruslln lähi-
3753: hyvin vilkkaasti liikennöity, koska se lyhentää vuosina ryhtyä. Tämän johdosta esitämme kun-
3754: huomattavasti Rovaniemen-Aavasaksan vä- nioittaen,
3755: listä matkaa. Liikenne ja erittäin raskaat puu-
3756: tavarakuljetukset lisääntyivät huomattavasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3757: Aavasaksan sillan valmistuttua. Nykyinen öljy- tulo- ja menoarvioon 55 000 markan
3758: soralla päällystetty, vain 4 metrin levyinen tie määrärahan Muurolan-Mellajärven-
3759: ei vastaa siihen kohdistuvaa liikennettä, joten Aavasaksan maantien parannustutki-
3760: tien leventämisestä ja kestopäällystämisestä musta varten.
3761: olisi kiireellisesti laadittava suunnitelma, että
3762: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3763:
3764: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
3765: 1190
3766:
3767: IV,309.- Rah.al. N:o 139.
3768:
3769:
3770:
3771:
3772: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Nunnasen-Lisman
3773: -Repojoen tiesuunnan tutkimuksen loppuun suorittamista
3774: varten.
3775:
3776:
3777: E d u s k u n n a 11 e.
3778:
3779: Nunnasen~Lisman-Repojoen tiesuunta on taisiin lähivuosina ryhtyä. Tämän johdosta e~i
3780: tutkittu ja Lismaan saakka. Kun Kittilän-Ina- tämme kunnioittaen,
3781: rin tie kuluvana vuonna valmistuu liikennöi-
3782: tävään kuntoon, olisi mainittu tien tutkimus että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3783: kiireellisesti loppuun suoritettava, että myös tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
3784: varsinaisen tien, joka yhdistäisi Inarin ja Enon- määrärahan Nunnasen-Lisman-Repo-
3785: tekiön kunnat toisiinsa, rakennustöihinkin Voi- joen tiesuunnan tutkimuksen loppuun
3786: suorittamista varten.
3787: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3788:
3789: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
3790: 1191
3791:
3792: IV,310.- Rah.al. N:o 140.
3793:
3794:
3795:
3796:
3797: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolarinsaaren silta-
3798: suunnittelu;a 1Jarten.
3799:
3800:
3801: E d u s k u n n a 11 e.
3802:
3803: Sillan rakentaminen Kolarin saareen olisi man lossin tilalle silta, että saaren asukkaat sai-
3804: erittäin tarpeellinen sen asukkaille. Saareen kul- sivat pysyvän yhteyden asutuskeskuksiin. Kun
3805: jetaan nykyisin vanhalla lossilla, jolla kulku Peliosta lähiaikoina vapautuu käytöstä Jolman-
3806: hankalan lassipaikan ja pitkällisten kelirikkojen putaan vanha silta, olisi suunniteltava sen siir-
3807: vuoksi on kovin epävarmaa. Saaressa on huo- tämistä ja sijoittamista edellä mainitulle lassi-
3808: mattava asutus, joka saa pääasiallisimman toi- paikalle.
3809: meentulonsa karjataloustuotteista, joita kuliet- Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
3810: tavat asutuskeskuksiin myytäväksi. Kun kulku
3811: kelirikkaaikoina keskeytyy useiksi viikoiksi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3812: joutuvat ,saaren asukkaat suuriin vaikeuksiin tulo- ia menoarvioon 5 000 markan
3813: eristetyn asemansa vuoksi. Ottaen huomioon määrärahan Kolarinsaaren siltasuunnit-
3814: esitetyt näkökohdat, olisi rakennettava eoävar- teluia varten Kolarin kunnassa.
3815: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3816:
3817: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
3818: 1192
3819:
3820: IV,311.- Rah.al. N:o 141.
3821:
3822:
3823:
3824:
3825: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Väylänvarren tien
3826: peruskorjaukseen Pellon ja Kolarin kunnissa.
3827:
3828:
3829: Eduskunalle.
3830:
3831: Väylänvarren tie Pellon ja Kolarin kunnissa on olisi kiireellisesti saatava tien parannussuunni-
3832: huonokuntoinen. Tämä Tornionjoen rantamai- telma valmiiksi ja tietyöt käyntiin.
3833: semia noudatteleva tie on erittäin tärkeä tien- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
3834: varsiasutukselle ja myöskin yleiselle liiken- taen,
3835: teelle. Matkailijat käyttävät tätä luonnonkau-
3836: nista ja hyvät kalastuspaikat omaavaa reittiä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3837: hyvin paljon. Tämän yli 30 km pitkän tien var- tulo- ja menoarvioon 95 000 markan
3838: rella on useita kyliä ja runsaasti metsää, joten määrärahan Väylänvarren tien peruskor-
3839: liikennetarve on suuri. Tällä tiellä olevat sillat jauksen suorittamista varten Pellon ja
3840: on viime vuosina uusittu lähes kaikki, joten nyt Kolarin kunnissa.
3841: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3842:
3843: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskllahti.
3844: 1193
3845:
3846: IV,312.- Rah.al. N:o 142.
3847:
3848:
3849:
3850:
3851: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta puutavaran lastaus-
3852: paikkaa varten Pellon kuntaan.
3853:
3854:
3855: E d u s k u n n a 11 e.
3856:
3857: Pellon kunta on Tornionlaakson metsärik- sellainen saatava, koska sellaisen puuttuminen
3858: kain kunta. Sen alueelta kuljetetaan suuria mää- aiheuttaa suuria hankaluuksia ja lisäkustannuk-
3859: riä puutavaraa Kemin puunjalostuslaitoksiin sia metsän omistajille sekä teollisuudelle.
3860: sekä Ruotsiin. Puutavaraa on kuljetettu jatku- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
3861: vasti uittaen Tornionjokea alas sekä autoilla. taen,
3862: Kolarin radan valmistuttua on puutavaraa alettu
3863: enenevässä määrin kuljettaa rautateitse. Tor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3864: nionjoen uitto lopetetaan kokonaan lähivuosina, tulo- ja menoarvioon JO 000 markan
3865: joten rautatiekuljetukset lisääntyvät enti- määrärahan puutavaran lastauspaikan
3866: sestään. suunnittelua ja tarvittavan maa-alueen
3867: Kun Pellon asemalla ei ole kunnollista puu- hankkimista varten Pellon kunnassa.
3868: tavaran säilytys- ja lastausaluetta, olisi sinne
3869: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3870:
3871: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
3872: 1194
3873:
3874: IV,313.- Rah.al. N:o 143.
3875:
3876:
3877:
3878:
3879: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseen
3880: T engeliönioen yli Ylitornion Kantomaanpään kylässä.
3881:
3882:
3883: E d u s k u n n a 11 e.
3884:
3885: Yli neljä vuosikymmentä sitten rakennettiin lan puuttumisen vuoksi melkein käyttämätön.
3886: tie Karunki-Kantomaanpää välille. Tie yhdis- Tämän vuoksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä
3887: tää suoraviivaisesti Karunki-Palovaara-Yli- suunnittelemaan Tengeliönjoen yli siltaa Kanto-
3888: tornio-Kantomaanpää ja edelleen Juoksenki- maanpään kohdalle. Kantomaanpään kohdalla
3889: Pello linjalla nämä kolme kuntaa Karunki, Yli- on erittäin hyviä sillan paikkoja, koska joki
3890: tornio ja Pello toisiinsa. Tie on valtion hallussa siinä puristuu kapeaksi, noin 30-40 metrin
3891: välillä Karunki-Törmäsjärvi siten, että siitä levyiseksi ja rannat ovat korkeat ja kallioiset.
3892: Kantomaanpää-Törmäsjärvi välillä on 6 km Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
3893: Kantomaanpään-Törmäsjärven tienhoitokun- taen,
3894: nan hoidettavana. Tiehoitokunnan hallussa ole-
3895: valla välillä tie ylittää Tengeliönjoen, joka on että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3896: vaikeasti ylitettävä, koska joen yli ei ole !ossi- tulo- ;a menoarvioon 30 000 markan
3897: liikennettä eikä siltaa. Kun tiellä olisi huomat- määrärahan suunnitelman tekoa varten
3898: tavan suuri merkitys yhdys- ja oikotienä tällä sillan rakentamiseksi T engeliön;oen yli
3899: noin 100 km pituisella välillä, jolla asuu suuri Ylitornion kunnan Kantomaanpään ky-
3900: määrä ihmisiä ia on runsaasti metsiä, on se sil- lässä.
3901: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3902:
3903: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Säääskilahti.
3904: 1195
3905:
3906: IV,314.- Rah.al. N:o 144.
3907:
3908:
3909:
3910:
3911: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Pessalompolon-
3912: Sirkkakosken tiesuunnitelman tekemiseen.
3913:
3914:
3915: E d u s k u n n a 11e.
3916:
3917: Ylitornion 'kunnan takalistassa on laajoja dessaan autoilla ja traktoreilla, koska puun Uit-
3918: alueita, joiden tieolosuhteet ovat hyvin heikot. toa ei enää harjoiteta. Tätä tietä myöskin mat-
3919: Linjalla Pessalompolo-Sirkkakoski, jonka pi· kailuliikenne saisi suoran yhteyden Kemistä
3920: tuus on 21 km, on useita kyliä, jotka ovat yletnpään Tomionlaaksoon. Matkailullisesti
3921: väkirikkaita. Alueella on myöskin runsaasti jär· alue on kiinnostava, sillä kyseisen tien piiriin
3922: viä, joiden rantamat on melkein kauttaaltaan tulisivat mm. erikoisen kauniit ja suuret järvet
3923: haja-asuttu. Maastoltaan alue on hyvää kangas- Miekojärvi ja Vietonen, jotka tunnetaan kau-
3924: maata ja vaarojen rinteitä, mihin on hyvä ra- neudestaao ja kalaisuudestaan hyvin laajalti.
3925: kentaa teitä kohtuullisin kustannuksin. Tällä Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit•
3926: laajalla alueella on erittäin runsaasti metsiä, joi- taen,
3927: den hyväksikäyttö ilman tiestön parantamista
3928: on melkein mahdotonta. Pessalompolo-Sirkka· että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3929: koski tien rakentaminen lyhentäisi ratkaisevasti tulo· ;a menoarvioon JO 000 markan
3930: matkoja Kemin puunjalostustehtaille. Kontta- suuruisen määrärahan Pessalompolon ia
3931: järveltä, Aalikaskiveliöistä ja mm. Kolarin Sirkkakosken välisen tien suunnan tut-
3932: Pasmajärveltä ajomatka lyhenisi n. 30 km. kimusta ia rakentamissuunnitelman te-
3933: Puutavara on nykyisin kuljetettava kokonaisuU.. koa varten.
3934: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
3935:
3936: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
3937:
3938:
3939:
3940:
3941: 11 E 746/68
3942: 1196
3943:
3944: IV,315.- Rah.al. N:o 145.
3945:
3946:
3947:
3948:
3949: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Tengeliönjoen tulvien
3950: aiheuttamien toimenpiteiden suunnitteluun.
3951:
3952:
3953: E d u s k u n n a 11 e.
3954:
3955: Ylitornion ym. kunnissa olevan Tengeliön- viittaavat viime aikoina eri tahoilla tehdyt ha-
3956: joen perkaus on ollut vireillä jo vuodesta 1933 vainnot ja tutkimukset. Syiden selvittämisellä
3957: lähtien, mutta jäänyt sotien ja niiden jälkeisen on näin ollen yleistäkin merkitystä.
3958: voimalaitosrakennusvaiheen vuoksi toteutta- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
3959: matta. Viime vuosina on tulvatilanteen vesis- tavasti,
3960: tössä havaittu jatkuvasti huonontuvan. Tällai-
3961: sia alueita ovat erikoisesti Kuuroskosken, Kos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
3962: kenojan, Iso- ja Vähälohijärvien, Pessakosken, menoarvioon 35 000 markan määrä-
3963: Meltosjoen, Lankojärven, Saukkokosken ja rahan Tengeliönjoen vesistön tulvatilan-
3964: Kanttajärven alueet joen suulta lähtien luetel- teen huononemisen tutkimiseen ja sen
3965: tuina. Syynä tilanteen huononemiseen saattavat mahdollisesti aiheuttamien toimenpitei-
3966: olla mm. laajat ojitustyöt ja paljaaksihakkuut den suunnitteluun.
3967: joen vesistöalueella, mihin mahdollisuuteen
3968: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
3969:
3970: Veikko Hanhirova. Pekka Vihni. Eino Sääskilahti.
3971: 1197
3972:
3973: IV,316.- Rah.al. N:o 146.
3974:
3975:
3976:
3977:
3978: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohinivan yksityis-
3979: tien ja siihen kuuluvan sillan rakentamiseen Ylitorniolla.
3980:
3981:
3982: E d u s k u n n a 11 e.
3983:
3984: Lohinivan yksityistielle on tehty tietutkimus toisiinsa ja lyhentää Kivi1ompolon ja Väystäjän
3985: ja rakentamissuunnitelma on valmis. Tie lähtee- asukkaiden matkoja n. 20 km Ylitornion .·ki~
3986: Ylitornion kunnassa olevasta Törmäsjärvi- kolle, jossa heidän kaikki asiointinsa tapahtuu.
3987: Kantomaanpään tiestä ja päättyy Aavasaksa- Tien piirissä tulee olemaan huomattavasti
3988: Muurola maantiehen samassa kunnassa. Tien metsäalueita, joiden hyväksikäyttö edellyttää
3989: kekonaispituus on 4 km, josta on rakennettu tien saamista. Erikoisen tärkeä on tie koneel-
3990: aikaisemmin 2.5 km. Rakennettava osuus tiestä listuneen maatalouden vuoksi.
3991: on 1.5 ,km ja tällä osuudella on Tengeliönjoen Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
3992: yli johtava silta, joka rakennetaan samassa yh- taen,
3993: teydessä. Kustannusarvio on yhteensä 142 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1'69
3994: markkaa. Sanottu tie on erittäin tarpeellinen, tulo- ja menoarvioon 142 000 markan
3995: koska sen varressa on ·asutusta, jolla ei ole ke- suuruisen määrärahan Lohinivan yksi-
3996: säisin tieyhteyttä käytännöllisesti katsoen lain- tyistien ja siihen kuuluvan sillan raken-
3997: kaan. Lisäksi tie yhdistää edellä mainitut tiet tamiseen Ylitornion kunnassa.
3998: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
3999:
4000: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
4001: 1198
4002:
4003: IV,317.-Rah.al. N:o 147.
4004:
4005:
4006:
4007:
4008: ·Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylitornion kirkon-
4009: kylän paikallistien rakentamiseen.
4010:
4011:
4012: E d u s k u n n a 11 e.
4013:
4014: Ylitornion kirkonkylässä on paikallistiehaflke. Ylitornio on pahimmin työttömyydestä kärsi-
4015: Tien pituus on 4 051 metriä. Tiestä tulee raken- viä kuntia Lapin läänissä. Uusia työkohteita tar-
4016: nettavaksi n. 2 km katuna, jolloin nykyinen ajo- vittaisiin kipeästi, koska tällä hetkelläkin on
4017: rata levenee ja tielle tai kadulle on tehtävä työttömyyskortistossa n. 400 työtöntä. Sanottu
4018: jalkakäytävät. Tien r~entamissuunnitelma ja tietyö antaisi varsin runsaasti työtä paikalliselle
4019: kustannusarvio ovat valmiit ja ne ovat olleet väelle ja koske se liikennetarpeen kannalta on
4020: kunnassa nähtävänä. Kunnanvaltuusto on anta- erittäin tärkeä, olisi sen rakentaminen aloitet-
4021: nut suunnitelmasta myönteisen lausunnon. Tien tava välittömästi.
4022: kustannusarvio on 2.4 miljoonaa mwkkaa. Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
4023: Tien rakentaminen on erittäin ~kiireellinen taen,
4024: nopeasti kasvåvan liikenteen vuoksi ja koska
4025: jalankulku- ja moottoriajoneuvoliikenne on sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4026: malla ajoradalla. Kirkonseudun asukasluku on tulo- ja menoarvioon 2.4 miljoonan
4027: 1 850 henkeä ja koulujen toiminnassaoloaikana markan suuruisen määrärahan Ylitor-
4028: n. 3 000. Kirkonkylä on huomattava liikekeskus, nion kirkonkyliin paikallistien rakenta-
4029: jossa sivukylät asioivat ja Aavasaksan sillan val- mista varten.
4030: mistuttua v. 1965 myöskin ruotsalaiset ovat al~
4031: kaneet asioida kirkonkylän kauppaliikkeissä.
4032: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
4033:
4034: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
4035: 1199
4036:
4037: IV,318. -Rah.al. N:o 148.
4038:
4039:
4040:
4041:
4042: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornion Röyttän sa-
4043: tama-alueelle johtavan 9 metrin väylän rakentamiseksi.
4044:
4045:
4046: E d u s k u n n a 11 e.
4047:
4048: Lapin läänin lounaisosien elinkeinoelämän ko- rehditty, mutta toistaiseksi ei tutkimukseen ole
4049: hentamispyrkimysten kannalta on alueen sata- ollut varoja käytettävissä. Monien jo lähitule-
4050: maolojen jatkuvalla kehittämisellä tärkeä mer- vaisuudessa tehtävien - ja mm. Perämeren
4051: kitys. Tornion kaupunki on omalta osaltaan sel- malmisatamakysymykseen liittyvien- ratkaisu.
4052: vitellyt mahdollisuuksia omistamansa Röyttän jen vuoksi on kuitenkin kiistatonta, että mai-
4053: sataman palveluvalmiuden parantamiseksi. Tut- nittu tutkimus olisi suoritettava mahdollisim-
4054: kimukset ovat osoittaneet, .että Röyttän varsi- man pikaisesti.
4055: naisella satama-alueella saadaan helposti ja suh- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
4056: teellisen vähin kustannuksin ruopatuksi syväl- tavasti,
4057: tävyydeltään 8 metrin väylä ja että 9 metrin
4058: väylänkin rakentamiskustannukset ovat kohtuul- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4059: liset. Satama-alueen u:lckopuolella olevan väylän tulo- ja menoarvioon 60 000 markan
4060: osalta Y'ksityiskohtaisia tutkimuksia ei valtion suuruisen määrärahan tutkimuksen suo-
4061: viranomaisten toimesta ole vielä suoritettu. rittamiseksi 9 metrin väylän rakentamis-
4062: Asianomaisen valtionelimen arvion mukaan täl- mahdollisuuksista ja kustannuksista
4063: laisen tutkimuksen kustannukset, haraussyvyy- Tornion Röyttässä satama-alueen ulko-
4064: den ollessa 10.5 metriä, nousevat 60 000 mark- puolella olevan väylän osalla.
4065: kaan. Tornion kaupungin puolesta on asiaa kii-
4066: Helsingissä, lokakuun 15 päivänä 1968.
4067:
4068: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
4069: 1200
4070:
4071: IV,319.- Rah.al. N:o 149.
4072:
4073:
4074:
4075:
4076: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuotiorannan-Por-
4077: timojärven tiesuunnan tutkimiseen.
4078:
4079:
4080: E d u s k u n n a 11 e .
4081:
4082: . ' Nuotiorannan-Portimojärven välinen tie tien suunnasta suoritettava tutkimus. Tämän
4083: Ylitorniolla olisi tarpeellinen rakentaa. Ensin- johdosta esitämme kunnioittaen,
4084: näkin tie on erittäin tärkeä sen vaikutuspiirin
4085: asukkaille ja asutuksen laajentumiselle. Lisäksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4086: tie ; lyhentäisi huomattavasti etelätorniojoki- tulo- ja menoarvioon 25 000 markan
4087: laaksolaisten Rovaniemelle päin suuntautuvia suuruisen määrärahan Nuotiorannan ja
4088: matkoja. Koska tiestä rakennettuna koituisi Portimojärven välisen tien suunnan tut-
4089: suuri hyöty, etenkin paikkakuntalaisille, olisi kimustyötä varten.
4090: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
4091:
4092: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti
4093: 1201
4094:
4095: IV,320.-Rah.al. N:o 150.
4096:
4097:
4098:
4099:
4100: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Kantomaanpään-
4101: Raanujärven tien perusparannussuunnitelman tekoon Ylitor-
4102: niolla.
4103:
4104:
4105: E d u s k u n n a II e.
4106:
4107: Aavasaksan sillan valmistuttua 15. 10. 1965 maanpää välinen n. 22 km pituine nosa. Kartto-
4108: on Ylitorniolta Rovaniemelle suuntautuva lii- maanpää-Raanujärvi välinen n. 42 km pitui-
4109: kenne Ruotsista tulevan liikenteen johdosta kas- nen tien osa on heikkokuntoinen ja mutkainen,
4110: vanut voimakkaasti. Sillan kautta kulkee Norr- joten se olisi perusparannettava ja oikaistava.
4111: bottenin ja Lapin läänien eteläisen osan yhdis- Kyseinen tie on Tornionlaakson valtatien ( val-
4112: tävä länsi-itä suuntaineo kaukoliikenne lin- takunnantie n:o 21) jälkeen Ylitornion alueen
4113: jalla Överkalix-Övertorneå-Aavasaksa-Ro- vanhin maantie ja kulkee se Tengeliönjokivar-
4114: vaniemi-Kemijärvi-Salla. Läänien väestön ren lukuisten kylien vanhan asutuksen sekä suu-
4115: painopiste asettuu tälle korkeudelle. Aavasaksan rien metsäalueiden kautta.
4116: kohdalle on näin muodostunut Tornio-Kilpis- Aavasaksan sillan valmistuttua on matkailu-
4117: järvi välisen maarajan eräs merkittävimmistä lii- liikenne tiellä vilkastunut suuresti. Tien jatko
4118: kenteen solmukohdista. On myös huomattava, välillä Raanujärvi-Sinettä on ollut rakenteilla
4119: että Tornion ja Haaparannan jälkeen ovat Tor- viime vuosina ja ·on nyt päällystysvaiheessa.
4120: nionlaakson voimakkaimmat vastakkain sijait- Näin ollen olisi perusparannussuunnitelma Kan-
4121: sevat kunnat Övertorneå ja Ylitornio, joissa tomaanpää-Raanujärvi väliselle tien osalle val-
4122: molemmissa ovat suuret kehityskykyiset keskus- mistettava ensi tilassa.
4123: taajamat. Övertorneåssa yhtyvät Norrbottenin Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
4124: suurista keskuksista tulevat tiet, ja Aavasak- taen,
4125: salta taas lähtee kaksi maantietä Rovaniemelle.
4126: Tervolan suuntaan on myös verrattain suora että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4127: yhteys. Edellä sanotun johdosta tulisi Aavasak- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
4128: salta Rovaniemelle johtavat tiet saada kiireelli- suuruisen määrärahan perusparannus-
4129: sesti perusparannetuiksi. suunnitelman tekoa varten Kantomaan-
4130: Aavasaksan-Raanujärven 64 km pituisesta pään ja Raanujärven väliselle tien osalle
4131: maantiestä on parannettu Aavasaksa-Kanto- Ylitornion kunnassa.
4132: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
4133:
4134: Veikko Hanhirova. Pekka Vllmi. Eino Sääskilahti.
4135: 1202
4136:
4137: IV,321.- Rah.al. N:o 151.
4138:
4139:
4140:
4141:
4142: Hanhirova ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankäyt-
4143: tölain ja maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä raken-
4144: nettavia yleisiä teitä varten.
4145:
4146:
4147: E d u s k u n n a 11 e.
4148:
4149: Maanhankintalain ja maankäyttölain mukaan Näiden pistoteiden kauttakulkuteiksi saatta-
4150: on edellytetty, että valtion toimesta rakenne- minen ja asutusteiden pussinperien puhkaisemi-
4151: taan kaikille perustemille tiloille tieyhteys. Asu- nen uuden tien rakentamisella on mitä edulli-
4152: tusalueiden tiet ovat tästä syystä muodostuneet sinta tieyhteyksien parantamista.
4153: niinsanotuiksi pistoteiksi, joilla liikenteen hoi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
4154: taminen ja varsinkin auraus on ollut vaikeata. dotamme, että
4155: On kuitenkin olemassa suuri määrä pistoteitä,
4156: joista suhteellisen pienellä uuden tien rakenta- Eduskunta ottaisi vuoden 1969 val-
4157: misella saataisiin läpi- ja kauttakulkuteitä. tion tulo- ja menoarvion 30 Pl:n 46 lu-
4158: Näille teille tulisi siten huomattavasti yleistä vun 77 momentille 2 500 000 markan
4159: merkitystä. lisämäärärahan käytettäväksi maankäyt-
4160: Valtion tulo- ja menoarviossa on asutustoi- tölain ;a maanhankintalain toimeenpa-
4161: minnan momenteilla ollut pieni määräraha näi- non yhteydessä rakennettavia yleisiä
4162: den yleisten teiden rakentamista varten. Määrä- teitä varten.
4163: raha on ollut kuitenkin jatkuvasti kovin pieni.
4164: Enimmillään se on ollut 1,5 milj. mk.
4165: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1969.
4166:
4167: Veikko Hanhirova. Katri-Helena Eskelinen. Juho Tenhiälä.
4168: Aulis Sileäkangas. Pekka Vilmi. Veikko Honkanen.
4169: Veikko Savela. Hannes Paaso. Eino Uusitalo.
4170: A. Holopainen. Erkki Haukipuro. Reino Karpola.
4171: Eino Sääskilahti. Aaro Lintilä.
4172: 1203
4173:
4174: IV,322.- Rah.al. N:o 1.52.
4175:
4176:
4177:
4178:
4179: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta polkutien rakentamiseen
4180: Näkkälän kylään Enontekiöltä.
4181:
4182:
4183: E d u s k u n n a 11 e.
4184:
4185: Tieyhteyden rakentaminen Näkkälän erä- Edellä esittämääni viitaten esitän kunnioit-
4186: maankylään Enontekiön kunnassa on ollut taen,
4187: usean vuoden ajan suunnitteluvaiheessa. Näk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4188: kälän kylässä on n. 50 asukasta ja on sieltä tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
4189: ulkomaailmaan vain kinttupolkuyhteys. Tieyh- suuruisen määrärahan polkutien rakenta-
4190: teys tulisi palvelemaan myöskin matkailua huo- miseksi Näkkälän kylään Enontekiön
4191: mattavalla tavalla. Polkutiesuunnitelma on ole- kunnassa.
4192: massa.
4193: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4194:
4195: Veikko Hanhirova.
4196:
4197:
4198:
4199:
4200: 12 E 746/68
4201: 1204
4202:
4203: IV,323.-Rah.al. N:o 153.
4204:
4205:
4206:
4207:
4208: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Liakanjoen vesien-
4209: suojelusuunnitelman laatimiseen.
4210:
4211:
4212: E d u s k u n n a 11 e.
4213:
4214: Alatornion kunnassa saatiin noin viisi vuotta osaksi Tornion kaupungin nykyisellä alueella.
4215: sitten päätökseen niissä oloissa suurisuuntainen Käsityksemme mukaan pulma on suhteellisen
4216: vesirakennustyö, Tornionjoen vesistöön kuulu- vähin kustannuksin ratkaistavissa esim. johta-
4217: van Liakanjoen perkaus. Työ onnistui hyvin ja malla jokeen lisää vettä Tornionjoesta matalan-
4218: sillä poistettiin tulvat noin 1500 ha suuruiselta veden aikana.
4219: alueelta perkaamalla suoraan mereen johtava Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
4220: uusi jokiuoma. Perkauksen jälkeen on kuiten- tavasti,
4221: kin esiintynyt joen alaosalla matalanveden ai-
4222: kana keskikesällä ja talvella veden pilaantu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4223: mista, joka on vuosi vuodelta pahentunut. Ti- menoarvioon 25 000 markan määrära-
4224: lanne on erikoisen haitallinen jopa terveydelle han Liakanjoen vesistön vesiensuojelu-
4225: vaarallinenkin senvuoksi, että joki sijaitsee ti- suunnitelman laatimista varten.
4226: heän ja jatkuvasti taajenevan asutuksen keskellä
4227: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4228:
4229: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
4230: 1205
4231:
4232: IV,324.- Rah.al. N:o 154.
4233:
4234:
4235:
4236:
4237: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelutyötä var-
4238: ten matkailuhotellin rakentamiseksi Aavasksan vaaralle.
4239:
4240:
4241: E d u s k u n n a 11 e.
4242:
4243: Matkailuliikenne on Lapissa jatkuvasti kas- on nopeasti vuosi vuodelta kasvanut. Kun nyt
4244: vanut, vaikka monet valtakunnallisestikin ni- on rakennettu Aavasaksan kohdalle Tornionjo-
4245: mekkäät ja merkittävät matkailukohteet ovat keen silta, tulee se varmaan lisäämään suuresti
4246: ilman majoitustiloja ja matkailuhotellia. Eräs ulkolaista matkailua Aavasaksalla. Matkailuho-
4247: tällainen on Ylitornion kunnassa oleva, laajalti tellin piirustukset ovat valmistumassa rakennus-
4248: tunnettu Aavasaksa. hallituksessa.
4249: Matkailun kannalta olisi välttämätöntä raken- Matkailuhotellin rakentaminen olisi myöskin
4250: taa Aavasaksalle nykyaikainen matkailuhotelli. työllisyyskysymyksenä merkittävä, sillä Ylitor-
4251: Aavasaksa on Länsi-Lapin eteläisin, luonnonolo- nion kunta on valtakunnan vaikeinta työttö-
4252: suhteiltaan nykyaikaiset vaatimukset täyttävä myysaluetta. Kunnassa on jouduttu valtion ja
4253: matkailukohde, jossa voidaan tarjota niin kesä- kunnan toimenpitein sijoittamaan työllisyystöi-
4254: kuin talvimatkailulle mainiot edellytykset. Sen hin vuosittain 600-700 työntekijää. Tilanne on
4255: etäisyys mm. Kemin lentokentältä on vain n. 85 sama myöskin tällä hetkellä, sillä mm. raken-
4256: kilometriä, joten se soveltuu hyvin nykyisin nustyökohteita ei ole käytännöllisesti katsoen
4257: suosituksi tulleeseen "pakettimatkailuun", jol- lainkaan.
4258: loin mennään etäämpääkin viikonlopuksi sopi- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
4259: vaan lomanviettopaikkaan. Samalla kun Aava- taen,
4260: saksa on lähellä keskuksia, se sijaitsee Euroopan
4261: suurimpien erämaitten äärellä, alueella, joita että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4262: maassamme on syytä ottaa kiireesti matkailun tulo- ;a menoarvioon 60 000 markkaa
4263: käyttöön. Aavasaksan vaaralle, jonne hotelli tu- suunnittelutyötä varten matkailuhotellin
4264: lee, on rakennettu hyvä kestopäällysteinen rakentamiseksi Aavasaksan vaaralle Yli-
4265: maantie ja siellä käyvien matkailijoiden määrä tornion kunnassa.
4266: Helsingissä, lokakuun 15 päivänä 1968.
4267:
4268: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
4269: 1206
4270:
4271: IV,325.-Rah.al. N:o 155.
4272:
4273:
4274: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi poro-
4275: paliskunnille poronlihan vientiteurastamoiden rakentamisesta
4276: ja hankkimisesta aiheutuvien kustannusten peittämiseen.
4277:
4278:
4279: E d u s k u n n a 11 e.
4280:
4281: Poron, jonka liha on aiottu maasta vietäväksi, voidaan tarvittaessa ja riittävän nopeasti aset-
4282: teurastus ja sen lihan tarkastus on suoritettava taa tarkoituksenmukainen suojakatos. Milloin
4283: maatalousministeriön hyväksymässä porojen teurastamossa joudutaan säilyttämään lihaa ja
4284: vientiteurastamossa. elimiä siten, että ne eivät ole henkilökunnan
4285: Teurastamolle, johon kuuluvaksi luetaan tain- jatkuvan vartioinnin alaisina, on säilytyspaikka
4286: nutus -ja pistopaikka sekä tuhojen ja elinten varustettava sellaisilla seinillä, jotka estävät
4287: säilytyspaikka, asetetaan seuraavat vaatimukset: alueella mahdollisesti liikkuvien eläinten pää-
4288: Teurastamon lattian tulee olla sellaisesta ai- syn säilytyspaikkaan, eikä säilytyspaikkaa saa,
4289: neesta tai siten päällystetty taikka muulla ta- ellei sitä ole varustettu asianmukaisin ilmas-
4290: voin niin järjestetty, että lattia voidaan helposti tointilaittein, tehdä niin tiiviiksi, että sen
4291: puhdistaa, kuitenkin niin, ettei varsinaisen lat- ilmanvaihto häiriintyy; sekä teurastuksen sivu-
4292: tian rakentaminen ole tarpeen, mikäli maaperä tuotteiden säilytystä ja mahdollista käsittelyä
4293: on sen laatuinen tai siten päällystetty tahi hoi- varten on oltava teurastamosta riittävästi eril-
4294: dettu, että siihen teurastuksen aikana ei muo- lään oleva paikka tai tila, joka on siten jär-
4295: dostu haitallisessa määrin kuraa, pölyä tai jestettävä ja hoidettava, että siellä tapahtUJVa
4296: muuta likaa. Teurastamossa on oltava saatavissa toiminta ei häiritse teurastusta ja lihantarkas-
4297: painejohdosta tai -letkusta riittävästi puhdasta tusta eikä aiheuta terveydellisiä haittoja.
4298: kuumaa ja kylmää vettä. Teurastamossa tulee Porojen vientiteurastamoksi voidaan hyväk-
4299: olla riittävässä määrin nylkyalustoja, jotka ovat syä myös siirrettäväksi tarkoitettu tai ajoneu-
4300: valmistetut sellaisesta aineesta, että pinta on voon rakennettu teurastamo. Hyväksymisen eh-
4301: tehokkaasti puhtaanapidettävissä, ja tulee nyl- toina olevien vaatimusten osalta noudatetaan
4302: kyalustojen olla niin korkeita, että ruhojen ol- soveltuvin osin mitä edellä on mainittu.
4303: lessa niille asetettuina ei mikään niiden osa Kuten edellisestä selviää, aiheuttaa poron-
4304: pääse koskettamaan lattiaa taikka maaperää. lihan tarkastuksesta annettu uusi asetus niin
4305: Teurastamossa pitää olla ruhojen ripustamista huomattavia lisäkustannuksia ja jatlkuvia järjes-
4306: varten kattoradat ripustinkoukkuineen tai .Jkin- telyjä porotaloudelle, etteivät poropaliskunnat
4307: nereineen sekä asianmukaiset telineet tai lait- selviä niistä ilman tuntuvaa valtion avustusta.
4308: teet tavkastuksessa tarvittavien elinten säilyttä- On myöskin luonnollista, että silloin kun val-
4309: mistä varten, ja tulee kattoradan olla niin kor- tiovalta asettaa elinkeinonharjoittajalle lakisää-
4310: kealla, että siihen ripustetut ruhot eivät kosketa teisiä Iisävelvoitteita, se osallistuu niiden kus-
4311: lattiaa tai maaperää. Teurastamossa muodostu- tannuksiin.
4312: neet huuhtelu- ja jätevedet on siten johdettava Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
4313: pois ja hoidettava, että niistä ei aiheudu ter- taen,
4314: veydellistä haittaa, ja on veri, mikäli sitä ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4315: kävtetä ihmisravinnoksi tai rehuksi, kerättävä 1969 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
4316: astioihin ja vietävä jätekuoppaan. Teurasta- kan suuruisen määrärahan avustukseksi
4317: mossa tulee olla teurastuksessa ja lihantarkas- poropaliskunnille poronlihan vientiteu-
4318: tuksessa tarvittavat välineet sekä riittävä valais- rastamoiden rakentamisesta ja hankki-
4319: tus. Teurastamo on varustettava katoksella misesta aiheutuvien kustannusten peit-
4320: taikka sellaisella rakenteella, että sen varaan tämiseen.
4321: Helsingissä 9 päivänä lokakuut a1968.
4322:
4323: Veikko Hanhirova. Artturi Jämsen.
4324: Eino Sääskilahti. Olavi Lahtela.
4325: Aaro Lintilä.
4326: 1207
4327:
4328: IV,326.- Rah.al. N:o 156.
4329:
4330:
4331:
4332:
4333: Hanhirova ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
4334: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
4335:
4336:
4337: E d u s k u n n a 11 e.
4338:
4339: Hallitus perustelee tulo- ja menoarviossa välttämätöntä suurentaa maatilatalouden ke-
4340: esittämäänsä siirtoa maatilatalouden kehittämis- hittämisrahastoon siirrettävää määrärahaa.
4341: rahastoon sillä, että maatilojen rakennerationa- Rahantarve on suurin lisämaan ostolainoi-
4342: lisointia olisi voitava edelleen tehostaa. Perus- tukseen ja vapaaehtoiseen maanostoon. Nämä
4343: telu on ilmeisen selvästi ristiriidassa määrära- ovat tehokkaimmat keinot tilakoon suurenta-
4344: han suuruuden kanssa. Rakennerationalisoinnin miseksi.
4345: tehostaminenhan ehdottomasti edellyttäisi tä- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
4346: män määrärahan suurentamista. Kun sitä ei ole dotamme,
4347: tehty, ei myöskään tehostamista voi tapahtua.
4348: Maatilojen ulkoinen ja sisäinen rationali- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4349: sointi on ajankohtainen kysymys. ·Maatalous- valtion tulo- ja menoarvioon 30 Pl:n
4350: väestön suhteellisen nopeasta vähenemiseStä 49 luvun 60 momentille siirtona maa-
4351: johtuen on edellytyksiä tilakoon suurentami- tilatalouden kehittämisrahastoon lisäyk-
4352: seen. Tämä vaatii kuitenkin pääomakysymyk- senä 20.000.000 markan määrärahan
4353: sen järjestämistä. Maatilatalouden kehittämis- käytettäväksi maatilatalouden rakenne-
4354: rahaston varat eivät nykyisellään kuitenkaan rationalisoinnin edistämiseen.
4355: riitä asian teholkkaaseen hoitamiseen. Siksi olisi
4356: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
4357:
4358: Veikko Hanhirova. A. Holopainen. Juho Tenhiälä.
4359: Aulis Sileäkangas. Katri-Helena Eskelinen. Eino Uusitalo.
4360: Veikko Savela. Erkki Haukipuro. Eino Sääskilahti.
4361: Hannes Paaso.
4362: 1208
4363:
4364: IV,327.- Rah.al. N:o 1.57.
4365:
4366:
4367:
4368: Hasu ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami-
4369: seksi puutarhatalouden kehittämismahdollisuuksista.
4370:
4371:
4372: E d u s k u n n a 11 e.
4373:
4374: Viljelytekniikan nopean kehityksen takia tu- menomaan pienyrittäjiä, perheviljelmiä, joissa
4375: lee tehokas erikoisneuvonta entistä tärkeäm- oman pääoman karttuminen on kiristyneen kil-
4376: mäksi puutarha-alalla. Valtion varoin tuettu ja pailun ja heikon kannattavuuden takia ollut
4377: eri maatalousjärjestöjen suorittama yleinen erittäin hidasta, kuten maataloudessa yleensä-
4378: puutarhaneuvonta ei kuitenkaan pysty täyttä- kin. Puutarhaviljelijä on hyvin rajoitetussa
4379: mään kaupallisen puutarhaviljelyn neuvonnalle määrin päässyt osalliseksi yleisistä maatalouden
4380: asetettavia korkeita vaatimuksia, eikä se ole sii- halpakorkoisista lainoista. Erittäin tervetullutta
4381: hen varsinaisesti pyrkinytkään. Sen vuoksi tuo- oli, että maatalouden perustuottoa voivat saada
4382: tannollinen puutarhaviljely on sangen niukasti myös kauppapuutarhat, mutta se rajoittaa vil-
4383: päässyt osalliseksi valtion neuvontamäärära- jelmän kokoa liiaksi. Jos perusluottoa voisivat
4384: hoista; tällä hetkellä valtio maksaa ainoastaan saada myös sellaiset viljelmät, joilla on 1-3
4385: yhden vihannesviljelyn erikoiskonsulentin pal- tai vaikkapa 5 vierasta työntekijää, olisi tällä
4386: kan. Puutarhaviljelymme suurimpia sektoreita, lailla nykyistä paljon suurempi työllistävä mer-
4387: vihannes- ja kukkaviljelyä varten tarvittaisiin kitys.
4388: useampia, nimenomaan erikoiskonsulentteja. Perusluottolain väljentämisen lisäk!'i toisena
4389: Tätä ovat mm. puutarhajärjestöt maatalousmi- tehokkaana toimenpiteenä olisi pienteollisuus-
4390: nisteriölle jättämässääh suunnitelmassa esittä- lainojen saantimahdollisuuksien laajentaminen
4391: neet. siten, että myös kauppapuutarhat voisivat saada
4392: Erityisesti kasvihuoneviljelyn neuvonnan niitä uudistuksiin, laajentamiseen, ratianalisoin-
4393: puute on todettu jo kauan sitten. Vuonna 1949 tiin yms. tarkoituksiin.
4394: otettiin alan erikoisliiton toimintaohjelmaan Jotta kotimaisia vihanneksia olisi kulutta-
4395: mukaan myös neuvontatyö, aluksi teknillisellä jien saatavissa kautta vuoden, on valtaosa S)"k-
4396: sektorilla, myöhemmin myös varsinaisella vilje- syn sadosta varastoitava. Ei voida ajatellakaan
4397: lypuolella. Tämä neuvontatyö on täysin vilieli- avomaan vihannestuotannon laajentamista il-
4398: jöitten itsensä rahoittama jäsenmaksujen, viljel- man nytkyistä suurempaa ja parempaa varastoin-
4399: mäkäyntimaksujen yms. muodossa. Mainitta- tikapasiteettia. Viljelmien tasaisen ja ympäri-
4400: koon, että esim. Tanskassa valtio maksaa kau- vuotisen työllisyyden kannalta on varastointi
4401: pallisen puutarhaviljelyn neuvontakuluista yli itse viljelmällä edullisinta. Lukuisia uusia va-
4402: 60 %. Neuvontatoiminta ei ole puhtaasti val- rastoja on viime vuosina rakennettukin, mi:hin
4403: tiojohtoista, vaan viljelijäin erikoisjärjcstöjen on suurena apuna ollut ns. varastolainalaki,
4404: hoitamaa, jolloin tehokas kosketus käytännön jonka suomia lainamahdollisuuksia on yleisesti
4405: viljelyyn ja yrittäjäkuntaan säilyy ja vastuu neu- käytetty hyväksi. Koska varastoitavat tuotteet
4406: vonnan tehokkuudesta on osaltaan viljelijöillä ovat erittäin huokeita, mutta paljon tilaavie-
4407: ja heidän järjestöillään. - Ilman että tehokas viä, ovat varastoimiskustannukset melko suu-
4408: neuvonta ja suunnittelu sekä tuotannon ohjaus ret. Sen vuoksi on välttämätöntä, että varasto-
4409: on järjestetty, ei voida mennä suosittelemaan rakennusten korko- ja kuoletusmenot olisivat
4410: viljelvn laajentamista, koska heikoin perustein mahdollisimman pienet ja tämä taas edellyt-
4411: ja edellytyksin, spontaanisesti aloitettu vihan- täisi, että ko. rakennuksiin saataisiin huokea-
4412: nesviljely on useimmiten tuottanut yrittäjälle korkoista lainaa nykyistä suurempi osuus koko-
4413: pettvm)"ksiä. naisrakennuskustannuksista.
4414: Puutarhaviljelyn kehitystä ja sen kilpailuky- Puutarhaviljely eri sektoreineen on varsin
4415: vyn parantamista, rationalisointia, haittaa suu- merkittävä työllistäjä. Tarkkoja tilastotietoja
4416: resti ankara pääomapula. Alan yrittäjät ovat ni- tästä ei ole, mutta arvioiden mukaan puutarha-
4417: IV,327. - Hasu ym. 1209
4418:
4419: ala antaa työtilaisuuksia ympäri vuoden 18 000 olisi huolellisesti tutkittava ne mahdollisuudet,
4420: -20 000 hengelle (perheenjäsenet) ja li- jotka ovat olemassa puutarhatalouden kehittä-
4421: säksi tarvitaan sesonkityövoimaa 10 000- miseksi.
4422: 15 000 henkeä. Tämän lisäksi tulevat alan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4423: kaupan palveluksessa oleva suuri työntekijä-
4424: maata. Parantamalla tehokkaasti tuotannon että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4425: edellytyksiä, on alalla mahdollisuus työllistää tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
4426: enemmänkin väkeä. määrärahan tutkimuksen toimittami-
4427: Puutarhatalouden edistäminen kokonaisuu- seksi puutarhatalouden kehittämismah-
4428: dessaan on erittäin merkittävä, jonka vuoksi dollisuuksista.
4429: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4430:
4431: Heikki Hasu. Pentti Pekkarinen.
4432: Aaro Lintilä. Tahvo Rönkkö.
4433: Eino Uusitalo.
4434: 1210
4435:
4436: IV,328.- Rah.al. N:o 158.
4437:
4438:
4439:
4440:
4441: Hasu ym.: Määrärahan osoittamisesta Alaporiin-Kaipiaisten
4442: tien parantamiseen.
4443:
4444:
4445: E d u s k u n n a 11 e.
4446:
4447: Keskisen Kymenlaakson tieverkoston tär- aluetta, joka käyttää maliUttua kulkuyhteyttä
4448: keimpiä kvsymyksiä on Sippolan kunnan Kymenlaakson teollisuulikeskuksiin tapahtu-
4449: alueella sijaitseva Alaportti-Kaipiainen väli- vissa kuljetuksissa.
4450: nen tie. Kyseinen tie on erittäin tärkeä maakun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4451: nan po~kittaisliikenteen vuoksi. Mutkaisuuden nioittaen,
4452: ja vaikeiden mäkien vuoksi tie on raskaassa lii-
4453: kenteessä vaarallinenkin. Erikoisesti Enäjärven että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4454: kylän kdhdalla olevat vaikeakulkuiset tien osat valtion tulo- ja menoarvioon 500 000
4455: olisi rakennettava mahdollisimman pian. Tä- markan määrärahan Alaportin-Kai-
4456: män jälkeen tie palvelisi joustavasti sitä laajaa piaisien välisen tien parantamiseen.
4457: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4458:
4459: Heikki Hasu. Aaro Lintilä.
4460: 1211
4461:
4462: IV,329.- Rah.al. N:o 159.
4463:
4464:
4465:
4466:
4467: Hasu ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan-Heinolan maan-
4468: tien rakentamiseen.
4469:
4470:
4471: Ed u s k u n n a 11 e.
4472:
4473: Kouvola-Voikkaa-Jaala-Heinola tien ra- Edellä esitettyyn viitaten ja jo valmiina ole-
4474: kentaminen on todettu monissa tutkimuksissa vien suunnitelmien perusteella ehdotamme
4475: erittäin tarpeelliseksi ja kiireelliseksi. Tie pa1- kunnioittaen,
4476: velee suurta Kymenlaakson ja Keskisen-Suomen
4477: liikennettä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4478: Tien rakentaminen merkitsee tämän alueen valtion tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4479: talouselämälle ratkaisevasti paranemista, joten markan määrärahan Kouvolan-Heino-
4480: :käytetyt rakennusmäärärahat antavat nopeasti lan maantien rakennuslöitien aloittami-
4481: lisää työmahdollisuuksia tien vaikutusalueella, seen.
4482: helpottaen siten jo vaikeaksi muodostunutta
4483: Kymenlaakson työllisyystilannetta.
4484: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4485:
4486: Heikki Hasu. Aaro Lintilä.
4487:
4488:
4489:
4490:
4491: 13 E 746/68
4492: 1212
4493:
4494: IV,330.- Rah.al. N:o 160.
4495:
4496:
4497:
4498:
4499: Hasu ym.: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän-V ehkalahden
4500: -Sippolan-Kouvolan tiesuunnan tutkimista varten.
4501:
4502:
4503: E d u s k u n n a 11 e.
4504:
4505: Kouvolan tultua Kymen läänin pääkaupun- kautta Kouvolaan on ajankohtainen tehtävä.
4506: giksi lääninhallituksen sekä tärkeiden virasto- Tiestä tulisivat hyötymään kaukana liikekes-
4507: jen siirryttyä Kouvolaan on kaupunkiin suun- kuksista olevat alueet ja erittäin syrjäiset seu-
4508: tautuva asioiden hoitoon liittyvä matkustami- dut, joissa on runsaasti asutusta. Se tulisi ole-
4509: nen Kouvolaan lisääntynyt. Kouvola on myös maan kauttakulkutie, joka toisi kaakkoisen ra-
4510: huomattava kauppapaikka sekä koulukaupunki, jaseudun asukkaat hyvään liikenneyhteyteen lää-
4511: mikä osaltaan vaikuttaa liikenteen runsauteen. nin pääkaupungin kanssa.
4512: Yhteydet läänin pääkaupunkiin ovat etenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4513: läänin kaakkoiselta rajaseudulta aika hankalat.
4514: Sellaisista rajapitäjistä kuin Virolahdelta ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4515: Miehikkälästä joudutaan liikenne suuntaamaan tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
4516: joko Haminan tahi Taavetin kautta. Tie Mie- määrärahan Miehikkälän, V ehkalahden,
4517: hikkälästä Taavettiin on kovin mutkainen ja Sippolan ja Kouvolan välisen tiesuun-
4518: heikkokuntoinen. Uuden suoran tien rakenta- nan tutkimiseksi ja töiden aloittami-
4519: minen Mieh1kkälän, Vehkalahden ja Sippolan seksi.
4520: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4521:
4522: Heikki Hasu. Yrjö Sinkkonen.
4523: 1213
4524:
4525: IV,331.- Rah.al. N:o 161.
4526:
4527:
4528:
4529:
4530: Hasu ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kymi-
4531: joen yli Hirvikosken kylän Vähäkosken kohdalla.
4532:
4533:
4534: E d u s k u n n a 11 e.
4535:
4536: Kymijoen läntisen haaran ylitys Pyhtään sillanrakennusedellytykset, olisikin tästä suori-
4537: Hirvikosken kylän kohdalla muodostaa liiken- tettava tutkimus ja tutkimustulosten valmis-
4538: teelle vaikean pullonkaulan Kotkan-Pyhtään tuttua rakennettava silta kyseiselle paikalle.
4539: -Elimäen kautta Kouvolaan. Liikenne suun- Liikenne puheena olevalla tiellä on erittäin
4540: tautuu myöskin Anjalaan ja Sippolaan. vilkasta ja tulevaisuudessa lisääntyy jatkuvasti.
4541: Liikennettä välittää kyseisellä paikalla lossi, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4542: jonka toiminta ei voi kuitenkaan tyydyttää
4543: liikenteen vaatimuksia. Vuolaan virran takia että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4544: kelirikkaaika muodostuu pitkäksi ja kustan- tulo- ja menoarvioon JOO 000 markan
4545: nuksia lisääväksi. määrärahan tutkimuksen toimittami-
4546: Lassikustannukset muodostuvatkin huomat- seksi sillan rakentamiseksi Kymijoen yli
4547: taviksi. Hirvikosken kylän Vähäkosken koh-
4548: Kun kyseistä ylityspaikkaa alempana Vähä- dalla.
4549: kosken kohdalla ovat olemassa erittäin hyvät
4550: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4551:
4552: Heikki Hasu. Yrjö Sinkkonen.
4553: 1214
4554:
4555: IV,332.- Rah.al. N:o 162.
4556:
4557:
4558:
4559:
4560: Haukipuro ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvaltaojien kai-
4561: vamisesta suoritettavia palkkioita varten.
4562:
4563:
4564: Eduskunnalle.
4565:
4566: Vuodesta 1961 lähtien vuoteen 1965 saakka tulisivat olemaan paaastassa vähävaraisia pien-
4567: myönnettiin eräistä maatalouden perusparan- viljelijöitä, joiden toimeentulo on yleensäkin
4568: nustöistä suoritettavista palkkioista annetun niukkaa ja joilla tästä syystä on jatkuvasti ra-
4569: lain ( 310/60) nojalla palkkioita ns. pienvalta- hoitusvaikeuksia. Pienvaltaojien kaivuupalk-
4570: ojien kaivamisesta. Tällä toiminnalla oli erit- kioiden käyttöönottoa ensi vuodelle puoltaa
4571: täin myönteinen merkitys Pohjois-Suomen pien- erikoisesti se st.ikka, että viime kesän hallatu-
4572: tilojen eliokeipoistamisessa ja työllisyyden hoi- hoista kärsineet viljelijät Pohjois- ja Itä-Suo-
4573: dossa. messa saisivat mahdollisuudet pieniin lisäan-
4574: Maataloushallitus on vuonna 1963 tehnyt sioihin omilla tiloillaan.
4575: eduskunnan toivomusaloitteeseen perustuvan Edelläsanotun perusteella esitämme,
4576: ehdotuksen uudeksi pienvaltaojalaiksi, mutta
4577: laki on edelleenkin antamatta. Pohjois- ja Itä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4578: Suomen työllisyyskomitea mietinnössään myös tulo- ja menoarvioon 2 milj. markan
4579: esittää että pienvaltaojakaivupalkkioita ryhdyt- suuruisen määrärahan pienvaltao;ien
4580: täisiin maksamaan komitean toimialueella. kaivamisesta suoritettavia palkkioita var-
4581: Ottaen huomioon sen merkityksen, mikä ten iaettavaksi vilielijöille samojen pe-
4582: pienvaltaoj apalkkioiden turvin suori tetuilla rusteiden mukaan kuin vuoden 1965
4583: töillä on kokemuksen mukaan ollut työllisyY- loppuun voimassa ollut laki ( 310/60)
4584: den parantajana ja tilojen elinkelpoisuutta li- ja asetus (502/60) eräistä maatalouden
4585: säävänä tekijänä, olisi palkkioiden maksami- perusparannustöistä suoritettavista palk-
4586: seen uudelleen ryhdyttävä. Palkkioiden saajat kioista edellyttävät.
4587: Helsingissä l<:;kakuun 17 päivänä 1968.
4588:
4589:
4590:
4591:
4592: Erkki Haukipuro. Hannes Paaso. Veikko Hanhirova.
4593: Reino Kangas. Reino Karpola. Aaro Lintilä.
4594: Paavo Niinikoski. Pekka Vilmi. Pentti Pekkarinen.
4595: Mauno Pohjonen. A. Holopainen. Kerttu Saalasti.
4596: Veikko Honkanen.
4597: 1216
4598:
4599: IV,333.- Rah.al. N:o 163.
4600:
4601:
4602:
4603:
4604: Haukipuro ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vesi-
4605: huoltoyhtymille.
4606:
4607:
4608: E d u s k u n n a 11 e.
4609:
4610: Maamme väestöstä puolet on vielä ilman kun- jos työ tehdään talvella. Kun työt joudutaan te-
4611: nollista vedenhankintaa ja viemäröintiä. Parina kemään epäedulliseen aikaan talvella, on koh-
4612: viime työllisyyskautena on maaseudun vesihuol- tuutonta, että vesihuoltoyhtymät saadessaan
4613: totöihin ollut käytettävissä aikaisempaa huo- vain osan kustannuksista valtiolta lainana hoi-
4614: mattavasti runsaammin valtion vesihuoltolai- tavat valtion työhönsijoitusosuutta. Tilanteen
4615: noja ja vesihuolto-oloissa on siten tapahtunut korjaamiseksi tulisikin valtion tulo- ja meno-
4616: merkittävää edistymistä. Aikaisempinakin vuo- arviossa olla myös avustusvaroja maaseudun
4617: sina useat vesihuoltoyhtymät toteuttivat vesi- vesihuoltotöihin.
4618: huoltotöitä työllisyyskausina, mutta odotukset Tämän johdosta esitämme kunnioittavasti,
4619: valtion vesihuoltolainojen saamisesta osoittau-
4620: tuivat turhiksi ja useat vesihuoltoyhtymät jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4621: tuivat suuriin vaikeuksiin. Tästä johtuen tulisi valtion tulo- ja menoarvioon momen-
4622: tulo- ja menoarvioon ottaa avustusmääräraha tille 30.24.41 yhteensä 3 milj. marka11
4623: annettavaksi vaikeuksiin joutuneille vesihuolto- avustusmäärärahan annettavaksi fHli-
4624: yhtymille niiden talouden tasapainoon saatta- keuksiin joutuneille vesihuoltoyhtymille
4625: miseksi. sekä avustuksena ja talvityökorotuksena
4626: Nykyisin vesihuoltoyhtymille annetaan vain vesihuoltoyhtymille, jotka vuonna 1969
4627: vesihuoltolainaa, vaikka ns. rahoituslain toteuttavat vesihuoltotöitä työllisyys-
4628: ( 433/63) mukaan voitaisiin antaa myös avus- kautena.
4629: tusta sekä lisäksi talvityökorotus avustuksena,
4630: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4631:
4632: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova.
4633: Reino Kangas. A. Holopainea. Aaro Lintilä.
4634: Mauno Pohjonen. Veikko Honkanen. Pentti Pekkarinen.
4635: Reino Karpola. Hannes Paaso. Kerttu Saalasti.
4636: 1216
4637:
4638: IV,334.-Rah.al. N:o 164.
4639:
4640:
4641:
4642:
4643: Haukipuro ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienteol-
4644: lisuuslaino;a varten.
4645:
4646:
4647: E d u s k u n n a II e.
4648:
4649: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vuo- työllisyysvaroilla tilapäisiä työtilaisuuksia, ja
4650: desta 1951 lähtien määräraha pienteollisuus- lisätään työllisyyttä välillisesti kotimaisilla ko-
4651: lainoja varten suuruudeltaan viime vuosina 9 nehankinnoilla ja tuotantotilojen rakentami-
4652: miljoonaa markkaa. Vuonna 1968 tämä määrä- sella. Näinollen pienteollisuuden lainoitus on
4653: raha nousi 10 miljoonaan markkaan, minkä li- valtiolle edullisinta työllisyyden hoitoa. Samalla
4654: säksi osoitettiin toiset 10 miljoonaa markkaa pienteollisuuslainoilla luodaan markkinatuotan-
4655: vientimaksuvaroista kootusta kasvupaketista, toa ja vientiäkin sekä tuetaan kauppa- ja teol-
4656: yhteensä siis 20 miljoonaa markkaa. Vuoden lisuusministeriön pienteollisuusorganisaation
4657: 1969 tulo- ja menoarvioesitykseen on merkitty avulla muutakin pienteollisuuden edistämis-
4658: vain 10 miljoonan markan määräraha. Hae- toimintaa kuten tuotekehittelyä, markkinointia
4659: tuista markkamääristä on voitu myöntää viime ja yrittäjäkoulutusta.
4660: vuosina 20-30 %, vuonna 1968 noin 40% ja Pienteollisuuslainoja varten tarvittaisiin vuo-
4661: vuonna 1969 mahdollisuudet vähennevät takai- delle 1969 välttämättä edelleenkin 20 miljoo-
4662: sin edellisten vuosien tasolle, ellei määrärahoja naa markkaa, joka voitaisiin ottaa vientimaksu-
4663: saada lisää. varoista tai aikaisempien pienteollisuuslainojen
4664: Valtion taloutta pienteollisuuslainamäärä- kuoletuksista ja koroista.
4665: rahat ovat viime vuosina rasittaneet verraten Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
4666: vähän, sillä aikaisempien pienteollisuuslainojen taen,
4667: kuoletukset ja korot ovat olleet lähes yhtä suu-
4668: ret kuin lainamäärärahat. Vuonna 1969 kuole- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4669: tukset ja korot ovat yhteensä noin 8 miljoonaa tulo- ia menoarvioon momentille
4670: markkaa. 32.80.83 lisäyksenä 10 miljoonan
4671: Selvitysten mukaan pienteollisuuslainoilla, markan määrärahan pienteollisuuslai-
4672: jotka ovat vain osarahoituksena investoinneissa, noja varten.
4673: luodaan edullisemmin pysyviä työpaikkoja kuin
4674: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4675:
4676: Erkki Haukipuro. Heikki Hasu. Veikko Hanhirova.
4677: Reino Kangas. Katri-Helena Eskelinen. Aaro Lintilä.
4678: Reino Karpola. A. Holopainen. Kerttu Saalasti.
4679: Pekka Vilmi. Hannes Paaso.
4680: 1217
4681:
4682: IV,335.- Rah.al. N:o 165.
4683:
4684:
4685:
4686: Haukipuro ym.: Määrärahan osoittamisesta hallavahinkojen kor-
4687: vaamiseen.
4688:
4689:
4690: E d u s k u n n a 11 e.
4691:
4692: Halla aiheutti viime kesänä suuria vahinkoja neille viljelijöille. Hallakorvaukset vo1ta1slm
4693: Pohjois- ja Itä-Suomen eräillä alueilla. Halla- suorittaa lähinnä viljaväkirehun, siementen ja
4694: vahinkojen arvioinnin ollessa vielä kesken, ei väkilantojen ostoon oikeuttavilla ostotodis-
4695: vahinkojen lopullista suuruutta ole voitu määri- teilla. Lisäksi olisi hallasta kärsineille viljeli-
4696: tellä. Käytettävissä olevien ennakkotietojen mu- jöille saatava halpakorkeista lainaa rästissä ole-
4697: kaan, vahingot ovat monissa tapauksissa kuiten- vien maksujen suorittamiseen. Niinikään olisi
4698: kin niin suuria, että ne ratkaisevasti heikentä- valtion työkohteita ainakin pahimmille halla-
4699: vät halla-alueen viljelijäväen toimeentuloa. Kun alueille nopeasti lisättävä ja työttömyyskortis-
4700: lisäksi pitkään jatkunut taloudellinen lama on toon pääsyehtoja helpotettava. Hallatuhojen
4701: myös lisännyt maatalousväestön vaikeuksia, vastaista torjuntaa varten olisi valtiovallan py-
4702: eivät hallasta kärsineet viljelijät tule selviyty- rittävä Pohjois-Suomen maataloutta ohjaamaan
4703: mään ensi talven yli ilman yhteiskunnan tukea. tuorerehuvaltaisemmaksi, tukemalla mm AIV-
4704: Kun hallavahingot ovat pääasiassa kohdistu- säiliöiden rakentamista ja turvaamalla jatkuva
4705: neet rehuviljaan, aiheuttaa se tuntuvia vai- viljaväkirehun saanti kohtuulliseen hintaan.
4706: keuksia Pohjois- ja Itä-Suomen karjatalousval- Viimeinen tilasto hallavahingoista on vuo-
4707: taiselle maataloudelle. Tilannetta vaikeuttaa delta 1964, jolloin ne olivat yli 96 miljoonaa
4708: vielä hallituksen päätös tuontiöljyväkirehujen markkaa. Viime kesän halla-alue on huomatta-
4709: supistamisesta. Kun tuorerehun valmistus poik- vasti suppeampi, joten vahinko kokonaisuudes-
4710: keuksellisen kuivuuden vuoksi jäi halla-alueella saan jäänee em. hallavuotta pienemmäksi. Tämä
4711: varsin pieneksi, muodostuu tehokysymys sato- antaa luonnollisesti myös valtiotalouden kan-
4712: vahinkoja kärsineellä alueella erittäin vaikeaksi. nalta paremmat edellytykset korvata vahingot
4713: Hallavahinkojen korvaamiseen on välittö- täysimääräisinä. Summittaisen arvion mukaan
4714: mästi ryhdyttävä kun vahingot on saatu arvioi- tarvittaisiin nyt hallakorvauksiin vähintäin
4715: duksi. Korvaus on suoritettava täysimääräisenä, 30 milj. markkaa. Jos vahinkojen lopullisen
4716: jotta viljelijät halla-alueella voisivat saada toi- summan selvittyä, määrärahan tarve osoittau-
4717: meentulon tilailtaan sadon menetyksestä huoli- tuukin e.m. arviota suuremmaksi, tulisi Halli-
4718: matta. Periaatetta, jonka mukaan luonnontuhot tuksen huolehtia siitä, että lisäbudjetissa esite-
4719: on yhteisvastuullisesti kannettu aikaisemmin- tään tarkoitukseen riittävä määräraha.
4720: kin, ei ole aihetta nytkään muuttaa. On kohtuu- Edellä olevan perusteella esitämme,
4721: tonta asettaa halla-alueen viljelijät yksin kanta-
4722: maan luonnontuhosta aiheutuneet rasitukset. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4723: Nykyisen tehotilanteen vallitessa näyttäisi tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
4724: tarkoituksenmukaiselta viljaväkirehujen toimit- markan siirtomäärärahan hallavahinko-
4725: taminen alennettuun hintaan vahinkoja kärsi- jen korvaamista varten.
4726: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4727:
4728: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski. Hannes Paaso.
4729: Aaro Lintilä. Mauno Pohjonen. Veikko Hanhirova.
4730: Veikko Savela. Reino Karpola. Eino Sääskilahti.
4731: Reino Kangas. Pekka Vilmi. Aulis Sileäkangas.
4732: Heimo Linna. A. Holopainen. Kerttu Saalasti.
4733: Veikko Honkanen.
4734: 1218
4735:
4736: IV,l36.-Rah.al. N:o 166.
4737:
4738:
4739:
4740:
4741: Haukipuro ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen järjestely-
4742: työn aloittamiseen.
4743:
4744:
4745: E d u s k u n n a II e.
4746:
4747: Pohjanmaan joet ovat järvettömiä, joten täydennettävä. Niinikään olisi vedenkorkeuk-
4748: niistä puuttuvat luontaiset vettä tasaavat altaat. sien säätelemiseksi Piipsjärveen ja eräin kohdin
4749: T'åstä syystä ne keväisin tulvivat yli äyräittensä Pyhäjokea rakennettava patoja. Näihin järjeste-
4750: mutta kesäisin ovat miltei vedettömät. Tulvien lyihin tarvittavat varat ovat varsinaisiin jo teh-
4751: poistamiseksi on tehty jo runsaasti töitä. Niinpä tyihin pääjärjestelyihin verrattuna suhteellisen
4752: Pyhäjoessa on tulvat jo pääosiltaan saatu rajoi- pieniä. Suunnitdman mukaan tarkoitukseen
4753: tetuksi ja Siika- että Kalajoen järjestelyt ovat tarvittaisiin varoja vuodelle 1969 vain 300 000
4754: parhaillaan menossa. Vaikka Pyhäjoessa onkin mk. Maataloushallituksen ja -ministeriön esityk-
4755: suoritettu suurisuuntaiset tulvasuojelutyöt ei sestä huolimatta kyseistä määrärahaa hallitus
4756: joki siihen liittyvine vesistöineen kuitenkaan ei ole esittänyt tulo- ja menoarvioon otetta-
4757: ole vielä kokonaan tulvista vapaa. Pyhäjoen vaksi. Kun Pyhäjokilaakso on tunnetusti maan
4758: tulvasuojelutyön täydentäminen ja koskien per- vaikeinta rakenteellista työttömyysaluetta, ja
4759: kaaminen sekä joen vaikutusalueeseen kuulu- jossa hallan tuhot olivat viime kesänä ennätys-
4760: vien vesistöjen järjestely olisikin ensi tilassa to- mäisen suuret, on valtiovallan velvollisuus käyn-
4761: teutettava. Kun asutus Pyhäjokilaaksossa on nistää jo valmiiden suunnitelmien pohjalta Py-
4762: pääasiassa keskittynyt jokivarrelle on joen häjoen vesistön järjestelytyöt.
4763: veden korkeuksilla sekä alivesimäärillä suuri Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
4764: merkitys paikalliselle asutukselle. Tästäkin tavasti,
4765: syystä olisi tulvasuojelujärjestelyä jat'kuvasti
4766: täydennettävä uusia olosuhteita ja vaatimuksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4767: vastaavalle tasolle. tulo- ja menoarvioon 30 Pl:n 20 luvun
4768: Maataloushallitus onkin Pyhäjoen tulvasuoje- 77 momentin kohtaan 12, 300 000
4769: lun täydentämistä ja vesistöjen järjestelyä var- mk:n siirtomäärärahan Pyhäjoen järier-
4770: ten tehnyt suunnitelmat, joiden mukaan olisi telytyön aloittamista varten.
4771: perattava mm. Sukkakoski ja rantapengerryksiä
4772: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4773:
4774: Erkki Haukipuro. Reino Kangas. Heimo Linna.
4775: Aaro Lintilä. Paavo Niinikoski. Mauno Pohjonen.
4776: Kerttu Saalasti. Hannes Paaso. Pekka Vilmi.
4777: 1219
4778: IV,.3.37.- Rab.al. N:o 167.
4779:
4780:
4781:
4782:
4783: Haukipuro ym.: Määrärahan osoittamisesta salaojitusavustuksiin.
4784:
4785:
4786:
4787: Eduskunnalle.
4788:
4789: Hyväksyessään maaliskuun 6 päivänä 1964 uusien salaojitussuunnitelmien tilausten voima-
4790: annetun viimeisen yksivuotisen salaojituslain kas lasku viime ja kuluvana vuonna aikaisem-
4791: ( 101/64) Eduskunta samalla lausui toivomuk- piin vuosiin verrattuna, mikä vielä selvemmin
4792: sen, että Hallitus antaisi vielä vuoden 1964 val- kuin ojitusmäärä ilmaisee alkanutta taka-
4793: tiopäivillä Eduskunnalle esityksen pitkä-aikai- peroista kehitystä.
4794: seksi salaojituslaiksi, jonka mukaan salaojitus- Jo viime vuonna voitiin todeta, ettei uusi
4795: toiminnan edistämistä varten otetaan vuosittain salaojituslaki täytä sille asetettuja toiveita, sillä
4796: toiminnan tehostamisen tarve huomioonottaen rahalaitosten v. 67 myöntämien korkohyvitys-
4797: riittäväksi katsottavat määrärahat. lainojen määrä nousi vain puoleen eli 7 milj.
4798: Antaessaan vuoden 1966 valtiopäivillä nykyi- markkaan siitä 14 milj. markan määrästä, jolle
4799: sen salaojituslakiesityksen, jonka Eduskunta sit- valtion varoista olisi voitu maksaa korkohyvi-
4800: temmin hyväksyi ja joka tuli voimaan 1. 5. tystä ja tänä vuonna 1. 10. 1968 mennessä ovat
4801: 1967, Hallitus perusteluissaan toteaa m.m., rahalaitokset myöntäneet ainoastaan 5.8 milj.
4802: että "salaojittamista on pidettävä maatalouden mk eli 32% siitä 18 milj. mk:n määrästä,
4803: tämän hetken tärkeimpänä perusparannuksena johon määrään saakka vastaavasti tänä vuonna
4804: ja vähimmäistavoitteena pidettävä 50 000 ha:n valtio on sitoutunut maksamaan korkosubven-
4805: salaojittamista vuodessa". tiota. Lainamäärä jää ilmeisesti tänä vuonna
4806: vielä viime vuotistakin vähäisemmäksi, koska
4807: Kuitenkin valtiovallan viimeaikaiset käytän- ojituskausi on käytännöllisesti katsoen loppu-
4808: nön toimenpiteet ovat olleet näiden periaattei- nut. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että
4809: den vastaisia ja ristiriidassa pyrkimyksissä sala- myönnetty määrä ei ole sen suurempi kuin
4810: ojituksen edistämiseksi ja edellä mainittujen minkä rahalaitokset ovat aikaisemminkin ennen
4811: tavoitteiden saavuttamiseksi. tätä lakia jo myöntäneet salaojitukseen tavan-
4812: On käsittämätöntä, että valtiovalta, joka mukaisina luottoina. Rahalaitokset ovatkin
4813: vielä vuosina 1961-1965 tuki salaojitusta vain siirtäneet aikaisempien vuosien normaalin
4814: 4 milj. markalla vuosittain ja jona aikana ta- salaojitusluotonantoosa tämän lain puitteisiin,
4815: pahtui myös salaojitusmäärän suhteellisen voi- eivätkä korkosubventiot voi lisätä niiden pää-
4816: makas kasvu vuoden 1960 15 000 ha:sta 36 500 omien määrää, mitä rahalaitdksilla on käytettä-
4817: hehtaariin vuonna 1964 eli noin 2.4 kertaiseksi, vissään. Myöskään näiden lainojen korko, joka
4818: oli vuonna 1967 enää 1.3 milj. mk ja kuluvana tälläkin hetkellä on vielä 6 %, ei vastaa maa-
4819: vuonna alle 1 milj. mk eli supistunut kolmessa talouden velankantokykyä. Voidaan siis todeta,
4820: vuodessa viidenteen osaan tuosta määrästä, jota että koko salaojitukseen käytettävissä ollut vie-
4821: jo silloin pidettiin riittämättömänä. Näin on ras pääoma on näin ollen jatkuvasti pienentynyt
4822: siis valtion tuen suhteellinen osuus, joka koko ja yhä pienenemässä. Korkotukijärjestelmä so-
4823: 1950-luvun oli lähes 30 % salaojituksen ko- veltuu keskikokoisen ja sitä suuremman vilje-
4824: konaisinvestoinnista, jyrkästi laskenut ollen lijän salaojitustueksi silloin, jos viljelijän talou-
4825: v. 1963 n. 15 % ja v. 1968 n. 3 %. dellinen asema antaa mahdollisuuden salaojit-
4826: Salaojitusmäärä ei ole kyennyt nousemaan, taa suurehkoia alueita kerralla. Pieniä alueita
4827: vaan jähmettynyt 30 000-35 000 ha:n tasolle ojitettaessa korkotuki on niin vähäinen, ettei
4828: jopa kääntynyt laskuun. Hälyttävintä on viljelijän kannata ryhtyä sen saamiseksi tarvit-
4829: 14 E 746/68
4830: 1220 IV,337. - Salaojitusavustukset.
4831:
4832:
4833: tavaan paperisotaan, vaan hän tyytyy 2-3 % palkkiona? Tämä rasittaa valtion taloutta pit-
4834: kor keampikor koiseen tavalliseen pankkilainaan. källä tähtäimellä vähemmän kuin säästyvä laina-
4835: Kuten tunnettua jäävät salaojituslain ulko- erä. On ihmeteltävää, ettei vähävaraiselle vilje-
4836: puolelle ne pienempien ja vähävaraisempien lijälle, joka tilallaan suorittaa perusparannuk-
4837: tilojen viljelijät, jotka eivät saa itselleen ja per- sen, jonka vaikutus ulottuu 50-100 vuotta tu-
4838: heelleen pääasiallista toimeentuloa maatilatalou- levaisuuteen, voida maksaa 20-35% kustan-
4839: desta, vaan se perustuu tämän ohella sivuansioi- nuksesta.
4840: hin. Samoin ne viljelijät, joille rahalaitokset Salaojitus on perusparannus, josta ihmistyön
4841: eivät esim. riittävien vakuuksien puuttuessa tai osuus muodostaa poikkeuksellisen suuren osuu-
4842: muusta syystä katso voivansa lainaa myöntää. den. Salaojituspalkkioiden tiukoista tulorajoista
4843: Kuitenkin peltoalasta yli 40% on 2-10 johtuen ne ohjautuvat luonnostaan suurelta
4844: peltohehtaarin tiloja ja ne edustavat yli 70 % osalta ns. kehitysalueille, missä myös työllisyys-
4845: tilojen lukumäärästä, kun alle 2 peltohehtaarin tilanne on erittäin vaikea. Koska viljelijä itse
4846: tiloja ei oteta lukuun. on valmis hankkimaan 65-80 % varoista, jää
4847: Vaikka Eduskunta hyväksyikin tällaisen lain, valtion rahoitusosuus pienemmäksi kuin varsi-
4848: se kuitenkin viime vuoden tulo- ja menoarvion naisen ihmistyön osuus koko tästä perusparan-
4849: hyväksyessään asianomaisen momentin peruste- nuksesta. Täten salaojituspalkkioiden maksa-
4850: luissa lausui, että salaojitusta edelleenkin on minen on myös erittäin edullista työllisyys-
4851: tuettava myös suoranaisin valtion avustuksin. politiikkaa.
4852: Tämän vuoden menoarvioesityksessä hallitus Voidaan myös todeta, että valtiolle palautuu
4853: ehdotti momentin poistettavaksi ja Eduskunta aikaisempina vuosina myönnetyistä ulkona ole-
4854: itse unohti lausumansa. Nyt hallitus on mene- vista salaojituslainoista kuoletuksina ja kor-
4855: tellyt uudestaan samalla tavoin jättäen avustus- koina jo tälläkin hetkellä n. 2 milj. mk vuosit-
4856: momentin pois. Hallituksen esityksessä Edus- tain ja määrä on yhä nousemassa. Kun korko-
4857: kunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle tuen maksamiseen ensi vuonna on varattu
4858: 1969 on ehdotettu salaojituksen tukemiseen 550 000 mk, ja mikä määrä ei edes kokonaan
4859: ainoastaan 550 000 markkaa eli se arvioitu tule käytetyksi, maatiltalouden kehittämis-
4860: määrä, mikä tarvitaan tämän lain mukaisiin rahaston varoista myönnettäneen lisäksi maan-
4861: rahalaitoksille maksettaviin korkohyvityksiin käyttölain mukaisia perusparannuslainoja sala-
4862: ja muihin laista aiheutuviin menoihin. Todet- ojitukseen noin 0.5 milj. mk:n suuruusluokkaa
4863: takoon tässä yhteydessä lisäksi, että ny- oleva summa, valtio täten saa salaojittajilta
4864: kyisen salaojituslain eduskuntakäsittelyvai- enemmän varoja takaisin kuin antaa. Ovatko
4865: heessa kaikki kuullut asiantuntijat pitivät sala- siis valtion käytännön toimenpiteet yhdenmu-
4866: ojituspalkkioiden säilyttämistä ehdottoman tar- kaisia hyväksyttyjen periaatteiden kanssa?
4867: peellisena. Samoin teki asiaa tutkinut komitea Entistä voimakkaampi salaojitustoiminnan ty-
4868: yksimielisessä mietinnössä todeten m.m., että rehtyminen on siis odotettavissa, ellei pikaisiin
4869: "ilmeistä on, että salaojittajista tulee vastai- toimenpiteisiin ryhdytä valtion oman rahoitus-
4870: suudessakin olemaan melkoinen osa niin vähä- osuuden lisäämiseksi edes siihen 4 milj. mk:n
4871: varaisia, että heitä varten olisi edelleen tarpeen määrään, jossa se oli vuosina 1961-1965. Mi-
4872: säilyttää palkkioiden myöntäminen salaojitus- käli sen sijaan tarkoituksena on todella voimak-
4873: työn tukemismuotona". kaasti lisätä salaojitusmääriä kuten tulisi, mi-
4874: Hallituksen esityksen mukaan saavat raha- käli maataloutta halutaan järkevin edellytyksin
4875: laitokset ensi vuonna myöntää salaojituslain harjoittaa, on valtion salaojitustuki saatava ko-
4876: mukaisia lainoja 18 milj. mk. Tämän siis valtion konaan toisiin lukuihin, jotta ratianalisointiin
4877: talous kestää. On kuitenkin pelkkää farisealai- tähtäävät pyrkimykset ja ne tavoitteet, jotka on
4878: suutta antaa rahalaitoksille lupa myöntää sala- asetettu, voisivat toteutua riittävän nopeasti.
4879: ojituslainoja ensi vuonna 18 milj. mk niinkuin Nopeimmin voidaan tällä hetkellä tekohengi-
4880: tänäkin vuonna, vaikka hyvin jo tiedetään, että tystä antaa ja alkanutta takaperoista kehitystä
4881: määrä jää noin kolmasosaan tästä. Voidaan pysäyttää ja saada salaojitus uudelleen elpy-
4882: melkoisella varmuudella osoittaa, että valtio mään pienten ja vähävaraisten viljelijöiden kes-
4883: vapautuu siten vastuusta ensi vuonna noin 10 kuudessa palauttamaila poistettu salaojitus-
4884: milj. mk:n osalta vastaten tämä määrä korko- avustusmomentti takaisin tulo- ja menoarvioon,
4885: hyvityssäästönä n. 1.5 milj. mk. Miksi ei tätä sillä koska näiden varojen jako voidaan suorit-
4886: säästyvää osaa voida myöntää suoraan salaojitus- taa (vaikeuksitta) kuten ennenkin maatalous-
4887: IV;337. - Haukipuro ym. 1221
4888:
4889: hallituksen toimesta voimassa olevaan valtio- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4890: neuvoston salaojituslainoista ja .palkkioista an- tulo- ja menoarvioon 30 Pääluokan 22
4891: tamaan päätökseen (26. 5. 1965/292) perus- luvun uudelle momentille 2.5 miljoo-
4892: tuen. nan markan siirtomäärärahan valtion
4893: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- avustuksiksi salaojituksiin.
4894: nioittaen,
4895: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
4896:
4897: Erkki Haukipuro. Reino Karpola. Aaro Lintilä.
4898: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Pentti Pekkarinen.
4899: Paavo Niinikoski. A. Holopainen. Kerttu Saalasti.
4900: Mauno Pohjonen. Veikko Honkanen. Reino Kangas.
4901: Hannes Paaso.
4902: 1222
4903:
4904: IV,338.-Rah.al. N:o 168.
4905:
4906:
4907: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorille ja nuorille
4908: aviopareille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentamiseen.
4909:
4910:
4911: E d u s k u n n a 11 e.
4912: Ns. suurten ikäluokkien asunto-ongelma tulee mälläpitäen. Mikäli vuokra-asuntotuotantoa voi-
4913: lähiaikoina nousemaan yhteiskunnassamme erit- makkaasti laajennettaisiin, olisi mahdollista
4914: täin keskeiseksi kysymykseksi jo yksinomaan päästä eroon myös siitä "tilastoharhasta", että
4915: avioliittojen solmimisen voimakkaan lisäänty- omistusasunto olisi paras asumistapa. Nykyisel-
4916: misen vuoksi. Tänä vuonna on arvioitu solmit- lään ei juuri toista vaihtoehtoa yleisessä asunto-
4917: tavaksi 41 500 uutta avioliittoa, ensi vuonna politiikassamme tunneta valintamahdollisuuk-
4918: 43 200 ja vuonna 1970 44 700. Asuntohalli- sien yksipuolisuudesta riippuen. Siksi vuokra-
4919: tuksen laskelmien mukaan 20-29 vuotiaiden asuntotuotannon voimakas laajentaminen olisi
4920: asuntojen tarve on tämän vuosikymmenen lo- erityisesti otettava huomioon vakavana vaihto-
4921: pulla n. 31 000 asuntoa vuodessa eli lähes sama ehtona valtion asuntolainoituksen järjestämi-
4922: määrä kuin mitä asuntoja valmistuu nykyisin sessä.
4923: vuodessa. Suurten ikäluokkien asunto-ongelma on kysy-
4924: Nuorten ihmisten asunto-ongelman kuva on mys, johon törmääminen ei ole lainkaan vältet-
4925: erittäin monitahoinen. Nuorilla ei ensinnäkään tävissä. Minimivaatimus on asuntotuotannon
4926: yleensä ole alkupääomia lainkaan niinkin nopea nostaminen vähintään uusien avioliitto-
4927: suurta investointikohdetta kuin omaa asuntoa jen vuotuista määrää vastaavaksi eli yli 40 000
4928: ajatellen, palkat ovat yleensä melko alhaiset, asuntoa vuodessa tai seurauksena on asunto-
4929: opiskelu vaatii rahaa ja perhekin lisääntyy markkinoiden kiristyvä epätasapaino ja asunto-
4930: yleensä hyvin nopeasti. Viime vuonna nuorten jen vuokra- ja hintatason voimakas nousu. Val-
4931: perheiden asumistasosta suoritettu tutkimus tion tukemassa asuntotuotannossa on riittäviä
4932: osoitti, että joka neljäs nuori perhe joutui asu- mahdollisuuksia suunnata rakentamispaino
4933: maan asunnossa, joka huonosti tyydytti perheen vuokra-asuntoihin erityisesti nyt, kun v. 1969
4934: tarpeita. Saman tutkimuksen mukaan nuorten tulo- ja menoarviossa on asuntotuotantoon va-
4935: perheiden säästämismahdollisuudet olivat elin- rattujen määrärahojen summa nostettu 360
4936: tasoa jyrkästi alentaenkin suhteellisen pienet. milj. markkaan. Suurten ikäluokkien asuntoky-
4937: Oman asunnon hankkiminen edellyttäisi erit- symyksen osittainen ratkaisu olisi mahdollista
4938: täin suuria ja pitkäaikaisia lainoja ts. kohtuut- erityisen nuorten vuokra-aravan turvin, joihin
4939: tomia taloudellisia rasituksia perheelle pitkäksi osa asuntotuotantomäärärahoista olisi sijoitetta-
4940: ajaksi. vissa. Nuorten asunto-ongelman ratkaisun kii-
4941: Kun perheen koon nopea muuttuminen tai reellisyyden huomioonottaen olisi välttämätöntä
4942: työpaikkojen suhteellisen tiheät vaihdokset ai- saattaa asia päätökseen mahdollisimman no-
4943: heuttavat nuorten perheiden keskuudessa voi- peasti.
4944: makasta muuttotarvetta, olisi nuorille perheille Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4945: ehdottomasti paras vaihtoehto yhteiskunnan va-
4946: roilla rakennettu, korkealaatuinen, halpavuok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
4947: rainen ja irtisanomisturvaltaan riittävä vuokra- tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mark-
4948: asunto. Nuorille tarkoitettujen vuokra-asunto- kaa käytettäväksi nuorille ja nuorille
4949: jen tuotannon laajentaminen palvelisi asuntopo- aviopareille tarkoitettujen vuokra-asun-
4950: liittisten päämäärien lisäksi myös työvoimapo- tojen rakentamiseen.
4951: liittisia päämääriä työvoiman liikkuvuutta sil-
4952: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
4953:
4954: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. Vlljo Pousi.
4955: Aili Siiskonen. Olavi Saarinen. T. Leivo-Larsson.
4956: 1223
4957:
4958: IV,.3.39.- Rah.al. N:o 169.
4959:
4960:
4961:
4962:
4963: Hellsten ym.: Määrärahan osoittamisesta kaluston, koneistojen
4964: ja opetusvälineiden hankkimiseen valtion merimiesammatti-
4965: koululle.
4966:
4967:
4968: E d u s k u n n a 11 e.
4969:
4970: Valtion kuluvan vuoden menoarviossa k/1 Suomen Joutsenessa. Tähän tarkoitukseen
4971: 29.74.70 momentin kohdalla on myönnetty olisi varattava 340 000 markkaa.
4972: 10 000 mk kaluston, koneistojen ja opetusväli- Valtion ensi vuoden menoarviosta puuttuu
4973: neiden hankkimista varten valtion merimiesam- kokonaan edellämainittu opetusvälinemomentti
4974: mattikouluille. Tällä momentilla oleva määrä- (29.74.70), ja kuitenkin tarvitaan edelleen
4975: raha on ollut täysin riittämätön opetusvälineis- opetuksessa muun kaluston, koneiden ja ope-
4976: tön hankkimiseksi ja täydentämiseksi. Turun tusvälineiden täydennystä varten sekä Helsin-
4977: merimiesammattikoulusta puuttuu 1astaus- gin että Turun merimiesammattikoulussa mää-
4978: 1uukku mastoineen, vintturit ja kraanat. Tämä räraha. Tarkoitusta varten olisi varattava
4979: laite on ehdottomasti tarpeellinen opetuksen 28 000 markkaa.
4980: kannalta, koska merimiesammattikoulujen op- Edellä olevaan viitaten esitämme,
4981: pilaille on tärkeätä koulussa tutustua ja oppia
4982: käyttämään opetuslaitteita koulussa. Tällaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4983: opetuslaitteita on Helsingin merimiesammatti- den 1969 tulo- ja menoarvioon momen-
4984: koulussa ja niitä suunnitellaan myös muille tille 29.70.74 (kaluston, koneistojen ja
4985: suunnitteilla oleville merimiesammattikou- opetusvälineiden hankkiminen) siirto-
4986: 1uille. Turussa sitä ei aikaisemmin ole voitu määrärahana yhteensä 368 000 mk.
4987: hankkia, kosh merimiesammattikoulu toimii
4988: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1968.
4989:
4990: Voitto Hellsten. Esko Niskanen.
4991: Meeri Kalavainen. Reino Breilin.
4992: 1224
4993:
4994: IV,340.-Rah.al. N:o 170.
4995:
4996:
4997:
4998:
4999: af Heurlin ym.: Määrärahan osoittamisesta Paasikiven nimeä
5000: kantavan opintorahaston perustamiseksi opinto- ;a tutkimus-
5001: toimintaa varten.
5002:
5003:
5004: E d u s k u n n a 11 e.
5005:
5006: J. K. Paasikiven syntymästä tulee kuluneeksi pailua Neuvostoliiton kaupassa. Hyvien ja ta-
5007: 100 vuotta 27 päivänä marraskuuta 1970. On saveroisten naapurisuhteiden kannalta ei myös-
5008: tärkeätä, että kunnioitamme suuren valtiomie- kään voida pitää riittävänä sitä, että sinänsä
5009: hen muistoa ja hänen koko Suomen kansan hy- ilahduttavalla tavalla Neuvostoliitossa suomen
5010: väksi tekemäänsä ensiarvoista elämäntyötä ta- kielen taidon lisäämiseen kiinnitetään suurta
5011: valla, mikä mahdollisimman aidosti kuvastaa huomiota. Meidän tulisi lisätä omalta puolel-
5012: hänen persoonallisuuttaan ja merkitystään isän- tamme kielitaitoa sekä Neuvostoliiton olojen
5013: maallemme. Keskeisimmällä sijalla on hänen mahdollisimman monipuolista tutkimusta ja
5014: elämäntyössään maamme turvallisuudelle ja va- tuntemusta. Sen lisäksi on kuten tunnettua
5015: paudelle elintärkeä rauhan, naapurisovun ja yh- Neuvostoliitto lukuisilla tieteenaloilla johta-
5016: teistyön suhteiden luominen suureen itäiseen vassa asemassa ja monille tieteenharjoittajille
5017: naapurimaahamme sekä samalla hyvien suhtei- olisi suurta hyötyä venäjän kielen taidosta ja
5018: den pohjan varmistaminen niin Pohjolan muihin Neuvostoliitossa harjoitetun tutkimuksen tulos-
5019: maihin kuin koko maailmaan. Tässä maamme ten tuntemisesta. Pitemmittä perusteluitta on
5020: kansanvaltaiselle vapaudelle ja itsenäisyydelle selvää, että lisätty kielitaito ja Neuvostoliiton
5021: niin tärkeässä toiminnassa oli J. K. Paasikivellä tuntemus olisi erittäin hyödyllistä mm. monille
5022: erinomaisena apuna erittäin hyvä itäisen naapu- taloudellisen, valtiollisen, tieteellisen ja taide-
5023: rimaamme kielen taito sekä tämän suunnatto- elämämme aloilla toimiville.
5024: man laajan maan olosuhteiden perusteellinen Omasta maastamme samoin kuin muualtakin
5025: tuntemus yhtyneenä laajaan valtiolliseen ylei- on esimerkkejä siitä, kuinka pitkäjännitteinen,
5026: seen tietomäärään. Ratkaisevan osuuden näin riittävän avara ja hyvin suunniteltu tutkimus-,
5027: hyvän tietomäärän ja taidon hankkimisessa oli matka-apuraha- ja opintostipendijärjestelmä li-
5028: ilmeisesti pitkäaikaisilla ulkomaisilla opinto- sää kielitaitoa, avartaa mahdollisuuksia saada
5029: matkoilla ja erikoisesti perusteellisella venäläi- jostakin muusta korkeatasoisesta teollisuus- ja
5030: sessä yliopistossa suoritetulla kielenopiskelulla. sivistysmaasta oppia ei vain asianomaisten hen-
5031: Nvkyisin on venäjän kielen harrastus meillä kilöiden, vaan koko maankin hvödyksi.
5032: ilahduttavasti alkanut nousta. Valitettavasti Maamme puolueettomuuspolitiikka edellyttäisi,
5033: J. K. Paasikiven kehotuksia ja perinteitä ei ole että tietojen hankinnassa ollaan mahdollisim-
5034: kuitenkaan vielä läheskään siinä mittakaavassa man avaria ja vältetään kaikkea yksipuolisuutta.
5035: noudatettu kuin maamme jatkuvasti kehittyvät Nähdäksemme monien jonkun henkilön nimeen
5036: taloudelliset, valtiolliset, sivistykselliset, yh- liittyvien opinto- ja tutkimusstipendirahastojen
5037: teiskunnalliset, tieteelliset ym. suhteet edellyt- joukkoon, joita meillä ja muualla on, tulisi liit-
5038: täisivät. Sellaisissakin pohjoismaissa, kuten tää Paasikiven opintorahasto. Tietenkin olisi
5039: Ruotsi ja Tanska, jotka eivät ole Neuvostolii- suotavaa, että maamme talouselämä, jossa J. K.
5040: ton naapurimaita, on venäjän kielen harrastus Paasikivellä niin kauan oli keskeinen asema,
5041: ja opiskelu paljon laajempaa kuin meillä. Mi- saataisiin mukaan rakentamaan tällaista rahas-
5042: käli idän ja lännen taloudelliset ja muut suh- toa, mikä on mm. maamme vientimahdollisuuk-
5043: teet tulevat lisääntymään ia avartumaan, mitä sille ja teollisuuden teknilliselle kehitykselle
5044: voidaan pitää erittäin todennäköisenä jonkun hvödyksi, mutta asian vireillepano voinee arvo-
5045: verran pitemmällä tähtäimellä kautta maail- valtaisimmin tapahtua valtiovallan toimesta.
5046: man, voimme odottaa entistä tiukempaa kil- Vaihtoehtona tietysti voisi tulla kysymykseen
5047: IV,340. - af Heurlin ym. 1225
5048:
5049: tutkimus- ja opintostipendien jakaminen suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5050: raan valtion varoista vuosittain ehdolla, että valtion tulo- ja menoarvioon 200 000
5051: tällainen erityisstipendijärjestelmä perustuu markan määrärahan Paasikiven nimeä
5052: pitkäaikaiseen lakiin, jotta asianomaisilla hen- kantavan opintorahaston perustamiseksi
5053: kilöillä, jotka suunnittelevat opintoja, olisi opinto- ja tutkimustoimintaa varten.
5054: selvä tietoisuus tukimahdollisuuksista riittävän
5055: ajoissa.
5056: Edellä esitetyn perusteella esitämme,
5057: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
5058:
5059: Kaarlo af Heurlin. Esu Niemelä.
5060: Bror Lillqvist. Pekka Haarla.
5061: Aune Salama. Osmo Kock.
5062: Eino Uusitalo. Uljas Mäkelä.
5063: Kauko Hjerppe. Tahvo Rönkkö.
5064: Kelpo Gröndahl. Impi Lukkarinen.
5065: Aulis Sileäkangas. Vappu Keinonen.
5066: 1226
5067:
5068: IV,341. -Rah.al. N:o 171.
5069:
5070:
5071:
5072:
5073: af Heurlin ym.: Määrärahan osoittamisesta apurahoiksi ulkoasi-
5074: ainministeriön palvelukseen aikoville kieliopintoja varten.
5075:
5076:
5077: E d u s k u n n a 11 e.
5078:
5079: Maamme ulkoasiainhallinnon palveluk- lyttäneet ylimääräisiä kustannuksia ja lisäaikaa
5080: seen hakeutuvien korkeakoulututkinnon suo- vaativia kieliopintoja. Kansanvaltaisen periaat-
5081: rittäneiden henkilöiden määrä on jatkuvasti teen kannalta ei voida pitää tyydyttävänä sitä,
5082: poikkeuksellisen vähäinen. Huolimatta harjoit- että ulkoasiainhallinnon toimiin pyrkiminen
5083: telijoina ulkoministeriön palvelukseen astuville edellyttää joko omaa tai vanhempien varalli-
5084: asetetuista suhteellisen suppeista kielivaatimuk- suutta. Maamme kansainväliset suhteet mm.
5085: sista on hakijoita usein vain suunnilleen sama kaupan ja kehitysavun alueilla edellyttäisivät
5086: määrä, mitä voidaan ottaa. Lukuisissa muissa mahdollisimman avaraa valintamahdollisuutta
5087: maissa, mm. Ruotsissa on hakijoiden määrä mo- eivätkä perinteelliset diplomaattiset mittapuut
5088: nikymmenkertainen verrattuna siihen luku- saisi olla liian ratkaisevina. Luonnollisestikin
5089: määrään, mikä saa vakinaisen paikan ao. maan tulisi ulkoasiainhallinnon palvelukseen aikoville
5090: ulkoasiainhallinnossa. Tähän tulokseen on jaettavat stipendit antaa joko sillä edellytyk-
5091: muualla päästy mm. antamalla mahdollisuus sellä, että asianomainen kohtuullisen ajan toi-
5092: erityisten kielistipendien saantiin henkilöille, mii ulkoasiainhallinnon palveluksessa tai muu-
5093: jotka suunnittelevat hakeutumista ulkoasiain- ten varmistautua siitä, että järjestelmä saavut-
5094: hallinnon tehtäviin. Koska ulkoasiainhallin- taa tarkoituksensa. Kielistipendit tulisi Ruot-
5095: nossa nykyisin tarvitaan ensisijaisesti perusteel- sin esimerkin mukaisesti julistaa haettavaksi ja
5096: lisia tietoja kansainvälisen politiikan ja talou- jakaa siten, että asianomaisen henkilön korkea-
5097: den, kansainvälisen oikeuden, kansantaloustie- kouluopintojen vaihe ja oma-aloitteisesti han-
5098: teen ja muiden yhteiskuntatieteiden aloilla kittu peruskielitaito otetaan valintaperusteena
5099: sekä myöskin hyvät lainopilliset tiedot k.o. huomioon.
5100: virkamiehien osalle ovat tarpeen, tulisi erityi- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
5101: sesti helpottaa sen lisäksi välttämätöntä hyvää
5102: kielitaitoa. Nykyisin varattomalle henkilölle että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5103: on erittäin raskasta pyrkiä ulkoasiainhallinnon valtion tulo- ja menoarvioon 50 000
5104: palvelukseen, koska korkeakoulututkinnon suo- ma. kan määrärahan jaettavaksi kieli-
5105: rittamisen jälkeen joutuu toimimaan harjoitte- opintoja varten apurahoina henkilöille,
5106: lijan palkalla ja sen lisäksi suorittamaan kieli- jotka aikovat ulkoasiainministeriön pal-
5107: taidon parantamisesta johtuvat kustannukset. velukseen tai jotka toimivat harjoitte-
5108: Useimmissa tapauksissa sopivat henkilöt eivät lijoina ulkoasiainministeriön palveluk-
5109: edes pyri harjoittelijoiksikaan, koska heti alussa sessa.
5110: asetettavat kielitaitovaatimukset olisivat edel-
5111: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
5112:
5113: Kaarlo af Heurlin. Eero Häkkinen. Impi Lukkarinen.
5114: Lauri Kantola. Osmo Kock. Vappu Heinonen.
5115: Juuso Häikiö. Uljas Mäkelä. Magnus Kull.
5116: 1227
5117:
5118: IV,342.-Rah.al. N:o 172.
5119:
5120:
5121:
5122:
5123: Hjerppe ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen mves·
5124: tointirahaston alkupääomaa varten.
5125:
5126:
5127: E d u s k u n n a 11 e.
5128:
5129: Pohjois-Suomen taloudellisen kehityksen no- haston voitnaikas totmmta avaisi uudet näkö-
5130: peuttamiseksi nähdään yhä selvemmin pääoman alat Pohjois-Suomelle.
5131: saannin :turvaaminen sekä uusien yritysten syn- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen esi-
5132: tyminen että jo toimivien yritysten laajenta• tiimme,
5133: misen kannalta. Nyikyis ten kehitysaluelakien
5134: 1
5135:
5136:
5137: mukainen investointiluottojärjestelmä ei hel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5138: pota tilannetta, koska rahalaitoksilta ei saada tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
5139: riittävästi lainoja. Tästä syystä olisi perustet· määrärahan Pohjois-Suomen investointi-
5140: tava erillinen Pohjois-Suomen kehitysrahasto ja rahaston alkupääomaksi.
5141: turvattava sille riittävä pääoma. Tällaisen ra-
5142: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
5143:
5144: Kauko Hjerppe. Toivo Friman.
5145: Heikki Mustonen. Martti Linna.
5146: Reino Kangas.
5147:
5148:
5149:
5150:
5151: 15 E 746/68
5152: 1228
5153:
5154: IV,343.-Rah.al. N:o 173.
5155:
5156:
5157:
5158:
5159: Hjerppe ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sijoitusme-
5160: noihin työllisyyden turvaamiseksi.
5161:
5162:
5163: Eduskunnalle.
5164:
5165: Työllisyystilaniteen kehitystä eri pail&:akun- kä~ttämään yli 49 milj. markkaa ja kun työl-
5166: nilla ei voida tankkaan enMkolta arvioida. Eri lisyystilanne erikoisesti Pohjois- ja Itä-Suo-
5167: vuosina on tullut tarve valtion tulo- ja meno- messa tulee muodostumaan edelleen vaikeaksi,
5168: arviossa eriteltyjen työkohteiden lisäksi saada ei tällä määrärahalla kyetä turvaamaan riittä-
5169: käyntiin uusia työkohteita työllisyystilanteen viä toimenpiteitä. Siksi eduskunnan tulisi ko-
5170: jollakin paikkakunnalla huonontuessa. Tällai- rottaa mainittua määrärahaa.
5171: sissa tapauksissa riittävän nopeaa ratkaisua ei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5172: voida tehdä lisämenoarvionkaan puitteissa. nioittavasti,
5173: Parhain keino tähän on varata riittävän suuri
5174: määräraha erittelemättömiä työllisyysmenoja että Eduskunta korottaisi vuoden
5175: varten, jotta saadaan tarpeellinen liikkumavara 1969 tulo- ja menoarvion 34.06.77 mo-
5176: työviranomaisille. Kun Hallituksen esityksessä mentin määrärahaa "Sijoitusmenot
5177: on tähän tarkoitukseen varattu ensi vuodelle työllisyyden turvaamiseksi" 20 000 000
5178: 28 milj. markkaa, mutta v. 1967 tilinpäätök- markalla.
5179: sen mukaan jouduttiin mainittuna vuonna
5180: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
5181:
5182: Kauko Hjerppe. Lauha Männistö.
5183: Aulis Juvela. Heikki Mustonen.
5184: Matti Koivunen. Toivo Friman.
5185: Lyyli Koskinen. Martti Linna.
5186: V. J. Rytkönen. Rainer Virtanen.
5187: Lauri Kantola.
5188: 1229
5189:
5190: IV,344.-Rah.al. N:o 174.
5191:
5192:
5193:
5194:
5195: Holopainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta telever-
5196: kon kehittämiseen.
5197:
5198:
5199: E d u s kun n a II e.
5200:
5201: Valtion kuluvan vuoden menoarviossa on vuoteen 1980 mennessä. Suunnitelma, joka on
5202: momentille 36.04.71 televerkon kehittämiseen tehty valtakunnalliseen kehitysarviointiin pe-
5203: merkitty 100 milj. mk, josta vientiimaksuva- rustuvana, vaatii toteutuakseen vuosittain n.
5204: roilla 62 milj. mk Hallituksen esityksessä val- 120 milj. mk:n määrärahan, jotta suuret han-
5205: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1969 on kinnat suunnitelman puitteissa pitemmällä täh-
5206: tahän tarkoitukseen samalle momentille mer- täimellä voidaan suorittaa. Vajaus suunnitel-
5207: kitty 43 milj. mk, josta 1,6 milj. mk vienti- man rahoittamisessa meclritsee suurten, toimi-
5208: maksuvaroilla. Posti- ja lennätinlaitoksen uudis- tusajaltaan pitkien hankintojen siirtyessä puhe-
5209: tamisrahaston varoja on ensi vuonna samaan linliikenteen automatisoinnin oleellista hidas-
5210: tarkoitukseen käytettävissä n. 25 milj. mk, jo- tumista.
5211: ten televerkon kehittämiseen on vuonna 1969 Edellä sanotun johdosta ja kun on todettava,
5212: kaiken kaikkiaan käytettävissä vain n. 68 milj. että puhelinliikenne on valtiolle hyvin kannat-
5213: mk, koska aikaisemmilta vuosilta vuodelle tavaa toimintaa ja juuri puhelinliikenteen auto-
5214: 1969 siirtyvät ·varatkin, laskelmien mukaan n. matisointi ;tuo siihen uhratut varat nopeasti ta-
5215: 70 milj. mk, on jo sidottu hankintoihin ja kaisin valtiolle ja alkaa siten nopeasti tuottaa
5216: niistä aiheutuviin töihin. tuloa, ehdötamme kunnioittaen,
5217: Suunnitelman mukaan tulisi lkaukopuhelin-
5218: liikenne automatisoida kdkonaisuudessaan vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5219: teen 1975 mennessä, mihin mennessä myös tulo- ;a menoarvioon momentille
5220: suurimpien paikka/kuntien paikallispuhelinlii- 36.04.71 lisäyksena 5 mit;oonan mar-
5221: kenne olisi automatisoitava. Paikallispuhelinlii- kan määrärahan televerkon kehittämi-
5222: kenteen automatisointi olisi saatettava loppuun seen.
5223: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
5224:
5225: A. Holopainen. Paavo Niinikoski.
5226: Reino Karpola. Veikko Hanhirova.
5227: Mikko Volotinen. Katri-Helena Eskelinen.
5228: Mikko Kaarna. Veikko Savela.
5229: Reino Kangas. Pekka Vilmi.
5230: Ville Tikkanen. Erkki Haukipuro.
5231: U. H. Voutilainen.
5232: 1230
5233:
5234: IV,345.-Rah.al. N:o 175.
5235:
5236:
5237:
5238:
5239: Honkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pudas-
5240: järven kunnansairaalan uudisrakennustöiden aloittamiseksi.
5241:
5242:
5243: E d u s k u n n a 11 e.
5244:
5245: Pudasjärven kunnansairaala, joka kuului nii- Sairaalan lasketut rakennuskustannukset
5246: hin aluesairaaloihin, jotlka v. 1951 annetulla suunnittelijan ilmoituksen mukaan ovat
5247: lailla luovutettiin kuntien hallintaan paloi 7. 4 699 000 markkaa. Rakentamisen aikataulu on
5248: 5. 1967. Sairaala oli erittäin puutteellinen ja jaotettu !kahdelle vuodelle niin, että vuoden
5249: heikkokuntoinen sekä tarpeeseen nähden liian 1969 raikennuslkustannusten osuus olisi
5250: pieni. Senvuoksi jo vuonna 1964 kunnanval- 3 100 000 ja vuoden 1970 osuus 1 599 000
5251: tuusto päätti anoa perustamislupaa uuden kun- markkaa.
5252: nansairaalan rakentamista varten. Perustamis- Kunnan mahdollisuudet sairaalan rakennus-
5253: luvan, monien vaiheiden ja neuvottelujen jäl- töiden aloittamiseksi ilman tuntuvaa valtion
5254: keen sisäasianministeriö myönsi Pudasjärven tukea ovat erittäin vähäiset johtuen lähinnä
5255: kunnalle kesällä 1967. Myönnetyn perustamis- suurista rakennusvelvoitteista, joiden vuoksi
5256: suunnitelman ja toimintaohjelman mukaan sai- kunnan velkataakka on viime vuosina kasva-
5257: raalasta tulee 46-paikkainen, joista paikoista nut huomattavan suureksi. Koska sairaalan toi-
5258: 6 tulee olemaan synnytysosaston paikkoja. minnan ja sen erittäin kiireellisen sekä välttä-
5259: Sairaalan suunnittelu on nyt jo niin pitkällä, mättömän tarpeellisuuden vuoksi olisi ra;ken-
5260: että luonnospiirustukset ovat lääkintöhallituk- nustöihin päästävä mahdollisimman pian ja en-
5261: sessa, joka on niistä pyytänyt ralkennushalli- nen vuoden loppua, pidämme välttämättömänä,
5262: tuksen lausunnon, virastokierroksella. Suunnit- että v. 1969 tulo- ja menoarviossa varataan
5263: telijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan pää- ensi vuoden ralkennuskustannusten osuutta vas-
5264: piirustukset valmistuvat vielä tämän syksyn ai- taava määräraha.
5265: kana siihen kuntoon, että rakennustyöt voitai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5266: siin aloittaa ennen woden loppua. nioittaen,
5267: Sairaala on nyt sijoitettuna vanhainkodin
5268: henkilökunnan asuinrakennukseen, joka joudut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5269: tiin sairaalan palon jälkeen tätä tarkoitusta var- tulo- ja menoarvioon 33.76.36 momen-
5270: ten tyhjentämään. Uusi sairaalan sijoituspaikka tille lisäyksena 2 700 000 markan suu-
5271: on puurakenteinen ja kaksikerroksinen. Tilat ruisen määrärahan myönnettäväksi val-
5272: siellä ovat ahtaat ja erittäin puutteelliset. Vuo- tion avustuksena Pudasjärven kunnan-
5273: desijoja näihin tiloihin voitiin saada vain sairaalan uudisrakennustöiden aloitta-
5274: 17. mista varten.
5275: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
5276:
5277: Veikko Honkanen. Reino Kangas.
5278: Paavo Niinikoski. Erkki llaukipuro.
5279: 1281
5280: IV,346.-Rah.al. N:o 176.
5281:
5282:
5283:
5284:
5285: Honkanen ym.: Miiäriirahall osoittamisesta avustukseksi Pudas-
5286: iärven kunnMle kunnanlääkärin virka-asunto;en rakentami-
5287: seen.
5288:
5289:
5290: E d u s k u n n a II e.
5291:
5292: Pudasjärven kunnassa on kolme kunnanlää- vakinaisesti täytettyjä ja kolmatta virkaa
5293: käriä, joiden lainmukaisiin palkkaetuihin kuu- on boi'tanut väliaikaisesti .lääketieteen kandi-
5294: luu määrätyt vaatimukset täyttävä virka-asunto. daatti.
5295: Lääkärien virka-asuntoja oli kunnassa vain yksi. Kunnanlääkärin virka-asuntojen rakennus-
5296: Tämäkin, joka lienee rakennettu n. 40 vuotta kustannukset näiden rakennettujen kahden
5297: sitten, oli puutteellinen ja erittäin heikkokun- asunnon osalta ovat 349 086 markkaa. Asunto-
5298: toinen. Kun 7. 5. 1967 paloi Pudasjärven kun- jen rakentamissuunnitelmat on kaikkien kol-
5299: nansairaala, jouduttiin kunnanlääkärin asunto men osalta laadittu niin, että ne tulevat kol-
5300: muuttamaan kahden kunnanlääkärin vastaan- meen lamelliin ja niille yhteinen lämpökeskus,
5301: ottotiloiksi sekä sijoittamaan siihen myöskin joka on sijoitettu ensimmäiseksi rakennetun
5302: polilklinikka, laboratorio ja toimistotilat. Tämän asunnon yhteyteen.
5303: teki mahdolliseksi se, että kunnan toimesta oli Pudasjärven kunnan taloudellinen tilanne on
5304: jo edellisenä syksynä aloitettu yhden kunnan- erittäin vaikea. Veroäyrin hinta vuodelta 1967
5305: lääkärin virka-asunnon rakentaminen niin, että suoritetusta verotuksesta on 15,5 penniä. Kun-
5306: sen tuli valmistua keväällä 1.967. nalla on edessään palaneen sairaalan tilalle
5307: Kunnanlääkäritilanne Pudasjärvellä on ollut uuden sairaalan sekä kolmannen kunnanlää!kä-
5308: aikaisemmin erittäin vai:kea. Vail~ka kunnanlää- rin virka-asunnon rakentaminen, jotka tulevat
5309: kärin virkoja on ollut kolme, on näistä viroista erittäin raskaasti kunnautalautta rasittamaan.
5310: ollut täytettynä vain yksi, se virtka, johon on Kunta on anonut edellä mainittujen kunnan-
5311: kuulunut virka-asunto. Vuokra-asuntojen saanti lääkärien virka-asuntojen rakentamiseen val-
5312: on aina ollut Pudasjärvellä erittäin vaikea. Kun- tionavustusta, mutta anomuksiamme ei ole
5313: nollisia ja vaatimukset täyttäviä vuokra-asun- voitu edes käsitellä lääkintöhallituksessa syystä,
5314: toja ei ole ollut saatavissa lainkaan. että näihin tarkoituksiin on ollut varoja valtion
5315: Edellä esitetyistä syistä johtuen ja turvatak- tulo- ja menoarviossa varattuna olemattoman
5316: seen kuntalaisille välttämättömän lääkärinhoi- pieni summa.
5317: don saantimahdollisuudet on kunta ollut suo- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
5318: rastaan pakoitettu ryhtymään kunnanlääkärien nioittaen,
5319: virka-asuntojen rakentamiseen. Vuosina 1966- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5320: 1968 aikana kunta onikin rakentanut kaksi kun- tulo -ja menoarvioon 33.74.38 momen-
5321: nanlääkärin virka-asuntoa. Kolmas asunto on tille lisäyksenä 280 000 markan määrä-
5322: vielä rakentamatta. Sen jälkeen, kun kaksi kun- rahan myönnettäväksi valtionavustuk-
5323: nanlääkärin virka-asun'toa on saatu rakenne- sena Pudas;ärven kunnalle kunnanlääkä-
5324: tuksi, on kaksi kunnanlääkärin viroista ollut rin virka-asuntojen rakentamiseen.
5325: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
5326:
5327: Veikko Honkanen. Reino Kangas.
5328: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro.
5329: 1232
5330:
5331: IV,347.-Rah.al. N:o 177.
5332:
5333:
5334:
5335:
5336: Honkanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutustei-
5337: den kuntoonpanoon ja kunnossapitoon.
5338:
5339:
5340: E d u s k u n n a 11 e.
5341:
5342: Asutusteiden kuntoonpanoa ja kunnossapi- Keskeneräisten teiden kunnossapitoa varten
5343: toa varten on määrärahaa jo useiden vuosien tarvitaan myös varoja. Keskenetäisyys johtuu
5344: ajan pienennetty. Näin on tehty siitä huoli- usein siitä, että kuntoonpano on rahan vähyy-
5345: matta, että asutusteiden kuntoonpano on erit- den takia ikeskeytynyt ennen tien valmistumista.
5346: täin suuressa määrässä keskeneräisenä. Maankäyttölain 80 §:n mukaisesti voidaan
5347: Aikanaan heikosti rakennettuja asutus- ja asutusteitten kunnossapitoon myöntää avus-
5348: asutusluontoisia teitä on kaikkialla maassa. tusta siksi, kunnes tien kunnossapidosta on tie-
5349: Niiden kuntoonpano on kiireellinen tehtävä ti- lainsäädännön mukaan tehty ratkaisu.
5350: lojen elinkelpoisuutta silmällä pitäen. Suurena Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
5351: haittana asutusteiden kuntoonpanossa on ollut dotamme,
5352: se, etteivät nämä työt sovellu parhaimmalla
5353: mahdollisella tavalla talven aikana suoritetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5354: vaksi. Siitä syystä ne eivät ole kaikkein par- menoarvion 30.46.14 momentille
5355: haita työllisyystyökohteita. Niinpä työllisyys- 1 000 000 markan lisämäärärahan käy-
5356: varoja ei näihin töihin ole saatukaan kuin erit- tettäväksi asutusteiden kuntoonpanaan
5357: täin harvoissa tapauksissa. Kun vielä varsinaista ja kunnossapitoon.
5358: määrärahaa on pienennetty, on näiden teiden
5359: kuntoonpano pysälhtymässä.
5360: Helsingissä 15 päivänä ldka:kuuta 1968.
5361:
5362: Veikko Honkanen. Eino Sääskilahti.
5363: Reino Kangas. Heimo Linna.
5364: 1233
5365:
5366: IV,348.-Rah.al. N:o 178.
5367:
5368:
5369:
5370:
5371: Honkanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten
5372: teiden rakentamisen avustamista varten.
5373:
5374:
5375: E d u s k u n n a II e.
5376:
5377: Yksityisistä teistä 15 pa1vana kesäikuuta Koska tälle vuodelle varattu määräraha me-
5378: 1962 annetun ja 1 päivänä tammikuuta 1963 nee kokonaisuudessaan edellisinä vuosina aloi-
5379: voimaan tulleen lain mukaan annetaan valtion tettujen töiden rahoittamiseen ja koska yksi-
5380: varoista vuosittain avustusta yksityisten teiden tyisten teiden rakentamisella lienee ainoa mah-
5381: kunnossapitoon. Saman lain mukaan yksityisten dollisuus saada Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan-
5382: teiden rakentamista avustetaan iValtion varoilla asuttujen seutujen tieoloja ikohennetuksi, on
5383: vuosittain tulo- ja menoarvioon otetun määrä- välttämätöntä, että tähän tarkoitukseen vuosit-
5384: rahan rajoissa. tain varataan tulo- ja menoarviossa kulloinkin
5385: Yksityisistä teistä annetun lain mukaiset tie- tarpeen edellyttänä määräraha.
5386: toimitukset ovat päässeet käyntiin siinä määrin, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5387: että niiden rakentamista koskevia anomuksia
5388: on kasaantunut kulkulaitosten ja yleisten töi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5389: den ministeriöön lääninhallitusten lähettäminä tulo- ja menoarvioon 31.24.50 momen-
5390: n. 3 milj. markan valtionavustuksen tarvetta tille lisäyksenä 3 miljoonaa markkaa
5391: edelly;ttävä määrä. Kulumassa olevan vuoden yksityisten teiden rakentamisen avusta-
5392: tulo- ja menoarviossa on kuitenkin tähän tar- mista varten.
5393: koitukseen käytettäväksi varattu noin 400 000
5394: markkaa.
5395: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
5396:
5397: Veikko Honkanen. A. Holopainen. Aulis Sileäkangas.
5398: Paavo Nilnikoski. Mikko Volotinen. Hannes Paaso.
5399: Reino Kangas. Erkki Haukipuro. Veikko Hanhirova.
5400: Reino Karpola. Mauno Pohjonen. Eino Sääskilahti.
5401: Pekka Vilmi.
5402: 1284
5403:
5404: IV,349.-Rah.al. N:o 179.
5405:
5406:
5407:
5408:
5409: Honkonen: Korotetun miiärärahan osoittamisesta musiikkioppi-
5410: la#Qsten toiminnan tukemiseen.
5411:
5412:
5413: E d u s k u n n a 11 e.
5414:
5415: Musllkkioppilaitosten valtionavustuksesta kauden osalle. Johdonmukaisesti ajatellen pi-
5416: anll(!tlln lain (8. 3. 1968/147) mukai$iin avus- täisi lisäyksen olla 900 000 mk, joka sekin on
5417: tuksiin musiikkioppilaitoksille on valtion tulo- ilmeisen riittämätön lain tatkoituksenmukaiita
5418: ja menoarviossa vuodelle 1969 merkitty toteuttamista ajatellen.
5419: 1 300 000 mk. Musiikkioppilaitoksia on maas- Vuonna 1965 olivat 30 musiikkioppilaitok-
5420: samme tällä hetkellä yli 40 ja niiden oppilas- sen kokonaismenot 3 119 907 mk ja vuonna
5421: määrä yhteensä yli 10 000. Vertailun vuoksi 1966 3 838 539 mk. Valtion osuus menoista oli
5422: todettakoon, että Sibelius-Akatemialle, jonka tällöin keskimäärin 14-17 %. Ottaen huo-
5423: oppilasmäärä on noin 750, on budjetissa va- mioon yleisen kustannustason nousun vuodesta
5424: rattu 3 195 300 mk. 1966 vuoteen 1969 sekä tänä aikana synty~i·
5425: Sibelius-Akatemia tarvitsee toimintaansa var- den noin 10 uuden musiikkioppilaitoksen tuo-
5426: ten luonnollisestikin sen määrärahan, joka sille man lisän, ovat menot vuonna 1969 varovai-
5427: lain mukaan tulee kuulua, mutta Sibelius-Aka- sestikin arvioiden noin 5 500 000 mk Suurim-
5428: t(!mian asema musiikkikorkeakouluna on vasta pien musiikkioppilaitosten menot vuonna 1969
5429: sitten tarkoitustaan vastaava kun musiikkiopis- ovat laitosta kohden 400 000-700 000 mk.
5430: toissa pystytään antamaan riittävän tehokasta Keskimääräisesti laskien ei budjetissa varattu
5431: pohjakoulutusta jatko-opintoja varten korkea- summa riittäisi peittämään edes 30% kymme-
5432: koulussa. Tämän edellytyiksenä on, että mu- nen tällaisen musiikkiopiston menoista - pu-
5433: siikkioppilaitoksille luodaan myös taloudelliset humattakaan, että siitä riittäisi avustusta tä-
5434: mahdollisuudet toimintansa kehittämiseen ja män mukaisesti lain ulkopuolelle jääville noin
5435: opetusolosuhteittensa parantamiseen nykyises- 30 oppilaitokselle. Kuitenkin on laissa säädetty
5436: tään. lain piiriin pääsevien musiilclcioppilaitosten
5437: Vuonna 1968 oli. valtion budjetissa musiikki- AVUstusprosentiksi liukuva 20-60 %. Budjet-
5438: oppilaitoksia varten 1 000 000 mk. Lain mu- tiin merkitty arviomääräraha tuntuu näin ollen
5439: siikkioppilaitosten valtionavustuksesta toivot- täysin riittämättömältä.
5440: tiin astuvan voimaan 1. 9. 68 ja tästä aiheutuvia Edellä olevaan viitaten esitän,
5441: menoja varten oli lisäys 300 000 mk, ts. lain
5442: piiriin pääsevien oppilaitosten lisämenoihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5443: loppuvuodelle 1968. Koska laki astuu voimaan tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä 700 000
5444: 1. 1. 1969 tuntuu epärealistiselta ajattelulta, mk:n määrärahan musiikkioppilaitosten
5445: että lisämääräraha koko vuotta 1969 varten on toiminnan tukemiseen.
5446: sama kuin se viime vuonna oli laskettu 4 kuu-
5447: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
5448:
5449: Kuuno Honkonen.
5450: 1235
5451:
5452: IV,.350.- Rah.al. N:o 180.
5453:
5454:
5455:
5456:
5457: HonkOftell ym.: Mä.äriirahan osoittamisesta Pirkanmaan maakun-
5458: takit'iaston tehtävien antamiseksi Tampereen kaupunginkir-
5459: jastolle.
5460:
5461:
5462: E d u s k u n n a 11 e.
5463:
5464: Kirjastolain 4 §:n mukaan valtioneuvosto Kun Tampereen kaupunginkirjasto täyttää
5465: antaa maakuntakirjaston tehtävät kirjastotoi- kailkki maakuntakirjastolle asetetut ehdot ja
5466: mintaansa varten valtion apua saavan :kunnan kun Pirkanmaa toiminnallisesti eheänä talous-
5467: kirjastolle asianomaisen kunnan suostumuksella. alueena on samalla saamassa yhä selvemmän yh-
5468: Valtioneuvostolle lähettämällään kirjelmällä tenäisen kulttuurialueen leiman, olisi maakunta-
5469: Tampereen kaupunginhallitus on ehdottanut kirjastotoiminta saatava kiireellisesti alulle
5470: maakuntakirjaston tehtävien antamista Tampe- maakunnan sisäisen vuorovaikutuksen tueksi.
5471: reen kaupungin'kirjastolle. 1. 1. 1968 suoritetun henkikirjoituksen mu-
5472: Tampereen kaupunginkirjasto täyttää joka kaan Pirkanmaalla oli asukkaita yli 400 000.
5473: suhteessa kirjastoasetuksen 5 S :n ehdot. Ensim- Kirjastolain 9 §: n mukaan tulisi maaikuntakir-
5474: mäisen edellytyksen mukaan on kirjaston pys- jasto saamaan valtionapua 30 000 mk sekä 10
5475: tyttävä palvelemaan tarpeeksi laajaa aluetta, penniä kutakin toiminta-alueen asukasta kdh-
5476: jonka eri osista kirjaston sijoituspaikkaan on den lukuunottamatta sijaintikunnan asukkaita,
5477: hyvät yhteydet. Tampere on maamme selvä- joita oli lähes 150 000.
5478: piirteisimmän ja toiminnallisesti yhtenäisim- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
5479: män talousalueen keskus. Alue, johon kuuluvat dotamme,
5480: Tampereen, Valkeakosken ja Vammalan kaupun-
5481: git, Nokian ja Toijalan kauppalat sekä 39 maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5482: laiskuntaa, muodostanee perustettavaksi pääte- tulo- ja menoarvioon 60 000 markan
5483: tyn Tampereen läänin. Liikenteellisesti Pirkan- suuruisen määrärahan Pirkanmaan maa-
5484: maa on erittäin yhtenäinen. Yhteydet alueen kuntakirjaston tehtävien antamiseksi
5485: osista sen keskustaan ovat poikkeuksellisen Tampereen kaupunginkirjastolle.
5486: tiheät.
5487: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
5488:
5489: Kuuno Honkonen. Kauko Tamminen. Kaisu Weekman.
5490:
5491:
5492:
5493:
5494: 16 E 746/68
5495: 1236
5496:
5497: IV,351.- Rah.al. N:o 181.
5498:
5499:
5500:
5501:
5502: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yliopiston
5503: kiriaston kurssikiriahankintoihin.
5504:
5505:
5506: E d u s k u n n a 11 e.
5507:
5508: Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoiden yliopistolle, Jyväskylän yliopistolle, Oulun yli-
5509: kurssikirjaongelma on vuosi vuodelta pahentu- opistolle, Aho Akademille, Kauppakorkeakou-
5510: nut opiskelijamärään jatkuvan kasvun takia. lulle, Svenska Handelshögskolanille kurssikir-
5511: Valtion kurssikirjakomitea, joka jätti mietin- jojen hankintaa varten lisämäärärahaa, on Tam-
5512: tönsä maaliskuussa 1968, on ehdottanut mm. pereen yliopiston osalta tämä lisäys jäänyt ko-
5513: erillisten kurssikirjojen lainaukseen erikoistu- konaan pois. Menettely tuntuu sitäkin ihmeelli-
5514: vien kirjastojen perustamista tai tällaisten kir- semmältä, kun tiedetään, että kurssikirja-
5515: jastojen voimakasta laajentamista niissä korkea- ongelma ilmenee yhtenä vaikeimmista nimen-
5516: kouluissa, joissa sellainen jo ylioppilasku1ltien omaan Tampereen yliopistossa. Tämänhetken
5517: toimesta on perustettu. Komitean ehdotuksen tilannetta kuvaa se, että kurssikirjatilauksia oli
5518: toteuttamiseen tulisi ryhtyä vuoden 1970 Tampereen yliopiston kirjastossa 10. 10. yh-
5519: alusta, mutta jo vuoden 1969 aikana tulisi ko- teensä 2 248 kappaletta. Vastaava luku oli
5520: mitean käsityksen mukaan toimintaa laajentaa. maaliskuussa 1967 938 kappaletta, joten kurssi-
5521: Hallituksen esityksessä vuoden 1969 tulo- ja kirjakysymys on ratkaisevasti vaikeutunut.
5522: menoarvioksi onkin kurssikirjakysymykseen Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
5523: kiinnitetty huomiota. Kaikkiaan on tähän tar- tavasti,
5524: koitukseen esitetty noin 300 000 markan lisä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5525: määrärahaa, joka annettaisiin sekä yliopiston den 1969 tulo- ;a menoarvion momen-
5526: kirjastolle että ns. ylioppilaskuntakirjastoille. tille 29.31.51 lisäyksenä 50 000 mark-
5527: Hallituksen esitys on kuitenkin eräältä osin kaa käytettäväksi Tampereen yliopiston
5528: epäjohdonmukainen. Kun nyt esitetään Turun kirjaston kurssikiriahankintoihin.
5529: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
5530:
5531: Kuuno Honkonen. Toivo Hietala.
5532: Kauko Tamminen. Mikko Asunta.
5533: Kaisu Weckman. Atte Pakkanen.
5534: E. J. Paavola. Magnus Kull.
5535: 1237
5536:
5537: IV,3.52.-Rah.al. N:o 182.
5538:
5539:
5540:
5541:
5542: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mänttään perustet-
5543: tavan ammatinvalinnanohjattstoimiston tilapäisen työvoiman
5544: palkkaamiseksi.
5545:
5546:
5547: E d u s k u n n a II e.
5548:
5549: V. 1960 annettu laki ammatinvalinnan- jakosuunnitelman edellyttämän ammatinvalin-
5550: ohjauksesta edellyttää kaikkialle ulottuvan nanohjaustoimiston saaminen helpottaisi myös
5551: ammatinvalinnanohjausverkoston perustamista. painetta piiritoimistossa Tampereella, missä
5552: Ohjauselimiä on määrärahojen puutteen vuoksi mm. uusi oppisopimuslaki ja peruskoulun ko-
5553: päästy perustamaan vain varsin vähän. Vaikka keilutoiminta antaa dhjaajille uusia tehtäviä.
5554: toimintaa on ao kaikissa piiritoimistoissa ja Erityisen tähdellistä on Mäntän seudullakin
5555: eräissä aluetoimistoissa, puuttuu piirien alueilla saada aikaan tehostettu invalidien ammatin-
5556: vielä suurin osa suunnitelluista aluetoimistoista. valinnanohjaus sekä nuorten entistä tarkoituk-
5557: Tampereen laajassa ammatinvalinnanohjauspii- senmukaisempi hakeutuminen ammattikoulun
5558: rissäkin on kunnilta siirtyneiden toimistojen eri linjoille, työllisyyttä edistäville kursseille
5559: lisäksi vasta yksi valtion toimesta perustettu sekä oppisopimuskoulutukseen.
5560: toimisto ja vielä seitsemän on perustamatta. Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
5561: Ammatinvalinnanohjauksen piiritoimiston nioittaen,
5562: neuvottelukunta on jo useana vuonna esittänyt
5563: perustettavaksi ammatinvalinnanohjaustoimis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5564: ton mm. Mänttään. Tämän seudun monipuoli- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
5565: nen talouselämä lisää huomattavasti ammatin- suuruisen määrärahan Mänttään perus-
5566: valinnanohjaustoiminnan tarpeellisuutta. Nyt tettavan ammatinvalinnanohjaustoimis-
5567: kipeimmässä dhjaustarpeessa olevat joutuvat ton tilapäisen työvoiman palkkaami-
5568: asioimaan Tampereella. Voimassaolevan alue- seksi.
5569: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1968.
5570:
5571: Kuuno Honkonen. Kaisu Weckman.
5572: 1238
5573: IV,353.-Rah.al. N:o 183.
5574:
5575:
5576:
5577: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen
5578: lukukausimaksujen alentamiseen.
5579:
5580:
5581: E d u s k u n n a 11 e.
5582: Vakauttamisen toimeenpanemiseksi sääde- tarve on varsin erilainen, kuten itse lu:kukausi-
5583: tyllä valtalailla toteutettu hintiojen ja maksujen maksutkin ovat varsin erisuuruisia siitä riip-
5584: säännöstely koskee myös yksityisten oppikoulu- puen, kuinka suuret ovat koulun velat ja
5585: jen lukukausimaksuja. Niiden osalta hinta- ja kuinka paljon koulu 1joutuu käyttämään varoja
5586: palkkaneuvosto on lokakuun 10 päivänä pitä- niiden hoitamiseen. Hinta- ja palkkaneuvostolle
5587: mässään kokouksessa päättänyt, ettei lukukausi- lähetettyjen korotusanomusten perusteella voi-
5588: maksuja saa korottaa. Lisäksi neuvosto antoi daan kuitenkin arvioida, että korotustarve kes-
5589: hintajaostolleen tehtäväksi selvittää, miten lu- kimäärin olisi 10-15 %:n suuruusluo].d{aa.
5590: kukausimaksukysymys voitaisiin hoitaa vuoden Tätä tukee toisaalta se havainto, että vuonna
5591: 1969 osalta. 1966 kerätty lukukausimaksujen määrä, joka
5592: Tarkasteltaessa yksityisoppikoulujen taloutta oli 29 318 000 markkaa, oli 14% suurempi
5593: kokonaisuutena havaitaan vuonna 1966, jolta kuin edellisenä vuonna, vaikka oppilasmäärän
5594: vuodelta tiedot ovat käytettävissä, valtionavus- nousu olisi edellyttänyt vain muutaman prosen-
5595: tusten olleen koulujen tuloista 76 %, luku- tin nousua. Tällä perusteella laskien lukukausi-
5596: kausimaksutulojen 15 %, kuntien avustusten maksujen nousun ehkäisemiseksi tarvittaisiin
5597: 6 % ja muiden, satunnaisten tulojen 3 %. Mi- noin 3 miljoonan mar1kan määräraha ylimääräi-
5598: käli siis lukukausimaksujen ei anneta nousta, siä avustuksia varten.
5599: on kohonneiden menojen peittäminen mahdol- Taloudellisen vakauttamisen aikaansaamiseksi
5600: lista vain lisäämällä valtion osuutta, sillä kun- lienee välttämätöntä, kuten hinta- ja patkka-
5601: tien avustukset ovat vapaaehtoisia ja ne on neuvosto on katsonut, että myös yksityisoppi-
5602: yleensä myönnetty tiettyyn sosiaaliseen tarkoi- koulujen lukukausimaksujen nousu estetään.
5603: tukseen. Oikeudenmukaisuus ja kohtuus vaativat kuiten-
5604: Yksityisoppikoulujen menotilastosta voidaan kin, että niitä kouluja, jorka tämän valtioval-
5605: havaita, että juoksevista menoista palkkaus- lan toimenpiteen johdosta joutuvat ylivoimai-
5606: menojen osuus on 88 %. Kun otetaan huo- siin vaikeuksiin, tarpeellisessa määrässä tuetaan
5607: mioon, että viime joulukuussa ja tämän vuoden ylimääräisin valtionavuin. Koska hallituksen
5608: heinäkuussa annetuilla kolmella eri asetuksella esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
5609: ( 461/67, 440/68 ja 441/68 on palkkoja koro- delle 1969 ei ole määrärahaa yksityisoppikoulu-
5610: tettu tämän vuoden aikana ka1kkiam noin jen lukukausimaksujen alentamista varten, olisi
5611: 13 %, aiheutuu yksistään tästä huomattava määräraha tätä tarkoitusta varten eduskunta-
5612: lukukausimaksujen korottamisen tarve. Palkan- käsittelyssä menoarvioon lisättävä.
5613: korotusten jdhdosta yksityisoppikoulujen val- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5614: tionapuja ei nimittäin koroteta palkankorotus- nioittavasti,
5615: ten absoluuttisella marlkkamäärällä, vaan ainoas-
5616: taan sillä suhteellisella osuudella, jonka valtion- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5617: apu näistä menoista peittää. valtion tulo- ja menoarvioon 29 Pl:n 44
5618: Kuinka suuri lukukausimaksujen korotus- luvun 50 momentille 3 000 000 mark-
5619: tarve keskimäärin on, ei liene tarkoin lasketta- kaa käytettäväksi lukukausimaksujen
5620: vissa siitä syystä, että eri kouluissa korotus- alentamiseen yksityisoppikouluissa.
5621: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
5622:
5623: Kuuno Honkonen. Ensio Laine.
5624: Irma Rosnell. Toivo Friman.
5625: Georg Backlund.
5626: 1239
5627:
5628: IV,354.- Rah.al. N:o 184.
5629:
5630:
5631:
5632:
5633: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta litin virastotalon
5634: suunnittelua varten.
5635:
5636:
5637: Ed u s kun n a 11 e.
5638:
5639: Valtion virastot Iitin Kausalassa SlJattsevat nistä on I ryhmään päässyt vain Kouvola, jossa
5640: pääosiltaan varsin kehnoissa tiloissa. Näin on rakennustyöt virastotalon rakentamiseksi ovat
5641: sanottava erikoisesti postin ja poliisin koh- parhaillaan meneillään. Kymen lääninhallitus
5642: dalta, mutta myös valtion virastoihin verrat- on lausunnossaan sijoittanut Iitin virastotalon
5643: tavat kansaneläkelaitoksen ja sairausvakuutus- Kouvolan jälkeen toiselle sijalle, posti- ja len-
5644: toimistot toimivat ahtaissa ja epäkäytännölli- nätinhallitus on asettanut sen kuudennelle si-
5645: sissä tiloissa. Iitin tuomiokunnan arkisto ja jalle tärkeysjärjestyksessä koko maata ajatellen
5646: toimintatilat ovat kaukana keskustassa Ravi- ja poliisihallinto pitää asian hoitamista kii-
5647: linnan yläkerrassa. Verovirastolla on tosin ajan- reellisenä.
5648: ja asianmukaiset toimintaedellytykset mutta Myös työllisyysnäkökohdat kiirehtivät ra-
5649: vuokrahuoneissa. kennustyön nopeaa alulle panemista.
5650: Näin ollen olisi virastotalon rakentaminen Edellä olevan johdosta ehdotamme,
5651: Kausalaan välttämätön ja suunnitelmat sen ra-
5652: kentamiseksi olisi kiireesti pantava alulle. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5653: Virastotalokysymyksiä tutkinut toimikunta, den 1969 tulo- ja menoarvioon 600 000
5654: jonka mietintö on julkaistu 29. 7. 1966, on markan suuruisen määrärahan Iitilz
5655: laajassa ja perusteellisessa tutkimuksessa si- (Kausalan) virastotalon suunnitteluun
5656: joittanut Iitin ( Kausala) kokonaisrakennusoh- ja rakennustöiden aloittamiseen.
5657: jelman II kiireellisyysryhmään. Kymen lää-
5658: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
5659:
5660: Heikki Hykkäälä. Meeri Kalavainen.
5661: Kalle Matilainen. Vaito Käkelä.
5662: 1240
5663:
5664: IV,355.- Rah.al. N:o 185.
5665:
5666:
5667: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan-Heinolan
5668: maantien rakennustyön aloittamiseksi.
5669:
5670: E d u s k u n n a 11 e.
5671: Kymenlaakson ja Keski-Suomen väliltä on menlaakson runkotien liikenne on tällä hetkellä
5672: toistaiseksi puuttunut suora, laadullisesti hyvä noin 2 500-3 000 hay/vrk.
5673: maantieyhteys. Suunniteltu Kouvolan-Heino- Tiehankkeen kokonaiskustannusarvio on noin
5674: lan maantie poistaa valtakunnallisesta tiever- 43 080 000 mk (rakennuskustannukset 40.5
5675: kosta täten näiden alueiden välistä maantielii- mmk). Kymen piirin puolen rakennuskustan-
5676: kennettä haitanneen aukon muodostaen ns. nukset tieosittain ovat seuraavat:
5677: Kymenlaakson runkotien jatkeen Keski-Suo- pit.km rak.kust.
5678: meen ja Päijänteen itäpuolisille alueille. Näin mmk.
5679: ollen tien vaikutusalue ulottuu tien suunnassa Kouvola-Heparo .... 5.13 4.02
5680: huomattavan kauaksi varsinaiselta tienvarsi- Heparo-Voikka-Jaala 25.7 18.52
5681: alueelta. Rakennettavan tien kautta kulkee Jaala-piirin raja .... 16.58 8.17
5682: mm. Jyväskylän seudun lyhin ja nopein tieyh- 47.28 30.71
5683: teys talvellakin avoimiin satamiin. Samoin ra-
5684: kenettava tie avaa kokonaan uuden yhteyden Mainittakoon, että viimeksi tie- ja vesiraken-
5685: Etelä-Savon ja Keski-Suomen puuntuottoaluen- nushallitus esitti v. 1968 menoarvioon otetta-
5686: ta Kaakkois-Suomen puunjalostusalueille. vaksi ko. tietyötä varten Kymen piirin alueelle
5687: Kouvolan-Heinolan maantien rakentamista 900 000 mk ja Mikkelin piirin alueelle
5688: puoltaa myös se, että tien vaikutusalue on teol- 320 000 mk. Jo vuonna 1962 eduskunta lau-
5689: lisesti koko maan keskimääräistasoa kehitty- sui toivomusaloitteessaan (N:o 18/1962), että
5690: neempää ja sen teollinen kasvu oli viimeksi v. 1963 tulo- ja menoarvioesitykseen otettai-
5691: kuluneena vuosikymmenenä nopeampaa kuin siin 1 mmk:n suuruinen määräraha Kouvolan
5692: koko maassa keskimäärin. Vaikutusalueen kehi- -Heinolan kantatien rakentamiseksi tieosalle
5693: tyksen jatkuminen voimakkaana myös tulevai- Voikkaa-Oravala-Jaala. Tällöin tien merki-
5694: suudessa edellyttää paranevia tieyhteyksiä tys jo oivallettiin. Kun nyt suunnitelmat ovat
5695: alueen kaupunkien välillä sekä hyviä tieyhteyk- täysin valmiit, jopa kokonaisurakointia varten,
5696: siä satamiin. Huolimatta maalaiskuntavoittoi- olisi Kymen piirin alueella tärkein aloittamis-
5697: suudestaan on vaikutusalueen väestön ennus- kohde mainitun tien osalta Heparo-Kouvola,
5698: tettu kasvavan koko maan väestöä nopeammin, mikä yhdistäisi äskettäin valmistuneen Kouvola
5699: joten tie on välttämätön väestön palvelun ja -Mikkeli tien Kymenlaakson runkotiehen.
5700: jalostusteollisuuden muodostamisen ja edelleen- Mikäli Kouvola-Heinola tien rakentamisessa
5701: kehittymisen kannalta. on pakko mennä vaiheittain rakentamiseen,
5702: Kouvolan-Heinolan väli on lyhintä heikkoa olisi mainittu Heparo-Kouvola ilmeisestikin
5703: tietä noin 7 4 km, lyhintä tyydyttäväkuntoista taloudellisin ja järkevin ensi vaihe. Viipymättä
5704: tietä pitkin Uudenkylän kautta noin 82 km tämän osan ollessa valmistusvaiheessa tulisi työ
5705: ja Lahden kautta noin 105 km. Kun uuden laajentaa tieosalle Heparo-Voikkaa-Jaala ja
5706: tien pituus on noin 63 km, on matkan lyhen- edelleen aina Heinolaan asti.
5707: nys varsin huomattava, reitistä riippuen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5708: 12 ... 20 ... 43 km.
5709: Ennusteliikenne v. 1985 ohjetilanteessa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5710: Kymen ja Mikkelin piirin rajalla noin 2 500 1969 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5711: henkilöautoyksikköä/vrk kasvaen siitä Kouvo- markan määrärahan Kouvolan-Heino-
5712: laan mennessä noin 5 000 henkilöautoyksik- lan maantien rakennustyön aloittami-
5713: köön/vrk. Esimerkkinä mainittakoon, että Ky- seksi.
5714: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
5715:
5716: Heikki Hykkäälä. Meeri Kalavainen.
5717: Kalle MatUainen. Valto Käkelä.
5718: 1241
5719:
5720: IV,3.56.-Rah.al. N:o 186.
5721:
5722:
5723:
5724:
5725: Hykkäälä ym.: Määrärahan osozttamisesta uuden sillan rakennus-
5726: töiden aloittamiseksi Korian sillan tilalle.
5727:
5728:
5729: E d u s k u n n a 11 e.
5730: Valtatie n:o 6 kuljettaessa joudutaan ylittä- sesti alulle, sillä olosuhteet Korian sillan koh-
5731: mään Kymijoki Korian sillan kautta. Silta on dalla käyvät päivä päivältä yhä vaikeammiksi
5732: kovin kapea, ja kulku sen yli on sallittu yksi- liikenteen kasvaessa. Kaiken lisäksi rakennus-
5733: jonoisena, jota ohjataan liikennevaloin. Pitkiä työ helpottaisi osaltaan vaikeaa työllisyystilan-
5734: autojonoja muodostuukin kummallekin rannalle netta Pohjois-Kymenlaaksossa, jossa on puu-
5735: jokea odottamaan ylipääsyä. Mainittuun valta- tetta sopivista työkohteista.
5736: tiehen yhtyy Kymijoen länsipuolella Lahti- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
5737: Kouvola maantie, joten kahden vilkasliiken-
5738: teisen tien käyttäjät joutuvat ylittämään Kymi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5739: joen tällä kohtaa. den 1969 tulo- ja menoarvioon 1 000 ooa
5740: Uuden sillan paikka on tutkittu. Näin ollen markan määrärahan töiden aloittami-
5741: ei tältä osin ole mitään esteitä rakennustyön seksi uuden sillan rakentamiseksi Ko-
5742: aloittamiseksi. Ne olisikin pantava kiireelli- rian sillan tilalle.
5743: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
5744:
5745: Heikki Hykkäälä. Meeri Kalavainen.
5746: Kalle Matilainen. Vaito Käkelä.
5747: 1242
5748:
5749: IV,357.-Fin.mot. N:o 187.
5750:
5751:
5752:
5753:
5754: Häggblom mJl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till extra
5755: statsunderstöd åt privata läroverk.
5756:
5757:
5758: T ill R i k s d a g e n.
5759:
5760: Regeringen bar i sin proposition angående ligt lett till att statsskolorna fått det bästa
5761: statsförslaget för år 1969 upptagit ett anslag elevmaterialet, medan ändå samma resultatnivå
5762: om 1 600 000 mark för beviljande av frielevs- givetvis krävs av privatskoloma.
5763: platser i privata lärovellk åt behövande, d.v.s. Enär skolreformen tar sikte på avgiftsfri
5764: samma belopp, som observerats i innevarande skolgång för alla läropliktiga, vore det saken-
5765: års budget. Som framhölls i finansmotionen ligt, att ett avsevärt högre anslag än hittills
5766: n:o 173/1967 är detta belopp alldeles otill- skulle ställas tili förfogande för utjämning av
5767: räckligt. Det föreslagna anslaget möjliggör en- olikheterna i terminsavgifterna. Likaså är det
5768: dast en sänkning elevavgifterna vid privatsko- skäl att öka möjligheterna att bevilja frielevs-
5769: lorna med knappa 1 % i genomsnitt. platser i de fall, då föräldrarna tili barn i läro-
5770: I statsskolorna har terminsavgiften inte verk befinner sig i en sådan förmögenhetsställ-
5771: höjts sedan år 1956 utan utgör fortfarande ning att detta är socialt motiverat.
5772: 50 mark, medan de privata läroverken av olika Under hänvisning tili det ovan anförda
5773: orsaker nödgats höja sina avgifter. Härigenom föreslår vi vördsamt,
5774: har mindre bemedlade hem kommit i väsentligt
5775: olika ställning beroende på om det på orten att Riksdagen under 29 Ht. 44 kap.
5776: finns en stats- eller privatskola. Då läroverken 50 mom. 2 punkten i statsförslaget för
5777: på landsbygden i de flesta faU är privata har år 1969 måtte i tillägg upptaga
5778: speciellt hemmen där kommit i en orättvis 1 500 000 mark för att öka möjlig-
5779: ställning. På orter, där skolor av båda slag heterna att bevilja frielevsplatser vid
5780: finns, har skillnaden i avgiftens storlek natur- privatskolorna.
5781: Helsingfors den 16 oktober 1968.
5782:
5783: Evald Häggblom. Magnus Kull. Kristian Gestrin.
5784: 1243
5785:
5786: IV,3.57.-Rah.al. N:o 187. Suomennos.
5787:
5788:
5789:
5790:
5791: Häggblom ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräi-
5792: siksi valtionavuiksi yksityisille oppikouluille.
5793:
5794:
5795: E d u s k u n n a 11 e.
5796:
5797: Hallitus on ehdotukseensa vuoden 1969 johtanut siihen, että valtion koulut ovat saa-
5798: tulo- ja menoarvioesitykseksi ottanut 1 600 000 neet parhaan oppilasaineksen, ja kuitenkin
5799: markan määrärahan vapaaoppilaspaikkojen yksityiskouluilta vaaditaan tietenkin samaa tu-
5800: myöntämiseksi yksityisissä oppikouluissa nii- lostasoa.
5801: den tarpeessa oleville, ts. saman rahamäärän, Koska koulunuudistus tähtää maksuttomaan
5802: joka on kuluvan vuoden budjetissa. Kuten koulunkäyntiin kaikille oppivelvollisille, olisi
5803: raha-asia-alaitteessa n :o 173/1967 esitettiin, asianmukaista, että lukukausimaksuerien erilai-
5804: tämä summa on aivan riittämätön. Ehdotettu suuksien tasaamiseksi asetettaisiin käytettä-
5805: määräraha mahdollistaa oppilasmaksujen alen- väksi huomattavasti suurempi määräraha kuin
5806: tamisen yksityiskouluissa keskimäärin vain va- tähän asti. Samoin on syytä lisätä mahdolli-
5807: jaalla 1 prosentilla. suuksia vapaaoppilaspaikkojen myöntämiseen
5808: Valtion kouluissa ei lukukausimaksua ole niissä tapauksissa, jolloin oppikoulua käyvän
5809: korotettu vuodesta 1956 lähtien vaan se on lapsen vanhemmat ovat sellaisessa varallisuus-
5810: edelleen 50 markkaa, kun taas yksityisten oppi- asemassa, että se on sosiaalisesti perusteltua.
5811: koulujen erilaisista syistä johtuen on ollut Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5812: pakko nostaa maksujaan. Täten ovat vähäva- nioittaen,
5813: raiset kodit joutuneet oleellisesti erilaiseen
5814: asemaan siitä riippuen, onko paikkakunnalla että Eduskunta vuoden 1969 tulo- ia
5815: valtion vai yksityinen koulu. Koska oppikoulut menoarvion 29 Pl. 44 luvun .50 mo-
5816: maaseudulla useimmissa tapauksissa ovat yksi- mentin 2 kohdalle ottaisi lisäyksenä
5817: tyisiä, ovat erityisesti siellä olevat koulut jou- 1 .500 000 markkaa vapaaoppilaspaik-
5818: tuneet epäoikeudenmukaiseen asemaan. Paik- koien myöntämismahdollisuuden lisää-
5819: kakunnilla, joilla on kummankinlaisia 'kouluja, miseksi yksityiskouluissa.
5820: on ero maksun suuruudessa luonnollisestikin
5821: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
5822:
5823: Evald Häggblom. Magnus Kull. Kristian Gestrin.
5824:
5825:
5826:
5827:
5828: 17 E 746/68
5829: 1244
5830:
5831: IV,358.- Rah.al. N:o 188.
5832:
5833:
5834:
5835:
5836: Häikiö ym.: Määrärahmz osoittamisesta eräiden poliisitoimien
5837: muuttamiseksi viestiohjaajan ja radiosähköttäjän toimiksi.
5838:
5839:
5840: E d u s k u n n a 11 e.
5841:
5842: Suomen liittyminen vuonna 1928 jäseneksi maan verrattuina muihin kansainvälisiin radio-
5843: kansainväliseen rikospoliisikomissioniin edelytti sähköttäjiin Suomessa.
5844: kansainväliseen poliisiradioverkkoon liittyvän Vuonna 1967 oli posti- ja lennätinhallituk-
5845: poliisiradion perustamista, joka tapahtui v. sen radioasemilla lähtöpalkkaluokkana A 17 ja
5846: 1949 sisäasiainministeriön yleiskirjeellä N :o siitä radiosähköttäjänä ylenemisen mahdolli-
5847: 7686/P/12.7. 1949. suus A 20:een saakka ja asemapäälliköillä
5848: Poliisiradion radiosähköttäjät asetettiin Liik- A 24:een saakka. Samaa periaatetta noudatetaan
5849: kuvan poliisin vakansseille. Tämä olikin silloin myös muilla valtion radioasemilla ( kulkul.minis-
5850: helppo lähtökohta, koska Liikkuvan poliisin teriö ja ilmatiet.keskuslaitos). Laivaradiosähköt-
5851: määrävahvuus oli runsaampi kuin nykyinen ja täjien työehtosopimuksen mukaan palkat ovat
5852: tehtävät esimerkiksi liikenteen valvonnassa vä- myös huomattavasti edellä poliisiradion radio-
5853: häisemmät nykyistä. sähköttäjien palkkausta, lähtöpalkka on luon-
5854: Kansainvälisen poliisiradioliikenteen määräys- toisetuineen parempi kuin poliisiradiossa 15
5855: ten ( Regulations of International Polic radio- vuoden palvelun jälkeen.
5856: communication, ICPO, General Secretariat, Pa- Poliisiradion radiosähköttäjien asema on kah-
5857: ris, artide 9) mukaan kansainvälistä poliisi- dessa suhteessa epäasiallinen. Toisaalta he pitä-
5858: radioliikennettä hoitavan henkilökunnan am- vät kiinni Liikkuvan poliisin vakansseja, jotka
5859: matillisen pätevyyden tulisi olla sama kuin tarvittaisiin paremmin sen varsinaisen tehtävän
5860: mitä vaaditaan muun kansainvälisen liikenteen suorittamista varten. Radiosähköttäjiä olisi hei-
5861: päivystäjiltä (siirtyvä meriliikenne, ilmailuradio- dän hankkimansa ammattitaidon vuoksi tuh-
5862: liikenne jne.). lausta käyttää poliisitehtäviin ja poliisivankans-
5863: Poliisiradion palveluksessa on tällä hetkellä sien mukaiset ylenemismahdollisuudet ovat si-
5864: 51 radiosähköttäjää, joista Helsingissä 9. Ra- ten heiltä tukossa.
5865: diosähköttäjät ovat kuitenkin edelleenkin Liik- Toisaalta radiosähköttäjät ovat jääneet jäl-
5866: kuvan poliisin vakansseilla palkkaluokissa A 12 keen ja suorastaan toisarvoiseen asemaan oman
5867: -A 15, asemapäälliköt toimien eri lääneissä ammattikuntansa ja ammattitaidon omaavan
5868: A 17 sekä apulaisasemapäällikkö Helsingissä sähköttäjäkunnan palkkauksesta muilla aloilla.
5869: A 17. Helsinki toimii kansallisessa liikenteessä
5870: Edellä kerrottu epäkohta voidaan korjata
5871: maan keskusradioasemana, jonne liikenne suun- perustamalla seuraavat toimet poliisiradioon:
5872: tautuu, ja Suomen interpolradioasemana hoitaen
5873: ulkomaille suuntautuvan sekä radio- että telex- Keskusradioasema Interpol-Helsinki:
5874: liikenteen. Eri lääneissä toimivat asemat hoita-
5875: vat sinne suuntautuvan liikenteen. Vuonna 1 kpl viestijohtajia 1 pl. 0 0 0 0 • 0 • 0 0 0 A 21
5876: 1967 välitti Helsinki 26 801 radio- ja 3 701 1 kpl apulaisviestiohjaaja o 0 • 0 0 0 0 0 0 0 A 20
5877: telexsanomaa eli yhteensä 30 502 sanomaa. Eri 7 kpl radiosähköttäjiä 1 pl. . 0 0 0 0 0 0 0 A 18
5878: lääneissä olevat asemat välittävät 6-12 000 yhteensä 9 kpl.
5879: sanomaa. Vuoteen 1950 verrattaessa sanoma-
5880: liikenne Helsingissä on suurentunut lähes Kansalliset asemat lääneissä:
5881: 600 % ja koko maassa noin 400 %. Poliisi- 10 kpl viestiohjaajia 2 pl. 0 0 0 • 0 0 0 0 • • A 20
5882: radion palveluksessa olevat radiosähköttäjät 10 kpl radiosähköttäjiä 1 pl. 0 0 • 0 0 • 0 0 A 18
5883: ovat alalla tapahtuneen kehityksen johdosta 22 kpl radiosähköttäjiä 2 pl. 0 0 0 0 0 0 0 0 A 17
5884: jääneet palkkauksessa täysin nurinkuriseen ase- yhteensä 42 kpl.
5885: IV,358. - Häikiö ym. 1245
5886:
5887: Samalla lakkautettaisiin Liikkuvasta Rahaa uudistukseen tarvittatsun lisää n.
5888: poliisista vapaiksi jääneet toimet 170 000 markkaa tai, mikäli tyydytään kor-
5889: eli: jaukseen vain Helsingin osalta, 25 000 mark-
5890: 12 kpl ylikonstaapelia . . . . . . . . . . . . . A 17 kaa.
5891: 17 kpl vanh. konstaapelia . . . . . . . . . . A 15 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5892: 5 kpl nuor. konstaapelia . . . . . . . . . . A 13 nioittavasti,
5893: 17 kpl nuor. konstaapelia . . . . . . . . . . A 12
5894: yhteensä 51 kpl. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5895: tulo- ja menoarvioon 170 000 markkaa
5896: Toisin sanoen mainitut konstaapelin toimet poliisiradion radiosähköttäjien hallus-
5897: muutettaisiin radiosähköttäjien toimiksi, mitä saan pitämien poliisitoimien muuttami-
5898: ne tosiasiallisesti ovat koko ajan olleetkin. seksi viestiohjaaja- ja radiosähköttäjä-
5899: toimiksi.
5900: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
5901:
5902: Juuso Häikiö. Henrik Westerlund. Eero Häkkinen.
5903: Mikko Asunta. Pekka Pesola. Eino Räsänen.
5904: T. 1. Vartia. Mikko Kaarna. Aulis Juvela.
5905: E. J. Paavola. Esu Niemelä. Antti 0. Pennanen.
5906: P. Mäki-Hakola. Reino Karpola. Hugo Manninen.
5907: Jouni Apajalahti. Anna-Liisa Liukola. Antti Kinnunen.
5908: Aili Vaittinen. E. J. Koppanen. Armas Leinonen.
5909: Ingvar S. Melin. Juha Rihtniemi. Pentti Sillantaus.
5910: Olavi Nikkilä. Timo Mäki. Irma Hamara.
5911: 1246
5912:
5913: IV,359.- Rah.al. N:o 189.
5914:
5915:
5916:
5917:
5918: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylään suunni-
5919: tellun sokeainkoulun rakennustöiden aloittamista varten.
5920:
5921:
5922: E d u s k u n n a 11 e.
5923:
5924: Valtioneuvosto on aikanaan tehnyt päätök- koulu toimii erittäin puutteellisissa ja ahtaissa
5925: sen, jonka mukaan sokeain lastenkoulut ( kan- tiloissa, mihin seikkaan on myös julkinen sana
5926: sakoulut) Helsingistä ja Kuopiosta yhdistetään useaan otteeseen puuttunut. Koulun rakennus
5927: rakentamalla Jyväskylään riittävän suuri so- sijaitsee Helsingin kaupungin vuokraamalla
5928: keainkoulu. Tämän suunnitelman on myös tontilla ja on kaupunki suostunut jatkamaan
5929: Eduskunta hyväksynyt myöntämällä koulun vuokrasopimusta vain vuoden kerrallaan. Kuo-
5930: suunnittelua varten tarpeellisen määrärahan. pion sokeainkoulu toimii lähes 70 vuotta van-
5931: Suunnitelmat ja piirustukset ovatkin nyt val- hoissa puurakennuksissa, jotka on suunniteltu
5932: miina. Niiden mukaan tulee sokeainkoulun ti- vain 50 oppilasta varten. Nyt on koulussa 82
5933: lavuus olemaan noin 32 000 m3 ja tulevat oppilasta, joten tilanahtaus sekä oppilasasun-
5934: rakennukset maksamaan 6 300 000 mk. Sa- tolassa että luokkahuoneissa on tavaton. Op-
5935: manaikaisesti on ollut vireillä kuurojen ja pilasasuntola on hyvin vanhanaikainen ja luok-
5936: huonokuuloisten koulun rakentaminen Jyväs- kahuoneita on liian vähän. Sokeille ja vaikeasti
5937: kylään. Viimeksi mainittua koulua varten on näkövammaisille lapsille on saatava nykyai-
5938: kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa määrä- kaista tasoa vastaavat opiskeluedellytykset.
5939: raha rakennustöiden aloittamista varten ja vuo- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
5940: den 1969 tulo- ja menoarvioon ehdottaa halli- tämme,
5941: tus rakennustöiden jatkamista varten 3 500 000
5942: markan määrärahaa. Näin on toisen Jyväsky- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5943: lään suunnitellun aistiviallisten koulun raken- valtzon tulo- ja menoarvioon 500 000
5944: taminen saatu hyvälle alulle. markan määrärahan Jyväskylään suun-
5945: Mutta yhtä kiireellinen kuin kuurojen ja nitellun sokeainkoulun rakennustöiden
5946: huonokuuloisten koulun rakentaminen on myös aloittamista tJarten.
5947: sokeainkoulun rakentaminen. Helsingin sokeain-
5948: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
5949:
5950: Eero Häkkinen. Aune Salama.
5951: Sakari Knuuttila. Siiri Lehmonen.
5952: 1247
5953:
5954: IV,360.- Rah.al. N:o 190.
5955:
5956:
5957:
5958:
5959: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen yhteisly-
5960: seon uuden rakennuksen suunnittelua varten.
5961:
5962:
5963: E d u s k u n n a 11 e.
5964: Suonenjoen yhteislyseo on toiminut erittäin suunnitteluun tarvittavia määrärahoja. Kun
5965: menestyksellisesti 1930-luvulta asti. Sen nykyi- uuden rakennuksen aikaansaaminen Suonenjoen
5966: nen rakennus ei kuitenkaan enää vastaa tarkoi- yhteislyseolle on kiireellinen tehtävä, esitämme
5967: tustaan. Rakennus on aivan liian ahdas tyydyt- kunnioittaen
5968: tääkseen jatkuvasti laajentuneen koulun tar-
5969: peita. Suonenjoella onkin ryhdytty toimenpitei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
5970: siin uuden koulutalon aikaansaamiseksi. Kunta tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
5971: on lahjoittanut tarkoitukseen sopivan tontin, suuruisen määrärahan Suonenjoen yh-
5972: jonka kouluviranomaiset ovat hyväksyneet. teislyseon uuden rakennuksen suunnitte-
5973: Asiassa ei kuitenkaan ole päästy pitemmälle, lua varten.
5974: koska valtion taholla ei vielä ole myönnetty
5975: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
5976:
5977: Eero Häkkinen. Edit Terästö.
5978: 1248
5979:
5980: IV,361.- Rah.al. N:o 191.
5981:
5982:
5983:
5984:
5985: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sorsakosken-V arkau-
5986: den · maantien rakennustöiden aloittamista varten.
5987:
5988:
5989: E d u s k u n n a 11 e.
5990:
5991: Sorsakosken tehdasyhdyskunnasta on nykyi- sen kannalta. Tehdas on suorittanut huomatta-
5992: sin matkaa lähimpään kaupunkiin ja lähitnmälle van tuotannon laajennuksen (Putki-Hackman),
5993: rautatieasemalle Varkauteen Jäppilän--Tihus- jonka tuotannosta suuri osa, kuten aikaisem-
5994: niemen kautta 29 km ja Leppävirran kautta mastakin tuotannosta, menee vientiin. Suunni-
5995: 32 km. Ensiksi mainittu tie on kapea, mäki- teltu uusi tie tulisi antamaan vauhtia Sorsakos-
5996: neo ja mutkainen. Jälkimmäinen tieyhteys on ken yhdyskunnan kasvulle ja vahvistamaan
5997: samanlaista välillä Sorsakoski-Leppävirta. myös koko Leppävirran kuntaa. Suunniteltu
5998: Suunniteltu uusi tie Sorsakoski-Varkaus on tietyömaa tulisi rahoittaa viimeistään ensi
5999: vain 12,9 km pitkä. Tämän tien vahvisti kul- vuonna ja työ aloittaa mahdollisimman pian.
6000: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriö päätök- Edellä olevan johdosta esitämme,
6001: sellään n:o 525/741-60 2792/24.3.60. Päätök-
6002: sellään n:o 2695/741-64, 6552/12.11.64 jatkoi että Eduskunta päättäisi ottaa valtion
6003: ministeriö vahvistamispäätöksen voimassaoloai- vuoden 1969 tulo- ja menoarvioon
6004: kaa neljällä vuodella eli v. 1968 loppuun. 500 000 markan määrärahan Sorsakos-
6005: Suunniteltu tie on erittäin tärkeä Hackman ken-Varkauden maantien rakennus-
6006: & Co omistaman Sorsakoslken tehtaan kuljetuk- töiden aloittamista varten.
6007: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
6008:
6009: Eero Häkkinen. Edit Terästö.
6010: 1249
6011:
6012: IV,362.- Rah.al. N:o 192.
6013:
6014:
6015:
6016:
6017: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Nurmeksen
6018: maantien parannustöiden aloittamista varten.
6019:
6020:
6021: E d u s kun n a 11 e.
6022:
6023: Poikittaiset tieyhteydet valtakunnassa ovat avaamilla työmailla on suuri merkitys sekä
6024: yleensä varsin heikot. Niinpä maantie Iisal~ työttömille itselleen että alueen kunnille. Ko.
6025: mesta Nurmekseen on myös erittäin heikko eikä Iisalmen-Nurmeksen maantietyö antaisi työtä
6026: vastaa kasvaneen liikenteen vaatimuksia. Tie on pitkäksi aikaa usealle sadalle miehelle.
6027: kapea, mutkainen ja mäkinen. Sellaisena on se Iisalmen-Nurmeksen maantien parannus-
6028: myös vaarallinen. Tämän tien perusparannus on suunnitelmat ovat tiettävästi käynnissä. Niitä
6029: siten ajankohtainen ja kiireellinen tehtävä. olisi kiireellisinä jatkettava ja tien parannustyöt
6030: Pohjois-Savon kunnat ovat erittäin vaikeata aloitettava v. 1969.
6031: työllisyysaluetta. Alueelle ei ole syntynyt pal- Edellä olevan johdosta esitämme,
6032: jonkaan pysyviä työpaikkoja. Tästä syystä myös
6033: alueen kunnat ovat suurissa taloudellisissa vai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6034: keuksissa. Veroäyri näissä kunnissa on maan tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
6035: kot;kdmpia. Kunnilla ei ole mahdollisuuksia määrärahan Iisalmen -Nurmeksen
6036: järjestää työtä asukkailleen. Sen vuoksi valtion maantien parannustöiden aloittamista
6037: varten.
6038: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
6039:
6040: Eero Häkkinen. Edit Terästö.
6041: 1250
6042:
6043: IV,363.- Rah.al. N:o 193.
6044:
6045:
6046:
6047:
6048: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 raken-
6049: tamiseksi moottoritieksi välillä Puijonrinne-Särkilahti Kuo-
6050: pion kaupungissa.
6051:
6052:
6053: E d u s k u n n a 11 e.
6054:
6055: Valtatie n:o 5 on parannettu moottoritieksi pohjoiseen ja Kailan sillat valmistuivat, on
6056: Kuopiosta pohjoiseen Kailan silloille asti. työttömyystilanne vain huonontunut, sillä
6057: Myöskin Kailan sillat on rakennettu lopulliseen näiltä työmailta vapautui satoja miehiä. Par-
6058: kuntoon. Sen sijaan valtatie n:o 5 on edelleen haimmillaan oli näillä tietyömailla noin 800
6059: rlrlrentamatta moottoritieksi Kuopion kaupun- miestä. Valtiolla ei sen jälkeen ole ollut Kuo-
6060: gin kohdalla ja kaupungista etelään. Se aiheut- pion välittömässä läheisyydessä mitään merkit-
6061: taa suuresti kasvaneelle liikenteelle pahan pul- tävämpää työmaata.
6062: lonkaulan. Eräitä aivan pieniä yksityiskohtia lu- Edellä olevan perusteella esitämme,
6063: kuunottamatta suunnitelma valtatien rakenta-
6064: miseksi moottoritieksi välillä Puijonrinne-Sär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6065: kilahti on valmiina. Tämän tieosuuden pituus 1969 tulo- ja manoarvioon 800 000
6066: on 5,3 km. markan määrärahan töiden aloittami-
6067: Kuopiossa ja sen ympäristössä vallitsee jat- seksi valtatien n:o 5 rakentamiseksi
6068: kuvasti vaikea työttömyys. Varsinkin sen jäl- moottoritieksi välillä Puijonrinne-Sär-
6069: keen, kun edellä mainittu moottoritie Kuopiosta kilahti Kuopion kaupungissa.
6070: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
6071:
6072: Eero Häkkinen. Edit Terästö.
6073: 1251
6074:
6075: IV,364.- Rah.al. N:o 194.
6076:
6077:
6078:
6079:
6080: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaningan oppikou-
6081: lun rakennustöitä varten.
6082:
6083:
6084: E d u s k u n n a 11 e.
6085:
6086: Maaningalla SlJaltseva valtion 5-luol&ainen set viranomaiset ovat ne hyväksyneet. Kaikki
6087: oppikoulu toimii vaikeissa olosuhteissa. Neljä on siis valmiina uuden koulutalon rakentamista
6088: luokkaa työskentelee vanhassa jo purettavaksi varten. Vain rakennusmäärärahat puuttuvat.
6089: määrätyssä kansa!koulussa ja yksi luokka on si- Rakentamiseen olisi kuitenkin nopeasti päästävä
6090: joitettu uuden kansakoulun !kirjastohuoneeseen. käsiksi Maaningan erittäin vaikean oppikoulu-
6091: Koulussa on tällä !hetkellä 204 oppilasta. Vain tilanteen helpottamiseksi.
6092: puolet hyväksytyistä on voitu oppilaiksi ottaa. Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
6093: Jos huonetilat sallisivat, olisi jokaisena vuotena tavasti
6094: voitu ottaa rinnaikkaisluokka, niin runsaasti on
6095: hyväksyttyjä ollut. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6096: Maaningan kunta on lahjoittanut koulua var- valtion tulo- ja menoarvioon 300 000
6097: ten sopivan tontin ja rakentanut tontille jo markan määrärahan Maaningan oppikou-
6098: vesi- ja viemärijohdot. Uuden koulurakennuk- lun rakennustöiden aloittamista varten.
6099: sen piirustukset ovat myös 'valmiina. Asianomai-
6100: Helsingissä lokaikuun 15 päivänä 1968.
6101:
6102: Eero Häkkinen. V. J. Rytkönen. Juuso Häikiö.
6103: Edit Terästö. Lauha Männistö. Katri-Helena Eskelinen.
6104:
6105:
6106:
6107:
6108: 18 E 746/68
6109: 1252
6110:
6111: IV, 365.- Rah.al N:o 195.
6112:
6113:
6114:
6115:
6116: Häppölä ym..: Määrärahan osoittamisesta entisen nelostien ra-
6117: kentamiseksi välillä Tommola-Taulu.
6118:
6119:
6120: E d u s k u n n a 11 e.
6121:
6122: Valtatiellä n:o 10 valmistui viime kesänä Edelleen on malnlttava että suoritetun tut-
6123: tieosa Teuro - Tommola. Tähän tiehen liit- kimuksen mukaan tie ei ole ns. sosiaalinen tie,
6124: tyvä väli Tommola-Taulu, entisellä 4:s tiellä vaan taloudellisesti kannattava. Kaikki näkö-
6125: Lammin ja Padasjoen kunnissa on vielä koko- kohdat puoltavat ko. tieosan nopeata rakenta-
6126: naan rakentamatta. Korjaussuunnitelma on val- mista.
6127: mis. Mainittu tieosa on tällä hetkellä erittäin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6128: huonokuntoinen ja kapeana vaarallinen yhä li- taen,
6129: sääntyvälle raskaalle kuljetukselle. Maanteitse että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6130: tapahtuva öljynkuljetus Naantalista pohjoiseen tulo- ;a menoarvioon 1 milioonan mar-
6131: käsin tapahtuu mm. tämän tieosan kautta, sa- kan määrärahan entisen nelostien raken-
6132: moin puutavaran kuljetus Evon kruununpuis- tamiseksi välillä Tommola-Taulu Lam-.
6133: tosta, sekä metsävaltaisesta Padasjoen kunnasta. min ;a Padas;oen kunnissa.
6134: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
6135:
6136: Leo Häppölä. Juho Tenhiälä. Eino Lottanen.
6137: 1253
6138:
6139: IV,366.- Rah.al. N:o 196.
6140:
6141:
6142:
6143: Juvela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta entisten rinta-
6144: mamiesten eläkkeitä varten.
6145:
6146: Ed u s kun n a 11 e.
6147:
6148: Entisten rintamamiesten sosiaalinen asema on kaiden, kuluttavien ja terveydelle vaarallisten
6149: käynyt pikaista korjausta kaipaavaksi miesten ammattien pitäisi oikeuttaa yhtä hyvin normaa-
6150: iän karttuessa ja työkyvyn heikentyessä erityi- lia aikaisempaan eläkkeelle pääsyyn.
6151: sesti rintamaolosuhteissa kärsineen terveyden Vuosien 1939--44 sotien rintamamiesten ja
6152: johdosta. Myös viime aikojen vaikea työttö- muiden sodasta kärsimään joutuneiden ohella
6153: myys on kohdannut raskaimpana entisiä rinta- maassamme on edelleen - rintamamiesten so-
6154: mamiehiä, joiden työvoima ei enää näytä kel- siaalietukomitean arvion mukaan - noin
6155: paavan nuoria ja terveitä työntekijöitä etusijalla 15 000 vuoden 1918 kansalaissotaan osallistu-
6156: pitäville työnantajille. Pääasiassa nämä syyt ovat nutta punakaartilaista, joiden vankileireillä ko-
6157: johtaneet entisten rintamamiesten sosiaalisen kemat kärsimykset ja henkilökohtaiset mene-
6158: aseman huonontumiseen viime vuosina. tykset ovat yhä yhteiskunnan taholta korvaa-
6159: SKDL:n eduskuntaryhmä on ollut ja on edel- matta. Kun valkoisten puolella taistelleet ovat
6160: leen sitä mieltä, että vaikeuksissa olevien entis- saaneet tuntuvaa tukea yhteiskunnan varoista,
6161: ten rintamamiesten asemaa olisi nopeasti ryh- pidämme välttämättömänä ja oikeudenmukai-
6162: dyttävä korjaamaan valtiovallan toimenpiteillä. sena, että myös vuoden 1918 unohdettuihin pu-
6163: Ylimääräisen eläkkeen myöntäminen on eräs nakaartilaisiin kohdistunut vääryys vihdoinkin
6164: keino helpottaa näiden ennen aikojaan vanhen- korjataan ja heidät otetaan huomioon järjestet-
6165: tuneiden ja terveytensä menettäneiden miesten täessä valtion tukea ja korvauksia entisille rin-
6166: asemaa. Mielestämme tällainen eläke olisi kui- 'tamamiehille.
6167: tenkin annettava vain taloudellisen tuen tar- Vuosien 1939-44 rintamamiehille tarkoitet-
6168: peessa oleville todellisille rintamamiehille, joi- tuja ylimääräisiä sotaeläkkeitä varten on valtion
6169: den toimeentulo ei ole turvattu esimerkiksi vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa 1 miljoonan
6170: jonkin korkean eläkkeen tai muiden riittävien markan määräraha, joka on valtioneuvoston pää-
6171: tulojen tai omaisuuden muodossa. töksen mukaisesti jaettava sosiaalisesti suurim-
6172: Ylimääräisen rintamamieseläkkeen ohella olisi missa vaikeuksissa oleville rintamamiehille 60
6173: mielestämme selvitettävä viivyttelemättä, mitä markan kuukausiavustuksina. Näin vähäinen
6174: mahdollisuuksia on rintamamiesten yleisen elä- avustus on mielestämme täysin riittämätön.
6175: keiän alentamis~en. Tämä voisi tapahtua esi- Ensi vuodeksi hallitus esittää tämän määrära-
6176: merkiksi siten, että rintamavuodet otettaisiin han korottamista 5 miljoonaan markkaan. Kun
6177: eläkeikää alentavina huomioon sekä kansan- tämäikään summa ei ole riittävä vaikeuksissa ole-
6178: eläke- että myös työeläkejärjestelmässä. Varsin- vien rintamamiesten toimeentulon turvaamista
6179: kin työeläkkeen saannin suhteen entiset rinta- ajatellen, ehdotamme,
6180: mamiehet jäävät vanhimpina ikäluokkina huo-
6181: noon asemaan ilman erityisjärjestelyjä, joten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6182: rintamavuodet olisi laskettava kaksinkertaisina 1969 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
6183: työeläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi rintamamie- markan määrärahan entisten rintama-
6184: hille. Samalla toteamme, että muidenkin ras- miesten eläkkeitä varten.
6185: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
6186:
6187: Aulis Juvela. Rainer Virtanen. Paavo Lagerroos.
6188: V. J. Rytkönen. Veikko Saarto. Matti Koivunen.
6189: Kauko Tamminen. Aleksi Kiviaho. Väinö R. Virtanen.
6190: Georg Backlund.
6191: 1254
6192:
6193: IV,367.-Rah.al. N:o 197.
6194:
6195:
6196:
6197:
6198: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan emäntäkou-
6199: lun suunnittelua varten.
6200:
6201:
6202: Eduskunnalle.
6203:
6204: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1966 1966 Pihtiputaan kunnan Elämäjärven kylästä
6205: 19 Pl. I luvun 8 momentissa todetaan seuraa- 28.93 ha peltoa ja 124.81 ha metsää ja muuta
6206: vaa: "Kiinteistön hanikinta Pihtiputaalle peros- maata käsittävän kiinteistön Pihtiputaalle pe-
6207: tettavaa emäntäkoulua varten. Pihtiputaan rustettavaa emäntäkoulua varten. Kun kiinteistö
6208: emäntäkoulun kannatusyhdistys on tarjonnut on maataloushallituksen !hallinnassa, ehdotetaan
6209: valtiolle ostettavaksi emäntäkoulun perusta- maatilan hoidossa tarvittavan irtaimiston han-
6210: mista varten Pihtiputaan kunnan Elämäjärven kintaa varten momentille myönnettäväksi
6211: kylästä ostamansa Hassilan RN:o 1251, Koti- 80 000 markkaa."
6212: ranta RN:o p26 ja Pellonpää N:o p71 nimi- Kun emänt~koulupaikoista on maassamme
6213: set tilat. Tilojen yhteinen pinta-ala on 153.74 huutava puute ja Keski-Suomen pohjoisilla
6214: hehtaaria, josta on peltoa 28.93 ha ja metsä- alueilla asiantuntijain mielestä emäntäkoulun
6215: maata 93.92 ha. Kun tiloilla ei ole talikoituk- tarve ilmeinen, ehdotimme, että Eduskunta ot-
6216: seen soveltuvia rakennuksia olisi sekä emäntä- taisi vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon 150 000
6217: koulua että koulutilaa varten tarvittavat raken- markan määrärahan Pihtiputaan emäntäkoulun
6218: nukset, yhteensä noin 24 000 m3, rakennettava suunnittelua varten. Eduskunta hyväksyi aloit-
6219: ja sitä varten aikanaan myönnettävä varoja noin teen sikäli muutettuna, että vuoden 1967 tulo-
6220: 3 650 000 markkaa. Kun emäntäkoulun tarve ja menoarvioon otettiin 15 000 markan määrä-
6221: Keski-Suomen pohjoisia alueita varten on ilmei- raha Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelua
6222: nen ja kun valtiolle tarjotut tilat muodostavat varten. Samalla eduskunta katsoi, että Pihtipu-
6223: eheän kokonaisuuden ja sopivat peltojensa ja taan emäntäkoulun perustamista olisi kiirehdit-
6224: metsiensä puolesta emäntäkoulun koulutilaksi, tävä. Ko. määräraha on liian pieni, siksi ehdo-
6225: ehdotetaan kysymyksessä olevien tilojen val- tamme kunnioittaen,
6226: tiolle ostamista varten tälle uudelle momentille
6227: myönnettäväksi 152 800 markkaa. Momentin että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6228: loppusumma on 152 800 markikaa." tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
6229: Hallituksen esityksessä vuoden 1967 talous- määrärahan Pihtiputaan emäntäkoulun
6230: arvioksi 18 Pl. XXI luvun 13 b momentilla suunnitteluun ja rakennustöiden aloit-
6231: todetaan puolestaan seuraavaa: "Valtio osti v. tamista varten.
6232: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
6233:
6234: Artturi Jämsen. Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
6235: 1255
6236:
6237: IV,368. ~ Rah.al. N:o 198.
6238:
6239:
6240:
6241:
6242: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimi-
6243: seksi kalastuskoulun perustamiseksi Konneveden kunnan
6244: Siikakoskelle.
6245:
6246:
6247: E d u s k u n n a 11 e.
6248:
6249: Maahamme jo ammoin saapuneet ensimmat- tuvuuden jatkuvuus taattu. Mainitulla reitillä
6250: set asukkaat joutuivat hankkimaan elatuksensa Siikakosken yläpuolella ovat mm. seuraavat
6251: kalastamaila ja pyydystämällä riistaa. Aikojen järvet: Koivujärvi, Pielavesi, Nilakka, Rasvanki,
6252: kuluessa asutus laajeni ja tihentyi, väestön elä- Virmasvesi, N.iinivesi, Iisvesi, Sonkari, Etelä-
6253: mä kehittyi ja elinkeinoelämä versoi. Keksit- ja Pohjois-Konnevesi. Reitti alkaa Oulun lää-
6254: tiin uusia elinmahdollisuuksia ja -keinoja. nin Pyhäjärven kunnan Mäkiöiskylästä, jonne
6255: Kaikkien näiden kehitysvaiheiden aikana ovat Sikakoskesta tulee vesitse matkaa n. 300 km.
6256: alkuelinkeinot, kalastus ja metsästys säilyttä- Näin ollen Rautalammin reitin vesiallas sade-
6257: neet paikkansa, tosin hyvin harvojen ihmisten alueineen turvaa riittävän veden virtaamisen
6258: saadessa niistä enää pysyvää toimeentuloa, eikä sen keskimääräisessä korkeudessa pääse
6259: mutta harrastuksina ne ovat edelleen koko syntymään suuriakaan vaihteluja.
6260: kansamme suosiossa. Harrastus varsinkin ka- Todettakoon vielä, että Rautalammin retttn
6261: lastusta kohtaan on jatkuvasti nousemassa. vedet ovat puhtaita. Reitillä ei tapahdu myös-
6262: Viime vuosina on ryhdytty alan järjestöjen kään puutavaran uittoa. Kun reitin varrella
6263: toimesta turvaamaan kalastuksen jatkuvuuden maasto laskee voimakkaasti etelään päin, muo-
6264: edellytyksiä. Kalakantaa on pyritty lisäämään dostuu sen kapeikkoihin kymmeniä koskia ja
6265: mm. poikasistutuksen avulla ja ryhdytty har- virtoja, joiden vaikutuksesta veden luonnolli-
6266: joittamaan kalan kasvatusta altaissa. Kalakan- nen puhdistautumiskyky on hyvin suuri.
6267: nan lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat Rautalammin reitin vesistöjen kalakanta
6268: tarpeellisia, mutta jotta niitä pystyttäisiin te- on monipuolinen ja määrältään runsas. Tätä
6269: hokkaasti toteuttamaan olisi valtiovallan taholta kuvaa mm. Suomen Kalastusyhdistyksen kirja;
6270: ryhdyttävä viipymättä harjoittamaan kalastus- "Kalapaikkaopas 1965-66", jossa on määri-
6271: alan koulutustoimintaa, perustamalla sitä varten telty Siikakosken ja sen lähivesien tärkeimmät
6272: kalatalouskoulu. kalat ja niiden runsaudet seuraavasti: "Konne-
6273: Tälle laitokselle on löydettävä sopiva sijoi- vesi, eteläpään länsiosa, Siikakosken kalastus-
6274: tuspaikka. Keski-Suomen läänin ja Kuopion kunta noin 5 000 ha. Taimen 2, siika 2, hauki
6275: läänin rajalla sijaitseva Konneveden kunta olisi 3, ahven 3, muikku 4, lahna 3" ja edelleen
6276: mielestämme erittäin sopiva paikka kalatalous- "Hankasalmi-Konnevesi, Kynsivesi, Liesvesi,
6277: koululle. Mainitun kunnan halki johtaa kanta- Vanginvesi ym. Kärkkäälän kalastuskunta noin
6278: tie n:o 69, jota pitkin tulee matkaa kirkon- 3 700 ha. Taimen 2, siika 2, harjus 2, hauki 3,
6279: kylästä Jyväskylään 65 km ja Kuopioon 105 ahven 4, muikku 3." Mainituista puolueetto-
6280: km. Kirkonkylästä ja läheisyydestä haarautuu mista määritelmistä ilmenee, että vesissä on
6281: maanteitä myös muihin suuntiin, joten liiken- runsas arvokalakanta sekä muutakin havainto-
6282: neyhteydet voitaneen katsoa hyviksi. Koulun opetuksen kannalta tärkeää kalaa riittävästi.
6283: sijoitukselle sopiva paikka löytyisi vesireitin Siikakosken vesialueet kuuluvat pääosiltaan
6284: varrelta Siikakoskelta tai sen läheisyydessä. Hankasalmen-Konneveden Kärkkäälän kalas-
6285: Tarvittavan maa-alueen saanti laitoksen käyt- tuskunnan alueisiin. Kalastuskunnan toimesta
6286: töön ei ilmeisesti tuottaisi vaikeuksia. on vesialueille suoritettu kalanpoikasistutuksia
6287: Konneveden Siikakoskesta mainittakoon vielä, jo vuosikymmeniä. Viimeisten kuuden vuoden
6288: että kun se sijaitsee vesirikkaan Rautalam- kuluessa on istutettu runsaasti lohikaloja, mm.
6289: min reitin äärellä, on veden virtauksen ja vaih- kuluvana vuonna on tarkoitukseen varattu
6290: 1256 IV,368. - Siikakosken kalastuskoulu.
6291:
6292:
6293: 7 200 markkaa. Myös Keski-Suomen ensimmäi- kuuluvat Yläisen koski, Keskisen koski ja Han-
6294: set järvitaimenen kasvatusaltaat on perustettu nulan koski. Kalastuskunnan vuokratessa mai-
6295: kalastuskunnan toimesta. Niitä on kalastuskun- nittuja koskia urheilukalastusseuroille ja yksi-
6296: nalla tällä hetkellä 8 kpl sekä yksityisillä 7 kpl. tyisille urheilukalastajille on kiinnostus koskien
6297: Kuluvana vuonna kalastuskunta perustaa 2 kalastusoikeuden saantiin ollut aina vilkasta.
6298: verkkoallasta lisää. Kalastuskunnan alueella on Osa koskista on varattu matkailijoiden käyt-
6299: 10 lampea kortistoitu ja niihin on laadittu hoi- töön.
6300: tosuunnitelmat. Kalastuskunta on pitkän aikaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6301: harjoittanut jäsentensä keskuudessa voimakasta nioittaen,
6302: valistus- ja opastustoimintaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6303: Kärkkäälän kalastuskunnan alueella on kaksi tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
6304: huomattavaa koskireittiä. · Etelä-Konneveden määrärahan suunnitelman laatimista var-
6305: ja Liesveden välillä ovat Siikakoski, Karinkoski, ten kalastuskoulun perustamiseksi Keski-
6306: Takkinainen ja Kellankoski. Liesvedestä ve- Suomen Konneveden kunnan Siikakas-
6307: det virtaavat Pesiäissalmen virran kautta Van- kelle sekä tarpeellisen maa-alueen hank-
6308: ginveteen, josta alkaa toinen koskireitti. Siihen kimiseksi koulun tarpeisiin.
6309: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
6310:
6311: Artturi Jämsen. Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
6312: 1257
6313:
6314: IV,369.- Rah.al. N:o 199.
6315:
6316:
6317:
6318:
6319: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta maamiesopiston perus-
6320: tamista varten Tarvaalan maatalousoppilaitoksen yhteyteen.
6321:
6322:
6323: E d u s k u n n a 11 e.
6324:
6325: Tarvaalan maatalousoppilaitos on perustettu 5. Kaksi uutta oppilasasuntolaa, kapasiteetti
6326: jo v. 1860. Se aloitti toimintansa v. 1867 yhteensä 90 oppilasta, valm. 1963. Tilavuus
6327: maanviljelyskouluna ja karjakkokouluna. yht. 4 780 ms.
6328: Oppilaitoksen nykyiset rakennustilat ikä- 6. Uusi opettaja-asuntola, 4 asuntoa, valm.
6329: järjestyksessä: 1963. Tilavuus 1 300 ms.
6330: 1. Ns. johtajan rakennus, valmistunut v. 7. Verstas-konehallirakennus, valm. v. 1960.
6331: 1863, 2 opettaja-asuntoa + vierashuoneet, Käsittää hyvät ja koneistetut puu- ja metalli-
6332: kunnostettu vv. 1964-65. Nykyiskunto hyvä. verstaan + lämmitystilat sekä varastotilaa.
6333: 2. Vanha koulurakennus, valm. v. 1928, Tilavuus 3 385 ms.
6334: 3 luokkaa + 2 asuntoa, kunnostettu vv. 1953 Kaikki vv. 1960-63 valmistuneet raken-
6335: -64. Nykyiskunto hyvä. Tilavuus 2 460 ms. nukset kunnoltaan vielä hyviä ja niiden yhteis-
6336: 3. Vanha oppilasasuntola, valm. 1932, ka- tilavuus 21 255 ms.
6337: pasiteetti 36 oppilasta, kunnostettu vv. 1963 Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa tol11111
6338: -64. Nykyiskunto hyvä. Tilavuus 2 680 ms. nykyisin 2 vuotinen maanviljelyskoulu, maa-
6339: 4. Uusi koulurakennus, valm. 1963, 3 luok- mieskoulu ja karjatalouskoulu. Poikaopinto-
6340: kaa, kaikki laitoksen huoltotilat + lämmitys, suunnille on viime vuosina ollut ilahduttavan
6341: toimistotilat, 8 henkilökunta-asuntoa. Tilavuus runsaasti hakijoita, mutta karjatalouskouluun
6342: 6 650m3 • heikonlaisesti.
6343:
6344: Koulutilan pinta-ala ja maankäyttölajit:
6345: Puu- ja kasvitarhaa ..................... . 1.00 ha
6346: Peltoa, savimaata (hiesusavi + hietasavi) ... . 57.72
6347: Suomaata ............................. . 12.00 69.72 "
6348: Luonnonniittyä . . ...................... . 2.00 "
6349: Raiva~tua !a!.dunta (peltokelpoista) ....... . 2.00 " 74.72 ha
6350: Tonttia, telta ym ....................... . 7.68 "
6351: Metsämaata (pääosa erinomaista) ......... . 478.53 "
6352: Joutomaata ............................ . 11.93 "
6353: Yhteensä 572.86 ha
6354:
6355: Viljelyskelpoista metsämaata talouskeskuksen lähietäisyydessä n. . ............ . 15.00 ha
6356: Lisäaluemahdollisuudet: Virtasaaren yhteislaidun aivan vieressä n. . .......... . 8.00 "
6357: Kaksi valtiolle ostettua tilaa n. 3 km:n säteellä, peltoa yht. n ................ . 15.00 "
6358: Koko peltopinta-alamahdollisuus näin ollen yhteensä n. . .................. . 110.00 "
6359:
6360: Koulutilan rakennukset: navetta, talli, pui- siteetti ( verstaalta) ja vesi, joten kustannus
6361: mala + viljan käsittelytilat riittävän suuret ehkä n. 100 000 mk.
6362: lisääntyneeseenkin käyttöön ja kunnoltaan hy- Kotieläimiä tällä hetkellä; 5 hevosta, 35
6363: vänlaisia. - Vain kasvihuoneet puuttuvat, lypsylehmää + nuorikarja, 15 emakkoa +
6364: mutta niitä varten valmiina jo lämmityskapa- lihotussikoja ja porsaita, 150 kanaa. Peltovilje-
6365: 1258 IV,369. - Tarvaalan maamiesopisto.
6366:
6367:
6368: lyn jakaantuminen v. 1966 viljelyssuunnitel- Koulutilan taloussuunta Sl)amnista johtuen
6369: massa: karjatalousvaltainen, myös siemenviljaa ( kaup-
6370: Ruista ....................... . 7.8% pasiementä) tuotettu.
6371: Kevätvehnää .................. . Kun maamiesopistopaikoista esiintyy meillä
6372: 2.7 " huutava puute olisi Tarvaalan maatalousoppi-
6373: Syysvehnää . . .................. . 1.3 "
6374: Ohraa ....................... . laitoksen yhteyteen asiallisesti ja myös talou-
6375: 9.0 " dellisesti perusteltua sijoittaa agrologeja val-
6376: Kauraa ....................... . 17.7 "
6377: Hernekauraa . . ................ . mistava maamiesopisto.
6378: 4.4 " Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6379: Perunaa ...................... . 2.0 "
6380: Lanttua ...................... . nioittaen,
6381: 2.9 "
6382: Rehukaalia . . .................. . 1.3 " että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6383: }-ruis, vih. rehua ............... . 0,7 " tulo- ;a menoarvioon 300 000 markan
6384: Heinää ....................... . 30.0 " määrärahan maamiesopiston perusta-
6385: Peltolaidunta (erittäin voimaperäinen mista varten Tarvaalan maatalousoppi-
6386: laiduntalous) . . . . . . . . . . . . . . . . . 20.2 " laitoksen yhteyteen.
6387: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
6388:
6389: Artturi Jämsen. Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
6390: 1259
6391:
6392: IV,370.- Rah.al. N:o 200.
6393:
6394:
6395:
6396:
6397: Jämsen: Määrärahan osoittamisesta helpotusten myöntämiseksi
6398: kunnille rautateiden rakentamisesta ;ohtuvista pakkolunas-
6399: tuskorvauksista.
6400:
6401:
6402: Ed u s kun n a 11 e.
6403:
6404: Uuden tielain mukaan suorittaa valtio maan- olisi rasitettava rautatiealueiden lunastusmak-
6405: tieaineiksi tarvittavan maa-alueen lunastushin- suilla. Komitean työ valmistui 26. 10. 1961 ja
6406: nan yksityisille maanomistajille. 20 päivänä teki komitea seuraavat ehdotukset:
6407: helmikuuta 1959 päivätyssä toivomusaloittees- 1. Rautatiealueiden lunastuskorvaukset vas-
6408: samme n:o 274 ehdotimme, että hallitus ryh- taisuudessa rakennettavista rautateistä.
6409: tyisi kiireellisiin t?imenpiteisiin r~utat~iden !ie- Tammikuun 1 päivästä 1958 voimaan astu-
6410: pohjan lunastushmnan koryaami~eksi valuon neessa uudessa tielaissa on omaksuttu periaate,
6411: varoista niin kuin jo maantiealueiden kohdalla jonka mukaan valtio suorittaa maanteihin tar-
6412: tapahtuu. Eduskunta. käsi~teli aloittee.mr;ne peellisten alueiden lunastuskustannukset. Jou-
6413: myönteisesti. Kulkulaitosval10ku~nan ;?J~~tm lukuun 22 päivänä 1960 tielain 91 §:n muu-
6414: nössä n:o 93 (1959 vp.) todettlln, etta hal- toksella on lisäksi määrätty valtion korvatta-
6415: lituksen olisi tämä kysymys kokonaisuudessaan viksi eräät kauttakulku- tai sisääntuloliikentee-
6416: tutkittava ja tällöin pyrittävä siihen, että rau- seen kaupungissa käytettyjen teiden maapohjat.
6417: tateiden tiealuekorvaukset selvitettäisiin samoja Nämä maapohjat olivat ennen tätä lainmuu-
6418: periaatteita noudattaen". Eduskunta lausui tosta ainoat tiealueet, jotka uusi tielainsää-
6419: yksimielisesti toivomuksen, "että hallitus ryh- däntö määräsi kuntien korvattaviksi. Koska ko-
6420: tyisi toimenpiteisiin, . ett:i kuntia. rasit~ttai~i mitean käsityksen mukaan rautatiet ovat liiken-
6421: rautateitä varten tarvittavien maa- Ja vesialuei- teelliseltä merkitykseltään yleisempiä kuin ylei-
6422: den lunastuskorvauksilla". set tiet, olisi myöskin rautatiealueiden lunastus-
6423: Edelleen eduskunta v:n 1960 talousarvion kustannusten osalta vastaisuudessa omaksuttava
6424: perusteluissa edellytti, että hallitus ryhtyy toi- tielainsäädännössä hyväksytty periaate. Rauta-
6425: menpiteisiin valtion varoista maksettavien rau- tiealueiden lunastuskustannukset olisi siis tule-
6426: tateiden maapohjien lunastusmaksujen nopeut- vaisuudessa rakennettavien rautateiden osalta
6427: tamiseksi. määrättävä valtion maksettaviksi. Komitean on
6428: V:n 1959 lopussa hyväksytty laki Kauliran- rautatiehallitukselta saanut tietää, että kuntien
6429: nan-Kolarin radasta sisältääkin jo säännök- suoritettavat lunastuskorvaukset ovat ilman
6430: sen, että valtio vastaa tarvittavien maa-alueiden sora-alueiden lunastuskorvauksia vain 2-3 %
6431: lunastamisesta. Samaa periaatetta on nouda- radan rakennuskustannuksista. Mikäli kuiten-
6432: tettu kaikissa sen jälkeen säädetyissä rautatei- kin tietyn radan rakentaminen olisi erityisesti
6433: den rakentamista koskevissa laeissa. jonkin kunnan tai jonkin yksityisen etujen mu-
6434: Aikaisemman käytännön mukaisia maa-aluei- kaista, olisi tällaiselle kunnalle tai yksityiselle
6435: den lunastusvelvoitteita on kuitenkin vielä mo- edelleen varattava mahdollisuus, esimerkiksi
6436: nilla kunnilla seJvitettävinä. Mm. Suolahden- rautatierakennustyön jouduttamiseksi, osallistua
6437: Haapajärven radan tarpeisiin otetut maa-alat sopivaksi katsottavalla tavalla radan rakenta-
6438: ovat kuntien maksuvelvollisuuden piirissä. miskustannuksiin.
6439: Useat mainituista kunnista lienevät anoneet Edellä olevan mukaisesti komitea esittää, että
6440: maksulykkäystä, jota on niille myös myön- vastaisuudessa uusien rautateiden rakentamisen
6441: netty. edellytykseksi ei asetettaisi, että asianomaisen
6442: Hallitus asetti 28. 9. 1969 komitean selvitte- kunnan tulee vastata rautatiealueiden lunastus-
6443: lemään ja tekemään esityksen, missä määrin kustannuksista, vaan että ne suoritettaisiin val-
6444: sanottuja maksusitoumuksen tehneitä kuntia tion varoista.
6445: 19 E 746/68
6446: 1260 IV,370. - Rautateiden pakkolunastuskorvaukset.
6447:
6448:
6449: 2. Annettujen sitoumusten nojalla suorite- korvauksien suuruuden ja rautatien llikenteel-
6450: tut ja suoritettavat rautatiealueiden pakkolu- lisen merkityksen. Mikäli kunta olisi suoritta-
6451: nastuskorvaukset. nut pakkolunastuskorvauksia sellaisten rauta-
6452: Pakkolunastuskorvaussitoumusten antamis- tierakennusten osalta, joista kaikki kysymyk-
6453: ajankohtia käsittelevässä selvittelyssä on ha- seen tulevat kunnat eivät sitoumuksiaan vielä
6454: vaittavissa, että asianomaiset kunnat ovat ole täyttäneet, olisi myöskin tällaisille kunnille
6455: eräissä tapauksissa antaneet jo vuosikymmeniä varattava mahdollisuus maksupalautusten saan-
6456: sitten sitoumuksensa, jotka vasta nyt johtaisi- tiin.
6457: vat maksusuorituksiin. Kuten edellä on selvi- Edellä olevan johdosta komtea esittää, että
6458: tetty, on pakkolunastuskorvausten suorittamista valtion tulo- ja menoarvioon otettaisiin riittä-
6459: viivästyttänyt noudatettavana oleva pakkolunas- vän suuri määräraha valtioneuvoston käytettä-
6460: tusmenettely sekä lähinnä sodista johtunut rau- väksi helpotusten myöntämistä varten kunnille
6461: tatierakennustöiden hidas edistyminen. Tällöin rautatiealueiden pakkolunastuskustannuksiin.
6462: on muuttuneista olosuhteista sekä maantiever- Mitä erityisesti tulee soranottopaikoista val-
6463: koston jatkuvasta kehittymisestä saattanut ai- tiolle suoritettaviin korvauksiin, on komitea
6464: heutua, että rakennettu rautatie on jäänyt lii- todennut, että tällaisista soranottopaikoista on
6465: kenteelliseltä merkitykseltään vähäisemmäksi käytetty soraa muidenkin kuin niiden kuntien
6466: kuin mitä alunperin oli odotettavissa. Tämä alueilla tapahtuneiden rautateiden rakentami-
6467: asiantila on aiheuttanut kunnissa maksuhalut- seen, joilla soranottopaikat sijaitsevat. Tämän
6468: tomuutta, minkä lisäksi maksettaviksi langen- vuoksi ja koska kysymys siitä, käsittääkö kun-
6469: neet pakkolunastuskorvaukset eräissä tapauk- tien antama sitoumus myös soranottopaikkojen
6470: sissa ovat osoittautuneet määriltään ylivoimai- pakkolunastuskorvausten suorittamisen, on
6471: siksi kunnille, joiden menot ovat viime vuo- kuntien taholta asetettu kiistanalaiseksi, komi-
6472: sina muutoinkin tuntuvasti nousseet. Suoritet- tea esittää, että myönnettäessä kunnille helpo-
6473: tavat pakkolunastuskorvaukset ovat lisäksi kun- tuksia rautatiealueiden pakkolunastuskorvauk-
6474: nan alueen laajuudesta, radan suunnasta sekä sista, vähennyksenä suoritettavasta korvauk-
6475: edellä arvaamattomista syistä johtuen kohdan- sesta, huomioitaisiin koko soranottopaikkoja
6476: neet eri tavalla eri asemassa olevia kuntia, jol- koskeva korvauksen osuus.
6477: loin lunastuskorvausten suuruus ei ole ollut Koska myöskin pakkolunastuskorvauksille
6478: oikeassa suhteessa rakennetun rautatien paikal- laskettavat ns. haltuunottokorot ovat rautatei-
6479: liseen liikenteelliseen merkitykseen. Koska li- den rakennustyön ja pakkolunastusmenettelyn
6480: säksi tielainsäädännössämme on omaksuttu peri- hitaudesta johtuen saattaneet kohota huomatta-
6481: aate valtion velvollisuudesta korvata tiealueet viin summiin, komitea esittää, että helpotuksia
6482: näyttävät kuntien pyynnöt pakkolunastuskor- myönnettäessä kuntien maksettaviksi määrättäi-
6483: vausmaksujen helpottamisesta sitoumusten sel- siin ainoastaan kohtuullisella rautatien raken-
6484: västä velvoittavuudesta huolimatta ymmärret- tamisajalle laskettavat korot.
6485: täviltä. Vihdoin tuli sekin aika, että hallitus antoi
6486: Edellä olevan johdosta on komitean käsityk- eduskunnalle esityksen n:o 134 laiksi helpotus-
6487: sen mukaan tarpeen vaatimaa, että valtio ryh- ten myöntämisestä kunnille rautateiden raken-
6488: tyy toimenpiteisiin kuntien aseman helpottami- tamisesta johtuvista pakkolunastuskorvauksista,
6489: seksi rautatiealueiden pakkolunastuskorvausten ja valtiovarainvaliokunta antoi mietintönsä n:o
6490: suorittamisen suhteen. Koska sitoumusten no- 69 sekä suuri valiokunta mietintönsä n:o 170.
6491: jalla suoritettavat korvaukset kohtaavat tuntu- Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädettiin:
6492: vina summina erilaisessa taloudellisessa ase- "Valtioneuvosto oikeutetaan tulo- ja meno-
6493: massa olevia kuntia, on komitean mielestä pai- arvioon otetun määrärahan puitteissa hakemuk-
6494: kallaan, että valtion tulo- ja menoarvioon ote- sesta myöntämään kunnille helpotuksia niistä
6495: taan tarpeellinen määräraha anomuksista tapah- rautateiden rakentamisesta johtuvista pakko-
6496: tuvien helpotuksien myöntämiseksi kunnille lunastuskorvauksista, joiden suorittamisesta val-
6497: rautatiealueiden pakkolunastuskorvauksista. Val- tiolle kunnat ovat antaneet sitoumuksen ennen
6498: tioneuvostolle olisi annettava valta kussakin ta- 1 päivää tammikuuta 1968. Hyväksyessään
6499: pauksessa erikseen harkinnan mukaan myöntää lain 16. 2. 1962 eduskunta lausuu samalla odot-
6500: helpotusta kunnille ottaen huomioon asianomai- tavansa hallitukselta pikaisia toimenpiteitä
6501: sen kunnan taloudellisen kantokyvyn, sitou- uudessa laissa säädettävän järjestelyn toteutta-
6502: muksien antamisajankohdan sekä suoritettavien miseksi.
6503: IV,370. - Jämsen. 1261
6504:
6505: V:n 1962 toisen lisämenoarvion 12 Pl. XIII momentin kokonaisuudessaan, jolla siirtomää-
6506: luvun 9 momentille otettiin 50 000 000 vmk rärahaa rautateiden rakentamisesta johtuvista
6507: tähän tarkoitukseen. V:n 1963 tulo- ja meno- pakkolunastuskorvauksista kunnille osoitettiin.
6508: arvioesitykseen hallitus ehdotti niinikään Tämänlaatuiset asiat on ratkaistava hallituk-
6509: 50 000 000 vmk.. Sanotun tulo- ja menoarvion sen esityksen pohjalta, joten valiokunta ei ole
6510: 12 Pl. XIII:n 10 momentn perusteluissa val- katsonut voivansa asettua puoltamaan aloit-
6511: tiovarainvaliokunta lausuu seuraavaa: "Valio- teessa esitetyn määrärahan myöntämistä. Tässä
6512: kunta on katsonut kohtuulliseksi ehdottaa, että yhteydessä valiokunta toteaa, että valtioneu-
6513: tässä menoarviossa varattaisiin kysymyksessä vosto on viime vuonna ratkaissut helpotuksen
6514: olevien helpotusten myöntämistä varten myöntämisestä kunnille rautateiden rakentami-
6515: 1 000 000 nykymarkan määräraha ja on näin sesta johtuvista pakkolunastuskorvauksista 9
6516: ollen ehdottanut momentille 500 000 nykymar- päivänä maaliskuuta 1962 annetun lain ( 206/
6517: kan lisäyksen. Samalla valiokunta toteaa lisä- 62) mukaiset, 19 kunnan tekemät helpotus-
6518: tynkin määrärahan riittämättömäksi ja edellyt- hakemukset. Vaikka helpotusta myönnettäessä
6519: tää, että hallitus palaisi asiaan uudella määrä- on valiokunnan saaman tiedon mukaan kiinni-
6520: rahaesityksellä". Mainitun määrärahan- ja pe- tetty huomiota mm. asianomaisen kunnan ta-
6521: rustelujen lisäyksen eduskunta hyväksyi yksi- loudelliseen kantokykyyn ja pakkolunastuskor-
6522: mielisesti. vausten suuruuteen, on todettava, että eräiden
6523: Hallituksen esityksessä v:n 1964 tulo- ja kuntien omat korvausosuudet ovat helpotuk-
6524: menoarvioksi ehdotetaan 12 PL XIII luvun sen myöntämisen jå1keenkin jääneet ylivoimai-
6525: 10 momentille 1 000 000 mk:n siirtomäärä- sen suuriksi. Tämän vuoksi ja kun helpotus-
6526: raha helpotusten myöntämiseksi kunnille rauta- hakemuksia on vielä tulossa eräiltä kunnilta,
6527: teiden rakentamisesta johtuvista pakkolunastus- valiokunta lausuu edellyttävänsä, että hallituk-
6528: korvauksista. Määräraha sai osakseen myös sen toimesta tutkitaan mahdollisuudet kunnille
6529: eduskunnan hyväksymisen. jo asetetun maksamispäivän siirtämiseksi tuon-
6530: Hallituksen esityksessä v. 1965 tulo- ja nemmaksi tai muunlaisen helpotuksen myön-
6531: menoarvioksi määräraha helpotusten myöntämi- tämiseksi kunnille, ja että hallitus tutkimuk-
6532: sestä kunnille rautateiden rakentamisesta johtu- sen päätyttyä viivyttelemättä ryhtyy asian vaa-
6533: vista kustannuksista poistettiin. Eduskunta ei timiin toimenpiteisiin.
6534: voinut pitää kohtuullisena eikä asianmukaisena Viitaten eduskunnan aikaisempiin kannan-
6535: hallituksen menettelyä, vaan merkitsi uudelle ottoihin ja komitean mietinnössä esitettyihin
6536: momentille 1 000 000 mk:n siirtomäärärahan yksityiskohtaisiin laskelmiin sekä myös niihin
6537: helpotuksen myöntämiseen kunnille sanottuun seikkoihin, jotka kuntien taholta on mm. val-
6538: tarkoitukseen. tioneuvoston ja eduskunnan jäsenten tietoon
6539: Hallitus on myös v:n 1966 tulo- ja meno- saatettu, totean, että eri vuosina budjetoitu
6540: arvioesityksessä poistanut määrärahan rautatei- summa ei riitä vieläkään tähän tarkoitukseen,
6541: den rakentamisesta kunnille johtuvista pakko- joten kunnioittaen ehdotan,
6542: lunastuskorvauksista, mutta eduskunta hyväk-
6543: syi tarkoitukseen 50 000 markan määrärahan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6544: Sama määräraha otettiin muuttamattomana tulo- ja menoarvzoon 1 000 000 markan
6545: vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon. Vuoden määrärahan helpotusten myöntämiseksi
6546: 1968 tulo- ja menoarvioesityksestään hallitus kunnille rautateiden rakentamisesta joh-
6547: on poistanut 31 Pl. 99 luvun asianomaisen tuvista pakkolunastuskorvauksista.
6548: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
6549:
6550: Artturi Jämsen.
6551: 1262
6552:
6553: IV,371.-Rah.al. N:o 201.
6554:
6555:
6556:
6557:
6558: Kaarlonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimää-
6559: räisten tointen perustamiseksi valtion kuuromykkäin ammatti-
6560: kouluun.
6561:
6562:
6563: E d u s k u n n a 11 e.
6564:
6565: Valtion kuuromykkäin ammattikoulussa ei mikä aiheuttaa vähäisen säästönkin momentin
6566: opetustyötä voida hoidattaa tilapäisin tunti- tässä kohdassa.
6567: opettajavoimin, sillä opetustyö asettaa opetta- Oppilaitoksessa tarvittavien uusien opetta-
6568: jille erityisvaatimuksia (mm. elekielen hallit- jien ylimääräisten tointen perustaminen saa-
6569: seminen). daan järjestetyksi siirtämällä tarvittavat varat
6570: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- 29.69.01 momentin f) kohdassa tuntiopetus-
6571: noarvioksi vuodelle 1969 on 29.69.01 momen- palkkioita varten esitetystä määrärahasta.
6572: tin kohdalla kuuromykkäin ammattikoulun toi- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
6573: minnan laajentumisen vuoksi lisätty palkkauk- tavasti,
6574: siin tarvittavia määrärahoja pääasiallisesti tunti-
6575: opetuspalkkioiden osalta. Tällä tavoin ei ope- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6576: tustyötä kuitenkaan voida saada asianmukai- tulo- ja menoarvioon momentille
6577: sesti hoidetuksi, vaan oppilaitos tarvitsee vält- 29.69.01 c) kohtaan lisäyksenä 21 600
6578: tämättä kaikki siihen perustettavaksi ehdotetut markkaa, jotta valtion kuuromykkäin
6579: opettajien ylimääräiset toimet. ammattikouluun mainitussa momentin
6580: Vuoden 1968 toisessa lisämenoarviossa pe- kohdassa 1. 1. 1969 lukien perustetta-
6581: rustetuista kolmesta ylimääräisen tuntiopetta- viksi esitettyjen opettajain ylimääräis-
6582: jan toimesta 1. 1. 1969 lukien kaksi voidaan ten tointen lisäksi saataisiin 1. 8. 1969
6583: muuttaa ylimääräisiksi työnopettajan toimiksi, lukien perustetuiksi 2 ammattiaineiden
6584: ja 1 ammattiopettajan toimet.
6585: Helsingissä lokakuun 17 päiävänä 1968.
6586:
6587: Katri Kaarlonen. Sylvi Siltanen. Reino Breilin.
6588: Esko Niskanen. T. 1. Vartia. Ensio Laine.
6589: 1263
6590:
6591: IV,372.- Rah.al. N:o 202.
6592:
6593:
6594:
6595:
6596: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta keskussairaaloille luovu-
6597: tettavien syöpäjärjestöjen sairaaloiden kauppahintaan myön-
6598: nettävää valtionapua varten.
6599:
6600:
6601: E d u s k u n n a II e.
6602:
6603: Oleellinen osa syöpäpotilaiden hoidosta detty tarkoituksenmukaisimpana järjestää säde-
6604: maassamme on vapaaehtoisten järjestöjen vas- hoitolaitosten ylläpito siten, että ne liitetään
6605: tuulla. Kuten muissakin pohjoismaissa niin niihin keskussairaaloihin, joiden kanssa ne ovat
6606: myös Suomessa on kansalaisjärjestöjen hankki- olleet yhteistoiminnassa. Tällä perusteella hal-
6607: min varoin perustettu erikoissairaaloita säde- litus esitti vuoden 1968 varsinaisen tulo- ja
6608: hoitoa saavia potilaita varten. Ruotsissa ja Nor- menoarvioesityksen yhteydessä, että Pirkan-
6609: jassa nämä laitokset ovat heti perustamisen jäl- maan Sädehoitokodin, Kaakkois-Suomen Säde-
6610: keen siirtyneet valtion ja kuntien ylläpidettä- hoitokodin, Keski-Suomen Sädesairaalan ja
6611: viksi, mutta Tanskassa sikäläinen syöpäyhdis- Vaasan läänin Sädehoitokodin ylläpito siirre-
6612: tys on viime vuosiin saakka vastannut sädehoi- tään Tampereen, Etelä-Saimaan, Keski-Suomen
6613: tolaitosten toiminnasta. Jotta potilasmaksut ja Vaasan keskussairaaloille. Kun eduskuntakä-
6614: olisi voitu näissä laitoksissa pitää saman suu- sittelyssä ei muutettu hallituksen esityksen pe-
6615: ruisina kuin yleisissäkin sairaaloissa, Tanskan rusteluja, lääkintöhallitus tiedusteli ao. keskus-
6616: valtio maksoi kaikki ne yllläpitokulut, joihin sairaaloiden kuntainliitoilta, olisiko tulo- ja
6617: potilasmaksut eivät riittäneet. Vasta muutamia menoarvioesityksen perusteluissa mainittu yllä-
6618: vuosia sitten Tanskan kolme sädehoitolaitosta pitovastuun siirto toteutettava vuokraamalla
6619: siirrettiin syöpäyhdistykseltä kokonaan julkisin kysymykseen tulevien sädehoitolaitosten sairaa-
6620: varoin ylläpidettäviksi ja myöskin sairaaloiden lakiinteistöt vaiko - kuten hallituksen esitystä
6621: hallinto siirrettiin viranomaisille. edeltäneissä neuvotteluissa oli pidetty tarkoi-
6622: Kun Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö tuksenmukaisimpana - ostamalla sanotut kiin-
6623: v. 1951 aloittivat sairaalatoimintansa, seurat- teistöt. Kaikki ao. kuntainliitot asettuivat yksi-
6624: tiin Tanskan esimerkkiä: hoitopäivämaksun pi- mielisesti jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle.
6625: tämiseksi samalla tasolla kuin· valtion sairaa- Tämän johdosta sisäasiainministeriö asetti työ-
6626: loissakin myönnettiin valtion tulo- ja menoar- ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, millä ta-
6627: viossa varat koko nettotappion peittämiseen. voin ja millä kustannuksin ehdotetut kaupat
6628: Toiminta on sen jälkeen laajentunut niin, että olisi tehtävä. ·
6629: syöpäjärjestöjen sairaaloissa, joita sittemmin on Työryhmän laatiman muistion mukaan sairaa-
6630: perustettu maamme eri puolille, hoidetaan ny- lakiinteistöt olisi luovutettava ao. keskussai-
6631: kyisin n. 7 000 potilasta vuodessa. Kun sairaa- raaloille irtaimistoineen hinnasta, joka vastaa
6632: loiden ylläpitokustannukset ovat nousseet ja rakennus- ja hankintakustannuksia, joihin voi-
6633: potilailta perittävät hoitomaksut on pysytetty daan lisätä rakennusaikaisten luottojen korko-
6634: niin alhaisella tasolla, että ne nykyisin peittä- ja vastaava summa. Rahanarvon alenemista ja
6635: vät enintään kuudennen osan käyttökustannuk- rakennusten iän perusteella laskettavia pois-
6636: sista, valtionavun pysyttäminen niin suurena, toja ei otettaisi huomioon. Sairaaloiden perus-
6637: että se peittäisi kaikki ne menot, joihin poti- tamis- ja rakentamiskustannuksiin syöpäjärjes-
6638: lasmaksut eivät riitä, olisi johtanut avustuksen tölle mahdollisesti myönnettäviä raha-auto-
6639: nousemiseen yli 80 % :iin hyväksyttävistä me- maattivaroja ei työryhmän ehdotuksen mukaan
6640: noista. Koska tämä olisi merkinnyt poikkea- tarvitse palauttaa Raha-automaattiyhdistykselle,
6641: mista sairaanhoidon kustannusten jakautumi- vaan niitä vastaava summa voitaisiin vähentää
6642: sessa noudatetusta yleisestä periaatteesta, on pi- kauppahinnasta.
6643: 1264 IV,372. - Keskussairaaloiden valtionapu.
