<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

158 Käyttäjää paikalla! 0.0074100494384766

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1970
3:
4:
5: LIITTEET
6: 1-V
7:
8: A.
9:
10:
11:
12:
13: HELSINKI 1970
14: VALTION PAINATUSKESKUS
15: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja
16: toivomusaloitteet.
17:
18:
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23: I. Perustuslakivaliokunta.
24: Kansalaisten työvoiman suojelemista, valtiol- Siv.
25: lisia vaaleja koskevan lainsäädännön uudis- 11. Pursiainen ym., lak.al. n~o 11: Ehdotus
26: tamista, puoluelain muuttamista valtio- laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 3.5
27: säännön tarkistamista koskevaa kokonais-
28: uudistusta sekä kansanäänestystä ym. tar- 12. Pursiai?Jen ym., lak.al. n:o 12: Ehdotus
29: koittavia laki· ja toivomusaloitteita. laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta J6
30: Siv.
31: 1. Knuuttila ym., lak.al. n:o 1: Ehdotus laiksi 13. Sillantaus ym., Iak.al. n:o 13: Ehdotus laik-
32: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta . . 7 si valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta . . 37
33: 2. Lehmonen ym., lak.al. n:o 2: Ehdotus laik~ 14. Berner ym., lak.al. n:o 14: Ehdotus laiksi
34: si Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 9 kansanedustajain vaaleista annetun lain
35: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
36: .3. Berner ym., lak.al. n:o .3: Ehdotus laiksi
37: Suomen Hallitusmuodon 2.3 §:n muuttami- 1.5. Orrenmaa ym., lak.al. n:o 1.5: Ehdotus
38: sesta ja laiksi tasavallan presidentin valit- la!ksi kansan~tajain vaaleista annetun
39: semisesta. . • . . . • • . . . • . . • • . . . . . . . . . . . . . 11 lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
40: 4. Ehr11.rooth m. fl., lagmot. nr 4: Förslag tili 16. Lindeman tn. fl., lagmot. nr 16: Förslag
41: lag om ändring av regeringsformen . . . . . . 20
42: tili lag om ändring av 2 S språklagen . . 4.5
43: 4. Ehrnrooth ym., lak.al. n:o 4: Ehdotus laiksi
44: hallitusmuodon muuttamisesta . . . . . . . . . . 23 16. Lindeman ym., lak.al. n:o 16: Ehdotus laik-
45: si kielilain 2 §:n muuttamisesta • . . . . . . . 47
46: 5. Sandelin ym., lak.al. n:o 5: Ehdotus laiksi
47: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta . . 26 17. Procope m.fl., lagmot. nr 17: Förslag tili
48: lag om ändring av partilagen . . . . . . . . . . 49
49: 6. Pursiainen ym., lak.al. n:o 6: Ehdotukset
50: laeiksi valtiopäiväjärjestyksen, kansanedusta· 17. Procope ym., lak.al. n:o 17: Ehdotus laiksi
51: j~ vaaleista ~nnetun lain ja kunnallisvaali- puoluelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . .50
52: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
53: 18. Friberg ym., lak.al. n:o 18: Ehdotus laiksi
54: 7. Berner ym., lak.al. n:o 7: Ehdotus laiksi puoluelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . .51
55: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta . . . . .30
56: 8. Perheentupa ym., lak.al. n:o 8: Ehdotukset 19. Vennamo ym., lak.al. n:o 19: Ehdotus laik-
57: laeiksi valtiopäiväjärjestyksen ja kansanedus- si valtakunnallisesta tutkiotatoimistosta . . .53
58: tajain vaaleista annetun lain muuttamisesta 31
59: 20. Paasivuori ym., lak.al. n:o 20: Ehdotus
60: 9. Silander ym., lak.al. n:o 9: Ehdotus laiksi laiksi muuttopäivän siirtämisestä huoneen-
61: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta . . . . 33 vuokralain nojalla eräissä tapauksissa . . . . .5.5
62: 10. Rekonen ym., lak.al. n:o 10: Ehdotus laik- 21. Aalto ym., toiv.al. n:o 1: Kirkkolain sää-
63: si asevelvollisuuslain muuttamisesta 34 tämisjärjestyksen muuttamisesta . . . . . . . . .56
64: E 427/70
65: IV Sisällysluettelo 1970.
66:
67: Siv. Siv.
68: 22. Ahde, toiv.al. n:o 2: Tasavallan presidentin 33. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 13: Asiallisuu-
69: valitsemisesta kaksivaiheisella kansanvaalilla 57 desta ja puolueettomuudesta valtion virko-
70: ja ja toimia täytettäessä . . . . . . . . . . . . . . 79
71: 23. Berner ym., toiv.al. n:o 3: Toimenpiteistä
72: lakien peruslainmukaisuuden oikeudellisen 34. Häikiö ym., toiv.al. n:o 14: Lakien ja hal-
73: tutkimuksen aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . 58 linnon perustuslainmukaisuuden valvonnan
74: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
75: 24. Berner ym., toiv.al. n:o 4: Valtiosäännön
76: tarkistamista koskevasta kokonaistutkimuk- 35. Kantola ym., toiv.al. n:o 15: Laki- ja toi-
77: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 vomusaloitteen ensimmäisen allekirjoittajan
78: oikeuttamisesta osallistumaan aloitteen kä-
79: 25. Berner ym., toiv.al. n:o 5: Tutkimuksesta sittelyyn erikoisvaliokunnassa . . . . . . . . . . 81
80: äänioikeusikärajan alentamisesta . . . . . . . . 60
81: 36. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 16: Toimenpi-
82: 26. Berner ym., toiv.al. n:o 6: Varusmiesten teistä tasaveroisuuden turvaamiseksi vaali-
83: ehdokkuuden mahdollistamisesta valtiollisis- toiminnan rahoituksessa . . . . . . . . . . . . . . . . 82
84: sa vaaleissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 37. Ensio LAine ym., toiv.al. n:o 17: Tutki-
85: muksesta kuntien perustuslaillisesta asemas-
86: 27. Berner ym., toiv.al. n:o 7: Tutkimuksesta ta valtioon nähden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
87: poliittisista virkanimityksistä . . . . . . . . . . . . 62
88: 38. Ensio LAine ym., toiv.al. n:o 18: Hintaval-
89: 28. Ehrnrooth, hemst.mot. nr 8: Om avlåtande vonnan laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 84
90: av proposition angående ändring av riks-
91: dagsordningen . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 64 39. Lillqvist m. fl., hemst.mot. nr 19: Om åt-
92: gärder för ändring av språklagen . . . . . . 85
93: 28. Ehrnrooth, toiv.al. n:o 8: Esityksen anta-
94: misesta valtiopäiväjärjestyksen muuttami- 39. Lillqvist ym., toiv.al. n:o 19: Toimenpi-
95: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 teistä kielilain muuttamiseksi . . . . . . . . . . 86
96: 29. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 9: Om av- 40. Lähteenmäki ym., toiv.al. n:o 20: Vaali-
97: låtande av proposition om ändring av riks- oikeuden myöntämisestä ulkomailla asuville
98: dagsordningen .......................• ~ suomalaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
99:
100: 29. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 9: Esityksen 41. O"enmaa ym., toiv.al. n:o 21: Määrära-
101: antamisesta valtiopäiväjärjestyksen muutta- hasta kehitysaluelainsäädännön piiriin kuu-
102: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 luvien vaalipiirien kansanedustajien yhteys-
103: miesten palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 88
104: 30. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. nr 10: Om 42. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 22: Tasavallan
105: avlåtande av proposition angående utökan- presidentin valitsemisesta välittömillä kan-
106: de av. ~edlemsantalet i Riksdagens kansli- sanvaaleilla . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 89
107: kommisslon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
108: 30. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 10: Esityksen 43. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 23: Määräajan
109: antamisesta Eduskunnan kansliatoimikun- säätämisestä oikeuskanslerille annettaville
110: nan jäsenluvun lisäämisestä . . . . . . . . . . . . 69 lausunnoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90
111: 44. Pursiainen ym., toiv.al. n:o 24: Kirkon ja
112: 31. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. nr 11: Om ut- valtion välisten suhteiden perusteellisesta
113: redning rörande inrättande av en författ- uudelleen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 91
114: ningsdomstol . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
115: 45. Salla ym., toiv.al. n:o 25: Ulkosuomalais-
116: 31. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 11: Valtiosään- ten vaalioikeuden turvaamisesta . . . . . . . . 92
117: tö~omiois~en perustamista koskevasta
118: selv1tyksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 46. Salla ym., toiv.al. n:o 26: Toimenpiteistä
119: ~';IPP~- Ja t~ollisuusministeriön uudelleen-
120: 32. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 12: Om Jar]estamlseksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
121: beskattning av republikens presidents gott-
122: görelse och pension . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 47. Sillantaus ym., toiv.al. n:o 27: Kansanedus-
123: tajainvaaleista annetun lain muuttamisesta 94
124: 32. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 12: Tasavallan
125: presidentin palkkion ja eläkkeen verottami- 48. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 28: Perustusla-
126: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 kien kokonaisuudistuksen aikaansaamisesta 95
127: 33. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 13: Om 49. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 29: Om åt-
128: saklighet och objektivitet vid besättandet gärder för sänkning av rösträtts- och val-
129: av statliga tjänster och befattningar . . . . 78 barhetsåldern . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
130: Sisällysluettelo 1970. V
131:
132: Siv. Siv.
133: 49. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 29: Toimenpi- 58. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 38: Kansan-
134: teistä äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajan äänestyksestä tärkeissä kunnallisissa ja vai
135: alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 takunnallissa asioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
136: 50. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 30: Om 59. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 39: Puoluelain
137: revision av språklagens stadganden om kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
138: kommunernas språkliga karaktär . . . . . . . . 101
139: 60. Vainio ym., toiv.al. n:o 40: Kansanedusta-
140: 50. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 30: Kuntien jien kieltämisestä kuulumasta valtionenem-
141: kielellistä luonnetta koskevien kielilain mistöisten yhtiöiden johtoon . . . . . . . . . . 116
142: säännösten tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 103
143: 61. Vennamo ym., toiv.al. n:o 41: Hallituksen
144: 51. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 31: Om jäsenten lukumäärän rajoittamisesta . . . . 117
145: avlåtande av proposition angående tryg-
146: gande av i slutna anstalter intagnas möjlig- 62. Vennamo ym., toiv.al. n:o 42: Hintojen
147: heter att rösta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 ja maksujen korotusten estämisestä . . . . . . 118
148: 51. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 31: Esitykse!J. 63. Vennamo ym., toiv.al. n:o 43: Yleisradion
149: antamisesta suljettuihin laitoksiin otettujen ~?.iminnan _perusteita koskevasta kansan-
150: äänestämismahdollisuuksien turvaamiseksi 106 aanestyksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
151: 52. 1. Suominen ym., toiv.al. n:o 32: Täysi- 64. Westerholm, toiv.al. n:o 44: Toimenpiteis-
152: ikäisyys- ja äänioikeusikärajan alentamisesta 107 tä pu?luet:-Iesta annettujen säännösten ku-
153: moamtsekst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
154: 53. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 33: Om ut-
155: vidgad möjlighet tili röstning inför ambu- 65. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 45: Metsä-
156: lerande valkommission . . . . . . . . . . . . . . . . 108 ministeriön perustamisesta ja metsähallin-
157: non uudelleen organisoimisesta . . . . . . . . . . 121
158: 53. Tallgren ym., toiv.al. n:o 33: Äänestämis-
159: mahdollisuuksien laajentamisesta kiertävässä 66. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 46: Maa-
160: vaalitoimikunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 herran nimittämisen saattamisesta riippu-
161: vaiseksi läänin väestön äänestyksestä . . . . 122
162: 54. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 34: Eduskunnan
163: toimikauden lyhentämisestä 3-vuotiseksi . . 110 67. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 47: Kan-
164: sanäänestyksen tekemisestä pysyväksi osaksi
165: 55. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 35: Valtiopäivä- valtiollisessa järjestelmässämme . . . . . . . . . . 123
166: järjestyksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 111
167: 68. Vikatmaa ym., toiv.al. n:o 48: Eräiden
168: 56. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 36: Kansan- virkojen muuttamisesta määräaikaisiksi . . 124
169: edustajaehdokkaiden asettamisen yksinoi-
170: keuden poistamisesta puolueilta . . . . . . . . 112 69. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 49: Komitean
171: asettamisesta selvittämään valtiollisen demo-
172: 57. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 37: Äänioikeus- kratiamme kehittämistä harvaan asuttujen
173: ikärajan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 alueiden poliittisen voiman lisäämiseksi . . 125
174:
175:
176:
177: II. Lakivaliokunta.
178: Rikoslainsäädäntöä, oikeudenkäyntiä, van- Siv.
179: keinhoitoa ja lapsen oikeusasemaa ym. kos- 5. Vilponiemi, lak.al. n:o 25: Ehdotus laiksi
180: kevia laki- ja toivomusaloitteita. huoneenvuokralain muuttamisesta . . . . . . . . 138
181: Siv.
182: 1. Koivisto ym., lak.al. n:o 21: Ehdotus 6. Pursiainen ym., lak.al. n:o 26: Ehdotukset
183: laiksi avioliittolain muuttamisesta ..... . 131 laeiksi rikoslain muuttamisesta ja vaaral-
184: listen rikoksenuusijain eristämisestä anne-
185: 2. Mäkinen, lak.al. n:o 22: Ehdotus laiksi tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 139
186: kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen anne- 7. Mäki ym., lak.al. n:o 27: Ehdotukset laiksi
187: tun asetuksen muuttamisesta ........... . 132 rikoslain 41 luvun kumoamisesta sekä sano-
188: tun lain 10 luvun muuttamisesta ja laiksi
189: 3. Niinikoski ym., lak.al. n:o 23: Ehdotus laik- oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 § :n 5
190: si kiinnityksestä kuorma-autoon ....... . 133 kohdan kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
191: 4. Mäkinen, lak.al. n:o 24: Ehdotus laiksi 8. Knuuttila ym., lak.al. n:o 28: Ehdotus laik-
192: maanvuokralain muuttamisesta ......... . 135 si rikoslain 28 luvun muuttamisesta . . . . 143
193: VI Sisällysluettelo 1970.
194:
195: Siv. Siv.
196: 9. Mäki ym., lak.al. n:o 29: Ehdotus laiksi 25. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 62: Kokonais-
197: rikoslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . • . . 145 suunnitelman laatimisesta rikollisuuden tor-
198: juntakeinojen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . 193
199: 10. Mäkelä ym., lak.al. n:o 30: Ehdotus laiksi
200: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 26. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 63: Vankiloissa
201: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147 esiintyvien terveyden- ja sairaanhoidollisten
202: puutteellisuuksien korjaamisesta . . . . . . . . 195
203: 11. Mäki ym., lak.al. n:o 31: Ehdotukset soti-
204: lasrikoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi 27. Karkinen, toiv.al. n:o 64: Elatusavun en-
205: laeiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 nakon suorittamisperusteiden laajentamises-
206: ta . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196
207: 12. Mäki ym., lak.al. n:o 32: Ehdotukset soti-
208: 28. Karkinen, toiv.al. n:o 65: Elatusavun vä-
209: l~s~omi~is~aiksi ja eräiksi siihen liitty-
210: Vlkst laeikst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165 himmäismäärän vahvistamisvaltuuksien an·
211: tamisesta sosiaalihallitukselle . . . . . . . . . . . . 197
212: 13. Aalto ym., toiv.al. n:o 50: Lapsen oikeus-
213: asemaa koskevan lainsäädännön uusi- 29. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 66: Vankilasta
214: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179 vapautuneiden jälkihuollon kehittämisestä 198
215: 30. Knuuti ym., toiv.al. n:o 67: Esityksen an-
216: 14. Ahde ym., toiv.al. n:o 51: Rikoslain 6 tamisesta liikennevakuutuslain muuttami-
217: luvun kumoamisesta .. .. .. . .. . . .. .. .. . 180 sesta kuolemanjälkeisten korvausten osalta 199
218: 15. Ahde ym., toiv.al. n:o 52: Maksuttoman 31. Kurppa ym., toiv.al. n:o 68: Saatavien pe-
219: oikeudenkäynnin laajentamisesta . . . . . . . . 181 rimistä koskevan lainsäädännön uudistami-
220: sesta ................................ 200
221: 16. Aro, toiv.al. n:o 53: Vankien oikeusavus-
222: tajan paikkaamisesta vankilaoikeuteen . . 182 32. Laaksonen ym., toiv.al. n:o 69: Lomien
223: myöntämisestä vangeille sosiaalisten syiden
224: 17. Aro ym., toiv.al. n:o 54: Lapseneläkkeen perusteella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
225: pääteiän nostamisesta . . . . . . . . . . . .. . .. . . 183
226: 33. Ens~o ~ne, toiv.al. n:o 70: Holhouslain
227: 18. Berner ym., toiv.al. n:o 55: Huumansaine- uudistllf1llsesta .. . .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. . 202
228: rikosten rangaistusten koventamisesta . . 184
229: 34. Ensio Laine ym., toiv.al. n:o 71: Maistraat-
230: tien lakkauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
231: 19. Ehrnrooth m. fl. hemst.mot. nr 56: Om
232: förnyelse av tryckfrihetslagen . . . . . . . . . . . . 185
233: 35. Landström ym., toiv.al. n:o 72: Maksutto-
234: rnia oikeudenkäyntejä koskevien säännösten
235: 19. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 56: Painova- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
236: pauslain uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 186
237: 36. Lanåström ym., toiv.al. n:o 73: Erikoistuo-
238: 20. Gestrin m. fl., hemst.mot. nr 57: Om möj- mioistuimen perustamisesta liikennevahinko-
239: lighet för domstol att undantagsvis under- ja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205
240: skrida i strafflagen stadgade straffminima 187
241: 37. Landström ym., toiv.al. n:o 74: Toimenhal-
242: 20. Gestrin ym., toiv.al. n:o 57: Tuomioistuin- tijain oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta
243: ten mahdollisuudesta poikkeuksellisesti alit- kokonaisuudessaan valtion varoista eräissä
244: taa rikoslaissa säädetyt vähimmäisrangais- tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
245: tukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188
246: 38. Landström ym., toiv.al. n:o 75: Lapsen
247: 21. Hemmi ym., toiv.al. n:o 58: Vankiloista tapaamisoikeutta asumus- ja avioerotapauk-
248: vapaut:,uvien uu~elleen- ja jälleenkoulutuk- sissa koskevien säännösten täydentämisestä 208
249: sen aikaansaamtsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
250: 39. Lottanen ym., toiv.al. n:o 76: Vankein-
251: 22. Häikiö ym., toiv.al. n:o 59: Haasteen an- hoito-opiston perustamisesta Hämeenlinnaan 210
252: tamisesta käräjille määrätyksi kalenteripäi-
253: väksi ja kellonajaksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. 190 40. Lu;a ym., toiv.al. n:o 77: Rikoksen aiheut-
254: tamasta henkilövahingosta tuomitun kor-
255: 23. Jokinen ym., toiv.al. n:o 60: Lasten oikeus- vauksen suorittamisesta ensisijaisesti val-
256: turvaa koskevan lainsäädännön aikaansaami- tion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
257: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191
258: 41. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 78: Hovioikeuk-
259: 24. Juvela ym., toiv.al. n:o 61: Pakkolaitos- sien perustamisesta Pohjois-Suomeen ja Lah-
260: järjestelmän poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 192 den talousalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
261: Sisällysluettelo 1970. VII
262:
263: Siv. Siv.
264: 42. Mäkelä ym., toiv.al. n:o 79: Vankityön 57. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 94: Patentti-
265: palkkauksen muuttamisesta kriminaalipoli- ja rekisterihallituksen toimintamahdolli-
266: tikan tavoitteiden tasolle . . . . . . . . . . . . . . 214 suuksien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . • . . 231
267:
268: 43. Mäkelä ym., toiv.al. n:o 80: Määrärahasta 58. Tuominen ym., toiv.al. n:o 95: Toimen-
269: Kriminaalihuolto r.y:lle nuorten rikoksen- pite~stä Jasten elatusapujen saannin tehos-
270: tekijäin huoltoa ja ehdonalaisten valvontaa tamtsekst . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 232
271: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216
272: 59. Tuomioia ym., toiv.al. n:o 96: Valtakun-
273: 44. Mäki ym., toiv.al. n:o 81: Ansionmene- nallisen vuokra-asuntorekisterin perustami-
274: tyksen huomioon ottamisesta valtion va- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233
275: roista maksettavissa todistajanpalkkioissa . . 217
276: 60. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 97: Täysi-ikäi-
277: 45. Mäki, toiv.al. n:o 82: Huutokauppoja kos- syysrajan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 234
278: kevan lainsäädännön uusimisesta . . . . . . . . 218
279: 61. Vennamo ym., toiv.al. n:o 98: Ulosotto-
280: 46. Orrenmaa ym., toiv.al. n:o 83: Yhdistyksen kulujen alentamisesta . . • . . . . . . • . . . . . . . . 235
281: nimenkirjoitusta koskevien säännösten
282: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 62. Vennamo ym., toiv.al. n:o 99: Työnteki-
283: jäin ja pienyrittäjien saatavien turvaami-
284: 47. Penttinen ym., toiv.al. n:o 84: Ammatti- sesta konkurssissa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 236
285: maisen likenteen kuorma-, henkilö- ja kou-
286: luautojen vakuutusmaksuperusteista . . . . . . 220 63. Vennamo ym., toiv.al. n:o 100: Lapsen
287: elatusavun korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . 237
288: 48. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 85: Puolueet-
289: toman tutkimuselimen aikaansaamisesta 64. Vennamo ym., toiv.al. n:o 101: Vähittäis-
290: käsittelemään vankien ja vankilahenkilökun- kauppaehtojen kohtuuttomuuksien poista-
291: nan oikeusturvakysymyksiä . . . . . . . . . . . . 221 misesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 238
292: 49. Procope ym., toiv.al. n:o 86: Ammattimai- 65. Vennamo ym., toiv.al. n:o 102: Liiketarkoi-
293: sen kuorma-autoliikenteen harjoittajain tUksiin vuokrattujen huonetilojen vuokra-
294: saamisten turvaamisesta konkurssissa ja miesten aseman turvaamisesta . . . . . . . . . . 239
295: ulosmittauksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
296: 66. H. Westerlund m.fl., hemst.mot. nr 103:
297: 50. Ruokola ym., toiv.al. n:o 87: Kirjanpito- Om inteckningsgillhet för jordbyggnads-
298: lakiesityksen antamisen kiirehtimisestä . . 223 maskiner . .. .. .. . .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . 240
299: 51. Räsänen ym., toiv.al. n:o 88: Toimenpi- 66. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 10.3:
300: teistä rotusyrjinnän saattamiseksi rangaista- Maanrakennuskoneiden kiinnityskelpoisuu-
301: vaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224 desta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . 241
302: 52. Rönkkö ym., toiv.al. n:o 89: Toimenpi- 67. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 104: Auto-
303: teistä yhtiöiden ja yhdistysten veivoittami- maattisen tietojenkäsittelyn soveltamismah-
304: seksi hankkimaan metsäalueostoilleen lää- dollisuuksista tuomioistuinlaitoksessa . . . . 242
305: ninhallituksen hyväksyminen . . . . . . . . . . . . 225
306: 53. Salo, toiv.al. n:o 90: Vankeinhoito-opiston 68. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 105: Pe-
307: perustamisesta .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. 226 runkirjoituksen yhteydessä maksettavan vai-
308: vaissadanneksen osittaisesta poistamisesta 243
309: 54. Seppä ym., toiv.al. n:o 91: Avioliiton ul-
310: kop"!IOlell~ syntyneitä lapsia koskevan lain 69. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 106: Malli-
311: uudistamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. . 227 suojaa tarkoittavan lainsäädännön aikaansaa-
312: misesta .. . .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. . .. .. .. 244
313: 55. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 92: Om
314: avlåtande av proposition angående ändring 70. Vikatmaa ym., toiv.al. n:o 107: Rikosten
315: av lagen om fri rättegång . .. .. . .. .. .. .. 228 esitutkintalainsäädännön aikaansaamisesta 245
316:
317: 55. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 92: Esityksen 71. Vikatmaa ym., toiv.al. n:o 108: Vapau-
318: antamisesta maksuttomasta oikeudenkäyn- dessa tapahtuvan kriminaalihuollon organi-
319: nistä annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . 229 saatiosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246
320: 56. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 93: Toimenpi- 72. Aäri ym., toiv.al. n:o 109: Lasten elatus-
321: teistä vanhentuneen lainsäädännön uudista- avun turvaamisesta korvausvelvollisen asues-
322: miseksi .. .. .. .. .. . . .. .. . .. .. . .. .. .. .. 230 sa ulkomailla tai muuttaessa sinne . . . . . . 247
323: VIII Sisällysluettelo 1970.
324:
325:
326: 111. Ulkoasiainvaliokunta.
327: Neuvostoliittoon suuntautuvaa matkailua, Siv.
328: liikennettä ja kaupankäyntiä sekä Itämeren 15. Pursiainen ym., toiv.al. n:o 124: Kehitys-
329: saastumisen estämistä ym. koskevia toivo- maiden vapausliikkeitten tukemisesta . . . . 270
330: musaloitteita.
331: Siv. 16. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 125: Suomen
332: 1. Berner ym., toiv.al. n:o 110: Matkailu- ja ja Neuvostoliiton välisen kaupan ja muun
333: kauppayhteyden järjestämisestä Neuvosto- taloudellisen kanssakäymisen laajentamises-
334: liittoon Parikkalasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253 ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272
335: 2. Ehrnrooth m. fl. hemst.mot. nr 111: Om 17. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 126: Suomalais-
336: avlåtande _av l?.roposition om instiftande neuvostoliittolaisen maakaasusopimuksen
337: av en utrikesnamnd . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254 valmistelusta .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273
338:
339: 2. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 111: Esityksen 18. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 127: Itämeren
340: antamisesta ulkoasiainlautakunnan perusta- saastumisen estämistä koskevan kokonaisoh-
341: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256 jelman aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 274
342:
343: 3. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 112: Määrä- 19. I. Suominen ym., toiv.al. n:o 128: Kan-
344: rahasta Suomalais-norjalaisen kulttuurirahas- sainvälisen neuvottelukunnan aikaansaami-
345: ton perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258 sesta Itämeren saasteongelman ratkaisemi-
346: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275
347: 4. Huotari ym., toiv.al. n:o 113: Rajanylitys-
348: paikan avaamisesta Parikkalassa Neuvosto- 20. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 129: Kau-
349: liittoon suuntautuvaa liikennettä varten 259 pallisten sihteerien sijoituksen tarkistami-
350: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276
351: 5. Huotari ym., toiv.al. n:o 114: Kaupankäyn- 21. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 130: Om
352: nin lisäämisestä Leningradiin . . . . . . . . . . 260 åtgärder för Finlands anslutning tili Euro-
353: parådet .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 277
354: 6. ]uvela ym., toiv.al. n:o 115: Pienen ja
355: keskisuuren teollisuuden kaupankäynnin 21. Tallgren ym., toiv.al. n:o 130: Toimenpi-
356: kehittämisestä Neuvostoliiton kanssa . . . . 261 teistä Suomen liittymiseksi Euroopan Neu-
357: vostoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278
358: 7. Koppanen, toiv.al. n:o 116: Matkailurei-
359: tin ·avaamisesta Suomesta Itämeren itäpuo-
360: litse Keski-Eurooppaan . . . . . . . . . . . . . . . . 262 22. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 131: Yhteispoh-
361: joismaisen humanitäärisen ja jälleenraken-
362: 8. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 117: Pohjois- nusavun toimittamisesta Kaakkois-Aasian
363: kalottitoiminnan tehostamisesta . . . . . . . . . . 263 sotatoimialueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
364:
365: 9. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 118: Uusien 23. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 132: Pysyvän
366: rajanylityspaikkojen avaamisesta Pohjois- kansainvälisen elimen perustamisesta Itä-
367: Suomen ja Neuvostoliiton välillä . . . . . . . . 264 meren suojelemista varten . . . . . . . . . . . . . . 280
368: 24. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 133: Kansain-
369: 10. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 119: Koillis- välisen korvausjärjestelmän luomisesta il-
370: Pohjanmaan ja Kainuun työvoiman sijoi- man ja merien saastumisesta aiheutuvien
371: tusmahdollisuuksista Neuvostoliiton Pääjär- vahiukojen korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 281
372: ven metsätyökeskuksen rakentamiseen . . . . 265
373: 25. Tuominen ym., toiv.al. n:o 134: Toimen-
374: 11. Koskinen ym., toiv.al. n:o 120: Suomen piteistä Kreikassa harjoitetun terrorin lo-
375: ja Neuvostoliiton taloudellisen yhteistyön p~ttamiseksi. ja ~eikkalaisten isänmaanystä-
376: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 vien tukemtsekst .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 282
377: 12. Laaksonen ym., toiv.al. n:o 121: Työasiain- 26. Tuominen ym., toiv.al. n:o 135: Oleskelu-
378: hoitajan vi~~ perustamisesta Tukholman ja työluvan myöntämisestä Vietnamin so-
379: suurlähetystoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 dasta kieltäytyneille Yhdysvaltain. kansalai-
380: sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
381: 13. Mäkelä ym., toiv.al. n:o 122: Ruotsissa
382: asuvia suomalaisia koskevien yhteiskunnal- 27. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 136: Pohjois-
383: listen epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . . . 268 maisen yhteistyön kehittämisestä . . . . . . . . 284
384: 14. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 123: Tavara- 28. Vennamo ym., toiv.al. n:o 137: Toimen-
385: ja henkilöliikennepaikan avaamisesta Poh- piteistä Suomen ja Neuvostoliiton ystävä!~
386: jois-Karjalan läänin alueelle Neuvostoliit- lisiä ja luottamuksellisia suhteita vahingoit-
387: toon suuntautuvaa liikennettä varten . . . . 269 tavan toiminnan estämiseksi . . . . . . . . . . . . 285
388: Sisällysluettelo 1970. IX
389:
390: Siv. Siv.
391: 29. Vennamo ym., toiv.al. n:o 138: Ulkomaan- 31. Westerholm, toiv.al. n:o 140: Lähetysseu-
392: kauppamme laajentamisesta Neuvostoliiton rojen asiantuntemuksen käyttämisestä ke-
393: kanssa .................. _............. 286 hitysaputyössä . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . .. . 288
394: 30. Vennamo ym., toiv.al. n:o 139: Ulkomaan- 32. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 141: Kehitys-
395: kauppamme tasapainottamisesta Länsi-Sak- avun asteittaisesta korottamisesta . . . . . . . . 289
396: san kanssa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 287
397:
398:
399:
400: IV. Valtiovarainvaliokunta.
401: A. Verolainsäädäntöä, kehitysalueiden ta- Siv.
402: louden edistämistä, virastotalojen rakenta- 15. Asunmaa ym., lak.al. n:o 47: Ehdotus
403: mista, asuntotuotantoa, eläkkeitä, teolli- laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
404: suutta sekä malminetsintää ym. koskevia muuttamisesta annetun lain muuttamisesta 315·
405: laki- ja toivomusaloitteita.
406: Siv. 16. Eskelinen ym., lak.al. n:o 48: Ehdotus
407: 1. Gestrin ym., lak.al. n:o 33: Ehdotus laiksi laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta-
408: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta .. 295 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316
409: 2. Haarla ym., lak.al. n:o 34: Ehdotus laiksi 17. Hanhirova ym., lak.al. n:o 49: Ehdotus
410: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 297 laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta-
411: misesta 318
412: 3. Haarla, lak.al. n:o 35: Ehdotus laiksi tulo-
413: ja omaisuusverolain muuttamisesta · . . . . . . 298 18. Härkönen ym. lak.al. n:o 50: Ehdotus
414: laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta-
415: 4. Jämsen ym., lak.al. n:o 36: Ehdotus laiksi misesta 319'
416: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta . . 300
417: 19. 0. Kangas ym., lak.al. n:o 51: Ehdotus
418: 5. Kohtala ym., lak.al. n:o 37: Ehdotus laiksi laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta-
419: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta . . 301 misesta 320
420: 20. Karpola ym., lak.al. n:o 52: Ehdotus laik-
421: 6. Linkola ym., lak.al. n:o 38: Ehdotus laiksi si maatilatalouden tuloverolain muuttami-
422: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta . . 302 sesta ............................... . 321
423: 7. Mäki ym., lak.al. n:o 39: Ehdotus laiksi 21. H. Linna ym., lak.al. n:o 53: Ehdotus laik-
424: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta . . 304 si maatilatalouden tuloverolain muuttami-
425: 8. Tähkämaa ym., lak.al. n:o 40: Ehdotus sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322:
426: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami- 22. H. Linna ym., lak.al. n:o 54: Ehdotus
427: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta-
428: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323
429: 9. Vaittinen ym., lak.al. n:o 41: Ehdotus laik-
430: si tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 306 23. L. Linna ym., lak.al. n:o 55: Ehdotus laik-
431: si maatilatalouden tuloverolain muuttami-
432: 10. Mäkinen ym., lak.al. n:o 42: Ehdotus laik- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325
433: si tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
434: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308 24. E. Niemelä ym., lak.al. n:o 56: Ehdotus
435: laiksi maatilatalouden tuloverolain muut-
436: 11. Sinisalo ym., lak.al. n:o 43: Ehdotus laiksi tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
437: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
438: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310 25. Nikkilä ym., lak.al. n:o 57: Ehdotus laiksi
439: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta 329
440: 12. Sinisalo ym., lak.al. n:o 44: Ehdotus laiksi
441: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta 26. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 58: Ehdotus
442: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta-
443: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330
444: 13. Vartia ym., lak.al. n:o 45: Ehdotus laiksi
445: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta 27. Puhakka ym., lak.al. n:o 59: Ehdotus laiksi
446: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312 maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta 331
447: 14. Virtanen ym., lak.al. n:o 46: Ehdotus laik- 28. Volotinen ym., lak.al. n:o 60: Ehdotus laik-
448: si tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta si maatilatalouden tuloverolain muuttami-
449: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314 sesta 333
450: 2 E 427/70
451: X Sisillysluettelo 1970.
452:
453: Siv. Siv.
454: 29. Vennamo ym., lak.al. n:o 61: Ehdotus 46. Vennamo ym., lak.al. n:o 78: Ehdotus
455: laiksi maataloustulon verotusta koskevien laiksi kansalaisten verovapaudesta ja har·
456: säännösten kumoamisesta . . . . . . . . . . . . • . .334 kintaverotuksesta . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 361
457: .30. Haarla ym., lak.al. n:o 62: Ehdotus laiksi 47. Berner ym., lak.al. n:o 79: Ehdotus laiksi
458: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain verotuslain muuttamisesta . . . . . • . . . . . • . . 362
459: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3.35
460: 48. Gestrin m. fl., lagmot. nr 80: Förslag tili
461: 31. Hara ym., lak.al. n:o 63: Ehdotus laiksi lag om ändring av beskattningslagen . . . . 365
462: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
463: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.37 48. Gestrin ym. lak.al. n:o 80: Ehdotus laiksi
464: verotuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 366
465: 32. Huurtamo ym., lak.al. n:o 64: Ehdotus 49. ]ämsen ym., lak.al. n:o 81: Ehdotus laiksi
466: laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne- verotuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 367
467: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 338
468: 33. Katajavuori ym., lak.al. n:o 65: Ehdotus 50. Landström ym., lak.al. n:o 82: Ehdotus
469: laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne- laiksi verotuslain muuttamisesta . . . . . . . . 369
470: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 339
471: 51. Melin m. fl., lagmot. nr 83: Förslag tili
472: 34. Ruokola ym., lak.al. n:o 66: Ehdotus
473: lag om ändring av beskattningslagen . . . . 370
474: laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne- 51. Melin ym., lak.al. n:o 83: Ehdotus laiksi
475: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 341 verotuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 370
476: 35. Sinisalo ym., lak.al. n:o 67: Ehdotus laiksi 52. Mäki ym., lak.al. n:o 84: Ehdotus laiksi
477: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun verotuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . • . . . 372
478: lain kumoamisesta . . . .. .. . .. . . . . . . . . . . 343
479: 5.3. Terästä ym., lak.al. n:o 85: Ehdotus laiksi
480: 36. Berner ym., lak.al. n:o 68: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta . . . • . . . . . . . . . . 37.3
481: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
482: verolakeihin .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. 344 54. S. Westerlund ym., lak.al. n:o 86: Ehdotus
483: laiksi verotuslain muuttamisesta . . . . . . . . 375
484: 37. ]uvela ym., lak.al. n:o 69: Ehdotus laiksi
485: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä 55. Haarla ym., lak.al. n:o 87: Ehdotus laiksi
486: verolakeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345 liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . . . 376
487: .38. Katajavuori ym., lak.al. n:o 70: Ehdotus 56. Haarla ym., lak.al. n:o 88: Ehdotus laiksi
488: l~~~i eräistä y~aikaisista poikkeussäännök· liikevaihtoverolain muuttamisesta • . . . . . . . 377
489: s1sta verolakeihin .. . • .. .. .. .. . .. .. .. .. . 346
490: 57. Haarla ym., lak.al. n:o 89: Ehdotus laiksi
491: 39. Ensio Laine ym., lak.al. n:o 71: Ehdotus liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . . . 378
492: l~i~i eräistä yä_liaikaisista poikkeussäännök-
493: slSta verolakeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 58. Hara ym., lak.al. n:o 90: Ehdotus laiksi lii-
494: kevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . . . 380
495: 40. Puhakka ym., lak.al. n:o 72: Ehdotus laik-
496: si eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä 59. Katajavuori ym., lak.al. n:o 91: Ehdotus
497: verolakeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349 laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 381
498:
499: 41. Tuominen ym., lak.al. n:o 73: Ehdotus 60. Melin ym., lak.al. n:o 92: Ehdotus laiksi
500: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeuksista liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . . . 38.3
501: verolakeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 351
502: 61. Mäki ym., lak.al. n:o 93: Ehdotus laiksi
503: 42. Vartia ym., lak.al. n:o 74: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . . . 385
504: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
505: verolakeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .352 62. Pekonen ym., lak.al. n:o 94: Ehdotus laiksi
506: liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . . . 387
507: 43. Mykkänen ym., lak.al. n:o 75: Ehdotus
508: laiksi vuokra-asuntojen veronhuojennuksista 354 63. Rihtniemi ym., lak.al. n:o 95: Ehdotus
509: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 389
510: 44. Sillantaus ym., lak.al. n:o 76: Ehdotus
511: laiksi asuntotuotannon veronhuojennuksista 356 64. Rihtniemi ym., lak.al. n:o 96: Ehdotus
512: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 391
513: 45. Vennamo ym., lak.al. n:o 77: Ehdotus laik-
514: si ammattiautoilijoiden verojen alentami- 65. Turunen ym., lak.al. n:o 97: Ehdotus laiksi
515: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360 liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . . . 39.3
516: Sisillysluettelo 1970. XI
517:
518: Siv. Siv.
519: 66. Aro, ~.al. n:o ~: Ehdotus laiksi leima- 84. Nimikoski ym., lak.al. n:o 116: Ehdotus
520: verolam muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • 394 laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun lain
521: muuttamisesta . • • . • . . • . • . . • . . • . . . . . . . . 422
522: 67. Berner ym., lak.al. n:o 99: Ehdotus laiksi
523: leimaverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 395 85. Knuuti ym., lak.al. n:o 117: Ehdotus laiksi
524: virvoitusjuomaverosta annetun lain muutta-
525: misesta . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 424
526: 68. Haarl4 ym., lak.al. n:o 100: Ehdotus laiksi
527: leimaverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 397 86. Niinikoski ym., lak.al. n:o 118: Ehdotus
528: laiksi matkustajaverosta annetun lain muut-
529: 69. HanhirotJa, lak.al. n:o 101: Ehdotus laiksi tamisesta .. .. .. • .. .. .. . • .. . . .. .. . .. . .. 426
530: leimaverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 399
531: 87. Häggblom m. fl., lagmot. nr 119: Förslag
532: 70. Karpol4 ym., lak.al. n:o 102: Ehdotus laiksi tili lag angående upphävande av lagen om
533: leimaverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 400 passagerarskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427
534: 71. Ensio Laine ym., lak.al. n:o 103: Ehdotus 87. Häggblom ym., lak.al. n:o 119: Ehdotus
535: laiksi leimaverolain muuttamisesta . . . . . . 401 laiksi matkustajaverosta annetun lain ku-
536: moamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
537: 72. H. Linna ym., lak.al. n:o 104: Ehdotus
538: laiksi leimaverolain muuttamisesta . . . . . . 402 88. Mäki ym., lak.al. n:o 120: Ehdotus laiksi
539: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta
540: 73. Pekkarinen 'Jm., lak.al. n:o 105: Ehdotus verosta annetun lain kumoamisesta . . . . 429
541: laiksi leimaverolain muuttamisesta . . . . . . 403
542: 89. 0. Kangas ym., lak.al. n:o 121: Ehdotus
543: 74. Silander ym., lak.al. n:o 106: Ehdotus laik- laiksi maidon ja vehnän markkinointimak-
544: si leimaverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 404 susta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 430
545: 90. Mustonen ym., lak.al. n:o 122: Ehdotus
546: 75. Tar;anne ym., lak.al. n:o 107: Ehdotus laiksi maidon ja vehnän markkinoimismak-
547: laiksi leimaverolain muuttamisesta . . . . . . 406
548: susta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 431
549: 76. Vilmi ym., lak.al. n:o 108: Ehdotus laiksi 91. Tuominen ym., lak.al. n:o 123: Ehdotus
550: leimaverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 407 laiksi vientimaksusta ja suhdanneverosta . • 432
551: 77. Berner ym., lak.al. n:o 109: Ehdotus laiksi 92. Ehrnrooth m. /l., lagmot. nr 124: Forslag
552: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain tili lag om ändring av tullagen . . . . • • • 434
553: muuttamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. . .. • .. .. 408
554: 92. Ehrnrooth ym., lak.al. n:o 124: Ehdotus
555: 78. Berner ym., lak.al. n:o 110: Ehdotus laiksi laiksi tullilain muuttamisesta . . . . . . • . . . 436
556: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
557: muuttamisesta .. .. . • .. .. .. .. .. .. .. .. .. 409 93. Vennamo ym., lak.al. n:o 125: Ehdotus
558: laiksi kansanedustajien ja ministereiden
559: palkkojen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 438
560: 79. Ehrnrooth ym., lak.al. n:o 111: Ehdotus
561: laiksi .auto- ja m<;><>ttoripyöräverosta anne- 94. Laaksonen ym., lak.al. n:o 126: Ehdotus
562: tun lam muuttamtsesta . . . . . . . . . . . . . . . . 410 laiksi valtion viran tai toimen haltijain
563: palkkauksesta annetun lain muuttamisesta 439
564: 80. Hanhirova ym., lak.al. n:o 112: Ehdotus
565: laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne- 95. Laaksonen ym., lak.al. n:o 127: Ehdotus
566: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 412
567: laiksi valtion viran tai toimen haltijain
568: palkkauksesta annetun lain muuttamisesta 440
569: 81. Procope ym., lak.al. n:o 113: Ehdotus laik-
570: si. auto- ja t;noottoripyöräverosta annetun 96. Ahde ym., lak.al. n:o 128: Ehdotus laiksi
571: lam muuttamtsesta . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 413 valtion hankintakeskuksesta . . . . . . . . . . • . 441
572: 81. Procope m. fl., lagmot. nr 113: Förslag tili 97. Vennamo ym., lak.al. n:o 129: Ehdotus
573: lag om ändring av lagen om bil- och laiksi puoluetuen ja lehdistötuen kieltämi-
574: motercykelskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443
575: 82. Voutilainen ym., lak.al. n:o 114: Ehdotus 98. Vennamo ym., lak.al. n:o 130: Ehdotus
576: laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne- laiksi pienyrittäjälainoista . . . . . . . . . . . . . . 444
577: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 418
578: 99. Hemmi ym., lak.al. n:o 131: Ehdotus laik-
579: 83. Laatio ym., lak.al. n:o 115: Ehdotus laiksi si kehitysalueiden talouden edistämisestä
580: moottoriajoneuvoverosta annetun lain muut- vuosina 1970-1975 annetun lain muutta-
581: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445
582: XII Sisällysluettelo 1970.
583:
584: Siv. Siv.
585: 100. Hierppe ym., lak:.al. n:o 132: Ehdotus laik- 114. Tar;anne ym., lak:.al. n:o 146: Ehdotukset
586: si kehitysalueiden talouden edistämisestä laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun-
587: vuosina 1970-1975 annetun lain muutta- nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
588: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 447 kuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
589: tusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) . . . . 483
590: 101. Hanhirova ym., lak.al. n:o 133: Ehdotus
591: laiksi kehitysalueiden tuotannollisen toimin- 115. Westerholm, lak.al. n:o 147: Ehdotukset
592: nan edistämiseksi myönnettävistä valtion- laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun-
593: avuStuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448 nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
594: kuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
595: 102. Puhakka ym., lak.al. n:o 134: Ehdotus laik- tusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) . . . . 487
596: si kehitysalueluotoista annetun lain muut-
597: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450 116. Ruokola ym., lak.al. n:o 148: Ehdotukset
598: laeiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
599: 103. Hanhirova ym., lak.al. n:o 135: Ehdotus tun lain sekä kunnallishallituksesta kau-
600: kehitysalueluottolaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 451 pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin-
601: nosta annettujen asetusten muuttamisesta.
602: 104. Hanhirova ym., lak.al. n:o 136: Ehdotus (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 489
603: laiksi Pohjois- ja Itä-Suomen yritystoimin-
604: nan kehitysrahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 117. Aalto ym., toiv.al. n:o 142: Kiinteän omai-
605: suuden luovutuksesta kunnalle saadun voi-
606: 105. Vennamo ym., lak:.al. n:o 137: Ehdotus ton verovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 492
607: laiksi peruskorjauksista kehitysalueilla . . . . 456
608: 118. Ahde ym., toiv.al. n:o 143: Lapin talous-
609: 106. Hara ym., lak.al. n:o 138: Ehdotus rinta- elämän ja luonnonkäytön yleissuunnitel-
610: masotilaiden asuntolaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 459 masta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493
611: 107. Berner ym., lak.al. n:o 139: Ehdotukset 119. Ahde, toiv.al. n:o 144: Julkisuusperiaatteen
612: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun- soveltamisesta maamme talouselämässä . . 494
613: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
614: kuntain kunnallishallinnosta annettujen ase- 120. Ahde ym., toiv.al. n:o 145: Huonera-
615: tusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) . . 463 kentamisessa tarvittavien valmisteiden han-
616: 108. Haarla ym., lak.al. n:o 140: Ehdotukset kinnan keskittämisestä kehitysalueille . . . . 495
617: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun- 121. Ahonen ym., toiv.al. n:o 146: Valtion vi-
618: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
619: kuntain kunnallishallinnosta annettujen ase- rastotalon rakentamisesta Joutsan kuntaan 496
620: rusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) . . 465 122. Ahonen ym., toiv.al. n:o 147: Valtion vi-
621: 109. Hara ym., lak.al. n:o 141: Ehdotukset rastotalon rakentamisesta Suolahden kaup-
622: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun- palaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497
623: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
624: kuntain kunnallishallinnosta annettujen ase- 123. Antila ym., toiv.al. n:o 148: Maatalouden
625: tusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) . . . . 468 tuloverolain siirtymäkauden aiheuttaman
626: kaksinkertaisen verotuksen korjaamisesta . . 498
627: 110. Honkonen ym., lak.al. n:o 142: Ehdotuk-
628: set laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 124. Antila ym., toiv.al. n:o 149: Tilapäisten
629: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kun- postiasemanhoitajien ja postinkantajien toi-
630: nallishallituksesta kaupungissa annettujen mien muuttamisesta ylimääräisiksi tai va-
631: asetusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) 471 kinaisiksi . . . .. . .. . .. . . . . .. .. .. .. .. .. . 499
632:
633: 111. Honkonen ym., lak.al. n:o 143: Ehdotuk- 125. Antila ym., toiv.al. n:o 150: Postinkanta-
634: set laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä jien palkkauksen parantamisesta . . . . . . . . 500
635: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
636: laiskuntain kunnallishallinnosta annettujen 126. Antila ym., toiv.al. n:o 151: Valtion vi-
637: asetusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) . . 474 rastotalon rakennustöiden aloittamisesta
638: Harjavallan kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . . . 501
639: 112. Procope ym., lak.al. n:o 144: Ehdotukset
640: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun- 127. Antila ym., toiv.al. n:o 152: Valtion lai-
641: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais- tosten veivoittamisesta käyttämään yksityis-
642: kuntain kunnallishallinnosta annettujen ase- ten auto- ja työkonekalustoa . . . . . . . . . . . . 502
643: tusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) . . . . 476
644: 128. Antila ym., toiv.al. n:o 153: Koti- ja päi-
645: 113. Suksi ym., lak.al. n:o 145: Ehdotukset väapulaisen palkan saattamisesta verovähen-
646: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun- nyskelpoiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503
647: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
648: kuntain kunnallishallinnosta annettujen ase- 129. Aro ym., toiv.al. n:o 154: Porotalouden
649: tusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) . . 479 verotuksen uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 504
650: Sisällysluettelo 1970. XIII
651:
652: Siv. Siv.
653: 130. Aro, toiv.al. n:o 155: Poromiesten moot- 143. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 168: Yhtymä-
654: torikeikkojen polttoaineen vapauttamisesta verotuksen maatilataloudelle tuomien epä-
655: polttoaineverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505 kohtien poistamisesta . . . .. . . .. . . . . .. • .. 527
656: 131. Aro, toiv.al. n:o 156: Lapin kuntien asuk- 144. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 169: Koulu-
657: kaiden rajakauppaoikeuden laajentamisesta 506 tus- ja opintovähennysoikeuden laajentami-
658: sesta valtion verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . 528
659: 132. Aro ym., toiv.al. n:o 157: Kotiapulaisen
660: palkkauskulujen saattamisesta vähennyskel- 145. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 170: Syrjäseu-
661: poisiksi verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507 tujen viljelijäin ylimääräisen työmenekin
662: huomioonottamisesta verotuksessa . . . . . . . . 529
663: 133. Berner ym., toiv.al. n:o 158: Tutkimuk-
664: sesta valtion sisäisen tulojakautuman kehi- 146. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 171: Tutkimuk-
665: tyksestä kuluneen kymmenluvun ajalta . . 508 sesta syrjäseutujen tiekustannusten saatta-
666: misesta vähennyskelpoiseksi verotuksessa 530
667: 134. Berner ym., toiv.al. n:o 159: Toimenpiteistä
668: metsätalouden alkutuotannon verotuksen 147. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 172: Sähkön
669: uudistamise~si II!etsänviljelyn ja puuntuo- hinnan saattamisesta samaksi koko maassa 531
670: ton turvaamJ.sekst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509
671: 148. Friberg ym., toiv.al. n:o 173: Yritysde-
672: 135. Berner ym., toiv.al. n:o 160: Asuntotuo- mokratian laajentamisesta valtion määrää-
673: tannon rahoittamisesta holding-yhtiöiden m~sv~~ olevissa ja valtionenemmistöisissä
674: avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511 yrttykstssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532
675:
676: 136. Berner ym., toiv.al. n:o 161: Osamaksu- 149. Gestrin m. fl., hemst.mot. nr 174: Om av-
677: tisien vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . 512 dragsgillhet i beskattningen för de faktiska
678: resekostnadema mellan bostad och arbets-
679: 137. Berner ym., toiv.al. n:o 162: Betoniteknil- plats . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534
680: lisen laboratorion perustamisesta Keski- ja
681: Itä-Suomea varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514 149. Gestrin ym., toiv.al. n:o 174: Asunnon
682: ja työpaikan välisten todellisten matkakus-
683: 138. Breilin, toiv.al. n:o 163: Opiskelijain työ- tannusten vähennyskelpoisuudesta verotuk-
684: tulon verovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515 sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 535
685:
686: 139. Breilin ym., toiv.al. n:o 164: Ammattimai- 150. Haapasalo ym., toiv.al. n:o 175: Suhdanne-
687: seen liikenteeseen käytettävien kuorma-auto- talletuksista vapautuvien varojen osoittami-
688: jen uushankintarajan määrittelemisestä . . 516 sesta vesistöjen ja ulkoilman saastumista
689: estämään tarkoitettujen investointien rahoi-
690: 140. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 165: Om tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536
691: avlåtande av proposition angående justering
692: av vissa !rån
693: änke- ~ pupillkassorna tidi- 151. Hanhirova, toiv.al. n:o 176: Moottoriajo-
694: gare utgaende penstoner . . . . . . . . . . . . . . 517 neuvoissa käytettävän polttoaineen hinnan
695: määräämisestä samaksi koko maassa . . . . . . 537
696: 140. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 165: Esityksen
697: antamisesta eräiden aikaisemmin leski- ja 152. Hanhirova, toiv.al. n:o 177: Poromiesten
698: o!poka_ssoista suoritettujen eläkkeiden tar- moottorikeikkojen polttoaineen vapauttami-
699: kistamtsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 518 sesta polttoaineverosta . . . . . . . . . . . . . . . . 538
700:
701: 141. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 166: Om 153. Hanhirova, toiv.al. n:o 178: Tulon hank-
702: avlåtande av proposition angående skatte- kimisesta aiheutuvien kustannusten vähen-
703: frihet för pension, som personer med små nysoikeudesta porotalouden verotuksessa . . 539
704: inkomster erhåller . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
705: 154. Hanhirova, toiv.al. n:o 179: Terästeolli-
706: 141. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 166: Esityksen suuden rakentamisesta Tornion-Kemin
707: antamisesta pienituloisten henkilöiden saa- alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540
708: mien eläkkeiden verovapaudesta . . . . . . . . 521
709: 155. Hanhirova, toiv.al. n:o 180: Tutkimuksesta
710: 142. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 167: Om turveteollisuuden aikaansaamiseksi Karun-
711: åvägabringande av socialt rättvis lagstift- kiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
712: ning som skattelättnader vid bostadspro-
713: duktionen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 523 156. Hanhirova ym., toiv.al. n:o 181: Toimen-
714: piteistä sähkötariffien tasoittamiseksi . . . . 542
715: 142. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 167: Asunto-
716: tuotannon veronhuojennuksia koskevan so- 157. Hara, toiv.al. n:o 182: Verovapaasta siir-
717: siaalisesti oikeudenmukaisen lainsäädännön rosta kehittämisrahastosta eräissä tapauk-
718: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525 sissa 543
719: XIV Sisällysluettelo 1970.
720:
721: Siv. Siv.
722: 158. Ha:~kipur(} ym., toiv.al.. n:o 183: Maatila- 175. Honkonen ym., toiv.al. n:o 200: Esityksen
723: taloutta harjoittavien veroilmoituslomakkei- antamisesta tulo- ja omaisuusverolain · muut•
724: den yksinkertaistamisesta . . . . . . . . . . • . • . 544 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . •. •. . . . . . . . . . . 563
725:
726: 159. Heino ym., toiv.al. n:o 184: Itä-Suomen 176. Honkonen ym., toiv.al. n:o 201: Tupakka-
727: kehitysrahaston perustamisesta • • . . . . . . . . 545 teollisuuden ottamisesta valtion haltuun . . 564
728: 160. Hemmi ym., toiv.al. n:o 185: Kehitysalueil- 177. Honkonen ym., toiv.al. n:o 202: Määrä-
729: la toimivien pienyritysten lainojen vakaut- rahasta avustukseksi rautatiehallitukselle
730: tamisesta investointiluotoiksi • • . . . . . . . . . . 546 urheilijain ja urheilujoukkueiden matkalip-
731: pujen alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565
732: 161. Hemmi ym., toiv.al. n:o 186: Vapautuk·
733: sen myöntämisestä auto- ja moottoripyörä- 178. Hostila ym., toiv.al. n:.o 203: Eläkkeelle
734: verosta eräissä tapauksissa • . . . . . . . . . . . . . 547 siirtyneiden henkilöiden estämisestä kilpai-
735: le~as~a .muun työvoiman kanssa vapaista
736: 162. Hemmi ym., toiv.al. n:o 187: Naisten so- tyopa1k01sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566
737: danaikaisen palveluksen laskemisesta valtion
738: palvelukseksi eläkettä määrittäessä . . . . . . 548 179. Hostila ym., toiv.al. n:o 204: Laivatelakan
739: rakentamisesta Haminan-Kotkan vaikutus-
740: 163. Hemmi, toiv.al. n:o 188: Toimenpiteistä alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567
741: Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kehittämi-
742: seksi ................................ 549 180. Huotari ym., toiv.al. n:o 205: Ylityöstä
743: saadun tulon verovapaudesta . . . . . . . . . . 568
744: 164. Hemmi ym., toiv.al. n:o 189: Pohjois-Suo-
745: men kehitysrahaston perustamisesta . . . . . . 550 181. Huotari ym., toiv.al. n:o 206: Liikevaihw;
746: veroperusteiden muuttamisesta työliikkeiden
747: 165. Hemmi, toiv.al. n:o 190: Polttoaineiden kohdalla .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. 569
748: kuljetuskustannusten korvaamisesta valtion
749: varoista polttoaineiden hintojen alentami- 182. Huotari ym., toiv.al. n:o 207: Liikevaihto-
750: seksi Pohjois-Suomessa ja Lapissa . . . . . . . . 552 veron poistamisesta hunajan osalta . . . . . . 570
751: 166. Hemmi ym., toiv.al. n:o 191: Matkailu- 183. Huotari ym., toiv.al. n:o 208: Osamaksu-
752: elinkeinon rinnastamisesta tasavertaisena kaupan korko-osuuden määrittelemisestä ja
753: muun yrittäjätoiminnan kanssa . . . . . . . . . . 553 saattamisesta verovähennyskelpoiseksi . . . . 571
754: 167. Hemmi ym., toiv.al. n:o 192: Eräiden 184. Huotari ym., toiv.al. n:o 209: Asuntotuo-
755: TyL:n ~!?,~ p;ruspalkkaisten virkasuh- tannon · ohjaamisesta tilavampaan asunto-
756: tetden lisaam.tsesta . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . 554 kokoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
757: 168. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 193: Lapsi-, 185. Huotari ym., toiv.al. n:o 210: Työpaikka-
758: konlutus- ja opintovähennysten ybtenäistä- tutkijan viran perustamisesta lääninhallituk~
759: J.Disesti fyysisten henkilöiden verotuksessa 555 siin .................................. , 573
760: 169. Hjerppe ym., toiv.al. n:o 194: Määrärahasta 186. Huot.eri ym., toiv.al. n:o 211: Vapaavans-
761: kehitysalueiden pienteollisuuden lainoihin 556 tan saamisesta Lappeenrantaan . . . . . . . . . . 574
762: 170. Hjerppe ym., toiv.al. n:o 195: Valtionjoh- 187. Huotari ym., toiv.al. n:o 212: Parikkalan
763: toisten ja valtion tukea saavien laitosten Intsilän kaivostoiminnan alkuunsaattami·
764: perustamista· ja laajentamista selvittelevän sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
765: valtakunnallisen elimen perustamisesta • . 558
766: 188. Hykkäälä ym., toiv.al. n:o 213: Iitin (Kau-
767: 171. Hjerppe ym., toiv.al. n:o 196: Toimenpi- sala) virastotalon rakentamisesta . . . . . . . . 576
768: teistä .. P~joi~-Suomen investointitarpeen
769: tyydyttam.tseksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559
770: 189. Häggblom, hemst.mot. nr 214: 0m under-
771: 172. Hjerppe ym., toiv.al. n:o 197: Laivanra- lättande av möjligheterna att erhålla in~
772: kennusteollisuuden mahdollisuuksista Poh- vesteringskrediter till utvecklingsområdena 577
773: jois-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560
774: 189. Häggblom, toiv.al. n:o 214: Investointiluot-
775: 173. Hjerppe ym., toiv.al. n:o 198: Naisille tojen saamismahdollisuuksien helpottami-
776: työtä tarjoavan teollisuuden aikaansaami- sesta kehitysalueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578
777: sesta Raahen seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . 561
778: 190. Häikiö ym., toiv.al. n:o 215: Autoveron
779: 174. Hjerppe ym., toiv.al. n:o 199: Oulu Oy:n palauttamisesta invalideille . . . . . . . . . . . . . . 579
780: Nuottasaaren tehtaan selluloosatuotantoon
781: perustuvan paperitehtaan aikaansaamisesta 191. Häkämies ym., toiv.al. n:o 216: Opiskeli-
782: Ouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562 jain tulojen verovähennysoikeudesta . . . . 580
783: Sisällysluettelo 1970. XV
784:
785: Siv. Siv.
786: 192. Härkönen ym., toiv.al. n:o 217: Hanka- 210. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 235: Sähkön
787: salmen virastotalon rakentamisesta . . . . . . 581 hinnan ja sähköistämiskustannusten tasaa-
788: misesta maan tuotantoelämää tasapuolisesti
789: 193. Härkönen ym., toiv.al. n:o 218: Valtion palvelevalla tavalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600
790: virastotalon rakennustöiden aloittamisesta
791: Suolahden kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . . . 582 211. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 236: Veron-
792: ~aks~ji.7n suojaamisesta veroviranomaisen
793: 194. Ilaskivi ym., toiv.al. n:o 219: Fyysisten vtrheilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 601
794: henkilöiden verotuksen kokonaisuudistusta
795: koskevan selvitystyön loppuun saattamisesta 583 212. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 237: Kansan-
796: eläkkeiden saattamisesta kokonaan vero-
797: vapaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
798: 195. Isomursu ym., toiv.al. n:o 220: Pohjois-
799: Suomen soiden käyttömahdollisuuksien tut- 213. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 238: Rinta-
800: kimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584 maveteraanien asuntolainoituksesta . . . . . . 603
801: 196. Isomursu ym., toiv.al. n:o 221: Siuruan 214. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 239: Toimen-
802: allashankkeen toteuttamisesta . . . . . . . . . . 585 piteistä pientonnistolaivateollisuuden luomi-
803: seksi· Itä-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 604
804: 197. Jaatinen ym., toiv.al. n:o 222: Elinkeinon
805: verottamisesta annetun lain muuttamisesta 586 215. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 240: Saimaan
806: kanavan kanavamaksujen alentamisesta . . 605
807: 198. Jaatinen ym., toiv.al. n:o 223: Määrära-
808: hasta Keuruun virastotalon rakentamiseen 587 216. Kantola ym., toiv.al. n:o 241: Toimenpi-
809: teistä valtion rahoituksen lisäämiseksi kun-
810: 199. Jokinen ym., toiv.al. n:o 224: Pienyrittä- nille sosiaalisen ja vuokta-asuntotuotannon
811: jäin vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . 588 tehostamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606
812:
813: 200. Junnila ym., toiv.al. n:o 225: Toimenpi- 217. Kantola ym., toiv.al. n:o 242: Lainsäädän-
814: teistä tuotannollisiin sijoituksiin halukkaan nön muuttamisesta siten, ettei julkisista
815: ulkomaisen pääoman maahamme hakeutu- varoista maksettaisi henkilölle samanaikai-
816: misen edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589 sesti eläkettä ja palkkaa . . . . . . . . . . . . . . 607
817: 218. Karkinen, toiv.al. n:o 243: Lapsivähennys-
818: 201. Juvela ym., toiv.al. n:o 226: Toimenpi- ten korvaamisesta korotetuilla lapsilisillä 608
819: !eistä ~~anai~aisten palkka- tai eläke-etu-
820: Jen estanusekst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591 219. Karpola ym., toiv.al. n:o 244: Uudistetun
821: metsämaan verovapauden rajoitusten pois-
822: 202. Juvela ym., toiv.al. n:o 227: Päivä- ja koti- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609
823: apulaisten palkkojen verovähennyskelpoi-
824: suudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •. . . . . . . . . 592 220. Karpola ym., toiv.al. n:o 245: Ammatti-
825: maisessa liikenteessä käytettävän, henkilö-
826: 203. Juvela ym., toiv.al. n:o 228: Maksetun las- autoksi muutetwi pakettiauton autoveron
827: ten elatusavun vähennyskelpoisuudesta ve- poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 610
828: rotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . '93
829: 221. Karpola ym., toiv.al. n:o 246: Turveteolli-
830: 204. Juvela ym., toiv.al. n:o 229: Lavian viras- suuden aloittamisesta Valkeasuolla . . . . . . 611
831: totalon suunnittelentisesta ja rakentamisesta '94
832: 222. Karpola ym., toiv.al. n:o 247: Metallisula-
833: 205. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 230: Suurten tao ja -valssaamon perustamisesta Pohjois-
834: metsänmyyntitulojen verottamisesta erikseen 595 Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612
835: 223. Karpola ym., toiv.al. n:o 248: Rautateiden
836: 206. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 231: Huolto- arvotariffijärjestelmän poistamisesta . . . . . . 613
837: velvollisten naisten verotuksen korjaami-
838: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596 224. Karpola ym., toiv.al. n:o 249: Yksityistei-
839: den rakentamisesta ja kunnossapidosta
840: 207. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 232: Opiskeli- aiheutuvien kustannusten saattamisesta vä-
841: jain verotuksen epäkohtien korjaamisesta 597 hennyskelpoisiksi verotuksessa . . . . . . . . . . 614
842: 208. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 233: Työmatka- 225. Kata;avuori ym., toiv.al. n:o 250: Auto-
843: kustannusten vähennysoikeuden korottami- veron palauttamisesta ammattimaisessa hen-
844: sesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598 kilöliikenteessä käytettävistä autoista . . . . 615
845: 209. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 234: Alkoholi- 226. Knuuti ym., toiv.al. n:o 251: Ammatti-
846: ju?mie~ verotuksen saattamisesta tuotekoh- autoilijoille myönnettävän autoveron pa-
847: tatsekst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 599 lautusrajoituksen poistamisesta . . . . . . . . . . 616
848: XVI Sisällysluettelo 1970.
849:
850: Siv. Siv.
851: 227. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 252: Luonnollis- 241. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 266: Uuden
852: ten henkilöiden verotuksen yksinkertaista- valtiojohtoisen teollisuuden sijoittamisesta
853: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617 Pohjois- ja Itä-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . 635
854: 228. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 253: Toimen- 242. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 267: Oulujoki
855: piteistä demokratian lisäämiseksi valtion Oy:n ja Imatran Voima Oy:n fuusioitumi-
856: laitoksissa . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 618 sen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636
857: 229. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 254: Selvityk- 243. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 268: Valtion
858: sestä julkisuusperiaatteen soveltamisesta virastotalon rakentamisesta Muhokselle . . 637
859: laajemmin talouselämässä . • . . . . . . . . . . . . 619
860: 244. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 269: Tutki-
861: 230. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 255: Valtion- muksesta Iivaaran nefeliinin jalostusmah-
862: enemmistöisen osakeyhtiön perustamisesta dollisuuksista tulenkestävien tiilien raaka-
863: elementtitalojen valmistamisen aloittamis- aineeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638
864: ta varten Laukaan, Keuruun ja Korpilah-
865: den kunnissa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 620 245. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 270: Tulppion
866: apatiittiesiintymän hyväksikäyttämisestä . . 639
867: 231. Koivisto ym., toiv.al. n:o 256: Asunnon-
868: hankkiiaio oikeuttamisesta valitsemaan etu- 246. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 271: Vapaa-
869: jensa valvojiksi riippumattomia henkilöitä 621 varaston perustamisesta Ouluun . . . . . . . . 640
870: 232. Koivunen ym., toiv.al. n:o 257: Kehitys- 247. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 272: Geolo-
871: alueiden pienteollisuuden luotansaannin li- gisen tutkimustoiminnan tehostamisesta . . 641
872: säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 622
873: 248. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 273: Siviili-
874: 233. Koivunen ym., toiv.al. n:o 258: Keski- invalidien asuntotuotantoon osoitettavista
875: Suomen läänin virastotalohankkeiden tär- määrärahoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 642
876: keysjärjestyksen ohjelmoimisesta . . . . . . . . 623
877: 249. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 274: Syrjäis-
878: 234. Koppanen ym., toiv.al. n:o 259: Valtion ten seutujen teollisuustuotteiden rahtiavus-
879: virastojen ja laitosten siirtymisestä käyttä- tuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643
880: mään ammattimaisen liikenteen kuorma-
881: autoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624 250. Kurppa ym., toiv.al. n:o 275: Verotuksen
882: ja verolomakkeiden yksinkertaistamisesta 644
883: 235. Korsbäck m. fl. hemst.mot. nr 260: Om
884: ändring av inkomstskattelagen för gårdsbru- 251. Kurppa ym., toiv.al. n:o 276: Toimenpi-
885: ket i enlighet med den allmänna skatte- te~stä !ls. palautusverolomakkeen aikaansaa-
886: lagstiftningens principer . . . . . . . . . . . . . . . . 625 mlseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 64.5
887: 235. Korsbäck ym., toiv.al. n:o 260: Maatila- 252. Kurppa ym., toiv.al. n:o 277: Maatilatalou-
888: talouden tuloverolain muuttamisesta yh- den verotuksen uudelleen toimittamisesta
889: denmukaiseksi yleisen verolainsäädännön vuodelta 1968 eräissä tapauksissa . . . . . . . . 646
890: periaatteiden kanssa . . . . . . . . . . . . . .. . . . 627
891: 253. Kurppa ym., toiv.al. n:o 278: Veronmaksa-
892: 236. Korsbäck m. fl., hemst.mot. nr 261: Om jan oikeusturvan parantamisesta . . . . . . . . 647
893: eliminering av variationema i konsument-
894: priset på elström .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 629 254. Kurppa ym., toiv.al. n:o 279: Laituriveron
895: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648
896: 236. Korsbäck ym., toiv.al. n:o 261: Sähkövir-
897: ran kuluttajahintojen erilaisuuden poista- 255. Kurppa ym., toiv.al. n:o 280: Työmatka-
898: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630 kustannusten verovähennysoikeuden saatta-
899: misesta vastaamaan todellisia kustannuksia 649
900: 237. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 262: Luon-
901: nonmarjojen poimintatulojen verovapaudesta 631 256. Kurppa ym., toiv.al. n:o 281: Vähittäis-
902: kauppiaiden ja pienyrittäjien vapauttami-
903: 238. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 263: Jalos- sesta liikevaihtoveronkannasta . . . . . . . . . . 6.50
904: !ettujen teo!lisuustuotteiden rautatiemaksu-
905: Jen alentanusesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 632 257. Kurppa ym., toiv.al. n:o 282: Rakennusvel-
906: kaisten urheiluseurojen vapauttamisesta lei-
907: 239. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 264: Kehitys- maverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651
908: alueilla toimivien pienyritysten luottojen
909: vakauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 258. Kurppa ym., toiv.al. n:o 283: Kansantulon
910: kartuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.52
911: 240. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 265: Pohjois-
912: Suomen polttoturpeen hyväksikäyttämi- 259. Kurppa ym., toiv.al. n:o 284: Tullinpalau-
913: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 634 tuksen yksinkertaistamisesta . . . . . . . . . . . . 653
914: Sisällysluettelo 1970. XVII
915:
916: Siv. Siv.
917: 260. Kurppa ym., toiv.al. n:o 285: Pienyrittäjien 278. Laatio ym., toiv.al. n:o 303: Oulun läänin
918: vakuusasiain järjestämisestä . . . . . . . . . . . . 654 sisällyttämisestä kokonaan kehitysalueiden
919: 1 vyöhykkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672
920: 261. Kurppa ym., toiv.al. n:o 286: öljyn var-
921: muusvarastoinnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655 279. Laatio ym., toiv.al. n:o 304: Valtion asun-
922: totakuulainan aikaansaamisesta . . . . . . . . . . 673
923: 262. Kurppa ym., toiv.al. n:o 287: Teknillistä
924: apua yksityisille kansalaisille ja pienyrityk- 280. Laatio ym., toiv.al. n:o 305: Pohjois-Suo-
925: sille vuokraavan laitoksen perustamisesta 656 men kehitysrahaston perustamisesta . . . . . . 674
926: 263. Kurppa ym., toiv.al. n:o 288: Pienyrittä-
927: jiltä vaadittavien tilastollisten ja verotuk- 281. Laatio ym., toiv.al. n:o 306: Rautatietarif-
928: sellisten tietojen vaatimisen lopettamisesta 657 fien muuttamisesta kuljetuskustannuksia
929: vastaaviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675
930: 264. Kurppa ym., toiv.al. n:o 289: Pienyritysten
931: sähkön hinnan alentamisesta . . . . . . . . . . . . 658 282. Laatio ym., toiv.al. n:o 307: Siuruan allas-
932: hankkeen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 676
933: 265. Kurppa ym., toiv.al. n:o 290: Määrärahasta
934: virastotalon rakentamiseksi Raision kauppa- 283. Eero Laine ym., toiv.al. n:o 308: Valtion
935: laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 659 v~astojen ja laitosten hankintaohjesäännön
936: aikaansaamtsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
937: 266. Kurppa ym., toiv.al. n:o 291: Määrärahasta
938: valtion virastotalon rakentamiseksi Loimaan 284. Ensio Laine ym., toiv.al. n:o 309: Liike-
939: kaupunkiin • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 660 vaihtoveron poistamisesta joukkokulutustar-
940: vikkeilta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 678
941: 267. Kuusinen ym., toiv.al. n:o 292: Vuokra-
942: asuntotuotannon lisäämisestä Helsingissä ja 285. Ensio Laine ym., toiv.al. n:o 310: Verot-
943: sen ympäristökunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . 661 toman polttoöljyn käytön sallimisesta kai-
944: kissa maa- ja metsätalousajoissa . . . . . . . . 679
945: 268. Laaksonen ym., toiv.al. n:o 293: Verotar-
946: kastuksen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 662 286. Landström ym., toiv.al. n:o 311: Esityk-
947: sen antamisesta liikevaihtoverolain muutta-
948: 269. Laaksonen, toiv.al. n:o 294: Tupakkaval- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680
949: misteverolain 12 §:n muuttamisesta . . . . . . 663
950: 270. Laaksonen ym., toiv.al. n:o 295: Ikälisä- 287. Landström ym., toiv.al. n:o 312: Kielten-
951: järjestelmän puutteellisuuksista ja järjestel- opettajain ulkomaisten opintomatkakustan-
952: män ulottamisesta kaikkiin valtion palve- nusten vähennyskelpoisuudesta verotuksessa 681
953: luksessa oleviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664
954: 288. Landström ym., toiv.al. n:o 313: Rintama-
955: 271. Laaksonen ym., toiv.al. n:o 296: Viran ja miesaravalainojen maksusäännösten muutta-
956: toimen haltijain palkkausasetuksen 6 §:n misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682
957: epäoikeudenmukaisuuksien korjaamisesta . . 665
958: 289. Lankinen ym., toiv.al. n:o 314: Valtion
959: 272. Laaksonen ym., toiv.al. n:o 297: Ylimää- v~~astotalon rakentamisesta Lahden kaupun-
960: räisten virastotyöntekijäin aseman vakinais- kiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683
961: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666
962: 290. Lehmonen ym., toiv.al. n:o 315: Valtiojoh-
963: 273. Laaksonen ym., toiv.al. n:o 298: Asunto- toisen puuelementtitehtaan rakentamisesta
964: tuotantoon ohjattavien määrärahojen lisää- Viitasaarelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 684
965: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 667
966: 291. Lehmonen ym., toiv.al. n:o 316: Huopa-
967: 274. Laaksonen ym., toiv.al. n:o 299: Eläke- nankosken voimalaitoksen rakennustoimin-
968: asiain käsittelyn nopeuttamisesta . . . . . . . . 668 nan taloudellisesta turvaamisesta . . . . . . . . 685
969:
970: 275. Laatio ym., toiv.al. n:o 300: Kaivostoimin- 292. Lepistö ym., toiv.al. n:o 317: Metsävero-
971: nan vapauttamisesta valtionverotuksesta ke- tuksen saattamisesta myyntituloihin perus-
972: hitysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669 tuvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 686
973:
974: 276. Laatio ym., toiv.al. n:o 301: Malminetsin- 293. Lepistö ym., toiv.al. n:o 318: Toimenpi-
975: nästä ja~tt~vien palkkioiden saattamisesta teistä polttoturpeen tuotannon ja käytön
976: verovaprukst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670 lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688
977: 277. Laatio ym., toiv.al. n:o 302: Lääningeolo- 294. Liedes ym., toiv.al. n:o 319: Devalvaation
978: gin viran perustamisesta Oulun lääniin ja jälkeiset hintojen korotukset korvaavasta
979: tarvittaessa muihin kehitysaluelääneihin . . 671 valtion palkkapolitiikasta . . . . . . . . . . . . . . 689
980: 3 E 427/70
981: XVIII Sisällysluettelo 1970.
982:
983: Siv. Siv.
984: 295. liedes ym., toiv.al. n:o 320: Vientituotteita 312. Lähteenmäki ym., toiv.al. n:o 337: Les-
985: valmistavan puusepänteollisuuslaitoksen pe- kien ja arpojen verotuksen keventämisestä 707
986: rustamisesta Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . . 690
987: 313. Mattila ym., toiv.al. n:o 338: Veroneu-
988: 296. Linkola ym., toiv.al n:o 321: Autoveron vontajärjestelmän aikaansaamisesta . • . . . . 708
989: palauttamisesta kokonaisuudessaan ammatti-
990: maisille taksiautoilijoille . . . . . . . . . . . . . . . . 691
991: 314. Mattila ym., toiv.al. n:o 339: Valtion vi-
992: rastotalon rakentamisesta Nurmijärven kun-
993: 297. Linkola ym., toiv.al. n:o 322: Kausalan taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 709
994: virastotalon rakennustöiden aloittamisesta 692
995: 315. Melin, hemst.mot. nr 340: Om gynnande
996: 298. H. Linna ym., toiv.al. n:o 323: Verotus- av bostadsproduktionen genom skattepoli-
997: lain 72 S:n 1 momentin 4) kohdan ja 2 tiska reformer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 710
998: momentin kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 693
999: 299. H. Linna ym., toiv.al. n:o 324: Yhtymän 315. Melin, toiv.al. n:o 340: Asuntotuotannon
1000: ja jakamauoman kuolinpesän tulon ja omai- edistämisestä veropoliittisin uudistuksin . . 711
1001: suuden verottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694
1002: 316. Melin ym., toiv.al. n:o 341: Rakennusalan
1003: 300. H. Linntl ym., toi.v.al. n:o 325: Asunto- tietopalvelutoiminnan järjestämisestä • • • . 712
1004: edun verotuksen poistamisesta . . . . . . . . . . 695
1005: 317. Mustonen ym., toiv.al n:o 342: Säätiöiden
1006: tulojen ja omaisuuksien verovapauksien
1007: 301. H. linna ym., toiv.al. n:o 326: Alkoholi- poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • • • . 713
1008: juomien ja tupakan mainoskulujen vero-
1009: vähennysoikeuden poistamisesta . . . . . . . . . . 696
1010: 318. Mustonen ym., toiv.al. n:o 343: Pienten
1011: 302. L. Linu ym., toiv.al. n:o 327: Pienyrit- työ- ja virkasuhteiden perusteella saatujen
1012: täjien luottojärjestelmän aikaansaamisest 697 eläkkeiden vapauttamisesta verotuksesta . • 714
1013:
1014: 303. L. Linna ym., toiv.al. n:o 328: Yrittäjä- 319. ~us~~~~ ptz., __toiv.al. n:o 344: Maaseudun
1015: neuvojain kouluttamisesta ja paikkaami- sähkotstanusesta . . . • . . . . . . . • . . . . . • . . . • 715
1016: sesta kehitysalueelle . .. • .. .. .. .. .. • • .. .. 698
1017: 320. Mustonen ym., toiv.al. n:o 345: Rautatie-
1018: 304. L. Linna ym., toiv.al. n:o 329: Suurteolli- tariffin alentamisesta Pohjois-Suomen teol-
1019: suuslaitoksen aikaansaamisesta Kalajoen lisuustuotteilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716
1020: Rahjan satama-alueelle • .. • .. • .. .. .. . .. .. 699
1021: 321. Mustonen ym., toiv.al. n:o 346: Vapa.
1022: 305. L. linna ym., toiv.al. n:o 330: Valtion lippuoikeuden myöntämisestä postilaitoksen
1023: geologisen tutkimustoimiston maaperäosas- henkilökunnalle postiautoihin • . . • . • • . • • 717
1024: ton alaisen tutkimuspisteen perustamisesta
1025: Nivalaan .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. 700 322. MyWnen ym., toiv.al. n:o 347: Majoitus-
1026: ja ravitsernisliikkeessii asiakaspalvelusta
1027: 306. Lintilä ym., toiv.al. n:o 331: Määrärahasta aiheutuvien palkkakustannusten lukemisesta
1028: pienteollisuuslainoihin kehitysalueiden I ja pois liikevaihtoverolain alaisesta myyn-
1029: II vyo'hykkeellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701 nistä . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . • 718
1030: 307. Loikkanen ym., toiv.al. n:o 332: Esityksen 323. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 348: Poltto-
1031: antamisesta rintamasotilaiden asuntolaiksi 702 aineiden kuljetuskustannusten korvaamises-
1032: ta valtion varoista polttoaineiden hintojen
1033: 308. Lottanen ym., toiv.al. n:o 333: Lasten alentamiseksi Pohjois-Suomessa . . . . . . . . 719
1034: koulumatkakustannusten vähennysoikeudes-
1035: ta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703 324. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 349: Läänin-
1036: geologia viran perustamisesta Lapin ja
1037: 309. Luja ym., toiv.al. n:o 334: Työnantajan muihin kehitysaluelääneihin . . . . . • . . . . . . 720
1038: sosiaaliturvamaksun verovähennysoikeudesta
1039: eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704 325. Mykkänen ym., toiv.al. n~o 3.50: Laajenne-
1040: tun rajakauppaoikeuden säätämisestä La-
1041: 310. Luja ym., toiv.al. n:o 335: Kotiapulaiselle pin kuntien asukkaille . . . . . . . . . . . . . . . . 721
1042: maksetun palkan ottamisesta huomioon
1043: vähennyksenä ansioäidin, eronneen ja les- 326. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 351: Poron-
1044: ken verotuksessa ...................... 705 hoitotöitä varten ostetun moottorikelkan
1045: tullimaksun palauttamisesta . . . . . . . . . . . . 722
1046: 311. Luja ym., toiv.al. n:o 336: Lasten päivä-
1047: hoitomaksun ottamisesta huomioon vähen- 327. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 3.52: Poromies-
1048: nyksenä ansioäidin, eronneen ja lesken ten moottorikeikkojen polttoaineen vapaut-
1049: verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706 tamisesta polttoaineverosta . . . . . . . . . . . . 723
1050: Sisällysluettelo 1970. XIX
1051:
1052: Siv. Siv.
1053: 328. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 353: Ulosotto- 346. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 371: Elatus-
1054: tehtäviin määrättyjen pollisikonstaapeleiden kustannusten verovähennyskelpoisuuden
1055: työn .. hu?.mioon ottamisesta eläkkeitä mää- ulottamisesta muihinkin kuin omiin huol-
1056: rtteltaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724 lettavina oleviin lapsiin . . . . . . . . . . . . . . . . 742
1057: 329. Mäkelä ym., toiv.al. n:o 354: Lavian vi- 347. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 372: Auto-
1058: rastotalon rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 725 veron palauttamisesta ammattiautoilijoille 743
1059: 330. Mäki ym., toiv.al. n:o 355: Yrittäjäeläkkei- 348. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 373: Kotiapu-
1060: den vapauttamisesta omaisuusverosta . . . . 726 laisen palkan vähentämisoikeudesta vero-
1061: tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744
1062: 331. Mäki ym., toiv.al. n:o 356: Yrittäjäeläke-
1063: maksun saattamisesta vähennyskelpoiseksi 349. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 374: Moottori-
1064: elinkeinotulon verottamisesssa . . . . . . . . . . 727 ajoneuvoveron perimisestä polttoaineen hin-
1065: nan yhteydessä ...................... 745
1066: 332. Mäki ym., toiv.al. n:o 357: Helpotuksen
1067: aikaansaamisesta poliisitehtävissä oleville 350. Niittikoski ym., toiv.al. n:o 375: Pien- ja
1068: autoveron suoritusvelvollisuudesta . . . . . . 728 keskisuuren teollisuuden toimintaedellytys-
1069: ten turvaamisesta työllisyyslainoja ja -ta-
1070: 333. Mäki, toiv.al. n:o 358: Tullimaksusta va- kauksia myöntämällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 746
1071: pautumisesta eräissä tapauksissa . . . . . . . . 729
1072: 351. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 376: Laina-
1073: 334. Mäki ym., toiv.al. n:o 359: Tutkimuksesta pääomien järjestämisestä pienyrittäjille . . 747
1074: vaiti?~ . kuljetusten siirtämisestä ammatti-
1075: autoiliJoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730 352. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 377: Asunto-
1076: viljely-, kalastus- ja viljelytilojen asuntolai-
1077: 335. Mäki ym., toiv.al. n:o 360: Valtiontalou- noituksen saattamisesta asuntorahastosta
1078: den valtionenemmistöisten yhtiöiden tar- tapahtuvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 748
1079: kastuksen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 731
1080: 353. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 378: Määrä-
1081: 336. Mäki-Hakola ym., toiv.al. n:o 361: Liikku- rahasta pienteollisuusyritysten markkinoin-
1082: van poliisin toimenhaltijain päivärahaa kos- tiohjauksen tehostamiseksi Pohjois- ja Itä-
1083: kevien määräysten muuttamisesta . . . . . . . . 732 Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749
1084: 337. Männistö ym., toiv.al. n:o 362: Virasto- 354. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 379: Määrä-
1085: talon rakentamisesta Siilinjärvelle . . . . . . . . 733 rahasta halpakorkoisia pienteollisuuslainoja
1086: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750
1087: 338. Nevalainen ym., toiv.al. n:o 363: Kaivos-
1088: toiminnan aloittamisesta Ilomantsin kun- 355. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 380: Oikeu-
1089: nan Huhuksen malmiesiintymäalueella . . . . 734 desta: aviopuoliso- ja prosenttivähennyksiin
1090: yrittäjäeläkkeistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 751
1091: 339. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 364: Poron-
1092: hoitotyössä käytetyn moottorikelkan ben- 356. Nikkilä ym., toiv.al. n:o 381: Määrärahasta
1093: siiniveron palauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 735 maaseudun syrjäisten alueiden sähköistämi-
1094: 340. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 365: Määrä-
1095: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752
1096: rahasta maaseudun sähköistämiseksi . . . . 736 357. E. Niskanen ym., toiv.al. n:o 382: Maan
1097: arvonnousun verottamista käsitelleen komi-
1098: 341. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 366: Kulutus- tean mietinnössä esitettyjen ehdotusten to-
1099: sähkön hinnantasausrahaston aikaansaami- teuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753
1100: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737
1101:
1102: 342. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 367: Kemi- 358. E. Niskanen ym., toiv.al. n:o 383: Turun
1103: järvi Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n fusioinnista sataman saattamisesta Hangon sataman
1104: aiheutuneen menetyksen korvaamisesta . . 738 kanssa samanlaiseen asemaan rahtitasoitus-
1105: järjestelmään nähden . . . .. . . . .. .. . . . .. . 754
1106: 343. E. Niemelä ym., toiv.al. n:o 368: Esityksen
1107: antamisesta omaisuusveron asteittaisesta 359. E. Niskanen ym., toiv.al. n:o 384: Määrä-
1108: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 739 rahasta valtion virastotalon rakentamiseksi
1109: Loimaan kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 755
1110: 344. E. Niemelä ym., toiv.al. n:o 369: Koulu-
1111: tus- ja opintovähennyksiä koskevien vero- 360. H. Niskanen ym., toiv.al. n:o 385: Kone-
1112: säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 740 pajateollisuuden aikaansaamisesta Pohjois-
1113: Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756
1114: 345. E. Niemelä ym., toiv.al. n:o 370: Määrä-
1115: rahasta Kerimäen virastotalon rakentami- 361. H. Niskanen ym., toiv.al. n:o 386: Siuruan
1116: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 741 tekojärven rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 757
1117: XX Sisällysluettelo 1970.
1118:
1119: Siv. Siv.
1120: 362. Orrenmaa ym., toiv.al. n:o 387: Pienteolli- 379. Penttinen ym., toiv.al. n:o 404: Maatila-
1121: suuslainojen myöntämisestä ammattimaisen talouden traktoreissa käytettävän poltto-
1122: liikenteen kuorma-autojen hankintaan . . . . 758 aineen saattamisesta verovapaaksi 775
1123:
1124: 363. Orrenmaa, toiv.al. n:o 388: Toimenpiteistä 380. Penttinen ym., toiv.al. n:o 405: Liike-
1125: valtion virastotalon rakentamiseksi Alavu- vaihtoveron perimisen siirtämisestä tukku-
1126: delle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 759 portaaseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 776
1127:
1128: 364. Pekkala ym., toiv.al. n:o 389: Oulun läänin 381. Penttinen ym., toiv.al. n:o 406: Omakoti-
1129: sisällyttämisestä kokonaisuudessaan kehitys- talojen myynnistä saadun satunnaisen myyn-
1130: alueiden I vyöhykkeeseen . . . . . . . . . . . . . . 760 tivoiton verotuksen muuttamisesta . . . . . . 777
1131:
1132: 365. Pekkala ym., toiv.al. n:o 390: Moottorisaha- 382. Penttinen ym., toiv.al. n:o 407: Diesel-
1133: ~~ennyksen korottamisesta metsätyönteki- veron kytkemisestä polttoaineen hintaan . . 778
1134: lain verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 761
1135: 383. Penttinen ym., toiv.al. n:o 408: Ammatissa
1136: 366. Pekkala ym., toiv.al. n:o 391: Pakettiauto- välttämättömän auton autoveron palautta-
1137: jen verotuksen korjaamisesta . . . . . . . . . . . . 762 misesta . . .. .. .. .. .. . . .. .. .. . .. .. .. . .. 779
1138:
1139: 367. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 392: Koko 384. Penttinen ym., toiv.al. n:o 409: Asuin-
1140: Kuopion läänin sisällyttämisestä kehitys- paikkakuntansa ulkopuolella työskentelevän
1141: alueiden I vyöhykkeeseen . . . . . . . . . . . . . . 763 perheenjäsenen asuntokustannusten vero-
1142: vähennyskelpoisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . 780
1143: 368. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 393: Ainoas-
1144: taan kansanedustajan palkan maksamisesta 385. Penttinen ym., toiv.al. n:o 410: Lasten
1145: virkamies-kansanedustajille . . . . . . . . . . . . . . 764 koulumatka- ja muiden koulukustannusten
1146: saattamisesta verovähennyskelpoisiksi . . . . 781
1147: 369. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 394: Kuolin-
1148: pesän ja maatalousyhtymän oikeuttamisesta 386. Penttinen ym., toiv.al. n:o 411: Vähittäis-
1149: tekemään luonnollisten henkilöiden veron- kauppiaitten ja kuljetustoimen pienyritte-
1150: vähennykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 765 liäisyyden lainantarpeen tyydyttämisestä . . 782
1151:
1152: 370. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 395: Puutava- 387. Penttinen ym., toiv.al. n:o 412: Pien- ja
1153: rayhtiön verotuspaikkaa koskevien säännös- keskisuuren yrittäjätoiminnan perusluoton
1154: ten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 766 järjestämisestä .. . . . .. .. . . . . . . . .. . . .. . . 783
1155:
1156: 371. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 396: Pienyri- 388. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 413: Toimen-
1157: tysten liikevaihtoverorasituksen vähentämi- piteistä pääomanmuodostuksen liiallisen mo-
1158: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 767 nopolisoitumisen estämiseksi . . . . . . . . . . . . 784
1159:
1160: 372. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 397: Hevos- 389. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 414: Maatila-
1161: ajoina .. s~tuj~ sivuansioiden verotuksen talouden harjoittajien tierasitusten vähen-
1162: keventrumsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 768 nysoikeudesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . 785
1163:
1164: 373. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 398: Mootto- 390. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 415: Maa-
1165: risahavähennyksen korottamisesta verotuk- talouden perusparannuksiin käytettyjen kus-
1166: sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 769 tannusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi
1167: verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 786
1168: 374. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 399: Moottori-
1169: sahojen verotuksen ja niiden polttoaineen 391. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 416: Sähkö-
1170: hinnan alentamisesta . . . . . . . . . . . . .. . . . . 770 voimalaitoksen rakentamisesta Pielisjärven
1171: kunnan Ruunaan koskeen . . . . . . . . . . . . . . 787
1172: 375. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 400: Määrä-
1173: rahasta pienteollisuuslainojen jakamiseen . . 771 392. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 417: Metalli-
1174: sulattamon rakentamisesta Liperin kunnan
1175: 376. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 401: Rauta- Heponiemeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 788
1176: tierahtien järjestämisestä Pohjois-, Sisä- ja
1177: Itä-Suomen yrittäjätoimintaa suosivaksi . . 772 393. Procope, hemst.mot. nr 418: Om rätt för
1178: studerande att vid beskattningen avdraga
1179: 377. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 402: Metalli- vissa nödvändiga studieutgifter . . . . . . . . . . 789
1180: sulaton rakentamisesta Varkauteen . . . . . . 773
1181: 393. Procope, toiv.al. n:o 418: Opiskelijain
1182: 378. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 403: Suo- oikeudesta vähentää eräitä välttämättömiä
1183: nenjoen virastotalon rakentamisesta . . . . . . 774 opiskelumenoja verotuksessa . . . . . . . . . . . . 790
1184: Sisällysluettelo 1970. XXI
1185:
1186: Siv. Siv.
1187: 394. Procope m. fl., hemst.mot. nr 419: Om 410. Ruokola ym., toiv.al. n:o 435: Valtion-
1188: planeriflg ~~ byggande av ett ämbetshus rautateiden tariffijärjestelmän muuttami-
1189: 1 Kans kopmg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 791 sesta 809
1190:
1191: 394. Procope ym., toiv.al. n:o 419: Virastotalon 411. Ruokola ym., toiv.al. n:o 436: Toimenpi-
1192: suunnittelemisesta ja rakentamisesta Kar- teistä virastotalon rakentamiseksi Limingan
1193: jaan kauppalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 792 kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 810
1194: 412. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 437: Ylimääräi-
1195: 395. Pubakka ym., toiv.al. n:o 420: Itä-Suomen sestä tulo- ja omaisuusverosta rintamavete-
1196: teollisuuden laajentamisohjelmasta . . . . . . 793 raanien eläkkeiden rahoittamista varten . . 811
1197: 396. Puhakka ym., toiv.al. n:o 421: Malmin- 413. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 438: Kaivostoi-
1198: etsimis- ja -tutkimustoiminnan tehostami- minnan aloittamisesta Pielaveden Säviällä 812
1199: sesta Pohjois-Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . 794
1200: 414. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 439: Valtion
1201: 397. Raatikainen ym., toiv.al. n:o 422: Tutki- virastotalon aikaansaamisesta Sonkajärven
1202: muksesta talouselämän rakennemuutoksen kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 813
1203: yhteydessä tapahtuvasta vallan keskittymi-
1204: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795 415. Saimo ym., toiv.al. n:o 440: Veronhuojen-
1205: nuksen aikaansaamisesta yksityiskotiin sijoi-
1206: 398. Raatikainen ym., toiv.al. n:o 423: Valtion tetun lapsen huoltamisesta . . . . . . . . . . . . 814
1207: virastojen ja laitosten sanomalehtitilausten
1208: laadusta ja määrästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796 416. Saimo ym., toiv.al. n:o 441: Sisarusten
1209: lasten hoitoon ja elatukseen annettujen va-
1210: 399. Rekonen ym., toiv.al. n:o 424: Valtion rojen verovähennyskelpoisuudesta . . . . . . . . 815
1211: eläkkeen epäämisestä muiden työnantajien
1212: p~vel.t;.k~e:n etsiytyviltä puolustuslaitoksen 417. Salla ym., toiv.al. n:o 442: Kemin kromi-
1213: eläkelrusilta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 797 esiintymään perustuvan erikoisterästehtaan
1214: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816
1215: 400. Rekonen ym., toiv.al. n:o 425: Työmatka-
1216: kustannusten verovähennyskelpoisuudesta . . 798 418. Salla ym., toiv.al. n:o 443: Savukosken
1217: apatiittiesiintymän tutkimustoiminnan te-
1218: 401. Rekonen, toiv.al. n:o 426: Valtion virasto- hostamisesta ja kaivostoiminnan aloittami-
1219: talon rakentamisesta Ylöjärvelle . . . . . . . . 799 sesta ................................ 817
1220: 419. Salmenkivi, toiv.al. n:o 444: Opiskelijain
1221: 402. Roden ym., toiv.al. n:o 427: Kunnallisen oppikirja- ja välinekustannusten saattami-
1222: palveluksen ottamisesta kokonaisuudessaan sesta verovähennyskelpoisiksi . . . . . . . . . . 818
1223: huomioon valtion ikälisiä laskettaessa . . . . 800
1224: 420. Salmi ym., toiv.al. n:o 445: Tie- ja vesi-
1225: 403. Ruokola ym., toiv.al. n:o 428: Tuloerojen rakennus- sekä maanviljelysinsinööripiirien
1226: tas~itt:unista koskevan kokonaisohjelman koneiden vuokraamisesta kuntien käyttöön 819
1227: laatlmlSesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 801
1228: 421. Salmi, toiv.al. n:o 446: Tutkimuksesta teol-
1229: 404. Ruokola ym., toiv.al. n:o 429: Omaisuus- lisuuden sijoittamisesta Etelä-Pohjanmaalle 820
1230: verotuksen lieventämisestä . . . . . . . . . . . . . . 802
1231: 422. Salmi ym., toiv.al. n:o 447: Määrärahasta
1232: 405. Ruokola ym., toiv.al. n:o 430: Aviopuoli- Sykäräisten, Nurmon ja Alajärven voimalai-
1233: soiden yhteisverotuksen uudistamisesta . . 803 tosten rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 821
1234: 406. Ruokola ym., toiv.al. n:o 431: Eräistä 423. Salmivuori ym., toiv.al. n:o 448: Julkisuus-
1235: uuteen liikevaihtoverolakiesitykseen sisälly- P~!i~~tt;en soveltamisesta maamme talous-
1236: tettävistä säännöksistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804 etamassa . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 822
1237: 407. Ruokola ym., toiv.al. n:o 432: Kiinteistön- 424. Salmivuori, toiv.al. n:o 449: Virastotalon
1238: luovutuksista suoritettavaa leimaveroa kos- rakentamisesta Järvenpäähän . . . . . . . . . . . . 823
1239: kevien säännösten muuttamisesta . . . . . . . . 805
1240: 425. Salolainen ym., toiv.al. n:o 450: Yli- ja
1241: 408. Ruokola ym., toiv.al. n:o 433: Kiinteistön lisätöiden verotuksen alentamisesta . . . . . . 824
1242: ja osakkeiden luovutuksesta saadun voiton
1243: verottamista koskevien säännösten muutta- 426. Salolainen ym., toiv.al. n:o 451: Kotiapulai-
1244: misesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 806 sen tai muun perheen taloudenhoidon hy-
1245: väksi työskentelevän henkilön palkan ja
1246: 409. Ruokola ym., toiv.al. n:o 434: Nuorten eläkkeen vähentämisestä valtion- ja kunnan
1247: parien asunnonsaannin turvaamisesta . . . . 807 verotuksessa verotettavasta tulosta . . . . . . 825
1248: XXII Sisällysluettelo 1970.
1249:
1250: Siv. Siv.
1251: 427. Sandelin ym., toiv.al. n:o 452: Ammatti- 443. Suokas ym., toiv.al. n:o 468: Vapaavaras-
1252: maisten kuorma-autoilijain maksaman kiin- ton perustamisesta Vaasaan . . . . . . . . . . . . 844
1253: teän ajoneuvokohtaisen dieselveron alen-
1254: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 826 444. Suokas ym., toiv.al. n:o 469: Toimenpiteis-
1255: tä selluloosatehtaan rakentamiseksi Kaskis-
1256: 428. Sigfrids m. fl., hemst.mot. nr 453: Om ten kaupungin läheisyyteen . . . . . . . . . . 845
1257: fraktåterbäring för företag på u-områdena 827
1258: 445. Suomi ym., toiv.al. n:o 470: Halpakorkois-
1259: 428. Sigfrids ym., toiv.al. n:o 453: Rahti- ten lainojen myöntämisestä kunnille vähä-
1260: maksujen palauttamisesta kehitysalueiden varaisten vanhusten vuokra-asuntojen ra-
1261: yrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 828 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 846
1262: 429. Silander ym., toiv.al. n:o 454: Aviopuoli- 446. Suomi ym., toiv.al. n:o 471: Määrärahasta
1263: soiden erillisverotuksesta . . . . . . . . . . . . . . 829 Loimaan virastotalon rakentamisen aloitta-
1264: 430. Sillantaus ym., toiv.al. n:o 455: Valtion miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 847
1265: viran ja toimen haltijain ikä- ja virka- 447. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 472: Tutki-
1266: vuosisäännösten muuttamisesta . . . . . . . . . . 830 muksesta valtion markkinatutkimusrahaston
1267: perustamisesta yritysten uuden tuotantolin-
1268: 431. Sillantaus ym., toiv.al. n:o 456: Opiskeli- jan elinedellytysten selvittämiseksi . . . . . . 848
1269: jain ansiotulojen saattamisesta verovapaiksi 831
1270: 432. Sillantaus ym., toiv.al. n:o 457: Virasto- 448. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 473: Toimen-
1271: piteistä pienteollisuusrahaston muodostami-
1272: talon rakentamisesta Hankasalmen kuntaan 832 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849
1273: 433. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 458: Valtion yh-
1274: tiöiden työläisten edustajien nimeämisestä 449. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 474: Pien-
1275: yhtiöiden johtokuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . 833 teollisuuden takauslaitoksen takauksiin
1276: oikeutettujen yritysten liikevaihdon ylära-
1277: 434. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 459: Yksityiskapi- jan korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850
1278: talistisen talouselämän keskityksen, voimis-
1279: tumisen ja monopolisoitumisen yhteiskun- 450. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 475: Teolli-
1280: nalle aiheuttamien haittojen torjumisesta 834 suuslaitosten omia työntekijäitään varten
1281: suunnittelemien vuokra-asuntorakennushank-
1282: 435. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 460: Toimenpi- keiden saattamisesta aravalainoituskelpoi-
1283: teistä valtiojohtoisten laitosten eroamiseksi siksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851
1284: työnantajaliitosta ja muista yksityisten hal-
1285: litsemista järjestöistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835 451. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 476: Tutki-
1286: muksesta koko Pirkanmaan liittämisestä
1287: 436. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 461: Omaisuus- kehitysalueisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 852
1288: V:~!;Ovelvollisuuden palauttamisesta suuryh-
1289: ttoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 836 452. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 477: Eläkkeen
1290: varassa elävien vanhusten vapauttamisesta
1291: 437. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 462: Metallisula- veroista ja veroilmoituksen tekemisestä . . 853
1292: ton aikaansaamisesta Itä-Suomeen . . . . . . . . 837
1293: 453. Sutinen ym., toiv.al. n:o 478: Valtion vi-
1294: 438. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 463: Om rastotalon rakentamisesta Juuan kuntaan 854
1295: beaktande av småtonnagets behov av stöd
1296: i form av lån för nyinvesteringar . . . . . . . . 838 454. Syriä ym., toiv.al. n:o 479: Moottorisaha-
1297: vähennyksen korottamisesta verotuksessa 855
1298: 438. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 463: Pienton-
1299: nistolie tarpeellisen tuen huomioon otta- 455. Syriä ym., toiv.al. n:o 480: Vapaavarasto-
1300: misesta lainoin uusinvestointeja varten . . 839 oikeuden myöntämisestä Tampereelle . . . . 856
1301: 439. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 464: Loviisan 456. Tar;anne ym., toiv.al. n:o 481: Energiata-
1302: virastotalon rakentamisesta . . . . . . . . . . . . 840 loudellisen elimen asettamisesta . . . . . . . . 857
1303: 440. Suokas ym., toiv.al. n:o 465: Liikevaihto-
1304: veron poistamisesta maatalouskoneilta ja 457. Tarianne ym., toiv.al. n:o 482: Ulkomaan-
1305: -kalustolta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 841 passin hinnan alentamisesta . . . . . . . . . . . . 858
1306:
1307: 441. Suokas ym., toiv.al. n:o 466: Rintama- 458. Tarva;ärvi ym., toiv.al. n:o 483: Verova-
1308: veteraanien ja invaliidien asuntolainoista . . 842 pauden myöntämisestä keinomunuaisasemien
1309: perustamiseen käytettäville lahjoituksille . . 859
1310: 442. Suokas ym., toiv.al. n:o 467: Poliisin pe-
1311: rintäpalkkioiden huomioon ottamisesta elä- 459. Toivanen ym., toiv.al. n:o 484: Omaisuus-
1312: kettä määrättäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 843 veron tuoton siirtämisestä kunnille . . . . . . 860
1313: Sisällysluettelo 1970. XXIII
1314:
1315: Siv. Siv.
1316: 460. Toivanen ym., toiv.al. n:o 485: Veron- 479. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 504: Omistus-
1317: maksajain oikeusturvan lisäämisestä . . . . 861 asuntojen ja omakotitalojen rinnastamisesta
1318: vuokra-asuntoihin asuntolainamäärien ja -eh-
1319: 461. Toivanen ym., toiv.al. n:o 486: Rintama- tojen suhteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 880
1320: sotilaiden asuntotuotannon turvaamisesta 862
1321: 480. Turunen ym., toiv.al. n:o 505: Sosiaali-
1322: 462. Toivanen ym., toiv.al. n:o 487: Rintama- turvakustannusten kompensoimisesta käsi-
1323: miesten saattamisesta etusijalle asuntolai- ja pienteollisuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 881
1324: noja jaettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 863
1325: 481. Turunen, toiv.al. n:o 506: Sähköistämis-
1326: 463. Tuomioja ym., toiv.al. n:o 488: Virkamies- avustusten korottamisesta saaristoalueilla . • 882
1327: ten etoamissäännösten muuttamisesta . . . . 864
1328: 482. Tähkämaa ym., toiv.al. n:o 507: Maatila-
1329: 464. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 489: Veto- talouden vetatuksen yhdenmukaistamisesta 883
1330: vapauksien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 865
1331: 483. Uusitalo ym., toiv.al. n:o 508: Virastotalon
1332: 465. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 490: Satunnai- rakentamisesta Ä.htärin kuntaan . . . . . . . . 884
1333: sen kauppavoiton vetOtulesen poistamisesta
1334: omistusasuntokaupoissa . . . . . . . . . . . . . . . . 866 484. Vainio ym., toiv.al. n:o 509: Opiskeluajan
1335: työansion osittaisesta verovapaudesta . . . . 885
1336: 466. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 491: Moottori-
1337: urheilukilpailujen vapauttamisesta leimave- 485. Vainio ym., toiv.al. n:o 510: Munuaistauti-
1338: rosta . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 867 yhdistykselle tai -liitolle tehtyjen lahjoitus-
1339: ten verovähennyskelpoisuudesta . . . . . . . . . . 886
1340: 467. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 492: Kilpailu-
1341: ajoneuvojen vapauttamisesta auto- ja moot- 486. Vainio ym., toiv.al. n:o '11: Oppi- ja kou·
1342: toripyöräverosta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 868 lukirjojen vapauttamisesta liikevaihtove-
1343: rosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 887
1344: 468. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 493: Oman
1345: asunnon asuntoedun verotuksen poistami- 487. Vainio ym., toiv.al. n:o '12: Valtion vi-
1346: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 869
1347: r~~totalon rakentamisesta Lahden kaupun-
1348: kiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888
1349: 469. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 494: Opiskelu-
1350: kustannusten verovähennysoikeudesta . . . . 870 488. Vainio ym., toiv.al. n:o 513: Valtion viras-
1351: totalon rakentamisesta Kärkölään . . . . . . 889
1352: 470. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 49': Koulutus-
1353: väheunykseen oikeuttavan ikärajan oostaJni.. 489. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 514: Vuositulo-
1354: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 871 rajojen nostamisesta valtion verotuksessa
1355: 471. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 496: Moottori- sotavetetaanien osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890
1356: sahojen polttoaineveron poistamisesta . . . . 872 490. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 515: Eläkkei-
1357: 472. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 497: Metsä- den vetatuksen lieventämisestä . . . . . . . . . . 891
1358: ajo-ansioista myönnettävästä tuloverovähen-
1359: nyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 873 491. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 516: Eläkepää-
1360: tösten viipymisen estämisestä . . . . . . . . . . 892
1361: 473. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 498: Yksi mies 492. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 517: Autoveron
1362: - yksi virka-periaatteen käytäntöön saatta- poistamisesta. pakettiautosta, jota henkilöau-
1363: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 874 toksi muutettuna käytetään ammattimaiseen
1364: 474. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 499: Pienen henkilökuljetukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 893
1365: ja keskisuuren yrittäjätoiminnan jatkuvuu-
1366: den turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 875 493. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 518: Määrära-
1367: hasta halpakorkoisia pienteollisuuslainoja
1368: 475. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 500: Määrä- varten ............................... 894
1369: rahasta halpakorkoisia pienteollisuuslainoja
1370: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 876 494. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 519: Tutkimuk-
1371: sesta metallisulaton perustamisesta Pohjois-
1372: 476. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 501: Kokonais- Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 895
1373: valtaisen asuntopolitiikan aikaansaamisesta 877
1374: 495. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 520: Sähkösano-
1375: 477. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 502: Ensisijais- man kantajien toimien vakinaistamisesta 896
1376: lainoituksesta oman asunnon rakentajille 878
1377: 496. Vartia ym., toiv.al. n:o 521: Opiskelija-
1378: 478. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 503: Opiskelija- alivuokralaisilta kannetun vuokran vero-
1379: asuntojen tuotannon helpottamisesta . . . . 879 vapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 897
1380: XXIV Sisällysluettelo 1970.
1381:
1382: Siv. Siv.
1383: 497. Vartia, toiv.al. n:o 522: Määrärahasta vi- 515. Westerholm, toiv.al. n:o 540: Pienyritysten
1384: r~~totalon rakentamiseksi Loimaan kaupun- kehitysrahaston perustamisesta . . . . . . . . . . 916
1385: kiin ................................. 898
1386: 516. Westerholm, toiv.al. n:o 541: Valtakunnal-
1387: 498. Weckman ym., toiv.al. n:o 523: Tampe- listen puuntuotannon tavoitteiden vahvis-
1388: reen virastotalon rakentamisesta . . . . . . . . 899 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917
1389:
1390: 499. Vennamo ym., toiv.al. n:o 524: Tuonnin 517. H. Westerlund m. jl., hemst.mot. nr 542:
1391: rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 900 Om statsstöd och statslån för byggande
1392: av åldrmgs- och pensionärbostäder i kom-
1393: 500. Vennamo ym., toiv.al. n:o 525: Yksinäis- munal regi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 918
1394: ten henkilöiden verotuksen lieventämisestä 901
1395: 517. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 542: Val-
1396: 501. Vennamo ym., toiv.al. n:o 526: Verohelpo- tionavusta ja valtion lainoista vanhusten
1397: tusten myöntämisestä viisipäiväisen työvii- ja eläkeläisten asuntojen rakentamista var-
1398: kon ulkopuolelle jääneille . . . . . . . . . . . . . . 902 ten kuntien toimesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919
1399: 502. Vennamo ym., toiv.al. n:o 527: Välttä- 518. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 543: Asun-
1400: mättömyystarvikkeiden vapauttamisesta lii- toinvestointien prosenttiosuuden määräämi-
1401: kevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903 sestä bruttokansantuotteesta . . . . . . . . . . . . 920
1402: 503. Vennamo ym., toiv.al. n:o 528: Aviopuoli- 519. Vikatmaa ym., toiv.al. n:o 544: Opiskeli-
1403: soiden yhteisverotuksen poistamisesta . . . . 904 joiden oppikirjakustannusten verovähennys-
1404: kelpoisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921
1405: 504. Vennamo ym., toiv.al. n:o 529: Pienyritte-
1406: liäisyyden lainantarpeen tyydyttämisestä . . 905 520. Vilmi ym., toiv.al. n:o 545: Esityksen an-
1407: tamisesta laiksi Pohjois-Suomen kehitysra-
1408: 505. Vennamo ym., toiv.al. n:o 530: Keiteleen, hastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 922
1409: Pielaveden, Lapinlahden, Varpaisjärven ja
1410: Rautavaaran sekä Iisalmen kuntien saatta- 521. Vilmi ym., toiv.al. n:o 546: Pohjois-Suo-
1411: misesta samaan asemaan kehitysaluelakien messa toimivien valtion yhtiöiden pääkont-
1412: ensimmäisen vyöhykkeen muiden kuntien torien siirtämisestä Helsingistä tuotantolai-
1413: kanssa ............................... 906 tosten yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 923
1414: 506. Vennamo ym., toiv.al. n:o 531: Mineraali- 522. Vilmi ym., toiv.al. n:o 547: Eräiden posti-
1415: rikkauksien etsinnän tehostamisesta . . . . 907 laitoksen sivutoimien muuttamisesta pää-
1416: toimiksi . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924
1417: 507. Vennamo ym., toiv.al. n:o 532: Virasto-
1418: talon aikaansaamisesta Kaavin kunnan kes- 523. Vilmi ym., toiv.al. n:o 548: Luonnon-
1419: kustaan .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 908 varojen tutkimusaseman perustamisesta Ro-
1420: 508. Vennamo ym., toiv.al. n:o 533: Virasto- vaniemelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925
1421: talon aikaansaamisesta Siilinjärven kunnan 524. Vilponiemi, toiv.al. n:o 549: Asuntoedun
1422: keskustaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909 verotuksen poistamisesta . . . . . . . • . . . . . . 926
1423: 509. Westerholm, toiv.al. n:o 534: Verovapaan
1424: tulon ylärajan korottamisesta . . . . . . . . . . 910 525. Vilponiemi ym., toiv.al. n:o 550: Asunto-
1425: obligaatiojärjestelmän aikaansaamisesta vuok-
1426: 510. Westerholm, toiv.al. n:o 535: Maatalous- ra-asuntotuotannon rahoitustarpeen tyydyt-
1427: tulon verotuksen saattamisesta tasapuoli- tämiseksi . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 927
1428: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 911
1429: 526. Vilponiemi, toiv.al. n:o 551: Maatalous-
1430: 511. Westerholm, toiv.al. n:o 536: Eläkevakuu- ja muiden yrittäjien eläkevakuutusmaksu-
1431: tusmaksujen vähentämisestä yrityksen vero- jen verovähennysoikeudesta . . . . . . . . . . . . 928
1432: tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 912
1433: 527. Virtanen ym., toiv.al. n:o 552: Valtiojoh-
1434: 512. Westerholm, toiv.al. n:o 537: Asuntoedun toisen rakennustoimintaa harjoittavan yh-
1435: verotuksen rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . 913 tiön perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929
1436:
1437: 513. Westerholm, toiv.al. n:o 538: Keskioluen 528. Volotinen ym., toiv.al. n:o 553: Ammatti-
1438: mainoskulujen vähennysoikeuden poistami- maisen liikenteen kuorma-autojen vapautta-
1439: sesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 914 misesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . 930
1440:
1441: 514. Westerholm, toiv.al. n:o 539: Veroasiamie- 529. Volotinen ym., toiv.al. n:o 554: Kotieläin-
1442: hen virkojen perustamisesta avustamaan taloutta harjoittavan viljelijän verovähennys-
1443: fyysisiä henkilöitä veroasioissa . . . . . . . . . . 915 oikeuden laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 931
1444: Sisällysluettelo 1970. .XXV
1445:
1446: Siv. Siv.
1447: 530. Volotinen ym., toiv.al. n:o 555: Opiskeli- 544. Antila ym., rah.al. n:o 3: Määrärahan osoit-
1448: jain ansiotulojen verovapaudesta . . . . . . . . 932 tamisesta Kauhajoen-Vammalan tien ra-
1449: kentamisen aloittamiseen välillä tavia-
1450: 531. Volotinen ym., toiv.al. n:o 556: Matka- Alahonkajoki . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . 949
1451: kustannusten täysimääräisestä vähennysoi-
1452: keudesta tuloverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . 933 545. Berner ym., rah.al. n:o 4: Määrärahan
1453: osoittamisesta Itä-Suomen Liitolle kehittä-
1454: 532. Volotinen ym., toiv.al. n:o 557: Liike- missuunnitelmaa Iaativan tutkijaryhmän pe-
1455: vaihtoveron poistamisesta kokonaan välttä- rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950
1456: mättömyystarvikkeilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 934
1457: 546. Landström ym., rah.al. n:o 5: Määrärahan
1458: 533. Voutilainen ym., toiv.al. n:o 558: Toimen- osoittamisesta Parin-Mäntyluodon pikatien
1459: pitei~tä ~aatalouden tuloverorasituksen ta- leventämiseen nelikaistaiseksi . . . . . . . . . . . . 952
1460: saamlseksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935
1461: 534. Voutilainen ym., toiv.al. n:o 559: Kehitys- 547. Friberg m. fl., fin.mot. nr 6: Om anvisande
1462: alueiden yritystoiminnan rahoituksen tur- av anslag åt Svenska Finlands Folkting . . 953
1463: vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936
1464: 547. Friberg ym., rah.al. n:o 6: Määrärahan
1465: 535. Voutilainen ym., toiv.al. n:o 560: Ilomant- osoittamisesta Suomen ruotsalaisille Kansan-
1466: sin, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kun- käräjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954
1467: tien suoalueiden hyväksikäyttämisestä . . . . 937
1468: 548. Hanhirova ym., rah.al. n:o 7: Määrärahan
1469: 536. Voutilainen ym., toiv.al. n:o 561: Posti- osoittamisesta maaseudun sähköistämiseen 955
1470: laitoksen henkilökunnan vapaalippuoikeu-
1471: den järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 938 549. Hanhirova ym., rah.al. n:o 8: Määrärahan
1472: osoittamisesta avustuksiksi poropaliskunnille
1473: 537. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 562: Valtion- vientiteurastamoja varten . . . . . . . . . . . . . . 957
1474: jobtoisten yhtiöiden pääkonttorien siirtä-
1475: misestä pääasialliselle tuotantoalueelle . . 939 550. Hanhirova ym., rah.al. n:o 9: Määrärahan
1476: osoittamisesta Aavasaksan matkailuhotellin
1477: 538. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 563: Poro- suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 958
1478: miesten moottorikeikkojen vapauttamisesta
1479: polttoaineverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 940 551. Hanhirova, rah.al. n:o 10: Määrärahan
1480: osoittamisesta metsätyökoneiden käyttöä
1481: 539. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 564: Luon- koskevaan kurssitoimintaan . . . . . . . . . . . . 959
1482: nonmarjojen poimimisen saattamisesta ve-
1483: rovapaaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 942
1484: 552. Huotari ym., rah.al. n:o 11: Määrärahan
1485: 540. Asvik ym., toiv.al. n:o 565: Käsi- ja pien- osoittamisesta Lintulan luostarin rakennus-
1486: yritystoiminnan vapauttamisesta liikevaihto- ten rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 960
1487: veron alaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943
1488: 553. Häikiö ym., rah.al. n:o 12: Määrärahan
1489: 541. Aäri ym., toiv.al. n:o 566: Naisten sodan- osoittamisesta Juankosken virastotalon ra-
1490: aikaisen vapaaehtoisen palveluksen lukemi- kennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . 961
1491: sesta virkamieseläkkeeseen oikeuttavaksi
1492: ajaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 944 554. Häikiö ym., rah.al. n:o 13: Määrärahan
1493: osoittamisesta Kuopion musiikkityökeskuk-
1494: sen valtionapuja varten vuonna 1971 . . . . 962
1495: B. Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat
1496: määrärahojen osoittamista maaseudun säh- 555. Härkönen ym., rah.al. n:o 14: Määrärahan
1497: köistämiseen, poliisivoimien lisäämiseen, vi- osoittamisesta Keuruun-Pylkönmäen-Kars-
1498: rastotalojen rakentamiseen, ammatinvalin- tulan maantien rakentamisen aloittllll)i.sta
1499: nanohjaukseen, asuntolainoihin, matkailun varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963
1500: ja poronhoidon edistämiseen, lasten päivä-
1501: hoidon kustannuksiin, sairaanhoidollisiin ja 556. Härkönen ym., rah.al. n:o 15: Määrärahan
1502: sivistyksellisiin tarkoituksiin ym. sekä kul- ~soittamisesta ~yyjärven-Viitasaaren maan-
1503: kulaitosparannuksiin. tien rakentam1seen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 964
1504: Siv.
1505: 542. Ahonen, rah.al. n:o 1: Määrärahan osoit- 557. Härkönen ym., rah.al. n:o 16: Määrärahan
1506: tamisesta siltatöiden aloittamiseen Kärkis- osoittamisesta Multian-Uuraisten maantien
1507: tensalmessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 947 peresparannustyöhön . .. .. .. .. .. .. .. .. .. 965
1508: 543. Ahonen, rah.al. n:o 2: Määrärahan osoitta- 558. Härkönen ym., rah.al. n:o 17: Määrärahan
1509: misesta Multian-Pylkönmäen-Karstulan osoittamisesta kantatie 69:n rakentamiseen
1510: tieosan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948 välillä Kärkkäälä-Sunttila . . . . . . . . . . . . . . 966
1511: 4 E 427/70
1512: XXVI Sisällysluettelo 1970.
1513:
1514: Siv. Siv.
1515: 559. Härkönen ym., rah.al. n:o 18: Määrärahan 575. Landström ym., rah.al. n:o 34: Määrära-
1516: osoittamisesta Viitasaaren-Saarijärven tien han osoittamisesta kalatalousalan järjestöjen
1517: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 967 toiminnan avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 983
1518:
1519: 560. Kaipainen ym., rah.al. n:o 19: Määrärahan 576. Lindeman m. fl., fin.mot. nr 35: Om an-
1520: osoittamisesta valtionrautateiden Pieksä- visande av anslag för projektering av ett
1521: mäen asemalle rakennettavaa vaununkor- statligt ämbetshus i Karis köping . . . . . . 984
1522: jaushallia varten . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 968
1523: 576. Lindeman ym., rah.al. n:o 35: Määrärahan
1524: 561. Kaipainen ym., rah.al. n:o 20: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnit-
1525: osoittamisesta Hangon sataman peruskor- telua varten Karjaan kauppalaan . . . . . . . . 985
1526: jausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969
1527: 577. Lindeman m.fl., fin.mot. nr 36: Om an-
1528: 562. Kalavainen ym., rah.al. n:o 21: Määrärahan visande av anslag för en yrkesväglednings-
1529: os?ittamisesta . ~sansivistysjärjestöjen toi- byrå i Karis köping .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . 986
1530: mmta-avustukstksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970
1531: 577. Lindeman ym., rah.al. n:o 36: Määrärahan
1532: 563. R. Kangas ym., rah.al. n:o 22: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoimis-
1533: osoittamisesta avustuksiksi kehitysalueiden toa varten Karjaan kauppalaan . . . . . . . . . . 987
1534: vesihuoltoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 971
1535: 578. Lindeman m. fl., fin.mot. nr 37: Om an-
1536: 564. R. Kangas ym., rah.al. n:o 23: Määrärahan visande av anslag för en yrkesväglednings-
1537: osoittamisesta Raahen virastotalon suunnit- byrå i Borgå stad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 988
1538: telutyön aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 972
1539: 578. Lindeman ym., rah.al. n:o 37: Määrärahan
1540: osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoi-
1541: 565. Katajavuori ym., rah.al. n:o 24: Määrära- mistoa varten Porvoon kaupunkiin . . . . 989
1542: han osoittamisesta Helsingin kaupungin po-
1543: liisivoiman vajauksen poistamiseksi . . . . . . 973 579. Linkola ym., rah.al. n:o 38: Määrärahan
1544: osoittamisesta Kaakkois-Suomen aluetta
1545: 566. Knuuti ym., rah.al. n:o 25: Korotetun mää- palvelevan, Imatran kauppalaan sijoitetta-
1546: rärahan osoittamisesta kesäyliopistojen avus- van kurssikeskuksen suunnittelua varten 990
1547: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 4
1548: 580. Lintilä ym., rah.al. n:o 39: Määrärahan
1549: 567. Knuuti ym., rah.al. n:o 26: Määrärahan osoittamisesta Kannuksen virastotalon suun-
1550: osoittamisesta Tornionjoen sillan suunnit- nittelutöiden loppuunsaattamiseen . . . . . . 991
1551: telu- ja rakennustyön aloittamiseksi . . . . 975
1552: 581. Lintilä ym., rah.al. n:o 40: Määrärahan
1553: 568. Knuuti ym., rah.al. n:o 27: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen Kes-
1554: osoittamisesta siltasuunnitelman tekemiseen ki-Pohjanmaan koeaseman uudisrakennuk-
1555: ja toteuttamiseen Koiarista Ruotsiin . . . . 976 siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 992
1556: 582. Lintilä ym., rah.al. n:o 41: Määrärahan
1557: 569. Kobtala, rah.al. n:o 28: Määrärahan osoit-
1558: tamisesta Hämeen maakunta-arkiston raken- osoittamisesta Keski-Pohjanmaan maatalous-
1559: tamiseen . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 977 oppilaitoksen koulutilan maataloustuotanto-
1560: rakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 993
1561: 570. Kobtala, rah.al. n:o 29: Määrärahan osoit-
1562: tamisesta Hämeen vanhan linnan entistä- 583. Luja ym., rah.al. n:o 42: Määrärahan osoit-
1563: mistöiden jatkamiseen ................ 978 tamisesta Espoon aluesairaalan ensimmäisen
1564: rakennusvaiheen toteuttamiseksi . . . . . . . . 994
1565: 571. Koppanen, rah.al. n:o 30: Määrärahan 584. Mattila ym., rah.al. n:o 43: Määrärahan
1566: osoittamisesta kantatien n:o 55 rakennus- o_soittamisesta . Karkkilan--Pusulan-Lohjan
1567: työn ~~~saattamiseksi välillä Mäntsälä t1en rakentam1seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 995
1568: -Hyvmkaä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 979
1569: 585. Mattila ym., rah.al. n:o 44: Määrärahan
1570: 572. Koskinen ym., rah.al. n:o 31: Määrärahan ~oittamisesta . Mäntsälän-PukkiJan yhdys-
1571: osoit~~sesta lasten päivähoidon kustan- uen rakentamlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996
1572: nukstm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 980
1573: 586. Melin m. fl., fin.mot. nr 45: Om anvisande
1574: 573. Enst'o Laine ym., rah.al. n:o 32: Määrä- av anslag för utredning av svensk-finländska
1575: r~~'?- osoittamisesta korvauksiksi punakaar- kulturinstitutets placering . . . . . . . . . . . . . . 997
1576: tila1Sllle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981
1577: 586. Melin ym., rah.al. n:o 45: Määrärahan
1578: 574. Ensio Laine ym., rah.al. n:o 33: Määrära- osoittamisesta ruotsalais-suomalaisen kult-
1579: han osoittamisesta Turun-Naantalin moot- tuurikeskuksen sijaintipaikan tutkimista
1580: toritien rakentamista varten . . . . . . . . . . . . 982 varten ............................... 997
1581: Sisällysluettelo 1970. XXVII
1582:
1583: Siv. Siv.
1584: 587. Mäki-Hakola ym., rah.al. n:o 46: Määrä- 603. Stenbäck m. fl., fin.mot. nr 62: On an-
1585: rahan osoittamista valtion teknillisen tut- visande av anslag för uträtning och bredd-
1586: kimuslaitoksen graafisen laboratorion toi- ning av infartsleden tili Valkom hamn .. 1016
1587: mintaedellytysten parantamiseksi . . . . . . . . 999
1588: 603. Stenbäck ym., rah.al. n:o 62: Määrärahan
1589: 588. E. Niemelä ym., rah.al. n:o 47: Määrärahan osoittamisesta Valkon satamaan johtavan
1590: osoittamisesta Tuunaansalmen ja Punkasal- väylän oikaisemista ja leventämistä varten 1017
1591: men sillan suunnittelutöitä varten ...... 1001
1592: 604. Stenbäck m. fl., fin.mot. nr 63: Om an-
1593: 589. E. Niemelä ym., rah.al. n:o 48: Määrärahan visande av anslag for byggande av en ny
1594: osoittamisesta Säämingin saaristotien raken- b!'Ygg~ vid ändpunkten av landsvägen Bor-
1595: nustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1002 ga-Ttrmo ........................... 1018
1596: 590. E. Niemelä ym., rah.al. n:o 49: Määrärahan 604. Stenbäck ym., rah.al. n:o 63: Määrärahan
1597: osoittamisesta Rummukkalan-Heinäveden osoittamisesta uuden laiturin rakentamista
1598: -Sapun maantien perusparannustöitä ja varten Porvoon-Tirmon maantien päätepis-
1599: Kerman siltojen uusimista varten ........ 1003 teeseen .............................. 1019
1600: 591. Pekkala ym., ralul. n:o 50: Määrärahan 605. Suksi ym., rah.al. n:o 64: Määrärahan osoit-
1601: osoittamisesta pienvaltaojien kaivamisesta tamisesta Kuopioon rakennettavan valtion
1602: suoritettavia palkkioita varten .......... 1004 virastotalon suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . 1020
1603: 592. Pekkala ym., rah.al. n:o 51: Määrärahan 606. Sundqvist m. fl., fin.mot. nr 65: Om an-
1604: osoittamisesta Haapaveden emäntäkoulun visande av anslag för grundforbättring och
1605: päärakennuksen rakentamiseen .......... 1005 permanentning av vägen Gammelby-lsnäs 1021
1606: 593. Pekkarinen ym., rah.al. n:o 52: Määrärahan 606. Sundqvist ym., rah.al. n:o 65: Määrärahan
1607: osoittamisesta Halolanmäen-Tervon maan- osoittamisesta Gammelbyn ja Isnäsin väli-
1608: tien rakentamiseen .................... 1006 sen tien perusparannusta ja kestopäällystä-
1609: mistä varten ........................ 1022
1610: 594. Saimo ym., rah.al. n:o 53: Määrärahan
1611: osoittamisesta Lievestuoreen-Kangasnie- 607. Sutinen ym., rah.al. n:o 66: Määrärahan
1612: men valtatieosuuden rakennustöiden aloit- osoittamisesta Karjalan tutkimuslaitoksen
1613: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1007 toiminnan aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1023
1614: 595. Saimo ym., rah.al. n:o 54: Määrärahan 608. Tarjanne ym., rah.al. n:o 67: Määrärahan
1615: osoittamisesta Keski-Suomen koeaseman toi- osoittamisesta matkailun edistämiseen . . . . 1024
1616: mintaedellytysten parantamiseksi . . . . . . . . 1008
1617: 609. Tarjanne ym., rah.al. n:o 68: Määrärahan
1618: 596. Salama, rah.al. n:o 55: Määrärahan osoittamisesta vanhojen rakennusten uuden-
1619: osoittamisesta Muuramen-Säynätsalon tien aikaistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1025
1620: rakentamiseen ......................... 1009
1621: 610. Turunen, rah.al. n:o 69: Määrärahan osoit-
1622: 597. Sandelin ym., rah.al. n:o 56: Määrärahan tamisesta avustukseksi öljykatastrofilaitteita
1623: osoittamisesta rintamamiesten maksuttoman hankkiville kunnille . .. . .. . . .. . .. .. . .. 1026
1624: terveydenhoidon järjestämiseen .......... 1010
1625: 611. Turunen, rah.al. n:o 70: Määrärahan osoit-
1626: 598. Sandelin ym., rah.al. n:o 57: Määrärahan tamisesta maantien rakentamiseksi Säämin-
1627: osoittamisesta puolipäivätoimisen lääkärin gin saariston kautta Särkilahdesta Savon-
1628: paikkaamista varten ammattientarkastuksen linnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1027
1629: avuksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011
1630: 612. Turunen, rah.al. n:o 71: Määrärahan osoit-
1631: 599. Sandelin ym., rah.al. n:o 58: Määrärahan tamisesta Puumalansalmen sillan rakenta-
1632: osoittamisesta ammattientarkastuksen kou- miseen ............................... 1028
1633: lutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1012
1634: 613. Turunen, rah.al. n:o 72: Määrärahan osoit-
1635: 600. Siikaniemi ym., rah.al. n:o 59: Määrärahan t~~is:sta siltaa varten Tappuvirran los-
1636: osoittamisesta Hollolan naiskotiteollisuus- stvaylälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1029
1637: koulun velkojen vakauttamiseen . . . . . . . . 1013
1638: 614. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 73: Määrärahan
1639: 601. Sillantaus ym., rah.al. n:o 60: Määrärahan osoittamisesta Kemiön-Paimion tien pa-
1640: osoittamisesta Jyväskylän ja Vaajakosken rantamiseen välillä Rungonsalmi-Lähteen-
1641: välisen moottoriväylän rakentamiseen . . . . 1014 korva ................................ 1030
1642: 602. Siltanen ym., rah.al. n:o 61: Määrärahan 615. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 74: Määrärahan
1643: osoittamisesta valtion virastotalon rakenta- osoittamisesta kotieläinten ruokinnan ja
1644: miseksi Raision kauppalaan ............ 1015 hoidon tutkimiseen .................... 1031
1645: XXVIII Sisällysluettelo 1970.
1646:
1647: Siv. Siv.
1648: 616. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 75: Määrärahan 626. S. Westerlund ym., rah.al. n:o 85: Määrä-
1649: osoittamisesta voin ja voirasvan markki- rahan osoittamisesta Järvenpään nimismies-
1650: nointia tutkivan koetehtaan perustamiseen 1032 piirin poliisi- ja kansliahenkilökunnan lisää-
1651: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1043
1652: 617. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 76: Määrärahan
1653: osoittamisesta valkuaisaineiden elintarvike- 627. S. Westerlund ym., rah.al. n:o 86: Määrä-
1654: teknologisen tutkimuksen kehittämiseen .. 1033 rahan osoittamisesta Espoon kauppalaan
1655: rakennettavaa virastotaloa varten . . . . . . . . 1045
1656: 618. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 77: Määrärahan
1657: osoittamisesta Uudenkaupungin-Lokalah- 628. Vikatmaa ym., rah.al. n:o 87: Määrärahan
1658: den maantien parantamiseen . . . . . . . . . . . . 1034 osoittamisesta opiskelijain lasten päivähoi-
1659: don tukemiseen ...................... 1046
1660: 619. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 78: Määrärahan
1661: osoittamisesta kylvösiementuotannon tap- 629. Vikatmaa ym., rah.al. n:o 88: Määrärahan
1662: pioiden korvaamiseen .................. 1035 osoittamisesta Taivassalon-Kustavin !ossi-
1663: yhteyden parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1048
1664: 620. Vaittinen ym., rah.al. n:o 79: Määrärahan
1665: osoittamisesta opintoapurahan suorittami- 630. Vilmi ym., rah.al. n:o 89: Määrärahan
1666: seksi lääketieteen kandidaateille, jotka val- osoittamisesta avustuksiksi maaseudun säh-
1667: mistuttuaan sitoutuvat toimimaan kunnan- köistämisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1049
1668: lääkäreinä syrjäseuduilla ................ 1036
1669: 631. Vilmi ym., rah.al. n:o 90: Määrärahan
1670: 621. Westerholm, rah.al. n:o 80: Korotetun mää- osoittamisesta rautatietariffien alentamiseen
1671: rärahan osoittamisesta asuntolainoihin .... 1037 Pohjois-Suomen rehunkuljetusten osalta . . 1050
1672: 622. H. Westerlund m. fl., fin.mot. nr 81: Om 632. P. Väyrynen ym., rah.al. n:o 91: Määrä-
1673: anvisande av anslag för byggande av väg- rahan osoittamisesta turkistarhan perustami-
1674: och broförbindelse från Tirmo tili Österby seksi Tervolan maatalousoppilaitoksen yh-
1675: på Stor-Pellinge ...................... 1038 teyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051
1676: 622. H. Westerlund ym., rah.al. n:o 81: Määrä-
1677: rahan osoittamisesta tie- ja siltayhteyden 633. P. Väyrynen ym., rah.al. n:o 92: Määrä-
1678: rakentamiseksi Tirmosta Suur-Peilingin Ös- rahan osoittamisesta saamenkielisen sano-
1679: terbyhyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1039 malehden toimittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1052
1680:
1681: 623. S. Westerlund ym., rah.al. n:o 82: Määrä- 634. P. Väyrynen ym., rah.al. n:o 93: Määrä-
1682: rahan osoittamisesta Laaksolahden-Juppe- rahan osoittamisesta petojen tappamien po-
1683: rin-Friherrsin maantien rakentamiseksi . . 1040 rojen korvaamiseen poronomistajille . . . . 1053
1684:
1685: 624. S. Westerlund ym., rah.al. n:o 83: Määrä- 635. P. Väyrynen ym., rah.al. n:o 94: Määrä-
1686: rahan osoittamisesta poliisitoimien perusta- rahan osoittamisesta porotutkimukseen . . 1054
1687: miseksi Espoon ja Helsingin maalaiskunnan
1688: nimismiespiireihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1041 636. P. Väyrynen ym., rah.al. n:o 95: Määrä-
1689: rahan osoittamisesta teurastamovaunujen
1690: 625. S. Westerlund ym., rah.al. n:o 84: Määrä- hankkimiseksi paliskunnille ............ 1055
1691: rahan osoittamisesta korotetun perhe-eläk-
1692: keen maksamiseksi eräiden puolustuslaitok- 637. Aäri ym., rah.al. n:o 96: Määrärahan osoit-
1693: sen palveluksessa olleiden viran ja toimen tamisesta Vammalan-Punkalaitumen maan-
1694: haltijain Ieskilie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042 tien parannussuunnitelman laatimiseen .. 1056
1695:
1696:
1697:
1698:
1699: V. Pankkivaliokunta.
1700:
1701: Säästämistoiminnan edistämistä, lainakoron Siv.
1702: alentamista sekä pääomien maastaviennin 2. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 568: Pääomien
1703: estämistä ym. tarkoittavia toivomusaloitteita. maastaviennin estämisestä . . . . . . . . . . . . . . 1062
1704: Siv.
1705: 1. ]ämsen ym., toiv.al. n:o 567: Kuntien ja 3. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 569: Rahapoli-
1706: kuntainliittojen luotonsaannin varmistami- tiik~ o~jaamisesta yrittäjätoiminnan paran-
1707: sesta ................................ 1061 tamisekst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1063
1708: Sisällysluettelo 1970. XXIX
1709:
1710: Siv. Siv.
1711: 4. Procope m. fl., hemst.mot. nr 570: Om sti- 8. Syrjä ym., toiv.al. n:o 574: SOK:n ja
1712: mulering av sparverksamheten genom in- OTK:n harjoittamasta pankkitoiminnasta . . 1069
1713: förande av skattelättnadskonton . . . . . . . . 1064
1714: 4. Procope ym., toiv.al. n:o 570: Säästämis- 9. Tamminen ym., toiv.al. n:o 575: Eduskun-
1715: toiminnan vireyttämisestä ottamalla käyt- nan valvonnassa olevan investointipankin
1716: töön veronhuojennustilit . . . . . . . . . . . . . . 1065 perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1070
1717: 5. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 571: Kunnallis-
1718: pankin perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066 10. Vennamo ym., toiv.al. n:o 576: Lainakoron
1719: alentamisesta ja korkeakorkoisten lainojen
1720: 6. Salmivuori, toiv.al. n:o 572: Toimenpiteistä muuttamisesta halpakorkoisiksi . . . . . . . . . . 1072
1721: säästämisen edistämiseksi .............. 1067
1722: 7. Suokas ym., toiv.al. n:o 573: Kohtuuttoman 11. Vennamo ym., toiv.al. n:o 577: Pankkien
1723: korkean lainakoron alentamisesta . . . . . . . . 1068 palkkatilipalvelun tehostamisesta ........ 1073
1724:
1725:
1726:
1727:
1728: 5 E 427/70
1729: VALTIOPÄIVÄT
1730: 1970
1731:
1732: LIITTEET
1733: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT
1734: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
1735:
1736:
1737:
1738:
1739: HELSINKI 1970
1740: VALTION PAINATUSKESKUS
1741:
1742:
1743:
1744: E 427/70
1745: VALTIOPÄIVÄT
1746: 1970
1747:
1748: LIITTEET
1749: 1
1750:
1751: PERUSTUSLAKIVAUOKUNTAAN LÄHETETYT
1752: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
1753:
1754:
1755:
1756:
1757: HELSINKI 1970
1758: VALTION PAINATUSKESKUS
1759: Kansalaisten työvoiman suojelemista, valtiollisia vaaleja koskevan lainsää-
1760: dännön uudistamista, puoluelain muuttamista, valtiosäännön tarkistamista
1761: koskevaa kokonaisuudistusta sekä kansanäänestystä ym. tarkoittavia laki- ja
1762: toivomusaloitteita.
1763: j
1764: j
1765: j
1766: j
1767: j
1768: j
1769: j
1770: j
1771: j
1772: j
1773: j
1774: j
1775: j
1776: j
1777: j
1778: j
1779: j
1780: j
1781: j
1782: j
1783: j
1784: j
1785: j
1786: j
1787: j
1788: j
1789: j
1790: j
1791: 7
1792:
1793: 1,1.- Lak.al. n:o 1.
1794:
1795:
1796:
1797:
1798: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muutta-
1799: misesta.
1800:
1801:
1802: E d u s k u n n a 11 e.
1803:
1804: Samanaikaisesti kun kuljemme kansantalou- koko kansaamme koskevat taloudelliset vaikeu-
1805: dessamme yhä laaja-alaisempaa kansainvälistä det eivät joutuisi korostetusti vain yhden kan-
1806: yhdentymistä kohti, kasvavat myös vaikeudet sanosan kannettavaksi työttömyyden muodossa.
1807: työllisyyden turvaamisessa ellei ryhdytä perus- Työttömiksi joutuneiden kansalaisten työn-
1808: teellisiin muutoksiin sellaisen järjestelmän luo- tarve on myös hyvin erilainen. Riittävän varal-
1809: miseksi, jonka avulla voidaan työttömyys tor- lisuuden omaavat ovat turvattuja toimeentulon
1810: jua vaihtelevissa kansainvälisissä suhdanteissa puolesta tai voivat jopa niin halutessaan varal-
1811: ja taloudellisten kriisien aikana. On myös il- lisuudellaan vaikuttaa uuden työpaikan saan-
1812: meistä, että työttömyydestä joutuvat eniten tiin. Lisäksi on yhteiskunnassamme sosiaalisella
1813: kärsimään työikään tuleva nuoriso, kausiluon- lainsäädännöllä pyritty turvaamaan laajojen
1814: teisissa tehtävissä työskentelevät tai muuten väestöryhmien toimeentulo, ja niinpä työllistä-
1815: yhteiskunnan taholta erityistä tukea tarvitsevat misvelvoitteen ulottaminen on ensisijaisesti
1816: väestöryhmät, jotka nykyisen kaltaisessa kilpai- tarpeen vain työiässä ja työkykyisen väestön
1817: luyhteiskunnassa eivät eri syistä voi asemaansa osalle edellyttäen, että eläke-, sairausvakuutus-
1818: alityöllisyyden vallitessa turvata. ja opintotukijärjestelmiä tehokkaasti kehite-
1819: Suomen hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin tään vastaamaan tarkoitustaan täysipainoisesti.
1820: mukaan "kansalaisten työvoima on valtakun- Työttömyyden aiheuttamien haittojen lieventä-
1821: nan erikoisessa suojelussa." Tämän määräyksen miseksi suoritetut sosiaalipoliittiset toimenpi-
1822: ei ole kuitenkaan katsottu velvoittavan valtio- teet kuten vapaaehtoinen ja sopimuksiin perus-
1823: valtaa huolehtimaan työllisyyden turvaamisesta tuva työttömyysvakuutus, työttömyyskorvaus-
1824: (Hakkila, Suomen tasavallan perustuslait, Por- ten ja -avustusten maksaminen, ammattikoulu-
1825: voo 1939, siv. 46). Tämä ilmenee myös Halli- tuksen järjestäminen ovat vähentäneet osaltaan
1826: tusmuodon säätämisen jälkeisen ajan työttö- työn järjestämisen tarvetta. Lisäksi voidaan
1827: myystilastoista sekä siitä, että 28.6.1963 sää- työttömien määrään vaikuttaa monilla muilla
1828: detyn työllisyyslain 1 § velvoittaa valtion pyr- sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä kuten lisää-
1829: kimään vain "yleisin talouspoliittisin toimenpi- mällä lomaetuja, kausiluonteisten töiden talvi-
1830: tein" turvaamaan työllisyyden. Mielestämme ei lomapidennykset mukaanlukien, muuttamalla
1831: ole oikein, että näin elintason nousun turvaa- nykyinen työttömyyskorvaus- ja kassa-avustus-
1832: miseksi tarpeellisen ja kansallisten etujemme järjestelmä työttömille paremmin soveltuvaksi
1833: mukaisen kansainvälisen taloudellisen yhdenty- työttömyysvakuutusjärjestelmäksi, alentamalla
1834: misen seurauksena joutuvat työttömät yhä vai- eläkeikärajoja, lyhentämällä työaikoja ja estä-
1835: keampaan asemaan ilman, että valtiovalta vel- mällä kohtuuton ylityön teettäminen tai jopa
1836: voitettaisiin nykyistä paremmin huolehtimaan kahden julkisen päätoimisen tehtävän hoito.
1837: kansalaisten työllistämisestä. Koska työttömyys On kuitenkin ilmeistä, että aukottoman työttö-
1838: aiheuttaa useimpien yksilöiden kohdalla ylipää- mien toimeentulon turvaavan sosiaaliturvajär-
1839: semättömiä vaikeuksia, olisi työn saannin tur- jestelmän luominen tulee maksamaan enem-
1840: vaaminen jokaiselle kansalaiselle ensiarvoisen män kuin työttömien suunnitelmallinen ja jär.
1841: tärkeää ja siten se ei saisi olla riippuvainen kiperäinen työllistäminen. Lisäksi mielestämme
1842: kulloistenkin poliittisten päätöksentekijäin ar- kuuluu demokraattisen yhteiskunnan tunnusku-
1843: vostuksista, vaan perustuslain määräyksellä olisi vaan, että jokainen kansalainen voi työttömäksi
1844: velvoitettava turvaamaan työllisyys ja kehittä- jouduttuaan myös työnteon kohdalla itse valita
1845: mään poliittista järjestelmäämme siten, että joko sosiaalipoliittisen tuen tai työpaikan ja siitä
1846: 8 1,1. - Hallitusmuodon muuttaminen.
1847:
1848: saatavan toimeentulon turvan välillä. Kuiten- taa myös aioitteemme tarkoittaman lain muu-
1849: kin on ilmeistä, että tulevaisuudessa yhä toksen toteuttamista.
1850: useampi on valmis myös vapaaehtoisesti valit- Jo voimassa olevassa lainsäädännössä veivoi-
1851: semaan kausiluonteisen sosiaalisen tuen pienen- tetaan ainakin kunnat huolehtimaan tietyillä
1852: täen siten työpaikkojen järjestämisen tarvetta velvotteilla oman osuutensa työllistämisestä
1853: eikä niinmuodoin valtiovallallekaan tulisi esit- sekä työnantajat joutuvat osallistumaan työt-
1854: tämämme lainmuutoksen velvoittamana ylivoi- tömyysvakuutusjärjestelmän osittaiseen ylläpi-
1855: maisia vaatimuksia täytettäväksi. toon. Tällaisia velvoitteita ei ole syytä kumota,
1856: Maassamme on parhaillaan valmisteilla siir- vaan olisi valtion työllistämisvelvoite ulotet-
1857: tyminen tietokoneilla hoidettavaan keskus- tava koskemaan vain niitä henkilöryhmiä, joi-
1858: väestörekisteriin ja valtakunnansuunnittelun den työllistämisestä eivät muut joko voimassa
1859: uudelleen organisointi. Nämä toimenpiteet yh- olevien säädösten tai vastaisuudessa laadittavien
1860: dessä muun yhteiskuntasuunnittelun ja maa· lakien perusteella vastaa. Tämän vuoksi on mo-
1861: kuntahallinnon kehittymisen kanssa antavat mentin loppuun ehdotettu lisäys "mikäli laissa
1862: myös mielestämme jo nyt mahdollisuuden niin ei ole toisin säädetty."
1863: paljon parantuneeseen työvoimapoliittiseen Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
1864: suunnitteluun, että sattumanvaraisesta työvoi- dotamme kunnioittaen,
1865: man käytön ennakkosuunnittelusta voidaan siir-
1866: tyä yhteiskunnassamme ennakoivaan työvoiman että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1867: käytön suunnitteluun. Tämä puolestaan puol- lakiehd.otuksenJ
1868:
1869: Laki
1870: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta.
1871: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
1872: tavalla, muutetaan hallitusmuodon 6 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
1873:
1874: 6 §.
1875: vittaessa järjestää Suomen kansalaiselle mahdol-
1876: Kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoi- lisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin
1877: sessa suojeluksessa. Vaitiovallan asiana on tar- säädetty.
1878:
1879:
1880: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
1881:
1882: Sakari Knuuttila. Sylvi Siltanen. Keijo Suksi.
1883: Vaito Käkelä. Urho E. Knuuti. Osmo Kaipainen.
1884: Salme Myyryläinen. Meeri Kalavainen. Valde Nevalainen.
1885: Paavo Tiilikainen. Erkki Tuomioja. Mikko Laaksonen.
1886: Kaarle Salmivuori. Kaisa Raatikainen. Reino Breilin.
1887: Eeli Lepistö. Matti Ahde. Bror Lillqvist.
1888: A.-V. Perheentupa. Väinö Vilponiemi. Kalevi Sorsa.
1889: Esko Niskanen. Sinikka Luja. Eino Loikkanen.
1890: Ulf Sundqvist. Eero Laine. Ralf Friberg.
1891: Eero Salo. U. H. Voutilainen. Tellervo Koivisto.
1892: 9
1893:
1894: 1,2. - Lak.al. n:o 2.
1895:
1896:
1897:
1898:
1899: Lehmonen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muutta-
1900: misesta.
1901:
1902:
1903: E d u s k u n n a 11 e.
1904:
1905: Samanaikaisesti kun kuljemme kansantalou- voitettava turvaamaan työllisyys ja kehittämään
1906: dessamme yhä laaja-alaisempaa kansainvälistä poliittista järjestelmäämme siten, että koko
1907: yhdentymistä kohti, kasvavat myös vaikeudet kansaamme koskevat taloudelliset vaikeudet
1908: työllisyyden turvaamisessa ellei ryhdytä perus- eivät joutuisi korostetusti vain yhden kansan-
1909: teellisiin muutoksiin sellaisen järjestelmän luo- osan kannettavaksi työttömyyden muodossa.
1910: miseksi, jonka avulla voidaan työttömyys tor- Työttömiksi joutuneiden kansalaisten työn-
1911: jua vaihtelevissa kansainvälisissä suhdanteissa tarve on myös hyvin erilainen. Riittävän varal-
1912: ja taloudellisten kriisien aikana. On myös il- lisuuden omaavat ovat turvattuja toimeentulon
1913: meistä, että työttömyydestä joutuvat eniten kär- puolesta tai voivat jopa niin halutessaan varal-
1914: simään työikään tuleva nuoriso, kausiluontei- lisuudellaan vaikuttaa uuden työpaikan saan-
1915: sissa tehtävissä työskentelevät tai muuten yh- tiin. Lisäksi on yhteiskunnassamme sosiaalisella
1916: teiskunnan taholta erityistä tukea tarvitsevat lainsäädännöllä pyritty turvaamaan laajojen
1917: väestöryhmät, jotka nykyisen kaltaisessa kil- väestöryhmien toimeentulo, ja niinpä työllistä-
1918: pailuyhteiskunnassa eivät eri syistä voi ase- misvelvoitteen ulottaminen on ensisijaisesti tar-
1919: maansa alityöllisyyden vallitessa turvata. peen vain työiässä ja työkykyisen väestön osalle
1920: Suomen hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin edellyttäen, että eläke-, sairausvakuutus- ja
1921: mukaan "kansalaisten työvoima on valtakunnan opintotukijärjestelmiä tehokkaasti kehitetään
1922: erikoisessa suojelussa". Tämän määräyksen ei vastaamaan tarkoitustaan täysipainoisesti. Li-
1923: ole kuitenkaan katsottu velvoittavan valtio- säksi voidaan työttömien määrään vaikuttaa
1924: valtaa huolehtimaan työllisyyden turvaamisesta monilla muilla sosiaalipoliittisilla toimen-
1925: (Hakkila, Suomen tasavallan perustuslait, Por- piteillä kuten lisäämällä lomaetuja, kausiluon-
1926: voo 1939, siv. 46). Tämä ilmenee myös Halli- teisten töiden talvilomapidennykset mukaan-
1927: tusmuodon säätämisen jälkeisen ajan työttö- lukien, muuttamalla nykyinen työttömyys-
1928: myystilastoista sekä siitä, että 28. 6. 1963 sää- korvaus- ja kassa-avustusjärjestelmä työttömille
1929: detyn työllisyyslain 1 § velvoittaa valtion pyr- paremmin soveltuvaksi työttömyysvakuutusjär-
1930: kimään vain "yleisin talouspoliittisin toimen- jestelmäksi, alentamalla eläkeikärajoja, lyhentä-
1931: pitein" turvaamaan työllisyyden. Mielestämme mällä työaikoja ja estämällä kohtuuton ylityön
1932: ei ole oikein, että näin elintason nousun tur- teettäminen tai jopa kahden julkisen päätoimi-
1933: vaamiseksi tarpeellisen ja kansallisten etujemme sen tehtävän hoito. On kuitenkin ilmeistä, että
1934: mukaisen kansainvälisen taloudellisen yhdenty- aukottoman työttömien toimeentulon turvaa-
1935: misen seurauksena joutuvat työttömät yhä vai- van sosiaaliturvajärjestelmän luominen tulee
1936: keampaan asemaan ilman, että valtiovalta vel- maksamaan enemmän kuin työttömien suunni-
1937: voitettaisiin nykyistä paremmin huolehtimaan telmallinen ja järkiperäinen työllistäminen. Mie-
1938: kansalaisten työllistämisestä. Koska työttömyys lestämme kuuluu demokraattisen yhteiskunnan
1939: aiheuttaa useimpien yksilöiden kohdalla ylipää- tunnuskuvaan, että jokainen kansalainen voi
1940: semättömiä vaikeuksia, olisi työn saannin tur- työttömäksi jouduttuaan myös työnteon koh-
1941: vaaminen jokaiselle kansalaiselle ensiarvoisen dalla itse valita joko sosiaalipoliittisen tuen tai
1942: tärkeää ja siten se ei saisi olla riippuvainen kul- työpaikan ja siitä saatavan toimeentulon turvan
1943: loistenkin poliittisten päätöksentekijäin arvos- välillä. Kuitenkin on ilmeistä, että tulevaisuu-
1944: tuksista, vaan perustuslain määräyksellä olisi dessa yhä useampi on valmis myös vapaaehtoi-
1945: valtiovallan haltijat kaikissa olosuhteissa vel- sesti valitsemaan kausiluonteisen sosiaalisen
1946: 2 427/70
1947: 10 1,2.- Hallitusmuodon muuttaminen.
1948:
1949:
1950: tuen pienentäen siten työpaikkojen järjestämi- Jo voimassa olevassa lainsäädännössä veivoi-
1951: sen tarvetta eikä niin muodoin valtiovallalle- tetaan ainakin kunnat huolehtimaan tietyillä
1952: kaan tulisi esittämämme lainmuutoksen vel· velvoitteilla oman osuutensa työllistämisestä
1953: voittamana ylivoimaisia vaatimuksia täytettä· sekä työnantajat joutuvat osallistumaan työttö-
1954: väksi. myysvakuutusjärjestelmän osittaiseen yllä-
1955: Maassamme on parhaillaan valmisteilla silr- pitoon. Tällaisia velvoitteita ei ole syytä
1956: tyminen tietokoneilla hoidettavaan keskus- kumota, vaan olisi valtion työllistämisvelvoite
1957: väestörekisteriin ja valtakunnansuunnittelun ulotettava koskemaan vain niitä henkilöryhmiä,
1958: uudelleen organisointi. Nämä toimenpiteet yh- joiden työllistämisestä eivät muut joko voimassa
1959: dessä muun yhteiskuntasuunnittelun kanssa olevien säädösten tai vastaisuudessa laaditta-
1960: antavat myös mielestämme jo nyt mahdollisuu- vien lakien perusteella vastaa. Tämän vuoksi
1961: den niin paljon parantuneeseen työvoimapoliit· on momentin loppuun ehdotettu lisäys "mikäli
1962: tiseen suunnitteluun, että sattumanvaraisesta laissa ei ole toisin säädetty".
1963: työvoiman käytön ennakkosuunnittelusta voi- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
1964: daan siirtyä yhteiskunnassamme ennakoivaan dotamme kunnioittaen,
1965: työvoiman käytön suunnitteluun. Tämä puoles-
1966: taan puoltaa myös aioitteemme tarkoittaman että Eduskunta hyväksyisi sewaavan
1967: lain muutoksen toteuttamista. lakiehdotuksen:
1968:
1969:
1970: Laki
1971: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta.
1972: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
1973: tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon (94/19)
1974: 6 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
1975: 6 §.
1976: järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus
1977: Kansalaisten työvoima on valtakunnan eri- tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.
1978: koisessa suojeluksessa. Valtiovallan asiana on
1979:
1980:
1981: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
1982:
1983: Siiri Lehmonen. Matti Järvenpää.
1984: Kaisu Weckman. Kauko Tamminen.
1985: V. J. Rytkönen. Pekka Salla.
1986: Rainer Virtanen. Heikki Mustonen.
1987: Pauli Puhakka. Ensio Laine.
1988: Taisto Sinisalo. Toivo Asvik.
1989: Irma Rosnell. Oili Suomi.
1990: Aulis Juvela. Helvi Niskanen.
1991: 11
1992:
1993: 1,3. - Lak.al. n:o 3.
1994:
1995:
1996:
1997:
1998: Berner ym.: Ehdotukset laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n
1999: muuttamisesta ja laiksi tasavallan presidentin valitsemisesta.
2000:
2001:
2002: E d u s k u n n a 11 e.
2003:
2004: Suomen valtiollista järjestelmää uhkaa näen- päätyi ehdottamaan järjestelmää, jonka mukaan
2005: näisdemokratiaan luisumisen vaara. Julkisen presidenttiä valittaessa ensisijaisena vaiheena
2006: toimintasektorin jatkuva laajeneminen, tehok- olisi välitön kansanvaali, mutta jollei siinä ku-
2007: ;kaimpien massatiedotusvälineitten saattaminen kaan saisi ehdotonta enemmistöä, samalla ker-
2008: palvelemaan yksipuolisesti ohjattua poliittista taa valitut valitsijamiehet suorittaisivat presi-
2009: mielipiteenmuodostusta ja puoluetuen voimalla dentin valitsemisen ensivaalissa eniten ääniä
2010: tapahtuva vallan keskittäminen myös puolueit- saaneiden joukosta.
2011: ten sisäisessä toiminnassa puoluebyrokratiain Hyvällä syyllä voidaan kuitenkin sanoa Suo-
2012: johtoportaisiin ovat johtamassa siihen, että kan- man kansan nyttemmin saavuttaneen sellaisen
2013: salaisten tosiasiallisen poliittisen vaikuttamisen poliittisen kypsyneisyyden asteen, että presiden-
2014: mahdollisuudet tulevat kuristetuiksi yhä ah- tin valitseminen voidaan järjestää kokonaisuu-
2015: taammalle. dessaan välittömyysperiaatteelle rakentaen eli
2016: Tämän vuoksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä siis samantapaiseksi kuin Itävallassa. Vaali voi-
2017: valtiosääntöuudistuksiin välittömän kansanval- taisiin järjestää tarvittaessa kaksivaiheiseksi. El-
2018: taisuuden lisäämiseksi valtiollisessa elämäs- lei kukaan ehdokkaista saisi ensivaalissa ehdo-
2019: sämme. Lähinnä näyttävät kysymykseen tulevan tonta enemmistöä, toimitettaisiin uusintavaali
2020: kansanäänestyksen käytäntöön ottaminen ja ta- kahden ensivaalissa suurimman kannatuksen
2021: savallan presidentin valitsemisen järjestäminen saaneen ehdokkaan välillä.
2022: välittömällä kansanvaalilla tapahtuvaksi. Välittömän vaalin käytäntöön ottaminen
2023: Viimeksimainittu kysymys on jo usein aikai- edellyttää, että ehdokkaiden asettamismenettely
2024: semminkin ollut huomion kohteena. Tyytymät- järjestetään lailla.
2025: tömyys nykyistä välillistä vaalitapaa kohtaan on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2026: kasvanut rinnan sen kehityksen kanssa, jossa
2027: tasavallan presidentin vaali on muodostunut että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
2028: yhä korostetummin henkilövaaliksi. Vaaliuudis- lakiehdotukset:
2029: tusta 1950-luvun lopulla valmistellut komitea
2030:
2031: Laki
2032: Suomen Hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta.
2033: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
2034: tyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun hallitusmuodon 23 § näin kuu-
2035: luvaksi:
2036: 23 §. Ehdokkaan tasavallan presidentin toimeen
2037: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa ovat oikeutetut asettamaan vähintään viisi vii-
2038: kuudeksi vuodeksi syntyperäisten Suomen kan- meksi toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa
2039: salaisten joukosta, jotka ovat täyttäneet 40 valituksi tullutta kansanedustajaa tai tuhat
2040: vuotta ja jotka ovat vaalioikeutettuja kansan- vaalissa äänioikeutettua henkilöä, jotka ovat
2041: edustajain vaaleissa. sopineet yhteisen ehdokkaan nimeämisestä. Jos
2042: 12 I,J.- Tasavallan presidentin valitseminen.
2043:
2044: vain yksi ehdokas on asetettu, tulee hän ilman rassa tai toimessa oleva henkilö, joka valitaan
2045: vaalia tasavallan presidentiksi. presidentiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
2046: Milloin ehdokkaita on asetettu useampia, toi- Tarkemmat määräykset presidenttiehdokkait-
2047: mitetaan tammikuun kolmantena sunnuntaina ten asettamisesta ja presidentin vaalista anne-
2048: ja seuraavana maanantaina samanaikaisesti koko taan lailla. Äänioikeudesta presidentin vaaleissa
2049: maassa välitön ja salainen tasavallan presidentin sekä soveltuvin osin vaalin tavasta ja järjes-
2050: vaali. Jos tässä ensivaalissa joku ehdokkaista on tyksestä on voimassa, mitä kansanedustajain
2051: koko maassa saanut enemmän kuin puolet an- vaaleista on säädetty.
2052: netuista äänistä, on hänet valittu tasavallan Jos tässä hallitusmuodossa muualla kuin tä-
2053: presidentiksi. Muussa tapauksessa suoritetaan män pykälän 3 momentissa säädetty määräpäivi
2054: uusintavaali niiden kahden ehdokkaan välillä, sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arki-
2055: jotka ensivaalissa ovat saaneet suurimmat ääni- päivä määräpäivänä.
2056: määrät.
2057: Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi, Tämä laki tulee voimaan päivänä
2058: lakkaa hänen edustajantoimensa. Valtion vi- kuuta 19
2059:
2060:
2061:
2062:
2063: Laki
2064: tasavallan presidentin valitsemisesta.
2065: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2066:
2067: 1 luku. 3 s.
2068: Vaali toimitetaan joka kunnassa tai, jos kunta
2069: Vaalien aika ;a vaaliviranomaiset. on kansanedustajain vaaleja varten jaettu äänes-
2070: 1 §. tysalueisiin, kussakin sellaisessa alueessa.
2071: Tasavallan presidentin vaali toimitetaan tam- Maalaiskunnassa totmu vaalilautakuntana
2072: mikuun kolmantena sunnuntaina ja seuraavana kansanedustajain vaaleja varten kuntaan tai
2073: maanantaina kuudentena vuotena sen jälkeen, äänestysalueeseen viimeksi asetettu vaalilauta-
2074: jona tasavallan presidentti viimeksi valittiin, kunta.
2075: sitä vuotta lukuun ottamatta. Vaali toimitetaan Kaupungissa toimii vaalilautakuntana maist-
2076: samanaikaisesti kaikissa niissä vaalipiireissä, raatti tai järjestysoikeus ja kauppalassa järjes-
2077: joihin maa on kansanedustajain vaaleja varten tysoikeus. Jos kaupunki tai kauppala on kan-
2078: jaettu, kuitenkin niin, että tuloksia laskettaessa sanedustajain vaaleja varten jaettu äänestys-
2079: koko maa on yhtenä vaalipiirinä. alueisiin, niin maistraatti tai järjestysoikeus ja-
2080: Jos presidentin vaali on toimitettava muuna kautuu vaalin toimittamista varten yhtä mo-
2081: kuin hallitusmuodon 23 §:ssä säädettynä ai- neen osastoon ja kutsuu tarpeellisia lisäjäseniä
2082: kana, valtioneuvosto määrää päätöksellä, joka osastoja varten.
2083: julkaistaan asetuskokoelmassa, minä päivänä, 4 §.
2084: sunnuntaina ja maanantaina, presidentin vaali Kunnallisen jaoituksen muutosta, joka tulee
2085: on toimitettava. voimaan vaalivuoden tammikuun 1 päivänä, ei
2086: 2 §. vaalissa oteta huomioon.
2087: Keskuslautakuntana toimii jokaisessa vaali-
2088: piirissä kansanedustajain vaaleja varten viimeksi 5 §.
2089: asetettu keskuslautakunta, joka ottaa avukseen Kunta antaa käytettäväksi vaalihuoneiston
2090: sihteerin sekä tarpeelliset laskijat ja muun hen- sekä tarpeellisen kaluston kussakin äänestys-
2091: kilökunnan. aineessa.
2092: 1,3.- Berner ym. 13
2093:
2094: 2 luku. äänioikeutta vailla olevaksi, voi esittää oikaisu-
2095: vaatimuksensa kirjallisesti tai suullisesti vaali-
2096: V aaliluettelot. lautakunnalle sen kokouksessa lokakuun 4 päi-
2097: vänä tai kirjallisesti lautakunnan puheenjohta-
2098: 6 §. jalle sitä ennen, vaaliluettelon esillepanon jäl-
2099: Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten keen. Kirjallinen oikaisuvaatimus saadaan kui-
2100: laatii sen vaalilautakunta. Kun kaupunki tai tenkin sinä aikana, jona vaaliluettelo on esille-
2101: kauppala on jaettu äänestysalueisiin, laatii pantuna, antaa myös sille, jonka valvonnan alai-
2102: maistraatti tai järjestysoikeus vaaliluettelon ku- sena vaaliluettelon tarkastus tapahtuu.
2103: takin aluetta varten. Edellä 1 momentissa tarkoitetun oikaisuvaa-
2104: timuksen voi puoliso ilman valtuutusta tehdä
2105: 7 §. toisen puolison puolesta.
2106: Vaaliluettelon pohjaksi asetetaan henkikir- Jos joku katsoo, että henkilö, yksi tai
2107: joittajalta kansanedustajain vaaleja varten vii- useampi on oikeudettomasti vaaliluetteloon
2108: meksi saatu vaaliluettelon pohjaluettelo taikka, merkitty äänioikeutetuksi, voi hän antaa sitä
2109: jos tämän perusteella jo on laadittu vaaliluet- koskevan, perustellun kirjallisen oikaisuvaati-
2110: telo, viimeinen tällainen luettelo, sekä tarpeel- muksen viimeistään syyskuun 2.5 päivänä kello
2111: liset lisäluettelot. 1.5 vaalilautakunnalle tai sen puheenjohtajalle.
2112: Vaalilautakunnan on vaalivuotta edeltävän Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sel-
2113: vuoden syyskuun 1.5 päivään mennessä huolel- laisiin asianomaisen henkilön äänioikeuteen vai-
2114: lisesti tarkastettava edellä mainittu luettelo, kuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet vaa-
2115: merkittävä siihen ne äänioikeutetut, jotka ehkä liluettelon allekirjoittamisen jälkeen.
2116: puuttuvat luettelosta, sekä merkittävä sen hen-
2117: kilön nimen kohdalle, jolla ei ole äänioikeutta,
2118: syy siihen ja yliviivattava hänen nimensä. Luet- 10 §.
2119: teloon on sen jälkeen merkittävä, että se on Kun oikaisuvaatimus tarkoittaa henkilön
2120: äänestysalueen vaaliluettelo, ja vaalilautakunnan poistamista vaaliluettelosta, on vaalilautakun-
2121: on allekirjoitettava se. nan tai sen puheenjohtajan ilmoitettava sille
2122: henkilölle, jota oikaisuvaatimus koskee, että
2123: Kirkolliset viranomaiset, seurakuntain johta- hänellä on tilaisuus osoitetussa paikassa nähdä
2124: jat, siviifuekisterin pitäjät, henkikirjoitusviran- oikaisuvaatimus ja viimeistään lokakuun 2 päi-
2125: omaiset, nimismiehet ja kaupunginviskaa!it ovat vänä kello 1.5 antaa vaatimuksen johdosta vaa-
2126: velvolliset antamaan vaalilautakunnalle tarpeel- lilautakunnalle selityksensä uhalla, että jollei se-
2127: liset tiedot. litystä anneta, asia ratkaistaan siitä huolimatta.
2128: Tiedoksianto oikaisuvaatimuksesta on viimeis-
2129: 8 s. tään syyskuun 26 päivänä annettava kirjattuna
2130: Vaaliluettelo, joka on laadittu 6 ja 7 §:n lähetyksenä postin kuljetettavaksi suljetussa
2131: mukaisesti, on pidettävä syyskuun 1.5 päivästä kuoressa, johon on merkitty vastaanottajan
2132: alkaen saman kuun 21 päivään, molemmat päi- nimi ja postiosoite, mutta tiedoksianto voidaan
2133: vät mukaan luettuina, asianmukaisen valvonnan toimittaa muullakin todistettavalla tavalla, mi-
2134: alaisena tarkastusta varten nähtävänä kunakin käli se ei aiheuta viivytystä. Jollei vastaanot-
2135: arkipäivänä kello 9 kello 20:een, kaupungissa tajan postiosoitetta tunneta, on tiedoksianto
2136: ja kauppalassa kunnan alueella, tarvittaessa viipymättä julkaistava sillä tavalla, kuin kun-
2137: useammassa paikassa äänestysalueittain, sekä nalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
2138: maalaiskunnassa jokaisella äänestysalueella. Pai-
2139: koista, joissa vaaliluettelot ovat nähtävinä, on 11 §.
2140: annettava tieto sillä tavalla, kuin kunnalliset Vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaati-
2141: ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Tiedoksian- mukset käsitellään ja ratkaistaan vaalilautakun-
2142: nossa on maalaiskunnassa mainittava myös vaali- nan 4 päivänä lokakuuta pidettävässä kokouk-
2143: lautakunnan puheenjohtajan nimi ja osoite. sessa, joka alkaa kello 19. Vaalilautakunnan on
2144: kussakin asiassa annettava päätös, joka peruste-
2145: 9 §. luineen on merkittävä pöytäkirjaan.
2146: Joka katsoo, että hänet oikeudettomasti on Milloin 9 § :n 1 momentissa tarkoitettu oi-
2147: jätetty pois vaaliluettelosta tai merkitty siihen kaisuvaatimus hylätään tai jätetään, tutkimatta
2148: 14 I,J.- Tasavallan presidentin valitseminen.
2149:
2150: taikka 9 § :n 3 momentissa tarkoitettuun oi- heti mainitun ajan kuluttua korkeimmalle hal-
2151: kaisuvaatimukseen suostutaan, eikä se henkilö, linto-oikeudelle.
2152: jonka äänioikeutta ratkaisu koskee, ole vaali- Korkein hallinto-oikeus toimittaa asiasta an-
2153: lautakunnan kokouksessa päätöstä kuulemassa, tamansa päätöksen viipymättä lääninhallituksen
2154: on hänelle viipymättä annettava päätöksestä välityksellä vaalilautakunnalle.
2155: tieto 10 §:ssä mainitulla tavalla pöytäkirjanot-
2156: teella, johon on liitettävä valitusosoitus. 14 §.
2157: Vaalilautakunnan on muulloinkin pyynnöstä Jos henkikirjoitusviranomainen katsoo, että
2158: annettava asianomaiselle ratkaisua koskeva pöy- henkilö oikeudettomasti on jätetty pois vaali-
2159: täkirjanote, johon on liitettävä valitusosoitus. luettelosta tahi merkitty siihen äänioikeutta
2160: vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi, on hänellä
2161: viran puolesta oikeus tehdä vaalilautakunnalle
2162: 12 §. oikaisuvaatimus ja hakea muutosta vaatimuk-
2163: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun sen johdosta annettuun päätökseen 9, 12 ja
2164: oikaisuvaatimusta koskevassa asiassa, saa hakea 13 §: ssä säädetyssä järjestyksessä.
2165: siihen muutosta lääninhallitukselta, jonka hal-
2166: lintoalueelia ratkaisun tehnyt vaalilautakunta 15 §.
2167: on, valituskirjalla, joka on osoitettava läänin- Jollei vaatimusta vaaliluettelon muuttami-
2168: hallitukselle ja toimitettava vaalilautakunnan sesta ole säädetyn ajan kuluessa annettu vaali-
2169: puheenjohtajalle viimeistään 14 päivänä loka- lautakunnalle, on sen merkittävä luetteloon to-
2170: kuuta ennen kello 12. Vaalilautakunnan pu- distus siitä, että luettelo on lainvoimainen.
2171: heenjohtajan on viipymättä lähetettävä valitus-
2172: kirja omine lausuntoineen ja ote vaalilautakun- Jos muutosta on vaadittu, on lautakunnan,
2173: nan pöytäkirjasta, jollei sitä ole valitukseen lii- sitten kun vaatimus on ratkaistu lainvoimai-
2174: tetty, sekä asian käsittelyssä kertyneet asiakir- sella päätöksellä, merkittävä vaaliluetteloon
2175: jat lääninhallitukselle. siitä mahdollisesti johtuvat oikaisut ja sen
2176: ohessa jokaisen oikaisun kohdalla mainittava
2177: Lääninhallituksen on annettava päätökses- päätös, johon oikaisu perustuu, minkä jälkeen
2178: tään tieto vaalilautakunnalle, joka kuuluttaa luetteloon on kirjoitettava todistus, että se si-
2179: sen. Vaalilautakunnan on myös ilmoitettava ten oikaistuna on lainvoimainen.
2180: päätöksestä henkilölle, jonka äänioikeutta pää-
2181: tös koskee, sillä tavoin kuin 10 §:ssä säädetään. Lainvoimaista vaaliluetteloa on vaaleissa
2182: muuttamattomana noudatettava.
2183: Päätöksen tulee olla seitsemän päivän ku-
2184: luessa kuuluttamisesta lukien nähtävänä kau- 16 §.
2185: pungissa ja kauppalassa maistraatin tai järjes- Kun valtioneuvosto 1 §:n 2 momentin mu-
2186: tysoikeuden virkahuoneistossa sekä maalaiskun- kaan määrää, että presidentin vaali on toimi-
2187: nassa vaalilautakunnan puheenjohtajan luona. tettava, on vaaliluettelo niin tarkastettava, kuin
2188: 7 § :ssä on säädetty, sekä heti sen jälkeen seit-
2189: 13 §. semän päivän kuluessa pidettävä tarkastusta
2190: Lääninhallituksen päätökseen vaaliluettelon varten nähtävänä kunakin arkipäivänä kello yh-
2191: oikaisemista koskevassa asiassa ei saa hakea deksästä kello 20:een noudattaen, mitä edellä
2192: muutosta. Jos kuitenkin asianosainen katsoo 8 §:ssä on säädetty.
2193: lain soveltamisen kannalta olevan tärkeätä saat- Vaaliluettelon oikaisuvaatimusten osalta on
2194: taa lääninhallituksen ratkaisu korkeimman hal- soveltuvin osin noudatettava, mitä edellä 9 ja
2195: linto-oikeuden tutkittavaksi, on hänellä oikeus 10 §:ssä on säädetty. Ne käsitellään ja ratkais-
2196: pyytää lupaa muutoksen hakemiseen. Anomus, taan vaalilautakunnan kokouksessa, joka pide-
2197: joka osoitetaan korkeimmalle hallinto-oikeu- tään kymmenentenä päivänä 1 momentissa mai-
2198: delle ja johon on liitettävä valituskirja sekä to- nitun ajan kuluttua. Sen jälkeen menetellään
2199: distus päivästä, jolloin vaalilautakunta on lää- asiassa niin kuin 11 §:ssä on säädetty. Vaa-
2200: ninhallituksen päätöksen kuuluttanut, on annet- lilautakunnan asiassa antama päätös on lopulli-
2201: tava lääninhallitukselle viimeistään ennen kello nen, kuitenkin niin, että milloin oikaisuvaati-
2202: 12 neljäntenätoista päivänä päätöksen kuulutta- mus hylätään tai jätetään tutkimatta tai mil-
2203: misesta lukien. Lääninhallituksen on lähetettävä loin se koskee henkilön nimen poistamista vaa-
2204: anomus ja jäljennös päätöksestä sekä asiakirjat liluettelosta, päätös on alistettava lääninhalli-
2205: 1,3.- Berner ym. 15
2206:
2207: tuksen tutkittavaksi. Lääninhallituksen päätök- Vaaliluettelon otteen lomakkeen vahvistaa
2208: sestä on voimassa, mitä 12 §:n 2 ja 3 mo- oikeusministeriö, joka myös huolehtii niiden
2209: mentissa sekä 13 §:ssä on säädetty. toimittamisesta vaalilautakunnalle.
2210: Jos 1 momentissa mainittu presidentinvaali
2211: on toimitettava sellaisena vuonna, jolloin kan-
2212: sanedustajain vaalit jo on toimitettu, ei uutta 3 luku.
2213: vaaliluetteloa ole tehtävä, vaan on noudatettava
2214: edustajainvaaleissa viimeksi käytettyä vaali- Valmistavat toimenpiteet.
2215: luetteloa muuttamattomana.
2216: 18 §.
2217: 17 §. Viimeistään vaalia edeltävän vuoden loka-
2218: Vaalilautakunnan on äänioikeutetun tai hä- kuun 15 päivänä tulee niiden kansanedustajien
2219: nen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen ennen ja muiden henkilöryhmien, jotka haluavat käyt-
2220: ensimmäistä vaalipäivää tekemästä pyynnöstä tää hallitusmuodon 23 §:ssä tarkoitettua oi-
2221: annettava äänioikeutetulle, jonka osalta vaali- keutta presidenttiehdokkaan asettamiseen, il-
2222: luettelo on lainvoimainen, järjestysnumerolla moittaa ehdokkaansa oikeusministeriölle.
2223: varustettu ote, josta selviää, että hänen nimensä Jos kansanedustajien asettama ehdokas ennen
2224: on vaaliluettelossa. Ote on annettava maksutta. presidentinvaalin toimittamista tulee pysyvästi
2225: Vaaliluettelon otteen allekirjoittaa vaalilauta- estyneeksi presidentin toimeen ryhtymästä, on
2226: kunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ol- tämän ehdokkaan asettajina olleilla, vähintään
2227: lessaan varapuheenjohtaja sekä kaupungissa ja viidellä kansanedustajalla oikeus viimeistään 7
2228: kauppalassa maistraatin tai järjestysoikeuden päivää ennen vaalin toimittamista oikeusminis-
2229: määräämä henkilö. teriölle ilmoittaa uusi ehdokas hänen sijaansa.
2230: Joka haluaa saada vaaliluettelon otteen pos-
2231: titse, lähettäköön allekirjoittamansa pyynnön 19 §.
2232: vaalilautakunnalle maksetussa kirjeessä ja il- Asiakirjassa, jolla kansanedustajat asettavat
2233: moittakoon siinä selvästi täydellisen nimensä, presidenttiehdokkaan, on selvästi mainittava
2234: ammattinsa tai toimensa, syntymäaikansa, pos- ehdokkaan täydellinen nimi sekä hänen ammat-
2235: tiosoitteensa ja henkikirjoituspaikkansa sinä tinsa tai toimensa ja asuinpaikkansa. Siihen on
2236: vuonna, minkä henkikirjoitukseen vaaliluettelo liitettävä kirkollinen tai siviilirekisteriviran-
2237: pohjautuu, jolloin kunnan nimen lisäksi myös omaisen antama, ehdokasta koskeva virkatodis-
2238: on ilmoitettava kadun nimi ja asuintalon nu- tus sekä selvitys siitä, että nimetty ehdokas
2239: mero tai kylä ja tilan nimi tai numero. Vaali- suostuu ottamaan vastaan presidentin toimen.
2240: lautakunnan on, mikäli se voi tapahtua ennen Asiakirja on vähintään viiden kansanedustajan
2241: ensimmäistä vaalipäivää, lähetettävä äänioikeu- allekirjoitettava ja tulee siinä olla eduskunnan
2242: tetulle pyydetty ote lunastuksetta kirjattuna lä- pääsihteerin antama todistus siitä, että he ovat
2243: hetyksenä tai annettava hänelle postitse tieto, omakätisesti allekirjoittaneet asiakirjan.
2244: minkä vuoksi pyydettyä otetta ei voida lähettää.
2245: Ulkomailla olevalle äänioikeutetulle pyydetty 20 §.
2246: ote lähetetään niin ikään lunastuksetta postitse Asiakirjassa, jolla hallitusmuodon 23 §:ssä
2247: kirjattuna lähetyksenä hänen laillisesti valtuut- tarkoitettu muu henkilöryhmä asettaa presi-
2248: tamalleen kotimaassa olevalle asiamiehelle tä- denttiehdokkaan, on annettava ehdokkaasta
2249: män ilmoittamalla osoitteella. edellä 19 § :ssä mainitut tiedot ja selvitykset.
2250: Pyyntö vaaliluettelon otteen postitse lähettä- Siihen on liitettävä vähintään 1 000 henkilön
2251: misestä voidaan myös osoittaa sen maalais- antamat ilmoitukset, että he haluavat nimetä
2252: kunnan kunnanhallitukselle, minkä äänestys- asiakirjassa mainitun henkilön ehdokkaaksi. Il-
2253: alueen vaaliluettelosta otetta pyydetään. Kun- moitukset on laadittava oikeusministeriön vah-
2254: nanhallituksen on toimitettava pyyntö viipy- vistaman ja asetuskokoelmassa julkaistun kaa-
2255: mättä edelleen vaalilautakunnalle. van mukaisesti. Ilmoituksessa tulee olla sen an-
2256: Otteen antamisesta on tehtävä vaaliluette- tajan henkilötiedot ja vakuutus, että hän on
2257: loon merkintä, josta ilmenee, onko ote annettu äänioikeutettu, päiväys sekä ilmoituksen anta-
2258: ensivaalia vai uusintavaalia vai molempia var- jan omakätinen allekirjoitus. Ilmoitukseen tu-
2259: ten. lee myös sisältyä tietyille henkilöille annettu
2260: 16 1,3.- Tasavallan presidentin valitseminen.
2261:
2262:
2263: valtuutus toun1a asiassa ehdokkaan nimenneen oikaisu presidenttiehdokkaiden luetteloon heti
2264: henkilön asiamiehenä ja tämän varamiehenä. julkaistava asetuskokoelmassa ja kuulutettava
2265: Jokaisessa saman asiakirjan liitteenä olevassa il- vähintään kymmenessä valtakunnan eri osiin le-
2266: moituksessa on asiamieheksi ja tämän varamie- viävässä päivälehdessä.
2267: heksi valtuutettava samat henkilöt.
2268: Edellä 1 momentissa mainittu asiakirja on il- 23 §.
2269: moituksenantajien valtuuttaman asiamiehen tai Oikeusministeriön on hyvissä aJOln ennen
2270: hänen varamiehensä allekirjoitettava, ja tulee vaaleja painatettava äänestysliput tasavallan pre-
2271: siinä olla julkisen notaarin todistajien läsnäol- sidentin ensivaalia ja mahdollista uusintavaalia
2272: lessa antama todistus siitä, että asiamies tai varten sekä huolehdittava äänestyslippujen toi-
2273: varamies omakätisesti on allekirjoittanut asia- mittamisesta vaaliviranomaisille.
2274: kirjan. Todistus on annettava maksutta. Äänestyslippu on oleva valiokokoa 148 X
2275: 210 mm ja siinä on oleva sisäpuolella otsake
2276: 21 §.. "Tasavallan presidentin vaali", vuosiluku sekä
2277: Jos vain yksi henkilö on asetettu ehdokkaaksi lisäksi viivalla merkitty ympyrä, joka on hal-
2278: tasavallan presidentin toimeen, asia on oikeus- kaisijaltaan 90 mm ja joka äänestyslippua ko-
2279: ministeriöstä viipymättä esiteltävä valtioneuvos- koon taitettaessa jää taittamattomaksi. Keskellä
2280: tolle. Todettuaan ehdokkaaksi nimetyn hen- ympyrää on oleva selvästi havaittava merkintä
2281: kilön hallitusmuodon 23 §:n nojalla tulevan "No ...." sen presidenttiehdokkaan numeron
2282: tasavallan presidentiksi seuraavan maaliskuun merkitsemistä varten, jolle äänestäjä tahtoo an-
2283: 1 päivänä alkavaksi kuusivuotiskaudeksi, val- taa äänensä.
2284: tioneuvosto antaa siitä, mitä näin on tapahtu- Ensivaalia varten vahvistetun äänestyslipun
2285: nut, asianomaiselle henkilölle kirjallisen ilmoi- paperin tulee olla valkeata ja uusintavaalia var-
2286: tuksen sekä julistuksen, joka julkaistaan ase- ten tarkoitetun äänestyslipun paperin värillistä
2287: tuskokoelmassa. sekä kummassakin tapauksessa laadultaan sel-
2288: laista, ettei se vaaranna vaalisalaisuuden säily-
2289: 22 §. mistä. Äänestyslippujen tulee olla niin tehtyjä,
2290: Kun useita henkilöitä on ehdotettu tasaval- että selvästi näkyy, miten ne on kokoon tai-
2291: lan presidentiksi, määrätään oikeusministeriössä tettava, eikä niissä saa olla mitään muuta, kuin
2292: presidenttiehdokkaiden keskinäinen järjestys mitä edellä on säädetty.
2293: arvalla. Tässä tilaisuudessa on valtioneuvoston
2294: oikeuskanslerin oltava saapuvilla. Kustakin pre-
2295: sidenttiehdokkaan asettaneesta kansanedusta-
2296: jain ryhmästä on yhdellä siihen valtuutetulla 4 luku.
2297: kansanedustajalla sekä presidenttiehdokkaan
2298: asettaneen muun henkilöryhmän asiamiehellä V aalitoimitus.
2299: tai hänen varamiehellään oikeus olla tilaisuu-
2300: dessa läsnä. 24 §.
2301: Vaalitoimitus alkaa kussakin äänestysalueessa
2302: Ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen tultua ensimmäisenä vaalipäivänä kello 12 ja seuraa-
2303: 1 momentissa säädetyllä tavalla määrätyksi oi- vana päivänä kello 9 sekä jatkuu kumpanakin
2304: keusministeriön tulee tiedonannolla, joka jul- päivänä kello 20:een.
2305: kaistaan asetuskokoelmassa, ilmoittaa ketkä ta-
2306: savallan presidentin vaalissa on asetettu ehdok- 25 §.
2307: kaiksi, ja sen jälkeen painattamalla monistaa Vaalitoimituksessa on äänestäjän merkittävä
2308: arvonnan osoittamassa järjestyksessä, alkaen nu- äänestyslippuun sen presidenttiehdokkaan nu-
2309: merosta 2, laadittu luettelo presidenttiehdok- mero, iota hän haluaa äänestää. Muutoin on
2310: kaista. Luettelo on hyvissä ajoin ennen vaaleja vaalitoimituksessa soveltuvin osin noudatettava,
2311: toimitettava keskuslautakunnille, vaalilauta- mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain
2312: kunnille, vaalitoimikunnille ja vaalitoimitsi- 44-86 §: ssä on säädetty, vaaliluettelon otteen
2313: joille. noialla äänestävien osalta kuitenkin seuraavin
2314: Milloin luettelon julkaisemisen jälkeen oi- poikkeuksin:
2315: keusministeriölle tehdään edellä 18 S:n 2 mo- 1 ) vaaliluettelon otteen nojalla äänestävälle
2316: mentissa tarkoitettu ilmoitus, on siitä johtuva on äänestyspaikalla annettava vaalissa käytettävä
2317: 1,3.- Berner ym. 17
2318:
2319: äänestyslippu, joka äänestyksen päätyttyä ote- 4) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänes-
2320: taan ääniä laskettaessa huomioon siinä äänes- täjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka sii-
2321: tysalueessa, missä se on annettu; hen on tehty muunlainen asiaton merkintä,
2322: 2) vaalitoimikuntien on vaalitoimituksdn 5 ) jos äänestyslippuna on käytetty muuta
2323: päätyttyä lähetettävä kaikki äänestysliput oman kuin vaalilautakunnalta, vaalitoimikunnalta tai
2324: vaalipiirinsä keskuslautakunnalle, joka ottaa ne vaalitoimitsijalta saatua äänestyslippua sekä
2325: laskennassa huomioon; 6) jos äänestyslippu on Jeimaamaton.
2326: 3 ) kaikki ulkomailla ja suomalaisissa lai-
2327: voissa annetut äänestysliput on lähetettävä Hel- 30 §.
2328: singin kaupungin vaalipiirin keskuslautakun- Keskuslautakunnan on seitsemäntenä päivänä
2329: nalle, joka ottaa ne laskennassa huomioon. toisen vaalipäivän jälkeen pidettävässä kokouk-
2330: sessa, joka alkaa kello 19, lopullisesti tarkis-
2331: tettava ja vahvistettava ne äänimäärät, jotka
2332: 5 luku. kukin presidenttiehdokas on keskuslautakun-
2333: nalle saapuneitten vaaliasiakirjojen perusteella
2334: Äänten laskeminen ja vaalin tuloksen saanut, sekä viipymättä ilmoitettava näin vah-
2335: vahvistaminen. vistetut äänimäärät oikeusministeriölle.
2336:
2337: 26 §. 31 §.
2338: Välittömästi vaalitoimituksen päätyttyä on Oikeusministeriön on heti saatuaan edellä
2339: vaalilautakuntien ja keskuslautakuntien suori- 30 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset kaikilta keskus-
2340: teHava äänestyslippujen ennakkolaskenta ja tie- lautakunnilta, laskettava yhteen eri president-
2341: dotettava sen tuloksesta oikeusministeriön mää- tiehdokkaitten koko maassa saarnat äänimäärät,
2342: räämällä tavalla. minkä jälkeen asia on oikeusministeriöstä vii-
2343: pymättä esiteltävä valtioneuvostolle.
2344: 27 §.
2345: Keskuslautakunnan on viimeistään vaalien jäl- 32 §.
2346: keisenä päivänä kello 9 ryhdyttävä tarkastamaan Jos joku presidenttiehdokkaista on koko
2347: saapuneita vaaliasiakirjoja ja vaalilautakuntien maassa saanut enemmän kuin puolet annetuista
2348: suorittaman äänestyslippujen laskennan tulosta äänistä, valtioneuvoston on, todettuaan, että
2349: sekä tällöin päätettävä, mitkä äänestysliput on hän hallitusmuodon 23 §:n nojalla on tullut
2350: hylättävä. valituksi tasavallan presidentiksi seuraavan
2351: maaliskuun 1 päivänä alkavaksi kuusivuotiskau-
2352: 28 §. deksi, ilmoitettava siitä kirjeellä valituksi tul-
2353: Jokaisella presidenttiehdokkaan asettaneella leelle sekä annettava vaalin tuloksesta julistus,
2354: kansanedustajain ryhmällä sekä presidenttieh- joka julkaistaan asetuskokoelmassa. Julistuk-
2355: dokkaan asettaneen muun henkilöryhmän asia- sessa on myös mainittava kunkin presidentti-
2356: miehellä on oikeus valtuuttaa asiamies olemaan ehdokkaan kussakin vaalipiirissä ja koko maassa
2357: saapuvilla niissä vaalilautakunnan ja keskuslau- saamien äänien lukumäärä.
2358: takunnan kokouksissa, joissa äänten laskentaa
2359: suoritetaan.
2360: 6 luku.
2361: 29 §.
2362: Äänestyslippu on mitätön U usintavaali.
2363: 1 ) jos äänestyslipussa on merkitsemällä osoi- 33 §.
2364: tettu useampia kuin yksi presidenttiehdokas, Jos kukaan presidenttiehdokkaista ei ole vaa-
2365: 2) jos ehdokkaan numero on merkitty siten, lissa saanut sellaista äänimäärää kuin edellä
2366: ettei täysin selvästi ilmene, mitä ehdokasta se 32 §:ssä säädetään, on toimitettava uusinta-
2367: tarkoittaa, vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka
2368: 3) jos ehdokkaan numero on kirjoitettu vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät.
2369: äänestyslipun kääntöpuolelle, Tässäkin tapauksessa valtioneuvoston on annet-
2370: 3 427/70
2371: 18 1,3.- Tasavallan presidentin valitseminen.
2372:
2373: ta'Ya vaalln tuloksesta julistus, joka julkaistaan Todettuaan, kumpi presidenttiehdokkaista on
2374: asetuskokoelmassa. Julistuksessa on todettava saanut suuremman äinimäärän valtioneuvoston
2375: 1 ) kunkin presidenttiehdokkaan vaalissa kus- on julistettava hänet valituksi tllsavallan presi-
2376: sakin vaalipiirissä ja koko maassa saama ääni- dentiksi seuraavan Ulaaliskuun 1 päivänä alka-
2377: määrä; vaksi kuusiVtlOtiskaudeksi sekä annettava siitä
2378: 2) niiden kahden ehdokkaan nimet ja ehdo- valitulle ilmoitus ja julkaistava asetuskokoel-
2379: kasnumerot, joiden välillä uusintavaali on suo- massa julistus sillä tavoin, kuin edellä 32 S:ssä
2380: ritettava; sekä on säädetty.
2381: 3 ) uusintavaalin toimittamisaika. Jos kumpikin ehdokas on uusintavaalissa saa-
2382: nut saman äänimäärän, valtioneuvoston on ju-
2383: 34 §. listettava valituksi se, joka varsinaisessa vaa-
2384: Uusintavaalissa käytetään muuttamattotnina lissa ja uusintavaalissa on yhteensä saanut eni-
2385: samoja vaaliluetteloita kuia varsinaisessa vaa- ten ääniä.
2386: lissa.
2387: Ennen uusintavaalille varattua ensimmäistä
2388: äänestyspäivää tehdystä pyynnöstä on äänioikeu- 7 luku.
2389: tetulle annettava uusintavaalissa käytettäväksi
2390: värillistä paperia oleva vaaliluettelon ote. Ot- Erinäisiä säännöksiä.
2391: teita pyydettäessä ja annettaessa on soveltuvin
2392: osin noudatettava, mitä edellä 17 §: ssä on sää- 39 §.
2393: detty. Kaikki vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien
2394: menot on kuntien suoritettava, mutta äänestys-
2395: 35 §. liput kustannetaan sekä keskuslautakuntien ja
2396: Uusintavaali on koko maassa toimitettava sa- vaalitoimitsijoiden menot suoritetaan valtion
2397: manaikaisesti helmikuun toisena sunnuntaina ja varoista.
2398: sitä seuraavana maanantaina. Keskus- ja vaalilautakunnilla sekä vaalitoimi-
2399: Äänestyksessä käytetään värillisiä äänestys- kunnilla on vapaakirjeoikeus.
2400: lippuja. Äänestyksen toimittamisesta on muu-
2401: toin voimassa, mitä vaalitoimituksesta tässä 40 §.
2402: laissa on säädetty, kuitenkin sellaisin poikkeuk- Virkamies, joka koettaa virkavallallaosa vai-
2403: sin, ettei uusintavaalia järjestetä ulkomailla kuttaa tasavallan presidentin vaaliin, menettä·
2404: eikä laivoissa. köön virkansa.
2405: Jos joku on houkuttelemalla tai viekoittele-
2406: 36 s. malla häirinnyt vaalivapautta, rangaistakoon
2407: Uusintavaalissa annettu äänestyslippu on mi- enintään kolmen kuukauden vankeudella. Jos
2408: tätön, jos siinä on 29 §:ssä mainittu virheelli- hän käytti väkivaltaa taikka uhkausta, rangais-
2409: syys tahi jos sillä on äänestetty muuta kuin takoon vähintään yhden kuukauden ja enintään
2410: 33 §:n 2 kohdassa tarkoitettua ehdokasta. yhden vuoden vankeudella; jos hän on virka-
2411: mies, menettäköön sen lisäksi virkansa.
2412: 37 s. Jollei työnantaja suo hänen työssään olevalle
2413: Uusintavaalin tulosten ennakkolaskennasta ja
2414: tiedottamisesta sekä keskuslautakunnan toi- äänioikeutetulle tilaisuutta käyttää äänioikeut-
2415: menpiteistä lopullisen tuloksen määrääiDiseksi taan, rangaistakoon sakolla.
2416: on voimassa, mitä tämän lain 26-28 ja
2417: 30 §:ssä on säädetty. 41 §.
2418: Jos tässä laissa muualla kuin 1 ja 35 §:ssä
2419: 38 §. tarkoitettu määräaika sattuu pyhäpäiväksi, pi-
2420: Oikeusministeriön on, saatuaan keskuslauta- detään seuraava arkipäivä määräpäivänä.
2421: kuntien lopulliset ilmoitukset uusintavaalin tu-
2422: loksesta kussakin vaalipiirissä laskettava kum- 42 s.
2423: mankin presidenttiehdokkaan koko maassa saa- Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain
2424: ma äänimäärä sekä esiteltävä asia valtioneuvos- täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa oi-
2425: tolle. keusministeriö.
2426: 1,3.- Berner ym. 19
2427:
2428: 43s.
2429: Tämä laki tulee voimaan patvana kesäkuuta 1955 annettu laki (337/55) ja ta-
2430: kuuta 19 ja sillä kumotaan tasavallan pre- savallan presidentin vaalista 22 päivänä helmi-
2431: sidentin valitsijamiesten vaaleista 30 päivänä kuuta 1924 annettu laki (59/24).
2432:
2433:
2434: Helsingissä l7 päivänä huhtikuuta 1970.
2435:
2436: Arne Berner. Pekka Tarjanne.
2437: Pirkko Aro. Juhani Orrerunaa.
2438: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
2439: Eeles Landström. Kerttu Hemmi.
2440: 20
2441:
2442: 1,4.- Lagmot. nr 4.
2443:
2444:
2445:
2446:
2447: Ehrnrooth m. fl.: Förslag till lag om ändring av regeringsformen.
2448:
2449:
2450: T i 11 R i k s d a g e n.
2451:
2452: När den franska upplysningsfilosofen Mon- Parlamentarismen har, såsom de sakkunniga
2453: tesquieu i verket L'esprit des lois ( Lagarnas vid tiden för vår regeringsforms tillkomst beto.
2454: anda), som utkom 1748, framställde sin makt- nade, i vårt politiska system förverkligats i
2455: fördelningslära, motiverade han den med indi- sträng form. Enligt Ståhlberg avser parlamen-
2456: videns frihets- och säkerhetskrav. Den säkraste tarismen att åstadkomma ett förtroendeför-
2457: garantin för individens rättsskydd, ansåg Mon- hållande och samverkan mellan den verkstäl-
2458: tesquieu, består i en maktfördelning, enligt lande makten och folkrepresentationen. Olika
2459: viiken den lagstiftande, den verkställande oh omständighteter har bidragit tili att förhållan-
2460: den dömande makten tilikommer olika organ. dena i praktiken inte alltid gestaltat sig så-
2461: Även om maktfördelningsläran inte någonstä- dana, som författningen avsett. Under de
2462: des genomförts i absolut form, har den spelat senaste deeennieroa har det parlamentariska
2463: en avgörande roll i utvecklingen av den demo- styrelsesättet ofta varit i blickpunkten, när
2464: kratiska styrelseformen. man sökt orsakerna till störingarna i vårt
2465: Grundtanken i maktfördelningsläran fram- politiska liv. Någon djupgående analys av
2466: träder alldeles klart i vår regeringsforms 2 §. situationen har emellertid inte företagits, vil-
2467: 1 stadgandet i detta lagrum såg 1917 års ket också berott på att den statsrättsliga ex-
2468: grundlagskommitte en nödvändig garanti för pertisen har visat endast obetydligt intresse
2469: medborgarnas frihet och samhällskrafternas
2470: normala verksamhet. En ensidig koncentrering för dessa problem. Såsom korrektiv mot bris-
2471: av statsmakten har lett tili förtryck och även terna i parlamentarismens funktionssätt har en
2472: eljest i flera avseenden skadligt inverkat på regering av samtliga i riksdagen företrädda
2473: det politiska livet, framhöll grundlagskommit- pattiet rekommenderats.
2474: ten. Det torde kunna anses obestridligt, att för-
2475: Riksdagen företräder folket, vilket stats- hållandena under senare år har lett till en
2476: makten i Finland tillkommer. Av de olika påtaglig förstärkning av regeringsmaktens ställ-
2477: organ, på vilka statsmakten enligt en modi- ning på bekostnad av riksdagens. Detta kan
2478: fierad form av maktfördelningsprincipen har medföra - om det inte redan har medfört -
2479: fördelats i regeringsformen, är riksdagen därför att folkets vilja inte i de stora avgörandena
2480: den viktigaste. Detta framhåller uttryckligen har det bestämmande inflytande, som rege-
2481: många av våra författningsexperter. (Se bl.a. ringsformen har avsett att trygga. Om en lucka
2482: Erich, Suomen valtio-oikeus, I delen s. 268, har uppstått i den politiska byggnaden genom
2483: Kaira, Valtiosopimukset II, s. 190 och Hakki- den partipolitiska splittringen och den försäm-
2484: la, Suomen Tasavallan perustuslait, s. 20.) ring av den politiska andan som härav följt,
2485: Härav följer inte, att regeringsmakten i Fin- kan den inte utan men för vårt politiska liv
2486: lands författning skulle intaga en svag ställ- och hela samhället täppas genom improvisatio-
2487: ning. Det framgår tydligt därav, att regeringen ner i praktiken. Fastän grundlagarna kan vara
2488: skall leda och inte låta sig ledas av riksdagen. elastiska på någon punkt, innebär en subjektiv
2489: Republikens presidents maktbefogenheter är tolkning av de aUra centralaste stadgandena i
2490: också betydande. Men vår författning har vår regeringsform en uppenbar risk för en
2491: framför allt avsett att trygga demokratin gen- rubbning av den jämvikt som skall råda mellan
2492: om ett system, som förutsätter balans mellan statsorganen. Därav följer åter, att det för-
2493: de olika organ, på vilka utövningen av stats- troendeförhållande undergräves, som parlamen-
2494: makten har fördelats. tarismen avser att åstadkomma mellan den
2495: 1,4.-Ehrnrooth ym. 21
2496:
2497: verks~ande .makten och folkrepresentationen. fattningen begränsat antalet mandatperioder
2498: Detta leder tili, att den vik;tiga allmänna upp- för den valda statschefen, kan nämnas följande:
2499: gift, som republikens president innehar såsom Omedelbart återval är inte tiliåtet i Schweiz
2500: förmedlande och utjämnande kraft i det poli- och Turkiet, ej heller i Brasilien och Mexiko.
2501: tiska livet, försvåras. Ett omval, d.v.s. högst två mandatperioder
2502: Då det är av avgörande betydelse för be- i en följd, möjliggör författningen i Irland,
2503: varandet av vår traditionella parlamentariska Jugoslavien (men den nuvarande statschefen
2504: demokrati, att riksdagens ställning och infly- underlyder inte denna 1963 antagna begräns-
2505: tande tryggas, bör det allvarligt övervägas, hur ning), Tyska förbundsrepubliken och Oster-
2506: detta kunde ske utan att jämvikten rubbas åt rike. I Italien har en begränsning diskuterats
2507: det motsatta hållet. Eftersom en svag rege- i politiska kretsar.
2508: ringsmakt kan omöjliggöra det ändamålsenliga Någon begränsning av antalet mandatperio-
2509: handhavandet av de uppgifter, som uppdragits der för presidenten gäller inte i Island, Frank-
2510: åt de politiska organen, vore det inte lyckligt rike, Portugal, ej heller i flertalet afrikanska
2511: att begränsa de befogenheter som enligt vår republiker med en stark presidentmakt enligt
2512: regeringsform tilikommer den verkställande presidentstyrelsens princip. .
2513: makten, d.v.s. republikens president och stats- Såsom ovan framhållits har det framgått,
2514: rådet. att den parlamentariska demokratin i Finland
2515: 1917 års grundlagskommitte, som såg prob- under senare år inte fungerat klanderfritt.
2516: lemen ur den med full inre självständighet Riksdagens inflytande såsom det främsta orga-
2517: utrustade blivande finska republikens syn- net i vår politiska demokrati har inte kunnat
2518: punkt, framhöll, att presidentens mandat bor- göras gällande i den utsträckning grundlagen
2519: de omfatta en inte alltför kort tidrymd, för- avsett. Den lucka som uppstått har täckts
2520: slagsvis sex år, samt att hinder mot mandatets genom den aktivitet republikens president för-
2521: förnyande genom omval ej borde uppställas. mått utveckla. Detta har emellertid inte åter-
2522: Men under de senaste deeennieroa har man i ställt den balans mellan statsorganen som rege-
2523: ett växande antal Iänder strävat att trygga ringsformen velat skapa. Stärkandet av den
2524: folkrepresentationens ställning genom att representativa demokrati, som det överväldi-
2525: begränsa antalet mandatperioder för den valda gande flertalet av Finlands folk säkert om-
2526: statschefen. Dennes inflytande blir domine- fattar, borde vara en angelägen uppgift för de
2527: rande nuförtiden också på grund av mass- demokratiska partierna. I de socialistiska och
2528: mediernas effekt också i sådana Iänder, i vilka liberala lägren slog man vakt om riksdagens
2529: presidentstyrelsen inte gäller. Före den ändring ställning och inflytande på den tiden, när de
2530: av konstitutionen ( "Twenty-Second Amend- konservativa hävdade betydelsen av en stark
2531: ment"), som gjordes på förslag av den 80:de regeringsmakt. Nu borde man i de olika ideo-
2532: kongressen ( 1947), blev aktuell, hade det logiska lägren kunna enas om en sådan
2533: varit praxis i Amerikas Förenta Stater att kompromiss, som bevarar jämvikten mellan
2534: samma person högst två gånger i följd väljes riksdagen och den högsta verkställande mak-
2535: tili president. Sedan Franklin D. Roosevelt ten. På så sätt skulle en gynnsam utveckling av
2536: såsom den första av tre presidenter, vilka hade vår parlamentariska demokrati bäst tryggas.
2537: trotsat denna på en stark demokratisk överty- En begränsning av antalet mandatperioder för
2538: gelse grundande tradition, också lyckades bli republikens president enligt förebild från stater
2539: vald för hela fyra fyraåriga mandatperioder i i väst och öst skulle säkra det inflytande pre-
2540: följd, infördes i den amerikanska konstitutio- sidenten som innehavare av den högsta verk-
2541: nen förbudet mot mera än ett återval av den ställande makten och ledare av landets utrikes-
2542: sittande presidenten. I sina memoarer (del 2, politik bör tilikomma, utan att i sådan ut-
2543: s. 517 f.) återger Harry S. Truman innehållet sträckning göra innehavaren av presidentäm-
2544: i ett memorandum, som han skrev såsom pre- betet tili en dominerande politisk kraft, att
2545: sident vid tiden för nämnda författningsänd- den folkvalda riksdagen de facto degraderas
2546: ring. Han säger bl. a.: "Enligt min uppfattning från det främsta statsorganets ställning.
2547: är åtta år som president nog och ibland för Utgående från denna tankegång aktualise-
2548: mycket för viiken person som helst att tjäna rades frågan om en begränsning av antalet
2549: i den egenskapen". mandatperioder för presidenten vid 1966 års
2550: Såsom exempel på andra stater, som i för- riksdag. I lagmotion nr 1 (Ehrnrooth m. fl.)
2551: 22 1,4.- Tasavullan presidentin valitseminen.
2552:
2553: ·föresiogs en sldan ändring av 23 S regerings- riksdagen avlåta proposttton · om sådana änd-
2554: formen, att person, som utsetts till president, ringar i gillande !asstiftning, till vilka under-
2555: omedelbart efter utövningen av presidentupp- sökningens resultat ger anledning.
2556: draget kunde återväljas endast en gång. I Då regeringen itminstone framtill slutet ·av
2557: hemställningsmotion nr 1 (Junnila) föreslogs 1969 års riksdag inte visat sig beredd att
2558: en undersökning rörande republikens presi- iakttaga ovannämnda beslut av riksdagen, är
2559: dents manåatperiod. Senare fattade socialdemo- det nödvändigt att medelst lagmotion an-
2560: kratiska pattiet beslut om att gå in för en hängiggöra saken. Inga formella skäl talar mot
2561: sådan reform, som utesluter omedelbart återval att riksdagen ändrar regeringsformen i fråga
2562: av presidenten. om en begränsning av presidentens mandat-
2563: 1969 års riksdag behandlade de två ovan- perioder. Regeringsformen tillkom på basen
2564: nämnda motionema. Lagmotionen förkastades av en lagmotion. · Nu behöver endast ett lag-
2565: med motiveringen, att det rör sig om en vitt- rum, 2.3 §, ändras för att den princip skaU
2566: bärande reform, som inte kan förverkligas på omsättas i praktiken, som kan betyda en kraft-
2567: basen av en motion. ( Grundlagsutskottets lag- injektion åt vår anemiska demokrati och parla-
2568: mot.bet. nr 2/1969 Rd.) Däremot godkändes mentarism.
2569: enhälligt en hemställan tili regeringen att i Hänvisande tili ovan anförda motiv föreslår
2570: brådskande. ordning låta verkställa en under- vi vördsamt,
2571: sökning om huruvida det kunde föreligga grun-
2572: dad anledning att begränsa antalet mandat- att Riksdagen måtte antaga följande
2573: perioder för presidenten samt bereda och tili lagförslag:
2574:
2575:
2576:
2577:
2578: Lag
2579: om ändring av regeringsformen.
2580:
2581: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt i 67 § riksdagsordningen stadgas,
2582: ändras 23 § 1 mom. regeringsformen som följer:
2583:
2584: 23 s. president, kan efter utövningen av president-
2585: Republikens president utses av Finlands uppdraget omedelbart återväljas endast en
2586: folk bland infödda finska medborgare städse gång.
2587: för en tid av sex år. Person, som utses tili
2588:
2589:
2590: Helsingfors den 14 april 1970.
2591:
2592: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope. T. Junnila.
2593: 23
2594:
2595: 1,4.- Lak.al. n:o 4.
2596: Suomennos.
2597:
2598:
2599:
2600:
2601: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon muuttamisesta.
2602:
2603:
2604: E d u s k u n n a 11 e.
2605:
2606: Kun ranskalainen valistusfilosofi Montesquieu eri elinten kesken, joille valtiovallan käyttä-
2607: teoksessaan L'esprit des lois (Lakien henki), minen on jaettu.
2608: joka ilmestyi vuonna 1748, esitti vallanjako- Parlamentarismi on poliittisessa järjestel-
2609: oppinsa, hän perusteli tuota oppia yksilön mässämme toteutettu ankarassa muodossa ku-
2610: vapauden ja turvallisuuden vaatimuksella. ten asiantuntijat hallitusmuotomme syntymi-
2611: Montesquieu katsoi, että yksilön oikeusturvan sen aikaan korostivat. Ståhlbergin mukaan par-
2612: varmin tae on sellaisessa vallanjaossa, jonka lamentarismin tarkoituksena on saada aikaan
2613: mukaan lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja luottamussuhde ja yhteistoiminta toimeenpa-
2614: tuomiovalta kuuluvat eri elimille. Joskaan val- novallan ja kansanedustuksen kesken. Eri. te-
2615: lanjako-oppia ei missään ole toteutettu ehdot- kijät ovat olleet myötävaikuttavina siihen, et-
2616: tamassa muodossa, se on näytellyt ratkaisevaa teivät olosuhteet käytännössä aina ole muo-
2617: osaa demokraattisen hallitusjärjestelmän kehit- dostuneet sellaisiksi kuin valtiosääntö on tar-
2618: tämisessä. koittanut. Parlamentaarinen hallitustapa on vii-
2619: Vallanjako-opin perusajatus ilmenee aivan me vuosikymmeninä usein joutunut tarkastel-
2620: selvästi hallitusmuotomme 2 §:stä. Vuoden tavaksi kun on etsitty poliittisen elämämme
2621: 1917 perustuslakikomitea piti tämän lain- häiriöiden syitä. Tilanteen syvällistä erittelyä
2622: kohdan säännöstä kansalaisten vapauden ja ei kuitenkaan ole suoritettu, mikä on johtu-
2623: yhteiskunnallisten voimien normaalin toimin- nut myös siitä, etteivät valtio-oikeuden asian-
2624: nan välttämättömänä takeena. Perustuslakiko- tuntijat ole osoittaneet sanottavaa mielenkiin-
2625: mitea lausui, että valtiollisen vallan yksipuoli- toa näitä ongelmia kohtaan. Parlamentarismin
2626: nen keskitys on johtanut sortoon ja vaikutta- toiminnallisten puutteiden oikaisukeinona on
2627: nut muutenkin monessa suhteessa vahingolli- suositeltu kaikkien eduskunnassa edustettuina
2628: sesti poliittiseen elämään. olevien puolueiden yhteishallitusta.
2629: Eduskunta edustaa kansaa, jolle valtiovalta Voitaneen pitää kiistämättömänä, että olo-
2630: Suomessa kuuluu. Sen vuoksi eduskunta on suhteet viime vuosina ovat johtaneet hallitus-
2631: tärkein niistä eri elimistä, joiden kesken valtio- vallan aseman selvään voimistumiseen edus-
2632: valta hallitusmuodossa vallanjakoperiaatteen kunnan vallan kustannuksella. Tämä voi joh-
2633: lievennettyä muotoa noudattaen on jaettu. taa - ellei ole jo johtanutkin - siihen, et-
2634: Useat valtiosääntömme asiantuntijat tähdentä- tei kansan tahdolla suurten ratkaisujen koh-
2635: vät tätä nimenomaisesti. ( Ks. mm. Erich, Suo- dalla ole sitä määräävää vaikutusta, jonka hal-
2636: men valtio-oikeus, I osa s. 268, Kaira, Valtio- litusmuoto on tarkoittanut taata. Jos poliitti-
2637: sopimukset II, s. 190 ja Hakkila, Suomen seen rakennelmaan puoluepoliittisen hajaan-
2638: tasavallan perustuslait s. 20.) Tästä ei seuraa, nuksen vuoksi ja siitä aiheutuneen poliittisen
2639: että hallitusvallan asema Suomen valtiosään- hengen huononemisen johdosta on syntynyt
2640: nössä olisi heikko. Tämä ilmenee selvästi siitä, aukko, ei tuota aukkoa voi tukkia käytännön
2641: että hallituksen tulee johtaa eduskuntaa eikä hetkellisin tilapäisjärjestelyin haittaamatta po-
2642: antaa eduskunnan johtaa hallitusta. Tasavallan liittista elämäämme ja koko yhteiskuntaa. Jos-
2643: presidentin valtuudet ovat myös huomattavat. kin perustuslait joissakin kohdin voivat olla
2644: Mutta valtiosääntömme tarkoituksena on en- joustavia, hallitusmuotomme kaikkein keskei-
2645: nen kaikkea turvata demokratia sellaisella jär- simpien säännösten subjektiivinen tulkitsemi-
2646: jestelmällä, joka edellyttää tasapainoa niiden nen tietää sen tasapainon ilmeistä vaarantu-
2647: 24 1,4.- Tasavallan presidentin valitseminen.
2648:
2649: mista, jonka tulee vallita valtion elinten kes- mm.: "Käsitykseni mukaan kahdeksan vuotta
2650: ken. Siitä puolestaan seuraa perustuksen jäy- presidenttinä on kylliksi kenelle tahansa ja toi-
2651: täminen sen luottamussuhteen alta, jonka ai- sinaan liikaakin siinä tehtävässä palveltavaksi."
2652: kaansaamista toimeenpanovallan ja kansanedus- Esimerkkeinä muista valtioista, jotka valtio-
2653: tuksen välillä parlamentarismi tarkoittaa. Tä- säännössä ovat rajoittaneet valitun valtionpää-
2654: mä johtaa siihen, että tasavallan presidentin miehen toimikausien lukumäärää, mainittakoon
2655: yleinen tärkeä tehtävä poliittisen elämän vä- seuraavat:
2656: littävänä ja tasoittavana voimana vaikeutuu. Välitön uudelleen valitseminen ei ole sallittu
2657: Kun perinteellisen parlamentaarisen de- Sveitsissä eikä Turkissa eikä liioin Brasiliassa
2658: mokratiamme säilymisen kannalta ratkaiseva eikä Meksikossa.
2659: merkitys on sillä seikalla, että eduskunnan Kertaalleen tapahtuvan uudelleen valitsemi-
2660: asema ja vaikutus turvataan, on vakav~sti sen eli enintään kaksi toimikautta peräkkäin
2661: harkittava, miten tämä voisi tapahtua järkyt- mahdollistaa valtiosääntö Irlannissa, Jugosla-
2662: tämättä tasapainoa vastakkaiseen suuntaan. viassa (mutta nykyinen valtionpäämies ei ole
2663: Koska heikko hallitusvalta voi tehdä mahdot- tämän vuonna 1963 hyväksytyn rajoituksen
2664: tomaksi niiden tehtävien hoitamisen, jotka po- alainen), Saksan Iiittotasavallassa ja Itävallas-
2665: liittisille elimille on uskottu, ei olisi onnel- sa. Italiassa rajoittamisesta on keskusteltu po-
2666: lista rajoittaa niitä valtuuksia, jotka hallitus- liittisissa piireissä.
2667: muotomme mukaan kuuluvat toimeenpanoval- Presidentin toimikausien lukumäärän rajoi-
2668: ~e eli tasavallan presidentille ja valtioneu- tusta ei ole voimassa Islannissa, Ranskassa
2669: vostolle. eikä Portugalissa eikä myöskään useimmissa
2670: Vuoden 1917 perustuslakikomitea, joka tar- afrikkalaisissa tasavalloissa, joissa presidentin-
2671: kasteli ongelmia Suomen tulevan sisäisesti täy- valtaisen hallituksen periaatteen mukaisesti
2672: sin itsenäisen tasavallan näkökulmasta, lausui presidentin valta on voimakas.
2673: että presidentin toimintakauden tulisi olla ajan- Kuten edellä on esitetty on käynyt ilmi,
2674: jakso, joka ei olisi liian lyhyt, vaikkapa kuusi ettei parlamentaarinen demokratia viime vuo-
2675: vuotta, ja ettei uudelleen valitsemalla tapah- sina Suomessa ole toiminut moitteettomasti.
2676: tuvalle tehtävän uusimiselle pitäisi asettaa es- Eduskunnan vaikutus poliittisen demokratiam-
2677: tettä. Mutta viime vuosikymmeninä on eräis- me ensimmäisenä elimenä ei ole päässyt oi-
2678: sä maissa, joiden luku kasvaa, pyritty turvaa- keuksiinsa siinä määrin kuin perustuslaissa on
2679: maan kansanedustuslaitoksen asema rajoitta- tarkoitettu. Syntynyt aukko on peitetty toime-
2680: malla valitun valtionpäämiehen toimikausien liaisuudella, jonka tasavallan presidentti on
2681: lukumäärää. Joukkoyedotusvälineiden tehon voinut saada aikaan. Tämä ei kutenkaan ole
2682: johdosta hänen vaikutuksensa tulee vallitse- palauttanut sitä valtion elinten välistä tasa-
2683: vaksi sellaisissakin maissa, joissa ei ole voi- painoa, jonka hallitusmuoto on tarkoittanut
2684: massa presidentinvaltaista hallitustapaa. En- luotavaksi. Sen edustavan demokratian vah-
2685: nen kuin se valtiosäännön muutos ( "Twenty- vistaminen, jonka Suomen kansan valtava
2686: Second Amendment"), joka tehtiin 80:nnen enemmistö varmaan hyväksyy, tulisi olla de-
2687: kongressin ( 1947) ehdotuksesta, tuli ajankoh- mokraattisten puolueiden tärkeänä tehtävänä.
2688: taiseksi, käytäntö Amerikan Yhdysvalloissa Eduskunnan asemaa ja vaikutusta puolustet-
2689: oli ollut sellainen, että sama henkilö valittiin tiin sosialistisessa ja vapaamielisessä leirissä
2690: presidentiksi enintään kaksi kertaa peräkkäin. siihen aikaan, jolloin vanhoilliset tähdensivät
2691: Sen jälkeen kun Franklin D. Rooseveltin en- vahvan hallitusvallan merkitystä. Nyt pitäisi
2692: simmäisenä kolmesta presidentistä, jotka olivat erilaisen ideologian omaavissa leireissä voida
2693: uhmanneet tätä vahvaan demokraattiseen va- sopia sellaisesta kompromissista, joka säilyttää
2694: kaumukseen pohjautuvaa perinnettä, onnistui tasapainon eduskunnan ja korkeimman toi-
2695: saada itsensä valituksi peräti neljäksi perättäi- meenpanovallan välillä. Täten turvattaisiin par-
2696: seksi nelivuotiskaudeksi, otettiin Yhdysvaltain haiten parlamentaarisen demokratiamme suo-
2697: valtiosääntöön kielto, jonka mukaan istuvaa tuisa kehitys. Lännen ja idän valtioiden esi-
2698: presidenttiä ei saa valita enempää kuin kerran kuvan mukainen tasavallan presidentin toimi-
2699: uudelleen. Muistelmissaan (2 osa, s. 517, ja kausien lukumäärän rajoittaminen varmistaisi
2700: seur.) Harry S. Truman selostaa muistiota, sen vaikutuksen, joka presidentille korkeim-
2701: jonka hän presidenttinä kirjoitti mainitun val- man toimeenpanovallan haltijana ja maan ul-
2702: tiosäännönmuutoksen aikoihin. Hän lausuu kopolitiikan johtajana on kuuluva tekemättä
2703: 1,4.- Ehrnrooth ym. 25
2704:
2705: presidentin viran haltijaa suna määrässä val- kiireellisesti suorituttaisi tutkimuksen, olisiko
2706: litsevaksi poliittiseksi voimaksi, että kansan presidentin toimikausien rajoittamiseen perus-
2707: valitsema eduskunta tosiasiallisesti joutuu teltua aihetta sekä että hallitus valmistelisi ja
2708: alennetuk:si ensimmäisen valtioelimen asemas- anta1s1 eduskunnalle esityksen sellaisiksi muu-
2709: taan. toksiksi voimassa olevaan lainsäädäntöön, joi-
2710: Tämän ajatuksen pohjalta herätettin vuo- hin tutkimuksen tulos antaa aihetta.
2711: den 1966 valtiopäivillä kysymys presidentin Kun hallitus ainakaan vuoden 1969 valtio-
2712: toimikausien lukumäärän rajoittamisesta. Laki- päivien loppuun mennessä ei ole osoittanut
2713: alaitteessa n: o 1 (Ehrnrooth ym. ) ehdotettiin olevansa valmis ottamaan huomioon eduskun-
2714: sellaista muutosta hallitusmuodon 23 §:ään, nan yllämainittua päätöstä, on välttämätöntä
2715: että henkilö, joka on valittu presidentiksi, voi- saattaa asia vireille lakialoittein. Mitkään
2716: taisiin välittömästi presidentintehtävän hoita- muodolliset seikat eivät puhu sitä vastaan, että
2717: misen jälkeen valita uudelleen vain kerran. eduskunta muuttaa hallitusmuotoa presidentin
2718: Toivomusaloitteessa n:o 1 (Junnila) ehdotet- toimikausien rajoittamista koskevassa asiassa.
2719: tiin tasavallan presidentin toimikautta koske- Hallitusmuoto syntyi lakialoitteen pohjalta.
2720: vaa tutkimusta. Sosialidemokraattinen puolue Nyt on tarpeen muuttaa vain yhtä lainkohtaa,
2721: päätti myöhemmin puoltaa sellaista uudistusta, nimittäin 23 §:ää, jotta se periaate toteutuisi
2722: joka sulkee pois presidentin välittömän uudel- käytännössä, joka voi tietää voimaruisketta
2723: leen valitsemisen. verenvähyyttä potevalle demokratiallemme ja
2724: Vuoden 1969 valtiopäivillä käsiteltiin mo- parlamentarismillemme.
2725: lempia yllämainittuja aloitteita. Lakialoite Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
2726: hylättiin perusteluin, että uudistuksen laaja- ehdotamme kunnioittaen,
2727: kantoisuuden vuoksi sitä ei voi toteuttaa aloit-
2728: teen pohjalta. (Perustuslakivaliokunnan lak. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2729: al.miet. n:o 2/1969 vp.). Sitävastoin hyväk- van lakiehdotuksen:
2730: syttiin yksimielisesti toivomus, että hallitus
2731:
2732:
2733:
2734: Laki
2735: hallitusmuodon muuttamisesta.
2736:
2737: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä sääde-
2738: tyllä tavalla, muutetaan hallitusmuodon 23 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
2739:
2740: 23 §. littu presidentiksi, voidaan välittömästi presi-
2741: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa dentintointa hoidettuaan valita uudelleen vain
2742: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta kerran.
2743: aina kuudeksi vuodeksi. Henkilö, joka on va-
2744:
2745:
2746: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
2747:
2748: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope. T. Junnila.
2749:
2750:
2751:
2752:
2753: 4 427/70
2754: 26
2755:
2756: 1,,.-Lek.al. n:o 5.
2757:
2758:
2759:
2760:
2761: Sandelin ym.: Ehdotfils laikn Suomen Hallitusm11odon muutta-
2762: misesta.
2763:
2764:
2765:
2766: Ed. u s k u n n a 11 e.
2767:
2768: Suomen hallitusmuodon 51 §:n 2 momentin litusmuodon muidenkin ylimalkaisesti ilmais-
2769: ensimmäinen lause on näin kuuluva: "Kuntain tujen kohtien tulkinta, esimerkiksi kansalaisten
2770: hallinnon tulee perustua kansalaisten itsehallin- perusoikeuksia koskevien säännösten. Momen-
2771: toon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään/' tissa mainittaisiin kuitenkin yhtenä esimerkkinä
2772: Tämä säännös on tarkoitettu antamaan turvaa kunnan itseverotusoikeus sellaisena, miksi se on
2773: kunnalliselle itsehallinnolle ja velvoittamaan lain- perusluonteeltaan tähän mennessä. kehittynyt.
2774: säätäjää itseäänkin. Säännös on kuitenkin tule- Tämän esimerkin mainitseminen johtuu vero-
2775: massa kuolleeksi kirjaimeksi ja vain korulau- tusoikeuden erittäin suuresta merkityksestä kun-
2776: seeksi, jota ei oteta huomioon lainsäädäntö- nille ja siitä, että nykyään on epäselvää, naut~
2777: työssä. Kertaakaan ei säännöksen vuoksi ole käy- tiiko sanottu oikeus perustuslain suojaa. Selven-
2778: tetty perustuslainsäädäntöjärjestystä, ei edes täminen myönteiseen suuntaan on sen vuoksi
2779: säädettäessä syvästi itsehallintoa supistavia la- katsottava tältä osalta erityisen tarpeelliseksi.
2780: keja kunnan hallinnon lisätystä valtion valvon- Kaiken perustuslain turvaa nauttivan Iuettele-
2781: nasta. Tämän on katsottava johtuneen säännök- minen momentissa ja erottaminen sanotun tur-
2782: sen epäonnistuneesta sanamuodosta, joka tekee van ulkopuolelle jäävästä on vaikeaa. Sen vuoksi
2783: mahdolliseksi säännöksen <tulkitsemisen useam- ja kun kansalaisten perusoikeuksiakin koskevat
2784: malla kuin yhdellä tavalla. Säännöstä on mah- hallitusmuodon säännökset ovat sanannaltaan
2785: dollista tulkita myös niin, ettei se anna itsehal- ylimalkaisia ja yleisluonteisia, on luovuttu mui-
2786: linnon sisällölle perustuslain suojaa, vaan säätää den esimerkkien mainitsemisesta itse laissa.
2787: ainoastaan säätämisjärjestyksen, nimittäin sen, Muiksi sellaisiksi itsehallinnon kohdiksi, joilla
2788: että kuntain itsehallinnosta on säädettävä laeilla olisi perustuslain turvaa, olisi katsottava esi-
2789: eikä asetuksilla. Onpa mahdollista tulkita sään- merkiksi kunnallisvaltuuston valitseminen kun-
2790: nöstä sitenkin, että se käsittää ainoastaan peri- nan äänioikeutettujen jäsenten välittömillä vaa-
2791: aatteellisen julkilausuman, jolla ei ole minkään- leilla, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, luotta-
2792: laista velvoittavaa luonnetta. Näin ollen sään- musmiesjiirjestelmä, kunnan toimialan yleisyys,
2793: nöksen selventäminen on katsottava tarpeelli- kunnan omaisuus eräin laissa säädetyin rajoi-
2794: seksi. tuksin, pääsääntönä sellainen valitusjärjestelmä,
2795: Aloitteen tarkoituksena on saada 51 §:n 2 mo- että kunnan hallintoelinten päätökset voidaan
2796: mentissa selvästi sanotuksi ensiksikin se, että kumota ainoastaan lainvastaisuuden vuoksi, ja
2797: kuntain itsehallinnon perusluonne nauttii perus- sanottujen hallintoelinten päätösten alistaminen
2798: tuslain suojaa, joten sitä voidaan muuttaa ainoas- valtion viranomaisten vahvistettavaksi vain eräi-
2799: taan perustuslaista säädetyssä järjestyksessä sää- den laissa säädettyjen tärlreimpien asioiden
2800: dettävällä lailla. Toiseksi tulisi momentissa osalta.
2801: myös selvästi ilmaistuksi, että muulta osalta kun- Muulta osalta 2 momentti jäisi ennalleen.
2802: tain itsehallinnosta on säädettävä tavallisilla
2803: laeilla. Mitä kaikkea on katsottava kuuluvan Edellä sanotun perusteella esitämme kunnioit-
2804: kunnallisen itsehallintomme perusluonteeseen, tavasti,
2805: jäisi viime kädessä riippumaan perustuslakivalio- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2806: kunnan käsityksestä, niin kuin siitä riippuu hal- lakiehdotuksen.
2807: 1,5.- Sandelin ym. 27
2808:
2809:
2810: Laki
2811: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta.
2812: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
2813: tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon (94/19)
2814: .51 S:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
2815: 51 §. tyssä järjestyksessä säädettävällä lailla. Lailla
2816: säädetään myöskin, millä tavoin ja kuinka laa-
2817: Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten jalti kansalaisten itsehallintoa on sovitettava
2818: itsehallintoon. Kuntain itsehallinnosta on sää- kuntia suurempiin hallintoalueisiin. Sellaisten
2819: dettävä laeilla, kuitenkin niin, että sen perus- alueiden rajoja määrättäessä noudatettakoon
2820: luonnetta, johon kuuluu myös itseverotusoikeus mitä 50 S:n 3 momentissa on säädetty.
2821: voidaan muuttaa ainoastaan perustuslaista sääde-
2822:
2823:
2824: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
2825:
2826: Valdemar Sandelin. Keijo Suksi.
2827: Vaito Käkelä. Reino Breilin.
2828: 28
2829:
2830: 1,6.- Lak.al. n:o 6.
2831:
2832:
2833:
2834:
2835: Pursiainen ym.: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväjärjestyksen, kan-
2836: sanedustajain vaalista annetun lain ja kunnallisvaalilain muut-
2837: tamisesta
2838:
2839:
2840: E d u s k u n n a 11 e.
2841:
2842: Nykyinen 20 vuoden äänioikeusikäraja on kei- asettamista velvoituksista ja odotuksista, jotka
2843: notekoinen. Suomen kansalainen joutuu jo 18 ovat yleisesti tunnettuja käydyistä äänioikeus-
2844: vuoden iässä käytännössä vastaamaan yhteiskun- ikärajakeskusteluista. Ne edellyttävät nuorison
2845: nassa tehdyistä päätöksistä. Yhteiskunta asettaa laajempaa oikeutta vaikuttaa yhteiskunnan rat-
2846: hänelle myöskin velvollisuuksia: kriisitilanteen kaisuihin.
2847: sattuessa voi 18-vuotias mies joutua henkensä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2848: uhalla vastaamaan mahdollisesti huonosti hoide-
2849: tun ulkopolitiikan seurauksista. Tämä on vain että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
2850: yksi esimerkki monista yhteiskunnan nuorille lakiehdotukset:
2851:
2852:
2853:
2854: Laki
2855: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
2856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
2857: tyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päi-
2858: vänä toukokuuta 1969 annetussa laissa ( 341/69), näin kuuluvaksi:
2859:
2860: 6 §. nen, sekä mies että nainen, joka ennen vaali-
2861: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kansalai- vuotta on täyttänyt kahdeksantoista vuotta.
2862:
2863:
2864:
2865:
2866: Laki
2867: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
2868: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesä-
2869: kuuta 1969 annetun lain (391/69) 13 §:n 1 mom. ja 14 §:n 1 mom. näin kuuluviksi:
2870:
2871: 13 §.
2872: Vaaliluettelojen pohjaksi on asianomaisen luvan vuoden henkikirjan mukaan kunnassa asu-
2873: he.nkikirjoitusviranomaisen vuosittain viimeis- neista henkilöistä, jotka ennen seuraavan vuoden
2874: tään elokuun 10 päivänä toimitettava kunnan alkua ovat täyttäneet 18 vuotta. Luettelot kir-
2875: keskusvaalilautakunnalle edellisen vuoden loka- joitetaan henkikirjan osoittamassa järjestyksessä
2876: kuussa toimitetun äänestysaluejaon mukaisesti oikeusministeriön vahvistamalle lomakkeelle.
2877: laaditut luettelot ( pohjaluettelot) kaikista ku- Niissä on omana ryhmänä mainittava henkilöt,
2878: 1,6.- Pursiainen ym. 29
2879:
2880: jotka on henkikirjoitettu kunnassa, mutta joita 14 §.
2881: ei ole merkitty minkään kiinteistön kohdalle. Vaaliluetteloihin on otettava jokainen Suo-
2882: Kuhunkin luetteloon on liitettävä kaksin kappa- men kansalainen joka ennen vaalivuoden alkua
2883: lein aakkosellinen hakemisto, joka on laadittu on täyttänyt 18 vuotta ja on vaalivuotta edeltä-
2884: kortiston muotoon siten, että toista kappaletta vänä vuonna henkikirjoitettu tai olisi henkikir-
2885: voidaan käyttää 16 §:ssä tarkoitetun ilmoitus- joituksesta voimassa olevien säännösten mukaan
2886: kortin pohjana. ollut henkikirjoitettava kunnassa.
2887:
2888:
2889:
2890:
2891: Laki
2892: kunnallisvaalilain muuttamisesta.
2893:
2894: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä helmikuuta 1964 annetun kunnallis-
2895: vaalilain (49/64) 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin ne ovat 24 päivänä
2896: toukokuuta 1968 annetussa laissa (290/68), näin kuuluviksi:
2897:
2898: 5 §. 6 §.
2899: Vaaliluetteloiden pohjaksi henkikirjoitus- Vaaliluettelot laaditaan äänestysalueittain.
2900: viranomaisen on viimeistään vaalivuoden elo- Luetteloon on merkittävä jokainen henkilö, joka
2901: kuun 1 päivänä toimitettava kunnallishallituk- ennen vaalivuoden alkua oli täyttänyt 18 vuotta
2902: selle säädettyä maksua vastaan äänestysalueit- ja joka on vaalivuotena henkikirjoitettu tai olisi
2903: tain laaditut luettelot henkikirjan osoittamassa henkikirjoituksesta voimassa olevien säännösten
2904: järjestyksessä ja kunnallishallituksen pyynnöstä mukaan ollut henkikirjoitettava kunnassa.
2905: myös aakkoselliset luettelot kaikista ennen vaa-
2906: livuoden alkua 18 vuotta täyttäneistä henki-
2907: löistä, jotka vaalivuotena on kunnassa henkikir-
2908: joitettu. Luettelot kirjoitetaan lomakkeelle,
2909: jonka kaavan sisäasiainministeriö vahvistaa.
2910:
2911:
2912:
2913: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
2914:
2915: Terho Pursiainen. Mirjam Tuominen. Pauli Räsänen.
2916: Rainer Virtanen. Veikko Saarto. Niilo Koskenniemi.
2917: Lauri Kantola. Helvi Niskanen. Matti Järvenpää.
2918: Niilo Nieminen. Kaisu Weckman. Taisto Sinisalo.
2919: Kuuno Honkonen. Oili Suomi. Kauko Hjerppe.
2920: Heikki Mustonen. Pekka Salla. Ensio Laine.
2921: Pentti Liedes. Toivo Åsvik. Aarne Koskinen.
2922: Pauli Puhakka. Veikko Salmi. V. J. Rytkönen.
2923: Irma Rosnell. Anna-Liisa Jokinen; Heimo Rekonen.
2924: Lauha Männistö. Aulis Juvela.
2925: 30
2926:
2927: 1,7.-Lak.al. n:o 7.
2928:
2929:
2930: Berner ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
2931: sesta.
2932:
2933: E d u s k u n n a 11 e.
2934: Pohjoismaiden Neuvosto on suosituksessaan maastamuuttaminen välittömästi johtaisi vaali-
2935: n:o 24/1954 kehoittanut hallituksia harkitse- oikeuden menettämiseen.
2936: maan sellaisia toimenpiteitä, että Pohjoismaiden Kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteesta
2937: kansalaiset, jotka oleskelevat toisissa Pohjois- johtuu, että valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n 2 mo-
2938: maissa, silti voisivat säilyttää äänioikeuden koti- mentin 2 kohdan muuttaminen olisi suoritettava
2939: maassaan. Erityisesti viimeisimpien Suomessa yleisessä muodossa asettamatta Ruotsiin tai muu-
2940: toimitettujen valtiollisten vaalien yhteydessä on hun Pohjoismaahan muuttaneita Suomen kansa-
2941: Ruotsissa olevien Suomen kansalaisten taholta laisia erikoisasemam muihin ulkomailla oleske-
2942: jullcisuudessa tuotu esiin tyytymättömyys nykyi- le:Yiin ftrrattuna. Kun toisaalta ei näyttäisi tar-
2943: seen tilanteeseen. Nimenomaan viimeksimaini- koituksem.mukaiselta, että ulkomailla asuvat
2944: tun suurehkon ryhmän osalta on todella pidet- Suomen kansalaiset voisivat miten kauan tahansa
2945: tävä vabvana epäkohtana sitä, että vaikka säilyttää oikeutensa osallistua vaaleihin koti-
2946: Pohjoismaiden kansalaiset yleensä on p.yritty maassa, tulisi puheena oleva vaalioikeuden me-
2947: saattamaan tasaveroiseen asemaan siihen katso- nettämispemste valtiopäiväjärjestyksen 6 S:ssä
2948: matta, missä Pohjoismaassa he oleskelevat, siir- mootoilla siten, että maasta muuttaminen joh-
2949: tyminen kotimaasta toiseen Pohjoismaahan joh- taisi vaalioikeudem menettämiseen 10 vuoden
2950: taa va.hiollisten oikeuksien menettämiseen. Tä- kuluttua siitä, kun asianomainen oli viimeksi
2951: män vuoksi ja koska vaalioikeuden myöntäminen Suomessa henkikirjoitettu. Tällä hetkellä kysei-
2952: valtakunnasta poismuuttaneille Suomen kansal~i nen aikaraja on kolme vuotta.
2953: sille ilmeisesti olisi omiaan lujittamaan heidän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2954: yhteyttään kotimaahansa ja siten myös edistä- nioittavasti,
2955: mään heidän mahdollista palaamistaan Suo-
2956: meen, tulisi tätä vaalioikeuden menettämistä ettii Eduskanta. hyväksyisi seuraauan
2957: koskevan valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n 2 mo- lakiehdotuksen:
2958: mentin 2 kohdan säännöstä muuttaa siten, ettei
2959:
2960: Laki
2961: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
2962: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty Valtiopäiväjärjestyksen 67 S:ssä sääde-
2963: tyllä tavalla, muutetaan Vaitiopäiväjärjestyksen 6 § :.n 2 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se
2964: on 24 päivänä marraskuuta 1944 annetussa laissa ( 839/44), näin kuuluvaksi:
2965:
2966: 6 s. neesta vuodesta ole Suomen kansalaisena ollut
2967: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: tässä maassa henkikirjoitettuna;
2968:
2969: 2) se, joka ei yhtenäkään 10 viimeksi kulu-
2970: Tämä laki tulee voimaan päivänä
2971: kuuta 19
2972:
2973: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
2974:
2975: Ame Bemer. Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
2976: Seppo Westerlund. Pekka Tarjanne. Pirkko Aro.
2977: Juhani Orrenmaa. Eeles Landström.
2978: 31
2979:
2980: 1,8. - Lak.al. n:o 8.
2981:
2982:
2983:
2984:
2985: Perheentupa ym.: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväjärjestyksen ja
2986: kansanedtUtaillin vaaleista annetun lain muuttamisesta.
2987:
2988:
2989: E d u s k u n n a II e.
2990: Valtiollisia vaaleja koskevan lainsäädännön dan kumoamista. Sen mukaan vaalioikeutta
2991: uudistamista valmisteltaessa sisältyi rikosoikeu- vailla on se, joka irtolaisuudesta on määrätty
2992: delliseen seuraamusjärjestelmään vielä kansalais- työlaitokseen tai pakkotyöhön, aina kolmannen
2993: luottamuksen menettäminen ja siihen liittyvät vuoden loppuun siitä, kun hän työlaitoksesta tai
2994: lisärangaistukset. N'åmä poistettiin käytöstä tam- pakkotyöstä pääsi. T'åmän lainkohdan kumoa-
2995: mikuun 10 päivänä 1969 annetuilla laeilla. Tässä mista perustelee osaltaan 4 kohdan viime vuonna
2996: yhteydessä kumottiin myös valtiopäiväjärjestyk- tapahtunut kumoaminen ja se, että koko irto-
2997: sen 6 §:n 2 momentin 4 kohta, jonka mukaan laislain poistaminen lainsäädännöstämme on il-
2998: vaalioikeutta ei ollut sillä, joka oli tuomittu meisesti jo lähitulevaisuudessa ·tulossa ajankoh-
2999: edellä tarkoitettuun lisärangaistukseen. Tämä taiseksi.