6644:
6645:
6646: Tällä tavoin laskettu yhteiskauppahinta on vain, mikäli Eduskunta tulo- ja menoarvion
6647: 12 849 675,92 mk. Kun myyjät ovat suostuneet perusteluissa nimenomaisesti toteaa tarvittavan
6648: siihen, että kauppahinta voidaan maksaa vii- määrärahan myönnettäväksi puheena olevaan
6649: tenä yhtä suurena eränä vv. 1969-73 aikana, tarkoitukseen.
6650: työryhmä ehdotti, että valtion vuoden 1969 Eduskunta on vastauksessaan hallituksen
6651: tulo- ja menoarvioon sisällytettäisiin työryhmän esitykseen laiksi keskussairaaloiden rakentami-
6652: ehdotus ja tarkoitusta varten osoitettaisiin sesta annetun lain muuttamisesta (esitys N:o
6653: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain 62 1967 Vp.) lausunut edellyttävänsä, että
6654: edellyttämää valtion osuutta vastaava summa hallitus ottaa vuosittain valtion tulo- ja me-
6655: 1 713 290,12 markkaa vuodessa eli yhteensä noarvioesitykseen keskussairaalapiirin kuntain-
6656: 8 566 450,60 markkaa. Iiholle keskussairaaloina ylläpidettäviksi luovu-
6657: Työryhmä edotti edelleen, että valtion va- etuista valtion sairaaloista suoritettavia kun-
6658: roista myönnettäisiin myyjille avustusta niiden tien maksuosuuksia vastaavan määrän lisäksi
6659: rakennuslainojen korko- ja indeksilisäosuuksien riittävän suuren määrärahan puheena olevien
6660: maksamiseen, jotka lainasopimusten mukaan on keskussairaalan laajentamiseen, peruskorjauk-
6661: suoritettava vuoden 1968 aikana, koska oli pi- siin ja perushankintoihin myönnettävää valtion-
6662: dettävä ilmeisenä, että tarkoitukseen ei kulu- apua varten siihen asti, kunnes sairaalat on ra-
6663: van vuoden aikana enää saada raha-automaat- kennettu perustamiskirjan edellyttämään laa-
6664: tien tuoton voittovaroja, joista alkuperäisen ra- juuteen. Kun tämä lausuma edellyttää merkit-
6665: hoitussuunnitelman mukaan oli tarkoitus suo- tävän osan 33 Pääluokan 76 luvun 35 mo-
6666: rittaa paitsi sanottuja korkoja ja indeksikoro- mentin 2 kohdassa myönnetyn määrärahan
6667: tuksia myös lainasopimusten edellyttämät vuo- käyttämistä sanottujen keskussairaaloiden laa-
6668: tuislyhennykset. Kyseinen korko- ja indeksili- jentamiseen, peruskorjauksiin ja perushankin-
6669: sien osuus on myyjien esittämän arvion mu- toihin myönnettävää valtionapua varten, on il-
6670: kaan 300 000 mk. meistä, ettei esitetty 6 miljoonan markan mää-
6671: Vaikka hallituksen esityksessä vuoden 1969 räraha tule riittämään nyt kysymyksessä ole-
6672: tulo- ja menoarvioksi on 33 Pääluokan 76 lu- vien syöpäsairaaloiden kauppahinnan suoritta-
6673: vun 35 momentin 2-kohdassa lisäystä keskus- mista varten tarvittavaan valtionapuun.
6674: sairaaloiden laajentamiseen, peruskorjauksiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6675: ja perushankintoihin kuluvan vuoden arvioon
6676: verrattuna 3 000 000 mk, asianomaisen koh- että Eduskunta päättäisi merkitä vuo-
6677: dan perusteluissa ei mainita edellä selostetusta den 1969 tulo- ja menoarvion momen-
6678: sädehoitolaitosten ostosuunnitelmasta, vaikka tille 33 Pl. 76.35 2 kohtaan
6679: toisaalta saman pääluokan 80 luvun 50 mo- 2 013 290,12 markkaa keskussairaa-
6680: mentilla on edellytetty kyseisten sädehoitolai- loille luovutettavien syöpäjärjestöjen
6681: tosten siirtyvän vuoden 1969 alusta ao. kes- sairaaloiden kauppahintaan myönnettä-
6682: kussairaaloille. Enempää ostajat kuin myyjät- vää valtionapua sekä rakennuslainojen
6683: kään eivät voi tällaisin edellytyksin toteuttaa korko- ja indeksilisien maksamista var-
6684: suunniteltuja kauppoja. Ne voidaan tehdä ten.
6685: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
6686:
6687: Mikko Kaarna. Anni Flinck. Pirkko Aro.
6688: Artturi Jämsen. Ame Bemer. Aulis Sileäkangas.
6689: Akseli Roden. Viljo Pousi. A-V. Perheentupa.
6690: Aune Salama. Olavi Nikkilä. Mikko Asunta.
6691: Mauno Pohjonen. Kalle Matikainen. Arvo Pentti.
6692: Esu Niemelä. Veikko Honkanen. A!eksi Kiviaho.
6693: Heikki Hasu. Toivo Saloranta. Ilmo Paananen.
6694: Kustaa Tiitu. Kauko Tamminen. Lyyli Aalto.
6695: Urho E. Knuuti. Mikko Volotinen.
6696: 1265
6697:
6698: IV,373.- Rah.al. N:o 203.
6699:
6700:
6701:
6702:
6703: Kaasalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrkin-Vammalan
6704: maantien parantamiseen H yrkin-T uomiston tieosuudella.
6705:
6706:
6707: E d u s k u n n a 11 e.
6708:
6709: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun tiepii- jo vuosina 1967 ja 1968 on otettu tie- ja ve-
6710: riin kuuluvan Vammalan kaupungin tieyhtey- sirakennushallituksen budjettiesitykseen. Näin
6711: det noin 2,5 kilometrin etäisyydellä kaupun- on tapahtunut myös vuoden 1969 tulo- ja me-
6712: gista kulkevaan Tampere-Turku valtatiehen noarvioesityksen osalta, vaikka valtion tievi-
6713: N:o 9 ovat erittäin huonot. Vammalan kau- ranomaiset ovat todenneet tien rakentamisen
6714: punki, paikallisen talousalueen keskus on jo välttämättömyyden ja kannattavuuden. Onhan
6715: mainitun Tampere-Turku valtatien rakenta- nykyinen kahden kilometrin pituinen liittymis-
6716: misen yhteydessä sekä useasti sen jälkeen teh- tie monia näkemäesteitä sisältävänä ja kapeana
6717: nyt valtion tieviranomaisille lukuisia esityksiä vaarallinen kaikille tiellä liikkujille, minkä li-
6718: kestopäällystetyn liittymistien rakentamiseksi, säksi savinen ja liejuinen tieosuus varsinkin
6719: mutta asiassa ei ole kaupungista riippumatto- kelirikkakausina on kaupunkioloissa sangen
6720: mista syistä päästy eteenpäin. Vammalan kau- epämiellyttävä.
6721: pungin nykyinen Itsenäisyydentie niminen yh- Vammalan kaupunki puolestaan on tehnyt
6722: dystie sanotulle valtatielle on huonosti perus- kaikkensa edellä mainitun epäkohdan korjaa-
6723: tettu, routiva, kapea sekä mutkikas, eikä sen miseksi omalta osaltaan rakentaen Itsenäisyy-
6724: peruskorjaaminen liikennettä vastaavaksi ole dentien kaupungin puoleisen osan kestopääl-
6725: taloudellisesti tai asemakaavallisesti tarkoituk- lystettynä ns. Tuomiston risteykseen saakka.
6726: senmukaista. Tämän vuoksi TVH on suunni- Tämän kaupunki on vähäisistä taloudellisista
6727: tellut kaupungin pohjoisosaan tulevan Vam- resursseistaan huolimatta kuitenkin tehnyt
6728: mala-Häijää tien ja Tampere-Turku valta- edellyttäen, että myös valtio hoitaisi oman
6729: tien yhdystien nykyisestä liittymätiestä täysin osuutensa. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole
6730: erilliseksi, jolloin uusi tie korvaa yhdystien vä- tapahtunut ja epäkohta on liikenteen kasvaes-
6731: lillä Tuomisto-Hyrkki. sa yhä pahentunut.
6732: Kun valtatie N:o 9 Tampereelta Turkuun Edellä olevaan viitaten esitämme,
6733: vuonna 1962 rakennettiin, esitettiin Vammalan
6734: kaupungin taholta, että samassa yhteydessä ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6735: kennettaisiin myös kestopäällysteinen liittymä- tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
6736: tie kaupunkiin, kuten Vammalasta noin 10 ki- Vammala-Häijää ja Tampere-Turku
6737: lometriä etelään sijaitsevaan Kiikan kunnan maanteiden välisen Hyrkki-Vammala
6738: kirkonkylään. Monista esityksistä huolimatta maantien parantamistöiden aloittami-
6739: yhdystietä ei kuitenkaan ole saatu, vaikka se seksi tieosuudella Hyrkki-Tuomisto.
6740: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
6741:
6742: Nestori Kaasalainen. Aulis Sileäkangas. Margit Eskman.
6743: Arvo Pentti. Kelpo Gröndahl. Irma Rosnell.
6744: Eeles Landström.
6745: 1266
6746:
6747: IV,374.-Rah.al. N:o 204.
6748:
6749:
6750:
6751:
6752: Kalavaineo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
6753: avuksi Tampereen yliopistolle.
6754:
6755:
6756: E d u s k u n n a 11 e.
6757:
6758: Viime vuosina on koulutuspoliittisia keskus- ton taloudellista asemaa eräiden muiden kor-
6759: teluja leimannut pyrkimys demokraattisuuteen, keakoulujen kanssa. Vertailuun sopivat erityi-
6760: erityisesti tämä on tullut ilmi puhuttaessa kor- sesti Turun yliopisto sen yksityisen luonteen ja
6761: keakouludemokratiasta, millä on tarkoitettu koon takia, Jyväskylän yliopisto siksi, että
6762: koulutusmahdollisuuksien ja -muotojen demok- siellä on suunnilleen sama opeusala ja Oulun
6763: ratisoimista. Tällöin on kiinnitetty erityistä yliopisto ikänsä puolesta.
6764: huomiota, että jokaisella varallisuuteen ja Valtion rahoituksen määrä näissä yliopis-
6765: asuinpaikkakuntaan katsomatta olisi mahdolli- toissa on seuraava (valtion 1968 korkeakou-
6766: suus opiskeluun. luja koskevan erityismenoarvion sekä hallituk-
6767: Suomessa toimii sekä yksityisiä että valtion- sen esityksen eduskunnalle valtion tulo- ja me-
6768: yliopistoja, jotka eivät opetuksensa tai organi- noarvioksi vuodelle 1968 mukaan) :
6769: saatioidensa puolesta sanottavastikaan poikkea
6770: toisistaan. Opiskelijan kannalta on näiden vä- 1968 1969
6771: lillä kuitenkin eräs oleellinen ero: valtionyli- Turku .. 22 330 000 mk 26 848 000 mk
6772: opistoissa ei opiskelijoilta peritä erityistä luku- Oulu 18 936 000 mk 29 493 000 mk
6773: kausimaksua, kun taas yksityisissä korkeakou- Jyväskylä 13 597 000 mk 18 045 000 mk
6774: luissa saattavat lukukausimaksut kohota aina Tampere . 6 454 000 mk 7 714 000 mk
6775: 270 markkaa lukukaudessa. Tampereen yli-
6776: opiston lukukausimaksun kehitys on vaaralli- Yksityisessä Turun yliopistossa kolmen tie-
6777: nen esimerkki siitä, millä tavalla voidaan huo- dekunnan valtionapu on 100 %, kahden 75
6778: nontaa opiskelijoiden reaalista taloudellista % ja valtionapu kaikkiaan yli 90 %. Tampe-
6779: asemaa. Heidän maksamansa lukukausimaksu reen yliopiston valtionapu on periaatteessa 75
6780: on noussut seitsemässä vuodessa yli 300 %. %, mutta valtionavun todellinen määrä jää 63
6781: Valtakunnallisessa kehityksessä tämä sotii sitä %:iin.
6782: yleisesti hyväksyttyä periaatetta vastaan, jonka Verrattaessa keskenään Oulun, Jyväskylän
6783: mukaan kaikilla tulisi olla yhtäläinen mahdol- ja Tampereen opiskelijamääriä ja valtion rahoit-
6784: lisuus kykyjään ja taitojaan vastaavaan koulu- tamia virkoja todetaan, että Tampereella on
6785: tukseen ( vrt. peruskoulu). vähiten valtionavun alaisia virkoja ( vrt. yli-
6786: Epäoikeudenmukaista tilannetta voidaan ha- opiston koko) ja vastaavasti eniten opiskeli-
6787: vainnollistaa vertailemalla Tampereen yliopis- joita yhtä virkaa kohti.
6788:
6789: Vuosi Valtion Opiskel. Valtion kust.
6790: 1968 Opiskelijoita rahoittamia per. virka per. opiskelija
6791: virkoja
6792: Oulu •••••••••• 0 •••• 0 0. 3 200 445 7 - 5 917
6793: Jyväskylä ••• 0. 0. 0 •••••• 3 700 261 14 3 674
6794: Tampere • 0 0 0 ••••• 0 0. 0 ••• 6 000 214 28 1075
6795:
6796: Ylläolevasta käy selvästi ilmi, ettei Tampe- luille. Kun on selvää, ettei yksityisen sektorin
6797: reen yliopistolle ole myönnetty valtionavun (Tampereen kaupunki ym.) ja opiskelijoiden
6798: alaisia virkoja läheskään samassa suhteessa kuin maksamaa osuutta yliopiston kustannuksista
6799: vertailun kohteena oleville muille korkeakou- voida loputtomiin kasvattaa ja kun sitäpaitsi
6800: IV,374. - Kalavainen ym. 1267
6801:
6802: on valtion tehtävä huolehtia korkeammasta antamaan päätökseen ( 482/61) valtionapuun
6803: koulutuksesta, on Tampereen yliopiston val- oikeutettujen kunnallisten ja yksityisten lai-
6804: tionapua mitä kiireimmiten saatava lisätyksi. tosten omien rakennusten vuokra-arvojen mää-
6805: Erittäin huomattavan menoerän muodosta- räysperusteista. Tänä vuonna valtion lainojen
6806: vat Tampereen yliopiston lainojen korot ja korkojen ja kuoletusten yhteissumma on yli
6807: kuoletukset, joiden yhteissumma oli v. 1967 483 000 markkaa.
6808: lähes 786 000 markkaa. Vuonna 1968 yliopisto Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6809: maksaa nimelliskoron ( 5 %) mukaisesti val-
6810: tion "halpakorkoisista" lainoista korkoja yli että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6811: 278 000 mk. Tosiasiallinen korko on kuiten- tulo- ia menoarvioon momentille
6812: kin 6,5 % eli vuonna 1968 yhteensä lähes 29.31.51 lisäyksenä 1 JOO 000 mark-
6813: 370 000 mk, mikä perustuu valtioneuvoston kaa harkinnanvaraisena valtionapuna
6814: Tampereen yliopistolle.
6815: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
6816:
6817: Meeri Kalavainen. Anna-Liisa Linkola.
6818: Arvo Pentti. Akseli Roden.
6819: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä.
6820: Juho Tenhiälä. Olavi Niemelä.
6821: Mikko Asunta. Väinö Virtanen.
6822: Toivo Hietala. Atte Pakkanen.
6823: E. J. Paavola. Antti A. Halme.
6824:
6825:
6826:
6827:
6828: 20 E 746/68
6829: 1268
6830:
6831: 1V,37>.- Rah.al. N:o 205.
6832:
6833:
6834:
6835:
6836: Kalavaineo ym.: Määrärahan osoittamisesta toisen helikopterin
6837: hankintaa varten Kaakkois-Suomen alueelle.
6838:
6839:
6840: E d u s k u n n a 11 e.
6841:
6842: Kaakkois-Suomen saaristo- ja kelirikkaalueen tarpeellisena, että Kaakkois-Suomen alueelle
6843: sairas- ym. kuljetukset ovat erittäin hankalat. hankittaisiin toinen helikopteri sairaus- ja mui-
6844: Niiden tehokas hoito edellyttäisi, että alueella denkin vaikeiden kuljetusten suorittamiseen
6845: toimisi kelirikkaaikana kaksi helikopteria. Äs- saaristo- ja kelirikkaalueita varten.
6846: kettäin poistettiin käytöstä Immolassa sairaan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6847: kuljetushelikopteri, jota ei enää voitu korjata. taen,
6848: Sen ansiosta pystyttiin sairaankuljetuksia hoita-
6849: maan verrattain tehokkaasti ja saatettiin toista että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6850: sataa ihmishenkeä hyvään hoitoon. den 1969 tulo- ja menoarvioon (26:
6851: Esillä olevassa budjetissa on varattu määrä- 90:70 momentille) lisäyksenä 400 000
6852: raha yhden helikopterin hankintaa varten markkaa toisen helikopterin hankintaa
6853: Kaakkois-Suomen alueella. Pidämme kuitenkin varten Kaakkois-Suomen alueelle.
6854: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
6855:
6856: Meeri Kalavainen. Kalle Matilainen. Heikki Hykkäälä.
6857: 1269
6858:
6859: IV,376.- Rah.al. N:o 206.
6860:
6861:
6862:
6863:
6864: Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi valtion-
6865: avuksi Rantsilan kunnalle koulurakennuskustannuksiin.
6866:
6867:
6868: E d u s k u n n a II e.
6869:
6870: Rantsilan kunnan omistama yksityinen oppi- lain periaatteita noudattaen, ottamalla kuiten-
6871: koulu lakkautettiin 1. 8. 1965, jolloin em. kun- kin huomioon Rantsilan kunnan yksityisen
6872: taan perustettiin V aitioneuvoston päätöksen oppikoulun omistajana jo aikaisemmin saarnat
6873: mukaan kunnallinen keskikoulu. Tämä nykyi- valtion lainat ja avustukset. Rantsilan kunta
6874: sin Rantsilan ja Temmeksen kuntien yhteinen on maan köyhimpiä kuntia ja ainoa kunta koko
6875: kunnallinen keskikoulu on toiminut ja toimii maassa, joka on joutunut ko. asiassa edellä
6876: edelleen lakkaotetun yksityisen oppikoulun mainittuun epäoikeutettuun asemaan.
6877: rakennuksissa. Näiden rakennusten hankkimi- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
6878: seen kunnan ei voida katsoa olevan oikeutettu nioittaen,
6879: saamaan avustusta ja lainaa kansakoululain,
6880: eikä 1. 1. 1967 voimaan tulleen yksityisoppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6881: koulun muuttamisesta kunnalliseksi kouluksi tulo- ja menoarvioon 214 000 markkaa
6882: annetun lain 339/66 mukaan. Kuitenkin olisi myönnettäväksi Rantsilan kunnalle V al-
6883: kohtuullista ja oikeudenmukaista, että Rantsi- tioneuvoston määräämin ehdoin ylimää-
6884: lan kunnalle myönnettäisiin ko. koulurakennus- räisenä valtionapuna.
6885: ten osalta valtionrahoitus viimeksi mainitun
6886: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
6887:
6888: Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
6889: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi.
6890: 1270
6891:
6892: IV,377.-Rah.al. N:o 207.
6893:
6894:
6895:
6896:
6897: Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisiksi rahoi-
6898: tusavustuksiksi vaikeuksiin ;outuneita kuntia varten.
6899:
6900:
6901: E d u s k u n n a 11 e.
6902:
6903: Hallituksen esityksessä vuoden 1969 tulo- denmukainen, koska tämänkään vuoden määrä-
6904: ja menoarvioksi on menokohtaan 26.97.30 va- raha ei ole ollut riittävä peittämään edes niitä
6905: rattu 5 miljoonaa markkaa vaikeuksiin joutu- meneteyksiä, joita heikoille kunnille jo on ai-
6906: neiden kuntien yleisiä rahoitusavustuksia var- heutunut työttömyydestä. Lisäksi olisi välttä-
6907: ten. Tästä määrärahasta on tarkoitettu jaetta- mättömästi tarvittu määrärahan korottamista
6908: vaksi 2 miljoonaa markkaa erityisesti työttö- nimenomaan huomioon ottaen, että valtionapu-
6909: myyden aiheuttamien verotulomenetysten kor- järjestelmässä ei aivan lähiaikoina saatane ai-
6910: vaamiseksi. Muu osa jaettaneen entisin perus- kaan oleellisia parannuksia. Arvion mukaan
6911: tein sellaisille kunnille, joissa verorasitus ilman tulisi kysymyksessä olevassa menokohdassa olla
6912: tätä avustusta muodostuisi kohtuuttomaksi. ainakin 12 miljoonan markan määräraha, jotta
6913: Kuluvana syksynä ovat entistä useammat ensi vuonna pystyttäisiin edes vähimmäistarvet-
6914: vähätuloiset kunnat joutuneet korottamaan ta vastaavasti tasoittamaan kuntainliittomeno-
6915: veroäyrin hintaa ja supistamaan menojaan äyri- jen rasitusta ja edistämään kehityksessä pahim-
6916: määrän kasvun hidastuessa tai äyriluvun suo- min jälkeen jääneiden kuntien toimintaa. Ny-
6917: rastaan pienentyessä ja luotoosaanoin jatkuvasti kysissä oloissa on kysymyksessä olevan määrä-
6918: vaikeutuessa. Valtionapujärjestelmän yhä kärjis- rahan lisäämistä pidettävä keskeisimpänä toi-
6919: tyvistä epäkohdista johtuu, ettei säännönmukai- meenpiteenä heikkoja kuntia avustettaessa.
6920: sin valtionavustuksin ole mahdollista riittävästi Myöhemminkin - sen jälkeen kun kantoky-
6921: helpottaa taloudellisesti heikkojen kuntien ase- kyluokitusta ryhdytään soveltamaan - tulee
6922: maa. yleisten rahoitusavustusten merkitys edelleen
6923: Kunnallisverorasituksessa ja kuntien toimin- säilymään, sillä tavallisten valtionosuuksien li-
6924: nassa ilmenevien erojen tasoittamisessa on ylei- säksi ilmeisesti tarvitaan yleisluontoista, kun-
6925: sillä rahoitusavustuksilla periaatteessa keskei- tien verovoimaa vahvistavaa avustusta.
6926: nen merkitys. Lisäämällä niiden avulla heikko- Edellä olevan perusteella kunnioitettavasti
6927: jen kuntien verovoimaa voidaan nimittäin te- esitämme,
6928: hokkaasti lievittää valtion ja kuntien kustan-
6929: nusjaossa ilmeneviä epäkohtia. Käytännössä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6930: tämä avustusmuoto kuitenkin on jäänyt suh- tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä 5 mil-
6931: teellisen vähämerkityksiseksi kuntien rahantar- ;oonaa markkaa yleisiksi rahoitusavus-
6932: peen jatkuvasti kasvaessa. Hallituksen ehdot- tuksiksi vaikeuksiin ioutuneita kuntia
6933: taman 2 miljoonan markan vähennys tämän- varten.
6934: vuotiseen määrärahaan verrattuna ei ole oikeu-
6935: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
6936:
6937: Reino Kangas. Pekka Vilmi.
6938: Erkki Haukipuro. Aulis Sileäkangas.
6939: 1271
6940:
6941: IV,378.- Rah.al. N:o 208.
6942:
6943:
6944:
6945:
6946: Kantola ym.: Määrärahan osoittamisesta oppi- ja ammattikoulu-
6947: laisten koulumatkakustannusten korvaamiseen.
6948:
6949:
6950: E d u s k u n n a 11 e.
6951:
6952: Eduskunnan hyväksymä ammattikoululaki mille ylivoimaisia vaikeuksia ja myös kunnille
6953: velvoittaa myös kunnat järjestämään ammatti- huomattavia lisärasituksia, koulujen vähälukui-
6954: opetusta siten, että esim. niiden kaupunki- ja suuden ja niiden suurten etäisyyksien vuoksi
6955: kauppalakuntien, joiden väkiluku on yli vaikuttaen samalla kielteisesti tarvittavan am-
6956: 200 000 on järjestettävä opetusta 4.5 oppilaal- mattitaitoisen työvoiman kouluttamiseen, olisi
6957: le jokaista 1 000 asukasta kohden. mielestämme välttämätöntä, että myös valtio
6958: Vaikka valtio osallistuukin määräosuudella osallistuisi oppi- ja ammattikoululaisten koulu-
6959: edellä mainitun lain ammattiopetuksen kunnil- matkoista aiheutuvien kustannusten korvaami-
6960: le aiheutuvien lisärasitusten samoin kuin oppi- seen.
6961: koululainsäädännön aiheuttamien kustannusten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6962: peittämiseen, niin ei sitä voida pitää nykyi-
6963: sellään läheskään riittävänä. Niinpä valtio ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
6964: osallistu ensinkään oppi- ja ammattikoululais- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
6965: ten koulumatkoista aiheutuvien kulujen korvaa- määrärahan oppi- ja ammattikoululais-
6966: miseen. Kun niistä selviytyminen aiheuttaa mo- ten koulumatkakustannusten korvaami-
6967: nissa tapauksissa vähävaraisille lasten vanhem- seen.
6968: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
6969:
6970: Lauri Kantola. Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho.
6971: Olavi Saarinen. Eino Tainio. Veikko Saarto.
6972: Georg Backlund.
6973: 1272
6974:
6975: IV,379.- Rah.al. N:o 209.
6976:
6977:
6978:
6979:
6980: Kantola ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälään rakennetta-
6981: van valtion virastotalon rakennustöiden aloittamiseksi.
6982:
6983:
6984: Ed u s k unn a 11 e.
6985:
6986: Mäntsälän kunnan alueella valtion virastojen kaan. VirastotaoJoo tullaan sijoittamaan kaikki
6987: henkilökunta joutuu työskentelemään tarkoi- tällä alueella sijaitsevat valtion virastot. Tär-
6988: tustaan vastaatnattomissa olosuhteissa. Huo- keänä on pidettävä sitä, että määräraha raken-
6989: neistojen vajaus koskee nimismiehen kansliaa, nustöiden aloittamiseksi saadaan v:n 1969 tulo-
6990: poliisilaitosta, postia, verotoimistoa, vero- ja ja menoatvioon, jotta viranomaiset voisivat
6991: tutkijalautakuntaa ym. valtion virastojen huo- suorittaa asianmukaisissa tiloissa työnsä ja vir-
6992: netiloja. Mainitut virastot on sijoitettu yksi- katehtävänsä, jotka paikkakunnalla tapahtuneen
6993: tyisten omistamiin huoneistoihin, joita alun- voimakkaan kehityksen johdosta ovat suuresti
6994: perin ei ole virastotarkoituksiin suunniteltu, lisääntyneet.
6995: ja näin ollen asioiden käsittely niissä muodos- Lisäksi on otettava huomioon, että paikka-
6996: tuu hankalaksi. Poliisitoimen johdosta pidätet- kunnalla on jatkuvasti esiintynyt työttömyyt-
6997: tyjen säilyttäminen on vaikeata, ei ainoastaan tä, joten rakennustyö helpottaisi varsinkin ra-
6998: valvonnan, vaan siihen liittyvien huoltotoimen- kennustyöläisten työhönsijoittamista.
6999: piteiden osalta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7000: Mäntsälään rakennettavan valtion virasto-
7001: talon suunnitteluvaihe on valmis ja luonnos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7002: piirustukset on rakennushallituksessa hyväk- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
7003: sytty, joten rakennustöiden aloittamisen estee- määrärahan Mäntsälään rakennettavan
7004: nä on ainoastaan määrärahan puute. Raken- valtion virastotalon rakennustöiden
7005: nuksen tilavuus tulee olemaan vähän yli 8 000 aloittamiseksi.
7006: m3 ja kustannusarvio päättyy 1100 000 mark-
7007: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
7008:
7009: Lauri Kantola. Rainer Virtanen.
7010: Olavi Saarinen. Eino Siren.
7011: Veikko Saarto.
7012: 1273
7013:
7014: IV,380.- Rah.al. N:o 210.
7015:
7016:
7017:
7018:
7019: Kantola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolmperän-Salakosken:
7020: maantieosuuden kestopäällystämiseksi.
7021:
7022:
7023: Eduskunnalle.
7024:
7025: Liikenne Espoon kauppalan Kolmperästä perä-Salakoski. Määrärahojen riittämättömyy-
7026: Siikajärvelle johtavalla maantiellä on viime ai- den vuoksi suunnitelma ei kuitenkaan ole voitu
7027: koina runsaasti lisääntynyt asutuksen kasvun toistaiseksi toteuttaa, vaan tietä on pyritty
7028: ja sen johdosta, että alueella toimii kauppa- pitämään liikennöitävässä kunnossa tilapäisten
7029: opisto ja Suomen Rakennustyöläisten Liiton korjausten avulla, joita joudutaan suorittamaan
7030: huomattavan suuri kurssi- ja lomakeskus. Li- toistuvasti.
7031: sääntyneen liikenteen seurauksena vanhan sora- Edellä sanottuihin perusteluihin viitaten esi-
7032: tien kunto on käynyt erittäin huonoksi ja ta- tämme kunnioittaen,
7033: pahtuvaa autoliikennettä ajatellen suorastaan
7034: vaaralliseksi, joten vahinkojen välttämiseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969'
7035: tarvittaisiin kiireellisiä toimenpiteitä sen pysy- tulo- ja menoarvioon 150 000 markkaa-
7036: västi kunnostamiseksi. Espoon kauppalassa sijaitsevan Kolm-
7037: Saamamme tiedon mukaan tie- ja vesiraken- perä-Siikajärvi maantien kestopäällys-
7038: nushallituksessa onkin valmiina suunnitelma tämiseksi välillä Kolmperä--SalakoskL
7039: sanotun tien kestopäällystämiseksi välillä Kolm-
7040: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
7041:
7042: Lauri Kantola. Rainer Virtanen.
7043: Hugo Manninen. Kaarlo af Heurlin.
7044: 1274
7045:
7046: IV,381.- Rah.al. N:o 211.
7047:
7048:
7049:
7050:
7051: Karpola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suovilielys-
7052: yhdistyksen T ohmaiärvellä suorittamaa koetoimintaa varten.
7053:
7054:
7055: E d u s k u n n a 11 e.
7056:
7057: Suoviljelysyhdistys on lähes 50 vuoden ajan sen Tohmajärven koeaseman t01mmta pahasti
7058: harjoittanut koetoimintaa Tohmajärvellä Kar- uhattuna. Vaitioneuvoston ehdotuksessa valtion
7059: jalan koeasemalla. Tätä työtä on pyritty jatku- tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1969 ehdotetaan,
7060: vasti tehostamaan, ja mikäli kehitys jatkuisi että suoviljelystoiminnan vähenemisen takia
7061: myönteisenä, pystyisi koeasema tutkimaan mo- Suoviljelysyhdistykselle edellisenä vuonna
7062: nia kysymyksiä, joille maakunnan viljelijäväes- myönnetystä määrärahasta 115 000 markasta
7063: tölle tulisi olemaan tärkeä merkitys. Mainitta- vähennetään 50 000 markkaa. Kun yhdistyk-
7064: koon esimerkkinä viime vuosina käynnistetyt sen rahoitus on ollut erittäin kireätä, tämä
7065: nurmien typpilannoitustutkimukset, monet mainittu määrärahan supistaminen johtaa väis-
7066: muut lannoitteiden käyttötapaa ja lannoitemää- tämättä tilanteeseen, jossa Tohmajärven koe-
7067: riä koskevat tutkimukset, lajikekoetoiminta, aseman tutkimustoiminta on käytännöllisesti
7068: kasvinsuojeluaineiden käytön selvittely täkäläi- katsoen lopetettava ja jossa monet arvokkaat
7069: sissä oloissa jne. koesarjat on keskeytettävä. Samalla tämä mer-
7070: Äskettäin mietintönsä jättänyt maatalous- kitsee välillisesti haittavaikutuksia mm. Tohma-
7071: laitosten ohjelmointikomitea ehdottaa, että koe- järven kunnalle.
7072: toimintaa Tohmajärven koeasemalla tultaisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7073: jatkamaan myös tulevaisuudessa, onhan tämä nioittaen,
7074: koeasema ainoa laajalla Itä-Suomen alueella. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7075: Mm. viime kesänä pidetyt koetoimintapäivät tulo- ia menoarvioon lisäyksenä 50 000
7076: osoittivat sen, että maakunnassa tunnetaan markkaa Suovilielysyhdistyksen Tohma-
7077: mielenkiintoa koetoiminnan tuloksiin. iärvellä suorittamaa koetoimintaa var-
7078: Nyt on kuitenkin Suoviljelysyhdistyksen ja ten.
7079: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
7080:
7081: Reino Karpola. Pentti Pekkarinen. Paavo Niinikoski.
7082: A. Holopainen. Mikko Volotinen. Pauli Puhakka.
7083: Veikko Honkanen. Reino Kangas.
7084: 1275
7085:
7086: IV,382.- Rah.al. N:o 212.
7087:
7088:
7089:
7090:
7091: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Rasivaaran-Tolosen-
7092: mäen maantien rakentamista varten.
7093:
7094:
7095: E d u s k u n n a II e.
7096:
7097: Rasivaaran-Tolosenmäen maantien paranta- Työllisyysnäkymät Rääkkylän ja Kiteen kun-
7098: miseksi ovat suunnitelmat olleet jo vuosikau- tien alueilla, joita tie koskee, ovat synkät. Mo-
7099: sia valmiina. Silloin kun suunnitelmat valmis- lempien kuntien työnvälitystoimistoissa on run-
7100: tuivat, liikennelaskenta osoitti, että mainitulla saasti työnhakijoita, joille ei ole voitu osoittaa
7101: tieosuudella ei ole niin paljon liikennettä, että työpaikkaa. Rääkkylässä ei ole minkäänlaista
7102: tien rakentamista voitaisiin pitää perusteltuna. valtion työmaata, ja Kiteelläkin valtion työkoh-
7103: Mainitun tutkimuksen jälkeen on kuitenkin teet ovat vähäiset. Työllisyystilanteen takia siis
7104: valmistunut mm. Onkamon-Parikkalan rau- vältämättä tarvittaisiin uusia työkohteita.
7105: tatie, joka on lisännyt huomattavasti maantie- Kun ensi vuoden tulo- ja menoarviossa ei
7106: liikennettä Rasivaaran-Tolosenmäen välillä. ole määrärahaa Rasivaaran-Tolosenmäen
7107: Nyt suoritettu liikennelaskenta osoittaa liiken- maantien parantamiseksi, ehdotamme kunnioit·
7108: teen muutamassa vuodessa kaksinkertaistuneen. taen edellä olevaan viitaten,
7109: Näin ollen mainitun tieosuuden liikenteellinen
7110: merkitys jo nyt on niin suuri, että tien raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7111: tamista voidaan pitää perusteltuna ja kiireelli- tulo- ja menoarvioon 250 000 markkaa
7112: senä ja saman kehityksen voidaan olettaa jat- Rasivaaran-Tolosenmäen maantien ra-
7113: kuvan. kentamista varten.
7114: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
7115:
7116: Reino Karpola. Antti 0. Pennanen.
7117: Mikko Volotinen. A. Holopainen.
7118:
7119:
7120:
7121:
7122: 21 E 746/68
7123: 1276
7124:
7125: IV,383.- Rah.al. N:o 213.
7126:
7127:
7128:
7129:
7130: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivikon tilalle Kiteelie
7131: perustettavan maamiesopiston suunnittelua varten.
7132:
7133:
7134: E d u s k u n n a 11 e.
7135:
7136: Itä-Suomen maaseutunuoriso on viime vuo- laatukaan kasvualustana ole verrattavissa Etelä-
7137: sinakin hakeutunut runsaslukuisena maatalous- Suomen vastaaviin olosuhteisiin. Näin ollen
7138: kouluihin. Eräänä opiskelua vaikeuttavana teki- juuri Itä-Suomessa vaaditaan maatalouden har-
7139: jänä on kuitenkin ollut se, että siellä ei ole joittajalta hyvää ammattitaitoa ennenkuin siellä
7140: maamiesopistoa. Jo ennen toista maailmansotaa voi mainitussa ammatissa menestyä. Vaikka yh-
7141: tilanne oli nykyistään paljon parempi, koska teiskuntamme teollistuukin verraten nopeasti,
7142: Itä-Suomen nuoriso voi silloin opiskella Kurki- tulee maatalous olemaan pääelinkeino Itä-Suo-
7143: joen maamiesopistossa. Alueluovutuksen jäl- messa vielä vuosikymmenien ajan. Näin ollen
7144: keen tätä mahdollisuutta ei ole ollut ja näin maatalouden kehittämiseen näillä alueilla olisi
7145: ollen on opiskelun jatkaminen maamieskoulun kiinnitettävä jatkuvasti entistä suurempaa huo-
7146: menettämisen jälkeen tuottanut suuria vaikeuk- miota. Ammattitaitoisen maatalousväestön kou-
7147: sia, koska se on ollut suoritettava kaukana luttaminen on maatalouden kehittämisen eräs
7148: kotiseudulta. Suurelta osalta juuri tästä joh- perusedellytyksistä.
7149: tuu, että koulutetun maatalousväestön osuus Eduskunta on 9. 4. 1963 hyväksynyt kaksi
7150: koko maatalousväestöstä ei Itä-Suomessa ole toivomusaloitetta, joissa ehdotetaan perustetta-
7151: sitäkään, mitä se muualla maassamme on. Ja vaksi maamiesopisto Kiteelle, Koivikon tilalle.
7152: muuallakin se on vain 7 %. Nyt odotetaan vain käytännöllisiä toimenpitei-
7153: Toisaalta taas on otettava huomioon, että tä. Maamiesopiston rakennuskompleksin suun-
7154: maatalouden harjoittajalta juuri Itä-Suomessa nitteluun olisi päästävä nopeasti.
7155: vaaditaan hyvää ammattitaitoa. Tilakoot ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7156: siellä yleensä pieniä, keskipeltopinta-alan ollessa nioittaen,
7157: eri kuntien alueella 5-7 ha. Jos maatalouden
7158: harjoittaja omaa hyvän ammattitaidon, saa hän että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7159: pieneltäkin pinta-alalta väittävän toimeentulon, tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
7160: muutoin ei. Ilmastolliset olosuhteet ovat siellä määrärahan Koivikon tilalle Kiteelle
7161: jo maatalouden harjoittajalle huomattavasti epä- perustettavan maamiesopiston suunnit-
7162: edullisemmat kuin etelämpänä, eikä maaperän telua varten.
7163: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
7164:
7165: Reino Karpola. Sylvi Saimo.
7166: Mikko Volotinen. Antti 0. Pennanen.
7167: A. Holopainen.
7168: 1277
7169:
7170: IV,.384.- Rah.al. N:o 214.
7171:
7172:
7173:
7174:
7175: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta T ahmajärven kaava-
7176: alueen pääteiden rakentamista varten.
7177:
7178:
7179: E d u s k u n n a 11 e.
7180:
7181: Tohmajärven kunnan alueella on työllisyys- kuitenkin juuri kaava-alueen pääteiden puuttu-
7182: kysymyksen hoitaminen edessä olevana talvena minen. Paikkakunnalla olisi mm. pienteolli~
7183: erityisen vaikeaa. Siellä on aikaisemmin toimi- suustalohanke ja muutenkin pienteollinen toi-
7184: nut kaksi teollisuuslaitosta, jotka ovat anta- minta on vilkastumassa, mutta juuri kaava-
7185: neet töitä lähes kolmelle sadalle työntekijälle. alueen pääteiden puuttuminen hidastaa kehi-
7186: Tämän vuoden aikana mainituista teollisuus- tystä. Samoin on syytä todeta, että lähivuo-
7187: laitoksista toinen on kokonaan lopettanut toi- sina toinen alueella mainitusta teollisuuslaitok-
7188: mintansa ja toinenkin voimakkaasti supistanut sista tulee lähivuosina laajentamaan tuotanto-
7189: työntekijämääräänsä. Edellä mainituista teki- aan nykyisestään, joten tämän hetken työttö-
7190: jöistä johtuen Tohmajärven kunnan alueella myys paikkakunnalla on osittain tilapäistä. Näin
7191: tarvittaisiin noin 250 uutta työpaikkaa valtion ollen olisikin paikallaan valtiovallan toimesta
7192: toimesta järjestettynä, jos halutaan täystyölli- ylimenokaudeksi järjestää tilapäisluontoisia työ-
7193: syys turvata. kohteita jo sen takia, että myöhemmin paik-
7194: Valmiita suunnitelmia valtion työkohteiksi kakunnalla tarvittava työvoima voitaisiin siellä
7195: on olemassa. Rajavartioston henkilökunnan nyt pystyttää.
7196: asuinrakennuksen suunnitelmat ovat olleet val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7197: miina jo vuosikausia. Samoin kaava-alueen pää- nioittaen,
7198: tiesuunnitelmat ovat valmiina ja vahvistet-
7199: tuinakin. Jo 1966 rajavartiostoalueelle raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 196?
7200: nettiin viemäriverkosto, joka nyt on siellä käyt- tulo- ia menoarvioon 250 000 mark-
7201: tämättä, kun rakennustöitä ei ole voitu jatkaa. kaa T ahmajärven kaava-alueen päätei-
7202: Suurimpana esteenä alueen kehittämiselle on den rakentamista varten.
7203: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
7204:
7205: Reino Karpola. Antti 0. Pennanen.
7206: Mikko Volotinen. A. Holopainen.
7207: 1278
7208:
7209: IV,385.- Rah.al. N:o 215.
7210:
7211:
7212:
7213:
7214: Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Salaisten yhteislyseon
7215: rakennustöiden aloittamiseen.
7216:
7217:
7218: E d u s k u n n a 11 e.
7219:
7220: Valtion toimesta perustettiin Satoisten yhteis- kin valmistellut uuden koulun rakentamista ja
7221: lyseo, joka aloitti toimintansa 1964 syksyllä tehnytkin esityksen koulun rakentamiseksi ja
7222: kirkonkylän yli 60 vuotta vanhassa kansakou- ehdottanut 1969 tulo- ja menoarvioon 800 000
7223: lussa, johon on voitu ottaa vuosittain noin 34 markan määrärahan rakennustöiden aloittami-
7224: oppilasta siitä huolimatta, vaikka paikkakun- seksi. 520 oppilaan, 13 luokkaisen koulun ra-
7225: nalla on hakijoita paljon enemmän kuin on kennuspiirustukset on rakennushallituksessa
7226: voitu ottaa sisälle. Esimerkiksi Raahen ja Sa- hyväksytty. Rakennuksen kuutiotilavuus on noin
7227: loisten yhteislyseoitten yhteinen pyrkijäiden 21 400 m3 ja kustannusarvio 3 720 000 mark-
7228: määrä kuluvana vuonna oli 256, hyväksyttiin kaa, mutta tätä esitystä ei hallitus ole ottanut
7229: heistä 232. Tilojen ahtauden vuoksi voitiin 1969 tulo- ja menoarvioon. Koulun jatkaminen
7230: ottaa heistä 133, joten hyväksytyistä jäi pois vanhassa kansakoulussa ei ole enää mahdol-
7231: 99 hakijaa. Nykyään Raahen yhteislyseossa on lisa v. 1970 jälkeen, joten yllämainittuun vuo-
7232: 21 luokkaa ja oppilaita on 787. Saloisten yh- teen mennessä on uusi koulu rakennettava ja
7233: teislyseossa on oppilaita 168 ja luokkia 5. sen vuoksi rakentaminen on saatava aloittaa
7234: Hakijoiden määrä tulee vielä lähivuosina syksyllä 1969.
7235: huomattavasti lisääntymään, sillä Saloisissa ole- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
7236: van Rautaruukin tehtaiden laajentaminen aloi-
7237: tetaan ensi vuonna ohutlevyvalssaamon raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7238: tamisella, joka tulee lisäämään erittäin paljon tulo- ja menoarvioon momentille 29.
7239: oppikoululaisten määrää, joten uuden koulun 42.74 800 000 markan määrärahan Sa-
7240: tarve on erittäin suuri. laisten yhteislyseon rakennustöiden
7241: Kipeän tarpeen sanelemana kouluhallitus On- aloittamiseksi.
7242: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
7243:
7244: Antti Kinnunen. Reino Kangas.
7245: Erkki Haukipuro. Kauko Hjerppe.
7246: Pauli Räsänen.
7247: 1279
7248:
7249: IV,386.- Rah.al. N:o 216.
7250:
7251:
7252:
7253:
7254: Kinnunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
7255: sähköistämisen tukemiseen.
7256:
7257:
7258: E d u s k u n n a 11 e.
7259:
7260: Maaseudun sähköistykseen myönnetty val- na toimenpiteenä on sähköistystöiden tukemi-
7261: tiontuki on suunnattu kuluttajien liittymis- nen vaitionkin kannalta edullista.
7262: maksujen alentamiseen. Näin on voitu tasata Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
7263: sähköverkoston rakennuskustannusten eroja ja noarvioksi vuodelle 1969 on maaseudun säh-
7264: lisätä maaseudun sähköistysastetta. Toimintaa köistyksen tukemiseen 2 950 000 markkaa"
7265: on hidastanut viime vuosina valtion myöntä- joka on vähän enemmän kuin puolet siitä,.
7266: mien määrärahojen pienuus. Vuonna 1965 val- mitä sähkökomitea ja Pohjois- ja Itä-Suomen·
7267: mistuneessa mietinnössään Maaseudun sähkö- työllisyyskomitea ovat mietinnöissään esittä-
7268: komitea esittää, että valtion tulo- ja menoar- neet. Kun kaksi asiaa tutkinutta komiteaa on
7269: vioon otettaisiin tarkoitukseen vuosittain 5 tullut samaan tulokseen, on paikallaan, että
7270: miljoonaa markkaa 10 vuoden ajan. määräraha korotetaan niiden esityksen mukai-
7271: Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyyskomitea sesti 5 miljoonaksi markaksi.
7272: esittää kuluvan vuoden syyskuussa ilmesty- Edellä olevan perusteella esitämme,
7273: neessä III osamietinnössään myös samoin kuin
7274: edellä mainittu sähkökomitea 5 miljoonaa että Eduskunta ottaisi vuoden 196?
7275: markkaa valtion tulo- ja menoarvioon. tulo- ja menoarvioon 32 Pääluokan 89
7276: Maaseudun sähköistäminen on maamme luvun 43 momentille lisäykse.nä
7277: elinkeinoelämän tasapuoliselle kehittämiselle 2 050 000 markan määrärahan maaseu-
7278: ensiarvoisen tärkeää. Myös työllisyyspoliittise- dun sähköistämisen tukemiseen.
7279: Helsingissä lokakuun 14 päivänä 1968.
7280:
7281: Antti Kinnunen. Heikki Mustonen. Martti Linna.
7282: Erkki Haukipuro. Toivo Friman. Kauko Hjerppe.
7283: Reino Kangas. Pauli Puhakka. V. J. Rytkönen.
7284: Aleksi Kiviaho. Lyyli Koskinen. Aimo Laiho.
7285: Pekka Salla. Siiri Lehmonen. Pauli Räsänen.
7286: 1280
7287:
7288: IV,387.-Rah.al. N:o 217.
7289:
7290:
7291:
7292:
7293: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvaltaojien kaivami-
7294: sesta suoritettaviin palkkioihin.
7295:
7296:
7297: E d u s k u n n a 11 e.
7298:
7299: Vuodesta 1961 lähtien vuoteen 1965 saakka teen 1965 saakka, jolloin määräraha poistettiin
7300: myönnettiin eräistä maatalouden petosparan- menoarviosta. Tämä toimenpide on heikentänyt
7301: nustöistä suoritettavista palkkioista annetun vähävaraisen pienviljelijäväestön toimeentuloa
7302: liUn (310/60) nojalla palkkioita ns. pienvalta- ja vaikeuttanut myös työllisyystilanteen hoita-
7303: ojien kaivamisesta. Palkkiotoiminta oli lain mu- mista, kun viljelijöiden on ollut pakko syk-
7304: kaan sidottu työllisyyskysymykseen keskittyen syllä sadonkorjuun ja tavanmukaisten syystöi-
7305: tästä syystä yksinomaan Keski- ja Pohjois-Suo- den päätyttyä hakeutua ansiotyöhön viljelmän
7306: meen. Nimenomaan tällä alueella on 1950- ja ulkopuolelle.
7307: 1960-luvuilla suoritettu maanviljelysinsinööri- Maataloushallitus on vuonna 1963 tehnyt
7308: piirien toimesta laajoja peruskuivatuksia, joi- Eduskunnan toivomusaloitteeseen perustuvan
7309: .den yksityisille tiloille tuottama hyöty on vaa- ehdotuksen uudeksi pienvaltaojalaiksi, mutta
7310: rassa jäädä kokonaan käyttämättä jatkotoimen- laki on edelleenkin antamatta. Ottaen huo-
7311: piteiden, s.o. pienempien, viljelysten ojituk- mioon, että pienvaltaojapalkkioiden turvin suo-
7312: seen liittyvien valtaojien eli tilakohtaisen kui- ritetuilla töillä on saadun kokemuksen mukaan
7313: vatuksen puuttuessa. Peruskoivatoksia voidaan ollut tärkeä merkitys työllisyystilanteen hoita-
7314: täysin käyttää hyväksi vasta sitten, kun riittä- misessa ja kun tällaiset petosparannustyöt pa-
7315: vässä määrin on huolehdittu paikalliskuivatuk- rantavat tilojen elinkelpoisuutta pitemmälle
7316: sesta maatiloilla kaivamalla viljelyksiltä sanot- ajatellen, voidaan valtion varojen käyttöä nii-
7317: tuihin suurempiin valtaojiin johtavia uusia hin verrata sellaisten työllisyystöiden rahoitta-
7318: pienvaltaojia ja kunnostamaila entisiä valtaojia. miseen, missä on tavoitteena uusien jatkuvien
7319: Mikäli halutaan parantaa tilojen elinkelpoisuut- työtilaisuuksien luominen. Edelläsanotun pe-
7320: ta ja kohottaa viljelmien kannattavuutta pitem- rusteella ja ottaen huomioon, että esim. vuo-
7321: mällä tähtäyksellä, on tämänluonteisten perus- den 1965 palkkiosarjaan sitoutui varoja yh-
7322: parannusten toimeenpaneminen välttämätöntä. teensä 1 924 669 markkaa, ehdotetaan,
7323: Näiden töiden suorittaminen yksinomaan vil-
7324: jelijäin omin voimin on kuitenkin ylivoimaista että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7325: ottaen huomioon, että palkkioiden hakijat ovat den 1969 tulo- ja menoarvioon
7326: pääosaltaan vähävaraisia pienviljelijöitä, joiden 2 000 000 markan suuruisen määrära-
7327: toimeentulo on yleensäkin niukkaa ja joilla han pienvaltao;ien kaivamisesta suori-
7328: tästä syystä on jatkuvasti rahoitusvaikeuksia. tettavia palkkioita varten jaettavaksi vil-
7329: Kun toisaalta yksityinen viljelijä pääsee naut- jelijöille samojen perusteiden mukaan
7330: timaan ojitustöiden tuottamasta hyödystä vas- kuin vuoden 1965 loppuun voimassa
7331: ta· vähitellen töiden valmistuttua, olisi tarkoi- ollut laki (310/60) ja asetus (502/
7332: tuksenmukaista, että valtio palkkioiden muo- 60) eräistä maatalouden perusparan-
7333: dossa osallistuisi näiden töiden rahoittamiseen. nustöistä suoritettavista palkkioista
7334: Näin tapahtuikin 1960-luvun alkupuolella vuo- edellyttävät.
7335: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
7336:
7337: Aleksi Kiviaho. Ensio Laine. Martti Linna.
7338: Eino Uusitalo. Nestori Nurminen. Antti Kinnunen.
7339: Matti Koivunen. Lyyli Koskinen. Artturi Koskinen.
7340: Siiri Lehmonen. V. J. Rytkönen. Georg Backlund.
7341: 1281
7342:
7343: IV,388.- Rah.al. N:o 218.
7344:
7345:
7346:
7347:
7348: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin satamien
7349: aukipitämiseen koko talven.
7350:
7351:
7352: E d u s k u n n a 11 e.
7353:
7354: Pohjanlahden satamista Kaskinen, Vaasa, kisten, Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan
7355: Pietarsaari ja Kokkola ovat usein talvisin väestölle mutta myöskin ympäristöön laajalle
7356: kuukausia suljettuna jäätymisen takia. maaseudulle.
7357: Näissä kaupungeissa on huomattavia teolli- Vaasan läänin satamien aukiolo koko vuo-
7358: suuslaitoksia joiden tuotanto perustuu vientiin. den antaisi teollisuudelle Vaasan läänissä tasa-
7359: Niissä on myöskin puunjalostusteollisuutta arvoisemman aseman maan eteläisiin osiin
7360: valtion teollisuuslaitoksia ja öljyvarastoja. verrattuna.
7361: Satamien rakentamiseen ja parantamiseen on Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
7362: sijoitettu huomattavasti kaupunkien varoja.
7363: Siksi olisi satamia pidettävä auki koko talven. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7364: Pohjois-Suomen meriliikenne olisi turvattava tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
7365: mahdollisimman kauan sillä se on halvin kul- kaa Vaasan läänin satamien aukipitä-
7366: jetustapa. Koko talven auki olevat Vaasan lää- miseksi koko talven.
7367: nin satamat antavat työtä ei yksinomaan Kas-
7368: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
7369:
7370: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen. Georg Backlund.
7371: 1282
7372:
7373: IV,389.- Rah.al. N:o 219.
7374:
7375:
7376:
7377:
7378: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien maanteiden ra-
7379: kentamisen aloittamiseen Vaasan läänissä.
7380:
7381:
7382: E d u s k u n n a 11 e.
7383:
7384: Vaasan lääni on jäänyt valtion tiemääräraho- he eivät tule toimeen tai sitten jätetään oman
7385: jen jaossa jälkeen maan muista osista. Tällai- onnensa nojaan ilman yhteiskunnan tukea kun
7386: nen kehitys on jatkunut jo pitemmän ajan. samaan aikaan voitaisiin rakentaa uusia teitä
7387: Ensi vuoden aikana ei aiota avata yhtään liikenteen tarpeita varten.
7388: uutta maantietyötä Vaasan läänissä. On siirryttävä yhteiskunnan almujen jaosta
7389: Paitsi lisääntyvän liikenteen huomioiden terveemmälle työlinjalle työllisyyden hoidossa.
7390: mutta myöskin työllisyysnäkökohdat huomioon- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
7391: ottaen olisi uusia tietöitä aloitettava eri puo-
7392: lilla Vaasan lääniä. Tässä vaiheessa ei pystytä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7393: työttömiä sijoittamaan työhön ellei uusia tie- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
7394: töitä aleta ensi vuoden aikana. kan määrärahan uusien maanteiden ra-
7395: Ei ole kansantaloudellisesti oikeaa, että kentamisen aloittamiseksi Vaasan lää-
7396: työttömille maksetaan pieni päiväraha joilla nissä.
7397: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
7398:
7399: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen. Georg Backlund.
7400: 1283
7401:
7402: IV,390.- Rah.al. N:o 220.
7403:
7404:
7405:
7406:
7407: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahtärin-Töysän-Ala-
7408: vuden maantien rakentamiseen.
7409:
7410:
7411: E d u s k u n n a 11 e.
7412:
7413: Ensi vuodelle ei hallitus ole ehdottanut odottamaan pitkälle venyv1a suunnitelmia
7414: yhtään uutta maantietyötä aloitettavaksi Vaasan Vaasan läänin kehittämiseksi vaan järjestettävä
7415: läänissä. Kasvavan liikenteen huomioonottaen työtä nopeasti työn puutteessa oleville.
7416: olisi tietöitä uusien kohteiden osalta jatkettava Edelläolevaan viitaten ehdotamme, että
7417: useista eri syistä. Myöskin työllisyysnäkökohdat
7418: vaativat tietöiden jatkamista. Eduskunta ottaisi vuoden 1969 tulo-
7419: Ähtäri-Töysä-Alavus maantien rakenta- ja menoarvioon 500 000 markan määrä-
7420: minen antaisi Ähtärin, Töysän ja Alavuden rahan Ahtärin - T öysän - Alavuden
7421: kunnan toivomuksen mukaisesti uusia työ- maantien suunnitteluun ja rakentami-
7422: tilaisuuksia joita näiden kuntien vaikea työlli- seen.
7423: syystilanne ehdottomasti vaatii. Ei ole jäätävä
7424: Helsingissä, 16 päivänä lokakuuta 1968.
7425:
7426: Aleksi Kiviaho. Bror Lillqvist. Georg Backlund.
7427:
7428:
7429:
7430:
7431: 22 E 746/68
7432: 1284
7433:
7434: IV,391.- Rah.al. N:o 221.
7435:
7436:
7437:
7438:
7439: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamissta Alajärven ohikulkutien
7440: rakentamiseksi.
7441:
7442:
7443: E d u s k u n n a 11 e.
7444: Alajärven kirkonseudun tiejärjestelyt jotka valtion tulo- ja menoarviossa. Kehitysalueeseen
7445: sisällyttävät yhdystien ja ohikulkutien valtatie kuuluvana Alajärvi kaipaisi kipeästi työtilai-
7446: kuudelletoista on ollut paljon esillä. Tiesuun- suuksia. Pitäjässä vallitsee jatkuva työttömyys
7447: nitelmat ovat valmiina ja odottavat rahoitusta. jota on lievennettävä valtiovallan toimenpiteillä.
7448: Tulo- ja menoarvioehdotuksen mukaan ei Edelläolevaan viitaten ehdotamme, että
7449: työtä aiota vielä ensi vuonnakaan panna käyn-
7450: tiin vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta. Eduskunta ottaisi vuoden 1969 tulo-
7451: Emme voi hyväksyä sitä, että tietöiden aloit- ja menoarvioon 100 000 markan määrä-
7452: tamista Vaasan läänissä lykätään siksi, että rahan Alajärven ohikulkutien rakenta-
7453: varakkaampien alueiden tarpeille riittäisi varoja miseksi.
7454: Helsingissä, 17 päivänä lokakuuta 1968.
7455:
7456: Aleksi Kiviaho. Bror Lillqvist. Georg Backlund.
7457: 1285
7458:
7459: IV,392.- Rah.al. N:o 222.
7460:
7461:
7462:
7463:
7464: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta työkoneiden ja kuljetus-
7465: kaluston hankkimiseen maanviljelysinsinööripiireille.
7466:
7467:
7468: E d u s k u n n a 11 e.
7469:
7470: Kuluvana vuonna on tulo- ja menoarviossa viljelysinsinööripiirien koko konekanta on yli-
7471: momentilla 30.20.72. lähinnä työkoneiden ikäistä.
7472: ja kuljetuskaluston hankkimiseen maanviljelys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7473: insinööripiireille 200 000 markan määräraha. nioittavasti,
7474: Sanottu määräraha oli vuonna 1967 400 000
7475: markkaa. Hallituksen esityksessä vuodelle 1969 että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7476: ko. momentti on kuitenkin poistettu. Maata- menoarvioon momentille 30.20.72 (Työ-
7477: loushallituksesta saadun tiedon mukaan keskus- koneiden ja kuljetuskaluston hankki-
7478: virasto on ehdottanut 900 000 markan määrä- minen) 200 000 markkaa.
7479: rahaa konekannan uusimiseen, sillä maan-
7480: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
7481:
7482: Aleksi Kiviaho. Paavo Lagerroos
7483: P. Puhakka. Martti Linna.
7484: Siiri Lehmonen.
7485: 1286
7486:
7487: IV,393.- Rah.al. N:o 223.
7488:
7489:
7490:
7491:
7492: Knuuti ym.: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluodon sataman
7493: väylän ruoppaustyön aloittamiseen.
7494:
7495:
7496: E d u s k u n n a 11 e.
7497: Saadun tiedon mukaan, olisi merenkulku- satamasta siirtymään Ajoksen satamaan. Tämä
7498: hallitus esittänyt vuoden 1969 valtion tulo- ja aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia ja tuot-
7499: menoarvioon otettavaksi 5.0 mmk:n määrä- taa suurta hankaluutta myöskin varustamoille.
7500: rahan Kemin kaupungissa sijaitsevaan Veitsi- Kun laivaväylän ruoppaus ei myöskään tapah-
7501: luodon satamaan johtavan laivaväylän ruop- tuisi käden käänteessä, olisi tuo työ saatava
7502: paamiseksi 8.0 metrin syvyiseksi. Tämä ehdotus pikemmiten alulle. Saadun tiedon mukaan on
7503: ei ole tullut valtioneuvostossa hyväksytyksi. anottu 5.0 mmk tarkoitettu koko rahoituk-
7504: Kun Lapin läänissä vallitseva suuri työttömyys seksi siltä osin kuin siihen valtion osuutta on
7505: olisi ehdottomasti vaatinut tämänkin työn ajateltu, mutta koska työ kestää vähintään 4
7506: saamista ensitilassa käyntiin ja kun toisaaltaan vuotta, voisi nyt aloitettava työ päästä alulle
7507: tiedetään, että Veitsiluoto Oy. on tehnyt pienemmälläkin kuin anotulla määrärahalla.
7508: päätöksen teollisuuslaitoksiensa laajentamisesta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7509: ja jotka työt tullaan aloittamaan vielä kuluvana
7510: vuonna ja merkitsee käytännössä sitä, että kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7511: teollisuuslaitoksen laajennus on saatu 1973 tulo- ja menoarvioon 1.2 mmk:n
7512: loppuun suoritetuksi, ei yhtiön satama pysty suuruisen määrärahan Veitsiluodon sata-
7513: huolehtimaan laivateitse tapahtuvaa ulosvientiä maan johtavan laivaväylän ruoppaus-
7514: oman satamansa kautta kuin osittain. Laivat töiden aloittamiseksi.
7515: joutuvat osan lastia saatuaan Veitsiluodon
7516: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1968.
7517:
7518: Urho E. Knuuti. Pekka Vilmi. Eino Tainio.
7519: 1287
7520:
7521: IV,394.- Rah.al. N:o 224.
7522:
7523:
7524:
7525:
7526: Knuuti: Määrärahan osoittamisesta alikulkusillan suunnitteluun
7527: Laurilan-Ruottalan tieosuudella.
7528:
7529:
7530: Eduskunnalle.
7531:
7532: Tieliikenneonnettomuudet ovat jatkuvasti aikaa rakennetaan uutta E-4 tietä, ei tämän
7533: lisääntymässä, mihin lienee yhtenä suurena tien käyttö tule vähentymään ollenkaan vaan
7534: syynä vaikeat tasoristeykset ja niissä esiintyvä päinvastoin, siksi tuon vaarallisen tasoristeyksen
7535: heikko näkyväisyys. Eräs tällainen tasoristeys, uusiminen on välttämättömyys. Ylikulkusillan
7536: jota ammatiautoilijat ja liikennepoliisit sanovat rakentaminen sanottuun paikkaan on toden-
7537: Euroopan vaarallisimmaksi on Kemin maalais- näköisesti mahdottomuus, koska se aiheuttaisi
7538: kunnassa n.k. hautuumaan ylikäytävä. Tie tien välittömässä läheisyydessä oleville taloille
7539: erkanee nykyisestä Eurooppa 4 -tiestä Kemin huomattavaa vahinkoa. Siksi paikalle tulisikin
7540: maalaiskunnan kirkon luota ja johtaa siitä Ala- rakentaa alikäytävä, koska se aiheuttaa vain
7541: tornion kuntaan kuuluvaan Ruottalan kylään. maankaivuutöitä sekä radan kannatussillan
7542: Tälle tasoristeykselle noustaessa etelästä käsin rakentamisen.
7543: ei näkyväisyyttä Laurilan pysäkille käsin ole Edellä esitettyyn viitaten esitän,
7544: nimeksikään. Kun lisäksi tasoristeykselle on
7545: jyrkkä nousu, aiheutuu tästä varsinkin talvis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7546: aikaan autoilijoille ja jalankulkijoille erittäin tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
7547: suurta haittaa ja vaaramomentti on hyvin suuri. määrärahan alikulkusillan suunnittelua
7548: Maantien ja tasoristeyksen korkeusero lienee varten Laurilan-Ruottalan välisellä
7549: noin 5 metriä. Siitä huolimatta, että parasta tieosuudella.
7550: Helsingissä lokakuun 14 päivänä 1968.
7551:
7552: Urho E. Knuuti.
7553: 1288
7554:
7555: IV,395.-Rah.al. N:o 225
7556:
7557:
7558:
7559:
7560: Knuuti: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen apulaistarkas-
7561: tajan toimen perustamiseksi Lapin lääninverotoimistoon.
7562:
7563:
7564: E d u s k u n n a 11 e.
7565:
7566: Hallitus on vuoden 1969 tulo- ja meno- töntä on, että jos missään niin juuri siellä sitä
7567: arvioon esittänyt m.m. 28 pääluokan 26 luvun olisi tarvittu. Käsitykseni onkin, että sanotussa
7568: 01 momentin e kohdassa varattavaksi määrä- jaottelussa on tapahtunut ilmeinen virhe, kos-
7569: rahan 15 apulaistarkastajan ylimääräisen toimen kapa esim. Oulun lääninverotoimistoon esite-
7570: perustamiseksi eri lääninverotoimistoihin. Kiis- tään sanotuista viroista 2, joista toinen voi-
7571: tämätöntä on, että sanottu määrä apulaistar- taisiin siirtää Lapin lääninverotoimistoon.
7572: kastajia tarvitaan, mutta koska valtion talou- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
7573: desta johtuen ei mainittuja virkoja ole kuiten- dotan,
7574: kaan voitu perustaa niin paljon kuin mitä vero-
7575: osasto on esittänyt, olisi sanottujen 15 paikan että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7576: sijoittamisen suhteen täytynyt olla erittäin tar- tulo- ja menoarvioon 15 000 markan
7577: koituksenmukainen. Nyt onkin käynyt niin, määrärahan yhden apulaistarkastajan yli-
7578: että sanotuista toimista ei yhtään ole esitetty määräisen toimen perustamiseksi Lapin
7579: Lapin lääninverotoimistoon, vaikka kiistämä- lääninverotoimistoon.
7580: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1968.
7581:
7582: Urho E. Knuuti.
7583: 1289
7584:
7585: IV,396.- Rah.al. N:o 226.
7586:
7587:
7588:
7589:
7590: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionenemmistöisen
7591: osakeyhtiön perustamista varten elementtitalojen valmistami-
7592: sen aloittamiseksi Laukaan, Keuruun ja Korpilahden kun-
7593: nissa.
7594:
7595:
7596: E d u s k u n n a 11 e.
7597:
7598: Rakenteellinen työttömyys on jo useita vuo- muualla kuin rakennuspaikalla. Kun asuntopula
7599: sia rasittanut mm. Keski-Suomen aluetta, mutta on suurin asuntokeskuksissa, joissa nimenomaan
7600: erityisen V'aikeaksi on työttömyys tullut sen- Etelä-Suomessa ei ole työttömyyttä, voitaisiin
7601: vuoksi, että täällä on lopettanut toimintansa näin työ siirtää työttömyysalueille tehtäväksi ja
7602: useita teollisuuslaitoksia kuten Mikro Oy Suo- tältä osin vältyttäisiin työntekijäin siirtämisestä
7603: lahdessa, Haarlan selluloosatehdas Liev~stuo siirtotyömaille.
7604: reella ja Tikkakosken tehtailla on lopetettu
7605: ompelukoneiden valmistus. Kun kysymyksessä Vaikka tällä alueella onkin jo olemassa me-
7606: on ollut teollisten työpaikkojen väheneminen, nestyksellisesti toimivaa yrittäjätoimintaa, ei
7607: on näiden työpaikkojen loppumisella ollut myös tämän alan mahdollisuuksia ole riittävästi ja
7608: suuri heijastusvaikutus mm. palveluelinkeino- suunnitelmallisesti vielä käytetty hyväksi asun-
7609: jen tarjoamien työpaikkojen määrään. Tämän topulan ja työllisyyden helpottamiseksi. Tämän
7610: vuoksi olisi pysyvien työpaikkojen luominen vuoksi olisi valtion toimenpitein saatava ai-
7611: ensiarvoisen tärkeää. Kun Ruotsissa suoritetun kaan taloelementtejä, lähinnä omakoti- ja rivi-
7612: tutkimuksen mukaan jokaista työpaikkaa koh- taloelementtejä valmistavia tehtaita. Sopivia si-
7613: den joudutaan sijoittamaan pääomia siten, että joituspaikkoja tällaisille tehtaille on Keski-
7614: yhden kolmasosan maksaa työntekijän asunto, Suomesta osoitettavissa useita. Ilman perus-
7615: yhden kolmasosan yhdyskunnan rakentaminen teellisimpia tutkimuksia voidaan osoittaa pe-
7616: ja yhden kolmasosan varsinaisen työpaikan luo- rustellusti seuraavat paikkakunnat:
7617: minen, olisi kansantaloudellisesti kannattavaa, Laukaan kunnassa sijaitseva Lievestuoreen
7618: että uusia työpaikkoja luotaisiin paikkakun- yhdyskunta joutui Haarlan selluloosatehtaan lo-
7619: nille, missä on jo uhrattu pääomat asuntoihin pettamisen vuoksi tilanteeseen, joka horjuttaa
7620: ja yhdyskunnan rakentamiseen eli kaksi kol- koko yhdyskunnan rakennetta. Tämän vuoksi
7621: masosaa yhden työpaikan luomiseen tarvitta- uuden teollisuuden aikaansaaminen paikkakun-
7622: vasta pääomasta. Sopivan teollisuuden alana nalle on välttämätöntä. Talotehtaan sijoituspai-
7623: Keski-Suomessa tulisi kysymykseen ennen kaik- kaksi soveltuu paikkakunta erittäin hyvin sen-
7624: kea korkean jalostusasteen omaava puuraaka- vuoksi, että siellä on saha ja toinen Vapon
7625: aineen käyttöön perustuva teollisuus. Tällai- omistama saha Hankasalmella noin 10 km:n
7626: nen teollisuuden ala on muun muassa puuele- etäisyydellä sekä puusepän- ja muuta rakennus-
7627: menttitalojen valmistaminen. Asuntopoliittinen teollisuutta 20 km:n etäisyydellä Vaajakos-
7628: komitea onkin mietinnössään esittänyt, että kella. Lisäksi paikkakunnalla on ilmeisseti saa-
7629: työllisyyttä voitaisiin edistää sijoittamalla ra- tavissa talotehdasta varten tarvittavaa tehdas-
7630: kennuselementtejä valmistavia tehtaita kehitys- tilaa ja osa tehtaan toiminnasta voitaisiin ulot-
7631: alueille. Nykyisin onkin elementtirakentaminen taa nähtävästi myös lähellä olevaan Niemis-
7632: niin kehittynyt, että omakotitalo voidaan ra- järven kylään, jossa paikallinen saha on lopet-
7633: kentaa kahtena pääelementtinä ja muutamana tanut toimintansa. Kuluvan syksyn aikana val-
7634: apuelementtinä ja kuljettaa rakennuspaikalle mistuva uusi tieyhteys Jyväskylään parantaa
7635: autoilla. Tällöin rakennuspaikalla jää tehtä- oleellisesti liikenneyhteyksiä ja paikkakunnan
7636: väksi vain pääasiassa perustukset. Tämä mer- liikenneolot tulevat parantumaan vielä oleelli-
7637: kitsee sitä, että yli 80 % työstä voidaan tehdä sesti Joensuu-Pori tien valmistuttua.
7638: 1290 IV,396. - Elementtitalot.
7639:
7640:
7641: Keuruun kunnassa sijaitseva Haapamäen yh- ollut pysähdyksissä jo vuosikausia ja toisenkin
7642: dyskunta on menettänyt myös pysyviä työpaik- toiminta on hiljentynyt. Uutta teollisuutta ei
7643: koja runsaasti sen vuoksi, että uusien ratojen tänne ole riittävästi syntynyt. Tämän vuoksi
7644: Tampere-Seinäjoki ja Jämsä-Jyväskylä ra- olisi pysyvien työpaikkojen saaminen tärkeätä.
7645: kentamisen vuoksi on lukuisasti valtion rauta- T aiotehdas sopisi erittäin hyvin paikkakunnalla
7646: teiden palveluksessa olevia joutunut muutta- olevan sahateollisuuden täydentäjänä ja koska
7647: maan paikkakunnalta. Tämä aiheuttaa tyhjä- paikkakunnalla on myöskin jo ennestään puu-
7648: käyntiä palveluelinkeinojenkin kohdalla ja ra- sepänteollisuutta. Liikenneyhteydet myös täällä
7649: kenteellista työttömyyttä. Siellä on myöskin ovat hyvät, kun paikkakunta on valtatie n:o
7650: pysähdyksissä oleva saha ja ilmeisesti osittain 4:n varrella, ja Jyväskylä-Jämsä rautatie val-
7651: talotehtaan teollisuustilaksi käypiä rakennuksia mistuessaan avaa myös rautatieyhteydet.
7652: olemassa. Lähistöllä on myös useita käynnissä Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
7653: olevia sahoja ja puusepänalan sekä rakennus- nioittaen,
7654: levytehtaita. Liikenneyhteyksiltään on Haapa-
7655: mäki edullinen, sillä suunniteltujen liikenne- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7656: yhteyksien lähivuosina valmistuessa on sieltä tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
7657: hyvät yhteydet Porin, Seinäjoen, Jyväskylän määrärahan valtionenemmistöisen osake-
7658: ja Tampereen suuntaan sekä maanteitse että yhtiön perustamista varten elementti-
7659: rautateitse. talojen valmistamisen aloittamiseksi
7660: Korpilahden tärkein työpaikkoja antanut Laukaan, Keuruun ja Korpilahden kun-
7661: työnantaja on ollut sahateollisuus. Kuitenkin nissa.
7662: toinen paikkakunnalla toimineista sahoista on
7663: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
7664:
7665: Sakari Knuuttila. Esko Niskanen.
7666: 1291
7667:
7668: IV,397.-Rah.al. N:o 227.
7669:
7670:
7671:
7672:
7673: Koivunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lisähelpo-
7674: tuksen myöntämiseksi kunnille rautateiden rakentamisesta
7675: johtuvista pakkolunastuskorvauksista.
7676:
7677:
7678: Ed u s kun n a 11 e.
7679:
7680: Eduskunnan hyväksymän lain mukaan val- SKDL:n eduskuntaryhmällä on tätä asiaa
7681: tioneuvstolla on oikeus myöntää kunnille hel- käsiteltäessä ollut kanta, että kaikki tällaiset
7682: potuksia rautateiden rakentamiseen otettujen korvausvelvoitteet kunnilta pitäisi poistaa.
7683: maiden maksuvelvoitteista niissä rajoissa kuin Tätä pyrkimystä voimakkaasti puoltaa vielä se,
7684: eduskunta osoittaa tarkoitukseen varoja. Eri että esim. Suolahden-Haapajärven radan hen-
7685: vuosina eduskunta myönsi tähän tarkoitukseen kilöliikennekin on suurelta osaltaan lopetettu.
7686: yhteensä 4 500 000 markkaa. Valtioneuvoston Käsityksemme mukaan valtioneuvoston pitäisi
7687: päätös helpotusten myöntämisestä on tehty uudelleen ottaa käsiteltäväksi jo käsiteltyjen
7688: kesällä 1967, jolloin helpotuksiin on käytetty kuntien korvauskysymykset ja tehdä niissä ko-
7689: vain 2 000 000 markkaa siitä syystä, että suu- kokonaan korvauksista vapauttava päätös, joka
7690: rin osa eduskunnan myöntämistä varoista oli hoidettaisiin eri vuosina talousarvioon otetta-
7691: jätetty tilinpäätösten teon yhteydessä pois vien määrärahojen turvin.
7692: asianomaiselta siirtomäärärahamomentilta. Edellä sanotun perusteella esitämme,
7693: Päätöstä tehtäessä käytettävissä olleen mää-
7694: rärahan vähyydestä johtuen monien kuntien että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7695: kohdalla korvausvelvoitteet jäivät vielä niin valtion tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7696: suuriksi, että kunnat eivät kykene niitä suorit- markkaa siirtomäärärahana lisähelpo-
7697: tamaan. Lisämäärärahoja vuosittain myöntäes- tuksen myöntämiseen kunnille rautatei-
7698: sään eduskunnalla oli sellainen käsitys, että den rakentamisesta johtuvista pakko-
7699: kaikki sen myöntämät varat tullaan käyttä- lunastuskorvauksista.
7700: mään helpotuksiin kunnille.
7701: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
7702:
7703: Matti Koivunen. Lauha Männistö. Väinö R. Virtanen.
7704: Kauko Hjerppe. Impi Lukkarinen. Siiri Lehmonen.
7705: Paavo Lagerroos. Aune Salama. Sylvi Saimo.
7706:
7707:
7708:
7709:
7710: 23 E 746/68
7711: 1292
7712:
7713: IV,398.- Rah.al. N:o 228.
7714:
7715:
7716:
7717:
7718: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta oppilasasuntolan suun-
7719: nittelua varten Järvilinnan vastaanottokotiin Laukaan kun-
7720: nassa.
7721:
7722:
7723: E d u s k u n n a 11 e.
7724:
7725: Laukaan kuntaan sijoitettu Järvilinnan koulu- sia. Järvilinnan vastaanottokodin oppilasasun-
7726: koti toimii lähinnä koulukoteihin sijoitettavien tolan rakentaminen on sekä turvallisuus- että
7727: poikien vastaanottokotina. Tässä laitoksessa sosiaalisyistä kiireinen tehtävä koulukotiemme
7728: pojat käyvät koulua muutaman kuukauden, jona olosuhteita parannettaessa. Olemme sitä mieltä,
7729: aikana suoritettujen selvitysten ja tutkimusten että ensi vuoden talousarvioon tulisi ottaa riit-
7730: jälkeen he siirtyvät varsinaisiin sijoituspaik- tävä suunnittelumääräraha sanotun oppilasasun-
7731: koihin. tolan suunnittelua varten.
7732: Laitoksen huonetilat ovat kuitenkin erittäin Edellä sanottuun viitaten esitämme,
7733: huonosti tarkoitukseen soveltuvat. Esimerkiksi
7734: yhteismajoitusluontoisissa huonetiloissa joudu- että Eduskunta päättäisi ottaa vuoden
7735: taan asumaan yllättävän ahtaasti ja epämuka- 1969 valtion tulo- ;a menoarvioon
7736: vasti. Lisäksi vanhan puisen päärakennuksen 100 000 markkaa oppilasasuntolan suun-
7737: yläkertaan sijoitettu oppilasasuntola ei täytä nittelua varten Järvilinnan vastaanotto-
7738: edes paloturvallisuudelle asetettavia vaatimuk- kotiin Laukaan kunnassa.
7739: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
7740:
7741: Matti Koivunen. Kelpo Gröndahl. Impi Lukkarinen.
7742: Siiri Lehmonen. Kauko Hjerppe. Aune Salama.
7743: V. J. Rytkönen. Paavo Lagerroos. Mauno Pohjonen.
7744: Heikki Mustonen. Lauha Männistö. Väinö R. Virtanen.
7745: Lyyli Koskinen. Sylvi Saimo. Artturi Jämsen.
7746: 1293
7747:
7748: IV,399. -Rah.al. N:o 229.
7749:
7750:
7751:
7752:
7753: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäavustuksiksi tuki-
7754: lisää saaville kansaneläkeläisille.
7755:
7756:
7757: E d u s k u n n a 11 e.
7758:
7759: Maassamme on nykyään noin 153 000 sel- indeksisidonnaisuuden puuttumisen 'Vuoksi huo-
7760: laista vähävaraisinta ja pienituloisinta kansan- mattavasti alentunut. Jotta tämä tukilisän saaji~
7761: eläkkeen saajaa, joille maksetaan kansaneläke- en kärsimä menetys korvattaisiin, pitäisi tuki-
7762: laitoksen varoista tukilisää ja puolta tukilisää. lisiä ja niiden saannin ehtona olevien· tulojen
7763: Marraskuun alusta vuonna 1966 hyväksytyt ja omaisuuden markkamääriä korottaa ainakin
7764: tukilisät ovat 50 mk kuukaudessa, tai milloin 20 %. Kansaneläkelaitoksen menojen on seli-
7765: molemmat aviopuolisot saavat sitä, yhteensä tetty lisääntyneen parin viime vuoden aikana
7766: 80 mk kuukaudessa. Puolitukilisä on puolet huomattavasti tulojen kasvua enemmän. Tämä
7767: edellä olevista määristä. Sanotulla tukilisäjärjes- ei kuitenkaan saisi olla syynä tukilisänsaajien
7768: telmällä on pyritty helpottamaan kaikkein eläketurvan alenemiseen. Pidämmekin kohtuul•
7769: suurimmissa vaikeuksissa olevien kansaneläk- lisena, että ellei kansaneläkelaitoksen varoilla
7770: keen saajien asemaa. Järjestelmän puutteena voida tukilisiä korottaa, on se tehtävä valtion
7771: on sen rajoittuminen, tulojen ja omaisuuden varoilla.
7772: alhaisten määrien perusteella, liian suppeaan Edellä sanottuun viitaten esitämme,
7773: ryhmään lisätukea tarvitsevista. Vielä on tuki-
7774: lisän taloudellista merkitystä huomattavasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7775: rajoittanut se, että tukilisinä maksettavat mark- valtion tulo- ja menoarvioon 20 000 000
7776: kamäärät ja niiden saannin perusteet eivät ole markkaa jaettavaksi lisäavustuksina
7777: sidotut indeksiin. Sen jälkeen kun tukilisistä niille kansaneläkkeen saajille, joille mak-
7778: viimeksi päätettiin, onkin niiden ostoarvo setaan tuki/isää.
7779: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
7780:
7781: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Paavo Lagerroos.
7782: Siiri Lehmonen. Rainer Virtanen. Irma Rosnell.
7783: Pekka Salla. V. J. Rytkönen. Lauha Männistö.
7784: Kauko Hjerppe. Lyyli Koskinen. Veikko Saarto.
7785: Aulis Juvela. Heikki Mustonen. Toivo Friman.
7786: Kaisu Weckman. Kelpo Gröndahl. Väinö R. Virtanen.
7787: 1294
7788:
7789: IV,400.- Rah.al. N:o 230.
7790:
7791:
7792:
7793:
7794: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan keskussairaalan
7795: irtaimistohankinto;a varten.
7796:
7797:
7798: Ed u s kun n a 11 e.
7799:
7800: TulO.: ja menoarvioesityksen momentilla 9 725 000 markkaa eli 115 000 markkaa suu-
7801: 33 Pl.72.70, alamomentti 6, on todettu Kotkan rempi kuin tarkoitukseen on tähän mennessä
7802: keskussairaalan irtaimistohankintojen kustan- myönnetty. Hallituksen esityksen perusteluissa
7803: nukset hankintaohjelmien mukaisesti ja markan on lisäksi todettu, että markan kansainvälisen
7804: kansainvälisen perusarvon muuttamisen aiheut- perusarvon muuttamisen aiheuttama määrärahan
7805: tama keskimääräinen hinnannousu ulkomaisten lisätarve on noin 1 460 000 markkaa. Täten
7806: hankintojen osalta. Näistä toteamuksista huoli- irtaimiston hankintoihin tarvitaan aikaisemmin
7807: matta on katsottu, että käytettävissä olevien myönnettyjen määrärahojen lisäksi vuoden
7808: määrärahojen voidaan arvioida riittävän han- 1969 aikana yhteensä 1 575 000 markkaa.
7809: kintahinnoista vuonna 1969 maksettavaksi tule- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7810: vHn eriin. Kun Kotkan keskussairaala kuitenkin
7811: aloitti toimintansa jo kuluvan vuoden helmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7812: maaliskuussa, joudutaan irtaimistohankinnat 1969 tulo- ja menoarvion 33.72.70 mo-
7813: saattamaan loppuun ja maksamaan vuoden mentille 1 575 000 markkaa Kotkan
7814: 1969 aikana. keskussairaalan irtaimistohankintoja var-
7815: · Sisäasiainministeriön vahvistaman irtaimiston ten.
7816: hankintaohjelman mukainen hankinta-arvo on
7817: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
7818:
7819: Veikko Kokkola. Aaro Lintilä. Kalle Matilainen.
7820: Sinikka Luja. Viljo Pousi. Antti 0. Pennanen.
7821: 1295
7822:
7823: IV,401.- Fin.mot. N:o 231.
7824:
7825:
7826:
7827:
7828: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för byggandet av
7829: ett ämbetshus i Kristinestad.
7830:
7831:
7832: T i 11 R i k s d a g e n.
7833:
7834: Med hänvisning tili motiveringen i fin.mot. taga ett reservationsanslag om 2 000 000
7835: nr 213/1967 rd. föreslås vördsamt, mark för byggandet av ett ämbetshus i
7836: Kristinestad.
7837: att Riksdagen i statsförslaget för
7838: 1969 under 31.34.76 mom. måtte upp-
7839: Helsingfors den 10 oktober 1968.
7840:
7841: Verner Korsbäck. T. E. Nordström. Georg Backlund.
7842: 1296
7843:
7844: IV,401.- Rah.al. N:o 231. Suomennos
7845:
7846:
7847:
7848:
7849: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinan virastotalon
7850: rakentamista varten.
7851:
7852:
7853: E d u s k u n n a 11 e.
7854:
7855: Viitaten raha-asia-aloitteen n:o 213/1967 vp. tulo- ;a menoarvioon 31.34.76 mom.
7856: perusteluihin ehdotamme kunnioittaen, kohdalle 2 000 000 markan siirtomäärä-
7857: että Eduskunta ottaisi vuoden 1969 rahan virastotalon rakentamiseksi
7858: Kristiinaan.
7859: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
7860:
7861: Verner Korsbäck. T. E. Nordström. Georg Backlund.
7862: 1297
7863:
7864: IV,402.- Rah.al. N:o 232.
7865:
7866:
7867:
7868:
7869: A. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Multian-Pylkön-
7870: mäen-Karstulan maantien rakennustöiden aloittamiseen.
7871:
7872:
7873: E d u s k u n n a 11 e.
7874:
7875: Eduskunta hyväksyi 15 patvana kesäkuuta oleva tiejakso on liikenteellisesti erittäin tärkeä
7876: 1962 toivomusaloitteen ( n:o 22/62), joka tar- olisi keskeneräisten tiesuunnitelmien laadintaa
7877: koittaa määrärahaa Mäntän-Keuruun-Mul- joudutettava ja vahvistettujen suunnitelmien
7878: tian maantien rakentamiseksi. mukaiset työt pantava viipymättä käyntiin.
7879: Toivomusaloitteen tarkoittaman tien pituus Rakenteilla oleva Karstulan Riuttasalmen
7880: on n. 47 kilometriä. Tie- ja vesirakennushalli- silta valmistuu vuoden 1968 syksyyn mennessä.
7881: tus on laatinut parannussuunnitelmat Mäntän Näin ollen tulisi em. tutkimuksia kiirehtiä niin
7882: - Keuruun väliselle tieosalle. Näistä suunni- että päästäisiin Karstulan puoleisesta päästä
7883: telmista on Mäntän-Keski-Suomen piirin rajan aloittamaan maantien rakennustyö välittömästi.
7884: välinen n. 2.7 kilometrin pituinen osa jo vah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7885: vistettu. Keski-Suomen piirin rajan-Keuruun nioittaen,
7886: n. 25 kilometrin pituisen osan vahvistusesitys
7887: on parhaillaan laadittavana. Näiden tieosien että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7888: kustannusarviot ovat yhteensä n. 514 miljoonaa tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
7889: markkaa. Tieosalle Keuruu-Multia on ole- määrärahan Multian- Pylkönmäen-
7890: massa rakennussuunnitelma. Tieosan Multia- Karstulan tieosan tutkimusten loppuun-
7891: Pylkönmäki-Karstula välillä on suoritettu mm. saattamiseksi ja maantien rakennustöi-
7892: ilmavalokuvauksia tiesuunnan määräämiseksi, den aloittamiseksi sekä rakennustöiden
7893: mutta jatkotutkimukset ovat vielä suoritta- aloittamiseksi saman tielinjan tieosuu-
7894: matta. della Keuruu-Multia.
7895: Edellä mainitun eduskunnan toivomuksen
7896: perusteluissa todetaan, että kun kysymyksessä
7897: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
7898:
7899: Artturi Koskinen. Sakari Knuuttila. Matti Koivunen.
7900: Arvo Ahonen. Aune Salama. Pentti Sillantaus.
7901: Impi Lukkarinen. Siiri Lehmonen. Aleksi Kiviaho.
7902: 1298
7903:
7904: IV,403.- Rah.al. N:o 233.
7905:
7906:
7907:
7908:
7909: L. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
7910: nille vanhusten asuntojen rakentamiseen.
7911:
7912:
7913: E d u s k u n n a 11 e.
7914:
7915: Vanhusten asema maassamme on monessa Vanhusten asuntokysymystä on kyllä tutkittu
7916: suhteessa turvaton ja varsinkin ne, joiden toi- yhteiskunnan toimesta. Jo vuosia sitten valtion
7917: meentulo on yksinomaan kansaneläkkeen va- komitea on jättänyt asiasta mietintönsä. Valtion
7918: rassa, joutuvat elämään moninaisten vaikeuksien komitean mietinnössä todetaankin, että yhteis-
7919: rasittamatta. Yhteiskunnan toimenpiteet van- kunnan velvollisuutena on huolehtia siitä, että
7920: husten aseman turvaamiseksi ovat olleet hitaita vanhuksia varten saadaan aikaan riittävästi
7921: ja eräin osin edistystä ei ole tapahtunut lain- sopivia ja viihtyisiä asuntoja. Mutta valtiovallan
7922: kaan. toimenpiteet ja ratkaisut puuttuvat.
7923: Erittäin pulmalliseksi on muodostunut van- Vanhusten asuntopulmaan tulisi saada vih-
7924: husten asuntokysymys. Yleisen asuntopulan ja doinkin ratkaisu. Sitä varten valtiovallan on
7925: asumiskustannusten kalleuden vuoksi asunnon ryhdyttävä tukemaan halpakorkoisten, mutta
7926: saanti on muodostunut ratkaisemattomaksi kunnollisten asuntojen rakentamista ja hankin-
7927: kysymykseksi yhä useammalle vanhukselle. Van- taa vanhuksille.
7928: hojen talojen purkaminen, joissa pääasiassa on Mielestämme valtion tulisi myöntää avus-
7929: asunut vanhuksia, on aiheuttanut suuret määrät tuksia kunnille vuokra-asuntojen rakentamiseksi
7930: vanhusten häätöjä asunnoistaan. He eivät ja hankkimiseksi halvalla vuokralla vähävarai-
7931: kykene kilpailemaan vuokramarkkinoilla vuok- sille vanhuksille.
7932: rattavista huoneista eivätkä maksamaan niistä Edellä olevaan viitaten ohdotamme,
7933: vaadittavia korkeita vuokria enempää kuin
7934: hankkimaan asunto-osakettakaan. Lukuisat van- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7935: hukset joutuvatkin asumaan erittäin epätyydyt- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markkaa
7936: tävästi ja monien asuminen on vuosikausia täy- käytettäväksi avustuksena kunnille hal-
7937: sin satunnaisuuden varassa. pavuokraisten asuntojen rakentamiseksi
7938: Nykyisin vallitseva vanhusten kurja asunto- asunnontarpeessa oleville vähävaraisille
7939: tilanne ei ole ihmisarvon mukaista eikä kun- vanhuksille.
7940: niaksi yhteiskunnalle. Siihen tulisi saada mitä
7941: pikimmin parannus.
7942: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
7943:
7944: Lyyli Koskinen. Pauli Puhakka. V. J. Rytkönen.
7945: Matti Koivunen. Kelpo Gröndahl. Siiri Lehmonen.
7946: 1299
7947:
7948: IV ,404. - Rah.al. N :o 234.
7949:
7950:
7951:
7952:
7953: L. Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
7954: avuksi. vaikeuksiin joutuneille kunnille.
7955:
7956:
7957: E d u s k u n n a 11 e.
7958:
7959: Taloudellisen totmmnan yleisiin edellytyk- setkin tilastot ja arviot osoittavat, ettei työlli-
7960: siin maan eri osissa vaikuttaa kuntien talou- syystilanteesta tule muodostumaan sellaista, jo-
7961: dellinen asema. Kunnallisten palvelusten, työl- ka helpottaisi kuntien taloudellista asemaa.
7962: lisyyden sekä muun kunnallisen toiminnan jäl- Siksi olisi välttämätöntä, että valtion osuuksien
7963: keenjääneisyyttä heikoimmassa taloudellisessa maksamista vähävaraisille kunnille parannetaan.
7964: asemassa olevissa kunnissa on yritetty paran- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
7965: taa kunnallisveroäyrin hintaa korottamalla.
7966: Näistä ja myöskin kunnallisten palvelusten pa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7967: rantamisesta kuntalaisille on seurauksena ollut, tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mk li-
7968: että useilla työttömyyden ja köyhyyden vaivaa- säyksenä valtionavun maksamiseen vai-
7969: milla alueilla on kuntien taloudelliset voima- keuksiin joutuneille kunnille.
7970: varat loppuunkäytetty, jopa ylitettykin. Viralli-
7971: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
7972:
7973: Lyyli Koskinen. Taisto Sinisalo. V. J. Rytkönen.
7974: Matti Koivunen. Kelpo Gröndahl. Siiri Lehmonen.
7975:
7976:
7977:
7978:
7979: 24 E 746/68
7980: 1300
7981:
7982: IV,40.5.- Rah.al. N:o 23.5.
7983:
7984:
7985:
7986:
7987: L. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Virmutjoen-Ve-
7988: karan maantien rakentamiseen.
7989:
7990:
7991: E d u s k u n n a 11 e.
7992:
7993: Virmutjoen-Vekaran tieosuudella on Mik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7994: kelin TVH:n toimesta suoritettu tutkimuksia,
7995: jotka liittyvät tämän alueen tiesuunnitelmiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
7996: Nykyinen tie on erittäin heikkokuntoinen tulo- ja menoarvioon 40 000 markan
7997: ja näyttää siltä, että liikenne tällä tieosuudella määrärahan Virmutjoen- Vekaran
7998: tulee entisestään lisääntymään, joten tien pa- maantien rakentamiseen.
7999: rantaminen liikenteellisestikin on välttämätön.
8000: Helsingissä 1.5 päivänä lokakuuta 1968.
8001:
8002: Lyyli Koskinen. V. J. Rytkönen. Pauli Puhakka.
8003: 1301
8004:
8005: IV,406.-Fin.mot. N:o 236.
8006:
8007:
8008:
8009:
8010: Kull m.fl.: Angående anvisande av anslag för en ny brygga vid
8011: ändpunkten av landsvägen Borgå-Tirmo.
8012:
8013:
8014: T i 11 R i k s d a g e n.
8015:
8016: Landsvägsförbindelserna i södra delen av sträckta skärgård, som den är avsedd för. Som
8017: Borgå landskommun är i många avseenden förhållandena nu är i Sunisund, med den liv-
8018: bristfälliga och väntar på förbättringar. Planer liga båttrafik som sommartid förekommer där,
8019: härför har även i viss utsträckning uppgjorts. är angöringsmöjligheterna för båtar s.g.s. obe-
8020: Landsvägen Borgå-Tirmo, som befinner sig fintliga.
8021: på detta område, slutar vid Sunisund med en Med hänvisning till det ovan anförda får vi
8022: brygga som utgör angöringsplats för alla, som vördsamt föreslå,
8023: sjöledes kommer till eller reser från fastlandet
8024: med anlitande av ifrågavarande väg. Bryggan att Riksdagen i 1969 års inkomst-
8025: vid Sunisund är på grund av sitt dåliga skick och utgiftsstat måtte uppta ett anslag
8026: numera direkt farlig och då den därtill är allt- om 50 000 mk för byggande av en ny
8027: för liten, borde den så snart som möjligt er- och större brygga än den nuvarande vid
8028: sättas med en ny. Samtidigt borde den försto- ändpunkten av landsvägen Borgå-
8029: ras så att den verkligen kan betjäna den vid- Tirmo i Borgå landskommun.
8030: Helsingfors den 15 oktober 1968.
8031:
8032: Magnus Kull. Henrik Westerlund.
8033: Kristian Gestrin. Victor Procope.
8034: 1302
8035:
8036: IV,406.-Rah.al. N:o 236. Suomennos
8037:
8038:
8039:
8040:
8041: KuU ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden laiturin rakenta-
8042: mista varten Porvoon-Tirmon maantien päätepisteeseen.
8043:
8044:
8045: E d u s k u n n a 11 e.
8046:
8047: Porvoon maalaiskunnan eteläosan maantie- niin, että se todella voi palvella sitä laajaa saa-
8048: yhteydet ovat monessa suhteessa puutteelliset ristoa, jota varten se on tarkoitettu. Nykyisel-
8049: ja parannusten tarpeessa. Tätä koskevia suun- lään jolloin Sunisalmessa on kesäisin vilkasta
8050: nitelmia onkin jossakin määrin tehty. Porvoon veneliikennettä, veneiden kiinnitysmahdol-
8051: -Tirmon maantie, joka sijaitsee tällä alueella, lisuudet ovat miltei olemattomat.
8052: päättyy Sunisalmen kohdalla laituriin, joka on Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8053: kiinnityspaikkana kaikille, jotka tulevat me- nioittaen,
8054: ritse mantereelle tai matkustavat sieltä ky- että Eduskunta vuoden 1969 tulo-
8055: seistä tietä pitkin. Sunisalmessa oleva laituri ia menoarvioon ottaisi 50 000 markan
8056: on huonosta kunnostaan johtuen nyttemmin määrärahan nykyistä suuremman uuden
8057: suorastaan vaarallinen, ja koska se lisäksi on laiturin rakentamiseksi Porvoon maa-
8058: liian pieni, se pitäisi mahdollisimman pian laiskunnassa siiaitsevan Porvoon-Tir-
8059: korvata uudella. Samalla sitä pitäisi suurentaa mon maantien päätekohtaan.
8060: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
8061:
8062: Magnus KuU. Henrik Westerlund.
8063: Kristian Gestrin. Victor Procope.
8064: 1303
8065:
8066: IV,407.-Fin.mot. N:o 237.
8067:
8068:
8069:
8070:
8071: Kull m.fl.: Angående anvisande av anslag för inrättande av en
8072: yrkesvägledningsbyrå i Borgå stad.
8073:
8074:
8075: T i 11 R i k s d a g e n.
8076:
8077: Den distriktsindelning som uppgjorts för yr- allt större hetydelse varför även vuxna hör
8078: kesvägledningen förutsätter hland annat att en kunna erhålla yrkesvägledning. Riksdagen har
8079: yrkesvägledningsbyrå inrättas i Borgå stad. även i samband med antagandet av 1966 års
8080: Inom de östnyländska kommunerna är medbor- hudget uttalat att regeringen hör vidta åtgär-
8081: gar- och mellanskolor ävensom folkhögskolor det för utbyggandet av yrkesvägledningsnätet.
8082: och folkakademi väl utbyggda och yrkesut- För att yrkesvägledningsverksamheten skall
8083: bildningen har genom olika läroanstalter kunna påbörjas inom de östnyländska kommu-
8084: bringats tili en tidsenlig nivå. nerna hör den planerade yrkesvägledningsbyrån
8085: Behovet av en modern och effektiv yrkes- i Borgå stad inrättas och nödig personai an-
8086: vägledning framstår under sådana förhållanden ställas.
8087: som en synnerligen angelägen och brådskande Med hänsyn tili det ovan anförda föreslå vi,
8088: samhällsuppgift. Utan en dylik vägledning kan
8089: ej de unga erhålla den riktiga handledning och att Riksdagen i inkomst- och ut-
8090: prövning som de behöver få, för att träffa ett giftsstaten för 1969 måtte uppta ett
8091: riktigt yrkesval. Därutöver hör heaktas, att den anslag om 50 000 mk för inrättande av
8092: omstrukturering i samhället som är i gång re- en yrkesvägledningsbyrå i Borgå stad
8093: dan nu kräver omskolning av arhetskraft. samt för avlöning av tillfällig personai
8094: Denna omskolningsverksamhet kommer att få vid byrån.
8095: Helsingfors den 15 oktober 1968.
8096:
8097: Magnus Kull. Henrik Westerlund.
8098: Ragnar Granvik. Victor Procope.
8099: 1304
8100:
8101: IV ,407.- Rah.al. N :o 237. Suomennos.
8102:
8103:
8104:
8105:
8106: Kull ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoi-
8107: miston perustamiseksi Porvoon kaupunkiin.
8108:
8109:
8110: E d u s k u n n a 11 e.
8111:
8112: Ammatinvalinnanohjausta varten tehty piiri- voitava saada ammatinvalinnanohjausta. Edus-
8113: jako edellyttää mm., että Porvoon kaupun- kunta on myös vuoden 1966 tulo- ja menoar-
8114: kiin perustetaan ammatinvalinnanohjaustoi- vion hyväksymisen yhteydessä lausunut, että
8115: misto. Itä-Uudenmaan kunnissa on kansalais- hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin amma-
8116: ia keskikouluja samoin kuin kansanopistoja ja tinvalinnanohjausverkoston laajentamiseksi.
8117: kansankorkeakouluja riittävästi ja eri oppilai- Jotta ammatinvalinnanohjaustoiminta voitai-
8118: toksissa annettava ammattikoulutus on saatettu siin aloittaa Itä-Uudenmaan kunnissa, on Por-
8119: ajanmukaiselle tasolle. voon kaupunkiin perustettava suunniteltu am-
8120: Nykyaikaisen ja tehokkaan ammatinvalinnan- matinvalinnanohjaustoimisto ja kiinnitettävä
8121: ohjauksen tarve on sellaisissa oloissa erityisen tarpeellinen henkilökunta.
8122: tähdellinen ja kiireellinen yhteiskunnan tehtävä. Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8123: Ilman sellaista ohjausta nuoret eivät voi saada
8124: oikeata opastusta ja tutkintaa, jota he tarvitse- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
8125: vat päätyäkseen oikeaan ammatinvalintaan. Sitä tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
8126: paitsi on otettava huomioon, että yhteiskun- määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
8127: nassa käynnissä oleva rakennemuutos vaatii jo miston perustamiseksi Porvoon kaupun-
8128: nyt työvoiman uudelleenkoulutusta. Tällä kiin sekä tilapäisen henkilökunnan palk-
8129: uudelleenkoulutuksella tulee olemaan yhä suu- kaamiseksi toimistoon.
8130: rempi merkitys, minkä vuoksi aikuistenkin on
8131: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
8132:
8133: Magnus Kull. Henrik Westerlund.
8134: Ragnar Granvik. Victor Procope.
8135: 1305
8136:
8137: IV,408.- Fin.mot. N:o 238.
8138:
8139:
8140:
8141:
8142: Kull m.fl.: Angående anvisande av anslag för inrättande av en
8143: yrkesvägledningsbyrå i Karis köping.
8144:
8145:
8146: Tili Riksdagen
8147:
8148: Den distriktsindelning som uppgjorts för allt större betydelse varför även vuxna bör
8149: yrkesvägledningen förutsätter bland annat att kunna erhålla yrkesvägledning. Riksdagen har
8150: en yrkesvägledningsbyrå inrättas i Karis köping. även i samband med antagandet av 1966 års
8151: Inom de västnyländska kommunerna är med- budget uttalat att regeringen bör vidta åtgär-
8152: borgar- och mellanskolor ävensom folkhögsko- der för utbyggandet av yrkesvägledningsnätet.
8153: lor och folkakademi väl utbyggda och yrkes- För att yrkesvägledningsverksamheten skall
8154: utbildningen har genom olika läroanstalter kunna påbörjas inom de västnyländska kom-
8155: bringats tili en tidsenlig nivå. munerna bör den planerade yrkesvägledningsby-
8156: Behovet av en modern och effektiv yrkes- rån i Karis köping inrättas och nödig personai
8157: vägledning framstår under sådana förhållanden anställas.
8158: som en synnerligen angelägen och brådskande Med hänsyn tili det ovan anförda föreslå vi,
8159: samhällsuppgift. Utan en dylik vägledning kan
8160: ej de unga erhåila den riktiga handledning och att Riksdagen i inkomst- och utgifts-
8161: prövning som . de behöver få för att träffa ett staten /ör· 1969 måtte uppta ett anslag
8162: riktigt yrkesval. Därutöver bör beaktas, att den om 50 000 mk för inrättande av en yr-
8163: omstrukturering i samhället som är i gång re- kesvägledningsbyrå i Karis köping samt
8164: dan nu kräver omskolning av arbetskraft. /ör avlöning av tillfällig personai vid
8165: Denna omskolningsverksamhet kommer att få byrån.
8166: Helsingfors den 15 oktober 1968.
8167:
8168: Magnus Kull. Carl Olof Tallgren.
8169: Ragnar Granvik. Victor Procope.
8170: 1306
8171:
8172: IV,408.- Rah.al. N:o 238. Suomennos.
8173:
8174:
8175:
8176:
8177: KuU ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoi-
8178: miston perustamiseksi Karjaan kauppa/aan.
8179:
8180:
8181: E d u s k u n n a 11 e.
8182:
8183: Ammatinvalinnanohjausta varten tehty piiri- voitava saada ammatinvalinnanohjausta. Edus-
8184: jako edellyttää mm., että Karjaan kauppalaan kunta on myös vuoden 1966 tulo- ja menoar-
8185: perustetaan ammatinvalinnanohjaustoimisto. vion hyväksymisen yhteydessä lausunut, että
8186: Länsi-Uudenmaan kunnissa on kansalais- ja hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin amma-
8187: keskikouluja samoin kuin kansanopistoja ja tinvalinnanohjausverkoston laajentamiseksi.
8188: kansankorkeakouluja riittävästi ja eri oppilai- Jotta ammatinvalinnanohjaustoiminta voitai-
8189: toksissa annettava ammattikoulutus on saatettu siin aloittaa Länsi-Uudenmaan kunnissa, on
8190: ajanmukaiselle tasolle. Karjaan kauppalaan perustettava suunniteltu
8191: Nykyaikaisen ja tehokkaan ammatinvalinnan- ammatinvalinnanohjaustoimisto ja kiinnitettävä
8192: ohjauksen tarve on sellaisissa oloissa erityisen tarpeellinen henkilökunta.
8193: tähdellinen ja kiireellinen yhteiskunnan tehtävä. Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8194: Ilman sellaista ohjausta nuoret eivät voi saada
8195: oikeata opastusta ja tutkintaa, jota he tarvitse- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
8196: vat päätyäkseen oikeaan ammatinvalintaan. tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
8197: Sitä paitsi on otettava huomioon, että yhteis- määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
8198: kunnassa käynnissä oleva rakennemuutos vaa- miston perustamiseksi Karjaan kauppa-
8199: tii jo nyt työvoiman uudelleenkoulutusta. Tällä laan sekä tilapäisen henkilökunnan palk-
8200: uudelleenkoulutuksella tulee olemaan yhä suu- kaamiseksi toimistoon.
8201: rempi merkitys, minkä vuoksi aikuistenkin on
8202: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
8203:
8204: Magnus KuU. Carl Olof Tallgren.
8205: Ragnar Granvik. Victor Procope.
8206: 1307
8207:
8208: IV,409.- Fin.mot. N:o 2.39.
8209:
8210:
8211:
8212:
8213: Kull m.fl.: Angående anvisande av anslag för ritningar för
8214: Lovisa svenska samlyceums om- och tillbyggnad.
8215:
8216:
8217: T i 11 R i k s d a g e n.
8218:
8219: Elevantalet vid Lovisa svenska samlyceum, verket erhålla förutom vanliga klassrum gym-
8220: som är statens läroverk, ökar för varje år. För nastiksal och andra specialsalat. Samtliga spe-
8221: närvarande har läroverket 529 elever, som är cialsalar, som nu finnes, är tagna i bruk som
8222: fördelade på 16 klasser. Senaste läsår, läsåret klassrum. Endast en gymnastiksal finnes och
8223: 1967-1968 var elevantalet 515 och antalet bibliotek saknas helt. Då projektering och
8224: klasser 15. Lovisa är centralort i ett område planläggning av ett skolbygge kräver en avse-
8225: med endast ett svenskspråkigt dimissionsbe- värd tid, vore det angeläget att så snart som
8226: rättigat läroverk, Lovisa svenska samlyceum. möjligt kunna igångsätta arbetet på byggnads-
8227: Skolans byggnader är avsedda för ca 350 ele- ritningarna.
8228: ver. Ursprungligen fanns plats för omkring 150 Med hänvisning tili det ovan anförda före-
8229: elever, men genom en tillbyggnad i början av slås,
8230: 1950-talet möjliggjordes en utvidgning av läro-
8231: verket så att flere elever kunde tas emot. att Riksdagen i 1969 års statsförslag
8232: Trängseln i Lovisa svenska samlyceum är nu måtte uppta ett anslag om JOO 000 mk
8233: olidlig och då elevantalet på 1970-talet väntas för uppgörande av ritningar för Lovisa
8234: öka ytterligare, framstår det klart att lärover- svenska samlyceums om- och tillbygg-
8235: ket måste byggas tili. I första hand bör läro- nad.
8236: Helsingfors den 15 oktober 1968.
8237:
8238: Magnus Kull. Henrik Westerlund.
8239: Ragnar Granvik. Victor Procope.
8240:
8241:
8242:
8243:
8244: 25 E 746/68
8245: 1308
8246:
8247: IV,409.- Rah.al. N:o 239. Suomennos
8248:
8249:
8250:
8251:
8252: Kull ym.: Määrärahan osoittamisesta Lovisa svenska samlyceum
8253: nimisen koulun uudis- ja lisärakennuksen piirustuksia varten.
8254:
8255:
8256: E d u s kun n a 11 e.
8257:
8258: Oppilasluku Lovisa svenska samlyceum ni- sääntyvän, on selvää, että tätä oppikoulua on
8259: misessä koulussa, joka on valtion oppikoulu, li- laajennettava. Ensi sijassa on koulun saatava
8260: sääntyy vuosi vuodelta. Tätä nykyä oppikou- tavallisten luokkahuoneiden lisäksi voimistelu-
8261: lussa on 529 oppilasta, jotka jakautuvat 16 sali ja muita erityissaleja. Kaikki erityissalit,
8262: luokkaan. Viime lukuvuonna, lukuvuonna jotka nyt ovat olemassa, on otettu käyttöön
8263: 1967-1968, oppilasluku oli 519 ja luokkien luokkahuoneiksi. On vain yksi voimistelusali,
8264: lukumäärä 15. Loviisa on keskuspaikkakuntana ja kirjasto puuttuu täysin. Koska kouluraken-
8265: alueella, jolla on ainoastaan yksi ruotsinkieli- nuksen kaavailu ja suunnitteleminen vaatii
8266: nen yliopistoon johtava oppikoulu. Lovisa melkoisen ajan, olisi tärkeätä mahdollisimman
8267: svenska samlyceum. Koulun rakennukset on pian voida käynnistää työ rakennuspiirustusten
8268: tarkoitettu noin 350 oppilaalle. Alunperin ti- aikaansaamiseksi.
8269: laa oli noin 150 oppilaalle, mutta 1950-luvun Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
8270: alussa saatu lisärakennus mahdollisti oppikou-
8271: lun laajentamisen niin, että entistä useampia että Eduskunta vuoden 1969 tulo-
8272: oppilaita voitiin ottaa vastaan. ja menoarvioon ottaisi 100 000 markan
8273: Loviisan ruotsalaisessa yhteislyseossa vallit- määrärahan Lovisa svenska samlyceum
8274: seva tungos on nyt sietämätön ja koska oppi- nimisen koulun uudis- ja lisärakennuk-
8275: lasmäärän odotetaan 1970-luvulla edelleen Ii- sen piirustuksia varten.
8276: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
8277:
8278: Magnus Kull. Henrik Westerlund.
8279: Ragnar Granvik. Victor Procope.
8280: 1309
8281:
8282: IV,410.- Fin.mot. N:o 240.
8283:
8284:
8285:
8286:
8287: Kull m.fl.: Angående anvisande av anslag för uträtning och
8288: breddning av infartsleden till V alkom hamn.
8289:
8290:
8291: T i 11 R i k s d a g e n.
8292:
8293: Valkom hamn, som är en av vårt lands rederierna ej mera riskerar använda det mo-
8294: bästa hamnar, kan på grund av att infartsle- derna tonnaget för trafik på Valkom hamn.
8295: den inte är tiliräckligt bred och rak ej effek- Den nuvarande djupleken 7,3 m kan tills-
8296: tivt utnyttjas. Det moderna tonnaget kräver ;vidare, i väntan på den fördjupning till 9,1 m,
8297: bredare och rakare ränna än vad den nuva- som ingår i långtidsplaneringen för sydkustens
8298: rande farleden erbjuder vid Täktar-sundet och kustfarled, användas. Det stora projektet med
8299: mellan Svartholm och Valkom hamn. farledsfördjupning är uppenbarligen ställt på
8300: Sedan järnvägen mellan Lahtis och Lovisa, framtiden. Därför borde förbättringar i den
8301: Valkom, år 1961 ombyggdes från smalspårig nuvarande farleden snabbt utföras. Då det
8302: tili bredspårig, har Valkom hamns betydelse vore av vikt att skapa förutsättningar för Val-
8303: väsentligt ökats. Hamnen kan nu betjäna den kom hamns ändamålsenliga och trygga utnytt-
8304: vidsträckta ekonomiska regionen kring Lahtis jande, borde anslag i 1969 års budget upptas
8305: och Heinola. Då landets första atomkraftverk för farledens uträtning och breddning vid
8306: för närvarande projekteras tili Lovisa är det Täktar-sundet och mellan Svartholm och Val-
8307: uppenbart att industriellt uppsving är att kom hamn.
8308: vänta i Lovisa-regionen. En förutsättning här- Med hänvisning till ovanstående föreslås,
8309: för är emellertid att hamnen och farleden till
8310: den är anpassade till det moderna tonnagets att Riksdagen i inkomst- och utgifts-
8311: krav på säkerhet i trafiken. Farleden beskriver staten för 1969 måtte uppta ett anslag
8312: på några ställen synnerligen branta svängar och om 120 000 mk för uträtning och
8313: är på några ställen synnerligen smal. Om för- breddning av infartsleden till Valkom
8314: bättringar ej fås till stånd, finnes risk för att hamn vid Täktar-sundet och mellan
8315: Svartholm och V alkom.
8316: Helsingfors den 15 oktober 1968.
8317:
8318: Magnus Kull. Henrik Westerlund.
8319: Carl Olof Tallgren. Victor Procope.
8320: 1310
8321:
8322: IV,410.- Rah.al. N:o 240. Suomennos
8323:
8324:
8325:
8326:
8327: Kull ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkon satamaan johta·
8328: van väylän oikaisemista ja leventämistä varten.
8329:
8330:
8331: E d u s k u n n a 11 e.
8332:
8333: Valkon satamaa, joka on maamme parhaita uskalla käyttää modernia tonnistoa liiken-
8334: satamia, ei voi tehokkaasti käyttää koska si- teessä Valkon satamaan.
8335: sääntuloväylä ei ole riittävän leveä eikä suora. Nykyistä syvyyttä 7,3 m voidaan toistaiseksi
8336: Uudenaikainen tonnisto vaatii leveämpää ja käyttää odoteltaessa sen syventämistä 9,1 met-
8337: suorempaa väylää kuin minkä nykyinen kulku- riin, joka sisältyy etelärannikon rannikkoväy-
8338: väylä tarjoaa Täktarin salmen kohdalla sekä lien pitkän tähtäyksen suunnitteluun. Suuri
8339: Svartholman ja V alkon sataman välillä. suunnitelma väylän syventämiseksi jää ilmei-
8340: Sen jälkeen, kun rautatie Lahden ja Lovii- sesti kaukaiseen tulevaisuuteen. Siksi nykyi-
8341: san V alkon välillä vuonna 1961 muutettiin sessä kulkuväylässä olisi nopeasti suoritettava
8342: kapearaiteisesta leveäraiteiseksi, on Valkon sa- parannuksia. Koska olisi tärkeätä luoda edelly-
8343: taman merkitys oleellisesti lisääntynyt. Satama tyksiä Valkon sataman tarkoituksenmukaiselle
8344: voi nyt palvella laajaa Lahden ja Heinolan ym- ja turvalliselle käytölle, olisi vuoden 1969 bud-
8345: pärillä olevaa talousaluetta. Koska maan en- jettiin otettava määräraha kulkuväylän oikai-
8346: simmäistä atomivoimalaa tällä hetkellä suunni- semiseksi ja leventämiseksi Täktarin salmessa
8347: tellaan Loviisaan, on ilmeistä, että Loviisan sekä Svartholman ja V alkon sataman välillä,
8348: seudulla on odotettavissa teollinen nousuvaihe. Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan.
8349: Tämän edellytyksenä on kuitenkin, että sa-
8350: tama ja siihen johtava väylä on mukautettu että Eduskunta vuoden 1969 tulo-
8351: nykyaikaisen tonniston asettamiin liikennetur- ja menoarvioon ottaisi 120 000 markan
8352: vallisuusvaatimuksiin. Kulkuväylässä on pai- määrärahan V alkon satamaan johtavan
8353: koin erityisen jyrkkiä mutkia ja se on paikoin väylän oikaisemista ja leventämistä var-
8354: kovin kapea. Jos parannuksia ei saada aikaan, ten Täktarin salmessa sekä Svarthol-
8355: on olemassa vaara, etteivät varustamot enää man ja V alkon välillä.
8356: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
8357:
8358: Magnus Kull. Henrik Westerlund.
8359: Carl Olof Tallgren. Victor Procope.
8360: 1311
8361:
8362: IV,411.- Fin.mot. N:o 241.
8363:
8364:
8365:
8366:
8367: Kull m.fl.: Angående anvisande av anlsag för bosättningslån.
8368:
8369:
8370: T i 11 R i k s d a g en.
8371:
8372: Enligt lagen om bosättningslån av år 1945 examina har förlängts, varför unga makar ofta
8373: kan nygifta personer erhålla förmånliga stats- studerar under äktenskapets första år. Då stu-
8374: lån för att grunda egna hem. Bosättningslån diernas finansiering i vårt land även annars
8375: har emellertid inte beviljats sedan 1957, eme- ställer sig synnerligen svår för den enskilde
8376: dan anslag inte upptagits i statens budget för studeranden, borde samhället åtminstone i fråga
8377: detta ändamål. Fortfarande inflyter dock tili om bosättningslånen kunna underlätta den
8378: statskassan amorteringar på tidigare beviljade beträngda finansiella situationen för stude-
8379: lån, varför åtminstone denna del årligen kunde rande, som ingår äktenskap och som skall
8380: utdelas utan att statens finanser skulle ansträn- grunda hem. Men även i andra fall, då de
8381: gas. unga makarna inte studerar, men av andra
8382: De lån, som beviljas, återbetalas ju även tili orsaker har svårt med finansieringen av det
8383: statskassan, varför en självfinansiering av bo- första hemmet, borde det vara samhällets
8384: sättningslåneverksamheten skulle kunna upp- skyldighet att hjälpa de unga. Helt säkert
8385: rätthållas. Endast tili den del bosättningslånen är en dylik hjälp även förenlig med samhällets
8386: eller delar av dem efterskänkes med hänsyn intressen, ty därigenom förhindras många fa-
8387: tili i familjen födda antal barn skulle sam- miljepolitiska problem, som annars kunde
8388: hället komma att finansiera bosättningslåne- uppstå.
8389: verksamheten. Med hänvisning tili ovanstående föreslås,
8390: De stora årsklasserna, som föddes åren när-
8391: mast efter andra världskrigets slut, är nu i att Riksdagen i 1969 års statsförslag
8392: giftasåldern. Utvecklingen i samhället har gått måtte uppta ett anslag om 500 000
8393: i den riktningen, att studietiden för ett flertal mk för beviljande av bosättningslån.
8394: Helsingfors den 15 oktober 1968.
8395:
8396: Magnus Kull. Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
8397: 1312
8398:
8399: IV,411.- Rah.al. N:o 241. Suomennos.
8400:
8401:
8402:
8403:
8404: Kull ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoja var-
8405: ten.
8406:
8407:
8408: E d u s k u n n a 11 e.
8409:
8410: Vuonna 1945 kodinperustamislainoista an- minkä johdosta nuoret naun1s1ssa olevat hen-
8411: netun lain mukaan voivat vastanaineet henkilöt kilöt usein opiskelevat avioliiton ensimmäisten
8412: saada edullisia valtionlainoja oman kodin pe- vuosien aikana. Koska opintojen rahoittami-
8413: rustamiseen. Kodinperustamislainoja ei kui- nen maassamme muutenkin on yksityisen
8414: tekaan ole myönnetty vuodesta 1957 lähtien, opiskelijan kannalta erityisen vaikeata, tulisi
8415: koska valtion budjettiin ei ole otettu määrä- yhteiskunnan ainakin kodinperustamislainojen
8416: rahaa tähän tarkoitukseen. Jatkuvasti virtaa ollessa kyseessä voida helpottaa niiden opis-
8417: valtion kassaan kuitenkin aikaisemmin myön- kelijoiden tukalaa taloudellista tilannetta, jotka
8418: nettyjen lainojen kuoletuksia, joten ainakin tä- solmivat avioliiton ja perustavat kodin. Mutta
8419: mä osa voitaisiin vuosittain jakaa pois valtion myös muissa tapauksissa, jolloin nuoret avio-
8420: rahatilannetta rasittamatta. puolisot eivät opiskele, mutta jolloin heillä
8421: Maksetaanhan myönnetyt lainatkin takaisin muista syistä on vaikeuksia ensimmäisen ko-
8422: valtion kassaan, joten kodinperustamislainaus- din rahoittamisessa, tulisi yhteiskunnan vel-
8423: toiminnan pitäisi olla itsensä rahoittavaa. Ai- vollisuutena olla nuorten auttaminen. Aivan
8424: noastaan siltä osin kuin kodinperustamislaino- varmasti on tämänkaltainen apu sopusoinnussa
8425: ja tai niiden osia annetaan anteeksi perhee- myös yhteiskunnan edun kanssa, sillä siten es-
8426: seen syntyneiden lasten lukumäärän perusteel- tetään monet perhepoliittiset pulmat, jotka
8427: la, tulisi kodinperustamislainaustoiminta yh- muuten voisivat syntyä.
8428: teiskunnan rahoitettavaksi. Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
8429: Ne suuret ikäluokat, jotka syntyivät lähim-
8430: pinä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, että Eduskunta tJuoden 1969 tulo-
8431: ovat nyt naimaiässä. Kehitys yhteiskunnassa on ja menoarvioon ottaisi 500 000 markan
8432: kulkenut siihen suuntaan, että moniin tutkin- määrärahan kodin perustamislainojen
8433: toihin vaadittava opintoaika on pidentynyt, myöntämistä varten.
8434: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
8435:
8436: Magnus Kull. Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
8437: 1313
8438:
8439: IV,412.- Fin.mot. N:o 242.
8440:
8441:
8442:
8443:
8444: Kull m.fl.: Angående anvisande av anslag för igångsättande av
8445: arbetena på en ny bro över Kervo å.
8446:
8447:
8448: T i 11 R i k s d a g e n.
8449:
8450: Stenkulla gamla stenbro över Kervo å på Väg och vatten har gjort sitt bästa för att
8451: bygdevägen mellan Dickursby och Haxböle är i nuvarande situation försöka undvika olyckor.
8452: en farlig trafikfälla. Bron är så smal att två Man har satt upp trafikmärken som anger
8453: motorfordon ej kan mötas på den och för fot- smal bro, förbud för omkörning och hastig-
8454: gängare finnes ej särskild gångbana, varför ris- hetsbegränsning. Åtgärder för att bygga en
8455: kerna för allvarliga olyckor är stora. Den kro- ny bro och samtidigt räta ut vägen har igång-
8456: kiga vägen med den smala bron mitt i en satts och grundundersökningarna för den nya
8457: kurva används av många skolbarn på väg tili bron har nyligen slutförts. Då vägplanen syn-
8458: och från sina skolor. Elever i Dickursby finska barligen i en snar framtid blir färdig, skulle
8459: samskola, i Helsinge finska yrkesskola, i det vara angeläget att medel skulle beviljas
8460: Dickursby svenska folkskola och svenska med- för att få arbetena på den nya bron igångsatta.
8461: borgarsskolan samt en del elever i Sexans Med hänvisning tili ovanstående föreslås,
8462: finska folkskola är tvungna att använda nämn-
8463: da väg och bro. att Riksdagen i 1969 års inkomst-
8464: Sedan Keskos nya centrallager för en tid och utgiftsstat måtte uppta ett anslag
8465: sedan togs i användning har trafiken på bron om 80 000 mk för att arbetena på en
8466: starkt ökat, då varutransporterna mellan ny bro över Kervo å vid Stenkulta i
8467: centrallagret och Dickursby station går över Helsinge kommun måtte kunna igång-
8468: bron. sättas.
8469: Helsingfors den 15 oktober 1968.
8470:
8471: Magnus Kull. Eino Siren. Veikko Saarto.
8472: 1314
8473:
8474: IV,412.-Rah.al. N:o 242. Suomennos.
8475:
8476:
8477:
8478:
8479: Kull ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan joen ylittävän
8480: uuden sillan rakennustöiden aloittamiseen.
8481:
8482:
8483: E d u s k u n n a 11 e.
8484:
8485: Stenkullan vanha kivisilta, joka johtaa Kera- Tie ja vesirakennushallitus on tehnyt par-
8486: van joen yli Tikkurilan ja Hakkilan välisellä haansa pyrkiäkseen nykyisessä tilanteessa vält-
8487: maantiellä, on liikenteellisesti vaarallinen koh- tämään onnettomuuksia. On pystytetty liiken-
8488: ta. Silta on niin kapea, ettei kaksi moottori nemerkkejä, jotka osoittavat kapeata siltaa,
8489: ajoneuvoa voi kohdata sillä toisiaan, eikä jalan- kieltävät ohittamisen ja rajoittavat ajonopeut-
8490: kulkijoille ole erityistä kulkutietä, joten vaka- ta. Toimenpiteisiin uuden sillan rakentamiseksi
8491: vien onnettomuuksien vaara on suuri. Mut- ja samalla tien oikaisemiseksi on ryhdytty ja
8492: kaista tietä, jonka eräässä kaarteessa silta on, perustutkimukset uutta siltaa varten on äsket-
8493: käyttävät monet koululaiset koulumatkoillaan. täin saatettu päätökseen. Koska tiesuunnitelma
8494: Tikkurilan suomalaisen yhteiskoulun, Helsingin nähtävästi lähitulevaisuudessa valmistuu, olisi
8495: pitäjän suomalaisen ammattikoulun, Tikkurilan tärkeätä myöntää varoja uuden sillan rakennus-
8496: ruotsinkielisen kansakoulun ja ruotsinkielisen töiden käynnistämiseksi.
8497: kansalaiskoulun sekä Kuusikon suomenkielisen Yllä olevaan viitaten ehdotetaan,
8498: kansakoulun oppilaiden on pakko käyttää mai-
8499: nittua tietä ja siltaa. että Eduskunta vuoden 1969 tulo-
8500: Sen jälkeen, kun Keskon uusi keskusvarasto ja menoarvioon ottaisi 80 000 markan
8501: jokin aika sitten otettiin käyttöön, on liikenne määrärahan, ;otta Keravan ;oen Hel-
8502: sillalla voimakkaasti lisääntynyt, koska keskus- singin maalaiskunnan Stenkullassa ylit-
8503: varaston ja Tikkurilan aseman väliset tavara- tävän uuden sillan rakennustyöt voitai-
8504: kuljetukset tapahtuvat sillan yli. siin käynnistää.
8505: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
8506:
8507: Magnus Kull. Eino Siren. Veikko Saarto.
8508: 1315
8509:
8510: IV,413.- Fin.mot. N:o 243.
8511:
8512:
8513:
8514:
8515: Kull m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för statsläro-
8516: verkens undervisningsinventarier och bibliotek.
8517:
8518:
8519: T i 11 R i k s d a g e n.
8520:
8521: Den aktivitetspedagogiska verksam:heten Landets läroverk befinner sig med avseende
8522: fordrar tillgång tili bibliotek med referenslitte- på undervisningsmaterial och bibliotek i ett
8523: ratur, uppslagsböcker, tabeller och andra slag förnedrande tillstånd. För bibliotekens under-
8524: av dokumentationsmaterial. Trots de audiovi- håll och förnyelse borde upptas anslag i bud-
8525: suella hjälpmedlen, som läroverken för övrigt geten som står i ungefär samma relation tili
8526: inte heller har i tiliräcklig utsträckning, kom- hela driftsbudgeten som är vanlig i kulturlän-
8527: mer det tryckta ordet - boken - att vara der. I statsförslaget för 1969 har för landets
8528: skolans viktigaste arbets- och undervisningsma- samtliga statsläroverk upptagits endast 310 000
8529: terial också i fortsättningen. mark för anskaffning av undervisningsinventa-
8530: Skolstyrelsen sände 1965 ut ett cirkulär tili rier och bibliotek. Summan är endast 10 000
8531: statsläroverken angåc;:nde deras bibliotek. Cirku- mark större än 1968 års anslag. Höjningen av
8532: läret handlar om hur biblioteket bör ordnas och anslaget med endast ca 3 % uppväger inte på
8533: systematiseras, men inte om vad som bör finnas långa vägar de merkostnader för bokanskaff-
8534: i det. Enligt nämnda cirkulär bör skolbiblio- ningar som devalveringen hösten 1967 med-
8535: teket bestå av ett gemensamt handbibliotek för förde. Än mindre förslår den obetydliga ök-
8536: lärare och elever, en utlåningsavdelning för lit- ningen tili någon upprustning av läroverkens
8537: teratur som nära ansluter sig tili skolans arbete, bibliotek.
8538: ett bokmagasin för äldre litteratur och ett läro- På grund härav föreslå vi,
8539: boksförråd. Ett statsläroverk med ca 500 elever
8540: kompletterar sitt bibliotek ur ett årligt anslag att Riksdagen i 1969 års statsförslag
8541: på 1 000 mark. Men ur detta anslag skall också måtte höja anslaget under 29.42.22
8542: skaffas undervisningsmaterial av olika slag. mom. för statens läroverks undervis-
8543: Den del av anslaget som kan disponeras för ningsinventarier och bibliotek med
8544: bokinköp kan måhända stiga tili ca 500 mark. 200 000 mk eller från 310 000 mk till
8545: 510 000 mk.
8546: Helsingfors den 15 oktober 1968.
8547:
8548: Magnus Kull. E. J. Paavola. Henrik Westerlund.
8549:
8550:
8551:
8552:
8553: 26 E 746/68
8554: 1316
8555:
8556: IV,413.- Rah.al. N:o 243. Suomennos
8557:
8558:
8559:
8560:
8561: KuU ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion oppikou-
8562: lujen opetusvälineistöjä ja kirjastoja varten.
8563:
8564:
8565: E d u s k u n n a 11 e.
8566:
8567: Aktiivisuuteen perustuva pedagoginen toi- Maan oppikoulut ovat opetuskaluston ja
8568: minta edellyttää mahdollisuutta kirjaston käyt- kirjastojen suhteen häpeällisessä tilassa. Kirjas-
8569: töön, jossa on käsikirjallisuutta, hakemistoja, tojen ylläpitoon ja uusimiseen olisi budjettiin
8570: taulukkoja ja muunlaista asiakirja-aineistoa. otettava määrärahoja, jotka ovat suunnilleen sa-
8571: Huolimatta audiovisuaalisista välineistä, joita massa suhteessa koko käyttöbudjettiin, mikä on
8572: oppikouluilla muuten ei myöskään ole riittä- tavallista kulttuurimaissa. Tulo- ja menoarvioon
8573: västi, tulee painettu sana - kirja - tulevai- vuodelle 1969 on maan kaikkia valtion oppi-
8574: suudessa olemaan koulun tärkein työ- ja opetus- kouluja varten otettu vain 310 000 markkaa
8575: väline. opetuskalustojen ja kirjastojen hankintoja var-
8576: Kouluhallitus lähetti 1965 valtion oppikou- ten. Määrä on vain 10 000 markkaa suurempi
8577: luille niiden kirjastoja koskevan kiertokirjeen. kuin vuoden 1968 määräraha. Määrärahan korot-
8578: Kiertokirje koskee sitä, miten kirjasto on järjes- taminen vain noin 3 prosentilla ei läheskään
8579: tettävä ja systematisoitava, mutta ei sitä, mitä vastaa niitä kirjahankintoja koskevia lisäkustan-
8580: siinä pitää olla. Mainitun kiertokirjeen mukaan nuksia, jotka aiheutuivat syksyn 1967 deval-
8581: koulukirjastossa on oltava yhteinen käsikirjasto voinnista. Vielä vähemmin tämä merkitykse-
8582: opettajille ja oppilaille, läheisesti koulun työ- tön lisäys riittää oppikoulujen kirjastojen täy-
8583: hön liittyvän kirjallisuuden lainausosasto, van- dentämiseen.
8584: hemman kirjallisuuden kokoelma ja oppikirja- Tämän perusteella ehdotamme,
8585: varasto. Noin 500 oppilaan valtionoppikoulu
8586: täydentää kirjastoaan 1 000 markan vuotui- että Eduskunta korottaisi vuoden
8587: sesta määrärahasta. Mutta tällä määrärahalla 1969 tulo- ja menoarviossa 29.42.22
8588: hankitaan myös erilaista opetusaineistoa. Se momentilla olevaa valtion oppikoulujen
8589: määrärahan osa, joka voidaan sijoittaa kirjastoi- opetuskaluston ja kirjastojen määrära-
8590: hin, voi nousta ehkä n. 500 markkaan. haa 200 000 markalla 310 000 mar-
8591: kasta 510 000 markkaan.
8592: Halsingissä 15 päivänä lobkuuta 1968.
8593:
8594: Magnus Kull. E. J. Paavola. Henrik Westerlund.
8595: 1317
8596:
8597: IV,414.- Fin.mot. N:o 244.
8598:
8599:
8600:
8601:
8602: Kull m11.: Angående anvisande av förhöjt anslag till extra stats-
8603: understöd åt privata läroverk.
8604:
8605:
8606: T i 11 R i k s d a g e n.
8607:
8608: Regeringen har i propositionen angående stats- stadsområden och på landsbygden nästan alla
8609: förslaget för år 1969 bibehållit privatskolornas är privata. Ytterligare bör beaktas, att termins-
8610: av prövning beroende understödsanslag vid avgiften i vissa fall måst höjas avsevärt ut-
8611: samma storlek som förut utan att beakta, att över det ovannämnda genomsnittet tili följd
8612: den allmänna kostnadsstegringen föranleder av att de skolor, som nödgats bygga, är
8613: ökningar även i de av privatskolornas utgifter, tvungna att sköta de utgifter byggnadsskulder-
8614: som måste täckas med terminsavgifterna. En na föranlett.
8615: del av de genomförda löneförhöjningarna skall Av ovan sagda orsaker vore det skäligt, att
8616: jämväl täckas med de inkomster terminsav- staten genom extraordinarie understöd skulle
8617: gifterna medför. Dessa faktorer leder tili att understöda de privatskolor, som råkat i eko-
8618: privatskolorna avsevärt borde höja sina ter- nomiska svårigheter, emedan pris- och löne-
8619: minsavgifter för att kunna hålla sin ekonomi rådet intagit en negativ hållning tili en höj-
8620: i jämvikt. ning av terminsavgifterna. Enär huvuddelen
8621: Privatskolornas terminsavgifter har visserli- av privatskolornas utgifter bestämmes i enlig-
8622: gen kunnat hållas på en mycket skälig nivå, het med stadgandena rörande statsläroverken
8623: ja reellt sett rentav kunnat sänkas. Detta fram- och då privatskolornas direktioner sålunda inte
8624: går åskådligt av att det konstaterats, att dessa har prövningsrätt beträffande dem, är en steg-
8625: terminsavgifter stigit tili i medeltal 126,77 ring i utgifterna oundviklig. Då utgiftsök-
8626: mark hösten 1967, vilket är mindre än vad ningen således beror på avgöranden, som
8627: terminsavgiften vid statsläroverken hade varit statsmakten fattat, och staten å andra sidan
8628: i det fall, att den kontinuerligt höjts på ett hindrar skolorna från att höja terminsav-
8629: sätt, som matsvarat den av levnadskostnads- gifterna i tiliräcklig grad, borde extra un-
8630: index utvisade nedgången i penningvärdet. Den derstöd ur statens medel beviljas för att un-
8631: skulle nämligen nu uppgå tili 135 mark. Lik- derlätta de privatskolors ekonomi, som nu
8632: väl bör privatskolornas terminsavgifter av två råkat i ekonomiska svårigheter.
8633: orsaker relativt sett anses höga. Såsom jäm- På grund av vad ovan anförts får vi vörd-
8634: förelsepunkt används naturligtvis terminsavgif- samt föreslå,
8635: ten vid statens läroverk, viiken uppgår tili
8636: 50 mark, men som sedan år 1956 alls inte att Riksdagen under 29 Ht. 44 kap.
8637: höjts, ehuru den enbart av penningvärdets ned- 50 mom. 2 p. i statsförslaget för år
8638: gång betingade höjningen hade bort vara större 1969 måtte i tillägg uppta 2 500 000
8639: än 50 %. A andra sidan har den omständig- mark som extra understöd åt sådana
8640: heten, att skolgången i läroverken utsträckts privatskolor, som icke kan komma till
8641: tili alla lager av folket, fört med sig att pri- rätta med de på basen av lagen om
8642: vatskolornas terminsavgifter för hemmen bli- tryggande av den ekonomiska utveck-
8643: vit en utgiftspost, som socialt sett har stötte lingen under åren 1968-1970 regle-
8644: inverkan än förut, emedan Iätovetken i för- menterade terminsavgifterna.
8645: Helsingfors den 17 oktober 1968.
8646:
8647: Magnus KuU. Evald Häggblom. Kristian Gestrin.
8648: 1318
8649:
8650: IV,414.- Rah.al. N:o 244. Suomennos.
8651:
8652:
8653:
8654:
8655: Kull ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi
8656: valtionavuiksi yksityisille oppikouluille.
8657:
8658:
8659: E d u s k u n n a 11 e.
8660: Hallitus on esityksessään vuoden 1969 tulo- aikaisemmin, koska esikaupunkialueilla ja maa-
8661: ja menoarvioksi pysyttänyt yksityiskoulujen seudulla olevat oppikoulut lähes kaikki ovat
8662: harkinnanvaraisen avustusmäärärahan entisen yksityisiä. On lisäksi otettava huomioon, että
8663: suuruisena ottamatta huomioon, että yleinen lukukausimaksuja on tietyissä tapauksissa täy-
8664: kustannusten kohoaminen aiheuttaa lisäyksiä tynyt korottaa huomattavasti yllämainitun kes-
8665: myös niissä yksityiskoulujen menoissa, jotka kiarvon yli sen seurauksena, että koulujen, joi-
8666: täytyy peittää lukukausimaksuilla. Osa toteu- den on ollut välttämätöntä rakentaa, on pakko
8667: tetuista palkankorotuksista on samoin peitet- hoitata rakennusvelkojen aiheuttamat menot.
8668: tävä niillä tuloilla, joita lukukausimaksuista Yllämainituista seikoista johtuen olisi koh-
8669: saadaan. Näistä tekijöistä johtuu, että yksityis- tuullista, että valtio ylimääräisin avustuksin tu-
8670: koulujen pitäisi huomattavasti korottaa luku- kisi niitä yksityiskouluja, jotka ovat joutuneet
8671: kausimaksujaan voidakseen pitää taloutensa taloudellisiin vaikeuksiin, koska hinta- ja palk-
8672: tasapainossa. kaneuvosto on omaksunut kielteisen asenteen
8673: Yksityiskoulujen lukukausimaksut on tosin lukukausimaksujen korottamiseen. Koska pää-
8674: onnistuttu pitämään varsin kohtuullisella ta- osa yksityiskoulujen menoista määräytyy val-
8675: solla, tosiasiassa niitä on voitu suorastaan alen- tion oppikouluja koskevien säännösten mukaan
8676: taa. Tämä ilmenee havainnollisesti siitä, että ja koska yksityiskoulujen johtokunnilla ei siten
8677: on todettu näiden lukukausimaksujen kohon- ole niitä koskevaa harkintaoikeutta, on me-
8678: neen keskimäärin 126,77 markkaan syksyllä nojen kasvu väistämätöntä. Koska menojen
8679: 1967, mikä on vähemmän kuin mitä lukukausi- lisääntyminen siten johtuu valtiovallan teke-
8680: maksu valtionoppikouluissa olisi ollut siinä ta- mistä ratkaisuista ja valtio toisaalta estää kou-
8681: pauksessa, että sitä jatkuvasti olisi korotettu luja korottamasta lukukausimaksuja riittävässä
8682: tavalla, joka olisi vastannut elinkustannusin- määrin, pitäisi valtion varoista myöntää yli-
8683: deksin osoittamaa rahanarvon alennusta. Se määräistä tukea taloudellisiin vaikeuksiin nyt
8684: olisi nimittäin nyt 135 markkaa. Kuitenkin joutuneille kouluille.
8685: on yksityiskoulujen lukukausimaksuja kahdesta Yllä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8686: syystä pidettävä suhteellisen korkeina. Vertaus- nioittaen,
8687: kohtana käytetään luonnollisesti valtion oppi-
8688: koulujen lukukausimaksua, joka on 50 markkaa, että Eduskunta vuoden 1969 tulo-
8689: mutta jota ei vuodesta 1956 lähtien ole lain- ja menoarvion 29 Pl. 44 kappaleen
8690: kaan korotettu, vaikka pelkästään rahanarvon 50 momentin 2 kohtaan ottaisi lisäyk-
8691: alenemisen edellyttämän korotuksen olisi pitä- senä 2 500 000 markkaa ylimääräisenä
8692: nyt olla enemmän kuin 50%. Toisaalta on tukena sellaisille yksityiskouluille, jotka
8693: se seikka, että oppikoulunkäynti on levinnyt eivät selviydy taloudellisen kehityksen
8694: kaikkiin kansankerroksiin aiheuttanut, että turvaamisesta vuosina 1968-1970 an-
8695: yksityiskoulujen lukukausimaksut ovat kodeille netun lain määrittelemien lukukausi-
8696: muodostuneet menoeräksi, jolla sosiaaliselta maksujen turvin.
8697: kannalta katsoen on suurempi vaikutus kuin
8698: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
8699:
8700: Magnus Kull. Evald Häggblom. Kristian Gestrin.
8701: 1319
8702:
8703: IV,41.5.- Rah.al. N:o 24.5.
8704:
8705:
8706:
8707:
8708: Kuusi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen YK-
8709: liiton toiminnan tukemiseen.
8710:
8711:
8712: E d u s k u n n a 11 e.
8713:
8714: Nykyaika vaatii yksilöitä yhä kasvavassa luun sekä kansainvälisiä kysymyksiä ja ulkopo-
8715: määrin tietoja myös oman yhteiskunnan ulko- litiikkaa koskevan keskustelun aikaansaami-
8716: puolelta. Oman maan taloudellisen, poliittisen seen. Eriyisesti liitto korostaa työssään kan-
8717: ja sivistyksellisen kehityksen eteenpäinviemi- sainvälisen yhteistyön välttämättömyyttä ja
8718: seksi on välttämätöntä, että kansalaiset ovat ennakkoluulotonta suhtautumista toisiin kan-
8719: perillä myös kansainvälisestä kehityksestä ja soihin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan
8720: suhtautuvat myönteisesti yhä laajenevaan Suo- periaatteiden mukaisesti.
8721: men osallistumiseen kansainvälisten järjestöjen Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoar-
8722: toimintaan. viossa on Suomen YK-liitolle myönnetty vain
8723: Suomen jäsenyys YK:ssa edellyttää, että .5.5 000 mk, joka on samansuuruinen kuin lii-
8724: maailmanjärjestön toimintaa, sen periaatteita ton määräraha jo vuonna 1967 ja joka jo tulo-
8725: ja päämääriä tehdään tunnetuiksi maassamme. ja menoarviota hyväksyttäessä todettiin riittä-
8726: YK:n pääsihteeri on useassa eri yhteydessä mättömäksi. Siitä syystä eduskunta lausui vas-
8727: korostanut jäsenmaiden hallitusten velvollisuu- tauksessaan hallituksen esitykseen kuluvan
8728: tena olevan huolehtia, että jäsenmaissa aikaan- vuoden tulo- ja menoarvioksi sen yleisperuste-
8729: saadaan valistunut, YK:n toimintaan myöntei- luissa seuraavaa:
8730: sesti suhtautuva kansalaismielipide. Toisaalta
8731: on myös meidän maamme YK:n jäsenyydestä "Eduskunta lausuu siten edellyttä-
8732: saama hyöty sitä suurempi, mitä tehokkaam- vänsä, että Suomen YK-liitolle, jonka
8733: min YK-perheen piiriin kerätty tieto voidaan merkitys Yhdistyneiden Kansakuntien
8734: välittää suomalaisille järjestöille ja laitoksille. päämääriä ja toimintaa tukevana ja
8735: Eduskunnan kannalta on tärkeätä, että edistävänä järjestönä on yhä voimistu-
8736: YK:ta ja kansainvälistä yhteistyötä koskeva nut, turvataan hallituksen toimesta ai-
8737: tiedotustoiminta tehostuu varsinkin nyt, kun nakin nykyiset toimintaedellytykset."
8738: Suomen osuus YK:n taloudelliseen ja sosiaali-
8739: seen kehittämistoimintaan vuosi vuodelta laa- Liiton toiminnan turvaaminen vuoden 1968
8740: jenee ja kun Suomen tuleva turvallisuusneu- loppuun saakka edellyttää vähintään 3.5 000
8741: vostojäsenyys asettaa maallemme yhä kasvavia mk:n lisämäärärahan myöntämistä liiton toi-
8742: velvoitteita. minnan tukemiseen. Kuluvana vuonna on li-
8743: Suomessa ei valtiovallan toimesta ole mitään säksi varattu 32 200 mk:n määräraha Kansain-
8744: tällaista tiedotustoimintaa järjestetty, joten välisen Ihmisoikeuden vuoden kuluihin, joten
8745: Suomen YK-liitto vastaa toiminnallaan itse asi- kaikki nämä yhteenlaskettuina käytetään vuon-
8746: assa valtiovallalle kuuluvasta velvoitteesta. na 1968 kansainväliseen tiedotustoimintaan
8747: Kansalaisjärjestönä se voikin joustavammin ja budjettivaroja vähintään 122 200 mk. Tämä-
8748: taloudellisemmin tämän tehtävän hoitaa kuin kään summa ei kustannusten nousun vuoksi
8749: jos tarkoitusta varten olisi perustettu valtion riittäisi turvaamaan liiton toimintaa ensi vuon-
8750: elin. Tarkoituksenmukaista on keskittää tämä na edes entisessä laajuudessaan.
8751: tiedotustoiminta yhden tehtävään erikoistu- Koska hallituksen esityksessä valtion tulo-
8752: neen elimen, Suomen YK:liiton hoidettavaksi. ja menoarvioksi vuodelle 1969 Suomen YK-
8753: Suomen YK-liiton koko toiminta tähtää kan- liiton toiminnan tukemiseen ehdotettu määrä-
8754: salaisten kasvattamiseen kansainväliseen ajatte- raha .55 000 mk merkitsee liiton toiminnan su-
8755: 1320 IV,415. - Suomen YK-liiton toiminta.
8756:
8757:
8758: pistamista vähempään kuin puoleen siitä, mitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
8759: se on ollut kuluvana vuonna eli käytännössä tulo- ja menoarvioon kohtaan 24.99.27
8760: liiton toumnnan tukahtumista ehdotamme 160 000 mk:n määrärahan Suomen YK-
8761: kunnioittaen, liiton toiminnan tukemiseen.
8762: Helsingissä lokakuun 14 päivänä 1968.
8763:
8764: Pekka Kuusi. Artturi Jämsen.
8765: Nestori Kaasalainen. T. Leivo-Larsson.
8766: Kristian Gestrin. Kustaa Tiitu.
8767: Hertta Kuusinen. Pauli Burman.
8768: Pekka Haarla. Irma Karvikko.
8769: Eino Siren. Juha Rihtniemi.
8770: Aarne Saarinen. Tuure Salo.
8771: 1321
8772:
8773: IV,416.- Rah.al. N:o 246.
8774:
8775:
8776:
8777: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Honkalahden maantien
8778: parantamiseksi sekä sen ja valtatie 6:n risteyksen rakentami-
8779: seksi eri tasoon.
8780:
8781:
8782: E d u s k u n n a 11e.
8783: Vuonna 1959 Joutsenon kunta teki kulku- ajatellen suuri puute. TVH:n laskelmien mu-
8784: laitosten ja yleisten töiden ministeriölle esityk- kaan työhön voitaisiin sijoittaa talvikaudeksi n.
8785: sen Honkalahden maantien parantamisesta. 60 työntekijää, jotka muutoin joutuisivat ole-
8786: Asian tärkeyttä ja kiireellisyyttä korostaak- maan korvauslinjalla.
8787: seen kunta myönsi varoistaan määrärahan pa- Honkalahden maantien parantamissuunnitel-
8788: rantamissuunnitelmien laatimista varten. Sa- mat ovat valmiit ja tarvittava rakennuskaavan
8789: mana vuonna Joutsenon piirin nimismiehen toi- muutos on suoritettu.
8790: meksiannosta suoritetun liikennelaskennan mu- Myöskin teollisuuslaitosten taholta on ko-
8791: kaan oli jo silloin Honkalahden maantiellä rostettu po. tien merkitystä. Esimerkiksi Hack-
8792: 3 191 liikennetapausta vuorokaudessa. Esityk- man & Co Honkalahden teollisuuslaitokset
8793: sen teon jälkeen on rakennettu valtatie 6 sa- ovat korostaneet, että yhtiön tuotteista kerros-
8794: mantasoisine risteyksineen Honkalahden maan- liimatut kattopalkit ja huokoinen kuitulevy
8795: tien kanssa, mikä on tehnyt liikenneolot Hon- ovat senlaatuisia valmisteita, että asiakkaat
8796: kalahden maantiellä entistä vaikeammiksi mai- mahdollisuuksien mukaan vaativat ne toimitet-
8797: nitun risteyksen muodostaessa pullonkaulan. taviksi autokuljetuksin tehtaalta suoraan raken-
8798: Risteys hidastaa myös liikennettä valtatie 6:lla nuspaikalle tai ostajan myyntivarastoon. Palk-
8799: nopeusrajoituksineen. Lisäksi risteys on osoit- kien pituus voi olla jopa 30 metriä ja paino
8800: tautunut liikenneturvallisuuteen nähden san- useita tonneja. Niiden lastaus ja purkaminen
8801: gen vaaralliseksi usein tapahtuvine liikennevau- rautatievaunusta on hankalaa, joten välitön
8802: rioineen. maantiekuljetus tehtaalta rakennuspaikalle il-
8803: Honkalahden maantiellä tapahtuu kaikki lii- man rautatiekuljetuksen vaatimaa välilastausta
8804: kenne ajoradalla, jonka vuoksi tilanne on lii- on aivan ensisijainen kuljetustapa. Myöskin
8805: kenteen määrän huomioon ottaen sangen vai- huokoisen kuitulevyn toimitukset tapahtuvat li-
8806: kea ja teollisuuden työvuorojen vaihtumisen sääntyvässä määrin autokuljetuksina tehtaalta
8807: aikaan lähes katastrofaalinen. Tämän vuoksi ostajan varastoon, koska kuitulevy on erittäin
8808: olisi jalankulkuliikenne välttämättä erotet- altista lastaus- ja kuljetusvaurioille. Tukkeja,
8809: tava moottoriajoneuvoliikenteestä. jotka aikaisemmin on toimitettu sahalle yksin-
8810: Teollisuuden raskas kuljetus tapahtuu huo- omaan vesitiekuljetuksin, ajetaan nykyisin met-
8811: mattavalta osalta Honkalahden maantien sästä kuorma-autoilla ja traktoreilla suoraan sa-
8812: kautta. Muun liikennehaitan lisäksi Lappeen- halle.
8813: ranta-Parikkala rautatien ahdas ja matala ali- Yhtiön ta'holta on korostettu, että Saimaan-
8814: tus osaltaan vaikeuttaa tätä kuljetusta. tie ei nykyisellään vastaa niitä vaatimuksia,
8815: Honkalahden maantiehen liittyy :molemmin jotka yhtiön raskas liikenne tielle asettaa. Yh-
8816: puolin lukuisat rakennuskaavatiet. Näin ollen tiön taholta korostetaan myös, että työmatka-
8817: kaavan toteuttamisen kannalta olisi tärkeää, tapaturmavaara on huolestuttavasti lisääntynyt.
8818: että mainittu maantie mahdollisimman no- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8819: peasti rakennettaisiin suunnitelmien edellyttä-
8820: mään muotoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8821: Honkalahden maantien rakentaminen olisi 1969 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
8822: kipeästi kaivattu työkohde alkaneena vaikeana markkaa Honkalahden maantien paran-
8823: työllisyyskautena, jolloin valtion rahoittamista tamiseksi sekä sen ja valtatie 6: n ris-
8824: työkohteista on valtion työhönsijoitusosuutta teyksen rakentamiseksi eri tasoon.
8825: Helsingissä 17 päivänä loka'kuuta 1968.
8826:
8827: Valto Käkelä. Heikki Hykkäälä. Kalle Matilainen.
8828: 1322
8829:
8830: IV,417.- Rah.al. N:o 247.
8831:
8832:
8833:
8834:
8835: Lagerroos ym.: Määrärahan osoittamisesta katoalueiden vaikeuk-
8836: siin joutuneiden kansalaisten ylimääräistä sosiaalitukea var-
8837: ten.
8838:
8839:
8840: E d u s k u n n a 11 e.
8841:
8842: Eduskunta hyväksyi yksimielisesti lain työt- nilla mm. Kuhmossa, jopa Keski-Suomen poh-
8843: tömyyskassojen avustuspäivien ja työttömyys- joisosassa on paikkakuntia, joissa vallitsee puute
8844: korvauslain mukaisten avustuspäivien lisäämi- ja hätä. Sen lievittäminen on valtiovallan kii-
8845: sestä viidelläkymmenellä päivällä. Laki hyväk- reellisempiä, ensisijaisia tehtäviä. Hallituksen
8846: syttiin olemaan voimassa vuoden loppuun ja ja eduskunnan monilla toimenpiteillä on varau-
8847: hallituksen esityksessä arvioidaan työttömyysti- duttu hoitamaan puutteessa ja vaikeuksissa elä-
8848: lanteen tulevan jatkumaan edelleen vaikeana. vien kansalaisten sosiaaliturvaa. Mutta poik-
8849: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- keuksellinen, nyt syntynyt vaikea tilanne edel-
8850: arvioksi vuodelle 1969 perusteluissa todetaan lyttää ja vaatii normaalista poikkeavaa toimin-
8851: työllisyystilanteen vuoden 1968 lopulla muo- taa. Työttömyyskassojen ja korvauksen säännök-
8852: dostuvan hieman viimevuotista paremmaksi, set, samoin mahdolliset katokorvaukset eivät
8853: mutta samalla todetaan vaikeuksia vielä esiinty- auta riittävästi edellä esitettyjen alueiden vai-
8854: vän myöskin vuoden 1969 alkupuolella. keuksiin joutuneita ihmisiä, koska monet so-
8855: Taloudellisen kasvun vilkastuminen helpot- vellutuksia koskevat ohjeet erityisesti .työlli-
8856: taa jo monissa osissa ja maan väkirikkaimmilla syyslain ja -asetuksen osalta sulkevat heidät
8857: alueilla tvöttömyydestä jöhtuvia vaikeuksia. avustusten ulkopuolelle. Myöskään ns. työlin-
8858: Yksityisen yritys- ja elinkeinotoimen kasvu ei jalla ei voida asiaa tyydyttävästi hoitaa, sillä
8859: riittävästi helpota maan pohjois-, itä- ja keski- tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia suunnitel-
8860: osien maaseutualueilla esiintyvää työttömyyttä. mia, jopa työkohteitakin puuttuu. Metsät ovat
8861: Ulkomaankaupan parantuneet näkymät paperi- näillä alueilla jo monilla paikkakunnilla haka-
8862: ja puumassateollisuuden kohdalla, samoin teol- tut, tai myyntirajoitusten alaisia, joten metsä-
8863: lisuuden vähäiset puutavaravarastot sekä koko kaupat ja -työt eivät tuo tarvittavaa apua. Kun-
8864: maata kattava puutavaran hintasuositus tule- tien mahdollisuudet avun antamiseen ovat
8865: vat ilmeisesti johtamaan yksityismetsätalou- näillä alueilla jo monilla paikkakunnilla haka-
8866: dessa ja valtion metsätaloudessa lisääntyviin os- tut, tai myyntirajoitusten alaisia, joten metsä-
8867: toihin ja työllisyystilanteen osittaiseen parane- kaupat ja -työt eivät tuo tarvittavaa apua. Kun-
8868: miseen. tien mahdollisuudet avun antamiseen ovat
8869: Näiden taloudellista optimismia herättävien näillä alueilla loppuun käytetyt. Sen vuoksi
8870: tietojen dhella on todettavissa monilla alueilla eduskunnan pitäisi hyväksyä valtioneuvoston
8871: suuria ja lisääntyviä vaikeuksia. Maataloudessa käyttöön arviomääräraha, jolla katastrofialuei-
8872: saavutettiin koko maan mitassa tarkasteltuna den väestöä voidaan nopeasti ja välittömästi
8873: hyvä satotulos. Poikkeukselliset sääsuhteet ke- auttaa. Jokaisessa kunnassa sosiaali- ja työvoi-
8874: sällä ja syksyllä sekä varhain tullut talvi La- maviranomaiset sekä sosiaalilautakunnat ja työ-
8875: pissa ja muualla maan pohjoisosissa aiheuttivat voimatoimikunta voisivat yhteistyössä valtio-
8876: täyden kadon ja laajoilla alueilla suuria satome- neuvoston ja asianomaisten ministeriöiden oh-
8877: netyksiä. Täysi tai osittainen kato on kuivuuden jeitten mukaan jakaa tarvittavan avun.
8878: ja hallojen sekä arkaisen pakkasen ja lumen tu- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno-
8879: lon väistämätön, katkera seuraus. Lapissa, Ka- arvioksi vuodelle 1969 ei ole huomioitu tätä
8880: lajokilaaksossa ja muualla Pohjanmaalla, Koillis- poikkeuksellista tilannetta, sen vuoksi edellä
8881: maalla sekä maan itärajan muillakin paikkakun- sanotuilla perusteilla ehdotamme,
8882: IV,417. - Lagerroos ym. 1323
8883:
8884: että eduskunta ottaisi vuoden 1969 den kansalaisten ylimääräistä sosiaalitu-
8885: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 kea varten jaettavaksi valtioneuvoston
8886: markan arviomäärärahan Lapin ja mui- erityisohjeiden perusteella.
8887: den katoalueiden vaikeuksiin joutunei-
8888: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
8889:
8890: Paavo Lagerroos. Eino Tainio. Aulis Juvela.
8891: Matti Koivunen. Pekka Salla. Hugo Manninen.
8892: Heikki Mustonen. Aleksi Kiviaho. Georg Backälund.
8893: V. J. Rytkönen. Toivo Friman. Kauko Hjerppe.
8894: Väinö R. Virtanen. Martti Linna. Nestori Nurminen.
8895:
8896:
8897:
8898:
8899: 27 E 746/68
8900: 1324
8901:
8902: IV.418.- Rah.al. N:o 248.
8903:
8904:
8905:
8906:
8907: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suomen
8908: elinkeinoelämän lainojen korkosubventioihin.
8909:
8910:
8911: E d u s k u n n a 11 e.
8912:
8913: Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinoelämän run- Kun todellisuudessa hyvin usein käy niin,
8914: gon vahvistamiseksi tulisi ns. perusteollisuutta että yritystoiminta kehitysalueilla on nopean
8915: alueella nykyisestään laajentaa. Teollisuuden rahoituksen tarpeessa, olisi syytä varautua myös
8916: kerrannaisvaikutukset näkyvät paitsi lisäänty- tällaisia tarkoituksia varten.
8917: neinä palveluelinkeinojen pysyvinä työpaik- Tuntuu myös siltä, että tällaisen rahoituksen
8918: koina myös pienten ja keskisuurten yritysten tulisi olla lähellä yrittäjiä. Tämän takia voitai-
8919: tuotteiden kysynnän lisääntymisenä. Perusteol- siin ehkä ajatella, että pienteollisuuden piiritoi-
8920: lisuuden laajentuminen tulisi varmistaa pitkä- mistot olisivat valmistelevia elimiä, mutta jo
8921: aikaisella halpakorkoisella lainoituksella. Val- kymmenkunta vuotta toimineet läänien teolli-
8922: tio on suorittanut valtavia investointeja kehi- suustoimikunnat voisivat olla kussakin tapauk-
8923: tysalueiden kulkulaitosten, opetustilojen ym. sessa se lausunnonantaja, jonka perusteella kor-
8924: yleisten edellytysten rakentamiseen ja paranta- kosubventioita myönnettäisiin. Rahalaitoksina
8925: miseen ja nämä luodut elinkeinoelämän puitteet voisivat toimia nykyiset rahalaitokset, joiden
8926: tulisi saada tehokkaaseen käyttöön kiihdyttä- myöntämille yrittäjälainoille suoritettaisiin val-
8927: mällä alueen teollisuuden kehittymistahtia. tion varoista korkosubventioita neljä sadalta.
8928: Kehitysaluepolitiikan tehostamista pidetään Tällaisen korkosubvention käyttöä on luon-
8929: tarpeellisena. Tätä pyrkimystä onkin pidettävä nollisesti syytä kokeilla, 'ioten se voitaisiin
8930: valtakunnallisestikin oikeana tavoitteena. Mie- aloittaa Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan lää-
8931: tittäessä keinoja kehitysalueitten elinkeinoelä- neissä.
8932: män elvyttämiseksi, ammattikoulutuksen tehos- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
8933: tamiseksi ja muiksi välttämättömiksi toimenpi- tavasti,
8934: teiksi halpakorkoisen pääoman puute on todet-
8935: tu yleensä suureksi haitaksi. Tämän takia tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8936: hän seikkaan täytyisi erityisesti kiinnittää huo- 1969 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
8937: miota. markan määrärahan käytettäväksi Lapin,
8938: Valtiontalouden ollessa vaikeuksissa tuntuu Oulun, Pohjois-Karjalan ja Kuopion lää-
8939: järkevältä halpakorkoisen pääoman hankkimi- nin elinkeinoelämän lainojen korkosub-
8940: seksi kehitysalueiden yrittäjien käyttöön tur- ventioihin.
8941: vautua korkosubventioihin.
8942: Helsingissä 17 päivänä loka!kuuta 1968,
8943:
8944: Olavi Lahtela. Mikko Volotinen. Erkki Haukipuro.
8945: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. Tahvo Rönkkö.
8946: 1325
8947:
8948: IV,419.- Rah.al. N:o 249.
8949:
8950:
8951:
8952:
8953: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Lokalahden-Kustavin
8954: lossiyhteyden parantamiseen Kaitaisten salmessa.
8955:
8956:
8957: E d u s k u n n a 11 e.
8958:
8959: Lounais-Suomen eri osista Kustaviin ja sieltä ja voimakkaasti ettei sitä voida tyydyttävästi
8960: pois suuntautuvan moottoriajoneuvoliikenteen hoitaa suuremman ja nopeamman lossin avulla.
8961: kasvaessa ei Kaitaisten salmen yli kulkevan Ias- Kun sillan rakentamisesta ei vielä ole valmiita
8962: sin välityskyky ole pystynyt estämään vaikeiden suunnitelmia, olisi tilanne välittömästi korjat-
8963: liikenneruuhkien muodostumista salmen mo- tavissa vain kaksoislossiratkaisun avulla. Tähän
8964: lemmille rannoille. Pitkät toisinaan 1 1/2-2 tarjoutunee mahdollisuus Vartsalan lossin va-
8965: tuntiin nousevat odotusajat aiheuttavat haittaa, pautuessa käytöstä lähikuukausien aikana. Rin-
8966: harmia ja vahinkoa kaikille, jotka pahimpina nakkaislossin asettaminen liikenteeseen vaatii
8967: ruuhka-aikoina joutuvat ko. lossia käyttämään. myöskin lossille jdhtavien teiden leventämistä
8968: Tilanne tulee ilman erikoistoimenpiteitä vielä ym. rakenteellisia muutoksia salmen molem-
8969: vaikeutumaan kesäasutuksen huomattavan kas- milla rannoilla.
8970: vun ja muista syistä tapahtuvan liikenteen li- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8971: sääntymisen seurauksena. Haitasta joutuvat
8972: Kustavin asukkaiden ohella kärsimään erityi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
8973: sesti omilla ajoneuvoillaan liikkuvat kesäasuk- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
8974: kaat ja camping-alueelle sekä muihin Kustavin suuruisen määrärahan Lokalahden-
8975: virkistäytymiskohteisiin matkustavat. Liiken- Kustavin lossiyhteyden parantamiseksi
8976: teen kasvun arvellaan tapahtuvan niin nopeasti Kaitaisten salmessa.
8977: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
8978:
8979: Ensio Laine. Aimo Laiho.
8980: 1326
8981:
8982: IV,420.-Rah.al. N:o 250.
8983:
8984:
8985:
8986:
8987: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta paikoitustalon rakenta-
8988: miseksi Turussa sijaitsevan valtion virastotalon yhteyteen.
8989:
8990:
8991: Ed u s kun n a 11 e.
8992:
8993: Turussa viime vuonna valmistuneen valtion taloon suunniteltu sijoitettavaksi 250 autoa.
8994: virastotalon yhteyteen on varattu paikoitusti- Turun kaupunki on ilmoittanut olevansa val-
8995: loja 65 autolle. Rakennushallituksen vuonna mis luovuttamaan paikoitustalon rakentamiseen
8996: 1963 antamien ohjeiden mukaan mainitun tarvittavan tontin myymällä sen valtiolle käy-
8997: virastotalon kokoisessa talossa tulisi olla pai- västä hinnasta mutta jättämällä kauppahinnan
8998: koitustilat n. 340-400 autolle. Valmiina ole- korottomaksi lainaksi niin pitkäksi aikaa kuin
8999: vien paikkojen määrä ei näin ollen täytä lakei- tonttia käytetään pysäköinti-, säilytys- ja huolto-
9000: hin ja ohjeisiin sisältyviä määräyksiä. Myöskin tarkoituksiin.
9001: käytännön tarve edellyttää paikoitustilojen li- Lääninhallitus on pitänyt erityisen tär<keänä
9002: säämistä. Virastotaloon on sijoitettu miltei paikoitustalon takentamista k.o. tontille kiin-
9003: kaikki läänin aluehallintoa palvelevat virastot nittäen samalla huomiota ilmeisesti vaikeutu-
9004: ja ylittää niiden käytössä olevien valtion moot- vaan työllisyystilanteeseen. Kaikki virastotalossa
9005: toriajoneuvojen määrä valmiina olevien paikoi- työskentelevät läänin- ja piirihallintoviranomai-
9006: tustilojen määrän. Kun virastotalo lisäksi sijait- set ovat pitäneet välttämättömänä paikoitus-
9007: see syrjässä yleisistä liikenneväylistä, joutuvat talon rakentamista virastotalon yhteyteen.
9008: asiakkaat ja talossa työskentelevät käyttämään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9009: tavallista suuremmassa määrin yksityisiä autoja.
9010: Paikoitustilan löytäminen autolle tuottaa k.o. että Eduskunta päättäisi ottaa vuoden
9011: alueella ylivoimaisia vaikeuksia varsinkin keski- 1969- ja menoarvioon 1 800 000 mark-
9012: päivän aikaan. kan määrärahan paikoitustalon raken-
9013: Virastotalon piirtänyt arkkitehti suunnitteli tamiseksi Turussa sijaitsevan valtion vi-
9014: paikoitustilaratkaisun tapahtuvaksi :kolmitasoi- rastotalon yhteyteen.
9015: sen paikoitustalon rakentamisen avulla. Ko.o.
9016: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
9017:
9018: Ensio Laine. Esko Niskanen. Sylvi Siltanen.
9019: 1327
9020:
9021: IV,421.- Rah.al. N:o 251.
9022:
9023:
9024:
9025:
9026: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palk-
9027: kaamiseksi opetusministeriön taidetoimistoon.
9028:
9029:
9030: E d u s k u n n a 11 e.
9031:
9032: Valtion taidekomitean mietinnössä n:o A että opetusministeriön uudelleen järjestäminen
9033: 8/1965 on todettu maamme taideolojen järjes- tapahtuisi riittävän ajoissa, jotta ministeriö pys-
9034: telyssä vallitsevat suuret puutteellisuudet ja on tyisi ohjaamaan kautta maan tapahtuvaa taide-
9035: esitetty ohjelma kiireellisesti tarvittavista toi- elämän uudelleen järjestäytymistä.
9036: menpiteistä. Komitean mietinnöstä on siten Valtion taidekomitean mietinnössä on to-
9037: muodostunut perustavaa laatua oleva ohjelma- dettu, että opetusministeriön asema on keskei-
9038: julistus, jota valtiovalta on itse lainsäädäntö- nen taiteen edistämistä koskevassa organisaa-
9039: toimin ryhtynyt toteuttamaan ja jonka suunta- tiossa. Tämän johdosta komitea on pitänyt
9040: viivojen mukaisesti on kautta maan ryhdytty välttämättömänä, että ministeriön edellytyksiä
9041: kehittämään ja uudistamaan paikallisia taide- taiteen edistämistoimenpiteiden hoitamiseksi
9042: oloja. ratkaisevasti parannetaan ja komitea on pitänyt
9043: Taiteiden edistämisestä annetulla lailla ja asianmutkaisena, että taiteen asioiden hoidon
9044: asetuksella on toteutettu laajakantoiset organi- vaatiman työmäärän kasvaessa on opetusminis-
9045: satoriset järjestelyt ja musiikkiopistojen valtion- teriössä oleva taiteen toimisto laajennetaan
9046: avusta annetulla lailla on luotu pohja kyseisen omaksi osastoksi.
9047: taiteenalan opetustoimen järjestämiseksi. Puuttumatta tässä yhteydessä moniin laaja-
9048: Eri taiteenalojen käynnissä oleva järjestäyty- kantoisiin kysymyksiin, jotka kytkeytyvät
9049: minen tulee edellämainittujen lainsäädäntötoi- maamme taideolojen kehittämiseen ja eri tai-
9050: menpiteiden ohella nopeasti aiheuttamaan var- teenalojen opetustoimen järjestämiseen, ehdo-
9051: sin suurta työmäärän lisäystä opetusministe- tamme edellä esitetyn perusteella kunnioitta-
9052: riössä. Kun maamme taide-elämä ei ole tarpeel- vasti,
9053: listen yleisten edellytysten puutteessa päässyt
9054: asianmukaisesti kehittymään, olisi tärkeätä huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9055: lehtia siitä, että opetusministeriössä on riittävä tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
9056: määrä pätevää työvoimaa hoitamassa taiteiden suuruisen määrärahan lisähenkilökun-
9057: alaan kuuluvia asioita, jotta ministeriöstä ei nan palkkaamiseksi opetusministeriön
9058: muodostuisi uutta, työvoiman puutteessa jar- taidetoimistoon.
9059: ruttavaa tekijää. Sitäpaitsi olisi välttämätöntä,
9060: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9061:
9062: Ensio Laine. Pauli Puhakka.
9063: Taisto Sinisalo. Veikko Saarto.
9064: 1328
9065:
9066: IV,422.-Rah.al. N:o 252.
9067:
9068:
9069:
9070:
9071: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokratuen maksami-
9072: seen varattomille kansaneläkkeen saajille.
9073:
9074:
9075: Ed u s k u n n a 11 e.
9076:
9077: Lähinnä kansaneläkkeen antamilla tuloilla suuri osa varattomista kansanelälclceen saajista
9078: elävien eläkeläisten tulot menevät pääasiassa elää pienten tulojen vuoksi kohtuuttomissa
9079: ravintoon, asuntokustannuksiin ja sairauksien asuntovaikeuksissa.
9080: aiheuttamiin menoihin. Näissä menoryhmissä Johdonmukaisena jatkotoimenpiteenä olisikin
9081: hintojen nousut ovat elinkustannusindeksin asuntotuen maksaminen sellaisille pääasiassa
9082: keskimääräistä nousua korkeammat. Juuri näi- kansaneläkkeen varassa eläville vanhuksille,
9083: den menoryhmien kohdalla pitäisi saada kan- jotka ovat jääneet osattomiksi niistä eduista,
9084: saneläkeläisille mahdollisuuksien mukaan helpo- mitä edellä mainittu kansaneläkelain muutos ja
9085: tuksia. Tulojen puutteessa suuri osa vanhuk- muut sosiaaliset asuntotukitoimenpiteet ovat
9086: sista joutuu elämään erittäin puutteellisissa antaneet. Tästä asiasta on myös eduskunta lau-
9087: asunnoissa. Vanhusten asuntopulmaa helpotet- sunut käsityksensä kiirehtien asumistukijärjes-
9088: tiin jossain määrin, kun .vuoden 1966 alusta telmän toteuttamista kansaneläkkeen saajille.
9089: saatiin kansaneläkelain 30 § :n 2 momenttiin Edellä sanottuun viitaten esitämme,
9090: sisällytetyksi etuoikeutettuna tulona omaan
9091: tarpeeseen käytetty asuntoetu. Tilannetta ovat että Eduskunta päättäisi ottaa vuoden
9092: myös osaltaan parantaneet kansaneläkelaitoksen 1969 valtion tulo- ja menoarvioon
9093: halpakorkoiset lainat, raha-automaattivaroista 20 000 000 markkaa vuokratuen maksa-
9094: myönnettävät avustukset ja kuntien osallistu- miseen vuokra-asunnoissa asuville Varat-
9095: minen vanhusten asuntotuotantoon. Kuitenkin tomille kansaneläkkeen saajille.
9096: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
9097:
9098: Ensio Laine. Siiri Lehmonen.
9099: Matti Koivunen. Rainer Virtanen.
9100: Martti Linna.
9101: 1329
9102:
9103: IV,423.-Rah.al. N:o 253.
9104:
9105:
9106:
9107:
9108: 0. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kansalais-
9109: sodan valtakunnallisen muistomerkin pystyttämistä varten.
9110:
9111:
9112: E d u s k u n n a 11 e.
9113:
9114: Vuonna 1968 tuli kuluneeksi viisikymmentä maila tehdä oikeutta ainakin historiallisessa
9115: vuotta Suomen työväenliikkeen ja koko kan- mielessä sekä työväenliikkeelle että niille ihmi-
9116: samme historian kannalta merkittävästä tapah- sille jotka kansalaissotaan osallistuen halusivat
9117: tumasta, kansalaissodasta. Sen jälkeen tapahtui puolustaa oikeuksiaan ja taistella paremman
9118: huomattava käänne maamme työväenliikkeen elämän puolesta.
9119: kehityksessä ja kansalaissodan haavojen arpeu- Edellä esitetyistä syistä on laajoissa kansa-
9120: tuminen on vaatinut vuosikymmeniä. Viralli- laispiireissä ja varsinkin työväen keskuudessa
9121: sessa historian kirjoituksessa ja v. 1918 tapah- herännyt tarve pystyttää valtakunnallinen
9122: tumien kuvauksessa on työväenliikkeen osuutta muistomerkki vuonna 1918 punaisten puolella
9123: arvosteltu sangen puolueellisesti ja loukkaa- henkensä menettäneiden miesten ja naisten
9124: vasti. Mutta tyydytyksellä on todettava, että muiston kunnioittamiseksi.
9125: viime aikoina historian kirjoituksessa ja muissa Helsingin Kaupunginhallitus on päättänyt
9126: tutkimuksissa on ryhdytty kansalaissodan tapah- luovuttaa tälle muistomerkille sijoituspaikan.
9127: tumia tarkastelemaa objektiivisemmin ja to- Suomen kuvanveistäjille julistetun yleisen ku-
9128: tuudenmukaisemmin. vanveistokilpailun avulla on luonnos muisto-
9129: Meidän, kuten muidenkin kanstojen historia merkiksi jo valittu. Muistomerkin on määrä
9130: osoittaa, että yhteiskunnallisista epäkohdista ja valmistua vuonna 1969.
9131: vähempiosaisten kansankerrosten sortamisesta Koska kysymyksessä on yleisvaltakunnallista
9132: johtuen ovat nämä kansanosat nousseet eri merkitystä tarkoittava aloite, pidämme luon-
9133: aikoina taisteluun vapautensa, oikeuksiensa ja nollisena, että myös valtiovalta osaltaan tukee
9134: parempien elinehtojen puolesta. Näin tapahtui tätä muistomerkkihanketta.
9135: meillä Suomessa vuonna 1918. Silloiset tapah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9136: tumat olivat seurausta niitä edeltäneistä pit-
9137: kistä taantumus- ja sortokausista. Oikeuksiaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9138: puolustamaan lähteneet työläiset eivät halun- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
9139: neet vahingoittaa yhteiskuntaa, vaan päinvas- suuruisen määrärahan annettavaksi
9140: toin luoda paremman josta olisi poistettu sorto avustuksena kansalaissodan valtakunnal-
9141: ja vääryys. lisen muistomerkin pystyttämistä var-
9142: Nämä tosiasiat meidän tulisi rohjeta julki- ten vuoden 1918 Kansalaissodan
9143: sesti tunnustaa nykypäivän Suomessa, ja sa- Muistomerkkiyhdistys r.y:n käyttöön.
9144: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9145:
9146: Olavi J. Laine. K. F. Haapasalo. T. Leivo-Larsson.
9147: 1330
9148:
9149: IV,424.- Rah.al. N:o 254.
9150:
9151:
9152:
9153:
9154: Landström: Määrärahan osoittamisesta Honkajoen-Kankaanpään
9155: -Kiikan tien rakennustöiden aloittamiseksi.
9156:
9157:
9158: E d u s k u n n a 11 e.
9159:
9160: Tiesuunta Honkajoki-Kankaanpää-Kiikka kuntakeskuksiin olisivat kunnossa. Myös työl-
9161: on ollut viime vuosina runsaan keskustelun lisyyden kannalta tällä rakennushankkeella olisi
9162: alaisena. Tiettävästi tällä tiesuunnalla on eri- alueelle huomattava menkitys. Kankaanpään-
9163: näisiä alustavia tutkimuksiakin jo suoritettu. Lautta:kylän väli Porin kautta on n. 112 km ja
9164: Maastotutkimuksienkin odotetaan valmistuvan Lavian-Kiikan kautta n. 20 km lyhyempi.
9165: vuoden loppuun mennessä. Kankaanpää-La- Uusi tie tulisi ilmeisesti lyhentämään matkaa
9166: vian välillä on suoritettu ilmakuvaukset kulu- vieläkin enemmän.
9167: neen kesän aikana ja monikolmiojonoa on mi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
9168: tattu.
9169: Nykyinen tie on varsin mutkainen ja kapea että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9170: eikä täytä lainkaan nykyajan liikenteen asetta- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
9171: mia vaatimuksia. Lisäksi on tulevaisuudessa määrärahan H onkajoen-Kankaanpään
9172: odotettavissa, että kuntauudistukset tulevat -Kiikan tien rakennustöiden aloittami-
9173: aiheuttamaan muutoksia kunnallisessa jaotuk- seksi.
9174: sessa. Olisikin toivottavaa, että tiet tuleviin
9175: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9176:
9177: Eeles Landström.
9178: 1331
9179:
9180: IV,425.- Rah.al. N:o 255.
9181:
9182:
9183:
9184:
9185: Landström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta veikkaus-
9186: voittovaroista urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen.
9187:
9188:
9189: E d u s k u n n a II e.
9190:
9191: Hallitus on budjettiesityksessään lähtenyt Olisikin mielestämme vähintä, mitä tässä ti-
9192: siitä, että ensi vuonna tullaan urheilulle varat- lanteessa saatetaan tehdä, että urheilutoiminnan
9193: tuja veikkausvoittovaroja supistamaan viidellä tukemiseen osoitetaan edelleen se määräraha,
9194: prosentilla. Nämä toimenpiteet ovat aiheutta- joka siihen tänäkin vuonna esitettiin. Erityi-
9195: neet aiheellista ihmettelyä ja hämmästystä ur- sesti on painotettava sitä, että urheilun hyväksi
9196: heiluväen keskuudessa. osoitetuista määrärahoista tulee koko maan
9197: Vuodesta toiseen on urheilun osuutta veik- alueella - myös maaseudulla - huomattava
9198: kausvarojen jaossa supistettu. On outoa, että osa juuri nuorisotyöhön ja täten se vaikuttaa
9199: urheilulle ei haluta uhrata niitä varoja, joita se tuntuvasti myös maaseutua ajatellen nuorison
9200: itse kerää. Hallitus on lähtenyt esityksessään vapaa-ajan viettoon.
9201: siitä, että ur<heilulta pois siirretyt varat osoite- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9202: taan kulttuuritoimintaan. On itsestään selvää,
9203: että kulttuurielämämme kaipaa avustusta val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9204: tiovallan taholta, vieläpä enemmän, mitä tulo- tulo- ja menoarvioon 1,5 miljoonan mar-
9205: ja menoarviossa on esitetty, mutta on vailla kan lisämäärärahan veikkausvoitto-
9206: perusteita viedä näitä varoja urheilulta. varoista urheilun ja liikuntakasvatus-
9207: työn tukemiseen.
9208: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9209:
9210: Eeles Landström. Arne Berner.
9211:
9212:
9213:
9214:
9215: 28 E 746/6&
9216: 1332
9217:
9218: IV,426. - Rah.al. N:o 256.
9219:
9220:
9221:
9222:
9223: Landström ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Mäntytuodon
9224: pikatien leventämiseksi nelikaistaiseksi.
9225:
9226:
9227: Ed u s kun n a 11 e.
9228:
9229: Porista Mäntyluodon satamaan johtava pi- kaudessa. Todennäköisesti jo vuonna 1969
9230: katie avattiin liikenteelle yli 10 vuotta sit- toteutettavan lauttaliikenteen Sundsvall-
9231: ten. Sitä ennen oli tavarakuljetus ja muu lii- Mäntyluoto vuoksi nousee liikennetiheys huo-
9232: kenne satamaan kulkenut hyvin huonokun- mattavasti. On myöskin otettava huomioon,
9233: toista ns. Mäntyluodon vanhaa tietä. Pika- että Porin kaupungin kanssa on neuvottelu
9234: tien rakentaminen toi mukanaan hyvin pal- joidenkin teollisuuslaitosten sijoittamisesta
9235: jon paremmat mahdollisuudet tavaraliiken- satamien läheisyyteen, mikä tuo tullessaan
9236: teelle yhä kehittyvään Mäntyluodon sata- myöskin painetta Mäntyluodon pikatielle.
9237: maan. Edellä esitetyn perusteella voidaan lähitu-
9238: Nykyisin Mäntyluodon ja Tahkoluodon sa- levaisuudessa odottaa varmuudella saavutet-
9239: tamiin ikuljetettava tavaramäärä on vuosi tavan valtioneuvoston hyväksymien teknillis-
9240: vuodelta kasvanut ja tällöin on pikatien lii· ten ohjeiden mukainen 9 000 henkilöautoyk-
9241: kennerasitus muodostunut yhä raskaammaksi. sikköä vuorokaudessa, mikä merkitsee toisen
9242: Suoritetuissa tutkimuksissa on todettu ky- ajoradan rakentamisen välttämättömyyttä ky-
9243: seessä olevan pikatien olevan eräitä maamme seessä olevalle tielle.
9244: eniten rasitettuja teitä. Kun vielä otamme Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9245: huomioon asutuksen leviämisen Meri-Porin
9246: suuntaan on myöskin henkilöautoliikenne että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9247: suuresti kasvanut viime vuosina tavaraliiken- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
9248: teen kasvun ohella. Nykyinen liikennetiheys kan määrärahan Parin-Mäntyluodon
9249: on noin 7 000 henkilöautoyksikköä vuoro- pikatien nelikaistaiseksi leventämistöi-
9250: den aloittamiseksi.
9251: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9252:
9253: Eeles Landström. E. J. Paavola.
9254: 1333
9255:
9256: IV,427.-Rah.al. N:o 257.
9257:
9258:
9259:
9260:
9261: Landström ym.: Määrärahan osoittamisesta oikeuslääketieteellis-
9262: ten ruumiinavausten kustannusten maksamiseksi valtion va-
9263: roista.
9264:
9265:
9266: E d u s k u n n a II e.
9267:
9268: Sellaisissa tapauksissa, jolloin vainajan tio myöskin korvaisi. Tämä vieläkin suurem-
9269: kuolinsyytä ei voida suoralta kädeltä määri- malla syyllä, koska sairaalassa tapahtuvista
9270: tellä, on tälle tehtävä ruumiinavaus. Osa ruumiinavauksista eivät asianomaiset joudu
9271: näistä ruumiinavauksista tapahtuu lääketie- maksua suorittamaan.
9272: teellisinä ruumiinavauksina sairaaloissa, jol- Rahallisesti ruumiinavaus tietää noin 77-
9273: loin niistä ei aiheudu jälkeenjääneille min- 80 markan menoa, ja kyseisenlaatuisia
9274: käänlaisia kustannuksia. Osalle kuolemanta- ruumiinavauksia suoritetaan vuosittain vain
9275: pauksista saatetaan poliisin toimesta määrätä noin 1 000, joten tasapuolisuuden aikaansaa-
9276: oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Tällai- miseksi tässä yhteydessä valtio ei tulisi jou-
9277: sissa tapauksissa joudutaan toimenpide mak- tumaan kovinkaan suurina pidettäviin uhra-
9278: samaan omaisten ja kuolinpesän toimesta, uksiin, kun muistetaan, että jo huomattava
9279: mikäli varoja on. osa näistä edellä mainituista tapauksista jou-
9280: Ruumiinavauksesta maksettavat korvauk- dutaan jo nykyisellään maksamaan valtion
9281: set saattavat aiheuttaa suuriakin vaikeuksia. varoista.
9282: Omaiset, jotka ovat juuri menettäneet per- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9283: heensä jonkun jäsenen joutuvat muutenkin
9284: suorittamaan lukuisia kustannuksia mm. hau- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9285: tauksesta jne. Ei voida pitää perusteltuna den 1969 tulo- ;a menoarvioon
9286: sitä, että nimenomaan tällaisissa tapauksissa 80 000 markan määrärahan oikeuslää-
9287: ja tilanteissa, jolloin valtion toimesta määrä- ketieteellisten ruumiinavaus/en kustan-
9288: tään ruumiinavaus suoritettavaksi, sitä ei vai- nusten maksamiseksi valtion varoista.
9289: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9290:
9291: Eeles Landström. E. J. Paavola. Arne Berner.
9292: 1334
9293:
9294: IV,428.- Rah.al. N:o 258.
9295:
9296:
9297:
9298:
9299: Landström: Määrärahan osoittamisesta Noormarkun-Lassilan-
9300: Riihon-Susikosken tien rakentamiseksi.
9301:
9302:
9303: E d u s k u n n a 11 e.
9304:
9305: Alati lisääntyvä moottoriajoneuvoliikenne kohdin aivan tiessä "kiinni". Näin ollen asu-
9306: Noormarkun kunnan alueen kautta on ai- tuskeskuksen kiertävän tien rakentaminen lii-
9307: heuttanut kestämättömän tilanteen kunnan kenteen joustavan ja vaarattoman sujumisen
9308: keskustan ahtailla väylillä. Tämän vuoksi vuoksi on mielestäni valtiovallan taholta
9309: uuden keskustan ohittavan tien rakentami- täysin oikea toimenpide. Kyseessä olevan
9310: nen on aivan välttämätöntä. Suunnitelmat tien pituus on noin 45 kilometriä.
9311: ko. tiestä ovat jo olemassa: Rakennettava tie Edellä olevan perusteella ehdotan,
9312: siirtäisi Laviasta ja osaksi myös T ampeteelta
9313: Porin ja Vaasan suuntiin tulevan liikenteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9314: pois Noorma:rkun ja Finpyyn kylien ahtailta tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
9315: teiltä, joiden varsilla tiheä asutus on ryhmit- kan määrärahan Noormarkun-Lassi-
9316: tynyt siten, että rakennukset ovat monissa lan-Riihon-Susikosken tien raken-
9317: tamistöiden aloittamiseksi.
9318: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9319:
9320: Eeles Landsttöm.
9321: 1335
9322:
9323: IV ,429. - Rah.al. N :o 259.
9324:
9325:
9326:
9327:
9328: Landström: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen
9329: Pohjois-Satakunnan metsäkoeaseman uudisrakennusten raken-
9330: tamista varten.
9331:
9332:
9333: E d u s kun n a 11 e.
9334:
9335: Metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuksen man nykyisessä toiminnassa välttämättömät toi-
9336: mukaan voidaan laitoksen alaisuuteen perustaa misto-, arkisto-, luento- ja laboratoriotilat että
9337: koe- ja tutkimusasemia, joissa suoritetaan tut- huonetilat tutkimustoiminnan laajentamista
9338: kimuksia paikan päällä koko vuoden ajan. Koe- varten. Koska tutkimustoiminnan voidaan odot-
9339: aseman toimintaa johtaa yliopistollisen koulu- taa tehostuvan siinä suhteessa, että metsäntut-
9340: tuksen saanut henkilö. Ensimmäinen tämänta- kimuslaitoksen tutkijat suorittavat koeasemalta
9341: painen metsäkoeasema perustettiin vuonna 1961 käsin koko kenttätyökauden ajan kestäviä
9342: Satakuntaan. Aseman sijaintipaikka on Parkano, alueellisia tutkimuksia, on tätä toimintaa sil-
9343: ja sen näihin saakka tärkeimpinä tutkimus- mällä pitäen otettu huonetilaohjelmaan tilat
9344: alueina ovat olleet metsäntutkimuslaitoksen kolmea tutkijanhuonetta sekä tarpeellisia ruo-
9345: Pohjois-Satakunnan ja Häädetjärven kokeilu- kailu- ja majoitushuoneita varten. Lämpökes-
9346: alueet Karvian ja Parkanon kunnissa sekä met- kus-, sauna- ja varastorakennuksen tilat on py-
9347: sähallinnon Parkanon !hoitoalueen mailla sijait- ritty mitoittamaan koeaseman nykyistä ja ar-
9348: sevat ojitus- ja lannoituskoekentät. Tutkimuk- vioitavissa olevaa tulevaa tarvetta vastaavasti.
9349: sia on pyritty suorittamaan myös muualla Sa- Rakennuspaikaksi on varattu Parkanon kun-
9350: takunnassa sekä Etelä-Pohjanmaalla. nasta valtion omistama n. 6 hehtaarin suurui-
9351: Pohjois-Satakunnan metsäkoeaseman tähänas- nen alue, joka on rakennushallituksen lausun-
9352: tista toimintaa on suuresti vaikeuttanut tarkoi- non mukaan ko. rakennusten rakentamiseen kel-
9353: tuksen mukaisten työskentelytilojen puute. Koe- poinen. Rakennuskelpoisuuden ehdoksi asetettu
9354: aseman käytössä on ollut vain metsäntutkimus- kulkuyhteys alueelle on saatu aluevaihdolla,
9355: laitoksen Pohjois-Satakunnan kokeilualueessa si- jossa metsäntutkimuslaitokselle myös on tullut
9356: jaitsevia entisiä asuinrakennuksia ja saunoja, oikeus pohjaveden ottamiseen ja johtamiseen
9357: jotka eivät korjattuinakaan sovellu tutkimustoi- korvauksetta aluevaihdossa luovutetulta maa-
9358: minnassa välttämättömiin laboratorio- ym. töi- alalta.
9359: hin. Tämän johdosta on uudisrakennusten ra- Metsäntutkimuslaitoksen esityksistä huoli-
9360: kentaminen ollut jo useiden vuosien ajan hy- matta ei edellä mainittujen uudisrakennusten
9361: vin tarpeellista. rakentamista vaaten ole myönnetty edes suun-
9362: Pohjois-Satakunnan koeaseman uudisraken- nitteluvaroja. Täysitehoisen tutkimustoiminnan
9363: nukset käsittäisivät valtion rakennusohjelmatoi- edellytykset ovat täten puuttuneet Pohjois-Sa-
9364: mikunnassa hyväksytyn huonetilaohjelman mu- takunnan metsäkoeasemalta, eikä toiminnan
9365: kaan varsinaisen koeasemarakennuksen, läm- laajentamiseen tähtääviä suunnitelmia ole voitu
9366: pökeskus-, sauna- ja varastorakennuksen sekä toteuttaa. Tästä johtuva menetys on valitetta-
9367: koeaseman johtajan asuinrakennuksen. Raken- vaa koeaseman vaikutuspiiriin kuuluvien aluei-
9368: nusryhmän yhteinen kuutiotilavuus on noin den metsätalouden kannalta, jonka kehittämi-
9369: 4 100 m3 ja kustannusarvio 800 000 mk. sessä voitaisiin käyttää hyväksi maakunnallisella
9370: Huonetilaohjelmassa on edellytetty, että koeasemalla suoritettujen tutkimusten tuloksia.
9371: uudisrakennuksia rakennettaessa otetaan huo- Selvää myös on, että metsäntutkimuksen haja-
9372: mioon paitsi nykyinen myöskin arvioitavissa sijoitus, jossa tutkijavoimia siirretään Helsin-
9373: oleva tuleva tarve. Tämän takia koeasemaraken- gistä maaseudulle, on hukkaan heitettyä ilman
9374: nukseen on suunniteltu sijoitettavaksi sekä ase- riittäviä työskentelymahdollisuuksia.
9375: 1336 IV,429. - Pohjois-Satakunnan roetsäkoeaseroa.
9376:
9377:
9378: Koska Pohjois-Satakunta on vaikeaa alityölli- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
9379: syysaluetta, missä etenkin rakennustyöväen si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9380: joittaminen on kohdannut suuria vaikeuksia voi- tulo- ja menoarvioon 800 000 markan
9381: sivat metsäkoeaseman rakennustyöt omalta osal- suuruisen määrärahan metsäntutkimus-
9382: taan lievittää ko. vaikeuksia Parkanon seudulla, laitoksen Pohjois-Satakunnan metsäkoe-
9383: missä työttömyystilanne Tampereen työvoima- aseman uudisrakennus/en rakentamisen
9384: piirin ilmoituksen mukaan on piirin alueella rahoittamista varten.
9385: kaikkein vaikein.
9386: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9387:
9388: Eeles Landström.
9389: 1337
9390:
9391: IV,430.- Rah.al. N:o 260.
9392:
9393:
9394:
9395:
9396: Landström: Määrärahan osoittamisesta Turun-Tampereen ja
9397: Porin-Helsingin valtateiden eritasoristeyksen rakentamiseksi
9398: Lauttakylässä.
9399:
9400:
9401: E d u s k u n n a 11 e.
9402:
9403: Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on Koska aivan viime aikoina on tässä risteyk-
9404: erityistä huomiota kiinnitetty turvallisuusnäkö- sessä tapahtunut useita kuolemaan johtaneita
9405: kohtien huomioimiseen rakentamalla eritasoris- onnettomuuksia katson, että valtiovallan
9406: teyksiä vilkkaiksi katsotuilla valtateillä. Kui- olisi kiireellisesti konkretisoitava suunnitel-
9407: tenkaan ei saisi viivytellä jo rakennettujen tei- mansa risteyksen liikennejärjestelyjen suhteen
9408: den risteyksien muuttamista eritasoristeyksiksi ja aloitettava eritasoristeyksen rakennustyöt.
9409: vilkasliikenteisillä teillä. Edellä olevan perusteella ehdotan,
9410: Eräs tällainen risteys, jossa pikaisia toimen-
9411: piteitä kaivataan, on Turku-Tampere ja Po- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9412: ri-Helsinki valtateiden ristays Lauttakylässä. tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
9413: Vakavat liikenneonnettomuudet juuri tässä ris- määrärahan Turun-Tampereen ja Po-
9414: teyksessä useamman vuoden aikana eivät kui- rin-Helsingin valtateiden eritasoris-
9415: tenkaan ole aiheuttaneet viivyttelemätöntä käy- teyksen rakennustöiden aloittamista var-
9416: tännön toteuttamista risteyksen liikenteen ten Lauttakylässä.
9417: uudelleen järjestelemiseksi.
9418: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9419:
9420: Eeles Landström.
9421: 1338
9422:
9423: IV,431.- Rah.al. N:o 261.
9424:
9425:
9426:
9427:
9428: Landström: Määrärahan osoittamisesta tukimuksen suorittami-
9429: seksi veikkaaiien mielipiteen selvittämistä varten veikkaus-
9430: voittovaroien iakamisesta.
9431:
9432:
9433: E d u s k u n n a 11 e.
9434:
9435: Hallitus on ensi vuoden tulo- ja menoarvios- sillä veikkauskupongeilla. Jotta asiassa tarvitta-
9436: saan jälleen puuttunut veikkausvoittovarojen vat painatus ym. kustannukset saataisiin peite-
9437: jakosuhteeseen vähentämällä urheilun osuutta tyiksi, pitäisi tähän tarkoitukseen varata ensi
9438: viidellä prosenttiyksiköllä. Mm. tämän toimen- vuodelle tulo- ja menoarvioon 2 500 markkaa
9439: piteen vuoksi julkisessa keskustelussa onkin tämän tutkimuksen suorittamista varten val-
9440: kiinnitetty juuri viime aikoina paljon huomiota tion varoin.
9441: veikkausvoittovarojen oikeudenmukaiseen ja- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9442: koon urheilun ja kulttuurin kesken. Osapuolet tavasti,
9443: ovat epätietoisia siitä, mikä on esim. kulttuu-
9444: rin oikea suhteellinen osuus veikkausvoittova- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9445: roista. Jotta selvitys itse veikkaajien suhtautu- tulo- ja menoarvioon 2 500 markan
9446: misesta asiaan saataisiin selville, olisi mieles- määrärahan tutkimuksen suorittami-
9447: tämme veikkaajien keskuudessa suoritettava seksi veikkaajien mielipiteen selvittä-
9448: tästä asiasta jonkun veikkauskierroksen yhtey- miseksi veikkausvoittovarojen jakami-
9449: dessä mielipidetiedustelu, esimerkiksi eriväri- sesta.
9450: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9451:
9452: Eeles Landström.
9453: 1339
9454:
9455: IV,4.32.- Rah.al. N:o 262.
9456:
9457:
9458:
9459:
9460: · Landström: Määrärahan osoittamisesta Pomarkun-Noormarkun
9461: -Lampaluodon maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
9462:
9463:
9464: E d u s k u n n a 11 e.
9465:
9466: Vaikka Porin satamien kautta kuljetettu pungin, sisääntuloteiden ja Parin-Mäntyluo-
9467: vientitavaroiden maara tilastojen mukaan don tien liikennettä.
9468: v. 1955-1965 hieman laski on tuonti sen si- Liikenne suunnitellulla tiellä tulisi muodos-
9469: jaan voimakkaasti lisääntynyt. Suurin paine ko- tumaan hyvin vilkkaaksi. Paitsi autokuljetusten
9470: konaiskuljetusten lisääntymisestä on kohdistu- yleinen lisääntyminen tulee tien käyttöä suu-
9471: nut maantiekuljetuksiin. Niinpä näiden mainit- resti vilkastuttamaan öljykuljetukset, joiden
9472: tujen 10 vuoden aikana autokuljetusten merki- määrän jatkuvasta kasvusta suuri osa suuntau-
9473: tys on voimakkaasti lisääntynyt sekä satamalii- tuu juuri pohjoiseen.
9474: kenteen kasvun että rautatiekuljetusten suhteel- Mikäli ko. tiesuunnitelma toteutetaan, tulee
9475: lisen osuuden vähenemisen johdosta. se merkitsemään vuosittain huomattavaa mat-
9476: Porin satamiin suuntautuvan maantieliiken- kan, ajan ja kustannusten säästöä. Ei ole syytä
9477: teen vaikeutena on kuitenkin ollut tarkoituk- myöskään unohtaa kyseisen tien rakentamisen
9478: senmukaisen tieyhteyden puute. Tutkimusten merkitystä Porin ja sen lähiympäristön työlli-
9479: tuloksena on päädytty suosittelemaan Pomark- syyden kannalta.
9480: ku-Noormarkku-Lampaluoto tiesuuntaa. Edellä olevan perusteella esitän,
9481: Suunniteltu tie palvelisi lähinnä Vaasan, Par-
9482: kanoo ja Tampereen suuntia eli pohjoiseen ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9483: koilliseen suuntautuvaa liikennettä. Suunniteltu tulo- ;a menoarvioon 1 000 000 markan
9484: satamatie palvelisi suoranaisesti huomattavaa määrärahan Pomarkun-Noormarkun-
9485: osaa kauko- ja lähiliikenteestä. Sen lisäksi se Lampaluodon maantien rakennustöiden
9486: epäsuorasti helpottaisi tuntuvasti Porin kau- aloittamiseksi.
9487: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9488:
9489: Eeles Landström.
9490:
9491:
9492:
9493:
9494: 29 E 746/68
9495: 1840
9496:
9497: IV,433.- Rah.al. N:o 263.
9498:
9499:
9500:
9501:
9502: Landström ym.: Määrärahan osoittamisesta Vähärauman yhteis-
9503: koulun rakennustöiden aloittamiseen.
9504:
9505:
9506: E d u s k u n n a 11 e.
9507:
9508: Porin kaupunki on sitoutunut järjestämään tuneet liian pieniksi. Osa opetuksesta on jou-
9509: Vähärauman yhteiskoululle toimitilat elokuun duttu järjestämään koulun ulkopuolelle. Kou-
9510: loppuun 1970 saakka. Tästä eteenpäin on kou- lun oppilasmäärä on tällä hetkellä 325 oppi-
9511: lun toimitiloista lupautunut huolehtimaan val- lasta ja opettajia koulussa on 23.
9512: tio. Vastoin odotuksia ei ensi vuoden tulo- ja Koulutaloa varten Porin kaupunki on osoit-
9513: menoarvio kuitenkaan sisällä tätä tarkoittavaa tanut tilavan 1,72 hehtaarin tontin. Myös kou-
9514: määrärahaa. Mikäli uuden koulurakennuksen lurakennuksen piirustukset ovat tiettävästi työn
9515: katon alle aiotaan päästä vuoden 1970 syksystä alla. Omatoimisesti on asioita saatettu varsin
9516: lähtien, alkaa koulurakennuksen suunnittelulla pitkälle eteenpäin. Nyt on valtion vuoro jatkaa.
9517: olla jo tässä vaiheessa kiire. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9518: Vähärauman yhteislyseo on iältään nuorin
9519: valtion oppikoulu Porissa. Koulun aloittaessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9520: toimintansa se sai käyttöönsä v. -65 kaupungin tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
9521: omistaman ruotsalaisen yhteiskoulun entisen Vähärauman yhteiskoulun rakennustöi-
9522: rakennuksen. Jo nyt koulun tilat ovat osoittau- den aloittamiseen.
9523: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
9524:
9525: Eeles Landström. E. J. Paavola.
9526: 1341
9527:
9528: IV,434.-Rah.al. N:o 264.
9529:
9530:
9531:
9532:
9533: Landström: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan keskussairaa-
9534: lan saneeraustöiden aloittamiseksi.
9535:
9536:
9537: E d u s k u n n a 11 e.
9538:
9539: Porin yleinen sairaala, josta muodostettiin Saneerausta pidetään tarpeellisena siitä syystä,
9540: Satakunnan keskussairaala, on valmistunut että todennäköisesti Satakunnan keskussairaa-
9541: vuonna 1937 ja on siten jo yli 30 vuotta vanha. lan perustamiskirjan mukaista 653 paikkaista
9542: Sen aikaisesta sairaalasuunnittelusta johtuen keskussairaalaa päästään rakentamaan vasta
9543: sairaalassa on tutkimus- ja toimenpidetiloja sai- usean vuoden kuluttua. Saneeraus muuttaisi
9544: rassijaa kohti huomattavasti vähemmän kuin nykyistä sairaalaa niin paljon tehokkaammaksi,
9545: nykyaikaisissa keskussairaaloissa. Satakunnan että työskentely siinä olisi vaivatta saatu hoi-
9546: keskussairaalassa tunnetaankin nimenomaan detuksi sinä aikana kun perustamiskirjan mu-
9547: tutkimus- ja toimenpidetilojen puute kaikkein kainen uusi sairaala olisi suunniteltu ja raken·
9548: vaikeimpana ongelmana. nettu.
9549: Sairaalan saneerauksen tarve on mitä poltta- Edellä olevan perusteella esitän,
9550: vin kysymys ja pikaisia toimenpiteitä tässä suh-
9551: teessa toivottaisiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9552: Saneeraussuunnitelmat ovat jo olemassa. Se tulo- ia menoarvioon 1 000 000 markan
9553: on suunniteltu jaksoteltavaksi neljään eri vai- määrärahan Satakunnan keskussairaalan
9554: heeseen, jotka voitaisiin peräkkäisinä vuosina saneeraustöiden aloittamiseksi. ·
9555: toteuttaa tai venyttää useammankin vuoden
9556: ajalle.
9557: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9558:
9559: Eeles Landström.
9560: 1342
9561:
9562: IV,435.-Rah.al. N:o 265.
9563:
9564:
9565:
9566:
9567: Landström: Määrärahan osoittamisesta Porin-Friitalan maantien
9568: rakennustöiden aloittamiseksi.
9569:
9570:
9571: E d u s k u n n a 11 e.
9572: Pori-Tampere valtatieltä valmistuu lähiai- lan päätaajaman, Friitalan, välistä liikennettä,
9573: koina uusi yhteys Porin kaupungin keskustaan helpottaisi se tuntuvasti painetta myös Pori-
9574: ns. Ulvilantien nimellä. Samasta valtatien ris- Helsinki valtatiellä. Sanotulla tiellä Ulvilan
9575: teyksestä on kaavailtu lähteväksi maantie Frii- osuus on vuoden -65 liikennelaskennan perus-
9576: talan suuntaan. Tämän rakennettavaksi kaavail- teella 2 000 henkilöautoyksikköä.
9577: lun tien pituus on noin 3 km, josta Ulvilan Erityisesti on todettava, että työllisyyskoh-
9578: puolelle jää 1,6 km ja loput jää Porin kaupun- teena tien rakentaminen Pori-Friitala välille
9579: gin alueelle. Tien rakentaminen ei rakennuskaa- olisi mitä tähdellisin.
9580: vojen kannalta aiheuttaisi haittaa kummankaan Edellä olevan perusteella esitän,
9581: puolelta.
9582: Alustavat suunnitelmat tien rakentamisesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9583: on olemassa jo tällä hetkellä, eikä lopullisten tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
9584: suunnitelmien tekeminen aseta estettä. Paitsi määrärahan Porin-Friitalan maantien
9585: että tie ratkaisevasti parantaisi Porin ja Ulvi- rakennustöiden aloittamiseksi.
9586: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9587:
9588: Eeles Landström.
9589: 1343
9590:
9591: IV,4.36.- Rah.al. N:o 266.
9592:
9593:
9594:
9595:
9596: Landström ym.: Määrärahan osoittamisesta talvimerenkulun tur-
9597: vaamiseksi Porin satamaan.
9598:
9599:
9600: E d u s k u n n a 11 e.
9601:
9602: Pohjanlahden satamiin suuntautuvan talvi- Useissa eri yhteyksissä onkin esitetty aja-
9603: liikenteen turvaaminen on varsin epävarmojen tusta tutkimuksen aikaansaamiseksi uuden tai·
9604: tekijöiden varassa. Vuosittain riippuu kokonaan viväylän avaamiseksi Poriin. Tässä yhteydessä
9605: talven kovuudesta ja jäänmuodostuksesta,missä olisi lisäksi tutkittava myös sitä, missä määrin
9606: määrin ja mitkä Pohjanlahden satamistamme nykyisellä kalustolla pystytään Porin talvilii-
9607: ovat avoinna. Joinakin talvina satamia on jou- kennettä tarkoituksenmukaisesti hoitamaan:
9608: duttu sulkemaan jo varsin aikaisin syystalvella On esitetty ajatuksia, että erinäiset väylänvalin-
9609: ja ensimmäiset laivat ovat saapuneet vasta myö- natkin tuntuvasti helpottaisivat tilannetta ny.
9610: hään keväällä. Sataman hiljaiselo on jatkunut kyisestään, ja että vähillä toimenpiteillä pääs-
9611: usein pitkään, koska jäänsärkijävoimatkin ovat täisiin suhteellisen edullisiin lopputuloksiin.
9612: nykyisellään suhteellisen rajoitettuja. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9613: Satamien sulkeutuminen on omalta osaltaan
9614: vaikuttanut tuntuvasti myös Porin osalta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9615: Omalta osaltaan tämä tietenkin heijastuu tie- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
9616: tenkin vientiin ja tuontiin, mutta varsin tun- määrärahan talvimerenkulun turvaatili-
9617: tuva merkitys tällä on myös työllisyyteen. seksi Porin satamaan.
9618: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
9619:
9620: Eeles Landström. E. J. Paavola.
9621: 1344
9622:
9623: IV,4.37.-Rah.al. N:o 267.
9624:
9625:
9626:
9627:
9628: Landström: Määrärahan osoittamisesta Mäntyluodon aallonmur-
9629: tajan rakennustöiden aloittamiseksi.
9630:
9631:
9632: E d u s k u n n a II e.
9633:
9634: Mäntyluodon aallonmurtajien rakentaminen lonmurtajien tarve on kiistaton, muodostaisi
9635: .On kauan esillä ollut kysymys, mutta ratkaisuja aallonmurtajien rakentaminen otollisen työlli-
9636: tässä suhteessa on vuodesta toiseen saatu odot- syyskohteen. Työssä tarvittavan kiviaineksen
9637: taa. Kysymyksen esiinottamisen jälleen tekee hankkiminen voitaisiin yhdistää eräisiin var-
9638: erityisen perustelluksi se, että Pori - kuten muusvarastoja koskeviin suunnitelmiin niin,
9639: koko sen talousalue - on viime aikoina· ollut että niiden louhintatöistä saataisiin tarvittava
9640: vaikeaa työttömyysaluetta. Erityisen vaikeaksi kiviaines. Alustavat suunnittelutyöt mm. pie-
9641: 'Ol1 ajoittain muodostunut alueen kuorma-auto- noismallitutkimukset aallonmurtaja-asiassa on
9642: liikennettä harjoittavien yksityisirittäjien työl- jo suoritettu, joten jatkosuunnittelukaan ei tu-
9643: lisyyskysymys. Tässä suhteessa ei kunnallisin lisi viemään aikaa.
9644: voimin ole pystytty saamaan ratkaisua aikaan. Edellä olevan perusteella ehdotan,
9645: Vähäisen työtilaisuuksien tarjonnan vuoksi
9646: yrittäjät · ovat olleet heikossa asemassa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9647: Eräänä ratkaisuna näiden yrittäjien työnsaan- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
9648: nin turvaamiseen on esitetty Mäntyluodon aal- määrärahan Mäntyluodon aallonmurta-
9649: lonmurtajien rakentamista. Paitsi että itse aal- jan rakennustöiden aloittamiseksi.
9650: Halsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9651:
9652: Eeles Landström.
9653: 1345
9654:
9655: IV,438.- Rah.al. N:o 268.
9656:
9657:
9658:
9659:
9660: Landström: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään-Vamma-
9661: lan tien rakennustöiden aloittamiseksi.
9662:
9663:
9664: E d u s k u n n a 11 e.
9665:
9666: Useassa eri yhteydessä on noussut esiin kysy- tavaran ajossa samoin kuin teollisuuden tuot-
9667: mys Kankaanpää-Lavia-Kiikoinen-Kiikka teiden ja niiden raaka-aineiden kuljetuksessa
9668: -Vammala tien rakentamisen tarpeesta. Tä- tiellä olisi tuntuva merkitys. Tien vaikutuspii-
9669: män tien rakentamisen tarpeellisuus onkin il- riin tulisikin useita teollisuuslaitoksia ja suuria
9670: meinen. Tiettävästi asiassa on jo tehtykin sahoja. Kankaanpään ja Vammalan välinen ny-
9671: eräitä tutkimuksia. · kyinen tie nykyisellään ei kestä raskasta liiken-
9672: Yhtenäisenä hankkeena Kankaanpää-Vam- nettä, eikä se liikenneturvallisuutta ajatellen
9673: mala tie tulisi yhdistämään Porin-Kankaan- täytä sille asetettavia vaatimuksia. Koko alueen
9674: pään-Parkanon ja Porin-Tampereen sekä elinkeinoelämän ja mm. työllisyyskysymyksen
9675: Turun-Tampereen valtatiet toimien samalla kannalta olisikin Kankaanpään ja Vammalan vä-
9676: yhdystienä Kiikkoisista Laviaan ja siitä edel- lisen liikenneyhteyden rakennustyöt aloitettava
9677: leen Kankaanpäähän. Väli Kiikkoinen-Kiikka mitä pikimmin.
9678: -Vammala toimisi niinikään yhdystienä V am- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9679: malasta ja Kiikasta Poriin sekä päinvastaiseen
9680: suuntaan Kiikasta ja Kiikoisista sekä yleensä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9681: kin maakunnan pohjoisosista ja Pohjanmaalta tulo- ;a menoarvioon 1 000 000 markan
9682: Vammalaan. määrärahan Kankaanpään-Lavian-
9683: Suunniteltu tiesuunta tulisi välittämään Kiikoisten-Kiikan-Vammalan tien ra-
9684: Etelä-Pohjanmaan teollisen tuotannon Helsin- kennustöiden aloittamiseksi.
9685: gin suuntaan ja muualle Etelä-Suomeen. Puu-
9686: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9687:
9688: Eeles Landström.
9689: 1346
9690:
9691: IV,439.-Rah.al. N:o 269.
9692:
9693:
9694:
9695:
9696: Landström ym.: Määrärahan osoittamisesta väitöskirjojen paina-
9697: tuskustannusten maksamiseksi valtion varoista.
9698:
9699:
9700: E d u s k u n n a II e.
9701:
9702: Tieteellisen tutkimuksen organisaatiokomi- heessa, jolloin ansiot vielä ovat vähäiset ja opin-
9703: tea totesi v. 1964 kolmannessa osamietinnös- tovelat rasittamassa, vielä entisestään vähentää
9704: sään maamme tieteen jälkikasvun olevan riit- tieteellistä uraa kohtaan tunnettua mielenkiin-
9705: tämättömän kulttuuri- ja talouselämän tarpeita toa. On ilmeistä, että paras keino näiden epä-
9706: silmällä pitäen. Eduskunnan vuoden 1965 val- kohtien korjaamiseen on, että valtio maksaa
9707: tiopäivillä hyväksymät lait kovkeakoululaitok- kaikkien korkeakouluissa painatusluvan saanei-
9708: sen kehittämiseksi edellyttää paljon runsaam- den väitöskirjojen painatuskulut.
9709: paa nuorten tutkijain kouluttamista kuin tie- On arvioitu, että vastaisuudessa tarpeemme
9710: teellisen tutkimuksen organisaatiokomitea edel- tyydyttämiseksi olisi päästävä n. 100 väitöskir-
9711: lytti. jan painattamiseen vuodessa. Nykyisellään väi-
9712: Eräissä tulo- ja menoarvioissa onkin osoitettu töskirjoja valmistuu vuosittain vain n. 70-80.
9713: varoja nuorten väitöskirjantekijöiden opintojen Jos tältä pohjalta arvioidaan painatuskustannus-
9714: rahoittamiseksi. Nämäkään apurahat eivät kui- ten vähimmäismenot, ottaen huomioon em.
9715: tenkaan tee tieteellistä uraa nuorelle opiskeli- jälkikäteen saatavat avustukset muodostuu tar-
9716: jalle taloudellisesti samanarvoiseksi kuin muut vittavien varojen suuruus 400 000 markaksi.
9717: elämänalat. Nuorten tieteenharjoittajien ase- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
9718: maa vaikeuttavat vielä huomattavasti ne suuret taen,
9719: kustannukset, joita väitöskirjan painattaminen
9720: aiheuttaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9721: Usein nuori tutkija joutuu itse vastaamaan tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
9722: näistä menoista, vaikka hän voikin jälkikäteen määrärahan painatusluvan saaneiden väi-
9723: saada tukea tieteellisiltä seuroilta tai korkea- töskirjojen painatuskustannusten mak-
9724: kouluilta. Näin suuret kustannukset elämänvai- samiseksi valtion varoista.
9725: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9726:
9727: Eeles Landström. E. J. Paavola. Arne Bemer.
9728: 1347
9729:
9730: IV,440.- Rah.al. N:o 270.
9731:
9732:
9733:
9734:
9735: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keitelepohjan-Viita-
9736: järven tien korjaustöitä varten.
9737:
9738:
9739: E d u s k u n n a 11 e.
9740:
9741: Viitasaaren kunnassa työllisyystilanne on yl- nettavan Keitelepohja-Kinnulan maantien
9742: lättävästi ja nopeasti vaikeutunut. Metsätöiden valtatie n:o 4:ään, jolloin sen merkitys mm.
9743: koneeliistumisen vuoksi ei alueen työkykyinen turistiliikenteelle on suuri. Tien rakennus- ja
9744: miestyövoima saa enää työtilaisuuksia metsäta- korjaussuunnitelmat ovat TVL:n Keski-Suomen
9745: louden piiristä. Rakennustoiminnassa on myös- piirin toimesta olleet valmiina jo kauan, vain
9746: kin tapahtunut rahoitusvaikeuksien vuoksi py- rahoitusta on puuttunut.
9747: sähtyminen. Alkaneen syyskauden alussa oli Työllisyyden järkiperäisen hoidon ja eritoten
9748: kunnassa yli 150 työnhakijaa, joille ei voitu Viitasaaren matkailuelinkeinon kehittämisen
9749: osoittaa työpaikkaa. Ennustelaskelmien mukai- vuoksi olisi välttämätöntä, että Keitelepohja-
9750: nen työttömyys tulee olemaan tulevan helmi- Viitajärvi tie rakennettaisiin jo alkaneen työlli-
9751: maaliskuun aikana jopa 450 työtöntä. Lisäksi syyskauden aikana.
9752: on pitäjässä jo nyt 30 kuorma-autoilijaa vailla Edellä olevaan viitaten esitämme,
9753: työtä.
9754: Rakenteilla olevan Keitelepohja-Kinnulan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9755: maantien jatkeeksi tuleva Keitelepohja-Viita- 1969 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
9756: järvi on varsin heikkokuntoinen mutta vilk- kaa Keitelepohjan-Viitajärven tien ra-
9757: kaasti liikennöity tie. Tämä tie yhdistää raken- kennus- ja korjaustöitä varten.
9758: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
9759:
9760: Siiri Lehmonen. P. Puhakka.
9761:
9762:
9763:
9764:
9765: 30 E 746/68
9766: 1348
9767:
9768: IV,441.- Rah.al. N:o 271.
9769:
9770:
9771:
9772:
9773: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesihuolto-
9774: laitteiden rakentamista varten.
9775:
9776:
9777: E d u s k u n n a 11 e.
9778: Valtion v. 1969 menoarviosta on poistettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9779: määräraha !ainoiksi vesihuoltolaitteiden raken- tulo- ja menoarvioon 18 000 000 mar-
9780: tamista varten. Pidämme välttämättömänä, että kan määrärahan !ainoiksi vesihuoltolait-
9781: määräraha säilytetään budjetissa. teiden rakentamista varten.
9782: Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
9783: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9784:
9785: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
9786: Pauli Puhakka. V. J. Rytkönen.
9787: Väinö R. Virtanen.
9788: 1349
9789:
9790: IV,442.- Rah.al. N:o 272.
9791:
9792:
9793:
9794:
9795: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
9796: oppivelvollisten oppilaiden kuljetus- ja ruokailukustannuksiin.
9797:
9798:
9799: E d u s k u n n a 11 e.
9800:
9801: Peruskoulujärjestelmään siirtyminen tulee den, joissa jo toumvat valtion oppikoulut so-
9802: kunnissa tapahtumaan hyvin eri aikoina, kun- siaalisine etuineen.
9803: tien erilaisesta varallisuusasteesta ja poliitti- Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaisesti
9804: sista voimasuhteista riippuen. Todennäköistä sosiaaliset edut tulee olla samat kaikilla lapsilla
9805: on, että siirtymävaiheen aikana joudutaan kun- koulumuodosta riippumatta, kuitenkin niin to-
9806: tien taholta monin eri tavoin tukemaan yksi- teutettuina, etteivät nämä sosiaalisten etujen
9807: tyisiä oppikouluja yhä lisääntyvässä määrin, aiheuttamat lisäkustannukset tulisi kuntien yk-
9808: koska kannatusyhdistyspohjaisia yksityiskou- sin kannettavaksi, vaan että niiden rahoitus ni-
9809: luja kohtaan tunnetaan alati vähenevää kiinnos- menomaan koulumuodon siirtymävaiheen aikana
9810: tusta, jolloin niiden saarnat muut kuin kuntien turvattaisiin valtion varoilla kunnille, joissa
9811: ja valtion varoista saadut avustukset vähenevät. toimii yksityisiä oppikouluja. Tällä avustusjär-
9812: Siirtymävaiheen aikana oppivelvollisuusikäi- jestelmällä nopeutettaisiin yleistä peruskoulu-
9813: set oppikoulussa olevat lapset joutuvat heikom- muotoon siirtymistä tasapuolistuttamalla lasten
9814: paan asemaan kuin varsinaisessa kansa- ja kansa- sosiaaliset saannot, ja näiden käytännön esi-
9815: laiskoulussa oppivelvollisuuttaan suorittavat, merkkien nojalla olisi kunnissa helpommin voi-
9816: koska he eivät saa niitä sosiaalisia etuja, joita tettavissa ne kielteiset ennakkoasenteet, joita
9817: kansa- ja kansalaiskoululaiset saavat esim. mak- peruskouluun siirtymisellä tällä hetkellä vielä
9818: suttoman koululaiskuljetuksen muodossa. Toi- on olemassa. Lisäksi se hyvin huomattavassa
9819: saalta on kuntia, jotka hyvinkin suurin uhrauk- määrin tasoittaisi kuntien eriasteisia koulutus-
9820: sin ovat pyrkineet järjestämään joko alennettuja kustannuksia.
9821: tai maksuttornia kuljetuksia yksityisissä oppi- Edellä olevaan viitaten esitämme,
9822: kouluissa opiskeleville nuorille. Samoin tapah-
9823: tuu myöskin kouluaterioiden kohdalla. Nämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9824: koulutoimen hoitamisessa turvatut sosiaaliset valtion tulo- ja menoarvioon 300 000
9825: edut aiheuttavat kunnille vuosittain varsin suu- markan määrärahan avustuksiksi kun-
9826: ria menoeriä ja saattavat ne kunnat epäoikeu- nille oppivelvollisten oppilaiden kulje-
9827: denmukaiseen asemaan sellaisiin kuntiin näh- tus- ja ruokailukustannuksiin.
9828: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
9829:
9830: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen. P. Puhakka.
9831: 1350
9832:
9833: IV,44.3.- Rah.al. N:o 27.3.
9834:
9835:
9836:
9837:
9838: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta /ainoiksi Huopanan
9839: Voima Oy:lle Huopanankoskeen rakennettavaa voimalaitosta
9840: varten.
9841:
9842:
9843: E e u s k u n n a 11 e.
9844:
9845: Kehitysaluelakien ja tehokkaan työllisyyspo- tarkastetut kustannuslaskelmat, jotka osoitta-
9846: litiikan toteuttaminen edellyttävät, että kaikki vat, että voimala kykenee tuottamaan uudistet-
9847: suunnitelmiltaan valmiit ja toimintaedellytyk- tuna yleistä hintatasoa halvempaa sähkövoimaa.
9848: siltään kannattavat liike-, liikenne-, teollisuus- Lisäksi erittäin huomionarvoinen seikka on se,
9849: ja voimatalousrakennushankkeet pyritään mah- että rakennettavan voimalan rahoitukseen osal-
9850: dollisimman tasapuolisesti ja tarkoituksenmu- listuu yksityisen yhtiön oma pääoma hyvin huo-
9851: kaisesti toteuttamaan. Taloudellisuusasenteen mattavalla osalla, jos rahoituksesta puuttuva
9852: mukaisesti valtion työllisyys- ja teollistamisva- osa turvataan valtion lainoituksella.
9853: roja tulisi ensisijaisesti ohjata niihin työkohtei- Viitasaaren talousalue on alityöllisyysaluetta,
9854: siin, joiden luomiseen myöskin yksitynen pää- jossa on vain hyvin vähän yleisillä varoilla ra-
9855: oma osallistuu. hoitettavia työllisyyskohteita. Huopanankosken
9856: Maakuntatasolla näitä tällaisia lainoitettavia voimalan rakentaminen turvaisi työtä noin 200
9857: kohteita on mm. pohjoisessa Keski-Suomessa henkilölle suunnitellun 2 vuoden rakennusvai-
9858: hyvin vähän. Siksi näillä alueilla jo olevien val- heen ajaksi ja loisi voimatalouden parantumi-
9859: miiden teollisuus- ja rakennussuunnitelmien to- sella edellytykset uusien tuotantolaitosten syn-
9860: teutukseen olisi vaikeana työttömyyskautena tymiselle.
9861: kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota. Kaikilla näillä perusteilla on pidettävä kan-
9862: Keski-Suomen pohjoisten kuntien teollista- santaloudellisesti kannattavana ja työllisyvden
9863: misen eräänä suurena esteenä on tarvittavan hoitamisen kannalta välttämättömänä valtion
9864: käyttövoiman puute ja kalleus. Näiden alueiden varoilla tapahtuvan lainoituksen turvin ryhtyä
9865: taloudelliselle kehitykselle olisi välttämätöntä, rakentamaan Viitasaaren Huopanankosken voi-
9866: että alueella olevien luontaisten edellytysten malaitosta.
9867: mukaiset mahdollisuudet käytettäisiin monipuo. Edellä olevaan viitaten esitämme,
9868: !istuvan teollisen kehityksen hyväksi. Viitasaa-
9869: ren kunnan Huopanankoski-nimisen kosken ve- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9870: sivoimalan rakentamiseen on olemassa maakun- valtion tulo- ja menoarvioon 34.06.77
9871: nallisesti ja koko kansantaloudellisesti täysin momentille 1 miljoonan markan määrä-
9872: kannattavat perusteet. Huopanankoskeen raken- rahan !ainoiksi Huopanan Voima Oy:lle
9873: nettavaa voimalaa varten on olemassa valmiit Huopanankoskeen rakennettavan voima-
9874: rakennussuunnitelmat, sen rakentamiseksi tar- laitoksen rakennuslainaa varten.
9875: vittavat luvat ja devalvaation jälkeen uudelleen
9876: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1968.
9877:
9878: Siiri Lehmonen. Aune Salama.
9879: Matti Koivunen. Sakari Knuuttila.
9880: 1351
9881:
9882: IV,444.- Rah.al. N:o 274.
9883:
9884:
9885:
9886:
9887: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionenemmistöisen
9888: puuelementtitaloja valmistavan tehtaan perustamiseksi Viita-
9889: saarelle.
9890:
9891:
9892: E d u s k u n n a 11 e.
9893:
9894: Rakenteellisen työttömyyden poistamiseksi rautunut turvaamaan sijoittuvalle teollisuudelle
9895: on eduskunta säätänyt mm. kehitysaluelain, tarvittavan maa-alan hankkimallaan teollisuus-
9896: jolla pyritään ohjaamaan teollisuutta teollisessa tonttialueelia kunnallisteknillisine töineen. Vii-
9897: kehityksessä jälkeen jääneille alueille. Yritys- tasaarella toimii ennestään Haapaniemen Saha
9898: toimintaan tarvittavien pääomien puutteen Oy, joka voisi edelleenkin toimia uuden
9899: vuoksi on lain tarkoitus jäänyt vaikutuksetto- korkeammanasteisen puunjalostusteollisuuden
9900: maksi mm. pohjoisen Keski-Suomen alueella. alempiasteisena jalostajana ja muodostaisi näin
9901: Viitasaaren talousalueella Pihtiputaan, Kinnu- yhteisesti teollisuuskokonaisuuden, joka ny-
9902: lan, Kannonkosken, Saarijärven ja Viitasaaren kyistä paremmin työllistäisi alueen väestöä.
9903: kunnissa on viimeisten vuosien aikana ollut py- Oman maamme asuntopula sekä ulkomaalaisten
9904: syvää työttömyyttä ja tilanne tulee jatkumaan kiinnostus suomalaista puurakenteista omakoti-
9905: tällaisena vastaisuudessakin, ellei pysyviä työ- tai rivitalotyyppistä elementtitaloa kohtaan te-
9906: paikkoja alueelle saada. Tällä noin 40 000 asuk- kee tästä tuotteesta •kysytyn, kun sen tarkoi-
9907: kaan talousalueella olisi luontaiset edellytykset tuksenmukainen sarjavalmistus toteutettaisiin
9908: mm. korkeamman jalostusasteen omaavan puu- valtiojobtoisena yrityksenä.
9909: raaka-aineen käyttöön perustuvalle teollisuu- Tällaista ratkaisua työllisyysasiain nykyistä
9910: delle. Viitasaaren talousalueen vuotuinen met- joustavammaksi hoitamiseksi suosittelee mm.
9911: sän lisäkasvu loisi sille riittävät ja luontaiset asuntotuotantoa ja sen kehittymisen mahdolli-
9912: raaka-aine-edellytykset. Tieverkostoa on jo kun- suuksia tutkinut asuntotuotantokomitea, joka
9913: nostettu ja parhaillaan rakennettavat tiet teke- mietinnössään päätyi suositukseen, että työlli-
9914: vät mahdolliseksi tuotteiden markkinoinnin ja syyttä voitaisiin edistää sijoittamalla rakennus-
9915: alueen väestön pysyvä työnsaannin tarve puol- elementtejä valmistavia tehtaita kehitys-
9916: tavat työpaikkojen sijoittamista tälle alueelle. alueelle.
9917: Tällaisena teollisuuden alana on lähinnä nå'h- Edellä olevaan viitaten esitämme,
9918: tävä puuelementtitalojen valmistaminen raaka-
9919: aineen ja työvoiman välittömässä läheisyydessä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
9920: jolloin kansantaloudellisista kustannuksista yksi valtion tulo- ja menoarvioon 100 000
9921: kolmasosa olisi jo ennen hankittua sijoitusta markan määrärahan V iitasaarelle perus-
9922: lähinnä työvoimaksi tarjoutuvan paikallisen tettavan valtionenemmistöisen puuele-
9923: väestön asunnoissa ja kuljetukseen välttämättä- menttitaloja valmistavan tehtaan perus-
9924: missä teissä. Lisäksi Viitasaaren kunta on va- tamis- ja suunnittelutöitä varten.
9925: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
9926:
9927: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
9928: Aimo Laiho. Sakari Knuuttila.
9929: 1352
9930:
9931: IV,445.- Rah.al. N:o 275.
9932:
9933:
9934:
9935:
9936: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pientuloi-
9937: sille kansaneläkkeensaajille.
9938:
9939:
9940: E d u s kun n a 11 e.
9941:
9942: Kansaneläkelain 30 §: n 2 momenttiin on valmiina sosiaaliministeriössä jo vuoden 1966
9943: 1960-luvun kuluessa lisätty melkoinen määrä syksystä lähtien. Kun vuoden 1969 talous-
9944: erilaisia tuloja ja etuisuuksia, joita ei oteta arviossakaan ei vielä ole varauduttu tähän vai-
9945: huomioon kansaneläkkeen tukiosaa määritel- keuksissa olevien eläkeläisten kannalta tärkeään
9946: täessä. Kansaneläkkeen saajissa on kuitenkin eduskunnan edellyttämään uudistukseen, pi-
9947: suuri osa sellaisia taloudellisissa vaikeuksissa dämme johdonmukaisena, että eduskunta ottaa
9948: olevia eläkkeen saajia, joiden asemaan tukiosan valtion osuutta vastaavat varat talousarvioon
9949: saannin tuloväljennykset eivät ole tuoneet hel- sellaisen muutoksen tekemiseksi, että työtulo
9950: potusta. Tällainen syrjittyyn asemaan jääneiden käsitellään 1 500 markan määrään saakka etu-
9951: eläkeläisten ryhmä on ennen kaikkea työtuloilla oikeutettuna tulona vuodessa, tai jos eläkkeen
9952: pieniin eläkkeisiinsä lisätuloja hankkimaan pa- saaja on naimisissa, puolisoiden yhteinen työ-
9953: kotetut eläkeläiset ja ne, joiden vaimot käyvät tulo on etuoikeutettua 2 400 markan määrään
9954: työssä. Samanlaiseen epäoikeutettuun eläke- saakka vuodessa. Vastaavaan asemaan tulee
9955: kohteluun joutuvat työtapaturmien johdosta saattaa myöskin työtapaturman perusteella saa-
9956: tapaturmalain perusteella korvauksia saavat. dut korvaukset. Valtion osuus näiden lisäetujen
9957: Vanhusten työhuoltokomitea totesi vuonna kustantamisessa olisi vuoden aikana arviolta
9958: 1965 antamassaan mietinnössä, että voimassa 25 000 000 markkaa.
9959: olevan· kansaneläkelain mukainen työtulon huo- Edellä sanottuun viitaten esitämme,
9960: mioon ottaminen tukiosaa vähentävänä tekijänä
9961: on esteenä vanhusten työllistämiselle ja nyky- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
9962: aikaiselle vanhusten huollolle. Myös eduskunta den 1969 valtion tulo- ja menoarvioon
9963: on lausunut edellyttävänsä, että jo vuoden 1967 25 000 000 markkaa avustuksina niille
9964: aikana hallitus antaisi eduskunnalle esityksen kansaneläkkeen saajille, joiden työtulot
9965: kansaneläkelain muuttamisesta siten, että eivät vlitä 1 500 markkaa vuodessa, tai
9966: ennen kaikkea työtulo asetettaisiin tukiosaa jos eläkkeen saaja on naimisissa, puoli-
9967: määrättäessä riittävässä määrin etuoikeutetuksi soiden yhteinen työtulo ei ylitä 2 400
9968: tuloksi. Tämän suuntaiset kansaneläkelain muu- markkaa vuodessa.
9969: tosesitykset ovatkin tiettävästi olleet esittely-
9970: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
9971:
9972: Siiri Lehmonen. Paavo Lagerroos.
9973: Matti Koivunen. Rainer Virtanen.
9974: Väinö R. Virtanen. Pauli Puhakka.
9975: Kaisu Weckman. Aleksi Kiviaho.
9976: 1353
9977:
9978: IV,446.-Rah.al. N:o 276.
9979:
9980:
9981:
9982:
9983: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta perhe-eläkkeiden mak-
9984: samiseen.
9985:
9986:
9987: E d u s k u n n a 11 e.
9988:
9989: Annetulla esityksellä n: o 176 ( 1967 vp. ) tärkeää. Tämän tähdellisen sosiaalilainsäädän-
9990: perhe-eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi tömme puutteen poistamiseen olisikin ensi
9991: laeiksi on pyritty täydentämään lakisääteistä tilassa päästävä. Mielestämme lain käsittelyä
9992: perhe-eläketurvaa. Perhe-eläketurvan täydentä- olisi kiirehdittävä niin, että se saadaan säädet-
9993: miseen ja parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä tyä kuluvan vuoden aikana ja sen tulisi astua
9994: on sinänsä pidettäväkin perusteltuina, koska voimaan ensi vuoden alusta sellaisessa muodossa
9995: eläketurvajärjestelmämme kipeimpiä puutteita kuin edellä mainitussa lakialaitteessa on ehdo-
9996: on perhe-eläketurvan rajoitettu ulottuvaisuus. tettu. Tällöin tultaisiin huomioimaan hallituk-
9997: Hallituksen antama esitys toteutettuna ei kui- sen esittämää ehdotusta paremmin ne, joille
9998: tenkaan täysin täytä sille asetettuja vaatimuk- perhe-eläkkeen saaminen on tähdellisin. Mikäli
9999: sia ja tässä suhteessa eläkkeen määräämisperus- laki hyväksytään aloitteessa esitetyssä muodossa
10000: teita onkin syytä tarkistaa. Nämä tarkistus- tulisi se ensimmäisenä vuonna kuluttamaan va-
10001: ehdotukset on esitetty lakialaitteessa numero roja jonkin verran enemmän kuin mitä halli-
10002: 14 (1968 vp.). tuksen esitys. Hallituksen esityksen mukaan
10003: Perhe-eläkeuudistuksen kaavailtiin astuvan ensimmäisen vuoden tarve olisi 76 milj. mk,
10004: voimaan vuoden 1969 alusta. Yleiseksi häm- aloitteen mukaan tarvittaisiin varoja ensi
10005: mästykseksi hallituksen taholta on kuitenkin vuonna 2 milj. mk enemmän. Kustannukset tuli-
10006: lähdetty jarruttamaan perhe-eläkkeen voimaan- sivat olemaan kummassakin esityksessä seuraa·
10007: astumista. Esityksen käsittelvkin on keskey- vina vuosina suunnilleen samaa suuruusluok-
10008: tetty eduskunnan sosiaalivaliokunnassa. Ensi kaa.
10009: vuoden tulo- ja menoarvioon ei liioin ole ehdo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10010: tettu tähän tarkoitukseen määrärahaa. Sellai-
10011: seen järjestelyyn, jonka mukaan laki astuisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
10012: voimaan edes vuoden 1969 kuluessa, ei ole ha- tulo- ja menoarvioon 78 milj. markan
10013: luttu mennä. määrärahan perhe-eläkkeiden maksa-
10014: Mielestämme perhe-eläkelain säätäminen ja mista varten.
10015: sen pikainen voimaanastuminen on ensiarvoisen
10016: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
10017:
10018: Armas Leinonen. Pirkko Aro. Eeles Landström.
10019: Tuure Salo. Ame Bemer. Irma Karvikko.
10020: 1354
10021:
10022: IV,447.- Rah.al. N:o 277.
10023:
10024:
10025:
10026:
10027: Leivo-Larsson ym.: Määrärahan osoittamisesta erityyppisten huo-
10028: keitten asuntojen rakentamiseksi eläkeikään tulleille vanhuk-
10029: sille.
10030:
10031:
10032: E d u s k u n n a 11 e.
10033:
10034: Viime aikoina on monessa eri yhteydessä asuntoja. Näissä asuvat ovat yleensä olleet tyy-
10035: kiinnitetty huomiota eläkkeelle siirtyvien van- tyväisiä ennen muuta siksi, että tällä tavoin väl-
10036: henevien ikäluokkien asuntokysymykseen. Ny- tetään se, että vanhukset joutuvat erotetuiksi
10037: kyaikainen ajattelu edellyttää, että vanhenevia omaan suljettuun ryhmäänsä, mikä voi olla
10038: ikäluokkia ei sijoiteta ikäänkuin karsinoihin, omiaan vaikuttamaan mielialan kehitykseen hai-
10039: vanhusten kaupunkeihin tai suuriin laitoksiin. tallisesti. Onnistuneena voitaneen pitää myös
10040: Nälle aktiivielämästä siirtyneille olisi varattava sellaisia yksittäistaloja, jotka varataan vanhuk-
10041: mahdollisuus saada asunto, joka sijoituksel- sille ja suunnitellaan heidän tarpeitaan vastaa-
10042: taan, kooltaan, varusteiltaan ja ennen kaikkea viksi ja joihin sisällytetään myös erilaisia pal-
10043: vuokratasoltaan olisi sellainen, että se sopii velumuotoja, mutta nämä talot sijoitettaisiin
10044: asianomaisen eläkeläisen uusiin olosuhteisiin muun asutuksen yhteyteen. Nämä eivät samalla
10045: ja vastaa hänen tarpeitaan. tavoin sulje vanhuksia pois sykkivän elämän
10046: Jotta tämä kaikki olisi mahdollista, olisi keskeltä kuin tapahtuu kun vanhuksille vara-
10047: kuntien ja erilaisten yhteisöjen, jotka näitä taan erityinen alue laitoksineen, jonnekin var-
10048: asuntoja rakennuttavat ja harrastavat vanhusten sinaisen asutuksen laitamille.
10049: kysymyksiä myös asuntokysymyksen osalta, voi- Kun vanhusten ja eläkeläisten asuntokysymys
10050: tava saada taloudellista tukea rakennuttaakseen meilläkin on erikoisen ajankohtainen, ehdo-
10051: joko erityistaloja taikka hankkiakseen n.k. tamme kunnioittavasti
10052: osakehuoneistoja vuokrattavaksi eläkeläisille
10053: sellaiseen hintaan, joka on sopusoinnussa eläke- että vuoden 1969 tulo- ja meno-
10054: läisen maksukyvyn kanssa. arvioon otettaisiin kohtaan 33.34
10055: Wienissä on rakennettu asuintaloja, joihin uudelle momentille mk 1 000 000:-
10056: on varattu n. 10 % kokonaismäärästä vanhem- jaettavaksi niille kunnille, yksityisille
10057: pien, ensisijassa eläkeläisten asunnoiksi ja on järjestöille tai muille yhteisöille avus-
10058: nämä huoneistot sijoitettu alakertaan ja sisus- tuksena, jotka kokeilumielessä ryhtyisi-
10059: tettu siten, että ne hyvin sopivat huonosti liik- vät rakentamaan uudenaikaisia huokeita
10060: kuville taikka muutoin erityisjärjestelyjä tar- erityyppisiä asuntoja eläkeikään tulleille
10061: vitseville asukkaille. Asunnot ovat vuokra- vanhuksille.
10062: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
10063:
10064: T. Leivo-Larsson. Impi Lukkarinen.
10065: 1355
10066:
10067: IV,448.- Fin.mot. N:o 278.
10068:
10069:
10070:
10071:
10072: Lillqvist m.fl.: Angående anvisande av anslag för undersökning
10073: för fördjupning av farleden från Kackurs till fiskeplatserna
10074: i Larsmo.
10075:
10076:
10077: T i 11 R i k s d a g e n.
10078:
10079: Fiskaryrket har allt sedan urminnes tider holmen som farleden borde fördjupa~ med ca
10080: varit ett omtyckt näringsfång i Larsmo kom- en meter på en sträcka av 500-600 meter.
10081: mun. Troligen på grund av vattenföroreningar Om denna muddring skulle utföras, vilket inte
10082: har yrkesfiskarna minskat rätt kraftigt men det kan bli så kostsamt för samhället att detta
10083: finns fortfarande en mindre grupp kvar. Dess- inte låter sig göras, kunde fiskarna oberoende
10084: utom finns det ett stort antal som vid sidan av väderlek och vattenstånd föra sina fångster
10085: om jordbruket eller andra yrken har fisket som i land.
10086: bisyssla. För att underlätta yrkets utövande har Fördjupningen av farleden skulle gagna
10087: statsmakten under de senaste vintrarna låtit också andra intressen. Fisken skulle bättre
10088: uppföra en vågbrytare vid Örens fiskeplats. slippa till sina lekplatser och fiskstammen skul-
10089: Det största problemet för fiskarna i denna le förökas mera än nu. Vattencirkulationen
10090: trakt nu, torde vara, uppgrundningen av far- skulle förbättras på trånga ställen och den
10091: leden från fiskeplatserna tili Kackurs fiskehamn naturliga vattenreningen öka avsevärt, vilket
10092: dit fångsten dagligen förs med båt av fiskarna vore synnerligen betydelsefullt med tanke på
10093: för vidare befordran med bil tili konsumen- träförädlingsfabrikernas närhet. För turisterna
10094: terna. Vid normalt vattenstånd kan fiskarna och villabebyggelsen skulle muddringen av far-
10095: använda sig av den inre farleden via Helsing- leden också ha sin givna betydelse i synnerhet
10096: ön men vid lågvatten är detta inte numera med tanke på övergången tili 5 dagars arbets-
10097: möjligt. T.ex. från Juvarpet blir fiskarna veckor.
10098: tvungna att göra en omväg, som förlänger Hänvisande tili det ovan sagda föreslår vi
10099: resan med fångsten in tili fiskehamnen från vördsamt,
10100: 45 min. tili 1 ~ timme. Vid otjänliga väder-
10101: leksförhållanden kan den längre farleden inte att Riksdagen i 1969 års statsförslag
10102: alls användas och fisken kan följaktligen inte måtte upptaga 5 000 mk för en under-
10103: föras i land. Både fiskarna och konsumenterna sökning i avsikt att fördjupa farleden
10104: blir lidande därav. från Kackurs fiskehamn till fiskplatser-
10105: Det är främst mellan Helsingön och Båt- na i Larsmo skärgård.
10106: Helsingfors den 17 oktober 1968.
10107:
10108: Bror Lillqvist. Lars Lindeman.
10109: Ragnar Granvik. Margit Eskman.
10110: Ingvar S. Melin.
10111:
10112:
10113:
10114:
10115: 31 E 746/68
10116: 1356
10117:
10118: IV,448.- Rah.al. N:o 278. Suomennos.
10119:
10120:
10121:
10122:
10123: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta väylän syventämisen
10124: tutkimista varten Kackurs'ista Luodon kalastuspaikalle.
10125:
10126:
10127: E d u s k u n n a 11 e.
10128:
10129: Kalastajanammatti on ikimuistoisista ajoista Kulkuväylää pitäisi syventää noin metrillä
10130: asti ollut pidetty elinkeino Larsmon kunnassa. lähinnä Helsingön ja Båtholmin välillä 500-
10131: Luultavasti veden saastumisen takia ovat am- 600 metrin matkalta. Jos tämä ruoppaus
10132: mattikalastajat vähentyneet varsin voimakkaasti, suoritettaisiin, mikä ei voi tulla niin kalliiksi
10133: mutta edelleen on jäljellä pienehkö ryhmä. Li- yhteiskunnalle, ettei sitä voitaisi tehdä, voisi-
10134: säksi on suuri joukko sellaisia, jotka harjoit- vat kalastajat säästä ja veden korkeudesta riip-
10135: tavat kalastusta sivuelinkeinona maanviljelyk- pumatta tuoda saaliinsa maihin.
10136: sen tai muiden ammattien ohella. Helpottaak- Kulkuväylän syventäminen tuottaisi myös
10137: seen ammatin harjoittamista on valtiovalta muita etuja. Kala pääsisi helpommin kutupai-
10138: viime talvina pystyttänyt aallonmurtajan Ören- koilleen ja kalakanta lisääntyisi nykyistä enem-
10139: in kalastuspaikalle. män. Veden kiertokulku parantuisi ahtaissa pai-
10140: Tämän seudun kalastajien suurimpana pul- koissa ja luonnollinen vedenpuhdistuminen li-
10141: mana lienee nyt kalastuspaikalta Kackursin sääntyisi huomattavasti, mikä olisi erityisen
10142: kalasatamaan johtavan väylän ruoppaaminen, merkittävää ottaen huomioon puunjalostusteh-
10143: jonne kalastajat vievät päivittäin saaliin ve- taiden läheisyyden. Turisteille ja huvila-asu-
10144: neillä edelleen autoilla kuluttajille kuljetetta- tukselle olisi kulkuväylän ruoppauksella myös
10145: vaksi. Normaalin vedenkorkeuden vallitessa, tietty merkityksensä erityisesti ottaen huo-
10146: voivat kalastajat käyttää Helsingön kautta kul- mioon siirtymisen 5 päiväisiin työviikkoihin.
10147: kevaa sisäväylää, mutta matalan veden aikana Yllä sanottuun viitaten ehdotamme kunnioit-
10148: tämä ei ole nyttemmin mahdollista. Esim. Ju- taen,
10149: varpetista on kalastajien pakko käyttää kierto-
10150: tietä, joka pidentää saaliin kuljetusmatkan ka- että Eduskunta vuoden 1969 tulo- ja
10151: lasatamaan 45 minuutista 1 ~ tuntiin. Sopi- menoarvioon ottaisi 5 000 markan
10152: mattomien sääolosuhteiden vallitessa ei pidem- määrärahan tutkimuksen suorittamista
10153: pää kulkuväylää voida lainkaan käyttää eikä varten Kackursin kalasatamasta Luodon
10154: kalaa näin ollen voida tuoda maihin. Sekä saaristossa sijaitseville kalastuspaikoille
10155: kalastajat että kuluttajat kärsivät siitä. johtavan väylän syventämiseksi.
10156: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
10157:
10158: Bror Lillqvist. Lars Lindeman.
10159: Ragnar Granvik. Margit Eskman.
10160: Ingvar S. Melin.
10161: 1357
10162:
10163: IV,449.-Fin.mot. N:o 279.
10164:
10165:
10166:
10167:
10168: LiUqvist m.fl.: Angående anvisande av anslag för ökat antal
10169: lektorat vid Pietarsaaren Yhteislyseo.
10170:
10171:
10172: T i 11 R i k s d a g e n.
10173:
10174: När Pietarsaaren Yhteislyseo år 1955 över- ningen. Skolans ledning vill giva eleverna bästa
10175: togs av staten, inrättades en äldre lektors tänkbara undervisning i svenska på grund av
10176: tjänst gemensam för engelska och svenska att majoriteten av ortens befolkning är svensk-
10177: språket. Med beaktande av dåvarande förhål- språkig samt av riksdagens fattade beslut, om
10178: lande, ca 240 elever, var läget tillfredsstäl- att svenska språket kommer att införas som
10179: lande. Veckotimmar i nämnda språk fanns obligatoriskt ämne i grundskolan.
10180: inte heller tillräckligt för två skilda tjänster. Inom ramen för nu inrättade lärartjänster
10181: Under årens förlopp har läget på ett av- kan den eftersträvade standarden på den
10182: görande sätt förändrats. Elevernas antal har svenskspråkiga undervisningen inte uppnås vid
10183: nästan fördubblats och de uppgår nu tili 45.3 skolan. En äldre lektorstjänst i svenska borde
10184: elever. Verkställd undersökning utvisar, med på grund härav inrättas vid läroinrättningen
10185: beaktande av antalet födda barn och de som och anslag för ändamålet intagas i 1969 års
10186: nu är skolpliktiga, att elevantalet kommer att statsförslag.
10187: öka kontinuerligt under kommande år. Med hänvisning till ovanstående motivering
10188: Under läsåret 1968-69 har skolan 42 föreslår vi vördsammast,
10189: veckotimmar i engelska och 4.3 veckotimmar
10190: i svenska. Tillsammans 85 veckotimmar eller att Riksdagen, för att uppdela det
10191: mer än tillräckligt med timmar för två skilda gemensamma äldre lektoratet i engelska
10192: lärartjänster. och svenska vid Pietarsaaren Y hteis-
10193: Undervisningen i svenska handhas nu lik- lyseo till ett skilt äldre lektorat i
10194: som tidigare av tillfälliga eller inkompetenta engelska och ett i svenska från den
10195: personer. Goda lärarkrafter söker inte en så 1. 9. 1969, måtte i statsförslaget för år
10196: osäker befattning i avsikt att stanna. Följden 1969 upptaga 2 000 mark, vilket blir
10197: blir bristfällig undervisning och klagomål från skillnaden mellan de nuvarande och de
10198: elevernas föräldrar inkommer tili läroinrätt- nya löneutgifterna under år 1969.
10199: Helsingfors den 15 oktober 1968.
10200:
10201: Bror Lillqvist. Lars Lindeman.
10202: Veikko Savela. Margit Eskman.
10203: 1358
10204:
10205: IV,449.- Rah.al. N:o 279. Suomennos.
10206:
10207:
10208:
10209:
10210: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren yhteisly-
10211: seon lehtorinvirkojen lukumäärän lisäämiseksi.
10212:
10213:
10214: E d u s k u n n a 11 e.
10215:
10216: Kun Pietarsaaren yhteislyseo vuonna 1955 ajateltavissa olevan ruotsin kielen opetuksen
10217: otettiin valtion haltuun, perustettiin yksi van- sen vuoksi, että paikkakunnan väestön enem-
10218: hemman lehtorin virka yhteisesti englannin ja mistö on ruotsinkielistä sekä eduskunnan pää-
10219: ruotsin kieltä varten. Silloisissa oloissa, kun töksen takia, jonka mukaan ruotsin kieli ote-
10220: oppilaita oli noin 240, tilanne oli tyydyttävä. taan pakolliseksi aineeksi peruskouluun.
10221: Mainituissa kielissä ei viikkotunteja ollut riit- Nykyisten opettajanvirkojen puitteissa ei
10222: tävästi kahta erillistä virkaa varten. koulussa voida saavuttaa tavoiteitua tasoa
10223: Vuosien kuluessa tilanne on ratkaisevasti ruotsin kielen opetuksessa. Ruotsin kielen
10224: muuttunut. Oppilasmäärä on miltei kaksinker- vanhemman lehtorin virka pitäisi tämän ta-
10225: taistunut ollen nyt 453 oppilasta. Suoritettu kia perustaa oppilaitokseen ja määräraha tätä
10226: tutkimus osoittaa, että huomioon ottaen syn- tarkoitusta varten ottaa vuoden 1969 tulo- ja
10227: tyneiden lasten ja nyt oppivelvollisten luku- meno arvioon.
10228: määrän, oppilaiden luku tulee vastaisina vuo- Yllä olevaan perusteluun viitaten ehdotamme
10229: sina jatkuvasti nousemaan. kunnioittavasti,
10230: Lukuvuonna 1968-69 koulussa on 42 eng-
10231: lannin kielen ja 43 ruotsin kielen viikkotuntia. että Eduskunta yhteisen englannin ja
10232: Yhteensä on 85 viikkotuntia eli riittävästi tun- ruotsin kielen vanhemman lehtorinviran
10233: teja kahta eri opettajanvirkaa varten. jakamiseen Pietarsaaren yhteislyseossa
10234: Ruotsin kielen opetus on nyt kuten aikai- erilliseksi vanhemman lehtorin viroiksi
10235: semminkin tilapäisten tai epäpätevien henkilöi- englannin ja ruotsin kieltä varten,
10236: den käsissä. Hyvät opettajavoimat eivät .hae alkaen 1. 9. 1969, ottaisi vuoden 1969
10237: niin epävarmaa tointa jäädäkseen siihen. Seu- valtion tulo- ja menoarvioon 2 000
10238: rauksena on puutteellinen opetus, ja lasten markkaa, joka on nykyisten ja vuo-
10239: vanhempien valituksia tulee oppilaitokselle. den 1969 uusien palkkausmenojen vä-
10240: Koulun johto tahtoo antaa oppilaille parhaan linen ero.
10241: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
10242:
10243: Bror Lillqvist. Lars Lindeman.
10244: Veikko Savela. Margit Eskman.
10245: 1359
10246:
10247: IV,450.-Fin.mot. N:o 280.
10248:
10249:
10250:
10251:
10252: Lillqvist m.fl.: Angående anvisande av anslag för en depåbygg-
10253: nad i ]akobstads vägmästardistrikt.
10254:
10255:
10256: T i II R i k s d a g e n.
10257:
10258: Jakobstads vägmästardistrikt omfattar föi- De behövliga uttymmena är garage för 5 st.
10259: jande kommuner, Pedersöre, Esse, Purmo, lastbilar, 4 st. traktoret och 3 st. väghyvlar.
10260: Larsmo och Nykarleby landskommun samt Utrymmen för reparationsarbeten, målning m.m.
10261: städerna Jakobstad och Nykarleby. Inom di- Förrådsbyggnad för uppbevarande av arbets-
10262: striktet förefintliga och skötta vägar av skilda redskap, sociala utrymmen för de anställda
10263: slag uppgå nu tili 387 km. För vägmästar- samt gårdskarlsbostad. Tillsammans ca 2.160 ms
10264: distriktets behov har i Jakobstad under åren varma utrymmen och 1.440 ms kalla. Byggnads~
10265: 1948-1950 i olika etapper uppförts tillfälliga kostnader för hela projektet har beräknats tili
10266: träbyggnader för uppbevarande av den begrän- ca 650 000 mark. Tomt för ändamålet finns
10267: sade maskinpark som den tiden stod tili väg- tili förfogande.
10268: mästardistriktets förfogande. Sociala-, förråds-, Som av ovanstående framgår är behovet av
10269: bostads- och kontorsutrymmen äro mycket nya utrymmen absolut nödvändigt och säkert
10270: trånga och bristfälliga. Tvätt- och omklädnings- tili fördel för staten att denna maskinpark kan
10271: utrymmen för arbetarna saknas helt. uppbevaras inomhus. Därtill är sysselsättnings~
10272: Maskinparken har under de senaste åren Iäget på orten bekymmersamt och statliga ar-
10273: avsevärt kompletterats med nya stora lastbilar betsprojekt finns endast i ringa omfattning.
10274: och vägmaskiner som inte ryms i de gamla och Med ovananförda motiveringar om behovet
10275: trånga utrymmen som står tili buds. Maskin7 av tillbyggnader för Jakobstads vägmästar-
10276: parken representerar i detta nu ett värde om distrikt, föreslår vi vördsamt,
10277: cirka 500 000 mark som mer eller mindre kom-
10278: mer att stå ute i alla slags väder. Detta gör att att Riksdagen i 1969 års statsförslag
10279: maskinerna far illa, vartili ännu kommet högre måtte upptaga 650 000 mark för en
10280: undethållskostnader. depåbyggnad i ]akobstads vägmästar·
10281: Maskinparken i J akobstads vägmästatdisttikt distrikt.
10282: är i detta nu följande: Lastbilar 6 st., väghyv-
10283: lar 3 st., traktoret 5 st. samt olika slag av andra
10284: maskiner.
10285: Helsingfors den 10 oktober 1968.
10286:
10287: Bror Lillqvist. Ragnar Granvik.
10288: Lars Lindeman. Ingvar S. Melin.
10289: 1360
10290:
10291: IV,450.-Rah.al. N:o 280. Suomennos.
10292:
10293:
10294:
10295:
10296: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren tiemestari-
10297: piirin varikkorakennusta varten.
10298:
10299:
10300: Ed u s kun n a ll e.
10301:
10302: Seuraavat kunnat kuuluvat Pietarsaaren tie- Tarvittavat tilat ovat autotalli 5 kuorma-
10303: mestaxipiiriin: Pietarsaaren maalaiskunta, Äh- autolle, 4 traktorille ja 3 tiehöylälle, tilat kor-
10304: tävä, Purmo, Luoto ja Uudenkaarlepyyn maa- jaus-, maalaus- ym. töitä varten, varastoraken-
10305: laiskunta sekä Pietarsaari ja Uudenkaarlepyyn nus työkalujen säilyttämistä varten, henkilökun-
10306: kaupungit. Alueella olevien erilaisten hoidet- nan sosiaalitilat sekä talonmiehenasunto, yh-
10307: tujen teiden määrä on nykyään 387 km. Tie- teensä noin 2 160 m3 lämmintä ja 1 440 m3
10308: mestaripiirin tarvetta varten on Pietarsaareen kylmää tilaa. Koko suunnitelman rakennuskus-
10309: vuosina 1948-1959 vaiheittain rakennettu tannukset on arvioitu noin 650 000 markaksi.
10310: tilapäisiä puurakennuksia sen rajoitetun kone- Tätä tarkoitusta varten on tontti käytettävissä.
10311: kannan säilyttämistä varten, joka tuolloin oli Kuten ylläolevasta käy ilmi, uusien tilojen
10312: tiemestaripiirin käytettävissä. Sosiaaliset, va- tarve on ehdottoman välttämätön ja on var-
10313: rasto-, asuin- ja konttoritilat ovat hyvin ahtaat masti valtion edun mukaista, että tämä kone-
10314: ja puutteelliset. Työntekijäin pesu- ja pukeutu- kanta voidaan säilyttää sisällä. Sen lisäksi seu-
10315: mistilat puuttuvat kokonaan. dun työllisyystilanne on huolestuttava ja val-
10316: Viime vuosien aikana on konekantaa huo- tion järjestämiä työkohteita on vain vähäisessä
10317: mattavasti täydennetty uusilla suurilla kuorma- määrin.
10318: autoilla ja tiekoneilla, jotka eivät mahdu käy- Pietarsaaren tiemestaripiirin lisärakennusten
10319: tettävissä oleviin vanhoihin ahtaisiin tiloihin. tarpeesta yllä lausutuin perusteluin ehdotamme
10320: Konekanta, joka tällä haavaa edustaa noin kunnioittaen,
10321: 500 000 markan arvoa, joutuu osittain olemaan
10322: taivasalla joka säällä. Tästä koneet kärsivät, että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
10323: minkä lisäksi vielä aiheutuu suurempia ylläpito- tulo- ja menoarvioon 650 000 markkaa
10324: kustannuksia. Pietarsaaren tiemestaripiirin varikkora-
10325: Pietarsaaren tiemestaripiirin konekanta on kennusta varten.
10326: tällä haavaa seuraava: 6 kuorma-autoa, 3 tie-
10327: höylää, 5 traktoria sekä erilaisia muita koneita.
10328: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
10329:
10330: Bror Lillqvist. Ragnar Granvik.
10331: Lars Lindeman. Ingvar S. Melin.
10332: 1361
10333:
10334: IV,451.- Fin.mot. N:o 281.
10335:
10336:
10337:
10338:
10339: Lillqvist m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för perso-
10340: nai vid tillfälliga yrkesvägledningsbyråer.
10341:
10342:
10343: T i 11 R i k s d a g e n.
10344:
10345: I budgetförslaget för år 1969 har intagits förhindra en flyttningsrörelse, som skulle ske
10346: 75 000 mark för personai vid tre tiiliäliiga inom det egna landets gränser. Med beaktande
10347: yrkesvägledningsbyråer. Detta måste anses otill- av dessa faktorer har bl. a. yrkesvägledningens
10348: fredsställande med beaktande av att nya Vasa distriktsbyrås rådgivande kommission
10349: yrkesvägledningsbyråer grundades senast år flera gånger framställt grundandet av en
10350: 1963. Dessutom råder ett underskott på yrkesvägledningsbyrå tili Närpes. På yrkesväg-
10351: yrkesvägledare inom nuvarande byråer på drygt ledningsbyrån i Jakobstad har man tillsvidare
10352: 40 procent. inte heller på grund av för liten personai haft
10353: Yrkesvägledningen befrämjar speciellt be- några möjligheter att utsträcka verksamheten
10354: folkningens planer att söka sig tili lämplig tili sitt områdes mest avlägsna kommuner .
10355: yrkesskolning. Skolningen å sin sida underlättar Yrkesvägledning saknas på många håll i vårt
10356: placeringen på arbetsmarknaden och befrämjar land, där den skulle vara mycket nödvändig.
10357: arbetskraftens rörlighet. I Österbottens svensk- Likväl anser vi, att emigrationen i det svensk-
10358: språkiga kustområde har yrkesvägledningen språkiga Österbotten utgör ett så svårt, national·
10359: just av denna orsak ansetts som en faktor, ekonomiskt allvarligt och avvikande problem,
10360: viiken minskar emigrationen. Vid utförda att för dess avvärjande borde göras mesta
10361: undersökningar har konstaterats, att emiga- möjliga.
10362: tionen är störst i de kustkommuner i Öster- På grund härav föreslår vi vördsamt,
10363: botten, vilka är belägna längst bort från de
10364: största städerna ( Gamlakarleby, Jakobstad och att Riksdagen måtte höja anslaget
10365: V asa). Emigrationens omfång kan stiga tili nära i statsförslaget för år 1969 under
10366: 40 procent av arbetskraften per yngre årsklasser 31.18.01 punkt c från 75 000 mk till
10367: räknat. Förutom att ovannämnda områden är 100 000 mk för avlöning av personai
10368: fattiga på industrier, har befolkningens en- vid Syd-Osterbottens yrkesväglednings-
10369: språkighet och brist på yrkesutbildning ansetts byrå.
10370: Helsingfors den 15 oktober 1968.
10371:
10372: Bror LUlqvist. Margit Eskman.
10373: Lars Lindeman. Ingmar S. Melin.
10374: 1362
10375:
10376: IV,451.- Rah.al. N:o 281. Suomennos.
10377:
10378:
10379:
10380:
10381: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tilapäisten
10382: ammatinohjaustoimistojen henkilökuntaa varten.
10383:
10384:
10385: E d u s k u n n a 11 e.
10386:
10387: Vuoden 1969 tulo- ja menoarvioon on otettu rajojen sisällä tapahtuvaa muuttoliikettä. Nämä
10388: 75 000 markkaa kolmen tilapäisen ammatin- tekijät huomioon ottaen on mm. ammatinvalin-
10389: valinnanohjaustoimiston henkilökuntaa varten. nanohjauksen Vaasan aluetoimiston neuvoa-
10390: Tätä on pidettävä riittämättömänä ottaen huo- antava komitea useita kertoja esittänyt amma-
10391: mioon, että uusia ammatinvalinnanohjaustoimis- tinvalinnanohjaustoimiston perustamista När-
10392: toja perustettiin viimeksi vuonna 1963. Sitä- piöön. Pietarsaaren ammatinvalinnanohjaustoi-
10393: paitsi ammatinvalinnanohjaajien vajaus nykyi- mistossakaan ei toistaiseksi henkilökunnan riit-
10394: sissä toimistoissa on runsaasti 40 prosenttia. tämättömyyden takia ole katsottu mahdolliseksi
10395: Ammatinvalinnanohjaus edistää erityisesti ulottaa toimintaa alueen etäisimpiin kuntiin
10396: väestön suunnitelmia hakeutua saamaan sopivaa asti.
10397: ammattikoulutusta. Koulutus puolestaan helpot- Ammatinvalinnanohjaus puuttuu monesta
10398: taa sijoittumista työmarkkinoilla ja edistää työ- osasta maatamme, jossa se olisi erittäin tär-
10399: voiman liikkuvuutta. Pohjanmaan ruotsinkieli- keätä. Olemme myös sitä mieltä, että maasta-
10400: sellä rannikkoalueelia on ammatinvalinnan- muutto ruotsinkielisen Pohjanmaan alueelta on
10401: ohjausta juuri tästä syystä pidetty eräänä niin vaikea, kansantaloudellisesti vakava ja
10402: maastamuuttoa vähentävänä tekijänä. Suorite- poikkeavanlaatuinen ongelma, että sen torju-
10403: tuissa tutkimuksissa on havaittu, että maasta- miseksi olisi tehtävä kaikki, mitä tehtävissä
10404: muutto on suurinta niistä rannikkokunnista on.
10405: Pohjanmaalla, jotka sijaitsevat kauimpana suu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10406: rimmista kaupungeista (Kokkola, Pietarsaari ja nioittaen.
10407: Vaasa). Mitä nuoriin ikäluokkiin tulee, voi että Eduskunta korottaisi vuoden
10408: maastamuuton määrä olla lähes 40 prosenttia 1969 tulo- ja menoarvion 31.18.01
10409: työvoimasta. Paitsi yllämainittujen alueiden vä- mom. c-kohdan määrärahaa 75 000
10410: häistä teollistusmisastetta, on väestön yksikieli- markasta 100 000 markkaan Etelä-
10411: syyttä ja ammatillisen koulutuksen puutetta Pohjanmaan ammatinvalinnanohjaustoi-
10412: pidetty tekijöinä, jotka vaikeuttavat oman maan miston henkilökunnan palkkaamiseen.
10413: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
10414:
10415: Bror Lillqvist. Margit Eskman.
10416: Lars Lindeman. Ingvar S. Melin.
10417: 1363
10418:
10419: IV,452. -Fin.mot. N:o 282.
10420:
10421:
10422:
10423:
10424: Lillqvist m.fl.: Angående anvisande av anslag för påbörjande
10425: av byggnadsarbetet på posthuset i Kristinestad.
10426:
10427:
10428: T i 11 R i k s d a g e n.
10429:
10430: Post- och telegrafverket i Kristinestad har kraft- och yrkesvägledningsbyrån. Husets total-
10431: ett stort behov av ett nytt posthus. Det är en volym är cirka 17 000 m3• Post- och telegraf-
10432: skriande brist på utrymmen och allmänheten verket kommer att förfoga över ca 2 500 m2
10433: betjänas nu på tre olika platser i staden. Där- och andra ovannämnda verk tillsammans ca
10434: till finns ännu sex andra expeditioner i olika 750 m2 • Byggnadsstyrelsen har den 11 feb-
10435: delar av staden. Nuvarande post- och telegraf- ruari 1964 fastställt byggnadskostnader.ha tili
10436: verkets hus är endast 210 m 2 och det uppfyller 2 720 000 mark.
10437: inte skyddslagens bestämmelser. En viktig or- Av det ovannämnda framgår, att det av flere
10438: sak tili ett nytt posthus är också automatise- orsaker finns ett verkligt behov av ett post-
10439: ringen av både den lokala- och fjärrtelefonvä- hus i Kristinestad. Allmänheten kan inte betjä-
10440: sendet. Apparaturen kan inte installeras innan nas på ett önskvärt sätt. Staden och bygden
10441: ett nytt hus är färdigt. Vasa och Seinäjoki stä- där omkring får ännu svårare att följa med i
10442: ders fjärrautomatisering förverkligades år 1966 industriellt utvecklingshänseende än hittills.
10443: och i fjol Björneborg. Kristinestads nätgrupp Hänvisande tili ovanstående motiveringar
10444: som ligger emellan lämnas oautomatiserad, vil- föreslår vi vördsamt,
10445: ket är en betydande olägenhet för orten.
10446: Statens byggnadsprogramkommitte har god- att Riksdagen i 1969 års statsförslag
10447: känt rumsprogrammet för posthuset. Enligt måtte upptaga ett anslag på 1 000 000
10448: detta kommer utrymmen att finnas i huset för mk för att påbörja byggandet av post-
10449: post- och telegrafverket, Lappfjärds länsmanna- huset i Kristinestad.
10450: disttikt, Kristinestads skattebyrå och arbets-
10451: Helsingfors den 15 oktober 1968.
10452:
10453: Bror Lillqvist. Lars Lindeman.
10454:
10455:
10456:
10457:
10458: 32 E 746/68
10459: 1364
10460:
10461: IV,452.- Rah.al. N:o 282. Suomennos.
10462:
10463:
10464:
10465:
10466: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinan postitalon
10467: rakennustyön aloittamista varten.
10468:
10469:
10470: E d u s k u n n a 11 e.
10471:
10472: Kristiinan posti- ja lennätinlaitos kaipaa suu- nimismiespiirille, Kristiinan verotoimistolle
10473: resti uutta postitaloa. Tilanpuute on huutava sekä työvoiman- ja ammatinvalinnanohjaustoi-
10474: ja yleisön palvelu tapahtuu nyt kolmessa pai- mistoille. Talon kokonaistilavuus on noin
10475: kassa eri puolilla kaupunkia. Lisäksi on vielä 17 000 m3. Posti- ja lennätinlaitokselle tulisi
10476: kuusi muuta toimipaikkaa eri osissa kaupun- n. 2 500 m2 ja muille yllä mainituille laitoksille
10477: kia. Nykyisen posti- ja lennätinlaitoksen talon yhteensä n. 750 m2 • Rakennushallitus on
10478: lattiapinta-ala on ainoastaan 210 m2 eikä se 11.2.1964 arvioinut rakennuskustannukset
10479: täytä turvallisuuslainsäädännön vaatimuksia. 2 720 000 markaksi.
10480: Tärkeä syy uuden postitalon tarpeellisuuteen Yllä sanotusta ilmenee, että Kristiinassa
10481: on myös sekä paikallis- että kaukopuheluliiken- useista syistä todella tarvitaan postitaloa. Ylei-
10482: teen automatisointi. Koneistoja ei voida asen- söä ei voi palvella toivotulla tavalla. Kaupun-
10483: taa ennen kuin uusi postitalo valmistuu. Vaa- gin ja sen ympärillä sijaitsevan maaseudun on
10484: san ja Seinäjoen kaukoautomatisointi toteutet- entistä vaikeampi pysyä mukana teollisessa ke-
10485: tiin vuonna 1966 ja Porin viime vuonna. Kris- hityksessä.
10486: tiinan verkkoryhmä, joka sijaitsee välissä, jää Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
10487: automatisoimatta, mikä merkitsee huomatta- ehdottavat,
10488: vaa epäkohtaa paikkakunnalla.
10489: Valtion rakennusohjelmakomitea on hyväksy- että Eduskunta vuoden 1969 tulo-
10490: nyt Kristiinan postitaloa varten laaditun huo- ja menoarvioon ottaisi 1 000 000 mar-
10491: nejakosuunnitelman. Sen mukaan tulee taloon kan määrärahan Kristiinan postitalon
10492: tilat posti- ja lennätinlaitokselle, Lapväärtin rakennustyön aloittamista varten.
10493: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
10494:
10495: Bror Lillqvist. Lars Lindeman.
10496: 1365
10497:
10498: 1V,4.H.-Fin.mot. N:o 283.
10499:
10500:
10501:
10502:
10503: LiUqvist m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag åt Svenska
10504: Y rkesutbildningsstyrelsen.
10505:
10506:
10507: Till Riksdagen.
10508:
10509: Svenska yrkesutbildningsstyrelsen grundades stegrade kostnadsnivån och de ökade arbets-
10510: år 1941. Styrelsen tillkommer främst att verka uppgifterna. Det ansökta beloppet skulle kom-
10511: för en effektiverad yrkesutbildning för ungdo- ma att täcka en tredjedel av styrelsens utgif-
10512: men inom landets svenska bosättningsområde. ter. En nästan lika stor andel av kostnaderna
10513: För detta ändamål upprätthåller styrelsen för- måste bestridas med frivilliga bidrag och den
10514: bindelser med statliga och kommunala myn- resterande delen står Svenska Finlands folk-
10515: digheter samt med befolkningen på olika orter tingsfullmäktige för.
10516: i svenska Finland. Dessutom hålles kontinuer- Styrelsens ansökan om förhöjt statsbidrag
10517: lig kontakt med de svenska yrkesläroanstal- för år 1969 har dock inte beaktats i förslaget
10518: terna. tili 1969 års statsbudget. Det nuvarande stats-
10519: Styrelsens arbetsuppgifter har betydligt ut- understödet om 3 000 mark kommer i sty-
10520: ökats då genomförandet av grundskolreformen relsens budget för nästa år att motsvara en-
10521: är aktuell och då yrkesutbildningen helt bör dast 20 procent av kostnaderna, vilket inga-
10522: ombildas och anpassas tili det nya skolsyste- lunda kan anses vara riktigt med hänsyn tili
10523: met. Då emellertid den finlandssvenska befolk- styrelsens allmännyttiga ställning som halv-
10524: ningen i vårt land är bosatt inom ett rätt officiellt organ vid sidan om den statliga
10525: vidsträckt område, är planeringen och ut- yrkesutbildningsstyrelsen. Det kan nämnas att
10526: byggandet av yrkesutbildningen mera kompli- den största utgiftsposten utgörs av avlöning
10527: cerad än på finskt håll. Styrelsen har därför för styrelsens sekreterare. Styrelsens ledamöter
10528: inlett en intensiv planeringsverksamhet, vars uppbär däremot inget arvode, ej helier dag-
10529: målsättning bl.a. är att inventera och samordna traktamenten; endast resekostnader ersätts.
10530: behovet av specialisering inom skolorna. Hänvisande tili ovanstående motiveringar
10531: Sedan år 1951 har Svenska yrkesutbildnings- föreslår vi vördsamt,
10532: styrelsen åtnjutit ett årligt statsunderstöd om
10533: 3 000 mark. Styrelsen har hos yrkesutbild- att Riksdagen i statsförslaget för år
10534: ningsstyrelsen vid undervisningsministeriet an- 1969 under 29.86.57 måtte höja an-
10535: hållit om att understödet måtte höjas tili slaget för Svenska yrkesutbildningssty-
10536: 5 000 mark för år 1969 på grund av den relsen från 3 000 mark till 5 000 mark.
10537: Helsingfors den 15 oktober 1968.
10538:
10539: Bror Lillqvist. Carl Olof Tallgren.
10540: Ragnar Granvik. Victor Procope.
10541: Lars Lindeman. Kristian Gestrin.
10542: Ingvar S. Melin. Georg C. Ehrnrooth.
10543: Evald Häggblom. Kaarlo af Heurlin.
10544: Magnus Kull.
10545: 1366
10546:
10547: IV,453.- Rah.al. N:o 283. Suomennos.
10548:
10549:
10550:
10551:
10552: LiUqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ruotsalaista
10553: ammattikasvatushallitusta varten.
10554:
10555:
10556: E d u s k u n n a 11 e.
10557: Ruotsalainen ammattikasvatushallitus perus- neiden tehtävien vuoksi. Anottu summa peit-
10558: tettiin vuonna 1941. Sanotun hallituksen teh- täisi kolmannen osan hallituksen menoista. Lä-
10559: tävänä on lähinnä nuorison ammattikasvatuk- hes yhtä suuri osa täytyy saada kokoon vapaa-
10560: sen tehostaminen maan ruotsinkielisellä asutus- ehtoisin avustuksin ja loppuosasta vastaavat
10561: alueella. Tätä tarkoitusta silmällä pitäen se ruotsalaisen Suomen kansankäräjäin valtuute-
10562: ylläpitää yhteyksiä valtion ja kuntien viran- tut.
10563: omaisiin sekä väestöön ruotsinkielisen Suomen Ammattikasvatus anomusta korotetuksi val-
10564: eri paikkakunnilla. Lisäksi ollaan jatkuvassa tionavuksi vuodelle 1969 ei kuitenkaan ole
10565: kosketuksessa ruotsinkielisiin ammattioppilai- otettu huomioon vuoden 1969 talousarviossa.
10566: toksiin. Nykyinen valtionapu, 3 000 mk, vastaa halli-
10567: Ammattikasvatushallituksen työtehtävät ovat tuksen ensi vuoden talousarviossa ainoastaan 20
10568: merkittävästi lisääntyneet peruskoulu-uudistuk- prosenttia kustannuksista, mitä ei mitenkään
10569: sen ollessa ajankohtainen, jolloin ammattikas- voida pitää oikeana huomioon ottaen viraston
10570: vatus täytyy kokonaan uudistaa ja sovittaa yleihyödyllisen aseman puolivirallisena elimenä
10571: uuteen koulujärjestelmään. Koska kuitenkin valtion ammattikasvatushallituksen rinnalla.
10572: suomenruotsalainen väestö maassamme on aset- Mainittakoon, että suurimman menoerän muo-
10573: tunut asumaan varsin laajalle alueelle, on am- dostaa hallituksen sihteerin palkkaus. Hallituk-
10574: mattikasvatuksen suunnittelu ja lisääminen sen jäsenet eivät sitä vastoin saa mitään palk-
10575: monimutkaisempaa kuin suomenkielisellä ta- kiota, ei myöskään päivärahakorvausta; ainoas-
10576: holla. Hallitus on sen tähden aloittanut inten- taan matkakustannukset korvataan.
10577: siivisen suunnittelun, jonka tavoitteena mm. Ylläolevaan perusteluun viitaten ehdotamme
10578: on koulujen erikoistumistarpeen inventoiminen kunnioittaen,
10579: ja koordinointi.
10580: Vuodesta 1951 lähtien ruotsalainen ammat- että Eduskunta valtion vuoden 1969
10581: tikasvatushallitus on nauttinut 3 000 markan tulo- ja menoarvioon 29.86.57 momen-
10582: vuotuista valtion ammattikasvatusapua. Halli- tilla korottaisi ruotsalaiselle ammatti-
10583: tus on anonut opetusministeriöltä, että avus- kasvatushallitukselle osoitettua 3 000
10584: tus korotettaisiin 5 000 markkaan vuodeksi markan määrärahan 5 000 markaksi.
10585: 1969 kohonneen kustannustason ja lisäänty-
10586: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
10587:
10588: Bror Lillqvist. Carl Olof Tallgren.
10589: Ragnar Granvik. Victor Procope.
10590: Lars Lindeman. Kristian Gestrin,
10591: Ingvar S. Melin. Georg C. Ehrnrooth.
10592: Evald Häggblom. Kaarlo af Heurlin.
10593: Magnus Kull.
10594: 1367
10595:
10596: IV,4.54.- Fin.mot. N:o 284.
10597:
10598:
10599:
10600:
10601: Lillqvist m.fl.: Angående anvisande av anslag för undersökning
10602: och planering av en landsväg till ]akobstads hamn.
10603:
10604:
10605: T i 11 R i k s d a g e n.
10606:
10607: De landsvägar, som från det övriga landet planegränsen, direkt mot firma Schaumans
10608: leder tili Jakobstad, äro de från söder fabriker och hamnen. Då denna landsvägsför-
10609: från riksväg 8 vid Nykarleby och Sundby längning om 2.6 km. skulle anslutas tili lands-
10610: ledande vägen tili Södra Tullen. Från Kortes- vägen Gamlakarleby-Larsmo-Jakobstad via
10611: järvi via Purmo och Bennäs likaså tili Södra Jakobstads omfartsväg, skulle den från söder
10612: Tullen ledande vägen, den från Lappajärvi via och sydost kommande trafiken utan påtaglig
10613: Evijärvi, Esse och vägskälet Edsevö vid riksväg vägförlängning kunna ledas tili denna väg förbi
10614: 8 ledande vägen tili stadsplanens Östra del, stadsplaneområdet. Undersökningen över-
10615: Skolgatan med den viktiga tvärförbindelsen vakades av en ingenjör och en bygg-
10616: från Y tteresse tili Asbacka vägskläl vid riksväg mästare från Vasa väg- och vattenbyggnads-
10617: 13 samt landsvägen från Gamlakarleby via distrikt. Undersökningsresultatet jämte rit-
10618: Larsmo till stadsplanens norra del, Alholms- ningar överläts åt distriktskontoret ävensom
10619: gatan. anhållan om åtgärder för att få denna väg upp-
10620: Speciellt på de från söder, sydost och öster tagen bland aktuella vägbyggnadsprojekt. Då
10621: ledande vägarna förs råvara, stock och pappers- nya vägbyggnadsnormer och trafikens fortsatta
10622: ved till stadens träförädlingsindustrier och utveckling gjort den gamla undersökningen mer
10623: hamn, dock huvudsakligast tili Oy Wilh. Schau- eller mindre värdelös, borde en ny undersökning
10624: man Ab:s cellulosafabriker och exportsåg. På med det snaraste utföras. Speciellt som lämpligt
10625: grund av olämpliga järnvägsförbindelser kom- sysselsättningsobjekt i närheten av Jakobstad
10626: mer blott i liten utsträckning råvara per järn- kommer den att erfordras sedan riksvägen 8
10627: väg. Flottningen har numera även blivit en obe- mellan Storsved i Munsala fram tili Kronoby-
10628: tydlighet, ca 150 000 m3 per år av fabrikernas Karleby rå efter årets arbeten i det närmaste
10629: totalbehov om 2 000 000 m3 om stocken om- torde vara slutförda. Den erforderliga under-
10630: räknas tili travvara. sökningen och planeringen torde komma att
10631: Denna råvarutrafik, som måste betecknas som kosta omkring 40 000 mark.
10632: genomgående mycket tung trafik, omfattar under Med ovan anförda motiveringar om behovet
10633: nuvarande förhållanden i medeltal 1 448 fordon av en vägundersökning över förlängning
10634: per vecka eller ca 240 fordon per dygn, vilka av landsvägen Lappajärvi-Evijärvi-Esse-
10635: tili ca 96 % såsom genomgångstrafik belastar Jakobstad tili Gamlakarleby-Larsmo-Jakob-
10636: staden J akobstads gator. Den ständigen, dag stads landsväg inom Jakobstads kommun, före-
10637: och natt pågående trafiken utsätter de intili slår vi vördsammast,
10638: gatorna liggande husen för skakning och de däri
10639: boende för störande buller. att Riksdagen i 1969 års statsförslag
10640: För att avhjälpa detta, utfördes på staden måtte upptaga 40 000 mark att an-
10641: J akobstads bekostnad under år 1961, en under- vändas för undersökning och planering
10642: sökning över en förlängning av Iandsvägen av Lappajärvi-Evijärvi-Esse-Jakob-
10643: Lappajärvi-Evijärvi-Esse-Jakobstad ut- stads landsvägs förlängning till ]akob-
10644: gående från en punkt ca 0.9 km. från stads- stads hamn och dess industriområde.
10645: Helsingfors den 10 oktober 1968.
10646:
10647: Bror Lillqvist. Ragnar Granvik. Aleksi Kiviaho.
10648: Lars Lindeman. Margit Eskman. Veikko Savela.
10649: 1368
10650:
10651: IV,454.- Rah.al. N:o 284. Sttomennos.
10652:
10653:
10654:
10655:
10656: Lillqvist ym~: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren satamaan
10657: johtavan maantien tutkimista ja suunnittelua varten.
10658:
10659:
10660: E d u s k u n n a 11 e.
10661:
10662: Ne maantiet, jotka muualta maasta johtavat 0,9 km kaupungin kaava-alueen rajassa olevasta
10663: Pietarsaareen, ovat etelästä Uudenkaarlepyyn ja pisteestä, suoraan Schauman-yhtiön tehtaille ja
10664: Sundbyn ohi kulkevalta valtatieltä 8 Etelätulliin satamaan. Koska tämä 2.6 km:n maantienjat-
10665: johtava tie, Kortesjärveltä Purmon ja Pännäis- kos yhtyisi Kokkolan-Luodon-Pietarsaaren
10666: ten kautta samoin Etelätulliin johtava tie, maantiehen Pietarsaaren ohitustien kautta, voi-
10667: Lappajärveltä Evijärven, Ähtävän ja valtatiellä taisiin etelästä ja kaakosta tuleva liikenne mat-
10668: 8 olevan Edsevön risteyksen kautta kaupungin kan erityisemmin pitenemättä johtaa tätä tietä
10669: kaava-alueen itäosaan Koulukadulle johtava tie, kaupungin kaava-alueen ohi. Tutkimusta valvo-
10670: jolta on tärkeä poikittaisyhteys Ala-Ähtävältä vat insinööri ja rakennusmestari Vaasan tie- ja
10671: valtatiellä 13 olevaan Åsbackan risteykseen, vesirakennuspiiristä. Tutkimuksen tulos ja pii-
10672: sekä Kokkolasta Luodon kautta kaupungin rustukset jätettiin piirikonttoriin samoin kuin
10673: kaava-alueen pohjoisosaan Alholmankadulle joh- anomus toimenpiteistä tämän tien ottamiseksi
10674: tava maantie. ajankohtaisiin tienrakennussuunnitelmiin.
10675: Erityisesti etelästä, kaakosta ja idästä tulevia Koska uudet tienrakennusnormit ja liikenteen
10676: kuljetetaan raaka-ainetta, tukkeja ja paperi- jatkunut kehitys ovat tehneet vanhan tutkimuk-
10677: puuta, kaupungin puunjalostuslaitoksiin ja sa- sen enemmän tai vähemmän arvottomaksi, olisi
10678: tamaan, kuitenkin pääasiassa Oy Vilh. Schau- mitä pikimmin suoritettava uusi tutkimus, eri-
10679: man Ab:n selluloosatehtaille ja vientisahalle. tyisesti koska Pietarsaaren lähistölle tarvitaan
10680: Sopimattomien rautatieyhteyksien takia tulee sopiva työllisyyskohde sen jälkeen, kun valtatie
10681: vain pieni määrä raaka-ainetta rautateitse. Uitto 8 Munsalassa olevasta Storsvedistä Kruunupyyn
10682: on nykyään myös jäänyt merkityksettömäksi, ja Kaarlelan rajalle vuoden töiden jälkeen lähi-
10683: n. 150 000, m3 vuodessa tehtaiden kokonais- aikoina tullevat loppuun suoritetuiksi. Tarvit-
10684: tarpeesta 2 000 000 m3:stä, jos tukit muunne- tava tutkimus ja suunnittelu maksanee noin
10685: taan pinotavaraksi. 40 000 markkaa.
10686: Tämä raaka-aineliikenne, jota on pidettävä Yllä esitetyin perusteluin tietutkimuksen
10687: hyvin raskaana läpikulkuliikenteenä, käsittää tarpeesta Lappajärven-Evijärven-Ähtävän-
10688: nykyoloissa keskimäärin 1448 ajoneuvoa vii- Pietarsaaren maantien jatkamiseksi Kokkolan-
10689: kossa eli n. 240 ajoneuvoa päivässä, jotka n. Luodon-Pietarsaaren tiehen Pietarsaaren kun-
10690: %-prosenttisesti läpikulkuliikenteenä rasitta- nassa ehdotamme kunnioittavasti,
10691: vat Pietarsaaren kaupungin katuja. Alituinen,
10692: päivät ja yöt vyöryvä liikenne tärisyttää katu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
10693: jen varsilla olevia taloja ja häiritsee melullaan tulo- ja menoarvioon 40 000 markkaa
10694: niissä asuvia. käytettäväksi tutkimukseen ja suun-
10695: Tämän korjaamiseksi suoritettiin Pietarsaa- nitteluun Lappajärven-Evijärven-Ah-
10696: ren kaupungin kustannuksella vuonna 1961 tut- tävän-Pietarsaaren maantien jatka-
10697: kimus Lappajärven-Evijärven- Ähtävän- miseksi Pietarsaaren satamaan ja sen
10698: Pietarsaaren maantien jatkamisesta, lähtien n. teollisuusalueelle.
10699: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
10700:
10701: Bror Lillqvist. Ragnar Granvik. Aleksi Kiviaho.
10702: Lars Lindeman. Margit Eskman. Veikko Savela.
10703: 1369
10704:
10705: IV,455.- Fin.mot. N:o 285.
10706:
10707:
10708:
10709:
10710: Lillqvist m.fl.: Angående anvisande av anslag för påbörjande av
10711: muddringen av infartsrännan till Alholmens hamn i Jakob-
10712: stad.
10713:
10714:
10715: T i 11 R i k s d a g e n.
10716:
10717: Farleden in tili staden Jakobstads hamn Al- är 7,4 meter, vilket djup numera inte anses
10718: holmen är förhållandevis kort. Detta medför vara tiliräckligt för en god import- och export-
10719: att hamnen är synnerligen lämplig för vinter- hamn sedan fartygen visat tendens att bli bara
10720: trafik. Det har visat sig under de gångna större och fordrar djupare vatten.
10721: vintrarna, att såvida fartygen klarar isför- Vintern 1965-66 undersöktes farleden av
10722: hållandena i Kvarken, med eller utan isbry- staten med avsikt att fördjupa infartsrännan
10723: tarassistans, kommer de mycket lätt in tili Al- tili 9,3 meter på en bredd av 100 meter.
10724: holmen. Vanligen utan isbrytarhjälp även om Muddringsarbetet beräknades kosta 3 558 000
10725: Kvarken har varit svår att passera. Norr om mark. Det vore synnerligen viktigt att inom
10726: Kvarken har farleden in tili Jakobstad hamn en snar framtid få arbetet utfört eftersom
10727: de minsta issvårigheter för vintersjöfarten. hamnen har förutsättningar att bli en betydel-
10728: Under 1960-talet har hamnen varit öppen hela sefull vinterhamn för norra Finland. Importen
10729: året två gånger. Kortare stängningstid än 53 via Alholmen har stigit nästan med 300 pro-
10730: dygn per år har förekommit under fyra år och cent från 1960 tili 1967 och exporten har ökat
10731: under övriga år har hamnen hållits stängd i under samma tid med drygt 65 procent.
10732: 93, 106 och 108 dygn per år på grund av Med hänvisning tili ovan nämnda moti-
10733: ishinder. Med en större isbrytarflotta kunde veringar föreslår vi vördsamt,
10734: hamnens öppenhållningstid förlängas rätt
10735: mycket. att Riksdagen i statsförslaget för år
10736: Infartsrännan har nu ett djup av 8,2 meter 1969 måtte upptaga 700 000 mk för
10737: och tillåtet lastningsdjup vid medelvattenstånd att påbörja muddringen av infartsrän-
10738: nan till Alholmens hamn i Jakobstad.
10739: Helsingfors den 17 oktober 1968.
10740:
10741: Bror Lillqvist. Ingvar S. Melin.
10742: Ragnar Granvik. Aleksi Kiviaho.
10743: Lars Lindeman. Veikko Savela.
10744: Georg Backlund.
10745: 1370
10746:
10747: IV,4.5.5.- Rah.al. N:o 28.5. Suomennos.
10748:
10749:
10750:
10751:
10752: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Alholmenin sataman
10753: sisääntulouoman ruoppaustöiden aloittamiseksi Pietarsaaressa.
10754:
10755:
10756: E d u s kun n a 11 e.
10757:
10758: Pietarsaaren kaupungissa sijaitsevan Alhol- kyään voi pitää riittävänä hyvän tuonti- ja
10759: menin satamaan johtava väylä on suhteellisen vientisataman osalta suuntauksen ollessa yhä
10760: lyhyt. Satama on tästä syystä varsin sopiva suurempiin aluksiin, jotka vaativat syvempää
10761: talviliikenteeseen. Menneinä talvina on osoit- vettä.
10762: tautunut, että sikäli kun alukset selviytyvät Talvella 1965-66 väylä tutkittiin valtion
10763: Merenkurkun jääolosuhteista, joko jäänmurta- toimesta tarkoituksin syventää sisääntulouoma
10764: jien avulla tai ilman, ne pääsevät sangen hel- 9,3 metriin 100 metrin levyisenä. Ruoppaus-
10765: posti Alholmeniin, tavallisesti ilman jäänmur- työn arvioitiin maksavan 3 558 000 markkaa.
10766: taja-apua, vaikka Merenkurkun läpäiseminen Erityisen tärkeätä olisi saada työ lähitulevai-
10767: olisikin ollut vaikeata. Merenkurkun pohjois- suudessa suoritetuksi, koska satamaila on
10768: puolella Pietarsaaren sataman väylä tuottaa edellytykset muodostua Pohjois-Suomen mer-
10769: vähiten jäävaikeuksia talvimerenkululle. 1960- kittäväksi talvisatamaksi. Alholmenin kautta
10770: luvulla satama on ollut kaksi kertaa avoinna kulkeva tuonti on kohonnut melkein 300 pro-
10771: koko vuoden. Kiinnioloaika on neljänä vuonna sentilla vuodesta 1960 vuoteen 1967 ja sama-
10772: ollut lyhyempi kuin 53 vuorokautta vuodessa na aikana vienti on lisääntynyt runsaat 65 pro-
10773: ja muina vuosina satama on pidetty suljettuna senttia.
10774: 93, 106 ja 108 vuorokautta vuodessa jääestei- Yllä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
10775: den vuoksi. Suuremman jäänmurtajalaivaston tamme kunnioittaen,
10776: avulla sataman aukioloaikaa voitaisiin pitentää
10777: hyvin paljon. että Eduskunta vuoden 1969 tulo-
10778: Sisääntulouoman syvyys on nyt 8,2 metriä ja menoarvioon ottaisi 700 000 mark-
10779: ja keskivedenkorkauden vallitessa sallittu las- kaa Alholmenin satamaan johtavan uo-
10780: taussyväys on 7,4 metriä, mitä syvyyttä ei ny- man ruoppaustöiden aloittamista varten
10781: Pietarsaaressa.
10782: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
10783:
10784: Bror Lillqvist. Ingvar S. Melin.
10785: Ragnar Granvik. Aleksi Kiviaho.
10786: Lars Lindeman. Veikko Savela.
10787: Georg Backlund.
10788: 1371
10789:
10790: IV,456. -Fin.mot. N:o 286.
10791:
10792:
10793:
10794:
10795: Lindeman m.fl.: Angående anvisande av anslag tili långfristig
10796: kredit med låg ränta åt Lovisa stad.
10797:
10798:
10799: T i II R i k s d a g e n.
10800:
10801: Lovisatrakten och särskilt Lovisa stad käm- har skett med sikte på byggandet av Iandets
10802: par med stora ekonomiska svårigheter. Den första atomkraftverk på stadens område samt
10803: synnerligen långsamma utvecklingen har resul- upprättandet av ett frilager i hamnen. Besvi-
10804: terat i befolkningsflykt och en allmänt utbredd kelsen över att byggandet av atomkraftverket
10805: pessimism ifråga om möjligheterna tili utveck- framskjutits och att även frilagerfrågan inte
10806: Iandet av ett aktivare och mångsidigare närings- ännu avgjorts, är allmän i staden och dess
10807: liv som skulle garantera bättre sysselsättning omgivning. En betydande lättnad kunde åtmin-
10808: och medborgerlig trygghet. stone temporärt uppnås om staden skulle er-
10809: Lovisa stad har företagit betydande investe- hålla billig Iångfristig kredit ur statsmedel.
10810: ringar, dels kreditvägen och deis med direkta Med hänvisning tili ovanstående föreslås
10811: skattemedel för att skapa grunder för ekono- vördnadsfullt,
10812: misk aktivitet. Stora ansträngningar har gjorts
10813: för stadspianeringen och betydande summor att Riksdagen i 1969 års statsförslag
10814: har investerats i kommunaltekniska anlägg- måtte upptaga ett 2 miljoner mk stort
10815: ningar och förbättrandet av hamnförhållandena. anslag som långfristig kredit med låg
10816: Staden har betydande områden lämpliga för ränta åt Lovisa stad och på grunder
10817: industrier och företag av olika siag. Mycket som närmare fastställes av statsrådet.
10818: av de offentliga och privata investeringarna
10819: Helsingfors den 17 oktober 1968.
10820:
10821: Lars Lindeman. Ilmari Linna.
10822: Bror Lillqvist. Magnus Kull.
10823:
10824:
10825:
10826:
10827: 33 E 746/68
10828: 1372
10829:
10830: IV,456.- Rah.al. N:o 286. Suomennos.
10831:
10832:
10833:
10834:
10835: Lindeman ym..: Määrärahan osoittamisesta Loviisan kaupungille
10836: annettavaa halpakorkoisia, pitkäaikaista lainaa varten.
10837:
10838:
10839: Eduskunnalle.
10840:
10841: Loviisan seutu ja erityisesti Loviisan kau- simmäisen atomivoimalan rakentamista kaupun-
10842: punki on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. gin alueelle sekä vapaavaraston perustamista
10843: Sangen hidas kehitys on johtanut väestön pois- satamaan. Pettymys sen johdosta, että atomi-
10844: muuttoon ja yleiseen pessimismiin paremman voimalan rakentamista on lykätty ja ettei myös-
10845: työllisyyden ja kansalaisturvallisuuden takaavan kään vapaasatamakysymystä ole vielä ratkaistu,
10846: aktiivisemman ja monipuolisen elinkeinoelämän on yleinen kaupungissa ja sen ympäristössä.
10847: kehitysmahdollisuuksien suhteen. Merkittävää helpottomista voitaisiin ainakin
10848: Loviisan kaupunki on ryhtynyt merkittäviin väliaikaisesti saada aikaan, jos kaupunki saisi
10849: investointeihin, osaksi luoton turvin ja osaksi valtion varoista halpaa, pitkäaikaista luottoa.
10850: suoranaisin verovaroin perusteiden luomiseksi Ylläolevaan viitaten ehdotetaan kunnioit-
10851: taloudelliselle aktiviteetille. Suuria ponnistuk- taen,
10852: sia on tehty kaupunkisuunnittelun hyväksi; että Eduskunta vuoden 1969 valtion
10853: kunnallisteknisiin laitteisiin ja satamaolojen pa- tulo- ia menoarvioon ottaisi 2 miljoo-
10854: rantamiseen on investoitu huomattavia raha- nan markan suuruisen määrärahan hal-
10855: määriä. Kaupungilla on laajoja alueita teolli- pakorkoiseksi pitkäaikaiseksi lainaksi
10856: suuslaitoksia ja erilaatuisia yrityksiä varten. Loviisan kaupungille valtioneuvoston
10857: Suuri osa julkisista ja yksityisistä investoin- lähemmin määräämin perustein.
10858: 1
10859: neista on suoritettu pitäen silmällä maan en-
10860: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
10861:
10862: Lars Lindeman. Ilmari Linna.
10863: Bror Lillqvist. Magnus Kull.
10864: 1373
10865:
10866: IV ,457. - Rab.al. N :o 287.
10867:
10868:
10869:
10870:
10871: Linkola: Määrärahan osoittamisesta Kotkan pohioisen sisääntulo-
10872: tien rakennustöiden aloittamiseksi.
10873:
10874:
10875: Ed u s k u n n a II e.
10876:
10877: Kotkan kaupunki on jo vuodesta 1957 alkaen Suoran tieyhteyden rakentamisella talous-
10878: tähdentänyt ns. pohjoisen sisääntulotien raken- alueelta satamaan on ensiarvoinen merkitys
10879: tamisen kiireellisyyttä. TVH:n tietoimiston, koko alueen taloudelliselle kehitykselle. Tästä
10880: Kymen piirikonttorin ja Kymenlaakson Seutu- syystä Kotkan pohjoisen sisääntulotien rakenta-
10881: kaavayhdistyksen muodostama toimikunta on mista on pidettävä Kotkan moottoritien ohella
10882: äskettäin saanut valmiiksi laajoihin tutkimuk- yhtenä tärkeimpänä ja kiireellisimpänä tienra-
10883: siin perustuvan Kymenlaakson liikenne- ja tie- kennuskohteena Kymenlaaksossa.
10884: verkkosuunnitelman. Tutkimuksen mukaan 70 Työttömien työnhakijoiden määrä on tällä
10885: prosenttia Kymenlaakson runkotien liikenteestä hetkellä Kouvolan työvoimapiirissä, jonka
10886: tulee vastaisuudessakin suuntautumaan Kotka- alueella mainittu tietyömaa sijaitsee, suurin
10887: Karhulan suuntaan ja vain 30 prosenttia Hami- koko maa huomioon ottaen. Kulkulaitosten ja
10888: nan suuntaan. Viimeksi mainittua, siis pienem- yleisten töiden ministeriön keräämien tilastotie~
10889: pää liikennettä varten on jo joitakin vuosia sit- tojen mukaan heitä oli tämän työvoimapiirin
10890: ten rakennettu korkealuokkainen tie. Sen sijaan alueella viime kuun lopussa yhteensä 7 561.
10891: suurimman liikenteen ja koko Kotkan satamaan Vaikeaan työllisyystilanteeseen Kotkan pohjoi-
10892: suuntautuvan liikenteen on yhä edelleen kier- sen sisääntulotien rakentamisen pikainen aloit-
10893: rettävä Tavastilan kautta ja Karhulan keskustan taminen toisi tuntuvaa helpotusta.
10894: lävitse. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10895: Edellä mainittu toimikunta on tutkinut tie- taen,
10896: suunnista esitetyt vaihtoehdot ja toteaa, että
10897: Kotkan kaupungin vuonna 1957 esittämä tieyh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
10898: teys Inkeroisten eteläpuolelta nykyiseltä kanta- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
10899: tieltä 60 Kyminlinnaan on vaihtoehdoista lii- suuruisen määrärahan Kotkan pohjoisen
10900: ikenteen kannalta edullisin sekä taloudellisin. sisääntulotien rakennustöiden aloitta-
10901: Toimikunnan esittämien laskelmien mukaan mista varten.
10902: tämä tie olisi rakennettava vuonna 1969.
10903: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
10904:
10905: Anna-Liisa Linkola.
10906: 1374
10907:
10908: IV,458.- Rah.al. N:o 288.
10909:
10910:
10911:
10912:
10913: Linkola: Määrärahan osoittamisesta yhden naispoliisin toimen
10914: perustamiseksi Haminan kaupungin poliisipiiriin.
10915:
10916:
10917: Ed u s kun n a 11 e.
10918:
10919: Haminan sataman alueella ovat järjestyshäi- metrin päässä kaupungista, olisi satama-alueelle
10920: riöt jatkuvasti lisääntyneet ja niihin on kiinni- välttämättä saatava riittävän vahva vartiohenki-
10921: tetty huomiota julkisen sanankin palstoilla. Ny- löstö, joka huolehtisi vartinoinnista ja järjestyk-
10922: kyinen, sataman kokoon nähden liian vähäinen sen ylläpitämisestä satama-alueella. Naispoliisin
10923: sataman vartioinnista huolehtiva ja järjestystä mukaan liittäminen vartio- ja valvontahenkilös-
10924: valvova poliisihenkilöstö ei ole pystynyt yllä- töön olisi eräiden valvonta- ja tarkastustehtä-
10925: pitämään järjestystä sataman alueella. vien laadun huomioon ottaen tuiki tarpeelli-
10926: Haminan satama on katsottava meikäläisissä nen.
10927: oloissa suursatamaksi. Satamassa käy vuosittain Vartio- ja valvontatehtäviä suorittavan hen-
10928: noin 1 00 laivaa ja sataman vuosittainen tava- kilöstön irroittaminen Kotkasta ei voi tulla ky-
10929: raliikenne käsittää lähes 2, milj. tonnia. Laivo- seeseen. Kotka suurine satamineen tarvitsee ki-
10930: jen mukana tulee vuosittain noin 40 000 meri- peästi nykyiset poliisivoimansa.
10931: miestä sekä matkustajia, joiden on läpikäytävä Hallitus on aikanaan ilmoittanut olevansa
10932: passintarkastus ja muita muodollisuuksia. Sata- tietoinen siitä, että Haminan poliisilaitoksessa
10933: ma-alueella työskentelee vilkkaimpana aikana ei ole riittävästi poliisitoimia, ja luvannut, että
10934: yli 1 000 henkilöä. Haminan kaupungin poliisipiirin poliisihenk-
10935: Näin suuren sataman vartiointi ja järjestyk- löstöä tullaan ensi tilassa lisäämään.
10936: sen ylläpito on nykyisin pelkästään autopar-
10937: tioiden varassa ja siitä huolehtivat liikkuvan po- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
10938: liisin kolme konstaapelia, jotka joutuvat lisäksi taen,
10939: vilkkaimpana aikana, kesä-syyskuussa, vuorot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
10940: telemaan kesälomien vuoksi Haminan poliisi- tulo- ja menoarvioon 12 000 markan
10941: laitoksen muissa tehtävissä. Määrärahojen niuk- suuruisen määrärahan yhden naispoliisin
10942: kuus rajoittaa lisäksi heidän toimintaansa. toimen perustamiseksi Haminan kaupun-
10943: Ottaen huomioon sataman vilkkauden ja sen, gin poliisipiiriin.
10944: että satama eri laitoksineen sijaitsee 5-8 kilo-
10945: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
10946:
10947: Anna-Liisa Linkola.
10948: 1375
10949:
10950: IV,459.- Rah.al. N:o 289.
10951:
10952:
10953:
10954:
10955: Linkola: Määrärahan osoittamisesta Kyminlinnan-Kotkan moot-
10956: toritien rakennustöiden aloittamiseksi.
10957:
10958:
10959: E d u s k u n n a 11 e.
10960:
10961: Kyminlinnan ja Kotkan välisen moottorltlen Tämän moottoritien rakentaminen on tärkeää
10962: yleissuunnitelma, josta Kotkan kaupunki on myös siitä syystä, että Kymenlaakso tarvitsee
10963: antanut puoltavan lausuntonsa, on valmiina työllisyyssyistä valtion työkohteita. Kun näitä
10964: TVH:n piirissä. ei ole voitu järjestää, seurauksena on ollut,
10965: Moottoritien rakentamisen kiireellisyyttä että Kouvolan työvoimapiiri, josta Kymenlaakso
10966: osoittaa parhaiten liikennemäärin kasvu Kotkan- on osa, on vuonna 1968 muodostunut yhdeksi
10967: saarelle johtavalla Kivisalmen sillalla. Vuoden suurimmista työttömyysalueista maassa. Käytet-
10968: 1960 elokuussa suoritetun laskennan mukaan tävissä olevien tilastojen mukaan työmääräta-
10969: oli kokonaisliikenne Kivisalmen sillalla 10.323 hain palkattu valtion työvoima on vähentynyt
10970: henkilöautoyksikköä ( Hay) vuorokaudessa. edellisestä vuodesta, mutta kuntien työvoiman
10971: Vuonna 1967 oli vastaava liikennemäärä nous- määrä sitä vastoin kasvanut. Seurauksena val-
10972: sut jo 21.117 henkilöautoyksikköön vuorokau- tion töiden riittämättömyydestä on ollut työt-
10973: dessa, josta viimeisen laskentavuoden lisäys oli tömyyskorvausta saavien lukumäärän kasvu.
10974: peräti n. 4.600 hay/vrk. Vertailukohtana mai- Kouvolan työvoimapiirissä työttömyyskorvausta
10975: nittakoon, että esim. Helsingissä T arvontien lii- saaneita on talvella 1968 ollut enemmän kuin
10976: kenne oli v. 1963 14.243 hay/vrk ja että Tar- missään muussa työvoimapiirissä. Eräs piirre,
10977: vontie ja jo joitakin vuosia sitten rakennettu 4- joka on Kymenlaakson työttömyydelle myös tyy-
10978: kaistaiseksi moottoritieksi. Valtioneuvoston oh- pillinen, on se, että se on suureksi osaksi väes-
10979: jeiden mukaan jo 9.000 hay/vrk liikennemäärä tökeskusten työttömyyttä, vähitellen se on le-
10980: edellyttää tien rakentamista 4-kaistaiseksi. Kot- vinnyt myös maaseudulle.
10981: kantiellä tapahtuvat ja jatkuvasti lisääntyvät Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10982: liikenteen ruuhkautumiset osoittavat, että taen,
10983: moottoritien rakentaminen on jo nyt pahasti
10984: myöhässä. Liikenteen kiihtyvän kasvun ja ny- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
10985: kyiset liikennemäärät huomioonottaen suunni- tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
10986: teltu moottoritie on aivan välttämätön saada suuruisen määrärahan Kyminlinnan-
10987: rakennetuksi ensi tilassa. Kotkan moottoritien rakennustöiden
10988: aloittamista varten.
10989: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
10990:
10991: Anna-Liisa Linkola.
10992: 1376
10993:
10994: IV,460.- Rah.al. N:o 290.
10995:
10996:
10997:
10998:
10999: H. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden perus-
11000: tuoton peruspääomaksi Pohjois- ja Itä-Suomessa käytettä-
11001: väksi.
11002:
11003:
11004: E d u s k u n n a 11 e.
11005:
11006: Maatalouden perusluottolaki ei ole täyttänyt johtuu siitä, että pääomaköyhillä alueilla raha-
11007: niitä toiveita, joita siihen asetettiin Pohjois- ja laitosten omat varat eivät ole riittäneet niin pit-
11008: Itä-Suomen maatalousväestön vaikean pääoma- käaikaiseen lainoitukseen, mitä perusluottolai-
11009: kysymyksen helpottajana. noitus tarkoittaa.
11010: Rahalaitokset ovat myöntäneet L 10. 1965 Käytännön kokemukset maatalouden perus-
11011: lähtien 30. 9. 1968 mennessä perusluottoja yh- luottolainoituksesta osoittavat, että se ei nykyi-
11012: teensä 4 5 841 500 mk. sellään tyydytä Pohjois- ja Itä-Suomen viljelijöi-
11013: Näistä lainoista on myönnetty Ylivieskan, den tarpeita.
11014: Kuopion, Iisalmen, Joensuun, Kajaanin, Oulun Hallituksen olisi annettava muutosehdotus
11015: eteläisen ja pohjoisen, Rovaniemen ja Kemin perusluottolakiin sekä tulo- ja menoarviossa va-
11016: asutuspiirien alueilla ainoastaan 4 116 000 mk rattava vuosittain määräraha Pohjois- ja Itä-Suo-
11017: eli vajaat 9 % annettujen perusluottojen koko men pääomaköyhille alueille perusluottolain
11018: määrästä. Esimerkkinä voi mainita, että Tu- edellyttämäksi peruspääomaksi, josta lainoja
11019: run, Porin ja Hämeenlinnan asutuspiirien voitaisiin myöntää.
11020: alueilla on koko hyväksytystä perusluottomää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11021: rästä annettu n. 50 % eli 22 864 500 mk. nioittaen,
11022: Maatalouden perusluottolain edellyttämä kor-
11023: kosubventio on hyödyttänyt pääasiassa Etelä- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä vuo-
11024: Suomen pääomavahvojen alueiden viljelijöitä. den 1969 tulo- ja menoarvioon 5 milj.
11025: Pohjois- ja Itä-Suomen viljelijöiden vaikeaa pää- mk. määrärahan maatalouden perustuo-
11026: omakysymystä se ei ole helpottanut siinä mää- ton peruspääomaksi Pohjois- ja Itä-Suo-
11027: rin, että sillä olisi asiallista merkitystä ja tämä messa käytettäväksi.
11028: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
11029:
11030: Heimo Linna. Erkki Haukipuro.
11031: 1377
11032:
11033: IV,461.- Rah.al. N:o 291.
11034:
11035:
11036:
11037:
11038: H. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta hallasta aiheutuneiden
11039: satovahinkojen korvaamiseen.
11040:
11041:
11042: E d u s k u n n a 11 e.
11043:
11044: Kasvukauden 1968:n aikana sattui Keski-Poh- Käsityksemme mukaan valtion varoja olisi
11045: janmaalla erittäin suuria satovahinkoja hallo- käytettävä vuonna 1968 sattuneiden hallava-
11046: jen johdosta. Pahin hallatuhoalue sijaitsi Vaasan hinkojen korvaamiseen seuraavista syistä.
11047: läänin pohjoisosassa Lesti- ja Perhonjokilaak- 1. Valtion varoja on käytetty aikaisempina
11048: sossa sekä Oulun läänissä Kala- ja Pyhäjoki- vuosina hallojen johdosta aiheutuneiden sato-
11049: laaksossa. vahinkojen korvaamiseen.
11050: Sattuneiden satovahinkojen suuruutta ei vielä 2. Maamme varsinaisten halla-alueiden rehu-
11051: tässä vaiheessa voida yhteissummaltaan määri- viljakaupan järjestämiseksi pysyvästi niin, että
11052: tellä, mutta hallatuhoalueella sijaitsevien yksi- viljelijät voisivat ostaa rehuviljan kohtuullisella
11053: tyisten kuntain osalta voidaan jo nyt todeta, hinnalla ei ole aikaansaatu vielä järjestelmää
11054: että viljelijöille aiheutuneet satotappiot ovat joka olisi ensimmäinen edellytys pyrittäessä hal-
11055: vähintäin yhtä suuret kuin viimeisen kahden- lavarmaan tuotantosuuntaan.
11056: kymmenen vuoden aikaan sisältyvät yhtä sato-
11057: vuotta koskevat hallavahingot ovat olleet. 3. Halla-alueilla sijaitsevien kuntien vero-
11058: Vuoden 1948:n aikana ja sen jälkeen esiinty- äyrin hinnat nousevat kohtuuttomasti vuoden
11059: neistä satotappioista, jotka ovat olleet määril- 1968:n alusta voimaan tulleen maatalouden tu-
11060: tään merkittäviä on viljelijöille korvattu yleis- loverojärjestelmän johdosta, sillä viljelijöiden
11061: tai tilakohtaisina korvauksina n. 50 prosenttia tulojen pienentyminen vaikuttaa selvemmin
11062: arvioiduista vahingoista. Tilakohtaisesti arvioi- myöskin kuntien tuloihin kuin maatalouden
11063: tujen vahinkojen yhteissumma on kohonnut keskiarvoverotuksen aikana.
11064: vuosina 1948-1967 402 milj. mk ja korvauk- 4. Täysimääräisten katokorvausten maksa-
11065: sia on maksettu 203 milj. mk. minen viljelijöille helpottaa parhaiten halla-
11066: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle valtion alueiden vaikeaksi muodostuneen työllisyysti-
11067: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1969 ei ole lanteen hoitamista.
11068: varattu määrärahaa vuonna 1968 sattuneiden Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
11069: hallatuhojen korvaamiseen. Käsityksemme mu- taen,
11070: kaan näin olisi kuitenkin meneteltävä ellei hal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11071: litus ilmoita hoitavansa hallakorvausasiaa jär- tulo- ja menoarvioon 30 milj. markkaa
11072: jestykseen vielä vuoden 1968 aikana annetta- siirtomäärärahana hallasta aiheutunieden
11073: valla lisämenoarviolla. satovahinkojen korvaamiseksi.
11074: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
11075:
11076: Heimo Linna. Erkki Haukipuro.
11077: 1378
11078:
11079: IV,462.- Rah.al. N:o 292.
11080:
11081:
11082:
11083:
11084: H. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonvoimien kas-
11085: villisuudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.
11086:
11087:
11088: E d u s k u n n a 11 e.
11089:
11090: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle valtion 69 %, 1965 20 %, 1966 14% ja 1967 11 %.
11091: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1969 ehdotetaan Momentin poistaminen on myöskin siitä syystä
11092: 30 Pl 34 luvun 42 momentin poistamista il- ennenaikaista, että komiteavaiheessa olevan sa-
11093: man perusteluja. tovakuutusjärjestelmän valmistelu on vielä kes-
11094: Hallituksen esitykseen olisi tältä osin saa- ken eikä se parhaassakaan tapauksessa ole käy-
11095: tava välttämättä korvaus, sillä tällä momentilla tettävissä vielä vuoden 1969:n aikana.
11096: aikaisempina vuosina ollut 60 000 markan mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11097: räraha luonnonvoimien kasvillisuudelle aiheut- nioittaen,
11098: tamien vahinkojen korvaamiseksi on tarvittu
11099: jatkuvasti joka vuosi ja se on osoittautunut tar- että Eduskunta palauttaisi valtion
11100: peeseen verrattuna myöskin riittämättömäksi. vuoden 1969 tulo- ja menoarvioon
11101: Edellämainittua määrärahaa on käytetty rae- 30.34.42 momentin ja ottaisi sille
11102: vahinkojen korvaamiseen ja tähän tarkoitukseen 60 000 markan määrärahan luonnonvoi-
11103: se on eri vuosina riittänyt seuraavasti. Vuonna mien kasvillisuudelle aiheuttamien va-
11104: 1963 korvattiin raevahingoista 16 %, 1964 hinkojen korvaamiseksi.
11105: Helsingissä 17 lokakuuta 1968.
11106:
11107: Heimo Linna. Erkki Haukipuro.
11108: 1379
11109:
11110: IV,463.- Rah.al. N:o 293.
11111:
11112: 1. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Puutarhaliitolle kahden
11113: erikoiskonsulentin paikkaamista varten.
11114:
11115: E d u s k u n n a 11 e.
11116: Maamme puutarhatuotannon arvoksi ovat työansion n. 10 000 työntekijälle ja kausiluon-
11117: asiantuntijat laskeneet 180,00 milj. mk, missä toista työtä n. 20 000 henkilölle tämänhetki-
11118: arviossa on huomioitu pelkästään myyntituot- sessä laajuudessaan, voisi lisääntyvä kotimainen
11119: toinen puutarhanviljely niiden hintojen mukai- tuotanto työllistää, vaikka rationalisoinnissa ta-
11120: sena, mitkä viljelijä tuotteistaan on keskimää- pahtuva kehityskin huomioidaan, vielä muuta-
11121: rin saanut. Tämä arvio on ollut suurin piirtein mia tuhansia henkilöitä. Epäilemättä voitaisiin
11122: saman suuruinen jo useana vuonna johtuen siitä, tehostuneen puutarhatuotannon kautta osittain
11123: ettei puutarhataloudessa ole tapahtunut sellai- helpottaa sitä ylituotantopainetta, mikä tällä
11124: sia suuria muutoksia, jotka äkillisesti lisäisivät kertaa vallitsee tavanomaisessa kotieläin- ja vil-
11125: tai vähentäisivät tuotantoa. Sen sijaan puutarha- jatuotannossamme.
11126: tuotteiden tuonnissa yksinomaan tuoretuottei- Tämä edellyttää luonnollisesti tiettyä ulkoista
11127: nakin on havaittavissa melkoista lisääntymistä, tuotantosuojaa sekä elinkeinon sisäistä suunni-
11128: mikä merkitsee valuuttavarojen siirtymistä telmallisuutta, mikä merkitsee tuotantoyksikön
11129: ulkomaille tuotteista, joita voitaisiin omassakin suunnittelua markkinointiolosuhteet huomioi-
11130: maassa kasvattaa. Tästä tuonnin säännöllisestä den sekä pysyvää viljelyneuvontaa. Puutarha-
11131: kasvamisesta esimerkkinä seuraava lukusarja: alan ammatilliset järjestöt ovat vuoden 1968
11132: 1961 1964 1967
11133: alussa esittäneet mm. maatalousministeriölle
11134: Tuonti
11135: laatimansa puutarhatuotannon neuvonnan ke-
11136: Tomaatti 886 444 1.323 042 2 522 526 hittämisen kokonaissuunnitelman, mikä vuoros-
11137: Kurkku 101 497 282 108 1 920 195 taan edellyttää puutarha-alalla toimivien järjes-
11138: Salaatti 107 633 233 048 töjen keskittämistä. Tämä keskittäminen on jo
11139: käytännössä viety varsin pitkälle. Puutarhajär-
11140: Lisääntyvä tuonti luonnollisesti on seurauk- jestöjen tuotantoneuvonnan kehittämissuun-
11141: sena kulutuksen lisääntymisestä. Kun meillä vi- nitelma merkitsee kaikkiaan 18 erikoiskonsulen-
11142: hanneksia käytetään kulutustutkimusten mu- tin toimen perustamista vaiheittain. Näiden toi-
11143: kaan n. 15 kg henkilöä kohti vuodessa, mer- mien palkkaoksiin tarvittavat määrärahat ehdo-
11144: kitsee se sitä, että meillä vihannesten kulutus tetaan valtion suoritettaviksi perustuen siihen,
11145: on Skandinavian maista pienin. Tämänhetkinen että valtio maassamme osallistuu maatalouden
11146: kulutusmäärämme tulisi nelinkertaistaa, jotta ym. elinkeinojen neuvonnan rahoittamiseen.
11147: kulutuksessamme saavutettaisiin se taso, mikä Näistä erikoiskonsulenttien toimista on vasta
11148: Ruotsissa katsotaan kansanterveyden kannalta kaksi perustettu valtiolta saadun määrärahan
11149: suositeltavaksi, eli 70 kiloa henkilöä kohti vuo- turvin. Ammatillisen puutarhatuotannon lähi-
11150: dessa. Ruotsinkaan kulutus ei nykyisin ole kuin vuosien kehittämisohjelmaa varten olisi välttä-
11151: puolet tästä määrästä, eli n. 35 kiloa henkilöä mättä saatava tuotantosuunnittelukonsulentti ja
11152: kohti. kasvihuoneviljelyn konsulentti työskentelemään
11153: Puutarhatuotannostamme, mikä on osa maa- maamme avomaan- ja kasvihuoneviljelijöiden
11154: taloustuotantoa, on siis vielä runsaasti kehittä- kysymysten selvittämiseksi.
11155: misen mahdollisuuksia. Vaikka ankara ilmas- Yllä olevaan perustuen ehdotamme,
11156: tomme asettaa tietyt rajoitukset ympärivuoti-
11157: selle tuotantotoiminnalle, jää suurin osa vuo- että valtion tulo- ja menoarvioon vuo-
11158: desta kuitenkin sellaiseksi kaudeksi, minkä ku- deksi 1969 otettaisiin puutarha-alan kes-
11159: lutustarpeet voitaisiin tyydyttää kotimaisella kusjärjestölle, Puutarhaliitolle mom.
11160: tuotannolla. Kun puutarhatuotantomme koko- 30.30.46. kahden erikoiskonsulentin
11161: naisuudessaan antaa vakinaisen, ympärivuotisen paikkaamista varten 48 000 markkaa.
11162: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
11163:
11164: Ilmari Linna. Lars Lindeman. Victor Procope.
11165: 34 E 746/68
11166: 1380
11167:
11168: IV,464.- Rah.al. N:o 294.
11169:
11170:
11171:
11172:
11173: 1. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisen oppilaitok-
11174: sen perustamista varten Lohjalle.
11175:
11176:
11177: E d u s k u n n a 11 e.
11178:
11179: Läntinen Uusimaa on pitkälle teollistunut oppilaitoksen puute. Jo vuodesta 1964 lähtien
11180: talousalue. Varsinkin viimeksi kuluneiden kym- on tehty selvityksiä ja suunnitelmia teknillisen
11181: menen vuoden aikana on uusien teollisuuslai- oppilaitoksen aikaan saamiseksi. Alueen keskei-
11182: tosten rakentaminen tälle alueelle ollut erittäin simmät kunnat ovat valmiita yrityksen toteut-
11183: voimakasta. tamiseen ja teollisuuden piirissä tehty selvitys
11184: Seutukaavaliittojen suorittamien tutkimusten osoitti, että läntisen Uudenmaan teollisten
11185: mukaan oli teollisissa ammateissa toimiva yrittäjien teknillisen koulutuksen saaneen hen-
11186: väestö vuonna 1960 14 000. Tämän määrän ar- kilökunnan tarve on niin suuri, että teknillinen
11187: vioidaan vuoteen 1980 mennessä nousevan oppilaitos voisi välittömästi aloittaa toimin-
11188: 25 000 henkeen ja vuoden 2000 arvio on tansa.
11189: 38 000. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11190: Tämä merkitsee voimakasta väestön kasvua
11191: nyt 110 000 asukkaan maakunnalle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11192: Talousalueen keskuksena toimiva Lohja on tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
11193: kehittynyt koulukeskus ja siellä sijaitsee mm. määrärahan teknillisen oppilaitoksen ra-
11194: läntisen Uudenmaan kuntien suuri ammatti- kentamista varten Lohjalle.
11195: koulu. Kipeänä tunnetaan kuitenkin teknillisen
11196: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
11197:
11198: Ilmari Linna. Lars Lindeman.
11199: 1381
11200:
11201: IV,46.5.- Rah.al. N:o 29.5.
11202:
11203:
11204:
11205:
11206: M. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen vil-
11207: jelijöille hallavahinkojen korvaamiseksi.
11208:
11209:
11210: E d u s k u n n a 11 e.
11211: Kuluneena kesänä kohtasi Pohjois-Suomea ovat 11 miljoonaa markkaa. Kun halla on tu-
11212: ankara kato, jolloin halla turmeli monin pai- honnut suurelta osaa viljelijöiden sadon ko-
11213: koin tällä alueella viljan ja perunan niin täy- konaan ja toisilta osan, on näiden kohdalla vuo-
11214: dellisesti, ettei r.Jistä saatu minkäänlaista satoa. den sato-palkka heistä riippumattomista syistä
11215: Sen lisäksi pitkään jatkunut vaikea taloudelli- johtuen jäänyt saamatta. Tämän huomioiden on
11216: nen lama on johtanut erikoisesti pienviljelijä- oikeudenmukaista yhteiskunnan osallistua koh-
11217: täestön niin vaikeaan taloudelliseen asemaan, tuullisin korvauksin hallasta kärsineiden koh-
11218: etteivät he nyt enää itse selviydy näistä vai- dalla.
11219: keuksista. Valtio on monina aikaisempina hallavuosina
11220: Hallan johdosta halla-alueen maataloudelliset osallistunut katokorvauksiin, joten odotamme,
11221: järjestöt, maataloushallituksen ohjeiden mukai- että tämä tapahtuisi myös tämänkin hallavuo-
11222: sesti parhaillaan suorittavat katoarvioita tila- den osalta.
11223: kohtaisesti, joka lopullisesti tulee osoittamaan Edellä oleviin perusteluihin viitaten kun-
11224: mitä suuruutta kato kokonaisuudessaan näyttää nioitätaen ehdotamme,
11225: eri alueilla olevien kohdalla.
11226: Koska halla-arviointi on keskeneräinen, ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11227: voida vielä esittää vahingoista lopullisia mark- valtion tulo- ja menoarvioon 10 000 000
11228: kamääräisiä lukuja, mutta esimerkiksi Keski- markan määrärahan Pohjois-Suomen vil-
11229: Pohjanmaan maanviljelysseuran ennakkoarvioin- jelijöille hallavahinkojen korvaamiseksi.
11230: nin mukaan yksistään tämän alueen vahingot
11231: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
11232:
11233: Martti Linna. Heikki Mustonen.
11234: V. J. Rytkönen. Toivo Friman.
11235: Aleksi Kiviaho.
11236: 1382
11237:
11238: IV,466.- Rah.al. N:o 296.
11239:
11240:
11241:
11242:
11243: M. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyystöihin koti-
11244: seutunsa ulkopuolelle sijoitettujen päivärahan maksamiseksi.
11245:
11246:
11247: E d u s kun n a 11 e.
11248:
11249: Yleensä suoritetaan työntekijäryhmille kor- tustyömaille joutuville työntekijöille päiväraha.
11250: vausta päivärahan muodossa näiden joutuessa Paasioli hallitusta muodostettaessa hallitus-
11251: asumaan työnsä johdosta kotipaikkakuntansa ohjelmaan otettiin seuraava lausuma: "Työlli-
11252: ulkopuolella. Samoin suoritetaan virkamiehille syystöihin kotiseutunsa ulkopuolelle sijoitettu-
11253: päivärahakorvaus matkapäiviltä. Päivärahan jen toimentulon parantamiseksi ryhdytään mak-
11254: maksamista perustellaan sillä, että työntekijälle samaan päivärahaa."
11255: aiheutuu lisämenoja perheestään erillään asumi- Koska Paasion hallitus eikä nykyinen Koi-
11256: sesta. viston hallitus ole toteuttanut edellämainittua
11257: Valtion järjestämillä siirto- eli majoitustyö- lupausta, kunnioittaen ehdotamme,
11258: mailla ei ole suoritettu päivärahaa, vaikka työn-
11259: tekijä joutuu asumaan erillään perheestään. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11260: Kun näissä töissä maksettavat palkat ovat erit- valtion tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11261: täin alhaiset, vain 2 mk-3 mk tunnilta, ei täl- markan määrärahan työllisyystöihin ko~
11262: laisilla tuloilla voi mitenkään elättää perhettään tiseutunsa ulkopuolelle sijoitettujen
11263: ja itseään kahdella paikkakunnalla. Täysin pe- päivärahan maksamiseksi.
11264: rusteltua olisi suorittaa myös siirto- eli majoi-
11265: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
11266:
11267: Martti Linna. Toivo Friman. Antti Kinnunen.
11268: Taisto Sinisalo. V. J. Rytkönen. Lyyli Koskinen.
11269: Ensio Laine. Pauli Puhakka. Kauko Hjerppe.
11270: Viljo Pousi. Aleksi Kiviaho. Heikki Mustonen.
11271: 1383
11272:
11273: IV,467.- Rah.al. N:o 297.
11274:
11275:
11276:
11277:
11278: Lintilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräiden kurssi-
11279: tappioiden korvaamiseen.
11280:
11281:
11282: E d u s k u n n a 11 e.
11283:
11284: Vaitioneuvosto on errussa tapauksissa sitou- perusteluissa mainittava, että valtioneuvosto oi-
11285: tunut korvaamaan valtion varoilla pienen ja kes- keutetaan suorittamaan turkistarhaustoimintaan
11286: kisuuren teollisuuden ulkomaisista luotoista ai- saatujen ulkomaisten luottojen kurssitappion,
11287: heutuvan kurssitappion. jos markan kansainvälinen perusarvo muuttuu
11288: Maassamme harjoitettava turkistarhaustoi- vuonna 1969.
11289: minta on em. teollisuuteen rinnastettavaa. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11290: turkistarhaustoiminta joutuu kotimaisen pää- nioittaen,
11291: oman puutteen vuoksi ja vientielinkeinona tur-
11292: vautumaan erikoisesti kausiluontoiseen ulko- ett Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11293: maiseen luottoon, niin pidämme oikeudenmu- valtion tulo- ja menoarvioon 32.82.44
11294: kaisena, että mainitunlaisen luoton mahdollisen momentille 1 500 000 markan korotetun
11295: kurssitappion sitoutuu valtio myös suoritta- arviomäärärahan.
11296: maan. Tämän takia olisi tulo- ja menoarvion
11297: Helsingissä 17 päiväänä lokakuuta 1968.
11298:
11299: Aaro Lintilä. Veikko Savela. Veikko Honkanen.
11300: Pentti Pekkarinen. Reino Karpola. Erkki Haukipuro.
11301: Eino Uusitalo. Pentti Mäki-Hakola. Eeles Landström.
11302: Artturi Jämsen.
11303: 1384
11304:
11305: IV,468.- Rah.al. N:o 298.
11306:
11307:
11308:
11309:
11310: Lintilä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja /ainoiksi
11311: Kokkolaan ja V eteliin rakennettavien lääkäriasemien raken-
11312: nuskustannuksiin.
11313:
11314:
11315: E d u s k u n n a 11 e.
11316:
11317: Maassamme ei ole riittävästi kiinnitetty huo- tuksenmukaista, että valtion taholta ryhdyttäi-
11318: miota kansalaisten terveyden ja sairauden avo- siin myöntämään avustusta ja lainaa lääkäriase-
11319: hoidon kehittämiseen. Yhtenä syynä on ollut mien rakennuskustannusten rahoittamiseen.
11320: vallitseva lääkäripula, mutta ehkä myös vanhen- Tämä olisi erittäin merkityksellinen helpotus
11321: tunut kunnanlääkärisysteemi. Olisi saatava vähävaraisille alueille, joissa lääkäritilanne
11322: useampi lääkäri työskentelemään samassa pis- yleensä on vaikein.
11323: teessä ja sitä varten rakennetuksi ajanmukaiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11324: lääkäriasemat. Eräillä paikkakunnilla, kuten nioittaen,
11325: Kokkolassa ja Vetelissä, ovat suunnitelmat jo
11326: valmiina mainitunlaisten lääkäriasemien eli lää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11327: kärikeskusten rakentamiseen, mutta varat puut- valtion tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11328: tuvat. markan siirtomäärärahan Kokkolaan ja
11329: Kun valtion taholta joudutaan huomattavasti V eteliin rakennettavien lääkäriase-
11330: vastaamaan yleensä maamme terveyden- ja sai- mien rakennuskustannusten rahoittami-
11331: raanhoidon kustannuksista, niin olisi tarkoi- seksi valtion avustuksin ja lainoin.
11332: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
11333:
11334: Aaro Lintilä. Veikko Savela. Pentti Mäki-Hakola.
11335: Pentti Pekkarinen. Eino Uusitalo. Erkki Haukipuro.
11336: 1385
11337:
11338: IV,469.- Rah.al. N:o 299.
11339:
11340:
11341:
11342:
11343: Lintilä ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vedenhankinta-
11344: ja viemäröintilaitteiden rakentamiseen.
11345:
11346:
11347:
11348:
11349: Vuoden 1969 tulo- ja menoarviossa on esitys Siirryttäessä korkotukijärjestelmään tulisi ve-
11350: siirtymisestä vesihuoltolaitteiden rakentami- sihuoltolainojen laina-aika ilmeisesti lyhene-
11351: sessa osittain korkotukijärjestelmään ja osittain mään nykyisestään, joka vaikuttaisi erittäin hai-
11352: lainojen myöntämiseen maatilatalouden kehittä- tallisesti vesihuoltoyhtymien talouteen. Pa-
11353: misrahastosta. Tämä merkitsisi käytännössä sa- rempi olisikin, että vesihuoltolainat myönnettäi-
11354: malla vesihuollon kehittämistä varten vuonna siin edelleen nykyisen rahoituslain mukaan ja
11355: 1963 laaditun ns. rahoituslain romuttamista ve- vastaavasti jQltakin muulta osalta valtion lainoi-
11356: sihuollon osalta. Esitys merkitsisi selvää huono- tuksessa siirryttäisiin korkotukijärjestelmään
11357: nemista ja nykyiseen järjestelmään ja aiheuttaisi käyttäen esim. momentteja 32.83.83 tai
11358: mm. sen, että alle kahden hehtaarin tilat eivät 32.82.84 tai 31.46.50 taikka 31.46.81. Tä-
11359: saisi vesihuoltolainoja ollenkaan silloin, kun ne män johdosta esitetään kunnioittavasti,
11360: eivät voi liittyä suureen vesihuoltolaitokseen.
11361: Tällainen tila jäisi pienessä vesihuoltoyhtymässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11362: myös ilman lainoitusta. tulo- ja menoarvioon 30.24.30 momen-
11363: Lisäksi esitetyt lainat maatilatalouden kehit- tille 18 milj. markkaa valtion osan-
11364: tämisrahastosta ovat esityksen mukaan niin pie- otosta eräiden maa- ja vesirakennustöi-
11365: niä, että vastaava yhden talon vesihuoltolaittei- den kustannuksiin annetussa laissa
11366: den ja pienten vesihuoltoyhtymien rakentami- (433/63) tarkoitettuihin lainoihin ve-
11367: nen supistuisi kymmenenteen osaan nykyi- denhankinta- ja viemäröintilaitteiden
11368: sestä. rakentamiseen.
11369: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
11370:
11371: Aaro Lintilä. Heikki Hasu. P. Mäki-Hakola.
11372: Artturi Jämsen. Veikko Hanhirova. Pentti Pekkarinen.
11373: Wiljam Sarjala. Juho Tenhiälä. Tahvo Rönkkö.
11374: 1386
11375:
11376: IV,470.- Rah.al. N:o 300.
11377:
11378:
11379:
11380:
11381: Lottanen ym.: Määrärahan osoittamisesta käytetty;en öliyien
11382: keräilyn, uudistamisen ;a markkinoinnin tukemiseen.
11383:
11384:
11385:
11386:
11387: Vuonna 1967 kulutettiin maassamme voite- Meillä harjoittaa voiteluöljyjen regerointia
11388: luaineita yhteensä 72 500 tonnia. Vuosikulu- kaksi laitosta, joiden tuotanto on vume vuo-
11389: tuksen keskimääräinen kasvu on 1960-luvulla sina ollut vajaa 2 000 tonnia eli 2,5-3% voi-
11390: ollut 6 % ja kokonaiskasvu siten vuosikymme- teluöljyjen kokonaiskulutuksesta. Kokemukset
11391: nen alusta 50 %. Maassamme ei valmisteta voi- puhdistetuista voiteluöljyistä mm. linja-, kuor-
11392: teluaineita, joten niiden kulutus merkitsee ko- ma- ja henkilöautoissa, traktoreissa ja laivoissa
11393: konaisuudessaan vastaavaa tuontia. Tärkeimmät ovat olleet myönteisiä. Kysymys ei ole korvike-
11394: toimittajamaat ovat olleet Ruotsi ja Englanti, aineista, vaan ensiluokkaisista voiteluöljyistä.
11395: joiden kummankin osuus tuonnista on ollut Voiteluöljyjen regerointia jarruttaa meillä
11396: 37 %. Muita toimittajamaita on mm. Hollanti suuresti käytetyn öljyn keräilyn ja regeroidun
11397: ja Länsi-Saksa. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen öljyn kaupan puutteellinen organisointi, sekä
11398: osuus on voiteluainekaupassamme ollut vähäi- tuontiyhtiöiden hintakilpailu. Kun jo kriisitilan-
11399: nen. Voiteluainetuonnin yhteisarvo on noin 25 teitakio ajatellen olisi välttämätöntä saada käy-
11400: miljoonaa markkaa, ja siitä maksetaan vapaasti tetyn öljyn puhdistuksella aikaan paras mahdol-
11401: vaihdettavilla länsivaluutoilla noin 95 %. linen varmuusvarastointi, olisi tähän toimintaan
11402: Autojen ja muiden koneiden öljynvaihdossa käytettävä kohtuullisessa määrin valtion varoja.
11403: kertyvä käytetty öljy muodostaa meillä vielä On arvioitu, että tukemalla käytetyn öljyn ke-
11404: toistaiseksi ratkaisemattoman ongelman. Öljyn- räilyä, regerointia ja kauppaa 20 pennillä ki-
11405: vaihdossa kertyvä jäteöljy ei sanan varsinaisessa lolta, voitaisiin puhdistettavaksi saatavan öljyn
11406: mielessä ole jätettä, vaan kunnollisen uuden öl- määrä helposti nostaa 15 000 tonniin vuodessa.
11407: jyn raaka-ainetta. Sen kaataminen maahan on Voiteluöljyjen tuontia voitaisiin täten tehok-
11408: kiellettyä, mutta sitä ei ole voitu kokonaan es- kaasti vähentää, lisätä kotimaista työtä, säästää
11409: tää. Tämä on erityisesti käyttövesiä ajatellen länsivaluuttaa, estää vesistöjen pilaantumista ja
11410: tuhoisaa, koska yksi litra jäteöljyä pilaa 0,5- lisätä tehokkaasti voiteluöljyjen varmuusvaras-
11411: 1 milj. litraa pohjavettä vuosikymmenien ajaksi. tointia.
11412: Monissa kehittyneissä maissa kuten esim. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11413: USA:ssa, Länsi-Saksassa, Ranskassa ja Hollan-
11414: nissa on käytettyjen voiteluyöjyjen uudistami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11415: seen, regerointiin, kiinnitetty erityistä huo- talousarvioon 3 milioonan markan mää-
11416: miota. Näissä maissa voi regerointiin kerätty- rärahan käytettyien öliyien keräilyn,
11417: jen voiteluöljyjen määrä nousta 30-40 % :in uudistamisen sekä markkinoinnin tuke-
11418: moottoriöljyjen kulutuksesta. miseen.
11419: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
11420:
11421: Eino Lottanen. Aulis Sileäkangas. Eino Sääskilahti.
11422: Juho Tenhiälä. Mikko Volotinen. Aaro Lintilä.
11423: Leo Häppölä. Heimo Linna. Pentti Pekkarinen.
11424: 1387
11425:
11426: IV,471.- Rah.al. N:o 301.
11427:
11428:
11429:
11430:
11431: Luja ym.: Määrärahan osoittamisesta Laaksolahden-Rajator-
11432: pan paikallistien rakentamiseksi.
11433:
11434:
11435: E d u s k u n n a II e.
11436:
11437: Bembölen-Rajatorpan paikallistien raken- varren asutusalueilta matkaa Helsinkiin noin
11438: tamisen jatkaminen Laaksolahden-Rajatorpan .3-4km.
11439: välillä on tullut vuosi vuodelta kiireellisem- Tien nyt rakennettavaksi ehdotettu Laakso-
11440: mäksi voimakkaasti lisääntyvän asutuksen joh- lahden-Rajatorpan loppuosa ja sen sivuhaara
11441: dosta. Nyt käytössä oleva tie Laaksolahdesta Linnainen-Hämeenkylä on osittain uutta tietä
11442: Hämeenkylään (jonka liikenne tulisi kulke- ( 4 240 m ) ja vanhaa perusparannettavaa tietä
11443: maan suunniteltua uutta tietä pitkin) on aivan ( 1 .300 m) eli yhteensä 5 540 m, jonka raken-
11444: liian kapea ja mutkikas nykyisen liikenteen tamisen kustannukset ovat TVH:n laskelmien
11445: hoitamiseksi joustavasti ja turvallisesti, eikä tä- mukaan 1 940 000 mk.
11446: män vanhan tien korjaamiseksi ole mitään mah- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
11447: dollisuuksia, sillä runsas 20 vuotta sitten on nioittavasti,
11448: Korkein oikeus päätöksellään todennut tien
11449: maapohjan kuuluvan palstan omistajille. Tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11450: Laaksolahdesta Rajatorppaan piti ensimmäisten tulo- ja menoarvioon 1 940 000 markan
11451: TVH:n suunnitelmien mukaan valmistua jo ne- suuruisen määrärahan Laaksolahden-
11452: likymmenluvun alussa, mutta rakentaminen Rajatorpan paikallistien rakentamiseksi.
11453: siirtyi sodan johdosta. Uusi tie lyhentää tien-
11454: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
11455:
11456: Sinikka Luja. Ilmari Linna.
11457: Veikko Saarto. Veikko Helle.
11458:
11459:
11460:
11461:
11462: 35 E 746/68
11463: 1388
11464:
11465: IV,472.-Rah.al. N:o 302.
11466:
11467:
11468:
11469:
11470: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
11471: noihin.
11472:
11473:
11474: E d u s k u n n a 11 e.
11475:
11476: Kodinperustamislainalaki on edelleen voi- vuosina kun ansiotulot ovat vielä "harjoitteli-
11477: massa. Sen mukaan nuorille voidaan antaa val- jan" tuloja tai tuloja ei esimerkiksi opiskelun
11478: tion korotonta lainaa kodin perustamisen yh- vuoksi ole lainkaan. Nuorten on vaikeaa saada
11479: teydessä hankittavaa irtaimistoa varten. Mää- lainoja pankkilaitoksista takaajien puuttuessa
11480: rärahaa tarkoitukseen ei kuitenkaan ole ollut ja pienten ansioittensa vuoksi, joten yhteiskun-
11481: viime vuosien valtion tulo- ja menoarvioissa, nan tuki olisi paikallaan sekä nuorten asunnon
11482: joten laki on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi hankintaan, johon tähtäävän lain muuttamis-
11483: nuorten tuen osalta. Se on merkinnyt vain aloitteen käsittely on vielä keskeneräinen,
11484: aikaisemmin saatujen lainojen takaisinmaksuja, että välttämättömän irtaimiston hankintaan.
11485: jotka nuoret parit koko määrärahojen myöntä- Yleensä pidetään avioliitolle edullisena, jos
11486: misen ajan suorittivat esimerkillisen hyvin. nuoret voivat perheen perustamisesta alkaen
11487: Kun eduskunta eräinä vuosina aiotteiden poh- asua myös itsenäisesti ja yhdessä eikä vanhem-
11488: jalta varasi määrärahan budjettiin osoittaen ole- pien taloudessa tai erillään alivuokralaisasun-
11489: vansa tällaisen nuorten tukemismuodon kan- noissa.
11490: nalla, ei hallitus esittänyt määrärahaa vahvis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11491: tettavaksi siitäkään huolimatta, että eduskunta
11492: on kerran hallituksen kertomuksen yhteydessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11493: muistuttanut asiasta sen kertaista hallitusta. menoarvioon 3 000 000 markan määrä-
11494: Ei myöskään nykyinen hallitus ole määrära- rahan käytettäväksi kodinperustamislai-
11495: haa budjettiin esittänyt. Nuoret joutuvat kui- nalain mukaisiin lainoihin.
11496: tenkin useimmiten perustamaan perheen niinä
11497: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1969.
11498:
11499: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. T. Leivo-Larsson.
11500: 1389
11501:
11502: IV,473.- Rah.al. N:o 303.
11503:
11504:
11505:
11506:
11507: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeuk-
11508: siin joutuneiden kuntien valtionapuja varten.
11509:
11510:
11511: E d u s k u n n a 11 e.
11512:
11513: Hallitus on tulo_ ja menoarvioesityksessä kuvaan veroäyrin korottamiseen ja vaikeuksien
11514: vuodelle 1969 vähentänyt vaikeuksiin joutu- kasaantumiseen.
11515: neiden kuntien valtionavustusta 2 miljoonalla Kun pidämme tärkeänä että kuntien rasituk-
11516: markalla. Tätä on perusteltu uuden kantokyky- sia mieluummin lievennetään kuin lisätään, esi-
11517: luokituksen soveltamisella ensi vuoden alusta. tämme kunnioittaen,
11518: On kuitenkin todettava, että viime vuosien
11519: vaikea työllisyystilanne on tuonut kunnille että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11520: sekä töiden järjestämisestä että työttömyyden tulo- ja menoarvioon 26.97.30 momen-
11521: uhreiksi joutuneiden monien perheiden huolta- tille lisäyksenä 2 miljoonaa markkaa
11522: misesta suuria rasituksia. Lisäksi viime vuosien vaikeuksiin joutuneiden kuntien val-
11523: lainsäädäntö on lisännyt velvotteita kunnille. tionapuja varten.
11524: Tämä on vienyt monien kuntien kohdalla jat-
11525: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
11526:
11527: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. T. Leivo-Larsson.
11528: 1390
11529:
11530: IV,474.-Rah.al. N:o 304.
11531:
11532:
11533:
11534:
11535: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
11536: dun sähköistämisen tukemiseen.
11537:
11538:
11539: E d u s k u n n a 11 e.
11540:
11541: Usein etsitään keinoja maaseudulla asuvien sähköistyksen ripeyttämisestä. Pitkälle säh-
11542: ihmisten elinehtojen parantamiseksi ja viihty- käistettyjen talooksien piirissä tuskin muiste-
11543: vyyden lisäämiseksi, jotta muuttoa maaseudulta taan, että maamme asukkaista osa joutuu elä-
11544: asutuskeskuksien työttömyyskortistoihin voi- mään edelleen vailla ainuttakaan valopistettä
11545: taisiin hidastaa. Eräillä maamme alueilla yhtenä ikoko pimeän vuoden ajan puhumattakaan
11546: syynä tavallista suurempiin vaikeuksiin on pi- siitä, että he voisivat käytää sähkökäyttöisiä
11547: dettävä sähkön puutetta. Maassamme oli kojeita ja koneita työnsä helpottajina. Usein
11548: vuonna -65 Maaseudun sähkökomitean anta- varattomuus estää omin voimin hankkimasta
11549: man tiedon mukaan noin 60 000 taloutta ko- yhteyksiä sähköistettyyn maailmaan. Kun säh-
11550: konaan sähkönjakelun ulkopuolella. Silloin kön on nykypäivinä katsottava jo kuuluvaksi
11551: edellytettiin, että näistä 45 000 taloutta voi- kaikkien kansalaisten peruselinehtoihin, pitäisi
11552: daan sähköistää 10 vuoden aikana valtion yhteiskunnan tukea sähköistämisohjelman lop-
11553: 5 miljoonan markan vuosittaisen tuen turvin. puunsaattamista lähivuosien aikana.
11554: V aitio ei kuitenkaan ole myöntänyt viime vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11555: sina näin suuria määrärahoja, vaan ne ovat ol- nioittavasti,
11556: leet alle 3 miljoonan markan vuosittain ja se
11557: on merkinnyt sähköistyksen hidastumista huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11558: mattavasti. Ensi vuodelle hallitus esittää va- tulo- ia menoarvion momentille
11559: jaan 3 miljoonan markan määrärahaa eikä esi- 32.89.43 lisäyksenä 500 000 markan
11560: tyksessä ole lainkaan otettu huomioon kustan- määrärahan maaseudun sähköistämisen
11561: nustason nousua puhumattakaan tarpeellisen tukemiseen.
11562: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
11563:
11564: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. T. Leivo-Larsson.
11565: 1391
11566:
11567: IV,475.- Rah.al. N:o 305.
11568:
11569:
11570:
11571:
11572: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
11573: varaisten ammattiopintolainoihin.
11574:
11575:
11576: E d u s k u n n a 11 e.
11577:
11578: Tänä vuonna mietintönsä jättänyt opintotu- nen on. Nuorilla itsellään on halua opiskeluun,
11579: kikomitea on ehdottanut peruskoulun jälkeisen taloudellisia edellytyksiä usein puuttuu. Am-
11580: opiskelun taloudellisen tukemisen huomattavaa mattiopistojen avustuslain alaisia avustuksia ja
11581: laajennusta ja keskittämistä samojen lakien ja lainoja anotaan runsaasti, sosiaaliministeriölle
11582: yhteisen viraston alaisuuteen. Ensi askeleena jätettyjen lainahakemusten määrä noussee lähes
11583: ehdotettuun suuntaan hallitus on talousarvion 30 000 vuosittain. Määrärahojen niukkuuden
11584: yhteydessä jättänyt eduskunnalle hallituksen vuoksi tukea saavat vain harvat ja sekä avus-
11585: esityksen opintotuen keskittämisestä opintotu- tusten että lainojen summat jäävät niin vähäi-
11586: kikeskuksen alaisuuteen ensi vuoden heinä- siksi, etteivät ne peitä kuin pienen osan opis-
11587: kuusta lukien. Keskuksen piiriin kuuluisivat kelukustannuksista.
11588: sekä korkeakoulujen että ammattioppilaitosten Kun pidämme tärkeänä että yhteiskunta tu-
11589: opiskelijoita koskevat stipendi-, avustus- ja kee nuorten lahjakkaiden kansalaisten ponnis-
11590: laina-asiat. Samalla hallitus esittää budjet- keluja ammatin hankkimiseksi ja ammattitai-
11591: tiin korkeakoulujen opiskelijain tuen lisäystä, tonsa kohottamiseksi esitämme kunnioittavasti,
11592: mutta ammattiopintojen avustuslain mukaisia
11593: avustuksia ja lainoja ei ehdoteta lainkaan ko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11594: rotettavaksi. Käytännössä ammattioppilaitok- tulo- ja menoarvioon 29.39.83 momen-
11595: sissa opiskelevien nuorten mahdollisuudet tille 300 000 markkaa ja menoarvion
11596: saada yhteiskunnan tukea ammattiin valmis- 33.57.83 momentille 300 000 markkaa
11597: tuakseen vähenevät, vaikka jatkuvasti koroste- lisäyksenä käytettäväksi vähävaraisten
11598: taan kuinka tärkeää ammattitaidon hankkimi- nuorten ammattiopintolainoihin.
11599: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
11600:
11601: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. T. Leivo-Larsson.
11602: 1392
11603:
11604: IV,476.- Rah.al. N:o 306.
11605:
11606:
11607:
11608:
11609: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta helpotusten myön-
11610: tämiseksi kunnille rautateiden rakentamisesta johtuvista pak-
11611: kolunastuskorvauksista.
11612:
11613:
11614: E d u s k u n n a 11 e.
11615:
11616: Nykyisin valtio suorittaa maantieaineiksi tar- myönnetyt määrärahat eivät ole riittäneet val-
11617: vittavan maa-alueen lunastushinnan yksityisille tion osuuden lisäämiseen kuntien taakan hel-
11618: maanomistajille. Samoin uusia rautateitä raken- pottamiseksi. Useina vuosina hallitus on jättä-
11619: nettaessa ei kunnilta vaadita sitoumusta kor- nyt määrärahan kokonaan esittämättä ko. tar-
11620: vata lunastetut maa-alueet. Tämän käytännön koitukseen, mutta eduskunta on määrärahan
11621: eduskunta on edellyttänyt koskevan myös aikai- budjettiin ottanut. Huolimatta siitä, että äsket-
11622: sempia tapauksia, jolloin kunnilta vielä vaadit- täin esitetyt laskut mm. kuudelle Keski-Suomen
11623: tiin sitoumuksia ja jotka ratojen hitaan valmis- kunnalle saattavat kunnat vaikeuksiin, ei halli-
11624: tumisen vuoksi ovat jatkuvasti vireillä. Edus- tus ole ensi vuoden talousarvioon määrärahaa
11625: kunta hyväksyi jo v. 1962 lain, joilla valtio- tarkoitukseen esittänyt. Kun pidämme kohtuut-
11626: neuvosto oikeutetaan myöntämään kunnille tomana, että mainitut kunnat joutuvat rasitus-
11627: helpotuksia rautateiden rakentamisesta johtu- ten alaisiksi, joista nykyisin sekä rautateiden
11628: vista pakkolunastuskorvauksista, joiden suorit- että maanteiden kohdalla uuden rakentamisen
11629: tamisesta valtiolle kunnat ovat antaneet sitou- yhteydessä kunnat vapautetaan, ehdotamme
11630: muksia. Tästä eduskunnan hyväksymästä laista kunnioittaen
11631: huolimatta mm. Suolahti-Haapajärvi radan
11632: varrella olevat kunnat ovat saaneet valtiolta että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11633: asiaa koskevia laskuja vaikka samanaikaisesti tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
11634: radan liikennettä on vähennetty huomattavasti määrärahan helpotusten myöntämiseksi
11635: mm. matkustajaliikenteen kohdalta. Laskujen kunnille rautateiden rakentamisesta ioh-
11636: esittäminen on johtunut siitä, että aikaisemmin tuvista pakkolunastuskorvauksista.
11637: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
11638:
11639: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. T. Leivo-Larsson.
11640: 1393
11641:
11642: IV,477.-Rah.al. N:o 307.
11643:
11644:
11645:
11646:
11647: Lähteenmäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
11648: sotilaiden ylimääräisiä sotaeläkkeitä varten.
11649:
11650:
11651: E d u s k u n n a 11 e.
11652:
11653: Valtioneuvosto on esittänyt vuoden 1969 ta- Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
11654: lousarvioon 5 milj. markan suuruisen arvio-
11655: määrärahan rintamasotilaiden ylimääräisiä sota- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11656: eläkkeitä varten. tulo- ja menoarvion momentille 33.22.
11657: Kun nyt on jo yli 16 000 rintamasotilasta 50 lisäyksenä viiden miljoonan markan
11658: hakenut mainittua eläkettä ja kun olisi välttä- suuruisen määrärahan käytettäväksi ta-
11659: mätöntä, että kaikki taloudellisissa vaikeuksissa loudellisissa vaikeuksissa olevien rin-
11660: kamppailevat sotien veteraanit saisivat sen on tamasotilaiden ylimääräisiä sotaeläkkeitä
11661: välttämätöntä, että määrärahaa tuntuvasti koro- varten.
11662: tetaan.
11663: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
11664:
11665: Olavi Lähteenmäki. Sakari Huima. Anna-Liisa Linkola.
11666: Mikko Asunta. Jaakko Kemppainen. Irma Hamara.
11667: Erkki Huurtamo. Matti Raipala. Toivo Hietala.
11668: T. 1. Vartia. Timo Mäki. Pekka Haarla.
11669: Olavi Nikkilä. Juuso Häikiö. Jouni Apajalahti.
11670: Juha Rihtniemi. Esko J. Koppanen. Saara Forsius.
11671: Aili Vaittinen. Pentti Sillantaus.
11672: 1394
11673:
11674: IV,478.- Rah.al. N:o 308.
11675:
11676:
11677:
11678:
11679: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden-Sorsa-
11680: kosken maantien rakentamiseen.
11681:
11682:
11683: E d u s k u n n a 11 e.
11684:
11685: Leppävirran pitäjässä on Sorsakosken metal- tetta. Sorsakosken teollisuutta on laajennettu
11686: liteollisuuslaitokset, jotka muodostavat huomat- ja on se laadultaan sellaista, että huonokuntoi-
11687: tavan tuotantopisteen ja asutuskeskuksen paik- set ja mutkaiset tiet vaikeuttavat kuljetusta ja
11688: kakunnallaan. Tältä tehdasalueelta ei ole suo- sen kautta teollisen toiminnan kehittymistä.
11689: raa maantieyhteyttä lähimmälle rautatieasemalle, Paitsi tehtaan tarpeita suunnitellun n. 10 km
11690: joka on Varkauden kaupungissa, vaan kulje- matkaa Varkauteen lyhentävän tien varrella on
11691: tukset tapahtuvat kiertoteitse, jolloin matka suurehkoja metsäalueita, joista puutavara voi-
11692: pitenee. Varkauden-Sorsakosken välisestä taisiin edullisemmin kuin tähän saakka kuljet-
11693: tiestä on tehty useita alotteita eduskunnassa- taa illkennepaikoille. Sorsakosken teollisuus-
11694: kin ja TVH:lla on tiestä valmiit suunnitelmat. alueen n. 2 500 asukasta käsittävä väestö tar-
11695: Suunnitelmia kuitenkaan ei ole vielä yritetty vitsee myös suoria yhteyksiä.
11696: toteuttaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11697: Kiristyvän taloudellisen kilpailun takia suora
11698: yhteys muodostuu erittäin välttämättömäksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11699: tehtaan kuljetuksien kannalta. Että näillä syr- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
11700: jäisillä seuduilla teollista ja taloudellista toimin- määrärahan Varkauden kaupungin ja
11701: taa voitaisiin mahdollisimman edullisesti har- Sorsakosken teollisuusalueen jo val-
11702: joittaa, olisi valtiovallan rakennettava sellaiset miiksi suunnitellun maantien rakenta-
11703: tieyhteydet, jotka edistäisivät mainittua tavoi- miseen.
11704: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
11705:
11706: Hugo Manninen. Lauha Männistö.
11707: Lyyli Koskinen. Paavo Lagerroos.
11708: 1395
11709:
11710: IV,479.-Rah.al. N:o 309.
11711:
11712:
11713:
11714:
11715: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta tullikamarin perusta-
11716: miseksi Varkauden kaupunkiin.
11717:
11718:
11719: E d u s k u n n a 11 e.
11720:
11721: Varkauden kaupunki on kirjeellään syyskuun rin perustamista Varkauteen, on se, että tulli-
11722: 13 päivänä 1967 tehnyt valtioneuvostolle esi- asema ei muodosta omaa tullipiiriä. Tämä taas
11723: tyksen, että Varkauteen perustettaisiin tulli- voi johtaa siihen, että kaupunki ei saa nykyisen
11724: kamari. tullilainsäädännön mukaan periä kaupunkiin tu-
11725: Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan tul- levista tullattavista tavaroista liikennemaksuja
11726: litoiminnan tarve Varkaudessa ei tule tyydyte- tai korkeintaan voi eräissä tapauksissa periä
11727: tyksi sillä, että Varkauteen perustettaisiin Kuo- niistä 30 %. Säännöksiä tullauspaikasta voidaan
11728: pion tullikamarin alaisuuteen kuuluva tulli- nimittäin käytännössä tulkita tulliviranomaisten
11729: asema, kuten valtion vuoden 1968 talousarvion keskuudessa siten, että tavaran tullaus katsot-
11730: perusteluissa sivulla 294 kohta g) on edelly- taisiin tapahtuvaksi siinä kaupungissa, missä
11731: tetty. Varkaus olisikin ensimmäinen kaupunki tullilaskun kirjoittava tullitoimipaikka sijaitsee.
11732: Suomessa, jonka tullitoiminta tapahtuisi tulli- Tässä tapauksessa tämä paikkakunta tulisi ole-
11733: aseman puitteissa. Kaikissa kaupungeissa, joissa maan Kuopio, joka näin ollen saisi liikenne-
11734: tullaosta suoritetaan, on tullikamari. maksut Varkauteen tulevista tavaroista, vaikka
11735: Kaupunginhallituksen tullikamarin perusta- sekä sataman että tulliaseman rakentaja ja yl-
11736: mista tarkoittavan esityksen perusteluissa vii- läpitäjä olisi Varkauden kaupunki. Liikenne-
11737: tataan maisteri Antti Tuuran tutkimukseen maksut ja satamamaksut kuuluvat kuitenkin
11738: "Tietoja Keski-Savon alueen tuonnin ja vien- historiallisesti sille kaupungille, jonka raken-
11739: nin määrästä sekä arvosta", josta käy ilmi, että tamia satamalaitteita käytetään.
11740: Varkauden tullauspaikan vienti ja tuonti tulisi- Varkauden kaupunki on käynyt neuvotteluja
11741: vat yhteensä olemaan n. 158 milj. markan luok- tullihallituksen kanssa tullin toimitilojen jär-
11742: kaa ja että Varkaus tullauspaikkana näin ollen jestelyistä ja löytänytkin tullin toimitiloiksi so-
11743: asettuisi lähinnä samaan suuruusluokkaan kuin pivan rakennuksen, jossa on riittävästi tilaa
11744: Pietarsaari, Tampere, Vaasa, Tornio ja Kokkola. myös tullikamaritoiminnan aloittamiseksi. Nämä
11745: Viennin ja tuonnin yhteismäärästä A. Ahlström tilat on tullihallitus päätöksellään hyväksynyt
11746: Osakeyhtiön Warkauden Tehtaat muodostavat sopiviksi tullin toiminnalle.
11747: luonnollisesti suurimman osan eli n. 125 milj. Talousarvion perusteluissa oleva edellä mai-
11748: markkaa. nittu tulliaseman perustamista tarkoittava mai-
11749: Jos Varkauteen perustetaan vain tulliasema ninta ei voine perustua minkäänlaisiin tutki-
11750: ilman vakituista miehitystä, eivät teollisuuslai- muksiin, joissa olisi selvitetty, missä muodossa
11751: tosten tullaukset tule joustaviksi, koska aina tullitoiminta Varkaudessa olisi aloitettava. Ku-
11752: tullaustapahtumien yhteydessä on Kuopiosta ten edellä on osoitettu, sen aloittaminen tulli-
11753: erikseen kutsuttava tullaaja paikkakunnalle. A. aseman puitteissa toisi mukanaan sellaisia risti-
11754: Ahlström Osakeyhtiön ilmoituksen mukaan riitoja ja epäoikeudenmukaisuuksia, että se tar-
11755: tämä tulee viivyttämään toimintaa siten, että koitus, johon tullitoiminnan aloittamisella Var-
11756: teollisuuden ei mahdollisesti kannata ollenkaan kaudessa pyritään, jäisi kokonaan saavutta-
11757: siirtyä Varkaudessa tapahtuvaan tullaukseen. matta.
11758: Toinen ja Varkauden kaupungin kannalta Varkauden kaupunki toivoo, että Varkau-
11759: varsin merkittävä seikka, joka vaatii tullikama- teen perustettaisiin vuoden 1969 alusta lukien
11760: 36 E 746/68
11761: 1396 IV,479.- Varkauden tullikamari.
11762:
11763: itsenamen tullikamari. Koska satamarakennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11764: työt on aloitettu Akonniemen öljysatamassa, on 1969 tulo- ja menoarvioon 25 000 mar-
11765: päätös tulliaseman perustamisesta kiireellinen. kan määrärahan tullikamarin perustami-
11766: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, seksi Varkauden kaupunkiin.
11767: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
11768:
11769: Hugo ~anninen. Lyyli Koskinen.
11770: Lauha ~ännistö. Ilmo Paananen.
11771: Edit Terästä. Eino Räsänen.
11772: V. J. Rytkönen. Pentti Pekkarinen.
11773: 1397
11774:
11775: IV,480.- Rah.al. N:o 310.
11776:
11777:
11778:
11779:
11780: M. Mattila ym.: Määrärahan osottamisesta puolustuslaitoksen
11781: teollisuuslaitosten konehankintoja varten.
11782:
11783:
11784: E d u s k u n n a 11 e.
11785:
11786: Puolustuslaitoksen teollisuuslaitosten, ni- juudessa. Lisäksi huonokuntoisten koneiden
11787: mittäin Lapuan Patruunatehtaan, Vammaskos- käyttö on epätaloudellista aiheuttaen keskey-
11788: ken tehtaan ja Valtion Pukutehtaan konekanta tyksiä varsinkin sarjatuotannossa sekä lisää tar-
11789: on huomattavalta osin loppuunkulunutta ja peettomasti huolto- ja korjauskustannuksia ja
11790: vanhentunutta. Jotta tehtaiden toimintaa voi- kilpailukyvyn heikkenemistä yksityisellä koti-
11791: taisiin tarkoitustaan vastaavasti jatkaa, olisi maisella ja myös viennin osalta ulkomaisilla
11792: konekanta jatkuvasti vuosittain uusittava aina- markkinoilla.
11793: kin kuoletuksia vastaavalla määrällä. Näihin Koska tähän tarkoitukseen ei ole vuoden
11794: kuoletuksiin on ehdotettu vuoden 1969 tulo- 1969 valtion tulo- ja menoarvioon esitetty otet-
11795: ja menoarvioon otettavaksi 593 000 markan tavaksi määrärahaa, kunnioittaen ehdotamme,
11796: suuruinen määräraha. Ellei tehtaiden koneita
11797: ja laitteita voida edes näin rajoitetussa mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11798: rässä uusia, on ennen pitkää seurauksena teh- tulo- ja menoarvioon sen 36 pääluokan
11799: taitten tilauskannan supistuminen, mistä seu- 20 lukuun uudelle momentille 593 000
11800: raa, että puolustuslaitoksen toiminnan kan- markan suuruisen määrärahan puolus-
11801: nalta välttämättömät hankinnat joudutaan siir- tuslaitoksen teollisuuslaitosten lop-
11802: tämään muualle, ja mahdollinen kriisiajan val- puunkuluneiden koneiden uusintaa var-
11803: mius heikkenee, eikä tuotantoa voida ylläpitää ten.
11804: työllisyysnäkökohtienkaan edellyttämässä Jaa-
11805: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
11806:
11807: Matti Mattila. Nestori Kaasalainen.
11808: Kauko Tamminen. Valto Käkelä.
11809: 1398
11810:
11811: IV,481.- Rah.al. N:o 311.
11812:
11813:
11814:
11815:
11816: M. Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hevostalou-
11817: den edistämiseen.
11818:
11819:
11820: E d u s k u n n a 11 e.
11821:
11822: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion Maamme pienviljelysvaltaisuus sekä metsä-
11823: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1969 on alamo- töitten asema edellyttävät melko suuren hevos-
11824: mentilta 30. 30. 41. 9 Hevostalouden edistämi- määrän säilyttämistä. Liian voimakas koneistu-
11825: nen ehdotettu vähennettäväksi 44 002 mark- minen on jo nyt aiheuttanut pienviljelmien ve-
11826: kaa. Kun lisäksi tähän määrärahaan ei ole tovoimakustannusten suhteettoman nousun,
11827: saatu virkamiespalkkausten tarkistukseen liit- mikä on osaltaan vaikuttanut tilojen velkaan-
11828: tyvää lisäystä palkkausten tarkistusta varten tumiseen. Kokonaisvalmiutemme samoinkuin
11829: usean vuoden aikana, on hevostalouden määrä- vetovoiman taloudellinen käyttö edellyttäisi
11830: rahojen jälkeenjääneisyys, mikäli hallituksen päinvastoin hevosen osuuden korostamista sekä
11831: esitys säilyy yli eduskuntakäsittelyn, vuosilta sen käytön lisäämistä. Järjestön suorittamaa he-
11832: 1965-1969 yhteensä 79 852 markkaa eli 45 vostalouden edistämistyötä olisi valtiovallan
11833: % hevostalouden edistämisjärjestölle tänä taholta jatkuvasti tuettava, sillä määrärahojen
11834: vuonna myönnetystä määrärahasta. vähentäminen johtaa järjestöjen toiminnan
11835: Hallituksen esitystä on perusteltu toiminnan heikkenemiseen, hevoskasvatusta kohtaan tun-
11836: vähenemisellä. Kun kuitenkin hevosten vähe- nettavan kiinnostuksen lamaantumiseen ja he-
11837: nemisestä huolimatta hevostalouden edistämis- voskannan jatkuvaan pienenemiseen.
11838: järjestön on hoidettava hevostalouden edistä- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
11839: misestä annetun asetuksen ( 28/65) mukaiset dotamme,
11840: tehtävät, joitten määrä on päinvastoin viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11841: vuosina kasvanut, ei järjestön työ ole suinkaan tulo- ja menoarvioon momentille 30.
11842: pienentynyt. Kun sitä paitsi huomattava osa 30.41.9 Hevostalouden edistäminen
11843: järjestön tuloista on koostunut kantakirja· ym hallituksen vähennettäväksi ehdotlaman
11844: jäseniltä kerätyistä toimitusmaksuista, on he- 44 002 markkaa sekä valtion virkamies-
11845: vosmäärän supistuminen aiheuttanut jo tämän palkkaus/en tarkistuksista iohtuvat
11846: johdosta järjestön omien tulojen vähenemisen määrärahalisäykset vuosilta 1965-
11847: ja toimintaa haittaavien taloudellisten vaikeuk· 1969 35 850 markkaa, eli yhteensä
11848: sien kasvamisen. 79 852 markkaa.
11849: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1968.
11850:
11851: Matti Mattila. E. J. Paavola. Ragnar Granvik.
11852: Niilo Kosola. Yrjö Sinkkonen. Antti Kinnunen.
11853: Aimo Laiho.
11854: 1399
11855:
11856: IV,482.- Rah.al. N:o 312.
11857:
11858:
11859:
11860: M. Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
11861: avuksi pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistyksille ja sonnin-
11862: pitoyhtymille.
11863:
11864:
11865: E d u s k u n n a 11 e.
11866:
11867: Suomi on tunnetusti maailman pohjoisin viljelijäin karjantarkkailuyhdistystyksille ja
11868: maatalousmaa. Onhan puolet 60. leveysasteen sonninpitoyhtymille kuitenkin vain 6 000 000
11869: pohjoispuolella sijaitsevista maapallon pelloista mk, mikä tietää noin kolmanneksen supistusta
11870: Suomessa. Maatalouden harjoittaminen täällä lain mukaiseen keinosiemennysyhdistysten vä-
11871: tapahtuu erittäin vaikeissa olosuhteissa. Ankara himmäismäärärahaan.
11872: talvemme on kylmä, luminen ja pitkä. Se aset- Se merkitsee keskimäärin n. 7 % :n nousua
11873: taa lukuisia rajoituksia ja tiettyjä erikoisvaati- siemennysmaksuihin, mikä olisi nykyisen val-
11874: tnuksia mm. täällä viljeltäville kasveille ja lisää talain aihna sangen epäoikeudenmukainen ja
11875: mm. karjan ruokintakustannuksia sekä karja- kohtuuton lisärasitus muutoinkin suurissa vai-
11876: suojien rakennuskustannuksia erittäin merkit- keuksissa ponnisteleville pienviljelijöille ja sa-
11877: tävällä tavalla. Lisäksi kulkuyhteydet ovat, malla koko maataloudelle.
11878: paitsi sääolosuhteiden, myös lukuisten vesistö- Valtionavustuksen supistaminen tällä koh-
11879: jen vuoksi vaikeat ja matkat ovat muutoinkin dalla aiheuttaisi monine heijastusvaikutuksi-
11880: pitkät, harvasta asutuksesta johtuen. neen huomattavaa haittaa koko jalostustoi-
11881: Karjatalouden harjoittaminen, joka Suomen minnalle. Ennenkaikkea se estäisi oleellisesti
11882: olosuhteissa on kuitenkin kiistatta ainoa aja- niiden toimenpiteiden suorittamista jotka täh-
11883: teltavissa oleva maatalouden tuotantomuoto, täävät entistä voimakkaammin tuotantosuun-
11884: tapahtuu näinollen maassamme vaikeammissa nan muuttamiseksi nimenomaan naudanlihan
11885: olosuhteissa kuin missään muualla. tuotannon lisäämistä silmällä pitäen. Lisäys
11886: Sama koskee myös keinosiemennystoimintaa 282 000 mk vuoden 1968 määrärahaan
11887: Suomen pientiloilla. Esimerkiksi matkakustan- ( 6 836 000 mk) johtuu toiminnan laajentumi-
11888: nukset lehmää kohti ovat erittäin suuret, mikä sesta ja kustannusten noususta.
11889: johtuu paitsi hankalista ja pitkistä matkoista, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11890: osaksi myös bensiinimme suhteellisen korkeasta nioittaen,
11891: hinnasta. Samoin mm. sonnien aiheuttamat re-
11892: bu- ja rakennuskustannukset ovat meidän olo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11893: suhteissamme oleellisesti suuremmat kuin tulo- ja menoarvioon momentille 30.
11894: yleensä muissa maissa. 33. 41 Valtionapu pienviljelijäin kar-
11895: Näin ollen on varsin ymmärrettävää, että jantarkkailuyhdistyksille ja sonninpito-
11896: pienviljelijäin karjanpitoa on tuettu myös val- yhtymille ( arviomääräraha) 1 118 000
11897: tion varoin. Keinosiemennystoiminta on niin- markan lisäyksen momentille esitettyyn
11898: ikään saanut lain ( 418/62) puitteissa avus- 6 000 000 markan määrärahaan eli va-
11899: tusta, jotta siemennysmaksut lehmää kohti on raisi momentille yhteensä 7 118 000
11900: voitu pitää pienkarjojen omistajille pienempinä markkaa avustuksia koskevan lain (27.
11901: kuin suurkarjojen omistajilla. 7. 1962/418) mukaisiin vähimmäis-
11902: Vuoden 1969 tulo- ja menoarviossa on mo- avustuksiin.
11903: mentille 30. 33. 41 esitetty valtion avuksi pien-
11904: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
11905:
11906: Matti Mattila. Eino Sääskilahti. Henrik Westerlund.
11907: Mauno Pohjonen. Aaro Lintilä. Veikko Savela.
11908: 1400
11909:
11910: IV,483.-Rah.al. N:o 313.
11911:
11912:
11913:
11914:
11915: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan koti-
11916: talousopiston rakennustöitä varten.
11917:
11918:
11919: E d u s kun n a 11 e.
11920:
11921: Orimattilan kotitalousopiston rakentamista Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on
11922: varten on huonetilaohjelma hyväksytty valtion mm. 30.06.74 kohdalla varattu 200 000 mark-
11923: rakennusohjelmatoimikunnassa 7. 6. 1967. kaa Orimattilan kotitalousopiston suunnittelua
11924: Kun Orimattilan kotitalousopiston emäntäkou- ja rakennustöiden aloittamista varten.
11925: lukurssille sekä kotitalousteknikkokurssille on Koska rakennustöiden jatkamiseen ei ole vuo-
11926: hakijoita paljon enemmän kuin oppilaitokseen den 1969 tulo- ja menoarviossa otettu määrä-
11927: voidaan ottaa oppilaita ja kun yleensäkin ko- rahaa, esitämme kunnioittaen,
11928: titalousoppilaitoksissa on puutetta oppilaspai-
11929: koista, olisi Orimattilan kotitalousopistoa kii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
11930: reellisesti päästävä rakentamaan. Lisäksi mai- tulo- ja menoarvioon 800 000 markan
11931: nittakoon, että oppilaitoksen vanha pääraken- määrärahan Orimattilan kotitalousopis-
11932: nus on tiloiltaan nykyisellekin oppilasmää- ton rakennustöitä varten.
11933: rälle riittämätön eikä ole enää korjauskelpoi-
11934: nen.
11935: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
11936:
11937: Matti Mattila. Mikko Volotinen.
11938: Ale Holopainen. Kerttu Saalasti.
11939: Katri-Helena Eskelinen.
11940: 1401
11941:
11942: IV,484.- Fin.mot. N:o 314.
11943:
11944:
11945:
11946:
11947: Melin m.fl.: Angående anvisande av anslag för ett arbetskrafts-
11948: politiskt forsknings- och utredningsarbete.
11949:
11950:
11951: T i 11 R i k s d a g e n.
11952:
11953: En förnuftig och tidsenlig arbetskraftspo- En granskning av de åtgärder, vilka man
11954: litik är av största vikt för vårt lands eko- inom vårt lands arbetskraftspolitik vidtagit, ger
11955: nomiska utveckling. En rätt skött arbets- vid handen, att vi i detta avseende befinner
11956: kraftspolitik är en grundförutsättning för att oss på efterkälken. Det oaktat, att de arbets-
11957: vår ekonomiska tillväxt skall kunna fortsätta kraftspolitiska avgörandena med hänsyn tili
11958: trots en åtstramad internationell konkurrens. vårt lands ekonomiska beredskap är grundfrå-
11959: Med arbetskratftspolitik åsyftas härvid sty- gor, har regeringen gjort alltför litet för ar-
11960: randet av arbetskraft för att tiligodose olika betskraftspolitiken. Någon faktiskt arbets-
11961: sektorers behov såsom en naturlig utveckling kraftsadministration har i vårt land i effektiv
11962: av näringslivet förutsätter. Arbetskraften bör mening icke funnits, varför myndigheternas
11963: m.a.o. kunna användas enligt utbudet av ar- verksamhet varit splittrad och man har bl.a.
11964: betsplatser. Efterfrågan och utbud borde därför icke kunnat få tili stånd positiva resul-
11965: sålunda vara i meningsfull balans även be- tat. En förnuftig koordinering och effektive-
11966: träffande arbetskraften, vilket betyder att man ring av arbetskraftsadministrationen är därför
11967: såväl sörjer för att utbudet på arbetsplatser en väsentlig grundförutsättning för skötseln
11968: växer som för att man får tili stånd ett rätt av en sund arbetskraftspolitik i vårt land.
11969: dimesionerat och skolat utbud på arbetskraft. Genom att Finland upptagits som medlem i
11970: På grund av den snabba ekonomiska och tek- OECD år 1968 är det önskvärt att våra arbets-
11971: niska utvecklingen kommer utbildningen och kraftsmyndigheter utnyttjar de expertutred-
11972: omskolningen av arbetskraft att få en allt mera ningar, som OECD:s Kommitte för arbets-
11973: framträdande betydelse. kraftsfrågor gjort. Vår arbetskraftspolitik av-
11974: 1 en nyligen publicerad OECD-rapport om görs icke genom att en del tjänster eller be-
11975: de senaste årens arbetsmarknadspolitik klar- fattningar enligt regeringens budgetförslag för
11976: görs på ett instruktivt sätt dels att sysselsätt- år 1969 överförs från ministeriet för kommu-
11977: ningsvårigheterna inte klaras med improvisa- nikationsväsendet och allmänna arbetena tili
11978: tioner och dels att det tar tid att bygga upp statistiska centralbyrån.
11979: en effektiv arbetsmarknadspolitisk apparat. En Ännu mera brådskande än grundandet av
11980: tidsenlig arbetsmarknadspolitik förutsätter en- en effektiv arbetskraftsadministration bör på
11981: ligt OECD:s Kommitte för arbetskraftsfrågor kort sikt en utredning om vilka uppgifter vi
11982: bl.a. följande: har tili förfogande beträffande styrandet av
11983: arbetskraftspolitiken anses vara. Situationen är
11984: 1. En omfattande organisation för omskolning härvidlag ännu mera alarmerande än bet-
11985: och annan arbetsmarknadsorienterad utbild- räffande den tekniska arbetskraftsadministra-
11986: ning för alla åldrar. tionens del. 1 vårt land existerar icke någon
11987: 2. Stimulans till geografisk omflyttning i utredningsverksamhet, som tillförlitligt kunde
11988: önskvärda riktningar. belysa den nuvarande situationen. Det kan inte
11989: anses vara någon utredning, att man känner
11990: 3. En välinformerad arbetsförmedling med tili antalet personer, som är upptecknade i ar-
11991: yrkesrådgivning även till vuxna. betslöshetskartoteken och att man dessutom
11992: 4. Aktivering och hjälp tili ny placering av vet, att emigrationen tili utlandet alltjämt är
11993: marginella grupper såsom kvinnor och livlig. Samma sak kan sägas om uppgifterna
11994: äldre arbetare. över faktisk och latent arbetslöshet beträffande
11995: 1402 IV,484.- Työmarkkinapoliittinen tutkimus.
11996:
11997: den skolade arbetskraften, men dessa är ej som förutsättning för vårt lands ekonomiska
11998: några utredningar över en situation, utan en- utveckling.
11999: dast en del spridda uppgifter. Därför behöver Med hänvisning tili det ovan anförda bör
12000: vi en effektiv utredning över situationen i det för vårt lands del anses vara av största vikt
12001: landet, viiken under nu rådande förhållanden att man snabbt påbörjar en forsknings- och
12002: kan utföras av statistiska centralbyrån, om utredningsverksamhet, så att de som ansvarar
12003: den beviljas anslag för utredningen. för arbetskraftspolitiken åtminstone tili sitt
12004: Förutom en utredning av situationen i detta förfogande får tillförlitliga grundutredningar.
12005: nu bör det anses nödvändigt, att arbetskrafts- Påbörjandet av denna utredningsverksamhet
12006: prognoser uppgörs såväl beträffande utveck- förutsätter icke i och för sig en teknisk för-
12007: lingen under de närmast kommande åren som ändring av arbetskraftsadministrationen i detta
12008: på längre sikt, så att man faktiskt kunde fatta skede, utan endast ett tillräckligt stort anslag
12009: förnuftiga arbetskraftspolitiska och med dem för statistiska centralbyrån för ovan åsyftade
12010: sammanhängande långsiktiga utbildningspoli- undersökning.
12011: tiska beslut. Arbetskraftsprognoser kan visser- Med hänsyn tili det ovan anförda föreslår
12012: ligen slå fel, men genom erfarenheter kan fel- undertecknade,
12013: marginalerna minskas. Vi har inga utredningar
12014: om framtiden i detta hänseende och grundorsa- att Riksdagen i 1969 års statsförslag
12015: ken är återigen den, att man inte kunnat an- måtte uppta ett anslag på 1.50 000 mk
12016: visa vederbörande myndighet de i och för sig för statistiska centralbyrån att användas
12017: blygsamma medel, som forskningen erfordrar. för ett snabbt igångsättande av ett
12018: Det synes som om man ej ens ännu skulle inse arbetskra/tspolitiskt forsknings- och ut-
12019: betydelsen av arbetskraftspolitiken och det redningsarbete.
12020: därmer sammanhängande forskningsarbetet
12021: Helsingfors den 17 oktober 1968.
12022:
12023: Ingvar S. Melin. Carl Olof Tallgren.
12024: Henrik Westerlund. Bror Lillqvist.
12025: Magnus Kull.
12026: 1403
12027:
12028: IV,484.-Rah.al. N:o 314. Suomennos.
12029:
12030:
12031:
12032:
12033: Melin ym.: Määrärahan osoittamisesta työmarkkinapoliittista
12034: tutkimus- ja selvitystyötä varten.
12035:
12036:
12037: E d u s k u n n a 11 e.
12038:
12039: Järkevä ja ajanmukainen työvoimapolitiikka Niiden toimenpiteiden tarkastelu, joihin
12040: on maamme taloudellisen kehityksen kannalta maamme työvoimapolitiikassa on ryhdytty,
12041: mitä tärkeintä. Oikein hoidettu työvoimapoli- johtaa toteamukseen, että olemme tässä suh-
12042: tiikka on perusedellytys sille, että maamme teessa takapajulla. Siitä huolimatta, että työ-
12043: taloudellinen kasvu voi jatkua huolimatta ki- voimapoliittiset ratkaisut ovat peruskysymyksiä
12044: ristyneestä kansainvälisestä kilpailusta. Työvoi- maamme taloudellisen valmiuden kannalta,
12045: mapolitiikalla tarkoitetaan tässä työvoiman hallitus on työvoimapolitiikan suhteen tehnyt
12046: suuntaamista eri lohkojen tarpeiden tyydyttä- liian vähän. Mitään varsinaista työvoimahallin-
12047: miseen elinkeinoelämän luonnollisen kehityk- toa maassamme ei ole tehokkaassa mielessä ol-
12048: sen edellyttämällä tavalla. Työvoimaa tulee toi- lut, mistä johtuen viranomaisten toiminta on
12049: sin sanoen voida käyttää työpaikkojen tarjon- ollut hajanaista, eikä mm. sen tähden ole
12050: nan mukaisesti. Kysynnän ja tarjonnan tulisi saatu aikaan positiivisia tuloksia. Työvoima-
12051: siten olla mielekkäässä tasapainossa myös työ- hallinnon järkevä koordinointi ja tehostaminen
12052: voiman osalta, mikä merkitsee sekä työpaikko- on siten oleellinen perusedellytys terveen työ-
12053: jen tarjonnan kasvusta huolehtimista että oi- voimapolitiikan hoitamiselle maassamme. Kos-
12054: kein mitoitetun ja koulutetun työvoimatarjon- ka Suomi vuonna 1968 on hyväksytty OECD:n
12055: nan aikaansaamista. Nopean taloudellisen ja jäseneksi, on toivottavaa, että työvoimaviran-
12056: teknisen kehityksen johdosta työvoiman kou- omaisemme käyttävät hyväkseen niitä asiantun-
12057: luttaminen ja uudelleenkouluttaminen saa yhä tijaselvityksiä, joita OECD:n Työvoimakysy-
12058: korostetumpaa merkitystä. mysten komitea on tehnyt.
12059: Eräässä äskettäin julkaistussa OECD:n ra- Meidän työvoimapolitiikkaamme ei ratkaista
12060: portissa viime vuosien työmarkkinapolitiikasta siirtämällä osa viroista tai toimista hallituksen
12061: selvitetään opettavaisella tavalla toisaalta, ettei vuoden 1969 tulo- ja menoarvion mukaisesti
12062: työllisyysvaikeuksista selvitä improvisaatiolla ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä
12063: toisaalta, että tehokkaan työmarkkinapoliittisen tilastolliseen päätoimistoon.
12064: koneiston rakentaminen vie aikaa. Ajanmukai- Vielä kiireellisempänä kuin tehokkaan työ-
12065: nen työmarkkinapolitiikka edellyttää OECD:n voimahallinnon perustamista voitaneen lyhyellä
12066: Työvoimakysymysten komitean mukaan mm. tähtäyksellä pitää selvitystä niistä tiedoista,
12067: seuraavaa: joita meillä on käytettävissämme työvoimapo-
12068: litiikan ohjaamiseksi. Tältä osin tilanne on vie-
12069: 1. Laajaa organisaatiota kaikkien ikäluokkien läkin hälyttävämpi kuin teknisen työvoimahal-
12070: uudelleen koulutusta ja työmarkkinaorien- linnon osalta. Maassamme ei ole sellaista sel-
12071: toitua kasvatusta varten. vitystoimintaa, joka luotettavasti valaisisi ny-
12072: 2. Yllykettä maantieteellisen muuttoliikkeen kyistä tilannetta. Selvityksenä ei voida pitää
12073: aikaansaamiseksi toivottuihin suuntiin. sitä, että tiedetään työttömyyskortistoihin mer-
12074: kittyjen henkilöiden lukumäärä ja että lisäksi
12075: 3. Asioihin hyvin perehtynyttä työnvälitystä, tiedetään muuttoliikkeen ulkomaille olevan
12076: joka antaisi ammatinvalinnanohjausta myös edelleenkin vilkasta. Samaa voidaan sanoa tie-
12077: aikuisille. doista todellisesta ja piilevästä työttömyydestä
12078: 4. Marginaalisten ryhmien, kuten naisten ja koulutetun työvoiman kohdalla, mutta nämä
12079: vanhempien työntekijöiden aktivoimista ja eivät ole mitään selvityksiä tilanteesta, vaan
12080: avustamista uudelleensijoittumisessa. vain joukko hajatietoja. Siksi tarvitsemme
12081: 37 E 746/68
12082: 1404 IV,484.- Työmarkkinapoliittinen tutkimus.
12083:
12084: maan tilanteesta tehokasta selvitystä, jonka ny- Ylläesitetyn perusteella on maamme kan-
12085: kyisissä olosuhteissa voi suorittaa tilastollinen nalta katsoen pidettävä mitä tärkeimpänä, että
12086: päätoimista, mikäli sille myönnetään selvityk- pikaisesti ryhdytään tutkimus- ja selvitystyö-
12087: seen määräraha. hän, niin että ainakin ne, jotka vastaavat työ-
12088: Paitsi nykytilanteen selvittämistä, on pidet- voimapolitiikasta saavat käyttöönsä luotettavia
12089: tävä välttämättömänä, että laaditaan ennusteet perusselvityksiä. Tämän selvitystyön aloittami-
12090: niin lähivuosien kehityksestä kuin myös pidem- nen ei sinänsä edellytä työvoimahallinnon tek-
12091: mältä kaudelta, jotta todella voitaisiin tehdä nistä muuttamista tässä vaiheessa, vaan ainoas-
12092: maassamme järkeviä työvoimapoliittisia ja nii- taan riittävän suuren määrärahan varaamista
12093: hin liittyviä pitkän tähtäimen koulutuspoliitti- tilastollisen päätoimiston käyttöön yllätarkoi-
12094: sia ratkaisuja. Työvoimaennusteet voivat tosin tettua tutkimusta varten.
12095: osua harhaan, mutta kokemusperäisesti virhe- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet esit-
12096: marginaaleja voi kaventaa. Meillä ei ole tässä tävät,
12097: suhteessa mitään tulevaisuutta koskevia selvi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12098: tyksiä ja perussyynä on jälleen se, ettei asian- tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
12099: omaiselle viranomaiselle ole voitu osoittaa nii- määrärahan tilastollisen päätoimiston
12100: tä sinänsä vaatimattomia varoja, joita tutkimus käytettäväksi työvoimapoliittisen tutki-
12101: edellyttää. Näyttää siltä kuin ei vieläkään oi- mus- ja selvitystyön pikaista käynnistä-
12102: vallettaisi työvoimapolitiikan ja siihen liittyvän mistä varten.
12103: tutkimustyön merkitystä maamme taloudellisen
12104: kehityksen edellytyksenä.
12105: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
12106:
12107: Ingvar S. Melin. Carl Olof Tallgren.
12108: Henrik Westerlund. Bror Lillqvist.
12109: Magnus Kull.
12110: 1405
12111:
12112: IV,485.- Rah.al. N:o 315.
12113:
12114:
12115:
12116:
12117: Mustonen ym.:. Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
12118: maatilatalouden keqittämisrahastoon !ainoiksi pienviljelijöille.
12119:
12120:
12121: E d u s k u n n a 11 e.
12122:
12123: Maankäyttölain mukaisiin tarkoituksiin va- viljelysvaltaista. Nykyiseen käytäntöön on saa-
12124: rattuja määrärahoja on viime vuosina huomat- tava pikainen korjaus aikaan siten, että lainoja
12125: tavasti pienennetty. Sanottuun tarkoitukseen ei saavat myös pienviljelystilat, ja tarkoitukseen
12126: ole ollut käytettävissä kuin pieni osa siitä, mitä varattavia määrärahoja on korotettava nykyi-
12127: tarve olisi edellyttänyt. Mikä pahinta, nykyisen sestään tuntuvasti.
12128: käytännön vallitessa pienviljelijät eivät enää saa Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
12129: laisinkaan näitä pitkäaikaisia ja halpakorkoisia nioittaen,
12130: lainoja, koska määrärahat jaetaan ainoastaan
12131: isommille tiloille, ns. elinkelpoisille tiloille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12132: Tämä käytäntö on Pohjois- ja Itä-Suomessa tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 2 000 000
12133: herättänyt syvää ja oikeutettua tyytymätt~ markkaa maatilatalouden kehittämisra-
12134: myyttä, koska sillä alueella maatamme maata- hastoon annettavaksi pienviljelijöille
12135: lous on hyvin suurelta osalta nimenomaan pien- halpakorkoisina lainoina.
12136: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
12137:
12138: Heikki Mustonen. V. J. Rytkönen. Matti Koivunen.
12139: 1406
12140:
12141: IV,486.- Rah.al. N:o 316.
12142:
12143:
12144:
12145:
12146: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vihanneskeskusvaras-
12147: ton rakentamiseksi Kajaanin kaupunkiin.
12148:
12149:
12150: E d u s k u n n a 11 e.
12151:
12152: Kainuu on maamme pahimpiin alityöllisyys- lutukseen, sekä niitten viljelijöille markkinoin-
12153: alueisiin kuuluva maakunta, tämä johtuu ennen tivarmuus.
12154: kaikkea siitä kun alueella ei ole riittämiin teol· Etelä-Suomen viljelijöille valtio turvaa vil-
12155: lisuutta, ja maatalous on suurelta osalta pien- jasadon markkinoinnin valtion rakentamiin
12156: viljelysvaltaista. viljavarastoihin, Kainuussa missä on hyvät
12157: Kainuu tunnetaan vitamiini- ja ravintotar- edellytykset olemassa vihannesviljelyn lisäämi~
12158: vikkeiden ja vihannesten tuotantoalueena, kui- selle, tulisi valtion toimesta rakentaa Kajaaniin
12159: tenkin Kainuuseen tuodaan näitä elintarvik- vihanneskeskusvarasto, jonka ansiosta Kainuu
12160: keita nykyisin noin 80 % muualta Suomesta voisi keskittyä suuremmassa määrin vihannes-
12161: ja jopa ulkomailta. viljelyyn ja tuottaa koko Pohjois- ja Itä-Suo-
12162: Kainuun vihanneskulutus on lisääntynyt en vihannestarpeen.
12163: huomattavasti sen jälkeen kun Kajaanista tuli Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12164: varuskuntakaupunki. Kainuun kokonaiskulutus nioittain,
12165: on tuorevihannesten osalta likiarvoltaan 1.8
12166: milj. kiloa ja perunan osalta noin 6.5 milj. ki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12167: loa vuodessa. Edellä olevat luvut tulevat nou- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
12168: semaan kun ensi vuonna valmistuu Kainuun määrärahan vihanneskeskusvaraston ra-
12169: keskussairaala Kajaaniin. Sopimusviljelytoimin- kentamiseksi Kajaanin kaupunkiin.
12170: nalla taattaisiin riittävä määrä vihanneksia ku-
12171: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1968.
12172:
12173: Heikki Mustonen. Paavo Lagerroos.
12174: 1407
12175:
12176: IV,487.-Rah.al. N:o 317.
12177:
12178:
12179:
12180:
12181: Mustonen yin.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi lypsykarjaa
12182: omistaville pienviljelijöille tuorerehusäiliöitten rakentamista
12183: varten.
12184:
12185:
12186: E d u s k u n n a 11 e.
12187:
12188: Maamme nykyinen karjatalouden tuotos on liö, voitaisiin vapautua miltei kokonaan ulko-
12189: vielä suuressa määrin riippuvainen ulkomai- maisen väkirehun maahan tuonnista. Koska ny-'
12190: sesta valkuaispitoisesta väkirehusta, ja varsin- kyinen taloudellinen tilanne on erittäin heikko
12191: kin maamme pohjois- ja itäosissa sitä tarvitaan karjataloutta harjoittavien kohdalla, eivät ta·
12192: paljon. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että lonpojat pysty ilman valtiovallan apua raken-
12193: lypsykarjan tehokasta tuotantoa ei voi saada tamaan pääomia vaativia säiliöitä.
12194: muutoin aikaan sellaisella tilalla, josta puuttuu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun•
12195: tuorerehusäiliö koska ruokinta jää yksipuoli- nioittaen,
12196: seksi. ·
12197: On toivottavaa, että hallitus ryhtyisi tuke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12198: maan taloudellisissa vaikeuksissa olevia karja- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
12199: talouden harjoittajia, jotta he voisivat saada määrärahan annettavaksi halpakorkoi-
12200: lainaa ja avustusta tuorerehusäiliöitten raken- sina lainoina lypsykarjaa omistaville
12201: tamiseksi. Jos kaikille lypsykarjan hoitoa har- pienviljelijöille tuorerehusäiliöitten ra-
12202: joittaville tiloille voitaisiin rakentaa AIV-säi- kentamista varten.
12203: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
12204:
12205: Heikki Mustonen. V. J. Rytkönen.
12206: Antti Kinnunen. Matti Koivunen.
12207: Paavo Lagerroos.
12208: 1408
12209:
12210: IV,488.- Rah.al. N:o 318.
12211:
12212:
12213:
12214:
12215: Mustonen: Määrärahan osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi
12216: Sotkamon kirkonkylään.
12217:
12218:
12219: E d u s k u n n a 11 e.
12220:
12221: Sotkamon kunnassa toumvat valtion eri vi- Virastotalon rakentaminen poistaisi nykyi-
12222: rastot vuokrahuoneistoissa erillään ympäri kir- set haitat, asioiminen tulisi kuntalaisille jous-
12223: konkylää. Tästä johtuu, että eri virastoissa tavammaksi ja valtion vuokramenot vähenisi-
12224: asioimaan joutuville koituu turhaa hankaluutta vät. Rakennushankkeen toteuttamista kiirehtii
12225: ja ajanhukkaa. myös se, että työttömyys on Sotkamossa erit-
12226: Ei ole tarkoituksenmukaista valtion kannal- täin suurta ennen kaikkea rakennustyöläisten
12227: takaan se, että joudutaan maksamaan jatku- keskuudessa. Virastotalon rakennustöitten
12228: vasti kalliita vuokramaksuja, onhan Sotkamon käynnistäminen helpottaisi kunnan nykyistä
12229: kirkonkylän vuokrataso noussut viime vuosina vaikeaa työllisyystilannetta.
12230: varsin korkealle. Edellä mainitun perusteella ehdotan kun-
12231: Virastotalohanke on ollut vireillä jo yli kym- nioittaen,
12232: menen vuotta, mutta hanketta on viivästyttänyt
12233: sopivan tontin saaminen. Nyt on tämä este että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12234: poistunut, kun kunta on osoittanut sanottuun tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
12235: tarkoitukseen tontin aivan kirkonkylän keskus- virastotalon rakentamiseksi Sotkamon
12236: tasta. kirkonkylään.
12237: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
12238:
12239: Heikki Mustonen.
12240: 1409
12241:
12242: IV,489.- Rah.al. N:o 319.
12243:
12244:
12245:
12246:
12247: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvenniemen sillan
12248: rakennustöiden aloittamiseksi.
12249:
12250:
12251: E d u s k u n n a 11 e.
12252: Sotkamon kunnassa, Vuokatin-Sotkamon molemmissa päissä on tiessä erittäin jyrkät
12253: kirkonkylän välisellä tiellä, missä tien peruspa- mutkat, joissa on sattunut liikennevaurioita
12254: rannustyöt ja päällystys on suoritettu loppuun, sekä muita liikennehäiriöitä. Kainuun tie- ja
12255: on olemassa n.s. Hirvenniemen silta. Sanottu vesirakennuspiiri on suorittanut tutkimukset,
12256: silta sijaitsee aivan Sotkamon kirkonkylän puo- suunnitelmat ovat valmiit tämän vuoden lo-
12257: leisessa päässä ja on 42 vuotta vanha. Silta on pussa ja tarvittavat laskelmat. Mainittakoon li-
12258: rakennettu senaikaista liikennettä varten eikä säksi, että Sotkamon kunnassa on työttömyys
12259: näin ollen vastaa enää nykyiselle liikenteelle jatkuva ilmiö, joten sillan rakentaminen tulisi
12260: asetettuja vaatimuksia. Silta on erittäin kapea, suuressa määrin helpottamaan vaikeata työlli-
12261: leveyttä on ainoastaan 5 metriä. Kun sillalla syystilannetta kunnan alueella.
12262: on pituutta noin 50 metriä, niin se muodostaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12263: ikään kuin pullonkaulan tiehen. Kuorma- ja nioittaen,
12264: linja-autot eivät voi sillalla kohdata eivätkä
12265: myöskään kuorma -ja henkilöautot. Toisen au- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12266: ton on tällöin peräännyttävä pois sillalta. Tämä tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
12267: tilanne toistuu jatkuvasti, koska liikenne tiellä määrärahan Hirvenniemen sillan raken-
12268: on vilkasta ja näkyvyys sillalle tultaessa on mo- nustöitten aloittamista varten.
12269: lemmilta suunnilta aivan olematon, sillä sillan
12270: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
12271:
12272: Heikki Mustonen. Paavo Lagerroos.
12273: 1410
12274:
12275: IV,490.- Rah.al. N:o .320.
12276:
12277:
12278:
12279:
12280: Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Rauman me-
12281: renkulkukoulun kaluston, opetusvälineistön ja koneiston täy-
12282: dentämistä varten.
12283:
12284:
12285: E d u s k u n n a 11 e.
12286: Ensi vuoden valtion tulo- ja menoarviossa neistojen täydentämistä varten on suunnitel-
12287: 29.75.70 momentin kohdalla on merkitty Rau- mien mukaisesti hankintoja 517 700 mk. Myös
12288: man merenkulkukoulun uudisrakennuksen val- muiden merenkulkukoulujen kalustot ja ope-
12289: mistumisen ja muiden merenkulkukoulujen tusvälineet olisi täydennettävä suunnitelmien
12290: kalustojen ja opetusvälineiden perus- ja uudis- mukaisella tavalla. Jotta nyt ko. hankinnat, joi-
12291: hankintoja varten 250 000 markkaa. den toimitusaika usein on· erittäin pitkä, voitai-
12292: Rauman merenkulkukoulun ja merimiesam- siin suorittaa hankaluudetta ja tarkoituksen-
12293: mattikoulun rakennustyöt edistyvät suunnitel- mukaisella tavalla, esitämme kunnioittaen,
12294: mien mukaisesti niin, että merenkulkukoulu
12295: pääsee uuteen koulutaloon syksystä 1969 al- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12296: kaen. den 1969 tulo- ja menoarvion momen-
12297: Koska Rauman merenkulkukoulu nykyään tille 29.75.70 lisäyksenä 280 000
12298: toimii erittäin puutteellisissa oloissa ja sen markkaa Rauman merenkulkukoulun
12299: kalusto on täysin kelpaamaton niin uuden kou- kaluston, opetusvälineistön ja koneiston
12300: lutalon sisustamista ja opetusvälineiden ja ko- täydentämistä varten.
12301: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
12302:
12303: Uljas Mäkelä. Aulis Juvela.
12304: 1411
12305:
12306: IV,491.- Rah.al. N:o 321.
12307:
12308:
12309:
12310:
12311: Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta invaliidihuolto-
12312: lain edellyttämiin korotlomiin lainoihin.
12313:
12314:
12315: E d u s k u n n a 11 e.
12316:
12317: Lääkinnällisen kuntoutuksen ja ammattikou- yleensä enintään 65 % :ksi niistä arvioon pe-
12318: lutuksen avulla voidaan monet vammaiset saat- rustuvista, hyväksyttävistä kustannuksista, joi-
12319: taa työkykyisiksi kansalaisikai. Fyysisen kun- den suorittamiseen laina voidaan myöntää.
12320: non parantaminen ja ammattitaidon saavutta- Vaikka lakisääteinen perusta vammaisten
12321: minen ei kuitenkaan aina yksinomaan riitä työllistämiseen on muun muassa tällä tavoin
12322: saattamaan vammaista työ- tai elinkeinotoimin- olemassa, on toiminta käytännössä muodostu-
12323: minnan pariin. Tarvitaan monesti lisäksi ta- nut tehottomaksi. Työvälineiden tai -koneiden
12324: loudellisia edellytyksiä saavutettujen avujen hy- hankintaan myönnetyn avustuksen määrä on
12325: väksikäyttämiselle. Ammatin tai elinkeinon it- ollut enintään noin 300 markkaa. Korottomat
12326: senäinen harjoittaminen vaatii varoja välttä- lainat ovat olleet myös vaatimatonta suuruutta,
12327: mättömien työkoneiden ja -välineiden, raaka- sillä sellaisen enimmäismäärä on jäänyt noin
12328: aineiden ja tavaravaraston hankintaan taikka 1 000 markkaan. Näin on esimerkiksi kalliim-
12329: oman yrityksen perustamiseen. Vaikeasti lii- man työkoneen hankinnassa tuen määrä jäänyt
12330: kuntavammaisen pitää kyetä siirtymään asun- vähäiseksi. Tietoisuus tuen niukkuudesta on
12331: noita työpaikalleen voidakseen käyttää hankki- monien kohdalla aiheuttanut työllistämissuun-
12332: maansa ammattitaitoa. Monet ammatit vaati- nitelman raukeamisen. Kiinnostus invaliidi-
12333: vat toistuvasti siirtymistä paikasta toiseen. huoltolainojen hakemiseen on myös tästä syystä
12334: Kulkuväline on silloin välttämätön edellytys vuosi vuodelta vähentynyt.
12335: työllisyyden turvaajana. Vaikeavammaiselle Työssä tai työmatkojen kulkemisessa tarvit-
12336: henkilölle on ajoneuvolla merkitystä myös työ- tavan ajoneuvon hankinnassa on tuki myös jää-
12337: tehon lisääjänä ja työkykyisyysiän pidentäjänä, nyt vaatimattomaksi. Invaliidihuoltolain no-
12338: sillä liikuntaväline vähentää huomattavasti jalla ei ole ajoneuvon hankintaan myönnetty
12339: muulla tavoin suoritetun työmatkan aiheutta- laisinkaan avustusta. Korottoman lainan enim-
12340: maa rasitusta. mäismäärä on jäänyt noin 1 000-1 500 mark-
12341: Varattoman ja vähävaraisen vammaisen on kaan. Ilmastolliset olosuhteemme ja terveydel-
12342: mahdotonta selviytyä ilman yhteiskunnan apua liset näkökohdat huomioonottaen on vammai-
12343: työssä tarvittavien koneiden ja välineiden selle sopivana kulkuvälineenä pidettävä autoa.
12344: taikka työmatkojen kulkemisessa tarvittavan Sen hankinta- ja käyttökustannukset ovat
12345: kulkuvälineen hankinnasta, sillä monille nämä meillä korkeat. Tarjolla olevan suuruisen ko-
12346: hankinnat tulevat eteen ensimmäisenä toimen- rottoman lainan ja autoveron palautuksen
12347: piteenä työkyvyn saavuttamisen jälkeen. Näin avulla ei varaton tai vähävarainen vammainen
12348: on laita esimerkiksi ammattikoulutuksen jäl- voi auton hankintaa suorittaa. Vertailun vuoksi
12349: keen itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi ryhty- mainittakoon, että esimerkiksi Ruotsissa voi-
12350: villä. Erityisesti vaikeasti liikuntavammaisten daan vammaiselle myöntää ajoneuvon hankin-
12351: kohdalla on työhönsijoitusta vaikeuttanut jopa taan avustuksena ja lainana jopa 12 000 kruu-
12352: sen estänytkin kulkuvälineen puuttuminen. nua (noin 9 900 markkaa) ja Tanskassa koro-
12353: Voimassa olevan invaliidihuoltolain 21 §:n tonta lainaa 11 500 kruunuun (noin 6 500
12354: nojalla voidaan myöntää avustusta ja korotonta markkaan) saakka.
12355: lainaa työvälineiden ja -koneiden ja raaka-ai- Invaliidihuoltolain edellyttämien riittävän
12356: neiden hankintaan taikka oman yrityksen pe- suurien korottomien lainojen myöntämisen es-
12357: rustamiseen. Korottoman lainan osalta on li- teenä on jatkuvasti ollut määrärahan pienuus.
12358: säksi täsmennetty, että sen suuruus määrätään Vuoden 1966 tulo- ja menoarvioon oli varattu
12359: 38 E 746/68
12360: 1412 IV,491.- Invalidihuoltolain mukaiset lainat.
12361:
12362: invalidihuoltolainoihln 150 000 markan mää- työhuolto- ja opintolainoihin vuodessa arviolta
12363: räraha. Vuonna 1967 määräraha alennettiin 190 000 markkaa. Neljän vuoden ajanjaksona
12364: 130.000 markkaan. Nyt esitetään vuodelle toiminta siten sitoisi vain 1 200 000 markkaa
12365: 1969 110 000 markan määrärahaa. Siis jälleen varoja. Kun työhuolto muodostaa monissa ta-
12366: on määrärahaa alennettu. Tästä määrärahasta pauksissa ratkaisevan edellytyksen tuottavaan
12367: suoritetaan paitsi edellä mainitut työhuoltolai- työhön osallistumiselle, on välttämätöntä, että
12368: nat myös invaliidihuoltolain nojalla yleiskou- sen toteuttamiselle on olemassa riittävät edel-
12369: lutukseen myönnettävät korottomat opintolai- lytykset.
12370: nat. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioi-
12371: Invalidihuoltolainoista valtiolle aiheutuvat taen,
12372: kustannukset jäävät pieniksi. Lainat palautu-
12373: vat keskimäärin neljän vuoden kuluessa takai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12374: sin valtion kassaan. Todellisen menoerän muo- tulo- ja menoarvioon 33 Pl. 35 luvun
12375: dostavat siten vain korot ja mahdollinen ra- 83 momentille lisäyksenä 190 000
12376: hanarvon alentumisen aiheuttama tappio. Te- markkaa käytettäväksi invaliidihuolto-
12377: hokkaastikin hoidettuna mainittu toiminta si- lain edellyttämiin korotlomiin lainoi-
12378: toisi verrattain vähän yhteiskunnan varoja. Va- hin.
12379: ratun määrärahan lisäksi tarvittaisiin invalidien
12380: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
12381:
12382: Uljas Mäkelä. Margit Eskman.
12383: Aulis Juvela. Väinö Vilponiemi.
12384: Ilmo Paananen.
12385: 1413
12386:
12387: IV,492.- Rah.al. N:o 322.
12388:
12389:
12390:
12391:
12392: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisten toimihenki-
12393: löiden palkkaamiseksi ammatinvalinnanohjauksen Rauman
12394: toimistoon.
12395:
12396:
12397: E d u s k u n n a 11 e.
12398:
12399: Ammatinvalinnanohjauslakia ( 43/60) saa- daan riittävästi henkilökuntaa. Näin on asian
12400: dettäessä edellytettiin, että tämä maan nuori- laita myös Rauman seudulla.
12401: soa palveleva toiminta voidaan nopeasti ulottaa Vuonna 1963 Raumalla ja sen ympäristössä
12402: maan eri puolille. Eduskunta onkin 1960-1uvun aloitettu toiminta on nyt henkilökuntavajauk-
12403: alkuvuosina myöntänyt vuosittain määrärahan sen vuoksi ajautumassa umpikujaan. Kuntou-
12404: ammatinvalinnanohjauksen kenttätoiminnan ke- tustutkimusten lisääntyminen ja aikuisohjatta-
12405: hittämiseen. Vuodesta 1964 tämä määräraha vien lukumäärän jatkuva kasvu ovat aiheutta-
12406: on ollut kovin vähäinen tai sitä ei ole ollut neet sen, ettei ammatinvalinnanohjauksen Rau-
12407: laisinkaan. Myöskään nyt Eduskunnalle jaettu man toimisto enää selviä kaikista sille kuuluvista
12408: hallituksen ehdotus vuoden 1969 tulo- ja meno- tehtävistä siitä puhumattakaan, että se voisi laa-
12409: arvioksi ei sisällä sanottavia mahdollisuuksia tä- jentaa toimintaansa ympäröivälle maaseudulle.
12410: män tärkeän toiminnan kehittämiseen. Edellä sanottuun viitaten allekirjoittaneet
12411: Monissa tapauksissa ammatinvalinnanohjaus- esittävät,
12412: toimintaa uhkaa nyt alueellinen supistaminen.
12413: Kun ammatinvalinnanohjausviranomaisille on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12414: jouduttu antamaan yhä uusia tehtäviä, joihin den 1969 tulo- ja menoarvion 31.18.01
12415: on luettava mm. invaliidien ja vajaatyökykyis- momentille 40 000 markan suuruisen
12416: ten ohjaus (laki 40 3/64) ja ammattioppilaitos- määrärahan tilapäisten toimihenkilöiden
12417: ten avustaminen oppilasvalinnoissa, olisi myös paikkaamista varten ammatinvalinnan-
12418: pidettävä huolta, että tehtäviä suorittamaan Saa- ohjauksen Rauman toimistoon.
12419: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
12420:
12421: Uljas Mäkelä. Aulis Juvela.
12422: 1414
12423:
12424: IV,493.- Rah.al. N:o 32.3.
12425:
12426:
12427:
12428:
12429: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman-Lauttakylän
12430: maantien parantamiseksi ja kestopäällystämiseksi osuudella
12431: Ehtamo-Raijala.
12432:
12433:
12434: E d u s k u n n a 11 e.
12435:
12436: Maantien rakentaminen Raumalta Lauttaky- kaupan vaikutuspiiriin kuuluva tie jätetään pie-
12437: lään ja edelleen Helsinkiin johtavaan valtatiehen neltä osalta heikkokuntoiseksi ja samalla vaikeu-
12438: olisi suuri parannus Rauman seudun talousalueen tetaan työllisyyden hoitoa niiden kuntien alueilla
12439: liikennekysymyksiin. Tilanne on edelleenkin jat- joista tie kulkee. Töiden keskeyttäminen juuri
12440: kuvasti viimeisen 2-3 vuoden ajalla parantunut loppuvaiheessa on omiaan myöskin vaikeutta-
12441: tien parannustöiden oltua tämän ajan käynnissä maan koko läänin tiepiirin töiden suunnittelua ja
12442: välillä Rauma-Ehtamo. hoitoa.
12443: Tien perusparannustyöt uhkaavat kuitenkin Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
12444: keskeytyä määrärahojen puutteen vuoksi ensi tavasti,
12445: vuoden aikana koska tulo- ja menoarvioon ei ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12446: otettu tarkoitukseen varoja tien parantamiseksi tulo- ja menoarvioon 2 500 000 markkaa
12447: ja kestopäällystämiseksi viimeisellä jaksolla vä- Rauman-Lauttakylän maantien paran-
12448: lillä Ehtamo-Raijala. On valitettavaa että vilk- tamiseksi ja kestopäällystämiseksi Eh-
12449: kaasti liikennöity ja teollisuuden sekä ulkomaan- tamon-Raijalan tieosuudella.
12450: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
12451:
12452: Uljas Mäkelä. Aulis Juvela.
12453: A-V. Perheentupa. Väinö Vilponiemi.
12454: 1415
12455:
12456: IV,494.- Rah.al. N:o 324.
12457:
12458:
12459:
12460:
12461: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunta-arkiston raken-
12462: tamiseksi Hämeenlinnaan.
12463:
12464:
12465: E d u s k u n n a 11 e.
12466:
12467: Arkistotilain tarpeen nykyisin nopeasti kas- ja kaupungin kesken tehty sopimuksia lämmi-
12468: vaessa ovat myös Hämeen maakunta-arkiston ti- tyksestä ym. hoitotoimista, jota paitsi ilmas•
12469: lat Hämeenlinnassa käyneet ahtaiksi, vaikka tointikin on suunniteltu yhteisesti. Kaikella
12470: Hämeenlinnan kaupunki onkin jatkuvasti luo- tällä on voitu aikaansaada huomattavia kustan-
12471: vuttanut lisätilaa. Uusien tilojen aikaansaami- nussäästöjä niin rakennusvaiheessa kuin käyttö-
12472: seksi on vuosien kuluessa käyty runsaastikin kustannuksissa. Samoin voidaan maakunta-arkis-
12473: neuvotteluja valtion ja Hämeenlinnan kaupun- ton osalta saavuttaa samaan kallioon rakennet-
12474: gin välillä. Näissä neuvotteluissa on myös käy- taessa vastaavat edut. Kun maakunta-arkiston
12475: nyt ilmi, että uusien tilojen tulisi sisältää myös tilojen uusinta on ajankohtainen ja sen toteut-
12476: riittävä määrä varmoja kallionsisäisiä suojia. Hä- tamiseen on tarjolla sopiva ja edullinen paikka,
12477: meenlinnan kaupungilla onkin erinomaiset edel- olisi maakunta-arkiston rakentamista ruvettava
12478: lytykset tarjota nämäkin edellytykset täyttävä kiireellisesti suunnittelemaan Hämeenlinnaan.
12479: paikka arkistorakennukselle. Hämeenlinnan On lisäksi todettava, että Hämeenlinnaan on pe-
12480: Myllymäen kallio on nimittäin jo käytännössä rusteilla historiantutkimusta varten instituutti,
12481: osoitettu sopivaksi kalliotilojen louhintaan. Si- minkä syntyminen vielä korostaa maakunta-ar-
12482: jaitseehan siellä mm. posti- ja lennätinhallituk- kiston tarvetta paikkakunnalla.
12483: sen valmiita tiloja kaupungin omien varausten Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
12484: lisäksi. Lisäksi on siitä varattu runsaskin lou- dotamme,
12485: hittava kalliotila maakunta-arkistoa varten si-
12486: ten, että samalta paikalta on luovutettavissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12487: maanpäällisiä rakennustiloja varten 8.000 m2:n tulo- ;a menoarvioon 80 000 markan
12488: tontti, jonka Hämeenlinnan kaupunki on ilmoit- määrärahan maakunta-arkiston rakennuk-
12489: tanut luovuttavansa korvauksetta valtiolle. sen suunnittelua varten Hämeenlinnaan.
12490: Kalliossa jo olevien tilojen osalta on valtion
12491: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1968.
12492:
12493: Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
12494: Eero Salo. Juho Tenhiälä.
12495: Lyyli Aalto. V. 0. Mäkinen.
12496: 1416
12497:
12498: IV,495.-Rah.al. N:o 325.
12499:
12500:
12501:
12502:
12503: Mäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta naiskeskusvan-
12504: kilan rakentamista varten.
12505:
12506:
12507: E d u s k u n n a 11 e.
12508:
12509: Hämeenlinnan naisvankilan siirtämiseksi pois tunut vaikeammaksi kuin vuosikausiin eikä
12510: historiallisesti korvaamattoman arvokkaasta Hä- työllisyyden parantamiseksi Hämeenlinnassa ja
12511: meen vanhasta linnasta, rakennettiin jo v. 1939 sen välittömässä ympäristössä ole valtion työ-
12512: Hämeenlinnan Ojoisille yksi rakennus, joka ny- kohteita juuri muita kuin kasarmirakennustyöt.
12513: kyisin tosin on sairaalana. Suunnitelmia jatket- Vankilaviranomaiset ovat ilmoittaneet ettei
12514: taessa päädyttiin varsinaisen naisvankilan osalta kyseisen naisvankilan työmaan muuttaminen
12515: uuteen paikkaan, jossa rakennustyöt alkoivat v. yleiseksi työmaaksi kokonaan tai osittain tuota
12516: 1962. Työtä, jonka kokonaiskustannusarvio on vaikeuksia vankeinhoidollisesti, kun mm. sää-
12517: laskettu 7,3 miljoonaksi markaksi, on sitten jat- detyn armahduslain johdosta vankiluku on las-
12518: kettu vuosittaisen perin pienin määrärahan tur- kenut ja nimenomaan tälle työmaalle sopivien
12519: vin vain vankityövoimalla niin, että työstä nyt vankienkin määrä. Suunnitelmat naisvankilan
12520: on rahoitettu vain vajaa 3,5 miljoonaa mark- rakentamiseksi ovat täysin valmiit pitemmälle-
12521: kaa, kestäen työ siis tällä vauhdilla pitkälle ensi kin jatkamista varten ja kun työllisyyden yllä-
12522: vuosikymmenelle. Rakennuksen lämpökeskus on pito ensi talvena vaatisi muutoin poikkeuksel-
12523: jo toimintakelpoinen ja joudutaan työn kes- lisia toimenpiteitä Hämeenlinnassa, lienee mo-
12524: täessä jatkuvasti huoltoon ja hoitoon panemaan neltakin kannalta katsoen tarkoituksenmukaista,
12525: tuntuvia kustannuksia. Lisäksi sopivan vanki- että naisvankilan rakentamista varten budjetissa
12526: työvoiman epätasaisen luvun takia on työn suo- olevaa määrärahaa lisätään 1 500 000 markaksi
12527: ritus vaikeaa. ja että työn suorittaminen vapaalla työvoimalla
12528: Rakentamisen viipyessä alkavat nykyisin käy- mahdollistetaan.
12529: tössä olevien tilojen puutteet, joita luonnolli- Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
12530: sesti tässä vaiheessa ei enää kannata korjata, ehdotamme,
12531: käydä yhä tuntuvammiksi.
12532: Toisaalta historiallisen linnan korjaustyötä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12533: häiritsee alueen vankilakäyttö ja niin myös tämä tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä 1 mili.
12534: työ on jatkuvasti viivästynyt. Puolin ja toisin markan määrärahan naiskeskusvankilan
12535: aiheutuu myös tuntuyaa kustannusten lisäystä. rakentamista var~en.
12536: Työllisyystilanne Hämeenlinnassa on muodos-
12537: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1968.
12538:
12539: Timo Mäki. Lyyli Aalto.
12540: Eero Salo. Olavi Nikkilä.
12541: Juho Tenhiälä.
12542: 1417
12543:
12544: IV,496.- Rah.al. N:o 326.
12545:
12546:
12547:
12548:
12549: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskemiallisen lai-
12550: toksen ja siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi Jokioisten
12551: kuntaan.
12552:
12553:
12554: E d u s k u n n a 11 e.
12555:
12556: Kun edellinen eduskunta käsitteli hallituksen kittämisestä yhteen paikkaan maaseudulla ja on
12557: silloin antamaa esitystä eräiden valtion virasto- tällöin ensisijaisesti ollut esillä Jokioisten
12558: jen ja laitosten siirtämisestä, sisältyi ehdotuk- kunta, jossa valtiolla on runsaasti maata sekä
12559: seen valtion siementarkastuslaitoksen sekä maa- jo ennestään maataloudellista toimintaa eri
12560: talouskemiallisen laitoksen siirtäminen Jokiois- muodoissa. Kun alussaviitattujen maataloudel-
12561: ten kuntaan. Vaikka esityksiä eräin osin päte- listen laitosten siirtämisestä ei aiheudu mitään
12562: vinkin perustein vastustettiin, osoittautui kui- merkityksellisiä vaikeuksia ja näin saataisiin
12563: tenkin yleisesti tarkoituksenmukaiseksi edellä- suunniteltu keskitys alulle, olisi ryhdyttävä siir-
12564: mainittujen laitosten siirto. Hallitus sitten pe- totoimiin. Hajasijoituskomitea lienee ollut siir-
12565: ruutti esityksen, koska se ei sellaisenaan olisi rosta yksimielinen ja eduskunta on tehnyt siitä
12566: tullut hyväksyttyä ja on nyttemmin myös lak- periaateratkaisun.
12567: kaottanut hajasijoituskomitean. Tämä ei kui- Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
12568: tenkaan merkitse sitä, etteikö asia edelleen ole esitämme,
12569: tärkeä, sitähän osoittavat mm. kannanotot ke-
12570: hitysaluelaeissa .. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12571: Maatalouteen liittyvien valtion laitosten toi- tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
12572: minta luonnostaan kuuluisi maatalousympäris- suuruisen arviomäärärahan maatalous-
12573: töön. Helsingissä niiden toiminta jatkuvasti vai- kemiallisen laitoksen ja siementarkastus-
12574: keutuu ja sitäpaitsi täällä on virastotiloista ja laitoksen siirtämiseksi Jokioisten kun-
12575: -tonteistakin aina puute. Monilla tahoilla on taan, siirron suunnitteluun ja rakennus-
12576: esitetty ajatus korkeamman maataloudellisen kustannuksiin.
12577: opetuksen sekä koe- ja tutkimustoiminnan kes-
12578: Helsingissä lokakuun 14 päivänä 1968.
12579:
12580: Timo Mäki. Eero Salo.
12581: Lyyli Aalto. Olavi Nikkilä.
12582: Juho Tenhiälä.
12583: 1418
12584:
12585: IV,497.-Rah.al. N:o 327.
12586:
12587:
12588:
12589:
12590: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta varsinaisen valtatien n:o
12591: 4:n parantamiseen.
12592:
12593:
12594: E d u s k u n n a 11 e.
12595:
12596: Suunnaltaan luonnollisin maantieväylä Hel- puolesta ilmeisesti varsin nopeasti suoritetta-
12597: singistä Pohjois-Suomeen on kulkenut alkupe- vissa. On näin ollen aiheellista tässä vaiheessa
12598: räistä nelostietä. Tämä tietoisuus kuitenkin vä- saada myös varat tien rakentamiseen, kun am-
12599: lillä Hyvinkää-Padasjoki on jäänyt jatkuvasti mattivirastonkin ilmoitusten mukaan määrära-
12600: alkeelliseen peruskuntoonsa ja olosuhteiden pa- han puuttuminen on ollut varsinaisena syynä
12601: kosta kulkulaitosministeriö 3. 7. 1963 antamal- tien parantamisen viipymiseen. Tien osalta toi-
12602: Iaan päätöksellä siirsi valtatie n:o 4:n kulke- menpiteet ovat jo alkaneet Padasjoen kun-
12603: maan väliaikaisesti tieosalle Helsinki-Lahti ja nassa.
12604: siitä edelleen välille Lahti-Padasjoki, joista Kun sanotun tien merkitys nimenomaan mat-
12605: edellinen on valtatietä n:o 5 ja. jälkimmäinen kailumielessä on suuri ja jatkuvasti voimak-
12606: kantatietä n:o 58. Ministeriön taholta on ko- kaasti lisääntymässä, ei myöskään se seikka,
12607: rostettu toimenpiteen väliaikaisuutta, mutta nyt että tien alkupään ratkaisusta saattaa kunnilla
12608: se on jatkunut jo 5 vuotta. Eri yhteyksissä on olla eri mieltä, saisi olla esteenä rakentamiselle,
12609: tähän epäkohtaan jatkuvasti niin eduskunnassa etenkin kun kysymys on ratkaistava valtakun-
12610: kuin kuntien ja maakunnallisetn elintekin ta- nallisesti liikennettä arvostellen. Mainitun tien
12611: holta kiinnitetty huomiota eikä erikoisviraston varressa olevien kuntien elinkeinoelämälle on
12612: taholta ole kiistetty tiesuunnitelman toteutta- tämän tien merkitys suuri.
12613: misen välttämättömyyttä. Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit-
12614: Tiettävästi TVH:n toimesta on suoritettu yk- taen ehdotamme,
12615: sityiskohtainenkin tutkimus tien rakentamiseksi
12616: lähes valmiiksi, sisältyen valmistavaan ehdotuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12617: seen kolme eri mahdollisuutta tien eteläpään tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
12618: ratkaisuksi. Näin ollen tien rakentamista var- määrärahan varsinaisen valtatien n:o
12619: ten tarvittavat vahvistamiset on tutkimustöiden 4:n parantamiseen.
12620: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
12621:
12622:
12623: Timo Mäki. V. 0. Mäkinen.
12624: Eero Salo. Olavi Nikkilä.
12625: Lyyli Aaalto. Juho Tenhiälä.
12626: 1419
12627:
12628: IV,498.- Rah.al. N:o 328.
12629:
12630:
12631:
12632:
12633: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vientineuvottelukunnan me-
12634: noja varten.
12635:
12636:
12637: E d u s k u n n a II e.
12638:
12639: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa hallitus on Monilla vientialoilla on teollisuuden omatoi-
12640: viennin edistämisen osalta lähtenyt uudelleen- misuuden avulla kauan toimineita omia vien-
12641: organisointiin siten, että annettaisiin viennin- ninedistämisorganisatioita. Toisilta aloilta niitä
12642: edistämislaki, jossa mm. perustettaisiin viennin- puuttuu. Esitetyllä järjestelyllä aiheutettaisiin
12643: edistämisrahasto. Varat tähän on suunniteltu varsin sekava tilanne viennin eri aloilla, jota-
12644: kerättäväksi ulkomaille viejiltä vienninedistä- paitsi yhden yhtenäisen rahaston toiminnan
12645: mismaksuna. Tämä maksu on budjetissa jo huo- puitteissa tuskin kokonaisuudessaan voidaan ai-
12646: mioitu ja vastaavasti poistettu useita viennin- kaansaada tehostumista. Monet vientialat tule-
12647: edistämistä tarkoittavia määrärahoja. vat juuri erikoisalojen omasta toimesta parhai-
12648: Mainittu järjestely ei ole sopusoinnussa nii- ten hoidetuksi. Näinollen esitystä annettaessa
12649: den periaatesopimusten kanssa, joita vakautta- vientimarkkinoiden nykyistä tilannetta tuskin
12650: misen yhteydessä on tehty. Kyseessä on uusi on riittävästi huomioitu.
12651: vero. Toisaalta täten pannaan rasitusta juuri Mainittua vienninedistämismaksua ei voida
12652: sille elinkeinoelämän osalle, jota kilpailukykyä hyväksyä ja sinänsä on kyseenalaista, onko ai-
12653: ajatellen ensi sijassa pitäisi helpottaa. Vientihän hetta jatkuvasti lisätä budjetin ulkopuolelle jää-
12654: on koko talouselämämme avainkysymys ja siten vien rahastojen määrää.
12655: koko kansaa koskeva asia. Vienninedistämis- Näinollen kun uutta vienninedistämismaksua
12656: maksu vaikuttaisi vientiä vähentävästi. perusteena käyttäen budjetista aiheetta on pois-
12657: Esityksen mukaan valtiolle kuitenkin jäisi tettu eräitä vienninedistämismenoja, joiden tar-
12658: eräitä vienninedistämiseen tähtääviä menoeriä. peellisuudesta muutoin ei liene edes erimieli-
12659: - Yleisesti myönnetään, että viennin edistä- syyttä, olisi mainitut tällä perusteella tehdyt
12660: mistoiminta organisatioineen on uudelleenjär- menojen poistot palautettava budjettiin.
12661: jestelyn tarpeessa, mutta esitetyllä tavalla sitä Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
12662: tuskin järjestelmänäkään saavutetaan, mutta vir- esitämme,
12663: heellistä joka tapauksessa on se, että valtiolla
12664: olleet kustannukset nyt, kun erityisesti on ky- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12665: symys ulkomaisesta kilpailukyvystämme, siirre- tulo- ja menoarvioon 32.86.09 momen-
12666: tään viennin itsensä maksettavaksi samalla kun tille vientineuvottelukunnan menoja
12667: budjetin yleissuunta muilla aloilla merkitsee varten 70 000 markkaa.
12668: päinvastaista kehitystä.
12669: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
12670:
12671: Timo Mäki. Anna-Liisa Linkola.
12672: Olavi Nikkilä. E. J. Paavola.
12673: Pentti Mäki Hakola. T. 1. Vartia.
12674:
12675:
12676:
12677:
12678: 39 E 746/68
12679: 1420
12680:
12681: IV,499.- Rah.al. N:o 329.
12682:
12683:
12684:
12685:
12686: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vientikampanjatoimintaa
12687: varten.
12688:
12689:
12690: E d u s k u n n a 11 e.
12691:
12692: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa hallitus Monilla vientialoilla on teollisuuden oma-
12693: on viennin edistämisen osalta lähtenyt uudel- toimisuuden avulla kauan toimineita omia vien-
12694: leenorganisointiin siten, että annettaisiin vien- ninedistämisorganisatioita. Toisilta aloilta niitä
12695: ninedistämislaki, jossa mm. perustettaisiin vien- puuttuu. Esitetyllä järjestelyllä aiheutettaisiin
12696: ninedistämisrahasto. Varat tähän on suunniteltu varsin sekava tilanne viennin eri aloilla, jota-
12697: kerättäväksi ulkomaille viejiltä vienninedistä- paitsi yhden yhtenäisen rahaston toiminnan
12698: mismaksuna. Tämä maksu on budjetissa jo puitteissa tuskin kokonaisuudessaan voidaan
12699: huomioitu ja vastaavasti poistettu useita vien- aikaansaada tehostumista. Monet vientialat tu-
12700: ninedistämistä tarkoittavia määrärahoja. levat juuri erikoisalojen omasta toimesta par-
12701: Mainittu järjestely ei ole sopusoinnussa nii- haiten hoidetuiksi. Näinollen esitystä annet-
12702: den periaatesopimusten kanssa, joita vakautta- taessa vientimarkkinoiden nykyistä tilannetta
12703: misen yhteydessä on tehty. Kyseessä on uusi tuskin on riittäväsi huomioitu.
12704: vero. Toisaalta täten pannaan rasitusta juuri Mainittua vienninedistämismaksua ei voida
12705: sille elinkeinoelämän osalle, jota kilpailukykyä hyväksyä ja sinänsä on kyseenalaista, onko
12706: ajatellen ensi sijassa pitäisi helpottaa. Vienti- aihetta jatkuvasti lisätä budjetin ulkopuolelle
12707: hän on koko talouselämämme avainkysymys ja jäävien rahastojen määrää.
12708: siten koko kansaa koskeva asia. Vienninedis- Näinollen kun uutta vienninedistämismaksua
12709: tämismaksu vaikuttaisi vientiä vähentävästi. perusteena käyttäen budjetista aiheetta on pois-
12710: Esityksen mukaan valtiolle kuitenkin jäisi tettu eräitä vienninedistämismenoja, joiden tar-
12711: eräitä vienninedistämiseen tähtääviä menoeriä. peellisuudesta muutoin ei liene edes erimieli-
12712: - Yleisesti myönnetään, että viennin edistä- syyttä, olisi mainitut tällä perusteella tehdyt
12713: roistoimiota organisatioineen on uudelleenjär- menojen poistot palautettava budjettiin.