3000: merkitsisi, että esimerkiksi aikaisemmin kansa- Muiden rangaistus- tai huoltolaitoksissa ole-
3001: laisluottamusta vailla olleet saivat vaalioikeu- vien kohdalta asian järjestäminen edellyttää
3002: den. Uudessa 13 päivänä kesäkuuta 1969 kan- kansanedustajain vaaleista annetun lain muutta-
3003: sanedustajain vaaleista annetussa laissa ei kui- mista siten, että laitoksissa oleville käytännössä
3004: tenkaan ollut järjestetty äänestysmahdollisuutta annettaisiin äänestysmahdollisuus. Tältä osin ei
3005: kaikille niille, jotka aikaisemmin samana vuonna mitään rangaistus- tai huoltolaitosta ole syytä
3006: olivat saaneet vaalioikeuden. Tästä johtuen mui- asettaa poikkeusasemaan. Yksinkertaisin tapa
3007: den joukossa rangaistuslaitoksissa olleet vangit järjestää asia olisi muuttaa ennakkoäänes-
3008: eivät voineet viime maaliskuun eduskuntavaa- tystä koskevaa 63 §:ää siten, että sen laitoskä-
3009: leissa käyttää äänioikeuttaan. site ulottuisi paitsi sairaalaan, kunnalliskodin,
3010: Yhteiskunnan kannalta on edullista ja tarkoi- vanhainkotiin ja sairaskotiin myös rangaistuslai-
3011: tuksenmukaista pyrkiä helpottamaan rangaistus- tokseen, pakkolaitokseen, huoltolaan ja työlai-
3012: ja huoltolaitoksiin joutuvien henkilöiden yh- tokseen. Rangaistuslaitoksella tarkoitetaan lain-
3013: teyksiä ja palaamista vapaaseen yhteiskuntaan. säädännössämme vapausrangaistusten täytäntöön-
3014: Tältä kannalta olisi merkityksellistä, että myös panoa varten olevia laitoksia. Pakkolaitokseen
3015: näillä henkilöillä olisi samanlainen mahdollisuus sijoitetaan vaarallisista rikoksenuusijoista anne-
3016: kuin muillakin kansalaisilla osallistua yhteisistä tussa laissa (317 /53) tarkoitettuja rikoksente-
3017: asioista päättämiseen yleisissä vaaleissa. Kansain- kijöitä. Huoltolassa on päihdyttävien aineiden
3018: välisissä vertailuissa on yhä enemmän alettu pi- väärinkäyttäjien huollosta annetussa laissa (96/
3019: tää demokratian kehittyneisyyden mittana eri- 61) tarkoitettuja henkilöitä. Työlaitos on joko
3020: laisten vähemmistöryhmien asemaa muihin kan- valtion ylläpitämä tai kunnallinen laitos irtolais-
3021: salaisiin verrattuina. Tästäkin syystä olisi lain- huoltoa, huoltoapua ja elatusvelvollisuuden täyt-
3022: säädäntöämme kehitettävä siten, että myös eri- tämistä varten.
3023: laisissa rangaistus- ja huoltolaitoksissa olevat Vaalilain 64 §:n 2 momenttiin olisi tehtävä
3024: saisivat äänestää yleisissä vaaleissa samoissa ra- 63 § :n muutoksesta johtuva korjaus.
3025: joissa kuin muutkin kansalaiset. Edellä olevan perusteella ehdotamme:
3026: Irtolaisuuden perusteella laitoksiin sijoitettu-
3027: jen osalta vaaleihin osallistuminen edellyttää val- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3028: tiopäiväjärjestyksen 6 §:n 2 momentin 3 koh- lakiehdotukset:
3029: 32 1,8. - Kansanedustajain vaali.
3030:
3031:
3032:
3033: Laki
3034: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3035: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 S:ssä määrä-
3036: tyllä tavalla, säädetään:
3037:
3038: Täten kumotaan valtiopäiväjärjestyksen 6 S:n
3039: 2 momentin 3 kohta.
3040:
3041:
3042:
3043: Laki
3044: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
3045: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesä-
3046: kuuta 1969 annetun lain 63 § ja 64 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
3047:
3048: 6 luku. tysalueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluette-
3049: Ennakkoäänestys. loon hänet on merkitty, saa äänestää ennakolta
3050: niin kuin tässä luvussa säädetään.
3051: 63 §.
3052: Äänioikeutettu henkilö, joka on sairaalassa, 64 §.
3053: kunnalliskodissa, vanhainkodissa, sairaskodissa,
3054: rangaistuslaitoksessa, pakkolaitoksessa, huolto- Laitoksissa saavat äänestää ennakolta vain
3055: lassa tai työlaitoksessa, joita tässä laissa sano- niissä hoidettavina, huollettavina, rangaistavina,
3056: taan laitoksiksi, taikka joka 46 § :ssä tarkoitet- eristettyinä tai työvelvollisina olevat henkilöt ja
3057: tuina vaalipäivinä muusta syystä todennäköisesti suomalaisissa laivoissa niiden henkilökunta.
3058: on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänes-
3059:
3060:
3061: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
3062:
3063: A-V. Perheentupa. Mikko Laaksonen. Osmo Kaipainen.
3064: Ilmo Paananen. Kaarle Salmivuori. Matti Ahde.
3065: 33
3066:
3067: 1,9.- Lak.al. n:o 9.
3068:
3069:
3070:
3071:
3072: Silander ym.: Ehdotus laiksi valtiopäivä;äriestyksen muuttami-
3073: sesta.
3074:
3075:
3076: E d u s k u n n a 11 e.
3077: Ei voi olla oikein, että asevelvollisuuttaan dokkaan kohdalla asia tulkittiin, jolloin siis osa
3078: suorittavaa ei voida meillä valita kansanedusta- asevelvollisista saattaisi nykyisenkin lain aikana
3079: jaksi. Jokaisen vakinaisessa väessä olevan tulee tulla valituksi eduskuntaan.
3080: olla tässäkin suhteessa saman arvoisia muiden Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
3081: vaalioikeutettujen kanssa. Väärin on myös se, taen,
3082: että siviilipalvelusta ei lueta vakinaiseksi palve- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3083: lukseksi kuten viime vaalien alla kahden eh- lakiehdotuksen:
3084:
3085:
3086: Laki
3087: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
3089: tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 7 §:n 2 mo-
3090: mentti, sellaisena kuin se on muutettuna 24 päivänä marraskuuta 1944 annetulla lailla
3091: ( 839/44) näin kuuluvaksi:
3092: 7 §.
3093: matta asevelvollisuuttaan suorittavaa, ei kuiten-
3094: Vakinaisessa väessä palvelevaa, lukuunotta- kaan voida valita edustajaksi.
3095:
3096:
3097: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
3098:
3099: Matti Silander. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
3100: Pentti Antila. Arttur Niemelä. Eino Poutiainen.
3101:
3102:
3103:
3104:
3105: 5 427/70
3106: 34
3107:
3108: 1,10.- Lak.al. n:o 10.
3109:
3110:
3111:
3112:
3113: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta.
3114:
3115:
3116: E d u s k u n n a 11 e.
3117:
3118: Nyt koolla olevilla valtiopäivillä on sikäli massa asemassa kuin vanhemmat ja varsinkin
3119: uusi tilanne, että useat kansanedustajat eivät olennaisesti heikommassa kuin samanikäiset
3120: vielä ole suorittaneet asevelvollisuuttaan ja ovat naiset.
3121: velvollisia astumaan vakinaiseen palvelukseen Jos kansanedustaja kokonaan vapautettaisiin
3122: vaalikauden aikana. Tilanne tulee käymään yhä asevelvollisuudesta edustajakauden aikana, hen-
3123: tavallisemmaksi, kun yhä uudet nuoret miehet kilö, joka useita kertoja peräkkäin tulee vali-
3124: asettuvat ehdokkaaksi ja tulevat valituiksi. tuksi, voi välttää vakinaisen palvelun saavut-
3125: Jos kysymyksessä olevat henkilöt veivoite- taessaan 30 vuoden iän. Ei saata olla perustel-
3126: taan katkaisemaan edustajakautensa asevelvolli- tua vapauttaa kansanedustajaa kansalaisvelvolli-
3127: suuden takia, on vaara, että aikaan saatu vaali- suudesta, joka useimmiten koettaneen raskaaksi.
3128: lain uudistus jää osittain näennäiseksi. Nuori Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
3129: saavuttaa vaalikelpoisuuden juuri samassa iässä,
3130: jolloin normaalisti astutaan vakinaiseen palve- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3131: luun. Nuoret miehet olisivat silloin heikom- lakiehdotuksen:
3132:
3133:
3134: Laki
3135: asevelvollisuuslain muuttamisesta.
3136: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä syyskuuta 1950 annettuun asevelvolli-
3137: suuslakiin (452/50) uusi, näin kuuluva 14 a S:
3138:
3139: 14 a S.
3140: Asevelvollinen, joka on valittu kansanedusta- messa niin, ettei hän joutuisi suorittamaan ase-
3141: jaksi, vapautettakoon palveluksesta vakinaisessa velvollisuutta lainkaan, voidaan hänet velvoit-
3142: väessä siltä ajalta, jonka hänen edustajantoi- taa vakinaisessa väessä palvelun sijasta suoritta-
3143: mensa kestää. maan asetuksella tarkemmin määrättävää työ-
3144: Jos asevelvollinen on jatkuvasti edustajantoi- palvelua.
3145:
3146:
3147: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
3148:
3149: Heimo Rekonen. Ensio Laine.
3150: Lauri Kantola. Mirjam Tuominen.
3151: Kaisu Weckman.
3152: 35
3153:
3154: 1,11.- Lak.al. n:o 11.
3155:
3156:
3157:
3158:
3159: Pursiainen ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
3160: sesta.
3161:
3162:
3163: E d u s k u n n a II e.
3164:
3165: Myönteistä ja kristillisen uskon kanssa sopu- valtion välillä vallitsevien läheisten suhteiden
3166: soinnussa on, että eri uskonnolliset yhdyskun- vertauskuva ja korostaa evankelisluterilaisen
3167: nat tuntevat harrastusta yhteiskuntaa ja yhteis- kirkon erityisasemaa muiden uskonnollisten ja
3168: kunnallista päätöksentekoa kohtaan osallistu- aatteellisten yhteenliittymien rinnalla. Vaitio-
3169: malla jäsentensä välityksellä poliittiseen dä- vallan tulisi, itse uskonnollista kantaa otta-
3170: mään ja esimerkiksi rukoilemalla yhdyskunnan matta pyrkiä mahdollisimman tasapuolisesti tu-
3171: periaatteiden mukaan valtiopäivien ja muiden kemaan kaikkia kansan keskuudessa kannatusta
3172: päättävien elinten puolesta. Oikeana ei sen si- nauttivia uskonnollisia ja aattedlisia pyrintöjä.
3173: jaan voida pitää sitä, että jumalanpalvelus on Sellaisessa ympäristössä aidolla kristinuskollakin
3174: osa valtiopäiväjärjestyksen säätämää valtiopäi- on parhaimmat elämisen mahdollisuudet, pa-
3175: vien avaamista ja lopettamista. Jo se, että osa remmat kuin silloin, kun kirkko valtaa käyttäen
3176: kansanedustajista on uskonnottornia tai muiden ja erioikeuksia nauttien on etuoikeutetussa ase-
3177: uskonnollisten yhdyskuntien kuin evankelislute- massa.
3178: rilaisen kirkon jäseniä, tekee arveluttavaksi Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
3179: evankelisluterilaisen uskonnonharjoituksen niin
3180: kiinteän niveltämisen valtiopäivien työskente- että Eduskunta hyväksyisi seuraavilli
3181: lyyn. Valtiopäivien avajais- ja lopettajaisjuma- lakiehdotuksen:
3182: lanpalvdus on kuitenkin ensisijaisesti kirkon ja
3183:
3184: Laki
3185: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3186: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :n maaraa-
3187: mällä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3188: 26 ja 27 S näin kuuluviksi:
3189:
3190: 26 §. 27 §.
3191: Tasavallan presidentti julistuttaa valtiopäi- Kun valtiopäivät on lopetettava, niin edusta-
3192: vien avaamisen ajan, jota älköön määrättäkö jat kokoontuvat tasavallan presidentin määrää-
3193: myöhemmäksi kuin kolmanneksi arkipäiväksi mänä aikana eduskuntataloon, jossa puhemie$
3194: eduskunnan kokoontumisesta. Sinä aikana tulee lausuu presidentille eduskunnan tervehdyksen
3195: eduskunnan jäsenten kokoontua eduskuntata- sekä jättää hänelle valtiopäiväpäätöksen, minkä
3196: loon, jossa presidentti tervehtii eduskuntaa ja jälkeen presidentti julistaa valtiopäivät päätty-
3197: julistaa valtiopäivät avatuiksi. Avauspuheeseen neiksi.
3198: vastaa puhemies eduskunnan puolesta.
3199:
3200: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
3201:
3202: Terho Pursiainen. Ensio Laine. Heimo Rekonen.
3203: Lauri Kantola. Mirjam Tuominen. Kaisu Weckman.
3204: 36
3205:
3206: 1,12.- Lak.al. n:o 12.
3207:
3208:
3209:
3210:
3211: Pursiainen ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
3212: sesta.
3213:
3214:
3215: E d u s k u n n a II e.
3216:
3217: Niin kauan kuin pidetään voimassa nykyistä sen päätösvaltaan on alistettava kaikki tärkeät
3218: valtiokirkkojärjestelmää, tulee kaikilla kansan- koko yhteiskuntaa koskevat asiat. Kirkon ja val-
3219: edustajilla olla oikeus osallistua kirkkoa koske- tion välisiä suhteita on pyrittävä muuttamaan
3220: vien asioiden käsittelyyn valtiopäivillä. Kirk- niin, että kirkko rinnastetaan kaikissa suhteissa
3221: koon kuulumattomienkin kansanedustajien va- muihin yhdistyksiin. Silloin kirkkolaki voidaan
3222: litsijoista kai meidän oloissamme enemmistö on kumota ja kirkon toimintaa säädellä, kuten mui-
3223: kirkon jäseniä. Jos heidän edustajansa estetään denkin yhdistysten, yleisellä yhdistyslailla. Kirk-
3224: ottamasta osaa kirkollisasiain käsittelyyn, ka- koa koskevia asioita tulisi valtiopäiville vain
3225: vennetaan demokratiaa olennaisesti heidän osal- poikkeustapauksissa. Jo tätä uudistusta odotet-
3226: taan. taessa on kaikki kansanedustajat oikeutettava
3227: Vaitiokirkkojärjestelmän vallitessa kirkkoon kirkollisasiain käsittelyyn valtiopäivillä, jotta
3228: kuulumattomuus ei yleisestikään ottaen voi olla kansanvallan vaatimusten mukaan kaikki valtio-
3229: peruste, jolla kansalainen voidaan eristää kirk- päivillä edustettuina olevat mielipidesuunnat
3230: koa koskevasta päätöksenteosta. Myös kirkkoon pääsisivät vaikuttamaan näihin, koko yhteiskun-
3231: kuulumattomat joutuvat verovaroillaan osallistu- nan kannalta usein tärkeisiin asioihin.
3232: maan kirkon kustannuksiin. Valtiokirkkojärjes- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
3233: telmä takaa kirkolle erioikeuksia, jotka tekevät
3234: siitä myös yhteiskunnallisesti sangen merkittä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3235: vän tekijän. Vaitiovalta kuuluu eduskunnalle, ja lakiehdotuksen:
3236:
3237:
3238: Laki
3239: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3240: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n määräämällä
3241: tavalla, kumotaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
3242: 31 §:n 2 momentti ja 61 §.
3243:
3244:
3245: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
3246:
3247: Terho Pursiainen. Lauri Kantola. Mirjam Tuominen.
3248: Heimo Rekonen. Ensio Laine. Kaisu Weckman.
3249: 37
3250:
3251: 1,13.- Lak.al. n:o 13.
3252:
3253:
3254:
3255:
3256: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
3257: sesta.
3258:
3259:
3260: Ed u s k unn alle.
3261:
3262: Yhä lisääntynyt lainsäädäntötyö aiheuttaa val- tehtäessä ole täyttä selkoa siitä, minkälaista ra-
3263: tion menojen pysyväisluontoista kasvua. Jokai- situsta ratkaisu merkitsee valtiontaloudelle.
3264: sen laitoksen, viran tai velvoitteen perustami- Pulma on muodostunut valtiontaloudessa kiih-
3265: nen merkitsee ratkaisua ei ainoastaan sen vuo- tyvän lainsäädäntötyön vuoksi niin keskeiseksi,
3266: den, vaan myös seuraavien vuosien budjeteissa, että jokaista lainsäädännöllistä tai muuta uudis~
3267: usein vielä jatkuvasti suurentuvana menojen lisä- tusta harkittaessa olisi ennen päätöksen tekoa
3268: nä. Menot ovat lakeihin sidottuja tai muutoin välttämättä esitettävä mahdollisimman tarkka
3269: ratkaisut vaativat ketjureaktioina yhä uusia me- selvitys tai kuitenkin ennuste uudistuksen välit-
3270: noja. Tällainen valtion pysyväisluontoisten me- tömästi ja välillisesti tuottamasta valtiontalou-
3271: nojen suunnittelematon kasvattaminen saa ai- dellisesta rasituksesta.
3272: kaan myös kiireellisten jollekin ajankohdalle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3273: kuuluvien uudistusten lykkäytymisen, koska
3274: valtiontalous on llikarasitettu aikaisemmin ote- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3275: tuilla velvoitteilla. Monesti on myös jouduttu lakiehdotuksen:
3276: toteamaan, ettei lainsäädännöllistä uudistusta
3277:
3278: Laki
3279: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3280: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 S:ssä säädetyllä.
3281: tavalla, lisätään Valtiopäiväjärjestyksen (7/28) 53 §:ään näin kuuluva uusi 2 momentti:
3282:
3283: 53 §.
3284: sen lain perusteluihin otetaan laskelma lain val-
3285: Valiokunnan tulee huolehtia siitä, että jokai- tiontaloudellisista vaikutuksista.
3286:
3287:
3288: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
3289:
3290: Pentti Sillantaus. Pekka Haarla. Erkki Hara.
3291: Juha Rihtniemi. Jouni Mykkänen. Juuso Häikiö.
3292: Raimo Ila8kivi. Maija Heino. Juha Vikatmaa.
3293: Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori. Ilkka Suominen.
3294: Anna-Liisa Linkola. Niilo Tarvajärvi. Eeva Särkkä.
3295: Aili Vaittinen. G. Laatio. Timo Mäki.
3296: Aslak Aas. T. 1. Vartia. Mauri Seppä.
3297: M. Jaatinen. P. Mäki-Hakola. Antero Salmenkivi.
3298: Eeva Kauppi. Orvokki Kauppila. Esko J. Koppanen.
3299: Erkki Häkämies.
3300: 38
3301:
3302: 1,14.- Lak.al. n:o 14.
3303:
3304:
3305:
3306:
3307: Bemer ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista annetun
3308: lain muuttamisesta.
3309:
3310:
3311:
3312: Ed u s k u nn a 11 e.
3313:
3314: Vuoden 1969 Valtiopäivien aikana hyväksyt~ niille jotka järjestöjen sisällä katsovat ehdokas-
3315: tiin laki kansanedustajain vaaleista. Tällä lailla asettelumenettelyssä etunsa tulleen lmika-
3316: oleellisesti muutettiin niitä periaatteita, jotka tuksi.
3317: todellisen kansanvallan toteutumisen kannalta Samanaikaisesti tämän kansanvallan ka"
3318: ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tällä lailla nimittäin ventamistoimenpiteen yhteydessä jätettiin kui~
3319: siirrettiin ehdokkaiden asettamisoikeus vaalioi- tenkin hyväksymättä vaalilakiin säännökset te-
3320: keuden omaaviita kansalaisilta rekisteröidyille hostetusta vaaliliittojärjestelmästä, joka puo-
3321: puolueille. Tämä sisältää periaatteessa varsin lestaan olisi merkinnyt kansan vaalitahdon en~
3322: merkittävän kansanvallan kaventamisen: ehdok- tistä pitemmälle menevää toteutumista ja puo-
3323: kaita nimeävinä puolueina voivat olla. vain puo- lueiden yhteistyömahdollisuuksien lisäämistä~
3324: ll1erekist~riin merkityt ja puolueiden ehdokas- Kansanedustajain vaaleista annettuun lakiin oli~
3325: asetteluun voivat vaikuttaa vain puolueiden jä- sikin lisättävä säännökset, jotka oikeuttavat
3326: senet. Arveluttavaa on edelleen se, että lain muu- kahden tai useamman samassa .vaalipiirissä ole-
3327: tos merkitsi varsin huomattavan julkisen tehtä- van vaaliliiton yhtymisen vaalirenkaiksi.
3328: vän antamista järjestöille, joille ei ole asetettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3329: ehtoja sisäisen demokraattisen menettelyn ta- nioittavasti,
3330: kaamiseksi ehdokasasettelua suoritettaessa.
3331: Myöskään ei ole säännöksiä julkisen vallan käy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3332: tön. valvomisek~i eikä riittävää oikeusturvaa lakiehdotuksen:
3333:
3334:
3335:
3336: Laki
3337: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
3338: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1969 kansanedustajain
3339: vaaleista annetun lain (391/69) 3-9 luku näin kuuluviksi:
3340:
3341: 3 luku. nalta pyytää yhdistyksen ehdokaslistan julkaise-
3342: mista ja sen ottamista vaalipiirin ehdokaslisto-
3343: Ehdokkaiden asettaminen ja vaaliliitot. jen yhdistelmään.
3344: Sama henkilö älköön allekirjoittako useam-
3345: 26 §. paa kuin yhden 1 momentissa tarkoitetun asia-
3346: Jos vähintään kolmekymmentä saman vaali- kirjan. Muussa tapauksessa poistakoon keskus-
3347: piirin äänioikeutettua allekirjoittamanaan asia- lautakunta hänen allekirjoituksensa mitättömänä
3348: kirjalla on määrättyjä edustajainvaaleja varten kaikista asiakirjoista.
3349: perustanut· valitsijayhdistyksen ja asiaikirjassa Ehdokas älköön olko valitsijayhdistyksensä
3350: maininnut sen henkilön, jonka valitsemisesta jäsenenä.
3351: he ovat sopineet, olkoon sellaisella valitsija- Sama henkilö saadaan asettaa ehdokkaaksi
3352: yhdistyksellä oikeus vaalipiirin keskuslautakun- vain yhdessä vaalipiirissä.
3353: 1,14.- Bemer ym. 39
3354:
3355: 27 §. 29 §.
3356: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, Milloin valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan
3357: on päivättävä, ja siinä on mainittava yhdis- otettu henkilö kuolee, tulee asiamiehen pyyhkiä
3358: tyksen kotipaikka ja annettava valtuutus yhdelle hänen nimensä pois ehdokaslistasta. Jos ehdo-
3359: yhdistyksen jäsenistä olla sen asiamiehenä ja kaslistassa mainitaan myös varaehdokas, pan-
3360: toiselle jäsenelle olla tämän varamiehenä. koon asiamies hänet ehdokkaaksi.
3361: Yhdistyksen ehdokaslistassa on selvästi mainit-
3362: tava sen henkilön nimi, jota edustajaksi ehdo- 30 §.
3363: tetaan, hänen ammattinsa tai toimensa ja Jos valitsijayhdistys sen johdosta, että yhdis-
3364: asuinpaikkansa. Siinä saa 29, 30 ja 41 §:ssä tyksen ehdokas tai varaehdokas on myös toisen
3365: mainittujen tapausten varalta olla nimettynä valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa, tahtoo
3366: yksi varaehdokas. pyyhkiä pois hänen nimensä listasta ja panna
3367: Ehdokaslistassa ei saa olla muita metkintöjä, toisen hänen sijaansa tai poistaa ehdokaslistan,
3368: paitsi jos ne ovat välttämättömiä ehdokkaan olkoon yhdistyksellä siihen oikeus.
3369: henkilöllisyyden täsmentämiseksi. Ellei siinä asiakirjassa, jolla yhdistys on
3370: perustettu, asiamiestä ole nimenomaan valtuu-
3371: tettu päättämään sellaisesta toimenpiteestä, voi·
3372: 28 §. daan se suorittaa ainoastaan sellaisen päivätyn
3373: Hakemus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan kirjallisen julkilausuman nojalla, jonka on alle-
3374: julkaisemisesta on asiamiehen itsensä tai hänen kirjoittanut vähintään puolet ensiksi mainitun
3375: valtuutettuosa annettava keskuslautakunnalle asiakirjan allekirjoittajista.
3376: viimeistään 51. päivänä ennen vaalipäivää. Jos
3377: hakemus on annettu _postissa kuljetcttavaksi .31 §.
3378: niin aikaisin, että sen olisi viimeistään sanot- Ilmoitus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan
3379: tuna määräpäivänä pitänyt saapua keskuslauta- muuttamisesta tai poistamisesta asiamiehen on
3380: kunnalle, älköön ehdokaslistaa hakemuksen tehtävä kirjallisesti vaalipiirin keskuslautakun-
3381: myöhästymisen vuoksi jätettäkö ehdokaslistojen nalle viimeistään .36. päivänä ennen vaalipäivää,
3382: yhdistelmään ottamatta, mikäli hakemus voi- ja on se oleva niin todistettu, kuin 28 § :n 3
3383: daan tutkia 41 §:ssä mainitussa keskuslauta- momentissa on sanottu.
3384: kunnan kokouksessa. Jos asiamiestä ei ole nimenomaan valtuutettu
3385: Hakemukseen on liitettävä sekä se asiakirja, päättämään sellaisesta toimenpiteestä, on ilmoi-
3386: jolla valitsijayhdistys on perustettu, että erik- tukseen liitettävä sellainen julkilausuma, kuin
3387: seen kirjoitettu ehdokaslista. Hakemuksessa .30 §:n 2 momentissa on sanottu, ja on siinä
3388: asiamiehen on vakuutettava, että ne henkilöt, oleva asiamiehen vakuutus, että allekirjoitukset
3389: joiden nimet ovat allekirjoituksina sanotussa ovat omakätisiä.
3390: asiakirjassa, ovat sen omakätisesti allekirjoitta- .32 §.
3391: neet ja ovat äänioikeutettuja. Hakemukseen on Kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä
3392: myös liitettävä ehdokkaiksi asetettujen henki- olkoon samassa vaalipiirissä oikeus yhtyä vaali-
3393: löiden omakätisesti allekirjoittamat suostumuk- liitoksi.
3394: set edustajatoimen vastaanottamiseen ja vakuu- Sellainen yhtyminen tapahtuu siten, että ku-
3395: tukset, etteivät he ole suostuneet ehdokkaiksi kin yhdistys antaa julkilausuman vaaliliiton pe-
3396: muussa vaalipiirissä. rustamisesta 28 §:ssä mainitun asiakirjan liit-
3397: Hakemukseen pitää olla merkittynä julkisen teenä.
3398: notaarin, henkikirjoittajan, nimismiehen tai Älköön minkään vaaliliiton ehdokkaita olko
3399: kunnallishallituksen puheenjohtajan, todistajan useampi, kuin vaalipiiri saa valita edustajia.
3400: läsnä ollessa, antama todistus siitä, että asia-
3401: mies omakätisesti on allekirjoittanut hakemuk- .33 §.
3402: sen. Todistus on annettava maksutta. Vaaliliiton perustamista koskevassa julkilau-
3403: Asiamies, joka tahallisesti taikka huolimatto- sumassa ilmoitettakoon se tunnus, joka vaali-
3404: muudesta, on todistanut sellaista, mikä ei ole liittoon yhtymistä varten on liitolle hyväksytty,
3405: totta, tahi muutoin on menetellyt tehtävässään ja annettakoon siinä valtuutus vähintään yh-
3406: virheellisesti, rangaistakoon niinkuin virka- delle liittoon kuuluvan valitsijayhdistyksen asia-
3407: miestä virkarikoksesta. miehelle toimia liiton asiamiehenä ja toiselle
3408: 40 1,14.- Kansanedustajain vaali.
3409:
3410:
3411: olla varamiehenä. Julkilausumassa voidaan myös Määräys on viipymättä julkaistava ja tiedok-
3412: ehdottaa vaaliliiton ehdokaslistojen lopulliseen sipantava keskuslautakunnan kokoushuoneen
3413: yhdistelmään otettavaksi vaaliliiton yhteinen ni- etuhuoneeseen.
3414: mitys, josta keskuslautakunta päättää.
3415: Julkilausuma on päivättävä sekä valitsija- 39 §.
3416: yhdistyksen ja vaaliliiton asiamiehen allekirjoi- Keskuslautakunnan kokouksessa, joka pide-
3417: tettava ja nimikirjoitukset sillä tavalla todis- tään 50. päivänä ennen edustajainvaaleja, esi-
3418: tettava, kuten 28 § :n 3 momentissa on sää- tellään ja valmistavasti tarkastetaan ne hake-
3419: detty. mukset, jotka ovat saapuneet valitsijayhdistyk-
3420: Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja ja siltä, sekä ryhdytään ehkä tarpeellisten selvitys-
3421: 28 §:ssä mainittu hakemus samoin kuin 1 mo- ten hankkimiseen.
3422: mentissa mainittu julkilausuma on laadittava Hakemukset varustetaan juoksevalla järjes-
3423: oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukai- tysnumerolla, joka merkitään myös hakemuk-
3424: sesti. sen mukana olevaan ehdokaslistaan.
3425: 34 §. Valitsijayhdistysten kesken tehtyjen vaaliliit-
3426: Valitsijayhdistys, joka jo kuuluu vaaliliittoon, tojen keskinäinen järjestys laadittavaa ehdokas-
3427: älköön yhtykö toiseen vaaliliittoon. listojen yhdistelmää varten määrätään arvalla.
3428: Eri vaaliliitot älköön myöskään tehkö liittoa
3429: keskenänsä.
3430: 40 §.
3431: 35 §. Kokouksessa, joka pidetään 47. päivänä en-
3432: Vaaliliittoon yhtyneen valitsijayhdistyksen nen edustajainvaaleja, esitellään uudelleen va-
3433: ehdokaslistaan voidaan 31 §:ssä säädetyn mää- litsijayhdistyksiltä saapuneet hakemukset sekä
3434: räpäivän jälkeen tehdä ainoastaan sellainen niiden johdosta ehkä hankitut lisäselvitykset.
3435: muutos, kuin 29 ja 30 §:ssä on sanottu.
3436: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukai-
3437: 36 §. sesti tehty tai ettei valitsijayhdistys taikka vaali-
3438: liitto ole laillisesti perustettu tai että valitsija-
3439: Kahdella tai useammalla vaaliliitolla on oi-
3440: yhdistyksen ehdokaslistaan on otettu henkilö,
3441: keus samassa vaalipiirissä yhtyä vaalirenkaaksi.
3442: joka ei ole vaalikelpoinen, antakoon keskus-
3443: Vaalirenkaan muodostaminen tapahtuu siten,
3444: lautakunta asianomaisen valitsijayhdistyksen ja
3445: että vaaliliitot antavat keskuslautakunnalle yh-
3446: teisen kirjallisen ilmoituksen, jossa luetellaan liiton asiamiehille siitä tiedon ilmoittamalla
3447: vaalirenkaaseen yhtyvät vaaliliitot. Ilmoitus on muistutuksen syyn.
3448: vaaliliittojen asiamiesten allekirjoitettava.
3449: Ilmoitus vaalirenkaasta on annettava keskus- 41 §.
3450: lautakunnalle samanaikaisesti vaaliliiton ehdo- Milloin 40 §:n 2 momentissa mainitun muis-
3451: kaslistan julkaisemista tarkoittavan hakemuksen tutuksen syynä on ollut, ettei hakemus ole ol-
3452: kanssa. lut asianmukaisesti tehty tai ettei valitsijayhdis-
3453: Samaan vaalirenkaaseen kuuluvien vaaliliitto- tys taikka vaaliliitto ole laillisesti perustettu,
3454: jen yhteinen ehdokasmäärä saa olla enintään on valitsijayhdistyksen asiamiehellä ja liiton
3455: kaksi kertaa niin suuri kuin vaalipiirissä valit- osalta tämän asiamiehellä oikeus seitsemän päi-
3456: tavien edustajien lukumäärä. vän kuluessa oikaista ne kohdat, joita vastaan
3457: muistutuksia on tehty. Saman ajan kuluessa
3458: asiamiehellä on oikeus tehdä ehdokkaan nimeä,
3459: 4 luku. ammattia tai tointa taikka kotipaikkaa koske-
3460: via tarkistuksia. Oikaisua ei kuitenkaan saa va-
3461: Vaalipiirien keskuslautakunnan valmistavat litsijayhdistykseen nähden tehdä siinä tapauk-
3462: toimenpiteet vaaleja varten. sessa, että asiakirjassa, jolla yhdistys on perus-
3463: tettu, ei ole allekirjoittajina riittävää määrää
3464: 37 §. äänioikeutettuja tai että hakemusta ei ole jätetty
3465: (Kuten voimassa olevan lain 32 §. ) määräaikana taikka sen perille toimittamisessa
3466: muutoin ei ole noudatettu laissa eikä keskus-
3467: 38 §. lautakunnan 38 § :n nojalla julkaisemassa kuulu•
3468: ( 1 mom. kuten voimassa olevan lain 33 §:n tuksessa määrättyä järjestystä. Jos syynä on ol-
3469: 1 mom.) lut, että valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan on
3470: 1,14.-Berner ym. 41
3471:
3472: otettu sellaisen henkilön nimi, joka ei ole vaali- mättä lähetettävä kaikille vaalipiirin valitsija-
3473: kelpoinen, on asiamiehellä oikeus saman ajan yhdistysten asiamiehille.
3474: kuluessa poistaa listalta tämän henkilön nimi
3475: ja, jos ehdokaslistassa mainitaan myös varaeh- 43 §.
3476: dokas, panna tämä, mikäli hän on vaalikelpoi- V alitsijayhdistyksellä, jonka ilmoitusta vaali-
3477: nen, ehdokkaaksi poistetun tilalle. liittoon yhtymisestä ei ole hyväksytty, olkoon
3478: Kun 1 momentissa mainitussa tapauksessa ja oikeus vaalipiirin keskuslautakunnalta pyytää
3479: siinä säädetyn ajan kuluessa on tehty siinä tar- ehdokaslistansa poistamista ehdokaslistojen yh-
3480: koitetut oikaisut ja tarkistukset, tai valitsija- distelmästä. Tätä koskeva ilmoitus on joko
3481: yhdistyksen asiamies on poistanut ehdokaslis- asiamiehen itsensä tai hänen valtuutettunsa kir-
3482: tasta henkilön nimen, joka ei ole vaalikelpoi- jallisesti tehtävä keskuslautakunnalle viimeis-
3483: nen, ja pannut varaehdokkaan ehdokkaaksi hä- tään 36. päivänä ennen edustajainvaaleja. Jos
3484: nen tilalleen, esiteltäköön ja tarkastettakoon siinä asiakirjassa, jolla yhdistys on perustettu,
3485: nämä hakemukset ja ehdokaslistat keskuslauta- asiamiestä ei ole nimenomaan valtuutettu päät-
3486: kunnan kokouksessa, joka pidetään 38. päivänä tämään tästä toimenpiteestä, on ilmoitukseen
3487: ennen edustajainvaaleja. Samassa kokouksessa liitettävä sellainen julkilausuma, kuin 30 § :n
3488: otetaan tutkittaviksi ne hakemukset, jotka ilman 2 momentissa on sanottu, ja on siinä myös
3489: hakijan syytä ovat saapuneet myöhästyneinä oleva asiamiehen vakuutus, että allekirjoitukset
3490: perille. ovat omakätisiä.
3491: 42 §. 44 §.
3492: Tämän jälkeen keskuslautakunta merkitsee Vaalirenkaan muodostamista koskevia ilmoi-
3493: hyväksytyt ehdokaslistat uusilla juoksevilla jär- tuksia käsitellään ensi kerran siinä kokouksessa
3494: jetysnumeroilla siten, että 39 § :n 3 momen- joka pidetään 47. päivänä ennen edustajainvaa:
3495: tissa säädetyn arpomisen mukaan järjestyksessä leja.
3496: ensimmäiseksi tulleeseen vaaliliittoon kuuluvat Vaalirenkaita koskevat ilmoitukset merkitään
3497: ehdokaslistat merkitään entisessä numerojärjes- roomalaisin numeroin niiden saapumisjärjestyk-
3498: tyksessään, ensimmäisillä numeroilla, alkaen nu- sessä.
3499: merosta 2, järjestyksessään toisen vaaliliiton
3500: listat samalla tavalla seuraavilla järjestysnume- Ilmoitus, jota ei ole toimitettu perille määrä-
3501: roilla ja niin edelleen sekä yksinäiset ehdokas- aikana, on jätettävä tutkimatta. Jollei ilmoitusta
3502: listat viimeisillä järjestysnumeroilla. muusta syystä voida hyväksyä, on siitä viipy-
3503: mättä huomautettava kullekin ilmoituksen alle-
3504: Kaikki ehdokaslistat, kukin järjestysnumeroi- kirjoittaneen vaaliliiton asiamiehelle. Asiamie-
3505: neen, painettakoon viipymättä yhdessä samalle hillä on oikeus seitsemän päivän kuluessa mai-
3506: puolelle lehteä, järjestettyinä siten, että samaan nitun kokouksen jälkeen antaa vaalipiirin kes-
3507: vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat yhdistetään kuslautakunnalle yhteinen kirjallinen ehdotuk-
3508: yhteisen nimityksen alle numerojärjestyksessä sensa ilmoituksen oikaisemiseksi.
3509: ylhäältä alaspäin tai, jos ehdokaslistat on luku-
3510: määränsä vuoksi järjestettävä kahdelle tai Ilmoitukset otetaan uudelleen käsiteltäviksi
3511: useammalle vierekkäiselle palstalle, riveittäin va- kokouksessa, joka pidetään 38. päivää ennen
3512: semmalta oikealle, ja erotetaan muista listoista edustajainvaaleja. Tällöin on ne määräaikana
3513: siten, että .selvästi ilmenee, mitkä ehdokaslistat perille toimitetut ilmoitukset, joita nytkään ei
3514: kuuluvat kuhunkin vaaliliittoon. Jollei keskus- voida hyväksyä, hylättävä.
3515: lautakunta hyväksy nimitystä, joka vaaliliittoa
3516: tehtäessä sille on ehdotettu, taikka jollei ehdo- 45 §.
3517: tusta siitä ole tehty, määrätköön lautakunta ni- Siinä kokouksessa, joka alkaa 34. päivänä en-
3518: mityksen, joka ilmaisee vain vaaliliiton järjes- nen vaaleja, esitellään ja tarkastetaan saapuneet
3519: tyksen yhdistelmässä. ilmoitukset, jotka koskevat ehdokaslistoihin
3520: Ehdokaslistojen alapuolelle on painettava hy- taikka vaaliliittoihin 29, 30 ja 43 §:n nojalla
3521: väksyttyjä vaalirenkaita koskeva tiedonanto, tehtyjä muutoksia.
3522: jossa on mainittava, mitkä vaaliliitot ovat ku- Ellei ilmoitusta voida hyväksyä, menetellään
3523: hunkin vaalirenkaaseen yhtyneet. niinkuin 40 §:n 2 momentissa on säädetty. '
3524: Kun edellä määrätty monistelu on tehty, on Hyväksyttyjen ilmoitusten perusteella on
3525: tämä ehdokaslistojen alustava yhdistelmä viipy- alustava yhdistelmä asianmukaisesti oikai.stava,
3526: 6 427/70
3527: 42 1,14.- Kansanedustajain vaali.
3528:
3529: minkä jälkeen tämä ehdokaslistojen lopullinen 7) keitä 63 §:n 5 momentissa määriteltyjä
3530: yhdistelmä, jossa, paitsi jäljempänä tämän lain henkilöitä on ollut saapuvilla.
3531: 51 §:ssä mainitussa tapauksessa, enää ei saa Pöytäkirjaan on painettava käytettyjen sinet-
3532: mainita varaehdokasta, monistettakoon heti pai- tien painoskuvat sekä liitettävä vaalilautakun-
3533: nattamalla. nalle annetut 1 momentin 7 kohdassa tarkoi-
3534: 46 §. tettujen vaaliliittojen asiamiesten valtuuttamien
3535: Vaalipiirin keskuslautakunnan tulee painat- henkilöiden valtakirjat.
3536: taa ehdokaslistojen lopullinen yhdistelmä sekä ( 3 ja 4 mom. kuten voimassa olevan lain
3537: toimittaa sitä riittävä määrä vaalipiirin kuntien 60 §:n 3 ja 4 mom.)
3538: keskusvaalilautakunnille. Yhdistelmä on annet- 65 §.
3539: tava myös kaikille vaalipiirin valitsijayhdistyk- (Kuten voimassa olevan lain 61 §.)
3540: sille, ja lähetettävä vaalipiirin kunnallishallituk-
3541: sille sekä pidettävä yleisön saatavana. Sen li- 66 §.
3542: säksi on yhdistelmiä toimitettava oikeusminis- Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä äänes-
3543: teriölle sekä muiden vaalipiirien keskuslauta- tää kukin äänioikeutettu yhtä ehdokasta edus-
3544: kunnille jaettavaksi edelleen vaalipiirin kuntien tajaksi ja samassa ehdokaslistassa mainittua hen-
3545: keskusvaalilautakunnille, vaalilautakunnille ja kilöä tämän varamieheksi. Muutoin on edusta-
3546: vaalitoimikunnille. jainvaaleista Ahvenanmaan maakunnassa sovel-
3547: tuvin kohdin voimassa, mitä tässä laissa sääde-
3548: 47-49 §. tään.
3549: (Kuten voimassa olevan lain 42,43 ja 45 §.)
3550: 6 luku.
3551: 5 luku. Ennakkoäänestys.
3552: V aalitoimitus. 67-84 §.
3553: (Kuten voimassa olevan lain 63-80 §.)
3554: 50-62 §.
3555: (Kuten voimassaolevan lain 46-58 §.)
3556: 7 luku.
3557: 63 §.
3558: ( 1-4 mom. kuten voimassa olevan lain Aänten laskeminen, vaalien tuloksen vahviS'ta-
3559: 59 §:n 1-4 mom.) minen ;a valtakirian antaminen.
3560: Valitsijayhdistyksen tai vaaliliittojen asiamie-
3561: hillä taikka vaaliliiton asiamiehen kutakin vaali- 85-87 §.
3562: lautakuntaa varten erikseen kirjallisesti valtuut- (Kuten voimassa olevan lain 81-83 §.)
3563: tamalla henkilöllä on oikeus olla tässä tilaisuu-
3564: dessa saapuvilla. 88 §.
3565: 64 §. Jos käy ilmi, että äänestäjäin osoittama ehdo-
3566: Vaalilautakunnan on määrättävä yksi jäsenis- kas ei ole vaalikelpoinen tai on kuollut, tule-
3567: tään pitämään vaalipöytäkirjaa, johon merki- vat sellaisen ehdokkaan saarnat äänet kuiten-
3568: tään: kin sen vaaliliiton hyväksi, johon ehdokas kuu-
3569: luu.
3570: 1) päivät ja kellonajat, jolloin vaalitoimitus
3571: alkoi, keskeytyi ja julistettiin päättyneeksi; 89 §.
3572: Samaan vaaliliittoon kuuluvilla ehdokkailla
3573: 2) läsnäolleet vaalilautakunnan jäsenet; on etusija toistensa edellä heidän saamiensa
3574: 3) vaaliavustajat ja sokeain käyttämät, hei- äänimäärien suuruuden mukaan.
3575: dän itse valitsemansa avustajat; Mainitussa järjestyksessä annetaan ehdok-
3576: 4) äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä; kaille vertausluvut siten, että ensimmäinen eh-
3577: 5) annettujen äänestyslippujen kokonais- dokas kustakin vaaliliitosta saa vertausluvuk-
3578: määrä ja niiden lukumäärä kussakin ryhmässä, seen vaaliliiton hyväksi annettujen äänien koko
3579: joihin ne 63 §:n mukaan on ryhmitelty; lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kol-
3580: 6) päivä ja kellonaika, jolloin äänestysliput manneksen, neljäs neljänneksen ja niin edel-
3581: suljettiin päällyksiin; sekä leen.
3582: 1,14.-Berner ym. 43
3583:
3584: 90 §. tointa hoitamasta, on vaalipiirissä viipymättä
3585: Milloin on muodostettu vaalirengas, määräy- toimitettava uudet edustajainvaalit. Lääninhal-
3586: tyy siihen kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen litus määrätköön vaalien ajan ja kuuluttakoon
3587: järjestys 89 § :n 2 momentissa mainittujen ver- sen.
3588: tauslukujen mukaan. Tässä järjestyksessä anne- 93-96 §.
3589: taan vaalirenkaan ehdokkaille uudet vertaus- (Kuten voimassa olevan lain 89-92 §.)
3590: luvut siten, että ensimmäinen ehdokas saa ver-
3591: tausluvukseen vaalirenkaan hyväksi annettujen 97 §.
3592: äänien koko lukumäärän, toinen puolet siitä, Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka pide-
3593: kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja tään äänestyslippujen laskemista ja vaalien tu-
3594: niin edelleen. loksen määräämistä varten, on vaaliliittojen
3595: 91 §. asiamiehillä oikeus olla saapuvilla.
3596: Äänestyksen tuloksen määräämiseksi kirjoi-
3597: tetaan kaikkien ehdokkaiden nimet heidän ver- 98 ja 99 §.
3598: tauslukujensa suuruuden mukaiseen järjestyk- (Kuten voimassa olevan lain 94 ja 95 §.)
3599: seen, jolloin vaalirenkaaseen kuuluvien ehdok-
3600: kaiden osalta otetaan huomioon heille 90 § :n 100 §.
3601: mukaan lasketut uudet vertausluvut, ja kunkin Keskuslautakunnan tulee heti antaa oikeus"
3602: ehdokkaan nimen kohdalle merkitään hänen ministeriölle, lääninhallitukselle ja vaalipiirin
3603: vertauslukunsa. vaalilautakunnille tieto vaalien tuloksesta ja jul-
3604: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta ehdokkai- kaista tulos sekä valittujen vertausluvut ja ääni-
3605: den nimisarjasta julistaa keskuslautakunta edus- määrät vaalipiirissä eniten leviävässä sanoma-
3606: tajiksi valituiksi nimisarjan alusta alkaen niin lehdessä.
3607: monta ehdokasta, kuin vaalipiirissä on edusta- Kullekin valitulle toimituttakoon keskuslau-
3608: jia valittava. takunta viipymättä hänelle annetun valtakirjan.
3609: 92 §.
3610: Kansanedustajan varamies määrätään, paitsi 101 ja 102 §.
3611: Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä, s1ten, (Kuten voimassa olevan lain 97 ja 98 §.)
3612: että varamieheksi tulee ensimmäinen valitse-
3613: matta jäänyt ehdokas siitä vaaliliitosta, johon
3614: valittu kuului. Jollei tällaista ehdokasta ole, tu- 8 luku.
3615: lee varamieheksi ensimmäinen valitsematta jää- Edustaiainvaaleista valittaminen.
3616: nyt ehdokas vaalirenkaasta, johon valittu kuu-
3617: lui. 103 ja 104 §.
3618: Jollei ehdokkaalle muutoin saada varamiestä; (Kuten voimassa olevan lain 99 ja 100 §,
3619: tulee varamieheksi se valitsematta jäänyt ehdo~
3620: kas, jonka nimi on ensimmäisenä 91 §:ssä tar-
3621: koitetussa nimisarjassa. 9 luku.
3622: Jos varamies tulee edustajaksi tai muutoin
3623: poistuu, tulee keskuslautakunnan määrätä edus- Erityisiä säännöksiä.
3624: tajalle uusi varamies noudattaen 1 ja 2 momen-
3625: tissa säädettyjä perusteita. 105-110 §.
3626: Milloin Ahvenanmaan maakunnan vaalipii- (Kuten voimassa olevan lain 101-107 §.)
3627: rissä edustajaksi valitun sija tulee avoimeksi,
3628: tulee 66 § :n mukaan valittu varamies hänen Tämä laki tulee voimaan päivänä
3629: tilalleen. Jos varamieskin on estynyt edustaja- kuuta 197
3630:
3631: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
3632:
3633: Arne Berner. Pekka Tarjanne.
3634: Pirkko Aro. Juhani Orrenmaa.
3635: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
3636: Eeles Landström. Kerttu Hemmi.
3637: 44
3638:
3639: 1,15.- Lak.al. n:o 15.
3640:
3641:
3642:
3643:
3644: Orrenmaa ym.: Ehdotus laiksi kansanedustaiain vaaleista anne-
3645: tun lain muuttamisesta.
3646:
3647:
3648: E d u s k u n n a 11 e.
3649:
3650: Eduskuntavaalien tulosten julkistamisessa Voimassa oleva laki kansanedustajain vaaleista
3651: yleinen käytäntö on, tiedotusvälineiden avulla (n:o 391/13. 6. 1969) sopivasti täydennettynä
3652: tulokset julkistetaan eri puolueiden ehdokkaiden ennakkoäänestyksen osalta mahdollistaisi tämän
3653: saamien äänimäärien osalta jopa äänestysalueit- epäkohdan poistamisen. Koska ennakkoäänet
3654: tain. Erityisesti sellaisilla äänestysalueilla, joissa lasketaan vaalipiirin keskusvaalilautakunnassa il-
3655: äänioikeutettujen määrä on vähäinen, voidaan man, että niitä eriteltäisiin äänestysalueittain,
3656: monessa tapauksessa suoraan päätellä, ketä kukin antaa se mahdollisuuden vaalisalaisuuden ny-
3657: on äänestänyt. Tämä on ristiriidassa perustuslain kyistä parempaan säilymiseen.
3658: kanssa, jonka mukaan vaalit ovat salaiset. Käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3659: täntö voi nykyisellään johtaa jopa siihen, että nioittavasti,
3660: äänioikeutettu jättää kokonaan äänestämättä
3661: taikka sanotunlainen julkisuus vaikuttaa äänes- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3662: täjän puolue- ja ehdokasvalintaan. lakiehdotuksen:
3663:
3664:
3665: Laki
3666: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
3667: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1969 kansanedustajain
3668: vaaleista annetun lain (391/1969) 63 § näin kuuluvaksi:
3669:
3670: nyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestys-
3671: 63 §. alueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluetteloon
3672: Äänioikeutettu henkilö, joka on hoidettavana hänet on merkitty, taikka joka vaalisalaisuuden
3673: sairaalassa, kunnalliskodissa, vanhainkodissa tai säilyttämisen vuoksi katsoo sen tarkoituksenmu-
3674: sairaskodissa, joita tässä laissa sanotaan laitok- kaiseksi, saa äänestää ennakolta kuin tässä lu-
3675: siksi, taikka joka 46 §: ssä tarkoitettuina vaali- vussa säädetään.
3676: päivinä muusta syystä todennäköisesti on esty-
3677:
3678:
3679: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
3680:
3681: Juhani Orrenmaa. Irma Toivanen.
3682: Pirkko Aro. Kerttu Hemmi.
3683: 45
3684:
3685: 1,16.- Lagmot. nr 16.
3686:
3687:
3688:
3689:
3690: Lindeman m. fl.: Förslag till lag om ändring av 2 § språklagen.
3691:
3692:
3693: T i 11 R i k s d a g e n.
3694:
3695: Den gällande språklagen är i huvudsak från rent principiellt är olägligt måhända innebära
3696: år 1922 och är såväl bristfällig som föråldrad. onödiga praktiska svårigheter för regionkom-
3697: De genomgripande förändringar, som gjordes år munens verksamhet.
3698: 1935 kan sägas ha utgjort försök att minska Den kraftiga inflyttningen tili Helsinge lands-
3699: tvåspråkigheten. Trots att språklagens 2 § kommun kommer att fortsätta under de
3700: ändrades så sent som år 1962 kunde man icke närmaste åren, då kommunen ingått avtal om
3701: heller då förutspå de väldiga strukturella om- områdesbyggande med ett flertal byggnads-
3702: ändringar samhället, i form av en accelererande firmor. Sålunda är det fullkomligt klart att det
3703: urbanisering, stod inför och viiken inverkan under de närmaste åren även kommer att ske en
3704: dessa omvälvningar kunde ha på tvåspråkig- inflyttning av svenskspråkig befolkning tili
3705: hetens bevarande. Helsinge landskommun, varför det är troligt att
3706: Helsinge landskommun kommer enligt till- kommunen även enligt gällande lag skulle uppnå
3707: budsvarande prognoser att på basen av resul- tvåspråkighet ånyo från ingången av år 1983.
3708: taten vid 1970 års folkräkning bli enspråkigt Ett sådant sakförhållande att kommunen under
3709: finsk, då den svenska befolkningens antal en mellanperiod av tio år skulle vara enspråkig
3710: kommer att knappt understiga 5 000 personer är icke ur någon synvinkel att föredra.
3711: och denna befolkningsgrupps procentuella antal Trots att språklagen borde undergå en större
3712: synbarligen även kommer att understiga 8 %. helhetsrevision synes det vara nödvändigt att
3713: Helsinge landskommun är en gamma! svensk- nu göra en delrevision i syfte att garantera Hel-
3714: språkig kulturbygd, vars stora befolkningsantal singe landskommuns tvåspråkighet. Denna re-
3715: idag beror på den naturliga inflyttningen tili vision är även motiverad ur den synpunkten att
3716: Helsingfors-regionen. Dock talar bygdens tra- det kraftiga procenttänkandet i den gällande
3717: ditioner för att en tvåspråkighet här i mån av språklagen icke kan anses vara den riktiga
3718: möjlighet borde bevaras. mätaren på en minoritets behov på språkservice,
3719: En annan sak, som talar för bevarandet av utan att man även bör beakta minoritetens
3720: Helsinge landskommuns tvåspråkighet, är det numerära storlek, viiken i det aktuella fallet
3721: faktum att en regionkommun planeras i Hel- uppgår tili nästan 5 000 personer. Den i änd-
3722: singforsnejden. Denna regionkommun skulle be- ringsförslaget föreslagna gränsen om 3 000 per-
3723: stå av Helsingfors stad, Esbo och Grankulla soner torde icke betyda ändring i någon annan
3724: samt Helsinge landskommun. Av dessa skulle kommuns språkliga status.
3725: de andra vara tvåspråkiga, men Helsinge lands- Med hänvisning tili ovanstående föreslås,
3726: kommun däremot bli enspråkigt finsk om icke
3727: en ändring i gällande språklag fås tili stånd. att Riksdagen måtte antaga följande
3728: Ett sådant sakförhållande skulle förutom att det lagförslag:
3729: 46 1,16. -Kielilain muuttaminen.
3730:
3731:
3732: Lag
3733: om ändring av 2 § språklagen.
3734:
3735: I enlighet med Riksdagens beslut skall 2 § språklagen av den 1 juni 1922, sådant detta
3736: lagrum lyder i lagen den 7 december 1962 (593/62), erhålla följande ändrade lydelse:
3737:
3738: 2 §. kommun hava samma språk som vederbörande
3739: Ämbetsdistrikt eller självstyrelseområde, som kommun.
3740: omfattar en kommun, är att anse såsom På basen av den officiella statistiken be-
3741: enspråkigt, om i kommunen endast finnas in- stämmer statsrådet vart tionde år, vilka ämbets-
3742: byggare med samma språk eller om antalet av distrikt och självstyrelseområden som enligt
3743: dem, som höra till landets andra språkgrupp, förenämnda grunder äro att anse såsom finsk-
3744: understiger tio procent av hela folkmängden, eller svenskspråkiga och vilka såsom två-
3745: men såsom tvåspråkigt, därest antalet av dem, språkiga. Dock må kommun, som enligt denna
3746: vilka tillhöra den andra språkgruppen, stiger till lag varit tvåspråkig, icke förklaras för enspråkig,
3747: detta procenttal eller uppgår till minst tretusen. därest icke inom distriktet antalet av dem, som
3748: Detsamma gäller ämbetsdistrikt, vilket är höra till landets andra språkgrupp, nedgått till
3749: mindre än en kommun. åtta procent eller därunder. Oberoende härav
3750: Ämbetsdistrikt eller självstyrelseområde, skall varje gång, då ändring vidtages be-
3751: som omfattar flere kommuner, är att anse så- träffande ämbetsdistrikts eller självstyrelseom-
3752: som enspråkigt, därest det omfattar endast kom- rådes gränser, tillika jämlikt de i 1 och 2
3753: muner med samma språk. Distrikt, vilket om- mom. stadgade grunder bestämmas, viiken
3754: fattar kommuner med olika språk eller två- ställning nyreglerat område i språkligt hän-
3755: språkiga kommuner, anses beträffande varje seende btager.
3756:
3757:
3758: Helsingforsden 13 april1970.
3759:
3760: Lars Lindeman. Ulf Sundqvist.
3761: Ralf Friberg. Bror Lillqvist.
3762: 47
3763:
3764: 1,16.- Lak.al. n:o 16.
3765: Suomennos.
3766:
3767:
3768:
3769:
3770: Lindeman ym.: Ehdotus laiksi kielilain 2 §:n muuttamisesta.
3771:
3772:
3773:
3774: E d u s k u n n a 11 e.
3775:
3776: Voimassa oleva kielilaki on paaasiassa vuo- että sellainen asiaintila puhtaasti periaatteelli-
3777: delta 1922 ja on sekä puutteellinen että van- selta kannalta on sopimaton, se saattaisi aiheut-
3778: hentunut. Niillä perusteellisilla muutoksilla, taa tarpeettomia käytännön vaikeuksia seutu-
3779: jotka tehtiin vuonna 1935, voidaan sanoa yri- kunnan toiminnalle.
3780: tetyn vähentää kaksikielisyyttä. Vaikka kielilain Voimakas muutto Helsingin maalaiskuntaan
3781: 2 §:ää muutettiin niin myöhään kuin vuonna tulee jatkumaan lähivuosina, koska kunta on
3782: 1962, ei silloinkaan voitu aavistaa niitä valtavia tehnyt useiden rakennusliikkeiden kanssa sopi-
3783: rakennemuutoksia, jotka yhteiskuntaa kiihty- muksia aluerakentamisesta. Siten on täysin sel-
3784: vän kaupunkimaistumisen vuoksi odottivat, ja vää, että lähivuosina tulee tapahtumaan myös
3785: mikä vaikutus näillä mullistuksilla voisi olla ruotsalaisen väestön muuttoa Helsingin maa-
3786: kaksikielisyyden säilymiseen. laiskuntaan, minkä vuoksi on luultavaa, että
3787: Helsingin maalaiskunta tulee käytettävissä ole- kunta voimassa olevan lainkin mukaan tulisi
3788: vien ennusteiden mukaan vuoden 1970 väestö- jälleen kaksikieliseksi vuoden 1983 alusta. Sel-
3789: laskennan tulosten perusteella muuttumaan yk- lainen asiaintila, että kunta olisi välillä kymme-
3790: sikieliseksi suomalaiseksi, koska ruotsalaisen nen vuoden ajan yksikielinen, ei ole miltään kan-
3791: väestön lukumäärä tulee olemaan hiukan alle nalta suotava.
3792: 5 000 henkeä ja tämän väestöryhmän prosen- Siitä huolimatta että kielilakiin olisi tehtävä
3793: tuaalinen osuus ilmeisesti tulee myös jäämään suurenlainen kokonaiskorjaus, näyttää välttä-
3794: alle 8 %:n. mättömältä tehdä nyt osakorjaus Helsingin
3795: Helsingin maalaiskunta on vanhaa ruotsalaista maalaiskunnan kaksikielisyyden takaamiseksi.
3796: kulttuuriseutua, jonka nykyiset suuret väestö- Tämä korjaus on siltäkin kannalta perusteltu,
3797: määrät johtuvat Helsingin seudulle suuntautu- ettei vähemmistön kielipalvelutarpeita voida oi-
3798: vasta luonnollisesta muutosta. Kuitenkin seudun kein mitata panemalla pääpaino nykyisen kieli-
3799: perinteiden vuoksi kaksikielisyys pitäisi täällä lain tapaan prosentteihin, vaan on otettava huo-
3800: mahdollisuuksien mukaan säilyttää. mioon myös vähemmistön lukumäärä, joka ky-
3801: Helsingin maalaiskunnan kaksikielisyyden säi- seisessä tapauksessa on lähes 5 000 henkeä. Muu-
3802: lyttämisen puolesta puhuu toiseksi se tosiasia, tosehdotuksessa esitetty 3 000 hengen raja ei
3803: että Helsingin tienoille suunnitellaan seutukun- merkinne muutosta minkään muun kunnan kie-
3804: taa. Tämän seutukunnan muodostaisivat Helsin- litilaan.
3805: gin kaupunki, Espoo ja Kauniainen sekä Helsin- Yllä olevaan viitaten ehdotetaan,
3806: gin maalaiskunta. Näistä muut olisivat kaksi-
3807: kielisiä, mutta Helsingin maalaiskunta sitävas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3808: toin tulisi yksikieliseksi suomalaiseksi, ellei voi- lakiehdotuksen:
3809: massa olevaan kielilakiin saada muutosta. Paitsi
3810: 48 1,16.- Kielilain muuttaminen.
3811:
3812:
3813: Laki
3814: kielilain 2 § :n muuttamisesta.
3815:
3816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaat.'l 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain
3817: 2 §,sellaisena kuin se on 7 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (593/62), näin kuulu-
3818: vaksi:
3819:
3820: 2 §.
3821: Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää yh- Mitkä virka- ja itsehallintoalueet edellä maini-
3822: den kunnan, katsotaan yksikieliseksi, jos kun- tuilla perusteilla on katsottava suomen- tai
3823: nassa on ainoastaan samankielisiä asukkaita tai ruotsinkielisiksi ja mitkä kaksikielisiksi, mää-
3824: jos siinä asuvien toiskielisten luku on pienempi rää virallisen tilaston pohjalla valtioneuvosto
3825: kuin kymmenen prosenttia asukkaiden koko joka kymmenes vuosi. Älköön kuitenkaan kun-
3826: määrästä, mutta kaksikieliseksi, jos toiskielis- taa, joka tämän lain mukaan on ollut kaksikieli-
3827: ten luku nousee tähän prosenttimäärään tai on nen, julistettako yksikieliseksi, ellei toiskielis-
3828: vähintään kolmetuhatta. Sama on sovellettava ten luku alueella ole alentunut kahdeksaan pro-
3829: virka-alueeseen, joka on kuntaa pienempi. senttiin tai sitä pienemmäksi. Tästä riippumatta
3830: Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää on joka kerta, kun tapahtuu muutos virka- tai
3831: useampia kuntia, katsotaan yksikieliseksi, jos itsehallintoalueiden rajoissa, samalla 1 ja 2 mo-
3832: siihen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia. mentissa säädettyjen perusteiden mukaan mää-
3833: Alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä rättävä, minkä kielisiä uudestijärjestetyt alueet
3834: kuntia, katsotaan kunkin kunnan osalta saman- ovat.
3835: kieliseksi kuin asianomainen kunta.
3836:
3837: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
3838:
3839: Lars Lindeman. Ulf Sundqvist.
3840: Ralf Friberg. Bror Lillqvist.
3841: 49
3842:
3843: 1,17.-Lagmot. nr 17.
3844:
3845:
3846:
3847:
3848: Procope m. fl.: Förslag till lag om ändring av partilagen.
3849:
3850:
3851: T i 11 R i k s d a g e n.
3852:
3853: Frågan om beviljande av understöd åt de po- partilagen ( 10/10. 1. 1969) en särskild para-
3854: litiska partierna ur statsmedel hör tili de myc- graf ( 9 § ) . Här säges det, att inom ramen för
3855: ket kontroversiella och mot folkviljan uppen- statens budget kan - det bör observeras att
3856: barligen mest stridande åtgärder, som vidtogs av lagtexten inte är ovillkorlig i detta viktiga hän-
3857: regeringarna under riksdagsperioden 1966-70. seende - åt de i riksdagen företrädda partierna
3858: Det är betecknande för ärendets skötsel, att beviljas understöd.
3859: frågan inte alls var förberedd av regeringen utan Skall en allsidig och förutsättningslös utred-
3860: tillkom på basen av en riksdagsmotion, som an- ning om grundema för hela partistödet fås tili
3861: slöt sig tili budgeten för år 1967. Oberoende stånd, är det uppenbart att partistödet inte kan
3862: av viiken åsikt man må ha om det berättigade vara lagbundet, varför 9 § i partilagen borde
3863: i att statsmakten av skattebetalarnas medel ut- upphävas. Ändras lagen på detta sätt blir även
3864: betalar understöd åt de politiska partierna, bör 8 § och 11 § onödiga.
3865: man komma i håg, att denna sak h.o.h. saknar Med hänsyn tili ovanstående synpunkter
3866: den noggranna utredning, som den utan tvivel föreslår vi vördsamt,
3867: skulle kräva.
3868: För att förankra partistödet i gällande lag- att Riksdagen måtte antaga följande
3869: stiftning infördes i den omdiskuterade, av den lagförslag:
3870: dåvarande riksdagsmajoriteten genomdrivna
3871:
3872:
3873: Lag
3874: om ändring av partllagen.
3875:
3876: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
3877:
3878: Härmed upphäves 8 §, 9 § och 11 § i parti-
3879: lagen av den 10 januari 1969 (10/1969).
3880:
3881:
3882: Helsingfors den 18 april 1970.
3883:
3884: Victor Procope. Georg C. Ehrnrooth.
3885:
3886:
3887:
3888:
3889: 7 427/70
3890: 50
3891:
3892: 1,17.- Lak.al. n:o 17.
3893: Suomennos.
3894:
3895:
3896:
3897:
3898: Procope ym.: Ehdotus laiksi puoluelain muuttamisesta.
3899:
3900:
3901: E d u s k u n n a 11 e.
3902:
3903: Kysymys tuen myöntämisestä poliittisille loisen eduskuntaenemmistön läpiajamaan puo-
3904: puolueille valtion varoista kuuluu kiistanalai- luelakiin ( 10/10. 1. 1969) asiasta erityinen py-
3905: simpiin ja kansan tahdon kanssa ilmeisesti eni- kälä {9 §). Siinä sanotaan, että valtion budje-
3906: ten ristiriidassa oleviin toimenpiteisiin, joihin tin puitteissa voidaan - on huo:.nattava, ettei
3907: hallitukset ryhtyivät vuosien 1966-70 vaali- lakiteksti ole ehdoton tässä tarkeässä suhteessa
3908: kaudella. - eduskunnassa edustettuina oleville puo-
3909: Asian hoitamiselle on kuvaavaa, ettei hallitus lueille myöntää puoluetukea.
3910: lainkaan ollut valmistellut sitä, vaan se syntyi Jos mieli saada aikaan kaikinpuolinen ja en-
3911: eduskunta-aloitteen pohjalta, joka liittyi vuo- nakkoluuloton selvitys koko puoluetuen perus-
3912: den 1967 tulo- ja menoarvioon. Riippumatta teista on ilmeistä, ettei puoluetuki voi olla la-
3913: siitä, mitä mieltä ollaan sen seikan oikeutuk- kiin sidottu, minkä vuoksi puoluelain 9 § tu-
3914: sesta, että valtiovalta suorittaa veronmaksajien lisi kumota. Jos lakia näin muutetaan, käyvät
3915: varoista avustusta poliittisille puolueille, on 8 ja 11 § myös tarpeettomiksi.
3916: muistettava, että asian kohdalla kokonaan puut- Yllä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
3917: tuu sellainen tarkka selvitys, jota se epäilemättä tamme kunnioittaen,
3918: vaatisi.
3919: Puoluetuen ankkuroimiseksi voimassa ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3920: vaan lainsäädäntöön otettiin kiistanalaiseen, sil- lakiehdotuksen:
3921:
3922:
3923: Laki
3924: puoluelain muuttamisesta.
3925:
3926: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3927:
3928: Täten kumotaan 10 päivänä tammikuuta
3929: 1969 annetun puoluelain (10/1969) 8, 9 ja
3930: 11 §.
3931:
3932: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
3933:
3934: Victor Procope. Georg C. Ehrnrooth.
3935: 51
3936:
3937: 1,18. __...., Lak.al. n:o 18.
3938:
3939:
3940:
3941:
3942: Friberg ym.: Ehdotus laiksi puoluelain muuttamisesta.
3943:
3944:
3945: E d u s k u n n a ll e.
3946:
3947: Useissa parlamentaarisen monipuoluejärjes- trällä hetkellä on useassa maassa voimassa
3948: telmän maissa on vaalitoiminnan rahoitus muo- määrällisiä mainos- ja vaalikulurajoituksia yk·
3949: dostunut kriittiseksi. On todettu, että vaali- sittäisten ehdokkaiden kohdalta. Kanadasta voi-
3950: taistelu yhä enemmän muuttaa luonnettaan ja daan mainita Quebec'in osavaltion uusi vaali-
3951: yhteiskunnan teknillisen tiedonvälityksen ke- laki, rajoituksia esiintyy myös Saksan Liitto-
3952: hittyessä joutuu kustannuskriisin kouriin. Vaa- tasavallan vaalilaissa, Yhdysvaltain kongressin
3953: litoiminnan aikana huipentuvat ne taloudelliset ja senaatin vaaleja koskevassa lainsäädännössä,
3954: vaikeudet, joista a.o. maiden puoluelaitos muu- Japanin ja Filippiinien vaalilaissa, melkein kai-
3955: toinkin on joutunut kärsimään. kissa Brittiläisen kansainyhteisön maissa sekä
3956: Suomessa puoluelaitoksen kustannuskriisi on myös itse Ison Britannian alueella.
3957: johtanut ns. puoluelakiin. Perustellessaan puo- Rajoituksiin liittyy yleensä määräys siitä, että
3958: luelain välttämättömyyttä hallitus esitti ( 1967 yksityisen ehdokkaan hyväksi uhratut varat on
3959: vuoden valtiopäivät n:o 99) tämän järjestelyn tilitettävä julkisesti. Parlamentteja koskevassa
3960: tarpeellisuuden vetoamalla kansalaisten valtiol- tutkielmassa todetaan (P.arliaments: Michel
3961: listen oikeuksien käytön turvaamiseen ja kan- Ameller) että rajoitusten tarkoituksena on ni-
3962: sanvallan kehittämiseen. Myös yksityisten edus- menomaan turvata ehdokkaiden tasa-arvoisuus
3963: tajien aloitteissa kysymys vaalitoiminnan rahoi- sekä poistaa lahjonnan tai muiden laittomien
3964: tuksesta on ollut esillä. On mm. todettu aiheel- keinojen käyttö. Rajoitukset voivat koskea sekä
3965: liseksi pyrkiä välttämään sellaisia kustannuksia, rahasummia, joiden perustana voi olla tietty
3966: joilla ei valtiollisen valistuksen kannalta ole summa esim. vaalipiirin jokaista valitsijaa koh-
3967: merkitystä ja jotka eivät lisää osallistumista den, luottamustoimen vuosipalkkiota vastaava
3968: vaaleihin ( 1966 vuoden valtiopäivät, toiv.al. enimmäissumma tai osa siitä tai muu vastaava
3969: n:o 9). laskentaperuste.
3970: Etukäteistiedot vuoden 1970 valtiollisten Suomen puoluejärjestelmään rajoitukset olisi-
3971: vaalien ehdokaskustannuksista tukevat käsi- vat suotavia ja myös puoluelakiin soveltuvia.
3972: tystä siitä, että kansanvallan kannalta eri eh- Esim. Saksan Liittotasavallan vaalilakia koske-
3973: dokkaiden hyväksi käytettävät hyvin erisuurui- vassa tutkielmassa ( Politische Vierteljahres-
3974: set rahavarat asettavat ehdokkaat hyvinkin eri- schrift 1967: Rubert Breitling) todetaan, että
3975: arvoiseen ja epädemokraattiseen asemaan joka puolueille annettava rahallinen tuki, yksityis-
3976: korostaa entisestäänkin ns. yhden miehen listan ten ehdokkaiden toiminnan rahoitusta koskevat
3977: vaalijärjestelmään liittyviä haittoja kuten yksi- rajoitukset sekä julkisuusvelvoite liittyvät sau-
3978: puolista henkilömainontaa, suurten periaatteel- mattomasti yhteen. "Julkisten varojen käyttöön
3979: listen kysymysten hämärtymistä ja puolueiden saamisen vaatimus on silloin oikeutettu kun
3980: heikentyneitä mahdollisuuksia esitellä valitsi- muut tulot ovat julkisia ja juuri niistä selviää,
3981: joille kokonaisvaltaisia ohjelmia ja todellisia että rahallinen pohja ei riitä vaalitoimintaan."
3982: työsaavutuksia. Niinpä valtiot. tri Ralf Hele- Julkisen rahoituksen ja julkisen tilityksen väli-
3983: nius on tutkielmassaan vuoden 1970 vaaleista nen yhteys on niin kuvaava, että tuskin -
3984: todennut yksittäisiä vaalikuluja, jotka ovat suu- Liittotasavallassa - olisi ollut mahdollista sää-
3985: ruusluokkaa 60 000-90 000 markkaa ja ehdok- tää puoluetukea koskeva laki ilman puolue-
3986: kaat itse ovat lehtitietojen mukaan (Helsingin rahoituksen julkistamista.
3987: Sanomat 2. 4. 1970) ilmoittaneet käytettyjen Nykyinen käytäntö, jonka mukaan yksityisten
3988: rahasummien liikkuneen jopa 15 000 markan ehdokkaiden hyväksi uhrataan jopa huomatta-
3989: paikkeilla. vasti yksityisiä varoja on myös siltä kannalta ky-
3990: 52 1,18. - Puoluelain muuttaminen.
3991:
3992:
3993: seenalainen, että usein lahjoittajina esiintyvät ju- jeoikeus ( esim. vastaten vaalipiirin äänestäjä-
3994: ridiset henkilöt, kuten yhtiöt ja toiminimet, joi- määrää tai osaa siitä). Tietty painatusoikeus va-
3995: den tileihin kulut viedään ilmoituskuluina, tuki- paakappaleita sekä esimerkiksi verovähennykset
3996: ilmoitteluna, painotuotetöinä ja tilauksina todistettavista vaalikuluista, joita ehdokas itse
3997: ( Breitling). on suorittanut voisivat tulla kysymykseen.
3998: Käytäntö on sikälikin kansanvallan vastai- Julkinen tilitys lienee järjestettävissä yksi-
3999: nen, että juridiset henkilöt eivät ole luonnol- tyisten ehdokkaiden valitsijayhdistysten toi-
4000: lisestikaan valtiollisesti toimikelpoisia. Länsi- mesta yhtä tehokkaasti kuin puolueille makset-
4001: saksalainen tutkija huomauttaa myös, että näin tavan valtion tuen tilitys. Tästä puoluelain pe-
4002: annettu tuki on huomaamaton: "sitä eivät huo- rusteluissa todetaan, että puolueen, tässä tapauk-
4003: maa hiljaiset yhtiömiehet, osakkeenomistajat, sessa valitsijayhdistyksen, on toimitettava tilin-
4004: verottaja tai asiakkaat." Ja näihin kategorioihin päätöstaseensa oikeusministeriölle. Samoin kuin
4005: voitaneen lisätä: ao. toiminimen työntekijät. puoluetuen käytöstä, voitaisiin yksityisen rahoi-
4006: Jossain määrin voidaan katsoa, että vaati- tuksen säätämisestä antaa tarkemmat määräykset
4007: mukset ehdokkaiden hyväksi käytettävän vaali- eli ohjeet lain täytäntöönpanosta ja soveltami-
4008: rahoituksen rajoittamisesta sekä vaalirahoituksen sesta, valtioneuvoston päätöksellä.
4009: julkistamisesta ovat keskenään teoreettisessa Kysymyksessä oleva puoluelain tarkistus ei
4010: ristiriidassa. Kantaisihan julkinen rahoittaja vaadi huomattavia lainsäädäntötoimenpiteitä,
4011: aina vastuun toimenpiteistään. Toisaalta tämä koska sitä koskevat määräykset voidaan liittää
4012: argumentointi ei poista käytännöltä sen epä- puoluelakiin siihen otettavaan uuteen 8 a §: ään,
4013: demokraattista ja resurssien erilaatuisuuteen pe- joten lain muutoksesta ei koidu muita seuraa-
4014: rustuvaa luonnetta kuten ei myöskään mahdol- muksia kuin tarkastustoiminnan järjestäminen
4015: liseen rahoitukseen liittyvää sidonnaisuutta. sekä sen asian tutkiminen, edellytetäänkö uusi
4016: Julkistamisen puolesta puhuvat puoluelaissa käytäntö mahdollisesti ehdokkaiden kohdalla
4017: esitetyt perustelut, joiden mukaan puoluelai- julkisella tuella hoidettuja etuisuuksia kuten
4018: toksen virallistaminen samalla edellyttää julki- em. vapaakirje- ja vapaapainatusoikeudet.
4019: suutta. Rajoitusta yksityisen ehdokkaan koh- Valitsijoiden luottamusta poliittiseen toimin-
4020: dalta taas saman lain perustelu, jonka mukaan taan voidaan lisätä vain tekemällä myös poliit-
4021: jokaiselle jäs.enelle on turvattava yhtäläinen tisen toiminnan rahoituskysymykset ja rahalli-
4022: mahdollisuus vaikuttaa puolueen päätöksiin. set toimintamuodot julkiseksi.
4023: Jotta vaalitoiminnan tehokkuus ei kärsisi yk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4024: sityisen ehdokkaan kohdalta voisi rajoituksien nioittavasti,
4025: mahdollisia haittavaikutuksia lieventää myöntä-
4026: mällä virallisille ehdokkaille tietyn ajan vapaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4027: kirjeoikeus, samoin kansanedustajille vapaakir- lakiehdotuksen:
4028:
4029:
4030: Laki
4031: puoluelain muuttamisesta.
4032: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä tammikuuta 1969 annettuun puo-
4033: luelakiin ( 10/69) uusi 8 a § seuraavasti:
4034:
4035: 8 a §. kunkin ehdokkaan hyväksi käyttää korkeintaan
4036: Puolueen oikeudesta asettaa ehdokkaita ylei- 4 000 markkaa laskettuna kulloisenkin rahan ar-
4037: sissä vaaleissa noudatetaan mitä siitä on erik- von mukaan ja on varojen käytöstä suoritettava
4038: seen säädetty. sekä tulolähteet että menot käsittävä tilitys val-
4039: Henkilökohtaiseen vaalimainontaan saadaan tioneuvoston antamien määräysten mukaan.
4040:
4041: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
4042:
4043: Ralf Friberg. U. H. Voutilainen. Tellervo Koivisto.
4044: K. F. Haapasalo. Matti Ahde. Kaisa Raatikainen.
4045: A-V. Perheentupa.
4046: 53
4047:
4048: 1,19.- Lak.al. n:o 19.
4049:
4050:
4051:
4052:
4053: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisesta tutkintatoimis-
4054: tosta.
4055:
4056:
4057:
4058:
4059: E d u s k u n n a 11 e.
4060:
4061: Kansamme luottamus lailliseen menoon !auttamiseksi on välttämätöntä perustaa maa-
4062: maassamme on horjunut viime vuosina yhä hamme erityinen valtakunnallinen tutkintatoi-
4063: enemmän. Yhä yleisemmin ollaan sitä mieltä, misto, jonka puoleen kaikki kansalaiset voivat
4064: että poliittinen vaikutusvalta ja varallisuus suo- luottamuksella kääntyä. Tämän toimiston tulee
4065: jelevat lain edessä. Laki ei ole kaikille sama, olla täysin itsenäinen ja riippumaton. Toimis-
4066: vaikka perustuslaki niin säätää. ton tuomarinvastuulla toimivilla henkilöillä
4067: On myös ilmeistä, että väärinkäytöksiä ei täytyy olla täysin vapaa syyteoikeus kaikissa
4068: maassamme tutkita riittävällä teholla ja riittä- tuomioistuimissa ketä vastaan tahansa.
4069: vän puolueettomasti. Maamme korkeimmat Mainituilla perusteilla esitämme
4070: lainvalvojat ovat enemmän tai vähemmän riip-
4071: puvaisia valtaa pitävistä ja poliittisista voimista. Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
4072: Mainituista syistä ja kansan luottamuksen pa- van lakiehdotuksen:
4073:
4074:
4075:
4076:
4077: Laki
4078: valtakunnallisesta tutkintatoimistosta.
4079: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
4080: tavalla, säädetään:
4081:
4082: 1 §. kissa maamme tuomioistuimissa ketä vastaan ta-
4083: Valtioneuvosto on velvollinen kiireellisesti hansa.
4084: asettamaan erityisen valtakunnallisen tutkinta- 3 §.
4085: toimiston, johon tulee riittävä määrä tuomarin- Jos syytöksen kohteeksi joutunut henkilö ha-
4086: vastuulla toimivia, riippumattomia tuomareita vaitaan syyttömäksi, on hänen maineensa puh-
4087: ja muuta tarpeellista henkilökuntaa. distettava julkisesti tutkintatoimiston toimesta.
4088: 2 §. 4 §.
4089: Valtakunnallisen tutkin tatoimiston velvolli- Kaikki viranomaiset ovat velvolliset anta-
4090: suus on tutkia kaikki väitetyt väärinkäytökset maan valtakunnalliselle tutkintatoimistolle
4091: ja ryhtyä niiden johdosta asian vaatimiin toi- kaikkea mahdollista apua.
4092: menpiteisiin.
4093: Tuomarinvastuulla toimivilla ,tutkintatoimis- 5 §.
4094: ton henkilöillä on itsenäinen syyteoikeus kai- Tämä laki on voimassa 1 päivään tammi-
4095: 54 1,19.- Valtakunnallinen tutkimustoimisto.
4096:
4097: kuuta 1975, jonka jälkeen tutkintatoimiston 6 §. ;
4098: henkilökunta on siirrettävä vastaaviin virkoihin Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
4099: ja toimiin muihin valtion laitoksiin. sesta annetaan asetuksella.
4100:
4101:
4102: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
4103:
4104: Veikko Vennamo. Antti Isomursu. Aarne Penttinen.
4105: Viljo Suokas. Mauno Kurppa. Pentti Antila.
4106: Heikki Kainulainen. Eino Poutiainen. Matti Asunmaa.
4107: Lauri Linna. Mikko Vainio. Matti Silander.
4108: Eino Syrjä. Kalevi Huotari. Arttur Niemelä.
4109: Olavi Tupamäki. Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
4110: 55
4111:
4112: 1,20.- Lak.al. n:o 20.
4113:
4114:
4115:
4116:
4117: Paasivuori ym.: Ehdotus laiksi muuttopäivän siirtämisestä huo-
4118: neenvuokralain nojalla eräissä tapauksissa.
4119:
4120:
4121: E d u s k u n n a 11 e.
4122:
4123: Voimassa oleva laki muuttopäivän siirtämi- tulee Helsingissä edelleen olemaan niin vaikea,
4124: sestä huoneenvuokralain nojalla eräissä tapauk- että vuokralaiset ainakin vielä vuoden 1970 ai-
4125: sissa antaa Helsingin kaupungin alueella sijait- kana välttämättä tarvitsevat erikoislailla säädet-
4126: sevan asuinhuoneuston vuokralaiselle irtisano- tyä mahdollisuutta muuttopäivän siirtämiseen.
4127: mistapauksissa vuonna 1969 parempia mahdol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4128: lisuuksia saada muuttopäivä siirretyksi kuin
4129: mitä huoneenvuokralain 30 § :n säännökset että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4130: muutoin tarjoaisivat. Allekirjoittaneiden käsi- lakiehdotuksen:
4131: tyksen mukaan asuntotilanne ja asunnonsaanti
4132:
4133:
4134: Laki
4135: muuttopäivän siirtämisestä huoneenvuokralain nojalla eräissä tapauksissa.
4136: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
4137: tyllä tavalla säädetään:
4138:
4139: Sen estämättä, mitä 10 päivänä helmikuuta koskevaa asiaa käsitellessään suostua muutto-
4140: 1961 annetun huoneenvuokralain ( 82/61) päivän siirtämiseen yksinomaan siitäkin syystä,
4141: 39 §:n 1 momentissa on säädetty, voi oikeus että vuokralaiselle tai hänen perheensä jäse-
4142: Helsingin alueella sijaitsevaa asuinhuoneustoa nelle aiheutuisi huomattavia vaikeuksia toisen
4143: koskevan vuokrasuhteen osalta vuoden 1970 asunnon saannissa.
4144: aikana vireille pantua muuttopäivän siirtämistä
4145:
4146:
4147: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
4148:
4149: Tyyne Paasivuori. Seija Karkinen.
4150: 56
4151:
4152: 1,21.- Toiv.al. n:o 1.
4153:
4154:
4155:
4156:
4157: Aalto ym.: Kirkkolain säätämisiärjestyksen muuttamisesta.
4158:
4159:
4160: E d u s k u n n a 1~ e.
4161: Halltusmuodon 83 §:n mukaan evankelis- hallitusmuodon 83 §:ssä tarkoitetut säännökset
4162: luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hal- kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta olisi
4163: linnosta säädetään kirkkolaissa. Vaikka uuden- säädettävä tavallisessa lainsäätämisjärjestyk-
4164: kin kirkkolain 15 §:n 2 momentin mukaan sessä.
4165: kirkolliskokouksessa ehdotettujen lakien tut- Puuttumatta tässä yhteydessä kysymykseen
4166: kiminen ja vahvistaminen on tasavallan presi- kirkon suhteesta valtioon katsomme, että val-
4167: dentin ja eduskunnan asia, ei eduskunnalla ole tiopäiväjärjestyksen 61 §:n säännös, jonka mu-
4168: oikeutta muuttaa kirkolliskokouksessa hyväk- kaan vain evankelis-luterilaiseen uskontunnus-
4169: syttyä kirkkolakiehdotusta. Eduskunnan on tukseen kuuluvat eduskunnan jäsenet saavat
4170: joko hyväksyttävä lakiehdotus sellaisenaan tai ottaa osaa kirkkolain käsittelyyn, olisi kumot-
4171: hylättävä se. Perusteita tällaisen poikkeuksel- tava.
4172: lisen lainsäätämismenettelyn säilyttämiseen ei Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
4173: enää ole. Kirkonkaan etujen mukaista ei liene, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4174: että eduskunta käsitellessään kirkkolakiasiaa
4175: olisi pakotettu hylkäämään koko lakiehdotuk- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
4176: sen sen vuoksi, että se esim. jossakin kirkolle menpiteisiin kirkkolain säätämisjärjes-
4177: sinänsä toisarvoisessa yksityiskohdassa katsoisi, tyksen muuttamiseksi siten, että kirk-
4178: ettei sanottua kohtaa voida hyväksyä kirkollis- kolaki käsiteltäisiin eduskunnassa taval-
4179: kokouksen ehdottamassa muodossa. Eduskun- lisessa lainsäätämisjärjestyksessä sekä
4180: nalla tulisi olla oikeus muuttaa lakiehdotuksen että kaikki eduskunnan jäsenet uskon-
4181: säännöksiä. Teologiset kysymykset eivät mie- tunnustukseen katsomatta saisivat osal-
4182: lestämme kuulu lainsäädännön piiriin, joten listua kirkkolain käsittelyyn.
4183: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
4184:
4185: Lyyli Aalto. Bror Lillqvist.
4186: Valdemar Sandelin. Eero Salo.
4187: Sinikka Luja. Väinö Turunen.
4188: Lars Lindeman. Paavo Tiilikainen.
4189: Eero Laine. Eeli Lepistö.
4190: Tyyne Paasivuori. Reino Breilin.
4191: Uljas Mäkelä. Esko Niskanen.
4192: 57
4193:
4194: 1,22.- Toiv.al. n:o 2.
4195:
4196: Ahde: Tasavallan presidentin valitsemisesta kaksivaiheisella kan-
4197: sanvaalilla.
4198: E d u s k u n n a 11 e.
4199: Perustuslakivaliokunnan kantaan yhtyen kustelun kohteena koko itsenäisyyden aj,an.
4200: eduskunta 13 päivänä marraskuuta 1956 Tämän vuoksi komitea katsoi asianmukaiseksi
4201: päätti esittää hallitukselle toivomuksen, "että verrattain laajasti selostaa niitä eri vaihtoehtoja,
4202: hallitus antatsl asiantuntijoiden tehtäväksi joiden soveltuvuutta presidentin vaalitapakysy-
4203: toimittaa kaikinpuolisen selvityksen ilman myksen ratkaisuksi komitea joutui punnitse-
4204: ennakolta asetettuja ehtoja tasavallan presi- maan.
4205: dentin vaalitavan uudistamiskysymyksestä siten, Laajassa tutkimuksessaan komitea esitti
4206: että nykyisen järjestelmän puutteet tulevat yhdeksän vaihtoehtoa, jotka saattalSlvat tulla
4207: poistetuiksi, sekä valmistaisi ja eduskunnalle kysymykseen tasavallan presidentin vaalitapaa
4208: antaisi esityksen sellaisista muutoksista voi- järjestettäessä. Punnitessaan näitä vaihtoehtoja
4209: massa olevaan lainsäädäntöön, joihin selvitys keskenään komitea asetti lähtökohdakseen
4210: voi antaa aihetta". Toivomuksen taustana oli- eräitä vaatimuksia, jotka presidentin vaalita-
4211: vat ne lukuisat aloitteet, joita eduskunnalle vaksi hyväksyttävän järjestelmän tulisi täyttää.
4212: oli vuodesta 1919 lähtien tehty tasavallan Komitea katsoi, että hyväksyttävän järjes-
4213: presidentin vaalitavan muuttamiseksi, viimeksi telmän tuli ennen kaikkea täyttää mahdolli-
4214: edustajien Hertta Kuusisen ja John Österholmin simman suuret kansan v a 1taisuu d en
4215: v. 1956 tekemät laki- ja toivomusaloitteet. vaatimukset. Ollakseen kansanvaltainen vaali-
4216: Valtioneuvosto päätti oikeusministeriön esit- järjestelmän täytyy suoda kansan tahdolle mah-
4217: telystä 31 päivänä tammikuuta 1957 asettaa dollisuus selvästi tulla ilmi vaaleissa sekä lisäksi
4218: komitean, jolle annettiin tehtäväksi mm. toi- turvata täten ilmaistun tahdon toteutuminen.
4219: mittaa kaikinpuolinen selvitys tasavallan presi- Toinen argumentti, jolle komitean käsityksen
4220: dentin vaalitapaa koskevista kysymyksistä ja mukaan oli presidentin vaalitapaa valittaessa
4221: harkita mahdollisuuksia nykyisen vaalitavan annettava huomattava merkitys, on se, että
4222: uudistamiseksi siten, että voimassa olevan jär- vaalijärjestelmän tulee h y v i n s o v e 1 t u a
4223: jestelmän puutteellisuudet tulevat poistetuiksi. v a 1 t i o sään n ö s s ä omaksuttu i h i n
4224: Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin hallinto- P eri a a t t e i s i i n. Tämän vuoksi olisi eri-
4225: neuvos J. Haltia ja jäseniksi varatuomari tyisesti varottava, etteivät tasavallan presi-
4226: Aarne Kesänen, kanslianeuvos, sittemmin mi- dentin vaalitapaan tehtävät muutokset pääsisi
4227: nisteri Arvo Korsimo, hallitusneuvos Yrjö vaikuttamaan presidentin asemaan.
4228: Orkamo ja eduskunnan sihteeri Olavi Salervo. Vielä on komitean käsityksen mukaan
4229: Komitean sihteerinä toimi vanhempi hallitus- vaalijärjestelmän oltava a 1 k u v a 1i t s i j o i-
4230: sihteeri, sittemmin hallitusneuvos Kai Korte. d e n o i k e u d e n t u n t o a t y y d y t t ä v ä.
4231: Asettamansa työsuunnitelman mukaan komi- Tässä kohden on nykyistä järjestelmää erityi-
4232: tea toimitti ensi vaiheessa selvityksen tasa- sesti arvosteltu ja katsottu alkuvalitsijoiden
4233: vallan presidentin vaalitapaan liittyvistä kysy- oikeudentuntoa loukkaavaksi, että valitsija-
4234: myksistä, sai lausunnot eduskunnassa edustet- miehet voivat kokonaan sivuuttaa ne ehdok-
4235: tuina olevilta poliittisilta puolueilta ja kuuli kaat, jotka ovat saaneet kannatusta kansan-
4236: lukuisia asiantuntijoita. Suoritettuaan tämän vaalissa.
4237: tehtävänsä komitea antoi 22 päivänä joulu- Edellä mainitun perusteella ehdotan edus-
4238: kuuta 1960 valtioneuvostolle mietintönsä en- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4239: simmäisen osan "Tasav,allan presidentin vaali- että hallitus kiireellisesti antaisi
4240: tavan uudistamisesta". eduskunnalle esityksen siirtymiseksi
4241: Komitea totesi, että kysymys tasavallan tasavallan presidentin vaalissa kaksi-
4242: presidentin vaalitavasta on ollut julkisen kes- vaiheiseen kansanvaaliin.
4243: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
4244:
4245: Matti Ahde.
4246: 8 427/70
4247: 58
4248:
4249: 1,23.- Toiv.al. n:o 3.
4250:
4251:
4252:
4253:
4254: Berner ym.: Toimenpiteistä lakien perustuslainmukaisuuden oi-
4255: keudellisen tutkimuksen aikaansaamiseksi.
4256:
4257:
4258: E d u s k u n n a 1~ e.
4259:
4260: Suomen perustuslakeihin on alun alkaen lainsäädännöllisesti luotu erilaisia järjestelmiä.
4261: jäänyt sellainen aukko, että mitään oikeudel- Joissakin maissa - kuten mm. Italiassa, Itä-
4262: lista menettelyä lakien prustuslainmukaisuuden vallassa ja Saksan Liittotasavallassa - on pe-
4263: tutkimiseksi ei ole järjestetty. Tämän aukon rustettu erityisia valtiosääntötuomioistuimia
4264: täyttämiseksi on vuosien kuluessa tehty useita tätä tehtävää varten. Eräissä toisissa maissa
4265: aloitteita, mutta ne ovat jääneet tuloksetta- taas tutkimisvalta on tuomioistuimilla yleisesti
4266: miksi. Uudistus on yleensä torjuttu vain yli- tai ylimmällä oikeusasteella. Näin on asian-
4267: malkaisesti väittämällä sitä tarpeettomaksi ja laita mm. Amerikan Yhdysvalloissa, Argentii-
4268: sanomalla, että määräenemmistövaa timlllkset nassa, Canadassa ja Japanissa sekä Pohjois-
4269: perustuslakia muutettaessa, perustuslakivalio- maista Norjassa ja Tanskassa. Ruotsin osalta
4270: kuntakäsittely ja mahdollisuus hankkia lau- on oikeustila jossakin määrin epäselvä, mutta
4271: suntoja ylimmiltä tuomioistuimilta riittävät es- v. 1963 valmistuneen valtiosääntöehdotuksen
4272: tämään perustuslain kanssa ristiriitaisten lakien mukaan tulisi tuomioistuimille nimenomaisin
4273: syntymisen. säännöksin uskottavaksi valta lakien perustus-
4274: Vain yhtenä esimerkkinä siitä, että oikeu- lainmukaisuuden tutkimiseen.
4275: dellista menettelyä lakien peruslainmukaisuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
4276: den tutkimiseksi kyllä käytännössä tarvitaan, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4277: viitattakoon tässä seuraavaan: meillä oli yh-
4278: dentoista vuoden ajan, useaan otteeseen uusit- että hallitus kiireellisesti laadituttaisi
4279: tuna, voimassa hinnantasauslaki, kunnes se v. ja esittäisi Eduskunnan hyväksyttäväksi
4280: 1955 perustuslakivaliokunnan kannanotolla to- perustuslain muutokset, joilla tehtäi-
4281: dettiin perustuslain vastaiseksi. siin mahdolliseksi lakien perustuslain-
4282: Lakien perustuslainmukaisuuden tutkimiseksi mukaisuuden oikeudellinen tutkiminen.
4283: on eri maissa käytännön kautta syntynyt tai
4284: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
4285:
4286: Arne Bemer. Juhani Orrenmaa.
4287: Pirkko Aro. Irma Toivanen.
4288: Seppo Westerlund. Kerttu Hemmi.
4289: Pekka Tarjanne. Eeles Landström.
4290: 59
4291:
4292: 1,24.- Toiv.al. n:o 4.
4293:
4294:
4295:
4296:
4297: Bemer ym.: V aitiosäännön tarkistamista koskevasta kokonais-
4298: tutkimuksesta.
4299:
4300:
4301: E d u s k u n n a 11 e.
4302:
4303: 1tsenäisyyden juhlavuoden tiimoilta on julki- Valtiosääntö voi säilyttää elävän oikeuden luon-
4304: suudessa herännyt valtiosääntöä koskevaa kes- teen vain jos se pidetään ajan tasalla.
4305: kustelua, jota ajankohtaiset poliittisen huomion Vaitiosäännön osittainenkin uusiminen mer-
4306: kohteena olleet kysymykset ovat osaltaan vil- kitsee korkeimman asteen poliittisten ratkai-
4307: kastuttaneet. Eri yhteyksissä on lausuttu tun- sujen tekemistä. Mutta mahdollisimman hyvän
4308: nustuksen sanoja sille työlle, jonka menneet pohjan luominen näille ratkaisuille, vertailu-
4309: sukupolvet ovat tehneet nykyisin voimassa ole- aineiston kerääminen ia eri vaihtoehtojen sel-
4310: via perustuslakejamme laadittaessa. Voidaan- vittely edellyttää perusteellista ja huolellista
4311: kin sanoa, että vuoden 1919 hallitusmuodossa tutkimistyötä, joka ei sovellu varsinaisissa po-
4312: on yleensä onnistuneella tavalla ratkaistu kes- liittisissa toimielimissä tehtäväksi, vaan vaatii
4313: keisimmät valtion järjestysmuotoa koskevat on- laajamittaista ja monitahoista tieteen apuneuvo-
4314: gelmat. Vuosi vuodelta ovat valtiosääntömme jan ja työmuotojen hyväksikäyttämistä.
4315: pääperiaatteet, jotka ovat osoittautuneet kan- Tutkimuselimen asettaminen tätä valmistelu-
4316: sanluonteellemme ja poliittiselle kypsyysasteel- tehtävää suorittamaan olisi arvokas tapa juhlia
4317: lemme soveltuviksi, yhä syvemmin syöpyneet itsenäisyytemme puolivuosisataismuistoa.
4318: kansamme tietoisuuteen. Yllä esitettyyn viitaten esitetään eduskun-
4319: On kuitenkin väärin tuudittautua siihen us- nan hyväksyttäväksi toivomus,
4320: koon, että valtiosääntömme ei koskaan kaipaa
4321: aukkojen täyttämistä, vanhentuneiden säännös- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4322: ten poistamista ja epätarkoituksenmukaisiksi kokonaistutkimuksen aikaansaamiseen
4323: tai muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutumatto- valtiosäännön tarkistamisesta.
4324: miksi osoittautuvien säännöstöjen uusimista.
4325: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
4326:
4327: Arne Berner. Pekka Tarjanne.
4328: Pirkko Aro. Juhani Orrenmaa.
4329: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
4330: Eeles Landström. Kerttu Hemmi.
4331: 60
4332:
4333: 1,25.- Toiv.al. n:o 5.
4334:
4335:
4336:
4337:
4338: ·Berner ym.: Tutkimuksesta äänioikeusikärajan alentamisesta.
4339:
4340:
4341: E d u s k u n n a 11 e.
4342: Terveydellisten olojen parantuessa jatkuvasti kymmentä sitten vallinneisiin oloihin. Nuoriso-
4343: on keski·ikä huomattavasti noussut. Siitä puo- järjestöt, etenkin Teiniliitto ja poliittiset nuo-
4344: lestaan on ollut seurauksena, että nuori polvi risojärjestöt, ovat aktivoineet jäsenistöään otta-
4345: on saanut odottaa entistä kauemmin pääsyä maan kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tästä
4346: osalliseksi päätöksentekoihin. Tämä puolestaan voidaan vetää sellainen johtopäätös, että 18-
4347: on aiheuttanut nuorisossa tiettyä liikehdintää, 20 vuotiaitten yhteiskunnallisen tietämyksen
4348: koska he katsovat heidän vaikutusmahdollisuu- taso ei merkittävästi poikkea vanhempien ikä-
4349: tensa tällä hetkellä riittämättömiksi. On pelät- luokkien taSosta.
4350: tävissä, että kansanedustajien, kunnanvaltuutet- Vaikkakin hyvaksytty 20 vuoden ikäraja nou-
4351: tujen ja muiden luottamusmiesten keskimääräi- dattelee pohjoismaista käytäntöä, ei sen voi kat-
4352: nen ikä tulee jokin aika sitten tehdystä lainmuu- soa olevan esteenä meidän maamme äänioikeus-
4353: toksesta huolimatta edelleen säilymään suhteel- ikärajan alentamispyrkimyksille. Vastaavaa ha-
4354: lisen korkeana, ellei nuorison vaikutusmahdolli- lukkuutta nimittäin on olemassa muissakin poh-
4355: suuksia entisestään lisätä. joismaissa.
4356: Paras keino yhteiskunnallisen koneiston nuo- Mikäli äänioikeusikärajan alentamiseen nykyi-
4357: rentamiseksi on äänioikeusikärajan alentaminen. sestään ryhdytään, olisi samassa yhteydessä kui-
4358: Kun edellisen eduskunnan aikana äänioikeusikä- tenkin tutkittava myös, mitä muita toimenpi-
4359: raja alennettiin 21 vuodesta 20 vuoteen, olisikin teitä ikärajan alentaminen aiheuttaa. On il-
4360: nyt tutkittava niitä mahdollisuuksia, miten tätä meistä, että tässä yhteydessä olisi puututtava
4361: kehitystä voitaisiin jatkaa. Monet tekijät puolta- myös täysi-ikäisyysikärajaan. Onhan perusteltu
4362: vat äänioikeusikärajan alentamista nykyisestä se näkemys, että oikeus valtaan edellyttää myös
4363: 20 vuodesta 18 vuoteen. Tosiasiabao on, että vastuuta. Koska äänioikeusikärajan alentaminen
4364: siinä iässä nuoret ovat jo kehittyneet älyllisesti ja täysi-ikäisyysikäraja liittyvät läheisesti toi-
4365: ja biologisesti täyteen mittaansa. Yhteiskunta- siinsa, olisi ennen päätöksen tekoa tässä suh-
4366: kin asettaa nykyisin useat ikärajat 18 vuoteen; teessa tutkittava tarkoin, millaisiin seurauksiin
4367: avioliitto on mahdollista solmia 18 vuotiaana. nämä yhdessä johtavat.
4368: 18 vuotiaat ovat lain edessä vastuussa siinä kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4369: vanhemmatkin. Alle 20 vuotiailla on monia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4370: velvollisuuksia, kuten työssäkäyvillä veronmak- muk!sen,
4371: suvelvollisuus ja miehillä asevelvollisuus.
4372: Nuorison yhteiskunnallinen tietämys on ni- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4373: menomaan viime vuosina laajentunut voimak- menpiteisiin tutkimuksen aikaansaami-
4374: kaasti. Koulujen yhteiskunnallinen opetus on seksi äänioikeusikärajan alentamismah-
4375: parantunut melkoisesti verrattuna pari VUosi- dollisuuksista 18 vuoteen.
4376: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
4377:
4378: Ame Bemer. Juhani Orrenmaa.
4379: Pirkko Aro. Eeles Landström.
4380: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
4381: Pekka Tarjanne. Kerttu Hemmi.
4382: 61
4383:
4384: 1,26.- Toiv.al. n:o 6.
4385:
4386:
4387:
4388:
4389: Berner ym.: Varusmiesten ehdokkuuden mahdollistamisesta val-
4390: tiollisissa vaaleissa.
4391:
4392:
4393: E d u s k u n n a II e.
4394:
4395: Varusmiesten samanarvoisuutta muiden kan- varusmiehiä vaaliuurnille ja kun odotettavissa
4396: salai&ten kanssa tulisi jatkuvasti lisätä. Eräs on äänioikeusikärajan alentaminen siitäkin alas-
4397: keskeinen kysymys on varusmiehet ja poliitti- päin, voi hyvinkin usein sattua, että puolueet
4398: nen toiminta. Kun yhä useammat nuoret yhä haluaisivat asettaa ehdokkaakseen varusmiehen.
4399: nuorempina ottavat kantaa yhteiskunnallisiin Nykyisen laintulkinnan mukaan asevelvollisuut-
4400: kysymyksiin ja harrastavat politiikkaa, ei voida taan siviilipalveluksessa suorittavat saavat aset-
4401: olettaa varusmiesajan poikkeavan tästä. Poli1t- tua ehdokkaiksi. Sama mahdollisuus olisi taat-
4402: tinen toiminta on silti varmaankin parempi tava myös normaalisti asevelvollisuutensa suo-
4403: jättää edelleen varuskuntien ulkopuolelle, mut- rittaville varusmiehille.
4404: ta varusmiesten poliittisia harrastuksia tuskin Edellä oevan perusteella ehdotamme kun-
4405: on syytä rajo1ttaa loma-aikoina. nioittaen eduskurinan hyväksyttäväksi toivo-
4406: Ehdokkuus valtiollisissa vaaleissa on ollut muksen,
4407: nykyisin kielletty varusmiespalvelu&taan suorit-
4408: taville. Tämän poliittisen toiminnan rajoituksen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4409: mielekkyys on jatkuvasti vähentynyt ja vähenee menpiteisiin varusmiesten ehdokkuu-
4410: edelleenkin. Äänioikeusikärajan alentaminen 20 den mahdollistamiseksi valtiollisissa
4411: vuoteen toi entistä suuremmat joukot myös vaaleissa.
4412: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
4413:
4414: Arne Bemer. Pirkko Aro.
4415: 62
4416:
4417: 1,27.- Toiv.al. n:o 7.
4418:
4419:
4420:
4421:
4422: Bemer ym.: Tutkimuksesta poliittisista virkanimityksistä.
4423:
4424:
4425: E d u s k u n n a 11 e.
4426:
4427: Kun hallinnon tehtävänä parlamentaaris-kan- liikkeitä. Niiden kautta on kehittynyt eri
4428: sanvaltaisessa valtiojärjestyksessä on toteuttaa maissa toisistaan paljonkin eroavia nimitysjär-
4429: kulloinkin vallalla olevan poliittisen suuntauk- jestelmiä, joilla kuitenkin on eräitä yhteisiä
4430: sen omaksumaa politiikkaa, ei poliittisten vir- piirteitä. Pyritään erottamaan toisistaan poliit-
4431: kanimitysten sopeutuvuus enemmistödemokra- tiset ja ei-poliittiset virat. Edelliset - sup-
4432: tian perusperiaatteisiin ole kiellettävissä sikäli peahko joukko etupäässä ylimpiä hallintovirkoja
4433: kuin on kysymys viroista, joiden hoitamistavalla - saatetaan avoimesti ja nimenomaisesti puo-
4434: todella on jotain poliittista merkitystä. Mutta luepoliittisin perustein täytettäviksi. Näiden
4435: peruste ei ulotu virkoihin, joiden haltijat lä- virkojen haitijoilta puuttuu virassapysymisoi-
4436: hinä vain sidotun ja rutiininomaisen tai - keuden suoja ja heidän paikkansa edellytetään
4437: laajassa mielessä ajatellen - "teknillisen" hal- täytettäväksi uudelleen poliittisen suunnan
4438: linnon alaan kuuluvia tehtäviä hoitaen eivät muuttuessa. Muiden, ei-poliittisten virkain täyt-
4439: virassaan joudu tekemään poliittisluonteisia täminen sen sijaan pyritään saattamaan puolue-
4440: ratkaisuja. poli1ttisesta vaikutuksesta vapaaksi erilaisiin
4441: Tärkeimpänä yleisperusteena hallinnon täy- objektiivisuutta tavoitteleviin valintamenetel-
4442: dellistä politisoitumista vastaan esitetään miin turvautumalla. Syitä, jotka estävät takaa-
4443: useimmiten se, että järjestelmä voi rappeuttaa m.asta poliittisten virkamiesten virassapysymis-
4444: hallinnon, kun muut syyt kuin varsinainen vir- oikeuden, ei ole olemassa ei-poliittisten virka-
4445: kamiesammatillinen pätevyys määräävät virka- miesten osalta. He säilyttävät virkansa hallitus-
4446: uralle pääsyn ja uralla ylenemisen. Voidaan suunnan muuttuessakin. Mutta tähän heidän
4447: myös sanoa, että poliittisesta nimitysjärjestel- turvattuun asemaansa liittyy virkamieseetillinen
4448: mästä johtuva virkauran epävarmuus suuresti velvoitus, joka erityisesti Englannissa on voi-
4449: vaikeuttaa hyvän henkilöaineksen saamista hal- makkaasti korostunut: heidän on virkatoimin-
4450: linnollisiin tehtäviin. - Näihin väitteisiin hal- nassaan kaikin voimin edistettävä kulloinkin
4451: linnon politisoimisen puoltajat vastaavat sano- istuvan hallituksen ajamien tarkoitusperien to-
4452: malla, että koska poliittisen valtaryhmän oman teutumista.
4453: edun mukaista on - tyytymättömyyden torju- Nimenomaan juuri Englanti tarjoaa hyvän
4454: miseksi - saada hallinto hyvin hoidetuksi, niin esimerkin siitä, kuinka voidaan - käyttämällä
4455: tämä riittää turvaamaan virkamieskunnan tason rajoitetussa määrässä poliittisten virkanimitys-
4456: pysyttämisen riittävän korkeana. Edelleen sa- ten järjestelmää - saavuttaa järjestelmän tar-
4457: notaan, että kun valtaryhmä kerran edustaa joamat edut, mutta samalla torjua sen täysmit-
4458: kansan enemmistöä, niin sen kannattajien pii- taisesta käytöstä aiheutuvat haittavaikutukset.
4459: riin rajoittuva henkilövalinta kyllä tarjoaa riit- Viime vuosisadan puolivälin paikkeilla oli Eng-
4460: tävät mahdollisuudet virkojen täyttämiseen pä- lannin hallintokoneisto virkasuosinnan vuoksi
4461: tevillä henkilöillä. miltei rappiotilassa. Hallinnon tehokkuus oli
4462: Hallinnon laajamittaisesta politisoitumisesta varsin huono. Nykyisin taas tämän maan hal-
4463: käytännössä saavutetut kokemukset sellaisissa lintoa yleisesti pidetään erittäin korkeatasoi-
4464: maissa kuin Yhdysvalloissa ja Englannissa ovat sena.
4465: ooittautuneet epätyydyttäviksi. Järjestelmä on Yleisesti tunnettua on, että poliittiset virka-
4466: aiheuttanut niin suuria epäkohtia ja niin suurta nimitykset meidän yhteiskunnassamme jatku-
4467: tyytymättömyyttä, että seurauksena on ollut vasti lisääntyvät. On myös selvästi nähtävissä
4468: voitokkaita sitä vastaan suuntautuneita reformi- kehityssuuntaus, joka yleensä monipuoluejärjes-
4469: 1,27.-Berner ym. 63
4470:
4471: telmän maissa liittyy poliittisiin virkanimityk- Iien selville saamiseksi ja kehityksen ohjaru:ni-
4472: siin: virkapaikkoja aletaan jakaa vallassa ole- seksi terveisiin uomiin. Saattaisi olla tarkoituk-
4473: vien puolueiden kesken. Näin johtaa poliitti- senmukaista meilläkin selvästi määrätä poliittis-
4474: nen nimitysjärjestelmä virkamieskunnan jakau- ten virkain piiri ja avoimesti antaa nimittäville
4475: tumiseen puolueryhmittymiin. Mutta jos virka- viranomaisille täysi harkintavapaus näiden vir-
4476: miehen ura on tietyn puolueen suosion varassa, kojen suhteen. Muilta osin olisi virkamiehistö
4477: on tämä jo sinänsä omiaan luomaan hallinnolle pysytettävä puoluepoliittisen vaikutuksen ulot-
4478: turmiollisia riippuvaisuussuhteita. Virkamies tumattomissa kehittämällä valinta- ja nimittä-
4479: joutuu jatkuvasti vilkuilemaan puolueeseensa mismenettelymuotoja, jotka mahdollisimman
4480: päin, mikä ei voi olla haitallisesti vaikutta- suuressa määrässä takaavat objektiivisuuden to-
4481: matta hänen viranhoitoonsa. Ja mikä ehkä vielä teutumisen virkamiesnimityksissä. Virkamiehis-
4482: pahempi: hallintokoneiston sisälle syntyy sen tön edustus henkilöasiain käsittelyssä olisi lain-
4483: eri osiin eri puolueitten kaadereita, jotka kes- säädännöllisesti järjestettävä.
4484: kenään kahakoiden jatkuvasti pyrkivät vahvis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
4485: tamaan itseään. On selvää, että tämä heikentää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4486: hallinnon tehokkuutta.
4487: Olisikin tärkeätä ennen kuin poliittisista ni- että hallitus suorituttaisi kaikinpuo-
4488: mityksistä aiheutuvat haitat pääsevät paisu- lisen tutkimuksen poliittisista virkani-
4489: maan suuriin mittasuhteisiin perusteellisesti tut- mityksistä ja antaisi Eduskunnalle tästä
4490: kia järjestelmää sen hyvien jo huonojen puo- tutkimuksesta aiheutuvat esitykset.
4491: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
4492:
4493: Arne Berner. Pekka Tarjanne.
4494: Pirkko Aro. Juhani Orrenmaa.
4495: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
4496: Eeles Landström. Kerttu Hemmi.
4497: 1,28.- Hemst.mot: nr 8.
4498:
4499:
4500:
4501:
4502: Ehrnrooth: Om avlåtande av proposition angående ändring av
4503: riksdagsordningen.
4504:
4505:
4506: T i 11 R i k s· d a g e n.
4507:
4508: Man har inför de två senaste riksdagsvalen Någon .annan möjlighet än lagstiftningsvägen
4509: kunnat konstatera, att riksdagsarbetet omedel- finns inte att undvika, att sista lagtima riks-
4510: bart inför ett vai i stor utsträckning förlorar dag under en valperiod sitter under de sista
4511: sin saklighet för att bli ett utstuderat medel veckorna inför valet och kanske ända fram
4512: i kampen om väljarnas gunst. På ett sätt, tili valdagarna. Därför borde en sådan ändring
4513: som i bästa fall var exceptionellt, men som av riksdagsordningen vidtagas, varigenom stad-
4514: lätt blir regel i det politiska klimat, som rå- gas, att sista lagtima riksdag under en val-
4515: der strax inför varje riksdagsval, inverkade period, som inte avbryts av riksdagsupplös-
4516: valets närhet på det lagstiftningsarbete, som ning, åtskiljes senast en månad före valet.
4517: utfördes i utskott och plenum i februari och Riksdagen skulle således fortfarande ha rätt
4518: mars detta år. Under några veckor begicks att besluta om tidigare avslutning av arbetet.
4519: så många "misstag" och direkta dumheter, att Med hänvisning till det ovan anförda före-
4520: <let senare kan visa sig svårt att få dem alla slår jag vördsamt att riksdagen ville besluta
4521: korrigerade. hemställa,
4522: De senaste erfarenheterna av hur riksdags-
4523: -arbetet bedrivs, om det i enlighet med majori- att regeringen måtte avlåta proposi-
4524: tetsbeslut tillåts pågå i valkampanjens sista tion till Riksdagen med förslag till så-
4525: skede, manar tili åtgärder för en reform. En dan ändring av rikdagsordningen, att
4526: upprepning av det, som skedde i slutet av 1969 lagtima riksdag inför ordinarie riksdags-
4527: års riksdag, har tili följd inte bara att många val skall åtskiljas senast en månad före
4528: lagstiftningsbeslut får ett olyckligt innehåll valet.
4529: utan också att riksdagens anseende tar skada.
4530: Helsingfors den 20 april 1970.
4531:
4532: Georg C. Ehrnrooth.
4533: 65
4534:
4535: 1,28.- Toiv.al. n:o 8.
4536: Suomennos.
4537:
4538:
4539:
4540:
4541: Ehrnrooth: Esityksen antamisesta valtiopäiväjärjestyksen muut-
4542: tamisesta.
4543:
4544:
4545: E d u s k u n n a 11 e.
4546:
4547: Kaksien viimeisten eduskuntavaalien edellä Muuta mahdollisuutta kuin lainsäädäntötie ei
4548: on voitu todeta, että valtiopäivätyön asiallisuus ole sen välttämiseksi, että vaalikauden viimei-
4549: välittömästi vaalien alla suuressa määrin kär- set varsinaiset valtiopäivät istuvat vaalien alus-
4550: sii ja sitä käytetään harkitusti hyväksi taistel- viikkoina ja ehkä vaalipäiviin saakka. Sen täh-
4551: taessa äänestäjien suosiosta. Tavalla, joka par- den pitäisi pyrkiä sellaiseen valtiopäiväjärjes-
4552: haassa tapauksessa oli poikkeuksellinen, mutta tyksen muutokseen, jolla säädettäisiin, että
4553: joka helposti tulee säännöksi kaikkien edus- vaalikauden, jota eduskunnan hajoittaminen ei
4554: kuntavaalien alla vallitsevassa poliittisessa ilma- keskeytä, viimeiset varsinaiset valtiopäivät lo-
4555: piirissä, vaalien läheisyys vaikutti valiokunnissa pettavat istuntonsa viimeistään kuukautta en-
4556: ja täysistunnoissa suoritettuun lainsäädäntö- nen vaaleja. Eduskunnalla olisi siten edelleen
4557: työhön tämän vuoden helmi- ja maaliskuussa. oikeus päättää työn aikaisemmasta lopettami-
4558: Muutamien viikkojen aikana tehtiin niin monta sesta.
4559: "erehdystä" ja suoranaista tyhmyyttä, että myö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
4560: hemmin voi osoittautua vaikeaksi saada niitä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4561: kaikkia korjatuiksi. sen,
4562: Viimeisimmät kokemukset valtiopäivätyöstä,
4563: jos sen enemmistöpäätöksellä sallitaan jatkua että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
4564: vaalitaistelun viime vaiheessa, kehottavat tyksen sellaisesta valtiopäiväjärjestyksen
4565: uudistustoimenpiteisiin. Vuoden 1969 valtio- muutoksesta, että säännönmukaisia edus-
4566: päivien loppuvaiheiden tapausten toistumisesta kuntavaaleja edeltävien varsinaisten val-
4567: ei olisi seurauksena vain se, että monet lain- tiopäivien on lopetettava istuntonsa vii-
4568: säädäntöpäätökset saavat onnettoman sisällön, meistään kuukautta ennen vaaleja.
4569: vaan myös eduskunnan maineen huonontumi-
4570: nen.
4571: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
4572:
4573: Georg C. Ehrnrooth.
4574:
4575:
4576:
4577:
4578: 9 427/70
4579: 66
4580:
4581: 1,29. - Hemst.mot. nr 9.
4582:
4583:
4584:
4585: Ehrnrooth m. fl.: Om avlåtande av proposition om ändring av
4586: riksdagsordningen.
4587:
4588: T i 11 R i k s d a g e n.
4589:
4590: Vid varje lagtima riksdag skall vid dess öpp- röstning i frågor, om vilka regeringen utom
4591: nande ellet inom förloppet av en månad däref- dagordningen avgivit redogörelse tili riksdagen
4592: ter tili riksdagen överlämnas berättelse om de (RO 36 §, förf. saml. nr 685/69). Den debatt,
4593: åtgärder, som av regeringen vidtagits i anled- som enligt riksdagsordningen nu är möjlig, gäl-
4594: ning av riksdagens beslut, samt därom, vad ler emellertid en speciell fråga ellet ett bestämt
4595: eljest av större vikt i rikets styrelse ellet i dess förvaltningsområde. Den allmänna politiska de-
4596: förhållande tili udändska makter sig tilldragit batt om tillståndet i riket, som t.ex. de skandi-
4597: ( RO 29 § ) . I praktiken har regeringens årliga naviska länderna känner, förs i Finlands riksdag
4598: berättelse fått formen av en svåröverskådlig de- i samband med presentationen av regeringens
4599: taljförteckning över de oli'ka ministeriernas åt- årliga statsförslag och vid framläggandet av
4600: gärder samt en statistikspäckad redogörelse un- statsutskottets däröver avgivna betänkande. lnte
4601: der rubriken "ÖVriga tilldragelser av större vikt heller dessa diskussioner motsvarar den allmän-
4602: i rikets styrelse och i dess förhållande tili ut- politiska debatten i de övriga nordiska länderna.
4603: ländska makter under förenämnda tid". Budgetdebatten blir framför allt en detaljerad
4604: Regeringens berättelse har utan diskussion uppräkning av olika förvaltningsgrenars anslags-
4605: hänskjutits för granskning tili utskottet för ut- behov och lokala synpunkter på statsförslaget.
4606: rikesärenden för såvitt berättelsen berör förhål- Riksdagsordningen borde därför ändras så-
4607: landet tili udändska makter och i övriga delar lunda, att den föreskriver, att regeringen se-
4608: tili grundlagsutskottet. Dessa utskott äger fram- nast en månad efter öppnandet av lagtima riks-
4609: ställa av berättelsen föranledda krav (RO §§ 46, dag äger avlämna såväl en muntlig redogörelse
4610: 48). Mot slutet av den riksdag, vid viiken be- över rikets tillstånd som en skriftlig berättelse.
4611: rättelsen avgivits ellet så sent som i början av Den muntliga redogörelsen skulle följas av dis-
4612: följande riksdag har utskottsbetänkande före- kussion i riksdagen utan att beslut fattas sedan
4613: dragits i riksdagen. Den diskussion, som då diskussionen förklarats avslutad. Den skriftliga
4614: förts, har alltså kunnat gälla regeringspolitiken berättelsen, vars uppläggning i enlighet med
4615: i allmänhet ellet någon enskild åtgärd så långt inom riksdagen uttalade önskemål borde än-
4616: tillbaka i tiden som två år. dras, skulle såsom hittil1s remitteras till utskott
4617: I flera Iänder är det bättre sörjt för att par- för granskning.
4618: lamentet får tillfälle tili en allmänpolitisk debatt Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
4619: på basen av en av statsöverhuvudet eller stats- vi vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
4620: ministern muntligt framförd redogörelse för ri- ställa,
4621: kets allmänna ställning. Den därpå följande s.k.
4622: tronta1s- eller öppningsdebatten i begynnelsen att regeringen måtte avlåta proposi-
4623: av den årliga parlamentsessionen förs mot bak- tion om ändring av riksdagsordningen
4624: grunden av den rådande situationen. Därvid sålunda, att regeringen inom förloppet
4625: skiljer den sig från vår debatt i anledning av av en månad efter lagtima riksdags öpp-
4626: regeringens berättelse, som ofta har närmast nande till Riksdagen skall avge redo-
4627: historiskt intresse. görelse för rikets tillstånd, vilken fölis
4628: Vid 1969 års riksdag ändrades riksdagsord- av diskussion utan att beslut i anledning
4629: ningen för att möjliggöra diskussion utan Om- av redogörelsen fattas.
4630: Helsingfors den 14 april1970.
4631:
4632: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope. T. Junnila.
4633: 67
4634:
4635: 1,29.- Toiv.al. n:o 9.
4636: Suomennos.
4637:
4638: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta valtiopäiväjärjestyksen
4639: muuttamisesta.
4640:
4641: E d u s k u n n a 11 e.
4642: Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä annetaan sistä, joista hallitus päiväjärjestyksen ulkopuo-
4643: valtiopäiviä avattaessa tai kuukauden kuluessa lella on antanut selonteon eduskunnalle ( VJ
4644: sen jälkeen eduskunnalle kertomus niistä toi- 36 §, as. kok. n:o 685/69). Se keskustelu, joka
4645: menpiteistä, joihin hallitus eduskunnan päätös- valtiopäiväjärjestyksen mukaan nyt on mahdol-
4646: ten johdosta on ryhtynyt, sekä siitä, mitä muu- linen, koskee kuitenkin jotakin erityiskysymystä
4647: ten on tärkeämpää tapahtunut valtakunnan hal- tai tiettyä hallinnon alaa. Yleinen poliittinen
4648: linnossa tai sen suhteissa ulkovaltoihin ( VJ 29 keskustelu valtakunnan tilasta, jollainen tun-
4649: §). Käytännössä hallituksen vuosittain antama netaan esim. Skandinavian maissa, käydään
4650: kertomus on muodoltaan vaikeaselkoinen yksi- Suomen valtiopäivillä hallituksen vuosittaisen
4651: tyiskohtien luettelo eri ministeriöiden toimen- tulo- ja menoarvion ja valtiovarainvaliokunnan
4652: piteistä sekä tilastotietoja täynnä oleva selon- siitä antaman mietinnön esittelyjen yhteydessä.
4653: teko, jonka otsakkeena on "Muut tärkeimmät Nämäkään keskustelut eivät vastaa muissa poh-
4654: tapahtunmat valtakunnan hallinnossa ja sen suh- joismaissa käytävää yleispoliittista keskustelua.
4655: teissa ulkovaltoihin edellämainittuna aikana". Budjettikeskustelusta tulee lähinnä eri hallin-
4656: Hallituksen kertomus on keskustelutta lähe- nonhaarojen määrärahatarpeiden ja tulo- ja me-
4657: tetty ulkoasiainvaliokunnan tarkastettavaksi, mi- noarvioon liittyviä paikallisten näkökohtien yksi-
4658: käli kertomus koskee suhteita ulkovaltoihin, ja tyiskohtainen luettelointi.
4659: muilta osilta perustuslakivaliokuntaan. Näiden Valtiopäiväjärjestystä pitäisi sen tähden
4660: valiokuntien tulee tehdä kertomuksesta aiheutu- muuttaa niin, että se määrää hallituksen vii-
4661: vat ehdotukset (VJ 46, 48 §§).Niiden valtio- meistään kuukauden kuluessa varsinaisten val-
4662: päivien loppupuolella, joilla kertomus on an- tiopäivien avaamisesta antamaan valtakunnan
4663: nettu, tai vasta seuraavien valtiopäivien alussa tilasta sekä suullisen selonteon että kirjallisen
4664: valiokuntien mietinnöt on esitelty eduskun- kertomuksen. Suullista selontekoa seuraisi edus-
4665: nalle. Silloin käyty keskustelu on siis voinut kunnassa keskustelu, ilman päätöksentekoa,
4666: kosketella hallituspolitiikkaa yleisesti tai jotakin kun keskustelu on julistettu päättyneeksi. Kir-
4667: jopa kaksi vuotta aikaisemmin suoritettua yksit- jallinen kertomus, jonka muotoa pitäisi edus-
4668: täistoimenpidettä. kunnassa 1ausutun toivomuksen mukaisesti
4669: Monissa maissa on huolehdittu paremmin muuttaa, lähetettäisiin kuten tähänkin saakka
4670: siitä, että parlamentti saa tilaisuuden yleispoliit- valiokuntiin tarkastettavaksi.
4671: tiseen keskusteluun valtionpäämiehen tai päämi- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
4672: nisterin valtakunnan yleisestä asemasta antaman tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4673: suullisen selostuksen pohjalta. Sitä seuraavan sen,
4674: parlamentin vuosittaisen istuntokauden alussa
4675: käytävän ns. valtaistuinpuhe- tai avajaiskeskus- että hallitus antaisi esityksen valtio-
4676: telun taustana on vallitseva tilanne. Siinä suh- päiväiärjestyksen muuttamisesta siten,
4677: teessa keskustelu eroaa hallituksen kertomuk- että hallituksen kuukauden kuluessa
4678: sen johdosta käymästämme keskustelusta, jolla varsinaisten valtiopäivien. avaamisesta
4679: usein on lähinnä historiallista mielenkiintoa. tulee antaa Eduskunnalle valtakunnan
4680: Vuoden 1969 valtiopäivillä muutettiin valtio- tilaa koskeva selonteko, iota seuraa kes-
4681: päiväjärjestystä, jotta tehtäisiin mahdolliseksi kustelu ilman päätöksentekoa.
4682: keskustelu, jota ei seuraa äänestys, kysymyk-
4683: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
4684:
4685: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope. T. Junnila.
4686: 68
4687:
4688: 1,30.- Hemst.mot. nr 10.
4689:
4690:
4691: Ehrnrooth m. fl.: Om avlåtande av proposition angående ut-
4692: ökande av medlemsantalet i ruksdagens kanslikommission.
4693:
4694: Tili Riksdagen.
4695:
4696: Övervakningen av riksdagens kanslis verk- trädda i kanslikommissionen. Detta vore med
4697: samhet är sedan gammalt anförtrodd kansli- tanke på de praktiska uppgifter, som ankommer
4698: kommissionen. Stadgandet angående detta or- på kanslikommissionen, en ändamålsenlig för-
4699: gan ingick tidigare i riksdagens arbetsordning ändring. Huruvida det eventuellt skall sörjas
4700: men intogs 1928 i riksdagsordningen. Enligt för att grupperna är företrädda i kanslikom-
4701: 89 § hör till kanslikommissionen talmannen missionen såsom i utskotten enligt sin parla-
4702: och vicetalmännen samt fyra riksdagsmän, vilka mentariska styrka, är en mindre viktig fråga.
4703: därest riksdagen inte kan enas om dem, utses Oss förefaller den bästa lösningen vara den,
4704: genom proportionella vai. att medlemsantalet skulle utökas så att förutom
4705: Under kanslikommissionens uppsikt står riks- riksdagens talman och vicetalmän även de
4706: dagens centralkansli och byråer. På den iln- grupper skulle bli företrädda i kanslikommis-
4707: kommer också övervakningen av ekonomin och sionen, som inte är representerade i presidiet.
4708: finansema, lediganslåendet och besättnadet av Den andra möjlighten, som inte leder till ett
4709: tjänstema och befattningarna samt handhavan- alltför stort antal medlemmar i detta organ,
4710: det av mångahanda praktiska frågor, av vilkas vore att förutom riksdagens presidium invälja
4711: lösning riksdagsarbetets effektivitet är bero- en medlem från varje grupp med utskottsrepre-
4712: ende. sentation. Denna princip kan också komplette-
4713: Med tiden har riksdagsarbetet utvecklats i en ras med principen att styrkeförhållandet mellan
4714: sådan riktning, att kraven på de yttre former, den icke-socialistiska och den socialistiska sidan
4715: i vilka det bedrivs, på den inre organisationen i riksdagen iakttages jämväl i kanslikommis-
4716: och den service den erbjuder, blivit allt större. sionen. Denna sistnämnda princip är emeller-
4717: Vid tillkomsten av riksdagsordningen fungerade tid enligt vår uppfattning av mindre bety-
4718: riksdagen på ett sätt, som inte ställde närmelse- delse med beaktande av de till sin natur
4719: vis samma krav på den så att säga tekniska opolitiska ärenden, som kanslikommissionen i
4720: sidan. huvudsak handhar. Huvudsaken är att i kansli-
4721: Flera reformer borde nu fås till stånd för kommissionens arbete skulle kunna medverka
4722: att matsvara det som både riksdagens med- företrädare för alla riksdagsgrupper. Detta
4723: lemmar och tjänstemän väntar sig för att kunna skulle ge ökad tyngd åt kanslikommissionen
4724: arbeta rationellt. Det beror på kanslikommissio- och säkert tillföra den flera initiativ och er-
4725: nen huruvida sådana mått och steg kommer bjuda en vidare synvinkel vid lösningen av de
4726: att tas, som man rätt allmänt inom riksdagen problem, som i samma utsträckning angår
4727: hoppas på. stora och små riksdagsgrupper.
4728: Av antalet medlemmar i kanslikommissionen Med hänvisning till det vi ovan anfört före-
4729: följer, att bara de större riksdagsgrupperna slår vi, att riksdagen ville besluta hemställa,
4730: har representation i den. Flera eller färre grup-
4731: per saknar företrädare i kommissionen, medan att regeringen måtte avlåta proposi-
4732: tre grupper har dubbel representation. Med tion till Riksdagen med förslag till lag
4733: tanke på kanslikommissionens uppgifter, som om sådan ändring av 89 § riksdagsord-
4734: numera är betydligt mera krävande än när ningen att medlemsantalet i kanslikom-
4735: detta organ i tidema tillkom, vore det mycket missionen utökas för att möjliggöra de
4736: önskvärt att medlemsantalet kunde utökas på olika riksdagsgruppernas representation
4737: det sättet att samtliga riksdagsgrupper blir före- i densamma.
4738: Helsingfors den 6 april 1970.
4739:
4740: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
4741: 69
4742:
4743: 1,30.- Toiv.al. n:o 10. Suomennos.
4744:
4745:
4746: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta Eduskunnan kansliatoimi-
4747: kunnan iäsenluvun ltsäämisestä.
4748:
4749: E d u s k u n n a II e.
4750:
4751: Eduskunnan kanslian toiminnan valvonta on olisi kansliatoimikunnalle kuuluvien käytännöl-
4752: vanhastaan uskottu kansliatoimikunnalle. Tätä listen tehtävien kannalta tarkoituksenmukainen
4753: elintä koskeva säännös sisältyi aikaisemmin muutos. Vähemmän tärkeä kysymys on, huo-
4754: eduskunnan työjärjestykseen, mutta otettiin lehditaanko mahdollisesti siitä, että ryhmät
4755: 1928 v,altiopäiväjärjestykseen. Kansliatoimikun- ovat edustettuina kansliatoimikunnassa samoin
4756: taan kuuluvat 89 §:n mukaan puhemies ja kuin valiokunnissa parlamentaarisen voimansa
4757: varapuhemiehet sekä neljä edustajaa, jotka mukaisesti.
4758: eduskunta, ellei se voi niistä yhtyä, valitsee Parhaimmalta ratkaisulta meistä näyttää se,
4759: suhteellisilla vaaleilla. että jäsenmäärää lisättäisiin niin, että edus-
4760: Kansliatoimikunnan valvonnassa ovat edus- kunnan puhemiehen ja varapuhemiesten lisäksi
4761: kunnan keskuskanslia ja toimistot. Sille kuuluu myös ne ryhmät tulisivat edustetuiksi kanslia-
4762: myös talouden ja raha-asioiden valvonta, vir- toimikunnassa, jotka eivät ole edustettuina
4763: kojen ja toimien avoimeksi julistaminen ja puhemiehistössä. Toinen mahdollisuus, joka ei
4764: täyttäminen sekä huolenpito monista käytän- johda tämän elimen liian suureen jäsenmäärään,
4765: nöllisistä kysymyksistä, joiden ratkaisemisesta olisi eduskunnan puhemiehistön lisäksi valita
4766: valtiopäivätyön tehokkuus riippuu. yksi jäsen kustakin ryhmästä, jolla on valio-
4767: Aikojen kuluessa on eduskuntatyö kehittynyt kuntaedustus. Tätä periaatetta voidaan myös
4768: sellaiseen suuntaan, että niiltä ulkoisilta muo- täydentää sellaisella periaatteella, että edus-
4769: doilta, joissa sitä harjoitetaan, sisäiseltä organi- kunnan ei-sosialistisen ja sosialistisen puolen
4770: saatioita ja sen tarjoamUta palveluksilta vaadi- väliset voimasuhteet otetaan huomioon myös
4771: taan yhä enemmän. Vaitiopäiväjärjestyksen kansliatoimikunnassa. Tämä viimeksi mainittu
4772: syntyessä eduskunta työskenteli tavalla, joka periaate on käsityksemme mukaan kuitenkin
4773: ei asettanut läheskään samoja vaatimuksia vähemmän merkitsevä ottaen huomioon sen,
4774: sanoaksemme tekniselle puolelle. että kansliatoimikunnan käsittelemät asiat ovat
4775: Useita uudistuksia pitäisi nyt saada aikaan, luonteeltaan pääasiassa epäpoliittisia. Pääasia
4776: jotta sekä eduskunnan jäsenten että virkamies- on, että kansliatoimikunnan työhön voisivat
4777: ten toiveet työn järkiperäistämisestä toteutui- vaikuttaa kaikkien eduskuntaryhmien edustajat.
4778: sivat. Kansliatoimikunnasta riippuu, ryhdytään- Tämä lisäisi kansliatoimikunnan merkitystä,
4779: kö sellaisiin toimenpiteisiin, joita aivan yleisesti saisi varmasti aikaan lisääntyvää aloitteelli-
4780: eduskunnassa toivotaan. suutta ja laajentaisi näkökulmaa niitä ongelmia
4781: Kansliatoimikunnan jäsenten lukumäärästä ratkaistaessa, jotka samassa määrin koskevat
4782: seuraa, että vain suuremmilla eduskuntaryh- suuria ja pieniä eduskuntaryhmiä.
4783: millä on siinä edustus. Useammilta tai harvem- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
4784: milta ryhmiltä puuttuu edustaja toimikunnassa, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4785: kun taas kolmella ryhmällä on kaksinkertainen
4786: edustus. Kansliatoimikunnan tehtävien kannalta, että hallitus antaisi Eduskunnalle
4787: jotka nykyään ovat huomattavasti vaativampia esityksen laiksi sellaisesta muutoksesta
4788: kuin tämän elimen syntyaikoihin, olisi hyvin valtiopäiväiäriestyksen 89 §:ään, että
4789: toivottavaa, että jäsenmäärää voitaisiin lisätä kansliatoimikunnan iäsenmäärää lisä-
4790: sillä tavalla, että kaikki eduskuntaryhmät sai- tään ;a siten tehdään mahdolliseksi eri
4791: sivat edustuksen kansliatoimikuntaan. Tämä eduskuntaryhmien edustus siinä.
4792: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
4793:
4794: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
4795: 70
4796:
4797: 1,31. ~ Hemst.mot. nr 11.
4798:
4799:
4800:
4801:
4802: Ehrnrooth m. fl.: Om utredning rörande inrättande av en för-
4803: fattnin gsdomstol.
4804:
4805:
4806: T i 11 R i k s d a g e n.
4807:
4808: Rätten förpliktar också staten, d. v. s. de mot grundlag. Att detta är hos oss gällande
4809: personer som de olika statsorganen består av. rätt har i stort sätt samt1iga rättslärda varit
4810: Detta kan också uttryckas sålunda, att lagen i eniga om. Tillkomsten av stadgandet i rege-
4811: ett lagbundet samhälle står över alla, såväl de ringsformens 92 § 2 mom. ger otvetydigt stöd
4812: styrande som de styrda. Detta är det centrala åt denna uppfattning. De reservationer, som
4813: kriteriet för rättsstaten. Kaira gjott beträffande alldeles uppenbara
4814: Det är inte nog med att den lagstiftande, grundlagsstridigheter såsom att en lag t.ex.
4815: verkställande och dömande makten är förde- icke publicerats i författningssamlingen, sak-
4816: lad mellan olika organ, utan det måste också nar pra:ktisk betydelse. Då domstolarna inte
4817: finnas en kontroll av att maktfördelningen utan uttryckligt stadgande i lag kan eller vill
4818: upprätthålles och laglighetskravet iakttages av utöva kontroll av grundlagsenligheten av s. k.
4819: statsorganen för atlt medborgarnas rättssäker- vanliga lagar, finns det en lucka i författ-
4820: het skall vara tryggad. 1 fråga om den verk- ningen. Detta har betonats av olika rättslärda
4821: ställande och den dömande makten är det ge- med större eller mindre emfas under hela vår
4822: nom i våra grundlagar ingående stadganden självständighetstid.
4823: sörjt för laglighetskontrollen. Regeringen kon- Såväl före som efter regeringsformen kom
4824: trolleras på flera .sätt både av riksdagen och ttill har frågan om domstolarnas rätt att pröva
4825: domstolarna. Domstolarnas verksamhet över- lagars grundlagsenlighet varit aktuell också in-
4826: vakas av riksdagens justitieombudsman och om regeringen och riksdagen.
4827: statsrådets justitiekansler. Överhuvudtaget ut- I regeringens proposition av den 30 novem-
4828: trycker dessa ämbetsmäns uppgifter en sträng ber 1917 med förslag tili regeringsform hade
4829: laglighetsprindp. man föreslagit, att om det är uppenbart att
4830: När det .gäller den administrativa lagstif- ett stadgande inte tillkommit i den ordning
4831: tande makten - rätten att utfärda förord- som grundlag föreskriver, må det ej tiliämpas.
4832: ningar :- viiken i stöd av regeringsformens Enligt propositionen av den 6 juni 1918 skulle
4833: 28 § tillkommer presidenten, är laglighetskon- lag, som inte tillkommit i den ordning som
4834: trollen likaså ombesörjd. Jämlikt regeringsfor- .s;tadgats om grundlag, inte tillämpas av högsta
4835: mens 92 § 2 mom. må domare eller annan domstolen om den innehöll stadgande som
4836: tjänsteman icke tillämpa ett stadgande i en stred mot grundlagen, och föreskrevs det att
4837: förordning, vilket står i strid med grundlag högsta domstolen ägde fordra att sådan lag
4838: eller annan lag. Detta grundlagsstadgande har ändrades. Grundlagsutskottet strök emellertid
4839: ansetts innebära rätt för domstolarna och detta stadgande. Samma ståndpunkt intog ut-
4840: andra · myndigheter att granska lagligheten skottet vid behandlingen av regeringens i maj
4841: också av stadganden som utfärdats av stats- 1919 avgivna proposition med förslag tili re-
4842: rådet och ministerierna. geringsform, som innehöll sa.mma stadgande
4843: Våra grundlagar innehåller emellertid icke om grundlagsstridiga stadganden som proposi-
4844: något stadgande, som skulle innebära rätt att tionen från 1917. I en lagmotion, som Erich
4845: granska grundlagsenligheten av lagar. Domsto- m. fl. inlämnade tili 1923 års riksdag före-
4846: larna och övriga myndigheter måste därför slog motionärerna att ·tili regeringsformen skul-
4847: tiliämpa en lag, trots att denna tilkommit i le fogas ett stadgande om domstolarnas rätt
4848: en ordning eller har ett innehåll, som strider atlt pröva frågan om lagars grundlagsenlighet.
4849: 1,31.- Ehtorooth ym. 71
4850:
4851: 1 en regeringsproposition tili 1931 års riksdag antagen lag visat sig vara stridande .emot grund-
4852: (n:o 8) föreslogs, att regeringsformen skulle lag har den i själva verket lämnats utan stad-
4853: förfullständigas bl.a. med ett stadgande av fästelse och riksdagen har å sin sida sedermera
4854: samma innehåll som hade ingått i denna obe- i&e begagnat sig av den möjlighet, som den
4855: handlade lagmotion. skulle hava ägt, att utan stadfästelse bringa
4856: Enligt 1931 års regeringsförslag skulle tili lagen i kraft, hette det i svaret. Riksdagen
4857: regeringsformens 92 § fogas nya 3-5 mom. fann den föreslagna ändringen så djupt ingri-
4858: Högsta domstolen skulle i mål eller ärende, pande och tili sina verkningar betänklig att
4859: som dragits under dess prövning, äga förklara, den avböjde densamma. Högsta domstolen
4860: att stadgande, som domstolen fann stridande skulle berättigas att helt och hållet förbjuda
4861: mot grundlag, icke må tillämpas. Om saken och upphäva tillämpningen av en av riksdagen
4862: ägde den meddela statsrådet och justitiekans- t. o. m. enhälligt antagen och av republikens
4863: lern. lntili dess rättelse vunnits, skulle avgö- president stadfäst lag, framhölls det i svaret.
4864: randet vara bindande för alla myndigheter. Det är önskligast att tolkningen därav, i vii-
4865: Samma lag skulle gälla högsta förvaltningsdom- ken ordning varje lag skall stiftas, även fort-
4866: stolen, dock sålunda atlt dess avgörande skulle farande ankommer å de lagstiftande organen,
4867: meddelas högsta domstolen samt offentliggöras uttalade riksdagen i sitt svar.
4868: och bliva bindande först sedan högsta dom- Denna riksdagens ståndpunkt har inte stått
4869: stolen förklarat, att densamma var ense med oemotsagd. 1 synnerhet Erich och Hermanson
4870: högsta förvaltningsdomstolen. Om annan dom- underströk kraftigt behovet av ett stadgande
4871: stol fann stadgande i lag vara stridande mot om prövning av lagar.s förenlighet med för-
4872: grundlag och frågan härom ännu icke hade fattningen. Erich påpekade att folkrepresenta-
4873: blivit avgjord av högsta domstolen, .skulle frå- tionen lätt försummar att iakttaga riktiga for-
4874: gan hänskjutas tili dennas prövning och må- mer, då dessa förefaller att alltför mycket för-
4875: lets avgörande anstå tili dess högsta domstolen svåra dess handlingsfrihet. Han påpekade att
4876: gett sin förklaring. Förvaltningsmyndighet det var helt omotiverat att säga att doms;tols
4877: skulle icke få vägra att tiliämpa stadgande i prövningsrätt skulle innebära att den dömande
4878: lag, änskönt den ansåg densamma stridande makten ingrep i lagstiftarens befogenheter, om
4879: mot grundlag. Beroende av sakens beskaffen- den genom att vägra att tiliämpa oriktig lag
4880: het s.kulle myndigheten bringa sin uppfattning indirekt kunde inverka i sådan riktning att
4881: om stadgandet tili högsta domstolens eller lagen ändrades. Erich insåg svagheten hos ett
4882: högsta förvaltningsdomstolens kännedom, som, dyli!kt .stadgande. Men det oaktat ansåg han
4883: där skäl fanns, ägde förfara såsom ovan an- det förenligt med en riktig princip - att inte
4884: förts. heller riksdagen står ovanom lagen - och av
4885: 1 det utlåtande tili statsrådet, som högs,ta stor betydelse riktigt tillämpat. Rätt nyligen
4886: domstolen avgav över förslaget, anbefalldes har åter några av våra sakkunniga på statslä-
4887: det såsom ändamålsenligt. Grundlagsutskottet rans och statsförfattningens områden dryftat
4888: föreslog emellertid atlt de i propositionen in- detta problem och efterlyst åtgärder för att
4889: gående lagförslagen om ändring av regerings- få en statsförfattningsdomstol i en eller annan
4890: fomnen och riksdagsordningen måtte avböjas. form tili stånd. Merikoski har betecknat det
4891: 1 en reservation tili utskottets betänkande som en svår lucka i vår författning att den
4892: (n:o 8/1931 Rd.) förordade fyra medlemmar konstitutionella kontrollen saknas. Samma upp-
4893: godkännande av regeringspropositionen bl. a. fattning har uttalats av bl. a. Tarkiainen. Trots
4894: beträffande 92 §. Stora utskottet omfatltade de stadganden i regeringsformen (§§ 19, 45
4895: grundlagsutskottets majodtets ståndpunkt och och 58) och i riksdagsordningen ( §§ 46 och
4896: riksdagen förkastade den 17 november 1931 67) ~som i praktiken i hög grad minskar risken
4897: propositionen. för att lagar stiftas i grundlagsstridig ordning,
4898: 1 riksdagens avböjande svar framhölls att saknas i Finland i motsats tili ett flertal rätts-
4899: Finlands konstitution innehåller garantier, som stater möjligheten av en rättslig kontroll av att
4900: visat sig effektiva, mot stiftande av grundlags- författningens stadganden iakttagits vid stif-
4901: vidriga lagar. Presidenten kan, då en av riks- tandet av lag. Med en enda rösts övervikt kan
4902: dagen antagen lag skall stadfästas, däröver grundlagsutskottet besluta att ett lagförslag
4903: begära högsta domstolens eller högsta förvalt- inte förutsätter behandling i den ordning som
4904: ningsdomstolens utlåtande. Då en av riksdagen om grundlag är föres.kriven och denna stånd-
4905: 72 1,31.- Valtiosääntötuomioistuimen perustaminen.
4906:
4907:
4908: punkt blir då lätt riksdagens. Avgörandet kan hur liten den än må vara, att domstolama och
4909: medvetet eller omedvetet vara dikterat av poli- andra myndigheter tillämpar en lag, om vars
4910: tiska och icke rättsliga synpunkter. Även om grundlagsenlighet starka tvivel råder, borde
4911: grundlagsutskottet omsorgsfullt hört sakkun- reduceras så långt det praktiskt går för sig.
4912: niga, kan man inte utesluta möjligheten av Utan att taga ställning tili något av de förslag,
4913: att riksdagen antager och presidenten stadfäs- som framlagts .tili frågans lösning, anser vi det
4914: ter en lag, som står i strid med grundlagen, angeläget att problemet på allvar ak.tualiseras
4915: men det oak.tat binder domstolar och övriga och blir föremål för en grundlig utredning.
4916: myndigheter. Under frihetstiden betecknades Med hänvisning :tili det ovan anförda före-
4917: det i ett memorial som ett bland de farligaste slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
4918: försök mot friheten och riksens ständers lag- hemställa,
4919: stiftande mak.t om de tankar och satser bleve
4920: gängse antagna, som skulle riksens ständers att regeringen måtte låta utreda, hu-
4921: pluralitet icke äga förstånd och insikt nog :till ruvida en författningsdomstol borde in-
4922: sina göromål. Det är svårt att tro att våra rättas för att möjliggöra rättslig kontroll
4923: dagars folkrepresentation skulle anse sig ofel- av lagars grundlagsenlighet eller even-
4924: bar. tuellt andra åtgärder vidtagas i syfte
4925: Man kunde också från senaste tid anföra att skapa de bästa garantier för att de
4926: exempel på lagförslag, som behandlats i vanlig konstitutionella kraven vid stiftandet av
4927: lagstiftningsordning, trots att vägande skäl lag iakttages, samt i fall att utredningen
4928: och i varje fall försiktighet hade påkallat be- ger anledning därtill, avlåta proposition
4929: handling i grundlagsenlig ordning. Möjligheten, i saken till Riksdagen.
4930: Helsingfors den 8 april 1970.
4931:
4932: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
4933: T. Junnila. Pentti Sillantaus.
4934: Sami Suominen.
4935: 73
4936:
4937: 1,31.- Toiv.al. n:o 11.
4938: Suomennos.
4939:
4940:
4941:
4942:
4943: Ehrnrooth ym.: Valtiosääntötuomioistuimen perustamista koske-
4944: vasta selvityksestä.
4945:
4946:
4947: E d u s k u n n a 11 e.
4948:
4949: Oikeus velvoittaa myös valtiota, ts. henki- mentin säännöksen synty tukee epäilemättä tätä
4950: löitä, jotka muodostavat valtion eri elimet. käsitystä. Niillä varauksilla, jotka Kaira on
4951: Tämä voidaan ilmaista myös siten, että laki tehnyt aivan ilmeisiin perustuslainvastaisuuk-
4952: lainalaisessa yhteiskunnassa on kaikkien ylä- siin nähden, kuten että lakia ei ole esim. jul-
4953: puolella, sekä hallitsevien että hallittujen. Tä- kaistu asetuskokoelmassa, ei ole käytännöllistä
4954: mä on oikeusvaltion keskeinen tunnusmerkki. merkitystä. Koska tuomioistuimet eivät ilman
4955: Ei riitä, että lainsäädäntö-, toimeenpano- ja nimenomaista laissa olevaa säännöstä voi rt:ai
4956: tuomiovalta on jaettu eri elinten kesken, vaan halua valvoa ns. tavallisten lakien perustus-
4957: täytyy myös valvoa, että valtion elimet pitävät lainmukaisuutta, on valtiosäännössä aukko.
4958: yllä vallanjakoa ja noudattavat laillisuusvaati- Tätä ovat eri lainoppineet enemmän tai vähem-
4959: musta, jotta kansalaisten oikeusturva olisi .taat- män voimakkaasti korostaneet koko itsenäisyy-
4960: tu. Toimeenpano- ja tuomiovallan osalta on temme ajan.
4961: perustuslaeissamme olevilla säännöksillä huo- Sekä ennen hallitusmuotomme syntymistä
4962: lehdittu laillisuusvalvonnasta. Hallitusta valvo- että sen jälkeen on kysymys tuomioistuinten
4963: vat monin tavoin sekä eduskunta että tuomio- oikeudesta tulkita lakien perustuslainmukai-
4964: istuimet. Tuomioistuinten toimintaa valvovat suutta ollut ajankohtainen hallituksessa ja edus-
4965: eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston kunnassa.
4966: oikeuskansleri. Näiden virkamiesten tehtäviä Hallituksen esityksessä 30 päivältä marras-
4967: leimaa ylipäänsä ankara laillisuusperiaate. kuuta 1917 laiksi hallitusmuodosta ehdotettiin,
4968: Mitä tulee hallinnolliseen lainsäädäntövaltaan että jos on ilmeistä, että jokin säännös ei ole
4969: - oikeuteen antaa asetuksia - mikä hallitus- syntynyt perustuslain mukaisessa järjestyksessä,
4970: muodon 28 §:n nojalla kuuluu presidentille, ei sitä saa soveltaa. Kesäkuun 6 päivänä 1918
4971: on laillisuusvalvonnasta myös huolehdittu. Hal- annetun esityksen mukaan korkeimman oikeu-
4972: litusmuodon 92 §:n 2 momentin mukaan tuo- den ei ollut sovellettava lakia, joka ei ollut
4973: mari tai muu virkamies ei saa sovelluttaa ase- syntynyt perus.tuslain säätämisestä voimassaole.
4974: tuksessa olevaa säännöstä, joka on ristiriidassa vassa järjestyksessä, jos se sisälsi säännöksen,
4975: perustuslain tai muun lain kanssa. Tämän pe- joka oli perustuslainvastainen, ja korkein oikeus
4976: rustuslain säännöksen on katsottu antavan tuo- määrättiin vaatimaan sellaisen lain muuttamista.
4977: mioistuimille ja muille viranomaisille oikeuden Perustuslakivaliokunta kuitenkin poisti tämän
4978: tarkastaa myös valtioneuvoston ja ministeriöi- säännöksen. Saman kannan valiokunta otti kä-
4979: den antamien säännösten laillisuutta. sitellessään hallituksen toukokuussa 1919 an-
4980: Meidän perustuslaeissamme ei ole kuitenkaan tamaa esitystä hallitusmuodoksi, joka sisälsi
4981: säännöstä, joka antaisi oikeuden tarkastaa la- saman säännöksen perustuslainvastaisista sään-
4982: kien perustuslainmukaisuutta. Tuomioistuinten nöksistä kuin esitys vuodelta 1917. Erichin
4983: ja muiden viranomaisten täytyy sen takia so- ym. vuoden 1923 valtiopäiville jättämässä la-
4984: veltaa lakia siitä huolimatta, että se on synty- kialoitteessa aloitteentekijät ehdottivat, että
4985: nyt perustuslainvastaisessa järjestyksessä tai hallitusmuotoon otettaisiin säännös tuomiois-
4986: sen sisältö on perustuslainvastainen. Suurin tuinten oikeudesta ltutkia kysymystä lakien
4987: piirtein kaikki oikeusoppineet ovat olleet yk- perustuslainmukaisuudesta. Hallituksen esityk-
4988: simielisiä 1tästä. Hallitusmuodon 92 §:n 2 mo- sessä vuoden 1931 valtiopäiville ( n: o 8 ) eh-
4989: 10 427/70
4990: 74 I,31.- Valtiosääntötuomioistuimen perustaminen.
4991:
4992:
4993: dotettiin, että hallitusmuotoa täydennettäisiin eduskunta puolestaan ole sitten käyttänyt sitä
4994: mm. saman sisältöisellä säännöksellä, joka oli mahdollisuutta, joka sillä olisi ollut, saattaa
4995: tässä käsittelemättä jääneessä lakialoitteessa. laki voimaan ilman vahvistusta, sanottiin vas-
4996: Vuoden 1931 hallituksen esityksen mukaan tauksessa. Eduskunta havaitsi ehdotetun muu-
4997: olisi sallitusmuodon 92 §:ään ollut otettava toksen niin syvälle käyväksi ja vaikutuksiltaan
4998: uudet 3-5 momentit. Jos korkein oikeus sen arvelluttavaksi, että se hylkäsi sen. Korkein
4999: ratkaistavaksi saatetussa asiassa havaitsi laissa oikeus oikeutettaisiin kokonaan kieltämään ja
5000: olevan säännöksen perustuslain kanssa risti- lakkauttamaan eduskunnan vaikkapa yksimie-
5001: riitaiseksi, sen tuli lausua julki, että säännöstä lisesti hyväksymän ja tasavallan presidentin
5002: ei ollut sovellettava. Sen tuli ilmoittaa asiasta vahvistaman lain soveltamisen, esitettiin vas-
5003: valtioneuvostolle ja oikeuskanslerille. Kunnes tauksessa. Se tulkinta, missä järjestyksessä mi-
5004: oikaisu oli saatu aikaan, tuli ratkaisun olla kin laki on säädettävä, on tämänkin tähden
5005: kaikkia viranomaisia sitova. Sama laki koskisi paras edelleenkin jättää lainsäädäntöelinten
5006: korkeinta hallinto-oikeutta kuitenkin niin, että tehtäväksi, lausui eduskunta vastauksessaan.
5007: sen ratkaisu oli ilmoitettava korkeimmalle oi- Tähän eduskunnan kantaan on esitetty vas-
5008: keudelle sekä julkaistava ja että se oli sitova .taväitteitä. Erityisesti Erich ja Hermanson al-
5009: vasta, kun korkein oikeus oli ilmoittanut ole- leviivasivat voimakkaasti lakien valtiosäännön-
5010: vansa samaa mieltä kuin korkein hallinto-oike- mukaisuuden tutkimista koskevan säännöksen
5011: us. Kun muu tuomioistuin havaitsi laissa ole- tarpeellisuutta. Erich viittasi siihen, että kan-
5012: van säännöksen olevan ristiriidassa perustus- sanedustuslaitos helposti laiminlyö oikeat muo-
5013: lain kanssa eikä korkein oikeus ollut ratkais- dot, koska ne näyttävät liiaksi kahlehtivan sen
5014: sut kysymystä, oli se alistettava korkeimman :toimintavapautta. Hän viittasi siihen, että oli
5015: oikeuden tutkittavaksi ja asian ratkaisu lykät- aivan perusteetonta sanoa, että tuomioistuimen
5016: tävä siksi, kunnes korkein oikeus oli antanut .tutkimisoikeus sisältäisi sen, että tuomiovalta
5017: lausuntonsa. Hallintoviranomainen ei saanut puuttuisi lainsäätäjän valtuuksiin, jos se ·kiel-
5018: kieltäytyä soveltamasta laissa olevaa säännöstä, täytymällä soveltamasta väärää lakia epäsuo-
5019: vaikka piti sitä perustuslainvastaisena. Viran- rasti voisi vaikuttaa sellaiseen suuntaan, että
5020: omaisen piti kuitenkin ilmoittaa käsityksensä, lakia muutettaisiin. Erich näki sellaisessa sään-
5021: asian laadun mukaan, korkeimmalle oikeudelle nöksessä olevan heikkouden. Mutta tästä huo-
5022: tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle, jonka, limatta hän katsoi siinä olevan periaatteen oi-
5023: milloin siihen aihetta oli, piti menetellä niin keaksi - ettei eduskuntakaan ole lain yläpuo-
5024: kuin edellä on lausuttu. lella - ja oikein sovellettuna suurimerkityk-
5025: Siinä lausunnossa, jonka korkein oikeus an- siseksi. Melko äskettäin ovat jälleen eräät val-
5026: toi ehdotuksesta valtioneuvostolle, sitä pidet- tio-opin ja valtiosäännön alan asiantuntijamme
5027: tiin tarkoituksenmukaisena. Perustuslakivalio- pohtineet tätä ongelmaa ja pitäneet suotavana
5028: kunta ehdotti kui.tenkin, että esityksessä olevat toimenpiteitä valtiosääntötuomioistuimen ai-
5029: lakiehdotukset hallitusmuodon ja valtiopäivä- kaansaamiseksi muodossa tai ;toisessa. Meri-
5030: järjestyksen muuttamisesta hylättäisiin. Valio- koski on pitänyt pahana aukkona meidän val-
5031: kunnan mietintöön (n:o 8/1931 vp.) jäte- ,tiosäännössämme, että perustuslainmukaisuuden
5032: tyssä vastalauseessa neljä jäsentä puolsi halli- valvonta puuttuu. Saman käsityksen on lausu-
5033: tuksen esityksen hyväksymistä mm. 92 §:n nut mm. Tarkiainen. Huolimatta hallitusmuo-
5034: osalta. Suuri valiokunta yhtyi perustuslakivalio- don ,( 19, 45 ja 58 §) ja valtiopäiväjärjestyk-
5035: kunnan enemmistön kantaan, ja eduskunta hyl- :sen ( 46 ja 67 §) säännöksistä, jotka käy,tän-
5036: käsi 17 päivänä marraskuuta 1931 esityksen. nössä suuressa määrin vähentävät vaaraa, että
5037: Eduskunnan hylkäävässä vastauksessa esitet- lakeja säädettäisiin perustuslainvastaisessa jär-
5038: tiin, että Suomen valtiosäännössä on tehok- jestyksessä, puuttuu Suomessa päinvastoin kuin
5039: kaiksi osoittautuneita takeita perustuslainval- useimmissa oikeusvaltioissa mahdollisuus oi-
5040: taisten lakien säätämistä vastaan. Presidentti lkeudellisesti valvoa, että valtiosäännön määrä-
5041: voi, kun eduskunnan hyväksymä laki on vah- ykset otetaan lakia säädettäessä huomioon. Yh-
5042: vistettava, pyytää siitä :korkeimman oikeuden den äänen enemmistöllä perustuslakivaliokunta
5043: tai korkeimman hallinto-oikeuden lausuntoa. voi päättää, että lakiehdotus ei edellytä perus-
5044: Milloin eduskunnan hyväksymä laki on näyt- tuslainsäädäntöjärjestystä, ja tämä tulee sitten
5045: tänyit olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, se helposti eduskunnan kannaksi. Ratkaisun voi-
5046: onkin itse asiassa jätetty vahvistamatta, eikä vat tietoisesti tai tiedostamatta sanella poliitti-
5047: 1,31. - Ehrnrooth ym. 75
5048:
5049: set ja muut kuin oikeudelliset näkökohdat. se lieneekin, että tuomtotstuimet ja muut vi-
5050: Vaikka perustuslakivaliokunta on huolellisesti ranomaiset soveltavat lakia, jonka perustus-
5051: kuullut asiantuntijo1ta, voi olla mahdollista, lainmukaisuudesta on vahvoja epäilyksiä, pi-
5052: että eduskunta hyväksyy ja presidentti vah- täisi vähentää niin paljon kuin se käytännössä
5053: vistaa lain, joka on perustuslainvastainen, mutta käy päinsä. Ottamatta kantaa mihinkään niistä
5054: joka siitä huolimatta sitoo tuomioistuimia ja ehdotuksista, joita on esitetty kysymyksen rat-
5055: muita viranomaisia. Vapaudenaikana pidettiin kaisemiseksi, pidämme tärkeänä, että ongelma
5056: eräässä lausunnossa eräänä vaarallisimpana yri- otetaan vakavasti esille ja että se tulee perus-
5057: tyksenä kaventaa vapautta ja valtakunnansää- teellisen selvityksen kohteeksi.
5058: tyjen lainsäädäntövaltaa, sitä että sentapaiset Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
5059: ajatukset ja lauseet yleisesti hyväksyttäisiin, oittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivomuk-
5060: joiden mukaan valtakunnan säätyjen enemmis- sen,
5061: ,töllä ei olisi kylliksi ymmärrystä ja tietoa teh- että hallitus selvityttäisi, olisiko pe-
5062: täviensä hoitamiseen. On vaikea uskoa, että rustettava valtiosääntötuomioistuin, jot-
5063: meidän aikamme kansanedustuslaitos ikatsoisi ta lakien perustuslainmukaisuuden oi-
5064: itsensä virheettömäksi. keudellinen valvonta tehtäisiin mahdol-
5065: Myös viimeisimmäLtä ajalta voisi matmta liseksi, tai mahdollisesti ryhdyttävä mui-
5066: esimerkkejä lakiehdotuiksista, jotka on käsi- hin toimenpiteisiin parhaiden takeiden
5067: telty tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, saamiseksi siitä, että valtiosäännönmu-
5068: vaikka painavat syyt ja joika tapauksessa va- kaisuuden vaatimukset lakeja säädettä-
5069: rovaisuus olisivat vaatineet käsittelemistä pe- essä otetaan huomioon, sekä, mikäli
5070: rustuslain säätämisestä voimassa olevassa jär- selvitys antaa siihen aiheen, antaisi asi-
5071: jestyksessä. Sitä mahdollisuutta, kuinka pieni assa esityksen Eduskunnalle.
5072: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
5073:
5074: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
5075: T. Junnila. Pentti Sillantaus.
5076: Sami Suominen.
5077: 76
5078:
5079: 1,32.- Hemst.mot. nr 12.
5080:
5081:
5082:
5083:
5084: Ehrnrooth m. fl.: Om beskattning av republikens presidents gott-
5085: görelse och pension.
5086:
5087:
5088: Tili Riksdagen.
5089:
5090: Sådana undantagsstadganden, som befriar eller det som i lagen benämnes gottgörelse och
5091: mottagare av inkomst av löns eller arvodes pensionen blir skattepliktig inkomst, medan
5092: natur från erläggande av inkomstskatt har blivit representationsanslaget och bostadsförmånerna
5093: allt sällsyntare. Genom lagändring 1955 blev är fria från beskattning. I varje fall borde
5094: sålunda hela arvodet för riksdagsman skatte- frågan utredas i syfte att få en ändring till
5095: pliktig inkomst efter att det länge hade varit stånd som bättre motsvarar ett från privilegie-
5096: skattefritt och under en kort tid till hälften tänkande frigjort modemt betraktelsesätt.
5097: skatt underkastat. Skattefriheten gäller numera Hänvisande till det här anförda föreslår vi
5098: i huvudsak endast folkpension samt skadestånd vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
5099: och en del bidrag och ersättningar av social
5100: natur. att regeringen mdtte avlåta proposi-
5101: Den avlöning och pension som rebuplikens tion tili Riksdagen med förslag tili lag
5102: president åtnjuter för sitt ämbetsuppdrag är om beskattning av den gottgörelse och
5103: enligt gällande lag fria från a11 beskattning. pension, som tillkommer republikens
5104: Mycket synes tala för, att den egentliga lönen president.
5105: Helsingfors den 8 april 1970.
5106:
5107: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope. Sami Suominen.
5108: 77
5109:
5110: 1,32.- Toiv.al. n:o 12. Suomennos.
5111:
5112:
5113:
5114:
5115: Ehrnrooth ym.: Tasavallan presidentin palkkion ia eläkkeen ve-
5116: rottamisesta.
5117:
5118:
5119: E d u s k u n n a 11 e.
5120:
5121: Sellaiset poikkeussäännökset, jotka vapautta- mainittu palkkio ja eläke muuttuisivat veron-
5122: vat palkan tai palkkion luonteisen tulon saajan alaiseksi tuloksi, kun taas edustusmääräraha ja
5123: tuloveron suorittamisesta, ovat käyneet yhä har- asuntoedut jäisivät verottomiksi. Joka tapauk-
5124: vinaisemmiksi. Lainmuutoksella 1955 muuttui sessa pitäisi kysymystä tutkia, jotta saataisiin
5125: siten kansanedustajan koko palkkio veronalai- aikaan muutos, joka vastaa paremmin etu-
5126: seksi tuloksi sen oltua pitkään verovapaa ja oikeusajattelusta vapautunutta uudenaikaista
5127: lyhyehkön ajan puoleksi veronalaista tuloa. katsantotapaa.
5128: Verovapaus koskee nyttemmin pääasiassa vain Tässä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5129: kansaneläkettä sekä vahingonkorvauksia ja joi- nioittaen, että eduskunta päättäisi hyväksyä
5130: takin luonteeltaan sosiaalisia avustuksia ja kor- toivomuksen,
5131: vauksia.
5132: Se palkkio ja eläke, jota tasavallan presi- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
5133: dentti virkatehtävänsä nojalla nauttii, on voi- tyksen laiksi tasavallan presidentille tu-
5134: massa olevan lain mukaan kaikesta verotuk- levan palkkion ia eläkkeen verottami-
5135: sesta vapaata. Monet seikat näyttävät puhuvan sesta.
5136: sen puolesta, että varsinainen palkka eli laissa
5137: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
5138:
5139: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope. Sami Suominen.
5140: 78
5141:
5142: 1,33.- Hemst.mot. nr 13.
5143:
5144:
5145: Ehrnrooth m. fl.: Om saklighet och objektivitet vid besättandet
5146: av statliga tjänster och befattningar.
5147:
5148:
5149: T i 11 R i k s d .a g e n.
5150:
5151: Det har under senare år ofta inträffat, att och annan lagstiftning om de offentliga
5152: besättandet av offentliga tjänster givit upp- tjänsterna borde och kunde revideras, så att
5153: hov tili krittik i vida medborgarkretsar. Man saklighetens krav i största möjliga mån tili-
5154: har i dessa fått det intrycket, att utnämnning- godoses. Det borde ligga i allas intresse att
5155: arna i synnerhet tili höga statstjänster, inte avvisa misstankarna, att ett gunstlingssystem
5156: alltid skett med sorgfälligt iakttagande av de kan slå rot i hägnet av den fria prövning ut-
5157: allmänna befordringsgrunder, vilka regerings- nämnande myndighet har inom ramen för all-
5158: formen föreskriver. männa förvaltningsrättsliga principer.
5159: I sitt svar på ett spörsmål, som framställdes Det är icke vår mening att här framlägga
5160: av medlemmar av svenska riksdagsgruppen vid förslag beträffande de mått och ·steg, som
5161: 1959 års riksdag, har statsministern själv kunde komma i fråga, för att råda bot på
5162: konstaterat, att det "torde ( det) kunna med- missförhållandena. Kompetensvillkoren, beford-
5163: givas, att relativt nyligen kunnat påvisas fall, ringsgrunderna och formerna, som skall iakt-
5164: som synas ha lämnat rum för kritik." Å andra tagas vid besättandet av statstjänster, bör un-
5165: sidan har kritiken visserligen i något enskilt derkastas kritisk prövning, varvid motsvarande
5166: fall kunnat vara oberättigad. Men i vitt skilda, stadganden i andra Iänder kan tjäna som under-
5167: sakligt inställda kretsar av utomstående iaktta- lag. Enligt vår åsikt vore det fullt motiverat
5168: gare har den uppfattningen med åren vuxit att i samband med en reform överväga, huru-
5169: allt starkare, att höga utnämnande myndighe- vida den bland höga statstjänstemän florerande
5170: ter icke kunnat frigöra sig från en böjelse att partipolitiska ak:tiviteten är förenlig med oväl-
5171: vid besättandet av tjänster tillmäta ur grund- dens och objektivitetens intressen.
5172: lagssynpunkt främmande motiv tili och med Riksdagen ger det konstruktivasta bidraget
5173: avgörande betydelse. En tjänst ellet hefattning tili den kritik, som utnämningspolitiken lett
5174: i statsförvaltningen har av utnämnande myn- tili, genom att förena sig om en hemställan
5175: dighet kunnat betraktas såsom belöning för ti:ll regeringen att grundligt låta utreda på
5176: partipolitiska insatser eller välartad politisk vilket sätt lagstiftningen kunde ändras för att
5177: anpassningsförmåga, såsom undertecknarna av trygga obetingad objektivitet vid besättandet
5178: det förenämnda spörsmålet anförde. De tjänste- av statstjänster.
5179: utmäningar, som föranlett berättigad kritik Med hänvisning tili det, som ovan anförts,
5180: bland medborgarna, har varit av den art, att föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville be-
5181: de icke endast skadligt påverkat tjänstemanna- sluta hemställa,
5182: moralen, utan därjämte haft tili följd en förs-
5183: vagning av medborgarnas förtroende för våra att regeringen måtte låta utreda, på
5184: demokratiska institutioner. vilket sätt gällande lagstiftning borde
5185: Riksdagen kan enligt vårt förmenande icke revideras för att i största möjliga mån
5186: nöja sig med den rätt tili kdtik in casu som trygga obetingad saklighet och objek-
5187: den demokratiska opposittionen äger göra bruk tivitet vid besättandet av statliga
5188: av, när den finner skäl därtili föreligga. Det tjänster och befattningar, samt därefter
5189: är riksdagens skyldighet att allvarsamt pröva, avlåta proposition i saken tili Riksda-
5190: huruvida icke stadgandena i regeringsformen gen.
5191: Helsingfors den 10 april 1970.
5192:
5193: Georg C. Ehrnrooth. Salme Katajavuori. Victor Procope. T. Junnila.
5194: 79
5195:
5196: 1,33.- Toiv.al. n:o 13. Suomennos.
5197:
5198:
5199:
5200: Ehrnrooth ym.: Asiallisuudesta ja puolueettomuudesta valtion
5201: virkoja ja toimia täytettäessä.
5202:
5203: E d u s k u n n a 11 e.
5204:
5205: Viime vuosina on usein tapahtunut, että jul- koja koskevaa lainsäädäntöä pitäisi ja voitaisi
5206: kisten virkojen täyttäminen on antanut aihetta tarkistaa niin, että asiallisuuden vaatimukset
5207: arvosteluun laajoissa kansalaispiireissä. On mahdollisimman suuressa maann täytetään.
5208: saatu vaikutelma, että nimitykset erityisesti Kaikkien intressissä pitäisi olla torjua epäluu-
5209: korkeisiin valtion virkoihin eivät aina ole ta- lot siitä, että suosikkijärjestelmä saatta päästä
5210: pahtuneet noudattamalla huolellisesti hallitus- juurtumaan sen vapaan harkinnan suojassa,
5211: muodon määräämiä yleisiä ylennysperusteita. mikä nimittävällä viranomaisella on yleisten
5212: Vastauksessaan ruotsalaisen eduskuntaryh- hallinto-oikeudellisten periaatteiden puitteissa.
5213: män jäsenten vuoden 1959 valtiopäivillä teke- Tarkoituksemme ei tässä ole esittää ajatuk-
5214: maan kyselyyn on pääministeri itse to- sia ja ehdotuksia niistä toimenpiteistä, jotka
5215: dennut, että "voitaneen myöntää, että ver- saattaisivat tulla kysymykseen epäkohtien kor-
5216: rattain äskettäin on voitu osoittaa tapauksia, jaamiseksi. Pätevyysehdot, ylennysperusteet ja
5217: jotka näyttävät antaneen sijaa arvostelulle." muodot, joita valtion virkoja täytettäessä on
5218: Toisaalta on arvostelu jossakin yksityistapauk- noudatettava, on otettava kriitillisesti tutkitta-
5219: sessa saattanut olla epäoikeutettua. Mutta hy- vaksi, jolloin pohjana saattavat olla vastaavat
5220: vin erilaisissa, asiallisesti asennoituneissa ulko- säännökset muissa maissa. Käsityksemme mu-
5221: puolisten havainnoitsijain piireissä on vuosien kaan olisi uudistuksen yhteydessä täysin perus-
5222: mittaan yhä voimistunut käsitys, että korkeat teltua harkita, missä määrin korkeiden virka-
5223: nimittävät vkanomaiset eivät ole voineet va- miesten keskuudessa kukoistava puoluepoliitti-
5224: pautua taipumuksesta antaa virkoja täytettäessä nen toimeliaisuus on puolueettomuuden ja ob-
5225: perustuslain kannalta vieraille motiiveille jopa jektiivisuuden etujen mukaista.
5226: ratkaisevaa merkitystä. Virkaa tai tointa val- Eduskunta antaa rakentavan panoksensa sii-
5227: tionhallinnossa on nimittävä viranomainen saat- hen arvosteluun, johon nimityspolitiikka on joh-
5228: tanut katsoa palkinnoksi puoluepoliittisista an- tanut, yhtymällä hallitukselle esitettävään toi-
5229: sioista tai sopivasta poliittisesta mukautumis- vomukseen sen asian perusteellisesta selvittämi-
5230: kyvystä, kuten edellä mainitun kyselyn alle- sestä, millä tavalla lainsäädäntöä voitaisiin
5231: kirjoittajat esittivät. Ne virkamiesnimitykset, muuttaa, jotta turvattaisiin ehdoton objektiivi-
5232: jotka ovat aiheuttaneet oikeutettua arvostelua suus valtion virkoja täytettäessä.
5233: kansalaisten keskuudessa, ovat olleet sen laa-
5234: tuisia, että niillä ei ainoastaan ole ollut vahin- Edellä esitettyyn viitaten ehdottamme kun-
5235: gollinen vaikutus virkamiesmoraaliin, vaan li- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
5236: säksi niistä on ollut seurauksena kansalaisten sen,
5237: luottamuksen heikentyminen demokraattisia lai- että hallitus selvityttäisi, millä tavoin
5238: toksiamme kohtaan. voimassa olevaa lainsäädäntöä olisi tar-
5239: Eduskunta ei käsityksemme mukaan voi tyy- kistettava, jotta mahdollisimman suu-
5240: tyä siihen arvosteluoikeuteen in casu, mikä ressa määrin turvattaisiin ehdoton asial-
5241: demokraattisella oppositiolla on käytettävissä, lisuus ja objektiivisuus valtion virkoja
5242: kun se katsoo siihen olevan aihetta. Eduskun- ja toimia täytettäessä, sekä antaisi sen-
5243: nan velvollisuus on vakavasti harkita, eikö hal- jälkeen Eduskunnalle asiaa koskevan esi-
5244: litusmuodon säännöksiä ja muita julkisia vir- tyksen.
5245: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
5246:
5247: Georg C. Ehrnrooth. Salme Katajavuori. Victor Procope. T. Junnila.
5248: 80
5249:
5250: 1,34.- Toiv.al. n:o 14.
5251:
5252:
5253:
5254:
5255: Häikiö ym.: Lakien ia hallinnon perustuslainmukaisuuden val-
5256: vonnan tehostamisesta.
5257:
5258:
5259: E d u s k u n n a 11 e.
5260:
5261: Suomen perustuslait eivät tunne erityistä val- Näyttyisi olevan aiheellista tutkia olisiko eri-
5262: tiosääntötuomioistuinta. Lakien säätämistä tyinen valtiosääntöoikeus meillä tarpeellinen tai
5263: oikeassa järjestyksessä valvoo eduskunta itse ja olisiko ehkä kysymyksessä olevia tehtäviä an-
5264: sen perustuslakivaliokunta. Viimeksi mainittu nettava jollekin jo toimivalle tuomioistuimelle,
5265: tutkii myöskin kysymykset ministerien vastuun- esimerkiksi korkeimmalle oikeudelle, ja niin
5266: alaisuudesta ja erimielisyydet eduskunnan puhe- ikään, olisiko ehkä eduskunnan perustuslaki-
5267: miehen menettelystä. Ennen lakien vahvistamis- valiokunnan toimivaltaa tarkistettava ainakin si-
5268: ta tutkii muun muassa valtioneuvoston oikeus- ten, että myös eduskunnan vähemmistöllä olisi
5269: kansleri ovatko ne syntyneet perustuslakien oikeus pyytää asiasta sanotun valiokunnan lau-
5270: säätämässä järjestyksessä. Lausuntoja voidaan sunto. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan
5271: ottaa muun muassa korkeimmalta oikeudelta. asioiden käsittelyn edellytyksenä on näet, että
5272: Lainkäyttöä tuomioistuimissa ja hallinnollisissa tarvitaan eduskunnan enemmistön päätös asioi-
5273: elimissä valvovat korkein oikeus ja korkein hal- den lähettämiseksi sen tutkittavaksi.
5274: linto-oikeus. Ahvenanmaan itsehallintolaissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5275: määrätään, että korkein oikeus ratkaisee erimie- noittavasti, ·että eduskunta hyväksyisi toivo-
5276: lisyyden Ahvenanmaan maaherran, maakunta- muksen,
5277: päivien taikka maakuntalautakunnan toimival-
5278: lasta. Tällöin korkein oikeus toimii siis jon- että hallitus tutkituttaisi, onko tar-
5279: kinlaisena valtiosääntötuomioistuimena. peellista tehostaa lakien ja hallinnon me-
5280: Silloin tällöin herää keskustelua siitä, olisiko nettelytapojen perustuslaillisuuden val-
5281: ryhdyttävä toimenpiteisiin lainsäädäntömme täy- vontaa perustamalla erityinen valtio-
5282: dentämiseksi siten, että perustettaisiin erityinen sääntötuomioistuin tai laajentamalla
5283: valtiosääntötuomioistuin, jonka tehtävänä olisi eduskunnan perustuslakivaliokunnan tai
5284: lakien ja menettelytapojen perustuslaillisuuden jonkin jo toimivan tuomioistuimen toi-
5285: tutkiminen. Erityisiä valtiosääntötuomioistuimia mivaltaa.
5286: on muun muassa Itävallassa, USA:ssa, Länsi-
5287: Saksassa ja Italiassa.
5288: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
5289:
5290: Juuso Häikiö. Erkki Hara. Niilo Tarvajärvi.
5291: Erkki Häkämies. Antero Salmenkivi. Eeva Särkkä.
5292: 81
5293:
5294: 1,35.- Toiv.al. n:o 15.
5295:
5296:
5297:
5298:
5299: Kantola ym.: Laki- ja toivomusaloitteen ensimmäisen allekirjoit-
5300: tajan oikeuttamisesta osallistumaan aloitteen käsittelyyn eri-
5301: koisvaliokunnassa.
5302:
5303:
5304: E d u s k u n n a II e.
5305:
5306: Kansanedustaja, joka on saanut tekemänsä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
5307: aloitteen valiokuntakäsittelyyn, joutuu tässä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5308: ratkaisevassa vaiheessa - mikäli hän ei ole ao.
5309: valiokunnan jäsen - syrjästäkatsojaksi. Valtio- että hallitus pikaisesti antaisi Edus-
5310: päiväjärjestyksemme edellyttää, että kansan- kunnalle esityksen valtiopäiväjärjestyk-
5311: edustajalla on mahdollisuus ajaa oikeaksi käsit- sen muuttamiseksi niin, että perustusla-
5312: tämäänsä asiaa kaikella mahdollisella tavalla. kien mukaisesti tehtyä laki- tai toivo-
5313: Näin ollen ei pitäisi voida koitua pienintäkään musaloitetta käsiteltäessä aloitteen en-
5314: vahinkoa siitä, että kansanedustaja - olematta simmäinen allekirjoittaja saa osallistua
5315: k.o. valiokunnan jäsen - saa osallistua aloit- aloitteensa käsittelyyn erikoisvaliokun-
5316: teensa käsittelyyn puheoikeudella k.o. erikois- nassa, vaikka hän ei kuuluisikaan ko.
5317: valiokunnassa. erikoisvaliokuntaan.
5318: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
5319:
5320: Lauri Kantola. Terho Pursiainen.
5321: Heimo Rekonen. Rainer Virtanen.
5322:
5323:
5324:
5325:
5326: 11 427/70
5327: 82
5328:
5329: 1,.36.- Toiv.al. n:o 16.
5330:
5331:
5332:
5333:
5334: Knuuttila ym.: Toimenpiteistä tasaveroisuuden turvaamiseksi
5335: vaalitoiminnan rahoituksessa.
5336:
5337:
5338: E d u s k u n n a 11 e.
5339:
5340: Kaikissa valtiollisissa vaaleissa viime aikoina osallistumisvilkkauden lisäämisessäkään. Luon-
5341: ovat vaaltitoiminnasta aiheutuneet kustannuk- nonsuojelulain jo nyt sisältämiä ulkomainon-
5342: set eri puolueille samoin kuin ehdokkaillekin nan rajoituksia voitaneen nähtävästi lisätä,
5343: saattaneet olla melko huomattavia. Tehokas jopa n.s. ulkomainonta kokonaan jättää pois
5344: vaalitoiminta lienee omannut sikäli myönteistä tuottamatta haittaa sanan- ja vaalivapaudelle.
5345: merkitystä, että se kenties on myötävaikuttanut Myöskin lainsäädännöllä asetettavaa velvoitetta
5346: näissä vaaleissa esiintyneeseen paljon korkeam- kaikille valtiollisissa vaaleissa vaalityöhön osal-
5347: paan vaaleihin osallistumiseen kuin mitä en- listuville järjestöille ja yksityisille kansalaisille
5348: nen sotia maassamme oli asianlaita. Kansan- julkaista vaalityöhön käytetyt varat eriteltyinä
5349: valtaisten periaatteiden ja kaikkien kansalais- tulisi harkita. Samalla tulisi myöskin tutkia
5350: ten tasaveroisuuden kannalta ei kuitenkaan julkisuusperiaatteen soveltamista maatasum-
5351: voida pitää tyydyttävänä sitä, että taloudelliset man ylittäviin vaalirahasto· ja puoluelahjoituk-
5352: mahdollisuudet vaalitoimintaan ovat suuresti siin nähden ja yleensä varojen käyttöön vaali-
5353: erilaiset eri vaaliliittojen ja yksityisten ehdok- toimintaan. Vaikkakaan toimenpiteet eivät ole
5354: kaiden välillä. Parannuksen aikaansaamiseksi maamme vaalijärjestelmän huomioonottaen
5355: tässä suhteessa voidaan käyttää erilaisia me- ehkä hyvinkään helposti suunniteltavissa, tulisi
5356: netelmiä. Eräs käytännössä kokeiltu ja Englan- kuitenkin ennakkoluulottomasti ja perusteelli-
5357: nissa jo kauan hyväksi todettu keino on vaa- sesti selvittää mahdollisuudet lainsäädännöllä
5358: likulujen lainsäädännöllinen rajoittaminen päästä suurempaan tasaveroisuuteen ja julki-
5359: määräsummaan, mitä määriteltäessä on otettu suuteen vaalitoiminnan rahoituksessa. Em. toi-
5360: huomioon vaalipiirin äänioikeutettujen luku- menpiteet eivät vaadi uuta määrärahaa tulo-
5361: määrä sekä se, onko kyseessä kaupunki- tai ja menoarviossa.
5362: maaseutuvaalipiiri. Kaupunkivaalipiirissä ehdo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5363: kas saa käyttää 400 /:::n lisäksi 11/2 d/ääni- nioittaen hyväksyttäväksi toivomuksen.
5364: oikeutettu ja maaseutuvaalipiirissä em. perus-
5365: summan 400 /:::n lisäksi 2 d/äänioikeutettu. että hallitus suorittaisi selvityksen
5366: Erilaisen vaalijärjestelmän huomioonottaen ei siitä, miten vaalitoiminnassa voitaisiin
5367: meillä täysin samanlainen rajoitus- ja vaaliku- nykyistä paremmin turvata kansalaisille
5368: lujen julkisuusjärjestelmä ole käyttökelpoinen. ja vaalitoimintaan osallistuville järjes-
5369: On kuitenkin aiheellista pyrkiä sellaisten kus- töille tasaveroinen asema rajoittamalla
5370: tannuksia aiheuttavien vaalityömuotojen vält- vaalikuluja, lisäämällä julkisuusperiaat-
5371: tämiseen, joilla ei valtiollisen valistuksen kan- teen soveltamista vaalikuluihin sekä nii-
5372: nalta ole merkitystä yhtä vähän kuin vaaleihin den rahoitukseen nähden ja muilla lain-
5373: säädännöllisillä toimenpiteillä.
5374: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
5375:
5376: Sakari Knuuttila. Esko Niskanen. illjas Mäkelä.
5377: Eeli Lepistö. Osmo Kaipainen. Matti Ahde.
5378: 83
5379:
5380: 1,37.- Toiv.al. n:o 17.
5381:
5382:
5383:
5384:
5385: Ensio Laine ym.: Tutkimuksesta kuntien perustuslaillisesta ase-
5386: masta valtioon nähden.
5387:
5388:
5389: E d u s k u n n all e.
5390:
5391: Esitetyt suunnitelmat n. s. arvonlisäverojär- Tässä piilee ristiriitaa. Todellisuudessa on ky-
5392: jestelmän toteuttamiseksi ovat nostaneet kes- symyksessä varsin syvälle käyvän muutoksen
5393: kustelun piiriin valtion ja kuntien väliset suh- aikaansaaminen yhteiskuntamme rakenteeseen.
5394: teet. Perustellusti on ihmetelty m. m. sitä, Se herättää kysymyksen kuntien perustuslailli-
5395: että valtion siirtäessä kunnille jatkuvasti suuria sesta asemasta valtioon nähden.
5396: kustannuksia vaativia julkisoikeudellisia velvol- Koska hallitusmuodon säännökset itsehallin-
5397: lisuuksia se samanaikaisesti valmistautuu saat- non suojasta ovat niukat (Prof. Veli Meri-
5398: tamaan eräiden julkisoikeudellisten velvolli- koski: Lakimies 1969 siv. 520), olisi itse-
5399: suuksien täyttämisen, kuten veden, sähkön ja hallintoyhdyskuntien oikeudellinen asema vält-
5400: kaasun toimittamisen sekä suurin kustannuksin tämättä määriteltävä tarkemmin perustuslaeissa.
5401: rakennettujen satamien käyttämisen liikevaihto- Kunnallinen itsehallinto-oikeus tulisi riittävän
5402: verotuksen alaiseksi. Kaupunkien nykyisen ta- selvästi ja tehokkaasti turvata hallitusmuodossa.
5403: loudellisen tilan ja niiden suurien tehtävien On mitä ilmeisintä, että kuntien verovapaus
5404: vuoksi olisi ollut paremmin paikallaan lähteä kuuluu tärkeimpiin tavotteisiin, mitä hallitus-
5405: siitä, että kaupunkikuntien luodessa suurin muodon täydentämisen kannalta voidaan aset-
5406: kustannuksin liike-elämälle ja kasvavalle liike- taa. Edelleen olisi hallitusmuotoon saatava.
5407: vaihdolle edellytyksiä kaupunkeja kehittämällä kuntien asemaa turvaavat säännökset siitä, että
5408: olisi huomattava osa liikevaihdon verotuksen kunnilla on riittävät vapaat tulot niille kuu-
5409: tuotosta suoritettava kaupunkikunnille kor- luvien tehtävien toteuttamiseen.
5410: vaukseksi niiden taloudellisista uhrauksista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5411: Liikevaihtoverotuksen uudistamisesitykseen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5412: päätynyt komitea on täydellisesti sivuuttanut
5413: kaikki kysymykset kuntien tapaoikeudellisesta että hallitus tutkituttaisi perustusla-
5414: tai lainsäädännöllisestä asemasta. Kun kunnat kiemme, lähinnä hallitusmuodon, edel-
5415: ovat itse vanhastaan olleet verotusoikeudelli- leen kehittämistä niin, että kuntien pe-
5416: sesti veronkantoon oikeutettuja ja ovat valtioon rustuslaillisen aseman parantaminen,
5417: nähdeh olleet verovapaita, niin on yllättävää kuntien itsehallinto-oikeus ja verova-
5418: todeta, että verottaja aiotaan nyt panna verolle. paus sekä kuntien tehtäviä vastaavien
5419: tulojen saaminen turvataan.
5420: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
5421:
5422: Ensio Laine. Lauri Kantola.
5423: Heimo Rekonen. Mirjam Tuominen.
5424: Terho Pursiainen.
5425: 84
5426:
5427: 1,38.- Toiv.al. n:o 18.
5428:
5429: Ensio Laine ym.: Hintavalvonnan laajentamisesta.
5430:
5431: E d u s k u n n a 11 e.
5432: Voimassa olevien vakauttamissäännösten no- alan vähittäiskauppaliikkeiden hintamuutoksia
5433: jalla hallituksella on asiallisesti rajoittamatto- tarkastellessa voi havaita, jopa kymmenien pro-
5434: mat hintavalvontamahdollisuudet. Nämä val- senttien hintojen korotuksia ja joidenkin teh-
5435: tuudet eduskunta on antanut hallitukselle myös taiden kokonaistuotantoon ulottuvia huomat-
5436: kuluvaksi vuodeksi vahvistamalla lain talou- tavia hintojen kohoamisia. Niin ikään on siir-
5437: dellisen kasvun turva:amisesta v. 1970. rytty sellaisiin järjestelmiin, että esim. kotita-
5438: Vahvistaessaan toukokuussa 1969 muutok- louskeittiöiden määrättyjen tehdasvalmisteiden
5439: sen hintavalvontajärjestelmään hallitus katsoi, tarvikkeiden varustusta (mm. tiskipöydät) vä-
5440: ettei siihenastineo yli vuoden jatkunut hinta- hennetään, mutta ohjehinta säilytetään ennal-
5441: valvontajärjestelmä ollut tyydyttävä. Epäkoh- laan. Hintoj·en kohoaminen ulottuu useiden
5442: tina ja haittoina todettiin mm., että laajamit- kulutustarvikkeiden piiriin eikä rajoitu suin-
5443: tainen valvonta estää keskittymästä todella kaan yksin rautakauppa-alan tuotteisiin, joista
5444: merkittäviin kohteisiin, ja että "lähes totaali- yksistään on löydettävissä satamääräinen eri
5445: sen hintasulun ylläpitäminen on meikäläisen artikkeleja käsittävä kohonneiden hintojen
5446: talousjärjestelmän vallitessa ja nykyisin resurs- luettelo.
5447: sein ajan pitkään mahdotonta", kuten ministe- Edellä sanottu ja julldsuudessakin hintojen
5448: riön lausunnossa em. päätöksen perusteluna ja maksujen kohoamiseen kohdistunut huomio
5449: eduskunnan ao. valiokunnalle todettiin. Näillä osoittaa, että ei ole perusteita puhua vakiin-
5450: perustein hintasulkujärjestelmää huomattavasti tuneesta hintatasosta. Kun on tiedossa, että
5451: :supistettiin. Kotimaisten hyödykkeiden hinta- useilla aloilla työläisten palkat ovat sidotut
5452: valvontaluettelo rajoitettiin käsittämään 115 vakauttamissopimuksen edellyttämään 18 pen-
5453: ryhmää kotimaisia tuotteita ja 29 maksuryh- nin + 1 % :n alhaiseen palkankorotustasoon
5454: maa. Tuontitavaroiden hintasäännöstely laa- on jo nyt havaittavissa, että hintojen kohoami-
5455: jennettiin vastaamaan kotimaista sektoria. Ko- nen yhdessä verojen kasvun kanssa mitätöi ko-
5456: timaisten hyödykkeiden valvonta ulottuu rotuksen reaalimerkityksen. Reaalipalkkataso
5457: 66 % :iin elinkustannusindeksin sisällöstä ja saattaa jopa alentua, ellei kiireellisiin tehostet-
5458: tuontitavaroiden lista kattaa n. 70% maan tuihin hintavalvontatoimiin ryhdytä. L-sopi-
5459: koko tuonnista. muksen yhteydessä on lähdetty siitä, että hal-
5460: Allekirjoittaessaan syyskuussa 1969 L-sopi- litukselle turvataan tähän riittävät edellytykset
5461: muksen etujärjestöt edellyttivät hinta- ja malc- ja hallitus puolestaan on sitoutunut niitä käyt-
5462: sutason vakaana säilyttämistä. Antaessaan tä- tämään.
5463: hän sopimukseen perustuvan ns. valtalakiesi- Kaiken edellä sanotun vuoksi olisi muiden
5464: tyksen eduskunnalle hallitus lausui 31. 10. toimenpiteiden ohella, kiinnitettävä vakavaa
5465: 1969 annetun lakiesityksen perusteluissa, että huomiota keinoihin, joilla hintasäännöstely voi-
5466: "nykyisen lain mukaisiin rajoittamattomiin val- taisiin tehostaa ja hintarikkomuksiin syyllisty-
5467: tuuksiin ei ole tarvinnut turvautua niiden täy- neet saattaa edesvastuuseen.
5468: dessä laajuudessa" ja viittaa perusteluna siihen, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5469: että "hintataso on vakiintunut". kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5470: Viime kuukausina ja viikkoina on ollut ha- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5471: vaittavissa hintojen ja maksujen huomattavaa hintojen korotusten .estämiseksi ;a hin-
5472: kohoamista. Eräissä yhteyksissä on tulkittu, tavalvonnan laajentamiseksi tarpeellisten
5473: että hallituksen päätös hintavalvonnan supis- hintasäännöstelyvaltuuksiensa tehok-
5474: tamisesta on tähän eräänä syynä. Esim. rauta- kaampaan käyttöön.
5475: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
5476:
5477: Ensio Laine. Heimo Rekonen. Mirjam Tuominen.
5478: Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen. Toivo Asvik.
5479: R. Virtanen.
5480: 85
5481:
5482: 1,39.- Hemst.mot. nr 19.
5483:
5484:
5485:
5486:
5487: Lillqvist m. fl.: Om åtgärder för ändring av språklagen.
5488:
5489:
5490: T i 11 R i k s d a g e n.
5491:
5492: Gällande språklag är från den 1 juni 1922. kisalo) kommun i Aho Iän, viiken föreslås in~
5493: 1 dess 2 § föreskrivs på vilka grunder en förlivas med Bjärnå kommun. Den nya kom~
5494: kommuns språkliga status ändrar. Härvid är munen blir med all säkerhet enspråkig, varvid
5495: lagrummet, i den lydelse det erhållit genom den svenskspråkiga minoriteten i den nu-
5496: en lagändring av den 7 december 1962, sålunda varande Finby kommun enligt gällande lag
5497: uppbyggt att den språkliga statusen ändras skulle mista sina språkliga rättigheter. I olika
5498: enbart vart tionde år och då endast om den skeden av planeringen har även sådana förslag
5499: språkliga statusen minoriteten samtidigt un- framkastats, vilka beaktade skulle innebära,
5500: derskridit såväl en viss procentgräns som ett att även den svenskspråkiga befolkningen i
5501: i lag föreskrivet befolkningstal. Grundiden i Pyttis och Lojo landskommuner samt den
5502: detta system torde vara att förhindra att plöts- finskspråkiga befolkningen i Kaskö stad skulle
5503: liga befolkningsförskjutningar skall utgöra än- på enahanda sätt mista sina språkliga rättig-
5504: dringsgrund, då det gäller den språgliga sta- heter.
5505: tusen samt att eftersträva att en naturilg för- Med beaktande av de principer, som gällande
5506: skjutning i dessa språ:kliga förhållanden skall språklag vilar på, kan det icke vara skäligt att
5507: utgöra den avgörande grunden. en språklig minoritet helt mister sina språkliga
5508: På basen av en i riksdagen i januari 1967 rättigheter på grund av en ändring av den
5509: antagen lag planeras en omfattande för- kommunala indelningen. A andra sidan kan det
5510: nyelse av den kommunala indelningen i vårt icke vara ändamålsenligt att en framtida kom-
5511: land. 1 denna lag har man föreskrivit att såsom munal indelning försvåras på grund av ett strikt
5512: en bedömningsgrund vid uppdragande av nya och absolut iakttagande av språkförhållandena.
5513: kommunala gränser skall vara befolkningens Det ta kan leda till lösningar, vilka icke är
5514: ~pråkförhållanden. Härvidlag hänvisas tili .50 .önskvärda för någon berörd parts del. Detta
5515: § 3 mom. Regeringsformen. Detta stadgande sistnämnda argument understrykes ju även
5516: innebär att de språkliga förhållandena bör därav att förenämnda stadgande i Regerings-
5517: iakttagas såvitt de övriga förhållandena det formen lämnats villkorligt samtidigt som huvud-
5518: medgiva. 1 de slutliga förslag, som Hinstyrel- principen klart understrukits. Dock får beak-
5519: serna gjort tili en ny kommunal indelning, har tandet av dessa argument i ingen händelse leda
5520: de språkliga förhållandena iakttagits i stort tili ·att en språklig minoritets rättigheter i
5521: sett på ett tillfredsställande sett. Länstyrelserna avgörande grad blir beroende av ändringar i den
5522: har således i allmänhet stannat för att iakttaga administrativa indelningen.
5523: den i förenämnda stadgande uttryckta huvud- Med stöd av ovanstående föreslår underteck-
5524: regeln. 1 några fall har dock en annan stånd- nade, att Riksdagen ville besluta hemställa,
5525: punkt intagits. Sålunda har t.o.m. i ett fall
5526: framlagts ett förslag, vilket genomfört skulle att regeringen måtte vidta åtgärder
5527: innebära att en språklig minoritet helt skulle för att gällande språklag ändras så, att
5528: mista sina språkliga rättigheter i det att kom- ingen befolkningsgrupp mister sina
5529: munen blir enspråkig. Detta gäller för den språkliga rättigheter på grund av en
5530: svenskspråkiga befolkningens del Finby ( Sär- ändring i den kommunala indelningen.
5531: Helsingfors den 17 april 1970.
5532:
5533: Bror Liliqvist. Ulf Sundqvist.
5534: 86
5535:
5536: 1,39.- Toiv.al. n:o 19. Suomennos.
5537:
5538:
5539:
5540:
5541: lJllqvist ym.: Toimenpiteistä kielilain muuttamiseksi.
5542:
5543:
5544: E d u s k u n n a 11 e.
5545:
5546: Voimassa oleva kielilaki on 1 päivältä kesä- joka ehdotetaan liitettäväksi Perniön kuntaan.
5547: kuuta 1922. Sen 2 §:ssä määrätään, millä pe- Uudesta kunnasta tulee varmasti yksikielinen,
5548: rusteilla kunnan kielellinen asema muuttuu. jolloin nykyisen Finbyn kunnan ruotsinkielinen
5549: Tätä koskeva lainkohta, siinä muodossa minkä vähemmistö voimassa olevan lain mukaan me-
5550: se on saanut laki'!l 7 päivänä joulukuuta 1962 nettäisi kielelliset oikeutensa. Eri suunnittelu-
5551: muutettaessa, on sellainen, että kielellistä ase- vaiheissa on tuotu esille myös sellaisia ehdo-
5552: maa muutetaan vain joka kymmenes vuosi ja tuksia, jotka huomioon otettuina merkitsisi-
5553: silloinkin vain jos kielellinen vähemmistö sa- vät, että myös Pyhtään ja Lohjan maataiskun-
5554: manaikaisesti jää alle sekä tietyn prosenttira- tien ruotsinkielinen väestö sekä Kaskisten kau-
5555: jan että laissa säädetyn väestömäärän. Perus- pungin suomenkielinen väestö samalla tavalla
5556: ajatuksena tässä järjestelmässä lienee väestön menettäisivät kielelliset oikeutensa.
5557: äkillisten siirtymien estäminen tulemasta muu- Huomioon ottaen ne periaatteet, joihin voi-
5558: toksen perusteeksi, kun on kysymys kielelli- massa oleva kielilaki nojautuu, ei voi olla koh-
5559: sestä asemasta, sekä siihen pyrkiminen, että tuullista, että kielellinen vähemmistö menettää
5560: näissä kielioloissa tapahtuva luonnollinen muu- kokonaan kielelliset oikeutensa kunnallisen ja-
5561: tos olisi ratkaiseva peruste. oituksen muutoksen vuoksi. Toiselta puolen ei
5562: Eduskunnassa tammikuussa 1967 hyväksy- voi olla tarkoituksenmukaista, että tulevaisuu-
5563: tyn lain pohjalla suunnitellaan kunnallisen ja- den kunnallista jaoitusta vaikeutetaan kieli-
5564: oituksen laajaa uudistusta maassamme. Tässä olosuhteiden ankaralla ja ehdottomalla huo-
5565: laissa on määrätty, että uusia kunnallisia rajoja mioon ottamisella. Tämä voi johtaa ratkaisui-
5566: vedettäessä on arviointiperusteena pidettävä hin, jotka eivät ole toivattavia minkään mai-
5567: väestön kielioloja. Tällöin viitataan Hallitus- nitun osapuolen kohdalta. Tätä viimeksi mai-
5568: muodon 50 § :n 3 momenttiin. Tämä säännös nittua perustettahan korostaa myös se, että
5569: sisältää sen, että kieliolosuhteet on otettava edellä mainittu Hallitusmuodon säännös on
5570: huomioon siinä määrin kuin muut olosuhteet jätetty ehdolliseksi, samalla kun pääperiaatetta
5571: sen sallivat. Lopullisissa ehdotuksissa, jotka selvästi painotetaan. Kuitenkaan tämän perus-
5572: lääninhallitukset ovat tehneet uudeksi kunnalli- teen huomioon ottaminen ei missään tapaukses-
5573: seksi jaoitukseksi, on kieliolosuhteet otettu huo- sa saa johtaa siihen, että kielellisen vähemmistön
5574: mioon .suurin piirtein tyydyttävällä tavalla. oikeudet ratkaisevasti tulevat riippumaan hal-
5575: Lääninhallitukset ovat siis yleensä päätyneet linnollisessa jaoituksessa tapahtuvista muutok-
5576: huomioimaan edellä mainitussa säännöksessä il- sista.
5577: maistun pääsäännön. Joissakin tapauksissa on Yllä olevan nojalla allekirjoittaneet ehdotta-
5578: kuitenkin asetuttu toiselle kannalle. Niinpä vat, että eduskunta päättäisi hyväksyä toivo-
5579: eräässä tapauksessa on jopa esitetty ehdotus, muksen,
5580: joka toteutettuna merkitsisi sitä, että kielelli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5581: nen vähemmistö kokonaan menettäisi kielelli- voimassa olevan kielilain muuttamzseksi
5582: set oikeutensa kunnan tullessa yksikieliseksi. niin, ettei mikään väestöryhmä menetä
5583: Tämä koskee ruotsinkielisen väestön osalta Tu- kielellisiä oikeuksiaan kunnallisessa ;a-
5584: run läänissä olevaa Finbyn ( Särkisalo) kuntaa, oituksessa tapahtuvan muutoksen vuoksi.
5585: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
5586:
5587: Bror lJllqvist. Ulf Sundqvist.
5588: 87
5589:
5590: I,40.- Toiv.al. n:o 20.
5591:
5592:
5593:
5594:
5595: Lähteenmäki ym.: Vaalioikeuden myöntämisestä ulkomailla asu-
5596: ville suomalaisille.
5597:
5598:
5599: E d u s k u n n a 11 e.
5600:
5601: Eduskunnalle vuoden 1969 valtiopäivillä hentunut voimaantulosäännös ja lepääiDässä ole-
5602: annetun hallituksen esityksen n:o 24 johdosta vaa ehdotusta ei ole mahdollista muuttaa, niin
5603: on eduskunta valtiopäiväjärjestyksen 66 ja täytyy ehdotukset lain mukaan hylätä.
5604: 67 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla Vaalioikeuden myöntäminen ulkomailla asu-
5605: valtiopäivillä päättänyt hyväksyä ehdotukset ville Suomen kansalaisille, jotka eivät ole Suo-
5606: laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamiseksi ja men kansalaisina olleet tässä maassa henkikir-
5607: laiksi hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta joitettuja, on kuitenkin tarpeellista ja asian-
5608: jätettäviksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäl- mukaiset lainmuutokset sitä varten pitäisi kii-
5609: jestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin sekä reellisesti ja ennen seuraavia eduskuntavaaleja
5610: jättää ehdotukset laiksi kansanedustajain vaa- ja tasavallan presidentin valitsijamiesvaaleja
5611: leista ja laiksi tasavallan presidentin valitsija- saada säädetyksi.
5612: miesten vaaleista lepäämään ensimmäisiin vaa- EdeHä olevan perusteella ehdotamme kun-
5613: lien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5614: viin. muksen,
5615: Nämä ehdotukset tarkoittavat vaalioikeuden että hallitus antaisi kiireellisesti Edus-
5616: myöntämistä niille ulkomailla asuville Suomen kunnalle esityksen sellaiseksi lainsäädän-
5617: kansalaisille, jotka viimeisen kymmenen vuoden nön muuttamiseksi, että niille Suomen
5618: aikana eivät ole olleet Suomen kansalaisina kansalaisille, joita ei ole Suomen kansa-
5619: tässä maassa henkikirjoitettuina. laisina tässä maassa henkikirjoitettu,
5620: Kysymyksessä olevat ehdotukset tulevat nyt myönnettäisiin vaalioikeus ja vaalikel-
5621: a1kaneilla valtiopäivillä käsiteltäviksi, mutta poisuus kansanedustajain ja presidentin
5622: koska lepäämässä olevissa ehdotuksissa on Van- valitsijamiesten vaaleissa.
5623: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
5624:
5625: Olavi Lähteenmäki. Aili Vaittinen. Pertti Salolainen.
5626: Juha Rihtniemi. Aslak Aas. Pekka Haarla.
5627: Raimo Ilaskivi. T. 1. Vartia. Elsi Hetemäki.
5628: Anna-Liisa Linkola. Niilo Tarvajärvi. Sirkka Lankinen.
5629: Harri Holkeri. Pentti Sillantaus. Salme Katajavuori.
5630: Erkki Hara. Mauri Seppä. M. Jaatinen.
5631: Sinikka Karhuvaara. Eeva Särkkä. Orvokki Kauppila.
5632: Maija Heino. G. Laatio. Olavi Nikkilä.
5633: Erkki Häkämies. Eeva Kauppi. Ilkka Suominen.
5634: Juuso Häikiö. Juha Vikatmaa. Esko J. Koppanen.
5635: Jouni Mykkänen.
5636: 88
5637:
5638: 1,41.- Toiv.al. n:o 21.
5639:
5640:
5641:
5642:
5643: Orrenmaa ym.: Määrärahasta kehitysaluelainsäädännön pztrtm
5644: kuuluvien vaalipiirien kansanedustajien yhteysmiesten palk-
5645: kaamiseksi.
5646:
5647:
5648: Ed u s kun n a 11 e.
5649:
5650: Erityisesti maan keski- ja pohjoisosan vaali- Tehokkaan alueelliseen kehittämiseen tähtää-
5651: piireistä valitut kansanedustajat joutuvat työs- vän kansanedustajien keskeisen yhteistyön vält-
5652: sään keskittymään vaalipiirinsä alueella esiin- tämättömänä edellytyksenä on kuitenkin se, että
5653: tyvien epäkohtien poistamiseen. Eduskuntatyön käytettävissä on päätoiminen henkilö pitämässä
5654: lisäksi heidän odotetaan valtion virastojen ym. yhteyttä vaalipiiriin ja koordinoimassa yhteisiä
5655: kautta ajavan alueensa hankkeita. Tämä lisää toimenpiteitä. Maakuntaliittojen ja muiden maa-
5656: huomattavasti heidän työtaakkaansa ja vaikeut- kunnaUisten järjestöjen mahdollisuudet ovat
5657: taa kansanedustajien paneutumista lainsäädäntä- tässä suhteessa rajoitetut. Tärkeänä kehitys-
5658: työhön ja muiden koko maan kannalta tärkei- aluepoliittisena toimenpiteenä :voitaisiinkin pi-
5659: den tehtävien hoitamiseen. tää sitä, että valtion varoista voitaisiin maksaa
5660: Kehitysalueen ongelmien kasvaminen ja sieltä kyseisen yhteysmiehen palkkio.
5661: valittavien kansanedustajien lukumäärän vähe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5662: neminen vaikeuttavat entisestään tilannetta. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5663: Niinpä useiden vaalipiirien kansanedustajat sen,
5664: ovat katsoneet välttämättömäksi kiinteän yhteis- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
5665: työn aloittamisen keskenään. Vuoden 1970 ja menoarvioesitykseen määrärahan lee-
5666: valtiopäivien alkuviikkoina onkin pidetty useita hitysaluelainsäädännön piiriin kuuluvien
5667: tämänlaatuisia järjestäytymiskokouksia. vaalipiirien kansanedustajien yhteysmies-
5668: ten palkkaamiseksi.
5669: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
5670:
5671: Juhani Orrenmaa. Mauri Seppä. Aaro Lintilä.
5672: Pentti Antila. Matti Asunmaa. P. Mäki-Hakola.
5673: Kerttu Hemmi. Eeva Kauppi. Jouni Mykkänen.
5674: 89
5675:
5676: 1,42.- ToiV'.al. n:o 22.
5677:
5678:
5679:
5680:
5681: Poutiainen ym.: Tasavallan presidentin valitsemisesta välittömillä
5682: kansanvaaleilla.
5683:
5684:
5685: E d u s k u n n a 11 e.
5686:
5687: Suomalaisen kansanvallan perusedellytyksiin tin vaali suoranaiseksi k:ansanvaaliksi, jossa
5688: kuuluu se, että kansalaiset saavat mahdollisim- tuloksen ratkaisevat äänestäjät itse.
5689: man paljon vaikuttaa suoranaisesti asioiden rat- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5690: kaisuihin. Käytännössä ei kuitenkaan tuollai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5691: seen ole aina mahdollisuutta. Niinpä nykyisen
5692: lain mukaan tasavallan presidentti valitaan va- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5693: litsijamiesten välityksellä ja se antaa sitten va- menpiteisiin tasavallan presidentin valit-
5694: litsijamiehille monenlaiset mahdollisuudet käyt- semiseksi välittömillä kansavaaleilla, jol-
5695: tää äänestäjien heille antamaa valtaa. Monesti loin sama henkilö saa olla tasavallan
5696: tuon vallan käyttö saattaa johtaa aivan toisen- presidenttinä enintään kaksi vaalikautta,
5697: laiseen tulokseen kuin mitä äänestäjä on tar- jos presidentinvaaleissa kukaan ehdokas
5698: koittanut. ei saa yli 50 prosenttia annetuista
5699: Siksi kansanvaltaamme on laajennettava kan- äänistä, niin kuukauden kuluttua suori-
5700: salaistemme suoranaisen vallankäytön lisäämi- tetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä
5701: sen suuntaan muuttamalla tasavailan presiden- saaneen ehdokkaan kesken.
5702: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
5703:
5704: Eino Poutiainen. J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen.
5705: Hannes "olotinen. Pentti Antila. Olavi Tupamäki.
5706:
5707:
5708:
5709:
5710: 12 427/70
5711: 90
5712:
5713: 1,43.- Toiv.al. n:o 23.
5714:
5715:
5716:
5717:
5718: Poutiainen ym.: Määräajan säätämisestä oikeuskanslerille annet-
5719: taville lauswmoille.
5720:
5721:
5722: E d u s k u n n a 11 e.
5723:
5724: Virastokankeus kaikissa vaition virastoissa suurta ajan hukkaa, josta hänelle voi olla myös
5725: on tunnettu asia. Kansalaiset joutuvat hyvin taloudellisia menetyksiä.
5726: monien asioiden takia esittämään valituksensa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5727: hakiessaan i-tselleen perustuslakiemme turvaa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5728: maa oikeussuojaa. Kun sitten oikeuskansleri
5729: lähettää asian jollekin viranomaiselle [ausunnon että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
5730: antamista varten, niin tällaisen lausunnon anta- menpiteisiin lakiesityksen antamiseksi
5731: miseksi . ei ole olemassa mitään määräaikaa. Eduskunnalle, jossa säädettäisiin määrä-
5732: Joten laki antaa mahdollisuuden viivyttää lau- aika, jonka kuluessa on oikeuskanslerin
5733: sunnon antamista ja sen seurauksena joutuu pyytämä lausunto asianomaisen henkilön
5734: asiastaan oikeuskanslerille valittaja, kärsimään tai viraston annettava.
5735: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
5736:
5737: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä. Matti Silander.
5738: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
5739: 91
5740:
5741: 1,44.- Toiv.al. n:o 24.
5742:
5743:
5744:
5745: Pursiainen ym.: Kirkon ja valtion välisten suhteiden perusteelli-
5746: sesta uudelleen järjestämisestä.
5747:
5748:
5749: Eduskunnalle.
5750:
5751: Yhteiskunnan kannalta kirkon ja valtion r·aantunut lcirikosta ja sen virkavaltaisesta virka-
5752: avioliitto on vaikeasti puolustettavissa. Nyky- mieskunnasta. Työläisen epäluottamus kirldroa
5753: aikaisen yhteiskunnan tulisi toki pidättyä suosi- kohtaan ei suinkaan aina ole ollut epäluotta-
5754: masta mitään elämänkatsomusta toisten kus- musta kirkon perustajaa kohtaan. Kirkon sidon-
5755: tJannuksella. On jo aika ruveta purkamaan kir- naisuudesta valtioon on ollut siten seuraukseoo,
5756: kon ja valtion välisiä taloudellisia ja hrulinnolli- et1tä Jeeseuksesta, joka Raamatun mukaan oli
5757: sia siteitä. Kirlkon ja armeijan, kirkon ja van- niistettyjen ja sorrettujen ystävä, on tehty
5758: kilan, kirkon j,a koulun väliset suhteet ovat ny- työväenluokan ja muiden vaikeuiksissa elävien
5759: kyään julkisen pahennuiksen aihe, kun ne mo- ihmisten perusoikeuksien vastustaja.
5760: nessa yksityiSitapauksessa saattavat uhata jopa Kivkon sidonnaisuus porvarilliseen ylivaltaan
5761: kansalaisen perusoikeuksia. on viime vuosien aikana tullut murheellisella
5762: Kirikon ja valtion välillä vallitsevat suhteet tav,alla esille rniden harvojen pappien ja nuor-
5763: ovat myös ikirkon omalta kannalta vahingolli- ten kristitltyjen kohtelussa, jotka ovat esiinty-
5764: set. Ne sitovat kirkon ja sen elämän yhteis- neet työväenliikkeen rinnalla vaatimassa oloi-
5765: kurmassa kulloinkin vallitseviin valtasuhteisiin hin muutosta. Liioittelematta voitaneen sanoa,
5766: siten, että kinkko ei voi hoitaa varsinaista teh- että kirkossa on tälläkin hetkellä käynnissä
5767: täväänsä, yhteiskunnassamme kärsivän ihmisen vasemmistolaisten ainesten puhdistuksia.
5768: auttamista. Kirkon ja valtion liittyessä lähei- Kirkon ja valtion erottaminen toisistaan ei
5769: sesti toisiinsa lcirkosta on vaarassa tulla liike- ole uskononovastainen toimenpide, vaan de-
5770: yritys, joka asemansa ja voittonsa turvaitakseen moikraattisen suomalaisen yhteiskunnan ihan-
5771: jättää ihmiset pulaan keskelle epäoikeudenmu- teista ja kristillisen uskon keskeisistä periaat-
5772: kaisen yhteiskunnan armotonta elämää. Kirkon teista nouseva vaatimus. Sillä on tukensa jo
5773: papeilla on houkutus tulla virkamiehiksi, joille laaj,assa osassa papis>toamme ja nopeasti kasva-
5774: byrokraattiset näkökohdat ja virlkamiesluokan vassa joukossa evankelisluterilaisia kristittyjä.
5775: asema mertlcitsevät enemmän kuin R~amatun Syrjityssä asemassa olevat ns. vapaat uskonnol-
5776: vaatimus oikeudenmukaise&ta yhteiselämästä. liset yhdyskunnat ovat jo pitkään perustellusti
5777: Poliittiseen vallankäyttöön sitoutunut kirkko- vaallineet toimenpiiteitä tässä asiassa samoin
5778: laitos puolustaa olevia oloja kaikkia muutok- kuin vailla mitään uskonnollista vakaumusta
5779: sia vastaan, vaikka ihmisarvoinen elämä yhteis- olevat henkilöt, jotka monella tavalla .suoraan
5780: kunnassa on vain harvojen etuoikeus. Näitä tai epäsuorasti ovat joutuneet kärsimään kir-
5781: vaaroja Jcinkkomme ei ole välttänyt. Liilto val- kon etuoikeuksista.
5782: tiovallan kanssa on tehnyt siitä porvarillisen Edellä esitettyyn viitaten esitämme, että
5783: Suomen tärkeän tukipylvään ja hovikappal1li- eduskuma hyväksyisi toivomuksen,
5784: sen, joka Jumalan sana:Ila pyhittää työnanta-
5785: jansa, porvarillisen valtiovallan toimenpiteet ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti val-
5786: ne harvoille kuuluvat etuoilreudet, joilta valtio- mistelemaan lakiesitystä kirkon ja val-
5787: valta tässä maassa suojelee. Maamme työväestö tion välillä vallitsevien suhteitten perus-
5788: ei ole rt:ätä voinut hyväksyä, vaan se on vie- teellisesta uudelleen iäriestämisestä.
5789: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
5790:
5791: Terho Pursiainen. Ensio Laine. Lauri Kantola.
5792: Heimo Rekonen. Mirjam Tuominen. Kaisu Weckman.
5793: 92
5794:
5795: 1,45.- Toiv.al. n:o 25.
5796:
5797:
5798:
5799: Salla ym.: Ulkosuomalaisten vaalioikeuden turvaamisesta.
5800:
5801: E d u s k u n n a 11 e.
5802:
5803: Vuoden 1969 valtiopäivillä eduskunnan hy- min kuin koskaan aikaisemmin. Sieltä tulleista
5804: väksymään lalciin 'kansanedustajain vaaleista jäi ennakkoäänistä nousi hylkäysprosentti kuitenkin
5805: eräitä sellaisia puutteita, jotka viimeksi suori- suhteettoman korkeaksi, koska he olivat me-
5806: tetuissa vaaleissa voitiin todeta ilmeisiksi epä- nettäneet em. syistä vaalioikeutensa Suomessa.
5807: kohdiksi, jotka: tulisi korjata. Tämä epäkohta ·tulisi kiireellisesti korjata
5808: Eräänä huomaJttavana puutteena voidaan pi- siten, että RuotS!i.ssa ja muualla ulkoamailla ti-
5809: tää ns. ulkosuomalaisten vaalioikeutta koskevaa lapäisesti asuville Suomen kansalaisille turvat-
5810: säännöstä, jolla heidän vaalioikeutensa edelleen taisiin vaalioikeus vähintään siten, että vaali-
5811: rajattiin koskemaan vain sellaisia Suomen kan- oikeutettu olisi Suomen kansalainen, joka jo-
5812: salaisia, jotka ovat tässä maassa hengillekirjoi- nain viimeksi kuluneen kymmenen vuoden ai-
5813: tettuna jonain yhtenä kolmesta viimeksi kulu- kana on Suomessa henkikirjoitettuna.
5814: neesta vuodesta. Tämä on aiheuttanut mm. Epäkohtana voidaan phää ennakkoäänestyk-
5815: Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten keskuu- sen päättymistä kotimaan la1toksissa, joka on
5816: dessa: laajaa oikeutettua tyytymättömyyttä. To- määrätty päättyväksi vaaleja edeltäneenä keSJki-
5817: siasiahan on, että he ovat täysin ilman omaa viikik.ona kello 16. Tämän jälkeen ja ennen var-
5818: syytään joutuneet siirltymään Ruotsiin, koska sinaista vaalipäivää sairaalaan ja muihin lai-
5819: heille ei ole kyetty kotimaassa tarjoamaan työ- toksiin joutuneella henkilöllä ei näinollen ole
5820: tä .ja toimeentulomahdollisuuksia. Monet heistä enää mahdollisuuksia äänestämiseen, joten hä-
5821: ovat siirtyneet Ruotsiin useita vuos1a sitten ja nen vaalioikeutensa tulee siten laissa olevan
5822: pelkästään työsuhteensa vuoksi heillä ei ole epäkohdan vuoksi mitätöidyksi. Laklia tulisi
5823: mahdollisuuksia käydä :kotimaassa sinä aikana, kor}!!ita siten, että .sairaalaan ja muihin laitok-
5824: kun hengillekirjoitus suoritetaan, vaan ainos- siin tänä aikana joutuneelle turvattaisiin mah-
5825: taan vuosilomiensa aikana, jolloin hengillekir- dollisuus äänestämiseen.
5826: joitusta ei ole mahdollisuutta toimittaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5827: Uscimmat Ruotsissa työskentelevät, varsinkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5828: metsätöissä, ovat siellä tilapäisessä työsuhteessa
5829: ja vain lyhyen aikaa työssä siellä. He käyvät että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5830: varsinkin kesän ajan olemassa kotdmaassa työs- menpiteisiin valtiopäiväjärjestyksen ja
5831: sä, jolloin täällä ovat paremmat mahdollisuudet laiksi kansanedustajain vaaleista muutta-
5832: työnsaantiin. Talven tullen he jälleen palaavat miseksi niin, että ns. ulkosuomalaisten
5833: ansiotyöhön Ruotsiin. Pelkästään tästä syystä vaalioikeus turvattaisiin sellaiselle Suo-
5834: heillä ei silloin ole !lrummankaan maan kansa- men kansalaiselle, joka jonain yhtenä
5835: laisoikeu:ksia. kymmenestä viimeksi kuluneesta vuo-
5836: Muun muassa viimeksi suoritetut vaalit desta on Suomessa hengillekirjoitettu,
5837: osoittivat, että heidän keskuudessaan tunnet- sekä siten, että ennakkoäänestyksen
5838: tiin kiinnostusta kotimaan asioita kohtaan. päättymisen jälkeen ja varsinaisen vaali-
5839: Ennalclmäänestyksen helpottaessa aikaisempaa päivän ennen laitokseen joutuneelle
5840: käytäntöä Ruotsissa olevat suomalaiset osallis- vaalioikeutetulle henkilölle turvattaisiin
5841: tuivat vaaleihin huomattavasti runsaslukuisem- mahdollisuus äänioikeutensa käyttämi-
5842: seen.
5843: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
5844:
5845: Pekka Salla. Veikko Hanhirova. Pauli Räsänen.
5846: Niilo Koskenniemi. Kaisu Weckman. Urho E. Knuuti.
5847: V. J. Rytkönen. Veikko Salmi. Heikki Mustonen.
5848: 93
5849:
5850: 1,46.- Toiv.al. n:o 26.
5851:
5852:
5853: Salla ym.: Toimenpiteistä kauppa- ja teollisuusministeriön uudel-
5854: leenjärjestämiseksi.
5855:
5856: E d u s k u n n a II e.
5857: Teollinen ja kaupallinen kehitys maassamme 1. kaupallinen toiminta, kotimaankauppa ja
5858: on viime vuosina ollut nopeata. Tämä asettaa ulkomaankauppa;
5859: myös näistä aloista vastaavalle ministeriölle 2. teollisuustoiminta;
5860: suuret vaatimukset, jotka ovat vaikeat täyttää 3. merenkulku;
5861: pääosiltaan jo yli sata vuotta sitten luodulla 4. ammattiopetus sekä teknillinen korkea-
5862: organisaatiolla. Lisäksi kehittyvä lainsäädäntö kouluopetus ja teknillinen tutkimus, geologinen
5863: on tuonut mukanaan ministeriölle uusia tehtä- tutkimus, merentutkimus sekä
5864: viä. Sen on todennut myös eduskunta, joka 5. elinkeinotoiminta, johon liittyy kulutta-
5865: vastauksessaan hallituksen esitykseen laiksi ke- jien suojaaminen ( elintarvikeasiat ja kuluttaja-
5866: hitysalueiden, teollisuuden ja matkailun yritys- valistus) sekä ns. kartellilainsäädäntö.
5867: toiminnan investointiluotoista lausuu, että Kun ministeriön nykyinen ja odotettavissa
5868: "kun kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät oleva toiminta on näin monipuolinen ja laaja,
5869: tulevat tuntuvasti kasvamaan kehitysalueiden on ilmeistä, ettei ministeriön ylin johto voi ra-
5870: edistämistä koskevien toimenpiteiden johdosta, joittua yhteen ministeriin, vaan ministereitä tu-
5871: olisi eduskunnan mielestä ministeriön organi- lisi olla kaksi. Tällöin toinen erikoistuisi hoita-
5872: saatiota vastaavasti kehitettävä ja vahvistet- maan tehtäviä, jotka edistävät talouselämän no-
5873: tava". peampaa kehitystä. Mutta samalla ne tutki-
5874: Nykyisten tehtävien tehokas hoitaminen mus-, suunnittelu-, ohjaamis- ja toimeenpano-
5875: vaatii siis kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät, jotka tähtäävät erikoisesti nopeam-
5876: uudelleenjärjestelyjä. Tällaisia ovat: paan teollistamiseen, vaatisivat myös vastaavaa
5877: toimistoteknillistä kehitystä ministeriöön. Siksi
5878: 1. Taloudellisen ja teknillisen tutkimustoi- olisi tarpeellista laajentaa tuntuvasti kauppa- ja
5879: minnan koordinoiminen ja tehostaminen siltä teollisuusministeriön nykyistä teollisuusosastoa.
5880: osin, kun se ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Jotta tällä laajennetulla osastolla olisi elävä
5881: 2. Kansantalouden kasvua koskevien suunni- yhteys maan eduskuntaan, tuotantoelämään ja
5882: telmien laatiminen. muihin talouselämää lähellä oleviin virastoihin
5883: 3. Investointitoiminnan valvominen ja ohjaa- ja laitoksiin, olisi neuvoa-antavaksi elimeksi ni-.
5884: minen niin, että vältytään virheinvestoinneilta mettävä teollistamisneuvosto, jonka eduskunta
5885: ja saavutetaan mahdollisimman korkea talou- valitsisi.
5886: dellinen kasvu ja työllisyys. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5887: 4. Valtionenemmistöisten yhtiöiden tuotan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5888: to- ja tutkimustoiminnan koordinoiminen ja te- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5889: hostaminen niin, että valtion teollisuutta voi- kauppa- ja teollisuusministeriön uudel-
5890: taisiin aloittaa myös uusilla aloilla, joko nykyis- leenjärjestämiseksi siten> että ministe-
5891: ten yhtymien puitteissa tai uusia yhtiöitä pe- rzon teollisuusosaston nimenomatsun
5892: rustamalla. Tällöin tulisi niiden sijoittamisessa tehtäviin sisällytettäisiin maamme teol-
5893: ottaa erityisesti huomioon teollisesti alikehitty- listamisen ja kansantalouden suunnitte-
5894: neet alueet. lun jatkuva ohjaus ja edistäminen ja
5895: Kauppa- ja teollisuusministeriön nykyisessä että ministeriön yhteyteen muodostet-
5896: toiminnassa voidaan erottaa seuraavat suuret taisiin eduskunnan valitsema neuvoa-
5897: ryhmät: antava teollistamisneuvosto.
5898: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
5899:
5900: Pekka Salla. Lauri Kantola. Aulls Juvela. Kauko Tamminen.
5901: Paull Räsänen. Terho Pursiainen. Niilo Koskenniemi. Kaisu Weckman.
5902: V. J. Rytkönen. Heimo Rekonen. Anna-Liisa Jokinen. R. Virtanen.
5903: 94
5904:
5905: 1,47.- Toiv.al. n:o 27.
5906:
5907:
5908: Sillantaus ym.: Kansanedusta;ainvaaleista annetun lain muuttami-
5909: sesta.
5910:
5911: E d u s k u n n a 11 e.
5912: Vuoden 1969 valtiopäivillä säädettiin uusi ohella, että tämä on ollut käytännössä jousta-
5913: laki kansanedustajain vaaleista. Tässä lainuu- vaa, on tässä menettelyssä suuri periaatteelli-
5914: distuksessa tehtiin joukko merkittäviä muutok- nen ero puolueitten ehdokasasettelujärjestel-
5915: sia itse järjestelmään. Suurta kiistaa aiheutti mään. Jokainen äänioikeutettu kansalainen on
5916: se ehdokasasettelun muutos, jolla poistettiin voinut vaikuttaa ehdokasasetteluun riippumatta
5917: kansalaisten valitsijayhdistysjärjestelmä ja siir- siitä, onko hän kannattamansa puolueen jäsen
5918: ryttiin rekisteröityjen puolueiden yksinoikeu- vai ei. Tämän jälkeen puolueella ei ole sitä
5919: teen ehdokkaita asetettaessa. Tämä muutos, demokratian painetta takanaan, että puolueen
5920: jonka voimaantuloa siirrettiin yli vuonna 1970 sisällä taikka ulkopuolella kannattajajoukossa
5921: toimitettujen kansanedustajavaalien, aiheutti jo voi syntyä ryhmä, joka puolueen kielteisestä
5922: säätämisvaiheessa sekä on aiheuttanut myös- asenteesta huolimatta asettaa omia ehdokkai-
5923: kin sen jälkeen paljon keskustelua. Muutos taan. Tämäntapaisen oppositioryhmittymän
5924: sisältää periaatteessa varsin merkittävän kan- järjestäytyminen puolueeksi ennen vaaleja on
5925: sanvallan kaventamisen. Ehdokkaita nimeä- täst'edes käytännössä varsin vaikeaa, lähes mah-
5926: vinä puolueina voivat olla vain puoluerekiste- dotonta.
5927: riin merkityt ja puolueiden ehdokasasetteluun Ehdokasasettelu on esivaali. Se tulee sitä
5928: voivat vaikuttaa vain puolueen jäsenet. Arve- merkittävämmäksi mitä suppeammasta näkö-
5929: luttavaa on edelleen se, että lainmuutos mer- kulmasta se tehdään. Kansanvallan jatkumista
5930: kitsee varsin huomattavan julkisen tehtävän ei todista se, että samat puolueet edelleen
5931: antamista järj.estöille, joille ei ole ainakaan ovat vaaleissa ehdokasasetteluja suorittamassa
5932: toistaiseksi asetettu ehtoja sisäisen demokraat- ja että yhtä paljon ehdokkaita nimitetään.
5933: tisen menettelyn takaamiseksi ehdokasasette- Vaikka pieni joukko valitsee kuinka suuren
5934: lua suoritettaessa. Myöskään ei ole säännöksiä määrän ehdokkaita on kyseessä pienen joukon
5935: julkisen vallan käytön valvomiseksi eikä riittä- tahto. Demokratian kannalta näyttääkin vält-
5936: vää oikeusturvaa niille, jotka järjestön sisällä tämättömältä, että ehdokasasettelu siirretään
5937: katsovat ehdokasasettelumenettelyssä etunsa jälleen puolueista riippumattomille kansalais-
5938: tulleen loukatuksi. ten valitsijayhdistyksille.
5939: Tähänastinen valitsijayhdistysjärjestelmä on Edellä olevan perusteella esitämmekin kun-
5940: toiminut moitteettomasti. Muutaman kymme- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5941: nen kansalaisen suorittama ehdokasasettelu on muksen,
5942: joustava, nopea ja helposti kontrolloitavissa. että hallitus antaisi viipymättä Edus-
5943: Tilalle on nyt tulossa raskasliikkeinen puolue- kunnalle esityksen kansanedustajain
5944: koneiston ehdollepano. Vaikkakin puolueet vaaleista annetun lain muuttamisesta
5945: ovat tähänkin saakka yleensä suorittaneet eh- siten, että ehdokkaitten asettaminen
5946: dollepanon, on virallinen toiminta kuitenkin säädettäisiin jälleen valitsijayhdistysten
5947: tapahtunut valitsijayhdistysten puitteissa. Sen tehtäväksi.
5948: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
5949:
5950: Pentti Sillantaus. Maija Heino. M. Jaatinen. Erkki Häkämies.
5951: Juha Rihtniemi. Sirkka Lankinen. T. 1. Vartia. Ilkka Suominen.
5952: Raimo Ilaskivi. Pentti Mäki-Hakola. Pekka Haarla. Timo Mäki.
5953: Olavi Nikkilä. Anna Liisa Linkola. Orvokki Kauppila. Eeva Särkkä.
5954: Eeva Kauppi. Aili Vaittinen. Erkki Hara. Esko J. Koppanen.
5955: Aslak Aas. Antero Salmenkivi.
5956: 95
5957:
5958: 1,48.- Toiv.al. n:o 28.
5959:
5960:
5961:
5962:
5963: Siriisalo ym.: Perustuslakien kokonaisuudistuksen aikaans~~ttmi
5964: sesta.
5965:
5966:
5967: E d u s k u n n a II e.
5968:
5969: Aivan yleisesti myönnetään, että kaksi tär- Demokratiaa pelkäävien vanhoillisten vaati-
5970: keintä perustuslakiamme, Suomen Hallitus- muksena on kautta aikojen ollut luja hallitus-
5971: muoto ja V altiopäiväjärjestys, ovat monessa valta. Luja, mieluummin yhdelle henkilölle
5972: suhteessa vanhentuneita. Kun Hallitusmuoto keskitetty hallitusvalta on konservatiivien mie-
5973: heinäkuussa 1969 täytti 50 vuotta, totesivat lestä vankka turva eduskuntaa vastaa, joka
5974: useimmat juhlapuhujatkin uudistuksen välttä- porvarallisessa yhteiskunnassakin saattaa mo-
5975: mättömyyden. n~nlaisista varmistuksista huolimatta ryhtyä
5976: Vuonna 1905 Suomella oli ainoana valtiona aJamaan kansan edun mukaista politiikkaa.
5977: Euroopassa nelikamariset säätyvaltiopäivät, Pyrkimykselle lujaan hallitusvaltaan merkitsi
5978: joilla oli edustettuna noin 5 % kansastamme. vain väliaikaista takaiskua se, että Suomen ku-
5979: Ne vallankäyttömuodot, joita tuo konserva- ninkaaksi lokakuun 9 päivänä valittu Fried-
5980: tiivisin 5 % piti vuosisadan alussa sopivina, rich Karl joutui Saksan maailmansodassa kär-
5981: ovat yhä tänä päivänä esteenä kansanvallan s~ä.~ tappion vuoksi luopumaan vallasta. Jo
5982: toteutumiselle maassamme. Nykyiset perustus- hemakuussa 1919 säädettiin työväestöstä luok-
5983: lakimme ovat nimittäin vain suoraa jatkoa sil- kasodassa saadun voiton rohkaisemana nykyi-
5984: le 1906 annetulle Valtiopäiväjärjestykselle, jota nen Hallitusmuoto, jossa kuninkaalle säädetyt
5985: silloinen yläluokka piti riittävän säilyttävänä, laajat valtaoikeudet oli lähes sellaisinaan siir-
5986: niin että se voitiin hyväksyä säätyjen yksi- retty presidentille. Tällaista meidän nykyistä
5987: mielisellä päätöksellä. järjestelmäämme on länsimaissakin varsin ylei-
5988: sesti luonnehdittu sanoilla "parlamentarismin
5989: Nykyisin yhä laajemmalle levinneen käsi- väärinymmärtäminen".
5990: tyksen mukaan perustuslain tulisi olla demo-
5991: kraattinen ts. enemmistön mielipiteen tulisi Hallitusmuoto ei kuitenkaan järjestänyt de-
5992: ratkaista asioista päätettäessä. Tätä demokra- mokratian vastaisella tavalla ainoastaan kor-
5993: tian perusperiaatetta eivät nykyiset perustusla- keimpien valtioelinten välisiä suhteita. Myös
5994: kimme sisällä. Voimassaolevan Valtiopäiväjär- Hallitusmuodon 2 lukuun sisällytetyistä perus-
5995: jestyksen mukaan tärkeimmistä eli perustus- oikeussäännöksistä käy selvästi ilmi, että Hal-
5996: lainsäädännön alaan kuuluvista asioista pää- litusmuoto on säädetty välittömästi porvaris-
5997: tettäessä ei ratkaise kansan enemmistön mie- ton voittaman luokkasodan jälkeen. Mm. työ-
5998: lipide vaan vähemmistön eli 34:n kansanedus- väen poliittiset oikeudet on kirjoitettu niin
5999: tajan mielipide. Totta on kuitenkin, että useis- väljään muotoon, että kommunistien ja va-
6000: sa muissakin valtioissa on vastaavia säännök- semmistososialistien poliitinen toiminta voi-
6001: siä, joskaan ei aivan näin epädemokraattisia. tiin niiden estämättä kieltää koko toista maail-
6002: Koko maailmankin puitteissa on sensijaan mansotaa edeltäneenä aikana. Vasemmistopuo-
6003: ainutlaatuista, että myös aivan tavallisen lain lueiden nykyinen toiimntavapaus ei siis johdu
6004: säätämisessä ratkaisee vähemmistön eikä enem- Hallitusmuodosta vaan Pariisin rauhansopi-
6005: mistön mielipide. Valtiopäiväjärjestyksemme muksesta.
6006: 66 § :n 7 momentissa omaksuttu lepäämään- Toisaalta voidaan pitää edistyksellisenä piir-
6007: jättämissäännöstö merkitsee nimittäin käytän- teenä sitä, että myös omistusoikeussuojaa kos-
6008: nössä sitä, että 1/3 kansanedustajista voi es- kevat säännökset ovat väljiä. Tosin perustus-
6009: tää eduskunnan enemmistön hyväksymän ta- valiokunnan nykyinen käytäntö on se, että
6010: vallisen lain voimaantulon. omistusoikeutta suojataan aina naurettavuu-
6011: 96 1,48.- Perustuslakien kokonaisuudistus.
6012:
6013: teen asti. Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan nen puute on tosin varsin yleinen länsimai-
6014: ole sidottu omiin aikaisempiin ratkaisuihinsa, sissa valtiosäännöissä, mutta Suomen Hallitus-
6015: joten se voi milloin tahansa yksinkertaisella muodossa se on tavallista korostetumpi, aina-
6016: enemmistöllä muuttaa tulkintojaan. Omistus- kin nykyisen tulkinnan vallitessa.
6017: oikeuspykälän sanamuodon muuttaminen ei siis Edellä olemme esittäneet vain nykyisten pe-
6018: ole välttämätöntä. rustuslakiemme pahimpia puutteita, sillä epä-
6019: Sensijaan pitäisi perusoikeuksiin välttämättä kohdat ovat niin ilmeisiä, ettei kokonaisuudis-
6020: lisätä joukko ns. työväestön aktiivisia perus- tuksen perusteluja tarvinne esittää kovin yk-
6021: oikeuksia. Neuvostoliiton vuonna 1936 val- sityiskohtaisesti. Hallitusmuoto ja Vaitiopäivä-
6022: mistuneessa valtiosäännössä oli perinteellisiin järjestys ovat syntyneet aikana, jolloin työ-
6023: perusoikeuksin lisätty mm. oikeus työhön, oi- väenluokan poliittinen voima oli lamassa. Tä-
6024: keus toimentuloon, oikeus kykyjen mukaiseen män takia perustuslakimme ovat selvästi por-
6025: koulutukseen jne. Nykyisin on jo joidenkin variston lakeja, ne ovat lakeja työväenluokan
6026: porvarillistenkin valtioiden perustuslaeissa kurissapitämiseksi. Poliittiset voimasuhtet ovat
6027: vastaavia säännöksiä. Erityisesti Yhdistynei- nykyisin toiset kuin perustuslakiemme säätä-
6028: den kansakuntien piirissä on korostettu tällais- misaikaan. Siksi myös Hallitusmuoto ja Val-
6029: ten perusoikeuksien merkitystä. Suomen Hal- tiopäiväjärjestys pitäisi muuttaa niin, että nii-
6030: litusmuodosta ne puuttuvat täysin, sillä 6 §:n den avulla voitaisiin toteuttaa kansanvaltaa
6031: säännös "Kansalaisten työvoima on valtakun- eikä harvojen valtaa.