12714: jestelyn tarpeessa, mutta esitetyllä tavalla sitä Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
12715: tuskin järjestelmänäkään saavutetaan, mutta esitämme,
12716: virheellistä joka tapauksessa on se, että val-
12717: tiolla olleet kustannukset nyt, kun erityisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12718: on kysymys ulkomaisesta kilpailukyvystämme, tulo- ja menoarvioon 32.86.44 momen-
12719: siirretään viennin itsensä maksettavaksi samalla tille vientikampanjatoimintaa varten
12720: kun budjetin yleissuunta muilla aloilla merkit- siirtomäärärahana 800 000 markkaa.
12721: see päinvastaista kehitystä.
12722: Helsingissä, lokakuun 16. päivänä 1968.
12723:
12724: Timo Mäki. Pentti Mäki Hakola. E. J. Paavola.
12725: Olavi Nikkilä. Anna-Liisa Linkola. T. 1. Vartia.
12726: 1421
12727:
12728: IV,500.- Rah.al. N:o 330.
12729:
12730:
12731:
12732:
12733: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vientikaupan koulutusta
12734: varten.
12735:
12736:
12737: E d u s kun n a 11 e.
12738:
12739: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa hallitus Monilla vientialoilla on teollisuuden oma-
12740: on viennin edistämisen osalta lähtenyt uudel- toimisuuden avulla kauan toimineita omia vien-
12741: leenorganisointiin siten, että annettaisiin vien- ninedistämisorganisatioita. Toisilta aloilta niitä
12742: ninedistämislaki, jossa mm. perustettaisiin vien- puuttuu. Esitetyllä järjestelyllä aiheutettaisiin
12743: ninedistämisrahasto. Varat tähän on suunniteltu varsin sekava tilanne viennin eri aloilla, jota-
12744: kerättäväksi ulkomaille viejiltä vienninedistä- paitsi yhden yhtenäisen rahaston toiminnan
12745: mismaksuna. Tämä maksu on budjetissa jo puitteissa tuskin kokonaisuudessaan voidaan
12746: huomioitu ja vastaavasti poistettu useita vien- aikaansaada tehostumista. Monet vientialat tu-
12747: ninedistämistä tarkoittavia määrärahoja. levat juuri erikoisalojen omasta toimesta par-
12748: Mainittu järjestely ei ole sopusoinnussa nii· haiten hoidetuiksi. Näinollen esitystä annet-
12749: den periaatesopimusten kanssa, joita vakautta- taessa vientimarkkinoiden nykyistä tilannetta
12750: misen yhteydessä on tehty. Kyseessä on uusi tuskin on riittävästi huomioitu.
12751: vero. Toisaalta täten pannaan rasitusta juuri Mainittua vienninedistämismaksua ei voida
12752: sille elinkeinoelämän osalle, jota kilpailukykyä hyväksyä ja sinänsä on kyseenalaista, onko
12753: ajatellen ensi sijassa pitäisi helpottaa. Vienti- aihetta jatkuvasti lisätä budjetin ulkopuolelle
12754: hän on koko talouselämämme avainkysymys ja jäävien rahastojen määrää.
12755: siten koko kansaa koskeva asia. Vienninedistä- Näinollen kun uutta vienninedistämismaksua
12756: mismaksu vaikuttaisi vientiä vähentävästi. perusteena käyttäen budjetista aiheetta on pois-
12757: Esityksen mukaan valtiolle kuitenkin jäisi tettu eräitä vienninedistämismenoja, joiden tar-
12758: eräitä vienninedistämiseen tähtääviä menoeriä. peellisuudesta muutoin ei liene edes erimieli-
12759: - Yleisesti myönnetään, että viennin edistä- syyttä, olisi mainitut tällä perusteella tehdyt
12760: mistoiminta organisatioineen on uudelleenjär- menojen poistot palautettava budjettiin.
12761: jestelyn tarpeessa, mutta esitetyllä tavalla sitä Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
12762: tuskin järjestelmänäkään saavutetaan, mutta esitämme,
12763: virheellistä joka tapauksessa on se, että val-
12764: tiolla olleet kustannukset nyt, kun erityisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12765: on kysymys ulkomaisesta kilpailukyvystämme, tulo- ja menoarvion 32.86.41 momen-
12766: siirretään viennin itsensä maksettavaksi samalla tille vientikaupan koulutusta varten
12767: kun budjetin yleissuunta muilla aloilla merkit- 672 000 markkaa.
12768: see päinvastaista kehitystä.
12769: Helsingissä, lokakuun 16. päivänä 1968.
12770:
12771: Timo Mäki. Anna-Liisa Linkola.
12772: Olavi Nikkilä. E. J. Paavola.
12773: Pentti Mäki-Hakola. T. 1. Vartia.
12774: 1422
12775:
12776: IV,501.- Rah.al. N:o 331.
12777:
12778:
12779:
12780:
12781: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vientinäyttelyjä varten.
12782:
12783:
12784: E d u s k u n n a 11 e.
12785:
12786: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa hallitus Monilla vientialoilla on teollisuuden oma-
12787: on viennin edistämisen osalta lähtenyt uudel- toimisuuden avulla kauan toimineita omia vien-
12788: leenorganisointiin siten, että annettaisiin vien- ninedistämisorganisatioita. Toisilta aloilta niitä
12789: ninedistämislaki, jossa mm. perustettaisiin vien- puuttuu. Esitetyllä järjestelyllä aiheotettaisiin
12790: ninedistämisrahasto. Varat tähän on suunniteltu varsin sekava tilanne viennin eri aloilla, jota-
12791: kerättäväksi ulkomaille viejiltä vienninedistä- paitsi yhden yhtenäisen rahaston toiminnan
12792: mismaksuna. Tämä maksu on budjetissa jo puitteissa tuskin kokonaisuudessaan voidaan
12793: huomioitu ja vastaavasti poistettu useita vien- aikaansaada tehostumista. Monet vientialat tu-
12794: ninedistämistä tarkoittavia määrärahoja. levat juuri erikoisalojen omasta toimesta par-
12795: Mainittu järjestely ei ole sopusoinnussa nii- haiten hoidetuiksi. Näinollen esitystä annet-
12796: den periaatesopimusten kanssa, joita vakautta- taessa vientimarkkinoiden nykyistä tilannetta
12797: misen yhteydessä on tehty. Kyseessä on uusi tuskin on riittävästi huomioitu.
12798: vero. Toisaalta täten pannaan rasitusta juuri Mainittua vienninedistämismaksua ei voida
12799: sille elinkeinoelämän osalle, jota kilpailukykyä hyväksyä ja sinänsä on kyseenalaista, onko
12800: ajatellen ensi sijassa pitäisi helpottaa. Vienti- aihetta jatkuvasti lisätä budjetin ulkopuolelle
12801: hän on koko talouselämämme avainkysymys ja jäävien rahastojen määrää.
12802: siten koko kansaa koskeva asia. Vienninedistä- Näinollen kun uutta vienninedistämismaksua
12803: mismaksu vaikuttaisi vientiä vähentävästi. perusteena käyttäen budjetista aiheetta on pois-
12804: Esityksen mukaan valtiolle kuitenkin jäisi tettu eräitä vienninedistämismenoja, joiden tar-
12805: eräitä vienninedistämiseen tähtääviä menoeriä. peellisuudesta muutoin ei liene edes erimieli-
12806: - Yleisesti myönnetään, että viennin edistä- syyttä, olisi mainitut tällä perusteella tehdyt
12807: roistoimiota organisatioineen on uudelleenjär- menojen poistot palautettava budjettiin.
12808: jestelyn tarpeessa, mutta esitetyllä tavalla sitä Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
12809: tuskin järjestelmänäkään saavutetaan, mutta esitämme,
12810: virheellistä joka tapauksessa on se, että val-
12811: tiolla olleet kustannukset nyt, kun erityisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12812: on kysymys ulkomaisesta kilpailukyvystämme, tulo- ja menoarvioon 32.86.42 momen-
12813: siirretään viennin itsensä maksettavaksi samalla tille vientinäyttelyjä varten 2 300 000
12814: kun budjetin yleissuunta muilla aloilla merkit- markkaa.
12815: see päinvastaista kehitystä.
12816: Helsingissä, lokakuun 16. päivänä 1968.
12817:
12818: Timo Mäki. Anna-Liisa Linkola.
12819: Olavi Nikkilä. E. J. Paavola.
12820: Pentti Mäki-Hakola. T. I. Vartia.
12821: 1423
12822:
12823: IV,502.- Rah.al. N:o 332.
12824:
12825:
12826:
12827:
12828: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Suomen
12829: Ulkomaankauppaliitolle.
12830:
12831:
12832: E d u s k u n n a 11 e.
12833:
12834: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa hallitus Monilla vientialoilla on teollisuuden oma-
12835: on viennin edistämisen osalta lähtenyt uudel- toimisuuden avulla kauan toimineita omia vien-
12836: leenorganisointiin siten, että annettaisiin vien- ninedistämisorganisatioita. Toisilta aloilta niitä
12837: ninedistämislaki, jossa mm. perustettaisiin vien- puuttuu. Esitetyllä järjestelyllä aiheutettaisiin
12838: ninedistämisrahasto. Varat tähän on suunniteltu varsin sekava tilanne viennin eri aloilla, jota-
12839: kerättäväksi ulkomaille viejiltä vienninedistä- paitsi yhden yhtenäisen rahaston toiminnan
12840: mismaksuna. Tämä maksu on budjetissa jo puitteissa tuskin kokonaisuudessaan voidaan
12841: huomioitu ja vastaavasti poistettu useita vien- aikaansaada tehostumista. Monet vientialat tu-
12842: ninedistämistä tarkoittavia määrärahoja. levat juuri erikoisalojen omasta toimesta par•
12843: Mainittu järjestely ei ole sopusoinnussa nii- haiten hoidetuiksi. Näinollen esitystä annet-
12844: den periaatesopimusten kanssa, joita vakautta- taessa vientimarkkinoiden nykyistä tilannetta
12845: misen yhteydessä on tehty. Kyseessä on uusi tuskin on riittävästi huomioitu.
12846: vero. Toisaalta täten pannaan rasitusta juuri Mainittua vienninedistämismaksua ei voida
12847: sille elinkeinoelämän osalle, jota kilpailukykyä hyväksyä ja sinänsä on kyseenalaista, onko
12848: ajatellen ensi sijassa pitäisi helpottaa. Vienti- aihetta jatkuvasti lisätä budjetin ulkopuolelle
12849: hän on koko talouselämämme avainkysymys ja jäävien rahastojen määrää.
12850: siten koko kansaa koskeva asia. Vienninedistä- Näinollen kun uutta vienninedistämismaksua
12851: mismaksu vaikuttaisi vientiä vähentävästi. perusteena käyttäen budjetista aiheetta on pois~
12852: Esityksen mukaan valtiolle kuitenkin jäisi tettu eräitä vienninedistämismenoja, joiden tar-
12853: eräitä vienninedistämiseen tähtääviä menoeriä. peellisuudesta muutoin ei liene edes erimieli-
12854: - Yleisesti myönnetään, että viennin edistä- syyttä, olisi mainitut tällä perusteella tehdyt
12855: mistoiminta organisatioineen on uudelleenjär- menojen poistot palautettava budjettiin.
12856: jestelyn tarpeessa, mutta esitetyllä tavalla sitä Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
12857: tuskin järjestelmänäkään saavutetaan, mutta esitämme,
12858: virheellistä joka tapauksessa on se, että val-
12859: tiolla olleet kustannukset nyt, kun erityisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12860: on kysymys ulkomaisesta kilpailukyvystämme, tulo- ja menoarvioon 32.86.43 momen-
12861: siirretään viennin itsensä maksettavaksi samalla tille Suomen Ulkomaankauppaliitolle
12862: kun budjetin yleissuunta muilla aloilla merkit- valtionapuna 60 000 mk.
12863: see päinvastaista kehitystä.
12864: Helsingissä, lokakuun 16. päivänä 1968.
12865:
12866: Timo Mäki. Anna-Liisa Linkola.
12867: Olavi Nikkilä. E. J. Paavola.
12868: Pentti Mäki Hakola. T. 1. Vartia.
12869: 1424
12870:
12871: IV,503.- Rah.al. N:o 333.
12872:
12873:
12874:
12875:
12876: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vientituotteiden markki-
12877: noinnin edistämiseen.
12878:
12879:
12880: E d u s k u n n a 11 e.
12881:
12882: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa hallitus Monilla vientialoilla on teollisuuden oma-
12883: on · viennin edistämisen osalta lähtenyt uudel- toimisuuden avulla kauan toimineita omia vien-
12884: leenorganisointiin siten, että annettaisiin vien- ninedistämisorganisatioita. Toisilta aloilta niitä
12885: ninedistämis1aki, jossa mm. perustettaisiin vien- puuttuu. Esitetyllä järjestelyllä aiheutettaisiin
12886: ninedistämisrahasto. Varat tähän on suunniteltu varsin sekava tilanne viennin eri aloilla, jota-
12887: kerättäväksi ulkomaille viejiltä vienninedistä- paitsi yhden yhtenäisen rahaston toiminnan
12888: mismaksuna. Tämä maksu on budjetissa jo puitteissa tuskin kokonaisuudessaan voidaan
12889: huomioitu ja vastaavasti poistettu useita vien- aikaansaada tehostumista. Monet vientialat tu-
12890: ninedistämistä tarkoittavia ·määrärahoja. levat juuri erikoisalojen omasta toimesta par-
12891: Mainittu järjestely ei ole sopusoinnussa nii- haiten hoidetuiksi. Näinollen esitystä annet-
12892: den periaatesopimusten kanssa, joita vakautta- taessa vientimarkkinoiden nykyistä tilannetta
12893: misen yhteydessä on tehty. Kyseessä on uusi tuskin on riittävästi huomioitu.
12894: vero. Toisaalta täten pannaan rasitusta juuri Mainittua vienninedistämismaksua ei voida
12895: sille elinkeinoelämän osalle, jota kilpailukykyä hyväksyä ja sinänsä on kyseenalaista, onko
12896: ajatellen ensi sijassa pitäisi helpottaa. Vienti- aihetta jatkuvasti lisätä budjetin ulkopuolelle
12897: hän on koko talouselämämme avainkysymys ja jäävien rahastojen määrää.
12898: siten koko kansaa koskeva asia. Vienninedistä- Näinollen kun uutta vienninedistämismaksua
12899: mismaksu vaikuttaisi vientiä vähentävästi. perusteena käyttäen budjetista aiheetta on pois-
12900: Esityksen mukaan valtiolle kuitenkin jäisi tettu eräitä vienninedistämismenoja, joiden tar-
12901: eräitä vienninedistämiseen tähtääviä menoeriä. peellisuudesta muutoin ei liene edes erimieli-
12902: - Yleisesti myönnetään, että viennin edistä- syyttä, olisi mainitut tällä perusteella tehdyt
12903: roistoimiota organisatioineen on uudelleenjär- menojen poistot korjattava budjettiin.
12904: jestelyn tarpeessa, mutta esitetyllä tavalla sitä Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
12905: tuskin järjestelmänäkään saavutetaan, mutta esitämme,
12906: virheellistä joka tapauksessa on se, että val-
12907: tiolla olleet kustannukset nyt, kun erityisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12908: on kysymys ulkomaisesta kilpailukyvystämme, tulo- ja menoarvioon 32.86.40 momen-
12909: siirretään viennin itsensä maksettavaksi samalla tille vientituotteiden markkinoinnin edis-
12910: kun budjetin yleissuunta muilla aloilla merkit- tämiseen siirtomäärärahana 7 200 000
12911: see päinvastaista kehitystä. markkaa.
12912: Helsingissä, lokakuun 16. päivänä 1968.
12913:
12914: Timo Mäki. Anna-Liisa Linkola.
12915: Olavi Nikkilä. E. J. Paavola.
12916: Pentti Mäki-Hakola. T. I. Vartia.
12917: 1425
12918:
12919: IV,504.-Rah.al. N:o 334.
12920:
12921:
12922:
12923:
12924: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteollisen oppilaitoksen
12925: Hämeenlinnaan sijoittamista koskevaa tutkimusta varten.
12926:
12927:
12928: E d u s k u n n a 11 e.
12929:
12930: Eduskunnassa aikoinaan käsiteltäessä taide· vielä täyttämättä ei hallituksen esitys ole oi-
12931: teollisen oppilaitoksen sijoittamista hyväksyt- kein.
12932: tiin toivomus, jonka mukaan tuli tutkia mah- Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
12933: dollisuudet sijoittaa tämä oppilaitos Hämeen· ehdotamme,
12934: linnaan. - Sittemmin on asetettu komitea
12935: edelleen jatkanut työtään tämän oppialan jär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
12936: jestämiseksi, ollen työ vielä kesken. tulo- ja menoarvion 29.72.74 momen-
12937: Ensi vuoden budjetissa hallitus on ehdotuk- tille 30 000 markan määrärahan taide·
12938: sessaan kuitenkin esittänyt määrärahaa uusien teollisen oppilaitoksen sijoittamista Hä-
12939: tilojen tutkimiseksi Helsingin kaupungissa. Sii- meenlinnaan koskevaa tutkimusta var-
12940: hen nähden, että komitean työ on kesken ja ten.
12941: kun mainittu eduskunnan lausuma toivomus on
12942: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
12943:
12944: Timo Mäki. Lyyli Aalto.
12945: Eero Salo. Olavi Nikkilä.
12946: Juho Tenhiälä.
12947: 1426
12948:
12949: IV,505.- Rah.al. N:o 335.
12950:
12951:
12952:
12953:
12954: Mäki-Hakola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tilapäi-
12955: sen· työvoiman palkkaamiseen kehitysalueläänejä koskevan
12956: elinkeinoelämän edistämiseen tähtäävää tutkimus- ja suun-
12957: nittelutyötä varten.
12958:
12959:
12960: E d u s k u n n a 11 e.
12961:
12962: Kehitysalueläänien ongelmat ovat muuttu- elämän edistämiseen tähtäävän tutkimus- ja
12963: massa yhä kipeämmiksi. Väestön väheneminen, suunnittelutyön alullepanemiseksi. Määräraha
12964: työttömyys ja alhainen tulotaso ovat saatta- on kuitenkin aivan liian pieni. Tämä ei riitä
12965: massa .ne yhä eriarvoisempaan asemaan verrat- edes yhden pätevän tutkijan palkkaamiseen jo-
12966: tuna muihin alueisiin. Ongelmat ovat niin no- kaiseen kehitysaluelääniin, mitä on pidettävä
12967: peasti pahenemassa, että näillä alueilla on oma- minimivaatimuksena. Mieluimmin olisi joka lää-
12968: aloitteisestikin pyritty löytämään keinoja tilan- nissä oltava kaksi tutkijaa vanhempi ja nuo-
12969: teen parantamiseksi. Yleensä on kuitenkin tultu rempi. Erityisesti Vaasan läänin osalta ongelma
12970: siihen tulokseen, että ensimmäisenä tehtävänä on kipeä. Tilanne on muuttumassa niin nopeasti
12971: olisi suoritettava tutkimus- ja suunnittelutyötä. huonoon suuntaan, että ellei nopeasti saada jo-
12972: Tähän tähtääviä valmistelutöitä on mm. Vaasan takin aikaan, ehtii se tulla niin huonoksi, että
12973: läänissä viime aikoina suoritettu. Kysymyksessä kehityksen suunnan muuttaminen on yhä vai-
12974: ovat kuitenkin niin suuret taloudellisia voima- keampaa.
12975: varoja vaativat selvittelyt, että niiden suoritta- Edelläolevan perusteella esitämme kunnioit-
12976: minen ilman yhteiskunnan tukea, kohtaa yli- taen,
12977: pääsemättömiä vaikeuksia. että Eduskunta ottaisi v:n 1969 tulo-
12978: Tyydytyksellä onkin pantava merkille, että v. ja menoarvioon lisää 150 000 markkaa
12979: 1969 tulo- ja menoarvioesityksessä on sisäasiain- tilapäisen työvoiman palkkaamiseen ke-
12980: ministeriön pääluokkaan merkitty 100 000 mar- hitysalueläänejä koskevan elinkeinoelä-
12981: kan määräraha tilapäisen työvoiman palkkaami- män edistämiseen tähtäävää tutkimus-
12982: seen n.s. kehitysalueläänejä koskevan elinkeino- ja suunnittelutyötä varttn.
12983: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
12984:
12985: Pentti Mäki-Hakola. Veikko Savela.
12986: Toivo Saloranta. Niilo Kosola.
12987: Akseli Roden. Aaro Lintilä.
12988: Eino Uusitalo. Kustaa Tiitu.
12989: Nestori Nurminen.
12990: 1427
12991:
12992: IV,506.- Rah.al. N:o 336.
12993:
12994:
12995:
12996:
12997: Mäki-Hakola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan
12998: tie- ja vesirakennuspiirin tienrakennustöihin.
12999:
13000:
13001: E d u s k u n n a 11 e.
13002:
13003: Verrattuna v:n 1968 tulo- ja menoarvioon on Ne ovat eriteltyinä seuraavat:
13004: v. 1969 tulo- ja menoarviossa tienrakennusmää- 1) Valtatie 16 rakenteen ja päällysteen pa-
13005: rärahoja vähennetty yli 8 milj. mk Vaasan tie- rantamiseen välillä Tervajoki-Ylistaro Vähä-
13006: ja vesirakennuspiirin osalta. Aikaisempinakaan kyrön, Isokyrön ja Ylistaron kunnissa 2
13007: vuosina Vaasan piiri ei ole saanut tulo- ja me- milj. mk,
13008: noarvioissa sille laskelmien mukaan kuuluvaa 2) Tampereen-Vaasan valtatien n:o 3 pääl-
13009: osuutta. Sama suunta on jatkunut lisätalousar- lysteen parantamiseen välillä Turun piirin raja
13010: viossa, joista ehkä räikein esimerkki on kulu- -Hulkko Jalasjärven kunnassa 2,55 milj. mk,
13011: van vuoden viimeinen eli kolmas lisämenoarvio,
13012: jossa Vaasan piirin osuudeksi on tienrakennus- 3) Porin-Vaasan valtatien n:o 8 päällysteen
13013: määrärahoista tullut vain 3 %. Kuitenkin Vaa- parantamiseen välillä Turun piirin raja-Lap-
13014: san piirille kuuluisi tiekilometrimäärän perus- väärtti, Lapväärtin ja Siipyyn kunnissa 1,7
13015: teella n. 9,5 % ja väestön lukumääränkin pe- rnilj. mk,
13016: rusteella n. 8,5% koko maan määrärahoista. 4) Kaskisten-Kauhajoen maantien paran-
13017: Tämän johdosta tienrakennustoiminnassa Vaa- tamiseen Kaskisten kaupungissa sekä Närpiön,
13018: san piirissä on huomattavaa jälkeenjääneisyyttä. Teuvan ja Kauhajoen kunnissa 0,5 milj. mk,
13019: Perusparannusmäärärahojen vähyydestä johtuen, 5) kantatien 67 parantamiseen välillä Seinä-
13020: ovat sotien jälkeenkin rakennetut yleiset tiet joki-Lapua, Seinäjoen kaupungissa, Nurmon
13021: rappioitumassa. Kun vielä otetaan huomioon, kunnassa ja Lapuan kauppalassa 1,1 milj. mk
13022: että työvoimaviranomaisten arvioiden mukaan sekä
13023: työttömyys alueella on tulevana talvikautena 6) valtatie 3 parantamiseen moottoritieksi
13024: edellisvuosiakin pahempi, on tienrakennusmää- välillä Vanha satama-Vaasa Vaasan kaupun-
13025: rärahojen vähentäminen sitäkin käsittämättö- gissa sekä Mustasaaren kunnassa 0,78 milj. mk.
13026: mämpää. Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on Edelläolevan perusteella esitämme kunnioit-
13027: edellyttänyt v:n 1969 työohjelmaansa kohtuul- taen,
13028: lisen suuruiset määrärahat, joita on kuitenkin
13029: huomattavasti vähennetty. Tässä aloitteessa on että Eduskunta ottaisi v. 1969 tulo-
13030: esitetty palautettavaksi tulo- ja menoarvioon ne ja menoarvioon lisäyksenä 8 630 000
13031: määrärahat, jotka tieviranomaisten esittämistä mk Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin
13032: on vähennetty tai poistettu. alueella olevien teiden rakentamiseen.
13033: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
13034:
13035: Pentti Mäki-Hakola. Veikko Savela.
13036: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
13037: Kustaa Tiitu.
13038:
13039:
13040:
13041:
13042: 40 E 746/68
13043: 1428
13044:
13045: IV,507.-Rah.al. N:o 337.
13046:
13047:
13048:
13049:
13050: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta kylätiekunnalle
13051: Kyrönjoen yli johtavan Auneksen sillan rakentamista varten.
13052:
13053:
13054: E d u s k u n n a 11 e.
13055:
13056: Harvoin tapaa enää paikkakuntia, jotka ovat tamiseen. Muussa tapauksessa koko paikallis-
13057: yhtä hankalien liikenneyhteyksien takana kuin tiepäätös raukeaa. Tämän estämiseksi olisi sil-
13058: Ilmajoen kunnan osa eli n.s. Munakan kylä, lan rakentamiseen pian päästävä.
13059: jossa on n. 800 asukasta. Ilmajoen kirkonky- Kyrönjoella on parhaillaan käynnissä vesistö-
13060: lään on matkaa n. 8 km, mutta Seinäjoen kau- järjestelyt, joita suorittaa tie- ja vesirakennus-
13061: punkiin n. 8 km. Asiointi tapahtuu pääasiassa hallitus. Sen alainen Pohjanmaan jokisuunnit-
13062: Seinäjoella. Siellä käydään töissä, oppi-, ja am- telutoimisto, joka suorittaa käytännön työt, on
13063: mattikouluissa ym. Seinäjoelta johtaa kuntien kirjeessään n:o 120 tie- ja vesirakennuslaitok-
13064: rajana olevan Kyrönjoen rantaan paikallistie. selle 20.9.2968 tuonut esiin sillan tärkeyden
13065: Ilmajoen kunnan puolelta, siellä olevalta maan- töiden toteuttamisen, vastaisen kunnossapidon
13066: tieltä, johtaa vastakkaiselle puolelle rantaa n. sekä tulvaläppien ja pumppaamaiden huollon
13067: 0,4 km mittainen yksityistie. Tiet yhdistää n.s. kannalta.
13068: Auneksen pukkisilta, joka on yksityisten kun- Ko. tien osakkaat ovat lähettäneet avustus·
13069: nossapidettävänä aiheuttaen heille kohtuutto- anomuksen useita vuosia sitten valtiovarain-
13070: mia kuluja, koska silta on joka kevät tulvien ministeriölle, mutta ratkaisua ei vielä ole tullut.
13071: ajaksi purettava. Muutamia vuosia sitten yllät- Kaikkeen edelläesitettyyn viitaten ja ottaen
13072: täen noussut syystulva vei sillan mennessään. huomioon tie- ja vesirakennuslaitoksen Vaasan
13073: Ilmajoen kunnan puolella olevalle tieosalle piirin jatkuvan jälkeenjääneisyyden tiemäärä-
13074: on annettu paikallistiepäätös jo useita vuosia rahojen jaossa esitämme kunnioittaen,
13075: sitten. Tietä ei ole kuitenkaan hyväksytty pai-
13076: kallistieksi, koska silta on rakentamatta. Sillan että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13077: rakentaminen aiheuttaa kuitenkin maksaessaan tulo- ja menoarvioon 250 000 mk:n
13078: yli 400 000 mk yksityisille niin kohtuuttoman suuruisen määrärahan myönnettäväksi
13079: suuret kustannukset, ettei siihen ole ilman kylätiekunnalle Seinäjoen kaupungin ja
13080: avustusta mahdollisuuksia. Vaasan tie- ja vesi- Ilmajoen kunnan rajalla olevan Kyrön-
13081: rakennuspiirin taholta viime syyskuussa pide- joen yli johtavan Auneksen sillan raken-
13082: tyssä paikallistiekatselmuksessa annettiin osak- tamista varten.
13083: kaille kahden vuoden enimmäisaika sillan raken.
13084: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
13085:
13086: Pentti Mäki-Hakola. Niilo Kosola.
13087: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
13088: 1429
13089:
13090: IV,508.- Rah.al. N:o 338.
13091:
13092:
13093:
13094:
13095: Mäki-Hakola ym: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen työlaitok-
13096: sen rakennustöiden aloittamista varten.
13097:
13098:
13099: E d u s k u n n a 11 e.
13100:
13101: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa mai- takkirakennukset ovat paloturvallisuussyistä
13102: nitaan, että Ilmajoen työlaitoksen rakennus- käyttökelvottomat eikä niitä niiden huonon
13103: työt on tarkoitus aloittaa v. 1969. Edelleen kunnon vuoksi voida enää korjata. Henkilökun-
13104: siinä on suunnitteluun ja rakennustyön aloitta- nan asuinrakennuksista joudutaan kaksi sano-
13105: miseen varattu siirtomäärärahana 200 000 mk. tuista syistä purkamaan." Kun tilanne on to-
13106: Töitä ei ole aloitettu, eikä nyt esillä olevassa della tällainen, on eduskunnan vaikea ottaa vas-
13107: tulo- ja menoarviossa vuodelle 1969 ole varattu tuuta seurauksista, joita saattaa aiheutua asiain
13108: töiden aloittamiseen määrärahaa. Ilmajoen tilan jatkuessa nykyisellään. Edellä olevan pe-
13109: kunta on ostanut tarkoitusta varten 5,5 ha ton- rusteella ehdotamme kunnioittaen,
13110: tin 55 000 mk:n kauppahinnalla ja lahjoittanut
13111: sen valtiolle ja piirustukset ovat jokseenkin val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13112: miit, joten töiden aloittamiselle ei olisi estettä. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 suurui-
13113: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa lausu- sen määrärahan Ilmajoen työlaitoksen
13114: taan: "Huollettavien asuntoJoina käytetyt pa- rakennustöiden aloittamista varten.
13115: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
13116:
13117: Pentti Mäki-Hakola. Niilo Kosola.
13118: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
13119: T. Saloranta.
13120: 1430
13121:
13122: IV,509.- Rah.al. N:o .3.39.
13123:
13124:
13125:
13126:
13127: Mäkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Luonnonsuo-
13128: jeluyhdistys r.y:n toiminnan tukemiseen.
13129:
13130:
13131: E d u s k u n n a 11 e.
13132:
13133: Luonnonsuojelun tehtäväpiir~ on viime jen sijoittamisesta, kirjelmä ulkomainontaa kos-
13134: aikoina oleellisesti muuttunut Ja laajentunut kevan lainsäädännön puutteellisuuksista, Metsä-
13135: kaikkia kansalaisia ja koko yhteiskuntaa koske- hallinnon ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistyk-
13136: vaksi. Alueiden ja erilaisten luonnonmuisto- sen yhteistyönä tehty Pohjois-Suomen luonnon-
13137: merkkien rauhoittamisen, eli ns. klassillisen suojelusuunnitelma jne.). Myös lukuisia ko-
13138: luonnonsuojelun rinnalle ovat voimakkaina kouksia ja keskustelutilaisuuksia on järjestetty
13139: nousseet ihmisen virkistys- ja liikunnan tarpei- joko yksin tai yhdessä muitten järjestöjen
13140: den tyydyttämistä palveleva sosiaalinen luon- kanssa ( esim.: Pohjoismainen luonnonsuo-
13141: nonsuojelu, maisemanhoito sekä luonnonvarojen jelukongressi JyväskyIässä 1967, sosiaalisen
13142: pilaantumisen estäminen. Ellei näiden luonnon- luonnonsuojelun päivät Tampereella 1967,
13143: suojelun eri haarojen hoitamiseen kiinnitetä I.U.C.N.:n kasvatuskomission Luoteis-Euroopan
13144: riittävästi huomiota, tapahtuu sekä luonnolle komitean kongressi ja luonnonsuojeluopetuksen
13145: että ihmisen terveydelle vahinkoja, joiden kor- neuvottelupäivät Evolla ja Otaniemessä 1968,
13146: vaaminen on kallista, ja usein mahdotontakin. keskustelutilaisuus "miten käytämme jäljellä
13147: Luonnonsuojelun ns. virallista puolta hoita- olevat koskemme?" Helsingissä 1968 sekä
13148: massa on meillä ainoastaan valtion luonnonsuo- metsäviikolla 1967 ja 1968 järjestetyt tilaisuu-
13149: jeluvalvoja, apulaisluonnonsuojeluvalvoja sekä det) . Yhdistykseltä on myös runsaasti pyydetty
13150: toimistoapulainen. Heidän mahdollisuutensa asiantuntijalausuntoja mm. lakiesityksistä eri
13151: luonnonsuojelun laajan työkentän huomioiden ministeriöille ja eduskunnan valiokunnille sekä
13152: ovat varsin vähäiset. Mutta vaikka tätä luon- eri asioista pohjoismaiden neuvostolle, kunnille
13153: nonsuojelun virallista puolta kehitettäisiinkin, ja järjestöille. Tällä tavoin Suomen Luonnon-
13154: mikä on välttämätöntä, tarvitaan lisäksi vapaa- suojeluyhdistys on joutunut asemaan, joka on
13155: ehtoista luonnonsuojelutyötä koko valtakunnan verrattavissa valtion puolivirallisiin elimiin.
13156: puitteissa. Tärkein valtakunnallisista luonnon- Suomen Luonnonsuojeluyhdistys on tähän
13157: suojelutyötä tekevistä järjestöistä on Suomen asti toiminut jäsenmaksujen, tieteelliseen jul-
13158: Luonnonsuojeluyhdistys ry. Sen organisatio kaisutoimintaan annetun painatusavustuksen ja
13159: uusittiin v. 1967 käsittämään tieteellistä ja hal- eri tarkoituksiin pyydettyjen satunnaisten avus-
13160: linnollista arvovaltaa edustavan neuvoston ja tusten turvin. Erikoisesti tieteelliseen julkaisu-
13161: suppeudessaan toimintakykyisen hallituksen, toimintaan on apurahojen saanti viime aikoina
13162: minkä jälkeen se on voinut entistä nopeammin vaikeutunut. Toiminnan jouduttua yhä enem-
13163: ja tehokkaammin tarttua ajankohtaisiin kysy- män julkiselle sektorille sen tarpeisiin on täy-
13164: myksiin. Viime aikoina yhdistys on tehnyt lu- tynyt käyttää lisääntyvässä määrin jäsenten suo-
13165: kuisia alotteita ja esityksiä luonnonsuojelua kos- rittamia maksuja, jolloin jäsenistöön ja yleisöön
13166: kevissa kysymyksissä ( esim.: muistio alue- kohdistunutta toimintaa on jouduttu supista-
13167: suunnitteluun liittyvistä luonnon ja luonnon- maan. Valtion avustusta tarvittaisiin ensisijai-
13168: varain käyttöä koskevista tutkimuksista ja suun- sesti päätoimisen toiminnanjohtajan palkkauk-
13169: nitelmista, esitys peruskoulun eläin- ja kasvi- seen, toimisto- ja huoneistokuluihin sekä erikoi-
13170: tieteen opetuksen luonnonsuojelullisista tavoit- sesti julkaisutoimintaan. Valtion Luonnonsuo-
13171: teista, kirjelmä valtioneuvostolle luonnonaluei- jeluvalvoja toteaa Suomen Luonnonsuojeluyh-
13172: den varaamiseksi valtakunnan- ja seutusuunnit- distyksen toiminnan välttämättömyyden ja on
13173: lussa, vesiensuojeluohelma, muistio kaatopaikko- ehdottanut yhdistykselle maksettavaksi pysyvää
13174: IV,509.- Mäkinen ym. 1431
13175:
13176: valtionapua. Huomioonottaen sen suuren ylei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13177: sen merkityksen, mikä Suomen Luonnonsuojelu- 1969 tulo- ja menoarvioon 40 000 mar-
13178: yhdistyksen työllä on koko valtakunnalle, ehdo- kan määrärahan Suomen Luonnonsuo-
13179: tamme kunnioittaen, ieluyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen.
13180: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
13181:
13182: V. 0. Mäkinen. K. F. Haapasalo. Aulis Sileäkangas.
13183: Tuure Salo. Rainer Virtanen. Timo Mäki.
13184: Eero Salo. Eino Uusitalo. Reino Kangas.
13185: Veikko Saarto. Aili Vaittinen.
13186: 1432
13187:
13188: IV,510.-Rah.al. N:o 340.
13189:
13190:
13191:
13192:
13193: Mäkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanvilielysinsinööri-
13194: piirien rakennusmestarien virkoien ia toimien säilyttämiseksi.
13195:
13196:
13197: E d u s k u n n a 11 e.
13198:
13199: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle valtion Jos nämä virat lakkautetaan estetään 19 vir-
13200: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1969 ehdotetaan kamieheltä normaali yleneminen virkaurallaan
13201: lakkautettavaksi maanviljelysinsinööripiireistä siitä huolimatta, että he pitkäaikaisella koke-
13202: (mom. 30.30.01.) seuraavat virat ja toimet: muksellaan ovat hankkineet nykyistä korkeam-
13203: Palkkaus-
13204: piin virkoihin tarvittavan pätevyyden. Virkojen
13205: Peruspalkkaiset: hakukiellosta johtuen lähinnä nämä henkilöt
13206: luokka
13207: 1 nuor. toimistorakennusmestari 1 1 A21 hakeutuvat viraston ulkopuolelle.
13208: 1 nuor. toimistorakennusmestari 2 1 A20 Viitaten lisäksi tulo- ja menoarvion yleisperus-
13209: 1 vanh. rakennusmestari yp ....... . A22 teluihin, jossa esitetään perustettavaksi raken-
13210: 2 vanh. rakennusmestaria ap ....... . A21 nuttavana viranomaisena toimiva vesihallitus, on
13211: 6 nuor. rakennusmestaria 1 1 . . ..... . A20 välttämätöntä, että perustettavalla virastolla on
13212: 2 nuor. rakennusmestaria 2 1 ....... . A 19 jo käyntiinpanovaiheessa käytettävänään pitkän
13213: 5 nuor. rakennusmestaria 2 1 . . ..... . A 18 kokemuksen omaavaa rakennusmestarikuntaa
13214: niin suunnittelu- kuin valvontatehtävissäkin.
13215: Ylimääräinen: Kasvavan vesiensuojelu- ja vesihuoltotoiminnan
13216: 1 nuor. toimistorakennusmestari 2 1 .. A20 tehokas hoitaminen edellyttää niinikään koke-
13217: neen ja alan erikoiskoulutuksen saaneen virka-
13218: Edellämainitut virat ja toimet on maatalous- mieskunnan pysyttämistä valtion palveluksessa.
13219: hallitus julistanut haettaviksi huhtikuun 25 päi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13220: vänä 1968 klo 12 mennessä. Virat olivat tulleet nioittaen,
13221: avoimiksi uuteen virkaan nimityksen vuoksi pää-
13222: asiassa maaliskuun 1 päivänä 1968. Päteviä vir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13223: kojen hakijoita ilmaantui erittäin runsaasti tulo- ja menoarvioon lisäyksenä momen-
13224: (noin 200). Nimitysvaiheen aikana valtiovarain- tille 30.20.01 peruspalkkoina 230 117
13225: ministeriö puuttui asiaan ja kielsi, että ko. vir- mk, vuosipalkkiona 13 014 mk ja yleisinä
13226: koja ja toimia ei saa toistaiseksi täyttää, koska lisinä 60 964 mk eli yhteensä 304 095
13227: valtiovarainministeriössä parhaillaan oli työryh- mk maanvilielysinsinööripiireissä ole-
13228: mä tutkimassa vesihallinnon uudelleen järjeste- vien yhdeksäntoista rakennusmestarin vi-
13229: lyä. ran tai toimen säilyttämiseksi.
13230: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
13231:
13232: V. 0. Mäkinen. Pentti Mäki-Hakola.
13233: Eino Uusitalo. Pekka Pesola.
13234: 1433
13235:
13236: IV,.511.-Rah.al. N:o 341.
13237:
13238:
13239:
13240:
13241: Mäkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnon-
13242: suo;eluvuotta 1970 varten.
13243:
13244:
13245: E d u s k u n n a 11 e.
13246:
13247: Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1969 ehkäisevin toimenpitein ovat hoidettavissa pal-
13248: on varattuna 30 000 markkaa valmistelujen jon vähäisemmin kustannuksin kuin jo tapah-
13249: suorittamiseksi luonnonsuojeluvuotta 1970 tuneita vahinkoja korjaten. Tämän vuoksi Eu-
13250: varten. Näin pieni summa on tullut talousar- roopassa vietetään vuosi 1970 luonnonsuojelu-
13251: vioehdotukseen ilmeisesti sen vuoksi, ettei vuotena, jolloin sekä kansallisia että kansain-
13252: Maatalousministeriössä ole oikein oivallettu tä- välisiä luonnonsuojelusäännöksiä pyritään te-
13253: män vuoden ja luonnonsuojelun merkitystä yh- hostamaan ja luonnon käytön suunnitelmalli-
13254: teiskuntamme rakentamiselle, ja pyydän kun- suutta lisäämään. Samalla pyritään kiinnittä-
13255: nioittavimmin, että tämä summa korjattaisiin mään valtiovallan ja yksityisten kansalaisten
13256: 300 000 markaksi. Perusteluina esitykselleni huomio luonnonsuojelukysymysten merkityk-
13257: esitän kunnioittavimmin seuraavaa: seen.
13258: Luonnonsuojelun merkitys yhteiskunnan me- Pohjoismaat ovat sopineet yhteisohjelmasta
13259: nestymiselle on jatkuvasti kasvanut lisääntymi- luonnonsuojeluvuoden 1970 ohjelman toteutta-
13260: sen ja voimakkaan teollistumisen vaikutuksesta. miseksi (Suomen valtuuskunnan ovat muodos-
13261: Luonnonvarojen oikea käyttö on edellytyksenä taneet valtion luonnonsuojeluvalvoja sekä
13262: ravinnon ja teollisuuden raaka-aineiden riittä- edustajat Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksestä,
13263: miselle ja veden, ilman ja elintarvikkeiden saas- Kotiseutuliitosta ja Delegationen för Hem-
13264: tuminen muodostavat ihmisten terveyttä uh- bygdsvårdista). Yhteisohjelmaksi on suunni-
13265: kaavan vaaran. Riittävän suurten luonnonalu- teltu mm. yhteistä julistetta, yhtenäistä juhla-
13266: eiden varaaminen virkistäytymistarpeita tyy- postimerkkisarjaa, yhteispohjoismaista luon-
13267: dyttämään on myös tullut yhä merkitykselli- nonsuojelualueitten esittelyä (matkailun tar-
13268: semmäksi kiihtyneen elämänrytmin, urbanisoi- peita silmällä pitäen), neljän yhteispohjoismai-
13269: tumisen ja pidentyneiden vapaa-aikojen vuoksi. sen televisiofilmin tuottamista (Suomen osuu-
13270: Monien luonnonsuojeluongelmien ratkaisun on tena yksi niistä, yhteiset kirjeensulkijamerk-
13271: tapahduttava kansainvälisellä pohjalla ( esim. kisarjat sekä yhdessä järjestettävä ns. "vartio-
13272: Itämeren saastuminen, biosiidien päästäminen tulioperaatio". Viimemainitussa käytettäisiin
13273: jen leviäminen yli valtakuntien rajojen jne.) ja entisaikojen vartiotulijärjestelmää ilmaisemaan
13274: elintarvikkeissa sallittavien suurimpien myrk- luontoon kohdistuvaa vaaraa. Sanoma lähtisi
13275: kymäärien (lähinnä biosiidimäärien) raja-ar- kussakin maassa kaukaiselta metsäseudulta ja
13276: voissa olisi kaupan helpottamiseksi päästävä etenisi Ruotsiin Göteborgiin lähellä olevalle
13277: kansainvälisiin säännöksiin. Virkystysalueiden entiselle kuninkaiden kohtauspaikalle. Viime-
13278: varaamiseksi maanosamme asukkaille olisi mainitussa paikassa sanomat luontoa uhkaa-
13279: myös päästävä kansainväliseen suunnitteluun, vasta vaarasta kohtaisivat ja ne toimitettaisiin
13280: jotta esimerkiksi Pohjoismaissa luontaisesti valtiovallan edustajille toimenpiteitä varten.
13281: tarjolla olevat alueet voitaisiin säilyttää yleis- Vartiotulen edetessä pidettäisiin eri paikkakun-
13282: eurooppalaisina virkistysalueina ( kansantalou- nilla luonnonsuojelukysymyksiä käsitteleviä
13283: dellinen korvaus tulisi lähinnä lisääntyneen tu- paikallisia kokouksia ja Pohjoisvisio seuraisi
13284: rismin muodossa) . koko ajan sanomien kulkua. - Näiden yhteis-
13285: Luonnonsuojelun alalla esiintyy jatkuvasti pohjoismaisten toimintamuotojen lisäksi olete-
13286: suunnitelmattomuutta sekä kansallisissa että taan kussakin pohjoismaassa järjestettävän kan-
13287: kansainvälisissä puitteissa. Tämä on valitetta- sallisia näyttelyitä ja kokouksia. Luonnonsuo-
13288: vaa, koska luonnonsuojeluongelmat ennakolta jeluopetusta korkeakouluissa pyritään myös te-
13289: 1434 IV,511.- Luonnonsuojeluvuosi 1970.
13290:
13291:
13292: hostamaan ja kunkin pitäjän kansakouluille on Mikäli tarkoitusta varten ehdotettu summa
13293: suunniteltu annettavaksi luonnonsuojelua esit- hyväksytään nykyisessä muodossaan, merkitsee
13294: televä rainasarja selostuksineen. Tämän lisäksi se, että Suomi ei voi osallistua pohjoismaiseen
13295: kussakin maassa muodostetaan ns. kansallinen yhteistyöhön tässä kysymyksessä ja kansallinen
13296: toimikunta, joka johtaa em. valistustyön suo- toimintakin jää varsin kituliaaksi. Ottaen huo-
13297: rittamista ja huolehtii luonnonsuojelullisten mioon luonnonsuojelun suuren merkityksen yh-
13298: toimenpiteiden ja lainsäädäntöehdotusten ar- teiskunnalle ja sen, miten pienikin luonnon-
13299: vovaltaisesta esittämisestä valtiovallalle. hoidon virhe saattaa aiheuttaa suunnattomia
13300: Edelläesitetyn ohjelman toteuttamiseksi esit- kansantaloudellisia tappioita, ei tällainen asen-
13301: tivät SLY, Kotiliitto ja Del. för Hemhygdsvård noituminen voi olla kansakunnan edun mukai-
13302: 400 000 markan suuruista määrärahaa valtion nen.
13303: ensi vuoden budjettiin. Tämä summa on var- Edellä esitettyyn viitaten esitän,
13304: sin kohtuullinen, koska Norjassa on vastaavasti
13305: varattu tähän tarkoitukseen 1 miljoona Norjan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13306: kruunua. Ruotsissa järjestelyistä vastaa Natur- den 1969 tulo- ja menoarvion momen-
13307: vårdsverket uhraten niihin suunnilleen vastaa- tille 30.95.24. lisäyksenä 270 000 mark-
13308: van summan. Tanskassa ei määrärahan suuruu- kaa luonnonsuojeluvuotta 1970 varten.
13309: desta vielä ole tehty päätöstä.
13310: Helsingissä lokakuun 16. päivänä 1968.
13311:
13312: V. 0. Mäkinen. Eino Uusitalo.
13313: Tuure Salo. Aulis Sileäkangas.
13314: Eero Salo. Veikko Saarto.
13315: Rainer Virtanen. Alli Vaittinen.
13316: 1435
13317:
13318: IV,512.-Rah.al. N:o 342.
13319:
13320:
13321:
13322:
13323: Mäkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen keskusvan-
13324: kilassa toimivan Riihimäen ammattioppilaskoulun konehan-
13325: kintoja varten.
13326:
13327:
13328: E d u s k u n n a 11 e.
13329:
13330: Riihimäen keskusvankilassa toimiva Riihi- van ammattikasvatuksen ja opetuksen osalta
13331: mäen ammattioppilaskoulu täytti elokuussa 20 olen toimittamissani tarkastuksissa ensinnäkin
13332: vuotta. Koulua perustettaessa hankitut koneet todennut, että Riihimäen keskusvankilassa am-
13333: ovat vielä käytössä. Kuitenkin ne ovat jo pa- mattiopetuksen antaminen, johon lisäksi liittyy
13334: hasti vanhentuneita ja kuluneita ja niiden uusi- vapautumisen jälkeen tapahtuva valvonta ja
13335: mista on vuodesta toiseen anottu. Vankeinhoi- huolto, osalle vangeista on järjestetty suoras-
13336: to-osaston myöntämin varoin on muutamia taan esimerkillisellä tavalla. Koulun omisti val-
13337: uusia koneita voitu hankkia sekä vanhoja kun- tio, mutta sen toimintaa tukee jatkuvasti sitä
13338: nostaa, samaten koulun säätiö on lahjoittanut varten perustettu säätiö."
13339: koululle uusia koneita, mutta pääosa niistä on Huomioonottaen koulun tärkeän merkityk-
13340: koulua perustettaessa hankittuja. sen vankien ammattikasvatuksessa, sekä siinä
13341: Vankeinhoito-osaston vuonna 1966 julkaise- saavutetut hyvät tulokset, joihin mm. valtion
13342: massa puolivuotiskatsauksessa mainitaan nuor- tilintarkastajat ovat useamman kerran kiinnit-
13343: ten vankien ammattikasvatuksesta mm. seuraa- täneet myönteistä huomiota, olisi välttämä-
13344: vaa: "Koulun perustamista, joka tapahtui vuo- töntä, että koulun opetuksessa tarvittavat ko-
13345: rineuvos Petter Forsströmin alotteesta, on pi- neet olisivat nykyaikaisia ja käyttökelpoisia.
13346: dettävä merkittävimpänä toimenpiteenä, mihin Huomattava myöskin on, että oppilaiden kas-
13347: vankeinhoidossamme on ryhdytty nuorten van- vatus- ja koulutustyön rinnalla koulun konepa-
13348: kien kasvatuksen tehostamiseksi. Se on alusta jassa on tehty tuloja tuottaneita tilaustöitä
13349: alkaen herättänyt vilkasta kiinnostusta vanki- mm. valtion laitoksille, kunnille, teollisuuslai-
13350: laan joutuneiden nuorten lainrikkojien parissa, toksille ja yksityisille tilaajille.
13351: mikä ilmenee mm. siitä, että pyrkijöitä on aina Edellä selostettuun viitaten ehdotamme kun-
13352: ollut keskimäärin kaksi kertaa se määrä kuin nioittaen,
13353: mitä oppilaspaikkoja on ollut käytettävissä."
13354: Eduskunnan oikeusasiamies Risto Leskinen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13355: on oikeusministeriölle 13. 2. 1967 lähettämäs- den 1969 tulo- ja menoarvioon 180 000
13356: sään tarkastuskertomuksessa n:o 279 mainin- markan määrärahan Riihimäen keskus-
13357: nut Riihimäen ammattioppilaskoulun toimin- vankilassa toimivan Riihimäen ammat-
13358: nasta vuodelta 1966 seuraavaa: "Nuorisovanki- tioppilaskoulun konehankintoja varten.
13359: loissa ja nuorisovankilaan määrätyille annetta-
13360: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
13361:
13362: V. 0. Mäkinen. Eero Salo.
13363:
13364:
13365:
13366:
13367: 41 E 746/68
13368: 1436
13369:
13370: IV,.513.- Rah.al. N:o 343.
13371:
13372:
13373:
13374:
13375: Männistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kasvatus-
13376: neuvoloille maksettavia valtionapuja varten.
13377:
13378:
13379: E d u s k u n n a 11 e.
13380:
13381: Maamme harvalukuiset kasvatusneuvolat tien valtionapujen ollessa vielä suuremmat.
13382: pyrkivät työskentelemään lasten häiriötilojen Kunnallisissa kasvatusneuvolaissa ei valtionapu
13383: ennakolta ehkäisemiseksi ja poistamiseksi aut- tulo- ja menoarvion liian pienen määrärahan
13384: tamalla lapsia ja heidän vanhempiaan kasva- vuoksi ole kuin 6-7 %:n luokkaa. Tästä joh-
13385: tusongelmien ratkaisemisessa. Riittävän ajoissa tuen kehitys on menossa entistä enemmän lai-
13386: tullut apu on kasvatusvaikeuksissa tärkeätä, tosten antaman avun hakemiseen. Näin ei ole
13387: koska oikealla suhtautumisella voidaan päästä oikein enempää kasvatustoiminnan kuin talou-
13388: yksilön terveeseen kehitykseen ja näin välte- dellisuudenkaan kannalta. Ennakolta ehkäise-
13389: tään lasten ja nuorten henkilöiden joutuminen vää toimintaa olisi paljon voimakkaammin ke-
13390: koulukoteihin tai sairaalalaitoksiin. Koska kas- hitettävä siten, että laitoshoidon ulkopuolinen
13391: vatusneuvolaita on liian vähän ja taloudelli- kasvatusneuvolatyö tulisi saamaan sille kuulu-
13392: sista vaikeuksista johtuen työskentelyedellytyk- van paikan kasvatusongelmien ratkaisemisessa.
13393: set eivät ole toimivienkaan kasvatusneuvoloi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13394: den kohdalla riittävät, ei tähänastisella toimin- tavasti,
13395: nalla ole kuitenkaan päästy toivottuun tulok-
13396: seen. Monissa tapauksissa on jouduttu tyyty- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13397: mään siihen, että lapsia testataan tai luokitel- den 1969 tulo- ja menoarvion 33.38.61
13398: laan koulu- ja sairaanhoitolaitoksiin lähettä- momentille 160 000 markan määrära-
13399: mistä varten, mutta kasvatusneuvolan oma aut- han korotettujen valtionapujen maksa-
13400: tava ja kasvattava toiminta jää vähäiseksi. mista varten kasvatusneuvolatoimin-
13401: Valtionapu on esim. mielisairaaloille 50 % taan.
13402: käyttötalousmenoista, apukoulujen ja kouluko-
13403: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
13404:
13405: Lauha Männistö. Väinö R. Virtanen.
13406: V. J. Rytkönen. Kaisu Weckman.
13407: Matti Koivunen.
13408: 1437
13409:
13410: IV ,514.- Rah.al. N:o 344.
13411:
13412:
13413:
13414:
13415: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnan-
13416: ohjaustoimiston perustamiseksi Iisalmeen ja Varkauteen.
13417:
13418:
13419: E d u s k u n n a II e.
13420:
13421: Ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain sia ennen kuin pääsevät sinne ohjaukseert.
13422: tarkoituksena on rakentaa maahamme ammatin- Tieto tästä paineesta estää heitä vastaanotolle
13423: valinnanohjausverkosto. Valtion myöntämien hakeutumastakin ja näin suuri joukko maakun-
13424: määrärahojen niukkuuden vuoksi on kuitenkin nan nuoria ei pääse kykyjensä mukaiseen am-
13425: suurin osa suunnitelluista paikallisista ohjaus- mattiopistoon, ammattikoulun eri linjoille,
13426: toimistoista perustamatta. Tästä syystä amma- työllisyyttä edistäville kursseille ja oppisopi-
13427: tinvalinnanohjauksen puute korostuu erikoi- muskoulutukseen tai jää sijoittamatta sopivaan
13428: sesti niillä alueilla maassamme, joissa pitkät työpaikkaan. Tämä epäkohta pakottaa kehitys-
13429: matkaetäisyydet estävät äärialueiden asukkaita alueiden kyvykkäät nuoret vähemmän arvostet-
13430: saamasta tarvittavaa ohjausta. tuihin ja huonommin palkattulliin tehtäviin,
13431: Kuopion ammatinvalinnanohjauspiirissä on kun he joutuvat kilpailemaan paikasta työelä-
13432: vain Kuopiossa toimiva piiritoimisto. Laajan mässä joko omassa maakunnassa tai vielä vai-
13433: alueen laitaosat eivät näin ollen pääse henkilö- keimmissa olosuhteissa joutuessaan siirtymään
13434: kohtaisen ohjauksen, nuorten työhön sijoituk- muihin maakuntiin.
13435: sen vajaakuntoisten tutkimuksen ja ohjauksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13436: eivätkä edes tarpeellisen ammatinvalinnan ope- tavasti,
13437: tuksen piiriin. Kuopion ammatinvalinnanoh-
13438: jauspiirissä on esimerkiksi opetuksen yhdys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13439: opettajia vain Kuopiossa ja Nilsiässä. Vain tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
13440: näillä paikkakunnilla koko piirissä voidaan jär- määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
13441: jestää säännöllistä henkilökohtaista ammatinva- miston perustamiseksi Iisalmeen ja V ar-
13442: linnanohjausta. Muualla piirin alueella asuvat kauteen.
13443: henkilöt joutuvat jonottamaan useita kuukau-
13444: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
13445:
13446: Lauha Männistö. V. J. Rytkönen. Hugo Manninen.
13447: 1438
13448:
13449: IV,515.- Rah.al. N:o 345.
13450:
13451:
13452:
13453:
13454: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatie 5:n rakentami-
13455: seksi moottoritieksi välillä Vuorela-Siilinjärvi.
13456:
13457:
13458: E d u s k u n n a 11 e.
13459:
13460: Tieliikennetutkimuksen mukaan on valtatie pealla, vilkkaasti liikennöidyllä tiellä muodostaa
13461: n:o 5 välillä Vuorela-Siilinjärvi osoittautunut suuren vaaran lasten turvallisuudelle.
13462: liian kapeaksi tiellä liikennöivien moottoriajo- Siilinjärven kunnan, TVH:n ja yleiskaava-
13463: neuvojen lukumäärään nähden. Tutkimuksen suunnittelijoiden kesken on päästy yhteisym-
13464: perusteella tehtyjen ennusteiden mukaan lii- märrykseen valtatie n:o 5:n suunnasta välillä
13465: kenne kasvaa nopeassa tempossa ja samalla tien Vuorela-Siilinjärvi, sekä sen yhtymäkohdista
13466: vaarallisuus lisääntyy. Jo nyt tällä tieosuudella Siilinjärvi-Pielavesi maantiehen ja kantatie
13467: on sattunut monia vakavia liikenneonnetto- n:o 75:een. Tämän, sekä alueen jatkuvan työt-
13468: muuksia, joihin voidaan katsoa osasyynä olevan tömyyden huomioonottaen tulisi nopeasti ryh-
13469: tien kapeus ja kaksiajorataisen tien muuttumi- tyä rakentamaan edellä esitettyä tieosuutta.
13470: nen tällä kohdalla yksiajorataiseksi. Sanotulle Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
13471: tien osuudelle jää tämän lisäksi useita vilkas. tamme,
13472: liikenteellisiä ja vaarallisia risteyksiä. Esimer-
13473: kiksi pohjoisesta Rissalan lentokentälle suun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13474: tautuva liikenne sekä Siilinjärven metsäkoulun tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
13475: ja Kasurilan 94 oppilasta käsittävän kansakou- suuruisen määrärahan valtatie n:o 5
13476: lun liikenne kääntyy tältä tieosuudelta. Erityi- moottoritien rakentamisen aloittami-
13477: sesti pienten kansakoululaisten kulkeminen ka- seksi välillä Vuorela--Siilinjärvi.
13478: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
13479:
13480: Lauha Männistö. V. J. Rytkönen. Hugo Manninen.
13481: 1439
13482:
13483: IV,516.- Rah.al. N:o 346.
13484:
13485:
13486:
13487:
13488: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta V ehmersalmen sillan
13489: rakentamisen aloittamiseksi.
13490:
13491:
13492: E d u s k u n n a 11 e.
13493:
13494: Huomattava osa Vehmersalmen kuntaa on Kuopion seudun vaikeaan työllisyystilantee-
13495: Soisalon saaressa, joka pohjoisosissa on vain seen merkitsisi sillan rakentaminen myöskin
13496: lauttayhteydessä mantereeseen Puutossalmen ja helpotusta työtilaisuuksien antajana. Vehmer-
13497: Vehmersalmen kautta. Lauttayhteydet ovat salmen kunta on asiassa tehnyt useita aloitteita
13498: hankalia, liikenne on hidasta ja kelirikkojen a.o. virastoihin ja TVH:ssa on alustavia suun•
13499: aikana rajoitettua. Soisalon saari olisi sillalla nitelmia sillan rakentamiseksi.
13500: yhdistettävä kunnan keskukseen, Vehmersal- Edellä olevin perustein ehdotamme,
13501: men kirkonkylään, josta edelleen on yhteydet
13502: Kuopio--Joensuu tielle sekä myös Heinäveden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13503: kautta etelään johtavalle tielle. Paitsi paikal- den 1969 tulo" ja menoarvioon .500 000
13504: lista, niin on sillan antamalla yhteydellä myös- markan määrärahan V ehmersalmen sil-
13505: kin maakunnallista ja valtakunnallista merki- lan rakentamisen aloittamiseksi.
13506: tystä, koska se vaikuttaisi myönteisesti matkai-
13507: luelinkeinon kehittymiseen ja taloudellisen toi-
13508: minnan vilkastumiseen.
13509: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
13510:
13511: Lauha Männistö. V. J. Rytkönen. Hugo Manninen.
13512: 1440
13513:
13514: IV,S17.-Rah.al. N:o 347.
13515:
13516:
13517:
13518: Nevalainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lammas-
13519: talouden neuvonnan edistämiseen.
13520:
13521:
13522: E d u s k u n n a II e.
13523: Maatalousylituotannon rasittaessa valtion ta- tätä tehostaa juuri nyt kun sillä voidaan vaikut-
13524: loutta on valtiovallan taholta korostettu sitä, taa ylituotannon siirtämiseksi kulutustila-
13525: että tuotanto olisi suunnattava nykyistä enem- alueelle. Nämä neuvontaan käytetyt varat tule-
13526: män kulutusta vastaavaksi. Lammastalous on vat nimittäin moninverroin takaisin säästämällä
13527: ainoa kotieläinala, missä ei vielä ilmene ylituo- valtion varoja. Erikoisesti tätä ja yleensäkin lam-
13528: tantoa vaan on päinvastoin sen tuotteilla, vil- mastalouden merkitystä tuotantopoliittisesti il-
13529: lalla ja lihalla kulutustilaa siinä määrin, että mentää seuraava laskelma:
13530: näitä on jopa tuotettu. Tuntuu näinollen luon- Jos lasketaan hehtaaria kohti pidettävän yksi
13531: nolliselta, että juuri tätä alaa edistetään ny- 150 kg voita tuottava lehmä tai vaihtoehtoisesti
13532: kyistä voimakkaammin myös neuvonnallisesti. 5 emälammasta karitsoineen viilatuotoksen ol-
13533: Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, sillä Lam- lessa näistä yhteensä 20 kg ja ylituotantovoiki-
13534: paanjalostusyhdistyksen valtionavustusta ei ole lon maksavan valtiolle hinnanalennuskorvauksi-
13535: vuosina 1967--68 lisätty indeksin mukaisesti neen, vientipalkkioineen ja maidon kuljetus-
13536: eikä sitä liioin esitetä lisättäväksi valtion tulo- avustuksineen mk 7,50, sekä villasta maksetta-
13537: ja menoarvossa vuodeksi 1969. Sen sijaan on van tuotantopalkkiota 7,50 mk/kg ovat vaihto-
13538: muiden kotieläintuotantoalojen valtionavus- ehdot seuraavat:
13539: tusta lisätty ja on Lampaanjalostusyhdistyk-
13540: sen jälkeenjääneisyys samassa suhteessa 30 000 150 kg ylituotantovoita .... a 7,50 1125,-
13541: markkaa. 20 villakilon tuotantopalkkio a 7,50 150,-
13542: Maamme lammasluku on tosin alentunut aina Valtiotalouden nettosäästö ha kohti 975,-
13543: näihin saakka, mutta tämä johtuu rakennemuu-
13544: toksesta maataloudessamme. Lammaskantamme Jos siis korvataan 40 000 lypsylehmää
13545: koostui ennen pienistä omavaraisuuskatraista, 200 OOO:lla emälampaalla karitsoineen, mikä
13546: joita on lopetettu siirryttäessä rahatalouteen. vaatii rehualana 40 000 ha, olisi valtion talou-
13547: Karjattomuuteen siirtymisen, työvoimakysymyk- den nettosäästö 39 milj. markkaa. Lisääntynyt
13548: sen ja monien muiden tekijöiden vuoksi on lam- villan ja lihan tuotanto ei ilmeisesti tässä pis-
13549: mastalous kuitenkin joutunut uuteen vaiheeseen teessä vielä lähestulkoonkaan aiheuta menekki-
13550: ja on jo perustettu monia 100-300 lammasta vaikeuksia kotimaassa.
13551: käsittäviä katraita suurimman ollessa suunnitel- Vaihdettaessa viljahehtaari lammastalouden
13552: mien mukaan ensi vuonna jo 1 000 päätä. Näi- rehuiksi on valtion nettosäästö myös huomat-
13553: den suurkatraiden lisäys ei kuitenkaan vielä ole tava.
13554: riittänyt täydentämään pienten katraiden päälu- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13555: vun aiheuttamaa vähennystä. Mutta samansuun- taen:
13556: tainen kehitys kuin Ruotsissakin, missä aallon-
13557: pohja oli vuonna 1958 ja josta lähtien luku on että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13558: noussut yli 100 %, on odotettavissa aikataulun tulo- ;a menoarvioon 30 000 markan
13559: mukaisesti meilläkin, johon viittaa alkanut ke- lisämäärärahan lammastalouden neu-
13560: hitys. vonnan edistämiseksi ;a tuotannon
13561: Edelläolevasta johtuu, että neuvonnallinen siirtämiseksi ylituotannosta lammas-
13562: tarve lisääntyy lammastalousalalla ja täytyisi talousalalle.
13563: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
13564:
13565: Valde Nevalainen. Eino Uusitalo. Aimo Laiho.
13566: 1441
13567:
13568: IV,,18.- Rah.al. N:o 348.
13569:
13570:
13571:
13572:
13573: Nevalainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta villan tuo-
13574: tantopalkkioita varten.
13575:
13576:
13577: E d u s k u n n a 11 e.
13578:
13579: Valtion vuoden 1969 tulo- ja menoarviossa Jos siis korvataan 40 000 lypsylehmää
13580: on hallitus esittänyt 1 milj. markkaa villan 200 OOO:lla emälampaalla karitsoineen, mikä
13581: tuotantopalkkioiden maksamiseksi. Sa~a summa vaatii rehualana 40 000 ha, olisi valtion talou-
13582: sisältyi myöskin vuoden ~968 ~~- J.a !!'-e.~0.: den nettosäästö 39 milj. markkaa. Lisääntynyt
13583: arvioon ja kun osoittautUI, ettet tama rntt~tst villan ja lihan tuotanto ei ilmeisesti tässä pis-
13584: koko vuodeksi valtioneuvoston hyväksymten teessä vielä lähestulkoonkaan aiheuta menekki-
13585: tuotantopalkkioiden, laatuluo~asta. riippu:n 9 vaikeuksia kotimaassa.
13586: -3 markkaa kilolta maksamtsekst, alenst val Vaihdettaessa viljahehtaari lammastalouden
13587: tio-neuvosto 1 p:stä huhtikuuta 1968 tuotanto- rehuiksi on valtion nettosäästö myös huomat-
13588: palkkiot 2,0-0~5 ma~kkaa kilolta: . tava.
13589: Maidon sianlihan Ja kananmunten ylttuotan- Maataloudessa tapahtuva rakennemuutos on
13590: non rasit;aessa valtiontaloutta on valtiovallan avannut lammastaloudelle uusia näkymiä ja
13591: taholta korostettu sitä, että maataloustuotanto maanviljelijäpiireissä ilmenee halua siirtyä
13592: olisi ohjattava nykyistä enemmän kulutusta lammastalouteen siellä missä karjattomuus, pyr-
13593: vastaavaksi jotta voitaisiin supistaa ylituotannon kimys päästä irti työsidonnaisuudesta, maalta-
13594: valtiolle aiheuttamia menoja. Lisääntynyt viljan pako ja siitä johtuva työvoiman puute, raken-
13595: tuotanto on myös muodostunut vakavaksi huo- nuskysymys jne. puoltavat lammastaloutta.
13596: len aiheeksi. Niinpä uutena ilmiönä on nyt jo lukuisia 100-
13597: Lammastalous on ainoa kotieläinala, missä ei 200 lampaan katraita ja suurin käsittää jo 650
13598: vielä ilmene ylituotantoa, vaan on päinvastoin päätä. Samansuuntainen kehitys kuin Ruotsissa-
13599: sen tuotteilla, villalla ja lihalla kulutustilaa jopa kin, missä aallonpohja oli vuonna 1958 ja josta
13600: siinä määrin, että niitä on tuotettu maahan. . lähtien lammasluku on jo noussut yli 100 %,
13601: Missä määrin lisääntynyt lammastalous vm on odotettavissa aikataulun mukaisesti meillä-
13602: keventää ylituotantoa ja valtiontalouden rasi- kin maamme seuratessa rakenteellisissa asioissa
13603: tusta ilmenee seuraavasta täysin tosioloihin pe- Ruotsia noin 10 vuotta jäljessä. Merkit viittaa-
13604: rustuvasta laskelmasta: vat siihen, että lammaskannan viimeaikainen
13605: Jos lasketaan hehtaaria ~oht~ pi?ettävän. yks! lasku on pysähtynyt. Missä määrin lammasluvun
13606: 150 kg voita tuottava lehma, ta1 vaihtoehtotsestt lisäys on mahdollista riippuu kuitenkin ratkai-
13607: karitsoineen 5 emälammasta villantuotoksen sevasti siitä, millä tavalla ja missä laajuudessa
13608: ollessa näistä yhteensä 20 kg ja ylituotantovoi- valtiovalta tukee tuotantopoliittisesti lammas-
13609: kilon maksavan valtiolle hinnanalennuskorvauk- taloutta vähintäinkin tasavertaisesti muiden alo-
13610: sineen, vientipalkkioineen ja maidon kuljetus- jen kanssa.
13611: avustuksineen mk 7,50, sekä villasta maksetta-
13612: van tuotantopalkkiota 7,50 mk/kg ovat vaihto- Villan tuotantopalkkio on ollut samansuurui-
13613: nen vuoden 1966 alusta ja sen alentaminen
13614: ehdot seuraavat:
13615: 1. 4. 1968, kun ylituotantoaloilla on suoritettu
13616: 150 kg ylituotantovoita .. a 7,50 1125,- moneen kertaan korotuksia, on taloudellisena
13617: 20 villakilon tuotantopalk- tekijänä mutta myös puhtaasti valtiovallan
13618: kio . . . . . . . . . . . . . . . . . a 7,50 150,- suuntaa antavana toimenpiteenä käsitetty siten,
13619: Valtiontalouden nettosäästö että valtiovalta, samanaikaisesti kun puhutaan
13620: ha kohti . . . . . . . . . . . . 975,- ylituotannon suuntaamisesta muualle, kuiten-
13621: 1442 IV,518.- Villan tuotantopalkkiot.
13622:
13623:
13624: kin huonontaa lammastalouden asemaa muuhun Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit·
13625: kotieläintalouteen verrattuna. Päinvastoin pi- taen:
13626: täisi kuitenkin olla valtion talouden edun mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13627: kaista supistaa ylituotantoa palauttamaila villan tulo- ;a menoarvioon 400 000 markan
13628: tuottajahinta sille tasolle, millä se oli ennen lisämäärärahan villan tuotantopalkkioi-
13629: alennusta 1. 4. 1968. den maksamiseksi.
13630: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1968.
13631:
13632: Valde Nevalainen. Aimo Laiho. Eino Uusitalo.
13633: 1443
13634:
13635: IV,519.- Rah.al. N:o 349.
13636:
13637:
13638:
13639:
13640: Nevalainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työväen
13641: Sivistysliitolle Jätkän kulttuuripäivien järjestämiseksi.
13642:
13643:
13644: E d u s k u n n a 11 e.
13645:
13646: Valtion menoarvion 29 Pl. 63 luvun 56 mö· tuuripäivät muodostunevat viimevuotista kokei-
13647: mentille on merkitty 19 000 markan suuruinen lua suuremmaksi syksyn kulttuuritapahtumaksi,
13648: määräraha metsä- ja uittotyöväen keskuudessa jonne odotetaan laajaa osanottoa koko Pohjois·
13649: tehtävää sivistystyötä varten. Määräraha on ol· Suomen alueelta.
13650: lut lähes samansuuruinen jo monien vuosien Kun tällaisten kulttuuriyritysten tarvetta on
13651: ajan eikä ole voinut läheskään vastata tässä pidettävä erittäin suurena ja niiden merkitystä
13652: työssä esiintyvää suurta tarvetta. arvokkaana, olisi yhteiskunnan tuettava niiden
13653: Syksyllä 1967 Työväen Sivistysliitto järjesti onnistumista. Tästä syystä esitämme,
13654: Joensuussa ensimmäiset Jätkän kulttuuripäivät
13655: eli metsätyöntekijöille tarkoitetun erityislaatui· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13656: sen ja menestykselliseksi muodostuneen kult· 1969 menoarvioon 29.63.56 momentille
13657: tuuritapahtuman. Osanottajien määrä nousi 10 000 markan suuruisen Työväen Sivis-
13658: huomattavaksi ja päivät saivat erittäin arvoste· tysliitolle osoitettavan lisämäärärahan
13659: tun vastaanoton julkisuudessa. Tänä syksynä Jätkän kulttuuripäivien järjestämisestä
13660: Rovaniemellä toimeenpantavat II Jätkän kult· aiheutuvien kulujen peittämiseen.
13661: Eduskunnassa 10 päivänä lokakuuta 1968.
13662:
13663: Valde Nevalainen. Heikki Hykkäälä.
13664: Meeri Kalavainen. U. H. Voutilainen.
13665: Ville Tikkanen.
13666:
13667:
13668:
13669:
13670: 42 E 746/68
13671: 1444
13672:
13673: IV,S20.-Rah.al. N:o 350.
13674:
13675:
13676:
13677:
13678: Niemelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
13679: piirimetsälautakunnille.
13680:
13681:
13682: E d u s k u n n a 11 e.
13683:
13684: Hiljattain uusittu metsälautakuntia koskeva Metsänparannuslain 5 S:n edellyttämien ja eri-
13685: lainsäädäntö on vakiinnuttanut uudelle pohjalle koismenoarviossa vientimaksuvaroista käytettä-
13686: yksityismetsätalouden edistämisjärjestön. Sekä väksi varatun 1 000 000 mk:n suuruisten työn-
13687: keskus- että piirimetsälautakunnissa on metsä- johtomäärärahojen poistaminen on ilmeinen
13688: talouden eri etupiireillä edustajansa. Toimeen- takaisku erityisesti syksyn 1969 töiden laajuutta
13689: pano-ohjeissa on täsmennetty metsälautakuntien ajatellen. Samalla kun pidämme välttämättö-
13690: tehtäviä sekä korostettu metsälautakuntien ase- mänä, että metsälautakunnat saavat muutkin
13691: maa viranomaisena. tarpeelliset määrärahat, jottei niiden toimintaa
13692: Laki metsälautakunnista asetuksineen sekä tarvitse vähentää nyt kun työtä olisi pystyttävä
13693: muu metsätaloutta koskeva lainsäädäntö ei ole laajentamaan, ehdotamme, että Eduskunta li-
13694: vähentänyt metsälautakuntalaitoksen tehtäviä. säisi seuraavan määrärahan 30. pääluokan asian-
13695: Pikemminkin on todettava tehtäväkentän laa- omaiselle momentille ja käyttösuunnitelmassa
13696: jentuneen, mikäli lainsäädännön metsälautakun- metsänparannuslain 5 § :n toiminnasta aiheutu-
13697: nille asettamat tehtävät täysimääräisesti suori- viin lisämenoihin ja palkkausmenoihin.
13698: tetaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13699: Kuluvalle vuodelle myönnettyjä metsänparan- nioittaen,
13700: nustyön vaatimia erilaisia varoja on supistettu
13701: myös niiltä osin, jotka käytetään piirimetsä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13702: lautakuntien kenttätyössä ja joiden vaikutus tulo- ;a menoarvioon 3058.40 momen-
13703: metsänviljelyn ja taimikkojen hoidon suunnit- tin 3) kohdalle lisäystä mk 960 000
13704: telussa on työllisyyden kannalta ratkaiseva. valtion piirimetsälautakunnille.
13705: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
13706:
13707: Esu Niemelä. Arvo Pentti.
13708: Aulis Sileäkangas. Yrjö Sinkkonen.
13709: 1445
13710:
13711: IV,521.- Rah.al. N:o 351.
13712:
13713:
13714:
13715:
13716: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinäveden virastotalon
13717: suunnittelutöiden loppuunsaattamista varten.
13718:
13719:
13720: E d u s k u n n a 11 e.
13721:
13722: Heinäveden kunnassa valtion virastot, posti, yhteydessä on syytä mainita, että Mikkelin lää-
13723: nimismies, verotoimisto ym. virastot toimivat nin kuntauudistustoimikunta on esittänyt, että
13724: erittäin ahtaissa ja epäkäytännöllisissä olosuh- Heinävesi jäisi itsenäiseksi kuntayksiköksi,
13725: teissa. Näin ollen uuden virastotalon aikaan- joten ei ole pelkoa virheinvestoinnista ja näin
13726: saaminen on Heinävedelle nyt ensiarvoisen tär- ollen on tärkeätä, että kunnan alueella voidaan
13727: keä. Tätä puolustaa myös pitäjän huolestutta- järjestää entistä parempia palveluksia myös val-
13728: van vaikea työllisyystilanne. tion virastojen taholta.
13729: Jo vuonna 1958 lahjoitti Heinäveden kunta Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
13730: valtiolle lisäalueen 20 aaria virastotalon tontiksi taen,
13731: ja on koko tontti nyt 40 aaria. Valtion virasto-
13732: talokomitean mukaan on Heinäveden virasto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13733: talo ensimmäisellä sijalla Mikkelin läänissä kii- tulo- ;a menoarvioon 500 000 markkaa
13734: reellisyysjärjestyksessä. Siitä huolimatta eräitä Heinäveden virastotalon suunnittelutöi-
13735: virastotaloja on rakennettu Mikkelin läänin den loppuunsaattamiseksi ;a rakennus-
13736: alueelle ennen Heinäveden virastotaloa. Tässä töiden aloittamiseksi.
13737: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
13738:
13739: Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen. Reino Karpola.
13740: Yrjö Sinkkonen. Mauno Pohjonen. Sylvi Halinen.
13741: 1446
13742:
13743: IV,522.- Rah.al. N:o 352.
13744:
13745:
13746:
13747:
13748: Niemelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
13749: sähköistämisen avustamiseen.
13750:
13751:
13752: E d u s k u n n a 11 e.
13753:
13754: Sotien jälkeisinä vuosina maaseudun sähköis- liitettävä sähköverkostoihin noin 10 vuoden
13755: tys oli suuri valtakunnallinen asia. Silloin oli ohjelman puitteissa. Uudistettujen valtiontuki•
13756: kysymys kokonaisen kansanosan elinehtojen perusteiden mukaan tällainen ohjelma, joka nos-
13757: saattamisesta sellaiseksi, että tuotannollinen ke- taisi maaseudun sähköistysasteen 98 prosenttiin;
13758: hittyminen oli mahdollista. Sähkön saanti tun- vaatisi valtion varoja yhteensä 50 miljoonaa
13759: nustettiin erääksi perusedellytykseksi siihen py- markkaa eli 5 miljoonaa markkaa vuodessa. Ku-
13760: rittäessä. luttajien oma panos olisi samansuuruinen.
13761: Vuoden 1947 sähköistyskomitea, jossa polii- Ensi vuoden valtion määräraha uudissähköis-
13762: tikot ja sähkölaitosasiantuntijat loivat perustan tystä varten on esitetty 2.95 milj. markaksi
13763: laajasuuntaiselle maaseudun sähköistykselle, oltuaan sitä ennen vain 2.45 milj. markkaa vuo-
13764: asetti tavoitteeksi silloisen 50 prosentin sähköis- dessa. Jos määräraha pidetään näin pienenä,
13765: tysasteen nostamisen 80 prosenttiin. Tämä jäljelläolevien sähkön piirin ulkopuolella ole~
13766: tavoite saavutettiin pian vuoden 1960 jälkeen. vien talouksien sähköistäminen veisi aikaa yli
13767: Sen jälkeen kehitys hidastui, kunnes vuoden 20 vuotta suunnitellun 10 vuoden asemesta.
13768: 1965 sähkökomitea laati valtioneuvoston sit- Tästä syystä on sähköistyksestä huolehtivien lai-
13769: temmin hyväksymät uudet valtiontuen jakamis- tosten puolelta voimakkaasti korostettu määrä-
13770: perusteet, jotka loivat edellytykset jäljelläole- rahan suurentamisen välttämättömyyttä ja esi-
13771: vien talouksien sähköistämisen jatkamiseen. tetty sen nostamista komitean .ohjelman edel-
13772: Tällä hetkellä on tilanne valtakunnallisesti lyttämään 5 miljoonaan markkaan vuodessa.
13773: se, että maaseudun noin 700 000 taloudesta Vuoden 1969 talousarvioon on hallitus mer-
13774: noin 580 000 on sähkönkuluttajina. 120 OOO:sta kinnyt kuitenkin vain 2.95 milj. markkaa.
13775: muusta taloudesta noin puolet eli 60 000 ta- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
13776: loutta on lisäksi sähkön piirissä. Jälelläoleva tavasti,
13777: uudissähköistystarve kohdistuu siten noin
13778: 60 000 talouteen. Edellä mainittu vuoden 1965 että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13779: sähkökomitea päätyi perustellussa esityksessään tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 1.5 mil-
13780: siihen, että näistä kokonaan sähkön piirin ulko- joonaa markkaa maaseudun sähköistämi-
13781: puolella olevista talouksista noin 47 000 olisi sen avustamiseen.
13782: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
13783:
13784: Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen.
13785: Yrjö Sinkkonen. Reino Karpola.
13786: Sylvi Halinen.
13787: 1447
13788:
13789: IV,52.3.- Rah.al. N:o .3.5.3.
13790:
13791:
13792:
13793:
13794: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen virastotalon
13795: suunnittelutöiden loppuunsaattamista varten.
13796:
13797:
13798: E d u s k u n n a II e.
13799:
13800: Kerimäen kunnalla on paikallisessa hallin- kelin läänin kuntauudistustoimikunta on ehdot-
13801: nossa keskeinen ja merkittävä sijansa, mutta tanut, että Savonrannan ja Enonkosken kunnat
13802: Kerimäeltä puuttuvat tyydyttävät tilat, esimer- tultaisiin liittämään Kerimäkeen -jos näin ta-
13803: kiksi nimismiehen, postitoimiston ym. kohdalta pahtuu, tulee entistä suurempi paine nimis-
13804: ja näin ollen on tarpeellista ja välttämätöntä, miehen, postin ym. virastoihin, jotka toimivat
13805: että Kerimäelle saataisiin nykyaikainen virasto- ahtaissa vuokrahuoneissa.
13806: talo. Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
13807: Kunta on varannut hyvän ja keskeisen tontin taen,
13808: virastotaloa varten ja kunnan tämänhetkinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13809: työllisyystilanne omalta osaltaan pakottaa saa- tulo- ja menoarvioon 200 000 markkaa
13810: maan uusia työllisyyskohteita ja juuri nyt Kerimäen virastotalon suunnittelutöiden
13811: virastotalon rakentaminen olisi ensiarvoisen loppuunsaattamista ja rakennustöiden
13812: tärkeä asia. Myöskin on mainittava, että Mik- aloittamista varten.
13813: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
13814:
13815: Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen. Reino Karpola.
13816: Yrjö Sinkkonen. Mauno Pohjonen. Sylvi Halinen.
13817: 1448
13818:
13819: IV,524.- Rah.al. N:o 354.
13820:
13821:
13822:
13823:
13824: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Säämingin saaristotien
13825: suunnittelun loppuun saattamista varten.
13826:
13827:
13828: E d u s k u n n a 11 e.
13829:
13830: Eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt toi- maan kelirikkaaikana heidän käyttöönsä erit-
13831: vomusaloitteen Säämingin saaristotien rakenta- täin kalliiksi tulevan helikopterin.
13832: misesta, joka tulisi olemaan 36 km pitkä ja Kaartilan-Imatran suunnasta Ruokolahden
13833: joka yhdistäisi Savonlinnan talousalueen Imat- kautta on jo rakennettu kestopäällystetty tie
13834: ran ja Vuoksenlaakson talousalueeseen. Tie kul- Kymen ja Mikkelin läänin rajalle saakka ja toi·
13835: kisi ns. saaristolinjaa ja lyhentäisi nykyistä saalta Savonlinnan kaupungista ns. Mertalasta
13836: Imatran-Savonlinnan väliä noin 45 km:llä. on jo rakennettu 3 km kestopäällystettyä tietä
13837: Samoin tämä tie poistaisi Punkaharjun vaikean Kaartilan suuntaan, mutta tämä 36 km on vielä
13838: liikenteellisen pullonkaulan, jossa mm. on kaksi rakentamatta. Tiesuunta on tutkittu ja todettu,
13839: laivaväylän ylityskohtaa: Tuunaansalmi ja että se ei tulisi keskimääräisiä kustannuksia kal-
13840: Punkasalmi ja jossa rauta- ja maantie kulkevat liimmaksi ja myöskin todettu se liikenteellisesti
13841: samassa siltatasossa. Tämä ns. Säämingin saa- kannattavaksi. Itä-Savon työllisyyttä ajatellen,
13842: ristotie, jolla on erittäin suuri yleinen liiken- tämän tien rakentamisen aloittaminen on nyt
13843: teellinen merkitys aina Varkauden, Imatran ja ensiarvoisen tärkeää.
13844: Vuoksenlaakson teollisuudelle ja kaupalle sekä Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
13845: paikalliselle asujamistolle, sillä noin 1 500 sää- nioittavasti,
13846: minkäläistä, jotka nyt ovat vailla maayhteyttä,
13847: pääsisivät nykyaikaisen ja turvallisen liikenteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13848: pariin. Tässä yhteydessä on mainittava, että tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
13849: yksinomaan tätä saaristoasujamistoa joutuu val- määrärahan Säämingin saaristotien suun-
13850: tiovalta avustamaan n. 50 000-60 000 mar- nittelun loppuun saattamiseksi ja töiden
13851: kalla vuosittain vesiliikennettä varten ja asetta- aloittamiseksi.
13852: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
13853:
13854: Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen.
13855: Eino Sääskilahti. Mauno Pohjonen.
13856: Yrjö Sinkkonen. Reino Karpola.
13857: Sylvi Halinen.
13858: 1449
13859:
13860: IV,.52.5.- Rah.al. N:o .3.5.5.
13861:
13862:
13863: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuunaansalmen ja Pun-
13864: kasalmen siltojen suunnittelutöitä varten.
13865:
13866:
13867: E d u s k u n n a 11e.
13868:
13869: Savonlinnan-Parikkalan välisen rautatien tyvää ja joustavaa liikennettä. Molemmat sillat
13870: osalla on merkittäviä parannustöitä suoritetta- ovat kääntösiltoja ja ikää niillä on jo noin 60
13871: vana, mm. Kyrönsalmen silta-Pääskylahti ja vuotta. Punkaharju on erittäin suosittu matkailu-
13872: eräitä muita, joka on erittäin hyvä asia, mutta kohde, samoin kuin Savonlinna-Imatra välinen
13873: Punkaharjun pitäjässä olevat Tuunaansalmen ja tie erittäin vilkkaasti liikennöity.
13874: Punkasalmen sillat pitäisi myös nykyaikaistaa ja Sen vuoksi on paikallaan, että sekä Tuunaan-
13875: rakentaa liikenteellisesti joustavammaksi. Onhan salmen että Punkasalmen sillat nykyaikaistetaan
13876: molemmilla silloilla jo nyt hyvin suuri liiken- ja saatetaan myös teknillisesti kasvavaa liiken-
13877: teen paine, joka kulkee samaa väylää sekä rauta- nettä vastaavaksi.
13878: että maantien kohdalta (maantieliikenne sulje- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
13879: taan puomeilla junan tai laivan kulun ajaksi) taen,
13880: Saimaan syväväylät kulkevat nimittäin k.o. sal- että vuoden 1969 tulo- ja menoarvioon
13881: missa. Näin ollen näiden siltojen kohdalle muo- otettaisiin 50 000 markkaa Tuunaansal-
13882: dostuu varsin hankalia jonoja ja ne ovat vai- men ja Punkasalmen siltojen suunnittelu-
13883: keita pullonkauloja ajatellen nykyaikaista kehit- töitä varten.
13884: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
13885:
13886: Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen.
13887: Eino Sääskilahti. Mauno Pohjonen.
13888: Yrjö Sinkkonen. Reino Karpola.
13889: Sylvi Halinen.
13890: 1450
13891:
13892: IV,526.-Rah.al. N:o 356.
13893:
13894:
13895:
13896:
13897: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rummukkalan-Heinä-
13898: veden-Sapun tieosuuden parannustöihin.
13899:
13900:
13901: E d u s k u n n a 11 e.
13902:
13903: Tunnettua on, että liikenneolosuhteet Mik- lysteinen uusi maaantie. Tämän tieosan Heinä-
13904: kelin läänissä ja varsinkin sen itäisissä osissa vesi-Sappu (noin 36 km) parantamisella saa-
13905: ovat valtakunnan keskitason alapuolella. Eräs daan Heinäveden kirkonkylän yhteydet etelään
13906: tällainen pitäjä on Heinävesi. Kantatie 70 - Savonlinnaan ja lounaaseen Varkauteen ajan
13907: Rummukkala-Heinävesi kk.-Sappu-Liperin tasalle, mikä myös matkailun kannalta on vält-
13908: raja - , jonka pituus on noin 50 km on erit- tämätöntä. Edellä mainittuun tieosaan sisältyy
13909: täin mutkainen, mäkinen, kapea ja routiva. myös Kerman siltojen uusiminen, jotka muo-
13910: Mainitun tien parannussuunnitelma valmistui dostavat tällä hetkellä varsin vaikean pullon-
13911: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin toimesta jo kaulan raskaalle puutavarakuljetukselle. ( Edus-
13912: vuonna 1958, mutta TVH:n uusittua raken- kunta on yksimielisesti lausunut toivomuksensa
13913: nusnorminsa oli suunnitelma uusittava ja se siltojen uusimisesta). Nämä parannustyöt tar-
13914: valmistui kuluvana vuonna. joaisivat 3-5 vuoden aikana noin 50-70
13915: Heinäveden kirkonkylän taajama, yli 1 000 miehelle työtä ja liikenteellisesti tämä olisi erit-
13916: asukasta, lienee ainoa Mikkelin läänissä, jolla täin välttämätöntä ja kannattava työkohde.
13917: suuruudestaan huolimatta ei ole kunnollista Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
13918: kulkuyhteyttä valtatielle. Vanha maantie ( 21 taen,
13919: km), joka johtaa uudelta kaltatie 70 Heinä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13920: veden kirkonkylään on erittäin mäkinen ja tulo- ia menoarvioon 1 000 000 mark-
13921: mutkainen, samoin kuin edelleen tieosa Heinä- kaa Rummukkalan-Heinäveden-Sa-
13922: vesi-Sappu ( 16 km). Sapusta Savonlinnaan pun tieosuuden parannustöitä ia Ker-
13923: johtaa vuonna 1958 valmistunut öljysorapääl- man silto;en uusimista varten.
13924: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
13925:
13926: Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen.
13927: Yrjö Sinkkonen. Sylvi Halinen.
13928: Reino Karpola.
13929: 1451
13930:
13931: IV,527.-Rah.al. N:o 357.
13932:
13933:
13934:
13935:
13936: Niinikoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeuk-
13937: siin joutuneiden kuntien valtionapuun.
13938:
13939:
13940: E d u s k u n n a 11 e.
13941:
13942: Vähävaraisten kuntien taloudellinen asema että kuntien uuden kantokykyluokituslain on
13943: on käynyt yhä vaikeammaksi. Kuntainliittome- määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta. On
13944: not ovat kasvaneet jatkuvasti erikoisesti kasva- kuitenkin selvää, että uuden lain vaikutus ei
13945: neiden sairaalakustannusten johdosta. Kulu- vielä voi tuoda lievitystä kauan vaikeuk~
13946: vana vuonna työttömyys on saanut aikaan sen, sissa kamppailleiden kuntien maksuvaikeuksliri.
13947: että erittäin monissa kunnissa maksuun pantu- Työttömyyden, kadon ja vanhojen maksusuori-
13948: jen äyrien lukumäärä on alentunut. Näin on tusten johdosta monien kuntien asema kaikesta
13949: käynyt useissa Oulun läänin kunnissa. Monilla huolimatta edelleen huononee, joten määrä-
13950: alueilla on kuluvana vuonna maataloutta koh- raha pitäisi säilyttää vähintään entisenä eli
13951: dannut kato, joka alentaa kansalaisten veron- 7 000 000 markkana.
13952: maksukykyä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13953: Vaikka köyhien kuntien asema on käynyt
13954: yhä tukalammaksi, on hallitus esittänyt mm. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13955: vaikeuksiin joutuneiden kuntien valtionapua tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13956: vähennettäväksi 7 miljoonasta markasta 5 mil- 2 000 000 markkaa vaikeuksiin joutu-
13957: joonaan markkaan perustellen esitystään sillä, neiden kuntien valtionapuun.
13958: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
13959:
13960: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen.
13961: Veikko Savela. Katri-Helena Eskelinen.
13962: Aaro Lintilä. Ale Holopainen.
13963:
13964:
13965:
13966:
13967: 43 E 746/68
13968: 14ö2
13969:
13970: IV,528.- Rah.al. N:o 358.
13971:
13972:
13973:
13974:
13975: Niinikoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankäyt-
13976: tölain ;a maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä raken-
13977: nettavia yleisiä teitä varten.
13978:
13979:
13980: E d u s k u n n a 11 e.
13981:
13982: Hallitus on vuoden 1969 tulo- ja menoar- tiellä, josta on seuraamuksena entisten teiden
13983: vioon esittänyt liian pienen määrärahan maan- käyttöarvon ratkaisevan suuri paraneminen.
13984: käyttölain ja maanhankintalain toimeenpanon Nimenomaan tällaisten teiden rakentamista
13985: yhteydessä rakennettavia yleisiä teitä varten. varten olisi varattava entistä suuremmat mää-
13986: Eduskunta on hyväksynyt mm. lausumia rärahat.
13987: siltä, että asutustierahojen riittämättömyyden Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
13988: vuoksi olisi näiden teiden rakentamiseen käy- nioittavasti,
13989: tettävä työllisyysvaroja. Tätä voitaneen pitää
13990: perusteluna mm. edellä mainitun määrärahan että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
13991: riittämättömyydelle. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13992: Maankäyttötoiminnan yhteydessä tulee usein 1 000 000 markan siirtomäärärahan
13993: esille sellaisia yleisten teiden rakentamiskysy- käytettäväksi maankäyttölain ja maan-
13994: myksiä, että tien rakentaminen maankäyttölain hankintalain toimeenpanon yhteydessä
13995: mukaisella rahoituksella on ehdottomasti kan- rakennettavien yleisten teiden rakenta-
13996: santaloudellisesti edullisin tapa. Usein on ky- miseen.
13997: symyksessä teiden yhdistäminen lyhyellä yhdys-
13998: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1968.
13999:
14000: Paavo Niinikoski. Veikko Honkanen. Ale Holopainen.
14001: Reino Kangas. Reino Karpola. Mikko Volotinen.
14002: 1453
14003:
14004: IV,.529.-Rah.al. N:o 3.59.
14005:
14006:
14007:
14008:
14009: Niinikoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienteolli-
14010: suuslainoja varten.
14011:
14012:
14013: E d u s k u n n a 11 e.
14014:
14015: Maamme eri puolilla on ollut työttömyyttä aivan päinvastoin, jotta työttömyydestä pääs-
14016: jo usean vuosikymmenen aikana. Tämän torju- täisiin eroon.
14017: miseksi ovat valtio ja kunnat pitäneet käyn- Maamme pieni- ja keskisuuri teollisuus on
14018: nissä varatöitä, hätäaputöitä, työttömyystöitä, viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt, varsin~
14019: työllisyystöitä jne. millä nimellä ne milloinkin kin maan eteläosissa.
14020: ovat kulkeneet, riippuen voimassa olleista Tähän on suurelta osalta vaikuttanut näitä
14021: laeista. yrityksiä perustettaessa valtiovallan suoma
14022: Tunnettu tosiasia on, että Pohjois-Suomessa, tuki. Jotta tällainen myönteinen kehitys voisi
14023: Lapin ja Oulun läänissä, varsinkin sen etelä- jatkua maamme alityöllisyysalueilla, myöskin
14024: puoliskolla työttömyys on muodostunut raken- Pohjois-Suomessa, olisi rahoitusta pienteolli~
14025: teelliseksi ja tästä syystä näiden alueiden kun- suudelle lisättävä.
14026: tien työttömyysrasitus on muodostunut ylivoi- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
14027: maisen raskaaksi. Sitä kertovat korkeat veroäy- nioittavasti,
14028: rin hinnat, johon työllisyysrasituksella on oma
14029: osuutensa, voi sanoa 1-4 penniä veroäyriä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969,
14030: kohti. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
14031: Tämä on omiaan lamauttamaan ja lopetta- 10 000 000 markkaa halpakorkoisia
14032: maan yrittäjätoimintaa, vaikka pitäisi tapahtua pienteollisuuslainoja varten.
14033: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
14034:
14035: Paavo Niinikoski. Heimo Linna.
14036: Mauno Pohjonen. Ale Holopainen.
14037: Pentti Pekkarinen. Veikko Honkanen.
14038: Olavi Lahtela. Reino Karpola.
14039: Mikko Volotinen.
14040: 1454
14041:
14042: IV,530.-Rah.al. N:o 360.
14043:
14044:
14045:
14046:
14047: Niinikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuusyritysten
14048: markkinointiohjauksen tehostamiseen.
14049:
14050:
14051: E d u s k u n n a 11 e.
14052:
14053: · ··Eräänä ·keinona · maamme ·alityöllisyysaluei- ten jo yritystomnnnan alkuunsaattaminen edel-
14054: den elinkeinoelämän kehittämiseksi ja raken- lyttää useissa tapauksissa laadittavaksi tarkoin
14055: teellisen työttömyyden poistamiseksi on esitetty harkittua markkinointisuunnitelmaa. Yhtenä
14056: pienteollisuustoiminnan elvyttämistä, mihin pienteollisuuden puutteena pidetään sitä, että
14057: mm. kehitysalueiden investointiluottolaki ja ei ole olemassa yhteistä markkinointiorganisaa-
14058: rin.iut valtion ja kuntienkin tukitoimenpiteet tiota, jonka puitteissa yritysten keskeinen yh-
14059: anta:vat lisääntyviä mahdollisuuksia. teistoiminta markkinointikysymyksissä olisi
14060: Tärkeä edellytys yritystoiminnan kehittymi- järjestettävissä. Tätä puutetta voisivat tehok-
14061: selle ja laajentumiselle on yrittäjien koulutus, kaasti poistaa kauppa- ja teollisuusministeriön
14062: joka ammattikoulutuksen yleisen laajentumisen pienteollisuuspiiritoimistot, mikäli niihin aina-
14063: kautta onkin huomattavasti tehostunut. Kou- kin kehitysa:lueilla palkattaisiin markkinoinnin
14064: lutuksen pääpaino on kuitenkin varsinaisen ohjausta antavat toimihenkilöt.
14065: ammattityön opettamisessa, kun taas ·yrityksen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
14066: menekin turvaamiseksi ja tuotannon laajenta- esitämme,
14067: miseksi tarvittava markkinointitaidon opetus
14068: on· jäänyt puutteelliseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14069: · Yrityksen· tuotteiden markkinointi on järjes- tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
14070: tetty usein enemmän tai vähemmän sattuman kan määrärahan pienteollisuusyritys-
14071: varaan. Yrittäjät eivät ole selvittäneet itselleen- ten markkinointiohjauksen tehostami-
14072: kään, kenelle he myyvät tuotteensa. Useiden seksi Pohjois- ja Itä-Suomessa ja mark-
14073: yritysten tuotanto perustuu yksittäisiin tilauk- kinoinnin ohjauksesta huolehtivien neu-
14074: siin, mutta vain harvat yritykset pyrkivät mää- vojien saamiseksi Pohjois- ja Itä-Suo-
14075: rätietoiseen markkinointiin. messa toimiviin kauppa- ja teollisuus-
14076: Riittävät takeet tuotteiden menekistä ovat ministeriön pienteollisuuspiiritoimistoi-
14077: eräänä edellytyksenä mm. luotonsaannille, jo- hin.
14078: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1968.
14079:
14080: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. Veikko Honkanen.
14081: 1456
14082:
14083: IV,.531.- Rah.al. N:o 361.
14084:
14085:
14086:
14087:
14088: Nikkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä- ja
14089: puuteknologian tutkimuksiin metsäntutkimuslaitoksessa.
14090:
14091:
14092: E d u s k u n n a 11 e.
14093:
14094: Suomen metsätieteellisessä tutkimuksessa on edistäviä tutkimuksia puunkorjuun kehittämi-
14095: metsä- ja puuteknologian tutkimuksen määrä- seksi, uusien puutavaramittausmenetelmien ke-
14096: rahaosuus jäänyt vaille tarpeellista huomiota. hittämiseksi, mikä on tullut ajankohtaiseksi
14097: Tutkimuksen merkityksestä todetaan Suomen puunkorjuumenetelmien muuttuessa, puutava-
14098: Metsäteollisen Seuran julkaisussa mm.: "Myös ran ominaisuuksien selvittämiseksi, jotta ti~
14099: puun korjuun ja käytön alalla tarvitaan juuri dettäisiin millä tavoin eri metsänhoitomenetel-
14100: nyt paljon tutkimus- ja kehitystyötä vaikean mät vaikuttavat tuotettavan puun arvoon; puu~
14101: kustannuskriisin ratkaisemiseksi. Tämä puoli tavaran valmistuksessa huomioon otettavien
14102: on saanut metsäntutkimuksen kehittämistä laatunäkökohtien selvittämiseksi sekä · myös
14103: koskevassa keskustelussa viime vuosina vähem- erittäin ajankohtaisen metsänviljelytöiden ko-
14104: män huomiota osakseen kuin puun tuotantoa neellistamistutkimusten suorittamiseksi. On
14105: koskeva tutkimus. Puun tuotannon tehostami- selvää, että em. määräraha ei riitä näin laajan
14106: nen edellyttää kuitenkin, että saman aikaisesti tutkimuskentän rahoittamiseen. Ei voida myös~
14107: myös puun korjuuta ja kaikkia siihen liittyviä kään edellyttää, että tutkijat hankkivat tarvitc
14108: vaiheita tehostetaan ja niitä koskevaa tutki- semansa varat lahjoituksina ja apurahoina.
14109: mustyötä voimaperäistetään." Puutavaran hin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14110: tasuoritusneuvotteluissa on lisäksi todettu nioittaen,
14111: puun korjuukysymyksen tehostetun tutkimisen
14112: tarpeellisuus. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14113: Tarkoitukseen on varattu vuoden 1968 tulo- tulo- ja menoarvioon 30.76.24 momen-
14114: ja menoarviossa 23 7 000 mk. Metsäntutkimus- tille lisäyksenä 150 000 markkaa käy-
14115: laitoksessa pitäisi em. määrärahalla yhden pro- tettäväksi metsä- ja puuteknologian tut-
14116: fessorin, kahden erikoistutkijan ja viiden tut- kimuksiin metsäntutkimuslaitoksessa.
14117: kimusassistentin tehdä Suomen metsätaloutta
14118: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1968.
14119:
14120: Olavi Nikkilä. Timo Mäki.
14121: Irma Hamara. T. 1. Vartia.
14122: Aulis Sileäkangas.
14123: 1456
14124:
14125: IV,5.32.- Rah.al. N :o .362.
14126:
14127:
14128:
14129:
14130: Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
14131: rakennustöiden aloittamiseksi Loimaan kauppalassa.
14132:
14133:
14134: E d u s k u n n a 11 e.
14135:
14136: Loimaan kauppalan, vuoden 1969 alusta kuin muualla maassa. Tämän kehityksen seu-
14137: Loimaan kaupungin virastotaloa koskevat suun- rauksena tilanne esimerkiksi valtion virastotalo-
14138: nitelmat valmistuvat rakennushallituksessa jen suhteen on Varsinais-Suomessa huonompi
14139: piakkoin. Turun ja Porin lääninhallitus on kuin muualla maassa. Kuitenkin valtion olisi
14140: valtion virastotaloja koskevassa luettelossaan voitava omia toimintojaan näilläkin verraten
14141: sijoittanut Loimaan virastotalon ensimmäiselle väkirikkailla alueilla hoitaa ja kehittää. Toi-
14142: -sijalle koko läänissä. Valtion virastojen toiminta- saalta voidaan sanoa, että varsinkin rakennus-
14143: edellytysten parantaminen Loimaan kauppalassa alan työntekijöiden työllisyystilanne on viime
14144: olisi todella kiireellinen tehtävä. Sen lisäksi aikoina Varsinais-Suomessakin ollut vaikea. Nä-
14145: voidaan sanoa, että koko Suomesta tuskin löy- mäkin tekijät puoltaisivat sitä, että valtion vi-
14146: tyy aluetta, joka valtion kaikkinaisten toimen- rastotalojen rakentaminen Varsinais-Suomen
14147: piteiden suhteen olisi joutunut unohdetuksi alueellisissa keskuspaikoissa olisi aiheellista
14148: suuremmassa määrin kuin Loimaan kauppala ym- saada viimeinkin käyntiin.
14149: päristöineen. Valtion virastotalojen rakentami- Edellä mainittujen perustelujen nojalla esi-
14150: sen niinkuin muidenkin valtion rakennustöiden tämme kunnioittavasti,
14151: suhteen koko Varsinais-Suomi on huomattavasti
14152: jäljessä muihin maakuntiin verrattuna. Tämä että Eduskunta merkitsisi vuoden 1969
14153: Varsinais-Suomen syrjiminen on johtunut ilmei- tulo- ja menoarvioon 31.34.76 momen-
14154: sesti siitä, että valtion työkohteita on viime tin 2) kohtaan "Uudet talonrakennus-
14155: vuosikymmeninä jouduttu niin voimakkaasi oh- työt" 500 000 markan määrärahan val-
14156: jaamaan eri alueille pelkästään työllisyysnäkö- tion virastotalon rakennustöiden aloitta-
14157: kohtien perusteella ja työllisyystilanne on Var- tamiseen Loimaan kauppalassa vuoden
14158: sinais-Suomessa yleisesti ottaen ja vaikeinakin 1969 aikana.
14159: työttömyyskausina ollut keskimäärin parempi
14160: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
14161:
14162: Esko Niskanen. Reino Breilin.
14163: Voitto Hellsten. Ensio Laine.
14164: 1457
14165: IV,533.- Rah.al. N:o 363.
14166:
14167:
14168:
14169:
14170: Paananen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vajaamielisten avo-
14171: huollon avustamiseen.
14172:
14173:
14174: E d u s k u n n a 11 e.
14175: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä seen. Avohuoltomäärärahan jaosta päättäisi so-
14176: vuodelle 1969 on kolmella eri momentilla eh- siaalihallitus noudattaen sosiaali- ja terveysmi-
14177: dotettu varattavaksi yhteensä lähes 37 miljoonaa nisteriön vahvistamia perusteita.
14178: markkaa vajaamielislaitosten perustamiskustan- Laitospaikkojen kokonaistarve riippuu aivan
14179: nuksiin. Kun laitospaikkapula on suurimmassa olennaisesti siitä, onko sen vaihtoehtona tar-
14180: osassa maata edelleen varsin suuri ja keskus- jolla avohuollon palveluksia vai ei. Huoltoa
14181: laitosverkon rakentaminen kaikilta osiltaan kes- tarvitsevia vajaamielisiä on maassamme noin
14182: ken, ovat nämä määrärahat kipeästi tarpeen. 30 000. Laitospaikkojen välttämättömäksi tar-
14183: Vajaamielisten kotihoidon tukeminen eli peeksi on arvioitu 7 000, mistä määrästä vasta
14184: avohuolto on maassamme jäänyt pahasti jälkeen puolet on rakennettu. Jos avohuolto laimin-
14185: laitoshuolionkin kehityksestä. Kuitenkin sekä lyödään, tarvitaan laitospaikat kaikille
14186: vajaamielisen omien tarpeiden että yhteiskun- 30 OOO:lle. Parhaillaankin on laitoksissa run-
14187: nalle aiheutuvien kustannusten kannalta on tär- saasti sellaisia huollettavia, jotka voisivat tulla
14188: keää, että kalliiseen laitoshuoltoon turvaudu- toimeen avohuollossa. Kun yhden laitospaikan
14189: taan vain välttämättämissä tapauksissa ja että perustamiskustannukset ovat nykyisin 50 000
14190: koteja pyritään tukemaan hoito- ja kasvatus- markan luokkaa ja yhden laitoshuollettavan
14191: työssä ensisijaisesti avohuollon keinoin. hoitokustannukset noin 1 000 markkaa kuu-
14192: Vajaamielisten avohuollon jälkeenjääneisyys kaudessa, on avohuollon mahdollisuuksien
14193: johtuu osaksi vanhentuneesta lainsäädännöstä, käyttämättä jättäminen selvää tuhlausta.
14194: jonka uudistustyö jo onkin käynnissä. Nykyisen Ellei vajaamielisten avohuoltoon katsota voi-
14195: lain puitteissa keskuslaitokset, joilla olisi par- tavan varata erillistä määrärahaa vajaamieslis-
14196: haat edellytykset myös kodeissa olevien vajaa- huoltoon hallituksen esityksessä jo ehdotettujen
14197: mielisten hoidon ja kasvatuksen ohjaukseen ja määrärahojen lisäksi, voitaisiin vastaava vähen-
14198: neuvontaan, eivät voi lakisääteisen valtionavun nys tehdä momentilta 33.46.31 (Valtionapu
14199: puitteissa ulottaa palveluksiaan juuri lainkaan kunnallisten vajaamielislaitosten perustami-
14200: tälle taholle. Kuitenkin voitaisiin jo ennen lain- seen) ja pysyttää luvun loppusumma tällä ta-
14201: säädännön uudistustakin sosiaalihallituksen, lai- voin ennallaan.
14202: tosten ja järjestöjen yhteistyönä tehdä paljonkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14203: avohuollon edistämiseksi, jos tähän työhön osoi- nioittavasti,
14204: tettaisiin laitosmäärärahoihin verraten vähäi-
14205: nenkin erillinen määräraha valtion tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14206: menoarviossa. Avohuoltopoliklinikoilta käsin 1969 tulo- ja menoarvioon luvun 33.46
14207: tehtävän tutkimus-, ohjaus - ja neuvontatyön (Vajaamielisten hoidon avustaminen)
14208: lisäksi olisi syytä tukea myös Vajaamielisten uudelle momentille 500 000 markan
14209: vanhemmille tarkoitettua kurssitoimintaa ja määrärahan käytettäväksi Vajaamielisten
14210: muutakin kotihoitoa tukevaa tvötä, joka pyrkii avohuollon avustamiseen.
14211: laitoshuollon tarpeen lisääntymisen ehkäisemi-
14212: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
14213:
14214: Ilmo Paananen. A-V. Perheentupa. Magnus Kull.
14215: 1458
14216:
14217: IV,534.- Rah.al. N:o 364.
14218:
14219:
14220:
14221:
14222: Paananen: Määrärahan osoittamisesta puheterapian lehtorin
14223: viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
14224:
14225:
14226: E d u s k u n n a 11 e.
14227:
14228: Kehitysvammaisten huollon laajentuessa ja järjestettävä yliopiston . ohjelmaan kuuluvana
14229: monipuolistuessa parhaillaan voimakkaasti ovat opintoalana. Puheterapeuttien tarve vajaamielis-
14230: muiden kysymysten ohessa alan hoito- ja kun- huollon alalla voidaan tällä hetkellä avioida
14231: tootustehtäviin tarvittavan henkilökunnan kou- noin 30:ksi, mutta myöhemmin laitosten tul-
14232: lutuskysymykset nousseet polttavina esille. tua täysin rakennetuksi se on 90-120. Vuo-
14233: Puhe- ja kommunikaatioterapia on kehitys~ tinen koulutustarve on tällöin arvioitavissa
14234: vammaisten kuntoutuksessa varsin tärkeä toi- 10-15:ksi.
14235: mintamuoto. Onhan luonnollista, että kehitys- Helsingin yliopistossa, fonetiikan laitoksessa.
14236: vammainen joutuu elämänsä ajan olemaan täy- on pitkäaikaiset perinteet ja kokemus myös
14237: sin riippuvainen toisten avusta, ellei häntä ole logopedian alalla. Toiminnan kehittämistä ja
14238: opetettu ymmärtämään yksinkertaisiakaan ke- laajentamista on jarruttanut tarvittavan tutki-
14239: hotuksia tai ilmaisemaan sanoin tai elein tar- mus -ja opetushenkilökunnan vähyys. Opiskeli.
14240: peitaan ja toivoinuksiaan. jain määrää on jouduttu rajoittamaan, vaikka
14241: Puhe- ja kommunikaatioterapia on näihin asti kyvykästä ainesta olisi alalle hakeutumassa riit~
14242: lähes kokonaan puuttunut vajaamielislaitoksis- tävästi.
14243: tamme. Tosin sosiaaliministeriö vv. 1962-63 Edellä esitetyn nojalla ehdotan kunnioitta-
14244: järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston fonetii- vasti,
14245: kan laitoksen ja korvaklinikan kanssa kurssin,
14246: jolta valmistui 12 puheterapeuttia. Näistä lähes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14247: kaikki sijoittuivat muualle kuin vajaamielis- 1969 tulo- ;a menoarvioon 24 000 mar-
14248: laitoksiin. Kuluvana syksynä alkaa toinen vas- kan määrärahan puheterapian lehtorin
14249: taavanlainen kurssi, mutta jatkuvasti asia ei viran ( A 2 7 pl) perustamista varten
14250: tule hoidetuksi tilapäiskurssein, vaan se olisi Helsingin yliopistoon.
14251: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
14252:
14253: Ilmo Paananen.
14254: 1459
14255:
14256: IV,5.3.5.- Rah.al. N:o .365.
14257:
14258:
14259:
14260:
14261: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopistollisen kes-
14262: kussairaalan irtaimistohankintoja varten.
14263:
14264:
14265: E d u s k u n n a 11 e.
14266:
14267: Hallituksen tulo- ja menoarvioon vuodelle porrastettu. Kun kuitenkin sairaalan kesä-
14268: 1969 on merkitty Turun yliopistollisen keskus- kuussa alkanut käynnistäminen on sujunut niin,
14269: sairaalan irtaimistomäärärahojen kohdalle han- että jo ennen kuluvan vuoden vaihdetta ote-
14270: kittavan irtaimiston kustannusarvioksi 18 milj. taan käyttöön viimeinenkin osasto, on tultu
14271: markkaa, mutta katsottu samalla, ettei ole vaiheeseen jolloin sairaala saataisiin täysitehoi-
14272: aihetta määrärahan myöntämiseen vuodelle seen käyttöön niin pian kuin se on irtaimiston
14273: 1969. Rakennustoimikunnan ilmoituksen mu- osalta saatu varustetuksi hankintaohjelmien
14274: kaan irtaimiston hankinta tulisi kuitenkin vaati- edellyttämään tasoon. On sanomattakin selvää,
14275: maan kaikkiaan 18 670 000 markkaa ja että että monen vuoden ajan rakennetun ja suuria
14276: käytettävissä oleva määräraha 15 milj. markkaa kustannuksia vaatineen U-sairaalan täysite-
14277: ei tule riittämään vuonna 1969 tehtäviin han- haista käyttöönottoa ei ·pidä pitkittää siirtä-
14278: kintoihin. Käytettävissä olevasta määrärahasta mällä U-sairaalah kokonaiskustannuksiin kat-
14279: on jo tehdyin hankintasopimuksin sidottu 13,5 soen vähäisiä irtaimiston loppuhankintoja epä-
14280: milj. markkaa ja siihen sisältyy hankintasopi- määräiseen tulevaisuuteen.
14281: mukset klinikoiden käynnistämisen kannalta Edellä olevan perusteella ehdotetaan,
14282: välttämättömimmästä välineistöstä. Tietoisena
14283: siitä, että uusi sairaala voidaan avata vain as- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14284: teittain rakennustoimikunta ei ole pyrkinyt- menoarvioon Turun yliopistollisen kes-
14285: kään tähän mennessä tekemään kaikkia vahvis- kussairaalan irtaimistohankintoja varten
14286: tettujen ohjelmien mukaisia hankintoja vaan 3 670 000 markkaa.
14287: hankinnat on ajallisesti ja tärkeyden mukaan
14288: Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1968.
14289:
14290: Rafael Paasio. Carl Olof Tallgren.
14291: Svlvi Siltanen. Esko Niskanen.
14292: Reino Breilin. Katri Kaarlonen.
14293: Ensio Laine.
14294:
14295:
14296:
14297:
14298: 44 E 746/68
14299: 1460
14300:
14301: IV,536.-Rah.al. N:o 366.
14302:
14303:
14304:
14305:
14306: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asumistuki-
14307: tarpeen tutkimista varten.
14308:
14309:
14310: E d u s k u n n a 11 e.
14311: Vanhojen ihmisten suuri lisääntyminen väes- osan saajille ja työkyvyttömille, olisivat kustan-
14312: törakenteessa on tosiasia. Tilastojen mukaan nukset 1962 laskelmien mukaan olleet ainoas-
14313: maassamme oli vuonna 1850 65 vuotta täyttä- taan 6 milj. Nykyisin ne tietenkin olisivat huo-
14314: neitä 4.4 %. Sata vuotta myöhemmin heitä oli mattavasti korkeammat. Onhan rahan arvo
14315: 6. 7 %, mutta 1960-luvun lopulla heidän osuu- tänä aikana suuresti laskenut. Sitäpaitsi van-
14316: tensa on jo 10% väestömäärästämme. On sel- husten lukumäärä on jatkuvasti kasvanut. Olisi
14317: vää, että tämä kehitys tuo mukanaan myös kuitenkin erittäin toivottavaa, että kaikkein
14318: eräitä vaikeita ongelmia, joista pahin on van- vaikeimmassa asemassa olevien vanhusten asu-
14319: husten asumiskysymys. Tämän vaikeusastetta mistuki voitaisiin edes porrastettuna suorittaa.
14320: osoittaa se, että n. 30 pääasiassa väestökeskus- Tämän vuoksi olisi saatava tulo- ja menoar-
14321: ten kuntaa on ruvennut maksamaan vanhuksille vioon määräraha asian yksityiskohtaisempaa
14322: asumistukea, joka lienee useimmissa kunnissa tutkimista varten.
14323: yksinäisten vanhuksien kohdalla 30 % ja van- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
14324: huspariskuntien kohdalla 45 %. Tuki on kui- nioittaen,
14325: tenkin väliaikaisluontoinen, koska odotetaan,
14326: että valtio järjestäisi asian lakisääteisesti, jol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14327: loin valtio vastaisi puolesta ja kunnat toisesta tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
14328: puolesta asumistuen kustannuksista. Asumis- vanhusten asumistukitarpeen tutkimista
14329: tukea koskevan lain piti astua voimaan jo varten niin, että asumistuki saatettai-
14330: 1962, mutta se on viipynyt ja viipynyt. Jos tu- siin porrastettuna voimaan aluksi vai-
14331: kea olisi suoritettu vain kansaneläkkeen tuki- keimmissa tapauksissa.
14332: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
14333:
14334: Tyyne Paasivuori. Eero Salo. Sylvi Siltanen.
14335: Lyyli Aalto. Esko Niskanen. Bror Lillqvist.
14336: 1461
14337:
14338: IV,537.-Rah.al. N:o 367.
14339:
14340:
14341:
14342:
14343: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta apuhoitajien täyden-
14344: nys- ja jatko-opintoja varten.
14345:
14346:
14347: E d u s k u n n a 11 e.
14348:
14349: Siirtyminen 40-tuntiseen työviikkoon on mitään etenemisen mahdollisuuksia eikä tilai-
14350: tuonut eri tahoilla vaikeita ongelmia ratkaista- suutta täydennys- ja jatko-opintoihin. Mutta
14351: vaksi. Näin on myös sairaanhoidon laajalla 28. 6. 1968 annetun asetuksen ( 418/68) mu-
14352: alueella. Apuhoitajakunta on muodostunut erit- kaan on mahdollista järjestää apuhoitajille eri-
14353: täin tärkeäksi tekijäksi, kun on tullut kysymys laisia jatkokursseja, jotka lisäisivät heidän
14354: taloudellisestikin tarkoituksenmukaisista työn- pätevyyttään ja ammattitaitoaan lisäänty-
14355: tekijäjärjestelyistä. Korkeiden sairaalakustan- neitä vaatimuksia vastaamaan. Opetustilat ja
14356: nusten vuoksihan on työajan lyhennys pystyt- -välineet ovat jo olemassa.
14357: tävä toteuttamaan niin vähin kustannuksin Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14358: kuin se suinkin on mahdollista. Mutta se edel nioittaen,
14359: lyttää myöskin apuhoitajakunnan koulutuksen
14360: täydennystä, jotta sairaanhoidon turvallisuus ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14361: heikentyisi. tulo- ja menoarvioon 5 000 markan
14362: Maassamme on terveyden- ja sairaanhoidon määrärahan 29.83.50 momentille apu-
14363: sekä huoltotoimen sektorilla noin 10 000 hoitajien täydennys- ja jatko-opintoja
14364: apuhoitajaa. Heillä ei ole kuitenkaan ollut varten.
14365: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
14366:
14367: Tyyne Paasivuori. Eero Salo. Sylvi Siltanen.
14368: Lyyli Aalto. Esko Niskanen. Bror Lillqvist.
14369: 1462
14370:
14371: IV,.538.- Rah.al. N:o 368.
14372:
14373:
14374:
14375:
14376: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien käytettä-
14377: väksi kotiavustajista aiheutuviin kustannuksiin.
14378:
14379:
14380: E d u s k u n n a 11 e.
14381: Kun laki kunnallisesta kodinhoitoavusta saa- Kunnilla ei kuitenkaan ole intressiä palkata
14382: tettiin voimaån v. 1966 ja sillä kumottiin kun- esim. juuri vanhusten kotiaputoimintaa varten
14383: nallisista kodinhoitajista v. 1950 annettu laki, kotiavustajia siitä syystä, että heidän palk-
14384: oli sen yhtenä tarkoituksena saada nimenomaan kaukseensa ei saada valtionapua. Tosin kunnal-
14385: vanhusten kotiavun tarvetta palvelemaan koti- lista kodinhoitoapua koskevan lain 15 §:ssä sa-
14386: avustajain ammattikunta. notaan, että "kunnalle voidaan tulo- ja meno-
14387: Kotiavustajan ammattitaitovaatimukset ovat arvion rajoissa sosiaaliministeriön vahvistamien
14388: rajoitetummat kuin kodinhoitajain. Tästä joh- perusteiden mukaan myöntää valtionapua ko-
14389: tuen heidän koulutuksensa on lyhyempi ja tiavustajista aiheutuviin kustannuksiin". Mutta
14390: myös palkkataso alhaisempi. Siksi olisi talou- tällä ei ole mitään merkitystä, kun valtion
14391: dellisesti tarkoituksenmukaisempaa käyttää ko- tulo- ja menoarvioon ei ole otettu määrärahaa
14392: tiavustajia yhä lisääntyvään vanhusten kotiapu- tarkoitusta varten.
14393: toimintaan. Mutta heitä tarvitaan myös avohoi- Koska kotiavustajain työvoiman käyttö olisi
14394: don tarpeen lisääntymisen vuoksi terveyden- ja tarkoituksenmukaista vanhusten kotiavun ja
14395: sairaanhoidon kentällä. Näyttääkin siltä, että avohoidon lisääntyvien tarpeiden vuoksi, mutta
14396: kotiavustajia tullaan tarvitsemaan kipeästi yhä välillisesti myös valtiotalouden kannalta, olisi
14397: enemmän. tarvittava määräraha saatava myös valtion tulo-
14398: Edellä mamttun lain tarkoituksena oli ja menoarvioon.
14399: myös vapauttaa kunnalliset kodinhoitajat ni- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14400: menomaan koulutuksensa edellyttämiin kodin- nioittaen,
14401: hoitotehtäviin lapsiperheissä, milloin perheen-
14402: äiti tai emännyyttä hoitava henkilö oman tai että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14403: muun perheenjäsenen synnytyksen, sairauden, tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
14404: liikarasituksen, tarpeellisen loman tai muun suuruisen määrärahan kuntien käytettä-
14405: niihin verrattavan syyn takia on tilapäisesti es- väksi kotiavustajista aiheutuviin kus-
14406: tynyt tehtäviään hoitamasta. tannuksiin.
14407: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
14408:
14409: Tyyne Paasivuori. Esko Niskanen. Eero Salo.
14410: Lyyli Aalto. A-V. Perheentupa. Sylvi Siltanen.
14411: 1463
14412:
14413: IV,539.-Rah.al. N:o 369.
14414:
14415:
14416:
14417:
14418: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Otaniemen yliop-
14419: pilasravintolan rakennuskustannuksiin.
14420:
14421:
14422: E d u s k u n n a II e.
14423:
14424: Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan Rahoitusvajaus on katettu lyhytaikaisilla lai-
14425: (TKY:n) uusi ylioppilaskuntatalo Dipoli val- noilla; joiden maksu on jälleen lykkääntynyt,
14426: mistui syksyllä 1966. Jo vuonna 1965 asetet- koska budjettiin ei saatu valtion osuudesta
14427: tiin siihen mennessä tapahtuneen rakennuskus- vielä puuttuvaa 500 000 markkaa. Ottaen huo-
14428: tannusindeksin nousun perusteella valtion mioon vuosittaisen käyttötalouden alkuvaikeu-
14429: osuuden kokonaistavoitteeksi 2 000 000 mark- det, suuret korko- ja lyhennysmenot, joiden
14430: kaa eli 16.8 % Dipolin lopullisista kokonais- vuoksi on mm. jouduttu TKY:n jäsenmaksua
14431: kustannuksista ja 20.6 % valtion omiin ra- korottamaan 50 mk/v eli 120 markaksi vuo·
14432: kennuksiin lähinnä vertailukelpoisista raken- dessa, tuottaa lyhytaikaisen pääoman kohtuu-
14433: nuskustannuksista, jotka Dipolissa olivat ton määrä TKY :lle ylivoimaisia vaikeuksia.
14434: 176 mk/m3 ja 923 mk/m 2 • Ottaen huomioon, Jo vuoden 1962 tulo- ja menoarvion perus-
14435: että Dipolin ylioppilasravintola on tulevaisuu- teluissa Eduskunta lausui, ". . . . että valtio
14436: dessa 6 000 oppilaan korkeakoulua palvelevana osallistuisi osakuntatalon rakennuskustannuk~
14437: täytynyt mitoittaa noin 4 000 lounasaterioitsi- siin ylioppilasravintolan osalta". Hyväksyes-
14438: jaa varten ja että tämän vuoksi Dipolin kai- sään vuoden 1968 tulo- ja menoarvion Edus-
14439: kista tiloista ainakin 4 400 m2 eli 32 % on kunta edellytti "Hallituksen huolehtivan siitä,
14440: puhtaita ylioppilasravintolatiloja, näyttää val- että löppuosa siitä rahoituksesta, mikä on
14441: tion osuudeksi puoleksi lainana suunniteltu luvattu ylioppilasravintolan rakennuskustan-
14442: yhteensä 2 000 000 markkaa huomattavan edul- nuksiin, viivyttelemättä saadaan käyttöön tätä
14443: liselta ratkaisulta verrattuna muissa yliopis- rakennustyötä varten". Tästä huolimatta ei ko.
14444: toissa ja korkeakouluissa käytettyyn tapaan ra- 500 000 markan määrärahaa ole ehdotettu vuo-
14445: kentaa ja jopa kalustaakin ylioppilasravintola den 1968 lisäbudjetteihin eikä edes vuoden
14446: kokonaan valtion kustannuksella. Tähän men- 1969 varsinaiseen tulo- ja menoarvioon.
14447: nessä on kuitenkin vuosien 1962-66 tulo- ja Tämän vuoksi ehdotetaan,
14448: menoarvioissa rahoitettu vain 1 500 000 mk,
14449: joten Dipolin tämänhetkinen rahoitustilanne että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14450: on seuraava: tulo- ja menoarvioon loppuosana yh-
14451: Lainat rahalaitoksilta . . . . . . . . 7 330 000,- teensä kahdenmiljoonan (2 000 000)
14452: Valtion laina . . . . . . . . . . . . . . 750 000,- markan määrästä viisisataatuhatta
14453: Valtion avustus . . . . . . . . . . . . 750 000,- ( 500 000) markkaa Otaniemen yliop-
14454: 0mat varat . . . . . . . . . . . . . . . 2 580 000,- pilasravintolan rakentamista varten si-
14455: --------------~ ten, että Teknillisen Korkeakoulun
14456: yhteensä 11 410 000,- Ylioppilaskunnalle myönnetään mainit-
14457: Rahoitusvajaus . . . . . . . . . . . . . 500 000,- tuun tarkoitukseen 250 000 markan
14458: yhteensä 11 910 000,- avustus ja 250 000 markan laina.
14459: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
14460:
14461: Tyyne Paasivuori. Lyyli Aalto.
14462: 1464
14463:
14464: IV,540.- Rah.al. N:o 370.
14465:
14466:
14467:
14468:
14469: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta iälleen-, uudelleen-
14470: ja täydennyskoulutusta palvelevan ammattikurssikeskuksen
14471: aikaansaamista varten.
14472:
14473:
14474: E d u s k u n n a 11 e.
14475:
14476: Työllisyyskurssitoiminta on osoittautunut leen- ja täydennyskoulutusta. Näin on varsin-
14477: välttämättömäksi hätäratkaisuksi työttömyy- kin keski-ikäisten työntekijäin kohdalla. Per-
14478: destä kärsimään joutuneiden kouluttamiseksi heenäidit taas, jotka ovat päässeet ohi lasten-
14479: uuteen ammattiin, taikka täydennyskoulutuk- hoitovuosiensa, tarvitsevat jälleenkoulutusta en-
14480: sen antamiseksi. Joskaan tämä ei vastaa varsi- tiseen ammattiinsa jne. Siksi olisi pyrittävä
14481: naista ammattikoulutusta, sillä on kuitenkin suunnittelemaan tätä tarkoitusta varten oma
14482: voitu ratkaista eräitä pahimpia ongelmia mo- ammattikurssikeskus, joka palvelisi koko maata,
14483: nen työttömän kurssilaisen kohdalla. On kui- ja joka oppilasasuntoineen olisi rakennettava
14484: tenkin ollut myös havaittavissa, että milloin mahdollisimman vähin kustannuksin.
14485: työllisyyskurssit on pidetty jonkun teollisuus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14486: laitoksen toimesta, opetustulokset eivät ole ol- nioittaen,
14487: leet tyydyttäviä, vaan työnantaja on pyrkinyt
14488: hyötymään työllisyyskurssin pitämisen kustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14489: nuksella mm. halvan työvoiman kautta. Ilmei- tulo- ia menoarvioon 10 000 markan
14490: sesti tarkastus ei aina ole riittävän tehokasta. määrärahan iälleen-, uudelleen- ;a täy-
14491: Mutta tällaista kurssitoimintaa tullaan tar- dennyskoulutusta palvelevan ammatti-
14492: vitsemaan muulloinkin kun työttömyyskausina. kurssikeskuksen aikaansaamisen suun-
14493: Teknillinen kehitys on niin nopeata, että jo au- nittelemista varten.
14494: tomaation vuoksi tarvitaan jatkuvasti uudel-
14495: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
14496:
14497: Tyyne Paasivuori. A-V. Perheentupa. Esko Niskanen.
14498: Lyyli Aalto. Eero Salo. Sylvi Siltanen.
14499: 1465
14500:
14501: IV,541.- Rah.al. N:o 371.
14502:
14503:
14504:
14505:
14506: Paaso: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamasotilaiden
14507: ylimääräisiin sotaeläkkeisiin.
14508:
14509:
14510: E d u s k u n n a II e.
14511:
14512: Talousarvion 33 Pl:n 22 luvun kohdalla on Edellä olevan perusteella ehdotan,
14513: 5 milj. markar. suuruinen arviomääräraha rin-
14514: tamasotilaiden ylimääräistä sotaeläkettä varten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14515: Varattu arviomääräraha on täysin riittämätön, tulo- ja menoarvioon 33 Pl:n 22 luvun
14516: kun hakijoita on ilmaantunut n. 16 000. .50 momentille 10 miljoonan markan
14517: Kun olisi välttämätöntä, että määräraha suuruisen määrärahan käytettäväksi ta-
14518: riittäisi kaikille niille sotien veteraaneille, loudellisissa vaikeuksissa olevien rinta-
14519: jotka kamppailevat sairauden ja taloudellisten masotilaiden ylimääräisiä sotaeläkkeitä
14520: vaikeuksien keskellä, on ko. arviomäärärahaa varten.
14521: välttämättä korotettava.
14522: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
14523:
14524: Hannes Paaso.
14525: 1466
14526:
14527: IV,542.- Rah.al. N:o 372.
14528:
14529:
14530: Paavola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta villan tuo-
14531: tantopalkkioihin.
14532:
14533: Eduskunnalle~
14534:
14535: Maatalousylituotantomme on muodostumassa palkkiota 7,50 mk/kg ovat vaihtoehdot seuraa-
14536: yhä vaikeammaksi ja rasittaa valtion taloutta vat:
14537: huomattavasti. Tuotannon ohjaaminen aloille, 150 kg ylituotantovoita a 7,50 1125,-
14538: missä on vielä kulutustilaa on näinollen tarpeel- 20 villakilon tuotantopalkkio a 7,50 150,-
14539: lista, mitä valtiovaltakin on korostanut useissa Vaitiotalouden nettosäästö
14540: eri yhteyksissä. Kotieläinaloillamme on lammas- ha kohti 975,-
14541: talous ainoa, jonka tuotteista on puutetta jopa
14542: siinä määrin, että sekä villaa että lihaa on tuo- Vaihdettaessa viljahehtaari lammastalouden
14543: tettu maahan. Sekä villateollisuuden että teu- rehuiksi on valtion nettosäästö myös huomat-
14544: rastamopurten käsityskantojen mukaan on tava.
14545: maassamme vielä kulutustilaa nykyistä huomat- Maataloudessa tapahtuva rakennemuutos on
14546: tavasti suuremmille villa- ja lihamäärille. Näin- avannut lammastaloudelle uusia näkymiä ja
14547: ollen on valtiovallan edun mukaista edistää maanviljelijäpiireissä ilmenee pyrkimyksiä siir-
14548: tuotantopoliittisesti lammastaloutta. tyä lammastalouteen siellä, missä karjattomuus,
14549: On tapahtunut kuitenkin päinvastoin. Vuo- pyrkimys päästä irti työsidonnaisuudesta, maal-
14550: desta 1966 lähtien on Eduskunnan hyväksy- tapako ja siitä johtuva työvoiman puute, raken-
14551: mällä määrärahalla maksettu laatuluokasta riip- nuskysymys jne. puoltavat lammastaloutta.
14552: puen 9-3 markkaa tuotantopalkkiota kotimai- Niinpä uutena ilmiönä on nyt jo lukuisia
14553: sen villan hinnan tasaamiseksi maailmanmark- 100-200 lampaan katraita ja suurin käsittää
14554: kinahintaan. Kun arveltiin, että vuodeksi 1968 jo 650 päätä. Samansuuntainen kehitys kuin
14555: hyväksytty 1 milj. markan määräraha ei riittäisi Ruotsissakin, missä aallonpohja oli vuonna
14556: koko vuodeksi alensi valtioneuvosto tuotanto- 1958 ja josta lähtien lammasluku jo on nous-
14557: palkkion 2,0-0,5 markalla kilolta 1. 4. 1968. sut yli 100 %, on odotettavissa aikataulun mu-
14558: Kyseinen tuotantopalkkio oli voimassa vuoden kaisesti meilläkin maamme seuratessa raken-
14559: 1966 alusta ja kun tästä lähtien on muiden ja teellisissa asioissa Ruotsia noin 10 vuotta jäl-
14560: nimenomaan ylituotantotuotteiden hintoja ko- jessä. Merkit viittaavatkin siihen, että lammas-
14561: rotettu mutta sensijaan jopa alennettu villan kannan viimeaikainen lasku on pysähtynyt ja
14562: hintaa, ei toimenpide hintapoliittisesti kannusta alaan ilmenee kiinnostusta. Missä määrin lam-
14563: lammastalouteen. Näinollen pitäisi tuotanto- masluvun lisäys on mahdollista riippuu kuiten-
14564: palkkio palauttaa vähintäinkin samalle tasolle kin ratkaisevasti siitä, millä tavalla ja missä laa-
14565: kuin mitä se oli ennen alennusta. juudessa valtiovalta tukee tuotantopoliittisesti
14566: Vaihtamalla ylituotantoa lammastalouteen lammastaloutta vähintäinkin tasavertaisesti
14567: voidaan kuitenkin huomattavasti keventää val- muiden alojen kanssa.
14568: tiotalouden rasitusta, jota osoittaa seuraava täy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14569: sin tosioloihin perustuva laskelma: taen,
14570: Jos lasketaan hehtaaria kohti pidettävän yksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14571: 150 kg voita tuottava lehmä tai 5 emälammasta tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
14572: karitsoineen viilatuotoksen ollessa näistä yh- lisämäärärahan villan tuotantopalkkioi-
14573: teensä 20 kg ja ylituotantovoikilon maksavan den maksamiseksi tarkoituksella että
14574: valtiolle hinnanalennuskorvauksineen, vienti- lisääntynyt lammastalous toisaalta supis-
14575: palkkioineen ja maidon kuljetusavustuksineen taa karjatalouden ylituotannon aiheut-
14576: mk 7,50, sekä villasta maksettavan tuotanto- tamia menoja.
14577: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
14578:
14579: E. J. Paavola. Pirkko Aro. Armas Leinonen.
14580: 1467
14581:
14582: IV,543.- Rah.al. N:o 373.
14583:
14584:
14585:
14586:
14587: · Paavola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna
14588: Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjastolle.
14589:
14590:
14591: E d u s k u n n a 11 e.
14592:
14593: Vallitsevan vaikean kurssikirjatilanteen. hel- kirjoja, koska kirjasto pystyy sinne sijoittamaan
14594: pottamiseksi Helsingin yliopiston ylioppilas- korkeintaan 30 000 kirjaa opiskelijoiden käyt-
14595: kunnan kirjasto saa ensi vuoden alussa käyt- töön.
14596: töönsä 2 uutta opintolukusalia, joissa opiskeli- Uuden Domus Academican valmistusvai-
14597: jat saavat lisää 220 lukupaikkaa. Tämän lisäksi heessa olisi erinomainen tilaisuus toteuttaa val-
14598: kirjasto saa tilat kurssikirjalainaamoa varten, tion asettaman kurssikirjakomitean tekemä eh-
14599: johon vastedes voidaan sijoittaa n. 75 000 kurs- dotus saada ylioppilaskunnan kirjastosta keskus-
14600: sikirjaa. Näitä lukusaleja ja kurssikirjalainaa- kurssikirjasto, jossa toimisi erillinen kurssikirja-
14601: maa ei ylioppilaskunta kuitenkaan pysty luo- lainaamo, ja siksi olisi suuri vahinko varsinkin
14602: vuttamaan kyseiseen tarkoitukseen, ellei niitä opiskelijoiden kannalta katsottuna, jos tätä ti-
14603: varten saada tarvittava rahamäärä sisustamiseen laisuutta ei voitaisi puuttuvien varojen· takia
14604: ja ylläpitämiseen. Kustannusarvion mukaan ky- toteuttaa.
14605: seisen tilan kalustaminen tulee maksamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14606: 90 000 markkaa. nioittavasti,
14607: Avustuksena lukusalien ja kurssikirjalainaa-
14608: mon tilojen ylläpitämisestä Helsingin yliopis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14609: ton ylioppilaskunta tarvitsee välttämättä tulo- ja menoarviossa 29.37.50 momen-
14610: 110 000 markkaa vuonna 1969. tille Helsingin yliopiston ylioppilaskun-
14611: Uusien tilojen käyttöön ottaminen nostaa nan kirjastoa varten lisäyksenä 150 000
14612: suuressa määrin myös koko kirjaston hallinnolli- markkaa, josta 40 000 markkaa lisäii
14613: sia menoja. Ja ensiarvoisen tärkeätä on saada momentille kertamenona esitettyyn
14614: hankituksi huomattavassa määrin lisää kurssi- 50 000 markkaan.
14615: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
14616:
14617: E. J. Paavola. Pauli Burman. Eino Uusitalo.
14618: Victor Procope. Eeles Landström. Armas Leinonen.
14619: Arvo Salo. Pirkko Aro. Ingvar S. Melin.
14620: Pekka Pesola. T. Leivo-Larsson. Magnus Kull.
14621: Sinikka Luja. N. Kosola. P. R. Haarla.
14622: Anna-Liisa Linkola. Mauno Pohjonen.
14623:
14624:
14625:
14626:
14627: 45 E 746/68
14628: 1468
14629:
14630: IV,544.- Rah.al. N:o 374.
14631:
14632:
14633:
14634: Paavola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lammastalou-
14635: den neuvonnan edistämiseksi.
14636:
14637:
14638: E d u s k u n n a 11 e.
14639:
14640: Valtion taloutta rasittaa erittäin huomatta- tätä tehostaa juuri nyt kun sillä voidaan vai-
14641: vasti maatalousyli tuotanto. Vaitiovallan taholta kuttaa ylituotannon siirtämiseksi kulutustila-
14642: on korostettu sitä, että tuotanto olisi siirre- alueelle. Nämä neuvontaan käytetyt varat tule-
14643: tävä kulutusta vastaavaksi, mikä keventäisi val- vat nimittäin moninverroin takaisin säästämällä
14644: tion menotaloutta. Ainoa ala, missä ei vielä ole valtion varoja. Erikoisesti tätä ja yleensäkin
14645: ylituotantoa, vaan päinvastoin on sen tuotteilla, lammastalouden merkitystä tuotantopoliittisesti
14646: villalla ja lihalla kulutustilaa siinä määrin, että ilmentää seuraava laskelma:
14647: niitä on jopa tuotettu maahan. Jos lasketaan hehtaaria kohti pidettävän yksi
14648: Tuntuu näinollen luonnolliselta, että juuri 150 kg voita tuottava lehmä, tai vaihtoehtoi-
14649: tätä alaa edistetään entistä voimakkaammin sesti 5 emälammasta karitsoineen villautuotok-
14650: myös neuvonnallisesti. Näin ei kuitenkaan ole sen ollessa näistä yhteensä 20 kg ja ylituotan-
14651: tapahtun].lt, vaan on päinvastoin alan edistämis~ tovoikilon maksavan valtiolle hinnanalennuskor-
14652: toimintaa kavennettu juuri aikana, jolloin tulisi vauksineen, vientipalkkioineen ja maidon kulje-
14653: tehdä päinvastoin. Lampaanjalostusyhdistyksen tusavustuksineen mk 7 ,50, sekä villasta makset-
14654: valtionavustusta ei nimittäin ole vuosina 1967 tavan tuotantopalkkiota 7,50 mk/kg ovat vaih-
14655: -68 lisätty indeksin mukaisesti eikä sitä liioin toehdot seuraavat:
14656: esitetä lisättäväksi valtion tulo- ja menoarviossa 150 kg ylituotantovoita a 7,50 1125,-
14657: vuodeksi 1969. Sensijaan on muiden kotieläin- 20 villakilon tuotanto-
14658: ylituotantoalojen avustusta lisätty ja on Lam- palkkio a 7,50 150,-
14659: paanjalostusyhdistyksen jälkeenjääneisyys sa- Vaitiotalouden nettosäästö ha kohti 975,-
14660: massa suhteessa 30 000 markkaa.
14661: Maataloudessa tapahtuva rakennemuutos pyr- Jos siis korvataan 40 000 lypsylehmää
14662: kimyksellä päästä irti työsidonnaisuudesta ja 200 OOO:lla emälampaalla karitsoineen, mikä
14663: siitä johtuva karjattomaan talouteen siirtymi- vaatii rehualana 40 000 ha, olisi valtion talou-
14664: nen, työvoimakysymys, rakennuskysymys, nuori- den nettosäästö 39 milj. markkaa. Lisääntynyt
14665: son maalta pako ja monet muut tekijät ovat villan ja lihan tuotanto ei ilmeisesti tässä pis-
14666: avanneet lammastaloudelle uusia näkymiä, mikä teessä vielä lähestulkoonkaan aiheuta menekki-
14667: on johtanut siihen, että on syntynyt ja yhä pe- vaikeuksia kotimaassa.
14668: rusteilla suurempia katraita. Kun lammastalou- Vaihdettaessa viljahehtaari lammastalou-
14669: temme ennen koostui pienistä omavaraisuuskat- den rehuiksi on valtion nettosäästö myös huo-
14670: raista ollaan siirtymässä suurempiin jopa 100- mattava.
14671: 500 päisiin katraisiin erikoistumalla alalle. Sa- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14672: mansuuntainen kehitys kuin Ruotsissakin, missä taen,
14673: aallonpohja oli vuonna 1958 ja josta lähtien että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14674: kanta siellä on yli kaksinkertaistunut on mah- tulo- ja menoarvioon 30 000 markan li-
14675: dollista meilläkin. Kaikki merkit viittaavatkin sämäärärahan lammastalouden neu-
14676: tähän. vonnan edistämiseksi, että karjatalouden
14677: Edelläolevasta johtuu, että neuvonnallinen ylituotantoa voitaisiin supistaa ohjaa-
14678: tarve lisääntyy lammastalousalalla ja täytyisi malla siirtymistä lammastalouteen.
14679: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
14680:
14681: E. J. Paavola. Pirkko Aro. Armas Leinonen.
14682: 1469
14683:
14684: IV,545.-Rah.al. N:o 375.
14685:
14686:
14687:
14688:
14689: Paavola ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen rakennusten
14690: uudenaikaistamiseen.
14691:
14692:
14693: E d u s kun n a 11 e.
14694:
14695: Vanhojen asuntojen uudenaikaistaminen hel- asuntopulan ahdistamassa maassa tuhlausta. Sen
14696: pottaa toisaalta asuntojen puutetta, toisaalta vuoksi olisi työllisyysvaroin ryhdyttävä lainait-
14697: työllistää rakennustyöläisiä. Asuntojen kipeä tamaan asuntojen modernisoimista. Tässä asiassa
14698: tarve edellyttää toisaalta uusien ja vanhojen olemme yli kymmenen vuotta myöhässä moniin
14699: asuntojen laatueron tasoittamista. Ilman sitä muihin maihin verrattuna ja tosiasiassa olemme
14700: menetämme vuosittain 10 000-15 000 asuntoa maamme asuntotuotannossa siten menettäneet
14701: emmekä koskaan saa rakennustuotantoamme ko- vähintään 100 000 asuntoa.
14702: hoamaan niin suureksi, että asuntojen kysyntä Työttömyyden ja ulkomaankauppamme ta~
14703: ja tarjonta saataisiin joltiseenkin tasapainoon. seen kannalta on myös huomautettava siitä, että
14704: Teollistuva rakentaminen johtaa siihen, että vanhojen rakennusten uusiminen johtaisi siihen
14705: rakennustyöläisten ammattitaitovaatimukset että LVI-teollisuutemme saisi valmistaakseen
14706: muuttuvat. Seurauksena on vanhempien raken- nykyistä suurempia sarjoja ja siis voisi perustaa
14707: nustyöläisten pysyvä työttömyys nuorten sivuot- uusia pysyviä työpaikkoja sekä pääsisi hintakil·
14708: taessa heidät. Vanhempien ammattitaito on sen pailuun maailmanmarkkinoilla. Se olisi vien-
14709: sijaan välttämätön rakennusten modernisoimi- timme monipuolistamisen kannalta tärkeätä.
14710: sessa, koska se on enimmäkseen käsityötä. Huo- On syytä korostaa vielä sitä merkitystä ja
14711: mionarvoista on lisäksi se, että työpalkat muo- vaikutusta, mikä vanhanaikaisten asuntojen mo-
14712: dostavat saneerausmenoista 60-62 prosenttia dernisoimisella on vuokratasoon. Koska sanee-
14713: ja että siitä huolimatta saadaan uusia, nykyai- rauskustannukset ovat verrattomasti halvempia
14714: kaisia asuntoja halvemmalla kuin uudisrakenta- kuin uudisrakentaminen, päästään sen avulla
14715: misella. Ruotsalainen tutkimus osoittaa, että myös alhaisempiin vuokriin.
14716: näissä töissä voidaan käyttää yli 60-vuotiaitakin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14717: ammattityöläisiä. Viime vuoden syyskuussa
14718: meillä oli työllistetty 26 594 rakennustyöläistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14719: ja niistä 3,75 prosenttia eli 992 henkeä van- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan maf-
14720: hojen rakennusten nykyaikaistamistöissä. kan määrärahan vanhojen rakennusten
14721: Ammattitaitoisten rakennustyöläisten käyttä- uudenaikaistamiseen.
14722: minen muihin töihin kuin asuntotuotantoon on
14723: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
14724:
14725: E. J. Paavola. Arne Berner.
14726: Pirkko Aro. Armas Leinonen.
14727: 1470
14728:
14729: IV,546.- Rah.al. N:o 376.
14730:
14731:
14732:
14733:
14734: . Paavola ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailun edistämiseen.
14735:
14736:
14737: E d u s k u n n a ll e.
14738:
14739: Matkailu on valtion taloudellisessa mielessä puutetta on kuitenkin majoitusmahdollisuuk-
14740: varsin huomionarvoinen seikka. Matkailusta sissamme olemassa. Hyvänä esimerkkinä siitä
14741: onkin muodostunut joillekin valtioille varsin on, että mm. uudet lomakylämme ovat läht~
14742: merkittävä elinkeino. Vaikka meidän maamme neet vireästi liikkeelle. Elintason kohotessa
14743: matkailu elää vielä suhteellisen vaatimattomissa majoituspaikkojen tarve kasvaa. Toisaalta lei-
14744: puitteissa, saapui Suomeen v. -67 n. 1.1 milj. rintäalueita on perustettava uusia ja niiden
14745: matkailijaa, joiden maahan tuoma valuutta- kuntoa on kohennettava. Maantiematkailun ke-
14746: määrä arvioidaan n. 175 miljoonaksi mar- hittyessä erilaiset palvelukset tulevat vaatimaan
14747: kaksi. Samanaikaisesti vastaavat menot mat- osakseen lisääntyvää huomiota. Tarvitaan lisää
14748: kailun osalta · muodostuivat 263 miljoonaksi. moottorimajoja, huoltoasemia jne.
14749: Matkailutaseemme jäi siis tuntuvasti alijäämäi- Hyvin tuntuvana puutteena on Suomessa
14750: seksi. Valtiovallan toimesta on pyritty ulko- myös matkailun apuvälineistön vähyys ja viih-
14751: maille matkustavien lukumäärää rajoittamaan teen ennalta suunnittelun puuttuminen.
14752: matkailutaseen tasapainottamiseksi. Sensijaan ei Voidaksemme pysyä mukana matkailijoista
14753: ole ryhdytty päinvastoin maahamme suuntau- käytävässä kovassa kilvassa meidän on Suo-
14754: tuvaa matkailua elvyttämään. Tällaiset toimen- messakin seurattava tarkoin kansainvälisen mat-
14755: piteet olisivat kuitenkin huomattavasti terveem- kailun uusimpia virtauksia, rakennemuutoksia
14756: piä. ja maksusuuntien vaihteluja.
14757: Maamme mahdollisuudet eivät nykyisellään Kaikki edellä mainitut kysymykset ovat mat-
14758: matkailua ajatellen suinkaan ole käytetyt. Luon- kailun menestymisen kannalta huomionarvoisia,
14759: non keskeisestä asemasta Suomen matkailussa mutta toteutettuina vaativat pääomia. Tässä
14760: johtuu, että luontomme omalaatuisimmalla piir- suhteessa olisi myös valtion oltava asiasta kiin-
14761: teellä, järvialueellamme, on matkailumme ku- nostunut ja matkailulle olisikin voitava myön-
14762: vassa hyvin hallitseva asema. Rantaviivamme tää nykyistä tuntuvasti paremmat taloudelliset
14763: merenrannikolla pitkä ja kaunis sekä matkai- lähtökohdat, sillä matkailulle tehdyt uhraukset
14764: lullisesti arvokas. Sen suomat edut ovat pää- maksavat pian itse itsensä.
14765: oS'altaan käyttämättä. Paljon saatetaan lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14766: rakentaa myös Lapin tarjoaman luonnon ja
14767: lumouksen varaan. Matkailun alalla meillä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14768: kyllä yllin kyllin tarjottavaa. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan mar-
14769: Maassamme toimii tällä hetkellä yhteensä kan määrärahan matkailun edistämiseen.
14770: 226 hotellitasoista majoitusliikettä. Ilmeistä
14771: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
14772:
14773:
14774: E. J. Paavola. Eeles Landström. Tuure Salo.
14775: Pirkko Aro. Arne Berner. Armas Leinonen.
14776: 1471
14777:
14778: IV,547.- Rah.al. N:o 377.
14779:
14780:
14781:
14782:
14783: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
14784: teiden avustamiseen.
14785:
14786:
14787: Ed u s kun n a 11 e.
14788:
14789: Valtion tulo- ja menoarviossa määrärahat eri minkä vuoksi näitten heikompirakenteisten tei-
14790: tieluokkien kesken ovat olleet jatkuvasti epä- den routimisvahingot yleensä ovat suuret. Näin
14791: oikeudenmukaisessa suhteessa. Niinpä yksityis- ollen ehdottomasti on todettava valtion tulo-:
14792: tielaitoksen valtionavustus ei ole likimainkaan ja menoarvioesityksessä oleva määräraha 3 mil-
14793: asiallisessa suhteessa tämän tielaitoksen merki- joonaa markkaa aivan liian pieneksi, minkä
14794: tykseen nähden huomioon ottaen valtavasti perusteella joudutaan avustusprosenttia pitä-
14795: lisääntynyt puutavara- ja muu liikenne. Ehkä mään kohtuuttoman alhaisena. Tämä on vali-
14796: ei ole otettu riittävästi huomioon sitä, että tettava asia erityisesti vähävaraisten kuntien
14797: pienihäkin teiltä on aina lähdettävä liikkeelle alueilla, jossa yleensä mahdollisuudet ovat vä·
14798: valtavilla kymmeniä kuutiometrejä käsittävillä häiset.
14799: puutavarakuormilla. V altateitten varsilta ei Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit•
14800: enää mitään kuormien lisäystä tapahdu. Tästä taen,
14801: syystä nämä osaksi yksityisten ylläpitämät tiet
14802: heikompirakenteisina joutuvat erittäin raskaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14803: rasituksen alaisiksi ja sitäkin enemmän, kun tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä 2 mil•
14804: yksityistietkin on pidettävä yleisten tarpeen joonan markan suuruisen määrärahan
14805: vuoksi aurattuna ja liikennekelpoisina talvella, yksityisteiden avustamiseen.
14806: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
14807:
14808: Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
14809: Eino Uusitalo. Olavi Lahtela.
14810: Aaro Lintilä. Ale Holopainen.
14811: Tahvo Rönkkö.
14812: 1472
14813:
14814: IV,548.- Rah.al. N:o 378.
14815:
14816:
14817:
14818:
14819: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
14820: siksi maankäyttölain mukaisia perusparannus- ja tienteko-
14821: töitä varten.
14822:
14823:
14824: E d u s k u n n a 11 e.
14825:
14826: Yksityistielaki jättää ulkopuolelle vähämer- tarpeeseen nähden on aivan liian pieni. Mo-
14827: kitykselliset ja kaksi kilometriä lyhyemmät nissa kunnissa hakemuksia on tehty kymme-
14828: yksityiset tiet. Tällaisille teille ei voi saada niä, mutta keskimäärin avustuspäätöksiä voi-
14829: kunnossapitoavustuksia niin kuin yksityistie- daan antaa vain vähäiselle osalle muuten hy-
14830: lain piiriin kuuluville teille. Maankäyttölain väksyttäville hakemuksille.
14831: nojalla voidaan kuitenkin 2 km lyhyemmille Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14832: yksityisille teille ja viljelysteille saada raken-
14833: nusavustusta mutta ei avustusta vuotuisia kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14834: nossapitokustannuksia varten. Kun tällaisilla tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
14835: teillä on aina muun liikenteen lisäksi huomat- kan suuruisen määrärahan jaettavaksi
14836: tava merkitys puutavara-autoteinä, olisi tällai- avustuksina maankäyttölain mukaisia
14837: sia teitä voitava parantaa liikennekelpoisiksi perusparannus-, ja tienteko- sekä tien
14838: nykyistä enemmän. Ao. momentilla on nyt kuntoonpano- ja kunnossapitotöitä var-
14839: käytettävissä tähän ja metsänviljelyavustuksiin ten.
14840: 2.5 milj. mk mikä hakemusten runsauden eli
14841: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
14842:
14843: Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela.
14844: Aaro Lintilä. Ale Holopainen.
14845: Mauno Pohjonen. Erkki Haukipuro.
14846: Tahvo Rönkkö.
14847: 1473
14848:
14849: IV,549.- Rah.al. N:o 379.
14850:
14851:
14852:
14853:
14854: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pinta-
14855: alatisien maksamiseen.
14856:
14857:
14858: E d u s k u n n a 11 e.
14859:
14860: Maataloustulolain mukaan maksetaan osa hallituksen esityksen mukaan tulisi osaltaan
14861: maataloustulosta viljelmäkoon perusteella pien- maksettavaksi yli vuoden jälkikäteen.
14862: tiloille ns. pinta-alalisää. Se on viljelijöitten Kansalaisia ei saa asettaa eriarvoiseen ase-
14863: palkkaa, jonka viljelijät saavat jälkikäteen. maan myöskään palkanmaksun suhteen. Myös
14864: Vuodelta 1969 maksettaviin pinta-alalisiin viljelijöiden olisi saatava palkka työstään välit-
14865: tarvitaan 107 650 000 markkaa eli 8 870 000 tömästi, joten hallituksen esitystä ei voida
14866: markkaa enemmän kuin tarkoitukseen oli va- hyväksyä, vaan viljelmäkoon mukaan makset-
14867: rattu kuluvan vuoden menoarviossa. Pinta-ala- tavan hintapoliittisen tuen määräraha on otet-
14868: lisien maksatukset ovat kuitenkin myöhästy- tava talousarvioon kokonaisuudessaan ja myös
14869: neet viime vuosien aikana, jonka johdosta hal- maksettava viljelijöille ensi vuoden aikana.
14870: litus on katsonut voivansa lähteä "laillista- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14871: maan" tällaisen epäoikeudenmukaisen menet-
14872: telyn. Niinpä hallitus onkin esittänyt ensi vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14873: den budjettiin pinta-alalisiin vain 42 milj. tulo- ja menoarvioon viljelmäkoon mu-
14874: markkaa ja jättänyt loput 65 650 000 sen kaan maksettavaan hintapoliittiseen tu-
14875: varaan, että ne otettaisiin vuoden 1970 bud- keen lisäyksenä 65 650 000 markkaa ns.
14876: jettiin. Tällainen menettely ei voi olla oikeu- pinta-alatisien maksamiseksi kokonaisuu-
14877: denmukainen maataloudenharjoittajia kohtaan, dessaan vuoden 1969 aikana.
14878: sillä onhan se osa viljelijöiden palkkaa, joka
14879: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
14880:
14881: Pentti Pekkarinen. Aaro Lintilä. Katri-Helena Eskelinen.
14882: Heikki Hasu. Veikko Hanhirova. Eino Uusitalo.
14883: 1474
14884:
14885: IV,550.- Rah.al. N:o 380.
14886:
14887:
14888:
14889:
14890: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra.kentami-
14891: seksi välillä Halolanmäki-Tervo.
14892:
14893:
14894: E d u s k u n n a 11 e.
14895:
14896: Eduskunta on hyväksynyt jo 25 vuotta sit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14897: ten maantien rakentamisesta välille Halolan- taen,
14898: mäki-Käpysalo-Pulkkilansaari-Tervo. Mai-
14899: nitulla tielinjalla on sittemmin suoritettu ko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14900: neellinen tutkimus, mutta tien rakentamiseen talousarvioon 50 000 markan suuruisen
14901: ei ole vielä ryhdytty. Kun tiestä tulisi kautta- määrärahan maantien rakennustöiden
14902: kulkuluontoinen saaristotie, jonka vaikutuspii- aloittamiseksi välillä Halolanmäki-Kä-
14903: rissä on runsaasti saaristoasutusta, olisi sen pysalo-Pulkkilansaari-Tervo.
14904: rakentaminen erittäin tärkeätä.
14905: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
14906:
14907: Pentti Pekkarinen. Mikko Volotinen.
14908: Aaro Lintilä. A. Holopainen.
14909: 1475
14910:
14911: IV,551.- Rah.al. N:o .381.
14912:
14913:
14914:
14915:
14916: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräi-
14917: siä sotaeläkkeitä varten.
14918:
14919:
14920: E d u s k u n n a 11 e.
14921:
14922: Maassamme erittäin pitkälle kehitetyn so- Kun lisäksi otetaan huomioon, että rintama-
14923: siaaliturvan ulkopuolelle ovat jääneet rintama- mieseläkkeiden korottamisella . olisi työttö-
14924: miehet, joista huomattava osa elää heikoissa myyskortistoon hakevien lukumäärää supistava
14925: olosuhteissa. Yhteiskunnan on vihdoinkin jär- vaikutus, olisi erittäin tärkeätä, että määräraha
14926: jestettävä myös heidän eläkeasiansa tyydyttä- korotettaisiin 10 miljoonaksi markaksi.
14927: vään kuntoon. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14928: Vuoden 1968 tulo- ja menoarvioon hyväksyi taen,
14929: eduskunta yhden miljoonan markan suuruisen
14930: määrärahan ylimääräisiin sotaeläkkeisiin. Halli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
14931: tus on esittänyt vuoden 1969 talousarvioesi- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan mar-
14932: tykseen samaan tarkoitukseen 5 miljoonan mar- kan suuruisen määrärahan ylimääräisiä
14933: kan määrärahan. Tarpeeseen verrattuna tämä sotaeläkkeitä varten.
14934: määräraha on kuitenkin liian pieni.
14935: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
14936:
14937: Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen.
14938: Aaro Lintilä. Tahvo Rönkkö.
14939: Olavi Lahtela. Heikki Hasu.
14940: A. Holopainen. Katri Kaarlonen.
14941:
14942:
14943:
14944:
14945: 46 E 746/68
14946: 1476
14947:
14948: IV,552.- Rah.al. N:o 382.
14949:
14950:
14951:
14952:
14953: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
14954: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
14955:
14956:
14957: E d u s k u n n a 11 e.
14958:
14959: Maatilojen stsamen ja ulkonainen rationali- lainoituksessa muita huonompaan asemaan.
14960: sointi on nykyisin kaikkien kansalaisten hyväk- Maatiloiltamme puuttuu nykyistä, yleistä asu-
14961: symää toimintaa. Tosiasia kuitenkin on, että mistasoa vastaavia asuntoja, joten asuntojen
14962: varsinkin ulkoiseen ratianalisointiin kuuluva uusiminen ja peruskorjausten suorittaminen
14963: tilakoon suurentaminen sekä tie- ja kuivatus- ovat välttämättömiä. Myös muuhun maankäyt-
14964: suhteiden parantaminen on erittäin suuressa tölainoitukseen tarvitaan enemmän määrära-
14965: määrin pääomia vaativa kysymys. Tämä on hoja.
14966: usein nykyisen hallituksen jäsentenkin taholta Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
14967: esille tuotu. Tämän kiistämättömän tosiasian ehdotamme,
14968: tunnustamista ei kuitenkaan ilmennä budje-
14969: tissa maatalouden kehittämisrahastoon tehty että Eduskunta korottaisi valtion
14970: 40 000 000 markan siirto. vuoden 1969 tulo- ;a menoarvion
14971: Erityisen tärkeätä olisi lisätä lisämaanosto- 30.49.60 momentille merkittyä siirtoa
14972: lainoitusta, koska nimenomaan sen avulla on maatilatalouden kehittämisrahastoon
14973: mahdollista tilakokoa suurentaa. Maatilojen 40 000 000 markasta 60 000 000 mark-
14974: asuntolainoitusta olisi myöskin lisättävä, koska kaan.
14975: viljely- ja asuntoviljelytilat ovat jääneet asunto-
14976: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
14977:
14978: Pentti Pekkarinen. Aaro Lintilä. A. Holopainen.
14979: Paavo Niinikoski. Mikko Volotinen. Heikki Hasu.
14980: Veikko Honkanen. Mauno Pohjonen. Tahvo Rönkkö.
14981: 1477
14982:
14983: IV,553.- Rah.al. N:o 383.
14984:
14985:
14986:
14987:
14988: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta uudis- ;a kivenrai-
14989: vauspalkkioiden myöntämiseen.
14990:
14991:
14992: E d u s k u n n a II e.
14993:
14994: Hallituksen esityksestä valtion tulo- ja me- ja muita etuja k.o. pykälässä mamttwn poik-
14995: noarvioksi vuodelle 1969 puuttuu määräraha keuksin aikaisempien säännösten mukaisesti,
14996: uudis- ja kivenraivauspalkkioita varten. Määrä- eikä poikkeuksiin kuulu uudisraivauspalkkioita.
14997: raha on jätetty pois, vaikka yleisesti ollaan tie- Näin ollen olisi kaikille mh-lain mukaisille ti-
14998: toisia · siitä, että esimerkiksi kivenraivaustoi- loille suoritettava uudisraivauspalkkioita, tilo-
14999: minta on välttämätöntä jo maatalouden ratio- jen perusparannussuunnitelmiin liittyvien
15000: nalisoinninkin suorittamiseksi. Niinpä esimer- uudisraivausten osalta 16 päivänä elokuuta
15001: kiksi koneistuksessa on kivisillä mailla edetty 1958 voimassa olleiden säännösten mukaan.
15002: pidemmälle kuin kivien poistamistyö edellyt- Erityisen perusteltua on uudisraivauspalkkioi-
15003: täisi. Traktoreitten ja muiden työkoneitten rik, den myöntäminen mh-lain mukaisille uutistilan
15004: koutumis- ja kulumisvauriot ovat kivisillä perustamispalkkiotiloille. Näiden tilojen asuk-
15005: mailla niin suuret, että kivien poisto on ehdot- kaille ei myönnetty uudisraivauspalkkion myön-
15006: tomasti myös kannattavaa sekä yksityistaloudel- tämistä. Näiden tilojen raivauspalkkiotuki sää-
15007: lisesti että kansantaloudellisesti. Käytännön ko- dettiin alunalkaen normaalisista uudisraivaus-
15008: kemukset kuitenkin osoittavat, että kivenrai- palkkiomäärärahoista myönnettäväksi asukkai-
15009: vaustoiminnan edistyminen riippuu pääoma- den etujen turvaamiseksi. Valtion antama rai-
15010: köyhillä tiloillamme kivenraivauspalkkiotoi- vaustuki olisi lyöty perustamispalkkioilla kiin-
15011: minnasta. Tästä syystä olisi tulo- ja menoar- teänä summana kiinni, kun taas uudisraivaus-
15012: vioon otettava tätä tarkoitusta varten määrä- palkkion suuruutta voitiin asetuksella korottaa.
15013: raha. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15014: Uudisraivauspalkkioiden myöntämistä olisi nioittaen,
15015: myös jatkettava ainakin maanhankintalain ja
15016: maankäyttölain mukaisilla tiloilla. Asutuslain- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15017: säädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpi- tulo- ia menoarvioon 2 000 000 markan
15018: teistä annetun lain (360/58) 15 §:n 1 momen- määrärahan käytettäväksi uudis- ;a ki-
15019: tissahan nimenomaan säädetään, että maanhan- venraivauspalkkioiden myöntämiseen.
15020: kintalain mukaisille tiloille annetaan luottoa
15021: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
15022:
15023: Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela.
15024: Paavo Niinikoski. Mikko Volotinen.
15025: Veikko Honkanen. A. Holopainen.
15026: Mauno Pohjonen. Erkki Haukipuro.
15027: 1478
15028:
15029: IV,554.-Rah.al. N:o 384.
15030:
15031:
15032:
15033:
15034: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta alueteatteritoiminnan
15035: aloittamisen tukemiseen.
15036:
15037:
15038: E d u s k u n n a 11 e.
15039:
15040: Maamme teatterilaitoksen hallinnollinen tämään vähävaraistenkin katsojien saavutetta-
15041: uudelleenjärjestely luomalla maahan alueteatte- vissa. Alueteatteritoimintaa, jonka käsityk-
15042: rijärjestelmä on lähiaikojen teatteripolitiikan semme mukaan olisi päästävä heti aloittamaan
15043: keskeinen tavoite. Tätä uudistusta toimeenpan- 4-5 teatterikeskuksessa, teattereilla ei ehdo-
15044: taessa kiinnitetään erityistä huomiota maamme tettujen määrärahalisäysten puitteissa ole mi-
15045: eri alueiden teatteritarpeen tyydyttämiseen niin, tään mahdollisuuksia. Kun alueteatterijärjestel-
15046: että laajojen maakuntien asukkaat saataisiin män toteuttaminen ei myöskään saa merkitä
15047: kansamme perinteisesti arvostaman ja suosiman valtionavun kaventamista niiltä elinkelpoisilta
15048: näyttämötaiteen katsojapiiriin samoilla talou- teattereilta, jotka sijaintinsa ja luonteensa puo-
15049: dellisilla edellytyksillä kuin kaupunkikeskus- lesta eivät muodostu alueteattereiksi, olisi alue-
15050: tenkin asukkaat. Useat teatterit ovatkin jo teatteritoiminnan·· aloittamisen tukemiseen saa-
15051: ryhtyneet laajentamaan toimintaansa ympäröi- tava erityinen määräraha lisäyksenä teatterien
15052: vään maakuntaan alueteatteriluontoisesti. valtionavtistuksiin.
15053: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15054: dotettu teatterien valtionavustusten nousu kat- nioittavasti,
15055: taa noin viidenneksen teatterien palkkameno-
15056: jen vuoden aikana tapahtuneesta noususta, ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15057: vaikka viime vuosi olikin teattereissa katsoja- tulo- ;a menoarvioon 29. Pl. 90. luvun
15058: määriltään ennätyksellinen, eivät pääsylipputu- 53 momentille lisäyksenä 200 000 mark•
15059: lot kasvaneet läheskään yhtä paljon kuin me- kaa alueteatteritoiminnan aloittamisen
15060: not, koska teatterinäytännöt on aina pyritty pi- tukemiseen.
15061: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
15062:
15063: Antti 0. Pennanen. Pauli Puhakka. Edit Terästö.
15064: Aili Vaittinen. Irma Rosnell. Eero Häkkinen.
15065: Paula Ruutu. V. J. Rytkönen. Reino Karpola.
15066: A. Holopainen. Eino Räsänen. Juuso Häikiö.
15067: Mikko Volotinen. Ville Tikkanen. Aulis Juvela.
15068: 1479
15069:
15070: IV,555.- Rah.al. N:o 385.
15071:
15072:
15073:
15074:
15075: Pennanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä
15076: sotaeläkkeitä varten.
15077:
15078:
15079: E du s kunnalle.
15080:
15081: Vuoden 1969 33 Pl:n 22 luvun 50 momen- vät kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa ase-
15082: tille on otettu 5 miljoonan markan arviomäärä- massa sairauksien, työttömyyden ja taloudellis-
15083: raha yUmääräisiä sotaeläkkeitä varten rintama- ten vaikeuksien johdosta.
15084: sotilaille. . Kun edellä mainittu 5 miljoonan markan
15085: Kuluvalle vuodelle on varattu samaan tar- arviomääräraha on tarkoitettu juuri taloudelli-
15086: koitukseen 1 miljoona markkaa, joka ·riittää sissa vaikeuksissa oleville rintamasotilaille, niin
15087: 1 400 • erittäin vaikeassa taloudellisessa ase- perusteet ovat sosiaalisesti hyväksyttäviä ja tar-
15088: massa olevalle rintamasotilaalle 60 mk:n suu· koituksenmukaisia. Kuitenkin on todettava,
15089: ruisena kuukausieläkkeenä. että esitetty määräraha on liian pieni asetettuun
15090: Asianomaisten viranomaisten ilmoitusten tarkoitukseen, minkä vuoksi sitä olisi ehdot-
15091: mukaan .on tähän mennessä hakijoita ilmaantu- tomasti korotettava.
15092: nut n. 16 000 ja pintapuolisen tarkastuksen pe• Edellä olevan johdosta esitämmekin kun-
15093: rusteella on jo voitu todeta, että näistä haki- nioittaen,
15094: joista suurin osa täyttää ne sosiaaliset vähim-
15095: mäisvaatimukset, mitkä valtioneuvosto on aset- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15096: tanut asianomaisen eläkkeen saamisen ehdoksi. tulo- ja menoarvion 33.22.50 momen-
15097: Vaikka on täysin ymmärrettävää, että val- tille 5 miljoonaa markkaa ylimääräisiä
15098: tioneuvoston on täytynyt budjettia laadittaessa sotaeläkkeitä varten lisäyksenä eläkkei-
15099: noudattaa erittäin suurta säästäväisyyttä, niin den suorittamiseksi kaikille niille rin-
15100: ovat valitettavasti tästä säästäväisyydestä joutu- tamasotilaille, jotka todetaan todella
15101: neet kärsimään mm. nekin henkilöt, jotka elä- olevan taloudellisissa vaikeuksissa.
15102: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
15103:
15104: Antti 0. Pennanen. Lars Lindeman.
15105: Eero Salo. Ville Tikkanen.
15106: Valdemar Sandelin. Aune Salama.
15107: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen.
15108: 1480
15109:
15110: IV,556.- Rah.al. N:o 386.
15111:
15112:
15113:
15114:
15115: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ruumiinavauskulujen
15116: suorittamiseksi.
15117:
15118:
15119: E d u s k u n n a 11 e.
15120:
15121: Oikeusturvallisuus ja eräät käytännöllisiä ja Jos kuitenkin katsotaan ruumiinavauksen
15122: tieteellisiä tarkoituksia palvelevat seikat edel- liittyvän yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
15123: lyttävät eräissä tapauksissa ruumiin kuoleman- intressiin niin laajamittaisena kuin se nyt käy-
15124: jälkeisessä käsittelyssä tiettyjä toimenpiteitä. tännössä tapahtuu, on vainajan jäämistön ja
15125: Himtauslupa on saatavissa vain virallisen kuo- omaisten rasittamista ruumiinavauskustannuk-
15126: lintodistuksen nojalla. silla pidettävä kohtuuttomana. Huomattavaa
15127: Viime vuosina ovat suuressa määrin yleisty- myöskin on, että oikeuslääkeopillisista ruu-
15128: neet kuolemantapauksissa suoritetut kuolinto- miinavauksista vainajan jäämistölle aiheutuvat
15129: teamusruumiinavaukset ennenkuin virallinen kulut saattavat olla varsin eri suuruisia, joka
15130: kuolintodistus annetaan. Käytännössä tämä sekin asettaa vainajan omaiset toisistaan poik-
15131: merkitsee sitä, ettei lääkäri ulkoisella ruumiin- keavaan asemaan. Ruumiinavauskulujen perimi-
15132: tarkastuksella anna kuolintodistusta vaan mää- nen omaisilta herättää kansalaisten keskuu-
15133: raa suoritettavaksi kuolintoteamusruumiin- dessa tyytymättömyyttä ja saattaa perimisteh-
15134: avauksen tai täydellisen oikeuslääketieteellisen täviin joutuvat poliisi- ja ulosottoviranomaiset
15135: ruumiinavauksen. Kustannukset näistä viran- kiusalliseen asemaan. Lisäksi pakkoperintään
15136: omaisten toimenpiteistä veloitetaan omaisilta. joutuvat ruumiinavauskustannukset antavat li-
15137: Kun jätetään arvostelun ulkopuolelle ne ta- sätyötä lääninoikeuksille ja muille viranomai-
15138: paukset, joissa poliisiviranomaiset ovat pyytä- sille, joten ruumiinavauskustannusten suoritta-
15139: neet oikeuslääkeopillisen ruumiinavauksen toi- minen kuuluisi yksinomaan valtiolle.
15140: mittamista, ovat tulokset tietojen mukaan run- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
15141: saasti suoritetuista muista kuolintoteamusruu- tavasti,
15142: miinavauksista olleet vain luonnollisen kuolin-
15143: syyn toteavia. Tämän vuoksi olisi vakavasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15144: harkittava, onko nykyisessä laajuudessa suori- tulo- ;a menoarvioon 50 000 markan
15145: tetuilla ruumiinavauksilla sellaista oikeustur- määrärahan ruumiinavauskulujen suo-
15146: vallisuuteen liittyvää merkitystä, että niiden rittamiseksi valtion varoista.
15147: suorittaminen tässä laajuudessa on tarpeellista.
15148: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
15149:
15150: Antti 0. Pennanen. Ville Tikkanen.
15151: 1481
15152:
15153: IV,.5.57.-Rah.al. N:o 387.
15154:
15155:
15156:
15157:
15158: Pennanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
15159: avustuksiksi vaikeuksiin joutuneille kunnille.
15160:
15161:
15162: E d u s k u n n a 11 e.
15163:
15164: Hallitus ehdottaa vaikeuksiin joutuneiden työllisyystilanteen huomioonottaen joutuu ensi
15165: kuntien valtionapua vähennettäväksi 2 milj. vuonna tukemaan taloudellisissa vaikeuksissa
15166: markalla. Hallitus perustelee esitystään sillä, olevia kuntia arvioitua enemmän, koska työlli-
15167: että kuntien kantokykyluokituksesta annetun syystilanne tuskin paranee siinä määrin kuin
15168: lain soveltaminen vuoden 1969 alusta tulee on arvioitu. Tästä syystä valtionapu vaikeuk-
15169: helpottamaan kaikkien vaikeimmassa taloudel- siin joutuneille kunnille tulisi pysyttää ennal-
15170: lisessa asemassa olevien kuntien taloudenhoi- laan.
15171: toa, koska lakisääteiset valtionavustukset näille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15172: kunnille tulevat suhteellisesti muihin kuntiin
15173: verrattuna nousemaan ja kantokyvystä johtuvat että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15174: erinäisiin lakeihin perustuvat rasitukset suh- tulo- ja menoarvioon momentille
15175: teellisesti laskemaan. 26.97.30 lisäyksenä 2 milj. markkaa
15176: Hallituksen edellä esittämistä perusteluista käytettäväksi valtionavustuksiksi vai-
15177: huolimatta on ilmeistä, että valtio nykyisen keuksiin joutuneille kunnille.
15178: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
15179:
15180: Antti 0. Pennanen. Artturi Koskinen.
15181: A. Holopainen. U. H. Voutilainen.
15182: 1482
15183:
15184: IV,558.-Rah.al. N:o 388.
15185:
15186:
15187:
15188:
15189: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyn varmuusvaras-
15190: ton aikaansaamiseksi Pohjois-Karjalaan.
15191:
15192:
15193: Ed u s k u n n a 11 e.
15194:
15195: Nestemäisten polttoaineiden varastoiminen Joensuun seutu ja koko Pohjois-Karjalan lää-
15196: eri puolille maata on tullut ajankohtaiseksi mm. nin alue muodostaa tyhjiön, jossa lämmityk-
15197: sen takia, että öljylämmitykseen on siirrytty seen käytettävän ja myös muiden öljyjen var-
15198: yhä enenevässä määrässä sekä julkisissa laitok· muusvarastoja ei ole. Tämän vuoksi olisi kiireel-
15199: sissa sekä yksityisen elinkeinoelämän piirissä. lisesti saatava käyntiin suunnittelu- ja raken-
15200: Öljyn varastoimistilat sen sijaan ovat melkoisen nustyö öljyn varmuusvarastoinnin järjestämi-
15201: vähäiset. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella seksi Pohjois-Karjalan läänin alueella.
15202: ei ole olemassa minkäänlaisia ns. varmuusvaras- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
15203: toja. Tästä johtuen poikkeuksellisissa olosuh- tavasti,
15204: teissa tai kriisitilanteissa - aiheutuivatpa ne
15205: kansainvälisistä tapahtumista tai mistä syystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15206: tahansa - joudutaan erittäin nopeasti tilantee- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
15207: seen, jossa öljyn saanti vaikeutuu tai loppuu määrärahan Pohjois-Karjalan läänin
15208: kokonaan. Jos tällainen tilanne syntyisi talvi- alueelle rakennettavan öljyn varmuusva-
15209: kuukausina ja jos ei olla varauduttu paikalli- raston rakennuspaikan tutkimiseksi ja
15210: seen varastointiin, on tilanne erittäin vaikea. rakennustöiden aloittamiseksi.
15211: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
15212:
15213: Antti 0. Pennanen. Mikko Volotinen. U. H. Voutilainen.
15214: 1483
15215:
15216: IV,559.- Rah.al. N:o 389.
15217:
15218:
15219:
15220:
15221: Pennanen: Määrärahan osoittamisesta Joensuun korkeakoulun
15222: feirjaston. perustamista varten.
15223:
15224:
15225: E d u s k u n n a 11 e.
15226:
15227: Annettaessa lakia korkeakoulun perustami- Sen vuoksi olisi Joensuun korkeakoulun
15228: sesta Joensuuhun edellytettiin, että korkeakou- kirjastoa varten palkattava päätoiminen kirjas-
15229: lun toiminta käynnistyy viimeistään syksyllä tonhoitaja, saatava tarpeelliset välineet sekä
15230: 1970. ryhdyttävä suorittamaan kirjojen hankintaa.
15231: Korkeakoulun toiminnalle on kirjasto vält~ Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
15232: tämätön, Joensuun korkeakoulun kohdalla se on taen,
15233: mahdollista järjestää, seminaarikirjastoja lu-
15234: kuunottamatta, myös maakuntakirjaston yhtey- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15235: teen sitä laajentamalla. Riippumatta siitä, muo- tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
15236: dostetaanko korkeakoulun kirjasto maakunta- suuruisen määrärahan Joensuun ·korkea-
15237: kirjaston yhteyteen vai erilliseksi, on edellytet- koulun kirjaston päätoimisen kirjaston"
15238: tävä, että kirjaston perustamisen vaatimiin toi- hoitajan palkkaukseen ja muihin kirjas-
15239: menpiteisiin on ryhdyttävä riittävän ajoissa en- ton perustamiseen liittyvien toimenpi-
15240: nen korkeakoulun käynnistämistä, koska kirjas- teiden sekä hankintojen rahoittamiseen
15241: ton luominen korkeakoulun tarpeisiin ei ta- käytettäväksi.
15242: pahdu hetkessä, vaan se vaatii aikaa.
15243: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
15244:
15245: Antti 0. Pennanen.
15246:
15247:
15248:
15249:
15250: 47 E 746/68
15251: 1484
15252:
15253: IV,.560.- Rah.al. N:o 390.
15254:
15255:
15256:
15257:
15258: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta virastovaratyöläisten
15259: palkko;en korottamiseen.
15260:
15261:
15262: Ed u s kun n a 11 e.
15263:
15264: Valtion eri virastoissa ja laitoksissa on erit- totmut muuttaa vakinaisiksi tai ylimääräisiksi
15265: täin suuri määrä työntekijöitä, jotka ovat työs- toimiksi on asianomaisille oikeudenmukaisuu-
15266: kennelleet pitkiä aikoja pysyväisluontoisesti den saavuttamiseksi maksettava sama palkka
15267: hoitaen vaativiakin tehtäviä, mutta ovat edel- samoista tehtävistä kuin vakinaisille ja ylimää-
15268: leen tilapäisiä ns. virastovaratyöläisiä. räisille toimenhaltijoille.
15269: Ei voida pitää oikeudenmukaisena, että val- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
15270: tion taholla siirrytään asteittain siihen, että em. tavasti,
15271: tilapäisellä työvoimalla teetetään jatkuvasti
15272: tehtäviä, jotka ovat pysyviä ja välttämättömiä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15273: työntekijäin saadessa kuitenkin huomattavasti tulo- ia menoarvioon 500 000 markan
15274: alempaa palkkaa kuin samoissa tehtävissä olevat määrärahan virastovaratyöläisten palk-
15275: valtioh vakinaiset ja ylimääräiset toimenhalti- ko;en korottamiseksi samalle tasolle
15276: jat. kuin vakinaisten ia ylimääräisten toi~
15277: Mikäli ei voida kyseisiä virastovaratyöläisten menhaltiioiden palkat.
15278: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
15279:
15280: Antti 0. Pennanen. Ville Tikkanen.
15281: 1485
15282:
15283: IV,561.- Rah.al. N:o 391.
15284:
15285:
15286:
15287:
15288: Pennanent MäärärtJhat~ osoitt4misesta yhdystien rakentamiseksi
15289: Pyhäselän kun11111f Kummun paikallistiettä Joensuun kau-
15290: pungin Iiksenvaaran paikallistielle.
15291:
15292:
15293: E d u s k u n n a 11 e.
15294:
15295: Joensuun kaupunkiin etelästä tuleva valta- kenneoloja. Paikalliset tiekunnat cwat suoritt•
15296: tie n:o 6 on erittäin vilkkaasti liikennöity. neet liikenndaskentoja alueen yksityisteillä ja
15297: Vaikka Joensuun sisääntuloväylät tulisivatkin tooenneet ero. yhdystien tarpedliseksi.
15298: rakennetuiksi lähivuosina, tulee valtatien n:o 6 Yllä esitetyin perusteluin tietutkimuksen
15299: liikenne pysymään vilkkaana. Tämän vuoksi tarpeesta Pyhäselän kunnan Kummun ptikal-
15300: olisi tutkittava, millä tavoin helpotettaisiin val- listidtä Joensuun kaupungin Iikse.nvaaran pat.
15301: tatien n:o 6 liikennettä Joensuun kaupungin kallistielle ehdotan kunnioittavasti,
15302: alueella sekä samalla parannettaisiin eräiden
15303: valtatie n:o 6 vaikutuspiiriin kuuluvien aluei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15304: den liikenneoloja. Pyhäselän kunnan Kummun tulo- ;a menoarvioon 40 000 markka
15305: paikallistieltä Joensuun kaupungin Iiksenvaa- käytettäväksi tutkimukseen j6 SliiUNtlit-
15306: ran paikallistielle rakennettava noin 3.5 kilo- teluun sekä töiden aloittamiseen #7S·
15307: metrin pituinen yhdystie tulisi helpottamaan tien rakentamisehi Pyhäselän krm1t1111
15308: valtatien n:o 6 liikennettä sekä parantamaan sa- Kutnmun paikallistieltä Joens'Nut'l Kl!l#-
15309: malla huomattavasti Pyhäselän kunnan Mulon pungin Iiksenvaarrm paikallinielle.
15310: kylän ja Joensuun kaupungin Iiksenvaaran lii-
15311: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
15312:
15313: Antti 0. Pennsoen.
15314: a486
15315:
15316: IV,562.- Rah.al. N:o 392.
15317:
15318:
15319:
15320:
15321: Pennanen: Määrärahan osoittamisesta Joensuun postiautovarikon
15322: suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
15323:
15324:
15325: E d u s k u n n a 11 e.
15326:
15327: Jo usean vuoden ajan on valmisteltu suunni- suurempia arvonalennuksia, sillä kalustoa on
15328: telmia postiautovarikon rakentamisesta Joen- runsaasti: 19 linja-autoa, 20 pakettiautoa, 5
15329: sauhun. ·Asiassa ei ole saavutettu kuitenkaan kuorma-autoa ja 27 lennätinautoa eli yhteensä
15330: minkäänlaista edistymistä. Nykyisestä oloti- 71 moottoriajoneuvoa.
15331: lasta aiheutuu monia epäkohtia. Lisäksi asiaan vaikuttavana seikkana on mai-
15332: · : Postiautovarikko joutuu toimimaan useassa nittava, että Joensuun postiautovarikoita ajaa
15333: paikassa yksityisiltä vuokratuissa kalliissa ti- päivittäin 20 säännöllistä linjaa. Postiautovari-
15334: loissa. Työntekijäin työ- ja sosiaaliset olot ovat kon henkilökunta käsittää 29 vakinaista toi-
15335: kehnot eivätkä täytä lain määräyksiä. Edelleen men- ja viranhaltijaa.
15336: å'utojen ja kaluston huolto- ja hoitomahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotan,
15337: suudet puutteellisissa tiloissa ovat heikot.
15338: · Edellä olevat epäkohdat ovat omiaan aiheut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15339: tamaan vuosien mittaan valtiolle jo taloudelli- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
15340: sestikin suuria kustannuksia yli sen, mitä tar- määrärahan Joensuun postiautovarikon
15341: koitukseen rakennettava varikko tulisi maksa- suunnittelu- ja rakennustöiden aloitta-
15342: maan. Kaluston säilytys ja hoito puutteellisissa miseksi.
15343: tiloissa merkitsee myöskin vuosittain normaalia
15344: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
15345:
15346: Antti 0. Pennanen.
15347: 1487
15348:
15349: IV,563.- Rah.al. N:o 393.
15350:
15351:
15352:
15353: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisimiesten ;atko-
15354: koulutuksen iäriestämistä varten.
15355:
15356:
15357: E d u s k u n n a 11 e.
15358:
15359: Kehittyvässä yhteiskunnassa lisääntyy am- tuksen tarve, mutta itse asian lopullinen rat-
15360: matti- ja jatkokoulutuksen tarve jatkuvasti ja kaisu on jätetty toteuttamatta.
15361: niinpä monilla aloilla edellytetään ammatin hoi- Poliisimiehet ovat omakohtaisella toiminnal-
15362: don kannalta välttämättömänä määräaikaista laan osoittaneet jatkokoulutuksen . tarpeellismi~
15363: kertaus- ja täydennysoppijakson suorittamista. den ja myös julkisuudessa on poliisimiesten ha7
15364: Yksityiset työnantajat ovat kiinnittäneet tähän luun kohottaa omatoimisesti ammattitaitoaan
15365: seikkaan ansaittua huomiota ja valtiohallinnon- kiinnitetty asian hyvin ansaitsemaa huomiota,
15366: kin eräillä aloilla on virkamiesten tai työsuh- mutta samalla on kummeksuttu sitä, ettei po,:.
15367: teessa olevien jatkokoulutus järjestetty yleistä liisikunnan jatkokoulutusta ole edellä. mainit~
15368: kehitystä seuraten ajan vaatimuksia vastaavasti. tujen rikospoliisimiesten erikoiskursseja lukuuri
15369: Samaa ei voida sanoa poliisikuntamme jatko- ottamatta järjestetty valtion toimesta. Jatko-
15370: koulutuksesta, joka rajoittuu ainoastaan rikos- koulutuksen tarvetta esiintyy myös järjestysp<},
15371: poliisimiehille ja moottoriajoneuvon kuljetta- liisi- ja maaseutupoliisimiesten keskuudessa,
15372: jina toimiville poliisimiehille satunnaisin väli- sillä tehtävät poliisitoimen tällä sektorilla li-
15373: ajoin järjestettyihin erikoiskursseihin. Valtaosa sääntyvät ja monipuolistuvat jatkuvasti.
15374: poliisikunnastamme joutuu hankkimaan varsi- Poliisin tehtävänä on laillisen valtio- ja yh,
15375: naisen poliisikoulutuksen, jonka poliisimies saa teiskuntajärjestyksen suojaaminen sekä ylei-
15376: eriasteisten virkatutkintojen suorittamisena po- sen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pi~
15377: liisiopistossa keskimäärin kymmenen ensimmäi- täminen. Tehtäväkenttä ja tehtävien suoritus-
15378: sen palveluvuotensa aikana, jälkeen kaiken am- tapa on aikojen kuluessa eikä vähiten viime
15379: matissaan tarvitsemansa lisätiedon omatoimi- vuosikymmeninä selvästi ja merkittävästi muut-
15380: sesti. Tämä tieto ja sen käytännön soveltami- tunut vaatien tekijältään entistäkin enemmän.
15381: nen on erityisen monitahoista, varsinkin kun Poliisin henkilökunnan määrä ei ole riittävästi
15382: tiedetään, että alati kehittyvä ja muuttuva lain- seurannut maan asukasluvun nousun ja väestö-
15383: säädäntö asettaa poliisimiehet yhä vaativam- keskuksien sekä erityisesti liikenteen kasvun
15384: pien ratkaisujen eteen. aiheuttamaa toimintojen lisääntymistä. Kuiten-
15385: Kahden vuosikymmenen ajan ovat poliisijär- kin yhteiskunta odottaa poliisiltaan näissäkin
15386: jestöt ja erityisesti Suomen Poliisien Liitto r.y. olosuhteissa tietyn asteista ja tasoista järjestys-
15387: ylläpitäneet poliisimiesten toivomuksesta am- ja turvallisuuspalvelua. On kohtuullista, että
15388: matillista jatkokoulutustoimintaa valtakunnal- yhteiskunta puolestaan antaa poliisilleen riittä-
15389: listen opinto- ja luentopäivien sekä liiton jäsen- vät mahdollisuudet yhteiskunnan asettamien
15390: yhdistysten toimesta eri puolilla Suomea järjes- normien mukaiseen palveluun, järjestämällä po-
15391: tettyjen vastaavanlaisten jatkokoulutustilai- liisikunnan jatkokoulutuksen ajan vaatimuksia
15392: suuksien muodossa. Tämä jatkokoulutustoi- vastaavaksi ja ottamalla huomioon se todelli-
15393: minta on rahoitettu kokonaisuudessaan liiton nen tarve, joka jatkokoulutuksen suhteen esiin-
15394: ja sen jäsenyhdistysten varoilla, joskin myös tyy.
15395: valtiovalta on osittain osallistunut kustannuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15396: siin suorittamalla luennoitsijoina jatkokoulu- tavasti,
15397: tustilaisuuksiin saapuvien asiantuntijain ja vir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15398: kamiesten matkakustannukset. Viimeksi mai- tulo- ia menoarvioon 150 000 markan
15399: nittu seikka osoittaa, että valtiovallankin ta- suuruisen määrärahan poliisimiesten ;at-
15400: holla tunnustetaan poliisimiesten jatkokoulu- kokoulutuksen iär;estämistä varten.
15401: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
15402:
15403: Antti 0. Pennanen. Ville Tikkanen.
15404: 1488
15405:
15406: IV,564.- Rah.al. N:o 394.
15407:
15408:
15409:
15410:
15411: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi sotavete-
15412: raanijärjestöjen hallintomenoja varten.
15413:
15414:
15415: E d u s k u n n a 11 e.
15416:
15417: Vuoden 1969 tulo- ja menoarviossa on .33. nisteriön edellä mainitulta sosiaaliturvamo-
15418: pääluokassa kohta 59 "Muu sosiaaliturva" mo- mentilta, koska nähtävästi on odotettu järjes-
15419: mentilla 51 "Valtionapu sosiaalijärjestöille" va- töjen yhtymistä.
15420: rattuna 125 400 mk:aa. Nyt kuitenkin on ilmeistä, etteivät järjestöt
15421: ·Kun ko. määräraha on ehdotettu budjettiin yhdy ainakaan lähitulevaisuudessa, joten olisi
15422: ei ole luonnollisesti otettu huomioon sitä, että suotavaa, että ne voisivat saada valtiolta tarvit-
15423: maassamme on olemassa kaksi sotien veteraa- semaansa tukea, jotta ne voisivat käyttää muu-
15424: nien järjestöä, jotka tekevät erittäin ansiokasta ten saamansa varat tilapäisavustuksiin vai-
15425: työtä vaikeassa asemassa olevien veteraanien hy- keuksissa olevien veteraaniperheiden hyväksi.
15426: väksi. Veteraaniliitot ovat aikoinaan yrittäneet Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
15427: :saada valtion avustusta hallintomenoihinsa ra-
15428: :lui-automaattiyhdistyksen varoista, mutta eivät että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15429: c:>Ie saaneet, koska ko. yhdistyksen varojen käyt- valtion tulo- ja menoarvioon 33.59.51
15430: tösuunnitelman mukaan ei varoja voida tähän momentille lisäyksenä 50 000 markkaa
15431: tarkoitukseen jakaa. Niinikään eivät ko. järjes~ veteraanijärjestöjen avustamista varten
15432: töt ole voineet saada valtionapua, Sosiaalimi- niiden hallintomenoissa.
15433: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
15434:
15435: Antti 0. Pennanen. Urho E. Knuuti.
15436: Veikko Hanhirova. Eero Salo.
15437: Eero Häkkinen.
15438: 1489
15439:
15440: IV,565.-Rah.al. N:o 395.
15441:
15442:
15443:
15444:
15445: Pentti ym.: Määt'ärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen
15446: Pohjois-Satakunnan koeaseman rakennustöiden aloittamiseen.
15447:
15448:
15449: Metsäntutkimuslaitoksen Pohjois-Satakunnan tärkeätä työtä, jonka merkitys maamme puun-
15450: koeasema Parkanossa toimii erittäin puutteelli- jalostusteollisuuden kehitysmahdollisuuk-
15451: sissa olosuhteissa. Koeaseman huonetilat ovat sien kannalta on ensiarvoinen. Tämän johdosta
15452: hajallaan kahden kunnan alueella, osa rakennuk- olisi välttämätöntä, että koeasema saisi myös
15453: sista on hajoamistilassa eikä niitä enää voida kohtuulliset vaatimukset täyttävät työskentely-
15454: korjata tarkoitustaan vastaavaan kuntoon. tilat.
15455: Uuden koeaseman suunnitelmat ovat valmiit Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme,
15456: ja rakennustöiden on odotettu alkavan jo useita
15457: vuosia sitten. Koeaseman kustannusarvio on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15458: noin 500 000 mk, ohjelma käsittää yhteensä 1969 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
15459: 4 400 m3, eli koeasemarakennuksen, varaston, kan määrärahan metsäntutkimuslai-
15460: lämpökeskuksen ja saunan·. toksen Pohjois-Satakunnan koeaseman
15461: Metsäntutkimuslaitoksen Pohjois~Satakunnan rakennustöiden aloittamista varten.
15462: koeasema Parkanossa suorittaa valtakunnallisesti
15463: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
15464:
15465: Arvo Pentti. Väinö Vilponiemi. Veikko Savela.
15466: Toivo Hietala. Kelpo Gröndahl. Aulis Juvela.
15467: Atte Pakkanen. Nestori Kaasalainen. Irma Rosnell.
15468: Mikko Asunta. A-V. Perheentupa. Aulis Sileäkangas.
15469: 1490
15470:
15471: IV,566.-Rah.al. N:o 396.
15472:
15473:
15474:
15475:
15476: Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta tienrakennustyön aloitta-
15477: miseen Parkanon ja Kihniön kunnissa osuudella Rakennus-
15478: Kihniö.
15479:
15480:
15481: Maassamme on pääteiden rakentamisessa tois- Parkanon ja Kihniön välistä tieosuutta voi-
15482: taiseksi kiinnitetty päähuomio pohjois-etelä- daan pitää liikenteellisten seikkojen lisäksi
15483: suuntaisten teiden aikaansaamiseen. Viime vuo- myös erittäin tärkeänä työllisyyskohteena, koska
15484: sina ovat vihdoin alkaneet itä-länsisuuntaisten Parkanoo ja Kihniön kunnat kuuluvat eräiden
15485: teiden rakennustyöt. Eräs tärkeimmistä yhteyk- muiden Pohjois-Satakunnan kuntien ohella kiis-
15486: sistä on Potista Kankaanpään, Parkanon, Vir- tattomasti maamme kaikkein vaikeimpiin työt-
15487: tain ja Jyväskylän kautta Itä-Suomeen kulkeva tömyysalueisiin.
15488: tieyhteys, joka on valmiiksi rakennettu Porista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15489: Parkanoon ja on rakenteilla myös Jyväskylästä nioittaen,
15490: länteen.
15491: Kuluvana vuonna on valmistunut ja vahvis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15492: tettu suunnitelma edellä mainitun tiesuunnan 1969 tulo- ja menoarvioon 500 000
15493: osuudelle Parkanosta Kihniöön. Vaikka tätä tie- markan määrärahan tienrakennustyön
15494: suuntaa on pidettävä valtakunnallisesti erittäin aloittamiseksi Parkanon ja Kihniön kun-
15495: merkittävänä yhteytenä, ei nyt valmistunutta nissa osuudella Rakennus-Kihniö.
15496: osuutta varten ole määrärahaa hallituksen eh-
15497: dotuksessa valtion vuoden 1969 tulo- ja meno-
15498: arvioksi.
15499: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
15500:
15501: Arvo Pentti. A-V. Perheentupa. Kelpo Gröndahl.
15502: Toivo Hietala. Aulis Juvela. Aulis Sileäkangas.
15503: Atte Pakkanen. Väinö Vilponiemi. Nestori Kaasalainen.
15504: Irma Rosnell.
15505: 1491
15506:
15507: IV,567.-Rah.al. N:o 397.
15508:
15509:
15510:
15511:
15512: Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään-Honka-
15513: joen maantien peruskorjaustöiden aloittamiseen.
15514:
15515:
15516: Pohjois-Satakunnan tieoloissa on kipeästi odo- mana olisi jo vuoden 1969 valtion tulo- ja me-
15517: tettu parannusta Kankaanpäästä pohjoiseen joh- noarvioon saatava määräraha töiden aloittami-
15518: tavalla Kankaanpään Honkajoen tielle. Tällä tie- seksi.
15519: suunnalla on laadittu suunnitelmat Kankaan- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
15520: pään ja Alahonkajoen väliselle tieosuudelle. taen,
15521: Koska tien peruskorjauksesta ei liene kiistaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15522: senparemmin tien nykyisen kunnon kuin liiken- tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
15523: netiheydenkään perusteella olisi työt saatava määrärahan Kankaanpään-Honkajoen
15524: mahdollisimman pian alulle. Koska tällä maantien peruskorjaustöiden aloittami-
15525: alueella on myöskin työttömyys vaikeana ongel- seksi.
15526: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
15527:
15528: Arvo Pentti. Irma Rosnell.
15529: A-V. Perheentupa. Kelpo Gröndahl.
15530: Aulis Juvela. Aulis Sileäkangas.
15531: Väinö Vilponiemi. Nestori Kaasalainen.
15532:
15533:
15534:
15535:
15536: 48 E 746/68
15537: 1492
15538:
15539: IV,568.- Rah.al. N:o .398.
15540:
15541:
15542:
15543:
15544: Perheentupa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hämeen-
15545: linnan, Kemin, Lapin, Mikkelin, Seinäjoen ja Satakunnan
15546: keskussairaaloiden laajentamiseen, peruskorjauksiin ja perus-
15547: hankintoihin myönnettävää valtionapua varten.
15548:
15549:
15550: E d u s k u n n a 11 e.
15551:
15552: Hyväksyessään 7 pa1vana marraskuuta 1967 6 000 000 markkaa. Tästä määrärahasta joudu-
15553: lain keskussairaaloiden rakentamisesta annetun taan kuitenkin käyttämään 2 000 000 markkaa
15554: lain muuttamisesta (1967 Vp. Es. N:o 62) keskussairaaloiden kuntainliitoille luovutetta-
15555: Eduskunta vastauksessaan edellyttää, että Hal- vien syöpäjärjestöjen ylläpitämien neljän säde-
15556: litus ottaa vuosittain valtion tulo- ja menoar- sairaalan ja sädehoitokodin kauppahintaan suo-
15557: vioesitykseen keskussairaalapiirin kuntainlii- ritettavaa valtionapua varten. Täten muihin kes-
15558: toille keskussairaaloina ylläpidettäväksi luovute- kussairaaloiden uudisrakennus-, laajennus- ja pe-
15559: tuista valtion sairaaloista suoritettavia kuntien ruskorjaustöihin jää käytettäväksi ainoastaan va-
15560: maksuosuuksia vastaavan määrän lisäksi riittä- jaat 4 000 000 markkaa, joka joudutaan jaka-
15561: vän suuren määrärahan puheena olevien keskus- maan yhdeksän muun keskussairaalan kesken.
15562: sairaalain laajentamiseen, peruskorjauksiin ja Näin ollen määräraha ei riitä edellä tarkoitettu-
15563: perushankintoihin myönnettävää valtionapua jen kuuden nyttemmin keskussairaalana toimi-
15564: varten siihen asti, kunnes sairaalat on raken- van entisen valtion sairaalan perustamiskustan-
15565: nettu perustamiskirjan edellyttämään laajuu- nusten rahoittamiseen siten kuin Eduskunnan
15566: teen. Mainitun lain 6 a §:n 2 momentin mu- alussa mainittu vastaus edellyttäisi. Lisäksi on
15567: kaan maksuosuudet on suoritettava valtiolle vii- huomattava, että kun tulo- ja menoarvion pe-
15568: tenä yhtä suurena eränä vuosina 1969-1973 rusteluissa ei ole erikseen mainintaa puheena
15569: kunkin vuoden loppuun mennessä. Ensimmäi- olevien sairaaloiden perustamiskustannuksiin
15570: nen maksuerä tulee siis suoritettavaksi ensi myönnettävästä määrärahasta, ei sairaaloilla ole
15571: vuonna, jota nyt käsiteltävä valtion tulo- ja me- takeita riittävien määrärahojen saamisesta edellä
15572: noarvio koskee. mainitusta 6 000 000 markan määrärahasta,
15573: Kunkin luovutetun valtion sairaalan omaisuu- jonka jakaminen riippuu sosiaali- ja terveysmi-
15574: den on arvioinut rakennustoimikunta lääkintö- nisteriön ja lääkintöhallituksen harkinnasta. Tä-
15575: hallituksen ja rakennushallituksen antamien oh- män vuoksi tulo- ja menoarvion perusteluissa
15576: jeiden mukaan. Lain mukaan kuntien korvaus olisi joka tapauksessa todettava, että Eduskunta
15577: valtiolle kustakin sairaalasta on kolmannes ra- edellyttää sanotusta 6 000 000 markan määrära-
15578: kennustoimikunnan arvioimasta sairaalan hin- hasta käytettäväksi vähintään 2 000 000 mark-
15579: nasta. Näiden maksuosuuksien määrä vuonna kaa Hämeenlinnan, Kemin, Lapin, Mikkelin,
15580: 1969 on yhteensä 1 295 610 mk. Eduskunnan Satakunnan ja Seinäjoen keskussairaaloiden laa-
15581: vastauksen mukaan Hallituksen tulisi edellä jentamiseen, peruskorjauksiin ja perushankintoi-
15582: mainitun summan lisäksi varata riittävän suuri hin.
15583: määräraha puheena olevien sairaaloiden laajen- Kun mainittu 6 000 000 markan määräraha
15584: tamiseen, peruskorjauksiin ja perushankintoihin. kuitenkin edellä esitetyistä syistä on ilmeisesti
15585: Tulo- ja menoarvioesityksen momentilla liian pieni, olisi tarkoituksenmukaista ottaa tu-
15586: 33 Pl.76.35, alamomentti 2 a, on esitetty myön- lo- ja menoarvioon erillinen 2 000 000 markan
15587: nettäväksi keskussairaaloiden uudisrakennus-, määräraha puheena olevien kuuden keskussai-
15588: laajennus- ja peruskorjaustöihin sekä perus- raalan laajentamiseen, peruskorjauksiin ja perus-
15589: hankintoihin annettavaa valtionapua varten hankintoihin myönnettävää valtionapua varten.
15590: IV,568.- Perheentupa ym. 1493
15591:
15592: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, min, Lapin, Mikkelin, Satakunnan }a
15593: että Eduskunta päättäisi merkitä vuo- Seinäioen keskussairaaloiden laa;en-
15594: den 1969 tulo- ;a menoarvioon momen- tamiseen, peruskor;auksiin ja perushan-
15595: tille 33 Pl.76.35, alamomentti 2 d, kintoihin myönnettävää valtionapua var-
15596: 2 000 000 markkaa Hämeenlinnan, Ke- ten.
15597: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
15598:
15599: A-V. Perheentupa. Lyyli Koskinen. Veikko Hanhirova.
15600: Väinö Vilponiemi. Aili Siiskonen. Toivo Friman.
15601: Eino Lottanen. V. 0. Mäkinen. Pekka Salla.
15602: Aulis Sileäkangas. Eero Salo. T. Saloranta.
15603: Margit Eskman. Eino Sääskilahti. Akseli Roden.
15604: Aulis Juvela. Juho Tenhiälä. Lyyli Aalto.
15605: Irma Rosnell. Eino Tainio. K. F. Haapasalo.
15606: Kelpo Gröndahl. Arvo Pentti. Olavi Nikkilä.
15607: Ilmo Paananen. Sylvi Halinen. Timo Mäki.
15608: Uljas Mäkelä. Tuure Salo.
15609: 1494
15610:
15611: IV,569.- Rah.al. N:o .399.
15612:
15613:
15614:
15615:
15616: Perheentupa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rauhan-
15617: työn tukemiseen.
15618:
15619:
15620:
15621:
15622: Hallitus on ottanut vuoden 1969 tulo- ja me- seen ja nimike Suomen Rauhanpuolustajat ry:n
15623: noarvioesitykseen 40 000 markan määrärahan valtionapu muutettaisiin valtionavuksi rauhan-
15624: käytettäväksi avustuksena Suomen Rauhanpuo- työn tukemiseen.
15625: lustajat ry:n toiminnan tukemiseen. Ottaen huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15626: mioon, että maassamme on muitekin huomatta-
15627: via rauhanjärjestöjä olisi tarkoituksenmukaista, että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15628: että hallitus voisi harkintansa mukaan avustaa tulo- ja menoarvioon momentille
15629: niiden toimintaa. Tästä syystä olisi budjettiin 29.99.50 lisäyksenä 10 000 markkaa
15630: otettava määräraha yleisesti rauhantyön tukemi- valtionavuksi rauhantyön tukemiseen.
15631: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
15632:
15633: A-V. Perheentupa. Pekka Pesola.
15634: 1495
15635:
15636: IV,570.-Rah.al. N:o 400.
15637:
15638:
15639:
15640:
15641: Pesola ym.: Määrärahan osoittamisesta Eduskunnan matkoihin
15642: valtakunnallisiin ongelmiin tutustumista varten.
15643:
15644:
15645:
15646:
15647: Maamme on pinta-alaltaan suhteellisen laaja. teist01mmtaa. Vuosittain eduskunta joutuu te-
15648: Se jakautuu toiminnallisesti verrattain itsenäi- kemään lukuisia . päätöksiä, joiden merkitys
15649: siin talousalueisiin, joilla kaikilla on omat maakunnillemme saattaa olla ratkaiseva useaksi
15650: tärkeät alueelliset ongelmansh. Tällaiset ongel- vuodeksi - jopa vuosikymmeniksi - eteen-
15651: mat eivät usein kuitenkaan jää vain maakunnat- päin.
15652: lisiksi ongelmiksi, vaan niillä voidaan perustel- - Kuten edellä todettiin, eduskunnalla on va-
15653: lusti katsoa olevan myöskin valtakunnallista liokunnissa mahdollisuus kyllä kuulla näistä
15654: merkitystä. Tällaisia kysymyksiä ovat mm. työl- asioista päätettäessä asiantuntijoita ja maakun-
15655: lisyyskysymykset, maakunnan teollistaminen nista valitut kansanedustajat voivat asian käsit-
15656: jne. telyn aikana antaa omat lisäselvityksensä. Kui-
15657: Maakuntien paikallisiin ongelmiin tutustuvat tenkin asioiden tasapuolisen ja asiallisen käsit-
15658: eduskunnan valiokunnat kunkin asian kohdalla telyn koko maata ajatellen oikeudenmukaisten
15659: erikseen kuulemaila alan asiantuntijoita tahi päätösten tekemistä varten, olisi mielestämme
15660: valiokunta matkustaa itse paikan päälle tutustu- ensiarvoisen tärkeää, että eduskunnalle varattai-
15661: maan lähemmin vallitsevaan tilanteeseen. Nämä siin mahdollisuus kokonaisuudessaan käydä tu-
15662: matkat ovat osoittautuneet varsin oikeaan osu- tustumassa ennen päätöksen tekoa kulloinkin
15663: neeksi toimenpiteeksi. Valiokunnan edustajille käsittelyssä olevaan maakunnallisesti tärkeään
15664: on suotu tällä menettelyllä mahdollisuus oma- ongelmaan paikan päällä.
15665: kohtaisesti paneutua esillä olevaan kysymykseen Edellä esitetyn perusteella esitämme,
15666: ja tutustua siihen perin juurin sekä vetää
15667: asioista oma johtopäätöksensä. Tällainen pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15668: rinpohjainen ratkaistavaan asiaan paikanpäällä tulo- ia menoarvioon 200 000 mk mää-
15669: tutustuminen on saattanut varsin oleellisesti vai- rärahan varattavaksi Eduskunnan yhtei-
15670: kuttaa edustajien kannanottoihin. siin matkoihin valtakunnallisiin tähdel-
15671: Tiettävästi myös_ eräiden läänien kansanedus- lisiin ongelmiin tutustumista varten.
15672: tajien kesken on olemassa vastaavanlaatuista yh-
15673: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
15674:
15675: Pekka Pesola. E. J. Paavola. Armas Leinonen.
15676: 1496
15677:
15678: IV,571.- Rah.al. N:o 401.
15679:
15680:
15681:
15682:
15683: Pohjonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
15684: sihköistämisen tukemiseen.
15685:
15686:
15687: E d u s k u n n a 11 e.
15688:
15689: Maaseudun sähkökomitea toteaa mietinnös- teissa merkitsisi noin 90 prosentin sähköistys-
15690: sään maaliskuun 22 päivänä 1966 mm. seu- asteen saavuttamisen.
15691: raavaa: Uusien muuntopiirien ollessa nykyisin suh-
15692: "Maaseudun sähkökomitea katsoo, että maa- teellisesti paljon kalliimpia kuin aikaisemmin
15693: seudun sähköistyksen nykyvaiheessa voidaan ja rakennetut, ei niiden rakentaminen ilman val-
15694: tulee valtiontuen piiriin ottaa myös suhteelli- tionavustusta ole mahdollista vaarantamatta jo
15695: sesti kalliimpia sähköistyskohteita kuin mitä käynnissä olevan sähköjakelun taloudellisuutta
15696: nykyiset avustusperusteet edellyttävät". ja sähkönjakelun yleistä kehitystä edistävää vai-
15697: kutusta. Ainoa mahdollisuutemme uudissäh-
15698: Tarvittavasta avustusmäärärahasta komitea köistyksen eteenpäin viemiselle on, että valtio
15699: mainitsee mm.: toteuttaisi myöskin talousarviossaan periaat-
15700: "Ne nykyisin jakelun ulkopuolella olevat teessa jo hyväksymänsä tukitoimenpiteet säh-
15701: 46 000 taloutta, joiden liittämiskustannukset köistyksen jatkamiseksi. Kuntien omistamat
15702: ovat enintään 500 mk tariffiyksikköä kohti, maakunnalliset sähkölaitokset, kuten Keski-
15703: tarvitsevat valtionavustusta yhteensä n. 50 Suomen Valo Oy, kantavat hankkeita eteen-
15704: mmk. - - -". - "Esitetyn näkökohdat päin ajaessaan huolta yksinomaan kehitysaluei-
15705: huomioon ottaen komitea katsoo, että tarkoi- den syrjäisimmillä seuduilla vielä sähköittä
15706: tuksenmukaista maaseudun sähköistyksen 10- asuvan väestön elinmahdollisuuksien paranta-
15707: vuotistavoitetta varten olisi avustusmääräraho- misesta. Hallitus on esittänyt ensi vuoden tulo-
15708: jen kokonaistarve n. 50 mmk, joka kymmenelle ja menoarvioon 2 950 000 markkaa maaseu-
15709: vuodelle jaettuna merkitsisi vuosittain keski- dun sähköistämisen tukemiseksi.
15710: määrin 5 mmk/v suuruista avustusmäärä- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
15711: rahaa". dotamme,
15712: Komitean mietinnössään ehdottama 5 milj.
15713: markan vuotuinen tukimääräraha tekisi mah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15714: dolliseksi esim. Keski-Suomen Valon jako- tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä 500 000
15715: alueella 5-10 syrjäisen muuntopiirin rakenta- markkaa maaseudun sähköistämisen tu-
15716: misen vuosittain, mikä 10-vuotisohjelman puit- kemiseen.
15717: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
15718:
15719: Mauno Pohjonen. Eino Uusitalo.
15720: Sylvi Saimo. Artturi Jämsen.
15721: Pentti Pekkarinen.
15722: 1497
15723:
15724: IV,572.-Rah.al. N:o 402.
15725:
15726:
15727:
15728:
15729: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suoritta·
15730: miseksi heikkokuntoisten rintamamiesten siirtämisestä eläk·
15731: keelle .5.5-vuotiaina.
15732:
15733:
15734: E d u s k u n n a II e.
15735: Työttömyyden torjumiseksi järjestetyt työt- Ilmeisesti tällaisten henkilöiden uudelleen kou-
15736: tömyys- ja työllisyystyöt tulevat valtiolle ja lutuskaan ei liene tarkoituksenmukaista val-
15737: kunnille käsittämättömän kalliiksi. Niinpä vii- lankin kun heitä jouduttaisiin suuressa mää-
15738: me vuonna jouduttiin työttömyyden torjun- rin siirtämään maaseudulta kaupunkeihin, joissa
15739: taan käyttämään noin 1 400 milj. markkaa eli jo nyt on liiaksikin asuntopulaa ja työttömyyt-
15740: yli 15 prosenttia valtion menoista. Kustannuk- tä. Tämä asia on käsittääksemme valtiontalou-
15741: set olivat jopa yli 20 000 markkaa vuodessa den ja työllisyyden hoidon kannalta siksi tär-
15742: työtöntä kohti. Tämän perusteella olisi työlli- keä, että se kannattaisi selvittää. Sitä varten
15743: syyden hoitamiseksi vakavasti etsittävä valtiolle tulisi ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varata
15744: taloudellisimpia ratkaisuja. Eräs sellainen voisi riittävä määräraha.
15745: olla se, että vanhoille ja raihnaisille rintama- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
15746: miehille maksettaisiin ylimääräistä rintamamies- dotamme,
15747: eläkettä jo 55-60-vuotiaina siihen nähden,
15748: että heitä yritetään "väkisin" työllistää vallan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15749: kin kun heidän työpanoksensa eri tekijöistä tulo- ja menoarvioon .50 000 markkaa
15750: johtuen voi olla erittäin vähäinen. Rintama- tutkimuksen suorittamista varten siitä,
15751: miesten lisäksi voisi olla muitakin vanhoja olisiko valtion etujen mukaista siirtää
15752: työntekijöitä ja työntekijäryhmiä, joiden työ- heikkokuntoisia rintamamiehiä ja mui-
15753: panos eli "rajatuotto" on perin vähäinen. Näin takin heihin verrattavia eläkkeelle jo
15754: heidän siirtämisensä eläkkeelle olisi sekä hei- .5.5-vuotiaina.
15755: dän itsensä, että yhteiskunnan etujen mukaista.
15756: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
15757:
15758: Mauno Pohjonen. Eino Uusitalo.
15759: Sylvi Saimo. Artturi Jämsen.
15760: Pentti Pekkarinen.
15761: 1498
15762:
15763: IV,573.- Rah.al. N:o 403.
15764:
15765:
15766:
15767:
15768: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalmarin-Sapran pai-
15769: kallistien rakentamisen aloittamiseksi.
15770:
15771:
15772: E d u s k u n n a 11 e.
15773:
15774: Saarijärven Kalmarin kylästä johtaa miltei Todettakoon, että ensi vuoden tulo- ja meno-
15775: ajokelvoton maantie Karstulan kunnan Sapran arvioesityksen perusteluissa paikallistietäistä
15776: rautatiepysäkille. Tien pituus on noin 11 km. mainitaan: "Uusien paikallisteiden rakentamis-
15777: Koleikkoista "kärrytietä" joutuvat ainoana kul- ta ja jo olevien paikallisteiden parantamista
15778: kuväylänään käyttämään 80 tilan asukkaat. olisi voitava asteittain lisätä, sillä entisen tie-
15779: TVH:n toimesta on nyt vihdoinkin saatu lain mukaisen kunnan- ja kyläteiden rakenta-
15780: aikaan suunnitelma paikallistien rakentamiseksi mistoiminnan loputtua alempiluokkaiset tiet
15781: Kalmarin ja Sapran välille. Suunnitelman mu- vaativat liikenteen yhä lisääntyessä tieverkon
15782: kaan tien pituus on noin 11 kilometriä ja kus- täydennystä ja jo oleviin paikallisteiden koh-
15783: tannusarvio noin 1 000 000 markkaa. Sekä distuvia parannus töitä".
15784: Karstulan että Saarijärven kunnat ovat puolta- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
15785: neet mainitun tien pikaista rakentamista. Sii- dotamme,
15786: hen on erikoisesti aihetta myös siksi, että tie
15787: on ollut vuosikymmenet suurimmaksi osaksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15788: asukkaiden rasituksena. Paikallistien rakenta- tulo- ja menoarvioon 250 000 markkaa
15789: minen vihdoinkin merkitsisi ratkaisevaa paran- Kalmarin-Sapran paikallistien rakenta-
15790: nusta Kalmarin-Sapran seudun asukkaille. misen alottamiseksi Saarijärven ja Kars-
15791: Tämän suunnitellun työkohteen käyntiinpano tulan kunnissa.
15792: helpottaisi merkittävästi Kalmarin seudun vai-
15793: keaa työllisyystilannetta.
15794: Helsigissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
15795:
15796: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo.
15797: 1499
15798:
15799: IV,574.-Rah.al. N:o 404.
15800:
15801:
15802:
15803: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikunnan lehtorin vir·
15804: kojen perustamiseksi yliopistoihin.
15805:
15806: E d u s k u n n a 11 e.
15807: Yhteiskunta uhraa akateemisen nuorisoon keakoulussa ja Helsingin yliopistossa. Liikun-
15808: sen ylioppilaaksi tuloon mennessä suuria pää- nan lehtorin työn vaikutus opiskelijoiden lii-
15809: omia sekä henkiseen että fyysiseen kasvatuk- kunta-aktiviteetin lisääntymiseen on näissä mo-
15810: seen. Tästä syystä on oikeutettua vaatia, että lemmissa korkeakouluissa ollut huomattavan
15811: ylioppilaat käyttävät tätä pääomaa tehokkaasti suuri. Helsingin yliopistossa on liikunnan leh-
15812: kartuttaen. Liikunta ja urheilu monine eri torin viran perustamisen jälkeen ohjattujen lii-
15813: muotoineen ovat eräs keino tämän päämäärän kuntatilaisuuksien määrä lukuvuonna 1967-
15814: saavuttamiseksi. Erityisen tärkeäksi liikunta tu- 1968 voitu kaksinkertaistaa ja samalla viikot-
15815: lee aikana, jolloin koneeliistuminen on aiheut- taisten kävijöiden määrä näissä tilaisuuksissa
15816: tanut monia muutoksia elintavoissamme mm. on kolminkertaistunut. Kuitenkin suurin osa
15817: merkittävästi vähentänyt ruumiillista rasittu- maamme korkeakouluista kymmenine tuhansine
15818: mista useimmissa ammateissa. Pystyäksemme opiskelijoineen ovat jääneet ohjelmoidun liikun-
15819: toimimaan tehokkaasti ja häiriöittä elimistöm- tatoiminnan ulkopuolelle suurimmaksi osaksi
15820: me tarvitsee kuitenkin jatkuvaa ruumiillista juuri palkatun liikunnan lehtorin puuttumisen
15821: harjoitusta. takia, kun esim. pienissäkin oppikouluissa on
15822: Jollei ylioppilaille korkeakouluihin siirryt- kaksi liikunnanohjaajaa huolehtimassa oppilai-
15823: tyään voida taata monipuolisia, läpi lukukau- den fyysisestä kunnosta.
15824: sien kestäviä liikuntamahdollisuuksia, menevät Opiskelijoiden pysyvien ja terveiden liikun-
15825: koululaitoksen fyysiseen kasvatukseen investoi- tatottumusten luomiseksi olisi ryhdyttävä pi-
15826: mat varat osittain hukkaan. kaisiin toimenpiteisiin liikunnan lehtorin vir-
15827: Nykyisellään eivät korkeakoulut pysty tar- kojen perustamiseksi kansanterveydelliseltä
15828: joamaan edes välttäviä puitteita liikuntaharras- kannalta tärkeän peruskoulun jälkeisen opiske-
15829: tuksen toteuttamiselle. Tämän takia on välttä- lijaliikunnan hoitamiseksi ja kehittämiseksi.
15830: mätöntä ryhtyä kiireellisiin toimenpltelSlm Asian kiireellisyyden takia olisi liikunnan leh-
15831: opiskelijoiden liikuntakysymyksen ratkaisemi- torin virat perustettava Helsingin, Turun, Tam-
15832: seksi. Opetusministeriön toimesta asetettiin 12. pereen, Jyväskylän ja Oulun yliopistoihin jo
15833: tammikuuta n.s Niemen toimikunnan korkea- syksyllä 1969. Tähän tarkoitukseen tarvittai-
15834: koulujaosto, joka jätti opiskelijaliikuntaa käsit- siin ensi vuoden budjettiin noin 50 000 mar-
15835: televän osamietintönsä opetusministeriölle 25. kan lisämäärärahan.
15836: maaliskuuta 1968. Tässä korkeakoulujaoston
15837: mietinnössä todetaan, että vuoteen 1970 men- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15838: nessä olisi maamme korkeakouluissa oltava että Eduskunta ottaisi 50 000 mar-
15839: ainakin 12 päätoimista liikunnan lehtorin vir- kan määrärahan liikunnan lehtorin vir-
15840: kaa, vuonna 1975 n. 35 ja vuonna 1981 n. 65 kojen perustamiseksi 1. 9. 1969 alkaen
15841: virkaa. Tällä hetkellä on maassamme kaksi lii- Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväsky-
15842: kunnan lehtoria, Helsingin teknillisessä kor- län ja Oulun yliopistoihin.
15843: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
15844:
15845: Mauno Pohjonen. Erkki Haukipuro. Aune Salama.
15846: Veikko Honkanen. Veikko Hanhirova. Reino Karpola.
15847: Paavo Niinikoski. Katri Kaarlonen. Eino Räsänen.
15848: Eino Sääskilahti. Pekka Vilmi. Matti Koivunen.
15849: Heimo Linna. Veikko Savela. Aulis Sileäkangas.
15850: 49 E 746/68
15851: 1500
15852:
15853: IV,575.- Rah.al. N:o 405.
15854:
15855:
15856:
15857:
15858: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ravintolakoulun suun-
15859: nittelua varten Keski-Suomeen.
15860:
15861:
15862: E d u s k u n n a 11 e.
15863:
15864: Siirtyminen teollistuvaan yhteiskuntaan edel- jen, jotka tullaan välttämättä tarvitsemaan
15865: lyttää työtilaisuuksien luomista paitsi teollisuu- koulutusvajauksen täyttämiseksi, on oltava ko-
15866: den, myös ennen kaikkea palveluelinkeinojen konaan valtion tai kuntainliiton kouluja.
15867: alalla. Palveluelinkeinojen joukossa hotelli- ja Ravintolakoulutuskomitea lähtee mietinnös-
15868: ravintolaelinkeino tulee vuosi vuodelta yhä sään siitä, että maahamme tulee perustaa ai-
15869: merkittävämmäksi. Elinkeinon kasvuvauhdista nakin kaksi uutta ravintolakoulua.
15870: saa käsityksen vertaamalla vuoden 1964 ja Alkoholiliikkeen suorittamien arviolaskelmien
15871: vuoden 1952 liikeyrityslaskennan tuloksia kes- mukaan sekä Uudenmaan että neljän eteläisim-
15872: kenään. Vuonna 1952 oli toimipaikkojen luku män läänin osuus anniskeluravintoloiden lisä-
15873: 2 879 ja vuonna 1964 4 119 kasvun ollessa työvoimatarpeesta jää jonkin verran pienem-
15874: 1 240 eli 4 3 %. Samana aikana palkatun hen- mäksi kuin mitä näiden alueiden osuus on ny-
15875: kilökunnan määrä nousi 51 % :lla. Mainitut lu- kyisin koko kyseessä olevissa ravintoloissa työs-
15876: vut osoittavat kiistattomasti syyn viime vuo- kentelevästä työvoimasta. Samoin on arvioitu
15877: sina jatkuvasti kasvaneeseen koulutetun työ- käyvän myös Lapin ja Oulun läänien osalta.
15878: voiman kysyntään. Edellä mainituista luvuista Suhteellisesti suurinta lisätarvetta tulee näin
15879: puuttuvat kokonaan viime vuosina perustetut ollen esiintymään maamme keskiosissa siten,
15880: matkailua sekä lomailua palvelevat yritykset. että kaikissa muissa jäljellä olevissa lääneissä
15881: Hotelli- ja ravintolakoulun, joka toimii maas- työvoima lisääntyy suhteellisesti suunnilleen
15882: samme alan varsinaisena ammattikouluna, toi- yhtä paljon.
15883: minta ei ole pystynyt läheskään tyydyttämään Keski-Suomi elää tällä hetkellä valtavaa mat-
15884: koulutetun työvoiman kysyntää. Viimeisen kailun kehittämiskautta. Kehityksen nopeus on
15885: kymmenen vuoden aikana koulusta on valmis- oleellisesti riippuvainen myös alan ammatti-
15886: tunut 2 560 oppilasta, mikä merkitsee 256 op- koulutuksen järjestämisestä. Näin ollen ja edel-
15887: pilaan vuosikeskiarvoa. Hotelli- ja ravintola- lä esitettyihin tosiasioihin henkilökunnan lisä-
15888: koulutustoimikunta on laskenut koulutettavan tarpeesta keskisessä Suomessa viitaten, tulisi
15889: henkilökunnan lisätarpeen olevan seuraavana myös Keski-Suomeen perustaa alan ammatti-
15890: 5-vuotiskautena 1968-72 yhteensä noin 3 600 koulu.
15891: ja vuosina 1973-77 yhteensä noin 4 700 hen- Edellä mam1tun perusteella kunnioittaen
15892: kilöä. Edellä esitetyt luvut osoittavat alan am- ehdotamme,
15893: mattikoulutuksen olevan pahasti alan yleisestä
15894: kehityksestä jäljessä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15895: Hotelli- ja ravintolakoulutustoimikunta pitää tulo- ;a menoarvioon 50 000 markkaa
15896: tärkeänä uusien ravintolakoulujen perustamista ravintolakoulun suunnittelua varten
15897: ja niiden nopeaa toteuttamista. Näiden koulu- Keski-Suomeen.
15898: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
15899:
15900: Mauno Pohjonen. Artturi Koskinen.
15901: Sylvi Saimo. Pentti Sillantaus.
15902: 1501
15903:
15904: IV,576.- Rah.al. N:o 406.
15905:
15906:
15907:
15908:
15909: Pohjonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suoviljelyn
15910: edistämiseen.
15911:
15912:
15913: E d u s k u n n a 11 e.
15914:
15915: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle valtion asemien "siirtäminen esimerkiksi valtion tutki-
15916: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1969 maatalou- muslaitoksen yhteyteen merkitsisi huomattavaa
15917: den neuvontatyön avustaiDiseksi koskien suo- menojen lisäystä valtion budjetissa".
15918: viljelyn edistämistä todetaan, että "Toiminnan Edelleen Maatalouden tutkimuskeskus toteaa
15919: vähenemisen vuoksi voidaan alamomentilta vä- 9. 10. 1968 kirjelmässään Suoviljelysyhdistyk-
15920: hentää 50 000 mk. Alamomentin loppusumma selle: "Maatalouden tutkimuskeskus lausunto-
15921: on 65 000 mk." Edellä mainitun johdosta on naan ilmoittaa katsovansa, että Suoviljelysyh-
15922: todettava, että suoviljelysyhdistyksen toiminta tistys ry:n koe- ja tutkimustoiminta liittyy kiin-
15923: keskittyy yksinomaan sen koeasemilla suoritet- teästi valtakunnan maataloudelliseen koe- ja tut-
15924: tavaan koe- ja tutkimustyöhön. kimustoimintaan ja tapahtuu kiinteässä koske-
15925: Voidakseen noudattaa henkilökuntansa palk- tuksessa maatalouden tutkimuskeskuksen ja sen
15926: kauksessa samoja periaatteita kuin valtion koe- laitosten kanssa. Tällä tavoin järjestetty suo-
15927: toiminnassa Suoviljelysyhdistys anoi vuodelle viljelystoiminta on tullut valtiolle edulliseksi,
15928: 1969 määrärahaansa korotusta 22 586 mark- koska sanottu yhdistys on omilla varoillaan
15929: kaa, niin että koko anottu määräraha oli suu- kustantanut huomattavan osan tämän koetoi-
15930: ruudeltaan 137 586 markkaa. Vuoden 1969 val- minnan kokonaismenoista. Koska valtakunnan
15931: tion tulo- ja menoarviossa on Suoviljelysyhdis- pelloista on noin kolmannes suoviljelyksiä, niin
15932: tyksen määräraha kuitenkin ilman että asiassa kyseisen koetoiminnan merkitys on hyvin suuri.
15933: on käyty mitään neuvotteluja yhdistyksen joh- Maatalouden tutkimuskeskuksella ei ole suo-
15934: don kanssa esitetty alennettavaksi 65 000 mark- viljelyksiä Etelä-Suomessa eikä koeasemaa Poh-
15935: kaan. Jos tällainen määrärahan alentaminen jois-Karjalassa, jossa Suoviljelysyhdistyksellä on
15936: suoritetaan, on Suoviljelysyhdistyksen pakko asianmukainen koeasema. Valtiolle koituisi huo-
15937: lopettaa pitkäaikainen ja menestyksellinen koe- mattavia menojen lisäyksiä, jos valtion tulisi
15938: toimintansa kummallakin koeasemalla. Tällöin ottaa hoitaakseen suoviljelykoetoiminta. Lisäksi
15939: joudutaan irtisanomaan heti ensi vuoden alusta Suoviljelysyhdistyksellä on suoviljelykoeasema
15940: 6-7 toimihenkilöä. Koska valtakunnan pel- Leteensuolla Hattulan kunnassa, joka koeasema
15941: loista on noin kolmannes suoviljelyksiä, niin hoitaa suoviljelykoetoiminnan Etelä-Suomen
15942: olisi suoviljelyskoetoiminnan laajuutta ja jär- osalta."
15943: jestelyä perusteellisesti harkittava ja nimen- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen esi-
15944: omaan selvitettävä sen niveltyminen koko val- tämme,
15945: takunnan koe- ja tutkimustoiminnan yleisohjel-
15946: maan, mikä puolestaan on juuri tekeillä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15947: Maatalouslaitosten ohjelmointikomitea on tulo- ja menoarvioon suoviljelyn edis-
15948: mietinnössään (Komiteanmietintö 1968:B 54) tämiseen ( Suoviljelysyhdistykselle)
15949: todennut, että Leteensuon ja Tohmajärven koe- 137 586 markkaa.
15950: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
15951:
15952: Mauno Pohjonen. Artturi Jämsen. Pentti Pekkarinen.
15953: Eino Uusitalo. Matti Mattila. Reino Karpola.
15954: Mikko Volotinen.
15955: 1502
15956:
15957: IV,577.-Rah.al. N:o 407.
15958:
15959:
15960:
15961:
15962: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVH:n tukikohdan ra-
15963: kentamiseksi Pylkönmäelle.
15964:
15965:
15966: E d u s k u n n a 11 e.
15967:
15968: Teitten rakentamiseen ja hoitoon liittyvät myyden lieventämiseksi jo vuosina 1965-66
15969: tehtävät ja tiekaluston tarve ovat Pylkönmäellä laatimaan työohjelmaan ja se sisältyy myös tie-
15970: ja sen lähiympäristössä merkittävästi kasvaneet. ja vesirakennushallituksen työllisyysohjelmaan.
15971: Kun TVH:n lähimmät tukikohdat ovat melko Kun Pylkönmäellä on jatkuvasti puute työ-
15972: etäällä, on Pylkönmäelle suunniteltu omaa tu- kohteista, voisi tämä suunniteltu työkohde
15973: kikohtaa. Tämän aikaansaamiseksi on jo ryh- osaltaan helpottaa vaikeaa työllisyystilannetta.
15974: dytty toimenpiteisiin. Mainitun tukikohdan ra- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
15975: kentamista varten on kunta lahjoittanut ton- dotamme
15976: tin. Tehdyn suunnitelman mukaan tukikohtaan
15977: tulevat autotallirakennus, huoltorakennus ja ko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
15978: nesuojarakennus, jotka, jotka yhteensä maksa- tulo- ;a menoarvioon 300 000 markkaa
15979: vat noin 300 000 mk. Työ on sisältynyt TVH:n tukikohdan rakentamiseksi Pyl-
15980: TVH:n työllisyyden ylläpitämiseksi ja työttö- könmäelle.
15981: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
15982:
15983: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo. Artturi Jämsen.
15984: 1503
15985:
15986: IV,578.- Rah.al. N:o 408.
15987:
15988:
15989:
15990:
15991: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maalaiskirjeenkanta-
15992: ;ien kantovuorojen lisäämiseksi syrjäseuduilla.
15993:
15994:
15995: Ed u s kun n a 11 e.
15996:
15997: Suomen hallitusmuodon 5 § :n mukaan "Suo- man osan näistä raJOltetuista vuoroista muo-
15998: men kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edes- dostavat kolme kertaa viikossa tapahtuvat kan-
15999: sä". Tämä koskee sekä kansalaisten velvolli- not. Asiantilan korjaaminen on rahakysymys.
16000: suuksia että heidän oikeuksiaan. Mm. postin- Juuri syrjäisillä seuduilla asuvilla on oikeus
16001: kuljetukseen nähden on maassamme vielä suu- odottaa pikaista parannusta postioloihinsa. Tä-
16002: ria eroja maaseudun ja nimenomaan sen syr- hän olisikin saavutettavissa merkittävää kor-
16003: jäkylien sekä asutuskeskusten kesken. Nykyi- jausta suhteellisen pienellä määrärahan lisäyk-
16004: sin lienee jo oikeutettua toivoa, että sanoma- sellä.
16005: lehdet ja muut postilähetykset saataisiin kaik- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
16006: kialla joka päivä. Näin ei ole läheskään vielä dotamme
16007: maaseudulla asianlaita. Kun esim. maaseudulla
16008: noin 2 000 postinkantolinjalla posti kanne- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16009: taan kuusi kertaa viikossa, niin noin 1 000 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 250 000
16010: linjalla vaihtelee kantokertojen määrä vain yh- markkaa maalaiskirjeenkantajien kanto-
16011: destä neljään kertaan. (Suhteellisesti suurim- vuorojen lisäämiseksi syrjäseuduilla.
16012: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
16013:
16014: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo. Pekka Vilmi.
16015: 1504
16016:
16017: IV,579.-Rah.al. N:o 409.
16018:
16019:
16020:
16021:
16022: Pousi: Määrärahan osoittamisesta eläkelakien ulkopuolelle jää-
16023: neiden työntekijöiden toimeentulomahdollisuuksien helpotta-
16024: miseen.
16025:
16026:
16027: E d u s k u n n a 11 e.
16028:
16029: Kun työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhyt- maila tasolla kuin mitä se oli aktiiviaikana.
16030: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin elä- Näin ei ole nyt käynyt, vaan TEL ja LEL la-
16031: kelaki ( LEL) 1. 7. 1962 astuivat voimaan, jäi- kien ulkopuolelle jääneiden vanhojen työnteki-
16032: vät näiden lakien ulkopuolelle mm. kaikki en- jöiden elintaso on voimakkaasti laskenut.
16033: nen 1. 7. 1897 syntyneet työntekijät. Tällä het- Yhteiskunnallamme ei ilmeisesti tänäkään
16034: kellä useat näistä eläkelain ulkopuolelle jää- päivänä ole käytettävissään riittävästi varoja,
16035: neistä työntekijöistä elävät erittäin suuressa jotta kaikkien tuen tarpeessa olevien ihmisten
16036: puutteessa ja taloudellisessa ahdingossa. elinmahdollisuuksia voitaisiin oleellisesti paran-
16037: Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan taa, mutta kuitenkin kaikkein vaikeimmassa
16038: maassamme oli v. 1967 puolivälissä yhteensä asemassa elävien toimeentulomahdollisuuksia
16039: 96 400 pelkällä kansaneläkkeen perusosalla elä- olisi edes osittain pystyttävä helpottamaan.
16040: viä ihmisiä, näistä 48 800 oli 65-69 vuotiai- Parhaiten tämä kävisi päinsä siten, että TEL
16041: ta ja 47 600 yli 70-vuotiaita. Samojen lähtei- ja LEL lakien ulkopuolelle jääneet, pelkän tu-
16042: den mukaan tuloluokat jakautuivat siten, että kiosan nyt saavat työntekijät voisivat Kansan-
16043: keskimääräisesti 35 prosentilla vanhuksista ei eläkelaitokselta erityishakemuksella anoa hel-
16044: ollut mitään muita tuloja, 16 prosenttia sai potusta. Tätä varten vuoden 1969 tulo- ja me-
16045: muita tuloja vuodessa 10-390 markkaa, 16 noarvioon olisi varattava määräraha.
16046: prosenttia niinikään 400-1 000 markkaa ja 33 Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
16047: prosentin tulot olivat vuodessa yli 1 000 mark-
16048: kaa. Muiden tulojen vähäisyys kasvaa sitä mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16049: kaa, mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään. tulo- ja menoarvioon 2 500 000 mark-
16050: Mm. ikäluokassa 85-89 vuotiaat jo 45 pro- kaa käytettäväksi kaikkein vaikeimmas-
16051: senttia eli kokonaan vailla muita tulolähteitä. sa asemassa elävien} ennen 1. 7. 1897
16052: On selvää, että eläkelainsäädäntöä laadittaes- syntyneiden TEL ja LEL lakien ulko-
16053: sa on otettava huomioon ne taloudelliset edel- puolelle jääneiden työntekijöiden toi-
16054: lytykset, jotka yhteiskunnalla on olemassa. Toi- meentulomahdollisuuksien helpottami-
16055: saalta sosiaalipoliittisesti arvokas päämäärä on seen.
16056: epäaktiivin väestön elintason pysyttäminen sa-
16057: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
16058:
16059: Viljo Pousi.
16060: 1505
16061:
16062: IV,580.-Rah.al. N:o 410.
16063:
16064:
16065:
16066:
16067: Pousi: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen ratapihan sepelöinti-
16068: töitä varten.
16069:
16070:
16071: E d u s k u n n a 11 e.
16072:
16073: Kouvolan ratapurm alueella on rautatiever- sen mukaan Simpeleen ratapiha sepelöintityöt
16074: koston ja siihen liittyvän kaluston ja kiinteis- antaisivat työtä 20-25 työntekijälle n. 4 kuu-
16075: töjen parannustyöt ajoitettu noin 10 vuotta kauden ajaksi. Paikkakunnan työllisyystilannet-
16076: kestäviin jaksottaisUn suunnitelmiin, joista osa ta silmälläpitäen tällä olisi huomattavaa mer-
16077: on huomioitu myös vuoden 1969 tulo- ja meno- kitystä helpottavana tekijänä.
16078: arviossa. Osa on toteutettu jo aikaisemmin, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
16079: mutta puutteita jää silti.
16080: Lähiajan suunnitelmiin ei esimerkiksi sisälly että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16081: Simpeleen ratapihan sepelöimistöitä, jotka kui- tulo- ;a menoarvioon 570 000 markkaa
16082: tenkin tärkeydessään vaatisivat pikaista lop- Simpeleen ratapihan sepelöintitöitä var-
16083: puunsaattamista. Ratapiirin päällikön ilmoituk- ten.
16084: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
16085:
16086: Viljo Pousi.
16087: 1506
16088:
16089: IV,581.- Rah.al. N:o 411.
16090:
16091:
16092:
16093:
16094: Pousi: Määrärahan osoittamisesta siltatöiden aloittamiseksi Kar-
16095: hulan kauppalassa tieosuudella Kyminlinna-Otsola.
16096:
16097:
16098: E d u s k u n n a II e.
16099:
16100: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö tuessa ei ole odotettavissa oleellista helpotusta
16101: vahvisti 27. 1. 1968 vuodesta 1961 lähtien vallitsevaan tilanteeseen, olisi välttämätöntä
16102: työn alla olleen Karhulan moottoritiesuunnitel- Etelä-Kymenlaakson työllisyystilannetta silmäl-
16103: ma eritasojärjestelyineen ja yleisten teiden jär- läpitäen, että valtion toimesta ryhdyttäisiin kii-
16104: jestelyineen. Tämän mukaisesti valtatietä pa- reellisesti toimenpiteisiin Karhulan kauppalan
16105: rannetaan Kyminlinnasta Otsolaan 4,23 km:n läpikulkutie numero 7 :n parannussuunnitel-
16106: pituudelta kaksiajorataiseksi moottoritieksi ajo- miin sisältyvien siltojen rakentamiseksi. Silto-
16107: ratojen leveyden ollessa 7 m. Perustamiskus- jen rakentamistyöt tarjoaisivat työhönsijoittau-
16108: tannusten on arvioitu nousevan yli 20,2 milj. tumismahdollisuuksia ennenkaikkea työttömille
16109: markkaan. Karhulan kauppala on tehnyt kolme rakennustyöntekijöille ja olisivat siten omiaan
16110: sitoumusta osallistumisesta tiehankkeen kus- tuomaan helpotusta juuri rakennustyöntekijöi-
16111: tannuksiin. Näistä sitoumuksista kauppalalle den vaikeaan työllisyystilanteeseen.
16112: aiheutuu n. 3 milj. markan kustannukset. Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
16113: Siltojen osuus tienrakennuskustannuksista on
16114: arvioitu 5 milj. markaksi, joista Karhulan kaup- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16115: pala on sitoutunut suorittamaan yhteensä tulo- ia menoarvioon 2 000 000 mark-
16116: 675 000 markkaa. Kun työttömien rakennus- kaa siltatöiden aloittamiseksi Karhulan
16117: työntekijäin osuus Kouvolan työvoimapiirin kauppalassa tieosuudella Kyminlinna-
16118: alueella olevista työttömistä on erittäin suuri, Otsola.
16119: ja kun huomattavien rakennuskohteiden puut-
16120: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
16121:
16122: Viljo Pousi.
16123: 1507
16124:
16125: IV,582.- Fin.mot. N:o 412.
16126:
16127:
16128:
16129:
16130: Procope m.fl.: Angående anvisande av anslag för planering av
16131: sjömansyrkesskolan i Hangö.
16132:
16133:
16134: T i 11 R i k s d a g e n.
16135:
16136: 1 regeringens budgetförslag för år 1963 inte kommit i gång i Hangö. Som jämförelse
16137: föreslogs under momentet för "Nybyggnader må nämnas att av de ovannämnda fyra sjö-
16138: för sjöfarts- och sjömansyrkesskolorna" att mansskolorna står den i Helsingfors färdig.
16139: "yrkesutbildningen på området bör ökas, var- medan planeringsarbetena på skolan i Raumo
16140: för inrättandet av nya sjömansyrkesskolor i avslutats och entreprenadanbud inbegärts och
16141: Helsingfors, Kotka, Raumo och Hangö pla- planeringsarbetena på skolan i Kotka torde
16142: nerats". Detta meddelande om regeringens pla- redan ha igångsatts. Det vore därför naturligt
16143: ner omfattades av Riksdagen. Såväl Riksdagen och rättvist att också planeringsarbetena för
16144: som regeringen har så!unda godkänt taoken på den svenskspråkiga sjömansskolan i Hangö
16145: att en svenskspråkig yrkesskola för sjömän skulle kunna inledas under år 1969.
16146: skall inrättas i Hangö. Tyvärr har under år 1968 vissa alldeles
16147: Handels- och industriministeriet tillsatte onödiga byråkratiska omgångar tillkommit.
16148: därefter redan på våren 1963 en kommission Sjömansskolorna sorterade under handels- och
16149: för att uppgöra rumsplaneringen för de nya industriministeriet ännu i början av året, men
16150: sjömansskolorna. Kommissionen inlämnade i överflyttades sedermera tillsammans med
16151: november 1964 till ministeriet den del av sitt andra yrkesutbildningsantalter til1 undervis-
16152: betänkande, som gällde Hangö sjömansskola. ningsministeriet. Enligt tillgängliga uppgifter
16153: Förslaget syftade tili en skolbyggnad på ca förefaller det som om man inom det sist-
16154: 18 000 m3 med 4 300 m2 golvyta, där årligen nämnda ministeriet varit helt obekant med
16155: 112 elever skulle utbildas. Ministeriet har tidigare utredningar och redan fattade beslut
16156: sedermera fastställt rumsprogrammet för sjö- i frågan. Den allmänna och principiella sidan
16157: mansyrkesskolan i Hangö enligt kommissionens av saken har såpass noggrant genomgåtts,
16158: förslag. att det inte nu finnes någon orsak att krångla
16159: Staden Hangö har genom fullmäktigebeslut till sammanhangen. Behovet av en finlands-
16160: av den 14 oktober 1964 beslutat att til1 staten svensk sjömansskola i Hangö står fast och
16161: utan vederlag överlåta en drygt 9 000 m2 stor måste enligt redan uppgjorda och godkända
16162: och enligt sakkunskapen mycket lämplig tomt riktlinjer tillgodoses.
16163: för sjömansskolan. Staden har likaså förbundit Med hänvisning till det ovan anförda före-
16164: sig att sörja för de kommunaltekniska arbetena, slås härmed vördsamt,
16165: att upplåta en idrottsplan för skolans behov
16166: samt att reservera ett 6 500 m2 stort vatten- att Riksdagen i statsförslaget för
16167: område för sjömansskolans hamn. år 1969 måtte upptaga ett anslag om
16168: De förberedande åtgärderna har sålunda 100 000 mark för planering av sjö-
16169: varit klara en längre tid. Det egentliga rit- mansyrkesskolan i Hangö.
16170: nings- och byggnadsarbetet har däremot ännu
16171: Helsingfors den 10 oktober 1968.
16172:
16173: Victor Procope. Georg C. Ehrnrooth.
16174: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik.
16175: Henrik Westerlund. Kristian Gestrin.
16176: Magnus Kull. Evald Häggblom.
16177: 50 E 746/68
16178: 1508
16179:
16180: IV,582.- Rah.al. N:o 412. Suomennos.
16181:
16182:
16183:
16184:
16185: Procope ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon merimiesam-
16186: mattikoulun suunnittelua varten.
16187:
16188:
16189: E d u s k u n n a 11 e.
16190:
16191: Hallituksen tulo- ja menoarvioesieyksessä Valmistavat toimenpiteet ovat siten olleet
16192: vuodelle 1963 tehtiin momentin "Merimies- ja selvät jo pitkän ajan. Varsinainen piirustus- ja
16193: merenkulkukoulujen uudisrakennukset" koh- rakennustyö sitävastoin ei vielä ole päässyt
16194: dalla ehdotus siitä, että "alan ammattikasva- Hangossa käyntiin. Vertauksen vuoksi mainit-
16195: tusta on lisättävä, minkä vuoksi on suunniteltu takoon, että yllämainituista neljästä merimies-
16196: uusien merimiesammattikoulujen perustamista koulusta Helsingin koulu on valmis, kun taas
16197: Helsinkiin, Kotkaan, Raumalle ja Hankoon". Rauman koulun suunnittelutyöt on saatettu
16198: Eduskunta hyväksyi tämän hallituksen suun- loppuun, minkä lisäksi Kotkan koulun urakka-
16199: nitelmia koskevan ilmoituksen. Niin Eduskunta tarjoukset on pyydetty ja sen suunnittelutyöt
16200: kuin hallituskin on siten hyväksynyt ajatuksen, lienee jo käynnistetty. Luonnollista ja oikeu-
16201: jonka mukaan Hankoon tulee perustaa ruot- denmukaista olisi senvuoksi, että myös Han-
16202: sinkielinen ammattikoulu merimiehille. gon ruotsinkielisen merimieskoulun suunnit-
16203: Kauppa- ja teollisuusministeri asetti senjäl- telutyöt voitaisiin aloittaa vuoden 1969 aikana.
16204: keen jo keväällä 1963 toimikunnan laatimaan Valitettavasti vuonna 1968 on ilmennyt ai-
16205: huonetilaohjelmaa uusia merimieskouluja var- van tarpeettomia byrokraattisia mutkia. Meri-
16206: ten. Toimikunta jätti marraskuussa 1964 mi- mieskoulut olivat vielä tämän vuoden alussa
16207: nisteriölle sen osan mietintöään, joka koski kauppa- ja teollisuusministeriön alaisia, mutta
16208: Hangon merimieskoulua. Ehdotus tarkoitti ne siirrettiin sittemmin muiden ammattikoulu-
16209: koulurakennusta, jonka suuruus olisi noin laitosten kanssa opetusministeriön alaisiksi.
16210: 18 000 m3 ja lattiapinta-ala 4 300 m2, ja jossa Saatavissa olevien tietojen mukaan tuntuu siltä
16211: vuosittain koulutettaisiin 112 oppilasta. Minis- kuin viimemainittu ministeriö olisi ollut täysin
16212: teriö on sittemmin vahvistanut huonetilaohjel- tietämätön aikaisemmista selvityksistä ja asias-
16213: man Hangon merimiesammattikoulua varten sa jo tehdyistä päätöksistä. Asian yleinen ja
16214: toimikunnan ehdotuksen mukaisesti. periaatteellinen puoli on jo niin tarkkaan käy-
16215: Hangon kaupunki on valtuuston päätöksellä ty läpi, ettei nyt enää ole mitään syytä tässä
16216: 14 päivänä lokakuuta 1964 päättynyt, että yhteydessä mutkistaa asiaa. Hangon suomalais-
16217: kaupunki luovuttaa korvauksetta yli 9 000 ruotsalaisen merimieskoulun tarve on olemas-
16218: m2 :n suuruisen ja asiantuntijoiden mukaan hy- sa ja se on tyydytettävä jo laadittujen ja hy-
16219: vin sopivan tontin merimieskoulua varten. väksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti.
16220: Kaupunki on myös sitoutunut huolehtimaan Yllä lausutun perusteella esitetään kunnioit-
16221: kunnallisteknillisistä töistä, luovuttamaan kou- taen,
16222: lun käyttöön urheilukentän sekä varaamaan että Eduskunta vuoden 1969 tulo-
16223: 6 500 m2:n suuruisen vesialueen merimieskou- ja menoarvioon ottaisi 100 000 markan
16224: lun satamaksi. määrärahan merimiesammattikoulun
16225: suunnittelua varten Hankoon.
16226: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
16227:
16228: Victor Procope. Georg C. Ehrnrooth.
16229: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik.
16230: Henrik Westerlund. Kristian Gestrin.
16231: Magnus Kull. Evald Häggblom.
16232: 1509
16233:
16234: IV,583.-Fin.mot. N:o 413.
16235:
16236:
16237:
16238:
16239: Procope: Angående anvisande av förhöjt anslag för extra veteran-
16240: pensioner.
16241:
16242:
16243: T i 11 R i k s d a g e n.
16244:
16245: I nästa års budget har statsrådet föreslagit st. Av dessa är ca 6 000 i stor nöd varande,
16246: att i 33 huvudtiteln, 22 kapitlet, 50 momen- och resterande över 10 000 är i svåra eko-
16247: tet, upptages ett 5 milj. mark stort belopp nomiska förhållanden varande veteraner.
16248: att användas tili extra pension åt nödlidande Refererande tili ovanstående föreslås vörd-
16249: frontmän, vilka deltagit i krigshandlingar samt,
16250: under krigen 1939-1945, enligt av stats- att Riksdagen i statsförslaget för år
16251: rådet fastställda grunder. 1969 under 33 huvudtiteln 22 kapitlet
16252: 1 årets budget beviljades ett anslag om 1 50 momentet måtte upptaga ett 11
16253: milj. mark för sagda ändamål och genom stats- milj. mk stort anslag att användas
16254: rådets beslut torde pensionen bli endast 60 såsom extra veteranpension för i svåra
16255: mark i månaden. ekonomiska förhållanden varande front-
16256: Sedan ansökningtiden för pensionen utgått, soldater.
16257: hade ansökningar influtit allt i allo ca 16 000
16258: Helsingfors den 15 oktober 1968.
16259:
16260: Victor Procope.
16261: 1510
16262:
16263: IV,583.-Rah.al. N:o 413. Suomennos.
16264:
16265:
16266:
16267:
16268: Procope: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä ve-
16269: teraanieläkkeitä varten.
16270:
16271:
16272: E d u s k u n n a 11 e.
16273:
16274: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa valtio- Eläkkeiden hakujan mentyä umpeen oli ano-
16275: neuvosto on ehdottanut 33 pääluokan, 22 lu- muksia tullut kaiken kaikkiaan noin 16 000
16276: vun, 50 momentin kohdalle otettavaksi 5 milj. kpl. Näistä noin 6 000 elää suuressa puut-
16277: markan suuruisen rahamäärän ylimääräisiä eläk- teessa ja muut yli 10 000 ovat vaikeassa ta-
16278: keitä varten myönnettäviksi valtioneuvoston loudellisessa asemassa olevia veteraaneja.
16279: määräämin perustein hädänalaisessa asemassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16280: oleville rintamamiehille, jotka ovat ottaneet nioittaen,
16281: osaa sotatoimiin sotien 1939-1945 aikana. että Eduskunta vuoden 1969 tulo-
16282: Tämän vuoden tulo- ja menoarviossa myön- ja menoarvioon 33 pääluokan 22 luvun
16283: nettiin sanottuun tarkoitukseen 1 milj. mar- 50 momentin kohdalle ottaisi 11 mil;.
16284: kan määräraha ja valtioneuvoston päätöksen markan määrärahan käytettäväksi yli-
16285: mukaan tullee eläkkeen määräksi vain 60 mk määräisinä veteraanieläkkeinä vaikeassa
16286: kuukaudessa. taloudellisessa asemassa oleville rinta-
16287: masotilaille.
16288: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
16289:
16290: Victor Procope.
16291: 1511
16292:
16293: IV,584.- Rah.al. N:o 414.
16294:
16295:
16296:
16297:
16298: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta professorin viran pe-
16299: rustamiseksi Joensuun korkeakouluun.
16300:
16301:
16302: E d u s k u n n a 11 e.
16303:
16304: Valtion vuoden 1969 tulo- ja menoarvion kaupungille aseteta kannettavaksi mainittuja
16305: mukaan joutuisi Joensuun kaupunki korvaa- menoja.
16306: maan valtiolle Joensuun korkeakoulun aloitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16307: misesta vuoden 1969 aikana aiheutuvat me-
16308: not. Kun Kuopion korkeakoulun kohdalla val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16309: tio kustantaa rehtorin palkkauksesta ja sosiaali- tulo- ;a menoarvioon 29.27.01 momen-
16310: turvamaksuista aiheutuvat menot, olisi tasaver- tille 16 600 markkaa ;a 29.27.04 mo-
16311: taisuuden mukaan myös Joensuun korkeakou- mentille 1100 markkaa Joensuun kor-
16312: lun kohdalta meneteltävä samoin. Toisaalta on keakouluun professorin viran perusta-
16313: muistettava, että Pohjois-Karjala kuuluu kehi- mista varten.
16314: tysalueisiin, joka sekin puoltaa ettei Joensuun
16315: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
16316:
16317: Pauli Puhakka. A. Holopainen.
16318: Antti 0. Pennanen. U. H. Voutilainen.
16319: Aili Vaittinen.
16320: 1512
16321:
16322: IV,585.- Rah.al. N:o 415.
16323:
16324:
16325:
16326:
16327: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen teollisuu-
16328: den laajennusohjelman laatimiseksi.
16329:
16330:
16331: E d u s k u n n a 11 e.
16332:
16333: Saimaan vesistöalueen vaikutuspiiriin kuulu- tulisi huomioida rajakauppa ja suoran kuljetuk-
16334: vat Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Ky- sen edut Neuvostoliiton lähialueiden kanssa ta-
16335: men läänit. Tällä alueella asuu lähes neljäs pahtuvassa tavaranvaihdossa sekä sen laajenta-
16336: osa maamme asukkaista. Taloudellinen kehitys misessa.
16337: ei ole kyennyt turvaamaan koko väestölle työtä Maaperätutkimuksia lisäämällä voi löytyä
16338: ja riittävää toimeentuloa. Tähän mennessä suo- uusia kannattavia kaivoskohteita. Kemialliselle
16339: ritetut toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä sekä kulutustavarateollisuudelle lienee alueella
16340: työttömyydn poistamiseksi. Tarvitaan siis uusia entistä parempia ja monipuolisempia edellytyk-
16341: toimenpiteitä ja määrätietoista työtä alueen siä. Tutkimisen avulla voidaan tarkemmin sel-
16342: tuotantotoiminnan laajentamiseksi. vittää, mitä mahdollisuuksia on olemassa tä-
16343: Maakunnallisia talousalueita yhdistää toisiin- män alueen teollisen toiminnan laajentamiselle
16344: sa Saimaan vesistö, josta vesitien - kanavan ja siten väestön työ- ja toimeentulomahdolli-
16345: - avautuminen merille, lähentää niitä vielä suuksien turvaamiselle.
16346: tältä osalta yhtenäisempään kokonaisuuteen. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16347: Saimaan kanavaliikenne tulee antamaan alueen
16348: talouselämälle merkittävän kuljetusedun, jonka että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16349: odotetaan lisäävän tuotantotoimintaa. Odotus tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
16350: ja toiveet ei sitä kuitenkaan itsestään lisää. Pi- määrärahan Itä-Suomen teollisuuden
16351: täisi suorittaa tutkimuksia sen antamista eduis- laajennusohjelman tekemiseksi.
16352: ta myös uudelle teolliselle toiminnalle. Siinä
16353: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
16354:
16355: Pauli Puhakka. Hugo Manninen.
16356: Taisto Sinisalo. Lauha Männistö.
16357: Lyyli Koskinen.
16358: 1513
16359:
16360: IV,586.- Rah.al. N:o 416.
16361:
16362:
16363:
16364:
16365: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten päivä-
16366: rahan korottamiseksi.
16367:
16368:
16369: E d u s k u n n a 11 e.
16370:
16371: Asevelvollisten päivärahaa korotettiin vii- Tämän lisäksi on muistettava, että asevelvol-
16372: meksi vuoden 1966 alussa. Siitä lähtien ovat listen valtaosa on lähtöisin työläis- ja pienvilje-
16373: elinkustannukset tuntuvasti kasvaneet. Vuoden lijäkodeista, joilla ei ole useinkaan varaa lähet-
16374: 1966 tammikuun jälkeen on elinkustannusin- tää rahaa asevelvollisina oleville pojilleen. Vie-
16375: deksi noussut 32 pistettä eli 17,6 %. Asevel- lä vähemmän voivat asevelvollista avustaa sel-
16376: vollisten ostamien hyödykkeiden, kuten esim. laiset aviovaimot, jotka pienten lasten vuoksi
16377: savukkeiden hinnat ovat kohonneet huomatta- eivät voi käydä ansiotyössä. Mielestämme ase-
16378: vasti enemmän, velvollisten päivärahaa tulisi korottaa ainakin
16379: Samanaikaisesti on myös ansiotasossa tapah- 20 pennillä. Senkin jälkeen se olisi vasta 1,40
16380: tunut muutoksia. Sinä aikana, jona asevelvol- mk päivää kohden.
16381: listen päiväraha on pysynyt muuttumattomana, Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16382: ovat teollisuustyöntekijäin keskimääräiset pal-
16383: kat nousseet 25 % ja valtion virkamiesten pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16384: ruspalkat 31,8 %. Yleisen ansiotason kohoami- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16385: nen ja hintojen nousu puoltavat asevelvollisten 2 500 000 markkaa asevelvollisten päi-
16386: päivärahan huomattavaa korottamista. värahan korottamiseksi 20 pennillä.
16387: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
16388:
16389: Pauli Puhakka. Kauko Hjerppe. Aulis Juvela.
16390: Taisto Sinisalo. Kaisu Weckman. Kelpo Gröndahl.
16391: Siiri Lehmonen. Pauli Räsänen. Eino Tainio.
16392: Lauha Männistö. Kuuno Honkonen. Ensio Laine.
16393: Rainer Virtanen. Matti Koivunen. Georg Backlund.
16394: 1514
16395:
16396: IV,587.- Rah.al. N:o 417.
16397:
16398:
16399:
16400:
16401: Roden ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan tie-
16402: ja vesirakennuspiirille tierakennustöihin.
16403:
16404:
16405:
16406: E d u s k u n n a 11 e.
16407:
16408: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1969 käyttämistä vastaavista määrärahoista. V. 1964
16409: on hallitus pääluokassa 31 ehdottanut tie- ja sanottu suhdeluku oli 6,3 %. Kun Vaasan pii-
16410: vesirakennuslaitoksen tierakennusohjelman mu- rin osuudeksi liikenteen kokonaissuoritteesta
16411: kaisiin yleisten teiden rakennus- ja parannus- maanteillä arvioidaan nykyisin noin 8,5 %,
16412: töihin sekä siltojen ja lauttojen rakennusohjel- kertomusvuonna piirissä käytettyjen tienraken-
16413: man mukaisiin rakennustöihin ja hankintoihin nus- ja parannusvarojen suhteellinen osuus on
16414: 395 839 000 mk:n siirtomäärärahaa. Tästä ollut selvästi pienempi." Valtion tilintarkasta-
16415: määrärahasta on ehdotettu Vaasan tie- ja ve- jat ovat siis kiinnittäneet huomiota tähän jäl-
16416: sirakennuspiirin osalle 24 775 000 mk. Vuoden kenjääneisyyteen. Maan henkilöautokannasta
16417: 1968 tulo- ja menoarvioesityksessä oli vastaa- 31. 12. 65 tehty tilasto myöskin osoittaa, että
16418: va määräraha 33 005 000 mk. Vähennys on koko maan henkilöautokannasta on Vaasan
16419: siis 8 230 000 markkaa merkiten edelliseen tie- ja vesirakennuspiirin alueella 8,6 % ja
16420: vuoteen nähden yhden neljänneksen supistusta että prosenttuaalinen osuus on suurempi vain
16421: määrärahassa. Kun Vaasan tie- ja vesirakennus- Uudenmaan, Turun ja Hämeen piireissä.
16422: piirin k.o. töissä on noin 2 000 työntekijää, Tämä 2-3 % jälkeenjääneisyys olikin huo-
16423: niin merkitsee määrärahan supistus myöskin mioitu hallituksen v. 1968 tulo- ja menoarvios-
16424: työvoimassa noin 500 työntekijän vähennystä sa, koska Vaasan tie- ja vesirakennuspiirille
16425: ja ilmeisesti vastaavaa suhdetta työnjohtopor- ehdotettu määräraha vastasi vajaat 9 % teiden
16426: taassa. rakentamiseen ja parantamiseen varatusta ko-
16427: On aiheellista todeta, että väkiluku Vaasan konaismäärärahasta.
16428: tvh:n piirin alueella on 400 000, mikä vastaa Tätä oikeaa suhdetta ei ole kuitenkaan enää
16429: 8,7 % valtakunnan väestöstä. Maanteitten pi- hallituksen vuodelle 1969 antamassa tulo- ja
16430: tuus valtakunnassa oli 1. 1. 1967 tehdyn tilas- menoarviossa koska Vaasan piirille teiden ra-
16431: ton mukaan 39 367 km, josta Vaasan tie- ja kentamiseen ja parantamiseen ehdotettu
16432: vesirakennuspiirissä 3 884 km ja nyt noin 24 775 000 markan määräraha vastaa vain va-
16433: 3 900 km. Tämä vastaa noin 9,5 % valta- jaat 7 % kyseellisestä kokonaismäärärahasta.
16434: kunnan maanteiden pituudesta. Sama on suh- Tulo- ja menoarviossa ehdotettu määräraha
16435: de kun otetaan myöskin paikallistiet lukuun. merkitsee 2 % :n vähennystä edelliseen vuo-
16436: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueen maan- teen ja Vaasan piirin joutumista uudelleen 2-
16437: teiden liikenne vastaa myöskin koko maan 3 % :n jälkeenjääneisyystilaan, joka ennen
16438: keskimääräistä liikennettä. Valtion tilintar- vuotta 1968 oli jatkunut noin kymmenen
16439: kastajain kertomuksessa vuodelta 1965 maini- vuoden ajan. Teiden rakentamisen ja paranta-
16440: taan m.m. seuraavaa: "Vaasan piirissä oli v. misen määrärahan supistaminen Vaasan piiris-
16441: 1966 yleisiä teitä 6 376 km, mikä on 9,4 % sä merkitsee huomattavaa viivytystä ja tärkei-
16442: koko maan vastaavasta tiepituudesta. Kunnos- den valtateiden kunnon aientumista.
16443: sapitomäärärahoja sai Vaasan piiri suunnilleen Tämän vuoksi olisi mielestämme allamai-
16444: samassa suhteessa eli 9,8 % niiden koko jae- nittujen Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin kes-
16445: tusta määrästä. Maanteiden ja siltojen raken- keneräisten tierakennustyökohteiden määrära-
16446: tamiseen ja parantamiseen Vaasan piiri käytti hoja korotettava v. 1969 tulo- ja menoarviossa
16447: kertomusvuonna 26,4 milj. mk, mikä on noin seuraavasti:
16448: 6,5 % kaikkien tie- ja vesirakennuspiirien
16449: IV ,587.- Roden ym. 1515
16450:
16451: Työn nimi ja sijainti Kustannus- Myönnetty . V.1969 Lisäysehdo-
16452: arvio 1000 mk bud. ehdo- tcksemme
16453: 1000 mk:ssa tettu 1000 mk:ssa
16454: Kaskisten-Kauhajoen maant. pa-
16455: rant. Kaskisten kaup. ja När-
16456: piön, Teuvan ja Kauhajoen kun-
16457: nissa ................... . 27 730,- 18 458,05 3 500,- 500,-
16458: Kantat. N:o 67 parant. välillä Sei-
16459: näjoki-Lapua, Seinäjoen kaup.,
16460: Nurmon kunnassa ja Lapuan
16461: kauppalassa ............... . 24 727,- 17 948,95 3100,- 400,-
16462: Kaskisten-Uusikaarlepyyn kant.
16463: N:o 67 parant. Seinäjoen kau-
16464: pungin alueella ........... . io 500,_:_ 1660,- 1800,- 700,-
16465: Valtatie N:o 3 parant. moottori-
16466: tieksi välillä Vanha satamå-
16467: Vaa5a ........ :. ·. . . . valt .. 13 425,~ ei ole ehdo- 780,--:-
16468: Vaasan kaup. ja Mustasaaren kun- tettu määrä-
16469: . nan alueella . . . . . . . . kaup. 1 185,~ rahaa
16470: -:::-;;~--:-:--:-::-7"-
16471: Yht. 14 610,- 11918,-
16472: Edellä. mainittuihin työkohteisiin, jotta ne Tervajoki-Ylistaro olisi välttämättä tehtävä
16473: voitaisiin toteuttaa Vaasan tie- ja vesiraken- teiden kp.ntoon saattamiseksi päällysteen
16474: nuspiirin vuodelle 1969 laatiman työohjelman uusintatyötä ja siksi mielestämme olisi v.
16475: mukaisesti tarvittaisiin siis määrärahalisäystä 1969 tulo- ja menoarvioon otettava päällys-
16476: .tulo- ja menoarvioon 2 380 000 markkaa. teen uusinta ja siihen liittyen parannustöitä
16477: Valtateillä 3, Pori-Vaasa ja N:o. 8 Tam- seuraavasti:
16478: pere-Vaasa sekä valtatiellä N:o 16 välillä
16479: Porin-Vaasan valtatie 8:n päällysteen parant. välillä Turun Kustannus- Tarvittava työ-
16480: piirin raja-Lapväärtti ......................... . arvio ohjelman mn-
16481: kainen määrii,-
16482: raha
16483: 2 000 000 mk 1700 000 mk
16484: Tampereen-Vaasan valtatien N:o 3 päällysteen parantami- Kustannus- Tarvittava työ-
16485: nen välillä Turun piirin raja-Hulkko, Jalasjärvi .... arvio ohjelman mu-
16486: kainen määrä-
16487: raha
16488: 4 200 000 mk 2 550 000 mk
16489: Valtat. N:o 16 rak. ja päällysteen parant. välillä Tervajoki Kustannus- Tarvittava työ-
16490: -Ylistaro, Vähänkyrön, Isonkyrön ja Ylistaron kunnissa arvio ohjelman mu-
16491: kainen määrä-
16492: raha
16493: 2 510 000 mk 2 000 000 mk
16494: Edellä mainittuihin päällysteen uusintatöi- tiin alamomentilla Vaasan tie- ja vesi-
16495: hin tarvittaisiin siis vuoden 1969 tulo- ja me- rakennuspiiri, hallituksen esittämään
16496: noarviossa yhteensä 6 250 000 markkaa. 24 775 000 markan määrärahaan lisäys-
16497: Edellä esittämämme perusteella ehdotamme tä keskeneräisiin töihin 2 380 000
16498: kunnioittaen, markkaa ja päällysteen uusintatöihin
16499: 6 250 000 markkaa eli yhteensä
16500: että Eduskunta ottaisi vuoden 1969 8 630 000 markkaa.
16501: tulo- ja menoarvioon 31.24.77 moment-
16502: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
16503:
16504: Akseli Roden. Ragnar Granvik. Toivo Saloranta.
16505: Veikko Mattila. Bror Lillqvist. Eino Uusitalo.
16506: 51 E 746/68
16507: 1516
16508:
16509: IV,588.- Rah.al. N:o 418.
16510:
16511:
16512:
16513:
16514: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ;a /ainoiksi
16515: Ylioppilasterveys r.y:lle Helsinkiin rakennettavan ylioppilai-
16516: den terveystalon rahoitukseen.
16517:
16518:
16519: E d u s k u n n a 11 e.
16520:
16521: Ylioppilaat ovat v:sta 1946 lähtien omatoi- Helsingissä opiskelee tällä hetkellä n. 30 000
16522: misesti huolehtineet terveyden- ja sairaanhoi- opiskelijaa, joiden terveydenhoidon toimintati-
16523: dostaan. Toiminta on vähitellen laajentunut lat ovat täysin riittämättömät ja puutteelliset
16524: niin, että se nykyisin käsittää ylioppilaiden sekä hajasijoitukset. Helsingin ylioppilaiden
16525: jokavuotiset keuhkotarkastukset, päivittäiset terveydenhoitoasema toimii osaksi yliopiston
16526: lääkärien vastaanotot, lääkärin ja terveyssisa- suojissa ja osaksi Ylioppilasterveys ry:n omis-
16527: ren kotikäynnit, kymmenen lääketieteen eri tamissa huonetiloissa. Jo useamman vuoden
16528: alan erikoislääkärin tutkimus- ja hoitotoimen- ajan on tilakysymykselle pyritty löytämään ko-
16529: piteet, sairastUpahoidon äkillisissä sairausta- konaisratkaisua yliopiston tai jonkin korkea-
16530: pauksissa, hampaiden hoidon, terveydenhoidol- koulun rakennusohjelmissa, mutta tämä on
16531: lisen valistustyön ja tarpeen vaatimat rokotuk- osoittautunut ylivoimaiseksi.
16532: set. Lisäksi ylioppilaille korvataan sairaalahoi- Ylioppilaiden terveydenhoidon kannatusyh-
16533: tomaksut yleisissä sairaaloissa, jos sairaus on distys Ylioppilasterveys ry on ottanut ohjel-
16534: alkanut opiskelun aikana. maansa Helsingin opiskelijoiden terveydenhoi-
16535: Opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon don kokonaisillakysymyksen ja tässä mielessä
16536: katsotaan yleisesti liittyvän korkeakoulujen toi- se on ostanut Helsingistä tontin 2. 6. 67 Sibe-
16537: mintaan ja on osoittautunut niin yksilölle kuin liuksenkatu 8 - Töölönkatu 37. Sijaintinsa
16538: yhteiskunnallekin tarpeelliseksi toimintamuo- puolesta on tontti erittäin sopiva palvelemaan
16539: doksi opiskelua tehostettaessa. Vahvistaessaan kaikkia Helsingissä opiskelevia. Tontille tule-
16540: vuoden 1960 tulo- ja menoarvion, lausui edus- van "Ylioppilaiden terveystalon" rakennus-
16541: kunta mielipiteenään, että ylioppilaiden tervey- suunnitelmat ovat valmiit ja pyrkimyksenä on
16542: denhoidon toimintatilojen tulee kuulua korkea- asada rakennustyöt alkamaan vielä tänä vuon-
16543: koulujen rakennusohjelmiin. Samassa yhteydes- na, mikäli julkisista varoista saadaan edellytet-
16544: sä myönnettiin määrärahat Turun ylioppilaiden ty rahoitusosuus. Terveystalon kokonaispinta-
16545: terveydenhoitoaseman uudistilojen rakentami- ala tulee olemaan 5 121 m2 sekä kokonaiskus-
16546: seen Turun yliopiston hammasklinikkaraken- tannukset tontteineen ja täysin varustettuna
16547: nuksen yhteyteen. Rakennusvaiheen aikana 6 075 000 mk. Rahoituksen jakautuminen on
16548: myönsi eduskunta lisämäärärahaa ko. tervey- ajateltu pääkohdin seuraavasti: 1/3 julkisista
16549: denhoitoaseman kaiostamiseen ja täydelliseen varoista, 1/3 Ylioppilasterveys ry:n omat va-
16550: varustamiseen niin paljon, että aseman valmis- rat ja 1/3 pitkäaikaista lainaa eri rahalaitok-
16551: tuttua käyttöön v. 1965 se oli kokonaisuudes- silta.
16552: saan valtion rahoittama. Vuoden vaihteessa Koska Helsinkiin suunniteltua ylioppilaiden
16553: valmistuu Otaniemeen teknillisen korkeakou- terveystaloa on pidettävä sellaisena rakennus-
16554: lun opiskelijoille tarkoitettu täydellinen tervey- toimintana, jonka valtio muilla korkeakoulu-
16555: denhoitoasema samaan tapaan kuin valtio on paikkakunnilla on rahoittanut kokonaan tai
16556: tehnyt Turkuun. Jyväskylän kohdalla ovat ra- parhaillaan rahoittaa, on tätä ylioppilaiden
16557: kennussuunnitelmat valmiina ja rakennustöihin omatoimista rakennustoimintaa pidettävä val-
16558: päästäneen vielä tänä syksynä. Oulun yliopis- tion kannalta hyödyllisenä ja tarkoituksenmu-
16559: ton rakennusohjelmassa on myöskin huomioitu kaisena ratkaisuna.
16560: vastaavanlaiset suunnitelmat.
16561: IV,588.- Rosnell ym. 1617
16562:
16563: Edelläolevaan viitaten esitämme kunnioit- hana) käytettäväksi Helsinkiin raken-
16564: taen, nettavan ylioppilaiden terveystalon ra-
16565: että Eduskunta ottaisi vuoden 1969 hoitukseen sekä kohtaan 29.37.83 sa-
16566: tulo- ;a menoarvioon kohtaan 29.37.53 maan tarkoitukseen pitkäaikaista halpa-
16567: rakennusavustuksena Ylioppilasterveys korkoista lainaa 500 000 markkaa.
16568: r.y:lle 500 000 markkaa ( Siirtomäärära-
16569: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
16570:
16571: Irma Rosnell. E. J. Paavola.
16572: Carl Olof Tallgren. Eino Uusitalo.
16573: Sylvi Siltanen. Olavi Saarinen.
16574: Erkki Huurtamo.
16575: 1518
16576:
16577: IV,589 .. _; Rah.al. N:o 419.
16578:
16579:
16580:
16581:
16582: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainojen
16583: myöntämistä varten.
16584:
16585:
16586: E d u s k u n n a 11 e.
16587:
16588: Oman kodin perustaminen aiheuttaa nuorille on kodinperustamislainoja varten tarkoitettu
16589: ihmisille suuria taloudellisia vaikeuksia. Kun määräraha jätetty pois tulo- ja menoarviosta.
16590: avioliitot nykyään solmitaan monessa tapauk- Kodinperustamislainajärjestelmä on kuitenkin
16591: sessa hyvinkin nuorina, ei nuorilla ole juuri sellainen sosiaalinen etu, jonka tarve on pysyvä
16592: omia varoja kodin perustamiseen. Asumiskus- ja jota tulisi kehittää.
16593: tannusten suhteeton osuus ansioista vaikuttaa Kodinperustamislainojen valtiontaloutta ra-
16594: osaltaan, ettei rahaa jää välttämättömiin kodis- sittava merkitys on pieni, koska suurin osa
16595: sa tarvittaviin hankintoihin. Nuorten parien kodinperustamislainoista saadaan perityksi ta-
16596: auttaminen myöntämällä kodinperustamislainoja kaisin.
16597: olisi erittäin tarpeellista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16598: Vuoden 1946 alusta tuli voimaan kodin-
16599: perustamislainalaki, jonka perusteella voidaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16600: antaa lainaa vähävaraisille nuorille aviopareille. tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
16601: Lainoja on myönnetty vv. 1946-1957 kaik- kaa kodinperustamislainojen myöntämis-
16602: kiaan 71 863:lle perheelle. V:sta 1958 lähtien tä varten.
16603: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
16604:
16605: Irma Rosnell. Ensio Laine.
16606: Rainer Virtanen. Kaisu Weckman.
16607: Eino Tainio. Kelpo Gröndahl.
16608: 1619
16609:
16610: IV,590.- Rah.al. N:o 420.
16611:
16612:
16613:
16614:
16615: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarikosken saanno~
16616: telypadon rakentamiseksi Iisalmen maalaiskunnassa.
16617:
16618:
16619: Eduskunnalle.
16620:
16621: Eduskunta on tehnyt päätöksen Iisalmen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16622: mlk:ssa sijaitsevan Saarikosken säännöstelypa-
16623: don rakentamisesta. Patosuunnitelmat ovat val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16624: mistuneet kiitettävän nopeasti. Eduskunnan tu- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
16625: lisi varata määräraha hankkeen toteuttamista määrärahan Saarikosken säännöstelypa-
16626: varten. Padon rakennustyö tarjoaisi hyvän työ- don rakentamista varten Iisalmen tnllll-
16627: kohteen tällä vaikealla työttömyysalueella. laiskunnassa.
16628: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
16629:
16630: Veikko J. Rytkönen. Lauha Männistö. Hugo Manninen.
16631: 1520
16632:
16633: IV,591.-Rah.al. N:o 421.
16634:
16635:
16636:
16637:
16638: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion eteläisen
16639: moottoritien rakennustöiden aloittamiseksi välillä ]ynkkä-
16640: Särkilahti-Puijonrinne.
16641:
16642:
16643: E d u s k u n n a 11 e.
16644:
16645: Valtatien n:o 5 suuret rakennustyöt Kuopion lisyystilanne on tunnetusti vaikea m.m. sen
16646: kaupungista pohjoiseen ovat päättyneet. Noin vuoksi, ettei työkohteita ole riittävästi. Erityi-
16647: 10 ·km:n matkalla on nyt nykyaikainen moot- sesti työllisyystilanteen parantamiseksi olisi em.
16648: toritie. Sen sijaan Kuopion kaupungista etelään moottoritien rakennustyöt voitava aloittaa
16649: johtava oså · kyseisestä tiestä on ollut suunnit- mahdollisimman pian.
16650: teilla. Suunnitelma on valmistunut ja saataneen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16651: toteuttamiskelpoiseksi ensi vuoden puolella.
16652: Töiden aloittamista varten olisi näin ollen va· että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16653: rattava määräraha. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
16654: Kyseinen moottoritiehanke on Kuopion lää- määrärahan Kuopion eteläisen mootto-
16655: nin suurin tieprojekti, jota kuvaa sekin, että ritien rakennustöiden aloittamista var-
16656: töihin voitaisiin sijoittaa n. 500 miestä 4-5 ten välillä ]ynkkä-Särkilahti-Pui;on-
16657: vuoden ajaksi. Kuopion ja lähiympäristön työl- rinne Kuopion kaupungissa.
16658: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
16659:
16660: Veikko J. Rytkönen. Lauha Männistö. Hugo Manninen.
16661: 1521
16662:
16663: IV,592.-Rah.al. N:o 422.
16664:
16665:
16666:
16667:
16668: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesannon-Tervon
16669: maantien parannustöiden aloittamiseksi osuudella Vesanto-
16670: Hautomäki.
16671:
16672:
16673: E d u s k u n n a 11 e.
16674:
16675: TVH:n toimesta on laadittu suunnitelma Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
16676: Vesannon-Tervon välisen maantien paranta- tamme,
16677: miseksi. On todennäköistä, että työt voitaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16678: aloittaa jo ensi vuonna, jos tarkoitukseen vara- valtion tulo- ia menoarvioon 500 000
16679: taan määräraha. Liikenteen kannalta paranta- markan määrärahan Vesannon-Tervon
16680: mistyö- on kiireellinen ja työllisyyden turvaami- maantien parannustöiden aloittamiseksi
16681: seksi tiehanke omaa huomattavan merkityksen. tieosuudella V esanto-Hautomäki T er-
16682: von kunnassa.
16683: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
16684:
16685: Veikko J. Rytkönen. Lauha Männistö. Hugo Manninen.
16686: 1522
16687:
16688: IV,593.- Rah.al. N:o 423.
16689:
16690:
16691:
16692:
16693: E. Räsänen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennustöiden
16694: jatkamiseksi Tervon Hautomäen ja Vesannon välillä.
16695:
16696:
16697: E d u s k u n n a 11 e.
16698:
16699: Maamme poikittaistieverkon kehitys on Kes- Tiesuunnitelma Tervon Hautomäen-Vesan-
16700: ki-Suomen ja Kuopion läänien rajalla viime vuo- non välille on parhaillaan kuntakierroksella ja
16701: sina hidastunut. Suunnassa Kuopio-Karttula- joutunee vahvistettavaksi vielä kuluvan vuoden
16702: Tervo-Vesanto-Viitasaari on Kuopion lää- aikana. Määrärahan varaaminen rakennustyön
16703: nin osalta rakennustyö pysähtynyt Tervon Hau- jatkamiseen ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
16704: tomäkeen, eikä v. 1969 valtion tulo- ja meno- antaisi mahdollisuuden työn säännönmukaiselle
16705: arvioesitykseen ole varattu määrärahaa tietyön jatkumiselle ja eliminoisi työn keskeytyksestä
16706: jatkamiseen. aiheutuvat haittatekijät.
16707: Tierakennuksen pysäyttäminen aiheuttaa nyt Edellä olevaan viitaten esitän,
16708: jo tapahtuneiden investointien osalta suora-
16709: naista tappiota. Vesantolaisten mahdollisuudet että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16710: päästä nopeasti läänin pääkaupunkiin Kuopioon tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
16711: viivästyvät. Vaikeimmin koskettaa rakennus- suuruisen määrärahan maantien raken-
16712: työn pysähtyminen alueen työllisyystilanteen nustöiden jatkamiseksi Tervon Hauto-
16713: suunnitelmallista hoitamista, joka tällä vajaa- mäen ja Vesannon välille.
16714: työllisyysalueella on suurimmalta osin rakentu-
16715: nut edellä mainitun rakennustyön jatkamiseen.
16716: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
16717:
16718: Eino Räsänen.
16719: 1523
16720:
16721: IV,594.- Rah.al. N:o 424.
16722:
16723:
16724:
16725:
16726: E. Räsänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen käsittä-
16727: . vän matkailualan yhtiön osakkeiden ostamiseen.
16728:
16729:
16730: E d u s k u n n all e.
16731:
16732: Kansainvälisiin ja kotimaisiin ennuste1s11n ja Edellytykset luottojen saannille tällaisiin yri-
16733: tutkimuksiin perustuen tapahtuu matkailijoi- tyksiin ovat olemassa, mutta kehitystä hidastaa
16734: den määrissä lähivuosina huomattavaa kasvua. omien pääomien puute. Kehityksen nopeuttami-
16735: Ulkomaalaisten matkailijoiden määrän arvioi- seksi ja uusien työpaikkojen saamiseksi tulisi
16736: daan kasvavan vuoteen 1975 mennessä valtion edistää yhtiöiden omien pääomien muo-
16737: 2 500 OOO:een eli nykyisestään kaksinkertai- dostusta lähtemällä yhteistoimintaan alueellis-
16738: seksi. Varovaisestikin arvioiden tämä merkit- ten yhtiöiden kanssa.
16739: see matkailijoiden käyttämien varojen määrän Tällä hetkellä on maassamme· perustettu tai
16740: kasvavan yli 500 000 000 markaksi vuotta koh- perusteilla ainakin 4 sellaista matkailualan yri-
16741: den. Saatavissa olevia matkailupalveluksia ke- tystä, joissa vv. 1969-70 voitaisiin luoda 500
16742: hittämällä ja lisäämällä voitaisiin vaikuttaa uutta ja 1200 rakennusaikaista työpaikkaa ja
16743: matkailijoiden varojenkäytön lisääntymiseen ja mahdollistaa 8 miljoonan markan vuotuinen va-
16744: matkailutulojen kasvamiseen. luuttatulo. Näistä vireilläoleva Itä-Suomea kä-
16745: Lomakohdeyritystemme rajoittuneisuus ra- sittävä yhtiö tukisi aluetta, jossa luontaiset
16746: joittaa kuitenkin matkailutulojen saantimah- matkailumahdollisuudet ovat erinomaiset,
16747: dollisuutta. Erikoisesti kehitysalueilla ei ole mutta. joka varojen puuttumisen johdosta on
16748: pääomia riittävästi, vaikka matkailukohteina jäänyt jälkeen yleisestä matkailuolojen kehityk-
16749: nämä alueet kiinnostavat eniten. Näitä alueita sestä.
16750: jatkuvasti vaivaava työttömyys voitaisiin myös Edelläolevaan viitaten esitämme,
16751: lomakohdeyritystemme rakennustoiminnalla
16752: osittain torjua. Voidaan laskea, että 2 miljoo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16753: nan markan oman pääoman turvin luotu yritys tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
16754: antaa vähintäin 100 ympärivuotista työpaikkaa kan määrärahan toimialueellaan Itä-
16755: ja antaa työtä rakennusvaiheessa 300 työläiselle. Suomen käsittävän matkailualan yhtiön
16756: Yrityksen hankkima valuuttamäärä edustaa vuo- osakkeiden ostamiseen.
16757: dessa vähintäin 2 miljoonaa markkaa edellyt-
16758: täen, että kesäkauden palvelukset markkinoi-
16759: daan ulkomaille.
16760: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
16761:
16762: Eino Räsänen. Reino Karpola. Tahvo Rönkkö.
16763:
16764:
16765:
16766:
16767: 52 E 746/68
16768: 1524
16769:
16770: IV,595.-Rah.al. N:o 425.
16771:
16772:
16773:
16774:
16775: P. Räsänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sadankomi·
16776: lealiiton toiminnan tukemiseen.
16777:
16778:
16779: Eduskunnalle.
16780:
16781: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1969 suuspolitiikan ongelmista maassamme käytä-
16782: on esitetty määräraha vain yhdelle maassamme vään keskusteluun. Liitto julkaisee Ydin-aika-
16783: toimivista rauhanjärjestöistä, Suomen Rauhan- kauslehteä, joka ilmestyy vuosittain kahdeksana
16784: puolustajat ry:lle, joka tosin on suurin ja vai- numerona. Erityisesti on korostettava sitä, että
16785: kutusvaltaisin. Sen sijaan Suomen Sadankomi- Ydin-lehti käsittelee monipuolisesti konfliktin-
16786: tealiitto, toinen rauhanjärjestöistä, jolla on tutkimukseen liittyviä asioita ja pyrkii näin
16787: yleisvaltakunnallista merkitystä, jäisi esityksen täyttämään sen aukon, mikä aiheutuu ko. alan
16788: mukaan edelleenkin vaille valtion apua. erikoislehden puuttumisesta maassamme.
16789: Suomen Sadankomitealiitto, jolla on jäsen- Edellä olevan perusteella esitämme,
16790: järjestöjä kaikissa korkeakoulukaupungeissa ja
16791: eräillä muilla suurimmilla paikkakunnilla, on että Eduskunta ottaa valtion tulo- ;a
16792: saanut eritoten nuoria mukaan rauhantyöhön. menoarvioon vuodelle 1969 20 000
16793: Perehtyneisyyttä osoittavilla kannanotoillaan markan määrärahan Suomen Sadanko-
16794: turvallisuuspolitiikasta ja muista siihen liitty- mitealiitolle liiton toiminnan tukemi-
16795: vistä kysymyksistä se on vaikuttanut turvalli- seen.
16796: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
16797:
16798: Pauli Räsänen. Georg Backlund.
16799: Paavo Lagerroos. Kauko Hjerppe.
16800: 1525
16801: IV,596.- Rah.al. N:o 426.
16802:
16803:
16804:
16805:
16806: P. Räsänen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijaperheiden
16807: lasten päivähoidon järjestämiseen.
16808:
16809:
16810: Eduskunnalle.
16811:
16812: Koulutuspolitiikkamme yhdeksi keskeiseksi kin rakennetaan perheasuntoloita opiskelija.
16813: tavoitteeksi on nähtävä kunnollisten opiskelu- perheille. Kun näiden asuntoJoiden yhteyteen
16814: edellytysten luominen opiskelijoille. Opiskelijoi- voidaan samalla rakentaa tilat lasten päivähoi-
16815: den lukumäärän jatkuva nousu on merkinnyt tolaitosta varten, tulisi kiireellisesti ryhtyä toi-
16816: sitä, että kulloinkin koulutettava väestönosa on menpiteisiin julkisen tuen järjestämiseksi näi-
16817: erittäin suuri. Yhteiskunnan kannalta ei ole yh- den seimien ylläpitoon.
16818: dentekevää, miten tämän väestönosan toimeen- Kun on ilmeistä, että lastenseimien valtion-
16819: tulosta ja muista olosuhteista on huolehdittu. avun järjestäminen lakisääteiselle pohjalle vie
16820: Opiskelijat itse haluavat olla ja elää kuten vielä vuosia, ön välivaiheessa harkittava muita
16821: muutkin samanikäiset työssäkäyvät kansalaiset. keinoja. Sosiaali- ja terveysministeriön käyt-
16822: Opiskelijoiden avioliittoisuuden jatkuva kasvu töön tulisi antaa määräraha lastenseimien yllä-
16823: on tästä selvänä osoituksena. Tämä koskee eri- pidon tukemiseen.
16824: tyisesti yliopistojemme ja korkeakoulujemme Käsityksemme mukaan tulee vuoden 1969
16825: opiskelijoita. Tällä hetkellä on naimisissa olevia aikana tuen tarpeessa olevia opiskelijaperheiden
16826: korkeakouluopiskelijoita noin 13 000 ja heillä lapsille tarkoitettuja lastenseimiä olemaan aina-
16827: on hoidettavanaan noin 7 000 lasta. kin kaksi kappaletta, minkä lisäksi mm. Hel-
16828: Lasten päivähoidon järjestämisen vaikeus on singissä on suunniteltu lasten perhepäivähoidon
16829: suurimpana syynä siihen, että perheellisten voimakasta kehittämistä, joka sekin vaatii ul-
16830: opinnot hidastuvat. Päivähoito-ongelma johtuu kopuolista tukea.
16831: osittain siitä, että koko maassa tilanne on vai- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
16832: kea. Opiskelijoiden kohdalla se entisestään vai- nioittavasti,
16833: keutuu siitä syystä, että he eivät saa lapsiaan
16834: vieraspaikkakuntalaisuutensa takia kunnalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16835: sella pohjalla olevaan lastenseimeen. den 1969 tulo- ja menoarvion 300 000
16836: Opiskelijajärjestöt ovat pyrkineet omalta markkaa käytettäväksi opiskelijaperhei-
16837: osaltaan tilannetta lievittämään. Parhaillaan- den lasten päivähoidon järjestämiseen.
16838: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
16839:
16840: Pauli Räsänen. Aulis Juvela.
16841: Matti Koivunen. V. J. Rytkönen.
16842: Hugo Manninen.
16843: 1526
16844:
16845: IV,597.-Rah.al. N:o 427.
16846:
16847:
16848: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laiduntalou-
16849: den edistämiseen.
16850:
16851: E d u s k u n n a II e.
16852:
16853: Vuoden 1969 talousarvioesityksen yleispe- Vuodeksi 1968 myönnettiin maatalousjärjes-
16854: rusteluissa todetaan, että valtioneuvosto on ryh- töille 10-12 % lisäys määrärahaan 1967 suori-
16855: tynyt toimenpiteisiin öljyväkirehun tuonnin ra- tettujen palkkausten tarkistuksen aiheuttamia
16856: joittamiseksi. Edelleen esitetään, että hintapo- lisäkuluja varten. Laidunyhdistykselle ei tätä li-
16857: liittisin toimenpitein maataloustuotantoa suun- säystä varsinaisessa talousarviossa myönnetty,
16858: nattaisiin nykyistä enemmän lihantuottami- vaan laiduntalouden edistämiseen osoitettu
16859: seen. määräraha pysytettiin 1967 tasolla. Asia kor-
16860: Mahdollisuudet valkuaisrikkaan rehun tuot- jaantui kun toisessa lisämenoarviossa siirrettiin
16861: tamiseksi taloudellisesti edullisella tavalla ovat 160 00 mk momentilta 30.42.21 alamomentille
16862: kautta maan erittäin hyvät nurmiviljelyä kehit- 30.30.41.8. Lisäys tällä momentille oli 10 %,
16863: tämällä. Avainasemassa on tällöin valkuaisrik- mikä vastaisi toisten järjestöjen saamaa lisäystä.
16864: kaan laidunrehun tehokas hyväksikäyttäminen Momentin loppusumma vuonna 1968 on ala-
16865: ja nurmisäilärehun valmistuksen voimakas li- momentin 30.30.41.8. loppusumma 178 000
16866: sääminen, jolloin myös sisäruokintakauden re- mk, siis 2 000 mk eli 1 % suurempi kuin ku-
16867: hujen riittävä valkuaispitoisuus ja väkevyys voi- luvana vuonna. Tämä lisäys on vuonna 1968
16868: daan turvata.Runsas laidunrehun käyttö muo- suoritettujen palkkausten tarkistuksen aiheut-
16869: dostaa niinikään välttämättömän perustan ta- tamia lisämenoja varten vuonna 1969. Nämä li-
16870: loudelliselle naudan ja lampaanlihan tuottami- säkulut tulevat yhdistyksellä kuitenkin vuonna
16871: selle. Viime vuosina suoritetut kokeet ja käy- 1969 olemaan kokonaisuudessaan 21 000 mk.
16872: tännössä saadut kokemukset osoittavat, että lai- Alamomenteilla 30.30.41. 1-7 mainittuja tar-
16873: dun- ja säilärehun tuottamiseen soveltuvia nur- koituksia varten on toisilla järjestöillä vastaa-
16874: mia ja riittävää typpilannoitusta käyttäen voi- vaa lisäystä esitetty keskimäärin 4 % määrära-
16875: daan saada erittäin valkuaispitoista rehua ja hasta, siis neljä kertaa niin paljon kuin laidun-
16876: runsaita valkuaissatoja. yhdistykselle. Tämä ei ole sopusoinnussa halli-
16877: Edellä todetun "vihreän linjan" ohjelman tuksen pyrkimysten kanssa tuontivalkuaisrehun
16878: toteuttaminen on maassamme jo alkanut. Mie- korvaamiseksi kotoisella valkuaisrehulla. Kun
16879: lenkiinto asiaa kohtaan on suuri varsinkin yhdistykselle ei moniin vuosiin ole myöskään
16880: alueilla, joilla viljan viljely on epävarmaa. Pel- myönnetty lisäystä matkakustannusten ja yleis-
16881: toviljelyä yksinkertaistamaila keskittymällä ten kustannusten nousun johdosta, on nurmi-
16882: nurmien viljelyyn voidaan tuotantoa myös hel- viljelyyn perehtyneen työvoiman vähentäminen
16883: pommin rationalisoida ja kannattavuutta paran- väistämättä edessä.
16884: taa. Uuden tuotantosuunnan toteuttaminen Edellä esitetyn johdosta sekä viitaten halli-
16885: edellyttää kuitenkin, että asiantuntija-apua on tuksen pyrkimyksiin kotoisen rehuviljelyn ja
16886: saatavissa. karjan ruokinnan kehittämisesi esitämme,
16887: Laidunyhdistys on erikoisjärjestö, joka työs-
16888: kentelee nurmiviljelyn edistämiseksi. Kustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16889: nusten jatkuva nousu on kuitenkin saattanut valtion tulo- ja menoarvioon momentin
16890: yhdistyksen vaikeaan taloudelliseen asemaan. 30.30.41 alamomentille 8 lisäystä
16891: Tämä on johtamassa siihen, että nurmivilje- 15 000 markkaa laiduntalouden edistä-
16892: lyyn erikoistuneita piiriagr-momeja joudutaan mistä varten.
16893: vähentämään juuri nyt, kun neuvontavoimien
16894: tarve juuri tällä alalla on erittäin suuri.
16895: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
16896:
16897: Tahvo Rönkkö. Eino Räsänen. Veikko Honkanen.
16898: 1527
16899:
16900: IV,598.- Rah.al. N:o 428.
16901:
16902:
16903:
16904:
16905: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
16906: ja· !ainoiksi metsänparannustöihin.
16907:
16908:
16909: Ed u s kun n a 11 e.
16910:
16911: Metsätalouden ja metsänparannustoiminnan -sänparannuslainojen osalta. Näiden määräraho-
16912: kannalta budjetissa on monia tärkeitä määrära- jen· vähennykset merkitsevät käytännössä met-
16913: hoja, joita ensi vuoden budjettiesityksessä on sänparannustoiminnan vähenemistä ja työttö-
16914: jyrkästi supistettu. Kun· metsätalouteen osoite- myyden lisääntymistä alueilla, joissa metsänpa-
16915: tut määrärahat kokonaisuudessaan ovat kuluvan rannustyöt ovat tärkeä työllisyysköhde. Metsän-
16916: vuoden budjetissa 135 miljoonaa markkaa, ovat parannusmäärärahojen vähennystä sen enempää
16917: ne hallituksen uudessa esityksessä laskeneet metsänparannuslain mukaisten valtionapujen
16918: 114 miljoonaan markkaan. Laskua on tapahtu- kuin metsänparannuslainojenkaan osalta ei
16919: nut 15 %. Supistukset ovat tapahtuneet nimen- voida pitää asiallisena ja oikeudenmukaisena ja
16920: omaan metsänparannustoiminnasta. Sitä ei toteutettuina supistukset- merkitsevät metsän-
16921: voida pitää oikeaanosuneena toimenpiteenä ny- parannustoiminnan taantumista maassamme.
16922: kyisenä aikana, jolloin on pyrittävä työllisyys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, ·
16923: näkökohtien ja puunjalostusteollisuuden raaka-
16924: aineen saannin turvaamiseksi tehostamaan met- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16925: sänparannustoimintaa voimakkaasti. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16926: Budjettiesityksen 30.58.42 momentilta ehdo- 12 640 000 markkaa 30.58.42 momen-
16927: tetaan budjettiesityksessä valtionapua metsäpa- tille valtionapuun metsänparannustöihin
16928: rannustöihin vähennettäväksi 12 640 000 mar- ja 30.58.83 momentille lisäyksenä
16929: kalla ja saman luvun 83 momentilta ehdote- 10 000 000 markkaa metsänparannuslai-
16930: taan vähennettäväksi 10 000 000 markkaa met- noihin.
16931: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
16932:
16933: Tahvo Rönkkö. Aaro Lintilä.
16934: Pentti Pekkarinen. Heikki Hasu.
16935: Reino Kangas.
16936: 1528
16937:
16938: IV,.599.- Rah.al. N:o 429.
16939:
16940:
16941:
16942:
16943: Saalasti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaperäkart-
16944: tojen ja niiden selostusjulkaisujen painattamiseen.
16945:
16946:
16947: E d u s k u n n a 11 e.
16948:
16949: Maaperäkartoitus muodostaa nyky-yhteiskun- oikea ja tarkoituksenmukainen maankäyttö olisi
16950: nassa välttämättömän perusmateriaalin monita- suunnittelijoiden yhdenmukaisesti tavoitetta-
16951: hoista suunnittelutyötä varten. vana. Valmiina olevan materiaalin painatukseen
16952: Maatalouden tutkimuskeskuksen maantutki- tarvittaisiin 50 000 markan määräraha.
16953: musosasto suorittaa maaperäkartoitusta ja val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16954: miina on laaja karttamateriaali painatusta var- taen,
16955: ten. Tutkimuskeskuksen painatusmäärärahat
16956: ovat kuitenkin riittämättömät ja näin ollen ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16957: karttojen painatusta ole voitu suorittaa siinä tulo- ja menoarvioon 30.70.19 (paina-
16958: määrin kuin valmis materiaali jo edellyttäisi. tus) momentille lisäystä 50 000 mark-
16959: Mikäli kartat olisivat suunnittelijoiden käytet- kaa maaperäkarttojen ja niiden selostus-
16960: tävissä säästyttäisiin päällekkäiseltä työtä ja . julkaisujen painattamista varten.
16961: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
16962:
16963: Kerttu Saalasti. Katri Kaarlonen. Erkki Haukipuro.
16964: 1529
16965:
16966: IV,600.-Rah.al. N:o 430.
16967:
16968:
16969:
16970:
16971: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskassa olevan Poh-
16972: jois-Suomen maamiesopiston maatilan talousrakennusten
16973: suunnittelua varten.
16974:
16975:
16976: E d u s k u n n a 11 e.
16977:
16978: Sen johdosta, ettei Pohjois-Suomen maamies- Kun tila sijaitsee vaikealla työttömyysalueella
16979: opiston huonetilaohjelman mukaiseen suunnit- viittaamme 36.48.3 momentin perusteluihin ja
16980: teluun ja rakentamiseen ole vielä ryhdytty pi- esitämme kunnioittaen,
16981: dämme välttämättömänä kiireellisiä toimenpi-
16982: teitä talousrakennussuunnitelmien laatimiseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
16983: Sillä hyvään tuottokuntoon saatettujen viljelys- tulo- ja menoarvioon 36.48.3 momen-
16984: maiden hyväksikäyttö 70 km:n etäisyydeltä ei tille lisäyksenä 70 000 markkaa Ylivies-
16985: voi muodostua taloudelliseksi eikä täytä niitä kassa si;aitsevan Pohjois-Suomen maa-
16986: odotuksia, jotka on kiinnitetty ko. oppilaitok- miesopiston maatilan talousrakennusten
16987: sen merkitykseen ympäristölle, valtiolle maa- suunnittelua varten.
16988: miesopiston perustamista varten tapahtuneen ti-
16989: lan oston yhteydessä.
16990: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
16991:
16992: Kerttu Saalasti. Katri Kaarlonen. Erkki Haukipuro.
16993: 1530
16994:
16995: IV,601.- Rah.al. N :o 431.
16996:
16997:
16998:
16999:
17000: · A. Saarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asunto-
17001: lainoihin.
17002:
17003:
17004: E d u s k u n n a 11 e.
17005:
17006: Kohtuuhintaisista asunnoista on jatkuvasti matta tulo- ja menoarvioesityksen loppusum-
17007: suuri puute ja asuntotuotanto on viime vuosina maa siirtämällä lainan takaisinmaksua Suomen
17008: jäänyt . pahasti jälkeen hyväksytystä asuntotuo- Pankille, jota varten esitetään varattavaksi 100
17009: tanto-ohjelmasta. Rakennustyöläiset muodosta- milj. markkaa. ·
17010: vat suurimman työttömien ryhmän. Valtion tu- Edellä sanottuun viitaten esitämme,
17011: keman asuntotuotannon lisääminen merkitsisi
17012: työllisyystilanteen paranemista myös monilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17013: muilla aloilla .. Hallituksen esitys asuntolainojen valtion tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17014: lisäämiseksi 360 milj. markkaan on riittämätön. asuntolainoihin 40 miljoonaa markkaa.
17015: Näiden lainojen määrää voidaan lisätä muutta-
17016: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
17017:
17018: Aarne Saarinen. Veikko Saarto.
17019: Olavi J. Laine. Ensio Laine.
17020: Paavo Lagerroos. Aulis Juvela.
17021: Lauri Kantola. Kauko Hjerppe.
17022: Hertta Kuusinen. Nestori Nurminen.
17023: Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
17024: Väinö R. Virtanen. Georg Backlund.
17025: 1531
17026:
17027: IV,602.- Rah.al. N:o 432.
17028:
17029:
17030:
17031:
17032: 0. Saarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta urheilu-
17033: ja liikuntakasvatustyön tukemiseen.
17034:
17035:
17036: E d u s k u n n a 11 e.
17037:
17038: Maamme kaikki urheilun keskusjärjestöt jät- 1953 saakka veikkauksen koko tuotto jaettiin
17039: tivät viime heinäkuussa opetusministerille yh- urheilulle, mutta tällöin suoritettiin ensimmäi-
17040: teisen esityksen veikkausasetuksen muuttami- nen "veikkauskakun" kaventaminen urheilun
17041: sesta siten, että veikkauksen voittovaroista 1. 1. osuuden supistamisella 70 %:iin. Jatkoa seurasi
17042: 1969 alkaen jaettaisiin urheilua ja liikunta- kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1956, jol-
17043: kasvatusta edistäviin tarkoituksiin jälleen loin supistettiin jälleen 10 %. Ja vuonna 1967
17044: 60 %. Urheilujärjestöt olivat tähän pakoitet- urheilun osuus putosi 55 % :iin sekä tänä
17045: tuja syystä, että niiden saama toimintamäärä ei vuonna 50 % :iin. Urheilujärjestöjen toiminta-
17046: enää peitä kustannusten nousua. määrärahat ovat näin jatkuvasti vähentyneet.
17047: Toisin kuitenkin kävi. Valtioneuvoston pää- Maamme urheilujärjestöjen kannalta tilanne
17048: töksellä muutettiin asetusta äskettäin siten, että on muodostumassa peräti vakavaksi. Yli
17049: urheilun osuus supistui taas 5 % siten, että ja- 1.5 milj. markan leikkaus näistä varoista, joista
17050: kosuhde urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä urheilujärjestöjen toiminnan ylläpitäminen täy-
17051: toisaalta tieteen, taiteen ja nuorisokasvatustyön dellisesti rahoitetaan, asettaa maan urheilu-
17052: kesken on 50% ja 50%. Kun käytettävissä järjestöt ylivoimaisilta tuntuvien vaikeuksien
17053: olevien tietojen mukaan ei ole odotettavissa eteen. Urheilujärjestöt eivät suinkaan halua vä-
17054: veikkausvoittovarojen tuoton huomattavaa kas- heksyä taiteen, tieteen tai nuorisokasvatustyön
17055: va, on valtion ensi vuoden tulo- ja meno- merkitystä, mutta pitävät välttämättömänä,
17056: arviossa urheilu- ja liikuntakasvatukseen varat- ettei siten suhtauduta myöskään urheilu- ja
17057: tuja määrärahoja supistettu 1 550 000 mar- liikuntakasvatustyöhön, kuten näyttää jatku-
17058: kalla. Suomi lienee maailmassa ainoa maa, jossa vasti tapahtuvan. On myös muistettava, että
17059: suunta on tälläinen. Käytetäänhän Suomessa veikkaustoiminta alkoi urheilujärjestöjen aloit-
17060: ensinnäkin vain kolme markkaa asukasta kohti teesta ja sitä on samoin voimin ylläpidetty,
17061: liikuntakasvatuksen edistämiseen. Maamme ur- joten urheilujärjestöjen esityksille tässäkin suh-
17062: heilupiireissä on synkkenevin ajatuksin seurattu teessa on olemassa katetta.
17063: tämän kehityksen kulkua. Edellä esitetty-yn viitaten ehdotamme,
17064: On muistettava, että vuodesta 1940 lähtien,
17065: jolloin valtiovalta antoi suostumuksensa ur- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17066: heilujärjestöjen suunnittelemaan veikkaustoi- tulo- ja menoarvion 29.91.50 momen-
17067: mintaan, valtion ei ole tarvinnut käyttää omia tille lisäyksenä 2 000 000 markkaa ur-
17068: varojaan samoin kuin verotuottojaan urheiluun, heilu- ja liikuntakasvatustyön tukemi-
17069: joka on pystynyt siitä lähtien omin toimin huo- seksi.
17070: lehtimaan toimintansa rahoituksesta. Vuoteen
17071: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
17072:
17073: Olavi Saarinen. Eino Tainio.
17074: Viljo Pousi. Kelpo Gröndahl.
17075: Kaisu Weckman.
17076:
17077:
17078:
17079: 53 E 746/68
17080: 1532
17081:
17082: IV,603.- Rah.al. N:o 433.
17083:
17084:
17085:
17086:
17087: 0. Saarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimää-
17088: räisiä sotaeläkkeitä varten.
17089:
17090:
17091: E d u s k u n n a 11 e.
17092:
17093: Vuoden 1969 talousarviossa on 33 Pl:n 22 vaikka eläkkeen suuruus pidettäisiin 60 mk:n
17094: luvun 50 momentille otettu 5 milj. mk:n arvio- suuruisena kuukaudessa. Näin on määrärahaa
17095: määräraha ylimääräisiä sotaeläkkeitä varten rin- ehdottomasti sosiaalisten tarkoituksenmukai-
17096: tamasotilaille. suusnäkökohtien perusteella lisättävä.
17097: Kun kuluvan vuoden vastaavalle momentille Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
17098: oli otettu vain 1 milj. mk:aa, joka ei riitä jaet-
17099: tavaksi kuin n. 1 400 rintamasotilaalle vaikka että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17100: kunkin osuus on enintään 720 mk:aa vuodessa tulo- ja menoarvioon 33.22.50 momen-
17101: eli 60 mk:aa kuukaudessa, on selvää, että myös tille 10 miljoonan markan suuruisen
17102: muille 16 000 hakijasta olisi tämä eläke myön- määrärahan käytettäväksi taloudellisissa
17103: nettävä. vaikeuksissa olevien rintamasotilaiden
17104: Valtioneuvoston esittämä 5 milj. mk:aa on ylimääräisiä sotaeläkkeitä varten.
17105: täysin riittämätön edellä olevaan tarkoitukseen,
17106: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
17107:
17108: Olavi Saarinen. Viljo Pousi.
17109: 1533
17110:
17111: IV,604.- Rah.al. N:o 434.
17112:
17113:
17114:
17115:
17116: Saarto ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin ohikulkutien
17117: tärkeimpien risteysten muuttamiseksi eritasoliittymiksi.
17118:
17119:
17120: E d u s k u n n a 11 e.
17121:
17122:
17123: Helsingin ja sen lähiympäristön liikenneolo- kenneruuhkia muodostavan, vaarallisen risteyk-
17124: suhteita on viime vuosina parannettu mm. ra- sen.
17125: kentamalla Helsingin maalaiskunnan ja Espoon Niin moottoriajoneuvoliikenteen saattami-
17126: läpi kulkeva Helsingin ohikulkutie. Sanotun seksi joustavammaksi kuin myös moottoriajo-
17127: tien ja valtakunnallisten pääteiden kaikkia ris- neuvo- ja jalankulkuliikenteen turvallisuuden
17128: teyksiä ei kuitenkaan vielä ole rakennettu täy- lisäämiseksi tulisi em. liittymät pikaisesti ra-
17129: dellisiksi eritasoliittymiksi, mistä johtuen niistä kentaa täydellisiksi eritasoliittymiksi.
17130: on muodostunut liikenteen pullonkauloja. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17131: Näistä eräs pahimmista on Tuusulan moottori-
17132: tien ja ohikulkutien risteys Helsingin maalais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17133: kunnassa. Tämän hyvin vilkkaasti liikennöidyn 1969 tulo- ja menoarvioon 300 000
17134: liittymän nk. Tammiston liittymän tasoliitty- markan määrärahan Tuusulan moottori-
17135: missä on vastaantulevan liikenteen ajokaistan tien ja ohikulkutien nk. T ammiston
17136: leikkaavan liikenteen arvioitu olevan noin liittymän sekä Helsingin kk:n-Hakki-
17137: 30 % koko liikenteestä. lan paikallistien ja ohikulkutien eritaso-
17138: Samaan risteysalueeseen kuuluvana muodos- liittymien suunnittelua ja rakennustöi-
17139: taa myös Helsingin kk:n-Hakkilan paikallis- den aloittamista varten.
17140: tien ja ohikulkutien tasoliittymä pahoja lii-
17141: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
17142:
17143: Veikko Saarto. V. 0. Mäkinen.
17144: Eino Siren. Sinikka Luja.
17145: Rainer Virtanen. Arvo Salo.
17146: Lauri Kantola. Magnus Kull.
17147: 1534
17148:
17149: IV,60.5.- Rah.al. N:o 43.5.
17150:
17151:
17152:
17153:
17154: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen-Kangas-
17155: niemen tien rakentamista varten.
17156:
17157:
17158: Ed u s kun n a 11 e.
17159:
17160: Lievestuore-Kangasniemi välinen maantie kyisin käytössä oleva maantie. Tien rakentami-
17161: on nykyisin erittäin routiva ja mutkaisuutensa nen helpottaisi osaltaan tuntuvasti vallitsevaa
17162: takia vaarallinen. Tie- ja vesirakennushallituk- vaikeaa työllisyystilannetta. Tätä varten olisikin
17163: sen toimeksiannosta laadittava tien uusimis- otettava riittävät määrärahat vuoden 1969 tulo-
17164: suunnitelma on valmistumaisillaan, jonka mu- ja menoarvioon.
17165: kaan teistä tulee nykyisiä kulkuneuvoja ja tur- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
17166: vallisuutta vastaava. nioittaen,
17167: Uusi tie tulee palvelemaan varsin suurta lii-
17168: kennettä ja se niveltyy Jyväskylä-Hankasalmi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17169: -Pieksämäki ja Jyväskylä-Hankasalmi-Kuo- tulo- ja menoarvioon 950 000 markan
17170: pio maantiehen. Lisäksi Lievestuore-Kangas- määrärahan Lievestuoreen-Kangasnie-
17171: niemi tiesuunta on huomattavasti lyhyempi men tien rakentamista varten.
17172: sekä maastoosa puolesta edullisempi kuin ny-
17173: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
17174:
17175: Sylvi Saimo. Reino Karpola.
17176: 1535
17177:
17178: IV,606.- Rah.al. N:o 436.
17179:
17180:
17181:
17182:
17183: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan paikallissairaa-
17184: lan muutos- ja laajennustöiden aloittamiseksi.
17185:
17186:
17187: E d u s k u n n a 11 e.
17188:
17189: Sairaalatilanne on Keski-Suomessa erittäin mään liikeperiaatteellisesti tappiollisena, koska
17190: vaikea. Ongelman osaratkaisuna on keskussai- pesulan kapasiteetti on mitoitettu suurempaa
17191: raalan laajentaminen, mutta ottaen huomioon sairaalaa varten kuin nykyistä 47 paikkaista
17192: koko läänin sairaalapaikkojen tarpeen on suo- ja on näin ollen käynyt vajaalla kuormituksella.
17193: ritettava myös muita toimenpiteitä. Monet pai- Lämpökeskus on mitoitettu vastaavasti suu-
17194: kallissairaalahankkeet odottavat valtion taholta rempaa sairaalaa varten ja sekin tuottaa nykyi-
17195: apua. sin tappiota.
17196: Laukaa on eräs niitä kuntia, joissa tilanne Laukaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt
17197: on jo pitemmän aikaa kaivannut ratkaisua, laajennuksen lopulliset piirustukset, minkä jäl-
17198: mutta kunnan ponnisteluista huolimatta se vii- keen ne tulevat lääkintöhallituksen hyväksyttä-
17199: pyy yhä. Yli 14 000 hengen Laukaan kunnalla viksi.
17200: on Keski-Suomen keskussairaalassa viisi hoito- Laukaan sairaalan laajennuksen toteuttami-
17201: paikkaa ja Laukaan sairaalassa lasarettiosastol- sen, kroonisten sairaiden sairaalaosaston raken-
17202: la 47 hoitopaikkaa. Suunniteltu laajennustyö tamisen esteenä on nyt ainoastaan rahoituspää-
17203: ja peruskorjaus käsittää synnytysosaston, jossa tös ja valtion taholta tulevan osuuden puuttu-
17204: 11 sairaansijaa, pitkäaikaisten sairaiden osas- minen.
17205: ton, jossa 64 sairaansijaa. Vuonna 1966 kunta Tilanne p.o. sairaalassa on inhimillisesti kat-
17206: nosti veroäyrin 14 penniin ja rakennutti hoi- soen kohtuuton, ja Laukaassa odotetaan lupaa
17207: tajien asuntolan. Tähän oli kuitenkin muutet- sairaalan töiden aloittamiseen. Olisi oikeuden-
17208: tava kroonisten sairaiden osasto lämmityskiel- mukaista, että töihin päästäisiin jo kuluvan
17209: toon joutuneesta rakennuksesta. Tämä on kui- työllisyyskauden aikana, sillä Laukaan ja lähi-
17210: tenkin vain väliaikainen ratkaisu ja sairaanhoi- ympäristön työllisyysnäkökohdat kiirehtivät ra-
17211: tajat odottavat saavansa heitä varten rakenne- kennustöiden välitöntä aloittamista.
17212: tun asuntolan omaan käyttöönsä. Edellä sanottuun viitaten esitämme kunnioit-
17213: Lääkintöhallitus on ilmoittanut periaatteessa taen,
17214: hyväksyvänsä Laukaan sairaalan laajentamisen
17215: noin 60 sairaansijalla jo yli viisi vuotta sitten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17216: Sairaalan muutos- ja laajennushankkeen kiireh- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
17217: tiiDiseksi ja rahoituksen helpottamiseksi kunta määrärahan Laukaan paikallissairaalan
17218: rakennutti omin kustannuksin lämpökeskuksen muutos- ja laajennustöiden aloittami-
17219: ja keskuspesulan, joka nyt on joutunut käy- seksi.
17220: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
17221:
17222: Sylvi Saimo. Matti Koivunen. Artturi Jämsen.
17223: 1536
17224:
17225: IV,607.-Rah.al. N:o 437.
17226:
17227:
17228:
17229:
17230: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen maanvil-
17231: jelyskoeaseman toimintaedellytysten parantamiseksi.
17232:
17233:
17234: E d u s k u n n a II e.
17235:
17236: Keski-Suomessa on maataloudellista koetoi- littömässä läheisyydessä sijaitsevalta koululta
17237: mintaa harjoitettu keskitetysti vuodesta 1952 koeaseman asunto- ja toimistotilat Laukaan
17238: lähtien, jolloin ns. liikkuva koetoiminta aloi- kunnalta. Samalla tehtiin esisopimus kunnan
17239: tettiin Laukaassa. Tämä eräässä mielessä väli- kanssa Torikan tilan ostamisesta koeaseman tu-
17240: aikainen toiminta päättyi vuonna 1960, jolloin kitilaksi vuonna 1968 mikäli tarkoitukseen
17241: perustettiin Keski-Suomeen liikkuva koeasema valtion tulo- ja menoarviossa osoitetaan varoja.
17242: ja koetoiminta sai nykyisen muotonsa 1960, Keski-Suomen koeaseman toiminnan kehit-
17243: jolloin perustettiin Keski-Suomeen koeasema. tämisen ja tehostamisen kannalta olisi tärkeätä,
17244: Näin oli saatu lopullisesti vakinaistettua maa- että koetoiminnan tukitilaksi suunniteltu maa-
17245: talouden kannalta erittäin tärkeä koetoiminta tila vuoden 1969 alusta ostettaisiin valtiolle ja
17246: ja päästy tavoitteeseen, johon kauan on pyritty. ryhdyttäisiin koetoimintaa kehittämään tilalle.
17247: Jo aikaisemmassa vaiheessa oli perusteellisesti Samoin olisi välttämätöntä, että koeaseman ra-
17248: selvitetty ja todettu Keski-Suomen oman koe- kentamista, koneistamista ja peltojen tarkoituk-
17249: aseman tarpeellisuus. Edustaahan Keski-Suomi senmukaista kunnostusta varten osoitettaisiin
17250: maataloudellisesti varsin laajaa tyypiltään oma- samalla riittävät määrärahat. Keski-Suomen
17251: leimaista maatalousaluetta, jolla oma koeasema maataloudellinen koetoiminta on lähes parin-
17252: on välttämätön. kymmenen vuoden ajan joutunut toimimaan
17253: Keski-Suomen koeasema toimi koeaseman väliaikaisten ratkaisujen varassa. Nyt olisi mah-
17254: johtajan tohtori Pentti Hännisen koetilalla aina dollisuus erittäin tarkoituksenmukaisella ta-
17255: vuonna 1966 tapahtuneeseen tohtori Hännisen valla saattaa koeaseman toiminta vakavalle poh-
17256: kuolemaan saakka. Tila on siitä lähtien ollut jalle.
17257: perikunnan hallussa eikä siellä enää voitu aja- Tällä tavalla Keski-Suomen koeaseman toi-
17258: tella koetoiminnan jatkamista. Kesällä 1966 mintaedellytykset saatettaisiin tasolle, joka te-
17259: ryhdyttiin koeasemaa varten hakemaan sopivaa kisi sen tuloksellisen toiminnan mahdolliseksi.
17260: maatilaa maakunnasta. Sellaiseksi osoittautui Edellä sanottuun viitaten esitämme kunnioit-
17261: Maatalouden tutkimuskeskuksen selvittelyjen taen,
17262: pohjalla Laukaan Haapavatian kylässä sijaitseva
17263: tila Torikka RN :o 519, jonka omistaa Laukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17264: kunta. Tilan pelto-ala on noin 26 hehtaaria ja tulo- ja menoarvioon 65 000 markkaa
17265: kokonaispinta-ala noin 41 hehtaaria. Tilan pel- Keski-Suomen maanviljelyskoeasem.an
17266: lot sijaitsevat keskitetysti ja maalajien jou- tukitilan ostamiseen Laukaan kunnassa,
17267: kossa esiintyy runsaasti hiesua, mikä on tyypil- 25 000 markkaa koeasematilan koneista-
17268: linen maalaji Keski-Suomessa ja näin arvokas miseen, ja 25 000 markkaa tilan mai-
17269: koetoiminnan kannalta. Maatalouden tutkimus- den kunnostukseen ym. töihin eli yh-
17270: keskus vuokrasi vuoden 1967 alusta tilan vä- teensä 115 000 markkaa.
17271: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
17272:
17273: Sylvi Saimo. Matti Koivunen. Artturi Jämsen.
17274: 1537
17275:
17276: IV,608.- Rah.al. N:o 4.38.
17277:
17278:
17279:
17280:
17281: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 korjaa-
17282: miseksi välillä Kärkkäälä-Kivisalmi.
17283:
17284:
17285: Ed u s kun n alle.
17286:
17287: Jyväskylän-Kuopion välisellä kantatiellä Kantatie n:o 69 päätie Itä-Suomen ja Poh-
17288: N :o 69 Konneveden kunnassa välillä Kärkkäälä janlahden rannikkoseutujen välitie muodostaen
17289: -Kivisalmi tien suunnitelmat ovat valmiina, myös pääliikenneväylän Jyväskylän ja Kuopion
17290: mutta rahoitus puuttuu. Edellä mainittu kan- välillä. Kärkkäälän-Kivisalmen tieosuus on
17291: tatie on uusittu Oulun-Helsingin valtatieltä noin 35 km. Tieosuuden heikko kunto muo-
17292: N:o 4 Kärkkäälään saakka. Kärkkäälästä edel- dostaa pahan pullonkaulan, joka olisi korjatta-
17293: leen Kivisalmen maantiesiltaan saakka tie on vissa kohtuullisin kustannuksin.
17294: jätetty entiselleen. Kivisalmen sillasta Kuo- Eduskunta onkin hyväksynyt aloitteen tien
17295: pioon tie on käyttökelpoinen ja uusittu. rakennustyön tarpeellisuudesta ja rakennustyö-
17296: Tie Kärkkäälästä-Kivisalmelle on öljyso- hön ryhtymisestä.
17297: rastettu ja parantanut liikennettä, mutta tiellä Konneveden kunnalla on erittäin vaikea
17298: on huono pohja, se on erittäin mäkinen sekä työllisyystilanne. Tietyön avaaminen helpot-
17299: mutkainen. Pintakerros ei kestä vaan juuri vai- taisi sekä Konneveden, että Suolahden, Lau-
17300: keimpiin kohtiin korjauksista huolimatta tulee kaan ja Hankasalmen kuntien työtilaisuuksia.
17301: pahoja kuoppia aiheuttaen jatkuvasti liikenne- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17302: vaurioita. nioittaen,
17303: Poliisin antaman tilaston mukaan 1. 1. 1963
17304: -10. 9. 1967 tapahtui esinevahinkoja 53, hen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17305: kilövahinkoja 38, kuolemaan johtaneita liiken- tulo- ja menoarvioon 850 000 markan
17306: nevahinkoja 4. Lisäksi sattui poliisin tietoon määrärahan Kärkkäälän-Kivisalmen
17307: tulemattomia liikennevahinkoja. Liikennelas- kantatien korjausta varten Konneveden
17308: kennan mukaan sivuutti tien 1 500 ajoneuvoa kunnassa.
17309: vuorokaudessa.
17310: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
17311:
17312: Sylvi Saimo. Matti Koivunen. Artturi Jämsen.
17313: 153.8
17314:
17315: IV,609.- Rah.al. N:o 439.
17316:
17317:
17318:
17319:
17320: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Yltiänmäen-Ahtaansal-
17321: men maantien rakentamiseksi Keuruun kunnassa.
17322:
17323:
17324: E d u s k u n n a 11 e.
17325:
17326: Itä-länsi tien Haapamäki-Virrat tiehen Työllisyyden kannalta on erittäin tärkeätä
17327: liittyvä Yltiän seisake-Ahtaansalmen maantie tien rakentaminen, koska kunnassa ei ole mi-
17328: Pihlajaveden kunnassa tulisi yhdistämään kaksi tään valtion työkohteita. Kunnan alueella on
17329: rakennettua maantietä. vaan yksi pienyritys, sahalaitos.
17330: Ähtärin kunnan rajalta Ahtaansalmen sil- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17331: lalle on jo rakennettu öljysoratie. Tietä on nioittaen,
17332: suunniteltu rakennettavaksi samanaikaisesti
17333: Haapamäki-Virrat. Tien tekoa puoltaa myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17334: se, että Yltiänmäki-Ahtaansalmen tietä tul- tulo- ja menoarvioon 110 000 markan
17335: laan tarvitsemaan erittäin tarpeellisena itä-län- suuruisen määrärahan Yltiänmäen-Ah-
17336: sitien rakentamisen aikana. Yltiän-Ahtaansal- taansalmen maantien rakentamista var-
17337: men tien yhdistäisi Vuorimäen ja Riihon kyliä tm Pihlajavedellä Keuruun kunnassa.
17338: Pihlajaveden muuhun alueeseen.
17339: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
17340:
17341: Sylvi Saimo. Matti Koivunen. Artturi Jämsen.
17342: 1539
17343:
17344: IV,610.- Rah.al. N:o 440.
17345:
17346:
17347:
17348:
17349: Salama ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähävaraisten
17350: ammattiopintojen avustuksiin.
17351:
17352:
17353: E d u s k u n n a 11 e.
17354:
17355: Vähävaraisten ammattiopintoavustuskiin on vuosi vuodelta yhä vaikeampi hankkia talou-
17356: vuoden 1969 talousarviossa esitetty kahdelle dellista tukea opintojensa suorittamiseksi. Tu-
17357: menokohdalle yhteensä 4 milj.markkaa. 10. 11. lo- ja menoarvioesityksessä on esitetty mm.
17358: 1944 annetun ammattiopintojen avustuslain korkeakouluopintoja suorittavien stipendien
17359: edellyttämät avustukset ja opintolainat on nyt lukumäärää lisättäväksi ja stipendien markka-
17360: menoarvioehdotuksessa siirretty 1. 9. 1969 määriä on korotettu 1. 9. 1968 alkaen. Myös
17361: aloittavan valtion opintotukikeskuksen jaetta- vähävaraisten ammattiopintoavustuksien mark-
17362: vaksi. Opintokeskus on suunniteltu vastaisuu- kamääriä olisi saatava nostetuksi, jotta niiden
17363: dessa huolehtimaan kaiken valtion opiskeli- osuus merkitsisi todellista tukea vähävaraisille
17364: joille myöntämän suoranaisen raha-avustuksen ammattiopiskelijoille.
17365: jakamisesta. Edellisen perusteella esitämme kunnioittaen,
17366: Vähävaraisten ammattiopintoihin myönnet-
17367: tävät avustukset ovat jo vuosikymmenien ajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17368: pysytelleet saajaa kohti vähäisissä määrissä. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 1 milj.
17369: Niiden merkitys on rahan arvon alenemisen markan määrärahan vähävaraisten am-
17370: johdosta vähentynyt, joten ammattioppilaitok- mattiopintojen avustuksiin.
17371: sissa opiskelevien yli 60 000 nuoren on ollut
17372: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
17373:
17374: Aune Salama. Arvo Ahonen.
17375: Margit Eskman. Akseli Roden.
17376:
17377:
17378:
17379:
17380: 54 E 746/68
17381: 1540
17382:
17383: IV,611.- Rah.al. N:o 441.
17384:
17385:
17386:
17387:
17388: Salama ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken-Jämsän
17389: maantien rakentamiseen.
17390:
17391:
17392: E d u s k u n n a 11 e.
17393:
17394: Jämsänjoen itäpuolitse Jämsään johtava massa olevaa rakennuskaavaa tiesuunnitelman
17395: maantie on nykyisen liikenteen huomioon ot- mukaiseksi. Koska työtilannekin paikkakun-
17396: taen riittämätön ja erittäin huonokuntoinen. nalla on vaikea, olisi toimenpiteellä myös mer-
17397: Mainitun tien parantaminen on sen vuoksi kat- kityksensä työllistämistä edistävänä.
17398: sottava mitä välttämättömimmäksi. Se, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17399: kunnankin taholta katsotaan mainitun tien kun- nioittaen,
17400: nostaminen hyvin tärkeäksi osoittaa toimenpi-
17401: teet, joihin on kunnan taholta jo tähän men- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17402: nessä ryhdytty. Suunnitelmat tien rakentami- tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
17403: sesta on vahvistettu jo 16. 12. 1965, maa- määrärahan Jämsänkosken-Jämsän
17404: alueita koskevat kysymykset ovat järjestyk- maantien rakentamiseen.
17405: sessä ja kunta on sitoutunut muuttamaan voi-
17406: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
17407:
17408: Aune Salama. Impi Lukkarinen.
17409: Mauno Pohjonen. Matti Koivunen.
17410: 1541
17411:
17412: IV,612.- Rah.al. N:o 442.
17413:
17414:
17415:
17416:
17417: Salama ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalle ;a Jyväsky-
17418: lään rakennettuien reumasairaiden kuntouttamislaitosten pe-
17419: rustamiskustannusten peittämiseen.
17420:
17421:
17422: E d u s k u n n a 11 e.
17423:
17424: Maassamme arvioidaan olevan nykyisin noin rattu mahdollisuudet kaikkeen asiantuntijoiden
17425: 250 000 reumatauteja sairastavaa henkilöä, jois- tarpeellisena pitämään fysikaaliseen hoitoon.
17426: ta noin 100 OOO:lla on pysyvää haittaa sairau- Siellä on savihoito-, lääkekylpy-, parafiinihaude-
17427: destaan. Reuma on näiden numeroiden valossa ja lääkintävoimisteluosastot, huoneet liikehoi-
17428: kansantaudeistamme kaikkein tuhoisin, joka toja ja UKW- ym. sädehoitoa varten sekä
17429: iskiessään useimmiten juuri työkykyisessä iässä kahluu- ja vedenalaiskäsittelyallas. Askartelu ja
17430: oleviin ihmisiin aiheuttaa jatkuvasti satamil- myöhemmin ns. suojattu työpaja ja työkokeilu
17431: joonaluokkaa olevia kansantaloudellisia tap- kuuluvat oleellisina osina laitoksessa annetta-
17432: pioita. Lisäksi monet reumasairaat joutuvat vaan kuntouttamiseen. - Hoitoaika laitok-
17433: työkyvyttömyytensä takia elämään kokonaan sessa on kahdesta viikosta kolmeen kuukau-
17434: yhteiskunnan antaman avun varassa. teen, joten vuosittain voidaan kuntouttaa noin
17435: Reumasairaiden hoidon tehostamiseksi on 600 henkilöä, jotka ilman tätä laitosta ja siinä
17436: Reumaliitto v:sta 1952 alkaen perustanut eri annettavaa lyhytaikaistakin hoitoa olisivat
17437: puolille maata reumatoimistoja, joissa on reu- enemmän tai vähemmän pysyvästi työkyvyt-
17438: masairauksiin perehtynyt lääkäri ja sairaanhoi- tömiä ja yhteiskunnan huollettavina. Näin ollen
17439: taja sekä suuremmissa toimistoissa lisäksi so- on laitoksen lääketieteellinen ja myös kansan-
17440: siaalihoitaja ja lääkintävoimistelija. Reumatoi- taloudellinen merkitys erinomaisen suuri.
17441: mistoissa, joita on kaikkiaan 23, kävi viime Kangasalan kuntouttamislaitoksen rakennus-
17442: vuoden aikana lääkärin vastaanotoilla 9 786 kustannukset nousivat 1100 000 markkaan ja
17443: potilasta yhteensä 34 046 kertaa. Vaikeammat laajennuskustannukset lisäksi noin 120 000
17444: tapaukset joudutaan kuitenkin ohjaamaan alan markkaan, vaikka suunnittelussa onkin kar-
17445: ainoaan erikoissairaalaan, Reumasäätiön sairaa- tettu kaikkea ylellisyyttä ja tarpeettomasti kus-
17446: laan Heinolaan. tannuksia nostavia yksityiskohtia. Reumaliitto
17447: Reumasäätiön sairaala, jossa on vain 317 on pystynyt tarvittavasta summasta rahoitta-
17448: potilaspaikkaa, ei tilanahtauden vuoksi yksin maan eri tavoin hankkimillaan varoilla vain
17449: kykene hoitamaan kaikkia avun tarpeessa ole- kolmanneksen, joten 2/3 rakennuskustannuk-
17450: via. Sen vuoksi Reumaliitto on perustanut sista on jouduttu peittämään lainoilla. 700 000
17451: Kangasalle 50 paikkaisen kuntouttamislaitok- markan lainanotto on ymmärrettävästi rasitta-
17452: sen, jossa voidaan antaa fysikaalista ja jälki- nut Reumaliiton taloutta suuresti ja pakotta-
17453: hoitoa reumasairaalasta päässeille reumasairaille nut supistamaan juoksevia toimintamenoja vai-
17454: tai sellaisille, joiden sairaus ei välttämättä keuttaen täten tuntuvasti liiton reumasairai-
17455: vaadi erikoissairaalahoitoa tai joita tilanpuut- den hyväksi suorittamaa valtakunnallista työtä.
17456: teen, iän tai muun syyn takia ei voida ottaa Kuntouttamislaitoksessa potilailta peritään
17457: hoitoon Reumasäätiön sairaalaan. hoitopäivämaksuna ainoastaan yleisten sairaa-
17458: Laitos aloitti toimintansa 2. 12. 1963 ja sen loiden hoitopäivämaksu lisättynä 11 mk:n vrk-
17459: vihkiäiset pidettiin 23. 8. 1964. Laitoksen hoi- korvauksella fysikaalisiin hoitoihin kuuluvista
17460: totiloja on viime syksynä laajennettu. Hoito- käsittelyistä, joista sairausvakuutuksen osuus
17461: päivien lukumäärä vuonna 1967 oli 19 100 ja on noin 4 mk/vrk. Useat maamme kunnat
17462: laitos on jatkuvasti ollut täynnä. ovat sitoutuneet maksamaan tukimaksua 5 mk
17463: Kuntouttamislaitoksen tilavuus on 7 300 m\ kultakin kuntalaisensa hoitopäivältä. Näin saa-
17464: pinta-ala 2 100 m2 ja pohjakerrokseen on va- daan kokoon noin 22 mk/hoitopäivä, jonka
17465: 1542 IV,612.- Reumasairaiden kuntouttamislaitokset.
17466:
17467:
17468: omakustannushinta pysyttelee noin 27 mar- Joulukuun 22 päivänä 1951 annetun lain
17469: kan puitteissa ilman pääomamenoja. Mikäli (Laki reumatautisten hoitolaitosten valtion-
17470: korkoihin ja kuoletuksiin ei saada valtion- avusta) mukaan voidaan reumatautisten hoito-
17471: apua, jäävät ne kokonaisuudessaan rasittamaan laitosten perustamiseen myöntää valtion varoja
17472: Reumaliiton omaa taloutta edellisessä kappa- enintään puolet sisäasiainministeriön vahvista-
17473: leessa mainituin seurauksin. man suunnitelman mukaisista hyväksyttävistä
17474: Reumaliitto ylläpitää myös Jyväskylässä si- perustamiskustannuksista.
17475: jaitsevaa Keski-Suomen Hoitokotia, joka koko- Tämän lain ja edellä olevan selvityksen
17476: naisuudessaan on siirtynyt Reumaliiton omis- perusteella ehdotamme,
17477: tukseen kesäkuussa 1967. Hoitokodissa on 28
17478: potilaspaikkaa ja vuonna 1967 siellä hoidet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17479: tiin kaikkiaan 506 potilasta, yhteensä 7 556 tulo- ja menoarvioon 700 000 markan
17480: hoitopäivää. Hoitopäivän omakustannushinta määrärahan Kangasalle ja Jyväskylään
17481: on tällä hetkellä noin 20 markkaa. Reumaliiton aloitteesta rakennettujen
17482: Keski-Suomen Hoitokodin ostamisesta liitol- reumasairaiden kuntouttamislaitoksien
17483: le on koitunut velkoja, joiden suuruus tällä perustamiskustannuksien peittämiseksi.
17484: hetkellä on 100 600 markkaa. Hoitokoti ei
17485: nauti valtionapua.
17486: Helsingissä lokakuun 10 päivänä 1968.
17487:
17488: Aune Salama. Mauno Pohjonen. Ville Tikkanen.
17489: T. Leivo-Larsson. Sylvi Saimo. Eero Häkkinen.
17490: Siiri Lehmonen. Katri-Helena Eskelinen. Meeri Kalavainen.
17491: Edit Terästö. Juho Tenhiälä. Arvo Salo.
17492: Artturi Jämsen. Pentti Sillantaus. Kaarlo af Heurlin.
17493: Uljas Mäkelä. E. J. Paavola. Artturi Koskinen.
17494: Margit Eskman. Atte Pakkanen. Impi Lukkarinen.
17495: Arvo Ahonen. Sakari Knuuttila. Aili Siiskonen.
17496: Antti A. Halme. 'A-V. Perheentupa. Pauli Räsänen.
17497: Valdemar Sandelin. Pekka Kuusi. Matti Koivunen.
17498: Veikko Mattila.
17499: 1543
17500:
17501: IV,613.- Rah.al. N:o 443.
17502:
17503:
17504:
17505:
17506: A. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sadankomitea-
17507: liiton toiminnan tukemiseen.
17508:
17509:
17510: E d u s k u n n a 11 e.
17511:
17512: Ilmapiiri rauhankysymyksen ympärillä on on samalla ollut maan ainoa konfliktintutki-
17513: maassamme muutaman vuoden aikana olennai- muksen tuloksia esittelevä julkaisu. Niin ikään
17514: sesti muuttunut. Itsestään selvänä pidettyjä se on aktiivisesti osallistunut puolustus- ja tur-
17515: asioita on ruvettu arvioimaan uudelleen, kon- vallisuuspoliittiseen keskusteluun. Lehden ta-
17516: fliktintutkimus on päässyt alkuun, ja sen, mitä lous on ollut ratkaisevasti sadankomiteoiden jä-
17517: aikaisemmin väitettiin olevan pelkkää "rauhan- senmaksujen ja palkattoman työn varassa. Ny-
17518: propagandaa", myönnetään nyt olevan rauhan- kyisillä rahoitusnäkymillä lehden jatkuva jul-
17519: työtä, jolla on kiinteä yhteys asialliseen puolus- kaiseminen on epävarmaa, eikä mahdollisuuksia
17520: tuspolitiikkaan ja turvallisuuspolitiikan koko- sen edustaman toiminnan laajentamiseen ja sy-
17521: naisuudesta käytävään keskusteluun. ventämiseen ole.
17522: Erityisen näkyvä on tämä muutos ollut nuo- Anomuksen perusteella Suomen Sadankomi-
17523: rison keskuudessa. Yhteiskunnallisesti aktivoi- tealiitto r.y. on kuluvana vuonna saanut ope-
17524: tunut nuori polvi on ottanut rauhanpoliittiset tusministeriöltä 5 000 markan avustuksen.
17525: ja turvallisuuspoliittiset kysymykset omikseen. Summa on kuitenkin riittämätön ja sen saami-
17526: Tämä on olennaisesti ollut sen ns. sadankomi- nen uudelleen ensi vuodeksi epävarmaa. Sen
17527: tealiikkeen ansiota, joka nyttemmin on kerätty vuoksi Suomen Sadankomitealiitolle olisi osoi-
17528: valtakunnalliseen Suomen Sadankomitealiitto tettava määräraha valtion tulo- ja menoarviossa
17529: r.y.-nimiseen järjestöön. Kun juuri nuorison kes- vuodelle 1969 ja mainittua avustussummaa tun-
17530: kuudessa tapahtuva asennemuutos myös tulevai- tuvasti suurempana.
17531: suutta ajatellen on keskeistä, on Sadankomitea- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17532: liiton työtä pidettävä kaiken ymmärryksen ja nioittavasti,
17533: tuen arvoisena.
17534: Onnistuakseen tämä työ tarvitsee muun että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17535: muassa korkeatasoista tutkivaa ja pohtivaa jul- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
17536: kaisutoimintaa. Siitä on näytteenä nyt kaksi määrärahan Suomen Sadankomitealiitto
17537: vuotta ilmestynyt Ydin-lehti, joka ei ainoastaan r.y:n toiminnan tukemiseen.
17538: ole pyrkinyt rauhanaatteen levittämiseen, vaan
17539: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
17540:
17541: Arvo Salo. Pauli Burman. A-V. Perheentupa.
17542: 1544
17543:
17544: IV,614.- Rah.al. N:o 444.
17545:
17546:
17547:
17548:
17549: E. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan-Vermas-
17550: vuoren maantien parannustöiden ;atkamiseen.
17551:
17552:
17553: E d u s k u n n a 11 e.
17554:
17555: Hämeenlinnan-Kyllön maantien parantami- saada liikenne johdettu tasaisesti molempia mai-
17556: nen tieosalla Hämeenlinna-Vermasvuori on nittuja teitä pitkin Tampereelle.
17557: pantu alulle jo viime vuoden puolella, mutta Erittäin suuri merkitys Hämeenlinna-Kyllä
17558: määrärahojen niukkuuden takia työt ovat edis- tien pikaisella valmistumisella olisi myös Hä-
17559: tyneet varsin hitaasti. meenlinnasta Jyväskylään suuntautuvalle liiken-
17560: Mainittu tie on nykyään varsin vilaksliiken- teelle, koska Kangasalan Huutijärveltä lähtien
17561: teinen, koska sen kautta hoidetaan yhteydet Hä- jo johtaa uusi hyvä maantie Jyväskylään.
17562: meenlinnasta mm. Hattulaan, Tyrväntöön, Päl- Edellä olevan perusteella katsomme, että ky-
17563: käneelle sekä osittain myös Hauholie ja Val- seinen tieosa olisi pikaisesti rakennettava ja
17564: keakoskelle. Tie jatkuu edelleen Kyllöstä Lah- kun sillä olisi myös huomattava merkitys Hä-
17565: ti-Tampere valtatienä edelleen Kangasalan meenlinnan seudulla vallitsevan erittäin vaikean
17566: kautta Tampereelle ja kun tämä viimeksi mai- työttömyyden lieventämisessä ehdotamme kun-
17567: nittu tie Pälkäneen kohdalla on jo uusittu, on nioittaen,
17568: myös Hämeenlinnasta Tampereelle suuntautuva
17569: liikenne yhä enemmän alkanut käyttää Hämeen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17570: linna-Kyllä tietä. Kun toisaalta taas liikenne tulo- ;a menoarvioon 1 560 000 markan
17571: valtatie N :o 3 valmistumisen jälkeen Hämeen- määrärahan Hämeenlinnan - Kyllön
17572: linnasta Tampereelle on lisääntynyt niin vasta- maantien parannustöiden ;atkamiseksi
17573: vasti, että esim. Sääksmäen suuret sillat alkavat tieosalla Hämeenlinna - V ermasvuori.
17574: olla jo vaarassa ylirasittua, olisi erittäin tärkeä
17575: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
17576:
17577: Eero Salo. Timo Mäki.
17578: Lyyli Aalto. Juho Tenhiälä.
17579: Aune Salama. V. 0. Mäkinen.
17580: Olavi Nikkilä. Ensio Partanen.
17581: 1545
17582:
17583: IV,615.-Rah.al. N:o 445.
17584:
17585:
17586:
17587:
17588: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisiradion radiosäh-
17589: köttäjien erityislisiä varten.
17590:
17591:
17592: E d u s k u n n a 11 e.
17593:
17594: Maamme liittyessä vuonna 1928 jäseneksi In- ovat liikkuvan poliisin vakansseja. Nämäkin va-
17595: terpoliin edellytti tämä kansainvälisen poliisi- kanssit tarvittaisiin liikkuvan poliisin varsinai-
17596: radioverkkoon liittyvän poliisiradion perusta- sen tehtävän suorittamiseen. Asialiisiota olisi
17597: mista. Tämä perustettiin maahamme vuonna nähdäksemme perustaa uudet vakanssit radio-
17598: 1949 siten, että poliisiradion radiosähköttäjät sähköttäjille ja samassa yhteydessä tarkistaa
17599: asetettiin liikkuvan poliisin vakansseille. Tällöin myös heidän palkkauksensa.
17600: tehdyn ratkaisun seurauksena on jouduttu olo- Nykyiset ylikonstaapelin (A 16) vakanssit
17601: tilaan, jota ei voida pitää poliisiradion radio- olisi muutettava viestijohtajan viroiksi (A 21),
17602: sähköttäjiin nähden asiallisena. sekä vanhemman konstaapelin (A 14) ja nuo-
17603: Kansainvälisissä poliisiradion asemien henki- remman konstaapelin (A 12) vakanssit vastaa-
17604: lökuntaa käsittelevissä säädöksissä määritellään, vasti radiosähköttäjän viroiksi ( A 19). Palk-
17605: että henkilökunnan, joka määrätään työskentele- kauksen tarkistukset aiheuttaisivat yhteensä
17606: mään kansainvälisen poliisiradioverkon asemilla, noin 50 000 mk:n menoerän. Näillä tarkistuk-
17607: asemapäälliköiden ja päivystäjien, tulee olla kyl- silla saataisiin nähdäksemme radiosähköttäjien
17608: lin perehtyneitä käsittelemään verkon liiken- nykyistä asemaa helpotetuksi niin, että he pää-
17609: nettä. Heidän ammatillisen pätevyytensä tulisi sisivät vastaavaan asemaan kuin muut radiosäh-
17610: olla sama kuin mitä vaaditaan kansainvälisen köttäjät.
17611: liikenteen päivystäjiltä. Heidän tulee olla lisäksi Vaikka radiosähköttäjien vakanssien uudel-
17612: perehtyneitä asiaankuuluviin kansainvälisiin po- leenjärjestelyistä on esitetty ajatuksia jo
17613: liisiradioverkkoa koskeviin liikennemääräyksiin. vuodesta toiseen, ei korjausta ole kuitenkaan
17614: Näiden kansainvälisten säännösten noudattami- tehty. Koska edellä mainittu vakanssien uudel-
17615: sen perusteella on poliisiradiomme henkilökun- leenjärjestely ei nähdäksemme ehdi astua voi-
17616: taa pidettäväkin alallaan varsin pätevänä. maan vielä ensi vuoden alussa, olisi palkkauk-
17617: Kyseiset henkilöt ovat kuitenkin alusta läh- sessa esiintyvät epäkohdat kuitenkin lievennet-
17618: tien olleet palkkausluokissa, jotka eivät lain- tävä ja väliaikaisratkaisuna maksettava edellä
17619: kaan vastaa heidän tehtäviensä laatua ja vas- esitetyn suuruiset tarkistukset jo ensi vuoden
17620: tuuta, eikä sitä pätevyyttä, jota heiltä radiosäh- palkkauksessa Liikkuvan poliisin vakansseilla
17621: köttäjinä vaaditaan. Tällä hetkellä edellämainit- oleville "radiosähköttäjälisänä".
17622: tuja henkilöitä on palveluksessa yhteensä 16. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17623: He ovat edelleenkin liikkuvan poliisin vakans- nioittavasti,
17624: seilla palkkaluokissa A 12-A 16. Heidän
17625: palkkauksensa on siis huomattavasti pienempi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17626: kuin vastaavissa tehtävissä muilla valtion radio- tulo- ja menoarvioon 50 000 mk:n mää-
17627: asemilla tai laivasähköttäjinä. Paitsi palkkauk- rärahan poliisiradion radiosähköttä-
17628: sen suhteen on poliisiradiosähköttäjien asema jille maksettavaa radiosähköttäjälisää
17629: muutenkin epäasiallinen. Heidän vakanssiosa varten.
17630: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
17631:
17632: Tuure Salo. Eeles Landström.
17633: Arne Berner. Armas Leinonen.
17634: 1546
17635:
17636: IV,616.- Rah.al. N:o 446.
17637:
17638:
17639:
17640:
17641: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Nunnasen-Puljun
17642: maantien rakennustyön aloittamiseen.
17643:
17644:
17645: Ed u s kun n a 11 e.
17646:
17647: Enontekiön Nunnasen ja Kittilän Puljun ky- täviä teurastamoita. Tiettävästi on myös metsä-
17648: lien väli on noin 26 kilometriä. Tällä välillä ei hallituksen tarkoituksena lähivuosina hakata
17649: kuitenkaan tällä hetkellä ole olemassa käyttö- tien vaikutuspiirin alueelta suurehko määrä tuk-
17650: kelpoista tieyhteyttä. Mikäli tällainen tieyhteys kipuita. Valtiolle tulisi huomattavasti halvem-
17651: rakennettaisiin, lyhentäisi se välimatkaa lähes maksi kuljettaa tukkinsa maanteitse.
17652: 100 kilometriä. Se lyhentäisi Nunnasesta mat- Tien aikaansaaminen tekisi lisäksi mahdolli-
17653: kaa myös Rovaniemelle, Sodankylään ja Inariin. seksi maitokuljetukset Enontekiön itäosista Kit-
17654: Erityisesti Enontekiön kylille ja Kittilän poh- tilän Kaukosessa olevaan meijeriin. Tiellä olisi
17655: joisille kylille tieosan valmistuminen merkitsisi myös merkitystä kalottialueen saamelaisväestön
17656: elinehtojen huomattavaa paranemista. keskinäiselle kanssakäymiselle.
17657: Tämä tiesuunta sivuaa huomattavaa tunturi- On vielä todettava, että Nunnasen-Puljun
17658: jonoa, jotka tähän asti ovat olleet matkailun tiehankkeesta on olemassa valmiit suunnitel-
17659: ulkopuolella. Tällaisia ovat mm. Pulju-, Korsa-, mat. Koko rakentaminen on vain rahoitusta
17660: Kätkä- ja Peltotunturit. Paitsi matkailullisesti, vailla. Kun lisäksi tulevan talven työllisyysti-
17661: tulisi tien rakentaminen olemaan varsin merki- lanne Enontekiöllä ilman valtion taholta tule-
17662: tyksellinen myös seudun poronhoidon kannalta. via erityistoimenpiteitä muodostuu erittäin huo-
17663: Alueen kolmen paliskunnan porokarjan on ar- lestuttavaksi, jopa kuluvan kesän hillasadon nyt
17664: vioitu nousevan poroluvultaan noin 10 000 kap- lähes täysin tuhouduttua toivottomaksikin, on
17665: paleeseen. Jos nämä poromäärät saataisiin ai- välttämätöntä, että maantien rakentaminen aloi-
17666: taan varhain syksyllä, jolloin poronlihalla on tetaan vielä tämän talven aikana.
17667: täysi arvo, samoin nahoilla, niin tuottaisi tien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17668: vaikutuspiiri huomattavan tulonlähteen paikal-
17669: lisille poronhoitajille. Kun erotusaidat tehtäisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17670: maantien laitaan, ei syysmyyntiin saattaminen tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
17671: tuottaisi suurempia vaikeuksia. Äsken voimaan- määrärahan Nunnasen-Puljun maan-
17672: astuneet määräykset sitäpaitsi edellyttävät teu- tien rakennustöiden aloittamiseksi.
17673: rastuksessa käytettävän erityisiä autolla siirret-
17674: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
17675:
17676: Tuure Salo. Pirkko Aro.
17677: 1547
17678:
17679: IV,617.- Rah.al. N:o 447.
17680:
17681:
17682:
17683:
17684: T. Salo: Määrärahan osoittamisesta Riutulan-Angelin maan-
17685: tien rakentamiseen.
17686:
17687:
17688: E d u s k u n n a II e.
17689:
17690: Nykyisellään tieyhteydet Inarista Angeliin asuu yli 300 henkeä ja tien valmistuttua tulisi
17691: ovat käytännöllisesti katsoen olemattomat. Kui- asutus entisestään kasvamaan, sillä jo nyt on
17692: tenkin tietarve tällä suunnalla tunnetaan ja tun- useita uusia tiloja suunnitteilla. Samoin on huo-
17693: nustetaan suurena puutteena. Helpotusta tilan- mioitava ne mahdollisuudet, joita jo yksistään
17694: teeseen on jo ehditty odottaakin, sillä onhan Vaskojokivarsi tarjoaa.
17695: uutta tietä rakennettu jo Riutulasta Tirroon Myös poronhoidon kannalta tiellä tulisi ole-
17696: saakka. Tietyöt ovat kuitenkin päättyneet. Tu- maan ensiarvoisen tärkeä merkitys siirryttäessä
17697: levaa talvea ajatellen muodostaisi tien rakenta- yhä enemmän syysteurastuksiin. Näitä teuras-
17698: minen .Tirrosta eteenpäin tälle alueelle kipeästi tuksia haittaa oleellisesti tien puuttuminen.
17699: tarvittavan työllisyyskohteen. Tien aikaansaaminen on poronhoitoa harjoitta-
17700: Tulevaisuuden kannalta voidaan pitää Riu- vien perheiden toimeentulon takia näin ollen
17701: tula- Tirro- Heikkilä- Närrijärvi- Py- välttämätön.
17702: häjärvi - Angeli suuntaa varsin tarkoituksen- Huomion arvoisena asiana mainittakoon li-
17703: mukaisena tiesuuntana ja useat seikat puolta- säksi, että mm. angelilaiset lapset kuuluvat Riu-
17704: vat tämän tieyhteyden rakentamista. tulan koulupiiriin, joten tien rakentamisen
17705: Rakentamalla tie Tirrolta Vaskojoen pohjois~ kautta heille avautuisi luonnollinen koulutie
17706: puolitse Heikkilän sivu ja ylittämällä joki en- sekä omaan kouluunsa että myös Inarin kansa•
17707: nen Tammukkaojaa sekä suuntaamalla se tämän laiskouluun.
17708: jälkeen joen eteläpuolta pitkin suunnassa När- Edellä olevan perusteella esitän,
17709: rijärvi - Pyhäjärvi - Angeli saataisiin, paitsi
17710: taloudelliset, nyt myös . tarkoituksenmukaisuus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17711: syyt huomioiduksi. Matkailun kannalta tie tu- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
17712: lisi olemaan eräs kauneimpia reittejä jylhässä määrärahan Riutulan- Tirron- Heik-
17713: maastossa ja kalaisten jokien ja järvien ranta- kilän - Närrijärven - Pyhäjärven -
17714: milla. Jo nykyisellään tämän tiesuunnan varrella Angelin maantien rakentamiseksi.
17715: ·. Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
17716:
17717: Tuure Salo.
17718:
17719:
17720:
17721:
17722: 55 E 746/68
17723: 1648
17724:
17725: IV,618.- Rah.al. N:o 448.
17726:
17727:
17728:
17729:
17730: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalousalan järjes-
17731: töjen avustamiseen.
17732:
17733:
17734: E d u s k u n n a 11 e.
17735:
17736: Vuosien 1967 ja 1968 valtion tulo- ja me- neista kalamiehistä ( 391 433) yli puolet ·on
17737: noarviossa ei myönnetty kalatalousalan järjes- kaupungeissa, kauppalaissa ja taajamissa asuvia
17738: töjen toiminnan tukemiseen - lähinnä palk- virkistyskalastajia.
17739: kauksiin käytettäväksi - avustusta yleisistä Erikoisverona kalamiehiltä perityt kalastuk-
17740: varoista, kuten ennen vuotta 1953 ja vuosina senhoitomaksut tarvittaisiin kokonaisuudessaan
17741: 1962-66 oli tehty ja kuten maa- ja metsäta- lähinnä vapaaehtoista työtä suorittavien kalas-
17742: louden kohdalla aina on tapahtunut. Valtioneu- tajien järjestöjen valistus- ja neuvontatyöhön,
17743: vosto tosin korotti kalastuksenhoitomaksua tutkimus- ja opetustoimintaan sekä kalakanto-
17744: kahdella markalla, jotta kalastusalan järjestö- jen hoitoon ja muuhun kalavesien parantamis-
17745: jen avustukset voitaisiin maksaa näin kerty- työhön.
17746: neistä varoista. Tämä edellytti myös kalastus- Eduskunta on usein esittänyt eri hallituksille
17747: lain 101 §:n muuttamista, mikä tapahtuikin toivomuksia, että maamme kalatalouden hoito
17748: syksyllä 1966. olisi saatettava ajan tasalle. Vesistöjemme ka-
17749: Nyt voimassa olevan kalastuslain 101 §:n lastusmahdollisuudet muodostavat huomatta-
17750: mukaan kalastuskorttivaroja voidaan käyttää van kansallisen luonnonvaran, jonka inorupuo-
17751: myös kalatalousalan järjestöjen palkkaus- ja linen hyväksikäyttö on tärkeätä. Ammatti-, ko-
17752: järjestömenoihin. Kahden vuoden kokemusten titarve- ja virkistyskalastuksen kehittäminen li-
17753: perusteella voidaan todeta tehdyn muutoksen säisi myös työtilaisuuksia. Parhaillaan toimivan
17754: seurauksena kalatalousalan valtakunnallisten kalatalousneuvonnan ja hallinnon organisoimis-
17755: järjestöjen toimintamahdollisuuksien kaventu- ta tutkivan komitean työn tulokset tulevat vai-
17756: neen selvästi. Kalastuksenhoitomaksuna kerty- kuttamaan vasta 1970-luvulla. Nykytilanteessa
17757: neistä varoista yli puolet on mennyt palkkauk- ei saa menettää vuottakaan maamme kalatalou-
17758: siin ja järjestömenoihin, jotka varat ovat poissa den kehittämisessä. Tämä työ on nykyisin pää-
17759: kalakantojen ja kalastuksen hoitotyöstä. Kehi- asiallisesti kalastusalan järjestöjen hoidossa ja
17760: tys olisi vaatinut avustusten huomattavaa li- tukemalla riittävästi niiden toimintaa varmiste-
17761: säystä, mutta järjestöjen ja harjoitetun kalata- taan kalatalouden kokonaiskehitys.
17762: loustutkimuksen avustuksia on markkamääräi- Edellä olevilla perusteilla kunnioittaen ehdo-
17763: sestikin jouduttu vähentämään. Näin on tapah- tamme,
17764: tunut mm. urheilu-, virkistys- ja kotitarveka-
17765: lastajain keskusjärjestön Suomen Kalamiesten että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17766: Keskusliiton osalta, vaikka järjestön toimiken- tulo- ja menoarvioon 1 200 000 mark-
17767: tällä erityisesti valistustyön tarve kasvaa. Esim. kaa käytettäväksi kalatalousalan järjes-
17768: vuoden 1967 kalastuksenhoitomaksun suoritta- töjen toiminnan avustamiseen.
17769: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
17770:
17771: Tuure Salo. K. F. Haapasalo. Armas Leinonen.
17772: 1549
17773:
17774: IV,619.- Rah.al. N:o 449.
17775:
17776:
17777:
17778:
17779: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Nunnasen-Repojoen
17780: tien rakennustyön aloittamiseen.
17781:
17782:
17783: E d u s k u n n a 11 e.
17784: Enontekiön kunnan Nunnasen ja Inarin kun- sakäymiselle. Lisäksi tie edistäisi merkittävästi
17785: nan Repojoen välinen, noin 60 kilometrin mit- myös poronhoidon teurastus- ja markkinointi•
17786: tainen tiesuunta, joka on osittain jo tutkittu- organisointia. Tiehankkeen toteuttamisella olisi
17787: kin, olisi rakennettuna merkittävä monessakin myös työllisyyden kannalta huomattava merki-
17788: suhteessa. Näistä voidaan mainita tien matkai- tys.
17789: lullinen merkitys, joka on yleisvaltakunnallises- Edellä olevan perusteella esitämme,
17790: tikin ajatellen huomattava. Tie yhdistäisi val-
17791: tatien n:o 4 ja valtatien n:o 21 toisiinsa yh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17792: distäen samalla pohjoisen saamelaisalueen. Ny- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mat'-
17793: kyisellään juuri puutteelliset liikenneyhteydet kan määrärahan Nunnasen-Repojoen
17794: ovat pahin este saamelaisten keskinäiselle kans- tien rakennustöiden aloittamiseksi.
17795: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
17796:
17797: Tuure Salo. Pirkko Aro.
17798: 1550
17799:
17800: IV,620.-Rah.al. N:o 450.
17801:
17802:
17803:
17804:
17805: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaskortin ia-
17806: kamista varten.
17807:
17808:
17809: E d, u s k u n n a 11 e.
17810:
17811: Viime sotien aikana rintamilla taistelleet so- Rintamasotilaskortin jako niiltä osin kuin
17812: tilaat ovat joutuneet jatkuvasti odottamaan tapaukset ovat kiistattomia voitaisiin suorittaa
17813: asunto- ja eläkekysymystensä ratkaisua. Koska automaattisesti ja epäselviä tapauksia varten
17814: valtioneuvoston asettamat Rintamasotilaiden olisi varattava asianomaiselle henkilölle kortin
17815: Asuntokomitea ja Rintamamiesten Sosiaalietu- anomismahdollisuus. Rintamasotilaskortti saat-
17816: komitea ovat jo viime vuonna saattaneet työnsä taisi olla joko erillinen kortti tai liite sotilas~
17817: päätökseen ja jättäneet mietintönsä, olisi nyt passiin tai sairausvakuutuskorttiin.
17818: syytä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin rintama- Valtiovallan tulisi puolestaan ensitilassa to-
17819: miesten asunto- ja eläkejärjestelyjen hoitami- teuttaa rintamasotilaskäsitteen määrittely Rin-
17820: seksi. tamamiesten Sosiaalikomitean esittämällä tae
17821: Asiallisen perustan rintamamiesten asioiden valla sekä eduskunnan olisi puolestaan varat,
17822: hoidolle antaa itse rintamasotilaskäsitteen tava tarpeellinen määräraha itse rintamasoti-
17823: määrittely ja tähän liittyvä rintamasotilaskor- laskortin jakoa varten.
17824: tin jako, mihin tulokseen on myös päätynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17825: Rintamamiesten Sosiaalietukomitea mietinnös-
17826: sään. Rintamasotilaskortin jaolla saataisiin to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17827: dellinen selvyys rintamamiesten lukumäärästä tulo- ;a menoarvioon 60 000 markan
17828: ja tämän perusteella voitaisiin tarkalleen laskea määrärahan rintamasotilaskortin ;akoa
17829: komiteoitten esitysten mukaisiin rintamamies- varten.
17830: ten asunto- ja eläkejärjestelyihin tarvittavien
17831: varojen suuruus.
17832: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
17833:
17834: Tuure Salo. Arne Bemer. Armas Leinonen.
17835: 1551
17836:
17837: IV,621.- Rah.al. N:o 451.
17838:
17839:
17840:
17841:
17842: T. Salo: Määrärahan osoittamisesta Lapin varuskuntien asevel-
17843: vollisten päivärahan korottamiseen.
17844:
17845:
17846: E d u s k u n n a 11 e.
17847:
17848: Puolustuslaitoksemme joukko-osastoja ja yk- sovelletaan myös varusmiehille maksettaviin
17849: siköitä on sijoitettu Lapin läänin alueelle ja päivärahoihin, muodostuisivat ne Lapin varus-
17850: tulevaisuudessa tullaan vielä uusia sijoittamaan. miesten osalta seuraaviksi.
17851: Näissä palvelustaan suorittaville asevelvollisille Palvelusajan ollessa 240 päivää nousisi up~.
17852: maksetaan saman suuruista päivärahaa kuin seerin, upseerikokelaan ja aliupseerin päiväraha
17853: mitä Etelä-Suomeen sijoitetuissa varuskunnissa. 1,30 mk:sta 1,65 mk:aan, korpraalin 1,25
17854: On kuitenkin tunnettu ja tunnustettu tosi- mk:sta 1,60 mk:aan ja muun asevelvollisen
17855: asia, että Lapin läänin alueella on eläminen ja 1,20 mk:sta 1,50 mk:aan. Vastaavasti 330
17856: oleminen kalliimpaa maan eteläisiin osiin ver- päivää palvelevien asevelvollisten päivärahat
17857: rattuna. Tämä asia on otettu huomioon mm. nousisivat upseereilla, upseerikokelailla ja ali-
17858: virkamatkoista · suoritettavissa päivärahoissa, upseereilla 1,60 mk:sta 2,00 mk:aan ja muilla
17859: joista maksetaan 25 % :n korotus Lapin lää- asevelvollisilla 1,55 mk:sta 1,95 mk:aan.
17860: nin alueella. Samoin virkamiesten ja useim- Tällä hetkellä palvelee Lapin jääkäripataljoo-
17861: pien muiden palkansaajaryhmien palkat on ko- nassa n. 700 ja Lapin rajavartioston 1 komp-
17862: rotettu kalliinpaikan- ja syrjäseutulisäkorotuk- paniassa n. 200 varusmiestä. Näiden yhteiset
17863: silla. päivärahakulut muodostavat vuosittain n.
17864: 1. 7. 1967 voimaan astuneen sotilastariffin 400 000 mk:n menoerän. Mikäli ko. päivä-
17865: mukaan saa 240 päivää palveleva varusmies rahoja korotetaan aikaisemmin mainituilla
17866: neljä vapaata lomamatkaa rautateillä, mutta 25 %:lla, aiheuttaisi se yhteensä 100 000 mk:n
17867: vain kaksi vapaata linja-automatkaa, vastaa- lisätarpeen.
17868: vasti 350 päivää palveleva varusmies saa kuusi Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioitet-
17869: juna- tai kolme linja-automatkaa. On tunnet- tavasti,
17870: tua että Lapin sisäinen liikenne on melkein
17871: kokonaan autoliikenteen varassa. Tämä mer- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17872: kitsee, että Lapin varusmies joutuu päivä- tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
17873: rahoistaan maksamaan myös lomamatkoista, määrärahan käytettäväksi Lapin varus-
17874: jotka hän junalla saisi kulkea ilmaiseksi. kunnissa asevelvollisuuttaan suoriitavien
17875: Mikäli edellä mainittua 25 % :n korotusta varusmiesten päivärahan korottamiseksi.
17876: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
17877:
17878: Tuure Salo.
17879: 1552
17880:
17881: IV,622.- Rah.al. N:o 4.52.
17882:
17883:
17884:
17885:
17886: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoihin.
17887:
17888:
17889: E d u s k u n n a 11 e.
17890:
17891: Uuden kodin perustaminen aiheuttaa nuo- Vuoden 1945 alussa tuli voimaan laki, jonka
17892: relle avioparille runsaasti ennalta arvaamatto- perusteella saatettiin ns. kodinperustamislai-
17893: mia kustannuksia. Itse asunnon hankinta ny- noja myöntää alle 30 vuotiaille nuorille pa-
17894: kyisellään asettaa perheen talouden kovalle reille. Lainojen tarkoituksena on auttaa erityi-
17895: koetukselle, huolimatta siitä, ettei oman osak- sesti vähävaraisia ja vaikka ne eivät määrälli-
17896: keen tai omakotitalon hankkimiseenkaan ryh- sesti nousseetkaan kovin suuriksi, olivat ne
17897: dytä. Huonekalujen ja kaiken jokapäiväisessä kuitenkin monien kohdalla varsin tarpeellisia
17898: elämässä tarvittavien tavaroiden hankinta muo- ja toivottuja.
17899: dostaakio normaalisti varsin vaikean ongelman. Hallitus ei kuitenkaan ole tulo- ja menoar-
17900: Omia ongelmiaan tuo uuteen perheeseen myös vioehdotuksessaan katsonut tarpeelliseksi läh-
17901: lapsen syntyminen. teä tukemaan nuorten kotien perustamisvaike-
17902: Perheen talous onkin normaalisti kaikkein uksien helpottamista. Tämä siitäkin huolimatta,
17903: suurimman rasituksen alaisena juuri perusta- että kyseessä on laina, joka tullaan valtiolle
17904: misvaiheessa ja juuri silloin, kun tulotkin saat- maksamaan aina takaisin.
17905: tavat olla esim. opiskelun takia varsin vaati- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17906: mattomat. Juuri tässä vaiheessa tunnetaankin
17907: nuoressa perheessä avuntarve kaikkein suurim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17908: pana. Vähäisenkin avun saaminen saattaisi tulo- ja menoarvioon 10 milj. markan
17909: otnalta osaltaan olla ohjaamassa ohi yhteisen määrärahan kodjnperustamislainoja var-
17910: elämän ensimmäisten karikkojen. ten.
17911: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
17912:
17913: Tuure Salo. Arne Berner.
17914: Eeles Landström. Armas Leinonen.
17915: 1553
17916:
17917: IV,623.- Rah.al. N:o 453.
17918:
17919:
17920:
17921:
17922: T. Salo: Määrärahan osoittamisesta Kaaresuvannon sillan raken-
17923: nustyön aloittamiseen.
17924:
17925:
17926: E d u s kun n a 11 e.
17927:
17928: Tornion ja Aavasaksan jälkeen ylivoimaisesti Sillan rakentamisen merkitys on erittäin
17929: vilkkain ylikulkupaikka Suomen ja Ruotsin vä- huomattava myös Enontekiön kunnan kan-
17930: lillä on Kaaresuvannon ylikulkupaikka Tornion nalta. Onhan matkailu Enontekiön luonnolli-
17931: -Muonionjokilaaksossa. Talvella ylitys tapah- nen elinkeino ja mikäli mainitulle ylikulkupai-
17932: tuu jääteitse ja kesällä lossilla. kalle rakennettaisiin silta, tulisi se aikaisem-
17933: Huolimatta siitä, että liikenteen vilkkaus on' man kokemuksen perusteella lisäämään huo-
17934: Kaaresuvannon kohdalla suurempi kuin eräillä mattavasti matkailua ja läpikulkuliikenteen
17935: muilla kohdilla, on paikka jatkuvasti saanut vilkkautta.
17936: väistyä muiden tieltä. Olisikin mitä aiheelli- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17937: sinta vastaista rakennustoimintaa ajatellen huo-
17938: mioida myös liikenteen vilkkaus ja ottaa se ny- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
17939: kyistä suuremmassa määrin huomioon uusista tulo- ;a menoarvioon 1 000 000 markan
17940: siltojen rakennuskohteista päätettäessä. Mikäli määrärahan Muonion;oen yli rakennet-
17941: tältä pohjalta lähdettäisiin liikkeelle olisi ni- tavan sillan rakennustöiden aloittamista
17942: menomaan Kaaresuvannon sillan rakentaminen varten Kaaresuvannossa.
17943: aloitettava mitä pikimmin.
17944: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
17945:
17946: Tuure Salo.
17947: 1554
17948:
17949: IV,624.- Rah.al. N:o 454.
17950:
17951:
17952:
17953:
17954: T. Salo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus-
17955: laitoksen perushankintoihin.
17956:
17957:
17958: E d u s k u n n a 11 e.
17959:
17960: Kuten varsin. ajankohtaiset tapahtumat ovat nen jatkaminen turvataan eikä sitä keskeytetä
17961: osoittaneet, maamme alueen kytkeytyminen satunnaisten seikkojen perusteella. Jos kehit-
17962: strategisesti merkittävään pohjoiskalottiin ja täminen keskeytyy, saattaa ulkopuolisten luot-
17963: Itämeren välityksellä Keski-Eurooppaan vaati- tamus puolustustahtoomme ja kykyymme hor-
17964: vat meiltä jatkuvaa huomiota maanpuolustuk- jua ja turvallisuuspoliittisten päämääriemme
17965: semme kehittämiseksi ulkopolitiikkamme tu- saavuttaminen joutua uhanalaiseksi."
17966: kena. Turvallisuuspoliittisena päämääränämme Nyt on valitettavasti tehty päinvastoin kuin
17967: on säilyä mahdollisten kriisien ulkopuolella ja mitä ohjelmalainauksessa sanotaan. Joutuu ky-
17968: toisaalta myös kriisitilanteessa pyrkiä säilyttä- symään, miten voidaan pienentää perushankin-
17969: mään mahdollisimman suuri toimintavapaus. tamäärärahoja noin 27 % :lla kansainvälispo-
17970: Tehtävä on vaikea, mutta ei ylivoimainen, sen liittisen tilanteen ollessa sellainen kuin on.
17971: täyttämiseen velvoittaa meitä paitsi oma kan- Joutuu kysymään, mikä on uusi puolustuspo-
17972: sallinen tarpeemme myös solmimamme kansain- liittinen periaatelinja vai eikö sellaista olekaan.
17973: väliset sopimukset. Joutuu toteamaan, että järkevän toiminnan
17974: Puolustuslaitoksemme kehittämisen tavoit- mahdollistamiseksi olisi sovittava edes jonkin-
17975: teena on yleisen puolustuksemme osalta luoda laiset pitävät suuntaviivat, joiden puitteissa
17976: materiaaliset vähimmäisedellytykset osoittak- puolustuslaitos voisi asiallisesti suunnitella ja
17977: semme haluamme omin voimin puolustaa maa- toteuttaa materiaalista kehittämistään.
17978: tamme ja täyttää soimimiemme sopimusten Vuoden 1965 budjetin yhteydessä Edus-
17979: asettamat velvoitteet. Tällöin pyritään mm. kunta hyväksyi vuosina 1965-68 toteutetta-
17980: puolustusneuvoston toimesta viime vuonna jul- vaksi kaikkiaan 367 650 000 markkaa käsittä-
17981: kistetun puolustuspoliittisen ohjelman mukai- vän perushankintaohjelman. Tällöin hyväksyt-
17982: sesti tarpeen vaatiessa torjumaan valtakunnan tiin tilausoikeudet puolustuslaitoksen perus-
17983: alueen ja ilmatilan loukkaukset rauhan ja vie- hankintoja varten vuosille 1965-68. Jatkossa
17984: raiden valtioiden välisen sodan aikana sekä kuitenkin tämä vaatimaton osaohjelma romu-
17985: myös torjumaan suoranaiset hyökkäykset maa- tettiin siten, että seuraavien vuosien budjettien
17986: tamme vastaan. Viimeksi mainitussa suhteessa perusteluissa todettiin, että valtiontaloudelli-
17987: lähdetään luonnollisesti kansakunnan koon ja sista syistä ei ole mahdollista pysyä vuoden
17988: voimavarojen asettamista rajoituksista. 1965 budjetissa hyväksytyssä ohjelmassa, vaan
17989: Mainitsemani maanpuolustusohjelman tun- perushankintamäärärahat jäävät aiottua pie-
17990: netuksitekeminen tapahtui kirjasen "Maanpuo- nemmiksi. Kun jotain kuitenkin oli ehditty ti-
17991: lustuksemme tienviitat" saattamisella julkisuu- lata, on seurauksena oleva, että esitys vuoden
17992: teen. Kirjanen on laadittu puolustusneuvoston 1969 perushankintamäärärahoiksi merkitsee
17993: toimesta. Puolustusneuvosto on korkein maan tosiasiassa vain viisimiljoonaa nykymarkkaa
17994: hallituksen apuna oleva puolustuskysymyk- edeltäkäsin sitomattomia varoja näihin tarkoi·
17995: siä käsittelevä elin, johon kuuluu osa hallituk- tuksiin. Kysymys oli vaatimattoman pitkän
17996: sen ministereistä ja muutamia korkeampia so- tähtäyksen ohjelman neljäsosasta. Nyt tämän
17997: tilasjohtajia. Mainitussa ohjelmassa sanotaan myöhässä olevan ohjelman osan toteuttaminen
17998: mm: "Puolustuskyvyn kehittäminen voi tapah- siis täydelleen pysäytetään.
17999: tua vain verraten hitaasti. On siis välttämä- Valtioneuvoston toimesta on viime vuonna
18000: töntä, että kehittämistyön suunnitelmanmukai- pyritty laatimaan valtionhallinnon taloussuun-
18001: IV,624.- T. Salo ym. 1555
18002:
18003: nitelmaa muutamiksi seuraaviksi vuosiksi. Sanottu merkitsee, että kun vuonna 1959 on
18004: Puolustuslaitoksen taholta on todettu, ettei perushankintoihin esitetty 70 miljoonaa mark-
18005: valtiovarainministeriön hyväksymä taloussuun- kaa, on sen reaalitaso vertailussa vuoden 1967
18006: nitelma tyydytä maanpuolustuksen tarpeita. määrärahoihin tuo summa vähennettynä 12 mil-
18007: Kun nyt voidaan todeta, että tuota taloussuun- joonalla eli 58 miljoonaa markkaa. Vuoden
18008: nitelmankaan mukaista rahantarvetta, joka siis 1967 määräraha puolestaan oli 74,8 miljoonaa
18009: ei missään tapauksessa ollut tyydyttävä, ei to- markkaa. Ollaan siis noin 17 miljoonaa mark-
18010: teuteta, ymmärtää, missä tilanteessa poulustus- kaa eli 23 % vuoden 1967 tason alapuolella.
18011: voimien kehittäminen on. Lasku vuodesta 1968 noin 27 %.
18012: Tässä yhteydessä on syytä oikaista eräs vir- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18013: heellinen käsitys. Devalvaation johdosta tarvi-
18014: taan vuonna 1969 ulkomailta tehtyihin han- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18015: kintoihin enemmän rahaa kuin mitä ilman de- tulo- ja menoarvioon 17 miljoonan mar-
18016: valvaatiota olisi tarvittu. Tämä devalvaatiolisä kan lisämäärärahan puolustuslaitoksen
18017: vuonna 1969 on noin 12 miljoonaa markkaa. perushankintoja varten.
18018: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18019:
18020: Tuure Salo. Armas Leinonen.
18021: Pirkko Aro. Irma Karvikko.
18022: Pekka Pesola. Eeles Landström.
18023: E. J. Paavola. Ame Berner.
18024:
18025:
18026:
18027:
18028: 56 E 746/68
18029: 1556
18030:
18031: IV,625.- Rah.al. N:o 455.
18032:
18033:
18034:
18035:
18036: T. Salo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta polkuteiden
18037: parantamiseen.
18038:
18039:
18040: Ed u s kun n a 11 e.
18041:
18042: Menoarvioehdotuksessa on polkuteiden ra- Taka-Lapin polkuteille on syntymässä aivan
18043: kentamiseen ehdotettu 600 000 markkaa. Tämä uusi tarve ja merkitys sen johdosta, että äsken
18044: on kuitenkin riittämätön huomioon ottaen, voimaantulleet uudet porojen teurastamista
18045: että · tällä määrärahalla pitäisi rakentaa useita koskevat säännökset edellyttävät käytettäväksi
18046: pitkiä yhteyksiä, joita ainakin suotuisissa olo- niinsanottuja siirrettäviä vientiteurastamoita.
18047: suhteissa pitäisi pystyä ajamaan myöskin au- Määräysten noudattaminen on mahdollista vain
18048: toilla. Mainittakoon, että kyseessä olevan mää- siten, että poroerotuspaikalle voidaan ajaa
18049: rärahan turvin on rakennettu 100 km pitkää kuorma-autolla. Tämä puolestaan on maan jää-
18050: Kaamanen-Sevettijärvi-Norjan raja, sekä dyttyä mahdollista jopa polkutieverkostoa hie-
18051: useita kymmeniä kilometrejä pitkää Karigas- man patannettuna käyttäen.
18052: niemi-Angeli tietä ja Tenonvarren tietä Uts- Edellä mainitulla perusteella olisi myönnet-
18053: joen kunnassa. Määrärahan turvin tulisi pikai- tävä joko erilliset määrärahat Kaamanen-Se-
18054: sesti päästä rakentamaan Palojärvi-Näkkälä vettijärvi tien ja muiden edellä mainittujen tei-
18055: tietä Enontekiön kunnassa, polkutietä Vasko- den osalle taikka sitten lisättävä polkuteiden
18056: joen vartta ainakin Heikkilään saakka Inarin parantamiseen tarkoitettua määrärahaa.
18057: kunnassa, muita pienempiä tässä yhteydessä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18058: mainitsematta. Niinpä polkuteiden parantami-
18059: nen edistyy hyvin hitaasti vaikeuttaen alueella että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18060: asuvien elinmahdollisuutta. tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
18061: Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, lisämäärärahan polkuteiden parantami-
18062: että mm. edellä mainituilla polkuteillä on seen.
18063: lisääntyvä merkityksensä matkailijain ja retkei-
18064: liäjin kulkureittinä.
18065: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1958.
18066:
18067: Tuure Salo. Pirkko Aro.
18068: 1557
18069:
18070: IV.626.- Rah.al. N:o 456.
18071:
18072:
18073:
18074:
18075: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden hammaslääkärin
18076: palkkaamiseen puolustusvoimiin.
18077:
18078:
18079: Ed u s kun n a 11 e.
18080:
18081: Puolustuslaitoksessa on tällä hetkellä kaksi nisteriö tulee esittämään tulevan vuoden tulo-
18082: vakinaisessa virassa olevaa hammaslääkäriä ja menoarvioon yhteensä viittä hammaslääkärin
18083: KSS 1: ssä to11mva sotilasylihammaslääkäri virkaa siten kuin puolustuslaitoksen hammas-
18084: palkkaluokassa B 2 sekä KSS 2:ssa oleva soti- hoitotoimikunnan mietinnössä on esitetty. Yksi
18085: lashammaslääkäri palkkaluokassa A 27. Näihin näistä viroista olisi nykyinen sotilasylihammas-
18086: palkkauksiin ei suoriteta muita lisiä kuin mah- lääkärin virka, joka muutettaisiin puolustuslai-
18087: dolliset kalliinpaikan- ja ikälisät. toksen ylihammaslääkärin viraksi sekä neljä so-
18088: Puolustuslaitoksen hammashoitotoimikun- tilasylihammaslääkärin virkoja, joista yksi vas-
18089: nan mietinnön valmistuttua 12 joulukuuta taisi nykyistä KSS 2:ssa olevan sotilashammas-
18090: 1966 Hammaslääkäriliitto on useaan eri ottee- lääkärin virkaa sekä kolme em. sopimuksessa
18091: seen neuvotellut puolustusministeriön kanssa mainittuja kolmessa sotasairaalassa olevia ham-
18092: puolustuslaitoksen hammashoidon uudelleen maslääkärin työsuhteita. Esityksen mukaan
18093: järjestelystä mietinnössä esitetyllä tavalla. olisi puolustuslaitoksen ylihammaslääkärin
18094: Nämä neuvottelut johtivat kesäkuussa 1968 so- palkkaluokka B 3 sekä sotilasylihammaslää-
18095: pimukseen, jonka perusteella puolustuslaitok- kärien palkkaluokka B 1, minkä lisäksi heille
18096: seen yhteensä 20 työsopimussuhteista hammas- maksettaisiin sairaalalisä.
18097: lääkäriä, jotka toimivat niissä sotilassairaa- Hallitus esittää vuoden 1969 tulo- ja meno-
18098: loissa ja varuskunnissa, joissa on puolustuslai- arviossaa perustettavaksi puolustuslaitokseen
18099: toksen hammaspoliklinikka. Mainituista 20:stä kolme uutta hammaslääkärin virkaa ja nämä
18100: hammaslääkäristä kolme toimii sotilassairaa- sijoitettavaksi palkkaluokkaan A 29. Hallituk-
18101: loissa (SS 1, SS 2 ja SS 3) ja heille suoritetaan sen esityksen mukaan näille hammaslääkäreille
18102: kuukausipalkkio, joka vastaa A 29 palkkaluo- ei sairaalalisää suoritettaisi.
18103: kassa olevan sairaalalääkärin peruspalkkaa, Edellä mainittu sopimus sekä sen jälkeen
18104: kalliinpaikanlisää sekä sairaalalisää. Kymme- tehty menettelytapalain mukainen virkapalkka-
18105: nelle hammaslääkärille suoritetaan palkkio, ratkaisu samoin kuin vuoden 1969 tulo- ja me-
18106: joka vastaa A 29 palkkaluokan mukaista perus- noarvioesitys ovat luoneet puolustuslaitoksen
18107: palkkaa, kalliinpaikanlisää, viidelle vastaavasti hammashoitoon täysin omalaatuisen tilanteen.
18108: A 28 palkkaluokan peruspalkan ja kalliinpai- Molemmat tällä hetkellä virassa olevat puolus-
18109: kanlisän yhteismäärää vastaava palkkio sekä tuslaitoksen hammaslääkärit ovat palkkauksel-
18110: kahdelle puolipäivätyössä olevalle palkkio, joka lisesti huonommassa asemassa kuin työsopimus-
18111: on 60 % A 28 palkkaluokan peruspalkan ja suhteiset hammaslääkärit, ja toinen edellä mai-
18112: kalliinpaikanlisän yhteismäärästä. nituista, KSS 2:n hammaslääkäri, saa palkkana
18113: Edellä mainittujen hammaslääkäreiden li- vajaat 2/3 siitä, mitä työsopimussuhteessa
18114: säksi antavat asevelvollisille sekä muulle mak- oleva sairaalassa toimiva hammaslääkäri saa
18115: suttomaan sairaanhoitoon oikeutetulle puolus- huolimatta siitä, että KSS 2 keskussotilassai-
18116: tuslaitoksen henkilökunnalle hammashoitoa yk- raala, johon lähetetään vaikeimmat tapaukset
18117: sityisvastaanotollaan toimivat hammaslääkärit, kaikkialta muualta. Tämä epäsuhde tulisi tule-
18118: joiden palkkiosta on samassa sopimuksessa van vuoden budjettiehdotuksen mukaankin säi-
18119: sovittu. lymään huolimatta siitä, että budjettiehdotuk-
18120: Mainittuun sopimukseen johtaneissa neuvot- sen mukaan mainittujen kolmen sotilassairaa-
18121: teluissa sovittiin vielä siitä, että puolustusmi- lan hammaslääkärin palkkaa ehdotetaan alen-
18122: 1558 IV,626.- Puolustusvoimien hammaslääkärit.
18123:
18124:
18125: nettavaksi sairaalalisää vastaaavalla määrällä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18126: Tällaista menettelyä on pidettävä äärimmäisen tulo- ;a menoarvioon 165 000 markan
18127: epätarkoituksenmukaisena ja työrauhan kan- lisämäärärahan yhteensä viiden hammas-
18128: nalta arveluttavana. lääkärin paikkaamista varten puolustus-
18129: Edellä olevan perusteella ehdotamme, voimiin.
18130: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
18131:
18132: Tuure Salo. Armas Leinonen.
18133: 1559
18134:
18135: IV ,627. - Rah.al. N :o 457.
18136:
18137:
18138:
18139:
18140: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Palojoensuun-Hetan-
18141: Peltovuoman tien perusparannustöihin.
18142:
18143:
18144: Eduskunnalle.
18145:
18146: Vuoden 1966 aikana on tie- ja vesiraken- että viime mauuttu tienosa on erittäin huo-
18147: nuslaitoksen toimesta suoritettu suunnittelu- nokuntoinen ja mutkainen käsittäen myös huo-
18148: töitä Palojoensuu-Peltovuoma välisen tien nokuntoisia siltoja ja ollen keväisin useiden
18149: perusparannustöitä varten välillä Palojensuu- kuukausien ajan liikennerajoitusten ja osittain
18150: Hetta. Onkin pidettävä tärkeänä, että nämä myös liikennekiellon alaisena.
18151: suunnittelutyöt saataisiin mitä pikimmin suo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
18152: ritettua ja perusparannustyöt aloitettaisiin vä- oittavasti,
18153: littömästi.
18154: Välillä Hetta-Peltovuoma ei suunnittelu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18155: töitä ole vielä aloitettu. Myös tällä tienosalla tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
18156: perusparannus on kuitenkin välttämätön, kan määrärahan Palojensuu-Hetta-
18157: minkä vuoksi siihen tähtäävät suunnittelutoi- Peltovuoma välisen tien perusparan-
18158: met tulisi pikaisesti· aloittaa. On todettava, nustöiden aloittamiseksi.
18159: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18160:
18161: Tuure Salo. Pirkko Aro.
18162: 1560
18163:
18164: IV,628.- Rah.al. N:o 458.
18165:
18166:
18167:
18168:
18169: T. Salo: Määrärahan osoittamisesta Savukosken apatiittialueen
18170: malmiradan suunnitteluun.
18171:
18172:
18173: E d u s kun n a 11 e.
18174:
18175: Savukosken kunnan alueelta Ainijärven nen edellyttää tavanomaista perusteellisimpia
18176: maastosta löydetty apatiitti-mineraali on saa- tutkimuksia.
18177: tujen tietojen mukaan osoittautunut sekä mää- Kyseessäolevan mineraalilöydöksen mahdol-
18178: rältään että laadultaan hyvin rikkaaksi. Löy- lisimman pikainen käyttöönotto palvelee par-
18179: döksen taloudellista käyttöä voidaan pitää var- haalla tavalla myös maakunnallista lyhyen
18180: mana. Huomioonottaen kotimaisen apatiitin tähtäyksen työllisyys- ja pitemmän tähtäyk-
18181: tarpeen ja vientimahdollisuudet voidaan läh- sen teollistamispolitiikkaa.
18182: teä siitä, että varsinaiseen taloudelliseen lou- Kaikkeen edelläsanottuun viitaten esitän
18183: hintaan siirrytään mahdollisimman pian. kunnioittavasti,
18184: Löydöksen käytön pulmana on tuotteen
18185: kuljetus. Taloudellinen käyttö edellyttää rau- että Eduskunta ottaisi vuoden ·1969
18186: tatietä toiminnan alusta alkaen. Rautatie on tulo- ja menoarvioon yhden miljoonan
18187: vedettävä edullisimmasta ja sopivimmasta koh- (1 000 000) markan määrärahan Savu-
18188: dasta Saliaan vievältä radalta. Malmiradan pi- kosken apatiittialueelle johtavan mal-
18189: tuus tulee olemaan yli 100 kilometriä. Sopi- miradan maastotutkimuksia ;a · suun-
18190: van lähtökohdan ja radan linjan määrittämi- nittelua varten.
18191: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
18192:
18193: Tuure Salo.
18194: 1661
18195:
18196: IV,629.- Rah.al. N:o 459.
18197:
18198:
18199:
18200: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta viennin edistämiseen.
18201:
18202:
18203: E d u s k u n n a 11 e.
18204:
18205: Hallituksen esityksessä vuoden 1969 tulo- liittää esitystä laiksi vienninedistämismaksusta,
18206: ja menoarvioksi esitetään poistettavaksi usei- eikä myöskään näytä selvitetyn, mitä rasitusta
18207: ta jo perinteellisesti tulo- ja menoarvioon si- vienninedistämismaksun suoritus merkitsisi.
18208: sältyneitä viennin edistämiseen tarkoitettuja Tähän nähden ja kun vienninedistämisen or-
18209: määrätahoja yhteensä yli 11 miljoonaa mark- ganisaation muutos epäilemättä kaipaisi ny-
18210: kaa. Tämän tilalle hallitus on esittänyt annet- kyistä perusteellisemman selvityksen, esite-
18211: tavaksi vienninedistämislain, jolla säädettäisiin tään, että vuoden 1969 valtion tulo- ja me-
18212: kaikesta viennistä petittäväksi vienninedistä- noarvioon otettaisiin ne vienninedistämismää-
18213: ruismaksu erityiseen vienninedistämisrahastoon. rärahat, jotka sisältyvät vuoden 1968 tulo-
18214: Rahastoon kertyvät varat käytettäisiin sa- ja menoarvioon, ja että Eduskunta päättäisi
18215: maan tarkoitukseen, kuin edellä mainitut nyt antaa hallituksen selvitettäväksi, miten vien-
18216: tulo- ja menoarvioesityksestä poistetut määrä- ninedistämisen organisaatio olisi muutettava
18217: rahat on aikaisemmin käytetty. vastatakseen hallinnoltaan tehokkaimmin teol-
18218: Hallitus on sanotulla esityksellään pyrkinyt lisuuden tarpeita.
18219: sinänsä oikeaan päämäärään, keskittämään ny- Perusteltua olisi, että Eduskunta ottaisi
18220: kyisin varsin hajallaan olevia vienninedistä- vuoden 1969 tulo- ja menoarvion 32. PL
18221: mistoimintoja. Näiden keskittäminen ei luon- 86.09 momentille 70 000 markkaa käytettä-
18222: nollisestikaan saisi merkitä hallintokustannus- väksi vientineuvottelukunnan toimintaan, sa-
18223: ten nousua. man pääluokan 86.40 momentille 7 200 000
18224: Nykyisen vienninedistämisen organisaation markkaa käytettäväksi entisen käytännön .mu-
18225: hallintokustannuksia on vaikea arvioida. Se kaisesti vientituotteiden markkinoinnin. edistä-
18226: lienee valtionhallinnon purtssa enintään miseen, saman pääluokan 86.41 momentille
18227: 200 000 markan luokkaa ja yksityisellä sek- 812 000 markkaa vientikaupan koulutukseen
18228: torilla enintään 1 000 000 markan luokkaa. entisen käytännön mukaisesti ja erityisesti
18229: Näin vähäisen määrän keräämistä varten ei vientimarkkinoijakoulutusta ja tehostetun tut-
18230: näytä olevan hallintoteknillisiä sen enempää kimustoiminnan tehostamista silmällä pitäen,
18231: kuin fiskaalisiakaan perusteita, varsinkaan saman pääluokan 86.42 momentille 2 600 000
18232: kun sanotut kustannukset muodostavat vain markkaa käytettäväksi vientinäyttelytoimin-
18233: kymmenennen osan nyt poistettavaksi esite- taan ja erityisesti silmällä pitäen yksittäisen
18234: tyistä vienninedistämismäärätahoista. näyttelyosallistumisen tukemisen kasvavaa tar-
18235: Koko kansantalouden edun mukaista on ke- vetta, saman pääluokan 86.4 3 momentille
18236: hittää vientiä. Tähän nähden ei näytä koh- 60 000 markkaa Suomen Ulkomaankauppalii-
18237: tuulliselta, että varat, jotka käytetään erityi- ton valtionapuna käytettäväksi julkaisutoimin-
18238: sesti alkavan viennin hyväksi, kerättäisiin taan, sekä saman pääluokan 86.44 momentille
18239: pääasiallisesti niiltä viejiltä, jotka ovat va- 800 000 markkaa käytettäväksi vientikampan-
18240: kiinnuttaneet markkinansa ulkomailla. Olisi jatoimintaan Englannissa ja Tanskassa.
18241: luonnollista, että vienninedistämisen organi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18242: saation rahoitus järjestettäisiin verovaroilla.
18243: Hallituksen esitys tulo- ja menoarvioksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18244: vienninedistämisorganisaation uudelleenjärjes- tulo- ja menoarvioon yhteensä
18245: telyn osalta näyttää varsin pikaisesti tehdyltä. 11 542 000 markan määrärahan vien-
18246: Tulo- ja menoarvioesitykseen ei ole ehditty nin edistämiseksi.
18247: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18248:
18249: Tuure Salo. Pekka Pesola. Armas Leinonen.
18250: 1562
18251:
18252: IV,630.- Rah.al. N:o 460.
18253:
18254:
18255:
18256:
18257: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin rahaston perus-
18258: tamiseen.
18259:
18260:
18261: E d u s k u n n a 11 e.
18262:
18263: Pohjois-Suomen työllisyyden kannalta oli tehtävänä olisi turvata Lapin pääomantarve
18264: viime talvikausi ennennäkemättömän vaikea. pien- ja keskisuuren teollisuuden rahoittami-
18265: Tässä vaiheessa käytettävien ennakkotietojen seksi. Tätä kautta saattaisi aueta myös mah-
18266: valossa on edelleen odotettavissa, että tulevana dollisuuksia jopa ulkomaisen pääoman hankki-
18267: talvena työttömyys tulee vain entisestään li- miseksi Pohjois-Suomeen.
18268: sääntymään. Jos tarkastellaan, mitä edellytyksiä pien- ja
18269: Työttömyys on ongelma, joka jo aiemmin keskisuuren teollisuuden sijoittumiselle Lapin
18270: on ollut jatkuvana vitsauksena Pohjois-Suo- läänin alueella on olemassa, todettakoon, että
18271: messa milloin lievempänä milloin voimak- mahdollisuudet tässä suhteessa ovat mitä mo-
18272: kaampana. Sen vaikeusaste on ollut oleellisesti ninaisimmat.
18273: riippuvainen julkisen vallan harjoittamasta Jo yksistään porotalouden piiristä on löy-
18274: työllisyys- ja kehityspolitiikasta. Tämä riippu- dettävissä sopivia investointikohteita. Pää-
18275: vuus puolestaan aiheutuu alueen alkutuotan- omien puutteessa on tämän alan jalostustoi-
18276: tovaltaisuudesta. Niinpä lähes puolet työlli- minta varsin puutteellinen. Räikeimpinä esi-
18277: sestä työvoimasta toimii maa- ja metsätalou~ merkkeinä voitaneen mainita, että esim. poron-
18278: den piirissä. Vastaavasti jalostus- ja palvelu- taljojen muokkaus tapahtuu tällä hetkellä Suo-
18279: elinkeinoihin on työvoiman paine kysynnän li- messa jossain Hämeenlinnan korkeudella, jon-
18280: säystä suurempi. ne taljat lähetetään muokkausta varten ja vas-
18281: Jotta työvoiman kysynnän ja tarjonnan taavasti josta ne varsin yksinkertaisen valmis-
18282: kesken päästäisiin tasapainoon, pitäisi käsityk- tusasteen läpikäytyään palaavat takaisin mat-
18283: semme mukaan Pohjois-Suomessa päästä teol- kailijoille myytäväksi. Tämä matka lisää taljan
18284: lisuuden huomattavaan lisäämiseen. Tämä puo- hintaa saman määrän kuin mitä niistä on alun-
18285: lestaan vaikuttaisi palveluelinkeinojen mahdol- perin maksettu tuottajalle. Pääomanpuute tällä
18286: lisuuksiin sitoa entistä enemmän työvoimaa sektorilla aiheuttaakin sen, että vain 1/3 vuo-
18287: avaamalla uusia työtilaisuuksia. tuisesta porontaljakaupan tuotosta palvelee
18288: Teollisuus- ja talouselämän tarpeiden tutki- Lappia ja 2/3 muuta osaa maatamme.
18289: muksen aikaansaamista Pohjois-Suomen osalta Vastaavasti porotalouden kannalta edulliset
18290: on eri yhteyksissä esitetty, mutta pelkkä tut- syysteurastukset kärsivät sopivasti eri puolille
18291: kimustoiminta ei yksin riitä. Pohjois-Suomeen maakuntaa sijoitettujen jäähdyttämötilojen
18292: tarvitaan pysyviä työtilaisuuksia luovia inves- puutteesta. Niitä rakentamalla voitaisiin jatku-
18293: tointeja. Tällaisten investointien tarve tunne- vasti lisätä aikaista porojen syysteurastusta ja
18294: taan erityisen kipeänä juuri Lapin läänissä. In- täten lisätä porotalouden taloudellisuutta huo-
18295: vestoinnit puolestaan vaativat pääomaa. Toi- mattavasti. Poronlihalla on huomionarvoista
18296: saalta taas tiedetään, että Lappi on pääoma- merkitystä myös viennin kannalta. Poronvienti-
18297: köyhää aluetta. teurastamoiden rakentamiseen tarvittaisiin kui-
18298: Pääomantarvetta Lapissa ei ole pystynyt tenkin avustusta yleisistä varoista.
18299: turvaamaan viime vuonna voimaan tullut in- Jo nyt käytettävissä olevien tietojen ja tut-
18300: vestointiluottolaki, eikä erityisluottolaitosten kimustulosten perusteella voidaan todeta, että
18301: myöntämien luottojen määrä ole kohonnut suhteellisen vaatimattomillakin pääomainves-
18302: mm. eräiden tuotonantia rajoittavien seikkojen toinneilla porotalouden, Lapin luontaisen elin-
18303: vuoksi tarvetta vastaavaksi. Tästä syystä olisi- keinon piiristä löytyisi maakunnan väestölle
18304: kin perustettava erityinen Lapin rahasto, jonka tuottavia työpaikkoja ja toimeentuloa.
18305: IV,630.- T. Salo ym. 1563
18306:
18307: Perustettavan Lapin rahaston turvin auke- toiseen vain todetaan kulloinenkin tilanne ja
18308: nisi aivan uusia mahdollisuuksia myös Lapin siltä pohjalta jatkuvasti vain tyydytään tilapäis-
18309: luonnonvarojen tutkimuksiin. Pääomien puut- ja hätäratkaisuihin. On ryhdyttävä toimenpi-
18310: teessa ei tähänkään puoleen ole kiinnitetty riit- teisiin jotka saattavat alkuun Lapin pien- ja
18311: tävässä määrin huomiota. Yleisesti asiantun- keskisuuren teollisuuden tukemaan asujamis-
18312: tijataholla uskotaan Lapissa olevan merkittä- ton omaa yritteliäisyyttä. Tällä tavoin luodaan
18313: västi enemmän luonnonvaroja kuin mitä tähän Lappiin uusia työpaikkoja sekä kerrannaisilmiöi-
18314: mennessä vähäisen tutkijakunnan ja puutteel- nä myös palveluelinkeinojen piirissä lisäänty-
18315: lisen tutkimuskaluston avulla on kyetty löytä- vää työvoimantarvetta. Vain tämänlaatuisella
18316: mään. Kaivosteollisuudelle myönteiset tulokset toiminnalla voidaan Lappi saattaa tasaveroiseen
18317: avaisivat mahdollisuuden Lapin elintason ko- asemaan muiden maakuntiemme kanssa.
18318: hottamiseksi muun Suomen tasolle. On esitetty ajatus kaikkia Pohjois- ja Itä-
18319: Pääomanpuute koetaan Lapissa myös mat- Suomen alityöllisyysalueita käsittävän kehitys-
18320: kailun alalla. Vuosi vuodelta kasvava mielen- rahaston perustamisesta. Tätäkin ajatusta voi
18321: kiinto Lapin luontoa ja maakunnallisia erikois- pitää varsin hyvänä. Käytäntö on kuitenkin
18322: piirteitä kohtaan houkuttelee yhä suurempia osoittanut, että Lappi jää osattomaksi sellai-
18323: matkailijajoukkoja ei vain muualta maastamme sista kehitystoimenpiteistä, joiden kohteena
18324: vaan myöskin ulkomailta tutustumaan tähän ovat suuret osat valtakunnasta. Päinvastoin
18325: maamme pohjoisimpaan maakuntaan. Jotta eri- näyttää käyvän niin, että liian laajoja alueita
18326: laiset vaatimukset asettavien matkailijoiden varten säädetyt kehityspoliittiset toimenpiteet
18327: tarpeet tulisivat tyydytetyiksi, joudutaan tällä- kärjistävät entisestään eroa pohjoisimman Suo-
18328: kin sektorilla pääomapulan eteen. men ja muun valtakunnan olosuhteiden välillä.
18329: Lapilla on luontaisia mahdollisuuksia elin- Tämän vuoksi olisi, myös eräiden ulkomaiden
18330: keinoelämänsä elvyttämiseen ja kehittämiseen. annettua rohkaisevia esimerkkejä muodostet-
18331: Tutkimustuloksissa on todettu, että järkevästi tava maan pohjoisinta maakuntaa, Lappia var-
18332: ja tasapuolisesti eri elinkeinoja kehittäen ja ten erityinen kehitysrahasto.
18333: kaikki läänin luontaiset mahdollisuudet hyväksi- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
18334: käyttäen elättää Lappi nykyisen väestönsä. Kos- tavasti,
18335: ka edelleen on olemassa lukuisia käyttökelpoi-
18336: sia suunnitelmia tällaista toimintaa varten, on että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18337: mielestämme asiallisin ratkaisu juuri edellä mai- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
18338: nittu Lapin rahasto näiden suunnitelmien to- määrärahan Lapin rahaston perustami-
18339: teuttamiseksi. Ei voida ajatella, että vuodesta seksi.
18340: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18341:
18342: Tuure Salo. Arne Berner. Eeles Landström.
18343:
18344:
18345:
18346:
18347: 57 E 746/68
18348: 1564
18349:
18350: IV,631.- Rah.al. N:o 461.
18351:
18352:
18353:
18354:
18355: T. Salo: Määrärahan osoittamisesta Kemin ja Kemijärven am-
18356: matinvalinnanohjaustoimistoja varten.
18357:
18358:
18359: E d u s k u n n a 11 e.
18360: Lapin läänissä on asukkaita tällä hetkellä Lapin läänin lähtöluokilla olevista nuorista
18361: noin 220 000. Ammatinvalinnanohjauksen Ro- pääsisi osalliseksi täysitehoisesta ohjaustoimin-
18362: vaniemen piiritoimisto voi hoitaa nykyisellään nasta. Informatoorisen ohjauksen piiriin tulisi
18363: vain Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen näiden laajennusten jälkeen lähes 3/4 Lapin
18364: maalaiskunnan alueen eli noin 50 000 asuk- läänin nuorista.
18365: kaan tarpeet. Etelä-Lapin keskuksena Kemi- Edelläsanotun perusteella esitän,
18366: järvi ja toisaalta taas Länsi-Lapissa Kemi jää-
18367: vät yhdessä Rovaniemen toimiston yrityksistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18368: huolimatta lähes ilman ammatinvalinnanoh- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
18369: jausta. määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
18370: Ohjaustoiminnan laajeneminen Kemin ja mistojen perustamista ja ylläpitämistä
18371: Kemijärven alueille merkitsisi sitä, että ny- varten Kemiin ja Kemijärvelle.
18372: kyisen noin 22 % :n asemasta lähes 50 %
18373: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18374:
18375: Tuure Salo.
18376: 1565
18377:
18378: IV,632.- Rah.al. N:o 462.
18379:
18380:
18381:
18382:
18383: T. Salo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamamies-
18384: ten ylimääräisiä eläkkeitä varten.
18385:
18386:
18387: E d u s k u n n a 11 e.
18388:
18389: Huolimatta jatkuvista vaatimuksista ei edus- sa ja hengenvaaralle alttiina on vaikuttanut so-
18390: kunnalle vieläkään ole annettu rintamamiesten tilaihin sekä fyysisesti että psyykkisesti kulut-
18391: kysymysten pysyvään ratkaisuun tähtääviä laki- tavasti. Monessa tapauksessa terveydentilan hei-
18392: esityksiä. Onkin todettava, että rintamamiesten kentyminen on ilmennut vasta iän mukana,
18393: kysymysten selvittely on saanut riittämättö- jolloin sitä on ollut vaikea osoittaa rintama-
18394: mässä määrin huomiota osakseen. Puuttumatta palveluksesta johtuneeksi. Tällainen sairaaloi-
18395: yksityiskohtaisemmin pikaista ratkaisua vaati- suus vaikuttaa puolestaan heikentävästi työn
18396: viin ongelmiin mainittakoon vain, että kiireelli- saannin mahdollisuuksiin ja vaikuttaa siten
18397: siä toimenpiteitä odotetaan mm. rintamasoti- myös toimeentuloon.
18398: laiden kansaneläkeikärajan alentamisessa, työn- Näiden rintamamiesten ryhmässä löytyvätkin
18399: saannin turvaamisessa ja rintamamiesten yleisen ne, jotka mitä kipeimmin tarvitsevat auttavaa
18400: sosiaaliturvan parantamisessa. Ei riitä se, että kättä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat rinta-
18401: julkisuudessa tunnustetaan nykyiset puutteet. mamiehet, jotka jäävät alle kansaneläkeikära-
18402: Jo nyt on olemassa riittävät tutkimukset, joi- jan, eivätkä vastaavasti saa miltään muultakaan
18403: den perusteella rintamamiesten kysymykset sel- taholta lain kansalaisille suomaa apua. He eivät
18404: vittävän kokonaisratkaisun tekeminen on mah- saa tällä hetkellä, vaikean työllisyystilanteen
18405: dollista. aikana, itselleen ja työkyvylleen sopivaa ansio-
18406: Koska hallitus on viivytellyt tällaisen koko- työtä. Heidän ainoaksi mahdollisuudekseen jää
18407: naisratkaisun vaatimien lakiesitysten antamista, turvautua yhteiskunnan apuun. Tämä apu hei-
18408: on pyrittävä siihen tähtäävien osaratkaisujen dän tulee saada.
18409: aikaansaamiseen siellä, missä se nopeimmin on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18410: mahdollista. Kuitenkin hallituksen pitää pyrkiä nioittavasti,
18411: siihen, että rintamamieskysymyksen kokonais-
18412: ratkaisuun tähtäävät esitykset saadaan käsitte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18413: lyyn mahdollisimman nopeasti ja että pysyvä tulo- ja menoarvioon 12 milj. markan
18414: lainsäädäntö saadaan aikaan. määrärahan vaikeassa taloudellisessa ase-
18415: Kuten rintamasotilaiden Sosiaalietukomitea- massa olevien rintamamiesten ylimää-
18416: kin toukokuussa 1967 valmistuneessa mietin- räisten eläkkeiden maksamista varten.
18417: nössään toteaa, niin palvelu rintamaolosuhteis-
18418: He1singissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18419:
18420: Tuure Salo. Eeles Landström. Pirkko Aro.
18421: Arne Berner. Armas Leinonen. Irma Karvikko.
18422: 1566
18423:
18424: IV,6.3.3.- Rah.al. N:o 463.
18425:
18426:
18427:
18428:
18429: Saloranta ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion maitotalous-
18430: koelaitoksen meijerin peruskorjaustöiden aloittamiseen.
18431:
18432:
18433: E d u s k u n n a 11 e.
18434:
18435: Jokioisissa SlJaltsevan Valtion maitotalous- jätteistä. Näin ollen mam1tut kohteet vaatisi-
18436: koelaitoksen tehtävänä on asetuksen mukaisesti vat myös pikaista korjausta.
18437: toimittaa maitotaloustuotteita ja niiden valmis- Meijerissä ei myöskään ole nykyisen tervey-
18438: tusta, raaka-aineen tuotantoa ja käsittelyä, si- denhoitoasetuksen edellyttämiä riittäviä sosiaa-
18439: vutuotteiden valmistusta ja käyttöä sekä muita lisia tiloja ja tarvikevarastoja, joiden puuttumi.
18440: maitotaloutta koskevia kokeita ja tutkimuksia sesta tarkastavat viranomaiset ovat toistuvasti
18441: kuin myös suorittaa meijerikoneiden koetuksia esittäneet huomautuksia.
18442: ja meijeritarvikkeiden tarkastuksia. Käytännön Koska Valtion maitotalouskoelaitoksen mei-
18443: kokeiden suorittamista varten koelaitoksella on jeri toimii paitsi tuotantolaitoksena myös ase-
18444: koemeijeri, joka samalla on myös tuotantolaitos tuksen määrittelemien käytännön tutkimusten,
18445: ja opetusmeijeri, jossa Valtion maitotalousopis- koetusten ja tarkastusten suorituspaikkana ja
18446: ton oppilaat suorittavat päivittäin opiskeluunsa lisäksi vielä opetusmeijerinä, sen pitäisi täyttää
18447: liittyviä käytännön harjoituksia. Meijerin yli- sekä teknisessä että terveydenhoitoasetuksen
18448: jäämä oli vuosina 1960-1967 yhteensä edellyttämässä mielessä nykyaikaiselle meije-
18449: 587 000 mk. rille asetettavat minimivaatimukset.
18450: Meijeri on suunniteltu 1920-luvulla, joten Koelaitoksen meijeri on aikoinaan mitoitettu
18451: se ei enää kaikilta osiltaan vastaa nykyajan vaa- riittävästi, joten suunniteltu korjaus koskisi
18452: timuksia, koska lisäksi käyttövarojen puitteissa ainoastaan laitoksen sisätilojen uudistamista ja
18453: suoritetut korjaukset eivät ole olleet riittäviä saattamista nykyistä tarkoituksenmukaisemmin
18454: meijerin tyydyttävän kunnon ylläpitämiseksi. käytettäväksi sekä vanhojen, useissa tapauksissa
18455: Tällä hetkellä meijerin alkuperäiset lähes 40 loppuun käytettyjen laitteiden hankintaa.
18456: vuotta vanhat jäähdytyslaitteet sekä höyrykat- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioit-
18457: tila ja -putkisto ovat heikon kuntonsa vuoksi taen,
18458: vaarallisia (suolavesi- ja höyryputkiston vuo-
18459: dot) ja meijeritoiminnan jatkuvuuden kannalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18460: epävarmoja. Lisäksi vanhan höyrykattilan hyöty- tulo- ja menoarvioon 36 Pl. 42.74 mo-
18461: suhde on alhainen. mentille 300 000 mk valtion maitota-
18462: Myös meijerin ikkunoiden, ovien ja lattioi- louskoelaitoksen meijerin peruskorjauk-
18463: den kunto on erittäin huono johtuen meijerissä sen suunnittelu- ja rakennustöiden aloit-
18464: vallitsevista olosuhteista, suuresta kosteudesta, tamista varten.
18465: lämpötilojen vaihteluista ja syövyttävistä maito-
18466: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
18467:
18468: Toivo Saloranta. Leo Häppölä.
18469: N. Kosola. Tahvo Rönkkö.
18470: A. Holopainen. Juho Tenhiälä.
18471: 1567
18472:
18473: IV,634.-Rah.al. N:o 464.
18474:
18475:
18476:
18477:
18478: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknilli-
18479: sen oppilaitoksen kolmannen rakennusvaiheen töiden aloit-
18480: tamista varten.
18481:
18482:
18483: E d u s k u n n a II e.
18484:
18485: Teknillisen koulutuksen alalla on Tampe- toa varten. Mikäli oppilaitoksen kolmannen ra-
18486: reen teknillisellä oppilaitoksella vanhastaan kennusvaiheen töitä ei v. 1969 saada käyntiin,
18487: merkittävä asema. Oppilaitoksen sijoittami- katkeaa jatkuvuus oppilaitoksen uudistustyössä
18488: seksi tarkoitustaan vastaaviin tiloihin on laa- ja oppilasmäärän lisäämismahdollisuudet lak-
18489: dittu kolmivaiheinen suunnitelma, josta kaksi kaavat. Kun Teknillinen korkeakoulu ei saa tar-
18490: ensimmäistä vaihetta on jo toteutettu ja pahasti vitsemiaan lisätiloja, ei sekään pysty kehitty-
18491: viivästyneen kolmannen uudisrakennusvaiheen mään suunnitelmien mukaisesti.
18492: on suunniteltu alkavan syksyllä 1969. Rakennusalan työttömyys on Tampereella
18493: Täysin yllättäen on käynyt ilmi, että halli- poikkeuksellisen vaikea ja tilanteen odotetaan
18494: tuksen ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä jatkuvan vielä seuraavana talvikautena, joten
18495: ei ole lainkaan määrärahaa Tampereen teknil- tämän rakennustyön toteuttaminen on työlli-
18496: lisen oppilaitoksen rakennustöitä varten. Mi- syysnäkökohtienkin vuoksi ensiarvoisen tär-
18497: käli oppilaitoksen kolmannen rakennusvaiheen keätä.
18498: töitä ei päästä v. 1969 aloittamaan, joudutaan Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
18499: laitoksen opetusoloissa umpikujaan, jonka hai- nioittaen,
18500: tat ulottuvat myös Teknillisen korkeakoulun
18501: Tampereen haaraosaston toimintaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18502: Tampereen teknillinen oppilaitos to1m11 1969 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18503: nykyisin kahdessa paikassa erittäin suuren tilan- markan suuruisen määrärahan T ampe-
18504: puutteen alaisena. Laitoksen Pyynikillä sijait- reen teknillisen oppilaitoksen kolman-
18505: seva rakennus on täysin vanhentunut ja siitä nen rakennusvaiheen töiden aloitta-
18506: pitäisi saada nopeasti lisätilaa tilapäiskäyttöön mista varten.
18507: Teknillisen korkeakoulun Tampereen haaraosas-
18508: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
18509:
18510: Valdemar Sandelin. Atte Pakkanen.
18511: Arvo Pentti. Pekka Kuusi.
18512: Väinö R. Virtanen. Toivo Hietala.
18513: Olavi Niemelä.
18514: 1568
18515:
18516: IV,635.-Rah.al. N:o 465.
18517:
18518:
18519:
18520:
18521: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssikirjallisuuden
18522: hankkimiseksi Tampereen yliopistolle.
18523:
18524:
18525: E d u s kun n a 11 e.
18526:
18527: Tampereen yliopiston kirjaston käyttöä jastolle käynyt kurssikirjakysymys opiskelija-
18528: osoittavat luvut ovat maamme tieteellisistä kir- määrien jatkuvasti lisääntyessä. Kun määräraha
18529: jastoista suurimmat. Lainojen luku oli vuonna kirjallisuudenhankintaa ja sidontaa varten oli
18530: 1967 seuraava: vuonna 1968 esim. Jyväskylän yliopiston kir-
18531: jastolla 369 549 mk ja Oulun yliopiston kir-
18532: Tampereen Yliopiston kirjasto 135 174 jastolla 245 000 mk, oli Tampereen yliopiston
18533: Helsingin Yliopiston Ylioppilaskun- kirjaston vastaava määräraha ainoastaan 85 000
18534: nan kirjasto 97 510 mk, josta valtion 75 % :n rahoitusosuus oli
18535: Helsingin Yliopiston kirjasto 78 800 1138 75 mk.
18536: Jyväskylän Yliopiston kirjasto 63 425 Kirjallisuuden hankintaan varattujen määrä-
18537: Kauppakorkeakoulun kirjasto 58146 rahojen riittämättömyyden vuoksi on tilanne
18538: Turun Yliopiston kirjasto 53 138 Tampereen yliopistossa kurssikirjojen osalta
18539: Oulun Yliopiston kirjasto 49 660 käynyt kestämättömäksi. Sen vuoksi ja kun mm.
18540: Eduskunnan kirjasto 39 199 Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kir-
18541: Svenska Handelshögskolans bibliotek 32 594 jastoille on valtion vuoden 1969 tulo- ja meno-
18542: Åbo Akademin kirjasto 25167 arvioesityksessä ehdotettu kullekin 50 000 mkn
18543: erillismäärärahaa kurssikirjahankintoja varten,
18544: Tähän on vaikuttanut yliopiston raju kasvu mutta Tampereen yliopistolle ei ole tällä koh-
18545: ja se on tapahtunut siitä huolimatta, että nuo- dalla esitetty mitään määrärahaa kunnioitta-
18546: ren yliopiston kirjakokoelmat ovat pienemmät vasti ehdotamme,
18547: kuin muiden yliopistojemme kirjastot. Tampe-
18548: reen yliopistossa vallitsee suuri puute opiskeli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18549: joille välttämättömistä kurssikirjoista. Asiaa tulo- ja menoarvion momentin 29.31.51.
18550: auttaakseen on yliopisto kuluvan lukuvuoden alamomentille 2. 50 000 markan määrä-
18551: alussa pannut käyntiin mm. kirja- ja doku- rahan kurssikirjallisuuden hankintaa
18552: menttikeräyksen, joka ulottuu koko valtakunnan varten Tampereen yliopistolle.
18553: alueelle. Erikoisen vaikeaksi on yliopiston kir-
18554: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
18555:
18556: Valdemar Sandelin. Antti A. Halme.
18557: Akseli Roden. Uljas Mäkelä.
18558: Tyyne Paasivuori. Lyyli Aalto.
18559: 1569
18560:
18561: IV,636.- Rah.al. N:o 466.
18562:
18563:
18564:
18565:
18566: Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven säännöstely-
18567: töitä varten.
18568:
18569:
18570: E d u s k u n n a 11 e.
18571:
18572: Tie- ja vesirakennuslaitoksen toimesta on laa- lanteen takia myös työllisyysnäkökohdat kiireh-
18573: dittu suunnitelma Alajärven säännöstelemiseksi. tivät töiden aloittamista.
18574: Tarkoituksena on toisaalta lisätä Alajärven Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18575: Koskenvarrella olevan voimalaitoksen tuotantoa taen,
18576: ja toisaalta parantaa vesiolosuhteita Alajärvessä,
18577: jonka rannalla sijaitsee väkirikas Alajärven kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18578: konkylä. Säännöstelyasioiden käsittely on nyt tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
18579: niin pitkällä, että työt olisi mahdollista aloit- määrärahan Alajärven säännöstelytöitä
18580: taa vuoden 1969 aikana. Vaikean työllisyysti- varten.
18581: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18582:
18583: Veikko Savela. Aaro Lintilä.
18584: 1570
18585:
18586: IV,637.-Rah.al. N:o 467.
18587:
18588:
18589:
18590:
18591: Savela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tilapäisten toi-
18592: mihenkilöiden palkkaamiseksi maanmittaustoimistoihin.
18593:
18594:
18595: E d u s k u n n a 11 e.
18596:
18597: Viime aikoina ovat maanmittaustoimitukset mittaustoimistojen palkkaukset) e) kohdassa
18598: jälleen päässeet ruuhkautumaan. Tähän huoles. ehdotettu toimistojen tilapäisten toimihenkilöi-
18599: tuttavaan kehitykseen on kiinnitetty huomiota den palkkoihin lisäystä 300 000 markkaa.
18600: myös Eduskunnassa. Vaikka otetaan huomioon, että sanotun momen-
18601: Maanmittaustoimitusten suorittamista voi- tin b) kohdassa on ehdotettu tilapäisiä toimi-
18602: taisiin näissä oloissa tarkoituksenmukaisesti henkilöitä varten perustettavaksi viisi uutta yli-
18603: lisätä tehostamalla maanmittaustoimistojen toi- määräistä tointa, minkä johdosta on sanottu
18604: mintaa. Tämä seikka todettiin muun muassa tilapäisten toimihenkilöiden palkkioista voita-
18605: Hallituksen esityksessä kuluvan vuoden toiseksi van vähentää 55 857 markkaa, on kokonaistu-
18606: lisämenoarvioksi, jossa lausuttiin, että jakolain, loksena, että henkilökuntaa voidaan hallituk-
18607: tielakien ja rajakuntien tilusjärjestelylain mu- sen esityksen mukaan vuonna 1969 palkata
18608: kaiset maanmittaustoimitukset ovat päässeet maanmittaustoimistoihin vähemmän kuin on
18609: pahasti ruuhkautumaan ja että näiden toimitus- voitu palkata kuluvan vuoden varsinaisessa
18610: ten suorittamista olisi edistettävä lisäämällä menoarviossa ja toisessa lisämenoarviossa ole-
18611: maanmittaustoimistoissa tilapäisinä toimihenki- vien määrärahojen nojalla. Ja kuitenkin olisipa-
18612: löinä työskentelevien maanmittausinsinöörien, rannuksen aikaansaamiseksi maanmittaustoimi-
18613: maanmittausteknikkojen, kartanpiirtäjien ja tusten suorittamisessa vallitsevaan ruuhkatilan-
18614: toimistoapulaisten määriä. Tätä varten ehdotet- teeseen henkilökuntaa voitava lisätä.
18615: tiin momentille 30.66.01 myönnettäväksi tila- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18616: päisten toimihenkilöiden palkkioita varten li- taen,
18617: säystä 500 000 markkaa. Esitys tuli hyväksy-
18618: tyksi, ja siten on ko. tarkoitukseen ollut kulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18619: vana vuonna käytettävissä, varsinaisessa meno- tulo- ja menoarviossa momentin
18620: arviossa oleva 3 900 000 markan määrärahan 30.66.01 e) kohtaan lisäyksenä 500 000
18621: huomioon ottaen, yhteensä 4 400 000 markkaa. markkaa tilapäisten toimihenkilöiden
18622: Hallituksen esityksessä vuoden 1969 tulo- ja palkkaamiseksi maanmittaustoimistoi-
18623: menoarvioksi on momentin 30.66.01. (Maan- hin.
18624: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18625:
18626: Veikko Savela. Paavo Niinkoski. Aaro Lintilä.
18627: 1571
18628:
18629: IV,638.- Rah.al. N:o 468.
18630:
18631:
18632:
18633:
18634: Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta Söyringin-Karvalan
18635: maantien parantamiseksi Lappajärven kunnassa.
18636:
18637:
18638: E d u s k u n n a II e.
18639:
18640: Eduskunnan hyväksymän toivomuksen mu- nen ensi talvena on ainakin työlinjalla varsin
18641: kaisesti on Lappajärven rantoja kulkevia maan- vaikea. Olisi tärkeää voida aloittaa tämä talvi-
18642: teitä viime vuosina parannettu. Järven itäran- työksi sopiva tienparannustyö mahdollisimman
18643: taa kulkeva tie, jonka varrella on mm. Virope- pian.
18644: lin kirkonkylän asutustaajama, on valmistu- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioitta-
18645: massa Alajärven Hoiskoon saakka. Sen sijaan vasti,
18646: länsirannan tie, jonka varrella on Lappajärven
18647: kirkonkylän taajama on vasta osittain tehty. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18648: Valmis tiesuunnitelma on olemassa välille Söy- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
18649: rinki-Karvala ja voitaisiin nyt toteuttaa. Paik- määrärahan Söyringin-Karvalan maan-
18650: kakunnalla ei ole mitään käynnissä olevaa val- tien parantamiseksi Lappajärven kun-
18651: tion työkohdetta, joten työllisyyden hoitami- nassa.
18652: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18653:
18654: Veikko Savela. Aaro Lintilä.
18655:
18656:
18657:
18658:
18659: 58 E 746/68
18660: 1572
18661:
18662: IV,639.- Rah.al. N:o 469.
18663:
18664:
18665:
18666:
18667: Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven kirkonkylän-
18668: Levijoen maantien parannustöiden aloittamiseksi.
18669:
18670:
18671: E d u s k u n n a 11 e.
18672:
18673: Muutamia vuosia sitten suoritetun Vaasa- vena Alajärven kunnassa ja toisaalta kirkonky-
18674: Kyyjärvi kantatien parantamisen yhteydessä län taajaman tieolojen järjestämiseksi olisi tär-
18675: muutettiin mainitun tien suuntaa siten, että keää saada tietyöt käyntiin.
18676: Alajärven kirkonkylä, jonka kautta tie aikai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18677: semmin kulki, jäi sivuun tästä tiestä. Tie- ja nioittaen,
18678: vesirakennushallituksen toimesta on laadittu ja
18679: osiltaan valmistunut suunnitelma Alajärven kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18680: konkylän pääteiden parantamiseksi. Alajärven tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
18681: kk.-Levijoki tieosuutta koskeva suunnitelma Levijoen maantien parannustöiden aloit-
18682: on valmis ja voitaisiin työt aloittaa välittö- tamiseksi.
18683: mästi. Työllisyyden hoitamiseksi tulevana tal-
18684: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18685:
18686: Veikko Savela. Aaro Lintilä.
18687: 1573
18688:
18689: IV,640.- Rah.al. N:o 470.
18690:
18691:
18692:
18693:
18694: Siiskonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asumistuen myöntämi-
18695: seksi kansaneläkkeen varassa elävien asumiskustannusten
18696: alentamiseksi.
18697:
18698:
18699: E d u s k u n n a 11 e.
18700:
18701: Useista eduskunta-aloitteista, esitetyistä toi- vanhukset ovat vuokrakeinottelun ja häädön
18702: vomuksista ja lupauksista huolimatta ei halli- uhreja, kun vähäiset kansaneläketulot eivät
18703: tus vielä ole antanut eduskunnalle esitystä van- enää riitä välttämättömien ravinto- ja vaateme-
18704: husten asumistukea koskevaksi lainsäädännöksi. nojen lisäksi asunnon vuokraan. Nykyisissä
18705: Yleinen asuntopula ja vuokrien kalleus aiheut- oloissa eivät pienet säästöt myöskään riitä
18706: tavat kuitenkin suuria vaikeuksia asutuskeskuk- uuden asunnon hankintaan. Toisaalta on puu-
18707: sissa asuville vähävaraisille vanhuksille, joilla ei te vanhainkotipaikoista ja toisaalta on pidet-
18708: ole omaa asuntoa eikä muita tuloja kuin kan- tävä oikeana tavoitteena sitä, että ne vanhuk-
18709: saneläke. Myös omassa asunnossa asuvat van- set, jotka kykenevät ja itse haluavat, saavat
18710: hukset, jotka elävät kansaneläkkeen varassa, asua omassa asunnossaan. Yhteiskunnan on
18711: ovat suurissa vaikeuksissa, sillä osakehuoneis- kuitenkin tehtävä tämä mahdolliseksi asumis-
18712: tojenkin vastikevuokrat ja ylläpitokulut ovat tuen muodossa niille vanhuksille, jotka saavat
18713: nykyisin niin korkeita, etteivät pienituloiset kansaneläkkeen tukiosan.