6032: nan erityisessä suojeluksessa" ei suoranaisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6033: velvoita valtiota ainakaan nykyisen tulkinnan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6034: mukaan.
6035: Kysymykseen taloudellisesta demokratiasta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6036: ei Hallitusmuoto suhtaudu ainoastaan välin- menpiteisiin perustuslakien kokonaisuu-
6037: pitämättömästi van jyrkän torjuvasti. Tällai- distuksen aikaansaamiseksi.
6038: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
6039:
6040: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
6041: Terho Pursiainen. Lauri Kantola.
6042: Ensio Laine.
6043: 97
6044:
6045: 1,49.- He.mst.mot. nr 29.
6046:
6047:
6048:
6049:
6050: Stenbäck m. fl.: Om ålg&rder för sänkning atJ röslriiltJ- och t/al-
6051: barhets4ldern.
6052:
6053:
6054: Tili Riksdagen.
6055: Generationskonflikten upplevs som ett all- på den. Försök att motarbeta en sänkning av
6056: varligt problem i dagens samhälle. Det är upp- röströtts- och valbarhetsåldern innebär hinder
6057: enbart att problemet kan förvärras om man att använda legitima påverkningskanaler.
6058: inte vidtar åtgärder som avser att utjämna Man kan givetvis diskutera hur utbredda
6059: konflikten. Det finns inga möjligheter att sådana känslor är bland ungdomen. Men vid
6060: komma med helhetslösningar, men det är vik- varje breddning av demokratin är det klart att
6061: tigt att söka sig fram tili konkreta förslag som det är en minoritet som går i spetsen och det
6062: kan tänkas påverka situationen. Frågan om är viktigt att lyssna tili denna innan politiska
6063: rösträtts- och valbarhetsålder är en sådan 'kon- massrörelser sätter in. Det finns också klara
6064: kret fråga; den är inte bara politisk tili sin ställningstaganden från ungdomens sida med
6065: karaktär, den har också :klart socialpolitiska krav på sänkning av rösträttsåldern. Alla poli-
6066: aspekter. tiska ungdomsorganisationer har gått in för en
6067: Det finns givetvis olika tolkningar av inne- sådan reform, de hela landet omfattande ung-
6068: börden i generationsmotsättningarna. Då det domskonferenserna 1968 och 1969 har antagit
6069: gäller vitt omspännande sociala problem är resolutioner, som understryker ungdomens
6070: detta naturligt. Det finns emellertid tillräck- maktlöshet (se Aalto s. 83 ) och slutligen har
6071: ligt med data och tolkningar som pekar på ett ett antal riksdagsmotioner under tidigare perio-
6072: behov av reformer i en riktning som ökar ung- der lämnats in, som föreslagit en sänkning av
6073: domens rättigheter och möjligheter att påverka rösträ ttsåldern.
6074: sin egen ställning. I en uppsatts i "Suomi
6075: 1975" betonar Erik Allardt (1966) hur ung- Frågan om .rösträtts- och valbarhetsåldern
6076: domen genom ökad skolning blivit kapabel är inte endast en politisk fråga, den är också
6077: att framlägga synpunkter och förslag, men den socialpolitisk. Känslan av maktlöshet och av-
6078: existerande maktstrukturen gör att den inte saknaden av legitima påverkningskanaler leder
6079: blir hörd. En sådan situation leder lätt tili lätt tili frestelsen att bryta mot samhällets nor-
6080: konflikter rörande legitimiteten i den nuvarande mer med den motiveringen att man ju saknar
6081: maktstrukturen. Ritva Aalto ( "Nuorisotyön ta- legala möjligheter att påverka dem - sådana
6082: voitteista sekä nuorten ja nuorisotyöntekijäin situationer har enligt många teoretiker bety-
6083: siihen kohdistamista odotuksista I" Sociolo- delse för utvecklingen av ungdomsbrottslighet,
6084: gis'ka institutionen vid Helsingfors universitet narkotikabruk o.s.v. Ännu viktigare är kanske
6085: nr 140/1970) betonar hur gränsen mellan att ungdomsarbetet befinner ·sig i ett krisläge
6086: vuxna och unga blivit oklarare, hur den all- och att ett av de centrala problemen är att
6087: männa demokratiseringsprocessen och de ungas utveckla detta arbete på ungdomens egna vill-
6088: tidigare biologiska, sociala och kunskapsmässiga kor.
6089: mognad står i konflikt med drag i attityder Det är motiverat att anse att rösträtts- och
6090: och social struktur, vilka försvårar ungdomens valbarhetsåldern bör vara sammankopplad.
6091: möjligheter att påverka beslutsprocessen ( s. Denna ståndpunkt motiveras av att olika
6092: 85). grupperingar bör vara i tillfälle att utse kan-
6093: I dessa tolkningar betonas att ungdomen har didater ur sin egen krets. Möjligheten att på-
6094: en känsla av maktlöshet, att den anser att den verka kommer att framstå som illusorisk om
6095: demokratiska jämlikhetsiden inte tiliämpas nya åldersklasser ges rösträtt utan valbarhet.
6096: 1.3 427/70
6097: 98 1,49.- Äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikäraja.
6098:
6099: Frågan om en sänkning av rösträtts- och lagtekniska frågan är att ett förslag om en
6100: valbarhetsåldern borde påverka myndighetsål- sänkning av myndighetsåldern i detta nu har
6101: dern är mera komplicerad. Det råder knappast föga möjligheter att realiseras. Det är alltså
6102: någon tvekan om att myndighetsåldern i fram- troligt att ett förslag tili sänkning också av
6103: tiden kommer att förskjutas nedåt. Det är myndighetsåldern skulle innebära att reformen
6104: emellertid knappast klokt att brådstörtat sträva om rösträttsålderns sänkning skulle fördröjas.
6105: tili en helhetsreform, varför det kan anses mo- Det är givet att en samnordisk linje visavi
6106: tiverat att myndighetsåldern lämnas oföränd- åldersgränser är tili fördel. Finland bör därför
6107: rad. Mot detta kan å ena sidan anföras att arbeta för ovanstående reform också på nor-
6108: dessa åldersgränser ofta varit identiska, men å disk nivå.
6109: andra sidan har detta inte alltid varit fallet. Med hänvisning tili vad som ovan anförts
6110: Detta medför givetvis vissa lagtekniska svårig- föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta
6111: heter, som vi inte i detta sammanhang finn.er hemställa,
6112: anledning att närmare gå in på. De kunde
6113: t. ex. lösas så att 18- och 19-åriga riksdags- att regeringen måtte vidta åtgärder
6114: män eller kommunalmän automatiskt kan bli som syftar till en sänkning av rösträtts-
6115: myndiga på samma sätt som en kvinna i och och valbarhetsåldern i statliga och kom-
6116: med att hon gifter sig. Väsentligare än den munala val tili 18 år.
6117: Helsingfors den 15 april 1970.
6118:
6119: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
6120: Ulf Sundqvist. Paavo Väyrynen.
6121: Carl Olof Tallgren. Pertti Salolainen.
6122: Juhani Orrenmaa. Ingvar S. Melin.
6123: 99
6124:
6125: 1,49.- Toiv.al. n:o 29. Suomennos.
6126:
6127:
6128:
6129:
6130: Stenbäck ym.: Toimenpiteistä äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikä-
6131: ra;an alentamiseksi.
6132:
6133:
6134: E d u s k u n n a 11 e.
6135:
6136: Sukupolvien välinen ristiriita on nykypäivän demokraattista yhdenvertaisuusaatetta ei sovel-
6137: yhteiskunnassa vakava ongelma. Ilmeisesti on- leta siihen. Jos yritetään vastustaa äänioikeus-
6138: gelma voi vaikeutua, ellei ryhdytä toimenpitei- ja vaalikelpoisuusikärajojen alentamista, este-
6139: siin ristiriidan sovittamiseksi. Ei ole mahdol- tään käyttämästä lain suomia vaikutuskanavia.
6140: lista löytää kokonaisratkaisuja, mutta tärkeätä Voidaan tietenkin keskustella siitä, kuinka
6141: on saada aikaan konkreettisia ehdotuksia, jotka laajalle nuorison keskuuteen sellaiset tunteet
6142: voisivat vaikuttaa tilanteeseen. Äänioikeus- ja ovat levinneet. Mutta on selvää, että demokra-
6143: vaalikelpoisuusikäkysymys on sellainen konk- tiaa laajennettaessa vähemmistö kulkee aina
6144: reettinen asia; se ei ole vain poliittisluontoi- kärjessä, ja on tärkeätä kuunnella sitä, ennen
6145: nen kysymys, siinä on myös selvästi sosiaali- kuin poliittiset joukkoliikkeet ehtivät mukaan.
6146: poliittisia näkökohtia. Nuorison taholta on esitetty myös selviä kan-
6147: Sukupolvien välisten vastakohtien merkitystä nanottoja, joissa vaaditaan äänioikeusikärajan
6148: voidaan tietysti myös tulkita eri tavalla. Tämä alentamista. Kaikki poliittiset nuorisojärjestöt
6149: on luonnollista, kun on kysymys laaja-alaisista ovat asettuneet sellaisen uudistuksen puolelle,
6150: sosiaalisista probleemeista. On kuitenkin riit- valtakunnalliset nuorisokonferenssit 1968 ja
6151: tävästi tietoja ja selvityksiä, jotka viittaavat 1969 ovat hyväksyneet julkilausumia, joissa
6152: siihen, että tarvitaan sen suuntaisia uudistuk- korostetaan sitä, että nuorisoita puuttuu valt:ta
6153: sia, jotka lisäävät nuorison oikeuksia ja mah- ( kts. Aalto s. 83), ja lopuksi aikaisemmilla
6154: dollisuuksia vaikuttaa omaan asemaansa. valtiopäivillä on jätetty joukko eduskunta-aloit-
6155: "Suomi 1975" nimisessä julkaisussa olevassa teita äänioikeusikärajan alentamisesta.
6156: kirjoituksessaan Erik Allardt korostaa ( 1966), Äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikäasia ei ole
6157: miten nuoriso on lisääntyneen koulutuksen vain poliittinen kysymys, se on myös sosiaali-
6158: avulla tullut kykeneväksi esittämään näkemyk- poliittinen. Voimattomuuden tunne ja laillisten
6159: siä ja ehdotuksia, mutta olemassaolevan valta- vaikutuskanavien puuttuminen johtaa helposti
6160: rakenteen vuoksi ei tule kuulluksi. Sellainen kiusaukseen rikkoa yhteiskunnan normeja v:ts-
6161: tilanne johtaa helposti nykyiseen valtaraken- taan sillä perusteella, että lailliset mahdolli-
6162: teeseen kohdistuviin laillisuusristiriitoihin. suudet niihin vaikuttamiseen puuttuvat. Sel-
6163: Ritva Aalto ("Nuorisotyön tavoitteista sekä laisilla tilanteilla on monien teoreetikkojen mie-
6164: nuorten ja nuorisotyöntekijäin siihen kohdista- lestä merkitystä nuorisorikollisuuden, huumaus-
6165: mista odotuksista 1", Helsingin yliopiston So- aineiden käytön jne. kehitykseen. Vielä tär-
6166: siologian laitos n:o 140/1970) korostaa sitä, keämpää ehkä on se, että nuorisotyö on kriisi-
6167: miten aikuisten ja nuorten välinen rajaviiva tilassa ja että eräs keskeisiä ongelmia on tä-
6168: on himmennyt, miten yleinen demokratisoitu- män työn kehittäminen nuorison omilla eh-
6169: misprosessi sekä nuorten aikaisempi biologinen, doilla.
6170: sosiaalinen ja tiedollinen kypsyminen ovat vas- On perusteita katsoa, että äänioikeus- ja
6171: takkain niiden yhteiskunnan rakenteiden ja vaalikelpoisuusikärajat on kytkettävä yhteen.
6172: asenteiden kanssa, jotka rajoittavat nuorten Tätä kantaa perustellaan sillä, että eri ryhmit-
6173: osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon tymillä pitää olla tilaisuus asettaa ehdokkaansa
6174: vaikuttamisessa (s. 85). omasta piiristään. Vaikuttamismahdollisuus jää
6175: Näissä tulkinnoissa korostetaan, että nuoris.:> näennäiseksi, jos uusille ikäluokille annetaan
6176: tuntee olevansa vailla valtaa, että sen mielestä äänioikeus antamatta vaalikelpoisuutta.
6177: 100 1,49.- Ä.änioikeus- ja vaalikelpoisuusikäraja.
6178:
6179: Pitäisikö äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikära- ikäisyysrajan alentamista koskevalla ehdotuk-
6180: jojen alentamisen vaikuttaa täysi-ikäisyysrajaan, sella on tätä nykyä pienet toteutumisen mah-
6181: on mutkikkaampi kysymys. Tuskin on epäi- dollisuudet. On siis luultavaa, että ehdotu<J
6182: lystä siitä, että täysi-ikäisyysrajaa tulevaisuu- täysi-ikäisyysrajankin alentamisesta merkitsisi
6183: dessa alennetaan. Kuitenkaan ei liene viisas·ta äänioikeusikärajan alentamisuudistuksen viiväs-
6184: pyrkiä hätäisesti kokonaisuudistukseen, minkä tymistä.
6185: vuoksi sa~ttaa Olla perusteltua jättää täysi-ikäi· Selvää on, että yhteispohjoismainen linja
6186: syysraja muuttamatta. Tätä vastaan voidaan yh· ikärajojen suhteen on eduksi. Suomen on siksi
6187: täältä väittää, että nämä ikärajat ovat usein työskenneltävä yllä mainitun uudistuksen puo-
6188: olleet samat, mutta toisaalta näin ei aina ole lesta myös pohjoismaisella tasolla.
6189: ollut. Tästä aiheutuu tietenkin eräitä lakitek- Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kunnioit-
6190: nisiä vaikeuksia, joihin meillä ei tässä yhtey- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
6191: dessä ole aihetta lähemmin puuttua. Ne voi-
6192: taisiin ratkaista esim. niin, että 18- ja 19-wo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6193: tiaat kansanedustajat tai kunnallismiehet tuli- äänioikeus- ;a vaalikelpoisuusikäraioien
6194: sivat automaattisesti täysi-ikäisiksi samal1a ta- alentamiseksi valtiollisissa ;a kunnalli-
6195: valla kuin nainen avioituessaan. Tätä lakitek- sissa vaaleissa 18 vuoteen.
6196: nistä kysymystä oleellisempi asia on, että täysi-
6197: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
6198:
6199: Pär Stenbäck. Evllld Häggblom.
6200: Ulf Sundqvist. Paavo Väyrynen.
6201: Carl Olof Tallgren. Pertti Salolainen.
6202: Juhani Orrenmaa. Ingvar S. Melin.
6203: 101
6204:
6205: 1,.50.- Hemst.mot. nr 30.
6206:
6207:
6208:
6209:
6210: Stenbäck m. fl.: Om revision av språklagens stadganåen om kom-
6211: munel'fkJS språklig11 karaktär.
6212:
6213:
6214: Tili Riksdagen.
6215:
6216: Enligt språklagens ( 1922/48) 2 § såsom att stiga över 5 000, uppskattningsvis tili
6217: den lyder efter den senast företagna föränd- 5 300-5 800 personer.
6218: ringen ( 1962/593) är en kommun att anse Helsinge kommun är ur historisk synpunkt
6219: som enspråkig, om i kommunen endast finnas en gamma! svenskspråkig bygd som på grund
6220: inbyggare med samma språk eller om antalet av komrimnens snabba expansion och inflytt-
6221: av dem som hör tili landets andra språkgrupp ningen tili kommunen starkt fBrändrat karak-
6222: understiger tio . procent av hela folkmängden, tär, också i spdkligt avseende. Om kommunen
6223: men såsom tvåspråkig därest antalet av dem, efter folkräkningen 1971 förklaras enspråkigt
6224: vilka tillhör den andra språkgruppen stiger tili finsk, mister en stor befolkningsgrupp sina
6225: detta procenttal eller uppgår till minst fem- språkliga rättigheter, en befolkningsgrupp, som
6226: tusen. På basen av den officiella statistiken be- är rotfast och aktivt förvaltar sina traditioner.
6227: stämmer statsrådet vart tionde år vilka kom- Det förefaller alltså rätt oändamålsenligt att
6228: muner som enligt förenämnda grunder är att just Helsinge kommun skall drabbas av denna
6229: anse såsom finsk- eller svenskspråkiga och vilka teoretiska 5 000-gräns i språklagen och för
6230: såsom tvåspråkiga. Dock må kommun som en- kanske endast tio år förvandlas tili en ensprå-
6231: ligt lag varit tvåspråkig icke förklaras för en- kig kommun. I utlåtande tili kommunalstyrel-
6232: språkig därest icke antalet av dem som sen i Helsinge betonar de viktigaste kommu-
6233: höra tili landets andra språkgrupp nedgått tili nala nämnderna också att en fortsatt tvåsprå-
6234: åtta procent eller därunder. kighet inte innebär några betydande utgifter
6235: Enligt lagen om folkräkning ( 1938/154) för kommunen. Man kan däremot anta att en
6236: skall en ny folkräkning företas vart tionde år återgång från enspråkighet tili tvåspråkighet
6237: och denna kommer att försiggå år 1971. Re- efter 1980 års folkräkning skulle vara en admi-
6238: sultatet av denna folkräkning läggs tili grund nistrativt smärtsam och säkerligen kostsam pro-
6239: för det beslut statsrådet fattar angående kom- .cedur.
6240: muners en- eller tvåspråkighet. Enligt den nu gällande språklagstiftningen
6241: En granskning av befolkningsstatistiken i kan Helsinge tvåspråkiga grannkommuner
6242: svenska och tvåspråkiga kommuner ger vid (Helsingfors, Esbo, Sibbo) förmodas behålla
6243: handen att det främst är Helsinge kommuns sin tvåspråkiga karaktär för en oöverskådlig
6244: nuvarande tvåspråkighet som är i farozonen. framtid. Om kommunsammanläggningar blir
6245: Vid folkräkningen 1960 hade kommunen 5 172 aktuella i denna region, skulle även ett ensprå-
6246: svenskspråkiga invånare och har i detta nu på kigt Helsinge alltså ånyo bli tvåspråkigt. Om
6247: basen av mantalsskrivningen 4 479 invånare också Helsinge kvarstår som självständig kom-
6248: (år 1969) med svenska som modersmål. Det mun, skulle den komma att utgöra ett markant
6249: ligger därför nära tili hands att anta att den undantag i det bälte av tvåspråkiga kommuner
6250: svenskspråkiga befolkningens antal just vid tid- som är belägna i det nyländska kustområdet.
6251: punkten för folkräkningen 1971 understiger Den kommunreform som skall genomföras
6252: den av språklagen stipulerade 5 000-gränsen. under 1970-talet kan även medföra att tidigare
6253: 1 ett udåtande säger generalplanenämnden tvåspråkiga kommuner kan komma att sam-
6254: i Helsinge kommun att den svenska befolk- manföras tili enheter som blir enspråkigt
6255: ningens antal under vissa förutsättningar vid finska. Ett exempel härpå är Lojo landskom-
6256: folkräkningen 1980 förmodligen ånyo kommer mun.
6257: 102 1,50. - Kuntien kielellinen luonne.
6258:
6259:
6260: Många skäl talar alltså för att en ändring av nuvarande språklagen nämnda kraven på mi-
6261: språklagen relativt snabbt måste genomföras noritetens storlek.
6262: så att de tusentals medborgare som nu har En ändring av språklagens bestämmelser bör
6263: fördelen att bo i en tvåspråkig kommun även enligt undertecknades uppfattning företas på ba-
6264: i fortsättningen garanteras nuvarande språkliga sen av en regeringspropostion på grund av dess
6265: rättigheter. Det har i många sammanhang, bl.a. stora principiella bärvidd. Härvid kan den av
6266: vid den senast företagna ändringen i språk- statsrådet tillsatta s.k. språkskyddskommitten
6267: lagen år 1962, konstaterats att tvåspråkigheten utnyttjas som beredande instans.
6268: medför obetydliga merkostnader för ·de stora · Hänvisande tili ovanstående, och med under-
6269: kommuner där den redan är genomförd. strykande av frågans avgörande betydelse för
6270: Ett tryggande av fortsatt tvåspråkighet i de landets i Regeringsformen garanterade tvåsprå-
6271: berörda kommunema kan t.ex. ske genom att kiga status, föreslår undertecknade att riks-
6272: gränsen 5 000 sänks, genom att en försämring dagen ville besluta hemställa,
6273: av kommunens status från tvåspråkig tili en-
6274: språkig bestäms kunna ske först efter att man att regeringen i brådskande ordning
6275: vid två på varandra följande folkräkningar måtte låta överse stadgandena i språk-
6276: kunnat konstatera att minoriteten verkligen lagen (1922/48) med den senast
6277: bestående underskridit bestämmelserna i språk- (1962/593) företagna förändringen i
6278: lagen, samt genom att dessa bägge förslag kom- syfte att underlätta möjligheterna för
6279: bineras med garantier för att tvåspråkig kom- nu tvåspråkiga kommuner att bibehålla
6280: mun som sammanläggs med en eller flera andra denna status med hänsyn till den trygg-
6281: kommuner gör den nya storkommunen två- het och trivsel detta innebär för med-
6282: språkig även om den inte uppfyller. de i den borgarna.
6283: Helsingfors den 20 april 1970.
6284:
6285: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin.
6286: Evald Häggblom. Ingvar S. Melin.
6287: 103
6288:
6289: 1,50.- Toiv.al. n:o .30. Suomennos.
6290:
6291:
6292:
6293:
6294: Stenbäck ym.: Kuntien kielellistä luonnetta koskevien kielilain
6295: säännösten tarkistamisesta.
6296:
6297:
6298: Eduskunnalle.
6299:
6300: Kielilain (48/1922) 2 §:n mukaan, sellaise- tautuneen muuton takia on voimakkaasti muut-
6301: na kuin se on viimeksi tehdyn muutoksen jäl- tunut, myös kielen suhteen. Jos kunta vuoden
6302: keen (59 3/1962), kunta katsotaan yksikieli- 1971 väestölakennan jälkeen julistetaan yksi-
6303: seksi, jos kunnassa on ainoastaan samankielisiä kieliseksi suomalaiseksi, suuri juurtunut ja ak-
6304: asukkaita tai jo siinä asuvien toiskielisten luku tiivisesti perinteitä vaaliva väestöryhmä menet-
6305: on pienempi kuin kymmenen prosenttia asuk- tää kielelliset oikeutensa.
6306: kaiden koko määrästä, mutta kaksikieliseksi, Näyttää siis jotenkin tarkoituksettomalta,
6307: jos toiskielisten luku nousee tähän prosentti- että juuri Helsingin kuntaan jouduttaisiin tätä
6308: määrään tai on vähintään viisituhatta. Mitkä kielilain teoreettista 5 OOO:n rajaa soveltamaan
6309: kunnat edellä mainituilla perusteilla on katsot- ja muuttamaan se ehkä vain kymmeneksi vuo-
6310: tava suomen- tai ruotsinkielisiksi ja mitkä kak- deksi yksikieliseksi kunnaksi. Helsingin kun-
6311: sikielisiksi, määrää virallisen tilaston pohjalla nan kunnallishallitukselle antamassaan lausun-
6312: valtioneuvosto joka kymmenes vuosi. Älköön nossa tärkeimmät kunnallisiaotakunnat myös
6313: kuitenkaan kuntaa, joka lain mukaan on ollut korostavat, ettei kaksikielisyyden jatkuminen
6314: kaksikielinen, julistettako yksikieliseksi, ellei tuota merkittäviä menoja kunnalle. Päinvastoin
6315: toiskielisten luku ole alentunut kahdeksaan voidaan olettaa, että paluu yksikielisyydestä
6316: prosenttiin tai sitä pienemmäksi. kaksikielisyyteen vuoden 1980 väestölaskennan
6317: Väestölaskennasta annetun lain ( 154/1938) jälkeen olisi hallinnollisesti tuskallinen ja var-
6318: mukaan on uusi väestölaskenta toimeenpantava maan kallis toimenpide.
6319: joka kymmenes vuosi ja tämä tulee tapahtu- Voimassa olevan kielilainsäädännön mukaan
6320: maan vuonna 1971. Tämän väestölaskennan tu- voidaan Helsingin pitäjän kaksikielisten naa-
6321: loksen perusteella valtioneuvosto päättää kun- purikuntien (Helsinki, Espoo, Sipoo) otaksua
6322: tien yksi- tai kaksikielisyydestä. säilyttävän kaksikielisyytensä arvaamattomaan
6323: Ruotsin- ja kaksikielisten kuntien väestötilas- tulevaisuuteen. Jos tällä seudulla tulee kunta-
6324: toa tarkasteltaessa huomataan, että Helsingin llitoksista totta, tulisi myös yksikielinen Hel-
6325: kunnan nykyinen kaksikielisyys on ensiksi vaa- singin pitäjä niin muodoin kaksikieliseksi. Jos
6326: rassa. Vuoden 1960 väestölaskennassa kunnas- myös Helsingin pitäjä jää itsenäiseksi kunnaksi,
6327: sa oli 5 172 ruotsinkielistä asukasta ja nyt tulisi siitä omalaatuinen poikkeus Uudenmaan
6328: siellä on henkikirjoituksen mukaan 4 479 asuk- rannikkoalueelia sijaitsevien kaksikielisten kun-
6329: kaalla (vuonna 1969) äidinkielenä ruotsi. Siksi tien vyössä.
6330: on paikallaan otaksua, että ruotsinkielisen väes- Kuntauudistus, joka toteutetaan 1970-luvul-
6331: tön luku juuri vuoden 1971 väestölaskennan la, voi myös aiheuttaa sen, että aikaisemmin
6332: aikaan jää alle kielilain määrittelemän 5 OOO:n kaksikielisiä kuntia yhdistetään yksikköihin,
6333: rajan. joista tulee yksikielisiä suomalaisia. Tästä on
6334: Helsingin kunnan yleiskaavalautakunta sanoo esimerkkinä Lohjan maalaiskunta.
6335: lausunnossaan, että ruotsalaisen väestön luku Monet syyt puoltavat siis melko nopeata
6336: tulee vuoden 1980 väestölaskennassa eräin kielilain muuttamista niin, että niille tuhansille
6337: edellytyksin jälleen nousemaan yli 5 OOO:n, ar- kansalaisille, joilla nyt on se etu että kunta
6338: violta 5 300-5 800 henkeen. jossa he asuvat on kaksikielinen, myös jatku-
6339: Helsingin kunta on historialliselta kannalta vasti taataan nykyiset kielioikeudet. Monissa
6340: vanhaa ruotsinkielistä seutua, jonka luonne yhteyksissä, mm. kielilakia viimeksi vuonna
6341: kunnan nopean laajentumisen ja kuntaan suun- 1962 muutettaessa, on todettu että kaksikieli-
6342: 104 1,50.- Kuntien kielellinen luonne.
6343:
6344: syyden aiheuttamat lisäkustannukset ovat mer- periaatteellisen kantavuuden vuoksi toteutetta-
6345: kityksettömät niissä suurissa kunnissa, joissa se va hallituksen esityksen pohjalta. Tällöin voi-
6346: jo on toteutettu. daan valmistavana asteena käyttää hyväksi val-
6347: Kaksikielisyys voidaan jatkuvasti turvata tioneuvoston asettamaa nk. kieliturvakomiteaa.
6348: mainituissa kunnissa esim. alentamalla 5 OOO:n Yllä olevaan viitaten ja painottaen kysymyk-
6349: r~, PJ.iiäriiämällä ~ttä kunn~ ~J&eman h1.19- sen ra~a(l merkitystä maan Hallitusmuo-
6350: nontaminen kaksikielisestä yksikieli~i voi ta-- ~ turvatun kaksikielisyyden kannalta alle-
6351: pahtua vasta kun kahdessa peräkkäisessä väes- kirjoittaneet ehdottavat eduskunnan hyväksyttä-
6352: tölaskennassa on voitu todeta vähemmistön to- väksi toivomuksen,
6353: della pysyvästi jääneen alle kielilain mijärää-
6354: män rajan sekä liittämällä näihin kahteen ehdo- että hallitus kiireellisesti tarkistut-
6355: tukseen takeet siitä, että jos kaksikielinen kun- taisi kielilain (48/1922) säännökset,
6356: ta liitetään yhteen tai useampaan muuhun kun- sellaisina kuin niitä on viimeksi muu-
6357: taan, uusi suurkunta tulee kaksikieliseksi, vaik- tettu (59311962), ;otta kaksikielisille
6358: ka se ei täytä nykyisessä kielilaissa mainittua kunnille tehtäisiin helpommaksi säilyt-
6359: vähemmistön suuruusvaatimusta. tää nykyinen tilansa ;a siten taata kan-
6360: Kielilain määräysten muuttaminen on alle- salaisten turvallisuus ja viihtyminen
6361: kirjoittaneiden käsityksen mukaan sen suuren tässä suhteessa.
6362: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
6363:
6364: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin.
6365: Evald Häggblom. Ingvar S. Melin.
6366: 105
6367:
6368: I,Sl. -Hemst.mot. nr 31.
6369:
6370:
6371:
6372:
6373: Stenback m.fl.: Om t11JlåtMJJ6 ti1J proposition ang4ende tryggande
6374: 1111 i slutna anstalter intagnas möjligheter att rösta.
6375:
6376:
6377: Tili Riksdagen.
6378:
6379: DA 1970 Ars riksdagsval verkställdes hade stalter intagna personer tillerkiinns en ovill-
6380: inte alla röstberättigade medborgare möjlighe- kotlig rätt att bege sig tili postanstalt f5r att av-
6381: ter att avge sin röst. SAlunda blev i straffanstalt ge sin röst eller sAlunda att poströstning anord-
6382: intagna personers möjligheter att rösta beroende nas i slutna anstalter.
6383: av om anstaltsledningen ansåg skäl foreligga att På grund av ovanstående föreslår vi att riks-
6384: låta de intagna fara till postanstalt där röstning dagen ville hemställa,
6385: kunde verkställas. Ur demokratisk synpunkt är
6386: det nödvändigt att en medborgares rätt att delta att regeringm i god tid före nästa
6387: i politiska vai inte är beroende av anstaltsled- allmänna vai tili Rilesdagen måtte av-
6388: ningens prövning. låta nödiga propositioner som tryggar i
6389: För att trygga i straffanstalt och arbetsinrätt- slutna anstalter intagnas möjligheter atl
6390: ning intagna personers rätt att rösta bör lagstift- rösta.
6391: ningen ändras antingen sålunda att i slutna an-
6392: Helsingfors den 20 april1970.
6393:
6394: Pär Stenbäck. Ingvar S. Melin.
6395: Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
6396:
6397:
6398:
6399:
6400: 14 427/70
6401: 106
6402:
6403: 1,.51.- Toiv.al. n:o 31. Suomennos.
6404:
6405:
6406:
6407:
6408: Stenbäck ym.: Esityksen antamisesta suljettuihin laitoksiin otet-
6409: tujen äänestämismahdollisuuksien turvaamiseksi.
6410:
6411:
6412: E d u s k u n n a 11 e.
6413:
6414: Toimeenpantaessa vuoden 1970 eduskunta- lainsäädäntöä muuttaa joko siten, että suljettui-
6415: vaaleja ei kaikilla äänioikeutetuilla ollut mah- hin laitoksiin otetuille henkilöille myönnetään
6416: dollisuuksia äänestämiseen. Niinpä rangaistus- ehdoton oikeus päästä postitoimipaikkaan äänes-
6417: laitoksiin otettujen henkilöiden mahdollisuudet tämään tai siten, että postiäänestys järjestetään
6418: äänestämiseen olivat riippuvaisia siitä, katsoiko suljetuissa laitoksissa.
6419: laitoksen johto aiheelliseksi antaa vangittujen Edellä esitetyn perusteella. ehdotamme, että
6420: mennä sellaiseen postitoimistoon, jossa äänes- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
6421: tys saattoi tapahtua. Demokraattiselta kannalta
6422: on välttämätöntä, ettei kansalaisten oikeus ottaa että hallitus hyvissä ajoin ennen seu-
6423: osaa poliittisiin vaaleihin ole riippuvainen lai- raavia yleisiä vaaleja antaisi Eduskun-
6424: toksen johdon harkinnasta. nalle tarpeelliset esitykset, jotka turvaa-
6425: Rangaistus- ja työlaitoksiin otettujen hen- vat äänestämismahdollisuudet suljettui-
6426: kilöiden äänestämisoikeuden turvaamiseksi tulee hin laitoksiin otetuille.
6427: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
6428:
6429: Pär Stenbäck. Ingvar S. Melin.
6430: Kristian Gestrin~ Evald Häggblom.
6431: 107
6432:
6433: 1,.52.- Toiv.al. n:o 32.
6434:
6435:
6436:
6437:
6438: I. Suominen ym.: Täysi-ikäisyys- ja äänioikeusikärajan alentami-
6439: sesta.
6440:
6441:
6442: E d u s k u n n a 11 e.
6443:
6444: Viime eduskuntakaudella alennettiin ääni- asioista, niiden syy- ja seuraussuhteista huomat-
6445: oikeusikärajaa valtiollisissa ja kunnallisissa vaa- tavasti entistä nuorempina. On myös ollut
6446: leissa kahteenkymmeneen ikävuoteen. Useissa havaittavissa aivan selvää aktiivisen yhteiskun-
6447: eduskunnassa käytetyissä puheenvuoroissa todet- nallisen mielenkiinnon heräämistä nuorisossa,
6448: tiin tuolloin uudistuksen jääneen puolitiehen. josta osoituksena ovat koululais- ja opiskelija-
6449: Nykyään 18 vuotta täyttäneelle nuorelle hen- maailman "politisoituminen". Näyttää siltä, että
6450: kilölle asetetaan yhteiskunnan taholta yhä poliittinen mielipide yhä useamman nuoren
6451: useampia velvoituksia ja annetaan oikeuksia, kohdalla omaksutaan 1.5-18 vuosien välillä.
6452: jotka edellyttävät hänen käyttäytyvän itsenäi- Tämä oikeuttaa olettiunaan, että mikäli ääni-
6453: sesti ja harkiten. Tästä syystä heidän tulisi oikeus- ja täysi-ikäisysyrajaa alennettaisiin, olisi
6454: myös päästä vaikuttamaan yhteiskunnalliseen nuoriso ko. oikeuksien käyttämiseen ehtinyt
6455: päätöksentekoon täydellisin nykyisen lain vain jo sitä ennen valmistautua.
6456: 20-vuotiaille ja sitä vanhemmille suomin Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
6457: oikeuksin. Avioliiton solmiamisikä nuorenee nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6458: edelleen. Asevelvollisuuttaan voi astua suorit-
6459: tamaan jo seitsemäntoistavuotiaana ja maan että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
6460: edun niin vaatiessa joutua maataan puolusta- kunnalle esitykset täysi-ikäisyys- ja ääni-
6461: maan. Ajokortti myönnetään niinikään jo 18- oikeusikärajojen alentamiseksi tasavallan
6462: vuotiaalle, samoin lupa elinkeinon harjoittami- presidentin valitsijamiesvaaleissa, kan-
6463: seen. Lain edessä käsitellään ihmistä tästä ikä- sanedusta;ien vaaleissa ja kunnallisvaa-
6464: rajasta lähtien aikuisena. leissa nykyisestä 20 ikävuodesta 18 ikä-
6465: Toisaalta voidaan sanoa sekä koululaitok- vuoteen ja että asia myös välittömästi
6466: semme opetusohjelmien kehittymisen myötä saatettaisiin Pohjoismaiden Neuvoston
6467: että yleisen tiedonvälityksen määrän viime käsittelyyn yhtenäisen lainsäädännön
6468: vuosikymmenien aikana moninkertaistuttua, aikaansaamiseksi tässä asiassa kaikissa
6469: nuorison saavan tietoa yhteiskunnallisista Pohjoismaissa.
6470: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
6471:
6472: Ilkka Suominen. M. Jaatinen. Pertti Salolainen.
6473: Juha Vikatmaa. Elsi Hetemäki. Jouni Mykkänen.
6474: Aslak Aas. Esko J. Koppanen. Harri Holkeri.
6475: Eeva Särkkä.
6476: 108
6477:
6478: 1,.53.- Hem.st.mot. nr 33.
6479:
6480:
6481:
6482:
6483: Tallgren m.O..: Om utvidgad möjlighet tili röstning inför ambu-
6484: lerande valkommission.
6485:
6486:
6487: Till Riksdagen.
6488:
6489: Erfarenheterna från de senaste riksdagsman- trafikhinder som menföret i valtider ställer skär-
6490: navalen visar med önskvärd tydlighet att över- gårdsbefolkningen inför.
6491: gången frän !SOmmarval tili val i mars månad på Med hänvisning tili det som ovan framhll-
6492: ett allvarligt sätt äventyrat vissa medborgares lits, får undertecknade vördsamt fö.i:esll att
6493: möjligheter att utöva sin rösträtt. riksdagen ville hemställ,
6494: Utskärsbefolkningens möjligheter att rösta
6495: under rådande menföre har inte effektivt kun- att regeringen till Riksdagen mltte
6496: nat tillvaratagas genom införande av poströst- avlåta proposition till lag om sddan
6497: ningen. Alla som inte med normala trafikför- ändring av lagen om riksdagsmannaval,
6498: bindelser kan komma tili post- eller valiokai att de medborgare som inte med nor-
6499: borde därför beredas tillfälle att rösta inför mala trafikförbindelser kan nd post- el-
6500: en valkommission på liknande sätt som sjuk- ler vallokal bereds tillfälle att rösta in-
6501: huspatienter nu kan rösta. Då erfarenhetema för ambulerande valkommission pd lik-
6502: av röstning inför valkommissioner utfallit till- nande sätt som om valfö"ättning pd
6503: fredsställande bör detta system utvidgas så att sjukhus är stadgat.
6504: ambulatoriska valkommissioner kan bryta de
6505: Helsingfors den 16 april1970.
6506:
6507: Carl Olof Tallgren. Evald Häggblom.
6508: Ragnar Granvik. Pär Stenbäck.
6509: "erner lCorsbäck. Elly Sigfrids.
6510: Ingvar S. Melin. :Kristian Gestrin.
6511: 109
6512:
6513: 1,5.3.- Toiv.al. n:o .3.3. SuomentKJJ.
6514:
6515:
6516:
6517:
6518: Tallgren JIIM Äänes14111ism4htlollisuuksien laajentamisesta kiertä-
6519: vässä vaalitoimikunNJSU.
6520:
6521:
6522: Eduskunnalle.
6523:
6524: Kokemukset viimeisten eduskuntavaalien yh- mää laajentaa niin, että kiertävät vaalitoimikun-
6525: teydessä osoittavat riittävän selvästi, että siirty- na voivat murtaa ne liikenne-esteet, joita keli-
6526: minen kesävaalista maaliskuussa tapahtuvaan rikko vaaliaikoina saaristoväestölle asettaa.
6527: vaaliin on vakavalla tavalla vaarantanut tietty- Yllä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet kun-
6528: jen kansalaisten mahdollisuuksia äänioikeutensa nioittaen ehdottavat eduskunnan hyväksyttä-
6529: käyttämiseen. väksi toivomuksen,
6530: Ulkosaariston väestön mahdollisuuksia äänes-
6531: tää kelirikon aikana ei ole voitu tehokkaasti var- että hallitus antaisi Eduskunnalle la-
6532: mistaa postiäänestyksen järjestämisellä. Kaikille, kiesityksen .sellaiseksi eduskuntatJaaleista
6533: jotka eivät normaalein liikenneyhteyksin voi säädetyn Join muutokseksi, että niille
6534: tu11a posti- tai vaalihuoneistoon, tulisi sen k11ns.taisille, iotka eivät normaalein lii-
6535: vuoksi suoda tilaisuus äänestää vaalitoimikun- kenneyhteyksm voi päiktä posti- tai wa-
6536: nan edessä samaan tapaan kuin sairaalapotilaat lilmoneistoon, suodt~an tilaisuus äiines-
6537: nyt voivat äänestää. Koska vaalitoimikunnissa tiiii kiertävässi vaalitoimikunnassa sa-
6538: tapahtuvasta äänestämisestä saadut kokemuk- maan tapaan kuin . vaalitoimituksesta
6539: set ovat olleet tyydyttäviä, tulee tätä järjestel- sairaaloissa on säädetty.
6540: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
6541:
6542: Carl Olof TaiJgren. Evald Iragblom,
6543: Ragnar Granvik. Pär Stenbäek.
6544: Verner Korsbäck. Elly Sigfrids.
6545: Ingvar S. Melin. Kristian: Gestrin.
6546: 110
6547:
6548: 1,54.- Toiv.al. n:o 34.
6549:
6550:
6551:
6552:
6553: Tupamäki ym.: Eduskunnan toimikauden lyhentämisestä 3-vuoti-
6554: seksi.
6555:
6556:
6557: E d u s k u n n a 11 e.
6558:
6559: Suomen hallitusmuodon mukaan valta kuu- jauksena tähän epäkohtaan tulisi eduskunta
6560: luu kansalle. Käytännössä kuitenkin kansan valita vain kolmeksi vuodeksi kerrallaan, jolloin
6561: suoranainen vallankäyttö rajoittuu ainoastaan äänestäjät saisivat ilmaista tahtonsa useammin
6562: äänestämiseen kunnallis- ja eduskuntavaaleissa ja eduskunta vastaisi aina paremmin kansan
6563: joka neljäs vuosi sekä presidentin valitsijamies- senhetkistä kannatusta.
6564: vaaleissa joka kuudes vuosi. On selvä, että kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6565: san valta on tällöin melko näennäinen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6566: Kun meillä eduskunta valitaan neljäksi vuo-
6567: deksi, muuttuu kansan tahto näinkin pitkänä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6568: aikana huomattavastikin, kuten viime vaaleista menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
6569: voidaan nähdä. Ei voi olla oikein, että päättävä seksi niin, että Eduskunnan säännön-
6570: elin ei vastaa kansan tahtoa, jolloin monet tär- mukainen toimikausi kestäisi vain kolme
6571: keät asiat tulevat päätetyiksi aivan erilailla kuin vuotta nykyisen neljän vuoden asemasta.
6572: äänestäjien enemmistö tahtoisi. Osittaisena kor-
6573: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
6574:
6575: Olavi Tupamäki. Matti Asunmaa.
6576: Arttur Niemelä. Viljo Suokas.
6577: Aarne Penttinen. Veikko Vennamo.
6578: Mikko Vainio. Eino Syrjä.
6579: Antti Isomursu. Eino Poutiainen.
6580: Pentti Antila. Heikki Kainulainen.
6581: 111
6582:
6583: 1,.5.5.- Toiv.al. n:o 3.5.
6584:
6585:
6586:
6587:
6588: Tupamäki ym.: V altiopäiväiäriestyksen muuttamisesta.
6589:
6590:
6591: E d u s k u n n a 11 e.
6592:
6593: Suomen kansalaiset, jotka ovat pitemmän voisivat käyttää äänioikeuttaan, ehdotamme
6594: aikaa olleet pois kirjoilta kotimaastaan, ovat kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6595: jääneet tähän saakka ilman äänioikeutta kai- vomuksen,
6596: kissa maassamme suoritetuissa vaaleissa. Täl-
6597: laisten periaatteessa äänioikeutettujen kansalais- että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
6598: temme määrä on ollut jatkuvasti useita kym- kunnalle esityksen valtiopäiväiäriestyk-
6599: meniä tuhansia, mutta koska useimmat heistä sen muuttamisesta niin, että vain se,
6600: eivät ole kolmeen vaaleja edeltäneeseen vuo- ioka ei yhtenäkään kymmenestä vii-
6601: teen olleet Suomessa henkikirjoitettuja, ei heillä meksi kuluneesta vuodesta ole Suomen
6602: valtiopäiväjärjestyksen mukaan ole äänioikeutta. kansalaisena ollut tässä maassa henki-
6603: Jotta ulkomailla olevat Suomen kansalaiset kirioitettuna, on vaalioikeutta vailla.
6604: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
6605:
6606: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
6607: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä.
6608: Matti Silander. Mikko Vainio.
6609: ttz
6610:
6611: 1,56.- Toiv.al. n:o 36.
6612:
6613:
6614:
6615:
6616: Tupamäki Jlll.: Ke~~~utHåust4jttthdokkaiden asettamisen yksinoi-
6617: keuden poistamisesta puolueilta.
6618:
6619:
6620: E d u s k u n n a 11 e.
6621:
6622: Suomen hallitusmuodon mukaan valta kuu- olivat käytännössä vimleiset vapaat vaalit. Suo-
6623: luu kansalle. Käytännössä kansan suoranainen, ritetut vaalit ovat antaneet myös selvän. kou-
6624: välitön vallankäyttö rajoittuu ainoastaan äänes- riintuntuvan esimerkin siitä, että muittenkin
6625: tämiseen kunnallisvaaleissa ja eduskuntavaa- kuin rekisteröityjen puolueiden ehdokkailla on
6626: leissa joka neljäs vuosi ja presidentin valitsija· niin paljon kannatusta, että heistä jopa eräs
6627: miesvaaleissa joka kuudes vuosi. pääsi eduskuntaan.
6628: Näihin päiviin saakka on kansa saanut Kansanvallan kaventamisen estämiseksi eh-
6629: äänestää eduskuntavaaleissa ketä tahansa se on dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä·
6630: halunnut ehdolle asettaa so. vähintään kolmen- väksi toivomuksen,
6631: kymmenen äänioikeutetun henkilön perustama
6632: valitsijayhdistys on voinut asettaa ehdokkaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi·
6633: eduskuntavaaleihin. Vuonna 1969 eduskunta menpiteisiin eduskuntavaaleista annetun
6634: kuitenkin hyväksyi uuden eduskuntavaaleja lain muuttamiseksi niin, että puoluei-
6635: koskevan lain, jonka mukaan kansanedustaja· den yksinoileeln !tansanedusta;ae hdok-
6636: ehdokkaiden asettaminen annettiin rekisteröity· kaiden tJStttlllflliseett poistetaan ;a tämä
6637: jen puolueiden yksinoikeudeksi, mikä merkit· oikeus paltl#tt'lf1411 fNillan todelliseUe
6638: see sitä, että juuri suoritetut eduskuntavaalit haltiialle eli kansalle.
6639: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
6640:
6641: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
6642: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
6643: 113
6644:
6645: 1,57.- Toiv.al. n:o 37.
6646:
6647:
6648:
6649:
6650: Tupamäki ym.: Aänioikeusikära;an alentamisesta.
6651:
6652:
6653: Eduskunnalle.
6654:
6655: Useimmat velvollisuudet astuvat nuorille hei- naapurimaissamme Itä-Euroopassa on kaikialla
6656: dän täytettyään kahdeksantoista vuotta. Kui- voimassa kahdeksantoista vuoden äänestysikä~
6657: tenkaan he eivät saa käyttää kansalle kuuluvaa raja.
6658: perusoikeuttaan eli äänioikeutta kunnallisvaa- Nuoret ovat valmiit ottamaan vastuun kan-
6659: leissa, eduskuntavaaleissa eikä presidentin va- nettavakseen.
6660: litsijamiesvaaleissa. Kuitenkin heidän valmiu- Mainituilla perusteilla esitämme eduskunnan
6661: tensa tämän velvollisuuden täyttämiseen olisi hyväksyttäväksi toivomuksen,
6662: nyt monin verroin parempi kuin yli 50 vuotta
6663: sitten, jolloin äänestysiäksi summittaisesti mää- että hallitus kiireellisesti antaisi
6664: rättiin kaksikymmentäneljä vuotta, mistä se sit- Eduskunnalle esityksen yleisen aanes-
6665: ten viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana tysikärajan laskemisesta kahdeksaan-
6666: alentui kahteenkymmeneen. Todettakoon, että toista vuoteen.
6667: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
6668:
6669: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
6670: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
6671: Viljo Suokas.
6672:
6673:
6674:
6675:
6676: 15 427/70
6677: 114
6678:
6679: 1,.58.- Toiv.al. n:o 38.
6680:
6681:
6682:
6683:
6684: Tupamäki ym.: Kansanäänestyksestä tärkeissä kunnallisissa ia
6685: valtakunnallisissa asioissa.
6686:
6687:
6688: E d u s k u n n a 11 e.
6689:
6690: Suomen hallitusmuodon mukaan valta kuu- tyksellä. Missään ei suoran kansanäänestyksen
6691: luu kansalle. Käytännössä kuitenkin kansan suo- käyttäminen ole vienyt mahdottomuuksiin, ku-
6692: ranainen vallankäyttö rajoittuu ainoastaan ~en asian vastustajat jatkuvasti väittävät. Todet-
6693: äänestämiseen kunnallis- ja eduskuntavaaleissa takoon myös, että kansanäänestyksen käyttöön-
6694: joka neljäs vuosi sekä presidentin valitsija- oton puolesta on myös meillä tehty 102 kan-
6695: miesvaaleissa joka kuudes vuosi. On selvää, sanedustajan tekemä yhteisaloite, joka kuiten-
6696: että tämä ei voi olla riittävää; monissa tär- kaan ei tullut hyväksytyksi.
6697: keissä asioissa voivat valitut elimet toimia Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6698: täysin kansan tahdosta piittaamatta täysin kan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivomuk-
6699: san tahdon vastaisesti: hyvä esimerkki tästä on sen,
6700: puoluetuen myöntäminen.
6701: On täysin perusteltua vaatia kansanäänestyk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6702: sen käytäntöönottamista tärkeissä, kaikkia kos- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
6703: kevissa kunnallisissa tai valtakunnallisissa asi- kaansaamiseksi, mikä mahdollistaisi suo-
6704: oissa. Tällä hetkellä mm. Tanskassa voidaan ran kansanäänestyksen käyttämisen tär-
6705: tietyt tärkeät asiat viedä kansanäänestykseen, keistä kunnallisista ;a valtakunnallisista
6706: joka on myös ratkaiseva. Sveitsissä taas kaikki Asioista päätettäessä.
6707: tärkeät asiat ratkaistaan suoralla kansanäänes-
6708: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
6709:
6710: Olavi Tupamäki. Antti lsomursu. Veikko Vennamo.
6711: Arttur Niemelä. Pentti Antila. Eino Syrjä.
6712: Aarne Penttinen. Matti Asunmaa. Eino Poutiainen.
6713: Mikko Vainio. Viljo Suokas. Heikki Kainulainen.
6714: 115
6715:
6716: 1,59.- Toiv.al. n:o 39.
6717:
6718:
6719:
6720:
6721: Tupamäki ym.: Puoluelain kumoamisesta.
6722:
6723:
6724: E d u s k u n n a 11 e.
6725: Suomen hallitusmuodon mukaan valta maas- rekisteröiminen riippuvaiseksi Oikeusministe-
6726: samme kuuluu kansalle. Vuonna 1969 edus- riön harkinnasta siitä, ,täyttääkö anoja ohje1-
6727: kunta kuitenkin hyväksyi lain puolueista, mikä miltaan ym. puolueelta vaadittavat ehdot. On
6728: käytännössä siirsi todellisen vallan virallisille, olemassa vaara siitä, että tämän lain tulkinta
6729: rekisteröidyille puolueille. Puolueet muodostui- uuden puolueen rekisteröintiä käsiteltäessä
6730: vat eräänlaisiksi valtioelimiksi niille osoitet- johtaa mielivaltaan kulloinkin vallitsevan poliit-
6731: tavine määrärahoineen (puoluetuki) kaikki- tisen enemmistön tahdon mukaisesti. Tähän
6732: neen. viittaavan esimerkin antaa ainoa tähän men-
6733: Erityisen merkillepantavaa on, että rekiste- nessä käsitelty anomus, joka hylättiin.
6734: röidyn puolueen nimi haluttiin antaa käytän- Koska katsomme, että vallan tulee kuulua
6735: nössä vain sillä hetkellä eduskunnassa edus- kansalle ja kaikkien halukkaiden ryhmittymien
6736: tettuina oleville puolueille. Näille rekisteröinti tulee voida harjoittaa puoluetoimintaa, ehdo-
6737: tuli automaattisesti. Sen sijaan uusien puoluei- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
6738: den perustaminen estettiin käytännössä; voi- väksi toivomuksen.
6739: dakseen anoa rekisteröintiä puolueeksi tulee
6740: anojan kerätä vähintään 5 000 äänioikeutettua että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6741: kannattajaa yhdistykselleen, tämän jälkeen jää menpiteisiin puoluelain kumoamiseksi.
6742: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
6743:
6744: Olavi Tupamäk.i. Matti Silander. Arttur Niemelä.
6745: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
6746: Viljo Suokas.
6747: 116
6748:
6749: 1,60.- Toiv.al. n:o 40.
6750:
6751:
6752:
6753:
6754: Vainio ym.: Kansanedusta;ien kieltämisestä kuulumasta valtion-
6755: enemmistöisien yhtiöiden ;ohtoon.
6756:
6757:
6758: Eduskunnalle.
6759:
6760: Kansanedustajien tulee eduskunnassa edus- Tällaisella menolla on olemassa se vaara,
6761: taa Suomen kansaa. Vallassa olijat ovat aina, että kansanedustajat eivät enää eduskunnassa
6762: mutta erityisesti nykyään moraalisen rappeu- edustakaan Suomen kansaa, vaan he edustavat
6763: tumisen aikoina, pyrkineet monin eri tavoin niitä määrääviä piirejä, joilta he saavat huo-
6764: sitomaan kansanedustajien riippumattomuutta mattavat lahjoitustulonsa.
6765: ja tarjoamaan heille erinäisiä talouddlisia etui- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6766: suuksia. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toimomuksen,
6767: Näin on valitettavasti tapahtunut myös Suo-
6768: messa. Vallassa olijat sitovat kansanedustajia että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
6769: suurituloisiin valtion yhtiöiden johtokuntiin ja laisiin toimenpiteisiin, että kansanedus-
6770: hallintoneuvostoihin sekä komiteoihin. Tällai- taja ei saa kansanedustajana ollessaan
6771: sen menettelyn tarkoitus on täysin selvä. kuulua valtionenemmistöisien yhtiöiden
6772: hallintoneuvostoihin ja johtokuntiin.
6773: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
6774:
6775: Mikko Vainio. Aarne Penttinen. Heikki Kainulainen.
6776: Eino Syrjä. Hannes Volotinen. Matti Silander.
6777: J. Juhani Kortesalmi.
6778: 117
6779:
6780: 1,61.- Toiv.al. n:o 41.
6781:
6782:
6783:
6784:
6785: Vennamo ym.: Hallituksen jäsenten lukumäärän rajoittamisesta.
6786:
6787:
6788: Eduskunnalle.
6789:
6790: Maassamme on viime vuosina vuotojen li- lain mukaan ministereitä voi hallituksessa olla
6791: säksi harrastettu laajalti tarpeetonta tuhlausta. enintään kuusitoista. Tämä määrä olisi jo esi-
6792: Tämä on tullut yhteisen kansan maksettavaksi. merkin vuoksi alennettava enintään neljään-
6793: Nyt on suuntaa muutettava. Käytännön esi- toista.
6794: merkeillä on maamme johtoportaiden näytet- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6795: tävä Suomen kansalle hyvää esimerkkiä. Siksi taen eduskunnan hyväks)'lttäväksi toivomuksen,
6796: on SMP tehnyt lakialoitteen kansanedustajien
6797: ja ministereiden peruspalkan alentamiseksi 20 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6798: prosentilla. menpiteisiin säännösten muuttamiseksi
6799: Maamme on väkiluvultaan vielä pieni maa. niin, että maassamme voi hallituksessa
6800: Siksi on tarpeetonta, että maassamme on keski- yhdellä kertaa olla enintään neljätoista
6801: suurten maiden määrä ministereitä. Nykyisen ministeriä.
6802: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
6803:
6804: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä. Pentti Antila.
6805: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
6806: 118
6807:
6808: 1,62.- Toiv.al. n:o 42.
6809:
6810:
6811:
6812:
6813: Vennamo ym.: Hintojen ja maksujen korotusten estämisestä.
6814:
6815:
6816: Ed us kunnalle.
6817:
6818: Kun Suomen kansan ansiot on laajalti jää- säkin tilanteessa er1tytsen hyvä. Päinvastoin
6819: dytetty ja niitä on jopa alennettu, on välttä- kansan ansioita olisi huomattavasti parannet-
6820: mätöntä, että hinnat, maksut ja verot pidetään tava, jotta tuotannon kuluttamista varten olisi
6821: kurissa. Näin ei kuitenkaan ole riittävästi ja ostokykyä ja jotta ostokyvyn vähäisyys ei johda
6822: tasasuhtaisesti tapahtunut. Hämmästyttävästi ennenaikaiseen laskukauteen ja ylläpidä jatku-
6823: valtio on jatkuvasti kulkenut maksujen ja vero- vaa työttömyyttä.
6824: jen korottamisessa kärkipäässä. Samoin pyrki- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6825: vät tekemään myös erityisesti suurkunnat. Tä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6826: mä merkitsee kansan elintason alentumista ja
6827: toimeentulon vaikeutumista. että hallitus huolehtisi tehokkaasti,
6828: Hintojen asiaton liukuminen on myös estet- että hinnat ja maksut eivät tarpeetto-
6829: tävä. Ulkomailta tuotavien raaka-aineiden hin- masti nouse, jolloin erityisesti valtio-
6830: tojen lievä nousu ei saa oikeuttaa tarpeettorniin vallan ja kuntien on täydellisesti pidät-
6831: hinnankorotuksiin. Erityisesti maamme suur- täydyttävä tällaisista toimenpiteistä ja
6832: yritteliäisyyden kannattavuus on jo nykyises- verojen nostamisesta.
6833: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
6834:
6835: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä. Pentti Antila.
6836: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
6837: 119
6838:
6839: 1,63.- Toiv.al. n:o 43.
6840:
6841:
6842:
6843:
6844: Vennamo ym.: Yleimzdion toiminnan perusteita koskevasta kan-
6845: sanäänestyksestä.
6846:
6847:
6848: Eduskunnalle.
6849:
6850: Yleisradio on koko kansan yhteinen laitos. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6851: Siksi yleisradio ei saa olla yksipuolinen halli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6852: tuksen välikappale eikä myöskään valtaa pitä-
6853: vän harvainvallan käsikassara. Yleisradion tulee että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6854: olla itsenäinen ja puolueeton kansan tukeen no- menpiteisiin sellaisten säännösten ai-
6855: jaava laitos. kaansaamiseksi, joiden mukaan yleisra-
6856: Tämä on mahdollista vain silloin, kun yleis- dion toiminnan perusteita koskeva asia
6857: radion johdon päättämät peruslinjat voidaan voidaan saattaa kansanäänestyksen alai-
6858: saattaa kansanäänestyksen alaisiksi. Tällöin al- seksi, ;os vähintään yhden eduskunnassa
6859: kuvalitsija voi tarpeen vaatiessa välittömästi edustettuna olevan puolueen eduskunta-
6860: vaikuttaa yleisradion toimintaan ja peruslinjoi- ryhmän enemmistö niin haluaa.
6861: hin.
6862: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
6863:
6864: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
6865: Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäk.i. Aarne Penttinen.
6866: 120
6867:
6868: 1,64.- Toiv.al. n:o 44.
6869:
6870:
6871:
6872:
6873: Westerholm: Toimenpiteistä p~oluetuesta annettu;en säännösten
6874: kumoamiseksi.
6875:
6876:
6877: E d u s k u n n a 11 e.
6878:
6879: Laki puoluetuesta on herättänyt voimakkaan uusia puolueyrittäjiä. Tässä on todella kysymys
6880: vastalauseen laajoissa kansalaispiireissä. On kat- rahan vallasta kansan valtaa vastaan.
6881: sottu, että puoluetukeen myönnetyt varat olisi Edelläsanotun nojalla ehdotan eduskunnan
6882: voitu käyttää monin verroin paremmin vaikeuk- hyväksyttäväksi toivomuksen,
6883: sissa elävien auttamiseen. On myös katsottava,
6884: että puoluetukirahoilla voidaan epädemokraatti- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
6885: sella tavalla diskriminoida pienempiä poliitti- menpiteisiin puoluetuesta annetun lain
6886: sella kentällä toimivia puolueita ja etenkin kumoamiseksi.
6887: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
6888:
6889: Raino Westerholm.
6890: 121
6891:
6892: 1,65.- Toiv.al. n:o 45.
6893:
6894:
6895:
6896:
6897: S. Westerlund ym.: Metsäministeriön perustamisesta ia metsä-
6898: hallinnon uudelleen organisoimisesta.
6899:
6900:
6901: Eduskunnalle.
6902:
6903: Metsät ja puuraaka-aineeseen perustuva teol- lousministeriö on joutunut ja joutuu keskit-
6904: lisuus muodostavat kumpikin omalla tavallaan tymään vastaisuudessakin monitahoisten ja työ-
6905: merkittävän osan Suomesta ja Suomen kansan- läiden ja vaikeasti ratkaistavien maatalouden
6906: taloudesta. Tämä on tullut viime aikoina esiin ongelmien pariin ja kestävän pitkäjännitteisen
6907: suorastaan korostetusti sekä puhtaasti luon- metsäpolitiikan hoito on vaikeutunut ja tullut
6908: nontieteellisenä kysymyksenä, mutta myöskin osin laiminlyödyksi jota kehitystä on ollut
6909: kansantaloudellisena kasvuongelmana. edesauttamassa metsähallituksen ja sen alais-
6910: Maamme teollisen kasvun ja kehityksen yh- ten hal:lintoyksiköiden jossain määrin puutteel-
6911: tenä kulmakivenä on ollut puuraaka-aine, joka linen ja epäselvä työnjako ja toimeksianto.
6912: tähän asti on korjattu lähes luonnontuotteena, Edelläolevien epäkohtien korjaamiseksi ja
6913: mutta jonka tuotanto vastaisuudessa on saa- metsätalouden tehostamiseksi sekä puuraaka-
6914: tava kehitetyksi viljelytaloudeksi riittävän aineen käytön mahdollisimman järkevän käy-
6915: raaka-aineen turvaamiseksi ja puuta käyttävien tön tehostamiseksi olisi perustettava metsämi-
6916: teollisuuslaitosten kapasiteetin lisäämiseksi. nisteriö ja uudelleen organisoitava metsähalli-
6917: Hallinnollisesti metsätalous on tähän asti tus ja sen alainen paikallishallinto.
6918: ollut kytkettynä maatalousministeriöön ja sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6919: alaiseen metsähallitukseen, joka on toiminut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6920: enemmän valtion metsien asioissa. Metsätalou- muksen,
6921: den ali- ja paikallishallinto on selvästi myöskin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6922: osin kehittymätön osin kaksinkertainen. menpiteisiin metsähallituksen ja sen
6923: Maatalousministeriö on ilmeisesti paras ja alaisen paikallishallinnon uudelleen or-
6924: asiaatuntevin ministeriö metsäasiain hoitoon ganisoimiseksi ja erillisen metsäminis-
6925: niin kauan kuin erillistä metsäministeriötä ei teriön perustamiseksi.
6926: perusteta. Nyt on kuitenkin niin, että maata-
6927: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
6928:
6929: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
6930:
6931:
6932:
6933:
6934: 16 427/70
6935: 122
6936:
6937: 1,66.- Toiv.al. n:o 46.
6938:
6939:
6940:
6941:
6942: S. Westerlund ym.: Maaherran nimittämisen saattamisesta riip-
6943: puvaiseksi liiiinin oäestön äänestyksestä.
6944:
6945:
6946: Eduskunnalle.
6947:
6948: Pyrittäessä todella tehokkaaseen hajakeski- naskunnan ajoilta ja siinä on yhä edelleen ha-
6949: tykseen ja eri alueiden tasapuoliseen kehittämi- vaittavissa autonomian ajalle ominaisia piirteitä.
6950: seen tulevat aluehallinto ja sen keskeisimmät Koska meidän on jatkuvasti pyrittävä kehittä-
6951: virkamiehet - maaherrat esittämään ratkaise- mään hallintojärjestelmäämme yhä kansanval-
6952: vaa osaa. Läänin yhteisten intressien esittämi- taisempaan suuntaan, olisi siitä poistettava piir-
6953: nen valtakunnan tasolla ja läänin eri osien teet, jotka ovat ristiriidassa demokraattisen
6954: saattaminen rakentavaan yhteistyöhön ovat jo yhteiskuntakäsityksen kanssa.
6955: nyt maaherran tärkeimpiä tehtäviä. Maaherran Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6956: ei voida enää katsoa olevan yksinomaan ke~ nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
6957: kushallinnon lähettämä hallinnollinen viran- sen,
6958: omainen, vaan moninaisten toimintojen keskei- että hallitus. asettaisi kiireellisesti ko-
6959: nen henkilö, jonka tulisi nauttia läänin väestön mitean selvittämään maaherran nimittä-
6960: yleistä luottamusta. miren saattamista riippuvaiseksi läänin
6961: Hallintojärjestelmämme periytyy suuriruhti- väestön suorittamasta äänestyksestä.
6962: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
6963:
6964: Seppo Westerlund. Eeles Landström. Irma Toivanen.
6965: Pirkko Aro. Pekka Tarjanne. Kerttu Hemmi.
6966: Juhani Orrenmaa.
6967: 123
6968:
6969: 1,67.- Toiv.al. n:o 47.
6970:
6971:
6972:
6973:
6974: S. Westerlund ym.: Kansanäänestyksen tekemisestä pysyväksi
6975: osaksi valtiollisessa järjestelmässämme.
6976:
6977:
6978: Eduskunnalle.
6979:
6980: On ilmeistä, että nykypäivien yhteiskunnassa erilaisissa muodoissa, käytännössä useassa eri
6981: erityisesti sen jälkeen, kun Eduskunnan vaali- maassa. Esim. Sveitsissä ja USA:n osavaltioissa
6982: kausi on pidennetty neljäksi vuodeksi, yksityi- sillä on vanhat perinteet. Niinikään sitä käy-
6983: sillä kansalaisilla on liian vähän mahdollisuuk- tetään mm. Australiassa (liittovaltioissa),
6984: sia vaikuttaa poliittisiin ratkaisuihin. Hehän Uudessa Seelannissa ja Tanskassa. Viimeksi
6985: voivat tuoda esiin käsityksensä maan asioiden on kansanäänestysmenettely uudistetussa muo-
6986: hoidosta vain yhtenä päivänä neljässä vuodessa, dossa liitetty v. 1954 Ruotsissa demokraattisen
6987: nimittäin vaalipäivänä. Mutta vaalipäivänä ei järjestelmän oleelliseksi osaksi. Ilmeisesti juuri
6988: suinkaan voida ennakolta tietää, mitä kysy- Ruotsin kansanäänestystä koskeva lainsäädäntö
6989: myksiä koko seuraavana nelivuotiskautena tu- voi tarjota meille varteen otettavaa.
6990: lee esille. Päinvastoin käytäntö osoittaa, että Tässä yhteydessä on ennenaikaista puuttua
6991: vaalikauden aikana usein tulee esille eräitä sel- kansanäänestysmenettelyn käytännöllisiin yksi-
6992: laisia suuria asioita, · joista vaalien aikana ei tyiskohtiin, siis esim. siihen, tulisiko kansan-
6993: vielä tiedetty mitään, ja joissa monien kansa- äänestyksen meillä olla ns. neuvoa-antava vaiko
6994: laisten henkilökohtainen kantakin voi olla toi- - toisissa asioissa- ehkä ns. decisiivinen eli
6995: nen kuin sen puolueen, jota hän on äänestänyt. ratkaiseva. Ilmeistä kuitenkin on, että sään-
6996: Jo näistä periaatteellisista syistä kansalle koko- nönmukainen asiain hoito on aina säilytettävä
6997: naisuudessaan täytyisi antaa mahdollisuus esit- kansanedustuslaitoksella. Kansanäänestyksen
6998: tää kantansa yhteiskunnan suurista kysymyk- alaisiksi voitaisiin ottaa vain suuret kysymyk-
6999: sistä myös vaalien väliaikana. Tämä mahdolli- set, joihin nähden tiedusteliaan kansalaisten
7000: suus voidaan toteuttaa siten, että meilläkin periaatekantaa ja joiden alistamisella kansan-
7001: otetaan käytäntöön yleinen kansanäänestys äänestykseen on myös huomattavan laaja kan-
7002: koko yhteiskuntaa koskevissa suurissa kysy- natus. Ulko- ja puolustuspoliittiset kysymykset
7003: myksissä. Jo periaatteellisesti katsoen se on jouduttaisiin tietysti jättämään menettelyn ul-
7004: olennainen osa kansanvaltaista hallitustapaa. kopuolelle, samoin myös sellaiset, joiden rat-
7005: Kokemukset mm. Amerikan osavaltioista, kaisua ei voida viivyttää ilman suurta yleistä
7006: joissa kansanäänestysmenettely on käytännössä, haittaa.
7007: osoittavat, että se usein on tuonut ratkaisun Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7008: tapauksissa, joissa lainsäädäntöelinten toimet- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7009: tomuus tai puolueiden ja ryhmien ennakolta
7010: kiinni lyödyt kannanotot ovat synnyttäneet että hallitus kiireellisesti laadituttaisi
7011: kuolleen tilan. Samalla tavoin vaikutti myös ja antaisi Eduskunnan hyväksyttäväksi
7012: meillä v. 1931 toimeenpantu neuvoa-antava perustuslainmuutokset, joilla kansan-
7013: kansanäänestys kieltolakiasiassa. äänestys tehtäisiin pysyväksi osaksi val-
7014: Kansanäänestysmenettely on, joskin varsin tiollisessa järjestelmässämme.
7015: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7016:
7017: Seppo Westerlund. Arne Berner.
7018: Pirkko Aro. Juhani Orrenmaa.
7019: Eeles Landström. Kerttu Hemmi.
7020: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
7021: 124
7022:
7023: 1,68.- Toiv.al. n:o 48.
7024:
7025:
7026:
7027:
7028: Vikatmaa ym.: Eräiden virkoien muuttamisesta määräaikttisiksi.
7029:
7030:
7031: E d u s k u n n a 11 e.
7032:
7033: Yhteiskunnallisten palvelusten yhä lisään- Ensimmäisessä vaiheessa olisi eduskunnan
7034: tyessä kohdistuu kehityksen paine voimak- syytä muuttaa kunnallis- ja lääninhallinnon
7035: kaimmin yhteiskuntamme korkeisiin virkamie- ylimmät virat määräaikaisiksi. Lisäksi virat
7036: hiin. Koska näin virkamiesten asema yhteiskun- johtuen niiden huomattavasta julkisuusasteesta
7037: nallisten päätösten teossa myös korostuu, on olisi helppo muuttaa sellaisiksi, että valinta nii-
7038: kiinnitettävä huomiota siihen, että virkamiesten hin tapahtuisi kansanäänestyksellä. Ylempien
7039: valinnassa entistä enemmän vaikuttaisi koko virkamiesten aseman kokonaisuudistuksen kan-
7040: äänestäjäkunnan mielipide. nalta olisi välttämätöntä saada mahdollisimman
7041: Yhteiskuntamme joutuu ennemmin tai myö- pikaisesti kokemuksia tämän 1aatuisesta uudis-
7042: hemmin tekemään kokonaisratkaisun asennoitu- tuksesta.
7043: misessaan virkamiesten etenkin ylempien virka- Edellä olevan perusteella allekirjoittaneet eh-
7044: miesten aseman uudistamiseen. Keskustelu, dottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7045: joka viime vuosien aikana on käyty poliittisten sen,
7046: virkamiesnimitysten osalta, on omalla tavallaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7047: osoittanut virkamiesten valintaperusteiden maaherranvirkojen, kaupungin, kauppa-
7048: uudelleen määrittelyn välttämättömyyden. lan ja kunnanjohtajan virkojen muutta-
7049: Eduskunnan on riittävän ajoissa huomioi- miseksi määräaikaisiksi ja näiden virko-
7050: tava kehityksen suunta ja aloitettava lainsää- ;en täyttämisen tapahtuvaksi yleisellä
7051: däntötyö, joka takaa lisääntyvän kansanvallan kansanäänestyksellä.
7052: vaatimukset myös ylempien virkamiesten va-
7053: linnassa.
7054: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7055:
7056: Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen. Aslak Aas.
7057: Ilkka Suominen. Sinikka Karhuvaara. Harri Holkeri.
7058: 125
7059:
7060: 1,69.- Toiv.al. n:o 49.
7061:
7062:
7063:
7064:
7065: P. Väyrynen ym.: Komitean asettamisesta selvittämään valtiolli-
7066: sen demokratiamme kehittämistä harvaan asuttujen alueiden
7067: poliittisen voiman lisäämiseksi.
7068:
7069:
7070: E d u s k u n n a 11 e.
7071:
7072: Demokratia Suomen nykyistä kansanedus- tysten valtaosassa äänestyskäyttäytymiseen vai-
7073: tuslaitosta kehitettäessä perustettiin lähinnä kuttava alueellinen intressi on aiheuttanut sen,
7074: kahdelle premissille, joista toinen edellyttää että kansalaisten äänten painokerroin on syrjä-
7075: jokaisen kansanedustajan toimivan koko kan- seuduille alhaisempi. Suhtellisuusperriaatteella
7076: san edustajana, ja toinen takaa jokaiselle kan- toimivassa yksikamarijärjestelmässämme jää har-
7077: salaiselle periaatteessa yhtäläisen vaikutusvallan vaanasuttujen alueiden vaikutus alueellisissa
7078: parlamentin valinnassa. kysymyksissä lopullisia ratkaisuja tehtäessä
7079: Jos molemmat ehdot käytännössä saman- muita pienemmäksi. Niinkin epätasaisesti asu-
7080: aikaisesti toteutuisivat, olisi kansalaisten tasa- tussa maassa kuin Suomessa ovat erot erittäin
7081: arvo totaalinen ja ehdoton. Pelkästään kansan- merkittävät.
7082: tulon jakaantumisen epätasaisuus riittää osoitta- Lisäksi meillä nykyinen yhteiskuntakehitys
7083: maan, ettei asia näin ole. näyttää tuottavan yhä suurempia vaikeuksia
7084: Idealistinen rakennelma on arkipäivän todel- harvaan asutuille seuduille, joiden ongelmien
7085: lisuudessa kaatunut lähinnä kahteen asiaan. ratkaisu ja alueellisen tasa-arvoisuuden saavut-
7086: Ensiksikin, valtiosäännössämme omaksuttu pe- taminen näyttää näiden alueiden heikolla poliit-
7087: riaate, että kansanedustajat eivät ole minkään tisella voimalla hyvin vaikealta.
7088: intressiryhmän edustajia vaan edustavat koko Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7089: kansaa, on osoittautunut kuolleeksi kirjaimeksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7090: Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että valitsijan
7091: ja valitun välillä de facto vaikuttaa mandaatti- että hallitus asettaisi komitean sel-
7092: suhde. Saman tuloksen voi helposti todeta seu- vittämään miten valtiollista demokra-
7093: raamalla eduskunnan alueellisia kiistaäänestyk- tiaamme voitaisiin kehittää harvaanasui-
7094: siä. Toiseksi. Kansalaisten yhtäläinen vaikutus- tujen alueiden poliittisen voiman lisää-
7095: mahdollisuus asioistansa päättämiseen on sekin miseksi ja sitä kautta alueellisen tasa-
7096: osoittautunut vain teoriaksi. Eduskunnan äänes- arvon toteuttamiseksi.
7097: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
7098:
7099: Paavo Väyrynen. Juhani Orrenmaa. Niilo Koskenniemi.
7100: Matti Ruokola. Ahti Pekkala. Pekka Salla.
7101: 1
7102: 1
7103:
7104:
7105:
7106: 1
7107: 1
7108:
7109:
7110:
7111: 1
7112: 1
7113:
7114:
7115:
7116: 1
7117: 1
7118:
7119:
7120:
7121: 1
7122: 1
7123:
7124:
7125:
7126:
7127: 1
7128: 1
7129:
7130:
7131:
7132: 1
7133: VALTIOPÄIVÄT
7134: 1970
7135:
7136: LIITTEET
7137: II
7138:
7139:
7140: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
7141: TOIVOMUSALOITTEET
7142:
7143:
7144:
7145:
7146: HELSINKI 1970
7147: VALTION PAINATUSKESKUS
7148: Rikoslainsäädäntöä, oikeudenkäyntiä, vankeinhoitoa ja lapsen oikeusasemaa
7149: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
7150:
7151:
7152:
7153:
7154: 17 427/70
7155: 131
7156:
7157: 11,1. - Lak.al. n:o 21.
7158:
7159:
7160: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi avioliittolain muuttamisesta.
7161:
7162: E d u s k u n n a 11 e.
7163:
7164: Avioliittolain 32 §:n 1 momentissa säädetään: miehen sukunimen käyttämisen katsotaan ver-
7165: "Vaimo saa avioliittoon mennessään miehensä tauskuvallisesti osoittavan. Myös naisen oma
7166: sukunimen; käyttäköön kuitenkin, jos hän tah- identiteetti kärsii helposti, mikäli hän joutuu
7167: too ja ennen vihkimistä siitä vihkijälle ilmoit- vastoin tahtoaan vaihtamaan sukunimeään.
7168: taa, sitä nimeä, mikä hänellä oli naimattomana Ehdotettu lainmuutos ei kuitenkaan saisi pa-
7169: ollessaan ja miehensä nimeä niin yhdistettynä, kottaa naista käyttämään yksinomaan tyttö-
7170: että hänen nimensä käy miehen nimen edellä." nimeään, ellei hän sitä halua. Naiselle tulisi
7171: Lain mukaan naisella ei siis ole oikeutta avio- antaa oikeus itse valita eri vaihtoehtojen välillä.
7172: liiton solmimisen jälkeen käyttää sukunime- Oli hänen ratkaisunsa mikä tahansa, hänen
7173: nään yksinomaan tyttönimeään. Tämä tilanne tulisi lain mukaan ilmoittaa tästä ennen vihki-
7174: aiheuttaa monia hankaluuksia naiselle, joka en- mistä vihkijälle: myös siinä tapauksessa että nai-
7175: nen avioliiton solmimista on tullut esim. työs- nen ottaa miehensä sukunimen. Tämä uudistus
7176: sään tunnetuksi tyttönimellään. Sukunimeä ei on tärkeä siksi, ettei laissa epäsuorasti asetet-
7177: nainen mielellään vaihtaisi - toisaalta lain taisi mitään vaihtoehtoa muiden edelle.
7178: tarjoamaa mahdollisuutta käyttää kaksiosaista Muissa Pohjoismaissa on naisella jo oikeus
7179: sukunimeä ei haluta käyttää hyväksi, koska täl- käyttää sukunimenään yksinomaan tyttöni-
7180: lainen sukunimi on pitkä ja hankala. Kaikkein meään avioliiton soimimisenkin jälkeen. 32 § :n
7181: vaikeimmaksi tilanteen kokee nainen, joka on 1 momentin muuttaminen ei vaikuta muuhun
7182: tullut aviomiehensä nimellä tunnetuksi. Jos nai- lainsäädäntöön, mistä syystä se on juridisesti
7183: nen solmii myöhemmin uuden avioliiton, ei yksinkertainen toimenpide. Tämä muutos on
7184: hänellä ole oikeutta käyttää entisen miehensä siis syytä tehdä mikä pikimmin; onhan asiaan
7185: sukunimeä, ei edes kaksoisnimen osana. julkisissa keskusteluissa jo useaan otteeseen kiin-
7186: Näistä aivan käytännöllisistä syistä sukuni- nitetty huomiota.
7187: men vaihtaminen tuottaa naiselle usein hanka- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
7188: luuksia. On syytä korostaa myös asian peri- nioittaen,
7189: aatteellista puolta. Nykyajan nainen haluaa olla
7190: itsenäinen yksilö, ei aviomiehensä omistus- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7191: käskyvallan alainen olento, mitä alistussuhdetta lakiehdotuksen:
7192:
7193: Laki
7194: avioliittolain muuttamisesta.
7195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avio-
7196: liittolain (234/29) 32 §:n 1 momentti seuraavasti:
7197:
7198: 32 §. ollessaan ja miehensä nimeä niin yhdistettynä,
7199: Vaimo saa avioliittoon mennessaan valita, että hänen nimensä käy miehen nimen edellä.
7200: käyttääkö yhä sitä sukunimeä, mikä hänellä oli Vaimon tulee ennen vihkimistä tästä vihkijälle
7201: naimattomana ollessaan; miehensä sukunimeä; ilmoittaa.
7202: tai sitä nimeä, mikä hänellä oli naimattomana
7203:
7204: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7205:
7206: Tellervo Koivisto. Lyyli Aalto. Kaisu Weckm.an.
7207: 132
7208:
7209: 11,2.- Lak.al. n:o 22.
7210:
7211:
7212:
7213:
7214: Mäkinen: Ehdotus laiksi kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen
7215: annetun asetuksen muuttamisesta.
7216:
7217:
7218: E d u s k u n n a 11 e.
7219:
7220: Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen anne- dostamisen mahdottomaksi, koska kaavoitus-
7221: tun asetuksen 2 §:ää on 29 päivänä huhtikuuta alueiden jakolain 82 §:n mukaan yleisten aluei-
7222: 1966 annetulla lailla ( 259166) maanvuokralain den rekisteriin ei saa merkitä sellaista aluetta,
7223: säätämisen johdosta muutettu niin, että kiinni- jota kiinnitys rasittaa. Tämän vuoksi pitäisi
7224: tystä vuokraoikeuteen ja vuokramiehen omista- kiinnitysasetuksen 2 §:ään ottaa uutena mo-
7225: miin rakennuksiin ei saa vahvistaa, jollei vuok- menttina lisäys, jonka mukaan kiinnityksen vah-
7226: rasopimuksen pysyvyyden vakuudeksi ole vah- vistaminen vuokrasopimuksen pysyvyyden va-
7227: vistettu kiinnitystä siihen kiinteistöön, jolla kuudeksi ei olisi vuokramiehen rakennuksiin ja
7228: vuokra-alue sijaitsee. Tämän vahvistamisen edel- vuokraoikeuteen vahvistettavan kiinnityksen
7229: lytys ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa edellytyksenä silloin, kun vuokra-alue asema-
7230: kiinnityksen vahvistaminen kiinteistöön ei ole kaava-alueella sijaitsee muualla kuin kaavassa
7231: lain mukaan mahdollista. Tällaisiin tapauksiin rakennuskortteliksi määrätyllä alueella. Luoton-
7232: kuuluvat muiden ohella ne vuokra-alueet, jotka annon kannalta ei tällä muutoksella olisi suurta
7233: sijaitsevat yleisten alueiden rekisteriin merki- merkitystä, koska vuokra-alueita ei yleisiin tar-
7234: tyillä kiinteistöillä. Kaavoitusalueiden jako- koituksiin käytettävillä alueilla ole paljon.
7235: lain 83 § :n mukaan ei näet yleiseen alueeseen Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
7236: saa vahvistaa kiinnitystä. Sitä vastoin kiinnitys nioittavasti,
7237: voidaan vahvistaa kiinteistöön, josta tullaan
7238: muodostamaan yleinen alue. Kiinnityksen vah- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7239: vistaminen tekisi kuitenkin yleisen alueen muo- lakiehdotuksen:
7240:
7241:
7242: Laki
7243: kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen muuttamisesta.
7244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen 9 päivänä
7245: marraskuuta 1868 annetun asetuksen 2 §:ään, sellaisena kuin se on 29 päivänä huhtikuuta
7246: 1966 annetussa laissa ( 259166), uusi 4 momentti seuraavasti:
7247: 2 §.
7248: laista vuokra-aluetta, joka asemakaavan mukaan
7249: Mitä 3 momentissa on säädetty, ei kaupun- on käytettävä muuhun tarkoitukseen kuin ra-
7250: gissa tai kauppalassa koske muutoinkaan sel- kennustoimintaa varten.
7251:
7252:
7253: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
7254:
7255: V. 0. Mäkinen.
7256: 133
7257:
7258: 11,3.- Lak.al. n:o 23.
7259:
7260:
7261:
7262:
7263: Niinikoski ym.: Ehdotus laiksi kiinnityksestä kuorma-autoon.
7264:
7265:
7266: E d u s k u n n a 11 e.
7267:
7268: Nykyisin voimassa olevan lainsäädännön mu- hankinnan kysymyksessä ollessa on lainan va-
7269: kaan ovat lainan vakuudeksi kiinnityskelpoisia kuuskysymys ratkaistavissa kiinnityksen turvin,
7270: vain maa- ja rakennuskiinteistöt, alukset ja hen- mutta kuorma-autoilijalla ei ole auton hankin-
7271: kilöliikenteen linja-autot sekä eräin edellytyksin nan yhteydessä tuota mahdollisuutta, vaikka hä-
7272: myös teollisuuslaitosten koneet. Varsin suuria nen kohdallaan onkin tuossa yhteydessä kysy-
7273: pääoma-arvoja edustavat kuorma-autot eivät sen mys elinkeinon harjoittamisessa välttämättömän
7274: sijaan ole nyt voimassa olevan lainsäädännön välineen, kuljetusajoneuvon hankkimisesta. Tämä
7275: mukaan kiinnityskelpoisia, vaikka niihin sijoi- on ilmeinen epäkohta, joka olisi saatava kiireel-
7276: tettu pääomamäärä kohoaa useassa tapauksessa lisesti korjatuksi. Asiaan on eduskunta jo kiin-
7277: huomattavasti suurempiin summiin kuin esimer- nittänytkin huomiota, kun se täysistunnossaan
7278: kiksi eräiden maa- ja rakennuskiinteimistöjen. 16. 11. 1968 hyväksyi toivomuksen, että halli-
7279: Kun kuorma-auton hankinnassa yhä useampi tus ryhtyisi toimenpiteisiin esityksen antami-
7280: autoilija joutuu olosuhteiden pakosta turvautu- seksi laiksi kiinnityksestä kuorma-autoihin. La-
7281: maan lainarahoitukseen ja kun eräissä tapauk- kiesitystä ei ole kuitenkaan vielä hallituksen
7282: sissa tällaisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistel- toimesta eduskunnalle annettu.
7283: män hinta saattaa olla jopa yli 110 000 mark- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7284: kaakin, on sangen selvää, että tuolloin tulee nioittaen,
7285: vaikeuksia lainan vakuuden järjestämisessä. Esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7286: merkiksi maa-alueen tai rakennuskiinteimistön lakiehdotuksen:
7287:
7288:
7289: Laki
7290: kiinnityksestä kuorma-autoon.
7291: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7292:
7293: 1 s. nittämisen edellytyksistä, kiinnityksen hakemi-
7294: Kuorma-auto, joka on merkitty rekisteriin, sesta ja vahvistamisesta samoin kuin päätöksen
7295: voidaan kiinnittää rahamääräisen sitoumuksen vaikutuksesta sekä muutoinkin vastaavasti voi-
7296: täyttämisen vakuudeksi. massa, mitä kiinnityksestä alukseen on säädetty.
7297: Kiinnitystä älköön vahvistettako useampaan Hakemuksen yhteydessä on rekisteriviran-
7298: autoon saman sitoumuksen vakuudeksi. omaiselle annettava auton rekisteriote, johon
7299: Kuorma-autoa, joka on rekisteriin merkitty tehdään merkintä päätöksestä.
7300: tai voidaan siihen merkitä, ällcöön pantaka pan-
7301: tiksi sillä tavoin, kuin kauppakaaren 10 luvun 4 s.
7302: 1 §: ssä on sanottu. Rekisteriin on tehtävä merkinnät kiinnityk-
7303: 2 §. sen hakemisesta, vahvistam,isesta, uudistamisesta
7304: Kiinnitysasian käsittelee se viranomainen, ja kuolettamisesta sekä etuoikeusjärjestyksen
7305: jonka pitämään rekisteriin auto on merkitty. muuttamisesta.
7306: 5 §.
7307: 3 §. Jos rekisteriin merkitty ·kuorma-auto ulosmi-
7308: Mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, on kiin- tataan, pannaan takavarikkoon taikka myymis-
7309: 134 11,3.- Kiinnitys kuorma-autoon.
7310:
7311: tai hukkaamiskiellon alaiseksi tahi jos omistajan 9 §.
7312: omaisuus luovutetaan konkurssiin, on siitä sekä Jos kiinnitetyn kuorma-auton kunto niin
7313: päivästä, jona ulosmittaus tai takavarikko on huononee, että kiinnityksen haltijan vakuus
7314: toimitettu taikka hukkaamiskielto annettu tai huomattavasti vähenee, olkoon kiinnityksen hal-
7315: konkurssi alkanut, tehtävä merkintä rekisteriin. tijalla oikeus saada suoritus saamisestaan, vaik-
7316: Ulosmittauksen, takavarikon tai hukkaamis- kei se olekaan vielä erääntynyt.
7317: kiellon toimittajan taikka konkurssituomioistui-
7318: men tulee viipymättä lähettää rekisteriviran- 10 §.
7319: omaiselle dedot 1 momentissa mainittujen mer- Muutosta rekisteriviranomaisen päätökseen
7320: kintöjen tekemistä varten. tässä laissa tarkoitetussa asiassa haetaan valitta-
7321: Jos rekisteriviranomaiselle esitetään selvitys malla hovioikeuteen.
7322: siitä, että ulosmittaus, takavarikko, hukkaamis- Tyytymättömyydestä on rekisteriviranomai-
7323: kielto tai konkurssi on peruutunut, rauennut tai selle ilmoitettava kahdeksan päivän ja valitus-
7324: muutoin lakannut, merkittäköön sekin rekiste- kirja samalle viranomaiselle annettava kolmen-
7325: riin. kymmenen päivän kuluessa päätöksen antami-
7326: 6 §. sesta lukien uhalla, että valitusta muutoin ei
7327: Tämän lain nojalla myönnetty kiinnitys tuot- oteta tutkittavaksi. Valituskirja sekä asiassa laa-
7328: taa panttioikeuden autoon ja sen tarpeistoon dittu pöytäkirja ja muut asiaan kuuluvat kirjat
7329: sekä korvaukseen, jonka auton omistaja on on rekisteriviranomaisen oman lausuntonsa kera
7330: oikeutettu saamaan autoa kohdanneen vahingon viipymättä toimitettava hovioikeuteen.
7331: johdosta vakuutuksen nojalla tai muulla perus- Hovioikeuden päätökseen älköön haettako
7332: teella. Tällä panttioikeudella on sama etuoikeus muutosta.
7333: kuin käteispantilla.
7334: 7 §. Antamastaan päätöksestä on hovioikeuden
7335: Kun 1 §:ssä tarkoitettu kuorma-auto myy- niin pian kuin mahdollista lähetettävä jäljennös
7336: dään ulosottotoimin, on huutokaupan toimitta- rekisteriviranomaiselle sekä samalla palautettava
7337: jan ennen huutokauppaa hankittava autoa kos- asiaan kuuluvat kirjat.
7338: keva ote rekisteristä sekä ilmoitettava huuto- Tässä pykälässä mainitut asiat on hovioikeu-
7339: kaupasta kiinnityksen haltijalle, jonka asuin- dessä käsiteltävä kiireellisinä.
7340: paikka tiedetään. Tyytymättömyyden ilmoittamisesta, valituk-
7341: 8 §. sen perille ajamisesta sekä valitukseen annetusta
7342: Kuorma-autoa, johon on vahvistettu kiinnitys ratkaisusta tehtäköön rekisteriin merkintä. Si-
7343: tai johon kohdistuva kiinnityshakemus on re- ten tehdyllä merkinnällä katsottakoon olevan
7344: kisteriviranomaiselle jätetty, älköön poistettako sama vaikutus, kuin jos rekisteriviranomainen
7345: rekisteristä kiinnityksen haltijan kirjallisetta olisi sille tehdyn ilmoituksen tai hakemuksen
7346: suostumuksetta. perusteella sen heti toimittanut.
7347: Kun auto poistetaan rekisteristä, raukeaa
7348: kiinnitys. 11 §.
7349: Autoa älköön siirrettäkö rekisteristä toiseen, Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
7350: ennen kuin on näytetty, että siitä on annettu sesta antaa liikenneministeriö.
7351: tieto kiinnityksen haltijalle.
7352: Kiinnitettyä autoa älköön vietäkö maan rajo- 12 §.
7353: jen ulkopuolella kiinnityksen haltijan kirjalli- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7354: setta suostumuksetta. kuuta 19
7355:
7356:
7357: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7358:
7359: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro. Esu Niemelä.
7360: 135
7361:
7362: 11,4.- Lak.al. n:o 24.
7363:
7364:
7365:
7366:
7367: Mäkinen: Ehdotus laiksi maanvuokralain muuttamisesta.
7368:
7369:
7370: E d u s k u n n a 11 e.
7371:
7372: Uuden maanvuokralain (258/66) 21 §:n 1 maan vuokra-alueiden lunastuslainsäädäntöön.
7373: momentin 2) kohdan mukaan vuokranantaja Voimaan astunut maanvuokralaki ei kuiten-
7374: voi irtisanoa vuokrasopimuksen, kun vuokra- kaan ole mainitun periaatteen mukainen nyt
7375: mies on laiminlyönyt vuokramaksun määräaikai- puheenaolevassa kohdassa minkä vuoksi maan-
7376: sen suorituksen eikä saatuaan siihen kehoituk- vuokralain muuttaminen tältä osin on katsot-
7377: sen täytä maksuvelvollisuuttaan viimeistään tava tarpeelliseksi. Kaksi kaupunkeja ja kaup-
7378: kuukauden kuluessa kehoituksesta tai samassa palaita koskevaa lunastus- ja järjestelylakia on
7379: ajassa aseta hyväksyttävää vakuutta. Tämä yh- jo säädetty maamme itsenäisyyden aikana sen
7380: den kuukauden määräaika on kohtuuttoman vuoksi, että vuokramiesten asema on ollut epä-
7381: lyhyt varsinkin asuntoalueen vuokrassa mutta tyydyttävä. Vuonna 1936 säädettiin laki ti-
7382: myös muissa vuokrasuhteissa. Ei ole säädetty heissä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden
7383: edes hellittävästä syystä tai ylivoimaisesta es- lunastamisesta ja vuonna 1962 laki vuokra-
7384: teestä johtuvaa poikkeusta tai pitennystä. Vas- alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppa-
7385: taava määräaika oli torpan, lampuotitilan ja laissa. Yhtenä pääsyynä näiden lakien säätämi-
7386: mäkitupa-alueen vuokrauksesta vuonna 1909 seen on ollut se seikka, että vuokramiesten on
7387: annetussa asetuksessa kolme kuukautta. Puheen- täytynyt vuokra-ajan päättyessä luopua silloin
7388: alainen määräaika tulisi maanvuokralaissa muut- vielä käyttökelpoisista rakennuksistaan ilman
7389: taa kolmeksi kuukaudeksi. Tästä syystä olisi minkäänlaista vastiketta.
7390: 21 § :n 1 momenttia muutettava. Suomen Kaupunkiliiton hallitus on vuonna
7391: Maanvuokralain 2luvussa tarkoitetussa tontin- 1967 yksimielisesti hyväksynyt mallit mm.
7392: vuokrassa vuokranantajan tulee vuokra-ajan niiksi vuokrasopimuksiksi, joilla kaupungit ja
7393: päättyessä lunastaa vuokramiehen rakennukset kauppalat vuokraavat omakotitontteja ja asun-
7394: niiden täydestä arvosta eikä toisin voida sopia. totarkoitukseen kerrostalotontteja. Näiden mal-
7395: Maanvuokralain 55 § :n mukaan vuokranantajalla lien mukaan kaupunki tai kauppala on vuokra-
7396: on vastaava lunastusvelvollisuus myös sellaisessa suhteen päättyessä velvollinen Junastamaan
7397: .3 luvussa tarkoitetussa muussa asuntoalueen vuokramiehen rakennukset lunastussummasta,
7398: vuokrassa, jossa vuokra-alueella vuokrasopi- jonka suuruus on 60 prosenttia rakennuksen
7399: muksen mukaisesti sijaitsee pääasiallisesti rakennusteknillisestä arvosta vuokrasuhteen
7400: vuokramiehen rakentamia rakennuksia. Ero päättymisen ajankohtana. Vastaava etu olisi
7401: tontinvuokrasäännöstöön verrattuna on siinä, pitkäaikaisessa asuntoalueen vuokrassa taattava
7402: että muussa asuntoalueen vuokrassa saadaan vuokramiehelle silloinkin, kuin vuokranantajana
7403: tältä osin sopia täysin vapaasti. Näin ollen on joku muu kuin mainittua lunastusehtoa käyt-
7404: vuokrasopimukseen voidaan käytännössä vuok- tävä kaupunki tai kauppala. Sen vuoksi tulisi,
7405: ranantajan, joka asuntoalueen vuokrassa on 55 §:ää muuttaen, sopimusvapautta rajoittaa
7406: yleensä katsottava vuokramiestä voimakkaam- lailla niin, että vuokrasopimuksen ehto pienem-
7407: maksi sopimuskumppaniksi, vaatimuksesta ot- mästä lunastussummasta olisi mitätön. Tällai-
7408: taa sellainen ehto, että vuokranantaja ei suorita nen muutos on tärkeä myös asuntopoliittiselta
7409: mitään lunastusta. Maanvuokralakia valmistel- kannalta. Tietoisuus siitä, että vuokramies saa
7410: taessa pidettiin yhtenä pääperiaatteena sitä, rakennuksestaan vähintään mainitun suuruisen
7411: että maanvuokralain säädäntö ei saisi edistää lunastuksen, on omiaan lisäämään hänen ha-
7412: sellaisten yhteiskunn-allisten epäkohtien synty- haluaan suorittaa rakennuksessa tarpeellisia kor-
7413: mistä, joiden korjaaminen vaatisi turvautu- jauksia myös vuokra-ajan viimeisenä vuosikym-
7414: 136 11,4.- Maanvuokralain muuttaminen.
7415:
7416: menenä. Niin ikään rakennukseen vahvistetun saa irtisanoa vuokrasopimuksen, jos vuokramies
7417: kiinnityksen luottokelpoisuus paranee kerrotun ei ole täyttänyt vuokrasopimuksessa sovittua
7418: muutoksen johdosta. rakentamisvelvollisuuttaan (54 §). Vastaavaa
7419: Maanvuokralain 29 §: ssä on säännös vuokran- säännöstä ei ole 5 luvussa tarkoitettua muuta
7420: maksun saattamisesta tontinvuokrassa tuomiois- maanvuokraa koskevassa säännöstössä. Tosin
7421: tuimen soviteltavaksi, milloin se vuokra-ajan 74 §:n mukaan muussa maanvuokrassa on so-
7422: kestäessä on muodostunut kohtuuttomaksi. pimusvapaus irtisanomisen osalta niin laaja, että
7423: Lain 56 §:stä käy ilmi, että vuokranmaksun laki sallii sellaisenkin irtisanomisehdon ottami-
7424: sovitteleminen tuomioistuimessa on mahdollista sen vuokrasopimukseen, joka vastaa 54 § :n irti-
7425: myös 3 luvussa tarkoitetussa muussa asunto- sanomissäännöstöä. Kuitenkaan ei ole yhdente-
7426: alueen vuokrassa. Sen sijaan mainitunlainen so- kevää, onko irtisanomismääräys itse laissa vai
7427: vittelusäännös puuttuu 5 luvussa tarkoitettua vuokrasopimuksessa. Käytännölliset näkökohdat
7428: muuta maanvuokraa koskevasta säännöstöstä. puoltavat 54 §:ää vastaavan säännöksen otta-
7429: Sanottu sovittelusäännös on kuitenkin katsot- mista lakiin sen 74 §:n uudeksi momentiksi.
7430: tava tarpeelliseksi myös viimeksi mainitussa Jos tällainen lisäys tehdään maanvuokralakiin,
7431: säännöstössä, koska sitä on sovellettava niihin ei vuokrasopimuksiin tarvitse ottaa irtisanomis-
7432: vuokrasopimuksiin, joilla vuokrataan tontti tai ehtoa, vaan voitaisiin sopia ainoastaan rakenta-
7433: alue pitkäksi ajaksi, jopa 100 vuoteen saakka, misvelvollisuuden määrästä ja täyttämisajasta
7434: liike- tai teollisuusrakennuksen rakentamista niinkuin yleisesti käytännössä on tehtykin tähän
7435: varten. Sitäpaitsi käytännössä esiintyy huomat- asti. Myöskään irtisanomisehdon unohtuminen
7436: tavasti sellaisia rakennuksia, jotka ovat samalla tai muusta syystä vuokrasopimuksesta pois jää-
7437: kertaa sekä asuntotaloja että liiketaloja. Milloin minen ei aiheuttaisi vahinkoa kunnalle vuokran-
7438: tontti vuokrataan tällaisen talon rakentamista antajana.
7439: varten, voi olla vaikea sanoa, onko kysymyk- Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
7440: sessä muu asuntoalueen vuokra vai muu maan- nioittavasti,
7441: vuokra. Vuokranmaksun sovittelemista tarkoit-
7442: tava lisäys tulisi 72 §: ään. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7443: Maanvuokralain 3 luvussa tarkoitetussa lakiehdotuksen:
7444: muussa asuntoalueen vuokrassa vuokranantaja
7445:
7446:
7447: Laki
7448: maanvuokralain muuttamisesta.
7449: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetun maan-
7450: vuokralain (258/66) 21 §:n 1 momentti, 55 §:n 1 ja 2 momentti sekä 72 § ja lisätään
7451: 74 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti:
7452:
7453: 21 §. 3 ) kun vuokramies on olennaisesti laimin-
7454: Vuokranantaja voi, sen lisäksi, mitä muualla lyönyt vuokra-alueen ja kuuluvan omaisuuden
7455: tässä laissa on säädetty, irtisanoa vuokrasopi- kunnossapitovelvollisuuden tahi kun hän on tä-
7456: muksen, tontinvuokrasopimusta lukuunotta- män lain tai vuokrasopimuksen vastaisesti käyt-
7457: matta, seuraavilla perusteilla: tänyt vuokra-aluetta tai siihen kuuluvaa omai-
7458: 1 ) kun vuokramies tämän lain tai vuokraso- suutta eikä siihen kehotuksen saatuaan ole lai-
7459: pimuksen vastaisesti on siirtänyt vuokraoikeu- minlyöntiään tai menettelyään korjannut hänelle
7460: den tai luovuttanut vuokra-alueen tai sen osan asetetussa kohtuullisessa määräajassa.
7461: hallinnan toiselle;
7462: 2) kun vuokramies on laiminlyönyt vuokran-
7463: maksun määräaikaisen suorittamisen eikä saa- 55 §.
7464: tuaan siihen kehotuksen täytä maksuvelvolli- Kun vuokrasopimus kiinteistöstä tai alueesta,
7465: suuttaan viimeistään kolmen kuukauden ku- joka sopimuksen tarkoituksen mukaisesti on va-
7466: luessa kehotuksesta tai samassa ajassa aseta hy- rustettu pääasiallisesti vuokramiehen rakenta-
7467: väksyttävää vakuutta; tai milla rakennuksilla, päättyy, on vuokranantaja
7468: 11,4.- Mäkinen. 137
7469:
7470: velvollinen lunastamaan itselleen alueella ole- käytettäväksi muuhun kuin 2-4 luvussa mai-
7471: vat vuokramiehen rakennukset, hänen rakenta- nittuun tarkoitukseen, on sellaiseen maanvuok-
7472: mansa pysyvään käyttöön tarkoitetut laitteet ja raan sovellettava tämän sekä 1, 6 ja 7 luvun
7473: laitokset sekä hänen istuttamansa puut ja pen- sekä 2 luvun 29 §:n säännöksiä.
7474: saat.
7475: Lunastamisesta on lisäksi voimassa, mitä 74 §.
7476: 34 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty, jollei Milloin vuokrasopimuksessa on sovittu vuok-
7477: toisin ole sovittu. Vuokrasopimuksen ehto on ramiehen rakentamisvelvollisuuden laajuudesta
7478: mitätön siltä osin kuin lunastus on pienempi ja sen täyttämisajasta, mutta vuokramies ei ole
7479: kuin 60 prosenttia vuokramiehen rakennusten määrätyssä ajassa täyttänyt velvollisuuttaan, saa
7480: rakennusteknillisestä arvosta vuokrasuhteen vuokranantaja kuukauden kuluessa sanotun ajan
7481: päättyessä. päättymisestä irtisanoa vuokrasopimuksen.
7482: 72 §.
7483: Milloin kiinteistö tai alue annetaan vuokralle
7484:
7485:
7486: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
7487:
7488: V. 0. Mäkinen.
7489:
7490:
7491:
7492:
7493: 18 427/70
7494: 138
7495:
7496: 11,5.- Lak.al. n:o 25.
7497:
7498:
7499:
7500:
7501: Vilponiemi: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta.
7502:
7503:
7504: Eduskunnalle.
7505:
7506: Viime aikoina on useitten vuokranantajien dollisuuden eräissä tapauksissa melkeinpä mah,
7507: taholta ryhdytty yhä enenevässä määrin vaati- dottomaksi. Huoneenvuokralain (helmikuun 10
7508: maan liikehuoneustojen vuokralaisilta vuokraso- p:nä 1961 N:o 82) 8. luvun 33 §:n ja varalli-
7509: pimuksia, jotka melko jyrkästi rajoittavat elin- suusoikeudellisista oikeustoimista ( 13. 6. 1929/
7510: keinonharjoittajan ostopaikan valinnan vapautta 228) annetussa laissa on tosin edellä mainitun
7511: loukaten samalla kuluttajankin etua. Usein on tapaista vuokrasopimustoimintaa rajoittavia
7512: vuokrasopimuksiin myöskin lisätty vuokralaisen määräyksiä, jotka eivät ole kuitenkaan riittä-
7513: liiketoimintaa jyrkästi rajoittavia ehtoja kuten västi turvanneet liiketoimintaa harjoittavia
7514: määräys jonkin tavarantoimittajan pitämisestä vuokralaisia vuokranantajien mielivallalta. Vii-
7515: pääostopaikkana ja määrätyn tarvikkeen ja ta- meksi mainittuun epäkohtaan tuskin on saata-
7516: varamerkin yksinmyyntivelvollisuudesta samoin vissa korjausta muuten kuin täydentämällä voi-
7517: kuin muitakin vuokralaisen menekinedistämis- massa olevaa huoneenvuokralakia.
7518: toimenpiteitä rajoittavia ehtoja. Tämän tapai- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
7519: nen kehitys on myöskin viime aikoina saattanut
7520: vaikeuttaa kuluttajan mahdollisuuksia saada os- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7521: taa haluamiaan tavaroita tehden valinnan mah- lakiehdotuksen:
7522:
7523:
7524: Laki
7525: huoneenvuokralain muuttamisesta.
7526: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun huoneen-
7527: vuokralain (82/61) 33 §:ään uusi näin kuuluva2momentti:
7528:
7529: .33 §. ralaisen vapautta tavaranhankkijansa, tavaravali-
7530: koimaosa tai menekinedistämistoimenpiteittensä
7531: Ehto, jolla rajoitetaan liikehuoneiston vuok- valintaan, on mitätön.
7532:
7533:
7534: Helsingissä 1.5 päivänä huhtikuuta 1970.
7535:
7536: Väinö Vtlponiemi.
7537: 139
7538:
7539: 11,6.- Lak.al. n:o 26.
7540:
7541:
7542:
7543:
7544: Pursiainen ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain muuttamisesta ia
7545: vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain muut-
7546: tamisesta.
7547:
7548:
7549: E d u s k u n n a 11 e.
7550:
7551: Periaatteet nykyiselle rikosten uusimista kos- istuimille annettu varsin laajat valtuudet har-
7552: kevalle rikoslain 6 luvulle säädettiin rikoslain kita rangaistuksen määrää. Nykyiset rikoslain 6
7553: muutoksella 17. 11. 1939/402. Sitä ennen oli luvun säännökset laajentavat tätä harkintavaltaa
7554: voimassa periaate, että vain tiettyjen rikosten rikoksenuusijoiden osalta korottamalla rangais-
7555: uusiminen vaikutti rangaistuksia korottavasti. tuksen enimmäismäärää joko puolitoista- tai
7556: Mainitulla lainmuutoksella siirryttiin ns. yleis- kaksinkertaiseksi (rikoslain 6 luvun 2 § ) riip-
7557: periaatteen kannalle, ts. aikaisemmin kärsitty puen siitä, kuinka paljon on aikaisemmin kär-
7558: rangaistus, olipa se tuomittu mistä rikoksesta sitty vapausrangaistusta. Rangaistukset ovat
7559: tahansa, vaikuttaa rangaistukseen korottavasti. Suomessa yleisesti ottaen lieventyneet, minkä
7560: Muutamia rikoslain 6 luvun säännöksiä on sit- vuoksi normaalit rangaistusasteikot käytännössä
7561: temmin muutettu lailla 20. 6. 1963/316 ja hyvin riittäisivät.
7562: 20.6.1963/329. Rikoslain 6 luvun säännökset, etenkin maini-
7563: Rikoslain 6 luvun kumoamisen puolesta vot- tun luvun 5 §, ovat käytännössä osoittautuneet
7564: daan esittää eräitä voimakkaita näkökohtia. En- kovin vaikeaselkoisiksi ja ovat niiden virheelli-
7565: sinnäkin nykyinen rikoksen uusimista koskeva sen soveltamisen vuoksi aiheuttaneet alituoma-
7566: järjestelmä omaksuttiin Suomessa aikana, jolloin teille virkasyytteitä.
7567: suomalaiset saivat voimakkaita vaikutteita Hit- Koska rikoksen uusiminen voidaan ilman ni-
7568: lerin Saksasta. On tunnettua, että kansallissosia- menomaista lainsäännöstäkin ottaa huomioon
7569: lismin aikana Saksassa pyrittiin korostamaan raskauttavana seikkana normaalin rangaistusas-
7570: kansallista yhtenäisyyttä, mikä ilmeni poikkea- teikon puitteissa, rikoslain 6 luvun kumoami-
7571: vien ihmisten vainoamisena. Nykyinen rikoslain sella lisäksi helpotettaisiin tuomioistuinten
7572: 6 luku on selvästi saanut vaikutteensa juuri työtä.
7573: 1930-luvun saksalaisesta ajattelusta. Tämän
7574: vuoksi on arveluttavaa, että se on vielä voi- Rikoslain 6 luvun kumoaminen edellyttää
7575: massa. vaarallisista rikoksenuusijoista annetun lain
7576: Toisaalta Suomessa on viime vuosikymmeninä 1 § :n muuttamista siten, että sen 1 ja 2 mo-
7577: rikosoikeudellisessa ja kriminaalipoliittisessa mentista poistettaisiin sanat "rikoslain 6 luvun
7578: ajattelussa pyritty lähentymään muita pohjois- 2 § :n toista lausetta soveltaen". Toisaalta ri-
7579: maita. Verrattaessa pohjoismaisia rikoslakeja koslain 6 luvun kumoaminen ei millään tavalla
7580: havaitaan, ettei niissä ole säännöksiä, joiden pe- lakiteknillisesti vaikeuta vaarallisista rikoksen-
7581: rusteella rikoksen uusijalle olisi langetettava uusijoista annetun lain uudistamista taikka pak-
7582: ankarampi rangaistus. Muissa pohjoismaissa ri- kolaitosinstituutin poistamista, mikäli siihen
7583: koksen uusiminen vaikuttaa korottavasti vain tulevaisuudessa ryhdytään.
7584: rikoksesta säädetyn yleensä sovellettavan ran- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7585: gaistusasteikon puitteissa, mikä voi hyvin ta-
7586: pahtua ilman nimenomaista lainsäännöstäkin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
7587: Suomessa rangaistnssäännöksissä on tuomio- lakiehdotukset:
7588: 140 11,6. -Rikoslain muuttaminen.
7589:
7590:
7591:
7592: Laki
7593: rikoslain muuttamisesta.
7594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7595:
7596: Täten kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889 vänä marraskuuta 1939 annetussa laissa ( 402/
7597: annetun rikoslain ( 39/89) 6 luku, sellaisena 39) sekä 3 § 20 päivänä kesä1..-uuta 1963 anne-
7598: kuin sen 1 § on 20 päivänä kesäkuuta 1963 tussa laissa (329/63 ):
7599: annetussa laissa (316/63) ja 2, 4 ja 5 S 17 päi-
7600:
7601:
7602:
7603:
7604: Laki
7605: vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain muuttamisesta.
7606: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä 9
7607: päivänä heinäkuuta 1953 annetun lain (317 /53) 1 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi:
7608:
7609: 1 §. jos se, joka on kärsinyt välittömästi tuomit-
7610: Jos se, joka on kärsinyt kahdesta tai useam- tua vapausrangaistusta vähintään vuoden, tekee
7611: masta rikoksesta välittömästi tuomittua vapaus- rikoslain 3 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoi-
7612: rangaistusta vähintään kolme vuotta, tekee tetussa mielentilassa uuden rikoksen, mistä hä-
7613: uuden rikoksen, mistä hänet tuomitaan määrä- net tuomitaan vähintään yhden vuoden vapaus-
7614: ajaksi, vähintään yhdeksi vuodeksi kuritushuo- rangaistukseen.
7615: neeseen, taikka
7616:
7617:
7618: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
7619:
7620: Terho Pursiainen. Ensio Laine. Heimo Rekonen.
7621: Lauri Kantola. Mirjam Tuominen. Kaisu Weckman.
7622: 141
7623:
7624: 11,7.-Lak.al. n:o 27.
7625:
7626:
7627:
7628:
7629: Mäki ym.: Ehdotukset laiksi rikoslain 41 luvun kumoamisesta
7630: sekä sanotun lain 10 luvun muuttamisesta ja laiksi oikeuden-
7631: käymiskaaren 8 luvun 2 §:n 5 kohdan kumoamisesta.
7632:
7633:
7634:
7635:
7636: E d u s k u n n a 11 e.
7637: Uskontorikoksia koskevat rangaistussäännök- non rauhan siten, että laissa mainittaisiin vain
7638: set ovat rikoslain 10 luvussa ja kirkollisten jär- yleensä Suomessa luvallisen uskontokunnan
7639: jestysmääräysten rikkomista koskevat rangaistus- opin mukaisten pyhien arvojen kunnioittami-
7640: säännökset rikoslain 41 luvussa. Lukuunotta- nen siten, ettei niitä törkeällä tavalla julkisesti
7641: matta rikoslain 10 luvun 5 § :n osittaista muu- herjata ja häväistä.
7642: tosta ( 174/21) ovat sanotut lainkohdat vielä- Kansamme jäsenistä aivan valtaosa kuuluu
7643: kin siinä muodossa, minkä ne v. 1889 saivat. evankelisluterilaiseen kirkkoemme tai muuhun
7644: Mainittuihin säännöksiin on viime aikoina sellaiseen uskontokuntaan, jonka uskon kohde
7645: kiinnitetty paljonkin huomiota ja vv. 1962- on Raamatun Jumala. Tällä persoonallisella Ju-
7646: 1966 eduskunnalle annettiin hallituksen esitys malalla on erikoisasema kaikkien muiden pyhien
7647: rikoslain 41 luvun kumoamiseksi sekä 10 luvun arvojen rinnalla, joista osa on vain ihmisten
7648: säännösten muuttamiseksi, jotka esitykset tuli- keksimiä rituaaleja. Näinollen ei liene aivan pai-
7649: vat lakivaliokunnassa varsin pitkälle käsitel- kallaan, että samaistamme Jumalan pilkkaami-
7650: lyiksi, vaikka mielipiteiden erilaisuudesta ja sen ja muiden pyhien arvojen häväisemisen.
7651: eräiden kohdalta ehkä epätietoisuus oikeasta rat- Rangaistussäännösten säilyttäminen sinänsä on
7652: kaisusta aiheuttivat sen, että esitykset jäivät tarpeen yhteiskuntamme perusarvojen korosta-
7653: raukeamaan keskeneräisinä. Viime eduskunnassa miseksi ja säilyttämiseksi etenkin ottaen huo-
7654: käsitellyt vastaavat lait äänestettiin yli vaalien mioon viime aikojen tapahtumat.
7655: ja tulevat tässä eduskunnassa hylätyiksi. Kun kerran puolin ja toisin hyväksytään ja
7656: Kun kuitenkin rikoslain 41 luvun säännökset myönnetään velvoitus toisten vakaumuksen
7657: asiallisesti on kumottu vv. 1962-1966 edus- kunnioittamiseen sisältyy siihen myös ehdotto-
7658: kunnan hyväksymällä kirkkolailla, mikäli kos- masti pidättyminen julkisesta herjauksesta ja
7659: kee luvun 1 ja 5 pykäliä ja tuskin on riittäviä kun eron tekemisen jumalanpilkan ja muiden
7660: edellytyksiä sapattirikosta koskevien rangaistus- pyhien arvojen herjaamisen välillä ei pitäisi olla
7661: säännösten säilyttämiseen, on aihe näiden lain- mikään oleellinen seikka niille, joille nämä
7662: kohtien kumoamiseen. Sapattirikosten osalta on arvot eivät pyhää merkitse, pitäisi sen lopputu-
7663: syytä viitata nykyisen teollisen elämän kehitty- loksen, johon lakivaliokunta on päätynyt, olla
7664: miseen, joka samoinkuin eräät palveluselinkei- yleisesti hyväksyttävissä.
7665: not kohtuudella vaativat työtä myös sunnuntai-
7666: sin. Sitäpaitsi pyhäpäivän kunnioittaminen tus- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
7667: kin oleellisesti tehostuu rangaistussäännöksin. tämme,
7668: Varsinaisten uskontorikosten osalta edellävii- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
7669: tattu hallituksen esitys tarkoitti säilyttää uskon- luvat lakiehdotukset:
7670: 142 11,7. - Uskontorikokset.
7671:
7672:
7673: Laki
7674: rikoslain 41 luvun kumoamisesta sekä sanotun lain 10 luvun muuttamisesta.
7675: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain 41luku sekä muutetaan sanotun lain
7676: 10 luku näin kuuluvaksi:
7677:
7678: 10 luku.
7679: nusta aikaan saattamalla tahallansa häiritsee
7680: Rikoksista uskonrauhaa vastaan. 2 §:ssä mainittua jumalanpalvelusta, muuta kir-
7681: 1 §. kollista toimitusta tai uskonnonharjoitusta, tuo-
7682: Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa, tuomittakoon mittakoen uskonnonharjoituksen häiritsemisestä
7683: jumalanpilkasta sakkoon tai enintään kahdeksi sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi van-
7684: vuodeksi vankeuteen. keuteen.
7685: Joka julkisesti pilkkaa sitä, mitä Suomessa Joka sanotulla tavalla häiritsee hautajaisia,
7686: toimivassa uskontokunnassa muutoin pidetään kun tämä ei ole kirkollinen toimitus, tuomitta-
7687: pyhänä, tuomittakoen uskonrauhan rikkomisesta koen hautajaisten häiritsemisestä 1 momentissa
7688: sakkoon tai enintään vuodeksi vankeuteen. säädettyyn rangaistukseen.
7689:
7690: 2 §. 4 §.
7691: Joka käyttäen väkivaltaa tai sillä uhaten es- Joka 2 tai 3 § :ssä tarkoitetulla tavalla tahal-
7692: tää jonkin Suomessa toimivan uskontokunnan lansa estää tai häiritsee uskontokunnan jäsenten
7693: pitämästä jumalanpalvelusta, muuta kirkollista hartaudenharjoitusta yksityisessä kokouksessa,
7694: toimitusta tai uskonnonharjoitusta, tuomitta- tuomittakoen kokousrauhan rikkomisesta sak-
7695: koon uskonnonharjoituksen estämisestä enintään koon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi van-
7696: kahdeksi vuodeksi vankeuteen. keuteen.
7697: Yritys on rangaistava. Tämä laki tulee voimaan päivänä
7698: kuuta 197 ja sillä kumotaan myös rikoslain
7699: 3 §. 10 luvun 5 §:n muuttamisesta 10 päivänä kesä·
7700: Joka meluamaila tai muulla tavoin pahen- kuuta 1921 annettu laki.
7701:
7702:
7703:
7704:
7705: Laki
7706: oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §:n 5 kohdan kumoamisesta.
7707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7708:
7709: Täten kumotaan oikeudenkäymiskaaren 8 lu- käyntijärjestystä noudattaen, ensimmrusenä oi-
7710: vun 2 §:n 5 kohta. keusasteena ratkaistava sellainen Jumalan pilk-
7711: kaamista koskeva rikosasia, jossa alioikeus on
7712: Tämä laki tulee voimaan päivänä ennen tämän lain voimaantuloa aloittanut tut-
7713: kuuta 197 . Kuitenkin on hovioikeuden, nyt kinnan ja joka aikaisemman lain mukaan oli
7714: kumotussa lainkohdassa säädettyä oikeuden- hovioikeuden tuomittava.
7715:
7716:
7717: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7718:
7719: Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
7720: 143
7721:
7722: II,8.- Lak.al. n:o 28.
7723:
7724:
7725:
7726:
7727: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 28 luvun muuttamisesta.
7728:
7729:
7730:
7731: Eduskunnalle.
7732:
7733: Varkautta koskevat rikoslain 28 luvun sään- Törkeitä varkauksia ja murtoja tuli poliisin
7734: nökset periytyvät eräitä vähäisempiä muutoksia tietoon vuonna 1967 16 917, 1968 20 256 ja
7735: lukuunottamatta viime vuosisadalta, jolloin ri- 1969 19 154 tapausta. Luvut osoittavat, että
7736: koslaki säädettiin. Nämä vanhentuneet säännök- kysymyksessä on käytännön kannalta todellinen
7737: set sisältävät erään rikoslain suurimmista epä- ongelma. Näinkin suureen tapausten määrään si-
7738: kohdista, kun ne pakottavat määräämään si- sältyy ilmeisesti monia sellaisia, joissa vanhen-
7739: nänsä tuomittavasta, mutta seurauksiltaan mi- tuneen säännöksen johdosta joudutaan pääty-
7740: tättömästäkin "sisään murtautuen" tapahtuvasta mään epätyydyttävään lopputulokseen.
7741: teosta törkeälle varkaudelle säädetyn rangaistuk- Rikoslain 28 luvun 3 §:ssä säädetään mur-
7742: sen, joka normaalisti on vähintään kuusi kuu- rosta. Tämän rikoksen suhde törkeänä varkau-
7743: kautta ja enintään kuusi vuotta kuritushuonetta. tena rangaistavaan murtovarkauteen ja sen yri-
7744: Säännös johtaa siten Useampikuukautiseen va- tykseen on epämääräinen. Jos tärkeää varkautta
7745: pausrangaistukseen tapauksissa, joissa rikoksen koskevaa säännöstä muutetaan jäljempänä esitet-
7746: kohteena olleen omaisuuden arvo on vähäisempi täväliä tavalla, on erillinen murtoa koskeva
7747: kuin mitä tuomitun yksi vapausrangaistuspäivä säännös tarpeeton. Sen vuoksi 28 luvun 3 §
7748: tulee valtiolle maksamaan. Törkeää varkautta voidaan kumota. Saman luvun 8 §: ssä on sään-
7749: koskevien säännösten epätarkoituksenmukaisuu- nös kansalaisluottamuksen menettämisestä, joka
7750: desta oltaneen tällä hetkellä kaikissa asian tun- on jo kokonaan poistettu rangaistusjärjestel-
7751: tevissa piireissä yksimielisiä. Kuitenkin säännös- mästämme. Sen takia myös tämä asiallisesti
7752: ten uudistaminen on sidottu rikoslain laajem- merkityksetön säännös voidaan samalla ku-
7753: missa puitteissa tapahtuvaan uudistukseen. mota.
7754: Tämä voi kestää vielä vuosia. Yhteiskunnalle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7755: kalliiksi tuleva epäkohta olisi nopeasti ja yksin-
7756: kertaisesti poistettavissa muuttamalla rikoslain että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7757: 28 luvun säännökset samanlaisiksi kuin muissa lakiehdotuksen:
7758: pohjoismaissa.
7759:
7760:
7761:
7762: Laki
7763: rikoslain 28 luvun muuttamisesta.
7764: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain
7765: (39/89) 3 ja 8 § sekä muutetaan 2 §, sellaisena kuin se on 14 päivänä kesäkuuta 1946
7766: annetussa laissa ( 456/46 ) seuraavasti:
7767:
7768: 28 luku. taikka rikoksentekijä on varustautunut aseella
7769: Varkaudesta ja näpistämisestä. tai muulla hengenvaarallisella välineellä tai ri-
7770: koksesta on muuten aiheutunut erityistä vaaraa
7771: 2 §. taikka teko on kohdistunut huomattavan arvok-
7772: Jos anastaminen suoritetaan murtautuen kaaseen omaisuuteen tai aiheuttanut suurta va-
7773: 144 II,8.- Rikoslain muuttaminen.
7774:
7775: hinkoa, ja varkautta on edellä mainituissa tai tuomittava törkeästä varkaudesta kuritushuo-
7776: muissa tapauksissa, huomioon ottaen rikokseen neeseen vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja
7777: johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuu- enintään kuudeksi vuodeksi.
7778: dessaan, pidettävä törkeänä, on rikoksentekijä Yritys on rangaistava.
7779:
7780:
7781: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
7782:
7783: Sakari Knuuttila. Edit Terästö. Eero Salo.
7784: 145
7785:
7786: 11,9.-Lak.al. n:o 29.
7787:
7788:
7789:
7790:
7791: Mäki ym.: Ehdotus laiksi rikoslain muuttamisesta.
7792:
7793:
7794: E d u s k u n n a 11 e.
7795:
7796: Huumausaineiden käytön valtavasti lisäännyt- sissa ovat jo joutuneet menemaan astleikkojen
7797: tyä on se jo muutaman vuoden ollut erittäin yläpäähän asti, koska muutoin rangaistuksen
7798: kipeä yhteiskunnallinen ongelma, jonka vaka- mittaaminen olisi muihin rikoksiin verrattuna
7799: vuutta on lisännyt erityisesti se, että tämän johtanut täysin epätyydyttävään tulokseen.
7800: myrkkykylvön uhriksi eri•tyisesti ovat tulleet Meillä rangaistusten ollessa oleellisesti Uevem-
7801: nuoret ihmiset. On oltu yksimielisiä siitä, että piä kuin muissa pohjoismaissa ovat kansainvä-
7802: lainsäädäntö tässä suhteessa on nykyoloissa täy- liset rikolliset, joiden toiminta on ulottunut
7803: sin vanhentunut ja tarvetta vastaamaton. useiden valtioiden alueille, pyytäneet asiansa
7804: Asetettu huumausainekomitea on 31. 5. käsittelyn tapahtuvaksi Suomessa. Näin ollen
7805: 1969 antanut mietintönsä, jossa se esittää oleel- lainsäädäntömme on myös omiaan lisäämään
7806: lisia korjauksia. Erityisen .ajankohtainen on huumausainekauppaa meille muihin pohjois-
7807: korjaus huumausainerikosten rangaistusään- mailiin verrattuna.
7808: nöksiin, koska niissä ei ole huomioitu alan Ei ole enää varaa viivytellä rangaistusten saat-
7809: ammattimaista suurrikollistoimintaa. Vaikka tamiseksi muiden maiden tasolle ja vastaamaan
7810: muissa pohjoismaissa on otettu todellinen tarve tehokkaan torjuntatyön vaatimuksia.
7811: reaalisesti huomioon korottamalla tällaisten Kaiken edellä olevan perusteella ehdotamme
7812: tapausten varalta r.angaistusmaksimeja ei meillä kunnioittaen,
7813: ole vieläkään annetltu esitystä välttämättämistä
7814: muutoksista. Meillä todellista .tarvetta kuvastaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7815: mm. se, että tuomioistuimet joissain tapauk- lakiehdotuksen:
7816:
7817:
7818:
7819: Laki
7820: rikoslain muuttamisesta.
7821: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rikoslain 34 lukuun uusi 17 § ja 38 luvun
7822: 12 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
7823:
7824: 34 luku. raskauttavina asianhaaroina pidettäköön erttyl-
7825: sesti sitä, että teko sisältyy osana huomattavan
7826: Yleistä vaaraa tuottavista rikoksista. laajaan tai ammattimaiseen toimintaan tahi kos-
7827: kee suurta määrää huumausainetta taikka on
7828: 17 §. muutoin luonteeltaan erittäin vaarallinen. Sa-
7829: Jos joku luvattomasti jakelee, kaupaksi tar- malla tavoin rangaistakoon sitä, joka valmistaa,
7830: joaa, myy, luovuttaa tai välittää aineita, joita hankkii, säilyttää tai pitää hallussaan huumaus-
7831: lain tai sen nojalla annettujen säännösten perus- aineita tarkoituksenaan levittää niitä sanotuin
7832: teella on pidettävä huumausaineina, tai sitä tavoin.
7833: yrittää, ja teko on rtehty erittäin raskauttavien Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa
7834: asianhaarain vallitessa, tuomittakoon vankeu- tapauksissa on rangaistus määrättävä noudat-
7835: teen vähintään yhdeksi vuodeksi tai kuritushuo- taen m1tä huumausaineista annetussa laissa on
7836: neeseen enintään kahdeksaksi vuodeksi. Erittäin säädetty.
7837: 19 427/70
7838: 146 11,9.- Rikoslain muuttaminen.
7839:
7840: 38 luku. vankeutta vähintään yksi vuosi tai kuritushuo-
7841: netta enintään kahdeksan vuotta. Erittäin ras-
7842: Epärehellisyydestä ja rangaistavasta voiton- kauttavina asianhaaroina pidettäköön erityisesti
7843: pyynnöstä. sitä, että teko sisältyy osana huomattavan laa-
7844: jaan tai ammattimaiseen toimintaan tahi koskee
7845: 12 §. suurta määrää huumausainetta taikka on muu-
7846: toin luonteeltaan erittäin vaarallinen.
7847: Jos 1 momentissa mainittu teko koskee huu-
7848: mausainelaissa tai sen nojalla annetuissa sään-
7849: nöksissä mainittuja huumausaineita ja asianhaa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7850: rat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus kuuta 1970.
7851:
7852:
7853: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7854:
7855: Timo Mäki. Olavi Nikkilä. Pentti Sillantaus.
7856: 147
7857:
7858: 11,10.- Lak:.al. n:o 30.
7859:
7860:
7861:
7862: Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi nuorista rikoksentekijöistä annetun
7863: lain muuttamisesta.
7864:
7865:
7866: E d u s k u n n a II e.
7867:
7868: Nuorten rikoksentekijöiden, 15-20 vuotiai- kasasioissa ei ilmeisesti toteudu lähiaikoina on
7869: den, kohdalla on maassamme vakavana epäkoh- syytä pyrkiä parantamaan oikeusturvaa ainakin
7870: tana rikoksesta epäillyn oikeusturvan puutteel- niiltä osin kuin se on tärkeintä ja käytännön
7871: lisuus. Nuorilla rikoksista epäillyillä ei ole menettelynä helpointa. Tällöin tulevat kysy-
7872: useinkaan kehitystasonsa perusteella mahdolli- mykseen juuri nuoret rikoksista epäillyt vangi-
7873: suuksia huolehtia oma-aloitteisesti eduistaan. tut henkilöt.
7874: Nuorten rikoksentekijöiden vanhemmat ja Nuorena rikoksentekijänä epäilty vangittu
7875: omaiset kuuluvat lisäksi keskimääräistä useam- henkilö voi hankkia oikeudenkäyntiavustajan
7876: min niihin, joiden huolenpito lapsistaan ei ole maksullisena ja suorittaa myös muut oikeuden-
7877: sitä luokkaa että heiltä voitaisiin odottaa kiin- käynnistä aiheutuvat kustannukset. Käytän-
7878: nostusta lastensa oikeusturvakysymyksiin. Näin nössä on kuitenkin lähes kaikissa tapauksissa
7879: ollen jää oikeusturvasta huolehtiminen paitsi hänen taloudellinen asemansa sellainen, ettei
7880: nuorten itsensä, lähinnä sosiaaliviranomaisten hänellä ole mahdollisuutta huolehtia näistä kus-
7881: varaan. Tällöin ei oikeudenkäyntiavustajan ja tannuksista. Tällöin hän voi saada maksuttoman
7882: maksuttoman oikeudenkäynnin hankkimista oikeudenkäynnin ja myös oikeudenkäyntiavusta-
7883: koskeva aloite ja ratkaisu yleensä tapahdu to- jan maksuttomasta oikeudenkäynnistä 6. 5.
7884: dellisen tarpeen mukaisesti vaan esim. vangitun 1955 annetun lain perusteella. Menettely vaa-
7885: nuoren kohdalla vankilan huoltovirkailijan akti- tii tällöin kuitenkin aina mm. tietyn lomakkeen
7886: viteetin pohjalta ja siis huomattavan sattuman- täyttämisen ja myös sosiaalilautakunnan vahvis-
7887: varaisesti. tamisen syytetyn varallisuusaseman selvittämi-
7888: Maassamme tuomitaan jatkuvasti lukuisia seksi. Samoin tulee asian täyttää erinäisiä laissa
7889: nuoria pitkiinkin ehdottomiin vapausrangais- määriteltyjä edellytyksiä. Käytännössä ei nuori
7890: tuksiin ilman, että kukaan syyttäjäviranomaisen yleensä ehdi saada muotomääräyksiä kuntoon
7891: vastapainona olisi tukemassa heitä oikeudelli- ainakaan ensimmäiseen oikeudenistuntoon, jol-
7892: sissa kysymyksissä. Voidaan sanoa, että jo pel- loin jutun käsittely siirtyy aiheuttaen tutkinto-
7893: kästään asiaan vaikuttavien tosiasiatietojen vankeusajan pidentymisen ja muun ohessa lisä-
7894: esiintuleminen on nuorten useinkin esim. pas- kustannuksia. Nuoren vangitun on mahdollista
7895: siivisen, tuomioistuinta ärsyttävän, estyneen saada oikeudenkäyntiavustaja pyynnöstään myös
7896: tai henkiseltä kehitykseltään häiriytyneen käyt- nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 23 § :n
7897: täytymisen takia sattumanvaraista. 2 momentin perusteella. Tällöinkin edellytetään
7898: Nuorten kohdalla on kysymys henkilöistä, vähävaraisuutta, aktiivista pyyntöä syytetyn ta-
7899: joiden oikeusturvasta huolehtiminen on heidän holta ja siis tietoisuutta mahdollisuuksistaan.
7900: tulevan kehityksensä kannalta erikoisen tärkeää. Molemmat säännökset ovat aiheuttaneet pal-
7901: Samalla on kysymys henkilöistä, joiden itsensä jon tulkinnanvaraisuutta ja tällöin on usein pää-
7902: mahdollisuudet arvostella oikeudellisen avun dytty nuoren kannalta huonoon tulokseen.
7903: tarvettaan ovat olemattomat. Tämähän ilmenee Niinpä nuorista rikoksentekijöistä annetun lain
7904: lainsäätäjänkin asenteesta selvästi esim. niinä ra- säännös on lähes kokonaan jäänyt käyttämättä.
7905: joituksina, jotka nuoriin kohdistuvat useimpien Se ei lisäksi suo mahdollisuutta avustajalle hoi-
7906: siviilioikeudellisten toimien suorittamisessa. taa asiaa ylempään oikeusasteeseen.
7907: Oikeudenkäyntiavustusta olisi syytä kehittää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7908: syytetyn nuoren aktiivisuudesta, kehitystasosta
7909: tai sosiaalisesta asemasta riippumattomaksi. Kun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7910: kokonaisuudistus julkisesta puolustuksesta ri- lakiehdotuksen:
7911: 148 II,lO.- Nuoret rikoksentekijät.
7912:
7913:
7914:
7915: Laki
7916: nuorista rikoksentekijöistä annetun lain muuttamisesta.
7917: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nuorista rikoksentekijöistä 18 päivänä joulu-
7918: kuuta 1940 annetun 1ain (262/40) 23 §:n 2 momentti, sellaisena, kuin se on 6 päivänä
7919: toukokuuta 1955 annetussa laissa (215/55), näinkuuluvaksi:
7920:
7921: 23 §.
7922: taja. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava
7923: Rikoksesta epäillyn vangitun oikeuden- 6. 5. 1955 maksuttomasta oikeudenkäynnistä
7924: käynti on maksuton ja on oikeuden puheenjoh- annetun lain (212/55) 3 §, 5 §, 6 §, 8 §,
7925: tajan määrättävä hänelle oikeudenkäyntiavus- 9 § ja 10 §:n 1 momentin säännöksiä.
7926:
7927:
7928: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
7929:
7930: Uljas Mäkelä. Urho E. Knuuti.
7931: Akseli Roden. Kaisa Raatikainen.
7932: 149
7933:
7934: 11,11.- Lak.al. n:o 31.
7935:
7936:
7937:
7938:
7939: Mäki ym.: Ehdotukset sotilasrikoslaiksi ja eräiksi siihen liitty-
7940: viksi laeiksi.
7941:
7942:
7943: E d u s k u n n a 11 e.
7944:
7945: Maamme itsenäisyyden toteutuessa oli kii- koituksenmukaisuus useiden asiantuntlJam lau-
7946: reellisesti saatava maallemme myös sotaväen suntojen mukaan on vähintään kyseenalainen, ei
7947: rikoslaki, mikä silloin riittävättä valmistelutta luonnollisesti ollut toteutettavissa valiokunta-
7948: luotiin. Tätä lakia on sittemmin moneen ottee- työnä.
7949: seen korjattu ja jatkuvasti on ollut vireillä Näin vuosikymmenien työ jälleen kerran mi-
7950: uuden lain aikaansaaminen, jossa tarkoituksessa tätöitiin, vaikka valiokunta yksimielisestikin
7951: on ollut useitakin komiteoita ja toimikuntia totesi sen välttämättömän tosiasian, että sota-
7952: sekä valmistunut useitakin ehdotuksia. Ne ovat väen rikoslaissa on vakavia epäkohtia, joiden
7953: kuitenkin jääneet toteutumatta. Nykyinen hal- korjaamista kohtuudella ei voida siirtää.
7954: litus antoi edellisille valtiopäiville niinikään Toisaalta vaaditunlaisten uudistusten val-
7955: esitykset sotilasrikoslaiksi samoinkuin sota- mistelu vie jälleen varsin monia vuosia. Kaiken
7956: tuomioistuinten uusimista tarkoittavaksi laiksi. tämän vuoksi tässä eduskunnassa on aihe toteut-
7957: Eduskunta kuitenkin niukalla enemmistöllä taa esitetyt uudistukset jo käytännöllisenä vält-
7958: päätti, että sanotut esitykset hylätään syystä, tämättömyytenä.
7959: että olisi toteutettava uudistus siten, että eril-
7960: liset sotilastuomioistuimet lakkaavat ainakin Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme
7961: rauhan aikana, sekä että rangaistussäännökset
7962: liitetään tavalliseen rikoslakiin. Tämä suuri Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
7963: periaatteellinen muutos, jonka oikeutus ja tar- vat lakiehdotukset:
7964:
7965:
7966: Sotilasrikoslaki.
7967: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7968:
7969: Yleinen osa. 1 ) puolustusvoimain siviiliviroissa ja -toi-
7970: missa palvelevat sekä henkilöt, jotka
7971: 1 luku. 2) palvelevat sotilasjohdon alaiseksi maara-
7972: Sotilasrikoslain soveltamisala. tyssä julkisessa laitoksessa taikka liikenne- tai
7973: tiedoituslaitoksessa, tai
7974: 1 §.
7975: Sotilasrikoksia ovat tämän lain alaisen teke- 3) sopimuksen perusteella palvelevat tai
7976: mät, tässä laissa rangaistaviksi säädetyt teot, jotka yleisestä työvelvollisuudesta säädetyssä
7977: olipa rangaistus niistä säädetty tässä tai ylei- järjestyksessä on määrätty palvelemaan puolus-
7978: sessä laissa. tusvoimissa tai sotilasjohdon alaisissa, sotilaal-
7979: 2 §. lisesti järjestetyissä työjoukoissa tai laitoksissa.
7980: Tämän lain alaisia ovat sotilaat sen mukaan Asetuksella voidaan lisäksi säätää, että 2 mo-
7981: kuin jäljempänä 3 §:ssä säädetään. mentissa mainittuihin tämän lain alaisiksi mää-
7982: Asetuksella voidaan säätää, että tämän lain rättylliin henkilöihin on sotatila-aikana sovel-
7983: alaisia, joko yleisesti tai vain määrättyihin ri- lettava kaikkia tai vain eräitä sotilaan tekemiä
7984: koksiin nähden, ovat sotatila-aikana myös rikoksia koskevia säännöksiä.
7985: 150 11,11.- Sotilasrikokset.
7986:
7987: 3 §. Milloin sotavangin rankaiseminen edellä ole-
7988: Sotilaita ovat tämän lain mukaan: van mukaisesti voi tulla kysymykseen, sovelle-
7989: 1) puolustusvoimain sotilasviroissa ja -toi- taan häneen myös sotilasta koskevia säännöksiä.
7990: missa palvelevat;
7991: 2 ) värvättyinä puolustusvoimissa aseellisina 6 §.
7992: palvelevat; Tätä lakia sovelletaan virkasuhteen tai pal-
7993: velusvelvollisuuden perusteella tämän lain alai-
7994: 3) asevelvollisina puolustusvoimissa palvele- seen henkilöön siitä alkaen, jolloin virantoimi-
7995: vat; tus tai palvelus alkaa taikka palvelukseen anne-
7996: 4) sotilasopetuslaitosten ja sotilaskurssien tun määräyksen mukaan piti alkaa, siihen
7997: oppilaat; sekä saakka, kun virkasuhde tai palvelusvelvollisuus
7998: 5) ne, jotka eivät ole enää palveluksessa, päättyy.
7999: mutta kärsivät arestirangaistusta. Jos virantoimitus tai palvelus keskeytyy sen
8000: Jos asetuksella on säädetty, että sotilasjohdon johdosta, että asianomainen on otettu yleiseen
8001: alaiseksi määrätyssä julkisessa laitoksessa taikka rangaistuslaitokseen kärsimään vapausrangais-
8002: liikenne- tai tiedoituslaitoksessa palvelevat ovat tusta, ei hän ole rangaistuslaitoksessa ollessaan
8003: tämän lain alaisia, sovelletaan tämän lain soti- tämän lain alainen. Jos keskeytys taas johtuu
8004: laita koskevia säännöksiä niihinkin, jotka ase- siitä, että asianomainen on joutunut sairaalaan,
8005: velvollisina on määrätty sellaiseen palvelukseen. sotilasvankilaan tai vihollisen vangiksi taikka
8006: hän on karannut, tai muusta sellaisesta syystä,
8007: 4 §. on hän keskeytyksen aikanakin tämän lain alai-
8008: Tämän lain alainen on myös muu kuin nen.
8009: 2 §: ssä tarkoitettu henkilö, joka sotatila-aikana 7 §.
8010: 1 ) asianomaisella [uvalla oleskelee sotakan- Puolustusvoimilla tarkoitetaan tässä laissa
8011: nalla olevassa joukossa tai on mukana sotilas- puolustuslaitosta ja rajavartiolaitosta.
8012: aluksessa tai sotilasilma-aluksessa sen ollessa Asetuksella voidaan säätää, että sotatila-
8013: sotaretkellä tai muulla varsinaisen taistelu- aikana on 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin
8014: toiminnan edistämistä tarkoittavalla matkalla; sotilasjohdon alaisiksi määrättylliin julkisiin lai-
8015: tai toksiin, liikenne- ja tiedotuslaitoksiin sekä so-
8016: 2) oleskelee sotilashallinnon alaisella alueel- tilaallisesti järjestettyihin työjoukkoihin ja lai-
8017: la, milloin puolustusvoimain ylipäällikkö on toksiin kohdistuviin rikoksiin sovellettava, mitä
8018: julistuksella niin määrännyt. tässä laissa on säädetty puolustusvoimiin kohdis-
8019: Puolustusvoimain ylipäällikön edellä maini- tuvista rikoksista.
8020: tussa julistuksessa voidaan tämän lain sovelta- 8 §.
8021: minen rajoittaa koskemaan vain tiettyjä, julis- Sotatila-ajalla tarkoitetaan tässä laissa aikaa,
8022: tuksessa tarkoitettujen henkilöiden tekemiä so- jolloin valtakunta tai sen osa on sotatilaan ju-
8023: tilasrikoksia. listettuna.
8024: 5 §. Kun ainoastaan osa valtakunnasta on julis-
8025: Niin ikään ovat tämän lain alaisia: tettu sotatilaan, sovelletaan säännöksiä sotatila-
8026: 1) sotilastuomioistuimen puheenjohtaja, Ja- aikana tehdyistä rikoksista vain sellaisella
8027: sen ja muu virkamies sekä virallinen syyttäjä alueella.
8028: tässä toimessaan; Asetuksella voidaan säätää, että rikoksiin,
8029: 2 ) ulkomaalainen, joka syyllistyy rikokseen jotka on tehty sotatila-aikana, ei sovelleta eri-
8030: sodan lakeja ja tapoja vastaan; sekä tyisiä sellaisena aikana tehtyjä rikoksia koskevia
8031: 3) sotavanki. säännöksiä.
8032: Sotavankia voidaan kuitenkin rangaista tämän 9 §.
8033: lain mukaan vain, mikäli rankaiseminen ei ole Sodan uhatessa Suomea tai muualla käytä-
8034: ristiriidassa kansainvälisen Suomea velvoittavan västä sodasta aiheutuvien erityisten olosuhtei-
8035: sopimuksen tai yleisesti tunnustetun kansain- den niin vaatiessa voidaan asetuksella säätää,
8036: välisen käytännön kanssa. Tällöin on erityisesti että tämän lain sotatila-aikana noudatettavia
8037: otettava huomioon, ettei sotavangilla ole uskol- säännöksiä sovelletaan sellaisen valmiustilan
8038: lisuuden velvoitusta Suomea kohtaan. aikana, vaikka sotatilaa ei ole julistettu.
8039: Il,ll.-Mäki ym. 151
8040:
8041: 10 §. nen henkilö tuomita arestin sijasta saamaan va-
8042: Jos jollakin on laillisten säännösten tai eri- roitus, milloin sitä tehdyn rikoksen vähäisyys,
8043: tyisten määräysten nojalla pysyvä tai tilapäinen rikoksentekijän aikaisempi palvelus ja muut
8044: käskyvalta toiseen nähden, on hän tämän lain olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä riit-
8045: mukaan tämän esimies. Se, johon nähden esi- tävänä.
8046: miehellä on sellainen käskyvalta, on tämän
8047: käskynalainen. 16 §.
8048: 11 §. Yleisen rikoslain 2 luvun 9 §:ssä mainituissa
8049: Virkamiehenä pidetään tätä lakia sovel- tapauksissa voidaan niissä tarkoitettuna sijais-
8050: lettaessa henkilöä, joka yleisen rikoslain 2 luvun rangaistuksena sotilasrikoksesta tuomittaessa
8051: 12 §:n mukaan on virkamies. Henkilöä, joka käyttää myös arestia.
8052: asevelvollisena tai työvelvollisena palvelee puo-
8053: lustusvoimissa, ei kuitenkaan katsota virkamie-
8054: heksi, ellei hän toimi sotilastuomioistuimen 3 luku.
8055: puheenjohtajana, jäsenenä tai muuna virkamie- Perusteet, jotka poistavat teon rangaistavuu-
8056: henä taikka virallisena syyttäjänä. den taikka sitä vähentävät.
8057: 17 §.
8058: 2 luku. Yleisen rikoslain säännökset perusteista,
8059: jotka poistavat teon rangaistavuuden taikka
8060: Rangaistukset. sitä vähentävät, ovat jäljempänä säädetyin poik-
8061: 12 §. keuksin ja lisäyksin voimassa myös tätä lakia
8062: Mitä yleisen rikoslain 2 luvussa ja muualla sovellettaessa.
8063: laissa on säädetty rangaistuksista Ja muista 18 §.
8064: rikoksen seuraamuksista, on voimassa tätä lakia Sotilasvartioon kuuluvalla sekä päivystävällä
8065: sovellettaessa, mikäli ei jäljempänä toisin sanota. tai poliisitehtäviä suorittavalla soillaalla on teh-
8066: Mitä ehdollisesta rangaistustuomiosta anne- täväänsä suorittaessaan yleisen rikoslain 3 luvun
8067: tun lain 2 §:ssä on säädetty, ei estä sellaisen 8 § :n 1 momentissa tarkoitettu oikeus kohtaa-
8068: rangaistustuomion käyttämistä teosta, jonka mansa vastarinnan murtamiseksi käyttää voima-
8069: tämän lain alainen henkilö on tehnyt ennen- keinoja.
8070: kuin hän on täyttänyt 21 vuotta. Mitä yleisen rikoslain 3 luvun 8 § :n 2 mo-
8071: 13 §. mentissa on vangittavasta tai vangitusta henki-
8072: Sotilasrikoksista käytettäviä rangaistuksia löstä säädetty, soveltuu myös sotavankiin.
8073: ovat yleisessä rikoslaissa mainittujen yleisten
8074: ja erityisten rangaistusten lisäksi tämän lain 19 s.
8075: mukaan kurinpitorangaistuksena aresti sekä Teko on jätettävä rankaisematta, paitsi niissä
8076: varoitus. tapauksissa, joista niin on säädetty yleisessä
8077: 14 §. rikoslaissa, myös:
8078: Arestia tuomitaan vähintään yksi ja enintään 1 ) milloin esimies kuuliaisuuden tai järjes-
8079: kolmekymmentä vuorokautta. Sitä ei saa tuo- tyksen palauttamiseksi käyttää voimakeinoja
8080: mita ehdollisesti. käskynalaista vastaan, kun tämä pakenee tais-
8081: 15 §. telusta tai ryhtyy ryöstämään taikka kapinassa,
8082: Jos tämän lain alainen henkilö on tuomit- metelissä, merihädässä tai muussa niihin ver-
8083: tava rangaistukseen sotilasrikoksesta ja sovellet- rattavassa tilanteessa, jossa kuuliaisuuden rikko-
8084: tavassa lainkohdassa on säädetty sakkoa, voi- minen erityisesti vaarantaa joukon järjestystä tai
8085: daan sakon sijasta tuomita arestia. Sama on yleistä turvallisuutta, vastustaa esimiehen käs-
8086: laki, jos sellainen henkilö sotatila-aikana on kyä tai, vaikka käsky on toistettu, ei sitä heti
8087: tuomittava rangaistukseen sinä aikana tekemäs- noudata;
8088: tään muusta kuin sotilasrikoksesta. 2) milloin sotavankileirin päällikkö tai sel-
8089: Arestin sijasta saadaan tämän lain alainen laisen leirin vartiostoon kuuluva käyttää voima-
8090: henkilö tuomita sakkoon. keinoja sotavankia vastaan, kun vankien kes-
8091: Rikoksesta, josta välittömänä rangaistuksena kuudessa syntynyt kapina on tukahdutettava;
8092: saattaa seurata arestia, voidaan tämän lain alai- sekä
8093: 152 11,11.- Sotilasrikokset.
8094:
8095: 3) milloin vartiomies käyttää voimakeinoja niin kuin yleisen rikoslain 3 luvun 2 §:ssä on
8096: a) puolustaakseen henkilöä tai omaisuutta, säädetty.
8097: jota suojelemaan tai vartioimaan hänet on mää- Sama on laki, jos sotilas rikoksen tehdessään
8098: rätty; tai ei ollut vielä vannonut sotilasvalaa.
8099: b) vartiopaikalla, jonka läheisyyteen tulemi- Sama on niin ikään laki, jos tämän lain alainen
8100: nen on kielletty, sen erityisohjeiden mukaisesti henkilö on tehnyt esimieheen kohdistuvan ri-
8101: ja varoitettuaan ensin, mikäli tilanne sen sallii, koksen välittömästi sen jälkeen, kun esimies on
8102: uhaten käyttää asetta, asemaansa väärinkäyttämällä tai tärkeällä louk-
8103: eikä voimakeinoja näissä tapauksissa käytetä kauksella hänet vihastuttanut.
8104: enempää kuin tarkoituksen saavuttamiseksi on
8105: tarpeen ja tilanne kokonaisuudessaan huomioon 24 §.
8106: ottaen voidaan pitää puolustettavana. Rikoksesta johon sotavanki on paon tai
8107: pakoyrityksen aikana syyllistynyt ainoastaan pa-
8108: 20 §. konsa helpottamiseksi ja joka ei sisällä henki-
8109: Jos joku on 19 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa löön kohdistuvaa väkivaltaa, tuomittakoon hä-
8110: käyttänyt voimakeinoja enemmän kuin on sal- net riippumatta sovellettavassa lainkohdassa
8111: littua, voidaan kuitenkin, huomioon ottaen säädetystä rangaistuksesta ainoastaan arestiin.
8112: virka- tai palvelustehtävän laatu, tärkeys ja kii- Milloin se seikka, että sotavangilla ei ole
8113: reellisyys sekä tilanne ja vastuksen vaarallisuus, uskollisuuden velvoitusta Suomea kohtaan, ei
8114: syylliselle tuomittavaa rangaistusta asianhaarain 5 § :n mukaan vapauta sotavankia kokonaan
8115: mukaan alentaa niin kuin yleisen rikoslain 3 rangaistuksesta, voi tuomioistuin kuitenkin ot-
8116: luvun 2 §:ssä on säädetty, tai sotatila-aikana
8117: tamalla huomioon tuon seikan ja sen, että sota-
8118: tekijä kokonaan vapauttaa rangaistuksesta. vanki on pidättäjän vallassa hänen omasta tah-
8119: dostaan riippumattomien olosuhteiden johdosta,
8120: 21 §.
8121: vapaasti lieventää sovellettavan lainkohdan mu-
8122: Milloin rangaistavan teon tehnyt henkilö on
8123: kaan sotavangille tuomittavaa rangaistusta,
8124: saanut siihen esimieheltään käskyn, tuomitaan
8125: käskyn toimeenpanija rangaistukseen vain, jos Sotavangille tuomitusta rangaistuksesta on
8126: hän on ylittänyt käskyn taikka ilmeisesti käsit- vähennettävä kokonaisuudessaan se aika, minkä
8127: tänyt, että hän panemalla sen täytäntöön rik- hän on ollut tutkintavankeudessa.
8128: koisi lakia taikka virka- tai palvelusvelvolli-
8129: suuttaan vastaan. Rangaistusta voidaan kuiten-
8130: kin tässä tapauksessa vähentää niinkuin yleisen 4 luku.
8131: rikoslain 3 luvun 2 § :ssä on säädetty. Yritys, osallisuus ;a uusiminen.
8132: 22 §. 25 §.
8133: Jos rikoksentekijä on kärsinyt rikoksesta ku- Tätä lakia sovellettaessa on noudatettava,
8134: rinpitotoimin määrätyn rangaistuksen joko koko- mitä yleisessä rikoslaissa on säädetty rikoksen
8135: naan tai osaksi ja hänet samasta rikoksesta sen yrityksestä, osallisuudesta rikokseen ja rikoksen
8136: jälkeen tuomitaan määräaikaiseen kuritus- uusimisesta.
8137: huone- tai vankeusrangaistukseen, virantoimi- Avunannosta sotilasrikokseen, josta ei ole
8138: tuksesta erottamiseen, arestiin tai sakkoon, on säädetty vankeutta ankarampaa rangaistusta,
8139: tuomitusta rangaistuksesta vähennettävä koh- voidaan sotilas tuomita myös arestiin.
8140: tuullinen määrä, jollei ole perusteltua aihetta
8141: jättää vähennystä tekemättä tai katsoa, että kär-
8142: sitty kurinpitorangaistus on pidettävä riittävänä 5 luku.
8143: rangaistuksena.
8144: Rikosten yhtyminen.
8145: 23 §.
8146: Mikäli henkilö on sodassa erehtynyt ptta- 26 §.
8147: mään tämän lain mukaan rangaistavaa tekoa Mitä yleisessä rikoslaissa on säädetty rikos-
8148: yleisesti hyväksyttyjen sodan lakien ja tapojen ten yhtymisestä on voimassa myös tätä lakia
8149: mukaan sallittuna, voidaan, milloin siihen on sovellettaessa. Lisäksi on kuitenkin noudatet-
8150: erityisiä syitä, tuomittavaa rangaistusta vähentää tava, mitä jäljempänä säädetään.
8151: II,ll.-Mäki ym. 153
8152:
8153: 27 §. sen sijaisrangaistuksen varoituksen täytäntöön-
8154: Jos joku on tuomittu kuritushuoneeseen elin- panosta annetaan asetuksella.
8155: kaudeksi sekä lisäksi arestiin tai saamaan varoi-
8156: tus, käsittää kuritushuonerangaistus myös ares-
8157: tin ja varoituksen. 33 §.
8158: Kun arestirangaistus on pantava täytäntöön
8159: 28 §. samalla kertaa kuin kuritushuone- tai vankeus-
8160: Arestirangaistusta ei saa yhdistää määräaikai- rangaistus taikka sakon muuntorangaistus, on
8161: seen kuritushuone- tai vankeusrangaistukseen. myös arestirangaistus kärsittävä yleisessä ran-
8162: Rangaistuksia määrättäessä tai tuomittaessa gaistuslaitoksessa. Tällöin on vankilanjohtajan
8163: arestirangaistusta ei myöskään saa yhdistää toi- muunnettava arestirangaistus vankeudeksi siten,
8164: seen arestirangaistukseen. että yksi vuorokausi arestia vastaa yhtä päivää
8165: vankeutta.
8166: Milloin näissä tapauksissa on täytäntöön-
8167: 6 luku. pantavana kaksi tai useampia arestirangaistuk-
8168: Rangaistusten täytäntöönpano. sia, on vankilanjohtajan tarvittaessa toimitettava
8169: näiden rangaistusten yhdistäminen. Aresti-
8170: 29 §. rangaistuksia yhdistettäessä on noudatettava
8171: Sotilasrikoksesta tuomittu rangaistus pan- 31 § :n säännöstä rangaistusten yhdistämisestä.
8172: naan täytäntöön yleisen lain säännöksiä noudat-
8173: taen. Sen lisäksi on kuitenkin sovellettava, mitä Milloin arestirangaistus on sanotuin tavoin
8174: jäljempänä säädetään. laskettu yhteen muun rangaistuksen kanssa, kat-
8175: sotaan tuomitun ensin kärsivän arestin muunta-
8176: 30 §. rangaistuksen ja vasta sen jälkeen muun rangais-
8177: Jos samalla kertaa pannaan täytäntöön ainoas- tuksen.
8178: taan arestirangaistus, on sen esimiehen, jolle
8179: rangaistusten täytäntöönpane puolustusvoimissa 34 §.
8180: noudatettavien määrättyjen ohjeiden mukaan Jos tämän lain alaiselle henkilölle hänen
8181: kuuluu, toimitettava rangaistusten yhdistämi- virantoimituksessa tai palveluksessa ollessaan
8182: nen. tuomittu arestirangaistus on 32 §:n 1 momen-
8183: Arestirangaistusten yhdistäminen täytäntöön- tin mukaan pantava täytäntöön pää- tai muussa
8184: panossa tapahtuu siten, että rangaistusten ajat vartiossa vasta virkasuhteen tai palvelusvelvol-
8185: lasketaan täysin määrin yhteen. Jos rangaistus- lisuuden päätyttyä eikä rangaistuksen täytän-
8186: ten yhteenlaskettu aika ylittää kuusikymmentä töönpanon viivästyminen ole johtunut hänen
8187: vuorokautta, on rangaistukset kuitenkin yhdis- syystään, voi rangaistuksen määrännyt tuomio-
8188: tettävä kuudeksikymmeneksi vuorokaudeksi. istuin tuomitun ilmoituksesta määrätä, että
8189: Milloin rangaistukseen on tuomittu sotavanki, tuomitun on arestirangaistuksen sijasta kärsit-
8190: on yhdistetyn rangaistuksen enimmäismäärä tävä 15 § :n mukaan määrätty sakkorangaistus.
8191: kolmekymmentä vuorokautta.
8192:
8193: 32 §.
8194: Arestirangaistus jota ei ole täytäntöön pan- 7 luku.
8195: tava samalla kertaa kuin kuritushuone- tai van- Syyteoikeus sekä aika, jonka kuluessa rikokset
8196: keusrangaistus, pannaan täytäntöön pää- tai on pantava syyf'teeseen ja rangaistukset täy-
8197: muussa vartiossa. täntöön.
8198: Jollei sodassa tai siihen rinnastettavissa olo- 35 §.
8199: suhteissa arestirangaistusta voida panna täytän- Virallisella syyttäjällä on oikeus nostaa syyte
8200: töön 1 momentissa säädetyllä tavalla, on aresti muista sotilasrikoksista kuin kunnianloukkauk-
8201: pantava täytäntöön teltassa, lukitussa hytissä sesta, vaikka asianomistaja ei ole ilmoittanut
8202: tai muussa vastaavassa paikassa. rikosta syytteeseen pantavaksi. Jos kuitenkin
8203: Milloin tämän lain alainen henkilö on 15 §:n teko käsittää sekä kunnianloukkauksen ·että
8204: nojalla tuomittu saamaan varoitus, on tuomitun muun sotilasrikoksen, saa virallinen syyttäjä
8205: esimiehen julkaistava varoitus päiväkäskyssä. ilman sellaista ilmoitustakin syyttää myös
8206: Tarkemmat säännökset arestirangaistuksen ja kunnianloukkauksesta.
8207: 20 427/70
8208: 154 11,11.- Sotilasrikokset.
8209:
8210: 36 §. keuden nojalla ollut velvollinen valtiolle kor-
8211: Yleisen rikoslain säännöksiä ajasta, jonka vaamaan, jos valtio olisi suorittanut korvauk-
8212: kuluttua oikeus panna rikos syytteeseen ja ran- sen vahingonkärsineelle.
8213: gaistus täytäntöön raukeaa, on noudatettava
8214: myös tätä lakia sovellettaessa, jollei jäljempänä
8215: coisin säädetä. Erityinen osa.
8216: 37 §.
8217: Laskettaessa 36 §: ssä tarkoitettua aikaa kat- 9 luku.
8218: sotaan aresti ja sen sijaisrangaistus varoitus Val•tio- ja maanpetos.
8219: sakon veroiseksi.
8220: 41 §.
8221: Yleisen rikoslain 11 ja 12 luvussa rangaista-
8222: vaksi tarkoitetuista teoista on syyllinen tuomit-
8223: 8luku.
8224: tava sanotuissa luvuissa säädettyyn rangaistuk-
8225: Vahingonkorvaus. seen.
8226: 38 §.
8227: Yleisen lain säännöksiä vahingonkorvauksesta
8228: 10 luku.
8229: noudatetaan myös tätä lakia sovellettaessa, jol-
8230: lei jäljempänä toisin säädetä. Rikokset maanpuolustusta vastaan.
8231: 42 §.
8232: 39 §.
8233: Sotilas, joka karkaa vihollisen puolelle tai
8234: Omaisuusvahingosta, jonka tämän lain alai- muutoin vapaaehtoisesti antautuu tälle, tuomit-
8235: nen henkilö on virantoimituksessa tai palve- takoon sotakarkuruudesta kuritushuoneeseen
8236: lusta toimittaessaan virheellään tai laimin- elinkaudeksi tai määräajaksi, vähintään neljäksi
8237: lyönnillään tuottanut valtiolle, voidaan vahin- vuodeksi.
8238: gontuottaja joko kokonaan tai osaksi vapauttaa
8239: suorittamasta korvausta, mikäli se virheen tai Yritys on rangaistava.
8240: laiminlyönnin laatuun, vahingontuottajan ase-
8241: maan ja muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan 43 §.
8242: kohtuulliseksi. Päällikkö, joka käyttämättä kaikkia tarjona
8243: olevia puolustuskeinoja tai suorittamatta mää-
8244: Päätös, jolla tämän lain alainen henkilö on räysten mukaisia hävityksiä taikka tekemättä eri-
8245: osaksi vapautettu suorittamasta valtiolle kor- tyisesti määrättyä vastarintaa, lähimmän tai tätä
8246: vausta, ei estä noudattamasta mitä korvauksesta ylemmän suoranaisen esimiehen luvatta, antau-
8247: vapautumisesta on erikseen säädetty. tuu joukkoineen viholliselle taikka jättää vihol-
8248: liselle sellaisen taisteluaseman tai sellaista sota-
8249: 40 §. kalustoa tahi -tarvikkeita tai muuta, jolla hänen
8250: Milloin puolustusvoimiin kuuluva henkilö tai tietensä on sodankäynnin kannalta tärkeä mer-
8251: 2 § :n 2 momentissa tarkoitetussa, sotilasjohdon kitys, tuomittakoen taistelusta luopumisesta ku-
8252: alaiseksi määrätyssä laitoksessa tai joukossa pal- ritushuoneeseen elinkaudeksi tai määräajaksi, vä-
8253: veleva on virantoimituksessa tai palvelusta toi- hintään neljäksi vuodeksi taikka, jos asian-
8254: mittaessaan taikka työtä tehdessään aiheuttanut haarat ovat erittäin lieventävät, vankeuteen.
8255: vahinkoa kolmannelle henkilölle, on valtio vas- Yritys on rangaistava.
8256: tuussa vahingon korvaamisesta.
8257: Siitä, mitä valtio on 1 momentin nojalla jou- 44 §.
8258: tunut suorittamaan, saa valtio korvausta vahin- Sotilas, joka taistelussa tai taistelun ollessa
8259: gontuottajalta, sikäli kuin virheen tai laimin- odotettavissa pelosta tai vaaralta välttyäkseen ei
8260: lyönnin laatuun, vahingontuottajan asemaan ja mene vihollista vastaan, pakenee, jättäytyy jäl-
8261: muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuul- keen joukostaan tai tekee kulkuvälineensä
8262: liseksi. käyttökelvottomaksi, tuomittakoen pelkuruu-
8263: Mikäli vahingontuottaja on suorittanut desta kuritushuoneeseen enintään kahdeksaksi
8264: vahingonkärsineelle korvausta, hänellä on oi- vuodeksi tai, ·jos asianhaarat ovat erittäin lie-
8265: keus saada valtiolta takaisin se määrä, jota hän ventävät vankeuteen vähintään kolmeksi kuu-
8266: ei olisi 2 momentissa säädetyn takautumisoi- kaudeksi.
8267: 11,11.-Mäki ym. 155
8268:
8269: Jos rikoksentekijällä on vastuunalainen asema tai 44 §:ssä mainitun rikoksen tekemistä yh-
8270: jos se, joka pakenee, samalla sanoin tai merkein dessä taikka sopii toisen sotilaan kanssa sen
8271: viettelee toisen pakenemaan, tuomittakoon tör- tekemisestä, tuomittakoon salahankkeesta sota-
8272: keästä pelkuruudesta kuritushuoneeseen elin- toimia vastaan enintään kahdeksaksi vuodeksi
8273: kaudeksi tai määräajaksi, vähintään neljäksi kuritushuoneeseen.
8274: vuodeksi. Jos rikos tapahtuu taistelun aikana tai tilan-
8275: Tässä pykälässä mainittujen rikosten yritys on teessa, jossa kosketus viholliseen on olemassa tai
8276: rangaistava. välittömästi odotettavissa, taikka jos rikoksen-
8277: 45 §. tekijällä on vastuunalainen asema, tuomittakoon
8278: Sotilas, joka taistelun aikana tai tilanteessa, törkeästä salahankkeesta sotatoimia vastaan
8279: jossa kosketus viholliseen on olemassa tai välit- kuritushuoneeseen elinkaudeksi tai määrä-
8280: tömästi odotettavissa, tahallaan jättää velvolli- ajaksi.
8281: suutensa ·täyttämättä ja siten aiheuttaa vahinkoa Mikäli henkilö, joka on syyllistynyt 1 tai 2
8282: tai haittaa sotatoimille taikka vaarantaa niiden momentissa mainittuun salahankkeeseen sota-
8283: menestymistä, tuomittakoon, jollei 41-44 §:ää toimia vastaan, antaa siitä sellaisen tiedon, että
8284: ole sovellettava, taistelutehtävän laiminlyön- suunnitellun rikoksen ehkäiseminen käy mahdol-
8285: nistä kuritushuoneeseen määräajaksi taikka, jos liseksi, voidaan hänelle tuomittavaa rangais-
8286: asianhaarat ovat erittäin lieventävät, vankeuteen tusta vähentää, niin kuin yleisen rikoslain 3 lu-
8287: vähintään kolmeksi kuukaudeksi. vun 2 §:ssä on säädetty, taikka jättää hänet
8288: Jos rikos tehdään huolimattomuudesta tai kokonaan rankaisematta.
8289: varomattomuudesta, tuomittakoon syyllinen
8290: tuottamuksellisesta taistelutehtävän laiminlyön- 49 §.
8291: nistä vankeuteen tai arestiin. Sotilas, joka osallistuu ilman päällystön kut-
8292: sua pidettyyn neuvotteluun sotakarkuruus- tai
8293: 46 §. pelkuruusrikoksen tekemisestä, tuomittakoon
8294: Päällikkö, joka sodassa omavaltaisesti ryhtyy jollei häneen ole sovellettava 48 §:ää, osallis~
8295: sotatoimeen tai sotatointa johtaessaan poikkeaa tumisesta luvattomaan neuvotteluun enintään
8296: hänelle annetusta käskystä, toimintaohjeesta tai kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
8297: .sotasuunnitelmasta, tuomittakoon, jos pätevät
8298: syyt eivät ole sellaista toimenpidettä vaatineet, 50§.
8299: omavaltaisesta sotatoimesta vankeuteen tai, jos Joka luvattomasti kirjeitse tai muutoin pitää
8300: asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, kuritus- yhteyttä vihollisen sotavoimiin kuuluvaan tai
8301: huoneeseen määräajaksi. vihollisen alueella olevaan henkilöön, tuomitta-
8302: Jos päällikkö johdossaan olevalla joukolla koon, jollei teko ole yleisen rikoslain 12 luvun
8303: omavaltaisesti asevoimin ahdistaa ystävyydessä mukaan rangaistava, yhteydenpidosta viholliseen
8304: olevan tai puolueettoman valtion joukkoja tai enintään kahden vuoden kuritushuone- tai van-
8305: asukkaita taikka jatkaa sotatoimia, vaikka hän keusrangaistukseen.
8306: on asianmukaisessa järjestyksessä saanut tiedon 51 §.
8307: tehdystä aselevosta tai rauhasta, tuomittakoon Sotilas, joka sotatila-aikana tietää 41, 42 tai
8308: hänet törkeän omavaltaisesta sotatoimesta ku- 44 §: ssä tarkoitetun rikoksen olevan tekeillä
8309: ritushuoneeseen elinkaudeksi tai määräajaksi, eikä ajoissa, kun rikos tai sen haitalliset vaiku-
8310: vähintään kuudeksi vuodeksi. tukset vielä ovat ehkäistävissä, ilmoita siitä
8311: asianomaiselle esimiehelle tai viranomaiselle,
8312: 47 §. tuomittakoon, jos rikos .tai rangaistava yritys
8313: Joka sodassa omavaltaisesti ottaa itselleen sanottuna aikana tapahtuu, maanpuolustusta
8314: päällikkyyden, mikä käskyn tai ohjeiden mu- vahingoittavan rikoksen salaamisesta vankeu-
8315: kaan kuuluu toiselle, tuomittakoon, mikäli toi- teen enintään kahdeksi vuodeksi tai arestiin.
8316: menpide ei ollut olosuhteiden vaatima, käsky-
8317: vallan anastuksesta vankeuteen tai, jos asian-
8318: haarat ovat erittäin raskauttavat, enintään kuu- 11 luku.
8319: deksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Rikokset kansain.oikeutta vastaan.
8320: 48 §. 52§.
8321: Sotilas, joka ehdottaa toiselle sotilaalle 42 Joka sotatoimia suoritettaessa käyttämällä
8322: 156 Il,ll.- Sotilasrikokset.
8323:
8324: tarpeetonta kärsimystä aiheuttavaa taisteluväli- Jos rikos tehdään sotatila-aikana, tuomitta-
8325: nettä tai käyttämällä väärin Punaisen Ristin koon syyllinen sodanaikaisesta karkaamisesta
8326: tunnusmerkkiä taikka muulla tavoin rikkoo kuritushuoneeseen enintään kahdeksaksi vuo-
8327: Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen deksi taikka vankeuteen vähintään kuudeksi kuu-
8328: määräyksiä tai yleisesti tunnustettujen kansain- kaudeksi.
8329: oikeudellisten periaatteiden mukaisia sodan la- Milloin karkaamisrikokseen syyllistynyt seit-
8330: keja ja tapoja, tuomittakoon sotatoimissa teh- semän vuorokauden kuluessa karkaamisesta lu-
8331: dystä rikoksesta kansainoikeutta vastaan vankeu- kien vapaaehtoisesti palaa joukkoonsa tai pal-
8332: teen tai enintään neljäksi vuodeksi kuritushuo- veluspaikkaansa taikka ilmoittautuu sotilas- tai
8333: neeseen taikka, jos asianhaarat ovat erittäin lie- poliisiviranomaiselle, on rangaistusta vähennet-
8334: ventävät, arestiin. tävä yleisen rikoslain 3 luvun 2 §:n mukaisesti.
8335: Jos joku muutoin kuin sotatoimia suoritet-
8336: taessa rikkoo tai laiminlyö sen, mitä 1 momen- 54§.
8337: tissa tarkoitettujen sopimusten tai periaatteiden Milloin kaksi tai useampi siitä keskenään
8338: mukaan on noudatettava haavoittuneiden, sai- sovittuaan syyllistyy karkaamiseen, tuomitta-
8339: raiden ja haaksirikkoisten aseman parantamiseksi koon kukin heistä törkeästä karkaamisesta ku-
8340: tai sotavankien kohtelussa ja siviilihenkilöiden ritushuoneeseen enintään kuudeksi vuodeksi tai
8341: suojelemisessa sodan aikana taikka miehityk- vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi.
8342: sessä, sekä siten aiheuttaa toiselle kuoleman tai Jos rikos tehdään sotatila-aikana tuomitta-
8343: sellaisen ruumiinvamman taikka sellaista ruu- koon törkeästä sodanaikaisesta karkaamisesta,
8344: miillista tai sielullista kärsimystä taikka sel- rikoksen alkuunpanija ja johtaja kuritushuonee-
8345: laista omaisuusvahinkoa, jota ei voida pitää seen määräajaksi, vähintään neljäksi vuodeksi,
8346: vähäisenä, tuomittakoon rikoksesta kansain- tai elinkaudeksi sekä muu rikokseen syyllistynyt
8347: oikeutta vastaan vankeuteen tai enintään nel- kuritushuoneeseen määräajaksi, vähintään yh-
8348: jäksi vuodeksi kuritushuoneeseen. deksi vuodeksi.
8349: Milloin tässä pykälässä tarkoitettua tekoa 55§.
8350: sen suoritustavan, loukkauksen laadun, loukat- Sotilas tai palvelukseen kutsuttu asevelvolli-
8351: tujen henkilöiden 'lukumäärän tai omaisuusva- nen, joka syyllistyy 53 §:n 1 momentissa tar-
8352: hingon suuruuden johdosta on pidettävä tär- koitettuun tekoon, tuomittakoon, jos poissa"
8353: keänä, tuomittakoon rikoksentekijä törkeästä olo on kestänyt rauhan aikana enintään viisi
8354: rikoksesta kansainoikeutta vastaan kuritushuo- vuorokautta, luvattomasta poissaolasta vankeu-
8355: neeseen määräajaksi, vähintään kahdeksi vuo- teen enintään yhdeksi vuodeksi tai arestiin.
8356: deksi, tai elinkaudeksi. Jos teko tapahtuu sotatila-aikana, tuomitta-
8357: Tässä pykälässä mainittujen rikosten yritys koon syyllinen, jos poissaolo on kestänyt enin-
8358: on rangaistava. tään vuorokauden, sodanaikaisesta luvattomasta
8359: poissaolasta vankeuteen enintään kahdeksi vuo-
8360: deksi.
8361: 12luku. Sama olkoon laki, vaikka poissaolo on kestä-
8362: Palveluksen välttäminen ja sotavankeudesta nyt 1 ja 2 momentissa mainittua aikaa kauem-
8363: karkaaminen. min, jos asianhaaroista käy selvästi ilmi, että
8364: rikoksentekijän tarkoituksena ei ole ollut pysy-
8365: 53§. västi karttaa palvelusta tai välttää osallistumista
8366: Sotilas, joka omavaltaisesti poistuu joukosta erityiseen sotatoimeen.
8367: tai paikasta, jossa hänen on palveltava, taikka
8368: loman päättymisen jälkeen tai muussa siihen 56§.
8369: verrattavassa tapauksessa ilman laillista estettä Milloin 53 §: n 1 momentissa tai 55 §: n 1
8370: jää määräaikana uudelleen palvelukseen ilmoit- momentissa mainittuun rikokseen syyllistynyt
8371: tamatta, tuomittakoon, ellei 55 §:ää ole sovel- jää sotatila-ajan alkaessa palvelukseen saapu-
8372: lettava, karkaamisesta vankeuteen enintään kah- matta, katsotaan hänen syyllistyneen sodan-
8373: deksi vuodeksi taikka, jos kysymys on reservin aikaiseen karkaamiseen, jos poissaolo on sota-
8374: kertausharjoituksesta ja asianhaarat ovat erittäin tila-aikana enemmän kuin seitsemän vuoro·
8375: lievät, sakkoon. Sama on laki, jos palvelukseen kautta eikä hän myöskään ole seitsemän vuoro-
8376: kutsuttu asevelvollinen ilman laillista estettä kauden kuluessa sotatila-ajan alkamisesta il-
8377: jää määräaikana palvelukseen ilmoittamatta. moittautunut sotilas- tai poliisiviranomaiselle,
8378: 11,11.-Mäki ym. 157
8379:
8380: ja muussa tapauksessa sodanaikaiseen luvatto- aikaisin, että rikos olisi vielä ollut ehkäistävissä,
8381: maan poissaoloon. tuomittakoon, jos rikos tapahtuu, karkaamis-
8382: Milloin asianhaarat selvästi osoittavat, että ri- hankkeen salaamisesta vankeuteen enintään
8383: koksentekijä, joka 1 momentin mukaan olisi kahdeksi vuodeksi tai arestiin.
8384: tuomittava sodanaikaisesta karkaamisesta, ei
8385: ole tarkoittanut pysyvästi karttaa palvelusta tai
8386: välttää osallistumista erityiseen sotatoimeen, kat- 13 luku.
8387: sotaan hänen syyllistyneen sodanaikaiseen luvat- Käskynalaisen kuuliaisuusrikokset.
8388: tomaan poissaoloon.
8389: 57§. 61 §.
8390: Sotavanki, joka karkaa mutta saadaan kiinni, Sotilas, joka kieltäytyy täyttämästä esimie-
8391: ennen kuin hän on saavuttanut oman valtansa hen hänelle palveluksessa antamaa käskyä
8392: tai sen liittolaisvallan sotavoimat taikka poistu- taikka tahallaan jättää sen oikein täyttämättä
8393: nut Suomen tai Suomen tai sen liittolaisen mie- tai viivyttää sen täyttämistä, tuomittakoen nis-
8394: hittämäitä alueelta, tuomittakoen sotavankeu- koittelusta kuritushuoneeseen enintään kuu-
8395: desta karkaamisesta arestiin. Sotavanki, joka deksi vuodeksi tai vankeuteen taikka arestiin.
8396: edistää toisen sotavangin karkaamista, tuomit- Jos rikos tehdään merihädässä tai muutoin
8397: takoon sotavangin karkaamisen edistämisestä olosuhteissa, joissa kuuliaisuuden säilyminen on
8398: arestiin. erityisen tärkeätä, .tuomittakoon syyllinen tör-
8399: 58§. keästä niskoittelusta kuritushuoneeseen määrä-
8400: Sotilas, joka vioittamalla itseään tai vahin- ajaksi.
8401: goittamalla terveyttään tahallaan saattaa itsensä 62 §.
8402: pysyvästi tai joksikin aikaa kykenemättömäksi Milloin sotilas, väkivaltaa käyttäen ·tai sillä
8403: palvelukseen tai heikentää kykeneväisyyttään uhaten, vastustaa esimiehen palveluksessa anta-
8404: siihen, niin myös se, joka sotilaan pyynnöstä tai man käskyn täyttämistä taikka mainituin tavoin
8405: suostumuksella suorittaa tällaisen vioittamisen pakottaa tai koettaa pakottaa esimiestä teke-
8406: tai vahingoittamisen, tuomittakoen palvelus- mään tai tekemättä jättämään jotakin taikka
8407: kunnon vahingoittamisesta vankeuteen enintään muutoin tekee esimiehelle väkivaltaa tämän
8408: kahdeksi vuodeksi tai arestiin. ollessa palveluksessa tai palvelustoimen joh-
8409: Jos rikos .tapahtuu sotatila-aikana, tuomitta- dosta, tuomittakoon hänet väkivallasta esi-
8410: koon syyllinen törkeästä palveluskunnon va- mtestä kohtaan kuritushuoneeseen enintään
8411: hingoittamisesta kuritushuoneeseen enintään kahdeksaksi vuodeksi tai vankeuteen.
8412: kuudeksi vuodeksi tai vankeuteen. Jos rikos tehdään sellaisessa tilanteessa, jossa
8413: Tässä pykälässä mainittujen rikosten yritys on kosketus viholliseen on olemassa tai välittö-
8414: rangaistava. mästi odotettavissa, taikka merihädässä tai
8415: 59 §. muutoin olosuhteissa, joissa kuuli~isuuden säi-
8416: Sotilas, joka esittämällä valheellisen tiedon lyminen on erityisen tärkeätä, tuomittakoen
8417: tai muulla tavoin menettelee vilpillisesti vapau- syyllinen törkeästä väkivallasta esimiestä koh-
8418: tuakseen taikka hankkiakseen itselleen lomaa taan kuritushuoneeseen määräajaksi, vähintään
8419: tai muuta helpotusta palvelustehtävissä, tuo- kahdeksi vuodeksi, tai elinkaudeksi.
8420: mittakoon, ellei teosta ole muualla tässä laissa
8421: säädetty ankarampaa rangaistusta, palveluksen 63 §.
8422: välttämisestä vankeuteen enintään kahdeksi Jos sotilaat yhteistoimin, väkivaltaa käyttäen
8423: vuodeksi tai arestiin. tai sillä uhaten, vastustavat esimiehen palve-
8424: Jos rikos tehdään sotatila-aikana, tuomitta- luksessa antaman käskyn täyttämistä taikka
8425: koen syyllinen törkeästä palveluksen välttämi- mainituin tavoin pakottavat tai koettavat pa-
8426: sestä kuritushuoneeseen enintään neljäksi vuo- kottaa esimiestä tekemään tai tekemättä jättä-
8427: deksi tai vankeuteen. maan jotakin taikka muutoin yhteistoimin te-
8428: 60 §. kevät esimiehelle väkivaltaa tämän ollessa pal-
8429: Sotilas, joka sotatila-aikana jättää esimiehel- veluksessa tai palvelustoimen johdossa, tuomit-
8430: leen ilmoittamatta tekeillä olevan 53 §:n 2 mo- takoon kapinasta, yllyttäjä ja johtaja kuritushuo-
8431: mentissa, 54 §:n 2 momentissa, 55 §:n 2 mo- neeseen määräajaksi, vähintään kahdeksi vuo-
8432: mentissa tai 57 § :n 1 momentissa tarkoitetun deksi, sekä muu kapinaan osallinen kuritushuo-
8433: rikoksen, vaikka hän on saanut siitä tiedon niin neeseen enintään kymmeneksi vuodeksi tai, jos
8434: 158 11,11.- Sotilasrikokset.
8435:
8436: asianhaarat ovat erittäin lieventävät eikä syyl- koksesta vankeuteen tai arestiin. Sama on laki
8437: linen ole käynyt esimieheen käsiksi, vankeu- jos sotilas jää saapumatta taikka saapuu päih-
8438: teen. tyneenä tai huumausaineen vaikutuksen alaisena
8439: Jos rikos tehdään 62 §:n 2 momentissa mai- vartiopalvelukseen, josta hän etukäteen on tien-
8440: nituissa olosuhteissa, tuomittakoon tönkeästä nyt, taikka vartiopalvelusta suorittaessaan päih-
8441: kapinasta, yllyttäjä ja johtaja kuritushuonee- dyttää itsensä tai saattaa itsensä huumausaineen
8442: seen elinkaudeksi tai määräajaksi, vähintään vaikutuksen alaiseksi.
8443: neljäksi vuodeksi, sekä muu törkeään kapinaan Jos l momentissa mainittu teko tapahtuu
8444: osallinen kuritushuoneeseen elinkaudeksi tai huolimattomuudesta tai varomattomuudesta,
8445: määräajaksi, vähintään kahdeksi vuodeksi. tuomittakoon syyllinen tuottamuksellisesta var-
8446: tiorikoksesta vankeuteen enintään kahdeksi
8447: 64 §. vuodeksi tai arestiin.
8448: Jos sotilaat sopivat keskenään ryhtymisestä Sotilas, joka tekee 1 momentissa sanotun ri-
8449: 61-63 §:ssä tarkoitettuun tekoon, tuomitta- koksen 62 §:n 2 momentissa mainituissa olo-
8450: koon salahankkeesta sotilaskuria vastaan al- suhteissa taikka muutoin sotatila-aikana joukon
8451: kuunpanija ja yllyttäjä vankeuteen sekä muu ri- tai sotatoimille tärkeän alueen tai omaisuuden
8452: kokseen osallinen enintään kahdeksi vuodeksi turvaamista tarkoittavassa vartiotehtävässä,
8453: vankeuteen tai arestiin. tuomittakoon törkeästä vartiorikoksesta kuri-
8454: tushuoneeseen enintään kahdeksaksi vuodeksi
8455: 65 §. tai vankeuteen taikka, jos asianhaarat ovat erit-
8456: Jos sotilaat yhteistoimin häiritsevät tai osoit- täin raskauttavat, kuritushuoneeseen määrä-
8457: tavat aikovansa häiritä yleistä turvallisuutta tai ajaksi tai elinkaudeksi.
8458: järjestystä, mutta käskystä palaavat järjestyk-
8459: seen väkivaltaan syyllistymättä, tuomittakoon 68 §.
8460: metelistä, yllyttäjä ja johtaja enintään kolmen Päivystäjänä oleva sotilas, joka luvatta pois-
8461: vuoden kuritushuone- tai vankeusrangaistukseen tuu paikaltaan taikka muulla tavoin tahallaan
8462: ja muu rikokseen osallinen enintään yhdeksi taikka huolimattomuudesta tai varomattomuu-
8463: vuodeksi vankeuteen. desta laiminlyö hänelle päivystäjänä kuuluvan
8464: Jos rikoksentekijät lisäksi väkivalloin käyvät velvollisuuden, tuomittakoon päivystysrikok-
8465: käsiksi johonkuhun tahi yleiseen tai yksityiseen sesta vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi tai
8466: omaisuuteen, tuomittakoon väkivaltaisesta me- arestiin. Sama olkoon laki, jos sotilas jää saa-
8467: telistä, yllyttäjä, johtaja ja jokainen väkivaltaa pumatta taikka saapuu päihtyneenä tai huu-
8468: käyttänyt kuritushuoneeseen enintään kahdek- mausaineen vaikutuksen alaisena suorittamaan
8469: saksi vuodeksi sekä muu rikokseen osallinen ku- päivystystä, josta hän etukäteen on tiennyt,
8470: ritushuoneeseen enintään neljäksi vuodeksi tai taikka päivystäjänä ollessaan päihdyttää itsensä
8471: vankeuteen. tai saattaa itsensä huumausaineen vaikutuksen
8472: 66 §. alaiseksi.
8473: Esimiehellä tarkoitetaan 61-63 §:ssä myös Jos 1 momentissa mainittu rikos tapahtuu
8474: sotilasvartioon kuuluvaa, vartiomiestä, päivystä- sotatila-aikana ja rikos tekijän tieten on omiaan
8475: jää ja poliisitehtäviä suorittavaa sotilasta. aiheuttamaan huomattavaa vahinkoa tai vaaraa,
8476: Jos tämän lain alainen henkilö, joka ei ole tuomittakoon hänet törkeästä päivystysrikok-
8477: sotilas, yhdessä sotilaan kanssa tekee 1 momen- sesta vankeuteen tai enintään kuudeksi vuo-
8478: tissa mainitussa pykälässä tarkoitetun teon, ran- deksi kuritushuoneeseen.
8479: gaistakoon häntä niin kuin sotilasta. Laki on sama, jos sotilas on määrätty olemaan
8480: varalla palvelustehtävää varten, joka ennakolta ei
8481: ole tiedossa.
8482: 14 luku.
8483: Vartio- ja päivystysrikokset.
8484: 15 luku.
8485: 67 §. Esimiesrikokset.
8486: Vartiopalvelusta suorittava sotilas, joka lu-
8487: vattomasti poistuu vartiopaikaltaan taikka ta- 69 §.
8488: hallaan laiminlyö hänelle vartiotehtävässä kuu- Esimies, joka väärinkäyttää esimiesasemaansa
8489: luneen velvollisuuden, tuomittakoon vartiori- teettämällä käskynalaisellaan jotakin sellaista,
8490: 11,11.-Mäki ym. 159
8491:
8492: mikä ei kuulu tämän virka- tai palvelusvelvolli- 9-12 §:ssä, 27 luvun 1-3 §:ssä, 28 luvussa,
8493: suuteen, ottamalla tältä itseään tai toista var- 29 luvun 1 §:ssä, 31 luvussa, 34 luvun 1-7,
8494: ten rahalainan tahi takauksen tai siihen rinnas- 13 tai 17 §: ssä, 35 luvussa, 36 luvun 1 tai
8495: tettavan sitoumuksen taikka taivuttamalla käs- 3-6 §:ssä taikka 38 luvun 6 a §:ssä tarkoite-
8496: kynalaisen luopumaan valituksen tai kantelun tun rikoksen tai 26 luvussa mainitun rikoksen,
8497: tekemisestä, tuomittakoen esimiesaseman vää- mikäli viimeksi sanottu rikos on sotilasrikos,
8498: rinkäyttämisestä enintään kahdeksi vuodeksi tuomittakoen siitä yleisen lain mukaan, jollei
8499: vankeuteen taikka, jos asianhaarat ovat erit- teosta ole erikseen tässä laissa säädetty rangais-
8500: täin lieventävät, arestiin. tusta. Sama on laki, jos rikos tehdään sitä vas-
8501: Sama on laki, jos esimies ylittäen toimival- taan, jonka luokse sotilaita on majoitettu, tai
8502: tansa tai ilman pätevää syytä vapauttaa käskyn- hänen talonväkeään vastaan taikka Suomen liit-
8503: alaisen toimittamasta palvelusta tai myöntää tolaisen puolustusvoimia tai niihin kuuluvaa
8504: hänelle lomaa. henkilöä vastaan tai Suomen puolustusvoimain
8505: 70 §. hallintaan joutuneen vieraan vallan alueen asu-
8506: Jos esimies tahallaan kohtelee käskynalaista kasta vastaan taikka jos rikos kohdistuu kaa-
8507: halventavalla tavalla taikka aiheuttaa tälle pal- tuneelle kuuluneeseen omisuuteen.
8508: veluksessa kärsimystä tai terveyden vaaraa, joka Jos joku vartiopalvelusta, päivystystä taikka
8509: ei palveluksen kannalta ole tarpeellista tai tar- vangitun tai pidätetyn kuljetusta suorittaessaan
8510: koituksenmukaista taikka olosuhteiden vaati- tekee muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua
8511: maa, tuomittakoen hänet käskynalaisen louk- henkilöä vastaan yleisen rikoslain 21 luvussa
8512: kaamisesta vankeuteen enintään kahdeksi vuo- taikka 25 luvun 9-12 §:ssä mainitun teon,
8513: deksi tai arestiin. tuomittakoon hänet niin ikään yleisen rikos-
8514: Laki on sama, jos esimies sallii käskynalai- lain mukaan.
8515: sen kohdella alemmassa arvossa olevaa 1 mo- 74 §.
8516: mentissa tarkoitetulla tavalla. Joka vastoin parempaa tietoaan tekee kurinpi-
8517: dollisesti rangaistavasta teosta perättömän ilmi-
8518: 71 §. annan taikka, kun sellaista tekoa on ryhdytty
8519: Jos esimies vastoin parempaa tietoaan määrää tutkimaan, esittää toisen syyllisyyden osoittami-
8520: kurinpitorangaistuksen syyttömälle tai ylittää seksi perättömän seikan tai hävittää todisteita
8521: hänelle kuuluvan rankaisuvallan, tuomittakoen toisen syyttömyydestä, tuomittakoon, milloin
8522: hänet rangaistusvallan väärinkäyttämisestä enin- sanotusta menettelystä on johtunut, että syyt-
8523: tään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. tömälle on kurinpidollisesti määrätty rangaistus,
8524: kurinpitoasiassa tehdystä väärästä ilmiannosta
8525: 72 §. vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi tai, jos
8526: Esimies, joka tietää käskynalaisen valmistele- asianhaarat ovat erittäin lieventävät, arestiin.
8527: van sotilasrikoksen tekemistä, mutta jättää ryh-
8528: tymättä toimenpiteisiin rikoksen estämiseksi, 75 §.
8529: tuomittakoen käskynalaisen valvonnan laimin- Jos vartiomies tai muu vartiotehtävään mää-
8530: lyönnistä vankeuteen tai arestiin. rätty henkilö varastaa hänen vartioitavakseen
8531: uskottua omaisuutta, tuomittakoen hänet ylei-
8532: sessä rikoslaissa törkeästä varkaudesta säädet-
8533: 16 luku. tyyn rangaistukseen.
8534: Henkilöön ja varallisuuteen kohdistuvat Yritys on rangaistava.
8535: rikokset. • Edellä l momentissa tarkoitettu henkilö,
8536: joka tahallaan hävittää tai vahingoittaa vartioi-
8537: 73 §. tavanaan olevaa omaisuutta, tuomittakoen tör-
8538: Joka tekee puolustusvoimia tai sellaista hen- keästä vahingonteosta kuritushuoneeseen tai
8539: kilöä vastaan, joka 2 tai 4 §:n taikka 5 §:n enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen.
8540: 1 momentin 1 kohdan mukaan on tämän lain
8541: alainen taikka asetuksella tai puolustusvoimain 76 §.
8542: ylipäällikön julistuksella on joko kaikkiin tai Sotilas, joka 1uvattomasti panttaa, myy tai
8543: vain määrättylliin sotilasrikoksiin nähden ase- muulla tavoin anastaa hänelle henkilökohtai-
8544: tettu tämän lain alaiseksi, taikka sotavankia seen käyttöön annettuja vaate- tai muita varus-
8545: vastaan yleisen rikoslain 21 luvussa, 25 luvun esineitä, aseita, ampumatarpeita taikka muuta
8546: 160 II,ll.- Sotilasrikokset.
8547:
8548:
8549: sellaista puolustusvoimain hallussa olevaa omai- tarkoitettuun rikokseen, rangaistakoon häntä
8550: suutta, tuomittakoon varusteen anastuksesta niin kuin mainituissa pykälissä on sanottu.
8551: vankeus- tai kuritushuonerangaistukseen enin- Tämän lain alainen henkilö, joka kärsiessään
8552: tään kahdeksi vuodeksi taikka arestiin. arestirangaistusta pää- tai muussa vartiossa syyl-
8553: listyy 2 momentissa tarkoitettuun rikokseen,
8554: 77 §. voidaan tuomita myös arestiin.
8555: Sotilas, joka tahallaan hävittää tai vahingoit-
8556: taa 76 §:ssä tarkoitettuja varusteitaan, tuomit- 81 §.
8557: takoon varusteen vahingoittamisesta enintään yh- Sotilas, joka palveluksessa on suna maarm
8558: deksi vuodeksi vankeuteen taikka arestiin. päihtynyt tai huumausaineen vaikutuksen alai-
8559: Jos 1 momentissa tarkoitettu teko tehdään nen, että hänen kykynsä suorittaa palvelusta on
8560: huolimattomuudesta tai varomattomuudesta, katsottava alentuneen, tuomittakoon juopu-
8561: tuomittakoon syyllinen tuottamuksellisesta va- muksesta palveluksessa arestiin tai enintään
8562: rusteen vahingoittamisesta arestiin tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Sama on
8563: kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. lald, jos sotilas edellä mainitussa määrin päih-
8564: tyneenä tai huumausaineen vaikutuksen alaisena
8565: 78 §. saapuu suorittamaan palvelusta, josta hän etukä-
8566: Sotilas, joka luvatta toisen sotilaan hallusta teen on tiennyt tai joka oli odotettavissa.
8567: ottaa omaan käyttöönsä 76 §:ssä tarkoitetun va- Jos rikos tehdään 62 §:n 2 momentissa mai-
8568: rusteen tai käyttää sellaista varustetta tietäen sen nituissa olosuhteissa, tuomitt~koon syyllineh
8569: mainitulla tavalla toisen hallusta otetuksi, tuo- törkeästä juopumuksesta enintään yhdeksi vuo-
8570: mittakoon varusteen luvattomasta käyttöönotta- deksi vankeuteen.
8571: misesta arestiin tai enintään kuudeksi kuukau- 82 §.
8572: deksi vankeuteen. Sotilas, joka puolustusvoimien käytössä ole-
8573: valla alueella tai niiden hallinnassa olevassa pai-
8574: kassa, yleisellä tiellä, kadulla tai muulla julki-
8575: 17 luku. sella paikalla taikka julkisessa tilaisuudessa
8576: Muut sotilasrikokset. esiintyy ilmeisesti juopuneena, tuomittakoon
8577: sotilaan juopumuksesta arestiin.
8578: 79 §. 83 §.
8579: Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle hyö- Sotilas, joka palvelusta toimittaessaan taikka
8580: tyä tai toista vahingoittaakseen väärentää tai ta- 82 §: ssä tarkoitetussa paikassa tai tilaisuudessa
8581: hallaan hävittää, vahingoittaa, kätkee tai salaa meluamaila tai kiroilemalla taikka muulla sii-
8582: puolustusvoimia koskevan asiakirjan, joka on hen verrattavalla käyttäytymisellään aiheuttaa
8583: hänelle toimen puolesta tai päällystön mää- häiriötä tai pahennusta, tuomittakoon sopimat-
8584: räyksestä uskottu tai on hänen saatavissaan tomasta käyttäytymisestä arestiin.
8585: taikka muutoin väärentää puolustusvoimia kos-
8586: kevan asiakirjan, joka ei ole yleisen rikoslain 84 §.
8587: 36 luvussa mainittuihin asiakirjoihin verrat- Joka syyllistyy yleisen rikoslain 42 luvun
8588: tava, tuomittakoon, ellei tekoa ole virkarikok- 5 a §:ssä mainittuun tekoon, tuomittakoon siitä
8589: sena rangaistava, puolustusvoimia koskevan asia- rangaistukseen sanotun lainkohdan mukaan.
8590: kirjan väärentämisestä kuritushuoneeseen enin-
8591: tään kuudeksi vuodeksi tai vankeuteen. 85 §.
8592: Jos puolustusvoimain sotilasviran tai toimen
8593: 80 §. haltija taikka aseiellisena puolustuslaitoksessa
8594: Sitä, joka on syyllistynyt yleisen rikoslain 16 tai rajavartiolaitoksessa värvättynä palveleva
8595: luvun 10 tai 11 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, kuuluu poliittiseen puolueeseen tai aatteelli-
8596: rangaistakoon, jos kysymys on sotilasvankilassa seen yhdistykseen, joka on perustettu harjoitta-
8597: tai muutoin sotilasviranomaisten huostassa ole- maan tai tukemaan poliittista (valtiollista) toi-
8598: van vangin vapauttamisesta, niin kuin sano- mintaa, taikka jos sotilas osallistuu sellaisen
8599: tuissa pykälissä on säädetty. puolueen tai yhdistyksen julkiseen tilaisuuteen
8600: Jos sotilasvankilassa tai muutoin sotilasvi- tai muuhun kokoukseen pitämällä alustuksia tai
8601: ranomaisten huostassa oleva vanki syyllistyy esitelmiä tai lausumalla mielipiteitä poliittisista
8602: yleisen rikoslain 16 luvun 11 a tai 11 b §:ssä (valtiollisista) asiois·ta taikka ilman esimie-
8603: 11,11.-Mäki ym. 161
8604:
8605: hensä käskyä antamalla selvityksiä tai tietoja Jos rikos tapahtuu huolimattomuudesta tai va-
8606: puolustusvoimia koskevista asioista, tuomitta- romattomuudesta, tuomittakoon syyllinen tuot-
8607: koon hänet luvattomasta julkisesta toiminnasta tamuksellisesta palvelusvelvollisuuden rikkomi-
8608: arestiin. sesta sakkoon tai arestiin.
8609: 86 §. Joka tekee 1 momentissa mainitun rikoksen
8610: Joka palvelusta suorittaessaan tai muutoin hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka
8611: puolustusvoimain hallinnassa olevaa kulkuneu- toista vahingoittaakseen, tuomittakoon tör-
8612: voa ohjatessaan tai kuljettaessaan rikkoo tie- keästä palvelusvelvollisuuden rikkomisesta van-
8613: tai rautatieliikenteestä tahi ilmailusta annettuja keuteen.
8614: säännöksiä tai määräyksiä taikka meriteiden tai Virka- tai käytösvirhettä, josta on säädetty
8615: sisävesien sääntöjä, rangaistakoon yleisen lain rangaistus tai muu toimenpide evankelis-luteri-
8616: mukaan. liisesta kirklkokunnasta säädetyssä laissa tai
8617: 87 §. muussa ~aillisessa säädöksessä, ei pidetä tässä
8618: Milloin sotilastuomioistuimen puheenjohtaja, pykälässä tarkoitettuna rikoksena.
8619: jäsen tai muu virkamies taikka virallinen syyt-
8620: täjä tässä toimessaan syyllistyy yleisen rikoslain
8621: 40 luvun 1-21 §:ssä tarkoitettuun rikokseen Tämä laki tulee voimaan pru.vana
8622: taikka muu henkilö, jota 11 §:n mukaan pide- kuuta 197 , ja sillä kumotaan 30 päivänä tou-
8623: tään virkamiehenä, 2 §:ssä tarkoitetussa virassa, kokuuta 1919 annettu sotaväen rikoslaki sii-
8624: toimessa tai palveluksessa tekee saman luvun hen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ri-
8625: 1-19 a §:n mukaan virkarikoksena rangaista- kokseen, joka on tehty ennen lain voimaantulo-
8626: van teon, tuomittakoon hänet siitä mainitussa päivää, on sovellettava lievempää lakia. Jos ri-
8627: laissa säädettyyn rangaistukseen, jollei teosta ole koksesta aikaisemman lain mukaan seuraisi vi-
8628: edellä tässä laissa erikseen säädetty rangaistusta. raltapano tai virasta erottaminen, on niiden seu-
8629: raamusten sijasta tuomittava yleisen rikoslain
8630: 88 §. mukainen viraltapano. Aikaisemmassa laissa
8631: Joka tahallaan rikkoo tai laiminlyö 2 §:ssä säädetyn järjestysrangaistuksen sijasta tuomitta-
8632: tarkoitettuun virkaan, toimeen tai palvelukseen koon syyllinen arestiin tai saamaan varoitus.
8633: kuuluvan velvollisuuden, tuomittakoon, jollei Aikaisemman lain nojalla tuomitut rangaistuk-
8634: teosta ole tässä laissa erikseen säädetty rangais- set pannaan tämän lain voimaan tultuakin täy-
8635: tusta, palvelusvelvollisuuden rikkomisesta van- täntöön silloin voimassaolleen lainsäädännön
8636: keuteen enintään kahdeksi vuodeksi tai sak- mukaisina.
8637: koon taikka arestiin.
8638:
8639:
8640: Laki
8641: rikoslain muuttamisesta.
8642: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain 2 luvun 14 a §:n 3 momentti, sel-
8643: laisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (495/53), 13 luku ja 40 lu-
8644: vun 6 a §, sellaisena kuin se on 18 päivänä lokaluuta 1939 annetussa laissa (343/39), muu-
8645: tetaan 11 luvun 1 ja 2 §, viimeksi mainittu sellaisena kuin se on 21 päivänä huhtikuuta 1894
8646: annetussa laissa, sekä 6 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä tammikuuta 1931 annetussa laissa
8647: (14/31), 12 luvun 2, 3 ja 4 §,sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä elokuuta 1942 annetussa
8648: laissa ( 683/42), 7 § :n 4 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä lokakuuta 1939 anne-
8649: tussa laissa (343/39) ja 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on edellä mainitussa 20 päi-
8650: vänä elokuuta 1942 annetussa laissa, sekä lisätään 12 luvun 1 §:ään uusi 2 momentti ja 7
8651: §:ään uusi 5 momentti ynnä sanottuun 12 lukuun uusi 7 a § seuraavasti:
8652:
8653: 11 luku. savallan presidentin, tuomittakoon valtiopetok-
8654: Valtio petoksesta. sesta kuritushuoneeseen elinkaudeksi.
8655: Joka väkivalloin tai väkivallalla uhaten riis-
8656: 1 §. tää :tasavallan presidentiltä vapauden estää
8657: Joka tahallaan surmaa tai yrittää surmata ta- häntä käyttämästä valtiosäännön mukaista toi-
8658: 21 427/70
8659: 162 11,11.- Sotilasrikokset.
8660:
8661: IDivaltaansa tai pakottaa hänet käyttämään toi- siltaa, merimerkkiä tai muuta niihin verratta-
8662: mivaltaansa määrätyllä tavalla, tuomittakoon vaa:
8663: niin ikään valtiopetoksesta kuritushuoneeseen 2. viholliselle ilmaisee sotavoiman suuruu-
8664: elinkaudeksi tai määräajaksi, vähintään kahdek- den, tilan, aseman tai liikkeitä tai niitä koske-
8665: saksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. van päätöksen tai suunnitelman taikka tunnus-
8666: sanan tai muun tunnusmerkin tai salakirjoituk-
8667: 2 §. sen tulkitsemisohjeen taikka antaa viholliselle
8668: Joka väkivaltaisesti tai muutoin lainvastai- kartan tai piirustuksen tai muun puolustuslai-
8669: sessa järjestyksessä tai ulkomaista apua käyttäen tosta, sotatarviketehdasta, radioasemaa, sata-
8670: erottaa tai saattaa vieraan valtion vallan alai- maa, kulkuväylää tai tietä koskevan tiedon
8671: seksi jonkin osan tai alueen valtakunnasta taikka palvelee vihollista oppaana tai vakoojana
8672: taikka kumoaa tai muuttaa valtakunnan perus- tahi hankkii sille oppaan tai vakoojan taikka
8673: tuslain, tuomittakoon valtiopetoksesta kuritus- auttaa, suojelee tai kätkee vihollisen vakoojaa
8674: huoneeseen elinkaudeksi tai määräajaksi, vähin- tai vakoojaan verrattavaa taikka viholliselle vär-
8675: tään kahdeksaksi vuodeksi. vää taikka hankkii sotaväkeä taikka auttaa so-
8676: Yritys on rangaistava. tavankia karkaamaan tahi suojelee tai kätkee ka-
8677: rannutta sotavankia; taikka
8678: 6 §. 3. tekee aseellista vastarintaa Suomen tai sen
8679: Joka tuomitaan tässä luvussa ma1rutusta ri- liittolaisten sotavoimalle tai estää käyttämästä
8680: koksesta kuritushuonerangaistukseen, on myös sotaväkeä vihollista vastaan taikka viettelee sitä
8681: julistettava kansalaisluottamuksensa menettä- asettumaan vihollisen puolelle tai karkaamaan
8682: neeksi. Muuhun rangaistukseen tuomittu voi- tai pakenemaan tahi kapinaan tai muuhun uskot-
8683: daan niin ikään, milloin asianhaarat antavat sii- tomuuteen, taikka oppaana eksyttää sotaväen-
8684: siihen aihetta, julistaa kansalaisluottamuksensa osaston tai aluksen, taikka antaa päällyställe tai
8685: menettäneeksi. asianomaiselle tiedustelijalle väärän kertomuk-
8686: sen vihollisesta tai muusta, mikä vaikuttaa so-
8687: dankäyntiin tahi jättää ilmaisematta, mitä hän
8688: 12 luku. siitä tietää,
8689: tuomittakoon maanpetoksesta kuritushuonee-
8690: Maanpetoksesta. seen elinkaudeksi taikka määräajaksi, vähintään
8691: kuudeksi vuodeksi.
8692: 1 §.
8693: Jos Suomen kansalainen 1 momentissa mai-
8694: nituissa olosuhteissa muulla kuin siinä tarkoi-
8695: Mitä 1 momentissa on säädetty Suomen kan- tetulla tavalla tahallaan auttaa vihollista tai vi-
8696: salaisesta, sovelletaan myös ulkomaalaiseen, joka hollisen eduksi vahingoittaa Suomea tai sen liit-
8697: pysyvästi asuu Suomessa tai on valtakunnan pal- tolaista, tuomittakoon sellaisesta maanpetok-
8698: veluksessa. sesta kuritushuoneeseen elinkaudeksi taikka mää-
8699: 2 §. räajaksi, vähintään neljäksi vuodeksi.
8700: Suomen kansalainen, joka valtakunnan jou- Edellä tässä pykälässä mainittujen rikosten
8701: duttua sotaan tai sodan sitä uhatessa vihollisen yritys on rangaistava.
8702: eduksi taikka Suomen tai sen liittolaisen va-
8703: hingoksi tahallansa: 3 §.
8704: Jos teko, jota 2 §:n 1 momentissa tarkoite-
8705: 1. saattaa vihollisen valtaan sotaväkeä, kau- taan, tehdään huolimattomuudesta tai varomat·
8706: pungin, sataman, linnoituksen tai muun puo- tomuudesta, tuomittakoon syyllinen tuottamuk-
8707: lustuspaikan, sotalaivan tai muun aluksen, len- sellisesta maanpetoksesta kuritushuoneeseen
8708: tovälineen tai muita sotaväelle tarpeellisia kul- enintään kuudeksi vuodeksi taikka vankeuteen.
8709: kuneuvoja tai niiden tarvikkeita taikka radio-
8710: aseman, sotakassan, aseita, ammuksia tai muita 4 §.
8711: sotatarvikkeita, varus-, elintarvike- tai polttoai- Jos muu kuin Suomen kansalainen ollessaan
8712: nevaraston, tai muuta senkaltaista taikka hävit- Suomessa tai Suomen puolustusvoimain sota-
8713: tää tai turmelee jotakin sellaista, taikka vahin- toimialueella tai valtakunnan palveluksessa te-
8714: goittaa teollisuuslaitosta tai sen koneistoa tai va- kee sellaisen rikoksen kuin 2 tai 3 § :ssä on
8715: rastaa, vesi-, sähkö- tai kaasujohtoa, patoa, len- mainittu, rangaistakoon häntä siitä samalla ta-
8716: nätintä, puhelinta, tietä, kanavaa, rautatietä, voin kuin Suomen kansalaista.
8717: II,ll.-Mäki ym. 163
8718:
8719: Vihollisen sotavomum kuuluva, joka tekee sitä uhatessa levittää perättömiä huhuja tai tie-
8720: 1 momentissa mainitun teon, tuomitaan kuiten- toja, jotka ovat omiaan vaikuttamaan haitalli-
8721: kin rangaistukseen vain, jos hän on salannut sesti yleiseen mielialaan valtakunnassa taikka
8722: sen, että hän kuuluu vihollisen sotavoimiin, mielialaan sen puolustusvoimissa palvelevien
8723: taikka hän on valesyyllä päässyt Suomeen tai keskuudessa, tuomittakoon haitallisten huhujen
8724: Suomen puolustusvoimain sotatoimialueelle. levittämisestä vankeuteen enintään kahdeksi
8725: Vakoiluun syyllistynyttä edellä tässä momen- vuodeksi tai sakkoon.
8726: tissa mainittua henkilöä ei saa tuomita rangais-
8727: tukseen muusta vakoilusta kuin siitä, mistä hä- 10 §.
8728: net on tavattu. Joka tuomitaan tässä luvussa mainitusta ta-
8729: 7 §. hallisesta rikoksesta kuritushuonerangaistuk-
8730: seen, on myös julistettava kansalaisluottamuk-
8731: sensa menettäneeksi. Muuhun vapausrangaistuk-
8732: Edellä tässä pykälässä mainittujen rikosten seen tuomittu voidaan niin ikään, milloin asian-
8733: yritys on rangaistava. haarat antavat siihen aihetta, julistaa kansalais-
8734: Jos teko, jota 1 momentissa tarkoitetaan, luottamuksensa menettäneeksi.
8735: tehdään huolimattomuudesta tai varomatto-
8736: muudesta, tuomittakoon syyllinen vankeuteen
8737: tai sakkoon.
8738: 7 a §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
8739: Joka valtakunnan jouduttua sotaan tai sodan kuuta 196 .
8740:
8741:
8742:
8743:
8744: Laki
8745: asevelvollisuuslain muuttamisesta.
8746: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvol-
8747: lisuuslain (452/50) 39, 40 ja 41 §näin kuuluviksi:
8748:
8749: 9 luku. nasta poissaotosta sakkoon tai enintään yhdeksi
8750: vuodeksi vankeuteen.
8751: Rangaistussäännökset. Jos asevelvollinen tarkastustilaisuudessa rik-
8752: 39 §. koo tai laiminlyö kutsuotaviranomaisten hänelle
8753: Joka seitsemäntoista vuotta täytettyään, en- antamia, tarkastusta koskevia määräyksiä, tuo-
8754: nen kuin hän on asevelvollisuutensa vakinai- mittakoon hänet tottelemattomuudesta kutsun-
8755: sessa väessä suorittanut tai hänet on siitä vapau- nassa sakkoon.
8756: tettu, ilman tarvittavaa lupaa lähtee maasta, tuo- 41 §.
8757: mittakoon luvatlomasta maastalähdöstä sak- Joka vapautuakseen asevelvollisuudesta tai
8758: koon tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen. saadakseen helpotusta sen suorittamisessa vioit-
8759: tamalla itseään tahi vahingoittamalla terveyt-
8760: 40 §. tään saattaa itsensä pysyvästi tai joksikin ajaksi
8761: Asevelvollinen, joka ilman laillista estettä kykenemättömäksi palvelukseen taikka heiken-
8762: jää kutsuntaan tai määrättynä aikana erityiseen tää kykeneväisyyttään siihen sekä se, joka ase-
8763: tarkastukseen saapumatta eikä myöskään ole, velvollisen pyynnöstä tai suostumuksella suorit-
8764: milloin se 24 § :n mukaan on sallittua, asetta- taa sellaisen vioittamisen tai vahingoittamisen,
8765: nut asiamiestä puolestaan taikka lähetystön tai tuomittakoon palveluskunnan vahingoittami-
8766: konsulinviraston välityksellä lähettänyt todis- sesta vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi
8767: tusta palvelukseen kelpaavaisuudestaan tai kel- tai, jos asianhaarat ovat erittäin lieventävät, sak-
8768: paamattomuudestaan, tuomittakoon kutsun- koon.
8769: 164 Il,ll.- Sotllasrikokset.
8770:
8771: Jos rikos tapahtuu sotatila-aikana, tuomitta- Jos .3 momentissa tarkoitettu rikos tehdään
8772: koon syyllinen törkeästä palveluskunnon vahin- sotatila-aikana, tuomittakoen syyllinen törkeästä
8773: goittamisesta kuritushuoneeseen enintään kuu- asevelvollisuuden välttämisestä kuritushuonee-
8774: deksi vuodeksi tai vankeuteen. seen enintään neljäksi vuodeksi tai vankeuteen.
8775: Joka vapautuakseen asevelvollisuudesta tai Edellä 1 ja 2 momentissa mainittujen rikos-
8776: saadakseen sen suorittamisessa helpotusta esit- ten yritys on rangaistava.
8777: tää asianomaiselle viranomaiselle valheellisen
8778: tiedon tai menettelee muutoin vilpillisesti, tuo-
8779: mittakoen asevelvollisuuden. välttämisestä van-
8780: keuteen enintään kahdeksi vuodeksi tai sak- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8781: koon. kuuta 196 .
8782:
8783:
8784:
8785:
8786: Laki
8787: sotatilasta annetun lain muuttamisesta.
8788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sotatilasta 26 päivänä syyskuuta 19.30 anne-
8789: tun lain (303/30) 48 § sekä muutetaan lain 43 § näin kuuluvaksi:
8790:
8791: 43 §.
8792: Joka jättää antamatta 17 §:ssä mainittuja tie- sen rikoslain 12 luvun 2 §:ssä on oppaasta sää-
8793: toja tai kieltäytyy opastamasta sotaväkeä, tuo- detty.
8794: mittakoen vankeuteen taikka, jos asianhaarat
8795: ovat erittäin raskauttavat, kuritushuoneeseen
8796: enintään neljäksi vuodeksi. Jos joku antaa val- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8797: heellisia tietoja, tuomittakoen niin kuin ylei- kuuta 196 .
8798:
8799:
8800:
8801:
8802: Laki
8803: vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain muuttamisesta.
8804: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä 9
8805: päivänä heinäku:uta 1953 annetun lain (317/53) 2 § näin kuuluvaksi:
8806:
8807: 2 §. sekä 16 luvun 24 §:ssä ja sotilasrikoslain 9, 10
8808: Tätä lakia sovellettaessa älköön otettako lu- ja 12 luvussa.
8809: kuun niistä rikoksista tuomittuja rangaistuksia, Tämä laki tulee voimaan päivänä
8810: joista säädetään rikoslain 11, 12 ja 14 luvussa kuuta 197 .
8811:
8812:
8813: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
8814:
8815: Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
8816: 165
8817:
8818: II,12. - Lak.al. n:o 32.
8819:
8820:
8821:
8822:
8823: Mäki ym.: Ehdotukset sotilastuomioistuinlaiksi ja eräiksi siihen
8824: liittyviksi laeiksi.
8825:
8826:
8827: E d u s k u n n a 11 e.
8828:
8829: Sotatuomioistuimista voimassaoleva lakimme tykset lähtivät, eduskunnan enemmistö hylkäsi
8830: on jo vuodelta 1920. Viime sotien aikana jou- kaikki nämä esitykset.
8831: duttiin lisäksi antamaan erikoissäännöksiä ja on Näin tapahtui siitä huolimatta, että niin sota-
8832: lakia muutoinkin eri aikoina osin muutettu. väen rikoslaki kuin prosessilaki todettiin perin
8833: Lain kokonaisuudistus on ollut vireillä jo vuo- vanhentuneiksi, että on tehty varsin perusteelli-
8834: desta 1929 ja on tätä työtä tehty useissa kemi- set valmistelutyöt sekä että lainsäädännön erilli-
8835: teoissa lainvalmisteluvirkamiesten ohella. syyteen nähden toisen kannan omaksuvan lain-
8836: Hallituksen annettua viime eduskunnalle esi- säädännön valmistelu vie jälleen varsin monia
8837: tyksensä sotilasrikoslaiksi annettiin samalla esi- vuosia. Näinollen täysin siitä riippumatta, mikä
8838: tys sotilastuomioistuinlaiksi sekä siihen liittyen kanta omaksutaan varsin kysymyksenalaiseen
8839: muutosesitykset valvontajoukoista ja aseetto- uudistukseen näiden lainsäädäntöjen liittämi-
8840: masta palveluksesta voimassaoleviin lakeihin. sestä vastaaviin siviiliväestöä koskeviin lakeihin,
8841: Eduskunnan silloisen enemmistön otettua sekä nämä uudistukset olisi tullut toteuttaa.
8842: materiaalisen rikoslain että prosessilain osalta Kaikista näistä syistä kunnioittaen esitämme,
8843: päinvastaisen kannan sotilaslainsäädännön eril-
8844: lisyydestä kuin miltä pohjalta hallituksen esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
8845: lakiehdotukset:
8846:
8847:
8848: Sotilastuomioistuinlaki.
8849: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8850:
8851: 1 luku. sotatoimialueelle luvattomasti tullutta tai jät-
8852: SotilastuomioiS'tuinasiat ja sotilastuomioistui- täytynyttä ulkomaalaista vastaan, sikäli kuin
8853: met. hän syyllistyy rikoslain 12 luvun 4 §:ssä tarkoi-
8854: tettuun rikokseen;
8855: 1 s. 3) ulkomaalaista vastaan, joka vieraiden val-
8856: Sotilastuomioistuinasiana käsitellään, mikäli tioiden välisessä sodassa, missä Suomi on puo-
8857: jäljempänä ei toisin säädetä, syyte sotilasrikok- lueeton, on täällä pidätetty sotaa käyviin jouk-
8858: sesta, olkoonpa syytetty syytettä nostettaessa koihin kuuluvana; sekä
8859: sotilasrikoslain alainen tai ei. 4) muitakin henkilöitä vastaan, jos rikos on
8860: Asetuksella voidaan säätää, että sotilastuo- tehty paikkakunnalla, joka syytettä tehtäessä
8861: mioistuinasiana käsitellään myös kaikista tai kuuluu sotilashallinnon alaiseen alueeseen.
8862: määrätyistä muista rikoksista ajettava syyte, Rikokseen perustuva vahingonkorvaus- ja muu
8863: joka sotatila-aikana nostetaan: yksityisoikeudellinen vaatimus voidaan käsi·
8864: 1) sotilasrikoslain 2 §:ssä, 4 §:n 1 momen- tellä sotilastuomioistuinasiana, jos se esitetään
8865: tin 1 kohdassa sekä 5 § :n 1 momentin 2 ja 3 syytteen yhteydessä tai jos sen perusteena ole-
8866: kohdassa tarkoitettuja henkilöitä vastaan; vasta rikoksesta ajettava syyte yksityisoikeudelli-
8867: 2) Suomeen tai Suomen puolustusvoimain sen vaatimuksen sisältävää kannetta vireille pan-
8868: 166 II,l2.- Sotilastuomioistuimet.
8869:
8870:
8871: taessa nostettuna olisi käsiteltävä sotilastuomio- ajaksi tai muulla tavoin rajoitetuksi ajaksi kor-
8872: istuimessa. keimman oikeuden esityksestä nimittämää, vä-
8873: Myös kysymys oikeudenkäyntikuluista tai hintään everstin arvoista upseeria. Ennen esi-
8874: muusta sellaisesta, mikä sotilastuomioistuin- tyksen tekemistä on hankittava pääesikunnan
8875: asiaa koskevasta oikeudenkäynnistä johtuu, kä- lausunto.
8876: sitellään sotilastuomioistuinasiana. 5 §.
8877: Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei koske Sotilastuomioistuimella tarkoitetaan tassa
8878: asiaa, joka on tuomiokapitulin taikka ortodok- laissa sotaoikeuksia sekä Helsingin hovioikeutta
8879: sisen kirkkokunnan kirkollishallituksen tai kir- ja korkeinta oikeutta, kahta viimeksi mainittua
8880: kollisen ylioikeuden käsiteltävä, eikä myöskään kuitenkin vain, milloin ne käsittelevät sotilas-
8881: virkasyyteasiaa, jonka käsittelee valtakunnan- tuomioistuinasioita.
8882: oikeus tai ensimmäisenä oikeusasteena muu
8883: yleinen tuomioistuin kuin alioikeus.
8884: Eräiden asioiden käsittelemisestä sotilastuo- 2 luku.
8885: mioistuimessa on lisäksi erikseen säädetty. Sotaoikeudet.
8886:
8887: 2 §.
8888: 6 §.
8889: Sotilastuomioistuinasiassa on alioikeutena Sotaoikeus on jokaisessa sotilaspiirissä. Sen
8890: sotaoikeus. tuomiopiiriin kuuluvat kaikki sotilaspiirin
8891: alueella olevat puolustusvoimain osat, jollei jo-
8892: 3 §. takin niistä ole määrätty kuulumaan muun sota-
8893: Ylioikeutena sotilastuomioistuinasiassa eli oikeuden tuomiopiiriin.
8894: ylisotilastuomioistuimena on Helsingin hovi-
8895: Pääesikunta voi, milloin erityiset syyt vaa-
8896: oikeus.
8897: tivat, määrätä:
8898: Sotilastuomioistuinasian käsittelemiseen, mi-
8899: käli ei ole kysymys oikeushallintoasiasta, ottaa 1 ) saman sotaoikeuden toimialueeksi useita
8900: Helsingin hovioikeudessa laissa säädetyn tuo- sotilaspiirejä;
8901: mionvoivan jäsenmäärän lisäksi osaa kaksi tasa- 2) samaan sotilaspiiriin asetettavaksi useita
8902: vallan presidentin kahdeksi vuodeksi tahi, mil- sotaoikeuksia, jolloin sotilaspiirin päällikkö
8903: loin erityiset syyt vaativat, muuksi määräajaksi määrää asioiden jaosta sotaoikeuksien kesken;
8904: tai muulla tavoin rajoitetuksi ajaksi hovioikeu- sekä
8905: den esityksestä nimittämää, vähintään majurin 3) sotaoikeuden asetettavaksi muuhun puo-
8906: arvoista upseeria. Ennen esityksen tekemistä on lustusvoimain osaan kuin sotilaspiiriin.
8907: hankittava pääesikunnan lausunto. Sotatila-aikana pääesikunnalla on lisäksi valta:
8908: Sotilastuomioistuinasiat käsitellään, jollei nii-
8909: 1 ) määrätä asetettavaksi erityisiä sota-
8910: den lukumäärä muuta vaadi, samassa jaostossa.
8911: oikeuksia käsittelemään määrätynlaisia sotilas-
8912: Jos sotilastuomioistuinasioita niiden lukuisuu-
8913: den takia käsitellään useammilla jaostoilla, osal- tuomioistuinasioita; ja
8914: listuu tällaisen asian käsittelemiseen hovioikeu- 2) poiketa sotaoikeuksien tuomiopiirejä kos-
8915: den täysistunnossa ja sotilastuomioistuinasioita kevista 1 ja 2 momentin säännöksistä.
8916: käsittelevien jaostojen yhteisistunnossa kaksi
8917: sotilasjäsentä kultakin jaostolta. 7 §.
8918: Joukko-osasto tai vastaava puolustusvoimain
8919: 4 §. osa kuuluu, jollei pääesikunta toisin määrää, ko-
8920: Ylintä tuomiovaltaa sotilastuomioistuin- konaisuudessaan sen sotaoikeuden tuomiopii-
8921: asiassa käyttää korkein oikeus. riin, jonka toimialueella sen esikunta tai vas-
8922: Sotilastuomioistuinasian käsittelemiseen, mi- taava johtoporras on.
8923: käli ei ole kysymys oikeushallintoasiasta, ja lau- Mitä 1 momentissa ja 6 §:ssä on säädetty,
8924: sunnon antamiseen armahduksesta, joka koskee koskee soveltuvin kohdin sotilasrikoslain 2 §: n
8925: sotilastuomioistuimen tuomitsemaa rangaistusta, 2 momentissa tarkoitettuja laitoksia ja jouk-
8926: ottaa laissa säädetyn tuomionvoivan jäsenmää- koja.
8927: rän lisäksi korkeimmassa oikeudessa osaa kaksi 8 §.
8928: tasavallan presidentin kahdeksi vuodeksi tahi, Sotaoikeuteen kuuluu puheenjohtajana sota-
8929: milloin erityiset syyt vaativat, muuksi määrä- tuomari sekä jäseninä kaksi upseeria ja yksi ali-
8930: II,l2.- Mäki ym. 167
8931:
8932: päällystöön kuuluva henkilö. Upseerijäsenistä oikeuden jäsenten tulee asian laadun mukaan
8933: toisen tulee olla arvoltaan vähintään majuri ja olla meri- tai ilmailuasioita tuntevia ja niihin
8934: toisen vähintään kapteeni. perehtyneitä.
8935: Sotaoikeus on tuomionvoipa, kun puheen-
8936: johtaja ja kaksi jäsentä ovat läsnä. Milloin up-
8937: seeria tai upseeriin rinnastettavaa puolustus- 3 luku.
8938: voimain viran tai toimen haltijaa vastaan tehtyä Ylisotilas tuomioistuin.
8939: vaatimusta käsitellään sotaoikeudessa, sen jäse-
8940: ninä toimivat edellä mainitut upseerijäsenet, 12 §.
8941: mutta muissa tapauksissa jompikumpi heistä Ylisotilastuomioistuin käsittelee ensimmäi-
8942: ynnä alipäällystöön kuuluva jäsen. senä oikeusasteena sotilastuomioistuinasiat, jotka
8943: koskevat:
8944: Mitä edellä 2 momentissa on säädetty, nouda-
8945: tetaan myös, milloin vastaajana on sotavanki. 1) valtiopetosta ja maanpetosta;
8946: 2) vähintään majurin arvoisten upseerien
8947: 9 §. ja upseereihin rionastettavien puolustusvoi-
8948: Sotatuomarin nimittää korkein oikeus pää- main viran tai toimen haltijoiden tekemiä ri-
8949: esikunnan esityksestä kolmeksi vuodeksi tahi, koksia;
8950: milloin erityiset syyt vaativat, muuksi määrä- 3) edellisessä kohdassa tarkoitetun henkilön
8951: ajaksi tai muulla tavoin rajoitetuksi ajaksi. Kah- herjaamista tai solvaamista, mikäli syytetty ha-
8952: delle tai useammalle sotaoikeudelle voidaan ni- luaa näyttää soimauksensa toteen;
8953: mittää yhteinen sotatuomari. 4) sotaoikeuden puheenjohtajan ja jäsenen
8954: tuomarin toimessaan tekemiä rikoksia;
8955: Korkeimmalla oikeudella on valta erityisestä 5) sotaoikeuden puheenjohtajan tai jäsenen
8956: syystä jättää pääesikunnan määrättäväksi, minkä loukkaamista sanoin tai teoin heidän ollessaan
8957: sotaoikeuden tai sotaoikeuksien puheenjohta- virkatoimessa tai heidän virkatoimensa johdosta;
8958: jana kunkin sotatuomarin on toimittava. sekä
8959: Sotatuomatilla tulee olla kelpoisuus tuoma- 6) edellä 2 kohdassa tarkoitettuun henki-
8960: rinvirkaan ja kokemusta tuomarin tehtävissä. löön rinnastettavan sotavangin tekemiä rikok-
8961: Hänen on oltava asevelvollisuutensa vakinai- sia.
8962: sessa väessä suorittanut ja vähintään 25 vuo- Toisena oikeusasteena ylisotilastuomioistuin
8963: den ikäinen. käsittelee:
8964: 10 §. 1 ) valitukset ja kantelut sotaoikeuden ja sen
8965: Sotaoikeuden jäsenet nimittää sen sotilaspii- puheenjohtajan päätöksistä ja muista ratkai-
8966: rin tai puolustusvoimain osan päällikkö, johon suista; ja
8967: sotaoikeus on asetettu, vuodeksi tahi, milloin 2) sotaoikeudesta ylisotilastuomioistuimen
8968: siihen on aihetta, muuksi määräajaksi tai muulla tarkastettaviksi alistetut asiat.
8969: tavoin rajoitetuksi ajaksi. Asetuksella voidaan säätää, että sotatila-
8970: Kun sotaoikeuden toimialueeksi on mää- aikana on 1 momentin 1 kohdassa mainitut
8971: rätty useampia sotilaspiirejä, on pääesikunnan asiat tai osa niistä käsiteltävä sotaoikeudessa,
8972: asiana ratkaista, minkä sotilaspiirin päällikkö ni- jollei syytettynä ole 1 momentin 2 tai 6 koh-
8973: mittää sotaoikeuden jäsenet. Niin ikään on pää- dassa tarkoitettu henkilö.
8974: esikunnan, milloin 6 § :n 3 momentin nojalla Ylisotilastuomioistuimen asiana on myös
8975: on asetettu siinä tarkoitettu sotaoikeus, samalla valvoa sotaoikeuksien lainkäyttöä ja muuta toi-
8976: ratkaistava, kuka nimittää sen jäsenet. mintaa.
8977: Sotaoikeuden jäsenten tulee olla 25 vuotta
8978: täyttäneitä puolustusvoimissa palvelevia soti- 4 luku.
8979: laita. Jäsen, joka ei ole vannonut tuomarin- Sotilastuomioistuimia koskevia yleisiä
8980: valaa, voi tehdä sen myös sotatuomarin edessä. säännöksiä.
8981: 11 §. 13 §.
8982: Sotaoikeuden käsitellessä meri- tai lentopal- Mikäli tässä laissa tai muualla ei ole toisin
8983: veluksesta annettujen määräysten rikkomista säädetty, on sotilastuomioistuimiin ja oikeuden-
8984: taikka meri- tai lentovauriota koskevaa asiaa käyntiin niissä sekä niiden osalta muutoinkin
8985: 168 11,12.- Sotilastuomioistuimet.
8986:
8987: sovellettava, mitä yleisistä tuomioistumusta ja 5 luku.
8988: rikosasioiden käsittelemisestä niissä vastaaviita Viralliset syyttäjät.
8989: osin on voimassa.
8990: 18 §.
8991: 14 §. Sotaoikeuden ja ylisotilastuomioistuimen vi-
8992: Sen lisäksi, mitä yleisessä laissa on säädetty rallisen syyttäjän on oltava tuomarinvirkaan oi-
8993: tuomarin esteellisyydestä, sotilastuomioistuimen keuttavan tutkinnon ja asevelvollisuutensa va-
8994: jäsen ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittele- kinaisessa väessä suorittanut.
8995: miseen, jossa hänen suoranainen esimiehensä on
8996: tai on ollut tahi voisi olla asianosaisena taikka
8997: josta tällä on erinomaista hyötyä tai vahinkoa
8998: odotettavana, jos tuomionvoipa jäsenmäärä 6 luku.
8999: muutoin on saatavissa. Syytetyn avustaja ja julkinen asiamies.
9000: 15 §. 19 §.
9001: Ylisotilastuomioistuin maaraa tarvittaessa Jos sotilastuomioistuimessa syytettynä ole-
9002: enintään kolmeksi kuukaudeksi sijaisen sotilas- valla ei ole oikeudenkäyntiavustajaa tai -asia-
9003: jäsenelleen sekä, 10 §:n 1 momentissa tarkoi- miestä ja asian laadun vuoksi tai muusta syystä
9004: tetun sotilasviranomaisen esityksestä, sotatuoma- on ilmeistä, ettei hän pysty yksin valvomaan
9005: rille. Pitemmäksi ajaksi määrää ylisotilastuomio- oikeuttaan, tuomioistuimen on määrättävä hä-
9006: istuimen sotilasjäsenelle ja sotatuomarille sijai- nelle oikeudenkäyntiavustaja. Vangittuna ole-
9007: sen ylisotilastuomioistuimen esityksestä korkein valle syytetylle on myös muutoin määrättävä
9008: oikeus. Sijainen on määrättävä määräajaksi tai avustaja, jollei sitä ole erityisistä syistä pidet-
9009: muulla tavoin rajoitetuksi ajaksi. Hänen tulee tävä tarpeettomana. Oikeudenkäyntiavustajaksi
9010: täyttää kulloinkin kysymyksessä olevan toimen on määrättävä henkilö, joka lain mukaan saa
9011: osalta säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Mitä olla toisen asiamiehenä ja muutoinkin on teh-
9012: edellä on säädetty sijaisen määräämisestä, koskee tävään sopiva, kuitenkin ensi sijassa asianajaja.
9013: myös virkaa toimittavan määräämistä. Ennen määräämistä on syytettyä ja avustajaksi
9014: Sijaisen sotaoikeuden jäsenelle määrää 10 S:n tarkoitettua sopivalla tavalla kuultava.
9015: 1 momentissa tarkoitettu sotilasviranomainen. Avustajalie suoritettavasta palkkiosta ja kor-
9016: Kiireellisissä tapauksissa sotaoikeuden puheen- vauksesta on vastaavasti voimassa, mitä niistä
9017: johtaja voi kutsua sotaoikeuteen jäsenen. Tästä on säädetty maksuttomasta oikeudenkäynnistä
9018: on ilmoitettava mainitulle sotilasviranomai- annetussa laissa.
9019: selle.
9020: 20 §.
9021: Milloiri päävartiossa tai muutoin sotilasviran-
9022: 16 §. omaisten valvonnan alaisena säilytettävä haluaa
9023: Meripalveluksesta annettujen määräysten apua valituskirjan tai muun sellaisen asiakirjan
9024: rikkomista tai merivauriota koskevassa asiassa laatimisessa, asianomaisen päällikön on huoleh-
9025: on hankittava merivoimien komentajan sekä dittava siitä, että apua annetaan.
9026: lentopalveluksesta annettujen määräysten rikko-
9027: mista tai lentovauriota koskevassa asiassa ilma-
9028: voimien komentajan lausunto, jollei sitä asian 21 §.
9029: laatuun tai vähäiseen merkitykseen katsoen pi- Kun puolustusvoimissa palveleva on sotilas-
9030: detä tarpeettomana. tai muussa tuomioistuimessa syytteessä tai rikos-
9031: jutussa muutoin vastaajana taikka kun puolus-
9032: 17 §. tusvoimissa palvellut on syytteessä tai muutoin
9033: Sotilastuomioistuin saa, sen lisäksi mitä asian vastaajana palveluksessa ollessaan tekemäänsä
9034: käsittelemisestä suljetuin ovin on yleisen tuo- sotilasrikosta koskevassa jutussa, voi sen
9035: mioistuimen osalta säädetty, päättää asian käsi- joukko-osaston tai vastaavan puolustusvoimain
9036: teltäväksi suljetuin ovin sotatila-aikana myös, jos osan päällikkö, jossa vastaaja palvelee tai rikok-
9037: julkisuus voisi haitata sotatoimien menesty- sen tehdessään palveli tahi jota asia koskee mää-
9038: mistä tahi joukkojen järjestystä tai turvalli- rätä oikeudenkäyntiin edustajansa, jonka tulee
9039: suutta. antaa tarpeellisia tietoja tuomioistuimelle.
9040: 11,12.- Mäki ym. 169
9041:
9042: 7 luku. kuuluisi sotilastuomioistuimen ja toinen ylei-
9043: Laillinen tuomioistuin sotilastuomioistuin- sen tuomioistuimen tutkittaviin, ovat saman ri-
9044: asioissa. koksen jatkamista.
9045: Jos edellä tarkoitetuista rikoksista tai rikol-
9046: 22 §. lisista teoista jokin kuuluisi sotaoikeuden ja toi-
9047: Sotaoikeuden tutkittava asia käsitellään siinä nen ylisotilastuomioistuimen välittömästi tutkit-
9048: sotaoikeudessa, jonka tuomiopiiriin kuuluvassa taviin, käsittelee ylisotilastuomioistuin asian ko-
9049: puolustusvoimain osassa syytetty syytettä vi- konaisuudessaan.
9050: reille pantaessa palvelee, tai, jollei syytetty sil-
9051: Mikäli tällaiset rikokset tai rikolliset teot
9052: loin enää palvele puolustusvoimissa, siinä sota- kuuluisivat eri sotaoikeuksien tutkittaviin, on
9053: oikeudessa, jonka tuomiopiiriin kuuluvassa puo- kukin niistä yhtä toimivaltainen.
9054: lustusvoimain osassa hän rikoksen tehdessään
9055: palveli. 24 §.
9056: Jollei syytetty rikoksen tehdessään palvellut Jos jotakuta syytetään siitä, että hän on eri
9057: eikä myöskään syytettä vireille pantaessa palvele teoilla tehnyt rikoksia, joista jokin kuuluu sota-
9058: puolustusvoimissa, asia käsitellään siinä sota- oikeuden ja toinen yleisen alioikeuden tahi
9059: oikeudessa, jonka tuomiopiirissä rikos on tehty jokin ylisotilastuomioistuimen ja toinen yleisen
9060: tai syytetty tavataan. ylioikeuden käsiteltäviin, asia on kunkin rikok-
9061: Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa on sen osalta tutkittava ja ratkaistava siinä tuomio-
9062: säädetty, syyte voidaan, milloin erityiset syyt istuimessa, jolle sen käsitteleminen kuuluu. Mil-
9063: sitä vaativat, tehdä myös siinä sotaoikeudessa, loin erityiset syyt vaativat, tuomioistuin voi
9064: jonka tuomiopiiriin kuuluvaa puolustusvoimain myös, toimitettuaan tutkinnan ja annettuaan
9065: osaa asia lähinnä koskee, sekä 1 momentissa tar- lausunnon siitä, onko syytetty syyllinen vai ei
9066: koitetuissa tapauksissa myös siinä sotaoikeu- ja mikä rangaistus hänelle on tuleva, virallisen
9067: dessa, jonka tuomiopiirissä rikos on tehty, tai, syyttäjän esityksestä siirtää asian toiseen tuomio-
9068: jollei syytetty enää palvele puolustusvoimissa, istuimeen, jossa syytettyä on ilmoitettu syytet-
9069: sen sotilaspiirin sotaoikeudessa, jonka valvon- tävän sen tuomiovaltaan kuuluvasta rikoksesta.
9070: nan alainen hän reserviin tai nostoväkeen kuu- Se tuomioistuin, jonka tutkittavaksi hänet on
9071: luvana on. viimeksi saatettu, tuomitsee sitten rangaistuk-
9072: Milloin sotaoikeus, jossa asia on pantu vi- sen kaikista rikoksista.
9073: reille tahi johon asia on siirretty tai palautettu, Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatetaan
9074: on lakkautettu tai muutettu toiseksi, pääesi- myös, milloin eri teoilla tehdyistä rikoksista jo-
9075: kunta määrää, missä sotaoikeudessa asian käsit- kin on sotaoikeuden ja toinen ylisotilastuomio-
9076: telyä on jatkettava. istuimen tai yleisen ylioikeuden taikka jokin
9077: Mitä edellä on säädetty puolustusvoimista ja yleisen alioikeuden ja •toinen ylisotilastuomio-
9078: niissä palvelevista, koskee soveltuvin kohdin istuimen välittömästi tutkittava, kuitenkin si-
9079: myös sotilasrikoslain 2 §:n 2 momentissa ja ten, että asiaa ei siirretä ylioikeudesta alioikeu-
9080: 4 § :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja lai- teen. Jos asia siirretään alioikeudesta ylioikeu-
9081: toksia, joukkoja, aluksia ja henkilöitä. teen, alioikeus lähettää, toimitettuaan sen käsi-
9082: teltäväksi kuuluvan rikoksen osalta tutkinnan ja
9083: 23 §. annettuaan siitä lausunnon, otteen pöytäkirjas-
9084: Milloin jotakuta syytetään siitä, että hän yh- taan ja jutun asiakirjat ylioikeudelleen, jonka
9085: dellä teolla on tehnyt useita rikoksia, joista erik- on, hankittuaan, mikäli jokin rikoksista on toi-
9086: seen tehtyinä jokin kuuluisi sotilastuomioistui- sen ylioikeuden tutkittava, tämän ylioikeuden
9087: men ja toinen yleisen tuomioistuimen tutkitta- lausunnon siitä sekä tarkastettuaan alioikeu-
9088: viin, asian kokonaisuudessaan käsittelee sotilas- tensa tutkinnan ja päätöksen, annettava päätös
9089: tuomioistuin, kuitenkin siten, että jos on il- kaikesta.
9090: meistä, että syyte pääasiallisesti koskee rikosta, Milloin asiassa, joka on siirretty sotaoikeu-
9091: joka on yleisen tuomioistuimen tutkittava, asia desta yleiseen alioikeuteen tai yleisestä a:lioi-
9092: voidaan käsitellä myös yleisessä tuomioistui- keudesta sotaoikeuteen, alioikeuden tutkinta ja
9093: messa. päätös on alistettava ylioikeuden tarkastetta-
9094: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatetaan vaksi tai milloin tällaisessa asiassa virallinen
9095: vastaavasti, milloin rikolliset teot, joista jokin syyttäjä on ilmoittanut syytetylle vaadittavan
9096: 22 427/70
9097: 170 11,12.- Sotilastuomioistuimet.
9098:
9099: rangaistusta myös sellaisesta eri teolla tehdystä Milloin syytteen vireillepanon jälkeen käy
9100: rikoksesta, joka kuuluu ylioikeuden välittö- selville, että asia 1, 2 tai 3 momentin mukaan
9101: mästi tutkittaviin, ja tuomioistuin virallisen on käsiteltävä muussa tuomioistuimessa, siirre-
9102: syyttäjän esityksestä päättää siirtää asian yli- tään asia siihen tuomioistuimeen.
9103: oikeuden käsiteltäväksi, lähettää se alioikeus, Mitä edellä on säädetty osallisuudesta, on
9104: jonka tuorohtavaksi syytetty on viimeksi saa- voimassa myös silloin, kun useat ovat syytteess~
9105: tettu, otteen pöytäkirjastaan ja jutun ,asiakir- rikoksista, joilla on yhteyttä keskenään, jos
9106: jat ylioikeudelleen, jonka on, sen jälkeen kun oikeus katsoo soveliaaksi, että syytteet tutki-
9107: toinen ylioikeus on saanut tilaisuuden tarkas- taan samassa tuomioistuimessa.
9108: taa alioikeutensa toimenpiteen asiassa tai antaa
9109: lausuntonsa asiasta siltä osin kuin se kuuluu
9110: sen välittömästi ratkaistaviin, tarkastettava ali- 26 §.
9111: oikeutensa tutkiota ja päätös sekä annettava Pääesikunta voi 6 § :n 3 momentin 1 koh-
9112: päätöksensä kaikesta. dassa tarkoitetun erityisen sotaoikeuden toimi-
9113: Kun eri teoilla tehdyt rikokset kuuluvat eri vallasta määrätessään poiketa siitä, mitä 22-
9114: sotaoikeuksien käsiteltäviin, on kukin niistä 25 §: ssä on säädetty sotaoikeuksien keskinäisestä
9115: toimivaltainen sen tuomiovaltaan kuuluvaa ri- toimivallasta.
9116: kosta koskevan syytteen yhteydessä tutkimaan 27 §.
9117: syytteet muistakin rikoksista. Jollei syytteitä Kun sotilastuomioistuimen tuomiovallan alai-
9118: voida soveliaasti tutkia samassa tuomioistui- selle vaaditaan rangaistusta sotilastuomioistui-
9119: messa, noudatetaan mitä 1 momentissa on sää- messa syytettynä olevaa tai ollutta vastaan teh-
9120: detty. dystä rikoslain 25 luvun 9, 10 tai 11 §:ssä tahi
9121: 25 §. 26 luvun 1, 2 tai 4 §:ssä mainitusta rikoksesta,
9122: Kun kaksi tai useammat ovat syytteessä osal- siitä voi tuomita sama tuomioistuin, jossa alku-
9123: lisuudesta rikokseen ja joku heistä on yleisen peräinen syyte on otettu tutkittavaksi, kuiten-
9124: tuomioistuimen, mutta toinen sotilastuomio- kin niin, että välittömästi ylioikeuden tuomio-
9125: istuimen tuomiovallan alainen tai kun joku vallan alaista on syytettävä ylioikeudessa.
9126: osallisista on jo tuomittu yleisessä tuomioistui- Jos se, jolle vaaditaan rangaistusta 1 momen-
9127: messa, käsittelee yleinen tuomioistuin asian tissa tarkoitetusta rikoksesta, ei ole sotilastuo-
9128: kaikkien kohdalta. Jos kihlakunnanoikeus tä- mioistuimen tuomiovallan alainen, ajetaan kan-
9129: män mukaan on laillinen tuomioistuin, asia voi- netta yleisessä tuomioistuimessa.
9130: daan käsitellä myös lähimmän kaupungin raas-
9131: tuvanoikeudessa. Asetuksella voidaan kuitenkin 28 §.
9132: määrätä, että tällainen asia on sotatila-aikana kä- Kanne henkilöä vastaan, joka rikoksen teh-
9133: siteltävä sotilastuomioistuimessa sen tuomioval- dessään oli sotaoikeuden, mutta kannetta vireille
9134: lan alaisten tai kaikkien osallisten kohdalta. pantaessa on välittömästi ylisotilastuomioistui-
9135: Milloin syyte on kaikkien osallisten kohdalta men tuomiovallan alainen, on käsiteltävä yli-
9136: käsiteltävä sotilastuomioistuinasiana ja joku sotilastuomioistuimessa.
9137: syytetyistä on sotaoikeuden ja toinen välittö- Niin ikään on asia ylisotilastuomioistuimen
9138: mästi ylisotilas·tuomioistuimen tuomiovallan käsiteltävä, jos vastaaja rikoksen tehdessään oli
9139: alainen, käsittelee ylisotilastuomioistuin asian välittömästi sen tuomiovallan alainen, vaikka
9140: muidenkin kohdalta, siellä käsitellyn syyteju- hän sittemmin olisi tullut sotaoikeuden tuo-
9141: tun päätyttyä kuitenkin vain, jos siihen on eri- miovallan alaiseksi.
9142: tyisiä syitä ja se muutoin haitatta käy päinsä.
9143: Samaan rikokseen osallisia vastaan sotaoikeu- 29 §.
9144: dessa ajettavan syytteen käsittelee kaikkien koh- Kanne vahingonkorvauksesta, oikeudenkäyn-
9145: dalta se sotaoikeus, jonka tuomiovallan alainen tikuluista ja muusta sellaisesta, mikä pääasiasta
9146: joku syytetyistä on. Milloin jotakuta osallista johtuu, on;jollei 1 §:n 3 momentin tai 28 §:n
9147: vastaan nostettu syyte on jo otettu tutkittavaksi säännöksistä muuta aiheudu, käsiteltävä s1ma
9148: tai ratkaistu jossakin sotaoikeudessa, käsittelee tuomioistuimessa, joka on tuominnut pää-
9149: sama sotaoikeus, jolleivät erityiset syyt muuta asiassa tai johon pääasia kuuluisi.
9150: vaadi, myös muita osallisia vastaan myöhemmin Oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan
9151: nostettavat syytteet. palkkiota ja kulujen korvausta koskevan riidan
9152: II,l2.- Mäki ym. 171
9153:
9154: oikeuspaikasta on voimassa, mitä yleisessä laissa sotilasrikoksesta tai sotilastuomioistuimessa käsi-
9155: on siitä säädetty. teltävästä muusta rikoksesta ei oikeuskanslerin
9156: Oikeudenkäynnin yhteydessä tapahtunutta syytemääräys ole tarpeen.
9157: rikkamusta koskevan asian käsittelee se tuo- Oikeuskanslerilla ja eduskunnan oikeusasia-
9158: mioistuin, missä rikkomus on tapahtunut. miehellä on sotilastuomioistuimissa oikeus käyt-
9159: tää heille hallitusmuodon mukaan kuulu-
9160: .30 §. vaa kannevaltaa .
9161: Sotilastuomioistuimen on, vaikka väitettä ei .32 §.
9162: tehtäisikään, tutkittava, onko se oikea tuomio- Kun päällikkö tahi muu .31 § :n 1 tai 4 mo-
9163: istuin asiaa käsittelemään. mentissa tarkoitettu viranomainen on määrän-
9164: Milloin alempi tuomioistuin on tutkinut pää- nyt syytteen nostettavaksi tai, milloin tällainen
9165: asian, ylempi tuomioistuin ei saa ottaa tutkit- määräys ei ole tarpeen, virallinen syyttäjä tah-
9166: tavakseen kysymystä alemman toimivallasta, too nostaa syytteen sotaoikeudessa, syyttäjän
9167: ellei asianosainen ole muutoksenhakemuksessa tulee ilmoittaa asia sotaoikeuden puheenjohta-
9168: tai muutoksenhakemukseen annetussa vastauk- jalle.
9169: sessa tahi alistetussa jutussa muistutuskirjoi- Mikäli asia on ylisotilastuomioistuimen tai
9170: tuksessa tehnyt siitä muistutusta taikka ellei korkeimman oikeuden ensimmäisenä oikeusas-
9171: samaa asiaa ole käsitelty eri tuomioistuimissa. teena käsiteltävä, noudatetaan, mitä syytteen
9172: Ylemmän tuomioistuimen tulee kuitenkin vireillepanosta näissä tuomioistuimissa on sää-
9173: omasta aloitteesta rtutkia, onko kysymyksessä detty.
9174: sotilastuomioistuinasia. Ajasta, jonka kuluessa vangittua koskevan
9175: syytteen vireillepanosta on ilmoitettava asian-
9176: omaiselle tuomioistuimelle, säädetään .39 § :n 1
9177: 8 luku. momentissa.
9178: Sotilastuomioistuinasian vireillepano. .3.3 §.
9179: Jos asianomistaja tahtoo panna vireille syyt-
9180: .31 §. teen sotilastuomioistuimessa, hänen tulee il-
9181: Syytteen nostamisesta sotaoikeudessa, jollei moittaa asia mahdollisen selvityksen oheen liit-
9182: asianomistaja sitä vaadi, määrää, sitten kun vi- täen asianomaiselle viralliselle syyttäjälle, joka
9183: rallinen syyttäjä esitutkinnan tapahduttua on an- tämän jälkeen menettelee niin kuin .31 §:n 2
9184: tanut asiasta lausuntonsa, asianomaisen joukko- ja .3 momentissa sekä .32 §:ssä on säädetty.
9185: osaston tai vastaavan puolustusvoimain osan Milloin asianomistaja tahtoo sotilastuomio-
9186: päällikkö tahi, mikäli rikoksesta epäilty on ase- istuimessa nostaa syytteen siitä huolimatta, että
9187: tuksella sotilasrikoslain tai sotilastuomioistui- syyttäjä on kieltäytynyt sitä nostamasta, tai
9188: men tuomiovallan alaiseksi määrätty henkilö, panna vireille muun kanteen, on .32 S:ssä olevia
9189: asetuksella säädettävä viranomainen. Mainittu säännöksiä vastaavasti sovellettava. Ilmoittaes-
9190: päällikkö tai muu viranomainen voi yksittäis- saan asian sotaoikeuden puheenjohtajalle asian-
9191: tapauksessa jättää syyttäjän ratkaistavaksi, onko omistajan on mainittava henkilö, jota vastaan
9192: syyte nostettava vai ei. hän tahtoo ajaa syytettä tai muuta kannetta,
9193: Muissa tuomioistuimissa ja, jos asianomistaja sekä vaatimuksensa ja niiden perusteet.
9194: pyytää syytteen nostamista, myös sotaoikeu-
9195: dessa päättää syytteen nostamisesta esitutkinnan .34 §.
9196: tapahduttua asianomainen virallinen syyttäjä. Kurinpitorangaistuksen määrääminen ei estä
9197: Ennen kuin syyte määrätään nostettavaksi, on nostamasta syytettä tuomioistuimessa, jos asian
9198: harkittava, onko syyllistä ainoastaan ojennettava laatu sitä vaatii tai aihetta siihen muutoin ilme-
9199: tai rangaistava kurinpitotoimin. Virallisen syyt- nee.
9200: täjän syyteoikeudesta ja syyttämisvelvollisuu-
9201: desta sekä päällikön ja muun edellä tarkoitetun
9202: viranomaisen oikeudesta ja velvollisuudesta 9 luku.
9203: määrätä syyte nostettavaksi on, jollei toisin ole Pakkakeinot.
9204: säädetty, muutoin voimassa, mitä syyttäjän
9205: syyteoikeudesta ja syyttämisvelvollisuudesta on 35 §.
9206: säädetty yleisessä laissa ja sotilasrikoslaissa. Nos- Sotilasrikoksesta tai sotilastuomioistuimessa
9207: tettaessa syytettä Suomen ulkopuolella tehdystä käsiteltävästä muusta rikoksesta vapausrangais-
9208: 172 11,12.- Sotilastuomioistuimet.
9209:
9210:
9211: tukseen tuomitun saa tuomioistuin sen estä- 2) vartiopalvelukseen tahi muuhun sotilaal-
9212: mättä, mitä rangaistukseen tuomitun vangitse~ liseen turvaamis- tai järjestystehtävään määrä-
9213: misesta muutoin on säädetty, määrätä vangitta- tyn sotilasosaston päällikkö; sekä
9214: vaksi tai pidettäväksi edelleen vangittuna, jos 3) joukon, laitoksen tai viraston päivystäjä.
9215: aihetta siihen on. Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei ra-
9216: 36 §. joita yleisen lain mukaista kiinniottamisvaltaa.
9217: Sotilasrikoksesta tai sotilastuomioistuimessa
9218: käsiteltävästä muusta rikoksesta tavatun tai 39 §.
9219: epäillyn saa yleisessä laissa säädetyin edellytyk- Sotilasrikoksen tai sotilastuomioistuimessa
9220: sin määrätä vangittavaksi se, jolla 31 §:n mu- käsiteltävän muun rikoksen johdosta tapahtu-
9221: kaan on valta määrätä syytteen nostamisesta so- neesta vangitsemisesta ja pidättämisestä on heti
9222: tilastuomioistuimessa, sekä pääesikunnan sen ilmoitettava syytteen nostamisesta 31 §:n 1 tai
9223: osaston tai toimiston päällikkö, jolle puolustus- 2 momentin mukaan päättävälle viranomaiselle,
9224: voimissa tapahtuneiden rikosten käsittelemi- joka yleisessä laissa säädetyssä ajassa päättää
9225: nen kuuluu, ja myös tuomioistuin, jossa syyte vangittuna pitämisestä tai vangitsemisesta
9226: on vireillä. taikka vapaaksi päästämisestä. Ennen sanotun
9227: Yleisen lain mukaan vangitsemiseen oikeute- ajan päättymistä on myös tehtävä syytteeseen
9228: tulla viranomaisella on säädetyin edellytyksin panoa koskeva ilmoitus asianomaiselle tuomio-
9229: valta määrätä vangittavaksi myös sotilasrikok- isuimelle, jos syytettävä on määrätty vangitta-
9230: sesta tai sotilastuomioistuimessa käsiteltävästä vaksi tai pidettäväksi edelleen vangittuna.
9231: muusta rikoksesta tavattu tai epäilty. Kiinniottamisesta tulee kiinniottajan viivy-
9232: tyksettä ilmoittaa omalle päällikölleen tai kiin-
9233: 37 §. niotetun päällikölle. Jollei kiinniotettua mää-
9234: Rikoksesta tavatun tai epäillyn saa määrätä rätä heti vapaaksi päästettäväksi, sanotun pääl-
9235: pidätettäväksi: likön on ryhdyttävä toimiin hänen pidättämi-
9236: 1) se, jolla on valta määrätä hänet vangit- sekseen tai vangitsemisekseen, mikäli edellytyk-
9237: tavaksi; set siihen ovat olemassa.
9238: 2) sotaoikeuden virallinen syyttäjä; Puolustusvoimissa palvelevan henkilön van-
9239: 3 ) komppanian tai muun perusyksikön pääl- gitsemisesta, pidättämisestä ja kiinniottamisesta
9240: likkö tahi häntä ylemmässä virka- tai palvelus- sekä hänen vapaaksipäästämisestään on myös·vii-
9241: asemassa oleva, pidätettävän muu suoranainen vytyksettä ilmoitettava hänen päällystölleen.
9242: esimies;
9243: 40 §.
9244: 4) varuskunnan päällikkö tai komendantti, Sotilasrikoksesta tai sotilastuomioistuimessa
9245: jos pidätettävä on häntä alemmassa sotilasar- käsiteltävästä muusta rikoksesta vangittua puo-
9246: vossa oleva sotilas ja rikos on tehty varuskun- lustusvoimissa palvelevaa henkilöä säilytetään
9247: nan alueella; sekä päävartiossa tai muutoin sotilasviranomaisten
9248: 5) sotatila-aikana asetuksella määrättävä so- valvonnan alaisena taikka, milloin siihen ei ole
9249: tilaspoliisin päällystöön tai alipäällystöön kuu- tilaisuutta tai asianhaarat niin vaativat, yleisessä
9250: luva henkilö. vankilassa tahi muussa soveliaassa paikassa sen
9251: 38 §. mukaan kuin yleisessä laissa säädetään.
9252: Rikoksesta tavatun tai epäillyn saa ottaa tai
9253: otattaa kiinni se, jolla on valta määrätä hänet 41 §.
9254: pidätettäväksi. Pidättämiseen 37 §:n mukaan oikeutetulla
9255: Alemmassa sotilasarvossa olevan ja muunkin on mainitussa pykälässä säädetyn toimivaltansa
9256: alipäällystöön tai miehistöön kuuluvan sotilaan rajoissa yleisessä laissa säädetyin edellytyksin
9257: saa 1 momentissa säädetyin edellytyksin ottaa myös valta toimittaa tai toimituttaa sotilasri-
9258: tai otattaa kiinni myös: kosta tai sotilastuomioistuimessa käsiteltävää
9259: 1) komppanian tai muun perusyksikön pääl- muuta rikosta koskevassa asiassa:
9260: likkö tahi häneen rinnastettavassa tai häntä 1) takavarikko, kotietsintä sekä henkilöön
9261: ylemmässä virka- tai palvelusasemassa oleva käyvä tarkastus ja katsastus kasarmialueella tai
9262: muukin kuin kiinni otettavan suoranainen esi- muussa sotilaspäällystön valvonnassa olevassa
9263: mies; paikassa;
9264: Il,12.- Mäki ym. 173
9265:
9266: 2) muu edellä tarkoitettu tollnl kuin asun- sekä tarvittaessa oikeuden jäsenten määräämi-
9267: nossa suoritettava kotietsintä muuallakin, mi- seksi tai nimittämiseksi.
9268: käli se kohdistuu sotilasrikoslain alaiseen hen- Vangittua koskeva asia on otettava käsitel-
9269: kilöön; sekä täväksi sotaoikeudessa kahdeksan päivän ku-
9270: 3) sotatila-aikana sotilashallinnon alaisella luessa siitä päivästä lukien, kun puheenjohtaja
9271: alueella kotietsintä 1 kohdassa mainitun alueen on saanut 42 §:n 1 momentissa tarkoitetun
9272: ulkopuolella sijaitsevassa asunnossakin, jos kiin- ilmoituksen syytteen vireillepanemisesta tahi
9273: niotettava, pidätettävä tai vangittava sotilasvi- asian siirtämisestä tai palauttamisesta.
9274: ranomaisen takaa ajamana sinne pakenee tai jos
9275: etsintä on tarpeen sellaisen esineen takavarikoi-
9276: miseksi, jota on seurattu rikoksen teosta verek- 44 §.
9277: seltään tai jonka jäljille silloin on päästy. Asian käsittely on, mikäli mahdollista, Jar-
9278: iestettävä siten, että todistelu kokonaisuudes-
9279: Tässä pykälässä tarkoitettuun toimeen saa saan tapahtuu samassa istunnossa ja että asia
9280: ryhtyä myös 38 §:n 2 momentissa tarkoitettu silloin otetaan lopullisesti päätettäväksi. Sota-
9281: päällikkö tai päivystäjä, milloin muullakin kuin oikeuden puheenjohtajalla on sitä varten oikeus
9282: vangitsemiseen oikeutetulla poliisimiehellä ylei- tarvittaessa etukäteen saada haltuunsa asiaa kos-
9283: sen lain mukaan on siihen valta. kevat tutkintakirjat ja pyytää asianosaisilta il-
9284: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei ra- moitukset oikeudenkäynnissä esitettävistä vaa-
9285: joita yleisen lain mukaista valtaa tässä pykä- timuksista ja todisteista sekä antaa käsittelyn
9286: lässä tarkoitettujen pakkokeinojen käyttämi- järjestämistä tarkoittavia ohjeita. Puheenjohta-
9287: seen. jan valmistavista toimista on ilmoitettava so-
9288: taoikeudelle ja tehtävä merkintä oikeuden pöy-
9289: täkirjaan.
9290: 10 luku. Milloin syytetty on vangittuna, asian käsit-
9291: Oikeudenkäynti sotaoikeudessa. telyä ei saa lykätä neljäätoista päivää pitem-
9292: mäksi ajaksi, ellei se ole tarpeen syytetyn mie-
9293: 42 §. lentilan tutkimista varten.
9294: Sotaoikeus saa ottaa käsiteltäväkseen vain
9295: asian, joka 32 §:n 1 momentissa tai 33 §:n 2
9296: momentissa säädetyssä järjestyksessä on saatettu 45 §.
9297: sen tutkittavaksi taikka jonka toinen tuomio- Asiaa sotaoikeudessa ratkaistaessa puheenjoh-
9298: istuin on siihen siirtänyt tai ylempi oikeus pa- tajan tulee selostaa jäsenille tapaukseen sovel-
9299: lauttanut. tuvat lainkohdat ja lausua ensin mielipiteensä.
9300: Jos vireillä olevassa jutussa tehdään vaatimus,
9301: joka 7 luvun mukaan voidaan käsitellä samassa 46 §.
9302: sotaoikeudessa, käsitellään asia kuitenkin myös Sotaoikeuden puheenjohtajan on pidettävä
9303: niiden vaatimusten ja vastaajien kohdalta, joi- pöytäkirjaa noudattaen, mitä pöytäkirjan pitä-
9304: den osalta asianomainen päällikkö tai muu misestä yleisessä alioikeudessa on voimassa, kui-
9305: 31 § :n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen tenkin niin, että oikeudelle tai sen puheenjoh-
9306: ei ole määrännyt syytettä nostettavaksi tai joi- tajalle annettuja tai saapuneita asiakirjoja ei si-
9307: den osalta sitä muutoin ei ole pantu vireille sällytetä pöytäkirjaan, vaan niistä muodostetaan
9308: 1 momentissa säädetyllä tavalla. erityinen asiakirjavihko.
9309: 43 §. Kunkin istunnon pöytäkirja on puheenjohta-
9310: Saatuaan 32 §:n 1 momentin tai 33 §:n 2 jan ja jäsenten allekirjoitettava. Pöytäkirjanot-
9311: momentin mukaisen ilmoituksen sotaoikeuden teet allekirjoittaa puheenjohtaja.
9312: puheenjohtajan on viivytyksettä määrättävä asia
9313: käsiteltäväksi sotaoikeudessa, paitsi milloin on 47 §.
9314: ilmeistä, ettei asia kuulu sen käsiteltäviin tai Milloin sotaoikeus on siirtänyt asian toiseen
9315: että muu oikeudenkäynnin edellytys puuttuu. alioikeuteen, puheenjohtajan on lähetettävä ote
9316: Puheenjohtajan tulee määrätä sotaoikeuden oikeuden pöytäkirjasta ja jutun asiakirjat kah-
9317: istunnon aika ja paikka sekä ryhtyä toimiin deksan päivän kuluessa päätöksen julistamisesta
9318: oikeuden jäsenten ja asianosaisten kutsumiseksi sille tuomioistuimelle, johon asia on siirretty.
9319: 174 II,12.- Sotilastuomioistuimet.
9320:
9321:
9322: 11 luku. den pöytäkirjanotetta ja valituksenalaista pää-
9323: Muutoksen hakeminen sotaoikeuden ja sen töstä sekä jäljennöksiä liitetyistä asiakirjoista.
9324: puheenjohtajan päätökseen sekä sotaoikeuden Muutoksenhakemuksen vastaanottajan tulee
9325: päätöksen alistaminen. antaa siitä valittajalle todistus ja merkitä vali-
9326: tuskirjelmään sen saapumisaika. Jos muutoksen-
9327: 48 §. hakemus on annettu muulle kuin sotaoikeuden
9328: Kun sotaoikeus julistaa tai sen puheenjoh- puheenjohtajalle, se on viivytyksettä toimitet-
9329: taja antaa päätöksen, on kullekin asianosaiselle, tava hänelle.
9330: jolla on oikeus siitä erikseen valittaa, samalla Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, nouda-
9331: annettava kirjallinen valitusosoitus, josta ilme- tetaan myös haettaessa muutosta sotaoikeuden
9332: nee, mitä päätökseen tyytymättömän on nouda- puheenjohtajan päätökseen, kuitenkin siten,
9333: tettava halutessaan saattaa asian ylisotilastuo- että valituskirjelmän ohella on annettava vali-
9334: mioistuimen tutkittavaksi. tuksenalainen päätös siihen liitettyine asiakir-
9335: joineen ja että valitusaika lasketaan siitä, kun
9336: 49 §. päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi.
9337: Tyytymättömyys sotaoikeuden päätökseen
9338: on, mikäli yleisessä laissa ei ole säädetty ly-
9339: hyempää aikaa, ilmoitettava viimeistään nel- 51 §.
9340: jäntenä päivänä, päätöksen julistamispäivä sii- Saatuaan muutoksenhakemuksen sotaoikeu-
9341: hen luettuna, sotaoikeudelle tai sen puheenjoh- den puheenjohtajan on, varattuaan tarvittaessa
9342: tajalle, sen komppanian tai muun perusyksikön valittajalle tilaisuuden siinä ehkä olevien puut-
9343: taikka joukko-osaston tai vastaavan puolustus- teellisuuksien poistamiseen, viivytyksettä annet-
9344: voimain osan päällikölle, jossa tyytymättömyy- tava muutoksenhakemuksesta tieto vastapuo-
9345: den ilmoittaja palvelee, taikka sen sotilaspiirin lelle tai muun vastapuolen kuin syyttäjän val-
9346: tai puolustusvoimain osan päällikölle, johon tuuttamalle asiamiehelle ja samalla ilmoitet-
9347: asetettu sotaoikeus on julistanut päätöksen. Sa- tava, missä valituskirjelmä ja siihen liitetyt asia-
9348: massa ajassa voi se, joka ei tahdo ajaa valitus- kirjat sekä ote sotaoikeuden pöytäkirjasta ja ju-
9349: taan perille, sotaoikeudelle tai sen puheenjoh- tun asiakirjavihko ovat nähtävinä sekä missä
9350: tajalle taikka edellä mainitulle päällikölle pe- ajassa ja minne .vastaus on toimitettava. Aikaa
9351: ruuttaa tyytymättömyyden ilmoituksensa. vastauksen antamiseen ei, elleivät erityiset syyt
9352: Vanki tai arestilainen saa tehdä tyytymättö- muuta vaadi, saa määrätä lyhyemmäksi kuin nel-
9353: myyden ilmoituksensa ja sen peruuttaa myös jäksi eikä pitemmäksi kuin neljäksitoista päi-
9354: asianomaisen päävartion, vankilan tai muun säi- väksi ilmoituksen tiedoksi antamisesta. Ilmoitus
9355: lytyspaikan päällikölle tai johtajalle. Jos hänen on lähetettävä postitse saantitodistusta vastaan
9356: tulonsa vankilaan tai muuhun säilytyspaikkaan tai annettava muutoin todistettavasti. Postitse
9357: on ilman hänen syytään viivästynyt, hänellä on toimitettu ilmoitus katsotaan tiedoksi anne-
9358: siihen tilaisuus vielä perille tulonsa jälkeisenä tuksi saantitodistuksen osoittamana aikana.
9359: päivänä. Vastauksesta annettavasta todistuksesta, vas-
9360: Sen, jolle tyytymättömyyden ilmoitus tai sen tauskirjelmään tehtävästä merkinnästä ja vas-
9361: peruutus on tehty, on annettava siitä todistus. tauksen toimittamisesta sotaoikeuden puheen-
9362: Jos ilmoitus tai peruutus on tehty 1 tai 2 mo- johtajalle on voimassa, mitä 50 §:n 2 momen-
9363: mentissa mainitulle päällikölle tai johtajalle, tä- tissa on säädetty valituskirjelmästä. Vastauksen
9364: män on viivytyksettä ·annettava siitä tieto sota- saatuaan tai, jos vastausta ei ole annettu, ase-
9365: oikeuden puheenjohtajalle. tetun määräajan päätyttyä sotaoikeuden pu-
9366: heenjohtajan tulee viivytyksettä lähettää vas-
9367: 50 §. taus tai ilmoitus siitä, ettei vastausta ole an-
9368: Haettaessa muutosta sotaoikeuden päätök- nettu, sekä ote sotaoikeuden pöytäkirjasta ja
9369: seen valituskirjelmä on annettava viimeistään kaikki jutun asiakirjat ylisotilastuomioistui-
9370: ennen kello 12 viidentenätoista päivänä päätök- melle. Milloin on ilmeistä, ettei valitusta voida
9371: sen julistamispäivän jälkeen ylisotilastuomiois- ottaa tutkittavaksi, tai milloin 1 momentissa
9372: tuimelle tai sotaoikeuden puheenjohtajalle tahi tarkoitettua ilmoitusta ei saada muutoksenha-
9373: 49 § :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetulle päälli- kijan vastapuolelle toimitetuksi ilman kohtuu-
9374: kölle tai johtajalle. Valituskirjelmä voidaan an- tonta viivytystä, lähetetään asiakirjat ylisotilas-
9375: taa yhtenä kappaleena oheistamatta sotaoikeu- tuomioistuimelle vastausta hankkimatta.
9376: 11,12.- Mäki ym. 175
9377:
9378: Asianosaiselle, jonka vahingoksi sotaoikeu- muualle kuin ylisotilastuomioistuimeen, se on
9379: den päätöstä olisi muutettava ja jolle 1 mo- viivytyksettä toimitettava sinne. Muistutuskir-
9380: mentissa mainittua ilmoitusta ei ole toimitettu, jelmästä annettavasta todistuksesta ja kirjel-
9381: on, ennen kuin ylisotilastuomioistuin ratkaisee mään tehtävästä merkinnästä on voimassa,
9382: asian, varattava tilaisuus vastauksen antamiseen. mitä 50 § :n 2 momentissa on säädetty valitus-
9383: Rangaistukseen tuomitun eduksi voidaan pää- kirjelmästä.
9384: töstä kuitenkin muuttaa varaamatta asianomis- Edellä 2 momentissa olevia säännöksiä sota-
9385: tajalle tällaista tilaisuutta, jos ei voida saada oikeuden pöytäkirjanotteen ja asiakirjojen lähet-
9386: tietoa, missä asianomistaja tai hänen asiamie- tämisestä sekä muistutuskirjelmästä on vastaa-
9387: hensä oleskelee, tahi jos tällainen tilaisuus ei vasti sovellettava, milloin sotaoikeus on siirtä-
9388: ole varattavissa ilman melkoista hankaluutta tai nyt asian ylisotilastuomioistuimeen.
9389: ajanhukkaa.
9390: 52 §.
9391: Kirjelmä, jossa pyydetään pitennettyä määrä- 12 luku.
9392: aikaa muutoksen hakemiseksi sotaoikeuden tai Oikeudenkäynti ylisotilastuomioistuimessa.
9393: sen puheenjohtajan päätökseen, voidaan toimit-
9394: taa sille, jolle valituskirjelmä 50 §:n 1 momen- 55 §.
9395: tin mukaan on annettava. Ylisotilastuomioistuin voi asiassa, jonka se
9396: Sotaoikeuden puheenjohtaja ja ylisotilastuo- käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, määrätä,
9397: mioistuin voivat pitentää vastauksen antamista milloin siihen on erityistä syytä, tutkinnan toi-
9398: varten määräämäänsä aikaa. Tätä koskeva pyyntö mitettavaksi sopivaksi katsomassaan sotaoikeu-
9399: voidaan toimittaa myös sille, jolle vastaus on dessa tai yleisessä alioikeudessa. Tällöin on vas-
9400: annettava. taavasti sovellettava, mitä 54 § :n 2 momentissa
9401: on säädetty pöytäkirjanotteen ja jutun asiakir-
9402: 53 §. jojen toimittamisesta ylisotilastuomioistuimelle.
9403: Kantelu sotaoikeuden tai sen puheenjohtajan
9404: päätöksestä tai muusta toimenpiteestä on an- 56 §.
9405: nettava 50 § :n 1 momentissa mainitulle viran- Ylisotilastuomioistuimen päätös annetaan il-
9406: omaiselle. Sotaoikeuden päätöstä, josta kannel- man julkipanoa. Kappale päätöstä on lähetet-
9407: laan, ei tarvitse liittää kantelukirjelmään. tävä postitse saantitodistusta vastaan tai annet-
9408: Kantelukirjelmän vastaanottajan tulee sovel- tava todistettavasti viralliselle syyttäjälle ja
9409: tuvin osin menetellä, niin kuin 50 §:n 2 mo- niille muille asianosaisille, jotka ovat käyttä-
9410: mentissa on valituskirjelmän vastaanottajasta neet puhevaltaa ylisotilastuomioistuimessa tahi
9411: säädetty. Lähettäessään kantelukirjelmän yliso- joiden vahingoksi sotaoikeuden tai sen puheen-
9412: tilastuomioistuimelle sotaoikeuden puheenjohta- johtajan päätöstä on muutettu, tai sellaisen yk-
9413: jan on samalla lähetettävä ote sotaoikeuden pöy- sityisen asianosaisen valtuuttamalle asiamiehelle.
9414: täkirjasta ja jutun asiakirjat. Postitse toimitettu päätös katsotaan tiedoksian-
9415: Sotaoikeuden puheenjohtajan on pyydet- netuksi saantitodistuksen osoittamana aikana.
9416: täessä annettava kirjallinen kanteluosoitus. Ylisotilastuomioistuin voi asiassa, jonka se
9417: on käsitellyt ensimmäisenä oikeusasteena ja
9418: 54 §. jossa on toimitettu suullinen käsittely, määrätä,
9419: Sotaoikeuden tutkinta ja päätös on alistet- että päätös julistetaan asianasaisille ilmoitet-
9420: tava ylisotilastuomioistuimen tarkastettavaksi tuna aikana. Päätöksen julistamistilaisuudessa
9421: sen lisäksi, mitä yleisessä laissa on säädetty, on läsnä oleville asianasaisille annettava kap-
9422: myös, jos päätös, jolla syytetty on tuomittu va- pale päätöstä.
9423: pausrangaistukseen, on tehty äänestyksen jäl-
9424: keen vastoin puheenjohtajan mielipidettä.
9425: Alistetussa asiassa sotaoikeuden puheenjohta- 13 luku.
9426: jan tulee lähettää ote oikeuden pöytäkirjasta ja Muutoksen hakeminen ylisotilastuomioistuimen
9427: jutun asiakirjat ylisotilastuomioistuimelle vii- päätökseen ja ylisotilastuomioistuimen päätök-
9428: dentoista päivän kuluessa päätöksen julistami- sen alistaminen.
9429: sesta. Asianosainen voi toimittaa muistutuskir-
9430: jelmänsä 50 §:n 1 momentissa mainitulle viran- 57 §.
9431: omaiselle. Jos muistutuskirjelmä on annettu Haettaessa muutosta ylisotilastuomioistui-
9432: 176 II,12. - Sotilastuomioistuimet.
9433:
9434:
9435: men päätökseen valituskirjelmä ja, milloin on 14 luku.
9436: kysymys ylisotilastuomioistuimeen valittamalla, Täydentävät säännökset.
9437: alistamalla tai kanteluteitse saatetusta asiasta,
9438: myös muutoksenhakuluvan saamista tarkoittava 61 §.
9439: hakemus on, tyytymättömyyden ilmoitusta te- Sotilasrikosta, sotilasta, puolustusvoimia, so-
9440: kemättä, annettava viimeistään ennen kello 12 tatila-aikaa, esimiestä ja käskynalaista koskevia
9441: kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän tämän lain säännöksiä on, jollei toisin ole sää-
9442: jälkeen, jona päätös on julistettu tai, jollei sitä detty, sovellettava samoin edellytyksin kuin vas-
9443: ole julistettu, jona se on asianosaiselle tai yksi- taavia sotilasrikoslain säännöksiä.
9444: tyisen asianosaisen valtuuttamalle asiamiehelle
9445: tiedoksiannettu, korkeimman oikeuden kirjaa- 62 §.
9446: jankonttoriin tahi 49 § :n 1 tai 2 momentissa Kun puolustusvoimissa palveleva on kutsut-
9447: tarkoitetulle päällikölle tai johtajalle. Lupa- ja tava sotilas- tai muuhun tuomioistuimeen asian-
9448: muutoksenhakemus, johon on liitettävä valituk- asaiseksi tahi todistajana tai muutoin kuulta-
9449: senalainen päätös, voidaan antaa yhtenä kappa- vaksi, siitä ilmoitetaan hänen päällystölleen,
9450: leena oheistamatta jäljennöstä niihin liitetyistä jonka on toimitettava kutsu todistettavasti tie-
9451: asiakirjoista. doksi.
9452: Hakemuksen vastaanottajan tulee antaa siitä Päällystön on myös, mikäli mahdollista, huo-
9453: valittajalle todistus ja merkitä hakemukseen lehdittava siitä, ettei palvelus estä kutsuttua
9454: sen saapumisaika. Milloin hakemusasiakirjat on saapumasta tuomioistuimeen ja ryhtymästä mui-
9455: annettu muualle kuin korkeimman oikeuden hinkin kutsusta aiheutuviin toimiin ja että, jos
9456: kirjaajankonttoriin, ne on viivytyksettä toimi- kutsutun on saavuttava henkilökohtaisesti, tä-
9457: tettava sinne. mä määräys täytetään, sekä myös, ettei asian-
9458: osaisen palvelus ole esteenä oikeudenkäynti-
9459: 58 §. avustajan tai -asiamiehen hankkimiselle ja tar-
9460: Asianosaiselle, jonka vanhingoksi ylisotilas- peellisille neuvotteluille avustajan tai asiamie-
9461: tuomioistuimen päätöstä olisi muutettava, on, hen kanssa eikä muuliekaan oikeudenkäynnin
9462: ennen kuin korkein oikeus ratkaisee asian, va- valmistelulle.
9463: rattava tilaisuus vastauksen antamiseen. Pää- 63 §.
9464: töstä voidaan kuitenkin 51 § :n 3 momentissa Mitä eräiden asiakirjain lähettämisestä tuo-
9465: säädetyin edellytyksin muuttaa rangaistukseen mioistuimille annetussa laissa on säädetty, nou-
9466: tuomitun eduksi, vaikka asianomistajalle ei ole datetaan soveltuvin kohdin myös sotilastuomio-
9467: varattu tällaista tilaisuutta. istuinasioissa.
9468: 64 §.
9469: Muutoksenhaku tai muu hakemus, jota ei ole
9470: 59 §. tehty ajoissa, on, jollei ennen määräajan päätty-
9471: Kirjelmä, jossa pyydetään pitennettyä maa- mistä näytetä laillista estettä, jätettävä tutki-
9472: räaikaa muutoksen hakemiseksi ylisotilastuomio- matta. Laki on sama, jos hakemus on niin vail-
9473: istuimen päätökseen, voidaan toimittaa sille, linainen, ettei se kelpaa asian käsittelyn perus-
9474: jolle muutoksenhakemus 57 § :n 1 momentin teeksi, eikä hakija ole poistanut puutteellisuutta,
9475: mukaan on annettava. vaikka hänelle on varattu siihen tilaisuus, ja
9476: Pyyntö saada pitennetty määräaika vastauk- myös, milloin muu seikka on valituksen tai ha-
9477: sen antamista varten voidaan toimittaa, paitsi kemuksen tutkimisen esteenä.
9478: korkeimpaan oikeuteen, myös sille, jolle vas-
9479: taus on annettava. 65 §.
9480: Sotilastuomioistuimen päätös, jota ei ole alis-
9481: 60 §. tettu ylemmän tuomioistuimen tarkastettavaksi
9482: Ylisotilastuomioistuimen on, milloin sen pää- ja jolla asiaa ei ole siirretty toiseen tuomiois-
9483: tös on alistettava korkeimman oikeuden tarkas- tuimeen, saa heti lainvoiman, jos asianosaiset
9484: tettavaksi, lähetettävä korkeimpaan oikeuteen sille, jolle muutoksenhakemus on annettava, il-
9485: päätöksensä ja pöytäkirja sekä kaikki asiakir- moittavat tyytyvänsä päätökseen.
9486: jat viidentoista päivän kuluessa siitä, kun pää- Sotatila-aikana voidaan asetuksella antaa
9487: tös on annettu tai julistettu. säännöksiä puolustusvoimissa palvelevalle hen-
9488: 11,12.- Mäki ym. 177
9489:
9490: kilölle 3otilas- tai muun tuomioistuimen päätök- tuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun
9491: sellä tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanon lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 ,annettu
9492: siirtämisestä. laki {268/47) niihin myöhemmin tehtyine
9493: 66 §. muutoksineen sekä sotaylioikeudelle kuuluvien
9494: Puolustusvoimissa palvelevalle henkilölle tehtävien siirtämisestä Helsingin hovioikeudelle
9495: tuomittua rangaistusta koskevan sotilas- tai 18 päivänä tammikuuta 1952 annettu laki
9496: muun tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpa- ( 19/52).
9497: nemiseksi tarvittavia toimia voidaan asetuksella Ennen tämän lain voimaantuloa on ryhdyt-
9498: määrätä sotilasviranomaisten tehtäväksi. tävä toimiin sotatuomarien ja sotilastuomiois-
9499: tuinten sotilasjäsenten nimittämiseksi tehtä-
9500: 67 §. viinsä lain voimaan tullessa alkaviksi toimikau-
9501: Sikäli kuin Suomea sitovassa kansainvälisessä siksi. Ne, jotka ovat sotatuomareina lain voi-
9502: sopimuksessa on määrätty toisin kuin tässä maan tullessa, säilyttävät kelpoisuutensa tähän
9503: laissa, noudatetaan sopimuksen määräyksiä. tehtävään, vaikka he eivät ole suorittaneet ase-
9504: velvollisuuttaan vakinaisessa väessä.
9505: 68 §. Sotaoikeudessa tämän lain voimaan tullessa
9506: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- vireillä oleva asia on käsiteltävä siellä aikaisem-
9507: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk- man lain mukaan. Jos Helsingin hovioikeudessa
9508: sella. vireille pantu asia tämän lain mukaan olisi sota-
9509: oikeuden käsiteltävä, on hovioikeuden kuiten-
9510: Tämä laki tulee voimaan patvana kin käsiteltävä asia loppuun. Haettaessa muu-
9511: kuuta 197 , ja sillä kumotaan sotatuomioistui- tosta ennen tämän lain voimaantuloa annettuun
9512: mista ja oikeudenkäynnistä niissä 16 päivänä tai julistettuun sotilastuomioistuimen päätök-
9513: huhtikuuta 1920 annettu laki {93/20) ja seen ja tällaista päätöstä alistettaessa on nouda-
9514: eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomiois- tettava aikaisemman lain säännöksiä.
9515:
9516:
9517:
9518:
9519: Laki
9520: suomalaisesta valvontajoukosta annetun lain 6 § :n muuttamisesta.
9521: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan suomalaisesta valvontajoukosta 26 päivänä
9522: toukokuuta 1964 annetun lain (276/64) 6 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
9523:
9524: 6 §. Sotaoikeuden toimivaltaan kuuluvan asian
9525: käsittelee Helsingin sotilaspiiriin asetettu sota-
9526: Syytteet valvontajoukossa palvelevien teke- oikeus.
9527: mistä sotilasrikoksista käsitellään sotilastuo-
9528: mioistuimessa. Asian vireillepanon ja käsittelyn Tämä laki tulee voimaan päivänä
9529: sekä pakkokeinojen osalta ja muutoinkin on täl- kuuta 197 .
9530: löin soveltuvin kohdin noudatettava sotilastuO"'
9531: mioistuinlain { / ) säännöksiä.
9532:
9533:
9534:
9535:
9536: 23 427/70
9537: 178 11,12. ~ Sotilastuomioistuimet.
9538:
9539:
9540:
9541: Laki
9542: asevelvollisuuden täyttämisestä aseettomana annetun lain 10 §:n muuttamisesta.
9543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asevelvollisuuden täyttämisestä aseettomana
9544: 15 päivänä toukokuuta 1959 annetun lain (219/59) 10 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9545:
9546: 10 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
9547: Edellä 1 § :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoi- kuuta 197 .
9548: tettujen aseettomien osalta on voimassa, mitä
9549: sotilasrikoslaissa ( / ) ja sotilastuomiois-
9550: tuinlaissa ( / ) on säädetty.
9551:
9552:
9553:
9554:
9555: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
9556:
9557: Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
9558: 179
9559:
9560: 11,13.- Toiv.al. n:o 50.
9561:
9562:
9563: Aalto ym.: Lapsen oikeusasemaa koskevan lainsäädännön uusimi-
9564: sesta.
9565:
9566: E d u s k u n n a 11 e.
9567:
9568: Lapsen oikeusasemaa koskevat säännökset nuhteettomilla virkatodistuksilla, vaikka aviot-
9569: ovat meillä tällä hetkellä useassa laissa, jotka toman lapsen äidin kirkonkirjaan tai vastaavaan
9570: osittain ovat hengeltään vanhentuneet. Eri rekisteriin tehty merkintä aviottomasta lapsesta
9571: laeissa on säädökset aviolapsista ja avioliiton on saattanut merkitä hänelle kunnian menetyk-
9572: ulkopuolella syntyneistä lapsista ja yhä kasva- sen ohella monenlaisia taloudellisiakin vaikeuk-
9573: van ryhmän muodostavat avioerolapset. Lasten sia esim. kunnollisen työpaikan saannissa.
9574: oikeusasema ja sosiaaliturva ovat riippuvaisia Isyyden tultua toteennäytetyksi, joko tuo-
9575: osittain niistä olosuhteista, joissa lapsi on miolla tai sopimuksella, ei nykyaikaisten käsi-
9576: maailmaan saatettu. tysten mukaan ole enää asianmukaista kutsua
9577: Vanhanaikaisten moraalisääntöjen vallitessa tällaista miestä äidin makaajaksi ja lapsen ela-
9578: säädetyt lait asettavat lapset eriarvoiseen ase- tusvelvolliseksi, vaan lapsen isäksi. Tällaisissa
9579: maan, mikä ei lapsen oikeuksia ja turvaa aja- tapauksissa on oikeudenmukaista lähteä siitä
9580: tellen voi olla oikein. Näistä syistä olisi lapsen periaatteesta, että lapsella joko on isä tai sitten
9581: oikeusasemaa koskeva lainsäädäntö uudistettava todisteiden puutteessa isyyttä ei ole voitu
9582: ja saatettava kaikki lapset saman, lapsen toteennäyttää. Tällaiselle kannalle on asiassa
9583: oikeusasemaa koskevan lain piiriin. asettunut m.m. Tanskan lainsäädäntö. Siellä
9584: Erityisen kipeästi nopeata uudistusta kaipaa- jo vuonna 1960 saatettiin kaikki lapset saman
9585: via seikkoja ovat seuraavat: lain, eli lain lapsen oikeusasemasta, piiriin.
9586: 1 ) isyyden määrittelyä koskevan lainsäädän- Siellä maksetaan elatusapua julkisista varoista
9587: nön saattaminen sille tasolle, mille tutkimus niillekin lapsille, joiden isyyttä ei ole voitu
9588: jo on edennyt; toteennäyttää.
9589: 2) sopimukseen tai tuomioon perustuvan Isyyden toteamisesta seuraisi lapselle oikeus
9590: elatusvelvollisen käsitteen muuttaminen isyy- käyttää isän sukunimeä, jolloin ei aviottoman~
9591: deksi, josta seuraa oikeus isän nimeen ja isän kaan lapsen enää tarvitsisi kulkea isättömänä
9592: puoleistenkin sukulaisten perimiseen; sekä koko ikäänsä. Miten palion inhimillesemmäksi
9593: 3 ) taloudellisen tuen varmistaminen kaikissa muodostuisi aviottomankin lapsen elämä esim.
9594: tapauksissa niin, että yhteiskunta takaa kulle- koulussa ja muualla, missä isää jokaiselta kysy-
9595: kin lapselle kohtuullisen taloudellisen turvan, tään, puhumattakaan siitä, että tällainenkin
9596: mikäli vanhemmat eivät sitä pysty järjestä- lapsi saisi myös isän puoleisiin sukulaisiinsa
9597: mään. ja isäänsä samanlaisen perintöoikeuden, mitä
9598: Perusteluina 1 kohtaan voidaan todeta, että hänellä on äitiinsä ja tämän puoleisiin suku-
9599: lääketieteelliset tutkimusmenetelmät ovat eden- laisiinsakin nähden.
9600: nett niin pitkälle, että isyys voidaan yhä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
9601: useammassa tapauksessa vääjäämättömäs,ti to- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9602: teennäyttää ja lapselle löytää todellinen, biolo-
9603: ginen isä. Tämä uudistus on tärkeä sekä lapsen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9604: että myös syyttömästi isäksi epäillyn oikeus- menpiteisiin lapsen oikeusasemaa kos-
9605: turvan kannalta. Nykyisen lain mukaanhan kevan lainsäädännön uudistamiseksoi ja
9606: aviottoman lapsen todellinen isä saa kulkea koordinoimiseksi.
9607: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
9608:
9609: Lyyli Aalto. Paavo Tiilikainen. Edit Terästö.
9610: Sulo Hostila. Eeli Lepistö. Reino Breilin.
9611: Eero Salo. Sylvi Siltanen. Esko Niskanen.
9612: Väinö Turunen. Kaisa Raatikainen. Sakari Knuuttila.
9613: 180
9614:
9615: 11,14.- Toiv.al. n:o 51.
9616:
9617:
9618:
9619:
9620: Ahde ym.: FJkoslain 6 luvun kumoamisesta.
9621:
9622:
9623: E d u s k u n n a.ll e.
9624:
9625: Rikoslain 6 luku antaa lain soveltajalle si- soveltaja joutunut usein lakia tahallisesti vaa-
9626: tovia määräyksiä rikoksensuusijan rangaistuk- rin tulkiten merkitsemään, että rikos on tapah-
9627: sen määräämisestä. Näiden määräysten joh- tunut lieventävissä olosuhteissa, vaikkei täl-
9628: dosta on aina langetettava ankarampi rangais- laisia olosuhteita olisi ollutkaan. Useimmiten
9629: tus kuin kustakin rikoksesta säädetty mini- kuitenkin käynee niin, ettei rangaistuksen lan-
9630: mirangaistus. Puheena olevan luvun 2 pykälä gettajalla ole uskallusta tällaiseen "virkavir-
9631: sisältää lisäksi ankarampia määräyksiä sellai- heeseen".
9632: sissa tapauksissa, joissa syytetty on aikaisem- 6 luvun 2 § :n antamaa mahdollisuutta tuo-
9633: min kärsinyt vähintään vuoden vapausrangais- mita rangaistus yli normaalin asteikon ei liene
9634: tuksen ja nyt käsiteltävänä olevasta rikoksesta juuri käytetty. Kun lain soveltajalla on joka
9635: voidaan tuomita vähintään puolen vuoden va- tapauksessa valta normalin asteikon puitteissa
9636: pausrangaistus. Tällöin voidaan riippuen aiem- ottaa huomioon kaikki rikosta ja rikoksenteki-
9637: min kärsittyjen rangaistusten pituudesta tuo- jää koskevat olosuhteet, tuntuisi rikoslain 6
9638: mita joko normaalin rangaistuksen puolitoista- luvun aiheuttamien haittojen luonollisimpana
9639: tai kaksinkertaiseen määrään. Sakkorangaistus poistamistapana olevan koko luvun kumoami-
9640: ei 2 §:n tarkoittamissa tapauksissa voi tulla nen tarpeetomana ja nykyajalle vieraan kate-
9641: lainkaan kysymykseen, ellei rikos, josta uusija gorisine sääntöineen.
9642: on syytteessä ole tapahtunut "lieventävissä olo- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
9643: suhteissa". Käytännössä tämän pykälän sisältä- kunnan. hyväksyttäväksi toivomuksen,
9644: mät säännökset merkitsevät myös sitä, että
9645: rangaistusten tulee olla normaalia ankrampia että hallitus, huomioon ottaen sen,
9646: uusijoilla. Kun Suomen rikoslaissa on ilmei- että lain soveltajalla on mahdollisuus
9647: sesti "kaiken varalta" vähäisiinkin rikoksiin normaalin rangaistusasteikon puitteissa
9648: säädetty korkeat maksimit rangaistusasteikkoi- ottaa huomioon kaikki rikosta ja rikok-
9649: hin, on 6 luvun 2 § johtanut kohtuuttomuuk- sentekijää koskevat olosuhteet, antaisi
9650: siin. Rikoksesta, josta ensikertalainen olisi sel- Eduskunnalle esityksen rikoslain 6 lu-
9651: vinnyt vähäisillä sakoilla, on uusijalle annetta- vun nykyajalle vieraiden ja kategoris-
9652: va vapausrangaistus. Tämän johdosta on lain ten säännösten kumoamisesta.
9653: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
9654:
9655: Matti Ahde. Kaarle Salmivuori.
9656: Tellervo Koivisto. Erkki Tuomioja.
9657: U. H. Voutilainen. A.-V. Perheentupa.
9658: Ulf Sundqvist. Mikko Laaksonen.
9659: Meeri Kalavainen. Kaisa Raatikainen.
9660: Esko Niskanen. Kalevi Sorsa.
9661: Osmo Kaipainen. Leo Kohtala.
9662: 181
9663:
9664: 11,1.5.- Toiv.al. n:o .52.
9665:
9666:
9667:
9668:
9669: Ahde ym.: Maksutloman oikeudenkäynnin laa;entamisesta.
9670:
9671:
9672: E d u s kun n a II e.
9673:
9674: Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä kos- tuin. Kääntyessään asianajajan puoleen ei mak-
9675: kee nykyisellään ainoastaan varsinaisissa tuo- suttoman oikeudenkäynnin hakija voi siis olla
9676: mioistuimissa käytäviä prosesseja. Sen sijaan varma siitä, että se hänelle myönnetään. Tämä
9677: hallinnon alalla saavat kansalaiset varallisuu- on saattanut johtaa siihen, että moni on jät-
9678: destaan riippumatta hakea oikeutta omalla kus- tänyt turvautumatta asiantuntijaan suurten kus-
9679: tannuksellaan. Samoin on laita vesioikeuksissa, tannusten pelosta. Lisäksi voidaan asettaa ky-
9680: maanjako-oikeuksissa ym. erikoistuomioistui- seenalaiseksi tuomioistuimen kyky arvioid11 ha-
9681: missa käytävien juttujen osalta. Kun hallinto- kijan varallisuus. Olisikin pyrittävä löytämään
9682: asioissa voittaneen osapuolen on mahdollista ratkaisu, jossa esim. sosiaaliviranomainen antai--
9683: saada vastapuoleltaan korvausta kuluistaan si sitovan lausunnon hakijan tarpeesta saada
9684: vain vähäisessä määrin, ei vähävaraisen ihmi- maksuton oikeudenkäynti, jolloin tuomarin tai
9685: sen, ·jonka intressi asiassa saattaa olla yleisesti tuomioistuimen tehtäväksi jäisi etukäteen ar-
9686: ottaen vähäinen, vaikkakin hänelle itselleen vioida onko hakijalla riittävää intressiä kanta-
9687: merkityksellinen, monastikaan kannata lähteä jana lähteä asiaa ajrunaan. Vastaajaksi haastettu
9688: asiaansa ajamaan, koska kulut saattavat nousta taas saisi pelkästään sosiaaliviranomaisen lau~
9689: suuremmiksi kuin mahdollisesti saavutettava sunnon perusteella maksuttoman oikeudenkäyn-
9690: voitto. Tämän vuoksi olisi saatava aikaan jär- nin. .
9691: jestelmä, joka turvaisi vähävaraisille ihmisille Edellä mainitun perusteella ehdotamme eduSJ
9692: mahdollisuuden ilmaiseksi ajaa asioitaan muis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9693: sakin viranomaisissa kuin varsinaisissa tuomio-
9694: istuimissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9695: Nykyisessä järjestelmässä myöntää maksutto- maksutloman oikeudenkäynnin ·laaienta-:
9696: man oikeudenkäynnin tuomioistuin alkaessaan miseksi koskemaan myös hallintoasioita
9697: käsitellä asiaa. Väliaikaisesti voi maksuttoman ;a maksutloman oikeudenkäynnin myön-
9698: oikeudenkäynnin myöntää myös tuomari kans- tämismenettelyn uudistamiseksi.
9699: liassaan, mutta tämänkin vahvistaa tuomiois-
9700: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
9701:
9702: Matti Ahde. Meeri Kalavainen. Erkki Tuomioja.
9703: Tellervo Koivisto. Esko Niskanen. A.-V. Perheentupa.
9704: U. H. Voutilainen. Osmo Kaipainen. Mikko Laaksonen.
9705: Ulf Sundqvist. Kaarle Salmivuori. Kaisa Raatikainen.
9706: 182
9707:
9708: 11,16.- Toiv.al. n:o 53.
9709:
9710:
9711:
9712:
9713: Aro: Vankien oikeusavustajan paikkaamisesta vankilaoikeuteen.
9714:
9715:
9716: E d u s k u n n a 11 e.
9717:
9718: Viime aikoina on esitetty voimakasta kritiik- tehtävä päätös saattaa olla asianomaiselle mitä
9719: kiä vankilaoikeuttamme kohtaan erityisesti merkittävin. Saatetaanbao tässä oikeudessa
9720: siinä suhteessa, että vankilaoikeus ei ennen päättää siitä, että syytetty passitetaan pakko-
9721: päätöksen tekoa ehtisi riittävästi perehtyä kul- laitokseen ja eristetään sinne. Tämä kaikki
9722: loinkin käsiteltävänä olevaan tapaukseen. Esi- saattaa tapahtua ilman, että vangilla olisi oma
9723: merkkinä tästä on mainittu mm. istunto, joka oikeusavustaja.
9724: kesti kolme tuntia ja jossa käsiteltiin nelisen- Jotta entistä paremmin voitaisiin turvata syy-
9725: kymmentä juttua. Tämä merkitsee keskimää- tetyn ihmisoikeudet ja hänen mahdollisuutensa
9726: rin 4.5 minuuttia juttua kohti. saada oikeudenmukainen tuomio, jossa kaikkiin
9727: Vankilaoikeus käsittelee mm. nuorten rikol- asiaan mahdollisesti vaikuttaviin tekijöihin riit-
9728: listen juttuja sekä pakkolaitokseen sulkemista. tävän perusteellisesti paneudutaan, olisikin van-
9729: Kummatkin vaativat erityistä asiaan paneutu- kilaoikeuteen patkattava erityinen vankien oi-
9730: mista. Nyk.ytisellään syytetty on kaiken lisäksi keusavustaja. Tällä tulisi olemaan ratkaiseva
9731: erityisen huonossa .asemassa sen vuoksi, että menkitys vankien oikeusturvan tehostamisen
9732: hänellä ei lain mukaan ole mahdollisuutta kannalta.
9733: saada vankilaoikeuteen vedotessaan käyttää Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9734: maksutonta asianajajaa. Vankilaoikeuteen tule- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9735: valla ei useikaan ole itsellään ,taloudellisia mah- muksen,
9736: dollisuuksia hankkia itselleen oikeusavustajaa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
9737: Ilmaisen asianajajan saantimahdollisuuden menpiteisiin oikeusavusta;an palkkaami-
9738: puuttuessa asianomainen joutuu täten varsin seksi vankilaoikeuteen vankien oikeus-
9739: heikkoon asemaan. Ei ole olemassa ketään, turvan tehostamiseksi.
9740: joka ajaisi hänen puolestaan asiaa. Kuitenkin
9741: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
9742:
9743: Pirkko Aro.
9744: 183
9745:
9746: 11,17.- Toiv.al. n:o 54.
9747:
9748:
9749:
9750:
9751: Aro ym.: Lapseneläkkeen pääteiän nostamisesta.
9752:
9753:
9754: E d u s k u n n a 11 e.
9755:
9756: Avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle mista jatketaan tämän iän täyttäDeeliekin lap-
9757: ma:ksettavaa elatusta koskevat säännökset si- selle, mikäli lapsi on ko. lakien edellyttämässä
9758: sältyvät 27. 7. 1922 annettuun lakiin aviolii- määrin työkyvytön, niin ikauan kuin työkyvyttö-
9759: ton ulkopuolella syntyneistä lapsista. Aviolii- myys kestää.
9760: ton ulkopuolella syntyneen lapsen elatusavun Lapsenelälclceen säännönmukainen pääteikä
9761: osalta on pääsääntönä, että elatusapu lakkaa oLisi nostettava itäysi-ikäisyysikään sekä varsi-
9762: lapsen täyttäessä 17 vuotta. Tosin ikäraja ei naisessa eläkelainsäädännössä että myös avio-
9763: ole ehdoton, vaan elatusvelvollinen voidaan liiton ulkopuolella syntyneitä lapsia koskevassa
9764: velvoittaa suorittamaan vielä tämän iän täyttä- lainsäädännössä. Ikärajan nostamista puoltaa
9765: neellelcin lapselle :kustannukset lapsen jatku- paitsi se, että siitä aiheutuva eläkekustannusten
9766: vasta kouluopetuksesta ja ammattikoulutukses- lisäys on suhteellisen vähäinen, niin juuri tässä
9767: ta. Tuomioistuimet ovat tiettävästi myös useim- vaiheessa asianomaisille on avuntarve useinkin
9768: missa tapauksissa suostuneet määräämään täl- kaikkein suurimmillaan. Mainitttakoon, että jo
9769: laisen elatuksen jatkamisen, mikäli sitä on nyt on olemassa eräiden työntekijöiden osalta
9770: anottu. Kuitenkin tätä mahdollisuutta on käy- mahdollisuus vapaaehtoiseen J.isäeläkejärjeste-
9771: tetty hyväksi suhteellisen vähän. Osasyynä tä- lyyn, jossa lapseneläkkeen pääteikä on täysi-
9772: hän on katsottu olevan sen, että k.o. edun ikäisyysrajaan saakka. Tämä ikäraja olisi saa-
9773: saamiseksi asiasta on tehtävä tuomioistuimessa tava yleiseksi.
9774: uusi kanne. Edellä olevan perusteella ctl.dotamme kun-
9775: Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ela- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9776: tusapu loppuu juuri silloin kun lapsen äiti tulee muksen,
9777: ankarampaan veroluokkaan, lapsilisää ei enää
9778: makseta ja lapsen ammattikoulutuksen pitäisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
9779: alkaa. Nykyisessä yhteiskunnassaanme ei lap- joiden perusteella lapseneläkkeen pääte-
9780: selle 17-vuotiaana ole ammattia. ikä nostettaisiin sekä varsinaisessa eläke-
9781: Työ- ja virkaeläkelainsäädännössä on lapselle lainsäädännössä että avioliiton ulkopuo-
9782: maksettavan perhe-eläkkeen pääteikänä yleensä lella syntyneitä lapsia koskevassa lain-
9783: 18 vuo1lta. Näihin lakeihin sisältyy yleensä säädännössä täysi-ikäisyysrajaan saakka.
9784: myös määräys, jonka mukaan eläkkeen maksa-
9785: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
9786:
9787: Pirkko Aro. Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
9788: 184
9789:
9790: 11,18.- Toiv.al. n:o 55.
9791:
9792:
9793:
9794:
9795: Berner ym.: Huumausainerikosten rangaistusten koventamisesta.
9796:
9797:
9798: Ed usk unn alle.
9799:
9800: Viime aikoina on huumausaineiden käyttö hoon, mitä he aiheuttavat erityisesti nuorille
9801: lisääntynyt maassamme. Huumausainekysymyk- käyttäjille. Huumausaineet johtavat vähitellen
9802: seen ei va1tiovalta ole puuttunut riittävän te- henkisiin ja fyysisiin sairauksiin. Usein seu-
9803: hokkaasti ja näkyvästi. Huumausainevirroille rauksena voivat olla itsemurhayritykset. Tä-
9804: olisi saatava tehokas sulku. Lainsäädäntömme mänlaatuinen kuolemankauppa pitäisi saada te-
9805: ei ole ottanut huomioon tapahtunutta kehi- hokkaamman sulun rangaistuksia lisäämällä.
9806: tystä huumausaineongelmassa. Lainsäädäntö ei Huumausainekaupan lisäksi olisi huumausainei-
9807: riittävästi erota toisistaan huumausaineiden den salakuljetuksesta saatavia rangaistuksia li-
9808: käyttäjää ja kauppaajaa. Niinpä huumausaineen sättävä.
9809: käyttäjää, jolta löydetään vaikka vähäinenkin Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
9810: määrä jotakin huumausainetta, voidaan tuo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9811: mita vankeuteen. Huumausaineen käyttäjä on
9812: sairas henkilö, jonka tervehdyttämiseksi tarvi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9813: taan tehokasta sairaala- tai avohoitoa. menpiteisiin huumausainekaupasta ja
9814: Huumausainekauppiaat taas saavat suhteelli- · -salakuljett1ksesta saatavien rangaistus-
9815: sen pieniä rangaistuksia verrattuna siihen tu- ten lisäämiseen.
9816: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
9817:
9818: Arne Berner. Pirkko Aro.
9819: 1~5
9820:
9821:
9822: 11,19.-Hemst.mot. nr 56.
9823:
9824:
9825:
9826:
9827: Ehrnrooth m. fl.: Om förnyelse av tryckfrihetslagen.
9828:
9829:
9830: T i 11 R i k s d a g e n.
9831:
9832: Mer än ett hal'vt sekel har {örflutit sedan punkt, att det inte i form av betald annons
9833: tryckfrihetslagen kom tili. De principer lagen är möjligt att hävda sig mot en periodisk
9834: bygger på ingick i huvudsak redan i den propo- tryckskrift som av någon anledning kan välja
9835: sition, som hade överlämnats tili ständerna att vägra att införa en annons.
9836: år 1906. Under den tid tryckfrihetslagen varit Tidningspressens makt har ofta av enskilda
9837: i kraft har den ändrats endast en gång ( L. tidningsmän missbrukats för personliga "ven-
9838: 31. 7.1930/272) och då i fråga om de pro- dettor". Det har varit möjligt att utan att
9839: cessuella stadgandena. drabbas av någon sanktion systematiskt svärta
9840: Det är givet, att tryckfrihetslagen lika litet ned meningsmotståndare och andra, som man
9841: som andra lagstiftningsprodukter från 50 år inom en tidning haft lust att gå åt. Instiftandet
9842: tilihaka i tiden kunnat hålla jämna steg med av den s.k. opinionsnämnden för massmedia
9843: utvecklingen. Huvudprincipen om censurför- har inte inneburit det stöd för kraven på god
9844: bud understrykes naturligtvis i dag än mera pressmoral, som skulle behövas med tanke på
9845: emfatiskt än när vår tryckfrihetslag kom tili. de ofta förekommande fallen av bristande tid-
9846: Men utvecklingen på samhällets alla områden ningsmanna-ansvar. En opinionsnämnd är sä-
9847: har skapat mera differentierade behov, och den kert nödvändig, men den tk:an uppenbarligen
9848: har också under intryck av den skärpta kam- inte vinna allmänhetens förtroende om den är
9849: pen på åsiktsbildningens vida fält gett det massmedias eget organ, som de kan välja eller
9850: tryokta ordet allt större betydelse. vraka. Opinionsnämnden borde för att fylla
9851: Vid sidan av den ständiga strävan att värna sin uppgift vara förankrad i lagstiftningen och
9852: tryckfriheten mot statlig censurmentalitet har då närmast tryckfrihetslagen.
9853: ett behov av skydd för den enskilda medborga- Redan dessa exempel visar, att tryckfrihets-
9854: ren mot tidningspressens ofta ensidiga tiliämp- lagen är i behov av revision. Denna borde
9855: ning av tryckfrihetslagens ofullständiga stadgan- emellertid ej begränsa sig tili det, som här an-
9856: den börjat göra sig starkt gällande. Inte bara förts. Tryckfrihetslagen borde bli föremål för
9857: utomlands utan också i vårt land finns på en fördomsfri översyn utgående från behovet
9858: många håll tidningsmonopol, mot vilka den av att stärka de medborgerliga rättigheterna
9859: enskilde medborgarens rätt inte sällan är svår och minska möjligheterna för att avsiktliga
9860: att hävda i en konfliktssituation. missbruk av massmedias makt - i synnerhet
9861: Rätten tili genmäle, som regleras enligt de monopolmedias - går sanktionsfria.
9862: principer 25 § tryckfrihetslagen uttrycker, är Med hänvisning tili det ovan anförda före-
9863: i behov av precisering såsom rättspraxis visar. slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
9864: Den möjlighet, som nu består för en tidning hemställa,
9865: att betrakta ett genmäle såsom kränkande eller
9866: att anse, att irtnehållet i genmälet inte be- att regeringen måtte vidta åtgärder
9867: gränsar sig tili det "meddelande", vars berikti- för en förnyelse av tryckfrihetslagen
9868: gande det är frågan om, är alltför vid. Likaså i syfte att täcka medborgarnas grund-
9869: är det otilifredsställande ur ·tryckfrihetssyn- lag,senliga rättigheter.
9870: Helsingfors den 10 april 1970.
9871:
9872: Georg C. Ehrnrooth. 'Juha Vikatmaa. Veikko Vennamo.
9873: Victor Procope. Timo Mäki. Pertti Salolainen.
9874: 24 427/70
9875: 186
9876:
9877: 11,19.- Toiv.al. n:o 56. Suomennos.
9878:
9879:
9880:
9881: Ehrnrooth ym.: Painovapauslain uudistamisesta.
9882:
9883:
9884: E d u s k u n n a 11 e.
9885:
9886: Yli puoli vuosisataa on vierähtänyt paino- tävää, ettei maksetun ilmoituksen muodossa ole
9887: vapauslain synnystä. Ne periaatteet, joille laki mahdollista puolustautua aikakautista painotuo-
9888: rakentuu, sisältyivät pääasiallisesti jo siihen tetta vastaan, joka jostain syystä voi kieltäytyä
9889: esitykseen, joka oli annettu säädyille vuonna julkaisemasta ilmoitusta.
9890: 1906. Painovapauslain voimassaolon aikana Yksityiset sanomalehtimiehet ovat usein
9891: sitä on muutettu vain kerran (L. 31. 7. 1930/ käyttäneet lehdistön valtaa väärin henkilökoh-
9892: 272) ja silloin olivat kyseessä prosessuaaliset taisiin kostotoimenpiteisiin. On ollut mahdol-
9893: säännökset. lista järjestelmällisesti :rangaistusseuraamuksitta
9894: On selvää, ettei painovapauslaki sen enem- mustata eri mieltä olevia vastustajia ja muita,
9895: pää kuin muutkaan 50 vuotta vanhat lain- joita vastaan lehdessä on haluttu hyökätä. Ns.
9896: säädännön tuotteet ole voineet pysyä kehityksen julkisen sanan neuvoston perustaminen jouk-
9897: tasalla. Sensuurikiellon pääperiaatetta koroste- kotiedotusvälineitä varten ei ole merkinnyt sitä
9898: taan tänä päivänä tietenkin vielä painokkaam- tukea hyvälle lehdistömoraalille, joka olisi tar-
9899: min kuin painovapauslakimme syntyessä. Mutta peen puuttuvasta lehtimiehen vastuusta johtu-
9900: yhteiskunnan kaikilla aloilla tapahtunut kehi- via, usein esiintyviä tapauksia ajatellen. Julki-
9901: tys on luonut eriytyneempiä tarpeita, ja se on sen sanan neuvosto on varmasti tarpeen, muttei
9902: mielipiteenmuodostuksen laajalla kentällä käy- se ilmeisestikään voi saavuttaa yleisön luotta-
9903: tävän kii!htyneen taistelun vaikutuksesta anta- musta, jos se on joukkotiedotusvälineiden oma
9904: nut painetulle sanalle yhä suuremman merki- elin, jonka ne voivat valita tai hylätä. Täyt-
9905: tyksen. tääkseen tclltävänsä neuvoston tulisi olla ank-
9906: Alituisen pyrkimyksen ohella painovapauden kuroituna lainsäädäntöön ja tällöin lähinnä pai-
9907: puolustamiseksi valtiolliselta sensuurimentali- novapauslakiin.
9908: teetilta on alkanut nousta voimakkaasti esiin Jo nämä esimerkit oso'ittavat, että painova-
9909: tarve suojata yksityistä kansalaista sanomaleh- pauslaki on tarkistamisen tarpeessa. Sen ei kui-
9910: distön painovapauslain puutteellisten säännös- tenkaan tulisi rajoittua tässä esitettyyn. Paino-
9911: ten usein ytksipuolista soveltamista vastaan. Ei vapauslain pitäisi joutua ennak:koluulottoman
9912: vain ulkomailla, vaan myös meidän maassamme korjauksen kdhteeksi lähtien kansalaisten
9913: on useilla tahoilla sanomalehtimonopoleja, joita oikeuksien vahvistamisen tarpeesta ja sen tulisi
9914: vastaan yksityisen kansalaisen on konfliktitilan- vähentää mahdollisuuksia, että tahalliset jouk-
9915: teessa usein ·vaikeata puolustaa oikeuttaan. kotiedotusvälineiden - varsinkin monopolivä-
9916: Oikeus vastineeseen, jota säännellään paino- lineiden - vallan väärinkäyttämiset jäävät
9917: vapauslain 25 §:ssä ilmaistujen periaatteiden vaille seuraamuksia.
9918: mukaan, on täsmennyksen tarpeessa, kuten Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
9919: oikeuskäytäntö osoittaa. Se mahdollisuus, joka taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9920: sanomalehdellä nyt on pitää vastinetta louk- sen,
9921: kaavana tai katsoa, ettei vastineen sisältö ra- 'että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9922: joitu siihen "tiedonantoon" jonka oikaisemi- painovapauslain uudistamiseksi kansa-
9923: sesta on !kysymys, on liian väljä. Samoin on laisten perustuslain mukaisten oikeuk-
9924: painovapauden kannalta katsottuna epätyydyt- sien parantamista silmällä pitäen.
9925: Helsingissä 10 ·päivänä huhtikuuta 1970.
9926:
9927: Georg C. Ehrnrooth. Juha Vikatmaa. Veikko Vennamo.
9928: Victor Procope. Timo Mäki. Pertti Salolainen.
9929: 187
9930:
9931: 11,20. - Hemst.mot. nr 57.
9932:
9933:
9934: Gestrin m. fl.: Om möjlighet för domstol att undantagsvis un-
9935: derskrida i stralflagen stadgade stralfminima.
9936:
9937: T i 11 R i k s d a g e n.
9938: Enligt gällande strafflag föreligger särskilda lan detta minimum och straffrihet enligt SL
9939: straffnedsättningsgrunder bl.a. för gärnings- 3:52 • Då domstol har givits möjlighet att helt
9940: man melln 15 och 18 år samt vid minskad eftergiva straffpåföljd borde den ju också kun-
9941: tiliräknelighet, vid excess i nödvärn, vid nöd- na fälla tili ett lindrigare straff än det som
9942: tilistånd och vid försök eller medhjälp tili stadgats för brottet. Ur såväl logisk som hu-
9943: brott. Straffet kan då utdömas lägre än för manitär synpunkt vore det därför av nöden
9944: ifrågavarande brott stadgat minimum av fri- att i strafflagen infördes ett allmänt stadgan-
9945: hetstraff. Gärning som eljest vore straffbar är de, som skulle ge domstol rätt att under de
9946: strafflös om gärningsmannen icke har fyllt 15 förutsättningar, vilka uppställts för fullstän-
9947: år. Detsamma gäller sådan gärning om den dig straffeftergift, även alternativt underskri-
9948: begås av någon, som saknar förståndets bruk da i lagen angivet straffminimum. Av stor
9949: eller i nödvärn. Vid nödtilistånd kan åter, be- betydelse vore det härvidlag att domstolen
9950: roende på domstols ptövning, straffet även också skulle kunna utdöma bötesstraff i stäl-
9951: helt uteslutas. let för i lagen stadgat frihetsstraff. En allmän
9952: Genom lagändringar, som trädde i kraft den strävan att minska användningen av frihets-
9953: 1. 1. 1967, har generellt stadgats, att allmän straff överensstämmer med nutida kriminal-
9954: åklagare vid obetydliga brott och under i la- politisk målsättning.
9955: gen angivna förutsätningar kan avstå ifrån att En justering av straffksalorna i strafflagen
9956: väcka åtal ( åtalseftergift). I dessa fall har tili den del dessa icke mera motsvarar rätts-
9957: domstol möjlighet, för den händelse att åtal uppfattningen är en angelägen förstående upp-
9958: har utförts, att lämna gärningen obestraffad gift. En sådan reform kräver dock ett omfat-
9959: ( domseftergift). Detta har beträffande 15-17 tande förarbete medan här avsedda generella
9960: åringa under vissa omständigheter varit möj- stadgande i anslutning tili den redan genom-
9961: ligt redan sedan 1943. Den eftergift som här förda möjligheten att lämna obetydliga brott
9962: avses kan enligt 3 kap. 5 § 2 mom. straff- obestraffade är relativt lätt att inarbeta i la-
9963: lagen komma i fråga om det framgår, att gär- gen. Detta har redan skett i Sveriges nya
9964: ningen berott på ouppmärksamhet, tanklöshet brottsbalk, som trädde i kraft en 1. 1. 1965.
9965: eller okunnighet, som med beaktande av om- Där ges domstol möjlighet att vid synnerliga
9966: ständigheterna är ursäktlig, och allmänt intres- skäl och då hinder ej möter av hänsyn tili
9967: se icke fordrar ådömande av straff. Mao allmän laglydnad, efter prövning alternativt
9968: har gjort gällande att detta lagrum endast kun- döma tili lindriga straff, än det i lagen ut-
9969: de avse sådana brott för vilka abstrakt stad- satta, eller helt eftergiva straff.
9970: gats blott hötesstraff eller fängelse i högst tre Hänvisande tili det anförda har vi äran
9971: månader. Domstolorna torde dock vid den föreslå, att riksdagen ville besluta hemställa,
9972: sparsamma tiliämpningen av stadgandet ha be-
9973: aktat gärningens obetydlighet i dess konkreta att regeringen i brådskande ordning
9974: form, oberoende av den i lagen utsatta straff- ville låta uppgöra och till Riksdagen
9975: skalan. överlämna ett sådant förslag till änd-
9976: Då viss tids fängelse eller tili och med ring av stralflagen, varigenom domstol
9977: tukthus utgör minsta straff för flera brott, skulle ges möjlighet att vid synnerliga
9978: som i det konkreta fallet kan vara jämförelse- skäl undantagsvis underskrida i lagen
9979: vis obetydliga, uppstår en märklig lucka mel- stadgade stralfminima.
9980: Helsingfors den 18 april 1970.
9981:
9982: Kristian Gestrin. Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
9983: 188
9984:
9985: 11,20. - Toiv.al. n:o 57. Suomennos.
9986:
9987: Gestrin ym.: Tuomioistuimen mahdollisuudesta paikkeukselli-
9988: sesti alittaa rikoslaissa säätietyt vähimmäisrangaistukset.
9989:
9990: E d u s k u n n a 11 e.
9991: Voimassa olevan rikoslain mukaan on eri- vat olla suhteellisen merkityksettömiä, on tä-
9992: tyisiä rangaistuksen alentamisperusteita mm., män vähimmäisrangaistuksen ja RL 3:52 mu-
9993: jos tekijä on 15 ja 18 vuosien välillä sekä kaisen rankaisematta jättämisen välillä merkit-
9994: jos kyseessä on vähentynyt syyntakeisuus, hätä- tävä aukko. Kun tuomioistuimelle on suotu
9995: varjelun liioittelu, hätätila ja rikoksen yritys mahdollisuus luopua rangaistusseuraamuksesta
9996: tai avunanto rikokseen. Rangaistus voidaan kokonaan, pitäisihän sen voida tuomita myös
9997: silloin tuomita alhaisempana kuin kysymyk- lievempään rangaistukseen, kuin mitä rikok~
9998: sessä olevasta rikoksesta säädetty vähimmäis- sesta on säädetty. Sekä loogiselta että huma-
9999: vapausrangaistus. Teko, joka muuten olisi ran- nitääriselta kannalta olisi sen vuoksi tarpeen
10000: gaistava, jää rankaisematta, jos tekijä ei ole ottaa rikoslakiin yleinen säännös, joka antaisi
10001: täyttänyt 15 vuotta. Sama koskee sanotun- tuomioistuimelle oikeuden niissä tapauksissa,
10002: laista tekoa, jos sen tekee ymmärrystä välillä joissa on edellytyksiä täydelliseen rangaistuk-
10003: oleva tai se tehdään hätävarjeluna. Hätätila- sesta luopumiseen, myös vaihtoehtoisesti alit-
10004: tapauksessa taas voi, tuomioistuimen harkin- taa laissa säädetty vähimmäisrangaistus. Suu-
10005: nasta riippuen, rangaistus jäädä kokonaan tuo- ri merkitys olisi tällöin myös sillä, että tuo-
10006: mitsematta. mioistuin voisi tuomita sakkorangaistuksen
10007: Lainmuutoksilla, jotka astuivat voimaan laissa säädetyn vapausrangaistuksen sijasta.
10008: 1. 1. 1967, on yleisesti säädetty, että yleinen Yleinen pyrkitys vähentää vapausrangaistusten
10009: syyttäjä voi rikoksen ollessa vähäpätöinen ja käyttöä on nykyisten kriminaalipoliittisten ta-
10010: laissa mainituin edellytyksin luopua nostamasta voitteiden mukaista.
10011: syytettä ( syyttämättä jättäminen). Näissä ta- Rikoslaissa olevien rangaistusasteikkojen
10012: pauksissa tuomioistuimella on mahdollisuus, tarkistaminen siltä osalta, kuin ne eivät enää
10013: siinä tapauksessa että syyte on nostettu, jät- vastaa oikeuskäsitystä, on tärkeä edessä oleva
10014: tää teko rankaisematta ( tuomitsematta jät- tehtävä. Sellainen uudistus vaatii kuitenkin laa-
10015: täminen). Tämä on 15-17-vuotiaisiin nähden jaa valmistelutyötä, kun taas tässä tarkoitettu
10016: ollut eräissä tapauksissa mahdollista jo vuo- yleinen säännös, joka liittyy jo toteutettuun
10017: desta 1943 lähtien. Tässä tarkoitettu helpotus vähäpätöisten rikosten rankaisematta jättämis-
10018: voi rikoslain 3 luvun 5 § :n 2 momentin mu- mahdollisuuteen, on suhteellisen helppo lisätä
10019: kaan tulla . kysymykseen, mikäli ilmenee, että lakiin. Näin on jo tapahtunut Ruotsin uudessa
10020: teko on johtunut olosuhteet huomioon ottaen rikoskaaressa, joka astui voimaan 1. 1. 1965.
10021: anteeksiannettavasta huomaamattomuudesta, Siellä annetaan tuomioistuimelle mahdollisuus
10022: ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä erityisistä syistä ja ellei yleisen lainkuuliai~
10023: eikä yleinen etu vaadi rangaistuksen tuomitse- suuden kannalta ole estettä, harkinnan mukaan
10024: mista. On väitetty, että tämä lainkohta voisi vaihtoehtoisesti tuomita laissa säädettyjä lie-
10025: tarkoittaa vain sellaisia rikoksia, joista abstrak- vempiin rangaistuksiin tai kokonaan luopua
10026: tisesti on säädetty vain sakkorangaistus tai rangaistuksesta.
10027: vankeutta enintään kolme kuukautta. Tuo- Esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioitta-
10028: mioistuimet lienevät kuitenkin soveltaessaan vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10029: säästeliäästi määräystä ottaneet huomioon teon sen,
10030: vähäpätöisyyden sen konkreettisessa muodos- että hallitus kiireellisesti valmistui-
10031: sa, riippumatta laissa määrätystä rangaistus- taisi ja antaisi Eduskunnalle sellaisen
10032: asteikosta. esityksen rikoslain muuttamisesta, jolla
10033: Kun määräaika vankeutta -tai j~pa kuritus- tuomioistuimelle annettaisiin mahdolli~
10034: huonetta on vähimmäisrangaistus useista ri- suus erityisistä syistä poikkeuksellisesti
10035: koksista, jotka konkreettisessa tapauksessa Voi- alittaa laissa säädetyt vähimmäisrangais-
10036: wkset.
10037: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
10038:
10039: Kristian Gestrin. Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
10040: 189
10041:
10042: II,21.- Toiv.al. n:o 58.
10043:
10044:
10045:
10046:
10047: Henuni ym.: Vankiloista vapautuvien uudelleen- ja jälleenkoulu-
10048: tuksen aikaansaamisesta.
10049:
10050:
10051: E d u s k u n n a 11 e.
10052:
10053: Vuosittain vapautuu vankitoistamme runsas jäseneksi. Tässä suhteessa vankien uudelleen-
10054: joukko rangaistuksensa kärsineitä vankeja, ja jälleenkoulutus on nimenomaisesti keskeisellä
10055: joista monetkin ovat olleet suhteellisen pitkän sijalla. Mitä tarkoituksenmukaisemmaksi ja
10056: ajan ulkopuolella aikaisempaan ammattiinsa tehokkaammaksi tällainen uudelleen- ja jälleen-
10057: liittyvistä töistä. On luonnollista, että vanki- koulutus pystytään aikaansaamaan, sitä helpom-
10058: lassa kuluneen aikajakson aikana ammattitaito maksi muodostuu paluu normaaliin elämään.
10059: on useimpien kohdalta unohtunut ja toisaalta Toisaalta tällainen toiminta antaa parhaat
10060: kehitys kaikilla aloilla edistyy nopeasti. Vapau- takeet siitä, etteivät vastaiset olosuhteet muo-
10061: tuneen vangin on varsin vaikea edes sopeutua dostu sellaisiksi, että muodostuu tässä vaaraa
10062: entiseen työhönsä saati kokonaan uuteen uudelleen sortumiseen.
10063: ammattiin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10064: Perustellusti voidaan kuitenkin todeta, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10065: niin hyvin entisen kuin uudenkin ammatin muksen,
10066: omaksuminen on eräs niistä keskeisimmistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10067: asioista, joista riippuu ratkaisevasti asianomai- vankitoistamme vapautuvien vankien
10068: sen henkilön paluu normaaliksi yhteiskunnan tehokkaan uudelleen- ja jälleenkoulutta-
10069: misen aikaansaamiseksi.
10070: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10071:
10072: Kerttu Hemm.i. Irma Toivanen.
10073: 190
10074:
10075: 11,22.- Toiv.al. n:o 59.
10076:
10077:
10078:
10079:
10080: Häikiö ym.: Haasteen antamisesta käräjille määrätyksi kalenteri-
10081: päiväksi ja kellonajaksi.
10082:
10083:
10084: E d u s k u n: n a 11 e.
10085:
10086: Oikeudenkäymiskaaren 111uvun 4 ja 22 §:n haittaisi, sillä juttujakoa tehtäessä vo1ta1S11n
10087: mukaan on asianomaiselle annettava haaste suunnilleen laskea jutun esilletuloaika.
10088: käräjille määrätyksi kalenteripäiväksi. Lainmuutoksesta koituisi laajasti ajan ja
10089: Tämän mukaisesti joutuvat kaikki samaksi rahan säästöä, sillä käräjillä käyvän yleisön
10090: käräjäpäiväksi haastetut tulemaan käräjäpaikalle määrä huomioonottaen asianosaiset, asianajajat,
10091: jo aamulla ja odottelemaan siellä pitkin päivää todistajat, asiantuntijat y.m. käräjille haastetut,
10092: juttunsa esilletuloa. Nykyisenä kiireisenä aikana on koko maassa vuosittain huomattava.
10093: ei tällainen ajantuhlaus voi olla paikallaan, Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
10094: jota paitsi muun muassa asianajajien paikkaa- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10095: minen koko päiväksi aiheuttaa käräjäkulujen muksen,
10096: lisääntymistä. Asia voitaisiin korjata siten, että että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
10097: haasteessa ilmoitettaisiin kalenteripäivän lisäksi tyksen oikeudenkäymiskaaren säännös-
10098: myös kellonaika, jolloin haastetun tulisi saapua ten muuttamiseksi siten, että haaste
10099: oikeuteen. Tuomioistuimen työtä tämä tuskin käräjille annettaisiin määrätyksi kalen-
10100: teripäiväksi ja kellonajaksi.
10101: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10102:
10103: Juuso Häikiö. Aslak Aas.
10104: 191
10105:
10106: 11,23.- Toiv.al. n:o 60.
10107:
10108:
10109:
10110:
10111: Jokinen ym.: Lasten oikeusturvaa koskevan lainsäädännön ai-
10112: kaansaamisesta.
10113:
10114:
10115: E d u s k u n n a 11 e.
10116:
10117: Lasten asema on meidänkin maassamme mo- Lainsäädännöllä ja muilla toimenpiteillä
10118: nessa suhteessa vielä varsin turvaton. Pieni tulee tehokkaasti huolehtia lasten aseman pa-
10119: lapsi ei voi, eikä pysty etsimään turvaa ja apua rantamisesta. On käytettävä kaikki mahdolli-
10120: silloinkaan kun olosuhteet ovat täysin toivotto- suudet, joilla tehokkaasti voidaan korjata ny-
10121: mat. Lapsella ei ole mahdollisuuksia huolehtia kyistä tilannetta.
10122: itsestään vähimmässäkään määrin. Siksi hän on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
10123: täysin niiden olosuhteiden vallassa, johon on kunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
10124: syntynyt tai myöhemmin joutunut.
10125: Yhteiskunta on vastuussa lapsesta ja hänen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10126: kehityksestään. Yhteiskunta on vastuussa myös lasten oikeusturvaa koskevan lainsäädän-
10127: Yhdistyneiden Kansakuntien Lasten Oikeuksien nön aikaansaamiseksi.
10128: Julistuksen periaatteiden toteuttamisesta käy-
10129: tännössä.
10130: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
10131:
10132: Anna-Liisa Jokinen. Niilo Koskenniemi. Kauko Tamminen.
10133: Veikko Salmi. Kaisu Weckman. Siiri Lehmonen.
10134: Lauha Männistö. Heikki Mustonen. Helvi Niskanen.
10135: 192
10136:
10137: Il,24.- Toiv.al. n:o 61.
10138:
10139: Juvela ym.: Pakkolaitosjärjestelmän poistamisesta.
10140:
10141: E d u s k u n n a 11 e.
10142: Pakkolaitosjärjestelmä omaksuttiin Suomessa ovat sellaisia, jotka ovat syyllistyneet ainoas-
10143: vuonna 1932 annetulla lailla vaarallisista rikok- taan väkivaltarikoksiin.
10144: senuusijoista. Tämä laki korvattiin 9. 7. 1953 Edellä mainittu komitea ei kuitenkaan ole
10145: annetulla samannimisellä lailla, joka edelleen tehnyt riittäviä johtopäätöksiä. Se on ainoas-
10146: on voimassa. taan päätynyt tekemään erinäisiä muutosehdo-
10147: Edellä mainitun ~ain mukaan voidaan hen- tuksia vallitsevaan järjestelmään. Ja näistä eräät
10148: kilö, joka kärsittyään joko kuritushuonetta tai ovat sangen kyseenalaisia. Siten esim. komitean
10149: välittömästi tuomittua vankeusrangaistusta vä- ehdotus, että omaisuusrikoksista tuomittuja
10150: hintään kolme vuotta syyllistyy uuteen rikok- voitaisiin eristää pakkolaitokseen ainoastaan
10151: seen, josta hänet tuomitaan rikoksen uusijana mikäli rikoksentekijä on ottanut sanotunlaisten
10152: määräajaksi, vähintään yhdeksi vuodeksi kuri- rikosten tekemisen ammatikseen tai tavakseen
10153: tushuoneeseen, määrätä eristettäväksi pakko- ei välttämättä tule johtamaan mihinkään paran-
10154: laitokseen, mikäli häntä on pidettävä yleiselle nukseen. Tämäntapaisen säännöksen mukaan
10155: tai yksityiselle turvallisuudelle vaarallisena. Jos voitaisiin nimittäin eristää melkein kaikki tällä
10156: tuomittu on vähentyneesti syyntakeinen voi- hetkellä omaisuusrikoksista eristettyinä olevat.
10157: daan hänet, mikäli muut edellytykset ovat ole- Se tieto, mikä nykyään on olemassa pakko-
10158: massa, määrätä eristettäväksi vaikka hän en- laitoksesta ja sen vaikutuksista, osoittaa, että
10159: nen rikostaan on kärsiny•t ainoastaan vuoden pakkolaitos ei ole tarpeellinen sen enempää
10160: välittömästi tuomittua vapausrangaistusta. Eris- kuin tarkoituksenmukainen väline kansanlaisten
10161: tetty voidaan vapauttaa pakkolaitoksesta vasta turvaamiseksi vakavaa rikollisuutta vastaan.
10162: kun häntä ei enää ole pidettävä vaarallisena Suurin osa eristetyistähän ovat piem.hköihin
10163: yleiselle ,tai yksityiselle turvallisuudelle. omaisuusrikoksiin syyllistyneitä, joiden rikolli-
10164: Pakkolaitokseen vuosittain eristettyjen mää- suutta lähinnä on pidettävä enemmän tai vä-
10165: rä, joka 1960-luvulta on jatkuvasti vähentynyt, hemmän haitallisina yhteiskunnalle, eikä vaaral-
10166: oli vuonna 1968 27. Eristettyj en kokonaisluku lisina. Näiden osalta ei ole tarpeellista yllä-
10167: oli samana vuonna 325. 1. 9. 1969 mennessä se pitää kallista pakkolaitosjärjestelmää. Mitä sit-
10168: oli laskenut 266 eristettyyn. ten tulee siihen pieneen, vakaviin väkivalta-
10169: rikoksiin syyllistyneiden rikollisten ryhmään,
10170: Pakkolaitosjärjestelmä on viime aikoina jou- niin on ilmeistä, että nykyinen pakkolaitosjär-
10171: tunut voimakkam julkisen arvostelun koh- jestelmä on epätarkoituksenmukainen. Suurin
10172: teeksi. Erityisesti en arvosteltu sitä seikkaa, osa tähän ryhmään kuuluvista rikollisista kuu-
10173: että varsin pieni osa eristetyistä ovat vaaralli- luvat lähinnä mielisairaalalaitoksen piiriin, mis-
10174: sia sanan varsinaisessa mielessä. Suurin osa sä heitä voitaisiin tarkoituksenmukaisemmin
10175: eristetyistä ovat suhteellisen pienistä omai- hoitaa ja säilyttää.
10176: suusrikoksista useaan kertaan rangaistukseen Erillinen eristämisjärjestelmä on poistettu
10177: tuomittuja henkilöitä, jotka usein ovat alko- mm. Englannissa vuonna 1967 ja sen poista-
10178: holin väärinkäyttäjiä. Viime vuonna valmistu- mista harkitaan parhaillaan Ruotsissa.
10179: nut komiteamietintö on osoittanut, että julki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10180: suudessa esitetyt tiedot pitävät paikkaansa. Ko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10181: mitean mietinnöstä ilmenee mm., että 74.27
10182: % kaikista eristämisistä ovat tapahtuneet omai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
10183: suusrikoksen johdosta. Eristetyistä 4.62 % peellisiin toime1Zpiteisiin pakkolaitosjär-
10184: jestelmän poistamiseksi.
10185: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10186:
10187: Aulis Juvela. V. J. Rytkönen. Kaisu Weckman.
10188: Lauha Männistö. Matti Järvenpää. Terho Pursiainen.
10189: Pauli Räsänen. P. Puhakka.
10190: 193
10191:
10192: 11,2.S.- Toiv.al. n:o 62.
10193:
10194:
10195:
10196:
10197: Kaipainen ym.: Kokonaissuunnitelman laatimisesta rikollisuuden
10198: tor;untakeinoien kehittämisestä.
10199:
10200:
10201: E d u s k u n n a II e.
10202:
10203: Rikollisuuden torjumiseen liittyviin ongel- telmä on muiden Pohjoismaiden järjestelmää
10204: miin maassamme on viime aikoina kohdistettu huomattavasti kalliimpi - sekä rahallisesti että
10205: yhä enemmän arvostelevaa huomiota. Rikolli- inhimillisessä kärsimyksessä mitattuna.
10206: suustilanne on eräissä rikollisuuden lajeissa Väkivaltarikollisuuden huolestuttavaa kehi-
10207: kääntynyt selvästi huonompaan suuntaan. Sa- tystä viimeisten vuosien aikana valaisee alla
10208: malla on havaittu, että Suomen monessa suh- oleva asetelma '!X>liisin tietoon tulleista rikok-
10209: teessa vanhentunut rikollisuuden torjuntajärjes- sista.
10210:
10211: rikosten
10212: lukumäärä rikosindeksi (kun 1966 = 100)
10213: rikoslaji vuonna 1966 1966 1967 1968 1969
10214: Murha, täy.tetty teko ................. . 13 100 86 114 157
10215: Tappo ja kuoleman aiheuttanut pahoinpitely 80 100 100 96 116
10216: Törkeä pahoinpitely .................. . 122 100 114 120 127
10217: Törkeätä lievempi pahoinpitely ......... . 794 100 97 112 140
10218: Lievä pahoinpitely ................... . 5175 100 107 120 168
10219: Aseen nostaminen ................... . 179 100 122 12.S 199
10220: Ryöstö ............................ . 444 100 137 142 182
10221:
10222:
10223: Julkisessa keskustelussa on viime aikoina rangaistusten kriminaalipolitiikallaan, ei voida
10224: kiinnitetty huomiota taloudellisen yhteiskunta- osoittaa vastaavaa menestystä rikollisuuden tor-
10225: sektorin alalla tapahtuviin verokavalluksiin ja junnassa.
10226: muihin väärinkäytöksiin, joiden johdosta jul- Kriminaalipolitiikkamme puutteet voidaan
10227: kinen talous vuosittain kärsii erittäin huomat- tiivistää kolmeen kohtaan:
10228: tavia menetyksiä. 1. Suunnitelmallisuuden puute. Uudistuk-
10229: Rikollisuustilannettakin ehkä huolestutta- siin on usein ryhdytty sattumanvaraisin perus-
10230: vampi on jälkeenjääneisyys rikollisuuden tor- tein epäkohtien tultua julkisen huomion koh-
10231: jumisen alalla. Vuodelta 1889 peräisin olevaa teiksi. Mikään viranomainen ei ole esittänyt
10232: rikoslakiamme on yritetty paikata osittaisuudis- esim. 1970-luvun kriminaalipoliittisia uudistus-
10233: tuksilla. Pienehkäistä parannuksista huolimatta tehtäviä kartoittavaa kokonaisohjelmaa. Vaikka
10234: ovat kuitenkin sekä lain rangaistusasteikot useat rikollisuuden ja sen torjumiseen liittyvät
10235: että tuomioistuinten tuomitsemat rangaistukset ongelmat on tiedostettu vuosia etukäteen, on
10236: pohjoismaiseen tasoon verrattuina korkeat. toimenpiteisiin ryhdytty vasta tilanteen kehi-
10237: Suomessa on asukasta kohti edelleen tuntu- tyttyä kriisiksi.
10238: vasti enemmän vankeja rangaistuslaitoksissa 2. Tiedon puute. Kuten muillakin yhteis-
10239: kuin missään muussa pohjoismaassa. Siitä huo- kuntapolitiikan aloilla on menestyksellisen
10240: limatta, että Suomi kansantulostaan käyttää suunnittelun edellytyksenä, että määräprosentti
10241: suhteellisesti suuremman osuuden rikollisuu- voimavaroista käytetään tutkimukseen, jolla
10242: den torjuntaan kuin muut Pohjoismaat ja ai- valotetaan vaihtoehtoisilla investoinneilla saa-
10243: heuttaa enemmän kärsimyksiä pitkien vapaus- vutettavaa hyötyä. Kriminaalipolitiikan alalla
10244: 25 427/70
10245: 194 Il,25.- Rikollisuuden torjunta.
10246:
10247:
10248: liikutellaan kuitenkin edelleen huomattavia lintohaarojen sisäiset viiden vuoden taloussuun-
10249: summia ilman minkäänlaista selvitystä eri kei- nitelmat eivät käytännössä ole yltäneet laajojen
10250: nojen mitattavasta vaikutuksesta rikollisuuteen ja monitahoista yhteistyötä edellyttävien suun-
10251: tai niiden muista hyöty- ja haittapuolista. nittelutehtävien hahmottamiseen. Kriminaalipo-
10252: 3. Kriminaalipollittisen suunnittelun ja sii- litiikalle laadittava pitkän tähtäimen kokonais-
10253: hen liittyvän tutkimuksen koordinoinnin puu- ohjelma - jota ehkä voitaisiin laajentaa myös
10254: te. Kriminaalipollittisen pitkän tähtäimen ohjel- sosiaalioikeudellisia ym. toimenpiteitä sisältä-
10255: man puuttuessa ei myöskään ole mahdollista väksi kontrollopoliittiseksi ohjelmaksi - osoit-
10256: harjoittaa pitkän tähtäimen tutkimuspolitiik- taisi vastuunjaon hallinnonhaaroittain sekä aset-
10257: kaa. Kun tutkimuksen voimavarojen radikaali taisi samalla uudistussuunnitelmat julkisen kes-
10258: lisääminen nyt on ilmeinen välttämättömyys, kustelun ja arvostelun kohteeksi. Liiallisesta
10259: tulisi lisävarojen pääosa nimenomaan keskittää virkamiesvaltaisuudesta olisi päästävä eroon kri-
10260: tavoitetutkimukseen. Perustettaville tutkijaryh- minaalipolitiikankin suunnittelussa.
10261: mille olisi annettava selväpiirteisiä ja lähimmän Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
10262: 5-10 vuoden aikana ajankohtaisiksi tuleviin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10263: suuren luokan uudistustehtäviin tiiviisti nivel-
10264: tyviä tutkimustehtäviä. Ruotsissa saavutettuja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10265: kokemuksia pitkän tähtäimen tavoitetutkimuk- sellaisen kriminaalipolitiikasta vastuussa
10266: sesta kriminaalipolitiikan alalla voidaan tässä olevien hallinnonhaarojen yhteisen pit-
10267: käyttää hyväksi. kän tähtäimen ohjelman laatimiseksi,
10268: Suunnitelmallisuutta kriminaalipolitiikan joka sisältäisi kokonaissuunnitelman ri-
10269: alalla on tähän saakka myös estänyt vastuun kollisuuden torjuntakeinojen kehittämi-
10270: jako lukuisten eri ministeriöiden kesken. Hal- seksi ja eri menetelmien tehokkuutta
10271: valaisevan selvityksen aikaansaamiseksi.
10272: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
10273:
10274: Osmo Kaipainen. Tellervo Koivisto. Uljas Mäkelä.
10275: UH Sundqvist. Kaisa Raatikainen. Väinö Vilponiemi.
10276: Kaarle Salmivuori. Leo Kohtala. Meeri Kalavainen.
10277: Matti Ahde. A.-V. Perheentupa. Sylvi Siltanen.
10278: 195
10279:
10280: 11,26.- Toiv.al. n:o 63.
10281:
10282:
10283:
10284:
10285: Kaipainen ym.: Vankiloissa esiintyvien terveyden- ja sairaanhoi-
10286: dollisten puutteellisuuksien korjaamisesta.
10287:
10288:
10289: Eduskunnalle.
10290:
10291: Suomen vankiloiden terveyden- ja sairaan- laisia rangaistusmenetelmiä, jotka vaikuttavat
10292: hoidollisissa oloissa on tunnetusti huomattavia haitallisesti ihmisen terveyteen, esimerkkinä
10293: puutteita. Hygieniset olot eivät vastaa nyky- mainittakoon vesi- ja leipärangaistus, joka on
10294: ajan vaatimuksia, ja terveyden- ja sairaanhoi- edelleen käytössä mm. Turun keskusvankilassa.
10295: dossa tarvittavaa henkilökuntaa on liian vähän. Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
10296: Raskaana olevien ja synnyttäneiden naisvan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10297: kien hoito on erityisesti laiminlyöty, ja esimer-
10298: lciksi Hämeenlinnan naisvankilassa oleva äiti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10299: siirretään synnytyslaitoksesta ,takaisin vankilaan vankiloissa esiintyvien terveyden- ja sai-
10300: jo yhden vuorokauden kuluttua synnytyksestä. raanhoidollisten puutteellisuuksien kor•
10301: Suomen vankiloissa käytetään jatkuvasti sel- jaamiseksi.
10302: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10303:
10304: Osmo Kaipainen. AlU V aittinen.
10305: Kaisa Raatikainen. Tellervo Koivisto.
10306: Pauli Räsänen.
10307: 196
10308:
10309: 11,27.- Toiv.al. n:o 64.
10310:
10311:
10312:
10313:
10314: Karkinen: Elatusavun ennakon suorittamisperusteiden laaienta-
10315: misesta.
10316:
10317:
10318: E d u s k u n n a 11 e.
10319:
10320: Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten kin sellaisissa tapauksissa, joissa elatusvelvolli-
10321: sosiaaliturva on meillä järjestetty siten, että nen on saatu selville, ·mutta elatusapua ei ole
10322: jos elatusvelvollinen ei suorita hänen makset- vaadittu maksettavaksi, koska olosuhteet voi-
10323: tavakseen määrättyä elatusapua lapsen huolta- vat myöhemmin muuttua siten, että lapsen
10324: jalle, sosiaalilautakunnan toimesta voidaan huoltaja tarvitseekin ennakkoa. Avioeroa kos-
10325: myöntää elatusavun ennakkoa, jonka määrä ku- kevissa oikeudenkäynneissä on myöskin tapah-
10326: luvan vuoden alusta on 50 markkaa kuukau- tunut niin, että eroa vaatinut puoliso ei ole
10327: dessa. Jos elatusvelvollinen on kuollut ja ela- halunnut vaatia elatusapua toiselta puolisoita.
10328: tusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tai so- Näissä tapauksissa ei lapsen huoltaja ole myös-
10329: pimuksella vahvistettu, lapsella on oikeus saa- kään voinut saada elatusavun ennakkoa eikä
10330: da lapsen eläkettä perhe-eläkelain perusteella. muutakaan vastaavaa tukea lastensa elatusta
10331: Jos elatusvelvollista ei ole saatu selville ja lapsi varten.
10332: on yksin äitinsä huollettavana, sosiaalilauta- Elatusavun ennakko olisi maksettava kaikissa
10333: kunta on voinut suorittaa erityislapsilisää, jon- tapauksissa vahvistetun määrän suuruisena sii-
10334: ka määrä on ollut hieman yli 15 markkaa kuu- tä riippumatta, minkä suuruiseksi elatusapu on
10335: kaudessa. Tätä avustusta on viime vuosina vahvistettu. Ennakon määrän tulisi vastata lap-
10336: myönnetty noin 2 500 lapselle. sen kohtuullisia hoito- ja kulutusmenoja. En-
10337: On ilmeinen epäkohta, että niissä tapauk- nakko olisi voitava myöntää myöskin takautu-
10338: sissa, joissa elatusapua ei ole voitu sopimuk- vasti kohtuullisen mittaiselta ajanjaksolta.
10339: sella eikä 1tuomiolla vahvistaa, yhteiskunnan tu- Elatusavun ennakon suorittamisesta erityis-
10340: ki on vain kolmas osa siitä .tuesta, mikä myön- lapsilisää saaville avioliiton ulkopuolella syn-
10341: netään elatusavun ennakon muodossa. Asialli- tyneille lapsille, joiden elatusvelvollista ei ole
10342: sesti kumpaankin edellä mainittuun ryhmään saatu selville, aiheutuu noin yhden miljoonan
10343: kuuluvat lapset ovat aivan samassa asemassa, markan suuruinen lisämeno elatusavun enna-
10344: heillä ei ole toista huoltajaa. Eräissä tapauk- kosta johtuviin menoihin. Ne olisi valtion ko-
10345: sissa lasten äidit ovat joutuneet suuriin vai- konaisuudessaan korvattava kunnille.
10346: keuksiin, kun .vieto elatusvelvollisen kuolemasta Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
10347: on saatu usein kuukausien kuluttua ja kun vi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10348: ranomaisten on pitänyt ryhtyä perimään takai-
10349: sin maksettuja ennakkoja, näissä tapauksissa ei että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
10350: ole edes voitu suorittaa rtakautuvasti erityis- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
10351: lapsilisääkään. kaansaamiseksi, että elatusavun ennak-
10352: Edellä esitetyistä syistä olisi tarkoituksenmu- koa voitaisiin suorittaa niissäkin tapauk-
10353: kaista oikettaa avioliiton ulkopuolella syntyneet sissa, joissa elatusvelvollista ei ole saatu
10354: lapset saamaan elatusavun ennakkoa siinäkin selville tai elatusapua ei ole määrätty
10355: tapauksessa, ettei elatusvelvollista ole saatu maksettavaksi.
10356: selville. Ennakko olisi voitava suorittaa myös-
10357: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
10358:
10359: Seija Karkinen.
10360: 197
10361:
10362: 11,28.- Toiv.al. n:o 65.
10363:
10364:
10365:
10366:
10367: Karkinen: Elatusavun väbimmäismäärän vahvistamisvaltuuksien
10368: antamisesta sosiaaliballitukselle.
10369:
10370:
10371: Ed u sk unn alle.
10372:
10373: Avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista markkaa kuukaudessa. Ennakko on kuitenkin
10374: annetun lain mukaan lapsi on oikeutettu saa- enintään vahvistetun elatusavun suuruinen.
10375: maan elatuksen äidiltään ja siltä, joka makaa- Useimmissa tapauksissa avioliiton ulkopuo-
10376: maila .äidin on voinut saattaa hänet raskaaksi. lella syntynyt lapsi määrätään äitinsä huollet-
10377: Elatuksen tulee käsittää lapsen elämäntarpeiden tavaksi. Hänen osakseen tulee näin ollen huo-
10378: tyydyttäminen ja sen kasvatus äidin olojen lehtia lapsen hoidosta sekä osallistua omalta
10379: mukaan. Lain mukaan on toisenkin elatusvel- osaltaan lapsen kulutusmenoihin. Pienen lap-
10380: vollisen elämänolot otettava huomioon, milloin sen kulutusmenot ovat vähäiset, mutta ne ko-
10381: ne ovat paremmat. Elatuskustannukset jaetaan hoavat lapsen varttuessa. Hoitokustannukset
10382: elatusvelvollisten kesken kummankin maksu- sensijaan ovat suurimmillaan vastasyntyneen
10383: kyvyn mukaan. lapsen kohdalla ja ne vähenevät lapsen kas·
10384: Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten vaessa. Joka tapauksessa voidaan ·todeta, että
10385: uskottuna miehenä on jokaisessa kunnassa las- 50 markan alapuolella olevat elatusavut ovat
10386: tenvalvoja, jonka tulee pitää huolta siitä, että aivan liian niukkoja lapsen kulutus- ja hoito-
10387: lapsen oikeutta ja etua valvotaan. Hänellä on kustannuksia silmällä pidettäessä.
10388: oikeus ajaa kannetta elatusvelvollisuudesta se- Eräissä pohjoismaissa on sosiaalihallitukselle
10389: kä viranomaisten Juona muutenkin ryhtyä toi- annettu valtuudet vahvistaa elatusavun vähim-
10390: miin lapsen elatusoikeuden toteuttamiseksi. mäismäärä. Näin tulisi Suomessakin menetellä
10391: Nykyistä menettelyä, jonka mukaan oikeus avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten toi-
10392: vapaasti harkitsee elatusavun määrän, ei voida meentulon turvaamiseksi. Elatusavun vähim-
10393: pitää tyydyttävänä, koska useissa tapauksissa mäismäärä voitaisiin vahvistaa kulutustutki-
10394: elatusapu vahvistetaan niin pieneksi, ettei se musten perusteella eri kuntaryhmissä lasten
10395: voi turvata lapsen toimeentuloa. Lastenvalvo- kohtuullisia hoito- ja kulutusmenoja vastaa-
10396: jien toimintaa koskevista kertomuksista käy viksi.
10397: ilmi, että pienin elatusapu oli vuonna 1968 Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
10398: alle 40 markkaa kuukaudessa 279 kunnan il- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10399: moituksen mukaan. Tämä SU:lllllla on pienempi sen,
10400: kuin elatusavun ennakko, jota sosiaalilauta-
10401: kunnan toimesta voidaan maksaa niissä tapauk- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
10402: sissa, joissa elatusvelvollinen ei ole suorittanut menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
10403: hänelle määrättyä elatusapua. Ennakon määrä kaansaamiseksi, että sosiaalihallitukselle
10404: on ollut vuonna 1968 40 markkaa kuukau- annettaisiin valtuudet määrätä elatus-
10405: dessa ja kuluvan vuoden alusta alkaen 50 avun vähimmäismäärä.
10406: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
10407:
10408: Seija Karkinen.
10409: 198
10410:
10411: 11,29.- Toiv.al. n:o 66.
10412:
10413:
10414:
10415:
10416: Kortesalmi ym.: Vankilasta vapautuneiden jälkihuollon kehittä-
10417: misestä.
10418:
10419:
10420: E d u s k u n n a 11 e.
10421:
10422: Vankiloista vapautuneiden niin sanottu jälki- Nykyisin ei vankilan ja sosiaaliviranomaisten
10423: valvonta on puutteellista ja uudelleen järjeste- välillä ole kovin kiinteää yhteistyötä. Vankilan
10424: lyn tarpeessa. Mitään uutta koko maan katta- huoltovirkamiehen tulisi ottaa hyvissä ajoin ·en-
10425: vaa organisaatiota useine virkailijoineen ei kui- nen vangin vapautumista yhteyttä tämän koti-
10426: tenkaan ole syytä perustaa, vaan vankeusran- paikkakunnan sosiaalilautakuntaan, jotta riittä-
10427: gaistuksen kärsinyt olisi vapautuessaan määrät- vän aikaisessa vaiheessa voitaisiin ryhtyä toimiin
10428: tävä suoraan kotipaikkakuntansa sosiaalilauta- kotiin palaavan hyväksi muun muassa välitöntä
10429: kunnan valvontaan, joka tässä tehtävässä käyt- työhön sijoittamista varten.
10430: täisi valvojina yksityishenkilöitä eikä poliisi- Edellä mainittujen perustelujen nojalla ehdo-
10431: viranomaista, joka vapautuneen henkilön on tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
10432: mahdollisesti aikaisemmin vankilaan saattanut. väksi toivomuksen,
10433: Jo nytkin sosiaaliviranomaiset hoitavat val-
10434: vontatoimia lastensuojelu- ja alkoholilain puit- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
10435: teissa. Ja koska sosiaaliviranomaiset noin 50- vankilasta vapautuneiden jälkihuollon
10436: 70 % :n osalta avustavat vankien perheitä ja kehittämiseksi siten, että käytettäisiin
10437: siten heillä on jo tätä kautta vangin tunte- nykyistä enemmän hyväksi jo olemassa
10438: musta, ei käytännössä luulisi olevan voittamat- olevaa sosiaalilautakunnan organisaa-
10439: tomia esteitä sille, että sosiaaliviranomaiset val- tiota ja lautakunnan valitsemia yksityis-
10440: voisivat myös vapautunutta vankia samassa yh- henkilöitä vankilasta vapautuneiden jäl-
10441: teydessä kuin antavat hänelle huoltoapua. kihuollon hoitamiseksi ja heidän työhön
10442: sijoittamisekseen.
10443: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
10444:
10445: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä. Matti Silander.
10446: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
10447: 199
10448:
10449: 11,.30.- Toiv.aJ. n:o 67.
10450:
10451:
10452:
10453:
10454: Knuuti ym.: Esityksen antamisesta liikennevakuutuslain muut-
10455: tamisesta kuolemaniälkeisten korvausten osalta.
10456:
10457:
10458: E d u s k u n n a II e.
10459:
10460: Nykyisen liikennevåkuutusta koskevan lain- settavista korvauksista ei enää tehdä alennusta
10461: säädännön mukaan otetaan liikenneonnettorilUu- vainajan oman myötävaikutuksen perusteella,
10462: dessa kuolleen henkilön oma myötävaikutus osoittaa, että tästä käsityskannasta on luovuttu.
10463: huomioon alentavana tekijänä maksettaessa kor- Sanottu tapaturmavakuutuslain muutos astui
10464: vauksia hänen jälkeensä omaisille. Vaikkakin voimaan 1. 1. 1969 alkaen.
10465: liikennevakuutus rakentuu vahingonkorvausta Kysymyksen ollessa kuoleman jälkeen suo-
10466: koskevån lainsäädännön pohjalle, tuntuu kor- ritettavista korvauksista olisi ne suoritettava
10467: vausten alentaminen tässä tapauksessa usein alentamattomina. Mahdollisten väärinkäytösten
10468: kohtuuttomalta. Lakimme eivät saisi olla sel- välttämiseksi tulisi samalla kuitenkin säätää,
10469: laisia, että jälkeenjääneitä omaisia rangaistaan että oikeutta kuoleman jälkeen suoritettaviin
10470: syyttä. korvauksiin ei ole, jos liikenneonnettomuudessa
10471: Korvausten alentaminen vainajan jälkeen kuollut henkilö on aiheuttanut vahingon tahal-
10472: oman myötävaikutuksen perusteella perustuu lisesti, ellei korvauksen maksamiselle ole esi-
10473: siihen vahingonkorvausoikeutta koskevaan käsi- tetty erityistä syytä.
10474: tykseen, että jälkeenjääneillä ei saa olla suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10475: rempaa oikeutta korvaukseen kuin mitä vaina- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10476: jalla itse eläessään olisi ollut. Tämä käsitys
10477: on kuitenkin liikennevakuutuksenkin osalta että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
10478: katsottava nykyoloissa vånhentuneeksi. Lii- tyksen liikennevakuutuslain myötävaiku-
10479: kennevakuutuksesta maksettava korvaus ei enää tussäännöstön muuttamisesta sif.en, että
10480: ole puhdasta vahingonkorvausta, vaan vakuutus: kysymyksen ollessa kuoleman iiilkeen
10481: korvausta. Myös tapaturmavakuutuslain 5 § :n suoritettavista korvauksista ne suoritet-
10482: muutos, jonka mukaan kuoleman jälkeen mak- taisiin alentamattomina.
10483: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
10484:
10485: Urho E. Knuuti. Paavo Niinikoski. Eeli Lepistö.
10486: 200
10487:
10488: 11,31.- Toiv.al. n:o 68.
10489:
10490:
10491:
10492:
10493: Kurppa yro..: Saatavien perimistä koskevan lainsäädännön uudis-
10494: tamisesta.
10495:
10496:
10497: EduskQ.nnalle.
10498:
10499: Saatavien perimisessä on viime vuosina huo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10500: mattavasti parannettu velallisen asemaa. So- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10501: siaalisesti asia on monissa tapauksissa hyvin
10502: perusteltu. Tavallisen kansalaisen ja pienyrit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10503: täjien kohdalla tilanne on usein päinvastoin. saatavien perimistä koskevan lainsäädän-
10504: Vilpittöminä velallisina he välttämättä tarvit- nön uudistamiseksi, ;olla turvattaisiin
10505: sisivat saatavansa toimeentuloonsa ja toimin- yrittäiiin asema teollistuvassa yhteiskun-
10506: nan jatkamiseensa. Keinottelevan ja vilpillisen nassa.
10507: velallisen kanssa he nykyisten perintämääräys-
10508: ten puitteissa ovat usein täysin avuttomia.
10509: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
10510:
10511: Mauno Kurppa. Matti Silander. Eino Syrjä.
10512: Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen. Kalevi Huotari.
10513: J. Juhani Kortesalmi.
10514: 201
10515:
10516: 11,32.- Toiv.al. n:o 69.
10517:
10518:
10519:
10520:
10521: Laaksonen ym.: Lomien myöntämisestä vangeille sosiaalisten syi-
10522: den perusteella.
10523:
10524:
10525: E d u s k u n n a 11 e.
10526:
10527: Nykyisin voimassa olevan lain mukaan voi- tännössä useissa sivistysmaissa mm. Ruotsissa
10528: daan vanki päästää .tapaamaan vaikeasti sairaa- ja Englannissa ja sen on todettu olevan hyvin-
10529: na olevaa lähiomaistaan tai saattamaan tällaista kin tehokos vankeinhoidollinen sopeuttamis-
10530: omaista hautaan. Luottamusluokkaan kohonneel- keino. Lomaliepääsyn mahdollisuus vaikuttaa
10531: le nuorisovangille voidaan myöntää oikeus so- edullisesti myös vankilajärjestykseen sikäli, että
10532: pivan valvonnan alaisena käydä omaisensa, kas- vangit tätä etua tavoitellessaan käyttäytyvät ja
10533: vattajansa tai tulevan työnantajansa luona ja työskentelevät mallikelpoisesti rangaistuslaitok-
10534: olla tätä varten poissa vankilasta enintään vii- sissa.
10535: kon ajan kerrallaan. Niinikään voidaan myön- Työpaikan hankkiminen on nykyään vanki-
10536: tää pakkolaitoksessa olevalle, joka on täydel- lain huoltovirkailijan tehtävänä, mutta jää to-
10537: leen kärsinyt hänelle tuomitun vapausrangais- siasiassa kuitenkin vangin perheen tai lähiomai-
10538: tuksen, koevapautta yhteensä enintään kaksi sen huoleksi. Nykyinen järjestelmä on vienyt
10539: viikkoa vuodessa. usein siihen, että ehdonalaisesti vapautettavak-
10540: Näitä lomia koskevia säännöksiä sovellettaes- si sopivan vangin on täytynyt jäädä vankilaan,
10541: sa on oikeusministeriön vankeinhoito-osastossa koska hänelle ei ole järjestynyt työpaikkaa.
10542: voitu todeta, että vain pieni osa lomalle pääs- Vanki on joutunut solmimaan työsopimuksen
10543: seistä on väärinkäyttänyt tätä oikeuttaan. työnantajansa kanssa vankilasta käsin ilman,
10544: Loman myöntämisen mahdollisuuksia olisi että työnantajalia olisi ollut tilaisuutta edes
10545: laajennettava koskemaan myös muita vapaus- nähdä tulevaa työntekijää. Jo yksin työpaikka-
10546: rangaistuksiin tuomittuja ja muuntorangaistus- asian järkevän ratkaisun soveltamiseksi tulisi
10547: ta kärsiviä ainakin siten, että vankeja voitaisiin vankien lomaoikeus kiireellisesti saattaa voi-
10548: päästää lomalle myös ns. sosiaalisten syiden maan.
10549: perusteella. Tällöin tulisi kysymykseen lomien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10550: myöntäminen vangin työ-, perhe- ja muitten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10551: henkilökohtaisten asioitten hoitamista varten.
10552: Tällainen järjestelmä olisi toisaalta omiaan lu- että hallitus ilman viivytyksiä ryh-
10553: jittamaan vangin perhesiteitä ja tukemaan hä- tyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin ran-
10554: nen jälleensopeutumiseensa tähtääviä jälkihuol- gaistusten täytäntöönpanoasetuksen
10555: totoimenpiteitä vaarantamatta kuitenkaan toi- muuttamiseksi siten, että vangeille voi-
10556: saalta vankilan järjestystä tai yleistä lainkuu- taisiin myöntää lomia sosiaalisten syi-
10557: liaisuutta. Vankien lomalle päästäminen on käy- den perusteella.
10558: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
10559:
10560: Mikko Laaksonen. Tellervo Koivisto.
10561: Kaisa Raatikainen. A.-V. Perheentupa.
10562:
10563:
10564:
10565:
10566: 26 427/70
10567: 202
10568:
10569: 11,33.- Toiv.al. n:o 70.
10570:
10571:
10572:
10573:
10574: Ensio Laine: Holhouslain uudistamisesta.
10575:
10576:
10577: E d u s k u n n a.ll e.
10578:
10579: Vuodelta 1898 peräisin oleva holhouslaki ei Holhouslakia uudistettaessa olisi samulla ai-
10580: kaikin osin vastaa nykyajan vaatimuksia. Sen heellista kiinnittää huomiota lain niiden koh-
10581: antamaa orkeusturvaa holhouksenalaiseksi mää- tien muuttamiseen, jotka asettavat holhouslau-
10582: rätylle ei voida pitää riittävänä. Viimemaini- takunnan jäsenen valintakelpoisuuden alaikära-
10583: tusta on osoituksena mm. se, että eräissä ta- jaksi 25 vuotta ja edellyttävät holhouslauta-
10584: pauksissa holhouksenalaisuudessa pidetään sel- kunnan valintaa muista kunnallisista lautakun-
10585: laisiakin täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka pystyisi- nista poikkeavasti sekä erovuoroisuuden että
10586: vät pitämään huolta itsestään ja toimeentulos- taimiajan osalta.
10587: taan. Työn saannissa holhouksenalaisuus aiheut- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
10588: taa suuria vaikeuksia ja työpaikkaa ja -tuloja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10589: vailla olevana on mahdotonta saada asuntoa.
10590: Edellä kosketellun epäkohdan korjaamiseksi tu- että hallitus kiireellisesti selvittäisi
10591: lisi holhouslakia siten muuttaa, että täysi-ikäi- holhouslain uudistamisen tarpeellisuu-
10592: sille itsestään huolehtimaan pystyville henki- den ja antaisi selvitykseen perustuvan
10593: löille suotaisiin nykyistä paremmat edellytyk- lakiesityksen eduskunnalle.
10594: set holhouksenalaisuudesta vapautumiseen.
10595: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
10596:
10597: Ensio Laine.
10598: 203
10599:
10600: II,34.- Toiv.al. n:o 71.
10601:
10602:
10603:
10604:
10605: Ensio Laine ym.: Maistraattien lakkauttamisesta.
10606:
10607:
10608: E d u s k u n n a 11 e.
10609:
10610: Kaupunkien hallintojärjestelmän uudistuksen ja maistraatin välille. Tällaisia erimielisyyksiä
10611: yhteydessä v. 1927 maistraatti menetti kaupun- voi sattua esim. kaupungin alueella toimivan
10612: kien kunnallisessa hallinnossa aikaisemman tär- yleisen liikenteen liikennelupien ja liikenne-
10613: keän osuutensa. Valtion paikallisen hallinnon taksojen vahvistamisessa. Suurimmissa kaupun-
10614: tehtävien suorittamista varten maistraatti kui- geissa on yleensä kaupungin sisäisestä liiken-
10615: tenkin säilytettiin. Nykyisin maistraatti on van- teestä huolehtiminen katsottu kunnalle sopi-
10616: hentunut jäänne, jonka monet entiset tehtävät vaksi tehtäväksi. Kaupungin hallintoelinten
10617: ovat menettäneet merkityksensä. Eräät sen en- kannasta poiketen voi kuitenkin maistraatti
10618: tisistä tehtävistä on siirretty yleisille tuomiois- tehdä tyhjäksi kunnallisten elinten suunnitel-
10619: tuimille. Maistraatin nykyinen toimivalta antaa mat epäämällä jollain linjalla liikenneluvan
10620: kuitenkin mahdollisuuden puuttua eräisiin sel- kaupungin omistamalta liikennelaitokselta ja
10621: laisiin asioihin, joissa päätäntävallan pitäisi myöntämällä sen yksityiselle liikennöitsijälle.
10622: kuulua kunnallisille elimille. Näin yksityinen voi saada taloudellisesti kan-
10623: Maistraatin tehtävät ovat valtion tehtäviä, nattavimmat linjat ja kaupunki joutuu huoleh-
10624: mutta viranhaltijat ovat kunnallisia viranhalti- timaan huonoimmin kannattavista linjoista.
10625: joita. Kunta suorittaa myös maistraatin kus- Maistraatin nykyiset tehtävät ovat sellaisia,
10626: tannukset, joita j,a eräitä muita valtion tehtä- että ne hyvin voidaan siirtää muille kaupungin
10627: vistä aiheutuvia kustannuksia korvaamaan kau- ja valtion hallintoelimille ja tuomioistuimille.
10628: pungeille on aikoinaan annettu tuulaakin kan- Kun maistraatti nykyisin on vanhentunut hallin-
10629: to-oikeus. Kaupunkien suoritettavien valtion- non porras, olisi se lakkautettava.
10630: tehtävien ja niistä aiheutuvien kustannusten li- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10631: säännyttyä ei tuulaaki nykyisin riitä kuin vä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10632: häiseltä osalta korvaamaan 'kaupungeille niistä
10633: aiheutuvia kustannuksia. Sitäpaitsi suurella että hallitus antaisi Eduskunnalle sel-
10634: osalla kaupungeista ei ole tuulaakin 'kanto-oi- laisen lakiesityksen, että kaupunkeja ta-
10635: keutta eikä siis tuulaakituloja ollenkaan. loudellisesti rasittamatta maistraatin
10636: Kunnallisen toiminnan kehityksestä ja siihen tehtävät siirrettäisiin kunnallisille eli-
10637: sopeutumattomista maistraatin tehtävistä joh- mille ja valtion hallintoviranomaisille
10638: tuen syntyy ristiriita kaupungin hallintoelinten sekä yleisille tuomioistuimille ja maist-
10639: raatti lakkautettaisiin.
10640: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
10641:
10642: Ensio Laine. Toivo Asvik. Aarne Koskinen.
10643: Oili Suomi. Kuuno Honkonen. Heimo Rekonen.
10644: Mirjam Tuominen. Matti Järvenpää. Aulis Juvela.
10645: Heikki Mustonen. Irma Rosnell.
10646: 204
10647:
10648: 11,3.5.- Toiv.al. n:o 72.
10649:
10650:
10651:
10652:
10653: Landström ym.: Maksutlomia oikeudenkäynteiä koskevien sään-
10654: nösten muuttamisesta.
10655:
10656:
10657: E d u s k u n n a.ll e.
10658:
10659: Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä on messa sen noudattaman käytännön mukaan ole
10660: huomattavasti helpottanut vähävaraisten mah- mahdollista saada maksutonta oikeudenkäyntiä,
10661: dollisuuksia saada oikeusapua. Laki on kuiten- on oikeussuojan tarpeessa olevan henkilön luo-
10662: kin puutteellinen sikäli, että maksuton oikeu- vuttava oikeudenkäynnistä ja siis oikeuksistaan-
10663: denkäynti voidaan myöntää ainoasta.an riita- tai kin.
10664: rikosasioiden oikeudenkäyntiä varten. Nykyisin Lisäksi määräävät eri tuomioistuimet aivan
10665: tarvitsevat ihmiset kuitenkin lainopillista apua erilaisia korvauksia oikeusavustajille maksutto-
10666: monissa muissakin asioissaan ja elleivät pysty masta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla.
10667: sitä itselleen kustantamaan, saattavat joutua Tästä johtuu, että joihinkin tuomioistuimiin on
10668: oikeudenmenetyksiin tämän puuttuessa. varsin vaikeata maksuttoman oikeudenkäynnin
10669: Käytännössä on lisäksi havaittu, että mak- tarpeessa olevan henkilön saada oikeusavustajaa,
10670: suttoman oikeudenkäynnin myöntämisen edel- koskei maksettava palkkio vastaa niitä kohtuul-
10671: lytyksiä tulkitsevat eri tuomioistuimet eri ta- lisia vaatimuksia, jotka palkkiolle yleensä ase-
10672: valla. On täysin mahdollista, että jos henkilön tetaan. Olisikin syytä antaa tarkemmat ohjeet
10673: kuukausitulot ovat esim. 450 markkaa, häneltä oikeusavustajien palkkioista, esimerkiksi siten,
10674: saatetaan evätä maksuton oikeudenkäynti ja että jos oikeusavustaja on asianajaja, palkkio
10675: oikeudenkäyntiavustaja, koska katsotaan, että olisi määrättävä ensisijaisesti noudattaen Asian-
10676: hän pystyy itsekin kustantamaan oikeudenkäyn- ajajaliiton vahvistamia palkkioperusteita.
10677: nin aiheuttamat menot. On kuitenkin selvää, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10678: että jos yhden kuukauden palkka kokonaisuu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo.
10679: dessaan menee oikeusjutun hoitamiseen, olisi mutksen,
10680: maksuton oikeudenkäynti myönnettävä, koskei että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10681: asianosainen muuten voi kustantaa kohtuutta- menpiteisiin maksutlomia oikeuden-
10682: mitta menetyiksittä oikeudenkäynnistä johtuvia käyntejä ja niiden oikeusavustajien palk-
10683: menoja. Tämän vudksi olisi käsityksemme mu- kioita koskevien säännösten yhdenmu-
10684: kaan tuomioistuimille annettava selvemmät oh- kaistamiseksi ja selventämiseksi sekä
10685: jeet maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämi- maksutlomien oikeudenkäyntien alueen
10686: sen edellytysten harkinnan suhteen. Jos jo etu- laajentamiseksi.
10687: käteen tiedetään, ettei ,jossakin tuomioistui-
10688: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10689:
10690: Eeles Landström. Irma Toivonen.
10691: 205
10692:
10693: 11,36.- Toiv.al. n:o 73.
10694:
10695:
10696:
10697:
10698: Landström ym.: Erikoistuomioistuimen perustamisesta liikenne-
10699: vahinkoia varten.
10700:
10701:
10702: E d u s k u n n a.ll e.
10703:
10704: Liikennevakuutuslain alaisissa liikennevahin- vakuutusyhtiön tai tapaturmaviraston ratkai-
10705: goissa tapahtuu korvausselvittely säännönmu- suun sellaisissakin tapauksissa, joissa ratkaisun
10706: kaisesti ensisijassa korvauksen hakijan ja asian- oikeellisuus hyvinkin on kyseenalainen ja joissa
10707: omaisen va:kuutusyhtiön tai tapaturmaviraston asian ,saattaminen puolueettomaan käsittelyyn
10708: välillä. Jos tässä selvittelyssä ei kuitenkaan olisi perusteltavissa. Toisaalta taas ne, joiden
10709: päästä yksimielisyyteen, on korvauksen hakijan korvausasiat joutuvat yleiseen tuomioistuinme-
10710: ainoana mahdollisuutena saattaa asia yleisen nettelyyn, tuntev,at kärsivänsä menettelyn hi-
10711: tuomioistuimen ratkaistavaksi jdko rikosjuttua taudesta, kalleudesta ja riittävän asiantunte-
10712: koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä tai eril- muksen puutteesta tuomioistuimissa. Asia oli-
10713: lisenä siviilioikeudellisena kanteena suoraan va- sikin mielestämme korjattavissa vain siten, että
10714: kuutusyhtiötä tai tapaturmavirastoa vastaan. vakuutusyhtiöitten ja tapaturmaviraston ratkai-
10715: Oikeudenkäyntiin osallistuminen tai ryhty- suista voitaisiin, vastaavasti saman periaatteen
10716: minen ei ainakaan yksityiselle kansalaiselle ole mukaan kuin pakollisessa tapaturmavakuutuk-
10717: yksinkertainen asia. Oikeudenkäynti yleisessä sessa on asian laita, valittaa näitä asioita varten
10718: tuomioistuimessa on yleensä aikaaviepä ja li- perustettavaan erikoistuomioistuimeen, jossa
10719: säksi melkoisia kustannuksia vaativa toimen- sekä teknillinen että lääketieteellinen asiantun-
10720: pide. Erityisen kohtuuttomaksi tähän menette- temus olisi riittävästi edustettuna. Yleiselle
10721: lyyn turvautuminen on katsottava sellaisen kor- tuomioistuimelle jäisivät tällöin vain puhtaasti
10722: vauksen hakijan osalta, jolla ei ole mitään teke- rikosoikeudellista selvittelyä vaativat asiat.
10723: mistä mahdollisen syyllisyyskysymyksen kanssa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10724: kuten yleensä on esimerkiksi moottoriajoneu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10725: vossa mat<kustaneen laita. Liikennevahinkoihin muksen,
10726: liittyvien korvauskysymysten ratkaisu, olipa sit- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
10727: ten kysymyksessä esine- tai henkilövahinko, on menpiteisiin liikennevahinkoja koske-
10728: sitäpaitsi siinä määrin erityistä perehtymistä van lainsäädännön muuttamiseksi niin,
10729: vaativa ala, että voidaan pitää kysymyksen alai- että näitä asioita varten perustettaisiin
10730: sena, onko yleisillä tuomioistuimilla sitä päte- niiden edellyttämän erityisen asiantun-
10731: vyyttä, jota näiden asioiden ratkaiseminen edel- temuksen omaava erikoistuomioistuin,
10732: lyttää. Sekä ali- että ylioikeuksien suurilukui- jossa vahinkoa kärsineellä olisi mahdol-
10733: suus merkitsee lisäksi sitä, että ratkaisujen riit- lisuus nykyistä yksinkertaisempaan ja
10734: tävästä yhdenmukaisuudesta tuskin voidaan pu- nopeampaan sekä lähinnä maksutto-
10735: hua. maan oikeusselvittelyyn, milloin asian-
10736: Ne haittatekijät, joihin edellä on viitattu, omaiset eivät ole päässeet yksimielisyy-
10737: ovatkin johtaneet siihen, että korvauksen haki- teen korvauksesta.
10738: joista suuren osan on käytännössä tyydyttävä
10739: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10740:
10741: Eeles Landström. Seppo Westerlund.
10742: Pirkko Aro. Irma Toivanen.
10743: 206
10744:
10745: 11,37.- Toiv.al. n:o 74.
10746:
10747:
10748:
10749: Landström ym.: T oimenhaltijain oikeudenkäyntikulujen korvaa-
10750: misesta kokonaisuudessaan valtion varoista eräissä tapauk-
10751: sissa.
10752:
10753:
10754: E d u s k u n n a.ll e.
10755:
10756: Toimipiiriinsä kuuluvia tehtäviä hoitaessaan V altaosa poliisimiehiä vastaan tehdyistä syyt-
10757: poliisimies, tullimies ja vanginvartija joutuu teistä on kuitenkin sellaisia, että ne jäävät po-
10758: useimmiten yksin "paikan päällä" tekemään liisilain 29 §:n ulkopuolelle. Ja vaikka poliisi-
10759: ratkaisuja, joiden tulee olla laillisia, oikeaan mies näissä jutuissa vapautetaan syytteestä, ei
10760: osuvia, nopeita ja samalla joustavia. Kuiten- hän saa mitään korvausta mistään, koska polii-
10761: kaan kaikki ne, joihin edellä mainittujen toi- silain 29. § :n mukaan juttu ei kuulu sen pii-
10762: menhaltijoiden toimenpiteet kohdistuvat, eivät riin ja aikaisemmin ns. valtioneuvoston käyttö-
10763: katso voivansa niihin alistua, vaikka toimenpi- varoista suoritettuja korvauksia ei enää makseta.
10764: teen takana on voimassa oleva laki, vaan tekevät Tällöin oikeudenkäyntikulut jäävät yksin po-
10765: toimenhaltijaa vastaan syytteen virheellisestä liisimiehen maksettavaksi.
10766: menettelystä virantoimituksessa taikka vaativat Poliisit ovat omalta kohdaltaan todenneet-
10767: toimenhaltijalta korvausta virkatoimen joh- kin, että tilanne on viime aikoina kehittynyt
10768: dosta. heille varsin epäedulliseen suuntaan. Siitä osoi-
10769: Tällaisessa tapauksessa ei toimenhaltija saa tuksena ovat ne poliisimiehiä vastaan tehdyt
10770: maksutonta oikeudenkäyntiä eikä oikeuden- aiheettomi:ksi todetut syytteet, joita on käsi-
10771: käyntiavustajaa, vaan hän joutuu itse kustan- telty oikeusistuimissa, mutta jotka ovat pää-
10772: tamaan kaiken. Omituisemmaksi ja epäoikeu- tyneet poliisimiehet vapauttavina. Asetelman
10773: denmukaisemmaksi tilanne muodostuu vielä sil- tekee varsin ihmeelliseksi se, että useasti syyt-
10774: loin, kun toimenhaltijaa vastaan tehdyt vaati- teen nostajalle myönnetään maksuton oikeu-
10775: mukset on tuomioistuimessa päätöksellä hy- denkäynti ja oikeudenkäyntiavustaja valtion
10776: lätty. Toimenhaltija ei nimittäin tällöinkään saa varoista, mutta ei syytteen kohteelle poliisi-
10777: oikeudenkäyntikuluiaan korvatuksi valtion va- miehelle.
10778: roista, vaan hän joutuu edelleen vastaamaan Tullivalvontapisteet sijaitsevat maamme ra-
10779: kuluista. Vain mikäli oikeudenkäyntikulut on joilla, satamissa ja useasti syrjäisissäkin pai-
10780: tuomittu kantajan maksettavaksi, mutta joita koissa. Tullimiehet joutuvat useimmiten yksi-
10781: ei ole saatu kantajalta perityksi, korvauksen nään suorittamaan myös henkilöön kohdistuvia
10782: maksaa valtio. tarkastustoimenpiteitä. On sattunut tapauksia,
10783: Toimenhaltijaa vastaan nostettua syytettä jolloin tarkastuksen kohteeksi joutuneet henki-
10784: voidaan käsitellä useita kertoja ja eri oikeusas- löt ovat katsoneet tulleensa virheellisen menet-
10785: teissa ja toimenhaltijan maksettavaksi tulevat telyn kohteeksi ja nostaneet syytteen tulli-
10786: oikeudenkäyntikulut, alhaisen palkkauksen miestä vastaan.
10787: huomioiden, nousevat monesti toimenhaltijalle Toisinaan taas, että esim. satamissa on käyt-
10788: kestämättömäksi. Asianomaisten toimenhalti- täydytty väkivaltaisesti tullimiestä kohtaan hä-
10789: jain ammatilliset järjestötkään eivät saata ra- nen suorittaessaan virkatehtäviään. Kääntäen
10790: jatta tulla hänelle avuksi, sillä järjestöjenkln asian päinvastaiseksi on syytetty tullimiestä
10791: rahavarat ovat ko. tarkoitukseen vähäiset, joten virkavirheestä, tietäen, että tuomioistuin
10792: raskaimman korvaustaakan on jokainen toimen- useimmiten myöntää kantajalle maksuuoman
10793: haltija joutunut itse 'kantamaan omassa jutus- oikeudenkäynnin.
10794: saan. Liioin ei tullimiehelläkään ole mahdolli-
10795: Poliisien osalta voidaan todeta, että poliisi- suutta saada maksutonta oikeudenkäyntiä ja
10796: lain 29. pykälässä tosin säädetään rajoitetuissa oi:keusavustajaa, vaikka syyte tuomioistuimessa
10797: tapauksissa korvauksesta. katsotaan aiheettomaksi. Jos tuomioistuin
10798: II,37.- Landström ym. 207
10799:
10800: aiheettoman syytteen nostaneen kantajan tuo- vastaan. Oikeusistuin on useimmiten kuitenkin
10801: mitseekin korvaamaan tullimiehen oikeuden- hylännyt tällaiset syytteet.
10802: käyntikulut ja korvausta aiheutuneista muista Yhteiskunta on huolehtinut aivan oikein van-
10803: vahingoista, niin vain harvoin tuomitulta hen- geille oikeusturvan, mutta oikeusturva ei kai-
10804: kilöltä korvaukset saadaan perityiksi, koska kilta osin ole asianmukaisessa kunnossa van-
10805: useimmiten kantaja on täysin varaton. Oikeu- keinhoitovirkailijoiden kohdalla.
10806: denkäyntikulut ja muut korvaukset jäävät siis Koska oikeusturva ei ole edellä olevaan vii-
10807: tullimiehen itsensä suoritettavaksi. taten niinkään tasapuolinen poliisien, tullimies-
10808: Jos vanki tai vangit ovat nostaneet kanteita ten ja vankilavirkailijoiden osalta, olisi se tällä
10809: vankilavirkailijoita vastaan ja asiat ovat tul- kohdin tarkistettava niin, että mikäli ao. viran-
10810: leet oikeusistuimen käsiteltäväksi, poikkeuk- haltijoiden kohdalla nostetaan kanne tämän vi-
10811: setta kanteen nostajalle on myönnetty valtion rantoimituksessa suorittaman teon perusteella,
10812: varoista ilmainen oikeudenkäynti ja oikeuden- olisi oikeudenkäynti oikeudenkäyntiavustaji-
10813: käyntiavustaja. Jälleen on vastaavasti vankilavir- neen maksuton; mikäli tuomioistuin hylkää
10814: kailija joutunut palkkaamaan itselleen oikeu- syytteen.
10815: denkäyntiavustajan, jonka palkkiot hän on itse Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10816: joutunut suorittamaan siitäkin huolimatta, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10817: vaikka oikeusistuin on kanteen aiheettomana muksen,
10818: hylännyt.
10819: Valvoessaan, että vankeinhoitoasetuksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
10820: säännöksiä ja annettuja hallinnollisia määräyk- joiden perusteella, mikäli poliisia, tulli-
10821: siä noudatetaan ja että valvonta-alueella säilyy miestä tai vankilavirkailijaa vastaan on
10822: tarkoituksenmukainen järjestys ja muutoinkin tämän virantoimituksessa suorittaman
10823: noudatetaan annettuja ohjeita ja hyviä tapoja, teon perusteella nostettu kanne ja mi-
10824: joutuu vankilavirkailija vastaamaan myös niistä käli tuomioistuin asiaa käsiteltyään hyl-
10825: vangeista, jotka eivät em. säännöksiä noudata kää kanteen, syytetyn oikeudenkäyntiku-
10826: ja pyrkiä saamaan heidät alistettua säännösten lut kokonaisuudessaan korvattaisiin val-
10827: alaisiksi. Tällöin nämä vangit ovat saattaneet tion varoista.
10828: ryhtyä nostamaan syytteitä hoitohenkilökuntaa
10829: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10830:
10831: Eeles Landström. Irma Toivanen.
10832: 208
10833:
10834: 11,38.- Toiv.al. n:o 75.
10835:
10836:
10837:
10838:
10839: Landström ym.: Lapsen tapaamisoikeutta asumus- ;a avioerota-
10840: pauksissa koskevien säännösten täydentämisestä.
10841:
10842:
10843: E d u s k u n n a 11 e.
10844:
10845: Jo hallitusmuoto vuodelta 1919 sisältää vielä niitäkin silmiinpistävämpinä ja vakavam-
10846: säännöksiä etäistä ihmisoikeuksista, mutta vas- pina sielullisina vaurioina." Tästä psykologis-
10847: ta Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien psykiatrisesta näkökannasta voitaneen päätellä
10848: yleismaailmallinen julistus joulukuun 10 päiväl- ottaen huomioon vain normaalitapaukset, että
10849: tä 1948 ja sitä täydentävä lapsen oikeuksia kos- lapsen edun mukaista on, että sillä vanhem-
10850: keva julistus vuodelta 1959 lausuvat julki mei- malla, joka ei ole lapsen huoltaja, on oikeus
10851: dänkin lainsäätäjäämme velvoittavat tarkemmat tavata lasta, varsinkin, kun puolisoiden välien
10852: eetilliset normit. rikkoutumiseen syyttömälle puolisolle ei käy-
10853: Meidän voimassa oleva lainsäädäntömme ei tännössä läheskään aina uskota lapsen huoltoa.
10854: tunne lainkaan aviolapsen tapaamisoikeutta, Tässä on lisäksi otettava huomioon, että mo-
10855: milloin jompikumpi vanhemmista on erotettu lemmat vanhemmat ovat lapselle biologisesti
10856: lapsen huollosta. Sen sijaan laki säätää aviolii- yhtä läheiset.
10857: ton ulkopuolella syntyneen lapsen tapaamisoi- Lapsen tapaamisoikeutta koskevien tuomioi-
10858: keudesta, että äitiä, joka ei ole lapsen huolta- den täytäntöönpano on kokonaan lainsäädän-
10859: ja, älköön estettäkö tapaamasta lasta, ellei se nöllä järjestämättä. Myös täytäntöönpannosta
10860: ole vastoin lapsen etua, älköönkä isää, jos lapsi olisi annettava säännökset, joiden nojalla sano-
10861: on tunnustettu ja tapaaminen ei ole vastoin tut tuomiot voitaisiin tehokkaasti panna täy-
10862: lapsen etua. Lapsen edun siis tulee olla mää- täntöön.
10863: räävänä, eikä esimerkiksi isän tai äidin edun, On paitsiotilanne, että avioliiton ulkopuolel-
10864: joka ei estä tapaamisoikeutta. On huomattava, la syntyneisiin lapsiin nähden on tapaamisoi-
10865: että vaikka laki puhuu vanhemman oikeudesta keus sillä vanhemmalla, joka ei ole lapsen huol-
10866: tavata lastaan, eetillisesti on kysymys oikeas- taja, mutta aviolapseen nähden tällaista oikeut-
10867: taan lapsen oikeudesta tavata sitä vanhemmis- ta ei oe lapsen huollosta erotetulla vanhem-
10868: taan, joka ei ole lapsen huoltaja. malla. Epäkohta on lisäksi, ettei ole keinoa,
10869: Maisteri Samuli Tolsa sanoo Helsingin yli- jolla tapaamisoikeutta koskeva tuomio voidaan
10870: opiston psykologian professorin Kai von panna tehokkaasti täytäntöön.
10871: Fieandt'in suosittelemassa kirjoituksessaan:
10872: "Lapsella ja nuorella pitää olla esikuvia seurat- Tuomioistuimet ovat hylänneet aviolapsen
10873: tavaksi, ihmisiä, joihin se voi samaistaa itsensä, tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksen silläkin
10874: joita se voi jäljitellä. Tilanne on sielullisesti perusteella, että oikeuden toteuttaminen tuot-
10875: suorastaan vaarallinen, ellei niitä ole, ja niillä, taisi huoltajalle (jona yleensä on äiti) hanka-
10876: jotka sopivat esikuviksi, täytyy olla arvovaltaa, luutta.
10877: niiden täytyy lapselle olla kaikkein merkittä- Edellä mainittu lapsen oikeuksia koskeva
10878: vimpiä ihmisiä. - Surkuteltava on sellaisen yleismaailmallinen julistus lausuu, että lapsi
10879: lapsen osa, joka ei saa esikuvia ollenkaan eikä nauttii erityistä suojaa ja hänelle tulee lainsää-
10880: voi kunnolla samaistaa itseään kenenkään kans- dännön avulla ja muulla tavoin suoda edelly-
10881: sa. Epäonnistumiset tässä suhteessa näkyvät to- tykset terveeseen ja normaaliin kehitykseen.
10882: dennäköisesti koko myöhemmässä elämässä. Ne Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10883: ilmaisevat itsensä perustavina jännityksinä, pet- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10884: tyneisyyden ja turhautuman tunteina, erilaisina muksen,
10885: epäkypsyyden ja lapsekkuuden piirteinä henki- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10886: lön persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä tai menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
10887: 11,38.- Landström ym. 209
10888:
10889: seksi niin, että avioliittolakiin otetaan sesta tulee oikeuden antaa myöhemmin-
10890: säännös, jonka mukaan oikeuden tulee kin sellainen määräys, ;os asumusero
10891: myöntäessään asumuseron taikka tuomi- on myönnetty tai avioliitto on tuomittu
10892: lessaan avioliiton purkautumaan määrä- purkautumaan ennen puheena olevan
10893: tä, että sillä puolisolla, jolle lapsen lainmuutoksen voimaantuloa, sekä että
10894: huoltoa ei ole uskottu, on oikeus mää- ulosottolain 3 lukuun otetaan säännök-
10895: räaioin tafJIItlt ltzsta, tllei se ole vastoin set lllfJaamisoikeutta koskevien tuomioi-
10896: lapsen etua, ja että puolison vaatimuk- tlen tehokkaasta täytäntöönpanosta.
10897: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
10898:
10899: Eeles Landström. Pirkko Aro.
10900: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
10901: Pekka Tarjanne.
10902:
10903:
10904:
10905:
10906: 27 427/70
10907: 210
10908:
10909: Il,39.- Toiv.al. n:o 76.
10910:
10911:
10912:
10913:
10914: Lottanen ym.: Vankeinhoito-opiston perustamisesta Hämeenlin-
10915: naan.
10916:
10917:
10918: E d u s k u n n a 11 e.
10919:
10920: Ammattikoulutus on maassamme viime vuo- vaatimukset, taloudelliset ja ammattikoulutuk-
10921: sina suurin askelin kulkenut eteenpäin. On sen näkökohdat olisi opistomuotoinen vankein-
10922: luotu valtakuntaa käsittävä organisaatio ja ra- hoitokoulutus nopeasti saatava käyntiin. Hä-
10923: kennettu oppilaitoksia. Pätevän ammattikou- meenlinnaan valmistuu lähiaikana maamme ny-
10924: lutuksen omaavat ovat hyvin sijoittuneet työ- kyaikaisin vankila. Sen yhteyteen sopisi vähin
10925: elämään. kustannuksin rakentaa tämä opisto. Hämeen-
10926: Valtion eri hallintoaloilla palvelevilla on linna sijaitsee myös kahden korkeakoulukau-
10927: suurta tarvetta saada yhä· uutta ja asiaankuu- pungin, Helsingin ja Tampereen, välillä, joissa
10928: luvaa ammattiopetusta. Tarvitaan myös aivan annetaan yhteiskuntatieteellistä ja käyttäytymis-
10929: uudenlaisia opistoja. Oikeusministeriö asetti tieteellistä opetusta, joten opettajavoimia olisi
10930: 30. 8. 1965 Vankeinhoito-opistotoimikunnan te- saatavissa. Hämeen lääninhallitus on runsaine
10931: kemään suunnitelman tämän alan henkilöstön asiantuntijavoimineen edustamassa hallintoalaa.
10932: kouluttamisesta. Mietintö valmistui 28. 12. Mielitautisairaalat lääkäreineen sekä eri alojen
10933: 1965. Siinä ehdotetaan Vankeinhoito-opiston opetuslaitokset takaavat opettajavoimien saan-
10934: perustamista sekä esitetään valmis asetusluon- nin.
10935: nos samoin luonnos oikeusministeriön päätök- Eduskunnan lakivaliokunta onkin hyväksynyt
10936: seksi opiston ohjesäännöstä. Suunnitelman mu- vankeinhoito-opiston perustamista koskevan toi-
10937: kaan opisto olisi sisäoppilaitos ja tulisi siihen vomusaloitteen vuoden 1969 valtiopäivillä jät-
10938: rakentaa 120 huonetta käsittävä oppilasasun- täen kuitenkin paikkakysymyksen avoimeksi.
10939: tola, jonka yhteyteen liitettäisiin tarvittavat Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioitta-
10940: luento-, kirjasto-, toimisto- ja yhteistilat opet- vaksi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10941: tajahuoneineen. Opiston pitäisi sijaita lähellä sen,
10942: "harjoitusvankilaa". Pätevää opettajavoimaa että hallitus kiireesti antaisi asetuk-
10943: pitäisi niinikään olla saatavissa. sen vankeinhoito-opiston perustamisesta
10944: Ottaen huomioon vankien kohtelussa tarvit- ja sen sijoittamisesta Hämeenlinnaan
10945: tavan psykologisen, lääketieteellisen ja sosiaa- rakenteilla olevan vankilan yhteyteen.
10946: lisen koulutuksen tarpeen sekä inhimillisyyden
10947: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
10948:
10949: Eino Lottanen. Sylvi Saimo.
10950: Tahvo Rönkkö. Jouko Siikaniemi.
10951: Matti Mattila.
10952: 211
10953:
10954: 11,40.- Toiv.al. n:o 77.
10955:
10956:
10957: Luja ym.: Rikoksen aiheuttamasta henkilövahingosta tuomitun
10958: korvauksen suorittamisesta ensisijaisesti valtion varoista.
10959:
10960:
10961: Eduskunnalle.
10962:
10963: Maassamme viime vuosina käyty kriminaali- vahingot. Varsinkin jos rikoksentekijä tuomi-
10964: poliittinen keskustelu on osoittanut rikollisuu- taan pitkäaikaiseen vapausrangaistukseen, on
10965: den olevan ennen kaikkea yhteiskunnallinen uhrin tai hänen omaistensa mahdollisuudet
10966: ilmiö. Rikollisuuden rakenteessa ja määrässä saada korvausta vähäiset rikoksentekijän mak-
10967: tapahtuvat vaihtelut ovat viime kädessä yhtey- sukyvyttömyyden takia. Osa korvauksista voi-
10968: dessä yhteiskunnassa tapahtuviin 'Jluutoksiin. daan kyllä jo nyt suorittaa sosiaalivakuutus-
10969: Yhä ilmeisemmäksi on käynyt, että oikeuden- lakien ja henkilövakuutuksen perusteella. Kui-
10970: mukainen kriminaalipolitiikka edellyttää suu- tenkin hyvin monessa tapauksessa taloudelli-
10971: rempaa yhteisvastuuta. Rikollisuuden aiheut- nen vahinkokin jää asianomaisen kannettavaksi.
10972: tamia kärsimyksiä ja muita haittavaikutuksia Yhteiskuntapoliittisesti ei näytä olevan mitään
10973: ei kohtuudella enää voida jättää yksin rikok- syytä asettaa rikoksen uhria korvauksen saa-
10974: sen kohteen, asianomistajan ja rikoksentekijän misessa eri asemaan kuin liikennetapaturman
10975: kannettaviksi. tai työtapaturman kohteeksi joutuvaa henkilöä,
10976: Viime vuoden rikostilastot osoittavat, että joiden kohdalla korvausturva on tällä hetkellä
10977: väkivaltarikokset ovat nousussa. Tärkeimpien olennaisesti korkeammalla tasolla.
10978: väkivaltarikosten, henkirikosten osalta on vuo- Eräissä maissa rikoksen uhrin korvausturva
10979: sikymmeniä jatkunut laskeva suunta kääntynyt pystytään tyydyttävästi hoitamaan yleisen so-
10980: nousuun. Vuonna 1969 sai henkirikoksissa siaaliturvalainsäädännön avulla. Toisaalta tunne-
10981: surmansa 2.5 henkilöä 100 000 asukasta koh- taan myös erityisjärjestelyjä. Esimerkiksi Eng-
10982: den. Tällä tasolla luvut olivat edellisen ker- lannissa toteutettiin vuonna 1964 järjestelmä,
10983: ran 196Q-.luvun alkuvuosina. Vastaavaa nou- jonka puitteissa yleisesti korvataan valtion va-
10984: sua on todettavissa myös pahoinpitelyjen koh- roista rikosten aiheuttamat henkilövanhingot.
10985: dalla. Tätä on pidettävä huolestuttavana il- Koska on todennäköistä, ettei yleistä sosiaali-
10986: miönä, jonka hoitamiseksi yhteiskunnan olisi turvaa pystytä aivan lähiaikoina kehittämään
10987: pyrittävä käyttämään kaikkia mahdollisia tar- aukottomaksi ja riittävän korkeatasoiseksi, olisi
10988: koituksenmukaisia keinoja. Koska väkivalta- valtion toimesta kiireellisesti luotava erityinen
10989: rikollisuudenkin noususuunta on heijastusta korvausjärjestelmä, jonka puitteissa ainakin ri-
10990: yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä, ei ole kosten syyttömien uhrien kärsimät henkilö-
10991: odotettavissa, että väkivaltarikollisuuden muo- vahingot korvattaisiin ensisijaisesti valtion va-
10992: dostama ongelma olisi ratkaistavissa vielä pit- roista.
10993: kiin aikoihin. Päinvastoin teollistuneemmista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
10994: ja enemmän kaupunkimaistuneista länsimaista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10995: saadut tiedot antavat aihetta olettaa, että väki-
10996: valtarikollisuus on muodostumassa yhä suurem- että hallitus kiireelli~sti ryhtyisi toi-
10997: maksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
10998: Väkivaltarikokset kohdistuvat usein täysin kaansaamiseksi, että rikoksen aiheutta-
10999: ulkopuoliseen, syyttämään henkilöön. Jos ri- masta henkilövahingosta tuomittu va-
11000: koksentekijä saadaan kiinni, tuomitaan hänet hingonkorvaus voitaisiin aina suorittaa
11001: rangaistuksen ohella korvaamaan aiheuttamansa ensisijaisesti valtion varoista.
11002: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
11003:
11004: Sinikka Luja. Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto.
11005: Kaisa Raatikainen. Uljas Mäkelä. Eeli Lepistö.
11006: Edit Terästö. Tellervo Koivisto.
11007: 212
11008:
11009: 11,41.- Toiv.al. n:o 78.
11010:
11011:
11012:
11013:
11014: Mykkänen ym.: Hovioikeuksien perustamisesta Pohjois-Suomeen
11015: ja Ltzbden talousalueelle.
11016:
11017:
11018: E d u s k u n n all e.
11019:
11020: Käsittelymenettely hovioikeuksissatnme on suullisen kuulustelun ( Oikeudenkliymiskaari
11021: nykyisin lähes täydellisesti kirjallista. Asian- 27:9). Sensijaan käsittelymenettelyn uudista-
11022: tuntijoiden mukaan tämä ei ole oikeusturvan misen tiellä on käytännöllisiä esteitä. Hovi-
11023: kannalta tyydyttävää. Asiaan on kiinnitetty oikeuksien nykyinen kapasiteetti ei kestä työ-
11024: huomiota jo useiden vuosien ajan. Niinpä määrän minkäänlaista lisäämistä eikä varsinkaan
11025: luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskun- töiden ajallisen keston lisäämistä.
11026: nlllle oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisesta Juttujen ruuhkaantomisen johdosta muutok-
11027: 10. 6. 1939 oikeusneuvos Onni Petäys, hovi- senhakujen käsittely hovioikeuksissa vie niin
11028: oikeudenpresidentti Wäinö Kannel ja Helsingin paljon aikaa, että pitkää valitusaikaa pidetään
11029: yliopiston prosessioikeuden professori B. Sjö- nykyiselläänkin vaarana oikeusturvalle. Juttu-
11030: ström yksimielisesti esittivät, että suullinen ruuhka on kaiken lisäksi hiljaa kasvanut. Rat-
11031: käsittelymuoto hovioikeuksissa tulisi tehok- kaisematta olevien juttujen niäärä on viime
11032: kaasti toteuttaa. vuosina kehittynyt seuraavan tilaston mukaan:
11033: Samoin Suomen Lakimiesliitto kolme vuosi- g
11034: kymmentä myöhemmin on joutunut kiinnittä- gg @g d
11035:
11036: ~ö~ c'"'
11037: mään huomiota tähän seikkaan: vuonna 1969 cg
11038: e.... c"'
11039: ~.i J;::I:.i ·~+
11040: -~r-- ~
11041: julkaistussa oikeudenhoidon tavoiteohjelmas- ~"' ~ ..... ':l ....
11042: ....
11043: saan Suomen Lakimiesliitto esittää, että suul- ;!
11044: lisuus- ja välittömyysperiaatteen soveltamista 1965 734 692 305 2 099 3 830
11045: tulisi huomattavasti lisätä sekä riita- että rikos- 1966 794 784 358 1838 3 774
11046: asioissa: "Hovioikeuden ei pitäisi voida rat- 1967 763 1 03.3 394 1696 3 886
11047: kaista asiaa toisin kuin alioikeus ilman uutta, 1968 921 1307 548 2 005 4 787
11048: hovioikeuden edessä tapahtuvaa todistelume- 1969 867 1739 480 1978 5 064
11049: nettelyä, mikäli asian ratkaisu riippuu todista-
11050: jankertomuksen tai suullisen lausuman arvioin- Jaostoa kohti olevien ratkaisemattomien jut-
11051: nista." Edelleen Helsingin yliopiston nykyinen tujen määrä kuvaa ehkä parhaiten työtilan-
11052: prosessioikeuden professori Tauno Ellilä on netta. Jaostoa kohti on viime vuosina ollut
11053: esittänyt, ettei nykyaikaisen oikeudenkäynnin juttuja ratkaisematta seuraavasti:
11054: perustavoitteiden kannalta ole varaa tyytyä 0
11055: hovioikeuksissa kirjalliseen käsittelymenette- 0
11056: ::a
11057: 0
11058: ::a
11059: d
11060: u ::a
11061: lyyn, vaan hovioikeuskäsittely olisi tehtävä ~0 s
11062: ~ i. Jlll:
11063: pääsääntöisesti suulliseksi. Näihin käsityksiin
11064: ovat vuosikymmenien aikana yhtyneet kaikki
11065: ~ ~ •il
11066: ..... 1
11067: ::a
11068: huomattavimmat prosessioikeuden asiantuntijat, 1965 147 231 76 300
11069: mm. professori R. A. Wrede, 0. Hj. Granfelt 1966 159 261 90 230
11070: ja Tauno Tirkkonen. 1967 153 344 99 212
11071: Useimmissa oikeusvaltioissa käsittely muu- 1968 185 436 137 251
11072: toksenhakuasteessa on suullista. 1969 173 579 120 247
11073: Suulliseen menettelyyn siirtymisen tiellä ei
11074: ole periaatteellisia eikä edes lainsäädännöllisiä Pahimmin työpaine siis kohdistuu Helsingin
11075: esteitä. Nykyinenkin prosessilainsäädäntö sallii hovioikeuteen ja Vaasan hovioikeuteen.
11076: 11,41.- Mykkänen ym. 213
11077:
11078: Suullisen käsittelymenettelyn toteuttaminen kuuleminen edellyttää myös maantieteellisten
11079: hovioikeuksissa on oikeusturvan, oikeuslaitok- etäisyyksien ottamista huomioon. Suullisen me-
11080: sen uudistamisen ja oikeusvaltion maineemme nettelyn tullessa pääsääntöiseksi käsittelymuo-
11081: kannalta erittäin kiireellinen tehtävä. Uudis- doksi on otettava huomioon asianasaisille me-
11082: tuksen tieLlä on kuitenkin käytännöllinen kysy- nettelyn uudistamisesta aiheutuvat kustannuk-
11083: mys hovioikeuksien riittämättömästä kapasi- set ja käytännön hankaluudet, jolloin asian-
11084: teetista. Tilanteen korjaamiseksi olisi ryhdyt- osaisten reaaliset mahdollisuudet tulla eduste-
11085: tävä kiireellisiin toimiin lisäämällä hovioikeuk- tuiksi muutoksenhakuasteessa riippuvat myös
11086: sien kapasiteettia, jolloin ensinnä olisi tietenkin etilsyyksistä.
11087: jaettava pahimmin kuormitettujen hovioikeuk- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
11088: sien työtaakkaa. Helsingin hovioikeuden työ- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11089: taakan keventämiseksi olisi perustettava uusi vomuksen,
11090: hovioikeus esimerkiksi Lahteen. Yhtä tärkeää
11091: olisi Vaasan hovioikeuden työn jakaminen esi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11092: merkiksi uuden hovioikeuden perustamisella. menpiteisiin ainakin kahden uuden ho-
11093: Kun uudistuksen tarkoituksena olisi suullisen vioikeuden perustamiseksi siten, että
11094: men~ttd.yn käytön mahdollistaminen, olisi ka- toinen näistä hovioikeuksista perustet-
11095: pasiteetin lisäämisessä pidettävä tätä silmällä. taisiin Pohjois-Suomeen ja toinen Lah-
11096: Tällöin olisi maamme pohjoisimpia osia varten den talousalueelle.
11097: perustettava oma hovioikeus, sillä asianosaisten
11098: Hel11ingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
11099:
11100: Jouni Mykkänen. Al1i Vaittinen.
11101: M. Jaatinen. Pertti Salolainen.
11102: G. Laatio. Erkki Huurtamo.
11103: Juha Vikatmaa. Veikko Hanhirova,
11104: Juha Rihtniemi. Pekka Vilmi.
11105: HarJ:i Holkeri. Sirkka Lankinen.
11106: Kerttu Hemnti.
11107: 214
11108:
11109: 11,42.- Toiv.al. n:o 79.
11110:
11111:
11112:
11113:
11114: Mäkelä ym.: Vankityön palkkauksen muuttamisesta kriminaali-
11115: politiikan tavoitteiden tasolle.
11116:
11117:
11118:
11119: E d u s k u n n a 11 e.
11120:
11121: Maamme vankeinhoitolaitoksesta annetun tuessaan tulee hankkia itselleen asunto, ehkä
11122: asetuksen 96 ja 97 § : ssä edellytetään, että va- vaatteita ja muita välttämättömyystarvikkeita,
11123: pausrangaistustaan sovittavan vangin työsuori- mahdollisesti ruokaakin. Hänen olisi lähes
11124: tusta arvioitaessa käytetään vankeinhoito-osas- mitättömän rahasumman varassa päästävä va-
11125: ton määräämiä luokitteluperusteita ja että van- paan elämän alkuun ja vähintäänkin yritettävä
11126: gille merkitään hänen suorittamastaan työstä tulla toimeen työnsaantiin ja ensimmäiseen
11127: kuukausittain ns. työosuusrahaa oikeusministe- palkanmaksuun asti. Tällainen vaatimus on
11128: riön vahvistaman maksutaulukon mukaan. lähes kohtuuton. Niin muodoin ei ole kovin-
11129: Työn laadusta ja suorituksesta riippuen on kaan odottamatonta, että monet vasta vanki-
11130: työosuusrahan suuruus nykyisin alimmassa mak- lasta vapautuneet syyllistyvät uudelleen rikok-
11131: suryhmässä -,65 mk ja ylimmässä vastaavasti siin typistyneistä elinmahdollisuuksistaan kat-
11132: 1,60 mk päivässä; ääriarvoja voidaan tarvit- keroituneina ja jopa pelkästään henkensä piti-
11133: taessa korottaa 10 % :lla tai laskea 20 % :lla. miksi.
11134: Työstä suoritetun työosuusrahan lisäksi saa jo- Perheellisten ja huoltovelvollisten vankien
11135: kainen vanki ns. säästörahaa 20 p päivässä edel- osalla on lisäksi huomattava, ettei heillä ran-
11136: lyttäen, ettei hän arvostelukuukauden aikana gaistusaikanaan ole vähäisten työosuusrahojensa
11137: ole menettänyt edistymisestään laskettuja ar- varassa pienintäkään mahdollisuutta huolehtia
11138: vostelupisteitä. Hyvin käyttäytyneet työttömät, huolto- ja elatusvelvollisuuksistaan. Vankien
11139: työkyvyttömät ja sairaat saavat mainitun 20 p perheet saavat elää joko puutteessa tai parhaim-
11140: päivässä. massa tapauksessa huoltoavun varassa.
11141: Sekä säästö- että työosuusrahaa ansaitsevien Niin ikään tuomitun korvattavaksi määrätyt
11142: vankien keskimääräinen päiväansio on nykyisin vahingonkorvaukset jäävät nykyisin useimmiten
11143: noin markan suuruinen. Tästä merkitään vanki- suorittamatta. Oikeudenpäätöksen toteutumisen
11144: luokasta riippuen 20-60 % vangin tilille pak- ja rikosten uhrien edun mukaisesti olisi kuiten-
11145: kosäästönä vapautumisen varalle. kin erityisen merkittävää, että vangilla jo ran-
11146: Kriminaalipoliittisesti ja erityisesti vapautu- gaistusaikanaan olisi mahdollisuus korvata joko
11147: neiden vankien uusintariskin kannalta on van- kokonaan tai osaksi rikoksellaan aiheuttamansa
11148: kila-ajan työansioiden mitättömyyden ratkaise- vahinko.
11149: vin epäkohta juuri siinä, etteivät pakkosäästönä Vankien huolto- ja vastuuvelvollisuuksien to-
11150: talletetut varat takaa vapautuvalle mainittavasti teuttaminen on edellä mainitussa merkityksessä
11151: mitään mahdollisuuksia vastaisen elämän järjes- kehitetty jo varsin pitkälle ns. työ- ja vankisiir-
11152: tämiseksi vapaassa yhteiskunnassa. Kun valta- toloissa. Näissä laitoksissa vangeille maksetaan
11153: osa vangeista kuuluu ns. alempiin sosiaaliryh- työstä käyvän palkkatason mukaista palkkaa,
11154: miin, on heidän taloudellinen asemansa yleensä josta he maksavat veroa muiden kansalaisten ta-
11155: erittäin heikko jo vankilaan tullessa ja sitäkin voin, korvaavat valtiolle ylläpitokustannuksensa,
11156: heikompi vapautumisen hetkellä. Työkyvystään osallistuvat jo laitosaikanaan huollettaviensa ela-
11157: ja käyttäytymisestään riippuen saa vanki va- tukseen sekä rikasteosa aiheuttaman vahingon
11158: pautumisensa varalle säästöön yleensä 10-150 korvaamseen ja pystyvät vieläpä kartuttamaan
11159: markkaa, ja tällä summalla hänen siis vapau- välttämättömän säästön vapautumisensa varalle.
11160: 11,42.- Mäkelä ym. 215
11161:
11162: Kokemukset näistä siirtoloista ovat nimen- että hallitus ryhtyisi e~si tilassa tar-
11163: omaan tässä mielessä olleet huomattavan myön- peellisiin toimenpiteisiin vankiloissa
11164: teisiä. suoritetun vankityön palkkauksen muut-
11165: Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- tamiseksi nykyaikaisen kriminaalipolitii-
11166: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kan tavoitteita vastaavalle tasolle.
11167: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
11168:
11169: ffijas Mäkelä. Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto.
11170: K. F. Haapasalo. Sinikka Luja. Edit Terästö.
11171: Esko Niskanen. U. H. Voutilainen. Juha Vikatmaa.
11172: 216
11173:
11174: 11,43.- Toiv.al. n:o 80.
11175:
11176:
11177:
11178:
11179: Mäkelä ym.: Määrärahasta Kriminaalihuolto r.y:lle nuorten ri-
11180: koksentekijäin huoltoa ja ehdonalaisten valvontaa varten.
11181:
11182:
11183: E d u s k u n n a 11 e.
11184:
11185: Huolimatta eduskunnan lausumista tilanteen donapuanomuksensa yhteydessä todennut, että
11186: parantamiseen tähtäävistä toivomuksista on se suhteellisen pienellä valtionavun lisäyksellä
11187: todettava, että nuorten rikoksentekijäin vapaa voisi hoitaa kaikissa edellämainituissa kau-
11188: kriminaalihuolto on koko maassa epätyydyttä- pungeissa ehdonalaisesti vapautettujen aikuisten
11189: vässä tilassa. Aikuisten ehdonalaisesti vapautu- vankien valvonnan, joka tällä hetkellä on miltei
11190: neiden valvonta on vielä tällä hetkellä suurim- yksinomaan poliisiviranomaisten tehtävänä. Esi-
11191: malta osalta lähinnä vain sisällyksetön muo- tetyn parannusehdotuksen avulla saataisiin noin
11192: dollisuus. 50 % koko maan ehdonalaisista päätoimisen
11193: Tämän kriminaalipoliittisesti lähes skandaali- ammattimaisen vapaan kriminaalihuollon piiriin.
11194: maisen tilanteen parantamiseksi on Kriminaali- Koska Kriminaalihuolto r.y:n toiminnan tu-
11195: huolto r.y. tehnyt monessa suhteessa sangen keminen on ainoa käyttökelpoinen mahdollisuus
11196: arvostettavaa työtä. Yhdistyksellä on tällä het- tällä hetkellä valtiovallalle tehostaa vapaudessa
11197: kellä valtionavun turvin toimivat kriminaali- tapahtuvaa kriminaalihuoltoa sillä tavoin, että
11198: huoltotoimistot Helsingissä, Tampereella, Tu- siitä on odotettavissa jotain todellista paran-
11199: russa ja Oulussa. Lisäksi yhdistys on toiminta- nusta vapaudessa käsiteltävien rikoksentekijäin
11200: muotojensa sisäisellä järjestelyllä päässyt sii- surkeaan tilanteeseen, tulisi Kriminaalihuolto
11201: hen, että se eduskunnan ilmaiseman toivo- r.y:n valtionapua lisätä oleellisesti nykyisestään.
11202: muksen mukaan jo kuluvana vuonna voi avata Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
11203: uudet toimistot Lahteen ja Jyväskylään sekä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11204: ilmeisesti lisäksi Kuopioon, jolloin yhdistyksen
11205: toimistojen suoranaisessa toimintakentässä tulee että hallitus ottaisi valtion vuoden
11206: olemaan noin 40 % koko maan nuorista rikok- 1971 tulo- ja menoarvioesitykseen Kri-
11207: sentekijöistä. minaalihuolto r.y:lle riittävästi varoja,
11208: Yhdistytksen päämääränä on tehostaa toimin- jotta se voisi harjoittaa todella teho-
11209: taansa nykyaikaisen kansainvälisen laiminaali- kasta nuorten rikoksentekijäin vapaata
11210: huollon vaatimuksia vastaavaksi ja jo tulevana kriminaalihuoltoa ja lisäksi kykenisi
11211: vuonna perustaa omat toimistot Poriin, ottamaan valvontaansa toimintapaikka-
11212: Lappeenrantaan sekä Kotka-Karhulalle yhtei- kunnillaan myös kaikki vankilasta eh-
11213: nen toimisto. Tämän lisäksi on yhdistys val- donalaisesti vapautuneet rikoksentekijät.
11214: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
11215:
11216: Uljas Mäkelä. Juha Vikatmaa. Irma Rosnell.
11217: 217
11218:
11219: 11,44.- Toiv.al. n:o 81.
11220:
11221:
11222:
11223:
11224: Mäki ym.: Ansionmenet,ksen huomioon ottamisesta valtion va-
11225: roista maksettavissa todista;anpalkkioissa.
11226:
11227:
11228: E d u s k u n n a 11 e.
11229:
11230: Laki korvauksesta todistajille valtionvaroista Kansalaisvelvollisuuden ideaalla ajatellen tie-
11231: Jnäärää, että todistaja on oikeutettu saamaan tysti jokaisen velvollisuus olisi uhrautua, mll·
11232: valtion varoista korvauksena oikeuteen saapumi- loin yhteiskunnan turvallisuus ja rauha sitä
11233: sesta elatusta vastaavan määrän kuitenkin kor- vaatii, ainakin todistajana olalla myötävaikut·
11234: keintaan sen, mitä valtion viran- tai toimen· tamaan, mutta monasti seuraa kerrotunlaisesta
11235: haltija saa päivärahaa alimmassa luokassa. Näin- valtion todistajalle maksetun korvauksen niuk·
11236: ollen todistajaksi kutsuttu oikeastaan voi saada kuudesta suurta vastahakoisuutta todistajaksi
11237: vain korvauksen siitä, mitä todistamisen takia tulemiseen ja tyytymättömyyttä. Tähän ei oi·
11238: hänelle aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia ver- keastaan ole varaa. Oikeuslaitoksenune toi·
11239: rattuna siihen, että hän saisi olla kotonaan. minta perustuu jatkuvasti varsin suuressa mää·
11240: Sen sijaan tähän korvaukseen ei sisälly vaati· rin totuuden etsinnässä todistajiin eikä ole ai-
11241: ketta sille, että todistaja sinä päivänä tai aina· hetta asettaa esteitä tämän asialliselle toteutu·
11242: kaan sinä aikana, kun matka ja oikeudessa olo miselle.
11243: kestää, ei voi olla ansiotyössä. Kuukausipalk- Alussamainitussa laissa oleva määritelmä
11244: kaa nauttivien osalta tällaisen todistajana olon tulisi kai lähinnä olla sellainen, että oikeudelle
11245: takia ehkä ei yleisesti tapahdu palkan vähen- jäisi tapaus tapaukselta mahdollisuus sovitella
11246: nystä, mutta niinkin tapahtunee, jotapaitsi korvaus kohtuulliseksi huomioiden sekä todii-
11247: tuntiperustein palkan saava jää työtuloa vaille. t1ljan että valtion fiskaaliset intressit että kan·
11248: Paitsi sitä, että varsin monet ihmiset vali- salaisten vdvollisuus edesauttaa oikeuden t().
11249: tettavasti suhtautuvat jo sinänsä kielteisesti teutumista.
11250: koko todistajana oloon, yrittäen kaikin keinoin Kaiken tämän takia kunnioittaen ehdotamme
11251: välttää sitä, aiheuttaa mainittu korvauksen mi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11252: tättömyys vielä lisää vaikeuksia. Oikeuden-
11253: käymiskaaren 17 luvun 40 §:n mukaan muissa .että hallituksen tulisi antaa Eduskun-
11254: tapauksissa todistajaksi kutsuttu saa korvauk- tullk esitys sellaiseksi lttinm11utokseksi,
11255: sen myös "ajan hukasta", joka kuitenkin on että valtion varoista todistaialle mää-
11256: rajattu "kohtuulliseksi". rättävä korvaus myös kohtuullisesti
11257: korvaa ansionmenetyksen.
11258: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970
11259:
11260: Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
11261:
11262:
11263:
11264:
11265: 28 427/70
11266: 218
11267:
11268: 11,4.5.- Toiv.al. n:o 82.
11269:
11270:
11271:
11272:
11273: Mäki: Huutokauppo;a koskevan lainsäädännön uusimisesta.
11274:
11275:
11276: Eduskunnalle.
11277:
11278: Vapaaehtoisista huutokaupoista on edelleen tettava, mutta ilmeisesti näitä huutokauppa-
11279: voimassa asetus vuodelta 1898. Siihen liittyy asetuksen säädöksiä tulisi noudattaa.
11280: samanaikaisesti annettu ·Järjestys huutokauppa- Milloin kuolinpesä on pieni, aiheuttavat ase-
11281: laitoksen tahi yleisen huutokaupantoimittajan tuksessa olevat kuulutusmääräykset tarpeetonta
11282: toimitettavasta ulosmitatun irtaimen omaisuu- menoa, jotapaitsi sovellettaessa ulosottolain
11283: den myymisestä kaupungissa. Mm. maassamme mukaisia kuulutusaikoja, ne eivät useinkaan
11284: ei liene enää ainoatakaan sellaista privilegiee- vastaa tarkoituksenmukaista tiedottamista nyky-
11285: rattua virkamiestä kuin ensinmainitussa ase- oloissa.
11286: tuksessa edellytetään, jotapaitsi kunnalliset Näihin säädöksiin liittyy samalta päivältä
11287: huutokauppakamaritkin lienevät jo kaikki lo- oleva Järjestys sisältävä lähempiä määräyksiä
11288: pettaneet toimintansa. huutokaupantoimittaja-ammatin harjoittamisesta
11289: Sanottu asetus mm. edellyttää sakkorangais- kaupungissa, joka myös on monin osin vanhen-
11290: tuksia sille, joka ei noudata mainitun asetuk- tunut.
11291: sen määräyksiä. Tosiasiassa kuitenkin sanotut Huutokaupalla myynti on konkurssipesän
11292: määräykset lienevät varsin vähän tunnetut eikä selvityksessä säännönmukainen realisoimistapa
11293: niitä läheskään aina noudateta. Tämä johtuu ja käytetään sitä niinikään usein .kuolinpesän
11294: osittain siitä, että mm. vaatimukset kuolin- selvityksissä. Näinollen tämänkin lainsäädän-
11295: pesän ja konkurssipesän omaisuuden myynnistä nön tarve on edelleen olemassa ja säädösten
11296: ovat monissa tapauksissa liian vaativia. Nyt tulisi olla ajan tasalla.
11297: kun mm. uuden perintölain mukaan voidaan Edelläesitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
11298: pesänselvittäjä ja eräissä tapauksissa pesän- tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11299: jakajakin määrätä suorittamaan omaisuuden
11300: myyntejä, ei ole siinä yhteydessä annettu mää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11301: räyksiä siitä, miten nämä myynnit on suori- huutokauppo;a koskevan. lainsäädännön
11302: uusimiseksi.
11303: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
11304:
11305: Timo Mäki.
11306: 219
11307:
11308: 11,46.- Toiv.al. n:o 83.
11309:
11310:
11311:
11312:
11313: Orrenmaa ym.: Yhdistyksen nimenkirjoitusta koskevien säännös-
11314: ten muuttamisesta.
11315:
11316:
11317: E d u s k u n n a 11 e.
11318:
11319: Nykyinen yhdistyslainsäädäntö on selvästi yhteiskunnallisen opetuksen parantuessa on
11320: vanhentunut. Yhdistykset toteuttaisivat moni- pidettävä tärkeänä, että nykyistä nuoremmat
11321: puolisempia organisaatiomalleja mikäli yhdistys- henkilöt voisivat myös juriidisesti toimia
11322: lainsäädäntö antaisi niille sijaa. Viime aikojen yhdistysten puheenjohtajina ja muina nimen-
11323: keskeisimpiä vaikeuksia - erityisesti nuoriso- kirjoittajina. Kun nykyisen lakitulkinnan mu-
11324: järjestöissä - on ollut yhdistysten rekisteröimi- kaan voi yhdistystoimintaan täysivaltaisesti
11325: nen täysi-ikäisten nimenkirjoittajien puuttu- osallistua 15 vuotta täyttäneet henkilöt, olisi
11326: tuessa. Nuorisoyhdistykset haluaisivat toimia johdonmukaista ja nykyajan nuorisotoiminnan
11327: lain puitteissa, mutta tähän ei atmeta mahdolli- vaatimaa, että 15 vuotta täyttäneet voisivat
11328: suutta koska yhdistyksen puheenjohtajan ja toimia myös yhdistyksen nimenkirjoittajina.
11329: muiden nimenkirjoittajien pitää olla täysi-ikäisiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11330: eli 20 vuotiaita. Useissa nuorisoyhdistyksissä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11331: näin vanhojen henkilöiden löytäminen on vai- muksen,
11332: keaa; eikä ole tarkoituksenmukaistakaan, että että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11333: nuorten toimintaan pyrittäisiin saamaan oman toimenpiteisiin yhdistyslainsäädämtön
11334: piirin ulkopuolisia puheenjohtajia. muuttamiseksi siten, että 15 vuotta
11335: Nuorison jatkuvasti kehittyessä yhä parem- täyttäneet voisivat toimia yhdistyksien
11336: min hoitamaan omia asioitaan ja koululaitoksen nimenkirjoittajina.
11337: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
11338:
11339: Juhani Orrenmaa. Paavo Väyrynen. Pertti Salolainen.
11340: 220
11341:
11342: Il,47.- Toiv.al. n:o 84.
11343:
11344:
11345:
11346:
11347: Penttinen JQl,: Ammattimaisen liikenteen kuorma-, henkilö- ja
11348: kouluautojen vakuutusmaksuperusteista.
11349:
11350:
11351: E d u s k u n n a 11 e.
11352:
11353: Liikennevakuutusyhdistys on suorituttanut Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
11354: tutkimuksia, joiden nojalla ammattimaisessa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11355: liikenteessä olevien kuorma-autojen, henkilö-
11356: autojen ja autokouluautojen vakuutusmaksu- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
11357: perusteet on määrätty. Näistä tutkimuksista menpiteisiin puolueettoman tutkimuksen
11358: saatetaan julkisuuteen yleensä vain tutkimus- suorittamiseksi ammattimaisessa liiken-
11359: tulokset, jotka ovat voimakkaasti ristiriidassa teessä olevien henkilö- ja kuorma- auto-
11360: sen käsityksen kanssa, mikä edellä mainittujen jen sekä autokouluautojen liikenne-
11361: moottoriajoneuvoryhmien edustajien keskuu- vakuutusmaksujen mi:iärittelyyn vaikut-
11362: dessa vallitsee. Tästä on seurauksena se, että tavista perusteista.
11363: on ryhdytty epäilemään suoritettujen tutki-
11364: musten puolueettomuutta.
11365: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
11366:
11367: Aarne Penttinen. Kalevi Huotari. Mikko Vainio.
11368: Hannes Volotinen. Matti Asunmaa. Lauri Linna.
11369: Heikki Kainulainen.
11370: 221
11371:
11372: 11,48.- Toiv.al. n:o 85.
11373:
11374:
11375:
11376:
11377: Poutiainen ym.: Puolueettoman tutkimuselimen aikaansaamisesta
11378: käsittelemään vankien ia vankilahenkilökunnan oikeusturva-
11379: kysymyksiä.
11380:
11381:
11382: E d u s k u n n all e.
11383: Yleinen mielenkiinto maamme vankeinhoito- perusteettomasti ja asetus vankeinhoitolaitok-
11384: laitosta kohtaan on viime vuosina huomatta- sesta ( § 42) estää heitä puolustautumasta
11385: vasti kohonnut. Tätä osoittavat mm. eri puolu- usein aiheettomilta syytöksiltä. Korkeimmat van-
11386: eitten kriminaalipoliittlset kannanotot sekä eri kilaviranomaiset eivät myöskään näytä suoritta-
11387: painostusryhmien toiminta. Nyt on kuitenkin van tarpeellisia oikaisuja. Vankien ja vankilahen-
11388: tullut aika toteuttaa käytännössä vankeinhoito· kilökunnan oikeusturvan takaamiseksi olisikin
11389: alalle suunniteltuja uudistuksia. perustettava puolueeton tutkimuselin, jonka teh-
11390: Vankilavirkailijoiden taholta on yhä voimis- tävänä tulisi olla paitsi tutkia esille tulevia epä-
11391: tuvasti vaadittu nykyisin ilmenevien epäselvyyk- kohtia vankeinhoitolaitoksessa myös oikaista
11392: sien poistamista. Voimassa oleva asetus rangais- väärää informaatiota sekä esittää parannusehdo-
11393: tusten täytäntöönpanosta vaatii pikaisia selven- tuksensa vankeinhoitoon liittyvistä asioista. Pe-
11394: nyksiä. Vast'ikään annettu ns. vankiohjesääntö rustettavaan komiteaan olisi ehdottomasti nimet-
11395: ei täytä tätä vaadetta. tävä myös vankeinhoidon kenttämiehiä eli hen-
11396: On tutkittava, onko vankilalaitos nykyisin kilöitä, jotka päivittäin henkilökohtaisesti ovat
11397: sellainen kuin miksi lainlaatija on sen tarkoitta- tekemisissä vankeusrangaistusta kärsivien
11398: nut. Eräiden tietojen mukaan esiintyy vanki- kanssa.
11399: loissa yhä enemmän rauhattomuutta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11400: Yleiseen rikoslain uudistukseen liittyvää nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11401: vankien oikeusturvaa on parannettava. Mm. muksen,
11402: vaaliäänestys on käytännössä toteutettava että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11403: rangaistuslai toksissa. sellaisen komitean nimeämiseen, ionka
11404: Ei kuitenkaan tule unohtaa vankilahenkilö- tehtävänä olisi luoda puolueeton tutki-
11405: kunnan oikeusturvaa. Heitä vastaan hyökätään muselin sekä vankien että vankilahen-
11406: mtn. erilaisten sensaatiolehtien palstoilla täysin kilökunnan oikeusturvan takaamiseksi
11407: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
11408:
11409: Eino Poutiainen. Pentti Antila. Mikko Vainio.
11410: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Viljo Suokas.
11411: 222
11412:
11413: 11,49.- Toiv.al. n:o 86.
11414:
11415:
11416: Procope ym.: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen harioitta;ain
11417: saamisten turvaamisesta konkurssissa ;a ulosmittauksessa.
11418:
11419:
11420: Eduskunnalle.
11421:
11422: Ammattiautoilijain, erityisesti kuorma-autoi- että kuorma-autoilijain ajosaamiset olisivat saa-
11423: lijain oikeusturvasta keskustelu omana· kysy- tavina konkurssissa ja ulosmittauksessa etu-
11424: myksenään on erityisen tarpeellista, sillä tämä oikeutetut, kuten palkkasaatavatkin.
11425: elinkeinoelämällemme mitä tärkeimmäksi osoit- Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen epä-
11426: tautunut kuljetustyöstämme päävastuussa oleva oikeutettu asema korostuu vielä sillä, että pien-
11427: ammattikunta on asetettu mitä moninaisim- yrittäjätoimintaa harjoittavan kuorma-autoilijan
11428: pien lainsäädännöllisten velvoitteiden ja suu- harjoittaessa ammattiaan lähes samanlaisissa
11429: ren verorasitteen alaiseksi. Tällöin yhteisesti olosuhteissa kuin tavallinen työntekijä, tätä
11430: sovittujen oikeuskäsitysten mukaan vastuun taloudellisiin .vastuisiin ja riskeihin nähden
11431: vastapainoksi tulisi saada riittävät oikeudet. huomattavasti vaikeimmissa olosuhteissa, mo-
11432: Näin ei kuitenkaan varsin monessa asiassa ole nien muiden epävarmuustekijöiden lisäksi hän
11433: käynyt ammattimaiselle kuorma-autoliikenteen- on kuitenkin samanlaisen mutta mittasuhteil-
11434: harjoittajalle, jota koskevat monet lainsäädän- taan moninkertaisesti suuremman konkurssi-
11435: nölliset alistussuhteet, jotka usein on laadittu vaarariskin alainen kuin työsopimussuhteessa
11436: jopa ennen kuin kuorma-autoja on ollut liiken- oleva työntekijä. Työsopimussuhteessa oleva
11437: teessäkään. Tällaisen suoranaisen epäoikeuden- ei useassakaan tapauksessa joudu hankkimaan
11438: mukaisuuden kohteeksi ammattimainen kuorma- ja kustantamaan työkonettaan ja työkalujaan,
11439: autoliikenteen harjoittaja joutuu esim. silloin, jota vastoin autoilija joutuu niin tekemään.
11440: kun sovelletaan saamisten etuoikeudesta kon- Kun muistetaan, että ammattimaisen kuorma-
11441: kurssissa ja ulosmittauksissa lähinnä vuonna autoliikenteen kalusto hankitaan maahan suu-
11442: 1868 annettua etuoikeusasetusta siihen myö- ressa määrin ulkomaisella valuutalla ja sitä
11443: hemmin tehtyine muutoksineen. ylläpidetään valtaosin velkapääomalla, kysymys
11444: Mainitun asetuksen 4 ja 20 pykälistä käy saa laajemmat kansantaloudelliset mittasuhteet,
11445: ilmi, että työntekijän työsuhteesta johtuvalla jolloin samalla valottuvat ne yleiset vaikeudet,
11446: palkka- tai muulla saatavalla on vahva etu- joissa ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
11447: oikeusasema konkurssi- ja ulosmittaustapauk- harjoittaja tällä haavaa on. Mainitun konkurssi-
11448: sissa. Tällöin kuitenkin ammattimaisen kuorma- riskin poistaminen ammattiautoilijalta hänen
11449: autoliikenteen saamiset luetaan etuoikeudetto- toimintansa sopimusluontoisuuden lisääntyessä
11450: mien saatavien joukkoon työurakkasaamisten ta- elinkeinorakenteen kehityksenkin myötä olisi
11451: voin. Mainitunlainen tulkinta ei kuitenkaan ensiarvoisen tärkeä asia.
11452: vastaa todellisia olosuhteita. Autoilijain ajo- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
11453: saamiset eivät aina käytännössä tarkan .har- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11454: kinnan mukaisesti ole työurakkasaamisia, koska muksen,
11455: kuljetussuoritukset ja niistä tapahtuva veloitus että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11456: eivät aina tapahdu urakkaperustein. Niinikään, menpiteisiin lainsäädännöllisten muutos-
11457: vaikka autoilija suorittaisikin kuljetustehtä- ten aikaansaamiseksi siten, että am-
11458: väänsä urakkaluontoisena, on kuorma-autoilijain mattimaisen kuorma-autoliikenteen har-
11459: kuljetustyö tuolloinkin tavalliseen palkkatyö- ioittaiain kulietustyöstä syntyneet saa-
11460: hön verrattavaa. Tämä puolestaan edellyttäisi, miset konkurssissa ;a ulosmittauksessa
11461: tulisivat etuoikeutetuiksi saamisiksi.
11462: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
11463:
11464: Victor Procope. A1li Vaittinen.
11465: Arne Berner. Georg C. Ehrnrooth.
11466: 223
11467:
11468: 11,50.- Toiv.al. n:o 87.
11469:
11470:
11471:
11472:
11473: Ruokola ym.: Kirjanpitolakiesityksen antamisen kiirehtimisestä.
11474:
11475:
11476: E d u s k u n n a 11 e.
11477:
11478: Valtioneuvosto asetti 19. päivänä tammi- säännökset eräin kohdin ovat vastakkaisia em.
11479: kuuta 1968 komitean laatimaan ehdotuksen verosäännösten kanssa. Tämä todettiin erityi-
11480: kirjanpitolainsäädännön uudistamiseksi. Komi- sesti vuoden 1969 tilinpäätöksen yhteydessä.
11481: tean mietintö valmistui maaliskuussa 1969. Maaliskuussa 1969 annettu komiteamietintö
11482: Sitten kun viime vuoden puolella oli komitea- kirjanpitolainsäädännön uudistamiseksi on toi-
11483: mletmnossa saatu pyydetyt lausunnot, asetti saalta sopusoinnussa em. elinkeinoverosäännös-
11484: kauppa- ja teollisuusministeriö kirjanpitolaki- tön kanssa.
11485: ehdotuksen tarkistustoimikunnan, joka saanee Edellä esitettyyn viitaten ehdotamm~ edus-
11486: työnsä suoritetuksi vielä ennen kesää. Vuoden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11487: 1969 alusta tuli voimaan uusi elinkeinovero-
11488: lainsäädäntö, jolla on kauttaaltaan läheinen että hallitus kiirehtisi uuden kirjan-
11489: yhteys ja suuri vaikutus kirjanpitovelvollisten pitolakiesityksen antamista Eduskunnalle
11490: kirjanpitoon. Toisaalta on todettava, että niin} että se voisi} mikäli mahdollista}
11491: edelleenkin on voimassa vanhat vuodelta 1945 tulla lakina voimaan vuoden 1971
11492: peräisin olevat kirjanpitolaki ja -asetus, joiden alusta.
11493: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
11494:
11495: Matti Ruokola. Pentti Pekkarinen. Reino Kangas.
11496: Ahti Pekkala. Esko Pekonen. Heimo Linna.
11497: Veikko Hanhirova. Erkki Haukipuro. Paavo Väyrynen.
11498: 224
11499:
11500: 11,51.- Toiv.al. n:o 88.
11501:
11502:
11503:
11504:
11505: Räsänen ym.: Toimenpiteistä rotusyrjinnän saattamiseksi rangais-
11506: tavaksi.
11507:
11508:
11509: E d u s k u n n a 11 e.
11510: Maamme on yksi maailman demokraattisim- tyneisyydestään, vaikka kuinka itse haluaisi.
11511: pia maita. Siksi on kansamme arvovaltaa alen- Viime aikoina on tullut julkisuuteen niinkin
11512: tavaa ja häpeällistä, että pientä kansallista räikeä tapaus, että on kerätty nimilistaa, jotta
11513: vähemmistöämme, mustalaisia kohtaan voidaan mustalaiset eivät saisi haluamaansa ja heille
11514: harjoittaa maassamme osittain suoranaista osit· järjestettyä asuntoa. On selvää, että tapahtuva
11515: tain välillistä ja 'piilevää' rotusyrjintää. Musta- syrjintä aiheuttaa mustalaisissa henkistä painetta
11516: laisten suhteen meillä rikotaan välistä räikeästi- ja katkeruutta, mikä synnyttää eräitä kielteisiä
11517: kin YK:n ihmisoikeuksien julistusta, jonka mu· sosiaalisia ilmiöitä.
11518: kaan ihmiset ovat tasa-arvoisia rotuun, uskon- Koska tapahtuva rotusyrjintä on suurimmaksi
11519: toon ja sukupuoleen katsomatta. osaksi yleisestä asenteesta ja vääristä ennakko-
11520: Maamme perustuslakien ja muun lainsäädän luuloista johtuvaa, ei sitä voida lopettaa riit·
11521: nön mukaan mustalaisilla, joita maassamme on tävän tehokkaasti pelkän valistustoiminnan
11522: yli 4 000, on samat oikeudet ja velvollisuudet avulla. Siksi on tarpeellista, että heihin kohdis-
11523: kuin muillakin kansalaisilla. Käytännössä kansa- tuva syrjintä tehdään rangaistavaksi. Mm.
11524: laisoikeudet heidän osaltaan ovat jääneet kuol- Ruotsissa on päädytty tällaiseen ratkaisuun.
11525: leeksi kirjaimeksi. Syrjintää tapahtuu työpai- Koska maassamme on eräitä muitakin kansalli-
11526: koilla, työhön otettaessa ja asuntoa hakiessa, sia vähemmistöjä, esitämme edellä olevaan
11527: yleisissä kulkuneuvoissa, ravintoloissa, kouluissa viitaten eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11528: jne. Erityisen kohtalokasta mustalaisten saatta- muksen,
11529: miseksi tasa-arvoiseksi muiden kansalaisten rin- että hallitus ryhtyisi välittömästi sel-
11530: nalla on se, että heitä syrjitään työhön otetta- laisiin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin,
11531: essa ja asuntoa hakiessa. Ne johtavat siihen, ioilla kaikenlainen rotusyr;intä tehdään
11532: ettei mustalainen pääse irroittautumaan eristäy- rangaistavaksi.
11533: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
11534:
11535: Pauli Räsänen. Siiri Lehmonen. Helvi Niskanen.
11536: Heikki Mustonen. Aulis Juvela. Erkki Tuomioja.
11537: Terho Pursiainen. V. J. Rytkönen. Esko Niskanen.
11538: Pauli Puhakka. Kuuno Honkonen. Tellervo Koivisto.
11539: Matti Järvenpää. Lauha Männistö. Olavi Tupamäki.
11540: 225
11541:
11542: 11,.52.- Toiv.al. n:o 89.
11543:
11544:
11545:
11546:
11547: Rönkkö ym.: Toimenpiteistä yhtiöiden ;a yhdistysten veivoitta-
11548: miseksi hankkimaan metsäalueostoilleen lääninhallituksen hy-
11549: väksyminen.
11550:
11551:
11552: Eduskunnalle.
11553:
11554: Puutavarayhtiöiden suorittamien metsäaluei- Koska metsäalueen maapohja ja siinä kasva-
11555: den ostojen yhteydessä on ilmennyt eräs epä- va puusto muodostavat aina yhtenäisen koko-
11556: kohta, johon tulisi saada pikainen korjaus. naisuuden, olisi tärkeää muuttaa 1.5. 1. 191.5
11557: Mainitut yhtiöt ovat nimittäin hyvin usein, annettua asetusta "koskeva rajoituksia erään-
11558: välittömästi kaupanteon jälkeen ja ennen kuin laatuisten yhtiöiden ja yhdistysten oikeuteen
11559: lääninhallitus on ehtinyt tehtyä kauppaa vah- kiinteistön hankintaan maalla" - , siten että
11560: vistaa, suorittaneet kaupan kohteena olleilla tällaiset puuston hakkaukset estettäisiin siihen
11561: alueilla voimakkaita puutavarahakkauksia. Mi- saakka, kunnes lääninhallitus on tehnyt kau-
11562: käli lääninhallitus on katsonut aiheelliseksi pan kohdalla päätöksensä.
11563: evätä omistusoikeuden myöntämisen, kuten Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
11564: usein myös käytännössä on tapahtunut, on täl- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11565: laisilta alueilta kuitenkin saatettu hakata puu-
11566: tavaraa siinä määrin, että alueiden arvo on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi sel-
11567: oleellisesti pienentynyt ja niiden vastainen laisiin lainsäädännöllisiin toimenpitei-
11568: käyttö mm. asutustarkoituksiin huomattavasti siin, että yhtiöt ia yhdistykset velvoi-
11569: vaikeutunut. Tällaisilla voimakkailla hakkauk- tettaisiin hankkimaan tekemilleen met-
11570: silla ovat puutavarayhtiöt aivan ilmeisesti pyr- säalueiden kaupoille lääninhallituksen
11571: kineet vähentämään paitsi asutusviranomaisten hyväksyminen, ennen kuin ne käyvät
11572: myöskin viljelijöiden mielenkiintoa kaupan tämän kaupan noialla alueen puuston
11573: kohteena olleita metsäalueita kohtaan ja siten hakkaamiseen.
11574: osaltaan varmistamaan omistusoikeuden saan-
11575: tia.
11576: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
11577:
11578: Tahvo Rönkkö. Juuso Häikiö.
11579: Pentti Pekkarinen. Reino Kangas.
11580:
11581:
11582:
11583:
11584: 29 427/70
11585: 226
11586:
11587: 11,.53.- Toiv.al. n:o 90.
11588:
11589:
11590:
11591:
11592: Salo: V ankeinhoito-opiston perustamisesta.
11593:
11594:
11595: Eduskunnalle.
11596:
11597: Koko maamme vankeinhoitolaitoksen hen- laitos, jossa keskitetyti hoidettaisiin koko van-
11598: kilökunta on 16. 2. 70 laaditun tilaston mu- keinhoitolaitoksen opetus-, kurssi- ja koulutus-
11599: kaan yhteensä 2 197 henkilöä. Suurin osa hen- toiminta. Opisto käsittäisi 120 huonetta sisäl-
11600: kilökunnasta on sellaista, joka saa ammattikou- tävän oppilasasuntolan, jonka yhteyteen liitet-
11601: lutuksensa vankeinhoitolaitoksen järjestämillä täisiin tarvittavat luento-, kirjasto-, toimisto-
11602: eri asteisilla kursseilla, joita toimeenpannaan ja yhteistilat opettajainhuoneineen. Opiston
11603: eri puolilla maata. Oikeusministeriön vankein- tulisi sijaita lähellä jotakin toiminnassa olevaa
11604: hoito-osaston järjestämä kurssitoiminta perus- vankilaa ja päteviä opettajavoimia tulisi olla
11605: tuu lokakuun 12 päivänä 1955 annettuun oi- saatavissa paikkakunnalla tai sen läheisyydestä.
11606: keusministeriön päätökseen vankeinhoitolai- Ottaen huomioon Suomen huomattavan jäl-
11607: toksen viran- ja toimenhaltijoiden koulutuk- keenjääneisyyden kriminaalipolitiikan alalla
11608: sesta. Viime vuosina on yleinen mielenkiinto sekä vankien käsittelyssä tarvittavan psykologi-
11609: herännyt yhä enemmän kriminaalipolitiikkaam- sen, lääketieteellisen ja sosiaalisen koulutuksen
11610: me kohtaan samalla kun on havaittu rikos- ja tarpeet samoin kuin henkilökunnalle asetetun
11611: prosessioikeudellisen lainsäädäntömmekin van- voimassa olevan oikeuden tarkan tuntemisvaa-
11612: hoillisuus ja jälkeenjääneisyys. Koska valtioval- timuksen, on todettava, että opistomuotoinen
11613: lan on nykyisen käsityksen mukaisesti yhä keskitetty ja hyvin suunniteltu vankeinhoito-
11614: enemmän katsottava olevan vastuussa myös koulutus sekä siihen liittyvä tehokas jatkokou-
11615: rikoksentehneiden henkilöiden oikeasta ja tar- lutus olisi saatava nopeasti käyntiin. Tällöin
11616: koituksenmukaisesta kriminaalipoliittisesta kä- ovat käytettävissä vieläkin ajankohtaiset suun-
11617: sittelystä, on nimenomaista huomiota kiinnitet- nitelmat, kuten edellä mainitussa vankeinhoi-
11618: tävä mm. vankeinhoitoalalla työskentelevien to-opistotoimikunnan mietinnössä perusteelli-
11619: henkilöiden koulutukseen ja heidän työolosuh- sesti esiintuodaan (kom. miet. 196.5: B 104 ).
11620: teisiinsa yleensäkin. Edellä olevan johdosta esitän kunnioittaen
11621: Oikeusministeriö asetti 30. 8. 1965 toimi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11622: kunnan laatimaan perusteellista tutkimusta van-
11623: keinhoitolaitoksen viran- ja toimenhaltijain kou- että hallitus kiireesti antaisi asetuk-
11624: lutuksen silloisesta tilasta ja tekemään mah- sen vankeinhoito-opiston perustamises-
11625: dolliset uudistusehdotuksensa. ·Mietintö valmis- ta ;a ryhtyisi muihinkin toimenpiteisiin
11626: tui jo 28. 12. 1965. Siinä ehdotettiin vankein- vankeinhoitolaitoksen viran- ;a toimen-
11627: hoito-opiston perustamista sekä esitettiin haltiiain koulutuksen iär;estämiseksi ,,_
11628: valmis asetusluonnos sekä luonnos oikeusmi- kyaikaisen kriminaalipolitiikan vaati-
11629: nisteriön päätökseksi opiston ohjesäännöstä. muksia vastaavaksi.
11630: Suunnitelman mukaisesti opisto olisi sisäoppi-
11631: Helsingissä 1.5 päivänä huhtikuuta 1970.
11632:
11633: Eero Salo.
11634: 227
11635:
11636: 11,54.-Toiv.al. n:o 91.
11637:
11638:
11639:
11640:
11641: Seppä ym.: Avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia koskevan
11642: lain uudistamisesta.
11643:
11644:
11645: Eduskunnalle.
11646:
11647: Laki avioliiton ulkopuolella syntyneistä nään. Yksi makaajista kuitenkin tulisi velvoit-
11648: lapsista on annettu 27. 7. 1922 ja ollut voi- taa suorittamaan elatusta ja vahvistaa isäksi.
11649: massa näin ollen kohta 50 vuotta. Puolen vuo- Au-lapsella on samoinkuin aviolapsella oikeus
11650: sisadan kuluessa se on pahasti vanhentunut ja erinäisiin eläke-etuisuuksiin, kun asia on selvi-
11651: tullut puutteelliseksi sekä vaikeasti uudempaan tetty, mutta ulosottolain mukaan au-lapsen ela-
11652: lainsäädäntöön yhteen niveltyväksi. Lapsen ja tusmaksua ei voida ulosmitata eläkkeestä. Mui-
11653: hänen vanhempiensa kuten koko yhteiskunnan takin pahoja eroavaisuuksia on laeissamme au-
11654: edun mukaista olisi, että avioliiton ulkopuolella ja aviolasten kesken. Au-lapsen valvonta, josta
11655: syntyneitä lapsia koskeva laki kiireellisesti uusit- nykyisessä laissa on säännös, on tarkoitukseton
11656: taisiin. ja aiheuttaa vain ristiriitoja asianosaisten ja vi-
11657: Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen oi- ranomaisten kesken. Sitä vastoin lastenvalvoja
11658: keudellinen asema on usein aiheuttanut monen- instituuttina tuskin on helposti korvattavissa,
11659: laista mielipiteiden vaihtoa. On unohdettu, että sillä vapaampaan yhteiselämään mentäessä au-
11660: lapsi on syytön siihen, etteivät hänen vanhem- lasten lukumäärä tuskin vähenee ja heidän etu-
11661: pansa ole avioliitossa keskenään. jensa valvominen on tarkoituksenmukaista jät-
11662: Jokaisella lapsella on oikeus isään, minkä tää yhtenäisen virkakoneiston tehtäväksi.
11663: vuoksi isyys pitäisi voida vahvistaa, kuten Au-lapsilaki on vanha ja vaikeasti toteutet-
11664: muissa pohjoismaissa, joissa elatusvelvollisuutta tava, minkä vuoksi tulisi ryhtyä kiireellisiin
11665: ilman isyyttä ei tunneta. Sellaiset oikeudet kuin toimenpiteisiin lain uusimiseksi, jotta pääsi-
11666: perintöoikeus, huolto- ja kasvatusvelvollisuus, simme samalle kansainväliselle tasolle kuin poh-
11667: oikeus saada kansallisuus isän mukaan ovat joismaat.
11668: samoin huomioonotettavia kysymyksiä, jotta Edellä esitetyn perusteella esitämme eduskun-
11669: lapset olisivat keskenään samanarvoisia. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11670: Kanne isyyden ja elatusvelvollisuuden vah-
11671: vistamiseksi tulisi saada ottaa yhtä aikaa useam- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
11672: paa makaajaa vastaan, sillä siten voitaisiin oi- menpiteisiin avioliiton ulkopuolella syn-
11673: keusvarmuutta tehostaa, kun olisi mahdollisuus tyneistä lapsista· annetun lain uudistami-
11674: vertailla oikeuslääkeopillisia tutkimuksia keske- seksi.
11675: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
11676:
11677: Mauri Seppä. Salme Katajavuori. Anna-Liisa Linkola.
11678: Erkki Hara. Maija Heino. Orvokki Kangas.
11679: 228
11680:
11681: 11,55.- Hemst.mot. nr 92.
11682:
11683:
11684:
11685:
11686: Stenbäck m. fl.: Om avlåtande av proposition angående ändring
11687: av lagen om fri rättegång.
11688:
11689:
11690: T i 11 R i k s d a g e n.
11691:
11692: Lagen om fri rättegång tillgodoser endast vid ärendens behandling vid fängelsedomstol
11693: i tillfredsställande utsträckning medellösa per- eller vid ärenden angående administrativt fri-
11694: soners möjligheter att få sitt rättsskydd tryggat. hetsberövande, vilket har medfört att de i
11695: Vissa personer såsom medborgare i annan regel mindre bemedlade personer vilkas frihet
11696: stat och personer som saknar medborgerskiip på detta sätt kommer tili myndigheters pröv-
11697: kan i regel inte komma i åtnjutande av det ning inte i brist på medel kan erhålla en sådan
11698: effektivare rättsskydd lagen om fri rättegång kvalificerad hjälp som de vore i behov av.
11699: ger möjligheter tili. Att icke-finska medborgare På grund härav föreslår vi att riksdagen ville
11700: inte kan erhålla fri rättegång är vare sig det hemställa,
11701: gäller personer som under en längre tid -
11702: kanske hela sitt liv - varit bosatta i landet, att regeringen i skyndsam ordning
11703: eller tillfälliga besökare som ofta varken be- måtte avlåta en sådan proposition att
11704: härskar landets språk eller känner tili vårt lagen om /ri rättegång ändras sålunda,
11705: rättssystem och vår lagstiftning, inte ägnat att att /ri rättegång kan beviljas oberoende
11706: ge sådana personer möjligheter att tillvarat:1 ,av medborgerskap;
11707: sin rätt på ett acceptabelt sätt. att fri rättegång kan beviljas jämväl
11708: Lagen om fri rättegång medger inte heller vid handläggning av ansökningsärenden
11709: möjligheter tili fri rättegång jämte rättegångs- vid allmän domstol;
11710: biträde i ärenden som handläggs vid allmän att fri rättegång kan beviljas vid
11711: domstol och inte har karaktären av mål såsom fängelsedomstol; samt
11712: förmynderskapsärenden samt hemskilinad och att fri rättegång kan beviljas vid
11713: äktenskapsskillnadsärenden som anhängiggöres förfarande som avser förordnande tili
11714: på makarnas gemensamma ansökan. skolhem, arbetsinrättning och alkoho-
11715: Ej heller kan fri rättegång beviljas ansökan listanstalt.
11716: om återbrytande av laga kraft vunnen dom,
11717: Helsingfors den 20 april 1970.
11718:
11719: Pär Stenbäck. Ingvar S. Melin.
11720: Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
11721: 229
11722:
11723: 11,55.- Toiv.al. n:o 92. Suomennos.
11724:
11725:
11726:
11727:
11728: Stenbäck ym.: Esityksen antamisesta maksutlomasta oikeuden-
11729: käynnistä annetun lain muuttamisesta.
11730:
11731:
11732: E d u s k u n n a 1~ e.
11733:
11734: Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä tur- kään myöntää käsiteltäessä hakemusta, joka
11735: vaa varattomille henkilöille vain tyydyttävässä koskee lainvoiman saaneen tuomion purka-
11736: määrin mahdollisuuden saada oikeussuojaa. mista, vankilaoikeudessa tapahtuvassa asioiden
11737: Eräät henkilöt, kuten toisen maan kansalai- käsittelyssä tai hallinnollista vapaudenriistoa
11738: set ja kansalaisuutta vailla olevat, eivät yleensä koskevissa asioissa, mikä on vienyt siihen, että
11739: pääse nauttimaan siitä varsin tehokkaasta oi- yleensä vähävaraiset, joiden vapaus tällä ta-
11740: keusturvasta, johon maksuton oikeudenkäynti valla tulee viranomaisten harkittavaksi, eivät
11741: suo mahdollisuudet. Se, että Suomen kansa- varojen puuttumisen vuoksi voi saada sellaista
11742: laisuutta vailla olevat eivät voi saada maksu- pätevää apua, jota he tarvitsisivat.
11743: tonta oikeudenkäyntia, olkoon kysymys henki- Tämän perusteella ehdotamme eduskunnan
11744: löistä, jotka pitkähkön aikaa - ehkä koko hyväksyttäväksi toivomuksen,
11745: ikänsä - ovat asuneet maassa, tai tilapäisistä
11746: kävijöistä, jotka usein eivät hallitse maan että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
11747: kieliä tai tunne meidän oikeusjärjestelmäämme tyksen maksutlomasta oikeudenkäyn·
11748: ja lainsäädäntöämme, ei ole omiaan turvaamaan nistä annetun lain muuttamisesta siten,
11749: sellaisille henkilöille mahdollisuuksia valvoa oi- että maksuton oikeudenkäynti voidaan
11750: keuttaan hyväksyttävällä tavalla. myöntää kansalaisuudesta riippumatta;
11751: Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä ei että maksuton oikeudenkäynti voi-
11752: suo myöskään mahdollisuuksia maksuttomaan daan myöntää myös hakemusasioita
11753: oikeudenkäyntiin sekä oikeudenkäyntiavusta- yleisessä tuomioistuimessa käsiteltäessä;
11754: jaan yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävissä että maksuton oikeudenkäynti voi-
11755: asioissa, jotka eivät ole oikeusjutun luontoisia, daan myöntää vankilaoikeudessa,· sekä
11756: kuten holhousasioissa sekä asumusero- ja avio- että maksuton oikeudenkäynti voi-
11757: eroasioissa, jotka pannaan vireille puolisoiden daan myöntää koulukotiin, työlaitok-
11758: yhteisestä hakemuksesta. seen ;a alkoholistihttoltolaan määrää-
11759: Maksutonta oikeudenkäyntiä ei voida myös- mistä koskevassa menettelyssä.
11760: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
11761:
11762: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin.
11763: Ingvar S. Melin. Evald Häggblom.
11764: 230
11765:
11766: 11,.56.- Toiv.al. n:o 93.
11767:
11768:
11769:
11770:
11771: Sundqvist ym.: Toimenpiteistä vanhentuneen lainsäädännön
11772: uudistamiseksi.
11773:
11774:
11775: E d u s k u n n a 11 e.
11776:
11777: Maamme lainvalmistelutyössä esiintyy yhä muutostenkin jälkeen ovat esim. oikeudenkäy-
11778: vaikeita puutteita. Tämä on johtanut siihen, miskaari edelleen vuodelta 1734 osittain, sa-
11779: että voimassaolevat lait usein saattavat heijastaa moin ovat osittain 1800-luvulta sekä rikoslaki
11780: yhteiskunnassamme vanhentuneeksi todettuja että ulosottolaki.
11781: arvoja ja tavoitteita. Kansanvallan kannalta Yksilön oikeusturvan kannalta on hyvin
11782: vanhentunut lainsäädäntö on erittäin arvelut- vaarallista, että yhteiskunnassamme on voimassa
11783: tava ilmiö, koska yhteiskunnassa vallitsevat lainsäännöksiä, jotka ovat vuosikymmeniä van-
11784: näkemykset eivät täten pääse riittävästi vai- hoja ja aikoinaan säädetty aivan toisenlaisen
11785: kuttamaan jokapäiväiseen elämään. yhteiskunnan tarpeita varten. Kansanvallan
11786: Vanhentuneesta lainsäädännöstä voidaan esit- kannalta on periaatteessa syvästi epäoikeuden-
11787: tää lukuisia esimerkkejä. Kuluttajan oikeus- mukaista, että edelleen on voimassa lakeja,
11788: turvaa koskevat aivan keskeiset säännökset ovat jotka on säädetty silloin kun suurella osalla
11789: edelleen vuoden 1734 kauppakaaressa, jolloin kansastamme ei edes ollut äänioikeutta ylei-
11790: esimerkiksi tavaran palauttamisoikeutta lähinnä sissä vaaleissa ja jotka lait siten vastaavat aino-
11791: haluttiin tutvata hevoskaupan kohdalla kuten astaan silloisten säätyjen arvomaailmaa.
11792: tuon säännöstön 1 luvun 1 §: stä selviää. Las- Yhteiskunnallisessa keskustelussa on usein
11793: ten oikeusturvaa koskevat perussäännökset ovat osoitettu, että lainvalmisteluelimiltä puuttuu
11794: vuoden 1898 holhouslaissa, jolloin lähinnä riittävästi työvoimaa nopeampaan uudistustyö-
11795: pyrittiin turvaamaan lasten omaisuus lasten hön. Tässä yhteydessä on kuitenkin korostetta-
11796: muiden oikeuksien jäädessä taka-alalle. Työ- va, että myös nykyisellä työvoimalla voitai-
11797: elämää koskeva tärkeä laki, ammattientarkastus- siin saada enemmän aikaan, mikäli työtä teh-
11798: laki, on vuodelta 1927 ja siten tuotanto- täisiin suunnitelmallisesti ja siihen kiinnitettäi-
11799: koneiston voimakkaan kehityksen ansiosta aivan siin enenevässä määrin uudistushaluisia laki-
11800: vanhentunut. Koululaisen oikeusturvaa koske- miehiä ja yhteiskuntatieteilijöitä.
11801: vat keskeiset säännökset ovat oppikouluissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
11802: vuodelta 1872 ja niissä muun muassa hyväk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11803: sytään kollektiivinen rangaistus, joka ei missään
11804: tapauksessa ole nykyisiä näkemyksiä vastaava että hallitus ryhtyisi toimenpiteiriin
11805: kurinpitomuoto. vanhentuneen, usein sääty-yhteiskunnan
11806: Myös rikoslainsäädännön ja oikeudenkäynti- ajoilta peräisin olevan lainsäädännön
11807: lainsäädännön kohdalla voidaan todeta pahasti määrätietoiseksi uudistamiseksi.
11808: vanhentunutta lainsäädäntöä. Monien osittais-
11809: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
11810:
11811: UH Sundqvist. Kalevi Sorsa. Kaisa Raatikainen.
11812: Meeri Kalavainen. Matti Ahde. Kaarle Salmevuori.
11813: Lars Lindeman.
11814: 231
11815:
11816: 11,57.- Toiv .al. n:o 94.
11817:
11818:
11819:
11820:
11821: S. Suominen ym.: Patentti- ia rekisterihallituksen toimintamah-
11822: dollisuuksien parantamisesta.
11823:
11824:
11825: Eduskunnalle.
11826:
11827: Kuten tunnettua, on patentti- ja rekisteri- Yllä mainituista syistä on keksijätoiminta
11828: hallitus työvoiman riittämättömyyden vuoksi Suomessa lamassa. Uusviennin edistämiseksi ja
11829: joutunut sellaiseen tilanteeseen, että patentti- uusien työpaikkoja luovien tuoteajatusten ke-
11830: anomukset ovat ruuhkautuneet. Tämä työvuori hittämiseksi olisi patentti- ja rekisterihallituk-
11831: on kasvanut siinä määrin, ettei tämän viraston sen täyttänyt ruuhka heti poistettava ja lai-
11832: toimintakyky enää pitkään aikaan ole ollut toksen toimintakykyä siten jatkuvasti lisättävä
11833: patenttilain hengen mukainen. kuin lahjakkaitten suomalaisten keksijävoimien
11834: Kuten tunnettua, on patenttianomuksella etu- toiminta vaatii. Jos patentti- ja rekisterihalli-
11835: oikeus kautta maailman vuoden ajan siitä päi- tuksen toimintavajaus johtuu liian pienistä mak-
11836: västä, kun se on jätetty Suomessa patentoita- suista, olisi ne heti korotettava sellaisiksi, että
11837: vaksi. Patentti- ja rekisterihallituksen tulisi laitoksen henkilökuntaa voitaisiin lisätä tarvetta
11838: tästä syystä pystyä antamaan ensimmäinen vä- vastaavasti.
11839: lipäätöksensä puolen vuoden kuluessa anomuk- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
11840: sen sisäänjättämisestä, jotta anoja saisi asian- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11841: tuntevaa apua harkitessaan mahdollisuutta
11842: anoa patenttia ulkomailla. Kautta maailman että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11843: anottavat patentit tulevat erittäin kalliiksi, jo- patentti- ;a rekisterihallituksen toiminta-
11844: ten harvoilla keksijäillä on varaa lähteä tähän kyvyn palauttamiseksi patenttilain hen-
11845: ilman asiantuntevaa uutuustutkimusta. gen vaatimalle tasolle.
11846: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
11847:
11848: Sami Suominen. Eeva Särkkä. Pertti Salolainen.
11849: Salme Katajavuori. Ingvar S. Melin. Aslak Aas.
11850: Sirkka Lankinen. Ilkka Suominen. Esko J. Koppanen.
11851: Maija Heino. Juha Vikatmaa. Pekka Haarla.
11852: Niilo Tarvajärvi.
11853: 232
11854:
11855: 11,58.- Toiv.al. n:o 95.
11856:
11857:
11858:
11859:
11860: Tuominen yin.: Toimenpiteistä lasten elatusapujen saannin tehos-
11861: tamiseksi.
11862:
11863:
11864: E d u s k u n n a 11 e.
11865:
11866: Maassamme on arviolta noin .35 000 lasta, tusavun ennakon maaraa myös tehostettava
11867: joille elatusvelvollinen ei suorita määrättyä ela- elatusavun perimistä suorittamalla se verokir-
11868: tusapumaksua. Näiden lasten ainoa sosiaalitur- jalla perimisenä. Lisäksi lapselle suoritetuista
11869: van muoto on elatusavun ennakko, jonka mää- elatusavuista olisi annettava verovähennys. On
11870: rä on 50 mk kuukaudessa. Tämä on kovin pidettävä kohtuuttomana sitä, että heti avio-
11871: vähän, varsinkin ottaen huomioon, että tavalli- eron jälkeen elatusvelvollinen nostetaan 1. ve-
11872: simmin äiti jää lapsen huoltajaksi ja naisten roluokkaan ja että hän ei saa verotuksessa vä-
11873: palkat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin hentää lapselle maksamaansa elatusapua. Nykyi-
11874: miesten. Jos elatusvelvolliselta saadaan peri- nen menettely lisää suuresti elatusavun taak-
11875: tyksi esim. kahden vuoden takaisia elatusapu- kaa ja mikäli elatusvelvollinen ei pysty suorit-
11876: maksuja, ottaa lastenvalvoja ensin maksetut tamaan elatusapua, lisää yhteiskunnan rasi-
11877: ennakot takaisin yhteiskunnalle ja tilittää lap- tusta.
11878: selle yhden kuukauden elatusapua vastaavan Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
11879: määrän. Koska ennakko suoritetaan elatuskuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11880: kautta seuraavan kuukauden puolivälissä yh-
11881: teiskunta perii näin ollen ennakot takaisin sel- että hallitus ryhtyisi sellaisiin lain-
11882: iaiseltakin ajalta jona lapsi ei ole saanut ela- säädännöllisiin toimenpiteisiin, että ela-
11883: tusapua, mitä on pidettävä kohtuuttomana. tusapu peritään verokirjalla ja että lap-
11884: Yhden huoltajan varassa elävän lapsen ase- selle maksetusta elatusavusta annetaan
11885: man helpottamiseksi olisi paitsi nostettava ela- verovähennys.
11886: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
11887:
11888: Mirjam Tuominen. Terho Pursiainen. Pauli Puhakka.
11889: 233
11890:
11891: 11,.59.- Toiv.al. n:o 96.
11892:
11893:
11894:
11895:
11896: Tuomioja ym.: Valtakunnallisen· vuokra-asuntorekisterin perusta-
11897: misesta.
11898:
11899:
11900: E d u s k u n n a 11 e.
11901: Viime vuosina on huomattava osa asunto- Epäterveen asuntotilanteen varjossa on myös
11902: tuotannostamme rahoitettu yksityisen pääoman rehottanut erittäin arveluttava ja hämärä liike-
11903: turvin. Erityisenä kiihokkeena varojen irrotta- toimi - laillistamaton asunnonvälitys ..
11904: miseksi asuntotuotantoon on käytetty määrä- Tilanteen voisi olennaisesti terve;hdyttää jul-
11905: aikaista asunnon verovapautta. kinen, saatavissa oleva tieto siitä, . ketkä omis-
11906: Verovapautta ovat kuitenkin seuranneet niin tavat vuokralle annettavat asunnot väestökes-
11907: vakavat haittavaikutukset, että asuntotuotan- kuksissa. Siinä tapauksessa, että asunnon omis-
11908: non suhteellisen voimakasta kasvua on vastan- tamisesta ja edelleen vuokraamisesta ei koituisi
11909: nut joukko tosin piileviä, mutta sinänsä jär- asianomaiselle suhteetonta taloudellista hyö-
11910: kyttäviä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta tyä, tämä tieto ei haittaisi hänen liiketoimiaan
11911: loukkaavia epäkohtia. taikka mainettaan. Toisissa tapauksissa se toisi
11912: Asuntotuotanto on suuntautunut pienasun- korjauksen sietämättömään tilanteeseen. Vain
11913: tojen rakentamiseen. Täten on väestökeskuk- valtakunnallinen vuokra-asuntorekisterin perus-
11914: sissa ja erityisesti suurissa kaupungeissamme taminen erityislainsäädännöllä, jossa m.m. otet-
11915: syntynyt kokonaisia jo valmistuessaan slum- taisiin huomioon vaatimus lieventää ns. pankki-
11916: miutuneita kaupunginosia, kuten Kallion kau- salaisuutta voi täyttää tässä asetetun teh-
11917: punginosa Helsingissä. tävän. Samalla se olisi kuntien asuntotoimin-
11918: nan kannalta asianmukainen apuelin.
11919: Palkanansaitsija-vuokralainen on taloudelli-
11920: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
11921: sista syistä pakotettu asumaan ahtaasti. Hän nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11922: joutuu useassa tapauksessa maksamaan vuok-
11923: ran välikäsien kautta eikä voi esittää toivo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11924: muksiaan suoraan asunnonomistajalle. menpiteisiin valtakunnallisen vuokra-
11925: Asunnon omistamisesta on toisaalta tullut asuntorekisterin perustamista koskevan
11926: liikeyritys. Tiedossa on tapauksia Helsingissä, kysymyksen tutkimiseksi sekä tutki-
11927: jossa yksi ja sama henkilö - on vihjailtu jopa muksen tulosten perusteella antaisi
11928: sangen tunnettuihin kansalaisiin - omistaa Eduskunnalle asiaa koskevan lakiesityk-
11929: satamäärin pienasuntoja. sen.
11930: Helsingissä 1.5 päivänä huhtikuuta 1970.
11931:
11932: Erkki Tuomioja. Kaarle Salmivuori.
11933: Ilmo Paananen. Urho E. Knuuti.
11934: U. H. Voutilainen. Osmo Kaipainen.
11935: Reino Breilin. A.-V. Perheentupa.
11936: Ralf Friberg. Ulf Sundqvist.
11937: Tellervo Koivisto.
11938:
11939:
11940:
11941:
11942: 30 427/70
11943: 234
11944:
11945: 11,60.- Toiv.al. n:o 97.
11946:
11947:
11948:
11949:
11950: Tupamäki ym.: Täysi-ikäisyysraian alentamisesta.
11951:
11952:
11953: E d u s k u n n a 11 e.
11954: Useimmat velvollisuudet astuvat nuorten Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11955: kannettavaksi heidän · täytettyään kahdeksan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11956: toista vuotta. Kuitenkaan he eivät saa päättää
11957: läheskään kaikista omista asioistaan. Heillä on että hallitus kiireellisesti antaisi
11958: paljon velvollisuuksia, mutta suhteellisen vä- Eduskunnalle esityksen täysi-ikäisyys-
11959: hän oikeuksia. Kuitenkin he olisivat kypsiä ja ikärajan alentamisesta kahdeksaantoista
11960: tietoisia kantamaan kaiken sen vastuun, mitä vuoteen.
11961: täysi-ikäisyys tuo tullessaan.
11962: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
11963:
11964: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Viljo Suokas.
11965: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Arttur Niemelä.
11966: Mikko Vainio.
11967: 235
11968:
11969: 11,61.- Toiv.al. n:o 98.
11970:
11971:
11972:
11973:
11974: Vennamo ym.: Ulosottokuluien alentamisesta.
11975:
11976:
11977: Ed u sku nn alle.
11978:
11979: Ulosottokulut nousevat maassamme monasti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11980: varsin suuriksi. Jopa voi käydä niin, että ulos- sen,
11981: ottokulut ovat suuremmat kuin varsinainen että hallitus selvityttäisi, millä tavalla
11982: saatava. Selvästi maamme kaikkein vähävarai- ulosottokuluia voitaisiin nimenomaan
11983: simmat kansalaiset joutuvat raskaista ulosotto- pienempien saatavien kohdalla alentaa
11984: kuluista erityisesti kärsimään. Olisi siis harkit- kohtuullisiksi ulosottoviranomaisten asi-
11985: tava toimenpiteitä kohtuullisten korjausten ai- anmukaisia ansioita kuitenkaan alenta-
11986: kaansaamiseksi. matta niin, että oikeus ;a kohtuus ta-
11987: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pahtuu ;oka suhteessa.
11988: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
11989:
11990: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Matti Silander.
11991: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Olavi Tupamäki.
11992: 236
11993:
11994: 11,62.- Toiv.al. n:o 99.
11995:
11996:
11997:
11998:
11999: Vennamo ym.: Työnteleiiäin ja pienyrittä;ien saatavien turvaami-
12000: sesta konkurssissa.
12001:
12002:
12003: E d u s k u n n a 11 e.
12004: Jokaiselle työntekijälle ja pienyrittäjälle kuu- työntekijän ja pienyrittäjän saatavat maksetaan
12005: luu hänelle tuleva korvaus. Jos toisin käy, aina päältä. V aitiovalta on parempi kestämään
12006: tapahtuu suuri kohtuuttomuus ja monasti syy- verosaataviensa menetykset ja kärsiväthän työn-
12007: hön perhe joutuu kärsimään ja pienyritys voi tekijä ja yrittäjä joka tapauksessa työn mene-
12008: mennä jopa nurin. tyksen. Sama koskee muita etuoikeutettuja saa-
12009: Käytäntö on osoittanut, että kun suurempi tavia.
12010: yrittäjä joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, niin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12011: pieni aliurakoitsija ja tavallinen työntekijä voi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12012: jäädä suorastaan lehdelle soittelemaan. Näin
12013: voi tapahtua myös autoilija-pienyrittäjien suh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lain-
12014: teen. Samanaikaisesti etuoikeutetut saamamiehet säädäntötoimenpiteisiin työntekijäin ja
12015: ja valtio suurine verosaatavineen ottavat päältä pienyrittä;ien saatavien turvaamiseksi
12016: omansa pois. Tällainen asiantila ei ole tyydyt- kaikissa olosuhteissa suuremman tai
12017: tävä. muun yrityksen joutuessa konkurssiin
12018: Käsityksemme mukaan on välttämätöntä, että tai muihin maksuvaikeuksiin.
12019: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
12020:
12021: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
12022: Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki. Aame Penttinen.
12023: 237
12024:
12025: Il,63.- Toiv.al. n:o 100.
12026:
12027:
12028:
12029:
12030: Vennamo ym.: Lapsen elatusavun korottamisesta.
12031:
12032:
12033: E d u s k u n n a 11 e.
12034:
12035: Lasten elatusapu on maassamme aivan liian matta suoritettava elatusapu viivyttelemättä
12036: alhainen. Korotettunakin se on vain enintään lapsen huoltamista varten. Tämä on yhteis-
12037: 50 markkaa kuukaudessa. Lisäksi tämäkin kor- kunnan kiistämätön velvollisuus.
12038: vaus on monasti pitkän oikeudenkäynnin jäl- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12039: keen perittävä elatusvelvolliselta, vaikkapa vai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12040: keuksissa kamppailevan äidin toimesta.
12041: Tällainen asiantila ei ole tyydyttävä. Lapsi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12042: on joka tapauksessa syytön ja hän on oikeu- menpiteisiin lapsen elatusavun korotta-
12043: tettu ihmisarvoiseen toimeentuloon ja elin- miseksi 80 markkaan kuukaudessa sekä
12044: ympäristöön. järjestäisi asian niin, että valtiovalta
12045: Näistä syistä on lasten elatusapua korotettava maksaa viivytyksettä elatusavun ja perii
12046: ja lisäksi valtion huolehdittava elatusavun peri- omin toimenpitein sen elatusvelvolli-
12047: misestä elatusvelvolliselta, mutta tästä riippu- selta.
12048: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
12049:
12050: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä. Pentti Antila.
12051: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
12052: 238
12053:
12054: 11,64.- Toiv.al. n:o 101.
12055:
12056:
12057:
12058:
12059: Vennamo ym.: Vähittäiskauppaehtojen kohtuuttomuuksien pois-
12060: tamisesta.
12061:
12062:
12063: Eduskunnalle.
12064:
12065: Vähittäiskauppa on maassamme välttämätön. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12066: Mutta vähittäiskauppaehdot ovat maassamme taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12067: kohtuuttomat. Köyhä ostaja joutuu maksamaan
12068: kohtuuttomat edut rahakkaalle myyjälle ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12069: pankille. Voimassaoleva lainsäädäntö sallii täl- menpiteisiin vähittäiskauppaehto;en koh-
12070: laiset kohtuuttomuudet. Tällöin myös todellinen tuuttomuuksien poistamiseksi ;a niiden
12071: korko on niin korkea, että muussa yhteydessä saattamiseksi ostaialle kohtuullisiksi.
12072: syytettäisiin koron vaatijaa kiskonnasta. Vähit-
12073: täiskaupan ehdot on siis kiireellisesti saatava
12074: kohtuullisiksi.
12075: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
12076:
12077: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
12078: Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki. Aarne Penttinen.
12079: 239
12080:
12081: 11,65.- Toiv.al. n:o 102.
12082:
12083:
12084:
12085:
12086: Vennamo ym.: Liiketarkoituksiin vuokraitujen huonetilojen
12087: vuokramiesten aseman turvaamisesta.
12088:
12089:
12090: E d u s k u n n a 11 e.
12091:
12092: Liiketarkoituksiin annettujen huonetilojen pienyritteliäisyyden merkitystä maassamme vä-
12093: vuokraajat ovat nykyisten säännösten puitteissa heksyä, koska pienet yritykset ovat yleensä
12094: hyvin heikossa asemassa. Heitä voidaan koh- työvaltaisia yrityksiä. Vain kansan yritteliäisyy-
12095: della mielivaltaisesti ja kohtuuttomasti. Tämä den ja omatoimisuuden avulla voimme todella
12096: koskee erityisesti maamme eri elinkeinonalojen nostaa elintasoamme, parantaa toimeentulo-
12097: pienyrittäjiä. Ainainen epävarmuus vuokrati- amme ja poistaa työttömyyden.
12098: loista jäytää heidän yrittämisen uskoaan. Lisäksi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12099: monasti tällaiset yrittäjät joutuvat kärsimään taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12100: irtisanomisen vuoksi huomattavia taloudellisia
12101: tappioita, kun ovat liikkeensä vuokrahuoneis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi
12102: tossa suorittaneet kustannuksia vaativia korja- men piteisiin liiketarkoituksiin vuokrai-
12103: uksia ja järjestelyjä. tujen huonetilojen vuokramiesten ase-
12104: Yhteiskuntaamme on rakennettava oikeuden- man turvaamiseksi mielivaltaa ja koh-
12105: mukaisesti ja tasapuolisesti. Ketään ei saa jättää tuuttomuutta vastaan.
12106: mielivallan uhan alaiseksi. Myöskään ei saa
12107: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
12108:
12109: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä. Pentti Antila.
12110: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
12111: 240
12112:
12113: 11,66.- Hemst.mot. nr 103.
12114:
12115:
12116:
12117:
12118: H. Westerlund m. fl.: Om Jnteckningsgillhet för jordbyggnads-
12119: maskiner.
12120:
12121:
12122: T i 11 R i k s d a g e n.
12123:
12124: Inom jord- och vattenbyggnadsarbetena kapital, som han har svårt att få av den or-
12125: ävensom vid trävarutransport i skog m.m. har saken, att den nuvarande lagstiftningen icke
12126: användningen av maskiner under de senaste känner till inteckning i jordbyggnads- och lik-
12127: åren tilltagit i så hög grad, att praktiskt taget nande maskiner. Lagen av den 24 november
12128: alla landsvägs- och järnvägsbyggnadsarbeten 1950 om inteckning i buss (Författningssam-
12129: samt tunnel- och dammbyggen, grundförbätt- lingen 57 4/50), ger trafikidkare en möjlighet
12130: ringsarbeten ävensom fraktkörslor inom skogs- att inteckna sina motorfordon såsom säkerhet
12131: bruket utförs maskinellt. Entreprenörer utför för kredit.
12132: största delen av dessa arbeten. De privata Möjligheterna för ägare av ovan avsedda
12133: entreprenörerna har i sin besittning mellan maskiner att erhålla kredit borde oundgängli-
12134: 4 000 och 5 000 egentliga jordbyggnadsmaski- gen till denna del regleras genom lagstiftning
12135: ner samt flere tusen lättare enheter, huvud- enligt samma grunder som ifråga om trafik-
12136: parten av dem i medelstora och små entre- idkare.
12137: prenörers ägo. Stora kapital har investerats Hänvisande till det ovan anförda föreslår
12138: i dessa maskiner. Priset för dessa maskiner vi vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
12139: är också mycket högt. För mången entrepre- ställa,
12140: nörs vidkommande har hela hans kapital bun- att regeringen skyndsamt måtte vid-
12141: dits i dessa maskiner. På grund av den in- taga åtgärder för att genomföra in-
12142: hemska och utländska konkurrensen borde teckningsgillhet för jordbyggnadsmaski-
12143: entreprenören emellertid skaffa sig rörelse- ner.
12144: Helsingfors den 17 april 1970.
12145:
12146: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik. P. Mäki-Hakola.
12147: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Matti Mattila.
12148: 241
12149:
12150: 11,66.- Toiv.al. n:o 103. Suomennos.
12151:
12152:
12153:
12154:
12155: H. Westerlund ym.: Maanrakennuskoneiden kiinnityskelpoisuu-
12156: desta.
12157:
12158:
12159: E d u s k u n n a II e.