18714: vanhukset niistä yksin selviä. Seurauksena on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18715: useissa tapauksissa pakko turvautua alivuokra-
18716: laisiin pienissäkin huoneistoissa, mitä ei ole pi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18717: dettävä sosiaalisesti tyydyttävänä ratkaisuna. tulo- ;a menoarvioon 4 000 000 mark-
18718: Ainakin jo viimeisinä elinvuosinaan on van- kaa käytettäväksi asumistuen myöntä-
18719: huksilla katsottava olevan oikeus asua vuokra- miseksi kansaneläkkeen varassa elävien
18720: laisitta omassa kodissaan, olipa huoneisto sitten vanhusten ;a työkyvyttömien asumiskus-
18721: oma tai vuokrattu. Monessa tapauksessa juuri tannusten alentamiseksi.
18722: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
18723:
18724: Aili Siiskonen. Vappu Heinonen.
18725: Impi Lukkarinen. Viljo Pousi.
18726: 1574
18727:
18728: IV,641.- Rah.al. N:o 471.
18729:
18730:
18731:
18732:
18733: Sileäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Omaisten päivien
18734: menojen peittämiseksi.
18735:
18736:
18737: E d u s k u n n a 11 e.
18738:
18739: Puolustusvoimien varuskunnissa ja joukko- Vuoteen 1968 saakka on ko päivien vierai-
18740: osastoissa on aina vuoteen 1968 saakka järjes- den ateria- ja kahvikerroista aiheutuneet kulut
18741: tetty nk Omaisten päiviä, joille on kutsuttu voitu maksaa puolustusvoimien muonitusmäärä-
18742: varusmiesten omaisia tutustumaan varusmies- rahoista. Näitä varoja ei kuitenkaan enää ole
18743: ten toimintaan ja palvelusympäristöön. Nämä ollut mahdollista käyttää kyseiseen tarkoituk-
18744: tilaisuudet ovat olleet erittäin suosittuja ja sen.
18745: osaltaan myötävaikuttaneet siviili- ja sotilas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18746: yhteisöjen suhteiden kehittämiseen. Myös lai- nioittaen,
18747: vaston yksiköt ovat harjoittaneet samanlaista
18748: suhdetoimintaa suorittaessaan nk kummikunta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18749: vierailuja alustensa kummikuntiin sekä muita tulo- ja menoarvioon momentille 27.
18750: tutustumis- ja vierailumatkoja maamme sata- 14.21.0.2 lisäyksenä 20 000 markan
18751: makaupunkeihin ja saaristokuntiin. Vuonna suuruisen määrärahan Omaisten ja ylei-
18752: 1967 Omaisten päiville osallistui noin 10 000 sön päivien aiheuttamien muonitusme-
18753: vierasta. nojen peittämiseksi.
18754: Omaisten päivät ovat myös erittäin huomat-
18755: tavalla tavalla kohottaneet varusmiesten mieli-
18756: alaa ja palvelusinnostusta.
18757: Helsingissä, lokakuun 16 päivänä 1968.
18758:
18759: Aulis Sileäkangas. Esko J. Koppanen. Mauno Pohjonen.
18760: Erkki Haukipuro. Arvo Pentti. Eeles Landström.
18761: Reino Breilin. Henrik Westerlund. V. 0. Mäkinen.
18762: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
18763: 1575
18764:
18765: IV,642.- Rah.al. N:o 472.
18766:
18767:
18768:
18769:
18770: Sillantaus ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi pienelle ;a
18771: keskisuurelle teollisuudelle pysyvien työpaikkojen luomiseksi.
18772:
18773:
18774: E d u s k u n n a 11 e.
18775:
18776: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- pan maan lukemattomia investointihankkeita
18777: delle 1969 on eri tarkoituksiin varattu työ- odottamassa pääomamarkkinoiden helpottu-
18778: määrärahoja yhteensä 1 440 milj. markkaa. mista ja yleensä mahdollisuuksia kohtuukor-
18779: Tämä on noin satakertainen verrattuna siihen, koiseen lainansaantiin. Näin ollen olisi nyt vält-
18780: mitä teollisuuden edistämiseen ( 32:82) on va- tämätöntä osa työllisyyteen varatuista määrä-
18781: rattu, ja 125-kertainen, mitä pienteollisuuden rahoista siirtää käytettäväksi lainoina pienelle
18782: edistämiseen hallintomenoineen on varattu ja keskisuurelle teollisuudelle uusien työpaik-
18783: (mom. 32:82). Viimeksimainittua määrärahaa kojen luomiseksi.
18784: on tänä vuonna vähennetty puoleen viimevuo- Edellisen perusteella esitämme kunnioitta-
18785: tisesta. Tämä vertailu osoittaa selvästi inves- vasti,
18786: tointipolitiikkamme virhesuuntausta, kun muis-
18787: tetaan, että yhteiskunnan, valtion tai kunnan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18788: ylläpitämä läpivuotinen työpaikka maksaa tulo- ;a menoarvioon 10 milioonan mar-
18789: 30 000 markan paikkeilla ja pienteollisuudessa kan määrärahan käytettäväksi lainoituk-
18790: pystyttäisiin pysyvä työpaikka investoimaan seen pienelle ;a keskisuurelle teollisuu-
18791: puoleen siitä. delle uusien pysyvien työpaikkoien luo-
18792: Pien- ja keskisuuressa teollisuudessa on ym- miseksi.
18793: Helsingissä, lokakuun 16 päivänä 1968.
18794:
18795: Pentti Sillantaus. Mauno Pohjonen. Aili Vaittinen.
18796: 1576
18797:
18798: IV,643.- Rah.al. N:o 473.
18799:
18800:
18801:
18802:
18803: Sillantaus ym..: Määrärahan osoittamisesta Säynätsalon ;a Muura-
18804: men välisen tieyhteyden rakentamisen aloittamiseen.
18805:
18806:
18807: E d u s k u n n a 11 e.
18808:
18809: Säynätsalon ja Muuramen kuntien välillä ei radalta yhdysrataa Säynätsaloon, jonka raken-
18810: ole tieyhteyttä, vaan joudutaan tämä Muura- tamisen aikana olisi syytä myös yhdystie Säy-
18811: men kirkonkylän ja Säynätsalon välinen noin nätsalo-Muurame suunnitella ja rakentaa.
18812: 5 kilometrin matka suorittamaan kiertäen Jy- Edellisen perusteella esitämme kunnioitta-
18813: väskylän maalaiskunnan Keljonkankaan kautta, vasti,
18814: jolloin matka kolminkertaistuu. Kunnilla on
18815: monia yhteisiä toimintoja, muun muassa yhtei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18816: nen nimismiespiiri ja yhteinen peruskoulumuo- valtion tulo- ;a menoarvioon 50 000
18817: toinen keskikoulu. Kiertoyhteys on hankala ja markan määrärahan Säynätsalon ;a
18818: taloudellisesti asianomaisille raskas. Tällä het- Muuramen välisen tieyhteyden suunnit-
18819: kellä rakennetaan Jyväskylän-Jämsänkosken teluun ;a rakentamisen aloittamiseen.
18820: Helsingissä, lokakuun 16 päivänä 1968.
18821:
18822: Pentti Sillantaus. Mauno Pohjonen.
18823: 1577
18824:
18825: IV,644.- Rah.al. N:o 474.
18826:
18827:
18828:
18829:
18830: Sillantaus ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta postisäästö-
18831: pankista yksityisoppikouluille annettavien rakennuslainojen
18832: korkotukea varten.
18833:
18834:
18835: E d u s k u n n a 11 e.
18836: Viime vuosikymmeninä tapahtunut oppikou- kuvasti rakentamaan. Olennaisimpia syitä jat-
18837: lunkäynnin laajentuminen on ollut mahdollista kuvaan rakennustarpeeseen ovat oppikouluver-
18838: siten, että lisääntynyt oppikoulupaikkojen tar- koston täydentäminen maaseudulla, oppikou-
18839: ve on tyydytetty rakentamalla uusia koulura- lujen perustaminen esikaupunkialueille ja uusiin
18840: kennuksia ja perustamalla uusia oppikouluja. asumalähiöihin sekä muuttoliikkeestä aiheutu-
18841: Erityisen vilkasta oppikoulutoiminnan laajen- van oppikoulupaikkojen tarpeen tyydyttämi-
18842: tuminen on ollut yksityisoppikoulujen sekto- nen. Niinpä vuosi sitten suoritetusta tutkimuk-
18843: rilla. Sotien jälkeen on perustettu yli 200 uutta sesta kävi ilmi, että 98 yksityisoppikoululla oli
18844: yksityisoppikoulua ja rakennettu yhteensä yli rakennussuunnitelmia kustannusarvioiden yh-
18845: 400 uutta koulutaloa tai -lisärakennusta. Tä- teismäärän noustessa 100 miljoonaan markkaan.
18846: hän toimintaan on vuosi sitten suoritetun sel- Tätä taustaa vasten katsoen tuntuisi, valtio-
18847: vityksen mukaan investoitu kaikkiaan 487 mil- talouden vaikeudetkin huomioon ottaen, koh-
18848: joonaa markkaa. Valtio ei ole tätä rakennustoi- tuulliselta lisätä halpakorkoisten lainojen osuut-
18849: mintaa lainkaan avustanut suoranaisesti, mutta ta niin, että se olisi edes 5 % :n suuruusluok-
18850: sen sijaan on valtion tulo- ja menoarviossa jo kaa sanottujen rakennuskustannusten määrästä
18851: 1950-luvulta lähtien säännöllisesti ollut mää- laskien. Valtion osallistumisella yksityisoppi-
18852: räraha yksityisten oppikoulujen rakennuslainoja koulujen rakennushankkeiden rahoitusjärjeste-
18853: varten. Kuluvana vuonna lainasumma on 3,7 lyihin on havaittu olevan muun rahoituksen
18854: miljoonaa markkaa. Budjettiehdotuksessaan saamista helpottava merkitys. Rahamarkkinoil-
18855: vuodelle 1969 hallitus ehdottaa 65 000 mar- la nykyisin vallitseva poikkeuksellisen kireyden
18856: kan määrärahaa käytettäväksi postisäästöpankin vuoksi valtion tulisi lisätä osuuttaan, joka sit-
18857: kautta myönnettävien rakennuslainojen korko- tenkin jää vaatimattomaksi.
18858: hyvityksiin. Itse lainamäärä pysyisi entisen suu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18859: ruisena. nioittavasti,
18860: Yksityisoppikoulujen rakennuslainamäärära-
18861: haa on valtiotalouden vaikeuksien vuoksi olen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18862: naisesti supistettu siitä, mitä se oli vielä kulu- tulo- ja menoarvioon 29.44.52 momen-
18863: massa olevan vuosikymmenen alussa, jolloin tille lisäystä 35 000 markkaa postisääs-
18864: sen määrä oli 8 miljoonaa markkaa. Yksityis- töpankista yksityisoppikouluille annet-
18865: oppikoulujen rakennustarve ei kuitenkaan ole tavien pitkäaikaisten rakennuslainojen
18866: olennaisesti pienentynyt sanottuna aikana. korkotukea varten.
18867: Uusia kouluja ja lisärakennuksia joudutaan jat-
18868: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18869:
18870: Pentti Sillantaus. P. R. Haarla.
18871: Anna-Liisa Linkola. Pentti Sillantaus.
18872: 1578
18873:
18874: IV,645.- Rah.al. N:o 475.
18875:
18876:
18877:
18878:
18879: Sillantaus ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisten kehittä-
18880: misyhtiöiden osakepääoman merkitsemistä varten.
18881:
18882:
18883: E d u s kun n a 11 e.
18884:
18885: Vuonna 1966 säädetyt niin sanotut kehitys- ja valtion tulemisen osakkaana näihin yhtiöihin
18886: aluelait eivät ole tuoneet niin selvää elvytystä mukaan. Ilmeisesti suunnitelma esitettiin hal-
18887: kehitysalueiden tuotantotoiminnalle kuin mitä lituksen jäsenille niin myöhään, ettei se katso-
18888: odotettiin. Laeissa säädetyt tukitoimet ovat nut voivansa valtion vuoden 1969 menoarvioon
18889: yleisiä ilman, että otetaan elinkeinon luontaista esitettyä määrärahaa tarkoitukseen ottaa. Kui-
18890: alueellista soveltuvuutta ja alueellista aktivi- tenkin, kun yhtiö oletettavasti hyvin nopeasti
18891: teettia riittävästi huomioon. Keski-Suomessa on voisi aikaansaada uusien työpaikkojen muodos-
18892: perusteilla alueellinen kehittämisyhtiö, jonka tumista, olisi työllisyystilanteenkin vaikeuden
18893: tehtäväksi tulee edistää tervettä yritystoimintaa vuoksi otettava esitetyt yhtiöt valtion budjetti-
18894: yhdistäen yksityisen ja julkisen sektorin voima- esityksessä tuettaviksi.
18895: varoja. Erityisesti pyritään käyttämään hyväksi Edellisen perusteella esitämmekin kunnioit-
18896: paikallista aktiivisuutta ja ideoita. Täten se tavasti,
18897: täydentäisi sekä valtion tukitoimia että valta-
18898: kunnallisia alan yhteisöjä kuten Teollistamis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18899: rahasto Oy, Sponsor Oy ja Matkailun kehitys- valtion tulo- ja menoarvioon 1 milj.
18900: rahasto Oy. markan määrärahan alueellisten kehittä-
18901: Keski-Suomessa laadittu suunnitelma käsit- misyhtiöiden osakepääoman merkitse-
18902: tää valtakunnan eri osiin perustettavat yhtiöt mistä varten.
18903: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1969.
18904:
18905: Pentti Sillantaus. Sakari Knuuttila.
18906: Mauno Pohjonen. Aili Vaittinen.
18907: 1579
18908:
18909: IV,646.- Rah.al. N:o 476.
18910:
18911:
18912:
18913:
18914: Siltanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntotutki-
18915: mukseen.
18916:
18917:
18918: E d u s k u n n a II e.
18919:
18920: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle valtion edes useihin kymmeniin miljooniin markkoihin
18921: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1969 esitetään vuodessa. Lähivuosien tärkeitä suuria tutkimus-
18922: 26. pääluokan luvussa 12. "Asuntotuotannon aiheita ovat mm. asuntotuotannon kausivaihte-
18923: edistäminen" momentissa 21. asuntotutkimus- luiden vähentämismahdollisuuksien tutkiminen,
18924: määrärahat asuntotutkimukseen myönnettä- jolloin voitaisiin vähentää rakennusalan kausi-
18925: väksi 250 000 markkaa. luontoista työttömyyttä ja alentaa rakennus-
18926: Esitetty summa on sama kuin 16 vuoden kustannuksia. Muista aiheista mainittakoon
18927: aikana aikaisemmin joten summan reaaliarvo kansantalouden ja asuntotalouden keskinäisten
18928: on laskenut noin kymmenenteen osan alku- suhteiden tutkiminen. Mainittakoon, että esim.
18929: peräisestä arvostaan. Saadun tiedon mukaan vuonna 1968 anottiin erilaisiin asuntotutkimuk-
18930: vuoden 1969 määrärahasta asuntohallitus on si- siin pienestäkin tutkimusmäärärahasta yli
18931: tonut käynnissä olevien tutkimusten jatkami- 1300 000 mk.
18932: seen 147 000 markkaa. Vuonna 1969 voitaisiin Edellä esitetyillä perusteilla asuntotutkimuk-
18933: aloittaa uusia tutkimuksia vain 10 3 000 mar- seen investoitavia varoja on pidettävä kansa-
18934: kalla, mikä vastaa noin kolmea keskisuurta kunnan kannalta sekä taloudellisesti että sosiaa-
18935: tutkimusta, ellei määrärahaa koroteta. lisesti erittäin tuottavina investointeina.
18936: Vireillä olevista tutkimuksista suurisuuntai- Edellä olevaan viitaten esitämme,
18937: sin on suomalaisen asuntorakennuselementti-
18938: järjestelmän kehittäminen, mihin tutkimukseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18939: osallistuu noin 30 insinööriä . ja arkkitehtia. tulo- ja menoarvion 26.12.21 momen-
18940: Tämä tutkimus maksaa 220 000 markkaa ja sen tille 750 000 markan suuruisen määrä-
18941: avulla saatavat säästöt rakennuskustannuksissa rahan asuntotutkimukseen käytettä-
18942: kohoavat asiantuntijoiden arvion mukaan vast- väksi.
18943: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18944:
18945: Sylvi Siltanen. Reino Breilin.
18946: Irma Rosnell. Edit Terästö.
18947: Väinö Vilponiemi. Kalle Matilainen.
18948: K. F. Haapasalo. Tyyne Paasivuori.
18949: Heikki Hykkäälä. Esko Niskanen.
18950:
18951:
18952:
18953:
18954: 59 E 746/68
18955: 1580
18956:
18957: IV,647.-Rah.al. N:o 477.
18958:
18959:
18960:
18961:
18962: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun terveydenhuolto-
18963: opiston suunnittelua varten.
18964:
18965:
18966: E d u s k u n n a 11 e.
18967:
18968: Turun sairaanhoitajaopiston rakennukset, Edellä esitetyistä syistä uusien, tarkoituksen-
18969: jotka ovat valmistuneet 1930-luvulla, ovat toi- mukaisten opetustilojen saanti Turussa on vält-
18970: minnan laajentuessa ja oppilasmäärien lisään- tämätöntä ja kiireellistä.
18971: tyessä käyneet nykyiselle toiminnalle riittämät- Koska Turun kaupunki on varannut tarkoi-
18972: tömiksi. Opetustilojen puute on vuosi vuo- tukseen sopivan tontin, jonka rakennushallitus
18973: delta vaikeutunut kun oppilaitoksessa on sai- on hyväksynyt, olisi suunnittelu saatava kiireel-
18974: raanhoitajakoulutuksen lisäksi järjestetty sai- lisesti alalle.
18975: raanhoitajien erikois- ja jatkokoulutusta. Tämän Ammattikasvatushallitus teki vuoden 1969
18976: lisäksi toimivat Turussa erillisinä kursseina tulo- ja menoarvioon asiaa koskevan esityksen.
18977: apuhoitaja-, laboratoriohoitaja- ja röntgenhoi- Suunnitellun oppilaitoksen kokonaisoppilas-
18978: tajakoulut useissa eri vuokratiloissa, jotka ovat määräksi on arvioitu 800-1 200 oppilasta.
18979: epätarkoituksenmukaisia. Oppilasasuntolat voidaan suunnitella koulutus-
18980: Lääkintävoimistelijakoulutuksen lisäämistä tiloista erillisinä.
18981: kiireellisesti pidetään ensiarvoisen tärkeänä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18982: Turun sairaanhoito-oppilaitoksessa on sen aloit-
18983: tamista suunniteltu, mikäli se opetustilojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
18984: osalta on mahdollista. valtion tulo- ja menoarvioon 200 000
18985: Lisäksi erikoiskoulutus laboratorio- ja rönt- markkaa Turun terveydenhuolto-opiston
18986: genhoitajille on suunnitteilla ja sitä tulisi jär- suunnittelua ja rakennustyön aloitta-
18987: jestää myös Turussa. mista varten.
18988: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
18989:
18990: Sylvi Siltanen. Esko Niskanen.
18991: Carl Olof Tallgren. Rafael Paasio.
18992: Ensio Laine.
18993: 1581
18994:
18995: IV,648.-Rah.al. N:o 478.
18996:
18997:
18998:
18999:
19000: Siltanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun yliopis-
19001: tollisen keskussairaalan rakentamiseen.
19002:
19003:
19004: E d u s k u n n a 11 e.
19005:
19006: Turun yliopistollisen keskussairaalan ensim- 1969 valmistuvien liikennetunneli-väestönsuo-
19007: mäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvan ns. V- jan autopaikoitustasoineen ja asuntolan raken,.
19008: sairaalan työt on aloitettu 1964 ja sairaalan nustöiden maksamiseen.
19009: rakennusurakka on valmistunut 1968 alussa. Tähän mennessä saadut kokemukset niist~
19010: Sen rakennuskustannuksiksi on aikaisemmin il- haitoista, JOlta liikennetunneli-väestönsuojan
19011: moitettu 45 900 000 markkaa. Vuosien 1967 ja puuttuminen vanhan ns. A-sairaalan ja V-sai-
19012: 1968 budjettiesityksiä laadittaessa ei kuiten- raalan väliltä aiheuttaa, osoittava tehdottoman
19013: kaan osattu varautua rakentamiskustannusten välttämättömäksi turvata riittävällä maata-
19014: osalta viime vuonna tapahtuneeseen indeksin rahalla tämän työn loppuunsaattaminen kesään
19015: erittäin jyrkkään nousuun. Kokonaismääräraha- 1969 mennessä. Sama on asianlaita hoitajatar-
19016: tarpeesta oli arvioitu V-sairaalan rakennustöi- asuntolan nopean valmiiksi saamisen kanssa~
19017: den loppuunsaattamisen osalta tarvittavan Käytäntö on osoittanut, että hoitajia on erittäin
19018: indeksihyvityksiin 1 200 000 markkaa mutta vaikea saada ilman, että samalla järjestetään
19019: tällä hetkellä, kun urakoitsijoiden kanssa on heille asuntola. Asuntojen saanti vapailta mark~
19020: loppuselvitykset suoritettu ja sopimusten mu- kinoilta tähän tarkoitukseen Turussa tuottaa
19021: kaiset indeksihyvitykset maksettu, on todettava suorastaan ylivoimaisia vaikeuksia.
19022: indeksihyvityksiä maksetuksi 1. 1. 1967- Kun liikennetunneli-väestönsuojan auto-
19023: 30. 9. 1968 välisenä aikana yhteensä noin paikoitustasoineen ja hoitajatarasuntolan urak7
19024: 3 100 000 markkaa, mikä määrä 1 900 000 kasopimuksien mukaisten töiden loppuun-
19025: markalla ylitti arvion niiden maksamiseen. V- saattamiseen tarvitaan vuonna 1969 6 121 000
19026: sairaalan lopulliseksi kustannukseksi muodos- markkaa sekä näiden töiden suunnittelupalk-
19027: tuu siten 47 800 000 markkaa. kioihin, toisen rakennusvaiheen eli Kupittaan
19028: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä Saven alueelle rakennettavien rakennusten
19029: vuodelle 1969 ilmoitetaan käytettävissä ole- suunnitteluun, hallintoon ja sekalaisiin menoi~
19030: vasta määrärahasta 4 292 500 markasta siirty- hin 500 000 markkaa eli yhteensä -6 621 000
19031: vän vuodelle 1969 1 900 000 markkaa. Huo- markkaa ja kun vuodelle 1969 on esitetty myön-
19032: mioonottaen kuitenkin edellä ilmoitetun V- nettäväksi vain 4 521 000 markkaa ehdotetaan
19033: sairaalan rakennuskustannusten indeksikorvaus- kunnioittaen,
19034: ten osuuden nousun ja sen, että sanotun suu-
19035: ruinen määrä tulee käytettäväksi vielä kesken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19036: eräisten kiinteiden sairaalalaitteiden ja -kojei- menoarvioon Turun yliopistollisen kes-
19037: den hankintojen, joista päätökset jo on ole- kussairaalan rakentamiseen vuonna 1969
19038: massa, maksamiseen, sen jälkeen kun V-sairaa- ehdotetun määrärahan 4 521 000 mark-
19039: lan lopullinen kustannusarvio on vahvistettu kan asemesta 6 621 000 markkaa. .
19040: 47 800 000 markaksi, ei varoja siirry kesäkuussa
19041: Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1968.
19042:
19043: Sylvi Siltanen. Carl Olof Tallgren. Esko Niskanen.
19044: Reino Breilin. Rafael Paasio. Katri Kaarlonen.
19045: Ensio Laine.
19046: 1582
19047:
19048: IV,649.- Rah.al. N:o 479.
19049:
19050:
19051:
19052: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopistollisen
19053: keskussairaalan lisälämmönvaihtimien ja kuumavesiturpiinin
19054: hankintaa varten.
19055:
19056:
19057: E d u s k u n n a 11 e.
19058:
19059: Turun yliopistollisen keskussairaalan ensim- jotka voitaisiin estää, jos sairaalalla olisi käy-
19060: mäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvana raken- tettävissään riittävästi varavoimaa.
19061: nettiin ensimmäisenä lämpö- ja voimakeskus, Kyseessä olevien laitteiden hankintaa kos-
19062: jonka lopullinen varustelu oli tarkoitus hankkia keva perustelu olisi sisällytettävä yhteiseen, Tu-
19063: sitä mukaan kuin siihen liitetään rakennuksia. run yliopistollisen keskussairaalan rakentamista
19064: Valtion luovuttaessa rakennuksen Turun yli- tarkoittavaan määrärahaan, jolloin niiden han-
19065: opistolliselle keskussairaalaliitolle otettiin luo- kinta voitaisiin toteuttaa Turun yliopistollisen
19066: \TUtuskirjaan mm. maininta siitä, että lämpö- keskussairaalan rakentamiseen osoitetusta yh-
19067: ja voimakeskuksessa oli suorittamatta "myö- teisestä määrärahasta ottaen huomioon niiden
19068: hemmin lämpö- ja voimakeskukseen liitettävien kiireellisyys muuhun rakentamiseen verrattuna.
19069: rakennusten putki- ja sähköliitäntöjen lämpö- Mainittakoon, että kyseessä olevan lämmön-
19070: ja voimakeskuksessa vaatimat työt" sekä ehto, vaihtimen rakentamisen siirtäminen siihen ajan-
19071: että rakennustoimikunta "teettää loppuun" kes- kohtaan, jolloin sitä vasta tarvitaan, on ollut
19072: keneräiset tai suorittamatta olleet työt. tarkoituksenmukaista ja taloudellista, koska,
19073: U-sairaalan nyt valmistuttua ja tultua käyt- jos se olisi hankittu ennen U-sairaalan valmis-
19074: töön otetuksi olisi lämpö- ja voimakeskuksessa tumista, olisi se ollut tarpeettomasti pilaantu-
19075: ollut suoritettava tarpeelliset varustelut niin, massa .. Mitä taasen tulee kuumavesilauhdeturpii-
19076: että riittävä lämpö- ja varavoima olisi turvattu nin hankintaan, on sen tarve tullut myöskin
19077: myöskin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Näin ajankohtaiseksi vasta U-sairaalan valmistuessa
19078: ei kuitenkaan ole menetelty, vaan lämpö -ja käyttöön. Sen hankinta sisältyy kokonaissuunni-
19079: voimakeskuksessa tarvittava varustelu, joka kä- telmaan, jolla on pyritty varavoimakonehankin-
19080: sittää mm. lämmönvaihtimet, ja kuumavesi- nassa taloudelliseen hankintaan ja käyttökustan-
19081: laudeturpiiniri, on suorittamatta. Muodolli- nusten alentamiseen.
19082: sena esteenä . työn suorittamiselle on, että sitä Koska molempien mainittujen hankintojen
19083: koskevaa lausumaa ei ole otettu menoarvion toteuttaminen on välttämätöntä jo rakennetun
19084: perusteluihin. Kyseessä olevien laitteiden han- sairaalan käynnissäpitämiseksi ja koska mainit-
19085: kintaku'stamius on arvioitu 400 000 markaksi. tujen hankintojen siirtämistä myöhempään
19086: ' Tarpeellisten lämmönvaihtimien puuttuessa menoarviovuoteen ei voida tehdä sairaalan toi-
19087: on olemassa vaara, että pitkien pakkaskausien mintaa vaarantamatta ja koska lisäksi on il-
19088: aikana sairaala ei saa riittävästi lämpöä, vaikka mennyt, että hankintoja ei voida toteuttaa
19089: kattilalaitos sitä pystyy riittävästi kehittämään. ilman, että niitä on otettu menoarvion perus-
19090: ,Samoin on olemassa vaara, että pitempien teluihin, ehdotetaan kunnioittaen,
19091: sähkönjakeluhäiriöiden sattu~ssa sairaalassa,
19092: jossa on. varsin paljon sähkön toimituksesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19093: riippuvia potilaita ja laitteita, syntyy tilanteita, tulo- ja menoarvioon 400 000 markkaa
19094: jotka saattavat vaarantaa potilasturvllisuuden Turun yliopistollisen keskussairaalan
19095: tai suorastaan aiheuttaa kuolemantapauksia, lisälämmönvaihtimien ja kuumavesitur-
19096: piinin hankintaa varten.
19097: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
19098:
19099: Sylvi Siltanen. Esko Niskanen.
19100: Reino Breilin. Ensio Laine.
19101: 1583
19102:
19103: IV,650.- Rah.al. N:o 480.
19104:
19105:
19106:
19107:
19108: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta Kyminlinnan-Otsolan moot-
19109: toritien rakennustöiden aloittamiseksi.
19110:
19111:
19112: E d u s k u n n a 11 e.
19113:
19114: Jo lähes 20 vuoden ajan on laadittu suunni- tie joutuu toimimaan kapasiteettiosa sieto-
19115: telmia valtatie 7 parantamisesta Kotkan-Kar- rajoilla.
19116: hulan alueella. Jokihaarat ylittävien siltojen ja Tie palvelee mitä tärkeintä valtakunnallista
19117: rautatiesillan uusiminen on todettu täysin vält- liikennettä toimien samalla tärkeänä valtakun-
19118: tämättömäksi. tien välisenä yhdystienä.
19119: Tämän vuoden tammikuun 27 päivänä kulku- Yleisesti odotettiin, että hallitus olisi varan-
19120: laitosten ja yleisten töiden ministeriö vahvisti nut vuoden 1969 tulo- ja menoarvioesitykseen
19121: valtatietä Kyminlinna-Otsola välillä koskevan määrärahan rakennustyön aloittamista varten.
19122: moottoritiesuunnitelman eritasoliittymineen ja Tiettävästi TVH oli tehnyt tätä koskevan esi-
19123: yleisten töiden järjestelyineen. Suunnitelma tyksen niin vuoden 1968 kuin 1969 budjetinkin
19124: edellyttää tien parantamista 4.2 kilometrin osalta.
19125: pituudelta kaksiajorataiseksi moottoritieksi Tierakennustyön kiireellinen aloittaminen on
19126: ajoratojen leveyden ollessa 7 m. Sen jälkeen todettu mm. työvoimaviranomaisten ja Karhu-
19127: kaksiajoratainen tieosuus kapenee 350 metrin lan kauppalan sekä Kotkan kaupungin taholta
19128: pituudelta 9 m leveäksi yksiajorataiseksi tieksi. välttämättömäksi myös vaikean työttömyyden
19129: Suunnitelman mukaan rakennetaan maanteinä johdosta. Nykyisten suunnitelmien mukaan val-
19130: Karhulan ja Suurniityn eritasoliittymät. tiolla ei ole suurempaa työkohdetta etelä~
19131: Parannuskustannuksia koskeva arvio päättyy Kymenlaakson alueella. Kun tvöttömyys Kotka~
19132: noin 23 milj. markkaan, josta siltarakennusten Karhulan alueella esiintyy tällä hetkellä viime~
19133: osuus lähes 5 milj. mk. Karhulan kauppala on vuotistakin vaikeampana ja kun po. tietyön
19134: antanut osallistumisesta kustannuksiin eräitä on arvioitu antavan työtä noin 250 työntekijälle
19135: sitoumuksia. pitemmäksi ajaksi, olisi työn aloittaminen myös
19136: työllisyysnäkökannoilta erittäin tärkeää.
19137: Moottoritien rakentaminen on erittäin kii- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotan,
19138: reellinen. Nykyisin kapeat ja heikkorakenteiset
19139: sillat joutuvat aivan liian suuren kuormituksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19140: alaisiksi. Kyminlinnan-Karhulan välisellä tie- tulo- ja menoarvioon 1.5 milj. mar~
19141: osalla laskettiin liikenteen olevan helmikuussa kan määrärahan Kyminlinnan-O/solan
19142: 1968 keskimäärin 13 000 hay/vrk vastaavan moottoritien rakennustöiden aloittami-
19143: laskentatuloksen ollessa 1965 11 000 hay/vrk. seksi.
19144: Normaaliarkipäivien liikenteen huippuaikoina
19145: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
19146:
19147: Taisto Sinisalo.
19148: 1584
19149:
19150: IV,6.51.- Rah.al. N:o 481.
19151:
19152:
19153:
19154:
19155: Sinisalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja /ainoiksi
19156: kuntien rakennustoimintaa varten.
19157:
19158:
19159: E d u s k u n n a II e.
19160:
19161: · Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu järjestelyä ajatellen täysin riittämätöntä. Vuo-
19162: .p1uodostaa tällä hetkellä erään keskeisimmistä delta 1959 olevan tilaston mukaan kuntien
19163: yhteiskunnallisista ongelmista. Se asettaa estei- omistuksessa oli maata vain 1,2 % kokonais-
19164: tä yhteiskuntasuunnittelun toteuttamiselle ja pinta-alasta, mistä määrästä kaupunkien ja
19165: rakennustoiminnan kehittämiselle. Se ylläpitää kauppaJoiden osuus on n. 10 ja maalaiskuntien
19166: ~sun~opulaa _ sekä johtaa asumiskustannusten n. ~. Asuntotonttikomitean välimietinnössä
19167: .kohtuuttomaan nousuun. osoitetaan, että yli 10 000 asukkaan kuntien
19168: . Tonttikeinottelun tehokas estäminen ja ra- oma maa näyttää rii~tävän tyydyttämään asun-
19169: .kennusmaan käytön tarkoituksenmukainen jär- totonttien keskimääräisen tarpeen keskimäärin
19170: jestäminen edellyttää huomattavan laajakantoi- 2-8 vuoden aikana, mutta uusissa kaupun-
19171: ~ia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, kuten geissa ja kauppalaissa vain 1,5-5 vuoden
19172: SKDLn ed1;rskuntaryhmän taholta jätetyssä tätä aikana. Pulmaliisiota on, että kuntien omis-
19173: koskevissa aloitteissa onkin esitetty. Näitä toi- tuksessa on rakennusmaata vähiten siellä, missä
19174: p;lenpiteitä valmisteltaessa olisi ryhdyttävä vä- sen tarve esim. väestömuuttojen ja taajama-
19175: littömästi sellaisiin toimenpiteisiin, joilla edes kasvun vuoksi on suurin.
19176: jo&sain PJ.äärin voitaisiin heti helpottaa vaikeaa Pyrittäessä kuntien maanomistuksen lisäämi-
19177: tilannetta. seen kohdistuu lunastusmahdollisuuden laajen-
19178: ·. K~skeisimmät tehtävät tonttipolitiikan jär- tamisen ohella päähuomio rahoitusvaikeuksiin.
19179: jl'stäinisessä katsotaan yleisesti kuuluvan kun- Etsittäköön millaisia ratkaisuja tahansa, joudu-
19180: nille. Asuntotonttikomiteakin toteaa, että "kun- taan aina ratkaisemaan maanhankinnan rahoi-
19181: tien osuuden ja vastuun asuntopolitiikan hoi- tuspulmat.
19182: tamisesta täytyy yleensäkin kasvaa, jotta teh- Taloudelliset ongelmat suurenevat vielä suu-
19183: t~vistä asianmukaisesti selviydyttäisiin, ja tämä remmiksi siksi, että kuntien olisi voitava suo-
19184: koskee erityisesti alueiden hankkimista asunto- rittaa huomattavan suuria maa-aluehankintoja.
19185: tUotantoa varten". Myös 31. 8. 1965 valmis- Onhan todettu, että jos yhteiskunnan taholta
19186: tuneessa asuntopoliittisen komitean mietinnös- halutaan tukea halpaa asumista, asumistarkoi-
19187: sä koiostetaan sainoja näkökantoja. tukseen varattava maa olisi pyrittävä hankki-
19188: Maassamme on jo vanhastaan katsottu, että maan kunnan haltuun ennen kaavoitusta niin,
19189: kaupunkien tulee saada omistukseensa tarpeel- että kaavat voitaisiin laatia yhteiskunnan käy-
19190: liset maa-alueet, jotta yhdyskunnan rakenta- tössä olevalle maalle. Elokuun 27 päivänä 1965
19191: minen ja kehitys voitaisiin asianmukaisesti tur- jätetyssä mietinnössään asuntotonttikomitea
19192: vata. Tähän näkemykseen nojautun kaupun- katsoo, että kuntien asuntotuotanto olisi ohjel-
19193: geille aikaisemmin annettiinkin perustamisen moitava pitempää ajanjaksoa silmälläpitäen ja
19194: yhteydessä ns. lahjoitusmaat. Myöhemmin kui- että asuntorakentamiseen ja siihen liittyviin tat-
19195: tenkin uudet kaupungit ja kauppalat ovat jou- koituksiin tarvittavat alueet olisi pyrittävä
19196: tuneet aloittamaan toimintansa usein hyvinkin hankkimaan mahdollisesti 10 vuotta ennen
19197: vähäisten maareservien varassa. Maalaiskunnille kuin niiden rakentaminen alkaa. Kunnallista
19198: ei maanomistusta ole myöskään riittävässä mää- asuntotuotannon ohjelmointia edellyttää asunto-
19199: rin turvattu yleisin toimenpitein. tuotantolakikin. Eräät alan asiantuntijat ovat
19200: Kuntien maanomistus on tällä hetkellä hy- korostaneet kuntien jatkuvan maanhankinnan
19201: vin vähäistä ja rakennusmaan käytön vastaista välttämättömyyttä esittämällä, että pitäisi, sen-
19202: IV,651.- Sinisalo ym. 1585
19203:
19204: kin jälkeen kun kuntien maanomistusta on lisina lainoina. Rakennuslain mukaan ( 69 § ja
19205: huomattavasti lisätty, saada aikaan kunnallisen 115 §) valtion varoista voidaan suorittaa avus-
19206: maaomaisuuden vähentämiskielto. tuksia yleiseen tarkoitukseen käytettävien aluei-
19207: Vaikka yksityiskohtaisia selvityksiä kuntien den lunastuskustannusten peittämiseen, milloin
19208: maanhankintaan tarvittavien varojen määrästä se kustannusten suuruuden ja kunnan vaikean
19209: ei olekaan käytettävissä, voidaan helposti to- taloudellisen aseman vuoksi katsotaan tarpeel-
19210: deta, että kunnat · eivät selviydy yksin maan- liseksi. Erikoisen tärkeä olisi, että tällaista tu-
19211: hankinnan rahoituksesta. Jo nykyisin vireillä kea annettaisiin kunnille asutorakennusmaan
19212: olevien maanostohankkeiden rahoittaminen on hankkimiseen.
19213: osoittautunut usealle kunnalle ylivoimaiseksi, Kuntien luotonsaanti investointitoimintaan
19214: mistä johtuen maanhankintasuunnitelmat ovat on muutenkin vaikeutunut. Kun kuntien raken-
19215: rauenneet. nustoiminnalle asettuu yhä kasvavia vaatimuk-
19216: Kaiken edelläsanotun vuoksi olisi välttämä- sia, olisi valtiovallan taholta voitava nykyistä
19217: töntä, että valtiovalta välittömästi ryhtyisi toi- laajemmin antaa lainoina tai avustuksina tukea
19218: menpiteisiin tukeakseen kuntien maanhankin- myös kuntien rakennustoiminnan edistämiseen.
19219: toja taloudellisesti. Asuntotonttikomitea ja elo- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
19220: kuun lopulla työnsä päättänyt asuntopoliittinen tamme,
19221: komitea ovat mietinnöissään ehdottaneef tähän
19222: tähtääviä toimenpiteitä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19223: Kokonaisjärjestelyjä odottamatta tulisi edus- tulo- ja menoarvioon 10 milj. mk käy-
19224: kunnan nyt viipymättä ryhtyä asiassa toimen- tettäväksi kunnille myönnettävinä avus-
19225: piteisiin. Tämä voisi tapahtua siten, että vuo- tuksina tai halpakorkoisina lainoina
19226: den 1967 tulo- ja menoarvioon varattaisiin asuntorakennustarkoituksiin käytettä-
19227: määräraha, josta luovutettaisiin varoja kunnille vien maa-alueiden hankintakustannusten
19228: asuntotarkoitukseen käytettävien maa-alueiden . peittämiseen ja kuntien rakennustoimin-
19229: hankintakustannusten peittämiseen. Varoja voi- nan tukemiseen.
19230: taisiin luovuttaa avustuksina tai kunnille edul-
19231: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
19232:
19233: Taisto Sinisalo. Toivo Friman.
19234: Eino Tainio. Aulis Juvela.
19235: V. J. Rytkönen.
19236: 1586
19237:
19238: IV,652.- Rah.al. N:o 482.
19239:
19240:
19241:
19242:
19243: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan-Heinolan maan-
19244: tien rakennustöiden aloittamiseksi.
19245:
19246:
19247: E d u s k u n n a 11e.
19248:
19249: Kouvola-Heinola maantien rakentaminen määrärahan tien rakentamiseen, jäi se käyttä-
19250: on monissa yhteyksissä ja pitkän aikaa todettu mättä tien rakennussuunnitelmien laatimisen
19251: välttämättömäksi. Tien rakentaminen on tar- saadessa eräistä itse po. tiehen liittymättömistä
19252: peellinen Kymenlaakson puunjalostusteollisuu- syistä uuden vaiheen.
19253: den raaka-aineiden sekä jatkuvasti lisääntyvän Työttömyyden hoitamisessa Pohjois-Kymen-
19254: muun tavaraliikenteen ja henkilöliikenteen kan- laaksossa olisi tietyön avaamisella ratkaiseva
19255: nalta. Koska suunnitelmat tiettävästi ovat näinä merkitys.
19256: aikoina valmistumassa ja tiepäätöskin odotetta- Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
19257: vissa, on välttämätöntä, että sanotun tien ra-
19258: kentaminen voitaisiin aloittaa jo kuluvan vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19259: den aikana. Viivyttelemätön työn alkaminen den 1969 tulo- ja menoarvioon 100 000
19260: olisi nyt erittäin perusteltua siksikin, että vaik- markkaa Kouvolan-Heinolan maantien
19261: ka eduskunta jo joitakin vuosia sitten varasi rakennustöiden aloittamiseksi.
19262: Helsingissä lokakuun 10 päivänä 1968.
19263:
19264: Taisto Sinisalo.
19265: 1587
19266:
19267: IV,653.- Rah.al. N:o 483.
19268:
19269:
19270:
19271:
19272: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta Ronlealahden maantien pa-
19273: rantamiseksi sekä sen ja valtatie 6:n risteyksen rakentami-
19274: seksi eri tasoon.
19275:
19276:
19277: E d u s k u n n a 11 e.
19278:
19279: Honkalahden tie, joka ylittää kuutostien, on oleellinen koko Joutsenon asumistaajaman ke-
19280: Joutsenon "valtakatu". Noin kolmenkymmenen hitystä ajatellen. Rakennuskaavan toteuttami-
19281: vuoden aikana ei tiessä ole tapahtunut mitään nen liittyy läheisesti Honkalahden tien paran-
19282: oleellista parannusta. Vuonna 1959 Joutsenon tamiseen monien kaavateiden liittyessä mainit-
19283: kunta teki kulkulaitosten ja yleisten töiden tuun maantiehen.
19284: ministeriölle anomuksen tien parantamisesta. Honkalahden maantien parantamissuunitel-
19285: Silloin suoritetun liikennelaskennan mukaan mat eritasoristeyksien rakentamisineen ovat
19286: tiellä oli n. 3 200 liikennetapausta vuorokau- tiettävästi valmiit toteutettaviksi.
19287: dessa. Liikenne on tämän jälkeen tuntuvasti Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
19288: kasvanut ja oleellista on, että tämän jälkeen on
19289: rakennettu valtatie 6 samantasoisine risteyksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19290: neen Honkalahden maantien kanssa, mikä on den 1969 tulo- ja menoarvioon 50 000
19291: tehnyt liikenneolot Honkalahden tiellä entistä mk Honkalahden maantien eli Saimaan
19292: vaikeammaksi mainitun risteyksen muodostaes- tien parantamiseen sekä sen ja valta-
19293: sa pullonkaulan. Kehnojen tieolojen korjaami- tie 6:n risteyksen rakentamisksi eri ta-
19294: nen ei ole enää vain liikennekysymys, vaan soon Joutsenossa.
19295: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
19296:
19297: Jraisto Sinisalo.
19298:
19299:
19300:
19301:
19302: 60 E 746/68
19303: 1588
19304:
19305: IV,654.- Rah.al. N:o 484.
19306:
19307:
19308:
19309:
19310: Sinkkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rajakuntien
19311: tilusjärjestelylain mukaisia tie- ja kuivatustöitä sekä kor-
19312: vauksia varten.
19313:
19314:
19315: E d us ku n n a 11 e.
19316:
19317: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut ·viime Kyseisen lain ja asetuksen mukaiset toi-
19318: vuosina siirtomääräraha rajakuntien tilusjärjes- menpiteet ovat edistyneet hitaasti ja niiden
19319: telylain mukaisia tie- ja kuivatustöitä varten nopeuttaminen olisi kaikkien osapuolten etu-
19320: sekä toinen määräraha rajakuntien tilusjärjes- jen mukaisia. Koska työt olisi saatava nopeasti
19321: telylain mukaisia korvauksia varten ja kuntien suoritetuksi olisi määrärahoja tuntuvasti koro-
19322: tilusjärjestelylain mukaisia korvauksia varten tettava.
19323: (30.69.40 ja 41 ). Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19324: Kyseiset määrärahat perustuvat vuodelta
19325: 1960 annettuun rajakuntien tilusjärjestelylakiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19326: ja -asetukseen. Kuluvan vuoden budjetissa ja tulo- ja menoarvioon rajakuntien tilus-
19327: lisäbudjetissa näitä määrärahoja jyrkästi vähen- järjestelylain mukaisia tie- ja kuivatus-
19328: nettiin, esimerkiksi tie- ja kuivatustöiden mää- töitä varten 500 000 markkaa ja raja-
19329: räraha 750 000 markasta 2) 000 markkaan ja kuntien tilusjärjestelylain mukaisia kor-
19330: korvausmääräraha 40 000 markastä 25 000 vauksia varten 100 000 markkaa.
19331: markkaan. Ensi vuodeksi hallitus esittää mää-
19332: rärahan pidettäväksi ennallaan.
19333: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
19334:
19335: Yrjö Sinkkonen. Esu Niemelä.
19336: Reino Karpola. Mikko Kaarna.
19337: Heikki Hasu.
19338: 1589
19339:
19340: IV,655.- Rah.al. N:o 485.
19341:
19342:
19343:
19344:
19345: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ]outsenossa olevan
19346: Honkalahden tien parannustöiden aloittamiseen.
19347:
19348:
19349: E d u s k u n n a 11 e.
19350:
19351: Jo vuonna 1959 Joutsenon kunta on tehnyt vaaralliseksi. Näin ollen olisi tärkeätä saada
19352: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle tiet eri tasoon risteyksessä.
19353: anomuksen Honkalahden maantien, eli Sai- Myöskään Joutsenon kunnan keskustan ase-
19354: maantien parantamisesta ja varustamisesta jal- makaavan mukaiset kunnallisteknilliset työt
19355: kakäytävillä. Asian tärkeyttä ja kiireellisyyttä ovat kiinni tästä eritasoristeyksestä. Asianmu-
19356: korostaakseen kunta myönsi silloin suunnit- kaiset suunnitelmat ovat jo valmiit.
19357: teluun 100 000 vmk:n määrärahan. Jo vuonna Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19358: 1959 lokakuussa suoritetussa liikennelasken-
19359: nassa oli Honkalahden tiellä liikennetapauksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19360: vuorokauden aikana 3 191 kpl. Tämän päivän tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
19361: laskelmat tulisivat olemaan aivan toista suu- kaa Joutsenon kunnassa olevan Honka-
19362: ruusluokkaa. lahden tien parannustöitten aloittami-
19363: Anomuksen teon jälkeen on rakennettu val- seksi ja valtatie 6:n kanssa olevan taso-
19364: tatie 6 tasoristeykseen Honkalahden maantien risteyksen muuttamiseksi eritasoristeyk-
19365: kanssa, mikä on tehnyt liikenteen Honkalah- seksi.
19366: den tiellä entistäkin vaikeammaksi ja -erittäin
19367: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
19368:
19369: Yrjö Sinkkonen. Kalle Matikainen.
19370: Esu Niemelä. Mikko Kaarna.
19371: Heikki Hasu.
19372: 1590
19373:
19374: IV,656.- Rah.al. N:o 486.
19375:
19376:
19377:
19378:
19379: Sinkkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
19380: maantiealueiden lunastusta varten myönnettäviin valtion-
19381: apuihin.
19382:
19383:
19384: E d u s k u n n a 11 e.
19385:
19386: Vuoden 1968 budjettiin hyväksyttiin Edus- lausumassa sanotaan, vaan pikemminkin se on
19387: kunnassa yleisperusteluihin lausuma, jossa to- käynyt huonommaksi. Maantiealueiden lunas-
19388: dettiin, "että kunnille maantiealueiden lunas- tuskorvaukset ovat olleet monien kuntien koh-
19389: tusta varten myönnettäviä valtionapuja koske- dalla syynä siihen, että kuntien talous on vara-
19390: vat hakemukset ovat päässeet kulkulaitosten ja rikkotilassa. Kehityksen suunnan muuttami-
19391: yleisten töiden ministeriössä pahasti ruuhkau- seksi olisi maantiealueiden lunastuskorvauksiin
19392: tumaan, joka taas aiheuttaa haittaa eräiden kun- kunnille annettavia valtionapuja varten budjet-
19393: tien säännölliselle taloudenhoidolle. Kun tämä tiin otettavan määrärahan oltava kymmenker-
19394: hakemusruuhka pitäisi saada puretuksi Edus- tainen, jotta kuntien vaikeuksia voitaisiin te-
19395: kunta on edellyttänyt, että Hallitus kiinnittää hokkaammin lievittää.
19396: asiaan vakavaa huomiota.". Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19397: Vuodeksi 1968 tulo- ja menoarvioon hyväk-
19398: syttiin maantiealueiden lunastusta varten kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19399: nille valtionapuja 1 miljoonaa markkaa. Samoin tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
19400: esitetään ensi vuodeksi. Tilanne ei ole kuiten- markkaa kunnille maantiealueiden lu-
19401: kaan muuttunut suinkaan parempaan suuntaan nastusta varten myönnettäviä valtion-
19402: siitä, mikä kuluvan vuoden budjetin perustelu- apuja varten.
19403: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
19404:
19405: Yrjö Sinkkonen. Esu Niemelä. Heimo Linna.
19406: Matti Mattila. Eino Sääskilahti. Erkki Haukipuro.
19407: Pekka VUmi. Veikko Hanhirova. Paavo Niinikoski.
19408: Pentti Pekkarinen. Mikko Kaarna. Reino Kangas.
19409: Reino Karpola. Hannes Paaso. Heikki Hasu.
19410: Arvo Pentti.
19411: 1591
19412:
19413: IV,657.-Rah.al. N:o 487.
19414:
19415:
19416:
19417:
19418: Sääskilahti: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
19419: sähköistämisen tukemiseen.
19420:
19421:
19422: E d u s k u n n a 11 e.
19423:
19424: Maassamme on vielä syrJalsla alueita, joiden tuntijoiden lausunnon mukaan saa valtiovalta
19425: sähköistäminen on vaikeutunut, kun tarkoituk- mainituista varoista heti liikevaihtoveroina yli
19426: seen ei ole saatu riittävästi valtion tukea. Kä- puolet takaisin, joten tämäkin seikka olisi huo-
19427: sitykseni mukaan valtiovallan suoranainen vel- mattava. Kauppa- ja teollisuusministeriö on
19428: vollisuus olisi lisätä näitä maaseudun sähköis- useana vuotena esittänyt tähän tarkoitukseen
19429: tykseen käytettyjä varoja, sillä muutoin jää huomattavasti enemmän varoja kuin mitä val-
19430: huomattava osa Pohjois-Suomesta sähköistä- tioneuvosto on lopullisesti budjettiin ottanut.
19431: mättä ja se ei voi olla oikein, kun siellä tuote- Saatujen tietojen mukaan olisi vähintään
19432: taan energiaa yli oman maakunnan tarpeen. 5 milj. mk vuosittain tarkoitukseen varattava
19433: Edelleen on huomautettava siitä, että maa- rahaa ennenkuin maaseudun sähköistys voi-
19434: seudun sähkön jakelusta vastaavat yhtiöt ovat daan saattaa nykyajan vaatimuksia vastaavalle
19435: joutuneet uusimaan linjansa jo useampaan ot- tasolle. Kun näillä samoilla alueilla on nyt huu-
19436: teeseen, sen vuoksi, että vesivoiman rakenta- tava puute työstä, olisi nyt juuri paras aika
19437: missuunnitelmia on huomattavasti muutettu asian hoitamiselle käytännössä.
19438: alkuperäisestä ohjelmasta. Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioitta-
19439: Maaseudun sähköistämiseen annetut varat vasti,
19440: tulevat suurelta osalta sinne missä työllisyys on
19441: kaikkein vaikeinta, joten tänn:e osoitetut varat että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19442: palvelisivat aivan erinomaisella tavalla työllis- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 2 milj.
19443: tämistä ja vielä pienimmillä pääomilla. Asian- markkaa maaseudun sähköistämiseen.
19444: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
19445:
19446: Eino Sääskilahti.
19447: 1592
19448:
19449: IV,6.58.- Rah.al. N:o 488.
19450:
19451:
19452:
19453:
19454: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta Virtaniemen-Elletjärven
19455: tien rakennustyön aloittamiseen Inarissa.
19456:
19457:
19458: E d u s k u n n a 11 e.
19459:
19460: Inarin kunnan itäisellä alueella, joka on hy- vartiolaitoksen tukikohdat; Virtaniemen, Suo-
19461: vin suuri on vielä tieyhteydet kovin vajavaiset. vaselän ja Käyräjärven vartiot. Edelleen tie
19462: Erityisesti tiettömyys vaivaa kalatalousamma- auttaisi huomattavasti metsien hoitoa ja hak-
19463: tin ja porotalousammatin harjoittamista. Mo- kausta, sillä alueella on runsaasti valtion ja yk-
19464: nenlaisia vaatimuksia tulee jatkuvasti kehitty- sityisten metsämaita. Oletettavaa myöskin on,
19465: vässä yhteiskunnassa ja niitä on vaikea sovel- että alueella on mineraaleja, joten malminet-
19466: taa kaikkia käytäntöön ellei siihen luoda ylei- sintää voitaisiin tehostaa tien rakentamisen jäl-
19467: siä edellytyksiä. Näin on sanottava mm. Vätsä- keen. Matkailullisesti tämä tie olisi huomat-
19468: rin so. (Paatsjoen) paliskunnan osalta, kun nyt tava ja sillä olisi valtakunnallista merkitystä.
19469: määrätään poronlihakin tarkastuksen alaiseksi Tietysti se aivan erityisesti auttaisi Inarin kun-
19470: ja teurastamot rakennettaviksi. nan matkailun kehittämistä, kun tiedossa on,
19471: Vätsärin paliskunta on suuri ja kulkuyhtey- että Norjan valtio on päättänyt rakentaa tien
19472: det ovat heikot, kun osa alueesta on Paatsjoen oman valtakuntansa puolelle, joten ne tarvitsisi
19473: takana. Varsinkin kelirikkakautena ei ole liik- vain yhdistää Elletjärvellä.
19474: kumiseen juuri mahdollisuuksia tien puut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
19475: tuessa. Rakentamalla tie Virtaniemen ja Ellet- tavasti,
19476: järven välille voitaisiin tämä hankaluus suu-
19477: relta osalta poistaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19478: Mainittakoon, että asutusta on tämän tien tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
19479: vaikutuspiirissä ja että kaikki Inarinjärven itä- määrärahan. tien rakennustyön aloitta-
19480: puolella olevat asukkaat tiestä hyötyisivät. Ta- miseksi Inarin kunnan Virtaniemestä
19481: loja on alueella 23 ja sen lisäksi seuraavat raja- Elletjärvelle.
19482: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
19483:
19484: Eino Sääskilahti.
19485: 1593
19486:
19487: IV,6.59.- Rah.al. N:o 489.
19488:
19489:
19490:
19491:
19492: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
19493: V anttauskosken voimalaitokselta Juotakseen.
19494:
19495:
19496: E d u s k u n n a 11 e.
19497:
19498: Kulkuyhteydet Rovaniemen maalaiskunnan kenteelle aivan näinä patvma, joten kalusto
19499: Yläkemijoella ovat erittäin heikot Kemijoen sieltä joutaa muualle. Mainittakoon, että Ke-
19500: eteläpuolella. Voimalaitosten rakentamisesta mijoen eteläpuolen tietä on hyvä jatkaa aina
19501: johtuen veden pinta on vuoroin ylempänä vuo- Rovaniemelle saakka, jolloin tästä samalla tu-
19502: roin alempana, niin että jääkulkukin, joka en- lee monivuotinen työkohde. Tiettävästi suun-
19503: nen oli talvisaikaan hyvä, on nyt hyvin epä- nitelmat ovat jo aika pitkällä vaikka eivät vielä
19504: varmaa ja kyseenalainen. kuntakierroksella olekaan olleet tältä osin.
19505: Vanttauskosken voimalaitostyöt ovat par- Maamme talouden väitetään olevan menossa
19506: haillaan menossa. Voimalaitos on siten suunni- nyt nousua kohti. Jos näin on, niin silloinhan
19507: teltu, että padon päälle rakennetaan maantie. olisi entistäkin tärkeämpää, että tällainen
19508: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Lapin piirin työ joka on aivan varmasti tehtävä ja vielä
19509: toimesta on suoritettu myöskin tutkimukset kahden- kolmen vuoden sisälle, pantaisiin nyt
19510: maantien rakentamiseksi Kemijoen eteläpuo- viipymättä työn alle, kun nyt vielä on työstä
19511: lelle välillä Vanttauskoski-Juotas. Mitään es- kova puute ja vieläpä tuntuu olevan suunnitel-
19512: teitä ei ole ko. tien rakentamiseksi, ainoastaan mistakin puutetta.
19513: raha puuttuu. Viranomaiset usein väittävät, Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioitta-
19514: että ei voida saada töitä kyntiin kun ei ole vasti,
19515: suunnitelmia. Tämä työkohde on sellainen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19516: että se voidaan panna työn alle seti, kun vain tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
19517: saadaan tarvittavat varat. Ounasjoen itäpuolen määrärahan maantien rakentamista var-
19518: tietyöt ovat nyt päättyneet ja tie avataan lii- ten V anttauskosken voimalaitokselta
19519: Juotakseen.
19520: Helsingissä 1.5 päivänä lokakuuta 1968.
19521:
19522: Eino Sääskilahti.
19523: 1594
19524:
19525: IV,660.- Rah.al. N:o 490.
19526:
19527:
19528:
19529:
19530: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen
19531: Kittilän Puljusta Enontekiön Nunnaseen.
19532:
19533:
19534: E d u s k u n n a 11 e.
19535:
19536: Maantien rakentaminen Kittilän kunnan toivottavinta, että varat. myönnettäisiin työn
19537: Puljun kylästä Enontekiön kunnan Nunnasen aloittamista varten. Mainittakoon, että tie on
19538: kylään olisi kiireellisesti suoritettava. Puljun täysin suunniteltu ja tarvittavat kuntakierrok-
19539: kylä joka aikaisemmin oli erämaakylä, on saa- setkin käynyt, joten työt voitaisiin käsitykseni
19540: nut öljysorapäällysteisen maantien. Samoin on mukaan aloittaa välittömästi kun vaan varat
19541: jo aikaisemmin rakennettu tie Enontekiöltä tarkoitukseen saata1sun. Mainittakoon, että
19542: Nunnaseen, joten enää on vain n. 20 km tämä tiehanke on ollut jo niin kauan vireillä
19543: matka ilman tietä. Tämä tie lyhentäisi huo- ja yleisesti hyväksytty, että on suorastaan val-
19544: mattavasti välimatkoja näiden kaukaisten pitä~ tiovallan arvovallan menetyksestä kysymys ellei
19545: jien kesken ja samalla myöskin paikallinen lii- työt jo pikapuolin ala.
19546: kenne huomattavasti lisääntyisi. Tiellä on Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
19547: myöskin huomattava merkitys matkailun kan- vasti,
19548: nalta, näkymät tällä välillä ovat suurenmoiset.
19549: Molemmat nämä edellä mainitut kunnat pi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19550: tävät tätä yhtenä kaikkein tärkeimmistä työ- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
19551: kohteista ja kun nyt valtiolla ei ole juuri sa- määrärahan maantien rakentamiseksi
19552: nottavasti mitään työkohteita tällä alueella, Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön
19553: olisi jo yksistään työnsaannin kannalta mitä kunnan Nunnaseen.
19554: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
19555:
19556: Eino Sääskilahti.
19557: 1595
19558:
19559: IV,661.- Rah.al. N:o 491.
19560:
19561:
19562:
19563:
19564: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta polkutien rakentamiseen
19565: Kittilän Tepastosta Kurkkioon.
19566:
19567:
19568: E d u s k u n n a II e.
19569:
19570: Maantien rakentaminen Kittilän Tepastosta samoin kuin paikallinen väestö toivoo, että
19571: Raattaman kylään olisi välttämätön. Koska heidän välttämätön tien tarve nyt ymmärret-
19572: tällä välillä ei kuitenkaan ole vielä mitään var- täisiin ja että valtiovallan toimesta hyväksyttäi-
19573: sinaisia suunnitelmia, vienee hanke vielä pit- siin väli Tepastcr-Kurkkio polkutienä raken-
19574: kän ajan ennenkuin se on toteuttamiskelpoi- nettavaksi ja kunnossapidettäväksi.
19575: nen. Kuitenkin tällä välillä jo varsin lä- Tie saataisiin jo ensi kesänä kohtalaiseksi,
19576: hellä Tepaston kylää, jonne on maantie, sijait- jos saataisiin tielinjalle, joka nyt on avattu,
19577: see vanha asutuspaikka nimeltä Kurkkio, jossa sarastus koko välille. Tähän tarkoitukseen py-
19578: on useita taloja. Matkaa Tepastosta Kurkkioon ritään saamaan ns. polkutievaroja.
19579: on 12 km, mutta maantietä on 2 km joten Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
19580: tietön osuus on 10 km. tavasti,
19581: Viimeisten päivien aikana on Kittilän kun-
19582: nan avustuksella, joka oli 5 000 markkaa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19583: avattu tiepohja ko. kylään ja pyrkimyksenä on tulo- ia menoarvioon 50 000 markan
19584: vielä tämän syksyn aikana rakentaa tarvittavat määrärahan polkutien rakentamista var-
19585: sillat, niin että ainakin talvisaikaan kylään voi- ten Kittilän kunnan Tepastosta Kurk-
19586: daan jotenkuten liikennöidä. Kittilän kunta, kioon.
19587: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
19588:
19589: Eino Sääskilahti.
19590:
19591:
19592:
19593:
19594: 61 E 746/68
19595: 1596
19596:
19597: IV,662.- Rah.al. N:o 492.
19598:
19599:
19600:
19601:
19602: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta Hanbimaan-Lintulan
19603: maantien rakennustyön aloittamiseen Kittilässä.
19604:
19605:
19606: E d u s k u n n a 11 e.
19607:
19608: Kittilän kunnan Hanhimaan ja Lintulan ky- Valtion metsätaloudelle olisi niin ikään
19609: lien väli, joka on vain 9 km kaipaa kiireesti tästä tiestä suurta hyötyä, sillä valtio omis-
19610: tieyhteyttä. Molemmat kylät ovat tieyhtey- taa suurimman osan alueen kasvavasta metsä-
19611: dessä, mutta mennäkseen Lintulasta Hanhi- maasta. Mainittakoon, että tällä alueella on ol-
19612: maahan on kuljettava 100 km rengas maan- lut käynnissä suuret savotat jatkuvasti. Linja-
19613: teitse. Sanomattakin on selvää, että kylien vä- autoliikenne olisi hyvin ja kannattavasti järjes-
19614: linen toiminta on mahdotonta, kun näin pitkä tettävissä, kun tie voitaisiin ajaa yhtenä ren-
19615: matka on tien kautta naapuriin. kaana. Samoin kaikki muu keräilytoiminta
19616: Edellä mainittu tie olisi välttämättä saatava olisi entistä kannattavammin järjestettävissä.
19617: rakennetuksi senkin vuoksi, että jokavuotiselta Postinkuljetus olisi myöskin joustavasti hoidet-
19618: kelirikkaajalta vältyttäisiin. Hanhimaan kylä tavissa tien tultua rakennetuksi. Edelleen tästä
19619: on kahden lossin takana. Samoin kaikkinainen olisi myöskin hyötyä TVL:n toiminnalle, kun
19620: taloudellinen toiminta vilkastuisi huomatta- tietä voitaisiin hoitaa yhtäjaksoisesti. Varsin-
19621: vasti mainitun yhdystien tultua rakennetuksi. kin talviauraus olisi suoritettavissa joustavasti
19622: Maito on pääasiallinen myyntiartikkeli, jonka ja pienemmin kustannuksin.
19623: keräily tulisi joustavaksi ja .kustannuksiltaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
19624: halvemmaksi, kun maitoauto voisi ajaa ren- tavasti,
19625: kaana tuon matkan eikä kahtena pistomatkana,
19626: kuten nyt tapahtuu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19627: Kittilän kirkonkylään on rakennettu silta tulo- ja menoarvioon. 300 000 markan
19628: Ounasjoen yli, joten heti, kun tämä ko. maan- määrärahan maantien rakentamista var-
19629: tie saadaan liikennöitävään kuntoon, loppuu ten Kittilän kunnan Hanhimaasta Lin-
19630: kelirikkaaika kokonaan Hanhimaan, Raudusky- tulaan.
19631: län, Pokan, Lintulan ja osittain myöskin Kön-
19632: kään kyliltä.
19633: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
19634:
19635: Eino Sääskilahti.
19636: 1597
19637:
19638: IV,663.- Rah.al. N:o 493.
19639:
19640:
19641:
19642:
19643: Sääskilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja
19644: Asevelvollisuusinvalidien Liitolle konsulenttitoiminnan aloit-
19645: tamiseen.
19646:
19647:
19648: E d u s k u n n a 11 e.
19649:
19650: Vaikeavammaisten ja etenkin vaikeasti lii- henkilökohtaiseen hyvinvointiinsa liittyvien
19651: kuntavammaisten työllistämisessä on ilmennyt palvelupaikkojen kuten ruokailupaikan, sau-
19652: suuria vaikeuksia. Monien kohdalla on osoit- nan, pesulan, eri alojen myymälöiden ja virkis-
19653: tautunu~ tarkoituksenmukaisimmaksi työllis- tyspaikkojen etsimisessä, sillä monet näistä
19654: 'täminen itsenäisiksi ammttinharjoittajiksi tai vovat rakenteeltaan sellaisia, ettei liikuntavam-
19655: yrittäjiksi. Yrittäjältä vaaditaan tällöin paitsi mainen henkilö voi niitä käyttää. Myös kun-
19656: riittävää ammattitaitoa myös kykyä selviytyä toutusta koskevissa kysymyksissä ohjaus olisi
19657: tuotesuunnittelusta, raaka-aineiden hankinta- tarpeellista. Yhteiskunnan taholta nykyisin
19658: ja tuotteiden markkinointikysymyksistä, laki- tarjona olevilla sosiaaliaputoimenpiteillä ei
19659: sääteisistä velvoituksista jne. Ammatinharjoit- tätä puutetta voida poistaa. Vaikeavammai-
19660: taja ja yrittäjä joutuu siten ottamaan lukuisasti suuden mukanaan tuomien erityisongelmien
19661: yhteyksiä mitä erilaisimpiin lähteisiin. Mo- vuoksi tulisi heitä varten olla oma konsulentti,
19662: nilta ammattityöhönsä pystyviltä vammaisilta joka henkilökohtaisesti voisi perehtyä heidän
19663: puuttuu riittävää tietoa ja mahdollisuuksia ongelmiinsa paikan päällä ja auttaa heitä oi-
19664: edellä selostetun kaltaisten kysymysten hoita- kean ratkaisun löytämisessä sekä hankinta- ja
19665: miseen. Liikuntavamma jo sinänsä tuo esteitä myyntiyhteyksien luomisessa.
19666: tarpeellisten ja tarkoituksenmukaisten yhteyk- Koska yhteiskunnan taholta ei ilmeisesti-
19667: sien ottamiseen. Jotta vaikeavammaiset henki- kään vielä pitkään aikaan ole mahdollisuuksia
19668: löt saataisiin itsenäisinä ammatinharjoittajina kyseessä olevan neuvojaorganisaation luomi-
19669: tehokkaaseen työhön ja siten omatoimiseen seen, tulisi Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus-
19670: elämään, tulisi heille järjestää neuvoja-apua invalidien Liitolle antaa taloudelliset mahdolli-
19671: ammatin harjoittamiseen ja yrittäjätoimintaan suudet konsulenttitoiminnan aloittamiseen.
19672: liittyvissä kysymyksissä. Ammatinharjoittami- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19673: sen mahdollistajana ja tehostajana tällainen nioittaen,
19674: toiminta on täysin rinnastettavissa yhteiskun-
19675: nan harjoittamaan ja itselleen omaksumaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19676: työnvälitystoimintaan. Vaikeavammainen hen- tulo- ja menoarvioon 33 Pl. 35 luvun
19677: kilö joutuu usein myös jokapäiväisessä elämäs- uudelle omalle momentille 20 000
19678: sään ylivoimaisten vaikeuksien eteen. Yhteis- markkaa Suomen Siviili- ja Asevelvol-
19679: kunta asettaa jokaiselle kansalaiselle tiettyjä lisuusinvalidien Liitto r.y:lle käytettä-
19680: velvoituksia, joiden hoitaminen edellyttää liik- väksi vaikeavammaisten henkilöiden
19681: kumista. Samoin esiintyy tarvetta asioida eri työllistämiseen ja muuhun auttamiseen
19682: virastoissa, postissa, pankeissa jne. Vaikeavam- tähtäävän konsulenttitoiminnan aloit-
19683: mainen henkilö tarvitsee apua myös sopivien tamiseen.
19684: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
19685:
19686: Eino Sääskilahti. Toivo Antila.
19687: U. H. Voutilainen. Esu Niemelä.
19688: Magnus Kull.
19689: 1598
19690:
19691: IV,664.-Rah.al. N:o 494.
19692:
19693:
19694:
19695:
19696: Sääskilahti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja
19697: lennätinlaitoksen talonrakennuksiin.
19698:
19699:
19700: E d u s k u n n a 11 e.
19701:
19702: Hallituksen esityksessä vuoden 1969 tulo- pitämiseksi vuonna 1969 tarvitaan 4 000 000
19703: ja menoarvioksi on ehdotettu posti- ja lennä- markkaa.
19704: tinlaitoksen talonrakennuksiin yhteensä Uusien kiireellisten talonrakennustöiden, jois-
19705: 9 510 000 markkaa, joista keskeneräisiin töi- ta mainittakoon Helsingin Tähtitorninmäen lai-
19706: hin 9 310 000 markkaa ja uusiin 200 000 mark- tesuoja, Porvoon laitesuoja (posti- ja lennätin-
19707: kaa. Ehdotetut määrärahat ovat aivan riittä- laitoksen osuus) ja Kristiinankaupungin posti-
19708: mättömät. Niillä ei pystytä jatkamaan lähes- talo, aloittamiseen tarvitaan 6 000 000 mark-
19709: kään kaikkia nyt käynnissä olevia ja tänä kaa.
19710: vuonna aloitettavia rakennustöitä. Tällaisia ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19711: mm. Mikkelin laitesuoja (posti- ja lennätin- tavasti,
19712: laitoksen osuus), Padasjoen puhelintalo, Rova-
19713: niemen postitalon laajennus, Kuusamon posti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19714: talon muutos ja laajennus, Saarijärven puhelin- tulo- ja menoarvioon 36.04.74 momen-
19715: talo ja laitesuoja sekä Kouvolan Palomäen laite- tille 1 000 000 mk määrärahan posti-
19716: suojan lisärakennus. Rakennustöiden käynnissä ja lennätinlaitoksen talonrakennuksiin.
19717: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
19718:
19719: Eino Sääskilahti. A. Holopainen.
19720: 1599
19721:
19722: IV,665.-Rah.al. N:o 495.
19723:
19724:
19725:
19726:
19727: Sääskilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen tutki-
19728: musaseman suunnitteluun ja rakennustyön aloittamiseen.
19729:
19730:
19731: E d u s kun n a 11 e.
19732:
19733: Pohjois-Suomen talouselämä on edelleen Edellä mauuttu ehdotus ei ole kuitenkaan
19734: suuressa maarm metsätalouden ja metsäteolli- toteutunut. Kolariin rakennetaan kyllä parhail-
19735: suuden varassa. Kun Lapin metsien hakkuut laan metsäntutkimuslaitoksen Länsi-Suomen
19736: ovat saatavissa olevien tietojen mukaan viime tutkimusasemaa, mutta sen tehtävä on rajoi-
19737: aikoina siinä määrin lisääntyneet, ettei hakkui- tettu ja sen yhteydet muuhun Pohjois-Suomeen
19738: den suurentaminen kestävyyttä vaarantamatta ovat heikot. Sen vuoksi tarve aikaansaada tut-
19739: ole mahdollista, olisi määrätietoisesti selvitettä- kimusasema Rovaniemelle on yhä edelleen
19740: vä Lapin metsätalouden kehittämisen mahdolli- suuri.
19741: suudet ja laadittava tarpeelliset ohjelmat. Rovaniemelle rakennettavan tutkimusaseman
19742: Näissä pyrkimyksissä ja Lapin metsätalou- tarve tuli voimakkaasti esille metsäntutkimus-
19743: den kehittämistyössä yleensä metsäntutkimus laitoksen 50-vuotisjuhlaretkeilyllä Kivalon ko-
19744: on avainasemassa. On pidettävä suurena puut- keilualueessa viime elokuun 1-2 päivinä.
19745: teena, ettei maamme metsäntutkimuksessa ole Maamme metsätalouden ja metsätieteen johto-
19746: voitu riittävästi omistaa huomiota Pohjois-Suo- miehet sekä Pohjois-Suomen metsätalouden ja
19747: men ja nimenomaan Lapin metsätalouden kysy- metsäteollisuuden edustajat totesivat tällöin
19748: myksille, minkä johdosta mm. metsänviljelytoi- yksimielisesti, että mainitunlainen tutkimus-
19749: minnassa on tapahtunut paljon epäonnistu- asema olisi saatava kiireellisesti aikaan.
19750: misia. Ehkäpä voitaisiin myöskin tutkia olisiko
19751: Kysymys Pohjois-Suomen metsäntutkimuksen mahdollista tulevaisuudessa sisällyttää samaan
19752: vahvistamisesta on jo kauan ollut vireillä. Niin- hankkeeseen eräiden muiden valtion tutkimus-
19753: pä 6.9.1956 asetettu ja vuonna 1960 mietin- laitosten, etenkin geologisen tutkimuslaitoksen
19754: tönsä antanut akateemikko Yrjö Ilvessalon paikallinen elin, jotta Rovaniemelle syntyisi
19755: johdolla toiminut metsäntutkimuskomitea eh- koko Pohjois-Suomen luonnonvarojen tutkimus-
19756: dotti, että metsäntutkimuslaitokselle olisi pe- elin.
19757: rustettava erityinen Pohjois-Suomen tutkimus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19758: asema sijaintipaikkana Rovaniemi. Tutkimus- nioittavasti,
19759: asemalle olisi sijoitettava yliopistollisen tutkin-
19760: non suorittaneita tutkijoita, joiden tehtävänä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19761: olisi nimenomaan Pohjois-Suomen metsäkysy- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
19762: mysten tutkiminen yhteistoiminnassa metsän- määrärahan Rovaniemelle rakennettavan
19763: tutkimuslaitoksen tutkimusosastojen ja muiden tutkimusaseman suunnittelua ja raken-
19764: alan tutkimuslaitosten ja elinten kanssa. tamistyön aloittamista varten.
19765: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
19766:
19767: Eino Sääskilahti. Nestori Kaasalainen. Toivo Friman.
19768: 1600
19769:
19770: IV,666.-Rah.al. N:o 496.
19771:
19772:
19773:
19774:
19775: Sääskilahti ym.: Määrärah~n osoittamisesta porotalous- ym. tuot-
19776: teiden jalostuslaitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen Ro·
19777: vaniemelle.
19778:
19779:
19780: E d u s k u n n a II e.
19781:
19782: Lapin yritystOlmtntaa ja varsinkin ideoiden lemaan koko lääniä käsittävää jalostuslaitosta,
19783: puutetta on valtiovallan toimesta valiteltu. Mo- jossa voitaisiin maakunnan lihanjalostustuotteet
19784: net suunnitelmat ovat kuitenkin kaatuneet heti suurelta osalta jalostaa. Poron lisäksi pitäisi tä-
19785: alkuunsa siihen ettei ole ollut pääomia joilla män suunnitellun laitoksen ottaa ohjelmaansa
19786: olisi lähdetty edes liikkeelle. Nyt on olemassa myöskin riistan jalostus ja markkinointi. Poron
19787: jo valtion takauslaitos ja pienteollisuuslainat, nahan parkitseminen olisi samalla saatava La-
19788: mutta päästäkseen niihin kiinni tarvitaan pal- pin läänin alueelle. Nyt saa ostaa poroaidalta
19789: jon muuta kuin idea. Olen joutunut usein sen tuoreen porontaljan 5-10 mk:n hinnalla,
19790: tosiasian eteen, että sanotaan omien pääomien mutta kun tuo sama talja on käynyt mutkan
19791: osuuden olevan liian pienen, joka estää lainan etelän nahkurilla, siis pehmitetty ja tuotu ta-
19792: saannin. Toisena esteenä on usein se, että yritys kaisin lappiin niin on hinta noussut jo 60-200
19793: on liian pieni saadakseen valtion tukea. Olisi mk:aan. Keskihinta lienee n. 75,-.
19794: päästävä ensin tyhjästä alkuun ja vasta sen jäl- Lihan tuotantoa pitäisi lisätä koko maassa,
19795: keen olisi mahdollisuus anoa valtion tukea. niin varmasti Rovaniemelle rakennettu riistan
19796: Lapilla on eräs sellainen taloudenala jota ei ja lihan jalostuslaitos voisi myöskin ottaa oh-
19797: ole etelässä, siis ei ole pelkoa, että tämä toi- jelmaansa naudan lihan jalostuksen ja markki-
19798: minta kannattaisi etelässä paremmin ja se ala on noinnin. Tästä syystä olisikin luonnollista, että
19799: porotalous. Tämä erittäin paljon työtä ja toi- kolme jo Lapissa toimivaa yritystä perustaisi
19800: meentuloa antava elinkeinon ala on kuitenkin yhteisesti riittävän suuren kapasiteetin omaavan
19801: jäänyt liian vähälle kehitykselle. Olisi enemmän ja samalla monipuolisen jalostamon. Jäähdyttä-
19802: alettava yleisesti. kiinnittää tähän huomiota ta- möjä voisi olla eri puolilla maakuntaa, mutta
19803: loudellisessa mielessä. Kyllä nytkin on annettu tehdas läänin pääkaupungissa.
19804: uusia velvoituksia mm. kenttäteurastamoiden ra- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
19805: kentamisessa. Poroaitojen rakentamiseen on tavasti,
19806: saatu valtion varoja niin, että työllisyyttä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19807: voitu täten parantaa. Tämä on tietysti hyvä tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
19808: mutta ei riittävä. määrärahan porotaloustuotteiden, riistan
19809: Porotaloustuotteet ovat tulleet matkailun ja lihanjalostuslaitoksen suunnittelua ja
19810: lisääntyessä entistä enemmän muotiin. Tästä rakentamista varten Rovaniemen kau-
19811: johtuen olisikin ryhdyttävä kiireesti suunnitte- punkiin.
19812: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
19813:
19814: Eino Sääskilahti. Matti Kekkonen.
19815: 1601
19816:
19817: IV,667.-Rah.al. N:o 497.
19818:
19819:
19820:
19821:
19822: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta Kemijärvi Oy:n osak-
19823: keiden lunastamiseen.
19824:
19825:
19826: E d u s k u n n a 11 e.
19827:
19828: Kemijärvi osakeyhtiö, joka perustettiin noin vastauksesta käy ilmi, että on kohtuullista kor-
19829: 10 vuotta sitten on nyttemmin valtioneuvoston vata yksityisille henkilöille aiheutunut vahinko
19830: päätöksen mukaisesti fusioitu Veitsiluoto osa- tai että sitä kuitenkin valtioneuvoston piirissä
19831: keyhtiöön. Tämä edellä mainittu toimenpide on harkitaan. Periaate on siis jo ainakin osittain
19832: aiheuttanut erittäin suuressa määrin huolestu- hyväksytty, että nämä osakkeet, jotka on aikoi-
19833: neisuutta Kemijärvi osakeyhtiön osakkaissa, naan Kemijärvi osakeyhtiöön merkitty valtio-
19834: sillä heillä on pelko, että menettävät käytännöl- vallan kehoituksen vuoksi olisi niroellisarvosta
19835: lisesti katsoen kokonaan aikoinaan sijoittamansa korvattava. Jos näin ei menetellä, tulee tästä
19836: pääoman. häpeäpilkku valtiovaltaa kohtaan, sillä Lapin
19837: Valtiovallan toimesta annettiin aikoinaan väestö oli hyväuskoisesti lähtenyt mukaan jopa
19838: sellainen vaatimus, että paikallisen väestön on lainavaroilla, että teollisuuslaitos alueelle saa-
19839: kyettävä keräämään vähintään 200 miljoonaa taisiin. Veitsiluoto osakeyhtiön tulevan toimin-
19840: vanhaa markkaa, jos haluavat, että alueelle puun- nankin kannalta on välttämätöntä, että tämä
19841: jalostuslaitos perustetaan. Tämä otettiin aivan asia hoidetaan oikeudenmukaisesti. Ainoa oikeu-
19842: todesta ja sen vuoksi alueen kunnat, rahalaitok- denmukainen ratkaisu on se että kaikilta jotka
19843: set ja yhteismetsät ottivat perustettavan yhtiön haluavat myydä osakkeet niroellisarvosta val-
19844: osakkeita vaikka oli hyvin kyseenalaista oliko tiolle ne myöskin ostetaan, olipa omistajana yk-
19845: esim. yhteismetsillä laillista oikeutta näin me- sityinen tai jokin maakunnan yhteisö eli kunta.
19846: netellä. Tästä johtuukin, että eräät valitukset Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
19847: ovat vieläkin korkeimmassa portaassa ratkaise- tavasti,
19848: matta onko menetelty oikein vai väärin, kun
19849: on yhteisiä rahoja sijoitettu teollisuuslaitokseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
19850: Allekirjoittaneen tehtyä eduskuntakyselyn tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
19851: yksityisten osakkeiden lunastamisesta valtiolle, määrärahan Kemijärvi osakeyhtiön osak-
19852: on siihen vastannut ministeri Leskinen, jonka keiden lunastamista varten.
19853: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
19854:
19855: Eino Sääskilahti.
19856: 1602
19857:
19858: IV,668.- Rah.al. N:o 498.
19859:
19860:
19861:
19862:
19863: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta kolttien asuttamisen ja
19864: heidän elinmahdollisuuksiensa turvaamiseen.
19865:
19866:
19867: E d u s k u n n a 11 e.
19868:
19869: Petsamon alueelta siirtyneet kohtalappalaiset tunnon osoitus Iapinheimoa kohtaan on nyt
19870: asutettiin osittain Inarin kunnan Sevettijärvelle. otettu pois. Tulo- ja menoarviossa vuodelle
19871: Tämän heimon sirpaleiden vaikeudet yleisesti 1969 sanotaan kylmästi, että momentilla supis-
19872: tiedetään. Tulkoon kuitenkin mainituksi, että tusta 140 000 markkaa, eli koko määräraha pois.
19873: heille rakennettiin valtion toimesta pienet mö- Puhutaan kyllä, että voitaisiin asiaa hoitaa maa-
19874: kit, jotka ovat nykyisin jo aivan ala-arvoisia ih- tilatalouden kehitysrahaston kautta. Mitä se on
19875: misten asunnoiksi. Koltille ei annettu omistus- entisestään asia muuttunut, katson välttämättö-
19876: oikeutta, joten heidän asuntonsa ovat edelleen mäksi, että Eduskunta palauttaa ko. momentille
19877: valtion omistamia, eli siten, että he eivät voi saman määrän kuin siellä on ollut aikaisemmin-
19878: esim. saada tilaansa kiinnitystä. kin.
19879: Kunto näillä edellä mainituilla tiloilla eli Edellä olevaan viitaten esitän kunnioitta-
19880: asunnoilla oli niin huono, että valtio katsoi vel- vasti,
19881: vollisuudekseen varata tulo- ja menoarviossa
19882: määrärahan rakennusten kunnostusta varten. että Eduskunta ottaa vuoden 1969
19883: Tämä on ollut erittäin hyvä ja paljon on jo tulo- ja menoarvioon 140 000 markan
19884: näillä varoilla aikaan saatukin korjauksia, mutta määrärahan kolttien asuttamisen ja hei-
19885: asutusviranomaisten ilmoitusten mukaan työtä dän elinmahdollisuuksiensa turvaamista
19886: olisi vielä ensi vuonnakin jatkettava. Tuntuukin varten.
19887: käsittämättömälle, että tämäkin pieni myötä-
19888: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
19889:
19890: Eino Sääskilahti.
19891: 1603
19892:
19893: IV ,669. - Rah.al. N :o 499.
19894:
19895:
19896:
19897:
19898: Sääskilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain
19899: mukaisten korvausten jälkeenjääneisyyden ja täydennyskorko-
19900: järjestelmän epäkohtien korjaamiseksi.
19901:
19902:
19903: E d u s k u n n a 11 e.
19904:
19905: Sotainvalidien ja kaatuneitten omaisten elin- ruus. Täydennyskoron määrääruismenettelystä
19906: korkoihin, huoltoeläkkeisiin ja muihin sotilas- johtuu, että osittaista täydennyskorkoa nautti-
19907: vammalain mukaisiin korvauksiin on viimeksi vat sotavammaiset saavat ehkä korkeintaan
19908: tehty tasokorotus vuonna 1960, jolloin kor- puolet niistä täydennyskoroista, jotka heille
19909: vausten suuruus rinnastettiin tietyllä tavalla lain mukaan kuuluisivat, ja samalla lukuisat
19910: valtion viran ja toimen haltijain palkkaukseen. täydennyskorkoon oikeutetut jäävät täydennys-
19911: Vuonna 1950 tapahtuneella sotilasvammalain korkoa vaille.
19912: muutoksella (359/1950) korvaustaso oli si- Sotilasvammalain mukaisiin korvauksiin on
19913: dottu valtion viran ja toimen haltijain palk- valtion vuoden 1969 tulo- ja menoarvioesityk-
19914: kauksen tarkistukseen, ja korvaustasoa onkin sessä merkitty kaikkiaan 187 miljoonaa mark-
19915: mainitun säännöksen nojalla sittemmin useaan kaa, mikä riittänee vain nykyisen korvaustason
19916: kertaan tarkistettu. Valtion viran ja toimen säilyttämiseen.
19917: haltijain palkkaus on kuitenkin viime vuo- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
19918: sien aikana kohonnut lukuisten palkkausluok- tavasti,
19919: kasiirtymien muodossa, ja vuoden 1960 jäl-
19920: keen tapahtuneen palkkaustason kohoaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19921: on arvioitava vähintään 15 prosentiksi. Tämä den 1969 tulo- ja menoarvion 33. Pl.
19922: yleinen palkkaustason kohoaminen on kuiten- momentille 21.50 lisäyksenä 10 miljoo-
19923: kin jätetty ottamatta huomioon sotilasvamma- nan markan määrärahan sotilasvamma-
19924: lain mukaisten korvausten tasossa. lain mukaisten korvausten tason jäl-
19925: Vuonna 1960 tapahtuneen tasokorotuksen keenjääneisyyden sekä täydennyskorko-
19926: jälkeen sotilasvammalaissa ovat säilyneet muut- järjestelmässä esiintyvien epäkohtien
19927: tumattomina täydennyskoron täysimääräiset korjaamiseksi.
19928: summat, samoin ns. etuoikeutetun tulon Suu-
19929: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
19930:
19931: Eino Sääskilahti. Pekka Pesola.
19932: Juho Tenhiälä. Eero Salo.
19933: Olavi Saarinen. U. H. Voutilainen.
19934: Timo Mäki. Veikko Hanhirova.
19935:
19936:
19937:
19938:
19939: 62 E 746/68
19940: 1604
19941:
19942: IV,670.- Rah.al. N:o 500.
19943:
19944:
19945:
19946:
19947: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Ylitornion
19948: kunnalle kirkonkylän paikallistien parannustöiden aloittami-
19949: seen.
19950:
19951:
19952: Ed u s kun n a 11 e.
19953:
19954: Ylitornion kirkonkylän lävitse kulkevan pai- tömien määrän nousevan 700-800:aan henki-
19955: kallistien peruskorjaus on ollut suunnittelun löön. Kun valtiolta puuttuu Ylitornion. kunnan
19956: alaisena pitemmän ajan. Valmistunut suunnitel- alueella työkohteita olisi valtion vuoden 1969
19957: ma on hyväksytty kunnanvaltuustossa elokuun tulo- ja menoarvioon otettava määräraha avus-
19958: 1 päivänä 1968. Muistutuksia sitä vastaan ei tukseksi Ylitornion kunnalle rakennustöiden
19959: ole jätetty. Rakennustyöt pitäisi aloittaa pikai- aloittamiseksi.
19960: sesti Ylitorniolla vallitsevan työttömyydenkin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19961: lievittämiseksi.
19962: Ylitornion kunnan alueella vuonna 196 7 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19963: työttömien määrä nousi keskimäärin 290:een 1969 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
19964: ja vuoden 1968 tammi-toukokuussa peräti kan määrärahan avustukseksi Ylitornion
19965: 415:een työttömään päivää kohden. Kuluvan kunnalle kirkonkylän paikallistien pa-
19966: vuoden syksyllä ja ensi talvena arvioidaan työt- rannustöiden aloittamiseksi.
19967: Helsingissä, lokakuun 16 pnä 1968.
19968:
19969: Eino Tainio. Toivo Friman. Pekka Salla.
19970: 1605
19971:
19972: IV,671.- Rah.al. N:o 501.
19973:
19974:
19975:
19976:
19977: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Ajoksen syväsataman
19978: väylän ruoppaustöiden aloittamiseen.
19979:
19980:
19981: E d u s k u n n a II e.
19982:
19983: Pohjois-Suomen talouselämän kannalta on Koska Ajoksen satama on ainoa Lapin talous-
19984: Perämeren satamien toimintaedellytysten paran- piiriä palveleva syväsatama, sen toimintaedelly-
19985: taminen välttämätöntä. Kun jatkuvasti meri- tysten parantaminen on tärkeä koko Lapin
19986: liikenteessä siirrytään entistä suurempiin laiva- talouselämälle ja sen kehittämiselle. Siksi väy-
19987: kokoihin, olisi satamiin tulevat väylät ja satama- län ruoppaaminen on suoritettava valtion
19988: alueet ruopattava suuremmille laivoille kulku- varoin. Lisäksi ruoppaustyöt antaisivat työ-
19989: kelpoisiksi. tilaisuuksia työttöminä oleville työntekijöille.
19990: Suoritetut tutkimukset ovat osoittaneet, että Koska valtiolla on Kemin seudulla puute työ-
19991: Kemijoen Ajoksen satamaan voidaan ruopata kohteista, väylän ruoppaustöiden aloittaminen
19992: väylä 10 metrin syvyydellä kulkeville laivoille. olisi tämänkin vuoksi välttämätön.
19993: Laaditun suunnitelman mukaan Ajoksen syvä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19994: sataman väylän ruoppaaminen maksaisi noin
19995: 1 880 000 markkaa. On kuitenkin otettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19996: huomioon, että väylää voitaisiin mahdollisesti 1969 tulo- ja menoarvioon 500 000
19997: käyttää myös Oulun satamaan ruopattavaa väy- markan määrärahan Kemin Ajoksen
19998: lää varten. syväsatamaan johtavan väylän ruoppaus-
19999: töiden aloittamiseksi.
20000: Helsingissä, 16 päivänä lokakuuta 1968.
20001:
20002: Eino Tainio. Toivo Friman.
20003: Urho Knuuti. Pekka Vilmi.
20004: 1606
20005:
20006: IV,672.-Rah.al. N:o 502.
20007:
20008:
20009:
20010:
20011: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta geologisen tutkimustoi-
20012: minnan tehostamiseen.
20013:
20014:
20015: E d u s k u n n a 11 e.
20016:
20017: Kaivostoiminta ja siihen välittömästi liittyvä esimerkiksi koko maan kallioperäkartoituksen
20018: metallurginen teollisuus vaativat kehittyäkseen ja -tutkimuksen, jonka katsotaan olevan nykyi-
20019: ja käynnissä pysyäkseen uusia malmilöytöjä. sen malminetsinnän perustan, on arvioitu ny-
20020: Voidaan kuitenkin todeta, että tiedossa olevista kyisellään kestävän yli 50 vuotta. Niinikään
20021: malmivaroistamme vain Kemin kromimalmi- sellaiset alueet, jotka jäävät vedensäännöstely-
20022: varat riittävät tuleville sukupolville kun sen- altaiden alle, jäävät tutkimatta ellei pikaisesti
20023: sijaan muut malmivarat louhitaan nykyisellä ryhdytä toimenpiteisiin niiden tutkimiseksi.
20024: tuotannolla loppuun metallista riippuen 10- Muutoinkin laajat Pohjois-Suomen alueet,
20025: 40 vuoden kuluessa. joista kansanlöydösten perusteella on todettu
20026: Louhinnan kannattavissa kaivoksissa voidaan malmiesiintymiä ovat jääneet vähäiselle tutki-
20027: odottaa jatkuvan nykyisellään ja kun rikkaita miselle.
20028: esiintymiä löytyy pidemmäksi käynein väli- Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
20029: ajoin, olisi malminetsintätyötä kehitettävä kai-
20030: vostoiminnan ja siihen liittyvän metallurgisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20031: teollisuuden turvaamiseksi, laajentamiseksi ja 1969 tulo- ja menoarvioon 500 000
20032: monipuolistamiseksi. markan lisämäärärahan geologisen tut-
20033: Kuitenkin kaivostoiminta ja erikoisesti geolo- kimustoiminnan tehostamiseksi.
20034: ginen tutkimustoiminta on puutteellista. Niinpä
20035: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
20036:
20037: Eino Tainio. Paavo Lagerroos.
20038: Rainer Virtanen. Urho Knuuti.
20039: Pekka Salla.
20040: 1607
20041:
20042: IV,673.- Fin.mot. N:o .503.
20043:
20044:
20045:
20046:
20047: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av anslag för inrättande
20048: av en tullstation i Pargas köping.
20049:
20050:
20051: T i 11 R i k s d a g e n.
20052:
20053: År 1959 inleddes rege1bunden passagerar- över dessa hamnar omfattar ansenliga varu-
20054: trafik med bilfärjor mellan den åbo1ändska mängder tili betydande värde. Vid denna station
20055: skärgården och Sverige. Först anlitades hamnen kommer enligt Tullstyrelsens förslag följande
20056: Galtby i Korpo och sedermera har Lilimälö i tjänster att behövas: 1 tullinspektor A 19, 1
20057: Pargas under många år varit en betydande tulluppsyningsman A 15, 1 övertullvakt A 14
20058: passagerarhamn främst för det å1ändska Viking- och 8 tullvakter A 11.
20059: rederiet och fr.o.m. senaste år för Silja- Med hänvisning tili det ovansagda föreslås
20060: rederiets bilfärja. Trafiken har rege1bundet på- vördsamt,
20061: gått året runt i många år varför det enligt tull-
20062: 1agens bestämme1ser är nödvändigt att inrätta att Riksdagen i statsförslaget för år
20063: en tullstation i Pargas. Dessutom finnes inom 1969 måtte upptaga ett anslag om
20064: Pargas köpings område tvenne andra hamnar, 90 000 mark för inrättande av en tull-
20065: Pargas Kalkberg AB: s privata hamn och Saho- station i Pargas köping.
20066: jen Laivaus Oy:s exporthamn. Skeppningarna
20067: Helsingfors den 15 oktober 1968.
20068:
20069: Carl Olof Tallgren. Kristian Gestrin.
20070: 1608
20071:
20072: IV,673.- Rah.al. N:o 503. Suomennos.
20073:
20074:
20075:
20076:
20077: Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta tullitoimipaikan perusta-
20078: mista varten Paraisten kauppalaan.
20079:
20080:
20081: E d u s k u n n a 11 e.
20082:
20083: Vuonna 1959 aloitettiin säännöllinen mat- satama. Näiden satamien kautta tapahtuvat lai-
20084: kustajaliikenne autolautoilla Turun saariston ja vaukset käsittävät huomattavan arvokkaita,
20085: Ruotsin välillä. Aluksi käytettiin Galtbyn sata- suuria tavaramääriä. Tällä toimipaikalla tarvi-
20086: maa Korppoossa ja sittemmin on Lillmälö Pa- taan tullihallituksen ehdotuksen mukaisesti
20087: raisissa useiden vuosien ajan ollut merkittävä seuraavat virat: 1 tullitarkastaja A 19, 1 tulli-
20088: matkustajasatama ensi sijassa ahvenanmaalai- päällysmies A 15, 1 ylitullimies A 14 ja 8 tulli-
20089: selle Viking-varustamolle ja viime vuodesta miestä A 11.
20090: lähtien myös Silja-varustamon autolautalle. Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
20091: Liikennettä on jatkunut säännöllisenä läpi ehdottavat,
20092: vuoden, minkä takia tullilain määräysten mu-
20093: kaan on perustettava tulliasema Paraisiin. että Eduskunta vuoden 1969 meno~
20094: Lisäksi on Paraisten kauppalan alueella kaksi arvioon ottaisi 90 000 mk:n määrä-
20095: muuta satamaa, Paraisten Kalkki Oy:n yksityi- rahan tullitoimipaikan perustamista
20096: nen satama ja Sahojen Laivaus Oy:n vienti- varten Paraisten kauppalaan.
20097: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
20098:
20099: Carl Olof Tallgren. Kristian Gestrin.
20100: 1609
20101:
20102: IV,674.- "Fin.mot. N:o 504.
20103:
20104:
20105:
20106:
20107: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av anslag för en väntsals-
20108: och godsbyggnad vid Pärnäs färjfäste i Nagu.
20109:
20110:
20111: T i 11 R i k s d a g e n.
20112:
20113: Då statens förbindelsebåt m/ s Utö började driftskostnader som följd. Statens skärgårds-
20114: trafiken i Åbolands skärgård var avsikten att delegation har enhälligt förordat att trafiken i
20115: trafikrutten i huvudsak skulle gå mellan Utö huvudsak skulle ske mellan Utö och Pärnäs
20116: lotsplats och Pärnäs färjfäste i Nagu vid skär- varigenom trafiktätheten betydligt skulle öka
20117: gårdsvägen. Vid Pärnäs har Väg- och vatten- och tomgången elimineras.
20118: byggnadsdistriktet byggt en stabil lastnings- Med hänvisning tili det ovan sagda och på
20119: brygga, men vid denna ändpunkt saknas en det att utskärsbornas trafikförhållanden i Åbo-
20120: byggnad för mottagning av gods och väntsal land måtte göras effektivare föreslås vördsamt,
20121: för passagerare. Denna byggnad hat projekterats
20122: och kostnaderna härför torde stiga tili 25 000 att i statsförslaget för år 1969 måtte
20123: mark. Avsaknaden av en sådan byggnad har upptagas ett anslag stort 25 000 mark
20124: gjort att förbindelsefartyget Utö nu är tvunget för byggande av en väntsals- och g_ods-
20125: att gå ända in tili Åbo ellet en sträcka på byggnad vid Pärnäs färjfäste i Nagu
20126: närmare 30 sjömil helt i onödan och med dyra kommun.
20127: Helsingfors den 15 oktober 1968.
20128:
20129: Carl Olof Tallgren. Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
20130: 1610
20131:
20132: IV,674.- Rah.al. N:o .504. Suomennos.
20133:
20134:
20135:
20136:
20137: Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta odotushuone- ja tavara-
20138: rakennusta varten Pärnäsin lossipaikalle Nauvossa.
20139:
20140:
20141: E d u s k u n n a II e.
20142:
20143: Kun valtion yhteysalus m/s Utö aloitti lii- asiainvaltuuskunta on yksimielisesti puoltanut
20144: kenteen Turunmaan saaristoon, tarkoituksena liikenteen järjestämistä pääasiallisesti Utön ja
20145: oli, että liikennöitävä reitti olisi pääasiallisesti Pärnäsin välillä, jolloin liikennetiheyttä voitai-
20146: Utön luotsipaikan ja Nauvossa sijaitsevan Pär- siin merkittävästi lisätä ja säästyä tyhjäkäyn-
20147: näsin lassipaikan välillä saaristotiellä. Tie- ja niltä.
20148: vesirakennuspiiri on rakentanut Pärnäsiin tu- Yllä sanottuun viitaten ja Turunmaan ulko-
20149: kevan kuormauslaiturin, mutta tässä pääte- saaristolaisten liikenneolosuhteiden parantami-
20150: kohdassa ei ole rakennusta tavaran vastaanottoa seksi ehdotetaan kunnioittavasti,
20151: varten eikä matkustajien odotushuonetta. Tämä
20152: rakennus on suunniteltu ja sen kustannukset että vuoden 1969 tulo- ja meno-
20153: kohonnevat 25 000 markkaan. Sellaisen raken- arvioon otettaisiin 25 000 markan
20154: nuksen puuttumisen vuoksi Utön yhteysaluksen määräraha odotushuone- ja tavararaken-
20155: on nyt pakko kulkea aina Turkuun saakka eli nuksen rakentamista varten Pärnäsin
20156: lähes 30 meripeninkulmaa aivan tarpeettomasti lossipaikal!e Nauvon kunnassa.
20157: ja kallein käyttökustannuksin. Valtion Saaristo-
20158: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
20159:
20160: Carl Olof Tallgren. Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
20161: 1611
20162:
20163: IV,675.- Fin.mot. N:o 505.
20164:
20165:
20166:
20167:
20168: Tallgren: Angående anvisande av anslag för hyrning av telexan-
20169: läggning till Abo Akademis bibliotek.
20170:
20171:
20172: T i 11 R i k s d a g e n.
20173:
20174: Med stöd av "Tieteellisten kirjastojen kehit- Med hänvisning tili det ovan anförda före-
20175: tämistoimikunnan osamietintö I" benämnda slår undertecknad vördsamt,
20176: betänkande upptogs i statsförsaget för år 1968
20177: anslag för skapande av ett telex-nät mellan de att i statsförslaget för år 1969 måtte
20178: vetenskapliga biblioteken i landet. De veten- upptas ett anslag om 4 000 mk för
20179: skapliga biblioteken har även med stöd av hyrning av telexanläggning till Abo
20180: dessa anslag anskaffat dessa anläggningar. Av Akademis bibliotek.
20181: okänd anledning har ett av de största veten-
20182: skapliga biblioteken, Aho Akademis bibliotek
20183: lämnats utanför detta telexnät.
20184: Helsingfors den 17 oktober 1968.
20185:
20186: Carl Olof Tallgren.
20187:
20188:
20189:
20190:
20191: 63 E 746/68
20192: 1612
20193:
20194: IV,675.- Rah.al. N:o 505. Suomennos.
20195:
20196:
20197:
20198:
20199: Tallgren: Määrärahan osoittamisesta telexlaitteiston vuokraami-
20200: seksi Abo Akademin kirjastoon.
20201:
20202:
20203: E d u s k u n n a 11 e.
20204:
20205: "Tieteellisten kirjastojen kehittämistoimikun- teellisiä kirjastojamme, Abo Akademin kirjasto,
20206: nan osamietintö !" nimisen mietinnön perus- on jätetty tämän telexverkon ulkopuolelle.
20207: teella otettiin vuoden 1968 tulo- ja menoar- Yllä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen,
20208: vioesitykseen määräraha telexverkon rakentami-
20209: seksi tieteellisten kirjastojen välille maassam- että vuoden 1960 tulo- ja menoar-
20210: me. Tieteelliset kirjastot ovatkin näiden mää- vioon otettaisiin 4 000 markan määrä-
20211: rärahojen turvin hankkineet nämä laitteet. raha telexlaitteiston vuokraamiseksi
20212: Tuntemattomasta syystä eräs suurimpia tie- Aho Akademin kirjastoon.
20213: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
20214:
20215: Carl Olof Tallgren.
20216: 1618
20217:
20218: IV,676.- Fin.mot. N:o 506.
20219:
20220:
20221:
20222:
20223: Tallgren: Angående anvisanåe av anslag för tryggande av export-
20224: främjande verksambet.
20225:
20226:
20227: T i 11 R i k s d a g en.
20228:
20229: Den exportfrämjande verksamhetens be- Exportfrämjandet omfattar sålunda både
20230: tydelse för hela samhället bör starkt under- finansiellt stöd med allmänna medel åt en-
20231: strykas. Exportfrämjandet innebär, att betingel- skilda företag i internationellt godkända for-
20232: serna för företagarnas verksamhet förbättras. mer och aktiv verksamhet i informations-,
20233: Detta uppnås bl. a. med tillhjälp av exportut· reklam-, rådgivnings- och utbildningssyfte.
20234: bildning, genom insamling och distribution av Båda deluppgiftemas kontinuitet och fortsatta
20235: marknadsdata, marknadsundersökningar, infor- utveckling bör tryggas i vårt land.
20236: mation i utlandet ävensom upplysningsverk- Med anledning av det ovansagda och för det
20237: samhet i hemlandet. Den internationella kon- fall att regeringens förslag till finansierirtg av
20238: kurrensen gör det nödvändigt, att exportfräm- exportfrämjandet icke godkännes föreslår jag,
20239: jandet inom denna ram också hos oss ges en
20240: omfattning, som i relativ bemärkelse motsvarar att Riksdagen under 32. huvuåtiteln
20241: konkurrerande länders prestationer. 86. kapitlet i statsförslaget för 1969
20242: Finansieringen av exportfrämjandet omfattar måtte intaga nedanstående, i inneva-
20243: även stöd åt företagark.åren med allmänna me- rande års budget ingående moment, tili
20244: del för övervinnande av tröskelsvårighetema i ett sammanlagt belopp av 11102 000
20245: exportens introduktionsskede. Av de anslag för mark för att trygga en export/rämjande
20246: främjandet av exporten om sammanlagt ca verksamhet under nästa år av samma
20247: 11 milj. mark, som ingår i innevarande års bud- omfattning som under innevarande bud-
20248: get, är 7.2 milj. mark avsedda för detta ända- getår:
20249: mål. Detta anslag har gjort det möjligt för sta-
20250: ten att med hälften deltaga i företagens kostna-
20251: der vid inledandet av planmässig marknads- - Exportdelegationen 70000 mk
20252: föring i utlandet. Härvid avses närmast kostna- - För främjande av
20253: der i utlandet för marknadsundersökningar och marknadsföringen av
20254: annan kartläggning av avsättningsmöjlighetema exportprodukter 7 200 000 ,
20255: ävensom reklam samt kostnader för etablering - För exporthandelsut-
20256: av distributionskanaler. bildningen .. . ......... . 672 000 "
20257: Även anslaget för exportutställningar, som - Exportutställningar ... . 2 300 000 .,
20258: innevarande år är 2.3 milj. mark, möjliggör sk. - Statsunderstöd åt Finlands
20259: enskilda understöd åt sådana exportörer, som Utrikeshandelsförbund 60000,
20260: önskar deltaga i lämpliga specialmässor utan- - Exportkampanjverksam-
20261: för det officiella utställningsprogrammet. För heten ............... . 800000 "
20262: detta ändamål har senaste år 1/3 av exportut- 11102 000 mk
20263: ställningsanslaget använts.
20264: Helsingfors den 16 oktober 1968.
20265:
20266: Carl Olof Tallgren.
20267: 1614
20268:
20269: IV,676.-Rah.al. N:o 506. Suomennos.
20270:
20271:
20272:
20273:
20274: Tallgren: Määrärahan osoittamisesta vienninedistämistoiminnan
20275: turvaamiseksi.
20276:
20277:
20278: Ed u s k unn a II e.
20279:
20280: Vienninedistämistoiminnan tärkeyttä koko Tähän tarkoitukseen on viime vuosina käytetty
20281: yhteiskunnalle on voimakkaasti tähdennettävä. 1/3 vientinäyttelymäärärahasta.
20282: Vienninedistäminen merkitsee yrittäjien toi- Vienninedistämiseen liittyy näin muodoin
20283: mintaedellytysten parantamista. Tämä saavute- sekä toiminimikohtaista rahallista avustusta
20284: taan mm. vientikoulutuksen avulla, markkina- julkisin varoin kansainvälisesti hyväksytyissä
20285: tietoja järjestelmällisesti hankkimalla ja viejien puitteissa että tiedottavaa, mainostavaa, neu-
20286: käyttöön asettamalla, markkinatutkimuksella, vottelevaa ja kouluttavaa toimintaa. Molem-
20287: ulkomaanmainonnalla samoin kuin myös koti- pien osatehtävien jatkuvuus ja edelleen kehit-
20288: maassa suoritettavan valistustoiminnan avulla. täminen on maassamme turvattava.
20289: Kansainvälinen kilpailu tekee välttämättömäksi, Edellä olevan perusteella ja siinä tapaukses-
20290: että myöskin meillä vienninedistäminen näissä sa ettei hallituksen ehdotusta vienninedistämi-
20291: puitteissa saatetaan tasolle, joka suhteellisessa sen rahoituksesta hyväksytä ehdotan,
20292: mielessä vastaa sitä, mitä kilpailevissa maissa
20293: aikaansaadaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20294: Vienninedistämisen rahoitukseen sisältyy den 1969 tulo- ja menoarvion 32. pää-
20295: myöskin yrittäjien tukemista julkisin varoin luokan 86. lukuun seuraavat v. 1968
20296: aloittelevan viennin kynnysvaikeuksien voitta- menoarvioon sisältyvät, yhteensä
20297: miseksi. Kuluvan vuoden budjetissa olevista 11102 000 mk suuruiset momentit
20298: yhteensä n. 11 milj. markan suuruisista mää- vienninedistämistoiminnan turvaamisek-
20299: rärahoista vienninedistämistä varten 7,2 milj. si ensi vuonna saman suuruisena kuin
20300: markkaa oli varattu tähän tarkoitukseen. Sen kuluvankin budjettivuoden aikana
20301: avulla on voitu julkisin varoin osallistua puo-
20302: lella ulkomailla suoritettavan suunnitelmallisen - Vientineuvottelukuntaa
20303: markkinointityön aloittamiskustannuksiin. Nä- varten ............. . 70 000 mk
20304: mä aiheutuvat nimenomaan markkinatutkimuk- - Vientituotteiden markki-
20305: sista ja markkinoiden muunlaisesta kartoituk- noinnin edistämistä varten 7 200 000 mk
20306: sesta sekä mainonnasta ja jakelukoneiston pys- - Vientikouluutsta varten 672 000 mk
20307: tyttämisestä ulkomailla. - Vientinäyttelytoimintaa
20308: Myöskin vientinäyttelyjä varten tarkoitet- varten ............. . 2300 000 mk
20309: tuun määrärahaan, joka kuluvana vuonna on - Vaidonavustusta Suomen
20310: 2,3 milj. markkaa, sisältyy ns. yksittäisiä avus- Ulkomaankauppaliitolle . 60 000 mk
20311: tuksia sellaisille viejille, jotka virallisen näyt- - Vientikampanjatoimintaa
20312: telytoiminnan ulkopuolella haluavat osallistua varten ............. . 800 000 mk
20313: heille kulloinkin sopiviin erikoisnäyttelyihin. 11102 000 mk
20314: Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1968.
20315:
20316: Carl Olof Tallgren.
20317: 1615
20318:
20319: IV ,677. - Rah.al. N :o .507.
20320:
20321:
20322:
20323:
20324: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toi;alan pubelinkes-
20325: kuksen laajennustöiden aloittamiseksi.
20326:
20327:
20328: E d u s k u n n a 11 e.
20329: Posti- ja lennätinlaitoksen Tampereen puhe- 1967 päättyessä 6 119, missä luvussa on wo-
20330: linpiiri omistaa Toijalan kauppalan 1 kauppa- tuista kaswa 6.4 %.
20331: lanosan tontit 4 ja 5, joiden yhteispinta-ala on Laajennushankkeen toteuttamista on pidet-
20332: 1 528 m2• Tontilla N:o 4 on valtion puhelin- tävä kiireellisenä tehtävänä, minkä johdosta on
20333: keskus ja tontti on täyteen rakennettu. Laajen- jo laadittu suunnitelma, jonka kustannusarvio
20334: nussuunnitelman toteuttamiseksi on valtio hil- on 900 000 markkaa.
20335: jattain ostanut mainitun naapuritontin ja Toi- Edellä selostettuun viitaten ehdotamme kun-
20336: jalan kauppala on ryhynyt toimenpiteisiin tont- nioittaen,
20337: tijaon tarkistamiseksi ja tonttien yhdistämi-
20338: seksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20339: Laaditun ennusteen mukaan on keskus kak- den 1969 tulo- ja menoarvioon 200 000
20340: sinkertaistettava woteen 1970 mennessä. Kun markan määrärahan posti- ja lennätin-
20341: nykyinen keskus on täynnä, ei laajennusta il- laitoksen Toijalan puhelinkeskuksen laa-
20342: man uudisrakennusta voida toteuttaa. Todetta- jennustöiden suunnittelua ja rakennus-
20343: koon, että keskuksen tilaajamäärä oli woden töiden aloittamista varten.
20344: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
20345:
20346: Kauko Tamminen. Olavi Nikkilä. Kaino Haapanen.
20347: 1616
20348:
20349: IV,678.- Rah.al. N:o .508.
20350:
20351:
20352:
20353:
20354: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mallasveden yli joh-
20355: tavan V alkeakosken-Pälkäneen maantien rakennustöiden
20356: aloittamiseksi.
20357:
20358:
20359: E d u s k u n n a 11 e.
20360:
20361: Kahden tärkeän valtatien, n:o. 3 Hämeen- rite oli teollisuuden 1965 antamien tietojen
20362: linna-Tampere ja n:o 12 Lahti-Tampere, mukaan noin 210 000 tonnia vuodessa eli 585
20363: välisen kunnollisen yhdystien rakentaminen ton/vrk. Uusi tie lyhentäisi näitä raskaita kul-
20364: suoraan Valkeakoskelta Mallasveden yli Pälkä- jetuksia varsin tuntuvasti. Ottaen vielä huo-
20365: neelle on ollut suunnitteilla jo monen vuoden mioon, ettei Valkeakosken alueella eikä sen vä-
20366: ajan. littömässä läheisyydessä ole valtion työkoh-
20367: Hämeen tie- ja vesirakennuslaitoksen toi- teita, sopisi Valkeakoski-Pälkäne tietyö erit~
20368: mesta valmistui suunnitelma jo lokakuussa täin hyvin seutukunnan työkohteeksi.
20369: 1966, sen jälkeen sitä on tarkistettu ja todettu, Siksi ehdotamme kunnioittaen,
20370: että tiestä saadaan kannattava, sillä sisäiseksi
20371: koroksi tulee yli 7,5 %. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20372: Tällä tiellä tulisi olemaan suuri merkitys tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
20373: Keski-Suomen ja Lounais-Suomen välisille yh- suuruisen määrärahan Hausalon saaren
20374: teyksille varsinkin sen jälkeen, kun tie jatke- kohdalla Mallasveden yli kulkevan V al-
20375: taan Jämsänjokilaaksoon. Valkeakoskelta Jäm- keakosken kaupungin ja Pälkäneen kun-
20376: sänjokilaakson teollisuuslaitoksille ja metsä- nan välisen maantien rakennustöiden
20377: alueelle suuntautuva edestakainen kuljetussuo- aloittamiseksi.
20378: Helsingissä lokakuun 1.5 päivänä 1968.
20379:
20380: Kauko Tamminen. Kaino Haapanen.
20381: 1617
20382:
20383: IV,679.- Rah.al. N:o 509.
20384:
20385:
20386:
20387:
20388: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja
20389: Asevelvollisuusinvalidien Liitto r.y:lle invalidivaunujen ja
20390: pyörätuotien hankkimiseksi liikuntavammaisille.
20391:
20392:
20393: E d u s k u n n a 11 e.
20394:
20395: Liikuntavammaiset invalidit ovat eräitä vai- mioonottaen kulkuvälineen pitkäaikaisen tar-
20396: keimmissa olosuhteissa eläviä kansalaisiamme. peen, ei liikuntavälineitä ole tätä tietä voitu
20397: Normaalin liikuntakyvyn puuttuminen rajoit- hankkia riittävässä maarm. Inhimillisyyden
20398: taa heidän maailmansa erittäin ahtaaksi. Ul- vuoksi tulisi liikuntavammaisellakin olla mah-
20399: koilu antaa parhaimman mahdollisuuden virkis- dollisuus tarpeittensa mukaiseen liikkumiseen.
20400: tymiseen ja toisten ihmisten tapaamiseen. Vai- Liikkumismahdollisuuden puuttuminen eräiltä
20401: keasti liikuntavammaiselle tämänkinlaisen vir- kansalaisilta horjuttaa vakavasti käsitystä
20402: kistyksen hankkiminen on mahdotonta ilman maamme edistyneisyydestä sosiaalisten olosuh-
20403: liikuntavälinettä. Henkilökohtaisten asioiden teiden parantamisessa. Kysymyshän on jo elin·
20404: hoitaminen vaatii niin ikään liikkumista. Kaup- tasonkin kannalta hyvin alhaisesta minimivaa-
20405: poihin, postiin, pankkiin, virastoihin ym. tulisi timuksesta. Invalidien liitto on taloudellisten
20406: likuntavammaisen itse päästä hoitamaan asioi- mahdollisuuksiensa puitteissa tukenut käsi- ja
20407: taan, sillä toisiin henkilöihin jatkuvasti turvau- moottorikäyttöisten invalidivaunujen hankin-
20408: tuminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia. taa vähävaraisille invalideille, mutta on luon-
20409: Voimassa olevan invaliidihuoltolain perus- nollista, että ilman yhteiskunnan tukea voidaan
20410: teella voidaan vaikeasti liikuntavammaiselle vä- apua antaa vain harvoissa tapauksissa.
20411: hävaraiselle henkilölle myöntää sisäkäyttöön Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit·
20412: soveltuvan pyörätuolin hankintakustannukset. taen,
20413: Tuen antaminen ulkokäyttöön soveltuvan in-
20414: validipyörän hankintaan on mahdollista vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20415: siinä tapauksessa, että asianomainen tarvitsee tulo- ja menoarvioon 33 Pl. 35 luvun
20416: sitä välttämättä toimeentulon hankkimiseen. uudelle omalle momentille: "Työkyvyt-
20417: Monet jatkuvaa sairautta potevat henkilöt jää- tömien liikuntavammaisten avustami-
20418: vät kokonaisuudessaan invaliidihuoltolain ul- nen" 20 000 markan määrärahan Suo-
20419: kopuolelle. He, samoinkuin työkyvyttömät lii- men Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien
20420: kuntavammaiset, jäävät näin ollen vaille inva- Liitto r.y:lle käytettäväksi käsi- ja moot-
20421: liidihuoltolain suomaa tukea liikuntavälineen torikäyttöisien invalidivaunujen sekä
20422: hankinnassa. Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus- pyörätuotien hankintaan liikuntavam·
20423: invalidien Liitto r .y. harjoittaa pyörätuolien ja maisille invalideille.
20424: invalidivaunujen lainaustoimintaa, mutta huo-
20425: Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1968.
20426:
20427: Kauko Tamminen. Kelpo Gröndahl. Siiri Lehmonen.
20428: 1618
20429:
20430: IV,680.- Rah.al. N:o .SlO.
20431:
20432:
20433:
20434:
20435: Tenhiälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hämeen lin-
20436: nan entistämistäitä varten.
20437:
20438:
20439: E d u s k u n n a 11 e.
20440:
20441: Satoja wosia vanhoja linnoja on maassamme Hämeen linnaa varten vain 300 000 mk. Käsi-
20442: vain muutama. Näitten kansallisten rakennus- tyksemme mukaan pitäisi kummankin määrä-
20443: ten vaalimiseen ja entistämiseen on vuosittrun rahan olla yhtä suuren. Etenkin nyt, jolloin
20444: käytetty huomattavia summia valtion varoja. työttömyys on sangen raskaana painamassa Hä-
20445: Onkin mainittava, että jo matkailunähtävyyk- meenlinnan seutua ja e.m. määrärahalla voidaan
20446: sinä nämä rakennukset edistävät matkailua si- pitää työssä 30 rakennustyöläistä koko vuoden
20447: nänsä, mutta ovat omiaan tuomaan myös ulko- läpeensä. Työn kiirehtimistä ja rakennustyö-
20448: maalaisia matkailijoita maahan. Muutoinkin väen lisäämistä puoltaa myös entistämistyön
20449: olisi historialliset rakennukset pyrittävä säilyt- melko vaativa johto ja sen jatkuva ylläpito wo-
20450: tämään eri toten, koska niitä on maassamme desta toiseen ilman että sen käyttöön saadaan
20451: perin vähän. tarpeeksi työvoimaa. Ensi vuonna tulee ajan-
20452: Valtion toimenpitein on jo entisöity Turun kohtaiseksi myös linnan lämmityslaitteiden ai-
20453: linna ja Olavin linnan on laskettu valmistuvan heuttamat kalliit kustannukset.
20454: wonna 1975. Kauimmin on sitä vastoin kes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20455: tänyt Hämeen linnan entisöiminen, sillä työtä nioittavasti,
20456: on jo tehty noin 15 vuotta ja nykyisen suurui-
20457: sin määrärahoin kulunee toiset 15 wotta elikkä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20458: noin 30 vuotta, ellei määrärahoihin saada li- den 1969 tulo- ja menoarvioon momen-
20459: säystä. Esimerkkinä mainittakoon, että valcion tille 29.95.13 lisäyksenä 300 000 mk
20460: ensi vuoden menoarvioon on merkittynä Ola- Hämeen linnan entistämistöitten no-
20461: vin linnan määrärahaksi 600 000 mk, mutta peuttamiseksi.
20462: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
20463:
20464: Juho Tenhiälä. Veikko Hanhirova. Lyyli Aalto.
20465: Timo Mäki. Katri-Helena Eskelinen. Kaisu Weckman.
20466: Eino Sääskilahti. Hannes Paaso. Veikko Savela.
20467: Eero Salo. Arvo Pentti. Aaro Lintilä.
20468: Evald Häggblom.
20469: 1619
20470:
20471: IV,681.- Rah.al. N:o 511.
20472:
20473:
20474:
20475:
20476: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan van-
20477: keinhoito-opiston toiminnan aloittamiseen.
20478:
20479:
20480: E d u s k u n n a 11 e.
20481:
20482: Maamme ammattikoulujärjestelmässä on teen liitettäisiin tarvittavat luento-, kirjasto-,
20483: viime vuosina tapahtunut suurta edistystä toimisto- ja yhteistilat opettajahuoneineen.
20484: uusine oppilaitoksineen ja keskushallintoineen. Eduskunnassa on myös 10. 2. 1967 jätetty toi-
20485: Valtion eri hallintohaarojen koulutustarve on vomusalote n:o 42, jossa on ehdotettu halli-
20486: kuitenkin jäänyt sangen vähälle huomiolle. tusta antamaan asetuksen tämän opiston perus-
20487: Siksi onkin havaittu suurta tarvetta laajentaa tamisesta ja sijoittamisesta Hämeenlinnan ra-
20488: ammattikoulutusta myös hallintotehtäviä käsit- kenteilla olevan naisvankilan yhteyteen. Van-
20489: tämään. Ilmeistä on myös, että monet valtion keinhoito-opiston rakentaminen voitaisiin suo-
20490: hallintohaarat työskentelevät sellaisten erikois- rittaa asteittain ja laskelmien mukaan tarvit-
20491: kysymysten parissa, jotka edellyttävät erikois- taisiin ensi tilassa 95 000 mk toiminnan alul-
20492: järjestelyjä tehokkaan opetuksen saavuttami- 1epanoa varten. Ajankohtaista olisi myös tut-
20493: seksi. Eräs tällainen ala on vankeinhoitohal- kia, voitaisiinko naisvankilan tiloja, sikäli jos
20494: 1into. ne ovat ylimitoitettuja, käyttää opiston tarkoi-
20495: Oikeusministeriön asettamana toiminut ja tuksiin.
20496: mietintönsä 28. 12. 1965 jättänyt vankeinhoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20497: to-opistotoimikunta on ehdottanut, että vv nioittavasti,
20498: 1967-1970 perustettaisiin erityinen vankein-
20499: hoito-opisto kouluttamaan alan henkilökuntaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20500: Koulutettavien tarve todettiin noin 2 000 hen- tulo- ;a menoarvioon 95 000 markan
20501: kilöksi. Suunnitelman mukaan opisto olisi si- määrärahan Hämeenlinnaan perustetta-
20502: säoppilaitos ja tulisi siihen rakentaa 120 huo- van vankeinhoito-opiston toiminnan
20503: netta käsittävä oppilasasuntola, jonka yhtey- alullepanemista varten.
20504: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
20505:
20506: Juho Tenhiälä. Olavi Saarinen. Magnus KuU.
20507: Atte Pakkanen. Eino Sääskilahti. Arvo Pentti.
20508: Tuure Salo. Veikko Hanhirova. Lyyli Aalto.
20509: Timo Mäki. Hannes Paaso. Kaisu Weckman.
20510: Eero Salo. Katri-Helena Eskelinen. Veikko Savela.
20511: Aaro Lintilä. Evald Häggblom.
20512:
20513:
20514:
20515:
20516: 64 E 746/68
20517: 1620
20518:
20519: IV,682.- Rah.al. N:o .512.
20520:
20521:
20522:
20523:
20524: Terästö: Korotetun määrärahan osoittamisesta laboratoriokojei-
20525: . den sekä harjoitus- ja havaintovälineistön hankkimiseen val-
20526: tion teknillisiin oppilaitoksiin.
20527:
20528:
20529: E d u s kun n a 11 e.
20530:
20531: Viitaten toivomusaloitteen numero 248 että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20532: vuoden 1968 vp. perusteluihin ja vuoden 1969 tulo- ja menoarvioon momentille 29.76.
20533: tulo- ja menoarvion määrärahan pienentymi- 70 lisäyksenä 500 000 markkaa nyky-
20534: seen kyseistä tarvetta varten edellisen vuoden aikaisten laboratoriokojeiden ja teknil-
20535: eli tämän vuoden määrärahasta 500 000 mää- lisessä opetuksessa välttämättömän har-
20536: rällä ehdotan, joitus- ja havaintovälineistön hankkimi-
20537: seksi valtion teknillisiin oppilaitoksiin.
20538: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
20539:
20540: Edit Terästö.
20541: 1621
20542:
20543: IV,683.-Rah.al. N:o 513.
20544:
20545:
20546:
20547:
20548: Tikkanen: Korotetun määrärahan osoittamisesta lentoasemien
20549: kunnossapito- ja käyttömenoihin.
20550:
20551:
20552: E d u s k u n n a 11 e.
20553:
20554: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi mälle, kuin myös muulle maakunnalliselle lii-
20555: vuodelle 1969 on ehdotettu 31 Pl. 47 luvun kenteelle on niin suuri, ettei näiden kenttien
20556: 14 mom. kohdalla määrärahaa lentoasemien sulkeminen voi tulla kysymykseen.
20557: kunnossapito- ja käyttömenoiksi 6 085 000 Kun kyseiset lentokentät on nyt saatettu tyy-
20558: markkaa. dyttävään kuntoon niin, että välttämätön lii-
20559: Asianomaisen viraston taholla on ko. määrä- kenne voi toimia moitteettomasti ei vain tek-
20560: raha todettu riittämättömäksi. Sen seurauksena nillisesti, vaan myös henkilökunnan osalta, ei
20561: on todennäköisesti toimenpide, jolla Ivalon, ole perusteltua ryhtyä toimenpiteisiin näiden
20562: Kokkolan, Kajaanin ja Lappeenrannan lento- kenttien sulkemiseksi.
20563: kentät jouduttaisiin sulkemaan lentoliikenteeltä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
20564: Tätä toimenpidettä ei voida pitää tarkoituksen- tavasti,
20565: mukaisena. Kehittyvässä yhteiskunnassamme
20566: olisi mainittu ratkaisu kehityksen taaksepäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20567: menoa. Ko. lentokenttien liikenne on jatku- tulo- ja menoarvioon momentille
20568: vasti kasvanut vuosittain ja kenttien käyttö 31.47.14 lisäyksenä 1100 000 markan
20569: muutenkin lisääntynyt. Lentoliikenteen merki- suuruisen määrärahan lentoasemien kun-
20570: tys näiden alueiden teollisuudelle, elinkeinoelä- nossapito- ja käyttömenoihin.
20571: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
20572:
20573: Ville Tikkanen.
20574: 1622
20575:
20576: IV,684.- Rah.al. N:o '14.
20577:
20578:
20579:
20580:
20581: Tikkanen: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin sairaanhoitaja-
20582: koulun tilapäisten toimien muuttamiseksi ylimäärätsiksi toi-
20583: miksi.
20584:
20585:
20586: Ed u s kunnalle.
20587:
20588: Hallituksen esityksessä eduskunnalle tulo- ja 1 toimistoapulaisen touru A 8 pl.
20589: menoarvioksi v:lle 69 on 29 Pl. 83 luvun 3 sairaala-apulaisen tointa A 3 "
20590: 1 mom. kohdalla määräraha Kajaanin sairaan-
20591: hoitajakoulun tilapäisiä toimia varten. Kyseinen toimenpide aiheuttaisi tulo- ja
20592: Koulun toiminta on päässyt vakiintumaan ja menoarviossa vain perusteluja koskevan muu-
20593: on sillä toistaiseksi tyydyttävät koulutilat jat- toksen, koska tarkoitukseen on määräraha esi-
20594: kuvaa toimintaa varten. Kun ammattikoulutus- tetty mutta vain tilapäisiä toimia varten.
20595: paikkojen tarve on Kainuussa keskikoulun käy- Tilapäisiä toimia varten varattu määräraha
20596: neille erittäin suuri ja sairaanhoitajien tarve yhteensä 217 130,64 käytettäisiin ylimääräisten
20597: Kainuussa keskussairaalan valmistumisen joh- toimien palkkoihin.
20598: dosta huomattavasti lisääntynyt, olisi tarkoituk- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
20599: senmukaista, että Kajaanin sairaanhoitajakoulu nioittaen,
20600: vakinaistettaisiin. Sen johdosta olisi välttämä-
20601: töntä, että seuraavat tilapäiset toimet muutettai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20602: siin ylimääräisiksi toimiksi: tulo- ja menoarvioon 29.83.01 momen-
20603: tille 217130,64 markan suuruisen mää-
20604: 1 johtajatar A 25 pl. rärahan Kajaanin sairaanhoitajakoulun
20605: 1 apulaisjohtajatar A 24 " tilapäisten toimien muuttamiseksi yli-
20606: 1 oppilaskodin johtajatar A 21 " määrätsiksi toimiksi.
20607: 7 opettajan tointa A 21 "
20608: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
20609:
20610: Ville Tikkanen.
20611: 1623
20612:
20613: IV,685.-Rah.al. N:o 515.
20614:
20615:
20616:
20617:
20618: Tikkanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienteolli-
20619: suuslaino;a varten.
20620:
20621:
20622: E d u s k u n n a 11 e.
20623:
20624: Vuoden 1969 tulo- ja menoarvioesityksessä jentumiselle ei ole ollut riittäviä edellytyksiä
20625: Eduskunnalle on merkitty määrärahaa pienteol- mm. tarvittavan pääoman saamisen osalta, olisi
20626: lisuuslainoja varten 10 miljoonaa markkaa. Tätä valtion laajennettava mahdollisuuksia siihen
20627: määrärahaa ei voitane pitää riittävänä pienteolli- tarvittavien lainoitusten lisäämiseksi. Esitettyä
20628: suuslainojen suhteen. 10 000 000 markan määrärahaa on pidettävä
20629: Vaikean työllisyystilanteen vallitessa olisi liian pienenä sanottuun tarkoitukseen, minkä-
20630: kaikin keinoin pyrittävä luomaan pysyviä työ- vuoksi sitä olisi ehdottomasti korotettava.
20631: paikkoja. Lukuisissa eri selvityksissä on todettu, Edellä olevan johdosta esitämmekin kun-
20632: että pysyvä työpaikka voidaan luoda halvim- nioittaen,
20633: malla juuri pienteollisuuden piirissä. Senvuoksi
20634: pienteollisuuden laajentaminen ja lisääminen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20635: sekä sen edellytysten parantaminen on välttä- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20636: mätöntä. 10 000 000 markan suuruisen määrära-
20637: Kun pienteollisuuden ja yritystoiminnan laa- han pienteollisuuslainoja varten.
20638: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
20639:
20640: Ville Tikkanen. Eero Häkkinen. Antti 0. Pennanen.
20641: 1624
20642:
20643: IV,686.- Rah.al. N:o 516.
20644:
20645:
20646:
20647:
20648: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä
20649: sotaeläkkeitä varten.
20650:
20651:
20652: E d u s k u n n a 11 e.
20653:
20654: Maassamme on viime vuosien aikana kehi- ovat kuitenkin liian pienet vallitsevaan tarpee-
20655: tetty erittäin suuressa määrin kansalaisten so- seen verrattuna. Määräraha olisi korotettava vä-
20656: siaalista turvallisuutta. Tämä on ollut oikeaan hintään 10 miljoonaan markkaan.
20657: osunut toimenpide. Tyydyttävän sosiaaliturvan Kunnollisen eläkkeen myöntäminen sotavete-
20658: ulkopuolelle ovat kuitenkin jääneet sotaveteraa- raaneille olisi edullista myös vaikean työllisyys-
20659: nit, joista melkoinen osa elää jopa säälittävissä tilanteemme kannalta. Melkoinen osa veteraa-
20660: olosuhteissa. Yhteiskunnan velvollisuutena on neista on joko työttömänä tai työllisyystöissä.
20661: hoitaa sotaveteraanien eläkeasia järjestykseen Moni heistä ei olisi pyrkimässä kortistoihin eikä
20662: mahdollisimman nopeasti. työmarkkinoille, jos he saisivat kunnollisen
20663: Eduskunta on kylläkin periaatteessa hyväksy- eläkkeen. Työllisyysmenot tätä kautta pienen-
20664: nyt veteraanien eläkekysymyksen järjestämisen tyisivät.
20665: ottamalla vuoden 1968 talousarvioon 1 miljoo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20666: nan markan määrärahan ylimääräisiä sotaeläk- taen,
20667: keitä varten. Ylimääräinen sotaeläke voidaan
20668: myöntää vain erittäin vaikeassa taloudellisessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20669: asemassa olevalle rintamasotilaalle. Lisäksi hal- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 5 mil-
20670: litus on esittänyt vuoden 1969 talousarvioon joonan markan määrärahan ylimääräisiä
20671: 5 miljoonan markan määrärahan. Nämä summat sotaeläkkeitä varten.
20672: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
20673:
20674: Eino Uusitalo. Sylvi Saimo. Toivo Antila.
20675: Pentti Pekkarinen. Kustaa Tiitu. Kerttu Saalasti.
20676: Mauno Pohjonen.
20677: 1625
20678:
20679: IV,687.-Rah.al. N:o 517.
20680:
20681:
20682:
20683:
20684: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven kirkonkylän
20685: ohitusteiden rakennustöiden aloittamiseksi.
20686:
20687:
20688: E d u s k u n n a 11 e.
20689:
20690: Alajärven kirkonkylän ohitusteistä on valmis- on omiaan kiirehtimään myöskin työllisyysti-
20691: tunut suunnitelma hiljattain. Suunnitelman lanne, mikä Alajärven osalta on ollut ja on jat-
20692: eräänä tarkoituksena on saada Alajärven kirkon- kuvasti erittäin vaikea.
20693: kylän melko suuri taajama liikenteellisesti ny- Kun hallituksen talousarvioehdotuksessa vuo-
20694: kyistä parempaan järjestykseen. Kun aikoinaan delle 1969 ei ole määrärahaa kyseisten tiejär-
20695: rakennettiin Kyyjärven-Vaasan valtatietä, jäi jestelyjen rakentamista varten, olisi Eduskun-
20696: Alajärven kirkonkylän taajama tästä tiestä si- nan lisättävä talousarvioon määräraha näiden
20697: vuun noin 3 km. Tien rakentamisen yhteydessä tiejärjestelyjen toteuttamiseksi.
20698: ei myöskään rakennettu liittymää Alajärven Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20699: kirkolle, vaan jäi kirkonkylän taajama entisten taen,
20700: heikkokuntoisten teitten varaan. Puutteellisiksi
20701: jääneet liikennejärjestelyt ovat haitanneet osal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20702: taan paikkakunnan kehitystä. Kun nyt on suun- tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
20703: nitelma valmiina Alajärven kirkonkylän tiejär- kan suuruisen määrärahan Alajärven kir-
20704: jestelyjen toteuttamiseksi, olisi tämä rakennus- konkylän ohitusteiden rakennustöiden
20705: työ saatava pikaisesti käyntiin. Rakennustöitä aloittamista varten.
20706: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
20707:
20708: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
20709: 1626
20710:
20711: IV,688.- Rah.al. N:o 518.
20712:
20713:
20714:
20715: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen
20716: lukukausimaksujen nousun ehkäisemiseen.
20717:
20718:
20719: E d u s k u n n a 11 e.
20720:
20721: Vakauttamisen toimeenpanemiseksi säädetyllä tarve on varsin erilainen, kuten itse lukukausi-
20722: valtalailla toteutettu hintojen ja maksujen sään- maksutkin ovat varsin erisuuruisia siitä riip-
20723: nöstely koskee myös yksityisten oppikoulujen puen, kuinka suuret ovat koulun velat ja
20724: lukukausimaksuja. Niiden osalta hinta- ja palk- kuinka paljon koulu joutuu käyttämään va-
20725: kaneuvosto on lokakuun 10 päivänä pitämäs- roja niiden hoitamiseen. Hinta- ja palkkaneu-
20726: sään kokouksessa päättänyt, ettei lukukausi- vostolle lähetettyjen korotusanomusten perus-
20727: maksuja saa korottaa. Lisäksi neuvosto antoi teella voidaan kuitenkin arvioida, että koro-
20728: hintajaostolleen tehtäväksi selvittää, miten lu- tustarve keskimäärin olisi 10-15 %:n suu-
20729: kukausimaksukysymys voitaisiin hoitaa vuoden ruusluokkaa. Tätä tukee toisaalta se havainto,
20730: 1969 osalta. että vuonna 1966 kerätty lukukausimaksujen
20731: Tarkasteltaessa yksityisoppikoulujen taloutta määrä, joka oli 29 318 000 markkaa, oli 14%
20732: kokonaisuutena havaitaan vuonna 1966, jolta suurempi kuin edellisenä vuonna, vaikka oppi-
20733: vuodelta tiedot ovat käytettävissä, valtionavus- lasmäärän nousu olisi edellyttänyt vain muu-
20734: tusten olleen koulujen tuloista 7 6 %, luku- taman prosentin nousua. Tällä perusteella las-
20735: kausimaksutulojen 15 %, kuntien avustusten kien lukukausimaksujen nousun ehkäisemiseksi
20736: 6 % ja muiden satunnaisten tulojen 3 %. Mi- tarvittaisiin noin 3 miljoonan markan määrä-
20737: käli siis lukukausimaksujen ei anneta nousta, raha ylimääräisiä avustuksia varten.
20738: on kohonneiden menojen peittäminen mahdol- Taloudellisen vakauttamisen aikaansaamisek-
20739: lista vain lisäämällä valtion osuutta, sillä kun- si lienee välttämätöntä, kuten hinta- ja palkka-
20740: tien avustukset ovat vapaaehtoisia ja ne on neuvosto on katsonut, että myös yksityisoppi-
20741: yleensä myönnetty tiettyyn sosiaaliseen tarkoi- koulujen lukukausimaksujen nousu estetään.
20742: tukseen. Oikeudenmukaisuus ja kohtuus vaativat kui-
20743: Yksityisoppikoulujen menotilastosta voidaan tenkin, että niitä kouluja, jotka tämän valtio-
20744: havaita, että juoksevista menoista palkkausme- vallan toimenpiteen johdosta joutuvat ylivoi-
20745: nojen osuus on 88 %. Kun otetaan huomioon, maisiin vaikeuksiin, tarpeellisssa määrässä tue-
20746: että viime joulukuussa ja tämän vuoden heinä- taan ylimääräisin valtionavuin. Koska hallituk-
20747: kuussa annetullia kolmella eri asetuksella sen esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi
20748: (461/67, 440/68 ja 441/68) on palkkoja ko- vuodelle 1969 ei ole määrärahaa yksityisoppi-
20749: rotettu tämän vuoden aikana kaikkiaan noin koulujen lukukausimaksujen alentamista var-
20750: 13 %, aiheutuu yksistään tästä huomattava lu- ten, olisi määräraha tätä tarkoitusta varten
20751: kukausimaksujen korottamisen tarve. Palkan- eduskuntakäsittelyssä menoarvioon lisättävä.
20752: korotusten johdosta yksityisoppikoulujen val- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
20753: tionapuja ei nimittäin koroteta palkankorotus- nioittavasti,
20754: ten absoluuttisella markkamäärällä, vaan ai-
20755: noastaan sillä suhteellisella osuudella, jonka val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20756: tionapu näistä menoista peittää. valtion tulo- ja menoarvioon 29.44.50
20757: Kuinka suuri lukukausimaksujen korotustar- momentille 3 000 000 markkaa käytet-
20758: ve keskimäärin on, ei liene tarkoin lasketta- täväksi lukukausimaksujen nousun eh-
20759: vissa siitä syystä, että eri kouluissa korotus- käisemiseen yksityisoppikouluissa.
20760: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
20761:
20762: Eino Uusitalo. Kerttu Saalasti.
20763: 1627
20764:
20765: IV,689.- Rah.al. N:o 519.
20766:
20767:
20768:
20769:
20770: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Peräseinäjoen keski-
20771: . koulun rakennustöiden aloittamista varten.
20772:
20773:
20774: E d u s k u n n a 11 e.
20775:
20776: Valtion keskikoulu toimii Peräseinäjoen kun- Keskikoulun pikainen rakentaminen paran-
20777: nassa heikoissa vuokratiloissa. Peräseinäjoen taisi suuresti opetuksen tehoa Peräseinäjoella.
20778: kunta on sitoutunut luovuttamaan tilapäissuo- Lisäksi koulun rakentaminen helpottaisi kun-
20779: jat vuoden 1969 syksyyn saakka, jonka jälkeen nan työllisyystilannetta, mikä on ollut varsin
20780: keskikoululla pitäisi olla käytettävissä omat kireä vuosikausia. Peräseinäjoen keskikoulun
20781: tilat. Kunta on lisäksi sitoutunut luovuttamaan rakentamistöiden alulle saattamista ovat siis
20782: ilmaisen tontin koulua varten sekä rakentamaan puoltamassa monet näkökohdat, minkä vuoksi
20783: vesi- ja viemärijohdot tontille, mitkä toimeen- kiireelliset toimenpiteet ovat perusteltuja.
20784: piteet onkin jo suoritettu. Kunta on siis täyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20785: tänyt sille kuuluvat tehtävät ja velvollisuudet. nioittaen,
20786: Nyt olisi valtion suoritettava oma osuutensa
20787: koulurakennuksen aikaansaamiseksi. Koulura- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20788: kennuksen suunnittelua olisi kiirehdittävä siinä tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
20789: määrin, että koulun rakennustyöt voitaisiin määrärahan Peräseinäjoen keskikoulun
20790: aloittaa vuoden 1968-69 aikana. rakennustöiden aloittamista varten.
20791: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
20792:
20793: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
20794:
20795:
20796:
20797:
20798: 65 E 746/68
20799: 1628
20800:
20801: IV,690.- Rah.al. N:o '20.
20802:
20803:
20804:
20805:
20806: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahtärin-Töysän-
20807: Alavuden maantien parannustyön aloittamiseksi.
20808:
20809:
20810: E d u s k u n n a 11 e .
20811:
20812: .Ähtärin-Töysän-Alavuden välinen tie- muksia useiden vuosien ajan ja valmistunevat
20813: osuus on heikkokuntoisimpia tieosuuksia maas- suunnitelmat lopullisesti vuoden 1968 aikana.
20814: samme. Kun tiellä on lisäksi varsin suuri lii- Alavuden ja Töysän välinen suunnitelma on
20815: kenne ja kun tien merkitys muutenkin on sitäpaitsi jo vahvistettu. Työt voitaisiin näin-
20816: suuriarvoinen, tulisi kyseinen tieosuus pikai- ollen aloittaa välittömästi kunhan vain rahoitus
20817: sesti parantaa. olisi järjestyksessä.
20818: Ähtärin-Töysän-Alavuden tie on tarpeel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20819: linen kyseisten kuntien sisäiselle liikenteelle. taen,
20820: Tiellä on myöskin huomattava läpikulkumerki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20821: tys, ajatellen Seinäjoelle ja Vaasaan sekä toi- tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
20822: saalta Keuruulle ja Saarijärvelle suuntautuvaa kan määrärahan Ahtärin-Töysän-Ala-
20823: liikennettä. vuden maantien parannustyön aloitta-
20824: Kyseisellä tieosuudella on suoritettu tutki- mista varten.
20825: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1968.
20826:
20827: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
20828: 1629
20829:
20830: IV,691.- Rah.al. N:o .521.
20831:
20832:
20833:
20834:
20835: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taloudelli-
20836: siin vaikeuksiin ;outuneiden kuntien avustamiseksi.
20837:
20838:
20839: E d u s k u n n a 11 e.
20840:
20841: Hallitus ehdottaa taloudellisiin vaikeuksiin kunnille korvattu ollenkaan. Vuonna 1968 on
20842: joutuneiden kuntien avustusmäärärahaa pienen- työttömyyskorvauksia ja -avustuksia maksettu
20843: nettäväksi 2 miljoonalla markalla eli tämänvuo- tuntuvasti enemmän kuin viime vuonna, minkä
20844: tisesta 7 miljoonasta markasta 5:een. Supistus- vuoksi olisi ollut oikein ja perusteltua tästä
20845: ehdotusta perustellaan sillä, että uuden kanto- syystä lisätä eikä suinkaan vähentää yleisiä ra-
20846: kykyluokituksen tullessa voimaan ensi vuoden hoitusavustuksia.
20847: alusta useat köyhät kunnat saavat eri hallinnon Toinen muutos, jota budjetin perusteluissa
20848: aloilla valtionavun lisäystä tai muuta helpo- yleisten rahoitusavustusten osalta ilmeisesti tar-
20849: tusta, minkä vuoksi yleistä rahoitusta voitaisiin koitetaan, koskee uuden kantokykyluokituksen
20850: vähentää niiltä. Ehdotus ja sen perustelut ovat soveltamista kansaneläkkeiden tukiosuuksiin.
20851: siinä määrässä epärealistisia, että ne ansaitsevat Näiden osuuksien asteikkoa on muutettu siten,
20852: osakseen erityistä huomiota. että rajojen ollessa vielä tänä vuonna 9-26 %
20853: Vuonna 1968 annettu laki kuntien kantoky- kunnan luokasta riippuen, ne muuttuvat ensi
20854: kyluokituksesta vaikuttaa ensi vuonna valtion vuoden alusta asteikoiksi 7,5-32,6 %. Kaikki
20855: ja kuntien väliseen kustannusten jakoon varsin ne kunnat, jotka saavat yleistä rahoitusavustusta
20856: suppealla alalla. Luokitusta sovelletaan vasta 7 taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden kuntien
20857: lain kustannustenjakosäännöksiin, joista enim- määrärahasta, ovat jo nyt 1 luokassa. Uudessa
20858: mät koskevat suhteellisen vähämerkityksistä luokituksessa ne jakautuvat ilmeisesti kahteen
20859: toiminnanalaa ainakin taloudellisessa mielessä. alimpaan luokkaan, joiden prosenttiluvut ovat
20860: Tärkein merkitys epäilemättä on työllisyyslain 7,6 ja 10,6 %. Näin ollen rasitus tulee tältä
20861: 9 § :llä, jonka perusteella määrätään kunnan työ- osin useissa köyhissä kunnissa nykyisestään kas-
20862: hönsijoitusvelvollisuus. Uusi kantokykyluokitus vamaan eikä vähenemään, joskin osa niistä saa
20863: tulee nykyisen työhönsijoitusosuusluokituksen vaatimattoman, 1,5 %:n helpotuksen.
20864: tilalle. Tällä hetkellä ei laskelmien keskeneräi- Edelleen tullaan uutta luokitusta sovelta-
20865: syyden vuoksi vielä lainkaan tiedetä, millä ta- maan yleisistä teistä annetussa laissa säädettyyn
20866: voin kunnat tulevat ensi vuonna jakautumaan paikallisteiden kustannusten jakoon. Tähänasti-
20867: uusiin kantokykyluokkiin. Uudet luokat tulle- sen työhönsijoitusosuusluokituksen sijaan tulee
20868: vat tosin olemaan köyhien kuntien osalta jossa- uusi kuntien kantokykyluokitus, jossa kunnat
20869: kin määrin alempia kuin työhönsijoitusosuus- ehkä sijoittuvat tähänastista jonkin verran
20870: luokat, mutta työllisyyslakiin tehty asteikon alempiin luokkiin. Helpotus on kuitenkin köy-
20871: muutos toisaalta voi vähentää luokan alenemi- hien kuntien osalta näennäistä, sillä valtion ja
20872: sen vaikutusta. Lisäksi on toki huomattava, kuntien välillä jaettavat tiekustannukset ovat
20873: että yleisistä rahoitusavustuksista on vuonna yleensä näissä kunnissa kasvaneet voimakkaasti
20874: 1968 myönnetty 2 miljoonaa markkaa niiden mm. työllisyyssyistä tehtyjen töiden lisäyksen
20875: verotulomenetysten korvaamiseen, joita vähä- johdosta. Osoituksena siitä suoranaisesta hätä-
20876: tuloisille kunnille on aiheutunut työttömyys- tilasta, johon monet köyhät kunnat ovat pai-
20877: korvausten verovapauden johdosta. Nämä me- kallistieosuuksiensa tähden joutuneet, ovat
20878: netykset olivat jo viime vuodelta huomatta- useat kymmenet maksulykkäysanomukset.
20879: vasti suuremmat kuin 2 miljoonaa markkaa. Li- Uutta kantokykyluokitusta tullaan käyttä-
20880: säksi on muistettava, että myös työttömyyskas- mään lisäksi kunnaneläinlääkärien, kodinhoita-
20881: soista myönnetyt avustukset ovat verovapaita, jien, terveystarkastajien, sekä paikallis- ja alue-
20882: eikä näin syntyneitä verotulomenetyksiä ole sairaalain valtionapuja määrättäessä. Nämä toi-
20883: 1630 IV,691.- Kuntien avustaminen.
20884:
20885:
20886: minnanalat edustavat kuntien taloudessa yleensä situs, niin kuin edellä todettiin. Kun vielä tie-
20887: niin vähämerkityksistä osaa, ettei luokan mah- detään, että köyhien kuntien maksuvalmiutta
20888: dollisella alenemisella juuri ole sanottavaa mer- rasittaa nykyisin valtionapusaatavien kohtuuton
20889: kitystä. Tuskin on myöskään luultavaa, että viivästyminen, joutuu nimenomaan yleisten
20890: köyhien kuntien valtionapua tultaisiin ensi rahoitusavustusten supistamisesitys outoon va-
20891: vuonna lisäämään niiden enemmän tai vähem- loon.
20892: män harkinnanvaraisten avustusten osalta, joista Äskettäin jätti kansliapäällikkö Hannuksen
20893: on säännökset kansakoululaissa, kansakoulujen puheenjohdolla toimiva kuntien valtionavustus-
20894: hammaslääkärintoimesta annetussa laissa, am- komitea valtiovarainministerille 111 mietin-
20895: mattioppilaitoslaissa, kirjastolaissa, kansalais- ja tönsä, joka koskee ehdotusta laiksi kuntien ylei-
20896: työväenopistolaissa, rakennuslaissa sekä yleisestä sistä rahoitusavustuksista. Tässä mietinnössä to-
20897: lääkärinhoidosta annetussa laissa. detaan muun muassa, että yleisiin rahoitusavus-
20898: Edellä sanotun mukaisesti ei uusi kantokyky- tuksiin tarvittaisiin noin 17 miljoonaa mark-
20899: luokitus tuo nimenomaan köyhille kunnille hel- kaa, jos 42 kaikkein heikoimmalle kunnalle
20900: potusta siinäkään mitassa kuin kunnille yleensä. myönnettäisiin yleistä rahoitusavustusta siinä
20901: Täysin eri asia on, jos Iuokitusta vastaisuudessa määrin, että ne rasituksensa suhteen tulisivat
20902: päästään soveltamaan sairaaloiden ja koulutoi- suunnilleen tasaveroiseen asemaan muiden 1
20903: men valtionapuihin, mutta ensi vuoden osalta luokan kuntien kanssa. Tämä laskelma on var-
20904: ei tähän ole mitään mahdollisuuksia asian val- sin tärkeä arvosteltaessa yleisten rahoitusavus-
20905: mistelun viivästymisen vuoksi. tusten nykyistä tarvetta, vaikkakaan sanottua
20906: Arveluttavinta kysymyksessä olevassa supis- määrää sellaisenaan vielä ei saataisi budjettiin
20907: tusehdotuksessa on se, että ummistetaan silmät sopimaan. Kuntien valtionapujärjestelmän ko-
20908: kokonaan köyhien kuntien vaikeuksien lisään- konaisuuden kannalta on pidettävä välttämättö-
20909: tymiselle, mikä on yleisesti tunnettu tosiasia. mänä yleisten rahoitusavustusten myöntämistä
20910: Kuluvana vuonna toimitetusta kunnallisvero- ainakin nykyisessä laajuudessa, sillä niiden
20911: tuksesta saatujen ennakkotietojen mukaan on avulla voidaan paikata järjestelmän aukkoja
20912: äyrimäärä suoranaisesti vähentynyt kymmenissä odoteltaessa kantokykyluokituksen voimaan
20913: niistä kunnista, jotka ovat saaneet yleistä rahoi- saattamista todella riittävän laajalti. Ilman
20914: tusavustusta. Tämä on suurelta osin seurausta näitä avustuksia köyhät kunnat eivät selviä nor-
20915: verovapaiden työttömyysavustusten ja -korvaus- maaleista tehtävistään. Huomattakoon, että
20916: ten maksamisesta työhön osoittamisen sijasta. kuntia, jotka vuosittain saavat yleistä rahoitus-
20917: Muista sanottuun kehitykseen vaikuttaneista te- avustusta, on pitkälti toista sataa ja että jou-
20918: kijöistä on etualalla liike- ja palkkatulojen vä- kossa ovat maalaiskuntien ohella myös kauppa-
20919: heneminen, joka liittyy yleiseen talouskehityk- lat edustettuna.
20920: seen. Huippukorkeiden äyrinhintojen määrä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20921: lisääntynyt viimevuotisesta ja maalaiskuntien taen,
20922: keskimääräinenkin äyrinhinta nousee ilmeisesti
20923: noin puolella pennillä eli enemmän kuin kos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20924: kaan aikaisemmin. Suhteellisesti eniten rasitta- 1969 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
20925: vat köyhiä kuntia sairaalamenot, jotka ovat markan lisämäärärahan taloudellisiin
20926: nousseet aina 7-8 penniin äyriä kohti. Niin vaikeuksiin joutuneiden kuntien avus-
20927: ikään on paikallisteiden kustannusosuuksista tamiseksi.
20928: monessa kunnassa muodostunut sietämätön ra-
20929: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
20930:
20931: Eino Uusitalo. Pekka Vilmi. Erkki Haukipuro.
20932: Paula Ruutu. Hannes Paaso. Toivo Antila.
20933: Mikko Volotinen. Eino Räsänen. Veikko Hanhirova.
20934: Nestori Kaasalainen. Arvo Pentti. Reino Kangas.
20935: A. Holopainen. Toivo Saloranta. Aaro Lintilä.
20936: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo. Heimo Linna.
20937: Aulis Sileäkangas. Reino Karpola. Wiljam Sarjala.
20938: Yrjö Sinkkonen. Heikki Hasu. Tahvo Rönkkö.
20939: Kerttu Saalasti.
20940: 1631
20941:
20942: IV,692.- Rah.al. N:o 522.
20943:
20944:
20945:
20946:
20947: Vartia ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lammastalou-
20948: den neuvontaa varten.
20949:
20950:
20951: E d u s k u n n a 11 e.
20952:
20953: Villateollisuuden ilmoituksen ja teurastamo- runsas 100 %. Lammastaloutemme perustuessa
20954: piirien antaman käsityksen mukaan on maas- ennen omavaraisuuteen pienten katraiden muo-
20955: samme kulutustilaa nykyistä huomattavasti suu- dossa on näitä lopetettu siirryttäessä rahatalou-
20956: remmille villa- ja lihamäärille. Tuntuisi näinol- teen, mutta tilalle on tullut ja yhä tulossa suu-
20957: len luonnolliselta, että lammastalousalaa ediste- rempia katraita siinä määrin, että 100-300
20958: tään valtiovallan taholta myös neuvonnallisesti. lampaan katras ei enää ole harvinaisuus ja suu-
20959: Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, sillä Lam- rin tulee käsittämään suunnitelmien mukaan
20960: paanjalostusyhdistyksen valtioavustusta ei vuo- vuonna 1969 jo 1 000 päätä. Karjattomuuteen
20961: sina 1967-68 ole lisätty indeksin mukaisesti siirtymisen, työvoimakysymyksen, rakennusky-
20962: eikä sitä liioin esitetä lisättäväksi vuoden 1969 myksen ja monien muiden syiden vuoksi on
20963: tulo- ja menoarviossa. Muiden kotieläinalojen, meilläkin siis jo nähtävissä samansuuntainen ke-
20964: joilla ilmenee huomattavaa ylituotantoa, val- hitys.
20965: tionavustuksia neuvontaa varten on sensijaan li- Näinollen on neuvonnalla myös autettava tätä
20966: sätty ja on Lampaanjalostusyhdistyksen jälkeen- kehitystä.
20967: jääneisyys samassa suhteessa 30 000 markkaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20968: Seuraamme monessa rakenteellisessa muutok- taen:
20969: sessa Ruotsia noin 10 vuotta jäljessä. Sielläkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
20970: aleni, kuten meillä on tapahtunut, lammas- tulo- ja menoarvioon 30 000 markan li-
20971: kanta sotien jälkeen saavuttaen aallonpohjan sämäärärahan lammastalousneuvontaa
20972: 1958, jonka jälkeen lisäys tähän saakka on jo varten.
20973: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
20974:
20975: T. 1. Vartia. Timo Mäki.
20976: Olavi Nikkilä. Katri Kaarlonen.
20977: 1632
20978:
20979: IV,693.-Rah.al. N:o 523.
20980:
20981:
20982:
20983:
20984: Vartia ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta villan tuo-
20985: tantopalkkioiden maksamiseksi.
20986:
20987:
20988: E d u s k u n n a II e.
20989:
20990: Viime aikoina on voimakkaasti korostettu Missä määrin lisääntynyt lammastalous voi
20991: sitä, että maataloustuotanto olisi suunnattava keventää ylituotantoa ja valtiotalouden rasitusta
20992: enemmän kulutusta vastaavaksi, että voitaisiin ilmenee seuraavasta laskelmasta:
20993: vähentää ylituotannon valtion taloudelle aiheut- Jos lasketaan hehtaaria kohden pidettävän
20994: tamaa rasitusta. Naudanlihantuotannon alueella yksi 150 kg voita tuottava lehmä, tai vaihtoeh-
20995: lammastalous on ainoa kotieläintuotannon ala, toisesti 5 emälammasta karitsoineen villautuo-
20996: jolla vielä on kulutustilaa, sillä sen tuotteista, toksen ollessa näistä yhteensä 20 kg ja ylituo-
20997: villasta ja lihasta ilmenee alituotantoa jopa siinä tantovoikilon maksavan valtiolle hinnanalen-
20998: määrin, että näitä on tuotettu maahan. nuskorvauksineen, vientipalkkioineen ja maidon
20999: Tuntuisi näinollen luonnolliselta, että valtio- kuljetusavustuksineen mk 7 ,50, sekä villasta
21000: valta edistäisi tuotantopoliittisesti juuri tätä maksettaavn tuotantopalkkiota 7,50 mk/kg
21001: alaa. ovat vaihtoehdot seuraavat:
21002: Vuoden 1966 alusta lähtien on tulo- ja me-
21003: noarvioissa olevalla 1 milj. markan määrära- 150 kg ylituotantovoita a 7,50 1125,-
21004: halla maksettu kotimaisesta villasta tuotanto- 20 villakilon tuotantopalkkio a 7,50 150,-
21005: avustusta laatuluokasta riippuen 9-3 markkaa Valtiotalouden nettosäästö ha kohti 975,-
21006: kilolta tehtaiden käyttämän kotimaisen villan
21007: hinnan tasaamiseksi maailmanmarkkinahintaan. Jos siis korvataan 40 000 lypsylehmää
21008: Kun epäiltiin, että kyseinen summa ei riittäisi 200 OOO:lla emälampaalla karitsoineen, mikä
21009: koko vuodeksi alensi valtioneuvosto 1. 4. 1968 vaatii rehualana 40 000 ha, olisi valtion talou-
21010: tuotantopalkkion 2,0-0,5 markalla kilolta. den nettosäästö 39 milj. markkaa. Lisääntynyt
21011: Villan tuotantopalkkio on ollut samansuurui- villan ja lihan tuotanto ei ilmeisesti tässä pis-
21012: nen vuoden 1966 alusta ja sen alentaminen teessä vielä lähestulkoonkaan aiheuta menekki-
21013: 1. 4. 1968, kun ylituotantoaloilla on suoritettu vaikeuksia kotimaassa.
21014: moneen kertaan korotuksia, on taloudellisena
21015: tekijänä, mutta myös puhtaasti valtiovallan Vaihdettaessa viljahehtaari lammastalouden
21016: suuntaa-antavana toimenpiteenä käsitetty siten, rehuiksi on valtion nettosäästö myös huomat-
21017: että valtiovalta, samanaikaisesti kun puhutaan tava.
21018: ylituotannon suuntaamisesta muualle, kuitenkin Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21019: huonontaa lammastalouden asemaa muuhun ko- taen:
21020: tieläintalouteen verrattuna. Päinvastoin pitäisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21021: kuitenkin olla valtion talouden edun mukaista tulo- ja menoarvioon 400 000 markan li-
21022: supistaa ylituotantoa palauttamaila villan tuot- sämäärärahan villan tuotantopalkkioi-
21023: tajahinta sille tasolle, millä se oli ennen alen- den maksamiseksi.
21024: nusta 1. 4. 1968.
21025: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
21026:
21027: T. 1. Vartia. Timo Mäki.
21028: Olavi Nikkilä. Katri Kaarlonen.
21029: 1633
21030:
21031: IV,694.- Rah.al. N:o .524.
21032:
21033:
21034:
21035:
21036: Weckman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
21037: avuksi työttömyyskassoille.
21038:
21039:
21040: E d u s k u n n a 11 e.
21041:
21042: Tulo- ja menoarvion lähetekeskustelun yh- kustannukset suuremmat kuin niillä aloilla,
21043: teydessä todettiin kaikkien poliittisten ryhmien joilla on vain vähäinen tai melkein olematon
21044: taholta, että hallituksen toiveet työllisyyskysy- työttömyys.
21045: myksen helpottumisesta vuoden 1969 aikana Kuluvana vuonna on jouduttu myöntämään
21046: on yliarvioitu. Todennäköiseltä tuntuu; että työttömyyskassojen avustuksiin yhteensä 59
21047: vuoden 1969 aikana maassamme vallitsee edel- milj. mk, mutta nyt esitetään tähän tarkoi-
21048: leen joukkotyöttömyys, jonka haittoja olisi lie- tukseen vain .31 milj. mk. Kun on oletettavaa,
21049: vennettävä valtiovallan toimenpitein tehosta- että näin suurta työllisyyden parantumista ei
21050: malla työttömyysavustuskassojen toimintaa. tulevan vuoden aikana tule tapahtumaan, on
21051: Etenkin niitten työttömyyskassojen toiminta, edellä mainittu määräraha selvästi alimitoitettu.
21052: joiden aloilla työttömyyttä runsaimmin esiintyy, Kun valtiovallan toimesta olisi varauduttava
21053: on joutumassa ylipääsemättömiin vaikeuksiin. entistä runsaammin avustamaan kaikkein vai-
21054: Kuluvan vuoden kohdalta joutuu mm. Maaseu- keimmassa asemassa olevia työttömyyskassoja,
21055: tutyöväen Liitto ensi vuonna perimään 40 mk mukaan lukien myös hallintomenot, ehdotam-
21056: jäsentä kohti, jotta voitaisiin peittää tämän me kunnioittavasti,
21057: vuoden kassalle aiheutuneet tappiot. Rakennus-
21058: työläisten ja Muurarien liitoissa, jos valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21059: osuus ei tuntuvasti lisäänny, joudutaan jäsen- den 1969 tulo- ja menoarvioon 33.18.50
21060: maksuja jälleen korottamaan. Hallintokustan- momentille 28 000 000 mk:n suuruisen
21061: nuksiin kohdistuvat korvaukset ja niiden pe- lisämäärärahan valtionavustuksien lisää-
21062: rusteet ovat täysin epäoikeudenmukaiset. Laki miseksi sekä työttömyysavustuksien et-
21063: ei ota ollenkaan huomioon sitä seikkaa, että tä hallintomenojen kohdalta vaikeim-
21064: aloilla, joilla vallitsee muita suurempi työttö- massa asemassa oleville työttömyyskas-
21065: myys, ovat myös kassojen todelliset hallinto- soille.
21066: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
21067:
21068: Kaisu Weckman. Aulis Juvela. Martti Linna.
21069: V. J. Rytkönen. Matti Koivunen. Väinö R. Virtanen.
21070: Veikko Saarto. Lauha Männistö. Paavo Lagerroos.
21071: Kelpo Gröndahl.
21072: 1634
21073:
21074: IV,695.- Rah.al. N:o 525.
21075:
21076:
21077:
21078:
21079: Weckman ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen virasto-
21080: talon suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen.
21081:
21082:
21083: E d u s k u n n a 11 e.
21084:
21085: Tampereen kaupunki on muodostunut niin kyinen kehitys edellyttävät, että valtion eri
21086: laajaksi hallinnolliseksi maakuntakeskukseksi, virastojen käyttöön rakennettaisiin pikaisesti
21087: että valtion oman virastotalon rakentaminen ajanmukainen virastotalo.
21088: kaupunkiin olisi kiireellisesti toteutettava. Kau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21089: pungin alueella on suuri määrä erilaisia val- tavasti,
21090: tion virastoja ja toimistoja, jotka nykyisin toi-
21091: mivat hajallaan ja sama virastokin kahteen koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21092: teeseen sijoitettuna, joten asioiden hoito ja tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
21093: asiakkaiden palvelu on epäkäytännöllistä ja määrärahan Tampereen virastotalon
21094: hankalaa. suunnitelmien laatimista ;a rakennus-
21095: Kaupungin alueen laajeneminen ja jatkuva töiden aloittamista varten.
21096: väestönlisäys sekä Tampereen kaupungin ny-
21097: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
21098:
21099: Kaisu Weckman. Kuuno Honkonen.
21100: Väinö R. Virtanen. Leo Suonpää.
21101: 1635
21102:
21103: IV,696.- Rah.al. N:o .526.
21104:
21105:
21106:
21107:
21108: Weckman ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenseimien ja päivä-
21109: kotien avustamiseen.
21110:
21111:
21112: E d u s k u n n a 11 e.
21113:
21114: Lasten päivähoidon järjestämisessä on maam- merkiksi v. 1965 lastenseimissä ja lasten-
21115: me jäljessä muista pohjoismaista, siitä huoli- tarhojen kokopäiväosastoilla sai. vain 9 % tar-
21116: matta, että maassamme alle kouluikäisten las- vitsevista päivähoidon, eikä tilanne siitä ole
21117: ten äitien osallistuminen työelämään on suu- parantunut.
21118: rempi. Yhteiskunnan teollistuminen on johta- Kun maassamme ei valtion taholta ole huo-
21119: nut siihen, että nykyisin 43% maamme työ- mioitu lastenhoito-ongelmaa, on se merkinnyt
21120: voimasta on naisia, joista huomattava määrä sitä, että kunnatkaan eivät ole riittävässä mää-
21121: työskentelee mm. kolmivuorotyössä. Sen seu- rin asiaan paneutuneet. Tämä on johtanut sii-
21122: rauksena on muodostunut lastenhoito-ongelma, hen, että lastenhoitopaikkoja, huutavasta puut-
21123: jonka poistamiseksi tarvitaan entistä tehok- teesta huolimatta ei ole tarpeeksi aikaansaatu.
21124: kaampia toimenpiteitä lastenhoitopaikkojen jär- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21125: jestämiseksi. nioittavasti,
21126: Hoitopaikkojen puute on johtanut siihen,
21127: että huomattava osa lapsista joudutaan jättä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21128: mään varsin ammattitaidottomien hoitajien kä- valtion tulo- ja menoarvioon 500 000
21129: siin, mikä lapsen kehityksen enempää kuin mk lastenseimien ja päiväkotien avus-
21130: perheenkään kannalta ei ole suotavaa. Esi- tamiseen.
21131: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
21132:
21133: Kaisu Weckman. Aulis Juvela. Paavo Lagerroos.
21134: Veikko Saarto. Matti Koivunen. Lauha Männistö.
21135: V. J. Rytkönen. Väinö R. Virtanen. Kelpo Gröndahl.
21136:
21137:
21138:
21139:
21140: 66 E 746/68
21141: 1636
21142:
21143: IV,697.-Rah.al. N:o 527.
21144:
21145:
21146:
21147:
21148: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeuksiin jou-
21149: tuneiden kuntien valtionavustusta varten.
21150:
21151:
21152: E d u s k u n n a 11 e.
21153:
21154: Vanhojen puolueiden harjoittama virheelli- vuoden aikana. Näin ei luonnollisesti ole asian-
21155: nen talouspolitiikka on saattanut laajoilla laita, vaan kehitysalueiden syrjimisen vuoksi
21156: alueilla kunnat yhä suurempiin taloudellisiin ensi vuonna kuntien taloudelliset vaikeudet
21157: vaikeuksiin semminkin, kun valtiovalta on li- vain pahenevat ja yhä useampi kunta joutuu
21158: säksi jatkuvasti siirtänyt valtion tehtäviä ja ta- vaikeaan tilanteeseen.
21159: loudellisia rasituksia kuntien kannettaviksi. Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21160: Näistä syistä kuntien veroäyrien hinnat nouse-
21161: vat maassamme yleisesti ja lukuisat kunnat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21162: melkeinpä ylipääsemättömissä taloudellisissa tulo- ja menoarvioon 26.97.30 momen-
21163: vaikeuksissa. tille "Vaikeuksiin joutuneiden kuntien
21164: Kaikesta tästä huolimatta hallitus on nyttem- valtionapu" lisäyksenä 5 miljoonaa
21165: min esittänyt vaikeuksiin joutuneiden kuntien markkaa käytettäväksi valtiovallan
21166: valtionavun pienentämistä kuluvasta vuodesta syystä kohtuuttomien verojen rasituksen
21167: yli 30 prosentilla. Perusteluna on ollut se, että alaisiksi joutuneiden kuntalaisten kun-
21168: kuntien taloudellinen asema muka paranee ensi tien hyväksi.
21169: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21170:
21171: Veikko Vennamo.
21172: 1637
21173:
21174: IV,698.- Rah.al. N:o 528.
21175:
21176:
21177:
21178:
21179: Vennamo:. Määrärahan osoittamisesta maalaiskirjeenkantajien an-
21180: sioiden parantamiseen.
21181:
21182:
21183: E d u s k u n n a 11 e.
21184:
21185: Maalaiskirjeenkantajien palkat ja palkkiot Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen.
21186: ovat laajalti kohtuuttoman alhaiset, vaikka
21187: tämä työ on monasti raskasta ja vaikeissa olo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21188: suhteissa suoritettavaa. Lisäksi heidän ansionsa tulo- ja menoarvioon 36.04.01 momen-
21189: ovat jääneet yleisessä kehityksessä jälkeen, tille 1 miljoona markkaa käytettäväksi
21190: mutta prosenttikorotuslinjalla on sitävastoin es- maalaiskirjaankantajien ansioiden paran-
21191: tottomasti korotettu yläpään palkkoja. Tämä ei tamiseen.
21192: ole oikein.
21193: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21194:
21195: Veikko Vennamo.
21196: 1638
21197:
21198: IV,699.- Rah.al. N:o 529.
21199:
21200:
21201:
21202:
21203: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta täydennysrahan myöntämi-
21204: seksi invaliidirahan saa;ille.
21205:
21206:
21207: E d u s k u n n a ll e.
21208:
21209: Kun invaliidiraha on liian p1eru, esitetään että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21210: kaikille invaliidirahan saajille myönnettäväksi tulo- ;a menoarvioon luvun 33.35
21211: invaliidirahan täydennysraha valtioneuvoston uudelle momentille 5 miljoonaa markkaa
21212: tarkemmin määräämällä tavalla. Tällainen lisä- käytettäväksi erityisen täydnnysrahan
21213: raha on välttämätön jo oikeudenmukaisuuden myöntämiseksi kaikille invaliidira-
21214: ja kohtuuden nimessä nimenomaan nykyisenä han saa;ille.
21215: hintojen ja verojen vyöryn aikana.
21216: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21217: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21218:
21219: Veikko Vennamo.
21220: 1639
21221:
21222: IV,700.- Rah.al. N:o 530.
21223:
21224:
21225:
21226:
21227: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kirjeopiskelun edistämiseen.
21228:
21229:
21230: E d u s k u n n a II e.
21231:
21232: Vaikka jokaisen pitäisi saada mahdollisuus Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21233: opiskella kykyjänsä vastaavasti, tämä ei vielä
21234: maassamme ole alkuunkaan mahdollista. Ilta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21235: opiskelukaan ei ole kaikille mahdollista työolo- tulo- ja menoarvioon luvun 29.45
21236: suhteiden tai asuinpaikan vuoksi. Siksi olisi val- uudelle momentille 10 000 markkaa
21237: tion ehdottomasti tuettava myös kirjeopiskelua, käytettäväksi kouluhallituksen val-
21238: jolloin kouluhallituksen valvonnan alaisena kir- vonnan alaisena kirjeopiskelun edistämi-
21239: jeopistojen todistuksenanto-oikeutta olisi laa- seen.
21240: jennettava.
21241: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21242:
21243: Veikko Vennamo.
21244: 1640
21245:
21246: IV,701.- Rah.al. N:o 531.
21247:
21248:
21249:
21250:
21251: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta perbelisien korottamiseen.
21252:
21253:
21254: E &u s k u n n a 11 e.
21255:
21256: Hintojen ja maksujen sekä verojen kilpajuok- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21257: sussa ovat perhelisät jääneet. aivan liian alhai-
21258: siksi. Kuitenkin· on hallitus esittänyt perheiisien että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21259: varoja vähennettäväksi kuluvasta wodesta tulo- ;a menoarvioon 33.37.50 momen-
21260: 500 000 markalla. Tämä ei ole oikein. Päin- tille "Perhelisät" lisäyksenä 1 milioona
21261: vastoin perheiisien välttämättömän korotuksen markkaa käytettäväksi perbelisien korot-
21262: tulisi olla vähintään 15 prosenttia, kun tie- tamiseen 15 prosentilla.
21263: dämme, kuinka paljon hintakehityksessä perhe-
21264: lisät ovat jo aikaisemminkin jääneet jälkeen.
21265: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21266: Veikko Vennamo.
21267: 1641
21268:
21269: IV,702.- Rah.al. N:o 532.
21270:
21271:
21272:
21273:
21274: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta täydennysrahaksi kaikille
21275: lapsilisiä saaville.
21276:
21277:
21278: E d u s k u n n a 11 e.
21279:
21280: Hallitus perii kansalaisilta lapsilisiä varten Näistä syistä esttan, että kaikille lapsilisän
21281: vuoden 1969 aikana 590 miljoonaa markkaa. saajille myönnettäisiin täydennyskorotusta
21282: Kuitenkin hallitus esittää lapsilisiin myönnettä- 100 % nykyisen suuruisiin lapsilisiin. Vielä täl-
21283: väksi vain 296 miljoonaa markkaa, jotenka hal- löinkin hallitukselle jäisi lapsilisävaroja käytet-
21284: litus kolmen suuren puolueen tuella käyttäisi täväksi tuhlailumenoihinsa.
21285: muihin tuhlailumenoihinsa lapsilisävaroja vuo- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21286: den 1969 aikana kokonaista 294 miljoonaa
21287: markkaa. Tämä ei ole oikein. Lapisilisärahat että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21288: kuuluvat lapsille. tulo- ja menoarvioon luvun 33.37
21289: Näistä syistä esitän, että lapsilisiä asiallisesti uudelle momentille 296 miljoonaa
21290: korotettaisiin 100 prosentilla ja tähän tarkoi- markkaa käytettäväksi 100 %:n suurui-
21291: tukseen kerätyt varat todella siis myös käytet- sena täydennysrahana kaikille lapsilisiä
21292: täisiin lapsia varten. saaville.
21293: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21294:
21295: Veikko Vennamo.
21296: 1642
21297:
21298: IV,703.-Rah.al. N:o 533.
21299:
21300:
21301:
21302:
21303: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta Varkauden-
21304: Kuopion syväväylän rakentamiseen.
21305:
21306:
21307: E d u s k u n n a 11 e.
21308:
21309: Kun hallitus on ·esittänyt Varkauden-Kuo- teessa on tärkeä työllisyysvaikutus, esitän kun-
21310: pion syväväylän rakentamiseen vain 5 miljoonaa nioittaen,
21311: markkaa, vaikka kokonaiskustannusarvio on 38
21312: miljoonaa markkaa ja kun tämän syväväylän kii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21313: reellinen rakentaminen on koko Saimaan vesis- tulo- ja menoarvioon 31.26.77 momen-
21314: töalueelle erittäin tärkeä siitä puhumattakaan, tille "Vesityöt" lisäyksenä 10 miljoonaa
21315: että näillä töillä nimenomaan nykyisessä tilan- markkaa käytettäväksi Varkauden-
21316: Kuopion syväväylän rakentamiseen.
21317: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21318:
21319: Veikko Vennamo.
21320: 1643
21321:
21322: IV,704.-Rah.al. N:o 534.
21323:
21324:
21325:
21326:
21327: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta yksityisten läpikulkuteiden
21328: ottamiseksi valtion haltuun.
21329:
21330:
21331: E d u s k u n n a 11 e.
21332:
21333: Maassamme on paljon yksityisiä teitä, joista tiet olisi otettava valtion haltuun yleisiksi
21334: aiheutuvat rasitukset ovat tieosakkaiden kan- teiksi.
21335: nettavina, vaikka nämä tiet ovat käytännössä Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen.
21336: muodostuneet läpikulkuteiksi ja yleisiksi lii-
21337: kenneväyliksi. On kohtuutonta, että valtio tällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21338: tavoin keinottelee yksityisten kustannuksella ja tulo- ja menoarvioon luvun 31.24
21339: siirtää sille kuuluvia taloudellisia rasituksia ra- uudelle momentille 1 miljoona markkaa
21340: joitettujen kansalaispiirien kannettaviksi. Tämä käytettäväksi yksityisten läpikulkutei-
21341: ei ole oikein. Siksi kaikki yksityiset läpikulku- den ottamiseksi valtion haltuun val-
21342: tion teiksi.
21343: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21344:
21345: Veikko Vennamo.
21346:
21347:
21348:
21349:
21350: 67 E 746/68
21351: 1644
21352:
21353: IV,705.- Rah.al. N:o 535.
21354:
21355:
21356:
21357:
21358: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta hintavalvontaan ja hinto..
21359: jen alentamiseen.
21360:
21361:
21362: E d u s k u n n a 11 e.
21363:
21364: Paasion ja Koiviston hallitusten aikana on kansalaisten elintason alentuessa ja koko kan-
21365: maassamme tapahtunut valtava hintojen vyöry samme köyhtyessä.
21366: ja hintakeinottelu, vaikka hintaministereinä Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21367: ovat olleet SKDL:n ja keskustapuolueen kan-
21368: sanedustajat. Kaiken kukkuraksi hallitus ei ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21369: halunnut itsellensä tarvittavia varoja hintatark- tulo- ja menoarvioon luvun 33.26
21370: kailun saamiseksi tehokkaaksi. Kansalaisten etu uudelle momentille 1 miljoonaa mark-
21371: vaatii kuitenkin aivan päinvastaista menettelyä. kaa käytettäväksi kuluttajien ja koko
21372: Vaikka valtalailla luvattiin pitää hinnat ja mak- kansan edun mukaisesti tehokkaaseen
21373: sut kurissa, ei näin ole tapahtunut. Kansa on hintavalvontaan ja hintojen alentami-
21374: saanut kalliisti maksaa valtaa pitävien virheet seen.
21375: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21376:
21377: Veikko Vennamo.
21378: 1645
21379:
21380: IV,706.- Rah.al. N:o .536.
21381:
21382:
21383:
21384:
21385: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta luonnonvoimien kasvulli-
21386: suudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
21387:
21388:
21389: E d u s k u n n a 11 e.
21390:
21391: Hallitus on esittänyt poistettavaksi luonnon- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21392: voimien kasvullisuudelle aiheuttamien vahinko- tulo- ja menoarvioon luvun 30.34
21393: jen korvaamista koskevan määrärahan. Tämä on uudelle momentille 6 miljoonan markan
21394: täysin kohtuutonta. Tällainen määräraha on ai- suuruisen arviomäärärahan käytettäväksi
21395: van välttämätön ja lisäksi sen tulisi olla arvio- luonnonvoimien kasvullisuudelle aiheut-
21396: määräraha, koska ennakolta ei koskaan voida tie- tamien vahinkojen korvaamiseen.
21397: tää sato- ja muiden vahinkojen laajuutta.
21398: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21399: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21400:
21401: Veikko Vennamo.
21402: 1646
21403:
21404: IV,707.-Rah.al. N:o 537.
21405:
21406:
21407:
21408:
21409: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatila-
21410: talouden kehittämisrahastoon.
21411:
21412:
21413: E d u s k u n n a 11 e.
21414:
21415: Koiviston hallitus on jatkamansa virhesuun- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21416: tauksen mukaisesti käynyt erityisesti maatalou-
21417: den, asutustoiminnan sekä perhe- ja pienvilje1- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21418: mien kimppuun. Tästä syystä lisääntyy köyhyys tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 30.49.60
21419: maaseudulla ja halpakorkoisten lainojen saanti momentille "Siirtona maatilatalouden
21420: on kiven alla. Kun lisäksi verot ja maksut nou- kehittämisrahastoon" 10 miljoonaa
21421: sevat sekä maaseudun kehitys on yhä pysähty- markkaa käytettäväksi lainoitukseen, ko-
21422: nyt, niin työn ja toimeentulon puute on tullut ron alentamiseen sekä muihin maatalou-
21423: ylivoimaisen suureksi. Kaikesta tästä huolimatta den ja asutustoiminnan perusparannuk-
21424: kolmen suuren vanhan puolueen hallitus jatkaa siin lisämaiden antamista myöten.
21425: tätä onnetonta virhelinjaansa koko kansan va-
21426: hingoksi.
21427: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21428:
21429: Veikko Vennamo.
21430: 1647
21431:
21432: IV,708.- Rah.al. N:o 538.
21433:
21434:
21435:
21436:
21437: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta täydennyseläkkeiksi kan-
21438: saneläkkeen saajille.
21439:
21440:
21441: E d u s k u n n a 11 e.
21442:
21443: Vaalilupauksista ja kahdeksan kohdan ohjel- tulisi olla yleensä 25 % valtioneuvoston tar-
21444: masta huolimatta hallitus ei ole korottanut lu- kempien määräysten mukaisesti, jolloin puuttu-
21445: pausten mukaisesti kansaneläkkeitä, vaikka hin- vat varat olisi otettava kansaneläkelaitoksen ra-
21446: nat ja maksut nousevat jatkuvasti. Sitävastoin hastoista.
21447: valtavista kansaneläkerahastoista lainataan va- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21448: roja valtiolle ja suurfirmoille sekä niitä tuhlai1-
21449: laan muutoinkin. Tällainen asiantila ei ole oi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21450: kein. tulo- ja menoarvioon luvun 33.20
21451: Kansaneläkkeen tarvitsijat ovat suurissa vai- uudelle momentille 5 miljoonan markan
21452: keuksissa ja heidän eläkkeitään olisi kiireelli- suuruisen määrärahan käytettäväksi
21453: sesti korotettava. Tämä tapahtuu parhaiten täy- 25 %:n suuruisina täydennyseläkkeinä
21454: dennyseläkkeen avulla, joka on määrätyn pro- kansaneläkkeen saajille.
21455: sentin suuruinen kansaneläkkeistä. Korotuksen
21456: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21457:
21458: Veikko Vennamo.
21459: 1648
21460:
21461: IV,709.- Rah.al. N:o 539.
21462:
21463:
21464:
21465:
21466: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta pienvaltaojien kaivamista,
21467: viljelysteiden rakentamista ja maanparannusaineiden ajoa var-
21468: ten.
21469:
21470:
21471: E d u s k u n n a 11 e.
21472:
21473: Perhe- ja pienviljelmät olisi saatava elinkel- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21474: poisemmiksi ja tuotantokykyisemmiksi. Mutta
21475: perusparannusluontoiset työt jäävät usein suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21476: rittamatta varojen puutteen vuoksi. Tästä syystä tulo- ja menoarvioon luvun 30.49
21477: ja työllisyyden järkevin taloudellisin toimenpi- uudelle momentille 500 000 markkaa
21478: tein edistämiseksi on välttämätöntä, että nimen- käytettäväksi palkkioiksi pienvaltaojien
21479: omaan nykyisessä tilanteessa myönnetään palk- kaivamista, viljelysteiden rakentamista
21480: kiota pienvaltaojien kaivamista, viljelysteiden ja maanparannusaineiden ajoa varten
21481: rakentamista ja maanparannusaineiden ajoa var- perhe- ja pienviljelmillä.
21482: ten. Kolmen suuren puolueen hallitus ei kui-
21483: tenkaan ole varannut ollenkaan varoja näihin
21484: tarkoituksiin.
21485: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21486:
21487: Veikko Vennamo.
21488: 1649
21489:
21490: IV,710.- Rah.al. N:o .540.
21491:
21492:
21493:
21494:
21495: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta avustuksina salaojitukseen.
21496:
21497:
21498: E d u s k u n n a II e.
21499:
21500: Koiviston kolmen suuren hallitus on jatkanut Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21501: Paasion hallituksen virhelinjaa, jonka mukaan
21502: avustuksia ei myönnetä salaojituksen edistämi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21503: seen. Tämä on nimenomaan nykyisessä vaikeassa tulo- ja menoarvioon luvun 30.49
21504: taloudellisessa tilanteessa täysin vastoin perhe- uudelle momentille 500 000 markkaa
21505: ja pienviljelmien kilpailukyvyn ja elinkelpoisuu- käytettäväksi avustuksina salaojitukseen.
21506: den parantamista. Ellei avustuksia salaojituk-
21507: seen myönnetä, voivat välttämätöntä salaoji-
21508: tusta suorittaa vain varakkaat viljelijät.
21509: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21510:
21511: Veikko Vennamo.
21512: 1650
21513:
21514: IV,711.- Rah.al. N:o 541.
21515:
21516:
21517:
21518:
21519: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta lisäkorvauksien suoritta-
21520: miseksi invalideille.
21521:
21522:
21523: Ed u s k u n n a 11 e.
21524:
21525: Invalidit ovat monessa suhteessa unohdettuja Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21526: ja heidän asioissaan on suuria puutteita, vaikka
21527: yleisesti ei niistä ollakaan tietoisia. Inhimilli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21528: syys ja oikeudentunto kuitenkin vaativat, että tulo- ja menoarvioon luvun 33.35
21529: invalideista ja heidän perheistään pidetään uudelle momentille 2 miljoonaa mark-
21530: huolta ja heidän puutteensa poistetaan. kaa käytettäväksi invalidien korvausten
21531: On väärin, että invalidien korvaukset ovat ja täydennyskorvauksen tulorajan huo-
21532: jääneet suuresti hintatason kehityksessä jälkeen mattavasti korottamiseksi sekä invali-
21533: ja että täydennyskorvausta saavien tulorajaa ei dien muiden kipeimpien puutteiden ku-
21534: ole riittävästi korotettu. Tämä on ollut valtaa ten korvauksensa yhdellä kertaa nosta-
21535: pitävien kiitos invalideille. neiden poistamiseksi.
21536: Helsingissä lokakuun 11 päivänä 1968.
21537:
21538: Veikko Vennamo.
21539: 1651
21540:
21541: IV,712.- Rah.al. N:o .542.
21542:
21543:
21544:
21545:
21546: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta uudis- ja kivenraivauspalk-
21547: kioiksi.
21548:
21549:
21550: E d u s k u n n a 11 e.
21551:
21552: Koiviston hallitus on jatkanut Paasion halli- osoitus kehitysalueiden sekä perhe- ja pienvil-
21553: tuksen kolmen suuren puolueen yksimielisyyttä, jelmien syrjimisestä.
21554: jonka perusteella menoarviosta on täysin pois- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21555: tettu uudis- ja kivenraivauspalkkioiden varat.
21556: Käytännössä tämä merkitsee uudis- ja kivenrai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21557: vaustoiminnan nopeata täydellistä loppumista tulo- ja menoarvioon luvun 30.33
21558: maassamme. Pientilojen elinkelpoisuuden paran- uudelle momentille 1 miljoona mark-
21559: taminen käy mahdottomaksi ja myös työllisyys kaa käytettäväksi uudis- ja kivenrai-
21560: tästä syystä maaseudulla heikkenee. Tällainen vauspalkkioiksi.
21561: menettely on valtaa pitävien kovakourainen
21562: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21563:
21564: Veikko Vennamo.
21565:
21566:
21567:
21568:
21569: 68 E 746/68
21570: 1652
21571:
21572: IV,713.- Rah.al. N:o 543.
21573:
21574:
21575:
21576:
21577: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta bensiinitraktoreiden ben·
21578: siinin hinnan alennuksiin.
21579:
21580:
21581: E d u s kun n a 11 e.
21582:
21583: Hallitus on jatkuvasti korottanut bensiinive- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21584: roja, minkä seurauksena bensiinilitran myynti- tulo- ;a menoarvioon luvun 30.33
21585: hinta on noussut erittäin huomattavasti. Tästä uudelle momentille 100 000 markkaa
21586: ovat muiden pienyrittäjien ohella joutuneet eri- käytettäväksi bensiinitraktoreiden ben-
21587: tyisesti kärsimään bensiinitraktoreiden omista- siinin hinnan alennuksiin.
21588: jat.
21589: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21590: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21591:
21592: Veikko Vennamo.
21593: 1653
21594:
21595: IV,714.- Rah.al. N:o 544.
21596:
21597:
21598:
21599:
21600: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kuiva-
21601: tustöihin.
21602:
21603:
21604: Ed u s kun n a 11 e.
21605:
21606: Kun kuivatukset ovat edullisia työkohteita että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21607: ja parantavat myös pitkällä tähtäimellä viljel- tulo- ja menoarvioon 30.22.83 momen-
21608: mien elinkelpoisuutta sekä, kun kustannusten tille "Lainat kuivatustöihin" lisäyksenä
21609: noususta huolimatta valtiovalta ei ole esittänyt 1 miljoona markkaa.
21610: näihin tarkoituksiin mitään lisävaroja, esitän
21611: kunnioittaen,
21612: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21613:
21614: Veikko Vennamo.
21615: 1654
21616:
21617: IV,715.-Rah.al. N:o 545.
21618:
21619:
21620:
21621:
21622: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden rautatie-
21623: maksujen alentamiseen.
21624:
21625:
21626: Ed u s kun n a 11 e.
21627:
21628: Rautateiden tariffit vaikeuttavat yritystoimin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21629: taa kehitysalueilla maassamme. Tähän seurauk- tulo- ja menoarvioon luvun 31.45
21630: sena työllisyysmenot näillä samoilla alueilla ovat uudelle momentille 3 miljoonan markan
21631: moninkertaisesti suuremmat, minkä lisäksi arviomäärärahan käytettäväksi kehi-
21632: väestö kärsii alhaisista ansioista ja taloudelli- tysalueiden rautatiemaksujen alenta-
21633: sista vaikeuksista. Mainituista syistä olisi rau- miseen yrittäjätoiminnan edistämi-
21634: tateiden ehdottomasti alennettava ennen kaik- seksi näillä alueilla.
21635: kea jalostettujen teollisuustuotteiden rautatie-
21636: maksuja sisämaasta meren rannikolle. Siksi eh-
21637: dotankin kunnioittaen,
21638: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21639:
21640: Veikko Vennamo.
21641: 1655
21642:
21643: IV,716.- Rah.al. N:o .546.
21644:
21645:
21646:
21647:
21648: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammattiopinto-
21649: jen edistämiseen.
21650:
21651:
21652: Ed u s kun n a II e.
21653:
21654: Vaikka valtion varoja käytetään laajalti tuh- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21655: lailevasti, niin varoja ei kuitenkaan näytä riit-
21656: tävän nuorison hyväksi. Niinpä hallituksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21657: suunnittelema opintotuki koskee vain pientä tulo- ja menoarvioon 29.39.83 momen-
21658: osaa nuorisostamme. Kuitenkin ammattikoulu- tille "Vähävaraisten ammattiopinto·
21659: tus on ylivoimaisesti tärkein koko maamme lainat" lisäyksenä 1 miljoona markkaa
21660: nuorisolle. Kukaan ei saisi jäädä taloudellisten käytettäväksi ammattiopintojen edistä-
21661: vaikeuksien ja varattomuuden vuoksi kykyjensä miseen.
21662: vastaavaa koulutusta vaille. Tämä on kansakun·
21663: nan etu.
21664: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21665:
21666: Veikko Vennamo.
21667: 1656
21668:
21669: IV,717.-Rah.al. N:o 547.
21670:
21671:
21672:
21673:
21674: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi oma-
21675: kotitalojen ja omistusasuntojen rakentamiseen.
21676:
21677:
21678: E d u s kun n a 11 e.
21679:
21680: Nykyinen ennen kaikkea kasvavissa suurasu- tamisen hyväksi. Nämä varat ovat lisäksi mitä
21681: tuskeskuksissa jatkuvasti paheneva asuntopula taloudellisimpia työllisyysvaroja, jolloin varsi-
21682: ja kohtuuttomat vuokrat johtuvat tärkeältä naisia työllisyysvaroja säästyy.
21683: osalta siitä, että valtaa pitävät ja hallituspuo- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21684: lueet syrjivät omistusasuntoja ja kansalaisten
21685: omatoimista rakentamista. Koska koti on ter- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21686: veen yhteiskunnan ydin, ei tällaisen asiantilan tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 26.12.83
21687: jatkumista ja pahenemista voida sallia. Tästä asuntolainat-momentille 50 miljoonaa
21688: syystä on varoja nimenomaan osoitettava !ai- markkaa käytettäväksi lainoina omakoti-
21689: noiksi omistusasuntojen ja omakotitalojen ra- talojen ja omistusasuntojen rakentami-
21690: kentamista varten. Tällöin kansan hartiapankki seksi ja korjaamiseksi maassamme.
21691: ja muut varat tulevat myös asuntopulan pois-
21692: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21693:
21694: Veikko Vennamo.
21695: 1657
21696:
21697: IV,718.- Rah.al. N:o 548.
21698:
21699:
21700:
21701:
21702: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsiperheiden
21703: asumistukea varten.
21704:
21705:
21706: Ed u s kun n a II e.
21707:
21708: Kun vanhojen puolueiden laiminlyönnit ja Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21709: toimenpiteet asuntoasioissa ovat vain pahenta-
21710: neet asuntopulaa ennen kaikkea kasvavissa suur- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21711: asutuskeskuksissa ja kun tästä syystä vuokrataso tulo- ja menoarvioon 26.14.50 momen-
21712: on maassamme kohtuuttoman korkea, on vält- tille "Lapsiperheiden asumistuki" li-
21713: tämätöntä, että lapsiperheiden asumistukea säyksenä 5 miljoonaa markkaa käytettä-
21714: myönnetään entistä laajemmin. Ellei näin ta- väksi kunnollisen asunnon puutteessa ja
21715: pahdu, ei uusista asunnoista ole todella tarvit- taloudellisissa vaikeuksissa olevien hy-
21716: seville mitään hyötyä, sillä heillä ei ole varaa väksi.
21717: asua näissä asunnoissa.
21718: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21719:
21720: Veikko Vennamo.
21721: 1658
21722:
21723: IV,719.- Rah.al. N:o 549.
21724:
21725:
21726:
21727:
21728: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan uumenissa
21729: piilevien rikkauksien esille saamiseen.
21730:
21731:
21732: E d u s k u n n a 11 e.
21733:
21734: Maassamme on piileviä rikkauksia maan Mainituilla perusteluilla esitän kunnioittaen,
21735: uumenissa. Teollisuuden kehittämiseksi ja työl-
21736: lisyyden parantamiseksi olisi nämä maan rikkau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21737: det saatava kiireellisesti kansamme tuottavaan tulo- ;a menoarvioon 32.61.21 momen-
21738: käyttöön. Kuitenkin on hallitus esittänyt geo- tille 500 000 markkaa käytettäväksi
21739: logisiin tutkimuksiin huomattavan vähän varoja. maan uumenissa piilevien rikkauksien
21740: Tämä ei ole kansantaloudellisesti järkevää. esille saamiseksi.
21741: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21742:
21743: Veikko Vennamo.
21744: 1659
21745:
21746: IV,720.- Rah.al. N:o 550.
21747:
21748:
21749:
21750:
21751: Vennamo: Korotet11n määrärahan osoittamisesta avustukseksi
21752: maan köyhimmille kunnille yleisten ammattikoulujen perus-
21753: tamiseen ja ylläpitämiseen.
21754:
21755:
21756: E d u s k u n n a 11 e.
21757:
21758: Vanhojen puolueiden kehitysalueita köyhdyt- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21759: tävä talouspolitiikka on tuonut näiden alueiden
21760: nuorisolle suuria kärsimyksiä. Tuhannet van· että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21761: hemmatkin ihmiset joutuvat lähtemään ilman tulo- ja menoarvioon 29.71.34 momen-
21762: ammattikoulutusta pois kodeistaan. Vähin mitä tille "Erikoisavustus maan köybimmille
21763: valtiovalta voi tehdä syyttömästi kärsimään jou- kunnille yleisten ammattikoulujen pe-
21764: tuneiden ihmisten hyväksi on ammattikoulutus. rustamiseen ja ylläpitämiseeti' lisäyk-
21765: Tämä taas vaatii ammattikouluja, joihin voitai- senä 200 000 markkaa.
21766: siin käyttää jopa tyhjentyviä kansakouluja.
21767: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21768:
21769: Veikko Vennamo.
21770:
21771:
21772:
21773:
21774: 69 E 746/68
21775: 1660
21776:
21777: IV,721.- Rah.al. N:o 5.51.
21778:
21779:
21780:
21781:
21782: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta sairaiden hy-
21783: väksi.
21784:
21785:
21786: E d u s k u n n a II e.
21787:
21788: Hallitus on esittänyt sairauskorvausten mää- mään. Onkin pidettävä oikeana sitä, että sairaus-
21789: rärahan vähentämistä yli puolella 65 miljoonasta päivärahan tulee olla samansuuruinen kaikille,
21790: nykymarkasta 30 miljoonaan nykymarkkaan. jolloin säästetään myös valtion tarpeettomia me-
21791: Tällainen kylmyys sairaita kohtaan ei ole hy- noja.
21792: väksyttävää. Sitävastoin hallitus kyllä pitää suu- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21793: rituloisten sairauspäivärahan varsin huomatta-
21794: vasti korkeampana kuin tavallisten kansalaisten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21795: Mutta eikö sairaus ole kaikille samanlainen on- tulo- ja menoarvion momentille
21796: nettomuus ja eikö sairaudesta juuri heikompi- 33.19.60 lisäyksenä 35 miljoonaa mark-
21797: varaisen syytön perhe joudu nopeammin kärsi- kaa käytettäväksi sairaiden hyväksi.
21798: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21799:
21800: Veikko Vennamo.
21801: 1661
21802:
21803: IV,722.- Rah.al. N:o 552.
21804:
21805:
21806:
21807:
21808: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylä-
21809: teiden tekemiseen.
21810:
21811:
21812: E d u s k u n n a 11 e.
21813:
21814: Hallitus on esittänyt vanhojen kunnan- ja ky- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21815: läteiden tekemiseen määrärahan varsin pieneksi.
21816: Näin tarpeettomasti lisätään maaseudun syrjäi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21817: sempien kuntien ja syrjäisempien alueiden väes- tulo- ja menoarvioon momentille
21818: tön tiekustannuksia. Tämä ei ole oikeudenmu- 31.24.32 lisäyksenä 500 000 markkaa
21819: kaista semminkin, kun hallituksen talouspoliit- käytettäväksi kunnan- ja kyläteiden te-
21820: tisen linjan vuoksi kaikki kustannukset ja me- kemiseen.
21821: not nousevat.
21822: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21823:
21824: Veikko Vennamo.
21825: 1662
21826:
21827: IV,723.- Rah.al. N:o 553.
21828:
21829:
21830:
21831:
21832: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi
21833: otettavien kunnan- ;a kyläteiden kuntonpanoon.
21834:
21835:
21836: E d u s k u n n a 11 e.
21837:
21838: Kun hallitus on esittänyt paikallisteiksi otet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21839: tavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanoa var- tulo- ja menoarvioon momentille
21840: ten varsin vähän varoja ilman asiallisia perus- 31.24.33 lisäyksenä 500 000 markkaa
21841: teita ja tästä syystä laajat alueet joutuvat kär- käytettäväksi paikallisteiksi otettavien
21842: simään kohtuuttomia kustannuksia, esitän kun- kunnan- ;a kyläteiden kuntoonpanon
21843: nioittaen, avustustukemiseen.
21844: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21845:
21846: Veikko Vennamo.
21847: 1663
21848:
21849: IV,724.- Rah.al. N:o 554.
21850:
21851:
21852:
21853:
21854: Vennamo: Korotettm määrärahan osoittamisesta yksityisten tei-
21855: den kunnossapitoon ;a tekemiseen.
21856:
21857:
21858: E d u s k u n n a 11 e.
21859:
21860: Maaseutua vieroksuvan talouspolitiikan mu- raja. Tämä on johtanut ja johtaa kohtuutto-
21861: kaisesti on paljon pienempiä teitä määrätty yk- muuksiin.
21862: sityisteiden luokkaan. Nämä tiet rasittavat tie- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21863: osakkaita raskaasti, vaikka teitä voivat käyttää
21864: kaikki kansalaiset jopa niin, että autoliikenteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21865: vuoksi tällaisesta tiestä on voinut muodostua tulo- ia menoarvioon momentille
21866: huomattavasti liikennöity tie. Kuitenkaan hal- 31.24.50 lisäyksenä 1 milioona markkaa
21867: litus ei ole esittänyt yksityisteiden kunnossapi- käytettäväksi yksityisten teiden kunnos-
21868: toon ja tekemiseen alkuunkaan riittävästi va- sapidon ;a tekemisen avustamiseen.
21869: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21870:
21871: Veikko Vennamo.
21872: 1664
21873:
21874: IV,725.- Rah.al. N:o 555.
21875:
21876:
21877:
21878:
21879: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
21880: köistämisen tukemiseen.
21881:
21882:
21883: E d u s kun h a 11 e.
21884:
21885: Maaseudun ·sähköistäminen on syrjäseuduilla tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
21886: vielä kesken. Samoin on sähkön hinta yrityk- 32.89.43 "Maaseudun sähköistämisen
21887: sille ja ·maatalouksille liian korkea. Lisäksi ni- tukeminen"-momentille 1 milioona
21888: menomaan pienteollisuusyritysten liittymismak- markkaa, käytettäväksi syrjäseutujen
21889: sut ovat kohtuuttoman raskaat. Niiden kaikkien sähköistämiskustannusten alentamiseksi,
21890: alentamiseen tarvitaan välttämättä työllisyyden- pienyritysten liittymismaksujen tuke-
21891: kin edun nimessä valtion varoja. miseksi sekä sähkön hinnan pitämiseksi
21892: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, yrityksille ;a maatalouksille kohtuulli-
21893: sena.
21894: että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21895: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21896:
21897: Veikko Vennamo.
21898: 1665
21899:
21900: IV,726.- Rah.al. N:o 556.
21901:
21902:
21903:
21904:
21905: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa-
21906: nien eläkkeitä varten.
21907:
21908:
21909: E d u s k u n n a 11 e.
21910:
21911: Valtaa pitävät vanhat puolueet ovat suhtau- 10 miljoonaa markkaa jo yksistään puoluetu·
21912: tuneet erittäin kylmästi rintamaveteraaneihin. kiaisia varten.
21913: Monien viivyttelyjen jälkeen Koiviston hallitus Näistä ja monista muista syistä uudistan
21914: kuitenkin on lopulta esittänyt 5 miljoonaa ny- eduskunta-aloitteeni rintamaveteraanien ja hei-
21915: kymarkkaa käytettäväksi rintamaveteraanien dän perheittensä kunnollisiksi veteraanieläk-
21916: eläkkeisiin, mutta samalla hallitus on jättänyt keiksi sekä esitän, että eläkeikärajan tulisi olla
21917: voimaan päätöksensä, että tällainen eläke saa 50 vuotta ja veteraanieläkkeen vähintään kun-
21918: olla enintään 2 markkaa päivässä. Näin pieni nollisen kansaneläkkeen suuruinen. Lisäksi esi-
21919: eläke on tarvitsevien rintamaveteraanien ja hei- tän, että veteraanieläkettä voitaisiin maksaa
21920: dän perheittensä häpäisemistä. kaikille viimeisiin sotiin sekä vapaussotaan -
21921: Kun nyt hallituspuolueet hurskastelevat, että olivatpa he olleet millä puolella tahansa -
21922: he ovat muka rintamaveteraanien asialla, niin osallistuneille tarvitseville henkilöille ja heidän
21923: tämä on koko Suomen kansan pettämistä. Vai- perheilleen. Hallitus on unohtanut vapaussodan
21924: taa pitävien vieroksuva ja väheksyvä asenne rin- rintamaveteraanit sekä lisäksi rajoittanut eläke-
21925: tamaveteraaneja kohtaan ansaitsee kansan täy- mahdollisuudet vain varsinaisiin sotatoimiin
21926: den tuomion. Sellainen ei ole asiallista menet- osallistuneisiin. Varat voitaisiin saada työllisyys-
21927: telyä. Sitäpaitsi kunnolliset veteraanieläkkeet varoista ja eläkerahastoista.
21928: säästäisivät moninkertaisesti valtion työllisyys- Mainituilla perustetuilla esitän kunnioittaen,
21929: menoja. Maksaahan nykyisenlaisilla työllisyys-
21930: toimenpiteillä yksi työhön sijoitettu henkilö yh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21931: teiskunnalle keskimäärin lähes 3 000 nykymark- tulo- ;a menoarvioon 33.22.50 momen-
21932: kaa kuukaudessa, vaikka työhön sijoitettu saa tille lisäyksenä 15 miljoonan markan
21933: vain häpeällisen pientä ansiota. määrärahan vähintään 250 markan suu-
21934: Kun tarvitsevien rintamaveteraanien eläke- ruisen veteraanieläkkeen kuukaudessa
21935: asia on jälleen vesitetty, niin vanhat puolueet myöntämiseksi jokaiselle tarvitsevalle
21936: vetoavat varojen puutteeseen. Kuitenkin tässä 50 vuotta täyttäneelle rintamaveteraa-
21937: samassa budjettiesityksessä on riittänyt varoja nille ja hänen perheelleen.
21938: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21939:
21940: Veikko Vennamo.
21941: 1666
21942:
21943: IV,727.-Rah.al. N:o 557.
21944:
21945:
21946:
21947:
21948: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuivatustöiden
21949: vuotuismaksuien tdentamiseksi.
21950:
21951:
21952: E d u s k u n n a 11 e.
21953:
21954: Maassamme on suoritettu kuivatustyötä Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21955: aivan liian hitaasti. Monet työt ovat myös tul-
21956: leet hyvin kalliiksi, jotka kustannukset koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21957: tuuttomasti rasittavat osakkaita. Kuitenkin tulo- ja menoarvioon 30.22.40 momen-
21958: kuivatustyöt olisivat tuottavia työllisyystöitä. tille "Valtion apu kuivatustöihinn li-
21959: On myös hämmästyttävää, että hallitus esittää säyksenä 2 miljoonaa markkaa kuiva-
21960: vähennettäväksi perimättä jätettävien kustan- tustöiden vuotuismaksu;en alentami-
21961: nusten määrärahaa 40 prosentilla. Tämä ei ole seksi kohtuullisiksi.
21962: oikein.
21963: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21964:
21965: Veikko Vennamo.
21966: 1667
21967:
21968: IV,728.- Rah.al. N:o 558.
21969:
21970:
21971:
21972:
21973: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen so·
21974: kerijuurikasviljelyn edistämiseen.
21975:
21976:
21977: E d u s k u n n a 11 e.
21978:
21979: Kotimaisen sokerin tuotantoa on kotimai- paljon taloudellisempaa ja halvempaa kuin työl-
21980: sena työnä ja tuotantona edistettävä. Hallitus lisyystöiden kustantaminen.
21981: on kuitenkin ollut sokerijuurikkaan viljelijöille Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21982: kylmäkiskoineo ja kuluttaa mieluummin ulko-
21983: maisia valuuttoja ulkomaisen sokerijuurikkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
21984: tuomiseksi maahamme. Vaikka kotimainen so- tulo- ;a menoarvioon 30.32.44 momen-
21985: kerijuurikas tyydyttää nykyisin vain noin 20 tille "Kotimaisen sokerituotannon tur-
21986: prosenttia tarpeistamme, on hallitus kaiken vaaminen" lisäyksenä 10 miljoonaa
21987: kukkuraksi vähentänyt sokerijuurikkaan vilje- markkaa käytettäväksi kotimaisen soke-
21988: lyn edistämisvarat kolmanteen osaan nykyises- rijuurikasviljelyn edistämiseen.
21989: tään. Kuitenkin sokerijuurikkaan viljely on
21990: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
21991:
21992: Veikko Vennamo.
21993:
21994:
21995:
21996:
21997: 70 E 746/68
21998: 1668
21999:
22000: IV,729.- Rah.al. N:o .5.59.
22001:
22002:
22003:
22004:
22005: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta täydennyslisiksi erityislapsi-
22006: lisien saajille.
22007:
22008:
22009: Ed u s k u n n a II e.
22010:
22011: Kun hinnat ja maksut ovat nousseet jatku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22012: vasti, on välttämätöntä maksaa erityistä täy- tulo- ja menoarvioon luvun 33.37.
22013: dennyslisää erityislapsilisien saajille. Tämän uudelle momentille 3 miljoonaa mark-
22014: täydennyslisän tulisi olla 20 % erityislapsilisän kaa erityislapsilisien saajille.
22015: määrästä.
22016: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
22017: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
22018:
22019: Veikko Vennamo.
22020: 1669
22021:
22022: IV,730.-Fin.mot. N:o 560.
22023:
22024:
22025:
22026:
22027: Westerlund m.fl.: Angående anvisade av förhöjt anslag till lån
22028: för främjande av småindustri.
22029:
22030:
22031: T i 11 R i k s d a g e n.
22032:
22033: I 1969 års statsförslag föreslås en minsk- påvisar, att behovet av småindustrilån varit
22034: ning av småindustrilånbeloppet tili 10 miljo- och är allt fortfarande betydligt större än de
22035: ner mk. Att minska småindustrilånesumman summor, som stått tili buds.
22036: från nuvarande 20 miljoner mk tili 10 miljo- Efter år 1951 har man inom ovannämnda
22037: ner mk är för sysselsättningens upprätthållande näringsgrenar upprättat över 100 000 nya ar-
22038: en starkt försämrande åtgärd. Av de i årets betsplatser. Statens låneandel har härvid varit
22039: budget införda 20 miljonerna har redan över ca 10 000 arbetsplatser.
22040: 17 miljoner beviljats och långtifrån alla behov Med hänseende tili, att det årligen tili staten
22041: har kunnat ens hittilis tiligodoses. Enligt den inflyter i form av amortering och ränta på
22042: senaste affärsföretagskalkylen finns det i vårt tidigare beviljade lån ca 7 miljoner mark, är
22043: lands ca 40 000 företag, som idkar hantverk det , alltså inte numera så betungande för sta-
22044: och småindustri samt verkar inom service- ten att bevilja dessa småindustrilån. Enbart
22045: branschen och vilkas verksamhet tili största under fjolåret steg ·ovannämnda amorteringar
22046: delen sker med tillhjälp av mänsklig arbets- jämte räntor tili 7 257 428 mark.
22047: kraft. Inom dessa arbetar ca .306 000 personer Med hänseende tili ovanstående och andra
22048: eller ca hälften av hela industrins arbetskraft. därmed sammanhängande omständigheter före-
22049: I stastbudgeten har sedan år 1951 funnits slås vördsamt,
22050: ett småindustrilåneanslag. Sedan år 1951 har
22051: småindustrilån beviljats tilisammans ca 120 att Riksdagen i 1969 års statsförslag
22052: miljoner mark. Numerärt är de beviljade lånen under momentet 32.80.83 måtte höja
22053: ca 4 500. Under motsvarande tid har lån an- anslaget till lån för främjande av små-
22054: sökts för ca 720 miljoner mark. Dessa siffror industrin med 10 000 000 mark.
22055: Helsingfors den 16 oktober 1968.
22056:
22057: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik.
22058: Magnus KuU. Ingvar S. Melin.
22059: Carl Olof Tallgren.
22060: 1670
22061:
22062: IV,730.-Rah.al. N:o 560. Suomennos.
22063:
22064:
22065:
22066:
22067: Westerlund ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienteol-
22068: lisuuden edistämislainoiksi.
22069:
22070:
22071: E d u s k u n n a 11 e.
22072:
22073: Vuoden 1969 tulo- ja menoarviossa ehdote- Vastaavana aikana lainoja on haettu noin 720
22074: taan pienteollisuuslainamäärää vähennettäväksi miljoonaa markkaa. Nämä luvut osoittavat, et-
22075: 10 miljoonaan markkaan. Pienteollisuuslaina- tä pienteollisuuslainojen tarve on ollut ja on
22076: määrän vähentäminen nykyisestä 20 miljoo- yhä edelleen melkoista suurempi kuin ne mää-
22077: nasta markasta 10 miljoonaan markkaan on rät, jotka ovat olleet käytettävissä.
22078: työllisyyden ylläpitämistä ajatellen suuresti Vuoden 1951 jälkeen yllämainituilla elinkei-
22079: huonontava toimenpide. Tämän vuoden meno- nonaloilla on luotu yli 100 000 uutta työpaik-
22080: arvioon otetuista 20 miljoonasta on jo yli 17 kaa. Valtion lainaosuus on tällöin ollut noin
22081: miljoonaa myönnetty eikä läheskään kaikkia 10 000 työpaikkaa.
22082: tarpeita ole edes tähän saakka voitu tyydyttää. Ottaen huomioon, että valtiolle kertyy vuo-
22083: Tuoreimman liikeyrityslaskelman mukaan sittain aikaisemmin myönnettyjen lainojen kuo-
22084: maassamme on noin 40 000 yritystä, joissa letuksina ja korkoina noin 7 miljoonaa mark-
22085: harjoitetaan käsityötä ja pienteollisuutta sekä kaa, ei valtiolle nykyään siis käy kovin ras-
22086: jotka toimivat palvelualoilla ja joiden toiminta kaaksi myöntää näitä pienteollisuuslainoja. Yk-
22087: tapahtuu suurimmaksi osaksi ihmistyövoimaa sin viime vuoden aikana yllämainitut kuole-
22088: apuna käyttäen. Näissä työskentelee noin tukset ynnä korot olivat 7 257 428 markkaa.