12160:
12161: Maa- ja vesirakennustöissä samoinkui~. pu:u- pääomaa, jota hänen on vaikea saada syystä,
12162: tavarankuljetuksissa metsässä ym. on vumets- että nykyinen lainsäädäntö ei tunne maanra-
12163: ten vuosien aikana koneiden käyttö lisääntynyt kennus- ja niiden kaltaisten koneiden kiinnit-
12164: siinä määrin, että käytännöllisesti katsoen tämistä. Marraskuun 24 päivänä 1950 annettu
12165: kaikki maantie- ja rautatierakennustyöt sekä laki linja-autojen kiinnityksestä (Asetuskokoel·
12166: tunneli- ja patotyöt, perusparannustyöt samoin- ma 574/50) suo liikennöitsijälle mahdollisuu-
12167: kuin metsätalouden kuljetukset suoritetaan ko- den kiinnittää moottoriajoneuvonsa luotan va-
12168: neellisesti. Suurimman osan näistä töistä suo- kuudeksi.
12169: rittavat urakoitsijat. Yksityisten urakoitsijain Yllä mainittujen koneiden omistajien Juoton-
12170: hallinnassa on 4 000-5 000 varsinaista maan- saantimahdollisuudet olisi välttämättä tältä
12171: rakennuskonetta sekä useita tuhansia kevyem- osin järjestettävä lainsäädännöllä samojen pe-
12172: piä yksiköitä, valtaosa keskisuurten ja pienten rusteiden mukaan kuin liikennöitsijöidenkin.
12173: urakoitsijain omistuksessa. Näihin koneisiin on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
12174: sijoitettu suuria pääomia. Näiden koneiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12175: hinta on myös hyvin korkea. Monen urakoit-
12176: sijan koko pääoma on sidottu näihin konei- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
12177: siin. Kotimaisen ja ulkomaisen kilpailun vuoksi toimenpiteisiin maanrakennuskoneiden
12178: urakoitsijan olisi kuitenkin hankittava käyttö- kiinnityskelpoisuuden toteuttamiseksi.
12179: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
12180:
12181: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik. P. Mäki·Hakola.
12182: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Matti Mattila.
12183:
12184:
12185:
12186:
12187: 31 427/70
12188: 242
12189:
12190: Il,67.- Toiv.al. n:o 104.
12191:
12192:
12193:
12194:
12195: S. Westerlund ym.: Automaattisen tietojenkäsittelyn soveltamis-
12196: mahdollisuuksista tuomioistuinlaitoksessa.
12197:
12198:
12199: Ed u s k u n n a 11 e.
12200:
12201: Eräs syy tuomioistuinlaitoksen työn kan- teistön omistusoikeutta koskevat, samoin kuin
12202: keuteen ja tästäkin osaltaan aiheutuvaan epä- kiinteistöihin kohdistuvia rasituksia tarkoitta-
12203: luuloon työn tasapuolisuutta kohtaan, on se, vat kirjaamistoimenpiteet suoritetaan alioikeuk-
12204: että tuomioistuinlaitos ei riittävästi tunne niitä sien kanslioissa. Tämä työ tapahtuu nykyai-
12205: ratkaisuja, joita sen piirissä tehdään. Tämä kaisen tietojenkäsittelyn kannalta varsin al-
12206: johtuu siitä, että tietojen käsittely tuomio- keellisella käsikirjoitukseen perustuvalla mene-
12207: istuimissa on paitsi vanhakantaista, yksisuun- telmällä. Menettely on lisäksi hidasta ja vaatii
12208: taista; altaalta ylöspäin suuntautuvaa. Kui- asianosaiselta itseltään paljonkin vaivaa.
12209: tenkin kaikkien, eikä vähiten alempien, tuo- Näiden puutteiden korjaamiseksi olisi ryh-
12210: mioistuinten kannalta olisi erittäin suotavaa, dyttävä toimenpiteisiin automaattisen tietojen-
12211: että ne saisivat nykyistä huomattavasti run- käsittelyn käyttöön oton tutkimiseksi tuomio-
12212: saammin sekä järjestettyä tietoa ylempien tuo- istuinlaitoksessa. Erityisesti tulisi kiinnittää
12213: mioistuinten ennakkopäätösten sisällöstä, että huomiota ylempien tuomioistuinten ennakko-
12214: myöskin tuomioistuinkäytäntöä selventävää ti- päätösten luonteisten ratkaisujen tietopankin
12215: lastotietoa. perustamismahdollisuuksiin sekä kiinteistöasiain
12216: Nykyään vain vajaa 6 % Korkeimman oi- käsittelyn siirtämiseen kokonaisuudessaan tie-
12217: keuden ratkaisuista tulee vuosittain julkisuu- tokoneilla. Tässä yhteydessä edellytettäneen,
12218: teen. Hovioikeuksien ratkaisujen julkaiseminen että tuomioistuinten ATK:n tutkimisen yhtey-
12219: on varsin sattumanvaraista ja lisäksi se tapah- dessä mahdollisia sovellutuksia myös kokeil-
12220: tuu yksityisen lakimiesyhdistyksen toimesta. laan käytännössä.
12221: Julkaistavatkin ratkaisut tulevat julkisuuteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12222: melko pitkän ajan ( 1-2 vuotta) kuluttua. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12223: Lisätty ja nopeutettu ylempien tuomioistuinten vomuksen,
12224: ratkaisujen informointi olisi omiaan yhtenäis-
12225: tämään oikeuskäytäntöä, jolloin kansalaisten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12226: yhdenvertaisuus lain edessä entistä paremmin menpiteisiin tutkimuksen aikaansaami-
12227: toteutuisi. Paremmasta tiedonvälityksestä olisi seksi siitä, missä määrin on mahdollista
12228: myös apua toteutettaessa kipeästi kaivattuja soveltaa automaattista tietojenkäsittelyä
12229: lainsäädännöllisiä ja itse tuomioistuinlaitosta tuomioistuinlaitoksessa, sekä tätä kos-
12230: koskevia uudistuksia. kevan sovellutusten kokeilutoiminnan
12231: Nykyisten säännösten mukaan keskeiset kiin- aloittamiseksi.
12232: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
12233:
12234: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
12235: 243
12236:
12237: 11,68.- Toiv.al. n:o 105.
12238:
12239:
12240:
12241:
12242: S. Westerlund ym.: Perunkirjoituksen yhteydessä maksettavan
12243: vaivaissadanneksen osittaisesta poistamisesta.
12244:
12245:
12246: E d u s k u n n a 11 e.
12247:
12248: Nykyisessä lainsäädännössämme on eräitä leena ja pesänhoitaja, ellei ole palkannut asian-
12249: kohtia, jotka vanhentuneina kaipaavat nopeaa tuntijaa, usein joutuu uhraamaan varsin kauan
12250: korjausta. Eräät tällaiset ovat aikanaan saat- aikaa saadakseen tuon alle markan summansa
12251: taneet olla suurimerkityksellisiä, mutta sittem- kirjattua.
12252: min aikojen kuluessa mm. rahanarvon muut- Sinänsä olisi perusteltua purkaa koko täl-
12253: tuessa ne ovat menettäneet merkityksensä. lainen vaivaissadannessysteemi. Joka tapauk-
12254: Eräs tällaisista jäännöksistä on ns. vavais- sessa tulisi lähteä siitä, että mikäli kunnalle
12255: sadannes jolla tarkoitetaan sitä, että kuolin- maksettava summa jää varsin pieneksi, niin,
12256: pesän bruttovaroista perunkirjoituksen yhtey- että sillä ei kunnan talouden kannalta voida
12257: dessä maksetaan kunnalle kaikkiaan 1/8 pro- katsoa olevan merkitystä, ei sitä lainkaan tulisi
12258: senttia. Vaivaissadanneksen kerääminen lähti kerätä. Perustellusti tällaisena rajana voitaisiin
12259: liikkeelle nimenomaan sosiaaliseen avustukseen pitää kunnalle tulevan tulon osalta kymmentä
12260: tarkoitettujen varojen keräämisajatuksesta pe- markkaa.
12261: runkirjoituksen yhteydessä. Vaikka näin kerät- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12262: tävillä varoilla aikaisempaan oli merkityksensä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12263: kuntien budjeteissa, on tämä merkitys jo aikaa vomuksen,
12264: menetetty.
12265: Vaivaissadannes aiheuttaa tällä hetkellä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12266: useassa tapauksessa turhana pidettävää, suh- menpiteisiin joiden perusteella perun-
12267: teellisen laajaa paperisotaa. On perikuntia, joista kirjoituksen yhteydessä kunnalle mak-
12268: kunnan rahatoimi saa jopa alle yksi markkaa settavaa ns. vaivaissadannesta ei perii-
12269: tuloa leimattuaan kolmena kappaleena olevat täisi, mikäli maksettava määrä jää alle
12270: perunkirjat. Tästä usein alle markan summasta kymmenen markan.
12271: joudutaan kir-"Joiuamaan kuitit.,----:u::::s;;-;:e:-::a-=:n-::-a---tk=ap;:::p;::-a~--------"----
12272: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
12273:
12274: Seppo Westerlund. Pirkko Aro.
12275: 244
12276:
12277: 11,69.- Toiv.al. n:o 106.
12278:
12279:
12280:
12281:
12282: S. Westerlund ym.: Mallisuo;aa tarkoittavan lainsäädännön ai-
12283: kaansaamisesta.
12284:
12285:
12286: E d u s k u n n a 11 e.
12287: Vakiintuneen käsityksen mukaan yhteiskun- välttämättömänä, että maahamme saadaan mal-
12288: nan on kannustettava luovaa henkistä työtä lisuojaa tarkoittava lainsäädäntö, johon nojaten
12289: antamalla tekijälle määrätyissä rajoissa yksin- mallin luoja voi saada yksinoikeuden !uomansa
12290: oikeus hyväksikäyttää työnsä tuloksia. Huo- mallin ammattimaiseen käyttöön. Tällainen
12291: limatta siitä, että eräillä aloilla tätä tarkoit- lainsäädäntö olisi omiaan kannustamaan suun-
12292: tavaa lainsäädäntöä on jo laadittukin, puuttu- nittelijoita ja muotoilijoita luomaan uutta ja
12293: vat niiltä kokonaan mallisuojaa koskevat sää- kehittämään maamme teollista muotoilua edel-
12294: dökset. leen. Teollisuutemme joutuu, kuten tunnettua,
12295: Mallin osalta kysymyksessä on tavallisesti tuotteidensa markkinoinnissa yhä enemmän
12296: sellaisen muotoilun suojaaminen, joka tosin kiinnittämään huomiota muotoilun kehittämi-
12297: edustaa uutta luomusta, mutta joka ei kuiten- seen laajalla rintamalla vastaamaan kansainväli-
12298: kaan saavuta sellaisten taiteellista tasoa, jota sen markkinointitilanteen lisääntyviä vaatimuk-
12299: pidetään tekijänoikeuden mukaisen suojan saa- sia.
12300: misen edellytyksenä, eikä myöskään edusta sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12301: laista teknistä ideaa, että patentin myöntämi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12302: nen saattaisi tulla kysymykseen. Myöskään ta- muksen,
12303: varamerkkilain säädökset eivät vastaa sitä tar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12304: vetta, minkä mallisuojan on katsottava täyt- menpiteisiin mallisuojaa tarkoittavan
12305: tävän. lainsäädännön aikaansaamiseksi.
12306: Voidaan perustellusti pitää tällä hetkellä jo
12307: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
12308:
12309: Seppo Westerlund. Irma Toivanen. Pirkko Aro.
12310: 245
12311:
12312: 11,70.-Toiv.al. n:o 107.
12313:
12314:
12315:
12316:
12317: Vikatmaa ym.: Rikosten esitutlrdntalainsäädännön aikaansaami-
12318: sesta.
12319:
12320:
12321: E d u s k u n n a 11 e.
12322:
12323: Maassamme on rikosten esitutkinnasta vain maamme lakimieskunnan keskuudessa. Asiassa
12324: katkelmallisia määräyksiä eri puolilla lainsää- ei kuitenkaan ole päästy lainsäädäntötoimiin.
12325: däntöä. Esimerkkeinä voidaan mainita Poliisi- Vaikka meillä on parhaillaan vireillä rikos-
12326: lain ( 84/ 1966), Rikoslain voimaanpaneasetuk- asiain oikeudenkäynnin uudistamiseen tähtäävä
12327: sen (39/1889) ja Pakkokeinolain (260/1959) lainvalmistelutyö, pitäisi esitutkintalainsäädäntö
12328: eräät säännökset. Määräysten hajanaisuus ja saada aikaan jo ennen tämän toteutumista. Sel-
12329: puutteellisuus on aiheuttanut vakavia laintul- vät ja todetut aukot oikeusturvassa pitäisi pai-
12330: kintaongelmia ja vaarantanut kansalaisten oi- kata nopeasti.
12331: keusturvaa. Esitutkinnassa kuulusteltavan hen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12332: kilön oikeusturvaa koskevat tutkimukset ovat nioittaen, että eduskunta päättäisi hyväksyä
12333: tämän selvästi osoittaneet. toivomuksen,
12334: Asia on huomattu ja lainvalmistelutyötä on
12335: tehty. Tässä voidaan mainita Lainvalmistelu- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
12336: kunnan ehdotus esitutkintalaiksi vuodelta 1947 menpiteisiin esitutkintalainsäädännön ai-
12337: (LVK 1947:2) ja komiteanmietintö 1964:B kaansaamiseksi rikosasiain esitutkintaa
12338: 58 ( esitutkintatoimikunta). Kummatkin esi- silmällä pitäen.
12339: tykset ovat saaneet periaatteellista kannatusta
12340: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
12341:
12342: Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen.
12343: Ilkka Suominen. Orvokki Kauppila.
12344: Pentti Sillantaus. Harri Holkeri.
12345: Georg C. Ehrnrooth. Erkki Hara.
12346: Antero Salmenkivi. Juuso Häikiö.
12347: Eeva Särkkä.
12348: 246
12349:
12350: 11,71.- Toiv.al. n:o 108.
12351:
12352:
12353:
12354:
12355: Vikatmaa ym..: Vapaudessa tapahtuvan kriminaalihuollon organi-
12356: saatiosta.
12357:
12358:
12359: E d u s k u n n a 11 e.
12360:
12361: Viimeaikaisessa kriminaalipolitiittisessa kes- paudessa tapahtuvan kriminaalihuollon p11r11n.
12362: kustelussa, jota on käyty julkisuudessa, on san- Vaikka meillä on vapaudessa käsiteltävänä
12363: gen kiusallisella tavalla tullut esille useita lä- noin 8 000 rikoksentelcijää on todettava, että
12364: hes uskomattomia puutteita ja epäkohtia maas- meillä Suomessa toisin kuin muissa sivistys- ja
12365: samme harjoitetun vapaudessa tapahtuvan ri- oikeusvaltioissa ei ole mitään yhtenäistä ja toi-
12366: koksentekijäin käsittelyn piirissä. mintakykyistä vapaan kriminaalihuollon organi-
12367: Noin 70 % ehdonalaisesti vapautuneista van- satiota. Vieläpä sen muutamassa kaupungissa
12368: geista joutuu vielä täysin muodolliseen poliisi- toimiva alku Kriminaalihuolto r.y. on aivan
12369: valvontaan. Edes suurimmissa asutuskeskuksis- riittämättömästi rf'hoitettu valtion toimesta
12370: samme ei ole ainuttakaan vankilasta vapautu- verrattuna sille uskottuun työmäärään, huoli-
12371: neille tarkoitettua alkukotia. Monilla paikka- matta eduskunnan eri yhteyksissä iausumista
12372: kunnilla on lähes mahdotonta saada nuorille tehostamisen toivomuksista. Koska nykyään
12373: ehdollisesti tuomituille valvojaa, koska laki on jo täysin kiistatonta, että vapaudessa tapah-
12374: ei edellytä korvausta suoritettavaksi edes to- tuva kriminaalihuolto on sekä kansantaloudel-
12375: distettavista kuluista puhumattakaan mistään lisesti että kriminaalipoliittisesci erittäin tär-
12376: palkkioista. Kriminaalihuolto r.y:n toimistojen keänä ja lupaavana pidettävä toimintamuoto
12377: valvojilla on jopa nelinkertainen määrä työ- tulisi valtiovallan kiireellisesti tyhtyä sellaisiin
12378: tapauksia yli sen mitä Yhdistyneitten Kansa- toimenpiteisiin, jotka takaavat vapaudessa ta-
12379: kuntien tehokkaan ilcriminaalihuollon vähim- pahtuvalle kriminaalihuollolle joka suhteessa
12380: mäisvaatimus edellyttäisi. tarkoituksenmukaisen toiminnan perusedelly-
12381: Näihin epäkohtiin kiinnitti jo vuonna 1966 tykset.
12382: työnsä päättänyt nuorisorikollisuustoimikunta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
12383: erityistä huomiota pitäen nuorten rikoksente- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12384: kijäin valvontajärjestelmän kehittämistä ja te- sen,
12385: hostamista ensiarvoisen tärkeänä. että hallitus asettaisi komitean} jonka
12386: Vuonna 1969 ilmestyneessä vapausrangaistus- tehtävänä olisi laatia suunnitelma vapau-
12387: komitean mietinnössä kiinnitettiin edelleen dessa tapahtuvan kriminaalihuollon ko-
12388: suurta huomiota vapaudessa tapahtuvaan kri- konaisorganzsaatiosta1 sen rahoitustar-
12389: minaalihuoltoon ja sen entistä tehokkaampaan peista ja sen toimintatehon kehittämi-
12390: hoitamiseen. Parhaillaan työtään suorittavan sestä kriminaalipoliittisesti tarkoituksen-
12391: nuorisorikollisuuskomitean työn tuloksena on mukaiselle tasolle.
12392: odotettavissa yhä uusia vaativia tehtäviä va-
12393: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
12394:
12395: Juha Vikatmaa. Erkki Tuomioja. Juha Rihtniemi.
12396: Irma Rosnell. Ensio Laine. Harri Holkeri.
12397: Uljas Mäkelä. A.-V. Perheentupa. Pertti Salolainen.
12398: Timo Mäki. Olavi Tupamäki. Juhani Orrenmaa.
12399: Eeva Särkkä. Taisto Tähkämaa. Ingvar S. Melin.
12400: Pär Stenbäck.
12401: 247
12402:
12403: 11,72.- Toiv.al. n:o 109.
12404:
12405:
12406:
12407:
12408: Ääri ym.: Lasten elatusavun turvaamisesta korvausvelvollisen
12409: asuessa ulkomailla tai muuttaessa sinne.
12410:
12411:
12412: E d u s k u n n a 11 e.
12413:
12414: Lapsen oikeus- ja itUrVallisuusperiaatteita on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12415: suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosina pa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12416: rannettu huomattavasti. Erityisesti on kiinni- muksen,
12417: tetty huomiota avioliiton ulkopuolella synty- että hallitus suorituttaisi pikaisesti
12418: neen lapsen ja hänen äitinsä oikeusturvan vah- selvityksen siitä, millä toimenpiteillä
12419: vistamiseen. Kotimaassa asia on kyetty hoita- voidaan lasten elatusavun turvaaminen
12420: maan tyydyttävästi, mutta ulkomailla asuvien käytännössä toteuttaa siinä tapauksessa,
12421: tai sinne muuttavien korvausvelvollisten koh- että korvausvelvollinen syystä tai toi-
12422: dalla tulisi nopeasti päästä samaan käytäntöön, sesta asuu ulkomailla tai muuttaa sinne,
12423: mikä meillä on kotimaassa. Kansainvälisen liik- ;a antaa sitä koskevan lainmuutosesityk-
12424: kuvuuden jatkuvasti lisääntyessä on vajavuus sen eduskunnalle.
12425: tällä kohtaa korjattava ja meilläkin ratifioitava
12426: YK:n tätä elatusavun perimistä koskeva yleis-
12427: sopimus.
12428: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
12429:
12430: Saimi Ääri. Orvokki Kangas.
12431: Katri Kaarlonen. Matti Ruokola.
12432: Lea Sutinen.
12433: VALTIOPÄIVÄT
12434: 1970
12435:
12436: LIITTEET
12437: 111
12438:
12439: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12440: TOIVOMUSALOITTEET
12441:
12442:
12443:
12444:
12445: HELSINKI 1970
12446: VALTION PAINATUSKESKUS
12447:
12448:
12449: 32 427/70
12450: Neuvostoliittoon suuntautuvaa matkailua, liikennettä ja kaupankäyntiä sekä
12451: Itämeren saastumisen estämistä ym. koskevia toivomusaloitteita.
12452: J
12453: J
12454: J
12455: J
12456: J
12457: J
12458: J
12459: J
12460: J
12461: J
12462: J
12463: J
12464: J
12465: J
12466: J
12467: J
12468: J
12469: J
12470: J
12471: J
12472: J
12473: J
12474: J
12475: J
12476: J
12477: 253
12478:
12479: 111,1.- Toiv.al. n:o 110.
12480:
12481:
12482:
12483:
12484: Berner ym.: Matkailu- ia kauppayhteyden iärjestämisestä Neuvos-
12485: toliittoon Parikkalasta.
12486:
12487:
12488: E d u s k u n n a 11 e.
12489:
12490: Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyys mahdollista jo nykyisin valmiina olevaa ties-
12491: ja yhteistoiminta on jäänyt aivan liiaksi viral- töä ja rautateitä hyväksikäyttäen. Parikkalan
12492: listen valtion elinten ja kansalaisjärjestöjen vä- rajanylityskohdalla olisi myös taloudellista mer-
12493: listen valtuuskuntien vaihdoksi. Suomalaisten kitystä mm. Simpeleen, Varkauden ja Savon-
12494: ja Neuvostoliiton kansalaisten välitön kosketus linnan alueiden teollisuuslaitoksille. Koska Pa-
12495: toisiinsa ei ole toteutunut riittävästi. Rauhano- rikkala on pohjoisesta, etelästä ja lännestä saa-
12496: maisen rinnakkaiselon vahvistamiseksi ja ystä- puvien maanteiden ja rautateiden solmukohta,
12497: vällisten naapurisuhteiden lujittamiseksi pitäisi voidaan tätä rajanylityskohtaa pitää hyvin kes-
12498: valtiovallan tehokkaasti ja nopeasti pyrkiä pa- keisenä.
12499: rantamaan matkailumahdollisuuksia Suomen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12500: Neuvostoliiton välillä. Eri kansallisuuksien vä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12501: litön kosketus toisiinsa avartaa näkemyksiä muksen,
12502: naapurimaista ja poistaa ennakkoluuloja. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12503: Eräänä konkreettisena esteenä naapurimaiden menpiteisiin matkailu- ja kauppayhtey-
12504: väliselle matkailulle on ollut rajanylityskohtien den järjestämiseksi Neuvostoliittoon Pa-
12505: puute. Esimerkiksi Parikkalasta ei ole vielä rikkalasta johtavia maanteitä ja rauta-
12506: järjestetty rajanylityskohtaa, vaikka se olisi teitä hyväksikäyttäen.
12507: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
12508:
12509: Arne Bemer. Pirkko Aro.
12510: 254
12511:
12512: III,2.- Hemst.mot. nr 111.
12513:
12514:
12515:
12516:
12517: Ehrnrooth m. fl.: Om avlåtande av proposition om instiftande av
12518: en utrikesnämnd.
12519:
12520:
12521: T i 11 R i k s d a g e n.
12522:
12523: Statsmakten i Finland tilikommer folket, ("Suomen valtio-oikeus", del 1 s. 381). Riks-
12524: som företrädes av dess tili riksdag församlade dagens möjligheter att överlägga om utveck-
12525: representation. Detta regeringsformens stad- lingen av utrikesrelationerna, i ett tidigare
12526: gande, på vilket den finländiska demokratin skede än med nuvarande ordning sker, borde
12527: vilar, gestaltar huvudreglen för skötseln av säkerställas genom att skapa ett organ för
12528: såväl de utrikespolitiska som de inrikespoli- officiella rådplägningar mellan presidenten,
12529: tiska ärendena. utrikesministern och företrädare för riksdags-
12530: Regeringsformens 3 3 § innehåller den sär- partierna. Utan ett sådant förfaringssätt för-
12531: skilda grundlagsbestämmelsen för utrikes- lorar grundlagens här berörda stadgande lätt
12532: ärendenas del. Därav framgår, i vilka avseen- sin egentliga innebörd och försvagar vår de-
12533: den grundlagstiftarna velat tillförsäkra riks- mokratiska styrelseform.
12534: dagen det avgörande inflytandet på utrikespo- Sverige erbjuder exempel på en institution
12535: litikens område. Av lagrummet framgår, att av antytt slag. I den svenska regeringsformens
12536: fördrag med utländska makter bör godkännas 12 § 2 mom. stadgas: "Skulle i något fall
12537: av riksdagen, för så vitt de innehåller stad- rikets intresse kräva, att överenskommelse, som
12538: ganden, som hör tili området för lagstiftningen är av större vikt men ej angår fråga, som
12539: eller enligt konstitutionen eljest erfordrar riks- riksdagen äger avgöra, varder avslutad utan
12540: dagens godkännande. Utan riksdagens bifall riksdagens godkännande, må det ske; dock
12541: kan presidenten inte besluta om krig eller skall i sådant fall utrikesnämnden eller utri-
12542: fred. Ytterligare stadgas i lagrummet, att alla kesutskottet erhålla tillfälle att yttra sig, innan
12543: meddelanden tili utländska makter eller Fin- överenskommelsen ingås." Denna paragraf
12544: lands sändebud i utlandet skall ske genom åsyftar att åvägabringa ett närmare samarbete
12545: den minister, tili vars ämbetsområde utrikes- mellan regering och riksdag i utrikespolitiska
12546: ärendena hör. angelägenheter. Därutöver stadgas i 54 §:
12547: Redan under det senaste kriget fick riks- "Ledamöterna av riksdagens i föregående para-
12548: dagen se sitt inflytande på utrikesärendena graf omförmälda utrikesutskott vare ock leda-
12549: reducerat från det som grundlagen avsett. möter av en närnnd med uppgift att med
12550: Också senare har det inträffat att viktiga frå- Konungen rådpläga om ärenden, som angå
12551: gor, som gällt landets relationer tili främ- rikets förhållande tili främmande makter. Råd-
12552: mande makt bringats tili riksdagens känne- plägning med denna utrikesnämnd bör i alla
12553: dom, då det faktiska avgörandet redan träf- utrikesärenden av större vikt äga rum före
12554: fats. Utskottet för utrikesärenden har inte ens avgörandet. Då ärende förekommer tili be-
12555: officiellt informerats om pågående underhand- handling, skola alla tiligängliga handlingar och
12556: lingar med utländska makter, fastän dessa un- upplysningar meddelas. De beslut Konungen
12557: derhandlingar gällt fördrag, vilka måste un- fattar i ärenden, som varit föremål för råd-
12558: dergå handläggning i riksdagen. Ändå har pro- plägning med nämnden, varde delgivna dess
12559: fessor Rafael Erich framhållit, att det är säk- ledamöter senast vid nästa sammanträde."
12560: rast och förenligt med riktiga principer, att ( 1 mom.). - "Ministern för utrikes ärendena
12561: riksdagens samtycke i nödiga delar införskaffas skall i början av varje riksdag och sedermera
12562: före ratificeringen, även om det motsatta för- så ofta omständigheterna det föranleda lärnna
12563: farandet är tillåtet och någon gång motiverat närnnden en framställning av de allmänna ut-
12564: III,2.- Ehrnrooth ym. 255
12565:
12566: rikespolitiska förhållanden, som kunna för vilkas avgörande enligt regaringsformen kräver
12567: riket erhålla betydelse." ( 2 mom.). Sistnämn- riksdagens medverkan, avhandlas vid samtai
12568: da paragraf avser i motsats tili 12 §, som mellan statschefer, synes det önskvärt att re-
12569: endast gäller ingående av överenskommelser videra grundlagens stadganden. Instiftandet
12570: med främmande makt, alla ärenden, som an- av en utrikesnämnd vore ägnat att trygga riks-
12571: går rikets utrikesrelationer. Såsom i en kom- dagens inflytande och insyn på utrikespoli-
12572: mentar tili Sveriges grundlagar framhålles, har tikens område och skapade, såsom av för-
12573: grundlagsstiftaren, genom att begagna, inte det hållanden i Sverige framgår, en tillfreds-
12574: kategoriska "skall" (rådplägning med denna ställande form för samarbetet mellan de för
12575: nämnd äga rum), utan det mildare "bör", utrikesärendena enligt grundlagen ansvariga
12576: velat ta hänsyn till den sällsynta möjligheten, statsorganen.
12577: att regeringen kan vara av omständigheterna Med hänvisning tili det ovan anförda före-
12578: tvingad till ett ögonblickligt avgörande utan slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
12579: nämndens hörande. Det väsentliga är emeller- hemställa,
12580: tid, att regeringen åligger skyldighet att råd- att regeringen måtte avlåta proposi-
12581: pläga med utrikesnämnden i alla utrikesären- tion till Riksdagen med förslag om in-
12582: den av större vikt före avgörandet, vilket be- stiftande av en utrikesnämnd, i viiken
12583: tyder före Konungens faktiska ståndpunktsta- rådplägning angående alla utrikes-
12584: gande. ärenden av större vikt skulle äga rum
12585: För att inte riksdagen i vårt land skall stäl- mellan de för dessa ärenden enligt
12586: las på sidan om skötseln av utrikesärendena grundlagen ansvariga statsorganen.
12587: i en tid, då det blivit allt vanligare att frågor,
12588: Helsingfors den 8 aprill 1970.
12589:
12590: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
12591: T. Junnila. Sami Suominen.
12592: 256
12593:
12594: 111,2.- Toiv.al. n:o 111.
12595: Suomennos.
12596:
12597:
12598:
12599:
12600: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta ulkoasiainlautakunnan pe-
12601: rustamisesta.
12602:
12603:
12604: E d u s k u n n a 11 e.
12605:
12606: Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota tu ("Suomen valtio-oikeus", I osa sivu 381).
12607: edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Eduskunnan mahdollisuus keskustella ulkosuh-
12608: Tämä hallitusmuodon säännös, johon suoma- teiden kehittymisestä aikaisemmassa vaiheessa
12609: lainen demokratia pohjautuu, muodostaa sekä kuin nykyään tapahtuu, olisi turvattava luo-
12610: ulkopoliittisten että sisäpoliittisten asioiden malla elin presidentin, ulkoasiainministerin ja
12611: hoitamisen pääsäännön. eduskunnassa olevien puolueiden edustajien vä-
12612: Hallitusmuodon 33 §:ssä on perustuslain lisiä virallisia neuvonpitoja vatten. Tällaisen
12613: erityissäännös ulkoasiain osalta. Siitä ilmenee, menettelyn puuttuessa tässä kosketeltu perus-
12614: missä suhteissa perustuslain säätäiät ovat ha- tuslain säännös helposti menettää varsinaisen
12615: lunneet taata eduskunnalle ratkaisevan vaiku- sisältönsä ja demokraattinen hallitusjärjestel-
12616: tusvallan ulkopolitiikan alalla. Tästä lainkoh- mämme heikentyy.
12617: dasta käy ilmi, että ulkovaltojen kanssa teh- Ruotsi tarjoaa esimerkin viitatunlaisesta jär-
12618: tävät sopimukset on eduskunnan hyväksyttävä, jestelystä. Ruotsin hallitusmuodon 12 §:n 2
12619: mikäli niissä on säännöksiä, jotka kuuluvat momentissa säädetään: "Jos valtakunnan etu
12620: lainsäädännö alaan tai jos ne valtiosäännön jossain tapauksessa vaatii, että sopimus, jonka
12621: mukaan muutoin edellyttävät eduskunnan hy- merkitys on suuri, mutta joka ei koske edus-
12622: väksymistä. Presidentti ei voi päättää sodasta kunnan ratkaistavaa asiaa, ratkaistaan ilman
12623: tai rauhasta ilman eduskunnan suostumusta. eduskunnan hyväksymistä, olkoon tämä sallit-
12624: Lisäksi tuossa lainkohdassa säädetään, että tu; kuitenkin on sellaisessa tapauksessa ulko-
12625: kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lä- asiainlautakunnan tai ulkoasiainvaliokunnan
12626: hettiläille ulkomailla on toimitettava sen mi- saatava tilaisuus lausua mielipiteensä ennen
12627: nisterin kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuu- kuin sopimus solmitaan." Tämän pykälän tat-
12628: luvat. koituksena on saada aikaan lähempi yhteistyö
12629: Jo viime sodan aikana eduskunta joutui ha- hallituksen ja eduskunnan kesken ulkopoliitti-
12630: vaitsemaan vaikutusvaltansa ulkoasioiden osal- sissa asioissa. Sen lisäksi säädetään 54 §:ssä:
12631: ta vähentyneen siitä, mitä perustuslaissa on "Edellisessä pykälässä mainitun eduskunnan
12632: tarkoitettu. Myöhemminkin on tapahtunut, ulkoasiainvaliokunnan jäsenet ovat myös jäse-
12633: että tärkeät kysymykset, jotka ovat koskeneet niä lautakunnassa, jonka tehtävänä on neuvo-
12634: maamme suhteita ulkovaltoihin, on saatettu tella kuninkaan kanssa asioista, jotka koske-
12635: eduskunnan tietoon vasta sitten, kun tosiasial- vat valtakunnan suhteita vieraaseen valtaan.
12636: linen ratkaisu jo on tehty. Ulkoasiainvaliokun- Tässä ulkoasiainlautakunnassa on neuvoteltu
12637: taa ei edes ole virallisesti informoitu ulkoval- kaikissa ulkoasioita koskevissa tärkeissä asiois-
12638: tojen kanssa käytävistä neuvotteluista, vaikka sa tapahtuva ennen ratkaisun tekemistä. Kun
12639: nuo neuvottelut ovat koskeneet sopimuksia, jokin asia tulee käsiteltäväksi, on kaikki käy-
12640: jotka on eduskunnassa käsiteltävä. Professori tettävissä olevat asiakirjat ja tiedot annettava
12641: Rafael Erich on kuitenkin esittänyt olevan käytettäviksi. Kuninkaan päätökset niissä asi-
12642: varminta ja oikeiden periaatteiden mukaista oissa, joista lautakunnassa on neuvoteltu, an-
12643: hankkia eduskunnan suostumus tarpeellisilta nettakoon lautakunnan jäsenille tiedoksi vii-
12644: osilta ennen ratifiointia, joskin vastakkainen meistään seuraavassa kokouksessa." ( 1 mom.).
12645: menettely on sallittu ja joskus täysin peruste!- - "Ulkoasiainministerin on jokaisten valtio-
12646: 111,2.- Ehrnrooth ym. 257
12647:
12648: päivien alussa ja myöhemmin niin usein kuin Jottei meidän maamme edUJkunta joutuisi
12649: asianhaarat antavat siihen aihetta, selostettava ulkoasioiden hoitamisesta sivuun aikana, jona
12650: lautakunnalle ne yleiset ulkopoliittiset näkö- on tullut yhä tavallisemmaksi käsitellä hallitus-
12651: kohdat, joilla vastedes saattaa olla valtakun- muodon mukaan eduskunnan myötävaikutusta
12652: nan kannalta merkitystä." (2 mom.). Viime- edellyttäviä kysymyksiä valtionpäämiesten väli-
12653: mainittu pykälä koskee päinvastoin kuin 12 § sissä keskusteluissa, näyttää toivottavalta tar-
12654: kaikkia asioita, jotka kuuluvat valtakunnan ul- kistaa perustuslain säännöksiä. Ulkoasiainlau-
12655: kosuhteisiin, 12 §:n koskiessa vain vieraan takunnan perustaminen olisi omiaan turvaa-
12656: vallan kanssa soimittavia sopimuksia. Kuten maan eduskunnalle vaikutusvallan ja valvon-
12657: eräässä Ruotsin perustuslakeja koskevassa se- nan ulkopolitiikan alalla ja loisi kuten Ruot-
12658: litysteoksessa esitetään, perustuslain siiätäjä sin olosuhteista selviää, perustuslain mukaan
12659: on halunnut käyttämällä lievempää sanontaa ulkopolitiikasta vastaavien valtionelinten keski-
12660: "bör" (tulee), eikä ehdotonta "skall" (on näiselle yhteistyölle tyydyttävän muodon.
12661: mainitun lautakunnan kanssa neuvoteltava), Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
12662: ottaa huomioon sen harvinaisen mahdollisuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12663: den, että hallituksen voi olla eräissä olosuh-
12664: teissa pakko silmänräpäyksellisen ratkaisun te- ettii hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
12665: kemiseen kuulematta lautakuntaa. Olennaista tyksen ulkoasiainlautakunnan perusta-
12666: on kuitenkin hallituksen velvollisuus neuvotel- misesta, iossa kaikista tiirkeistii ulko-
12667: la ulkoasiainlautakunnan kanssa kaikista tär- asioista neuvoteltaisiin perustuslain mu-
12668: keistä ulkoasioista ennen ratkaisua, mikä mer- kaan näistä asioista vastaavien valtio-
12669: kiuee neuvottelemista ennen kuninkaan tosi- elinten kesken.
12670: asiallista kannanmäärittelyä.
12671: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
12672:
12673: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
12674: T. Junnila. Sami Suominen.
12675:
12676:
12677:
12678:
12679: 33 427/70
12680: 258
12681:
12682: III,3.- Toiv.al. n:o 112.
12683:
12684:
12685:
12686:
12687: Ehrnrooth ym.: Määrärahasta Suomalais-norjalaisen kulttuurira-
12688: haston perustamiseksi.
12689:
12690:
12691: E d u s k u n n a 11 e.
12692:
12693: Pohjoismaisen yhteistyön kehittämistä on esitti päätöslauselmassaan toivomuksen tällaisen
12694: varsinkin sivistyksellisillä aloilla vaikeuttanut rahaston aikaansaamisesta. Kun Ruotsin, T!ms-
12695: varojen puute. Senvuoksi tervehdittiinkin suu- kan ja Norjan välistä yhteistyötä tukemassa
12696: rella ilolla Pohjoismaisen kulttuurirahaston pe- on huomattavan suuria kaksipuolisia rahastoja,
12697: rustamista. Senkin mahdollisuudet ovat kuiten- on Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston puut-
12698: kin rajoitetut, ja mitä tulee esim. Suomen ja tuminen merkinnyt tuntuvaa haittaa pohjois-
12699: jonkin muun yksityisen pohjoismaan välisen yh- maiselle yhteistyölle nimenomaan suomalais-
12700: teistyön tukemiseen, ei Pohjoismainen kulttuu- norjalaista yhteistyötä ajatellen. Niinpä Suomi
12701: rirahasto sääntöjensä mukaan voi sellaiseen on usein joutunut ·jäämään varojen puutteessa
12702: myöntää avustusta, koska avustuksen saamisen syrjään sellaisesta yhteistyöstä, minkä kolmen
12703: edellytyksenä on, että ko. toiminta kohdistuu Skandinavian maan väliset kaksipuoliset rahas-
12704: vähintään kolmeen pohjoismaahan. tot ovat rahoittaneet. Kulttuurivaihto Suomen
12705: Kaksipuolisen yhteistyön edistämistä tukevat ja Norjan kesken on varojen puutteessa jäänyt
12706: Suomen kannalta katsottuna Suomalais-ruotsa- melko vähäiseksi, samoin stipendiaattien vaihto.
12707: lainen kulttuurirahasto ja Tanskan-Suomen Erityisesti myös pohjoiskalottitoiminnassa kai-
12708: yhteistyörahasto. Kuten tunnettua on edellisen vataan tällaista tukea.
12709: peruspääoman lahjoittanut Ruotsin valtiovalta, Kun niin Suomalais-ruotsalainen kulttuuri-
12710: jälkimmäisen Tanskan valtiovalta. rahasto Kuin Tanskan-Suomen yhteistyörahasto-
12711: Suomen ja Norjan välistä yhteistyötä varten kin on muodostettu valtion varoilla, on luon-
12712: ei ole olemassa mitään rahastoa, ellei oteta lu- nollista lähteä siitä, että myös Suomalais-norja-
12713: kuun Norjan Norden-yhdistyksen v. 1957 pe- laisen kulttuurirahaston perustamiseen käytet-
12714: rustamaa Nordens Finlands-fondia, minkä pe- täisiin valtion varoja. Kun Suomi tähän men-
12715: ruspääoma on 400 000 Nkr. ja Pohjola-Norden nessä on saanut olla pelkästään saavana puolena
12716: liiton pian sen jälkeen perustamaa Pohjola- kummankin em. rahaston suhteen, on mieles-
12717: NordeniD Norjan-rahastoa, minkä pääoma tällä tämme asiallista, että valtiovalta meillä nyt an-
12718: hetkellä on kuitenkin vain vähän yli 20 000 taisi varat Suomalais-norjalaisen kulttuurirahas-
12719: mk ja se siis on vailla käytännöllistä merki- ton perustamista varten. Sen vuoksi ehdo-
12720: tystä. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12721: Pohjola-Norden liitto on edellämainitun toi- sen,
12722: menpiteen lisäksi useaan otteeseen kiinnittä-
12723: nyt huomiota siihen, että mitään Suomalais- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
12724: norjalaista kulttuurirahastoa ei ole olemassa. ja menoarvioesitykseen 1 000 000 mk
12725: Niin myös Norden-yhdistyksen Piteåssa heinä- Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston
12726: kuussa 1962 pidetty pohjoiskalottikonferenssi perustamista varten sen peruspääomaksi.
12727: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
12728:
12729: Georg C. Ehrnrooth. Veikko Vennamo.
12730: Pentti Pekkarinen. Raino Westerholm.
12731: Bror Lillqvist. Pekka Tarjanne.
12732: Pauli Räsänen.
12733: 259
12734:
12735: 111,4.- Toiv.al. n:o 113.
12736:
12737:
12738:
12739:
12740: Huotari ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta Parikkalassa Neuvos-
12741: toliittoon suuntautuvaa liikennettä varten.
12742:
12743:
12744: E d u s k u n n a 11 e.
12745:
12746: Kauttakulku Neuvostoliittoon Itä-Suomessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12747: tapahtuu Vainikkalan ja Vaalimaan kautta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12748: Kuitenkin näiden rajanylityspaikkojen lisäksi muksen,
12749: kaivataan rajanylitysmahdollisuutta Parikkalas-
12750: ta Neuvostoliittoon, jossa Kymenläänin poh" että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12751: joisosien ja Pohjois-Karjalan alueiden teollisuu- menpiteisiin Neuvostoliittoon tapahtu-
12752: den ja kaupan tarpeita silmälläpitäen olisi tar- vaa liikennettä varten rajanylityspaikan
12753: peellista saada suora kulkuyhteys Neuvostoliit- avaamiseksi Parikkalaan.
12754: toon.
12755: Asiaa on jo kauan selvitelty ja todettu, että
12756: maakunnan teollisuuden ja kaupan taholta toi-
12757: votaan asian kiireellistä toteuttamista.
12758: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
12759:
12760: Kalevi Huotari. Mauno Kurppa.
12761: Lauri Linna. Mikko Vainio.
12762: Matti Asunmaa. Heikki Kainulainen.
12763: 260
12764:
12765: 111,5.- Toiv.al. n:o 114.
12766:
12767:
12768:
12769:
12770: Huotari ym.: Kaupankäynnin lisäämisestä Leningradiin.
12771:
12772:
12773: E d u s k u n n a 11 e.
12774:
12775: Miljoonakaupunki Leningradin läheisyys tiekuljetuksetkin olisivat helposti ja kohtuulli-
12776: Kaakkois-Suomelle ja koko maaliekin antaisi sin kustannuksin suoritettavissa Leningradin
12777: hyvät mahdollisuudet lisääntyvään kaupankäyn- läheisyydestä johtuen.
12778: tiin kulutustarvikkeiden ja muiden hyödykkei- Edellä esitetyn perustein ehdotamme kun-
12779: den osalta. Esim. tekstiili- ja käsiteollisuuden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12780: tuotteilla olisi varmasti mahdollisuus kaupan- muksen,
12781: käyntiin Leningradin kokoisen suurkaupungin
12782: kanssa. että hallitus viipymättä tutkisi ja sel-
12783: Saimaan kanavaa voitaisiin hyvin käyttää vittäisi mahdollisuudet maamme lisään-
12784: rahtikuljetuksiin kuin myöskin rautatie ja maan- tyvään kaupankäyntiin Leningradiin.
12785: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
12786:
12787: Kalevi Huotari. Mauno Kurppa.
12788: Lauri Linna. Mikko Vainio.
12789: Matti Asunmaa. Heikki Kainulainen.
12790: 261
12791:
12792: 111,6.- Toiv.al. n:o 11.5.
12793:
12794:
12795:
12796:
12797: Juvela ym.: Pienen ja keslmuuren teollisuuden kaupankäynnin
12798: kehittämisestä Neuvostoliiton kanssa.
12799:
12800:
12801: E d u s k u n n a 11 e.
12802:
12803: Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan pienen ja keskisuuren teollisuuden markkinat
12804: keskeinen merkitys maamme talouselämälle ja Neuvostoliittoon. Kysymyksessä olisi sekä vien-
12805: ennen muuta työllisyydellemme on tunnettu nin että tuonnin kehittäminen maakunnallisella
12806: tosiasia. Maittemme välinen kauppavaihto ei tasolla. Tämä aloite on herättänyt suurta mie- ·
12807: ole kuitenkaan kehittynyt, laajentunut ja mo- lenkiintoa satakuntalaisten yrittäjien keskuu-
12808: nipuolistunut siinä määrin, kuin se kaiken to- dessa. .
12809: dennäköisyyden mukaan olisi ollut mahdollista. On kuitenkin selvää, että tämän asian kehit-
12810: Tämän asian korjaaminen edellyttää kuitenkin täminen kokonaisuudessaan kuuluu valtiovallan
12811: Suomen taholta suurempaa aktiivisuutta ja tehtäviin. Ensisijassa se edellyttää perusteelli-
12812: aloitteellisuutta. Eräs mielenkiintoinen ja uusia sia tutkimuksia. Todennäköistä on, että mikäli
12813: näköaloja avaava kauppapoliittinen näkökohta esim. alihankinnasta saataisiin aikaan sopimus
12814: olisi se, että otettaisiin selvyys siitä, missä mää- avaisi se ennennäkemättömät mahdollisuudet
12815: rin pienellä ja keskisuurella teollisuudellamme kauppavaihdon lisääntymiselle ja monipuolista-
12816: olisi mahdollisuuksia kehittää ja monipuolistaa miselle maittemme välillä.
12817: kaupallisia yhteyksiä sosialistisen naapurimaam- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun~
12818: me kanssa. Niinpä pitäisi suorittaa tutkimus nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12819: mm. siitä mitä edellytyksiä pienellä ja keski-
12820: suurella teollisuudellamme olisi toimia esim. että hallitus selvityttää mitä mahdol-
12821: Leningradin alueen teollisuuden alihankkijana. lisuuksia suomalaisella pienellä ja keski-
12822: Mainittakoon, että ainakin Satakunnassa on suurella teollisuudella on kehittää kau-
12823: paikallisen Suomi-Neuvostoliitto-Seuran piiri- pankäyntiä Neuvostoliiton· kanssa ja
12824: järjestön aloitteesta ja johdolla tunnusteltu toimia esim. alihankki;ana Leningradin
12825: mahdollisuuksia saada aikaan satakuntalaisen alueen teollisuudelle. ·
12826: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
12827:
12828: Aulis Juvela. Matti Järvenpää.
12829: Lauha Männistö. Veikko Salmi.
12830: V. J. Rytkönen. Nillo Koskenniemi.
12831: Pauli Räsänen. Pekka Salla.
12832: 262
12833:
12834: 111,7.- Toiv.al. n:o 116.
12835:
12836:
12837:
12838:
12839: Koppanen: Matkailureitin avaamisesta Suomesta Itämeren itä-
12840: puolitse Keski-Eurooppaan.
12841:
12842:
12843: E d u s k u n n a 11 e.
12844: Kulkuneuvojen nopean kehityksen johdosta asutuskeskusten ja Suomen välille. Mikäli täl-
12845: on maamme nykyisin yhä useampien keski- laisissa pyrkimyksissä onnistuttaisiin, avautuisi
12846: eurooppalaisten matkailijoiden ulottuvilla. Käy- pohjoisen Euroopan matkailulle aivan uusia
12847: tössä oleva reitti on kuitenkin nopeista liiken- näköaloja. Itämeren asema matkailukartalla
12848: nevälineistä · huolimatta hidas ja monimutkai- muuttuisi melko perusteellisesti. Siitä voisi
12849: nen. Kun matkailijoiden on lisäksi vaikea sisäl- tulla eräänlainen "Pohjolan Välimeri", jonka
12850: lyttää maatamme mihinkään suosituksitulleista ympäri matkailijat voisivat kiertää autoillaan.
12851: rengasmatkoista, vaan joutuvat palaamaan ta- · Käydyissä epävirallisissa keskusteluissa ovat
12852: kaisin samaa reittiä; on selvää, ettemme pysty Neuvostoliiton matkailupiirit tiettävästi suh-
12853: kilpailemaan suosiosta parempien kauttakulku- tautuneet ajatukseen myönteisesti. Ne ovat
12854: maiden kanssa. nähneet eräänä vaikeutena reitin Suomenlah-
12855: Neuvostoliiton ja muitten Itä-Euroopan den eteläpuolisella osuudella toistaiseksi vallit-
12856: maitten avattua rajansa matkailulle on maam- sevan hotellipulan. Tämä vaikeus voitaisiin
12857: me saanut uutta merkitystä matkailumaana. kuitenkin ehkä voittaa, mikäli matkailupiirit
12858: Kun kesällä 1965 avattiin maa• ja lentoyhteyk- sopisivat siitä, että alkuvuosina pyrittäisiin
12859: sien lisäksi säännöllinen matkustajalaivaliiken- käyttämään hyväksi suuren suosion saavutta-
12860: ne Helsingin ja Tallinnan välille, avattiin sa- neen leirintämatkailun etuja.
12861: malla maamme matkailulle tulevaisuudessa Edellä esitetyn perusteella ja siihen viitaten
12862: kenties tärkein uusi suunta. Jos Keski-Euroo- esitän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12863: pasta avattaisiin matkailureitti esimerkiksi sen,
12864: Baltian maitten kautta Suomenlahden etelä-
12865: rannikon huomattavimpaan matkailukohtee- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin neu-
12866: seen, Tallinnaan, ja sieltä eäelleen autolautta- votteluihin ;a muihin toimenpiteisiin
12867: yhteys Helsinkiin, saataisiin nykyistä suorempi matkailureitin avaamiseksi Suomesta
12868: ja vaivattomampi yhteys Euroopan suurten Itämeren itäpuolitse Keski-Eurooppaan.
12869: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
12870:
12871: Esko J. Koppanen.
12872: 263
12873:
12874: 111,8.- Toiv.al. n:o 117.
12875:
12876:
12877:
12878:
12879: Kortesalmi ym.: Pohjoiskalottitoiminnan tehostamisesta.
12880:
12881:
12882: E d u s k u n n a II e.
12883:
12884: Elinkeinoelämän, matkailun ja kansainväli- Edellä esitettyjen perustelujen johdosta eh-
12885: sen vuorovaikutuksen vilkastuttaminen niin sa- dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
12886: notussa Pohjoiskalotissa, siis Pohjois-Norjassa, syttäväksi toivomuksen,
12887: Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Suomessa ja Neu-
12888: vostoliiton Kuolassa on moneen kertaan julki- että hallitus ryhtyisi tarmokkaasti
12889: sessa sanassa ja myös virallisilla tahoilla to- toimiin Pohjoiskalotin ylikansallisen ta-
12890: dettu ensiarvoisen tärkeäksi. Tämä onkin kiis- loudellisen ja muun yhteistoiminnan
12891: tämätöntä, mutta jo olisi aika päästä sanoista vilkastuttamiseksi ja tehostamiseksi
12892: kouriintuntuviin tekoihin. Kalottialueen ylikan- aluksi erityisesti rajaliikennettä edistä-
12893: sallista yhteistyötä vilkastuttaisi ja tehostaisi mällä ja tullimääräyksiä joustavoitta-
12894: esim. nykyistä suurempi joustavuus· rajaliiken- malla.
12895: teessä ja tullimääräyksissä.
12896: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
12897:
12898: J. Juhani Kortesalmi. Veikko Vennamo.
12899: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
12900: Arttur Niemelä. Pentti Antila.
12901: 264
12902:
12903: 111,9.- Toiv.al. n:o 118.
12904:
12905:
12906:
12907:
12908: Kottesalmi ym.: Uusien rajanylityspaikkojen avaamisesta Pohjois-
12909: Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
12910:
12911:
12912: E d u s k u n n a 11 e.
12913:
12914: Viime vuosina on varsinkin maamme viralli· loudelliseksi iskuksi 1920-luvulla. Myös mat·
12915: sella taholla puhuttu paljon ystävällisten nu-o kailun kannalta uusien väylien avaaminen oli·
12916: puruussuhteiden ja taloudellisen kanssakäymi- si tärkeätä sekä Pohjois-Suomelle että Neuvos-
12917: sen kehittämisestä naapurimaittemme, etenkin toliitolle ja lisäksi muillekin pohjoismaille ja
12918: Neuvostoliiton kanssa. Kuitenkin on vielä pal- koko Euroopalle. Uusim rajanylityspaikkojen
12919: jon tehtä\Tissä tällä lohkolla. Yksi sellainen teh- perustaminen lisäisi myös nimenomaan tavallis·
12920: tä\Tä on nykyistä useampien liikenneyhteyksien ten neuvostokansalaisten ja tavallisten suoma·
12921: avaaminen Suomen ja Neuvostoliiton välille. laisten mahdollisuuksia yhä paremmin tutustua
12922: Erityisesti Pohjois~Suomi tarvitsisi uusia sään- toisiinsa ja luoda kestäviä ystiivyyssiteitä, millä
12923: nöllisiä ja pysyviä rajanylityspaikkoja itärajalla olisi kansojemme ystävyyttä entisestäänkin lu-
12924: ja siten uusia suoria markkinoita Itä-Karjalaan jittava merkitys.
12925: ja Kuolaan. Vastaavasti Neuvostoliiton Kuolas- Edellä esitettyjen syiden nojalla ehdotamme
12926: ta ja Itä-Karjalasta Suomeen tuotavien tuottei- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12927: den tahtikulut halpenisivat ja hyöty tästä koi- vomuksen,
12928: tuisi kummallekin maalle, jos suoria liikenne-
12929: yhteyksiä voitaisiin lisää avata. Rajakaupallabao ettiJ hallitus tarmokkaasti ryhtyisi
12930: on lisäksi vuosisataisia historiallisia perinteitä toimiin uusien ra;anylityspaikkojen avaa-
12931: erityisesti Kuhmossa, Kuusamossa ja Sallassa miseksi Pohjois-Suomen ja Neuvosto-
12932: aina Neuvostoliiton suureen lokakuun vallan- liiton välillä, aluksi erityisesti jo perin-
12933: kumoukseen saakka. Rajan sulkeutuminenhan teellisten yhteyspaikkojen Kuhmon,
12934: koettiin ainakin Suomen puolella vaikeaksi ta- Kuusamon ja Sallan kohdalla.
12935: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
12936:
12937: J. Juhani Kortesalmi. Veikko Vennamo.
12938: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
12939: Arttur Niemelä. Pentti Antila.
12940: 265
12941:
12942: 111,10.- Toiv.al. n:o 119.
12943:
12944:
12945:
12946:
12947: Kortesalmi )'lll.: Koillis-Pohianmaan ja Kainuun työvoiman sijoi-
12948: tusmahdollisuuksista Neuvostoliiton Pääjärven metsätyökes-
12949: kuksen rakentamiseen.
12950:
12951:
12952: E d u s k u n n a 11 e.
12953:
12954: Neuvostoliitossa suunnitellaan Vienan Kar· kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
12955: jalan Pääjärven alueelle suuren metsätyökes- toivomuksen,
12956: kuksen rakentamista. On esiintynyt julkisuu·
12957: dessa tietoja, että suomalaisilla olisi mahdolli- että hallitus nopeasti ryhtyisi selvit-
12958: suus osallistua tuon metsätyökeskuksen raken- tämään yhdessä Neuvostoliiton virano-
12959: tamiseen ja saada sinne sijoitetuksi myös suo- maisten kanssa, mitä mahdollisuuksia
12960: malaista rakennus- ynnä muuta työvoimaa. Kun on sijoittaa suomalaista, etenkin Koillis-
12961: on perusteltua syytä erityisesti tällä alalla ke- Pohjanmaan ja Kainuun työttömyydestä
12962: hittää Suomen ja Neuvostoliiton välisiä talou- kärsivää työvoimaa Neuvostoliiton Pää-
12963: dellisia suhteita ja kun varsinkin Pohjois-Suo- järven metsätyökeskuksen rakentamis-
12964: men itäosia kuten Koillis-Pohjanmaata ja Kai· työhön.
12965: nuuta vaivaa ankara työnpuute, ehdotanune
12966: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
12967:
12968: J. Juhani Kortesalmi. Lauri Linna. Pentti Antila.
12969: Eino Poutiainen. Antti lsomursu. Viljo Suokas.
12970: Hannes Volotinen. Eino Syrjä. Heikki Kainulainen.
12971:
12972:
12973:
12974:
12975: 34 427/70
12976: 266
12977:
12978: 111,11.- Toiv.al. n:o 120.
12979:
12980:
12981:
12982:
12983: · · Köskinen Jm.: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen yhteistyön
12984: kehittämisestä.
12985:
12986:
12987: E d u s k u n n a 11 e.
12988:
12989: Maamme ulkomaankaupassa on pitemmän Kaiken edellä sanotun vuoksi katsomme vält-
12990: aikaan ollut havaittavissa vakavia sairausil- tämättömäksi esittää, että hallitus ryhtyy toi-
12991: miöitä. Kauppamme erikoisesti Länsi-Saksan menpiteisiin ja käyttää kaikki edellytykset lii-
12992: ja Ruotsin kanssa on ollut pysyväluontaisesti katuonnin suoranaiseen rajoittamiseen sekä sel-
12993: alijäämäistä, mikä on synnyttänyt vakavan vityttää, mitä muutosesityksiä maamme solmi-
12994: kauppataseen alijäämäisyyden. Devalvoinnin miin kansainvälisiin sopimuksiin voidaan tehdä,
12995: vaikotuskin on osoittautunut, kuten tällaista jotta tuontienemmyyden paisuminen saadaan
12996: ratkaisua tehtäessä piti olla tiedossakin, lyhyt- estetyksi. Tasapainoisen Neuvostoliiton-kaupan
12997: aikaiseksi ja kauppataseemme on jälleen kään- vahvistamiseksi on tarpeen lisätä ,tuontia, eri-
12998: tymässä vakavasti tuontivoittoiseksi. tyisesti koneiden ja laitteiden tuontia sekä
12999: Kauppasuhteissamme yhteistyö Neuvostolii- suorittaa Neuvostoliitosta atomivoima- ja teol-
13000: ton ja muiden sosialististen maiden kanssa lisuuslaitosten tarvitsemia suurhankintoja. Mil-
13001: muodostaa erikoisen tärkeän osan. Näiden suh- loin valtion laitoksille, yhtiöille ja työmaille
13002: teiden jatkuva kehittäminen antaisi edellytyk- joudutaan tilaamaan koneita ja laitteita ulko-
13003: set ulkomaankaupan tasapainoiselle kehittämi- mailta, ohjataan nämä tilaukset entistä suu-
13004: selle ja viennin lisäämiselle. remmassa määrin Neuvostoliittoon ja muihin
13005: Viime aikoina on kuitenkin ollut havaitta- sosialistisiin maihin.
13006: vissa Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
13007: yhteistyön polkeminen palkallaan. Neuvostolii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13008: ton osuus viennin ja tuonnin kokonaismäärästä
13009: on huomattavasti supistunut. Jokainen yritys että hallitus ryhtyisi erityistoimenpi-
13010: taloudellisen yhteistyön kehittämiseen synnyt- teisiin Suomen ja Neuvostoliiton talou-
13011: tää oikeistopiirien taholta vakavaa vastustusta. dellisen yhteistyön kaikinpuoliseksi ke-
13012: hittämiseksi.
13013: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
13014:
13015: Aarne Koskinen. Oili Suomi.
13016: Taisto Sinisalo. Irma Rosnell.
13017: Ensio Laine. Pauli Puhakka.
13018: 267
13019:
13020: 111,12.- Toiv.al. n:o 121.
13021:
13022:
13023:
13024:
13025: Laaksonen ym.: Työasiainhoitajan viran perustamisesta Tukhol-
13026: man suurlähetystöön.
13027:
13028:
13029: Ed u.s ku nn alle.
13030:
13031: Vuonna 1954 solmitun yhteispohjoismaisia maamme kansalaisille monenlaisia vaikeuksia.
13032: työmarkkinoita koskevan sopimuksen jälkeen Niinpä Suomen Tukholmassa olevaan suur-
13033: on Suomen kansalaisia jatkuvasti muuttanut lähetystöön tarvittaisiin välttämättä henkilöitä,
13034: työhön Ruotsiin. Muuttoliike on viime vuonna joiden tehtävänä olisi Ruotsissa olevien Suo-
13035: ja myös kuluvana vuonna ollut erittäin voi- men kansalaisten etujen ja oikeuksien valvo-
13036: makasta huolimatta maassamme vallinneesta minen Ruotsin työmarkkinoilla sekä yhteyden·
13037: suotuisasta taloudellisesta kehityksestä. Niinpä pito Ruotsin ja Suomen työmarkkinaviranomai-
13038: Ruotsin työvoimaviranomaiset arvioivat, että siin ja työmarkkinajärjestöihin.
13039: Ruotsissa oli vuoden 1970 alussa noin 200 000 Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
13040: Suomen kansalaista, joista yli 100 000 henkilöä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13041: oli työelämän palveluksessa. Ruotsissa asuvien muksen,
13042: suomalaisten vähäinen ruotsinkielen taito sekä
13043: se, että Suomen Tukholmassa olevassa suur- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13044: lähetystössä ei ole ollut henkilöä, jonka tehtä- menpiteisiin työasiainhoitajan viran pe-
13045: viin olisi kuulunut Suomen kansalaisten avus- rustamiseksi Suomen Tukholmassa ole-
13046: taminen, neuvominen sekä informoiminen työ- vaan suurlähetystöön ja esittäisi Edus-
13047: elämään liittyvissä sekä sosiaalipoliittisissa ky- kunnalle määrärahan varaamista tulo- ja
13048: symyksissä, on aiheuttanut Ruotsissa asuville menoarviossa tähän tarkoitukseen.
13049: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
13050:
13051: Mikko Laaksonen. Ingvar S. Melin.
13052: Kaisa Raatikainen. Esko J. Koppanen.
13053: 268
13054:
13055: 111,13.- Toiv.al. n:o 122.
13056:
13057:
13058:
13059:
13060: Mäkelä ym.: Ruotsissa asuvia suomalaisia koskevien yhteiskun-
13061: nallisten epäkohtien kor;aamisesta.
13062:
13063:
13064: Eduskunnalle.
13065:
13066: Ruotsissa arvioidaan tällä hetkellä asuvan aloilla vallitsee Suomen kansalaisia koskeviita
13067: noin 250 000 suomalaista. Vuosittain muuttaa osin melkoisia toiminnallisia puutteellisuuksia.
13068: keskimäärin 20 000 henkeä Suomesta Ruotsiin Vastaavasti esiintyy näillä aloilla eri yhteistoi-
13069: asuman. Tavallisten Ruotsiin matkustavien tu- mintamuotojen koordinoinnin ja keskittämisen
13070: ristien joukossa on melkoinen määtä jopa etsin- tarvetta.
13071: täkuulutettuja oikeudellisia seuraamuksia pakoi- Viime aikoina on Ruotsin lehdistössä näkynyt
13072: levia henkilöitä. Varsinaisten rikoksentekijäin melko pitkälle yksilöityjä esityksiä erilaatuisista
13073: lisäksi siirtyy maastamme Ruotsiin myös maassa asuvia suomalaisia koskevista kipeän pa-
13074: runsaasti muilla tavoin epäsosiaalista ainesta, rannuksen tarpeessa olevista epäkohdista, joit-
13075: joka on huomiota herättäneillä edesottamuksil- ten korjaaminen voidaan perustellusti katsoa
13076: laan ehtinyt huomattavasti heikentää Suomen kuuluvan Suomen valtiovallan tehtäviin.
13077: nauttimaa "Good will'ia". Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
13078: Vaikuttaa, että ennakolta ehkäisevässä mie- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13079: lessä eivät maamme viranomaiset ole ryhtyneet sen,
13080: kaikkiin jo nyt tarjolla oleviin toimenpiteisiin
13081: ehkäistäkseen edes etsintäkoulutettujen tai epä- että hallitus laadituttaisi ensi tilassa
13082: sosiaalisina henkilöinä rekisteröityjen siirtymi- selvityksen Ruotsissa asuvia suomalaisia
13083: sen muihin pohjoismaihin. koskevien yhteiskunnallisten epäkohtien
13084: Ruotsin ja Suomen yhteisten kansallisuudel- korjaamisesta ja ryhtyisi selvityksen pe-
13085: taan yleensä suomalaisten huoltotapausten kä- rusteella tarpeellisiksi katsomiinsa toi-
13086: sittelyssä ilmenneiden epäkohtien perusteella on menpiteisiin.
13087: selvää, että lastensuojelun ja sosiaalihuollon eri
13088: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
13089:
13090: Uljas Mäkelä. Lyyli Aalto.
13091: Sulo Hostila. Akseli Roden.
13092: Väinö Vilponiemi. Urho E. Knuuti.
13093: Bror Lillqvist. Kaisa Raatikainen.
13094: Sakari Knuuttila.
13095: 269
13096:
13097: 111,14.- Toiv.al. n:o 123.
13098:
13099:
13100:
13101:
13102: Poutiainen ym.: Tavara- ja henkilöliikennepaikan avaamisesta
13103: Pohjois-Karjalan läänin alueelle Neuvostoliittoon suuntautu-
13104: vaa liikennettä varten.
13105:
13106:
13107: E d u s k u n n a II e.
13108:
13109: Pohjois-Karjalan lääni ja sen asukkaat ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13110: jääneet taloudellisesti maan keskitasosta jäl- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13111: keen, jopa erääksi maamme kaikkein heikom-
13112: massa asemassa eläväksi maakunnaksi. Eräänä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13113: maakunnalle tärkeänä toimenpiteenä olisi saada menpiteisiin maanteitse ja rautateitse
13114: kauttakulkupaikka itäiseen naapuriimme Neu- Neuvostoliittoon tapahtuvan tavara- ja
13115: vostoliittoon. Tällainen toimenpide avaisi pa- henkilöliikennepaikan järjestämiseksi
13116: rantuvia mahdollisuuksia, niin kaupallisesti kuin Pohjois-Karjalan läänin alueelle.
13117: myös turistimatkailun suhteen.
13118: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
13119:
13120: Eino Poutiainen. Veikko Vennamo.
13121: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
13122: Arttur Niemelä. Pentti Antila.
13123: 270
13124:
13125: 111,1.5.- Toiv.al. n:o 124.
13126:
13127:
13128:
13129:
13130: Pursiainen ym.: Kehitysmaiden vapausliikkeitten tukemisesta.
13131:
13132:
13133: E d u s k u n n a 11 e.
13134:
13135: Eteläisessä Afrikassa pieni valkoinen vähem- tukensa se saa NATO- ja EFTA-jäsenyytensä
13136: mistö sortaa suurta afrikkalaista enemmistöä, turvin. Portugalin kauppa on voimistunut siir-
13137: jolla on nykyisin tuskin mitään poliittisia, ju- tomaasotien ansiosta ja hyöty tästä on ohjau-
13138: riidisia tai inhimillisiä oikeuksia. Viime vuosi- tunut harvalukuisen omistavan luokan ja ulko-
13139: kymmen taisteltiin aseellisesti ja vastakkain maisten pääomapiirien käsiin. Suomalaisella
13140: olivat valkoisten terrorijoukot, joita tukivat pääomalla on Portugalissa yhtiöitä valvonnas-
13141: läntiset teollisuusvaltiot, ja kansalliset vapau- saan. Suomen ja Portugalin kauppa on kym-
13142: tusjärjestöt takanaan afrikkalaisten ehdoton tuki. menkertaistunut EFTAn puitteissa, ja Suomen
13143: Portugali taisteli omien ja läntisten teolli- ja Portugalin väliset diplomaattiset suhteet
13144: suusvaltioiden taloudellisten ja poliittisten etu- ovat normaalit, aivan kuin mitään ei tapah-
13145: jen puolesta kolmessa siirtomaassa - Ango- tuisi Portugalin "merentakaisissa maakunnissa".
13146: lassa, Mosambikissa ja Bissaun Guineassa -
13147: keinoilla, jotka epäinhimillisyydessään eivät Kolmannen maailman maat ovat kiinnittä-
13148: jääneet vaille yksityisten suomalaistenkaan huo- neet vakavaa huomiota Eteläiseen Afrikkaan
13149: miota. Alkaneella vuosikymmenellä kiihtynei- mm. YK:ssa. Afrikan Yhtenäisyysjärjestö
13150: den taisteluiden ei voida olettaa päättyvän ( OAU) tukee yksimielisesti Eteläisen Afrikan
13151: ennen kuin afrikkalaiset saavuttavat itsemää- kansojen taistelua itsenäisyytensä puolesta ja
13152: räämisoikeuden. vaatii samalla, että läntiset teollisuusvaltiot
13153: Etelä-Afrikan valkoinen vähemmistö jatkaa lopettavat sekä suoran että välillisen tukensa
13154: tiukennettua apartheid-politiikkaa, joka on Eteläisen Afrikan valkoisille vähemmistöhalli-
13155: ulottunut myös Lounais-Afrikkaan. Molem- tuksille. Myös Suomi tukee välillisesti Portu-
13156: missa maissa toimivat kansalliset vapautusjärjes- galia kauppapolitiikallaan ja siten antaa poliit-
13157: töt. Teollistuneiden maiden näiden maiden tistakin tukea asettumalla läntisten teollistu-
13158: kanssa käymä valtaisa kauppa on tähän men- neiden maiden rinnalle itsenäisten afrikkalais-
13159: nessä tehnyt tyhjäksi sosialististen ja kolman- ten valtioiden ja Eteläisen Afrikan kansojen
13160: nen maailman maiden vaatimuksen tiukan kau- enemmistön vastaisesti. Tämänlaatuinen toi-
13161: pallisen ja poliittisen saarron toteuttamisesta. minta sopii huonosti yhteen johdonmukaisen
13162: Zimbabwessa ( Rhodesia) valkoinen vähem- puolueettomuuspolitiikan harjoittamisen kans-
13163: mistö julisti maan itsenäiseksi yli kolme vuotta sa. Sen tähden on välttämätöntä, että
13164: sitten luottaen Etelä-Afrikan ja Portugalin vä- - Suomen hallitus tarkistaa diplomaattiset
13165: littömään ja teollistuneiden maiden välilliseen suhteensa Portugalin ja Etelä-Afrikan kanssa,
13166: tukeen. Nyt Zimbabwessa afrikkalainen väestö
13167: on samanlaisen sorron alaisena kuin Etelä- - neuvottelee muiden pohjoismaiden kans-
13168: Afrikan musta väestö ja tilanne on yhtä kriit- sa kaupallisista suhteista Portugalin ja Etelä-
13169: tinen kuin koko Eteläisessä Afrikassa. Afrikan kanssa ja yhdessä muiden pohjoismai-
13170: Portugali on Euroopan köyhin ja alikehitty- den kanssa tai yksin katkaisee nämä suhteet,
13171: nein maa. Tuloerot ovat maanosamme suurim- - ryhtyy tukemaan taloudellisesti Eteläisen
13172: mat, lähes .50 % maan kansalaisista on luku- Afrikan kansallisten vapautusjärjestöjen koulu-
13173: taidottomia ja siirtomaasotiin uhrataan noin tuksellista ja sosiaalista työtä,
13174: puolet budjetista vuosittain. Portugali ei ky- - hyväksyy Afrikan Yhtenäisyysjärjestön
13175: kene käymään sotiaan ilman läntisten maiden ( OAU) tunnustamat kansalliset vapautusjärjes-
13176: tukea. Suurimman sotilaallisen ja taloudellisen töt maansa laillisiksi ja ainoiksi edustajiksi.
13177: 111,15.- Pursiainen ym. 271
13178:
13179: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- että hallitus aktivoisi toimintaansa
13180: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kehitysmaiden vapausliikkeitten tukemi-
13181: seksi kiinnittäen erityistä huomiota Suo-
13182: men kaupallisiin siteihin näihin maihin.
13183: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
13184:
13185: Terho Pursiainen. Kaisu Weckman.
13186: 272
13187:
13188: III,16.- Toiv.al. n:o 12,.
13189:
13190:
13191:
13192:
13193: Rytkönen ym.: Suomen ;a Neuvostoliiton välisen kaupan ;a
13194: muun taloudellisen kanssakäymisen laaientamisesta.
13195:
13196:
13197: E d u s k u n n a 11 e.
13198:
13199: Maamme ja Neuvostoliiton välinen kaupan- rattuna. Atomivoimalan ja sähkövetoreiden ti-
13200: käynti muodostaa jo nykyisellään ratkaisevan laaminen Neuvostoliitosta tulevat lisäämään
13201: tekijän talouselämässämme. Se on luonut edel- tuontiamme, mikä puolestaan luo edellytyksiä
13202: lytykset kokonaan uusien tuotannonalojen syn- myös viennin lisäämiselle, mutta näidenkin saa-
13203: tymiselle ja niiden voimakkaalle kehittymiselle. vutusten jälkeen on olemassa mahdollisuuksia
13204: Siitä on osoituksena mm. laivanrakennusteolli- uusille toimenpiteille kaupan lisäämiseksi.
13205: suuden sotien jälkeinen kehitys. Kauppamme Talouselämämme kehityksen edellytyksenä
13206: Neuvostoliiton kanssa on merkittävällä tavalla on tietenkin koko ulkomaankauppamme kasvun
13207: turvannut myös työllisyyttä, mikä monista eri turvaaminen. Länsimaille ominaiset suhdanne-
13208: tekijöistä johtuen on jatkuvasti vaikea ongel- vaihtelut aiheuttavat häiriöitä taloudelliselle
13209: ma. kasvulle. Integroituminen toisaalta niinikään
13210: Vaikka yleisesti tunnustetaankin Neuvosto- luo epävarmuutta kauppamme suoruisalle kehi-
13211: liiton kauppamme tärkeä merkitys maamme ta- tykselle. Neuvostoliiton vakaat markkinat sen
13212: louselämälle, ilmenee kuitenkin passiivisuutta sijaan luovat pysyviä edellytyksiä talouselä-
13213: niiden mahdollisuuksien hyväksikäytössä, joka mämme kasvulle. Nämä edellytykset olisi käy-
13214: tarjoaisi kaupan ja muun taloudellisen yhteis- tettävä hyväksi mahdollisimman laajassa mi-
13215: toiminnan laajentamisen Neuvostoliiton kans- tassa, lisäämällä maittemme välistä kauppaa.
13216: sa. Aivan viime aikoina on tullut esiin huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13217: lestuttavana ilmiönä kaupan suhteellinen su- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13218: pistuminen. Kun vuonna 1965 Neuvostoliiton
13219: osuus koko ulkomaankaupastamme oli 15.1 %, että hallitus ryhtyisi kaikkiin tarvit-
13220: oli se v. 1969 13.4 %. Tämä osoittaa, ettei taviin toimenpiteisiin Suomen ;a Neu-
13221: kauppamme Neuvostoliiton kanssa ole kehitty- vostoliiton välisen kaupan ;a muun ta-
13222: nyt suhteessa koko ulkomaankauppamme kas- loudellisen kanssakäymisen laaientami-
13223: vun kanssa, vaan on supistunut v. 1965 ver- seksi.
13224: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
13225:
13226: V. J. Rytkönen. Siiri Lehmonen. Aulis Juvela.
13227: Anna-Liisa Jokinen. Pekka Salla. Lauha Männistö.
13228: Niilo Koskenniemi. Pauli Räsänen. Heikki Mustonen.
13229: 273
13230:
13231: 111,17.- Toiv .al. n:o 126.
13232:
13233:
13234:
13235:
13236: Simsa!o ym.: Su."mttlt~l~neuf:lostoliittolaisen maakaasusopimuksen
13237: valmistelusttl.
13238:
13239:
13240: E du skunn alle.
13241:
13242: Maakaasun käyttB pohto- ;a raaka-aineena tutisi tapahtumaan. Yleisesti oc:!oteta.an, että
13243: laajentuu jatkuvasti. Tärnli koskee kotitalous- valtiovalta jo a1ustavien tutkimusten ybteydess'li
13244: käyttö.ä, mutta erikoisesti myös teollisuutta. selvittää maakaasun käyttöön petusniva,n ke-
13245: Euroopassa ovat yhä useammat turvautuneet mian- ym. teollisuuden kehittämisen mahdolli-
13246: Neuvostoliiton voimakkaasti laajentuvaan maa- suudet siten, et(å voitaisiin I{a_akkois-5uomen
13247: kaasutuotantoon tekemällä maitten ~esken erittäin yksipuolista taiousel_ämää monipuolistaa.
13248: sopimuksia maakaasutoimituksista. Viime ai- Tällaisen teoUisuuden kehittämine.n valtioj!:>htoi-
13249: koina on so\mittu tai saatettu valmisteltavaksi sena toimintana olisi k0 ko yhteiskunnan edun
13250: tällaiset sopimukset Neuvostoliiton ja toisaalta mukaista työllisyyspolitiikkaa tällä vaikealla
13251: Italian, Itiivallan, Ranskan j.a Japanin kesken. tyött'omyysalueeUa.
13252: Vastaavansuuntaista kehitystä osoittaa laajentu- Maakaasun laajamittaisen käytön kansain-
13253: neet maakaasutoimituksen Neuvostoliitosta so- välinen kokemus osoittaa kaasun edullisuuden
13254: sialistisiin maihin. Neuvostoliitossa tuotettiin esim. kivihiilen ja öljyn :käyttöön v~rrattuna.
13255: maakaasua 10 vuotta sitten >0 miljardia kuutio- Vähämerkityksisenä ei voida pitää myöskään
13256: metriä, ja nyt jo saavutettaneen 150-200 niitä parannuksia, jo1ta kaasun käytBtlä voitai-
13257: miljardia .kuutiometriä. sUn saavu~aa työolosuhteisiin. Myös ilman ja
13258: Maakaasu tarjoaa paitsi edullisen poltto- veden saastumisen estämiseksi kaa:mn 'kävttö
13259: aineen myös hyvin tärkeän ja monlkäyttöisen nykyisten _po1ttoaineiden sijaan on perusteltua.
13260: kemian teollisuuden raaka-aineen. ~uunn1tel Kysymys maakaasun putkikuljetuksesta N!:u-
13261: taessa teollisuuden energiatarpeen tyydyttä- vostofiitosta 'Suomeen on .oliut esillä j<;> pitkHh-
13262: mistä, asutuskeskusten lämpb1mo11on keski- kön aikaa suom.alais-neuvostoliittolaisessa taloJ.l-
13263: tettyä järjestämistä ja uusien teollisuusalojen de111sessa yhteisryötoimikunnas.sa. Yksityiskoh-
13264: kehittämistä .ei meiiläk1iän ole varaa jättää taisempia se'lvit%si maakaasun tarjoamista mah-
13265: ldiyttiimlittä maakaasun tarjoamia mabdolli- dolUsuuksista esi.tn. Kaakkois-Suoll,len teollista-
13266: sul.lksia. miseen, a~utuskeskusten ene~gWmoltoon jQe. d
13267: Maakaasua tuotetaan nykyisin .ität:a]amme ole vall)),lstettu.
13268: välittömään läheisyyteen ja sen edelleen kuljetus Koska maakaasun käyttö tarjoaa m•a:Iiemme
13269: maahamme olisi teknillisesti helposti järjestettä- monia etuja, ehdotamme eduskunnan hyv!lksyt-
13270: vissä. 'Tiedossa on, .e.ttä Neuvostoliitto olisi täväksi -toivomuksen,
13271: valnlls aloittamaan maakaasutoinrltukset maa-
13272: hamme. ettli bttlfit~ kiire'htii suomdlais-neu-
13273: On 1uonnolllsta, että erikoinen kiinnostus VO$toWttolaisen m.aakaasusopi,;,uksen
13274: maakaasun teolliseen käyttöön tunnetaan va!misJelJJil ja selvityksiå maakaasun
13275: Kaakkois-Suomessa, jonka kautta putkikuljetus kåytöstl:i erityisesti Kaakkois-Suomessa.
13276: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
13277:
13278: Taisto S"misalQ. Pauli l'tdutkb.
13279:
13280:
13281:
13282:
13283: 35 427/70
13284: 274
13285:
13286: 111,18.- Toiv.al. n:o 127.
13287:
13288:
13289:
13290:
13291: Sinisalo ym.: Itämeren saastumisen estämistä koskevan kokonais-
13292: ohjelman aikaansaamisesta.
13293:
13294:
13295: E d u s k u n n a 11 e.
13296:
13297: Viime aikoina ovat erilaiset ympäristön suo- tarvitaan tehostettua kansainvälistä yhteistyötä.
13298: jeluun liittyvät ongelmat olleet maassamme 60-luvulla onkin otettu merkittäviä askeleita
13299: esillä voimakkaammin kuin koskaan aikaisem- niin pohjoismaisen kuin Suomen ja Neuvostolii-
13300: min. Erikoisen aseman on saanut vesiensuojelu- ton keskeisen yhteistyön aloittamiseksi. On toi-
13301: kysymys, jossa on päästy jo suurempia alueita meenpantu yhteisiä neuvottteluja esim. Suo-
13302: koskevien suojelutoimenpiteiden suunnitteluun. men ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknilli-
13303: Samaan aikaan kuitenkin tulee yhä yleisem- sen yhteistoimintakomitean puitteissa on perus-
13304: mäksi, että kansainvälinenkin yhteistyö tällä tettu ns. pitkän tähtäimen työryhmtä ja yksi
13305: alalla on välttämätöntä. Erikoinen huomio on näistä on Suomenlahden likaantumisongelmaa
13306: syytä kohdistaa myös meren ja maamme osalta käsittelevä työryhmä.
13307: erikoisesti Itämeren suojeluun. Tähänastisessa Itämeren maiden yhteistyössä
13308: Itämeren altaan syvimmällä kohdalla on ha- on todettu yhteistoiminnan edelleen kehittämi-
13309: vaittavissa hapen täydellinen kato ja jopa rikki- sen välttämättömyys. Sitä tarvitaan paitsi yh-
13310: vedyn esiintyminen. Tämä saattaa johtua asu- teisten vesiensuojelusopimusten aikaansaami-
13311: tus- ja ennenkaikkea teollisuusjätteiden laskemi- seksi myös mm. tutkimus- ja koulutustoimin-
13312: sesta Itämereen. Jätteistä joutuu maastamme nan edistämiseksi ja tarvittavien muiden yhteis-
13313: mereen suoraan asuma- ja puunjalostusteolli- työmuotojen selvittämiseksi. Olisi myös saatava
13314: suusjätteinä sekä välillisesti jokien tuomana. Itämerta koskeva kokonaissuunnitelma saastu-
13315: Suomenlahteen vuosittain joutuvan fosforin misen estämiseksi välttämättämistä toimenpi-
13316: määrä on 975 tonnia, Saaristomereen 300 ton- teistä.
13317: nia, Selkämereen 330 tonnia ja Perämereen Suomella olisi mC'nessa mielessä hyvät edelly-
13318: 380 tonnia. Ruotsissa on arvioitu selluloosa- tykset toimia aloitteentekijänä kaikkia Itäme-
13319: teollisuuden laskevan vuosittain Itämereen n. ren maita koskevan yhteistoiminnan edelleen
13320: 3.5 milj. tonnia orgaanisia jätteitä. Itämereen kehittämiseksi vesiensuojeluun liittyvissä kysy-
13321: Ruotsista ,tulevan fosforin määräksi on arvioitu myksissä. Tämän vuoksi ja kaikkeen edellä sa-
13322: 2 000 tonnia. Meren saastumista ajatellen on nottuun viitaten ehdotamme eduskunnan hy-
13323: herättänyt suurta huolestuneisuutta eräät maas- väksyttäväksi toivomuksen,
13324: samme laaditut suunnitelmat jätevesien laske-
13325: misesta suoraan mereen sisävesien jatkuvan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13326: saastumisen estämiseksi. menpiteisiin kaikkien Itämeren maiden
13327: Huolenpitoon Itämeren suojaamisesta meitä yhteistoiminnan kehittämiseksi vesien-
13328: velvoittaa paitsi normaali pyrkimys luonnon suojelun alalla tavoitteena Itämeren
13329: saastumisen estämiseen myös eräät kansainvä- saastumisen estämistä koskevan koko-
13330: liset sopimukset ja normit. Tässä toiminnassa naisohjelman aikaansaaminen.
13331: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
13332:
13333: Taisto Sinisalo. Rainer Virtanen.
13334: Ensio Laine. Siiri Lehmonen.
13335: Heimo Rekonen. Terho Pursiainen.
13336: Pauli Puhakka.
13337: 275
13338:
13339: 111,19.- Toiv.al. n:o 128.
13340:
13341:
13342:
13343:
13344: 1. Suominen ym.: Kansainvälisen neuvottelukunnan aikaansaami-
13345: sesta Itämeren saasteongelman ratkaisemiseksi.
13346:
13347:
13348: Ed u s kun n a 11 e.
13349:
13350: Suomenlahti, Pohjanlahti ja Itämeri ovat kansallisella pohjalla, vaan tutkimus ja ehkäisy-
13351: saastumisuhan alaisia. Suomenlahden osalta työhön on osallistuttava kaikkien Itämeren val-
13352: saastuminen on jo alkanut. Itämeri lahtineen tioiden. Suomen olisi syytä ottaa tässä asiassa
13353: on suhteellisen matala ja tästä syystä sen abso- aloite pikaisesti käsiinsä ja kutsua vielä kulu-
13354: luuttinen vesimäärä pinta-alaan nähden on van vuoden aikana Itämeren valtioiden asian-
13355: pieni verrattuna valtameriin, joten se ei pilaan- tuntijat neuvotteluun. Itämeren saastumisen es-
13356: tumatta kestä nykyistä ja yhä kasvavaa jäte- täminen on varmasti asia, jossa ideologiset eri-
13357: vesikuormitusta. mielisyydet voidaan yksimielisesti syrjäyttää.
13358: 1tämeren vesi vaihtuu kerran 25 vuodessa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13359: veteen lasketaan nykyisin enemmän jätteitä, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13360: mitä vesi luonnollisella tavalla pystyy poista-
13361: maan. Jätteitä ja pääasiassa fosforia varastoi- että hallitus suorittaisi mahdollisim-
13362: mu siten veteen yhä suurempia määriä. Viime man pikaisesti tunnusleluja Itämeren
13363: talvena tapahtunut poikkeuksellisen suuri veden muiden ympärysvaltioiden, Neuvosto-
13364: vaihtuvuus Tanskan salmien kautta toi Itäme- liiton, Puolan, Saksan Demokraattisen
13365: reen happirikasta vettä, mutta samalla syvän- T asavllan, Saksan Liittotasavallan, T ans-
13366: teistä vapautunut, yli 10 000 tonnin fosfori- kan ja Ruotsin kanssa tarkoituksena saa-
13367: määrä rehevöittää meren niin nopeasti, että da aikaan kansainvälinen neuvotteltikun-
13368: valtamerestä tullut happirikas vesi ei pääse vai- ta Itämeren saasteongelman mahdolli-
13369: lmttamaan puhdistavasti. simman pikaiseksi ratkaisemiseksi.
13370: Meidän käsityksemme mukaan Itämeren
13371: saasteongelmaa ei voida ratkaista pelkästään
13372: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
13373:
13374: Ilkka Suominen. Juha Rihtniemi.
13375: Juha Vikatmaa. Esko J. Koppanen.
13376: Sinikka Karhuvaara. Pertti Salolainen.
13377: Eeva Särkkä. Pär Stenbäck.
13378: Aslak Aas. Jouni Mykkänen.
13379: Orvokki Kauppila. Pekka Haarla.
13380: Elsi Hetemäki. Pentti Sillantaus.
13381: 276
13382:
13383: 111,20.- Toiv.al. n:o 129.
13384:
13385:
13386:
13387:
13388: S. Suomineo ym.: Kaupallisten sihteerien si;oituksen tarkistami-
13389: sesttl.
13390:
13391:
13392: E d u s ku n n a 11 e.
13393:
13394: Kaupallisten sihteeriemme sijoitus toiminta- tulisi maksimoida ja tämä edellyttää sijoitus-
13395: pisteisiinsä perustuu ao. alueella tapahtuvan pisteiden tarkistusta.
13396: vientimme kasvuun, siihen, että kasvua ylimal- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13397: kaan tapahtuu. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13398: Vientimme suotuisa kehitys tulevaisuudessa
13399: riippuu kuitenkin paljolta siitä, kuinka dynaa- että kaupallisten sihteeriemme sijoitus
13400: misesti ja joustavasti pystymme käyttämään toimintapisteisiinsä tarkistettaisiin kri-
13401: hyväksi avautuvan vientitilaisuuden. Kaupalli- teerinä vientimme alueellisen kasvun
13402: sen sihteeri-organisaatiomme tarjoama hyöty nopeus.
13403: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
13404:
13405: Sami Suominen. Salme Katajavuori. Erkki Häkämies.
13406: M. Jaatinen. Esko J. Koppanen. Raimo Ilaskivi.
13407: Aslak As. Juha Rihtniemi. Erkki Hara.
13408: 277
13409:
13410: 111,21.- Hemst.mot. nr 130.
13411:
13412:
13413:
13414:
13415: Tallgren m. fl.: Om åtgärder /ör Finlands anslutning till Europa-
13416: rådet.
13417:
13418:
13419: T i 11 R i k s d a g e n.
13420:
13421: Under en följd av år har parlamentariker rationen allt trakare framträder är det icke
13422: från Finland varit i tillfälle att besöka Europa- önskvärt att Finland i längden står utanför
13423: rådets högkvarter i Strasbourg och inofficiellt detta samarbete. Med särskild hänsyn till att
13424: stifta bekantskap med Europarådets verksam- alla Iänder - utom Portugal - som tillhör
13425: het. Finland har sedan år 1965 med observatö- de europeiska frihandelsområdena är medlem-
13426: rer deltagit i ett visst tekniskt samarbete inom mar i rådet och då det bl. a. i anslutning tili
13427: Europarådet. Observatörerna har varit i till- Europarådsmötena ofta diskuteras EFrA-
13428: fälle att följa med juridiska, kulturella och frågor borde Finlands anslutning tili Europa-
13429: medicinska frågor på detta intereuropeiska rådet nu allvarligt övervägas.
13430: pian. Vid dessa kontakter har med önskvärd Med hänvisning tili det som ovan framhållits
13431: tydlighet framgått, att det vore en uppenbar får undertecknade vördsamt föreslå, att riks-
13432: fördel om vårt land på ett intimare sätt kunde dagen ville hemställa,
13433: knytas till gemenskapen inom Europarådet,
13434: som för närvarande har 18 medlemsstater, att regeringen måtte vidtaga positiva
13435: bland dessa alla övriga nordiska Iänder och åtgärder för Finlands anslutande tili
13436: Schweiz. I en tid då den internationella integ- Europarådet.
13437: Helsingfors den 16 april 1970.
13438:
13439: Carl Olof Tallgren. Ingvar S. Melin.
13440: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
13441: 278
13442:
13443: 111,21.- Toiv.al. n:o 130.
13444: Suomennos.
13445:
13446:
13447:
13448:
13449: Tallgren ym.: Toimenpiteistä Suomen liittymiseksi Euroopan
13450: Neuvostoon.
13451:
13452:
13453: E d u s k u n n a 11 e.
13454:
13455: Useina vuosina suomalaisilla parlamentaari- nousee etualalle, ei ole toivottavaa, että Suomi
13456: koilla on ollut tilaisuus vierailla Euroopan ajan pitkää jää tämän yhteistyön ulkopuolelle.
13457: Neuvoston päämajassa Strassbourgissa ja tutus- Ottaen varsinkin sen huomioon, että kaikki
13458: tua epävirallisesti Euroopan Neuvoston toimin- muut maat - Portugalia lukuun ottamatta -
13459: taan. Suomi on vuodesta 1965 huomioitsijoiden jotka kuuluvat Euroopan vapaakauppa-alueisiin
13460: välityksellä osallistunut tiettyyn tekniseen ovat Neuvoston jäseniä ja koska mm. Euroopan
13461: yhteistyöhön Euroopan Neuvoston piirissä. Neuvoston kokousten yhteydessä usein keskus-
13462: Huomioitsijoilla on ollut tilaisuus seurata tellaan Efta-kysymyksistä Suomen liittymistä
13463: juridisten, sivistyksellisten ja lääketieteellisten Euroopan Neuvostoon tulisi nyt vakavasti
13464: kysymysten käsittelyä tällä eurooppalaisella harkita.
13465: tasolla. Näiden yhteyksien merkeissä on kyllin Yllä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet kun-
13466: selvästi osoittautunut, että maallemme olisi nioittaen ehdottavat eduskunnan hyväksyttä-
13467: ilmeiseksi eduksi, jos se voitaisiin läheisemmällä väksi toivomuksen,
13468: tavalla sitoa Euroopan Neuvostoon, jossa tätä
13469: nykyä on 18 jäsenvaltiota, näiden joukossa että hallitus ryhtyisi positiivisiin toi-
13470: kaikki muut pohjoismaat ja Sveitsi. Aikana, jol- menpiteisiin Suomen liittämiseksi Eu-
13471: loin kansainvälinen yhdentyminen yhä enemmän roopan Neuvostoon.
13472: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
13473:
13474: Carl Olof Tallgren. Ingvar S. Melin.
13475: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
13476: 279
13477:
13478: 111,22.- Toiv.al. n:o 131.
13479:
13480:
13481:
13482:
13483: Tarjanne ym.: Yhteispohjoismaisen humanitäärisen ja jälleenra-
13484: kennusavun toimittamisesta Kaakkois-Aasian sotatoimialueille.
13485:
13486:
13487: Eduskunnalle.
13488:
13489: Puolueettomuuteen perustuva aktiivinen rau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13490: hanpoliitiikkamme edellyttää toimenpiteitä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13491: kaikkialla maailmassa esiintyvien konfliktien muksen,
13492: ratkaisemiseksi ja niistä aiheutuneiden vaurioi-
13493: den korjaamiseksi. Vietnamissa ja muualla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13494: Kaakkois-Aasiassa käynnissä oleva sota ei muo- yhteispohjoismaisen humanitäärisen ja
13495: dosta tästä poikkeusta. jälleenrakennusavun toimittamiseksi
13496: Suomen tulisi omalta osaltaan ryhtyä toi- Kaakkois-Aasian sotatoimialueille.
13497: menpiteisiin yhteispohjoismaisen huanitäärisen
13498: ja jälleenrakennusavun toimittamiseksi Kaak-
13499: kois-Aasian sotatoimialueille.
13500: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
13501:
13502: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
13503: 2i0
13504:
13505: 111,2.3.- Toiv.al. n:o 1.32.
13506:
13507:
13508:
13509:
13510: Tarjanne ym.: Pysyvän kansainvälisen elimen perustamisesta Itä-
13511: mer~n suo;elemista vartin.
13512:
13513:
13514:
13515: Ed u sk un nalle.
13516:
13517: Ympäristön saastuminen on monessa mie- aloite, jonka mukaan Itämeren reunavaltiot pe-
13518: lessä kansainvälinen ongelma. Suomen kohdalla rustaisivat pysyvän asiantuntijaelimen, joka kä-
13519: Itämeren kysymys ja Itämeren säilyminen riit- sittäisi monipuolista ympäristöasiantuntemusta
13520: tävän puhtaana on erityisen tärkeätä. Tämän koordinoimaan eri maissa tapahtuvaa tutki-
13521: vuoksi kaikin tavoin ,tulisi pyrkiä sellaisiin musta, valvontaa ja jätekuormituksen vähentä-
13522: toimenpiteisiin, jotka vähentävät Itämeren mistä sekä yhteisten normien laatimista 1tä-
13523: alueelle joutuvaa kulttuurivaikutuksesta tapah- meren altaan suojelemiseksi.
13524: tuvaa kuormitusta. Tällä hetkellä Itämereen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13525: putkautuvasta kuormituksesta suurin osa .tulee nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13526: Suomen rannikoiden vaikutuspiiriin. Koska tä- muksen,
13527: hän kuormitukseen vaikuttavat myös muut
13528: Itämeren reunavaltiot olisi Suomen pyrittävä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13529: tehokkaaseen kansainväliseen yhteistyöhön Itä- fllehpiteisiin aloitteen aikaansaamiseksi
13530: meren saastumisen valvomiseksi ja estämiseksi. pysyvän kansainvälisen elimen perusta-
13531: Tämän vuoksi Suomen valtion tulisi ,tehdä miseksi Itämeren suo;elttnista varten.
13532: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
13533:
13534: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
13535: 281
13536:
13537: 111,24.- Toiv.al. n:o 133.
13538:
13539:
13540:
13541:
13542: Tarjanne ym.: Kansainvälisen korvausjärjestelmän luomisesta il-
13543: man ja merien saastumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaa-
13544: miseksi.
13545:
13546:
13547: E d u s k u n n a 11 e.
13548:
13549: Elinympäristön saastuminen ja siitä aiheu- toja. Kuitenkin muualta tulevat ilman epäpuh
13550: tuvat terveydelliset ja taloudelliset ongelmat taudet yhtyneinä Suomessa syntyneisiin
13551: eivät ole kansallisia. Teollisuuskeskusten aiheut- epäpuhtauksiin aiheuttavat huomattavia talou-
13552: tama ilman saastuminen vaikuttaa erittäin dellisia vahinkoja mm. rakennuksille. Itämeren
13553: laajoilla alueilla, samoin merien saastuminen. saastuminen puolestaan aiheuttaa elinkeinon
13554: Suomi ei sijaitse missään saasteilta suojatussa tyrehtymisen rannikkoalueitten kalastajaväes-
13555: paikassa, vaan Euroopan teollisuuskeskukset töitä ja vähentää saaristomme käyttömahdolli-
13556: aiheuttavat ilman saastumista meilläkin yhä suuksia vapaa-aikatarkoituksiin.
13557: lisääntyvässä määrin. Aivan erityisen ongelman Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
13558: muodostaa matala Itämeri, joka saastuu varsin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13559: helposti.
13560: Kysymys ei ole mistään yksinomaan esteetti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13561: sistä vaurioista, vaan aivan mitattavissa olevista kansainvälisen korvausjärjestelmän luo-
13562: haitoista maamme asukkaille. Euroopan teolli- miseksi ilman ja merien saastumisesta
13563: suuskeskusten aiheuttama ilman saastuminen aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi.
13564: ei tosin vielä aiheuta selviä terveydellisiä hait-
13565: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
13566:
13567: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
13568:
13569:
13570:
13571:
13572: 36 427/70
13573: 282
13574:
13575: 111,25.- Toiv.al. n:o 134.
13576:
13577:
13578:
13579:
13580: Tuominen ym.: Toimenpiteistä Kreikassa harjoitetun terrorin lo-
13581: pettamiseksi ja kreikkalaisten isänmaanystävien tukemiseksi.
13582:
13583:
13584: E d u s k u n n a 11 e.
13585:
13586: Kreikan sotilasdiktatuurin harjoittamasta ter- Euroopassa on yleisesti tuomittu Kreikan
13587: rorista kansalaisvapauksien tukahduttamiseksi sotilasdiktatuuri ja sen harjoittama terrori.
13588: Kreikassa tulee jatkuvasti lisää tietoja. Yli Mm. naapurimaamme Neuvostoliitto ja Skandi-
13589: 2 500 kreikkalaista on karkoitettu maasta ja navian maiden hallitukset ovat tässä esiintyneet
13590: vangittu. Keskitysleireihin ja vankiloihin suljet- aktiivisesti. Kansainvälisen painostuksen merki-
13591: tuna epäinhimillisissä oloissa on satoja naisia ja tystä osoittaa mm. se, että Kreikan hallituksen
13592: miehiä, joiden ainoa rikos on heidän esiintymi- vaatimuksesta huolimatta äskettäin Ateenassa
13593: sensä demokratian ja rauhan puolesta. Ilman tuomituille kahdellekymmenelleseitsemälle dik-
13594: oikeudenkäyntiä tuomittuina heitä pidetään tatuurin vastustajalle ei langetettu kuoleman-
13595: kosteissa vankilaselleissä tai keskitysleireissä tuomiota ja että kansainvälisesti tunnettu sävel-
13596: tungettuna ahtaaseen telttamajoitukseen vailla täjä Mikis Theodorakis vapautettiin, vaikkakin
13597: riittävää ravintoa ja lääkintähuoltoa - oloissa, hänen oli nykyoloissa etsittävä turvapaikka
13598: jotka vaarantavat vangittujen elämän. Poliisin muualta kuin kotimaastaan.
13599: suorittamista kidutuksista tulee jatkuvasti tie- Edellä mam1tun perusteella ehdotamme
13600: toja. Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ko- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13601: missio on laatinut raportin näistä kidutuksista,
13602: jossa käsitellään 213 tapausta. että hallitus YK: ssa ja muissa kan-
13603: Kreikan sotilasdiktatuurin rikokset ihmis- sainvälisissä yhteyksissä tarmokkaasti
13604: oikeuksia vastaan, kaiken rauhan puolesta ta- edistäisi kansainvälisiä toimenpiteitä
13605: pahtuvan toiminnan väkivaltainen tukahdutta- Kreikan diktatuurihallituksen harjoitta-
13606: minen lisää pelon ja jännityksen ilmapiiriä myös man fascisminluontoisen terrorin lopet-
13607: kansainvälisesti. Samanlainen suuntaus kuin tamiseksi ja maanosamme rauhan ja
13608: tänään Kreikassa johti 30-luvun Euroopassa turvallisuuden puolesta kamppailevien
13609: Hitlerin fascistisen järjestelmän vahvistumiseen vainottujen kreikkalaisten isänmaan ys-
13610: ja syöksi ihmiskunnan toiseen maailmansotaan. tävien tukemiseksi.
13611: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
13612:
13613: Mirjam Tuominen. Terho Pursiainen. Tellervo Koivisto.
13614: Taisto Sinisalo. Pauli Räsänen. Heimo Rekonen.
13615: Aarne Koskinen. Pauli Puhakka. Rainer Virtanen.
13616: Ensio Laine. Ulf Sundqvist. Irma Rosnell.
13617: Kuuno Honkonen. A.-V. Perheentupa. Veikko Hanhirova.
13618: 283
13619:
13620: 111,26.- Toiv.al. n:o 13.5.
13621:
13622:
13623:
13624:
13625: Tuominen ym.: Oleskelu. ja työluvan myöntämisestä Vietnamin
13626: sodasta kieltäytyneille Yhdysvaltain kansalaisille.
13627:
13628:
13629: E d u s k u n n a 11 e.
13630:
13631: Yhdysvallat käy Vietnamissa laajamittaista vainottuna on pakotettu jättämään maansa, on
13632: ja erittäin tuhoisaa sotaa, joka viime aikoina aina sangen suurissa vaikeuksissa. Täysin uu-
13633: on laajentunut myös muiden valtioiden alueelle sissa oloissa, suhteiden katketessa entiseen
13634: Indo-Kiinan niemimaalla. USA:n sotavoimia elinympäristöön hän joutuu olemaan ainaisen
13635: Vietnamissa on tällä hetkellä noin 450 000 pelon ja huolen vallassa ja epävarmuudessa
13636: henkeä. Tämä sota kärjistää erittäin vakavasti tulevaisuudestaan. Taloudelliset vaikeudet ovat
13637: koko kansainvälistä ilmapiiriä ja sen tarpeelli- usein erittäin suuret eikä hän huolineen voi
13638: suudesta ja oikeutuksesta on jyrkkiä erimieli- kääntyä oman maansa viranomaisten puoleen.
13639: syyksiä, ei vain kansainvälisesti, vaan myös Näin nämä pakolaiset ovatkin joutuneet tur-
13640: Yhdysvalloissa. Sangen monet Yhdysvaltain vautumaan muiden maiden hallituksiin, viran-
13641: kansalaiset, jotka eivät pidä hallituksensa me- omaisiin, järjestöihin ja yksityisiin henkilöihin.
13642: nettelyä Vietnamissa oikeutettuna ja katsovat Laajat kansalaispiirit Suomessakin ovat sitä
13643: sen jopa rikkovan USA:n perustuslakia, ovat mieltä, että Suomi voisi jo humanitäärisistä
13644: kieltäytyneet kutsunnoista, kieltäytyneet läh- syistä tarjota oleskelu- ja työluvan Vietnamin
13645: temästä Vietnamiin tai paenneet Yhdysvaltain sodasta kieltäytyneille amerikkalaisille pakolai-
13646: joukoista Vietnamissa. sille. Mitään estettä Suomen puolueeton asema
13647: Tästä on ollut seurauksena, että he ovat tässä suhteessa ei voine muodostaa, onhan
13648: oman siveellisen vakaumuksensa johdosta jou- Ruotsinkin hallitus myöntänyt oleskelu- ja työ-
13649: tuneet ristiriitaan Yhdysvaltain viranomaisten luvan heille sekä tehnyt mahdollisesti heidän
13650: kanssa ja ovat olleet pakotettuja lähtemään koulutuksensa ja toimeentulonsa Ruotsissa.
13651: kotimaastaan tai joukko-osastostaan. Näitä pa- Edellisen perusteella ehdotamme kunnioit-
13652: kolaisia on tällä hetkellä mm. Kanadassa noin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13653: 2 000, useita satoja on Meksikossa ja Euroo-
13654: pan puolella mm. Ranskassa, Hollannissa ja että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
13655: Ruotsissa. Mainittakoon, että yksistään puo- menpiteisiin, jotta Suomessa myönnet-
13656: lueettoman Ruotsin hallitus on myöntänyt po- täisiin oleskelu- ja työlupa sellaisille
13657: liittisen turvapaikan noin 2.50 amerikkalaiselle Yhdysvaltain kansalaisille, jotka ovat
13658: Vietnamin sodasta kieltäytyneelle. joutuneet jättämään maansa kieltäydyt-
13659: Henkilö, joka näin vakaumuksensa vuoksi tyään osallistumasta Vietnamin sotaan.
13660: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
13661:
13662: Mirjam Tuominen. Tellervo Koivisto. Terho Pursiainen.
13663: Oili Suomi. Heimo Rekonen. Pauli Puhakka.
13664: Ulf Sundqvist. Kuuno Honkonen. Rainer Virtanen.
13665: A.-V. Perheentupa. Erkki Tuomioja. Irma Rosnell.
13666: 284
13667:
13668: 111,27.- Toiv.al. n:o 1.36.
13669:
13670:
13671:
13672:
13673: Tupamäki ym.: Pobioismaisen yhteistyön kehittämisestä.
13674:
13675:
13676: E d u s k u n n a 11 e.
13677:
13678: Suomen kaltainen pieni maa ei voi toimia yk- nössä uutena, erittäin tärkeänä yhteistyökoh-
13679: sinään täysin muista valtioista riippumatta, seu- teena meille tulee esiin yhteistyö luonnon ja
13680: raukset siitä olisivat hyvin pian tuhoisat niin ympäristönsuojelun alalla. Itämeren suojaami-
13681: taloudellisesti kuin varmasti myös poliittisesti. seksi meidän tulee aikaansaada saomaton yh-
13682: Niinpä Suomenkin on pyrittävä yhteistyöhön teistyö kaikkien Itämeren vaikutuspiirissä ole-
13683: kaikilla käyitännössä esiintyvillä toiminnan vien valtioiden kanssa, jolloin Neuvostoliiton
13684: aloilla kaikkien maiden, tällöin ensisijaisesti osuus tulee korostetusti tärkeänä yhteistyö-
13685: naapurimaidensa kanssa. Suomella on perintei- kumppanina esiin.
13686: sesti vankat siteet muihin pohjoismailiin lähes Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
13687: kaikilla toiminnan aloilla. Myös Pohjoismaiden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13688: neuvosto ansiokkaalla työllään sitoo meitä, ja
13689: kaikki olemme myös kauppaliittoutuman Eftan että hallitus iatkaisi sen hedelmällisen
13690: jäsenvaltioita. yhteistyön kehittelemistä, mikä meillä
13691: Tämän yhteistyön hedelmällinen jatkaminen on ollut muiden Pohioismaiden kanssa.
13692: on varmasti Suomen edun mukaista. Käytän-
13693: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
13694:
13695: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
13696: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
13697: 285
13698:
13699: 111,28.- Toiv.al. n:o 1.37.
13700:
13701:
13702:
13703:
13704: Vennamo ym.: Toimenpiteistä Suomen ja Neuvostoliiton ystäväl-
13705: lisiä ja luottamuksellisia suhteita vahingoittavan toiminnan
13706: estämiseksi.
13707:
13708:
13709: Eduskunnalle.
13710:
13711: Luottamus ja hyvät suhteet Neuvostoliitt- Näin onkin varmasti asianlaita. Mutta ulko-
13712: toon, Ruotsiin ja kaikkiin muihin maihin on poliittista epävarmuutta, epäluuloa ja pelkoa
13713: kansainvälisen asemamme vakavuuden perusta. kuitenkin valtapoliittisista ja sisäpoliittisista
13714: Haluamme kansainvälisten sopimustemme ja syistä lietsotaan maassamme, joka vaikeuttaa
13715: puolueettomuutemmc järkkymättömältä perus- kansamme syvien rivien vakaumukseen perus-
13716: talta kehittää ja ylläpitää hyviä suhteita eri- tuvan luottamuksen ja ystävyyden riittävää ke-
13717: tyisesti naapurimaihin mutta myös muihin mai- hittymistä. Tämä taas on ulkopoliittisen lin-
13718: hin. jamme vakavuuden esteenä, joka on välttämä-
13719: Kuitenkin maassamme ylläpidetään jatkuvaa töntä. Asiantilaan on siis saatava korjaus.
13720: ulkopoliittista levottomuutta. Kansan mielialoi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13721: hin yritetään iskostaa sellaista epävarmuutta ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13722: käsitystä, että ulkopoli1ttinen asemamme muka
13723: edelleen on hyvin epävarma ja että tilanne että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13724: Neuvostoliiton osalta ei olisikaan vakiintunut. menpiteisiin, että viralliselta taholta ja
13725: Kuitenkin Neuvostoliiton ulkopolitiikka on muutoinkaan maassamme ei lietsoitaisi
13726: maahamme nähden ollut jatkuvasti johdonmu- ulkopoliittista epävarmuutta ja epäluot-
13727: kainen ja kun kansamme on luopunut lännen tamusta valtapoliittisista ja sisäpoliitti-
13728: etuvartijan asemasta ja omaksunut geopoliitti- sista syistä Suomen ja Neuvostoliiton
13729: sen asemansa edellyttämän ulkopoliittisen lin- ystävällisten ja luottamuksellisten suh-
13730: jan, niin mitään epävarmuustekijöitä ja esteitä teiden vahingoksi ja kansamme luotta-
13731: ei pitäisi enää olla olemassa. musnäkemyksen heikentämiseksi.
13732: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
13733:
13734: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä. Pentti Antila.
13735: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
13736: 286
13737:
13738: 111,29.- Toiv.al. n:o 138.
13739:
13740:
13741:
13742:
13743: Vennamo ym.: Ulkomaankauppamme laaientamista Neuvostolii-
13744: ton kanssa.
13745:
13746:
13747: Eduskunnalle.
13748:
13749: Maamme edun mukaista on käydä kauppaa tomuutta. Päinvastoin ystävälliset suhteemme
13750: niin itään kuin länteen. Tämän kaupan tulee Neuvostoliiton kanssa tekisivät mahdolliseksi
13751: perustua oman maamme etuun ja kansainväli- tämän kaupan huomattavan jatkuvan laajenta-
13752: siin hintoihin. Neuvostoliiton markkinat ovat misen.
13753: kasvavat. Rajamaana Suomella on kaikki mah- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13754: dollisuudet käydä jatkuvasti kasvavaa kauppaa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13755: Neuvostoliiton kanssa. Asemamme on välitys-
13756: asema erityisesti pohjoismailiin nähden. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13757: Kuitenkin Neuvostoliiton kauppamme on menpiteisiin ulkomaankauppamme laa-
13758: edellisen eduskunnan ja hallitussuuntauksen ai- ;antamiseksi Neuvostoliiton kanssa
13759: kana suhteellisesti Yähentynyt. Tämä on suuri oman maamme edun mukaisesti ia kan-
13760: vahinko. Se osoittaa tehottomuutta ja Saarnat- sainvälisten hinto;en perustalla.
13761: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
13762:
13763: Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
13764: Mikko Vainio. Pentti Antila.
13765: Arttur Niemelä. Matti Silander.
13766: 287
13767:
13768: III,30.-Toiv.al. n:o 139.
13769:
13770:
13771:
13772:
13773: Vennamo ym.: Ulkomaankauppamme tasapainottamisesta Länsi-
13774: Saksan kanssa.
13775:
13776:
13777: Eduskunnalle.
13778:
13779: Maamme ulkomaankauppa Länsi-Saksan vuosina uhkaa minkäänlainen valuuttapula.
13780: kanssa on epäsuhtainen. Vientimme on paljon Tässä on siis eräs ulkomaankauppamme ydin-
13781: pienempi kuin tuontimme. Näin on jatkunut kysymys. Se on kiireellisesti korjattava.
13782: vuosikymmeniä ja tilanne näyttää jopa aina Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13783: vain pahenevan. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13784: Toisaalta väitetään, että maatamme uhkaa
13785: jälleen valuuttapula. Tästä syystä on kiris- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13786: tetty pankkien lainanantoa maassamme, jonka menpiteisiin ulkomaankauppamme Län-
13787: seurauksista kärsivät keskisuuret ja pienet yri- si-Saksan kanssa tasapainottamiseksi
13788: tykset ja joka myös johtaa työn ja toimeen- niin, että nykyinen maallemme valuut-
13789: tulon heikkenemiseen maassamme. tatappiollinen ;a epäedullinen tilanne
13790: Jos Länsi-Saksan ulkomaankauppamme va- ei enää saa ;atkua.
13791: jaus saadaan poistetuksi ei maatamme lähi-
13792: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
13793:
13794: Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
13795: Mikko Vainio. Pentti Antila.
13796: Arttur Niemelä. Matti Silander.
13797: 288
13798:
13799: 111,31.- Toiv.al. n:o 140.
13800:
13801:
13802:
13803:
13804: Westerholm: Lähetyssewofe" asiantuntemuksen käyttämisestä
13805: kehitysaputyöGsl.
13806:
13807:
13808: Bd u s kunnalle.
13809:
13810: Valtion kehitysapumaärirahoja jaettaessa ei saavat yhteensä vuosittain kehitysaputyöhönsä
13811: tähän mennessä juuri laisinkaan ole käytetty noin 20 000 000 mk valtioiltaan.
13812: hyväksi niitä kokemuksia ja yhteyksiä, joita Todettakoon, että suomalaiset lähetysjirjes-
13813: lähetysseurat vuosikymmeniä kestäneen työnsä töt toimivat mm. seuraavissa kehitysmaissa:
13814: aikana ovat alikehittyneissä maissa hankkineet. Tansania, Etiopia, Kenia, Burundi, Pakistan,
13815: Lähetysseurat tekevät varsinaisen hengellisen Intia, Ceylon, Thaimaa, Formosa, Hookong,
13816: työnsä rinnalla merkittävää kehitysaputyötä Brasilia, Uruguay. Näihin maihin ovat lähetys.
13817: perustamalla koulu;a, sairaaloita, kirjapainoja saarnaajia lå'hettäneet seuraavat järjestöt: Suo-
13818: yms. Arviolta noin puolet lähetysjärjestöjen men Lähety5seura, Ev.lut. Kansanlähetys, Lu-
13819: ulkomailla käyttämistä varoista on käytetty teril1linen Evankeliumiybdistys, Suomen Vapaa
13820: tällaiseen kehitysaputyöhön. Jos valtion kehi- Ulkolähetys, Suomen Vapaakirkko, Svenska
13821: tysapusuunnitelmia roteutettaessa oltaisiin yh- Lut. Ev. F-Orerung, Fria Missionsförbundet i
13822: teistyössä ko. lähetysjärjestöjen kanssa, voisivat Finland, Pingstvickelsens Yttre Mission, Bap.-
13823: ne antaa asiantuntemustaan kehitysaputoimin- tiiitmissionen i Finland.
13824: nan käyttöön siten, että säästyttäisiin olosuh- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
13825: teiden puutteellisesta tuntemuksesta aiheutu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
13826: viita erehdyksiltä ja löydettäisiin samalla talou-
13827: dellisesti parhaat ratkaisut. että hallitus käyttäisi hyväkseen lähe-
13828: Valtion olisi syytä kehitysapumäärärahoillaan tysseurojen edustamaa asiantuntemusta
13829: tukea myös suoranaisesti kehitysavuksi katsot- valtion kehitysaputyötä suunniteltaessa
13830: tavien lähetysseurojen työtä. Lähetysjärjestöjen ja toteutettaessa ja ottaisi valtion ensi
13831: kehitysaputyö on arvioitu suhteellisesti noin vuoden tulo- ja menoarvioestitykseen
13832: 5 000 000 markaksi vuosittain. Voidaan mai- määrärahan lähetysseurojen suorittaman
13833: nita, että muissa Pohjoismaissa lähetysjärjestöt kehitysaputyön tukemiseen.
13834: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
13835:
13836: Raino Westerholm.
13837: 289
13838:
13839: 111,32.- Toiv.al. n:o 141.
13840:
13841:
13842:
13843:
13844: P. Väyrynen ym.: Kehitysavun asteittaisesta korottamisesta.
13845:
13846:
13847: E d u s k u n n a.ll e.
13848:
13849: Suomen antama kansainvälinen kehitysapu- tuja määrärahoja olisi voimakkaasti lisättävä.
13850: toiminta on viime vuosina päässyt hyvään al- Tulisi pyrkiä ainakin siihen, että vuoteen 1979
13851: kuun. On luotu organisatoorinen perusta kehi- mennessä kehitysapumme olisi 1 prosentti kan-
13852: tysaputoiminnan edistämiselle. Kehitysapumää- santulosta.
13853: rärahat ovat toistaiseksi pysyneet varsin vaati- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioitta-
13854: mattomalla tasolla. Suomen edustajat ovat ol- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13855: leet Yhdistyneissä Kansakunnissa hyväksymässä
13856: suositusta, jonka mukaan teollistuneiden mai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13857: den tulisi luovuttaa 1 prosentti bruttokansan- kehitysavun ohjelmoinniksi niin, että
13858: tuotteesta kehitysapuun. Meidän maassamme Suomen antama kehitysapu olisi vuonna
13859: on päästy ,tähän viime vuosikymmenen tavoit- 1979 yksi prosentti maamme brutto-
13860: teeseen verrattuna vasta murto-osaan. Tämän kansantuotteesta.
13861: vuoksi kansainväliseen kehitysapuun tarkoitet-
13862: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
13863:
13864: Paavo Väyrynen. Jouni Mykkänen.
13865: Juhani Orrenmaa. Niilo Koskenniemi.
13866: Katri-Helena Eskelinen.
13867:
13868:
13869:
13870:
13871: 37 427/70
13872: VALTIOPÄIVÄT
13873: 1970
13874:
13875: LIITTEET
13876: IV
13877:
13878: VALTIOVARAINVAUOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
13879: RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
13880:
13881:
13882:
13883:
13884: HELSINKI 1970
13885: VALTION PAINATUSKESKUS
13886: A.
13887: Verolainsäädäntöä, kehitysalueiden talouden edistämistä, virastotalojen
13888: rakentamista, asuntotuotantoa, eläkkeitä, teollisuutta sekä malminetsintää
13889: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
13890: 295
13891:
13892: IV,l.- Lak.al. n:o 33.
13893:
13894:
13895: Gestrin ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami-
13896: sesta.
13897:
13898:
13899: E d u s k u n n a II e.
13900:
13901: Tulo- ja omaisuusverolain 50 c §:n mukaan, maatalouden kohdalla tilanne saattaa monissa
13902: milloin verovuonna Suomessa asuneen luonnol- tapauksissa johtaa toimeentulomahdollisuuksien
13903: lisen henkilön tai saman lain 46 §:n 2 momen- olennaiseen heikkenemiseen.
13904: tissa tarkoitetun yhtymän taikka kuolinpesän Verojen kokonaismäärän rajoittaminen tiet-
13905: tulosta ja omaisuudesta menevän valtionveron tyyn osaan verovelvollisen tulosta on toteutettu
13906: määrä on osinkotulon osalta tehtävän vähennyk- useimpien maiden verolainsäädännössä. Pohjois-
13907: sen jälkeen suurempi kuin 70 prosenttia vero- maista esim. Tanskassa eivät valtion ja kunnan
13908: velvollisen valtionverotuksessa vahvistetusta ve- tuloverot sekä kansaneläkemaksut yhdessä saa
13909: rotettavasta tulosta, verovelvollisen maksetta- ylittää 66.75 prosenttia verotettavasta tulosta
13910: vaksi ei panna sanotun määrän yli menevää val- eivätkä sanotut verot ja omaisuusvero yhteensä
13911: tionveron osaa. Verovelvollisen maksettavaksi 70 prosenttia verovelvollisen veronalaisesta tu-
13912: on kuitenkin pantava aina omaisuusvero täysi- losta. Norjassa valtion ja kunnan tulo- ja omai-
13913: määräisenä. Säännöksellä on pyritty estämään se, suusverot eivät taas saa olla suuremmat kuin
13914: että verovelvollisen maksettavat verot ylittäisi- 80 prosenttia verovelvollisen kokonaistuloista.
13915: vät hänen saamansa tulot. Ruotsissa vastaavat säännökset ovat parhaillaan
13916: Edellä mainittu rajoitus ei koske lainkaan uudistettavina.
13917: kunnallisveroa. Niin ikään on valtiolle suoritet- Edellä mainitun epäkohdan lieventämiseksi
13918: tava omaisuusvero pantava aina kokonaisuudes- olisi myös meillä säädettävä, että milloin val-
13919: saan verovelvollisen maksettavaksi. Tämän seu- tionveron ja kunnallisveron yhteismäärä on suu-
13920: rauksena suoritettavien verojen määrä voi jois- rempi kuin 75 prosenttia verovelvollisen val-
13921: sakin tapauksissa jopa ylittää verovelvollisen tionverotuksessa vahvistetusta verotettavasta tu-
13922: verotettavan tulon määrän. Varsinkin tapauk- losta, verovelvollisen maksettavaksi ei olisi pan-
13923: sissa, joissa omaisuus tuottaa verovelvolliselle tava tämän määrän yli menevää valtionveron
13924: vain vähän tai ei lainkaan tuloa ja hänellä ei osaa, kuitenkin niin, että verovelvollisen mak-
13925: ole sanottavasti muita tuloja, voimassa oleva settavaksi olisi aina pantava vähintään 50 pro-
13926: lainsäädäntö on omiaan johtamaan kohtuutto- senttia omaisuusverosta. Kunnallisvero olisi sitä
13927: maan lopputulokseen. Kun kunnallisverojen vastoin suoritettava aina täysimääräisenä.
13928: osuus on lisäksi jatkuvasti kasvamassa, verotuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13929: sen kokonaisvaikutus saattaa johtaa yhä useam-
13930: min pakolliseen omaisuuden realisointiin yksin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13931: omaan verojen maksamisen vuoksi. Tätä ei lakiehdotuksen:
13932: voida pitää oikeana eikä hyväksyttävänä. Esim.
13933:
13934:
13935: Laki
13936: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
13937:
13938: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
13939: omaisuusverolain 50 c §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1967
13940: annetussa laissa ( 613/6 7 ) näin kuuluvaksi:
13941:
13942: 50c S. timaisen yhteisön ja kuolinpesän verovuoden tu·
13943: Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon- losta 48 §:n mukaan ja omaisuudesta 49 §:n
13944: nollisen henkilön sekä 46 §:ssä tarkoitetun ko- mukaan menevän valtionveron määrä sekä kun-
13945: 296 IV,l.- Tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
13946:
13947: nalle tulon perusteella suoritettavan veron yh- vaksi älköön pantako sanotun määrän yli mene-
13948: teismäärä on 50 a §:ssä tarkoitetun vähennyk- vää valtionveron osaa, kuitenkin niin, että vero-
13949: sen jälkeen suurempi kuin 75 prosenttia vero- velvollisen maksettavaksi on aina pantava 50
13950: velvollisen valtionverotuksessa vahvistetusta ve- prosenttia 49 §:ssä säädetystä omaisuusverosta.
13951: rotettavasta tulosta, verovelvollisen maksetta-
13952:
13953: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
13954:
13955: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
13956: Ame Bemer. Ingvar S. Melin.
13957: 297
13958:
13959: IV,2.- Lak.al. n:o 34.
13960:
13961:
13962:
13963:
13964: Haarla ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a omaisuusverolain muuttami-
13965: sesta.
13966:
13967:
13968: E d u s k u n n a 11 e.
13969: Omaisuudesta valtiolle suoritettavan veron Myös verolakikomitea kiinnitti epäkohtaan
13970: avulla pyritään ns. vakautettua tuloa verotta- huomiota aineellisen verolainsäädännön kokonais-
13971: maan raskaammin kuin muuta, kuten esimer- uudistusta koskeneessa mietinnössään. Komitea
13972: kiksi työstä saatua tuloa. Vakautetun tulon ehdottikin, että milloin varallisuusveron ja val-
13973: veronkantokyky on suurempi kuin vakauttamat- tion tuloveron yhteismäärä kohoaa yli 65 pro-
13974: toman. Ansiotulosta myönnettävän työtulovä- senttia verovelvollisen valtionverotuksessa vero-
13975: hennyksen ja omaisuusveron johdosta on vakau- tettavasta tulosta, sen yli menevää tuloveron
13976: tetun tulon lisäverorasitus kuitenkin muodostu- osaa ei määrättäisi maksettavaksi. Samalla ko-
13977: nut Suomessa huomattavasti ankarammaksi kuin mitea kuitenkin ehdotti, että kunnallisvero saa-
13978: mikä vastaa muissa maissa yleensä oikeaksi kat- taisiin vähentää valtionverotuksessa tulosta. Ko-
13979: sottua vakautetun ja vakauttamattoman tulon mitean ehdottama verorasituksen yläraja vastaa
13980: verorasituksen eroa. Erityisen kohtuuton tämä niin ollen nykyisten säännösten vallitessa noin
13981: lisäverorasitus on silloin, kun omaisuus tuottaa 60 prosenttia tulosta. Mainittakoon, että myös
13982: verovelvolliselle vain vähän tai ei ollenkaan tu- Ruotsin verolainsäädäntöön on otettu vastaavat
13983: loa. Usein saattaa tapahtua jopa niin, että vero- säännökset varallisuus- ja tuloverojen aiheutta-
13984: velvollinen joutuu suorittamaan valtiolle tulo- man liiallisen verorasituksen vähentämiseksi.
13985: ja omaisuusveroina enemmän kuin hän on saa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13986: nut tuloa. Tätä ei luonnollisestikaan voida pitää
13987: oikeana. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13988: lakiehdotuksen:
13989:
13990:
13991: Laki
13992: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
13993:
13994: Eduskunnan päätöksen mukaan lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annettuun tulo- ja
13995: omaisuusverolakiin ( 888/43 ) uusi 50 c § seuraavasti:
13996:
13997: 50c §. teismäärä kohoaa yli 60 prosentin verovelvolli-
13998: Milloin 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa mai- sen verotettavasta tulosta, ei sen yli menevää
13999: nitun verovelvollisen tulo- ja omaisuusveron yh- tuloveron osaa määrätä maksettavaksi.
14000:
14001:
14002: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
14003:
14004: Pekka Haarla. Timo Mäki.
14005: P. Mäki-Hakola. Aslak Aas.
14006: Raimo Ilaskivi.
14007:
14008:
14009:
14010: 38 427/70
14011: 298
14012:
14013: IV,3.- Lak.al. n:o 35.
14014:
14015:
14016:
14017:
14018: Haarla: Ehdotus laiksi tulo- ia omaisuusverolain muuttamisesta.
14019:
14020:
14021: E d u s k u n n a 11 e.
14022:
14023: Joulukuun 29 päivänä 1967 annetulla lailla Omaisuusverotuksessa sovellettavien verotus-
14024: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta ( 613/ arvojen laskeminen jälleenhankinta-arvon perus-
14025: 67 ) toteutettiin omaisuusverotusta koskevien teella on myös omiaan aiheuttamaan sekä vero-
14026: säännösten uudistaminen. Uusien säännösten velvollisille että verotusviranomaisille sillä saa-
14027: mukaan muun kuin maatilataloudessa käytettä- vutettaviin tuloksiin verrattuna suhteettomasti
14028: vän rakennuksen ja rakennelman verotusarvoksi laskentatyötä. On myös huomattava, että tulo- ja
14029: otetaan, sen mukaan kuin valtiovarainministeriö omaisuusverolain 10 §:n 2 momentin 3 koh-
14030: tarkemmin määrää, rakennuksen tai rakennel- dassa tarkoitetut omaisuuden perusteella suori-
14031: man jälleenhankinta-arvo vähennettynä laissa tettavasta verosta vapaat yhteisötkin joutuvat
14032: säädetyillä vuotuisilla ikäalennuksilla. Maatalous- edelleen antamaan em. rakennuksista ja raken-
14033: rakennuksen sekä maatilalla olevan rakennelman nelmista jälleenhankinta-arvon laskemista var-
14034: arvoksi katsotaan taasen tuloverotuksessa vero- ten riittävät tiedot veroilmoitustensa yhtey-
14035: vuoden päättyessä poistamatta oleva rakennuk- dessä. Onkin ilmeistä, että myös verotusmenet-
14036: sen tai rakennelman hankintamenon osa. tely yksinkertaistuisi ja nopeutuisi huomatta-
14037: Muiden kuin maatilataloudessa käytettävien vasti, mikäli rakennusten verotusarvot määrät-
14038: rakennusten, niihin luettuina myös elinkeinotoi- täisiin tuloverotuksessa verovuoden päättyessä
14039: minnassa käytettävät myymälä-, varasto-, teh- rakennuksen tai rakennelman hankintamenon
14040: das-, työpaja-, talous-, voima-asema- ja muut sel- poistamatta olevan osan perusteella. Todetta-
14041: laiset rakennukset, verotusarvot määrätään siten koon myös, että muutoksen merkitys jäisi val-
14042: nykyisin valtiovarainministeriön vahvistamien tion verotulojen kannalta lähes olemattomaksi.
14043: laskentaperusteiden mukaan määrätyn jälleen- Edellä mainituista syistä olisi tulo- ja omai-
14044: hankintahinnan perusteella. Valtiovarainminis- suusverolakia muutettava siten, että elinkeino-
14045: teriön laskentaperusteet vahvistetaan eräänlais- toiminnassa käytettävien myymälä-, varasto-,
14046: ten keskiarvotietojen perusteella eikä kunkin ra- tahdas-, työpaja-, talous-, voima-asema- ja mui-
14047: kennuksen yksilöllisiä tekijöitä, esim. sen han- den niihin verrattavien rakennusten sekä va-
14048: kintamenoa, voida siten ottaa verotusarvoa rasto- ynnä muiden rakenneimien varotusarvoksi
14049: määrättäessä huomioon. Verotusarvoja lasket- säädettäisiin tuloverotuksessa verovuoden päät-
14050: taessa ei siten voida kiinnittää huomiota myös- tyessä poistamatta olevan rakennuksen tai ra-
14051: kään rakennuskustannusten poikkeamiseen eri kennelman hankintamenon osa. Asuin- ja toi-
14052: osissa maata yms. tekijöihin. Sen seurauksena misto- ym. sellaisten rakennusten verotusarvot
14053: verotusarvo saattaa käytännössä poiketa huo- voitaisiin sitä vastoin vahvistaa edelleen nyt
14054: mattavastikin rakennuksen todellisesta arvosta. voimassa olevaa menettelyä noudattaen.
14055: Käytettäessä perusteena tuloverotuksessa pois- Edellä olevan perusteella ehdotan,
14056: tamatta olevaa jäännösarvoa, niin kuin tulo- ja
14057: omaisuusverolaissa on maatalousrakennusten että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14058: osalta jo säädetty, päästään todellisia käypiä lakiehdotuksen:
14059: arvoja huomattavasti paremmin vastaaviin ve-
14060: rotusarvoihin.
14061: IV,J.- Haarla. 299
14062:
14063:
14064: Laki
14065: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14066: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
14067: omaisuusverolain ( 888/43) 34 c §, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1967 anne-
14068: tussa laissa ( 613/67 ), näin kuuluvaksi:
14069:
14070: 34 c §.
14071: Muun kiinteistön kuin maatilan arvo määrä- rakennuksen ja rakennelman jälleenhankinta-
14072: tään erikseen maapohjan ja rakennusten osalta. arvo vähennettynä puisesta rakennuksesta 2.5
14073: Maapohjan arvoksi katsotaan käypä arvo sen prosentin ja kivisestä rakennuksesta 2 prosentin
14074: mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin vuotuisilla ikäalennuksilla. Jos rakennus on vau-
14075: määrää. rioitunut tai muutoin menettänyt arvoaan
14076: Elinkeinotoiminnassa käytettävän myymälä-, enemmän kuin ikäalennukset edellyttävät, on
14077: varasto-, tehdas-, työpaja-, talous-, voima-asema- jälleenhankinta-arvoa vähennettävä arvon alene-
14078: tai muun niihin verrattavan rakennuksen sekä mista vastaavalla määrällä. Jos rakennuksessa tai
14079: varasto- ja muun rakennelman arvoksi katsotaan rakennelmassa on sen valmistumisen jälkeen
14080: tuloverotuksessa verovuoden päättyessä poista- suoritettu perusparannuksia tai huomattavia
14081: matta oleva rakennuksen tai rakennelman han- kunnossapitotöitä, on ikäalennusta harkinnan
14082: kintamenon osa. mukaan alennettava. Käytössä olevan rakennuk-
14083: Asuin-, toimisto- ja muun niihin verrattavan sen ja rakennelman arvoksi katsotaan kuitenkin
14084: rakennuksen arvoksi katsotaan, sen mukaan vähintään 10 prosenttia rakennuksen tai raken-
14085: kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää, nelman jälleenhankinta-arvosta.
14086:
14087:
14088: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14089:
14090: Pekka Haarla.
14091: 300
14092:
14093: IV,4.- Lak.al. n:o 36.
14094:
14095:
14096:
14097:
14098: Ja'msen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ia omaisuusverolain muuttami-
14099: sesta.
14100:
14101:
14102: E d u s k u n n a 11 e.
14103:
14104: Tulo- ja omaisuusverolain 28 § :n 1 momen- kuin ne henkilöt, jotka harjoittavat jotakin am-
14105: tin 11 kohdan mukaan sellaisesta osasta am- mattia, liikettä tai maatilataloutta. Erikoisen
14106: matti- ja liiketuloa sekä maatilatalouden tuloa, korostetusti epäkohta tulee esille maatilatalou-
14107: jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena den osalta, jossa viljelmillä työskentelee koko
14108: verovelvollisen ammatissaan, liikkeessään ja perhe, mukana lapset, joille ei voida maksaa
14109: maatilataloudessaan suorittamasta työstä myön- palkkaa tilan hyväksi tehdystä työstä ja kun
14110: netään kymmenen prosentin vähennys, ei kui- maataloustulo varsinkin keskikokoisilla ja pie-
14111: tenkaan enempää kuin 3 500 markkaa. Tämä nillä tiloilla pääosaltaan on työtuloa.
14112: vähennys on palkkatulojen osalta kaksikym- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14113: mentä prosenttia. Mainittu lainkohta asettaa nioittaen,
14114: täysin eriarvoiseen asemaan ne henkilöt, jotka että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14115: hankkivat toimeentulonsa vieraan palveluksessa lakiehdotuksen:
14116:
14117:
14118: Laki
14119: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14120: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
14121: ja omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momentin 11 kohta, selJ.aisena kuin se on 23 päivänä
14122: joulukuuta 1947 annetussa laissa ( 951/47), näin kuuluvaksi:
14123:
14124: 28 §. sekä maatilatalouden tuloa, jota on pidettävä
14125: kohtuullisena korvauksena verovelvollisen am-
14126: 11 ) palkkatuloista sekä aikaisemman virka- matissaan, liikkeessään ja maatilataloudessaan
14127: tai työsuhteen perusteella saadusta eläkkeestä ja suorittamasta työstä kaksikymmentä .sadalta,
14128: poronhoidon hyväksi tehdyn työn arvosta sekä kuitenkin niin, että 10 000 markan ylittävältä
14129: maatilataloutta harjoittavan verovelvollisen lap- osalta mainittu vähennys on viisitoista sadalta,
14130: sen tai muun perheenjäsenen verovelvollisen ei kuitenkaan yhteensä enempää kuin 3 500
14131: metsästä tapahtuneen puutavaran hankintamyyn- markkaa.
14132: nin yhteydessä suorittaman työn arvosta, niin
14133: myös .sellaisesta osasta ammatti- ja liiketuloa
14134:
14135: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
14136:
14137: Artturi Jämsen. Yrjö Sinkkonen. Aaro Lintilä.
14138: Heimo Linna. Reino Kangas. Esko Pekonen.
14139: Taisto Tähkämaa. Pekka Vilmi. Eino Lottanen.
14140: Paavo Niinikoski. Matti Ruokola. Ahti Pekkala.
14141: Pentti Pekkarinen. Matti Maijala. Katri Kaarlonen.
14142: Katri-Helena Eskelinen. Orvokki Kangas. Lea Sutinen.
14143: Paavo Väyrynen.
14144: 301
14145:
14146: IV,5.- Lak.al. n:o 37.
14147:
14148:
14149: Kohtala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami·
14150: sesta.
14151:
14152: E d u s k u n n a 11 e.
14153:
14154: Korkeiden vuokrien, kalliiden elinkustannus- lasten huoltajat saavat valtionverotuksessa vä-
14155: ten ja toimeentulon turvaamisen vuoksi yksi- hentää verotettavasta tulostaan tulon hankkimi-
14156: näisten perheenhuoltajien ja yhä useammin sesta aiheutuneina kustannuksina kohtuulliset
14157: myöskin molempien aviopuolisoiden, erityisesti lasten päivähoitokulut, mikäli lapset ovat olleet
14158: nuorten avioparien, on välttämätöntä käydä an- päivähoidossa huoltajansa ansiotyössäkäynnin
14159: siotyössä. vuoksi.
14160: Lasten päivähoidon järjestäminen ansiotyössä Toisaalta lasten päivähoidosta saatuja tuloja
14161: olon ajaksi on jatkuvasti vaikeutumassa tarjolla ei pitäisi valtionverotuksessa katsoa verovelvol-
14162: olevien hoitopaikkojen vähyyden vuoksi. Tämän lisen veronalaiseksi tuloksi. Näin senvuoksi,
14163: vuoksi myöskin lasten päivähoitokustannukset koska lasten päivähoito tulisi periaatteessa· jär·
14164: muodostavat asunnonvuokran ja elinkustannus- jestää yhteiskunnan toimesta ja kun yhteiskunta
14165: ten ohella toistuvan menoerän, jota perustellusti ei yleensä osallistu myöskään yksityisen vero-
14166: voidaan pitää tulon hankkimisesta aiheutuvana velvollisen niihin pääoma- eikä käyttömenoihin,
14167: menona. jotka verovelvolliselle aiheutuu lasten päivä-
14168: Vaikka yksinäisten perheenhuoltajien ja nuor- hoitotilaisuuksien järjestämisestä. Lasten :päivä-
14169: ten avioparien on ansiotulonsa hankkimiseksi hoidosta saatujen tulojen verovapaus kannus-
14170: suoritettava nuo lasten päivähoitomenot, niin taisi myös yksityisiä verovelvollisia ottamaan
14171: he eivät saa voimassa olevan lainsäädännön pe- :lapsia päivähoitoon, kunnes lasten päivähoito-
14172: rusteella vielä tehdä mitään vähennyksiä vero- tilat on yhteiskunnan toimesta voitu kokonai-
14173: tuksessa noista menoistaan. Niin kauan kuin suudessaan järjestää.
14174: yhteiskunnallinen lasten päivähoito on järjestä· Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14175: mättä eikä yhteiskunnan taholta muullakaan ta- nioittaen,
14176: valla huolehdita lasten päivähoidon järjestämi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14177: sestä, on kohtuullista ja oikeudenmukaista, että lakiehdotuksen:
14178:
14179: Laki
14180: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14181: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
14182: omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 1 momenttiin uusi 18 kohta ja 26 §:n 1 momenttiin uusi
14183: 11 kohta seuraavasti:
14184: 24 §. 26 §.
14185: Tuloksi ei katsota: Tulon hankkimisesta johtuneiksi kustannuk-
14186:
14187: 18) lapsen päivähoidosta saatua tuloa siltä
14188: osin, kuin lapsen huoltaja saa jäljempänä
14189: ___ ....,;___--
14190: siksi katsotaan myös:
14191: __...;.- ----
14192: 11 ) tulon hankkimiseksi suoritetut lapsen
14193: 26 §:n 1 momentin 11 kohdan perusteella vä- päivähoidosta aiheutuvat kohtuulliset kustan-
14194: hentää lapsensa päivähoidosta aiheutuvat kus- nukset.
14195: tannukset.
14196:
14197:
14198: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14199:
14200: Leo Kohtala. Kalevi Sorsa. Matti Ahde.
14201: 302
14202:
14203: IV,6.- Lak.al. n:o 38.
14204:
14205:
14206:
14207:
14208: Linkola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a omaisuusverolain muuttami-
14209: sesta.
14210:
14211:
14212:
14213: E d u s k u n n a II e.
14214:
14215: Verrattuna muihin länsimaihin on Suomessa on täysin riittämätöntä, eikä mahdollisuuk-
14216: naisten osuus työvoimasta erittäin suuri. Amma- sia suurempiin laajennuksiin lähitulevaisuudessa
14217: tissa toimivasta väestöstä oli Suomessa 39,4 % näytä olevan, esim. kokopäiväosastopaikat li-
14218: naisia v. 1960 suoritetun väestölaskennan mu- sääntyivät vuodesta 1964 vuoteen 1968 vain
14219: kaan. 800 paikalla, kun taas työssä käyvien naisten
14220: Kaikista ammatissa voimivista naisista yli alle 7-vuotiaiden lasten lukumäärä lisääntyi ar-
14221: puolet oli naimisissa. Merkillepantavaa on, että vion mukaan 33 OOO:lla.
14222: naimisissa olevat naiset yhä yleisemmin osallis- Valtaosa päivähoitoa tarvitsevista lapsista on
14223: tuvat työelämään ja ovat siirtyneet sangen huo- hoidettava joko kotona palkkaamalla päivä- tai
14224: mattavasti suoranaiseen taloudelliseen vastuu- kotiapulainen tai vieraassa yksityiskodissa. Näin
14225: seen perheen huoltamisesta. järjestetystä hoidosta koituvat kustannukset
14226: Perheenäidin ansiotyössä käynnin syyt vaihte- ovat huomattavasti suuremmat kuin siinä ta-
14227: levat yksilöllisesti jääden henkilökohtaisen rat- pauksessa, jos lapsi hoidetaan päivähoitolaitok-
14228: kaisun varaan, joskin olosuhteet vaikuttavat sessa. Erityisen raskaaksi kustannukset tulevat
14229: usein määräävästi ratkaisuun. Suuren ryhmän ansioäidille tai ansioisälle, joka on yksin per-
14230: muodostavat ne äidit, joilla perheen ainoina tai heen huoltajana.
14231: pääasiallisina huoltajina ei ole muuta mahdolli- Edellä mainitut toimenpiteet lasten hoidon
14232: suutta kuin ansiotyö. Pakottavana syynä äidin järjestämiseksi ovat olleet välttämättömiä, jotta
14233: ansiotyöhön voidaan pitää myös perheenisän perheenäiti (ja ansioisä) on voinut osallistua
14234: sairautta tai epäsosiaalisuutta tahi ansiotason työhön ja hankkia tulonsa. Tulo- ja omaisuus-
14235: niukkuutta ja siitä johtuvaa elintason alhai- verolain ( 888/4 3) 25 § :n mukaan on tuloa ar-
14236: suutta. Monille ammattikoulutusta saaneille per- vioitaessa lupa vähentää tulon hankkimisesta ja
14237: heenäideille ansiotyö on itsestään selvä, toiset säilyttämisestä johtuneet kustannukset. Saman
14238: näkevät sen oikeutenaan, toiset velvollisuute- lain 27 § :n mukaan tulon hankkimisesta johtu-
14239: naan. neina kustannuksina ei pidetä: verovelvollisen
14240: Joka tapauksessa naimisissa olevien naisten ja hänen perheensä elantokustannuksia, joihin
14241: siirtyminen työmarkkinoille on tuonut esille luetaan myös asunnon vuokra sekä verovelvolli-
14242: monia ongelmia, jotka koskevat lapsia ja per- sen itseään varten pitämän palvelusväen palk-
14243: heitä. kaus ja elatus ynnä mitä muuta on niihin ver-
14244: V. 1965 oli alle 7-vuotiaita lapsia 553 000, rattavaa. Mainitun 27 .§:n mukaan ansioäiti
14245: joista noin 24 % eli 132 000 oli ansiotyössä (eikä myöskään alaikäisistä lapsistaan yksin
14246: käyvien naisten lapsia. Näiden lasten päivittäi- huolehtiva ansioisä) ei saa vähentää tuloistaan
14247: nen hoito ja kasvatus on annettava äidin työssä veroilmoitusta täyttäessään kustannuksia, jotka
14248: ollessa jonkun toisen henkilön tehtäväksi joko ovat aiheutuneet hsten hoidon järjestämisestä
14249: lapsen kotona, vieraassa perheessä tai päivähoi- ja siten ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämi-
14250: tolaitoksessa. sestä aiheutuneita kustannuksia.
14251: Perheet toivoisivat yhteiskunnan lisäävän so- Marraskuun 19 päivänä 1943 annettua tulo-
14252: siaalisia palveluksia ja antaisivat mieluimmin ja omaisuusverolakia on pidettävä tältä kohdin
14253: lapsensa valvottuun ryhmähoitoon. V. 1964 hoi- vanhentuneena. Yhteiskunta on muuttunut huo-
14254: dettiin lastenseimissä ja päiväkodeissa n. 12 000 mattavasti neljännesvuosisadan aikana. Ei kai
14255: lasta ja lastentarhoissa n. 17 000 lasta. Tämähän kukaan tänä päivänä voi väittää, että ansioäiti
14256: IV,6.- Linkola ym. 303
14257:
14258: ( tai ansioisä) pitäisi patva- tai kotiapulaista äidillä (ja -isällä) on toisaalta työnantajan vel-
14259: itseään varten. Päivä- tai kotiapulainen on ko- vollisuudet, mutta ei muitten työnantajien oi-
14260: din ulkopuolella ansiotyössä kävijän viransijai- keutta laskea palkkamenot kuluikseen.
14261: nen kotona niinä tunteina, jonka ansiotyö vaatii. Verotuksen yhteydessä tulee nykyisellään
14262: Viransijaiselle maksettu palkka on muissa ta- myöskin päällekkäisyyttä. Kun ansioäiti tai -isä
14263: pauksissa vähennyskelpoinen. maksaa veron omasta palkastaan ja päivä- tai
14264: Ansioäidin tai isän ja päivä- tai kotiapulaisen kotiapulainen omastaan, joutuu osa huoltajan
14265: työsuhdetta lainsäätäjäkin pitää normaalina palkasta verotettavaksi kaksi kertaa. Tämä ei
14266: työnantaja-työntekijä -suhteena, se näkyy mm. voine olla lainsäätäjän tarkoitus.
14267: siinä, että ansioäidin tai -isän on maksettava Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
14268: työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksut, la- nioittaen,
14269: kisääteinen TEL-vakuutus sekä lakisääteinen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14270: työttömyys- ja tapaturmavakuutus. Näin ansio- lakiehdotuksen:
14271:
14272:
14273: Laki
14274: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14275: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
14276: omaisuusverolain (888/43) 26 §:n 1 momenttiin uusi 11 kohta ja muutetaan 27 §:n 1 mo-
14277: mentti näin kuuluvaksi:
14278:
14279: 26 §. 27 §.
14280: Tulon hankkimisesta johtuneiksi kustannuk- Tulon hankkimisesta johtuneina kustannuk-
14281: siksi katsotaan myös: sina ei pidetä:
14282: 1 ) verovelvollisen .ja hänen perheensä elan-
14283: 11 ) tulon hankkimista varten tarvittavan tokustannuksia, joihin myös luetaan asunnon
14284: päivä- tai kotiapulaisen palkka ja muut lapsen vuokra ynnä mitä muuta on siihen verrattavaa;
14285: päivähoidosta muualla kuin kodissa aiheutuvat
14286: kohtuulliset kustannukset.
14287:
14288:
14289:
14290: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14291:
14292: Anna-Liisa Linkola. Sinikka Karhuvaara. Pentti Sillantaus.
14293: Mauri Seppä. Ilkka Suominen. Juha Vikatmaa.
14294: 304
14295:
14296: IV,7.-Lak.al. n:o 39.
14297:
14298:
14299:
14300:
14301: Mäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a omaisuusverolain muuttami-
14302: sesta.
14303:
14304:
14305: E d u s k u n n a 11 e.
14306:
14307: Tulo- ja omaisuusverolain 28 §:n 11 koh- kään voida katsoa oikeaksi toteuttaa laissa sel-
14308: dassa myönnetään ns. palkkatulosta 20 % vä- vää eriarwisuutta eri rvhmien kesken.
14309: hennys, paitsi 10 000 markan ylittävältä osalta Lainkohta asettaa måinitunlaisille vähennyk-
14310: 15 % :n vähennys, mutta sen sijaan ammatti- ja sille enimmäisrajaksi 3 500 markkaa. Kun eri-
14311: liiketulosta ainoastaan 10 % :n vähennys siitä laisissa käsityöammateissa, monissa palveluyri-
14312: osasta, jonka voidaan katsoa vastaavan työpalkan tyksissä jne. elinkeinotulo on vastaavan alan
14313: osuutta. Näin ollen elinkeinon ja ammatin har- palkkatyöntekijän tulon suuruusluokkaa, on ny-
14314: joittajat on asetettu oleellisesti eriarvoiseen ase- kyinen säännös täysin epäoikeudenmukainen.
14315: maan. Mainittu seikka on käytännössä yritetty Sillä on myös pientä itsenäistä yrittäjää vähek-
14316: eliminoida erilaisin keinotekoisin järjestelyin syvä merkityksensä, kun päinvastoin tällaisen
14317: mm. perustaen muodon vuoksi erilaisia yhtiöitä, väestöryhmän lisääntymistä on pidettävä yhteis-
14318: vaikka niiden olemassaoloon todellisuudessa ei kunnan kannalta erittäin tärkeänä. Ottaen huo-
14319: ole edes muodollisia edellytyksiä, saatikka asial- mioon pienyritysten tämän hetken vaikeudet on
14320: lista tarvetta. muutos erittäin ajankohtainen ja kiireellinen.
14321: Edellä mainittu eriarvoisuus antaa myös Kaiken edellä olevan perusteella esitämme
14322: aiheen päätellä lainsäätäjän lähtevän eri ryh- kunnioittaen,
14323: mien osalta erilaisesta moraaliarvostelmasta, jo-
14324: hon lainsäätäjällä ei ole oikeutta eikä sinänsä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14325: lakiehdotuksen:
14326:
14327: Laki
14328: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14329: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
14330: omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momentin 11 kohta, sellaisena kuin se on viimeksi
14331: pysyvästi 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) ja viimeksi väliaikaisesti
14332: muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1967 annetussa laissa (614/67), näin kuuluvaksi:
14333: 28 §.
14334: pidettävä kohtuullisena korvauksena verovelvol-
14335: 11 ) palkkatulosta sekä aikaisemman virka- lisen ammatissaan ja liikkeessään suorittamasta
14336: tai työsuhteen perusteella saadusta eläkkeestä työstä kaksikymmentä sadalta, kuitenkin niin,
14337: sekä maa- tai metsätaloudesta tai poronhoitoa että 10 000 markan ylittävältä osalta mainittu
14338: harjoittavan verovelvollisen ja hänen lapsensa vähennys on viisitoista sadalta, ei kuitenkaan
14339: tai muun perheenjäsenen maa- ja metsätalouden yhden henkilön osalta yhteensä enempää kuin
14340: hyväksi tekemän työn arvosta samoin kuin sel- neljätuhatta markkaa.
14341: laisesta osasta ammatti- ja liiketuloa, jota on
14342:
14343: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14344:
14345: Timo Mäki. Olavi Nikkilä. Pentti Sillantaus.
14346: 305
14347:
14348: IV,8.- Lak.al. n:o 40.
14349:
14350:
14351:
14352:
14353: Tähkämaa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ia omaisuusverolain muut-
14354: tamisesta.
14355:
14356:
14357: E d u s k u n n a 11 e.
14358:
14359: Elinkeinon ja ammatin harjoittamiseen tar- tiin maan suurimpien yrittäjien käyttöomaisuu-
14360: vittavat työvälineet, käyttöomaisuus, katsotaan den omaisuusverotus. Tasapuolisuus eri yrittäjiä
14361: tulo- ja omai!luusverotuksessa veronalaiseksi kohtaan verotuksessa edellyttäisi, että niiden ve-
14362: omaisuudeksi. Kun työvälineillä saatu tulo tulee rotus tapahtuisi samojen perusteiden mukaan.
14363: samassa verotuksessa verotetuksi, ei omaisuusve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14364: rotusta voida pitää asianmukaisena. Osakeyhtiön nioittaen,
14365: muodossa toimiviita elinkeinon harjoittajilta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14366: poistettiin omaisuusvero ja sen mukana poistet- lakiehdotuksen:
14367:
14368:
14369: Laki
14370: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14371: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 194.3 annetun tulo- ja
14372: omaisuusverolain 3.3 §:ään sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1967 annetussa laissa
14373: (613/67), näin kuuluva uusi 12 kohta:
14374:
14375: .3.3 §.
14376: hen luettuna elinkeinon ja maatilatalouden har-
14377: 12) elinkeinotoiminnassa sekä maatilatalou- joittamisen pysyvään käyttöön tarkoitetut maa-
14378: den harjoittamisessa käytetty käyttöomaisuus sii- alueet.
14379:
14380:
14381: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14382:
14383: Taisto Tähkämaa. Heimo Linna.
14384:
14385:
14386:
14387:
14388: 39 427/70
14389: 306
14390:
14391: IV,9.- Lak.al. n:o 41.
14392:
14393:
14394:
14395:
14396: Vaittinen ym..: Ehdotus laiksi tulo- ;a omaisuusverolain muutta-
14397: misesta.
14398:
14399:
14400:
14401: E d u s k u n n a 11 e.
14402:
14403: Tulo- ja omaisuusverolain 29 S:n säädösten invalidi, joka ei ole täyttänyt 65, on 29 S:n 12)
14404: eräänä tarkoituksena on parantaa vanhusten ja kohdan mukaan oikeutettu vähentämään tulois-
14405: invalidien taloudellista asemaa myöntämällä taan 1 600 mk. Täyttäessään 65 vuotta hän on
14406: heille näiden syiden takia vähennysoikeus. Ra- oikeutettu saman pykälän 7) kohdan mukaan
14407: han arvon alenemisen takia lakiin myöhemmin vähentämään tuloistaan 1 000 markkaa ja saman
14408: tehdyt lisäykset ja muutokset, jotka koskevat pykälän 3 momentin mukaan vain viidenkym-
14409: vanhuus ja työkyvyttömyysvähennysten markka- menen prosentin työkyvyttömyys- tai haitta-as-
14410: määräisiä summia, ovat kuitenkin johtaneet teen ylittävää prosenttimäärää vastaavan osan,
14411: eräissä suhteissa epäoikeudenmukaiseen tulok- .eli tässä tapauksessa 600 mk. Yhteensä hänen
14412: seen, joka ei myöskään vastaa kaikin osin lain al• vähennysoikeutensa on näin ollen 1 600 mk, eli
14413: kuperäistä tarkoitusta. täsmälleen yhtä paljon kuin saman työkyvyttö-
14414: Vertailtaessa keskenään sanotun pykälän myysasteen omaavat alle 65 vuotiaat ovat oi-
14415: 1 momentin 7) ja 12) kohtaa sekä 3 momenttia keutetut vähentämään tuloistaan.
14416: sellaisena kuin ne ovat joulukuun 3. päivänä Kun ei voida pitää oikeudenmukaisena invali-
14417: 1965 {628/65) ja joulukuun 30. päivänä 1965 dien jäämistä osattomiksi terveiden kansalaisten
14418: {721/65) annetuissa laeissa, voidaan todeta, oikeuksista, esitämme kunnioittaen,
14419: että 50-100 prosentin työkyvyttömyys- tai
14420: haitta-asteen omaava henkilö ei käytännössä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14421: pääse ollenkaan osalliseksi vanhuusvähennyksestä lakiehdotuksen:
14422: täyttäessään 65 vuotta. Esimerkiksi 80 prosentin
14423:
14424:
14425:
14426: Laki
14427: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14428: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
14429: omaisuusverolain 29 § :n 1 momentin 12) kohta ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 3 päi-
14430: vänä joulukuuta 1965 annetussa laissa ( 628/65) näin kuuluviksi:
14431:
14432: 29 §. määrää vastaava osa kahdestatuhannesta mar-
14433: kasta, ja milloin verovelvollinen on sotapalve-
14434: 12) milloin verovelvollisen työ- ja toiminta- luksessa tai sotatoimessa tai niihin liittyvissä
14435: kyky on jonkin elimen puuttumisen tai toimin- erityisissä olosuhteissa saanut ruumiinvamman
14436: tavajavuuden vuoksi pysyvästi alentunut, jos tai sairauden, niin ikään edellä tässä kohdassa
14437: hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa on mftinitut vähennykset vastaavasti valtion tapa-
14438: esitetyn selvityksen mukaan katsottava olevan turmatoimiston käyttämien arvioimisperusteiden
14439: sata prosenttia, kaksituhatta markkaa, tai jos sa- mukaan;
14440: nottu prosenttimäärä on pienempi, prosentti-
14441: IV,9.- Vaittinen ym. 307
14442:
14443: Jos verovelvollinen on verovuonna saanut kan- van kahdeksankymmentä prosenttia, jollei vero-
14444: saneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, velvollinen esitä selvitystä siitä, että työkyvyttö-
14445: katsotaan hänen 1 momentin 12) kohdassa tar- myys tai haitta-aste on suurempi.
14446: koitetun työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa ole-
14447:
14448:
14449: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
14450:
14451: Aili Vaittinen. Harri Holkeri. Raimo Ilaskivi.
14452: Anna-Liisa Linkola. Sinikka Karhuvaara. Juha Rihtniemi.
14453: Maija Heino. Elsi Hetemäki. Sirkka Lankinen.
14454: Eeva Kauppi. Aslak Aas. Niilo Tarvajärvi.
14455: Pertti Salolainen. M. Jaatinen. Erkki Hara.
14456: 308
14457:
14458: IV,10, ........ Lak.al. n:o 42.
14459:
14460:
14461:
14462:
14463: Mäkinen ym.: Ehdott~s laiksi tulo- ;a omaisuusverolain väliaikai-
14464: sesta muuttamisesta. ·
14465:
14466:
14467: E d u s k u n n a 11 e.
14468:
14469: Säännös matkoista kotoa työpaikkaan ja ta- tapahtunut huomattavia korotuksia, viimeksi on
14470: kaisin aiheutuneiden kustannusten vähentämi- mm. tämän vuoden alusta korotettu työmatkoilla
14471: sestä verotuksessa sisältyy tulo- ja omaisuusvero- käytettävien kuukausilippujen hintoja useilla
14472: lain 26 §:n 1 momentin 10 kohtaan, kunnallis- kymmenillä prosenteilla. Nämä maksujen koro-
14473: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen tukset ovat aiheuttaneet suuria vaikeuksia niille,
14474: 55 §:n 5 a kohtaan ja maalaiskuntain kunnallis- jotka olosuhteiden pakosta joutuvat hankkimaan
14475: hallinnosta annetun asetuksen 82 §:n 11 a koh- elantoosa muulta kuin kotipaikkakuntansa
14476: taan. Näiden säännösten mukaan verovelvolli- alueelta. Erityisen polttavana tunnetaan tämä esi-
14477: sella on oikeus vähentää tulostaan, valtionvero- merkiksi Helsingin ympäristöseutujen osalta,
14478: tuksessa tulon hankkimisesta aiheutuneena kus- joissa päivittäiset työmatkat saattavat ulottua
14479: tannuksena ja kunnallisverotuksessa ansiotuloon aina Riihimäelle asti ja kauemmaksikin.
14480: kohdistuvana vähennyksenä, matkakustannukset Näiden työmatkakustannusten tuntuvan nou-
14481: asunnosta työpaikkaan halvinta kulkuneuvoa sun johdosta olisi vähennysoikeuden ylärajaa ny-
14482: käyttäen, sikäli kuin niiden ei voida katsoa si- kyisestään huomattavasti korotettava. Kun kui-
14483: sältyvän paikkakunnalla tavallisiin elinkustan- tenkin työmatkoista aiheutuneet kulut, nimen-
14484: nuksiin, ei kuitenkaan enempää kuin 600 mark- omaan suuriksi kohotessaan, vähentävät asian-
14485: kaa vuodessa. Kunnallisverotusta koskevissa omaisen verovelvollisen veronmaksukykyä ei
14486: säännöksissä on rajoituksena lisäksi, ettei mat- ylärajan määrääminen ole mielestämme lainkaan
14487: kakustannuksista ole erikseen tai palkkaan .sisäl- perusteltua. Tämän vuoksi olisi matkakulut saa-
14488: tyen korvausta. tava vähentää verotuksessa täysimääräisinä siltä
14489: Työmatkoista aiheutuneet matkakulut ovat osin kuin ne ylittävät paikkakunnalla normaalei-
14490: luonteeltaan selvästi tulon hankkimisesta ai- hin elinkustannuksiin sisältyväksi katsottavan
14491: heutuneita kuluja. Tämä vähennys on jo nykyisin määrän.
14492: verotuksen yksinkertaistamisen periaatteiden Edellä oleviin perusteluihin viitaten ja edel-
14493: mukainen sikäli, että kun vain ne kustannukset lyttäen, että hallitus ryhtyy toimiin vastaavien
14494: saadaan vähentää, jotka eivät sisälly paikkakun- kunnallishallituksesta kaupungissa annetun ase-
14495: nalla tavallisiin elantokustannuksiin, vähennyk- tuksen 55 §:n 5 a kohdan ja maalaiskuntien
14496: set saavat vain ne verovelvolliset, joiden matka- kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § :n
14497: kustannukset ovat tavallista suuremmat ja joille 11 a kohdan muuttamiseksi yhdenmukaisiksi,
14498: vähennykselläkin siis on todellista merkitystä. ehdotamme kunnioittaen,
14499: Nykyiset vähennykset ovat olleet voimassa
14500: kunnallisverotuksessa vuodesta 1959 lähtien ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14501: valtionverotuksessa vuodesta 1962 lähtien. Näi- lakiehdotuksen:
14502: den ajankohtien jälkeen on liikennemaksuissa
14503: IV,lO.- Mäkinen ym. 309
14504:
14505:
14506: Laki
14507: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
14508: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverolain 26 S:n 1 momentin
14509: 10 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa ( 644/62 ), näin
14510: kuuluvaksi:
14511:
14512: 26 s. niiden ei voida katsoa sisältyvän paikkakunnalla
14513: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vähen- tavallisiin elantokustannuksiin.
14514: tää:
14515: Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
14516: 10) matkakustannukset asunnosta työpaik- tulojen ja omaisuuden perusteella toimi-
14517: kaan halvinta kulkuneuvoa käyttäen, sikäli kuin tettavassa verotuksessa.
14518:
14519:
14520: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
14521:
14522: V. 0. Mäkinen. Lyyli Aalto.
14523: Sakari Knuuttila. Kaarle Salmivuori.
14524: 310
14525:
14526: IV,ll.- Lak.al. n:o 43.
14527:
14528:
14529:
14530:
14531: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
14532: sesta muuttamisesta.
14533:
14534: E d u s k u n n a 11 e.
14535:
14536: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusverolain Molempien aviopuolisoiden ansiotyöllä han-
14537: 28 §:n · 8. kohdan mukaan myönnetään avio- kittu tulo aiheuttaa huomattavia ylimääräisiä
14538: puolisoiden ansio- ja eläketulojen yhteisverotuk- menoja. Tämän vuoksi vähennysoikeuden · tulisi
14539: sessa vähemmän ansainneelle puolisolle vähen- olla riittävä korjaamaan nämä tulonhankinnasta
14540: nys, jonka suuruus on nykyisin 1 500 mk, sekä johtuvat ylimääräiset menot.
14541: tämän määrän ylittävältä osalta puolet, ei kui- Vähennysoikeuden suuruutta vuonfia 1966
14542: tenkaan enempää kuin 3 000 markkaa. eduskunnan toimesta enimmäismäärän osalta hie-
14543: Viime vuosina on molempien aviopuolisoiden man lisättiin, mutta huomioonottaen jo rahan
14544: käyminen ansiotyössä yleistynyt. Vuoden 1960 arvon huononemisesta johtuvat tekijät sitä tulisi
14545: lopulla oli Suomessa kaikkiaan 409 850 naimi- nykyisestään lisätä. Käsitellessään joulukuussa
14546: sissa olevaa ja ammatissa toimivaa naista. Luku 1968 tulo- ja omaisuusverotusta koskevia lakeja
14547: on 12,8% suurempi kuin 10 vuotta aikaisem- eduskunta lausui, että aviopuolisoiden yhteisve-
14548: min. Vastaava kehitys on jatkunut 60-luvulla. rotuksessa esiintyy epäkohtia ja että eduskunta
14549: Ammatissa toimivista naisista oli 1960 naimi- edellyttää, että aviopuolisoiden yhteisverotuksen
14550: sissa 51,2% ja 1950 45 %. Molempien avio- epäkohdat kiireellisesti oikaistaan.
14551: puolisoiden käymiseen ansiotyössä on vaikutta- Esitämme perusteluihin viitaten,
14552: nut mm. asumis- ja muiden elinkustannusten
14553: nousu. Tämän vuoksi on aviopuolisoiden yh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14554: teisverotuksen vähennysoikeus saanut yhä kas- lakiehdotuksen:
14555: vavan merkityksen.
14556:
14557: Laki
14558: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
14559: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti marraskuun 13 päivänä 1943 an-
14560: netun tulo- ja omaisuusverolain ( 88814 3) 28 §: n 1 momentin 8) kohta, sellaisena kuin se on
14561: 31 päivänä joulukuuta 1968 annetussa laissa ( 746168), näin kuuluvaksi:
14562:
14563: 28 §. vähemmän, kolmetuhattaviisisataa markkaa,
14564: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vähen- sekä tämän määrän ylittävältä osalta puolet, ei
14565: tää: kuitenkaan yhteensä enempää kuin viisituhatta
14566: markkaa.
14567: 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut
14568: ansiotuloa tai aikaisemman virka- ja työsuhteen
14569: perusteella saatua eläketuloa, sen puolison ansio- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1971 tulojen ja
14570: tai eläketulosta, joka on saanut sellaista tuloa omaisuuden osalta toimitettavassa verotuksessa.
14571:
14572: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14573:
14574: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
14575: Terho Pursiainen. Lauri Kantola.
14576: 311
14577:
14578: IV,12.- Lak.al. n:o 44.
14579:
14580:
14581:
14582:
14583: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
14584: sesta muuttamisesta.
14585:
14586:
14587: E d u s k u n n a II e.
14588:
14589: Yhtiöiden ja muiden yhteisöjen tuloveron suu- yhtiöiden tuloverokantaa korotettaisiin. Jos suur-
14590: ruudeksi vuodelta 1970 perittävistä tuloista on yhtiöiden tuloveroprosentti nostettaisiin 49:ään,
14591: vahvistettu 43 prosenttia. Näin alhainen vero- tulisi siitä valtiolle lisätuloja noin 50 miljoonaa
14592: kanta on osaltaan edesauttanut suurpääoman markkaa, mikä loisi entistä parempia edellytyksiä
14593: maksamien verojen vähentymiseen, mikä puoles- mm. eläkeläisten sosiaaliturvan parantamiseen
14594: taan on korvattu lisäämällä tavallisten kansalais- tai muiden kansalaisille tärkeiden uudistusten to-
14595: ten verotusta. Kun varsinkin suuryhtiöiden ta- teuttamiseen.
14596: loudellinen asema on tällä hetkellä taloudellisen Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14597: nousukauden ja mm. devalvoinnin sekä kapitalis-
14598: tien etuja vastanneiden tulopoliittisten ratkaisu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14599: jen vuoksi erittäin hyvä, olisi välttämätöntä, että lakiehdotuksen:
14600:
14601:
14602: Laki
14603: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
14604: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 1943
14605: annetun tulo- ja omaisuusverolain ( 888/43) 50 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päi-
14606: vänä joulukuuta 1969 annetussa laissa ( 884/69), seuraavasti:
14607:
14608: 50 §. 500 000 markkaa, vero on neljäkymmentäyhdek-
14609: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, laitok- sän sada!ta.
14610: set ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun otta-
14611: matta 46 §:n 2 momentissa mainittuja yhtiöitä
14612: ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon perusteella
14613: neljäkymmentäkolme sadalta, kuitenkin niin, Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1971 toimitet-
14614: että milloin verotettava tulo on suurempi kuin tavassa verotuksessa.
14615:
14616:
14617: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14618:
14619: Taisto Sinisalo. Lauri Kantola. Heimo Rekonen.
14620: 312
14621:
14622: IV,13.-Lak.al. n:o 45.
14623:
14624:
14625: Vartia ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
14626: sesta muuttamisesta.
14627:
14628:
14629: E d u s k u n n a 11 e.
14630:
14631: Hallituksen 24 päivänä lokakuuta 1967 edus- matta onko vähennysprosentti kymmenen tai
14632: kunnalle antama esitys laiksi tulo- ja omaisuus- kaksikymmentä sadalta. Toisaalta myös hallituk-
14633: verolain väliaikaisesta muuttamisesta sisälsi TOL sen esityksen mukaan kuitenkin perheenjäsenten
14634: 28 S:n 1 momentin 11 kohtaan sellaisen muu- metsätalouden hyväksi tekemän työn arvosta
14635: toksen, että maatilataloutta harjoittava verovel- saadaan tehdä vähennys kaksikymmentä sadalta.
14636: vollinen saa vähentää maatilataloutensa hyväksi Maatalouden rakenne on muuttunut melkein
14637: tekemänsä työn arvosta kymmenen sadalta, kun yksinomaan perheyrityksiksi, joista saatu tulo on
14638: aikaisempi vähennysoikeus oli kaksikymmentä palkansaajan ansioon verrattavaa työtuloa. Pal-
14639: sadalta. Tämän ehdotuksen eduskunta hyväksyi kansaajain suurempaa vähennysoikeutta yrittä-
14640: 28. 12. 1967. jiin verrattuna on perusteltu sillä, että yrittäjäin
14641: Hallitus perusteli muutosehdotustaan sillä, tulo ei tule yhtä tarkasti verotuksen kohteeksi
14642: ettei uudessa maatilatalouden tuloverotuksessa kuin palkkatulo. Sen jälkeen kun maatilatalou-
14643: maatalouden puhdasta tuloa laskettaessa enää den tulovero muutettiin tilakohtaiseksi ja muis-
14644: erikseen selvitetä ja oteta huomioon sen työn ar- tiinpanoihin perustuvaksi, on maatalousyrittäjän
14645: voa, jonka verovelvollinen tai hänen kotona tulo, eräitä erkoistapauksia kuten torikauppaa lu-
14646: oleva lapsensa taikka muu perheenjäsen, joka kuunottamatta, yhtä tarkkaan verollista kuin
14647: ennen verovuotta on täyttänyt 16 vuotta, on palkkatulokin.
14648: tehnyt verovelvollisen maatalouden hyväksi. Tä- Uuden maatilatalouden tuloverolain vaikutuk-
14649: män vuoksi ja kun maatilatalouden veronalainen sista on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen,
14650: tulo maatalouden osalta lasketaan periaatteessa että runsaasti ihmistyötä käyttävillä maatalous-
14651: samalla tavalla kuin muu elinkeinotulo hallitus yrittäjillä on verojen nousu muodostunut koh-
14652: katsoi olevan aihetta muuttaa edellä mainittua tuuttoman suureksi. Kohtuullinen korjaus tähän
14653: lainkohtaa maataloudenharjoittajan osalta sa- saataisiin joustavasti aikaan nostamalla työan-
14654: mansisältöiseksi kuin liikkeenharjoittajaa kos- siosta tehtävä vähennys takaisin kahteenkymme-
14655: keva säännös. neen sadalta.
14656: Se, ettei työn arvoa veroperusteena enää erik- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14657: seen selvitetä, ei voi olla perusteena vähennys-
14658: prosentin muuttamiseen, koska työn arvo joudu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14659: taan arvioimaan vähennystä varten siitä riippu- lakiehdotuksen:
14660:
14661: Laki
14662: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
14663: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 1943 an-
14664: netun tulo- ja omaisuusverolain ( 88814 3) 28 S, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta
14665: 1968 annetussa laissa ( 746168 ) , näin kuuluvaksi:
14666:
14667: 28 s. poronhoidon hyväksi tehdyn työn arvosta sekä
14668: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vähen- maatilataloutta harjoittavan verovelvollisen, hä-
14669: tää: nen lapsensa tai muun perheenjäsenen verovel-
14670: vollisen metsästä tapahtuneen puutavaran .han-
14671: 11 ) palkkatuloista sekä aikaisemman virka- kintamyynnin yhteydessä tai maatilataloudes-
14672: tai työsuhteen perusteella saadusta eläkkeestä ja saan suorittaman työn arvosta kaksikymmentä
14673: IV,13.- Vartia ym. 313
14674:
14675: sadalta, kuitenkin niin, että kymmenentuhan- verovelvollisen ammatissaan ja liikkeessään
14676: nen markan ylittävältä osalta mainittu vähen- suorittamasta työstä, ei kuitenkaan yhteensä
14677: nys on viisitoista sadalta, niin myös kymmenen enempää kuin kolmetuhatta viisisataa markkaa.
14678: sadalta sellaisesta osasta ammatti- ja liiketuloa,
14679: jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena
14680:
14681:
14682: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
14683:
14684: T. 1. Vartia. Aili Vaittinen.
14685: Olavi Nikkilä. Yrjö Sinkkonen.
14686:
14687:
14688:
14689:
14690: 40 427/70
14691: 314
14692:
14693: IV,l4. -'- Lak.al. n:o 46.
14694:
14695:
14696:
14697:
14698: Virtanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a omaisuusverolain väliaikai-
14699: sesta muuttamisesta.
14700:
14701:
14702: E d u s k u n n a 11 e.
14703: Eduskunnan v. 1962 hyväksymän lain mukaan Samaa periaatetta tulisi soveltaa myös työmatka-
14704: on verovelvollisella oikeus valtion verotuksessa kustannuksiin nähden, jotka kiistattomasti ovat
14705: vähentää tuloistaan eräin rajoituksin työmat- myös tulon hankkimisesta johtuvia pakollisia
14706: koista aiheutuneet kustannukset. Kunnallisvero- kuluja.
14707: tuksen osalta on edellä mainittua periaatetta so- Pitempien työmatkojen osalta on todettu,
14708: vellettu jo v:sta 1959 lähtien. Viimeaikainen ke- ettei nykyinen 600 mk:n vähennysoikeus riitä,
14709: hitys onkin johtanut siihen, että yhä useammat varsinkaan jos asianomainen henkilö joutuu työ-
14710: työläiset sekä viran- ja toimenhaltijat käyvät matkallaan käyttämään useampaa kulkuneuvoa.
14711: työssä asuinpaikkakuntansa ulkopuolella tai asu- Tämän vuoksi olisi vähennysoikeuden ylärajaksi
14712: vat hyvin etäällä työpaikastaan. Työmatkoista ai- määrättävä 2 000 mk.
14713: heutuneista kuluista on täten muodostunut vält- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14714: tämätön tulon hankkimisesta koituva menoerä.
14715: Verolainsäädännössämme jo aikoja sitten omak- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14716: sutun periaatteen mukaan on tulon hankkimi- lakiehdotuksen:
14717: sesta johtuvat menot olleet vähennyskelpoisia.
14718:
14719:
14720: Laki
14721: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
14722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 1943 an-
14723: netun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 26 §:n 10 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä jou-
14724: lukuuta 1962 annetussa laissa (644/62), näin kuuluvaksi:
14725:
14726: 26 §. Tätä lakia sovelletaan vuoden 1971 tulojen ja
14727: - - - - - - - - - - - - - - omaisuuden perusteella toimitettavassa verotuk-
14728: 10) matkakustannukset asunnosta työpaik- sessa.
14729: kaan halvinta kulkuneuvoa käyttäen, ei kuiten-
14730: kaan enempää kuin kaksituhatta markkaa vuo-
14731: dessa.
14732:
14733:
14734:
14735: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
14736:
14737: Rainer Virtanen. Pauli Puhakka.
14738: Taisto Sinisalo. V. J. Rytkönen.
14739: Pentti Liedes. Kauko Hjerppe.
14740: Matti Järvenpää. Lauri Kantola.
14741: Toivo Asvik. Aulis Juvela.
14742: 315
14743:
14744: IV,15.-Lak.al. n:o 47.
14745:
14746:
14747:
14748:
14749: Asunmaa ym.: Ehdotus laiksi ,tulo- ;a omaisuusverolain väliai-
14750: kaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
14751:
14752:
14753: E d u s k u n n a 11 e.
14754:
14755: Nykyisin voimassa olevan tulo- ja omaisuus- tulonmuodostus perustuu entistä enemmän hen-
14756: verolain 28 § :n 1 momentin 11 kohdan mukaan kilökohtaisen työpanoksen varaan. Kun pro-
14757: on verovelvollinen oikeutettu ns. prosenttivä- senttivähennys maatalouden osalta sitä paitsi
14758: hennyksenä vähentämään palkkatulostaan kak~ määrätään tehtäväksi vain henkilökohtaisen työ-
14759: sikymmentä sadalta mutta maataloutensa hy- panoksen arvosta eikä koko maatilan tulosta, ei
14760: väksi tekemänsä työn arvosta ainoastaan kym- näytä olevan mitään perustetta pitää näitä kahta
14761: menen sadalta. Palkkatulosta tehdyn vähennyk- tulomuotoa prosenttivähennyksen suhteen eri
14762: sen suuruutta on aikoinaan perusteltu sillä, että asemassa. Tämän vuoksi ehdotetaan kysymyk-
14763: se on ns. vakauttamatonta tuloa, jonka saami- sessä olevaa säännöstä muutettavaksi niin, että
14764: nen voi sairauden, työkyvyttömyyden tai työt- prosenttivähennys myös maataloustyön osalta
14765: tömyyden takia helposti katketa. Kun otetaan tulisi olemaan kaksikymmentä sadalta.
14766: huomioon viime aikoina nimenomaan palkan- Edellä esitetyillä perusteilla esitämme kun-
14767: saajien sosiaaliturvassa tapahtunut kehitys, on nioittaen,
14768: todettava, että sen saamista uhkaavat ristiteki-
14769: jät ovat huomattavasti pienentyneet. Toisaalta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14770: on tilanne maataloudessa muuttunut sikäli, että lakiehdotuksen:
14771:
14772: Laki
14773: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
14774: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1969 tulo- ja omaisuus-
14775: verolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (884/69) 28 §:n 1 momentin 11 kohta
14776: seuraavasti:
14777: 28 §. vältä osalta mainittu vähennys on viisitoista sa-
14778: dalta, niin myös kymmenen sadalta sellaisesta
14779: 11) palkkatuloista sekä aikaisemman virka- osasta ammatti- ja liiketuloa, jota: on pidettävä
14780: tai työsuhteen perusteella saadusta eläkkeestä, kohtuullisena korvauksena verovelvollisen am-
14781: maatilatalouden ja poronhoidon hyväksi tehdyn matissaan tai liikkeessään suorittamasta työstä,
14782: työn arvosta sekä maatilataloutta harjoittavan ei kuitenkaan yhteensä enempää kuin kolmetu-
14783: verovelvollisen lapsen tai muun perheenjäsenen hattaviisisataa markkaa; sekä
14784: verovelvollisen metsästä tapahtuneen puutava-
14785: ran hankintamyynnin yhteydessä suorittaman
14786: työn arvosta kaksikymmentä sadalta, kuitenkin Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1970 toimi-
14787: niin, että kymmenentuhannen markan ylittä- tettavassa verotuksessa.
14788:
14789: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
14790:
14791: Matti Asunmaa. Viljo Suokas. Eino Syrjä.
14792: Pentti Antila. Mauno Kurppa. Hannes Volotinen.
14793: Heikki Kainulainen.
14794: 316
14795:
14796: IV,16.- Lak.al. n:o 48.
14797:
14798:
14799:
14800:
14801: Eskelinen ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muut-
14802: tamisesta.
14803:
14804:
14805: E d u s k u n n a 11 e.
14806:
14807: Maatalousverotusta uudistettaessa omaksut- ja viljelyksissä suoritetaan työtä kotitalouden
14808: tiin verotuksessa käytettäväksi elinkeinotoimin- hyväksi kasvattaen juureksia, vihanneksia, he-
14809: nan verotuksessa sovellettuja periaatteita. Tä- delmiä sekä usein joitakin kotieläimiä, kuten por-
14810: män mukaisesti mm. yksityiskäyttöön otetut saita, lampaita ja kanoja kotitalouden tarpeiksi.
14811: maatalouden tuotteet katsottiin maatalouden Tämänlaatuinen toiminta on taloudelliselta ar-
14812: veronalaiseksi tuloksi samaan tapaan kuin elin- voltaan useinkin samaa suuruusluokkaa kuin
14813: keinon harjoittajien yksityiskäyttöön ottamat pienviljelmän oma käyttö on. Verolakien mu-
14814: tavarat ja muut etuudet katsotaan veronalai- kaan kylläkin on myöskin mainitunlainen asun-
14815: seksi tuloksi. toviljelmällä suoritetusta työstä saatu hyöty ve-
14816: Pintapuolisesti asiaa tarkastellen olisi ky- ronalaista, mutta verotuskäytännössä mainittu
14817: seessä samanlaatuiset tapahtumat, joihin olisi tulo on yleisesti jätetty ilmoittamatta ja verot-
14818: sovellettavissa samaa käsittelytapaa. Perehdyt- tamatta. Huolimatta verolain selvästä kannasta
14819: täessä tarkemmin asiaan on havaittavissa, että on verottaja aivan oikein katsonut ko. tulon
14820: maatalouden oman käytön kohdalla on kysymys kuuluvan kotitalouden ja yksityiselämän piiriin
14821: aivan muunlaatuisesta asiasta kuin elinkeinotoi- ja vaikka kyseessä lienee verovelvollisia yhtä
14822: minnassa esiintyvästä yksityiskäytöstä. Tarkas- paljon kuin maatilatalouden harjoittajia, ei
14823: teltaessa omaan käyttöön otettuja maataloustuot- esim. valtiovarainministeriökään ole katsonut
14824: teita, kuten maitoa, voita, munia ja puutarha- aiheelliseksi asiaan puuttua, lienee lupa olettaa
14825: tuotteita, voidaan niiden todeta olevan suurta siellä ajatelluu asiasta samaan tapaan.
14826: työpanosta edellyttäviä tuotteita. Työn suorit- Kotitalouden hyväksi tehtyä työtä, jolla on
14827: tajana on säännönmukaisesti perheviljelmän samansuuruinen taloudellinen merkitys kuin
14828: emäntä, joka suorittaa työtä sekä viljelmän että pienviljelmän perheenemännän työllä, joka
14829: perheen kotitalouden hyväksi. Milloin perheen- osittain verotetaan oman käytön osuutena, tava-
14830: emännän työ on maatalouden piiriin kuuluvaa taan esim. silloin kun ansiotyötä tekevän hen-
14831: ja milloin se taas jää kotitalouden hyväksi ta- kilön puoliso raaka-aineista valmistaa tuotteita
14832: pahtuvaksi, on vaikea määritellä. Kuitenkin on perheensä käyttöön. Jos valmistusta raaka-ai-
14833: aivan ilmeistä, että juuri pienviljelmillä, joiden neista tuotteiksi suoritetaan ravinnon ja vaate-
14834: kohdalla oman käytön osuus on runsaslajisinta tuksen osalta, on kyseessä perhettä kohti usean
14835: ja verotuksellisesti merkitsevintä, huomattava tuhannen markan taloudellinen hyöty, jonka tu-
14836: osa maatalouden tuloksi katsottavasta omasta leekin jäädä verottomana perheen hyväksi. Sa-
14837: käytöstä on perheenemännän omaa taloutta var- manlaatuisesta kotitalouden hyväksi tehdystä
14838: ten tuottamaa eli jonka tulisi katsoa kuuluvaksi työstä on kysymys, kun pienperheviljelmän
14839: kotitalouden piiriin. Kotitalouden hyväksi oman käytön osuutena verotetaan esim. maitoa,
14840: tehty työ on kaikkialla maailmassa katsottu ve- voita, munia ja puutarhatuotteita. Tämä koti-
14841: rovapaaksi ja sama on myöskin meidän lainsää- talouden piiriin kuuluva osuus omasta käytöstä
14842: däntömme kanta. Kotitalouden hyväksi tapah- tulee saattaa verottomaksi niin kuin on asian-
14843: tuvaa työskentelyä, jolla voitaisiin katsoa ole- laita muunkin kotitaloustyön osalla.
14844: van taloudellista merkitystä samaan tapaan kuin Yksityiskäyttö tulisi verottaa elinkeinotoi-
14845: pienviljelmän omavaraistalouden perheenemän- minnassa ja maataloudessa samaa menettelyä
14846: nän työllä, tapahtuu monissa muodoissa. Sa- noudattaen. Elinkeinon harjoittajien kohdalta
14847: doissa tuhansissa omakotitalojen puutarhoissa yksityiskäyttöä verotetaan k1rjanpitoon sisälty-
14848: IV,16.- Eskelinen ym. 317
14849:
14850: vien merkintöjen mukaan ja näin tulisi asia olla datetusta periaatteesta sekä yleensäkin verotuk-
14851: maataloudessakin. Maatalouden kehittymisen sessa noudatetusta periaatteesta, jonka mukaan
14852: mukana omavaraistaloudet vähenevät ja oma kirjanpito ja veroilmoitus on pantava verotuk-
14853: käyttö yleensäkin vähenee ja saattaa puuttua sen perusteeksi, siksi kunnes näytetään, etteivät
14854: useilta viljelmiltä kokonaan. Verotus tulisi pe- ne ole luotettavia ja näyttövelvollisuus on ve-
14855: rustua verovelvollisen antamaan tietoon eikä ve- rottajalla. Verolain sanamuoto ei mitenkään
14856: rottajan olettamukseen siitä, että omaa käyttöä anna aihetta omaksutulle verotuskäytännölle,
14857: on olemassa ja että verovelvollinen on velvolli- joka on yksinomaan valtiovarainministeriön an-
14858: nen näyttämään, ettei näin ole asianlaita. V al- tamien ohjeiden aiheuttama ia niiden varassa.
14859: tiovarainministeriön julkaisussa V erovalmisteli- Verotusohjeiden pysyessä nykyisellään muodos-
14860: jan opas II 1969 sanotaan: "Jollei veroilmoi- tunee oman käytön verottamisesta harkintavero-
14861: tuksessa ole annettu muistiin panoihin perus- tukseen verrattava menettely, jota ei voida pitää
14862: tuvaa selvitystä yksityistaloudessa käytetyistä missään mielessä asianmukaisena.
14863: maatalous- ja puutarhatuotteista, on luontais- Edelliseen viitaten esitetään, että oman käy-
14864: edut arvioitava valtiovarainministeriön kirjeissä tön verotuksessa luovuttaisiin kotitaloustyön
14865: n:o 5600/31. 12. 68 ja 1600/4. 2. 69 esitetty- verottamisesta sekä että jäljelle jäävä osa oman
14866: jen perusteiden mukaan." Ohjeessa veivoitetaan käytön verotuksesta tapahtuisi verovelvollisen
14867: verovelvollinen näyttämään, ettei yksityiskäyt- antaman ilmoituksen mukaisesti ja siitä poiket-
14868: töä ole ollut ja jos sitä ei tehdä tai onnistuta taessa verottajalle kuuluisi näyttövelvollisuus
14869: tekemään verottajaa tyydyttävällä tavalla, on siitä, ettei viljelijän ilmoitus pidä paikkaansa
14870: saurauksena arvioverotus. Kysymyksessä on suu- niin kuin on asianlaita muutoinkin näyttövelvol-
14871: ren verovelvollisryhmän asettaminen verotuk- lisuudesta verotuksessa.
14872: sessa selvästi muita huonompaan asemaan, jolle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14873: ei löydy mitään asiallisia perusteita eikä menet- nioittaen,
14874: telyä voida pitää lainmuka'isen~. Siinä poiketaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14875: muiden elinkeinon harjoittajien kohdalla nou- lakiehdotuksen:
14876:
14877:
14878: Laki
14879: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
14880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
14881: talouden tuloverolain (54 3/6 7) 5 § :n 1 momentin 12 kohta näin kuuluvaksi:
14882:
14883: 5 §.
14884: dyksi työksi. Yksityiskäytön sekä kotitalous-
14885: 12) verovelvollisen tai hänen perheensä yksi- työksi katsottavan osuuden määrääminen suori-
14886: tyiskäyttöön otettujen maataloustuotteiden to- tetaan verovelvollisen antaman ilmoituksen mu-
14887: dennäköinen luovutushinta lukuunottamatta kaisesti, ellei muuhun menettelyyn syytä näy-
14888: niitä tuotteita, joiden valmistaminen voidaan tetä.
14889: katsoa tavanomaiseksi kotitalouden hyväksi teh-
14890:
14891:
14892: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14893:
14894: Katri-Helena Eskelinen. Orvokki Kangas. Paavo Väyrynen.
14895: Heimo Linna. Esu Niemelä. Sylvi Saimo.
14896: Saimi Ääri. Aaro Lintilä. Pentti Pekkarinen.
14897: 318
14898:
14899: IV;t7.-Lak.al. n:o 49.
14900:
14901:
14902:
14903:
14904: Hanhirova ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain
14905: muuttamisesta.
14906:
14907:
14908: E d u s k u n n a 11 e.
14909:
14910: Maatilatalouden tuloverolakia sovellettaessa suus myös sellaisilla tiloilla, joiden omistajat
14911: on todettu, että verorasitus on entisestään nous- eivät ole jostain syystä kyenneet selvittämään
14912: sut erityisesti pienviljelystiloilla, joissa arvon- käyttöomaisuutensa määrää. Tällöin olisi jo koh-
14913: vähennysten vaikutus verotettavan tulon mää- tuussyistä myönnettävä jokin vähimmäispoisto
14914: rään on ollut pienempi kuin suurilla tiloilla, todennäköisestä käyttöomaisuudesta. Tällai-
14915: joissa koneellistumisaste on ollut korkea. Pien- seksi poistoksi voitaisiin hyväksyä määrä, joka
14916: tiloilla ovat myös rakennukset usein niin vähä- vastaisi kirjanpitotilojen poistojen keskimää-
14917: arvoisia, ettei niistä tehdyillä poistoilla ole mai- räistä osuutta maatalouden veronalaisten tulo-
14918: nittavaa vaikutusta verotettavan tulon määrään. jen määrästä. Tämä poisto myönnettäisiin ve-
14919: Pientilojen omistajat eivät myöskään ole mo- rovelvollisen sitä vaatiessa vaihtoehtoisena käyt-
14920: nessakaan tapauksessa perehtyneitä kirjanpidon töomaisuusluetteloihin perustuvan poiston
14921: mukaisen puhtaan tulon laskemiseen. Lähtöin- kanssa. Mikäli verovelvollinea olisi suorittanut
14922: ventaariota tehdessä ei ole arvostettu poistojen tilan ulkopuolisille käyttökorvauksia maatalou-
14923: merkitystä eikä siitä syystä ole tarpeeksi tarkoin teen kuuluvista koneista, olisi nämä korvaukset
14924: selvitetty käyttöomaisuuden määrää. vähennettävä vaaditusta vähimmäispoistosta.
14925: Kun kuitenkin on varmaa, että myös run- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
14926: saasti ihmistyövoimaa käyttävässä pienviljelys- taen,
14927: taloudessa on tarvetta varautua rakennusten ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14928: muun käyttöomaisuuden uusintaan, olisi vero- lakiehdotuksen:
14929: tuksessa pyrittävä varaamaan tähän mahdolli-
14930:
14931:
14932: Laki
14933: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
14934: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15. 12. 1967 annettuun maatilatalouden tulove-
14935: rolakiin { 1967/543) näin kuuluva uusi 10 a §:
14936:
14937: 10 a §. janpitotilojen poistojen keskimääräistä osuutta
14938: Ellei verovelvdllinen voi esittää luotettavaa maatalouden veronalaisten tulojen määrästä
14939: selvitystä 8 ja 9 pykälissä edellytetystä käyttö- alennettuna määrällä, jonka verovelvollinen on
14940: omaisuudesta, myönnettäköön hänelle, hänen suorittanut koneiden käyttökorvauksina tilan ul-
14941: sitä vaatiessa poistona määrä, joka vastaa kir- kopuoliselle työnsuorittajalle.
14942:
14943: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14944:
14945: Veikko Hanhirova. Ahti Pekkala. Yrjö Sinkkonen.
14946: Erkki Haukipuro. Eino Lottanen. Aaro Lintilä.
14947: Sylvi Saimo. Esko Pekonen. Esu Niemelä.
14948: Heimo Linna. Pentti Poutanen. Mikko Kaarna.
14949: Artturi Jämsen.
14950: 319
14951:
14952: IV,18.- Lak.al. n:o .50.
14953:
14954:
14955:
14956: Härkönen ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain
14957: muuttamisesta.
14958:
14959: E d u s k u n n a 11 e.
14960:
14961: Vuoden 1967 loppuun voimassa olleen va- vämällä tai istuttamalla uudistetuille alueille
14962: jaatuottoisten metsien uudistamisesta annetun voidaan myöntää verovapaus vain siinä tapauk-
14963: lain ( 834143) nojalla voitiin sellaisille alueille, sessa, että uudistettava alue on vähäpuustoinen.
14964: jotka metsänomistaja oli uudistanut yksityis- Maatilatalouden tuloveroasetuksen mukaan vä-
14965: metsälain 2 §:n mukaisen metsänhoitolautakun- häpuustoiseksi lmtsotaan sellainen alue, jolta
14966: nalle ·esittämänsä suunnitelman mukaan myön- saatavat hakkuutulot ovat alle kaksi kolmas-
14967: tää verovapaus Oulun ja Lapin läänissä 1.5 vuo- osaa ko. alueen uudistuskustannuksista. Edellä
14968: den ja muualla maassa 10 vuoden aikana uudis- mainitut pykälät osoittavat, että verohelpotus-
14969: tustöiden päättymisestä lukien. Sanottu säännös ten saamista on vaikeutettu suuresti.
14970: edellytti, että uudistustyöt oli suoritettu koko- Pääteollisuutemme raaka-ainepohjan turvaa-
14971: naan metsänomistajan omalla kustannuksella. miseksi olisi käytettävä kaikkia keinoja, jotta
14972: Edellä mainitun, 23 vuotta voimassa olleen puun tuotantoa voitaisiin lisätä mahdollisim-
14973: lain johdosta lisääntyivät metsänviljelyllä to- man paljon. Metsänviljelyn osuuden lisäämi-
14974: teutetut metsänuudistukset erittäin voimak- seksi metsänuudistamisessa olisikin yksityismet-
14975: kaasti. Tämän seurauksena kiertoajat luontai- sälain 2 § :n mukaisille uudistusaloille palautet-
14976: seen uudistumiseen verrattuna lyhenivät ja puun tava verovapaus, vähintäin 15 vuodeksi.
14977: tuotanto tehostui. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
14978: Vuoden 1968 alusta voimaan tulleessa maa- nioittavasti,
14979: tilatalouden tuloverolain 15 §:ssä muutettiin
14980: metsämaan verovapautta koskevia säännöksiä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14981: oleellisesti. Yksityismetsälain 2 §:n mukaan kyl- lakiehdotuksen:
14982:
14983: Laki
14984: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
14985: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä joulukuuta 1967 annettuun maatila-
14986: talouden tuloverolakiin (54 316 7 ) uusi näin kuuluva 15 a §:
14987:
14988: 15 a §.
14989: Milloin metsämaaksi luettava alue on kyl- puhdasta tuottoa ole otettava lukuun määrät-
14990: vetty tai istutettu yksityismetsälain 2 §:n mu- täessä veroa tulon perusteella niissä verotuksissa,
14991: kaisen piirimetsälautakunnalle esitetyn suunni- jotka toimitetaan Lapin läänissä 25 vuodelta,
14992: telman mukaat.'llukuunottamatta 15 §:n 1 mom. OUlun läänissä 20 vuodelta ja muualla maassa
14993: mainittuja kohtia, joko kokonaan tai osittain 15 vuodelta se.'l kalenterivuoden alusta lukien,
14994: metsänomistajan omin varoin, ei tämän alueen jona metsitys on loppuun suoritettu.
14995:
14996: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
14997:
14998: Esko Härkönen. Reino Kangas. Esko Pekonen.
14999: Sylvi Saimo. Veikko Hanhirova. Orvokki Kangas.
15000: Pentti Pekkarinen. Pekka Vilmi. Pentti Poutanen.
15001: Tahvo Rönkkö. Katri Kaarlonen. Katri-Helena Eskelinen.
15002: 320
15003:
15004: IV,19.- Lak.al. n:o 51.
15005:
15006:
15007:
15008:
15009: 0. Kangas ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain
15010: muuttamisesta.
15011:
15012:
15013: E d u s k u n n a 11 e.
15014:
15015: Pinta-alalisää maksetaan pienemmille tiloille tava pillddo edellä malllltun lain mukaan ve·
15016: niipe.."l heikon kannattavaisuuden vuoksi ja nämä ronalaista tuloa. Kun nyt halutaan mahdollisitn-
15017: lisät muodostavat huomattavan tuloerän pieni- man paljon saada lypsylehmiä hävitetyksi, niin
15018: tuloisimmille viljelijöille. Kun uusi maatilatalou- ei ole asialle eduksi, että valtio toisaalla perii
15019: den tuloverolaki säädettiin, tulivat pinta-alalisät maksamaasa palkkion takaisin ja varmaa on,
15020: verotettavaksi tuloksi. Tällä toimenpiteellä vesi- että tämän palkkion verovapaudella tulisi ole-
15021: tettiin pinta-alalisän maksamisen perusteet ja se maan huomattava merkitys jo mielialaa muo-
15022: tulos johon aikanaan pyrittiin, eikä tämän lisän dostavana tekijänä.
15023: määrää vahvistettaessa ole laisiL'lkaan otettu Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15024: huomioon sitä, että se luettaisiin veronalaiseksi nioittaen,
15025: tuloksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15026: Niinikään on lypsylehmien teurastamisesta saa- lakiehdotuksen:
15027:
15028:
15029: Laki
15030: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
15031: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
15032: talouden tuloverolain (543/67) 5 §:n 1 momentin 4 kohta näin kuuluvaksi:
15033:
15034: 5 §. laitteiden hankkimista tai perusparannuksia var-
15035: ten saadut avustukset ja korvaukset tuloutetaan
15036: 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi 8 §: ssä ia salaojitusavustukset 10 §: ssä sääde-
15037: saadut avustukset ja korvaukset, lukuunotta- tyllä tavalla sekä rakennusten hankintaan ja pe-
15038: matta pinta-alalisää, lypsylehmien teurastuspalk- rusparannuksiin saadut avustukset vähentämällä
15039: kioita, uudis- ja kivenraivauspalkkioita sekä ne vastaavista hankinta- tai perusparannusme-
15040: muita niihin verrattavia maanparannusavustuk- noista.
15041: sia, kuitenkin niin, että koneiden, kaluston ja
15042:
15043:
15044: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
15045:
15046: Orvokki Kangas. Taisto Tähkämaa. Aaro Lintilä.
15047: Saimi Ääri. Yrjö Sinkkonen. Esu Niemelä.
15048: Erkki Haukipuro. Pentti Pekkarinen. Katri-Helena Eskelinen.
15049: Lea Sutinen. Tahvo Rönkkö. Esko Pekonen.
15050: Paavo NiinikQski. Mikko Kaarna. Pentti Poutanen.
15051: Pekka Vilmi. Katri Kaarlonen. Ahti Pekkala.
15052: 321
15053:
15054: IV,20.- Lak.al. n:o 52.
15055:
15056:
15057:
15058:
15059: Karpola ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muut-
15060: tamisesta.
15061:
15062:
15063: E d u s k u n n a 11 e.
15064:
15065: Kivenraivausta on pidettävä salaojitukseen taa myöskin muokkauksen tehokkuutta ja alen-
15066: verrattavana maanparannustoimenpiteenä. Tästä taa muutenkin työtehoa jopa sadonkorjuussakin.
15067: huolimatta ei maatilatalouden tuloverolaissa ole Huomattava osa moreenimaiden rinnepelloista
15068: kivenraivausmenoja säädetty vähennyskelpoi- ei tarvitse minkäänlaista ojitusta. Kivenrai-
15069: siksi. Suuri osa järvialueemme moreenipelloista vausta voidaan siis pitää näissä tapauksissa oji-
15070: on kivisiä. Kivisyyden haitat ovat tulleet pelto- tusta vastaavana. Sellaisena senkin vuoksi, että
15071: viljelyn koneistuessa monin verroin aikaisempaa jatkuva varsinkin pienempien pinnalle nouse-
15072: suuremmiksi. Tästä syystä sodanjälkeisenä vien kivien poisto vaatii jatkuvaa ojituksen
15073: aikana on alettu kiinnittää entistä suurempaa kunnossapitämiseen verrattavaa työtä.
15074: huomiota kivenraivaukseen. Raivauksen tehok- Voidaan siis pätevillä perusteilla pitää epä-
15075: kuus on lisääntynyt siihen käytettävän koneis- oikeudenmukaisena kivisten alueiden viljelijöitä
15076: ton kehittyessä. Niinpä huomattava osa aiem- kohtaan sitä, ettei kivenraivauskustannuksia ole
15077: min kivisistä pelloista on raivattu koneeliisin katsottu maatilatalouden tuloverolakia säädet-
15078: menetelmin pinnaltaan kivettömiksi, joskin täessä lain 6 §: ssä tarkoitetuiksi tulonhankki-
15079: suuri osa kivisistä pelloista on vielä raivaa- mis- ja säilyttämiskustannuksiksi.
15080: matta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15081: Peltojen kivisyys alentaa suuresti viljelyn kan- nioittaen,
15082: nattavuutta. Onhan muokkaus- ja korjuukonei- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15083: den rikkoutuminen ja tavallista nopeampi kulu- lakiehdotuksen:
15084: minen kivisillä mailla luonteenomaista. Se hait-
15085:
15086:
15087: Laki
15088: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
15089: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
15090: talouden tuloverolain (543/67) 6 §:n 1 momentin 4) kohta näin kuuluvaksi:
15091:
15092: 6 §.
15093: patojen ja muiden sellaisten hyödykkeiden han-
15094: 4) tilalla olevien rakennusten sekä maatalou- kinta- ja perusparannusmenot 7 §:ssä säädetyin
15095: dessa käytettyjen koneiden, kaluston ja laittei- poikkeuksin;
15096: den sekä salaojien, kivenraivauksen, siltojen,
15097:
15098: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
15099:
15100: Reino Karpola. Pekka Vilmi.
15101: Reino Kangas. Heimo Linna.
15102: Lea .Sutinen. Katri-Helena Eskelinen.
15103: Pentti Pekkarinen. Esu Niemelä.
15104: 41 427/70
15105: IV,21.- Lak.al. n:o 53.
15106:
15107:
15108:
15109:
15110: H. l.illM ym.; Ehdotus lt~iksi maatilatalouden tuloverolain muut-
15111: tamisesta.
15112:
15113:
15114:
15115:
15116: Maa~ftt!UoudeJl tuloveJ;olaki 15. 1~. 1967/ nu&tettu mm. !liten, että 15 vuoti~tat voivat
15117: 543 rakentuu väheWtyskelpoisten menojen saada jo traktorin ajoko.rtin.
15118: Oll@!ta sille pohjalle, että palkat, eläkkeet ja Maatilatalouden tuloverolain nykyinen sisältö
15119: muut etqudet, mitkä verovelvollinen on suorit- johtaa siihen, että lapsirikkailla tiloilla illännän
15120: tanut 16 vuotta täyttäneille perheenjäsenilleen verotettava tulo nousee lasten työn jahdosta,
15121: hyväksytään vähennyskelpoisiksi menoiksi. Jos mutta esimerkiksi palkla.työtä tekevien verovel-
15122: perheenjäsen on nuorempi ei hänelle suoritet- vollisten osalta eivät lasten työtulot pää!;e per-
15123: tuja korvauksia oteta vähenp.yksinä huomioon. heen huoltajan verotettavaa tuloa lisäiimään.
15124: Käytännön elämässä alle 16 v. perheenjäsenet Maatilatalouden tuloverolaissa on pidettävä
15125: osallistuvat jo tiiviisti maatiloilla esiintyviin edelläsanottua epäkohtana, joka vaatii korjauk-
15126: töihin ja koneeliistumisen lisääntyessä ilmenee sen.
15127: yhä uusia tehtäviä joita perheenjäsenet voivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15128: suorittaa lähes täysikasvuisen työntekijän työ- nioittaen,
15129: panosta vastaavasti jo 13-14 vuotiaista läh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15130: tien. Alle 16 v. perheenjäsenten kyky osallistua lakiehdotuksen:
15131: täysipainoisesti vaativiinkin tehtäviin on tun-
15132:
15133:
15134: Laki
15135: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
15136: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
15137: talouden tuloverolain (543/67) 7 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi:
15138:
15139: 7 §. jäsenelleen, joka ei ennen verovuoden alkua ole
15140: Vähennyskelpoisia menoja eivät ole: täyttänyt 14 vuotta, eikä, jos verovelvollisena
15141: 1) palkat, eläkkeet ja muut etuudet, mitkä on kuolinpesä, eloonjääneelle puolisolk ja sel-
15142: verovelvollinen on suorittanut puolisolleen laiselle osakkaalle tai osakkaan lapselle, joka ei
15143: taikka sellaiselle lapselleen tai muulle perheen- ennen verovuoden alkua ole täyttänyt 14 vuotta;
15144:
15145:
15146: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
15147:
15148: Heimo Linna. Reino Kangas.
15149: Artturi Jämsen. Pekka Vilmi.
15150: Katri-Helena Eskelinen. Matti Ruokola.
15151: Taisto Tähkämaa. Aaro Lintilä.
15152: Paavo Niinikoski. Eino Lottanen.
15153: Matti Maijala Ahti Pekkala.
15154: Pentti Pekkarinen. Katri Kaarlonen.
15155: Yrjö Sinkkonen. Lea Sutinen.
15156: 3,a3
15157:
15158: IV,2l.- Lak.al. n:o .54.
15159:
15160:
15161:
15162:
15163: H. Linna ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain
15164: muuttamisesta.
15165:
15166:
15167: E d u s k u n n a 11 e.
15168:
15169: Maatilatalouden tuloverolain voimaan tultua tulovero valtionverotuksessa progression vuoksi
15170: on mainitun lain .5 § :n 1 momentin nojalla nousee erityisesti siinä tapauksessa, että työn-
15171: katsottu maatalouden tuloksi kokonaan tulo, suorittajana on ollut perheenjäsen, joka muu-
15172: jonka maatalouden harjoittaja tai hänen per- toin olisi itsenäisesti verovelvollinen saadusta
15173: heensä jäsen on saanut työskentelemällä tilan ansiotulosta. Lisäksi maatalouden harjoittaja ei
15174: ulkopuolella maatalouteen kuuluvalla koneella saa tehdä samanlaista prosenttivähennystä kuin
15175: tai hevosella. Tämä on vaikuttanut varsin hai- tavallinen palkansaaja.
15176: tallisesti maatalouden harjoittajan verotukselli- Verotuksen kiristyminen on jo aikaansaanut
15177: seen asemaan ja vaikuttanut muutoinkin haital- pienviljelijöissä haluttomuutta lähteä hevosella
15178: lisesti maatalouden harjoittajan asemaan muun ja traktorilla tilan ulkopuolisiin töihin. Kun
15179: muassa siten, että tilan ulkopuolinen työnantaja pientiloilla ei pinta-alojen pienuuden vuoksi
15180: ei ole velvollinen enää ottamaan tapaturmava- voida riittävän tehokkaasti käyttää tilan oman
15181: kuutusta työnsuorittajalle eikä maksamaan työ- käytön kannalta muutoin tärkeitä työkoneita,
15182: eläkemaksuja, minkä johdosta työtä suorittavan olisi välttämätöntä ettei näiden koneiden käyt-
15183: maatalouden harjoittajan tai hänen perheensä töä tilan ulkopuolella ehkäistäisi rankaisevalla
15184: jäsenen .sosiaalinen turva on laskenut. Työnan- verotuksella. Tätä vaativat jo kansantaloudelli-
15185: taja on lisäksi vapautunut suorittamasta sosiaa- set syyt. Ei ole oikeudenmukaista, että henki-
15186: liturvamaksua. Näin ollen on tapahtunut myös löt, joita muutoin voidaan pitää metsätyönteki-
15187: huomattava tulonsiirto tilan ulkopuolisen työn- jöihin verrattavina, joutuvat muita palkansaajia
15188: antajan hyväksi ja maatalouden harjoittajan va- huonompaan asemaan sen vuoksi, että heillä on
15189: hingoksi. Kun Suomen maatalouden harjoitta- esimerkiksi valtion toimenpiteiden turvin han-
15190: jista on suurin osa pienviljelijöitä, joiden on kittu asutustila ja sen hoitamisessa välttämätön
15191: pakko työskennellä tilan ulkopuolella ansio- kone, jota voidaan käyttää myös metsätyössä.
15192: töissä, pääasiassa metsäajoissa, koskee muutos Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15193: kipeästi valtaosaa maatalouden harjoittajista. nioittaen,
15194: Verotuksellisesti maatalouteen kuuluvalla ko-
15195: neella tilan ulkopuolella tapahtunut työskentely että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15196: vaikuttaa siten, että maatalouden harjoittajan lakiehdotuksen:
15197:
15198:
15199:
15200: Laki
15201: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
15202: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1.5 päivänä joulukuuta 1967 annettuun maatila-
15203: talouden tuloverolakiin (.543/67) .5 §:n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 14 kohta .
15204:
15205: .5 §.
15206: Jasen on suorittanut maatalouteen kuuluvalla
15207: 14) mikäli verovelvollinen tai hänen ennen traktorilla tai muulla siihen verrattavalla työ-
15208: verovuoden alkua 16 vuotta täyttänyt perheensä koneella tai hevosella tilan ulkopuolella työtä,
15209: 324 IV,22. -Maatilatalouden tuloverolain muuttaminen.
15210:
15211:
15212: katsottakoon maatalouden veronalaiseksi tuloksi täessä 50 %. Muu osa tulosta on verotettava
15213: traktorilla tai siihen verrattavalla työkoneella työnsuorittajan henkilökohtaisena tulona.
15214: työskenneltäessä 60 % ja hevosella työskennel-
15215:
15216:
15217: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
15218:
15219: Heimo Linna. Reino Kangas.
15220: Artturi Jämsen. Pekka Vilmi.
15221: Katri-Helena Eskelinen. Matti Ruokola.
15222: Taisto Tähkamaa. Aaro Lintilä.
15223: Paavo Niinikoski. Esko Pekonen.
15224: Matti Maijala. Eino Lottanen.
15225: Pentti Pekkarinen. Ahti Pekkala.
15226: Yrjö Sinkkonen. Katri Kaarlonen.
15227: Lea Sutinen.
15228: 325
15229:
15230: IV,23.- Lak.al. n:o 55.
15231:
15232:
15233:
15234:
15235: L. Linna ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muut-
15236: tamisesta.
15237:
15238:
15239: E d u s k u n n a II e.
15240:
15241: Vähävaraisen pienviljelijäväestön toimeentu- Nykyisen verolain 5 §: ssä oleva määräys vil-
15242: loedellytykset vaarantaneen epäoikeudenmukai- jelijäperheen yksityistaloudessa käyttämien ti-
15243: sen maatilatalouden tuloverolain (543/67) lalta saatujen tuotteiden tulouttamisesta, sa-
15244: uudistaminen on valtiovallan kiireellinen teh- moin kuin asuntoedusta, tulisi kokonaisuudes-
15245: tävä. Laki aiheuttaa kohtuuttoman verorasituk- saan poistaa, koska kummankin tulon määrittely
15246: sen erityisesti karjatalousvaltaisille perheviljel- on suurelta osin tulkinnanvarainen ja epämää-
15247: mille ja on lisäksi haitallisen moniselitteinen ja räinen. Maatilan asunto on suurelta osalta työ-
15248: myös sekava. Lakia muutettaessa onkin tavoit- huoneeseen verrattava, joka muiden ammattien
15249: teena pidettävä oikeudenmukaiseen verotukseen harjoittajille on verovapaa. Viljelijän asunnon ja
15250: pyrkimisen ohella verotuksen pohjana olevan yksityistaloudessa käytettyjen tuotteiden tulout-
15251: kirjanpidon ja veroilmoituksen yksinkertaista- tamatta jättäminen on perusteltua korvausta vil-
15252: mista. jelijäväestön pyhä- ja ylityökorvauksen puuttu-
15253: Nykyisen lain poisto-oikeuksiin liittyvä epä- misesta sekä vaikeiden ja likaisten työolosuhde-
15254: kohta ei ole täysin korjattavissa, koska raken- korvausten ja muiden sosiaalisten etujen puut-
15255: nusten, koneiden ja kaluston alkuinventaarion teellisuudesta.
15256: säännösten epäoikeudenmukaisuudesta aiheutu- Voimassa olevan lain 6 §: ssä mainittujen
15257: nut verorasituksen lisääntyminen kohdistuu pää- palkkamenojen säännöksiä olisi muutettava si-
15258: osaltaan ensimmäiseen ja toiseen tuloverolain ten, että 16 vuotta täyttäneille perheenjäsenille
15259: pohjalta suoritettuun ja suoritettavaan verotuk- tilalta maksetuista palkoista ennakonpidätysvel-
15260: seen. Samoin on tilanne niiden kahteen kertaan vollisuus on ainoastaan siltä osin, minkä enna-
15261: suoritettujen verotuskohteiden kohdalla, joissa konpidätys ylittää 500 mk, koska vastaavasti
15262: vuoden 1967 aikana hankitut tulot verotettiin kouluissa ammattiin valmistuvana on nykyisin-
15263: uudelleen vuodelta 1968 toimitetussa verotuk- kin mainittu etuisuus.
15264: sessa, tai ainakin korjauksen suorittaminen nii- Lain 17 §:n säännös tulisi muuttaa siten, että
15265: den osalta muodostuu erittäin hankalaksi. maatilatalouden menoksi hyväksytään maatalou-
15266: Sen sijaan sillä, että nykyisen verolain puut- desta aiheutuneet velkojen korot ja niihin kuu-
15267: teellisuudet poistetaan uudella tilakohtaisella luvat kulut rajoituksetta, jakotoimituksista ai-
15268: peruspoistolla, jonka suuruus määräytyy tilan heutuneet kulut, osamaksukaupan korot ja
15269: koon, sijainnin, karjamäärän sekä tilalta toi- lisät, maatalousammattiin liittyvät jäsenmaksut
15270: meentulonsa saavan viljelijäperheen jäsenluvun sekä maataloudellisille osuuskunnille ja yhdis-
15271: perusteella ja jossa on takautuvasti otettu huo- tyksille maksetut liittymismaksut.
15272: mioon nykyisen lain pohjalta suoritetussa vero- Me allekirjoittaneet edellytämme lisäksi, että
15273: tuksessa aiheutuneet kohtuuttomuudet, voidaan asetuksella määrätään konepoistosäännökset si-
15274: toteuttaa kumpikin edellä mainituista lain ten, ettei epäterve poistomenettely ole mahdol-
15275: muuttamisen tavoitteista. Nykyiseen verolain- linen.
15276: säädäntöön, joskaan ei varsinaisesti maatilata- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
15277: louden tuloverolakiin, liittyvä epäoikeudenmu- taen,
15278: kaisuus yhtymäverotuksen suorittamisesta kuo-
15279: linpesä- ja muissa vastaavissa tapauksissa, on
15280: maatilatalouden tuloverolakiin liitettävällä sään- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15281: nöksellä poistettava. lakiehdotuksen:
15282: IV,23. -Maatilatalouden tuloverolain muuttaminen.
15283:
15284:
15285:
15286: Laki
15287: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
15288: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
15289: talouden tuloverolain (543/67) 5 §:n 1 momentin 12) ja 13) kohta ja muutetaan 6 §:n 1
15290: momentin kohta 1) ja 17 § näin kuuluviksi:
15291: 6 §. tiin liittyvät maatilan harjoittajan maksamat jä-
15292: 1)------------ senmaksut sekä osuuskunnille ja yhdistyksi:lle
15293: 16 vuotta täyttäneille viljelijäperheen jäsenille ltlaksettit liittymismaksut.
15294: tilalta maksetuista palkoista ei enoakanpidä- Maatalouden tulosta vähennetään tilakohtai-
15295: tystä tarvitse suorittaa, ellei ennakonpidätyksen nen peruspoisto, jonka suuruuden määrää kuta-
15296: laskettu määrä ylitä 500 mk ja muulloinkin kin verovuotta varten valtioneuvosto, mutta
15297: vain siltä osin, minkä laskettu ennakonpidätys joka on vähintään 3 600 mk.
15298: ylittää )00 markkaa. Viljelijöihin, jotka tilan edesmenneen omis-
15299: 17 §. tajan rintaperillisinä, sisaruksina tai ottolapsina
15300: Maatilatalouden tulosta vähennetään maata- yhteisesti omistavat ja hallitsevat tilaa ja saavat
15301: loudesta aiheutuneet velkain korot ja niistä siitä pääasiallisen toimeentulon, ei saa soveltaa
15302: aiheutuneet pankin perimät kulut, tilan jako- yhtymäverotuksen säännöksiä verotusta toimi-
15303: toimituksista ja lainhuudatuksista aiheutuneet tettaessa.
15304: kulut, osamaksukaupan korot, maatalousammat-
15305:
15306:
15307: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
15308:
15309: Lauri Linna. Antti Isomursu. Hannes Volotinen.
15310: Matti Asurunaa. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
15311: Pentti Antila. Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä.
15312: Eino Syrjä. Aarne Penttinen. Kalevi Huotari.
15313: Veikko Vennamo. J. Juhåni Kortesalmi. Mauno Kurppa.
15314: Olavi Tupamäki. Matti Silander.
15315: E. Niemelä ym.: Ehdotus laiksi maatilatt~louden tuloverolain
15316: muuttamisesta.
15317:
15318:
15319:
15320:
15321: E d u s k u n n a 11 e.
15322:
15323: Maatilataloutta harjoittava pienviljelijäväestö säksi fyysisesti raskaimpia, todetaan kyseessä
15324: saa pääasiallisen toimeentulonsa karjatalouden olevan sosiaalinen epäkohta, joka tulisi myös
15325: harjoittamisesta. Toiminnalle on tunnusomaista verotuksessa ottaa huomioon.
15326: vieraan työvoiman välttämättömyys sekä alhai- Kunnallisverotuksen perusvähennyssäännöstö
15327: nen koneellistamisaste. Karjataloudessa käytetyt ei nykyisin kohdistu maatilatalouden harjoitta-
15328: rakennukset ja laitteet ovat puutteelliset. Näistä jan puolison työn arvoon, joka sisältyy maata-
15329: syistä johtuen ei veronalaisesta tulosta ole teh- loustuloon. Kun suuri osa pienviljelijöiden puo-
15330: tävissä vähennyksiä maksettuina palkkoina tai lisoiden työn arvosta on suuruudeltaan perus-
15331: poistoina. Koneiden puuttuminen ja laitteiden vähennyssäännöstön tarkoittamaa luokkaa, olisi
15332: alhainen taso korvataan lisätyöllä ja poisto teh- esitetty vähennys osaltaan epäkohtaa pois-
15333: dään tällöin oikeastaan ihmisen fysiikasta ja pi- tamassa.
15334: temmän ajan kuluessa terveydestä. Maatalouden tulosta oman työn arvoksi kat-
15335: Kyseessä oleva pienviljelijäväestö ei karjan- sottavasta määrästä myönnetään 10 % :n vähen-
15336: hoidon vuoksi ole voinut muiden työntekijöiden nys maatilatalouden harjoittajan ja tämän puo-
15337: tapaan siirtyä 5-päiväiseen työviikkoon, vaan lison osalta. Kyseessä olevaa vähennystä määrät-
15338: työvuosi on 365-päiväinen. Taloudellisia edel- täessä ei nyt esitettyä 20 % :n vähennystä olisi
15339: lytyksiä ei ole palkatun työvoiman avulla jär- otettava huomioon, vaan tulo olisi katsottava
15340: jestää vapaapäiviä eikä yhteiskunnan avulla ta- esitetyn vähennyksen osalta verottomaksi tu-
15341: pahtuvaa mahdollisuutta vapaapäivien järjestä- loksi.
15342: miseen ole vielä edes tutkittu.
15343: Asiantila on sama vuosiloman kohdalla. Mah- Esitys tulisi koskemaan sekä valtion- että
15344: dollisuutta vuosiloman viettämiseen ei ole eikä kunnanverotusta.
15345: myöskään taloudellisia edellytyksiä palkatulla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15346: avulla sen järjestämiseen. nioittaen,
15347: Kun tiedetään, että pienviljelystalouden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15348: emännällä on maan pisin työpäivä, joka on Ii- lakiehdotuksen:
15349:
15350:
15351:
15352: Laki
15353: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
15354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä joulukuuta 1967 annettuun maatila-
15355: talouden tuloverolakiin (543/67) uusi näin kuuluva 6 a §:
15356:
15357: 6 a §. pää, saa pääasiallisen toimeentulonsa maatilata-
15358: Verovelvolliselle, joka käyttämättä palkattua louden harjoittamisesta ja maataloustuloon si-
15359: vierasta työvoimaa vuodessa 30 työpäivää enem- sältyy karjatalouden harjoittamisesta saatua tu-
15360: 326 IV,24.- Maatilatalouden tuloverolain muuttaminen.
15361:
15362: loa, myönnetään vähennyksenä 20 % karjatalou- Vieraaksi työvoimaksi ei katsota perheenjä-
15363: desta saadun tulon bruttomäärästä, ei kuiten- sentä silloinkaan, kun hänelle suoritetaan palk-
15364: kaan enempää kuin 1 000 markkaa. kaa maataloustyöstä.
15365:
15366:
15367: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
15368:
15369: Esu Niemelä. Katri-Helena Eskelinen.
15370: Heimo Linna. Aaro Lintilä.
15371: Mikko Kaarna. Orvokki Kangas.
15372: Matti Ruokola.
15373: 329
15374:
15375: IV,25.-Lak.al. n:o 57.
15376:
15377:
15378: Nikkilä ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta-
15379: misesta.
15380:
15381: E d u s k u n n a 11 e.
15382:
15383: Vuoden 1968 alussa voimaan tulleessa maa- Kun maataloudenharjoittaja myy tällaisen yli
15384: tilatalouden tuloverolaissa on ilmennyt monia 4 vuotta vanhan koneen, joka alkuinventaariossa
15385: virheitä, jotka käytäntöön sovellettuina ovat joh- on n. 10 % :ssa alkuperäisestä arvostaan ja joka
15386: tamassa kohtuuttamaan ja epäoikeudenmukai- ehkä vielä on peruskorjattu, saa hän yleensä hin-
15387: seen verotukseen. nan, joka on 40-50% alkuperäisestä arvos-
15388: Eräs näistä virheistä on se, että ns. alkuinven- taan. Tämä erotus tulee asianomaiselle verotet-
15389: tariossa lähdetään siitä, että koneitten, kaluston tavaksi tuloksi. Näin ollen lakiin olisi kohtuut-
15390: ja laitteiden vuosittainen poisto on 20 %, joten tomuuksien välttämiseksi tehtävä tarpeelliset
15391: esim. 5 vuoden vanhan koneen arvo on enää korjaukset.
15392: 10% hankintahinnasta. Käytännössä tämä ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15393: pidä paikkaansa, koska koneilla maataloudessa nioittaen,
15394: on perin vähän käyttötunteja verrattuna esim. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15395: teollisuuteen. Esimerkiksi koneellisen kuivurin lakiehdotuksen:
15396: käyttöikä voitaneen laskea 20 vuodeksi, trakto-
15397: rin 10 vuodeksi, puimurin 10-15 vuodeksi, kyl-
15398: vökoneiden 15 vuodeksi jne.
15399:
15400:
15401: Laki
15402: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
15403: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
15404: talouden tuloverolain (543/67) 18 § näin kuuluvaksi:
15405:
15406: 18 §. talousrakennuksista:
15407: Vuonna 1967 tai sitä aikaisemmin käyttöön p~~~t~. . ............ . 5.0 prosenttia
15408: otettujen tai valmistuneiden maatalouden raken- kiVISISta ............. . 4.0
15409: nusten, koneiden, kaluston ja laitteiden sekä koneista, kalustosta ja lait- "
15410: 10 §:ssä tarkoitettujen hyödykkeiden hankinta- teista .............. . 10.0
15411: menona pidetään niiden taloudellista käyttöar- 10 §: ssä tarkoitetuista "
15412: voa vastaavaa jälleenhankintamenoa vuoden hyödykkeistä ....... . 5.0
15413: 1967 päättyessä vähennettynä seuraavilla arvon- "
15414: vähennyksillä kultakin vuodelta, joka on kulunut Jos rakennus tai kone on myöhenunin perus-
15415: mainittujen hyödykkeiden hankinta- tai valmis- teellisesti uusittu tai korjattu, on edellä mainit-
15416: tusvuodesta vuoden 1968 alkuun: tua arvonvähennystä korjauksen laadusta riip-
15417: puen harkinnan mukaan alennettava.
15418: asuinrakennuksista: Edellä tässä pykälässä tarkoitettuina arvonvä-
15419: puisista ............. . 2.5 prosenttia hennyksinä älköön kuitenkaan vähennettäkö
15420: kivisistä ............. . 2.0 enempää kuin 90 prosenttia 1 momentissa tar-
15421: " koitetuista jälleenhankintamenoista.
15422:
15423: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
15424:
15425: Olavi Nikkilä. T. 1. Vartia. Timo Mäki.
15426: 42 427/70
15427: 330
15428:
15429: IV,26.- Lak.al. n:o 58.
15430:
15431:
15432:
15433:
15434: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain
15435: muuttamisesta.
15436:
15437:
15438: E d u s k u n n a II e.
15439: Maatalouden tuloa verotettaessa hinnoitellaan kelpoisuutta vailla oleva vehhä tulisi hinnoitella
15440: perheen omassa ruokataloudessa kulutetut tai ku- rehu- eikä suinkaan leipäviljana. Kotitaloudessa
15441: lutetuiksi katsotut oman tilan tuotteet liian kor- käytetään yleefisä vähärasvaisinta maitoa tuotta-
15442: keiksi. Kuitenkin olisi otettava huomioon, että van lehmän maitoa. Erityisesti perunoista myy-
15443: kotoisessa ruokataloudessa varsin yleisesti käy- dään aina parhaimmat ja kotona käytetään seka-
15444: tetään markkinointikelvotonta tavaraa. Esimer- laatuista perunaa. Monin paikoin ovat verolauta-
15445: kiksi huonon sakeluvun omaavaa vehnää käyte- kunnat kuitenkin hinnoitelleet kotona kulutetut
15446: tään kotitaloudessa. Kun pienviljelijätalouksissa perunat huomattavasti korkeampaan hintaan
15447: yleensä pyritääh rahatulojen lisäämiseksi myy- kuin mitä myydyistä perunoista on hintaa saatu.
15448: mään korkealaatuisimmat tuotteet ja käyttämään Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
15449: heikkolaatuisempia tuotteita oman perheen ku- tamme,
15450: lutukseen, on tämä verohinnoittelussa otettava että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15451: huomioon. Esimerkiksi edellä mainittu kauppa- lakiehdotuksen:
15452:
15453:
15454: Laki
15455: filaatilatalouden tuloverolain muuttanlisesta.
15456: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilata-
15457: louden tuloverolain (543/67) 5 §:n 1 momentih 12) kohta näin kuuluvaksi:
15458:
15459: 5 §. tyistaloudessa käytettyjen tilalta saatujen maata-
15460: Edellä 4 S:ssä tarkoitettuja maatalouden vero- lous- ja puutarhatuotteiden arvo, joksi katsotaan
15461: vuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohessa: enintään 80 prosenttia tilalta myytyjen vastaa-
15462: vien tuotteiden hinnoista.
15463: 12) verovelvollisen ja hänen perheensä yksi-
15464:
15465:
15466: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
15467:
15468: Pentti Pekkarinen. Matti Ruokola. Heimo Linna.
15469: Esko Härkönen. Juuso Häikiö. Esu Niemelä.
15470: Esko Pekonen. Tähvo Rönkkö. Katri-Helena Eskelinen.
15471: Erkki ltaukipuro. Mikko Kaarna. Taisto Tähkämaa.
15472: Eino Lottanen.
15473: 331
15474:
15475: IV,27.- Lak.al. n:o 59.
15476:
15477:
15478:
15479:
15480: Puhakka ym.: Ehdotus låiksi maatilatalouden taloverolain mNut-
15481: tamisesta.
15482:
15483:
15484: E d u s k u fi n a 11 e.
15485:
15486: Uutta maatilatalouden tuloverolakia sovellet- tön harteille, vaikka sen veronmaksukyky on tun-
15487: tiin ensi kerran viime vuonna toimitetussa vero- netusti heikoin. Maatilatalouden tuloverolain
15488: tuksessa. Saatu kokemus osoittaa, että se lisää epäkohdat vaativatkin pikaista korjaamista.
15489: varsin huomattavasti pienviljelijäin verotaakkaa Pienviljelijäifi verotuksen lievittämiseksi olisi
15490: ja vaikeuttaa heidän ennestäänkin hädänalaista palautettava pitlta-alalisien verovapaus, suoritet-
15491: asemaansa. Pienviljelijäin verotuksen kiristymi- tava metsätöistä traktorin ja hevosen kanssä saa-
15492: seen ovat vaikuttaneet useat eri tekijät. Niinpä dun tulon irroittaminen maatilatalouden tulove-
15493: pinta-alalisät luetaan nyt maatilatalouden vero- rotuksett yhteydestä, sekä myönnettävä 20 % vä-
15494: tettavaksi tuloksi, kun ne aikaisemmin ovat ol- hennysoikeus karjatalouden bruttotuloista, kui-
15495: leet verovapaita. Siirtämällä metsätöistä trakto- tenkin enintään 2 000 mk tiloilla, joilla käyte·
15496: rin ja hevosen kanssa saadut tulot maatilatalou- tään palkattua työvoimaa enintään 30 päivää
15497: den tuloverolain piiriin on tiukennettu pienvilje- vuodessa. Pienviljelijäin verotuksen helpottami-
15498: lijäin metsätyötulojen verotusta, sillä he eivät seksi on myös välttämätöntä, että kunnallisvero-
15499: saa vähentää bruttotulostaan traktorin ja hevosen tuksessa emännän maatalouden hyväksi suoritta-
15500: osuutta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Vero- man työn arvo irroitetaan maatalouden tulosta ja
15501: tuksen kiristymistä on pienviljelijöille merkin- ryhdytään verottamaan erikseen. Tämän toitnen-
15502: nyt myös emännän työn sisällyttäminen verotet- piteen avulla kaikkein köyhimmät viljelijät ja
15503: tavien tulojen piiriin, koska sen osuus karjatalou- heidän emäntänsä pääsevät perusvähettnyksen
15504: dessa piettviljelmillä on varsin suuri. piiriin, mikä helpottaa heidän verotaakkaansa.
15505: Samaan aikaan kun uusi maatilatalouden tulo- Tätä tarkoittava uusi säännös on otettu lakleh-
15506: verolaki on voimakkaasti lisännyt pienviljelijäin dotukseen.
15507: verotaakkaa, on suurempien tilojen verotus Verotuksen painopisteen siirtämiseksi jossain
15508: yleensä huomattavasti pienentynyt. Tämä johtuu määrin suuremmille tiloille olisi vähennettävä
15509: osittain siitä, että suurempien tilojen haltijat koneiden, kaluston ja laitteiden poisto-oikeutta
15510: ovat voineet käyttää hyväkseen siirtymäkautta siirtymällä niiden hankinta- ja petosparannusme-
15511: uuteen verolakiin tuloja ja menoja tarkoituksen- nojen vähentämiseen yhtä suurin vuotuisin pois-
15512: mukaisesti siirtelemällä, osittain taas koneiden, toin, joiden suuruudeksi määrätään 12 sadau-
15513: kaluston ja laitteiden poisto-oikeuden voimak- nesta ko. koneiden, kaluston ja laitteiden han-
15514: kaasta korottamisesta. kinta- ja peruspatannusmenöista.
15515: Eivät vain pienviljelijät ole tyytymättömiä ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15516: rotuksensa huomattavaan kiristymiseen, vaan
15517: varsin laajat kansalaispiirit eivät hyväksy sitä, että Eduskuntå hyväksyisi seuraavan
15518: että maatalouden piiris.sä verotuksen paittöpis- lakiehdotuksen:
15519: tettä on siirretty vähävaraisen pienviljelijäväes-
15520: 332 IV,27.- Maatilatalouden tulovetolain muuttaminen.
15521:
15522:
15523:
15524: Laki
15525: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
15526: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
15527: talouden tuloverolain (543/67) 5 §:n 1 momentin 4 ja 8 kohdat, 8 §:n 2, 4 ja 7 momentti, ku-
15528: motaan 8 §:n 3, 5 ja 6 momentti sekä lisätään 5 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 17 a §
15529: seuraavasti:
15530: 5 §. tehdä 20% vähennys, kuitenkin enintään 2 000
15531: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden vero- mk, karjatalouden myyntituloista sellaisilla ti-
15532: vuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohessa: loilla, joilla palkatun työvoiman käyttö on vuo-
15533: dessa korkeintaan 30 päivää.
15534: 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi
15535: saadut avustukset ja korvaukset, lukuunotta- 8 §.
15536: matta pinta-alalisiä, uudis- ja kivenraivauspalk-
15537: kioita sekä muita niihin verrattavia maanparan- Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen ko-
15538: nusavustuksia, kuitenkin niin, että koneiden, neiden, kaluston ja laitteiden hankintamenot
15539: kaluston ja laitteiden hankkimista tai peruspa- vähennetään yhtäsuurin vuotuisin poistoin.
15540: rannuksia varten saadut avustukset tuloutetaan Verovuoden poiston suuruus saa olla 12%
15541: 8 § :ssä ja salaojitusavustukset 10 § :ssä sääde- hankintamenosta.
15542: tyllä tavalla sekä rakennusten hankintaan ja pe- Hankintamenona pidetään myös koneiden,
15543: rusparannuksiin saadut avustukset vähentämällä kaluston ja laitteiden perusparannusmenoja. Pois-
15544: ne vastaavista hankinta- ja perusparannusme- tojen perustana olevaa hankintamenoa lasket-
15545: noista; taessa otetaan huomioon koneiden, kaluston ja
15546: laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin saa-
15547: 8) koneista, kalustosta ja tuotteista, hevo- dut avustukset.
15548: sista sekä muista tuotantovälineistä saadut vuok-
15549: rat ja muut käyttökorvaukset sekä verovelvolli-
15550: sen ja palkattujen työntekijöiden työstä käyttö- 17 a §.
15551: korvausten yhteydessä saadut palkat ja muut Kunnallisverotuksessa emännän työn arvo ir-
15552: korvaukset, kuitenkin niin, että metsätöistä roitetaan maatalouden tulosta ja verotetaan erik-
15553: traktorin ja hevosen kanssa saadut käyttökor- seen.
15554: vaukset sekä verovelvollisen siinä yhteydessä
15555: saarnat palkat ja muut korvaukset verotetaan
15556: erikseen; Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta
15557: 1969 toimitettavassa valtion- ja kunnallisvero-
15558: Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, saadaan tuksessa .
15559:
15560:
15561: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
15562:
15563: Pauli Puhakka. Heikki Mustonen. Matti Koivunen.
15564: Taisto Sinisalo. Pekka Salla. Kauko Hjerppe.
15565: · Rainer Virtanen. Mirjam Tuominen. Terho Pursiainen.
15566: Matti Jarvenpää. Niilo Koskenniemi. Pauli Räsänen.
15567: Helvi Niskanen. Ensio Laine. Lauri Kantola.
15568: Lauha Männistö. Irma Rosnell. Oili Suomi.
15569: Anna-Liisa Jokinen. Heimo Rekonen. Aarne Koskinen.
15570: Aulis Juvela. Siiri Lehmonen. Pentti Liedes.
15571: Kaisu Weckman. Toivo Asvik. Veikko Saarto.
15572: Niilo Nieminen. Kuuno Honkonen. Kauko Tamminen.
15573: 333
15574:
15575: IV,28.- Lak.al. n:o 60.
15576:
15577:
15578:
15579:
15580: Volotinen ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain
15581: muuttamisesta.
15582:
15583:
15584: E d u s k u n n a 11 e.
15585:
15586: Maatalouden piirissä tapahtuu jatkuvasti tapa- kuitenkin tulopuolelle, eikä tapahtunutta va-
15587: turmista ja sairauksista aiheutuvia kotieläinva- hinkoa ollenkaan noteerata tulon vähennyksenä.
15588: hinkoja. Nykyisin voimassa oleva maatilatalou- Verolautakunnista on pientilallisille annettu ke-
15589: den tuloverolaki ei kuitenkaan salli näiden va- hoituksia, että vakuuttakaa eläimenne. Tämä on
15590: hinkojen vähentämistä maatalouden tuloista. kohtuuton vaatimus. Sehän tarkoittaa käytän-
15591: Lehmän kuolema sellaiseen tautiin, että sen li- nössä sitä, että viljelijäin olisi vakuutettava oma
15592: hojakaan ei voida käyttää ihmisravinnoksi ei ole veronmaksukykynsä.
15593: harvinainen tapahtuma. Sairauden parantamistar- Kotieläinvahingot ovat käytännössä tulon
15594: koituksessa käytetyt lääkkeet aiheuttavat myös hankkimisesta aiheutuneita menoja. Tästä syystä
15595: teurastettujen eläinten lihojen turmeltumista. vahingot olisi saatava vähentää maatalouden tu-
15596: Korkeatuottoisen eläimen kuolema on suuri va- loista.
15597: hinko pienviljelijälle. Sattuu sellaisiakin tapauk- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
15598: sia, että salama tappaa koko pientilan karjan, dotamme,
15599: jolloin niistä saadaan rahanarvoisena talteen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15600: vain vuodat. Ne lasketaan verotuksessa lakiehdotuksen:
15601:
15602:
15603: Laki
15604: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
15605: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilata-
15606: louden tuloverolain (54 3/6 7) 6 §: ään uusi 3 momentti seuraavasti
15607:
15608: 6 §.
15609: tetuista kotieläimistä aiheutuneet vahingot edel-
15610: Edellä tässä pykälässä mainittujen vähennys- lyttäen, että näiden eläinten tilalle ei hankita
15611: kelpoisten menojen lisäksi verovelvollisella on kotieläimiä tilan ulkopuolelta. Vähennys suori-
15612: oikeus maataloustulostaan vähentää tapaturmai- tetaan sen vuoden tuloista, jolloin vahinko on
15613: sesti ja sairauksien johdosta kuolleista tai teuras- tapahtunut.
15614:
15615:
15616: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1970.
15617:
15618: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
15619: Aarne Penttinen. J. Juhani Kortesalmi. Eino Poutiainen.
15620: 334
15621:
15622: IV,29.- Lak.al. n:o 61.
15623:
15624:
15625:
15626:
15627: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maataloustulon verotusta koske-
15628: vien säännösten kumoamisesta.
15629:
15630:
15631: E d u s k u n n a 11 e.
15632:
15633: Kaikki eduskuntapuolueet ovat luvanneet kii- Kun maatalouden uuden tuloverolain verot
15634: reellisesti korjata maatalouden tuloverotusta kos- ovat lukuisille perhe- ja pienviljelmille aivan
15635: kevien säännösten kohtuuttomuudet ja virheel- kohtuuttomat, on olemassa selvä vaara, että mo-
15636: lisyydet. Nämä lupaukset vaativat kiireellisiä net perhe- ja pienviljelmät ajautuvat k<>htuutto-
15637: tekoja. mien verojen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin ja
15638: On olemassa vaara, että maatalouden tulove- taloudelliseen umpikujaan jopa pakkomyyntiuh-
15639: roa koskevien säännösten korjaaminen ja yksi- kaan. Näistä syistä on välttämätöntä, että valtio-
15640: tyi&kohtainen valmistelu vie aikaa. Tällöin on varainministeriö veivoitetaan antamaan lyk-
15641: myös olemassa vaara, että asiaa viivytellään ja käystä tällaisten kohtuuttomien verojen maksuun
15642: että korjaukset hiljalleen vesitetään. Näistä siksi, kunnes korjatut lait on saatu aikaan.
15643: syistä on välttämätöntä, että näille välttämättö- Mainituilla perustetuilla esitämme kunnioit-
15644: mille ja kiireellisille lakikorjauksille pannaan eh- taen
15645: doton enimmäisaika. Sen tulee olla lokakuun Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
15646: 1 päivä 1970, johon mennessä hallitus ja edus- van lakiehdotuksen:
15647: kunta ehtivät hyväksyä lakikorjaukset.
15648:
15649:
15650: Laki
15651: maataloustulon verotusta koskevien säännösten kumoamisesta.
15652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15653:
15654: 1 §. 3 §.
15655: Kaikki maataloustulon verotusta koskevat Jos tämän lain tarkoittama verovelvollinen
15656: voimassaolevat säännökset kumotaan 1 päivästä joutuu nykyisten verojen vuoksi taloudellisiin
15657: lokakuuta 1970 alkaen. vaikeuksiin ja pakkomyynnin uhan alaiseksi on
15658: valtiovarainministeriö velvollinen myöntämään
15659: 2 §. veroihin maksulykkäystä, kunnes uudet maata-
15660: Hallituksen on annettava eduskunnalle kii- louden tuloverolain säännökset ovat astuneet
15661: reellisesti lakiesitykset oikeudenmukaisesta maa- voimaan.
15662: talouden verottamisesta ja eduskunnan hyväksyt- 4 §.
15663: tävä nämä uudet lait ennen 1 §:n määräaikaa. Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
15664: sesta antaa valtioneuvosto.
15665:
15666: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
15667:
15668: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. Eino Syrjä.
15669: J. Juhani Kortesalmi. Kalevi Huotari. Olavi Tupamäki.
15670: Matti Silander. Mauno Kurppa. Antti Isomursu.
15671: Pentti Antila. Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
15672: Matti Asunmaa. Lauri Linna. Eino Poutiainen.
15673: Aame Penttinen. Heikki Kainulainen. Viljo Suokas.
15674: 335
15675:
15676: IV,30.- Lak.al. n:o 62.
15677:
15678:
15679:
15680:
15681: Haarla ym.: Bhdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
15682: INn lain muuttamisesta.
15683:
15684:
15685:
15686: E d u s k u n n a 11 e.
15687:
15688: Kesäkuun 24 päivänä 1968 elinkeinotulon ve- Myös muissa maissa on oman pääoman muo-
15689: rottamisesta annetussa laissa ( 360/68) lieven- dossa tapahtuvan rahoituksen edistämiseen kiin-
15690: nettiin yhteisön ja sen osakkaan tai jäsenen kllk- nitetty viimeaikoina erityistä huomiota. Nor-
15691: sinkertaista tuloverotusta. Lain 18 § :n mukaan jassa suoritettiin verotuksen kokonaisuudistus
15692: osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oikeus vähen- kuluvan vuoden alusta lukien. Tässä yhteydessä
15693: tää tulostaan 40 prosenttia jakamaosa osingon ja säädettiin, että osakeyhtiö saa vähentää jaka-
15694: osuuspääoman koron määrästä, josta on ensin mansa osingon kokonaisuudessaan tuloistaan.
15695: vähennetty yhteisön toiselta osakeyhtiöltä tai Länsi-Saksassa kannetaan yhteisöiltä jo jaetun
15696: osuuskunnalta saarnat vastaavat osingot ja ko- voiton osalta tuloveroa vain 15 %, mutta
15697: rot. Vähennystä sovelletaan kuitenkin vain val- muusta verotettavasta tulosta 51 %. Itävallassa
15698: tionverotuksessa. on jaetun voiton osalta kannettava vero puolet
15699: Osinko ja osuuspääoman korko ovat yrityksen yhteisöjen normaalista tuloverosta.
15700: kannalta monessa suhteessa korkoon verrattavia Yhteisön ja sen osakkaan tai jäsenen tulon ve-
15701: pääomakustannuksia. Kun osinkoa ja osuuspää- rotus on nykyisin kunnallisverotuksessa edelleen-
15702: oman korkoa ei ole aikaisemmin saatu vähentää kin kaksinkertaista ja myös valtionverotuksessa
15703: koron tavoin osaksikaan veronalaisesta tulosta, mainittua tuloa verotetaan huomattavalta osalta
15704: osake- ja osuuspääoman muodossa tapahtuva ra- kahteen kertaan. Toisaalta osakkeet joutuvat
15705: hoitus on ollut yrityksille lainarahoitusta huo- kilpailemaan sijoituskohteina muiden jopa ko-
15706: mattavasti epäedullisempaa. Tämän seurauksena konaan verovapaiden sijoitusmahdollisuuksien
15707: osake- samoin kuin osuuspääomana tapahtunut kanssa. Onkin ilmeistä, etteivät elinkeinotulove-
15708: rahoitus on jäänyt käytännössä lähes merkityk- rolain säännökset kykene riittävästi elvyttämään
15709: settömäksi. Samasta syystä yrityksemme ovat osake- ja osuuspääoman muodossa tapahtuvaa ra-
15710: voimakkaasti velkaantuneita. Samanaikaisesti yri- hoitusta. Todettakoon, että liikeverotuksen
15711: tystemme itserahoitusmahdollisuudet ovat myös uudistamista valmistellut liikeverotuksen tarkis-
15712: kaventuneet. tustoimikunta ( kom.miet. 1967: B 36) ehdotti-
15713: Maamme taloudellisen kasvun ja työllisyyden kin vähennyksen määräksi 50%. Hallitus lau-
15714: kannalta on teollisuusinvestointien olennainen sui niin ikään esityksessään laiksi elinkeinotulon
15715: lisääminen välttämätöntä. Investointien lisäämi- verottamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi,
15716: nen on kuitenkin mahdollista vain, mikäli sa- että vähennyksen korottamista olisi harkittava
15717: malla huolehditaan niiden rahoituksesta. Käy- valtiontalouden sallimissa puitteissa vielä myö-
15718: tännössä yrityksellä on oltava itsellään tietty hemmin. Vähennyksen määräksi olisikin säädet-
15719: määrä omaa rahoitusta, ennen kuin se voi saada tävä 60% jaetun osingon tai osuuspääoman ko-
15720: luottoa rahoitusmarkkinoilta investointiensa ra- ron määrästä.
15721: hoittamiseen. Oman rahoituksen osuuden lisää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15722: minen parantaisi yritysten asemaa luottomarkki-
15723: noilla ja siten mahdollisuuksia myös investoin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15724: tien rahoittamiseen. lakiehdotuksen:
15725: 336 IV,30.- Elinkeinotulon verottaminen.
15726:
15727:
15728: Laki
15729: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
15730: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 24 päivänä 1968 elinkeinotulon ve-
15731: rottamisesta annetun lain (360/68) 18 §:n 4 kohta näin kuuluvaksi:
15732:
15733: 18 §. tiön tai osuuskunnan jakamasta osingosta ja
15734: V;fr..ennyskelpoisia ovat myös: osuuspääoman korosta, joista on vähennetty
15735: 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetut verovapaat osingot
15736: 4) valtionverotuksessa 60 prosenttia osakeyh- ja korot.
15737:
15738:
15739: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
15740:
15741: Pekka Haarla. Timo Mäki.
15742: P. Mäki-Hakola. Aslak Aas.
15743: Raimo Ilaskivi.
15744: 337
15745:
15746: IV,31.- Lak.al. n:o 63.
15747:
15748:
15749:
15750:
15751: Hara ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun
15752: lain muuttamisesta.
15753:
15754:
15755: Ed u sk unn.alle.
15756:
15757: Elinkeinoverolain 18 S:n 1 kohdassa sääde- sena, että yksityiset yrittäjät ja muut yhteisöt
15758: tään, että vähennyskelpoisia ovat vuosi- ja vaih- saatetaan epäedullisempaan asemaan yksin-
15759: toalennukset, osto- ja myyntihyvitykset ynnä omaan yhtiömuotonsa johdosta kuin osuustoi-
15760: muut sellaiset oikaisuerät sekä osuuskunnan os- mintatapaukset.
15761: tojen ja myyntien taikka niihin rinnastettavien Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15762: suoritusten perusteella jakama ylijäämäpalautus nioittavasti,
15763: kokonaisuudessaan.
15764: Tämä lainkohta asettaa siis eri asemaan yh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15765: täält~ yksityiset elinkeinonharjoittajat toisaalta lakiehdotuksen:
15766: osuuskunnat. Ei voida pitää oikeudenmukai-
15767:
15768:
15769: Laki
15770: elinkeinotulon verottamisesta a'ilnetrin lain muuttamisesta.
15771: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä ke-
15772: säkuuta 1968 annetun lain 18 §:n 1 kohta näin kuuluvaksi:
15773:
15774: 18 §. ostojen ja myyntien taikka niihin rinnastetta-
15775: Vähennyskelpoisia ovat myös: vien suoritusten perusteella jaettu ylijäämäpalau~
15776: 1) vuosi- ja vaihtoalennukset, osto- ja myyn- tus kokonaisuudessaan,
15777: tihyvitykset ynnä muut sellaiset oikaisuerät sekä
15778:
15779:
15780: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
15781:
15782: Erkki Hara. Esko J. Koppanen. Victor Procope.
15783: Elsi Hetemäki. Aili Vaittinen. Salme Katajavuori.
15784:
15785:
15786:
15787:
15788: 43 427/70
15789: 338
15790:
15791: IV,.32.- Lak.al. n:o 64.
15792:
15793:
15794:
15795: Huurtamo ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta an-
15796: netun lain muuttamisesta.
15797:
15798:
15799: Eduskunnalle.
15800:
15801: Elinkeinotulon verottamisesta kesäkuun 24 pääoman vuoksi saattaa maantie-, rautatie-
15802: päivänä 1968 annetun lain (.360/68) 47 §:n ym. rakennustyöurakan sitoutua suorittamaan
15803: mukaan mm. rakennusliikettä harjoittava vero- useampi yritys yhteisen urakkatarjouksen poh·
15804: velvollinen, joka on takuukorjausvelvollinen val- jalta. Verotuksessa näin muodostunutta yhty-
15805: mistamassaan rakennuksessa ilmenevistä vir- mää pidetään erikseen verovelvollisena. Kun
15806: heellisyyksisti, saa vähentää sini verovuonna, yhtymä yleensä on perustettu vain yhtä ra-
15807: jona hän on luovuttanut työnsä tuloksen tilaa- kennustyötä silinällä pitäen, sillä ei työn valmis·
15808: jalle, tekemänsä takuukorjausvarauksen, joka ei tuttua yleensä enää ole tuloja, joista takuukor-
15809: ylitä 3 prosenttia urakkahinnasta tai verovel- jauksista aiheutuneet kustannukset voitaisiin vä-
15810: vollisen toteennäyttämää sitä suurempaa määrää. hentää. Takuuvarauksen kieltäminen johtaa täl-
15811: Käytännössä on todettu, ettei takuukorjaus- laisissa tapauksissa siihen, ettei takuukorjaus-
15812: varausta voida säännöksen nojalla myöntää kustannuksia saada vähentää lainkaan tulosta.
15813: maanteiden, rautateiden, lentokenttien, silto- Todettakoon, että esim. Ruotsissa takuukor-
15814: jen, laiturien, patojen, altaiden eikä muiden jausvaraus hyväksytään maanrakennustöiden
15815: niihin verrattavien rakennusurakoiden osalta. osalta suurempana kuin talonrakennustuotan-
15816: Tätä ei voida pitää asianmukaisena. Käytän- nossa.
15817: nössä on osoittautunut, että sanotuissa ura- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15818: koissa työn suorittanut verovelvollinen joutuu
15819: suorittamaan huomattavia korjaustöitä yleensä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15820: jopa enemmän kuin varsinaisessa talonrakennus· lakiehdotuksen:
15821: toiminnassa. Työn vaativuuden ja ttttvittavan
15822:
15823:
15824: Laki
15825: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
15826: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta kesäkuun 24 päi-
15827: vänä 1968 annetun lain {360/68) 47 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
15828:
15829: 47 §.
15830: Rakennus-, laivanrakennus- tai metalliteolli- tään 10 metriä, tai suurehkossa koneyksikössä
15831: suusliikettä harjoittava verovelvollinen, joka on ilmenevistä virheellisyyksistä, saa vähentää sinä
15832: takuusitoumuksen tai muun vastaavan velvoit- verovuonna, jona hän on luovuttanut työnsä tu-
15833: teen perusteella vastuussa valmistamassaan ra- loksen tilaajalle, tekemänsä takuuvarauksen,
15834: kennuksessa tahi maantie-, rautatie-, silta-, lai- joka ei ylitä 3 prosenttia urakkahinnasta tai
15835: turi-, pato- tai muussa vastaavassa rakennel- verovelvollisen toteennäyttämää sitä suurempaa
15836: massa taikka ilma-aluksessa, sellaisessa vesi- todennäköisten takuukorjausmenojen määrää.
15837: aluksessa, jonka rungon suurin pituus on vähin-
15838:
15839: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
15840:
15841: Erkki Huurtamo. Georg C. Ehrnrooth. Pekka Haarla.
15842: 339
15843:
15844: IV,.3.3.- Lak.al. n:o 65.
15845:
15846:
15847:
15848:
15849: Katajavuori ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta
15850: annetun lain muuttamisesta.
15851:
15852:
15853:
15854:
15855: Ed u s kun n a 11 e.
15856:
15857: Elinkeinotulon verottamisesta kesäkuun 24 vin keinoin olisi niiden toimintaa pyrittävä edis-
15858: päivänä 1968 annetun lain (360/68) 64 S:n 2 tämään ja helpottamaan. Näitten yritysten toi-
15859: momentin mukaan verovelvollisella on oikeus minta ei yleensä ole niin laajaa, että omien
15860: siirtää liiketoiminnan kehittämisrahastosta ve- teollisuusrakennusten pystyttäminen olisi mah-
15861: rosta vapaasti omaan pääomaan määrä, joka vas- dollista tai tarkoituksenmukaista. Esteenä on
15862: taa verovelvollisen verovuosina 1968-197.3 usein myös pääomapula. Lukuisissa tapauksissa
15863: hankkimien rakennusten, rakennelmien, konei- pienteollisuusyrittäjät ja työliiketoimintaa har-
15864: den, kaluston ja muun niihin verrattavan käyt- joittavat yrittäjät ovat ratkaisseet ongelman si-
15865: töomaisuuden hankintamenoja, mikäli tällaisen ten, että ne ovat yhteisesti perustaneet pien-
15866: investoinnin voidaan katsoa, sen mukaan kuin teollisuustaloyhtiöitä. Tällaisia yhtiöitä perus-
15867: valtiovarainministeriö tarkemmin määrää, edistä- tetaan maassamme jatkuvasti.
15868: vän taloudellista kaswa, lisäävän kansainvälistä Edellä selostettuja verosäännöksiä on pyritty
15869: kilpailukykyä tai parantavan työllisyystilannetta. tulkitsemaan ahtaasti siten, että ne eivät koske
15870: Tammikuun 30 päivänä 1970 on annettu laki pienteollisuustalo-osakkeitten hankintamenoja.
15871: liiketoiminnan kehittämisrahaston käyttämi- On selitetty, että tällaisen taloyhtiön osakkeet
15872: sestä elinkeinoelämän kehitystä edistävien yri- eivät ole elinkeinotulon verottamisesta annetun
15873: tysten perustamiseen (73/70). Lain 1 §:n mu- lain 64 S:n 2 momentissa tarkoitettua käyttö-
15874: kaan verovelvollisella on oikeus siirtää liike- omaisuutta. Liiketoiminnan kehittämisrahaston
15875: toiminnan kehittämisrahastosta verosta vapaasti käyttämisestä elinkeinoelämän kehitystä edistä-
15876: omaan pääomaan määrä, joka vastaa hänen sel- vien yritysten perustamiseen annetun lain osalta
15877: laiseen vuosina 1970-1973 rekisteriin merkit- taas on katsottu, että kiinteistöyhtiö sinänsä ei
15878: tyyn kotimaiseen osakeyhtiöön tai osuuskuntaan, harjoita sellaista toimintaa, jota lain 1 § :ssä edel-
15879: jonka yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaista lytetään. Tuntuvana epäkohtana on pidettävä
15880: toimintaa on pidettävä maan elinkeinoelämän sitä, että pienteollisuustaloyhtiöitten osakkaat
15881: kehittämisen ja monipuolistamisen tai teolli- on asetettu huonompaan asemaan kuin sellaiset
15882: suuden kilpailukyvyn parantamisen kannalta yrittäjät, joille oman rakennuksen pystyttämi-
15883: tärkeänä, niitä perustettaessa sijoittamaa osake- nen on mahdollista.
15884: tai osuuspääomaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15885: Pienteollisuutta ja siihen verrattavaa liike- taen,
15886: toimintaa harjoittavat yritykset käyttävät run- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15887: saasti ihmistyövoimaa. Työllistämisessä niillä lakiehdotuksen:
15888: siten on tärkeä asema. Kaikin käytettävissä ole-
15889: 340 IV,33.- Elinkeinotulon verottaminen.
15890:
15891:
15892: Laki
15893: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
15894: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 24 päivänä kesäkuuta 1968 elinkeinotulon verot-
15895: tamisesta annetun lain (360/68} 64 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
15896:
15897: 64 §. pienteollisuutta tai siihen verrattavaa työliike-
15898: toimintaa harjoittavalla verovelvollisella koti-
15899: Verovelvollisella on. oikeus- kattaa ·liiketoimin- maiseen kiinteistöosakeyhtiöön tai -osuuskun-
15900: nan kehittämisrahastosta kuluvan, verovelvolli- taan, joka pääasiallisesti toimii tällaisten yrittä-
15901: sella jo olevan tai uuden käyttöomaisuuden jien yhteenliittymänä, sijoittamastaan osake- tai
15902: hankintamenoa tai tulouttaa liiketoiminnan ke- osuuspääomasta. Verovelvollisen on käytettävä
15903: hittämisrahasto tai osa siitä, sekä oikeus siirtää vähintään yksi neljäsosa liiketoiminnan kehittä-
15904: kehittämisrahastosta verosta vapaasti omaan misrahastosta viimeistään 5 vuoden ja muu osa
15905: pääomaan määrä, joka vastaa verovelvollisen kehittämisrahastosta 10 vuoden kuluessa tämän
15906: verovuosina 1968-197 3 hankkimien rakennus- lain voimaantulosta lukien. Se osa liiketoimin-
15907: ten, rakennelmien, koneiden, kaluston tai muun nan kehittämisrahastosta, jota ei ole käytetty
15908: Qiihin verrattavan -käyttöomaisuuden ·hankinta- tässä momentissa säädetyllä tavalla, luetaan sen
15909: menoja, mikäli tällaisen investoinnin voidaan verovuoden veronalaiseksi tuotoksi, jona kehit~
15910: katsoa, sen mukaan kuin valtiovarainministeriö tämisrahastoa olisi ollut edellä sanotulla tavalla
15911: farkemmiil määrää, edistävän taloudellista kas- viimeistään käytettävä.
15912: ~a, lisäävän kansainvälistä kilpailukykyä tai - -"------:-------- ~
15913:
15914: parantavan työllisyys tilannetta. Sama· oikeus on
15915:
15916:
15917: Helsingissä 1.5 päivänä huhtikuuta 1970.
15918:
15919: Salme Katajavuori. Georg C. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin.
15920: Raimo Ilaskivi. Arne Bemer. Maija Heino.
15921: Mauri Seppä.
15922: 341
15923:
15924: IV,34.- Lak.al. n:o 66.
15925:
15926:
15927:
15928:
15929: Ruokola ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
15930: tun lain muuttamisesta.
15931:
15932:
15933:
15934: E d u s k u n n a 11 e .
15935:
15936: . . Elinkeinotulon verottamisesta .kesäkuun 24 mahdollista vain,. mikäli tarvittavietJ. uusien in-
15937: päivänä 1968 annetulla lailla ( 360/68) on yh- vestointien rahoitukselle luodaan .edellytykset.
15938: teisön ja sen osakkaan kaksinkertaista verotusta Toisaalta on todettava, että käytännössä yrityk-
15939: lievennetty valtionverotuksen osalta siten, että sellä on oltava itsellään tietty määrä omarahoi-
15940: osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oikeus vähen- tusta ennen kuin se voi saada luottoa rahoitus-
15941: tää tulostaan 40 prosenttia jakamansa osingon ja markkinoilta . investointiensa rahoittamiseen.
15942: osuuspääoman koron määrästä. Ennen mainitun Tietty omarahoitusaste on siten myös luotto-
15943: vähennyksen tekemistä osingosta tai korosta on kelpoisuuden edellytys.
15944: vähennettävä yhteisön toiselta osakeyhtiöltä tai Oman pääoman muodossa tapahtuvan rahoi-
15945: osuuskunnalta saarnat vastaavat osingot · ja tuksen edistämiseen veropoliittisin. keinoin on
15946: korot. eri maissa kiinnitetty yhä enemmän huomiota.
15947: Teollisuutemme samoin kuin yleensä yritys- Kuluvan vuoden alusta lukien toteutettiin Nor-
15948: temme investoinnit rahoitetaan nykyisin suu- jassa verotuksen kokonaisuudistus. Tällöin sää-
15949: rimmalta osaltaan vieraan pääoman turvin vain dettiin, että osakeyhtiö saa vähentää jakamaosa
15950: vähäisen osan rahoituksesta tapahtuessa omalla voiton kokonaisuudessaan tulostaan. Länsi-Sak-
15951: pääomalla osakeantien kautta tai yritysten itse- sassa yhteisöt suorittavat tuloveroa jaetun voi-
15952: rahoituksella. Osinko ja osuuspääoman korko ton osalta vain 15 prosenttia mutta muun tulon
15953: ovat tosiasiassa yrityksen kannalta rahoitusta osalta 51 prosenttia. Itävallassa jaetusta voitosta
15954: ajatellen korkoon verrattavia pääomakustannuk- kannetaan vain puolet yhteisöjen tuloverokan-
15955: sia. Kun osinkoa ja osuuspääoman korkoa ei ai- nan osoittamasta verosta.
15956: kaisemmin ole saatu lainapääoman koron tavoin Yhteisön ja sen osakkaan tulon verotus on
15957: osaksikaan vähentää veronalaisesta tulosta, on kunnallisverotuksessa kokonaisuudessaan kak-
15958: osake- ja osuuspääoman muodossa tapahtunut sinkertaista. Myös valtionverotuksessa sitä ve-
15959: rahoitus ollut yrityksille huomattavasti laina- rotetaan huomattavalta osalta kahteen kertaan.
15960: rahoitusta kalliimpaa. Näissä olosuhteissa osake- Toisaalta osakkeet joutuvat edelleen kilpaile-
15961: samoin kuin osuuspääoman muodossa tapahtu- maan sijoitusmuotona muiden, kokonaan vero-
15962: nut rahoitus on jäänyt käytännössä vähäiseksi. vapaiden sijoitusmuotojen kanssa. Näyttääkin
15963: Samasta syystä yritystemme velkaantumisaste siltä, ettei elinkeinoverolain säännöksillä ole
15964: on lisääntynyt. Rinnan tämän kehityksen kyetty riittävästi elvyttämään osake- ja osuus-
15965: kanssa yritysten itserahoitusmahdollisuudet pääoman muodossa tapahtuvaa rahoitusta mm.
15966: ovat kannattavuuden heiketessä nopeasti kaven- uusien työpaikkojen luomista ja niiden edellytyk-
15967: tuneet. senä olevien investointien rahoitusta ajatellen.
15968: Maamme taloudellisen kehityksen kannalta on Todettakoon vielä, että liikeverotuksen uudista-
15969: tärkeää, että elinkeinoelämän piirissä voidaan mista valmistellut liikeverotuksen tarkistus-
15970: investointien avulla luoda jatkuvasti uusia py- toimikunta ehdotti yhteisön osingosta tekemän
15971: syviä työpaikkoja. Toisaalta kilpailukyvyn säi- vähennyksen määräksi 50 prosenttia. Esitykses-
15972: lyttäminen yhä laajenevilla kansainvälisillä sään laiksi elinkeinotulon verottamisesta ja
15973: markkinoilla edellyttää elinkeinoelämämme ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi myös hallitus
15974: ennen kaikkea teollisuutemme nopeaa kehittä- katsoi, että mainitun vähennyksen korottamista
15975: mistä. Riittävän nopea kehitys on kuitenkin tuli valtiontalouden sallimissa puitteissa harkita
15976: 342 IV,34.- Elinkeinotulon verottaminen.
15977:
15978: myöhemmin. Vähennyksen määräksi olisikin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15979: säädettävä 50 prosenttia jaetun osingon tai
15980: osuuspääoman määrästä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15981: lakiehdotuksen:
15982:
15983:
15984:
15985: Laki
15986: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
15987:
15988: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesä-
15989: kuuta 1968 annetun lain (360/68) 18 S:n 4 kohtanäin kuuluvaksi:
15990:
15991: 18 s. yhtiön tai osuuskunnan jakamasta osingosta ja
15992: Vähennyskelpoisia ovat myös: osuuspääoman korosta, josta on vähennetty
15993: 6 S:n 5 kohdassa tarkoitetut verovapaat osin-
15994: 4) valtionverotuksessa 50 prosenttia osake- got ja korot.
15995:
15996:
15997: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
15998:
15999: Matti Ruokola. Erkki Haukipuro. Ahti Pekkala.
16000: Veikko Hanhirova. Reino Kangas. Katri-Helena Eskelinen.
16001: Pentti Pekkarinen. Pekka Vllmi. Paavo Väyrynen.
16002: 343
16003:
16004: IV,35. - Lak.al. n:o 67.
16005:
16006:
16007:
16008:
16009: Sinisalo ym.; Ehdotus lttiksi tappiontasauksesta tuloverotuksessa
16010: annetun lain kumoamisesta.
16011:
16012:
16013: Eduskunnalle.
16014:
16015: Eduskunta hyväksyi vuonna 1968 elinkeino- seen. Kun uudistettuban eliokei.notulon vero-
16016: tulon verotusta koskevan kokonaisuudistuksen tusta koskeva laki ei turvaa toclellisten tappioi·
16017: yhteydessä lain tappion tasauksesta tuloverotuk- den ja voittojen selvittämistä ja suwyhtiöt voi·
16018: sessa. Asiallisesti vain elinkeinotulon verotusta vat käyttää monimuotoisia poistoja, siirtoja r.
16019: koskeva laki edellyttää, että liikelaitos saa vä- hastoihin, varastojen aliarvostusta jne., olW
16020: hentää tappionsa tappiovuotta seuraavien vuo- päinvastoin kiinnitettävä erityinen huomio
16021: sien aikana valtioverotuksessa verovelvollisen suurpääoman verotuksen tehostamiseen. Tätä
16022: tulosta ja kunnallisverotuksessa verovelvollisen edellyttää myös se kehitys; joka osoittaa suur-
16023: tappion tuottaman tulolähteen tulosta. Tappion liiketulojen verotuksen viime vuosina huomat·
16024: tasaus on yleensä suoritettavissa tappiovuotta tavasti keventyneen, jota vastaava verotulojen
16025: seuraavan viiden verovuoden aikana paitsi vähennys on korvattu lisäämällä lähinnä palkan-
16026: uuden liikkeen osalta, jolloin tappiot saadaan saajien ja pienviljelijäin sekä pienyrittäjien ve-
16027: vähentää kymmenen seuraavan verovuoden rotusta.
16028: aikana. Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
16029: Jo eduskuntakäsittelyn aikana esitettiin ar· tamme,
16030: vostelua tällaisen lähinnä suurpääoman käyttöön että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16031: tulevan uuden verohelpotusjärjestelmän säätämi- lakiehdotuksen:
16032:
16033:
16034: Laki
16035: tappiontasauksesta tuloverotuksessa 8DbetU1l lain kumoamisesta.
16036: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16037:
16038: Täten kumotaan tappiontasauksesta tulovero- Täti lakia $0velletan ensimmäisen kerran
16039: tuksessa 24 päivänä kesäkuuta 1968 annettu vuodelta 197 toimitettavassa verotuksessa.
16040: laki (362/68).
16041:
16042:
16043:
16044: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
16045:
16046: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
16047: Terho Pursiainen. Lauri Kantola.
16048: 344
16049:
16050: IV,36.- Lak.al. n:o 68.
16051:
16052:
16053:
16054:
16055: Berner ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
16056: . nöksistä verolakeihin.
16057:
16058:
16059: Ed us kunnalle.
16060:
16061: On kansan oikeustajun vastaista, että sääs- Jos yhteiskunta aikoo tositeolla ryhtyä edistä-
16062: töillä hankittu oma asunto katsotaan sellaiseksi mään asuntotuotantoa, olisi asuntoedun verO:.
16063: eduksi, josta on maksettava veroa. Verotus- tuksen poistaminen eräs tekijä lisäämään pää-
16064: käytäntö saataisiin oikeudenmukaisemmaksi, omien virtaamista asuntotuotantoon. Asunte>-
16065: jos · luovuttaisiin omasta asunnosta arvioidun edun verotuksen poistaminen olisi suoritettava
16066: hyödyn verotuksesta. Asuntoedussa on kysymys pikaisesti.
16067: varsin näennäisistä eduista, koska oman asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16068: non hankkiminen vaatii suuria kieltäymyksiä:
16069: asunnon hankkiminen on huomattava menoerä, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16070: jota on myös pidettävä asumiskustannuksena. lakiehdotuksen:
16071:
16072:
16073: Laki
16074: eräistä väliaikaisista poikkeus~öksjstä ves;qlalteihin.
16075: · Eduskunnan· päätöksen mukaisesti säädetään:
16076: 1 §.
16077: Vuodelta 1970 toimitettavassa tulo- ja omai- joka verovelvollisella on ollut oman tai perheen
16078: suusverotuksessa sekä kunnallisverotuksessa on tarpeeseen käytetystä omasta asunnosta.
16079: sen estämättä, mitä voimassa olevassa verolain- .
16080: säädännössä on säädetty, noudatettava tämiin · · 3 §.
16081: lain säännöksiä. Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
16082: 2 §. panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
16083: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota sitä etua,
16084:
16085:
16086: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
16087:
16088: Arne Berner. Irma Toivanen.
16089: Seppo Westerlund. Eeles Landström.
16090: Kerttu Hemmi. Pekka Tarjanne.
16091: Pirkko Aro. Juhani Orrenmaa.
16092: 345
16093:
16094: IV,37.- Lak.al. n:o 69.
16095:
16096:
16097:
16098:
16099: Juvela ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännök.
16100: · sistä verolakeihin.
16101:
16102:
16103: Ed u s ku nn alle.
16104:
16105: Nykyisten verolakien mukaan verotetaan settujen vuokrien suuruuteen. Milloin verovel-
16106: oman asunnon omistajaa siitä asuntoedusta, volliselta kuluu vuokraa enemmän kuin 10%
16107: joka hänelle arvioidaan omasta asunnostaan hänen saamistaan tuloista, olisi tämä ylimenevä
16108: koituvan. Verotuskäytäntö saataisiin nykyistä osa saatava vähentää verotettavista tuloista.
16109: oikeudenmukaisemmaksi, jos luovuttaisiin Vähennyksen enimmäismäärä olisi kuitenkin
16110: omasta asunnosta arvioidun asuntoedun vero- tässäkin kohden rajoitettava 1 500 markaksi
16111: tUksesta ja samalla hyväksyttäisiin vuokramenot vuodessa. Esitetty vuokrien vähennysoikeus ke-
16112: vähennettäväksi siltä osin kuin ne ylittävät ventäisi erityisesti niiden verotusta, jotka joutu-
16113: oman asunnon kustannukset. Oman asunnon vat maksamaan korkeita vuokria.
16114: verovapaus olisi kuitenkin syytä rajoittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16115: 1 500 markan määrään vuodessa, jollc,>in loisto-
16116: asunnot eivät saisi verovapautta täysimääräisenä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16117: hyväkseen. Niinikään vuokran vähennysoikeus lakiehdotuksen:
16118: olisi syytä kytkeä verovelvollisen tulon ia mak-
16119:
16120:
16121: Laki
16122: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
16123: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16124:
16125: 1 §. 3 §.
16126: Vuodelta 1971 toimitettavassa tulo- ja omai- Verovelvollinen saa tuloistaan vähentää:
16127: suusverotuksessa · sekä kunnallisverotuksessa on verovelvollisen ja hänen perheensä asuntona
16128: sen estämättä, mitä voimassa olevassa verolain- käytetystä huoneistosta maksetut vuokrat siltä
16129: säädännössä on säädetty, noudatettava tämän osin, kuin ne ylittävät 10 % verovelvollisen tai
16130: lain säännöksiä. yhteisverotettavien aviopuolisoiden yhteisestä
16131: 2 §. veronalaisesta tulosta, ei kuitenkaan enempää
16132: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: kuin tuhatviisisataa markkaa vuodessa.
16133: sitä etua, joka verovelvollisella on ollut oman
16134: tai perheen tarpeeseen käytetystä omasta asun- 4 §.
16135: nosta, ei kuitenkaan siltä osin, kuin tämä etu Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
16136: rahaksi arvioituna ylittää tuhatviisisataa mark- panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
16137: kaa vuodessa.
16138:
16139:
16140: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
16141:
16142: Aulis Juvela. Anna-Liisa Jokinen. Veikko Salmi.
16143: Kauko Tamminen. Lauha Mlinnistö. Kuuno Honkonen.
16144: Matti Järvenpää. Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka.
16145: 44 427/70
16146: 346
16147:
16148: IV,38.- Lak.al. n:o 70.
16149:
16150:
16151:
16152:
16153: Katajavuori ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
16154: säännöksistä verolakeihin.
16155:
16156:
16157:
16158: E d u s k u n n a 11 e.
16159:
16160: Eduskunta hyväksyi 30 päivänä joulukuuta kilöitä. Tämä merkitsee sitä, että heillä on myös
16161: 1969 lain eräistä väliaikaisista poikkeussäännök- taloudellisessa mielessä elämän raskaimmat vuo-
16162: sistä verolakeihin, jonka 2 § :n 6 kohdan mukaan det käsillä tai edessä. Heidän on kasvatettava ja
16163: liikennevakuutusta koskevien eri lakien, lii- koulutettava lapsensa, heidän on hoidettava
16164: kennevakuutuskorvausta saavien invalidihuol- asuntokysymyksensä jne. Kaikki tämä on hei-
16165: losta annetun lain (391/65) tai työntekijäin dän ·tehtävä saamansa osakorvauksen turvin.
16166: eri tapaturmavakuutuslakien nojalla ja niissä Iäkkäämmillä henkilöillä ei ole enää samoja ra- ·
16167: säädettyjen perusteiden mukaisesti moottoriajo- situksia kannettavanaan. Kun lisäksi otetaan
16168: neuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutu- huomioon, että sotllasvammalain perusteella
16169: neen vahingon tai työtapaturman alaiseksi jou- suoritettavat korvaukset, kansaneläkelain no-
16170: tuneelle tai hänen omaiselleen suoritettua päivä- jalla maksettavat eläkkeet ja vaikeavammalsille
16171: rahaa, henkilövahingon johdosta suoritettua jat- invalideille valtion varoista suoritettava invalidi-
16172: kuvaa korvausta, elinkorkoa tai eläkettä taikka raha ovat verovapaita, tulisi myös näiden aivan
16173: niihin liittyviä lisiä, myös silloin, kun työtapa- samalla tavoin vammaisuuteen perustuvien kor-
16174: turman alaiseksi joutunut on saanut edellä mai- vausten olla verotuksesta vapaat. Tapaturma- ja
16175: nitun korvauksen työnantajaltaan palkkana tai liikennevahinkokorvaus otetaan lisäksi tulona
16176: ennakkona, ei ole pidettävä veronalaisena tu- huomioon kansaneläkkeen tukiosaa määrät-
16177: lona vuoden 1970 tulojen ja omaisuuden perus- täessä.
16178: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- Verovapaussäännöksen ulkopuolelle on ai-
16179: sessa sekä saman vuoden tulojen perusteella toi- kaisemmin jäänyt rautatien käytöstä johtuvan
16180: mitettavassa kunnallisverotuksessa. vahingon vastuusta 19. päivänä helmikuuta
16181: Kyseessä olevat korvaukset ovat työkyvyn 1898 annetun lain perusteella suoritettava hen-
16182: menetykseen perustuvia osakorvauksia ja niiden kilövahinkokorvaus. Mainittu korvaus on luon-
16183: tehtävänä on paitsi ansiotulojen menetyksen teeltaan täysin rinnastettavissa tapaturma- ja lii-
16184: korvaaminen myös vammasta aiheutuvien nor- kennevahinkokorvauksiin ja määrätäänkin se
16185: maalia suurempien elinkustannusten peittämi- samojen säännösten eli rikoslain 9 luvun 2, 3
16186: nen. Tällaisina kustannuksina voidaan mainita ja 8 §:n säännösten mukaisesti kuten liikenne-
16187: invaliditeetin usein mukanaan tuomien lisä- vahinkokorvauskin. Verovapautta koskeva sään-
16188: tautien aiheuttamat sairauskustannukset, näiden nös tulisi ulottaa koskemaan myös tätä kor-
16189: sairauksien aiheuttamat työpaikkamenetykset, vausta. Rautatien käytöstä aiheutuneita hen-
16190: lisääntyvät työmatkakustannukset jne. Edellä kilövahinkoon perustuvia korvauksia on luku-
16191: mainitun kaltaisia lisäkustannuksia ei oteta määräisesti vähän, mutta vahingoittuneen kan-
16192: huomioon korvausta määrättäessä eikä niistä nalta korvauksen vapauttaminen verosta on
16193: suoriteta erillisiä lisäkorvauksia. Työsuhteen pe- tärkeä.
16194: rusteella suoritettavaan eläketuloon tai vanhuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16195: den aiheuttamaan vähentyneeseen ansiotuloon nioittaen,
16196: korvauksia verrattaessa on otettava huomioon, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16197: että tapaturmaisesti loukkaantuneet ovat suu- lakiehdotuksen:
16198: rimmaksi osaksi parhaassa työiässä olevia hen-
16199: IV,38. - Katajavuori ym. 347
16200:
16201:
16202: Laki
16203: eräistä väJiajkaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
16204: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16205:
16206: 1 s.
16207: Vuoden 1971 tulojen ja omaisuuden perus- hingon vastuusta annetun lain tai työntekijäin
16208: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- eri tapaturmavakuutuslakien nojalla ja niissä
16209: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella säädettyjen perusteiden mukaisesti moottoriajo-
16210: toimiteltavassa kunnallisverotuksessa on sen es- neuvon liikenteeseen käyttämisestä tai rautatien
16211: tämättä, mitä voimassa olevassa verolainsäädän- käytöstä aiheutuneen vahingon taikka työtapa-
16212: nössä on säädetty, noudatettava tämän lain sään- turman alaiseksi joutuneelle tai hänen omaisel-
16213: nöksiä. leen suoritettua päivärahaa, henkilövahingon
16214: 2 s. johdosta suoritettua jatkuvaa korvausta, elin-
16215: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä liikenne- korkoa tai eläkettä taikka niihin liittyviä lisiä
16216: vakuutusta koskevien eri lakien, liikennevakuu- myös silloin, kun työtapaturman alaiseksi jou-
16217: tuskorvausta saavien invaliidihuollosta annetun tunut on saanut edellä mainitun korvauksen
16218: lain (391 /65) , rautatienkäytöstä johtuvan va- työnantajaltaan pa1kkaoa tai eonakkona.
16219:
16220:
16221: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
16222:
16223: Salme Katajavuori. Raimo Ilaskivi. Eeva Kauppi.
16224: Victor Procope. Anna-Liisa-Linkola. Niilo Tarvajärvi.
16225: Mauri Seppä. Maija Heino. Sirkka Lankinen.
16226: Timo Mäki. Georg C. Ehrnrooth. Uljas Mäkelä.
16227: 348
16228:
16229: IV,39.- Lak.al. n:o 71.
16230:
16231:
16232:
16233:
16234: Ensio Laine ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
16235: säännöksistä verolakeihin.
16236:
16237:
16238: Ed us kunnalle.
16239:
16240: Verolainsäädännön kokonaisUU:distuksen yhä vauksia ~etotettavaksi tuloksi. Säätämällä verO:.
16241: viipyessä on verotusoloissa vallitsevia puutteita velvollisille selvitysvelvollisuus vasta silloin kun
16242: ja epäkohtia ryhdyttävä poistamaan· väliaikai- päivärahojen määrä ylittää valtion päiväraha-
16243: sella poikkeuslailla. · arvot, luodaan verovelvolliselle oikeusturva ve-
16244: Koska vieraalla paikkakunnalla työskentely ai~ roviranomaisten poikkeavia trilkintoja vastaan~
16245: heuttaa työntekijälle ylimääräisiä kustannuksia, Edellä S!UlOtun perusteella ehdotamm~, . .
16246: olisi päivä~ ja matkarahojen verovapautta kos~
16247: kevia määräyksiä niin selvennettävä, että vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16248: viranomaiset eivät voi laskea kohtuullisia kor- lakiehdotuksen.
16249:
16250:
16251: Laki
16252: eräistä väliaikaisista 'poikkeussäännöksistä verolakeihin.
16253: Eduskunnan päätBksen mukaisesti säädetään:
16254:
16255: 1 §. Edellä tarkoitetusta matkakustannusten kor-
16256: Vuosilta 1971-1973 toimitettavassa tulo- vauksesta ja päivärahasta, joka on saatu työn tai
16257: ja omaisuusverotuksessa sekä kunnallisverotuk- tehtävän suorittamiseksi vieraalla paikkakun-
16258: sessa on sen estämättä, mitä voimassa olevassa nalla, katsotaan muun selvityksen puuttuessa
16259: verolainsäädännössä on säädetty, noudatettava kuluneen siitä aiheutuneiden erityisten kustan-
16260: tämän lain säännöksiä. nusten peittämiseen määrä, joka maksuperus-
16261: teeltaan ja suuruudeltaan vastaa valtion kul-
16262: 2 §. loinkin virka- ja työmatkasta suoritettavaa mat-
16263: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: kakustannusten korvausta ja päivärahaa.
16264: 1 ) työn tai tehtävän suorittamiseksi saatua
16265: matkakustannusten korvausta ja päivärahaa 3 §.
16266: siltä osin, kuin niiden on katsottava kuluneen Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
16267: työstä tai tehtävästä aiheutuneiden erityisten panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
16268: kustannusten peittämiseen.
16269:
16270:
16271: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
16272:
16273: Ensio Laine. Aarne Koskinen.
16274: 349
16275:
16276: IV,4().- Lak..sl. n:o 72.
16277:
16278:
16279:
16280:
16281: Puhakka ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
16282: nöksistä verolakeihin.
16283:
16284:
16285:
16286:
16287: E d u s k u n n a 11 e.
16288:
16289: Maassamme on joukko työntekijöitä, joiden kuitenkaan tapahtunut, vaan päinvastoin varsin-
16290: elinkustannukset tulevat normaalia suurem- kin metsä- ja siirtotyömaiden työläisten palkat
16291: miksi. Tämä koskee varsinkin niitä työntekijä- ovat alhaisemmat kuin vastaavanlaisten muiden
16292: ryhmiä, jotka joutuvat työskentelemään koti- työalojen. Oikeudenmukaista olisi, että erikois-
16293: paikkakuntansa ulkopuolella. Näihin kuuluvat olosuhteissa työskentelevien työntekijäin yli-
16294: metsä-, siirto- ja usein myös rakennustyömaiden määräiset kulut otettaisiin huomioon ainakin
16295: työntekijät. Perheestään erillään asuminen ai- verotuksessa ja annettaisiin heille oikeus vä-
16296: heuttaa heille ylimääräisiä kuluja, joiden kor- hentää saamastaan tulosta valtion ja kunnallis-
16297: vaamiseksi he eivät saa päivärahaa eikä niitä verotuksessa valtion III Ik:n matkustussäännön
16298: oteta huomioon verotuksessakaan. puolta päivärahaa vastaava määrä eli vähintään
16299: Lisäksi mainittakoon, että metsätyöläiset jou- 6 mk päivää kohden. Tämä olisi parhaiten to-
16300: tuvat käyttämään omia työvälineitään, joista he teutettavissa ottamalla siitä säännös lakiin
16301: eivät saa työnantajalta mitään korvausta. Niin eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero-
16302: ikään työn erikoisluonteesta johtuen he kulutta- lakeihin.
16303: vat runsaasti ravintoa, vaatteita ja jalkineita. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16304: Periaatteessa tulisi työnantajan maksaa erikois-
16305: olosuhteissa työskenteleville työntekijöille kor- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16306: keampaa palkkaa, jotta työstä aiheutuvat lisä- lakiehdotuksen:
16307: kustannukset tulisivat korvatuiksi. Näin ei ole
16308:
16309:
16310:
16311:
16312: Laki
16313: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
16314: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16315:
16316: 1 §. 2 §.
16317: Vuoden 1971 tulojen ja omaisuuden perus- Verovelvollinen saa tulostaan vähentää ne eri-
16318: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- tyiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet työn
16319: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella tai tehtävän suorittamisesta sellaisissa olosuh-
16320: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen es- teissa, ettei verovelvollinen ole voinut asua ko-
16321: tämättä, mitä voimassa olevassa verolainsäädän- tonaan eikä hänelle näiden kustannusten korvaa-
16322: nössä on säädetty, noudatettava tämän lain miseksi ole suoritettu päivärahaa. Näihin erityi-
16323: säännöksiä. siin kustannuksiin on muun selvityksen puut-
16324: tuessa katsottava kuuluneen puolet valtion III
16325: Ik matkustussäännön mukaisesta päivärahasta.
16326: 350 IV,40.- Poikkeussäännökset verolakeihin.
16327:
16328:
16329: 3 s. panosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa· val-
16330: Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön- tiovarainministeriö.
16331:
16332:
16333: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
16334:
16335: Pauli Puhakka. Kauko Hjerppe.
16336: Oili Suomi. Veikko Salmi.
16337: Toivo Asvik. Kuuno Honkonen.
16338: Ensio Laine. Matti Järvenpää.
16339: Taisto Sinisalo. Matti Koivunen.
16340: Lauri Kantola. Niilo Nieminen.
16341: Pentti Liedes.
16342: 351
16343:
16344: IV,41.- Lak.al. n:o 73.
16345:
16346:
16347:
16348:
16349: Tuominen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeuksista
16350: verolakeihin.
16351:
16352:
16353: Eduskunnalle.
16354:
16355: Poisto-oikeudet ovat liian korkeat ja antavat osoittanut vähenemistä. Liian suuret poisto-
16356: varsinkin suuryrityksille erinomaisia mahdolli- oikeudet ovat omiaan aiheuttamaan suuryritys-
16357: suuksia kiertää verotusta, mikä johtaa valtion ten sijoitustoiminnassakin vinosuuntausta, joka
16358: ja kuntien verotulojen pienenemiseen. Työtä- ei vastaa kansantaloutemme kokonaisetua.
16359: tekevien suhteellinen osuus verorasituksessa Edellä olevan perusteella esitämme,
16360: jatkuvasti kasvaa ja samanaikaisesti liiallisten
16361: poisto-oikeuksien seurauksena suuryritysten ve- että Eduskunta byfliiks1isi seuraatJIIII
16362: ron absoluuttinenkin mäirä on viime wosina lakkbdotuksen:
16363:
16364:
16365: Laki
16366: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
16367: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
16368:
16369: 1 §. 2 s.
16370: Vuoden 1970 tulojen ja omaisuuden perus- Verovelvollisen tekemien poistojen ja va-
16371: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- rausten osuus vuosivoiton, käyttöomaisuudesta
16372: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella tehtyjen poistojen ja erilaisten varausten yhteis-
16373: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen es- määrästä saa olla enintään 75 %.
16374: tämättä, mitä voimassa olevassa verolainsäädän-
16375: nössä on säädetty, noudatettava tämän lain 3 §.
16376: säännöksiä. Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
16377: panosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa val-
16378: tiovarainministeriö.
16379:
16380:
16381: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
16382:
16383: Mirjam Tuominen. Lauri Kantola.
16384: Ensio Laine. Terho Pursiainen.
16385: Heimo Rekonen. Kaisu Weckman.
16386: 352
16387:
16388: IV,42.- Lak.al. n:o 74.
16389:
16390:
16391:
16392:
16393: Vartia ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännök-
16394: sistä verolakeihin.
16395:
16396:
16397:
16398:
16399: Ed u s k u n n a 11 e.
16400:
16401: Maatilatalouden tuloverolakia valmistelleet sottava silloin, kun veronalaisiin karjan myynti-
16402: maatalouden veroko~itea l96.1 ja maatalouden tuloihin sisältyy verouudistusvaiheessa tilalla ol·
16403: verokomitea 1964 esittivät mietinnössään, että lut karjapääoman arvo kokonaisuudessaan.
16404: käteisperiaatetta ei tulisi sellaisenaan käyttää Vaikka puhtaan käteisperiaatteen sovelta-
16405: kotieläinten kohdalla puhdasta tuloa lasket- mista, komiteoitten ehdotuksista poiketen,
16406: taessa vaan myyntitulojen ja ostomenojen li- myöskin kotieläinten myyntitulojen ja osto-
16407: säksi otettaisiin huomioon myös kotieläinten menojen kohdalla on pidettävä maatalouden
16408: arvossa verovuoden aikana tapahtuneet muu- verotuksessa tarkoituksenmukaisena, on täten
16409: tokset. Komiteaehdotukset olisivat edellyttä- syntyneen epäkohdan poistamiseksi kuitenkin
16410: neet erityisen karjatilin pitämistä. Näin mene- välttämätöntä huomioida verouudistuksen
16411: tellen olisi verouudistusvaiheessa 1. 1. 1968 ti- alussa olleen karjapääoman arvo vähennys-
16412: lalla ollut karjapääoma tullut käyttöpääoman kelpoisena menona ja täten samalla tasoittaa
16413: tapaan inventoitavaksi. Inventaariarvo ei karjaa työvaltaisten karjatilojen ja muiden maatilojen
16414: myytäessä olisi tällöin muodostunut veronalai- kesken siirtymäsäännösten puuttumisesta johtu~
16415: seksi tuloksi. nutta erilaista asemaa verotuksessa.
16416: Maatalouden verouudistuksen jälkeen on kar- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16417: jatilojen verotuksessa tapahtunut hyvin huomat-
16418: tavaa ja useassa tapauksessa osittain kohtuutonta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16419: oousua. Kohtuuttomaksi tämä nousu on kat- lakiehdotuksen:
16420:
16421:
16422:
16423:
16424: Laki
16425: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
16426: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16427:
16428: 1 §. 2 §.
16429: Vuosien 1970-1972 tulojen ja omaisuuden Verovelvollinen saa maatalouden veronalai-
16430: perusteella toimitettavassa tulo- ja omaisuus- sesta tulostaan vähentää sen määrän, mikä hä-
16431: verotuksessa sekä sanottujen vuosien tulojen nelle vuodelta 1967 toimitetussa tulo- ja omai-
16432: perusteella toimitettavassa kunnallisverotuk- suusverotuksessa on määrätty kotieläinten vero-
16433: sessa on sen estämättä, mitä voimassa olevassa tusarvoksi. Sanottu vähennys tehdään vuosilta
16434: verolainsäädännössä on säädetty noudatettava 1970-1972 suoritettavissa verotuksissa kol-
16435: tämän lain säännöksiä. mannes kunakin vuonna.
16436: IV,42.- Vartia ym. 353
16437:
16438: 3 §.
16439: Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
16440: panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
16441:
16442:
16443: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
16444:
16445: T. 1. Vartia. Erkki Hara. Elsi Hetemäki.
16446: Olavi Lähteenmäki. Juuso Häikiö. Raimo Ilaskivi.
16447: Salme Katajavuori. Sirkka Lankinen. Juha Rihtniemi.
16448: Timo Mäki. Harri Holkeri. Ilkka Suominen.
16449: Mauri Seppä. Jouni Mykkänen. Juha Vikatmaa.
16450: P. Mäki-Hakola. G. Laatio. Pentti Sillantaus.
16451: Olavi Nikkilä. Anna-Liisa Linkola. Antero Salmenkivi.
16452: Orvokki Kauppila. Pekka Haarla. A11i Vaittinen.
16453:
16454:
16455:
16456:
16457: 45 427/70
16458: 354
16459:
16460: IV,43.- Lak.al. n:o 75.
16461:
16462:
16463:
16464:
16465: Mykkänen ym.: Ehdotus laiksi vuokra-asuntojen veronhuojen-
16466: nuksista.
16467:
16468:
16469: E d u s k u n n a 11 e.
16470:
16471: Eräänä yhteiskuntapolitiikkamme keskeisim- vanhojen vuokra-asuntojen omistaminen olisi
16472: pänä tehtävänä on huolehtiminen riittävästä taloudellisesti mielekästä, veronhuojennukset
16473: uusien asuntojen tuotannosta ja myös siitä, että olisi ulotettava myös niihin. Lisäksi ja ehkä tär-
16474: niillä, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä keimpänä seikkana huomiota olisi kiinnitettävä
16475: oman asunnon hankkimiseen, on mahdollisuus siihen, että veronhuojennuksilla saatu etu tulisi
16476: saada kohtuuhintainen vuokra-asunto. Näiden tasapuolisesti jaetuksi niin vuokranantajan kuin
16477: tavoitteiden saavuttamiseksi on käytetty vero- vuokralaisen kesken.
16478: helpotuksia ja valtion halpakorkoista lainarahoi- Viimemainittu tavoite on saavutettavissa si-
16479: tusta. Verohelpotusten avulla saatiinkin yksi- ten, että veronhuojennusten ehdoksi asetetaan
16480: tyistä pääomaa suuntautumaan odotetulla ta- tietty enimmäistuotto asuntoon sijoitetulle pää-
16481: valla asuntotuotantoon, mutta verohelpotus- omalle. Jos esimerkiksi täksi enimmäistuotoksi
16482: laeissa ilmenneiden epäkohtien vuoksi niistä säädetään 7 % ja edellytetään, että asianomai-
16483: nyttemmin on luovuttu. Tämän jälkeen pää- nen tällöin saisi verotuksessa vähentää tästä
16484: paino on pantu valtion asuntotuotantomäärä- tulostaan puolet, muodostuisi nettotuotoksi
16485: rahojen lisäämiseen, mutta vaikka määrärahat 5-5.5 %. Kun pitkäaikaisten pankkitalletus-
16486: on kolminkertaistettu, on asuntotuotantotavoit- ten korko on 6 %, tätä nettotuottoa olisi pidet-
16487: teista jääty kauaksi jälkeen. Asuntotuotanto on tävä kohtuullisena. Tämä yläraja pakottaisi
16488: pysynyt suunnilleen vain samalla tasolla kuin vuokranantajan pitämään vuokran kohtuullisena
16489: niinä vuosina, jolloin veronhuojennuslait kiih- ja suorittamaan huoneistossa tarpeellisia kor-
16490: dyttivät asuntojen rakentamista. Tilannetta jauksia, mikä koituisi vuokralaisen eduksi. Kun
16491: vuokra-asuntojen osalta on pahentanut se, että vanhemmissa taloissa alkuperäiset hankintahin-
16492: monet vuokra-asuntojen omistajat ovat verotus- nat ovat suhteettoman pienet asuntojen nykyi-
16493: ym. syistä myyneet aikaisemman vuokra-asunnon siin käypiin hintoihin verrattuna, olisi tuotto-
16494: omistusasunnoksi. Tämä on tehnyt vuokra- prosentti niiden kohdalla oltava korkeampi.
16495: asunnon saamisen entistä vaikeammaksi. Hankintahinnan sijasta olisi tuottoprosenttia
16496: Tämä epätyydyttävä tilanne vaatii uusien määrättäessä saatava käyttää myös asunnon ve-
16497: keinojen löytämistä asuntojen tuotannon ja rotusarvoa. Kun jyrkän rajan vetäminen veron-
16498: vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämiseksi. Ot- huojennukselle saattaisi joissakin tapauksissa
16499: taen huomioon veronhuojennuslaeista saadut aiheuttaa kohtuuttomuutta, olisi vielä niissä ta-
16500: myönteiset kokemukset asuntotuotannon lisää- pauksissa, joissa puhdas tuotto korkeintaan yh-
16501: misen kannalta, olisi lähinnä tätä tietä pyrit- dellä prosenttiyksiköllä ylittää täyteen veron-
16502: tävä saamaan parannus nykyiseen tilanteeseen. huojennukseen oikeuttavan tuoton saatava
16503: Tällöin on kuitenkin syytä korjata aikaisempien vähentää vielä neljäsosa tulosta.
16504: veronhuojennuslakien virheet. Veronhuojennus olisi kunnallis- ja valtion
16505: Ensinnäkin on uutta vuokra-asuntojen tuo- tuloveron ohella ulotettava myös omaisuus-
16506: tantoon ja omistamiseen liittyvää veronhuojen- vetoon.
16507: nuslakia harkittaessa päämääräksi asetettava, Edellä olevaan viitaten esitämme,
16508: että asuntoihin sijoitettu pääoma tulee suunnil-
16509: leen yhtä tuottavaksi kuin muihinkin sijoituk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16510: siin kuten esim. pankkitalletuksiin ja valtion lakiehdotuksen:
16511: obligaatioihin sijoitettu pääoma. Jotta myös
16512: IV,43.- Mykkänen ym. 355
16513:
16514:
16515: Laki
16516: vuokra-asuntojen veronhuojennuksista.
16517: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16518:
16519: 1 §. rotettavaksi tuloksi lasketaan tästä tulosta kol-
16520: Asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuksen meneljännestä ja verotettavaksi omaisuudeksi
16521: omistajalle sekä sille, joka asunto-osakeyhtiön myös kolme neljännestä edellä mainitusta omai-
16522: osakkaana tai asunto-osuuskunnan jäsenenä on suusarvosta.
16523: oikeutettu hallitsemaan tällaisessa rakennuk- 4 §.
16524: sessa olevaa asuinhuoneistoa, myönnetään, mi- Edellytyksenä 3 §: ssä mainitulle veronhuojen-
16525: käli rakennus tai huoneisto on annettu vuok- nukselle on, että vuokratuloista vähennysten
16526: ralle, tulo- ja omaisuusverotuksessa ja kunnallis- jälkeen jäävä verotettava tulo on rakennuksen
16527: verotuksessa verohuojennuksia niinkuin tässä tai asunto-osakkeen tai asunto-osuustodistuksen
16528: laissa säädetään. hankintahinnasta tai verotusarvosta laskettuna
16529: Mitä tässä laissa säädetään rakennuksesta, korkeintaan 7 % hankinnan tai rakentamisen
16530: sovelletaan myös yhtenäisen rakennussuunni- tapahduttua vuonna 1965 tai sen jälkeen
16531: telman mukaan rakennettuun, samalle omista- korkeintaan 8 % hankinnan tai rakentamisen
16532: jalle kuuluvaan rakennusryhmään. tapahduttua vuosina 1951-1964
16533: korkeintaan 9 % hankinnan tai rakentami-
16534: 2 §.
16535: sen tapahduttua vuosina 1945-1950 ja
16536: Tätä lakia ei sovelleta asuntotuotannon ve- korkeintaan 10 % hankinnan tai rakentami-
16537: ronhuojennuslakien alaisiin rakennuksiin ko. la- sen tapahduttua ennen vuotta 1945.
16538: kien voimassaoloaikana eikä myöskään raken- Tuottoprosenttia laskettaessa laskentaperus-
16539: nuksiin, joita käytetään vain loma-aikojen viet- teeksi otetaan se arvo, joka verovelvolliselle on
16540: tämiseen tai muuhun vastaavaan tilapäiseen oles- edullisempi. Mikäli vain osa rakennuksesta on
16541: keluun. asuntotarkoituksiin vuokrattuna, lasketaan omai-
16542: 3 §. suusarvo osana koko rakennuksen omaisuus-
16543: Asuntotarkoituksiin käytetystä rakennuksesta arvosta lattiapinta-alan mukaisessa suhteessa.
16544: tai asuinhuoneistoista saaduista vuokratuloista,
16545: lasketaan senjälkeen kun siitä on tehty kaikki 5 §.
16546: lain sallimat vähennykset verotettavaksi tuloksi Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami-
16547: vain puolet ja samoin verotettavaksi omaisuu- sesta annetaan asetuksella.
16548: deksi vain puolet asianomaisen rakennuksen tai
16549: asunto-osakkeen hallintaan oikeuttavan osak- 6 §.
16550: keen tai osuustodistuksen verotusarvosta. Tätä lakia sovelletaan vuosien 1971-1980
16551: Mikäli edellä mainitulla tavalla lasketut vuok- perusteella toimitettavissa valtionverotuksissa
16552: ratulot korkeintaan yhdellä prosenttiyksiköllä sekä samojen vuosien tulon perusteella toimitet-
16553: ylittävät 4 § :ssä mainitut prosenttimäärät, ve- tavissa kunnallisverotuksissa.
16554:
16555:
16556: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
16557:
16558: Jouni Mykkänen. Ilkka Suominen.
16559: Juha Rihtniemi. Pertti Salolainen.
16560: Olavi Lähteenmäki. Aslak Aas.
16561: Esko J. Koppanen. M. Jaatinen.
16562: 356
16563:
16564: IV,44.- Lak.al. n:o 76.
16565:
16566:
16567:
16568:
16569: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotannon veronhuojennuk-
16570: sista.
16571:
16572:
16573: E d u s k u n n a 11 e.
16574:
16575: Asuntotuotannon viimeisen veronhuojennus- siin. Laki voidaan kuitenkin laatia siten, että
16576: lain (1964 /464) vaikutus päättyi vuoden 1966 yhden henkilön verovapaiden asuntojen mää-
16577: lopussa. Uutta lakiesitystä ei ole toistaiseksi rää rajoitetaan, mikä sinänsä on aiheellistakin.
16578: annettu. Kaikilla tahoilla yhteiskunnassa on Tässä lakiehdotuksessa lähdetään siitä, että ve-
16579: pidetty välttämättömänä, että asuntotuotantoa ronhuojennuksen voi saada ainoastaan luonnol-
16580: olisi pyrittävä elvyttämään. Asetetut tavoitteet linen henkiJö asunnosta, jossa asuu, sekä kor-
16581: on yleensä asetettu 50 OOv asunnon vuosittai- keintaan kahdesta sijoitusasunnosta, joihin lue-
16582: sen tuotannon saavuttamiseen. Tällaisiin lukui- taan myös perheenjäsenten omistamat asunnot.
16583: hin ei kuitenkaan ole päästy, vaikka asunto- Näin ollen annettaisiin mahdollisuus asunnon
16584: tuotantoa on pyritty lisäämään muun muassa hankintaan lähinnä monille tällä hetkellä omaa
16585: asuntotuotamoon myönnettäviä määrärahoja asuntoa vailla oleville. Sen ohella annettaisiin
16586: lisäämällä. Asuntojen vajaus on edelleen suuri. mahdollisuus myös sijoituspääomien ohjaamiseen
16587: Osaksi tämä johtuu asuntotuotannon veron- edullisesti mutta rajoitetussa määrin asunto-
16588: huojennuslain puuttumisesta. Esimerkiksi tuotantoon. Annettavien veronhuojennusten
16589: vuonna 1963 päästiin valmistuneitten asunto- osalta lakiehdotus on vuoden 1962 asunto-
16590: jen määrässä 44 OOO:een, mitä lukua ei ole sen tuotannon veronhuojennuslain kaltainen.
16591: koommin saavutettu. Edellisen perusteella ehdotamme kunnioitta-
16592: Asuntotuotannon veronhuojennuslain anta- vas·ti,
16593: mista on vastustettu sillä, että aikaisemmat lait että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16594: antoivat mahdollisuuden tuottaviin suursijoituk- lakiehdotuksen:
16595:
16596:
16597:
16598: Laki
16599: asuntotuotannon veronhuojennuksista.
16600: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16601:
16602: 1 §.
16603: Asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuk- Iisen omistamassa omakotitalossa omistamaa
16604: sen omistajalle sekä sille, jolla asunto-osakeyh- asuinhuoneistoa sekä asuinhuoneistoa, johon
16605: tiön osakkaana tai asunto-osuuskunnan jäsenenä hänellä asunto-osakeyhtiön osakkaana tai asun
16606: on oikeus hallita tällaisessa rakennuksessa ole- 1to-osuuskunnan jäsenenä on hallintaoikeus.
16607: vaa asuinhuoneistoa, myönnetään tulo- ja omai- Veronhuojennusta myönnettäessä otetaan
16608: suusverotuksessa ja kunnallisverotuksessa sekä huomioon myös verovelvollisen kanssa samassa
16609: leimaveron suorittamisesta veronhuojennuksia taloudessa asuvien aviopuolison ja alaikäisten
16610: niinkuin tässä laissa säädetään. lasten omistamat asuinhuoneistot.
16611: Veronhuojennus koskee luonnollisen henki- Omistusoikeuden siirtyessä saa uusi omistaja
16612: lön omistamaa asuntoa, jossa hän asuu, sekä veronhuojennuksen jäljelläolevaksi ajaksi, mi-
16613: korkeintaan kahta muuta hänen omistamaansa käli hänellä on siihen 2 ja 3 momenteissa sää-
16614: asuntoa. Omistusasuntona pidetään verovelvol- detyt edellytykset.
16615: IV,44.- Sillantaus ym. 357
16616:
16617: 2 §. vuoden käytettyä omakotitaloa ja sen tontti-
16618: Tätä lakia sovelletaan asuntoihin ralkennuk- maata ei katsota rakennuksen omistajan veron-
16619: sissa, joiden rakentaminen on aJ.o~tettu aikai- ruaiseksi omaisuudeksi.
16620: sintaan 1 päivänä tammiJruuta 1970 ja viimeis- Edellä 1, 2 ja 3 momenteissa mainitut ve-
16621: tään 31 päivänä joulukuuta 1973. ronhuojennukset myönnetään tonttimaan osalta,
16622: Rakennuksen tai rakennusryhmän rakentami- mikäli se on hankittu aikaisintaan vuonna 1965:
16623: nen katsotaan aJ.oitetuksi, elleivät erityiset sei- Tonttimaana pidetään enintään rakennuksen
16624: kat muuta osoita, sihloin kun mahdolli&ia kai- pohjapinta-alan viisinkertlllista määrää, kuiten-
16625: vutöitä lukuun ottam~tta rakennuksen tai ra- kin vähintään 2 000 neliömetriä. Asemakaavoi-
16626: kennusryhmään kuuluvan ensimmäljsen raken- <t:etulla alueella olevaa tonttia, josta on raken~
16627: nuksen perustustyö on aloitettu. netltu vähintään 90 prosenttia kaavassa ~lli
16628: tusta määrästä, pidetään kuitenkin kokonaali
16629: 3 §. edellä tarkoitettuna tonttimaana.
16630: Veronhuojennuksen saamisen edell.ytyksenä
16631: on, että asuinhuoneiston pinta-ala ei ole suu- 7 §.
16632: rempi 'kuin 120 neliömetriä. Asunto-osakeyhttiön osakkaan tai asunto-
16633: osuuskunnan jäsenen verona:Laisena tulona ei pi-
16634: 4 §. detä asuinhuoneistosta, johon hänellä yhtiöjär-
16635: Edellä 3 § : ssä tarkoitettuna rakennulksena ei jestyksen tai osuuskunnan sääntöjen nojalla ori
16636: pidetä rakennusta, jota käytetään vain loma- hallintaoiikeus, saatua etua eikä siitä saatuja
16637: aikojen viettämiseen tai muuhun vastaavaan ti- muita tuloja, milkä!1i huoneisto on verovuoden
16638: lapäiseen oleskeluun. ol!lutt pääasiallisestti osakkaan tai jäsenen taikka
16639: 5 §. hänen perheensä !käytössä tai mikä~ rakennuk-
16640: Asuinhuoneiston pinta-alaan on [uetltava huo- sen rakentaminen on aloitettu Vll'Onna 1970.
16641: neiston osaile ·tuleva suhteell.inen osuus raken- Mikäli 1 momentiJSISa tarkoitettu asuinhuo-
16642: nuksessa olevien asumiseen liittyvien ja asuk- neisto ei verovuotta ole ollut pääasiallisesti
16643: kait1ten yhteiskäyttöön wkoitettujen huoneti- osakkaan tai jäsenen taikka hänen perheensä
16644: lojen pinta-alasta. käytössä, ei osakkaan tai jäsenen veronalaisena
16645: Huoneiston kokonaispinta-alaa ~lasketJtaessa ei tulona pidetä, jos rakennuksen rakentaminen on
16646: autotaillitiloja oteta huomioon silltä osalta, !kuin aloitettu vuonna 1971, kolmea neljäsosaa ja, jos
16647: ne eivät ylitä 10 prosenttia huoneiSiton 'lroko- rakentaminen on aloitettu vuonna 1972 tai
16648: naispinta-a:lasta, kuitenkin niin, että omakotita- 1973, puolta huoneistosta saatujen tulojen mää-
16649: lossa ja sellaisessa rivita:Lossa, jossa on ainoas- rästä.
16650: :taan asuinhuoneistoja, olevaa autotallia, joka on Osaklkeita ja osuulksia, jotka oikeuttavat 1
16651: talon asuiinhuoneiston hal!tijan yksinomaisessa momentissa tarkoittetun asuinhuoneiston hallin-
16652: käytÖS!Sä, ei lueta huoneistobi. taan, ei pidetä osaikkaan tai jäsenen veronalllli-
16653: sena omaisuutena.
16654: 6 §. 8 §. . '•
16655: Huoneiston omistajan veronailalisena tuilona Verovelvollisen muusta :kuin 6 ja 7 §:n mu.
16656: ei · pidetä verovuoden pääasiallisesti omistajan kaan verovapaasta <tulosta ei saa vähentää sano-
16657: tai hänen perheensä tarpeeseen asuntona käyte- missa lainkohdissa tarkoitetun verovapaan tu-
16658: tystä 3 §: ssä tarkoitetusta asuinhuoneistosta lon hankkimisesta ja säilyt1tämisestä johtuncita
16659: saatua etua ja muita Moja. kustannuksia, jciksti katsotaan myös korkome-
16660: Muita kurin 1 moment~ssa tar\lroitettuja, not.
16661: asuinhuoneistosta saatuja tuloja ei pidetä raken~ Sellaiselaa 3 § :ssä mainitut edel!lytykset täyt-
16662: nuben omis:ta:jan veronaJ.aisena tulona, jos ra- tävän omakotitalon omi'Sitaja!lla ,samoin kuin 7
16663: kennuksen, johon huoneisto kuuluu, l'akentami- § :ssä •tarkoitetun asunto-os*eyhtiön tai asunto-
16664: nen on aloitettu vuonna 1970. Jos rakentami- osuuskunnan osaklkaalla tai jäsenellä, joka on
16665: nen on aJ.oitettu vuonna 1971, ei omistajan ve- käyttänyt rakennusta tai huoneistoa, johon hä-
16666: ronalaisena tulona pidetä kolmea neljäsosaa ja, nellä yhtiöjärjestyksen tai osuu&kunnan sääntö-
16667: jos rakentamtinen on aloitettu vuonna 1972 tai jen nojalla on h'cllllintaoilkell'S, otnana tai per-
16668: 197 3 puolta näiden tu!Iojen määrästä. heensä asuntona, on ikuiten'lci:n oitkeus korkome-
16669: Edelll.ä 3 § :ssä tavkoitettua, pääasiaJ.ilisesti nojen vähentämisestä yleensä voimaJStSa olevien
16670: omistaj·an tilli hänen pel1heensä asuntona vero- säännösten :muklllisesti vähentää veronalaisesta
16671: 358 IV,44.- Asuntotuotannon veronhuojennukset.
16672:
16673:
16674: tu1ostaan myös saoottuun rakennukseen tontti- kennus·työtä kohdanneen, verovelvollisesta riip-
16675: maineen :tai sanottuun huoneistoon oikeutta- pumattoman est;een vuoksi tai siitä syystä, että
16676: viin osarok.dsiin tai osuurksiin ikoh&,stuvien vel- omistaj:a on pääa'Sli:allisesti ·itse suorittanut. m-
16677: kojen korot siitä ooi:n, kuin ne koh&s·tuvat hä- ikennustyön, on valmistunUit •asuttavaan kun-
16678: nen tai hänen perheensä käytössä koko vero- toon myöhemmin kuin kolmen vuoden kuluessa
16679: woden oHeen asuinhuoneistoalan mukaiJseen ra- tton ttimaan hankkimisesta, v:ailtiovara:inministe-
16680: kennuksen ja sen tonttimaan •tai huoneiston l1iö voi verovelvo11isen hakemuksesta kuitenkin
16681: osaan. Tässä tatikoitetun omakotirt:alon omista- määrätä, että hänehlä on o1keus mainitusta mää-
16682: jal:la on oikeus kunnalltisverotuk:sessakin vähen- räajasta riippumatta saada suoritromoosa leima-
16683: tää samassa kunnassa verotet;tavista muista tu- vero :takaisin.
16684: loistaan sanotmun rakennukseen kohdistuvan Milloin 1 momentissa tarkoitetun kiinteistön
16685: velan edehlä •tarkoitetulla tavalla ~askettu korko. pint•a-rua ylittää ·sen määrän, nritä 6 § :n 4 mo-
16686: Verovelvolli:sen veronalaisista varo~srt:a ei saa mentin mukaan enintään voidaan pitää verova-
16687: vähentää 6 ~a 7 § :n mukaan verovapaaseen paana ronttilmaa:na, •ta:~ka luovutuslcirjalla on
16688: om81isuuteen kohcUsruvia v·e1koja. Kuitenilcin saa luovutettu myös ra:kennuk!sia t;ai irtai'lcistoa,
16689: 2 momentissa tarikoitetru verovelvollinen vähen- katsotaan luovutus:kiorja vapaaksi leimaverosta
16690: tää siinä mainittua vähennyske!lpoista korkoa vain 6 § :n 4 momenti:ssa tartkoitetun t;ontti-
16691: vastaa:van osan ra:lrennukseen :tontcim•aineen tai maan arvon os·ailta.
16692: huoneist;oon oiikeutrovi:i:n o~keisii:n tati osuuk-
16693: siin kohdi:stuv1sta veloi:s•ta muista ·veronalaisi:sta
16694: varoistaan. 12 §.
16695: &sianoma1sen lääninha:llituk!sen on hakemuk.-
16696: sesta palautettava leimavero, joka on suoritettu,
16697: 9 §. kun osakeyhtiön tai osuuskunnan perustaja on
16698: Tämän 1m mukaiset veronhuojennukset ensi kerran siirtänyt 7 § :s·sä tarkoitetun huo-
16699: myönnetään tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä neiston hallintaan oi!keuttavan osa~l&een tai
16700: kunnailis\'erotui<~sessa vuosi:lta 1970-79 :toimi- osuuden sellaiselle uudelle omistajalle, joka on
16701: tetta:vissa verotuk:siJSisa. käyttänyt ja käyrttää huoneistoa pääa:siahlisesrt:i
16702: omana tai perheensä :asuntona, mikä1i siirtiimi-
16703: 10 §. nen on tapahtunut vuoden kulues•sa rakennuk-
16704: Veronhuojenn'UikJsien' myöntämisen esteenä ei sen vailimi:stumisesta asuttavaan kuntoon.
16705: Qle se, että a:supt;o ei ole vielä vaimistunut. jos
16706: esitetyn selvitykser1 peruS:teella on oc•lmeistä, että 13 §.
16707: asunto valm1s:tuttuaan asuttavaan !kuntoon Sen leimaveron suoritt:a:mista, joka 11 tai 12
16708: .täyttää veronhuojennuksen edellytykset. · Jos '§:n mukaan olisi pruautettava, ä~köön vaadit-
16709: asunnon valrnistutrua asutlta:vaan kuntoon ilme- taiko, jos verovelvollinen esittää selvityksen
16710: nee, että veronhuojennusta ei oliJsi pitänyt s·Htä, että sanotuissa pykä:lissä säädetyt palau-
16711: myöntää, on se vero, rmikä on jäänyt panematta, tuksen edellytykset 0\Tail: olemassa jo silloin, kun
16712: sekä mahdo11inen vet'Ollikorotus määrättävä jäol- lu'O\'Utuskirja annetaan asianomaiselle viran-
16713: kiverotuksin noudavtaen, mitä siitä on erik!seen omaiselle taiikka osakkeen tai osuuden ~uovu
16714: säädetty. tuk:sesta tehty la:slkelma näytetään verojohta-
16715: jaHe.
16716: 11 §.
16717: Milloin 3 §: ssä mam1tut edellytykset täyt- 14 §.
16718: tärvän omaikotitalon omistaj:a, joka on käyttänyt Rakentamista vruvovien sekä mu:klen kunn'<tfl
16719: ja käytltää rakennusta pää"<tsia:llisesti omana tai ja valtion viranomaisten on :toimhettava tässä
16720: perhee111Sä asuntona, on hanklcinut sen tontti- lai'SSa säädettyjen veronhuojennusten edehlytys-
16721: maan ailooisintaan !kolme vuotta ennen raiken- ten totea:miseiksi tarpeetruset ka1lselmUikset sekä
16722: nuksen valtmstumista a:sutta\'aan kuntoon, hä- annett1av11 tarvittavait !lausunnot ja todistukset.
16723: nellä on oikeus hakemuksesta saada asianomai-
16724: selta lääni:nhall:itukselta >takaisin mainitun •t'ont- 15 §.
16725: timaan omistusoikeuden :tai vuokraoilkeuden Tarkemmat määräykset siitä, miltä· on pidet-
16726: luovutm&irjast;a suoritettu leimavero. ·tävä tässä l:Mss:a tarkoitettuina raikennuikJSiina ja
16727: Jos 1 !momentissa tarlkoitettu rakennus ra- huondsrt:oina, sekä nhlden pinta-al:an Llskemi-
16728: IV,44.- Sillantaus ym. 359
16729:
16730: sesta samoin kuin siitä, ketkä luetaan perhee- Asetuksdla säädetään myös, minkähmen sel-
16731: seen kuu:luv~ksi, ynnä muusta tämän lain täy- vitys verovelvoNi'Sen tu!lee esittää saadakseen
16732: täntöönpanosta 1:a 'SOVeltamisesta annetaan ase- tässä laissa säädetyt veronhuojennukset.
16733: tuksella.
16734:
16735:
16736: Helsingis·sä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
16737:
16738: Pentti Sillantaus. Eeva Särkkä. Antero Salmenkivi.
16739: Ilkka Suominen. Juha Vikatmaa. Aslak Aas.
16740: 360
16741:
16742: IV,4.5.-Lak.al. n:o 77.
16743:
16744:
16745: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ammattiautoilijoiden verojen alen-
16746: tamisesta.
16747:
16748: E d u s k u n n a 11 e.
16749:
16750: Kuljetustoimen alan verot ovat maassamme lijoiden esinekohtaisia veroja alennetaan viidel-
16751: erittäin raskaat. Tästä ovat joutuneet suuresti läkymmenellä prosentilla. Sama koskee poltto-
16752: kärsimään varsinkin autoilija-pienyrittäjät. Kui- aineiden kustannuksia. Ammattiautoilijoille ra-
16753: tenkin kalliilla valuutalla hankittuja kulkuneu- situkseksi ei saa asettaa myöskään mitään erityi-
16754: voja pitäisi käyttää jatkuvasti ja tehokkaasti. siä veroja ja maksuja eikä heitä saa verottaa
16755: Näin tapahtuu parhaiten ammattiautoilijoiden siltä ajalta, jolloin auto esimerkiksi työnpuut-
16756: toimesta, olipa kysymys henkilöautosta, kuor- teen vuoksi ei ole käytössä.
16757: ma-autosta tai mistä muusta autosta tahansa. Kun monelle muullekin auto on välttämätön
16758: Kuitenkin ammattiautoilijoiden verot ovat työ- ja kulkuväline, on lisäksi lailla säädettävä,
16759: yhtä raskaat kuin muidenkin kansalaisten, että valtioneuvosto voi soveltaa ammattiautoi-
16760: vaikka auto on hänen välttämätön työväli- lijoille annettavia verohelpotuksia tällaisiin hen-
16761: neensä. Siksi ammattiautoilijat maksavat maam- kilöihin joko kokonaan tai osittain.
16762: me raskaimmat verot ansioihinsa verrattuna. Mainituilla perusteilla esitämme kunnioit-
16763: He ovat valtion lypsylehmiä. Asiantilaan on saa- taen,
16764: tava korjaus. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16765: On välttämätöntä, että kaikkia ammattiautoi- lakiehdotuksen:
16766:
16767: Laki
16768: ammattiautoilijoiden verojen alentamisesta.
16769: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16770:
16771: 1 §. 3 §.
16772: Ammattiautoilijoiden veroja alennetaan sen Ammattiautoilijoiden polttoaineiden veroja
16773: mukaan kuin tässä laissa erikseen säädetään. alennetaan viidelläkymmenellä prosentilla sen
16774: Vaitioneuvosto voi määrätä tämän lain sään- mukaan kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää.
16775: nöksiä sovellettavaksi henkilöihin, jotka ammat-
16776: tinsa vuoksi välttämättä tarvitsevat autoa joko 4 §.
16777: kokonaan tai osaksi. Ammattiautoilija on vapaa kaikista tielii-
16778: 2 §. kenne- ja muista erityisistä maksuista.
16779: Ammattiautoilijoiden esinekohtaiset verot
16780: alennetaan tällä lailla viidelläkymmenellä pro- .5 §.
16781: sentilla. Tällaista veroa ei saa määrätä autolle, Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
16782: joka ei ole ollut käytössä vähintään yhden kuu- sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetuksella.
16783: kauden ajan.
16784:
16785: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
16786:
16787: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Aarne Penttinen.
16788: Matti SUander. Matti Asunmaa. Kalevi Huotari.
16789: VUjo Suokas. Olavi Tupamäki. Eino Syrjä.
16790: Antti lsomursu. Mikko Vainio. Mauno Kurppa.
16791: Lauri Linna. Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
16792: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
16793: 361
16794:
16795: IV,46.- Lak.al. n:o 78.
16796:
16797:
16798:
16799:
16800: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansalaisten verovapaudesta ja har-
16801: kintaverotuksesta.
16802:
16803:
16804: E d u s k u n n a II e.
16805:
16806: Mielivaltainen harkintaverotus on johtanut SMP ·katsoo, että mielivaltainen harkinta-
16807: turvattomuuteen veroasioissa. Tämän seurauk- verotus on kokonaan kumottava maassamme.
16808: sena on nimenomaan pienempi yritys monasti Tämä vaatii erityisen lain. Vain erityisistä syistä
16809: ajautunut taloudelliseen umpikujaan tai mennyt olisi poikkeuksellisesti saatava pätevillä pe-
16810: nurin. Vaikka väärä verotus vuosien jälkeen rusteilla suorittaa perusteltu harkintaverotus.
16811: myöhemmin oikaistaisiinkin, ei se enää myöhäs- Mutta se ei saa olla sääntö, vaan vain harvi-
16812: tyneenä auta. Tällainen harkintaverotus on sel- nainen poikkeus.
16813: västi johtanut työn ja toimeentulon puutteen Mainituilla perusteilla esitämme eduskunnan
16814: kasvamiseen maassamme. Korjausta siis tarvi- hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
16815: taan.
16816:
16817:
16818: Laki
16819: kansalaisten verovapaudesta ja harkintaverotuksesta.
16820: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16821:
16822: 1 §.
16823: Jos henkilöllä on tuloa alle kolmesataa mark- alennettava tällaisen kunnan sairaalatoimen ja
16824: kaa kuukaudessa, on hän täysin vapaa kaikista koulutoimen kustannuksia.
16825: veroista niin valtionveroista kuin kunnanve-
16826: roista. 4 §.
16827: 2 §. Harkintaverotusta ei saa soveltaa valtion eikä
16828: Kunnanveroäyrin hinta ei saa ylittää seitse- kunnan verotuksessa.
16829: määtoista penniä äyriltä. Erityisistä syistä voidaan kuitenkin poikkeuk-
16830: sellisesti pätevillä perusteilla suorittaa perus-
16831: 3 §. teltu harkintaverotus.
16832: Mikäli 1 ja 2 § :ien säännösten johdosta on 5 s.
16833: tarpeellista, on valtion annettava taloudellista Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
16834: tukea vaikeuksiin joutuvalle kunnalle sekä sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetuksella.
16835:
16836:
16837: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
16838:
16839: Veikko Vennamo. Eino Syrjä. Mikko Vainio.
16840: Viljo Suokas. Olavi Tupamäki. Aarne Penttinen.
16841: Heikki Kainulainen. Mauno Kurppa. Matti Asunmaa.
16842: Lauri Linna. Eino Poutiainen. Pentti Antila.
16843: Antti lsomursu. Hannes Volotinen. Matti Silander.
16844: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi. Kalevi Huotari.
16845:
16846: 46 427/70
16847: 362
16848:
16849: IV,47.- Lak.al. n:o 79.
16850:
16851:
16852:
16853:
16854: Bemer ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
16855:
16856:
16857:
16858: E d u s k u n n a 11 e.
16859:
16860: Verotuslain 72 §:n 1 momentin 4 kohdassa tava voitavan ottaa huomioon jo kunnan talous-
16861: säännelty harkintaverotus on ollut ankaran ar- arviota laadittaessakin, on alkuperäinen tarkoi-
16862: vostelun kohteena siitä lähtien, kun sen otta- tus käytännössä unohdettu.
16863: mista verotusjärjestelmäämme ehdotettiin. Tämä Toisaalta on huomattava, että kiinteistöjen ja
16864: arvostelu on kohdistunut lähinnä eräiden edus- liikkeiden suhteellinen merkitys kunnallisen ve-
16865: kunnasta riippumattomien kuten kunnallisten rotuksen kantajina oli kunnallisverolakien sää-
16866: ja läänien verotuselinten mahdollisuuteen me- tämisvaiheessa paljon suurempi kuin nykyään,
16867: netellä mielivaltaisesti harkintavallan käytössä joten harkintaverotuksella oli silloin nykyistä
16868: sekä eri kunnissa vallitsevaan epäyhtenäiseen suuremmat mahdollisuudet toteuttaa veroäyrin
16869: käytäntöön, joka on omiaan saattamaan jotkut hinnan vakauttaminen. Ne palvelukset taas
16870: yritykset epäedullisempaan asemaan kuin toiset. ( esim. katujen, teiden, katuvalaistuksen, palo-
16871: Harkintaverotuksen oikeutusta arvosteltaessa laitoksen ja järjestysvallan ylläpitäminen), joita
16872: on kiinnitetty huomiota siihen, että kunnalli- harkintaverotuksen kohteeksi joutuvat verovel-
16873: nen harkintavero on periaatteessa täydennys- volliset saavat kunnalta, eivät enää nykyisin
16874: vero, jonka avulla peitetään kunnan varojen muodosta kunnan menoista samaa suhteellista
16875: tarve silloin, kun kaikki muut tulolähteet on osuutta kuin ennen.
16876: jo otettu käyttöön. On pidetty tärkeänä, että Siitä, miten vähäinen merkitys harkintavero-
16877: kunnilla on käytettävissään keinoja kun- tuksella on kunnallistaloudelle, antaa kuvan
16878: nallisen verorasituksen pysyttämiseksi vuodesta välittömän verotuksen osittaisuudistustoimikun-
16879: toiseen mahdollisimman tasaisena. Eräs tällai- nan kolmanteen osamietintöön liittyvä tau-
16880: nen keino on harkintaverotus, jonka avulla on lukko, joka osoittaa, että harkintaverotuksen
16881: katsottu voitavan ainakin jossain määrin estää aiheuttama verotettavan tulon lisäys suhteessa
16882: suurien vaihtelujen syntyminen veroäyrin hin- kaikkien verovelvollisten verotettavaan tuloon
16883: nassa ja verorasituksen jakautumisessa. Näin oli koko maassa vv. 1959-1960 keskimäärin
16884: olisi asian laita saattanut olla pienessä kunnassa, vain 1.2-1.7 %. Tämän suuruisella osuudella
16885: jossa suhteellisen suurena veronmaksajana on ei voine olla käytännöllistä kansantaloudellista
16886: teollisuus tai liikeyritys, jonka tulot saattavat merkitystä. Kun sen sijaan tutkimusten mukaan
16887: vaihdella. Näin on ollut tarkoitus tilapäisesti valtaosa harkintaverotetuista liikkeistä on pie-
16888: harkintaveron kautta tasoittaa veroäyrin hintaa. niä, voidaan harkintaverotuksen katsoa olevan
16889: Tämän merkitys on myöhemmän lainsäädännön merkitsevä sen kohteeksi joutuneille liikkeille
16890: kautta poistunut valtion avustusten ottaessa ja niiden kehitykselle.
16891: huomioon kuntien taloudelliset tarpeet. Eräs harkintaverotuksesta aiheutuva huomat-
16892: Harkintaverotussäännösten ottamista kunnal- tava epäkohta on se, että muut eduskunnan ja
16893: lisiin verolakeihin perusteltiin myös sillä, että hallituksen toimenpiteet teollisuuden ja yritys-
16894: kunnalta erikoisetoja nauttivien, kuten kiinteis- toiminnan tukemiseksi menevät hukkaan, kun
16895: tönomistajien ja elinkeinonharjoittajien on harkintaverotusvaltaa käyttävät viranomaiset,
16896: poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa ol- joilta ei voida vaatia kokonaisnäkemystä maini-
16897: tava valmiit kantamaan verorasituksen tasaisena tuista valtiovallan pyrkimyksistä, soveltavat har-
16898: pitämisestä aiheutuvat satunnaiset rasitukset. kintaverotusta sellaisiinkin yrityksiin, joiden
16899: Kun harkintaverotus yhä useammassa tapauk- toimintaedellytyksiä valtio pyrkii parantamaan.
16900: sessa on muuttunut säännöksi, joka on katsot- Voidaan kysyä, mitä hyötyä on esimerkiksi vien-
16901: IV,47.-Berner ym. 363
16902:
16903: tituloista, toimitusluotoista, pienteollisuuslai- Kuntien omaltakin kannalta harkintaverotus
16904: noista, uusviennin tukemispyrkimyksistä ja on muodostunut monessa tapauksessa pitkällä
16905: muista vastaavista tukitoimenpiteistä, jos kun- tähtäyksellä epäedulliseksi, koska korkea yli-
16906: nallinen verottaja voi harkinnallaan lisätä yri- määräinen kunnanverotus ehdottomasti johtaa
16907: tyksen veroa vastaavalla määrällä ja tällä tavoin siihen, että teollisuus ja liikeyritykset hakeutu-
16908: mitätöidä hallituksen toimenpiteet. vat kuntiin, joissa verotus on edullisempi. Täl-
16909: Kun eduskunta, jolta on edellytettävä tasa- lainen siirtyminen saattaa kuitenkin olla maan
16910: puolista ja kokonaisvaltaista näkemystä koko kokonaisedun kannalta epäsuotuisaa.
16911: maan elinkeinoelämän kehityksestä ja kantokv- Vaikka harkintaverotuksen poistaminen ei
16912: vystä, pyrkii saamaan eri puolilla Suomea toimi- aiheuttaisikaan merkittäviä kunnallistaloudelli-
16913: vat yritykset verotuksellisesti tasa-arvoiseen ase- sia vaikeuksia, on kuntien taloudellista kanto-
16914: maan ja samalla säilyttämään niiden toiminnan kykyä syytä tarpeellisessa määrin porrastaa, jotta
16915: taloudellisuuden, se joutuu perusteellisesti har- ne kunnat, joiden asema suhteellisesti eniten
16916: kitsemaan jo muutaman prosentin nousua yri- on riippuvainen harkintaverotuksen mahdolli-
16917: tyksen verotuksessa. Sen sijaan harkintaverotus- suudesta, pystyisivät voittamaan mahdollisesti
16918: oikeutta käyttävät viranomaiset voivat nostaa syntyvät vaikeudet ilman yleistä veroäyrin hin-
16919: yritysten veromääriä jopa 20-30 prosentilla nan korottamista. Tämän periaatteen on halli-
16920: ollenkaan huomioonottamatta eduskunnan nou- tus hyväksynyt kuntien kantokykyluokitusta
16921: dattaman talouspolitiikan yleisiä periaatteita. koskevien lakiehdotusten perusteluissa.
16922: Kun harkintaveron perustaksi otetaan liike- Jos kunnat voidaan taloudellisessa suhteessa
16923: vaihto, on tällainen verotus luonnollisesti sa- saattaa nykyistä tasa-arvoisempaan asemaan ja
16924: maistettava liikevaihtoveron eli kuluttajaveron jos eri kuntien epäyhtenäistä verorasitusta ni-
16925: kanssa, jonka suhteen eduskunta tuntien tällai- menomaan liikeyritysten osalta voidaan vähen-
16926: sen verotuksen varjopuolet pyrkii noudattamaan tää, tehdään samalla huomattava pelvelus maam-
16927: erikoista varovaisuutta. Erittäin vakavana epä- me kehitysaluepolitiikalle, koska liikeyritykset
16928: kohtana ja mielivaltana on pidettävä sitä, että voivat nykyistä turvallisemmin mielin hakeutua
16929: lääninverolautakunta saattaa jopa nostaa harkin- sellaisiinkin kuntiin, jotka tähän asti on tun-
16930: taveroa yli kuntien itsensä pyytämän määrän. nettu harkintaverotuksen suhteen epävarmim-
16931: Tämä on selvästi eduskunnan säätämän lain pina.
16932: hengen ja muodon vastaista. Tällainen eduskun- Välittömän verotuksen osittaisuudistustoimi-
16933: nasta piittaamaton harkintaverotuspolitiikka kunnan v. 1963 annettuun osamietintöön sisäl-
16934: vaikuttaa erittäin inflatorisesti, hintoja korotta- tyvistä tutkimustuloksista voidaan päätellä, että
16935: vasti ja työttömyyttä lisäävästi. Harkintavero- kunnallisen harkintaverotusjärjestelmän lopetta-
16936: tusta sovellettaessa on myös pidettävä epärealis- mista ei voida vastustaa ainakaan kunnallista-
16937: tisena arviota, jonka mukaan yritys voisi saa- loudellisiin näkökohtiin vedoten. Kun toisaalta
16938: vuttaa 50 % :n voiton sen käytettävissä olevista tähän verotustapaan liittyviä kielteisiä puolia,
16939: omista käyttövaroista. Näyttää siltä, että har- epäoikeudenmukaisuutta, mielivaltaa ja verotuk-
16940: kintaverotus nykyään on saattamassa talouselä- sen epäyhtenäisyyttä ei ole pystytty kiistämään,
16941: män ja hallituksen ja eduskunnan verotuspoli- on koko järjestelmästä luopuminen syytä saattaa
16942: tiikan sekasortoon. Tuloksena onkin ollut jo pikaisesti vireille.
16943: lukuisia harkintaverotuksen seurauksena toimin- Edellä olevan perusteella ja kun harkintavero-
16944: tansa lopettamaan joutuneita yrityksiä. Läänin- tuksen ylläpitämistä ei enää voida pitää tarkoi-
16945: verolautakunta lienee kuitenkin rakenteensa ja tuksenmukaisena, ehdotamme kunnioittavasti
16946: kokoonpanoosa puolesta sellainen instanssi, jolla
16947: on vähiten edellytyksiä arvioida eduskunnan ta- Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
16948: louspoliittisia pyrkimyksiä. van lakiehdotuksen:
16949: 364 IV,47.- Verotuslain muuttaminen.
16950:
16951:
16952:
16953: Laki
16954: verotuslain muuttamisesta.
16955: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16956:
16957: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958
16958: annetun verotuslain (482/58) 72 §:n 1 mo-
16959: mentin 4) kohta ja 2 momentti.
16960:
16961:
16962: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
16963:
16964: Ame Bemer. Irma Toivanen.
16965: Seppo Westerlund. Pirkko Aro.
16966: Kerttu Hemmi. Eeles Landström.
16967: Pekka Tarjanne. Juhani Orrenmaa.
16968: 365
16969:
16970: IV,48.-Lagmot. nr 80.
16971:
16972:
16973: Gestrin m. fl.: Förslag till lag om ändring av beskattningslagen.
16974:
16975: T i 11 R i k s d a g e n.
16976: För många skattskyldiga medborgare har hårt pressad tid på arbetsplatsen, där bok-
16977: det blivit allt svårare att före utgången av slut, inventeringar, årsredovisningar m.m. ofta
16978: januari månad färdigställa sina skattedekla- vid denna tid kräver tjänstgöring på övertid.
16979: rationer för föregående år. Lagstiftaren själv Den tid som återstår för uppgörandet av skat-
16980: har en betydande andel i dessa svårigheter. tedeklarationer blir därför synnerligen knapp
16981: Ändringar i skattelagstiftningen genomförs och kan leda tili förbiseenden, som står den
16982: ofta alldeles mot slutet av skatteåret, vilket skattskyldige dyrt.
16983: bland annat leder tili att de tryckta anvis- Alla dessa omständigheter medverkar tili
16984: ningarna för deklaranterna ka.n utdelas först att pressen på såväl deklaranter som skatte-
16985: långt in i januari månad. Så invecklade som myndigheter är oerhört stor under de sista
16986: deklarationsbestämmelserna numera är för- dagarna av januari månad. Tusentals med-
16987: står man väl att flertalet deklaranter inte borgare blir det oaktat nödsakade att anhålla
16988: kan uppgöra sina deklarationer förrän dessa om uppskov medan andra kompletterar sina
16989: anvisningar finns att tiligå. deklarationshandlingar med tiliäggsutredningar,
16990: Den nurvarande deklarationstiden för fysiska överstyrda i ett senare skede.
16991: personer är även ur andra synpunkter ofördel- En avsevärd del av ovannämnda svårigheter
16992: aktig. Många för deklarationen nödiga hand- kunde undvikas och medborgarna beredas möj-
16993: lingar och uppgifter erhålles först strax före lighet att under mindre tidsnöd uppgöra sina
16994: utgången av januari månad eller i en del fall deklarationer om termineo för dessas inläm-
16995: till och med ännu senare. Hit hör exempelvis nande förlängdes. Om exempelvis den 15 feb-
16996: sjukförsäkringsbyråernas meddelanden rörande ruari fastställdes tili fataljedag skuNe inte heller
16997: ersättningar för sjukdomskostnader under slu- skattemyndigheterna beredas några nämnvärda
16998: tet av skatteåret, av vilka motsvarande avdrag svårigheter utan tvärtom befrias från en del
16999: vid beskattningen är beroende. Vidare bereder av det tilläggsarbete, som nu föranleds av fullt
17000: det för många arbetsgivare nästan oöverstigliga motiverade uppskovsansökningar och senare
17001: svårigheter att i enlighet med gällande före- ingivna kompletterande uppgifter.
17002: skrifter färdigställa de anställdas skatteböcker, Hänvisande tili det sagda föreslås,
17003: innehållningsbevis m.m. före den 15 januari.
17004: För många kontors- och affärsanställda sam- att Riksdagen ville besluta antaga
17005: manfaller dessutom deklarationstiden med en följande lagförslag:
17006:
17007: Lag
17008: om ändring av beskattningslagen.
17009: 1 enlighet med Riksdagens beslut ändras 39 § 1 mom. i beskattningslagen av den 12
17010: december 1958 (482/58), som följer:
17011: 39 §.
17012: Skattedeklaration skall för varje skatteår in- likväl rätt att inlämna sin skattedeklaration
17013: givas senast den 15 februari påföljande år. senast den 1 april. Samma rätt tillkommer
17014: Skattskyldig, som tillhör tredje eller fjärde staten, kommun, kommunalförbund samt för-
17015: kategorin av bokföringsskyldiga och vars rä- samling inom den evangelisk-lutherska kyrkan
17016: kenskapsperiod utgått efter den 1 oktober, äge och det ortodoxa kyrkosamfundet.
17017:
17018: Helsingfors den 15 april 1970.
17019:
17020: Kristian Gestrin. Pär Stenbäck. Carl Olof Tallgren.
17021: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Ingvar S. Melin.
17022: Verner Korsbäck.
17023: 366
17024:
17025: IV,48.- Lak.al. n:o 80. Suomennos.
17026:
17027:
17028: Gestrin ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
17029:
17030: E d u s k u n n a 11 e.
17031: Useiden verovelvollisten on käynyt yhä vai- moitusaika sattuu sitäpaitsi samaan ajankoh-
17032: keammaksi saada edellisen vuoden veroilmoi- taan, jolloin tilinpäätökset, inventaariot, vuosi-
17033: tuksiaa:n valmiiksi tammikuun loppuun men- tilitykset ym. usein juuri vaativat henkilökun-
17034: nessä. Lainsäätäiällä itseNään on merkittävä nalta ylityötä. Veroilmoitusten tekoon jäävä
17035: osuutensa näihin vaikeuksiin. Verolainsäädän- aika muodostuu senvuoksi erittäin niukaksi ja
17036: töön tehdään usein muutoksia aivan verovuo- tämä voi johtaa huomaamattomuuksiin, jotka
17037: den lopulla, josta muun muassa johtuu, että käyvät kalliiksi verovelvolliselle.
17038: ilmoittajille tarkoitetut painetut ohjeet voidaan Kaikki nämä seikat aiheuttavat sen, että niin
17039: jalkaa vasta myöhään tammikuun kuluessa. Il- ilmoituksen antajiin kuin veroviranomaisiinkin
17040: moittamismääräysten ollessa monimutkaisia kohdistuva paine on tavattoman suuri tammi-
17041: ymmärtää hyvin, etteivät monet ilmoittajat voi kuun viimeisinä päivinä. Tuhansien kansalais-
17042: tehdä ilmoituksiaan ennenkuin nämä ohjeet ten on siitä huolimatta pakko pyytää lykkäystä
17043: ovat käytettävissä. toisten täydentäessä ilmoituksiaan myöhem-
17044: Nykyinen luonno1listen henkilöiden ilmoitta- mässä vaiheessa lähetetyin lisäselvityksin.
17045: misaika on myös muilta näkökannoilta katsoen Yllämainituista vaikeuksista voitaisiin huo-
17046: epäedullinen. Monet ilmoitusta varten tarpeel- mattavalta osalta välttyä ja suoda kansalaisille
17047: liset asiakirjat ja tiedot saadaan vasta juuri mahdollisuus ilmoitustensa tekemiseen pienem-
17048: ennen tammikuun loppua tai eräissä tapauk- män aikapulan vallitessa, jos ilmoitusten jättö-
17049: sissa jopa vielä myöhemmin. Tällaisia ovat esi- aikaa pitennettäisiin. Jos määräpäiväksi vahvis-
17050: merkiksi sairausvakuutustoimistojen sairauskus- tettaisiin esimerkiksi 15:s helmikuuta, tästä ei
17051: tannusten korvauksia verovuoden lopulla kos- aiheutuisi veroviranomaisillekaan mitään mai-
17052: kevat ilmoitukset, joista vastaava vähennys ve- nittavia vaikeuksia vaan päinvastoin osa heistä
17053: rotuksessa on riippuvainen. Edelleen monille vapautuisi siitä lisätyöstä, joka nyt aiheutuu
17054: työna:ntajille aiheutuu melkein voittamattomia täysin aiheellisista lykkäyspyynnöistä ja myö-
17055: vaikeuksia voimassaolevien määräysten mukai- hemmin annetuista lisäselvityksistä.
17056: sesti saada palveluksessaan olevien verokirjat, Yllä mainittuun viitaten ehdotamme,
17057: pidätystodistukset ym. valmiiksi ennen tammi-
17058: kuuta 15:ttä päivää. Monelle konttori- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17059: lii~e-elämän palveluksessa olevalle erittäin ra- lakiehdotuksen:
17060: sittavaa ajanjaksoa työpaika,lla merkitsevä il-
17061:
17062: Laki
17063: verotuslain muuttamisesta.
17064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun vero-
17065: tuslain (482/58) 39 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
17066: 39 §. tynyt lokakuun 1 päivän jälkeen, olkoon kui-
17067: Veroilmoitus on kultakin verovuodelta an- tenkin oikeus antaa veroilmoituksensa viimeis-
17068: nettava viimeistään seuraavan vuoden helmi- tään huhtikuun 1 päivänä. Sama oikeus on val-
17069: kuun 15:ntenä päivänä. Verovelvollisella, joka tiolla, kunnalla, kuntainliitolla sekä evankelis-
17070: kuuluu kirjanpitovelvollisten kolmanteen tai luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokun-
17071: neljänteen ryhmään ja jonka tilikausi on päät- nan seurakunnalla.
17072:
17073: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
17074:
17075: Kristian Gestrin. Verner Korsbäck. Carl Olof Tallgren.
17076: Ragnar Granvik. Evald Häggblom. Pär Stenbäck.
17077: Ingvar S. Melin.
17078: 367
17079:
17080: IV,49.- Lak.al. n:o 81.
17081:
17082:
17083:
17084:
17085: Jämsen ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
17086:
17087:
17088:
17089: E d u s k u n n a 11 e.
17090:
17091: Voimassa olevan verotuslain 39 §:n mukaan tusmuistiinpanokirjanpitämisvelvollisiin nähden
17092: veroilmoitus on kultakin verovuodelta annet- huonompaan asemaan. Nyt kalastaja, joka har-
17093: tava ennen seuraavan vuoden tammikuun lop- joittaa myös maatilataloutta, on oikeutettu jät-
17094: pua. Verovelvollinen, joka harjoittaa maatilata- tämään veroilmoituksensa maaliskuun 1 päivään
17095: loutta tai joka kuuluu kirjanpitovelvollisten mennessä, mutta kalastaja, joka harjoittaa
17096: ensimmäiseen tai toiseen ryhmään, saa kuiten- ainoastaan kalastusta, on velvollinen jättämään
17097: kin antaa veroilmoituksensa viimeistään maalis- veroilmoituksensa jo tammikuun aikana. Asiaan
17098: kuun 1 päivänä. Ko. lainkohta muutettiin ny- olisi saatava kiireellisesti korjaus. Käytäntö on
17099: kyiseen muotoonsa 11. 3. 1970 (186/1970). osoittanut, että kalastajien on ollut vaikea saada
17100: Aikaisemmin myös maatilatalouden harjoittaja veroilmoituksiaan valmiiksi tammikuun aikana
17101: oli velvollinen jättämään veroilmoituksensa en- ja useat kalastajat ovat joutuneet anomaan ve-
17102: nen tammikuun loppua. Muutos koski ainoas- rottajalta ilmoituksen jättöajan pidennystä. Li-
17103: taan maatilatalouden harjoittajia, vai'kka kalas- säksi on huomattava, että osa ammattikalasta-
17104: tajat ovat jo vuodesta 1960 alkaen ( verotuslaki jista harjoittaa sivutoimisesti maatilataloutta tai
17105: 482/1958 37 § ja verotusasetus 350/1959 maatilatalouden harjoittaja sivuammattina ka-
17106: 28 §) olleet velvolliset pitämään verotusta var- lastusta.
17107: ten tuloistaan ja menoistaan kirjaa. Vastaava Ehdotamme näin ollen,
17108: velvollisuus on koskenut maatilatalouden har-
17109: joittajia vasta vuoden 1968 alusta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17110: Verotuslain 39 §:n muutoksella kalastaja on lakiehdotuksen:
17111: saatettu muihin kirjanpitovelvollisiin ja vero-
17112:
17113:
17114:
17115:
17116: Laki
17117: verotuslain muuttamisesta.
17118: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotus-
17119: lain 39 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetussa laissa
17120: (374/63 ), näin kuuluvaksi:
17121:
17122: 39 §. joka kuuluu kirjanpitovelvollisten ensimmäiseen
17123: Veroilmoitus on kultakin verovuodelta annet- tai toiseen ryhmään, saa kuitenkin antaa vero-
17124: tava ennen seuraavan vuoden tammikuun lop- ilmoituksensa viimeistään maaliskuun 1 päi-
17125: pua. Verovelvollinen, joka harjoittaa maatilata- vänä. Verovelvollisella, joka kuuluu kirjanpito-
17126: loutta, sellaista kalastusta, että on velvollinen velvollisten kolmanteen tai neljänteen ryhmään
17127: pitämään kirjaa tuloistaan ja menoistaan, tai ja jonka tilikausi on päättynyt lokakuun 1 päi-
17128: 368 IV,49.- Verotuslain muuttaminen.
17129:
17130: vän jälkeen, on oikeus antaa veroilmoituksensa tainliitolla sekä evankelisluterilaisen kirkon ja
17131: viimeistään huhtikuun 1 päivänä. Viimeksi sa- ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalla.
17132: nottu oikeus on myös valtiolla, kunnalla ja kun-
17133:
17134:
17135: Helsingisyä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17136:
17137: Artturi Jämsen. Veikko Hanhirova.
17138: Katri-Helena Eskelinen. Esko Pekonen.
17139: Pentti Pekkarinen. Mauno Kurppa.
17140: Matti Asunmaa. Lea Sutinen.
17141: Paavo Niinikoski. Sylvi Saimo.
17142: Erkki Haukipuro. Ahti Pekkala.
17143: Yrjö Sinkkonen. Orvokki Kangas.
17144: 369
17145:
17146: IV,50.- Lak.al. n:o 82.
17147:
17148:
17149:
17150:
17151: Landström ym.: Ehdotus verotuslain muuttamisesta.
17152:
17153:
17154: E d u s k u n n a 11 e.
17155:
17156: Joko suullisella tai kirjallisella muistutuksena Yleisesti hyväksytyn oikeusperiaatteen mu-
17157: voi verovelvollinen valittaa hänen kohdallaan kaan ei ole oikein, että valitusasteeseen kuuluu
17158: toimeenpannusta verotuksesta erityiselle tutki- henkilöitä, jotka aikaisemmin ovat olleet teke-
17159: jalautakunnalle, joka nimetään käsittelemään mässä päätöstä, josta valitetaan, ts. verolauta-
17160: nimenomaan tällaisia valitustapauksia. Toisin kuntaan kuuluvat jäsenet tulevat tutkijalauta-
17161: sanoen tutkijalautakuntaan tulevat sellaiset vali- kunnassa päättämään omien päätöstensä lainmu-
17162: tukset, jotka koskevat verolautakunnan tekemiä kaisuudesta. Tutkijalautakunnalla olisi ilman
17163: päätöksiä. verolautakuntaan kuuluvia jäseniäänkin mah-
17164: Verotettavan oikeussuoja on meillä Suo- dollisuus kuulla kunkin tapauksen kohdalla ne
17165: messa vähintäänkin kyseenalainen. Sitä ei suin- syyt, miltä pohjalta verolautakunta on ratkai-
17166: kaan ole vahvistamassa ne säädökset, jotka löy- sunsa tehnyt ilman, että sen varsinaiseksi jäse-
17167: tyVät verotuslain 24 §:stä ja jotka koskevat em. neksi pitää kuulua aikaisemman päätöksen te-
17168: tutkijalautakunnan nimeämistä. Lain mukaan kijöitä, joiden osuus valituksen kohtalosta pää-
17169: tutkijalautakunnan sekä valituista että määrä- tettäessä saattaa olla ratkaiseva.
17170: tyistä jäsenistä tulee osan, kuitenkin vähemmän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17171: kuin puolet, olla verolautakuntaan kuuluvia.
17172: Tätä on perusteltu sillä, että verolautakunnan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17173: jäsenet tuntevat tutkijalautakunnan käsittelyyn lakiehdotuksen:
17174: tulevat veroilmoitukset.
17175:
17176:
17177: Laki
17178: verotuslain muuttamisesta.
17179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan voimassa olevan verotuslain ( 482/58)
17180: 24 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 7 päivänä toukokuuta 1965 hyväksytyllä lailla
17181: (260/65), näin kuuluvaksi:
17182: 24 §. tään samassa järjestyksessä kuin verolautakun-
17183: Tutkijalautakunnan varapuheenjohtajat ja nan varapuheenjohtajat ja muut jäsenet.
17184: muut jäsenet varamiehineen valitaan ja määrä-
17185:
17186:
17187: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17188:
17189: Eeles Landström. Pirkko Aro.
17190:
17191:
17192:
17193:
17194: 47 427/70
17195: 370
17196:
17197: IV,51.- Lagmot. nr 83. IV,51.- Lak.al. n:o 83.
17198:
17199:
17200:
17201:
17202: Melin m. fl.: Förslag till lag om ändring av Melin ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muutta-
17203: beskattningslagen. misesta.
17204:
17205:
17206: T i 11 R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
17207:
17208: Enligt besk'<lttningslagens (482/58) 72 § Verotuslain ( 482/58) 72 §:n 1 momentin
17209: 1 mom. 4 punkt skall skattenämnden, om 4 kohdan mukaan verolautakunnan on, milloin
17210: beskattningsbar 1nkomst icke alls uppkommit liikkeestä tai muusta kiinteistöstä kuin varsi-
17211: av rörelse eller annan fastighet än egentlig naisesta maatalouskllnteistöstä ei ole jäänyt
17212: lantbruksfastighet ellet om inkomsten på grund verotettavaa tuloa lainkaan tai jos tuloa ei sen
17213: av att den är Hten icke som sådan kan god- vähäisyyden vuoksi voida hyväksyä sel.laJ:se-
17214: kännas såsom grund för erläggande av kom- naan kunnallisveron suorittamisen perusteeksi,
17215: munalskatt, enligt prövning fastställa den be- vahvistettava verotettavg tulo kunnallisverotuk-
17216: skattningsbara inkomsten vid kommunalbe- sessa h'<lrkinnan mukaan. Elinkeinotulovero-
17217: skattningen. Då lagen om beskattning av in- lrun säätämisen yhteydessä uudistettiin liik-
17218: komst från näringsvet"ksamhet stiftades för- keestä ja ammatista saadun tulon verottamista
17219: nyades stadgandena om beskattning av inkomst koskevat säännökset vuoden 1969 alusta lukien
17220: från rörelse och yrke nästan helt ooh hållet, lähes kokonaisuudessaan. Harkintaverotusta
17221: och de trädde i kraft i början av år 1969. koskevat säännökset jätettiin kuitenkin tällöin
17222: Stadgandena om beskattning enligt prövning miltei muuttamattomina edelleen voimaan.
17223: förblev dock härvid gällande i nästan oför-
17224: ändrad form.
17225: Stadgandena om beskattning enligt prövning Harhlntaverotusta koskevat säännökset otet-
17226: intogs i tiden i lagstiftningen om kommunaJ.- tiin aikanaan kunnallisverotusta koskevaan
17227: beska:ttningen i det syftet, att kommunernas lainsäädäntöön siitä tarkoituksessa, että kun-
17228: skatteintäkter även under ekonomiskt dåliga tien verotulot voitaisän säilyttää taloudellisesti
17229: år skulle kunna bibehållas lika stora och för huonoinakin vuosina tasaisina ja estää vero-
17230: att man skulle kunna förhindra en tillfällig, äyrin hinnan tilapäinen kohtuuton nousu. Sa-
17231: oskälig stegring i skattörets valör. Det var nottu verotusmuoto tarkoitettiin siten alun-
17232: sålunda ursprungligen meningen att denna be- perin sovellettavaksi vain poikkeuksellisissa
17233: skattningsform skulle tillämpas endast i excep- olosuhtdssa ja esim. silloin, kun jonkin yri-
17234: tionella förhållanden och t.ex. då något företag tyksen tulos oli satunnaisesti jonakin vuonna
17235: av en hände1se något år uppvi!sade ett särskilt erityisen heikko. Taloudellinen kehitys on ollut
17236: svagt resultat. Den ekonomiska utvecklingen viime vuosina maassamme yleisesti ottaen ta-
17237: har under de senaste åren allmänt taget varit saista. Yritystoiminta on jatkuvasti vilkastunut
17238: jämn i vårt land. Företagarverksamheten har ja yritykset ovat voineet lisätä määrällisesti
17239: fortgående blivit livligare och företagen har verotettavia tulojaan. Liikevaihdon kasvaessa
17240: kvantitativt kunnat öka sina beskattningsbara verotettavien tulojen, ts. yritysten voittojen
17241: inkomster. 1 det omsättningen växer har de suhteellinen osuus liikevaihdosta on kuitenkin
17242: beskattningsbara inkomsterna, dvs. företagens yleisesti pienentynyt. Tämä on johtanut käy-
17243: vinsters relativa andel av omsättningen likväl tännössä siihen, että verolautakunnat ovat ryh-
17244: i regel minskat. Detta har i praktiken lett tyneet soveltamaan harkintaverotusta yhä use-
17245: tili '<ltt skattenämnderna börjat tillämpa be- ammissa tapauksissa, joissa sitä ei voida pitää
17246: skattning enligt prövning på allt flere fall, där lainsäätäjän alkuperäisen tarkoituksen mukai-
17247: detta inte kan anses överensstämma med lag- sena. Se on samalla asettanut eri puolilla Suo-
17248: stiftarens ursprungliga syfte. Detta förfarande mea olevat yritykset kunnallisverotuksessa eri-
17249: har tillika försatt företag på olika håll i Finland laiseen asemaan.
17250: IV,51.- Melin ym. 371
17251:
17252: i sinsemella.n olika ställning vid kommunal- Harkintaverotus ei sovellu enää uudistettuun
17253: beskattningen. ja nykyaikaiseen verotusjärjestelmäämme eikä
17254: Beskattning enligt prövning lämpar sig icke myöskään nykyisiin taloudellisiin oloihimme.
17255: längre för vårt reviderade och modema be- Harkintaverotusta vastaavaa verotusmuotoa ei
17256: sk.attningssystem och går icke heller att till- tunneta enää missään muussa Länsi-Euroopan
17257: lämpa på våra nuvarande ekonomiska för- valtiossa. Todettakoon niin ikään, ettei har-
17258: hållanden. En beskattningsform som skulle kintaverotuksella ole enää kuntien talouden
17259: motsvara vår beskattning enligt prövning är kannalta sanottavaa mevkitystä. Valtiovarain-
17260: inte längre känd någonstans i Västeuropa. Det ministeriön toimesta suoritetun ·tutkimuksen
17261: ka.n likaledes konstateras, att denna beskatt- mukaan harkintaverotuksen aiheuttama vero-
17262: ningsform inte längre har något nämnvärd tettavan tulon lisäys oli suhteessa kaikkien
17263: betydelse för kommunernas ekonomi. Enligt verovelvollisten tuloihin koko maassa vuonna
17264: en av finansministeriet verkställd undersökning 1959 vain noin 1.2% ja vuonna 1960 noin
17265: var den höjning av den beskattningsbara in- 1.7 %. Tasaisena jatkuvan taloudellisen kehi-
17266: komsten som beskattning enligt prövning med- tyksen vallitessa harkintaverotuksen merkitys
17267: förde i förhållande tili samtliga skattskyldigas tulee kuntien talouden kannalta vielä jatkuvasti
17268: inkomster i hela landet år 1959 endast cirka vähenemään. Harkintaverotuksen soveltaminen
17269: 1.2% och år 1960 cirka 1.7 %. Då en jämn aiheuttaa kuitenkin verovelvollisille monissa
17270: ekonomisk utveckling råder kommer denna tapauksissa kohtuuttomia seurauksia ja saattaa
17271: beskattningsforms betydelse med tanke på osoittautua vaikeuksiin joutuneelle yritY'kselle
17272: kommunernas ekonomi att fortgående minska. jopa ylipääsemättömäksi esteeksi sen toiminnan
17273: Tillämpningen av beskattning enligt prövning jatkamiselle.
17274: med.för likväl i många fall oskäliga följder för
17275: de skattskyldiga och kan för företag som råkat
17276: i svårigheter t.o.m. visa sig vaa:a ett oöverstig-
17277: ligt hinder för deras fortsatta verksamhet.
17278: På ovan anförda grunder föreslår vi, Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
17279:
17280: att Riksdagen måtte antaga /öljande että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17281: lagförslag: lakiehdotuksen:
17282:
17283:
17284: Lag Laki
17285: ont ändring av beskattningslagen. verotuslain muuttamisesta.
17286:
17287: I enlighet med riksdagen beslut upphäves Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan
17288: 72 § 1 mom. 4 punkten samt 2 mom. be- 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotus-
17289: skattningslagen av den 12 december 1958 lain ( 482/58) 72 §:n 1 momentin 4 kohta
17290: ( 482/58). sekä 2 momentti.
17291:
17292:
17293: Helsingfors den 17 april 1970. Helsingis·sä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17294:
17295: Ingvar S. Melin. Erkki Hara.
17296: G. Laatio. Pekka Haarla.
17297: Pertti Salolainen. Pär Stenbäck.
17298: 372
17299:
17300: IV,52.- Lak.al. n:o 84.
17301:
17302:
17303:
17304: Mäki ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
17305:
17306:
17307: E d u s k u n n a 11 e.
17308:
17309: Verotukseen nähden on viime aikoina tun- Erityisesti harkintaverotus on merkinnyt
17310: nuksena monasti käytetty sanontaa "todellisten pienyritysten tuhoamista. Edelläviitattu kehitys
17311: tulojen" mukaan. Niinhän mm. maatalouden syyriin yksiköihin on auttamatta johtanut myös
17312: osalta siirryttiin kaavamaisesta puhtaan tulon siihen, että pienten yritysten on ollut pakko
17313: verotuksesta "kirjanpidon" perusteella tapahtu- seurata voittomarginaalissa mukana ja kaikin
17314: vaan verotukseen. - Kuitenkin eräässä suh- mahdollisin keinoin ratianalisoida toimintaa si-
17315: teessa ollaan taannuttu. Historiallisena jäännök- ten, että kannattavaisuus säilyisi. Sitäpaitsi har-
17316: senä elänyt kunnallinen harkintaverotus elää kintaverotusta suoritettaessa ei reaalisesti oteta
17317: ikäänkuin uutta kukoistusta ja sitä käytetään huomioon suuren ja pienen yrityksen ratkaise-
17318: erittäin paljon.- Harkintaverotushan aikoinaan vaa eroa nykyaikana, vaan helposti arvostellaan
17319: syntyi tarpeesta saada aikaan kunnallisen vero- niitä saman kaavan mukaan.
17320: äyrin tasaisuus ja olla yleensä fiskaalisena tur- Jo johtuen alussaviitatussa verotuksessa
17321: vana kunnalle. Tämä peruste sinänsä on poistu- omaksutusta perusnäkemyksestä, joka on si-
17322: nut. Harkintaverotus ei sellaisenaan ole ratkai- nänsä ainoa oikea tuloihin kohdistuvaan vero-
17323: seva kuntien taloudelle. Mitä taas tulee siihen, tukseen nähden, on harkintaverotus mitä epä-
17324: että tällä verotusmuodolla on pyritty tasaamaan oikeutetuin. Kun se sitäpaitsi sattumanvaraisesti
17325: verotaakkaa eri kiinteistöjen ja samalla alalla kohtelee eri veronmaksajia käytännössä täysin
17326: toimivien yrittäjien kesken, niin tässäkin suh- riittämättömästi huomioimatta eri kiinteistöjen
17327: teessa verotuskontrollilla on käytettävissä, paitsi ja yritysten erilaisia edellytyksiä ja olosuhteita
17328: lakisääteinen arvioverotus, niin jatkuvasti tehos- olisi todella nyt jo korkea aika päästä tästä
17329: tettu verotarkastus. vanhentuneesta fiskaalisesta oikeudesta eroon.
17330: Harkintaverotuskäytännön lisääntymistä on On myös aihetta viitata, että tämä epäkohta
17331: aiheuttanut mm. se, että kilpailun pakottaessa on jatkuvasti yhä lisääntyvässä määrin ollut
17332: nykyaikaisen elinkeinoelämän yhä suurempiin esillä, mikä osaltaan osoittaa, että harkintave-
17333: yksikköihin, yleiskulut jaetaan mahdollisimman rotus tunnetaan laajalti kipeänä epäkohtana.
17334: suuren liikevaihdon osalle, jolloin yritysten pro- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
17335: sentuaalinen verotettava tulo liikevaihdosta on dotamme,
17336: jatkuvasti pienentynyt. Verottaja ei tähän yri-
17337: tystoiminnan väistämättömään lakiin ole mu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17338: kautunut vaan perustaa käsityksiään menneitten lakiehdotuksen:
17339: vuosien prosentteihin.
17340: Laki
17341: verotuslain muuttamisesta.
17342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17343: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958
17344: annetun verotuslain (482/58) 72 §:n 1 mo-
17345: mentin 4 kohta sekä 2 momentti.
17346:
17347: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17348:
17349: Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
17350: 373
17351:
17352: IV,53.- Lak.al. n:o 85.
17353:
17354:
17355:
17356:
17357: Terästö ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
17358:
17359:
17360: E d u s k u n n a 11 e.
17361:
17362: Verotuslain 34 §:n 4 momentin mukaan ve- olla esim. valtuustossa päättämässä kunnan ve-
17363: rovelvollisen henkilön kotikunnaksi katsotaan rovarojen käytöstä, mutta maksaa itse veronsa
17364: se kunta, missä hänet verovuoden alussa on toiselle kunnalle, jonka valtuustoon hän ei ole
17365: ollut henkikirjoitettava. Milloin puolisoita on edes vaalikelpoinen. Tämä ei ole kohtuullista
17366: valtionverotuksessa yhteisverotettava, pidetään eikä niiden periaatteiden mukaista, joihin kun-
17367: miehen kotikuntaa myös vaimon kotikuntana. nallisverotuksessa on vanhastaan totuttu. Käy-
17368: Tämä verotuslaissa ensimmäisen kerran omak- tännössä on ilmennyt, että säännös vaikeuttaa
17369: suttu menettely on johtanut kohtuuttomuuk- vaimon ansiotyöhön pääsyä ja on siten omiaan
17370: siin sellaisissa tapauksissa, joissa molemmat heikentämään vaimon mahdollisuuksia perheen
17371: aviopuolisot ovat olosuhteiden pakottamina an- elatuksen turvaamisessa ja estää vaimoa harjoit-
17372: siotyössä asuen eri paikkakunnilla. Usein joutuu tamasta omaa ammattiaan.
17373: aviomies esim. opiskeluun liittyvän harjoittelun Edellä selostetun epäkohdan poistamiseksi
17374: vuoksi vuosiakio asumaan muulla paikkakun- olisi verotuslakia eräiltä osin muutettava. Esi-
17375: nalla, esim. Helsingissä, vaimon huolehtiessa tyksemme tarkoituksena on, että vaimon tu-
17376: perheestä ansiotyöpaikkakunnallaan. Alussa mai- loista maksettava valtionveron osuus määrättäi-
17377: nitusta säännöksestä johtuen vaimon henkilö- siin miehen kotipaikkakunnan verotoimistossa,
17378: kohtaisista tuloista on suoritettava kunnallis- josta veron määrä ilmoitettaisiin vaimon koti-
17379: vero miehen kotikunnalle, esimerkiksi Helsin- paikan verolautakunnalle huomioitavaksi vai-
17380: gin kaupungille, vaikka miehellä ei tässä kau- mon verojen maksuunpanossa. Vaimo tekisi
17381: pungissa olisi paljonkaan ansaittuja tuloja. Per- kaksi veroilmoitusta, joista toinen lähetettäisiin
17382: heen varsinainen asuinkunta joutuu antamaan valtionveron määräämistä varten miehen veropii-
17383: kunnalliset palvelukset, kuten koulun, tervey- riin. Täten voitaisiin vaimon tuloista peritty
17384: denhoidon, sairaalahoitomahdollisuudet ja tar- ennakko käyttää hänen omien verojensa maksa-
17385: vittaessa myös huoltoavun perheenjäsenille. miseen omassa veropiirissään.
17386: Usein myös aviomies sairastuttuaan tulee per- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
17387: heensä luo hoitoa saamaan ja käyttää tällöin tamme,
17388: perheen kotikunnan tarjoamia hoitomahdolli-
17389: suuksia. Vaimo voi asuinpaikkakuunallaan osal- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17390: listua myös kunnallisiin luottamustehtäviin ja lakiehdotuksen:
17391:
17392:
17393: Laki
17394: verotuslain muuttamisesta.
17395: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotus-
17396: lain (482/58) 34 §:n 1 ja 4 momentti, 63 §:n 1 momentti ja 107 §:n 2 momentti sekä
17397: lisätään lakiin 79 a § seuraavasti:
17398:
17399: 34 §. vaimon on annettava ilmoituksensa kahtena
17400: Veroilmoitus on annettava verovelvollisen kappaleena, joista toinen lähetetään miehen
17401: kotikunnan verolautakunnalle. Milloin puoli- veropiirin verolautakunnalle. Veroilmoitus voi-
17402: soita on valtionverotuksessa yhteisverotettava, daan myös jättää verovelvollisen oleskelukun-
17403: 374 IV,53.- Verotuslain muuttaminen.
17404:
17405:
17406: nan verotoimistoon toimitettavaksi edelleen vir- kunnan ja seurakunnan veroäyrin hintaa seura-
17407: kateitse verovelvollisen ilmoittamalle verolauta- ten maksuunpanna vaimon maksettavaksi tullut
17408: kunnalle. osuus puolisoiden yhteisestä valtionverosta, kun-
17409: nallis- ja kirkollisverot sekä kansaneläke- ja
17410: Verovelvollisen henkilön kotikunnaksi katso- sairausvakuutusmaksu.
17411: taan se kunta, missä hänet verovuoden alussa
17412: on ollut henkikirjoitettava. Verovelvollisen yh- 107 §.
17413: teisön kotikunta on se kunta, missä yhtiön koti-
17414: paikka verovuoden alussa oli. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei ole sovel-
17415: lettava, jos puolisot suorittavat henkilökohtai-
17416: sista tuloista kunnallisveroa eri kunnille tai jos
17417: 79 a §. toinen puoliso on veroilmoituksessaan kieltänyt
17418: Milloin miehen kotikunnan verolautakunta ennakkojensa käyttämisen toisen puolison vero-
17419: on 63 §:n 1 momentin nojalla vahvistanut vai- jen lyhennykseksi.
17420: mon maksettavaksi tulevan valtionveron mää-
17421: rän, verojohtajan on siitä lähetettävä ilmoitus
17422: vaimon kotikunnan veropiirin verojohtajalle, Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
17423: jonka tulee ilmoituksen saatuaan vaimon koti- vuodelta 1971 toimitettavassa verotuksessa.
17424:
17425:
17426: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
17427:
17428: Edit TeräStä. Sinikka Luja.
17429: Tyyne Paasivuori. Meeri Kalavainen.
17430: 375
17431:
17432: IV,54.- Lak.al. n:o 86.
17433:
17434:
17435:
17436:
17437: S. Westerlund ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
17438:
17439:
17440: E d u s k u n n a 11 e.
17441:
17442: Verotuslain 33 §:n mukaan on verovelvolli- nen menettely kuin esimerkiksi Norjassa ja
17443: sen, jolla on verovuonna ollut veronalaista tu- Ruotsissa, missä ilmoittamisvelvollisuus alkaa
17444: loa tai omaisuutta, kehotuksetta annettava ve- vasta määrätystä tulorajasta lähtien. Näin väl-
17445: roilmoitus. tyttäisiin paljolta turhalta työltä ja verotuksen
17446: Kunnallisverotuksessa muodostaa kunnallisen muutenkin korkeita kustannuksia voitaisiin pie-
17447: perusvähennyksen suuruus ne rajat, joiden alle nentää huomattavasti.
17448: jäävistä tuloista ei verovelvollinen joudu veroa Edellä mainituiksi tulorajoiksi, joista ilmoit-
17449: suorittamaan. Maassamme on monia ryhmiä, esi- tamisvelvollisuus alkaisi, olisi määrättävä kus-
17450: merkiksi suurin osa koululaisista ja opiskelijoista sakin kunnassa vahvistetun kunnallisen perus-
17451: sekä lukuisat eläkeläiset, joiden vuosiansiot vähennyksen määrä. Omaisuuden osalta olisi
17452: eivät nouse kunnallisverotuksessa verotettaviin ilmoittamisvelvollisuuden rajana pidettävä val-
17453: määriin. Tästä huolimatta on kuitenkin kaik- tion omaisuusverotuksessa säädetyn alimman
17454: kien tällaisten pienituloisten annettava veroil- verotettavan omaisuuden alarajaa.
17455: moitus. Kun verotuslain 33. pykälässä lisäksi sääde-
17456: Vuosittain annetaan noin 3,5 miljoonaa ve- tään ilmoitusvelvollisuus niille, joilta verojoh-
17457: roilmoitusta, joista lähes miljoonassa tapauk- taja sitä erityisesti vaatii, ei ilmoittamisvelvol-
17458: sessa ei ilmoittaja joudu verotetuksi. Tällaiset lisuuden rajoittaminen, määrätyistä rajoista
17459: turhat veroilmoitukset aiheuttavat verottajalle lähtien, rajoittaisi verottajan etuja.
17460: lähes yhtä suuret kulut kuin nekin, joissa tulos Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17461: johtaa verotukseen. Kun verotuksen yksinkertais- nioittaen,
17462: tamiseen ja verotuskustannustuo pienentämi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17463: seen olisi yleisesti pyrittävä, olisi meilläkin pie- lakiehdotuksen:
17464: nituloisten osalta otettava käytäntöön samanlai-
17465:
17466: Laki
17467: verotuslain muuttamisesta.
17468: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotus-
17469: lain (482/58) 33 § näin kuuluvaksi:
17470: 33 §. vähennyksen määrän ja omaisuus alle valtion-
17471: Verotusta varten tulee verovelvollisen, jolla verotuksessa säädetyn verotettavan omaisuuden
17472: on verovuotena ollut veronalaista tuloa tai alarajan.
17473: omaisuutta, kehotuksetta antaa veroilmoitus. Velvollinen antamaan veroilmoituksen on
17474: Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske vero- myös jokainen, jolta verojohtaja sitä erityisesti
17475: velvollista, jonka veronalainen tulo on jäänyt vaatii.
17476: alle asianomaisessa kunnassa vahvistetun perus-
17477:
17478: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
17479:
17480: Seppo Westerlund. Pirkko Aro.
17481: Eeles Landström. Pekka Tarjanne.
17482: Irma Toivanen.
17483: 376
17484:
17485: IV,55.- Lak.al. n:o 87.
17486:
17487:
17488:
17489:
17490: Haarla ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17491:
17492:
17493: E d u s k u n n a 11 e.
17494:
17495: Suomalaisilla vähittäisliikkeillä ei nykyisin jestetty mahdollisuus liikevaihtoverottorniin os-
17496: ole mahdollisuutta myydä tavaraa ulkomaalai- toksiin, osoittaa, että tieto tästä mahdollisuu-
17497: sille matkailijoille liikevaihtoverotta muutoin desta leviää nopeasti ulkomaille ja vaikuttaa
17498: kuin tullimenettelytietä siten, että tavara lähe- omalta osaltaan turistien matkakohdesuunnitel-
17499: tetään ostajalle hänen kotimaahansa taikka suo- miin.
17500: malaisessa ·satamassa olevaan ulkomaiseen aluk- Tarpeellinen valvonta on teknillisesti mah-
17501: seen. Näitä mahdollisuuksia on tiettävästi käy- dollista toteuttaa eri tavoin. Esimerkkinä mai-
17502: tetty hyväksi melko vähässä määrin, osaksi tie- nittakoon Ranskassa käytännössä oleva järjes-
17503: tämättömyyden, osaksi menettelyn hankaluu- telmä, jonka mukaan matkailija saa tehdä os-
17504: den takia. toksen liikevaihtoverovapaasti esittämällä pas-
17505: Olisi ilmeisesti syytä helpottaa ulkomaalais- sinsa ja maksamalla ostoksen matkashekillä.
17506: ten matkailijain täällä tekemiä vähittäisostok- Yksityiskohtaiset säännökset asiasta kuuluvat
17507: sia. Eräs merkittävä keino olisi asianmukaisten luonnollisesti asetukseen eivätkä lakiin. Lailla
17508: johtopäätösten tekeminen myös liikevaihtove- olisi ainoastaan tehtävä tällaisten säännösten
17509: rotuksessa siitä seikasta, että myynti ulkomaa- antaminen mahdolliseksi.
17510: laisille matkailijoille on maksutaseemme kan- Tämän vuoksi ehdotan kunnioittavasti,
17511: nalta täysin rinnastettava ulkomaille tapahtu-
17512: vaan tavaran myyntiin. Kokemus niiden mui- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17513: den maiden osalta, missä matkailijoille on jär- lakiehdotuksen:
17514:
17515:
17516: Laki
17517: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17518: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaih-
17519: toverolain (532/63), sellaisena kuin se on liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta 30
17520: päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (735/65), 1 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi:
17521:
17522: 1 §. sin tavaran myynti Suomessa oleskelevalle ulko-
17523: Tavaran myynnistä ulkomaille ei suoriteta ve- maalaiselle katsotaan ulkomaille tapahtuvan
17524: roa. Asetuksella säädetään, millaisin edellytyk- myynnin veroiseksi.
17525:
17526:
17527: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
17528:
17529: Pekka Haarla. Timo Mäki.
17530: P. Mäki-Hakola. Aslak Aas.
17531: Raimo Ilaskivi.
17532: 377
17533:
17534: IV,.56.- Lak.al. n:o 88.
17535:
17536:
17537: Haarla ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17538:
17539: E d u s k u n n a II e.
17540: Liikevaihtoverolain 2 § :n mukaisesti varsi- menttibetonimassan ja kalkkilaastin valmis-
17541: nainen rakennuksella tapahtuva rakennustyö jää tusta.
17542: liikevaihtoverolain ulkopuolelle. Lakia säädet- Edellä mainitun lainkohdan mukaan raken-
17543: täessä oli tarkoituksena, ettei myöskään raken- nukseen tai rakennelmaan kuuluvan koneiston,
17544: nuspaikalla tapahtuvaa betonimassan valmista- kalusteen, vesi-, viemäri-, lämpö-, kaasu- ja säh-
17545: mista olisi pidettävä verollisena työsuorituk- köjohdon tai muun sellaisen laitteen rakenta-
17546: sena. Verotuskäytäntö muodostuikin tämän mu- mista tai niihin kohdistuvaa muuta työsuoritusta
17547: kaiseksi. Nyttemmin on kuitenkin oikeuskäy- pidetään tavaraan kohdistuvana verollisena
17548: tännössä katsottu, että betonimassan valmista- työnä. Maalaustyön osalta on verotuksessa po.
17549: minen myös rakennuspaikalla aiheuttaa vero- säännöksestä johtunut verotusteknillisiä vai-
17550: velvollisuuden, koska betonimassaa on pidet- keuksia, koska maalaustyöt tehdään rakennuk-
17551: tävä tavanomaisena myyntituotteena. Tämän sella tavallisesti saman urakoitsijan toimesta yh-
17552: vuoksi rakennusliikkeet tulevat verovelvolli- tenä kokonaisuutena ja tällöin joudutaan arvio-
17553: siksi vastoin lain alkuperäistä tarkoitusta. Seu- perustein erittelemään verollisen maalaustyön
17554: rauksena on myös, että se sementin kuljetus- osuus kokonaisurakasta. Kun rakennukseen
17555: kustannusten nousun estäminen, johon edus- kohdistuvat maalaustyöt ovat verottomia eikä
17556: kunta pyrki lain 17 §: n 3 momenttiin teke- ole tarkoituksenmukaista, että ko. verraten vä-
17557: mällään lisäyksellä, ei toteudu. Verotuskäytän- häisistä rakennuksiin kuuluvista maalauskoh-
17558: nön muutoksen voidaankin arvioida korotta- teista olisi suoritettava veroa, olisi lain 2 § :n
17559: van rakennuskustannuksia 0..5-0.8 prosentilla. 3 momentin säännöstä muutettava myös siten,
17560: Tämän vuoksi ja kun veron määrääminen po. että rakennuksen tai rakennelman maalaustyö ei
17561: tavaroiden valmistusarvosta käytännössä aiheut- tule verotettavaksi miltään osin.
17562: taa melkoisia verotusteknillisiä vaikeuksia, olisi Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
17563: lain 2 § :n 3 momentin säännöstä muutettava si-
17564: ten, ettei veron suorittamisvelvollisuus koske että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17565: tavanomaisina myyntituotteina pidettävien se- lakiehdotuksen:
17566:
17567: Laki
17568: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17569: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaih-
17570: toverolain ( 532/63) 2 § :n 3 momentti näin kuuluvaksi:
17571: 2 §. menttibetonimassan tai kalkkilaastin valmista-
17572: minen. Rakennukseen tai rakennelmaan kuulu-
17573: Työn, joka kohdistuu välittömästi maa- van koneiston, kalusteen, vesi-, viemäri-, lämpö-,
17574: alueeseen, sekä rakennuksen tai rakennelman ra- kaasu- ja sähköjohdon tai muun sellaisen lait-
17575: kennustyön ei katsota kohdistuvan tavaraan, el- teen asentamista tahi niihin kohdistuvaa muuta
17576: lei kysymyksessä ole muun tavanomaisena työsuoritusta, maalausta lukuun ottamatta, pi-
17577: myyntituotteena pidettävän tavaran kuin se- detään kuitenkin tavaraan kohdistuvaria työnä.
17578:
17579: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17580: Pekka Haarla. Timo Mäki.
17581: P. Mäki-Hakola. Aslak Aas.
17582: Raimo Ilaskivi.
17583: 48 427/70
17584: 378
17585:
17586: IV,57.- Lak.al. n:o 89.
17587:
17588:
17589:
17590:
17591: Haarla ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17592:
17593:
17594:
17595:
17596: E d u s k u n n a II e.
17597:
17598: Voimassa olevan liikevaihtoverolain mukaan tamaan liikevaihtovero. Kuitenkin käytetään
17599: ei halkojen, pilkkeiden, polttohakkeen ja tur- näitä tavaroita tällöin aina samaan tarkoituk-
17600: peen myynnistä ole suoritettava liikevaihtove- seen kuin laissa verovapaiksi säädettyjä halkoja,
17601: roa. Veroa ei ole suoritettava myöskään silloin, pilkkeitä ja polttohaketta. Kun esimerkiksi sa-
17602: kun verovelvollinen ottaa myyntitarkoitukseen hateollisuudessa syntyy noin 15 prosentista tuo-
17603: hankkimansa tai itse valmistamansa edellä tar- tannossa käytetystä raaka-aineesta sahanpurua,
17604: koitetun tavaran käytettäväksi muuhun kuin on kysymyksellä jo yksin tällä teollisuuden
17605: myyntitarkoitukseen. alalla suuri merkitys. Lisäksi on huomattava, että
17606: Puuta raaka-aineenaan käyttävässä teollisuu- useimpia edellä luetelluista puujätteistä voi-
17607: dessa syntyy varsinaisen valmistustoiminnan yh- daan käyttää verovapaan polttohakkeen raaka-
17608: teydessä runsaasti erilaatuisia polttohakkeeseen aineena. Välttyäkseen suorittamasta liikevaihto-
17609: ja pilkkeisiin sekä myös halkoihin rinnastetta- veroa tuotantonsa yhteydessä syntyvien jättei-
17610: via puujätteitä. Näistä voidaan mainita esimerk- den käyttämisestä polttoaineena omassa tuotan-
17611: keinä muun muassa sahanpuru, pinnat, rimat, totoiminnassaan teollisuuslaitosten tulisi näin
17612: pätkät ja kuoret sahateollisuudessa, vanerin syr- ollen hankkia tarvittavat koneet jätteiden val-
17613: jät, kutterilastu ja hylkypölkyt vaneriteollisuu- mistamiseksi polttohakkeeksi. Tätä ei luonnol-
17614: dessa sekä tullateollisuuden hylkypölkyt, sorvi- lisestikaan voida pitää oikeana eikä tarkoituk-
17615: lastu, hylkyrullat ja rullapuun jätteet. Tuotan- senmukaisena.
17616: non yhteydessä syntyvät puujätteet pyritään Kansantaloudellisesti olisi erittäin suotavaa,
17617: käyttämään ensisijaisesti selluloosateollisuuden että muihin tarkoituksiin soveltumattomien
17618: raaka-aineina. Niitä käytetään kuitenkin teolli- puujätteiden käyttämistä pohtoaineeksi pyrit-
17619: suudessa myös polttoaineina, minkä lisäksi niitä täisiin kaikin keinoin edistämään. Se, että nii-
17620: myydään käytettäväksi yksityistalouksien läm- den myynnistä sekä ottamisesta käytettäväksi
17621: mitykseen. Usein joudutaan sanotut puujätteet muuhun kuin myyntitarkoitukseen on suoritet-
17622: menekkimahdollisuuksien puuttuessa varastoi- tava liikevaihtoveroa, on omiaan johtamaan ke-
17623: maan sellaisinaan ja niiden hävittäminen onkin hitystä siihen, että teollisuuslaitokset sekä myös
17624: muodostunut teollisuudelle vaikeaksi ongel- yksityistaloudet siirtyvät yhä yleisemmin käyt-
17625: maksi. Kun puujätteitä ei, halkoja ja pilkkeitä tämään polttoaineena muualta tuotavia kivi-
17626: sekä polttohaketta lukuun ottamatta, ole luettu hiiltä ja polttoöljyä.
17627: liikevaihtoverolaissa verovapaiden tavaroiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17628: joukkoon, joudutaan niiden myynnistä pohto-
17629: aineeksi sekä niiden ottamisesta omaan käyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17630: töön muuhun kuin myyntitarkoitukseen suorit- lakiehdotuksen:
17631: IV,57.- Haarla ym. 379
17632:
17633:
17634: Laki
17635: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17636: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaih-
17637: toverolain (532/63) 3 §:n 1 momentin b) kohta näin kuuluvaksi:
17638: 3 §.
17639: hake, sahanpuru sekä muut puujätteet; poron-
17640: b) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä tai jäkälä;
17641: lahosuojattuna, halot, pilkkeet, polttoturve,
17642:
17643:
17644: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17645:
17646: Pekka Haarla. Timo Mäki.
17647: P. Mäki-Hakola. Aslak Aas.
17648: Raimo Ilaskivi.
17649: 380
17650:
17651: IV,58.- Lak.al. n:o 90.
17652:
17653:
17654:
17655:
17656: Hara ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17657:
17658:
17659: E d u s k u n n a 11 e.
17660:
17661: Liikevaihtoverolain 4 §:n 1. momentissa on tavaroita muiden tavaroiden nimellä. Parhaana
17662: luetteloitu ne tavarat, joiden myynti ja maa- esimerkkinä tästä on rapukauppa, josta varsin
17663: hantuonti on verotonta, kun myyjänä on tava- huomattava osa tapahtuu liikevaihtoveron kier-
17664: ran alkutuottaja. Tästä luettelosta puuttuvat täen. Kalakaupassa saatujen kokemusten perus-
17665: kirjolohi ja rapu, jotka kuitenkin ovat täysin teella on kysymyksessä selvä epäkohta niin val-
17666: rinnastettavissa niihin n.s. alkuperäisiin elintar- tion verotuksen kuin itse kaupankin kannalta,
17667: vikkeisiin, jotka sisältyvät mainitussa lainkoh- josta syystä puheena olevaa 4 § :n 1 momenttia
17668: dassa olevaan luetteloon. Kirjolohen ja ravun on siten muutettava, että siinä esiintyvien lii-
17669: puuttuminen p.o. luettelosta on johtanut ilmei- kevaihtoverottomien n.s. alkuperäiselintarvik-
17670: seen epäkohtaan sikäli, että niiden myynti on keiden luetteloon lisätään kirjolohi ja rapu.
17671: tästä syystä johtuen kulkeutunut entistä enem- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17672: män ohi varsinaisen kaupan portaan, jolloin
17673: vero jää valtiolta saamatta, tai kierretään liike- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17674: vaihtoveron maksaminen myymällä mainittuja lakiehdotuksen:
17675:
17676:
17677: Laki
17678: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17679: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 196.3 annetun liikevaih-
17680: toverolain (5.32/6.3) 4 § näin kuuluvaksi:
17681:
17682: 4 §. sellaisenaan jalostamattomina alkutuotteina:
17683: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti, ruis - - lohi, kirjolohi, made - - kalojen
17684: kun myyjänä on tavaran alkutuottaja, ja niiden mäti; rapu; syötävät linnut--.
17685: maahantuonti:
17686:
17687:
17688: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
17689:
17690: Erkki Hara. Arne Berner.
17691: Kristian Gestrin. Salme Katajavuori.
17692: 381
17693:
17694: IV,59.- Lak.al. n:o 91.
17695:
17696:
17697:
17698:
17699: Katajavuori ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
17700: sesta.
17701:
17702:
17703: E d u s k u n n a 11 e.
17704:
17705: Voimassa olevan liikevaihtoverolain mukaan tettava yksilöllisesti ja suurimmaksi osaksi kä-
17706: ovat veronalaisia tavaroita mm. proteesit, tuki- sityönä, mistä johtuen niiden hinnat ovat kor-
17707: sidokset, kainalo- ja kyynärsauvat, huonokuu- keat. Tyypistä ja valmistusaineesta riippuen
17708: loisten kuulolaitteet erikoisparistoineen, orto- vaihtelee kyynärvarsiproteesin hinta 500-
17709: pediset jalkineet, pyörätuolit ja erikoisrakentei- 1 000 markkaan, olkavarsiproteesin 800-
17710: set invalidivaunut. 1 300 markkaan, sääriproteesin 800-1 300
17711: Apuneuvon käyttäjistä on valtaosa varattornia markkaan, reisiproteesin 1 000-1 700 mark-
17712: ja vähävaraisia henkilöitä. Rajoittuneen työky- kaan, tukilaitteet 120-800 markkaan ja tuki-
17713: vyn johdosta heidän ansiotulonsa yleensä jää- liivit 96-600 markkaan. Kun lisäksi otetaan
17714: vät pieniksi. Toisaalta normaalia suuremmat huomioon, että apuneuvon kestoikä on suhteel-
17715: elinkustannukset sekä muut sellaiset erikoiskus- lisen lyhyt, noin 3-4 vuotta, ja sinä aikana tu-
17716: tannukset, joita terveillä henkilöillä ei ole, hei- lee jo korjauskustannuksia, on kysymyksessä
17717: kentävät heidän toimeentuloaan. Tällaisena eri- melkoinen menoero. Apuneuvojen korjaukset
17718: koiskustannuksena on mm. apuneuvon hankin- on suoritettava alan tehtaissa, joten vammai-
17719: nasta, korjauksesta ja uusinnasta aihelutuvat nen ei voi omatoimisuudenaan paljonkaan kus-
17720: menot. Invaliidihuoltolain ulkopuolelle jäävien tannuksia pienentää.
17721: henkilöiden on itse kustannettava apuneuvon Apuneuvokustannuksista muodostuu niiden
17722: hankinnat ja korjaukset. Invaliidihuoltolain pii- käyttäjille jo liianldn suuri toimeentuloa kaven-
17723: riin kuuluville voidaan mainitun lain nojalla tava taakka, joten ei ole oikeudenmukaista sitä
17724: myöntää tukea apuneuvon hankinta- ja korvaus- enää verotuksella lisätä. Verotuksen kohdistami-
17725: kustannuksiin, mutta jo verrattain vähävaraiset nen siihen, että jonkun on pakko liittää ke-
17726: joutuvat itsekin osallistumaan kustannuksiin. hoonsa tekojäsen, on vastoin kaikkia yhteiskun-
17727: Korjauskustannukset samoinkuin apuneuvon tamoraalin sääntöjä. Liikevaihtoverotus kui-
17728: hankintaan ja korjaukseen liittyvät matkakulut tenkin lisää apuneuvojen hintoja tällä hetkellä
17729: jäävät näidenkin kohdalla yleensä heidän it- 11 %:1la.
17730: sensä suoritettaviksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17731: Apuneuvon valmistus ei voi tapahtua sarja- nioittaen,
17732: työnä ja vain hyvin rajoitetussa määrin voidaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17733: käyttää puolivalmisteita. Apuneuvot on valmis- lakiehdotuksen:
17734:
17735:
17736: Laki
17737: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17738: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaih-
17739: toverolain (532/63) 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä toukokuutll' 1964
17740: annetussa laissa (291/64), sekä lisätään 3 §:n 1 momenttiin uusi f kohta, seuraavasti:
17741:
17742: 3 §.
17743: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti f) proteesit, tukisidokset, kainalo- ja kyy-
17744: ja maahantuonti: närsauvat, · huonokuuloisten kuulolaitteet eri-
17745: koisparistoineen, ortopediset jalkineet, opas-
17746: 382 IV,59. - Liikevaihtoverolain muuttaminen.
17747:
17748:
17749: koiran valjaat, pyörätuolit, mekaanisin kulje- joka harjoittamatta sanoma- ja aikakauslehtien
17750: tuslaittein tai moottorilla varustetut invalidi- osalta 1 §: ssä tarkoitettua liiketoimintaa julkai-
17751: vaunut sekä muut invalidien jokapäiväisessä elä- see sanoma- tai aikakauslehteä pääasiassa jäse-
17752: mässään tarvitsevat apuneuvot. niään tai jäsenyhdistystensä jäseninä olevia
17753: luonnollisia henkilöitä varten, samoin kuin sel-
17754: Verotonta on myös vähintään neljä kertaa laisen lehden maahantuonti. Verotonta on niin
17755: vuodessa ilmestyvän sanoma- ja aikakauslehden ikään 1 momentin f kohdassa mainittu apuneu-
17756: painoksen myynti aatteelliselle yhdistyksellle, vojen korjaus.
17757:
17758:
17759: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
17760:
17761: Salme Katajavuori. Eeva Kauppi. Mauri Seppä.
17762: Anna-Liisa Linkola. Raimo Ilaskivi. Timo Mäki.
17763: Maija Heino. Victor Procope. Uljas Mäkelä.
17764: Nillo Tarvajärvi. Sirkka Lankinen. Georg C. Ehrnrooth.
17765: 383
17766:
17767: IV,60.- Lak.al. n:o 92.
17768:
17769:
17770:
17771:
17772: Melin ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17773:
17774:
17775: E d u s k u n n a 11 e.
17776:
17777: Voimassa olevan liikevaihtoverolain 9 §:n nalliset yritykset samaan asemaan valtion liike-
17778: 1 momentin mukaan, sellaisena kuin se on 10 periaatteiden mukaan hoidettavien yritysten
17779: päivänä huhtikuuta 1964 annetussa laissa kanssa.
17780: ( 170/64) valtion laitoksista O\nat verovelvolli- Valtion muut kuin liikeperiaatteiden mukaan
17781: sia ~ain sellaiset, joita hoidetaan liikeperia'<lt- hoidetnavat laitokset eivät ole lainkaan vero-
17782: teiden mukaan ja jotka harjoittavat liikevaihto- velvollisia. Kuitenkin ne saattavat harjoittaa
17783: verolaissa tankoitettua liiketoimlntaa. Lain 9 tavanomaisina myyntituotteina pidettävien ta-
17784: § :n 2 momentissa on kuntien, maakuntien ja varoiden valmistusta valtion laitosten tarpeiksi.
17785: kuntaJnliittojen osalta taasen säädetty, etteivät Myös kuntien laitokset harjoittavat sanottua
17786: mainitut yhteisöt ole verovelvollisia omista- taVJanomaisina myyntituotteina pidettävien ta-
17787: massaan yrityksessä valmistetuista yhdyskunnan varoiden valmistusta yksinomaan yhdyskunnan
17788: omaan käyttöön otetuista tavaroista. Kunnalli- omaan käyttöön. Tällaisen valmistustoiminnan
17789: set yritykset ovat siten myös valtiota ja sen harjoittaminen huomattavammassa laajuudessa
17790: laitoksia edullisemmassa asemassa sikäli, ettei valtion ja kunnallisten laitosten toimesta on
17791: niiden ole suoritettava liikevaihtoveroa yhdys- niin ikään omiaan rikkomaan liikevaihtovero-
17792: kunnan omaan käyttöön otetuista tavaroista tuksessa muutoin omaksuttua kilpailuneutrali-
17793: edes silloin, kun yritys harjoittaa liikevaihto- teettiperiaatetta yksityisten yritysten jäädessä
17794: verolaissa tarkoitettua liiketoimintaa myyden valtiolle ja kunnille tapahtuvien toimitusten
17795: valmistamiaan tuotteita myös muille. Tämä osalta julkisyhteisöjen omia tuotantolaitoksia
17796: asettaa kunnalliset yritykset lcilpailullisesti mui- heikompaan asemaan.
17797: ta verovelvollisia huomattavasti edullisemp'<lan Kunnalliset yritykset olisikin edellä esite-
17798: asemaan etenkin sanotuille yhdyskunnille tapah- tyistä syistä saatettava verovelvollisiksi valmis-
17799: tuviin toimituksiin nähden. Kunnallisen yrityk- tamansa tavaran myynnin ohella myös tällaisen
17800: sen voidessa lu'.)vuttaa valmistamansa tuotteet tavaran ottamisesta yhdyskunnan omaan käyt-
17801: yhdyskunnan omaan käyttöön verottomina, töön. Niin ikään olisi sekä valtion että kuntien,
17802: sillä on tämän lcilpailuetunsa ansiosta mahdolli- maakuntien ja kuntainliittojen omistamat yri-
17803: suus kannattavuutensa siitä sanottavasti kärsi- 'tykset säädettävä verovelvollisiksi myös yksin-
17804: mättä alentaa myös ulkopuolisille myytävien omaan yhteisön omaa käyttöä varten tapahtu-
17805: valmisteiden hintoja. neesta valmistustoiminnasta, milloin ko. tava-
17806: Esityksessään voimassa olevaksi liikevaihto- roita on pidettävä tavanomaisina myyntituot-
17807: verolaiksi hallitus ehdotti asiaa valmistelleen teina j~a valmistusta harjoitetaan siinä laajuu-
17808: komitean ehdotuksen mukaisesti, että kunta, dessa, että julkisyhteisön verovelvollisuus on
17809: maakunta ja kuntainliitto vapautettaisiin suo- kilpailuneutraliteetin saavuttamiseksi tarpeen.
17810: rittamasta liikevaihtoveroa omistamassaan yri- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
17811: tyksessä valmistetuista tavaroista vain, milloin
17812: näitä valmistetaan yksinomaan yhdyskunnan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17813: omaan käyttöön. Säännös olisi asettanut kun- lakiehdotuksen:
17814: 384 IV,60.- Liikevaihtoverolain muuttaminen.
17815:
17816:
17817:
17818: Laki
17819: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17820: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun llikevaih-
17821: toverolain (532/63) 9 §, 1 momentin osalta sellaisena kuin se on 10 päivänä huhtikuuta
17822: 1964 annetussa laissa (170/64), näin kuuluvaksi:
17823:
17824: 9 §. Kunta, maakunta ja kuntainliitto eivät ole
17825: Valtio ja sen laitokset eivät ole verovelvol- verovelvollisia omistamassaan yrityksessä yksin-
17826: lisia. Asetuksella säädetään verovelvolliseksi omaan yhdyskunnan omaan käyttöön \nalmista-
17827: sellainen liikeperia&tteiden mukaisesti hoidetta- misnaan tavaroista. Vero on kuitenkin suoritet-
17828: va valtion laitos, joka harjoittaa 1 §: ssä tar- tava, milloin tavaroita on pidettävä tavanomai-
17829: koitettua toimintaa, samoin kuin valtion laitos, sina myyntituotteina ja valmistusta harjoitetaan
17830: joka harjoittaa tavanomadsena myyntituotteena huomattavassa laajuudessa.
17831: pidettävien tavaroiden valmistusta yhteisön Ammattioppilaitos ei ole verovelvollinen
17832: omaoo käyttöön huomattavassa laajuudessa. myymistään välittömästi ammattiopetuksen yh-
17833: Suomen Pankki on verovelvollinen j aiometal- teydessä valmistetuista tavaroista.
17834: lien maahootuonnin ja myynnin osalta.
17835:
17836:
17837: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17838:
17839: Ingvar S. Melin. Pertti Salolainen.
17840: G. Laatio. Erkki Hara.
17841: Arne Berner. Pekka Haarla.
17842: 385
17843:
17844: IV,61.- Lak.al. n:o 93.
17845:
17846:
17847:
17848:
17849: Voima~a olevan liikevaihtoverel1lin 24 §~n ®. ollut -seurauk'*'a, ettl tukkuvetx>vdvoHim
17850: mukaan on kalenterikuukaudelta laskettu vero joutuvat yleisesti suorittamaan veron valtiolle
17851: suoritettava viimeistään lähinnä seuraavan kalen- ennen kuin he itse saavat maksun myymistään
17852: terikuukauden viimeisenä arkipäivänä. Tämän tuotteista jA bmt:aan. &isältyvän llikev~toveron
17853: mukaisesti tukkuverovelvollisen on suoritettava haltuunsa. Viime aikoina on kaupankäynnissä
17854: liikevaihtovero sitä ku~a ensiksi settt~ tu:Uut yhä tavanomaisemrnabj, -että ostajalle
17855: van kuukauden loppuun mennessä, jonka aikana myönnetään huomattavan pitkä aika laskujen
17856: hän on asiakasta laskuttanut tai muutoin ve- suorittamiseen, ja huolimatta siitä, milloin las-
17857: loittanut, kun taas vähittäisverovelvollisen on kutus tapahtuu, on laskujen perimiselle varat-
17858: suoritettava vero samassa ajassa vasta sen jäl- tava aina riittävästi aikaa, usein jopa useita kuu-
17859: keen kun myyntihinta, vuokramaksu tai työsuo- kausia.
17860: rituksen korvaus on kertynyt. Näistä syistä on veronmaksuajan lyhentämi-
17861: Kansainvälisesti tarkastellen veronmaksuai- sen aiheuttama epäkohta käynyt tukkuverovel-
17862: kaa on pidettävä lyhyenä. Esimerkiksi Ruot- vollisten osalta yhä ilmeisemmäksi. Vaikka ve-
17863: sissa vero uuden arvonlisäverojärjestelmään pe- rovelvollinen toimii liikevaihtoverolain mukaan
17864: rustuvan liikevaihtoverolain mukaan maksetaan itse asiassa vain veronkantajana, on nykyinen
17865: kahden kuukauden pituiselta tilityskaudelta menettely johtanut lukuisissa tapauksissa peräti
17866: toisen tilityskautta seuraavan kuukauden 5 päi- siihen, että verovelvollisten on ollut hankittava
17867: vänä. Norjassa vero vastaavanpituiselta tilitys- käyttöönsä lainavaroja yksinomaan sen vuoksi,
17868: kaudelta suoritetaan toisen tilitysajanjaksoa että he olisivat voineet suorittaa liikevaihtove-
17869: seuraavan kuukauden 20 päivänä. Tanskassa ti- ron säädetyssä määräajassa. Kun tämän ei voida
17870: litysjakso on kolme kuukautta ja vero makse- katsoa vastaavan liikevaihtoverojärjestelmän
17871: taan vasta tätä seuraavan kuukauden 20 päivänä. tarkoitusta ja veronmaksuajan pysyttämistä ny-
17872: Vuonna 1950 annetun liikevaihtoverolain 14 kyisellään ei voida pitää enää jatkuvasti perus-
17873: §:n mukaan oli kultakin kalenterikuukaudelta teltuna, olisi liikevaihtoverolain 24 §:ssä sää-
17874: menevä liikevaihtovero suoritettava viimeistään detty veronmaksuaika saatettava tukkuverovel-
17875: sanottua kuukautta toiseksi seuranneen kalen- vollisten kohdalta aikaisempaa vastaavaksi. Sa-
17876: terikuukauden aikana. Vuonna 1957 annetulla malla olisi myös lain 55 § :n 1 momentin sään-
17877: lailla muutettiin puheena olevaa säännöstä kui- nöstä viivästyskoron suorittamisesta vastaavasti
17878: tenkin siten, että liikevaihtovero oli suoritet- muutettava.
17879: tava kultakin kuukaudelta jo seuraavan kuukau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17880: den kuluessa. Lainmuutoksella pyrittiin helpot-
17881: tamaan valtion silloisia rahataloudellisia vai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17882: keuksia. lakiehdotuksen:
17883: Liikevaihtoveron maksuajan lyhentämisestä
17884:
17885:
17886:
17887: 49 427/70
17888: 386 IV,61.- Liikevaihtoverolain muuttaminen.
17889:
17890:
17891:
17892: Laki
17893: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17894: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaih-
17895: toverolain (532/63) 24 § ja 55 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
17896:
17897: 24 §. maksettava viivästyskorkoa kultakin täydeltä sa-
17898: Tukkuverovelvollisen ·on· suoritettava kalen- dalta markalta yksi markka jokaiselta kalenteri-
17899: terikuukaudelta laskettu vero kahden kuukau- kuukaudelta verokauden päättymisestä lukien,
17900: den ja vähittäisverovelvollisen kuukauden ku- ei kuitenkaan siltä kalenterikuukaudelta eikä
17901: luessa sanotun kalenterikuukauden päättymi- tukkuverovelvollisen osalta myöskään sitä edel-
17902: sestä. täneeltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana
17903: 55 s. vero maksetaan tai ulosottoteitse perittäessä
17904: suoritetaan, eikä veromäärästä; joka on asetuk-
17905: Milloin veroa ei ole suoritettu viimeistään
17906: 24 §:ssä säädetyssä ajassa verokauden päättymi- sella vahvistettavaa markkamäärää pienempi.
17907: sestä lukien, suorittamatta jääneelle verolle on
17908:
17909:
17910: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17911:
17912: Timo Mäki. Juha Rihtniemi. Pentti Sillantaus.
17913: 387
17914:
17915: IV,62.- Lak.al. n:o 94.
17916:
17917:
17918:
17919:
17920: Pekonen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17921:
17922:
17923:
17924: Eduskunnalle.
17925:
17926: Voimassa olevan liikevaihtoverolain mukaan Liikevaihtoverolain valmisteluasiakirjoista
17927: kannetaan liikevaihtoveroa elintarvikkeista ja käy ilmi, että lakia säädettäessä on tarkoituk-
17928: eräistä lähinnä maa- ja karjataloudessa käytet- sena ollut toteuttaa em. marginaaliverotus
17929: tävistä raaka-aineista ainoastaan jalostuskustan- ainoastaan peruselintarvikkeiden sekä eräiden
17930: nusten ja kaupan jakelupalkkioiden osalta. Ve- niihin rinnastettujen tavaroiden kuten maa- ja
17931: rovelvollisen koko myynnin ollessa veronalaista karjataloudessa käytettävien raaka-aineiden
17932: mainittujen tavaroiden vapauttaminen verosta kohdalla. Siten alkutuotevähennyksen teuras-
17933: on järjestetty antamalla verovelvolliselle lain eläimen kohdalla on katsottava koskevan aino~
17934: 18 § :n 1 momentissa oikeus myynnin verotus- taan eläimen ruhoa ja muita syötäviä osia,
17935: arvoa laskettaessa vähentää alkutuottajalta hank- mutta ei sen sijaan teurasjätteitä eikä vuotaa.
17936: kimansa peruselintarvikkeen ja alkuperäiseltä Ulkomaisten tuotteiden saattamiseksi liike-
17937: valmistajalta ostamansa maa- ja karjatalouden vaihtoveron suhteen kotimaisten jalosteiden
17938: raaka-aineen hankintahinta. kanssa samaan asemaan, liikevaihtoverolain 28
17939: Mainitun pykälän 2 momentissa on annettu §:n 1 momenttiin on otettu määräykset tullauk-
17940: määräykset elintarvikkeiden maastaviennin yh- sen yhteydessä maahantuojalle tuotteeseen sisäl-
17941: teydessä suoritettavasta verosta. Samoin alku- tyvän peruselintarvikkeen osalta suoritetta-
17942: peräisen valmistajan on maksettava liikevaihto- vasta veronpalautuksesta. Lain 28 § :n 1 momen-
17943: veroa myydessään edellä tarkoitettuja maa- ja tin ja 18 § :n 1 momentin tulisi näin ollen joh-
17944: karjatalouden raaka-aineita, kuten erilaisia lan- taa samaan lopputulokseen. Tullihallitus ei ole
17945: noitteita ja rehuja. Säännöksen tarkoituksena on kuitenkaan lain esitöihin viitaten suorittanut
17946: periä näissä tapauksissa takaisin valtiolle ko. veronpalautusta muusta kuin sellaisesta jalos-
17947: tavaroista tehdyn ostovähennyksen johdosta ve- teesta, johon sisältyy peruselintarviketta.
17948: rovelvolliselle aikaisemmin palautettu vero. Ve- Liikevaihtoverolain 18 §:n 1 ja 2 momentin
17949: rotuskäytännössä on viimeksi mainitun lainkoh- ja 28 §:n 1 momentin tulkinta olisi saatettava
17950: dan nojalla kannettu veroa myös myytäessä sel- yhdenmukaiseksi siten, ettei veroa perittäisi
17951: laisia tuotteita, jotka eivät sisällä peruselintar- myöskään alkuperäisen valmistajan myydessä
17952: viketta. Siten teurastamo on joutunut suorit- teurasjätteitä eikä vuodan, nahan, nahkateosten
17953: tamaan liikevaihtoveroa tehdyn vähennyksen ja jalkineiden maastaviennin yhteydessä, koska
17954: määrästä myydessään alkuperäisenä valmistajana mainittujen tuotteiden osalta ei ole tehty alku-
17955: verottomina tavaroina pidettäviä teurasjätteitä. tuotevähennystä. Tämän vuoksi liikevaihtovero-
17956: Samoin vuodan, nahan, nahkateosten ja jalkinei- lain 18 §:ää olisi tarkistettava lisäämällä pykä-
17957: den maastaviennin yhteydessä on jouduttu suo- lään säännös, jossa nimenomaan selitettäisiin,
17958: rittamaan liikevaihtoveroa tehdyn vähennyksen ettei alkutuotevähennystä ole tehty vuodasta
17959: määrästä. Kun teurasjätteitä käytetään tarhatur- eikä syötäväksi kelpaamattomista teuraseläinten
17960: kiseläinten ravintona, merkitsee niiden myyn- osista.
17961: nistä suoritettava vero turkistarhan ruokintame- Edellä olevan perusteella esitämme,
17962: nojen lisääntymistä. Vuodan, nahan, nahkateos-
17963: ten ja jalkineiden kohdalla veron suorittaminen
17964: maastaviennin yhteydessä ei voi olla vaikutta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17965: matta alan vientiä heikentävästi. lakiehdotuksen:
17966: 388 IV,62.- Liikevaihtoverolain muuttaminen.
17967:
17968:
17969:
17970: Laki
17971: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17972: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
17973: verolain (532/63) 18 §:ään, sellaisena kuin se on 10 päivänä huhtikuuta 1964 annetussa
17974: laissa (170 /64), uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momen-
17975: teiksi, seuraavasti: ·
17976:
17977: 18 §. eläimen osista ei 1 momentissa tarkoitettua vä-
17978: - - - - - - - - - - - - - hennystä katsota tehdyksi.
17979: Vuodasta ja syötäväksi kelpaamattomista - - - - - - - - - - - - -
17980:
17981:
17982: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
17983:
17984: Esko Pekonen. Ragnar Granvik.
17985: Esko Härkönen. K. F. Haapasalo.
17986: 389
17987:
17988: IV,6.3.-Lak.al. n:o 9.5.
17989:
17990:
17991:
17992:
17993: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
17994:
17995:
17996: Eduskunnalle.
17997:
17998: Voimassa olevaa, .5 piivänä joulukuuta 196.3 jat. Kun näitä marjoja käytetään elintarvikkei-
17999: annettua liikevaihtoverolakia (52.3/63) säädet- den raaka-aineina ja kun ne muutoinkin ovat
18000: täessä pidettiin sosiaalisista syistä tärkeänä, samassa asemassa lainkohdassa lueteltujen mui-
18001: että peruselintarvikkeista suoritettava vero olisi den marjojen kanssa, olisi myös ne säädettävä
18002: mahdollisimman pieni. Tåssi tarkoituksessa verovapaiksi. Lain 4 § ~n 1 momentin tavara-
18003: onkin lain 4 §: n 1 tt10mentissa säädetty perus- luetelosta puuttuvat myös hunaja. luumu. krii-
18004: elintarvikkeiden myynti verottomaksi silloin, kuna ja kirsikka. joita on pidettävä meidänk.in
18005: kun myyjäni on tavaran allmtuottaja. Elintar- oloissa tavanomaisina alkutuotteina. Koska nä-
18006: vikkeiden verorasituksen pienentämiseksi on mä tavarat ovat elintaxvikkeina rinnastettavissa
18007: lain 4 s~n 2 momentissa mainitut tärkeimmät luettelossa mainittuihin alkutuotteisiin ehdote-
18008: maa- ja karjataloudessa käytettävät raaka-aineet taan, että mainitut tavaranimikkeet lisättäisiin
18009: vapautettu lisäksi liikevaihtoverosta tavaran sanottuun luetteloon.
18010: ralkuperäiselle valmistajalle suoritettavan hin- Perusteluina lain 4 S.:n 2 momentin sään-
18011: nan osalta. nösten ottamiselle lakiin lausuttiin Hallituksen
18012: Liikevaihtoverolain 4 S:n l momentissa on esityksessä aikanaan~ että tärkeimpien maa- ja
18013: verovapaina peruselintatvikkeina mainittU. mm. karjataloudessa käytettävien raaka-aineiden. ku-
18014: kampela ja turska. Verotuskäytännössä on kat- ·ten väkirehujen ja maanparannusaineiden myynr
18015: sottu, ettei lainkohdassa tarkoiteta saattaa vero- ti olis.i elintarvikkeiden verorasituksen pienen-
18016: wpaaksi kampela- ja turskakaloihln luettavaa tämiseksi säädettävä verottomiksi silloin, kun
18017: punali:ampelaa, Ruijan pallasta ja sinikampelaa myyjänä on niiden alkuperäinen valmistaja.
18018: eikä koijaa ja seitiä. Siinä ei ole mainittu myös- Mainitun säännöksen nykyisen sanamuodon
18019: kään puna-ahventa, jota kuitenkin käytetään mukaan margi.naa}iverollisia tavaroita ovat mm.
18020: maassamme runsaasti elintarvi.kkeena. lannoitteet, maanviljelyska.Ucld, janhatusjätteet.
18021: Lakia säädettäessä otettiin verovapaiden ta- rehuselluloosa, rehukivennäisaineet ja väkire-
18022: varain luetteloon vain Suome5sa esiintyvät hut. Sitä vastoin luettelosta puuttuvat la.nnQit•
18023: kalalajit. Tämä ei kuitenkaan vastaa lainsäätä- teisiin maanparannusaineena verrattavissa (tleva
18024: jän varsinaista päätarkoitusta saattaa kaikki pe- lannoitettu ja lannoittamaton kasvuturve sekä
18025: ruselintarvikkeet verottomiksi alkutuottajalle väkirehuihin ja rehukivennäisaineisiin verratta-
18026: maksetun hinnan osalta. Ei voida pitää myös- vissa olevat vitamiinirehut. Kun myös mainit-
18027: kään oikena, että eräät tuotteet asetetaan liike- tuja tavaroita käytetään merkittävässä määrin
18028: vaihtoverotuksessa vastaavia muita tuotteita maa- ja karjataloustuotteiden tuotannossa raaka-
18029: epäedullisempaan asemaan. Lainkohtaa olisikin aineina, ehdotetaan, että tavaranimikkeet lan-
18030: muutettava siten, että mainitut kalat tulisivat noitettu ja lainnoittamaton kasvuturve sekä
18031: samaan asemaan muiden peruselintarvikkeiden vitamiinirehut lisättäisiin edellä tarkoitettuun
18032: kanssa. tavaraluetteloon.
18033: Samassa lainkohdassa on verovapaina perus- Tämän perusteella esitämme,
18034: elintarvikkeina lueteltu myös maassamme ylei-
18035: simmin esiintyvät marjat. Mainitsematta on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18036: kuitenkin jätetty ruusunmarjat ja pihlajanmar- lakiehdotuksen:
18037: 390 IV,63. - Liikevaihtoverolain muuttaminen.
18038:
18039:
18040:
18041: Laki
18042: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
18043: Ed~skunnan päätöksen mukaisesti muuteblan joulukuun 5 päivänä 1963 annetun liikew.ihto-
18044: verolain (532/63) 4 S:n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi:
18045:
18046: 4s.
18047: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti, tilli, meirami ja vihantakrassi, kaikki tuoreena
18048: kun myyjänä on tavaran alkutuottaja, ja niiden tai kuivattuna, myös paloiteltuna; luonnonva-
18049: maahantuonti: raiset tai viljellyt syötävät sienet tuoreina,
18050: Sellaisinaan jalostamattomina alkutuotteina: myös kuivattuina tai suolattuina; luonnonvarai-
18051: ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös kui- nen tai viljdty herukka, karpalo, karviaismarja,
18052: vatettuina ja lajiteltuina; herne, myös palosta mansikka, mesimarja, mustikka, muurain, pen-
18053: poistettuna, kuivattuna ja lajiteltuna; peruna, sasmustikka, pihlajamarja, puolukka, ruusun-
18054: myös lajiteltuna; maito, myös kuorittuna; ka- marja ja voadelma tuoreina tai kuivattuina; hu-
18055: nanmunat, myös lajiteltuina; Liha, ruhoina, ru- naja; kirsikka, kriikuna, luumu ja omena tuo-
18056: hon osina tai luuttomaksi leikattuna sekä muut reena; pelto-, puutarha- ja koristekasvien sekä
18057: syötävät eläinten osat tuoreina, myös jäähdy- hedelmä- ja metsäpuiden kylvösiemenet; kar-
18058: tettyinä, jäädytettyinä, suolattuina tai ulkokui- kearehu, kuten heinät, heinäjauho, oljet, vil-
18059: vattuina; ahven, ankerias, harjus, hauki, järvi- jankuoret, ruumenet, laidunruohot tuoreina ja
18060: taimen, kampelakalat, kiiski, kilohaili, myös kuivattuina, rehukaali ja säilörehu; elävät kas-
18061: maustettuna, kuh~, kuore, lahna, lohi, made, vit ja kukkaviljelyn tuotteet, kuten istutustar-
18062: muikku, nahkiainen, nieriäinen, pasuri, puna- koitukseen myytävät juuri- ja varsinlukulat,
18063: ahven, purotaimen, salakka, siika, silakka, siili, juurakot, pistokkaat, sipulit, varrennusoksat ja
18064: sulkava, suutari, särki, säyne, taimen ja turska- taimet sekä irrallaan tai astioissa kasvavina
18065: kalat tuoreena, kuivattuna, suolattuna tai sa- myytävät kasvit tai kasvinosat, viherkasvit ja
18066: vustettuna, myös sisälmykset poistettuna, sekä leikkovihreä; sekä
18067: mainittujen kalojen mäti; syötävät linnut ja kotivoi, ..kerma, -piimä ja -juusto.
18068: muut riistaeläimet, tuoreina, myös kynittyinä, Verotonta on myös seuraavien tavaroiden
18069: nyljettyinä ja sisälmykset poistettuna; juurisel- myynti, kun myyjänä on tavaran alkuperäinen
18070: leri, lanttu, maa-artisokka, maustejuuri, nauris, valmistaja, ja niiden maahantuonti:
18071: palsternakka, piparjuurd, porkkana, punajuuri, lannoitteet ja maanviljelyskalkki, lannoitettu
18072: retiisi j-a retikka tuoreena tai kuivattuna, myös ja lannoittamaton kasvuturve, jauha.tusjätteet;
18073: puhdistettuna, lajitdtuna j.a paloiteltuna; kaali- rehuselluloosa, rehukivennäisaineet, väki- ja
18074: kasvit, palkokasvit, salaattikasvit ja sipulikas- vitamiinirehut, kotieläinten ruoki.tmassa käy-
18075: vit, kurkku, kurpitsa, lehtiselleri, makea maissi, tettävät teollisuuden ]äteaineet ja rehunsäilöntä-
18076: melooni, paprika, parsa, pinaatti, raparperi, a.ineet.
18077: tomaatti ja maustevihannekset, kuten persilja,
18078:
18079:
18080: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18081:
18082: Juha Rihtniemi. Timo Mäki.
18083: 391
18084:
18085: IV,64.- Lak.al. n:o 96.
18086:
18087:
18088:
18089: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta:
18090:
18091:
18092: E d u s k u n n a 11 e.
18093:
18094: Voimassa oleva liikevaihtoverolaki rakentuu maissa samoin kuin Ranskassa, Länsi-Saksassa ja
18095: ~riaatteelle, jonka mukaan tavaran vähittäis- Hollannissa mainittu verouudistus on jo toteu-
18096: myyntihintaan tulisi sisältyä veroa ainoastaan tettu. Belgia, Italia ja Itävalta aikovat siirtyä
18097: säädetyn veroprosentin mukainen määrä. Samalla liikevaihtoverotuksessa lisäarvonverojärjestel-
18098: tavoin tavaran maastaviennin tulisi olla koko- mään vuoden 1972 alusta lukien. Todettakoon
18099: naan liikevaihtoverosta vapaata. Tätä periaatetta vielä, ettei Englannissa, Yhdysvalloissa eikä
18100: ei laissa kuitenkaan ole toteutettu johdonmukai- myöskään Itä-Euroopan maissa tuotantokoneista
18101: sesti. Liikevaihtoveroa kannetaan myös tuotan- ym. investoinneista kanneta ollenkaan liikevaih-
18102: totoiminnassa käytettävistä koneista ja laitteista, toveroa.
18103: työkaluista, poltto- ja voiteluaineista, muoteista Maamme taloudellisen kehityksen kannalta ja
18104: ja malleista ym. vastaavista tavaroista. Samoin ajatellen etenkin viennin kehitystä sekä tuonnin
18105: tuotantorakennusten sekä sähkön, kuijetusten kanssa kilpailevaa kotimaista tuotantoa on vält-
18106: jne. hintaan sisältyy tarvikkeista ja v~rollisista tämätöntä, että tuotannollinen toimintamme py-
18107: työsuorituksista maksettua liikevaihtoveroa. ritään saattamaan liikevaihtoverotuksen osalta
18108: Kun lueteltujen tuotannontekijöiden hankinta- sen kanssa kilpailevan ulkomaisen tuotannon
18109: hintaa ei saada vähentää verollisesta myynnistä kanssa tasaveroiseen asemaan. Tässä tarkoituk-
18110: suoritettavan liikevaihtoveron määrää lasket- sessa po. tuotantohyödykkeet olisi vapautettava
18111: taessa, liikevaihtovero siirtyy ·tuotantokus- liikevaihtoverosta ja siten eliminoitava liikevaih-
18112: tannuksen muodossa edelleen lopputuotteen hin- ·toveron kertaantuva vaikutus. Samalla tuotanto-
18113: taan, minkä seurauksena liikevaihtovero kertaan- investointeihin tarvittava pääoma pienenisi ja
18114: tuu. Liikevaihtoveroa joudutaan toisin sanoen teollisuuden mahdollisuudet tuottavuutta llsää-
18115: maksamaan uudestaan sellaisesta lopputuotteen viin laajentamis-, uusimis- ja rationalisointi-in-
18116: hinnan osasta, josta vero on jo kerran suoritettu. vestointeihin paranisivat. Liikevaihtoverolain
18117: Kilpailijamaissamme liikevaihtovero ei edellä 14 S:ää olisi em. syystä muutettava siten, että
18118: kuvatulla tavalla kertaannu. Useimmissa Länsi- verovelvollisen katsottaisiin hankkivan kaikki
18119: Euroopan maissa on siirrytty tai aivan lähiai- liiketoiminnassa käytettäväksi tarkoitetut verol-
18120: koina siirrytään ns. lisäarvonverojärjestelmään, liset tavarat ja työsuoritukset laissa tarkoitet-
18121: jossa liikevaihtoveron kertaantuminen estyy ko- tuun myyntitarkoitukseen.
18122: konaan. Järjestelmän mukaan verovelvollinen Edellä olevan perusteella esitämme,
18123: saa vähentää kaikkien yritystoimintaansa varten
18124: hankkimiensa tavaroiden, myös tuotantoraken- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18125: nusten, hintaan sisältyneen liikevaihtoveron suo- lakiehdotuksen:
18126: ritettavan veron määrästä. Kaikissa Skandinavian
18127:
18128: Laki
18129: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
18130: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 5 päivänä 1963 annetun liikevaihto-
18131: verolain (532/63) 14 § näin kuuluvaksi:
18132:
18133: 14 §. a) liiketoiminnan muodossa myytävät, muu-
18134: Myyntitarkoitukseen käytettäviksi mvaroiksi toin luovutettavat, vuokrattavat ja tarjoiltavat
18135: katsotaan: tavarat,
18136: 392 IV,64.- Liikevaihtoverolain muuttaminen.
18137:
18138: b) edellä mauutwn tavoin luowtettavien, ja apuaineet ja muut ntibia Yetalt!Wfi taWIIrU,
18139: wokrattavien tai tarjailtavien tavaroiden val- sekä
18140: mistuksessa tahi 1 §:n 3 momentissa tarkoite- c) sanotuissa valmistus- ja työsuorituksissa
18141: tuissa työsuorituksissa kulutettavat puolival- käytettävät työkalut, koneet, laitteet, muotit,
18142: misteet ja raaka-aineet, poltto-, voitelu,-, tarve- mallit jil muut sellaiset tavarat.
18143:
18144:
18145: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18146:
18147: Juha Rihtniemi. Harri Holkeri. Timo Mäki.
18148: IV,6.5.- Lak.al. n:o 97.
18149:
18150:
18151:
18152:
18153: T~ ~.; Bhå.ohAt lllik» 1meevaihtoverolain muuttamisesta.
18154:
18155:
18156: Bd~skunnalle·.
18157:
18158: V~leva~~ UikeV!aibto~ 6. luVW'l t.mattomil:ta t4 vaolakeja tuntemattomin& mel-
18159: 47. §~g 2. tno.tnM~ YiU'it~ ~onlwllisclle kein aina kääntymään asiaMuntijoidea puolem,
18160: ehdoton oi~us. selityksen ~ta.misam ~ jolloin selityksen antamisem varattu, mooesti
18161: v,etoaoik~u ~ai jälki~~ vQidaan hämen koh- vaiA viidenkin päivän määräaika. oa käytän-
18162: c:Wlaa,n suodttt\3. Edellä mainituss- lain koh- nössä osoittautunut liian lyhyeksi;. Kirjanpidon
18163: dalfSa ei l;uiteQka• ole tarkem~. m$iiritelty tatbstu5. suoritetaan tavallisesti aina kol.tmn
18164: kuiAka pitkä ~. ver~elvolliselle on id,ity~en vuoden ajalta. jota työtä on usein suorittaJDQSII
18165: 11!11tan;ti:seen vatattava. Niinpä käytälltö on ~naan kaksikin tarkastajaa viikon ajan, joten on täysift
18166: ~ri liikeV'aihtovero,toimistojen kohdalla erit· kohtuutonta vaatia selitystä kolmen wode.a
18167: täin kirjavaa, jol!Qin hallinnollinen mää.räaika ajtita laadittuun, kirjanpidon tatkastaskert~
18168: saattaa llikev!MbtovewtoinU.Jtois'-a riippuen '!'a.ih- ~~ viiden päivän aikana..
18169: della 3-21 päivään. Niinpä monet verovelvolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18170: eet joutuvat melko usein suoranaisesti veroviran-
18171: omaisten armoille selityksen ant~Jm~. varatun, että Eduskunta hyväln:yisi mlf:4JJI)an
18172: liian lyhyen ajan vuoksi. Varsinkin maaseudulla lakiehdotuksen:
18173: toimivat pikku yrittäjät joutuvat kirjanpitoa tai-
18174:
18175:
18176: Laki
18177: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
18178: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaih.
18179: toverolain (.532/63) 47 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
18180:
18181: 47 §. antamiseen asiassa. Verovelvolliselle varattua
18182: selityksen antoaikaa älköön määrättäkö 21 päi·
18183: Veronoikaisua ja jälkiverotusta älköön toimi- vää lyhyemmäksi ajaksi. Veronoikaisu ja jälki-
18184: tettako ennen kuin verovelvolliselle tai 1 mo- verotus voidaan toimittaa myös kalenterivuo-
18185: mentissa mainitussa tapauksessa verovelvollisen delta tai joltakin muulta verokautta pitemmältä
18186: kuolinpesälle on varattu tilaisuus selvityksen ajalta.
18187:
18188:
18189: Helsingissä 1.5 päivänä huhtikuuta 1970.
18190:
18191: Väinö Turunen. Eero Salo.
18192: K. F. Haapasalo. U. H. Voutilainen.
18193: Paavo Tiilikainen. Meeri Kalavainen.
18194: Eeli Lepistö.
18195:
18196:
18197:
18198:
18199: 50 427/70
18200: 394
18201:
18202: IV,66.- Lak.al. n:o 98.
18203:
18204:
18205:
18206:
18207: Aro: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
18208:
18209:
18210: E d u s k u n n a 11 e.
18211:
18212: Leimaverolain 16 S:ssä mainitut omaisuuden rantavasti myös maatilojen suurentamishaluk-
18213: arvon markkamäärät on vahvistettu viimeksi kuuteen, koska kauppasummasta näin ollen me-
18214: vuonna 1956. Maanhinnan noustessa ovat nisi pienempi prosentti leimaveroon.
18215: markkamäärät jääneet paljon alemmmi siitä, Markkamäärien korottaminen alentaisi arvion
18216: mitä lainsäätäjän tarkoitus oli leimaveron tuot- mukaan leimaveron tuoton noin kolmella mil-
18217: toa määrättäessä. Markkamäärien korottaminen joonalla markalla, mutta koska toisaalta 16 S:n
18218: vuoden 1956 tasosta on oikeutettua paitsi jäljempänä mainitulla muutoksella ·kiinteistö-
18219: edellä mainitusta syystä, myöskin siksi, että kaupat huomattavasti lisääntyisivät, olisi il-
18220: asuntotonttien ostajat näin pääsisivät kiinteistö- meistä, että lain muutoksen kautta leimaveron
18221: kaupassa pienemmällä leimaverolla, joka puo- tuotto tulisi kuitenkin kasvamaan.
18222: lestaan välillisesti vaikuttaisi asumiskustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18223: sia alentavasti. Tämä nimenomaan tulisi koske-
18224: maan vähävaraisempaa kansanosaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18225: Markkamäärien. korottaminen vaikuttaisi pa- lakiehdotuksen:
18226:
18227:
18228: Laki
18229: leimaverolain muuttamisesta.
18230: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
18231: verolain ( 662/43) 16 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa
18232: (332/56), seuraavasti:
18233:
18234: 16 §. Kultakin
18235: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja Omaisuuden arvon ollessa täydelti
18236: markalta
18237: varustetaan, kun lainhuuto haetaan, seuraavin
18238: leimamäärin: enintään 10 000 markkaa 4 penniä
18239: yli 10 000 markan, mutta ei yli
18240: 50 000 markan ........... . 5 ,
18241: yli 50 000 markan ........... . 6 ,
18242:
18243: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
18244:
18245: Pirkko Aro.
18246: 395
18247:
18248: IV,67.-Lak.al. n:o 99.
18249:
18250:
18251:
18252:
18253: Berner ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
18254:
18255:
18256:
18257: E d u s k u n n a 11 e.
18258:
18259: Auto-, moottoripyörä- ja moottorivenekilpai- töjen mahdollisuudet aatteellisten tehtäviensä
18260: luja ja näytöksiä järjestävät maassamme vapaaeh- hoitamiseen huomattavasti vähentyvät.
18261: ·toiset, aatteelliset yhdistykset, seurat ja kerhot, Nykyään tuskin enää vedotaan vanhentunee-
18262: joiden päämääränä on edistää oman alansa ur- neeseen käsitykseen, että moottoriurheilu olisi
18263: heilumuodon kehitystä, kasvattaa jäsenistään lii- urheiluna vähempiarvoista kuin jokin muu urhei-
18264: kennekulttuurin vaatimuksista selvillä olevia, lumuoto. Se on urheilullisesti erittäin vaativaa
18265: taitavia ja huolellisia ohjaajia ja tehdä omalta niin fyysisen kuin henkisenkin kunnon suhteen.
18266: osaltaan sitä liikenneturvallisuustyötä, jota Ta- Tämän urheilumuodon väheksyjille voidaan li-
18267: paturmantorjunta ry:n liikennejaosto TALJA ja säksi korostaa sitä huomattavaa hyötyä, minkä
18268: eräät moottoriurheilujärjestöt sen jäseninä maas- moottoriharrastelu antaa liikennekulttuurin hy-
18269: samme vapaaehtoisin voimin hoitavat. Tarkoi- väksi kasvattamalla taitavia ja vastuuntuntoisia
18270: tusperiensi toteuttamiseksi moottorijärjestöt pi- ohjaajia ja moottorin salaisuuksista selvillä ole-
18271: tävät kilpailuja, näytöksiä ja liikennekilpailuja, via henkilöitä. Viimeksi mainitulla taidolla on
18272: kokouksia, luentoja ja koulutustilaisuuksia sekä huomattava merkitys myöskin talouselämällem-
18273: harjoittavat liikenneturvallisuustyötä ja sitä me, maatalous siihen luettuna, sillä motorisoitu-
18274: edistävää valistustoimintaa kerhoilloissa, juhla- misen yhä jatkuessa moottoritietous ja harraste-
18275: tilaisuuksissa ja nuorisolle .tarkoitetuissa liiken- lulla hankittu taito tulevat aina vain tärkeäm-
18276: neopetustilaisuuksissa. Jatkuvasti yhä enem- miksi. Näiden järjestöjen jäsenissä ei myöskään
18277: män motorisoituvassa yhteiskunnassamme tätä ole liikenneturv·allisuutta vaarantavia maantie-
18278: työkenttää riittää. gangstereita ja hurjastelijoita, kuten joskus kuu-
18279: Näiden yhdistysten, joita eri auto-, moottori- lee väitettävän; sen osoittavat liikennetilas-
18280: pyörä- ja moottorivenejärjestöissä on useita sa- ·tomme.
18281: toja ja joiden yhteinen henkilöjäsenmäärä on Leimaveron säätämistä moottorikilpailuille
18282: noin 65 000, ainoana tulolähteenä ovat maksul- on perusteltu sillä virheellisellä käsityksellä, että
18283: liset kilpailut <tai näytökset, joista ·saaduilla tu- moottoriurheilu olisi liike- tai ammattilaisurhei-
18284: loilla edellä lueteltuja tarkoitusperiä voidaan lutoimintaa. Tämä ei suinkaan pidä paikkaansa,
18285: käytännössä toteuttaa ja edistää. Liikennekult- päin vastoin moottoriurheilu on harrastajalleen
18286: tuurin ja liikenteen turvallisuuden edistäminen varsin kallista. Sen avulla ei Suomessa pyritä
18287: sekä nuorison vetäminen pois kaduilta heitä eikä pysty.täkään voitontavoitteluun.
18288: kiinnostavaan, ohjattuun moottoriharrasteluun Huomattakoon vielä, että taviurheilu totope-
18289: lienevät toimintamuotoja, jotka jokainen kun- leineen on kautta aikojen ollut leimaverosta va-
18290: non suomalainen on valmis hyväksymään. Val- paa, samoin ratsastusurheilu. Kun hevoskanta
18291: tiovalta ei kuitenkaan tue näitä järjestöjä avus- vähenee yhä suuremmassa mitassa, ei liene mi-
18292: tuksin, kuten monia muita vapaaehtoisia kansa- ,tään perusteita pitää moottoriurheilua tekniikan
18293: laisjärjestöjä, joiden tarkoituspetät ovat ylei- kehityksen eräänä ilmentymänä huonommassa
18294: sesti hyväksyttäviä, vaan päinvastoin tuottaa asemassa kuin hevosurheilun eri muotoja.
18295: haittaa niiden toiminnalle leimaveron avulla. Hallituksen 23. 8. 1935 eduskunnalle anta-
18296: Yhdistykset joutuvat nimittäin maksamaan man leimaverolain muutosesityksen perusteluissa
18297: pääsylipputuloistaan auto- ja moottoripyörikil- mainittiin muun muassa seuraavaa: "Voimassa-
18298: pailujen osalta 15 % ja moottorivenekilpailujen olevan leimaverolain mukaan auto- ja moottori-
18299: osalta 10% leimaveron, jonka johdosta järjes- pyöräkilpailuista suoritettava 15 % :n leimavero
18300: 396 IV,67. - Leimaverolain muuttaminen.
18301:
18302: on suuressa maarm vaikeuttanut toimintaa täviin ammattilaiskilpailuihin." Niihin silloisen
18303: yleensä moottoriurheilun alalla. Tämän urheilu- hallituksen perusteluihin sisältyvät tosiasiat pä-
18304: muodon, sellaisena kuin sitä kilpailumuodossa tevät tänäkin päivänä.
18305: harrastetaan, tarkoituksena on kasvattaa ja kou- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
18306: luttaa kokeneita ja varmoja moottorimiehiä ja taen,
18307: mm. kohottaa liikennekulttuuria maassamme,
18308: sitä paitsi moottorikilpailuja ei Suomessa voida että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18309: rinnastaa suurissa moottoriteollisuusmaissa pidet- lakiehdotuksen:
18310:
18311:
18312: Laki
18313: leimaverolain muuttamisesta.
18314: Eduskunnan paätöksen mukaisesti lrutnotaan 6 päivänä elokuuta 194.3 annetun leimavero-
18315: lain ( 662/43) 59 b §:n, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetussa laissa
18316: ('271/'9), 2 momentin 4 kohta, jolloin mainitun momentin nykyiset 5 ja 6 kohdat muuttuvat
18317: vastaavasti 4 ja 5 kohdiksi, sekä muutetaan sanotun momentin viimeinen lause ja 59 c S:n, sel-
18318: laisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 19.59 annetussa laissa (271/59), 1 momentin 12
18319: kohta näin kuuluviksi:
18320:
18321: '9b §. pailut, lukuun ottamatta sellaisia, joihin osal-
18322: Iistuu ammattilaisurheilijoita. Veroa ei kuiten-
18323: kunkin 4 ja 5 kohdassa mainitun perus- kaan mene, milloin jalkapallo-. jääkiekko-, kori-
18324: teen osalta viisi sadalta sisäänpääsyyn vaaditta- pallo- tai muussa niihin verrattavassa joukkue-
18325: vasta maksusta. ottelussa vain toisen osapuolen joukkueessa
18326: esiintyy ammattilaisurheilijoita.
18327: 59c §.
18328: Tässä luvussa säädetystä leimaverosta ovat va-
18329: paat:
18330: Tämä laki tulee voimaan päivänä
18331: 12) voimistelu- ja urheiluesitykset sekä -kil- kuuta 197 .
18332:
18333:
18334: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
18335:
18336: Arne Bemer. Pirkko Aro.
18337: 397
18338:
18339: IV,68.- Lak.al. n:o 100.
18340:
18341:
18342:
18343:
18344: Haarla ym.: 'Ehdotus lttiksi leimtrvtrolain muutttmzisestrz.
18345:
18346:
18347: Ed us k u nn alle.
18348: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirjasta vero sellaisia kiinteistökauppoja, joissa ostajana
18349: lainhuutoa haettaessa suoritettava leimaveron on yhtiö tai osuuskunta. Kun vero on leima-
18350: määrä korotettiin huomattavasti vuonna 1956 verolain 18 S:n mukaan suoritettava ka.ksinker-
18351: tehdyllä lainmuutoksella. Muutoksen syynä oli- taisena silloin, kun kiinteistön vastaanottajana
18352: vat valtion silloiset rahataloudelliset vaikeudet. on kotimainen avoiJ) yhtiö, kommandiittiyhtiö,
18353: Leimaverolain 16 §:n mukaan on luovutuskirja osakeyhtiö, keskinäinen yhtiö, vahinkovakuutus-
18354: varustettava nykyisin seuraavin leimamäärin: yhdistys tai osuuskunta taikka ulkomaalainen
18355: tai ulkomainen yhtymä tai laitos, aiheutti muita
18356: Omaisuuden arvon ollessa Kultakin täydeltä verovelvollisia kohdannut korotus sen, että näi-
18357: markalta den osalta korotuskin tuli kaksinkertaiseksi.
18358: enintään 3 000 markkaa 4 penniä Edellä tarkoitetut yhteisöt joutuvat siten os-
18359: yli 3 000 markkaa, mutta ei yli taessaan kiintehtön suorittamaan leimaverona
18360: 20 000 markkaa tavallisimmin 12% kauppahinnasta.
18361: yli 20 000 markkaa 6 " Leimaveron kaksinkertainen määrä kohtaa
18362: lähinnä toimintaansa aloittavia tai sitä laajenta-
18363: Leimavero on mainitun korotuksen ansiosta via yrityksiä ja vaikeuttaa siten uusien työtilai-
18364: muodostunut kiinteistökauppojen yhteydessä suuksien luomiseen tähtääviä investointeja. Ei
18365: kohtuuttomaksi rasitukseksi varsinkin kun kiin- voida myöskään esittää mitään asiallisia syitä,
18366: teistöjen hinnat ovat viime vuosina jatkuvasti joilla kyettäisiin perustelemaan leimaveron mää-
18367: nousseet. Useissa tapauksissa leimavero on saat- räämistä kaksinkertaisena kiinteistökaupalle,
18368: tanut olla suorastaan esteenä kiinteistön hank- jossa ostajana on edellä tarkoitettu yhteisö. Li-
18369: kimiselle, minkä lisäksi kohtuuttoman korkea säksi on huomattava, että vaikkei leimavero,
18370: vero on voinut houkutella vilpillisesti kiertä- joka suoritetaan esim. liiketoimintaa varten tar-
18371: mään leimaveroa. Toisaalta ovat taasen ne ta- vittavan kiinteistön hankkimisesta, millään ta-
18372: paukset, joissa leimavero on suoritettava neljän voin lisää kiinteistön arvoa, ei siitä syntyvää
18373: prosentin mukaan, käyneet kiinteistöjen arvon- liikekulua vallitsevan verotuskäytännön mukaan
18374: nousun ansiosta yhä ha:.-vinaisemmi:ksi. hyväksytä enempää tulo- ja omaisuusverotuk-
18375: Myös leimaverotoimikunta on kiinnittänyt 30 sessa kuin kunnallisverotuksessakaan veronalai-
18376: päivänä huhtikuuta 1964 valmistuneessa mie- sen liiketulon vähennykseksi, mikä seikka lisää
18377: tinnössään epäkohtaan huomiota. Toimikunta puolestaan leimaverorasituksen suuruutta. Lei-
18378: katsoi, että leimavero olisi verotuksen yksinker- maverolain 18 §:n säännöstä veron suorittami-
18379: taistamiseksi ja veronkiertämisyritysten estämi- sesta edellä tarkoitetuissa tapauksissa kaksin-
18380: seksi säädettävä kannettavaksi kiinteistön saan- kertaisena ei näin ollen voida pitää kohtuulli-
18381: nosta kiinteän prosenttiluvun mukaan, ja eh- sena.
18382: dotti veron määräksi viisi prosenttia maksetusta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18383: vastikkeesta. Ehdotettuakio veroprosenttimää-
18384: rää on kuitenkin pidettävä liian korkeana. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18385: Erityisen raskaana kohtaa korotettu leima- lakiehdotuksen:
18386: 398 IV,68. - Leimaverolain muuttaminen.
18387:
18388:
18389: Laki
18390: leimaverolain muuttamisesta.
18391: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavero-
18392: lain (662/43) 18 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa
18393: (597 /50), sekä muutetaan 16 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetuss·a
18394: laissa (332/56), näin kuuluvaksi:
18395: 16 §.
18396: Kiinteän omaisuuden luovutuskirjaan on kiin- kejä määrä, joka vastaa 4 prosenttia omaisuu-
18397: nitettävä, kun lainhuutoa haetaan, leimamerk- den arvosta.
18398:
18399:
18400: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
18401:
18402: Pekka Haarla. Timo Mäki.
18403: P. Mäki-Hakola. Aslak Aas.
18404: Raimo Ilaskivi.
18405: 399
18406:
18407: IV,69.-Lak.al. n:o 101.
18408:
18409:
18410:
18411:
18412: Hanhirova: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
18413:
18414:
18415: E d u s k u n n a 11 e.
18416:
18417: Maatilojen rakennerationalisointi ja tilakoon kiinteistökaupat ovat leimaveron alaisia. Vain
18418: suurentaminen on yleisesti hyväksytty maa- siinä tapauksessa tällaiset kaupat ovat leima-
18419: talouspoliittinen linja. Valtio tukee monin eri verosta vapaita, jos kaupan rahoittamiseen on
18420: tavoin erityisesti lisämaan hankintaa, jolla on myönnetty maankäyttölainaa. Samoin leimave-
18421: samalla mahdollista vähentää elinkelvottomien roa ei peritä sellaisista maankäyttölain piiriin
18422: tilojen lukumäärää tiloja yhdistämällä. Tilakoon kuuluvista kaupoista, joissa myyjänä on valtio.
18423: suurentaminen siten, että elinkelvottomia pie- Ei voida pitää mielekkäänä sitä, että valtion
18424: niä tiloja yhdistetään toisten tilojen lisämaiksi, toimenpiteet ovat näin suuressa määrin risti-
18425: on mahdollista toimeenpanna tehokkaasti ni- riidassa keskenään. Ei pitäisi toisaalta rajoit-
18426: menomaan lisämaan ostolainoilla rtuettujen taa sitä, jonka edistäminen on yleisenä tarkoi-
18427: kauppojen avulla. .tuksena.
18428: Vaikka valtio toisaalta tukee tilojen suuren- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
18429: tamista, :niin se myös eräillä vanhentuneilla lain- dotan,
18430: säännöksillä hidastaa tai jopa vaikeuttaa sitä.
18431: Tällainen tilakoon suurentamisen jarru on lei- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18432: maverolaki, jossa tilojen yhdistämiseen johtavat lakiehdotuksen:
18433:
18434:
18435: Laki
18436: leimaverolain muuttamisesta.
18437: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1945 annetun leimavero-
18438: lain ( 662/41) 30 § :n 1 momentin 4) kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta
18439: 1954 annetussa laissa ( 402/54), näin kuuluvaksi:
18440: 30 §. maksamiseksi maankäyttö- tai maatalouden pe-
18441: rusluottolain mukainen maanosto- tai sisar-
18442: 4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, osuuslaina taikka jolle tällainen laina on luovu-
18443: jonka ennestään omistama maatila luovutuksen mksen yhteydessä siirretty.
18444: johdosta rakenteellisesti paranee ja suurenee tai
18445: jos vastaanottajalle myönnetään kauppahinnan
18446:
18447:
18448: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18449:
18450: Veikko Hanhirova.
18451: IV,70.- Lak.al. n:o 102.
18452:
18453:
18454:
18455:
18456: ICatpoia ya.~ ~s Utkti ltbllaverolain muuttamisesta.
18457:
18458:
18459: Ed u ~kun tl a U e.
18460:
18461: Varsiniin viimeksi kulmeiden ·V'OOSliett aikant tajat jo yksiillömaaR '$liti ~Ii, että ne eivät
18462: Gfl maaomaisuu.c:ltn siirtyminen yhtiöiden, -ole otna~ovelvollisia, joten kiinteistön
18463: osuuskuntien ja säätiöiden omistukseen saanut ~atkuva hallu3SapitO tulee niille halvenunaksi,
18464: l:molestuttavat mittasuhteet. Varsinkin niillä htill muille kiittteistön otnistajille. EdeHeen yh.-
18465: alueilla, missä maaseudoo. autioitumi:sta tapah- <tiöt ja niiden omistamat säätiöt saavat ~rem
18466: ttm, yhtiöt ja etenkin säätiöt ovat jatkuvasti man tuotoo 4netsäomaiswdestaan, kuin yksityt..
18467: hankkineet metsätiloja omistukseensa. Tällainen set metsinottJ.istaj•t. Yhtiöthän w'Y'at tuotok-
18468: kehitys omistusolosuhteissa ei ole yhteislcttnnal- seen iuba k$tohintatulojen lisäksi myöskin ja.
18469: lemme edullista monestakaan eri syystä. Esi- lostusvaiheessa heiUe tulevan liikevoiton. Edelli
18470: merkkinä tästä voitaneen ntainita, että kun sää- mai.nimt tekijät huomioiden olii!!ikin k.ohtuut..
18471: tiöitä ei nykyisten säännösten nojalla vOOda ve- lista leimaverolain 18 §:n säännösten muutta-
18472: rottaa omaisuudesta kunnissa, joiden pinta- mista siten, · .etti yhtiöt ja niihin verrattavat
18473: alasta huomattava osuus on siirtynyt säätiöi&eh kiinteistöjen .(!)Stajat suorltttii!livllt 1eimavetoh
18474: omistukseen, verotulot vähenevät uhkaavasti. nelinkertaisena muihin ostljim verl'lttttlna.
18475: Leim'lvel'<>!ain 18 S:n 'Siiännöstoo mukaan yh- Edelli mteey-n perusteella .ehdotamme lrnn-
18476: tiöt ja näihin verrattavat kiintei:stöjem ostajat nioittaen;
18477: joutuvat maksamaan leimaveron muihin ostajiin
18478: verrattuna vain kaksinkertaisena. Kuitenkin on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18479: todettava, että esim. säätiö ostajana on huomat- lakiehdotuksen:
18480: tavasti edullisemmassa asemassa, kuin muut os-
18481:
18482:
18483: Laki
18484: leimaverolaia muuttamisesta.
18485: Eduslmnnan. päätöksen muk.e.isesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 194) annetun leimavero-
18486: lain 18 §,sellaisena kuin :Se .an U päivänä joulukuuta 1950 .annetussa laissa {597/50), .näin
18487: kuuluvaksi:
18488:
18489: 18 §. ~~ta taikka ~lko~ tahi ulkomai-
18490: Kun kiinteistön vastaanottajana on kotimai- aea y~mä tai laitas, .suor,it~ uUkä1i Jl S;n
18491: nen avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, säännöksistä ei muuta johdu, edellä 16 ja
18492: keskinäinen yhtiö, vahinkovakuutusyhdistys tai 17 'S: ssä säädetty vero nelinkertaisena.
18493:
18494:
18495: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970...
18496:
18497: Reino Karpola. Lea Sutinen.
18498: Pentti Pekkarinen. Pekka Vilmi.
18499: Reino Kangas. Esu Niemelä.
18500: 401
18501:
18502: IV,71.- Lak.al. n:o 10.3.
18503:
18504:
18505: Ensio Laine ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
18506:
18507: E d u s k u n n a 11 e.
18508:
18509: Heinäkuun 26 päivänä 1968 annetun keski- myons1 vuonna 1969 noin 17 600 keskioluen
18510: olutlain 1.3 §:n ja 15 §:n mukaan keskioluen vähittäismyyntilupaa ja noin 2 500 keskioluen
18511: vähittäismyyntioikeuden voi alkoholiyhtiö yh- anniskelulupaa. Nämä luvat on myönnetty mak-
18512: tiön hallintoneuvoston vahvistamia yleisiä peri- sutta.
18513: aatteita ja ohjeita noudattaen hakemuksesta Alkoholilaissa tarkoitetun anniskeluoikeuden
18514: asettaminsa ehdoin toistaiseksi antaa elintarvi- haltija suorittaa 6. 8. 1943 annettuun leimavero-
18515: keliikettä harjoittavalle yksityiselle tai yhtei- lakiin 29. 6. 1961 tehdyn lisäyksen ( 65 b §)
18516: sölle, jolla harkitaan olevan keskioluen myyntiin perusteella leimaveroa Oy Alko Ab:n kanssa te-
18517: tarvittava luotettavuus, ja jonka harjoittaman kemästään anniskelusopimuksesta eri seikoista
18518: liiketoiminnan luonne oikeuttaa otaksumaan, johtuen 50-1 000 markkaa.
18519: ettei keskioluen myynnistä saatava ansio muo- Keskioluen kulutus nousi vuonna 1969 3.4-
18520: dostu liiketoiminnassa määrääväksi. Vähittäis- kertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna ilman,
18521: myyntioikeus annetaan huoneistoon tai muu- että väkevien juomien kulutus olisi supistunut.
18522: hun paikkaan, jossa ammattimaisesti pidetään Keskioluen vähittäismyyntiluvat ja anniskelu-
18523: yleisölle kaupan elintarvikkeita, ei kuitenkaan luvat annetaan toistaiseksi. Siten ne muodostu-
18524: kioskiin tai muuhun siihen verrattavaan myynti- vat alkoholipoliittisesti epätarkoituksenmukai-
18525: paikkaan. siksi saavutetuiksi oikeuksiksi ellei valtiovalta
18526: Saman lain 26 §:n ja 28 §:n mukaan keski- aika-ajoin tarkista niiden tarpeellisuutta. Vuo-
18527: oluen anniskeluoikeuden alkoholiyhtiö voi yh- sittain tapahtuva leimaveron kantaminen olisi
18528: tiön hallintoneuvoston vahvistamia yleisiä peri- eräs keino tarpeettomien lupien karsimiseksi ja
18529: aatteita ja ohjeita noudattaen hakemuksesta kulutuksen kurissapitämiseksi. Kun lisäksi on
18530: asettaminsa ehdoin toistaiseksi antaa yksityi- ilmeistä, että keskioluen vähittäismyyntiluvat ja
18531: selle tai yhteisölle, jolla harkitaan olevan siihen anniskeluluvat ovat sellaisia julkisia asiakirjoja,
18532: tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotetta- joista tulee maksaa leimaveroa, olisi leimavero-
18533: vuus. Alkoholiyhtiö voi asettaminsa ehdoin an- lakiin lisättävä tätä tarkoittava määräys.
18534: taa tilapäisen oikeuden keskioluen anniskeluun Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18535: enintään yhden kuukauden ajaksi sopivaksi kat-
18536: somassaan huoneistossa tai paikassa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18537: Näiden säädösten mukaisesti Oy Alko Ab lakiehdatuksen:
18538:
18539: Laki
18540: leimaverolain muuttamisesta.
18541: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annettuun leimavero-
18542: lakiin (662/43) uusi näin kuuluva 65c §:
18543: 65 c §.
18544: Keskioluen vähittäismyyntiluvasta ja anniske- desta riippuen vuosittain vähintään 50 ja enin-
18545: luluvasta, jolla Oy Alko Ab antaa elintarvike- tään 1 000 markkaa.
18546: tai ravitsemusliikkeen harjoittajalle oikeuden Leimaveron määräämisestä on muuten voi-
18547: keskioluen vähittäismyyntiin tai anniskeluun, massa, mitä leimaverolain 65 b §:n 2-4 mo-
18548: peritään leimaveroa liikkeen laadusta ja laajuu- mentissa on määrätty.
18549:
18550: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18551: Ensio Laine. Siiri Lehmonen. U. H. Voutilainen.
18552: Toivo Asvik. Aarne Koskinen. Katri-Helena Eskelinen.
18553: Oili Suomi. Heimo Rekonen. Katri Kaarlonen.
18554: Sylvi Saimo.
18555: 51 427/70
18556: 402
18557:
18558: IV,72.- Lak.al. n:o 104.
18559:
18560:
18561:
18562:
18563: H. Linna ym..: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
18564:
18565: Eduskunnalle.
18566:
18567: Maatilatalouden ulkoinen rationalisointi on suhteista eikä sen tueksi voida esittää nykyi-
18568: ~en kehittymisen välttämätön edellytys. Maan- sin mitään perusteluja. Leimaveroprosentti
18569: käyttöpolitiikkamme tärkeimpiin tehtäviin kuu- kiinteistökaupoissa oli ennen sotia 1 %-3 %.
18570: luukin maa- ja metsätalouskiinteistöjen koon Kiinteistön luovutuksen yhteydessä perittävä
18571: suurentaminen ja tilusjärjestelyjen helpottami- leimaveroprosentti olisikin alennettava ainakin
18572: nen. Tähän päämäärään pääsemistä ei saisi vai- samaksi kuin arvopaperien eli 1.2 prosentiksi.
18573: keuttaa veropoliittisin toimenpitein. Voimassa Voimassa olevan lain mukaan peritään kiin-
18574: olevan leimaverolain muuttaminen olisi tällöin teän omaisuuden yhteydessä tapahtuvan irtai-
18575: ensisijainen toimenpide, koska siinä on useita men omaisuuden luovuttamisestakin leimavero
18576: rationalisointia vaikeuttavie säännöksiä, jotka kiinteistön kauppahinnan osana. Tämä on vas-
18577: ovat erityisesti rasittaner 'J'<>atalouselinkeinoa toin irtaimen omaisuuden kaupassa muutoin voi-
18578: ja jarruttaneet sen kehityst... Yksityismaakomi- massa ölevia säännöksiä ja yleisiä periaatteita.
18579: tea ja maatalouskomitea \mietintö 1 1967) Säännöksen tarkoituksena on ollut estää vero-
18580: ovatkin kiinnittäneet mietinnössään huomiota tuksen kiertäminen siten, että myydyn irtaimen
18581: edellämainittuihin leimaverolain epäkohtiin. osalle laskettaisiin suurin osa kauppahinnasta.
18582: Kiinteän omaisuuden luovutuksesta suoritet- Kiertämtsmahdollisuus on kuitenkin lain mu-
18583: tavat leimaverot ovat erittäin korkeat vaihdel- kaan poistettu siten, että verojohtajalta on han-
18584: len 2-6 %:iin myydyn omaisuuden arvosta ja kittava todistus kiinteistön verotusarvosta. Ai-
18585: ostajasta riippuen. Verokanta on näin ollen koinaan ehkä tarpeellinenkin säännös on siten
18586: huomattavasti korkeampi kuin arvopaperien - menettänyt merkityksensä, joten se olisi pois-
18587: esimerkiksi asunto-, teollisuus- ja osakeyhtiöiden tettava.
18588: osakkeiden - ilman arvopaperipörssin välitystä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
18589: tapahtuvan luovutuksen yhteydessä perittävä tamme,
18590: 1.2 %. Näiden omaisuusarvojen asettaminen eri että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18591: asemaan johtuu sota-ajan poikkeuksellisista olo- lakiehdotuksen:
18592:
18593:
18594: Laki
18595: leimaverolain muuttamisesta.
18596: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 leimaverolain (662/
18597: 43) 16 §, sellaisena kuin se on muutettuna 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetulla lailla
18598: (332/56), sekä kumotaan lain 22 § seuraavasti:
18599:
18600: 16 §.
18601: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja sentin suuruisin leimamäärin kiinteistön luovu-
18602: on lainhuutoa haettaessa varustettava 1.2 pro- mshinnan määrästä.
18603:
18604: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18605:
18606: Heimo Linna. Juuso Häikiö. Paavo Niinikoski.
18607: Pentti Pekkarinen. Y riö Sinkkonen. Reino Kangas.
18608: Tahvo Rönkkö. Pekka Vilmi. Eino Lottanen.
18609: 403
18610:
18611: IV,73.- Lak.al. n:o 10.5.
18612:
18613:
18614: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
18615:
18616: E d u s k u n n a 11 e.
18617: Leimaverolain (662/43) 30 S:ssä on sää- to-oikeudessa äänestyksen jälkeen, jossa äänet
18618: detty kiinteistön omistusoikeuden siirtoa koske- jakautuivat 6-2. Tällä päätöksellä ei asian-
18619: van luovutuskirjan verovapaudesta määrätyissä omaisen katsottu saaneen maanostolainaa sil-
18620: tapauksissa. Pykälän 1 mom:n 4 kohdassa on loin, kun aikaisemmalle omistajalle myönnetty
18621: säädetty, että luovutuskirja on verovapaa sil- laina hänelle siirrettiin.
18622: loin, kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, Ei ole aihetta ihmetellä, että mainittu tul-
18623: joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen hank- kinta on syntynyt äänestyksellä. Maanosto- ja
18624: kimista varten on saanut asutuslainsäädännön sisarosuuslainahan ei siirry automaattisesti eikä
18625: mukaisen maanosto- tai sisarosuuslainan. Saman edes kauppakirjan ehdoillakaan uudelle omista-
18626: pykälän 2 mom:ssa on edelleen säädetty, ettei jalle, vaan siitä on tehtävä hakemus asianomai-
18627: luovutuskirja ole leimaverosta vapaa kuin siltä selle asutusviranomaiselle, joka päättää lainan
18628: osalta kauppahintaa, mikä asianomaisten asutus- siirtämisestä, Sitä ei myöskään aina siirretä.
18629: viranomaisten antamalla todistuksena on selvi- Siirto tapahtuu yleensä samoilla ehdoilla kuin
18630: tetty olevan sellaisen alueen taikka, jos luovu- uuden lainan myöntäminen. Samanlaatuinen on
18631: tettu tila, sen osa tai alue on rakennettu, sellai- menettely valtion kauppahintasaamisen siirtämi-
18632: sen alueen ja sillä olevien rakennusten osalle, sen osalta uudelle omistajalle. Luovutuskirjassa
18633: mikä vastaanottajalle asutuslainsäädännön no- määrätylle saajalle on kuitenkin sama asia, saako
18634: jalla enintään olisi voitu antaa. hän lainan siirrettynä tai kokonaan uutena lai-
18635: Edellä esitetty säännös on ollut erittäin tar- nana. Kummassakin tapauksessa on leimavero-
18636: peellinen mm. tilojen elinkelpoisuuden edistä- vapauden saanti samoin perustein edellytyksenä
18637: misen vuoksi. Eihän ole syytä verottaa lisämai- tilan hankinnalle. Välttämättä olisi samoin me-
18638: den hankintaa eikä vähävaraisten tilattomaan neteltävä silloin, kun luovutettavaan tilaan kiin-
18639: väestöön kuuluvien maanostoa. nitetty asutuslainsäädännön mukainen tilan
18640: On kuitenkin ilmeinen epäkohta siinä, ettei kauppahintasaatava siirtyy luovutuksen saajalle.
18641: asutuslainsäädännön mukaisen maanosto- ja si- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
18642: sarosuuslainan siirtymisen yhteydessä leimavero- ehdotamme,
18643: vapautta anneta. Tällainen menettely johtuu
18644: KHO:n tulkinnasta (9. 12. 1959 taltio 7588). että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18645: Mainittu päätös on tehty Korkeimmassa hallin- lakiehdotuksen:
18646:
18647: Laki
18648: leimaverolain muuttamisesta.
18649: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavero-
18650: lain ( 662/43) 30 S:n 1 momentin 4 kohta, seEaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1954
18651: annetussa laissa ( 402/54), näin kuuluvaksi:
18652: 30 §. kimista varten on saanut asutuslainsäädännön
18653: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja mukaisen maanosto- tai sisarosuuslainan taikka,
18654: on leimaverosta vapaa: jolle on siirretty tilaan kiinnitetty asutuslain-
18655: säädännön mukainen laina tai valtion kauppa-
18656: 4} Kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, hintasaaminen.
18657: joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen hank-
18658:
18659: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18660:
18661: Pentti Pekkarinen. Esko Pekonen. Juuso Häikiö.
18662: Matti Ruokola. Erkki Haukipuro. Tahvo Rönkkö.
18663: Paavo Niinikoski. Katri-Helena Eskelinen.
18664: 404
18665:
18666: IV,74.- Lak.al. n:o 106.
18667:
18668:
18669:
18670:
18671: Silander ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
18672:
18673:
18674: E d u s k u n n a 11 e.
18675:
18676: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskir- tuksenmukainen uudelleenjärjestely yritysten
18677: jasta suoritettavan leimaveron määrä on Suo- kesken käynyt myös teollisuudessa yhä tärkeäm-
18678: messa kansainvälisesti katsoen erittäin korkea. mäksi. Nämä toimenpiteet edellyttävät varsin
18679: Leimaveroa on suoritettava useimmiten 6 pro- usein kiinteistön omistusoikeuden siirtämistä
18680: senttia kiinteistön kauppahinnasta. Kiinteistö- tuotantolaitokselta toiselle. Koska kiinteistön-
18681: jen vaihdon yhteydessä leimaveroa on suoritet- luovutusleimavero on tällöin suoritettava paitsi
18682: tava molempien kiinteistöjen osalta, joten veron kiinteistöstä myös sen mukana siirtyvistä tuo-
18683: määrä on yhteensä 12 prosenttia vallidettavan tantorakennuksista ja myös irtaimesta omaisuu-
18684: kiinteistön arvosta. desta, leimavero on muodostanut useissa tapauk-
18685: Maataloustuotannon tehostaminen vaatii sissa esteen toimenpiteiden toteuttamiselle. Eri-
18686: Suomessa tilusten tarkoituksenmukaista SlJOlt- tyisen haitalliseksi leimavero koetaan, kun teh-
18687: tamista. Myös metsänviljelyn ja yleensä metsä- daskiinteistöjen ym. maa-alueiden vaihdoilla py-
18688: talouden järkiperäistäminen edellyttää, että ritään aikaansaamaan tehokkaampia tuotantoyk-
18689: metsäkiinteistöt muodostaisivat mahdollisim- siköitä. Kun koko kansantalouden kannalta on
18690: man suuria yhtenäisiä alueita, jotta esim. oji- perusteltua edistää tuotantotoimintaa palvele-
18691: tus ja metsien hoito voitaisiin toteuttaa mah- vien kiinteistöjen luovutuksia silloin kun se ta-
18692: dollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Ny- pahtuu toiminnan saattamiseksi mahdollisim-
18693: kyisessä tilanteessa, jolloin· saman tilankin man kilpailukykyiseksi, tulisi myös teollisen
18694: metsämaa saattaa jakautua useampiin alueisiin, tuotantotoiminnan rationalisointiluovutuksia eh-
18695: tämä on usein lähes mahdotonta. Näistä syistä käisevästä kiinteistöleimaverosta kokonaan luo-
18696: olisi välttämätöntä pyrkiä helpottamaan sekä pua.
18697: maa- että metsätalouden tarkoituksenmukaista Sekä maa- ja metsätalouden ulkoista rationa-
18698: kehitystä. Todettakoon, että esim. Ruotsissa lisointia edistäviä että teollisuuden harjoitta-
18699: rationalisointitoiminta on saatu suorittaa tar- jien välillä suoritettavia tuotannon tehostami-
18700: koituksenmukaisen kiinteistönmuodostuksen seksi tapahtuvia kiinteistön luovutuksia ehkäi-
18701: osalta sekä maa- että metsätaloudessa leima- sevä leimavero olisi poistettava lisäämällä leima-
18702: verosta vapaasti. Leimaveron perimistä rationa- verolain 30 §:ään uusi 6 kohta, jonka nojalla
18703: lisointitarkoituksessa tapahtuvista maa- ja met- valtiovarainministeriö voisi sellaisissa tapauk-
18704: sätalouskiinteistöjen tai niiden osien vaihtami- sissa hakemuksesta myöntää leimaverovapau-
18705: sesta ei voida pitää myöskään meillä tarkoituk- den.
18706: senmukaisen~ Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
18707: Tuotantotoiminnan tehostamiseksi ja kan-
18708: sainvälisesti kilpailukykyisten tuotantoyksi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18709: köiden aikaansaamiseksi on tuotannon tarkoi- lakiehdotuksen:
18710: IV,74.- Silander ym. 405
18711:
18712:
18713: Laki
18714: leimaverolain muuttamisesta.
18715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään elokuun 6 päivänä 1943 annetun leimaverolain
18716: 30 §:ään, sellaisena kuin se on marraskuun 5 päivänä 1954 annetussa laissa (402/54), uusi
18717: näin kuuluva 6 kohta: ·
18718:
18719: 30 §. 6) kun valtiovarainministeriö on luovutuk-
18720: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja sella .tavoiteltavan maa- tai metsätalouden
18721: on leimaverosta vapaa: taikka · elinkeinotoiminnan rationalisoimiseksi
18722: myöntänyt vapautuksen leimaveron suorittami-
18723: - - - ;niin ikään sesta.
18724:
18725:
18726: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
18727:
18728: Matti Silander. Heikki Kainulainen.
18729: Pentti Antila. Mikko Vainio.
18730: Veikko Vennamo.
18731: 406
18732:
18733: IV,75.-Lak.al. n:o 107.
18734:
18735:
18736:
18737:
18738: Tarjanne ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
18739:
18740:
18741: E d u s k u n n a 11 e.
18742:
18743: Tuottavuuden kohottamiseksi on tärkeätä loin, kun toimialalla tapahtuva rationalisointi
18744: edistää tuotannon rationalisointia. Sellaisilla vaatii kiinteän omaisuuden siirtoa mahdollisesti
18745: toimialoilla, joilla tuotantokoneiston käyttö- mukana seuraavine tuotantolaitoksineen tai
18746: aste esim. kapasiteetin ylimitoituksen johdosta \.osastoineen yritykseltä toiselle. Samoin on
18747: uhkaa pysyvästi jäädä vajaaksi, voidaan rationa- laita silloin kun yritysten välisillä maa-alueiden
18748: lisoinnin avulla pyrkiä tuottavuuden ja kannat- vaihdoilla pyritään aikaansaamaan metsänhoi-
18749: tavuuden parantamiseen. Kilpailukykymme säi- don ja hakkuutöiden järjestämisen kannalta tar-
18750: lyttämiseksi tärkeätä toimialarationalisointia koituksenmukaisia metsäalueita. Sen vuoksi ja
18751: jarruttaa kuitenkin vanhentunut lainsäädäntö. kun kansantaloudellisesti on perusteltua edistää
18752: Liikeyritykset tarvitsevat tehtaitten, varasto- tuotantotoimintaa palvelevien kiinteistöjen luo-
18753: jen ja muiden laitteiden sijoittamista varten vutuksia silloin, kun se tapahtuu tämän toimin-
18754: tontteja ja muita maa-alueita. Kiinteistöjen nan saattamiseksi kilpailukykyiseksi ja tarkoituk-
18755: hinnat ovat meillä varsin korkeat, mikä aiheut- senmukaiseksi, olisi rationalisointiluovutuksia
18756: taa huomattavia pääomakustannuksia. Näitä ehkäisevä kiinteistöleimavero poistettava lisää-
18757: kustannuksia lisää kiinteistöjä hankittaessa suo- mällä leimaverolain 30 §:ään uusi 6) kohta,
18758: ritettava leimavero, joka meillä on tiettävästi jonka mukaan valtiovarainministeriö voisi sel-
18759: korkeampi kuin missään muussa maassa. Sen laisissa tapauksissa hakemuksesta myöntää lei-
18760: jälkeen kun kiinteistöleimaveroa vuonna 1956 maverovapauden.
18761: tuntuvasti korotettiin, ovat osakeyhtiöt joutu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18762: neet maksamaan leimaveroa hankkimistaan kiin-
18763: teistöistä yleensä 12 % kauppahinnasta. Erityi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18764: sen haitallista on em. leimaveron periminen sil- lakiehdotuksen:
18765:
18766:
18767: Laki
18768: leimaverolain muuttamisesta.
18769: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
18770: (662/43) 30 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1954 annetussa
18771: laissa ( 402/54), uusi 6) kohta seuraavasti:
18772:
18773: 30 §.
18774: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja on sella tavoitehavan toimialarationalisoinnin edis-
18775: leimaverosta vapaa: tämiseksi myöntänyt vapautuksen leimaveron
18776: suorittamisesta.
18777: 6) kun valtiovarainministeriö on luovutuk-
18778:
18779:
18780: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18781:
18782: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
18783: 407
18784:
18785: IV,76.- Lak.al. n:o 108.
18786:
18787:
18788:
18789:
18790: Vilmi ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
18791:
18792:
18793: Eduskunnalle.
18794:
18795: Maatilojen rakenteen parantaminen, elinkel- ettei leimaverovapautta anneta silloin, kun luo-
18796: poistaminen ja koon suurentaminen on ylei- vutuksen yhteydessä siirretään asutuslainsäädän-
18797: sesti hyväksytty maapoliittinen tavoite. Tästä nön mukainen maanostolaina luovutuksen saa-
18798: huolimatta valtio edelleen verottaa lisämaan- jalle. Päätös syntyi äänimäärin 6-2.
18799: ostoa edellyttäen, ettei myönnä tähän tarkoi- Enemmistö ei siis ole tulkinnut lainan siirtoa
18800: tukseen maankäyttölainaa. Leimavero, joka koh- lainan saamiseksi, vaikka lainan saajalle se on
18801: distuu suurelta osalta myös tilojen rakenne- yksi ja sama asia. On epäjohdonmukaista, että
18802: rationalisointia edistäviin kauppoihin, on kehi- valtio sekä edistää että jarruttaa maatilojen ra-
18803: tystä suuresti hidastava vero. kennerationalisointia. Johdonmukaisuuden saa-
18804: Tällä hetkellä annetaan maakauppoihin lei- vuttamiseksi olisi leimaverolaki niin muutet-
18805: maverovapaus leimaverolain 30 § :n 1 momentin tava, että kaikki maatilojen rakennetta paranta-
18806: 4 kohdan mukaisesti silloin, kun luovutus ta- vat ja pirstoutumista estävät kiinteistö- ja määrä-
18807: pahtuu vastaanottajalle, joka luovutetun tilan alakaupat olisivat leimaverosta vapaita.
18808: tai alueen hankkimista varten on saanut asutus- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen eh-
18809: lain säädännön mukaisen maanosto- tai sisar- dotamme,
18810: osuuslainan.
18811: Korkein hallinto-oikeus on äänestyksen jäl- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18812: keen 9. 12. 1959 ottanut sellaisen tulkinnan, lakiehdotuksen:
18813:
18814:
18815: Laki
18816: leimaverolain muuttamisesta.
18817: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
18818: ( 622/43) 30 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1954 an-
18819: netussa laissa ( 402/54), näin kuuluvaksi:
18820: 30 §.. jalle myönnetään maankäyttö- tai maatalouden
18821: perusluottolain mukainen maanosto- tai sisar-
18822: 4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, osuuslaina taikka, jolle on tällainen laina luo-
18823: jonka ennestään omistama maatila rakenteelli- vutuksen yhteydessä siirretty.
18824: sesti paranee tai suurenee tahi, jos vastaanotta-
18825:
18826:
18827: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
18828:
18829: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
18830: Erkki Haukipuro. Esu Niemelä. Jouni Mykkänen.
18831: Reino Kangas. Aaro Lintilä. Pentti Poutanen.
18832: Paavo Väyrynen. Pentti Pekkarinen.
18833: 408
18834:
18835: IV,77.-Lak.al. n:o 109.
18836:
18837:
18838:
18839:
18840: Berner ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne·
18841: tun lain muuttamisesta.
18842:
18843:
18844: Eduskunnalle.
18845:
18846: Voimassa oleva auto- ja moottoripyörävero- luovuttiin vuonna 1967 hyväksytyllä lailla.
18847: laki pyrkii asettamaan autoa ammattinsa harjoit- Nykyisin ammattimaiseen liikenteeseen tarkoi-
18848: tamiseen tarvitsevat ammattiryhmät epäedulli- tetuista autoista annetaan vain osittainen verova-
18849: sempaan asemaan kuin toiset. Laki kohtelee paus. Tämä ei ole osoittautunut tyydyttäväksi
18850: esim. taksiautoilijoita sikäli epäoikeudenmukai- ratkaisuksi. Jo oikeudenmukaisuussyyt edellyt·
18851: sesti, että heidän autonsa, joka on heille suora- tävät, että ammattimaiseen liikenteeseen käy-
18852: nainen työväline, on nykyisin veronalainen. tettäville autoille on palautettava autovero täy-
18853: Tämä on kohtuutonta. Maksaahan taksi- simääräisenä. Tämä helpottaisi myös osaltaan
18854: autoilija myös tuloistaan normaalisti kuten alalla vallitsevia vaikeuksia, jotka nykyisellään
18855: muutkin veronsa. Autonsa runsaan poltto- muutoinkin ovat varsin suuret. Liioin ei ole
18856: aineen kulutuksen vuoksi maksavat taksit yh- paikallaan se, että pääasiassa kouluajoon käy-
18857: teiskunnalle nykyisin jo muutoinkin raskasta ve- tettävästä kouluautosta joudutaan p.o. vero suo-
18858: roa. Se, että heidän pitää maksaa vielä ylimää- rittamaan, vaan tässäkin tapauksessa tämä vero
18859: räisenä pidettävää autoveroa autoa hankittaessa olisi palautettava.
18860: ei ole perusteltua. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18861: Aikaisemmin valinneesta käytännöstä, että
18862: ammattiautoilijalle ammattimaiseen liikentee- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18863: seen tarkoitetun auton hankinnan yhteydessä lakiehdotuksen:
18864: autovero palautettiin autoverolain perusteella,
18865:
18866:
18867: Laki
18868: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
18869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä marraskuuta 1967 auto- ja moot-
18870: toripyöräverosta annetun lain ( 482/67 ) 7 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
18871: 7 §.
18872: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on röidyn auton omistajaksi, hakemuksesta saa-
18873: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekiste- maan tullihallitukselta takaisin maahan tuotaessa
18874: riin ammattimaiseen liikenteeseen tai koulu- suoritetun autoveron määrän. Palautusta on
18875: ajoon käytettäväksi, on se, joka tällöin on rekis- uhalla, että oikeus sen saamiseen on menetetty,
18876: teröity auton omistajaksi tai haltijaksi ja joka haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun ha-
18877: käyttää sitä pääasiallisesti ammattimaiseen lii- kija on merkitty autorekisteriin auton omista-
18878: kenteeseen, oikeutettu, auton oltua haltijan jaksi.
18879: käytössä kuitenkin vasta tämän tultua rekiste·
18880:
18881: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18882:
18883: Arne Berner. Pekka Tarjanne.
18884: Pirkko Aro. Juhani Orrenmaa.
18885: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
18886: Eeles Landström. Kerttu Hemmi.
18887: 409
18888:
18889: IV,78.- Lak.al. n:o 110.
18890:
18891:
18892:
18893:
18894: Bemer ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne-
18895: tun lain muuttamisesta.
18896:
18897:
18898: E d u s k u n n a 11 e.
18899:
18900: Autosta on muodostunut viime aikoina Yhä voimakkaampana on todettavissa tarve
18901: useilla eri ammattialoilla välttämätön työväline. autoveron pikaiselle laskemiselle. Veron alen-
18902: Yhteiskuntamme kehittyessä on syntynyt lukui- tamisellå autojen menekki tulisi tuntuvasti li-
18903: sia ammattiryhmiä, joille auto on ammatinhar- sääntymään. Tämä puolestaan elvyttäisi muita
18904: joittamiseen elimellisesti liittyvä osa ja joiden autokauppaan läheisesti kytkeytyviä liiketoi-
18905: toimeentulo on suoranaisesti riippuvainen au- mia. Bensiinikauppa laajenisi vastaavasti. Täten
18906: toista. Etenkin siellä missä välimatkat ovat suu- myös valtion verotulot kasvaisivat. Paitsi että
18907: ret, muodostaa auto osan jokapäiväistä elämää. kaupan elpymisellä saataisiin lisää varoja val-
18908: Auto on kuitenkin vuosi vuodelta muuttu- tiolle, tuottaisi myös itse autovero valtiolle
18909: nut yhä raskaammin verotettavaksi kohteeksi. sen, mitä valtio on kaavaillut tästä saavansa,
18910: Jo nykyisellään auton hinnasta suurin osa on eikä puuttuvaa vajausta jouduttaisi keräämään
18911: pelkkää valtiolle eri muodoissa kannettavaa muulla verotuksella. Esim. toissa vuonna auto-
18912: veroa, tullia ym. Samanaikaisesti kun auton- vero tuotti 50 miljoonaa markkaa vähemmän,
18913: tarve vain kasvaa, autoveron toistuva korotta- kuin mitä ennakkoon oli arvioitu.
18914: minen tekee autosta yha vaikeammin saavutet- Auto- ja moottoripyörävero olisi laskettava
18915: tavan ja kalliimman. nykyisestä 40 % :sta 30 % :iin eli niin, että
18916: Autovero on nostettu nykyisellään niin kor- 'Vuonna 1967 hyväksytty tuntuva veronkorotus
18917: kealle, että sen kielteiset seurausilmiöt heijastu- poistettaisiin.
18918: vat monin epämiellyttävin muodoin, mm. alalla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18919: ilmenevänä työttömyytenä. Välillisesti se ai-
18920: heuttaa yleistä hintatason nousua ja vaikeuttaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18921: palveluammattien harjoittamista. lakiehdotuksen:
18922:
18923: Laki
18924: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
18925: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
18926: raskuuta 1967 annetun lain (482/1967) 3 §näin kuuluvaksi:
18927:
18928: 3 §. ron määrä on vähintään 50 prosenttia verotus-
18929: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon arvosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero
18930: määrä korotettuna 30 prosentilla ja vähennet- on 90 prosenttia vastaavan uuden auton ve-
18931: tynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että ve- rosta.
18932:
18933: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18934:
18935: Ame Bemer. Pekka Tarjanne.
18936: Pirkko Aro. Juhani Orrenmaa.
18937: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
18938: Eeles Landström. Kerttu Hemmi.
18939: 52 427/70
18940: 410
18941:
18942: IV,79.- Lak.al. n:o 111.
18943:
18944:
18945:
18946:
18947: Ehrniooth ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta an-
18948: netun lain muuttamisesta.
18949:
18950:
18951: E d u s k u n n a ll e.
18952:
18953: Autoilun verorasitus on Suomessa ankarampi me halutaan rajoittaa noin 100 % tullimuuria
18954: kuin yhdessäkään muussa kollkean elintason vastaavalla tuontiverotuksella.
18955: valtiossa. Autonomistajain maksettavista eri- Autojen osamaksukaupan luottoehdoista on
18956: tyisveroista kohtuuttomin ja epäoikeudenmu- voimassa siksi ankarat määräykset, että niiden
18957: kaisin on autoveron nimellä tunnettu henkilö- pitäisi riittää, mikäli autokauppaa yleensä on
18958: ja pakettiautoista niiden tuonnin tai valmistuk- tarpeen rajoittaa. Sensijaan on tullut aika u~
18959: sen yhteydessä maksettava esinekohtainen ylel- ventää autojen esinekohtaista verotusta alenta-
18960: lisyysvero. Tätä veroa on kannettu v:sta 1957 malla autoveroa 5. 6. 1965 voimaansaatetulle
18961: lähtien, ylellisyysluontoisista tavaroista sitä en- tasolle, jolloin sen määrä oli: verotusarvo
18962: nen kannetun hinnantasausmaksun asemesta. ( = tuontihinta + tulli) -1 500 mk. Tällai-
18963: Autoveroa on käytetty myös maksutasepoliitti- nen autovero tuottaisi valtiolle lähivuosina noin
18964: sena keinona autojen tuonnin rajoittamiseksi. 240-250 milj. mk vuodessa eli saman mitä
18965: Kun sitä v. 1962 tässä t·arkoituksessa korotet- !kuluvan vuoden budjettiin on merkitty. Kui-
18966: tiin, oli valtiovallan tarkoitus ja kansalaisille tenkin valtio saisi autokannan kasvun j.a liiken-
18967: annettu lupaus, että veronkorotus olisi vain teen vilkastumisen johdosta moottoripoltto-
18968: väliaikainen. Mutta kun autovero 15. 11. 1967 aineen valmisteveron tuoton lisäyksenä huo-
18969: säädettiin pysyväksi, jäi se voimaan erittäin mattavasti nykyistä suuremmat verotulot, aina-
18970: korkeana. Veron määrä on 1,4 X (auton tuon- kin 50-60 milj. mk:n lisäyksen vuosittain.
18971: tihinta +tulli)- 2 500 mk. Se oli m-arkka- Valuuttamenot, jotka aiheutuisivat autojen
18972: määräisesti v. 1969 kutakin myytyä autoa koh- tuonnista, tulisivat olemaan nykyisen 350 milj.
18973: den keskimääräin 3 400-3 600 mk riippuen mk:n sijasta n. 400 milj. mk, eli joka tapauk-
18974: auton valmistusmaan tullikohtelusta. Tämä on sessa alle 5 % tuonnin kokonaismäärästä.