22089: 306 000 henkilöä eli noin puolet koko teolli- Yllä esitettyyn ja muihin siihen liittyviin
22090: suuden työvoimasta. seikkoihin viitaten ehdotetaan kunnioittaen,
22091: Tulo- ja menoarviossa on vuodesta 1951 ol-
22092: lut pienteollisuuslainamääräraha. Vuodesta että Eduskunta korottaisi vuoden
22093: 1951 pienteollisuuslainoja on myönnetty yh- 1969 tulo- ja menoarviossa 32.80.83
22094: teensä noin 120 miljoonaa markkaa. Myön- mom. kohdalla olevaa pienteollisuuden
22095: nettyjen lainojen lukumäärä on noin 4 500. edistämislainoiksi tarkoitettua määrära-
22096: haa 10 000 000 markalla.
22097: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
22098:
22099: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik.
22100: Magnus Kull. Ingvar S. Melin.
22101: Carl Olof Tallgren.
22102: 1671
22103:
22104: IV,731.- Fin.mot. N:o 561.
22105:
22106:
22107:
22108:
22109: Westerlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för planering
22110: av tilläggsutrymmen för Borgå lyceum.
22111:
22112:
22113: T i 11 R i k s d a g e n.
22114:
22115: De förbättrade kommunikationerna har bl.a. De disponibla utrymmena är ej inredda tili mat-
22116: haft tili följd att en stor del av de elever, som salat utan tili klubb- och hobbyrum, varför
22117: nu besöker läroverk under läsåret bor i sina stora ommöbleringar måste göras varje dag så-
22118: hem, ofta på ett avsevärt avstånd från skolorten. väl före som efter måltiderna. Utrymmena för
22119: Sådana elever är dock tvungna att inta sin fru- utportionering och diskning är alltför små,
22120: kost i staden, då den korta frukostrasten icke mattransporten synnerligen besvärlig m.fl. på
22121: räcker tili för en resa fram och åter tili hem- saken negativt inverkande faktorer.
22122: met. En elevbespisning i skolans regi har där- En tillbyggnad tili lyceet som medför möj-
22123: för blivit aktuell i de flesta läroverk och även ligheter för en ändamålsenligt elevbespisning
22124: på många håll kunnat ordnas, i synnerhet i och i övrigt svarar mot tidens krav är och bör
22125: nybyggda skolor, som utrustats med kök och betraktas som ett ofrånkomligt behov. En tili-
22126: matsal. Borgå lyceum har det tyvärr synnerligen byggnad kunde lämpligen byggas i anslutning
22127: illa ställt i detta avseende. Situationen är den tili den nuvarande skolbyggnaden på skoltom-
22128: att någon bespisning hittilis icke kunnat ord- tens västra sida, där utrymme finnes. Ca 150
22129: nas inom skolans väggar och ej heller blir detta elever eller drygt 40 % av det totala elevanta-
22130: i framtiden möjligt inom de nuvarande lokalite- let deltar nu i måltiderna. En siffra som helt
22131: terna. sannolikt i framtiden ytterligare kommer att
22132: Under några år har eleverna genom tillmötes- växa.
22133: gående från Strömborgska läroverkets sida be- Med hänsyn tili ovanstående och andra där-
22134: retts möjlighet att inta frukost i deras matsal. med sammanhängande omständigheter föreslås
22135: Numera föreligger icke dessa möjligheter. Tack vördsamt,
22136: vare föräldrarådets och lärarkårens förenade
22137: ansträngningar har en bespisning under inne- att Riksdagen i 1969 års stats/ör-
22138: -varande läsår fåtts tili stånd på följande sätt: slag måtte uppta ett 40 000 mark stort
22139: Loka! för bespisning har upphyrts i stadens anslag för uppgörandet av erforderliga
22140: ungdomsgård varvid Strömborgska läroverket ritningar och för planering av sådana
22141: levererar matportionerna. tilläggsutrymmen tili Borgå lyceum,
22142: Arrangemanget måste dock betraktas som en som medför att elevernas frukost kan
22143: direkt nödlösning och ett tillfälligt provisorium. såväl tillredas som intas i skolan.
22144: Helsingfors den 11 oktober 1968.
22145:
22146: Henrik Westerlund. Ingvar S. Melin. Victor Procope.
22147: Magnus Kull. Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
22148: 1672
22149:
22150: IV,731.- Rah.al. N:o 561. Suomennos
22151:
22152:
22153:
22154:
22155: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Borgå lyceum nimi-
22156: sen koulun lisätilojen suunnittelemista varten.
22157:
22158:
22159: E d u s k u n n a 11 e.
22160:
22161: Parantuneet liikenneolosuhteet ovat mm. Järjestelyä on kuitenkin pidettävä aivan hätä-
22162: aiheuttaneet, että suurin osa nyt oppikoulua ratkaisuna ja tilapäisenä olotilana. Käytettäviä
22163: käyvistä oppilaista asuu lukuvuoden aikana ko- tiloja ei ole sisustettu ruokasaleiksi vaan kerho-
22164: deissaan, usein huomattavan matkan päässä ja harrastetiloiksi, minkä vuoksi joka päivä on
22165: koulupaikkakunnalta. Sellaisten oppilaiden on siirrettävä huonekaluja niin ennen aterioita
22166: kuitenkin pakko syödä aamiaisensa kaupungissa, kuin niiden jälkeenkin. Tilat ruoan jakelua ja
22167: koska lyhyt aamiaistauko ei riitä matkaan ko- astioiden pesemistä varten ovat liian pienet,
22168: tiin ja takaisin. Koulun ohjauksessa tapahtuva ruoankuljetus on varsin vaivalloista ja tilantee-
22169: oppilasruokailu on senvuoksi tullut ajankohtai- seen vaikuttavat monet muut kielteiset seikat.
22170: seksi useimmissa oppikouluissa ja monilla ta- Lyseon sellaista lisärakennusta, joka suo
22171: hoilla tämä on voitu järjestääkin, varsinkin mahdollisuudet tarkoituksenmukaiseen oppilas-
22172: vastarakennetuissa kouluissa, jotka on varus- tuokailuun ja muutoin vastaa ajan vaatimuksia,
22173: tettu keittiöin ja ruokasalein. Tässä suhteessa on pidettävä ehdottomasti tarpeellisena. Lisära-
22174: Borgå lyceum valitettavasti on varsin huonossa kennus voitaisiin sopivasti rakentaa nykyiseen
22175: asemassa. Tilanne on se, ettei tähän saakka ole koulurakennukseen liittyvänä koulutontin länsi-
22176: voitu järjestää minkäänlaista ruokailua koulun laidalle, jossa on tilaa. Noin 150 oppilasta eli
22177: seinien sisäpuolella eikä tämä tulevaisuudessa- runsaat 40 % oppilaiden kokonaismäärästä osal-
22178: kaan käy mahdolliseksi nykyisissä huonetiloissa. listuu nyt aterioihin, luku, joka aivan toden-
22179: Muutamien vuosien aikana oppilaat ovat näköisesti tulevaisuudessa vielä kasvaa.
22180: Strömborgska löroverket nimisen koulun hyvän- Edellä olevaan ja muihin asiaan liittyviin
22181: tahtoisuudesta saaneet mahdollisuudet syödä seikkoihin viitaten ehdotamme kunnioittaen,
22182: aamiaisensa sanotun koulun ruokasalissa. Tämän
22183: lukuvuoden alusta lukien näitä mahdollisuuksia että Eduskunta vuoden 1969 tulo- ja
22184: ei enää ole. Vanhempainneuvoston ja opettaja- menoarvioon ottaisi 40 000 markan
22185: kunnan yhteisin ponnistuksin ateriointi tänä määrärahan tarpeellisten piirustusten ja
22186: lukuvuonna on järjestetty seuraavalla tavalla: suunnitelmien tekemiseksi sellaisten
22187: huoneisto ateriointia varten on vuokrattu kau- lisätilojen saamiseksi Borgå lyceum ni-
22188: pungin nuorisotalosta Strömborgska läroverke- miselle koululle, että oppilaitten aamiai-
22189: tin toimittaessa ruoka-annokset. nen voidaan sekä valmistaa että nauttia
22190: koulussa.
22191: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
22192:
22193: Henrik Westerlund. Ingvar S. Melin. Victor Procope.
22194: Magnus Kull. Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
22195: 1673
22196:
22197: IV,732.- Rah.al. N:o 562.
22198:
22199:
22200:
22201:
22202: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutusteiden
22203: rakentamiseen, peruskor;auksiin ia kunnossapitoon.
22204:
22205:
22206: Ed u s kun n a II e.
22207:
22208: Hallitus on vuoden 1969 tulo- ja menoar- sinä. Esimerkiksi yhdessä ainoassa Lapin lää-
22209: vioesityksessään ehdottanut asutusteiden pe- nin kunnassa Ranualla on tällaisia keskeneräi-
22210: rusparannuksiin ja kunnossapitoon varoja vain siä asutusvaroilla aloitettuja teitä n. 250 kilo-
22211: 1 500 000 markkaa, mikä tietää 200 000 mar- metriä. Useimmilla näistä teistä ei voida lain-
22212: kan vähennystä edellisen vuoden määrärahaan kaan liikennöidä, koska sillat puuttuvat ja ai-
22213: verrattuna. Vielä kaksi vuotta sitten käytti val- kanaan ajetut tiepenkat ovat jääneet hoitoa
22214: tio tähän tarkoitukseen varoja 2 800 000 mk, vaille. Vastaavanlainen on tilanne koko Poh-
22215: eli 1 300 000 mk. enemmän, mitä nyt esite- jois-Suomessa, missä tieverkosto on muutenkin
22216: tään. Vuoden 1967 tilinpäätöksen mukaan käy- liian harva. Lisäksi tällä alueella on kymmenit-
22217: tettiin varoja asutusteiden perusparannuksiin, täin valmiita teiden rakentamista koskevia
22218: teidentekoon ja kunnossapitoon 2 100 00 mark- suunnitelmia, jotka ovat määrärahojen vähäi-
22219: kaa. syyden vuoksi edelleenkin toteuttamatta. Mää-
22220: Hallituksen esitystä on pidettävä kerrassaan rärahan supistamisella lisätään työttömyyttä ja
22221: käsittämättömänä, koska varmaan hallituksenkin vaikeutetaan syrjäseutujen ihmisten toimeentu-
22222: piirissä tiedetään, että juuri tämän määrärahan loa.
22223: tarve on moninkertainen edellistenkin vuosien Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
22224: varaoksiin nähden. Erikoisesti lisääntyvän työt- kunnioittaen,
22225: tömyyden kourissa kamppailevaa Pohjois-Suo-
22226: mea koskee hallituksen menettely erittäin ki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22227: peäati. Siellähän on vielä tälläkin hetkellä kym- tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä 1. mili.
22228: meniä sellaisia kyliä ja alueita, joissa nämä työt markan suuruisen määrärahan asutustei-
22229: on kokonaan suorittamatta, tai joskus vuosia den rakentamista, peruskor;aamista ;a
22230: sitten aloitetut työt ovat pahasti keskeneräi- kunnossapitoa varten.
22231: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
22232:
22233: Pekka Vilmi. A. Holopainen.
22234: Katri-Helena Eskelinen. Veikko Hanhirova.
22235: Veikko Savela. Erkki Haukipuro.
22236: Hannes Paaso.
22237: 1674
22238:
22239: IV,733.- Rah.al. N:o 563.
22240:
22241:
22242:
22243:
22244: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankäyttölain
22245: ;a maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä rakennettujen
22246: keskeneräisien teiden rakennustyön jatkamiseen.
22247:
22248:
22249: Ed u s k u n n a 11 e.
22250:
22251: Hallitus on vuoden 1969 tulo- ja menoarvio- tuminen aiheuttaa asutetuille suunnattomia vai-
22252: ehdotuksessaan esittänyt maankäyttölain ja keuksia. Onhan tiet jo näiden asutusalueiden
22253: maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä ra- suunnitteluvaiheessa katsottu tarpeellisiksi. Li-
22254: kennettuja keskeneräisiä teitä varten vain säksi on otettava huomioon se, että näiden tie-
22255: 500 000 markan suuruisen määrärahan varaa- osien tultua valmiiksi rakennetuiksi, ovat edel-
22256: mista. Esitetty määräraha on 50 % pienempi, lytykset olemassa koko alueen runkotieverkos-
22257: kuin vuoden 1967 tilinpäätöksen mukaan tar- ton luovuttamiselle TVH:lle paikallistienä kun-
22258: koitukseen käytetty, joten se on kertakaikkiaan nossapidettäväksi. Näin vähävaraiset ja muu-
22259: riittämätön. toinkin vaikeuksissa elävät asukkaat saadaan
22260: Näitä maanhankintalain ja maankäyttölain vapautetuksi näiden teiden yksityisteinä kun-
22261: toimeenpanon yhteydessä rakennettuja yleis- nossapidosta ja heille annetaan tasaveroiset
22262: luontoisia teitä, joista suuri määrä on edelleen- olosuhteet yleisten liikenneväylien vaikutuspii-
22263: kin keskeneräisinä, on erittäin runsaasti. Pää- rissä asuviin nähden.
22264: osa näistä keskeneräisistä, lähinnä paikallisluok- Edellä esittämämme perusteella kunnioittaen
22265: kaan kuuluvista teistä on maamme vaikeim- ehdotamme,
22266: malla työttömyysalueella Lapin ja Oulun lää-
22267: neissä. Teiden kuntoonpanon viivästyminen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22268: johtunut yksinkertaisesti siitä syystä, että tä- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 500 000
22269: hän tarkoitukseen on jatkuvasti osoitettu liian markkaa maankäyttölain ja maanhan-
22270: vähän määrärahoja. kintalain yhteydessä rakennettavien kes-
22271: Tämä vuosia jatkunut epäkohta olisi vihdoin. keneräisien tietöiden jatkamista varten.
22272: kin saatava korjatuksi, sillä juuri teiden puut-
22273: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
22274:
22275: Pekka Vilmi. Veikko Savela. Veikko Hanhirova.
22276: Katri-Helena Eskelinen. A. Holopainen. Erkki Haukipuro.
22277: Hannes Paaso.
22278: 1676
22279:
22280: IV,734.- Rah.al. N:o 564.
22281:
22282:
22283:
22284:
22285: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
22286: tilatalouden kehittämisrahastoon.
22287:
22288:
22289: E d u s k u n n a 11 e.
22290:
22291: Maatilatalouksien kehittäminen, tilojen elio- tehtävien ja maksujen rahoittamiseen. Siitähän
22292: keipoistaminen ja lainoittaminen tapahtuu val- pitää rahoittaa ei vain yli 2.5 miljoonan maa~
22293: taosaltaan koko maassa maatilatalouden kehittä- seudun asukkaan asuntojen tarve, vaan myös
22294: misrahaston kautta tulevalla rahoituksella. Maa- huomattavat teiden ja siltojen rakentamista
22295: tilatalouden kehittämisrahastolle annettavaa koskevat määrärahat, tientekoavustukset, pe-
22296: valtion rahoitusta on viimeisten vuosien aikana rustamispalkkiot, metsänparannus- ja kuivatus~
22297: huomattavasti vähennetty, mikä on merkinnyt työt, maanosto- ja sisarosuuslainoitukset, pak-
22298: erityisesti Pohjois-Suomessa lisääntyviä vaike- kohuutokaupoilla myytävien tilojen lunastuk-
22299: uksia ja lisääntyvää työttömyyttä. Esimerkiksi set, asutustarkoitukseen otettujen valtion mai-
22300: vuonna 1961 olivat maankäyttö- ja asutustoi- den metsänhoitomaksut ja kirkollisverot ym.
22301: mintaan osoitetut varat huomattavasti suurem- Tällaista menettelyä ei voida pitää oikeuden-
22302: mat, mitä ne ovat tällä hetkellä. Kuitenkin mukaisena, eikä valtakuntamme tasapainoisen
22303: mainitusta vuodesta lähtien on tapahtunut lä- kehittämisen kannalta hyväksyttävänä. Se kos-
22304: hes 50 % :n suuruinen rahanarvon aleneminen. kee erittäin kipeästi kaikkein . vaikeimmassa
22305: Samana aikana, jolloin valtion muut budjetti- asemassa olevia kansalaisia, joilla asunto-olot
22306: menot ovat paisuneet yli kaksinkertaisiksi, ovat ovat kaikkein heikommat, tilat elinkelvottomia
22307: maankäyttömäärärahat markkamääräisestikin ja perusparannusten tarpeessa. Varojen osoitta-
22308: pienentyneet noin 50 % :lla. misessa ja valtion huolenpidossa on syntynyt
22309: Osoituksena valtiovallan kylmäkiskoisuu- sellainen epäsuhde, että se on kiireesti korjat-
22310: desta tilojen eliokeipoistamisen jatkamista koh- tava. Muutoin on seurauksena nykyistä suu-
22311: taan on syytä mainita myös arava- ja asutusva- rempi katkeruus yhteiskuntaa kohtaan sekä
22312: rojen käytössä tapahtunut huomattava muutos. myös valtion ja kuntien työllisyysmenojen. jat-
22313: Vielä muutama vuosi sitten olivat molemmat kuva lisääntyminen, mikä puolestaan johtaa
22314: määrärahat samalla tasolla. Nyt kahtena viimei- epäterveeseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
22315: senä vuotena maatilatalouden kehittämisrahas- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
22316: tolle on osoitettu varoja vain 1/6 osa siitä, kunnioittaen,
22317: mitä aravan kautta tapahtuvaan asuntotuotan-
22318: non tukemiseen on varoja myönnetty. Kuiten- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22319: kin noin 2.5 miljoonan maaseudun asukkaan ja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22320: yleensä viljelijäperheiden asumistaso on kaik- 20 000 000 markan suuruisen määrä-
22321: kein heikoin. Lisäksi maatilatalouden kehittä- rahan siirtona maatilatalouden kehittä-
22322: misrahaston varojen käyttö jakaantuu kymme- misrahastoon.
22323: niin eri tarkoituksiin, myös valtiolle kuuluvien
22324: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
22325:
22326: Pekka Vilmi. A. Holopainen. Erkki Haukipuro.
22327: Katri-Helena Eskelinen. Veikko Hanhirova. Hannes Paaso.
22328: Veikko Savela.
22329:
22330:
22331:
22332: 71 E 746/68
22333: 1676
22334:
22335: IV,7.35.- Rah.al. N:o 565.
22336:
22337:
22338: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamamiesten
22339: eläkkeisiin.
22340:
22341: E d u s k u n n a 11 e.
22342: Viimeisissä sodissa palvelleiden rintamamies- säästetään työllisyysvaroja huomattavasti. Myös
22343: ten eläkekysymys on maassamme edelleenkin työllisyyden nykyinen hoitotapa muodostuisi
22344: hoitamatta, vaikka sodan päättymisestä on ku- inhimillisemmäksi, sillä nykyisin nuoria ja ter-
22345: lunut jo yli kaksi vuosikymmentä. Tänä "odo- veitä miehiä makuutetaan kassa- ja korvauslin-
22346: tusaikana" ovat rintamamiesten rivit harventu- jalla, vanhempien sekä monasti sairaiden rinta-
22347: neet ja varsin monia on kohdannut vakava sai- mamiesten saadessa elantonsa jossain etäällä
22348: raus sekä pysyvä työkyvyttömyys. Sodan jäljet, olevalla työttömyystyömaalla. Eläkekysymystä
22349: rintamaolosuhteista lähtöisin olevat vaivat ja järjestettäessä olisi kiinnitettävä huomio myös
22350: sairaudet ovat aivan yleisiä jokaisen rintamilla ilmaisen lääkärintarkastuksen, sairaalahoidon
22351: olleen kohdalla. Onkin järkyttävää tilastoihin sekä asuntokysymyksen järjestämiseen. Lähtö-
22352: perustuen todeta, että rintamapalveluksessa ol- kohtana lakisääteistä eläkekysymystä koskevaa
22353: leiden keski-ikä on tuntuvasti keskimääräistä lakiesitystä annettaessa on pidettävä sitä, että
22354: alhaisempi. Hyvin monet ovat jo 50 vuoden rintamamiehiä ei jaeta epäoikeudenmukaisella
22355: ikään ehdittyään saavuttaneet matkansa pään. tavalla eri kasteihin, ja että myös maaseudun
22356: Tähän on varmaan omakohtaisesti koetuilla so- pienviljelijärintamamies pääsee tasavertaisesti
22357: tavuosilla oma vaikutuksensa. eläkkeen piiriin.
22358: Kun vielä elossa olevien rintamamiesten Koska rintamamiesten eläkkeitä koskevaa
22359: mahdollisuudet perheensä huoltamiseen ovat lakiesitystä ei ole vieläkään annettu ja asian
22360: yleensä huop1attavasti heikentyneet, olisi eläke- lopullinen järjestäminen näyttää valitettavasti
22361: kysymyksen järjestäminen lakisääteisesti otet- edelleenkin viipyvän, on asia hoidettava vielä
22362: tava kiireellisesti ratkaistavaksi. Ei ole moraa- tulevanakin vuotena varaamaila valtion tulo-
22363: lisesti oikein, että tällä kohtaa jatketaan vain ja menoarvioon riittävä määräraha. Kun kulu-
22364: tutkimuksia. Yhteiskunnan velvollisuutena on valle vuodelle tähän tarkoitukseen varattu
22365: pitää huolta niistä jäsenistään, jotka ovat so- 1 miljoonan markan määräraha on osoittautu-
22366: dassa menettäneet huoltajansa tai terveytensä. nut täysin riittämättömäksi, on määrärahaa
22367: Sotilasvammalakien mukaiset eläkkeet ja etuu- tuntuvasti korotettava. Katsomme myös, että
22368: det on jatkuvasti pidettävä yleisen kustannus- hallituksen ehdottama 5 miljoonan markan
22369: tason nousua vastaavalla tasolla. Mutta tämän määräraha ei riitä edes vaikeimpienkaan ta-
22370: lisäksi myös niitä sodissa mukana olleita var- pausten hoitamiseen. Käsityksemme mukaan
22371: ten, jotka normaalia aikaisemmin ovat menet- valtiovallan velvollisuus on vihdoinkin tehdä
22372: täneet työkykynsä tai osan siitä, mutta eivät oikeutta myös niille jäsenilleen, jotka parhaat
22373: ole oikeutettuja saamaan sotilasvammalakien miehuusvuotensa ja terveytensä ovat kansakun-
22374: mukaisia korvauksia, myös heitä varten olisi nan yhteiseksi hyväksi uhranneet.
22375: kiireellisesti annettava erillinen sotaveteraanien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22376: eläkelaki, tai asia olisi hoidettava kansaneläke- nioittaen,
22377: lakia muuttamalla siten, että kansaneläkkee-
22378: seen oikeuttavaksi ikärajaksi määrättäisiin rin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22379: tamamiesten kohdalla 55 vuotta. Rintamamies- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
22380: ten saattaminen kansaneläkkeen piiriin ei ole markan suuruisen määrärahan eläk-
22381: taloudellisestikaan mikään ylivoimainen teh- keiden maksamiseen vaikeassa talou-
22382: tävä, koska eläkekysymyksen järjestämisellä dellisessa asemassa oleville vuosien
22383: 1939--45 rintamamiehille.
22384: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1968.
22385: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova. Veikko Honkanen.
22386: Paavo Niinikoski. Matti Mattila. Esu Niemelä.
22387: Reino Kangas. Erkki Haukipuro. Hannes Paaso.
22388: Aulis Sileäkangas. Heimo Linna. Arvo Pentti.
22389: 1677
22390:
22391: IV,736.- Rah.al. N:o 566.
22392:
22393:
22394:
22395:
22396: Vilponiemi. ym.: Määrärahan osoittamisesta Vähärauman yhteis-
22397: lyseon uudisrakennuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
22398:
22399:
22400: E d u s k u n n a II e.
22401:
22402: Valtio on sitoutunut syyskuun 1 päivästä see Vähärauman kaupunginosassa ja jota tont-
22403: 1970 alkaen vastaamaan Porissa toimivan Vä- tia luovutettaessa valtio on antanut edellä mai-
22404: härauman yhteislyseon toimitiloista. Siihen nitun sitoumuksen. Tiettävästi uudisrakennuk-
22405: saakka on Porin kaupunki sitoutunut huoleh- sen suunnittelu on edennyt niin pitkälle, että
22406: timaan koulun huoneistotarpeesta. Määräajan rakennustyöhön voitaisiin ryhtyä. Kun koulu-
22407: jälkeen on erittäin vaikea väliaikaisissa tiloissa viranomaisten esityksestä huolimatta hallituk-
22408: järjestää tämän Porin uusimman valtion oppi- sen tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole esi-
22409: koulun toimintaa, sillä oppilasmäärä kasvaa tetty uudisrakennusta varten määrärahaa, ehdo-
22410: n. 80 oppilaalla vuodessa ja sen arvioidaan ole- tamme kunnioittavasti,
22411: van vuonna 1970 n. 500. Sen vuoksi olisi vält-
22412: tämätöntä ryhtyä koulun uudisrakennuksen ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22413: kentamiseen riittävän ajoissa, jotta koulun toi- tulo- ja menoarvion 29.42.74 momen-
22414: minta voisi häiriöittä jatkua vuoden 1970 jäl- tille 100 000 markan määrärahan Vähä-
22415: keen. rauman yhteislyseon uudisrakennuksen
22416: Porin kaupunki on luovuttanut Vähärauman rakennustöiden aloittamista varten.
22417: yhteislyseota varten sopivan tontin, joka sijait-
22418: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1968.
22419:
22420: Väinö Vilponiemi. Aulis Sileäkangas.
22421: A.V. Perheentupa. Margit Eskman.
22422: Uljas Mäkelä.
22423:
22424:
22425:
22426:
22427: 72 E 746/68
22428: 1678
22429:
22430: IV,737.-Rah.al. N:o '567.
22431:
22432:
22433:
22434:
22435: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyluodon sata-
22436: man edustalle rakennettavien aallonmurtajien rakennustöiden
22437: aloittamiseksi.
22438:
22439:
22440: E d u s k u n n a 11 e.
22441:
22442: Eduskunta hyväksyi yksimielisesti kevätis- vp.) mm. seuraavaa: "Asiantuntijain lausun-
22443: tuntokaudella 1963 toivomuksen, että hallitus noista valiokunta on tullut vakuuttuneeksi
22444: ottaisi' vuoden 1964 tulo- ja menoarvioesityk- siitä, että Mäntyluodon sataman sisääntuloväy-
22445: seen 500 000 mk:n määrärahan Mäntyluodon lille on välttämätöntä rakentaa aloitteessa mai-
22446: sataman edustalle rakennettavien Reposaaren, nitut aallonmurtajat, jotta voimakkaan aallo-
22447: Kallon ja Kolmikulman aallonmurtajien raken- kon haittavaikutukset vähenisivät, jäiden sup-
22448: nustöiden aloittamista varten. Hankkeen alus- poutuminen helpottuisi ja sataman teho lisään-
22449: tava suunnitelma oli laadittu Porin kaupungin tyisi. Aallonmurtajien rakentamisen yhteydessä
22450: toimesta. Määrärahaa ei kuitenkaan vuoden on suoritettava myös väyläruoppauksia, jolloin
22451: 1964 tulo- ja menoarviossa osoitettu, mutta liikenneturvallisuus paranee. Suunnitelmien
22452: tällöin Eduskunta lausui odottavansa hallituk- toteutuminen jakaantuu useamman vuoden
22453: sen toimenpiteitä hankkeen toteuttamiseksi. osalle. Parannussuunnitelmien toteuttamiseen
22454: Niinpä vuoden 1965 valtion tulo- ja menoar- olisi kuitenkin päästävä mahdollisimman pian.
22455: viossa osoitettiin varoja kyseisten aallonmurta- Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että jo
22456: jien rakentamista tarkoittavien lisätutkimusten ensi vuoden tulo- ·ja menoarviossa osoitetaan
22457: suorittamiseksi. töiden alkuunpanoa varten riittävän suuri mää-
22458: Silloin myönnetyn määrärahan turvin on räraha."
22459: suoritettu laajoja tutkimuksia Imatran Voiman Kun hallituksen ttdo- ja menoarvioesityk-
22460: tutkimuslaitoksissa. Saatujen tietojen mukaan sessä vuodelle 1969 · ei ole hanketta varten
22461: on tutkimusten perusteella valmistunut käyttö- osoitettu määrärahaa, ehdotamme kaiken edel-
22462: kelpoinen suunnitelma mainittujen aallonmur- läolevan perusteella kunnioittavasti,
22463: tajien rakentamiseksi. Nun kyseessä on verrat-
22464: tain laaja hanke, jonka toteutuminen kestää että Eduskunta ottaisi vuoden
22465: useita vuosia, olisi työn aloittamista varten 1969 valtion tulo- ja menoarvioon
22466: mahdollisimman pian voitava osoittaa varoja 1 500 000 mk:n määrärahan Mäntyluo-
22467: valtion tulo- ja menoarviossa. don sataman edustalle rakennettavien
22468: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta toteaa aallonmurtajien rakennustöiden aloitta-
22469: yksimielisessä mietinnössään n:o 67 (v. 1963 mista varten.
22470: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1969.
22471:
22472: Väinö Vilponiemi. Margit Eskman.
22473: 1679
22474:
22475: IV,738.- Rah.al. N:o 568.
22476:
22477:
22478:
22479:
22480: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
22481: noja varten.
22482:
22483:
22484: E d u s k u n n a 11 e.
22485:
22486: Nyt, jolloin ns. suuret ikäluokat ovat tulleet tulevaisuudessa lainojen suuruuteen j~ maksa-
22487: avioliittoikään, tulee soimittavien avioliittojen misperusteisiin. . ,
22488: määrä huomattavasti lisääntymään. Valtiontalouden kannalta kodinperustamiS.:
22489: Nuoret parit muodostavat vaikeissa olosuh- lainalakijärjestelmän käyttöönotto ei muodostu
22490: teissa elävän kansalaisryhmän. Vaikeuksia usein suureksi rasitukseksi, koska laina-ajan. lyhyyden
22491: lisää se, että monet nuoret solmivat avioliiton vuoksi varat palautuvat nopeasti valtion kas.-
22492: opiskeluaikanaan, jolloin heillä ei ole vakituista saan;
22493: tuloa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, .•
22494: Useaan vuoteen ei nuorten parien vaikeuksia
22495: ole helpotettu kodinperustamislainalakijärjes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22496: telmän · toteuttamisella. Kodinperustamislaino- tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan
22497: jen maksattaminen tulisi aloittaa asteittain vä- suuruisen määrärahan kodinperustamis;
22498: littömästi. Tällöin olisi samalla selvitettävä lainoja varten. ·
22499: mikä vaikutus olosuhteiden muuttumisella on
22500: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
22501:
22502: Väinö Vilponiemi. Reino Breilin. Voitto Hellsten.
22503: Pauli Burman. · Eero Salo. Margit Eskman.
22504: Veikko Helle. Heikki Hykkäälä. Sakari Knuuttila.
22505: Uljas Mäkelä. Kalle Matilainen Edit Terästö.
22506: Meeri Kalavainen. Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto.
22507: 1680
22508:
22509: IV,739.- Rah.al. N:o 569.
22510:
22511:
22512:
22513:
22514: R. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienteol-
22515: lisuudelle myönnettäviä lainoja varten.
22516:
22517:
22518: E d u s k u n n a 11 e.
22519:
22520: ·. ·.: Käsi- ja pienteollisuuden mahdollisuudet kil- noja harjoittaville yrityksille valtioneuvoston
22521: pailla yhä kiristyvillä koti- ja ulkomaisilla mark- erikseen vahvistamien perusteiden mukaisesti
22522: kinoilla ovat viime aikoina heikentyneet. Kun myönnettäviä · halpakorkoisia pienteollisuuslai,.
22523: pienyritysten toimintaedellytysten parantami- noja varten varattu 20 000 000 mk. Vuodelle
22524: sella on työllisyyttä ja monien alueiden teollis- 1969 hallitus esittää tähän tarkoitukseen va-
22525: taniistakin ajatellen varsin huomattava merki- rattavaksi vain 10 000 000 markkaa.
22526: tys, olisi valtiovallankin syytä kaikin tavoin tu· Kun emme pidä oikeana tämän lainamäärära·
22527: kea pienyrittäjätoimintaa. han vähentämistä ehdotamme,
22528: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain
22529: 'Varattu määräraha, josta on myönnetty halpa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22530: korkoisia lainoja pienteollisuuden harjoittajille. tulo- ja menoarvioon 32.80.83 momen·
22531: Tämän lainan turvin ovat monet pienyrittäjät tille lisäyksenä 10 000 000 markkaa
22532: voineet aloittaa tai laajentaa toimintaansa. pienteollisuudelle myönnettäviä lainoja
22533: Vuonna 1968 on pienteollisuudelle ja työliike- varten.
22534: toimintaa sekä muita niihin verrattavia elinkei-
22535: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
22536:
22537: Rainer Virtanen. Veikko Saarto. Pekka Salla.
22538: Matti Koivunen. Väinö R. Virtanen. Aulis Juvela.
22539: Taisto Sinisalo. Toivo Friman. Eino Tainio.
22540: Lauri Kantola. Pauli Puhakka. Ensio Laine.
22541: Martti Linna. Georg Backlund.
22542: 1681
22543:
22544: IV,740.- Rah.al. N:o 570.
22545:
22546:
22547:
22548:
22549: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoritien ra-
22550: kennustöiden aloittamiseksi Tampereen kaupungissa osuu-
22551: della Villilä-Rahola-Pispala.
22552:
22553:
22554: E d u s k u n n a 11 e.
22555:
22556: Tampereen ja sen ympäristön liikenneolojen 1969 tulo- ja menoarvioksi. Tien rakennustyö
22557: kehittäminen tuottaa jatkuvasti suuria vaikeuk- tulisi kuitenkin aloittaa vuonna 1969, koska lli-
22558: sia voimakkaasti kasvaneen liikenteen johdosta. kenteelliset olosuhteet sitä kiistattomasti vaati.:
22559: Tampereen-Lauttakylän välinen tie on pääosil· vat. Lisäksi työllisyystilanne Tampereella ja ym.,-
22560: taan saatu parannetuksi, Nokian kauppalan ja päristökunnissa on erittäin vaikea, eikä valtiolla
22561: Tampereen kaupungin Villiiän kaupunginosan ole riittävästi muita työkohteita tällä alueella.
22562: välinen osuus on jo rakennettu moottoritieksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22563: Moottoritien päättyessä kaupungin rajalle jou- nioittaen,
22564: tuu koko liikenne kaupungin ahtaaseen katu-
22565: verkkoon ja ruuhkautuu pahoin. että Eduskunta ottaisi valtion vuodm
22566: Jo rakennetun moottoritien jatkona olevalle 1969 tulo- ja menoarvioon 3 000 000'
22567: osuudelle Villilä-Rahola-Pispala on nyt val- markan suuruisen määrärahan mootttJ6.
22568: mistunut suunnitelma, jonka pituus on 4,8 km. tien rakennustöiden aloittamiseksi T am~
22569: Rakentamista varten ei kuitenkaan ole määrä- pereen kaupungissa osuudella Villilä-
22570: rahaa hallituksen ehdotuksessa valtion vuoden Rahola-Pispala.
22571: Helsingissä lokakuun 11 ~:>äivänä 1968.
22572:
22573: Väinö R. Virtanen. Pekka Haarla.
22574: Arvo Pentti. Kaisu Weckman.
22575: Toivo Hietala. Kauko Tamminen.
22576: Atte Pakkanen. Kuuno Honkonen.
22577: Leo Suonpää. Antti A. Halme.
22578: Aimo Laiho.
22579: 1682
22580:
22581: IV,741.-Rah.al. N:o 571.
22582:
22583:
22584:
22585:
22586: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen perhe-
22587: eläkkeen toteuttamiseksi.
22588:
22589:
22590: E d u s k u n n a 11 e.
22591: Hallitus antoi Eduskunnalle 4 päivänä tam- ei ole merkitty lainkaan määrärahaa yleisen per-
22592: mikuuta· 1968 esityksen ·yleiseksi perhe-eläke- he-eläkkeen aikaan saamiseksi.
22593: laiksi. Esitys tuli Eduskuntaan hallitusryhmien Kun on kohtuutonta, että maamme lesket ja
22594: yhteisten neuvottelujen tuloksena, ja .sen mu- orvot jäävät edelleen vaille sitä sosiaalista tur-
22595: k~n :yleistä perhe-eläkettä olisi ryhdytty mak- vaa, joka perustellusti katsotaan heille välttä-
22596: såmaan. vuoden 1969 alusta huoltajansa menet- mättömäksi, ehdotamme kunnioittaen,
22597: täneille leskille ja orvoille.
22598: · . Eduskunnan sosiaalivaliokunnan muutettua että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22599: esitystä lain sisältö otettiin hallituksen piirissä tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
22600: uudelleen käsiteltäväksi. Eri vaiheitten jälkeen kan määrärahan yleisen perhe-eläkkeen
22601: hallitus päätyi siihen, että yleisen perhe-eläk- toteuttamista varten jo vuoden 1969
22602: keen toteuttaminen lykättiin vuoden 1969 yli, aikana.
22603: joten' ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen
22604: Helsingissä lokakuun 17 päivänä 1968.
22605:
22606: Väinö R. Virtanen. Hugo Manninen.
22607: Olavi J. Laine. Veikko Saarto.
22608: Kauko Hjerppe. Heikki Mustonen.
22609: Taisto Sinisalo. Osmo Kock.
22610: Martti Linna. Siiri Lehmonen.
22611: Lauri Kantola. Pekka Salla.
22612: Kaisu Weckman. Aulis Juvela.
22613: Lauha Männistö. Toivo Friman.
22614: Leo Suonpää. Eino Tainio.
22615: Kelpo Gröndahl. Lyyli Koskinen.
22616: Irma Rosnell. V. J. Rytkönen.
22617: Paavo Lagerroos. Aleksi Kiviaho.
22618: Matti Koivunen. Rainer Virtanen.
22619: 1683
22620:
22621: IV,742.- Rah.al. N:o 572.
22622:
22623:
22624:
22625:
22626: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian taso-
22627: ylikäytävän rakentamiseksi eritasokäytäväksi.
22628:
22629:
22630: E d u s k u n n a II e.
22631:
22632: V. 1958 suljettiin valtionrautateiden toi- Valtion rautateiden liikenne Nokian aseman
22633: mesta Nokian aseman tasoylikäytävä moottori- alueella ja rautatiehallinnon toimenpiteet ovat-
22634: ajoneuvoliikenteeltä. _Tämä siitä huolimatta, kin siten muodostuneet esteeksi sisäiselle fa
22635: vaikka tasoylikäytävän kautta kulkeva liikenne normaalille liikenteelle pohjoisten ja eteläisten
22636: rautatien pohjoispuolella sijaitseville tehdas- ja kauppalanosien välillä. Tämä haitta voidaan
22637: asuntoalueille oli ollut turvattu kaikelle liiken- poistaa vain . rakentamalla nykyisen tasoylikäy-
22638: teelle ikivanhaa Pinsiön tietä pitkin, jonka rau- tävän paikalle joko yli- tai alikäytävä. Ottaen
22639: tatie on aikanaan tasoylikäytävän rakentamisella huomioon Nokian vaikean työilisyystilanteen,
22640: katkaissut. rakentaminen omalta osaltaan lisäisi työtilai-
22641: Tämän lisäksi on Nokian aseman ratapihan suuksia ja parantaisi kauppalan pohjoisosan
22642: laajennus ja lisääntynyt liikenne rautateillä asukkaiden liikenneturvallisuutta.
22643: aiheuttanut lukuisia tapaturmia jalankulkijoille Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22644: ylikäytävällä, koska siitä joutuu kulkemaan päi- taen,
22645: ittäin noin 500 henkilöä työhön Nokian Ku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22646: tomo Oy:n ja Kymarno Oy:n tehtaille ja sen li- tulo- ja menoarvioon 300 000 markkaa
22647: säksi rautatien pohjoispuolella olevien omako- Nokian tasoylikäytävän rakentamiseksi
22648: titalojen ja kerrostalojen asukkaat, jotka joutu- eri tasossa kulkevaksi alikäytäväksi.
22649: vat sen ylittämään työ- ja ostosmatkoillaan.
22650: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
22651:
22652: Väinö R. Virtanen. Leo Suonpää.
22653: Atte Pakkanen. Arvo Pentti.
22654: Kaisu Weckman. Antti A. Halme.
22655: 1684
22656:
22657: IV,743.- Rah.al. N:o 573.
22658:
22659:
22660:
22661:
22662: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi So-
22663: keain Keskusliitolle jaettavaksi käsityöläisinä toimiville so-
22664: keille heidän toimeentulomahdollisuuksiensa parantamiseksi.
22665:
22666:
22667: E d u s k u n n a 11 e.
22668:
22669: Devalvaation toimeenpano ja ulkomailta jatkumisen hyvin epävarmaksi. Parhaillaankin
22670: tuotavien hyödykkeiden hintojen kohoaminen on raha-automaattiyhdistyksen myöntämästä
22671: n. 31 %:lla vaikeutti hyvin monien kansalais- 281 000 mk:n suuruisesta avustuksesta 25%
22672: piirien toimeentuloa. Erityisen raskaana nämä saamatta.
22673: vaikeudet ovat tulleet esille sellaisten kansalais- Raha-automaattiyhdistyksen kohdalta ei ku-
22674: ten kohdalla, jotka jo nyt joutuvat elämään luvana vuotena huomioitu sitä kustannustason
22675: kohtuulliseksi katsottavan toimeentulotason nousua, joka aiheutui devalvaation toimeenpa-
22676: alapuolella. Eräs tällainen kansalaisryhmä on kä- nosta. Avustusmäärä on edelleen sama, kuin
22677: sityöläisammateissa toimivat sokeat. vuosia aikaisemmin. Kohtuullisen toimeentulon
22678: Aikaisemmin oli valtion tulo- ja menoar- turvaamista siinä ammatissa, johon sokeat on
22679: viossa osoitettu varoja käsityöammateissa toimi- kouluutettu, on pidettävä kuitenkin oikeuden-
22680: vien sokeiden tuotteiden tuotantokustannusten mukaisena siinäkin tapauksessa, että yhteis-
22681: alentamiseksi, koska he eivät muutoin pysty kunta joutuu lisääntyvässä määrin heidän am-
22682: markkinoimaan tuotteitaan tehdasvalmisteisten mattitoimintaansa tukemaan.
22683: samanlaatuisten tuotteiden kilpaillessa alem- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22684: milla hinnoilla. Myöskin liikevaihtoveron pa- tavasti,
22685: lautus oli heille myönnetty. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22686: Nykyisin nämä aikaisemmin tulo- ja menoar- tulo- ja menoarvioon 376 000 mk:n
22687: viossa olleet avustusmäärärahat on siirretty ra- suuruisen määrärahan avustuksena So-
22688: ha-automaattiyhdistyksen varoista saataviksi. keain Keskusliitolle edelleen sen kautta
22689: Varojen jaosta päätetään vasta vuoden loppu- jaettavaksi käsityöläisinä toimiville so-
22690: puoliskolla, mikä viivyttää kohtuuttomasti yh- keille heidän työ- ja toimeentulomahdol-
22691: teiskunnan tuen saamista ja tekee sokeain työn lisuuksiensa parantamiseksi.
22692: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
22693:
22694: Väinö R. Virtanen. Veikko Saarto. Lauha Männistö.
22695: Rainer Virtanen. Taisto Sinisalo. Irma Rosnell.
22696: V. J. Rytkönen.
22697: 1685
22698:
22699: IV,744.- Rah.al. N:o .574.
22700:
22701:
22702:
22703:
22704: Volotinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin-Möhkön
22705: maantiellä olevan Myllypuron mäen tienparannustöitä varten.
22706:
22707:
22708: E d u s k u n n a 11 e.
22709:
22710: Ilomantsissa, Suomen itäisimmässä kunnassa Kuorma-autolijain Ilomantsin yhdistys suun-
22711: välillä Ilomantsi-Möhkö olevalla maantiellä nitteli mainitun epäkohdan poistamista omilla,
22712: oleva niin sanottu Myllypuron ( Kivisillan) autoilijoilta kerätyillä varoilla, mutta yksityi-
22713: mäki on muodostunut tavattoman harrniiliseksi sillä ei nähtävästi ole oikeutta mennä valtion
22714: liikenteelliseksi esteeksi. Mainittakoon, että omistamaa tietä parantamaan.
22715: yksistään kesän 1968 aikana on kymmenkunta Saamiemme tietojen mukaan on mainitulla
22716: kuorma-autoa särkynyt mainitussa mäessä. Kun tiellä olevan epäkohdan korjaamiseksi TVL:n
22717: yhden rikkoutuneen auton korjauskustannukset P-K:n piirin toimesta ryhdytty nopeisiin toi-
22718: ovat olleet 4-7 000 markkaa on yksistään menpiteisiin. Olisi välttämätöntä saada määrä-
22719: tästä aiheutunut kuorma-autoilijoille noin vii- raha kyseisen epäkohdan poistamiseksi.
22720: den vanhan miljoonan markan menetykset. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
22721: Puutavaran ajossa on siirrytty täysperävau- dotamme,
22722: nullisiin kuorma-autoyksiköihin, josta johtuen että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22723: mainittu mäki kapeuden ja mutkaisuuden takia tulo- ;a menoarvioon 250 000 markan
22724: on muodostunut entistä vaikeammaksi. Tietä määrärahan Ilomantsin-Möhkön maan-
22725: pitkin ajetaan Neuvostoliitosta tulevaa puuta tiellä olevan Myllypuron rinteen perus-
22726: huomattavat määrät sekä kesällä että talvella. parannustöiden suorittamista varten.
22727: Helsingissä 1.5 päivänä lokakuuta 1968.
22728:
22729: Mikko Volotinen. Reino Karpola. A. Holopainen.
22730:
22731:
22732:
22733:
22734: 73 E 746/68
22735: 1686
22736:
22737: IV,745.-Rah.al. N:o 575.
22738:
22739:
22740:
22741:
22742: Volotinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uimasalmen sillan
22743: rakennustöiden aloittamista varten.
22744:
22745:
22746: E d u s k u n n a 11 e.
22747:
22748: Enon kunnassa Pohjois-Karjalassa oleva Vaikka on esitetty ajatuksia tierakennuksen
22749: Uimasalmen siltahanke on ollut vireillä monta painopisteen siirtymisestä etelään, niin siitä
22750: vuotta. Asiaa on viivyttänyt milloin mitkin huolimatta on pyrittävä edes jonkinverran huo-
22751: syyt. Mainitulla sillalla on yhdistetty rautatie- lehtimaan niidenkin ihmisten liikenneolojen pa-
22752: ja maantieliikenne. Lisäksi asian ratkaisemista rantamisesta, jotka jo muutoin asuvat vaikeu-
22753: kiirehtii Uimaharjun tehtaan jätevesialtaiden tuneissa olosuhteissa.
22754: lopullinen järjestely ja rakentaminen. Puhutaan Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
22755: tavattoman paljon vesistöjen saastumisen ehkäi- ehdotamme,
22756: semisestä. Olisi ensi sijaisesti pyrittävä estä·
22757: mään puhtaiden vesistöjen vesien saastuminen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22758: Mainitun Uimasalmen sillan rakentaminen· olisi tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
22759: omiaan estämään Pielisjoen vesistön vesien määrärahan Uimasalmen sillan raken-
22760: saastumisen ja mikä tärkeintä ratkeaisi tavat- nustöiden aloittamista varten.
22761: toman· vaikea liikeoteeilinen pullonkaula.
22762: Helsingissä 15 ·päivänä lokakt;tuta 1968.
22763:
22764: Mikko Volotinen. Reino Karpola. A. Holopainen.
22765: 1687
22766:
22767: IV,746.- Rah.al. N:o 576.
22768:
22769:
22770:
22771:
22772: Volotinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräi-
22773: siä rintamamieseläkkeitä varten.
22774:
22775:
22776: E d u s k u n n a 11 e.
22777:
22778: Rintamamiesten eläkekysymys on ollut pit- Käsityksemme mukaan rintamamiesten eläke-
22779: kän aikaa monenlaisten ajatusten ristitulessa. kysymysasiassa on viipymättä ryhdyttävä entis-
22780: Tosiasia kuitenkin on, että ne jotka ovat jou- tä tarmokkaampiin toimenpiteisiin tämän ärsy-
22781: tuneet olemaan useiden vuosien ajan rintamalla tystä aiheuttaneen epäkohdan korjaamiseksi.
22782: etulinjassa tai sen välittömässä läheisyydessä, Vuoden 1969 tulo- ja .menoarvioon on mer-
22783: ovat joutuneet tavallista ankarampaan rasituk- kitty viisi miljoonaa markkaa rintamamiesten
22784: seen niin ruumiillisesti kuin henkisesti. Suurin eläkkeitä varten. Jos halutaan pyrkiä tässä
22785: osa rintamamiehiä on joutunut tekemään ras- asiassa oikeudenmukaiseen ja ·tarvetta vastaa-
22786: kasta ruumiillista työtä kuten esim. metsätyöt. vaan ratkaisuun ei varattu määräraha riitä.
22787: Kaikkien tässä mainittujen ja mainitsematto- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
22788: mien osatekijöiden takia on rintamamiesten tamme,
22789: terveys huonontunut niin paljon, etteivät he että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22790: pysty töitään ja tehtäviään suorittamaan. Eri- tulo- ja menoarvioon entisen 5 miljoo-
22791: koisesti tämä tulee ilmi metsätalousvaltaisilla nan mk:n lisäksi 5 miljoonaa markkaa
22792: alueilla, kuten Pohjois-Karjalassa, jossa raskaan rintamamiesten ylimääräisiä eläkkeitä
22793: ruumiillisen työn osuus on verrattain suuri. varten.
22794: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
22795:
22796: Mikko Volotinen. A. Holopainen. Reino Karpola.
22797: 1688
22798:
22799: IV,747.-Rah.al. N:o 577.
22800:
22801:
22802:
22803:
22804: Volotinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan kes-
22805: kusammattikoulun Ilomantsin opintolinjojen aloittamista
22806: varten.
22807:
22808:
22809: E d u s k u n n a 11 e.
22810:
22811: Ammattikasvatushallitus on esittänyt Poh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22812: jois-Karjalan keskusammattikoululle, Ilomant- taen,
22813: sissa 1. 7. 1969 aloitettavia opintolinjoja var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22814: ten määrärahan vuoden 1969 tulo- ja menoar- tulo- ja menoarvioon 15 JOO markan
22815: vioon. Jostain syystä määräraha on jäänyt huo- määrärahan Pohjois-Karjalan keskusam-
22816: mioonottamatta. Kysymyksessä olisi 1 ammatti- mattikoulun Ilomantsin opintolinjojen
22817: aineiden opettajan virka ja 1 työnopettajan aloittamista varten.
22818: virka. Asian myönteinen ratkaiseminen olisi en-
22819: siarvoisen tärkeää.
22820: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
22821:
22822: Mikko Volotinen. Reino Karpola.
22823: 1689
22824:
22825: IV,748.- Rah.al. N:o 578.
22826:
22827:
22828:
22829:
22830: Voutilainen ym: Korotetun määrärahan osoittamisesta Metsä-
22831: miesten siirtokirjaston toiminnan tukemiseen.
22832:
22833:
22834: E d u s k u n n a II e.
22835:
22836: Työväen Sivistysliiton hoitama Metsämiesten Kun metsätyöntekijöille suoritettavia kult-
22837: siirtokirjasto on vuodesta 1949 lähtien suoritta- tuuripalveluksia on yleisesti pidetty tarpeelli-
22838: nut kirjastopalvelua metsätyömailla. Siirtokir- sina ja oikeutettuina, on kohtuullista, että val-
22839: jasto on saanut tehtävän hoitamiseen valtion- tio osoittaa tätä suorittaville järjestöille aikai-
22840: apua, jonka määrä v. 1968 on ollut 22 000 sempaa suurempaa tukea.
22841: markkaa. Jotta siirtokirjaston toimintaa voitai- Edellä olevan perusteella esitämme,
22842: siin tehostaa ja tätä sosiaalisesti ja sivistykselli-
22843: sesti tärkeänä pidettävää työtä suorittaa tarvetta että Eduskunta ottaisi v. 1969 valtion
22844: vastaavassa määrässä Työväen Sivistysliitto on tulo- ja menoarvioon 29 Pl. 62 luvun
22845: kouluhallitukselle ja opetusministeriölle esittä- 50 momentilla 13 000 ( kolmentoistatu-
22846: nyt määrärahan korottamista 35 000 markkaan, hannen) markan lisämäärärahan Metsä-
22847: mikä vastaisi n. 70 % arvioiduista menoista. miesten siirtokirjaston toiminnan laa-
22848: Tällaista määrärahan lisäystä valtion v. 1969 jentamiseen.
22849: menoarvioon ei kuitenkaan sisälly.
22850: Eduskunnassa lokakuun 10 päivänä 1968.
22851:
22852: U. H. Voutilainen. Antti 0. Pennanen.
22853: Valde Nevalainen. Arvo Ahonen.
22854: 1690
22855:
22856: IV,749.- Rah.al. N:o 579.
22857:
22858:
22859:
22860:
22861: Voutilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksanjoen yli kul-
22862: kevan vanhan maantiesillan korjaukseen.
22863:
22864:
22865: E d u s k u n n a 11 e.
22866:
22867: TVH:n tienrakennusohjelmaan on kuulunut san kauppala ja Pielisjärven kunta ovat olleet
22868: Joensuu-Lieksa-Nurmes maantien rakenta- valmiita ottamaan sillan hoitoonsa ja vastaa-
22869: minen. Mainitusta osuudesta on Joensuu- maan siitä sen jälkeen kun TVH on suorittanut
22870: Lieksa valmistunut ja otettu liikenteelle jo sillan peruskorjaUksen, jonka on arvioitu mak-
22871: muutama vuosi sitten. Sen sijaan tieosuus savan noin 50 000 markkaa. Sen sijaan sillan
22872: Lieksa-Nurmes on edelleen työn alla. purkaminen, joka olisi TVH:n tehtävä, kustan-
22873: Edellä mainitun tieosuuden rakentamisohjel- nukset nousevat ainakin kolminkertaisiksi. Näin
22874: maan on kuulunut ylikulkusillan rakentaminen ollen ei ole tarkoituksenmukaista lähteä TVH:n
22875: Lieksanjoen yli. Silta onkin rakennettu ja toimesta purkamaan siltaa, vaan huolehtia sil-
22876: avattu liikenteelle vuoden 1966 vaihteessa. Sen lan korjauksesta ja luovuttaa se sen jälkeen
22877: lisäksi vanha ylikulkusilta on ollut käytössä, Lieksan kauppalan ja Pielisjärven kunnan hoi-
22878: koska silta palvelee merkittävää yhdysliiken- toon.
22879: nettä Lieksan kauppalan ja Pielisjärven kunnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22880: hallintokeskuksen ja joen Pielisjärven kunnan taen,
22881: puolella olevan väestön välillä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22882: Nyt on kuitenkin vanha ylikulkusilta ke- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
22883: väällä 1967 jouduttu sulkemaan myös kevyeltä määrärahan Lieksanjoen yli kulkevan
22884: liikenteeltä heikon kansirakenteen takia. Liek- vanhan maantiesillan korjaukseen.
22885: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
22886:
22887: U. H. Voutilainen. Pauli Puhakka. Aili Vaittinen.
22888: 1691
22889:
22890: IV,750.- Rah.al. N:o 580.
22891:
22892:
22893:
22894:
22895: Voutilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pielisjärven kun-
22896: nassa olevien Siikakosken ja Pudaskosken voimalaitosten ra-
22897: kentamislainoihin.
22898:
22899:
22900: E d u s k u n n a 11 e.
22901:
22902: Lieksanjoessa välillä Pankajärvi-Ruunaan- työohjelman mukaisesti ja rakennusaika olisi
22903: järvi on putousta noin 25 metriä ja on tämä olisi 2.5-3 vuotta. Tänä aikana tulisi raken-
22904: vesivoima eräs edullisimmin rakennettavista ve- tamistyössä tarjautumaan työtä 350-600 työn-
22905: sivoimistamme. Näistä koskista omistaa valtio tekijälle.
22906: 80,45 %, Enso-Gutzeit Oy 14,96 % ja jako- Voimalaitosten rakentamisen jälkeen on
22907: kunnat 4,61 %. välillä Pankajärvi-Ruunaanjärvi mahdollisuus
22908: Valtio on vuokrannut koskiosuutensa Poh- siirtyä nippu-uittoon. Metsähallituksessa on
22909: jois-Karjalan Sähkö Oy:lle ja Veitsiluoto Oy:lle laadittu alustava suunnitelma nippu-uittolait-
22910: siten, että Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n osuu- teiden rakentamiseksi voimalaitoksiin.
22911: deksi tulee valtion omistamasta vesivoimasta Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyyskomitea III
22912: noin 48 % ja Veitsiluoto Oy:n osuudeksi 52 %. osamietinnössään toteaa, että hankkeiden to-
22913: Vesivoiman rakentamisesta on laadittu suun- teuttamisella aikaansaataisiin kohtuuhintaista
22914: nitelma, jonka mukaan rakennettaisiin Siikakos- vesivoimaa ( vuosienergian rakentamiskustannus
22915: ken ja Pudaskosken voimalaitokset, joiden tek- on 28,5 penniä/kWh), jatkettaisiin merkittä-
22916: nilliset arvot ovat seuraavat: vässä määrin Lieksanjoen nippu-uittomahdolli-
22917: suutta ja aikaansaataisiin rakennusaikana huo-
22918: Keskivirtaama MQ ........... . 80 m3/s mattava määrä työpaikkoja Pohjois-Karjalan ali-
22919: Rakennusvirtaama QR ....... . 120m työllisyysalueelle.
22920: Putouskorkeus H brutto . . .... . 25m Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
22921: H netto ...... . 24m tamme,
22922: "
22923: Maks. teho 25MW että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22924: Vuosienergia l40GWh/v tulo- ja menoarvioon 10 000 000 markan
22925: määrärahan Pielisjärven kunnassa sijait-
22926: Kokonaiskustannus 4/68 hintatason mukai- sevien Siikakosken ja Pudaskosken
22927: sesti olisi 40.0 milj. mk. Suunnitelma edellyt· voimalaitosten rakentamislainoihin.
22928: tää voimalaitoksen rakentamista yhtäjaksoisen
22929: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1968.
22930:
22931: U. H. Voutilainen. Aili Vaittinen.
22932: Pauli Puhakka. A. Holopainen.
22933: Antti 0. Pennanen. Reino Karpola.
22934: 1692
22935:
22936: IV,7.51.- Rah.al. N:o .581.
22937:
22938:
22939:
22940:
22941: Voutilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sosialidemo-
22942: kraattisen Raittiusliiton raittius- ja varhaisnuorisotyöopiston
22943: Tervalammin Liittokodin laajentamiseen ja Kansan Raittius-
22944: liiton kurssi- ja leirikeskuksen rakentamiseen.
22945:
22946:
22947: E d u s k u n n a 11 e.
22948:
22949: Eduskunnan hyväksymät ja v. 1969 alussa jonne v. 196.3 on rakennettu sauna ja keittiö.
22950: voimaan tulevat uudet alkoholilait tulevat kai- Sen varustamisesta majoitusrakennuksella on
22951: ken todennäköisyyden mukaan luomaan tilan· niinikään valmistunut suunnitelma.
22952: teen, jossa alkoholijuomien kulutus ja sen Laajennusten toteuttaminen vaatii kuitenkin
22953: mukanaan tuomat haitat tulevat lisääntymään. niin paljon varoja, ettei järjestöjen tähänasti-
22954: Voidaksemme rajoittaa nämä mahdollisimman silla ja niille vastaisuudessakaan myönnettävillä
22955: vähiin, olisi valtion ja kuntien tähän tähtäävää toiminta-avustuksilla ole siihen mahdollisuutta,
22956: toimintaa pyrittävä tukemaan tehostamalla kan- eikä varoja avustusten käytöstä annettujen ehto-
22957: salaisjärjestöjen suorittamaa raittiustyötä. Tätä jen mukaan ole voitu rakennustoimintaan käyt-
22958: edellyttää jo alkoholilaissa hyväksytty periaate, tää.
22959: jonka mukaan raittiustyöhön sekä alkoholi- Koska valtion tulo- ja menoarvioon on vuo-
22960: juomista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi sittain otettava raittiustyön tukemista varten
22961: tarkoittavaan toimintaan on valtion tulo- ja määräraha, joka vastaa vähintään 35 penniä ku-
22962: menoarviossa varattava vuosittain laissa määrä- takin edellisenä vuonna maassa hengillekirjoi-
22963: tyn suuruinen määräraha. tettua asukasta kohti ja jonka määrärahan käyt-
22964: Raittiustyössä yleensä ja erityisesti uuden tämisestä vuonna 1968 annetun asetuksen
22965: lainsäädännön luomassa tilanteessa on pätevän 10 § :n mukaan sitä voidaan käyttää mm. lai-
22966: tiedon ja ajanmukaisia työmuotoja edellyttävien toksille, katsomme asialliseksi ja tarkoituksen-
22967: taitojen hankkiminen välttämätöntä. Tämän mukaiseksi, että tästä määrärahasta osoitetaan
22968: työn suorittamiselle olisi luotava myös riittävät erillinen avustus edellä mainituille laitoksille.
22969: edellytykset. Siihen on mahdollisuus tehosta- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
22970: malla mm. järjestöjen koulutustoimintaa ja saat- taen,
22971: tamalla niiden kurssikeskukset ajan vaatimuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
22972: sia vastaaviksi. tulo- ja mnoarvioon 110 000 markkaa
22973: Raittiusjärjestöt ovat tässä osoittaneet myös Suomen Sosialidemokraattisen Raittius·
22974: omatoimisuutta. Suomen Sosialidemokraattisen liitto - Finlands Socialdemokratiska
22975: Raittiusliiton omistama raittius- ja varhais- Nykterhetsförbund r.y:n raittius- ja
22976: nuoriso-opisto, Tervalammin Liittokoti Vih- varhaisnuorisotyöopiston Tervalammin
22977: dissä, on jo yli 20 vuoden ajan toiminut tällai- Liittokodin laajentamiseen 55 000 mark-
22978: sena kurssikeskuksena. Sitä olisi kuitenkin laa- kaa ja Kansan Raittiusliitto r.y:n kurssi-
22979: jennettava. jota koskeva suunnitelma on jo val- ja leirikeskuksen rakentamiseen 55 000
22980: mistunut. Kansan Raittiusliitolla on puolestaan markkaa, eli yhteensä 110 000 markkaa.
22981: hallinnassaan kurssi- ja leirikeskus Pusulassa.
22982: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1968.
22983:
22984: U. H. Voutilainen. Ensio Laine.
22985: Martti Linna. Arvo Ahonen.
22986: VALTIOPÄIVÄT
22987: 1968
22988:
22989: LIITTEET
22990: IV
22991:
22992: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ, YLEISEN
22993: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTYJÄ VEROLAINSÄÄDÄNTÖÄ
22994: KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
22995:
22996:
22997:
22998:
22999: HELSINKI 1969
23000: VALTION PAINATUSKESKUS
23001:
23002:
23003: 74 E 14/69
23004: 1695
23005:
23006: IV,752. - Lak.al. N:o 143.
23007:
23008:
23009:
23010:
23011: Karvikko ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omtz#uusverolain väliaikai-
23012: sesta muuttamisesta.
23013:
23014: E d u s k u n n a 11 e.
23015:
23016: Hallituksen antama tuloveroasteikkoja kos- uudelleenjärjestäminen nykyistä oikeudenmukai-
23017: keva esitys n:o 107 ( 1968 vp.) lähtee siitä, semmalle pohjalle näyttää jatkuvasti vain viipy-
23018: että ensi vuonna perittäisiin veroa samoin pe- vän. Lupauksia tosin tässä suhteessa on annettu,
23019: rustein ja samoilla asteikoilla kuin kuluvanakin mutta itse kysymysten ratkaiseminen ei edisty.
23020: vuonna. Asiallisesti se merkitsee sitä, että ensi Uudistusta odoteltaessa olisi mahdollisuuksien
23021: vuonna on tarkoitus edelleenkin periä vuoden mukaan pyrittävä lieventämään vallitsevia epä-
23022: 1966 syksyllä hyväksytyn noin 15 %:n koro- kohtia. Siinä mielessä olisi ensimmäisen vero~
23023: tuksen mukaista korkeaa veroa. Silloin annet- luokan asteikot samaistettava ainakin alapääs-
23024: tiin ymmärtää, että tämä korotus piti olla vain tään toisen veroluokan asteikkojen kanssa. Yh-
23025: tilapäiseksi tarkoitettu, mutta nyt samat astei- teisverotettavien aviopuolisoiden kohdalla olisi
23026: kot ja veronkorotukset esitetään hyväksyttä- puolestaan vähemmän ansainneen aviopuolison
23027: väksi jo kolmatta kertaa. Inflaation ja veron- vähennyksen alaraja korotettava 2 000 mark-
23028: korotusten yhteisvaikutus on merkinnyt todel- kaan ja yläraja 4 000 markkaan.
23029: lisuudessa fyysisten henkilöiden verorasituksen Elinkeinotulon verouudistusta koskevan lain
23030: kasvua nykyisen eduskunnan aikana yhteensä astuessa voimaan ensi vuoden alusta tämä tu-
23031: yli .30 % :lla. lee merkitsemään elinkeinoelämän verorasituk-
23032: Verotuksen kiristämisestä on selvästi ollut sen nousua. Tämän nousun korvaamiseksi hal-
23033: havaittavissa yrittämisen halun väheneminen, litus onkin esittänyt yhteisöjen tuloverokantaa
23034: koska henkilökohtaisten ponnistusten lisäämi- alennettavaksi joskaan ei riittävästi. Sensijaan
23035: nen on suoranaisesti huvennut kasvaviin veroi- pienyritykset, jotka eivät toimi yhtiömuodossa,
23036: hin. Veronalennukset tulisivat muodostamaan- on kokonaan unohdettu, joten pienyrittäjäin
23037: kin ilmeisen elvyttävän ruiskeen, joka päinvas- verorasitus nousisi tuntuvasti uuden verolain
23038: toin kannustaisi yksityisiä kansalaisia jälleen johdosta. Tämä asia olisi korjattavissa siten,
23039: yrittämiseen, ja sitä kautta veronalennuksesta että yrittäjät saisivat työtulonsa osalta tehdä
23040: huolimatta tulisi valtiolle kertymään vähintään- nykyisen 10 % :n vähennyksen sijasta myös
23041: kin nykyisessä määrin verotuloa. 20 % :n vähennyksen niinkuin palkannauttijat-
23042: Mielestämme olisi veroasteikot palautettava kin. Tämä koskisi kaikkia sellaisia henkilöitä,
23043: sille tasolle, joka vallitsi ennen veronkorotus- jotka ammatissaan, liikkeessään tai maatila-
23044: ten toimeenpanoa. Fyysisten henkilöiden vero- taloudessaan suorittavat omaa työtään. Oman
23045: rasituksen alentamista on osaltaan vahvasti työn arvostus tulisi näkyä myös heidän koh-
23046: puoltamassa myös se, että valtion siirtäessä dallaan.
23047: Iisääntyväsri maksuja kunnille, on kansalaisiin Teollisuutemme kilpailuedellytysten paranta-
23048: kohdistuvan kunnallisveron rasitus useissa kun- miseksi ja sitä kautta myös työttömyyden pois-
23049: nissa jatkuvassa kasvussa. Kun se yhdistetään tamiseksi olisi yhteisöjen tuloveroprosenttia
23050: korkeaan valtionverotukseen muodostuu koko- vielä alennettava hallituksen esittämästä nel-
23051: naisuus yhä vaikeammaksi veronmaksajalle. jästäkymmenestäkolmesta neljäänkymmeneen-
23052: Kun vakauttamissopimuskin edellyttää, ettei kahteen prosenttiin, eli siis yhdellä prosentti-
23053: verorasitusta lisätä, mikä rahan arvon alenemi- yksiköllä.
23054: sen vuoksi tapahtuisi, jos veroasteikot pysytet-
23055: täisiin hallituksen esityksen mukaisesti nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23056: sellään, vaåtii tämäkin asteikkojen alentamista.
23057: Yksinäisten veronmaksajien samoin kuin yh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23058: teisverotettavien aviopuolisoiden verotuksen lakiehdotuksen:
23059: 1696 IV,752. - Tulo- ja omaisuusvero.
23060:
23061:
23062:
23063: Laki
23064: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
23065: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 1943
23066: arinetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 24 päivänä kesä-
23067: kuuta 1968 annetussa laissa (364 /68), 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
23068: 1947 annetussa laissa (951/47), ja 50 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä
23069: joulukuuta 1967 annetussa laissa (613/67), seuraavasti:
23070:
23071: 28 §. kintamyynnin yhteydessä suorittamansa työn
23072: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vähen- arvosta, samoin kuin sellaisesta osasta am-
23073: tää: matti- ja liiketuloa sekä maatilatalouden tuloa,
23074: 1-7) (kuten hallituksen esityksessä.) jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena
23075: 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut verovelvollisen ammatissaan, liikkeessään ja
23076: ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työsuh- maatilataloudessaan suorittamasta työstä, kaksi-
23077: teen perusteella saatua eläkettä, sen puolison kymmentä sadalta, kuitenkin niin, että kymme-
23078: ansio- tai eläketulosta, joka on saanut sellaista nen tuhannen markan ylittävältä osalta mai-
23079: tuloa vähemmän, kaksituhatta markkaa sekä nittu vähennys on viisitoista sadalta, ei kuiten-
23080: tämän määrän ylittävältä osalta puolet, ei kui- kaan yhteensä enempää kuin kolmetuhattaviisi-
23081: tenkaan enempää kuin neljätuhatta markkaa; sataa markkaa.
23082: 10) (kuten hallituksen esityksessä) 12) (kuten hallituksen esityksessä.)
23083: 11 ) palkkatulosta sekä aikaisemman virka- 2-4 mom. (kuten hallituksen esityksessä.)
23084: tai työsuhteen perusteella saadusta eläkkeestä
23085: ja poronhoidon hyväksi tehdyn työn arvosta 48 §.
23086: sekä maatilataloutta harjoittavan verovelvolli- Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
23087: sen lapsen tai muun perheenjäsenen verovel- 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
23088: vollisen metsästä tapahtuneen puutavaran han- mukaan:
23089:
23090: Veroluokka
23091: 1 II IIl
23092: Veron Vero-% Veron Vero-% Veron Vero-%
23093: Verotettava tulo vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
23094: mk ttilon yli tulon yli tulon yli
23095: alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
23096: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
23097: mk osasta mk osasta mk osasta
23098:
23099: 2500- 3 400
23100: 3400- 4400 12 13 12 13
23101: 4400- 6 000 142 13 142 13 12 13
23102: 6000- 8 000 350 13 350 13 220 1.3
23103: 8 000- 10 000 610 18 610 18 480 1.3.5
23104: 10 000- 12 000 970 21 970 21 750 15.5
23105: 12 000- 15 000 1 .390 22 1 390 22 1060 18
23106: 15 000- 20 000 2 050 30 2 050 25 1600 24
23107: 20 000- 30 000 .3 550 32 3 .300 28 2 800 26
23108: 30 000- 40 000 6 750 34.5 6 100 .31 5400 28
23109: 40 000- 60 000 10 200 .35 9 200 .33 8 200 .31
23110: 60 000-100 000 17 200 37 15 800 .35.5 14 400 .34
23111: 100 000-200 000 32 000 42 30 000 42 28 000 42
23112: 200 000 tai enemmän . 74 000 46 72 000 45 70 000 44
23113:
23114: Jos verovelvollinen on verovuonna elättänyt kuusikymmentä markkaa, ei kuitenkaan enem-
23115: alaikäistä lastaan, on III veroluokan mukai- pää kuin veron koko määrä.
23116: sesta verosta vähennettävä jokaisesta lapsesta
23117: IV,752. - Karvikko ym. 1697
23118:
23119: 50 §. Tätä lakia sovelletaan 'Vuodelta 1969 toimi-
23120: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- tettavassa verotuksessa. Lain 50 §:n 1 mo-
23121: tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun mentin mukaista verokantaa on kuitenkin ko-
23122: ottamatta 46 §:n 2 momentissa mainittuja yh- rotettava tulo- ja omaisuusverolain 10 §:n 2
23123: tiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon perus- momentin 3 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen
23124: teella neljäkymmentäkaksi sadalta. osalta tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta
23125: 29 päivänä joulukuuta 1967 annetussa laissa
23126: ( 613/67) säädetyllä kuudella prosenttiyksi-
23127: köllä.
23128:
23129:
23130: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1968.
23131:
23132: Irma Karvikko. Pirkko Aro.
23133: E. J. Paavola. Pekka Pesola.
23134: Eeles Landström. Armas Leinonen.
23135: Arne Berner.
23136: 1698
23137:
23138: IV,7H. - Lak.al. N:o 144.
23139:
23140:
23141:
23142:
23143: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi eräistä palkkatuloista verotuk-
23144: sessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain muuttamisesta.
23145:
23146:
23147: E d u s k u n n a 11 e.
23148:
23149: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vähennyshän on ollut 40 %, mutta kuluvalta
23150: n:o 120 "laiksi eräistä palkkatuloista verotuk- vuodelta toimitettavassa verotuksessa se epä-
23151: sessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain oikeudenmukaisesti alennettiin 30 :een. Vaikka
23152: muuttamisesta". Siinä esitetään säädettäväksi kustannukset ovat metsätöissä kohonneet, niin
23153: ne keskimääräiset vähennykset, jotka verovel- siitä huolimatta vähennystä pienennettiin. Tä-
23154: vollinen saa verotuksessa ilman eri selvitystä män johdosta metsätyöntekijöiden reaaliset an-
23155: vähentää palkkatulostaan moottorisahan, hevo- siot ovat alentuneet. Koska lakia ei voida pitää
23156: sen ja ajovälineiden sekä traktorin käytöstä oikeudenmukaisena hallituksen esittämässä
23157: aiheutuneina kustannuksina, milloin hän on muodossa, olisi moottorisahavähennys korotet-
23158: käyttänyt moottorisahaa puun kaadossa tai tava takaisin 40 prosentiksi.
23159: puutavaran valmistuksessa tahi hevosta tai Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
23160: traktoria metsä- tai muussa ajossa. nioittavasti,
23161: Hallituksen esittämiä prosenttimääriä voi-
23162: daan muilta osin paitsi moottorisahan käyttä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23163: jän osalta pitää hyväksyttävinä. Moottorisaha- lakiehdotuksen:
23164:
23165:
23166: Laki
23167: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain muuttamisesta.
23168: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä
23169: vähennyksistä 22 päivänä joulukuuta 1967 annetun lain (582/67) 7 § näin kuuluvaksi:
23170:
23171: 7 §. tettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa saa
23172: Tätä lakia sovelletaan vuosilta 1968-70 toi- moottorisahan käyttäjä vähentää palkkatulois-
23173: mitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa, taan 40 prosenttia.
23174: kuitenkin niin, että vuosilta 1969-70 toimi-
23175:
23176:
23177: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1968.
23178:
23179: Pentti Pekkarinen. Reino Karpola.
23180: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
23181: 1699
23182:
23183: IV,7.54. - Lak.al. N:o 14.>.
23184:
23185:
23186:
23187:
23188: Ilaskivi ym.: Ehdotus talletusten veronhuo;ennuslaiksi
23189:
23190:
23191: E d u s k u n n a 11 e.
23192: Viitaten säästämistoiminnan jatkuvan edistä- olisi tallettajien asema muodostunut varsin epä-
23193: misen tärkeyteen on hallitus antanut edus- edulliseksi muihin sijoittajiin verrattuna. Vii-
23194: kunnalle esityksen talletusten veronhuojennus- meksi säädetty talletusten veronhuojennuslaki
23195: lailksi. Esityksen tnukilål1 ei vuodelta 1970 toi- koskee vuosilta 1967---1969 töimitettavaa ve-
23196: mitettavassa valtion- ja kunnallisverotuksessa rotusta. Vaikka yksittäiset lait on säädetty suh-
23197: katsottaisi luonnollisen henkilön tai jakamauo- teellisen lyhyinä pidettäviksi kolmen vuoden
23198: man 'kuolinpesän veronalaiseksi tuloksi kotimai- kausiksi, on järjestelmään saatu tietty jatku-
23199: seen pankkiin, säästöpankkiin, postisäästöpank- vuus.
23200: kiin, osuuskassaan, Osuuskassojen Keskus Oy Noudatetun käytännön muuttaminen ilman
23201: nimiseen yhtiöön tai osuuskunnan säästökassan välittömästi tarjottuja parempia vaihtoehtoja
23202: säästötilille, karttuvalle talletustilille tai talletus- toisi varmasti mukanaan epävarmuutta säästä-
23203: ehdoiltaan siihen verrattavalle käyttö- tai siirto- jien valitessa sijoituskohteitaan. Tämän vuoksi
23204: talletustilille tehdystä talletuksesta saatua kor- ei ole tarkoituksenmukaista siirtyä osittain yh-
23205: koa eikä vuosilta 1970 ja 1971 toimitettavissa den vuoden kauteen. Jos kolmivuotista yleistä
23206: valtion- ja kunnallisverottiksissa näihin raha- verovapautta jatketaan, ei myöskään pitkäaikais-
23207: laitoksiin talletustodistuksena vähintään kuu- ten ja lyhytaikaisten talletusten asettaminen
23208: deksi kuukaudeksi vuonna 1969 sijoitetusta keskenään erilaiseen asemaan myöskään ole tar-
23209: talletuksesta saatua korkoa. peellista.
23210: Lisäksi hallitus ehdottaa säädettäväksi, että Talletusten veronhuojennusten säätäminen
23211: luonnollisen henkilön tai jakar11attoman kuo- kaikkien talletusten osalta kahdeksi vuodeksi
23212: linpesän veronalaisina varoina ei pidetä vuo- kuten tähärtkin asti ei estäisi muita toimen-
23213: delta 1970 toimitettavassa valtionverotuksessa piteitä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi.
23214: edellä mainituille tileille talletettuja varoja eikä Koska uudet suunnitelmat ovat vasta työn
23215: vuosilta 1970 ja 1971 toimitettavissa valtion- alla, niiden toteuttaminen ei tapahdu kovin
23216: verotuksissa edellä mainituilla talletustodistuk- pikaisesti.
23217: silla sijoitettuja varoja. Edellä olevan perusteella esitämme,
23218: Säästämistoiminnan edistämisen ja rahoitus-
23219: huollon kannalta ovat talletusten veronhuojen- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23220: nukset olleet erittäin tärkeitä, koska ilman niitä lakiehdotuksen:
23221:
23222:
23223: Talletusten veronhuojennuslaki.
23224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23225:
23226: 1 §.
23227: Vuosilta 1970-1972 toimitettavissa valtion- Oy rurruseen yhtiöön tai osuuskunnan säästö-
23228: ja kunnallisverotuksissa luonnollisen henkilön kassaan säästötilille, karttuvalle talletustilille tai
23229: tai jakamauoman kuolinpesän veronalaiseksi talletusehdoiltaan siihen verrattavalle käyttö-
23230: tuloksi ei katsota korkoa, mikä on saatu koti- tai siirtotalletustilille taikka talletustodistuksella
23231: maiseen pan1dciin, säästöpankkiin, postisäästö- vähintään kuudeksi kuukaudeksi sijoitetusta
23232: pan!kkiin, osuuskassaan, Ouuskassojen Keskus talletuksesta. Vuosilta 197 0-197 2 toimitetta-
23233: 1700 IV,754. - Talletusten veronhuojennukset.
23234:
23235:
23236: vissa valtionverotuksissa ei tällaisia talletuksia kunnallisverotuksissa enintään 250 markkaa
23237: myösikään pidetä luonnollisen henkilön tai sekä sanotuilta vuosilta omaisuuden perusteella
23238: jakamauoman kuolinpesän veronalaisena omai- toimitettavissa valtionverotuksissa tällaisen tal-
23239: suutena. letuksen arvosta enintään 4 000 markkaa.
23240: 2 §.
23241: Työntekijällä on oikeus työnantajansa perus- .3 §.
23242: tamaan huoltokonttoriin tallettamistaan varoista Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tar-
23243: saamistaan veronalaisista korkotuloista vähentää kempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpa-
23244: vuosilta 1970-1972 toimitettavissa valtion- ja nosta ja soveltamisesta.
23245:
23246:
23247: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1968.
23248:
23249: Raimo Ilaskivi. Mikko Asunta.
23250: Juha Rihtniemi. Esko J. Koppanen.
23251: Olavi Lähteenmäki. Saara Forsius.
23252: 1701
23253:
23254: IV,755. - Lak.al. N:o 152.
23255:
23256:
23257: Berner ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne-
23258: tun lain muuttamisesta.
23259:
23260:
23261: E d u s k u n n a 11 e.
23262:
23263: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain tetulle autolle ja moottoripyörälle tullaan tässä
23264: muuttamista koskevassa lakiesityksessään n:o laissa tarkoitettu vero laskemaan. Mikäli hal-
23265: 159 ( 1968 vp.) hallitus puuttuu invalideilta lituksen esityksen sanamuoto tullaan hyväk-
23266: perittävään autoveroon. Esityksessä lähdetään symään, merkitsee se sitä, että kotimainen auto
23267: aivan oikein siitä periaatteesta, että niille, joilla asetetaan kilpailullisesti huomattavasti edulli-
23268: on pysyvä invaliditeetti ja joille auto on syystä sempaan asemaan kuin ulkomailta - erityi-
23269: tai toisesta tämän vuoksi välttämätön, on myön- sesti efta-maista - tuodut autot. Ulkomailta
23270: nettävä autoverosta vapautus. Kuitenkin on tuotetoista autoista joudutaan meillä maksa-
23271: varsin outoa se, että juuri liikuntavammaisten maan vero hinnasta, joka sisältää tuntuvassa
23272: kohdalla, joille nimenomaan auton käyttö on määrin erinäisiä markkinointi-, takuu- ym. kus-
23273: tarpeellista, ei autoverosta haluta palauttaa tannuksia ja tehtaan voitto-osuuden sekä tullin.
23274: kuin osa. Kotimaisen auton osalta tulisivat kyseeseen
23275: Auton käyttö sellaiselle invalidille, jonka lii- "valmistuskustannusten perusteella määritettävä
23276: kuntakyky alaraajan tai alaraajojen puuttumi- ajoneuvon hinta valmistuspaikalla". Lain väljä
23277: sen tahi toimintavajauksen vuoksi on alen- sanamuoto ei liioin estä nähdäksemme sitä,
23278: tunut, on useinkin välttämätöntä. Mikäli inva- että verovaroja voidaan haluttaessa käyttää ko-
23279: lidin molemmat alaraajat ovat amputoidut tahi timaassa valmistetun auton hinnan subventoin-
23280: puutteelliset on auton käyttö liikkumisen hd- tiin. Koska hallituksen esityksen perusteluissa
23281: pottajana itsestään selvä. Samoin on asian laita ei millään kohdin puututa siihen, hyväksyvätkö
23282: myös silloin, jos vain toinen raajoista on oma kauppakumppanimme esitetyt veronmääräämis-
23283: ja täysin käyttökelpoinen. Tällöin terve raaja perusteet ja ovatko ne sopusoinnussa kauppa-
23284: joutuu useinkin kaksinkertaisen rasituksen koh- sopimostemme kanssa, olisi tämä kohta erityi-
23285: teeksi ja myös raajan kuluminen kaksinker- sesti tutkittava ennen lain sanamuodon luk-
23286: taistuu. koonlyömistä. Maamme on eräiden muiden
23287: kauppapoliittisten kysymysten yhteydessä saat-
23288: Mielestämme ei ole olemassa .perusteltua tanut toimenpiteensä outoon valoon. Meillä
23289: syytä sille, että vähintään 40 prosenttiset lii- ei kauppapoliittisesti ole enää varaa harkitse-
23290: kuntainvalidit asetettaisiin auto- ja moottori- mattomiin tekoihin, joten jo valiokuntakäsit-
23291: pyöräveron palautusten suhteen muihin laissa telyssä on lakiehdotuksen 5 § :ään löydettävä
23292: huomioitulliin invalideihin nähden huonom- pätevämmät veron määräysperusteet.
23293: paan asemaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23294: Tässä yhteydessä on syytä puuttua myös
23295: lakiesityksen 5 §: ään, jossa määritellään ne että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23296: perusteet, joiden mukaan kotimaassa valmis- lakiehdotuksen:
23297:
23298: Laki
23299: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
23300: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
23301: raskuuta 1967 annetun lain (482/67) 5 §:n 2 ja 3 momentti, 6 §:n 1 momentti 17 ja 20 §
23302: näin kuuluviksi: '
23303:
23304: 5 ja 6 §. 17 §.
23305: (Kuten hallituksen esityksessä.) Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
23306: 75 E 14/69
23307: 1702 IV,755. - Auto· ja moottoripyörävero.
23308:
23309:
23310: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai valmitettu veronalaisena hankittu auto, kuiten-
23311: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, kin siten, että palautusta on tällöin haettava
23312: jonka liikuntavammasta aiheutuva pysyvä hait- asianomaiselta liikevaihtoverotoimistolta.
23313: ta-aste on vähintään 80 prosenttia, ja jonka Joka 1 momentin nojalla on saanut veron
23314: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, taikka takaisin, on, mikäli ajoneuvo luovutetaan muu-
23315: invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vähintään hun kuin 1 momentissa tarkoitettuun käyttöön,
23316: 60 prosenttia tai jonka liikuntakyky on alen- velvollinen suorittamaan tässä laissa tarkoitetun
23317: tunut siten, että pysyvä haitta-aste on vähin- veron ja tekemään luovutuksesta ilmoituksen
23318: tään 40 ·prosenttia, ja jolle auton hankinta on autorekisterikeskukselle noudattaen, mitä 8
23319: hänen toimensa tai työnsä hoitamiseksi olen- §: ssä on säädetty.
23320: naisen tat:peellinen, tullihallituksen on hake- Autorekisterikeskuksen on saatuaan 2 mo-
23321: muksesta määrättävä asettamillaan ehdoilla mentissa tarkoitetun ilmoituksen maksuunpan-
23322: valtion varoista maksettavaksi takaisin maahan- tava vero 12, 13 ja 14 S:n säiinnöksiä sovel·
23323: tuonnifi yhteydessä suoritettu tai auton hin- tuvin osin noudattaen ajoneuvon luovuttajan
23324: taan sisältyvä vero hinnaltaan kohtuullisesta maksettavaksi.
23325: ja asianomaisen invalidin tarvetta vastaavasta
23326: ajoneuvosta, auton oltua hakijan käytössä kui- 20 s.
23327: tenkin tämän tultua auton rekiteröidyksi omis- (Kuten hallituksen esityksessä.)
23328: t~aksi. Hakemu1 on tehtävä 7 § :n 1 momen-
23329: tis~a säädetyssä ajassa.
23330: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatetta- Voimaantulosäännös.
23331: koon myös, milloin kysymyksessä on maassa (Kuten hallituksen esityksessä.)
23332:
23333:
23334: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1968.
23335:
23336: Arne Bemer. Mikko Asunta. Pitkko Aro.
23337: E. J. Paavolå. Mautto Pohjonen. Armas Leinonen.
23338: Olavi Nikkilä. Tuure Salo. Pekka Viltni.
23339: VALTIOPÄIVÄT
23340: 1968
23341:
23342: LIITTEET
23343: VTII
23344:
23345: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ, YLEISEN ALOITEAJAN
23346: JÄLKEEN JÄTETTYJÄ OPINTOLAINOJEN VALTIONTAKAUSTA JA
23347: KORKOTUKEA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
23348:
23349:
23350:
23351:
23352: HELSINKI 1969
23353: VALTION PAINATUSKESKUS
23354: 1705
23355:
23356: VIII,71. - Lak.al. N:o 141.
23357:
23358:
23359:
23360: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi korkeakouluissa ;a eräissä. muissa
23361: oppilaitoksissa opiskelevien henkilöiden opintolainoien val-
23362: tiontakauksesta ;a korkotuesta.
23363:
23364:
23365: E d u s k u n n a 11 e.
23366: Hallituksen esityksessä n:o 96 laiksi kor- voidaan rinnastaa edellä mainittuihin tai osaan
23367: keakouluissa ja eräissä muissa oppilaitoksissa niistä:
23368: opiskelevien henkilöiden opintolainojen val- 1) muutkin kuin Helsingin kotitalousopet-
23369: tiontakauksesta ja korkotuesta on sen 1 §: ssä tajaopistot,
23370: annettu asetuksella määriteltäväksi ne oppilai- 2) sairaanhoitajaopistot,
23371: tokset, joiden opiskelijoita valtion takaus kos- 3) lastentarhaseminaarit ja
23372: kee. Esityksen perusteluissa on lueteltu var- 4) kansakoulunopettajaseminaarit.
23373: sinaisten korkeakoulujen lisäksi seuraavat op-
23374: pilaitokset korkeakouluihin rinnastettavina: Myöskin olisi toivottavaa, että takausjärjes-
23375: Sibelius-Akatemian yleinen osasto, koulumu- telmä mahdollisimman pian voitaisiin ulottaa
23376: siikkiosasto ja kirkkomusiikkiosasto, Taide- esimerkiksi teknillisiin ja kaupallisiin oppilai-
23377: teollisen oppilaitoksen varsinaiset opintosuun- toksiin.
23378: nat, Svenska Social- och Kommunalhögskolan, Edellä esitetty laajennus aiheuttaa lakiteks-
23379: Helsingin kotitalousopettajaopisto, Helsingin tin 5 §:ään muutoksen, koska kaikkien oppi-
23380: käsityönopettajaopisto, Helsingin väliaikainen laitosten oppilaiden keskusjärjestönä ei toimi
23381: opettajakorkeakoulu, Turun väliaikainen opet- "ylioppilaiden kansallinen keskusjärjestö".
23382: tajakorkeakoulu, Tampereen kieli-instituutti, Vielä on todettava, että 5 § :n 1 momentin
23383: Turun kieli-instituutti, Savonlinnan kieli-insti- säännös siitä, että "valtiontakaus ja korkotuki
23384: tuutti sekä Helsingin sihteeriopisto. voidaan myöntää kerrallaan enintään yhden lu-
23385: Luettelosta puuttuu kuitenkin oppilaitoksia, kuvuoden opintokustannuksia varten tarkoite-
23386: joita täytynee pitää lain tarkoittamassa mie- tulle lainalle" tuntuu pitkän opiskeluajan ky-
23387: lessä edellisiin rinnastettavina. Tämän lain- seessä ollen tarpeettoman sitovalta ja aiheuttaa
23388: säädännön piiriin tulisi ottaa jo tässä vai- usein uudistuvan hakemusmenettelyn.
23389: heessa edellisten lisäksi seuraavat oppilaitok- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
23390: set, joista kaikki eivät ole "lähinnä ylioppi-
23391: laspohjaisia", kuten lakiesityksen perusteluissa että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
23392: sanotaan, mutta joiden tutkinnot tasoltaan luvan lakiehdotuksen:
23393:
23394:
23395: Laki
23396: korkeakouluissa ja eräissä muissa oppilaitoksissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen val-
23397: tiontakauksesta ja korkotuesta.
23398: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23399:
23400: 1-4 §. opintokustannuksia varten tarkoitetulle lai-
23401: (Kuten hallituksen esityksessä.) nalle. Kuitenkin usean vuoden opintoajan ky-
23402: seessäollen voidaan takaus myöntää kerrallaan
23403: 5 §. korkeintaan kahden vuoden opintokustannuk-
23404: Valtiontakaus ja korkotuki myönnetään sia varten tarkoitetulle lainalle. Yhden luku-
23405: yleensä kerrallaan enintään yhden lukuvuoden vuoden opintokustannuksia vastaavan lainan
23406: 1706 VIII,71. - Opintolainojen valtiontakaus.
23407:
23408:
23409: enimmatsmaaran suuruuden huomioon ottaen Samalle opiskelijalle voidaan myöntää val-
23410: opintokustannukset ja opiskelijan toimeentulo- tiontakausta ja korkotukea yhteensä enintään
23411: mahdollisuudet vahvistaa vuosittain opetus- viiden vuoden opintoja varten tarkoitetuille
23412: ministeriö valtion opintotukikeskuksen esityk- lainoille.
23413: sestä ja ylioppilaiden tai muuta opiskelijoiden 6-15 §.
23414: valtakunnallista keskusjärjestöä kuultuaan. (Kuten hallituksen esityksessä.)
23415:
23416:
23417: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1968.
23418:
23419: Pentti Sillantaus. Anna-Liisa Linkola.
23420: Sakari Knuuttila. Saara Forsius.
23421: Aili Vaittinen.
23422: 1707
23423:
23424: VIII,72. - Lak.al. N:o 142.
23425:
23426:
23427:
23428:
23429: T. Salo ym.: Ehdotus laiksi korkeakouluissa ja eräissä muissa op-
23430: pilaitoksissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen valtion-
23431: takauksesta ja leorkotuesta.
23432:
23433:
23434: E d u s k u n n a 11 e.
23435:
23436: Hallitus lähtee opintotukea tarkoittavan tään heikompaan asemaan. Usein kuitenkin ni-
23437: Wdesit}Tksensä n:o 96 ( 1968 vp.) peruste- menomaan sillä taholla kaivattaisiin tukea
23438: loi$~ a,ivQn oikein siitä, että mahdollisim- varsin kipeästi. Heidän joukossaan on lukui-
23439: nlan monelle opiskelijalle on pystyttävä val- sia, joille ei alunperinkään ole voi~ turvata
23440: tion toimesta turvaamaan keskeyt}Tksetön ja opiskelumahdollisuuksia niin, että korkea-
23441: toimeentulohuolista vapaa opiskeluJDahdolli- kouluopiskelu tulisi kyseeseen. Tästä. syystä ei
23442: suus. Täten saatetaan nykyistä paremmin kes- mielestämme varsinaisen ammattikoulutuksen
23443: kittyä itse opiskeluun ja siten myös lyhentää piiriin jääviä saa tässä yhteydessä syrjiä, vaan
23444: opiskeluaikaa. lain vaikutusalaa on laajennettava niin, että
23445: On kuitenkin varsin valitettavaa se, että nämäkin tulisivat lain antamien etujen piiriin.
23446: halli~s ei lakiesityksessään kiinnitä riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23447: huOnliota korkeakoulujen ulkopuolella opiske-
23448: leviin ja ammattia itselleen hankkiviin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23449: Ei voida pitää perusteltuna, että varsinai- lakiehdotuksen:
23450: sen ammattikoulutuksen piiriin kuuluvat jäte-
23451:
23452:
23453: Laki
23454: korkeakouluissa ja eräissä muissa oppilaitoksissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen val-
23455: tiontakauksesta ja korkotuesta.
23456: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23457: 1 §. varten koulutasoisessa oppilaitoksessa opinto-
23458: Opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi jaan harjoittavan opiskelijan opintolainoille.
23459: voidaan myöntää valtiontakaus akateemista Kysymyksessä olevat oppilaitokset määrä-
23460: loppututkintoa ja muita ammattiin valmistami- tään asetuksella.
23461: seksi tarkoitettuja tutkintoja varten korkea-
23462: koulussa, ammattitutkintoa varten opistotasoi- 2-15 §.
23463: sessa oppilaitoksessa sekä ammattitutkintoa (Kuten hallituksen esityksessä.)
23464:
23465:
23466: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1968.
23467:
23468: Tuure Salo. Pirkko Aro.
23469: Pekka Pesola. Arne Berner.
23470: Armas Leinonen. Irma Karvikko.
23471: 1708
23472:
23473: VIII,73. - Lak.al. N:o 148.
23474:
23475:
23476:
23477:
23478: Uusitalo .ym.: Ehdotus laiksi eräissä ammattiin valmistavissa
23479: oppilaitoksissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen val-
23480: tiontakauksesta.
23481:
23482:
23483:
23484: E d u s k u n n a 11 e.
23485:
23486: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Hallituksen esityksessä luetellaan tällaisiksi
23487: n:o 150 laiksi eräissä ammattiin valmistavissa oppilaitoksiksi seuraavat: kauppaopistot, teknil-
23488: oppilaitoksissa opiskelevien henkilöiden opinto- liset opistot, kansakoulunopettajaseminaarit,
23489: lainojen valtiontakauksesta. Hieman aikaisem- lastentarhaopettajaseminaarit, opistotasoinen
23490: min hallitus on antanut myös esityksen kor- sairaanhoitoalan koulutus, merenkulkualan op-
23491: keakouluissa ja eräissä muissa oppilaitoksissa pilaitokset, ammattiopistot, ammattikoulujen
23492: opiskelevien henkilöiden opintolainojen valtion- opettajaopistot, kotiteollisuusopistot ja kotita-
23493: takauksesta ja korkotuesta. Näiden lakiesitysten lousopettajaopistot. Luettelo osoittaa, että siitä
23494: hyväksyminen merkitsee olennaista askelta opis- puuttuu näihin täysin verrattava maa- ja metsä-
23495: kelijoiden rahoitusvaikeuksien helpottamiseksi. talousalan opistoasteinen koulutus, joka on
23496: Kuten hallituksen esityksen perusteluissakin otettu huomioon tasavertaisena mm. ammatti-
23497: mainitaan, on tähän saakka opintotukea valmis- opintojen avustuslaissa.
23498: tavissa oppilaitoksissa myönnetty ammattiopin- Hallituksen esitystä olisi mielestämme edus-
23499: tojen avustuslain nojalla. Tätä tullaan edelleen kunnassa muutettava siten, että sen piiriin tu-
23500: jatkamaan, mutta nykyisissä oloissa sen nojalla lisivat kuulumaan myös maa- ja metsätaloudel-
23501: opiskelijoiden saamaa tukea ei voida pitää lä- liset oppilaitokset, jolloin lakiesityksen 1 §
23502: heskään riittävänä. Ammattiopintojen avustus- olisi siten muutettava, että siinä ilmenisivät
23503: lain ja sen toimeenpanosta annetun asetuksen lain piiriin tulevat oppilaitokset. Maa- ja met-
23504: ( 797/44) sekä lain täytäntöönpanosta annetun sätalouden opistojen mukaan ottaminen on eri-
23505: valtioneuvoston päätöksen ( 470/51) mukaan tyisen tärkeää ja välttämätöntä siitäkin syystä,
23506: voidaan opiskelijalle, joka opiskelee valtion että juuri näissä opiskelee suhteellisesti run-
23507: omistamassa tai avustamassa maa- ja metsäta- saammin vähävaraista nuorisoa. Valtiontakaus-
23508: loudellisessa, teknillisessä, ammatti-, kauppa- järjestelmän piiriin kuuluminen on katsottava
23509: tai merenkulkuoppilaitoksessa taikka kotitalous- heidän kohdaltaan oikeudenmukaisuuden vaa-
23510: tahi kotiteollisuusoppilaitoksessa tahi muussa timaksi toimenpiteeksi, koska heidän oppilai-
23511: sosiaaliministeriön päteväksi ja sopivaksi kat- toksensa ja opiskelunsa muissakin suhteissa
23512: somassa oppilaitoksessa, erikoiskurssilla tahi ovat täysin rinnastettavissa lain piiriin ehdo-
23513: oppipaikassa, myöntää apurahaa ammattiopin- tettuihin ammattiin valmistaviin oppilaitoksiin
23514: toja varten. Hallituksen pyrkimys opistoasteis- ja niissä tapahtuvaan opiskeluun.
23515: ten ammattiopintojen rahoittamisen helpotta- Edellä olevan perusteella esitämme kunni-
23516: miseksi korkeakouluopiskelun ohella on näh- oittaen,
23517: tävä erittäin merkittävänä toimenpiteenä niillä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23518: aloilla, joilla sitä on suunniteltu toteutettavaksi. lakiehdotuksen:
23519: VIII,73. - Uusitalo ym. 1709
23520:
23521:
23522: Laki
23523: eräissä ammattiin valmistavissa oppUaitoksissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen valtion-
23524: takauksesta.
23525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23526: 1 §.
23527: Opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi 8 ) maataloudelliset opistot,
23528: voidaan myöntää valtiontakaus seuraavissa am- 9) metsäopistot,
23529: mattiin valmistavissa oppilaitoksissa tahi am- 10) ammattikoulujen opettajaopistot,
23530: mattiin valmistavien oppilaitosten opistotasoi- 11) kotiteollisuusopettajaopistot ja
23531: silla osastoilla opintoja harjoittavien opiskeli- 12) kotitalousopettajaopistot.
23532: joiden opintolainoille: Eräissä tapauksissa valtiontakaus voidaan
23533: 1) kauppaopistot, myöntää muissakin asetuksella määrättävissä
23534: 2) teknilliset opistot, ammattiin valmistavissa kuin 1 momentissa
23535: 3) kansankoulunopettajaseminaarit, tarkoitetuissa oppilaitoksissa opintoja harjoit-
23536: 4) lastentarhaopettajaseminaarit, tavan opiskelijan opintolainoille.
23537: 5) opistotasoinen sairaanhoitoalan koulutus,
23538: 6) merenkulkualan oppilaitokset, 2-10 §.
23539: 7) ammattiopistot, (Kuten hallituksen esitys 150/68)
23540:
23541:
23542: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1968.
23543:
23544: Eino Uusitalo. Kerttu Saalasti. Mikko Volotinen.
23545:
23546:
23547:
23548:
23549: 76 E 14/69
23550: 1110
23551:
23552: VIII,74. - Lak.al. N:o 1.51.
23553:
23554:
23555:
23556:
23557: T. Salo ym.: Ehdotus laiksi eräissä ammattiin valmistavissa op-
23558: pilaitoksissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen valtion-
23559: takauksesta.
23560:
23561:
23562: E d u s k u n n a 11 e.
23563:
23564: Kuten hallituksen lakiesityksen n:o 150 jennettava siten, että kaikki ammattikoulutuk-
23565: ( 1968 vp.) perusteluissakin todetaan, ei voi- sen piirissä opiskelevat saatettaisiin vastaavaan
23566: massa oleva ammattiopintojen avustuslaki muo- asemaan muiden opiskeluunsa valtion tukea saa-
23567: dosta ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa vien kanssa. ·
23568: opiskeleville tarpeellista opintotukea. Laki kos- Mielestämme ammattiin valmistavien oppilai-
23569: kee vain suhteellisen rajoitettua määrää, eivätkä toksissa opiskelevien henkilöiden opmtolaino-
23570: lain perusteella myönnettävät avustukset ja ko- jen valtiontakauksesta annettu lakiesitys olisi
23571: rottomat lainat pienuutensa vuoksi ole riittä- laajennettava koskemaan ei vain· opistotasoista
23572: viä. Tästä syystä on todettava tyydytyksellä, ammattikoulutusta vaan myös koulutasoisissa
23573: että hallitus on vihdoinkin katsonut voivansa kouluissa opiskelevia. Ei ole perusteltua saat-
23574: antaa näiden opiskelijoiden opintomahdollisuuk- taa näitä kysymyksiä järjestykseen vain yhden
23575: siin tulevaisuudessa tuntuvasti vaikuttavan laki- ryhmän osalta. Yhteiskunnan tuki on annet-
23576: esityksen ammattiin valmistavissa oppilaitok- tava tasapuolisena kaikkien sitä tarvitsevien
23577: sissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen turvaksi.
23578: valtiontakauksesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23579: Emme kuitenkaan pidä hallituksen antamaa
23580: lakiehdotusta joka suhteessa riittävänä ja oi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23581: keudenmukaisena, vaan lakiehdotusta olisi laa- lakiehdotuksen:
23582:
23583:
23584:
23585: Laki
23586: eräissä ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen
23587: valtiontakauksesta.
23588:
23589: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23590:
23591: 1 §. 4 §.
23592: Opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi voi- Valtiontakaus voidaan myöntää kerrallaan
23593: daan myöntää valtiontakaus ammattitutkintoa enintään yhden lukuvuoden opintokustannuk-
23594: varten opistotasoisessa oppilaitoksessa sekä am- sia varten tarkoitetulle lainalle. Yhden luku-
23595: mattitutkintoa varten koulutasoisessa oppilai- vuoden opintokustannuksia vastaavan -lainan
23596: toksessa opintojaan harjoittavan opiskelijan enimmäismäärän suuruuden huomioon ottaen
23597: opintolainoille. opintokustannukset ja opiskelijain toimeentu-
23598: Kysymykseen tulevat oppilaitokset määrä- lomahdollisuudet vahvistaa vuosittain opetus-
23599: tään asetuksella. ministeriö valtion opintotukikeskuksen esityk-
23600: sestä 1 §: ssä tarkoitettujen oppilaitosten kan-
23601: 2 ja 3 §. sallisia keskusjärjestöjä kuultuaan.
23602: (Kuten hallituksen esityksessä.) ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
23603: VIII,74. - T. Salo ym. 1711
23604:
23605: 5 ja 6 §. viimeistään 30 päivänä ennen kello 12 sen päi-
23606: (Kuten hallituksen esityksessä.) vän jälkeen, jona valittaja sai tiedon lautakun-
23607: nan kirjallisesta päätöksestä. Valituskirja on
23608: 7 §. annettava opintotukilautakunnalle, jonka on vii-
23609: Tässä laissa tarkoitettuun oppilaitokseen ase- pymättä lähetettävä valituskirja, asiaa koskeva
23610: tetaan oppilaitoksen opintotukilautakunta, jonka ote pöytäkirjasta, asian käsittelyssä syntyneet
23611: jäsenet toimivat virkavastuulla. asiakirjat sekä oma lausuntonsa valtion opinto-
23612: Oppilaitoksen opintotukilautakunnasta sääde- tukikeskukselle.
23613: tään tarkemmin asetuksella. Valtion opintotukikeskuksen päätökseen ei
23614: saa hakea muutosta.
23615: 8 §. Opintotukea koskevasta päätöksestä katso-
23616: V altiontakauksen myöntämisestä päättää op- taan asianomaisen, jollei muuta näytetä, saa-
23617: pilaitoksen opintotukilautakunta. neen tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen,
23618: jona päätös on hänen ilmoittamallaan osoit-
23619: 9 §. teella jätetty postin kuljetettavaksi.
23620: Joka on tyytymätön opintotukilautakunnan
23621: päätökseen, saa hakea siihen muutosta valtion 10-12 §.
23622: opintotukikeskukselta kirjallisella valituksella (Kuten hallituksen esityksen 8-10 §.)
23623:
23624:
23625: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1968.
23626:
23627: Tuure Salo. Armas Leinonen.
23628: Pekka Pesola. Irma Karvikko.
23629: E. J. Paavola. Arne Berner.
23630: Eeles Landström. Pirkko Aro.
23631: VALTIOPÄIVÄT
23632: 1968
23633:
23634: LIITTEET
23635: IX
23636:
23637: MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ, YLEISEN
23638: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTYJÄ MAANKÄYTTÖLAIN
23639: MUUTTAMISTA JA SOKERINTUOTANNON TURVAAMISTA
23640: KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
23641:
23642:
23643:
23644:
23645: HELSINKI 1969
23646: VALTION PAINATUSKESKUS
23647: 1715
23648:
23649: IX,64. - Lak.al. N:o 140.
23650:
23651:
23652:
23653:
23654: Vilmi ym.: Ehdotus laeiksi nzaankäyttölain ja eräiden siihen liit-
23655: tyvien lakien muuttanzisesta. ·
23656:
23657:
23658: E d u s k u n n a 11 e.
23659:
23660: Hallitus on antanut esityksen N:o 59/1968 metsänkäyttöoikeuksiin. Vaikka hallituksen esi-
23661: vp. eduskunnalle maankäyttölain ja siihen tys tällä kohtaa olisikin huomattava organi-
23662: liittyvien lakien muuttamisesta. Hallitus esit- satoorinen parannus, ei sillä olisi käytännöllistä
23663: tää maankäyttölain 16 a §:ksi sellaista sään- merkitystä asukkaitten kannalta katsottuna.
23664: nöstä, joka erittäin jyrkästi rajoittaisi ositta- Tästä syystä ehdotamme mainittuun lukuun
23665: malla syntyneitten tilojen mahdollisuuksia maan- sellaisia muutoksia, että tilan vuokraaminen
23666: käyttölain mukaisen tuen saannissa. Esitys kos- olisi luvallinen ja vuotuisen kasvun mukaisen
23667: kee myös sellaisia tiloja, joista olisi luovutettu puutavaraerän myyminen luvallinen kuten halli-
23668: osia, joten erittäin suuri määrä tiloista joutuisi tuksen esityksessäkin, mutta erityisesti pää-
23669: jo nyt säännösten taannehtivuuden johdosta omahakkausvarat annettaisiin asukkaan vapaa-
23670: maankäyttölain mukaisen tilojen ulkoisen ja seen käyttöön, ellei niitä tarvittaisi metsän
23671: sisäisen rationalisoinnin ulkopuolelle. Toimen- uudistustoimenpiteisiin tai asukkaan nimen-
23672: pidettä ei voida perustella ollenkaan sen taan- omaan hakemuksessaan määrittämään tarkoi-
23673: nehtivuuden johdosta. tukseen. Ehdotamme myöskin rajoitusten rik-
23674: Rajoitusta edellämainitussa mielessä kuiten- komussäännösten osalta sanktioitten lieventä-
23675: kin tarvitaan, mutta se olisi kohdistettava lain mistä. Tärkein muutos ehdotuksessamme on,
23676: voimaantulon jälkeen esille tuleviin tapauksiin että rajoitusten alaisuus kestäisi vain niin
23677: ja niihinkin vain sen mukaisesti kuin maan- kauan kuin valtion saaminen on pääosiltaan
23678: käyttölain mukaiset tilojen perustamisedelly- maksamatta, kuitenkin enintään 10 vuotta kau-
23679: tykset tarkoittavat. Tässä mielessä esitämmekin pantekopäivästä lukien. Ehdotuksessamme on
23680: lain 16 a §:lle sellaista sanamuotoa, että tämä myöskin kohta, että rajoitukset poistetaan sil-
23681: tarkoitus saavutettaisiin. Hallitus esittää pää- loin, kun asukas on rakentanut ja raivannut
23682: säännöksi sellaista, että asutustilan ja asunto- tilansa hyväksyttävään kuntoon ja hoitanut
23683: tontin hintaa ei annettaisi kokonaan pitkä- tilansa muutenkin suunnitelmallisesti. Lisäksi
23684: aikaisella maksuajalla, vaan osa olisi maksettava vähäisen lisäalueen hinnan vuoksi ei saisi
23685: käteisellä tai 5 vuoden kuluessa kauppakirjan rajoituksia tilalle asettaa. Laki tulisi voimaan
23686: allekirjoittamisesta. Poikkeustapauksessa voitai- vuoden 1969 alusta eikä sitä miltään osilta
23687: siin asutushallituksen päätöksellä 100 prosent- sovellettaisi taannehtivasti. Hallituksen esitys
23688: tista rahoitusta noudattaa. Kun emme pidä asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä
23689: hallituksen esitystä tällä kohtaa onnistuneena, toimenpiteistä annetun lain 15 b §:ksi, jossa
23690: ehdotamme maankäyttölain 50 §:n 2 moment- on tarkoitus järjestää maanhankintalain ja Kuu-
23691: tia, 61 §:n 2 momenttia, 65 §:ä ja 93 §:n samon ja Sallan kuntien maanhankintalain pe-
23692: 7 momenttia sellaiseksi, että lisäalueen hin- rustamispalkkiotiloille uutisraivauspalkkion jär-
23693: nasta voitaisiin enintään 25 prosenttia määrätä jestämistä maatilatalouden kehittämisrahaston
23694: maksettavaksi kaupantekotilaisuudessa tai 5 varoista, on aiheellinen. Esitämme kuitenkin
23695: vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittami- raivauspalkkion suuruudessa noudatettavaksi,
23696: sesta lukien ja että silloin kun asutustoimisto mitä maankäyttölain mukaisten uutistilan pe-
23697: tai asutuslautakunta ehdottavat tätä maksua rustamispalkkioitten raivauspalkkioista on sää-
23698: pienemmäksi kuin 25 prosenttia, asia tulisi asu- detty.
23699: tushallituksen ratkaistavaksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan maankäyt-
23700: Hallitus ehdottaa maankäyttölain 11 lukuun tölain 78 §:ää kumottavaksi. Emme pidä halli-
23701: eräitä helpotuksia rajoitusten alaisten tilojen tuksen esittämää toimenpidettä kuitenkaan vä~
23702: 1716 IX,64. - Maankäyttölaki.
23703:
23704: hävaraisten rakentajien edun mukaisena, vaan ei esitystä voida pitää tasapuolisena. Ne kus-
23705: kyseinen pykälä olisi säilytettävä voimassa. tannukset, jotka ovat joutuneet liitettäväksi
23706: Samoin emme katso aiheelliseksi maankäyttö- tilan hintaan, perittäisiin edelleen 31 vuoden
23707: lain 95 §:n 1 momentin muuttamista vaan maksuajalla ja erikseen perittävät nopeammin.
23708: se olisi säilytettävä voimassa olevan mukaisena. Tästä syystä ei hallituksen esitystä ole syytä
23709: Hallituksen esitys sisältää myöskin asutuslain- hyväksyä, jonka vuoksi hallituksen esittämää
23710: säädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpi- 15 a § :ää ei ole aiheellista säätää vaan halli-
23711: teistä annettuun lakiin 15 a §, jossa esitetään tuksen esittämä 15 b § on siirrettävä 15 a py-
23712: maanhankintalain mukaisten tie-, kuivatus- ja käläksi. Maankäyttölainoista annettuun lakiin
23713: metsänparannustöiden kustannusosuuksien ta- hallitus esittää 19 §:ään uutta 2 ja 3 momenttia.
23714: kaisin perinnän nopeuttamista. Kun hallituksen Kun säännös on kohtuuttoman ankara, olisi se
23715: esityksen mukaan myöhäisemmässä vaiheessa poistettava.
23716: tie-, kuivatus- ja metsänparannustöiden suori- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
23717: tukset joutuisivat toisenlaisen kustannusten nioittaen,
23718: perinnän kohteeksi kuin aikaisessa vaiheessa että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
23719: suoritettujen töitten kustannusten periminen, lakiehdotukset:
23720:
23721:
23722: Laki
23723: maankäyttölain muuttamisesta.
23724: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyt-
23725: tölain (353/58) 30 §:n 2 momentti, 50 §:n 2 momentti, 61 §:n 2 momentti, 65 §, 85 §:n
23726: 5 momentti, 92 §:n 3 momentti, 94 §:n 2 ja 3 momentti, 98 §:n 1 momentti, 102 §, 103 §
23727: ja 104 §:n 2 momentti, niistä 30 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä elokuuta
23728: 1967 annetussa laissa (376/67), 92 §:n 3 momentti, 94 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisinr,
23729: kuin ne ovat 21 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa ( 627 /62) ja 50 §:n 2 momentti,
23730: 61 §:n 2 momentti, 65 §, 85 §:n 5 momentti, 98 §:n 1 momentti, 102 § ja 104 §:n 2 mo-
23731: mentti, sellaisina kuin ne ovat, 102 § osittain muutettuna, 23 päivänä heinäkuuta 1965 an-
23732: netussa laissa (408/65), sekä lisätään lakiin uusi 16 aja 16 b §,lain 75 §:ään, sellaisena
23733: kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1960 ja 13 päivänä joulukuuta
23734: 1963 annetuissa laeissa (510/60 ja 557/63) uusi 5 momentti, 93 §:ään uusi 7 ja 8 mo-
23735: mentti, nykyisen 7 momentin siirtyessä 9 momentiksi, ja 94 §:ään uusi 4 momentti seu-
23736: raavasti:
23737: 16 a §. antamisesta, lisäalueiden, etuuksien ja osuuk-
23738: Jos tila, joka muodostaa maatilaksi katsotta- sien saajista, asukkaan maksettavaksi tulevasta
23739: van tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden tai hinnasta sekä siitä, kuinka suuri osa lisäalueen
23740: kuuluu osana sellaiseen, ositetaan tahi maini- hinnasta määrätään maksettavaksi 93 §:n 5 mo-
23741: tunlaiseen maatilaan kuuluva osa luovutetaan mentissa määrätyllä tavalla.
23742: kaupan, vaihdon tai lahjan kautta, ei tämän
23743: lain mukaisia toimenpiteitä saa kohdistaa tällä
23744: tavoin muodostuneen maatilan hyväksi, milloin 61 §.
23745: se ei täytä tämän lain mukaisia tilan perusta-
23746: misedellytyksiä. Asutusryhmän muodostamista tarkoittava
23747: 16 b § ja 30 §:n 2 momentti kuten hallituk- käyttösuunnitelma, ja käyttösuunnitelma, jossa
23748: sen esityksessä N:o 59/1968 vp. on edellytetty perustettavaksi asuntoviljelys-,
23749: kalastus- tai asuntotila taikka annettavaksi sel-
23750: 50§. lainen lisäalue, jonka hinnasta esitetään perittä-
23751: väksi 93 §:n 7 momentin mukaisesti vähemmän
23752: Maankäyttötoimikunnan on 1 momentissa kuin 25 % tahi aluetta käytettäväksi muuhun
23753: mainitussa katselmuksessa päätettävä asutusti- tarkoitukseen kuin asukkaalle luovutettavaksi
23754: lojen, asuntotonttien ja muiden alueiden perus- sekä pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistö-
23755: tamisesta samoin kuin etuuksien ja osuuksien jen lunastamisesta valtiolle annetun lain ( 23/
23756: IX,64.- Vilmi ym. 1.717
23757:
23758: 38) nojalla lunastettua kiinteistöä koskeva 94 § :n 2 - 4 momentti kuten hallituksen
23759: käyttösuunnitelma samoin kuin muu käyttö- esityksessä N:o 59/1968 vp.
23760: suunnitelma, jota vastaan on tehty muistutus, 98 §:n 1 momentti kuten hallituksen esityk-
23761: alistettakoon asutushallituksen vahvistettavaksi. sessä N:o 59/1968 vp.
23762: Asutushallitus voi tällöin muuttaa käyttösuun-
23763: nitelmaa, ei kuitenkaan siltä osin kuin muistu- 102 §.
23764: tusta ei ole tehty, tai jättää käyttösuunnitelman 1 ja 2 momentti kuten hallituksen esityksessä
23765: kokonaan tai osittain vahvistamatta. N:o 59/1968 vp.
23766: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut ehdot ja
23767: rajoitukset ovat voimassa, kunnes valtion saa-
23768: 65 §. minen on pääosiltaan maksettu, kuitenkin enin-
23769: Käyttösuunnitelman tultua vahvistetuksi teh- tään 20 vuotta lukien siitä päivästä, jona ti-
23770: köön asutuslautakunta, jollei kysymys ole lisä- lasta tai alueesta tehty kauppakirja on allekir-
23771: alueesta, asutustoimistolle ehdotuksen tilan, joitettu. Jos asutuslautakunnan suorittamassa
23772: asuntotontin, alueen, maatalousirtaimiston ja tarkastuksessa on kuitenkin havaittu, että omis-
23773: rakennuksen antamisesta hakijalle. Jos asutus- taja on raivannut ja rakentanut myydyn tilan
23774: toimisto ei yhdy asutuslautakunnan ehdotukseen tai alueen hyväksyttävään kuntoon ja hän on
23775: taikka jos asutuslautakunta tai asutustoimisto jatkuvasti hoitanut tilaansa tai aluettaan kun-
23776: on ehdottanut vahvistetusta hinnasta perittä- nollisesti ja noudattanut mahdollisesti laadittua
23777: väksi 93 §:n 7 momentin edellyttymällä tavalla hoitosuunnitelmaa, on asutustoimiston tällöin
23778: vähemmän kuin 25 prosenttia, eikä kysymys ole samoin kuin erityisistä syistä muissakin tapauk-
23779: 76 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tilasta, tai sissa hakemuksesta vapautettava tila ja alue
23780: jos ehdotus koskee pakkohuutokaupalla myy- mainittujen ehtojen ja rajoitusten alaisuudesta.
23781: tävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle an- 4 momentti kuten hallituksen esityksessä N:o
23782: netun lain nojalla lunastettua kiinteistöä, on 59/1968 vp.
23783: asia saatettava asutushallituksen ratkaistavaksi.
23784: Muussa tapauksessa päättää edellä tarkoitetun 103 §.
23785: omaisuuden antamisesta hakijalle asutustoi- Ennen 102 §:n 1 momentissa tarkoitetun lu-
23786: misto. Milloin asutushallitus päättää tilan, asun- van antamista asutuslautakunnan on hankittava
23787: totontin tai alueen annettavaksi edellä mainitun asiassa piirimetsälautakunnan lausunto. Ne pää-
23788: lain 7 § :n 2 momentissa, sellaisena kuin se on omahakkuusta saatavat varat, joita ei tarvita
23789: 16 päivänä elokuuta 1958 annetussa laissa uuden kasvun aikaansaamiseen ja turvaamiseen;
23790: ( 357/58), tarkoitetulle henkilölle, määrätköön ovat vapaasti asukkaan käytettävissä. Puun
23791: asutushallitus samalla tilasta, asuntotontista tai myyntilupa voidaan kuitenkin antaa edellytyk-
23792: alueesta maksettavan hinnan. sellä, että siitä saatavat varat voidaan käyttää
23793: 2 momentti kuten hallituksen esityksessä N:o hakemuksessa edellytettyyn tarkoitukseen.
23794: 59/1968 vp.
23795: 75 §:n 5 momentti, 85 §:n 5 momentti ja 104 §.
23796: 92 §:n 3 momentti kuten hallituksen esityk-
23797: sessä N:o 59/1968 vp. Milloin tila tai määräala on 102 §:n 3 mo-
23798: mentin mukaan vapautunut tai vapautettu eh-
23799: 93 §. tojen ja rajoitusten alaisuudesta, lähettäköön
23800: asutustoimisto siitä heti ilmoituksen asianomai-
23801: Milloin asutustilan tai asuntotontin hintaa ei selle tuomarille merkinnän tekemistä varten
23802: ole annettu kokonaan velaksi, voidaan enintään kiinnitysrekisteriin sekä metsän käyttöoikeuden
23803: 25 prosenttia hinnasta määrätä maksettavaksi rajoitusten osalta myös asianomaiselle piirimet-
23804: kauppakirjaa allekirjoitettaessa tai kauppakir- sälautakunnalle merkinnän tekemistä varten
23805: jassa määrättynä aikana, jota ei saa määrätä metsäkiinnitysluetteloon.
23806: viittä vuotta pitemmäksi kaupantekopäivästä lu-
23807: kien. Mikäli ylimenevää osaa ei makseta kau-
23808: pantekotilaisuudessa, on siitä maksettava 5 pro- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
23809: sentin suuruinen korko. kuuta 1969.
23810: 8 momentti kuten hallituksen esityksessä N:o Ennen tämän lain voimaan tuloa syntyneisiin
23811: 59/1968 vp. tapauksiin sovelletaan aikaisempia saånnöksiä.
23812: 77 E 14/69
23813: 1718 IX,64. - Maankäyttölaki.
23814:
23815:
23816: Laki
23817: asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta.
23818: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä
23819: toimenpiteistä 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain (360/58) 18 S:n 4 momentti, sellai-
23820: sena kuin se on 23 päivänä heinäkuuta 1965 annetussa laissa {413/65), sekä lisätään lakiin
23821: uusi 15 a § seuraavasti:
23822: 15 a §. tettyjen töitten suorittamista varten sen mu-
23823: Maanhankintalain (396/ 45) tai Kuusamon kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
23824: ja Sallan kuntien maanhankintalain ( 751/45) Palkkion suuruuden määräämisessä on kuiten-
23825: nojalla uutistilan perustamispalkkiota saaneelle kin noudatettava, mitä maankäyttölain mukai-
23826: henkilölle voidaan myöntää maatilatalouden ke- sista uutistilan perustamispalkkioitten raivaus-
23827: hittämisrahaston varoista uudis- ja kivenraivaus- palkkioista on säädetty.
23828: palkkiota perustamispalkkion myöntämisen pe- 18 § kuten hallituksen esityksessä N:o 59/
23829: rusteena olleessa raivaussuunnitelmassa edelly~ 1968 vp.
23830:
23831:
23832:
23833: Laki
23834: maankäyttölainoista annetun lain muuttamisesta.
23835: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttölainoista 16 päivänä elokuuta 1958
23836: annetun lain ( 354/58) 6 §, muutetaan lain 5 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta
23837: 1962 annetussa laissa {628/62), 7 § ja 8 S:n 2 ja 3 momentti, 2 momentti, sellaisena kuin
23838: se on 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa {514/60), seuraavasti:
23839: 5 S kuten hallituksen esityksessä N:o 59/ tään 30% hyväksytyn kustannusarvion mää-
23840: 1968 vp. rästä. Asunto- ja lisälainaa paremmalla etuoikeu-
23841: 7 §. della mahdollisesti kiinnitettyjen lainojen määrä
23842: Maanosto- ja sisarosuuslainaa voidaan myön- saa mainittujen lainojen kanssa yhteensä olla
23843: tää enintään 75 % tilan, alueen tai osuuden enintään 95% vakuuden arvosta. Asuntolainan
23844: kauppahinnasta. Sellaisen kaupan rahoittami- avulla rakennettavassa ja laajennettavassa raken-
23845: seen, jossa hankittavan omaisuuden, maatalou- nuksessa olevan asunnon huoneistoala saa olla
23846: dellisiin tarkoituksiin käytettynä, kauppahinta enintään 120 neliömetriä, ellei perheen suuruus
23847: selvästi ylittää paikkakunnan käyvän hinnan, ole aiheena suuremman asunnon hyväksymiseen.
23848: älköön lainaa myönnettäkö. Asuntolainaa voi- 8 §:n 2 ja 3 momentti kuten hallituksen esi-
23849: daan myöntää asuntorakennuksen rakentamista, tyksessä N:o 59/1968 vp.
23850: laajentamista ja peruskorjausta varten sijainnil-
23851: taan, pohjaratkaisultaan, tekoisiltä rakenteiltaan Tämä laki tulee voimaan 1 palVana tammi-
23852: ja varusteiltaan sosiaalisesti ja maataloudellisesti kuuta 1969 ja sitä sovelletaan saamisiin, jotka
23853: tarkoituksenmukaisten sekä asumiskustannuksil- ovat syntyneet lain voimaan tulon jälkeen.
23854: taan kohtuullisten asuntojen aikaasaamiseksi.
23855: Asuntolainan lisäksi voidaan heikossa taloudel-
23856: lisessa asemassa olevalle henkilölle myöntää val- Laki uutistilan perustamispalkkiosta eräissä
23857: tioneuvoston vahvistamin perustein asuinraken- tapauksissa annetun lain muuttamisesta ja laki
23858: nuksen rakentamista varten lisälainaa. Asunto- yhteislaitumista annetun lain muuttamisesta ku·
23859: lainan samoin kuin lisälainan suuruus on enin- ten hallituksen esityksessä N:o 59/1968 vp.
23860:
23861: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1968.
23862:
23863: Pekka Vilmi. Reino Kangas. Reino Karpola. Nestori Kaasalainen.
23864: Artturi Jämsen. Paavo Niinikoski. Eino Räsänen. Ale Holopainen.
23865: Veikko Honkanen. Veikko Hanhirova. Hannes Paaso. Olavi Lahtela.
23866: 1719
23867:
23868: IX,65. - Lak.al. N:o 146.
23869:
23870:
23871:
23872:
23873: Jussila ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaa-
23874: misesta.
23875:
23876:
23877: E d u s k u n n a II e.
23878:
23879: Hallitus on kuluvan kuun 15 päivänä anta- Kun tapahtunut kustannusten nousu on
23880: nut esityksen Eduskunnalle laiksi kotimaisen muilla hintasäännöstellyillä tuotannonaloilla
23881: sokerintuotannon turvaamisesta annetun lain yleensä hyväksytty uuden hinnoittelun perus-
23882: muuttamisesta. Esitys tarkoittaa lain voimassa- taksi ja kun Eduskunta on sekä juurikkaiden
23883: oloajan pitentämistä kahdella vuodella. Huoli- tuotannon että niiden jalostuksen osalta hin-
23884: matta lain säätämisen jälkeen tapahtuneesta noittelijan asemassa, olisi oikeudenmukaista ja
23885: voimakkaasta kustannustason noususta ei halli- kohtuullista, että myös tällä tuotannonalalla
23886: tus ole katsonut tarpeelliseksi esittää mitään saataisiin edes osittain korvausta viljelys- ja
23887: muutoksia. Kun emme voi pitää tällaista me- jalostuskustannusten noususta.
23888: nettelyä oikeana, katsomme, että nyt olisi sää- Edellä esitetyn perusteella olisi vuosina 1969
23889: dettävä kokonaan uusi laki, jota sovellettaisiin -1970 kotimaassa tuotetun sokerijuurikkaan
23890: juurikassokeritehtaiden vuosien 1969 ja 1970 perushinnaksi taattava 14,3 penniä kilolta.
23891: sadosta vastaanottarniin sokerijuurikkaisiin. Mainitun perushinnan olisi katsottava vastaa-
23892: Voimassa olevaa lakia laadittaessa perustui van koko maassa viljelyssopimusten perusteella
23893: hinnoittelu taannehtivasti vv. 1965-66 kus- tuotettua enintään 405 miljoonan kilon sokeri-
23894: tannustasoon. Kustannusten nousu on deval- juurikassatoa. Sadon ylittäessä tai alittaessa
23895: voinnin seurauksista johtuen muodostunut huo- mainitun määrän olisi perushintaa vastaavasti
23896: mattavasti jyrkemmäksi kuin lakia valmistel- alennettava tai korotettava koko sadon osalta
23897: taessa ja vahvistettaessa oletettiin ja niin suu- 0,01 penniä. Jos sato jäisi alle 355 miljoonan
23898: reksi, että juurikkaanviljelyn asema on muodos- kilon, ei sen alittavalta määräitä kuitenkaan
23899: tumassa ylivoimaisen vaikeaksi. Tämä vähentää suoritettaisi kompensaatiota. Tavallisen kide-
23900: raaka-aineen saantimahdollisuuksia tehtaille ja sokerin tehtaan myyntihinnaksi olisi vahvistet-
23901: aiheuttaa puolestaan tehtaiden aseman heikke- tava sen nykyinen hinta 98,25 penniä kilolta.
23902: nemisen. Juurikkaanviljelyä rasittavat lähinnä Lisäksi katsomme, että rautatiekuljetusavus-
23903: väkilannoite-, kasvinsuojelu-, viljelykone- ja tus olisi maksettava täysiinääräisenä tai että
23904: pakkauskustannusten nousu; tehtaiden rasituk- sitä olisi ainakin nostettava nykyisestään.
23905: sena taas on palkka- ja kuljetus- sekä poltto- Edellä lausutun perusteella ehdotamme ·kun-
23906: aine· ja tarvikekustannusten nousu. Tehtaiden nioittaen,
23907: osalta voidaan todeta, että 1 päivästä tammi-
23908: kuuta 1967 lähtien tapahtunut jalostuskustan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23909: nusten nousu on lähes 20 prosenttia. lakiehdotuksen:
23910:
23911:
23912:
23913: Laki
23914: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta.
23915: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23916: 1 s. juurikassokeritehtaita, JOissa tuotanto on aloi-
23917: Kotimaisen sokerintuotannon turvaamiseksi tettu ennen 1 päivää marraskuuta 1966, sen
23918: tuetaan sokerijuurikkaan viljelyä ja sellaisia mukaan kuin tässä laissa säädetään.
23919: 1720 JX,65. - Sokerintuotanto.
23920:
23921: 2 §. tus olisi pienin, ja jossa sokerijuurikkaat voi-
23922: Juurikassokeritehtaiden tekemien viljelysopi- taisiin jalostaa.
23923: musten perusteella vuosina 1969-1970 koti- 4 §.
23924: maassa tuotetun sokerijuurikkaan perushin- Juurikassokeritehtaille maksetaan kotimaassa
23925: naksi taataan 14,3 penniä kilolta. viljellyn sokerijuurikkaan jalostamisesta tuotan-
23926: Edellä 1 momentissa mainitun perushinnan topalkkiota 8 penniä vastaanotettua sokerijuuri-
23927: katsotaan vastaavan koko maassa viljelysopi- kaskiloa kohti edellyttäen, että juurikassokeri-
23928: musten perusteella tuotettua enintään 405 mil- tehtaiden vastaanottamien, kotimaassa viljelty-
23929: joonan kilon sokerijuurikassatoa. Jos juurikas- jen sokerijuurikkaiden määrä ei ylitä 405 mil-
23930: sokeritehtaiden kulloinkin kysymyksessä ole- joonaa kiloa ja että tavallisen kidesokerin teh-
23931: vana käyntikautena vastaanottama juurikas- taan myyntihinta on 98,25 penniä kilolta.
23932: määrä on suurempi kuin mainittu määrä, alen- Mikäli juurikassokeritehtaiden kulloinkin ky-
23933: netaan edellä 1 momentissa mainittua perus- symyksessä olevana vuonna vastaanottamien,
23934: hintaa koko sadon osalta 0,01 penniä jokaiselta edellä 1 momentissa tarkoitettujen sokerijuu-
23935: täydeltä miljoonalta kilolta, jolla vastaanotettu rikkaiden määrä ylittää 405 miljoonaa kiloa,
23936: juurikasmäärä ylittää 405 miljoonaa kiloa. Mi- alennetaan tuotantopalkkiota samalla määrällä,
23937: käli juurikassokeritehtaiden käyntikautena vas- jolla 2 §:n 2 momentin mukaan sokerijuurik-
23938: taanottama juurikasmäärä on pienempi kuin kaiden perushintaa vastaavassa tapauksessa
23939: 405 milj. kiloa, korotetaan edellä 1 momentissa alennetaan. Mikäli sokerijuurikkaiden määrä
23940: mainittua perushintaa koko sadon osalta 0,01 alittaa 405 miljoonaa kiloa, korotetaan tuo-
23941: penniä jokaiselta täydeltä miljoonalta kilolta, tantopalkkiota samalla määrällä, jolla 2 §:n
23942: jolla vastaanotettu juurikasmäärä alittaa 405 2 momentin mukaan sokerijuurikkaiden perus-
23943: miljoonaa kiloa aina 355 miljoonaan kiloon hintaa vastaavassa tapauksessa korotetaan.
23944: asti. Jos tavallisen kidesokerin tuottajan myynti-
23945: hinta kysymyksessä olevan vuoden lokakuun
23946: 3 §. 1 päivänä poikkeaa 1 momentissa mainitusta
23947: Mikäli viljelijän juurikassokeritehtaalle toi- tuotantopalkkion perustana olevasta tasosta,
23948: mittamien juurikkaiden keskimääräinen sokeri- alennetaan tai lisätään tuotantopalkkiota 11.5
23949: pitoisuus, joka määritetään valtioneuvoston pää- sadalta siitä määrästä, millä sokerin tuottajan
23950: töksessä tarkemmin määrättävällä tavalla, ylit- myyntihinta on suurempi tai pienempi kuin
23951: tää 14.5 %, on viljelijälle ylityksen kultakin 98,25 penniä kilolta.
23952: prosenttiyksikön kymmenesosalta kulloinkin Milloin juurikassokeritehdas käyttää ulko-
23953: kysymyksessä olevan vuoden sadosta suoritet- maista juurikasraaka-ainetta, otetaan tällaisen
23954: tava sokeripitoisuuslisää. Sokeripitoisuuslisän tuotannon kohtuullisella yrittäjän ansiolla lisä-
23955: suuruus on 0.09 sadalta sanotun vuoden loka- tyt välittömät valmistuskustannukset ylittävät
23956: kuun 1 päivänä voimassa olleen tavallisen kide- tuotot huomioon kotimaisista juurikkaista val-
23957: sokerin tuottajan myyntihinnasta. Mikäli vil- mistetun sokerin tuotantopalkkion vähennyk-
23958: jelijän tehtaalle toimittamien sokerijuurikkaiden senä sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysminis-
23959: keskimääräinen sokeripitoisuus alittaa 14.0 %, teriö määrää. Jos juurikassokeritehdas käyttää
23960: on viljelijän saama hinta alituksen kultakin muuta raaka-ainetta kuin juurikkaita tai jalos-
23961: prosenttiyksikön kymmenesosalta vastaavasti taa tuotteitaan pitemmälle kuin kidesokeriksi,
23962: alempi. vähennetään tällaisen toiminnan johdosta koti-
23963: Sellaisilla alueilla, joilla sokerijuurikkaiden maisten juurikkaiden jalostuksesta samana ka--
23964: tuotantokustannukset muodostuvat heikompien lenterivuonna maksettavaa tuotantopalkkiota
23965: viljelyolosuhteiden johdosta suuremmiksi kuin sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriö
23966: muilla viljelysalueilla, maksetaan valtioneuvos- määrää.
23967: ton vahvistamien perusteiden mukaan lisähin- Mikäli sokerin tuotantopalkkion alentuminen
23968: taa enintään 5 sadalta 2 § :n 1 momentissa edellä 2, 3 ja 4 momentin mukaan kotimaassa
23969: mainitusta perushinnasta. tuotettua sokerijuurikaskiloa kohti laskettuna
23970: Soketijuurikkaiden kuljetuksesta maksetaan on suurempi kuin 8 penniä, on tehdas velvolli-
23971: kuljetusavustusta perusteiden mukaan, jotka nen suorittamaan erotuksen valtiolle.
23972: valtioneuvosto vahvistaa. Kuljetusavustus suo- Tämän pykälän mukaisesti tarkistettu lopul-
23973: ritetaan kuitenkin enintään sen suuruisena, linen tuotantopalkkio pyöristetään ylöspäin lä-
23974: kuin se olisi sille tehtaalle, jolle kuljetusavus- himpään täyteen pennin sadasosaan.
23975: IX,65.- Jussila ym. 1721
23976:
23977: Edellä tässä pykälässä tarkoitettujen suori- voidaan siitä määrästä, joka saadaan, kun teh-
23978: tusten lisäksi maksetaan juurikassokeritehtaille taan kotimaisista juurikkaista asianomaisen
23979: juurikasraaka-aineen hankkimisesta aiheutunei- käyntikauden aikana valmistaman sokerin ko-
23980: den kustannusten korvauksena 3 §:n 2 momen- konaismäärästä vähennetään asianomaisen käyn-
23981: tissa tarkoitetulta alueelta vastaanotetuista juu- tikauden alusta maaliskuun loppuun myydyn
23982: rikkaista 0,2 penniä kilolta. sokerin määrä, maksaa varastoimiskorvausta
23983: valtioneuvoston tarkemmin määräämien perus-
23984: 5 §. teiden mukaan. Varastoimiskorvausta voidaan
23985: Edellä 3 § :n 2 momentissa tarkoitetut lisä- kuitenkin maksaa enintään saman vuoden elo-
23986: hinnat ja 3 momentissa tarkoitetut kuljetus- kuun loppuun saakka.
23987: avustukset samoin kuin 4 §:ssä tarkoitetut tuo- Jos juurikassokeritehdas toimittaa raakasoke-
23988: tantopalkkiot ja hankintakustannuksen kor- ria, paksumehua tai jälkituotteita muualle edel-
23989: vaukset maksetaan juurikassokeritehtaalle edel- leen jalostettavaksi, muunnetaan ne kidesoke-
23990: lyttäen, että tehdas maksaa viljelijöille vähin- riksi sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia
23991: tään 2 ja 3 §:ssä tarkoitetut hinnat, lisähinnat perusteita noudattaen.
23992: ja kuljetusavustukset sekä noudattaa 3 § :n
23993: 1 momentissa tarkoitettua juurikkaan laatu- 7 §.
23994: maksutapaa. Tämän lain 2 §:ssä tarkoitetut hinnat,
23995: 6 §. 3 §:ssä tarkoitetut sokeripitoisuuslisät ja -vä-
23996: Sokerin tuottajan myyntihinnalla tarkoitetaan hennykset sekä lisähinnat ja kuljetusavustuk-
23997: tässä laissa viranomaisen vahvistamaa tai viran- set samoin kuin 4 §:ssä tarkoitetut tuotanto-
23998: omaisen ja juurikassokeritehtaiden sekä sokerin avustukset ja hankintakustannusten korvaus
23999: maahantuojien kesken sovittua hintaa tahi, lasketaan ja suoritetaan sokerijuurikkaiden puh-
24000: jollei hintaa ole vahvistettu tai sovittu, maa- daspainon mukaan.
24001: han tuotavan tavallisen kidesokerin cifhintaa,
24002: johon on lisätty tuontimaksu, tulli, tuulaaki ja 8 §.
24003: liikennemaksu, huolinta- ja purkauskulut sekä Tässä laissa tarkoitettujen korvausten suo-
24004: hankintaan sijoitetun pääoman- korko maahan- rittamista varten otetaan valtion tulo- ja meno-
24005: tulopäivään saakka. arvioon tarvittava arviomääräraha. Mikäli juu-
24006: Mikäli tavallisen kidesokerin tuottajan myyn- rikassokeritehtaan valtiolle tämän lain mukaan
24007: tihinta lokakuun 1 päivän ja käyntikauden suoritettavat maksut ylittävät sen valtiolta saa-
24008: päättymisen välisenä aikana alenee, suoritetaan tavat korvaukset, tuloutetaan erotus valtiova-
24009: sokeritehtaalle hinnan alentumisen jälkeen teh- rastoon. Valtiovarastoon tuloutetaan myös se
24010: taassa valmistettavan ja sokerin hinnan alen- määrä, jonka tehtaat joutuvat 6 §:n 2 ja 3
24011: tuessa sokeritehtaan varastossa ja sen omistuk- momentin nojalla palauttamaan.
24012: sessa olevan kotimaassa sokerijuurikkaista val- Juurikassokeritehtaalle maksetaan valtion va-
24013: mistetun sokerin osalta hinnan alentumista vas- roista korvausta sillä edellytyksellä, että teh-
24014: taava määrä. Tuottajan myyntihinnan nous- das 4 §:n 5 momentissa ja 6 §:n 2 ja 3 mo-
24015: tessa on sokeritehdas velvollinen palauttamaan mentissa tarkoitetuissa tapauksissa suorittaa
24016: sokerin hinnannousua vastaavan määrän. Jos sanotuissa säännöksissä mainitut maksut val-
24017: sokeritehtaalla sinä hetkenä käyntikauden päät- tiolle tämän lain voimassaoloajalta. Tähän suo-
24018: tymisen jälkeen, jolloin tavallisen kidesokerin ritusvelvollisuuteen on tehtaan ilman eri sopi-
24019: tuottajan myyntihinta muuttuu, on omistukses- mustakin katsottava sitoutuneen, jos tehdas on
24020: saan kotimaassa sokerijuurikkaista valmistettua hakenut tämän lain mukaan valtion varoista
24021: sokeria, suoritetaan mainitusta sokerimäärästä juurikassokeritehtaille maksettavia suorituksia.
24022: tuottajan myyntihinnan aletessa sokeritehtaille
24023: niiden eroa vastaava määrä. Tuottajan myynti- 9 §.
24024: hintojen noustessa on tehdas velvollinen pa- Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii
24025: lauttamaan vastaavan eron. tässä laissa tarkoitettujen suoritusten maksa-
24026: Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetaan sokeri- misesta ja perimisestä.
24027: tehtaalla myös muuta sokerin valmistajaa kuin Milloin tehdas tämän lain nojalla joutuu suo-
24028: juurikassokeri tehdasta. ritusvelvolliseksi, on kauppa- ja teollisuusminis-
24029: Milloin juurikassokeritehtaalla on huhtikuun teriön määrättävä suoritusten maksuaika. Jos
24030: 1 päivänä omistuksessaan varastoituna sokeria, tehdas laiminlyö suorituksen tai sen osan mak-
24031: 1722 IX,65. - Sokerintuotanto.
24032:
24033:
24034: samisen määräaikana, on se velvollinen suorit- tenkin siten, että sanotut määräykset 4 §:n
24035: tamaan erääntyneelle määrälle maksunlisäyk- 4 momentin osalta antaa sosiaali- ja terveys-
24036: senä korkoa veronmaksun laiminlyömisen joh- ministeriö. Samoin antaa sosiaali- ja terveys-
24037: dosta suoritettavasta veronlisäyksestä 30 päi- ministeriö tarkemmat määräykset 6 S:n osalta.
24038: vänä joulukuuta 1943 annetun lain ( 1077/43) Lain muulta osalta antaa tarkemmat määräyk-
24039: mukaan, mikäli kauppa- ja teollisuusministeriö set maatalousministeriö.
24040: ei erityisistä syistä toisin määrää.
24041: 11 §.
24042: 10 §. Tämä laki on voimassa vuoden 1970· lop-
24043: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- puun kuitenkin niin, että vuoden 1970 sadosta
24044: töönpanosta ja soveltamisesta 4, 5, 7 ja 9 §:n aiheutuvia toimenpiteitä voidaan suorittaa myös
24045: osalta antaa kauppa- ja teollisuusministeriö, kui- sanotun vuoden päättymisen jälkeen.
24046:
24047:
24048: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1968.
24049:
24050: Mauno Jussila. Katri Kaarlonen.
24051: Eino Lottanen. ~estori leaasalainen.
24052: Arvo Pentti. Matti Mattila.
24053: Heimo Linna. Leo Häppölä.
24054: Toivo Antila.
24055: 1723
24056:
24057: IX,66. - Lak.al. N:o 147.
24058:
24059: Nikkilä ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaa-
24060: misesta.
24061:
24062: E d u s k u n n a 11e.
24063: Hallitus on marraskuun 15 päivänä 1968 Mainitun perushinnan olisi katsottava vastaa-
24064: antanut esityksen eduskunnalle laiksi kotimai- van koko maassa viljelysopimusten perusteella
24065: sen sokerintuotannon turvaamisesta annetun tuotettua 375 miljoonan kilon sokerijuurikas-
24066: lain muuttamisesta. satoa. Voimassa olevassa laissa olevaa tuotan-
24067: Esityksestä ilmenee, että Hallituksen pyrki- non rajoittamiseen tähtäävää hintaporrastusta
24068: myksenä on saada voimassa olevaa lakia jat- olisi mielestämme lievennettävä niin, että ko"
24069: kettua kahdella vuodella ja muuttaa sitä ainoas- konaissadon ollessa 375-415 milj. kilon vä-
24070: taan siten, että valtion tuen maksattaminen lillä hinnanalennus olisi vain 0,01 penniä ja
24071: siirtyisi sadonkorjuuta seuraavan vuoden puo- vasta sadon ylittäessä 415 milj. kiloa hinnan-
24072: lelle. alennus olisi 0,02 penniä jokaista täyttä mil-
24073: Kun voimassa olevaa lakia koskeva Hallituk- joonaa kiloa kohti. Mikäli tehtaiden vastaanot-
24074: sen esitys annettiin eduskunnalle helmikuun tama juurikasmäärä on pienempi kuin 375
24075: 10 päivänä 1967, todettiin jo silloin sen sisäl- miljoonaa kiloa, korotettaisiin perushintaa koko
24076: tävän monia sokerijuurikkaan viljelijöitä kos- sadon osalta 0,01 penniä jokaiselta täydeltä
24077: kevia edun menetyksiä. Tämän jälkeen ovat miljoonalta kilolta, jolla vastaanotettu juurikas-
24078: tuotantokustannukset jatkuvasti nousseet, mutta määrä aittaa 375 miljoonaa kiloa. Perushinnan
24079: Hallitus ei ole uudessa esityksessään ottanut lisäkorotusta ei kuitenkaan enää suoritettaisi
24080: tätä millään tavalla huomioon, vaan viljelijän vastaanotetun juurikasmäärän alittaessa 350
24081: asemaa on vielä entisestään heikennetty. Edellä miljoonaa kiloa.
24082: esitetyn johdosta emme voi yhtyä Hallituksen Laki esitetään olemaan voimassa 2 vuotta,
24083: esitykseen ko. lain muuttamisesta, vaan käsityk- joten se tulisi koskemaan vuosina 1969-1970
24084: semme mukaan olisi säädettävä kokonaan uusi tuotettuja sokerijuurikkaita.
24085: laki. Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
24086: Esitetyillä perusteilla olisi sokerijuurikkaan
24087: perushinnaksi taattava 13,3 penniä kilolta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24088: lakiehdotuksen:
24089:
24090: Laki
24091: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta.
24092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24093: 1 §. musten perusteella tuotettua enintään 375 mil-
24094: Kotimaisen sokerintuotannon turvaamiseksi joonan kilon sokerijuurikassatoa. Jos juurikas-
24095: tuetaan sokerijuurikkaan viljelyä ja sellaisia sokeritehtaiden kulloinkin kysymyksessä ole-
24096: juurikassokeritehtaita, joissa tuotanto on aloi- vana käyntikautena vastaanottama juurikas-
24097: tettu ennen 1 päivää marraskuuta 1968, sen määrä on suurempi kuin mainittu määrä, alen-
24098: mukaan kuin tässä laissa säädetään. netaan 1 momentissa mainittua perushintaa
24099: koko sadon osalta 0,01 penniä jokaiselta täy-
24100: 2 §. deltä miljoonalta kilolta, jolla vastaanotettu
24101: Juurikassokeritehtaiden tekemien viljelysopi- juurikasmäärä ylittää 375 milj. kiloa. Mikäli
24102: musten perusteella vuosina 1969-1970 koti- vastaanotettujen juorikkaiden kokonaismäärä
24103: maassa tuotetun sokerijuurikkaan perushinnaksi ylittää 415 milj. kiloa, alennetaan perushintaa
24104: taataan 13,3 penniä kilolta. vastaavasti 0,02 penniä jokaiselta viimeksimai-
24105: Edellä 1 momentissa mainitun perushinnan nitun rajan ylittävää täyttä miljoonaa kiloa
24106: katsotaan vastaavan koko maassa viljelysopi- kohti.
24107: 1724 IX,66. - Sokerintuotanto.
24108:
24109: 3 §. myyntihinta on suurempi tai pienempi kuin
24110: Mikäli viljelijän juurikassokeritehtaalle toi- 98,25 penniä kilolta.
24111: mittamien juurikkaiden keskimääräinen sokeri- Milloin juurikassokeritehdas käyttää ulko-
24112: pitoisuus, joka määritetään valtioneuvoston maista juurikasraaka-ainetta, otetaan tällaisen
24113: päätöksessä tarkemmin määrättävällä tavalla, tuotannon kohtuullisella yrittäjän ansiolla lisä-
24114: ylittää 14.5 %, on viljelijälle ylityksen kulta- tyt välittömät valmistuskustannukset ylittävät
24115: kin prosenttiyksikön kymmenesosalta kulloin- tuotot huomioon kotimaisista juurikkaista val-
24116: kin kysymyksessä olevan vuoden sadosta suori- mistetun sokerin tuotantopalkkion vähennyk-
24117: tettava sokeripitoisuuslisää. Sokeripitoisuusli- senä sen mukaan kuin sosiaaliministeriö mää-
24118: sän suuruus on 0.09 sadalta sanotun vuoden rää. Jos juurikassokeritehdas käyttää muuta
24119: lokakuun 1 päivänä voimassa olleen tavallisen raaka-ainetta kuin juurikkaita tai jalostaa tuot-
24120: kidesokerin tuottajan myyntihinnasta. Mikäli teitaan pitemmälle kuin kidesokeriksi, vähenne-
24121: viljelijän tehtaalle toimittamien sokerijuurik- tään tällaisen toiminnan johdosta kotimaisten
24122: kaiden keskimääräinen sokeripitoisuus alittaa juurikkaiden jalostuksesta samana kalenteri-
24123: 14.0 %, on viljelijän saama hinta alituksen vuonna maksettavaa tuotantopalkkiota sen mu-
24124: kultakin prosenttiyksikön kymmenesosalta vas- kaan kuin sosiaaliministeriö määrää.
24125: taavasti alempi. Mikäli sokerin tuotantopalkkion alentuminen
24126: Sellaisilla alueilla, joilla sokerijuurikkaiden edellä 2, 3 ja 4 momentin mukaan kotimaassa
24127: tuotantokustannukset muodostuvat heikompien tuotettua sokerijuurikaskiloa kohti laskettuna
24128: viljelyolosuhteiden johdosta suuremmiksi kuin on suurempi kuin 9 penniä, on tehdas vel-
24129: muilla viljelyalueilla, maksetaan valtioneuvos- vollinen suorittamaan erotuksen valtiolle.
24130: ton vahvistamien perusteiden mukaan lisähin- Tämän pykälän mukaan tarkistettu lopulli-
24131: taa enintään 5 sadalta 2 §:n 1 momentissa nen tuotantopalkkio pyöristetään ylöspäin lä-
24132: mainitusta perushinnasta. himpään täyteen pennin sadasosaan.
24133: Sokerijuurikkaiden kuljetuksesta maksetaan Edellä tässä pykälässä tarkoitettujen suori-
24134: kuljetusavustusta perusteiden mukaan, jotka tusten lisäksi maksetaan juurikassokeritehtaille
24135: valtioneuvosto vahvistaa. Kuljetusavustus suo- juurikasraaka-aineen hankkimisesta aiheutunei-
24136: ritetaan kuitenkin enintään sen suuruisena, den kustannusten korvauksena 3 §:n 2 momen-
24137: kuin se olisi sille tehtaalle, jolle kuljetusavus- tissa tarkoitetulta alueelta vastaanotetuista juu-
24138: tus olisi pienin, ja jossa sokerijuurikkaat voi- rikkaista 0,2 penniä kilolta.
24139: taisiin jalostaa.
24140: 5 §.
24141: 4 §. Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut lisä-
24142: Juurikassokeritehtaille maksetaan kotimaassa hinnat ja 3 momentissa tarkoitetut kuljetus-
24143: viljellyn sokerijuurikkaan jalostamisesta tuotan- avustukset samoin kuin 4 §:ssä tarkoitetut tuo-
24144: topalkkiota 9 penniä vastaanotettua sokerijuuri- tantopalkkiot ja hankintakustannuksen korvauk-
24145: kaskiloa kohti edellyttäen, että juurikassokeri- set maksetaan juurikassokeritehtaalle edellyt-
24146: tehtaiden vastaanottamien, kotimaassa viljelty- täen, että tehdas maksaa viljelijöille vähintään
24147: jen sokerijuurikkaiden määrä ei ylitä 375 mil- 2 ja 3 §:ssä tarkoitetut hinnat, lisähinnat ja
24148: joonaa kiloa ja että tavallisen kidesokerin teh- kuljetusavustukset sekä noudattaa 3 §:n 1 mo-
24149: taan myyntihinta on 98,25 penniä kilolta. mentissa tarkoitettua juurikkaan laatumaksu-
24150: Mikäli juurikassokeritehtaiden kulloinkin ky- tapaa.
24151: symyksessä olevana vuonna vastaanottamien, 6 §.
24152: edellä 1 momentissa tarkoitettujen sokerijuu- Sokerin tuottajan myyntihinnalla tarkoite-
24153: rikkaiden määrä ylittää 375 miljoonaa kiloa, taan tässä laissa viranomaisen vahvistamaa tai
24154: alennetaan tuotantopalkkiota samalla määrällä, viranomaisen ja juurikassokeritehtaiden sekä
24155: jolla 2 § :n 2 momentin mukaan sokerijuurik- sokerin maahantuojien kesken sovittua hintaa
24156: kaiden perushintaa vastaavassa tapauksessa tahi, jollei hintaa ole vahvistettu tai sovittu,
24157: alennetaan. maahan tuotavan tavallisen kidesokerin cif-hin-
24158: Jos tavallisen kidesokerin tuottajan myynti- taa, johon on lisätty tuontimaksu, tulli, tuu-
24159: hinta kysymyksessä olevan vuoden lokakuun laaki ja liikennemaksu, huolinta- ja purkaus-
24160: 1 päivänä poikkeaa 1 momentissa mainitusta kulut sekä hankintaan sijoitetun pääoman
24161: tuotantopalkkion perustana olevasta tasosta, korko maahantulopäivään saakka.
24162: alennetaan tai lisätään tuotantopalkkiota 11.5 Mikäli tavallisen kidesokerin tuottajan myyn-
24163: sadalta siitä määrästä, millä sokerin tuottajan tihinta lokakuun 1 päivän ja käyntikauden
24164: IX,66. - Nikkilä ym. 1725
24165:
24166: päättymisen välisenä aikana alenee, suoritetaan arvioon tarvittava arviomääräraha. Mikäli juu-
24167: sokeritehtaalle hinnan alentumisen jälkeen teh- rikassokeritehtaan valtiolle tämän lain mukaan
24168: taassa valmistettavan ja sokerin hinnan alen- suoritettavat maksut ylittävät sen valtiolta saa-
24169: tuessa sokeritehtaan varastossa ja sen omistuk- tavat korvaukset, tulootetaan erotus valtiova-
24170: sessa olevan kotimaassa sokerijuorikkaista val- rastoon. Valtiovarastoon tulootetaan myös se
24171: mistetun sokerin osalta hinnan alentumista vas- määrä, jonka tehtaat joutuvat 6 § :n 2 ja 3 mo-
24172: taava maara. Tuottajan myyntihinnan nous- mentin nojalla palauttamaan.
24173: tessa on sokeritehdas velvollinen palauttamaan Juurikassokeritehtaille maksetaan valtion va-
24174: sokerin hinnannousua vastaavan määrän. roista korvausta sillä edellytyksellä, että teh-
24175: Jos sokeritehtaalla sinä hetkenä käyntikau- das 4 §:n 5 momentissa ja 6 §:n 2 ja 3 mo-
24176: den päättymisen jälkeen, jolloin tavallisen kide- mentissa tarkoitetuissa tapauksissa suorittaa sa-
24177: sokerin tuottajan myyntihinta muuttuu, on notuissa säännöksissä mainitut maksut valtiolle
24178: omistuksessaan kotimaassa sokerijuurikkaista tämän lain voimassaoloajalta. Tähän suoritus-
24179: valmistettua sokeria, suoritetaan mainitusta velvollisuuteen on tehtaan ilman eri sopimus-
24180: sokerimäärästä tuottajan myyntihinnan aletessa takin katsottava sitoutuneen, jos tehdas on
24181: sokeritehtaille niiden eroa vastaava määrä. hakenut tämän lain mukaan valtion varoista
24182: Tuottajan myyntihintojen noustessa on tehdas juurikassokeritehtaille maksettavia suorituksia.
24183: velvollinen palauttamaan vastaavan eron.
24184: Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetaan soke- 9 §.
24185: ritehtaalla myös muuta sokerin valmistajaa kuin Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii
24186: juurikassokeri tehdasta. tässä laissa tarkoitettujen suoritusten maksami-
24187: Milloin juurikassokeritehtaalla on huhtikuun sesta ja perimisestä.
24188: 1 päivänä omistuksessaan varastoituna sokeria, Milloin tehdas tämän lain nojalla joutuu
24189: voidaan siitä määrästä, joka saadaan, kun teh- suoritusvelvolliseksi, on kauppa- ja teollisuus-
24190: taan kotimaisista juurikkaista asianomaisen ministeriön määrättävä suoritusten maksuaika.
24191: käyntikauden aikana valmistaman sokerin ko- Jos tehdas laiminlyö suorituksen tai sen osan
24192: konaismäärästä vähennetään asianomaisen käyn- maksamisen määräaikana, on se velvollinen
24193: tikauden alusta maaliskuun loppuun myydyn suorittamaan erääntyneelle määrälle maksuli-
24194: sokerin määrä, maksaa varastoimiskorvausta säyksenä korkoa veronmaksun laiminlyömisen
24195: valtioneuvoston tarkemmin määräämien perus- johdosta suoritettavasta veronlisäyksestä 30
24196: teiden mukaan. Varastoimiskorvausta voidaan päivänä joulukuuta 1943 annetun lain (1077 /
24197: kuitenkin maksaa enintään saman vuoden elo- 43) mukaan, mikäli kauppa- ja teollisuusminis-
24198: kuun loppuun saakka. teriö ei erityisistä syistä toisin määrää.
24199: Jos juurikassokeritehdas toimittaa raakasoke-
24200: ria, paksumehua tai jälkituotteita muualle edel- 10 §.
24201: leen jalostettavaksi, muunnetaan ne kidesoke- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
24202: riksi sosiaaliministeriön vahvistamia perusteita töönpanosta ja soveltamisesta 4, 5, 7 ja 9 §:n
24203: noudattaen. osalta antaa kauppa- ja teollisuusministeriö,
24204: 7 §. kuitenkin siten, että sanotut määräykset 4 § :n
24205: Tämän lain 2 §:ssä tarkoitetut hinnat, 4 momentin osalta antaa sosiaaliministeriö.
24206: 3 § :ssä tarkoitetut sokeripitoisuuslisät ja -vä- Samoin antaa sosiaaliministeriö tarkemmat
24207: hennykset sekä lisähinnat ja kuljetusavustuk- määräykset 6 § :n osalta. Lain muulta osalta
24208: set samoin kuin 4 §:ssä tarkoitetut tuotanto- antaa tarkemmat määräykset maatalousminis-
24209: avustukset ja hankintakustannusten korvaus teriö.
24210: lasketaan ja suoritetaan sokerijuorikkaiden puh- 11 §.
24211: daspainon mukaan. Tämä laki on voimassa vuoden 1970 lop-
24212: 8 §. puun, kuitenkin niin, että vuoden 1970 sa-
24213: Tässä laissa tarkoitettujen korvausten suorit- dosta aiheutuvia toimenpiteitä voidaan suorit-
24214: tamista varten otetaan valtion tulo- ja meno- taa myös sanotun vuoden päättymisen jälkeen.
24215:
24216: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1968.
24217:
24218: Olavi Nikkilä. N. Kosola. Matti Raipala.
24219: Irma Hamara. Saara Forsius. T. 1. Vartia.
24220: 78 E 14/69
24221: VAL TIOP .ÄIV.Ä T
24222: 1968
24223:
24224: LIITTEET
24225: XI
24226:
24227: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ, YLEISEN
24228: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTYJÄ TIELIIKENNELAIN
24229: MUUTTAMISTA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
24230:
24231:
24232:
24233:
24234: HELSINKI 1969
24235: VALTION PAINATUSKESKUS
24236: 1729
24237:
24238: Xl,159. - Lak.al. N:o 149.
24239:
24240:
24241:
24242:
24243: Tikkanen ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain muuttamisesta.
24244:
24245:
24246: E d u s k u n n a 11 e.
24247: Hallitus on antanut Eduskunnalle esityksen Jätteiden ja roskien sekä likakaivojen tyh-
24248: laiksi tieliikennelain 5 §:n muuttamisesta jennyskuljetuksiin on erikoistunut yrittäjä-
24249: ( 15 3/68). Koska emme voi yhtyä kaikkeen kunta, joka on hankkinut tätä kuljetustehtä-
24250: siihen, mitä hallitus muutosesityksissään eh- vää varten varsin kalliin .erikoiskaluston. Kun
24251: dottaa, olemme jättäneet asiassa rinnakkais- tässä toiminnassa asutusalueiden jatkuvasti
24252: lakialoitteen. laajentuessa kuljetus muodostuu pääasiaksi eikä
24253: Tavarankuljetus traktorilla on viime vuosina enää voida puhua mistään muuhun toimintaan
24254: voimakkaasti lisääntynyt ja saanut yhä enem- liittyvästä liitännäistoiminnasta, olisi näiden
24255: män ammattimaisen liikenteen muotoja. Se ei kuljetusten tulkitseminen ammattimaisen lii-
24256: ole voinut olla vaikuttamatta niiden elinkei- kenteen käsitteisiin sisällytettäväksi mitä kii-
24257: nonharjoittajien ansiomahdollisuuksiin, jotka reisin toimenpide. Nykyisen tulkinnan joh-
24258: toimivat asianmukaisin liikenneluvin ammatti- dosta on alalle jo päässyt muodostumaan epä-
24259: autoilijoina. Tämä ei liene ollut alunperin lain- tervettä kilpailua ja kaluston ylitarjontaa.
24260: säätäjän tarkoitus. Koska olemme sitä mieltä, että erikoisau-
24261: Hallitus esittää, että tavaran kuljetus trak- toilla suoritettavat roskien ja jätteiden kulje-
24262: torilla, jota sen omistaja tarvitsee harjoitta- tukset tulisi rinnastaa muuhun ammattimai-
24263: maansa maataloutta varten, olisi sallittu ilman seen kuorma-autoliikenteeseen, ehdotamme
24264: ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen har- hallituksen esityksen 5 § :n 3 momentin 5 koh-
24265: joittamiseen tarvittavaa liikennelupaa. Mieles- dan poistettavaksi.
24266: tämme hallituksen esityksen hyväksyminen Koska hallituksen esityksessä 5 §:n 3 mo-
24267: tässä muodossa mahdollistaa jo vallitsevien mentin 8 kohta ei vastaa sitä lausumaa, jonka
24268: epäkohtien jatkumisen ja entisestään laajentu- eduskunta asiassa hyväksyi 23. 5. 67, vaan
24269: misen. hallitus on esityksessään mennyt huomatta-
24270: vasti pitemmälle kuin eduskunta em. lausun-
24271: Maataloustraktorilla korvausta vastaan suo- nossaan on edellyttänyt, ehdotamme, että hal-
24272: ritettavat kuljetukset ovat samanlaista ammat- lituksen esitys tältä osin saatettaisiin vastaa-
24273: timaista liikennettä kuin liikenneluvan nojalla maan eduskunnan lausumaa toivomusta.
24274: harjoitettava kuorma-autoliikennekin. Siten Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
24275: myös tältä osin tulee liikenteen asettamien
24276: vaatimusten olla traktoreilla samanlaiset kuin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24277: kuorma-autoilla. lakiesityksen:
24278:
24279:
24280: Laki
24281: tieliikennelain muuttamisesta.
24282: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tie-
24283: liikennelain (143/57) 5 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä toukokuuta
24284: 1965 annetussa laissa (288/65), näin kuuluvaksi:
24285: 5 §.
24286: ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) harjoittaminen ilman lupaa on kielletty. Lu-
24287: Ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen paa hankkimatta saa kuitenkin suorittaa:
24288: 1730 Xl,159. - Tieliikennelaki.
24289:
24290:
24291: 1) tavaran kuljetusta traktorilla omistajan henkilön kuljetusta yhden työntekijän hallin-
24292: harjoittamassa maataloudessa. nassa olevalla henkilöautolla sille vahvistetun
24293: (Kohdat 2--4 kuten hallituksen esityk- henkilöluvun rajoissa, jos työmaalle ei ole jär-
24294: sessä.) jestetty eikä voida järjestää työaikoihin ja
24295: (Kohdat 5 ja 6 kuten hallituksen esityksen -matkoihin soveltuvaa linja-autoliikennettä ja
24296: 6 ja 7 kohdat.) sinne on hankalaa muunlaisin kulkuneuvoin ja
24297: 7) samalla metsä- ja uittotyömaalla työs- kohtuullisin kustannuksin päästä.
24298: kentelevän, kuljettajan lisäksi enintään neljän ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24299:
24300:
24301: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1968.
24302:
24303: Ville Tikkanen. Antti A. Halme.
24304: Antti 0. Pennanen. V. 0. Mäkinen.
24305: Eero Häkkinen; Urho E. Knuuti.
24306: K. F. Haapasalo. Esko Niskanen.
24307: Valdemar Sandelin. Sakari Knuuttila.
24308: Uljas Mäkelä.
24309: 1731
24310:
24311: XI,160. - Lak.al. N :o 150.
24312:
24313:
24314:
24315:
24316: Bemer ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain muuttamisesta.
24317:
24318:
24319: E d u s k u n n a 11 e.
24320:
24321: Hallitus puuttuu esityksellään n:o 153 Hallituksen esityksen varsin väljä sanamuoto
24322: ( 1968 vp.) varsin arveluttavalla tavalla am- tavarankuljetukseen käytettävien maatalous-
24323: mattimaista moottoriajoneuvoliikennettä har- traktoreiden osalta mahdollistaa jo nykyisten
24324: joittavien yrittäjien toimeentulomahdollisuuk- epäkohtien ja epäoikeudenmukaisuuksien jatku-
24325: siin. Jo nykyisellään on olemassa selviä tul- misen ja on omiaan niitä edelleen lisäämään.
24326: kintaeroja siitä, mitkä kuljetukset saadaan suo- Lähtökohtana pitää olla se, että mikäli maa-
24327: rittaa ilman erityistä liikennelupaa ja mihin taloustraktorilla suoritetaan ajoa korvausta vas-
24328: kuljetuksiin tällaista lupaa tarvitaan. Sekaan- taan, olisi tällöin vaadittava vastaavat liikenne-
24329: nusta on herättänyt nimenomaan se käytäntö, luvat. Tämähän on vaatimus myös muun lii-
24330: joka on vallinnut traktorin käytössä kuljetus- kennettä harjoittavan kuljetuskaluston osalta.
24331: tehtäviin ilman asianomaista liikennelupaa. Lakiehdotuksen sanamuotoa olisi siis tältä koh-
24332: Tällä hallituksen esityksellä on tarkoituksena din vastaavasti korjattava.
24333: osaltaan entisestään vain lisätä vallitsevaa epä- Tuntuva laajennus sisältyy myös hallituksen
24334: suhdetta alalla ilmenevässä kilpailussa. Ei esityksen 5 § :n 5 kohtaan, jossa puututaan
24335: voida pitää oikeudenmukaisena, että lakia jätteiden ja loan kuljetuksiin. Tällä hetkellä
24336: oleellisesti väljentämällä tehdään mahdolliseksi tätä palvelua varten meillä on olemassa jo tar-
24337: syrjäyttää traktorilla tuntuvasti pienempien pe- peellinen erikoiskalusto, joka hankintahinnal-
24338: rustamis- ja käyttökustannustensa perusteella taan on suhteellisen kallista. Kun nykyisin var-
24339: muu kuljetuskalusto. sinkin asutuskeskusten läheisyydessä joudutaan
24340: Nyt kaavailtu laajennus on osiltaan omiaan jätteet ja loka viemään melko kauas, ei ky-
24341: vain vahvistamaan edellä mainittua epäsuh- seessä ole mihinkään muuhun ammatinharjoit-
24342: detta. Ei ole perusteltua tietenkään se, että tamiseen liittyvä sivutoimi, vaan ammattikunta
24343: traktori pyritään poistamaan kuljetuskalustos- on varsin kiinteä ja tätä vastaava asiaintila olisi
24344: tamme. Sille on kyllä löydettävissä varsin oltava myös laissa. Ei ole mitään perusteltua
24345: luonteenomaisia käyttötapoja. Perusteltua ei syytä puoltaa hallituksen esittämän lausuman
24346: vastaavasti ole sekään, että toisaalta muuta ottamista lakitekstiin, vaan se olisi siitä pois-
24347: ammattimaista kuljetuskalustoamme verotetaan tettava.
24348: nykyisin raskaasti usein eri veroin, mutta trak-
24349: torille ei vastaavia veroja haluta säätää. Toi- Liioin ei ole perusteltua laajentaa liikenne-
24350: saalta ei tästä muun kuljetuskaluston verotuk- lupaa tarvitsemauoman työmaakuljetuksen alaa
24351: sesta haluta luopua. Lähtökohdat pitäisi kui- niin laajaksi kuin hallitus on esittänyt. Esityk-
24352: tenkin muodostaa kummallekin samoiksi. Terve sessä mennäänkin tuntuvasti pidemmälle kuin
24353: kilpailu ohjaisi kyllä oikean kuljetuskaluston oi- mitä eduskunta on tästä asiasta toukokuussa
24354: kealle paikalleen. Se, että toinen on toiseen 1967 hyväksymässään lausumassa edellyttänyt.
24355: nähden jo alunperin paremmissa lähtöasemissa Kohta olisikin saatettava vastaamaan tätä lau-
24356: vero- ym. vapauksiensa puolesta, ei ole tasa- sumaa.
24357: puolista. Tällä hallituksen esityksellä nykyistä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24358: käytäntöä pyritään entisestään vain kieroutta-
24359: maan. Tästä syystä hallituksen esitystä olisikin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24360: eräin kohdin muutettava niin, ettei väärinkäy- lakiehdotuksen:
24361: töksille luoda mahdollisuuksia.
24362: 1732 XI,160. - Tieliikennelaki.
24363:
24364:
24365: Laki
24366: tieliikennelain muuttamisesta.
24367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tie-
24368: liikennelain ( 14 3157) 5 §, sellaisena kum se on osittain muutettuna 21 päivänä touko-
24369: kuuta 1965 annetussa laissa ( 288165), näin kuuluvaksi:
24370:
24371: 5 §. 7) samalla uitto- tai metsätyömaalla työs-
24372: ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) kentelevän, kuljettajan lisäksi enintään neljän
24373: Ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen henkilön kuljetusta yhden työntekijän hallin-
24374: harjoittaminen ilman lupaa on kielletty. Lupaa nassa olevalla henkilöautolla sille vahvistetun
24375: hankkimatta saa kuitenkin suorittaa: henkilöluvun rajoissa, jos työmaalle ei ole jär-
24376: 1 ) tavaran kuljetusta ilman erityistä kor- jestetty eikä voida järjestää työaikoihin ja -mat-
24377: vausta omistajan itsensä harjoittamassa maa- koihin soveltuvaa linja-autoliikennettä ja sinne
24378: taloudessa. on hankalaa muuolaisin kulkuneuvoin ja koh-
24379: (Kohdat 2-4 kuten hallituksen esityksessä.) tuullisin kustannuksin päästä.
24380: (Kohdat 5 ja 6 kuten hallituksen esityksen ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24381: 6 ja 7 kohdat.)
24382:
24383: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1968.
24384:
24385: Arne Berner. Tuure Salo.
24386: E. J. Paavola. Armas Leinonen.
24387: Pekka Pesola. Erkki Huurtamo.
24388: Olavi Lähteenmäki. T. E. Nordström.
24389: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
24390:
24391:
24392: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
24393: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
24394:
24395:
24396:
24397:
24398: E 14/69
24399: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET.
24400: (Hakusanat viittaavat Liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
24401:
24402:
24403:
24404: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
24405: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
24406:
24407:
24408:
24409: (N:o 1-79 Liitteiden A-osassa). - n:o 89, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
24410: tutkimuksen toimittamiseksi Etelä-Pohjanmaan pien-
24411: - N:o 80, Aallon ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuden kehittämistä varten. Liitteet IV,259. s.
24412: Hämeenlinnan lääkintävoimistelijakoulutuksen aloit- 1131. - Ks. Pienteollisuus.
24413: tamiseen. Liitteet IV,250. s. 1121. - Ks. Sairaan-
24414: hoito. - n:o 90, A n t i 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
24415: tiesuunnan tutkimiseksi valtatie 16:sta Isonkyrön
24416: - n:o 81, A a 11on ym.: Määrärahan osoittamisesta Orismalan kohdalta Koskenkarvan-Koskimäen
24417: tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseksi suunnitte- tiehen. Liitteet IV,260. s. 1133. - Ks. Maantiet.
24418: lutehtäviin muiden kuin kehitysalueiden lääninhal·
24419: lituksiin. Liitteet IV,251. s. 1122. - Ks. Läänin- - n:o 91, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
24420: hallitukset. Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulun oppilasasunto-
24421: lan ja opetustilojen suunnittelua varten. Liitteet
24422: - n:o 82, Ahosen ym.: Määrärahan osoittamisesta IV,261. s. 1134. - Ks. Karjatalous.
24423: tupajumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
24424: Liitteet IV,252. s. 1123. - Ks. Tuhohyönteiset. - n:o 92, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
24425: Peräseinäjoen kirkolta Luomakylän ja Juupakylän
24426: - n:o 83, Ahosen ym.: Korotetun määrärahan osoit· kautta Alavuden Sulkavan kylään johtavan tien
24427: tamisesta vähävarsisille oppilaille annettavien kirjo- suunnan tutkimista varten. Liitteet IV,262. s. 1135.
24428: jen hankkimista varten yksityisoppikouluissa. Liit- - Ks. Maantiet.
24429: teet IV,253. s. 1124. - Ks. Oppikoulut.
24430: - n:o 93, Ap a j a 1 ahde n: Määrärahan osoittamises-
24431: - n:o 84, Ahosen ym.: Korotetun määrärahan osoit- ta Keravan nuorisovankilan ylimääräisen pastorin
24432: tamisesta vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien toimen palkkausmenoihin. Liitteet IV,263. s. 1136.
24433: yksityisten oppikoulujen velkojen kuoletuksiin an- - Ks. Vankeinhoito.
24434: nettavia ylimääräisiä valtionavustuksia varten. Liit·
24435: teet IV,254. s. 1125. - Ks. Oppikoulut. - n:o 94, A p a j a 1ahde n: Määrärahan osoittami-
24436: sesta lastenpsykiatrian professorinviran perustami-
24437: - n:o 85, Ahosen ym.: Määrärahan osoittamisesta seksi Helsingin yliopistoon. Liitteet IV,264. s. 1137.
24438: Kärkkäälän-Kivisalmen maantien rakentamiseen - Ks. Yliopisto.
24439: Konneveden kunnassa. Liitteet IV,255. s. 1127. -
24440: Ks. Maantiet. - n:o 95, Aron ym.: Määrärahan osoittamisesta Suo-
24441: men Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien Liitolle
24442: - n:o 86, Ahosen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kuntouttamistoimintaa edistävää tutki·
24443: Multian-Uuraisten maantien parantamiseen Valko- mustyötä varten. Liitteet IV,265. s. 1138. .... Ks.
24444: lanmäen ja Purstomäen kohdalla. Liitteet IV,256. Invaliidit.
24445: s. 1128. - Ks. Maantiet.
24446: - n:o 96, B a c k 1u n d i n: Määrärahan osoittamisesta
24447: - n:o 87, Anti 1a n ym.: Määrärahan osoittamisesta Korsnäsin-Teuvan tienrakennuksen jatkamista var-
24448: valtion iltaoppikoulun perustamiseksi Seinäjoelle. ten. Liitteet IV ,266. s. 11.39 ja 1140. - Ks. Maan-
24449: Liitteet IV,257. s. 1129.- Ks. Oppikoulut. tiet.
24450: - n:o 88, Anti 1a n ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 97, Back 1u n d i n: Määrärahan osoittamisesta
24451: Jurvan kotiteollisuuskoulun kahden ammattiopetta- Långvedanin kalastussataman ruoppausta ja kun-
24452: jan viran perustamiseen. Liitteet IV,258. s. 1130. toonpanos varten Närpiössä. Liitteet IV,267. s.
24453: - Ks. Kotiteollisuus. 1141 ja 1142. - Ks. Satamat.
24454: 4 Raha-asia-aloitteet 1968.
24455:
24456: - n:o 98, Berneri n: Korotetun määrärahan osoit- - n:o U3, Friman i n ym.: Määrärahan osoittami-
24457: tamisesta Suomenlinnan varu..stusten konservoimiseen. sesta Kittilän-Kaukosen tieosan uudelleenrakenta-
24458: Liitteet IV,268. s. 1143. - Ks. Suomenlinna. miseen. Liitteet IV,283. s. 1158. - Ks. Maantiet.
24459: - n:o 99, Berneri n: Korotetun määrärahan osoit- - n:o 114, Friman i n ym.: Määrärahan osoitta-
24460: tamisesta rauhan- ja konfliktintutkimuksen neuvot- misesta siirtokustannusten maksamiseen Pohjois-
24461: telukunnan tutkimusapurahoja varten. Liitteet IV, Suomen hallatuhoalueelle kuljetettavasta rehuvll·
24462: 269. s. 1144. - Ks. Tutkimustyö. jasta. Liitteet IV,284. s. 1159. - Ks. Vilja.
24463: - n:o 100, Berneri n: Määrärahan osoittamisesta - n:o 115, Friman i n ym.: Määrärahan osoitta·
24464: vesistönsuojelun investointitarpeen selvittämiseen. misesta Puljun-Nunnasen tien rakentamiseen. Liit·
24465: Liitteet IV ).70. s. 1145. - Ks. Vesiensuojelu. teet IV,285. s. 1160. - Ks. Maantiet.
24466: - n:o 101, Berneri n: Korotetun määrärahan osoit- - n:o 116, Friman i n ym.: Määrärahan osoittami-
24467: tamisesta kehitysyhteistyön tukemiseen. Liitteet sesta Levisalmen sillan rakentamiseen Kittilän-
24468: IV,271. s. 1146. - Ks. Kehitysyhteistyö. Könkään tiellä. Liitteet IV).86. s. 1161. - Ks. Sil-
24469: lat.
24470: - n:o 102, Berneri n: Määrärahan osoittamisesta
24471: lapsilisien korottamiseen. Liitteet IV,272. s. 1147. - n:o 117, Frimanin ym.: Korotetun määrärahan
24472: - Ks. Lapsilisä. osoittamisesta kuntien auttamiseksi työttömyyden
24473: - n:o 103, Berneri n: Määrärahan osoittamisesta aiheuttamista vaikeuksista. Liitteet IV,287. s. 1162.
24474: luonnonsuojelun kannalta tärkeiden Pyhtään Kana- - Ks. Kunnat.
24475: niemensuon ja Munasuon ostamiseksi valtiolle. Liit-
24476: teet IV,273. s. 1148. - Ks. Luonnonsuojelu. - n:o 118, Gestrin i n ym.: Korotetun määrärahan
24477: osoittamisesta Sairaskoti Radiumin ja Turun Radium-
24478: - n:o 104, Bern erin: Määrärahan osoittamisesta kodin käyttötappioiden peittämiseen. Liitteet IV,
24479: Kotkan merenkulku- ja merimiesammattikoulun ra- 288. s. 1163. - Ks. Sairaalat.
24480: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV ).74. s. 1149.
24481: - Ks. Merikoulut. - n:o 119, Gestrin i n ym.: Määrärahan osoittami·
24482: sesta pientonniston ja kalastusalusten hankkimista
24483: - n:o 105, B r ei 1 i n i n ym.: Korotetun määrärahan varten. Liitteet IV,289. s. 1164 ja 1165.- Ks. Me-
24484: osoittamisesta kolmen tilapäisen ammatinvalinnan- renkulku.
24485: ohjaustoimiston perustamista varten. Liitteet IV,275.
24486: '· 1150. - Ks. Ammatinvalinta. - n:o 120, Gestrin i n ym.: Korotetun määrärahan
24487: osoittamisesta ammattikalastajille annettujen laino-
24488: - n:o 106, E s k e 1i s e n ym.: Määrärahan osoitta- jen koron alentamiseen. Liitteet IV,290. •· 1166
24489: misesta kotiteollisuustuotteiden pysyvän myyntinäyt· ja 1167. - Ks. Kalastus.
24490: telyn rakentamiseen. Liitteet IV,276. s. 1151. -
24491: Ks. Kotiteollisuus. - n:o 121, Granvik i n ym.: Määrärahan osoitta-
24492: misesta turkiseläiohoitajakoulun harjoitustarhan pe-
24493: - n:o 107, E s k e 1i sen ym.: Määrärahan osoittami- rustam.iseksi Mustasaaren maatalouskouluihin. Liit·
24494: sesta avustuksiksi ja !ainoiksi vesihuoltolaitteiden teet IV,291. s. 1168 ja 1169. - Ks. Turkistarhaus.
24495: rakentamiseen. Liitteet IV,277. s. 1152.- Ks. Vesi·
24496: huolto. - n:o 122, G r a n v iki n ym.: Määrärahan osoitta-
24497: misesta töiden aloittamista varten Kruunupyyn-
24498: - n:o 108, Eskman i n ym.: Määrärahan osoitta- Merijärven tiellä. Liitteet IV,292. •· 1170 ja 1171.
24499: misesta Uudenkaupungin-Rauman-Porin rautatie- - Ks. Maantiet.
24500: suunnitelman laatimiseen. Liitteet IV,278. s. 1153.
24501: - Ks. Rautatiet. - n:o 123, Granvik i n ym.: Määrärahan osoitta-
24502: misesta luonnonvoimien kasvillisuudelle aiheutta-
24503: - n:o 109, Eskman i n ym.: Määrärahan osoittami- mien vahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV ).93. s.
24504: sesta Mommolan eritasoristyksen rakentamiseen, 1172 ja 1173. - Ks. Satovahingot.
24505: Liitteet IV,279. s. 1154. - Ks. Maantiet.
24506: - n:o 124, Granvik i n: Määrärahan osoittamisesta
24507: - n:o UO, Eskman i n ym..: Korotetun määrära- ammatinvalinnanohjaustoimiston perustamiseksi ruot·
24508: han osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden kuntien einkieliselle Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,294. s.
24509: valtionapua varten. Liitteet IV,280. s. 1155. - 1174 ja 1175. - Ks. Ammatinvalinta.
24510: Ks. Kunnat.
24511: - n:o 111, Eskmanin ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 125, G r ö n d a h 1i n ym.: Määrärahan osoitta·
24512: sesta kodinperustamislalnoja koskevan korkotuki- misesta Vähärauman yhteislyseon rakennustöiden
24513: järjestelmän toteuttamiseksi. Liitteet IV,281. s. 1156. aloittamista varten. Liitteet IV).95. s. 1176. - Ks.
24514: - Ks. Kodinperustamislainat. Oppikoulut.
24515: - n:o 112, F o ra i u k sen ym,: Määrärahan osoitta- - n:o 126, H a a p as a 1on ym.: Määrlirahan osoit·
24516: misesta viljaviU'allton rakentamista varten Selin sei- tamisesta yleisen perhe-eläkkeen voimaansaattami-
24517: sakkeelle Vihdin kunnan alueella. Liitteet IV,282. s. seksi tarveharkintaiseoa. Liitteet IV ).96. s. 1177.
24518: 1157. - Ks. Vilja. - Ks. Perhe-eläke.
24519: Raha-asia-aloitteet 1968.
24520:
24521: - n:o 127, H a a p as a 1on ym.: Määrärahan osoit· ..... n:o 141, H • n h i r o v a n ym.: Määrärahan osoit-
24522: tamisetta pienteollisuuden pysyväli tuotenäyttelyä tamisesta Väylänvarren tien peruakorjaukseen Pel-
24523: varten. Uitteet IV;1.97. s. 1178. - Ks. Pienteolli- lon ja Koiuin kunnissa. Liltteet IV,311. 11. 1192.
24524: suus. - Ks. Maantiet.
24525: - n:o 128, H a a p a s a 1on .ym.: Korotetun määrära- - n:o 142, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit-
24526: han osoittamisesta pienteollisuuslainoja varten. Liit- tamisesta puutavttan lllstauspaikkaa varten Pellon
24527: teet 1V;J.98. s. 1179. - Ks. Pienteollisuus. kuntaan. Uitteet IV,312. s. 1193. - Ks. Puutavua.
24528:
24529: - n:o 129, H a a r 1 a n ym.: Koroteron määrärahan - n:o 143, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta-
24530: osoittamisesta !ainoiksi pienteollisuuden edistämi· misesta sillan rakentamiseen Tengeliönjoen yli Yli-
24531: seen. Liitteet IV;299. s. 1180. - Ks. Pienteollisuus. tornion Kantomaanpään kylässä. Liitteet lV,313. 1.
24532: 1194. - Ks. Sillat.
24533: - n:o 130, H a m a r a n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 144, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta-
24534: sesta !ainoiksi vedenhankinta- ja viemäröintllaittei- misesta Pessalompolon-Sirkkakosken tiesuunnitel.
24535: den rakentamiseen. Liitteet IV,300. s. 1181. - Ks. man tekemiseen. Liitteet IV,314. s. 1195. - Ks.
24536: Vesihuolto. Maantiet.
24537: - n:o 131, Hanhirovan ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 145, Hanhirovan ym.: Määrärahan osoitta-
24538: misesta Alkkulsn-Tengeliön yksityistien rakentami- misesta Tengeliönjoen tulvien aiheuttamien toimenpi-
24539: seen Ylitorniolla. Liitteet IV ,301. s. 1182. - Ks. teiden suunnitteluun. Liitteet IV,:H5. s. 1196. -
24540: Yksityiset tiet. Ks. Perkaustyöt.
24541: ..-.. n:o 132, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 146, H a 11 h i r o v a n ym.: Määrärahan osoitta-
24542: tamisesta Kuttasen-Kultiman polkutien rakenta- misesta Lohinivan yksityistien ja siihen kuuluvan
24543: mista varten. Liitteet IV,302. s. 1183. - Ks. Pol- sillan rakentamiseen Ylitorniolla. Liitteet IV,316. s.
24544: kutiet. 1197.- Ks. Yksityiset tiet.
24545:
24546: - n:o 133, H 11 n h i r o v a n ym.: MäiirärahiiD osoitta- - n:o 147, Hanhirovan ym.: Määrärahan osoitta-
24547: misestll Saukkoriipin-Konttajärven maantien pariiD- misesta Ylitornion kirkonkylän paikallistien rakenta-
24548: nustöitä varten. Liitteet IV,303. s. 1184. - Ks. miseen. Liitteet IV,317. s. 1198. - Ks. Paikallis-
24549: Maantiet. tiet.
24550:
24551: - n:o 134, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta- ...... n:o 148, H a 11 h i r o v a n ym.: Määrärahan osoitta-
24552: misesta Puljun-Nunnasen tien rakentamista varten. misesta Tornion Röyttän satama-alueelle johtavan 9
24553: Liitteet IV,304. s. 118.5. - Ks. Maantiet. metrin väylän rakentamiseksi. Liitteet IV,318. s.
24554: 1199. - Ks. Väylätyöt.
24555: - n:o 135, H a n h i r o v a n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 149, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta-
24556: tamisesta tiesuunnan tutkimiseksi Muonion kun- misesta Nuotiorannan-Portimojärven tiesuunnan
24557: nan Muotkavaarasta Tiurajärvelle. Liitteet IV,305. tutkimiseen. Liitteet IV,319. s. 1200.- Ks. Maantiet.
24558: s. 1186. - Ks. Maantiet.
24559: - n:o 150, Hanhirova n ym.: Määrirahan osoitta-
24560: - n:o 136, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoit· misestA Kantomaanpäin-Raanujärven tien peruspa-
24561: wnisesta tutkimuksen suorittamiseksi Liakanjoen t~~nnussuunnitelman tekoon Ylitorniolla. Liitteet
24562: sillan r~~kentamiseksi Alatornion kunnass11. Liitteet IV,320. s. 1201. - Ks. Ma110tiet.
24563: IV,306. s. 1187. - Ks. Sillat.
24564: - n:o 151, Hanhirova n ym.: Korotetun määrära-
24565: - n:o 137, Hanhirova n yfil.: Määrärahan osoitta- han osoittamisesu maankäyttölain ja maanhankinta-
24566: misesta Nuotiorannan-Martimon maantien perus· lain toimeenpanon yhteydessä rakennettavia yleisiä
24567: korjauksen suorittamiteksi Ylitornion kunnassa. Liit- teitä varten. Liitteet IV,321. s. 1202. - Ks. Maan.
24568: teet IV ,307. s. 1188. - Ks. Maantiet. tiet.
24569:
24570: - n:o 138, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 152, Hanhirova n: Määrärahan osoittami-
24571: misesta Muurolan-Mellajärven-Aavasaksan maan. sesta polkutien rakentamiseen Näkkälän kylään
24572: tien parannustutkimusta varten. Liitteet IV,308. s. Enontekiöllä. Liitteet IV,322. s. 1203. - Ks. Pol-
24573: kutiet.
24574: 1189.- Ks. Maantiet.
24575: - n:o 153, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta-
24576: - n:o 139, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta- misesta Liakanjoen vesiensuojelusuunnitelman laati-
24577: misesta Nunnasen-Lisman-Repojoen tiesuunnan miseen. Liitteet IV,323. s. 1204. - Ks. Vesiensuo-
24578: tutkimuksen loppuun suorittamista varteen. Liitteet jelu.
24579: IV,309. s. 1190. - Ks. Maantiet.
24580: - n:o 154, Hanhi r o v a n ym.: Määrärahan osoitta-
24581: - n:o 140, H a n h i r o v 4 n ym.: Määrärahan osoit- misesta suunnittelutyötä varten matkailuhotellin ra-
24582: tamisesta Kolarinsaaren siltasuunnitteluja varten. kentamiseksi Aavasaksan vaaralle. Liitteet IV,324.
24583: Liitteet IV,310. s. 1191. - Ks. Sillat. s. 1205. - Ks. Matkailu.
24584: 6 Raha-asia-aloitteet 1968.
24585:
24586: - n:o 155, Hanhirova n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 170, af He u r Iin i n ym.: Määrärahan osoit-
24587: misesta avustukseksi poropaliskunnille poronlihan tamisesta Paasikiven nimeä kantavan opintorahas-
24588: vientiteurastamoiden rakentamisesta ja hankkimisesta ton perustamiseksi opinto- ja tutkimustoimintaa
24589: aiheutuvien kustannusten peittämiseen. Liitteet IV, varten. Liitteet IV,340. s. 1224. - Ks. Opintora-
24590: 325. s. 1206. - Ks. Poronhoito. hastot.
24591: - n:o 156, Hanhirova n ym.: Korotetun määri- - n:o 171, af Heurlinin ym.: Määrärahan osoit·
24592: rahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit· tamisesta apurahoiksi ulkoasiainministeriön palvo-
24593: tämisrahastoon. Liitteet IV,326. s. 1207. - Ks. lukseen aikoville kieliopintoja varten. Liitteet IV,
24594: Maatilatalous. 341. s. 1226. - Ks. Ulkoasiainhallinto.
24595: - n:o 157, H asun ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 172, Hjerppen ym.: Määrärahan osoittami·
24596: tutkimuksen toimittamiseksi puutarhatalouden ke- sesta Pohjois-Suomen investointirahaston alkupäi-
24597: hittämismahdollisuuksista. Liitteet IV,327. s. 1208. omaa varten. Liitteet IV,342. s. 1227. - Ks. In-
24598: - Ks. Puutarhat. vestointirahasto.
24599: - n:o 158, H a sun ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 173, Hjerppe n ym.: Korotetun määrärahan
24600: Alaportin-Kaipiaisten tien parantamiseen. Liitteet osoittamisesta sijoitusmenoihin työllisyyden turvaa-
24601: IV,328. s. 1210. - Ks. Maantiet. miseksi. Liitteet IV,343. s. 1228. - Ks. Työllisyys.
24602: - n:o 159, H asun ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 174, Holopaisen ym.: Korotetun määrhao
24603: Kouvolan-Heinolan maantien rakentamiseen. Liit- han osoittamisesta televerkon kehittämiseen. Liit·
24604: teet IV,329. s. 1211. - Ks. Maantiet. teet IV,344. s. 1229. - Ks. Televerkko.
24605: - n:o 160, H asun ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 175, Honkasen ym.: Määrärahan osoittami-
24606: Miehikkälän - Vehkalahden - Sippolan - Kou- sesta avustukseksi Pudasjärven kunnansairaalan
24607: volan tiesuunnan tutkimista varten. Liitteet IV,330. uudisrakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,345.
24608: s. 1212. - Ks. Maantiet. s. 1230. - Ks. Sairaalat.
24609: - n:o 161, H asun ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 176, Honkasen ym.: Määrärahan osoittami-
24610: sillan rakentamiseksi Kymijoen yli Hirvikosken ky- sesta avustukseksi Pudasjärven kunnalle kunnanlää-
24611: län Vähäkosken kohdalla. Liitteet IV,331. s. 1213. kärin virka-asuntojen rakentamiseen. Liitteet IV,
24612: - Ks. Sillat. 346. s. 1231. - Ks. Lääkärit.
24613: - n:o 162, Haukipuron ym.: Määrärahan osoitta· - n:o 177, Honkasen ym.: Korotetun määrärahan
24614: misesta pienvaltaojien kaivamisesta suoritettavia osoittamisesta asutusteiden kuntoonpanoon ja kun-
24615: palkkioita varten. Liitteet IV,332. s. 1214. - Ks. nossapitoon. Liitteet IV,347. s. 1232. - Ks. Asutus-
24616: Ojitus. tiet.
24617: - n:o 163, Haukipuron ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 178, Honkasen ym.: Korotetun määrära-
24618: misesta avustuksiksi vesihuoltoyhtymille. Liitteet IV, han osoittamisesta yksityisten teiden rakentamisen
24619: 333. s. 1215. - Ks. Vesihuolto. avustamista varten. Liitteet IV,348. s. 1233. - Ks.
24620: Yksityiset tiet.
24621: - n:o 164, Haukipuron ym.: Korotetun määrä-
24622: rahan osoittamisesta pienteollisuuslainoja varten. - n:o 179, Honkosen: Korotetun määrärahan
24623: Liitteet IV,334. s. 1216. - Ks. Pienteollisuus. osoittamisesta -musiikkioppilaitosten toiminnan tu·
24624: kemiseen. Liitteet IV,349. s. 1234. - Ks. Mu-
24625: - n:o 165, Haukipuron ym.: Määrärahan osoit· siikki.
24626: tamisesta hallavahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,
24627: 335. s. 1217. - Ks. Satovahingot. - n:o 180, Honkosen ym.: Määrärahan osoittami·
24628: sesta Pirkanmaan maakuntakirjaston tehtävien an-
24629: - n:o 166, Haukipuron ym.: Määrärahan osoitta- tamiseksi Tampereen kaupunginkirjastolle. Liitteet
24630: misesta Pyhäjoen järjestelytyön aloittamiseen. Liit- IV,350. s. 1235. - Ks. Kirjastot.
24631: teet IV,33b. s. 1218. - Ks. Vesistön järjestely.
24632: - n:o 181, Honkosen ym.: Määrärahan osoitta-
24633: - n:o 167, Haukipuron ym.: Määrärahan osoitta· misesta Tampereen yliopiston kirjaston kurssikirja-
24634: misesta salaojitusavustuksiin. Liitteet IV.337. s. hankintoihin. Liitteet IV,351. s. 1236. - Ks. Yli-
24635: 1219. - Ks. Ojitus. opisto.
24636: - n:o 168, He i no sen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 182, Honkosen ym.: Määrärahan osoittami-
24637: sesta nuorille ja nuorille aviopareille tarkoitettujen sesta Mänttään perustettavan ammatinvalinnanoh-
24638: vuokra-asuntojen rakentamiseen. Liitteet IV,338. jaustoimiston tilapäisen työvoiman palkkaamiseksi.
24639: s. 1222. - Ks. Asuntotuotanto. Liitteet IV,352. s. 1237. - Ks. Ammatinvalinta.
24640: - n:o 169, He 11 s te n i n ym.: Määrärahan osoitta· - n:o 183, Honkosen ym.: Määrärahan osoittami-
24641: misesta kaluston, koneistojen ja opetusvälineiden sesta yksityisoppikoulujen lukukausimaksujen alen-
24642: hankkimiseen valtion merimiesammattikoululle. Liit· tamiseen. Liitteet IV,353. s. 1238.- Ks. Oppikou·
24643: teet IV,339. s. 1223. - Ks. Merimieskoulut. lut.
24644: Raha-asia-aloitteet 1968. 7
24645:
24646: - n:o 184, H y k k ä ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 198, J ä m s ~ n i n ym.: Määrärahan osoittami-
24647: misesta Iitin virastotalon suunnittelua varten. Liit- sesta suunnitelman laatiiDiseksi kalastuskoulun pe-
24648: teet IV,354. s. 1239. - Ks. Virastot. rustamiseksi Konneveden kunnan Siikakoskelle.
24649: Liitteet IV,368. s. 1255. - Ks. Kalastus.
24650: - n:o 185, H y k k ä ä 1ä n ym.: Määrärahan osoittami-
24651: seesta Kouvolan-Heinolan maantien rakennustyön - n:o 199, J ä m s ~ n i n ym.: Määrärahan osoittami-
24652: aloittamiseksi. Liitteet IV,355. s. 1240. - Ks. Maan- sesta maamiesopiston perustamista varten Tarvaalan
24653: tiet. maatalousoppilaitoksen yhteyteen. Liitteet IV,369.
24654: s. 1257. - Ks. Maamieskoulut.
24655: - n:o 186, H y k k ä ä 1ä n ym.: Määrärahan osoitta-
24656: misesta uuden sillan rakennustöiden aloittamiseksi - n:o 200, J ä m s ~ n i n: Määrärahan osoittamisesta
24657: Korian sillan tilalle. Liitteet IV,356. s. 1241. - helpotusten myöntämiseksi kunnille rautateiden
24658: Ks. Sillat. rakentamisesta johtuvista pakkolunastuskorvauksista.
24659: Liitteet IV,370. s. 1259. - Ks. Kunnat. .
24660: - n:o 187, Häggblomin ym.: Korotetun määrä- - n:o 201, K a a r 1o sen ym.: Korotetun määrärahan
24661: rahan osoittamisesta ylimääräisiksi valtionavuiksi yk- osoittamisesta ylimääräisten tointen perustamiseksi
24662: sityisille oppikouluille. Liitteet IV,357. s. 1242 ja valtion kuuromykkäin ammattikouluun. Liitteet IV,
24663: 1243. - Ks. Oppikoulut. 371. s. 1262. - Ks. Aistivialliset.
24664: - n:o 188, H ä iki ö n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 202, Kaarnan ym.: Määrärahan osoittami-
24665: sesta eräiden poliisitoimien muuttamiseksi viestioh- sesta keskussairaaloille luovutettavien syöpäjärjes-
24666: jaajan ja radiosähköttäjän toimiksi. Liitteet IV, töjen sairaaloiden kauppahintaan myönnettävää val-
24667: 358. s. 1244. - Ks. Poliisi. tionapua varten. Liitteet IV,372. s. 1263. - Ks.
24668: Sairaalat.
24669: - n:o 189, Häkkisen ym.: Määrärahan osoittami-
24670: sesta Jyväskylään suunnitellun sokeainkoulun raken- - n:o 203, K a a s a 1 a i sen ym.: Määrärahan osoit-
24671: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV ,359. s. tamisesta Hyrkin-Vammalan maantien parantami-
24672: 1246. - Ks. Aistivialliset. seen Hyrkin-Tuomiston tieosuudella. Liitteet IV,
24673: 373. s. 1265.- Ks. Maantiet.
24674: - n:o 190, Häkkisen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 204, K a 1a vai s en ym.: Korotetun määrära-
24675: misesta Suonenjoen yhteislyseon uuden rakennuk- han osoittamisesta valtionavuksi Tampereen yliopis-
24676: sen suunnittelua varten. Liitteet IV,360. s. 1247. tolle. Liitteet IV,374. s. 1266. - Ks. Yliopisto.
24677: - Ks. Oppikoulut.
24678: - n:o 205, K a 1 a vaisen ym.: Määrärahan osoitta-
24679: - n:o 191, Häkkisen ym.: Määrärahan osoittami- misesta toisen helikopterin hankintaa varten Kaak-
24680: sesta Sorsakosken-Varkauden maantien rakennus- kois-Suomen alueelle. Liitteet IV,375. s. 1268. -
24681: töiden aloittamista varten. Liitteet IV,361. s. 1248. Ks. Rajavartiolaitos.
24682: - Ks. Maantiet.
24683: - n:o 206, Kankaan ym.: Määrärahan osoittami-
24684: - n:o 192, Häkkisen ym.: Määrärahan osoittami- sesta ylimääräiseksi valtionavuksi Rantsilan kun-
24685: sesta Iisalmen-Nurmeksen maantien parannustöi- nalle koulurakennuskustannuksiin. Liitteet IV,376.
24686: den aloittamista varten. Liitteet IV,362. s. 1249. s. 1269.- Ks. Kunnat.
24687: - Ks. Maantiet.
24688: - n:o 207, K a n k a a n ym.: Korotetun määrärahan
24689: - n:o 193, Häkkisen ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta yleisiksi rahoitusavustuksiksi vai-
24690: sesta valtatien n:o 5 rakentamiseksi moottoritieksi keuksiin joutuneita kuntia varten. Liitteet IV,377.
24691: välillä Puijonrinne-Särkilahti Kuopion kaupungis- s. 1270. - Ks. Kunnat.
24692: sa. Liitteet IV,363. s. 1250. - Ks. Maantiet. - n:o 208, Kanto 1 a n ym.: Määrärahan osoittami-
24693: sesta oppi- ja ammattikoululaisten koulumatkakustan-
24694: - n:o 194, Häkkisen ym.: Määrärahan osoittami- nusten korvaamiseen. Liitteet IV,378. s. 1271. -
24695: sesta Maaningan oppikoulun rakennustöitä varten. Ks. Matkakustannukset.
24696: Liitteet IV,364. s. 1251. - Ks. Oppikoulut.
24697: - n:o 209, Kantolan ym.: Määrärahan osoittami-
24698: - n:o 195, H ä p p ö 1 ä n ym.: Määrärahan osoittami- sesta Mäntsälään rakennettavan valtion virastotalon
24699: sesta entisen nelostien rakentamisesta välillä Tom- rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,379. a.
24700: mola-Taulu. Liitteet IV,365. s. 1252. - Ks. 1272. - Ks. Virastot.
24701: Maantiet. - n:o 210, K a n t o 1 a n ym.: Määrärahan osoittami-
24702: sesta Kolmperän-Salakosken maantieosuuden kes-
24703: - n:o 1%, J u v e 1 a n ym.: Korotetun määrärahan topäällystämiseksi. Liitteet IV,380. s. 1273. - Ks.
24704: osoittamisesta entisten rintamamiesten eläkkeitä var- Maantiet.
24705: ten. Liitteet IV,366. s. 1253. - Ks. Eläkkeet.
24706: - n:o 211, K a r p o 1a n ym.: Korotetun määrärahan
24707: - n:o 197, Jäms~nin ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Suoviljelysyhdistyksen Tohmajärvellä
24708: sesta Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelua var- suorittamaa koetoimintaa varten. Liitteet IV,381. s.
24709: ten. Liitteet IV,367. s. 1254. - Ks. Emäntäkoulut. 1274. - Ks. Koetoiminta.
24710: 8 Raha-asia-aloitteet 1968.
24711:
24712: - n:o 212, K a r p o 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 227, Koivusen ym.: Korotetun määrärahan
24713: sesta Rasivaaran-Tolosenmäen maantien rakenta- osoittamisesta lisähelpotuksen myöntämiseksi kun-
24714: mista varten. Liitteet IV,382. s. 1275. - Ks. Maan- nille rautateiden rakentamisesta johtuvista pakko1u-
24715: tiet. nastuskorvauksista. Liitteet IV,397. s. 1291. - Ks.
24716: Kunnat.
24717: - n:o 213, Karpolan ym.: Määrärahan osoittami-
24718: sesta Koivikon tilalle Kiteelie perustettavan maa- - n:o 228, Koivusen ym.: Määrärahan osoitta·
24719: miesopiston suunnittelua varten. Liitteet IV,383. misesta oppilasasuntolan suunnittelua varten Järvi·
24720: s. 1276. - Ks. Maamieskoulut. linnan vastaanottokotiin Laukaan kunnassa. Liit·
24721: teet IV,398. s. 1292, - Ks. Koulukodit.
24722: - n:o 214, K a r p o 1 a n ym.: Määrärahan osoittami·
24723: sesta Tohmajärven kaava-alueen pääteiden rakenta- - n:o 229, Koivusen ym.: Määrärahan osoitta-
24724: .mista varten. Liitteet IV,384. s. 1277.- Ks. Maan- misesta lisäavustuksiksi tukilisää saaville kansan-
24725: tiet. eläkeläisille. Liitteet IV,399. s. 1293. - Ks. Kansan-
24726: eläke.
24727: - n:o 215, Kinnusen ym.: Määrärahan osoittami·
24728: sesta Satoisten yhteislyseon rakennustöiden aloitta· - n:o 230, Kokko 1a n ym.: Määrärahan osoitta·
24729: miseen. Liitteet IV,385. s. 1278.- Ks. Oppikoulut. misesta Kotkan keskussairaalan irtaimistohankin·
24730: toja varten. Liitteet IV,400. s. 1294. - Ks. Sairaa-
24731: - n:o 216, Kinnusen ym.: Korotetun määrärahan lat.
24732: osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi-
24733: seen. Liitteet IV,386. s. 1279. - Ks. Sähkö. - n:o 231, Korsbäck i n ym.: Määrärahan osoitta·
24734: misesta Kristiinan virastotalon rakentamista varten.
24735: - n:o 217, Kiviahon ym.: Määrärahan osoittami- Liitteet IV,401. s. 1295 ja 1296. - Ks. Virastot.
24736: sesta pienvaltaojien kaivamisesta suoritettaviin palk-
24737: koihin. Liitteet IV,387. s. 1280. - Ks. Ojitus. - n:o 232, A. Koski s en ym.: Määrärahan osoit·
24738: tamisesta Multian-Pylkönmäen-Karstulan maan·
24739: - n:o 218, Kivi ahon ym.: Määrärahan osoittami- tien rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet lV,402.
24740: sesta Vaasan läänin satamien aukipitämiseen koko s. 1297.- Ks. Maantiet.
24741: talven. Liitteet IV,388. s. 1281. - Ks. Satamat.
24742: - n:o 233, L. Koskisen ym.: Määrärahan osoit-
24743: - n:o 219, Kiviahon ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta avustuksiksi kunnille vanhusten asunto-
24744: sesta uusien maanteiden rakentamisen aloittamiseen jen rakentamiseen. Liitteet IV,403. s. 1298. - Ks.
24745: Vaasan läänissä. Liitteet IV,389. s. 1282. - Ks. Kunnat.
24746: Maantiet.
24747: - n:o 234, L. Koskisen ym.: Korotetun määrä-
24748: - n:o 220, Kiviahon ym.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta valtionavuksi vaikeuksiin jou-
24749: sesta Ähtärin-Töysän-Alavuden maantien raken- tuneille kunnille. Liitteet IV,404. s. 1299. - Ks.
24750: tamiseen. Liitteet IV,390. s. 1283. - Ks. Maan- Kunnat.
24751: tiet.
24752: - n:o 23.5, L. Koskisen ym.: Määrärahan osoit-
24753: - n:o 221, Kiviahon ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Virmutjoen-Vekaran maantien rakenta·
24754: sesta Alajärven ohikulkutien rakentamiseksi. Liit- miseen. Liitteet IV,401. s. 1300. - Ks. Maantiet.
24755: teet IV,391. s. 1284. - Ks. Maantiet.
24756: - n:o 222, Kivi ahon ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 236, K u 11 'i n ym.: Määrärahan osoitttami·
24757: sesta työkoneiden ja kuljetuskaluston hankkimiseen sesta uuden laiturin rakentamista varten Porvoon-
24758: maanviljelysinsinööripiireille. Liitteet IV,392. s. Tirmon maantien päätepisteeseen. Liitteet IV,406.
24759: 1285. - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit. s. 1301 ja 1302. - Ks. Laiturit.
24760:
24761: - n:o 223, K n u u t i n ym.: Määrärahan osoittamises- - n:o 237, K u 11 'i n ym.: Määrärahan osoittami·
24762: ta Veitsiluodon sataman väylän ruoppaustyön aloitta- sesta ammatinvalinnanohjaustoimiston perustami·
24763: miseen. Liitteet IV,393. s. 1286. - Ks. Satamat. seksi Porvoon kaupunkiin. Liitteet IV,407. s. 1303
24764: ja 1304. - Ks. Ammatinvalinta.
24765: - n:o 224, K n u u t i n: Määrärahan osoittamisesta
24766: alikulkusillan suunnitteluun Laurilan-Ruottalan - n:o 238, K u 11' i n ym.: Määrärahan osoitttami·
24767: tieosuudella. Liitteet IV ,394. s. 1287. - Ks. Maan- sesta ammatinvalinnanohjaustoimiston perustami·
24768: tiet. seksi Karjaan kauppalaan. Liitteet IV,408. s. 1301
24769: jll 1306. - Ks. Ammatinvalinta.
24770: - n:o 225, K n u u t i n: Määrärahan osoittamisesta
24771: ylimääräisen apulaistarkastajan toimen perustami- - n:o 239, K u 11' i n ym.: Määrärahan osoittami-
24772: seksi Lapin lääninverotoimlstoon. Liitteet IV ,39.5. sesta Lovisa svenska samlyceum nimisen koulun
24773: s. 1288. - Ks. Lääninverotoimistot. uudis- _ja lisärakennuksen piirustuksia varten. Liit·
24774: teet IV,409. s. 1307 ja 1308. - Ks. Oppikoulut.
24775: - n:o 226, K n u u t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
24776: misesta valtionenemmistötsen osakeyhtiön perusta- - n:o 240, K u 11 'i n ym.: Määrärahan osoittami-
24777: mlstll varten elementtitalojen valmistamisen aloitta- sesta Valkon satamaan johtavan väylän oikaisemistll
24778: miseksi Laukaan, Keuruun ja Korpilahden kunnissa. ja 1eventämistä varten. Liitteet IV,410. s. 1309 ja
24779: Liitteet IV,396. s. 1289. - Ks. Rakennustoiminta. 1310.- Ks. Väylätyl:St.
24780: Raha-asia-aloitteet 1968. 9
24781:
24782: - n:o 241, K u II 'i n ym.: Mäirärahan osoittami- - n:o 255, La n d s tr ö m i n ym.: Korotetun mää-
24783: sesta kodinperustamislamoja varten. Liitteet IV,411. rärahan osoittamisesta veikkausvoittovaroista urhei-
24784: s. 1311 ja 1312. - Ks. Kodinperustamislainat. lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. Liitteet
24785: IV,425. s. 1331.- Ks. Urheilu.
24786: - n:o 242, K u II' i n ym.: Määrärahan osoittami-
24787: sesta Keravan joen ylittävän uuden sillan rakennus- - n:o 256, La n d s t r ö m i n ym.: Määrärahan osoit-
24788: töiden aloittamiseen. Liitteet IV,412. s. 1313 ja tamisesta Porin-Mäntyluodan pikatien leventimi-
24789: 1314.- Ks. Sillat. seksi nelikaistaiseksi. Liitteet IV,426. s. 1332. -
24790: Ks. Maantiet.
24791: - n:o 243, K u II ' i n ym.: Korotetun määrärahan
24792: osoittamisesta valtion oppikoulujen opetusvälineis- - n:o 257, L a n d s t r ö m i n ym.: Määrärahan osoit-
24793: töjä ja kirjastoja varten. Liitteeet IV,413. s. 1315 tamisesta oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten
24794: ja 1316.- Ks. Oppikoulut. kustannusten maksamiseksi valtion varoista. Liitteet
24795: IV,427. s. 1333. - Ks. Ruumiinavaukset.
24796: - n:o 244, K u II ' i n ym.: Korotetun määrärahan
24797: osoittamisesta ylimääräisiksi valtionavuiksi yksityi- - n:o 258, La n d s t r ö m i n: Määrärahan osoitta-
24798: sille oppikouluille. Liitteet IV,414. s. 1317 ja 1318. misesta Noormarkun-Lassilan-Riihon-Susikos-
24799: - Ks. Oppikoulut. ken tien rakentamiseksi. Liitteet IV,428. s. 1334.
24800: - Ks. Maantiet.
24801: - n:o 245, Kuusen ym.: Korotetun määrärahan
24802: osoittamisesta Suomen YK-liiton toiminnan tuke- - n:o 259, La n d s t r ö m i n: Määrärahan osoitta-
24803: miseen. Liitteet IV,415. s. 1319. - Ks. Suomen misesta metsäntutkimuslaitoksen Pohjois-Satakun-
24804: YK-liitto. nan metsäkoeaseman uudisrakennusten rakenta-
24805: - n:o 246, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoittami- mista varten. Liitteet IV,429. s. 1335. - Ks. Met-
24806: sesta Honkalahden maantien parantamiseksi sekä säntutkimuslaitos.
24807: sen ja valtatie 6:n risteyksen rakentamiseksi eri
24808: tasoon. Liitteet IV,416. s. 1321. - Ks. Maantiet. - n:o 260, La n d s t r ö m i n: Määrärahan osoitta·
24809: misesta Turun-Tampereen ja Porin-Helsingin
24810: - n:o 247, La g e r r o o s i n ym.: Määrärahan osoit- valtateiden eritasoristeyksien rakentamiseksi Laut-
24811: tamisesta katoalueiden vaikeuksiin joutuneiden kan- takylässä. Liitteet IV,430. s. 1337. - Ks. Maan-
24812: salaisten ylimääräistä sosiaalitukea varten. Liitteet tiet.
24813: IV,417. s. 1322. - Ks. Sosiaalihuolto.
24814: - n:o 261, La n d s t r ö m i n. Määrärahan osoitta-
24815: - n:o 248, Lahtelan ym.: Määrärahan osoittami· misesta tutkimuksen suorittamiseksi veikkaajien
24816: sesta Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinoelämän lai- mielipiteen selvittämistä varten veikkausvoittova-
24817: nojen korkosubventioihin. Liitteet IV,418. s. 1324. rojen jdkamisesta. Liitteet IV,431. s. 1338. - Ks.
24818: - Ks. Elinkeinoelämä. Veikkaus.
24819: - n:o 249, E. Laineen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 262, La n d s t r ö m i n: Määrärahan osoitta-
24820: misesta Lokalahden-Kustavin lassiyhteyden paran- misesta Pomarkun-Noormarkun-Lampaluodon
24821: tamiseen Kaitaisten salmessa. Liitteet IV,419. s. maantien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,
24822: 1325. - Ks. Lossit. 432. s. 1339. - Ks. Maantiet.
24823: ~ n:o 250, E. Lain e en ym.: Määrärahan osoitta-
24824: misesta paikoitustalon rakentamiseksi Turussa si- - n:o 263, La n d s t r ö m i n ym.: Määrärahan oaoit·
24825: jaitsevan valtion virastotalon yhteyteen. Liitteet tamisesta Vähärauman yhteiskoulun rakennustöiden
24826: IV,420. s. 1326. - Ks. Paikoitustalot. aloittamiseen. Liitteet IV,433. s. 1340. - Ks. Oppi-
24827: koulut.