18975: n. 87 % enemmän kuin vuoden alkupuolella. Autoveron alentaminen tällä tavoin merkitsisi
18976: Autoveron korotukset 5. 6. 1965, 1. 7. 1966 suurempaa demokraattisuutta autojen ostami-
18977: ja 12. 3. 1967 suoritettiin ulkomaankaupan ta- sessa. Autoveron johdosta henkilöautojen hin-
18978: sapainon turvaamiseksi. Kun Suomen markka nat ovat meillä tällä hetkellä halvimmassakin
18979: kuitetilin lokakuussa 1967 devalvoitiin, olisi hintaluokassa 80 % ja siitä ylöspäin progres-
18980: sitä ennen suoritetut hätätoimenpiteet myös siivisesti jopa 200 % korkeammat kuin niiden
18981: autokaupan osalta pitänyt purkaa, koska deval- valmistusmaissa tai vapailla automarkkinoilla
18982: vaatio on ulkomaankaupassa aina maksutaseen muualla maailmassa. Niinpä työväestön taikka
18983: kannalta kokonaisratkaisu. Todetttakoon, että siihen verrattavassa taloudellisesssa asemassa
18984: esim. osamaksukaupan luottoehtojen säännös- olevien palkannauttijaryhmien on yleensä ollut
18985: tely purettiin kaikkien muiden tavaroiden pait- tyydyttävä käytetyn auton hankkimiseen. Hen-
18986: si moottoriajoneuvojen os·alta ja että enillJt. kilöautojen hintatason kohtuuttomuudesta on
18987: 6 kk:n ulkomaisia toimitusluottoja koskevat myös aiheutunut huomattavaa vinosuuntausta
18988: kiellot kumottiin lähes välittömästi devalvaa- sellaisten ruokakuntien taloudessa, joissa auto
18989: tion jälkeen. On suorastaan kansainvälisten on katsottu tarpeelliseksi.
18990: kauppasopimustemme hengen ja kirjaimenkin Yllä olevaan viitaten esitämme kunnioittaen,
18991: vastaista, että eräiden huomattavien kauppa-
18992: kumppaniemme tärkeimpien vientituotteiden, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18993: henlcilöautojen, markkinoita meidän maassam- lakiehdotuksen:
18994: IV,79.-Ehrnrooth ym. 411
18995:
18996:
18997: Laki
18998: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
18999: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
19000: raskuuta 1967 annetun lain (482/67) 3 § seuraavasti:
19001:
19002: 3 §.
19003: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon prosenttia verotusarvosta. Käytettynä maahan
19004: määrä vähennettynä 1 500 markalla, kuitenkin tuodun auton vero on 90 prosenttia vastaavan
19005: niin, että veron määrä aina on vähintään 50 uuden auton verosta.
19006:
19007:
19008: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
19009:
19010: Georg C. Ehrnrooth. Ame Bemer.
19011: Raimo Ilaskivi. Esu Niemelä.
19012: Victor Procope.
19013: 412
19014:
19015: IV,80.- Lak.al. n:o 112.
19016:
19017:
19018:
19019:
19020: Hanhirova ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
19021: annetun lain muuttamisesta.
19022:
19023:
19024: E d u s k u n n a 11 e.
19025:
19026: Autosta on muodostunut viime aikoina useil- Yhä voimakkaampana on todettavissa tarve
19027: la eri ammattialoilla välttämätön työväline. Yh- autoveron pikaiselle laskemiselle. Veron alenta·
19028: teiskuntamme kehittyessä on syntynyt lukuisia misella autojen menekki tulisi tuntuvasti lisään-
19029: ammattiryhmiä, joille auto on ammatinharjoit- tymään. Tämä puolestaan elvyttäisi muita
19030: tamiseen elimellisesti liittyvä osa ja joiden toi- •autokauppaan läheisesti kytkeytyviä liiketoimia.
19031: meentulo on suoranaisesti riippuvainen autoista. Bensiinikauppa laajenisi vastaavasti. Täten
19032: Etenkin siellä missä välimatkat ovat suuret, myös valtion varotulot kasvaisivat. Paitsi että
19033: muodostaa auto osan jokapäiväistä elämää. kaupan elpymisellä saataisiin lisää varoja val-
19034: Auto on kuitenkin vuosi vuodelta muuttu- tiolle, tuottaisi myös itse autovero valtiolle sen,
19035: nut yhä raskaammin verotettavaksi kohteeksi. mitä valtio on kaavaillut tästä saavansa, eikä
19036: Jo nykyisellään auton hinnasta suut!in osa on puuttuvaa vajausta jouduttaisi keräämään muul-
19037: pelkkää valtiolle eri muodoissa kannettavaa ve- la verotuksella. Esim. viime vuonna autovero
19038: roa, tullia ym. Samanaikaisesti kun autontarve tuotti 50 miljoonaa markkaa vähemmän, kuin
19039: vain kasvaa, autoveron toistuva korottaminen mitä ennakkoon oli arvioitu.
19040: tekee autosta yhä vaikeamman saavutettavan ja Auto- ja moottoripyörävero olisi laskettava
19041: kalliimman. nykyisestä 40 %: sta 30 % :iin eli niin, että
19042: Autovero on nostettu nykyisellään niin kor- vuonna 1967 hyväksytty tuntuva veronkoro-
19043: kealle, että sen kielteiset seurausilmiöt heijas- tus poistettaisiin.
19044: tuvat monin epämiellyttävin muodoin, mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19045: alalla ilmenevänä työttömyytenä. Välillisesti se
19046: aiheuttaa yleistä hintatason nousua ja vaikeut- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19047: taa palveluammattien harjoittamista. lakiehdotuksen:
19048:
19049:
19050: Laki
19051: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
19052: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
19053: raskuuta 1967 annetun lain (482/67) 3 § näin kuuluvaksi:
19054:
19055: 3 §. määrä on vähintään 50 prosenttia verotusar-
19056: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon vosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero
19057: määrä korotettuna 30 prosentilla ja vähennet- on 90 prosenttia vastaavan uuden auton ve-
19058: tynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että veron rosta.
19059:
19060:
19061: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
19062:
19063: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Esko Härkönen.
19064: 413
19065:
19066: IV,Sl.- Lak.al. n:o 113. IV,Sl.- Lagmot. nr 113.
19067:
19068:
19069:
19070: Procope ym.: Ehdotus laiksi auto- ;a moottori- Procope m.fl.: Förslag till lag om ändring av
19071: pyräverosta annetun lain muuttamisesta. lagen om bil- och motorcykelskatt.
19072:
19073: E d u s k u n n a II e. Tili Riksdagen.
19074:
19075: Autokannan kasvaessa on tieliikenteen osuus Bilparkens tillväxt har medfört, att vägtrafi-
19076: iilman saastuttajana tullut yhä merkitseväm- ken står för en allt större andel av lufförore-
19077: mäksi. Useammat autot eivät merkitse ainoas- ningarna. Flera hilar innebär icke blott flera
19078: taan useampia epäpuhtauden lähteitä, vaan var- föroreningskällor, utan särskilt i bosättnings-
19079: sinkin väestökeskuksissa myös lisääntynyttä tai- centra även en ökad benägenhet tili trafikstopp
19080: pumusta liikennekatkoihin ja ajoneuvoruuhkiin, och stockningar, vilka enligt företagna under-
19081: jotka tutkimusten mukaan huomattavasti lisää- sökningar i betydande utsträckning ökar den
19082: vät autoista tulevan saasteen, etenkin hiili- mängd luftföroreningar, särskilt kolmonoxid,
19083: monoksidin määrää. Pakokaasujen koostumus on som härrör sig från biltrafiken. Avgasernas sam-
19084: yleensäkin vaikeammin hallittavissa ja vaaralli- mansättning är över huvud mest svårbemästrad
19085: simmillaan ruuhkaliikenteessä esiintyvillä pie- och hälsovådlig vid de låga hastigheter och den
19086: nillä nopeuksilla ja joutokäynnillä. Siten kasvaa tomgång som förekommer vid stockande trafik.
19087: esim. hiilimonoksidin määrä liikenteen keski- Sålunda ökar t. ex. kolmonoxidmängden tili
19088: nopeuden laskiessa 40 km/h... 15 km/h peräti rentav det dubbla då trafikens medelhastig-
19089: kaksinkertaiseksi. Vaikka autokantamme toistai- het sjunker från 40 km/h tili 15 km;h. Fastän
19090: seksi monien muiden maiden autokantaan ver- bilparken i vårt land tillsvidare jämfört med
19091: rattuna on suhteellisen pieni ja autojen aiheut- bilparken i många andra Iänder är relativt liten
19092: tama saasteongelma täten meillä vielä on vas- och det av biltrafiken förorsakade luftförore-
19093: taavasti pienempi, olisi riittävän ajoissa ryh- ningsproblemet sålunda hos oss än så länge i
19094: dyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin liikenteen motsvarande mån är mindre, borde man i till-
19095: aiheuttaman saasteen vähentämiseksi, varsinkin räckligt god tid skrida tili effektiva åtgärder
19096: kun tehokkaimmillakin käyttökelpoisilla toi- för att minska den av trafiken förorsakade luft-
19097: menpiteillä saavutetaan tuloksia vasta useam- föroreningen, särskilt då man vet, att även de
19098: man vuoden kuluttua. mest effektiva, brukbara åtgärderna medför
19099: resultat för flera år senare.
19100: Liikenneperäistä ilman saastumista voidaan Från trafiken härrörande luftförorening kan
19101: rajoittaa monentaisin toimenpitein. Tehokkaana, begränsas genom mångahanda åtgärder. Som en
19102: mutta toisaalta kalliina toimenpiteenä mainit- effektiv, men å andra sidan dyrbar åtgärd må
19103: takoon uusien, entistä leveämpien liikenneväy- här nämnas planering och byggande av nya,
19104: lien suunnitteleminen ja rakentaminen. Kun te- bredare trafikleder. Då effektiva trafikleder
19105: hokkaat liikenneväylät helpottavat liikenteen underlättar trafikavvecklingen, minskar sam-
19106: virtaamista, vähenee samalla väestökeskuksissa tidigt den mängd skadliga avgaser, som i bo-
19107: alhaisesta keskinopeudesta johtuva haitallisten sättningscentra är en direkt följd av låga medel-
19108: pakokaasujen määrä. Vaikka uusien, riittävän hastigheter. Fastän man även på denna grund
19109: välityskyvyn omaavien liikenneväylien rakenta- mera effektivt än hittills bör stödja åstadkom-
19110: mista väestökeskuksiin tälläkin perusteella on mandet av trafikleder med tillräcklig trafik-
19111: entistä tehokkaammin tuettava, on toimenpi- kapacitet i bosättningscentra, medför åtgärderna
19112: teistä ilman suojelun kannalta vain paikallista med tanke på luftvården blott lokal lättnad och
19113: apua ja tuloksetkin näkyvät vasta vuosien ku- dessutom kan resultaten skönjas först efter
19114: luttua. flera år.
19115: Toinen tehokas, ja samalla ilman saastumista En annan effektiv åtgärd, som samtidigt i
19116: koko maassamme vähentävä toimenpide on hela landet minskar luftföroreningen, förutsät-
19117: auton teknillisten ominaisuuksien muuttaminen ter åter en ändring av bilarnas tekniska egen-
19118: 414 IV,Sl.- Auto- ja moottoripyörävero.
19119:
19120: siten, että kustakin autosta erikseen aiheutuva skaper sålunda, att den från envar enskild bil
19121: saastemäärä saadaan ratkaisevasti pienenemään. härrörande mängden luftföroreningar i avgö-
19122: Tähän voidaan päästä joko siten, että 1 ) pyri- rande grad minskas. Detta resultat kan uppnås
19123: tään estämään epäpuhtauksien syntyminen moot- antingen sålunda 1 ) att man strävar tili att
19124: torissa tai/ja 2) hävitetään haitalliset ainekset hindra uppkomst av föroreningar i motorn
19125: pakoputkistossa ennen niiden tuloa ulkoilmaan. eller / och 2 ) eliminerar de skadliga bestånds-
19126: delarna i avgassystemet förrän gasen släppes ut
19127: i ytterluften.
19128: Koska saastuttavat pakokaasut ensi sijassa Då luftförorenande avgaser i första hand be-
19129: koostuvat palamattomista polttoaineen osista, står av icke förbrända bränslepartiklar, kan för-
19130: on saastepitoisuus yleensä tarkoituksenmukai- oreningsgraden i allmänhet mest ändamålsen-
19131: simmin vähennettävissä säätämällä polttoaine- ligt minskas genom att justera bränslebland-
19132: seos sellaiseksi, että moottoriin tuleva poltto- ningen sålunda, att den vid ettvart tillfälle tili
19133: ainemäärä kulloinkin annosteliaan mahdollisim- motorn tillförda bränslemängden doseras möjli-
19134: man tarkasti kuormitusta vastaavaksi. Myös eri- gast exakt enligt rådande belastning. Även en
19135: koistarkka sytytyshetken asetus - niinikään speciellt noggrann justering av tändningsögon-
19136: kuormituksen mukaan - vähentää pakokaasu- blicket - likatedes enligt belastning - mins-
19137: jen saastepitoisuutta. Muista toimenpiteistä, kar föroreningsgraden i avgaserna. Bland andra
19138: joilla epäpuhtauksien syntymistä moottorissa åtgärder, varmed uppkomst av fötoreningar i
19139: voidaan vähentää, mainittakoon vielä imuilman motorn kan minskas, må ytterligare nämnas sys-
19140: lämmitysjärjestelmät sekä erilaatuiset joutokäyn- tem för uppvärmning av insugningsluften, även-
19141: nin säätöjärjestelmät. som olika slags system för justering av tom-
19142: gången.
19143: Toinen joskaan käytännössä ei yhtä tehokas En alternativ, om ock en i praktiken icke
19144: tapa vaikuttaa pakokaasujen kokoomukseen on lika effektiv metod att påverka avgasernas sam-
19145: niiden mahdollisimman tehokas jälkikäsittely mansättning går ut på en möjligast effektiv
19146: pakoputkistossa ennen niiden päästämistä ulko- efterbehandling av avgaserna i avgassystemet
19147: ilmaan. Tämä edellyttää yleensä pakoputkistoon förrän gasen släppes ut i ytterluften. Detta för-
19148: asennettavaa jälkipoltinta, sykloni- eli kierre- utsätter i allmänhet att i avgassystemet monte.-
19149: virtaus- ja ultraäänipuhdistusta, katalyyttisiä ras en efterbränningsanordning, cyklon- d.v.s.
19150: menetelmiä, suodatusta tms. spiralströmnings- och ultraljudrening, kataly-
19151: tiska metoder, filtrering o.a.dyl.
19152: Eräissä Länsi-Euroopan maissa ja etenkin I vissa västeuropeiska Iänder och särskilt i
19153: Amerikan Yhdysvalloissa on viime vuosina kiin- Amerikas Förenta Stater har man under de se-
19154: nitetty yhä enemmän huomiota edellä tarkoitet- naste åren fäst allt större uppmärksamhet vid
19155: tuihin ongelmiin. Seurauksena on ollut sekä ovan avsedda problem. Som resultat härav har
19156: laaja tutkimustoiminta, erinäisten lisälaitteiden man inlett en omfattande forskningsverksamhet,
19157: asentaminen uusiin autoihin sekä lainsäädännöl- i nya bilar monteras diverse tilläggsanordningar
19158: lisinä toimenpiteinä entistä tiukemmat uusia varjämte man även i lagstiftningsväg infört
19159: autoja koskevat teknilliset saastenormit. Mitään skärpta tekniska avgasnormer på nya bilar.
19160: yleiseurooppalaisia normeja ei sensijaan vielä Några sameuropeiska normer har hittills icke
19161: ole vahvistettu. fastställts.
19162: Meidän maassamme riittävän ankarien omien I vårt land synes uppställandet av tillräckligt
19163: normien asettaminen ei mvöskään tässä vaiheessa stränga egna normer icke heller i detta skede
19164: liene mahdollista, ottaen huomioon toisaalta lu- möjligt, med beaktande å ena sidan av de syn-
19165: kuisissa eri autotuontimaissamme noudatettavat nerligen olikartade normer som gäller i de tal-
19166: varsin erilaatuiset normit ja toisaalta sen, että rika olika Iänder, från vilka Finland för när-
19167: eri autonvalmistajilta ostamAmme automäärät varande importerar bilar, och å andra sidan av
19168: ovat niin pieniä, ettei valmistajilla yleensä ole att det antal bilar vårt land inköper från de
19169: mahdollisuutta ilman kohtuuttomi::t kustAnnuk- särskilda bilfabrikerna är så litet, att det inte
19170: sia muuttaa tuotantoa Suomen erikoismääräyk- i allmänhet för tillverkaren är möjligt att utan
19171: siä vastaaviksi vain muutamien tuotantopäivien oskäliga kostnader ändra produktioneo att under
19172: tahi C'hkä vain tuntien ajaksi. Amerikan Yhdys- blott några få produktionsdagar eller måhända
19173: IV,Sl.- Procope ym. 415
19174:
19175: valloissa asetetut vaatimukset vaikuttavat kui- rentav blott timmar matsvara finländska spe-
19176: tenkin ajan oloon useimpien maailman auton- cialföreskrifter. De krav som uppställts i Ame-
19177: valmistajien tuotteisiin siten, että ao. valmista- rikas Förenta Stater påverkar likväl med tiden
19178: jat ovat haluttaessa valmiit tarjoamaan autoja, de flesta. bilfabrikantemas produktion såtillvida,
19179: joiden kohdalta saastekysymys on hyvinkin tyy- att tillverkama vid anfordran är redo att er"
19180: dyttävästi ratkaistu. bjuda även bilar, för vars del föroreningsfrågan
19181: lösts på ett rentav mycket tillfredställande sätt.
19182: Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että I detta sammanhang bör emellertid observe-
19183: autotehtaat autoalalla vallitsevan kovan kilpai- ras, att bilfabrikerna med beaktande av den
19184: lun takia pyrkivät välttämään kaikkia hintaa inom bilbranschen rådande hårda konkurrensen
19185: lisääviä ratkaisuja ja valmistamaan jopa rinnak- strävar tili att undvika alla sådana lösningar
19186: kaismalleja niitä maita varten, !oissa tiettyjä li- som innebär prisförhöjning och att tillverka
19187: sälaitteita tai parannuksia ei vaadita. Tällainen t.o.m. parallella modeller för sådana länder, vari
19188: ilmiö on erityisen yleinen niissä tapauksissa, vissa tilläggsanordningar eller förbättringar icke
19189: joissa ao. tuontimaa on vero- tai tullipolitiikalla kräves. Dessa fenomen är särskilt vanliga i de
19190: muutoinkin asettanut uuden auton ostohinnan fall, vari vederbörande impordand genom be-
19191: yleistä hintatasoa huomattavasti ylemmäksi. skattnings- eller tullpolitik även i övrigt skruvat
19192: upp inköpspriset på nya bilar högt över den
19193: allmänna prisnivån.
19194: Vaikka meillä näin ollen ei näytä olevan mah- Fastän det sålunda icke för oss - särskilt
19195: dollisuuksia omin teknillisin määräyksin vaikut- förrän de normer, som fömärvarande uppgöres
19196: taa edes uusien, lähivuosina liikenteeseen otet- av Förenta Nationemas Ekonomiska Kommis-
19197: tavien autojen aiheuttamiin saastemääriin - sion för Europa ( ECE) färdigställts - synes
19198: varsinkaan ennen kuin YK:n alaisen Euroopan vara möjligt att med egna tekniska föreskrifter
19199: Talouskomission ECE:n toimesta laadittavat påverka ens den mängd luftförorening, som här-
19200: normit ovat valmistuneet - voidaan meillä, rör sig från de nya bilar, som under de när-
19201: henkilöautoista perittävän huomattavan korkean maste åren tas i bruk, kan vi trots allt, med
19202: autoveron huomioon ottaen, ratkaisevasti vero- beaktande av den synnerligen höga bilskatt som
19203: politiikalla ohjata auton ostajia siten, että he hos oss uppbäres p~ personbilar, på ett av-
19204: valitsevat auton, joka on varustettu saasteen le- g<'rande sätt mad skattepolitik leda bilköpama
19205: viämistä ehkäisevin laittein ja ainakin, ettei i sådan riktning, att de väljer en bil, som är
19206: suomalaisia autoilijoita verotuksella ehkäistä försedd med anordningar för förebyggande av
19207: uutta autoa hankkiessaan vaatimasta siihen tek- luftföroreningar och åtminstone, att finländska
19208: niikan viime kehityksen mukaisia laitteita ilman bilister icke genom beskattning förhindras att
19209: saastumisen vähentämiseksi. vid inköp av ny bil kräva att densamma är
19210: försedd med för minskande av luftföroreningar
19211: avsedda anordningar som motsvarar den senaste
19212: tekniska utvecklingen.
19213: Voimassaoleva laki auto- ja moottoripyörä- Gällande lag om bil- och motorcykelskatt
19214: verosta ( 482/67) tietää kuitenkin käytännössä, ( 482/67) innebär likväl i praktiken, att staten
19215: että valtio edellä tarkoitetun lisälaitteen aiheut- på det pristillägg, som föranledes av ovan av-
19216: tamasta hintalisästä perii vielä veroa peräti sedda tilläggsanordning, ytterligare uppbär en
19217: 140 %, johon vielä on lisättävä tulli ja liike- skatt på hela 140 % , vartill ytterligare kommer
19218: vaihtovero. Lisälaitteen hinnasta Suomessa si- tuli och omsättningsskatt. Av det pris konsu-
19219: ten käytännössä yli puolet menee valtiolle eri- menten i Finland erlägger för tilläggsanord-
19220: näisinä veroina ja maksuina. Esimerkkinä mai- ningen går sålunda mer än hälften tili staten
19221: nittakoon erään Saksan Liittotasavallassa toimi- i form av diverse olika skatter och avgifter.
19222: van autonvalmistajan käyttämä elektronisesti Som exempel må här nämnas, att en i För-
19223: ohjattu pohtonesteen suihkutusjärjestelmä, jolla bundsreoubliken Tyskland verksam bilfabrik,
19224: on saavutettu hyvin alhaisia saastepitoisuuksia som tillhandahåller ett elektroniskt styrt system
19225: pakokaasussa. Tästä laitteesta maahantuojalta för inspmtning av bränsle, med vilket man upp-
19226: veloitettu lisähinta on - ilman myyntipalk- nått synnerligen låg föroreningsprocent i avga·
19227: kiota - 320 DM eli 366.40 mk, mutta Suo- serna. För ifrågavande anordning uppbäres av
19228: 416 IV,Sl.- Auto- ja moottoripyörävero.
19229:
19230:
19231: messa samasta laitteesta perittävä lisähinta on importören ett tilläggspris på 320 DM, dvs.
19232: tulleineen, autoveroineen, lii.kevaihtoveroineen 366.40 mk, men i Finland uppbäres för samma
19233: ja tavanomaisine ( 15 % ) myyntipalkkioineen anordning, då ·tuli, bilskatt, omsättningsskatt
19234: peräti 1 315 mk. Esimerkkitapauksessa rangais- och sedvanlig försäljningsprovision ( 15 %) till-
19235: taan auton ostajaa, joka pyrkii vähentämään kommer, ett tilläggspris på hela 1 315 mk~ I
19236: ilman saastumista, tullin ja autoveron puitteissa nämnda fall bestraffas sålunda den bilköpare,
19237: lähes 680 mk:n määräisellä lisämaksulla. Voi- som strävar tili minskad luftförorening, inom
19238: massaoleva laki tietää tavallaan veron - ja var- ramen för tuli och bilskatt med en tilläggsav-
19239: sin korkean veron - perimistä puhtaasta il- gift på inemot 680 mk. Mao kan sålunda anföra,
19240: masta. Lopputulos on ilmeinen, varsin harva att gällande lag på sitt sätt innebär att man
19241: ostaja on valmis maksamaan tällaista ilmaveroa. belagt ren luft med skatt - och rentav en
19242: Mainittakoon, että saksalaisen kuluttajan lait- synnerligen hög skatt. Slutresultatet är uppen-
19243: teesta suorittama lisähinta on 437 DM eli bart, rätt få köpare är redo att betala en sådan
19244: 501 mk. luftskatt. Det må nämnas, att den tyska konsu-
19245: menten för samma anordning betalar ett pris-
19246: tillägg på 437 DM, dvs. 501 mk.
19247: Jotta autojen aiheuttaman ilman saastumisen På det att de tekniska anordningar, som ut-
19248: vähentämiseksi kehitetyt teknilliset laitteet vecklats för förebyggande av från biltrafik här-
19249: mahdollisimman pian saataisiin Suomessa yleis- rörande luftförorening, snarast möjligt skall
19250: tymään olisi auto- ja moottoripyöräverosta an- kunna bli allmänna även i Finland, borde lagen
19251: nettua lakia muutettava siten, että auto- ja om bil- och motorcykelskatt ändras sålunda, att
19252: moottoripyöräveroa ei perittäisi siitä hinta- bil- och motorcykelskatt icke skulle uppbäras
19253: lisästä, jo.ka kaasutinmoottorilla varustetussa på det pristillägg, som för en med förgasarmotor
19254: autossa muodostuu sen tavanomaisten pohto- försedd bils del uppkommer genom att de sed-
19255: nesteen syöttö- ja/tai pakokaasujen poistolait- vanliga mataranordningarna för flytande bränsle
19256: teiden korvaamisesta tai tehostamisesta pako- och/eller det sedvanliga avgassystemet ersättes
19257: kaasujen täydellisempää puhdistamista varten. eller effektiviseras med tanke på en mera nog-
19258: grann rening av avgaserna.
19259: Milloin tietyn laitteen soveltuvuudesta pako- Om ovisshet uppkommer därom huruvida
19260: kaasujen haitallisuuden vähentämiseen tai sen viss anordning innebär mindre skadliga avgaser
19261: aiheuttamasta hintalisästä syntyy epätietoi- eller angående därav föranlett pristillägg, kan
19262: suutta, voidaan tarvittava selvitys hankkia erforderlig utredning erhållas från bilregister-
19263: autorekisterikeskuksesta. centralen.
19264: Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- På basen av ovanstående föreslår vi härmed
19265: nioittaen vörsamt,
19266:
19267: Eduskunnan hyväksyttäväksi näin kuu- att Riksdagen måtte godkänna ett så-
19268: luvan lakiehdotuksen: lydande lagförslag:
19269:
19270:
19271: Laki Lag
19272: moottoriajoneuvoverosta annetun lain om ändring av lagen om bil- och motorcykel
19273: muuttamisesta. skatt.
19274:
19275: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään I enlighet med Riksdagens beslut fogas tili
19276: auto- ja moottoripyöräverosta marraskuun 11 5 § i lagen av den 14 november 1967 om
19277: päivänä 1967 annPtun lain (482/67) 5 §:ään bil- och motorcykelskatt ( 482/67) ett nytt 4
19278: uusi näin kuuluva 4 momentti: moment, som följer:
19279:
19280: 5 §. 5 §.
19281: Verotusarvoa määrättäessä saadaan 1 momen- Vid fastställande av beskattningsvärdet må
19282: tissa tarkoitetusta normaalihinnasta ja 2 mo- från det i 1 momentet avsedda normalpriset
19283: IV,Sl.- Proc:ope ym. 417
19284:
19285: mentissa tarkoitetusta myyntihinnasta vähentää och det i 2 momentet avsedda försäljningspriset
19286: se hintalisä, joka kaasutinmoottorilla varuste- avdragas det pristillägg, som i fråga om med
19287: tun auton osalta muodostuu sen tavanomaisten förgasarmotor försedd bil betingas av att de sed-
19288: pohtonesteen syöttö- ja pakokaasujen poistolait- vanliga mataranordningarna för flytande bränsle
19289: teiden korvaamisesta tai tehostamisesta pako- och det sedvanliga avgassystemet ersättes eller
19290: kaasujen täydellisempää puhdistamista varten. effektiviseras med tanke på en mera fullständig
19291: rening av avgaser.
19292:
19293:
19294: Tämä laki tulee voimaan päivänä Denna lag träder i kraft den 197 .
19295: kuuta 197 •
19296:
19297:
19298: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970. Helsingfors den 14 april 1970.
19299:
19300: Victor Procope. Harri Holkeri.
19301: Valdemar Sandelin. Juhani Orrenmaa.
19302: Mikko Kaama. Matti Silander.
19303: Pauli Räsänen. Raino Westerholm.
19304:
19305:
19306:
19307:
19308: 53 428/70
19309: 418
19310:
19311: IV,82. ___;. Lak.al. n:o 114.
19312:
19313:
19314:
19315:
19316: Voutilainen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
19317: annetun lain muuttamisesta.
19318:
19319:
19320:
19321: E d u s k u n n a 11 e.
19322:
19323: Auto- ja moottoripyöräverosta marraskuun set nousivat vuonna 1967 suoritetun devalvaa-
19324: 14 päivänä 1967 annetulla lailla muutettiin tion ja autoveron palautusoikeuden supistami-
19325: ammattimaiseen liikenteeseen käytettävistä sen johdosta huomattavasti. Taksiliikenteen
19326: henkilö- ja pakettiautoista perittävän veron taksojen tarkistuksessa, joka tapahtui vasta noin
19327: palautusoikeutta siitä täyden palautuksen peri- vuoden kuluttua edellämainituista tapahtumista,
19328: aatteesta, jota auto- ja moottoripyöräverosta ei devalvaation ja autoverolain muutoksen vai-
19329: aikaisemmin annetuissa laeissa on noudatettu. kutuksia otettu huomioon kuin vajaalla kolmas-
19330: Joulukuun 30 päivänä 1957 annetussa ensim- osalla, mikä vastaa vain devalvaation aiheutta-
19331: mäisessä laissa henkilöautoista ja moottoripyö- maa taksiautojen hinnannousua ilman autove-
19332: ristä suoritettavasta verosta myönnettiin am- ron vaikutusta. Kun tämän tarkistuksen yhtey-
19333: mattimaiseen liikenteeseen ( taksiliikenteeseen) dessä taksiliikenteen ja hintaviranomaisten kes-
19334: pääasiallisesti käytettävästä henkilöautosta pe- ken sovittiin ko. muutosten vaikutukset jaetta-
19335: ritty vero palautettavaksi. Vaikka lakia sen jäl- viksi kolmen vuoden osalle siten, että devalvaa-
19336: keen useasti muutettiinkin, säilytettiin tämä tion ja autoverolain aiheuttamista kustannusten
19337: palautusoikeus laissa vuoteen 1967 saakka. Ve- nousuista muut kolmasosat otetaan huomioon
19338: ronpalautus myönnettiin myös ammattimai- vuosittain taksojen tarkistusten yhteydessä, voi-
19339: seen liikenteeseen käytettävistä pakettiautoista, taisiin nyt täyden autoveronpalautuksen muo-
19340: kun pakettiautot vuonna 1962 annetussa laissa dossa poistaa edellisen lainmuutoksen paine
19341: tulivat autoveron alaisiksi. taksojen korottamiseksi. Taksiliikenteen suorit-
19342: Ammattimaiseen liikenteeseen käytettävistä taessa erilaisia kuljetuksia, jotka tulevat valtio-
19343: autoista vain henkilöautot ja kevyet pakettiau- vallan maksettaviksi, kuten koululais- ja sairas-
19344: tot ovat autoveron alaisia. Siten on syntynyt matkakuljetuksia sekä puolustusvoimien hen-
19345: suoranainen epäkohta erilaisten autojen osto- kilökuljetuksia, olisi täyden autoveron palau-
19346: hinnoissa ammattimaisen liikenteen kohdalla, tuksella suoranaista vaikutusta valtion korvaa-
19347: kun osa on erityisveron alaista ja osa ei ole. mien kuljetuksien kustannuksiin.
19348: Ammattimaisen liikenteen kokonaisuudessaan, Palautusoikeuden supistaminen vuonna 1967
19349: tai osan siitä, joka hoitaa julkista henkilön- oli katsottava silloisen maksutase- ja valuutta-
19350: ja tavarankuljetusta, ei voida katsoa olevan tilanteen ja sen hetkisten järjestelyjen aiheut-
19351: ylellisyyttä, vaan se on kansantaloudellisesti tamaksi. Näiden syiden voidaan katsoa poistu-
19352: edullista, joten erityisverotus sen miltään osin neen, ja oikeudenmukaisuus edellyttää, että
19353: ei ole tarkoituksen mukaista. Kun ennen edel- taksiliikenteen ja ammattimaisen pakettiauto-lii-
19354: listä lain muutosta oli veronpalautus ulotettu kenteen yhdenmukaisuus verotuksellisesti muun
19355: koskemaan varsin laajaa autokantaa, tuli am- ammattimaisen autoliikenteen kanssa palaute-
19356: mattimaiseen liikenteeseen käytettävien hen- taan.
19357: kilö- ja pakettiautojen autoveronpalautusosuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19358: deksi kaikesta palautetusta autoverosta vain nioittaen,
19359: vajaa puolet. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19360: Maamme taksiliikenteen kuljetuskustannuk- lakiehdotuksen:
19361: IV,82.- Voutilainen ym. 419
19362:
19363:
19364: Laki
19365: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
19366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä marraskuuta 1967 auto- ja moot-
19367: toripyöräverosta annetun lain ( 482/6 7) 7 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
19368:
19369: 7 §. tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton
19370: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on omistajaksi, hakemuksesta saamaan tullihalli-
19371: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- tukselta takaisin maahan tuotaessa suoritetun
19372: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- autoveron määrän. Palautusta on uhalla, että
19373: väksi, on se, joka tällöin on merkitty auton oikeus sen saamiseen on menetetty, haettava
19374: omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija
19375: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, on merkitty autorekisteriin auton omistajaksi.
19376: oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kui-
19377:
19378:
19379: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
19380:
19381: U. H. Voutilainen. Akseli Roden.
19382: Valde Nevalainen. Heikki Hykkäälä.
19383: Uljas Mäkelä. Valdemar Sandelin.
19384: Eero Salo.
19385: 420
19386:
19387: IV,83.- Lak.al. n:o 11.5.
19388:
19389:
19390:
19391:
19392: Laatio ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta annetzm
19393: lain muuttamisesta.
19394:
19395:
19396: E d u s k u n n a II e.
19397:
19398: Moottoriajoneuvoverosta joulukuun 30 päi- 40 tonnin kokonaispainoisesta maansiirtoautosta
19399: vänä 1966 annetun lain (722/66) mukaan ben- lisäveron määrä on 36 000 markkaa vuodessa.
19400: siiniä, dieselöljyä tai moottoripetroolia käyttä- Kysymyksessä olevat maansiirtoautot eivät
19401: mään tarkoitetuista moottoriajoneuvoista on ole tiellä kuljetettaviksi tarkoitettuja ajoneu-
19402: suoritettava ns. lisäveroa, milloin ajoneuvossa voja. Niiden akselipaino on vähintään 15 ton-
19403: käytetään nestemäisten polttoaineiden valmiste- nia. Tämän vuoksi maansiirtoautoja ei tarvitse
19404: verosta vapaata polttoainetta tai polttoainetta, rekisteröidä, suorittaa niiden osalta varsinaista
19405: joka on lievemmin verotettu kuin ko. ajoneuvon moottoriajoneuvoveroa eikä niitä voida käyttää
19406: rakenteen mukainen polttoaine. Lisäverona on yleisellä tiellä. Alkuperäisen tarkoituksen mu-
19407: tällöin suoritettava varsinaisen ajoneuvoveron kaan moottoriajoneuvoista kannettava vero suo-
19408: määrä kymmenkertaisena kuitenkin vähintään ritetaan korvauksena tien käytöstä. Siten ei ole
19409: 3 000 markkaa. asianmukaista, että esim. kaivokseen osina vie-
19410: Lisäveron perimisellä pyritään estämään ve- dystä ja siellä kokoonpannusta samoin kuin
19411: rottoman tai sallitun lievemmin verotetun polt- mm. yksinomaan voimalaitostyömailla toimi-
19412: toaineen käyttäminen moottoriajoneuvossa. Tar- vista maansiirtoautoista on maksettava veroa
19413: koituksena ei kuitenkaan ole ollut aiheuttaa moottoriajoneuvoverolain mukaan.
19414: tuotantokustannusten nousua sellaisilla aloilla, Maansiirtoautoilla hoidettavissa raskaissa kul-
19415: joilla verottoman polttoaineen käyttö ei aiheuta jetuksissa siirrytään kaikkialla maailmassa yhä
19416: kilpailuhäiriöitä verollista polttoainetta käyttä- suurempiin yksiköihin. Taloudellisesti ja teknil-
19417: viin ajoneuvoihin verrattuna. Moottorikäyttöi- lisesti parhaiten ratkaisujen käyttöä tulisi työn
19418: set laitteet, moottorityökoneet ja auton alustalle tuottavuuden lisäämiseksi myös meillä verotus-
19419: rakennetut työkoneet sekä moottorityökonein säännöksinkin edistää eikä estää, niin kuin nyt
19420: varustetut traktorit onkin sen mukaisesti va- tapahtuu. On myös huomattava, että maansiir-
19421: pautettu lisäverovelvollisuudesta, milloin niitä toautojen käyttö on sallittua vain määrätyllä
19422: ei käytetä muihin kuin niiden käyttötarkoituk- yleiseltä liikenteeltä suljetulla alueella. Normaa-
19423: sista johtuviin kuljetuksiin itse työpaikalla tai livarusteisten kuorma-autojen rakenne ei kes-
19424: yleisellä tiellä niiden omien poltto- ja voitelu- täisi maansiirtoautoilla hoidettavia kuljetuksia.
19425: aineiden kuljetukseen tahi niiden siirtyessä työ- Siten ei ole tarpeen myöskään kilpailuolosuhtei-
19426: paikalta toiselle. Luetelluissa kuljetusvälineissä den suojaamiseksi periä lisäarvoa maansiirto-
19427: ja työkoneissa saadaan siten käyttää valmiste- autoista.
19428: verosta vapaata polttoöljyä ilman lisäveron Edellä olevan perusteella esitämme,
19429: maksuvelvollisuutta. Sitä vastoin maansiirtoau-
19430: toista mainittu lisävero on suoritettava vaikka että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19431: viimeksi mainitut ovat täysin verrattavissa lakiehdotuksen:
19432: edellä mainittuihin kuljetusvälineisiin. Esim.
19433: IV,83.- Laatio ym. 421
19434:
19435:
19436: Laki
19437: moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta.
19438: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta
19439: 1966 annetun lain ( 722/66 ) 17 §: ään uusi 2 kohta, jolloin nykyiset 2, 3, 4 ja 5 kohdat
19440: siirtyvät 3, 4, 5 ja 6 kohdiksi, seuraavasti:
19441:
19442: 17 §. 2 ) maansiirtoautot, joiden virallisesti Suo-
19443: Lisäverosta ovat vapaat: messa vahvistettu akselipaino on vähintään 15
19444: - - - - - - - - - - - - - tonnia;
19445:
19446:
19447:
19448: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
19449:
19450: G. Laatio. Antero Salmenkivi.
19451: Valdemar Sandelin. Seppo Westerlund.
19452: Reino Kangas. Arne Berner.
19453: Pekka Haarla. Ingvar S. Melin.
19454: 422
19455:
19456: IV,84.- Lak.al. n:o 116.
19457:
19458:
19459:
19460:
19461: Niinikoski ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun
19462: lain muuttamisesta.
19463:
19464:
19465: E d u s k u n n a 11 e.
19466:
19467: Vuoden 1965 alussa voimaan tullut laki polttoainetta käyttäen, vaikka he joutuvatkin
19468: moottoriaJoneuvoverosta ( 655/64) aiheutti maksamaan traktoreistaan jo suhteellisen kor-
19469: sen, että maatilatalouden käytössä olleissa die- kean ajoneuvoveron. Esim. soranajo ,maatilan
19470: seltraktoreissa saatiin käyttää verollisen diesel- omille viljelysteille tai talousrakennuksen perus-
19471: öljyn asemesta verotonta polttoöljyä vain eh- tuksiin on kielletty, vaikka sorakuoppa olisi ti-
19472: dolla, että traktoreista ensin maksettiin ns. eri- lan omalla alueella. Tällaisissa tapauksissa on
19473: tyinen lisävero. Kun tämän lisäveron määrä oli pakko tyhjentää traktorin tankki tarkoin pohto-
19474: peräti 3 000 markkaa vuodessa, se käytännössä öljystä ja vaihtaa tilalle verollinen dieselöljy.
19475: esti verottoman polttoöljyn käytön. Tämän Kysymyksessä oleviin hankaliin rajoituksiin ei
19476: vuoksi traktoreissa oli pakko ryhtyä käyttämään ole ollut aihetta valvonnankaan vuoksi. Käytän-
19477: yksinomaan verollista dieselöljyä kaikissa maa- nössä voidaan helposti todeta, milloin kysymyk-
19478: ja metsätalouden piiriin kuuluvissa töissä ja kul- sessä on esim. soranajo valtion suljetulla tie-
19479: jetuksissa, vaikka niillä tällöin vain rajoitetussa työmaalla. Tällaisissa tapauksissa olisi siis edel-
19480: määrin liikutaankin yleisillä teillä. Kun tällai- leen käytettävä verollista polttoainetta, koska
19481: nen traktoreiden pohtoaineeseen kohdistettu kysymyksessä ei ole maatilatalouden piiriin kuu-
19482: verotus merkitsi Suomen maatilataloudelle sel- luva ajo. Toinen hankala rajoitus on se, että
19483: laista erikoisverorasitusta, jollaista ei esiintynyt verotonta polttoöljyä käyttäen saadaan yleisel-
19484: missään muualla, eduskunta muutti ko. lakia läkin tiellä kuljettaa omaan maa- ja metsätalou-
19485: heinäkuun 1 päivästä 1965 lähtien siten, että teen käytettävää polttopuuta, mutta ei sen si-
19486: verotonta polttoöljyä saatiin käyttää paitsi kai- jaan muuta kotitarvepuuta.
19487: kissa moottorityökoneissa myös maa- ja metsä- Kun edellä tarkoitetut rajoitukset ovat käy-
19488: taloudessa käytettävissä traktoreissa, kuitenkin tännössä hankalia ja kun määräysten rikkomi-
19489: eräin oleellisin rajoituksin. Samalla traktoreille sesta on lisäksi säädetty kohtuuttoman ankara
19490: määrättiin ajoneuvokohtainen vero, jonka vä- rangaistuksen luontoinen vero muun rangais-
19491: himmäismäärä oli 60 mk vuodessa. tuksen lisäksi, olisi moottoriajoneuvoverolain
19492: Verottoman polttoöljyn käyttöä rajoittaneet 17 § :n 2 kohta muutettava siten, että maatila-
19493: edellä tarkoitetut säännökset sisältyvät saman- talouteen kohdistuvat maa- ja kiviaineiden kul-
19494: sisältöisinä moottoriajoneuvoverosta joulukuun jetusta koskevat rajoitukset poistettaisiin ja että
19495: 30 päivänä 1966 annettuun uuteen lakiin kaikki omassa maatilataloudessa käytettävä
19496: (722/66). Mainitun lain 17 §:n 2 kohdan mu- kotitarvepuu saataisiin kuljettaa verotonta polt-
19497: kaan on verottoman polttoöljyn käyttö maatila- toainetta käyttäen.
19498: talouden omissakin ajoissa kielletty kokonaan Kokonaan erikseen olisi otettava selvitettä-
19499: silloin, kun traktoria perävaunulla tai peräreellä väksi kysymys esinekohtaisen dieselveron pois-
19500: varustettuna käytetään maa- ja huoneenraken- tamisesta kaikilta ajoneuvoilta. Tämän veron
19501: nustoiminnassa käytettävän maa- ja kiviaineen aiheuttama rasitus ei esim. kuorma-autojen koh-
19502: kuljettamiseen taikka yleisellä tiellä tai kadulla dalla jakaannu oikeassa suhteessa ajokilometrei-
19503: puutavaran kuljetukseen lukuunottamatta tien hin verrattuna.
19504: tai kadun ylitystä tahi omaan maa- ja metsä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19505: talouteen käytettävän polttopuun kuljetusta. nioittaen,
19506: Nämä rajoitukset merkitsevät sitä, että maatila-
19507: talouden harjoittajat eivät saa ajaa kaikkia maa- että Eduskunta hyväksyisi settraavan
19508: tilatalouden piiriin kuuluvia ajoja verotonta lakiehdotuksen:
19509: IV,84.- Niinikoski ym. 423
19510:
19511:
19512: Laki
19513: moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta.
19514: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta joulukuun 30 päi-
19515: vänä 1966 annetun lain (722/66) 17 §:n 2 kohta näin kuuluvaksi:
19516:
19517: 17 §. jetukseen lukuunottamatta tien tai kadun yli-
19518: Lisäverosta ovat vapaat: tystä tahi omaan maa- ja metsätalouteen käytet-
19519: tävän kotitarvepuun kuljetusta.
19520: 2) traktorit, milloin niitä käytetään maa- ja
19521: metsätaloudessa, ei kuitenkaan silloin, kun niitä
19522: perävaunulla tai peräreellä varustettuna käyte- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19523: tään yleisellä tiellä tai kadulla puutavaran kul- kuuta 19
19524:
19525:
19526: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
19527:
19528: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro.
19529: Aaro Lil).tilä. Taisto Tähkämaa.
19530: Reino Kangas. Pekka Vilmi.
19531: Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen.
19532: Eino Uusitalo. Matti Ruokola.
19533: Veikko Hanhirova.
19534: 424
19535:
19536: IV,8.5.- Lak.al. n:o 117.
19537:
19538:
19539:
19540:
19541: Knuuti ym.: Ehdotus laiksi virvoitus;uomaverosta annetun lain
19542: muuttamisesta.
19543:
19544:
19545: E d u s k u n n a 11 e.
19546:
19547: Vain niin vähän alkoholia sisältävä mallas- mentin ja .30 S:n 3 momentin mukaan tulee olla
19548: juoma, että sitä ei missään tapauksessa voida saatavana anniskeluravintoloissa sekä keski-
19549: käyttää päihdytystarkoituksiin, oli vuoden 1934 oluen myynti- ja anniskelupaikoissa.
19550: mallasjuomaverolaissa jätetty verottamatta. Nykyisin maassamme valmistetut mallasjuo-
19551: Aina viime vuoden alkuun saakka laki määrit- mat eivät näitä vaatimuksia täytä eivätkä pani-
19552: teli veronalaisen mallasjuoman alarajan ilmoit- mot ole olleet halukkaita niitä valmistamaan.
19553: tamalla verouoman mallasjuoman korkeimman Syyksi on esitetty mm. se, että laki estää riit-
19554: sallitun kantavierreväkevyyden ( .5 % ) , ja kor- tävän korkean kantavierreväkevyyden käyttämi-
19555: keimman sallitun alkoholipitoisuuden ( 1.4 pai- sen niiden valmistuksessa.
19556: noprosenttia) . Nykyisessä virvoitusjuomalaissa on luovuttu
19557: Alkoholilainsäädännön muutoksen yhteydessä kantavietteväkevyydestä verottomuuden ylära-
19558: alle 2.25 painoprosenttia etyylialkoholia sisältä- jan tuntomerkkinä ja sen tilalle on tullut hiivan
19559: vät juomat tulivat 31 päivänä joulukuuta 1968 jättäminen mallasjuomaan käymisen jälkeen.
19560: annetun virvoitusjuomaverolain alaisiksi. Verot- Hyvin säilyvä, kirkas mallasjuoma on verotet-
19561: toman mallasjuoman yläraja määriteltiin vain tavaa silloinkin, kun sen alkoholipitoisuus on
19562: korkeimman sallitun kantavierreväkevyyden alle 0.5 prosenttia. Ainoastaan huonosti säilyvä
19563: ( 5 % ) , mutta ei enää korkeimman sallitun al- samea kalja on verotonta. Tämän kantaviette on
19564: koholipitoisuuden perusteella. entistä korkeampi, sen alkoholipitoisuus voi
19565: Mallasjuoman laatutaso riippuu olennaisesti nousta siihen jätetyn hiivan ansiosta verotto-
19566: kantavierteen väkevyydestä. Monissa maissa on man kaljan alkoholipitoisuudelle aikaisemmin
19567: ryhdytty valmistamaan alkoholitonta olutta, asetettua rajaa huomattavasti korkeammaksi,
19568: jonka kantavierteen väkevyys on 7-12 pro- jopa se saattaa tulla alkoholilain alaiseksi juo-
19569: senttia, mutta jonka alkoholipitoisuus on saatu maksi myynnin jälkeen. Laki ei luo edellytyk-
19570: pysytetyksi noin 0.3 painoprosentissa eli alem- siä korkeatasoisen alkoholiuoman oluen kaup-
19571: pana kuin kansainvälisten mehustandardien paan saamiselle. Se ei myöskään lisää valmiste-
19572: tuoremehuille sallima alkoholipitoisuus on veron tuottoa.
19573: ( 0.5 %) . Tällainen alkoholiton olut on oluen Käsityksemme mukaan tulisi korkeatasoisen,
19574: makuun tottuneille myös liikenteen kannalta alle 0.5 painoprosenttia sisältävän mallasjuoman
19575: turvallinen pöytä- ja janojuoma samalla kun se olla verotonta samoin kuin sellaisen kaljan,
19576: on ravintofysiologisesti huomattavasti tavallista jonka kantavierteen väkevyys on alle 5 pro-
19577: olutta arvokkaampaa. Lisäksi se kuuluu niihin senttia ja jonka etyylialkoholipitoisuus ei näin
19578: korkeatasoisiin alkoholiuomiin juhla- ja seurus- ollen yleensä nouse yli 1.4 painoprosentin.
19579: telujuomiin, joita alkoholiyhtiön 26 päivänä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19580: kesäkuuta 1968 annetun alkoholilain 2 S:n 2
19581: momentin mukaan on pidettävä kaupan ja joita että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19582: sanotun lain 46 S:n 2 momentin sekä samana lakiehdotuksen:
19583: päivänä annetun keskiolutlain 17 S:n 3 mo-
19584: IV,85.- Knuuti ym. 425
19585:
19586:
19587: Laki
19588: virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta.
19589: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 31 päivänä joulukuuta
19590: 1968 annetun lain (759/68) 4 S näin kuuluvaksi:
19591: 4 s.
19592: Tässä laissa tarkoitetaan 1 veroluokan oluella Verotonta on sellainen mallasjuoma, josta
19593: pääasiassa maltaista, humalista ja vedestä yk- hiiva on käymisen jälkeen poistettu ja jonka
19594: sinomaan käymisen avulla valmistettua mallas- etyylialkoholipitoisuus on alle 05 painoprosent-
19595: juomaa, jonka etyylialkoholipitoisuus on vähin- tia, ja muu mallasjuoma, jonka kantavierteen
19596: tään 0.5 ja enintään 2.25 painoprosenttia. väkevyys on alle 5 prosenttia.
19597:
19598:
19599: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
19600: Urho E. Knuuti. U. H. Voutilainen.
19601:
19602:
19603:
19604:
19605: 54 427/70
19606: 426
19607:
19608: IV,86. - Lak.al. n:o 118.
19609:
19610:
19611:
19612: Niinikoski ym.: . Ehdotus ·laiksi matkusta;averosta annetun lain
19613: muuttamisesta.
19614:
19615: Ed usk.u nn alle;.
19616:
19617: Helmikuun alussa 1968 astui voimaan matkus, on matkustajaverosta luonnollisesti vapautettu,
19618: tajaverolaki, jonka perusteella kannetaan erityi- mutta täysin rinnastettavilla perusteilla tulisi
19619: nen 5-10 markan matkustajavero meritse mat- myös ulkomaanliikenteen kuorma-autojen kul-
19620: kustaviita henkilöiitä maasta poistuttaessa. Hal- jettajat vapauttaa mainitusta verosta.
19621: litus perusteli esitystään nimenomaan sillä, että Ulkomaille suuntautuva kuorma-autoliikenne
19622: matkustajien suorittamaa valuutan maastavien- on entuudestaankin niin monien verorasitteiden
19623: tiä olisi pyrittävä rajoittamaan mm. verotuk- alainen, että pienetkin verojen lisäykset saatta-
19624: sella, koska maamme valuuttamenojen ja -tulo- vat sen toimintakykyisyyden vaaraan heikentäen
19625: jen suhde on erittäin epäedullinen. sen kilpailukykyä ulkomaisiin kuljetusliikkeisiin
19626: Tämän verotuksen kohteeksi ovat nyt joutu- nähden, joilla ei kaikilta osin ole samanlaisia
19627: neet myös mm. maamme vientiä palvelevat ja kustannusrasitteita kuin suomalaisilla yrittä-
19628: maalle valuuttatuloja hankkivat kansainväli- jillä. Kysymys on erittäin tärkeästä talouselä-
19629: sessä liikenteessä ajavat ammattimaisen kuorma- maamme palvelevasta yrittäjätoiminnasta,
19630: autoliikenteen kuljettajat. Tähän epäkohtaan jonka toimintaedellytysten parantaminen on
19631: ovat kiinnittäneet huomiota myös ammattimai- koko talouselämämme etujen mukaista. Tässä-
19632: sen kuorma-autokunnan edustajat todeten, että hän toteutetaan kuorma-autoilla kuljetusten
19633: matkustajavero jokapäiväistä työtään suoritta- osalta uusvientiä, jonka edistämiseen on ilmoi-
19634: vilta autonkuljettajilta on täysin vailla perus- tettu pyrittävän. Sille ei siis tulisi asettaa kehi-
19635: teita oleva toimenpide, sillä hehän eivät ole tystä jarruttavia vero- ym. esteitä.
19636: laivamatkustajien asemassa, eikä heillä tämän Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
19637: johdosta ole matkustajien oikeuksiakaan. Hei- taen,
19638: dän työpaikkansa ovat autolautalla olevat
19639: kuorma-autot aivan vastaavasti kuin laivamie- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19640: histöllä on laivansa. Laivan ja lautan miehistö lakiehdotuksen:
19641:
19642: Laki
19643: matkustajaverosta annetun lain muuttamisesta.
19644: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan matkustajaverosta 12 päivänä tammikuuta 1968
19645: annetun lain (26/68) 4 § näin kuuluvaksi:
19646:
19647: 4 s.
19648: Matkustajaverosta on vapaa: 4) vieraan valtion Suomessa olevaan lähetys-
19649: 1) alle 12-vuotias lapsi, töön, lähetetyn konsulinviraston tai niihin ver-
19650: 2) ulkomaille lähtevässä kauppa-aluksessa pal- rattavan muun ulkomaisen edustuston henkilö-
19651: veleva henkilö, kuntaan kuuluva henkilö, hänen perheensä jä-
19652: 3) ulkomaanliikenteen kuorma-autojen kul- sen tai palvelijansa, jollei tämä ole Suomen kan-
19653: jettajat työmatkoillaan ja salainen.
19654:
19655: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
19656:
19657: Paavo Niinikoski. Reino Karpola. Aaro Lintilä.
19658: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova. Matti Mattila.
19659: Reino Kangas.
19660: 427
19661:
19662: IV,87. - Lagmot. nr 119.
19663:
19664:
19665:
19666:
19667: Häggblom m. fl.: Förslag tili lag angående upphävande av lagen
19668: om passagerarskatt.
19669:
19670:
19671: Tili Riksdagen.
19672:
19673: Lagen om passagerarskatt, som trädde i kraft och tillskottet tili statskassan genom denna på-
19674: vid ingången av februari månad 1968, tillkom laga har sålunda varit ytterst ringa. Cirka 10 %
19675: bl. a. av den orsaken, att regeringen ville in- av 1969 års intäkter åtgick dessutom i kostna-
19676: skränka utlandsresenärernas valutautförsel. En der för uppbörden.
19677: dylik motivering kunde vid · den tidpunkten Lagens övriga negativa följder har flerfaldiga
19678: anses skälig, men· sedan valutaläget, och särskilt gånger påtalats. Här må endast antydas den
19679: turistbalansen, sedermera avsevärt förbättrats vanskliga kontrollen, en omständighet som · i
19680: måste passagerarskattens negativa sidor anses sin tur leder tili att många passagerare under-
19681: övervägande. Det må i detta sammanhang fram- låter att erlägga skatten. Vidare må nämnas
19682: hållas, att även republikens president i sitt tai den irritation uppbörden medför speciellt för
19683: vid anslutningen av 1968 års riksdag bl. a. utländska resenärer.
19684: konstaterade att landets valutasituation avse- Hänvisande tili det ovan anförda föteslår vi
19685: värt förbättrats på sistone. vördsamt,
19686: Uppbörden av passagerarskatten under de två
19687: år lagen varit i kraft har inbringat ett mindre att Riksdagen måtte antaga föliande
19688: belopp än de 4 miljoner mark man beräknat . lagförslag:
19689:
19690:
19691: Lag
19692: angående upphävande av lagen om passagerarskatt.
19693:
19694: 1 enlighet med Riksdagens beslut upphäves Denna lag träder i kraft den ·
19695: lagen om passagerarskatt av den 12 januari 197 .
19696: 1968.
19697: Helsingfors den 10 april 1970.
19698:
19699:
19700: Evald Häggblom. Verner Korsbäck.
19701: Victor Procope. Carl Olof Tallgren ..
19702: Ingvar S. Melin. Elly Sigfrids.
19703: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik.
19704: Pär Stenbäck. Georg C. Ehrnrooth.
19705: 428
19706:
19707: IV,87.- Lak.al. n:o 119. Suomennos.
19708:
19709:
19710:
19711:
19712: Häggblom ym.: Ehdotus laiksi matkustajaverosta annetun lain
19713: kumoamisesta.
19714:
19715:
19716: E d u s k u n n a 11 e.
19717:
19718: Matkustajaverosta annettu laki, joka tuli voi- markkaa ja valtiokassaan tämän veron tuottama
19719: maan helmikuun alussa 1968, syntyi mm. siitä lisä on siten ollut äärimmäisen vähäinen. Vuo-
19720: syystä, että hallitus tahtoi rajoittaa ulkomaille den 1969 tuotosta meni sitäpaitsi 10 % veron-
19721: matkustavien valuutanvientiä. Tällaista peruste- kannon kustannuksiin.
19722: lua voitiin sinä ajankohtana pitää kohtuullisena, Lain muista kielteisistä seurauksista on pu-
19723: mutta valuuttatilanteen ja erityisesti matkailu- huttu lukemattomia kertoja. Tässä viitattakoon
19724: ,taseen sittemmin merkittävästi parannuttua vain valvonnan vaikeuteen, seikka, joka vuoros-
19725: matkustajaveron vaikutuksia on pidettävä voit- :taan johtaa siihen, että monet matkustajat lai-
19726: topuolisesti kielteisinä. Korostettakoon tässä yh- minlyövät veron maksamisen. Edelleen mainit-
19727: teydessä, että tasavallan presidenttikin totesi takoon veron erityisesti ulkomaisille matkusta-
19728: vuoden 1969 valtiopäivien päättäjäispuheessaan jille aiheuttama ärtymys.
19729: mm., että maan valuuttatilanne on viime aikoina Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
19730: huomattavasti parantunut. taen,
19731: Matkustajaveron kantaminen niinä kahtena
19732: vuotena, jolloin laki on ollut voimassa, on tuot- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19733: tanut vähemmän kuin arvioidut 4 miljoonaa lakiehdotuksen:
19734:
19735:
19736: Laki
19737: matkustajaverosta annetun lain kumoamisesta.
19738: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan Tämä laki tulee voimaan 197 .
19739: matkustajaverosta 12 päivänä tammikuuta 1968
19740: annettu laki.
19741:
19742:
19743: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
19744:
19745: Evald Häggblom. Vemer Korsbäck.
19746: Victor Procope. Carl Olof Tallgren.
19747: Ingvar S. Melin. Elly Sigfrids.
19748: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik.
19749: Pär Stenbäck. Georg C. Ehrnrooth.
19750: 429
19751:
19752: IV,88.- Lak.al. n:o 120.
19753:
19754:
19755:
19756:
19757: Mäki ym.: Ehdotus laiksi eräistä vakuutusmaksuista suoritetta-
19758: vasta verosta annetun lain kumoamisesta.
19759:
19760:
19761: Eduskunnalle.
19762:
19763: Yhteiskuntamme on jatkuvasti pyrkimässä Epäilemättä valtion rahantarvetta ei nytkään
19764: siihen suuntaan, että kansalaiset välttyisivät on- puutu enempää kuin tulevaisuudessakaan.
19765: nettomuuksien ja muiden äkillisten muutosten Olemme kuitenkin taloudellisesti normaaleissa
19766: aiheuttamilta vaikeuksilta. Kuitenkaan kansa- oloissa, joten edes lakia annettaessa olleita pe-
19767: laisten oma-aloitteisuuden säilymistä ajatellen rusteita ei ole olemassa.
19768: ei ole oikein eikä taloudellisesti mahdollista Epäilemättä kaikkikin verot ja maksut ovat ra-
19769: ulottaa tätä varmistusta kaikille aloille. Tämän joittamassa yksilön mahdollisuuksia. Mutta
19770: vuoksi yksityinen vakuutustoiminta tulee pysy- että veroa kannetaan siitä, että joku omin va-
19771: mään tärkeänä osana tässä turvaamistoimin- roin haluaa turvata itsensä siltä, ettei joudu
19772: nassa. yhteiskunnan rasitukseksi, on kerrassaan epä-
19773: Lienee myös niin, että yhteiskunnan on oikeutettua ja yhteiskunnan taholta täysin epä-
19774: täysi syy kannustaa kansalaisia omin toimin va- viisasta.
19775: rautumaan yllätyksien varalle, koska monessa Ei voida myöskään sanoa, että vakuutusmak-
19776: tapauksessa, ellei näin ole tapahtunut, yhteis- suista kannettava vero kohdistuisi sinne, missä
19777: kunnan velvollisuus sitten on taloudellisin uh- on maksukykyä runsaasti. Verohan on sellaise-
19778: rauksin hoitaa paluu entiseen tilaan. Näinollen naan vakuutusmaksujen korotuksena tullut va-
19779: on täysin nurinkurista, että yhteiskunta vakuu- kuutuksen ottajain maksettavaksi. Näinollen ei
19780: tusmaksuista perii veroa. Täten yhteiskunta ole mitään merkitystä väitteellä, että vero koh-
19781: niiltä, jotka omatoimisesti ja omin kustannuk- distuu vakuutusyhtiöihin. Vakuotuksen otto ei
19782: sin haluavat turvata itsensä huononkin päivän myöskään merkitse hyvää varallisuutta. Päin-
19783: varalle, vaatii tästä maksun, kun sen sijaan ne, vastoin monasti juuri se seikka, etteivät omat
19784: jotka joko välinpitämättömyydestä tai tietoisesti sen hetken varat ja mahdollisuudet anna turval-
19785: jättävät varautumatta huomispäivän varalle, siir- lisuutta, aiheuttaa vakuutuksen oton.
19786: täen kaiken vastuun yhteiskunnalle sille lisä- Monesta pätevästä syystä siis kyseinen vero
19787: menoja aiheuttaen, eivät tällaista veroa maksa. olisi kiireellisesti poistettava.
19788: Lakiesitystä annettaessa perusteltiinkin tätä Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
19789: veroa valtion sen hetken rahantarpeella. Vero ei ehdotamme,
19790: kuitenkaan ole jäänyt tilapäiseksi vaan siitä,
19791: kuten niin monesta muustakin tilapäisestä ra- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19792: situksesta, näyttää muodostuvan pysyvä vero. lakiehdotuksen:
19793:
19794: Laki
19795: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain kumoamisesta.
19796: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19797:
19798: Täten kumotaan eräistä vakuutusmaksuista
19799: suoritettavasta verosta 20 päivänä joulukuuta
19800: 1966 annettu laki.
19801:
19802: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
19803:
19804: Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
19805: 430
19806:
19807: IV,89.- Lak.al. n:o 121.
19808:
19809:
19810: 0. Kangas ym.: Ehdotus laiksi maidon ja vehnän markkinointi-
19811: maksusta annetun lain muuttamisesta.
19812:
19813: E d u s k u n n a II e.
19814:
19815: Maidon ja vehnän markkinointimaksusta an~ omatomusen ammattinsa kehittämisen kan-
19816: netun lain 3 §:n mukaan koskee markkinointi- nalta. Neuvonnassa on kiinnitetty huomiota sii-
19817: maksu· mm. osakeyhtiöitä, osuuskuntia, kom- hen, että yhteistoiminta tekee mahdolliseksi
19818: mandiittiyhtiöitä ja avoimia yhtiöitä. Lain tar- käyttää tekniikan keinoja hyväksi pienestä tila-
19819: koitukseksi on ilmoitettu erilaisten yhteisöjen kohtaisesta peltoalasta huolimatta. Osakeyhtiö-,
19820: ömistaman maan käytön rajoittaminen vehnän osuuskunta-, avoin yhtiö- ja yhtymämuotoisia
19821: ja maidon tuottamisen osalta ja samalla näiden yhteisöjä toimii nytkin vehnän ja maidon tuot-
19822: tuotannon varaaminen varsinaisille maanviljeli- tajina. Koska nämä ovat markkinointimaksun
19823: jöille. alaisia, niin samalla on ilmennyt levottomuutta
19824: Mikäli lain tekstissä mainittu yhteisö on pe- niissäkin maanviljelijäin perustamissa yhty-
19825: rustettu esimerkiksi konepajaa, selluloosateh- missä, jotka ovat toiminnassa porsaankasvatusta,
19826: dasta tai merenkulkua varten, niin niiden har- teurassiantuotantoa tai rehunhankintaa varten.
19827: joittamaa maataloutta ei voida pitää varsinai- Sen lisäksi markkinointimaksu uhkaa myös ja-
19828: selle toiminnalle välttämättömänä, joten lain tar- kamattoniia kuolinpesiä ja eri syistä muodostu-
19829: koitus saavutetaan jos markkinointimaksun neita maatalousyhtymiä. Erikoistuminen jollekin
19830: vuoksi maidon ja vehnän tuotanto kannattamat- tuotannon alalle edellyttää usein riittävän suuren
19831: tomana lopetetaan. tilakoon aikaansaamista taikka vaihtoehtoisesti
19832: Koska myös maataloudenharjoittajat ovat pe- tilojen välistä yhteistoimintaa. Tästä syystä
19833: rustaneet lukuisia yhtymämuotoisia yrityksiä suoranaisesti maatalouden harjoittamista edistä-
19834: tuotantotoiminnan edistämiseksi, niin lakiin viä yhteisöjä ei tulisi rasittaa tai uhata markki-
19835: tulisi saada lisäys, jonka mukaan "alhaalta- nointimaksuilla eikä vastaavilla toimenpiteillä.
19836: päin" perustettu ja nimenomaan maatalouden Edellä olevan perusteella esitämme kunnioitta-
19837: tuotantotoimintaan tarkoitettu, maanviljelijäin vasti, ·
19838: omistuksessa oleva yhteisö ei olisi markkinointi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19839: maksun alainen. Yhteistoimintaa eri aloilla on lakiehdotuksen:
19840: aina pidetty parhaana keinona maanviljelijäin
19841:
19842: Laki
19843: maidon ja vehnän markkinointimaksusta annetun lain muuttamisesta.
19844: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maidon ja vehnän markkinointimaksusta 14
19845: päivänä heinäkuuta 1969 ( 476/69) annettuun lakiin uusi näin kuuluva 25 b §:
19846:
19847: 25b s. den tai siihen kuuluvien tuotannonalojen har-
19848: Edellä olevat tämän lain määräykset eivät joittamiseksi osakeyhtiön, osuuskunnan, kom-
19849: kuitenkaan tarkoita niitä maanviljelijäin omis- mandiittiyhtiön, avoimen yhtiön tai yhtymän
19850: tamia yhteisöjä, jotka on muodostettu maatalou- muodossa.
19851:
19852: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
19853:
19854: Orvokki Kangas. Eino Uusitalo. Reino Karpola.
19855: Reino Kangas. Matti Asunmaa. Katri Kaarlonen.
19856: Pekka Vilmi. Juhani Orrenmaa. Mauri Seppä.
19857: Paavo Niinikoski. Sylvi Saimo. Aaro Lintilä.
19858: Saimi Ääri. Heimo Linna. Esu Niemelä.
19859: Artturi Jämsen. Lea Sutinen. P. Mäki-Hakola.
19860: 431
19861:
19862: IV,90.- Lak.al. n:o 122.
19863:
19864:
19865:
19866:
19867: Mustonen ym.: Ehdotus laiksi maidon ja vehnän markkinoimis-
19868: maksusta annetun lain muuttamisesta.
19869:
19870:
19871: E d u s k u n n a 11 e.
19872:
19873: Laki maidon markkinoimismaksusta edellyt- Lakia tulisi muuttaa siten, että markkinoi-
19874: tää käytännössä sitä, että maidon tuottajahinta mismaksua ei perittäisi sellaisilta maidon lähet-
19875: laskee kaikilta maidon lähettäjiltä 0,3 prosent- täjiltä, joitten meijeriin lähettämä maitomäärä
19876: tia, jos meijereitten vastaanottama maitomäärä ei edellisenä vuotena ole ylittänyt yhteensä
19877: ylittää määrätyn rajan. 20 000 kg maitoa.
19878: Ei mielestämme ole oikein, että maidon Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti esi-
19879: tuottajahintaa tällä perusteella lasketaan pien- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi lakiehdo-
19880: viljelijältä, jonka niukka toimeentulo riippuu tuksen:
19881: hänen meijeriin lähettämistään usein varsin pie-
19882: nistä maitomääristä.
19883:
19884:
19885: Laki
19886: maidon ja vehnän markkinoimismaksusta annetun lain muuttamisesta.
19887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä huhtikuuta 1970 maidon ja vehnän
19888: markkinoimismaksusta annetun lain 4 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
19889:
19890: 4 §.
19891: mutta ei 3 000 miljoonaa kiloa, maidon maa-
19892: Maidon markkinoimismaksu on välittömästi taloustulon vakaannuttamisesta annetun lain
19893: tuottajalta vastaanotetulta maitokilolta 0,3 pro- ( 97/69) mukaisesta tavoitehinnasta. Edellä
19894: senttiyksikköä kutakin täyttä 20 miljoonan ki- mainittua markkinoimismaksua ei kuitenkaan
19895: lon määrää kohti, jolla meijeriliikkeen harjoit- sovelleta sellaiseen maidonlähettäjään, jonka
19896: tajien vastaanottama maitomäärä on 12 edelli- tuottama maitomäärä edellä mainittuna aikana
19897: sen kuukauden aikana ylittänyt maidon tuotan- ei ylitä 20 000 kg.
19898: non 1 momentissa tarkoitetun perusmäärän
19899:
19900:
19901: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
19902:
19903: Heikki Mustonen. Matti Järvenpää.
19904: Siiri Lehmonen. Aulis Juvela.
19905: Pauli Puhakka. Aarne Koskinen.
19906: Ensio Laine. Heimo Rekonen.
19907: Oili Suomi. Niilo Koskenniemi.
19908: 432
19909:
19910: IV,91.- Lak.al. n:o 12.3.
19911:
19912:
19913:
19914:
19915: Tuominen ym.: Ehdotus laiksi vientimaksusta ja suhdanne-
19916: verosta.
19917:
19918:
19919:
19920: E d u s k u n n a 11 e.
19921:
19922: V. 1969 ja nyt v. 1970 ovat olleet maamme 1 000 000 mk, suurin osa teollisuusyrityksistä
19923: vientiteollisuudelle ja suuryrityksille yleensä jää verotuksen ulkopuolelle verotulojen sanot-
19924: erittäin tuottoisia, vientisuhdanteet ovat olleet tavasti pienentymättä.
19925: erittäin korkeat ja voitot suurten yhtiöiden Arvioitaessa täten saatavan vientimaksun
19926: osalta suuremmat kuin koskaan sodan jälkeisinä määrää 3 %: n mukaan laskettuna se tuottaisi
19927: vuosina. Suhdannevaihtelujen tasoittamiseksi ja n. 250 miljoonaa mk vuosittain. Suhdannevero
19928: työllisyyttä edistävien menojen rahoittamiseksi tuottaisi 1 % :n mukaan noin 200 miljoonaa
19929: olisi etupäässä suuryhtiöiltä perittävä vienti- mk vuosittain.
19930: maksua ja suhdanneveroa. Vientimaksua olisi Vientimaksu ja suhdannevero kohdistuisi
19931: perittävä kaikesta maasta viedystä tavarasta ja suuriin pääomatuloihin ja suhdannevoittoihin.
19932: vain eräissä tapauksissa voitaisiin tavara va- Tätä kautta saataisiin varoja työllisyyden tur-
19933: pauttaa vientimaksusta. Suhdannevero koskisi vaamiseksi ja muihin työtätekevän ja vähäva-
19934: tehdasmaista teollisuutta niiden tuotteiden raisen väestön välttämättömiin sosiaalisiin tar-
19935: osalta, jotka markkinoidaan kotimaahan. Teol- peisiin.
19936: lisuustilastossa luetaan tähän kategoriaan kuu- Edellä olevan perusteella esitämme,
19937: luviksi yritykset, joissa on vähintäin 5 hen-
19938: keä, toimihenkilöt sekä asianomaisen teollisuus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19939: laitoksen työhön osallistuvat omistajat mukaan lakiehdotuksen:
19940: luettuina. Asettamalla vuosiliikevaihdon rajaksi
19941:
19942:
19943:
19944: Laki
19945: vientimaksusta ja suhdanneverosta.
19946: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19947:
19948: 1 §.
19949: Suhdannevaihtelujen tasoittamiseksi ja työlli- taa teollisuutta tehdasmaisesti ja jonka vuosi-
19950: syyttä edistävien menojen rahoittamiseksi peri- liikevaihto ylittää 1 000 000 markkaa, niiden
19951: tään vientimaksua ja suhdanneveroa sen mu- tuotteiden osalta, jotka markkinoidaan koti-
19952: kaan kuin tässä laissa säädetään. maahan.
19953: .3 §.
19954: 2 §. Vientimaksun suuruus on 3 % vientihin-
19955: Vientimaksua on suoritettava kaikesta nasta.
19956: maasta vietävästä tavarasta. Eräissä tapauksissa Suhdanneveron suuruus 1 % kotimarkki-
19957: voidaan kuitenkin asetuksella määrätä tavara noille myydyn tuotannon bruttoarvosta.
19958: vapautetuksi vientimaksusta. Mikäli erityistä syytä on, voidaan asetuksella
19959: Suhdanneveroa suorittaa osakeyhtiö ja osuus- alentaa vientimaksua ja veron määrää, kuiten-
19960: kunta sekä muu verovelvollinen, joka harjoit- kin enintäin 50 % :lla.
19961: IV,91.- Tuominen ym. 433
19962:
19963: 4 §. 6 §.
19964: Perittyjen varojen käytöstä 1 §:ssä matrut- Suhdanneveron perimisestä on soveltuvin
19965: tuun tarkoitukseen päätetään valtion tulo- ja osin voimassa mitä säädetään ennakkoperintä-
19966: menoarviossa. laissa.
19967: 5 s.
19968: Vientitavarasta peritystä vientimaksusta on 7 §.
19969: soveltuvin kohdin voimassa, mitä vientitullista Lähemmät määräykset tämän lain täytäntöön-
19970: ja muusta tullilaitoksen kannettavasta verosta panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
19971: tai maksusta on säädetty.
19972:
19973:
19974: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
19975:
19976: Mirjam Tuominen. Heimo Rekonen.
19977: Ensio Laine. Lauri Kantola.
19978: Terho Pursiainen.
19979:
19980:
19981:
19982:
19983: 55 427/70
19984: 434
19985:
19986: IV,92.- Lagmot. nr 124.
19987:
19988:
19989:
19990:
19991: Ehrnrooth m. fl.: Förslag till lag om ändring av tullagen.
19992:
19993:
19994:
19995:
19996: T i 11 R i k s d a g e n.
19997:
19998: Genom en lag om ändring av tullagen, som En följd av lagen har varit, att alla fin-
19999: gavs den 4 juli 1969 ( 450/69) och trädde i ländska konstnärers ---- det gäller både avlidna
20000: kraft den 15 samma månad, utformades 90 § och levande - arbeten sedan medlet av 1969
20001: 8 punkten så, att endast nyhetsmaterial - belagts mde omsättningsskatt vid införsel tili
20002: men icke såsom tidigare materiel för under- landet. Detta har säkert inte varit lagstiftarens
20003: visnings-, vetenskapliga och kulturella ändamål avsikt. I praktiken betyder lagändringen, att
20004: - skall vara tullfritt. I motiveringen tili re- en konstnär skall erlägga omsättningsskatt för
20005: geringens proposition (prop. nr 50/1959 Rd) de arbeten han utfört utomlands, om han häm-
20006: anföres, att ( det då gällande) stadgandet base- tar dem med sig vid sin återkomst tili hem-
20007: rar sig på den överenskommelse om import landet eller sänder dem tili sitt ombud här.
20008: av materia! för undervisning samt för veten- Lagen har också tili följd, att återbördandet
20009: Skapliga och kulturella ändamål, som bragtes tili Finland av de verk av gamla mästare såsom
20010: i kraft genom lagen 13. 4. 1956 (312/56) och Edelfelt, Gallen-Kallela m. fl., vilka under och
20011: förordningen 25. 5. 1956 (313/56). Enligt efter de senaste krigen fördes tili i synnerhet
20012: nämnda överenskommelse kan landets in- Sverige, upphör eller förs,våras. Icke heller
20013: hemska skatter och alltså även omsättnings- detta kan ha varit avsikten med lagändringen.
20014: skatt uppbäras, medan åter av nämnda stad- Riksdagen borde med det snaraste ge det
20015: gande i tullagen följer, att import av varan här berörda stadgandet i tullagen vad fin-
20016: även är omsätt,ningsskattefri. Då det i prakti- ländska konstverk beträffar samma innehåll
20017: ken visat sig vara besvärligt att parallelt tili- det hade före lagändringen av den 4 juli 1969
20018: lämpa tvenne stadganden, och då en omsätt- trädde i kraft. Detta kunde lämpligen ske ge-
20019: ningsskattefrihet, som indirekt beviljas för i nom införande av en ny 8 a)-punkt i 90 §.
20020: överenskommelsen avsedda varor, med meak- En sådan ändring av tullagen har tili följd
20021: tande av bestämmelserna i överenskommelsen att finländska konstnärers arbeten vid införsel
20022: och den omständigheten, att skattefriheten icke till landet är befriade från tull och omsätt-
20023: gäller återförsäljning, som sker i hemlandet, ningsskatt.
20024: icke kan anses motiverad, föreslog regeringen Med hänvisning till det ovan anförda före-
20025: att 90 § 8 punkten ändras genom att sttyika slår vi vördsamt,
20026: av materielen för undervisnings-, vetenskapliga
20027: och kulturella ändamål. Detta förslag godkän- att Riksdagen måtte antaga föliande
20028: des i riksdagen. lagförslag:
20029: IV,92.- Ehrnrooth ym. 435
20030:
20031:
20032: Lag
20033: om ändring av tullagen.
20034: I enJ.ighet med Riksdagens beslut fogas tili 90 § tullagen den 8 september 1939 (271/
20035: 39) sådan den lyder i lagen den 4 juli 1969 (450/69) en ny 8 a)-punkt som följer:
20036:
20037: 6 kapitlet.
20038: Tulltariffens tilliimtming. 8 a) av finska konstnärer utförda konstverk,
20039: dock ej om de framställts i serieproduktion
20040: 90 §. för handel;
20041:
20042:
20043:
20044: Helsingfors den 14 april 1970.
20045:
20046: Georg C. Ehrnrooth. Niilo Tarvajärvi.
20047: Salme Katajavuori. Juha Vikatmaa.
20048: Victor Procope. Raimo llaskivi.
20049: Eeva Särkkä. Erkki Tuomioja.
20050: Erldrl Huurtamo. Pär Stenbäck.
20051: 436
20052:
20053: IV,92.- Lak.al. n:o 124. Suomennos.
20054:
20055:
20056:
20057:
20058: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi tullilain muuttamisesta.
20059:
20060:
20061:
20062:
20063: E d u s k u n n a 11 e.
20064:
20065: Tullilain muuttamisesta 4 päivänä heinäkuuta leita että eläviä - töille on vuoden 1969
20066: 1969 annetulla ja 15 päivänä samaa kuuta voi- puolivälistä lähtien määrätty liikevaihtovero
20067: maantulleella lailla ( 450/69) muutettiin 90 nHtä maahan tuotaessa. Tämä ei varmaan ole
20068: § :n 8 kohta niin, että ainoastaan uutisaineisto ollut lainsäätäjän tarkoitus. Käytännössä lain-
20069: - mutta ei niin kuin aikaisemmin kasvatus-, muutos merkitsee, että taiteilija maksaa liike-
20070: tiede- ja kulttuuriaineisto - on tullivapaata. vaihtoveron ulkomailla tekemistään töistä, jos
20071: Hallijjuksen esityksen perusteluissa ( es. n:o hän tuo ne mukanaan palatessaan kotimaahan
20072: 50/1969 vp.) esitetään, että (silloin voimassa tai lähettää ne täkäläiselle asiamiehelleen.
20073: ollut) säännös perustuu 13. 4. 1956 annetulla Laista ,seuraa myös, että Edelfeltin, Gallen-
20074: lailla (312/56) ja 25. 5. 1956 annetulla ase- Kallelan ym. tapaisten vanhojen mestarien
20075: tuksella (313 /56) voimaan saatettuun kasva- viime sotien aikana ja jälkeen erityisesti Ruot-
20076: tus-, tiede- ja kulttuuriaineiston maahantuontia siin vietyjen teosten palauttaminen Suomeen
20077: koskevaan sopimukseen. Mainitun sopimuksen lakkaa tai vaikeutuu. Tämäkään ei ole voinut
20078: mukaan voidaan kantaa maan sisäisiä veroja ja olla lainmuutoksen tarkoitus.
20079: siis myös liikevaihtoveroa, kun taas mainitusta Eduskunnan pitäisi mitä pikimmin antaa
20080: tullilain säännöksestä seuraa, että tavaran maa- tässä kosketellulle tullilain säännökselle suo-
20081: hantuonti on myös liikevaihtoverotonta. Kun malaisia taideteoksia koskevalta osaLta sama si-
20082: kahden säännöstön rinnakkainen soveltaminen sältö, mikä sillä oli ennen kuin 4 päivänä hei-
20083: on käytännössä osoittautunut hankalaksi, eikä näkuuta 1969 tehty lainmuutos astui voimaan.
20084: sopimuksessa tarkoitetuille tavaroille välilli- Tämä tapahtuisi sopivasti ottamalla 90 §: ään
20085: sesti myönnettävää liikeva1htoverottomuutta, uusi 8 a) kohta. Sellaisesta lainmuutoksesta
20086: ottaen huomioon sopimuksen määräykset ja seuraa, että suomalaisten taiteilijain työt ovat
20087: sen seikan, ettei verottomuus koske kotimaassa maahan tuotaessa vapaat tullista ja liikevaihto-
20088: tapahtuvaa jälleenmyyntiä, voida p1tää perustel- verosta.
20089: tuna, hallitus esitti 90 §:n 8 kohtaa muutetta- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
20090: vaksi poistamalla siitä kasvatus-, tiede- ja kult- tavasti,
20091: tuuriaineisto. Tämä ehdotus hyväksyttiin edus-
20092: kunnassa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20093: Laista on ollut seurauksena, että kaikille lakiehdotuksen:
20094: suomalaisten taiteilijain - koskien sekä kuol-
20095: IV,92.- Ehrnrooth ym. 437
20096:
20097:
20098: Laki
20099: tullilain muuttamisesta.
20100: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 patvana syyskuuta 1939 annetun tullilain
20101: (271/39 90 §:ään, sellaisena kuin se on 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa
20102: (450/69), uusi näin kuuluva 8 a) kohta:
20103:
20104: 6 luku.
20105: Tullitariffin soveltaminen. 8 a) suomalaisten taiteiliain teikemät taide-
20106: teokset, ei kuitenkaan jos ne on sarjatuotan-
20107: 90 §. tona valmistettu myytäväksi;
20108:
20109:
20110:
20111: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
20112:
20113: Georg C. Ehrnrooth. Raimo Ilaskivi.
20114: Eeva Särkkä. Pär Stenbäck.
20115: .Juha Vikatmaa. Victor Procope.
20116: Salme Katajavuori. Niilo Tarvajärvi.
20117: Erkki Huurtamo. Erkki Tuomioja.
20118: 438
20119:
20120: IV,93.- Lak.al. n:o 125.
20121:
20122:
20123:
20124:
20125: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kamanedustajien ja ministereiden
20126: palkkojen alentamisesta.
20127:
20128:
20129: E d u s k u n n a 11 e.
20130:
20131: Tuloerot ovat maassamme liian suuret. Toi- Täysin kohtuullista on, että huippupalkkoja
20132: saalta ovat huippupalkat varsin korkealla, toi- alennetaan kahdellakymmenellä prosentilla.
20133: saalta ansiot laajalti ovat liian alhaiset. Täl- Kansanedustajien ja ministereiden on tällöin
20134: laista asiantilaa ei voida pitää hyväksyttävänä. näytettävä hyvää esimerkkiä.
20135: Yläpään palkat ovat päässeet myös työehto- Mainituilla perusteilla esitämme kunnioit·
20136: sopimusten neuvotteluista huolimatta liuku- taen
20137: maan liian ylös. Koko maassa on suurista tu-
20138: loista leikattava huippu pois sekä käytettävä Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
20139: näin vapautuvat varat kansan ja pienituloisten van lakiehdotuksen:
20140: hyväksi.
20141:
20142:
20143: Laki
20144: kansanedustajien ja ministereiden palkkojen alentamisesta.
20145: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
20146: tyllä tavalla, säädetään:
20147:
20148: 1 §. 3 §.
20149: Kansanedustajan sekä pääministerin ja mi- Näin vapautuvat varat on käytettävä pieni-
20150: nisterm peruspalkka alennetaan kahdellakym- tuloisten ansioiden parantamiseen.
20151: menellä prosentilla 1 päivästä heinäkuuta 1970
20152: lukien. 4 §.
20153: 2 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta-
20154: Valtioneuvoston on ryhdyttävä kiireellisiin misesta annetaan asetuksella.
20155: toimenpiteisiin muitten maamme suurituloisten
20156: palkkojen ja ansioiden alentamiseksi vastaa-
20157: vasti sopivaksi katsotulla tavalla.
20158:
20159:
20160: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta ·1970.
20161:
20162: Veikko Vennamo. Lauri Linna. Kalevi Huotari.
20163: Viljo Suokas. Mauno Kurppa. Arttur Niemelä.
20164: Heikki Kainulainen. Eino Poutiainen. Pentti Antila.
20165: Eino Syrjä. Mikko Vainio. Matti Silander.
20166: Olavi Tupamäki. Aarne Penttinen. Matti Asunmaa.
20167: Antti Isomursu. Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
20168: 439
20169:
20170: IV,94.- Lak.al. n:o 126.
20171:
20172:
20173:
20174: Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen halti-
20175: iain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
20176:
20177: E d u s k u n n a 11 e.
20178:
20179: Valtion viran ja toimen haltijain palkkauk- nyt kaksikymmentäyksi vuotta, on nykyisin voi-
20180: sesta annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti massaolevan lain säännöstä pidettävä epäoikeu-
20181: luetaan ikälisiin oikeuttaviksi virkavuosiksi se denmukaisena. Kun ikälisiä toisaalta perustel-
20182: aika, minkä asianomainen on kaksikymmentä laan sillä, että valtio ikälisien kautta täyttää it-
20183: vuotta täytettyään ollut peruspalkkaisen viran selleen viran tai toimenhaltijan suhteen kuulu-
20184: tai toimen haltijana. Varsinkin alempiin palk- vaa huolenpitovelvollisuutta ja ikälisiä siis suo-
20185: kausluokkiin sijoitettujen virkojen tai tointen ritetaan viran tai toimenhaitijoille osittain myös
20186: haltijat astuvat valtion palvelukseen ennenkuin siksi, että he voisivat paremmin suoriutua vuo-
20187: he ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. Näin sien mittaan kasvavan perheensä huoltovelvolli-
20188: on laita monien poliisi-, posti-, rautatie-, tulli-, suudesta, on epäoikeudenmukaista, että ikälislin
20189: vankila- ja puolustuslaitoksen virkojen osalta, oikeuttavan palvelusajan lukeminen alotetaan
20190: joissa valtion edun katsotaan vaativan nuoren ja vasta asianomaisen saavutettua kahdenkymm~
20191: kehityskelpoisen virkamieskunnan saamista pal- nen vuoden iän. Avioliittojen solmimisikä on
20192: velukseen. Vaikka asianomaiset suorittavat vir- vuosien mittaan jatkuvasti alentunut ja normaa-
20193: katehtäviään kantaen niistä saman vastuun kuin listi on perheenlisäys tapahtunut huomattavasti
20194: kaksikymmentä vuotta täyttäneet virkamiehet- ennen 23 vuoden ikää, jolloin asianomainen
20195: kin, ei näitä vuosia lueta heille ikälisiin oikeut- vasta parhaassa tapauksessa voi saada ensimmäi-
20196: taviksi virkavuosiksi. Kun ikälisät katsotaan vir- sen ikälisänsä.
20197: katehtävissä hankitun lisäpätevyyden korvauk- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
20198: seksi ja kun asianomaisten virkamiesten päte- nioittavasti,
20199: vyys virkatehtäviensä hoitamisessa kasvaa siihen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20200: katsomatta, onko viran tai toimenhaltija täyttä- lakiehdotuksen:
20201:
20202: Laki
20203: valtion viran tai toimen haltiiain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
20204: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta
20205: 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on muutettuna 18 päi-
20206: vänä huhtikuuta 1947 ja 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetuilla laeilla (284/47 ja 393/62),
20207: näin kuuluvaksi:
20208:
20209: 4 §. tointa taikka ollut valtion ylimääräisessä taikka
20210: A-palkkausluokkaan kuuluvalle viran tai toi- sopimuspaikkaisessa virassa tai toimessa taikka
20211: men haltijalle myönnetään 3, 6, 9, 12 ja 15 vir- muussa julkisessa tai yksityisessä toimessa
20212: kavuoden kuluttua yksi ikälisä kullakin kerralla. taikka sotatilan aikana sotapalveluksessa.
20213: Virkavuosiksi luetaan se aika, minkä asian- Virassa tai toimessa, joka virkatehtävistä tule-
20214: omainen täytettyään kahdeksantoista vuotta on vien korvausten johdosta on sijoitettu alempaan
20215: ollut peruspalkkaisen viran tai toimen haltijana. palkkausluokkaan, kuin mihin se laatunsa perus-
20216: Asetuksella säädetään, missä määrin viran tai teella olisi kuulunut, myönnetään ikälisiä viran
20217: toimen haltijalla on oikeus ikälisää varten lukea tai toimen laatua vastaavan palkkausluokan mu-
20218: hyväkseen aika, jonka hän on väliaikaisena tai kaan.
20219: sijaisena hoitanut peruspalkkaista virkaa tai
20220:
20221: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
20222:
20223: Mikko Laaksonen. Eero Salo.
20224: 440
20225:
20226: IV,95.- Lak.al. n:o 127.
20227:
20228:
20229:
20230: Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen haltijain
20231: palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
20232:
20233:
20234: E d u s k u n n a II e.
20235:
20236: Valtion viran ja toimen haltijain palkkauk- men haltijaksi lukuisasti sodassa mukana olleita
20237: sesta annetun lain 8 pykälässä säädetään palk- ja siellä haavoittumisen kautta vammautuneita
20238: kauksesta virantoimituksen keskeytyksen aikana henkilöitä, jotka virkasuhteen syntyessä täytti-
20239: sairauden kysymyksessä ollen. Mainitun 8 § :n vät heille terveyden suhteen asetetut vaatimuk-
20240: 3 momentissa säädetään siitä, että jos sairaus on set. Vuosien mittaan on ilmennyt, että osalle
20241: aiheutunut viran tai toimen haltijaa virantoimi- heistä tämä vammautuminen on ollut kohtalo-
20242: tuksen johdosta kohdanneesta väkivallasta tai kas aiheuttaen nyt yli kahden vuosikymmenen
20243: niistä erityisistä olosuhteista, joihin viran tai kuluttua sodan päättymisestä sairastumisia, joi-
20244: toimen haltija on virkansa tai toimensa vuoksi den hoitaminen ja joista toipuminen vaatii niin
20245: sodan aikana joutunut, saakoon hän varsinaisen pitkän ajan, että tämä johtaa voimassa olevien
20246: palkkauksensa vähentämättömänä koko sairau- säännösten mukaan asianomaisen virkamiehen
20247: den ajalta, kuitenkin enintään 360:lta päivältä, sairausajan palkan osittaiseen pidättämiseen.
20248: ellei valtioneuvosto joissakin erikoistapauksissa Kun nykyisin voimassa oleva palkkauslain
20249: harkitse kohtuulliseksi määrätä palkkausta suo- säännös asettaa virkamiehet sodassa tapahtunei-
20250: ritettavaksi tätä pitemmältäkin ajalta. den vammautumisten seurauksena olevien sai-
20251: Edellä mainittu lainkohta edeLlyttää, että vi- rauksien suhteen erilaiseen ja toisistaan varsin
20252: ran tai toimen haltija on sodanaikaisen vam- poikkeavaan asemaan, tulisi tämä epäsuhde mie-
20253: mautumisensa, haavoittumisen, tapahtuessa ollut lestämme viipymättä oikaista.
20254: virkasuhteessa valtioon. Mikäli virkasuhde val- Edehlä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20255: tioon on syntynyt sodanaikaisen vammautumi- nioittavasti,
20256: sen jälkeen, ei mainittua säännöstä virkamieheen
20257: sovelleta. että eduskunta hyväksyisi seuraavan
20258: Sodan päätyttyä hakeutui valtion viran tai toi- lakiehdotuksen.•
20259:
20260:
20261: Laki
20262: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
20263: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta
20264: 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 8 § :n 3 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä
20265: joulukuuta 1966 annetussa laissa ( 688/66), näin kuuluvaksi:
20266:
20267: 8 §.
20268: lei valtioneuvosto joissakin erikoistapauksissa
20269: Jos sairaus on aiheutunut viran tai toimen harkitse kohtuulliseksi määrätä palkkausta suo-
20270: haltijaa virantoimituksen johdosta kohdanneesta ritettavaksi tätä pitemmältäkin ajalta. Sairauden
20271: väkivallasta tai niistä erityisistä olosuhteista, jatkuessa sen yli tehtäköön peruspalkasta 1 mo-
20272: joihin viran tai toimen haltija on virkansa tai mentissa mainitut vähennykset. Sama olkoon laki
20273: toimensa vuoksi sodan aikana joutunut, saakoon siihen sodassa vammautuneeseen viran tai toi-
20274: hän varsinaisen palkkauksensa vähentämättö- men haltijaan nähden, joka myöhemmin on twl·
20275: mänä koko sairauden ajalta, kuitenkin enintään lut valtion virkaan tai toimeen.
20276: kolmeltasadaltakuudeltakymmeneltä päivältä, el-
20277: -----
20278: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
20279:
20280: Mikko Laaksonen. Kaisa Raatikainen.
20281: 441
20282:
20283: IV,96.- Lak.al. n:o 128.
20284:
20285:
20286:
20287:
20288: Ahde ym.: Ehdotus laiksi valtion hankintakeskuksesta.
20289:
20290:
20291: E d u s k u n n a 11 e.
20292:
20293: Hallitus antoi eduskunnalle 13 päivänä loka- valtion koko hankintatoimen hoitaminen eräitä
20294: kuuta 1967 esityksen laiksi valtion hankinta- poikkeuksia lukuunottamatta.
20295: keskuksesta. Esityksen perusteluissa todetaan, Hallituksen esitys laiksi valtion hankintakes-
20296: että valtion hankintojen keskittämistä oli suun- kuksesta jäi kuitenkin eduskunnassa käsittele-
20297: niteltu jo itsenäisyytemme alkuvuosista lähtien. mättä vuonna 1966 alkaneella vaalikaudella.
20298: Perusteluissa todetaan edelleen, että huomioon Kun on ilmeistä, että valtion, valtioenemmis-
20299: ottaen valtiontalouden laajentumisen hallitus töisten osakeyhtiöiden, kuntien, kuntainliittojen
20300: katsoo, että valtion tavarahankinnat olisi suori- tai yleishyödyllisten yhteisöjen laitosten hankin-
20301: tettava entistä keskitetymmin. Valtion hankin- tojen keskittämisellä säästettäisiin huomatta-
20302: takeskuksesta olisi muodostettava sellainen elin, vasti valtion ja kuntien menoja, olisi laki val-
20303: jolla on edellytykset käytännössä hoitaa tämä tion hankintakeskuksesta säädettävä kiireellisesti
20304: tehtävä. Sen vuoksi olisi hankintakeskuksen teh- edellä mainitun hallituksen esityksen mukaisesti.
20305: tävä määriteltävä entistä yksityiskohtaisemmin Edellä mainitun perusteella esitämme kun-
20306: asettamalla sen toimivallalle tarkoituksenmukai- nioittaen,
20307: set ja täsmälliset rajat. Näin ollen olisi hankin-
20308: takeskusta koskeva lainsäädäntö uudistettava. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20309: Valtion hankintakeskuksen tehtäväksi olisi riit- lakiehdotuksen:
20310: tävän keskityksen aikaansaamiseksi annettava
20311:
20312:
20313:
20314:
20315: Laki
20316: valtion hankintakeskuksesta.
20317: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20318:
20319: 1 §. 3 §.
20320: Valtion virastojen ja laitosten tavaranhankin- Valtion hankintakeskus voi sopia tavaroiden
20321: tojen hoitoa ja valvontaa varten on kauppa- ja toimittamisesta sellaisille osakeyhtiöille, joiden
20322: teollisuusministeriön alaisena valtion hankinta- osakekannasta valtio tai sen laitokset omistavat
20323: keskus. Polttoaineiden ja elintarvikkeiden han- enemmän kuin puolet, samoin kuin sellaisille
20324: kintoja valtion hankintakeskus suorittaa siinä kuntien, kuntainliittojen tai yleishyödyllisten
20325: laajuudessa kuin valtioneuvosto määrää. yhteisöjen laitoksille, joiden menoihin valtio lain
20326: Asetuksella määrätään missä määrin valtion ja tulo- ja menoarvionsa puitteissa osallistuu.
20327: virastot ja laitokset voivat itse suorittaa han-
20328: kintatoimia.
20329: 2 §. 4 §.
20330: Valtion hankintakeskuksen on hoidettava val- Valtion hankintakeskukseen voidaan perus-
20331: tion hankintatointa keskitetysti valtion kokonais- taa sopimuspalkkaisina toimitusjohtajan virka ja
20332: edun mukaisesti. johtajan virkoja.
20333: Hankintakeskusta on hoidettava yleisten lii- Valtion hankintakeskuksessa on lisäksi työso-
20334: keperiaatteiden mukaan. pimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
20335: 56 427/70
20336: 442 IV,96.- Valtion hankintakeskus.
20337:
20338: 5 §. 6 s.
20339: Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön- Tämä 'laki tulee voimaan pru.vana
20340: panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. kuuta 19 , ja sillä kumotaan valtion hankinta-
20341: keskuksesta 19 päivänä huhtikuuta 1941 an-
20342: nettu laki (265/41 ).
20343:
20344:
20345: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
20346:
20347: Matti Ahde. Erkki Tuomioja.
20348: Osmo Kaipainen. Mikko Laaksonen.
20349: Kaarle Salmivuori. Kaisa Raatikainen.
20350: A-V. Perheentupa. Kalevi Sorsa.
20351: 443
20352:
20353: IV,97.- Lak.al. n:o 129.
20354:
20355:
20356:
20357: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi puoluetuen ja lehdistötuen kieltämi-
20358: sestä.
20359:
20360: E d u s k u n n a 11 e.
20361:
20362: Suomen kansan valtaenemmistö vastustaa sesti todella tarvitsemaansa kohtuullista kulje-
20363: puoluetukea. Kuitenkin valtapuolueet ovat epä- tusavustusta.
20364: kansanvaltaisesti ja kansan tahdon vastaisesti V altapuolueet ovat myös myöntäneet kierto-
20365: myöntäneet tähän tarkoitukseen jatkuvasti kym- tietä puoluetukea raittiusjärjestöilleen ja nuori-
20366: menen miljoonaa markkaa vuodessa. Suurimmat sojärjestöilleen samalla puolueettomia raittius-
20367: puolueet ovat saaneet 200-300 miljoonaa van- järjestöjä ja nuorisojärjestöjä sortaen. Tässäkin
20368: haa markkaa vuodessa avustusta veronmaksajien suhteessa on saatava korjaus aikaan ja kaikki
20369: varoista. Tällaiselle menolle on saatava sulku. järjestöt on saatettava samaan ja oikeudenmu-
20370: Suurta huomiota on myös herättänyt varsin kaiseen asemaan.
20371: huomattava lehdistötuki, joka lienee noussut Myöskään ei ole hyväksyttävä, että peitetysti
20372: vuodessa jopa 60 miljoonaan markkaan. Näistä ja salaillen maksetaan eduskuntaryhmille ja tällä
20373: tukiaisista ovat päässeet osallisiksi erityisesti tavoin kiertotietä kansanedustajille sihteerirahaa
20374: suurlehdet kuljetusavustuksina, vaikka ne täl- ja avustusta, kun paljon kipeämpiä tarpeita jää
20375: laista tukea eivät millään tavoin taloudellisesti täyttämättä.
20376: ole tarvinneet. Korjaus on siis näissäkin suh- Mainituilla perusteilla esitämme kunnioittaen
20377: teissa välttämätön. Samalla on kuitenkin huo-
20378: lehdittava maamme vapaasta tiedoitustoimin- Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
20379: nasta niin, että pienet lehdet saavat taloudelli- van lakiehdotuksen:
20380:
20381: Laki
20382: puoluetuen ja lehdistötuen kieltämisestä.
20383: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20384: 1 §. valtion varoista maksaa mitään ylimääräistä kor-
20385: Puolueille ei saa maksaa valtion ja kuntien va- vausta palkan ja palkkion lisäksi.
20386: roista avustusta.
20387: 4 §.
20388: 2 §. Puoluepoliittisia raittiusjärjestöjä ja nuoriso-
20389: Maamme lehdistölle valtion varoista makset- järjestöjä ei saa valtion avustuksia jaettaessa
20390: tavaa kuljetusavustusta on huomattavasti alen- asettaa muihin vastaaviin järjestöihin verrattuna
20391: nettava, jolloin suurlehtien avustukset poiste- etuoikeutettuun asemaan, vaan kaikille näille
20392: taan kokonaan ja pienemmille sanomalehdille järjestöille on myönnettävä valtion tukea saman-
20393: maksetaan kohtuullista avustusta sen mukaan laisten ja oikeudenmukaisten perusteiden mu-
20394: kuin valtioneuvosto yksityiskohtaisesti määrää. kaan.
20395: 5 §.
20396: 3 §. .tfarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
20397: Eduskuntaryhmirlle ja kansanedustajille ei saa sesta annetaan asetuksella.
20398:
20399: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
20400:
20401: Veikko Vennamo. Eino Syrjä. Hannes Volotinen.
20402: J. Juhani Kortesalmi. Eino Poutiainen. Kalevi Huotari.
20403: Matti Silander. Mauno Kurppa. Lauri Linna.
20404: Pentti Antila. Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki.
20405: Arttur Niemelä. Matti Asunmaa. Antti lsomursu.
20406: Viljo Suokas. Aame Penttinen. Mikko Vainio.
20407: 444
20408:
20409: IV,98.- Lak.al. n:o 130.
20410:
20411:
20412:
20413:
20414: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pienyrittäjälainoista.
20415:
20416:
20417: E d u s k u n n a 11 e.
20418:
20419: Maamme elintason nousu ja työllisyys perus- syyttä. Pääomat on jaettu yhä enemmän suur-
20420: tuu kansamme omatoimisuuteen ja yrittämisen yrityksille ja monopoleille sekä sosialisoidun yh-
20421: mahdollisuuteen. Kansamme pienyritteliäisyyden teiskunnan rakentamiseen. Seuraukset ovat ol-
20422: suurimpana esteenä on raskaiden verojen lisäksi leet nähtävissä. Kansa on köyhtynyt ja työn
20423: pääoman puute. Sen saaminen on tavalliselle ih- puute on pahentunut. On siis saatava aikaan
20424: miselle ja pienelle yritykselle monasti hyvin vai- täydellinen suunnanmuutos ja kansalaisille on
20425: keata. Kuitenkaan ei ole kysymys suurista ra- annettava lainavaroja yritteliäisyyden ja oma-
20426: hoista, vaan tätä tietä voidaan säästää moninker- toimisuuden edistämiseksi.
20427: taisesti enemmän · työllisyysmenoja sekä luoda Mainiturlla perusteilla esitämme kunnioit-
20428: pysyviä ja uusia työpaikkoja. taen
20429: Valtapuolueiden talouspolitiikka on sortanut Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
20430: kansamme omatoimisuutta ja pienyritteliäi- van lakiehdotuksen:
20431:
20432:
20433: Laki
20434: pienyrittäjälainoista.
20435: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20436:
20437: 1 §. 4 §.
20438: Valtion varoista myönnetään elinkeinon alasta Tämän lain mukaista lainaa voidaan myös
20439: riippumatta kohtuullisella korolla lainoja sen myöntää omistusasunnon hankkimisen rahoitta-
20440: mukaan kuin tässä laissa säädetään. miseen ja rakentamiseen.
20441:
20442: 2 §. 5 §.
20443: Jokainen yrittäjä on oikeutettu tämän lain Eduskunnan on myönnettävä tarkoitukseen
20444: nojalla saamaan välttämättömään tarpeeseensa vuosittain vähintään sadan miljoonan markan
20445: lainaa enintään kaksikymmentätuhatta markkaa. määräraha.
20446:
20447: 3 §. 6 §.
20448: Lainat jaetaan pankkien kautta ja laina voi- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
20449: daan myöntää, vaikka vakuus ei ole riittävä. sesta annetaan asetuksella.
20450:
20451:
20452: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
20453:
20454: Veikko Vennamo. Aarne Penttinen. Matti Silander.
20455: Mauno Kurppa. Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
20456: Mikko Vainio. Matti Asunmaa. Viljo Suokas.
20457: Eino Poutiainen. Pentti Antila. Heikki Kainulainen.
20458: Olavi Tupamå'ki. Kalevi Huotari. Antti Isomursu.
20459: Eino Syrjä. Arttur Niemelä. Lauri Linna.
20460: 445
20461:
20462: IV,99.- Lak.al. n:o 131.
20463:
20464:
20465:
20466:
20467: Hemmi ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden talouden edistämi-
20468: sestä vuosina 1970-1975 annetun lain muuttamisesta.
20469:
20470:
20471: E d u s k u n n a 11 e.
20472:
20473: Kun kehitysalueiden talouden edistämisestä määrätietoisesti jo olemassa olleiden vaikeuk-
20474: annettua lakia säädettiin vuoden 1970 valtio- sien maaraa Ja lietsottiin yhä kasvavaa hätää
20475: päivillä, lähdettiin aivan oikein siitä periaat- ja muuttamishalukkuutta näissä kunnissa.
20476: teesta, että ns. kasvukeskusten toimintaedelly- Ollaan ajautumassa yhä pidemmälle suun-
20477: tyksiä tulee pyrkiä parantamaan. Keskusten taan, joka on koko Oulun läänin teollisuutta
20478: kehittämisen vaikutuksethan eivät näet jää ja elinkeinoelämää ajatellen yhä vihamielisem-
20479: yksinomaan keskusten itsensä hyödyksi, vaan pää. Käytännön tuloksena tästä suuntauksesta
20480: ne heijastuvat eri tavoin keskuksen koko vai- on se, että teollisuus hakeutuu, ja on hakeu-
20481: kutusalueelle. tunut, yhä vähemmän Ouluun ja Oulun läänin
20482: Toisaalta silloin oltiin valmiit periaatteessa niihin kuntiin, jotka jäivät II kehitysalueeseen.
20483: hyväksymään se toteamus, että kehitysaineiksi Jotta muutos tässä suhteessa saataisiin aikaan,
20484: olisi luettava Vaasan, Seinäjoen, Jyväskylän, olisi ne Oulun läänin kunnat, jotka kehitys-
20485: Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkitason pohjois- alueiden talouden edistämisestä annettua lakia
20486: puolella olevat alueet kokonaisuudessaan. Edel- säädettäessä jäivät II kehitysaluevyöhykkeeseen,
20487: leen oltiin sitä mieltä, että mitä suuremmat pikaisesti liitettävä I kehitysaluevyöhykkeeseen,
20488: ovat alueelliset ongelmat, sitä voimakkaampia sillä jo I kehitysaluevyöhykkeeseen liitettyjen
20489: kehitysaluepoliittisia toimenpiteitä tulisi alueella kuntien ja näiden Oulun ympäristökuntien kes-
20490: toteuttaa. ken ei ole osoitettavissa ratkaisevaa eroa, vaan
20491: Näiden hyväksyttyjen periaatteiden jälkeen kuntien oloja on luonnehdittava keskenään sa-
20492: on vaikea ymmärtää, miksi kuitenkin päädyt- manlaisiksi. Mikäli siis lähdetään siitä, että
20493: tiin kehitysalueiden osalta silloin hyväksyttyyn Oulun läänin kunnat kokonaisuudessaan otet-
20494: jakoon. Pohjois-Suomen osalta hyväksyttiin taisiin ensimmäiseen kehitysaluevyöhykkeeseen,
20495: kehitysalueiden ensimmäiseen vyöhykkeeseen olisi myös itse Oulu laskettava siihen mukaan.
20496: Lapin lääni ja eräitä Oulun läänin kuntia. Perusteluna tälle toimenpiteelle voidaan mai-
20497: Hämmästyttävintä oli, että Oulun lääniin nita edellä mainittu kehityspisteajattelu. Oulun
20498: kuuluvien Keski-Pohjanmaan taloudellisesti läänin länsi- ja eteläosan kunnat ammentavat,
20499: heikkojen kuntien lisäksi 1 vyöhykkeen ulko- ainakin välillisesti, toimeentuloaan ja kehitys-
20500: puolelle jätettiin myös Pohjois-Pohjanmaan suu- toimiaan Oulun kaupungista ja sen olemassa-
20501: rissa taloudellisissa vaikeuksissa elävät kunnat, olosta. Oulun kehityksestä riippuu myös sen
20502: joihin vähintäänkin olisi uskonut valtion kohot- ympäristökuntien kehitys. Toisaalta voidaan
20503: tavien toimenpiteiden ensisijaisesti kohdistuvan. sanoa, että myös Oulun kehitykselle on ensi-
20504: On katsottu, että nämä Pohjois-Suomen työttö- arvoisen tärkeää myös ympäristökuntien kehi-
20505: myyden sekä maastamuuton ja väkikadon kun- tys. Tällöin ollaan jälleen kehityspisteajattelun
20506: nat ovat paremmassa asemassa kuin eräät tun- peruslähtökohdassa. Mielestämme olisi päädyt-
20507: tuvastikin etelämpänä olevat kunnat, joissa jo tävä siihen, että Oulun lääni kokonaissuudes-
20508: luonnon olosuhteetkin takaavat edellytykset saan otettaisiin kehitysalueiden ensimmäiseen
20509: huomattavasti monipuolisempiin yrittämisen vyöhvkkeeseen.
20510: mahdollisuuksiin. Tällainen suhtautuminen Poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20511: jois-Suomen vaikeuksiin ei voi olla tasapuolista nioittavasti,
20512: eikä perusteltua. Jättämällä Oulun läänin kes-
20513: keisessä asemassa ja avuntarpeessa olevat kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20514: nat tuntuvasti vähäisemmälle osalle, lisättiin lakiehdotuksen:
20515: 446 IV,99.- Kehitysalueiden talouden edistäminen.
20516:
20517:
20518: Laki
20519: kehitysalueiden talouden edistämisestä vuosina 1970-1975 annetun lain muuttamisesta.
20520: Eduskunnan päätoksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden talouden edistämisestä vuosina
20521: 1970-1975 30 päivänä joulukuuta 1969 annetun lain (876/1969) 3 § näin kuuluvaksi:
20522:
20523: 3 §.
20524: Kehitysalueet jaetaan ensimmäiseen ja toi- Vaasan, Keski-Suomen, Mikkelin ja Ahve-
20525: seen vyöhykkeeseen. nanmaan läänit kokonaisuudessaan;
20526: Kehitysalueita ovat ensimmäisessä vyöhyk- Turun ja Porin läänistä Honkajoen kunta,
20527: keessä: Ikaalisten kauppala ja maalaiskunta, Jämijärven
20528: Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalaa läänit ko- kunta, Kankaanpään kauppala sekä Karvian,
20529: kQnaisuud.essaan; Kihniön, Merikarvian, Parkanon, Poroarkun ja
20530: Kuopion läänistä Iisalmen kaupunki sekä Siikaisten kunnat;
20531: Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Piela- Hämeen läänistä Vittain kunta sekä
20532: veden, Rautavaaran, Sonkajärven, Varpaisjär- Kymen läänistä Parikkalan~ Saaren, Suomen-
20533: ven ja Vieremän kunnat sekä niemen ja Uukuniemen kunnat.
20534: Turun ja Porin läänistä Houtskarin, Iniön,
20535: Korppoon, Kustavin, Nauvon, Rymättylän ja
20536: Velkua.n kunnat.
20537: Kehitysalueita ovat toisessa vyöhykkeessä: Tämä laki tulee voimam päivänä
20538: Kuopion läänistä muut kuin I vyöhykkee- kuuta 197 .
20539: seen kuuluvat kunnat;
20540:
20541: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
20542:
20543: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
20544: 447
20545:
20546: IV,100.- Lak.al. n:o 132.
20547:
20548:
20549:
20550:
20551: Hjerppe ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden talouden edistämi-
20552: sestä VNOsina 19l0-1975 annetun lain muuttamisesta.
20553:
20554:
20555: Eduskunnalle.
20556:
20557: Eduskunnan hyväksyttyä viime joulukuussa ehdottomasti :niitä .tukitoimenpiteitä, jotka
20558: lain kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo- annetaan kehitysalueiden ensimmäiselle vyöhyk-
20559: sina 1970-1975 tuli laki hyväksytyksi vastoin keelle, tuli"si lakia korjata tältä osin. Näillä
20560: rinnakkaisaloitteita siinä muodossa, että huo- perusteilla ehdotamme
20561: mattava osa Oulun läänistä jäi kehitysalueiden
20562: toiseen vyöhykkeeseen. Kun kuitenkin Oulun Eduskunnan hyväksyttäväkri seuraa-
20563: lääni kokonaisuudessaan on taloudelliselta kehi- van lakiehdotuksen:
20564: tykseltään jälkeen jäänyttä aluetta ja tarvitsisi
20565:
20566:
20567: Laki
20568: kehitysalueiden talouden edistämisestä vuosina 1970-197.5 annetun lain muuttamisesta.
20569: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1969 annetun lain
20570: kehitysalueiden talouden edistämisestä vuosina 1970'-1975 (876/69) 3 §.:n 2 momentti näin
20571: kuuluvaksi:
20572: 3 §.
20573: Kuopion läänistä muut kuin I vyöhykkee-
20574: Kehitysalueita ovat ensimmäisessä vyöhyk- seen kuuluvat kunnat;
20575: keessä: Vaasan, Keski-Suomen, Mikkelin ja Ahve-
20576: Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan läänit koko- nanmaan läänit kokonaisuudessaan;
20577: naisuudessaan; Turun ja Porin läänistä Honkajoen kunta,
20578: Kuopion läänistä Iisalmen kaupunki sekä Ikaalisten kauppala ja maalaiskunta, Jämijärven
20579: Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Piela- kunta, Kankaanpään kauppala sekä Karvian,
20580: veden, Rautavaaran, Sonkajärven, Varpaisjär- Kihniön, Merikarvian, Parkanon, Poroarkun ja
20581: ven ja Vierumäen kunnat sekä Siikaisten kunnat;
20582: Turun ja Porin läänistä Houtskarin, Iniön, Hämeen läänistä Kuoreveden kunta, Mäntän
20583: Korppoon, Kustavin, Nauvon, Rymättylän ja kauppala, Vilppulan ja Virtain kunnat sekä
20584: Velkuan kunnat. Kymen läänistä Parikkalan, Saaren, Suomen-
20585: Kehitysalueita ovat toisessa vyöhykkeessä: niemen ja Uukuniemen kunnat.
20586:
20587:
20588: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
20589:
20590: Kauko Hjerppe. Pauli Räsänen. Helvi Niskanen.
20591: 448
20592:
20593: IV,lOl.- Lak.al. n:o 133.
20594:
20595:
20596:
20597:
20598: Hanhirova ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden tuotannollisen
20599: toiminnan edistämiseksi myönnettävistä valtionavustuksista.
20600:
20601:
20602: E d u s k u n n a 11 e.
20603:
20604: Tähänastiset kehitysaluepoliittiset toimenpi- dotetaan vain kolmeksi vuodeksi ja olisi se vii-
20605: teet ovat suosineet pääomavaltaisia yrityksiä. meisenä vuotena vain puolet.
20606: Äskettäin säädetyt lait edistävät lisäksi tehok- Kehitysalueilla on havaittavissa yritykselle
20607: kaasti ammattikoulutusta. Kun samanaikaisesti taloudelliseksi rasitukseksi käyvää koulutustoi-
20608: ei kuitenkaan ole kyetty lisäämään riittävästi mintaa. Kun yhteiskunta ei ole voinut tarjota
20609: työpaikkoja, on työttömyys jatkuvasti vaikeaa riittävästi ammattitaitoista työvoimaa, on yri-
20610: ja ammattikoulutus tulee lisäämään ennestään- tyksien koulutettava se itse. On pidettävä
20611: kin voimakasta poismuuttoa, koska ammatti- oikeana, että yhteiskunta osallistuu tällöin kou-
20612: koulutusta vastaavia työpaikkoja on rajoite- lutuskustannuksiin. Avustus ehdotetaankin suo-
20613: tusti. Pääomia kehitysalueilla on vähän. ritettavaksi koulutusajalta siten, että valtio
20614: Näistä syistä on etsittävä keinoja yritystoi- maksaisi yrittäjälle puolet koulutettavalle työn-
20615: minnan laajentamiseksi kehitysalueilla erityi- tekijälle maksettavasta palkasta.
20616: sesti työvaltaisilla aloilla. Sopivia keinoja ovat Näillä keinoilla on ilmeisesti mahdollista li-
20617: varsinkin yksityisille uusista työpaikoista mak- sätä työvoimavaltaisen yrittäjätoiminnan mah-
20618: settava avustus ja avustuksen maksaminen yri- dollisuuksia kehitysalueilla valtiolle edullisella
20619: tyksen piirissä suoritettavasta työvoiman kou- tavalla.
20620: lutuksesta. Samoin valmiitten tuotteiden tai Jo kauan on todettu kehitysalueita syrjivän
20621: puolivalmisteiden kuljetuskustannusten alenta- arvotariffijärjestelmän epäoikeudenmukaisuudet
20622: minen antaa mahdollisuuden sijoittaa kehitys- ja yritystoiminnan sijoittumista rajoittavat vai-
20623: alueille enemmän tuotantotoimintaa. kutukset. Epäkohtien poistamiseen ei ole kui-
20624: On pantava merkille, että Ruotsi harkitsee tenkaan ryhdytty. Jotta raaka-aineen jalosta-
20625: parhaillaan samanlaisia toimenpiteitä, joitten minen kehitysalueilla voisi tarjota sinne lisää
20626: johdosta jo hyvin monet yritykset ovat osoitta- työpaikkoja, ehdotetaan valtion maksavan ke-
20627: neet halua siirtyä Pohjois-Ruotsiin. Seurauksena hitysalueen ensimmäisellä vyöhykkeellä tuotet-
20628: tulee ilmeisesti Suomen puolella tuntumaan tujen koko- tai puolivalmisteiden kuljetuksista
20629: yhä voimakkaampi hakeutuminen naapurimaa- avustusta. Jotta kehitysalueitten kuljetusliikkeet
20630: han, ellei meillä kyetä lisäämään yritystoimin- eivät joutuisi VR:ään nähden nykyistä vaikeam-
20631: taa samassa suhteessa. paan kilpailutilanteeseen, ehdotetaan valtion
20632: Yrityksille uusista työpaikoista maksettava tuki maksettavaksi sekä rautatie- että maantie-
20633: tuki on valtiolle edullista työvoimapolitiikkaa. kuljetuksista, jotka ovat vähintään 200 km:n
20634: Työttömän työllistäminen maksaa valtiolle noin mittaisia.
20635: 3 000 markkaa kuukaudessa. Ehdotettava tuki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20636: olisi yritykselle koko vuodelta tätä suuruus- noittavasti,
20637: luokkaa, joten valtion säästöksi voidaan ar-
20638: vioida vuodessa noin 30 000 markkaa/työ- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20639: paikka. Jotta tuki ei houkuttelisi yrityksiä tar- lakiehdotuksen:
20640: peettoman suureen työvoiman käyttöön, se eh-
20641: IV,lOl.- Hanhirova ym. 449
20642:
20643: Laki
20644: kehitysalueiden tuotannollisen toiminnan edistämiseksi myönnettävistä
20645: valtionavustuksista.
20646: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20647:
20648: 1 §. misteiden maantie- tai rautatiekuljetuksiin,
20649: Kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo- jotka suoritetaan joko alueen sisällä tai suun-
20650: sina 1970-1975 30 päivänä joulukuuta 1969 tautuvat sen ulkopuolelle, mikäli kuljetusmatka
20651: annetussa laissa (876/69) tarkoitetuilla kehi- on yli 200 km.
20652: tysalueilla teollisuus-, työliike-, matkailu-, tur-
20653: kistarhaus-, kalanviljely-, kauppapuutarha- ja 5 §.
20654: taimitarha- sekä turvetuotantoyritysten toimin- Työllisyystukena voidaan maksaa kehitys-
20655: nan aloittamiseksi, laajentamiseksi ja kehittä- alueiden ensimmäisellä vyöhykkeellä sijaitse-
20656: miseksi voidaan myöntää valtionavustusta siten ville yrityksille kutakin uutta pysyvää työpaik-
20657: kuin tässä laissa säädetään. kaa kohden työpaikan syntymisestä lukien kah-
20658: delta ensimmäiseltä vuodelta kummaltakin
20659: 2 §. 3 000 markkaa ja kolmannelta 1 500 mk.
20660: Valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetaan
20661: vuosittain myönnettävien valtionavustusten 6 §.
20662: enimmäismäärä. Koulutusavustusta voidaan suorittaa yrityk-
20663: 3 §. selle työpaikalla annettavan viranomaisten hy-
20664: Avustusta voidaan myöntää kehitysalueiden väksymän ammattikoulutuksen tukemiseksi ku-
20665: talouden edistämisestä annetussa laissa säädet- takin koulutettavaa työntekijää kohden 50 pro-
20666: tyjä tavoitteita edistäviin hankkeisiin kuljetus- senttia työntekijälle koulutusaikana suoritetta-
20667: avustuksena, työllisyystukena sekä koulutus- vasta palkasta enintään 12 kuukauden ajan.
20668: avustuksena.
20669: 4 §. 7 §.
20670: Kuljetusavustusta voidaan myöntää kehitys- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
20671: alueiden ensimmäisellä vyöhykkeellä toimivalle töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
20672: yritykselle sen tuottamien koko- tai puolival- sella.
20673:
20674:
20675: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
20676:
20677: Veikko Hanhirova. Pentti Pekkarinen. Mikko Kaarna.
20678: Paavo Niinikoski. Matti Ruokola. Ahti Pekkala.
20679: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi. Eino Lottanen.
20680: Heimo Linna. Paavo Väyrynen. Esko Pekonen.
20681: Aaro Lintilä. Urho E. Knuuti. Pentti Poutanen.
20682: Artturi Jämsen. Jouni Mykkänen. Yrjö Sinkkonen.
20683: Reino Karpola. Pekka Salla. Esu Niemelä.
20684: Arttur Niemelä.
20685:
20686:
20687:
20688:
20689: 57 427/70
20690: 450
20691:
20692: IV,102.- Lak.al. n:o 134.
20693:
20694:
20695:
20696:
20697: Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueluotoista annetun lain
20698: muuttamisesta.
20699:
20700:
20701: E d u s k u n n a 11 e.
20702:
20703: Kehitysaluelaeilla on ollut myönteinen mer- alueille investointiluotoiksi, mutta siinä ei ole
20704: kitys heikosti teollistuneiden alueiden talous- määritelty määrärahan suuruutta. SKDL:n
20705: elämän kohottamiseksi. Uudet kehitysaluelait eduskuntaryhmän käsityksen mukaan on lakiin
20706: ilmeisesti parantavat vielä tilannetta. Niiden otettava säännös siitä, että valtion talousar-
20707: avulla ei kuitenkaan riittävässä määrin saada vioon otetaan vuosittain vähintään 50 000 000
20708: pääomia kehitysalueille. Lakien antamat edut, markkaa käytettäväksi kehitysalueiden tuotan-
20709: jotka valtio tarjoaa, ovat houkutuskeinoja yk- totoiminnan edistämiseen. Kun näin menetel-
20710: sityisille yrittäjille siirtyä harjoittamaan tuo- lään, niin ainakin valtion toimesta syntyy teol-
20711: tantotoimintaa kehitysalueille, mutta ne eivät lisuutta niille alueille, joissa sitä kipeimmin
20712: takaa riittävää kasvualueiden teollistumista. kaivataan.
20713: Näin varsinkin siksi, että suoranainen valtion Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20714: luottotoiminta on riippuvainen kunkin vuoden
20715: valtion menoarviosta. Kehitysalueiden luotto- että Edttskunta hyväksyisi seuraavan
20716: laissa on kyllä periaate, jonka mukaan valtion lakiehdotuksen:
20717: menoarvioon on otettava määräraha kehitys-
20718:
20719:
20720: Laki
20721: kehitysalueluotoista annetun lain muuttamisesta.
20722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueluotoista 30 päivänä joulukuuta
20723: 1969 annetun lain (881/69) 2 § näin kuuluvaksi:
20724:
20725: 2 §. noarvioon vuosittain vähintään 50 000 000
20726: Kehitysalueilla tapahtuvaa uusien teollisuus- markkaa.
20727: laitosten rakentamista tai entisten laajentami-
20728: sesta johtuvaa lähinnä valtionenemmistöisten
20729: osakeyhtiöiden osakepääoman merkintätarvetta Tämä laki tulee voimaan päivänä
20730: sekä perusluottoa varten varataan tulo- ja me- kuuta 197
20731:
20732:
20733: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
20734:
20735: Pauli Puhakka. Pauli Räsänen. Veikko Salmi.
20736: Toivo Asvik. Heikki Mustonen. Matti Koivunen.
20737: Ensio Laine. Siiri Lehmonen. Niilo Nieminen.
20738: Taisto Sinisalo. Kauko Hjerppe. Pentti Liedes.
20739: 451
20740:
20741: IV,103.- Lak.al. n:o 135.
20742:
20743:
20744:
20745:
20746: Hanhirova ym.: Ehdotus kehitysalueluottolaiksi.
20747:
20748:
20749: E d u s k u n n a 11 e.
20750: Kehitysapualueiden talouden edistämisestä ulkomaisten lainojen kurssiriskiä sekä maaraa
20751: vuosina 1970._1975 30 päivänä joulukuuta mikä hyväksyttävästä kustannusarviosta saa-
20752: 1969 annetussa laissa (876/69) on ilmennyt daan luottoa myöntää.
20753: eräitä puutteita, joiden vuoksi sillä ei ole ollut Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20754: sitä merkitystä, mihin lailla on pyritty. Eri- nioittavasti,
20755: koisesti kehitysalueluottolaki vaatii sellaisia
20756: muutoksia, joilla sen tehokkuutta voitaisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20757: huomattavasti parantaa. Muutokset koskevat lakiehdotuksen:
20758:
20759:
20760: Kehitysalueluottolaki.
20761: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20762:
20763: 1 §. käyttöomaisuuden hankkimiseen taikka sen
20764: Kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo- muutos- ja parannustöiden suorittamiseen.
20765: sina 1970.-1975 30 päivänä joulukuuta 1969 Mikäli kysymyksessä on yrityksen laajenta-
20766: annetussa laissa (876/69) tarkoitetuilla kehi- minen tahi yrityksen käyttöomaisuuden uusi-
20767: tysalueilla teollisuus-, työliike-, matkailu-, tur- minen taikka sen muutos- tai parannustöiden
20768: kistarhaus-, kalanviljely-, kauppapuutarha- ja suorittaminen, voidaan rahoitustukea myöntää
20769: taimitarha- sekä turvetuotantotoiminnan aloit- vain sillä edellytyksellä, että investoinnilla
20770: tamiseksi, laajentamiseksi ja kehittämiseksi saavutetaan yrityksen tuotantokyvyn tai tuo-
20771: suoritettavia investointeja varten voidaan tannon jalostusasteen tai palveluksen olennai-
20772: myöntää rahoitustukea siten kuin tässä laissa nen kasvu.
20773: säädetään.
20774: Luottoa, johon rahoitustukea sovelletaan, ni- 5 §.
20775: mitetään tässä laissa kehitysalueluotoksi. Rahoitustuki annetaan siten kuin jäljem-
20776: pänä säädetään, myöntämällä valtion varoista
20777: 2 §. korkotukea sekä antamalla ulkomaisten luotto-
20778: Valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetaan jen vakuudeksi valtiontakauksia ja ottamalla
20779: vuosittain hyväksyttävien kehitysalueluottojen kurssiriskejä.
20780: enimmäismäärä. 6 §.
20781: 3 §. Kehitysalueluotto voi kehitysalueen ensim-
20782: Rahoitustukea voidaan myöntää kehitysaluei- mäisellä vyöhykkeellä olla enintään 80 pro-
20783: den talouden edistämisestä annetussa laissa sää- senttia ja toisella vyöhykkeellä enintään 70
20784: dettyjä tavoitteita edistäviin hankkeisiin, jos prosenttia 4 §: ssä tarkoitetun käyttöomaisuus-
20785: tällainen tuki katsotaan tarpeelliseksi ja rahoi- investoinnin hyväksyttävän kustannusarvion
20786: tustukea saavalla yrityksellä arvioidaan olevan kokonaismäärästä.
20787: edellytyksiä kannattavaan toimintaan. Mikäli investointiin käytetään valtion lai-
20788: noja tai avustuksia taikka sellaisia luottolaitos-
20789: 4 §. ten lainoja, joista valtio maksaa korkotukea,
20790: Rahoitustukea voidaan myöntää 1 §:ssä ei näiden ja kehitysaluetuoton yhteismäärä
20791: tarkoitettua yritystoimintaa varten tarpeellisen laskettuna prosentteina käyttöomaisuusinves-
20792: 452 IV,103.- Kehitysalueluotot.
20793:
20794:
20795: toinnin hyväksyttävän kustannusarvion koko- korosta hankkeen toteutumisen jälkeiseltä kah-
20796: naismäärästä saa ylittää edellä 1 momentissa delta ensimmäiseltä lainavuodelta sekä tämän
20797: mainittuja prosenttimääriä. jälkeen kahdelta seuraavalta vuodelta kehitys-
20798: alueen ensimmäisellä vyöhykkeellä puolet ja
20799: 7 §. toisella vyöhykkeellä 40 prosenttia kehitysalue-
20800: Kehitysalueluotoiksi voidaan hyväksyä ne luotan korosta.
20801: luotot, joita pankit, luotto-osakeyhtiöt, Posti- Edellä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuista
20802: pankki, kansaneläkelaitos ja vakuutuslaitokset kehitysalueluotoista maksetaan korkotukea
20803: myöntävät tämän lain mukaisiin tarkoituksiin. hankkeen toteutumisesta lukien siltä osalta
20804: Kehitysalueluotoiksi voidaan hyväksyä myös luottopääomaa, jonka valtiokonttori on arvioi-
20805: yrityksen tämän lain mukaisen hankkeen ra- nut tulleen käytetyksi luotan kohteena olevaan
20806: hoittamiseksi omiin nimiinsä ulkomailta ottama hankkeeseen. Näistä luotoista maksettavaa
20807: luotto ja kotimaassa tai ulkomailla liikkeeseen korkoa määriteltäessä otetaan niroelliskoron li-
20808: laskema obligaatio- tai debentuurilaina. säksi huomioon myös luottoa otettaessa tai
20809: lainaa liikkeeseen laskettaessa käytetyn nimel-
20810: 8 §. lisarvosta poikkeavan kurssin sekä lainapää-
20811: Valtioneuvostolla on valta määräämillään eh- omasta tehtyjen vähennysten vaikutus.
20812: doilla antaa valtiontakauksia ulkomaisten kehi-
20813: ty,salueluottojen vakuudeksi sekä ottaa kurssiris- 12 §.
20814: kejä. Korkotuki maksetaan luotan myöntäjälle.
20815: Valtiontakaus voi olla myös omavelkainen Kuitenkin, milloin kysymyksessä on obligaatio-
20816: ja se voidaan myöntää myös heikompaa va- tai debentuurilaina tai yrityksen suoraan omiin
20817: kuutta vastaan, kuin mitä valtion lainausrahas- nimiin ottama ulkomainen luotto, maksetaan
20818: tosta 8 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain korkotuki velalliselle.
20819: (189/40) 5 §:ssä on määrätty. Kehitysalueluotosta, jonka katsotaan kohdis-
20820: tuvan pienteollisuuden tai muun 1 §:ssä mai-
20821: 9 §. nittujen elinkeinoalojen pienyrityksen hankkee-
20822: Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää, jäl- seen, maksetaan luotan aiheuttamien lisäkus-
20823: jempänä 2 momentissa säädetyin poikkeuksin, tannusten korvaamiseksi 7 §: ssä mainitulle
20824: mistä 7 § :ssä tarkoitetuista luotoista korko- luottolaitokselle valtion varoista korkohyvityk-
20825: tukea maksetaan. senä kauppa- ja teollisuusministeriön päättämä
20826: Päättäessään 8 §: ssä tarkoitetun valtion- määrä kuitenkin enintään 0.4 prosenttia siltä
20827: takauksen antamisesta valtioneuvosto samalla ajalta, jolta korkotukea maksetaan.
20828: ratkaisee, myönnetäänkö tällaiselle Juotolle
20829: haettua korkotukea.
20830: 13 §.
20831: 10 §. Tämän lain 8 § :n nojalla annettuja valtion-
20832: Luottolaitosten kehitysalueluotoista petlma takauksia saa samanaikaisesti olla voimassa yh-
20833: korko voi olla enintään sen koron suuruinen, teensä enintään 500 000 000 markan nimellis-
20834: mitä luottolaitos yleisesti soveltaa samanlaisiin määräisistä luotoista. Luottojen määrä laske-
20835: tarkoituksiin myönnettäviin luottoihin. taan takausta annettaessa voimassa olleen Suo-
20836: V aitioneuvosto päättää, hankittuaan asiasta men Pankin asianomaiselle valuutalle vahvista-
20837: Suomen Pankin lausunnon, minkä suuruista man virallisen myyntikurssin mukaan.
20838: korkoa luottolaitokset enintään voivat periä
20839: kehitysalueluotosta korkotuen suorittamisen 14 §.
20840: lakkaamisajankohtaan asti. Ennen 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun pää-
20841: Edellä 7 § :n 2 momentissa tarkoitetun ulko- töksen antamista sekä 8 §:ssä tarkoitetun ta-
20842: maisen luotan ja myös siinä tarkoitetun deben- kauksen myöntämistä voidaan luottohakemuk-
20843: tuurilainan koron hyväksyy Suomen Pankki. sesta hankkia pienteollisuuden takauslaitoksen
20844: lausunto, milloin on kysymyksessä yritys, johon
20845: 11 §. voidaan soveltaa pienteollisuuden ja keskisuu-
20846: Korkotukena maksetaan kehitysalueen ensim- ren teollisuuden sekä eräiden muiden elinkeino-
20847: mäisellä vyöhykkeellä kehitysalueluotan koko alojen valtiontakauksista annettua lakia ( 375/
20848: korko ja toisella vyöhykkeellä 80 prosenttia 63 ja 210/66).
20849: IV,103.- Hanhirova ym. 453
20850:
20851: Tämän lain mukaisista tehtävistä pienteolli- varoista, sekä lisäksi vuotuista sakkokorkoa
20852: suuden takauslaitokselle aiheutuvat kustannuk- kaksi prosenttia luoton kulloinkin nostettuna
20853: set suoritetaan pienteollisuuden takausrahaston olleesta määrästä.
20854: varoista. 17 §.
20855: 15 §.
20856: Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän tämän
20857: Kauppa- ja teollisuusministeriön on valvot- lain mukaisia asioita käsitellessään on saanut
20858: tava tämän lain mukaisia kehitysalueluottoja ja
20859: tietää jonkun yksityisen henkilön tai yhteisön
20860: se voi käyttää tässä tehtävässä apunaan pien-
20861: taloudellisesta asemasta tahi liike- tai ammatti-
20862: teollisuuden takauslai tosta.
20863: salaisuudesta, tuomittakoen sakkoon, jollei
20864: Tämän lain 7 §: ssä mainittujen luottolaitos-
20865: muussa laissa ole ankarampaa rangaistusta sää-
20866: ten on valvottava, että kehitysalueluotot käy- detty.
20867: tetään päätöksissä edellytettyihin tarkoituksiin
20868: Edellä 1 momentissa mainitusta teosta ei vi-
20869: sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen mää- rallinen syyttäjä saa tehdä syytettä, ellei asian-
20870: räysten mukaisesti. Kehitysalueluoton saaja on omistaja ole ilmoittanut tekoa syytteeseen pan-
20871: velvollinen antamaan luottolaitokselle valvon- tavaksi.
20872: taa varten tarpeelliset tiedot.
20873: Edellä 2 momentissa tarkoitettu luottolaitos 18 §.
20874: ja kehitysalueluotan saaja ovat velvolliset anta- Valtioneuvoston tai kauppa- ja teollisuus-
20875: maan kauppa- ja teollisuusministeriölle ja sen ministeriön tämän lain nojalla antamaan pää-
20876: valtuuttamille tietoja, jotka tarvitaan sen totea- tökseen, lukuunottamatta 16 §:ssä tarkoitettua
20877: miseksi, onko luottoehtoja noudatettu, ja joiden päätöstä, ei saa hakea muutosta.
20878: perusteella voidaan todeta investointien vaiku- Valituksesta huolimatta voidaan 16 §:ssä
20879: tus tämän lain tarkoitusperien kannalta. Näi- tarkoitettu päätös kuitenkin heti panna täytän-
20880: den seikkojen selvittämiseksi on kauppa- ja töön.
20881: teollisuusministeriöllä oikeus suorittaa kehitys- 19 §.
20882: alueluottojen saajien toiminnan tarkastuksia. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
20883: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvit-
20884: 16 §. taessa asetuksella.
20885: Jos kehitysalueluotan saaja on käyttänyt 20 §.
20886: luottoa muuhun tarkoitukseen, kuin mihin se Tätä lakia sovelletaan vuosien 1970~1975
20887: on myönnetty, rahoitustukea hakiessaan anta- aikana rahoitustukea myöntävälle viranomaiselle
20888: nut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon tulleiden hakemusten nojalla kehitysalueluo-
20889: tai salannut tuen myöntämiseen olennaisesti toiksi hyväksyttäviin luottoihin, jotka käyte-
20890: vaikuttavia seikkoja tai kieltäytynyt antamasta tään vuosina 1970-1976 aloitettavien inves-
20891: 15 § :ssä tarkoitettuja tietoja, voi kauppa- ja tointien rahoittamiseen.
20892: teollisuusministeriö määrätä kehitysalueluotosta Tämän lain nojalla ei kuitenkaan myönnetä
20893: myönnetyn korkotuen menetetyksi. rahoitustukea sellaiselle luotolle, johon kehitys-
20894: Kehitysalueluotan saaja voidaan tällöin vel- alueiden teollisuuden sekä eräiden muiden elin-
20895: voittaa valtiolle suorittamaan kokonaan tai keinoalojen investointiluotoista annettua lakia
20896: osaksi korkohyvitys, joka on maksettu valtion ( 246/66) voidaan soveltaa.
20897:
20898:
20899: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
20900:
20901: Veikko Hanhirova. Artturi Jämsen. Esko Pekonen.
20902: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro. Pentti Poutanen.
20903: Esu Niemelä. Heimo Linna. Aaro Lintilä.
20904: Reino Karpola. Ahti Pekkala. Mikko Kaarna.
20905: Pekka Vilmi. Eino Lottanen. Paavo Väyrynen.
20906: 454
20907:
20908: IV,104.- Lak.al. n:o 136.
20909:
20910:
20911:
20912:
20913: Hanhirova ym.: Ehdotus laiksi Pohjois- ja Itä-Suomen yritystoi-
20914: minnan kehitysrahastosta.
20915:
20916:
20917:
20918: E d u s k u n n a 11 e.
20919:
20920: Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyyskomitea on kehittymistä. Tämän tapainen itsenäinen ra-
20921: II osamietinnössään päätynyt ehdottamaan hasto on osoittautunut erittäin tehokkaaksi kei-
20922: Pohjois- ja Itä-Suomen yritystoiminnan kehi- noksi mm. Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan
20923: tysrahaston perustamista. elinkeinoelämän kehittämisessä.
20924: Komitean mielestä olisi välttämätöntä luoda Rahaston paaoma muodostettaisiin siten,
20925: nykyistä paremmat edellytykset pienen ja keski- että rahastoon siirrettäisiin 1. 1. 1971 lähtien
20926: suuren yritystoiminnan harjoittamiseen ja kehit- vuosittain 100 miljoonaa markkaa neljän vuoden
20927: tämiseen Pohjois- ja Itä-Suomessa, siten että aikana. Rahastosta annetuista lainoista kertyvät
20928: elinkelpoiset yritykset näillä alueilla saisivat korot ja kuoletukset tuloutettaisiin rahastoon.
20929: kehittämiseensä tarvittavan tuen. Valtion tulisi Mitä keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan,
20930: tässä tarkoituksessa mm. helpottaa kysymyksessä olisi määriteltävä lähemmin asetuksessa tai mi-
20931: olevien yritysten pääomien saantia entistä voi- nisteriön päätöksellä.
20932: makkaammalla ja joustavammaksi järjestetyllä Suoritetut investointitiedustelut ovat osoit-
20933: lainojen myöntämistoiminnalla. Tehokkaimmat taneet, että pienten ja keskisuurten yritysten in-
20934: ja pysyvimmät puitteet tällaiselle toiminnalle vestointihalukkuus Pohjois- ja Itä-Suomessa on
20935: saataisiin perustamalla erityinen kehitysrahasto varsin suuri. Erityisesti näiden alueiden kehittä-
20936: Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinoelämän kehit- mistä silmälläpitäen perustettava rahasto muo-
20937: tämistä varten. Rahasto myöntäisi normaalin dostuisi pitkällä tähtäyksellä tehokkaimmaksi
20938: pankkitoiminnan periaatteita noudattaen koh- toimenpiteeksi työttömyyttä vastaan.
20939: tuullisia riskejä ottaen lainoja kehitysalueen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20940: yrittäjille, suorittaisi ja suorituttaisi tutkimuk-
20941: sia yritystoiminnan kehittämiseksi näillä alueilla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20942: ja muilla tavoin pyrkisi edistämään talouselämän lakiehdotuksen:
20943:
20944:
20945: Laki
20946: Pohjois- ja Itä-Suomen yritystoiminnan kehitysrahastosta.
20947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20948:
20949: 1 §. 3 §.
20950: Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinoelämän ke- Rahaston tarkoituksena on Lapin, Oulun ja
20951: hittämistä varten on valtion tulo- ja menoarvion Pohjois-Karjalan läänien pienen ja keskisuuren
20952: ulkopuolella Pohjois- ja Itä-Suomen yritystoi- yritystoiminnan kehittäminen.
20953: minnan kehitysrahasto, jota tässä laissa sano- Tässä tarkoituksessa rahasto pankkitoimin-
20954: taan rahastoksi. nan periaatteita noudattaen ja kohtuullisia ris-
20955: kejä ottaen
20956: pyrkii tukemaan alueen pienten ja keskisuur-
20957: 2 §. ten yrittäjien toimintaa ja edistämään uusien yri-
20958: Rahaston kotipaikka on Kajaanin kaupunki. tysten perustamista alueelle,
20959: IV,104.- Hanhirova ym. 455
20960:
20961: pyrkii huolehtimaan totmtvten ja toimm- Laina-aika on tuotantoon käytettävien kiin-
20962: taansa aloittavien pienten ja keskisuurten yri- teistöjen osalta enintään 20 vuotta ja muun
20963: tysten luotantarpeen tyydyttämisestä ja tähän käyttöpääoman osalta enintään 10 vuotta.
20964: liittyvistä vakuutusjärjestelyistä. Lainojen korko on enintään 5 % ja lainoja
20965: Lisäksi rahasto voi harjoittaa ja tukea yritys- saadaan myöntää ilman indeksiehtoa.
20966: toimintaa edistävää neuvontaa,
20967: suorittaa ja suorituttaa markkina-analyysejä, 7 §.
20968: tuotekehittelyä, ja muita alueen elinkeinoelä- Rahastolla on oikeus palkata itselleen johtaja
20969: mää edistäviä tutkimuksia. ja tarpeellinen määrä henkilökuntaa.
20970:
20971: 4 §. 8 §.
20972: Rahaston pääoma muodostetaan siten, että Rahastoa edustaa ja sen liikettä hoitaa halli-
20973: rahastoon siirretään 1. 1. 1971 lähtien vuosit- tus, johon kuuluu 2 kauppa- ja teollisuusminis-
20974: tain 100 miljoonaa markkaa neljän vuoden ai- teriön edustajaa, 1 Työvoimaministeriön edus-
20975: kana. Rahastosta annetuista lainoista kertyvät taja, rahaston johtaja ,sekä 2 edustajaa kustakin
20976: korot ja kuoletukset tulootetaan rahastoon. kolmesta läänistä. Kauppa- ja teollisuusminis-
20977: teriö nimeää hallituksen jäsenet, läänien edusta-
20978: 5 §. jat nimetään lääninhallitusten ehdotuksen pe-
20979: Lainoja myönnettäessä on kiinnitettävä huo- rusteella.
20980: miota uusien pysyvien työpaikkojen luomiseen 9 §.
20981: Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan lääneissä sekä Rahaston hallituksen kertomus päättyneen ti-
20982: yritysten taloudellisiin edellytyksiin ja kehitys- livuoden toiminnasta sekä tilintarkastajien ker-
20983: kelpoisuuteen. tomus on jätettävä kauppa- ja teollisuusminis-
20984: teriölle.
20985: 6 §. 10 §.
20986: Lainaa voidaan rahastosta myöntää pienteol- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
20987: lisuuden, keskisuuren teollisuuden, työliike-, panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
20988: matkailualan, turkistarhauksen, kalanviljelyn,
20989: kauppapuutarha- ja taimitarha- sekä turvetuo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
20990: tannon yrityksille. kuuta 1971.
20991:
20992:
20993: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
20994:
20995: Veikko Hanhirova. Reino Karpola. Niilo Koskenniemi.
20996: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen. Arttur Niemelä.
20997: Erkki Haukipuro. Matti Ruokola. Ahti Pekkala.
20998: Heimo Linna. Paavo Väyrynen. Eino Lottanen.
20999: Yrjö Sinkkonen. Urho E. Knuuti. Esko Pekonen.
21000: Mikko Kaarna. Jouni Mykkänen. Pentti Poutanen.
21001: Artturi Jamsen. Pekka Salla. Esu Niemelä.
21002: 456
21003:
21004: IV,105.- Lak.al. n:o 137.
21005:
21006:
21007:
21008:
21009: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi peruskorjauksista kehitysalueilla.
21010:
21011:
21012: E d u s k u n n a 11 e.
21013:
21014: Uudistetut kehitysaluelait eivät täytä kehi- Kun väitetty elintarvikkeitten ylituotanto ei
21015: tysalueiden kiireellisiä ja välttämättömiä perus- missään tapauksessa johdu kehitysalueiden maa-
21016: vaatimuksia. Edellisen eduskunnan aikana SMP taloustuotannosta, on kehitysalueilla tehok-
21017: esitti hyväksyttäviksi nämä peruskorjaukset, kaasti jatkettava maataloustuotannon kaikin-
21018: mutta jäi ilman kannatusta. Nyt on äskettäin puolista edistämistä ja tilojen perusparannuk-
21019: Ruotsissa Ruotsin hallituksen toimesta tehty sia lainoituksella, kuivatustöillä, pellonraivauk-
21020: vastaavat esitykset. sella, teiden rakentamisella ja muilla peruspa-
21021: On siis uskottavaa, että myös muut puolueet rannustöillä. Samalla on myönnettävä avustuk-
21022: ovat kypsyneet todella tehokkaisiin ja järkeviin sia tilakohtaisiin perusparannustöihin, kuten
21023: toimenpiteisiin kehitysalueiden auttamiseksi ja maanparannusaineiden ajoon, tilusteiden raken-
21024: niiden tulevaisuuden turvaamiseksi. Vain tur- tamiseen, ojitukseen, salaojittamiseen ja muihin
21025: vaamalla kehitysalueilla yrittämiselle ja toi- perusparannuksiin. Erityisesti on työllisyysva-
21026: meentulolle samat perusedellytykset kuin rin- roja ohjattava tällaisiin tarkoituksiin. Lisäksi
21027: tamailla pysähtyy kehitysalueiden autioitumi- on välttämätöntä, että kehitysalueilla metsän-
21028: nen ja köyhtyminen sekä alkaa uusi nousukausi. omistaja ja metsätyömies saavat oikeudenmu-
21029: Näistä syistä on välttämätöntä saada lakipoh- kaisen osuuden puutavaran ulkomaille viennistä
21030: jaisia korjauksia rautatietariffeihin, polttoaine- saaduista varoista.
21031: kustannuksiin ja kuljetuskustannuksiin. Kulje- Koska vapaa talous pyörii vain kansan riittä-
21032: tusalan ja kuljetustoimen veroja ja muita kus- vän ostokyvyn avulla on valtion nostettava ke-
21033: tannuksia on alennettava. Kaikki tiet on kehi- hitysalueilla pienipalkkaisten ansioita ja pois-
21034: tysalueille rakennettava ja ylläpidettävä valtion tettava työttömyys. Lisäksi on maamme pää-
21035: varoilla sekä saatettava kehitysalueet puheli- omista ohjattava suurempi osa kehitysalueille
21036: mien ja muun tietoliikenteen suhteen muun lainoina työvaltaisten yritysten edistämiseksi.
21037: Suomen kanssa samaan asemaan. Sähkön hin- Tähän tarkoitukseen on käytettävä myös työlli-
21038: taa ja liittymismaksuja on kehitysalueilla alen- syysvaroja.
21039: nettava. Kehitysalueet tarvitsevat välttämättä erityi-
21040: Kun Lappi on virheellisen talouspolitiikan sen niiden oman kehitysaluerahaston. Siksi täl-
21041: vuoksi taloudellisesti ajettu lähes umpikujaan lainen rahasto on kiireellisesti perustettava. Li-
21042: ja suureen köyhyyteen, on välttämätöntä, että säksi on valtiovallan valmistetun suunnitelman
21043: Lapin väestö ja sen yritteliäisyys vapautetaan mukaisesti toteutettava kehitysalueiden perus-
21044: kymmenen vuoden ajaksi kaikista valtion ve- suunnitelmat aina teiden ja rautateiden raken-
21045: roista tullia ja liikevaihtoveroa myöten. Tällai- tamista myöten.
21046: nen verovapaus on voitava laajentaa koskemaan Kaiken lausutun perusteella esitämme kun-
21047: myös muita kehitysalueita osaksi tai kokonaan nioittaen
21048: sekä lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi. Joka
21049: tapauksessa kaikki kehitysalueilla saadut tulot Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
21050: on verotettava siinä kunnassa, missä tulot on van lakiehdotuksen:
21051: saatu. Kehitysalueiden taloudelliset voimavarat
21052: on käytettävä niiden itsensä hyväksi.
21053: IV,105.- Vennamo ym. 457
21054:
21055:
21056:
21057: Laki
21058: peruskorjauksista kehitysalueilla.
21059: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21060:
21061: 1 §. myöten kymmenen vuoden ajaksi sen mukaan
21062: Kehitysalueilla on yrittämisen ja toimeentu- kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää.
21063: lon perusedellytykset saatettava tarkoituksen- Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut kehitys-
21064: mukaisilla toimenpiteillä samaan asemaan kuin alueet voidaan valtioneuvoston päätöksellä va-
21065: rintamailla sen mukaan kuin tässä laissa sääde- pauttaa lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi
21066: tään. kuitenkin enintään 10 vuodeksi osaksi tai ko-
21067: Kehitysalueilla tarkoitetaan voimassaolevissa konaan valtion veroista sen mukaan kuin val-
21068: säännöksissä määrättyjä ja valtioneuvoston mää- tioneuvosto tarkemmin määrää.
21069: räämiä muita alueita.
21070: 8 §.
21071: 2 §. Kehitysalueilta hankitut tulot verotetaan
21072: Rautatietariffit, polttoainekustannukset ja siinä kunnassa, missä tulo on saatu.
21073: muut kuljetuskustannukset on järjestettävä ke- Kehitysalueiden luonnonvarojen taloudelliset
21074: hitysalueilla siten, että ne ovat samansuuruiset voimavarat on käytettävä kehitysalueiden eikä
21075: kuin muualla maassa. Etelä-Suomen hyväksi.
21076:
21077: 3 §. 9 §.
21078: Kuljetusalan ja kuljetustoimen pienyritteliäi- Kehitysalueiden maataloustuotantoa ja tilo-
21079: syyden veroja ja muita kustannuksia on alen- jen perusparannuksia on edistettävä tehokkaasti
21080: nettava niin, että pitkät matkat eivät aiheuta tarkoituksenmukaisella lainoituksella sekä kui-
21081: kehitysalueille erityisiä lisäkustannuksia sen vatustöiden, pellonraivauksen ja teiden rakenta-
21082: mukaisesti kuin valtioneuvosto tarkemmin misen taloudellisella tukemisella.
21083: määrää. Kehitysalueilla on myönnettävä avustuksia
21084: maanparannusaineiden ajoon, tilusteiden raken-
21085: 4 §. tamiseen, ojitukseen, salaojittamiseen ja mui-
21086: Kaikki tiet on kehitysalueilla rakennettava ja hin tilakohtaisiin perusparannustöihin sen mu-
21087: ylläpidettävä valtion varoilla. kaan kuin valtioneuvosto määrää, jolloin työl-
21088: Tieverkoston puutteellisuudet kehitysalueilla lisyysvaroja on käytettävä ensisijaisesti tähän
21089: on kiireellisesti poistettava käyttämällä tarkoi- tarkoitukseen.
21090: tukseen työllisyysvaroja samalla patantaen työn 10 §.
21091: saantia ja toimeentuloa näillä alueilla. Kehitysalueilla on metsänomistajan ja metsä-
21092: työssä käyvän henkilön saatava kantohintana ja
21093: 5 §. palkkana oikeudenmukainen osuus jalostetun
21094: Puhelimen ja muun tietoliikenteen kustannuk- puutavaran ulkomaille viennistä saaduista ra-
21095: sien tulee kehitysalueilla olla samansuuruiset hoista.
21096: kuin muualla maassa samalla niiden puutteelli- 11 §.
21097: suudet poistaen. Valtion on nostettava kehitysalueilla pieni-
21098: palkkaisten ansioita, jotta kasvanut ostokyky li-
21099: 6 §. säisi näillä alueilla omatoimista yritteliäisyyttä
21100: Sähkön hintaa ja liittymämaksuja on kehitys- ja kansan omatoimisuutta.
21101: alueilla alennettava niin, että pienyrittäjät,
21102: maatalous ja omakotitalot saavat sähköä sa- 12 §.
21103: moilla kustannuksilla kuin suurteollisuus. Maassamme olevista pääomista on tarpeelli-
21104: nen osa ohjattava pankkien kautta ja muulla
21105: 7 §. tavoin kehitysalueille käytettäväksi ennen kaik-
21106: Lapin väestö ja yritteliäisyys vapautetaan kai- kea lainoina työvaltaisen yritteliäisyyden edis-
21107: kista valtion veroista tulleja ja liikevaihtoveroa tämiseksi kehitysalueilla.
21108: 58 427/70
21109: 458 IV,105.- Peruskorjaukset kehitysalueilla.
21110:
21111:
21112: Työllisyysvaroja on myös tärkeältä osin oh- Valtiovallan on valmistetun suunnitelman
21113: jattava tällaiseen tarkoitukseen. mukaisesti tehokkaasti toteutettava kehitys-
21114: alueiden perussuunnitelmat aina rautatieyhteyk-
21115: 13 §. sien toteuttamista varten pohjoiselle jäämerelle.
21116: Vaitiovallan on perustettava kehitysalueita
21117: varten erityinen kehitysaluerahasto. 14 §.
21118: Valtiovallan on vastattava, että kehitysaluei- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
21119: den väestöllä on jatkuvasti riittävästi työtä. sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetuksella.
21120:
21121:
21122: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
21123:
21124: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
21125: Matti Silander. Mikko Vainio.
21126: Viljo Suokas. Hannes Volotinen.
21127: Antti Isomursu. Aarne Penttinen.
21128: Pentti Antila. Kalevi Huotari.
21129: Lauri Linna. J. Juhani Kortesalmi.
21130: Eino Syrjä. Arttur Niemelä.
21131: Matti Asunmaa. Heikki Kainulainen.
21132: 459
21133:
21134: IV,106.- Lak.al. n:o 138.
21135:
21136:
21137:
21138:
21139: Hara ym.: Ehdotus rintamasotilaiden asuntolaiksi.
21140:
21141:
21142: E d u s k u n n a 11 e.
21143:
21144: Sen johdosta, että on epävarmaa tuleeko hal- toksesta tavanmukaisin ehdoin lainaa, olisi
21145: litus näille valtiopäiville tai yleensä tekemään voitava myöntää vakauttamislainaa, mikäli hä-
21146: lakiehdotuksen rintamasotilaiden asuntokomi- nen katsotaan olevan asuntotuotantolain 5 §: ssä
21147: tean ehdotuksen perusteella rintamasotilaiden tarkoitettu henkilö. Vakautettavan lainan tulisi
21148: asuntolaiksi, katsomme asialliseksi seuraavin pe- kuitenkin olla myönnetty ennen 31 päivää lo-
21149: rustein tehdä eduskunnalle sanotun komitean kakuuta 1967. Edellytyksenä lainan myöntämi-
21150: mietintöön liittyvän lakiehdotuksen. selle olisi, että asunto täyttää kokonsa, varuste-
21151: Rintamasotilaiden asunto-oloista on suori- tasonsa ja kuntonsa puolesta asuntohallituksen
21152: tettu vertaileva otantatutkimus, jolloin vertai- määräämät vaatimukset.
21153: luryhmään ovat kuuluneet, paitsi rintamasoti- Kun asuntotuotantolain säännösten mukaan
21154: laiden ikäiset, myös heitä nuoremmat ei kui- ei ole mahdollista myöntää ensisijaista lainaa
21155: tenkaan vuoden 1938 jälkeen syntyneet miehet. asunto-osakeyhtiötalon rakentamista varten eh-
21156: Tutkimus on osoittanut, että rintamasotilaiden dotetaan, huomioon ottaen nykyinen kireä rahoi-
21157: asunto-olot, heidän suhteellisen korkeasta iäs- tustilanne ja se merkitys, mikä sanotunlaisten
21158: tään huolimatta, eivät ole ainakaan paremmat talojen rakentamisen edistämisellä on rintama-
21159: kuin vertailuryhmään kuuluvien. Sanotut sei- sotilaiden asuntokysymyksen järjestämisen kii-
21160: kat, sodista kulunut pitkä aika sekä yhteiskun- reellisyyden kannalta, että myös sellaisen asun-
21161: nalliset syyt edellyttävätkin rintamasotilaiden to-osakeyhtiötalon rakentamista varten, jonka
21162: asuntokysymyksen hoitamista kiireellisesti koko asuinhuoneistojen osakkeenomistajista vähin-
21163: laajuudessaan. Tämän vuoksi on laadittu ehdo- tään 80 prosenttia tulisi olemaan asuntotuotan-
21164: tus rintamasotilaiden asuntolaiksi. tolain 5 §: ssä säädetyt edellytykset täyttäviä rin-
21165: Ehdotuksen mukaan annettaisiin rintamaso- tamasotilaita, voitaisiin asuntolainan lisäksi
21166: tilaiden asunto-olojen parantamiseksi luottoa ja myöntää ensisijaista lainaa enintään 30 prosent-
21167: muuta tukea mikäli ehdotetusta laista ei muuta tia hyväksytystä hankinta-arvosta, jos rahoitus
21168: johdu, asuntotuotantolain ( 24 7/66) säännöksiä ja paikkakunnan erityiset olot antavat siihen
21169: noudattaen, sekä myönnettäisiin vakauttamislai- aihetta.
21170: noja, ensisijaisia lainoja ja asumistukea. Niiden Sellaisten rintamasotilaiden osalta, joilla on
21171: rintamasotilaiden osalta, joilla on edellytykset edellytykset saada asuntolainaa maankäyttölain
21172: saada asuntolaina maankäyttölain nojalla, nou- (353/58) nojalla, ehdotetaan, että asutuslau-
21173: datettaisiin sanotun lain säännöksiä. takuntien on tällaisten henkilöiden asuntolaina-
21174: Rintamasotilaat ovat oman asunnon hankki- hakemuksia käsitellessään vastaavasti noudatet-
21175: misessa joutuneet, koska heidän saatavissaan ei tava, mitä etusijalle asettamisesta on edellä
21176: ole ollut halpakorkoisia luottoja, monissa ta- kunnan välityksellä ja vastuulla myönnettävien
21177: pauksissa ottamaan korkeakorkoisia lainoja. Täl- asuntolainojen osalta ehdotettu. Muutoin nouda-
21178: laiset lainat tulisi niiden hoitamisessa esiinty- tettaisiin maankäyttölain (353/58) ja maan-
21179: vien vaikeuksien helpottamiseksi eräin edelly- käyttölainoista annetun lain (354/58) sään-
21180: tyksin saada vakautetuiksi. Sen vuoksi ehdote- nöksiä.
21181: taan, että rintamasotilaalle, joka omakotitalon Lakiehdotuksessa on myös säännökset siitä,
21182: rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta että vuokra-asunnoissa asuvat vaikeassa talou-
21183: taikka asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien dellisessa asemassa olevat rintamasotilaat voivat
21184: osakkeiden hankkimista varten on ottanut julki- saada asumistukea jo varsin pientäkin asuntoa
21185: sen valvonnan alaisesta luotto- tai vakuutuslai- varten.
21186: 460 IV,106.- Rintamasotilaiden asunnot.
21187:
21188:
21189: Näin on menetelty siksi, että vanhemmat so- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
21190: taveteraanit tuskin rohkenevat edes hankkia
21191: omaa asuntoa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21192: lakiehdotuksen:
21193:
21194: Rintamasotilaiden asuntolaki.
21195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21196: 1 §. kirjallisesti valittaa asuntohallitukselle viimeis-
21197: Rintamasotilaiden asunto-olojen parantami- tään kolmantenakymmenentenä päivänä siitä
21198: seksi annetaan luottoa ja muuta tukea, mikäli lukien, kun hän sai päätöksestä tiedon, sitä päi-
21199: tästä laista ei muuta johdu, asuntotuotantolain vää lukuun ottamatta. Asuntohallituksen mää-
21200: ( 24 7/66) säännöksiä noudattaen, sekä myönne- räämillä henkilöillä on valtion asiamiehenä
21201: tään vakauttamislainoja, ensisijaisia lainoja ja oikeus valittaa samassa ajassa luettuna siitä,
21202: asumistukea sen mukaan kuin tässä laissa sää- kun 3 § :n 2 momentissa tarkoitettu luettelo
21203: detään. tarvittavine hakemusasiakirjoineen on saapunut
21204: 2 §. asuntohallitukselle.
21205: Rintamasotilaalla tarkoitetaan tässä laissa
21206: Suomen kansalaista, 5 §.
21207: 1) joka vuosien 1939-1945 sotien aikana Kunnan välityksellä ja vastuulla myönnettä-
21208: on palvelukseen kutsuttuna reserviläisenä tai viä asuntolainoja koskevia hakemuksia vuosit-
21209: nostomiehenä, vapaaehtoisena taikka vakinai- tain käsiteltäessä on kuntien asetettava rintama-
21210: sessa palveluksessa olevana palvellut puolustus- sotilaat, joiden katsotaan olevan asuntotuotan-
21211: voimain joukoissa rintamavastuussa olevan ar- tolain 5 §: ssä tarkoitettuja henkilöitä, tai osa
21212: meijakunnan tai vastaavan ryhmän alueella tahi heistä etusijalle ennen muita hakijoita, sen mu-
21213: ilmatorjuntajoukoissa taikka ilmavoimien tai kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
21214: merivoimien sotatoimia muuallakin suorittaneis- Sellaisen vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon
21215: sa joukoissa; tai sekä asunto-osakeyhtiötalon rakentamista var-
21216: 2) joka Suomen ollessa sodassa vuosina 1941 ten, jonka asuinhuoneiston vuokralaisista tai
21217: -1945 on osallistunut vieraan vallan joukoissa osakkeenomistajista tulisi vähintään 80 prosent-
21218: sotaan maata vastaan, jonka kanssa Suomi sil- tia olemaan 1 momentissa mainitut edellytyk-
21219: loin oli sodassa; taikka set täyttäviä rintamasotilaita, tarkoitettu asun-
21220: 3) joka vuoden 1918 sodassa on osallistu- tolaina asetettakoon asuntolainoja myönnet-
21221: nut sotatoimiin. täessä etusijalle.
21222: 6 §.
21223: 3 §. Edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun asun-
21224: Tämän lain mukaan luottoa ja muuta tukea to-osakeyhtiötalon rakentamista varten voidaan
21225: haluavan on toimitettava vahvistetun kaavan asuntolainan lisäksi myöntää ensisijaista lainaa
21226: mukainen hakemus kotikuntansa kunnallishalli- enintään 30 prosenttia hyväksytystä hankinta-
21227: tukselle tai sille kunnan lautakunnalle, jonka arvosta, jos rahoitus ja paikkakunnan erityiset
21228: hoidettavaksi valtuusto on määrännyt kunnalle olot antavat siihen aihetta.
21229: asuntotuotantolain sekä sen nojalla annettujen
21230: säännösten ja määräysten mukaan kuuluvien teh- 7 §.
21231: tävien hoitamisen. Rintamasotilaalle, joka omakotitalon raken-
21232: Edellä 1 momentissa mainittu kunnan viran- tamista, laajentamista tai peruskorjausta taikka
21233: omainen päättää, onko hakija 2 §:ssä tarkoi- asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osak-
21234: tettu rintamasotilas. Sanotuista päätöksistään keiden hankkimista varten on ottanut julkisen
21235: on kunnan kuukausittain toimitettava luettelo valvonnan alaisesta luotto- tai vakuutuslaitok-
21236: asuntohallitukselle. sesta tavanmukaisin ehdoin lainaa ennen 31 päi-
21237: vää lokakuuta 1967, voidaan, mikäli hänen kat·
21238: 4 §. sotaan olevan asuntotuotantolain 5 §:ssä tar-
21239: Kunnan viranomaisen 3 §:n 2 momentin no- koitettu henkilö, myöntää vakauttamislainaa.
21240: jalla antamasta päätöksestä on hakijalla oikeus Edellytyksenä vakauttamislainan myöntämi-
21241: IV,106. - Hara ym. 461
21242:
21243: selle on, että asunto täyttää kokonsa, vamste- asumismahdollisuuden turvaamiseksi, joilla ei ole
21244: tasonsa ja kuntonsa puolesta asuntohallituksen huolettavanaan vähintään kahta lapsiperheiden
21245: määräämät vaatimukset. Vakauttamislainaa äl- asumistuesta annetun lain (586/61) 3 §:ssä
21246: köön myönnettäkö, jos asianomaiselle on ky- tarkoitettua lasta.
21247: symyksessä olevan asunnon hankkimista tai ra- Edellä 1 momentissa tarkoitetun asumistuen
21248: kentamista varten myönnetty lainaa valtion va- myöntää ja muita siihen liittyviä tehtäviä hoi-
21249: roista tai laina, jonka osalta valtio suorittaa lai- taa asuntohallitus.
21250: nan antajalle korkohyvitystä.
21251: V akauttamislaina saadaan myöntää enintään 10 §.
21252: sen suuruisena kuin 1 momentissa mainittua ta- Asumistukea myönnetään rintamasotilaalle,
21253: vanmukaisin ehdoin myönnettyä luottoa on lai- jonka talouteen kuuluvien henkilöiden yksin-
21254: naa myönnettäessä takaisin maksamatta. V a- omaisessa käytössä on vähintään kaksi huonetta
21255: kauttamislainan takaisinmaksuaika on vähin- ia keittiön tai sitä vastaavan tilan käsittävä
21256: tään viisi ja enintään kaksikymmentä vuotta. huoneisto. Huoneiston ala ei saa olla pienempi
21257: Lainan lyhennysmaksuista, jotka suoritetaan kuin 45 neliömetriä eikä suurempi kuin 120
21258: kahdesti vuodessa, lyhennysten alkamisajasta, neliömetriä. Mikäli rintamasotilaan talouteen
21259: laina-ajan pitentämisestä, lainan saajan oikeu- kuuluu kolme henkilöä, voidaan asumistukea
21260: desta ylimääräisten lyhennysten maksamiseen ja myöntää, jos huoneiston pinta-ala on vähintään
21261: lainan irtisanomisen edellytyksistä säädetään 30 neliömetriä tai, mikäli hänen talouteensa
21262: asetuksella. kuuluu enintään kaksi henkilöä, vähintään 25
21263: Vakauttamislainasta on suoritettava vuotuista neliömetriä, ja huoneisto käsittää vähintään yh-
21264: korkoa kolme prosenttia. den huoneen ja keittiön tai sitä vastaavan tilan.
21265: Huoneiston sijainnin, suunnittelun, koon, va-
21266: 8 §. rusteiden ja kunnon on vastattava asunnalle koh-
21267: Julkisen valvonnan alaisen luotto- tai vakuu- tuuden mukaan asetettavia vaatimuksia.
21268: tuslaitoksen omista varoistaan myöntämästä va-
21269: kauttamislainasta, jonka laina-ajan ja muut lai- 11 §.
21270: naehdot asuntohallitus on hyväksynyt, voidaan Asukasluvun tulee huoneistossa olla, mikäli
21271: lainan myöntäneelle luotto- tai vakuutuslaitok- 10 §:n 1 momentin säännöksestä ei muuta
21272: selle suorittaa korkohyvitystä määrä, joka saa- johdu, vähemmän kuin kaksi henkilöä huonetta
21273: daan, kun korkoprosenttina käytetään luottolai- kohti, keittiö huoneeksi luettuna. Jos kaksi
21274: toksen kuuden kuukauden irtisanomisajoin huonetta ja keittiötä vastaavan tilan käsittävän
21275: tehdyistä talletuksista yleisölle kulloinkin mak- huoneiston ala on vähintään 50 neliömetriä
21276: saman koron lisättynä kolmella ja puolella pro- sekä kolme huonetta käsittävän huoneiston ala
21277: senttiyksiköllä, ja 7 §:n 3 momentissa maini- vähintään 55 neliömetriä, saa asukasluku kuiten-
21278: tun koron välistä erotusta. Suomen Hypoteek- kin olla kaksi henkilöä huonetta kohden. Huo-
21279: kiyhdistykselle ja vakuutuslaitokselle maksetta- neistossa, jossa on vähintään kuusi huonetta,
21280: vaa korkohyvitystä laskettaessa käytetään talle- voi asukasluku olla suurempikin kuin kaksi hen-
21281: tuskorkona maan kahden suurimman liikepan- kilöä huonetta kohden.
21282: kin kuuden kuukauden irtisanomisajoin teh-
21283: dyistä talletuksista yleisölle kulloinkin maksa- 12 §.
21284: maa korkoa. Asumistuen myöntämisen edellytyksenä on,
21285: Milloin luotto- tai vakuutuslaitos yleisesti pe- ettei rintamasotilaalle ja hänen talouteensa kuu-
21286: rii lainanottaiiltaan indeksikorotusta tai indek- luville perheenjäsenille ole määrätty veroa
21287: sikorotukseks-i tarkoitettua lisäkorkoa, makse- omaisuudesta ja ettei heidän yhteinen verotet-
21288: taan valtion varoista vakauttamislainoien osalta tava vuotuinen tulonsa edellisenä vuotena toi-
21289: luotto- ja vakuutuslaitokselle sen yleisesti nou- mitetussa verotuksessa ole ylittänyt asetuksella
21290: dattamien perusteiden mukaan laskettu indeksi- vahvistettuja määriä. Yhteiseen verotettavaan
21291: korotus tai lisäkorko. Sanottuihin lainoihin äl- vuotuiseen tuloon luetaan kuitenkin 18 vuotta
21292: köön liitettäkö indeksiehtoa. nuorempien lasten tuloista vain puolet.
21293:
21294: 9 §. 13 §.
21295: Tämän lain mukaan myönnetään asumistu- Asumistukea myönnetään alennettuna, taval-
21296: kea niiden rintamasotilaiden tarvetta vastaavan lisena tai korotettuna ja on sen määrä perheen-
21297: 462 IV,106.- Rintamasotilaiden asunnot.
21298:
21299:
21300: jäsenten luvusta ja perheen tuloista sekä asun- 17 §.
21301: non huoneluvusta riippuen 20-70 prosenttia Kunta on velvollinen huolehtimaan asumis-
21302: huoneistosta suoritettavasta asuntohallituksen tuesta tässä laissa annettujen säännösten täytän-
21303: hyväksymästä vuokrasta ja lämmityskustannuk- töönpanoon liittyvistä tehtävistä kunnassa.
21304: sesta. Tästä aiheutuvat kustannukset jäävät kunnan
21305: Yksi tai kaksi huonetta ja keittiön tai sitä vastattaviksi.
21306: vastaavan tilan käsittävässä huoneistossa asuvalle 18 §.
21307: rintamasotilaalle ja hänen perheelleen samoin Rintamasotilaalle, jonka asunnon hankki-
21308: kuin rintamasotilaalle, jonka perheeseen kuuluu mista on ennen tämän lain voimaantuloa tuettu
21309: enintään neljä henkilöä, myönnettävän asumis- valtion varoin, voidaan sanotun ,seikan esteenä
21310: tuen määrä on enintään 50 prosenttia. olematta antaa tässä laissa tarkoitettua lainaa
21311: ja muuta tukea, mikäli se katsotaan sosiaali-
21312: 14 §. sesti tarkoituksenmukaiseksi ja taloudellisesti
21313: Milloin verotettavat tulot erityisestä syystä tarpeelliseksi.
21314: ovat vähentyneet edellisenä vuotena tOimite- 19 §.
21315: tussa verotuksessa vahvistetusta määrästä siten, Asuntotuotantolain 19 §:n 1 momentissa
21316: ettei niiden enää arvioida ylittävän 12 §:n mu- tarkoitettua asuntotuotanto-ohjelmaa hyväksyt-
21317: kaisesti vahvistettuja määriä voidaan asumistu- täessä ja tarkistettaessa on sanotussa ohjelmassa
21318: kea sanotun lainkohdan nojalla annettujen mää- otettava, mikäli asunnontarpeessa olevien rin-
21319: räysten estämättä myöntää. tamasotilaiden lukumäärä tai muut erityiset sei-
21320: Asumistuki voidaan evätä tai sitä alentaa, kat antavat siihen aihetta, huomioon myös rin-
21321: mikäli asumismenot ilmeisesti ovat vähäiset tai tamasotilaiden asunto-olojen parantamista edis-
21322: jos jokin muu seikka poistaa tuen tarpeen tai tävät toimenpiteet.
21323: sitä vähentää. Niin ikään asumistuki voidaan 20 §.
21324: evätä, jos perhe jatkuvasti saa pääasiallisen toi- Tässä laissa tarkoitettua luottoa ja muuta tu-
21325: meentulonsa huoltoapuna tai muu syy antaa sii- kea voidaan antaa, jos rintamasotilas on kuol-
21326: hen erityistä aihetta. lut vuoden 1965 jälkeen, hänen leskelleen tai
21327: Olennaisesti virheeliisin perustein suoritettu leskelle ja tämän huollettavana oleville samaan
21328: asumistuki voidaan määrätä kokonaan tai osit- talouteen kuuluville alaikäisille lapsille.
21329: tain maksettavaksi takaisin. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen henkilöi-
21330: Asumistukea ei saa ulosmitata. den on tuen hakemisessa noudatettava, mitä
21331: 3 §:n 1 momentissa on säädetty.
21332: 15 §.
21333: Asumistuki myönnetään kerrallaan enintään 21 §.
21334: seuraavan kalenterivuoden loppuun. Jos asumis- Tämän lain nojalla asuntohallitukselle kuulu-
21335: tuen myöntämisen edellytykset ovat lakanneet via tehtäviä voidaan asetuksella siirtää lääninhal-
21336: tai muuttuneet, otetaan muutos huomioon seu- lituksille.
21337: raavan vuosineljänneksen alusta lukien. Milloin 22 §.
21338: asumistukea saavan perheen talouteen kuulu- Niiden rintamasotilaiden osalta, joilla on
21339: vien henkilöiden luku on lisääntynyt niin, että edellytykset saada asuntolaina maankäyttölain
21340: asukasluku huoneistossa ylittää 11 §:n mukai- (353 /58) nojalla, on asutuslautakuntien vas-
21341: sen määrän, voidaan asumistukea kuitenkin taavasti noudatettava, mitä 5 §:n 1 momentissa
21342: myöntää vielä enintään kahden vuoden aikana. on etusijalle asettamisesta säädetty. Muutoin
21343: Jos asumistukea saava perhe muuttaa huoneis- noudatetaan maankäyttölain ja maankäyttölai-
21344: tosta, lakkaa asumistuki sen huoneiston osalta noista annetun lain (3 54/58 ) säännöksiä.
21345: vuokrasuhteen päättymistä seuraavan kuukau-
21346: den alusta lukien. 23 §.
21347: 16 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
21348: Asuntohallituksen asumistukea koskevaan töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
21349: päätökseen ei saa hakea muutosta. sella.
21350:
21351: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
21352:
21353: Erkki Hara. Alli Vaittinen.
21354: Elsi Hetemäki. Victor Procope.
21355: Salme Katajavuori.
21356: 463
21357:
21358: IV,107.- Lak.al. n:o 139.
21359:
21360:
21361:
21362: Berner ym.: Ehdotukset laeikSi tulo- ja omaisuusverolain sekä
21363: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnal-
21364: lishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
21365:
21366:
21367: E d u s k u n n a 11 e.
21368:
21369: Voimassaolevien verosäännöstemme mukaan vuokravastikkeen yhteydessä suoritetut asunto-
21370: satunnaisena voittona pidetään omaisuuden luo- osakeyhtiön lainojen lyhennykset ovat voineet
21371: vutuksesta saatua osto- ja myyntihinnan ero- kohottaa asunnon arvoa. Asunnon myyjä ei kui-
21372: tusta jos omaisuus on saatu ostamalla tai vaih- tenkaan ole oikeutettu vähentämään näitä sa-
21373: tamalla vastiketta vastaan ja jos se on ollut' tunnaisesta myyntivoitostaan.
21374: omistajansa hallussa kiinteä kymmentä ja ir- Verolakikomitea ehdotti jo v. 1961 valmis-
21375: tain viittä vuotta lyhyemmän ajan. Satunnaista tuneessa mietinnössään, ettei satunnaisen luo-
21376: voittoa pidetään veronalaisena tulona niin val- vutuksen tuottamaa voittoa katsottaisi veron-
21377: tion- kuin kunnallisverotuksessakin. Satunnaisen alaiseksi tuloksi siinä tapauksessa, että kaupasta
21378: myyntivoiton verotusta on jo sinänsä pidetty saadut varat käytetään asunnon hankkimiseen
21379: epätarkoituksenmukaisena. Asunnon vaihdon entisen tilalle. Asianomaisen veronmaksykyky-
21380: ollessa kysymyksessä se on monessa tapauk- hän ei tällaisessa tapauksessa mitenkään parane
21381: sessa suorastaan epäoikeudenmukainen. pikemminkin heikkenee jos hän muuttaa entistä
21382: Omaa asuntoa myytäessä ei tavallisesti ole kalliimpaan asuntoon. Eri asia on tietenkin jos
21383: kysymys kaupanteosta sanan varsinaisessa mer- asianomainen muuttaa halvempaan asuntoon, jol-
21384: kityksessä. Tarkoituksena ei ole voiton tavoit- loin verolakikomitea katsoo, että vanhan asun-
21385: telu vaan perimmäisenä tarkoituksena useinkin non kaupasta saatu voitto olisi luettava vero-
21386: on vanhan asunnon vaihtaminen suurempaan tettavaksi tuloksi muuten paitsi siltä osin, jonka
21387: tai toisella paikkakunnalla sijaitsevaan samanlai- voitto ylittää luovutetun omaisuuden myynti-
21388: seen asuntoon. Tarve asunnon vaihtamiseen on hinnan ja hankitun omaisuuden hankinta-arvon
21389: näissä tapauksissa saattanut aiheutua perheen erotuksen.
21390: kasvusta tai työpaikan vaihdosta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21391: Asuntoa myytäessä myyntihinnan ja ostohin- nioittaen,
21392: nan erotus on useinkin huomattavalta osalta että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21393: aiheutunut rahan arvon alenemisesta. Toisaalta lakiehdotukset:
21394:
21395:
21396: Laki
21397: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
21398: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
21399: omaisuusverolain ( 888/43) 22 §:ään näin kuuluva neljäs momentti:
21400:
21401: 22 §. myyntivoittona, jos verovelvollinen enintään
21402: vuotta ennen luovutusta on hankkinut tai vuo-
21403: Milloin verovelvollinen luovuttaa sellaisen den kuluessa hankkii toisen sellaisen kiinteistön
21404: kiinteistön tai rakennuksen taikka sellaisen tai rakennuksen taikka toisen sellaisen huoneis-
21405: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, ton hallintaan oikeuttavat osakkeet, jota hän
21406: jota hän on pääasiallisesti käyttänyt asunnoksi ryhtyy käyttämään edellä sanottuun tarkoituk-
21407: itselleen tai perheelleen, ei luovutuksesta saa- seen, ja näin hankitun omaisuuden hankinta-
21408: tua voittoa pidetä veronalaisena satunnaisena arvo on vähintään yhtä suuri kuin luovutetun
21409: 464 IV,107.- Valtion- ja kunnanverotus.
21410:
21411:
21412: omaisuuden myyntihinta. Jos hankitun omaisuu- voitto ylittää luovutetun omaisuuden myyntihin-
21413: den hankinta-arvo on pienempi kuin luovute- nan ja hankitun omaisuuden hankinta-arvon ero-
21414: tun omaisuuden myyntihinta, on luovutuksesta tuksen;
21415: saadusta voitosta verosta vapaa määrä, jolla
21416:
21417:
21418: Laki
21419: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
21420: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä joulukuuta 1873 säädetyn kunnallis-
21421: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen nyt voimassa olevaan 55 §:ään näin kuuluva 1 e
21422: kohta:
21423:
21424: 55 §. kennuksen taikka toisen sellaisen huoneiston
21425: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- hallintaan oikeuttavat osakkeet, jota hän ryhtyy
21426: tettava seuraavia säännöksiä: käyttämään edellä sanottuun tarkoitukseen, ja
21427: näin hankitun omaisuuden hankinta-arvo on vä-
21428: 1 e) Milloin verovelvollinen luovuttaa sel- hintään yhtä suuri kuin luovutetun omaisuuden
21429: laisen kiinteistön tai rakennuksen taikka sellai- myyntihinta. Jos hankitun omaisuuden hankin-
21430: sen huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, ta-arvo on pienempi kuin luovutetun omaisuu-
21431: jota hän on pääasiallisesti käyttänyt asunnoksi den myyntihinta, on luovutuksesta saadusta voi-
21432: itselleen tai perheelleen, ei luovutuksesta saatua tosta verosta vapaa määrä, jolla voitto ylittää
21433: voittoa pidetä veronalaisena satunnaisena myyn- luovutetun omaisuuden myyntihinnan ja hanki-
21434: tivoittona, jos verovelvollinen enintään vuotta tun omaisuuden hankinta-arvon erotuksen;
21435: ennen luovutusta on hankkinut tai vuoden ku-
21436: luessa hankkii toisen sellaisen kiinteistön tai ra-
21437:
21438:
21439: Laki
21440: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
21441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä kesäkuuta 1898 kunnallishallinnosta
21442: maalaiskunnissa annetun asetuksen 82 § :ään näin kuuluva 5 b kohta:
21443:
21444: 82 §. rakennuksen taikka toisen sellaisen huoneiston
21445: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- hallintaan oikeuttavat osakkeet, jota hän ryhtyy
21446: raavia säännöksiä: käyttämään edellä sanottuun tarkoitukseen, ja
21447: näin hankitun omaisuuden hankinta-arvo on vä-
21448: 5 b) Milloin verovelvollinen luovuttaa sellai- hintään yhtä suuri kuin luovutetun omaisuuden
21449: sen kiinteistön tai rakennuksen taikka sellaisen myyntihinta. Jos hankitun omaisuuden hankin-
21450: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, jota ta-arvo on pienempi kuin luovutetun omaisuu-
21451: hän on pääasiallisesti käyttänyt asunnoksi itsel- den myyntihinta, on luovutuksesta saadusta voi-
21452: leen tai perheelleen, ei luovutuksesta saatua tosta verosta vapaa määrä, jolla voitto ylittää
21453: voittoa pidetä veronalaisena satunnaisena myyn- luovutetun omaisuuden myyntihinnan ja hanki-
21454: tivoittona, jos verovelvollinen enintään vuotta tun omaisuuden hankinta-arvon erotuksen;
21455: ennen luovutusta on hankkinut tai vuoden ku-
21456: luessa hankkii toisen sellaisen kiinteistön tai
21457:
21458: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
21459: Arne Berner. Seppo Westerlund. Juhani Orrenmaa.
21460: Pirkko Aro. Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
21461: Kerttu Hemmi. Eeles Landström.
21462: 465
21463:
21464: IV,108.- Lak.al. n:o 140.
21465:
21466:
21467:
21468:
21469: Haarla ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
21470: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnal·
21471: lishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
21472:
21473:
21474: E d u s k u n n a II e.
21475:
21476: Voimassa olevan verolainsäädännön mukaan rotetaan kauppavoittoa vain, jos se on saatu vä-
21477: pidetään omaisuuden satunnaisen luovutuksen hemmän kuin viisi vuotta omistetun kiinteis-
21478: tuottamaa voittoa, jos omaisuus on saatu vas- tön tai vähemmän kuin vuoden omistetun arvo-
21479: tikkeellisella saannolla, ja se on ollut luovutta- paperin tai muun irtaimen omaisuuden myyn-
21480: jan omana, kiinteä kymmentä ja irtain viittä nistä, minkä lisäksi rahan arvon muuttumisesta
21481: vuotta lyhyemmän ajan, sekä valtion- että kun- ja inflaatiosta aiheutuvat näennäiset voitot jää-
21482: nallisverotuksessa saajan veronalaisena tulona. vät verotuksen ulkopuolelle. Myös Belgiassa ja
21483: Satunnaisesta omaisuuden luovutuksesta Italiassa eliminoidaan myyntivoittoa lasket~
21484: saatu voitto on useimmiten suurelta osaltaan ra- taessa rahan arvon alenemisen vaikutus. Myyn-
21485: han arvon alentumisesta aiheutunutta näen- tivoiton verottaminen on nykyisten säännösten
21486: näistä tuloa, joka ei merkitse verovelvolliselle vallitessa jarruttanut voimakkaasti pääoman
21487: mitään todellista varallisuuden lisäystä. Erityi- liikkuvuutta ja siten vaikeuttanut pääoman
21488: sen ilmeistä tämä on silloin kun luovutus ta- saantia muutoinkin pääomaköyhässä maas-
21489: pahtuu voiton veronalaisuude~ edellytyksenä samme. Myyntivoittoverotus on myös estänyt
21490: olevan määräajan lopulla. Myyntivoittoverotuk- käytännössä usein elinkeinotoiminnan kannalta
21491: sen aiheuttamat epäkohdat ovat muodostuneet- tarkoituksenmukaisia omaisuuden siirtoja sekä
21492: kin erityisen kohtuuttomiksi juuri sen vuoksi, irroittamasta varoja käyttötarkoitukseen ehkä
21493: että voitto luetaan veronalaiseksi silloinkin, soveltumattomasta omaisuudesta. Niin ikään se
21494: kun omaisuus on luovutuksen tapahtuessa ollut on haitannut tonttien saantia riittävästi asuin-
21495: luovuttajan omana jo useita vuosia. Myyntivoit- rakennustoiminnan käyttöön. Epäkohtana on
21496: toverotuksen varsinaisena tarkoituksena on ollut myös pidettävä, että mm. verovelvollisen asun-
21497: saattaa omaisuuden luovutuksesta saadut voitot tona olleen osakehuoneiston myynnistä saama
21498: verotettaviksi tapauksissa, joissa luovuttaja on voitto luetaan verotettavaksi tuloksi silloinkin,
21499: hankkinut omaisuuden myydäkseen sen edel- kun myynti on tapahtunut hänelle välttämät-
21500: leen, ja saadakseen siten voittoa. Yksinomaan tömän uuden asunnon hankkimiseksi.
21501: voitonsaantitarkoituksessa tapahtunut omaisuu- Erittäin haitallinen vaikutus myyntivoittove-
21502: den hankkiminen ja myyminen edellyttää kui- rotuksella on ollut nimenomaan osakeomistuk-
21503: tenkin, että jälleenmyynti tapahtuu verrattain sen yleistymiseen nähden. Useimmiten haluavat
21504: lyhyen ajan kuluessa. säästäjät sijoittaa varansa niin, että ne voidaan
21505: Useimmissa muissa maissa ei satunnaista tarvittaessa saada helposti jälleen käyttöön.
21506: myyntivoittoa veroteta joko ollenkaan tai on Toisaalta voivat osakkeet kilpailla sijoituksina
21507: sen verottaminen ainakin huomattavasti rajoite- nykyään vain sen vuoksi, että niiden voidaan
21508: tumpaa kuin meillä. Esim. Englannissa, Hollan- odottaa säilyttävän arvonsa rahan arvon alen-
21509: nissa ja Kreikassa ei tätä verotusmuotoa sovel- tumisesta ja inflaatiosta huolimatta. Kun osak-
21510: leta, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Län- keiden myymisestä on kuitenkin seurauksena,
21511: si-Saksassa on myyntivoitto taasen veronalaista vaikka myynti tapahtuisi vasta useiden vuosien
21512: vain, jos kiinteistön hankkimisesta on kulunut kuluttua, että siitä saatu voitto luetaan luovut-
21513: vähemmän kuin kaksi vuotta ja arvopaperin tai tajan veronalaiseksi tuloksi, eivät osakkeet ole
21514: muun irtaimen omaisuuden hankkimisesta vä- voineet muodostua ainakaan yleisesti sijoitus-
21515: hemmän kuin kuusi kuukautta. Itävallassa ve- kohteiksi.
21516: 59 427/70
21517: 466 IV,108.- Valtion ja kunnanverotus.
21518:
21519: Myyntivoittoverotuksen aiheuttamien epä- sestä kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen ja
21520: kohtien poistamiseksi olisikin tarpeen, että irtaimen osalta viidestä vuodesta kahteen vuo-
21521: niitä edellytyksiä, joiden vallitessa myyntivoit- teen.
21522: toa pidetään veronalaisena tulona, supistettai- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
21523: siin huomattavasti. Tässä tarkoituksessa olisi
21524: määräaikaa, jonka kuluessa tapahtuneesta luo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21525: vutuksesta saatu voitto katsotaan veronalaiseksi, lakiehdotukset:
21526: lyhennettävä kiinteän omaisuuden osalta nykyi-
21527:
21528:
21529: Laki
21530: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
21531: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
21532: ja omaisuusverolain ( 888/43) 22 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
21533:
21534: 22 §.
21535: Veronalaisena satunnaisena voittona on myös rattavalla saannolla vastiketta vastaan ja se on
21536: pidettävä omaisuuden satunnaisen luovutuksen ollut luovuttajan omana, kiinteä viittä sekä ir-
21537: tuottama voitto, jos omaisuus on saatu osta- tain kahta vuotta lyhyemmän ajan.
21538: malla tai vaihtamalla tahi muulla niihin ver-
21539:
21540:
21541:
21542: Laki
21543: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
21544: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pa1vana
21545: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on 24 päivänä kesä-
21546: kuuta 1968 annetussa laissa ( 365/68), näin kuuluvaksi:
21547:
21548: 55 §. kaksituhatta markkaa. Verosta vapaa on kuiten-
21549: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei kin, mitä on saatu naimaosana, huomenlahjana
21550: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalouden tai etuosana jakamattomasta pesästä tai myötä-
21551: tulon vahvistamisesta muuta erjkseen säädetä, jäisinä, niin myös lahja, perintö, testamentti
21552: noudatettava seuraavia säännöksiä: tahi sääntöperintö, joka on tullut puolisolle
21553: 1) Tulona pidetään säästöä, joka syntyy, tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea ole-
21554: kun verovelvollisen kiinteän tai irtaimen pää- valle perilliselle. Tuloksi on myös luettava ra-
21555: oman, viran, liikkeen tai työtoimen taikka hä- haksi arvioituna se etu, joka verovelvollisella
21556: nen nauttimaosa eläkkeen, eläkerahan, armovuo- on ollut omaan tai perheensä tarpeeseen käyte-
21557: den tai muun sellaisen etuuden rahaksi arvioi- tystä omasta tai vapaasta asunnosta, niin myös
21558: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran se työ, minkä verovelvollisen kotona olevat lap-
21559: hänen omaisuutensa muutoin oli lisääntynyt set tahi muut perheenjäsenet, hänen vaimoansa
21560: lahjan, perinnön, testamentin, sääntöperinnön lukuun ottamatta, ovat tehneet verovelvollisen
21561: ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois tar- talouden hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta,
21562: peelliset vuotuiset kunnossapito- ja käyttökus- kuitenkin huomioon ottaen kunkin perheenjä-
21563: tannukset, työpaikat, kohtuulliset arvonvähen- senen kohdalta ne vähennykset, jotka tämän py-
21564: nykset, maasta, paitsi valtion omistamasta, kälän kolmannessa ja neljännessä kohdassa mai-
21565: suoritetut vuokramakstit, kiinnittämättömäin nitaan. Niin ikään on tuloksi luettava, mitä ve-
21566: velkain korot sekä kiinnitettyjen velkain rovelvollinen on osinkana saanut osakeyhtiöstä
21567: koroista, jos niiden määrä on alle tuhan- tai osuuskunnasta, vaikka sille osakeyhtiölle tai
21568: nen markan, enmtaan viisisataa markkaa, osuuskunnalle olisikin pantu kunnallisveroa,
21569: muussa tapauksessa puolet, kuitenkin enintään sekä satunnaiset voitot, niihin luettuna sellai-
21570: IV,108.- Haarla ym. 467
21571:
21572: sen kiinteän tai irtaimen omaisuuden satunnai- nen perheensä elantokustannuksia, joihin myös
21573: sesta luovutuksesta saatu voitto, jonka luovut- luetaan asunnon vuokra sekä verovelvollisen it-
21574: taja on saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi seään varten pitämän palvelusväen palkkaus ja
21575: muulla niihin verrattavalla saannolla vastiketta elatus ynnä mitä muuta on niihin verrattavaa.
21576: vastaan, jos se on ollut luovuttajan omana, kiin- Älköön luettako pois sitäkään, mitä verovelvol-
21577: teä viittä sekä irtain kahta vuotta lyhyemmän linen on sijoittanut uudisrakennuksiin ja uudis-
21578: ajan, muusta samanlaisesta luovutuksesta synty- viljelyksiin tai liikkeensä laajentamiseksi konei-
21579: nyt tappio kuitenkin voitosta vähennettynä. siin ynnä muuhun sellaiseen.
21580: Tuloista ei saa lukea pois verovelvollisen ja hä-
21581:
21582:
21583:
21584: Laki
21585: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
21586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pat·
21587: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 5 kohta, sellaisena kuin se on 24 päivänä
21588: kesäkuuta 1968 annetussa laissa ( .366/68 ) , näin kuuluvaksi:
21589: 82 §.
21590: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei osana, huomenlahjana tai etuosana jakamatto-
21591: elinkeinotoiminnan tuloksen vahvistamisesta masta pesästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja,
21592: muuta erikseen säädetä, noudatettava seuraavia perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on
21593: säännöksiä: tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai ale-
21594: nevaa polvea olevalle perilliselle. Tuloksi on
21595: 5) Muunlaista kuin maatalouskiinteistöstä katsottava myös, mitä verovelvollinen on osin-
21596: tai poronhoidosta saatua tuloa taksoitettaessa pi- kona saan,ut osakeyhtiöstä tahi osuuskunnasta
21597: detään tulona sitä säästöä, joka syntyy, kun ve- vaikka sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle oli-
21598: rovelvollisen kiinteän tai irtaimen pääoman, vi- sikin pantu kunnallisveroa, ·sekä satunnaiset
21599: ran, liikkeen tai työtoimen taikka hänen naut- voitot, niihin luettuna sellaisen kiinteän tai ir-
21600: timansa eläkkeen, eläkerahan, armovuoden tai taimen omaisuuden satunnaisesta luovutuksesfl"
21601: muun sellaisen etuuden rahaksi arvioidusta tuo- saatu voitto, jonka luovuttaja on saanut osta-
21602: tosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen malla tai vaihtamalla tahi muulla niihin ~errat
21603: omaisuutensa muutoin on lisääntynyt lahjan, tavalla saannolla vastiketta vastaan, jos omaisuus
21604: perinnön, testamentin, sääntöperinnön ynnä on ollut luovuttajan omana, kiinteä viittä sdåi
21605: muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeelliset irtain kahta vuotta lyhyemmän ajan, muusta sa-
21606: vuotuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, manlaisesta luovutuksesta syntynyt tappio kui-
21607: työpalkat ja kohtuulliset arvonvähennykset. Ve- tenkin voitosta vähennettynä.
21608: rosta vapaa on kuitenkin, mitä on saatu naima-
21609:
21610:
21611: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
21612:
21613: Pekka Haarla. Raimo Ilaskivi.
21614: 468
21615:
21616: _IV,109.- Lak.al. n:o 141.
21617:
21618:
21619:
21620:
21621: Hara ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
21622: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnal-
21623: lishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
21624:
21625:
21626: E d u s k u n n a 11 e.
21627:
21628: Voimassa olevien säännösten mukaisesti ve- laista tuloa, jota olisi pidettävä veronalaisena.
21629: ronalaista tuloa on se etu rahaksi arvioituna, Se on verovelvollisen yksityiseen kulutukseen
21630: joka verovelvollisella on omaan tai perheensä kuuluva näennäinen etu. Käytännössä oman
21631: tai:peeseen käytetystä omasta asunnosta tai sel- asunnon omistaminen ei sitä paitsi nykyisin
21632: laisesta asunnosta, joka hänellä on osakeyhtiön yleensä ole mikään taloudellinen etu, vaikka
21633: osakkaana, osuuskunnan jäsenenä tai muulla asunnon vuokra-, hoitO. tai muut kustannuk-
21634: sellaisella perusteella ollut käypiä vuokramak- set olisivat käypää vuokraa pienemmät, koska
21635: suja aiemmista vastikkeista. Tämän mukaisesti nimenomaan asunnon hankintakustannukset
21636: verotetaan ns. asuntoedusta asunto- ja kiinteis- ovat verovelvolliselle suuri menoerä. Myös tätä
21637: ,töÖsakeyhtiöiden osakkaita, maataloudenhar- erää on pidettävä asumiskusta.nnuksena, varsin-
21638: io'ittajia sekä omakotitalojen, kesähuviloiden ja kin kun vuokra-asuntojen saanti on sodan jäl-
21639: muiden kiinteistöjen omistajia. keen jatkuneen asuntopulan takia ollut erittäin
21640: ' Tällaista asuntoedun verottamista on pidetty vaikeata. Oman asunnon hankkiminen on täl-
21641: yleisesti, nun. eduskunnankin piirissä, kohtuut- laisessa tilanteessa ollut useimmissa tapauksissa
21642: ;tomana · ja epäoikeudenmukaisena. Muun välttämätön toimenpide, joka on saattanut nos-
21643: inuassa käyvän wokran suuruuden määritte- taa asunnonhankkijan asumiskustannukset jopa
21644: 1eminen on osoittautunut käytännössä erittäin yli käyvän vuokratason ja alentanut siten hä-
21645: vaikeaksi ja aiheuttanut kohtuuttomia eroja nen veronmaksukykyään.
21646: eri paikkakuntien välillä. Myös asuntojen eri- Asuntoedun verottamisen merkitys veron-
21647: laisen tason huomioonottaminen on hankalaa saajain kannalta on vähäinen. Sen huomioon-
21648: ja· aiheuttanut epäoikeudenmukaisuutta. Val- ottamisesta aiheutuu runsaasti lisätyötä viran-
21649: tiovarainministeriö asetti 9 päivänä toukokuuta omaisille, mikä on suurentanut verotuksen kus-
21650: 1962 toimikunnan, jonka tehtävänä oli selvit· tannuksia. Asuntoedun verotuksen säilyttämi-
21651: tää mahdollisuuksia välittömän verotuksen nen haittaisi myös verotuksen yksinkertaista-
21652: uudistamiseksi nun. siten, että omasta asun- mispyrkimyksiä.
21653: nosta saadun edun verottaminen poistettaisiin. Kun asuntoetu "tulona" on täysin teoreet-
21654: Toimikunta ehdotti, että osakkeenomistajaa tai tinen ja kun asuntosäästämistä ja oman asun-
21655: jäsentä ei verotettaisi erikseen siitä edusta, non hankkimista olisi yhteiskuntapoliittiselta
21656: joka hänellä on ollut huoneiston tai sen osan kannalta suosittava, katsomme, että asuntoedun
21657: käyttämisestä omana tai perheensä asuntona. verottamisesta olisi luovuttava.
21658: Samoin 3 päivänä kesäkuuta 1966 asetettu ns. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
21659: asuntoetukomitea esitti asuntoedun verotuksen
21660: oleellista eliminoimista. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21661: Asuntoetu ei käsityksenune mukaan ole sel- lakiehdotukset:
21662: IV,109.- Hara ym. 469
21663:
21664:
21665: Laki
21666: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
21667: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 194.3 annetun tulo-
21668: ja omaisuusverolain (888/4.3) 21 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta
21669: 1967 annetussa laissa (544/67), ja 24 §:n 5 kohta, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesä-
21670: kuuta 1961 annetussa laissa (.340/61), näin kuuluviksi:
21671:
21672: 21 s. 24 ~.
21673: Veronalaista tuloa on myös: Tuloksi ei katsota:
21674:
21675: 4) se etu rahaksi arvioituna, joka verovel- 5) sitä etua, joka verovelvollisella on ollut
21676: vollisella on ollut sellaisesta asunnosta, joka omaan tai perheensä tarpeeseen käytetystä
21677: hänellä on työnantajaltaan käypää vuokramak- omasta taikka sellaisesta asunnosta, joka hä-
21678: sua alemmasta vastikkeesta; nellä on osakeyhtiön osakkaa1 1, osuuskunnan
21679: jäsenenä tai muulla sellaisella perusteella ollut
21680: käypiä vuokramaksuja alemmasta vastikkeesta.
21681:
21682:
21683:
21684: Laki
21685: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
21686: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
21687: joulukuuta 187.3 annetun asetuksen 55 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on 24 päivänä kesä-
21688: kuuta 1968 annetussa laissa (.365/68), näin kuuluvaksi:
21689:
21690: 55 §. on myös luettava rahaksi arvioituna se etu,
21691: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei joka verovelvollisella on ollut omaan tai per·
21692: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalouden heensä tarpeeseen käytetystä työsuhteen perus·
21693: tulon vahvistamisesta muuta erikseen säädetä, teella saadusta vapaasta tai käypää vuokraa
21694: noudatettava seuraavia säännöksiä: halvemmasta asunnosta, niin myös se työ,
21695: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syntyy, minkä verovelvollisen kotona olevat lapset tahi
21696: kun (kuten voimassa olevassa asetuksessa) - - muut perheenjäsenet, hänen vaimoansa lukuun-
21697: Verosta vapaa on kuitenkin, mitä on saatu nai- ottamatta, ovat tehneet verovelvollisen talou-
21698: maosana, huomenlahjana tai etuosana jakamat- den hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kui-
21699: tomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin myös tenkin huomioon ottaen kunkin perheenjäsenen
21700: lahja, perintö, testamentti tahi säästöperintö, kohdalta ne vähennykset, jotka tämän pykälän
21701: joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää kolmannessa ja neljännessä kohdassa mainitaan
21702: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. Tuloksi - - (kuten voimassaolevassa asetuksessa).
21703:
21704:
21705: Laki
21706: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
21707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 kunnallishal-
21708: linnosta maalaiskunnissa annetun asetuksen 82 § :n 6 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä
21709: joulukuuta 1967 annetussa laissa (545/67), näin kuuluvaksi:
21710:
21711: 82 §. seen säädetä, noudatettava seuraavia säännök-
21712: Tuloa taksoitettaessa on, jollei elinkeinotoi- siä:
21713: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik-
21714: 470 IV,l09 • ..,..Valtion- ja kunnanverotus.
21715:
21716:
21717: 6) Verovelvollisen tuloksi on lisäksi lasket- tystä työsuhteen perusteella saadusta vapaasta
21718: tava rahaksi arvioituna se etu, joka hänellä on tai käypää vuokraa halvemmasta asunnosta.
21719: ollut omaan tai perheensä tarpeeseen käyte-
21720:
21721:
21722: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
21723:
21724: Erkki Hara. Orvokki Kauppila. Juuso Häikiö.
21725: Eeva Särkkä. Esko J. Koppanen. Ju~ Rihtniemi.
21726: Salme Katajavuori. Raimo Ilaskivi. Juha Vikatmaa.
21727: Maija Heino. . Niilo Tarvajärvi. Elsi Hetemäki.
21728: Antero Salmenkivi. Victor Proc:ope. Alli Vaittinen.
21729: Harri Holkeri. Mauri Seppä.
21730: 471
21731:
21732: IV,llO.-Lak.al. n:o 142.
21733:
21734:
21735:
21736:
21737: Honkonen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain se-
21738: kä maalaiskuntain kunnallishallinnosta ;a kunnallishallituk·
21739: sesta kaupungissa annettu;en asetusten muuttamisesta.
21740:
21741: E d u s k u n n a 11 e.
21742:
21743: Koulunkäynnin yleistyminen on tuonut lasten että suuri osa opiskelijoista on jo 21 vuotta
21744: vanhemmille suuria taloudellisia lisärasituksia. täyttäneitä, joten heidän kohdaltaan vanhemmat
21745: Varsinkin sellaiset vanhemmat, jotka samanai- eivät saa suorittaa minkäänlaista vähennystä.
21746: kaisesti joutuvat awstamaan useampaa opiskele- Siksi olisikin nähdäksemme ikärajaa tarkistet-
21747: vaa lastaan, joutuvat vaikeaan asemaan. Näin on tava kiireellisesti ja ehdotammekin sen nosta-
21748: asianlaita, käyköön lapsi sitten ammatti- tai op- mista 30 vuoteen.
21749: pikoulua, opiskelkoon hän maatalous- tai metsä- Kun kotonaan asuvien alle 17-vuotiaitten suh-
21750: koulussa. Samassa asemassa ovat niin ikään teen ei vähennysoikeutta ole lainkaan, tulisi tä-
21751: luonnollisesti erilaisissa opistoissa ja korkeakou- mäkin epäkohta nyt korjata, sillä tosiasiahan
21752: luissa opiskelevien lasten vanhemmat. Voidaan on, että hekin rasittavat perheen taloutta varsin
21753: sanoa, että opiskelumenot ovat lasta kohti ny- tuntuvasti.
21754: kyisin eri koulumuodosta ja opiskelupaikkakun- Olisi myös varsin kohtuullista, että opiskeli-
21755: nasta riippuen 100-400 markan välillä kuu- jan etupäässä !omiensa aikana hankkimasta tu·
21756: kaudessa. losta samoin kuin lukukausi-, tentti-, kurssi- ja
21757: Näin ollen onkin todettava, että valtion vero- opiskeluvälinemaksuista myönnettäisiin vähen-
21758: tuksessa nykyisin myönnettävä vähennys opiske- nysoikeus asianomaiselle itselleen.
21759: levien lasten vanhemmille ei enää vastaa todelli- Erittäin tärkeänä pidämme myös sitä, että
21760: sia opiskelukustannuksia lähimainkaan. Toisaalta vähennysoikeudet ulotettaisiin koskemaan kun-
21761: on kuitenkin selvää, että vanhempien avustus- nallisverotusta, siis sitä verotusmuotoa, joka ra-
21762: kyky kasvaisi ja opiskelijain velkaantuminen vä- sittaa kaikkein eniten juuri vähätuloisia. Näin
21763: henisi, jos huoltajille myönnettäisiin verotuk- helpotettaisiin todella varsin tuntuvasti nykyisin
21764: sessa oikeus vähentää tulostaan nykyistä suu- taloudellisissa vaikeuksissa olevia opiskelevien
21765: rempi määrä niistä avustuksista, jotka he ovat lasten vanhempia. Niin ikään koulumatkakus-
21766: lapsilleen antaneet. Näin saisivat varsinkin kau- tannukset tulisi saada vähentää.
21767: punkien ja maaseudun pienituloiset mahdollisuu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
21768: den kouluttaa lapsiaan lievemmän taloudellisen
21769: paineen alaisina. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21770: Nykyisen koulutus- ja opintovähennyksen te- lakiehdotukset:
21771: hoa on omiaan heikentämään vielä se seikka,
21772:
21773:
21774: Laki
21775: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
21776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
21777: omaisuusverolain ( 888/43) 29 § :n 9) ja 10) kohta, sellaisina kuin ne ovat 27 päivänä tam-
21778: mikuuta 1948 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
21779: 29 §. momentissa sanotaan, saakoon sen lisäksi, mitä
21780: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna on 25, 26 ja 28 §:ssä on säädetty, vähentää:
21781: asunut Suomessa, niinkuin 7 §:n 2, 3, 4 ja 5
21782: 472 IV,llO.- Valtion- ja kunnanverotus.
21783:
21784: 9) milloin verovelvollinen on elättänyt huol- vuoksi erillään, ovat huollossaan olevalle lapsel-
21785: lossaan olevaa lastaan, joka verovuonna vähin- leen antaneet edellä tarkoitettua elatusta, vähen-
21786: tään seitsemän kuukauden ajan on saanut sään- nyksen saa tehdä vain se heistä, jonka tulo
21787: nöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai oppikou- 25 §:n ja 28 §:n 1-7 kohdan mukaisten vä-
21788: lussa, korkeakoulusssa tai muussa niihin verrat- hennysten jälkeen on suurempi. Milloin opis-
21789: tavassa oppilaitoksessa, jokaisesta sellaisesta en- keluaika on edellämainittua seitsemää kuukautta
21790: nen verotusvuoden alkua seitsemäntoista vaan lyhyempi, myönnetään vähennyksenä sitä vas-
21791: ei kolmeakymmentä vuotta täyttäneestä lapsesta, taava osa;
21792: jos lapsi opiskeluaikanaan on voinut asua kodis- 10 ) milloin verovelvollinen on sen ikäinen
21793: saan, viisisataa markkaa, mutta muutoin kahdek- ja saa sellaista vähintään seitsemän kuukautta
21794: sansataa markkaa, sekä jokaisesta sellaisesta lap- kestävää opetusta kuin 9) kohdassa tarkoite-
21795: sesta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyt- taan, palkka- ja työtulostaan kaksituhattaviisisa-
21796: tänyt seitsemäätoista vuotta ja joka opiskeluaika- taa markkaa sekä lukukausi-, kuulustelu-, kurssi-
21797: naan on asunut toisella paikkakunnalla, viisisa- ja muut opiskelumaksut sekä opiskeluvälinekus-
21798: taa markkaa, ja mikäli hän on asunut kotonaan, tannukset:
21799: kolmesataa markkaa, koulumatkoista aiheutu-
21800: neet todelliset kulut halvinta kulkuneuvoa käyt-
21801: täen, kuitenkin niin, että milloin aviopuolisot, Tämä laki tulee voimaan päivänä
21802: jotka eivät ole asuneet välien rikkoutumisen kuuta 197 .
21803:
21804:
21805:
21806:
21807: Laki
21808: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
21809: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä ke-
21810: säkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §:ään, sellaisena kuin se osittain on 30 päivänä
21811: joulukuuta 1960 annetussa laissa (522/60), uudet 8 g) ja 8 h) kohdat seuraavasti:
21812: 82 §.
21813: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- kuneuvoa käyttäen, kuitenkin niin, että milloin
21814: tettava seuraavia säännöksiä: aviopuolisot, jotka eivät ole asuneet välien rik-
21815: Verovelvollisen henkilön tulosta on vähen• koutumisen vuoksi erillään, ovat huollossaan
21816: nettävä:. olevalle lapselleen antaneet edellä tarkoitettua
21817: elatusta, vähennyksen saa tehdä vain se heistä,
21818: 8 g) milloin verovelvollinen on elättänyt jonka tulo 25 §:n ja 28 §:n 1-7 kohdan mu-
21819: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna vä- kaisten vähennysten jälkeen on suurempi. Mil-
21820: hintään seitsemän kuukauden ajan on saanut loin opiskeluaika on edellä mainittua seitsemää
21821: säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai kuukautta lyhyempi, myönnettävä vähennyksenä
21822: oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin sitä vastaava osa;
21823: verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta sellai- 8 h) milloin verovelvollinen on sen ikäinen
21824: sesta ennen verotusvuoden alkua seitsemäntoista ja saa sellaista vähintään seitsemän kuukautta
21825: vaan ei kolmekymmentä vuotta täyttäneestä lap- kestävää opetusta kuin 8 g) kohdassa tarkoite-
21826: sesta, jos lapsi opiskeluaikanaan on voinut asua taan, saa hän vähentää palkka- ja työtulostaan
21827: kodissaan, viisitataamarkkaa, mutta muutoin kaksituhattaviisisataa markkaa sekä lukukausi-,
21828: kahdeksansataamarkkaa, sekä jokaisesta sellai- kuulustelu-, kurssi- ja muut opiskelumaksut sekä
21829: sesta lapsesta, joka ennen verovuoden alkua ei opiskeluvälinekustannukset;
21830: ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta ja joka opis-
21831: keluaikanaan on asunut toisella paikkakunnalla,
21832: viisisataa markkaa, ja mikäli hän on asunut ko- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
21833: tonaan, kolmesataa markkaa, sekä koulumat- 19 tuloista toimitettavassa kunnallisverotuk-
21834: koista aiheutuneet todelliset kulut halvinta kul- sessa.
21835: IV,llO.- Honkonen ym. 473
21836:
21837:
21838: Laki
21839: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
21840: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä jou-
21841: lukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:ään, sellaisena kuin se osittain on 30 päivänä joulu-
21842: kuuta 1960 annetussa laissa (521/60), uudet 2 g) ja 2 h) kohdat seuraavasti:
21843: 55 §. puolisot, jotka eivät ole asuneet välien rikkou-
21844: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- ,tumisen vuoksi erillään, ovat huollossaan ole-
21845: tettava seuraavia säännöksiä: valle lapselleen antaneet edellä tarkoitettua ela-
21846: tusta, vähennyksen saa tehdä vain se heistä,
21847: 2 g) milloin verovelvollinen on elättänyt jonka tulo 25 §:n ja 26 §:n 1-7 kohdan mu-
21848: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna vä- kaisten vähennysten jälkeen on suurempi. Mil-
21849: hintään seitsemän kuukauden ajan on saanut loin opiskeluaika on edellä mainittua seitsemää
21850: säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai oppi- kuukautta lyhyempi, myönnetään vähennyksenä
21851: koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin ver- sitä vastaava osa; ·
21852: rattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta sellaisesta 2 h) milloin verovelvollinen on sen ikäinen
21853: ennen verotusvuoden alkua seitsemäntoista vaan ja saa sellaista vähintään seitsemän kuukautta
21854: ei kolmekymmentä vuotta täyttäneestä lapsesta, kestävää opetusta kuin 2 g) kohdassa tarkoi-
21855: jos lapsi opiskeluaikanaan on voinut asua kodis- tetaan, saa hän vähentää palkka- ja työtulos-
21856: saan, viisisataa markkaa, mutta muutoin kah- taan kaksituhattaviisisataa markkaa sekä luku-
21857: deksansataa markkaa, sekä jokaisesta sellaisesta kausi-, kuulustelu-, kurssi- ja muut opiskelu-
21858: lapsesta, joka ennen verovuoden alkua ei ole maksut sekä opiskeluvälinekustannukset;
21859: täyttänyt seitsemäätoista vuotta ja joka opiskelu-
21860: aikanaan on asunut toisella paikkakunnalla, vii-
21861: sisataa markkaa, ja mikäli hän on asunut koto-
21862: naan, kolmesataa markkaa, sekä koulumatkoista Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
21863: aiheutuneet todelliset kulut, halvinta kulkuneu- 196 tuloista toimitettavassa kunnallisverotuk-
21864: voa käyttäen, kuitenkin niin, että milloin avio- sessa.
21865:
21866:
21867: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
21868:
21869: Kuuno Honkonen. Kaisu Weckman.
21870:
21871:
21872:
21873:
21874: 60 427/70
21875: 474
21876:
21877: IV,lll.- Lak.al. n:o 14.3.
21878:
21879:
21880:
21881:
21882: Honkonen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain se·
21883: kä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun·
21884: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
21885:
21886:
21887: Ed u s kun n a 11 e.
21888:
21889: Koulunkäynnin yleistyminen on tuonut mu- Kun opintomenoja käsityksemme mukaan ei
21890: kanaan lasten vanhemmille suuria taloudellisia ole toistaiseksi läheskään riittävässä määrin
21891: lisärasituksia. Varsinkin sellaiset vanhemmat, hyväksytty vähennyskelpoisiksi verotuksessa,
21892: jotka samanaikaisesti joutuvat avustamaan rohkenemme esittää opintolainojen lyhennys-
21893: useita opiskelevia lapsiaan, joutuvat vaikeaan maksut 1 000 markan määrään saakka vähen-
21894: asemaan. Näin on laita, käyköön lapsi sitten nyskelpoisiksi, mikäli ei ole kysymys valtion
21895: ammatti- ja oppikoulua, opiskelkoon hän jos- tai kunnan takaamista lainoista. Tällainen
21896: sain opistossa tai korkeakoulussa. Kun to· oikeus olisi erittäin tärkeä siksi, koska riittä-
21897: teamme opiskelumenojen lasta kohti olevan, mättömien apurahojen vuoksi valtaosa opiskeli-
21898: koulumuodosta ja opiskelupaikkakunnasta riip- joista on pakoitettu turvautumaan lainoihin.
21899: puen, 10~00 markan välillä, niin ei tosiaan Täten helpotettaisiin varsin oleellisesti opiskeli-
21900: ole ihme, jos taloudelliset esteet muodostuvat jain ja heidän vanhempiensa taloudellisia huo-
21901: vaikeasti voitettaviksi. lia.
21902: Kansandemokraatit ovat eduskunnassakin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21903: tehneet lukuisia aloitteita opiskelijoiden ja hei-
21904: dän vanhempiensa taloudellisten vaikeuksien 'että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21905: pienentämiseksi. Varsin monet aloitteistamme lakiehdotukset:
21906: ovatkin läpäisseet eduskunnan ja myötävaikut-
21907: tavat paraillaan opiskelijoiden tien tasoitta-
21908: jina.
21909:
21910:
21911: Laki
21912: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
21913: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 194.3 annetun tulo-
21914: ja omaisuusverolain (888/4.3) 29 §:ään näin kuuluva 9a) kohta:
21915:
21916: 29 §.
21917: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna 9 a) opintolainojen lyhennysmaksut, muiden
21918: on asunut Suomessa, niin kuin 7 §:n 2, .3, 4 kuin valtion takaamien tai valtion taikka kun-
21919: ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen lisäksi, nan varoista myönnettyjen opintolainojen osalta
21920: mitä 25, 26 ja 29 §:ssä on säädetty, vähentää: kuitenkin enintään tuhat markkaa.
21921: IV,lll.- Honkonen ym. 475
21922:
21923:
21924: Laki
21925: kunna11ishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
21926: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
21927: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:ään näin kuuluva 2 g) kohta:
21928:
21929: 55 §. tulostaan opintolainojen lyhennysmaksut, mui-
21930: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- den kuin valtion takaamien tai valtion taikka
21931: tettava seuraavia säännöksiä: kunnan varoista myönnettyjen opintolainojen
21932: osa1ta kuitenkin enintään tuhat markkaa.
21933: 2 g) Verovelvollisella on oikeus vähentää
21934:
21935:
21936:
21937:
21938: Laki
21939: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
21940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maa1aiskuntain kunna1lishallinnosta 15 päivänä]
21941: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:ään näin kuuluva 8 g) kohta:
21942:
21943: 82 §. tulostaan opintolainojen lyhennysmaksut, mui-
21944: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- den kuin va1tion takaamien tai valtion taikka
21945: datettava seuraavia säännöksiä: kunnan varoista myönnettyjen opintolainojen
21946: osalta kuitenkin enintään tuhat markkaa.
21947: 8 g) Verovelvollisella on oikeus vähentää
21948:
21949:
21950: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
21951:
21952: Kuuno Honkonen. Helvi Niskanen.
21953: Kauko Tamminen. Mirjam Tuominen.
21954: Terho Pursiainen.
21955: 476
21956:
21957: IV,112.- Lak.al. n:o 144.
21958:
21959:
21960:
21961:
21962: Procope ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
21963: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnal-
21964: lishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
21965:
21966:
21967: E d u s k u n n a 11 e.
21968:
21969: Tulo- ja omaisuusverolaissa, asetuksessa kun- samastu vanhuudesta johtuvien haittojen
21970: nallishallituksesta kaupungissa sekä asetuksessa kanssa, vaan nämä haittatekijät jäävät vaikut-
21971: maalaiskuntain kunnallishallinnosta, sellaisena tamaan rinnakkain, useimmiten vielä toistensa
21972: kuin ne myöhemmin muutettuina nyt ovat voi- seurauksia suhteellisesti lisäten ja pahentaen,
21973: massa, säädetään, että verovelvollisen vuosi- vammaisen kaiken - myös tulon hankkimi-
21974: tulosta on vähennettävä siten, kuin mainituissa seksi tapahtuvan - toiminnan edellytyksiä ra-
21975: säädöksissä on lähemmin määrätty, milloin hä- joittaen sekä siitä aiheutuvia erityisiä rasituk-
21976: nen työ- tai toimintakykynsä on jonkin elimen sia ja vaivoja enentäen, samoin kuin näiden
21977: puuttumisen tai toimintavajavuuden vuoksi helpottamista vaativia erityisiä toimenpiteitä
21978: alentunut, jos hänen työkyvyttömyys- tai edellyttäen ja tällaisista järjestelyistä johtuvia
21979: haitta-asteensa on esitetyn selvityksen mukaan kuluja lisäten.
21980: katsottava olevan sata prosenttia, 2 000 mark- Nämä seikat sekä invalidi- ja vanhuusvähen-
21981: kaa, tai, jos sanottu prosenttimäärä on tätä nyksen tarpeen ja tarkoituksen huomioon ot-
21982: pienempi, prosenttimäärää vastaava osa 2 000 taen olisi näin ollen asianmukaista, että iäk-
21983: markasta. Kuitenkin sellainen verovelvollinen, käillä invalideilla olisi oikeus yhtä hyvin inva-
21984: joka 65 vuotta täyttäneenä on oikeutettu saa- lidivähennyksen kuin vanhuusvähennyksen te-
21985: maan verotettavasta tulostaan 1 000 markan koon rinnakkain niin tulo- ja omaisuusverotuk-
21986: suuruisen vanhuusvähennyksen, saa sen lisäksi sessa kuin kunnallisverotuksessakin.
21987: hyväkseen invalidivähennystä vain siltä työ- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21988: kyvyttömyytensä osalta, mikä ylittää viiden- nioittavasti,
21989: kymmenen prosentin haitta-asteen rajan.
21990: Invaliditeetin aiheuttama vajavuus ja haitta että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21991: ei kuitenkaan vammaisen ikääntyessä yleensä lakiehdotukset:
21992:
21993:
21994: Laki
21995: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
21996: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
21997: ja omaisuusverolain (888/43) 29 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulu-
21998: kuuta 1965 annetussa laissa ( 628/65), näin kuuluvaksi:
21999:
22000: 29 §. että työkyvyttömyys- tai haitta-aste on suu-
22001: rempi.
22002: Jos verovelvollinen on verovuonna saanut
22003: kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyselä-
22004: kettä, katsotaan hänen 1 momentin 12 koh-
22005: dassa tarkoitetun työkyvyttömyys- tai haitta- Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
22006: asteensa olevan kahdeksankymmentä prosent- vuodelta 197 toimitettavassa valtionverotuk-
22007: tia, jollei verovelvollinen esitä selvitystä siitä, sessa.
22008: IV,112.-Procope ym. 477
22009:
22010:
22011: Laki
22012: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
22013: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishalli-
22014: tuksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 §:n 2 momentin c) kohta, sellaisena kuin se on
22015: joulukuun 30 päivänä 1965 annetussa laissa ( 723/65), näin kuuluvaksi:
22016:
22017: _______ _:._ ________ _
22018: 55 §. senttia, 2 000 markkaa, tai jos sanottu pro-
22019: senttimäärä on pienempi, prosenttimäärää vas-
22020: 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähennettävä taava osa 2 000 markasta, ja milloin verovel·
22021: hänen suorittamansa, edellä 1 a) kohdassa tar- vollinen on sotapalveluksessa tai sotatoimessa
22022: koitettu avustus. Samoin on verovelvollisen tai niihin liittyvissä erityisissä olosuhteissa saa-
22023: henkilön tulosta vähennettävä kansaneläkeva- nut ruumiinvamman tai sairauden, niin ikään
22024: kuutusmaksu, joka on verovuonna toimitetun edellä säädetty työkyvyttömyys- tai haitta-as-
22025: kunnallisverotuksen yhteydessä pantu hänen teen perusteella myönnettävä vähennys vastaa-
22026: maksettavakseen; työttömyyskassoihin suorite- vasti tapaturmaviraston käyttämien arvioimis-
22027: tut maksut; maksut, jotka hän on suorittanut perusteiden mukaan. - - - - - - -
22028: omasta taikka puolisonsa tai lastensa henki- tai Jos verovelvollinen on verovuonna saanut
22029: muusta henkilövakuutuksesta, paitsi edellä kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyselä-
22030: tässä kohdassa tai 2 d) kohdassa taikka sai- kettä, katsotaan hänen tässä kohdassa tarkoite-
22031: rausvakuutuslaissa tarkoitetusta, kuitenkin enin- tun työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa olevan
22032: tään 90 markkaa kutakin perheenjäsentä kohti; kahdeksankymmentä prosenttia, jollei verovel-
22033: milloin hän on ennen verovuoden päättymistä vollinen esitä selvitystä siitä, että työkyvyttö-
22034: täyttänyt 65 vuotta, 1 000 markkaa; sekä mil- myys- tai haitta-aste on suurempi.
22035: loin hänen työ- ja toimintakykynsä on jonkin
22036: elimen puuttumisen tai toimintavajavuuden
22037: vuoksi pysyvästi alentunut eikä jäljempänä
22038: tässä kohdassa toisin säädetä, jos hänen työ- Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
22039: kyvyttömyys- tai haitta-asteensa on esitetyn sel- vuodelta 197 toimitettavassa kunnallisvero-
22040: vityksen mukaan katsottava olevan sata pro- tuksessa.
22041:
22042:
22043:
22044:
22045: Laki
22046: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
22047: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain
22048: kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 §:n 8 momentin c) kohta, sellaisena kuin se on jou-
22049: lukuun 30 päivänä 1965 annetussa laissa (722/65), näin kuuluvaksi:
22050:
22051: 82 §.
22052: muusta henkilövakuutuksesta, paitsi edellä tässä
22053: 8 c) Verovelvollisen tulosta on vähennettävä kohdassa, 8 d ) kohdassa taikka sairausvakuu-
22054: hänen suorittamansa, edellä 6 a) kohdassa tar- tuslaissa tarkoitetusta, kuitenkin enintään 90
22055: koitettu avustus. Samoin on verovelvollisen markkaa kutakin perheenjäsentä kohti; milloin
22056: henkilön tulosta vähennettävä kansaneläkeva- hän on ennen verovuoden päättymistä täyttä-
22057: kuutusmaksu, joka on verovuonna toimitetun nyt 65 vuotta, 1 000 markkaa; sekä milloin
22058: kunnallisverotuksen yhteydessä pantu hänen hänen työ- tai toimintakykynsä on jonkin eli-
22059: maksettavakseen; työttömyyskassoihin suori te- men puuttumisen tai toimintavajavuuden
22060: tut maksut; maksut, jotka hän on suorittanut vuoksi pysyvästi alentunut eikä jäljempänä
22061: omasta taikka puolisonsa tai lastensa henki- tai tässä kohdassa toisin säädetä, jos hänen työky-
22062: 478 IV,112.- Valtion- ja kunnanverotus.
22063:
22064: vyttömyys- tai haitta-asteensa on esitetyn sel- Jos verovelvollinen on verovuonna saanut
22065: vityksen mukaan katsottava olevan sata pro- kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyselä-
22066: senttia, 2 000 markkaa, tai jos sanottu prosent- kettä, katsotaan hänen tässä kohdassa tarkoi-
22067: timäärä on pienempi, prosenttimäärää vastaava tetun työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa ole-
22068: osa 2 000 markasta, ja milloin verovelvollinen van kahdeksankymmentä prosenttia, jollei ve--
22069: on sotapalveluksessa tai sotatoimessa tai niihin rovelvollinen esitä selvitystä siitä, että työky-
22070: liittyvissä erityisissä olosuhteissa saanut ruu- vyttömyys- tai haitta-aste on suurempi.
22071: miinvamman tai sairauden, niin ikään edellä
22072: säädetty työkyvyttömyys- tai haitta-asteen pe-
22073: rusteella myönnettävä vähennys vastaavasti ta- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
22074: paturmaviraston käyttämien arvioimisperustei- vuodelta 197 toimitettavassa kunnallisvero-
22075: den mukaan.---------- tuksessa.
22076:
22077:
22078: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
22079:
22080: Victor Procope. Viljo Suokas.
22081: U. H. Voutilainen. Eino Loikkanen.
22082: Timo Mäki.
22083: 479
22084:
22085: IV,113.- Lak.al. n:o 145.
22086:
22087:
22088:
22089:
22090: Suksi ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
22091: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnal-
22092: lishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
22093:
22094:
22095: E d u s k u n n a II e.
22096:
22097: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien omaavalle, vaikka kysymyksessä saattaisi olla
22098: nojalla suoritettujen korvausten verotusta kos- huomattavasti vaikealaatuisempikin vamma,
22099: keviita säännöksiltä on puuttunut tarpeellinen jota haitta-asteessa ei enää voida ottaa huo-
22100: vakiintuminen ja pysyväisyys. Näiden korvaus- mioon. Aikaisemmin voimassa olleiden sään-
22101: ten osittainen verovapaus sisältyi aikaisemmin nösten mukaan korvausmäärät, joiden mukaan
22102: jo vuonna 1943 annettuun tulo- ja omaisuus- valtaosa korvauksista maksetaan, olivat vuosi-
22103: verolakiin. Sittemmin vuonna 1947 säännös tuloon nähden paljon pienemmät. Kun lisäksi
22104: sisällytettiin lakiin eräistä väliaikaisista poik- otetaan huomioon se, että vuonna 195.8 anne-
22105: keussäännöksistä verolakeihin ja käsitti se kor- tussa laissa tapaturmakorvausten korottami-
22106: vausten vapauttamista kokonaan niin valtion sesta ei katsottu voitavan antaa kaikille aikai-
22107: tulo- kuin kunnallisverostakin. Vuonna 1952 semmin vahingoittuneille täyttä korotusta, ei
22108: tämä säännös poistettiin väliaikaisesta poik- tapaturmakorvaus keskivertona täytä minimi-
22109: keuslaista ja vuonna 1958 myös tulo- ja omai- toimeentulon asettamaa vaatimusta.
22110: suusverolaista. Tämän jälkeen olivat tapatur- Tapaturmakorvauksen samoinkuin muiden-
22111: makorvaukset verotettavaa tuloa aina vuoteen kin vamman tai sairauden perusteella suoritet-
22112: 1961 saakka. Joulukuun 19 päivänä 1960 tavien korvausten tulisi korvata, paitsi ennen-
22113: eduskunta sisällytti jälleen lakiin eräistä väli- kaikkea tietysti ansiotulon pysyvä menetys tai
22114: aikaisista poikkeukssäännöksistä verolakeihin pienentyminen, myös ne normaalia suuremmat
22115: säännöksen, jonka mukaan vuonna 1961 suo- kustannukset, jotka vammautuminen aina tuo
22116: ritetut korvaukset olivat 150.000 markan vuo- mukanaan. Näinä kustannuksina voitaneen
22117: tuismäärään saakka vapaat tulo- ja omaisuus- matruta invaliditeetin usein aiheuttamista
22118: verosta ja kunnallisverosta. Tammikuun 5 päi- komplikaatioista aiheutuneet sairauskustannuk-
22119: vänä 1962 ja sen jälkeen annetuissa vastaa- set, tällaisten sairauksien aiheuttamat työpaik-
22120: vissa laeissa verovapaus ulotettiin korvauksiin kamenetykset, lisääntyvät työmatkakustannuk-
22121: kokonaisuudessaan ja sisällytettiin säännöksen set, vamman vapaa-aikana aiheuttamat haitat
22122: piiriin myös liikennevakuutuslain perusteella jne. Tällaisten lisäkustannusten aiheuttamaa
22123: suoritettavat korvaukset. Sotilasvammalain no- taloudellisen aseman huononemisesta ei tapatur-
22124: jalla suoritettavat korvaukset ovat olleet jatku- makorvausta määrättäessä millään tavalla ote-
22125: vasti verovapaat, ja sitä koskevat säännökset ta huomioon eikä niistä suoriteta erillisiä kor-
22126: sisältyvät pysyviin verolakeihin. vauksia. Edellä mainittujen näkökohtien vuok-
22127: Työtapaturmakorvaukset, sotilasvammalain si ei vahingonkorvausta voida rinnastaa ansio-
22128: mukaiset korvaukset samoinkuin yleensä ruu- tuloon.
22129: miinvamman tai sairauden aiheuttaman työ- Työsuhteen perusteella saatuun eläkkeeseen
22130: kyvyn menetyksen perusteella suoritettavat tai vanhuuden aiheuttamaan vähentyneeseen
22131: korvaukset ovat osakorvauksia. Työtapaturma- ansiotuloon rinnastaminen on myös harhaan-
22132: korvauksen enimmäismäärä on vuonna 1958 johtavaa. Eläkeikään ennättäneet henkilöthän
22133: tehdyn lainmuutoksen jälkeen 60 % tapatur- ovat säännönmukaisesti suorittaneet pitkäaikai-
22134: maa edeltäneen vuoden ansiotuloista. 60 % :n sen, täydellä palkalla suoritetun elämäntyön.
22135: korvaus suoritetaan 100 %:n haitta-asteen He ovat kasvattaneet ja kouluttaneet lapsen-
22136: 480 IV,llJ.- Valtion- ja kunnanverotus.
22137:
22138: sa ja toisaalta elämälle asetettavat perusvaati- räämisen eräänä perusteena on vahingoittumis-
22139: mukset ovat heidän kohdallaan vähentyneet. ta edeltänyt vuositulo. Pienemmän ansiotulon
22140: Työtapaturmien kohteeksi joutuneet ovat mil- johdosta vähäisempää korvausta saavan vero-
22141: tei poikkeuksetta parhaassa työiässä olevia. vapaa korvaus jäisi vastaavasti pienemmäksi.
22142: Heitä rasittavat perheen asettamat velvoitteet Kattorajaa käytettäessä myös esim. avutto-
22143: ja muutoinkin he elävät sitä osaa elämästä, muuslisä korvaukseen liitettynä joutuisi vero-
22144: jolloin taloudelliset rasitukset ovat suurim- tuksen kohteeksi. Mainittu lisähän suoritetaan
22145: millaan. vahingoittuneelle, joka on niin avuttomassa ti-
22146: Kattorajan asettaminen verovapaudelle, ku- lassa, ·ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen
22147: ten aikaisemmin on tapahtunut, saattaa vai- henkilön. hoitoa, ja joka tässä tilassa ei ole
22148: keavammaiset epäoikeutettuun asemaan. Voi- hoidettavana sairaalassa tai muussa laitokses-
22149: massa olevien verolakien mukaan nimittäin sa. Tämänkaltainen korvauksen osa on kuiten-
22150: kertakaikkinen korvaus on sekä tulo- ja omai- kin täysin verrattavissa sairauskustannuksiin,
22151: suusverotuksessa että kunnallisverotuksessa jotka vakuutuslaitos asianomaiselle suorittaa
22152: kokonaan verovapaa. Kertakaikkinen korvaus mainittuun tarkoitukseen käytettäväksi. Kun
22153: suoritetaan alle 30 % :n haitta-asteen tapauk- ruumiinvamman tai sairauden perusteella suo-
22154: sissa. Verosäännös ei tulisi siten koskemaan ritettavan korvauksen verovapautta koskeva
22155: lievävammaisia laisinkaan. Jatkuva elinkorko säännös on osoittautunut väliaikaiseen poik-
22156: taas määrätään vahingoittuneen aikaisemman keuslakiin sisällytettynä epävakaaksi ja kun
22157: vt,IOSitulon ja vamman haitta-asteen perusteel- lisäksi korvausten verovapauden myöntämis-
22158: la. Tästä luonnollisesti johtuu, että pienemmän tä vallingoittuneille on pidettävä oikeuden-
22159: vamman omaavalle korvaus on pienempi. .Kat- mukaisena toimenpiteenä, olisi mielestämme
22160: toraja vaikuttaa siten tuntuvasti juuri vaikea- säännös sisällytettävä pysyviin. verolakeihin.
22161: vammaisten kohdalla, koska heidän korvaus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22162: määränsä voi ylittää sen. Verovapaan kor- nioittaen,
22163: vauksen suuruutta ei voitane myöskään mää-
22164: rätä suoraan vamman haitta-asteen perusteel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
22165: la, sillä saman suuruisen vamman omaavien lakiehdotukset:
22166: korvaus voi vaihdella, koska korvauksen mää-
22167:
22168:
22169:
22170: Laki
22171: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
22172: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
22173: tulo- ja omaisuusverolain 24 § :n 9 a kohta sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä
22174: taminikuuta 1958 annetussa laissa ( 27/58), seuraavasti:
22175:
22176: 24 §. lakien ja liikennevakuutuskorvausta saavien
22177: Tuloksi ei katsota: invaliidihuollosta annetun lain (391 /65) no-
22178: jalla ja niissä säädettyjen perusteiden mukai-
22179: 9 a) sotapalveluksesta tai muuten sotatoi- sesti vahingoittuneelle tai sairastuneelle itsel-
22180: mesta tahi työntekijälle työstä taikka liikenne- leen taikka hänen omaiselleen suoritettua ker-
22181: tapaturman kautta aiheutuneen ruumiinvam- takaikkista korvausta, päivärahaa, henkilöva-
22182: man, sairauden tahi kuolemantapauksen joh- hingon johdosta suoritettua jatkuvaa korvaus-
22183: dosta valtion tai yleishyödyllisten yhtymäin va- ta, elinkorkoa tai eläkettä taikka niihin liitty·
22184: roista tai työntekijäin eri tapaturmavakuutus- viä lisiä.
22185: lakien taikka liikennevakuutusta koskevien eri
22186: IV,113.-Suksi ym. 481
22187:
22188: Laki
22189: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
22190: Eduskunn~ päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishal-
22191: lituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 §:n 2 a kohta, sellaisena kuin se on 24 päi-·
22192: vänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa ( 365/68), seuraavasti:
22193:
22194: 55 §. kevakuutukseen ja vakuutuksen maksut koko-
22195: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei naan tai osittain on suorittanut vakuutettu itse
22196: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalou- tai hänen puolisonsa tai vanhempansa. Tulok-
22197: den tulon vahvistamisesta muuta erikseen sää- si ei myöskään lueta korvausta, mikä on ker-
22198: detä, noudatettava seuraavia säännöksiä: takaikkisena tai jatkuvana suoritettu sotapal-
22199: valuksesta tai muuten sotatoimesta tahi työn-
22200: 2 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä tekijälle työstä taikka liikennetapaturman
22201: huoltoapulain ( 116/56) 5 §:n mukaista ela- kautta aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden
22202: tusta, sairausvakuutuslain (364/63) mukaan tahi kuolemantapauksen johdosta joko valtion
22203: vakuutetulle tai hänen oikeudenomistajalleen tai yleishyödyllisten yhtymäin varoista tai työn-
22204: suoritettua korvausta tahi päivä- tai äitiysra- tekijäin eri tapaturmavakuutuslakien taikka lii-
22205: haa, eikä lapsiperheiden asumistuesta annetun kennevakuutusta koskevien eri lakien ja liiken-
22206: lain ( 586/61 ) mukaista asumistukea siihen nevakuutuskorvausta saavien invaliidihuollosta
22207: oikeutetulle. Tuloksena ei myöskään ole pidet- annetun lain (391/65) nojalla ja niissä sää-
22208: tävä kiinteistön luovutuksen yhteydessä, mää- dettyjen perusteiden mukaisesti vahingoittu-
22209: räajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta neelle tai sairastuneelle itselleen taikka hänen
22210: ( syytinkiä), sikäli kuin se suoritetaan raha- omaiselleen. Niin ikään ei tuloksi lueta henki-
22211: na, luonnontuotteina, muuna tavarana tai pal- tai pääomavakuutuksen nojalla saatua pääomaa,
22212: veluksina, eikä vahingonkorvausta. Vahingon- mikäli se suoritetaan vakuutetulle itselleen, hä-
22213: korvaukseksi luetaan myös, mitä on saatu sai- nen puolisolleen, suoraan ylenevässä tai ale-
22214: raanhoitokustannusten ja niihin verrattavien nevassa polvessa olevalle perilliselleen, otto-
22215: kulujen korvauksena taikka valtiolta, vakuutus- lapselleen tai kuolinpesälleen. Milloin tällainen
22216: laitokselta, eläkesäätiöltä tai muuta eläkelai- pääoma maksetaan useammassa kuin yhdessä
22217: tokselta kertakaikkisena korvauksena sairau- erässä, pidetään kuitenkin veronalaisena tulo-
22218: den tai vamman johdosta. Samoin ei tuloksi na sitä määrää, minkä verran muu kuin en-
22219: katsota sairauden tai muun vakuutustapahtu- simmäinen erä on suurempi kuin se, laskettu-
22220: man johdosta saatua päivärahaa, eläkettä tai na viittä sadalta vastaavan korkokannan mu-
22221: elinkorkoa kahdelta ensimmäiseltä vuodelta, kaan ja ottaen huomioon vain täydet vuodet,
22222: jos se perustuu muuhun henkilövakuutukseen olisi ollut, jos se olisi maksettu yhtaikaa kuin
22223: kuin kansaneläkevakuutukseen, työttömyysva- ensimmäinen erä.