24828: - n:o 251, E. Laine e n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 264, La n d s t r ö m i n: Määrärahan osoittami-
24829: misesta lisähenkilökunnan palkkaamiseksi opetus- sesta Satakunnan keskussairaalan saneeraustöiden
24830: ministeriön taidetoimistoon. Liitteet IV,421. s.
24831: 1327. - Ks. Opetusministeriö. aloittamiseksi. Liitteet IV,434. s. 1.341. - Ks. Sai-
24832: raalat.
24833: - n:o 252, E. Laineen ym.: Määrärahan osoitta·
24834: misesta wokratuen maksamiseen varattomille kan- - n:o 265, La n d s t r 8 m i n: Määrärahan osoitta-
24835: saneläkkeen saajille. Liitteet IV,422. s. 1328. - Ks. misesta Porin-Friitalan maantien rakennustöiden
24836: Asumis tuki. aloittamiseksi. Liitteet IV,435. s. 1342. - Ks.
24837: Maantiet.
24838: - n:o 253, 0. Laineen ym.: Määrärahan osoitta-
24839: misesta avustukseksi kansalaissodan valtakunnalli- - n:o 266, La n d s t r ö m i n ym.: Määrärahan osoit·
24840: sen muistomerkin pystyttämistä varten. Llitteet tamisesta talvimerenkulun turvaamiseksi Porin sata-
24841: IV,423. s. 1329. - Ks. Muistomerkit. maan. Liitteet IV,436. s. 1343. - Ks. Merenkulku.
24842: - n:o 254, La n d s t r ö m i n: Määrärahan osoitta- - n:o 267, La n d s t r ö m i n: Miiärärah&n osoitta-
24843: misesta Honkajoen-Kankaanpään--Kiikan tien ra- misesta Mäntyluodon aallonmurtajan rakennustöi-
24844: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,424. s. den aloittamiseksi. Liitteet IV,437. s. 1344. - Ks.
24845: 1330. - Ks. Maantiet. Satamat.
24846: 2 E 14/69
24847: l{J Raha-asia-aloitteet 1968.
24848:
24849: - n:o 268, La n d s t r ö m i n: Määrärahan osoitta- - n:o 282, Li 11 q v i s t i n ym.: Määrärahan osoit-
24850: misesta Kankaanpään-Vammalan tien rakennus- tamisesta Kristiinan postitalon rakennustyön aloit-
24851: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,438. s. 1345. - tamista varten. Liitteet IV,452. s. 1363 ja 1364.
24852: Ks. Maantiet. - Ks. Postilaitos.
24853: - n:o 269, L a n d s t r ö m i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 283, Li 11 q v i s t i n ym.: Korotetun määrä-
24854: tamisesta väitöskirjojen painatuskustannusten mak- rahan osoittamisesta ruotsalaista ammattikasvatus-
24855: samiseksi valtion varoista. Liitteet IV,439. s. 1346. hallitusta varten. Liitteet IV,453. s. 1365 ja 1366.
24856: - Ks. Väitöskirjat. - Ks. Ammattikasvatus.
24857:
24858: - n:o 270, Lehmosen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 284, Li II q v i s t i n ym.: Määrärahan osoit-
24859: misesta Keitelepohjan-Viitajärven tien korjaustöitä tamisesta Pietarsaaren satamaan johtavan maantien
24860: varten. Liitteet IV,440. s. 1347. - Ks. Maantiet. tutkimista ja suunnittelua varten. Liitteet IV,454.
24861: s. 1367 ja 1368. - Ks. Maantiet.
24862: - n:o 271, Lehmosen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 285, Li II q v i s t i n ym.: Määrärahan osoit-
24863: misesta !ainoiksi vesihuoltolaitteiden rakentamista tamisesta Alholmenin sataman sisääntulouoman
24864: varten. Liitteet IV,441. s. 1348. - Ks. Vesihuolto. ruoppaustöiden aloittamiseksi Pietarsaaressa. Liit-
24865: teet IV,455. s. 1369 ja 1370. - Ks. Väylätyöt.
24866: - n:o 272, Lehmosen ym.: Määrärahan osoitta·
24867: misesta avustuksiksi kunnille oppivelvollisten oppi- - n:o 286, Linde m a n i n ym.: Määrärahan OSQit-
24868: laiden kuljetus- ja ruokailukustannuksiin. Liittect tamisesta Loviisan kaupungille annettavaa halpa-
24869: IV,442. s. 1349. - Ks. Matkakustannukset. korkoista, pitkäaikaista lainaa varten. Liitteet IV,
24870: 456. s. 1371 ja 1372. - Ks. Kaupungit.
24871: - n:o 273, Lehmosen ym.: Määrärahan osoitta-
24872: misesta !ainoiksi Huopanan Voima Oy:lle Huopa- - n:o 287, Linkolan: Määrärahan osoittamisesta
24873: nankoskeen rakennettavaa voimalaitosta varten. Kotkan pohjoisen sisääntulotien rakennustöiden
24874: Liitteet IV,443. s. 1350. - Ks. Voimalaitokset. aloittamiseksi. Liitteet IV,457. s. 1373. - Ks.
24875: Maantiet.
24876: - n:o 274, Lehmosen ym.: Määrärahan osoitta·
24877: misesta valtionenemmistöisen puuelementtitaloja - n:o 288, L i n k o 1 a n: Määrärahan osoittamisesta
24878: valmistavan tehtaan perustamiseksi Viitasaarelle. yhden naispollisin toimen perustamiseksi Haminan
24879: Liitteet IV,444. s. 1351. - Ks. Rakennustoiminta. kaupungin pollisipiiriin. Liitteet IV,458. s. 1374.
24880: - Ks. Poliisi.
24881: - n:o 275, Lehmosen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 289, Linko 1 a n: Määrärahan osoittamisesta
24882: misesta avustuksiksi pientuloisille kansaneläkkeen- Kyminlinnan-Kotkan moottoritien rakennustöiden
24883: saajille. Liitteet IV,445. s. 1352. - Ks. Kansan- aloittamiseksi. Liitteet IV,459. s. 1375.- Ks. Moot-
24884: eläke. toritiet.
24885: - n:o 276, Leinosen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 290, H. Li n n a n ym.: Määrärahan osoitta-
24886: sesta perhe-eläkkeiden maksamiseen. Liitteet IV, misesta maatalouden perusluoton peruapääomaksi
24887: 446. s. 1353. - Ks. Perhe-eläke. · Pohjois- ja Itä-Suomessa käytettäväksi. Liitteet IV,
24888: 460. s. 1376. - Ks. Maatalous.
24889: - n:o 277, Leivo-Larssonin ym.: Määrärahan
24890: osoittamisesta erityyppisten huokeitten asuntojen - n:o 291, H. Li n n a n ym.: Määrärahan osoitta-
24891: rakentamiseksi eläkeikään tulleille vanhuksille. Liit- misesta hallasta aiheutuneiden satovahinkojen kor·
24892: teet IV,447. s. 1354. - Ks. Asuntotuotanto. vaamiseen. Liitteet IV,461. s. 1377. - Ks. Satova-
24893: hingot.
24894: - n:o 278, Li II q v i s t i n ym.: Määrärahan osoitta-
24895: misesta väylän syventämisen tutkimista varten Kac· - n:o 292, H. Li n n a n ym.: Määrärahan osoittami·
24896: kurs'ista Luodon kalastuspaikoille. Liitteet IV,448. sesta luonnonvoimien kasvillisuudelle aiheuttamien
24897: s. 1355 ja 1356. - Ks. Väylätyöt. vahinkojen korvaamiseksi. Liitteet IV,462. s. 1378.
24898: - Ks. Satovahingot.
24899: - n:o 279, Li II q v i s t i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 293, I. Linnan ym.: Määrärahan osoittami-
24900: tamisesta Pietarsaaren yhteislyseon lehtorinvirkojen sesta Puutarhaliitolle kahden erikoiskonsulentin
24901: lukumäärän lisäämiseksi. Liitteet IV,449. s. 1357 paikkaamista varten. Liitteet IV,463. s. 1379. -
24902: ja 1358. - Ks. Oppikoulut. Ks. Puutarhat.
24903: - n:o 280, Li II q v i s t i n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 294, I. Linnan ym.: Määrärahan osoittami-
24904: misesta Pietarsaaren tiemestaripiirin varikkoraken- sesta teknillisen oppilaitoksen perustamista varten
24905: nusta varten. Liitteet IV,450. s. 1359 ja 1360. - Lohjalle. Liitteet IV,464. s. 1380. - Ks. Teknilli-
24906: Ks. Tie- ja vesirakennus. set koulut.
24907:
24908: - n:o 281, Li 11 q v i s t i n ym.: Korotetun määrä- - n:o 295, M. Li n n a n ym.: Määrärahan osoitta-
24909: rahan osoittamisesta tilapäisten ammatinohjaustoi- misesta Pohjois-Suomen viljelijöille hallavahinkojen
24910: mistojen henkilökuntaa varten. Liitteet IV,451. s. korvaamiseksi. Liitteet IV,465. s. 1381. - Ks. Sa-
24911: 1361 ja 1362. - Ks. Ammatinvalinta. tovahingot.
24912: Raha-asia-aloitteet 1968. 11
24913:
24914: - n:o 296, M. L i n n a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 311, M. Mattilan ym.: Korotetun määrä-
24915: misesta työllisyystöihin kotiseutunsa ulkopuolelle rahan osoittamisesta hevostalouden edistämiseen.
24916: sijoitettujen päivärahan maksamiseksi. Liitteet IV, Liitteet IV,481. s. 1398. - Ks. Hevoset.
24917: 466. s. 1382. - Ks. Työllisyys.
24918: - n:o 312, M. Mattilan ym.: Korotetun miärl-
24919: - n:o 297, Li n t i 1ä n ym.: Korotetun määrärahan rahan osoittamisesta valtionavuksi pienviljelijäin
24920: osoittamisesta eräiden kurssitappioiden korvaami- karjantarkkailuyhdistyksille ja sonninpitoyhtymille.
24921: seen. Liitteet IV,467. s. 1.383. - Ks. Kurssitappiot. Liitteet IV,482. s. 1399. - Ks. Karjatalous.
24922: - n:o 298, L i n t i 1ä n ym.: Määrärahan osoittami· - n:o 313, M. Matti 1 a n ym.: Määrärahan osoit·
24923: sesta avustuksiksi ja !ainoiksi Kokkolaan ja Ve- tamisesta Orimatttilan kotitalousopiston rakennus-
24924: teliin rakennettavien läääkäriasemien rakennuskus- töitä varten. Liitteet IV,483. s. 1400. - Ks. Koti·
24925: tannuksiin. Liitteet IV,468. s. 1384. - Ks. Lääkäri· talous.
24926: asemat.
24927: - n:o 314, Melinin ym.: Määrärahan osoittami-
24928: - n:o 299, Li n t i l ä n ym.: Määrärahan osoittami· sesta työmarkkinapoliittista tutkimus- ja selvitys-
24929: sesta !ainoiksi vedenhankinta- ja viemäröintilaittei- työtä varten. Liitteet IV,484. s. 1401 ja 1403.
24930: den rakentamiseen. Liitteet IV,469. s. 1385. - Ks. - Ks. Tutkimustyö.
24931: Vesihuolto.
24932: - n:o 315, Mustosen ym.: Korotetun määrära-
24933: - n:o 300, Lottasen ym.: Määrärahan osoittami- han osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit·
24934: sesta käytettyjen öljyjen keräilyn, uudistamisen ja tämisrahastoon !ainoiksi pienviljelijöille. Liitteet IV,
24935: markkinoinnin tukemiseen. Liitteet IV,470. s. 1386. 485. s. 1405. - Ks. Maatilatalous.
24936: -Ks. Öljyt.
24937: - n:o 316, Mustosen ym.: Määrärahan osoittta-
24938: - n:o 301, L u j a n ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta vihanneskeskusvaraston rakentamiseksi Ka-
24939: Laaksolahden-Rajatorpan paikallistien rakentami· jaanin kaupunkiin. Liitteet IV,486. s. 1406. - Ks.
24940: seksi. Liitteet IV,471. s. 1387. - Ks. Paikallistiet. Vihannekset.
24941: - n:o 302, Lukkarisen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 317, Mustosen ym.: Määrärahan osoittami-
24942: tamisesta kodinperustamislainoihin. Liitteet IV,472. sesta }ainoiksi lypsykarjaa omistaville pienviljelijöille
24943: s. 1388. - Ks. Kodinperustamislainat. tuorerehusäiliöitten rakentamista varten. Liitteet
24944: IV,487. s. 1407.- Ks. Rehu.
24945: - n:o 303, Lukkari s en ym.: Korotetun määrä-
24946: rahan osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden kun- - n:o 318, Mustosen: Määrärahan osoittamisesta
24947: tien valtionapuja varten. Liitteet IV,473. s. 1389. virastotalon rakentamiseksi Sotkamon kirkonkylään.
24948: - Ks. Kunnat. Liitteet IV,488. s. 1408. - Ks. Virastot.
24949: - n:o 304, Lukkarisen ym.: Korotetun määrä· - n:o 319, Mustosen ym.: Määrärahan osoitta-
24950: rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tu- misesta Hirvenniemen sillan rakennustöiden aloit-
24951: kemiseen. Liitteet IV,474. s. 1390. - Ks. Sähkö. tamiseksi. Liitteet IV,489. s. 1409. - Ks. Sillat.
24952: - n:o 305, Lukkarisen ym.: Korotetun määrä· - n:o 320, Mä k e 1ä n ym.: Korotetun määrärahan
24953: rahan osoittamisesta vähävaraisten ammattiopinto- osoittamisesta Rauman merenkulkukoulun kaluston,
24954: lainoihin. Liitteet IV,475. s. 1391. - Ks. Ammatti- opetusvälineistön ja koneiston täydentämistä varten.
24955: opinnot. Liitteet IV,490. s. 1410. - Ks. Merikoulut.
24956: - n:o 306, L u k k a r i sen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 321, Mä k e 1 ä n ym.: Korotetun määrärahan
24957: misesta helpotuksen myöntämiseksi kunnille rauta- osoittamisesta invaliidihuoltolain edellyttämiin ko-
24958: teiden rakentamisesta johtuvista pakkolunastuskor- rottomiin lainoihin. Liitteet IV,491. s. 1411. -
24959: vauksista. Liitteet IV,476. s. 1392. - Ks. Kunnat. Ks. Invaliidit.
24960: - n:o 307, Lähteenmäen ym.: Korotetun mää- - n:o 322, Mä k e 1ä n ym.: Määrärahan osoitta-
24961: rärahan osoittamisesta rintamasotilaiden ylimäärii· misesta tilapäisten toimihenkilöiden palkkaamiseksi
24962: siä sotaeläkkeitä varten. Liitteet IV,477. s. 1393. ammatinvalinnanohjauksen Rauman toimistoon.
24963: - Ks. Eläkkeet. Liitteet IV,492. s. 1413. - Ks. Ammatinvalinta.
24964: - n:o 308, Mannisen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 323, Mäkelän ym.: Määrärahan osoittami-
24965: misesta Varkauden-Sorsakosken maantien raken- sesta Raurnlll--'-Lauttakylän maantien parantami-
24966: tamiseen. Liitteet 1V,478. s. 1394. - Ks. Maantiet. seksi ja kestopäällystämiseksi osuudella Ehtamo-
24967: Raijala. Liitteet IV,493. s. 1414. - Ks. Maantiet.
24968: - n:o 309, Mannisen ym.: Määrärahan osoitta-
24969: misesta tullikamarin perustamiseksi Varkauden kau- - n:o 324, Mäen ym.: Määrärahan osoittamisesta
24970: punkiin. Liitteet IV,479. s. 1395. - Ks. Tulli. maakunta-arkiston rakentamiseksi Hämeenlinnaan.
24971: Liitteet IV,494. s. 1415. - Ks. Arkistot.
24972: - n:o 310, M. Mattilan ym.: Määrärahan osoit-
24973: tamisesta puolustuslaitoksen teollisuuslaitosten ko- - n:o 325, Mäen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
24974: nehankintoja varten. Liitteet IV,480. s. 1397. tamisesta naiskeskusvankilan rakentamista varten.
24975: Ks. Puolustuslaitos. Liitteet IV,495, s. 1416. - Ks. Vankeinhoito.
24976: 12 Raha-asia-aloitteet 1968.
24977:
24978: - n:o 326, Mäen ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 341, Mäkisen ym.: Korotetun mliärilrahan
24979: maatalouskemiallisen laitoksen ja siementarkastus- osoittamisesta luonnonsuojeluvuotta 1970 varten.
24980: laitoksen siirtämiseksi Jokioisten kuntaan. Liitteet Liitteet IV,.511. s. 1433. - Ks. Luonnonsuojelu.
24981: IV,496. s. 1417. - Ks. Hajasijoitus.
24982: - n:o 342, Mäkisen ym.: Määrärahan osoittami-
24983: - n:o 327, Mäen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Riihimäen keskusvankilassa toimivan Riihi-
24984: varsinaisen valtatien n:o 4:n parantamiseen. Liit- mäen ammattioppilaskoulun konehankintoja varten.
24985: teet IV,497. s. 1418. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,512. s. 1435. - Ks. Vankeinhoito.
24986: - n:o 328, Mäen ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 343, M ä n n i s t ö n ym.: Korotetun määrä-
24987: vientineuvottelukunnan menoja varten. Liitteet IV, rahan osoittamisesta kasvatusneuvoJoille maksetta-
24988: 498. s. 1419.- Ks. Vienti. via valtionapuja varten. Liitteet IV,513. s. 1436.
24989: - Ks. Kasvatusneuvolat.
24990: - n:o 329, Mäen ym.: Määrärahan osoittamisesta
24991: vientikampanjatoimintaa varten. Liitteet IV,499. s. - n:o 344, M ii n n i s t ö n ym.: Määrärahan osoitta-
24992: 1420. - Ks. Vienti. misesta ammatinvalinnanohjaustoimiston perusta-
24993: - n:o 330, Mäen ym.: Miiärärahan osoittamisesta miseksi Iisalmeen ja Varkauteen. Liitteet IV,514.
24994: vientikaupan koulutusta varten. Liitteet IV ,500. s. 1437. - Ks. Ammatinvalinta.
24995: s. 1421.- Ks. Vienti.
24996: - n:o 34.5, M il n n i s t ö n ym.: Mällrärahan osoit-
24997: - n:o 331, Mäen ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta valtatie .5:n rakentamiseksi moottori-
24998: vientinäyttelyjä varten. Liitteet IV,501. s. 1422. tieksi välillä Vuorela-Siilinjärvi. Liitteet IV,515.
24999: - Ks. Vienti. s. 1438.- Ks. Maantiet.
25000:
25001: - n:o 332, M i en ym.: Määrilrahan osoittamisesta - n:o 346, Männistön ym.: Määrärahan osoitta-
25002: valtionavuksi Suomen Ulkomaankauppaliitolle. Liit- misesta Vehmersalmen sillan rakentamisen aloitta-
25003: teet IV,502. s. 1423. - Ks. Ulkomaankauppa. miseksi. Liitteet IV,516. s. 1439. - Ks. Sillat.
25004: - n:o 333, M ä en ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 347, Nevalaisen ym.: Korotetun määrä-
25005: vientituotteiden markkinoinnin edistämiseen. Liit- rahan osoittamisesta lammastalouden neuvonnan
25006: teet IV,503. s. 1424. - Ks. Vienti. edistämiseen. Liitteet IV,517. s. 1440. - Ks. Lam-
25007: mastalous.
25008: - n:o 334, Mäen ym.: Määrärahan osoittamisesta
25009: taideteollisen oppilaitoksen Hämeenlinnaan sijoitta- - n:o 348, Neva Ia i sen ym.: Korotetun miärä-
25010: mista koskevaa tutkimusta varten. Liitteet IV,504. rahan osoittamisesta villan tuotantopalkkioita var-
25011: s. 1425.- Ks. Taide. ten. Liitteet IV,518. s. 1441. - Ks. Villa.
25012: - n:o 335, M iki-Hako 1a n ym.: Koroteron milå-
25013: rärahan osoittamisesta tilapäisen työvoiman palk- - n:o 349, Nevalaisen ym.: Korotetun mäilrära-
25014: kaamiseen kehitysalueläänejä koskevan elinkeinoelä- han osoittamisesta Työväen Sivistysliitolle Jätkän
25015: män edistämiseen tähtäävää tutkimus- ja suunnit- kulttuuripäivien järjestämiseksi. Liitteet IV,519. 1.
25016: telutyötä varten. Liitteet IV ,505. s. 1426. - Ks. 1443.- Ks. Kulttuuripäivät.
25017: Elinkeinoelämä.
25018: - n:o 350, N i e me Iän ym.: Korotetun määrära-
25019: - n:o 336, Mäki-Hako Ia n ym.: Korotetun mää- han osoittamisesta valtionavuksi piirimetsälautakun-
25020: rärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesirakennus- nille. Liitteet IV,520. s. 1444. - Ks. Yksityis-
25021: piirin tienrakennustöihin. Liitteet IV,506. s. 1427. metsätalous.
25022: - Ks. Tie- ja vesirakennus.
25023: - n:o 351, N i e me 1 ä n ym.: Määrärahan osoittami-
25024: - n:o 337, Mäki-Hako 1a n ym.: Määriirilhan sesta Heinäveden virastotalon suunnittelutöiden
25025: osoittamisesta kylätiekunnalle Kyrönjoen yli joh- loppuunsaattamista varten. Liitteet IV,521. s. 1445.
25026: tavan Auneksen sillan rakentamista varten. Liitteet - Ka. Virastot.
25027: IV,507. s. 1428.- Ks. Sillat.
25028: - n:o 338, Mäki-Hakolan ym.: Määrärahan - n:o 352, N i e me 1 ä n ym.: Korotetun määrärahan
25029: osoittamisesta Ilmajoen työlaitosten rakennustöiden osoittamisesta maaseudun sähköistiimisen avustami-
25030: aloittamista varten. Liitteet IV,508. s. 1429. -- Ks. seen. Liitteet IV,522. s. 1446. - Ks. Sähkö.
25031: Työlaitokset.
25032: - n:o 3.53, N i e me 1ä n ym.: Määrärahan osoitta-
25033: - n:o 339, Mäkisen ym.: Määrärahan osoittami- misesta Kerimäen virastotalon suunnittelutöiden
25034: sesta Suomen Luonnonsuojeluyhdistys r.y:n toimin- loppuunsaattamista varten. Liitteet IV,523. s. 1447.
25035: nan tukemiseen. Liitteet IV,509. s. 1430. - Ks. - Ks. Virastot.
25036: Luonnonsuojelu.
25037: - n:o 340, M ä k i sen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 354, N i e me 1ä n ym.: Mliilrärahan osoittami-
25038: sesta maanviljelysinsinööripiirien rakennusmestarien sesta Säämingin saaristotien suunnittelun loppuun-
25039: virkojen ja toimien säilyttämiseksi. Liitteet IV,510. saattamista varten. Liitteet IV,524. s. 1448. - Ks.
25040: s. 1432. - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit. Maantiet.
25041: Raha-asia-aloitteet 1968. 18
25042:
25043: - n:o 355, N i e me 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta· - n:o 369, P a a sivu o r en ym.: Määrärahan osoit-
25044: misesta Tuunaansalmen ja Punkasalmen siltojen tamisesta Otaniemen ylioppilasravintolan rakennus-
25045: suunnittelutöitä varten. Llitteet IV ,525. s. 1449. kustannuksiin. Liitteet IV,539. s. 1463. - Ks. Ra-
25046: - Ks. Sillat. vintolat.
25047: - n:o 356, N i e me 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta· - n:o 370, Paasivuoren ym.: Määrärahan osoit·
25048: misesta Rummukkalan-Heinäveden-Sapun tie- tamisesta jälleen·, uudelleen· ja täydennyskoulu-
25049: osuuden parannustöihin. Llitteet IV,526. s. 1450.- tusta palvelevan ammatttikurssikeskuksen aikaan-
25050: Ks. Maantiet. saamista varten. Liitteet IV,540. s. 1464. - Ks.
25051: Ammattikurssit.
25052: - n:o 357, Niin i kosken ym.: Korotetun määrä- - n:o 371, P a a s on: Korotetun määrärahan osoit·
25053: rahan osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden kun· tamisesta rintamasotilaiden ylimääräisiin sotaeläk·
25054: tien valtionapuun. Liitteet IV,527. s. 1451. - Ks. keisiin. Liitteet IV,541. s. 1465. - Ks. Eläkkeet.
25055: Kunnat.
25056: - n:o 372, Paavo 1a n ym.: Korotetun määrära·
25057: - n:o 358, Niin i kosken ym.: Korotetun mää- han osoittamisesta villan tuotantopalkkioihin. Liit-
25058: rärahan osoittamisesta maankäyttölain ja maanhan· teet IV,542. s. 1466. - Ks. Villa.
25059: kintalain toimeenpanon yhteydessä rakennettavia
25060: yleisiä teitä varten. Llitteet IV,528. s. 1452. - Ks. - n:o 373, Paavo 1a n ym.: Korotetun määrära-
25061: Maantiet. han osoittamisesta valtionapuna Helsingin yliopis-
25062: ton ylioppilaskunnan kirjastolle. Liitteet IV,543.
25063: - n:o 359, Niin i kosken ym.: Korotetun mää· s. 1467.- Ks. Kirjastot.
25064: rärahan osoittamisesta pienteollisuuslainoja varten.
25065: Liitteet IV,529. s. 1453. - Ks. Pienteollisuus. - n:o 374, Paavolan ym.: Korotetun määrärahan
25066: osoittamisesta lammastalouden neuvonnan edistämi-
25067: - n:o 360, N i i n i k o s ken ym.: Määrärahan osoit· seksi. Liitteet IV,544. s. 1468. - Ks. Lammas-
25068: tamisesta pienteollisuusyritysten markkinointioh· talous.
25069: jauksen tehostamiseen. Liitteet IV,530. s. 1454. - - n:o 375, Paavolan ym.: Määrärahan osoitta·
25070: Ks. Pienteollisuus. misesta vanhojen rakennusten uudenaikaistamiseen.
25071: Liitteet IV,545. s. 1469. - Ks. Asunnot.
25072: - n:o 361, N i k k i 1ä n ym.: Korotetun määrärahan
25073: osoittamisesta metsä- ja puuteknologian tutkimuk- - n:o 376, Paavo 1a n ym.: Määrärahan osoitta-
25074: siin metsäntutkimuslaitoksessa. Liitteet IV,531. s. misesta matkailun edistämiseen. Liitteet IV,546. s.
25075: 1455. - Ks. Metsäntutkimuslaitos. 1470. - Ks. Matkailu.
25076: - n:o 362, Niskasen ym.: Määrärahan osoitta· - n:o 377, Pekkarisen ym.: Korotetun määrä-
25077: misesta valtion virastotalon rakennustöiden aloit· rahan osoittamisesta yksityisteiden avustamiseen.
25078: tamiseksi Loimaan kauppalassa. Liitteet IV,532. Liitteet IV,547. s. 1471. - Ks. Yksityiset tiet.
25079: s. 1456. - Ks. Virastot. - n:o 378, Pekkarisen ym.: Korotetun määrä-
25080: - n:o 363, Paanasen ym.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta avustuksiksi maankäyttölain
25081: sesta vajaamielisten avohuollon avustamiseen. Liit· mukaisia perusparannus- ja tientekotöitä varten.
25082: teet IV,533. s. 1457. - Ks. Vajaamieliset. Liitteet IV,548. s. 1472. - Ks. Perusparannukset.
25083: - n:o 379, Pekkarisen ym.: Korotetun määrä-
25084: - n:o 364, P a a n ase n. Määrärahan osoittamisesta rahan osoittamisesta pinta-alatisien maksamiseen.
25085: puheterapian lehtorin viran perustamiseksi Helsin- Liitteet IV,549. s. 1473. - Ks. Maataloustulo.
25086: gin y?opistoon. Liitteet IV,534. s. 1458. - Ks.
25087: YliopiSto. - n:o 380, Pekkarisen ym.: Määrärahan osoit·
25088: tamisesta maantien rakentamiseksi välillä Halolan-
25089: - n:o 365, Paasion ym.: Määrärahan osoittami· mäki-Tervo. Liitteet IV,550. s. 1474. - Ks.
25090: sesta Turun yliopistollisen keskussairaalan irtaimis- Maantiet.
25091: tohankintoja varten. Liitteet IV,535. s. 1459.- Y 1.
25092: Sairaalat. - n:o 381, P e k k arisen ym.: Korotetun määrä-
25093: rahan osoittamisesta ylimääräisiä sotaeläkkeitä var-
25094: - n:o 366, Paasivuoren ym.: Määrärahan Jit· ten. Liitteet IV,551. s. 1475. - Ks. Eläkkeet.
25095: tamisesta vanhusten asumistukitarpeen tutki.. .ista - n:o 382, Pekkarisen ym.: Korotetun määrä-
25096: varten. Liitteet IV,536. s. 1460. - Ks. Asumis· rahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit·
25097: tuki. tlimisrahastoon. Liitteet IV ,552. s. 1476. - Ks.
25098: Maatilatalous.
25099: - n:o 367, Paasivuoren ym.: Määrärahan osoit-
25100: tamisesta apuhoitajien täydennys- ja jatko-opintoja - n:o 383, Pekkarisen ym.: Määrärahan osoitta-
25101: varten. Liitteet IV,537. s. 1461. - Ks. Salraan- misesta uudis- ja kivenraivauspalkkioiden myöntä·
25102: hoitajat. miseen. Liitteet IV,553. s. 1477. - Ks. Uudisrai-
25103: vaus.
25104: - n:o 368, Paasivuoren ym.: Määrärahan osoit·
25105: tamisesta kuntien käytettäväksi kotiavustajista af. - n:o 384, P en n ase n ym.: Määrllrahan osoittami·
25106: heutuviin kustannuksiin. Liitteet IV,538. a. 1462. sesta alueteatteritoiminnan aloittamisen tukemiseen.
25107: - Ks. Kunnat. Liitteet IV,554. s. 1478. - Ks. Näyttämötaide.
25108: 14 Raha-asia-aloitteet 1968.
25109:
25110: - n:o 385, P en n a sen ym.: Korotetun määrärahan - n:o 399, Perheentuvan ym.: Korotetun mää-
25111: osoittamisesta ylimääräisiä sotaeläkkeitä varten. Liit- rärahan osoittamisesta rauhantyön tukemiseen. Liit-
25112: teet IV ,555. s. 1479. - Ks. Eläkkeet. teet IV,569. s. 1494. - Ks. Rauhantyö.
25113: - n:o 386, Pennasen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 400, Peso 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
25114: misesta ruumiinavauskulujen suorittamiseksi. Liit- Eduskunnan matkoihin valtakunnallisiin ongelmiin
25115: teet IV,556. s. 1480. - Ks. Ruumiinavaukset. tutustumista varten. Liitteet IV,570. s. 1495. - Ks.
25116: Eduskunta.
25117: - n:o 387, P e n n a s e n ym.: Korotetun määrärahan
25118: osoittamisesta valtionavustuksiksi vaikeuksiin jou- - n:o 401, Pohjosen ym.: Korotetun määrärahan
25119: tuneille kunnille. Liitteet IV,557. s. 1481. - Ks. osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi-
25120: Kunnat. seen. Liitteet IV,571. s. 1496. - Ks. Sähkö.
25121: - n:o 388, P en n ase n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 402, Pohjosen ym.: Määrärahan osoittami-
25122: sesta öljyn varmuusvaraston aikaansaamiseksi Poh- sesta tutkimuksen suorittamiseksi heikkokuntoisten
25123: jois-Karjalaan. Liitteet IV,558. s. 1482. - Ks. rintamamiesten siirtämisestä eläkkeelle 55-vuotiaina.
25124: öljyt. Liitteet IV,572. s. 1497. - Ks. Rintamamiehet.
25125:
25126: - n:o 389, Pennasen: Määrärahan osoittamisesta - n:o 403, P o h j o s en ym.: Määrärahan osoitta-
25127: Joensuun korkeakoulun kirjaston perustamista var- misesta Kalmarin-Sapran paikallistien rakentamisen
25128: ten. Liitteet IV ,559. s. 1483. - Ks. Korkeakoulut. aloittamiseksi. Liitteet IV,573. s. 1498. - Ks. Pai-
25129: kallistiet.
25130: - n:o 390, P en n ase n ym.: Määrärahan osoitta-
25131: misesta virastovaratyöläisten palkkojen korottami- - n:o 404, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta-
25132: seen. Liitteet IV,560. s. 1484. - Ks. Virastot. misesta liikunnan lehtorin virkojen perustamiseksi
25133: yliopistoihin. Liitteet IV,574. s. 1499. - Ks. Lii-
25134: kuntakasvatus.
25135: - n:o 391, Pennasen: Määrärahan osoittamisesta
25136: yhdystien rakentamiseksi Pyhäselän kunnan Kum- - n:o 405, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta-
25137: mun paikallistieltä Joensuun kaupungin liksenvaa- misesta ravintolakoulun suunnittelua varten Keski-
25138: ran paikallistielle. Liitteet IV,561. s. 1485. - Ks. Suomeen. Liitteet IV,575. s. 1500. - Ks. Ravin-
25139: Paikallistiet. tolakoulut.
25140: - n:o 392, P en n a s en: Määrärahan osoittamisesta - n:o 406, Pohjosen ym.: Korotetun määrärahan
25141: Joensuun postiautovarikon suunnittelu- ja raken- osoittamisesta suoviljelyn edistämiseen. Liitteet IV,
25142: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,562. s. 1486. 576. s. 1501. - Ks. Suoviljely.
25143: - Ks. Postilaitos.
25144: - n:o 407, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta-
25145: - n:o 393, Pennasen ym.: Määrärahan osoittami- misesta TVH:n tukikohdan rakentamiseksi Pylkön-
25146: sesta poliisimiesten jatkokoulutuksen järjestämistä mäelle. Liitteet IV,577. s. 1502. - Ks. Tie- ja vesi-
25147: varten. Liitteet IV,563. s. 1487. - Ks. Poliisi. rakennus.
25148: - n:o 394, Pennasen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 408, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta-
25149: sesta avustukseksi sotaveteraanijärjestöjen hallinto- misesta maalaiskirjeenkantajien kantovuorojen lisää-
25150: menoja varten. Liitteet IV,564. s. 1488. - Ks. miseksi syrjäseuduilla. Liitteet IV,578. s. 1503. -
25151: Rintamamiehet. Ks. Postilaitos.
25152: - n:o 395, P en t i n ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 409, P o u s i n Määrärahan osoittamisesta eläke-
25153: metsäntutkimuslaitoksen Pohjois-Satakunnan koe· lakien ulkopuolelle jääneiden työntekijöiden toi-
25154: aseman rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV, meentulomahdollisuuksien helpottamiseen. Liitteet
25155: 565. s. 1489. - Ks. Metsäntutkimuslaitos. IV,579. s. 1504. - Ks. Kansaneläke.
25156:
25157: - n:o 396, Pentin ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 410, P o u s i n: Määrärahan osoittamisesta Sim-
25158: tienrakennustyön aloittamiseen Parkanon ja Kih- peleen ratapihan sepelöintitöitä varten. Liitteet IV,
25159: niön kunnissa osuudella Rakennus-Kihniö. Liit- 580. s. 1505. - Ks. Rautatiet.
25160: teet IV,566. s. 1490. - Ks. Maantiet.
25161: - n:o 411, P o u s i n: Määrärahan osoittamisesta silta-
25162: - n:o 397, Pentin ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseksi Karhulan kauppalassa tieosuu-
25163: Kankaanpään-Honkajoen maantien peruskorjaustöi- della Kyminlinna-Otsola. Liitteet IV ,581. s. 1506.
25164: den aloittamiseen. Liitteet IV,567. s. 1491. - Ks. - Ks. Sillat.
25165: Maantiet. - n:o 412, Procopen ym.: Määrärahan osoitta-
25166: misesta Hangon merimiesammattikoulun suunnitte-
25167: - n:o 398, Perheentuvan ym.: Korotetun mää- lua varten. Liitteet IV,582. s. 1507 ja 1508. - Ks.
25168: rärahan osoittamisesta Hämeenlinnan, Kemin, Lapin, Merimieskoulut.
25169: Mikkelin, Seinäjoen ja Satakunnan keskussairaaloi-
25170: den laajentamiseen, peruskorjauksiin ja perushankin- - n:o 413, P r o c o p en: Korotetun määrärahan osoit-
25171: toihin myönnettävää valtionapua varten. Liitteet tamisesta ylimääräisiä veteraanieläkkeitä varten. Liit-
25172: IV,568. s. 1492. - Ks. Sairaalat. teet IV,583. s. 1509 ja 1510. - Ks. Eläkkeet.
25173: Raha-asia-aloitteet 1968: 16
25174:
25175: - n:o 414, Puhakan ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 428, R ö n k ö n ym.: Korotetun määrärahan
25176: misesta professorin viran perustamiseksi Joensuun osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi metsänpa-
25177: korkeakouluun. Liitteet IV,584. s. 1511. - Ks. rannustöihin. Liitteet IV,598. s. 1527. - Ks. Met-
25178: Korkeakoulut. sänparannus.
25179: - n:o 415, Puhakan ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 429, Saa 1asti n ym.: Korotetun määrärahan
25180: misesta Itä-Suomen teollisuuden laajennusohjelman osoittamisesta maaperäkarttojen ja niiden selostus-
25181: Iaatimiseksi. Liitteet IV,585. s. 1512. - Ks. Teol- julkaisujen painattamiseen. Liitteet IV,599. s. 1528.
25182: lisuus. - Ks. Maaperäkartoitus.
25183: - n:o 416, Puhakan ym.: Määrärahan osoitta-
25184: misesta asevelvollisten päivärahan korottamiseksi. - n:o 430, Saa 1 asti n ym.: Määrärahan osoitta-
25185: Liitteet IV,586. s. 1513. - Ks. Asevelvolliset. misesta Ylivieskassa olevan Pohjois-Suomen maa-
25186: miesopiston maatilan talousrakennusten suunnittelua
25187: - n:o 417, Rodenin ym.: Korotetun määrärahan varten. Liitteet IV,600. s. 1529. - Ks. Maamies-
25188: osoittamisesta Vaasan tie- ja vesirakennuspiirille tie- koulut.
25189: rakennustöihin. Liitteet IV,587. s. 1514. - Ks.
25190: Tie- ja vesirakennus. - n:o 431, A. Saarisen ym.: Korotetun määrära-
25191: han osoittamisesta asuntolainoihin. Liitteet IV,601.
25192: - n:o 418, R o s ne II i n ym.: Määrärahan osoitta- s. 1530. - Ks. Asuntolainat.
25193: misesta avustukseksi ja !ainoiksi Ylioppilasterveys
25194: r.y:lle Helsinkiin rakennettavan ylioppilaiden ter- - n:o 432, 0. S a arisen ym.: Korotetun määrä-
25195: veystalon rahoitukseen. Liitteet IV,588. s. 1516. - rahan osoittamisesta urheilu- ja liikuntakasvatustyön
25196: Ks. Terveydenhoito. tukemiseen. Liitteet IV,602. s. 1531. - Ks. Ur-
25197: heilu.
25198: - n:o 419, R o s ne II i n ym.: Määrärahan osoitta-
25199: misesta kodinperustamislainojen myöntämistä varten. - n:o 433, 0. Saarisen ym.: Korotetun määrära-
25200: Liitteet IV,589. s. 1518. - Ks. Kodinperustamis- han osoittamisesta ylimääräisiä sotaeläkkeitä varten.
25201: lainat. Liitteet IV,603. s. 1532. - Ks. Eläkkeet.
25202: - n:o 420, Rytkösen ym.: Määrärahan osoitta-
25203: misesta Saarikosken säännöstelypadon rakentami- - n:o 434, S a a r r on: Määrärahan osoittamisesta
25204: seksi Iisalmen maalaiskunnassa. Liitteet IV,590. s. Helsingin ohikulkutien tärkeimpien risteysten muut-
25205: 1519. - Ks. Vesistön säännöstely. tamiseksi eritasoliittymiksi. Liitteet IV,604. s. 1533.
25206: - Ks. Maantiet.
25207: - n:o 421, Rytkösen ym.: Määrärahan osoitta-
25208: misesta Kuopion eteläisen moottoritien rakennustöi- - n:o 435, Sai m on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25209: den aloittamiseksi välillä Jynkkä-Särkilahti-Pui- Lievestuoreen-Kangasniemen tien rakentamista var-
25210: jonrinne. Liitteet IV,591, s. 1520. - Ks. Moottori- ten. Liitteet IV,605. s. 1534. - Ks. Maantiet.
25211: tiet.
25212: - n:o 436, Sai m on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25213: - n:o 422, Rytkösen ym.: Määrärahan -osoitta- Laukaan paikallissairaalan muutos- ja laajennustöi-
25214: misesta Vesannon-Tervon maantien parannustöiden den aloittamiseksi. Liitteet IV,606. s. 1535. - Ks.
25215: aloittamiseksi osuudella Vesanto-Hautomäki. Liit- Sairaalat.
25216: teet IV,592. s. 1521. - Ks. Maantiet.
25217: - n:o 437, Sai m on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25218: - n:o 423, E. Räsäsen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen maanviljelyskoeaseman toimintaedelly-
25219: maantien rakennustöiden jatkamiseksi Tervon Hau- tysten parantamiseksi. Liitteet IV,607. s. 1536. -
25220: tamäen ja Vesannon välillä. Liitteet IV,593. s. Ks. Koetoiminta.
25221: 1522. - Ks. Maantiet.
25222: - n:o 438, S a i m on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25223: - n:o 424, E. R ä s ä sen ym.: Määrärahan osoitta- kantatien n:o 69 korjaamiseksi välillä Kärkkäälä-
25224: misesta Itä-Suomen käsittävän matkailualan yhtiön Kivisalmi. Liitteet IV,608. s. 1537.- Ks. Maantiet.
25225: osakkeiden ostamiseen. Liitteet IV,594. s. 1523. -
25226: Ks. Matkailu.
25227: - n:o 439, Sai m on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25228: - n:o 425, P. Räsäsen ym.: Määrärahan osoitta- Yltiänmäen-Ahtaansalmen maantien rakentamiseksi
25229: misesta Suomen Sadankomitealiiton toiminnan tuke- Keuruun kunnassa. Liitteet IV,609. s. 1538. - Ks.
25230: miseen. Liitteet IV,595. s. 1524. - Ks. Suomen Maantiet.
25231: Sadankomitealiitto.
25232: - n:o 440, S a 1 a m a n ym.: Korotetun määrärahan
25233: - n:o 426, P. Räsäsen ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta vähävaraisten ammattiopintojen avus-
25234: misesta opiskelijaperheiden lasten päivähoidon jär- tuksiin. Liitteet IV,610. s. 1539. - Ks. Ammatti-
25235: jestämiseen. Liitteet IV,596. s. 1525. - Ks. Las- opinnot.
25236: tenhoito.
25237: - n:o 427, R ö n k ö n ym.: Korotetun määrärahan - n:o 441, S a 1 a m a n ym.: Määrärahan osoitta-
25238: osoittamisesta laiduntalouden edistämiseen. Liitteet misesta Jämsänkosken-Jämsän maantien rakenta-
25239: IV,597. s. 1526. - Ks. Laidun. miseen. Liitteet IV,611. s. 1540. - Ks. Maantiet.
25240: 16 Raha-asia-aloitteet 1968.
25241:
25242: - n:o 442, S a 1a m a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 457, T. S a 1on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25243: misesta Kangasalle ja Jyväskylään rakennettujen reu- Palojoensuun-Hetan-Peltovuoman tien peruspa-
25244: masairaiden kuntouttamislaitosten perustamiskustan- rannustöihin. Liitteet IV,627. s. 1559.- Ks. Maan-
25245: nusten peittärniseen. Liitteet IV,612. s. 1541. - tiet.
25246: Ks. Reuma.
25247: - n:o 458, T. S a 1on: Määrärahan osoittamisesta
25248: - n:o 443, A. S a 1on ym.: Määrärahan osoitta- Savukosken apatiittialueen malmiradan suunnitte-
25249: misesta Suomen Sadankomitealiiton toiminnan tuke- luun. Liitteet IV,628. s. 1560. - Ks. Kaivostoi-
25250: miseen. Liitteet IV,613. s. 1543. - Ks. Suomen minta.
25251: Sadankomitealiitto.
25252: - n:o 459, T. S a 1 on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25253: - n:o 444, E. S a 1on ym.: Määrärahan osoitta- viennin edistämiseen. Liitteet IV,629. s. 1561. -
25254: misesta Hämeenlinnan-Vermasvuoren maantien pa- Ks. Vienti.
25255: rannus töiden jatkamiseen. Liitteet IV,614. s. 1544
25256: - Ks. Maantiet. - n:o 460, T. S a 1on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25257: Lapin rahaston perustamiseen. Liitteet IV,630. s.
25258: - n:o 445, T. S a 1 on ym.: Määrärahan osoitta- 1562. - Ks. Lapin rahasto.
25259: misesta poliisiradion radiosähköttäjien erityislisiä
25260: varten. Liitteet IV,615. s. 1545. - Ks. Poliisi. - n:o 461, T. S a 1on: Määrärahan osoittamisesta Ke-
25261: min ja Kemijärven ammatinvalinnanohjaustoimistoja
25262: - n:o 446, T. S a 1on ym.: Määrärahan osoittami- varten. Liitteet IV,631. s. 1564. - Ks. Ammatin-
25263: sesta Nunnasen-Puljun maantien rakennustyön valinta.
25264: aloittamiseen. Liitteet IV,616. s. 1546. - Ks. - n:o 462, T. S a 1on ym.: Korotetun määrärahan
25265: Maantiet. osoittamisesta rintamamiesten ylimääräisiä eläkkeitä
25266: varten. Liitteet IV,632. s. 1565. - Ks. Eläkkeet.
25267: - n:o 447, T. S a 1on: Määrärahan osoittamisesta
25268: Riutulan-Angelin maantien rakentamiseen. Liitteet - n:o 463, S a 1o rannan ym.: Määrärahan osoitta-
25269: IV,617. s. 1547. - Ks. Maantiet. misesta valtion maitotalouskoelaitoksen meijerin pe-
25270: ruskorjaustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,633. s.
25271: - n:o 448, T. S a 1on ym.: Määrärahan osoitta- 1566. - Ks. Maitotalouskoelaitos.
25272: misesta kalatalousalan järjestöjen avustamiseen. Liit-
25273: teet IV,618. s. 1548. - Ks. Kalatalous. - n:o 464, Sand e 1i n i n ym.: Määrärahan osoitta-
25274: misesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen kolman-
25275: -n:o 449, T. Salon ym.: Määrärahan osoitta- nen rakennusvaiheen töiden aloittamista varten. Liit-
25276: misesta Nunnasen-Repojoen tien rakennustyön teet IV,634. s. 1567. - Ks. Teknilliset koulut.
25277: aloittamiseen. Liitteet IV,619. s. 1549. - Ks.
25278: Maantiet. - n:o 465, Sandelinin ym.: Määrärahan osoitta-
25279: misesta kurssikirjallisuuden hankkimiseksi Tampe-
25280: - n:o 450, T. S a 1on ym. Määrärahan osoitta- reen yliopistolle. Liitteet IV,635. s. 1568. - Ks.
25281: misesta rintamasotilaskortin jakamista varten. Liit- Yliopisto.
25282: teet IV,620. s. 1550. - Ks. Rintamamiehet.
25283: - n:o 466, S a v e 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
25284: - n:o 451, T. S a 1on: Määrärahan osoittamisesta La- Alajärven säännöstelytöitä varten. Liitteet IV,636.
25285: pin varuskuntien asevelvollisten päivärahan korotta- s. 1569. - Ks. Vesistön säännöstely.
25286: miseen. Liitteet IV,621. s. 1551. - Ks. Asevelvol-
25287: liset. - n:o 467, S a v e 1a n ym.: Korotetun määrärahan
25288: osoittamisesta tilapäisten toimihenkilöiden palkkaa-
25289: - n:o 452, T. S a 1on ym.: Määrärahan osoitta- miseksi maanmittaustoimistoihin. Liitteet IV,637. s.
25290: misesta kodinperustamislainoihin. Liitteet IV,622. s. 1570. - Ks. Maanmittaus.
25291: 1552. - Ks. Kodinperustamislainat.
25292: - n:o 468, S a v e 1a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
25293: - n:o 453, T. S a 1on: Määrärahan osoittamisesta Söyringin-Karvalan maantien parantamiseksi Lap-
25294: Kaaresuvannon sillan rakennustyön aloittamiseen. pajärven kunnassa. Liitteet IV,638. s. 1571. - Ks.
25295: Liitteet IV,623. s. 1553. - Ks. Sillat. Maantiet.
25296:
25297: - n:o 454, T. S a 1on ym.: Korotetun määrärahan - n:o 469, S a v e 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta
25298: osoittamisesta puolustuslaitoksen perushankintoihin. Alajärven kirkonkylän-Levijoen maantien paran-
25299: Liitteet IV,624. s. 1554. - Ks. Puolustuslaitos. nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,639. s. 1572.
25300: - Ks. Maantiet.
25301: - n:o 455, T. S a 1on ym.: Korotetun määrärahan - n:o 470, S i i s k o sen ym.: Määrärahan osoitta-
25302: osoittamisesta polkuteiden parantamiseen. Liitteet misesta asumistuen myöntämiseksi kansaneläkkeen
25303: IV,625. s. 1556. - Ks. Polkutiet. varassa elävien asumiskustannusten alentamiseksi.
25304: Liitteet IV,640. s. 1573. - Ks. Asumistuki.
25305: - n:o 456, T. S a 1on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25306: viiden hammaslääkärin palkkaamiseen puolustusvoi- - n:o 471, S i 1e ä kankaan ym.: Määrärahan osoit-
25307: miin. Liitteet IV,626. s. 1557. - Ks. Puolustus- tamisesta Omaisten päivien menojen peittämiseksi.
25308: laitos. Liitteet IV,641. s. 1574. - Ks. Omaisten päivät.
25309: Raha-asia-aloitteet 1968. 17
25310:
25311: - n:o 472, S i 11 a n ta u k sen ym.: Määrärahan - n:o 486, S i n k k o sen ym.: Korotetun maarara-
25312: osoittamisesta !ainoiksi pienelle ja keskisuurelle teol- han osoittamisesta kunnille maantiealueiden lunas-
25313: lisuudelle pysyvien työpaikkojen luomiseksi. Liitteet tusta varten myönnettäviin valtionapuihin. Liitteet
25314: IV,642. s. 1575. - Ks. Teollisuus. IV,656. s. 1590. - Ks. Kunnat.
25315: - n:o 473, S i 11 a n ta u k sen ym.: Määrärahan - n:o 487, Sääski 1ahde n: Korotetun määrärahan
25316: osoittamisesta Säynätsalon ja Muuramen välisen tie- osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi-
25317: yhteyden rakentamisen aloittamiseen. Liitteet IV, seen. Liitteet IV,657. s. 1591. - Ks. Sähkö.
25318: 643. s. 1576. - Ks. Maantiet.
25319: - n:o 488, S ä ä s k i 1 a h d en: Määrärahan osoitta-
25320: - n:o 474, S i 11 a n ta u k sen ym.: Korotetun mää- misesta Virtaniemen-Elletjärven tien rakennustyön
25321: rärahan osoittamisesta postisäästöpankista yksityis- aloittamiseen Inarissa. Liitteet IV,658. s. 1592. -
25322: oppikouluille annettavien rakennuslainojen korko- Ks. Maantiet.
25323: tukea varten. Liitteet IV,644. s. 1577. - Ks. Oppi-
25324: koulut. - n:o 489, Sääski 1ahde n: Määrärahan osoitta·
25325: misesta maantien rakentamiseksi Vanttauskosken
25326: - n:o 475, S i 11 a n ta u k sen ym.: Määrärahan voimalaitokselta Juotakseen. Liitteet IV,659. s.
25327: osoittamisesta alueellisten kehittämisyhtiöiden osake- 1593. - Ks. Maantiet.
25328: pääoman merkitsemistä varten. Liitteet IV,645. s.
25329: 1578. - Ks. Alueellinen kehittämistyö. - n:o 490, S ä ä s k i 1ahde n: Määrärahan osoitta-
25330: misesta maantien rakentamiseen Kittilän Puljusta
25331: - n:o 476, S i 1 tase n ym.: Korotetun määrärahan Enontekiön Nunnaseen. Liitteet IV,660. s. 1594.
25332: osoittamisesta asuntotutkimukseen. Liitteet IV,646. - Ks. Maantiet.
25333: s. 1579. - Ks. Asuntotuotanto.
25334: - n:o 491, Sääski 1 ahde n: Määrärahan osoitta-
25335: - n:o 477, S i 1tase n ym.: Määrärahan osoittami- misesta polkutien rakentamiseen Kittilän Tepastosta
25336: sesta Turun terveydenhuolto-opiston suunnittelua Kurkkioon. Liitteet IV,661. s. 1595. - Ks. Polku-
25337: varten. Liitteet IV,647. s. 1580. - Ks. Terveyden- tiet.
25338: hoito.
25339: - n:o 492, Sääski 1 ahde n: Määrärahan osoitta-
25340: __, n:o 478, S i 1 tase n ym.: Korotetun määrärahan misesta Hanhimaan-Lintulan maantien rakennus-
25341: osoittamisesta Turun yliopistollisen keskussairaalan työn aloittamiseen Kittilässä. Liitteet IV,662. s.
25342: rakentamiseen. Liitteet IV,648. s. 1581. - Ks. 1596. - Ks. Maantiet.
25343: Sairaalat.
25344: - n:o 479, S i 1 tase n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 493, Sääski 1 ahde n ym.: Määrärahan osoit-
25345: misesta Turun yliopistollisen keskussairaalan lisä- tamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien
25346: lämmönvaihtimien ja kuumavesiturpiinin hankintaa Liitolle kom:ulenttitoiminnan aloittamiseen. Liitteet
25347: varten. Liitteet IV,649. s. 1582. - Ks. Sairaalat. IV,663. s. 1597. - Ks. Invaliidit.
25348:
25349: - n:o 480, Sini s a 1on: Määrärahan osoittamisesta - n:o 494, Sääski 1ahde n ym.: Korotetun mää-
25350: Kyminlinnan-Otsolan moottoritien rakennustöiden rärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen
25351: aloittamiseksi. Liitteet IV,650. s. 1583. Ks. talonrakennuksiin. Liitteet IV,664. s. 1598. - Ks.
25352: Moottoritiet. Postilaitos.
25353:
25354: - n:o 481, Sini s a 1 on ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 495, Sääski 1 ahde n ym.: Määrärahan osoit-
25355: misesta avustuksiksi ja !ainoiksi kuntien rakennus- tamisesta Rovaniemen tutkimusaseman suunnitte-
25356: toimintaa varten Liitteet IV,651. s. 1584. - Ks. luun ja rakennustyön aloittamiseen. Liitteet IV,665.
25357: Rakennustoiminta. s. 1599. - Ks. Tutkimustyö.
25358:
25359: - n:o 482, Sini s a 1 on: Määrärahan osoittamisesta - n:o 496, Sääski 1 ahde n ym.: Määrärahan osoit-
25360: Kouvolan-Heinolan maantien rakennustöiden aloit- tamisesta porotalous- ym. tuotteiden jalostuslaitok-
25361: tamiseksi. Liitteet IV,652. s. 1586. - Ks. Maan- sen suunnitteluun ja rakentamiseen Rovaniemelle.
25362: tiet. Liitteet IV,666. s. 1600. - Ks. Poronhoito.
25363: - n:o 497, S ä ä s k i 1a h d en: Määrärahan osoitta-
25364: - n:o 483, Sini s a 1on: Määrärahar1 osoittamisesta misesta Kemijärvi Oy:n osakkeiden lunastamiseen.
25365: Honkalahden maantien parantamiseksi sekä sen ja Liitteet IV,667. s. 1601. - Ks. Puunjalostusteolli-
25366: valtatie 6:n risteyksen rakentamiseksi eri tasoon. suus.
25367: Liitteet IV,653. s. 1587. - Ks. Maantiet.
25368: - n:o 498, Sääski 1 ahde n: Määrärahan osoitta-
25369: - n:o 484, S i n k k o sen ym.: Korotetun määrära- misesta kolttien asuttamisen ja heidän elinmahdolli-
25370: han osoittamisesta rajakuntien tilusjärjestelylain mu- suuksiensa turvaamiseen. Liitteet IV,668. s. 1602.
25371: kaisia tie- ja kuivatustöitä sekä korvauksia varten. - Ks. Koltat.
25372: Liitteet IV,654. s. 1588. - Ks. Kuivatustyöt.
25373: - n:o 499, Sääski 1 ahde n ym.: Määrärahan osoit-
25374: - n:o 485, S i n k k o sen ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta sotilasvammalain mukaisten korvausten
25375: misesta Joutsenossa olevan Honkalahden tien paran- jälkeenjääneisyyden ja täydennyskorkojärjestelmän
25376: nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,655. s. 1589. - epäkohtien korjaamiseksi. Liitteet IV,669. s. 1603.
25377: Ks. Maantiet. - Ks. Sotilasvammakorvaukset.
25378: 3 E 14/69
25379: 18 Raha-asia-aloitteet 1968.
25380:
25381: - n:o .500, Tai n i on ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 514, Tikkasen: Määrärahan osoittamisesta
25382: awstukseksi Ylitornion kunnalle kirkonkylän pai- Kajaanin sairaanhoitajakoulun tilapäisten toimien
25383: kallistien parannustöiden aloittamiseen. Liitteet IV, muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet IV,
25384: 670. s. 1604. - Ks. Paikallistiet. 684. s. 1622. - Ks. Sairaanhoitajat.
25385: - n:o .501, Tainio n ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o .51.5, Tikkasen ym.: Korotetun määrärahan
25386: Ajoksen syväsataman väylän ruoppaustöiden aloitta- osoittamisesta pienteollisuuslainoja varten. Liitteet
25387: miseen. Liitteet IV,671. s. 160.5. - Ks. Väylätyöt. IV,685. s. 1623. - Ks. Pienteollisuus.
25388: - n:o .502, Tainio n ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 516, Uusi ta 1on ym.: Korotetun määrärahan
25389: geologisen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Liitteet osoittamisesta ylimääräisiä sotaeläkkeitä varten. Liit-
25390: IV,672. s. 1606. - Ks. Geologinen tutkimustoi- teet IV,686. s. 1624. - Ks. Eläkkeet.
25391: minta.
25392: - n:o .517, Uusitalon ym.: Määrärahan osoitta-
25393: - n:o .503, T a 11 g r enin ym.: Määrärahan osoitta- misesta Alajärven kirkonkylän ohitusteiden raken-
25394: misesta tullitoimipaikan perustamista varten Parais- nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,687. s. 1625.
25395: ten kauppalaan. Liitteet IV,673. s. 1607 ja 1608. - Ks. Maantiet.
25396: - Ks. Tulli.
25397: - n:o .518, U u s i ta 1on ym.: Määrärahan osoitta-
25398: - n:o .504, Ta 11 g r enin ym.: Määrärahan osoitta- misesta yksityisoppikoulujen lukukausimaksujen nou-
25399: misesta odotushuone- ja tavararakennusta varten sun ehkäisetniseen. Liitteet IV,688. s. 1626. - Ks.
25400: Pärnäsin lossipaikalle Nauvossa. Liitteet IV,674. s. Oppikoulut.
25401: 1609 ja 1610. - Ks. Lossit.
25402: - n:o .519, Uusi ta 1on ym.: Määrärahan osoitta-
25403: - n:o .50.5, Ta 11 g r en i n: Määrärahan osoittamisesta misesta Peräseinäjoen keskikoulun rakennustöiden
25404: telexlaitteiston wokraamiseksi Åbo Akademin kir- aloittamista varten. Liitteet IV,689. s. 1627. - Ks.
25405: jastoon. Uitteet IV,67.5. s. 1611 ja 1612 - Ks. Oppikoulut.
25406: Yliopisto.
25407: - n:o 520, U u s i t a 1on ym.: Määrärahan osoitta-
25408: - n:o .506, T a 11 g r enin: Määrärahan osoittamisesta misesta Ähtärin-Töysän-Alawden maantien pa-
25409: vienninedistätnistoiminnan turvaamiseksi. Liitteet rannustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,690. s. 1628.
25410: IV,676. s. 1613 ja 1614 - Ks. Vienti. - Ks. Maantiet.
25411: - n:o .507, Tammisen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 521. U u s i t a 1o n ym. Korotetun määrärahan
25412: misesta Toijalan puhelinkeskuksen laajennustöiden osoittamisesta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden
25413: aloittamiseksi. Liitteet IV,677. s. 161.5. - Ks. kuntien awstamiseksi. Liitteet IV,691. s. 1629. -
25414: Puhelin. Ks. Kunnat.
25415: - n:o .508, Tammisen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o .522, V a r t i a n ym.: Korotetun määrärahan
25416: misesta Mallasveden yli johtavan Valkeakosken- osoittamisesta lammastalouden neuvontaa varten.
25417: Pälkäneen maantien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,692. s. 1631. - Ks. Lammastalous.
25418: Liitteet IV,678. s. 1616.- Ks. Maantiet.
25419: - n:o 523, V a r t i a n ym.: Korotetun määrärahan
25420: - n:o .509, Tammisen ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta villan tuotantopalkkioiden IDIJksa-
25421: tnisesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien miseksi. Liitteet IV,693. s. 1632. - Ks. Villa.
25422: Liitto r.y:lle invalidivaunujen ja pyörätuolien hank-
25423: kimiseksi llikuntavammaisille. Liitteet IV,679. s. - n:o .524, Weckman i n ym.: Korotetun määrä-
25424: 1617. - Ks. Invaliidit. rahan osoittamisesta valtionavuksi työtömyyskas-
25425: soille. Liitteet IV,694. s. 1633. - Ks. Työttömyys-
25426: kassat.
25427: - n:o .510, Te n h i ä 1 ä n ym.: Korotetun määrärahan
25428: osoittamisesta Hämeenlinnan entistätnistöitä varten. - n:o .525, Weckman i n ym.: Määrärahan osoitta-
25429: Liitteet IV,680. s. 1618. - Ks. Hämeen linna. misesta Tampereen virastotalon suunnitteluun ja ra-
25430: kennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,695. s. 1634.
25431: - n:o .511, Te n h i ä 1ä n ym.: Määrärahan osoitta- - Ks. Virastot.
25432: misesta Hämeenlinnan vankeinhoito-opiston toimin-
25433: nan aloittamiseen. Liitteet IV,681. s. 1619. - Ks. - n:o 526, Weckman i n ym.: Määrärahan osoitta-
25434: Vankeinhoito. misesta lastenseimien ja päiväkotien awstamiseen.
25435: Liitteet IV,696. s. 1635. - Ks. Lastenhoito.
25436: - n:o .512, Te r ä s t ö n: Korotetun määrärahan osoit-
25437: tamisesta laboratoriokojeiden sekä harjoitus- ja ha- - n:o 527, Vennamon: Korotetun määrärahan
25438: vaintovälineistön hankkimiseen valtion teknillisiin osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden kuntien val-
25439: oppilaitoksiin. Liitteet IV,682. s. 1620. - Ks. Tek- tionawstusta varten. Liitteet IV,697. s. 1636. -
25440: nilliset koulut. Ks. Kunnat.
25441: - n:o .513, Tikka s en: Korotetun määrärahan osoit- - n:o 528, V e n n a m o n: Määrärahan osoittamisesta
25442: tamisesta lentoasemien kunnossapito- ja käyttöme- maalaiskirjeenkantajien ansioiden parantamiseen.
25443: noihin. Liitteet IV,68.3. s. 1621. - Ks. llmailu. Liitteet IV,698. s. 1637. - Ks. Postilaitos.
25444: Raha-asia-aloitteet 1968. 19
25445:
25446: - n:o 529, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta - n:o 545, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta
25447: täydennysrahan myöntämiseksi invaliidirahan saa- kehitysalueiden rautatiemaksujen alentamiseen. Liit-
25448: jille. Liitteet IV,699 s. 1638. - Ks. Invaliidit. teet IV,715. s. 1654. - Ks. Rautatiet.
25449: - n:o 530, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta - n:o 546, V en n a m on: Korotetun määrärahan
25450: kirjeopiskelun edistämiseen. Liitteet IV,700. s. osoittamisesta ammattiopintojen edistämiseen. Liit-
25451: 1639. - Ks. Kirjeopiskelu. teet IV,716. s. 1655. - Ks. Ammattiopinnot.
25452: - n:o 531, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta - n:o 547, Vennamon: Korotetun määrärahan
25453: perheiisien korottamiseen. Liitteet IV,701. s. 1640. osoittamisesta !ainoiksi omakotitalojen ja omistus-
25454: - Ks. Perhelisät. asuntojen rakentamiseen. Liitteet IV,717. s. 1656.
25455: - Ks. Asuntolainat.
25456: - n:o 532, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta
25457: täydennysrahaksi kaikille lapsilisiä saaville. Liitteet - n:o 548, Vennamon: Korotetun määrärahan
25458: IV,702. s. 1641. - Ks. Lapsilisä. osoittamisesta lapsiperheiden asumistukea varten.
25459: Liitteet IV,718. s. 1657. - Ks. Asumistuki.
25460: - n:o 533, Vennamon: Korotetun määrärahan
25461: osoittamisesta Varkauden-Kuopion syväväylän ra- - n:o 549, Vennamon: Korotetun määrärahan
25462: kentamiseen. Liitteet IV,703. s. 1642. - Ks. Väy- osoittamisesta maan uumenissa piilevien rikkauksien
25463: lätyöt. esille saamiseen. Liitteet IV,719. s. 1658. - Ks.
25464: - n:o 534, V en n a m on: Määrärahan osoittami&esta Malminetsintä.
25465: yksityisten läpikulkuteiden ottamiseksi valtion hal- - n:o 550, Vennamon: Korotetun määrärahan
25466: tuun. Liitteet IV,704. s. 1643. - Ks. Yksityiset osoittamisesta avustukseksi maan käyhirnmille kun-
25467: tiet. nille yleisten ammattikoulujen perustamiseen ja yllä-
25468: - n:o 535, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta pitämiseen. Liitteet IV,720. s. 1659.- Ks. Ammat-
25469: hintavalvontaan ja hintojen alentamiseen. Liitteet tikoulut.
25470: IV,705. s. 1644. - Ks. Hinnat. - n:o 551, Vennamon: Korotetun määrärahan
25471: - n:o 536, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta sairaiden hyväksi. Liitteet IV,721. s.
25472: luonnonvoimien kasvu!lisuudelle aiheuttamien va- 1660. - Ks. Sairaanhoito.
25473: hinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,706. s. 1645. -
25474: Ks. Satovahingot. - n:o 552, V en n a m on: Korotetun määrärahan
25475: osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden tekemiseen.
25476: - n:o 537, Vennamon: Korotetun määrärahan Liitteet IV,722. s. 1661. - Ks. Maantiet.
25477: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittämisra-
25478: hastoon. Liitteet IV,707. s. 1646. - Ks. Maatila- - n:o 553, Vennamon: Korotetun määrärahan
25479: talous. osoittamisesta paikallisteiksi otettavien kunnan- ja
25480: kyläteiden kuntoonpanoon. Liitteet IV,723. s. 1662.
25481: - n:o 538, V en n a m o n: Määrärahan osoittamisesta - Ks. Maantiet.
25482: täydennyseläkkeiksi kansaneläkkeen saajille. Liitteet.
25483: IV,708. s. 1647. - Ks. Kansaneläke. - n:o 554, Vennamon: Korotetun määrärahan
25484: osoittamisesta yksityisten teiden kunnossapitoon ja
25485: - n:o 539, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta tekemiseen. Liitteet IV,724. s. 1663. - Ks. Yksi-
25486: pienvaltaojien kaivamista, viljelysteiden rakenta- tyiset tiet.
25487: mista ja maanparannusaineiden ajoa varten. Liitteet
25488: IV,709. s. 1648. - Ks. Ojitus. - n:o 555, Vennamon: Korotetun määrärahan
25489: osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi-
25490: - n:o 540, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta seen. Liiteet IV,725. s. 1664. - Ks. Sähkö.
25491: avustuksina salaojitukseen. Liitteet IV,710. s. 1649.
25492: - Ks. Ojitus. - n:o 556, Vennamon: Korotetun määrärahan
25493: osoittamisesta rintamaveteraanien eläkkeitä var-
25494: - n:o 541, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta ten. Liitteet IV,726. s. 1665. - Ks. Eläkkeet.
25495: lisäkorvauksien suorittamiseksi invalideille. Liitteet
25496: IV,711. s. 1650. - Ks. Invaliidit. - n:o 557, Vennamon: Korotetun määrärahan
25497: osoittamisesta kuivatustöiden vuotuismaksujen alen-
25498: - n:o 542, V en n a m on: Määrärahan osoittamisesta tamiseksi. Liitteet IV,727. s. 1666. - Ks. Kuiva-
25499: uudis- ja kivenraivauspalkkioiksi. Liitteet IV,712. tustyöt.
25500: s. 1651. - Ks. Uudisraivaus.
25501: - n:o 558, V e n n a m on: Korotetun määrärahan
25502: - n:o 543, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kotimaisen sokerijuurikasviljelyn edis-
25503: bensiinitraktoreiden bensiinin hinnan alennuksiin. tämiseen. Liitteet IV,728. s. 1667. - Ks. Sokeri-
25504: Liitteet IV,713. s. 1652. - Ks. Polttoaineet. juurikkaat.
25505: •""-- n:o 544, Vennamon: Korotetun määrärahan - n:o 559, Vennamon: Määrärahan osoittamisesta
25506: osoittamisesta !ainoiksi kuivatustöihin. Liitteet IV, täydennyslisiksi erityislapsilisien saajille. Liitteet IV,
25507: 714. s. 1653. - Ks. Kuivatustyöt. 729. s. 1668. - Ks. Lapsilisä.
25508: 20 Raha-asia- ja lakialoitteet 1968.
25509:
25510: - n:o 560, Westerlundin ym.: Korotetun mää- - n:o 571, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan osoitta-
25511: rärahan osoittamisesta pienteollisuuden edistämislai- misesta yleisen perhe-eläkkeen toteuttamiseksi. Liit-
25512: noiksi. Liitteet IV,730. s. 1669 ja 1670. - Ks. teet IV,741. s. 1682. - Ks. Perhe-eläke.
25513: Pienteollisuus.
25514: - n:o 572, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
25515: - n:o 561, West e r 1u n d i n ym.: Määrärahan tamisesta Nokian tasoylikäytävän rakentamiseksi
25516: osoittamisesta Borgå lyceum nimisen koulun lisä- eritasokäytäväksi. Liitteet IV,742. s. 1683. - Ks.
25517: tilojen suunnittelemista varten. Liitteet IV,731. s. Maantiet.
25518: 1671 ja 1672. - Ks. Oppikoulut.
25519: - n:o 573, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
25520: - n:o 562, V i 1m i n ym.: Korotetun määrärahan tamisesta avustukseksi Sokeain Keskusliitolle jaetta-
25521: osoittamis~sta asutusteiden rakentamiseen, peruskor- vaksi käsityöläisinä toimiville sokeille heidän toi-
25522: jauksiin ja kunnossapitoon. Liitteet IV,732. s. 1673. meentulomahdollisuuksiensa parantamiseksi. Liitteet
25523: - Ks. Asutustiet. IV,743. s. 1684. - Ks. Aistivialliset.
25524: - n:o 563, V i 1m i n ym.: Korotetun määrärahan - n:o 574, V o 1 o t i sen ym.: Määrärahan osoitta-
25525: osoittamisesta maankäyttölain ja maanhankintalain misesta Ilomantsin-Möhkön maantiellä olevan Myl-
25526: toimeenpanon yhteydessä rakennettujen keskeneräis- lypuron mäen tienparannustöitä varten. Liitteet IV,
25527: ten teiden rakennustyön jatkamiseen. Liitteet IV, 744. s. 1685. - Ks. Maantiet.
25528: 733. s. 1674. - Ks. Maantiet.
25529: - n:o 575, V o 1 o t i sen ym.: Määrärahan osoitta-
25530: - n:o 564, V i 1m i n ym.: Korotetun määrärahan misesta Uimasalmen sillan rakennustöiden aloitta-
25531: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittämisra- mista varten. Liitteet IV,745. s. 1686. - Ks. Sillat.
25532: hastoon. Liitteet IV,734. s. 1675. - Ks. Maatila-
25533: talous. - n:o 576, V o 1o t i sen ym.: Korotetun määrärahan
25534: osoittamisesta ylimääräisiä rintamamieseläkkeitä var-
25535: - n:o 565, V i 1m i n ym.: Korotetun määrärahan ten. Liitteet IV,746. s. 1687. - Ks. Eläkkeet.
25536: osoittamisesta rintamamiesten eläkkeisiin. Liitteet
25537: IV,735. s. 1676. - Ks. Eläkkeet. - n:o 577, V o 1 o t i sen ym.: Määrärahan osoitta-
25538: misesta Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun Ilo-
25539: - n:o 566, V i 1 p on i e me n ym.: Määrärahan osoit- mantsin opintolinjojen aloittamista varten. Liitteet
25540: tamisesta Vähärauman yhteislyseon uudisrakennuk- IV,747. s. 1688. - Ks. Ammattikoulut.
25541: sen rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,736.
25542: s. 1677. - Ks. Oppikoulut. - n:o 578, V o u t i 1 a i sen ym.: Korotetun määrä-
25543: rahan osoittamisesta Metsämiesten siirtokirjaston toi-
25544: - n:o 567, V i 1 p on i e me n ym.: Määrärahan osoit- minnan tukemiseen. Liitteet IV,748. s. 1689. - Ks.
25545: tamisesta Mäntyluodon sataman edustalle rakennet- Kirjastot.
25546: tavien aallonmurtajien rakennustöiden aloittamiseksi.
25547: Liitteet IV,737. s. 1678. - Ks. Satamat. - n:o 579, V o u t i 1 a i sen ym.: Määrärahan osoitta-
25548: misesta Lieksanjoen yli kulkevan vanhan maantie-
25549: - n:o 568, V i 1 p on i e me n ym.: Määrärahan osoit- sillan korjaukseen. Liitteet IV,749. s. 1690. - Ks.
25550: tamisesta kodinperustamislainoja varten. Liitteet Sillat.
25551: IV,738. s. 1679. - Ks. Kodinperustamislainat.
25552: - n:o 580, V o u t i 1 a i sen ym.: Määrärahan osoitta-
25553: - n:o 569, R. Virtasen ym.: Korotetun määrä- misesta Pielisjärven kunnassa olevien Siikakosken
25554: rahan osoittamisesta pienteollisuudelle myönnettäviä ja Pudaskosken voimalaitosten rakentamislainoihin.
25555: lainoja varten. Liitteet IV,739. s. 1680. - Ks. Liitteet IV,750. s. 1691. - Ks. Voimalaitokset.
25556: Pienteollisuus.
25557: - n:o 581, V o u t i 1 a i sen ym.: Määrärahan osoitta-
25558: - n:o 570, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- misesta Suomen Sosialidemokraattisen Raittiusliiton
25559: tamisesta moottoritien rakennustöiden aloittamiseksi raittius- ja varhaisnuorisotyöopiston Tervalammin
25560: Tampereen kaupungissa osuudella Villilä-Rahola- Liittokodin laajentamiseen ja Kansan Raittiusliiton
25561: Pispala. Liitteet IV,740. s. 1681. - Ks. Moottori- kurssi- ja leirikeskuksen rakentamiseen. Liitteet IV,
25562: tiet. 751. s. 1692. - Ks. Raittiustyö.
25563:
25564:
25565:
25566: LAKIALOITTEET
25567: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
25568:
25569: (N:o 1-139 Liitteiden A-osassa.) - n:o 141, S i 11 a n ta u k sen ym.: Ehdotus laiksi
25570: korkeakouluissa ja eräissä muissa oppilaitoksissa
25571: - n:o 140, V i 1m i n ym.: Ehdotukset laeiksi maan- opiskelevien henkilöiden opintolainojen valtionta-
25572: käyttölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muut- kauksesta ja korkotuesta. Liitteet VIII,71. s. 1705.
25573: tamisesta. Liitteet IX,64. s. 1715. - Ks. Maan- - Ks. Opintolainat.
25574: käyttölaki.
25575: Lakialoitteet 1968. 21
25576:
25577: - n:o 142, T. Salon ym.: Ehdotus laiksi korkea- - n:o 147, Nikkilän ym.: Ehdotus laiksi koti-
25578: kouluissa ja eräissä muissa oppilaitoksissa opiskele- maisen sokerintuotannon turvaamisesta. Liitteet
25579: vien henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta IX,66. s. 1723. - Ks. Sokeri.
25580: ja korkotuesta. Liitteet VIII,72. s. 1707. - Ks.
25581: Opintolainat. - n:o 148, Uusi ta 1 on ym.: Ehdotus laiksi eräissä
25582: ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa opiskelevien
25583: henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta. Liit-
25584: - n:o 143, K a r v i k on ym.: Ehdotus laiksi tul(}o teet VIII,73. s. 1708. - Ks. Opintolainat.
25585: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
25586: Liitteet IV,752. s. 1695. - Ks. Tu}(}o ja omai- - n:o 149, Tikkasen ym.: Ehdotus laiksi tielii-
25587: suusvero. kennelain muuttamisesta. Liitteet XI,159. s. 1729.
25588: - Ks. Liikenne.
25589: - n:o 144, Pekkarisen ym.: Ehdotus laiksi eräis- - n:o 150, Bernerin ym.: Ehdotus laiksi tielii-
25590: tä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyk- kennelain muuttamisesta. Liitteet XI,160. s. 1731.
25591: sistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,753. - Ks. Liikenne.
25592: s. 1698. - Ks. Veronhuojennukset.
25593: - n:o 151, T. S a 1 on ym.: Ehdotus laiksi eräissä
25594: - n:o 145, I 1 a s k i v en ym.: Ehdotus talletusten ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa opiskelevien
25595: veronhuojennuslaiksi. Liitteet IV,754. s. 1699. - henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta. Liit-
25596: Ks. Veronhuojennukset. teet VIII,74. s. 1710. - Ks. Opintolainat.
25597: - n:o 152, Bernerin ym.: Ehdotus laiksi auto-
25598: - n:o 146, Jussi 1 a n ym.: Ehdotus laiksi kotimai- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttami-
25599: sen sokerintuotannon turvaamisesta. Liitteet IX,65. sesta. Liitteet IV,755. s. 1701. - Ks. Moottori-
25600: s. 1719. - Ks. Sokeri. ajoneuvovero.
25601: 1
25602: 1
25603: 1
25604: 1
25605: 1
25606: 1
25607: 1
25608: 1
25609: 1
25610: 1
25611: 1
25612: 1
25613: 1
25614: 1
25615: 1
25616: 1
25617: 1
25618: 1
25619: 1
25620: ASIALUETTELO
25621:
25622:
25623:
25624:
25625: E 14/69
25626: Asia 1 u ette 1 o
25627: A. - Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o 281 korotetun mää-
25628: rärahan osoittamisesta tilapäisten ammatinohjaustoi-
25629: Aallonmurtajat: - Ks. Satamat. mistojen henkilökuntaa varten. Liitteet IV,451. s.
25630: 1361 ja 1362. L. Vv:aan.
25631: Aavasaksa: - Ks. Matkailu. - Ed. Mäkelän ym. rah.al. n:o 322 määrärahan osoit-
25632: tamisesta tilapäisten toimihenkilöiden palkkaami-
25633: Aistivialliset: Ed. Häkkisen ym. rah.al. n:o 189 määrä- seksi ammatinvalinnanohjauksen Rauman toimis-
25634: rahan osoittamisesta Jyväskylään suunnitellun so- toon. Liitteet IV,492. s. 1413. L. Vv:aan.
25635: keainkoulun takennustöiden aloittamista varten. - Ed. Männistön ym. rah.al. n:o 344 määrärahan
25636: Liitteet IV ,359. s. 1246. L. Vv:aan. osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoimiston pe-
25637: - Ed. Kaarlosen ym. rah.al. n:o 201 korotetun mää- rustamiseksi lisalmeen ja Varkauteen. Liitteet
25638: rärahan· osoittamisesta ylimääräisten tointen perus- IV,514. s. 1437. L. Vv:aan.
25639: tamiseksi valtion kuuromykkäin ammattikouluun. - Ed. T. Salon rah.al. n:o 461 määrärahan osoitta-
25640: Liitteet IV,371. s. 1262. L. Vv:aan. misesta Kemin ja Kemijärven ammatinvalinnanoh.
25641: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 573 määrärahan jaustoimistoja varten. Liitteet IV,631. s. 1564. L.
25642: osoittamisesta avustukseksi Sokeain Keskusliitolle Vv:aan.
25643: jaettavaksi käsityöläisinä toimiville sokeille heidän
25644: toimeentulomahdollisuuksiensa parantamiseksi. Liit- Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus.
25645: teet IV,743. s. 1684. L. Vv:aan.
25646: Ammattikasvatus: Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o 283
25647: Ajos: - Ks. Väylätyöt. korotetun määrärahan osoittamisesta ruotsalaista am-
25648: mattikasvatushallitusta varten. Liitteet IV,453. s.
25649: Alajiirvi: - Ks. Vesistön säännöstely. 1365 ja 1366. L. ·Vv:aan.
25650:
25651: Alholmen: - Ks. Väylätyöt. Ammattikoulut: Ed. Vennamon rah.al. n:o 550 koro-
25652: tetun määrärahan osoittamisesta avustukseksi maan
25653: Alueellinen kehittämistyö: Ed. Sillantauksen ym. rah.al. köyhimmille kunnille yleisten ammattikoulujen pe-
25654: n:o 475 määrärahan osoittamisesta alueellisten ke- rustamiseen ja ylläpitämiseen. Liitteet IV,720. s.
25655: hittämisyhtiöiden osakepääoman merkitsemistä var- 1659. L. Vv:aan.
25656: ten. Liitteet IV,645. s. 1578. L. Vv:aan. - Ed. Volotisen ym. rah.al. n:o 577 määrärahan
25657: osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun
25658: Ammatinvalinnanohjaus: - Ks. Ammatinvalinta. Iloman,tsin opintolinjojen aloittamista varten. Liit-
25659: teet IV,747. s. 1688. L. Vv:aan.
25660: Ammatinvalinta: Ed. Breilinin ym. rah.al. n:o 105 ko- - Ks. Aistivialliset. Matkakustannukset. Merimieskou-
25661: rotetun määrärahan osoittamisesta kolmen tilapäisen lut. Opintolainat. Vankeinhoito.
25662: ammatinvalinnanohjaustoimiston perustamista var-
25663: ten. Liitteet IV,275. s. 1150. L. Vv:aan. Ammattikurssit: ·Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 370
25664: - Ed. Granvikin rah.al. n:o 124 määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta jälleen-, uudelleen- ja täy-
25665: tamisesta ammatinvalinnanohjaustoimiston perusta- dennyskoulutusta palvelevan ammattikurssikeskuk-
25666: miseksi ruotsinkieliselle Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet sen aikaansaamista varten. Liitteet IV,540. s. 1464.
25667: IV,294. s. 1174 ja 1175. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
25668: - Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 182 määrärahan
25669: osoittamisesta Mänttäiin perustettavan ammatinvalin- Ammattiopinnot: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o '05
25670: nanohjaustoimiston tilapäisen työvoiman palkkaami- korotetun määrärahan osoittamisesta vähävaraisten
25671: seksi. Liitteet IV,352. s. 1237. L. Vv:aan. ammattiopintolainoihin. Liitteet IV,475. s. 1391.
25672: L. Vv:aan.
25673: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 237 määrärahan osoit- - Ed Salaman ym. rah.al. n:o 440 korotetun määrä-
25674: tamisesta ammatinvalinnanohjaustoimiston perusta- rahan osoittamisesta vähävaraisten ammattiopintojen
25675: miseksi Porvoon kaupunkiin. Liitteet IV ,407. s. avustuksiin. Liitteet IV,610. s. 1539. L. Vv:aan.
25676: 1303 ja 1304. L. Vv:aan. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 546 korotetun määrä-
25677: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 238 ·määrärahan osoit- rahan osoittamisesta ammattiopintojen edistämiseen.
25678: tamisesta ammatinvalinnanohjaustoimiston perusta- Liitteet IV,716. s. 1655. L. Vv:aan.
25679: miseksi Karjaan kauppalaan. Liitteet IV,408. s.
25680: 1305 ja 1306. L. Vv:aan. Apuhoitajat: - Ks. Sairaanhoitajat.
25681: 4 Asialuettelo 1968.
25682:
25683: Apulaistarkastajat: - Ks. Lääninverotoimistot. Autovarikot: - Ks. Postilaitos.
25684: Arkistot: Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 324 määrärahan Avohuolto: - Ks. Vajaamieliset.
25685: osoittamisesta maakunta-arkiston rakentamiseksi Hä-
25686: meenlinnaan. Liitteet IV,494. s. 1415. L. Vv:aan.
25687: Asevelvolliset: Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 416 mää- B.
25688: rärahan osoittamisesta asevelvollisten päivärahan ko-
25689: rottamiseksi. Liitteet IV,586. s. 1513. L. Vv:aan. Bensiini: - Ks. Polttoaineet.
25690: - Ed. T. Salon rah.al. n:o 451 määrärahan osoittami-
25691: sesta Lapin varuskuntien asevelvollisten päivärahan
25692: korottamiseen. Liitteet IV,621. s. 1551. L. Vv:aan.
25693: E.
25694: Asumistuki: Ed. E. Laineen ym. rah.al. n:o 252 määrä-
25695: rahan osoittamisesta vuokratuen maksamiseen Varat- Eduskunta: Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 400 maara-
25696: tomille kansaneläkkeen saajille. Liitteet IV,422. s. rahan osoittamisesta Eduskunnan matkoihin valta-
25697: 1328. L. Vv:aan. kunnallisiin ongelmiin tutustumista varten. Liitteet
25698: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 366 määrärahan IV,570. s. 1495. L. Vv:aan.
25699: osoittamisesta vanhusten asumistukitarpeen tutki-
25700: mista varten. Liitteet IV,536, s. 1460. L. Vv:aan. Elementtitalot: - Ks. Rakennustoiminta.
25701: - Ed. Siiskosen ym. rah.al. n:o 470 määrärahan osoit-
25702: tamisesta asumistuen myöntämiseksi kansaneläkkeen Elinkeinoelämä: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 248 mää-
25703: varassa elävien asumiskustannusten alentamiseksi. rärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suomen elin-
25704: Liitteet IV,640. s. 1573. L. Vv:aan. keinoelämän lainojen korkosubventioihin. Liitteet
25705: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 548 korotetua määrä- IV,418. s. 1324. L. Vv:aan.
25706: rahan osoittamisesta lapsiperheiden asumistukea var- - Ed. Mäki-Hakolan ym. rah.al. n:o 335 korotetua
25707: ten. Liitteet IV,718. s. 1657. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta tilapäisen työvoiman palk-
25708: kaamiseen kehitysalueläänejä koskevan elinkeinoelä-
25709: Asunnot: Ed. Paavolan ym. rah.al. n:o 375 määrä- män edistämiseen tähtäävää tutkimus- ja suunnit-
25710: rahan osoittamisesta vanhojen rakennusten uuden- telutyötä varten. Liitteet IV,505. s. 1426. L.
25711: aikaistamiseen. Liitteet IV,545. s. 1469. L. Vv:aan. Vv:aan.
25712: - Ks. Kunnat. Lääkärit.
25713: Eläkkeet: Ed. Juvelan ym. rah.al. n:o 196 korotetua
25714: Asuntolainat: Ed. A. Saarisen ym. rah.al. n:o 431 koro- määrärahan osoittamisesta entisten rintamamiesten
25715: tetua määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin. eläkkeitä varten. Liitteet IV,366. s. 1253. L.
25716: Liitteet IV,601. s. 1530. L. Vv:aan. Vv:aan.
25717: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 547 korotetua määrä- - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n:o 307 korotetua
25718: rahan osoittamisesta !ainoiksi omakotitalojen ja määrärahan osoittamisesta rintamasotilaiden ylimää-
25719: omistusasuntojen rakentamiseen. Liitteet IV,717. s. räisiä sotaeläkkeitä varten. Liitteet IV,4n. s. 1393.
25720: 1656. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
25721: - Ed. Paason rah.al. n:o 371 korotetua määrärahan
25722: Asuntotuotanto: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 168 osoittamisesta rintamasotilaiden ylimääräisiin sota-
25723: määrärahan osoittamisesta nuorille ja nuorille avio- eläkkeisiin. Liitteet IV,541. s. 1465. L. Vv:aan.
25724: pareille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentami- - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 381 korotetua mää-
25725: seen. Liitteet IV,338. s. 1222. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta ylimääräisiä sotaeläkkeitä var-
25726: - Ed. Leivo-Larssonin ym. rah.al. n:o 2n määrärahan ten. Liitteet IV,551. s. 1475. L. Vv:aan.
25727: osoittamisesta erityyppisten huokeitten asuntojen - Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 385 korotetua määrä-
25728: rahan osoittamisesta ylimääräisiä sotaeläkkeitä var-
25729: rakentamiseksi eläkeikään tulleille vanhuksille. Liit- ten. Liitteet IV,555. s. 1479. L. Vv:aan.
25730: teet IV,447. s. 1354. L. Vv:aan. - Ed. Procopen rah.al. n:o 413 korotetua määrärahan
25731: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 476 korotetua määrä- osoittamisesta ylimääräisiä veteraanieläkkeitä varten.
25732: rahan osoittamisesta asuntotutkimukseen. Liitteet Liitteet IV,583. s. 1509 ja 1510. L. Vv:aan.
25733: IV,646. s. 1579. L. Vv:aan. - Ed. 0. Saarisen ym. rah.al. n:o 433 korotetua
25734: määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä sotaeläkkeiti
25735: Asutus: - Ks. Maankäyttölaki. varten. Liitteet IV,603. s. 1532. L. Vv:aan.
25736: - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 462 korotetua määrä-
25737: Asutustiet: Ed. Honkasen ym. rah.al. n:o 177 koro- rahan osoittamisesta rintamamiesten ylimääräisiä
25738: tetua määrärahan osoittamisesta asutusteiden kun- eläkkeitä varten. Liitteet IV,632. s. 1565. L.
25739: toonpanoon ja kunnossapitoon. Liitteet IV,347. s. Vv:aan.
25740: 1232. L. Vv:aan. - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 516 korotetua määrä-
25741: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 562 korotetua määrä- rahan osoittamisesta ylimääräisiä sotaeläkkeitä var-
25742: rahan osoittamisesta asutusteiden rakentamiseen, pe- ten. Liitteet IV,686. s. 1624. L. Vv:aan.
25743: ruskorjauksiin ja kunnossapitoon. Liitteet IV,732. -Ed. Vennamon rah.al. n:o 556 korotetua määrä-
25744: s. 1673. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta rintamaveteraanien eläkkeitä
25745: varten. Liitteet IV,726. s. 1665. L. Vv:aan.
25746: Auneksen silta: - Ks. Sillat. - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 565 korotetua määrä-
25747: rahan osoittamisesta rintamamiesten eläkkeisiin.
25748: Autot: - Ks. Moottoriajoneuvovero. Liitteet IV,735. s. 1676. L. Vv:aan.
25749: Asialuettelo 1968. 5
25750:
25751: ....;.. Ed. Voiorisen ym. rah.al. n:o 576 korotetun määrä- 1.
25752: rahan osoittamisesta ylimääräisiä rintamamieseläk-
25753: keitä varten. Liitteet IV,746. s. 1687. L. Vv:aan. Iisalmi: - Ks. Ammatinvalinta.
25754: - Ks. Perhe-eläke. Rintamamiehet.
25755: Iitti: - Ks. Virastot.
25756: Emäntäkoulut: Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 197 mää-
25757: rärahan osoittamisesta Pihtiputaan emäntäkoulun llmailu: Ed. Tikkasen rah.al. n:o 513 korotetun
25758: suunnittelua varten. Liitteet IV ,367. s. 1254. L. määrärahan osoittamisesta lentoasemien kunnossa-
25759: Vv:aan. pito- ja käyttömenoihin. Liitteet IV,683. s. 1621.
25760: L. Vv:aan.
25761: Entisöiminen: - Ks. Hämeen linna.
25762: Ilmajoki: - Ks. Työlaitokset.
25763: Eritasoristeykset: - Ks. Maantiet.
25764: Iltaoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
25765: Erityislapsillsä: - Ks. Lapsilisä.
25766: Invaliidit: Ed. Aron ym. rah.al. n:o 95 määrärahan
25767: osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus-
25768: invalidien Liitolle vammaisten kuntouttamistoimmtaa
25769: G. edistävää tutkimustyötä varten. Liitteet IV ,265.
25770: Geologinen tutkimustoiminta: Ed. Tainion ym. rah.al. s. 1138. L. Vv:aan.
25771: n:o 502 määrärahan osoittamisesta geologisen tutki- - Ed. Mäkelän ym. rah.al. n:o 321 korotetun määrä-
25772: mustoiminnan tehostamiseen. Liitteet IV,672. s. rahan osoittamisesta invaliidihuoltolain edellyttämiin
25773: 1606. L. Vv:aan. korottorniin lainoihin. Liitteet IV,491. s. 1411.
25774: L. Vv:aan.
25775: - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n:o 493 määrärahan
25776: osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus-
25777: H. invalidien Liitolle konsulenttitoimirman aloittami-
25778: Hajasijoitus: Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 326 määrärahan seen. Liitteet IV,663. s. 1597. L. Vv:aan.
25779: osoittamisesta maatalouskemiallisen laitoksen ja sie- - Ed. Tammisen ym. rah.al. n:o 509 määrärahan
25780: mentarkastuslaitoksen siirtämiseksi Jokioisten kun- osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus-
25781: invalidien Liitto r.y:lle invalidivaunujen ja pyörä-
25782: taan. Liitteet IV,496. s. 1417. L. Vv:aan. tuotien hankkimiseksi liikuntavammaisille. Liitteet
25783: Halla: - Ks. Satovahingot. Vilja. IV,679. s. 1617. L. Vv:aan.
25784: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 529 määrärahan osoitta-
25785: Hamina: - Ks. Poliisi. misesta täydennysrahan myöntämiseksi invaliidirahan
25786: saajille. Liitteet IV,699. s. 1638. L. Vv:aan.
25787: Hammaslääkärit: - Ks. Puolustuslaitos. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 541 määrärahan osoit-
25788: tamisesta lisäkorvauksien suorittamiseksi invalideille.
25789: Hanko: - Ks. Merimieskoulut. Liitteet IV,711. s. 1650. L. Vv:aan.
25790:
25791: Harjoitustarhat: - Ks. Turkistarhaus. Investointi: - Ks. Vesiensuojelu.
25792: Heinävesi: - Ks. Virastot. Investointirahasto: Ed. Hjerppen ym. rah.al. n:o 172
25793: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen inves-
25794: Helikopterit: - Ks. Rajavartiolaitos. tointirahaston alkupääomaa varten. Liitteet IV,342.
25795: s. 1227. L. Vv:aan.
25796: Hevoset: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 311 koro-
25797: tetun määrärahan osoittamisesta hevostalouden Irtaimisto: - Ks. Sairaalat.
25798: edistämiseen. Liitteet IV,481. s. 1398. L. Vv:aan.
25799: Hinnat: Ed. Vennamon rah.al. n:o 535 määrärahan
25800: osoittamisesta hintavalvontaan ja hintojen alenta- J.
25801: miseen. Liitteet IV,705. s. 1644. L. Vv:aan.
25802: Jalostuslaitokset: - Ks. Poronhoito.
25803: Hirvenniemi: - Ks. Sillat.
25804: Jatko-opinnot: - Ks. Poliisi. .Sairaanhoitajat.
25805: Hirvikoski: - Ks. Sillat.
25806: Hotellit: - Ks. Matkailu. Joensuu: - Ks. Korkeakoulut. Postilaitos.
25807:
25808: Huopanankoski: - Ks. Voimalaitokset. Jokioinen: - Ks. Hajasijoitus.
25809: Hämeen linna: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 510 Jurva: - Ks. Kotiteollisuus.
25810: korotetun määrärahan osoittamisesta Hämeen linnan
25811: entistämistäitä varten. Liitteet IV,680. s. 1618. Jyväskylä: - Ks. Reuma.
25812: L. Vv:aan.
25813: Järvilinna: - Ks. Koulukodit.
25814: Hämeenlinna: - Ks. Arkistot. Sairaalat. Taide. Van-
25815: keinhoito. Jätkät: - Ks. Kulttuuripäivät.
25816: 6 Asialuettelo 1968.
25817:
25818: K. - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 312 korotetun
25819: määrärahan osoittamisesta valtionavubi pienviljeli-
25820: Kaaresuvanto: - Ks. Sillat. jäin karjantarkkailuyhdistyksille ja sonninpitoyhty-
25821: mille. Liitteet IV,482. s. 1399. L. Vv:aan.
25822: Kaava-alueet: - Ks. Maantiet.
25823: Kasvatusneuvolat: Ed. Männistön ym. rah.al. n:o J4.J
25824: Kackurs: - Ks. Väylätyöt. korotetun määrärahan osoittamisesta kasvatusneu·
25825: voloille maksettavia valtionapuja varten. Liitteet
25826: Kaitainen: - Ks. Lossit. IV,513. s. 1436. L. Vv:aan.
25827: Kaivostoiminta: Ed. T. Salon rah.aL n:o 458 määrä- Kasvillisuus: - Ks. Satovanhingot.
25828: rahan osoittamisesta Savukosken apatiittialueen
25829: malmiradan suunnitteluun. Liitteet IV,628. s. 1560. Kato: - Ks. Sosiaalihuolto.
25830: L. Vv:aan.
25831: Kaupungit: Ed. Lindemanin ym. rah.al. n:o 286 määrä-
25832: Kajaani: - Ks. Sairaanhoitajat. Vihannekset. rahan osoittamisesta Loviisan kaupungille annettavaa
25833: halpakorkoista, pitkäaikaista lainaa varten. Liitteet
25834: Kalastus: Ed. Gestrinin ym. rah.al. n:o 120 korotetun IV,456. s. 1371 ja 1372. L. Vv:aan.
25835: määrärahan osoittamisesta ammattikalastajille annet-
25836: tujen lainojen koron alantamiseen. Liitteet IV,290. Kehittämisrahastot: - Ks. Maatilatalous.
25837: s. 1166 ja 1167. L. Vv:aan.
25838: Kehitysalueet: - Ks. Elinkeinoelämä. Rautatiet.
25839: - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 198 määrärahan
25840: osoittamisesta suunnitelman laatimiseksi kalastus-
25841: koulun perustamiseksi Konneveden kunnan Siika- Kehitysyhteistyö: Ed. Bernerin rah.al. n:o 101 koro-
25842: keskelle. Liitteet IV,368. s. 1255. L. Vv:aan. tetun määrärahan osoittamisesta kehitysyhteistyön
25843: - Ks. Merenkulku. Väylätyöt. tukemiseen. Liitteet IV,271. s. 1146. L. Vv:aan.
25844:
25845: Kalastussatamat: - Ks. Satamat. Kemi: - Ks. Ammatinvalinta. Sairaalat.
25846: Kemijärvi: - Ks. Ammatinvalinta.
25847: Kalatalous: Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 448 maara-
25848: rahan osoittamisesta kalatalousalan järjestöjen avus- Kemijärvi Oy: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
25849: tamiseen. Liitteet IV,618. s. 1548. L. Vv:aan.
25850: Kerava: - Ks. Sillat. Vankeinhoito.
25851: Kananiemensuo: - Ks. Luonnonsuojelu.
25852: Kerimäki: - Ks. Virastot.
25853: Kangasala: - Ks. Reuma.
25854: Keskikoulut: - Ks. Oppikoulut.
25855: Kansalaissota: - Ks. Muistomerkit.
25856: Keskusammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
25857: Kansaneläke: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 229 määrä-
25858: rahan osoittamisesta lisäavustuksiksi tukilisää saa- Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat.
25859: ville kansaneläkeläisille. Liitteet IV,399. s. 1293.
25860: L. Vv:aan. Keskusvankilat: - Ks. Vankeinhoito.
25861: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 275 määrärahan osoit-
25862: tamisesta avustuksiksi pientuloisille kansaneläkkeen- Keuruu: - Ks. Rakennustoiminta.
25863: saajille. Liitteet IV,445. s. 1352. L. Vv:aan.
25864: Kieliopinnot: - Ks. Ulkoasiainhallinto.
25865: - Ed. Pousin rah.al. n:o 409 määrärahan osoittami-
25866: sesta eläkelakien ulkopuolelle jääneiden työnteki- Kirjallisuus: - Ks. Yliopisto.
25867: jöiden toimeentulomahdollisuuksien helpottamiseen.
25868: Liitteet IV,579. s. 1504. L. Vv:aan.
25869: Kirjastot: Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 180 määrä·
25870: - Ed. Vennamon rah.al. n:o · 538 määrärahan osoit- rahan osoittamisesta Pirkanmaan maakuntakirjaston
25871: tamisesta täydennyseläkkeiksi kansaneläkkeen saa- tehtävien antamiseksi Tampereen kaupunginkirjas-
25872: jille. Liitteet IV,708. s. 1647. L. Vv:aan. tolle. Liitteet IV,350. s. 1235. L. Vv:aan.
25873: - Ks. Asumistuki.
25874: - Ed. Paavolan ym. rah.al. n:o 373 korotetun määrä-
25875: Kantatiet: - Ks. Maantiet. rahan osoittamisesta valtionapuna Helsingin yli·
25876: opiston ylioppilaskunnan kirjastolle. Liitteet IV,543.
25877: Karhula: - Ks. Sillat. s. 1467. L. Vv:aan.
25878: - Ed. Voutilaisen ym. tah.al. n:o 578 korotetun
25879: Karjaa: - Ks. Ammatinvalinta. määrärahan osoittamisesta Metsämiesten siirtokir-
25880: jaston toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,748. s.
25881: Karjatalous: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 91 määrärahan 1689. L. Vv:aan.
25882: osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulun - Ks. Korkeakoulut. Oppikoulut. Yliopisto.
25883: oppilasasuntolan ja opetustilojen suunnittelua var-
25884: ten. Liitteet IV,261. s. 1134. L. Vv:aan. Kirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos.
25885: Asialuettelo 1968. 7
25886:
25887: Kirjeopiskelu: Ed. Vennamon rah.al. n:o 5.30 määrä- Korko: - Ks. Elinkeinoelämä. Kalastus. Kodinperus-
25888: rahan osoittamisesta kirjeopiskelun edistämiseen. tamislainat. Oppikoulut.
25889: Liitteet IV,700. s. 16>9. L. Vv:aan.
25890: Korkotuki: - Ks. Opintolainat.
25891: Kitee: - Ks. Maamieskoulut. Korpilahti: - Ks. Rakennustoiminta.
25892: Kivenraivaus: - Ks. Uudisraivaus. Korvaus: - Ks. Sotilasvammakorvaukset. Tuhohyön-
25893: Kodinperustamislainat: Ed. Eskmanin ym. rah.al. n:o teiset.
25894: 111 määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai- Kotiavustajat: - Ks. Kunnat.
25895: noja koskevan korkotukijärjestelmän toteuttamiseksi.
25896: Liitteet IV,281. s. 1156. L. Vv:aan. Kotitalous: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 313
25897: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 241 määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta Orimattilan kotitalous-
25898: tamisesta kodinperustamislainoja varten. Liitteet opiston rakennustöitä varten. Liitteet IV,483. s.
25899: IV,411. s. 1311 ja 1312. L. Vv:aan. 1400. L. Vv:aan.
25900: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o }02 määrärahan
25901: osoittamisesta kodinperustamislainoihin. Liitteet Kotiteollisuus: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 88 määrä-
25902: IV,472. s. 1388. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Jurvan kotiteollisuuskoulun
25903: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 419 määrärahan osoit- kahden ammattiopettajan viran perustamiseen. Liit-
25904: tamisesta kodinperustamislainojen myöntämistä var- teet IV,258. s. 1130. L. Vv:aan.
25905: ten. Liitteet IV,589. s. 1518. L. Vv:aan. - Ed. Eskelisen ym. rah.al. n:o 106 määrärahan osoit-
25906: - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 452 määrärahan osoit- tamisesta kotiteollisuustuotteiden pysyvän myynti·
25907: tamisesta kodinperustamislainoihin. Liitteet IV,622. näyttelyn rakentamiseen. Liitteet IV,276. s. 1151.
25908: s. 1552. L. Vv:aan. L. Vv:aan. •
25909: - Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n:o 568 määrärahan
25910: osoittamisesta kodinperustamislainoja varten. Liitteet Kotka: - Ks. Merikoulut. Sairaalat.
25911: IV,738. s. 1679. L. Vv:aan. Koulukodit: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 228 määrä-
25912: Koeasemat: - Ks. Metsäntutkimuslaitos. rahan osoittamisesta oppilasasuntolan suunnittelua
25913: varten Järvilinnan vastaanottokotiin Laukaan kun-
25914: Koetoiminta: Ed. Karpolan ym. rah.al. n:o 2i1 koro- nassa. Liitteet IV,398. s. 1292. L. Vv:aan.
25915: tetun määrärahan osoittamisesta Suoviljelysyhdis- Koulumatk:at: - Ks. Matkakustannukset.
25916: tyksen Tohmajärvellä suorittamaa koetoimintaa var-
25917: ten. Liitteet IV,381. s. 1274. L. Vv:aan. Koulut: - Ks. Aistivialliset. Ammattikoulut. Emäntä-
25918: - Ed. Saimon ym. rah.al. n:o 4>7 määrärahan osoit- koulut. Kalastus. Karjatalous. Kotiteollisuus. Kun-
25919: tamisesta Keski-Suomen maaviljelyskoeaseman toi- nat. Maamieskoulut. Merikoulut. Merimieskoulut.
25920: mintaedellytysten parantamiseksi. Liitteet IV,607. Musiikki. Oppikoulut. Ravintolakoulut. Sairaan-
25921: s. 1536. L. Vv:aan. hoitajat. Teknilliset koulut. Turkistarhaus.
25922: Koivikon tila: - Ks. Maamieskoulut. Kristiina: - Ks. Postilaitos. Virastot.
25923: Kuivatustyöt: Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o 484
25924: Kokkola: - Ks. Lääkäriasemat. korotetun määrärahan osoittamisesta rajakuntien
25925: tilusjärjestelylain mukaisia tie- ja kuivatustöitä sekä
25926: Kolarinsaari: - Ks. Sillat. korvauksia varten. Liitteet IV,654. s. 1588. L.
25927: Koltat: Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 498 määrärahan Vv:aan.
25928: osoittamisesta kolttien asuttamisen ja heidän elin- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 544 korotetun määrä-
25929: mahdollisuuksiensa turvaamiseen. Liitteet IV,668. rahan osoittamisesta !ainoiksi kuivatustöihin. Liit-
25930: s. 1602. L. Vv:aan. teet IV,714. s. 1653. L. Vv:aan.
25931: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 557 korotetun määrä-
25932: Konfliktintutkimus: - Ks. Tutkimustyö. rahan osoittamisesta kuivatustöiden vuotuismaksujen
25933: alentamiseksi. Liitteet IV,727. s. 1666. L. Vv:aan.
25934: Konnevesi: - Ks. Kalastus. Kuljetuskalusto: - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit.
25935: Konservointi: - Ks. Suomenlinna. Kulttuuripäivät: Ed. Nevalaisen ym. rah.al. n:o 349
25936: korotetun määrärahan osoittamisesta Työväen Sivis-
25937: Konsulentit: - Ks. Invaliidit. Puutarhat. tysliitolle Jätkän kulttuuripäivien järjestämiseksi.
25938: Liitteet IV,519. s. 1443. L. Vv:aan.
25939: Koria: - Ks. Sillat.
25940: Kunnanlääkärit: - Ks. Lääkärit.
25941: Korkeakoulut: Ed. Pennasen rah.al. n:o 389 maata-
25942: rahan osoittamisesta Joensuun korkeakoulun kirjas- Knnnansairaalat: - Ks. Sairaalat.
25943: ton perustamista varten. Liitteet IV,559. s. 1483. Kunnantiet: - Ks. Maantiet.
25944: L. Vv:aan.
25945: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 414 määrärahan osoit- Kunnat: Ed. Eskmanin ym. rah.al. n:o 110 korotetun
25946: tamisesta professorin viran perustamiseksi Joensuun määrärahan osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden
25947: korkeakouluun. Liitteet IV,584. s. 1511. L. Vv:aan. kuntien valtionapua varten. Liitt~ IV,280. s. 1155.
25948: - Ks. opintolainat. L. Vv:aan.
25949: 8 Asialuettelo 1968.
25950:
25951: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 117 korotetun määrä- Kurssikirjat: - Ks. Yliopisto.
25952: rahan osoittamisesta kuntien auttamiseksi työttö-
25953: myyden aiheuttamista vaikeuksista. Liitteet IV,287. Kurssit: - Ks. Ammattikurssit. Raittiustyö.
25954: s. 1162. L. Vv:aan.
25955: - Ed. Jämsenin rah.al. n:o 200 määrärahan osoit- Kurssitappiot: Ed. Lintilän ym. rah.al. n:o 297 koro-
25956: tamisesta helpotusten myöntämiseksi kunnille rauta- tetun määrärahan osoittamisesta eräiden kurssi-
25957: teiden rakentamisesta johtuvista pakkolunastuskor- tappioiden korvaamiseen. Liitteet IV,467. s. 1383.
25958: vauksista. Liitteet IV,370. s. 1259. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
25959: - Ed. Kankaan ym. rah.al. n:o 206 määrärahan osoit- Kustavi: - Ks. Lossit.
25960: tamisesta ylimääräiseksi valtionavuksi Rantsilan
25961: kunnalle koulurakennuskustannuksiin. Liitteet Kuurot: - Ks. Aistivialliset.
25962: IV,376. s. 1269. L. Vv:aan.
25963: - Ed. Kankaan ym. rah.al. n:o 207 korotetun määrä- Kylätiet: - Ks. Maantiet.
25964: rahan osoittamisesta yleisiksi rahoitusavustuksiksi
25965: vaikeuksiin joutuneita kuntia varten. Liitteet Kyrönjoki: - Ks. Sillat.
25966: IV,377. s. 1270. L. Vv:aan.
25967: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 227 korotetun määrä- Käyttötappiot: - Ks. Sairaalat.
25968: rahan osoittamisesta lisähelpotuksen myöntämiseksi
25969: kunnille rautateiden rakentamisesta johtuvista pak-
25970: kolunastuskorvauksista. Liitteet IV,397. s. 1291.
25971: L. Vv:aan. L.
25972: -Ed. L. Koskisen ym. rah.al. n:o 233 määrärahan
25973: osoittamisesta a'fUStuksiksi kunnille vanhusten asun- Laidun: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 427 korotetun
25974: tojen rakentamiseen. Liitteet IV,403. s. 1298. L. määrärahan osoittamisesta laiduntalouden edistämi-
25975: Vv:aan. seen. Liitteet IV,597. s. 1526. L. Vv:aan.
25976: - Ed. L. Koskisen ym. rah.al. n:o 234 korotetun Laiturit: Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 236 määrärahan
25977: määrärahan osoittamisesta valtionavuksi vaikeuksiin osoittamisesta uuden laiturin rakentamista varten
25978: joutuneille kunnille. Liitteet IV,404. s. 1299. L. Porvoon-Tirmon maantien päätepisteeseen. Liitteet
25979: Vv:aan. IV,406. s. 1301 ja 1302. L. Vv:aan.
25980: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 303 korotetun
25981: määrärahan osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden Lanuna&talous: Ed. Nevalaisen ym. rah.al. n:o 347
25982: kuntien valtionapuja varten. Liitteet IV,47J. s. korotetun määrärahan osoittamisesta lammastalouden
25983: 1389. L. Vv:aan. neuvonnan edistämiseen. Liitteet IV,517. s. 1440.
25984: -Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 306 määrärahan L. Vv:aan.
25985: osoittamisesta helpotusten myöntämiseksi kunnille - Ed. Paavolan ym. rah.al. n:o 374 korotetun määrä-
25986: rautateiden rakentamisesta johtuvista pakkolunas- rahan osoittamisesta lammastalouden neuvonnan
25987: tuskorvauksista. Liitteet IV,476. s. 1392. L. Vv:aan. edistämiseksi. Liitteet IV,544. s. 1468. L. Vv:aan.
25988: - Ed. Niinikosken ym. rah.al. n:o 357 korotetun - Ed. Vartian ym. rah.al. n:o 522 korotetun määrä-
25989: määrärahan osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden rahan osoittamisesta lammastalouden neuvontaa var-
25990: kuntien valtionapuun. Liitteet IV,527. s. 1451. ten. Liitteet IV,692. s. 1631. L. Vv:aan.
25991: L. Vv:aan.
25992: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 368 määrärahan Lapin rahasto: Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 460
25993: osoittamisesta kuntien käytettäväksi kotiavustajista määrärahan osoittamisesta Lapin rahaston perus-
25994: aiheutuviin kustannuksiin. Liitteet IV,538. s. 1462. tamiseen. Liitteet IV,630. s. 1562. L. Vv:aan.
25995: L. Vv:aan.
25996: - Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 387 korotetun määrä- Lappi: - Ks. Asevelvolliset. Lääninverotoimistot.
25997: rahan osoittamisesta valtionavustuksiksi vaikeuksiin Sairaalat.
25998: joutuneille kunnille. Liitteet IV,557. s. 1481. L.
25999: Vv:aan. Lapsilisä: Ed. Bernerin rah.al. n:o 102 määrärahan
26000: - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o 486 korotetun määrä- osoittamisesta lapsilisien korottamiseen. Liitteet
26001: rahan osoittamisesta kunnille maantiealueiden Iunas- IV,272. s. 1147. L. Vv:aan.
26002: tusta varten myönnettäviin valtionapuihin. Liitteet - Ed. Vennamon rah.al. n:o 532 määrärahan osoit-
26003: IV,656. s. 1590. L. Vv:aan. tamisesta täydennyarahaksi kaikille lapsilisiä saaville.
26004: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 521 korotetun määrä- Liitteet IV,702. s. 1641. L. Vv:aan.
26005: rahan osoittamisesta taloudellisiin vaikeuksiin joutu- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 559 määrärahan osoit-
26006: neiden kuntien avustamiseksi. Liitteet IV,691. s. tamisesta täydennyslisiksi erityislapsilisien saajille.
26007: 1629. L. Vv:aan. Liitteet IV,729. s. 1668. L. Vv:aan.
26008: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 527 korotetun määrä-
26009: rahan osoittamisesta vaikeuksiin joutuneiden kun- Lapsiperheet: - Ks. Asumistuki.
26010: tien valtionavustusta varten. Liitteet IV,697. s.
26011: 1636. L. Vv:aan. Lastaus: - Ks. Puutavara.
26012: - Ks. Ammattikoulut. Rakennustoiminta.
26013: Lastenhoito: Ed. P. Räsäsen ym. rah.al. n:o 426
26014: Kuntoutus: - Ks. Invaliidit. Reuma. määrärahan osoittamisesta opiskelijaperheiden las-
26015: ten päivähoidon järjestämiseen. Liitteet IV,596. s.
26016: Kuopio: - Ks. Väylätyöt. 1525. L. Vv:aan.
26017: Asialuettelo 1%8. 9
26018:
26019: -Ed. Weckmanin ym. rah.al. n:o .526 määrärahan - Ed. Mäkisen ym. rah.al. n:o 341 korotetun määrä-
26020: osoittamisesta lastenseimien ja päiväkotien avusta- rahan osoittamisesta luonnonsuojeluvuotta 1970
26021: miseen. Liitteet IV,696. s. 163.5. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV ,.511. s. 1433. L. Vv:aan.
26022: Lastenpsykiatria: - Ks. Yliopisto. Luonnonvoimat: - Ks. Satovahingot.
26023: Lastenseimet: - Ks. Lastenhoito. Luoto: - Ks. Väylätyöt.
26024: Laukaa: - Ks. Koulukodit. Rakennustoiminta. Sai- Lyseot: - Ks. Oppikoulut.
26025: raalat.
26026: Långvedan: - Ks. Satamat.
26027: Leirit: - Ks. Raittiustyö.
26028: Lääkintävoimistelijat: - Ks. Sairaanhoito.
26029: Lennätin: - Ks. Postilaitos.
26030: Lääkäriasemat: Ed. Lintilän ym. rah.al. n:o 298
26031: Lentoasemat: - Ks. Ilmailu. määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
26032: Kokkolaan ja Veteliin rakennettavien lääkäriasemien
26033: Lentoliikenne: - Ks. Rajavartiolaitos. rakennuskustannuksiin. Liitteet IV,468. s. 1384.
26034: L. Vv:aan.
26035: Levisalmi: - Ks. Sillat.
26036: Lääkärit: Ed. Honkasen ym. rah.al. n:o 176 määrä-
26037: Liakanjoki: - Ks. Sillat. Vesiensuojelu. rahan osoittamisesta avustukseksi Pudasjärven kun-
26038: nalle kunnanlääkärin virka-asuntojen rakentamiseen.
26039: Lieksanjoki: - Ks. Sillat. Liitteet IV,346. s. 1231. L. Vv:aan.
26040: - Ks. Puolustuslaitos.
26041: Liha: - Ks. Poronhoito.
26042: LääninhaUitukset: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 81 maa-
26043: Liikenne: Ed. Tikkasen ym. lak.al. n:o 149 laiksi tie- rärahan osoittamisesta tilapäisen henkilökunnan
26044: liikennelain muuttamisesta. Liitteet XI,1.59. s. 1729. palkkaamiseksi suunnittelutehtäviin muiden kuin
26045: L. Kulkv:aan 1867. kehitysalueiden lääninhallituksiin. Liitteet IV;2.51.
26046: - Ed. Bernerin ym. lak.al. n:o 1.50 laiksi tieliikenne- s. 1122. L. Vv:aan.
26047: lain muuttamisesta. Liitteet XI,160. s. 1731. L.
26048: Kulkv:aan 1901. Lääninverotoimistot: Ed. Knuutin rah.al. n:o 22.5
26049: määrärahan osoittamisesta ylimääräisen apulais-
26050: Liikuntakasvatus: Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 404 tarkastajan toimen perustamiseksi Lapin läänin-
26051: määrärahan osoittamisesta liikunnan lehtorin vir- verotoimistoon. Liitteet IV,39.5. s. 1288. L. Vv:aan.
26052: kojen perustamiseksi yliopistoihin. Liitteet IV ,.574.
26053: s. 1499. L. Vv:aan.
26054: - Ks. Urheilu.
26055: M.
26056: Lohja: - Ks. Teknilliset koulut. Maakunta-arkistot: - Ks. Arkistot.
26057: Loimaa: - Ks. Virastot.
26058: Maakuntakirjastot: - Ks. Kirjastot.
26059: Lokalahti: - Ks. Lossit.
26060: Maamieskoulut: Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 199
26061: Lossit: Ed. E. Laineen ym. rah.al. n:o 249 määrärahan määrärahan osoittamisesta maamiesopiston perusta-
26062: osoittamisesta Lokalahden-Kustavin lassiyhteyden mista varten Tarvaalan maatalousoppilaitoksen yh-
26063: parantamiseen Kaitaisten salmessa. Liitteet IV,419. teyteen. Liitteet IV,369. s. 12.57. L. Vv:aan.
26064: s. 132.5. L. Vv:aan. - Ed. Karpolan ym. rah.al. n:o 213 määrärahan osoit-
26065: - Ed. Tallgrenin ym. rah.al. n:o .504 määrärahan tamisesta Koivikon tilalle Kiteelie perustettavan
26066: osoittamisesta odotushuone- ja tavararakennusta var- maamiesopiston suunnittelua varten. Liitteet IV,383.
26067: ten Pärnäsin lassipaikalle Nauvossa. Liitteet IV,674. s. 1276. L. Vv:aan.
26068: s. 1609 ja 1610. L. Vv:aan. - Ed. Saalastin ym. rah.a.l n:o 430 määrärahan osoit-
26069: tamisesta Ylivieskassa olevan Pohjois-Suomen maa-
26070: Loviisa: - Ks. Kaupungit. Oppikoulut. miesopiston maatilan talousrakennusten suunnittelua
26071: varten. Liitteet IV,600. s. 1.529. L. Vv:aan.
26072: Lukukausimaksut: - Ks. Oppikoulut.
26073: Maanhankinta: - Ks. Maantiet. Perusparannukset.
26074: Luonnonsuojelu: Ed. Bernerin rah.al. n:o 103 maara-
26075: rahan osoittamisesta luonnonsuojelun kannalta tär- Maaninka: - Ks. Oppikoulut.
26076: keiden Pyhtään Kananiemensuon ja Munasuon osta-
26077: miseksi valtiolle. Liitteet IV;273. s. 1148. L. Maankäyttölainat: - Ks. Maankäyttölaki.
26078: Vv:aan.
26079: - Ed. Mäkisen ym. rah.al. n:o 339 määrärahan osoit- Maankäyttölaki: Ed. Vilmio ym. lak.al. n:o 140 laeiksi
26080: tamisesta Suomen Luonnonsuojeluyhdistys r.y:n maankäyttölain ja eräiden siihen liittyvien lakien
26081: toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,.509. s. 1430. L. muuttamisesta. Liitteet IX,64. s. 171.5. L. Mtv:aan
26082: Vv:aan. 10.52.
26083: 2 E 14/69
26084: 10 Asialuettelo 1968.
26085:
26086: Maanmittaus: Ed. Savelan ym. rah.al. n:o 467 koro- - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 141 määrärahan
26087: tetun määrärahan osoittamisesta tilapäisten tomu- osoittamisesta Väylänvarren tien peruskorjaukseen
26088: henkilöiden palkkaamiseksi maanmittaustoimistoihin. Pellon ja Kolarin kunnissa. Liitteet IV,311. s. 1192.
26089: Liitteet IV,637. s. 1570. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26090: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 144 määrärahan
26091: Maanparannus: - Ks. Ojitus. osoittamisesta Pessalompolon--Sirkkakosken tie-
26092: suunnitelman tekemiseen. Liitteet IV,314. s. 1195.
26093: Maantiet: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 85 määrärahan L. Vv:aan.
26094: osoittamisesta Kärkkäälän-Kivisalmen maantien - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 149 määrärahan
26095: rakentamiseen Konneveden kunnassa. Liitteet osoittamisesta Nuotiorannan-Portimojärven tie-
26096: IV,255. s. 1127. L. Vv:aan. suunnan tutkimiseen. Liitteet IV,319. s. 1200.
26097: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 86 määrärahan osoit- L. Vv:aan.
26098: tamisesta Multian-Uuraisten maantien parantami- - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 150 määrärahan
26099: seen ValkoJanmäen ja Purstomäen kohdalla. Liitteet osoittamisesta Kantomaanpään-Raanujärven tien
26100: IV ,256. s. 1128. L. Vv:aan. perusparannussuunnitelman tekoon Ylitomiolla.
26101: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 90 määrärahan osoit- Liitteet IV,320. s. 1201. L. Vv:aan.
26102: tamisesta tiesuunnan tutkimiseksi valtatie 16:sta - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 151 korotetun
26103: Isonkyrön Orismalan kohdalta Koskenkarvan- määrärahan osoittamisesta maankäyttölain ja maan-
26104: Koskimäen tiehen. Liitteet IV,260. s. 1133. L. hankintalain toimeenpanon yhteydessä rakennetta-
26105: Vv:aan. via yleisiä teitä varten. Liitteet IV,321. s. 1202.
26106: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 92 määrärahan osoit- L. Vv:aan.
26107: tamisesta Peräseinäjoen kirkolta Luomankylän ja - Ed. Hasun ym. rah.al. n:o 158 määrärahan osoit-
26108: Juupakylän kautta Alavuden Sulkavan kylään joh- tamisesta Alaportin-Kaipiaisten tien parantamiseen.
26109: tavan tien suunnan tutkimista varten. Liitteet Liitteet IV,328. s. 1210. L. Vv:aan.
26110: IV,262. s. 1135. L. Vv:aan. - Ed. Hasun ym. rah.al. n:o 159 määrärahan osoit-
26111: - Ed. Backlundin rah.al. n:o 96 määrärahan osoit- tamisesta Kouvolan-Heinolan maantien rakentami-
26112: tamisesta Korsnäsin-Teuvan tienrakennuksen jat- seen. Liitteet IV,329. s. 1211. L. Vv:aan.
26113: kamista varten. Liitteet IV,266. s. 1139 ja 1140. - Ed. Hasun ym. rah.al. n:o 160 määrärahan osoit-
26114: L. Vv:aan. tamisesta Miehikkälän-Vehkalahden--Sippolan-
26115: - Ed. Eskmanin ym. rah.al. n:o 109 määrärahan Kouvolan tiesuunnan tutkimista varten. Liitteet
26116: osoittamisesta Mommolan eritasoristeyksen rakenta- IV,330. s. 1212. L. Vv:aan.
26117: miseen. Liitteet IV,279. s. 1154. L. Vv:aan. - Ed. Hykkäälän ym. rah.al. n:o 185 määrärahan
26118: osoittamisesta Kouvolan-Heinolan maantien raken-
26119: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 113 määrärahan nustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,355. s. 1240.
26120: osoittamisesta Kittilän-Kaukosen tieosan uudel- L. Vv:aan.
26121: leenrakentamiseen. Liitteet IV,283. s. 1158. L. - Ed. Häkkisen ym. rah.al. n:o 191 määrärahan
26122: Vv:aan. osoittamisesta Sorsakosken-Varkauden maantien
26123: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 115 määrärahan rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,361.
26124: osoittamisesta Puljun-Nunnasen tien rakentami- s. 1248. L. Vv:aan.
26125: seen. Liitteet IV ,285. s. 1160. L. Vv:aan. - Ed. Häkkisen ym. rah.al. n:o 192 määrärahan
26126: - Ed. Granvikin ym. rah.al. n:o 122 määrärahan osoittamisesta Iisalmen - Nurmeksen maantien
26127: osoittamisesta töiden aloittamista varten Kruunu- parannustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,362.
26128: pyyn-Merijärven tiellä. Liitteet IV,292. s. 1170 ja s. 1249. L. Vv:aan.
26129: 1171. L. Vv:aan. - Ed. Häkkisen ym. rah.al. n:o 193 määrärahan
26130: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 133 määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 rakentamiseksi moot-
26131: osoittamisesta Saukkoriipin-Konttajärven maantien toritieksi välillä Puijonrinne-Särkilahti Kuopion
26132: parannustöitä varten. Liitteet IV,303. s. 1184. L. kaupungissa. Liitteet IV,363. s. 1250. L. Vv:aan.
26133: Vv:aan. - Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 195 määrärahan
26134: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 134 määrärahan osoittamisesta entisen nelostien rakentamisesta
26135: osoittamisesta Puljun-Nunnasen tien rakentamista välillä Tommola-Taulu. Liitteet IV,365. s. 1252.
26136: varten. Liitteet IV ,304. s. 1185. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26137: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 135 määrärahan - Ed. Kaasalaisen ym. rah.al. n:o 203 määrärahan
26138: osoittamisesta tiesuunnan tutkimiseksi Muonion osoittamisesta Hyrkin-Vammalan maantien paran-
26139: kunnan Muotkavaarasta Tiurajärvelle. Liitteet tamiseen Hyrkin-Tuomiston tieosuudella. Liitteet
26140: IV,305. s. 1186. L. Vv:aan. IV,373. s. 1265. L. Vv:aan.
26141: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 137 määrärahan - Ed. Kantolan ym. rah.al. n:o 210 määrärahan
26142: osoittamisesta Nuotiorannan-Martimon maantien osoittamisesta Kolmperän-Salakosken maantieosuu-
26143: peruskorjauksen suorittamiseksi Ylitornion kun- den kestopäällystämiseksi. Liitteet IV,380. s. 1273
26144: nassa. Liitteet IV,307. s. 1188. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26145: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 138 määrärahan - Ed. Karpolan ym. rah.al. n:o 212 määrärahan
26146: osoittamisesta Muurolan-Mellajärven-Aavasaksan osoittamisesta Rasivaaran-Tolosenmäen maantien
26147: maantien parannustutkimusta varten. Liitteet rakentamista varten. Liitteet IV,382. s. 1275. L.
26148: IV,308. s. 1189. L. Vv:aan. Vv:aan.
26149: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 139 määrärahan - Ed. Karpolan ym. rah.al. n:o 214 määrärahan
26150: osoittamisesta Nunnasen-Lisman-Repojoen tie- osoittamisesta Tohmajärven kaava-alueen pääteiden
26151: suunnan tutkimuksen loppuun suorittamista varten. rakentamista varten. Liitteet IV,384. s. 1277.
26152: Liitteet IV,309. s. 1190. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26153: Asialuettelo 1968. 11
26154:
26155: - Ed. Kiviahon ym. rah.al n:o 219 määrärahan - Ed. Mäkelän ym. rah.al. n:o 323 määrärahan osoit·
26156: osoittamisesta uusien maanteiden rakentamisen tamisesta Rauman-Lauttakylän maantien paranta-
26157: aloittamiseen Vaasan läänissä. Liitteet IV,389. miseksi ja kestopäällystämiseksi osuudella Ehtamo
26158: s. 1282. L. Vv:aan. -Raijala. Liitteet IV,493. s. 1414. L. Vv:aan.
26159: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 220 määrärahan - Ed. Mäen ym. rah.al. n:9 327 määrärahan osoitta-
26160: osoittamisesta Ähtärin-Töysän-Alavuden maan- misesta varsinaisen valtatien n:o 4:n parantami·
26161: tien rakentamiseen. Liitteet IV,390. s. 1283. L. seen. Liitteet IV,497. s. 1418. L. Vv:aan.
26162: Vv:aan.
26163: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 221 määrärahan - Ed. Männistön ym. rah.al. n:o 345 määrärahan
26164: osoittamisesta Alajärven ohikulkutien rakentami- osoittamisesta valtatie 5:n rakentamiseksi moottori-
26165: seksi. Liitteet IV,391. s. 1284. L. Vv:aan. tieksi välillä Vuorela-Siilinjärvi. Liitteet IV,515.
26166: - Ed. Knuutin rah.al. n:o 224 määrärahan osoittami· s. 1438. L. Vv:aan.
26167: sesta alikulkusillan suunnitteluun Laurilan-Ruotta- - Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 354 määrärahan osoit·
26168: lan tieosuudella. Liitteet IV,394. s. 1287. L. tamisesta Säämingin saaristotien suunnittelun lop-
26169: Vv:aan. puunsaattamista varten. Liitteet IV,524. s. 1448.
26170: - Ed. A. Koskisen ym. rah.al. n:o 232 määrärahan L. Vv:aan.
26171: osoittamisesta Multian-Pylkönmäen-Karstulan ,.... Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 356 määrärahan osoit·
26172: maantien rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet tamisesta Rummukkalan-Heinäveden-Sapun tie-
26173: IV,402. s. 1297. L. Vv:aan. osuuden parannustöihin. Liitteet IV,526. s. 1450.
26174: - Ed. L. Koskisen ym. rah.al. n:o 235 määrärahan L. Vv:aan.
26175: osoittamisesta Virmutjoen-Vekaran maantien ra- - Ed. Niinikosken ym. rah.al. n:o 358 korotetun
26176: kentamiseen. Liitteet IV,405. s. 1300. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta maankäyttölain ja maan·
26177: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 246 määrärahan osoit· hankintalain toimeenpanen yhteydessä rakennettavia
26178: tamisesta Honkalahden maantien parantamiseksi yleisiä teitä varten. Liitteet IV,528. s. 1452. L.
26179: sekä sen ja valtatie 6:n risteyksen rakentamiseksi Vv:aan.
26180: eri tasoon. :Liitteet IV,416. s. 1321. L. Vv:aan. - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 380 määrärahan
26181: - Ed. Landströmin rah.al. n:o 254 määrärahan osoit- osoittamisesta maantien rakentamiseksi välillä Halo-
26182: tamisesta Honkajoen-Kankaanpään-Kiikan tien lanmäki-Tervo. Liitteet IV,550. s. 1474. L.
26183: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,424. s. Vv:aan.
26184: 1330. L. Vv:aan.
26185: - Ed. Landströmin ym. rah.al. n:o 256 määrärahan - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 396 määrärahan osoit-
26186: osoittamisesta Perin-Mäntyluodon pikatien leven- tamisesta tienrakennustyön aloittamiseen Parkanon
26187: tämiseksi nelikaistaiseksi. Liitteet IV,426. s. 1332. ja Kihniön kunnissa osuudella Rakennus-Kihniö.
26188: L. Vv:aan. Liitteet IV,566. s. 1490. L. Vv:aan.
26189: - Ed. Landströmin rah.al. n:o 258 määrärahan osoit- - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 397 määrärahan osoit-
26190: tamisesta Noormarkun-Lassilan-Riihon-Susi- tamisesta Kankaanpään-Honkajoen maantien perus-
26191: kosken tien rakentamiseksi. Liitteet IV,428. s. 1334. korjaustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,567. s. 1491.
26192: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26193: - Ed. Landströmin rah.al. n:o 260 määrärahan osoit- ~ Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 422 määrärahan osoit·
26194: tamisesta Turun-Tampereen ja Porin-Helsingin tamisesta Vesannon-Tervon maantien parannustöi-
26195: valtateiden eritasoristeyksen rakentamiseksi Lautta· den aloittamiseksi osuudella Vesanto-Hautomäki.
26196: kylässä. Liitteet IV,430. s. 1337. L. Vv:aan. Liitteet IV,592. s. 1521. L. Vv:aan.
26197: - Ed. Landströmin rah.al. n:o 262 määrärahan osoit- - Ed. E. Räsäsen rah.al. n:o 423 määrärahan osoit·
26198: tamisesta Pomarkun-Noormarkun-Lampaluodon tamisesta maantien rakennustöiden jatkamiseksi Ter-
26199: maantien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet von Hautomäen ja Vesannon välillä. Liitteet IV,
26200: IV,432. s. 1339. L. Vv:aan. 593. s. 1522. L. Vv:aan.
26201: - Ed. Landströmin rah.al. n:o 265 määrärahan osoit- - Ed. Saarron rah.al. n:o 434 määrärahan osoittami-
26202: tamisesta Porin-Friitalan maantien rakennustöiden sesta Helsingin ohikulkutien tärkeimpien risteysten
26203: aloittamiseksi. Liitteet IV,435. s. 1342. L. Vv:aan. muuttamiseksi eritasoliittymiksi. Liitteet IV,604. s.
26204: - Ed. Landströmin rah.al. n:o 268 määrärahan osoit- 1533. L. Vv:aan.
26205: tamisesta Kankaanpään-Vammalan tien rakennus- - Ed. Saimon ym. rah.al. n:o 435 määrärahan osoit·
26206: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,438. s. 1345. L. tamisesta Lievestuoreen-Kangasniemen tien raken-
26207: Vv:aan. tamista varten. Liitteet IV,605. s. 1534. L. Vv:aan.
26208: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 270 määrärahan - Ed. Saimon ym. rah.al. n:o 438 määrärahan osoit-
26209: osoittamisesta Keitelepohjan-Viitajärven tien kor- tamisesta kantatien n:o 69 korjaamiseksi välillä
26210: jaustöitä varten. Liitteet IV,440. s. 1347. L. Kärkkäälä-Kivisalmi. Liitteet IV,608. s. 1537. L.
26211: Vv:aan. Vv:aan.
26212: - Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o 284 määrärahan - Ed. Saimon ym. rah.al. n:o 439 määrärahan osoit-
26213: ·osoittamisesta Pietarsaaren satamaan johtavan maan- tamisesta Yltiänmäen-Ahtaansalmen maantien ra-
26214: tien tutkimista ja suunnittelua varten. Liitteet kentamiseksi Keuruun kunnassa. Liitteet IV,609. s.
26215: IV,454. s. 1367 ja 1368. L. Vv:aan. 1538. L. Vv:aan.
26216: - Ed. Linkolan rah.al. n:o 287 määrärahan osoitta- - Ed. Salaman ym. rah.al. n:o 441 määrärahan osoit·
26217: misesta Kotkan pohjoisen sisääntulotien rakennus- tamisesta Jämsänkosken-Jämsän maantien rakenta·
26218: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,457. s. 1373. L. miseen. Liitteet IV,611. s. 1540. L. Vv:aan.
26219: Vv:aan. - Ed. E. Salon ym. rah.al. n:o 444 määrärahan osoit·
26220: - Ed. Mannisen ym. rah.al. n:o 308 määrärahan tamisesta Hämeenlinnan-Vermasvuoren maantien
26221: osoittamisesta Varkauden-Sorsakosken maantien parannustöiden jatkamiseen. Liitteet IV,614. s.
26222: rakentamiseen. Liitteet IV,478. s. 1394. L. Vv:aan. 1544. L. Vv:aan.
26223: 12 Asialuettelo i968.
26224:
26225: - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 446 määrärahan osoit- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 553 korotetun maara-
26226: tamisesta Nunnasen-Puljun maantien rakennustyön rahan osoittamisesta paikallisteiksi otettavien kun-
26227: aloittamiseen. Liitteet IV,616. s. 1546. L. Vv:aan. nan- ja kyläteiden kuntoonpanoon. Liitteet IV,723.
26228: - Ed. T. Salon rah.al. n:o 447 määrärahan osoitta- s. 1662. L. Vv:aan.
26229: misesta Riutulan-Angelin maantien rakentamiseen. - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 563 korotetun määrä-
26230: Liitteet IV,617. s. 1547. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta maankäyttölain ja maanhan-
26231: - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 449 määrärahan osoit- kintalain toimeenpanen yhteydessä rakennettujen
26232: tamisesta Nunnasen-Repojoen tien rakennustyön keskeneräisten teiden rakennustyön jatkamiseen.
26233: aloittamiseen. Liitteet IV,619. s. 1549. L. Vv:aan. Liitteet IV,733. s. 1674. L. Vv:aan.
26234: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 572 määrärahan
26235: - Ed. T. Salon yin. rah.al. n:o 457 määrärahan osoit- osoittamisesta Nokian tasoylikäytävän rakentami-
26236: tamisesta Palojoensuun-Hetan-Peltovuoman tien seksi eritasokäytäväksi. Liitteet IV,742. s. 1683.
26237: perusparannustöihin. Liitteet IV,627. s. 1559. L. L. Vv:aan.
26238: Vv:aan. - Ed. Voiorisen ym. rah.al. n:o 574 määrärahan osoit-
26239: - Ed. Savelan ym. rah.al. n:o 468 määrärahan osoit- tamisesta Ilomantsin-Möhkön maantiellä olevan
26240: tamisesta Söyringin-Karvalan maantien parantami- Myllypuron mäen tienparannustöitä varten. Liitteet
26241: seksi Lappajärven kunnassa. Liitteet IV,638. s. IV,744. s. 1685. L. Vv:aan.
26242: 1571. L. Vv:aan. - Ks. Asutustiet. Kuivatustyöt. Kunnat. Moottoritiet.
26243: - Ed. Savelan ym. rah.al. n:o 469 määrärahan osoit- Paikallistiet. Perusparannukset. Polkutiet. Yksityiset
26244: tamisesta Alajärven kirkonkylän-Levijoen maantien tiet.
26245: parannustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,639. s.
26246: 1572. L. Vv:aan. Maanviljelys: - Ks. Koetoiminta.
26247: - Ed. Sillantauksen ym. rah.al. n:o 473 määrärahan
26248: osoittamisesta Säynätsalon ja Muuramen välisen tie- Maanviljelysinsinööripiirit: Ed. Kiviahon ym. rah.al.
26249: yhteyden rakentamisen aloittamiseen. Liitteet IV, n:o 222 määrärahan osoittamisesta työkoneiden ja
26250: 643. s. 1576. L. Vv:aan. kuljetuskaluston hankkimiseen maanviljelysinsinööri-
26251: - Ed. Sinisalon rah.al. n:o 482 määrärahan osoittami- piireille. Liitteet IV,392. s. 1285. L. Vv:aan.
26252: sesta Kouvolan-Heinolan maantien rakennustöiden - Ed. Mäkisen ym. rah.al. n:o 340 määrärahan osoit-
26253: aloittamiseksi. Liitteet IV,652. s. 1586. L. Vv:aan. tamisesta maanviljelysinsinööripiirien rakennusmesta-
26254: - Ed. Sinisalon rah.al. n:o 483 määrärahan osoittami- rien virkojen ja toimien säilyttämiseksi. Liitteet
26255: sesta Honkalahden maantien parantamiseksi sekä IV,510. s. 1432. L. Vv:aan.
26256: sen ja valtatie 6:n risteyksen rakentamiseksi eri
26257: tasoon. Liitteet IV,653. s. 1587. L. Vv:aan. Maaperäkartoitus: Ed. Saalastin ym. rah.al. n:o 429
26258: - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o 485 määrärahan korotetun määrärahan osoittamisesta maaperäkart-
26259: osoittamisesta Joutsenossa olevan Honkalahden tien tojen ja niiden selostusjulkaisujen painattamiseen.
26260: parannustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,655. s. Liitteet IV,599. s. 1528. L. Vv:aan.
26261: 1589. L. Vv:aan.
26262: - Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 488 määrärahan osoit- Maatalous: Ed. H. Linnan ym. rah.al. n:o 290 määrä-
26263: tamisesta Virtaniemen-Elletjärven tien rakennus- rahan osoittamisesta maatalouden perustuoton perus-
26264: työn aloittamiseen Inarissa. Liitteet IV,658. s. 1592. pääomaksi Pohjois- ja Itä-Suomessa käytettäväksi.
26265: L. Vv:aan. Liitteet IV,460. s. 1376. L. Vv:aan.
26266: - Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 489 määrärahan osoit-
26267: tamisesta maantien rakentamiseksi Vanttauskosken Maatalouskemiallinen laitos: - Ks. Hajasijoitus.
26268: voimalaitokselta Juotakseen. Liitteet IV,659. s.
26269: 1593. L. Vv:aan. Maatalouskoulut: - Ks. Turkistarhaus.
26270: - Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 490 määrärahan osoit-
26271: tamisesta maantien rakentamiseen Kittilän Puljusta Maataloustulo: Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 379 ko-
26272: Enontekiön Nunnaseen. Liitteet IV,660. s. 1594. rotetun määrärahan osoittamisesta pinta-alatisien
26273: L. Vv:aan. maksamiseen. Liitteet IV,549. s. 1473. L. Vv:aan.
26274: - Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 492 määrärahan osoit-
26275: tamisesta Hanhimaan-Lintulan maantien rakennus- Maatilatalous: Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 156 ko-
26276: työn aloittamiseen Kittilässä. Liitteet IV,662. s. rotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maatila-
26277: 1596. L. Vv:aan. talouden kehittämisrahastoon. Liitteet IV,326. s.
26278: -Ed. Tammisen ym. rah.al. n:o 508 määrärahan 1207. L. Vv:aan.
26279: osoittamisesta Mallasveden yli johtavan Valkeakos- - Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 315 korotetun määrä-
26280: ken-Pälkäneen maantien rakennustöiden aloittami- rahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
26281: seksi. Liitteet IV,678. s. 1616. L. Vv:aan. tämisrahastoon !ainoiksi pienviljelijöille. Liitteet
26282: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 517 määrärahan osoit- IV,485. s. 1405. L. Vv:aan.
26283: tamisesta Alajärven kirkonkylän ohitusteiden raken- - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 382 korotetun mää-
26284: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,687. s. 1625. rärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke-
26285: L. Vv:aan. hittämisrahastoon. Liitteet IV,552. s. 1476. L.
26286: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 520 määrärahan osoit- Vv:aan.
26287: tamisesta Ähtärin-Töysän-Alavuden maantien pa- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 537 korotetun määrä-
26288: rannustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,690. s. 1628. rahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit·
26289: L. Vv:aan. tämisrahastoon. Liitteet IV,707. s. 1646. L. Vv:aan.
26290: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 552 korotetun määrä- - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 564 korotetun määrä-
26291: rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden tekemi- rahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit·
26292: seen. Liitteet IV,722. s. 1661. L. Vv:aan. tämisrahastoon. Liitteet IV,734. s. 1675. L. Vv:aan.
26293: Asialuettelo 1968. 13
26294:
26295: Maitotalouskoelaitos: Ed. Salorannan ym. rah.al. n:o Metsänparannus: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 428 ko-
26296: 463 määrärahan osoittamisesta valtion maitotalous- rotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
26297: koelaitoksen meijerin peruskorjaustöiden aloittami- !ainoiksi metsänparannustöihin. Liitteet IV,598. s.
26298: seen. Liitteet IV,633. s. 1566. L. Vv:aan. 1527. L. Vv:aan.
26299:
26300: Malminetsintä: Ed. Vennamon rah.al. n:o 549 korote- Metsäntutkimuslaitos: Ed. Landströmin rah.al. n:o 259
26301: tun määrärahan osoittamisesta maan uumenissa pii- määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen
26302: levien rikkauksien esille saamiseen. Liitteet IV,719. Pohjois-Satakunnan metsäkoeaseman uudisrakennus-
26303: s. 1658. L. Vv:aan. ten rakentamista varten. Liitteet IV,429. s. 1335.
26304: L. Vv:aan.
26305: Malmiradat: - Ks. Kaivostoiminta. - Ed. Nikkilän ym. rah.al. n:o 361 korotetun määrä-
26306: rahan osoittamisesta metsä- ja puuteknologian tutki-
26307: Markkinointi: - Ks. Pienteollisuus. Vienti. muksiin metsäntutkimuslaitoksessa. Liitteet IV,531.
26308: s. 1455. L. Vv:aan.
26309: Matkailu: Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 154 määrä- - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 395 määrärahan osoit-
26310: tärahan osoittamisesta suunnittelutyötä varten mat- tamisesta metsäntutkimuslaitoksen Pohjois-Satakun-
26311: kailuhotellin rakentamiseksi Aavasaksan vaaralle. nan koeaseman rakennustöiden aloittamiseen. Liit·
26312: Liitteet IV,324. s. 1205. L. Vv:aan. teet IV,565. s. 1489. L. Vv:aan.
26313: - Ed. Paavolan ym. rah.al. n:o 376 määrärahan osoit- Metsätalous: - Ks. Yksityismetsätalous.
26314: tamisesta matkailun edistämiseen. Liitteet IV,546.
26315: s. 1470. L. Vv:aan. Metsäteknologia: - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
26316: - Ed. E. Räsäsen ym. rah.al. n:o 424 määrärahan
26317: osoittamisesta Itä-Suomen käsittävän matkailualan Mikkeli: - Ks. Sairaalat.
26318: yhtiön osakkeiden ostamiseen. Liitteet IV,594. s.
26319: 1523. L. Vv:aan. Moottoriajoneuvovero: Ed. Bernerin ym. lak.al. n:o
26320: 152 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
26321: Matkakustannukset: Ed. Kantolan ym. rah.al. n:o 208 lain muuttamisesta. Liitteet IV,755. s. 1701. L.
26322: määrärahan osoittamisesta oppi- ja ammattikoulu- Vv:aan 2033.
26323: laisten koulumatkakustannusten korvaamiseen. Liit-
26324: teet IV,378. s. 1271. L. Vv:aan. Moottoripyörät: - Ks. Moottoriajoneuvovero.
26325: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 272 määrärahan Moottoritiet: Ed. Linkolan rah.al. n:o 289 määrärahan
26326: osoittamisesta avustuksiksi kunnille oppivelvollisten osoittamisesta Kyminlinnan-Kotkan moottoritien
26327: oppilaiden kuljetus- ja ruokailukustannuksiin. Liit· rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,459. s.
26328: teet IV,442. s. 1349. L. Vv:aan. 1375. L. Vv:aan.
26329: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 421 määrärahan osoit-
26330: Meijerit: - Ks. Maitotalouskoelaitos. tamisesta Kuopion eteläisen moottoritien rakennus-
26331: töiden aloittamiseksi välillä Jynkkä-Särkilahti-
26332: Merenkulku: Ed. Gestrinin ym. rah.al. n:o 119 määrä- -Puijonrinne. Liitteet IV,591. s. 1520. L. Vv:aan.
26333: rahan osoittamisesta pientonniston ja kalastusalus- - Ed. Sinisalon rah.al. n:o 480 määrärahan osoitta-
26334: ten hankkimista varten. Liitteet IV,289. s. 1164 misesta Kyminlinnan-Otsolan moottoritien raken-
26335: ja 1165. L. Vv:aan. nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,650. s. 1583.
26336: - Ed. Landströmin ym. rah.al. n:o 266 määrärahan L. Vv:aan.
26337: osoittamisesta talvimerenkulun turvaamiseksi Porin - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 570 määrärahan
26338: satamaan. Liitteet IV,436. s. 1343. L. Vv:aan. osoittamisesta moottoritien rakennustöiden aloitta·
26339: miseksi Tampereen kaupungissa osuudella Villilä-
26340: Merikoulut: Ed. Bernerin rah.al. n:o 104 määrärahan Rahola-Pispala. Liitteet IV,740. s. 1681. L.
26341: osoittamisesta Kotkan merenkulku- ja merimiesam- Vv:aan.
26342: mattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet - Ks. Maantiet.
26343: IV,274. s. 1149. L. Vv:aan.
26344: - Ed. Mäkelän ym. rah.al. n:o 320 korotetun määrä- Muistomerkit: Ed. 0. Laineen ym. rah.al. n:o 253
26345: rahan osoittamisesta Rauman merenkulkukoulun ka- määrärahan osoittamisesta avustukseksi kansalaisso-
26346: luston, opetusvälineistön ja koneiston täydentämistä dan valtakunnallisen muistomerkin pystyttämistä
26347: varten. Liitteet IV,490. s. 1410. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,423. s. 1329. L. Vv:aan.
26348: Munasuo: - Ks. Luonnonsuojelu.
26349: Merimieskoulut: Ed. Helistenin ym. rah.al. n:o 169
26350: määrärahan osoittamisesta kaluston, koneistojen ja Musiikki: Ed. Honkosen rah.al. n:o 179 korotetun
26351: opetusvälineiden hankkimiseen valtion merimiesam- määrärahan osoittamisesta musiikkioppilaitosten toi-
26352: mattikoululle. Liitteet IV,339. s. 1223. L. Vv:aan. minnan tukemiseen. Liitteet IV,349. s. 1234. L.
26353: - Ed. Procopen ym. rah.al. n:o 412 määrärahan osoit- Vv:aan.
26354: tamisesta Hangon merimiesammattikoulun suunnit-
26355: telua varten. Liitteet IV,582. s. 1507 ja 1508. L. Mustasaari: - Ks. Turkistarhaus.
26356: Vv:aan.
26357: - Ks. Merikoulut. Myyntinåyttelyt: - Ks. Kotiteollisuus.
26358: Metsänhoito: - Ks. Metsänparannus. Mäntsälä: - Ks. Virastot.
26359: 14 Asialuettelo 1968.
26360:
26361: Mänttä: - Ks. Ammatinvalinta. Opintolainat: Ed. Sillantauksen ym. Iak.al. n:o 141
26362: laiksi korkeakouluissa j.a eräissä muissa oppilaitok-
26363: MäntyluQto: - Ks. Satamat. sissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen val-
26364: tiontakauksesta ja korkotuesta. Liitteet VIII,71. s.
26365: 1705. L. Siv:aan 1481.
26366: - Ed. T. Salon ym. lak.al. n:o 142 laiksi korkeakou-
26367: N. luissa j.a eräissä muissa oppilaitoksissa opiskelevien
26368: henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta ja
26369: Naiset: - Ks. Vankeinhoito. korkotuesta. Liitteet VIII,72. s. 1707. L. Siv:aan
26370: 1481.
26371: Naispoliisit: - Ks. Poliisi. - Ed. Uusitalon ym. lak.al. n:o 148 laiksi eräissä
26372: ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa opiskelevien
26373: Nauvo: - Ks. Lossit. henkilöiden opintolainojen valtiontaka:uksesta. Liit-
26374: Neuvolat: - Ks. Kasvatusneuvolat. teet VIII,73. s. 1708. L. Siv:aan 1867.
26375: - Ed. T. Salon ym. lak.al. n:o 151 laiksi eräissä
26376: Neuvontatoiminta: - Ks. Lammastalous. ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa opiskelevien
26377: henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta. Liit-
26378: Nuoriso: - Ks. Raittiustyö. Vankeinhoito. teet VIII,74. s. 1710. L. Siv:aan 1902.
26379:
26380: Närpiö: - Ks. Satamat. Opintorahastot: Ed. af Heurlinin ym. rah.al. n:o 170
26381: määrärahan osoittamisesta Paasikiven nimeä kanta-
26382: Näyttämötaide: Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 384 mää- van opintorahaston perustamiseksi opinto- ja tutki-
26383: rärahan osoittamisesta alueteatteritoiminnan aloitta- mustoimintaa varten. Liitteet IV,340. s. 1224. L.
26384: misen tukemiseen. Liitteet IV,554. s. 1478. L. Vv:aan.
26385: Vv:aan.
26386: Opiskelijat: - Ks. Lastenhoito.
26387: Opiskelu: - Ks. Kirjeopiskelu.
26388: 0.
26389: Oppikirjat: - Ks. Oppikoulut.
26390: Ohikulkutiet: - Ks. Maantiet.
26391: Oppikoulut: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 83 korotetun
26392: Ojitus: Ed. Haukipuron ym. rah.al. n:o 162 maara- määrärahan osoittamisesta vähävaraisille oppilaille
26393: rahan osoittamisesta pienvaltaojien kaivamisesta suo- annettavien kirjojen hankkimista varten yksityisop-
26394: ritettavia palkkioita varten. Liitteet IV,332. s. 1214. pikouluissa. Liitteet IV,253. s. 1124. L. Vv:aan.
26395: L. Vv:aan. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 84 korotetun määrä-
26396: - Ed. Haukipuron ym. rah.al. n:o 167 määrärahan rahan osoittamisesta vaikeassa taloudellisessa ase-
26397: osoittamisesta salaojitusavustuksiin. Liitteet IV,337. massa olevien yksityisten oppikoulujen velkojen
26398: s. 1219. L. Vv:aan. kuoletoksiin annettavia ylimääräisiä valtionavustuk-
26399: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 217 määrärahan osoit- sia varten. Liitteet IV,254. s. 1125. L. Vv:aan.
26400: tamisesta pienvaltaojien kaivamisesta suoritettaviin - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 87 määrärahan osoitta·
26401: palkkioihin. Liitteet IV,387. s. 1280. L. Vv:aan. misesta valtion iltaoppikoulun perustamiseksi Seinä-
26402: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 539 määrärahan osoitta- joelle. Liitteet IV,257. s. 1129. L. Vv:aan.
26403: misesta pienvaltaojien kaivamista, viljelysteiden ra- - Ed. Gröndahlin ym. rah.al. n:o 125 määrärahan
26404: kentamista ja maanparannusaineiden ajoa varten. osoittamisesta Vähärauman yhteislyseon rakennus-
26405: Liitteet IV,709. s. 1648. L. Vv:aan. töiden aloittamista varten. Liitteet IV,295. s. 1176.
26406: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 540 määrärahan osoitta- L. Vv:aan.
26407: misesta avustuksina salaojitukseen. Liitteet IV,710. - Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 183 määrärahan
26408: s. 1649. L. Vv:aan. osoittamisesta yksityisoppikoulujen lukukausimaksu-
26409: jen alentamiseen. Liitteet IV,353. s. 1238. L.
26410: Omaisten päivät: Ed. Sileäkankaan ym. rah.al. n:o 471 Vv:aan.
26411: määrärahan osoittamisesta Omaisten päivien meno- - Ed. Häggblomin ym. rah.al. n:o .187 korotetun
26412: jen peittämiseksi. Liitteet IV,641. s. 1574. L. määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi valtion-
26413: Vv:aan avuiksi yksityisille oppikouluille. Liitteet IV,357.
26414: s. 1242 ja 1243. L. Vv:aan.
26415: Omakotitalot: - Ks. Asuntolainat. - Ed. Häkkisen ym. rah.al. n:o 190 määrärahan
26416: osoittamisesta Suonenjoen yhteislyseon uuden ra-
26417: Omistusasunnot: - Ks. Asuntolainat. kennuksen suunnittelua varten. Liitteet IV,360.
26418: Opetusministeriö: Ed. E. Laineen ym. rah.al. n:o 251 s. 1247. L. Vv:aan.
26419: määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palk- - Ed. Häkkisen ym. rah.al. n:o 194 määrärahan osoit-
26420: kaamiseksi opetusministeriön taidetoimistoon. Liit- tamisesta Maaningan oppikoulun rakennustöitä var-
26421: teet IV,421. s. 1327. L. Vv:aan. ten. Liitteet IV,364. s. 1251. L. Vv:aan.
26422: - Ed. Kinnusen ym. rah.al. n:o 215 määrärahan osoit-
26423: Opetusvälineet: - Ks. Merikoulut. Merimieskoulut. tamisesta Satoisten yhteislyseon rakennusti:)iden
26424: Oppikoulut. aloittamiseen. Liitteet IV,385. s. 1278. L. Vv:aan.
26425: Asialuettelo 1968. 15
26426:
26427: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 239 määrärahan osoit. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 403 määrärahan osoit-
26428: tamisesta Lovisa svenska samlyceum nimisen kou- tamisesta Kalmarin-Sapran paikallistien rakentami·
26429: lun uudis- ja lisärakennuksen piirustuksia varten. sen aloittamiseksi. Liitteet IV,573. s. 1498. L.
26430: Liitteet IV,409. s. 1307 ja 1308. L. Vv:aan. Vv:aan.
26431: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 243 korotetun määrä- - Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 500 määrärahan osoit-
26432: rahan osoittamisesta valtion oppikoulujen opetus- tamisesta avustukseksi Ylitornion kunnalle kirkon-
26433: välineistöjä ja kirjastoja varten. Liitteet IV,413. kylän paikallistien parannustöiden aloittamiseen.
26434: s. 1315 ja 1316. L. Vv:aan. Liitteet IV,670. s. 1604. L. Vv:aan.
26435: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 244 korotetun määrä- Paikoitustalot: Ed. E. Laineen ym. rah.al. n:o 250
26436: rahan osoittamisesta ylimääräisiksi valtionavuiksi yk- määrärahan osoittamisesta paikoitustalon rakentami-
26437: sityisille oppikouluille. Liitteet IV,414. s. 1317 ja
26438: 1318. L. Vv:aan. seksi Turussa sijaitsevan valtion virastotalon yhtey-
26439: teen. Liitteet IV,420. s. 1326. L. Vv:aan.
26440: - Ed. Landsttömin ym. rah.al. n:o 263 määrärahan
26441: osoittamisesta Vähärauman yhteiskoulun rakennus- Painatuskustannukset: - Ks. Väitöskirjat.
26442: töiden aloittamiseen. Liitteet IV,433. s. 1340. L.
26443: Vv:aan. Pakkolunastus: - Ks. Kunnat.
26444: - Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o 279 määrärahan Palkkatulot: - Ks. Veronhuojennukset.
26445: osoittamisesta Pietarsaaren yhteislyseon lehtorinvir-
26446: kojen lukumäärän lisäämiseksi. Liitteet IV,449. s. Papisto: - Ks. Vankeinhoito.
26447: 1357 ja 1358. L. Vv:aan.
26448: - Ed. Sillantauksen ym. rah.al. n:o 474 korotetun Parainen: - Ks. Tulli.
26449: määrärahan osoittamisesta postisäästöpankista yksi- Pello: - Ks. Puutavara.
26450: tyisoppikouluille annettavien rakennuslainojen kor-
26451: kotukea varten. Liitteet IV,644. s. 1577. L. Vv:aan. Perhe-eläke: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 126 määrä-
26452: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 518 määrärahan osoit- rahan osoittamisesta yleisen perhe-eläkkeen voi-
26453: tamisesta yksityisoppikoulujen lukukausimaksujen maansaatta:niseksi tarveharkintaisena. Liitteet IV,
26454: nousun ehkäisemiseen. Liitteet IV,688. s. 1626. 296. s. 1177. L. Vv:aan.
26455: L. Vv:aan. - Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 276 määrärahan osoit-
26456: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 519 määrärahan osoit- tamisesta perhe-eläkkeiden maksamiseen. Liitteet
26457: tamisesta Peräseinäjoen keskikoulun rakennustöiden IV,446. s. 1353. L. Vv:aan.
26458: aloittamista varten. Liitteet IV,689. s. 1627. L. - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 571 määrä-
26459: Vv:aan. rahan osoittamisesta yleisen perhe-eläkkeen toteut-
26460: - Ed. Westerlundin ym. rah.al. n:o 561 määrärahan tamiseksi. Liitteet IV,741. s. 1682. L. Vv:aan.
26461: osoittamisesta Borgå lyceum nimisen koulun lisä- Perhelisät: Ed. Vennamon rah.al. n:o 531 määrärahan
26462: tilojen suunnittelemista varten. Liitteer IV,731. s. osoittamisesta perheiisien korottamiseen. Liitteet
26463: 1671 ja 1672. L. Vv:aan. IV,701. s. 1640. L. Vv:aan.
26464: -Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n:o 566 määrärahan
26465: osoittamisesta Vähärauman yhteislyseon uudisraken- Perkaustyöt: Ed. Hanhitavan ym. tah.al. n:o 145
26466: nuksen rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV, määrärahan osoittamisesta Tengeliönjoen tulvien
26467: 736. s. 1677. L. Vv:aan. aiheuttamien toimenpiteiden suunnitteluun. Liitteet
26468: IV,315. s. 1196. L. Vv:aan.
26469: Oppilasasuntolat: - Ks. Karjatalous. Perushankinnat: - Ks. Puolustuslaitos.
26470: Otimattila: - Ks. Kotitalous. Perusluotto: - Ks. Maatalous.
26471: Otaniemi: - Ks. Ravintolat. Perusparannukset: Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 378
26472: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
26473: maankäyttölain mukaisia perusparannus- ja tientek()o
26474: P. töitä varten. Liitteet IV,548. s. 1472. L. Vv:aan.
26475:
26476: Paasikivi: - Ks. Opintorahastot.
26477: Peräseinäjoki: - Ks. Oppikoulut.
26478: Pielisjärvi: - Ks. Voimalaitokset.
26479: Paikallissairaalat: - Ks. Sairaalat.
26480: Pienteollisuus: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 89 maata-
26481: Paikallistiet: Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 147 mää- rahan osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi
26482: rärahan osoittamisesta Ylitornion kirkonkylän pai- Etelä-Pohjanmaan pienteollisuuden kehittämistä var-
26483: kallistien rakentamiseen. Liitteet IV,317. s. 1198. ten. Liitteet IV,259. s. 1131. L. Vv:aan.
26484: L. Vv:aan. - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 127 määrärahan
26485: - Ed. Lujan ym. rah.al. n:o 301 määrärahan osoitta- osoittamisesta pienteollisuuden pysyvää tuotenäytte-
26486: misesta Laaksolahden-Rajatorpan paikallistien ra- lyä varten. Liitteet IV,297. s. 1178. L. Vv:aan.
26487: kentamiseksi. Liitteet IV,471. s. 1387. L. Vv:aan. - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 128 korotetun
26488: - Ed. Pennasen rah.al. n:o 391 määrärahan osoitta- määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainoja var-
26489: misesta yhdystien rakentamiseksi Pyhäselän kunnan ten. Liitteet IV,298. s. 1179. L; Vv:aan.
26490: Kummun paikallistieltä Joensuun kaupungin Iiksen- - Ed. Haarlan ym. rah.al. n:o 129 korotetun määrä-
26491: vaaran paikallistielle. Liitteet IV,561. s. 1485. L. rahan osoittamisesta !ainoiksi pienteollisuuden edis-
26492: Vv:aan. tämiseen. Liitteet IV,299. s. 1180. L. Vv:aan.
26493: 16 Asialuettelo 1968.
26494:
26495: - Ed. Haukipuron ym. rah.al. n:o 164 korotetun Polttoaineet: Ed. Vennamon rah.al. n:o 543 maara-
26496: määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainoja var- rahan osoittamisesta bensiinitraktoreiden bensiinin
26497: ten. Liitteet IV ,334. s. 1216. L. Vv:aan. hinnan alennuksiin. Liitteet IV,713. s. 1652. L.
26498: - Ed. Niinikosken ym. rah.al. n:o 359 korotetun Vv:aan.
26499: määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainoja var-
26500: ten. Liitteet IV,529. s. 1453. L. Vv:aan. Pori: - Ks. Merenkulku.
26501: - Ed. Niinikosken ym. rah.al. n:o 360 määrärahan
26502: osoittamisesta pienteollisuusyritysten markkinointi- Poronhoito: Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 155 mää-
26503: ohjauksen tehostamiseen. Liitteet IV ,530. s. 1454. rärahan osoittamisesta avustukseksi poropaliskun.
26504: L. Vv:aan. nille poronlihan vientiteurastamoiden rakentami-
26505: - Ed. Tikkasen ym. rah.al. n:o 515 korotetun määrä- sesta ja hankkimisesta aiheutuvien kustannusten
26506: rahan osoittamisesta pienteollisuuslainoja varten. peittämiseen. Liitteet IV,325. s. 1206. L. Vv:aan.
26507: Liitteet IV,685. s. 1623. L. Vv:aan. - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n:o 496 määrärahan
26508: - Ed. Westerlundin ym. rah.al. n:o 560 korotetun osoittamisesta porotalous- ym. tuotteiden jalostus-
26509: määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden edistä- laitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen Rovanie-
26510: mislainoiksi. Liitteet IV,730. s. 1669 ja 1670. L. melle. Liitteet IV,666. s. 1600. L. Vv:aan.
26511: Vv:aan.
26512: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 569 korotetun Porvoo: - Ks. Ammatinvalinta. Laiturit. Oppikoulut.
26513: määrärahan osoittamisesta pienteollisuudelle myön-
26514: nettäviä lainoja varten. Liitteet IV,739. s. 1680. Postilaitos: Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o 282 määrä-
26515: L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Kristiinan postitalon rakennus-
26516: - Ks. Teollisuus. työn aloittamista varten. Liitteet IV,452. s. 1363
26517: ja 1364. L. Vv:aan.
26518: Pientonnisto: - Ks. Merenkulku. - Ed. Pennasen rah.al. n:o 392 määrärahan osoitta-
26519: Pienvaltaojat: - Ks. Ojitus. misesta Joensuun postiautovarikon suunnittelu- ja
26520: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV ,562. s.
26521: Pienviljelys: - Ks. Karjatalous. Maatalous. Rehu. 1486. L. Vv:aan.
26522: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 408 määrärahan osoit-
26523: Pietarsaari: - Ks. Oppikoulut. Tie- ja vesirakennus. tamisesta maalaiskirjeenkantajien kantovuorojen li-
26524: Väylätyöt. säämiseksi syrjäseuduilla. Liitteet IV ,578. s. 1503.
26525: L. Vv:aan.
26526: Pihtipudas: - Ks. Emäntäkoulut. - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n:o 494 korotetun
26527: määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen
26528: Pikatiet: - Ks. Maantiet. talonrakennuksiin. Liitteet IV,664. s. 1598. L.
26529: Vv:aan.
26530: Pinta-alalisä: - Ks. Maataloustulo. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 528 määrärahan osoit-
26531: Pirkanmaa: - Ks. Kirjastot. tamisesta maalaiskirjeenkantajien ansioiden paranta-
26532: miseen. Liitteet IV,698. s. 1637. L. Vv:aan.
26533: Poliisi: Ed. Häikiön ym. rah.al. n:o 188 määrärahan
26534: osoittamisesta eräiden poliisitoimien muuttamiseksi Psykiatria: - Ks. Yliopisto.
26535: viestiohjaajan ja radiosähköttäjän toimiksi. Liitteet
26536: IV,358. s. 1244. L. Vv:aan. Pudasjärvi: - Ks. Lääkärit. Sairaalat.
26537: - Ed. Linkolan rah.al. n:o 288 määrärahan osoitta-
26538: misesta yhden naispoliisin toimen perustamiseksi Pudaskoski: - Ks. Voimalaitokset.
26539: Haminan kaupungin poliisipiiriin. Liitteet IV,458.
26540: s. 1374. L. Vv:aan. Puhelin: Ed. Tammisen ym. rah.al. n:o 507 maara-
26541: - Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 393 määrärahan osoit- rahan osoittamisesta Toijalan puhelinkeskuksen laa-
26542: tamisesta poliisimiesten jatkokoulutuksen järjestä- jennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,677. s. 1615.
26543: mistä varten. Liitteet IV ,563. s. 1487. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26544: - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 445 määrärahan osoit-
26545: tamisesta poliisiradion radiosähköttäjien erityislisiä Puheterapia: - Ks. Yliopisto.
26546: varten. Liitteet IV,615. s. 1545. L. Vv:aan.
26547: Punkasalmi: - Ks. Sillat.
26548: Polkutiet: Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 132 määrä-
26549: rahan osoittamisesta Kuttasen-Kultiman polkutien Puolustuslaitos: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 310
26550: rakentamista varten. Liitteet IV,302. s. 1183. L. määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen teolli-
26551: Vv:aan. suuslaitosten konehankintoja varten. Liitteet IV,
26552: - Ed. Hanhirovan rah.al. n:o 152 määrärahan osoit- 480. s. 1397. L. Vv:aan.
26553: tamisesta polkutien rakentamiseen Näkkälän kylään - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 454 koroterun määrä-
26554: Enontekiöllä. Liitteet IV,322. s. 1203. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta puolustuslaitoksen perushankin-
26555: - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 455 korotetun määrä- toihin. Liitteet IV,624. s. 1554. L. Vv:aan.
26556: rahan osoittamisesta polkuteiden parantamiseen. - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 456 määrärahan osoit-
26557: Liitteet IV,625. s. 1556. L. Vv:aan. tamisesta viiden hammaslääkärin palkkaamiseen
26558: - Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 491 määrärahan osoit- puolustusvoimiin. Liitteet IV,626. s. 1557. L.
26559: tamisesta polkutien rakentamiseen Kittilän Tepas- Vv:aan.
26560: tosta Kurkkioon. Liitteet IV,661. s. 1595. L.
26561: Vv:aan. Puuelementtitalot: - Ks. Rakennustoiminta.
26562: Asialuettelo 1%8. 17
26563:
26564: Puunjalostusteollisuus: Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 497 Rantsila: - Ks. Kunnat.
26565: määrärahan osoittamisesta Kemijärvi Oy:n osakkei-
26566: den lunastamiseen. Liitteet IV,667. s. 1601. L. Ratapihat: - Ks. Rautatiet.
26567: Vv:aan.
26568: Rauhantyö: Ed. Perheentuvan ym. rah.al. n:o 399 ko-
26569: Puutarhat: Ed. Hasun ym. rah.al. n:o 157 määrärahan rotetun määrärahan osoittamisesta rauhantyön tuke-
26570: osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi puutar- miseen. Liitteet IV,569. s. 1494. L. Vv:aan.
26571: hatalouden kehittämismahdollisuuksista. Liirteet IV, - Ks. Tutkimustyö.
26572: 327. s. 1208. L. Vv:aan.
26573: - Ed. I. Linnan ym. rah.al. n:o 293 määrärahan Rauma: - Ks. Ammatinvalinta. Merikoulut.
26574: osoittamisesta Puutarhaliitolle kahden erikoiskon-
26575: sulentin paikkaamista varten. Liitteet IV,463. s. Rautatiemaksut: - Ks. Rautatiet.
26576: 1379. L. Vv:aan.
26577: Rautatiet: Ed. Eskmanin ym. rah.al. n:o 108 määrä-
26578: Puutavara: Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 142 määrä- rahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Rauman-
26579: rahan osoittamisesta puutavaran lastauspaikkaa var- Porin rautatiesuunnitelman laatimiseen. Liitteet
26580: ten Pellon kuntaan. Liitteet IV,312. s. 1193. L. IV ;278. s. 1153. L. Vv:aan.
26581: Vv:aan. - Ed. Pousin rah.al. n:o 410 määrärahan osoittami-
26582: sesta Simpeleen ratapihan sepelöintitöitä varten.
26583: Puuteknologia: - Ks. Metsäntutkimuslaitos. Liitteet IV,580. s. 1505. L. Vv:aan.
26584: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 545 määrärahan osoit-
26585: Pyhäjoki: - Ks. Vesistön järjestely. tamisesta kehitysalueiden rautatiemaksujen alenta-
26586: Pylkönmäki: - Ks. Tie- ja vesirakennus. miseen. Liitteet IV,715. s. 1654. L. Vv:aan.
26587: - Ks. Kaivostoiminta. Kunnat.
26588: Pyörätuolit: - Ks. Invaliidit.
26589: Ravintolakoulut: Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 405
26590: Päivähoito: - Ks. Lastenhoito. määrärahan osoittamisesta ravintolakoulun suunnit-
26591: telua varten Keski-Suomeen. Liitteet IV ,575. s.
26592: Päiväkodit: - Ks. Lastenhoito. 1500. L. Vv:aan.
26593: P"åiväraha: - Ks. Asevelvolliset. Työllisyys.
26594: Ravintolat: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n :o 369 määrä-
26595: Pärnäs: - Ks. Lossit. rahan osoittamisesta Otaniemen ylioppilasravintolan
26596: rakennuskustannuksiin. Liitteet IV,539. s. 1463.
26597: L. Vv:aan.
26598: R.
26599: Rehu: Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 317 määrärahan
26600: Radiosåhköttäjät: - Ks. Poliisi. osoittamisesta !ainoiksi lypsykarjaa omistaville pien-
26601: viljelijöille tuorerehusäiliöitten rakentamista varten.
26602: Rahastot: - Ks. Investointirahasto. Lapin rahasto. Liitteet IV,487. s. 1407. L. Vv:aan.
26603: Maatilatalous. Opintorahastot. - Ks. Vilja.
26604: Raittiustyö: Ed. Voutilaisen ym. rah.al. n:o 581 määrä- Reuma: Ed. Salaman ym. rah.al. n:o 442 määrärahan
26605: rahan osoittamisesta Suomen Sosialidemokraattisen osoittamisesta Kangasalle ja Jyväskylään rakennet-
26606: Raittiusliiton raittius- ja varhaisnuorisotyöopiston tujen reumasairaiden kuntouttamislaitosten perusta-
26607: Tervalammin Liittokodin laajentamiseen ja Kansan miskustannusten peittämiseen. Liitteet IV,612. s.
26608: Raittiusliiton kurssi- ja leirikeskuksen rakentami- 1541. L. Vv:aan.
26609: seen. Liitteet IV,751. s. 1692. L. Vv:aan.
26610: Rajavartiolaitos: Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 205 Riihimäki: - Ks. Vankeinhoito.
26611: määrärahan osoittamisesta toisen helikopterin han-
26612: kintaa varten Kaakkois-Suomen alueelle. Liitteet Rintamamiehet: Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 394
26613: IV,375. s. 1268. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta avustukseksi sotaveteraa-
26614: nijärjestön hallintomenoja varten. Liitteet IV,564. s.
26615: Rakennusmestarit: - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit. 1488. L. Vv:aan.
26616: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 402 määrärahan osoit-
26617: Rakennustoiminta: Ed. Knuuttilan ym. rah.al. n:o 226 tamisesta tutkimuksen suorittamiseksi heikkokun-
26618: määrärahan osoittamisesta valtionenemmistöisen osa- toisten rintamamiesten siirtämisestä eläkkeelle 55-
26619: keyhtiön perustamista varten elementtitalojen val- vuotiaina. Liitteet IV,572. s. 1497. L. Vv:aan.
26620: mistamisen aloittamiseksi Laukaan, Keuruun ja - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 450 määrärahan osoit-
26621: Korpilahden kunnissa. Liitteet IV,396. s. 1289. tamisesta rintamasotilaskortin jakamista varten. Liit-
26622: L. Vv:aan. teet IV,620. s. 1550. L. Vv:aan.
26623: -Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 274 määrärahan - Ks. Eläkkeet.
26624: osoittamisesta valtionenemmistöisen puuelementti-
26625: taloja valmistavan tehtaan perustamiseksi Viitasaa- Rintamasotilaskortti: .;..... Ks. Rintamamiehet.
26626: relle. Liitteet IV,444. s. 1351. L. Vv:aan.
26627: - Ed. Sinisalon ym. rah.al. n:o 481 määrärahan osoit- Rovaniemi: - Ks. Tutkimustyö.
26628: tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi kuntien rakennus- Ruokailu: - Ks. Matkakustannukset.
26629: toimintaa varten. Liitteet IV,651. s. 1584. L.
26630: Vv:aan. Ruoppaustyöt: - Ks. Satamat. Väylätyöt.
26631: 3 E 14/69
26632: 18 Asialuettelo 1968.
26633:
26634: Ruumiinavaukset: Ed. Landströmin ym. rah.al. n:o 257 Sairaanhoito: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 80 määrä-
26635: määrärahan osoittamisesta oikeuslääketieteellisten tärahan osoittamisesta Hämeenlinnan lääkintävoimis-
26636: ruuminavausten kustannusten maksamiseksi valtion telijakoulutuksen aloittamiseen. Liitteet IV,250. s.
26637: varoista. Liitteet IV,427. s. 1333. L. Vv:aan. 1121. L. Vv:aan.
26638: - Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 386 määrärahan osoit- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 551 korotetun määrä-
26639: tamisesta ruumiinavauskulujen suorittamiseksi. Liit- rahan osoittamisesta sairaiden hyväksi. Liitteet
26640: teet IV,556. s. 1480. L. Vv:aan. IV,721. s. 1660. L. Vv:aan.
26641: Röyttä: - Ks. Väylätyöt. Sairaskoti Radium: - Ks. Sairaalat.
26642: Salaojitus: - Ks. Ojitus.
26643: s.
26644: Saloinen: - Ks. Oppikoulut.
26645: Saarikoski: - Ks. Vesistön säännöstely.
26646: Saneeraus: - Ks. Sairaalat.
26647: Saaristotiet: - Ks. Maantiet. Sataknnta: - Ks. Sairaalat.
26648: Sairaalat: Ed. Gestrinin ym. rah.al. n:o 118 korotetun Satamat: Ed. Backlundin rah.al. n:o 97 määrärahan
26649: määrärahan osoittamisesta Sairaskoti Radiumin ja osoittamisesta Långvedanin kalastussataman ruop-
26650: Turun Radiumkodin käyttötappioiden peittämiseen. pausta ja kuntoonpanoa varten Närpiössä. Liitteet
26651: Liitteet IV ,288. s. 1163. L. Vv:aan. IV,267. s. 1141 ja 1142. L Vv:aan.
26652: - Ed. Honkasen ym. rah.al. n:o 175 määrärahan <>Soit- - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 218 määrärahan osoit-
26653: tamisesta avustukseksi Pudasjärven kunnansairaalan tamisesta Vaasan läänin satamien aukipitämiseen
26654: uudisrakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,345. koko talven. Liitteet IV,388. s. 1281. L. Vv:aan.
26655: s. 1230. L. Vv:aan. - Ed. Knuutin ym. rah.al. n:o 223 määrärahan osoit-
26656: - Ed. Kaarnan ym. rah.al. n:o 202 määrärahan osoit- tamisesta Veitsiluodon sataman väylän ruoppaustyön
26657: tamisesta keskussairaaloille luovutettavien syöpäjär- aloittamiseen. Liitteet IV,393. s. 1286. L. Vv:aan.
26658: jestöjen sairaaloiden kauppahintaan myönnettävää - Ed. Landströmin rah.al. n:o 267 määrärahan osoit-
26659: valtionapua varten. Liitteet IV,372. s. 1263. L. tamisesta Mäntyluodon aallonmurtajan rakennustöi-
26660: Vv:aan. den aloittamiseksi. Liitteet IV,437. s. 1344. L.
26661: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 230 määrärahan osoit- Vv:aan.
26662: tamisesta Kotkan keskussairaalan irtaimistohankin- - Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n:o 567 määrärahan
26663: toja varten. Liitteet IV,400. s. 1294. L. Vv:aan. osoittamisesta Mäntyluodon sataman edustalle ra-
26664: - Ed. Landströmin rah.al. n:o 264 määrärahan osoit- kennettavien aallonmurtajien rakennustöiden aloit-
26665: tamisesta Satakunnan keskussairaalan saneeraustöi- tamiseksi. Liitteet IV,737. s. 1678. L. Vv:aan.
26666: den aloittamiseksi. Liitteet IV,434. s. 1341. L. - Ks. Maantiet. Väylätyöt.
26667: Vv:aan.
26668: - Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 365 määrärahan osoit- Satovahingot: Ed. Granvikin ym. rah.al. n:o 123 mää-
26669: tamisesta Turun yliopistollisen keskussairaalan irtai- rärahan osoittamisesta luonnonvoimien kasvillisuu-
26670: mistohankintoja varten. Liitteet IV,535. s. 1459. delle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Liit-
26671: L. Vv:aan. teet IV,293. s. 1172 ja 1173. L. Vv:aan.
26672: - Ed. Perheentuvan ym. rah.al. n:o 398 korotetun - Ed. Haukipuron ym. rah.al. n:o 165 määrärahan
26673: määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan, Kemin, osoittamisesta hallavahinkojen korvaamiseen. Liitteet
26674: Lapin, Mikkelin, Seinäjoen ja Satakunnan keskus- IV,335. s. 1217. L. Vv:aan.
26675: sairaaloiden laajentamiseen, peruskorjauksiin ja pe- - Ed. H. Linnan ym. rah.al. n:o 291 määrärahan
26676: rushankintoihin myönnettävää valtionapua varten. osoittamisesta hallasta aiheutuneiden satovahinkojen
26677: Liitteet IV,568. s. 1492. L. Vv:aan. korvaamiseen. Liitteet IV,461. s. 1377. L. Vv·aan.
26678: - Ed. Saimon ym. rah.al. n:o 436 määrärahan osoit- - Ed. H. Linnan ym. rah.al. n:o 292 määrärahan
26679: tamisesta Laukaan paikallissairaalan muutos- ja laa- osoittamisesta luonnonvoimien kasvillisuudelle ai-
26680: jennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,606. s. 1535. heuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Liitteet IV,
26681: L. Vv:aan. 462. s. 1378. L. Vv:aan.
26682: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 478 korotetun määrä- - Ed. M. Linnan ym. rah.al. n:o 295 määrärahan
26683: rahan osoittamisesta Turun yliopistollisen keskussai- osoittamisesta Pohjois-Suomen viljelijöille hallava-
26684: raalan rakentamiseen. Liitteet IV,648. s. 1581. L. hinkojen korvaamiseksi. Liitteet IV,465. s. 1381.
26685: Vv:aan. L. Vv:aan.
26686: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 479 määrärahan osoit- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 536 määrärahan osoit-
26687: tamisesta Turun yliopistollisen keskussairaalan lisä- tamisesta luonnonvoimien kasvillisuudelle aiheutta-
26688: lämmönvaihtimien ja kuumavesiturpiinin hankintaa mien vahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,706.
26689: varten. Liitteet IV,649. s. 1582. L. Vv:aan. s. 1645. L. Vv:aan.
26690: Sairaanhoitajat: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 367 Savukoski: - Ks. Kaivostoiminta.
26691: määrärahan osoittamisesta apuhoitajien täydennys-
26692: ja jatko-opintoja varten. Liitteet IV,537. s. 1461. Seinäjoki: - Ks. Oppikoulut. Sairaalat.
26693: L. Vv:aan. Seli: - Ks. Vilja.
26694: - Ed. Tikkasen rah.al. n:o 514 määrärahan osoitta-
26695: misesta Kajaanin sairaanhoitajakoulun tilapäisten Sepelöinti: - Ks. Rautatiet.
26696: toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi. Liit-
26697: teet IV,684. s. 1622. L. Vv:aan. Sietnentarkastuslaitos: - Ks. Hajasijoitus.
26698: Asialuettelo 1968. 19
26699:
26700: Siikakoski: - Ks. Kalastus. Voimalaitokset. - Ed. Nikkilän ym. lak.al. n:o 147 laiksi kotimaisen
26701: sokerintuotannon turvaamisesta. Liitteet IX,66. s.
26702: Siirtokirjastot: - Ks. Kirjastot. 1723. L. Mtv:aan 1837.
26703: Sillat: Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 116 määrärahan Sokerijuurikkaat: Ed. Vennamon rah.al. n:o 558 koro-
26704: osoittamisesta Levisalmen sillan rakentamiseen Kit- tetun määrärahan osoittamisesta kotimaisen sokeri-
26705: tilän-Könkään tiellä. Liitteet IV,286. s. 1161. juurikasviljelyn edistämiseen. Liitteet IV,728. s.
26706: L. Vv:aan. · 1667. L. Vv:aan.
26707: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 136 määrärahan
26708: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi Liakan- Sonnit: - Ks. Karjatalous.
26709: joen sillan rakentamiseksi Alatornion kunnassa. Liit-
26710: teet IV,306. s. 1187. L. Vv:aan. Sosiaalihuolto: Ed. Lagerroosin ym. rah.al. n:o 247
26711: määrärahan osoittamisesta katoalueiden vaikeuksiin
26712: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 140 määrärahan joutuneiden kansalaisten ylimääräistä sosiaalitukea
26713: osoittamisesta Kolarinsaaren siltasuunnitteluja var- varten. Liitteet IV,417. s. 1322. L. Vv:aan.
26714: ten. Liitteet IV ,310. s. 1191. L. Vv:aan.
26715: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 143 määrärahan Sotaeläkkeet: - Ks. Eläkkeet.
26716: osoittamisesta sillan rakentamiseen Tengeliönjoen yli
26717: Ylitornion Kantomaanpään kylässä. Liitteet IV,313. Sotaveteraanit: - Ks. Rintamamiehet.
26718: s. 1194. L. Vv:aan.
26719: - Ed. Hasun ym. rah.al. n:o 161 määrärahan osoit- Sotilasvammakorvaukset: Ed. Sääskilahden ym. rah.al.
26720: tamisesta sillan rakentamiseksi Kymijoen yli Hirvi- n:o 499 määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain
26721: kosken kylän Vähäkosken kohdalla. Liitteet IV,331. mukaisten korvausten jälkeenjääneisyyden ja täy-
26722: s. 1213. L. Vv:aan. dennyskorkojärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi.
26723: - Ed. Hykkäälän ym. rah.al. n:o 186 määrärahan Liitteet IV,669. s. 1603. L. Vv:aan.
26724: osoittamisesta uuden sillan rakennustöiden aloitta-
26725: miseksi Korian sillan tilalle. Liitteet IV,356. s. Sotkamo: - Ks. Virastot.
26726: 1241. L. Vv:aan.
26727: Suomenlinna: Ed. Bernerin rah.al. n:o 98 korotetun
26728: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 242 määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta Suomenlinnan varustus-
26729: tamisesta Keravan joen ylittävän uuden sillan ra- ten konservoimiseen. Liitteet IV,268. s. 1143. L.
26730: kennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,412. s. 1313 Vv:aan.
26731: ja 1314. L. Vv:aan.
26732: - Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 319 määrärahan osoit- Suomen Sadankomitealiitto: Ed. P. Räsäsen ym.
26733: tamisesta Hirvenniemen sillan rakennustöiden aloit- rah.al. n:o 425 määrärahan osoittamisesta Suomen
26734: tamiseksi. Liitteet IV,489. s. 1409. L. Vv:aan. Sadankomitealiiton toiminnan tukemiseen. Liitteet
26735: - Ed. Mäki-Hakolan ym. rah.al. n:o 337 määrärahan IV,595. s. 1524. L. Vv:aan.
26736: osoittamisesta kylätiekunnalle Kyrönjoen yli johta- - Ed. A. Salon ym. rah.al. n:o 443 määrärahan osoit-
26737: van Auneksen sillan rakentamista varten. Liitteet tamisesta Suomen Sadankomitealiiton toiminnan tu-
26738: IV,507. s. 1428. L. Vv:aan. kemiseen. Liitteet IV,613. s. 1543. L. Vv:aan.
26739: - Ed. Männistön ym. rah.al. n:o 346 määrärahan
26740: osoittamisesta Vehmersalmen sillan rakentamisen Suomen Ulkomaankauppaliitto: Ks. Ulkomaan-
26741: aloittamiseksi. Liitteet IV,516. s. 1439. L. Vv:aan. kauppa.
26742: - Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 355 määrärahan osoit- Suomen YK-liitto: Ed. Kuusen ym. rah.al. n:o 245
26743: tamisesta Tuunaansalmen ja Punkasalmen siltojen korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen YK-
26744: suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,525. s. 1449.
26745: L. Vv:aan. liiton toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,415. s.
26746: - Ed. Pousin rah.al. n:o 411 määrärahan osoittami- 1319. L. Vv:aan.
26747: sesta siltatöiden aloittamiseksi Karhulan kauppalassa Suonenjoki: - Ks. Oppikoulut.
26748: tieosuudella Kyminlinna-Otsola. Liitteet IV,581.
26749: s. 1506. L. Vv:aan. Suoviljely: Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 406 korote-
26750: - Ed. T. Salon rah;al. n:o 453 määrärahan osoitta- tun määrärahan osoittamisesta suoviljelyn edistämi-
26751: misesta Kaaresuvannon sillan rakennustyön aloitta- seen. Liitteet IV,576. s. 1501. L. Vv:aan.
26752: miseen. Liitteet IV,623. s. 1553. L. Vv:aan.
26753: - Ed. Volotisen ym. rah.al. n:o 575 määrärahan osoit- Suoviljelysyhdistys: - Ks. Koetoiminta.
26754: tamisesta Uimasalmen sillan rakennustöiden aloitta-
26755: mista varten. Liitteet IV,745. s. 1686. L. Vv:aan. Syväsatamat: - Ks. Väylätyöt.
26756: - Ed. Voutilaisen ym. rah.al. n:o 579 määrärahan Syväväylät:. - Ks. Väylätyöt.
26757: osoittamisesta Lieksanjoen yli kulkevan vanhan
26758: maantiesillan korjaukseen. Liitteet IV,749. s. 1690. Sähkö: Ed. Kinnusen ym. rah.al. n:o 216 korotetun
26759: L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistärni-
26760: - Ks. Maantiet. Yksityiset tiet. sen tukemiseen. Liitteet IV,386. s. 1279. L. Vv:aan.
26761: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 304 korotetun mää-
26762: Sokeat: - Ks. Aistivialliset. rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistätoisen
26763: tukemiseen. Liitteet IV,474. s. 1390. L. Vv:aan.
26764: Sokeri: Ed. Jussilan ym. 1ak.al. n:o 146 laiksi koti- - Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 352 korotetun määrä-
26765: maisen sokerintuotannon turvaamisesta. Liitteet rahan osoittamisesta maaseudun sähköistätoisen
26766: IX,65. s. 1719. L. Mtv:aan 1835. avustamiseen. Liitteet IV,522. s. 1446. L. Vv:aan.
26767: 20 Asialuettelo 1968.
26768:
26769: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 401 korotetun määrä- Terveydenhoito: Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 418
26770: rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tu- määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja !ainoiksi
26771: kemiseen. Liitteet IV,571. s. 1496. L. Vv:aan. Ylioppilasterveys r.y:lle Helsinkiin rakennettavan
26772: - Ed. Sääskilahden rah.al. n:o 487 korotetun määrä- ylioppilaiden terveystalon rahoitukseen. Liitteet IV,
26773: rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tu- 588. s. 1516. L. Vv:aan.
26774: kemiseen. Liitteet IV,657. s. 1591. L. Vv:aan. - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 477 määrärahan osoit-
26775: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 555 korotetun määrä- tamisesta Turun terveydenhuolto-opiston suunnitte-
26776: rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tu- lua varten. Liitteet IV,647. s. 1580. L. Vv:aan.
26777: kemiseen. Liitteet IV,725. s. 1664. L. Vv:aan. Terveydenhuolto: - Ks. Terveydenhoito.
26778:
26779: T. Teurastamot: - Ks. Poronhoito.
26780:
26781: Taide: Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 334 määrärahan osoit- Tie- ja vesirakennus: Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o
26782: tamisesta taideteollisen oppilaitoksen Hämeenlin- 280 määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren tiemes-
26783: naan sijoittamista koskevaa tutkimusta varten. Liit- taripiirin varikkorakennusta varten. Liitteet IV,450.
26784: s. 1359 ja 1360. L. Vv:aan.
26785: teet IV,504. s. 1425. L. Vv:aan. - Ed. Mäki-Hakolan ym. rah.al. n:o 336 korotetun
26786: - Ks. Näyttämötaide. Opetusministeriö. määrärahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesiraken-
26787: nuspiirin tienrakennustöihin. Liitteet IV,506. s.
26788: Takaus: - Ks. Opintolainat. 1427. L. Vv:aan.
26789: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 407 määrärahan osoit-
26790: Talletukset: - Ks. Vetonhuojennukset. tamisesta TVH:n tukikohdan rakentamiseksi Pyl-
26791: könmäelle. Liitteet IV,577. s. 1502. L. Vv:aan.
26792: Talvimerenkulku . ......, Ks. Merenkulku. - Ed. Rodenin ym. rah.al. n:o 417 korotetun määrä-
26793: rahan osoittamisesta Vaasan tie- ja vesirakennus-
26794: Tampere: - Ks. Kirjastot. Teknilliset koulut. Viras· piirille tierakennustöihin. Liitteet IV,587. s. 1514.
26795: tot. Yliopisto. L. Vv:aan.
26796: Tarvaala: - Ks. Maamieskoulut. Tieliikenne: - Ks. Liikenne.
26797: Tasoylikäytävät: - Ks. Maantiet. Tirmo: - Ks. Laiturit.
26798: Teatterit: - Ks. Näyttämötaide. Tohmajärvi: - Ks. Kaava-alueet. Koetoiminta.
26799: Teknilliset koulut: Ed. I. Linnan ym. rah.al. n:o 294 Toijala: - Ks. Puhelin.
26800: määrärahan osoittamisesta teknillisen oppilaitoksen
26801: perustamista varten Lohjalle. Liitteet IV,464. s. Traktorit: - Ks. Polttoaineet.
26802: 1380. L. Vv:aan.
26803: - Ed. Sandeliuin ym. rah.al. n:o 464 määrärahan Tuhohyönteiset: Ed. Ahosen rah.al. n:o 82 määrärahan
26804: osoittamisesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen osoittamisesta tupajumien aiheuttamien vahinkojen
26805: kolmannen rakennusvaiheen töiden aloittamista var· korvaamiseen. Liitteet IV,252. s. 1123. L. Vv:aan.
26806: ten. Liitteet IV,634. s. 1567. L. Vv:aan.
26807: - Ed. Terästön rah.al. n:o 512 korotetun määrärahan Tukilisä: - Ks. Kansaneläke.
26808: osoittamisesta laboratoriokojeiden sekä harjoitus- ja
26809: havaintovälineistön hankkimiseen valtion teknillisiin Tulli: Ed. Mannisen ym. rah.al. n:o 309 määrärahan
26810: oppilaitoksiin. Liitteet IV,682. s. 1620. L. Vv:aan. osoittamisesta tullikamarin perustamiseksi Varkau-
26811: den kaupunkiin. Liitteet IV,479. s. 1395. L.
26812: Televerkko: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 174 koro- Vv:aan.
26813: teron määrärahan osoittamisesta televerkon kehittä- - Ed. Tallgrenin ym. rah.al. n:o 503 määrärahan
26814: miseen. Liitteet IV,344. s. 1229. L. Vv:aan. osoittamisesta tullitoimipaikan perustamista varten
26815: Paraisten kauppalaan. Liitteet IV,673. s; 1607 ja
26816: Telex: - Ks. Yliopisto. 1608. L. Vv:aan.
26817: Tengeliönjoki: - Ks. Perkaustyöt. Sillat. Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Karvikon ym. lak.al. n:o
26818: Teollisuus: Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 415 määrä- 143 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
26819: rahan osoittamisesta Itä-Suomen teollisuuden laajen- muuttamisesta. Liitteet IV,752. s. 1695. L. Vv:aan
26820: nusohjelman laatimiseksi. Liitteet IV,585. s. 1512. 1574.
26821: L. Vv:aan. Tulvat: - Ks. Perkaustyöt.
26822: - Ed. Sillantauksen ym. rah.al. n:o 472 määrärahan
26823: osoittamisesta !ainoiksi pienelle ja keskisuurelle teol- Tuorerehu: - Ks. Rehu.
26824: lisuudelle pysyvien työpaikkojen luomiseksi. Liitteet
26825: IV,642. s. 1575. L. Vv:aan. Tuotantopalkkiot: - Ks. Villa.
26826: - Ks. Kotiteollisuus. Pienteollisuus. Puolustuslaitos.
26827: Puunjalostusteollisuus. Tuotenäyttelyt: - Ks. Pienteollisuus. Villa.
26828: Tervalampi: - Ks. Raittiustyö. Tupajumit: - Ks. Tuhohyönteiset.
26829: Asialuettelo 1968. 21
26830:
26831: Turkistarhaus: Ed. Granvikin ym. rah.al. n:o 121 Ulkomaankauppa: Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 332
26832: määrärahan osoittamisesta turkiseläinhoitajakoulun määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Suomen
26833: harjoitustarhan perustamiseksi Mustasaaren maa- Ulkomaankauppaliitolle. Liitteet IV,502. s. 1423.
26834: talouskouluihin. Liitteet IV,291. s. 1168 ja 1169. L. Vv:aan.
26835: L. Vv:aan.
26836: Urheilu: Ed. Landströmin ym. rah.al. n:o 255 koro-
26837: Turku: - Ks. Paikoitustalot. Sairaalat. Terveydenhoito. tetun määrärahan osoittamisesta veikkausvoittova-
26838: roista urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen.
26839: Tutkimustyö: Ed. Bernerin rah.al. n:o 99 korotetun Liitteet IV,425. s. 1331. L. Vv:aan.
26840: määrärahan osoittamisesta rauhan- ja konfliktin- - Ed. 0. Saarisen ym. rah.al. n:o 432 korotetun
26841: tutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusapurahoja määrärahan osoittamisesta urheilu- ja liikuntakll$-
26842: varten. Liitteet IV,269. s. 1144. L. Vv:aan. vatustyön tukemiseen. Liitteet IV,602. s. 1531.
26843: - Ed. Melinin ym. rah.al. n:o 314 määrärahan osoit- L. Vv:aan.
26844: tamisesta työmarkkinapoliittista tutkimus- ja sel-
26845: vitystyötä varten. Liitteet IV,484. s. 1401 ja 1403. Uudenaikaistaminen: - Ks. Asunnot.
26846: L. Vv:aan. Uudisraivaus: Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 383
26847: - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n:o 495 määrärahan määrärahan osoittamisesta uudis- ja kivenraivaus-
26848: osoittamisesta Rovaniemen tutkimusaseman suun- palkkioiden myöntämiseen. Liitteet IV,553. s. 1477.
26849: nitteluun ja rakennustyön aloittamiseen. Liitteet L. Vv:aan.
26850: IV,665. s. 1599. L. Vv:aan. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 542 määrärahan osoit-
26851: - Ks. Asuntotuotanto. Elinkeinoelämä. Geologinen tamisesta uudis- ja kivenraivauspalkkioiksi. Liitteet
26852: tutkimustoiminta. Invaliidit. Metsäntutkimuslaitos. IV,712. s. 1651. L. Vv:aan.
26853: Opintorahastot.
26854: Tuunaansalmi: - Ks. Sillat. V.
26855: Työkoneet: - Ks. Maanviljelyinsinööripiirit. Vaasa: - Ks. Tie- ja vesirakennus.
26856: Vajaamieliset: Ed. Paanasen ym. rah.al. n:o 363
26857: Työlaitokset: Ed. Mäki-llakolan ym. rah.al. n:o 338 määrärahan osoittamisesta vajaamielisten avohuollon
26858: määrärahan osoittamisesta Ilmajoen työlaitosten avustamiseen. Liitteet IV,533. s. 1457. L. Vv:aan.
26859: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,508.
26860: s. 1429. L. Vv:aan. Valkon satama: - Ks. Väylätyöt.
26861: Työllisyys: Ed. Hjerppen ym. rah.al. n:o 173 koro- Valtaojat: - Ks. Ojitus.
26862: tetun määrärahan osoittamisesta sijoitusmenoihin Valtatiet: - Ks. Maantiet.
26863: työllisyyden turvaamiseksi. Liitteet IV,343. s. 1228.
26864: L. Vv:aan. Valtiontakaus: - Ks. Opintolainat.
26865: - Ed. M. Linnan ym. rah.al. n:o 296 määrärahan
26866: osoittamisesta työllisyystöihin kotiseutunsa ulko- Vanhukset: Ks. Asumistuki. Asuntotuotanto.
26867: puolelle sijoitettujen päivärahan maksamiseksi. Kunnat.
26868: Liitteet IV,466. s. 1382. L. Vv:aan. Vankeinhoito: Ed. Apajalahden rah.al. n:o 93 määrä-
26869: Työmarkkinat: - Ks. Tutkimustyö. rahan osoittamisesta Keravan nuorisovankilan yli-
26870: määräisen pastorin toimen palkkausmenoihin. Liit-
26871: teet IV,263. s. 1136. L. Vv:aan.
26872: Työntekijät: - Ks. Kansaneläke.
26873: - Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 325 korotetun määrä-
26874: Työttömyys: - Ks. Kunnat. rahan osoittamisesta naiskeskusvankilan rakenta-
26875: mista varten. Liitteet IV,495. s. 1416. L. Vv:aan.
26876: Työttömyyskassat: Ed. Weckmanin ym. rah.al. n:o 524 - Ed. Mäkisen ym. rah.al. n:o 342 määrärahan osoit-
26877: korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavuksi tamisesta Riihimäen keskusvankilassa toimivan
26878: työttömyyskassoille. Liitteet IV ,694. s. 1633. L. Riihimäen ammattioppilaskoulun konehankintoja
26879: Vv:aan. varten. Liitteet IV,512. s. 1435. L. Vv:aan.
26880: Täydennyseläkkeet: - Ks. Kansaneläke. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 511 määrärahan
26881: osoittamisesta Hämeenlinnan vankeinhoito-opiston
26882: Täydennyslisä: - Ks. Lapsilisä. toiminnan aloittamiseen. Liitteet IV,681. s. 1619.
26883: L. Vv:aan.
26884: Täydennysraha: - Ks. Invaliidit. Lapsilisä.
26885: Varastointi: - Ks. Vihannekset. Vilja. öljyt.
26886: u. Varikot: - Ks. Postilaitos. Tie- ja vesirakennus.
26887:
26888: Uimasalmi: - Ks. Sillat. Varkaus: - Ks. Ammatinvalinta. Tulli. Väylätyöt.
26889: Ulkoasiainhallinto: Ed. af Heurlinin ym. rah.al. n:o Vartnuusvarastot: - Ks. öljyt.
26890: 171 määrärahan osoittamisesta apurahoiksi ulko- Vastaanottokodit: - Ks. Koulukodit.
26891: asiainministeriön palvelukseen aikoville kieliopin-
26892: toja varten. Liitteet IV,341. s. 1226. L. Vv:aan. Vedenhankinta: - Ks. Vesihuolto.
26893: 22 Asialuettelo 1968.
26894:
26895: Vehmersalmi: - Ks. Sillat. - Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 329 määrärahan osoit-
26896: tamisesta vientikampanjatoimintaa varten. Liitteet
26897: Veikkaus: Ed. Landströmin rah.al. n:o 261 maata- IV,499. s. 1420. L. Vv:aan.
26898: rahan osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi - Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 330 määrärahan osoitta-
26899: veikkaajien mielipiteen selvittämistä varten veik- misesta vientikaupan koulutusta varten. Liitteet
26900: kausvoittovarojen jakamisesta. Liitteet IV,431. s. IV,500. s. 1421. L. Vv:aan.
26901: 1338. L. Vv:aan.
26902: - Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 331 määrärahan osoitta-
26903: - Ks. Urheilu. misesta vientinäyttelyjä varten. Liitteet IV,501.
26904: Veitsiluoto: - Ks. Satamat. s. 1422. L. Vv:aan.
26905: - Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 333 määrärahan osoit-
26906: Veronhuojennukset: Ed. Pekkarisen ym. lak.al. n:o tamisesta vientituotteiden markkinoinnin edistämi-
26907: 144 laiksi eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtä- seen. Liitteet IV,503. s. 1424. L. Vv:aan.
26908: vistä vähennyksistä annetun lain muuttamisesta. - Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 459 määrärahan
26909: Liitteet IV,753. s. 1698. L. Vv:aan 1702. osoittamisesta viennin edistämiseen. Liitteet IV,629.
26910: - Ed. Ilaskiven ym. lak.al. n:o 145 talletusten ve- s. 1561. L. Vv:aan.
26911: ronhuojennuslaiksi. Liitteet IV,754. s. 1699. L. - Ed. Tallgrenin rah.al. n:o 506 määrärahan osoit-
26912: Vv:aan 1809. tamisesta vienninedistämistoiminnan turvaamiseksi.
26913: Liitteet IV,676. s. 1613 ja 1614. L. Vv:aan.
26914: Verotus: - Ks. Moottoriajoneuvovero. Tulo- ja omai- - Ks. Poronhoito.
26915: suusvero.
26916: Viestiohjaajat: - Ks. Poliisi.
26917: Vesiensuojelu: Ed. Bernerin ym. rah.al. n:o 100
26918: määrärahan osoittamisesta vesistönsuojelun inves- Vihannekset: Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 316
26919: tointitarpeen selvittämiseen. Liitteet IV,270. s. määrärahan osoittamisesta vihanneskeskusvaraston
26920: 1145. L. Vv:aan. rakentamiseksi Kajaanin kaupunkiin. Liitteet
26921: - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 153 määrärahan IV,486. s. 1406. L. Vv:aan.
26922: osoittamisesta Liakanjoen vesiensuojelusuunnitelman Vihti: - Ks. Vilja.
26923: laatimiseen. Liitteet IV,323. s. 1204. L. Vv:aan.
26924: Vesihuolto: Ed. Eskelisen ym. rah.al. n:o 107 määrä- Viitasaari: - Ks. Rakennustoiminta.
26925: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi vesi- Vilja: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 112 määrärahan
26926: huoltolaitteiden rakentamiseen. Liitteet IV,277. osoittamisesta viljavaraston rakentamista varten
26927: s. 1152. L. Vv:aan. Selin seisakkeelle Vihdin kunnan alueella. Liitteet
26928: - Ed. Hamaran ym. rah.al. n:o 130 määrärahan IV,282. s. 1157. L. Vv:aan.
26929: osoittamisesta !ainoiksi vedenhankinta- ja viemä- - Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 114 määrärahan
26930: röintilaitteiden rakentamiseen. Liitteet IV,300. s. osoittamisesta siirtokustannusten maksamiseen Poh-
26931: 1181. L. Vv:aan. jois-Suomen hallatuhoalueelle kuljetettavasta rehu-
26932: - Ed. Haukipuron ym. rah.al. n:o 163 määrärahan viljasta. Liitteet IV,284. s. 1159. L. Vv:aan.
26933: osoittamisesta avustuksiksi vesihuoltoyhtymille. Liit·
26934: teet IV,333. s. 1215. L. Vv:aan. Viljelystiet: - Ks. Ojitus.
26935: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 271 määrärahan
26936: osoittamisesta !ainoiksi vesihuoltolaitteiden raken- Villa: Ed. Nevalaisen ym. rah.al. n:o 348 korotetun
26937: tamista varten. Liitteet IV,441. s. 1348. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta villan tuotantopalkkioita
26938: - Ed. Lintilän ym. rah.al. n:o 299 määrärahan osoit- varten. Liitteet IV,518. s. 1441. L. Vv:aan.
26939: tamisesta !ainoiksi vedenhankinta- ja viemäröinti- - Ed. Paavolan ym. rah.al. n:o 372 korotetun määrä-
26940: laitteiden rakentamiseen. Liitteet IV,469. s. 1385. rahan osoittamisesta villan tuotantopalkkioihin.
26941: L. Vv:aan. Liitteet IV,542. s. 1466. L. Vv:aan.
26942: - Ed. Vartian ym. rah.al. n:o 523 korotetun määrä-
26943: Vesistön järjestely: Ed. Haukipuron ym. rah.al. n:o 166 rahan osoittamisesta villan tuotantopalkkioiden
26944: määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen järjestelytyön maksamiseksi. Liitteet IV,693. s. 1632. L. Vv:aan.
26945: aloittamiseen. Liitteet IV,336. s. 1218. L. Vv:aan.
26946: Virastot: Ed. Hykkäälän ym. rah.al. n:o 184 määrä-
26947: Vesistön säännöstely: Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 420 rahan osoittamisesta Iitin virastotalon suunnittelua
26948: määrärahan osoittamisesta Saarikosken säännöstely- varten. Liitteet IV,354. s. 1239. L. Vv:aan.
26949: padon rakentamiseksi Iisalmen maalaiskunnassa. - Ed. Kantolan ym. rah.al. n:o 209 määrärahan
26950: Liitteet IV,590. s. 1519. L. Vv:aan. osoittamisesta Mäntsälään rakennettavan valtion vi-
26951: - Ed. Savelan ym. rah.al. n:o 466 määrärahan osoit- rastotalon rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
26952: tamisesta Alajärven säännöstelytöitä varten. Liitteet IV,379. s. 1272. L. Vv:aan.
26953: IV,636. s. 1569. L. Vv:aan. - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 231 määrärahan
26954: osoittamisesta Kristiinan virastotalon rakentamista
26955: Veteli: - Ks. Lääkäriasemat. varten. Liitteet IV,401. s. 1295 ja 1296. L. Vv:aan.
26956: Veteraanit: - Ks. Eläkkeet. - Ed. Mustosen rah.al. n:o 318 määrärahan osoitta-
26957: misesta virastotalon rakentamiseksi Sotkamon kir-
26958: Viemärit: - Ks. Vesihuolto. konkylään. Liitteet IV,488. s. 1408. L. Vv:aan.
26959: - Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 351 määrärahan
26960: Vienti: Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 328 määrärahan osoittamisesta Heinäveden virastotalon suunnittelu-
26961: osoittamisesta vientineuvottelukunnan menoja var- töiden loppuunsaattamista varten. Liitteet IV,521.
26962: ten. Liitteet IV,498. s. 1419. L. Vv:aan. s. 1445. L. Vv:aan.
26963: Asialuettelo 1968. 23
26964:
26965: - Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 353 määrärahan Y.
26966: osoittamisesta Kerimäen virastotalon suunnittelu-
26967: töiden loppuunsaattamista varten. Liitteet IV,523. Yhteislyseot: - Ks. Oppikoulut.
26968: s. 1447. L. Vv:aan.
26969: - Ed. Niskasen ym. rah.al. n:o 362 määrärahan Yksityiset tiet: Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 131
26970: osoittamisesta valtion virastotalon rakennustöiden määrärahan osoittamisesta Alkkulan-Tengeliön
26971: aloittamiseksi Loimaan kauppalassa. Liitteet IV,532. yksityistien rakentamiseen Ylitorniolla. Liitteet
26972: s. 1456. L. Vv:aan. IV,301. s. 1182. L. Vv:aan.
26973: - Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 390 määrärahan - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 146 määrärahan
26974: osoittamisesta virastovaratyöläisten palkkojen korot- osoittamisesta Lohiuivan yksityistien ja siihen
26975: tamiseen. Liitteet IV,560. s. 1484. L. Vv:aan. kuuluvan sillan rakentamiseen Ylitorniolla. Liitteet
26976: - Ed. Weckmanin ym. rah.al. n:o 525 määrärahan IV,316. s. 1197. L. Vv:aan.
26977: osoittamisesta Tampereen virastotalon suunnitteluun
26978: ja rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,695 - Ed. Honkasen ym. rah.al. n:o 178 korotetun
26979: s. 1634. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden raken-
26980: - Ks. Paikoitustalot. tamisen avustamista varten. Liitteet IV,348. s.
26981: 1233. L. Vv:aan.
26982: Virastotyöläiset: - Ks. Virastot. - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 377 korotetun
26983: määrärahan osoittamisesta yksityisteiden avustami-
26984: Virka-asunnot: - Ks. Lääkärit. seen. Liitteet IV,547. s. 1471. L. Vv:aan.
26985: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 534 määrärahan osoit-
26986: Voimalaitokset: Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 273 tamisesta yksityisten läpikulkuteiden ottamiseksi
26987: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Huopanan valtion haltuun. Liitteet IV,704. s. 1643. L. Vv:aan.
26988: Voima Oy:lle Huopanankoskeen rakennettavaa - Ed. Vennamon rah.al. n:o 554 korotetun määrä-
26989: voimalaitosta varten. Liitteet IV,443. s. 1350. L. rahan osoittamisesta yksityisten teiden kunnossa-
26990: Vv:aan. pitoon ja tekemiseen. Liitteet IV,724. s. 1663. L.
26991: - Ed. Voutilaisen ym. rah.al. n:o 580 määrärahan Vv:aan.
26992: osoittamisesta Pielisjärven kunnassa olevien Siika-
26993: kosken ja Pudaskosken voimalaitosten rakentamis- Yksitysmetsätalous: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 350
26994: lainoihin. Liitteet IV,750. s. 1691. L. Vv:aan. korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
26995: piirimetsälautakunnille. Liitteet IV,520. s. 1444.
26996: Vuokra-asunnot: - Ks. Asuntotuotanto. L. Vv:aan.
26997: Vuokratuki: - Ks. Asumistuki. Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
26998: Vuotuismaksut: - Ks. Kuivatustyöt. Yliopisto: Ed. Apajalahden rah.al. n:o 94 määrärahan
26999: osoittamisesta lastenpsykiatrian professorinviran
27000: Vähärauma: - Ks. Oppikoulut. perustamiseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet
27001: IV,264. s. 1137. L. Vv:aan.
27002: Väitöskirjat: Ed. Landströmin ym. rah.al. n:o 269 - Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 181 määrärahan
27003: määrärahan osoittamisesta väitöskirjojen painatus- osoittamisesta Tampereen yliopiston kirjaston kurs-
27004: kustannusten maksamiseksi valtion varoista. Liitteet
27005: IV,439. s. 1346. L. Vv:aan. sikirjahankintoihin. Liitteet IV,351. s. 1236. L.
27006: Vv:aan.
27007: Väylätyöt: Ed. Hanhitavan ym. rah.al. n:o 148 - Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 204 korotetun
27008: määrärahan osoittamisesta Tornion Röyttän satama- määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Tampereen
27009: alueelle johtavan 9 metrin väylän rakentamiseksi. yliopistolle. Liitteet IV,374. s. 1266. L. Vv:aan.
27010: Liitteet IV,318. s. 1199. L. Vv:aan. - Ed. Paanasen rah.al. n:o 364 määrärahan osoitta-
27011: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n:o 240 määrärahan osoit- misesta puheterapian lehtorin viran perustamiseksi
27012: tamisesta Valkon satamaan johtavan väylän oikai- Helsingin yliopistoon. Liitteet IV,534. s. 1458.
27013: semista ja leventämistä varten. Liitteet IV,410. s. L. Vv:aan.
27014: 1309 ja 1310. L. Vv:aan. - Ed. Sandeliuin ym. rah.al. n:o 465 määrärahan
27015: - Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o 278 määrärahan osoittamisesta kurssikirjallisuuden hankkimiseksi
27016: osoittamisesta väylän syventämisen tutkimista varten
27017: Kackurs'ista Luodon kalastuspaikoille. Liitteet Tampereen yliopistolle. Liitteet IV,635. s. 1568.
27018: IV,448. s. 1355 ja 1356. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
27019: - Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n:o 285 määrärahan - Ed. Tallgrenin rah.al. n:o 505 määrärahan osoit-
27020: osoittamisesta Alholmenin sataman sisääntulouoman tamisesta telexlaitteiston vuokraamiseksi Abo Aka-
27021: tuoppaustöiden aloittamiseksi Pietarsaaressa. Liit- demin kirjastoon. Liitteet IV,675. s. 1611 ja 1612.
27022: teet IV,455. s. 1369 ja 1370. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
27023: - Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 501 määrärahan osoit- - Ks. Kirjastot. Liikuntakasvatus.
27024: tamisesta Ajoksen syväsataman väylän ruoppaus-
27025: töiden aloittamiseen. Liitteet IV,671. s. 1605. L. Ylioppilaat: - Ks. Ravintolat. Terveydenhoito.
27026: Vv:aan.
27027: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 533 korotetun määrä-
27028: rahan osoittamisesta Varkauden-Kuopion syväväy- A.
27029: län rakentamiseen. Liitteet IV,703. s. 1642. L.
27030: Vv:aan. Aho Akademi: - Ks. Yliopisto.
27031: 24 Asialuettelo 1968.
27032:
27033: ö.
27034: Öljyt: Ed. Lottasen ym. rah.al. n:o 300 määrärahan - Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 388 määrärahan
27035: osoittamisesta käytettyjen öljyjen keräilyn, uudista- osoittamisesta öljyn varmuusvaraston aikaansaami-
27036: misen ja markkinoinnin tukemiseen. Liitteet IV,470. seksi Pohjois-Karjalaan. Liitteet IV,558. s. 1482.
27037: s. 1386. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
27038:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025