22224: kuutukseen tai 2 d kohdassa tarkoitettuun elä-
22225:
22226:
22227:
22228:
22229: Laki
22230: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
22231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskun-
22232: tain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 §:n 8 a kohta, sellaisena kuin se on 24 päi-
22233: vänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa ( 366/68), seuraavasti:
22234:
22235: 82 §.
22236: Tuloa taksoitettaessa on, jollei elinkeino- 8 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä
22237: toiminnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik- huoltoapulain ( 116/56) 5 §:n mukaista ela-
22238: seen säädetä, noudatettava seuraavia säännök- tusta, sairausvakuutuslain ( 364/63) mukaan
22239: siä: vakuutetulle tai hänen oikeudenomistajalleen
22240: 61 427/70
22241: 482 IV,113.- Valtion- ja kunnanverotus.
22242:
22243: suoritettua korvausta tahi päivä- tai äitiysra- palveluksesta tai muuten sotatoimesta tahi
22244: haa, eikä lapsiperheiden asumistuesta annetun työntekijälle työstä taikka liikennetapaturman
22245: lain ( 586/61 ) mukaista asumistukea siihen kautta aiheutuneen ruumiinvamman, sairau-
22246: oikeutetulle. Tulona ei myöskään ole pidettä- den tahi kuolemantapauksen johdosta joko val-
22247: vä kiinteistön luovutuksen yhteydessä määrä- tion tai yleishyödyllisten yhtymäin varoista tai
22248: ajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta (syy- työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien taik-
22249: tinkiä), sikäli kuin se suoritetaan rahana, luon- ka liikennevakuutusta koskevien eri lakien ja
22250: nontuotteina, muuna tavarana tai palveluksi- liikennevakuutuskorvausta saavien invaliidi-
22251: na, eikä vahingonkorvausta. Vahingonkorvauk- huollosta annetun lain (301/65) nojalla ja
22252: seksi luetaan myös, mitä on saatu sairaanhoito- niissä säädettyjen perusteiden mukaisesti va-
22253: kustannusten ja niihin verrattavien kulujen hingoittuneelle tai sairastuneelle itselleen taik-
22254: korvauksena taikka valtiolta, vakuutuslaitok- ka hänen omaiselleen. Niin ikään ei tuloksi
22255: selta, eläkesäätiöltä tai muulta eläkelaitoksel- lueta henki- tai pääomavakuutuksen nojalla
22256: ta kertakaikkisena korvauksena sairauden tai saatua pääomaa, mikäli se suoritetaan vakuute-
22257: vamman johdosta. Samoin ei tuloksi katsota tulle itselleen, hänen puolisolleen, suoraan
22258: sairauden tai muun vakuutustapahtuman joh- ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle pe-
22259: dosta saatua päivärahaa, eläkettä tai elinkor- rilliselleen, ottolapselleen tai kuolinpesälleen.
22260: koa kahdelta ensimmäiseltä vuodelta, jos se Milloin tällainen pääoma maksetaan useam-
22261: perustuu muuhun henkilövakuutukseen kuin massa kuin yhdessä erässä, pidetään kuiten-
22262: kansaneläkevakuutukseen, työttömyysvakuu- kin veronalaisena tulona sitä määrää, minkä
22263: tukseen tai 8 d kohdassa tarkoitettuun eläke- verran muu kuin ensimmäinen erä on suurem-
22264: vakuutukseen ja vakuutuksen maksut koko- pi kuin se, laskettuna ~iittä sadalta vast~avan
22265: naan tai osittain on suorittanut vakuutettu korkokannan mukaan ja ottaen huomioon vain
22266: itse tai hänen puolisonsa tai vanhempansa. täydet vuodet, olisi ollut, jos se olisi mak-
22267: Tuloksi ei myöskään lueta korvausta, mikä on settu yht'aikaa kuin ensimmäinen erä.
22268: kertakaikkisena, tai jatkuvana suoritettu sota-
22269:
22270:
22271: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
22272:
22273: Keijo Suksi. Kalervo Haapasalo.
22274: A.-V. Perheentupa. Lyyli Aalto.
22275: Edit Terästö. Kalevi Sorsa.
22276: Esko Niskanen. Sinikka Luja.
22277: Valde Nevalainen. Loo Kohtala.
22278: Ulf Sundqvist. Erkki Tuomioja.
22279: 483
22280:
22281: IV,H4.- Lak.al. n:o 146.
22282:
22283:
22284:
22285:
22286: Tarjanne ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
22287: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnal-
22288: lishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
22289:
22290:
22291: E d u s k u n n a 11 e.
22292:
22293: Nykyisin voimassa olevien verosäännösten tyksessä, vaan ensisijaisesti perimmäisenä tar-
22294: mukaan verottaminen satunnaisesta myyntivoi- koituksena on asunnon vaihtaminen toiseen
22295: tosta, joksi lasketaan omaisuuden luovutukses- suurempaan tai toisella paikkakunnalla sijait-
22296: ta saatua osto- ja myyntihinnan erotusta, riip- sevaan samaa luokkaa olevaan asuntoon. Tämä
22297: puu kokonaan siitä, kuinka kauan kyseinen puolestaan saattaa aiheutua perheen kasvusta
22298: omaisuus on ollut myyjän hallussa. Voitto on tahi työpaikan vaihdosta. Tällä kohdin olisi
22299: täysimääräisesti veronalaista tuloa, sekä val- mielestämme satunnaisen myyntivoiton vero-
22300: tion että kunnanverotuksessa, jos luovutus on tuksesta luovuttava kokonaisuudessaan. Kui-
22301: tapahtunut ennen laissa määrättyä ajankohtaa tenkin ennen kuin tällaiseen toimenpiteeseen
22302: ja kokonaan verovapaa, mikäli luovutus on voidaan mennä asia tulee vaatimaan tutkimuk-
22303: tapahtunut kyseisen ajankohdan jälkeen. Kiin- sia kyseisen verotuksen poiston aiheuttamista
22304: teän omaisuuden kohdalla tämä ajankohta on vaikutuksista. Tästä syystä olisi mielestämme
22305: kymmenen vuotta ja irtaimella omaisuudella jo voimassa oleviin säännöksiin saatava muu-
22306: vastaavasti viisi vuotta. tos, joka riittävästi porrastaisi luovutusajan-
22307: Tämä järjestelmä on oleellisesti vaikeutta- kohtaa niin, että kohtuuttoman myyntivoiton
22308: massa omaisuuden saattamista kansantaloudel- verotukseen saataisiin lievitystä. Tällainen me-
22309: lisestikin katsoen tarkoituksenmukaisempaan nettely olisi omiaan luomaan tarkoituksenmu-
22310: käyttöön. Järjestelmä on omiaan lykkäämään kaisia luovutuksia, jotka puolestaan lisäisivät
22311: verottamisajan päättymisen yli sellaisiakin luo- sekä valtion että kuntien tuloja. Vastaava me-
22312: vutuksia, joiden toteuttaminen olisi sekä nettelyporrastus on käytössä esim. Ruotsissa
22313: asianomaisen itsensä että myös kunnan ja val- ja myös verolakikomitea on jo vuonna 1961
22314: tion kannalta tarkoituksenmukaista. Nykyisin valmistuneessa mietinnössään asettunut kan-
22315: voimassa olevat säännökset saattavat lisäksi nattamaan tällaista porrastusta.
22316: johtaa tilanteisiin, joita voidaan pitää jopa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22317: epäoikeudenmukaisinakin. Näin varsinkin sil- nioittavasti,
22318: loin, kun kyseessä on asunnon vaihto. Omaa
22319: asuntoa myytäessähän ei tavallisesti ole kysy- että Eduskunta hyväksyisi se'Uraavat
22320: mys kaupanteosta sanan varsinaisessa merki- lakiehdotukset:
22321:
22322:
22323:
22324: Laki
22325: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
22326: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tu-
22327: lo ja omaisuusverolain (888/43) 22 § näin kuuluvaksi:
22328:
22329: 22 §. tai vaihtamalla tahi muulla niihin verrattavalla
22330: Omaisuuden satunnaisen luovutuksen tuot- saannolla vastiketta vastaan, on pidettävä ve-
22331: tama voitto, jos omaisuus on saatu ostamalla ronlaisena satunnaisena voittona siten, että sa-
22332: 484 IV,114.- Valtion- ja kunnanverotus.
22333:
22334: tunnaisesta myyntivoitosta luetaan veronalai- omana kiinteän omaisuuden osalta 10 ja irtai-
22335: seksi tuloksi: men omaisuuden osalta 5 vuotta ylittävän ajan.
22336: 1) jos voitto on saatu kiinteän omaisuuden Maatalouskiinteistön luovutuksesta saatua
22337: luovuttamisesta, ja mikäli tämä on ollut luo- voittoa määrättäessä lisättäköön luovutuksesta
22338: vuttajan omana saatuun vastikkeeseen luovuttajan omistusai-
22339: vähemmän kuin 7 vuotta ..... , ... . 100%, kana, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin
22340: 7 vuotta, mutta alle 8 vuoden, .... . 75%, verovuodelta ja sitä edeltäneiden viiden vuo-
22341: 8 vuotta, mutta alle 9 vuoden, .... . 50%, den ajalta, kiinteistöitä erikseen luovutettaviksi
22342: 9 vuotta, mutta alle 10 vuoden, ... . 25%, hakattujen metsäntuotteiden sekä luovutuksessa
22343: pidätetyn hakkuuoikeuden kantoarvo, vähen-
22344: 2) jos voitto on saatu irtaimen omaisuuden nettynä samoilta vuosilta verotetulla metsän-
22345: luovuttamisesta ja mikäli tämä on ollut luo- tuotolla.
22346: vuttajan omana
22347: Milloin 1 tai 2 momentissa tarkoitettua
22348: vähemmän kuin 2 vuotta, ........ . 100%, omaisuutta verovelvollisen hallinta-aikana on
22349: 2 vuotta, mutta alle 3 vuoden, .... . 75%, kohdannut vahinkö, josta hän on saanut kor-
22350: 3 vuotta, mutta alle 4 vuoden, . . .. . 50%, vausta, lisättäköön korvaus luovutushintaan,
22351: 4 vuotta, mutta alle 5 vuoden, .... . 25%. sikäli kuin sitä ei ole käytetty tuhoutuneen
22352: Satunnaisen luovutuksen tuottama voitto on tai vahingoittuneen omaisuuden uudistamiseen
22353: verovapaa, jos omaisuus on ollut luovuttajan tai kuntoon panemiseen.
22354:
22355:
22356:
22357:
22358: Laki
22359: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
22360: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 säädetyn kun-
22361: nallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen nyt voimassa oleva 55 §:n 1 kohta näin
22362: kuuluvaksi:
22363:
22364: 55 §.
22365: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- Verosta vapaa on kuitenkin, mitä on saatu
22366: datettava seuraavia säännöksiä: naimaosana, huomenlahjana tai etuosana jaka-
22367: 1 ) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- mattomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin myös
22368: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtaimen lahja, perintö, testamentti tahi sääntöperintö,
22369: pääoman, viran, liik..keen tai työtoimen taikka joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylene-
22370: hänen nauttimaosa eläkkeen, eläkerahan, armo- vää tai alenevaa polvea olevalle perilliselle.
22371: vuoden tai muun sellaisen etuuden rahaksi Tuloksi on myös luettava rahaksi arvioituna
22372: arvioidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä se etu, joka verovelvollisella on ollut omaan
22373: verran hänen omaisuutensa muutoin on lisään- tai perheensä tarpeeseen käytetystä omasta tai
22374: tynyt lahjan, perinnön, testamentin, sääntö- vapaasta asunnosta, niin myös se työ, minkä
22375: perinnön ynnä muun sellaisen kautta, luetaan verovelvollisen kotona olevat lapset tahi muut
22376: pois tarpeelliset vuotuiset kunnossapito- ja perheenjäsenet, hänen vaimoansa lukuun otta-
22377: käyttökustannukset, työpaikat, kohtuulliset ar- matta, ovat tehneet verovelvollisen talouden
22378: vonvähennykset, maasta, paitsi valtion omis- hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kuitenkin
22379: tamasta, suoritetut vuokramaksut, kiinnittä- huomioon ottaen kunkin perheenjäsenen koh-
22380: mättömäin velkain korot sekä kiinnitettyjen dalta ne vähennykset, jotka tämän pykälän kol-
22381: velkain koroista, jos niiden määrä on alle mannessa ja neljännessä kohdassa mainitaan.
22382: sadantuhannen markan, enintään viisikymmen- Niin ikään on tuloksi luettava, mitä verovel-
22383: tätuhatta markkaa, muussa tapauksessa puolet, vollinen on osinkana saanut osakeyhtiöstä tai
22384: kuitenkin enintään kaksisataatuhatta markkaa. osuuskunnasta, vaikka sille osakeyhtiölle tai
22385: IV,114.- Tarjanne ym. 485
22386:
22387: osuuskunnalle olisikin ·pantu kunnallisveroa, vähemmän kuin 2 vuotta, ........ . 100%,
22388: sekä satunnaiset voitot, niihin luettuna kiin- 2 vuotta, mutta alle 3 vuoden, .... . 75%,
22389: teän ja irtaimen omaisuuden satunnaisesta luo- 3 vuotta, mutta alle 4 vuoden, .... . 50%,
22390: vutuksesta saatu voitto, jonka luovuttaja on 4 vuotta, mutta alle 5 vuoden, .... . 25%.
22391: saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
22392: niihin verrattavalla saannolla vastiketta vastaan Satunnaisen luovutuksen tuottama voitto on
22393: siten, että satunnaisesta myyntivoitosta luetaan verovapaa, jos omaisuus on ·ollut luovuttajari
22394: veronalaiseksi tuloksi: · omana kiinteän omaisuuden osalta 10 ja irtai-
22395: jos voitto on saatu kiinteän omaisuuden men omaisuuden osalta 5 vuotta ylittävän ajan.
22396: luovuttamisesta ja mikäli tämä on ollut luo- Muusta samanlaisesta luovutuksesta syntynyt
22397: vuttajan omana tappio kuitenkin vähennetään voitosta. Tulosta
22398: ei saa lukea pois verovelvollisen ja hänen per-
22399: vähemmän kuin 7 vuotta, . . ...... . 100%, heensä elantokustannuksia, joihin myös luetaan
22400: 7 vuotta, mutta alle 8 vuoden, .... . 75%, asunnon vuokra sekä verovelvollisen itseään
22401: 8 vuotta, mutta alle 9 vuoden, .... . 50%, varten pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus
22402: 9 vuotta, mutta alle 10 vuoden, ... . 25%, ynnä mitä muuta on niihin verrattavaa. Älköön
22403: luettako pois sitäkään, mitä verovelvollinen on
22404: jos voitto on saatu irtaimen omaisuuden sijoittanut uudisrakennuksiin ja uudisviljelyk-
22405: luovuttamisesta ja mikäli tämä on ollut luo- siin tai liikkeensä laajentamiseksi koneisiin
22406: vuttajan omana ynnä muuhun sellaiseen.
22407:
22408:
22409:
22410:
22411: Laki
22412: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
22413: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain
22414: kunnallishallinnosta annetun asetuksen nyt voimassa oleva 82 §:n 5 kohta näin kuuluvaksi:
22415:
22416: 82 §. töperintö, joka on tullut puolisolle tahi suo-
22417: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- raan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle pe-
22418: ravia säännöksiä: rilliselle. Tuloksi on katsottava myös, mitä
22419: verovelvollinen on osinkona saanut osakeyh-
22420: 5) Muunlaista kuin maatalouskiinteistöstä tiöstä tahi osuuskunnasta, vaikka sille osake-
22421: tai poronhoidosta saatua tuloa taksoitettaessa yhtiölle tai osuuskunnalle olisikin pantu kun-
22422: pidetään tulona sitä säästöä, joka syntyy, kun nallisveroa, sekä satunnaiset voitot, niihin luet-
22423: verovelvollisen kiinteän tai irtaimen pääoman, tuna sellaisen kiinteän omaisuuden luovutta-
22424: viran, liikkeen tai työtoimen taikka hänen misesta saatu voitto, jonka luovuttaja on saa-
22425: nauttimaosa eläkkeen, eläkerahan, armovuoden nut ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla nii-
22426: tai muun sellaisen etuuden rahaksi arvioidusta hin verrattavalla saannolla vastiketta vastaan
22427: tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran siten, että satunnaisesta myyntivoitosta luetaan
22428: hänen omaisuutensa muutoin on lisääntynyt veronalaiseksi tuloksi:
22429: lahjan, perinnön, testamentin, sääntöperinnön jos voitto on saatu kiinteän omaisuuden
22430: ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois tar- luovuttamisesta ja mikäli tämä on ollut luo-
22431: peelliset vuotuiset kunnossapito- ja käyttökus- vuttajan omana
22432: tannukset, työpalkat ja kohtuulliset arvon-
22433: vähennykset. Verosta vapaa on kuitenkin, mitä vähemmän kuin 7 vuotta, ........ . 100%,
22434: on saatu naimaosana, huomenlahjana tai etu- 7 vuotta, mutta alle 8 vuoden, .... . 75%,
22435: osana jakamattomasta pesästä tai myötäjäisinä, 8 vuotta, mutta alle 9 vuoden, .... . 50%,
22436: niin myös lahja, perintö, testamentti tahi sään- 9 vuotta, mutta alle 10 vuoden, ... . 25%,
22437: 486 IV,l14.- Valtion- ja kunnanverotus.
22438:
22439: jos voitto on saatu irtaimen omaisuuden Satunnaisen luovutuksen tuottama voitto on
22440: luovuttamisesta ja mikäli tämä on ollut luo- verovapaa, jos omaisuus on ollut luovuttajan
22441: vuttajan omana omana kiinteän omaisuuden osalta 10 ja irtai-
22442: vähemmän kuin 2 vuotta, . . ...... . 100%, men omaisuuden osalta 5 vuotta ylittävän ajan.
22443: 2 vuotta, mutta alle 3 vuoden, . . .. . 75%, Muusta samanlaisesta luovutuksesta syntynyt
22444: 3 vuotta, mutta alle 4 vuoden, . . .. . 50%, tappio kuitenkin vähennetään voitosta.
22445: 4 vuotta, mutta alle 5 vuoden, .... . 25%.
22446:
22447:
22448: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
22449:
22450: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
22451: 487
22452:
22453: IV,115.-Lak.al. n:o 147.
22454:
22455:
22456:
22457:
22458: Westerholm: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
22459: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maataiskunlain kunnal-
22460: lishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
22461:
22462:
22463: E d u s k u n n a 11 e.
22464: Yhä lisääntyvä maata alle kouluikäisten las- vähoidon kodin ulkopuolella tai palkkaamaan
22465: ten äitejä joutuu nykyisin toimimaan ansiotyös- kotiin lapsille hoitajan. On kohtuutonta, että
22466: sä. Syyt tähän ovat monet. Eräs tärkeimmistä tällainen äiti ei nykyisten verolakien mukaan
22467: on lisätulojen saamisen välttämättömyys varsin- saa vähentää tuloistaan tulon hankkimiseksi
22468: kin perheen asumiskustannusten kalleuden välttämättömiä lasten hoitokustannuksia. Tämän
22469: vuoksi. vuoksi olisi verolakeja muutettava siten, että
22470: Ammattiin koulutetut naiset haluavat myös edellä mainitut kustannukset tulisivat vähennys-
22471: usein jatkaa työntekoaan äiteinäkin säilyttääk- kelpoisiksi äitien verotuksessa.
22472: seen ammattinsa. Niiden äitien luku, jotka ovat Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
22473: perheensä pääasiallisia huoltajia ja joiden työs- ehdotan,
22474: sä käyminen on sen vuoksi ehdottoman välttä-
22475: mätöntä, on myös melkoinen. Voidakseen käydä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
22476: työssä ansioäiti joutuu kustantamaan lasten päi- lakiehdotukset:
22477:
22478:
22479: Laki
22480: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
22481: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
22482: omaisuusverolain (888/43) 26 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta seuraavasti:
22483:
22484: 26 §. ansiotyössä käymisen johdosta aiheutuvat kus-
22485: Tulon hankkimisesta johtuneiksi kustannuk- tannukset, kuten lapsen päivähoito kodin ulko-
22486: siksi katsotaan myös: puolella tai lastenhoitajalle kodissa suoritettu
22487: palkkio luontaisetuineen edellyttäen, että hoito-
22488: 3 a) Sellaisen äidin osalta, jonka huolletta- kustannukset eivät ylitä valtiovarainministeriön
22489: vana on verovuonna ollut yksi tai useampi lap- päätöksellä lähemmin määrättyä, paikkakunnal-
22490: si, joka ennen verovuoden päättymistä ei ole la kohtuulliseksi katsottavaa enimmäismäärää.
22491: täyttänyt seitsemää vuotta, lasten hoidosta äidin
22492:
22493:
22494: Laki
22495: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
22496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä jou-
22497: lukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:ään uusi 5 c kohta seuraavasti:
22498:
22499: 55 §. tulon vahvistamisesta muuta erikseen säädetä,
22500: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei noudatettava seuraavia säännöksiä:
22501: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalouden
22502: 488 IV,115.- Valtion- ja kunnanverotus.
22503:
22504: 5 c) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty vero- set, kuten lapsen päivähoito kodin ulkopuolella
22505: velvollisella äidillä, jonka huollettavana on ve- tai lastenhoitajalle kodissa suoritettu palkkio
22506: rovuonna ollut yksi tai useampi lapsi, joka en- luontaisetuineen edellyttäen, että hoitokustan-
22507: nen verovuoden päättymistä ei ole täyttänyt nukset eivät ylitä valtiovarainministeriön pää-
22508: seitsemää vuotta, on oikeus ansiotuloistaan vä- töksellä lähemmin määrättyä, paikkakunnalla
22509: hentää lasten hoidosta äidin ansiotyössä käy- kohtuulliseksi katsottavaa enimmäismäärää.
22510: misen johdosta aiheutuvat erityiset kustannuk-
22511:
22512:
22513:
22514:
22515: Laki
22516: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
22517: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä ke-
22518: säkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:ään uusi 11 c kohta seuraavasti:
22519:
22520: 82 §. seitsemää vuotta, on oikeus ansiotuloistaan vä-
22521: Tuloa taksoitettaessa on, jollei elinkeinotoi- hentää lasten hoidosta äidin ansiotyössä käymi-
22522: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik- sen johdosta aiheutuvat erityiset kustannukset,
22523: seen säädetä, noudatettava s~uraavia säänn~k kuten lapsen päivähoito kodin ulkopuolella tai
22524: siä: lastenhoitajalle kodissa suoritettu palkkio luon-
22525: taisetuineen edellyttäen, että hoitokustannukset
22526: 11 c) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty ve- eivät ylitä valtiovarainministeriön päätöksellä
22527: rovelvollisella äidillä, jonka huollettavana on lähemmin määrättyä, paikkakunnalla kohtuUlli-
22528: verovuonna ollut yksi tai useampi lapsi, joka seksi katsottavaa enimmäismäärää.
22529: ennen verovuoden päättymistä ei ole täyttänyt
22530:
22531:
22532: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
22533:
22534: Raino Westerholm.
22535: 489
22536:
22537: IV,116.- Lak.al. n:o 148.
22538:
22539:
22540:
22541:
22542: Ruokola ym.: Ehdotukset laeiksi elinkeinotulon verottamisesta
22543: annetun lain sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
22544: laiskunlain kunnallishallinnosta annettujen asetusten muutta-
22545: misesta.
22546:
22547:
22548:
22549: E d u s k u n n a 11 e.
22550:
22551: Vuoden 1968 loppuun saakka voimassa ollei- usein kiinnitysvakuuteeen. Vastaavaa vähennys-
22552: den säännösten mukaan verovelvollisella oli kun- oikeuden rajoittamista ei tunnetakaan missään
22553: nallisverotuksessa oikeus vähentää kiinnitettyjen muussa valtiossa. Sanotun rajoituksen poistami-
22554: velkain korkoina kunkin tulolähteen kohdalla nen olisi omiaan vaikuttamaan meilläkin terveh-
22555: enintään 2 000 markkaa. Elinkeinotulon verotta- dyttävästi rahoitusmarkkinoihin samoin kuin
22556: misesta kesäkuun 24 päivänä 1968 annetun lain myös yritysten rahoitusrakenteeseen.
22557: ( 360/68) sekä kunnallisverotusta koskevien Liikeverotuksen uudistustoimikunta kiinnitti
22558: asetusten muuttamisesta samana päivänä annet- mietinnössään (kom.miet. 1966: B 86) myös
22559: tujen lakien (365 ja 366/68) mukaan sanotut huomiota kiinnitettyjen velkain korkojen ase-
22560: korot saadaan vähentää 50 000 markan määrään maan kunnallisverotuksessa katsoen mm., että
22561: saakka kokonaan sekä tämän määrän ylittävältä vähennysoikeuden rajoittamisen perusteet ovat
22562: osalta enintään 20 %. Vähennysoikeuden laa- jo täysin vanhentuneita eivätkä sovellu enää ny-
22563: jentuminen tulee kuitenkin voimaan asteittain kyiseen taloudelliseen tilanteeseen. Komitea
22564: siten, että mainittu enimmäismäärä hyväksytään esitti, että sanotut korot saatettaisiin liikevero-
22565: vähennettäväksi täysimääräisenä vasta vuodelta tuksen uudistuksen yhteydessä kokonaisuudes-
22566: 197 3 toimitettavasta verotuksesta alkaen. saan vähennyskelpoisiksi. Liikeverotuksen tar-
22567: _Kiiniiitettyjen velkain korkojen vähennysoi- kistustoimikunta (kom.mi~>t. 1967: B 36) aset-
22568: keuden rajoittaminen asettaa eri luottorahoitus- tui samalle periaatteelliselle kannalle ehdottaen
22569: muodot. erilaiseen asemaan. Kun kiinnittämät- kuitenkin muutoksen toteutettavaksi viiden vuo-
22570: tömistä ja siten yleensä lyhytaikaisista luotoista den siirtymäkauden aikana. Vastauksessaan Hal-
22571: aiheutuvat kor}<omenot saadaan vähentää yrityk- lituksen esitykseen laiksi elinkeinotulon verotta-
22572: sen tulosta kokonaisuudessaan myös kunnallis- misesta myös Eduskunta lausui edellyttävänsä,
22573: verotuksessa, on lyhytaikaisten luottojen osuus että Hallitus seuratessaan uudistetun liikevero-
22574: jatkuvasti kasvanut pitkäaikaisten kiinnitysluot- tuksen vaikutuksia tutkii myös kiinnitettyjen
22575: tojen kustannuksella. Tätä ei voida pitää talou- velkojen korkojen vähentämissäännösten merki-
22576: dellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukai- tystä silmällä pitäen sitä, että näiden korkojen
22577: sena. Yritysten tulisi kyetä ajoittamaan luot- vähentämisen rajoituksista aikanaan luovutaan.
22578: tansa investointi- ym. suunnitelmiensa mukai- Edellä esitetyistä syistä kiinnitettyjen velkain
22579: sesti ja,, mitä pitempiaikaisia yrityksen luotot korot olisi hyväksyttävä myös kunnallisvero-
22580: ovat, sitä va~ll}emmin se voi suunnitella myös tuksessa täysimääräisesti vähennyskelpoisiksi.
22581: vastaisen toimintansa. (I'oisaalta lyhytaikaisista Uudistus voitaisiin toteuttaa siten, että vähen-
22582: luotoista aiheutuvat pääomakustannukset ovat nysoikeus tulisi täysimääräisenä voimaan jo nyt
22583: yleisesti pitl.daikaisista kiinnitysluotoista aiheu- säädetyn viiden vuoden siirtymäkauden kulut-
22584: tuvia kustannuksia kalliimmat. Sitäpaitsi kiinni- tua.
22585: tettyjen velkain korkojen vähennysoikeuden ra- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22586: joittaminen vaikeuttaa usein nimenomaan hei-
22587: koimmassa asemassa toimivia yrityksiä, joiden että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
22588: on turvauduttava lyhytaikaisissa luotoissaankin lakiehdotukset:
22589: 62 427/70
22590: 490 IV,116.- Elinkeinotulon verotus.
22591:
22592:
22593:
22594: Laki
22595: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
22596: Eduskunnan päätöks:n mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesä-
22597: kuuta 1968 annetun lam 18 §:n 2 kohta näin kuuluvaksi:
22598: 18 §.
22599: Vähennyskelpoisia ovat myös: ko, myös silloin, kun korko riippuu liikkeen
22600: tuloksesta.
22601: 2) elinkeinotoiminnasta johtuneen velan kor-
22602:
22603:
22604:
22605:
22606: Laki
22607: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
22608: . Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
22609: Joulukuuta 1873 annetun. asetuksen 55 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on 24 päivänä kesä-
22610: kuuta 1968 annetussa laissa ( 365/68), näin kuuluvaksi:
22611: 55 §. velvollisen kotona olevat lapset tahi muut per-
22612: . Ver.otett~v~a tuloa taksoitettaessa on, jollei heenjäsenet, hänen vaimoansa lukuunottamatta
22613: elinkemot01mmnan tuloksen ja maatilatalouden ovat tehneet verovelvollisen talouden hyväksi'
22614: tulon vahvistamisesta muuta erikseen säädetä, ellei heitä erikseen veroteta, kuitenkin hu~
22615: noudatettava seuraavia säännöksiä: mioon ottaen kunkin perheenjäsenen kohdalta
22616: 1) Tulona pi~etään sitä säästöä, joka syntyy, ne vähennykset, jotka tämän pykälän kolman-
22617: kun verovelvollisen kiinteän tahi irtaimen pää- nessa ja neljännessä kohdassa mainitaan. Niin
22618: oman, viran tai työtoimen taikka hänen nautti- ikään on tuloksi luettava, mitä verovelvollinen
22619: mansa eläkkeen, eläkerahan, armovuoden tai on osinkana saanut osakeyhtiöstä tai osuuskun-
22620: muun sellaisen etuuden rahaksi arvioidusta tuo- nasta, ei kuitenkaan kotimaisen osakeyhtiön tai
22621: tosta sekä siitä määrästä minkä verran hänen os~:ms~an osakeyhtiöltä saamia osinkoja, ellei
22622: o_maisuutensa muutoin on lisääntynyt lahjan, pe- eli~emotulon osalta ole toisin ~äädetty. Tu-
22623: rmnön, testamentin, sääntöperinnön ynnä muun loksl katsotaan myös satunnaiset voitot niihin
22624: sellaisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuotui- luettuna sellaisen kiinteän tai irtailn:en o~aisuu
22625: set kunnossapito- ja käyttökustannukset, työpai- den satunnaisesta luovutuksesta saatu voitto
22626: kat, kohtuulliset arvonvähennykset, noudattaen jonka luovuttaja on saanut ostamalla tai vaihta~
22627: soveltuvin osin, mitä niistä elinkeinotulon osalta maila tahi muulla niihin verrattavalla saannolla
22628: on sä_ädetty, maasta suoritetut vuokramaksut ja vastiketta vastaan, jos se on ollut luovuttajan
22629: velkam korot. Verosta vapaa on kuitenkin, mitä omana, kiinteä kymmentä ja irtain viittä vuottta
22630: on saatu naimaosana, huomenlahjana tai etu- lyhyemmän ajan, muusta samanlaisesta luovu-
22631: o~~na jakamattomasta pesästä tai myötäjäisinä, tuksesta syntynyt tappio kuitenkin voitosta vä-
22632: mm myös lahja, perintö, testamentti tahi sääntö- hennettynä. Tulosta ei saa lukea pois verovelvol-
22633: perintö, joka on tuilut puolisolle tahi suoraan lisen ja hänen perheensä ebntokustannuksia
22634: ylenevää tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. joihin myös luetaan asunnon vuokra sekä vero~
22635: Tuloksi on myös luettava rahaksi arvioituna se velvollisen itseään varten pitämän palvelusväen
22636: etu, joka verovelvollisella on ollut omaan tai palkkaus ja elatus ynnä mitä muuta on niihin
22637: perheensä tarpeeseen käytetystä omasta tai va- verrattava.
22638: paasta asunnosta, niin myös se työ, minkä vero-
22639: IV,l16.- Ruokola ym. 491
22640:
22641:
22642: Laki
22643: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
22644: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä
22645: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 7 kohta, sellaisena kuin se on 24 päivänä kesäkuuta 1968
22646: annetussa laissa (366/68), näin kuuluvaksi:
22647:
22648: 82 §.
22649: Tuloa taksoitettaessa on, jollei elinkeinotoi- toin ei saa lukea pois verovelvollisen ja hänen
22650: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik- perheensä elantokustannuksia, joihin myös lue-
22651: seen säädetä, noudatettava seuraavia säännöksiä: taan asunnon vuokra sekä verovelvollisen it-
22652: seään varten pitämän palvelusväen palkkaus ja
22653: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta suo- elatus ynnä mitä muuta on niihin verrattava.
22654: ritetut vuokramaksut ja velkain korot. Sitä vas-
22655:
22656:
22657: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
22658:
22659: Matti Ruokola. Reino Kangas.
22660: Veikko Hanhirova. Pekka Vilm.i.
22661: Pentti Pekkarinen. Ahti Pekkala.
22662: Esko Pekonen. Katri-Helena Eskelinen.
22663: Erkki Haukipuro. Paavo Väyrynen.
22664: 492
22665:
22666: IV,117.- Toiv.al. n:o 142.
22667:
22668:
22669:
22670:
22671: Aalto ym.: Kiinteän omaisuuden luovutuksesta kunnalle saadun
22672: voiton verovapaudesta.
22673:
22674:
22675: E d u s k u n n a II e.
22676:
22677: Kiinteän omaisuuden satunnaisesta luovutuk- Nykyinen järjestelmä on omiaan kohtuutto-
22678: sesta saatu voitto on voimassa olevien vero- masti nostamaan maan hintaa ja sitä kautta
22679: tussäännösten mukaan verotettavaa tuloa sekä myös asumiskustannuksia. Erityisesti valtion-
22680: kunnallis- että valtionverotuksessa. Luovutuk- verotuksen progressiivisuus vaikuttaa tähän
22681: sen veronalaisuus ei ole riippuvainen siitä, ke- suuntaan.
22682: nelle luovutus tapahtuu. Jotta kuntien mahdollisuuksia pitää maan-
22683: Eräistä omaisuuden luovutuksista saadun hinnat kohtuullisina, voitaisiin edistää, tulisi
22684: voiton väliaikaisesta verovapaudesta annetun säätää verovapaaksi se voitto, joka saadaan
22685: lain ( 342/61) säännösten mukaan satunnai- kiinteän omaisuuden satunnaisesta luovutuk-
22686: sesta myyntivoitosta tosin ei veroteta, mikäli sesta kunnalle vapaaehtoisin: kaupoin.
22687: kiinteä omaisuus luovutetaan tarkoitukseen, jo- Edellämainitun säännöksen hyväksymisellä
22688: hon vastaanottaja on oikeutettu · Innastamaan ei voida katsoa olevan mitään käytännöllistä
22689: tällaista omaisuutta. Käytännössä ovat useat merkitystä valtion verotuloihin.
22690: kunnalle tapahtuneet kiinteistön myynnit olleet Tämän vuoksi ehdotamme edelläolevaan
22691: tällä perusteella verovapaita. Sen seikan selvit- viitaten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22692: täminen, voiko kunta, mikäli vapaaehtoista sen,
22693: kauppaa ei synny, saada kyseessä olevan kiin- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
22694: teistön omistukseensa pakkolunastuksella, on menpiteisiin, että se voitto, joka on
22695: kuitenkin useissa tapauksissa vaikeaa. Usein on saatu kiinteän omaisuuden satunnaisesta
22696: kysymys tulkintaerimielisyyksistä, jotka saa- luovutuksesta kunnalle vapaaehtoisin
22697: daan ratkaistuiksi vasta aikaa vievän valitus- kaupoin, säädettäisiin kokonaan tai ai-
22698: menettelyn kautta. nakin puoliksi verovapaaksi.
22699: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
22700:
22701: Lyyli Aalto. Eero Laine. Väinö Turunen.
22702: Sinikka Luja. Heikki Hykkäälä. Paavo Tiilikainen.
22703: Eeli Lepistö. Tyyne Paasivuori. Reino Breilin.
22704: Lars Lindeman. Uljas Mäkelä. Esko Niskanen.
22705: Urho E. Knuuti. Bror Lillqvist. Sakari Knuuttila.
22706: Eero Salo.
22707: 493
22708:
22709: IV,118.- Toiv.al. n:o 143.
22710:
22711:
22712:
22713:
22714: Ahde ym.: Lapin talouselämän ja luonnonkäytön yleissuunni-
22715: telmasta.
22716:
22717:
22718: E d u s k u n n a II e.
22719:
22720: Metsätasetoimi.lcunta on äskettäin jättänyt misen. Tässä suhteessa Metsätasetoimikunnan
22721: Kauppa- ja teollisuusministeriölle mietintönsä mietinnössä esitetyt suunnitteet merkitsisivät
22722: niistä mahdollisuuksist·a, jotka Lapin metsäva- niiden mahdollisuuksien mitätöintiä, joihin La-
22723: rat tarjoavat puunjalostusteollisuuden laajenta- pin teollisuustoimikunta on osamietinnössään 4
22724: miseksi tässä läänissä. Lausunnossaan toimikun- rakentanut suunnitelmat Lapin luonnonalueiden
22725: ta totetaa, että mikään sen tarkastelemista vaih- matkailu-, retkeily- ja ulkoilukäytöstä. Näillä
22726: toehtoisista metsänkäsittely- ja metsänparannus- viimeksimainituilla käyttömahdollisuuksilla on
22727: ohjelmista ei kykene kestävästi takaamaan met- nähtävissä vuosikymmenien ja vuosisatojen ku-
22728: sätaloudelle sen tarvitsemaa la:ajenevaa raaka- luessa olevan kasvavaa merkitystä, minkä vuoksi
22729: ainepohjaa. Tästä syystä toimikunta viittaa mah- niitä ei pitäisi uhrata parin lähimmän vuosi-
22730: dollisuuteen, että Lapin ja Koillis-Suomen kaikki kymmenen ongelmien hoitamisen yhteydessä.
22731: hakkuukypsät puustot hakattaisiin 30-40 vuo- Lisäksi on huomattava Metsätasetoimikunnan
22732: dessa, minkä jälkeen paikallista metsäteollisuut- toteavan, ettei voimakkaita hakkuita Lapissa
22733: ta voimakkaasti supistettaisiin. Tämä edellyttäisi, voida missään tapauksessa aloittaa ennen kuin
22734: että väestön elinkeinorakenne olisi tämän siirty- on selvitetty, mitä biologisia ja klimaattisia seu-
22735: mävaiheen aikana saatu siinä määrin muuttu- t·auksia niistä on.
22736: maan, että luopuminen perinteellisistä elinkei- Metsätasetoimikunnan suunnitteiden ja La-
22737: noista olisi mahdollista. Tällaisten metsäpää- pin teollisuustoimikunnan suunnitelmien väli-
22738: omaan kohdistuvien laajojen hakkuiden aikana nen ristiriitaisuus osoittaa selvästi tarpeen laa-
22739: syntyisi runsaasti avohakkuualoja, joiden uudis- tia Lapin talouselämän ja luonnonkäytön yleis-
22740: tamiseen ei ole siemen- ja taimimateriaalin saan- suunnitelma.
22741: nin varkeuden vuoksi mahdollisuuksia. Täten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22742: Lapin luonto muuttaisi perusluonnettaan ja kunnan hyväksyttäväksi toivomukseen,
22743: muuttuisi maisemallisesti ankeaksi. Muutokset
22744: vaikuttaisivat epäedullisesti porotalouden har- että hallitus asettaisi toimikunnan laa-
22745: joittamiseen ja estäisivät matkailuun ja retkei- timaan Lapin talouselämän ja luonnon-
22746: lyyn perustuvien palveluelinkeinojen kehitty- käytön yleissuunnitelman.
22747: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
22748:
22749: Matti Ahde. Leo Kohtala.
22750: Kalevi Sorsa. Kaisa Raatikainen.
22751: 494
22752:
22753: IV,119.- Toiv.al. n:o 144.
22754:
22755:
22756:
22757:
22758: Ahde: Julkisuusperiaatteen soveltamisesta maamme talouselä-
22759: mässä.
22760:
22761:
22762: E d u s k u n n a 11 e.
22763:
22764: Maassamme talouselämän tuntemus on ylei- harrastusta ko. yhtiöille itselleenkin myönteisen
22765: sön keskuudessa huomattavasti vähäisempi kuin merkityksen omaavan tiedotustoiminnan tehos-
22766: useimmissa muissa kehittyneissä teollisuus- tamiseen. Yleiseltä kannalta ei kuitenkaan tä-
22767: maissa. Meitä korkeammalla teollistumisasteella mä riitä. Mikäli julkisuusperiaate saadaan liike-
22768: olevissa maissa on lainsäädännöllä ja muutenkin salaisuuksia lukuunottamatta johdonmukaisem-
22769: erityisesti osakeyhtiömuotoisiin yrityksiin, mit- min toteutetuksi on mahdollisuus saada myös
22770: kä ylittävät määrätyn suuruusrajan, jo kauan arvokkaita osviittoja maamme talouspolitiikan
22771: sovellettu paljon suurempaa julkisuutta kuin kehittämiselle siten, että taloudellinen kasvu,
22772: mitä meillä yleensä noudatetaan. Lukuisissa täystyöllisyys ja maamme kansainvälinen kil-
22773: maissa suuret yhtiöt ovat katsoneet jo omankin pailukyky voidaan paremmin turvata. Koska
22774: etunsa vaativan suuren yleisön mahdollisimman kysymys on sangen laajakantoinen tulisi asia
22775: hyvää informointia ko. laitoksen toiminnasta kuitenkin selvittää esimerkiksi komiteassa mis-
22776: jättäen tiedotustoimintansa ulkopuolelle vain sä on tilaisuus käyttää kansantaloudellista, lii-
22777: varsinaiset liikesalaisuudet. Avoin ja hyvä tiedo- ketaloudellista, kirjanpidollista, tilastollista ja
22778: tustoiminta on ollut omiaan rakentamaan luot- juriidista asiantuntemusta. Luonnollisestikin
22779: tamusta sekä suuren yleisön että myös ko. yh- myöskin talouselämän ja työmarkkinajärjestö-
22780: tiön työläisten ja toimihenkilöiden keskuudessa. jen tulisi saada jo asian valmisteluvaiheessa
22781: Tällainen julkisuus on katsottu tärkeäksi suu- tuoda esille kantansa.
22782: remman kansanvaltaisuuden kannalta talouselä- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
22783: mässä. Myöskin pitemmälle kehittyneissä teolli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22784: suusmaissa on siten voitu edistää oman osake-
22785: pääoman lisäämistä. Suuri yleisö on tuntenut että hallitus selvityttäisi ensi tilassa
22786: enemmän luottamusta osakesijoituksiin nähden, miten julkisuusperiaatetta voitaisiin laa-
22787: kun sillä on mahdollisimman yksityiskohtaiset jemmin liikesalaisuuksia lukuunotta-
22788: sekä luotettavat tiedot. Viime vuosina jotkut matta soveltaa maamme talouselämässä.
22789: yhtiöt maassamme ovat osoittaneet ilahduttavaa
22790: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
22791:
22792: Matti Ahde.
22793: 495
22794:
22795: IV,120.- Toiv.al. n:o 145.
22796:
22797:
22798:
22799:
22800: Ahde ym.: Huonerakentamisessa tarvittavien valmisteiden han-
22801: kinnan keskittämisestä kehitysalueille.
22802:
22803:
22804: E d u s k u n n a 11 e.
22805:
22806: Valtion varoja on sijoitettu sadoille kehitys- Kehitysalueiden vajaatyöllisten jo olemassa
22807: alueiden etupäässä pienille yrittäjille heidän har- olevien tuotantolaitosten piiriin olisi ilman
22808: joittamansa tuotannon koneistamiseksi ja ratio- uusinvestointeja sijoitettavissa pääosa em. vuo-
22809: nalisoimiseksi. Valtio antaa myös neuvontaa tuiseen 50 milj. markan suuruiseen summaan
22810: näille tuotannon harjoittajille. Näiden yritysten sisältyvien rakennusmateriaalien tuotannosta.
22811: mahdollisuudet valmistaa nykyisin alansa tuot- Tämä antaisi vakituisen työpaikan vähintään
22812: teita ovat moninkertaiset niiden menekkiin ver- 1 200 työntekijälle em. ammateissa.
22813: rattuna. Tällaisia tuotteita ovat mm. rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22814: ten ovet, ikkunat, karmit, kiinteät ja irtaimet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22815: kalusteet, sementti- ja kivituotteet, peltisepän-
22816: tuotteet ym. rakennuksissa tarvittava puolival- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
22817: mis- tai valmismateriaali. menpiteisiin valtion rahoittamassa huo-
22818: Toisaalta valtio rakentaa urakoitsijoilla vuo- nerakentamisessa tarvittavien erilaisten
22819: sittain yksin huonerakennuksia 120 milj. mar- puolivalmis- ja valmismateriaalien han-
22820: kan rahasummaa vastaavalla määrällä sekä asun- kinnan keskittämiseksi kehitysalueiden
22821: tolainaittaa arava-tuotantoa, jonka kokonaismää- pien- ja keskisuurelle teollisuudelle nii-
22822: rä nousee 1 200 milj. markkaan vuodessa. Nämä den tuotannon turvaamiseksi ja kehitys-
22823: tekevät yhteensä 1 320 milj. mk vuodessa. alueiden •työllisyyden parantamiseksi.
22824: Edellä lueteltujen rakennusmateriaalien osuus
22825: tästä summasta on vähintään 50 milj. mk vuo-
22826: dessa.
22827: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
22828:
22829: Matti Ahde. Aune Salama. Kaarle Salmivuori.
22830: Matti Ruokola. Eeli Lepistö. Mikko Laaksonen.
22831: Osmo Kaipainen. Helvi Niskanen. Olavi Tupamäki.
22832: Leo Kohtala. Urho E. Knuuti. J. Juhani Kortesalmi.
22833: Erkki Tuomioja. Tellervo Koivisto. Kauko Hjerppe.
22834: Lyyli Aalto. U. H. Voutilainen. Kaisa Raatikainen.
22835: Ahti Pekkala. K. F. Haapasalo. Kalevi Sorsa.
22836: Pauli Räsänen. Ulf Sundqvist. Kerttu Hemmi.
22837: Sylvi Siltanen. Meeri Kalavainen. Antti Isomursu.
22838: Arvo Ahonen. Esko Niskanen.
22839: 496
22840:
22841: IV,121.- Toiv.al. n:o 146.
22842:
22843:
22844:
22845:
22846: Ahonen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta ]outsan kun-
22847: taan.
22848:
22849:
22850: Ed u s k u n n a 11 e.
22851:
22852: Joutsan virastotalohanke on ollut vireillä jo mitään estettä rakennussuunnitelman laatimi-
22853: useiden vuosien ajan mutta rakennustöihin ei selle ja rakennustöiden aloittamiselle. Koska
22854: ole päästy. Valtion käytössä olevat tilat ovat valtion virastojen ym. tilojen huoneistokysy-
22855: miltei poikkeuksetta erittäin heikkokuntoisia ei- myksellä ei todennäköisesti ole mitään muuta
22856: vätkä ole sijainniltaankaan kovin keskeisillä pai- mahdollisuutta tulla ratkaistuksi kuin virastota-
22857: koilla. Erityisesti nimismiehen kanslia ja vero- lon rakentaminen, ei liene mielekästä antaa näin
22858: toimisto toimivat täysin tarkoitukseen soveltu- hankalan ja vaikeuksia tuottavan tilanteen jat-
22859: mattomissa ja ahtaissa huoneistoissa, joissa mm. kua vaan olisi ryhdyttävä kiireimmiten ·toimen-
22860: paloturvallisuus ei ole arvostelun kestävää. Val- piteisiin epäkohdan poistamiseksi.
22861: tion virastotalon rakentaminen Joutsaan on to- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22862: sin 1 kiireellisyysryhmässä mutta sehän ei si- nioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22863: nänsä helpota tilannetta. Nyt kun Joutsan kunta muksen,
22864: on tarjoutunut luovuttamaan valtion virastota-
22865: loa varten tontin erittäin keskeiseltä ja nähdäk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22866: semme muutenkin parhaalta mahdolliselta käy- val•tion virastotalon rakentamiseksi Jout-
22867: tettävissä olevalta paikalta, ei enää pitäisi olla san kuntaan.
22868: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
22869:
22870: Arvo Ahonen. Aune Salama. Pentti Sillantaus.
22871: 497
22872:
22873: IV,122.- Toiv.al. n:o 147.
22874:
22875:
22876:
22877:
22878: Ahonen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Suolahden
22879: kauppa/aan.
22880:
22881:
22882: E d u s k u n n a 11 e.
22883:
22884: Suolahteen rakennettavan valtion virasto- kea on tilanne poliisilaitoksen osalta, koska
22885: talon asia on ollut vireillä jo parikymmentä poliisiaseman nykyisessä huonokuntoisessa puu-
22886: vuotta sekä kauppalan aloitteesta että kansan- rakennuksessa ei ole kunnollisia tiloja. Suunnit-
22887: edustajien useiden aloitteiden pohjalta, .mutta teilla oleva poliisiaseman korjaustyö ei poista
22888: suunnittelutyö on vieläkin aloittamatta. Kuiten- tilojen tarvetta, vaan tulevat olosuhteet hieman
22889: kin virastotalon kiireellisyys on kiistaton ja paremmiksi.
22890: mm. valtion tilintarkastajat ovat tiettävästi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22891: kertomuksessaan todenneet Suolahden valtion nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22892: virastotalon kiireelliseksi. Todettakoon, että muksen,
22893: kaikki valtion virastot rautatieasemaa ja poliisi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22894: asemaa lukuunottamatta toimivat Suolahdessa valtion virastotalon rakentattliseksi Suo-
22895: tilapäisissä vuokrahuoneistoissa. Erityisen Vai- lahden. ka.uppalaan.
22896: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
22897:
22898: Arvo Ahonen. Sakari Knuuttila.
22899: Matti Jaatinen. Aune Salama.
22900:
22901:
22902:
22903:
22904: 63 427/70
22905: 498
22906:
22907: IV,123.- Toiv.al. n:o 148.
22908:
22909:
22910:
22911:
22912: .Anti1a ym.: M•ataloutle• tlllotJerolain siirtymäkauden aiheutta-
22913: man kaksinkertllinm tHWOtuksen korjaamisesta.
22914:
22915:
22916: Eduskunnalle.
22917:
22918: Maatalouden nykyisen tuloverolain mukaan v. 1967 tuotettuina antoivat tulon seuraavana
22919: ei alkuinventaarioon hyviksytä otettavaksi koti- keväänä. Samoin on asianlaita niiden v. 1967
22920: ellllnten, ennen woden 1968 alkua tuotettujen tuotettujen vilja. ja sokerijuurikaserien kohdal-
22921: rehujen, viljan, sokeriJuurikkaan ym. tuottei- la, jotka erät oli jo toimitettu kauppaan ja teh-
22922: den arvoa. Seurauksena tästä menettelystä on taille v:n 1967 puolella, mutta joista saatiin
22923: ollut, että em. tuotteet ja kotieläimet tulivat tilitys vasta v. 1968.
22924: uudelleen verotettavaksi tuloksi, jos ne mark- Edellä olevaan perustuen esitämme eduskun.
22925: kinoitiin v. 1968 tai seuraavina wosina, vaikka nalle toivomuksen,
22926: niistä oli maksettu vero jo edellisen maatalou-
22927: den tuloverolain mukaan. Niin jouduttiin sii- eltl Wit~n ryhtym kiireellisesti hlt·
22928: hen epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, että Jti111aan, mitä mahtlollisuuksi11 on nyleyi.
22929: samasta tulosta maksettiin veroa kahteen ker- YJtl n~aatlllotllden tuloverol•in siirt'jnll-
22930: taan. Selvimmin tämä epäkohta tulee esille kauden aiheuttaman kaksinkertllisen ve-
22931: kotieläimistä, joiden tuottamasta tulosta ei voi rotuksen kotjaamiseksi.
22932: tehdä eläinpääoman pois~oa, ja rehuista, jotka
22933: Helsingissä 14 piiviini huhtikuuta 1970.
22934:
22935: Pentti Antila. Viljo Suokas. Heikki Kainulainen.
22936: J. Juhani Kortesalmi. Mauno Kurppa. Olavi Tupamäki.
22937: 499
22938:
22939: IV,124.- Toiv.al. n:o 149.
22940:
22941:
22942:
22943:
22944: Antila ym.: Tilapäisten postiasemanhoitajien ja postinkantajien
22945: toimien muuttamisesta ylimääräisiksi tai vakinaisiksi.
22946:
22947:
22948: E d u s k u n n a 11 e.
22949:
22950: Postiasemanhoitajien ja postinkantajien ase- •tettävä mopedia tai autoa, joiden kustannuk-
22951: ma on jo pitkän aikaa ollut erittäin huono. Nä- siin palkka suureksi osaksi kuluukin.
22952: mä toimet on useissa tapauksissa hoidettu jopa Edellä olevaan viitaten ehdotamme toivo-
22953: 20 v. tilapäisinä, jolloin niiden hoitajat jäävät muksen,
22954: osattomiksi niistä eduista, joita ylimääräisten
22955: ja vakinaisten toimien hoitajille kuuluu. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
22956: Postiasemanhoitajien palkkaus on vain puo- laisiin toimenpiteisiin, että· pitkiin 11ikaa
22957: let toimistonhoitajien palkkauksesta, vaikka nä- tilapäisenä hoidetut postiasem~~nboita
22958: mä toimet ovat sekä työmäärältään että vas- iien ja postinkantajien toimet muutet-
22959: tuullisuudeltaan verrattavissa toisiinsa. taisiin ylimääräisiksi tai vakinaisiksi ja
22960: Maalaiskirjeenkantajan palkka on alle 300 että näiden ammattiryhmien palkkaus
22961: mk/kk ja työaika 6-7 t/pv. Matkat ovat pit- muutettaisiin oikeudenmukaiselle ta-
22962: kät, tiet useinkin keh;not' ja postin määrä on solle.
22963: jatkuvasti kasvanut. Näin ollen heidän on käy-
22964: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
22965:
22966: Pentti Antila. Matti Asunmaa. Eino Poutiainen.
22967: Viljo Suokas. Mikko Vainio. Eino Syrjä.
22968: Antti lsomursu. Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
22969: Lauri Linna. Aarne Penttinen. Arttur Niemelä.
22970: Kalevi Huotari. Heikki Kainulainen.
22971: 500
22972:
22973: IV,125.- Toiv.al. n:o 150.
22974:
22975:
22976:
22977:
22978: Antila ym.: Postinkantajien palkkauksen parantamisesta.
22979:
22980:
22981: E d u s k u n n a 11 e.
22982:
22983: Postinkantajien palkkaus on huomattavasti moottorlaJoneuvoa, joiden kustannukset vievät
22984: jäänyt jälkeen monien muiden vastaavien ammat- huomattavan osan muutoinkin niukasta palkasta.
22985: tiryhmien. an:;ici.sta. Kannettavan postin määrä Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
22986: on viime aikoina lisääntynyt, joka on vaikuttanut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22987: työajan pitenemiseen ja työn raskauteen. Usein- muksen,
22988: kin pitkät kantomatkat ja vaikeat tie- ja luon- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22989: nonolosuhteet ovat aiheuttaneet sen, että pos- menpiteisiin postinkantajien palkkauksen
22990: tinkantajat ovat olleet pakoitettuja voidakseen järjestämiseksi oikeudenmukaiselle ta-
22991: hoitaa työnsä· käyttämään mopedia tai muuta solle.
22992: Helsingissä 17 p~ivänä huhtikuuta 1970.
22993:
22994: Pentti Antila. Mikko Vainio.
22995: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
22996: Heikki Kainulainen. Eino Poutiainen.
22997: 501
22998:
22999: IV,126.-Toiv.al. n:o 151.
23000:
23001:
23002:
23003:
23004: Antila ym.: Valtion virastotalon rakennustöiden aloittamisesta
23005: Harjavallan kauppalassa.
23006:
23007:
23008: E d u s k u n n a II e.
23009:
23010: Harjavallan maalaiskunta lahjoitti 4. 5. 1965 laissa. Kansaneläkelaitoksen ja sairasvakuutuk-
23011: noin 5 000 m2 :n laajuisen tontin valtion vi- sen toimistot ovat puutteellisissa yksityisissä
23012: rastotalon rakentamista varten. Tämä maa-alue tiloissa lähes 2 km:n etäisyydellä keskustasta.
23013: ostettiin monien vaiheiden jälkeen ja valtio- Poliisilla ei ole minkäänlaisia toimitiloja, koska
23014: valta suostui ottamaan sen vastaan v:n 1965 Harjavallan kauppala kuuluu Kokemäen nimis-
23015: lopulla. Harjavalta muuttui 1. 1. 1968 kaup- miespiiriin. Paikkakunnan yleisen järjestyksen
23016: palakunnaksi, joka nopeutti sen jo ennestäänkin säilymisen ja poliisikunnan työn helpottamisen
23017: voimakasta kehitystä. Kauppalan nykyinen woksi olisi myös Harjavallassa poliisilaitok-
23018: asukasluku on 8 138. sen tilat välttämättömiä.
23019: Nykyiset valtion virastot toimivat Harja- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
23020: vallan kauppalassa melko puutteellisissa oloissa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23021: Verotoimisto on ahtaissa tiloissa kauppalan muksen,
23022: virastotalossa. Sen nykyisiä tiloja tarvittaisiin
23023: kipeästi kauppalan omiin tarkoituksiin, koska että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23024: kunnat omat virastot ovat kolmessa pisteessä menpiteisiin Harjavallan kauppalan val-
23025: eri puolilla keskustaa. Posti on ahtaissa, joskin tion virastotalon suunnittelemiseksi ja
23026: kunnoltaan tyydyttävissä yksityisissä wokrati- rakennustöiden aloittamiseksi.
23027: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23028:
23029: Pentti Antila. Veikko Vennamo. Eino Poutiainen.
23030: 502
23031:
23032: IV,127.- Toiv.al. n:o 1S2.
23033:
23034:
23035:
23036:
23037: AntiJa ym.: Valtion laitosten veivoittamisesta käyttämään yksi-
23038: tyisten auto- ja työkonekalustoa.
23039:
23040:
23041: E d u s k u n n a 11 e.
23042: Ammattiautoilijat ovat joutuneet monin pai- kunnan kustannuksella, vaan siirtymisen tulisi
23043: koin taloudelliseen ahdinkoon heikon työlli- tapahtua
23044: syystilanteen takia. Turun ja Porin läänissä oli - kuljetustarpeen kasvaessa,
23045: kuorma-autojen työllisyys viime vuonna 7 4,5 - henkilökunnan vähetessä luonnollista tie-
23046: prosenttia ja henkilövuokra-autojen vastaavas- tä taikka
23047: ti 51 prosenttia. Muualla maassa on tilanne - siirtäen henkilökuntaa muihin tuottavim-
23048: vastaavanlainen tai pahempi. piin tehtäviin entisin palkkaeduin.
23049: Autoilijat ovat eri yhteyksissä esittäneet ve-
23050: toomuksia uusien liikennelupien rajoittamiseksi. Sama koskee myös maansiirto- ja kaivu- yms.
23051: Tämä keino vaikuttaa tilanteeseen kuitenkin työkoneita, koska niiden suhteen kustannuserot
23052: verrattain hitaasti ja autoilija-pienyrittäjät jou- ovat vastaavaa luokkaa ynnä koneurakoitsijain
23053: tuvat edelleenkin jatkuvasti kärsimään. työllisyystilanne varsin huono. Mainituilla pe-
23054: Paljon tehokkaampi keino asiantilan pikai- rusteilla ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
23055: seksi korjaamiseksi olisi lopettaa valtion eri hyväksyttäväksi toivomuksen,
23056: työvirastojen ja laitosten ajoneuvohankinnat
23057: toistaiseksi kokonaan ja siirtyä käyttämään am- että hallitus toistaiseksi kieltäisi kaik-
23058: mattiautolijain palveluksia yhä enenevässä mää- ki valtion ajoneuvo- ja työkonehankin-
23059: rin, valtion kuljetustarpeen tyydyttämiseksi. nat ja näitä varten tarkoitettujen suo-
23060: Sen lisäksi että autoilijain työllisyys paranee, jien ja huoltotilojen rakentamisen,
23061: säästetään tällä keinoin valtion varoja erittäin ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin yli-
23062: huomattavia summia, koska ammattiautolijain ikäisen kaluston poistamiseksi ynnä
23063: veloitus on vain murto-osa valtion autojen to- antaisi työvirastoille ja laitoksille tar-
23064: dellisista kokonaiskustannuksista. peelliset ohjeet yksityisen auto- ja työ-
23065: Luonnollisestikaan tätä järjestelyä ei saa to- konekaluston käyttämisestä.
23066: teuttaa jo palkatun kuljetus- ja huoltohenkilö-
23067: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23068:
23069: Pentti Antila. Mikko Vainio. Eino Poutiainen.
23070: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
23071: 503
23072:
23073: IV,128.- Toiv.al. n:o 153.
23074:
23075:
23076:
23077:
23078: Alatila ym.: Kofi. ,. päiväapuUisen palkan saattamisesta vero-
23079: vähennyskelpoiseksi.
23080:
23081:
23082: E d u s k u n n a 11 e.
23083:
23084: Voidakseen hankkia perheelleen kohtuulllsen että tulon hankkimisesta aiheutuneet kustannuk·
23085: toimeentulon on varsin monissa perheissä mo- set ovat vähennyskdpoisia yerotettavaa tuloa
23086: lempien aviopuolisoiden käytävä ansiotyössä. Jos laskettaessa, olisi muutettava siten, että edellä
23087: perheessä on vain yksi huoltajt, on työssäkäynd esitetty epäkohta voitaisiin korjata.
23088: välttämättömyys. Edellä mainituissa tapauksissa Edellä olevan perusteella kunnioittavasti esi·
23089: muodostuu lasten asema erittäin vaikeaksi. Hei- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan
23090: tä varten on patkattava koti- tai päiväapulainen toivomuksen,
23091: taikka järjestettävä lasten päivähoito jollakin
23092: muulla tavalla, jolloin tästä kaikesta aiheutuu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23093: kustannuksia, jotka ovat välttämättömiä ansiotu- verolainsäädännön muuttamiseksi siten,
23094: lojen saamiseksi. Nämä kustannukset eivät ole ettii ansiotyössä käyvien perheenäitien ;a
23095: kuitenkaan nykyisten verolakien mukaan vähen- perheellisten miesleskien 'tulisi verotuk-
23096: nyskelpoisia verotuksessa, vaikka ne ovatkin sessa saada vlihennyskelpoisiksi koti· tai
23097: välttämätön edellytys verotettavan tulon saami- päiväapulaisen palkkakulut taikka lasten
23098: seksi. Verolainsäädäntöä, jonka eräs periaate on, päivähoidosta aiheutuvat kustannukset.
23099: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1970.
23100:
23101: Pentti Antila. Mikko Vainio. Viljo Suokas.
23102: Olavi Tupam.äki. Lauri Linna. Heikki Kainulainen.
23103: J. Juhani Kortesalmi.
23104: 504
23105:
23106: IV,129.- Toiv.al. n:o 154.
23107:
23108:
23109:
23110:
23111: Aro yni.: Porotalouden verotuksen uudistamisesta.
23112:
23113:
23114: Eduskunnalle.
23115:
23116: Maatalouden tuloveron uudistuksen yhtey- neista aiheutuvia menoja. Nimenomaan moot-
23117: dessä on lähdetty periaatteesta, jonka mukaan torikeikka on kallis työväline, jota tarvitaan
23118: verotus tapahtuisi todellisesta tulosta ja vähen- paljon ja joka runsaassa käytössä ku1uu no-
23119: nyksinä otettaisiin huomioon todelliset vähen- peasti. Myös poromiesten olisi päästävä tulon
23120: nykset. Tätä periaatetta ei kuitenkaan nouda- hankkimisesta aiheutuvien kustannusten osalta
23121: teta poronomistajan verotuksessa, vaan verotus samaan asemaan muiden kanssa.
23122: perustuu edelleen pääluvusta riippuvaan ar- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
23123: viointiin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23124: Porotaloudessakin on siirrytty nykyaikaan ja muksen,
23125: porojen pahnentamisessa on mm. moottorikel-
23126: kan merkitys huomattava. Verotus ei kuiten- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23127: kaan huomioi lainkaan tätä poromiehen kan- porotalouden verotuksen uudistamiseksi
23128: nalta varsin tärkeää työvälinettä. Ei ole oikeu- niin, että tähänastista paremmin huo-
23129: denmukaista, että poromiehelle ei anneta oi- mioitaisiin mahdollisuudet vähentää tu-
23130: keutta laskea verotuksessa hyväkseen mm. ko- lon hankinnasta aiheutuneet kustannuk-
23131: set verotettavasta tulosta.
23132: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23133:
23134: Pirkko Aro. Kerttu Hemmi.
23135: 505
23136:
23137: IV,130.- Toiv.al. n:o 155.
23138:
23139:
23140:
23141:
23142: Aro: Poromiesten moottorikeikkojen polttoaineen vapauttami-
23143: sesta polttoaineverosta.
23144:
23145:
23146: Eduskunnalle.
23147:
23148: Tekniikan kehitys on tuonut omat ongel- moottorikelkan aiheuttamat kulut sitä kautta.
23149: mansa myös Lappiin. Sen vaikutukset on ha- Toisaalta taas kustannusten peittämiseksi ei saa-
23150: vaittavissa aina niinkin perinteellisessä amma- teta porojen kokonaismäärääkään nostaa, koska
23151: tissa kuin poronhoidossa. Suhteellisen lyhyessä tällöin ei laidunta enää riitä tarpeeksi. On muis-
23152: ajassa on moottorikelkasta muodostunut varsin tettava lisäksi, että poronhoidon piiristä lähte-
23153: käyttökelpoinen ja käytetty työväline poron- mään joutuva on usein vailla muut-a ammatti-
23154: hoidossa. Vuonna 66/67 oli moottorikeikkoja taitoa ja hänen hakeutumisensa yleisille työ-
23155: suoritetun tutkimuksen mukaan poromiesten markkinoille nykyisenä työttömyysaikana on
23156: käytössä jo yhteensä 335 kappaletta. Tällä het- varsin vaikeaa. Tästä syystä olisikin löydettävä
23157: kellä luku lienee aina 400-500. sellaisia keinoja, joilla poromiesten asemaa saa-
23158: Käytäntö on osoittanut, että mikäli yksi po- tettaisiin helpottaa.
23159: romies paliskunnasta hankkii moottorikelkan Tällä hetkellä valtio perii moottorikelkoissa
23160: ,työvälineekseen, on toisten seurattava esimerk- käytettävästä polttoaineesta vastaavan veron
23161: kiä. Mikäli joku ei tätä tee, jää hän auttamat- kuin muidenkin ajoneuvojen polttoaineesta. Tä-
23162: tomasti toisista jälkeen. Toisaalta on todettu, tä on pidettävä suoranaisena epäoikeudenmukai-
23163: että mikäli tokan suuruus kasvaa yli 500 on suutena poromiestä kohtaan. Samanaikaisesti
23164: edessä varsin pian jo toisen moottorikelkan kun esim. maatilalla saadaan käyttää traktoreis-
23165: hankinta. sa verovapaata polttoainetta, joutuu poromies
23166: Kelkan hankinta tietää poromiehelle tuntu- maksamaan kalliin veron. On laskettu, etä polt-
23167: vaa menoerää. On laskettu, että esim. 6 hen- toaineveron vuotuinen osuus on poropääomassa
23168: kisen perheen osalta toimeentulo edellyttää n. 10 poroa. Mikäli polttoainevero poistettaisiin
23169: yleensä vähintään 300 poron tokkaa. Moottori- moottorikeikkojen polttoaineen osalta, tietäisi
23170: kelkan hankinta aiheuttaa n. 50-60 poron se vastaavasti n. 10 poron verran lisää tuloa po-
23171: vähennyksen ja mikäli huomioidaan vuosittai- romiehen kukkaroon. Omalta osalta,m se olisi
23172: nen tästä aiheutuva pääomaa vähentävä vaiku- siis helpottamassa poromiehen toimeentuloedel-
23173: tus, merkitsee moottorikelkan hankinta koko- lytyksiä. Moottorikeikkojen polttoaineen vero-
23174: naisuudessaan jopa 2-300 poron vajauksen vapautta puoltavat siksi useat syyt ja valtion-
23175: poromiehen takkaan moottorikelkan käyttöikää taloudellisesti se merkitsisi niin vähän, että ve-
23176: kohti. Pulmallinen kysymys on myös sikäli, että rovapauteen olisi mitä pikimmin päästävä tässä
23177: olosuhteet pyrkivät suosimaan sellaisia, joilla suhteessa.
23178: on varaa ja mahdollisuutta kasvattaa tokkaansa. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
23179: Huonommassa taloudellisessa asemassa olevalle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23180: moottorikeikka merkitsee jopa tulotason heik- muksen,
23181: kenemistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23182: Mikäli tokan suuruutta ei pystytä nostamaan, menpiteisiin poromiesten moottorikeik-
23183: joutuu asianomainen poromies hakeutumaan kojen polttoaineen vapauttamiseksi polt-
23184: muualle, yleisille työmarkkinoille korvatakseen toaineverosta.
23185: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23186:
23187: Pirkko Aro.
23188:
23189: 64 427/70
23190: 506
23191:
23192: IV,131.- Toiv.al. n:o 156.
23193:
23194:
23195:
23196:
23197: Aro: Lapin kuntien asukkaiden raiakauppaoikeuden laa;entami-
23198: J·esta.
23199:
23200:
23201: E d u s k u n n a 11 e.
23202:
23203: Pohjoiskalotin rajakaupalla on vanhat perin- melko kirjavat ja kaipaavat yhtenäistämistä ja
23204: teet ja sitä on pidettävä luonnollisena ilmauk- selventämistä.
23205: sena väestön taloudellisille ,tarpeille, minkä Lapin väestön toivomukset olisi rajakaup-
23206: woksi on tärkeätä että ne lainsäädännölliset ja paamme koskevien määräysten osalta syytä huo-
23207: psykologiset esteet, jotka jatkuvasti haittaavat mioida siten, että nimenomaan poronlihan vaih-
23208: tätä kauppaa, viivytyksettä poistetaan. Pohjois- to-oikeus huomioitaisiin laajennettuna pohjoi-
23209: maiden yhteistyö Pohjoismaiden neuvoston simpien kuntien osalta ja että oikeudet lieveni·
23210: puitteissa on luonnollisella tavalla edistänytkin sivät vastaavasti etelämmäksi siirryttäessä.
23211: rajakaupan vapauttamista. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit·
23212: Rajakauppa ei kuitenkaan nykyisellään suo tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23213: niitä mahdollisuuksia, joita paikallinen väestö sen,
23214: toivoisi. Huolimatta siitä, että pohjoismaisessa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
23215: yhteistyösopimuksessa edellytetään pohjoista menpiteisiin laa;ennetun ra;akaupp.-
23216: rajakauppaa koskevat määräykset muotoilta- oikeuden säätiimiseksi Lapin kuntien
23217: vaksi siten, että niistä rajaseutujen asukkaille asukkaille ;a raiakauppaa koskevien
23218: aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa, määräysten tarkistamiseksi.
23219: ovat rajakauppaamme koskevat määräykset
23220: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23221:
23222: Pirkko Aro.
23223: 507
23224:
23225: IV,132.- Toiv.al. n:o 1.57.
23226:
23227:
23228:
23229:
23230: Aro ym.: Kotiapulaisen palkkauskulujen saattamisesta vähennys-
23231: kelpoisiksi verotuksessa.
23232:
23233: Eduskunnalle.
23234:
23235: Tulo- ja omaisuusverolain 26 §:n mukaan ve- lyttää ammattinsa ja vähentää siten valtion so-
23236: rovelvollisella on oikeus verotettavista tulois- siaalimenoja, sen avulla voidaan toteuttaa YK:n
23237: taan vähentää tietyt tulon hankinnasta aiheutu- ihmisoikeuksien julistusta kaikkien kansalaisten
23238: neet kustannukset. Niinpä esim. toimittaja saa oikeudesta työhön, se työllistää sekä perheen-
23239: vähentää kirjoituskoneensa kuoletus- ja huolto- äidin että kodinhoitajan ja tukee täten aktii-
23240: kulut. Erityisesti sellaisissa lapsiperheissä, joissa vista työllisyyspolitiikkaa. Tässä kohden vero-
23241: molemmat aviopuolisot käyvät ansiotyössä tai tuspolitiikka on kuitenkin täydellisessä risti·
23242: joissa on vain yksi perheenhuoltaja, voidaan riidassa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kanssa.
23243: koti- ja päiväapulaisen palkkauskulujen katsoa Perheenhuoltajalla, jolla on kotiapulainen, on
23244: myös kuuluvan tulon hankinnasta aiheutuviin kaikki lakisääteiset työnantajan velvollisuudet,
23245: kustannuksiin, mutta näitä kuluja verovelvolli- mutta ei mitään oikeuksia, ts. hän maksaa apu-
23246: nen ei kuitenkaan saa vähentää. Tämä on epä- laisensa puolesta tarvittavat työnantajan so-
23247: kohta, joka on ollut arvostelun kohteena jo mo- siaaliturvamaksut, mutta ei saa vähentää hä-
23248: nia vuosia, mutta aina näihin asti se on torjuttu nen palkkauskuluiaan veroilmoituksessaan, ku-
23249: sillä perusteella, ettei ole mitään syytä verotus- ten muut työnantajat. Tästä seuraa epäkohtana
23250: teitse tukea niin hyvässä taloudellisessa ase- mm. se, että verotusta kiertääkseen työnantaja
23251: massa olevia perheitä, joilla on varaa pitää koti- merkitsee apulaisen verokirjaan vain osan hä-
23252: apulaista. Kun arvostelu tätä verotusepäkohtaa nen tuloistaan, mikä puolestaan heikentää apu-
23253: vastaan on viime aikoina suuresti lisääntynyt, laisen sosiaaliturvaa. Lisäksi apulaisen palk-
23254: johtuu se siitä, että kotiapulaisen palkkaami- kaan menevät rahat joutuvat kaksinkertaisen
23255: seen johtaneet syyt ja seuraukset ovat r.yt aivan verotuksen kohteeksi, mistä epäkohdasta yleen-
23256: vastakkaiset kuin pmkymmentä vuotta sitten. sä pyritään pääsemään irti.
23257: Nyt on ensisijaisesti kysymys siitä, että elinkus- Työllisyyspoliittisesti olisi suurta merkitystä
23258: tannusten kalleuden vuoksi molempien aviopuo- ensiksikin sillä, että ammattikoulutuksen hank-
23259: lisoiden on käy·tävä ansiotyössä ja tästä puo- kinut perheenäiti tai yksinäinen perheenhuol-
23260: lestaan seuraa, että kodinhoitotehtävien hoita- taja voisi apulaisen avulla säilyttää ammattinsa
23261: miseen tarvitaan ulkopuolista apua. Koska 2/3 ja toseksi sillä, että ,täten tarjoutuisi sosiaali-
23262: lapsiperheiden äideistä käy ansiotyössä, on ko- sesti nykyistä parempi mahdollisuus sekä työl-
23263: dinhoitoavun tarve erityisen polttava juuri lap- listää että samalla kouluttaa nuorta työvoima-
23264: siperheissä. Yhteiskunnan tukema lasten päivä- ikäluokkaa, joka hakee paikkaansa työmarkki-
23265: hoito pystyy nykyisellään ja vielä kauas tulevai- noilla.
23266: suuteen korvaamaan vain pienen osan edes koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23267: tuulliseesta tarpeesta, joten vanhempien on py- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23268: rittävä voimiensa mukaan löytämään henkilö- muksen,
23269: kohtaisia ratkaisuja. Koti- ja päiväapulaisen pi-
23270: täminen on yksi kansantaloudellisesti kehitys- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23271: kelpoinen vaihtoehto, kun sitä katsotaan ny- menpiteisiin kotiapulaisen palkkausku-
23272: kyistä laajempaa taustaa vasten. Se tarjoaa kou- lujen saattamiseksi vähennyskelpoisiksi
23273: lutuksen saaneille äideille mahdollisuuden säi- verotuksessa.
23274: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23275:
23276: Pirkko Aro. Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
23277: 508
23278:
23279: IV,133.- Toiv.al. n:o 1,8.
23280:
23281:
23282:
23283:
23284: Berner ym.: Tutkimuksesta valtion sisäisen tuloiakautuman ke-
23285: hityksestä kuluneen kymmenluvun aialta.
23286:
23287:
23288: E d u s k u n n a 11 e.
23289: Tulonjaon tasoittamisesta muodostunee 1970- kimosta tulonjaon kehityksestä 1960-luvun
23290: luvun tärkeimpiä yhteiskuntapoliittisia toi- ajalta. Erinomaisena kohteena tällaiselle tut-
23291: menpiteitä. Ennenkuin varsinaisiin tasoittamis- kimukselle olisi valtion yhtiöiden sisäinen tu-
23292: toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, on aiheellista lonjakautuminen. Tutkimus toivotaan suori-
23293: selvittää tulojakauman nykyinen tilanne (ja tettavaksi siten, että tutkimuksen kohteina
23294: viimeaikainen myöskin). olisivat ainoastaan vakituisten työntekijöiden
23295: Toistaiseksi suoritetut tulonjakoa koskevat tulot yo. osalta.
23296: tutkimukset (mm. Jaakkola) ovat olleet puut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23297: teellisia ja tulkinnanvaraisia ja niistä on eri nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23298: tahoilla vedetty toisistaan poikkeavia johto- vomuksen,
23299: päätöksiä. Tämänlaatuinen tilanne ei varmaan-
23300: kaan ole omiaan helpottamaan selväpiirteisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23301: tulonjakopolitiikan toteutusta. tutkimuksen suorittamiseksi valtion si-
23302: Tulontasoitustoimenpiteiden suunnittelu vaa- säisen tuloiakauman kehityksestä kym-
23303: tii selväpiirteistä ja tieteellisesti pätevää tut- menen viimeisen vuoden a;alta.
23304: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
23305:
23306: Arne Bemer. Pekka Tarjanne.
23307: Pirkko Aro. Juhani Orrenmaa.
23308: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
23309: Eeles Landström. Kerttu Hemmi.
23310: 509
23311:
23312: IV,134.- Toiv.al. n:o 1.59.
23313:
23314:
23315:
23316:
23317: Berner ym.: Toimenpiteistä metsätalouden alkutuotannon vero-
23318: tuksen uudistamiseksi metsänviljelyn ja puuntuoton turvaa-
23319: miseksi.
23320:
23321:
23322: E d u s k u n n a 11 e.
23323:
23324: Metsätalouden verotus on tähän asti ta- voi suorittaa "hakkuun". Sää voi estää tai
23325: pahtunut pinta-alan ja metsämaan luontaisen vaikeuttaa kuljetuksen. Metsätalouden osuus
23326: tuottokyvyn perusteella aivan eräitä merkityk- kuntien verotuloista on eräin osin Suomea
23327: settömiä poikkeuksia lukuunottamatta metsi- erittäin suuri ja ratkaiseva. Nykyaikainen met-
23328: kön iästä tai puupääomasta riippumatta, puhu- sänviljely ja korjuu edellyttää onnistuakseen
23329: mattakaan kyseisen vuoden tuloista. .suuria työaloja kerrallaan jne.
23330: Aivan viime vuosiin asti tämä on ollut Edellä olevan perusteella on todettava, että
23331: melko välttämätöntä mm. kunnallisveron vuo- metsätalouden sinänsä tarpeellinen verouudis-
23332: sittaisen mahdollisimman tasaisen kertymän, tus on perusteellisesti harkittava ja otettava
23333: puutavarakaupallisten suhdanteiden, luonnon- tavanomaista· enemmän huomioon alan asian-
23334: olosuhteiden (tuhot, keli) ym. seikkojen takia. tuntijoiden · perustellut kannanotot. Periaat-
23335: Tätä menettelyä voidaan myös puolustaa sillä, teessa voitaneen Suomessa lähinnä ulkomaisten
23336: että näin on saatu turvattua metsätalouden esikuvien muunnelmana ottaa seuraavanlainen
23337: harrastus osassa omistajakuntaa, kun kansan- menettely käytäntöön:
23338: taloudelle ja sen kasvulle tärkeätä metsäntuo- - Hakkuusta kertyneet kantohintatulot on
23339: ton lisäystä on kantohintatulojen kohdalla saa- ·ostajan maksettava myyjän määräämään raha-
23340: nut nauttia verovapaasti. laitokseen myyjän metsätilin kautta. Myyjän
23341: Tänä päivänä tilanne on jo toinen, ja on suorittaman hankintatyön osuus on maksettava
23342: aivan varmaa, että metsätalous ei enää ylei- erikseen eikä sitä saa kirjata metsätilille.
23343: sesti ole kannattavaa yksityistaloudellisessa mie- - Metsämyyjän on vuosittain otettava met-
23344: lessä, joskin se näyttää huomattavaa tuloa, sätiliitään vähintään 10 % edellisen vuoden
23345: mutta vain jo olemassa olevan puupääoman loppusaldon ja vuoden aikana tapahtuneiden
23346: myynnillä. Samankin paikkakunnan metsän- panojen summasta, jotka nostot verotuksessa
23347: omistajain nykyinen todellinen ja vastainenkin luetaan metsätalouden kyseisen vuoden brutto-
23348: kantohintatulo vaihtelee erittäin suuresti juuri tuloksi.
23349: metsikön iästä, puupääomasta ym. seikoista
23350: johtuen. - Tulosta saadaan vähentää kyseisen vuo-
23351: Sekä tasapuolisuuden että vastaisen metsän- den todelliset rahamenot sekä mahdollisten
23352: viljelyn ja puuntuoton turvaamiseksi olisi met- edellisinä vuosina suoritettujen metsätalouden
23353: sätalouden alkutuotannon verotus uudistettava perusparannusten vielä poistamattomat poistot
23354: todellisen nettotulon mukaan suoritettavaksi tietyn aikataulun mukaan.
23355: tai annettava metsänomistajalle oikeus oma- - Verolautakunta voi anomuksesta myön-
23356: kohtaisesti ratkaista siirtyykö hän nettotulojen tää oikeuden suorittaa useamman vuoden met-
23357: mukaiseen verotukseen vai pitäytyykö hän sätililtä noston siten, että nosto jaetaan usea-
23358: edelleen vanhassa pinta-alaverotusjärjestelmässä. ammalle verovuodelle, jos verovelvollinen
23359: Uudistus ei kuitenkaan voi olla yhtäkkinen osoittaa ja käyttää nostetut varat omistajan
23360: ja suoraviivainen. On otettava huomioon useita kyseisen maa- ja metsätalousyksikön ulkoiseen
23361: eri tekijöitä. Hintataso ja niinmuodoin tar- tai sisäiseen järkevään rationalisointiin.
23362: jonta vaihtelee, kysyntä on lopulta melko - Metsätilillä olevat varat ovat vapaat
23363: vakio. Työllisyyden pitäisi olla tasainen. Luonto omaisuusverosta.
23364: 510 IV,134.- Metsätalouden verotus.
23365:
23366: - Metsän omaisuusveroa määrättäessä ei rittamaan metsien uudistus, perusparannus ja
23367: puustoa huomioida. hoitotöitä ja näin lisättyä yleistä harrastusta
23368: Ehdotettu 10 vuoden enimmäisaika metsän- metsätalousasioihin:
23369: myyntitulon kohdalla voi yhtäkkiä tuntua pit- - pienviljelmät, on vapaata aikaa oman
23370: kältä mutta huomioonottaen metsätalouden työn arvon poistokelpoisuus tietyin edellytyksin
23371: kiertoaika 40-100 vuotta, se ei ole pitkä ja houkuttelisi "verovälttöön".
23372: jo nyt mutta varsinkin tulevaisuudessa on hak- - "harrastelijaomistajat" (luku kasvaa no-
23373: kuiden väli metsässä ja metsälässä yli 10 peasti) suorituttaisivat hoitotyötä paikkakunnan
23374: vuotta. Myös tämä pitkältä tuntuva "näyttö- väellä tai itse vapaa-aikoinaan.
23375: aika" esim. liukuvasti poistuvan pinta-alaveron Myönnetyt poistot palautuisi verolle monin-
23376: kanssa ( 10 % vuodessa) samoin liukuvasti kertaisina lisääntyneen puuntuoton kera.
23377: ( 10 % vuodessa) verolle tuleva kantohintatulo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23378: ilmeisesti estäisi pahemmat häiriöt tämän kan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23379: santaloudellemme tärkeän alkutuotantoalan muksen,
23380: verouudistuksessa niin, ettei sitä koettaisi mul-
23381: listuksena 10 vuoden siirtymäkautena. että hallitus ryhtyisi Jeiit.eellisiin toi-
23382: Maatilatalouden järkevän rationalisointirahoi- menpiteisiin sekä tttSapuolisuuden että
23383: tust•upeen kohdalla nostojen seuraaville vuo- VttStaisen metsänviljelyn ia puuntuoton
23384: sille tapahtuva jakohelpotus on ilmeisen halpa ttlt'vaantiseksi metsätalotulen alukutuo-
23385: tapa tehostaa nykyistä maataloutemme tuotan- tannon verotuksen uuJistamiselesi, niin
23386: tokykyä ja alentaa kustannustasoa. Tätä tietä että verotus suoritettaisiin todellisen
23387: on vältettävissä osa valtion lainoitustarpeesta nettotulon mukaan tai että metsänomis-
23388: nyt väkisinkin eteentulevassa maatalouden ra- tajalle tmnettaisiin oikeus omakohtai-
23389: kennerationalisoinnissa ja menettely suorastaan sesti ratkaista siirtyykö hän nettotuloim
23390: antaa kiihokkeen metsänomistaja-viljelijälle jär- mukaiseen verotukseen vai pitäytyykö
23391: kevään rakennerationalisointiin. hän edelleen vanhassa pint1Nll4oerottu-
23392: Uudistuksen tarkoituksena on saada metsän- iäriestelmässii.
23393: omistajat poisto ja vähennyshoukutuksin Suo-
23394: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23395:
23396: Arne Bemer. Pirkko Aro. Seppo Westerlund.
23397: 511
23398:
23399: IV,135.- Toiv.al. n:o 160.
23400:
23401:
23402:
23403:
23404: Bemer ym.: Asuntotuotannon rahoittamisesta holding-yhtiöiden
23405: avulla.
23406:
23407:
23408: E d u s k u n n a II e.
23409:
23410: Maamme asuntotuotanto, kuten muutkin tä vuokra-asunto, jolloin myöskin vuokralla
23411: tuotannon alat, kärsii jatkuvaa pääomien puu- asuvat pääsisivät mukaan asuntotuotannon ra-
23412: tetta, joka estää asuntokannan lisäämiseen täh- hoittamiseen kokonaan uudella tavalla.
23413: täävien ohjelmien toteuttamisen täydessä laa- Järjestelmän etuna olisi, että entistä tehok-
23414: juudessa. Yleisesti hyväksytään periaate, että kaammalla aluerakentamisella pystyttäisiin tuot-
23415: asuntotuotantoa on entistä enemmän pyrittävä tamaan hinnaltaan edullisia asuntoja. Sijoittajil-
23416: tukemaan julkisella rahoituksella. Toisaalta ei le olisi mahdollista taata pääomissa jatkuva ja
23417: voida sivuuttaa tosiseikkaa, että asuntojen ra- vakaa tuotto. Vuokramiehen asema muodostui-
23418: kentamisessa joudutaan vielä kauan turvautu- si varmemmaksi kuin tähän asti. Myöskin val-
23419: maan sijoituksina saatuun yksityiseen rahoituk- tio ja kunnat voisivat tulla mukaan holding-
23420: seen. yhtiöihin, joten julkisin varoin tapahtuvassa
23421: Asuntotuotantoon suuntautuvalla yksityisellä asuntotuotannossa päästäisiin nykyistä vaihtele-
23422: sijoi~stoiroinnalla on ollut eräitä haitallisia vampiin muotoihin;
23423: seurauksia sen vuoksi, että sijoittaja tulee Suunnitelman kehittäminen vaatii luonnolli-
23424: wokranantåjan asemaan. Koska kysyntä ja kil- sesti tutkimuksia monista käytännön seikoista
23425: pailu asunnoista on suurempi kuin tarjonta, ja siitä, missä laajuudessa holding-yhtiöiden
23426: seurauksena on ollut vuokrien nousu, joka vä- kautta tapahtuva rahoitus olisi mahdollista. Li-
23427: littömästi heijastuu elinkustannuksiin ja hintoi- säksi eräät lainsäädännölliset uudistukset ovat
23428: hin. välttämättömiä. Nykyinen verolainsäädäntö joh-
23429: Asuntotuotantoon tapahtuvalle SlJOltustoi- taa kaksinkertaiseen verotukseen yhteisöjen
23430: minnalle olisikin kehitettävä sellaisia muotoja, kohdalla, mistä on ollut runsaasti haittaa osa-
23431: crttä huomioon voitaisiin toisaalta ottaa sijoit- kesäästämisen. edistämiselle. Verolakien korjaa-
23432: tajan asema, koska hänen on saatava pääoroil- misen ohella· olisi tarkoituksenmukaista laatia
23433: leen riittävä tuotto, ja toisaalta vuokramiehen erityinen laki asuntotuotannon rahoituksesta
23434: asema, koska hänelle on tärkeää vakaa vuok- holding-yhtiöiden avulla.
23435: rataso ja tietty turvallisuus. Eräs mahdollisuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23436: olisi kehittää lainsäädäntöä niin, että voitaisiin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23437: muodostaa holding-yhtiöitä, jotka sijoittaisivat muksen.
23438: varojaan asuntotuotantoon. Näin tarjoutuisi
23439: keino rahoittaa suuriakin projekteja ja edistää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23440: aluerakentamista. Holding-yhtiö myisi osakkei- sen seikan selvittämiseksi, miten asun-
23441: taan sijoittajille ja hankkisi mahdollisesti muu- totuotantoa voitaisiin rahoittaa erityis-
23442: takin rahoitusta. Järjestelmää voitaisiin kehittää ten holding-yhtiöiden avulla, sekä tar-
23443: ,lisäksi siten, että sijoittajalla olisi oikeus saaua vittavien lainsäädännöllisten uudistusten
23444: holding-yhtiön omistamista asunto-osakeyhtiöis- laatimiseksi.
23445: Helsingissä 1' päiväni huhtikuuta 1970.
23446:
23447: Arne Berner. Pirkko Aro.
23448: 512
23449:
23450: IV,136.- Toiv.al. n:o 161.
23451:
23452:
23453:
23454:
23455: Berner ym.: Osamaksulisien vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
23456:
23457:
23458: Eduskunnalle.
23459:
23460: Liikevaihtoverolain mukaan pankkien ja osa- ran hintaa. Jos ajattelemme esimerkiksi omakoti-
23461: maksuyhtöiden asiakkailtaan verottama korko ei taloa, niin eiköhän sen hinta muodostu tontin
23462: ole liikevaihtoveron alaista. Korkein hallinto- hinnasta ynnä rakennuskustannuksista, eikä hin-
23463: oikeus on myös päätöksellään vahvistanut ennak- taan voida lukea vielä esimerkiksi rahoittajalle
23464: kotapauksena, etteivät myöskään luottomyyntiin maksettavia korkoja ja kuluja 30 vuoden ajalta.
23465: liittyvät myöhästymis- ja vekselikorot ole liike- Helsingin yliopiston finanssioikeuden profes-
23466: vaihtoveron alaisia. sori Olli I k k a 1a toteaa tässä kysymyksessä an-
23467: · Sitä ~astoin korkein hallinto-oikeus on päätök- tamassaan asiantuntijalausunnossa mm. "Liike-
23468: sellään 4. 11. 1964 vahvistanut liikevaihtovero- vaihtoverolait on milteipä kaikissa maissa pyritty
23469: konttorin päätöksen siltä, että tavaran hintaan laatimaan mahdollisimman neutraaleiksi, siis sel-
23470: on laskettava osamaksukaupassa maksetut ns. laisiksi, että ne eivät vaikuta talouselämän kil-
23471: osamaksulisät eli rahoituskulut, jotka siten yh- pailuolosuhteisiin. Liikevaihtoverokonttorin vä-
23472: dessä tavaran hinnan kanssa muodostavat sen hittäismaksulisää sekä viivästys-· ja vekselikorkoa
23473: verotusarvon. Kysymyksessä olevat rahoitusku- koskevat ratkaisut eivät ole täysin sdpusoi~us
23474: lut ovat suurimmalta osalta koDkoa Iuotosta sekä sa keskenään. Kun vähittäismaksulisä kiistatta
23475: pienelta osalta myös korvausta myyjälle luoton koostuu ainakin pääasiallisesti korosta, voita-
23476: hankkimisesta ja hoitamisesta, perimisestä ja va- neen näet sanoa, että koron käsittely ei sano-
23477: hingon vaarasta aibeutum!ista kuluista. Kor- tuissa ratkaisuissa ole ollut yhdenmukaista. Sitä,
23478: keimmitn hallinto-oikeuden päätö~seen perus- että vähittäismaksulisää verotetaan mutta viiväs-
23479: tuen ovat siis' luottokaupan rahoitusmuodot jou- tys- ja vekselikorkoa ei, voidaan tosin pyrkiä
23480: tUneet eri asemaan kuin muut ralioitusmuodot, puoltamaan sillä, että vähittäismaksulisä ja kä-
23481: eivätkä siten ole sopusoinnussa 11ikevaihtovero- teishinta veloitetaan yhdessä mutta viivästys- ja
23482: låm omaksuman neutraliteettiperiaatteen kanssa. vekselikorot erikseen. Tällaisia perusteluja ei
23483: On. vålitettavaa, että eri kansalaisryhmät tä- kuitenkaan voitane pitää riittävinä. .
23484: ten joutuvat lain edessä. erilaiseen asemaan. Va- Tarkasteltaessa toisaalta vähittäismaksulisää
23485: rakkaat voivat saada verotonta pankkiluottoa. ja toisaalta viivästys- ja vekselikorkoja koskevia
23486: Sen sijaan ne, joiden on turvauduttava kaup- ratkaisuja ja niiden perusteluja todettaneen, että
23487: piaan luottolaitoksilta hankkiman luoton käyt- vähittäismaksulisää koskevat ratkaisut on raken-
23488: töön, joutuvat maksamaan luotostaan korkeam- nettu jokseenkin puhtaasti muodollisten, viiväs-
23489: man hinnan, koska he joutuvat maksamaan kor- tys- ja vekselikorkoja koskevat ratkaisut taas
23490: kokuluistaan vielä liikevaihtoveron. Tämä vero pääasiallisesti materiaalisten näkökohtien varaan.
23491: OJ;l .myös omiaan yksipuolisesti korottamaan ta- Jos vähittäi~maksulisää koskevat ratkaisutki11 oli,-
23492: varan hintaa, nimenomaan vähävaraisille ja elä- si ·tehty matedaalisten näkökohtien p~rusteella,
23493: mänsä alussa oleville nuorille, jotka näin joutu- olisi lopputulos saattanut hyvinkin olla toinen.
23494: vat lain edessä epäedullisempaan asemaan kuin Esittämääni viitaten ~<;>teari käsityksenäni, että
23495: ne, jotka pystyvät hankkimaan vaaditun luoton vähittäismaksukaupassa perittävää vähittäismak-
23496: muualta. Tavaran ostaminen tulee näin ollen kal- su- eli osamaksulisää ei ole luettava lvvl:n 17
23497: liimmaksi. §:ssä tarkoitettuun myynnin verotusarvoon."
23498: On vaikeata jokapäiväisen elämän käsityksen Ei ole oikeusjärjestyksen mukaista osamaksu-
23499: mukaan ymmärtää sitä teoreettista selitystä, että kaupan luottomuotona näin jouduttua ankaram-
23500: kulut Iuotosta, siis osamaksulisät, olisivat tava- man verotuksen kohteeksi, että eri kansalaisryh-
23501: IV,136.- Berner ym. 513
23502:
23503: m1a täten kohdellaan luottomuodosta jo riip- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
23504: puen eri tavalla. joilla liikevaihtoverolakiin otettaisiin ni-
23505: Katsottaessa kysymystä kuluttajien edun kan- menomainen säännös siitä, että osamak-
23506: nalta pidämme tärkeänä edellä esitetyn perusteel- sulisät on muiden korkokulujen kanssa
23507: la ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- katsottava vapaaksi liikevaihtoverosta.
23508: muksen,
23509: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
23510:
23511: Arne Berner. Pirkko Aro.
23512:
23513:
23514:
23515:
23516: 65 427/70
23517: 514
23518:
23519: IV,137.- Toiv.al. n:o 162.
23520:
23521:
23522:
23523:
23524: Bemer ym.: Betoniteknillisen laboratorion perustamisesta Keski-
23525: ja Itä-Suomea varten.
23526:
23527:
23528: E d u s k u n n a 11 e.
23529: Tällä hetkellä joudutaan kaikki esim. raken- tai perustettavan korkeakoulun yhteyteen olisi
23530: nuksilla otettavat betoninäytteet lähettämään mielestämme toimenpide, joka poistaisi edellä
23531: tutkittavaksi joko Otaniemen taikka Oulun esittämämme haittatekijät ja nopeuttaisi suuresti
23532: betoniteknilliseen laboratorioon. näillä alueilla otettavien koetulosten saantia.
23533: Näissä laboratorioissa suoritetaan kaikki lain- Näytteiden pikainen tutkiminen on useassa
23534: mukaiset teräsbetonin lujuuskokeet ja muutkin tapauksessa välttämättömyys.
23535: rakennusalalla tarvittavat kokeet. Kun em. labo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
23536: ratoriot sijaitsevat kaukana Keski- ja Itä- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23537: Suomen alueelta tulee siellä olevilta, suuriakin muksen,
23538: rakennuskohteita suorittavilta paikkakunnilta
23539: pitkät matkat niin Otaniemeen kuin Ouluunkin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23540: Tämä aiheuttaa paitsi kuljetuskustannuksia betoniteknillisen laboratorion perustami
23541: myöskin viivytyksiä koetuloksien saannissa. seksi palvelemaan nimenomaan Keski- ja
23542: Betoniteknillisen laboratorion perustaminen Itä-Suomen rakennusalan tarpeita.
23543: joko toiminnassa olevan teknillisen opiston
23544: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
23545:
23546: Arne Berner. Pirkko Aro.
23547: 515
23548:
23549: IV,138.- Toiv.al. n:o 163.
23550:
23551:
23552:
23553:
23554: Breilin: Opiskelijain työtulon verovapaudesta.
23555:
23556:
23557: E d u s k u n n a 11 e.
23558:
23559: "Pienen kansan on tärkeätä omistaa laajoihin lienee pankkilaitosten myöntämät opintolainat
23560: kansankerroksiin nojaava hyvin koulutettu väki. sekä vakuutuslaitosten lainat ja stipendit.
23561: Pienellä kansalla ei ole varaa suureen erikois- Verolainsäädäntö sallii suoritettavaksi vähen-
23562: tumiseen siten kuin on suurilla kansoilla." - nyksiä huoltajan ja opiskelijain tuloista, tosin
23563: Ja edelleen: "Opiskeleva ja itseään kehittävä varsin rajoitetusti. Niinpä riippuen siitä, suo-
23564: nuorison joukko on kansamme tulevaisuus." ritetaanko opinnot koti- vaiko ulkopaikkakun-
23565: Mutta antaako yhteiskunta kaiken mahdol- nalla, saadaan valtionverotuksessa eräin perus-
23566: lisen tuen opiskelevan nuorisojoukkomme hy- tein vähentää 200-500 markkaa. Kunnallis-
23567: väksi? Tuskinpa vain. verotuksessa myönnettävä vähennys voidaan
23568: Opintokustannusten kalleus on koitumassa suorittaa perusvähennyksen yhteydessä, sen
23569: ylivoimaisen raskaaksi rasitukseksi ei yksin ollessa eri suuri eri paikkakunnilla, riippuen
23570: opintoja harjoittaville itselleen vaan myös hei- kunnallisvaltuustojen päätöksistä ja myös siitä,
23571: dän perheilleen. On aika kiinnittää huomiota onko kysymyksessä maalaiskunta, kauppala
23572: opiskelijoiden taloudellisen tilan parantami- vaiko kaupunki. Vähennysoikeus on jälleen
23573: seen. varsin rajoitettu.
23574: Yhteiskunta tukee eri tavoin nuorten koulu- Useimmiten juuri "valmistuneen" nuoren
23575: ja opintotoimintaa, josta syntyvät kustannukset taloudellinen tila on heikko, mutta nostaessaan
23576: - koituvat ne sitten kuntien tai valtion me- ensimmäisen palkkansa hän huomaa olevansa
23577: noiksi - ovat varsin suuret. Yhteiskunnan henkilö, joka maksaa suhteellisesti eniten ve-
23578: suorittamista taloudellisista arvoista huolimatta roa, elleivät perhesuhteet edellytä veroperus-
23579: opiskelijoiden itsensä suorittamat opintokus- teiden pienentämistä. Nuoren "valmistuneen"
23580: tannukset muodostuvat korkeiksi, jopa ylivoi- henkilön kannalta katsottuna olisi verolainsää-
23581: maiseksi rasitukseksi. Rasitusten jatkuvuuden däntöä siten muutettava, että opintojen suo-
23582: estämiseksi olisi opiskelijoiden taloudellisen rittamisen jälkeen sallitaan määräaikainen ve-
23583: tilan kohentamiseen kiinnitettävä vakavaa huo- ronhuojennus.
23584: miota. - Eräs keino on vapauttaa opiskelijat Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
23585: maksamasta veroja opintoajan työtuloista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23586: Opiskelijoille myönnettävät taloudelliset tu- muksen,
23587: kitoimenpiteet muodostuvat erinäisistä lainoista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23588: ja apurahoista, joita valtio myöntää. Eräät opiskelijoiden opintojetZS~a aikaisen työ-
23589: kunnat ovat perustaneet opintolainarahastoja, tulon vapauttamiseksi verosta, ja
23590: joista eräin perustein myönnetään halpakorkoi- että ammattiin valmistuneille ja työ-
23591: sia lainoja. Opiskelijoiden pääasiallisin rahoi- elämään siirtyneille myönnettäisiin mää-
23592: tusmuoto opintokustannusten suorittamiseen räaikainen veronhuojennus.
23593: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
23594:
23595: Reino Breilin.
23596: 516
23597:
23598: IV,l39.- Toiv.al. n:o 164.
23599:
23600:
23601:
23602:
23603: Breilin ym.: Ammattimaiseen liikenteeseen käytettävien kuorma-
23604: autojen uushankintarajan määrittelemisestä.
23605:
23606:
23607: E d u s k u n n a 11 e.
23608:
23609: Verotuksessa tulee nykyisin kuorma-auton, vana ryhmänä voidaan mainita tavaralinjaliiken-
23610: jota käytetään ammattimaiseen liikenteeseen, ne, joka - vaikka tapahtuukin maanteillä ja
23611: uushankintarajaksi viisi vuotta. Poisto-oikeus siinä mielessä suhteellisen hyvissä olosuhteissa
23612: siis määräytyy tämän mukaisesti. liikennöimisenä - suurten ajokilometrimäärien
23613: Kun on kysymyksessä ammattimaiseen liiken- vuoksi joutuu suorittamaan autojensa uusinnan
23614: teeseen käytettävistä kuorma-autoista, on tuo viisivuotisperiodia nopeammin. Kun yhden vuo-
23615: poistoaika eräitä aivan harvoja poiklli:euksia lu- den ajokilometrimääräksi muodostuu 100 000
23616: kuunottamatta liian pitkä. Ammattimainen jopa 150 000 km autoa kohden, eräissä tapauk-
23617: kuorma-autoliikenne toimii sellaisilla kuljetus- sissa vielä näitäkin mainittuja määriä enemmän,
23618: aloilla ja sellaisten rasitteiden alaisena, että muodostuu myös samalla välttämättömyydeksi
23619: poistoajan tulisi olla ainakin yhtä vuotta ly- suorittaa auton uushankinta aikaisemmin kuin
23620: hyempi, eli neljä vuotta, eräillä kuljetussuorite- vasta viiden vuoden kuluttua. Poisto-oikeuden
23621: aloilla tuota neljääkin vuotta lyhyemmän. Mm. tulisi tuolloin olla myös kohtuullisemman ja
23622: raskaat maarakennusajot ja puutavaran ajot, ennen muuta paremmin todellisuutta vastaavan.
23623: joista viimeksi mainittuja suoritetaan niinikään Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
23624: erittäin vaikeissa metsä- ym. olosuhteissa, ku- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23625: luttavat autoa niin, että viiden vuoden uushan-
23626: kintaraja on epäreaalisen korkea. Näissä edellä että hallitus valmistelisi verolainsää-
23627: viitatuissa kuljetuksissa on auton loppuunkulu- dännön muutosesityksen, jolla ammatti-
23628: miseen vaikuttavana tekijänä liikenteelliset olo- maiseen kuorma-autoliikenteeseen käy-
23629: suhteet. Eräänä toisena ja toisella tavoin auton tettävien kuorma-autojen uushankinta-
23630: nopeaa mkenteessä loppuunkulumista edusta- raja määriteltäisiin neljäksi vuodeksi.
23631: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23632:
23633: Reino Breilin. Valde Nevalainen. Urho E. Knuuti.
23634: 517
23635:
23636: IV,140.- Hemst.mot. nr 165.
23637:
23638:
23639:
23640:
23641: Ehrnrooth m.fl.: Om avlåtande av proposition angående justering
23642: av vissa från änke- och pupillkassorna tidigare utgående
23643: pensionn-.
23644:
23645:
23646: T i 11 R i k s d a g en.
23647:
23648: Då 1agen den 29 juni 1951 om familjepen- stämmer och änke- och pupillkassotna därför
23649: sionsfötsäk:ting föt innehavare av statens tjänst indrogos vid förverkligandet av familjepensions-
23650: ellet befattning ttädde i kraft, indtogos då reformen, utgör kassapensionerna för de kanske
23651: verksamma statens änke- och pupillkassot. 700 personer, som ännu uppbär sådan, en
23652: Stötsta delen av änke- och pupillpensionerna förvärvad rättighet. Det formellt-juridiskt rik-
23653: fötvandlades i samband med denna refotm till tiga argumentet beaktar inte heller den sociala
23654: pensioner i enlighet med 1agen om familje- rättvisans krav. Moraliskt rättvist kan det inte
23655: pensionsförsäkring. Dessa pensioner har seder- vara, att sakligt sett omintetgöra en förvärvad
23656: mera höjts i motsvarighet till höjningarna av rättighet till pension genom att med hänvis-
23657: tjänstemannaav1öningen. ning tili andra principer än de, som gällde när
23658: Men omkting 1 000 pensionet, som hade rättigheten uppstod, frysa ned pensionen på en
23659: utgått ftån någon av de sex änke- och pupill- nivå, som inte motsvatat den avsedda. En jus-
23660: kassorna, kunde icke fötvand1as till pensionet tering av de änke- och pupillpensioner, som
23661: i enlighet med ovan nämnda 1ag. Vid utgån- ännu utgår och som inte kunnat förvandlas tili
23662: gen av 1968 etlades 882 sådana icke-fötvand- pensioner enligt senare familjepensions1agstift-
23663: 1ade pensionet till änkot ellet ogifta dötttar till ning, motsvarar sakligt och moraliskt sett de
23664: statstjänstemän, som undet sin livstid vat med- rörpliktelser, som änke- och pupillkassorna
23665: 1emmar av någon av de indtagna kassorna. åtog sig gentemot delägarna i kassorna och
23666: Dessa icke-fötvand1ade pensionet har icke höjts deras änkor och ogifta döttrat.
23667: ellet ens justetats i enlighet med det sjunkande Den justering av kassapensionsbeloppen, som
23668: penningvätdet. Detas belopp ät i de allta flesta här efterlysts, medför helt obetydliga merutgif-
23669: fall undet 1 000 mk i åtet. Ingalunda ovanligt tet för staten undet en kort tid.
23670: ät att dessa pensioner utgår med någta tiotal Med hänvisning tili det ovan anförda föres1år
23671: matk i månaden, ett be1opp, som då det i vi vötdsamt, att riksdagen ville besluta hem-
23672: tidetna beviljades, reptesentetade en reell in- ställa,
23673: komst, men som nu föt1otat ptaktiskt taget att regeringen skyndsamt måtte av-
23674: all betydelse föt mottagaten. låta proposition till Riksdagen med
23675: Då ftågan om en justering av be1oppen av förslag till lag om justering enligt pen-
23676: de hät betörda kassapensionerna vid 1961 åts ningvärdets fall av de tidigare från
23677: tiksdag aktualisetades i ett spörsmål, svarade änke- och pupillkassorna utbetalade pen-
23678: regeringen genom att hänvisa till att pensioner, sionerna, som icke förvandlats till pen-
23679: som bevi1jats under de förutsättningar, som sioner enligt familjepensionslagstiftnin-
23680: gällde kassapensionerna, ät ftämmande för nu- gen.
23681: tida föthållanden. Även om detta naturligtvis
23682: Helsingfors den 14 apri1 1970.
23683:
23684: Georg C. Ehrnrooth. Evald Häggblom.
23685: Salme Katajavuori. Pirkko Aro.
23686: J. Juhani Kortesalmi.
23687: 518
23688:
23689: IV,140.- Toiv.al. n:o 165. Suomennos.
23690:
23691:
23692:
23693:
23694: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta eräiden aikaisemmin leski-
23695: ja orpokassoista suoritettujen eläkkeiden tarkistamisesta.
23696:
23697:
23698: E d u s k u n n a 11 e.
23699:
23700: Kun valtion viran tai toimen haltijain perhe- leski- ja orpokassat sen vuoksi lakkautettiin
23701: eläkevakuutuksesta 29 päivänä kesäkuuta 1951 perhe-eläkeuudistuksen toteutuessa, kassaeläk-
23702: annettu laki astui voimaan, lak.kautettiin silloin keet ovat niille ehkä 700 henkilölle, jotka vielä
23703: toiminnassa olleet valtion leski- ja orpokassat. nostavat sellaista, saavutettu oikeus. Muodollis-
23704: Suurin osa leski- ja orpoeläkkeistä muutettiin juridisesti oikea väite ei liioin ota huomioon
23705: tämän uudistuksen yhteydessä perhe-eläkeva- sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimusta.
23706: kuutuslain mukaisiksi eläkkeiksi. Näitä eläk- Moraalisesti oikein ei voi olla asiallisesti kat-
23707: keitä on sittemmin korotettu virkamiespalkko- soen mitätöidä saavutettu oikeus eläkkeeseen
23708: jen korotuksia vastaavasti. jäädyttämällä eläke muiden perusteiden kuin
23709: Mutta noin 1 OOO:ta jostakin kuudesta leski- oikeuden syntymäaikana vallinneiden nojalla ta-
23710: ja orpokassasta suoritettua eläkettä ei voitu solle, joka ei vastaa tarkoitettua. Leski- ja orpo-
23711: muuttaa yllämainitun lain mukaisiksi eläkkeiksi. elä~keiden, joita vielä maksetaan ja joita ei ole
23712: Vuoden 1968 päättyessä maksettiin 882 sano- voitu muuttaa myöhemmin perhe-eläkelainsää-
23713: tunlaista muuttamatonta eläkettä elinaikanaan dännön mukaisiksi eläkkeiksi, tarkistaminen on
23714: jonkin lakkautetun kassan jäseninä olleiden val- asiallisesti ja moraalisesti katsoen niiden velvoi-
23715: tion virkamiesten leskille tai naimattomille tyt- tusten mukaista, joihin leski- ja orpokassat si-
23716: tärille. Näitä muuttamattomia eläkkeitä ei ole toutuivat kassojen jäseniin ja heidän leskiinsä
23717: korotettu eikä edes tarkistettu rahanarvon ale- ja naimattomiin tyttäriinsä nähden.
23718: nemista vastaavasti. Niiden rahamäärä on Tässä tavoiteltu kassaeläkkeiden määrien tar-
23719: useimmissa tapauksissa alle 1 000 mk vuodessa. kistaminen aiheuttaisi aivan merkityksettömiä
23720: Mitenkään epätavallista ei ole, että nämä eläk- lisämenoja valtiolle lyhyenä aikana.
23721: keet ovat muutamia kymmeniä markkoja kuu- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
23722: kaudessa, summa joka aikoinaan myönnettäessä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23723: todella oli tuloa, mutta joka nyt on menettä- sen,
23724: nyt käytännöllisesti katsoen kaiken merkityk-
23725: sensä vastaanottajalleen. että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
23726: Kun kysymys tässä kosketeltujen kassaeläk- kunnalle esityksen laiksi niiden aikai-
23727: keiden suuruuden tarkistamisesta otettiin vuo- semmin leski- ja orpokassoista makset-
23728: den 1961 valtiopäivillä esille eräässä kysymyk- tujen eläkkeiden tarkistamisesta rahan-
23729: sessä, hallitus vastasi viittaamalla siihen, että arvon alenemista vastaavasti, joita ei ole
23730: kassaeläkkeitä koskeneilla edellytyksillä myön- muutettu perhe-eläkelainsäädännön mu-
23731: netyt eläkkeet ovat vieraita nykyajan olosuh- kaisiksi eläkkeiksi.
23732: teille. Vaikka tämä tietysti pitää paikkansa ja
23733: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
23734:
23735: Georg C. Ehrnrooth. Evald Häggblom.
23736: Salme Katajavuori. Pirkko Aro.
23737: J. Juhani Kortesalmi.
23738: 519
23739:
23740: IV ,141.- Hemst.mot. nr 166.
23741:
23742:
23743:
23744:
23745: Ehrnrooth m.fl.: Om avlåtande av proposition angående skatte-
23746: frihet för pensioner, som personer med små inkomster er-
23747: håller.
23748:
23749:
23750: T i 11 R i k s d a g e n.
23751:
23752: Frågan om beskattningen av pensionsinkomst kvinnors pensioner. Pensionsnivån varierade
23753: har länge diskuterats med sikte på skattefrihet också beroende på om pensionen utgick från
23754: för sådan inkomst. För skattefrihet har den pensionsförsäkringsbolag, pensionskassa eller
23755: omständigheten taiat, att pensionerna i allmän- pensionsstiftelse. Särskilt stora var avvikelser-
23756: het varit förhållandevis små. En löntagare, som na, när det gällde på den ena sidan pensioner
23757: på grund av ålder eller sjukdom lämnat sin enligt lagen om pension för arbetstagare, på
23758: tjänst, har plötsligt upplevt ett betydande in- den andra sidan pensioner, som betalades i stöd
23759: komstbortfall, som inte uppvägts av en ut- av lagen om pension för arbetstagare i kort-
23760: giftsminskning i samma grad. Stats- och kom- variga arbetsförhållanden.
23761: munalskatten eller i de flesta fall åtminstone Redan vid en mycket låg inkomstgräns drab-
23762: den sistnämnda har då blivit en raletivt sett bas pensionstagarna av kommunal- och kyrko-
23763: växande börda. skatten, medan gränsen för statsskatten ligger
23764: Mot befriandet av alla pensionsinkomster högre. Då åldersavdraget är endast 1.000 mk,
23765: från skatt talar den mycket kännbara förhöj- grundavdraget i städer, ifall inkomsten efter
23766: ning av pensionsnivån, som genomförts under övriga avdrag icke överstiger 1.600 mk, 1.000
23767: de senaste åren. Många grupper av pensionsta- -1.600 mk och på landet, ifall inkomsten
23768: gare åtnjuter nu en inkomst, som inte berövat icke överstiger 1.300 mk, 800-1.300 mk
23769: dem deras skattebetalningsförmåga. Problemet samt det s.k. procentavdraget beräknas enligt
23770: kan därför inte med beaktande av de växande 15 procent, blir redan en anspråkslös pension
23771: kostnader, som samhällets utbyggnad i socialt skattepliktig vid kommunalbeskattningen. När
23772: och andra avseenden för med sig, lösas på den det gäller statsbeskattningen för inkomst för
23773: linjen att för samtliga pensionsinkomster stad- 1970 ligger gränsen vid en beskattningsbar in-
23774: gas skattefrihet. komst på i I skatteklassen 2.500 mk, i II
23775: Däremot kvarstår behovet av en sådan skat- skatteklassen 3.400 mk och i III skatteklas-
23776: tereform, som tar sikte på skattefrihet för pen- sen 4.400 mk.
23777: sionstagare, vilka för sin inkomst är hänvisade Pensionssystemkommitten redovisar i sitt
23778: tili en pensionsinkomst, som ligger på arbets- delbetänkande II (1969 B 33) en ensamståen-
23779: och tjänstepensionernas genomsnittsnivå. Re- de åldrings genomsnittliga utgifter enligt 1966
23780: dan nu har den indirekta beskattningen ökat års konsumtionsundersökning omvandlade tili
23781: och med en fortsatt tendens i riktning mot in- prisnivån i oktober 1968. Slutsumman av dessa
23782: direkta skatter har inte minst de små pensions- utgifter uppgick tili 4.674 mk i året.
23783: tagarna bland skattebetalarnar blivit lidande. Utan att invänta en omläggning av hela vår
23784: Såsom exempel på rådande pensionsnivå kan skattepolitik borde med det snaraste en sådan
23785: tas arbetstagarpensionerna, vilka är lägre än partiell skattereform genomföras, som befriar
23786: tjänstemannapensionerna men ofta högre än de personer, vilkas inkomst endast förslår tili
23787: änkepenionerna. Enligt förhandsuppgifter från allmänt taget nödvändiga utgifter, från erläg-
23788: pensionsskyddscentralen var i slutet av 1969 gandet av skatt tili stat, kommun och kyrka
23789: den genomsnittliga ålderspenionen 178 mk/ för pensionsinkomst.
23790: mån. och invaliditetspensionen 154 mk/mån. Då förverkligandet av denna princip svårli-
23791: Skilinaden var mycket stor mellan mäns och gen kan ske på basen av en lagomotion, före-
23792: 520 IV,141.- Pienituloisten eläkkeiden verovapaus.
23793:
23794:
23795: slår vid med hänvisning till det som ovan an- om befriande av sådana personer från
23796: förts, att riksdagen ville besluta hemställa, erläggande av skatt /ör pension, vilkas
23797: inkomst inte i betydande grad översti-
23798: att regeringen måtte avlåta proposi- ger genomsnittsnivån för arbets-, tjänste-
23799: tion till Riksdagen med förslag till lag och familjepensioner.
23800: Helsingfors den 17 april 1970.
23801:
23802: Georg C. Ehrnrooth. Aili Vaittinen.
23803: Verner Korsbäck. Raino Westerholm.
23804: Veikko Vennamo. Victor Procope.
23805: 521
23806:
23807: IV,141.- Toiv.al. n:o 166. Suomennos.
23808:
23809:
23810:
23811:
23812: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta pienituloisten henkilöiden
23813: saamien eläkkeiden verovapaudesta.
23814:
23815:
23816: E d u s k u n n a 11 e.
23817:
23818: Eläketulon verotuksesta on kauan keskustel- Eläketaso vaihteli myös sen mukaan, tuliko
23819: tu silmällä pitäen sanotunlaisen tulon verova- eläke eläkevakuutusyhtiöltä, eläkekassaha tai
23820: pautta. Verovapautta on puoltanut se seikka, eläkesäätiöltä. Erityisen suuria olivat poikkea-
23821: että eläkkeet ovat yleensä olleet suhteellisen mat yhtäältä työntekijäin eläkelain mukaisten
23822: pieniä. Palkansaaja, joka vanhuuden tai sairau- eläkkeiden ja toisaalta lyhytaikaisissa työsuh-
23823: den vuoksi on jättänyt toimensa, on yhtäkkiä teissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla
23824: kokenut huomattavan tulonvähenemisen, jota maksettujen eläkkeiden välillä.
23825: ei ole ollut tasapainottamassa samanasteinen Jo hyvin alhaisen eläkerajan kohdalla joutu-
23826: menojen vähentyminen. Valtion- ja kunnallis- vat eläkkeensaajat maksamaan kunnallis- ja kir-
23827: verosta tai useimmissa tapauksissa ainakin vii- kollisveroa, kun taas valtionveron raja on kor-
23828: meksi mainitusta on silloin tullut suhteellisesti keammalla. Kun vanhuusvähennys on vain
23829: kasvava taakka. 1 000 mk, perusvähennys kaupungeissa, jos
23830: Kaikkien eläketulojen verosta vapauttamista tulo muiden vähennysten jälkeen ei ylitä 1 600
23831: vastaan puhuu hyvin tuntuva viime vuosina to- mk, 1 000-1 600 mk ja maalla, jos tulo ei
23832: teutettu eläketason korottaminen. Monet eläk- ylitä 1 300 mk, 800-1 300 mk sekä nk. pro-
23833: keensaajaryhmät nauttivat nyt tuloa, joka ei senttivähennys lasketaan 15 prosentin mukaan,
23834: ole riistänyt heiltä heidän veronmaksukykyään. tulee jo vaatimaton eläke verolliseksi kunnal-
23835: Ottaen huomioon yhteiskunnan sosiaalisesta ja lisverotuksessa. Vuoden 1970 tulosta toimitet-
23836: muusta kehittymisestä aiheutuvat kasvavat tavassa valtionverotuksessa on verotettavan tu-
23837: kustannukset ei ongelmaa voi ratkaista siten, lon raja I veroluokassa 2 500 mk, II veroluo-
23838: että kaikille eläketuloille säädettäisiin verova- kassa 3 400 mk ja III veroluokassa 4 400 mk.
23839: paus.
23840: Sitävastoin jää jäljelle sellaisen verouudistuk- Eläketurvakomitea on II osamietinnössään
23841: sen tarve, joka tähtää verovapauden myöntämi- ( 1969: B 33) tehnyt selkoa yksinäisen van-
23842: seen eläkkeensaajille, joiden toimeentulo on huksen keskimääräisistä tuloista vuoden 1966
23843: riippuvainen eläketulosta, joka vastaa työ- ja kulutustutkimuksen mukaan muunnettuna lo-
23844: virkaeläkkeiden keskitasoa. Jo nyt on välillinen kakuun 1968 hintatasoon. Näiden menojen lop-
23845: verotus lisääntynyt ja jatkuvasta suuntauksesta susumma nousi 4 674 markkaan vuodessa.
23846: kohti välillisiä veroja ovat veronmaksajista eni- Odottamatta koko verotuspolitiikkamme
23847: ten joutuneet kärsimään pienten eläkkeiden uudelleenjärjestämistä olisi pikimmiten suoritet-
23848: saajat. tava sellainen osittainen verotusuudistus, joka
23849: Esimerkiksi vallitsevasta eläketasosta voi- vapauttaisi veron maksamisesta eläketulosta
23850: daan ottaa työntekijäin eläkkeet, jotka ovat valtiolle, kunnalle ja kirkolle ne henkilöt, joi-
23851: pienempiä kuin virkaeläkkeet, mutta usein suu- den tulot riittävät yleisesti ottaen ainoastaan
23852: rempia kuin leskieläkkeet. Eläketurvakeskuk- välttämättömiin menoihin.
23853: sen antamien ennakkotietojen mukaan oli vuo- Koska tämän periaatteen toteuttaminen tus-
23854: den 1969 lopussa keskimääräinen vanhuuseläke kin voi tapahtua lakialoitteen pohjalta, ehdo-
23855: 178 mk/kk ja invalidieläke 154 mk/kk. Mies- tamme yllä esitettyyn viitaten, että eduskunta
23856: ten ja naisten eläkkeissä oli hyvin suuri ero. päättäisi hyväksyä toivomuksen,
23857:
23858:
23859: 66 427/70
23860: 522 IV,141.- Pienituloisten eläkkeiden verovapaus.
23861:
23862:
23863: että hallitus antaisi Eduskunnalle esi- joiden tulot eivät huomattavasti ylitä
23864: tyksen sellaisten henkilöiden vapautta- työ-, virka- ja perhe-eläkkeiden keski-
23865: misesta maksamasta veroa eläkkeestä, tasoa.
23866: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23867:
23868: Georg C. Ehrnrooth. Aili Vaittinen.
23869: Verner Korsbäck. Raino Westerholm.
23870: Veikko Vennamo. Victor Procope.
23871: 523
23872:
23873: IV,l42.-Hemst.mot. nr 167.
23874:
23875:
23876:
23877:
23878: Ehrnrooth m.fl.: Om åvägabringande av socialt rättvis lagstift-
23879: ning om skattelättnader vid bostadsproduktionen.
23880:
23881:
23882: THl Riksd agen.
23883: Bostadsproduktionen har ända sedan ut- dast med hjälp av en ny lagstiftning angående
23884: gången av år 1966, varefter påbörjade byggen skattelättnader kan tillföras det privata kapital,
23885: inte längre beviljades skattelättnader, stannat som behövs för att man skall nå de såsom
23886: under de mål, som uppställts för densamma. mål uppställda produktionssiffrorna.
23887: Finland har övertagit jumboplatsen i den nor- Missnöjet med lagen om skattelättnader vid
23888: diska statistiken över bostadsproduktionen. bostadsproduktionen, som helt upphör att gälla
23889: Medan år 1968 antalet nya bostäder per 1.000 vid utgången av år 1972, har haft sin grund
23890: invånare i Sverige var 13.4, i Danmark 9.2 i två omständigheter. Dels har det berott på
23891: och i Norge 8.7, byggdes i Finland bara 7.8. den allmänna invändning, som kan göras mot
23892: Bostadskrisen är ett faktum i det tätorter, skattelättnader för en viss form av sparande.
23893: tili vilka befolkningstiliväxten av sysselsätt- Dels åter har utformningen i synnerhet av
23894: ningsskäl i allt större grad koncentrerar sig. stadgandena om skattelättnader vid bostads-
23895: I synnerhet i Helsingfors är det i det närmaste produktionen väckt kritik därför, att de i
23896: omöjligt att sig till en hyreslägenhet, i fall rådande förhållanden på bostadsmarknaden gett
23897: man inte är obunden av ekonomiska hänsyn. en oskäligt hög avkastning på kapitalet.
23898: Bostadsproblemet skapar för varje dag som Någon realistisk möjlighet att helt slopa
23899: går allt större svårigheter både för personer skattefrihetslagarna finns inte med tanke på
23900: i pensionsåldern, för familjer och för ensam- den statsfinansiella situationen och närings-
23901: stående äldre personer och studerande. I fall livets kapitalbehov. Då bortfaller således den
23902: inte effektiva åtgärder skyndsamt vidtages, allmänna invändningen mot skattelättnader vid
23903: vilka kan förhindra en ytterligare eftersläpning bostadsproduktionen. Vad sedan den speciella
23904: i förhållande tili den bostadsproduktion under invändningen beträffar, bör det socialt sett
23905: åren 1966-75, som riksdagen enhälligt upp- berättigade i kritiken medges. Stadgandena i
23906: ställt såsom mål - 500 000 bostäder under en eventuell ny lagstiftning kan emellertid
23907: tioårsperioden - blir läget ohållbart. utformas annorlunda än i de lagar, som varit
23908: Varken staten eller kommunerna kan he- och dels ännu är i kraft på detta område.
23909: vilja så stora anslag för social bostadspro- Nya skattelättnader för bostadsproduktionen
23910: duktion, som efterfrågan skulle motivera. borde varken möjliggöra skatteflykt i sådan
23911: Förslaget om premier för unga personers skala som förekommit eller medföra oskäligt
23912: bostadssparandena kan vara ett positivt bidrag hög skattefri avkastning på de investerade
23913: tili strävande att öka bostädernas antal. Om medlen. Rättigheten att äga skattefria bostäder
23914: det förverkligades, skulle det emellertid inte borde därför begränsas vad antalet och stor-
23915: lösa problemet annat än tili en liten del. leken av lägenheterna beträffar. Skattefriheten
23916: Tanken på särskilda stats- ellet kommunala eller skattelättnaderna borde därutöver i fråga
23917: obligationer, vilka skulle säljas för finansiering om uthyrda lägenheter vara beroende av den
23918: av bostadsprodU:ktionen vore också värd över- hyra, som överenskommits mellan ägaren och
23919: vägande, men sådana obligationer skulle kon- hyresgästen. Överskridandet av av myndighet
23920: kurrera om samma medel som övriga obliga- fastställd skälig hyra skulle leda tili att skatte-
23921: tionslån. frihet ej beviljas.
23922: Under de år, som förflutit sedan skatte- En socialt riktigt utarbetad lagstiftning om
23923: lättnaderna upphörde för nya byggen, har det skattelättnader vid bostadsproduktionen skulle
23924: blivit uppenbart, att bostadsproduktionen en- ha tili mål att öka beståndet av sådana
23925: 524 IV,142.- Asuntotuotannon veronhuojennukset.
23926:
23927:
23928: hyreslägenheter, vilka när man dessutom be- att regeringen måtte låta utarbeta
23929: aktar de bostadsbidrag samhället ger barn- förslag till en socialt rättvist utformad
23930: familjer och åldringar, vore ägnade för dem, lagstiftning om skattelättnader vid
23931: som inte kan skaffa sig aktielägenhet eller bostadsproduktionen samt med det sna-
23932: egnahemshus. raste till Riksdagen avlåta proposition
23933: Med hänvisning till det ovan anförda före- därom.
23934: slår vi vördsamt att riksdagen ville besluta
23935: hemställa,
23936: Helsingfors den 20 april 1970.
23937:
23938: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope. Salme Katajavuori.
23939: 525
23940:
23941: IV,142.- Toiv.al. n:o 167. Suomennos.
23942:
23943:
23944:
23945:
23946: Ehrnrooth ym.: Asuntotuotannon veronhuojennuksia koskevan
23947: sosiaalisesti oikeudenmukaisen lainsäädännön aikaansaami-
23948: sesta.
23949:
23950:
23951: E d u s ik u n n a 11 e.
23952:
23953: Asuntotuotanto on vuoden 1966 päättymi- toon voidaan vain uuden veronhuojennuslain-
23954: sestä lähtien, minkä jälkeen aloitetuille raken- säädännön avulla saada se yksityinen pääoma,
23955: nuksille ei enää myönnetty veronhuojennuksia, jota tarvitaan tavoitteeksi asetettujen tuotanto-
23956: jäänyt sille asetettujen tavoitteiden alapuo- lukujen saavuttamiseksi.
23957: lelle. Suomi on ottanut viimeisen sijan asunto- Asuntotuotannon veronhuojennuslakiin, joka
23958: tuotantoa koskevassa pohjoismaisessa tilastossa. lakkaa lopullisesti olemasta voimassa vuoden
23959: Kun vuonna 1968 uusien asuntojen luku 1 000 1972 päättyessä, kohdistuneeseen tyytymättö-
23960: asukasta kohti Ruotsissa oli 13.4, Tanskassa myyteen on ollut kaksi syytä. Osaksi se on
23961: 9.2 ja Norjassa 8.7, Suomessa rakennettiin johtunut yleisestä väitteestä, joka voidaan esit-
23962: vain 7.8. tää erääksi säästämisen muodoksi käsitettäviä
23963: Asuntopula on tosiasia niissä taajamissa, joi- veronhuojennuksia vastaan. Osaksi taas erityi-
23964: hin väestön kasvu työllisyyssyistä yhä suu- sesti asuntotuotannon veronhuojennussäännös-
23965: remmassa määrässä keskittyy. Erityisesti Hel- ten muotoilu on herättänyt arvostelua siksi,
23966: singissä on lähes mahdotonta saada vuokra- että ne asuntomarkkinoilla vallinneissa olosuh-
23967: asuntoa, ellei ole taloudellisista seikoista riip- teissa ovat antaneet pääomalle kohtuuttoman
23968: pumaton. Asuntopula tuottaa päivä päivältä tuoton.
23969: suurempia vaikeuksia sekä eläkeikäisille ja per-
23970: heille että yksinäisille vanhemmille henkilöille Ei ole realistista mahdollisuutta kokonaan
23971: ja opiskelijoille. Ellei viipymättä ryhdytä te- luopua verovapauslaeista ajatellen valtiontalou-
23972: hokkaisiin toimenpiteisiin, jotka voivat estää den tilaa ja elinkeinoelämän pääomantarvetta.
23973: enemmän jälkeenjäämisen eduskunnan yksimie- Niin muodoin jää pois yleinen asuntotuotan-
23974: lisesti vuosiksi 1966-75 asettamasta asunto- non veronhuojennuksia vastaan esitetty väite.
23975: tuotannon tavoitteesta - 500 000 asuntoa Mitä sitten tulee erityisväitteeseen, on myön-
23976: kymmenvuotiskautena - tilanne tulee kestä- nettävä arvostelun olevan sosiaalisesti kat-
23977: mättömäksi. soen oikeutetun. Mahdollisen uuden lainsää-
23978: Ei valtio eivätkä kunnat voi myöntää niin dännön säännökset voidaan kuitenkin muo-
23979: suuria määrärahoja sosiaaliseen asuntotuotan- toilla toisin kuin aikaisemmissa osaksi vielä
23980: toon kuin kysyntä vaatisi. Ehdotetut nuorten voimassa olevissa tämän alan laeissa.
23981: henkilöiden asuntosäästöpalkkiot voivat vaikut- Uudet asuntotuotannon veronhuojennukset
23982: taa myönteisesti pyrittäessä lisäämään asun- eivät saisi tehdä mahdolliseksi veropakoa siinä
23983: tojen lukua. Vaikka ne toteutettaisiin, se ei määrin kuin on esiintynyt eivätkä aiheuttaa
23984: kuitenkaan ratkaisisi ongelmaa muuta kuin vä- kohtuuttoman suurta verotonta tuottoa sijoi-
23985: häiseltä osalta. Kannattaisi harkita myös aja- tetuille varoille. Verottomien asuntojen omis-
23986: tusta erityisistä valtion tai kunnallisista obli- tusoikeutta pitäisi sen vuoksi rajoittaa huo-
23987: gaatioista, joita myytäisiin asuntotuotannon ra- neistojen lukumäärään ja suuruuteen nähden.
23988: hoittamiseksi, mutta sellaiset obligaatiot kilpai- Verottomuuden tai verohelpotusten pitäisi sitä
23989: lisivat samoista varoista kuin muutkin obligaa- paitsi vuokrattujen huoneistojen osalta olla
23990: tiolainat. Niinä vuosina, jotka ovat kuluneet riippuvainen siitä vuokrasta, josta on sovittu
23991: uusien rakennusten verohelpotusten lakkaami- omistajan ja vuokralaisen välillä. Viranomais-
23992: sesta, on käynyt ilmeiseksi, ettii asuntotuotan- ten määrittelemän kohtuullisen vuokran ylit-
23993: 526 IV,142.- Asuntotuotannon veronhuojennuk.set.
23994:
23995:
23996: tammen johtaisi siihen, että verovapautta ei Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23997: myönnettäisi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23998: Sosiaalisesti oikein suunnitellun asuntotuo- muksen,
23999: tannon veronhuojennuslainsäädännön olisi py-
24000: rittävä lisäämään sellaisten vuokrahuoneisto- että hallitus valmistuttaisi ehdotuk-
24001: jen määrää, jotka, ottaen lisäksi huomioon sen sosiaalisesti oikeudenmukaz"-seksi
24002: yhteiskunnan lapsiperheille ja vanhuksille an- muotoillusta asuntotuotannon veron-
24003: tamat asumistuet, olisi tarkoitettu niille, jotka huojennuslainsäädännöstä sekä antaisi
24004: eivät pysty hankkimaan itselleen osakehuo- pikimmiten Eduskunnalle sitä koskevan
24005: neistoa tai omakotitaloa. esityksen.
24006: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
24007:
24008:
24009: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope. Salme Katajavuori.
24010: 527
24011:
24012: IV,143.- Toiv.al. n:o 168.
24013:
24014:
24015:
24016:
24017: Eskelinen ym.: Yhtymäverotuksen maatilataloudelle tuomien
24018: epäkohtien poistamisesta.
24019:
24020:
24021: E d u s k u n n a 11 e.
24022:
24023: Yhtymäverotuksen soveltaminen maatilata- saattaa tilan veroäyrimäärä nousta yli puolella
24024: loutta harjoittaviin on vakava epäkohta, johon entisestä, vaikka tilan veronmaksukyky nimen-
24025: on voimakkaasti ajettu korjausta viime vuosi- omaan isännän kuoleman vuoksi on voinut puo-
24026: kymmenen aikana siinä kuitenkaan onnistu- lella vähentyä.
24027: matta. Tätä epäkohtaa on usein paikan päällä Epäkohta yhtymäverotuksessa synnyttää uusia
24028: yritetty lieventää elinkelpoisten tilojen pirsto- epäkohtia. On todettu, että tilojen pirtoutumi-
24029: misella ja näennäisillä vuokrasopimuksilla, nen ja autioituminen sekä niiden siirtyminen
24030: mutta nimenomaan vaikeimmissa taloudellisissa keinottelijoiden haltuun on hyvin monessa ta-
24031: oloissa asuvat yhtymien osakkaat eivät ole pauksessa korkean yhtymäverotuksen seuraus.
24032: useinkaan osanneet näitä keinoja käyttää hy- Se on myös omiaan edistämään maaltapakoa
24033: väkseen ja ovat siten joutuneet kohtuuttoman ja lisäämään pakkolähdön tuomaa katkeruuden
24034: verotuksen kohteeksi. tunnetta lähtemään joutuneen mielessä.
24035: Erikoisen räikeänä tämä epäkohta tulee esille Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
24036: silloin, kun tilan huoltaja kuolee ja tämän jäl- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24037: keen tila veroviranomaisten taholta katsotaan
24038: yhtymäksi. Kun tilaosakkaat menettävät mah- että hallitus kiireellisesti tutkisi yh-
24039: dollisuuden kaikkiin sosiaalisiin vähennyksiin tymäverotuksen maatilatalouksille tuo-
24040: ja kun tilaosakkaiden puolisoitakin tämän jäl- mat epäkohdat ja antaisi esityksen näi-
24041: keen ryhdytään verottamaan työn arvosta, niin den epäkohtien poistamiseksi.
24042: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24043:
24044: Katri-Helena Eskelinen. Orvokki Kangas. Sylvi Saimo.
24045: 528
24046:
24047: IV,144.- Toiv.al. n:o 169.
24048:
24049:
24050:
24051:
24052: Eskelinen ym.: Koulutus- ja opintovähennysoikeuden laajenta-
24053: misesta valtion verotuksessa.
24054:
24055:
24056: E d u s k u n n a 11 e.
24057:
24058: Tulo- ja omaisuusverolain 29 §:n 9 ja 10 lutus- ja opintovähennyksen välillä eikä myös-
24059: kohtien mukaan verovelvollinen voi tietyin kään iän ja asumispaikan perusteella.
24060: edellytyksin tehdä tuloistaan valtionverotuk- Koulutus- ja opintovähennyksen määrä tulisi
24061: sessa ns. koulutus- ja opintovähennyksen. nostaa vähintään 1 500 markkaan. Myös vä-
24062: Koulutusvähennyksen verovelvolinen on oi- hennykseen oikeuttava ikäraja tulisi korottaa
24063: keutettu tekemään, jos hän on elättänyt huol- 30 vuoteen. Vähennykseen oikeuttavaksi opis-
24064: lossaan olevaa lastaan, joka verovuonna on vä- keluksi tulisi katsoa kaikki sekä päätoiminen
24065: hintään 7 kukauden ajan opiskellut ammatti- että työn ohella suoritettu opiskelu, joka täh-
24066: tai oppikoulussa, korkeakoulussa taikka muussa tää tiettyyn tutkintoon taikka ammattipäte-
24067: näihin verrattavassa oppilaitoksessa. Koulutus- vyyteen. Vähennys tulee voida tehdä joko huol-
24068: vähennys on jokaisesta sellaisesta ennen vero- tajan taikka itsensä elättävän omista veronalai-
24069: tusvuoden alkua 17 vaan ei 21 vuotta täyttä- sista tuloista.
24070: neestä lapsesta, joka opiskeluaikana on voinut Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
24071: asua kodissaan, 300 mk ja muutoin 500 mk oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24072: sekä sellaisesta lapsesta, joka ennen verotus- sen,
24073: vuoden alkua ei ole täyttänyt seitsemäätoista
24074: vuotta ja joka opiskeluaikanaan on asunnut että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24075: toisella paikkkakunnalla, 200 mk. menpiteisiin jotta valtionverotuksessa
24076: Opintovähennyksen verovelvollinen on oikeu- tehtävän koulutus- ja opintovähennyk-
24077: tettu tekemään työtuloistaan, jos hän on sen sen olisi oikeutettu 1 500 markan mää-
24078: ikäinen ja saa sellaista opetusta, kuin edellä rään saakka tekemään jokainen ennen
24079: on mainittu eikä hänen huoltajansa ole saanut verovuoden alkua alle 30 vuotias vero-
24080: tehdä po. vähennystä. Opintovähennys on sil- velvollinen, joka päätoimisesti taikka
24081: loin 500 mk. työn ohella opiskelee jossakin oppilai-
24082: Nämä säännökset eivät enää vastaa nyky- toksessa tavoitteena tietty tutkinto
24083: oloja ja vaativat uudistusta. Ikärajat ovat aivan taikka ammattipätevyys taikka verovel-
24084: liian alhaisia, ja vähennysmäärät ovat liian vä- vollinen, joka huoltaa edellä tarkoitet-
24085: häisiä. Myöskään ei ole aihetta tehdä eroa kou- tua lastaan taikka aviopuolisoaan.
24086: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24087:
24088: Katri-Helena Eskelinen. Paavo Väyrynen.
24089: Heimo Linna. Sylvi Saimo.
24090: IV,14.5.- Toiv .al. n:o 170.
24091:
24092:
24093:
24094:
24095: Es~n ,7U1.: Syrpjseutuhn t!ilielijäin ylimääräisen työmenekin
24096: .hHOttliQonot~~miu$tll ,tJ.e~otuksessa.
24097:
24098:
24099: Ed u..s k u n n a ll e.
24100:
24101: KQhtuuton työnarvojen maaraamineo vero- menekki on Qllut, tQisi tasapuoUst!Utta ja oi-
24102: tuksessa on syrjäseuduilla, jossa huomattava ket!denmukaisuutta syrjäseutujen ia ~sto
24103: osa työmenekistä kuluu lähinnä .maitotalous- asJl~aidell vaikeisiin olosuhteisiin.
24104: tuotteiden kuljett:mllseen vaikeissa ja va~alli Edellä esittämään:une •viitaten ehdotamme
24105: sisswn olosuhteissa valtateiden varsille, aiheut- kunnioittaen .eduskunnan Jlyv~byttä.v:älfsi toivo-
24106: tanut aiheellista tyytymättömyyttä ja edistänyt muksen,
24107: maaltapakoa ja tilojen autioitumista. Nykyisten
24108: verotusperusteiden mukaan syrjäseutujen asu- että hallitus kiireellisesti suorittaisi
24109: kas tl.Ultee .itsensä s~narvoisena rintamaiden tutkimuksen siitä .ylimiiäri#sestä työme-
24110: asukkaiden· kanssa vain veronmaksajana, ja kun nekist4, joka ssriäs.e.u4uilla ja s.fl!lristo-
24111: verotuksessa ei hänen ylimääräistä työmenek- alueilla on viljelijöillä lisärilsi/uksenp,
24112: kiään vähennyksenä huomioida, niin on epä- sekä antaisi esityksen tämän rasituksen
24113: kohta ilmeinen. huomio~misesta vähennyksenä v,Totuk-
24114: Helpotuksen ulottaminen myös työnarvoja sessa.
24115: koskevaksi siinä määrin kuin todellinen työ-
24116: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24117:
24118: ·Katri~Helena .Eskelinen. Orvokki KangS$.. Katri .Ka~lon~n.
24119:
24120:
24121:
24122:
24123: 67 427/70
24124: 530
24125:
24126: IV,146.- Toiv.al. n:o 171.
24127:
24128:
24129:
24130:
24131: Eskelinen ym.: Tutkimuksesta syrjäseutujen tiekustannusten saat-
24132: tamisesta vähennyskelpoiseksi verotuksessa.
24133:
24134:
24135: E d u s k u n n a 11 e.
24136:
24137: Maaseudun väestöstä joutuu vielä suuri osa dossa uhrattu yhteisen tiehankkeen tai koko-
24138: asumaan aivan tiettömien taipaleitten takana, naan oman tien rakentamiseen.
24139: ja heidän pääsemisensä tien vaikutuspiiriin on Maseudun tierakennus on viime vuosina ollut
24140: usein kokonaan omatoimisuuden varassa. Tämä melko hiljaista. Asutusteiden rakentamisen vä-
24141: kysyy usein kohtuuttomia kustannuksia ja kun hentyminen, ns. Tapion teiden toiminnan hi-
24142: näitä kustannuksia ei ole sillä, joka on onnis- dastuminen määrärahojen puutteen johdosta ja
24143: tunut saamaan kotinsa tai elinkeinonsa valta- kylä- ja kunnanteiden rakentamisen voimakas
24144: teiden varteen, niin yhteiskunnan olisi myös vähentyminen ovat olleet omiaan edistämään
24145: oikeudenmukaisuuden nimissä huomioitava maaltapakoa ja tilojen autioitumista sekä elin-
24146: myöskin syrjäseutujen ja saaristojen vaikeissa keinoelämän hakeutumista rintamaille. Veron-
24147: kulkuyhteyksissä asuvat. Kun nykyisen lain- huojennuksen antaminen omatoimisesti tiehank-
24148: säädännön mukaan ei ole mahdollista saada keeseen ryhtyville antaisi uusia mahdollisuuksia
24149: valtion tukea kuin rajoitetussa määrin yksityis- keskeneräisen tierakennuksen käynnistämiselle.
24150: tiekustannuksiin ja monen on jäätävä kokonaan Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
24151: tukea vaille, niin olisi kohtuullista jos syrjä- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24152: seutujen asukas, maanviljelijä tai muu elin- vomuksen,
24153: keinonharjoittaja saisi verotuksessa puhtaasta
24154: tuotostaan vähentää näin ylimääräisesti itse että hallitus kiireellisesti suorittaisi
24155: maksamansa tiekustannukset. Tällainen mah- tutkimuksen syrjäseutujen tiekustannus-
24156: dollisuus edesauttaisi maaseudun tieolojen rat- ten saattamisesta vähennyskelpoiseksi
24157: kaisevaan parantamiseen varsinkin jos verova- kunnan ja valtioverotuksessa rahallisten
24158: paus ulotettaisiin kaikkia niitä kuluja koske- uhrausten ja työmenekin osalta.
24159: viksi, jotka on rahallisesti tai taikootyön muo-
24160: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24161:
24162: Katri-Helena Eskelinen. Sylvi Saimo.
24163: 531
24164:
24165: IV,147.-Toiv.al. n:o 172.
24166:
24167:
24168:
24169:
24170: Eskelinen ym.: Sähkön hinnan saattamisesta samaksi koko
24171: maassa.
24172:
24173:
24174: E d u s k u n n a 11 e.
24175:
24176: Syrjäseutujen sähköistämiselle on asettanut Kulutukseen perustuva perustariffi, joka olisi
24177: rajoituksia se, ettei sähkövirran hintaa ole voitu sama koko maassa niin maaseudulla kuin kau-
24178: saada maassamme kaikille kuluttajille samansuu- pungissakin, olisi omiaan poistamaan nykyisen
24179: ruiseksi. Syrjäseutujen elinkeinoelämälle asettaa epäkohdan. Sen toteuttamisessa olisi kieltämättä
24180: taas rajoituksensa se, etteivät liittymis- ja teol- vaikeuksia maaseudun sähköyhtymien kohdalla
24181: lisuustariffimaksut ole samanlaiset kaupungeissa ilman valtiovallan tehokasta apua, mutta tämän
24182: ja maaseudulla. Näiden epäkohtien vuoksi ei avun järjestäminen olisi kaiken oikeudenmukai-
24183: tarpeellista liittyjämäärää saada kaikkiin maa- suus- ja tasapuolisuusperiaatteen pohjalta val-
24184: seudulle ssuunniteltuihin muuntopiireihin ja tiovallan velvollisuus.
24185: teollisuus sekä muu yrittäjätoiminta hakeutuu Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
24186: kaupunkeihin. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24187: Maatalouden kannalta peltohehtaarimääriin muksen,
24188: perustuva tariffipolitiikka on epäokeudenmukai-
24189: nen. Peltokuvioiden epäsäännöllisyyden vuoksi että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
24190: ei sähköä voida tehokkaasti kaikilla tiloilla piteisiin sähkövirran hinnan saamiseksi
24191: käyttää hyväksi. Traktoria käytetään voimako- samaksi koko maamme alueella.
24192: neena ja leikk:uupuimurin yleistyessä on sähkö
24193: voimakoneena menettänyt merkitystään.
24194: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24195:
24196: Katri-Helena Eskelinen. Orvokki Kangas. Sylvi Saimo.
24197: IV ,148.- Toiv .al. n:o 173.
24198:
24199:
24200:
24201:
24202: Friberg ym.: Y ritysdem6kNtian laajentamisesta valtion maaraa-
24203: misvallassa olevissa ja valtionenemmistöisissä yrityksissä.
24204:
24205:
24206: E d u s k u n n a 11 e.
24207:
24208: Valtion yrityrksissä ja erityisesti ·ns. valtio- sensa perusteella määräämisvalta. Asialla on
24209: johtoisissa osakeyhtiöissä ei valtion omistajan- paitsi periaatteellinen puoli myöskin huomat-
24210: oikeutta ole aina riittävän tehokkaasti käytetty. tava käytännöllinen merkitys sen woksi,
24211: Tästä ·on esimerkkinä mm. paljon pUhetta ai- että yksistään valtion teollisuusosakeyhtiöissä
24212: heuttanut atomivoimalaitoksen tilauksen käsit- wonna 1968 julkaistun teollisuustilaston mu-
24213: tely. Myöskään ei yritysten hallinnon valvonta kaan palveli noin 45 000 työntekijää, mikä
24214: ole aina osoittautunut riittäväksi, mistä esi- muodostaa noin 10% teollisuuden koko työ-
24215: merkkinä voidaan mainita viime aikoina julki- väestöstä.
24216: suudessa näkynyt ns. mustalistajuttu. Tämän- Mutta ei ainoastaan yritysdemokratian toteut-
24217: tapaisten ilmiöiden estämisessä on ensiarvoinen taminen sen varsinaisessa mielessä vaan myös-
24218: merkitys yritysten johdossa ja yritysten toimin- kin osakkeenomistajan intressien valvominen
24219: nan valvonnassa tapahtuvalla demokratian laa- demokratiaa laajentavana toimenpiteenä tulisi
24220: jentamisella. Eräänä tähän tähtäävänä toimen- v'<tltioenemmistöisissä osakeyhtiöissä ottaa uudel-
24221: piteenä valtioneuvosto asetti 21. 9. 1967 yritys- leen järjesteltäväksi. Valtion yhtiöt tarvitsevat,
24222: demokratiakomitean "laatimaan selvityksen samoin kuin muutkin yhtiöt, osakkeenomistajan
24223: työntekijäin osallistumisjärjestelmistä työelämän huomiota erityisesti siinä mielessä, että osak-
24224: organisaatioissa ja näihin selvityksiin pohjautu- keenomistajan on tehtävä niiden kehittämis-
24225: vat ehdotukset niiksi toimenpiteiksi, joilla te· suunnitelmia ja rahoitusta koskevat ratkaisut.
24226: hokkuutta vähentämättä voidaan kehittää työ- Tämä merkitsee sitä, että yhtiökokousten kautta
24227: paikka- ja yritysdemokratiaa tavoitteena demok- todella vaikutetaan sekä näihin että myös hal-
24228: raattisen osallistumisen ja taloudellisen tehok- lintoa koskeviin ratkaisuihin ja että tilien ja
24229: kuuden tarkoituksenmukainen yhdistäminen". hallinnon tarkastuksen kautta suoritetaan toi-
24230: Komitean mietintö valmistui 31. 1. 1970. Mie- meenpanon konttrollia. On todettava, että ny-
24231: tinnössään on komitea käsitellyt laajasti yritys- kyisin yhtiöiden hallintoelimet monissa tapauk-
24232: demokratian alaan kuuluvia kysymyksiä ja pää- sissa tekevät laajakantoisia päätöksiä ilman, että
24233: tyy esittämään yleiset suositukset yritysde- osakkeenomistajalla on tosiasiallista käsitystä
24234: mokratian kehittämiseksi. Komitea ei sen sijaan päätösten sisällöstä. Myöskään eivät hallinto-
24235: ole esittänyt konkreettisia ehdotuksia yritys- elimien tosiasialliset valintatavat monesti täytä
24236: demokratiaan tähtäävistä toimenpiteistä eikä demokraattisuuden vaatimuksia.
24237: myöskään tehnyt esitystä alaan liittyvän lain- Valtiojohtoisten yhtiöiden tilien- ja hallinnon
24238: säädännön luomiseksi. tarkastuksesta voidaan sanoa, että se ei ole yh-
24239: Kun on ilmeistä, että yritysdemokratian to- tiöiden asemaa ajatellen tarkoitustaan vastaava.
24240: teuttaminen täydessä laajuudessaan tulee otta· Nykyinen tavallaan yksityishenkilöiDä toimivien
24241: maan vielä paljon aikaa, olisi toteuttamistoimiin tilintarkastajien suorittama tarkastus ei ole
24242: ryhdyttävä viipymättä niillä aloilla, joilla to- osoittautunut kaikissa tapauksissa yhtiöiden etu-
24243: teuttamisen tiellä ei ole todellisia esteitä. En- jen mukaiseksi. On ollut jopa havaittavissa, että
24244: simmäisinä tulevat tällöin kysymykseen valtion tarkastus on erityisesti yritysten hallinnon
24245: laitokset ja valtion yritykset, erityisesti ns. val- osalta pyritty käsittämään pelkäksi muodolli-
24246: tionenemmistöiset osakeyhtiöt. Sama koskee nii- suudeksi. Tämän johdosta tulisi näiden yhtiöi-
24247: tä yrityksiä, joissa valtiolla ja valtion laitoksilla, den tilien- ja hallinnon tarkastus siirtää koko-
24248: esim. Kansaneläkelaitoksella, on osakeomistuk- naan asianomaisen tarkastusviraston suoritetta-
24249: IV,148.- Friberg ym. 53~
24250:
24251:
24252: vaksi. Tämä merkitsii todellisuudessa demokra- valtiojohtoisten yh,ti.öic;{en,, ~q~~~ vql~
24253: tian laajentumista myös tältä osalta. Nykyisel- siin saavuttaa myös arvokkaita kokemuksia
24254: lään ei omistajan intressien valvontaa voida pi- muun talouselämän siirtymistä varten yritys-
24255: tää riittävänä siitäkään huolimatta, että tilasto- demokratian piiriin.
24256: tietojen toimittamista viranomaisille on aika Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
24257: ajoin lisätty. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24258: Yritysdemokratil\11 toteummiseen, tulisi: vai• mukscrn.
24259: riojobtoisissa yhtiöi~sii ryhtyä viipymättä~ Yk-
24260: sinkertaisemmin se voitaisiin aloittaa siten, että että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24261: yhtiöiden hallintoelimiin, johtokuntiin ja hal- menpiteisiin demokratian laajentamiseksi
24262: lintoneuvostoihin, valittaisiin yhtiöiden p~ve Vllltion määräämisvallassa olevissa ;a val-
24263: luksessa olevia työntekijöitä ja toimihenkilöitä. tionenemmistöisissä yrityksissä siten,
24264: Monissa tapau~sissa nämä toimenpiteet voitai- että niissä ryhtyttäisiin välittömästi ko-
24265: siin toteuttaa yhtiöjärjestyhiä. muuttamatta. keilemaan erilaisia yritysdemokratiamal-
24266: Mikäli yhtiöjärjestyksen muutos katsott;aisiin leja ;a että demokrat~ttista valu_ontaa te~
24267: välttämättöm.äksi, olisi s~ tavalll~sti suhteelli· hostettaisiin siirtämällä yritysten tilie11
24268: sen yksinkertainen toimenpide, Työntekijöiden ja hallinnon tarkastus valtiontalouden
24269: ja toimihenkilöiden heti tapahtuvalla ottamisella tarkastusvirastoll'e.
24270: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
24271:
24272: Ralf Friberg. Erkki TuonU.oja.
24273: Tellervo Köivisto, A·V. ),)erheentqpa,
24274: Kaisa Raatikainen. Matti Ahde.
24275: Osmo Kaipainen. Kaarle Salmivuori.
24276: Leo Kohtam. Keijo Suksi.
24277: Ilmo Paananen. Ulf Sundqvist.
24278: Seija Karkinen.
24279: 534
24280:
24281: IV,149 . ..;_Hemst.mot. nr 174.
24282:
24283:
24284:
24285:
24286: Gestrin m.fl.: Om avdragsgillhet i beskattningen /ör de faktiska
24287: resekostnaderna mellan bostad och arbetsplats.
24288:
24289:
24290: T i 11 R i k s d a g e n.
24291:
24292: Speciellt för de personer, som är tvungna att och borde åtminstone höjas tili samma värde
24293: söka sig arbete utanför hemkommunen, ofta den hade för tio år sedan. För att komma ifrån
24294: på grund av att arbetsmöjligheter saknas i den problemet med hur stort ett dylikt avdrag maxi-
24295: egna kommunen, blir de dagliga resorna mellan malt skulle få vara kunde man gå in för att
24296: bostaden och arbetsplatsen ekonomiskt be- de faktiska resekostnaderna mellan bostad och
24297: tungande. Enligt gällande lag (30.12.1959/ arbetsplats skulle få avdras.
24298: 523 ) får den skattskyldige avdra resekostna- Hänvisande tili ovanstående föreslås, att riks-
24299: der mellan bostaden och arbetsplatsen med an- dagen ville hemställa,
24300: litande av billigaste färdmedel, såvida de inte
24301: kan anses ingå i de vanliga levnadskostnaderna att regeringen måtte skrida till åtgär-
24302: på orten, dock ej tili högre belopp än 600 mk der så, att de /aktiska resekostnaderna
24303: per år. mellan bostad och arbetsplats måtte få
24304: Den nuvarande hösta avdragssumman, 600 vara avdragsgilla i beskattningen.
24305: mk, har numera starkt minskat tili sitt värde
24306: Helsingfors den 15 april 1970.
24307:
24308: Kristian Gestrin. Pär Stenbäck. Ingvar S. Melin.
24309: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Verner ICorsbäck.
24310: Carl Olof Tallgren.
24311: 535
24312:
24313: IV,149.- Toiv.al. n:o 174. Suomennos.
24314:
24315:
24316:
24317:
24318: Gestrin ym.: Asunnon ja työpaikan välisten todellisten matka-
24319: kustannusten vähennyskelpoisuudesta verotuksessa.
24320:
24321:
24322: E d u s k u n n a 11 e.
24323:
24324: Erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, joi- se tulisi korottaa ainakin samaan arvoon kuin
24325: den on pakko hakeutua työhön kotikunnan ul- mikä sillä oli kymmenen vuotta sitten. Jotta
24326: kopuolelle, mikä usein tapahtuu työmahdolli- päästäisiin eroon kysymyksestä kuinka suuri
24327: suuksien puuttumisen vuoksi omassa kunnassa, sellainen vähennys enintään saisi olla, voitaisiin
24328: muodostuvat päivittäiset matkat asunnon ja mennä siihen, että sallittaisiin vähentää todel-
24329: työpaikan välillä taloudellisesti raskaiksi. Voi- liset matkakustannukset asunnon ja työpaikan
24330: massa olevan lain (30.12.1959/523) mukaan välillä.
24331: verovelvollinen saa vähentää asunnon ja työ- Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan eduskun-
24332: paikan väliset matkakustannukset halvinta kul- nan hyväksyttäväksi toivomus,
24333: kuneuvoa käyttäen, sikäli kuin niiden ei voida
24334: katsoa sisältyvän paikkakunnalla tavallisiin että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
24335: elinkustannuksiin, ei kuitenkaan enempää kuin menpiteisiin, että asunnon ja työpaikan
24336: 600 markkaa vuodessa. väliset todelliset matkakulut olisivat vä-
24337: Nykyinen korkein vähennysmäärä, 600 mk, hennyskelpoisia verotuksessa.
24338: on nyttemmin suuresti menettänyt arvoaan ja
24339: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
24340:
24341: Kristian Gestrin. Pär Stenbäck. Ingvar S. Melin.
24342: Evald Häggblom. ~ar <iranvik. Verner Korsbäck.
24343: Carl Olof Tallgren.
24344: IV,UO~---- Toiv.al. n:o 17.5.
24345:
24346:
24347:
24348:
24349: Hupasalo' ytft.: Suhtlllnnl!talletflksista vapautuvien varojen osoit-
24350: tamiselta vesi-stiJittt ;a ulkoilman saastumista estämään tar·
24351: koitettuien investointien rahoitukseen.
24352:
24353:
24354: E d u s k u n n a 11 e.
24355:
24356: Kulu'vaa vuotta vietetään karlsainvälisenä kuitenkin: ilmeistä, ettei pelkästään sanottujen
24357: luonnon~ j~ ympäristönsuojeluvuofena; Väestön hyödyk':keiden; jotka eivät kerrytä tuloa, han-
24358: kasvu ja asutUksen keskitt)ttninen, luonnonvaro- kintamenon normaalia nopeampaa poistamista
24359: jen voimaperäinen hyväksikäyttö sekä teolli~ voida vielä pitää tässä suhteessa riittävänä.
24360: suuden kasvu suurtuotannoksi ovat myös Suo- Suhdannetalletusten verottamisesta joulu-
24361: messa johtaneet monissa tapauksissa haitalli- kuun 30 päivänä 1969 annetun lain (892/69)
24362: siin vaikutuksiin· ympäröivässä li.l.onnassa. mukaan saadaan 3'1. 1. 1971 mennessit tehdyt
24363: Vesistön pilaantumihen samoin kuin ulkoil~ suhdannetallerukset vähentää vuosilta 1969 ja
24364: man saastuminen voidaan useissa tapauksissa 1910 toimitettattissa vali:ion~ ja kunnallisvero-
24365: estää vain investointien avulla. Vaadittavat in- tuksissa tulosta. Talletukset saadaan nosta'll vuo-
24366: vestoinnit 6vat kuitenkin mon:isst tapauksissa. silta 1972-1974· ja ne luetaan sanotuilta vuo-
24367: suuria ja edellyttävilt siten huomattavia pää- silta toimitettavissa verotuksissa yritysten ve-
24368: omia. Tarvittavien investointien toteuttaminen ronalaiseksi tuloksi. Suhdartnetalletusten. käyttö-
24369: on esim. tuotantolaitoksille sen vuoksi taloudel- tarkoitusta ei laissa ole määrätty. Näiden pää-
24370: lisen kannattavuuden ja kansainvälisen kilpai- omien lähivuosina vapautuessa olisikill tarkoi-
24371: lukyvyn huomioon ottaen usein vaikeaa. Ym- tuksenmukaista pyrkiä yhteiskunnan taholta
24372: päristönsu?jeluky~ymys.. k?.uluu ko.ko~a~suut~n~ edistämään niiden käyttöä vesien- ja ilmansuoje-
24373: koko yhte1skunnålle. Tätnan vuoks1 ol1Sl valt1on lua varten suoritettaviin investointeihin. Tällä
24374: toimesta pyl'ittävli edistämään sanotussa tarkoi- tavoin sanotut varat voitai!liin mahdollisen suh-
24375: tuksessa suoritettavia investointeja. Eräs keino dannetaantuman aikana ohjata tarkoituksenmu-
24376: siihen olisi verotuksellisten etujen myöntämi- kaisella tavalla myös työtilaisuuhien aikaansaa-
24377: nen vesistön pilaantumista ja ulkoilman saas- miseen.
24378: tumista estämään tarkoitetuille toimenpiteille. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24379: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain kunnan hyväksyttäväksi toivomuhen,
24380: 36 §:n mukaan vesistön pilaantumisen ja ulko-
24381: ilman saastumisen estämiseksi hankittuja raken- että hallitus antaisi Eduskunnalle ldi-
24382: nelmien, laitteiden, koneiden ja muiden hyö- reellisesti esityksen suhdannetalletusten
24383: dykkeiden hankintameno vähennetään enintään verottamisesta annetun lain muuttami-
24384: 25 prosentin vuotuisin poistoin. Normaalia suu- seksi siten, että suhdannetalletuksista
24385: rempaa vähennysoikeutta on pidettty tarpeelli- vapautuvia varoia pyrittäisiin oh;aamaan
24386: sena sen vuoksi, että mainittujen yleiseltä kan- vesistön pilaanlumista ;a ulkoilman saas-
24387: nalta merkittävien laitteiden rakentamista voi- tumista estämään tarkoitettu;en inves-
24388: taisiin edistää ja että niistä aiheutuvat menot tointien rahoittamiseen.
24389: saataisiin nopeasti vähennetyiksi tulosta. On
24390: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24391:
24392: K. F. Haapasalo. Sakari Knuuttila. Uljas Mäkelä.
24393: Väinö Turunen. Aune Salama. Mikko Laaksonen.
24394: Paavo Tiilikainen. Sylvi Siltanen. Ilmo Paananen.
24395: Vaito Käkelä. Kaisa Raatikainen.
24396: 53(1
24397:
24398: IV,151.- Toiv.al. n:o 176.
24399:
24400:
24401:
24402:
24403: Hanhirova~ Mtlottorilliontt~fJOissa käytettävän polttoaineen hin-
24404: mm· miiiliViillflitestii smnllksi koko maassa.
24405:
24406:
24407: Eduskunna.lle.
24408:
24409: Ammattimaista kuorma-autoliikettä harjoit- keaa hintaa polttoaineesta jota ei heille mi-
24410: tavien keskuudessa on tunnettu huolestumista tenkään kompensoida.
24411: jo pitemmän aikaa toimeentulon jatkuvasti hei• Syrjäisillä seuduilla, kuten Pohjois-Suomessa,
24412: kentyessä. Tähän ovat vaikuttaneet kohonneet jossa kuljetukset' tapahtuV'at yksinomltan auto•
24413: kustannukset ja erikoisesti: verot ja vakuutus• kuljetuksina, alentaisi polttoaineen samanhintai·
24414: maksut. Toisaalta on tilannetta vaikeuttanut suus myöskin tuotantokustannuksia.
24415: ajojen vähyys, sillä maassamme on suuri osa Hinnan tasaus ei käsityksemme mukaan ole
24416: kuorma-autoilijoita, jotka ovat huomattavan mikään ylivoimainen tehtäV'ä, jos vain, on rlit•
24417: osan vuodesta työttömänä. tiV'ästi halua ja t•pahtuisi se parhaiten maahan•
24418: Moottoriajoneuvojen käyttäjille tehtäisiin tuonnin yhteydessä. Mainittakoon tässä lisäksi,
24419: oikeutta entistä paremmin määräämällä poltto. että Virolaisen hallitus on asian jo periaatteessa
24420: aineen hinta saman suuruiseksi koko maassa. ratkaissut ja hinnan tasauksen piti tulla voimaan
24421: Samalla kun polttoaine määrättäisiin saman vuoden 1964 alusta, mutta se on jostain syystä
24422: hintaiseksi, saatettaisiin myöskin yrittäjät tasa- jäänyt toteuttamatta.
24423: veroiseen asemaan keskenään. Tämä. koskee sa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
24424: masSA suhteessa myöskin viran· ja toimenhalti- vasti, eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
24425: joita, jotka tehtävänsä vuoksi joutuvat käyttä-
24426: mään: moottoriajoneu\l'oa. Samoin myöskin yk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24427: sityiset henkilöt, jotka työnsä vuoksi joutuvat moottoriaioneuvoissa käytettävän polt-
24428: käyttämään autoa, o\lat syrjäseudulla huonom- toaineen hinnan määräämiseksi satNan
24429: mlll!Sa asemassa, joutuessaan maksamaan kor· suuruiseksi koko valtakunnan alueelltz.
24430: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970:.
24431:
24432: Veikko Hanhirova.
24433:
24434:
24435:
24436:
24437: 68 427/70
24438: 538
24439:
24440: IV,152.- Toiv.al. n:o 177.
24441:
24442:
24443:
24444:
24445: Hanhirova: Poromiesten moottorikeikkojen polttoaineen vapaut-
24446: tamisesta polttoaineverosta.
24447:
24448:
24449: E d u s k u n n a 11 e.
24450:
24451: Tekniikan kehitys on tuonut omat ongelman- seen moottorikelkan aiheuttamat kulut sitä
24452: sa myös Lappiin. Sen vaikutukset on havaitta- kautta. Toisaalta taas kustannusten peittämi-
24453: vissa aina niinkin perinteellisessä ammatissa seksi ei saateta porojen kokonaismäärääkään
24454: kuin poronhoidossa. Suhteellisen lyhyessä ajassa nostaa, koska tällöin ei laidunta enää riitä tar-
24455: on moottorikelkasta muodostunut varsin käyt- peeksi. On muistettava lisäksi, että poronhoi-
24456: tökelpoinen ja käytetty työväline poronhoidos- don piiristä lähtemään joutuva on usein vailla
24457: sa. Vuonna 66/67 oli moottorikeikkoja suori- muuta ammattitaitoa ja hänen hakeutumisensa
24458: tetun tutkimuksen mukaan poromiesten käytös- yleisille työmarkkinoille nykyisenä työttömyys-
24459: sä ja yhteensä 335 kappaletta. Tällä hetkellä aikana on varsin vaikeaa. Tästä syystä olisikin
24460: luku lienee aina 400-500. löydettävä sellaisia keinoja, joilla poromiesten
24461: Käytäntö on osoittanut, että mikäli yksi po- asemaa saatettaisiin helpottaa.
24462: romies paliskunnasta hankkii moottorikelkan Tällä hetkellä valtio perii moottorikelkoissa
24463: työvälineekseen, on toisten seurattava esimerk- käytettävästä polttoaineesta vastaavan veron
24464: kiä. Mikäli joku ei tätä tee, jää hän auttamat- kuin muidenkin ajoneuvojen polttoaineista.
24465: tomasti toisista jälkeen. Toisaalta on todettu, Tätä on pidettävä suoranaisena epäoikeudenmu-
24466: että mikäli tokan suuruus kasvaa yli 500 on kaisuutena poromiestä kohtaan. Samanaikaisesti
24467: edessä varsin pian jo toisen moottorikelkan kun esim. maatilalla saadaan käyttää traktoreis-
24468: hankinta. sa verovapaata polttoainetta, joutuu poromies
24469: Kelkan hankinta tietää poromiehelle tuntu- maksamaan kalliin veron. On laskettu, että
24470: vaa menoerää. On laskettu, että esim. 6 hen- polttoaineveron vuotuinen osuus on poropää-
24471: kisen perheen osalta toimeentulo edellyttää omassa n. 10 poroa. Mikäli polttoainevero pois-
24472: yleensä vähintään 300 poron tokkaa. Moottori- tettaisiin moottorikeikkojen polttoaineen osalta,
24473: kelkan hankinta aiheuttaa n. 50-60 poron vä- tietäisi se vastaavasti n. 10 poron verran lisää
24474: hennyksen ja mikäli huomioidaan vuosittainen tuloa poromiehen kukkaroon. Omalta osaltaan
24475: tästä aiheutuva pääomaa vähentävä vaikutus, se olisi siis helpommassa poromiehen toimeen-
24476: merkitsee moottorikelkan hankinta kokonaisuu- tuloedellytyksiä. Moottorikeikkojen polttoaineen
24477: dessaan jopa 2-300 poron vajauksen poro- verovapautta puoltavat siksi useat syyt ja val-
24478: miehen takkaan moottorikelkan käyttöikää koh- tiontaloudellisesti se merkitsi niin vähän, että
24479: ti. Pulmallinen kysymys on myös sikäli, että verovapauteen olisi mitä pikimmin päästävä
24480: olosuhteet pyrkivät suosimaan sellaisia joilla on tässä suhteessa.
24481: varaa ja mahdollisuutta kasvattaa tokkaansa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24482: Huonommassa taloudellisessa asemassa olevalle tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24483: moottorikeikka merkitsee jopa tulotason heik- sen,
24484: kenemistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24485: Mikäli tokan suuruutta ei pystytä nostamaan, menpiteisiin poromiesten moottorikelk-
24486: joutuu asianomainen poromies hakeutumaan koien polttoaineen vapauttamiseksi polt-
24487: muualle, yleisille työmarkkinoille korvatak- toaineverosta.
24488: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24489:
24490: Veikko Hanhirova.
24491: 539
24492:
24493: IV,15.3.- Toiv.al. n:o 178.
24494:
24495:
24496:
24497:
24498: Hanhirova: Tulon hankkimisesta aiheutuvien kustannusten vä-
24499: hennysoikeudesta porotalouden verotuksessa.
24500:
24501:
24502: E d u s k u n n a 11 e.
24503:
24504: Maatalouden tuloveron uudistuksen yhtey- torikeikka on kallis työväline, jota tarvitaan
24505: dessä on lähdetty periaatteesta, jonka mukaan paljon ja joka runsaassa käytössä kuluu no-
24506: verotus tapahtuisi todellisesta tulosta ja vähen- peasti. Myös poromiesten olisi päästävä tulon
24507: nyksinä otettaisiin huomioon todelliset vähen- hankkimisesta aiheutuvien kustannusten osalta
24508: nykset. Tätä periaatetta ei kuitenkaan nouda- samaan asemaan muiden kanssa.
24509: teta poronomistajan verotuksessa, vaan verotus Edellä sanotun perusteella esitän kunnioit-
24510: perustuu uud~leen pääluvusta riippuvaan ar- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24511: viointiin. sen,
24512: Porotaloudessakin on siirrytty nykyaikaan ja
24513: porojen paimentamisessa on mm. moottorikel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24514: kan merkitys huomattava. Verotus ei kuiten- porotalouden verotuksen uudistamiseksi
24515: kaan huomioi lainkaan tätä poromiehen kan- niin, että tähänastista paremmin huo-
24516: nalta varsin tärkeää työvälinettä. Ei ole oikeu- mioitaisiin mahdollisuudet vähentää tu-
24517: denmukaista, että poromiehelle ei anneta oi- lon hankinnasta aiheutuneet kustannuk-
24518: keutta laskea verotuksessa hyväkseen mm. ko- set verotettavasta tulosta.
24519: neista aiheutuvia menoja. Nimenomaan moot-
24520: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24521:
24522: Veikko Hanhirova.
24523: IV,1.54.- Toiv.al. n:o 179.
24524:
24525:
24526:
24527:
24528: Terå$teollisuutlffl rakentamisesta Tornion-Kemin
24529:
24530:
24531:
24532: E d u· s k u n n a 11 e.
24533:
24534: Maamme· huomattavimmat malmivarat sijait- aluetta maassamme ja valtion varoj;t on vuosit-
24535: sevat Lapin läänin alueella. Kemin lähellii ole- tain käytett-ävä runsaasti työllisyyden ylläpitoon
24536: via runsaita kromimalmeja on alettu louhia ja siellä, olisi näiden varojen käyttö terästeollisuu-
24537: hyväksi käyttää. Samoin on tehty päätös Kola· den rakent11.miseen verrattomasti edttllisempaa.
24538: rin huomattavien rautamalmien kiytt<Sön otosta. Sen awlla voitaisiin ratkaisevasti ja pysyvästi
24539: Koska kuitenkin niin edellä mainittujen kuin helpottaa rakenteelliseksi muodostunutta työttö-
24540: muidenkin jo tunnettujen malmilöydösten hy· myyttä ja samalla monipuolistaa alueen elin-
24541: väksikäyttö jalostusasteen osalta on varsin al· keinoelämää sekä lisätä maamme vientimahdol-
24542: hainen, olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin jalostus- lisuuksia.
24543: asteen kohottamiseksi. Tällöin tulee esille eri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittå!'
24544: koisesti kovaterästeollisuuden rakentaminen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi wivomuksen.
24545: Tornion-Kemin alueelle, jonka läheisyydessä
24546: siihen tarvittavat perusmalmivarat sijaitsevat ja että hallitus ryhtyisi kii'rffllis~ti toi-
24547: josta malmijalosteet on helppo kuljettaa edel- menpiteisiin terästeollisuud:en rakenta.
24548: leen. Kun Lapin lääni on pahinta alityöllisyys- miseksi Tornion-Kemin alueelle.
24549: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24550:
24551: Veikko Hanhirova.
24552: 541
24553:
24554: IV,1.5.5.- Toiv.al. n:o 180.
24555:
24556:
24557:
24558:
24559: Hanhirova: Tutkimuksesta .turveteollisuuden aikaansaamiseksi
24560: Karunkiin.
24561:
24562:
24563: E d u s k u n n a 11 e.
24564:
24565: Karungin .kirkonkylän lähettävillä Katungin rustaminen helpottaisi suuresti myöskin .työlli-
24566: aseman välittömässä läheisyydessä on n. 200 syys.kysyll)yksiä tällä vaikealla alityöllisy.ys-
24567: hehtaarin laajuinen Mustanjängän rahkasuoalue, alueella.
24568: jossa turvekerroksen vahvuus on n. 2 metriä. Edellä esitettyyn viitaten .ehdotan kunnioit-
24569: Alue olisi erittäin sopiva mm. kasvuturveteolli· tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24570: suudelle. Alue rajoittuu rauta· ja maantiehen, sen,
24571: joten sen. hyväksikäyttö olisi helppoa liikenteen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ·toi-
24572: puolesta ta muutenkin alueen sijainti on edul- menpiteisiin tutkimuksen. suorittamiseksi
24573: linen, koska asutusta on runsaasti molemmin turveteollisuuden aikaansumiseksi Ka·
24574: puolin vi!ltakunnanrajaa. Turveteollisuuden pe- rungin kunnassa.
24575: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24576:
24577: Veikko Hanhirova.
24578: 542
24579:
24580: IV,156.- Toiv.al. n:o 181.
24581:
24582:
24583:
24584:
24585: Hanhirova ym.: Toimenpiteistä sähkötariffien tasoittamiseksi.
24586:
24587:
24588: E d u s k u n n a 11 e.
24589:
24590: On nurinkurista, että pääasiassa valtion omis- taja maksaa sähköstä 14 p/kWh, kun helsinki-
24591: tuksessa olevat voimayhtiöt harjoittavat täysin läinen maksaa siitä 8 p. Erot johtunevat mm.
24592: maan hallituksen kehitysaluepolitiikan vastaista siitä, että pohjoisen kuluttajat maksavat kauko-
24593: sähkötariffipolitiikkaa. Samaan aikaan kun hal- siirron etelään, vaikka voimayhtiö on kehitys-
24594: litus kehitysaluepolitiikalla pyrkii saattamaan alueen yritys. Toiseksi paikalliset siirtokustan-
24595: maan eri osat elinkeinoelämän kehittymisen nukset ovat kehitysalueella suuret, mikä tietysti
24596: kannalta tasaveroiseen asemaan, perivät voima- kohottaa hintaa.
24597: yhtiöt huomattavasti korkeampaa hintaa säh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24598: köstä kehitysalueella, vaikka suurin osa maan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24599: sähköenergiasta tuotetaan siellä. Saatavilla ole- muksen,
24600: van energian hinta on useissa tapauksissa ensi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24601: arvoisen tärkeä teollisuuden sijoittumisedelly- menpiteisiin sähkötariffien muuttami-
24602: tys. seksi siten, että valtakunnan eri osat
24603: Todettakoon esimerkkinä, että 100 m:n tulevat toisiinsa nähden oikeudenmukai-
24604: päässä Isohaaran voimalaitoksesta oleva kulut- seen asemaan.
24605: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24606:
24607: Veikko Hanhirova. Sylvi Saimo. Yrjö Sinkkonen.
24608: Artturi Jämsen. Heimo Linna. Aaro Lintilä.
24609: Pekka Vilmi. Eino Lottanen. Esu Niemelä.
24610: Erkki Haukipuro. Esko Pekonen. Mikko Kaarna.
24611: Pentti Poutanen.
24612: 543
24613:
24614: IV,157.- Toiv.al. n:o 182.
24615:
24616:
24617:
24618:
24619: Hata; V erovapaasta siirrosta kehittämisrahastosta eräissä tapauk-
24620: szssa.
24621:
24622:
24623: E d u s k u n n a II e.
24624:
24625: Elinkeinoverolain (EVL) 64 §:n 2 momen- Tämän johdosta esitän eduskunnan hyväksyt-
24626: tin perusteella on verovelvollisella, joka raken- täväksi toivomuksen,
24627: taa oman toimitalon, mahdollisuus siirtää ke-
24628: hittämisrahastosta verosta vapaana omaan pää- . .että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
24629: omaan määrä, joka vastaa verovelvollisen ve- JOtden perusteella verovelvollisella, joka
24630: rovuosina 1968-75 hankkimien rakennusten yhteisesti muiden yrittäjien kanssa ra-
24631: rakennelmien, koneiden, kalustojen ja muide~ kentaa pienteollisuustalon tai vastaavan
24632: niihin verrattavan käyttöomaisuuden hankinta- toimitalon, on mahdollisuus siirtää ke-
24633: menoja, mikäli tällaisen investoinnin voidaan hittämisrahastosta verosta vapaana
24634: katsoa, sen mukaan kuin valtiovarainministeriö omaan pääomaan määrä, joka vastaa
24635: tarkemmin määrää, edistävän taloudellista kas- verovelvollisen verovuosina 1968-75
24636: vua, lisäävän kansainvälistä kilpailukykyä tai hankkimien rakennusten, rakenneimien
24637: parantavan työllisyystilannetta. Verovelvollisel- koneiden, kalustojen ja muiden niihi~
24638: la, joka ei yksin voi toimitaloa rakentaa, vaan verrattavan käyttöomaisuuden hankinta-
24639: ryhtyy yhteisesti muiden yrittäjien kanssa ra- menoja, mikäli tällaisen investoinnin
24640: kentamaan tällaista ns. pienteollisuustaloa tai voidaan katsoa, sen mukaan kuin val-
24641: vastaavaa, ei ylläolevan lain perusteella vielä tiovarainministeriö tarkemmin määrää,
24642: ole mahdollisuutta tehdä edellä esitettyä siirtoa edistävän taloudellista kasvua, lisäävän
24643: verosta vapaana omaan pääomaan. kansainvälistä kilpailukykyä tai paranta-
24644: van työllisyystilannetta.
24645: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
24646:
24647: Erkki Hara.
24648: IV,1.58.- Toiv.al. n:o 183.
24649:
24650:
24651:
24652:
24653: Haukipuro ·ym.: .Mitatihztaloutta harjoittavien veroilmoituslomak-
24654: keiden yksinkertaistlllllisesta.
24655:
24656:
24657: E d.us kunrutl e.
24658:
24659: Maatilatalouden tuloverolaki on ollut voi- heuttanut veroilmoitusten hidasta täyttämistä,
24660: massa nyt hieman yli 2 vuotta, joten siitä on jota ei voida. pitää •myöskään veroviranomaisten
24661: saatu ensimmäiset kokemukset. Puuttumatta eikä valtion ja kuntien etujen mukaisena.
24662: itse lain sisältöön ja vaikutuksiin on todettava, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24663: että veroilmoituslomakkeita ei ole onnistuttu nioittavasti eduskunnan ·hyväksyttäväksi ·.toivo-
24664: tekemään riittävän yksinkertaisiksi eikä hel- muksen,
24665: posti ·täytettäviksi. Tämä on aiheuttanut mo-
24666: nille viljelijöille sekä ylimääräistä vaivaa että että hallitus ·ryhtyisi kiireellisiin toi-
24667: kustannuksia. mtmpiteisiin mlll.ltilatalouden tulovero-
24668: Mielestämme veroilmoitusta ei ole riittävästi lain tarkoittamien veroilmoituslomak-
24669: kehitelty. Lomakkeiden nykyinen muoto on ai- keiden yksinkerlllistamiseksi.
24670: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
24671:
24672: Erkki Haukipuro. Reino Kangas.
24673: Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
24674: Paavo Niinikoski. G. Laatio.
24675: Pekka Vilmi. . Mauri Seppä.
24676: 545
24677:
24678: IV,159.- Toiv.al. n:o 184.
24679:
24680:
24681:
24682:
24683: Heino ym.: Itä-Suomen kehitysrahaston perustamisesta.
24684:
24685:
24686: E d u s k u n n a 11 e.
24687:
24688: Itä-Suomi on edelleen niitä maamme kehitys- sen turvaamiseksi. Kehitysrahasto toimisi pysy-
24689: alueita, joilla työttömyys ja väestökato ovat viä työpaikkoja luovien uusien investointien
24690: huolestuttavia. Elinkeinoelämä potee pääoma- rahoittajana. Siihen voitaisiin koota myös Itä-
24691: pulaa, mikä on suurimpana esteenä koko Itä- Suomessa maksettavat pienteollisuuslainojen ko-
24692: Suomen taloudelliselle kehitykselle. Yleiset ra- rot ja kuoletukset. Rahaston turvin tuettaisiin
24693: halaitokset eivät kykene antamaan siinä mää- siten koko alueen yrittäjiä ja elinkeinoelämää.
24694: rin luottoja kuin Itä-Suomessa olevan teollisuu- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
24695: den laajentaminen ja jalostusasteen kohottami- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24696: nen vaatisivat. Uusien tuotantolaitosten ja yri- muksen,
24697: tysten perustamisessa pääoman puute on vielä-
24698: kin suurempi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24699: Valtion budjettitoimenpitein perustettava, menpiteisiin Itä-Suomen kehitysrahas-
24700: riittävän suuren määrärahan sisältävä Itä-Suo- ton perustamiseksi ja ottaisi sitä varten
24701: men kehitysrahasto olisi paras ja nykyvaiheessa vuoden 1971 tulo- ja menoarvioesityk-
24702: ainoa keino Itä-Suomen taloudellisen kehityk- seen riittävän suuren määrärahan.
24703: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
24704:
24705: Maija Heino. Eeva Kauppi.
24706: Anna-Liisa Linkola. Aslak Aas.
24707: Aili Vaittinen. G. Laatio.
24708:
24709:
24710:
24711:
24712: 69 427/70
24713: 546
24714:
24715: IV,160.- Toiv.al. n:o 185.
24716:
24717:
24718:
24719:
24720: Hemmi ym.: Kehitysalueilla toimivien pienyritysten lainojen
24721: vakauttamisesta investointiluotoiksi.
24722:
24723:
24724: E d u s k u n n a 11 e.
24725:
24726: Uusia kehitysaluelakeja säädettäessä jätettiin Kehitysalueita koskevaan investointiluottola-
24727: kehitysaluella jo toimivien pienyritysten ns. kiin olisikin tehtävä sellainen muutos, joka
24728: luottojen vakauttaminen investointiluotoiksi to- mahdollistaa kehitysalueilla toimivien pienyri-
24729: teuttamatta. Tosiasia on, että suurin osa kehi- tysten lainojen vakauttamisen investointiluo-
24730: tysalueiden pienyrityksistä mm. turkistarhaus- toiksi 1 milj. mk saakka yritystä kohden.
24731: yritykset kamppailevat taloudellisissa vaikeuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun"
24732: sissa, jopa konkurssiuhan alaisina. Yritykset nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24733: toimivat kehitysalueilla keskimääräistä enem- muksen,
24734: män velkapääomalla, joten korkeakorkoisten
24735: lainojen ja vekselien korot vaikuttavat ratkai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24736: sevalla tavalla yritystoiminnan menestymiseen menpiteisiin kehitysalueita koskevan in-
24737: näillä alueilla. Mikäli yritystoiminnalle luodaan vestointiluottolain muuttamiseksi siten,
24738: kannattavaisuusedellytyksiä, voidaan nykyiset että kehitysalueilla toimivien pienyritys-
24739: työpaikat niissä säilyttää ja tämän jälkeen tu- ten lainat voitaisiin vakauttaa investoin-
24740: lee mahdolliseksi myös lisätä tuotantotoimintaa tiluotoiksi.
24741: ja siten luoda myös uusia työpaikkoja.
24742: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24743:
24744: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro.
24745: Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
24746: 547
24747:
24748: IV,161.- Toiv.al. n:o 186.
24749:
24750:
24751: Henuni ym.: Vapautuksen myöntämisestä auto- ja moottoripyörä-
24752: verosta eräissä tapauksissa.
24753:
24754: E d u s k u n n a 11 e.
24755:
24756: Viime vuosien aikana auto on muodostunut Mitä oman kulkuneuvon hankkimisesta ja
24757: useilla eri ammattialoilla välttämättömäksi työ- sen käytöstä on sanottu pätee myös kätilöiden
24758: välineeksi. Yhteiskuntamme kehittyessä on syn- ja terveyssisarten kohdalla. Nimenomaan hei-
24759: tynyt erinäisiä ammattiryhmiä, joille auto on dän ammatissaan on nopean toiminnan tarve
24760: nimenomaan ammatin harjoittamiseen elimelli- ensiarvoisen tärkeää. Useat heistä ovat joutu-
24761: sesti kuuluva osa. Voimassa oleva auto- ja neet virkamatkojaan varten hankkimaan oman
24762: moottoripyöräverolaki pyrkii kuitenkin pitä- kulkuneuvon.
24763: mään eräät autoa ammattinsa harjoittamiseen Kun eduskunnassa hyväksyttiin laki auto- ja
24764: tarvitsevat epäedullisemmassa asemassa kuin moottoripyöräveron kaksinkertaistamisesta, ovat
24765: toiset. Laki toisin sanoen jättää eräät suuret nämä ammattiryhmät joutuneet entistä epä-
24766: autoa työvälineenään käyttävät ryhmät veron edullisempaan asemaan. Koska asianomaisen
24767: alaisuuteen. V erovapauden ulkopuolelle on jä- viran tai työn menestyksellisen hoitamisen kan-
24768: tetty mm. sellaiset autoa ammatissaan oleelli- nalta auto on välttämätön työväline näissä am-
24769: sena työvälineenä käyttävät ammattiryhmät ku- mattiryhmissä ja koska he itse joutuvat vastaa-
24770: ten myyntimiehet, poliisit sekä kätilöt ja ter- maan auton tai moottoripyörän hankinnasta
24771: veyssisaret. johtuvista suurista kustannuksista, olisi mie-
24772: Myyntimiesten osalta todettakoon, että auto lestämme täysin perusteltua vapauttaa edellä
24773: on nykyaikaisen myyntimiehen tärkein työväli- mainitut ammattiryhmät viran tai työn hoitami-
24774: ne, jolla hän siirtyy asiakkaalta asiakkaalle kul- seen tarvittavan ajoneuvon hankkimisen yhtey-
24775: jettaen näytetavaroita, konsulenttia ja eräissä dessä maksettavasta auto- ja moottoripyöräve-
24776: tapauksissa tuotteitakin. Työssään myyntimies rosta. Onhan lisäksi todettava, että edellä mai-
24777: joutuu ~jamaan kymmeniä tuhansia kilometrejä nitut ammattiryhmät kuluttavat ajoneuvoissaan
24778: vuodessa, jopa niin, että huippulukemat ovat vuosittain huomattavat määrät polttoainetta ja
24779: paljonkin yli 100 000 km vuodessa. Jo ajokilo- tätä kautta polttoaineveron muodossa maksavat
24780: metrimäärät ovat osoituksena siitä, että auton valtiolle ajomääriään vastaavan varsin huomat-
24781: osuuden korostaminen ammatinharjoittamisen tavan veromäärän.
24782: osana on tässä yhteydessä varsin perusteltua. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24783: Lisäksi on ilmeistä, että verovapaus tällä koh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24784: din olisi omiaan vaikuttamaan myös hintoja muksen,
24785: alentavana tekijänä.
24786: Varsinkin maaseudulla, jossa välimatkat eri että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24787: toimintakohteiden välillä saattavat olla hyvin- auto- ja moottoripyöräverosta annetun
24788: kin pitkät, joutuu poliisikuntamme pakosta lain muuttamiseksi siten, että valtio-
24789: turvautumaan omiin kulkuneuvoihinsa, koska neuvosto voisi hakemuksesta myöntää
24790: valtiolla ei ole osoittaa virkamatkoihin tarvit- vapautuksen tahi määrätä valtion va-
24791: tavaa valtion kulkuneuvoa. Poliisit ovatkin roista maksettavaksi takaisin maahan-
24792: useimmiten joutuneet hankkimaan itse kulku- tuonnin yhteydessä suoritetun tai ajo-
24793: neuvonsa voidaakseen joustavasti ja nopeasti neuvon hintaan sisältyneen veron, mi-
24794: siirtyä paikasta toiseen. Lisäksi on otettava käli ajoneuvoa käytetään pääasiallisesti
24795: huomioon, että poliisit joutuvat virantoimituk- myyntimiehen, terveystarkastajan, po-
24796: sessaan kuljettamaan omissa autoissaan myös liisin, kätilön tai terveyssisaren viran
24797: pidätettyjä, joka saattaa suhteettomasti liata ja tai työn hoitamiseen.
24798: tärvellä autoa.
24799: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
24800:
24801: Kerttu Henuni. Irma Toivanen.
24802: 548
24803:
24804: IV,162.-Toiv.al. n:o 187.
24805:
24806:
24807:
24808:
24809: Hemmi ym.: Naisten sodanaikaisen palveluksen laskemisesta
24810: valtion palvelukseksi eläkettä määrättäessä.
24811:
24812:
24813: E d u s k u n n a 11 e.
24814:
24815: Vuosien 1939-45 aikana monet Suomen eduskunta on hyväksynyt jo vuonna 1956 lain
24816: naiset joko järjestöjen jäseninä tai vapaaehtoi- sotavammaisista annetun lain soveltamisalan
24817: sina hoitivat puolustusvoimissa aivan samanlai- Qaajentamisesta, jossa korvauksen saajien piiriä
24818: sia tehtäviä kuin valtion viran ja toimen hai- on laajennettu mm. juuri näiden henkilöiden
24819: tijoina olleet naiset. Tällaisia tehtäviä olivat osalta. Sanotun lainmuutoksen perusteella ni-
24820: muun ohella emännöitsijän, sairaalahenkilö- mittäin nyttemmin maksetaan ruumiinvamman
24821: kuntaan kuuluneiden, viestittäjän, sähköttä-' tai sairauden johdosta korvausta mm. sille,
24822: jän, kaukokirjoittajan ja kanslia-apulaisen toi- joka naisjärjestön jäsenenä on ollut vuonna
24823: met. Useat näitä tehtäviä hoitaneista ovat myö- 1939 tai sen jälkeen mutta ennen 1 päivää
24824: 1
24825: hemmin tulleet valtion hallinnon eri alojen heinäkuuta 1945 sotilasviranomaisen tai jär-
24826: palvelukseen ja siten valtion viran ja toimen jestönsä määräämässä ja valvomassa työssä so-
24827: haltijoiksi. Olisi sen vuoksi kohtuullista, että 'tilaallisen laitoksen tai muodostelman piirissä.
24828: heidän sodana~kainen palveluksensa rinnastet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24829: taisiin samalla tavoin viran ja toimen haltijana nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24830: suoritettuun palvelukseen kuin reserviläisten muksen,
24831: palvelus liikekannallepannuissa puolustusvoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24832: missa. Näin sitä suuremmalla syyllä, kun eräät valtion eläkelainsäädännön muuttami-
24833: kaupungit ja maalaiskunnatkin ottavat huo- sesta siten, että naisten vapaaehtoinen
24834: mioon sodan a~kaisen palvelun. vakinainen palvelus sodan aikana liike-
24835: Tasavertaisten oikeuksien myöntäminen puo- kannallepannuissa puolustusvoimissa las-
24836: lustusvoimissa sotien aikana palvelleille nai- kettaisiin palveluksi valtion viran tai
24837: sille on täysin perusteltua myös sen vuoksi, että toimen haltiiana.
24838: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24839:
24840: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro. Inna Toivanen.
24841: 549
24842:
24843: IV,163.- Toiv.al. n:o 188.
24844:
24845:
24846:
24847:
24848: Hemmi: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kehit-
24849: tämiseksi.
24850:
24851:
24852: E d u s k u n n a 11 e.
24853:
24854: Vuodesta toiseen on varsin ankara työttö- miseksi, vaan etupäässä tarvitaan pysyviä työ-
24855: myys rasittanut Pohjois-Suomea. Keskimääräi- tilaisuuksia luovia investointeja. Kun kehitys-
24856: nen työttömyysprosentti on ollut täällä kor- aluelait ja muut kehitysaluepoliittiset toimen-
24857: keampi kuin missään muualla maassamme. piteet erityisesti kehitysalueen laajuuden huo-
24858: Tämä johtuu alueen alkutuontantovaltaisuu- mioon ottaen eivät pääomaköyhän Pohjois-
24859: desta, joka puolestaan vaikuttaa siihen, että lä- Suomen kannalta nykyisin ole riittäviä, tulisi
24860: hes puolet työllisestä työvoimasta toimii maa- lakien vaikutusta erityisesti Oulun ja Lapin
24861: ja metsätaloudessa. Työvoiman paine jalostus- lääneihin kdhdistuvina huomattavasti lisätä ja
24862: ja palveluelinkeinoihin on kysynnän lisäystä tehostaa. Tätä silmällä pitäen tarvitaan valtion
24863: suurempi. Erityisesti tämä paine on kohdistu- nopeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen tuke-
24864: nut rakennustoimintaan. miseksi. Tähän on mitä erinomaisin mahdolli-
24865: Näistä dinkeinorakenteellisista syistä Poh- suus uutta kehitysaluelakia säädettäessä.
24866: jois-Suomen työllisyys on riippuvainen julkisen Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioitta-
24867: vallan harjoittamasta työllisyys- ja kehityspoli- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24868: ti~kasta. Entistä parempaa työvoiman kysyn- sen,
24869: nän ja tarjonnan tasapainoon voidaan Pohjois-
24870: Suomessa päästä siten, että lisätään teollisuutta että hallitus uusia kehitysaluelakiesi-
24871: ja sitä kautta palveluelinkeinojen mahdollisuuk- tyksiä taotiessaan ottaa entistä parem-
24872: sia laajentaa työvoimapohjaansa. min huomioon ne valtion tukitoimen-
24873: Pohjois-Suomen tarpeiden kartoitusta varten piteet, mitä Pohjois-Suomen elinkeino-
24874: on tutkimustoiminta avainasemassa. Pelkkä elämä tarvitsee kehittyäkseen ja pois-
24875: tutkimustoiminta yksin ei kuitenkaan riitä taakseen siellä vallitsevan rakenteelli-
24876: Pohjois-Suomen nykyisten ongelmien ratkaise- sen suuren työttömyyden.
24877: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24878:
24879: Kerttu Hemmi.
24880: 550
24881:
24882: IV,164.- Toiv.al. n:o 189.
24883:
24884:
24885:
24886:
24887: Hemmi ym.: Pohjois-Suomen kehitysrahaston perustamisesta.
24888:
24889:
24890: E d u s k u n n a 11 e.
24891:
24892: Pohjois-Suomessa vuodesta toiseen esiintyvän lääneihin kohdistuvina huomattavasti lisätä ja
24893: vaikean työttömyyden tiedetään olevan raken- tehostaa. Tätä silmällä pitäen tulisi valtion toi-
24894: netyöttömyyttä, joka merkittäväitä osalta ai- menpitein aikaansaada Pohjois-Suomen kehitys-
24895: heutuu siitä, että alueen ekinleinorakenteen al- rahasto tai vastaava rahoitusmenettely Pohjois-
24896: kutuotantovaltaisuudesta johtuen eivät eri elin- Suomeen kohdistuvien investointien rahoittami-
24897: keinoalat enää pysty tarjoamaan pysyviä työ- seksi.
24898: paikkoja kaikille Pohjois-Suomessa nykyisin Vuonna 1954 perustettiin pienen ja keski-
24899: asuville työtä tarvitseville ihmisille. Kehitys- suuren teollisuutemme rahoitustehtävien hoita-
24900: ennusteiden mukaan epäsuhde alueella synty- mista varten erityisluottolaitos, Teollistamisra-
24901: vän väestön ja työpaikkojen välillä tulee tule- hasto Oy, jonka rahoitettavien kohteiden luku-
24902: vaisuudessa kasvamaan huomattavasti nykyises- määrää on jouduttu rajoittamaan. Yhtiö voi
24903: täänkin. Koska työpaikat ensisijaisesti ratkaise- harkita rahoitustuen antamista ainoastaan sel-
24904: vat, mihin väestö sijoittuu asumaan, joutuvat laisiin kohteisiin, joissa anottavan lainan määrä
24905: pohjoissuomalaiset huolestuttavassa määrin tä- on vähintään 100 000 mat"kkaa. Tämän rahas-
24906: män väestön ja työpaikkojen määrän välisen ton myöntämät lainat jäävät sitä paitsi suurim-
24907: epäsuhteen vuoksi 1siirtymään joko Etelä-Suo- maksi osaksi Etelä-Suomeen. Samoin pienteol-
24908: meen tai toisiin pohjoismaihin, vieläpä kaukai- lisuuden takauslaitoksen valtiontakauksista
24909: sempiinkin maihin. Näin Pohjois-Suomessa on, esim. viime vuonna vain minimaalinen määrä
24910: mikäli kehityksen annetaan kulkea nykyistä ra- on annettu Pohjois-Suomeen, vaikka molem-
24911: taansa, tapahtumassa erittäin voimakas kehitys- pien laitosten osalta on edellytetty erityisesti
24912: muutos jo lähimmän vuosikymmenen aikana. kehitysalueiden huomioon ottamista. Niinikään
24913: Kun kuitenkin Pohjois-Suomessa on jo tä- pienteollisuuslainoja on Oulun ja Lapin läänei-
24914: hän mennessä investoitu varsin paljon varoja hin viime vuonna myönnetty vain vähäinen osa
24915: ns. yhteiskuntarakenteeseen, ts. teihin, kun- myönnetyistä lainoista, vaikka näidenkin laino-
24916: nallistekniikkaan, kouluihin, asuntoihin, ter- jen osalta on edellytetty niiden myöntämistä
24917: veydenhoito- ja sairaalalaitoksiin jne., olisi epä- erityisesti kehitysalueille.
24918: tarkoituksen mukaista yhteiskunnan kannalta Kun riskille alttiin pääoman puute myös jar-
24919: antaa kehitysmuutoksen Pohjois-Suomessa ta- ruttaa yritteliäisyyttä Pohjois-Suomessa, olisi
24920: pahtua niin rajuna kuin se nykyisten ennustei- tässä kosketeltuihin organisaatiojärjestelyihin
24921: den valossa tulisi tapahtumaan, koska suurien liittyen kiireellisesti aikaansaatava Pohjois-Suo-
24922: väestömäärien nopea muuttaminen pois Poh- men oma kehitysrahasto Pohjois-Suomeen koh-
24923: jois-Suomesta aiheuttaisi tuntuvia häiriöitä distuvien pysyviä työpaikkoja luovien inves-
24924: kaikkinaiseen alueella tapahtuvaan toimintaan tointien rahoittamisen helpottamiseksi. Peruste-
24925: ja koska tällöin jo tähän mennessä luotu em. luna tällaisen kehitysrahaston aikaansaamiselle
24926: yhdyskuntarakenne tulisi vajaatehoisesti tai voidaan mainita se, että se olisi erittäin tar-
24927: eräin osin tuskin lainkaan käytetyksi hyödylli- peellinen ja oikeudenmukainen toimenpide mm.
24928: sesti. siinä mielessä, että Pohjois-Suomi antaa run-
24929: Kun kehitysaluelait ja muut kehitysaluepo- saat luonnonvaransa ja työvoimansa myös maan
24930: liittiset toimenpiteet erityisesti kehitysalueen muiden osien hyväksi. Niinpä malmikaivosten
24931: laajuuden huomioon ottaen eivät pääomaköy- vuosinostosta nostetaan Pohjois-Suomesta n.
24932: hän Pohjois-Suomen kannalta nykyisellään ole 40 % koko maamme vuosinostosta, Oulun lää-
24933: riittäviä, tulisi niitä erityisesti Oulun ja Lapin nissä tuotetusta sähköenergiasta viedään Etelä-
24934: IV,l64.- Hemmi ym. 551
24935:
24936: Suomeen n. 70 % ja Oulun läänin tuottamasta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24937: puuraaka-aineesta viedään n. 1 milj. m3 läänin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24938: ulkopuolelle jalostettavaksi, jota paitsi valtion muksen,
24939: metsien tuotto maassamme jakautuu siten, että
24940: n. 2/3 Metsähallituksen vuotuisesta ylijäämästä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24941: kertyy Pohjois-Suomessa olevien valtion met- menpiteisiin Pohjois-Suomen kehitysra-
24942: sien tuotosta. haston perustamiseksi.
24943: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24944:
24945: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro.
24946: Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
24947: 552
24948:
24949: IV,165.- Toiv.aL n:o 190.
24950:
24951:
24952:
24953:
24954: Hemmi: Polttoaineiden kuljetuskustannusten korvaamisesta val-
24955: tion varoista polttoaineiden hintojen alentamiseksi Pohjois-
24956: Suomessa ja Lapissa.
24957:
24958:
24959: E d u s k u n n a 11 e.
24960:
24961: Valtion penman veron osuus polttoaineen maassa päästäisiin polttoaineen hinnoissa sa-
24962: hinnasta on nykyisin varsin huomattava. Tä- maan hintatasoon. Tähän päästäisiin mm. sillä,
24963: män joutuvat maksamaan kaikki polttoaineen että valtion varoista suoritettaisiin tahtikor-
24964: tarvitsijat. Tämän lisäksi voidaan polttoaineen vausta polttoaineiden kuljetuskustannusten osal-
24965: hintaan lisätä vielä erillinen hintalisä, lähinnä ta. Kulutus koko maan kulutukseen verrattuna
24966: niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat poltto- on näillä alueilla suhteellisen pieni, joten ta-
24967: aineen kuljetuksista ja rahdista jakelupaikalle. loudellisestikaan ei polttoaineiden hinnan tuki
24968: Tämä merkitsee käytännössä sitä että poltto- täällä tulisi taloudellisesti maallemme raskaaksi,
24969: aineesta peritään sitä korkeampi hinta, mitä mutta toimenpiteellä olisi mitä edullisin vaiku-
24970: kauemmas pohjoiseen tai itään maassamme lii- tus Pohjois-Suomen ja Lapin talouselämään.
24971: kutaan. Tästä pääsisivät hyötymään paitsi yrittäjät ja
24972: Korotetun polttoaineen hinnan vaikutus tun- ammattiautoilijat myös kaikki maakuntien asuk-
24973: tuu varsin voimakkaana juuri Pohjois-Suomessa, kaat.
24974: missä pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat tuntu- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
24975: via lisäkustannuksia. Tämä heijastuu mitä eri- hyväksyttäväksi toivomuksen,
24976: laisimmilla aloilla. Korkeiden tahtikustannusten
24977: vuoksi joudutaan pohjoisessa maksamaan sa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24978: masta tuotteesta korkeampi hinta kuin vastaa- menpiteisiin polttoaineiden kuljetuskus-
24979: vasta tuotteesta etelässä. Oleellisesti tähän on tannusten korvaamiseksi valtion varois-
24980: vaikuttamassa juuri korkea polttoaineen hinta. ta siten, että polttoaineiden hinnat tu-
24981: Pohjois-Suomen ja erityisesti Lapin kannalta lisivat Pohjois-Suomessa ja Lapissa sa-
24982: olisi mitä toivottavinta lähteä siitä, että koko maksi kuin Etelä-Suomessa.
24983: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24984:
24985: Kerttu Hemmi.
24986: 553
24987:
24988: IV,166.-Toiv.al. n:o 191.
24989:
24990:
24991:
24992:
24993: Hemmi ym.: Matkailuelinkeinon rinnastamisesta tasavertaisena
24994: muun yrittäiätoiminnan kanssa.
24995:
24996:
24997: E d u s k u n n a 11 e.
24998:
24999: Matkailusta on muodostumassa yhä suu- Jotta matkailuelinkeinon kehittämiselle voi-
25000: rempi ja merkittävämpi tekijä yhteiskuntanune taisiin turvata nykyistä paremmat mahdolli-
25001: elinkeinorakenteessa. Jo nyikyisellään tämä suudet, olisi lähdettävä siitä, että matkailu-
25002: elinkeino pystyy työvoimavaltaisena työllistä- elinkeino rinnastettaisiin kaikilta osin muuhun
25003: mään piiriinsä merkittävän joukon työnteki- yrittämistoimintaan. Kun se näinollen voitai-
25004: jöitä. siin rinnastaa mm. pienteollisuuteen, olisi yri-
25005: Maassamme ei kuitenkaan vielä täysin ym- tyksen perustaja ja ylläpitäjä oikeutettu saman-
25006: märretä sitä merkitystä, mitä mahdollisuuksia arvoisesti muun pienteollisuuden kanssa myös
25007: matkailulla on puhtaasti yrittämisen muotona. valtionapuihin ja lainoihin sekä veronhuojen-
25008: Matkailupalvelusten tarjoamisessa onkin tällä nuksiin nimenomaan kehitysalueilla.
25009: hetkellä ratkaiseva pääpaino nimenomaan yksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25010: tyisten yrittäjien harteilla. Kuitenkaan matkai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25011: lua ei haluta vielä täysin tunnustaa yhtenä vomuksen,
25012: yrittämisen muotona. Tämä vanhentunut käsi-
25013: tys puolestaan heijastuu yrittäjätoimintaa vai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25014: keuttavana mm. siinä, että matkailu ei ole menpiteisiin matkailuelinkeinon rinnas-
25015: päässyt täydellä teholla osalliseksi niistä tuki- tamiseksi tasavertaisena muu~ ·yrittäjä-
25016: toimenpiteistä, joita muutoin on yrittäjätoi- toimimMn ja pienteollisuuden kanssa.
25017: minnalle voitu osoittaa.
25018: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
25019:
25020: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro.
25021: Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
25022:
25023:
25024:
25025:
25026: 70 427/70
25027: 554
25028:
25029: IV,167.- Toiv.al. n:o 192.
25030:
25031:
25032:
25033:
25034: Hemmi ym.: Eräiden TVL:n piirien peruspalkkaisien virkasuh-
25035: teiden lisäämisestä.
25036:
25037:
25038: E d u s k u n n a 11 e.
25039:
25040: Tie- ja vesirakennushallinnon alalla on kehi- sin sosiaalisin eduin palkatut virkamiehet ja
25041: tys viime vuosina kulkenut voimakkaasti eteen- toimihenkilöt. Tällaista kehitystä ei ole pidet-
25042: päin. Mm. on jo aloitettu automaattinen tieto- tävä suotavana ajatellen jo yksistään henkilö-
25043: jen käsittelyä koskeva toiminta, kattaen tämä kuntapoliittisia näkökantoja. Onhan esim. Ou-
25044: toiminta niin hyvin teknillisiä kuin hallinnolli- lun tie- ja vesirakennuspiirin piirikonttorin 295
25045: siakin aloja, esim. tavoitebudjetointi ja kustan- henkilöä käsittävästä virkamiestehtäviä hoita-
25046: nuslaskenta, kirjanpito ( kameraalinen ja varas- vasta henkilökunnasta peruspalkkaisia vain 70,
25047: to) ja palkanlaskenta, tilastointi ne. Tehtävä- ylimääräisiä 111 ja tilapäisiä 72 sekä työsopi-
25048: kentän laajentuessa ovat työmäärät, töiden ra- mussuhteisia 42, prosenttilukujen ollessa vas-
25049: tionalisointipyrkimyksistä huolimatta, jatkuvas- taavasti 24,0-38,0-24,0-14,0 prosenttia.
25050: ti lisääntyneet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25051: Koska lisääntyneistä työtoiminnoista ei ole nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25052: voitu entisellä henkilökuntamäärällä selvitä, on muksen,
25053: mm. piirikonttoreihin jouduttu palkkaamaan
25054: lähinnä virkamiesvakanssien vähäisyydestä joh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25055: tuen, uutta työsopimussuhteista työvoimaa ja menpiteisiin Oulun, Kainuun ja Keski-
25056: on kehitys viime aikoina yhä lisääntyneessä Pohjanmaan TVL:n piirien peruspalk-
25057: määrin kulkenut juuri tähän suuntaan. kaisien virkasuhteiden lisäämiseksi ja
25058: Piirikonttorissa joutuvat täten täysin saman- tilapäistoimien ylimääräistämiseksi.
25059: laisia hallinnollisia tehtäviä hoitamaan erilai-
25060: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
25061:
25062: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
25063: 555
25064:
25065: IV,168.- Toiv.al. n:o 193.
25066:
25067:
25068:
25069:
25070: Hetemäki ym.: Lapsi-, koulutus- ja opintovähennysten yhtenäis-
25071: tämisestä fyysisten henkilöiden verotuksessa.
25072:
25073:
25074: E d u s k u n n a II e.
25075:
25076: Fyysisten henkilöiden verotusjärjestelmä on semmin. Tämän takia on välttämätöntä, että
25077: kaikilta osin vanhentunut. Verotusperusteita ei koulutukselle luodaan taloudelliset edellytykset
25078: ole muutettu kehityksen mukana ja verotus myös verotuksessa.
25079: on näin muodostunut epäoikeudenmukaiseksi. Siksi ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
25080: Kokonaisuudistus on tarpeen, mutta on tarkoi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
25081: tuksenmukaista toteuttaa mahdollisimman no-
25082: peasti eräitä osaratkaisuja. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ke-
25083: Eräs tällainen korjattava epäkohta on lapsi-, hittämään lapsi-, koulutus- ja opinto-
25084: koulutus- ja opintovähennusten erilaisuus val- vähennysjärjestelmää yhtenäiseksi val-
25085: tion- ja kunnallisverotuksessa. tion- ja kunnallisverotuksessa samalla
25086: Lasten kouluttaminen asettaa huoltajalle tä- kun vähennyksen määrää lisätään ja
25087: män päivän yhteiskunnassa huomattavasti vähennykseen oikeutetun lapsen ikäraja
25088: enemmän taloudellisia velvotteita kuin aikai- nostetaan 18 vuodeksi.
25089: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
25090:
25091: Elsi Hetemäki. Seppo Westerlund.
25092: Erkki Hara. Esko J. Koppanen.
25093: Salme Katajavuori.
25094: 556
25095:
25096: IV,169.- Toiv.al. n:o 194.
25097:
25098:
25099:
25100:
25101: Hjerppe ym.: Määrärahasta kehitysalueiden pienteollisuuden lat·
25102: noihin.
25103:
25104:
25105:
25106: E d u s k u n n a 11 e.
25107:
25108: Vuosina 1951-1969 sisältyi valtion tulo- ja Vuosina 1965-1966 on pienteollisu~slainaa
25109: menoarvioihin erillinen pienteollisuuslainamo- saaneissa yrityksissä muodostunut Oulun lää-
25110: mentti. Valtioneuvoston tähän liittyneen pää- nissa yhden työpaikan hinnaksi 15 000 mk,
25111: töksen mukaan valtion pienteollisuuslainoja josta pienteollisuuslainan osuus 8 000 mk.
25112: myönnettäessä oli erityistä huomiota kiinni- Vuosina 1963-1969 on pienteollisuuslainaa
25113: tettävä kehitysalueilla toimivien tai niille pe- saaneissa yrityksissä näin ollen muodostunut
25114: rustettavien yritysten hakemuksiin. Valtion n. 1 000 uutta työpaikkaa. Mikäli kai:kki haki-
25115: pienteollisuuslainojen suurta merkitystä juuri jat olisivat lainaa saaneet, olisi työpaikkoja
25116: kehitysalueilla kuvaa se, että vuosina 1964- muodostunut kolminkertainen määrä.
25117: 1968 myönnetystä 52.2 milj. markan laina- Vuoden 1970 alussa luovuttiin valtion suo-
25118: määrästä · kehitysalueilla sijaitsevien yritysten rasta lainoituksesta pienteollisuudelle ja siir-
25119: osuus on ollut keskimäärin 60 %, vaikka vain ryttiin korkotukijärjestelmään, jonka mukaan
25120: vajaa kolmannes maamme pienteollisuusyrityk- vapailta luottomarkkinoilta saatujen, korkotuen
25121: sistä sijaitsee tällä alueella. 1960-luvulla on kohteeksi hyväksyttyjen lainojen korko pide-
25122: myönnettyjen pienteollisuuslainojen määrä ollut tään valtion korkotuella käypää korkoa alhai-
25123: sekä kehitysalueilla että niiden ulkopuolisilla sempana. Kehitysalueiden osalta pienteollisuu-
25124: alueilla vain vajaa puolet ja eräinä vuosina den korkotukijärjestelmä on sisällytetty vuonna
25125: vain kolmannes anotusta lainamäärästä, mikä 1970 voimaan tulleeseen kehitysalueluottojär-
25126: on osoituksena siitä, että vuosittain myön- jestelmään. Kehitysalueiden ulkopuolisten aluei-
25127: netty lainamäärä ei ole ollut läheskään riit- den tarpeita varten on säädetty pienteollisuu-
25128: tävä. Määrärahan pienuuden takia on jatku- den korkotukiluottolaki.
25129: vasti jouduttu hylkäämään sellaisia hakemuksia, Valtion pienteollisuuslainojen poistaminen
25130: jotka muuten olisivat olleet hyväksymiskelpoi- heikentää entisestäänkin kehitysalueiden pien-
25131: sia. teollisuuden rahoitusmahdollisuuksia. Koska
25132: Esimerkkinä voidaan mainita, että Oulun luottolaitoksille ei kuitenkaan ole asetettu vel-
25133: läänin kohdalla haetut ja myönnetyt pienteol- voitteita lisätä pienteollisuudelle tarkoitettua
25134: lisuuslainat vuosina 1963-1969 olivat seu- 1ainanantoaan sillä määrällä, joka vastaisi ai-
25135: raavat: kaisempaa valtion suoraa lainoitusta pienteolli-
25136: ,suudelle, on juuri rahoitusvaikeuksien kanssa
25137: Haettu Myönnetty 'kamppaileva kehitysalueiden pienteollisuus jou-
25138: Vuosi kpl mk kpl mk tunut erikoisesti kärsimään. Voidaan katsoa
25139: pienteollisuuden lainoitukseen tarkoitettujen
25140: 1963 94 2 413 653 31 588 290 'varojen vähentyneen kokonaisuudessaan pien-
25141: 1964 115 3 670 828 39 863 000 teollisuuslainamomentin määrällä, koska ei
25142: 1965 86 2 619 902 36 969 .300 voida olettaa luottolaitosten lisänneen omasta
25143: 1966 127 4 181 080 51 1 292 800 aloitteestaan luotonantoaan pienteollisuudelle.
25144: 1967 137 4 819 563 54 1 579 300 Tärkeää on myös todeta, että valtion lainan-
25145: 1968 1.36 5 691 702 59 2 039 000 anto kehitysalueiden pienteollisuudelle on val-
25146: 1969 68 2 642 607 23 77.3 000 tion talouden kannalta erittäin halpa kehitys-
25147: Yht. 763 26 0.39 335 293 8 122 690 hluepolii ttinen toimenpide.
25148: IV,169.- Hjerppe ym. 557
25149:
25150: Tämän johdosta olisi päästävä samantyyp- että hallitus ottaisi vuoden 1971
25151: pisen valtion pienteollisuuslainajärjestelmän ai- tulo- ja menoarvioesitykseen 30 000 000
25152: kaansaamiseksi kuin oli vuosina 1951-1969 markan määrärahan kehitysalueilla ole-
25153: ja saatava tähän tarkoitukseen varoja jo ensi van ja rakennettavan pienteollisuuden
25154: vuoden tulo- ja menoarvioon. lainoihin.
25155: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
25156: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25157: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970 ..
25158:
25159:
25160: Kauko Hjerppe. Heikki Mustonen.
25161: Pauli Räsänen. Veikko Salmi.
25162: Pekka Salla. Lauha Männistö.
25163: Matti Koivunen. Helvi Niskanen.
25164: P. Puhakka. Siiri Lehmonen.
25165: Pentti Liedes. Niilo Koskenniemi.
25166: 558
25167:
25168: IV,170.- Toiv.al. n:o 19.5.
25169:
25170:
25171:
25172:
25173: Hjerppe ym.: Valtionjobtoisten ja valtion tukea saavien laitos-
25174: ten perustamista ja laajentamista selvillelevän valtakunnalli-
25175: sen elimen perustamisesta.
25176:
25177:
25178: E d u s k u n n a 11 e.
25179:
25180: Rautaruukki Oy:n hallintoneuvoston tehtyä ja joka suorittaisi tarkastuksen ottamalla huo-
25181: päätöksen sijoittaa osa yhtiön laajennuksista mioon mm. maan eri osien kehityksen, työ-
25182: Hämeenlinnaan tuli selvästi ilmi, että maas- paikkojen tarpeen, raaka-aineen ja voiman
25183: samme ei ole elintä, joka suorittaisi kansanta- saannin ja asettaisi koko kansantalouden edut
25184: loudellisten laskelmien pohjalta mikä on kun- huomioon ottavat ehdot hankkeen toteuttami-
25185: kin laitoksen paras sijoituspaikka koko kan- sessa. Tällöin vältyttäisiin epätarkoituksenmu-
25186: santalouden edut huomioon ottaen. Nykyisen kaisista investoinneista ja jälkiarvostelusta.
25187: käytännön mukaan ratkaisuun vaikuttavat yk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
25188: sinomaan kunkin yhtiön tai liikelaitoksen puh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25189: taat liiketaloudelliset laskelmat, jolloin voidaan
25190: kansantalouden kannalta tehdä arveluttavia että hallitus pikaisesti selvittäisi min-
25191: päätöksiä tai tuhlata varoja. Tähän olisi mie- kälainen valtakunnallinen elin tulisi
25192: lestämme saatava korjaus. Asia ei koske yk- muodostaa ohjaamaan ja tarkistamaan
25193: sinomaan valtiojohtoisia yhtiöitä ja liikelaitok- valtionjobtoisten ja valtion erilaista tu-
25194: sia, vaan tarkistus tulisi suorittaa myös silloin kea saavien laitosten perustamista ja
25195: kun valtio lainoituksen tai lainojen takuun laajentamista ja niiden sijoittamista
25196: muodossa auttaa yksityisiä laitoksia. kansantaloudellisesti edullisimpaan
25197: Eräs tapa olisi muodostaa valtakunnallinen paikkaan maan eri osiin ja ryhtyisi tut-
25198: elin, jolle edellä mainitut laitokset alistaisivat kimuksen mukaisiin toimenpiteisiin.
25199: liiketaloudelliset laskelmaosa ja ehdotuksensa
25200: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
25201:
25202: Kauko Hjerppe. Helvi Niskanen.
25203: Pauli Räsänen. Heikki Mustonen.
25204: P. Liedes. Niilo Koskenniemi.
25205: Pekka Salla.
25206: 559
25207:
25208: IV,171.- Toiv.al. n:o 196.
25209:
25210:
25211:
25212:
25213: Hjerppe ym.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen investointitarpeetZ
25214: tyydyttämiseksi.
25215:
25216:
25217: E d u s k u n n a II e.
25218:
25219: Vuodesta toiseen on varsin ankara työttö- lait ja muut kehitysaluepoliittiset toimenpiteet
25220: myys rasittanut Pohjois-Suomea. Keskimääräi- erityisesti kehitysalueen laajuuden huomioon
25221: nen työttömyysprosentti on ollut korkeampi ottaen eivät pääomaköyhän Pohjois-Suomen
25222: kuin missään muualla maassamme. Tämä joh- kannalta nykyisellään ole riittäviä, tulisi lakien
25223: tuu alueen alkutuotantovaltaisuudesta, joka vaikutusta erityisesti .Oulun ja Lapin lääneihin
25224: puolestaan vaikuttaa siihen, että lähes puolet kohdistuvina huomattavasti lisätä Ja tehostaa.
25225: työllisestä työvoimasta toimii maa- ja metsä- Tätä silmällä pitäen tulisi valtion toimenpitein
25226: taloudessa. Työvoiman paine jalostus- ja pal- aikaansaada joko Pohjois-Suomeen kehitysra-
25227: veluelinkeinoihin on kysynnän lisäystä suurem- hasto tai budjettipäätöksellä vastaava rahoitus-
25228: pi. Erityisesti tämä paine on kohdistunut ra- menettely Pohjois-Suomeen kohdistuvien inves-
25229: kennustoimintaan. tointien rahoittamiseksi.
25230: Näistä elinkeinorakenteellisista syistä Poh- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen esi-
25231: jois-Suomen työllisyys on riippuvainen julkisen tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25232: vallan harjoittamasta työllisyys- ja kehityspoli- sen,
25233: tiikasta. Entistä parempaan työvoiman kysyn- että hallitus kiireisesti selvittäisi onko
25234: nän ja tarjonnan tasapainoon voidaan Pohjois- mahdollista perustaa Pohjois-Suomen
25235: Suomessa päästä siten, että lisätään teollisuutta kehitysrahasto tai laatia säännös, jonka
25236: ja sitä kautta palveluelinkeinojen mahdollisuuk- mukaan vuosittain valtion tulo- . ja me-
25237: sia laajentaa työvoimapohjaansa. noarviossa aletaan myöntää · riittävän
25238: Pohjois-Suomessa tarvitaan pysyviä työtilai- suuri kiinteä määräraha Pohjois-Suomen
25239: suuksia luovia investointeja. Kun kehitysalue- investointitarpeen tyydyttämiseksi.
25240: Helsingissä 16 päivänä huhtikuutal970.
25241:
25242: Kauko Hjerppe. Pentti Liedes.
25243: Pauli Räsänen. Helvi Niskanen.
25244: Heikki Mustonen. Niilo Koskenniemi.
25245: Pekka Salla.
25246: 560
25247:
25248: IV,172.-Toiv.al. n:o 197.
25249:
25250:
25251:
25252:
25253: Hjerppe ym.: Laivanrakennusteollisuuden mahdollisuuksista Poh-
25254: jois-Suomessa.
25255:
25256:
25257: Ed u s kun n a 11 e.
25258:
25259: Metalliteollisuuden kehittämiselle on maas- nen merkitsisi metalliteollisuuden voimakasta
25260: samme varsin hyvät mahdollisuudet työnteki- nousua ja tuotantopohjan laajentumista. Se vah-
25261: jäin· pysyvän ammattitaidon ja korkean teknilli- vistaisi Pohjois-Suomen teollisuutta ja merkit-
25262: sen tason vuoksi. Erikoisen hyviä kokemuksia sisi pysyviä työpaikkoja tällä tunnetusti ali-
25263: on saatu laivanrakennustoiminnassa, joiden työllisyysalueella. Tällainen teollisuus kehittäisi
25264: vienti merkitsee kaupassamme varsin huomat- myös metallin pienteollisuutta lähiympäristössä.
25265: tavaa osaa. Nyt nousukauden vallitessa eivät Perämeren rannikolla on myös runsaasti laiva-
25266: telakkamme ole voineet ottaa vastaan kaikkia teollisuudelle sopivia satamapaikkoja.
25267: tarjottuja · tilauksia. Laivantuotantomme heik- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25268: koutena on telakoittemme pienuus ja suuret kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25269: raaka-aineiden kuljetuskustannukset. Vuonna
25270: 1967 aloitti Raahen seudulla toimiva Rauta- että hallitus suorituttaisi tutkimuksen
25271: ruukki Oy teräslevyn tuottamisen. Tähän raaka- Rautaruukki Oy:n tuottaman raaka-
25272: ainevaraan on mahdollista perustaa suurta luok- aineen varaan nojaavan laivateollisuu-
25273: kaa oleva laivarakennustuotanto Pohjois-Suo- den aloittamismahdollisuuksista Pohjois-
25274: meen, jolloin kuljetuskustannukset jäisivät pie- Suomessa.
25275: niksi. Rautaruukin tuotteen edelleen jalostami-
25276: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
25277:
25278: Kauko Hjerppe. Pentti Liedes. Niilo Koskenniemi.
25279: PauU Räsänen. Helvi Niskanen. Pekka Salla.
25280: Heikki Mustonen.
25281: 561
25282:
25283: IV,17.3.- Toiv.al. n:o 198.
25284:
25285:
25286:
25287:
25288: Hjerppe ym.: Naisille työtä tarjoavan teollisuuden aikaansaami-
25289: sesta Raahen seudulle.
25290:
25291:
25292: E d u s k u n n a 11 e.
25293:
25294: Raahen ja sen ympäristön teollinen taso on Rautaruukki Oy:n toimesta ja myötävaiku-
25295: noussut ja nousee huomattavasti Rautaruukki tuksella on asuntojen rakentamista toteutettu.
25296: Oy:n tehdaslaitosten rakentamisen ansiosta. Alueen kuntien toimesta on ratkaistu koulu-
25297: Alue, joka vuosikausia oli eräs pahimpia työt- jen, sairaaloiden ja muiden yleisten palvelusten
25298: tömyysalueita, tarjoaa teollistamisen pohjaa laa- saaminen kasvaneelle väestölle. Täten naistyö-
25299: jemmallekin. Rautaruukin tehtaitten tuotanto- paikkojen luonti ei aiheuttaisi näissä suhteissa
25300: puolen palveluksessa tulee olemaan 2 000 työn- lisäkustannuksia. Alueen naistyöpaikkojen tarve
25301: tekijää. 70-luvun laajennussuunnitelmat tähtää- on varovastikin arvioiden tällä hetkellä 500
25302: vät tuotannon kaksinkertaistamiseen ja vastaa- ja se nousee Rautaruukin toiminnan laajen-
25303: vasti työvoiman kasvuun. tuessa. Tämän vuoksi alueen tasapainoisen ke-
25304: Rautaruukin suunnittelussa ei kuitenkaan hityksen kannalta olisi välttämätöntä saada
25305: otettu huomioon alueen kasvavan väestön kan- sellaista teollisuutta, joka tarjoaisi valtaosal-
25306: nalta tärkeää naistyöpaikkojen tarvetta. Teh- taan työtä naistyövoimalle.
25307: taan työväestöstä on nyt ja tulee laajennuksen- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
25308: kin valmistumisen jälkeen olemaan yli 90% tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25309: miehiä. Naisten sijoittuminen tämänlaatuisen väksi toivomuksen,
25310: teollisuuden palvelukseen on tunnetusti rajoi-
25311: tettu, heitä käytetään pääasiassa siivous- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25312: konttoritehtävissä. sellaisen teollisuuden aikaansaamiseksi
25313: Rautaruukin toiminnan alkaminen on tuo- Raahen seudulle, joka tarjoaisi työtä
25314: nut Raahen seudulle runsaasti lisää väestöä. naistyövoimalle.
25315: Kun naistyöpaikkoja ei ole tarjolla, on seu-
25316: rauksena vaikea työttömyys naisten keskuu-
25317: dessa.
25318: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
25319:
25320: Kauko Hjerppe. Pentti Liedes.
25321: Pauli Räsänen. Helvi Niskanen.
25322: Pekka Salla.
25323:
25324:
25325:
25326:
25327: 71 427/70
25328: 562
25329:
25330: IV,174.- Toiv.al. n:o 199.
25331:
25332:
25333:
25334:
25335: Hjerppe ym.: Oulu Oy:n Nuottasaaren tehtaan selluloosatuo-
25336: tantoon perustuvan paperitehtaan aikaansaamisesta Ouluun.
25337:
25338:
25339: E d u s k u n n a 11 e.
25340:
25341: Oulussa toimii kaksi selluloosatehdasta, Ou- nen hyödyllistä ja tuottavaa työtä ja valmistut-
25342: lu Oy:n Nuottasaaren tehdas ja Toppila Oy:n tuaan parantaisi vientituotantoa. Tämän vuoksi
25343: tehdas. Edellinen on omistukseltaan valtio- tulisi ryhtyä toimenpiteisiin paperitehtaan ai-
25344: enemmistöinen ja sen vuosituotanto kohoaa kaansaamiseksi Oulun seudulle, ja mitoituk-
25345: 250 000 tonniin. Vaikka Oulu Oy on kehittä- sessa olisi otettava huomioon myös mahdolli-
25346: mällä valkaistun selluloosan tuotantoa pystynyt suus Toppila Oy:n tuottaman selluloosan jalos-
25347: paremmin kuin valkaisematonta selluloosaa tamiseen.
25348: tuottavat tehtaat suorittamaan tuotteensa vien- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
25349: tiä on jalostusaste kuitenkin alhainen ja ajoit- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25350: taisia menekkivaikeuksia ilmenee. Toisaalta vomuksen,
25351: tällaisen raaka-aineen vienti ei ole kansantalou-
25352: dellisesti kannattavinta. Siksi olisi tuotteen ja- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
25353: lostusastetta nostettava jalostamalla selluloosa menpiteisiin Oulu Oy:n Nuottasaaren
25354: paperiksi. Kun Oulun seudun teollistamisaste tehtaan selluloosatuotantoon perustuvan
25355: ei ole korkea ja työttömyyttä ilmenee jopa ym- paperitehtaan aikaansaamiseksi Ouluun.
25356: pärivuotisena, antaisi paperitehtaan rakentami-
25357: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
25358:
25359: Kauko Hjerppe. Helvi Niskanen.
25360: Pauli Räsänen. Heikki Mustonen.
25361: Pentti Liedes. Niilo Koskenniemi.
25362: Pekka Salla.
25363: 563
25364:
25365: IV,175.-Toiv.al. n:o 200.
25366:
25367:
25368:
25369:
25370: Honkonen ym.: Esityksen antamisesta tulo- ja omaisuusverolain
25371: muuttamisesta.
25372:
25373:
25374: E d u s k u n n a 11 e.
25375:
25376: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa on tehtäisiin oikeutta niille palkansaajille, jotka ny-
25377: joukko epäkohtia, joiden korjaaminen ol1si var- kyisin ovat varsin raskaan erikoisveron alaisia.
25378: sin tärkeätä. Eräs näistä on yksinäisten henki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25379: löiden erikoisverotus. Meidän mielestämme nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25380: tällainen kohtuuton erikoisvero olisi mitä pi- muksen,
25381: kimmin poistettava ainakin pieni- ja keskitu- että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
25382: loisten henkilöiden osalta. tyksen tulo- ja omaisuusverolain muut-
25383: Tähän päästään helpoimmin ja nopeimmin, tamisesta siten, että yli 24-vuotiaita
25384: jos lainsäädäntöä muutetaan siten, että yli 24- henkilöitä verotetaan 10 000 markkaa
25385: vuotiaita henkilöitä verotetaan 10 000 mark- pienemmistä vuosituloista saman astei-
25386: kaa pienemmistä vuosituloista saman asteikon kon mukaan kuin lapsettomia aviopuo-
25387: mukaan kuin lapsettornia aviopuolisoita. Näin lisaita.
25388: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
25389:
25390: Kuuno Honkonen. Lauri Kantola.
25391: Heimo Rekonen. Ensio Laine.
25392: Terho Pursiainen. Kaisu Weckman.
25393: 564
25394:
25395: IV,176.- Toiv.al. n:o 201.
25396:
25397:
25398:
25399:
25400: Honkonen ym.: Tupakkateollisuuden ottamisesta valtion haltuun.
25401:
25402:
25403: E d u s k u n n a 11 e.
25404:
25405: Viime vuosina ovat eri puolilla maailmaa kaisu löytyy tupakkateollisuuden ottamisessa
25406: suoritetut lääketieteelliset tutkimukset yhtäpi- valtion haltuun. Näin voitaisiin mainonta lo-
25407: tävästi osoittaneet tupakoinnin aiheuttamat pettaa ja mainontaan tähän saakka osoitetut
25408: kansanterveydelliset haitat hämmästyttävän suu- varat voitaisiin käyttää kansanterveyttä edis-
25409: riksi. Tutkimusten tulosten johdosta on useissa tävään valistuskampanjaan.
25410: maissa ryhdytty radikaalisiin valistustoimenpi- Jo vuonna 1950 valmistuneessa ns. sosiali-
25411: teisiin tupakoinnin lopettamiseksi. Meillä sen soimiskomitean mietinnössä todettiin, että tu-
25412: sijaan ollaan tässä suhteessa pahasti jäljessä. pakkateollisuus on "jo nyt kypsä sosialisoita-
25413: Aikana, jolloin pitäisi harjoittaa voimakasta vaiksi ja teknillisesti suhteellisen helppo ottaa
25414: valistustoimintaa tupakoinnin estämiseksi, ovat valtion haltuun". Vuoden 1950 jälkeen tapah-
25415: suuret tupakkayhtiömme voitontavoittelussaan tunut kehitys ja lääketieteen saavuttamat tut-
25416: kehittäneet kaikkialle ulottuvan ja tupakointia kimustulokset puoltavat vakuuttavasti tällaisen
25417: ihannoivan mainonnan, jolla yritetään saada ratkaisun välttämättömyyttä myös kansanter-
25418: tupakointi yhä yleisemmäksi. veyden kannalta.
25419: Terveenä ja järkevänä periaatteena tällaisen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25420: vahingollisen nautintoaineen myynnissä olisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25421: pidettävä sitä, että tupakkaa olisi ilman mai-
25422: nontaa sitä haluavien saatavissa, mutta sitä että hallitus kieltäisi välittömästi tu-
25423: ei pitäisi mainonnalla tyrkyttää kenellekään. pakan mainonnan ja ryhtyisi toimen-
25424: Tähän ei kuitenkaan nykyisten tupakkamono- piteisiin tupakkateollisuuden ottamiseksi
25425: polien kilpailuolosuhteissa päästä, vaan rat- valtion haltuun.
25426: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
25427:
25428: Kuuno Honkonen. Aulis Juvela. Matti Koivunen.
25429: 565
25430:
25431: IV,177.-Toiv.al. n:o 202.
25432:
25433:
25434:
25435:
25436: Honkonen ym..: Määrärahasta avustukseksi rautatiehallitukselle
25437: urheilijain ja urheilujoukkueiden matkalippujen alentamiseksi.
25438:
25439:
25440: E d u s k u n n a 11 e.
25441:
25442: Maamme urheiluseurat suorittavat suurimer- seksi. Urheiluseurojen yhä vaikeammaksi muo-
25443: kityksellistä vapaaehtoista työtä nuorisomme dostunutta taloudellista tilaa voitaisiin helpot-
25444: urheiluinnostuksen tyydyttämiseksi, nuorison taa esimerkiksi siten, että urheilijain ja urheilu-
25445: henkisen vireyden ja fyysisen kunnon säilyttä- joukkueiden kilpailumatkoista myönnettäisiin
25446: miseksi ja edistämiseksi. Urheiluseuroilla on valtion rautateillä 50 % alennus, joka alennus
25447: vuosikymmenien taito ja myös pyyteetöntä ha- korvattaisiin veikkausvaroista valtion rautateil-
25448: lua tehdä jatkuvasti tätä työtä, mutta niillä on le. Tämä tietäisi käytännössä ehkä noin
25449: suuria taloudellisia vaikeuksia, jotka asettavat 300.000-400.000 mk:n avustusta urheiluseu-
25450: esteitä toiminnan laajentamiselle. Varsin mer- roille ja helpottaisi osittain niiden vaikeaksi
25451: kittävän osan urheiluseurojen menoista muo- muodostunutta taloudellista tilaa.
25452: dostavat urheilijain ja urheilujoukkueiden kil- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
25453: pailumatkakulut. Arvion mukaan suuret ja kes- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25454: kisuuret urheiluseurat käyttävät vuosittain kil- muksen,
25455: pailumatkoihin varoja noin 4 000-7 000 mk.
25456: Vaikka veikkauksesta on tullut Suomen ur- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
25457: heilun sampo, joka jauhaa rahaa urheilun, tie- ja menoarvioesitykseen määrärahan avus-
25458: teen ja kasvatuksen edistämiseen, niin varsi- tuksena rautatiehallitukselle urheilijain
25459: naisten urheiluseurojen sekä välitön että välilli- ja urheilujoukkueiden matkalippujen
25460: nen osuus veikkausvaroista on jäänyt vähäi- alentomiseksi 50 %.
25461: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
25462:
25463: Kuuno Honkonen. Ensio Laine. Kauko Tamminen.
25464: 566
25465:
25466: IV,178.- Toiv.al. n:o 203.
25467:
25468:
25469:
25470:
25471: Hostila ym.: Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden estämisestä kil-
25472: pailemasta muun työvoiman kanssa vapaista työpaikoista.
25473:
25474:
25475: E d u s k u n n a 11 e.
25476:
25477: Voimassa oleva eläkelainsäädännön mukaan joissa eläkkeelle siirtyneen työskentely on
25478: voi eläkkeelle siirtynyt henkilö olla ansio- päätoimista ja pysyvää. Näin ollen näyttäisi tar-
25479: työssä ilman, että tämä vaikuttaa hänen työ- koituksenmukaiselta, että eläkkeen vähennys
25480: tai virkaeliilikeeseensä vähentävästi. Tällaisia tulisi koskemaan vain sellaisia tapauksia, joissa
25481: henkilöitä, jotka saavat työ- tai virkaeläkettä työstä saatu ansio muodostuu huomattavaksi
25482: työstä tulevan palkan lisäksi, on tällä hetkellä eläketuloon verrattuna, esim. vähintään 1/3
25483: varsin huomattava määrä työelämän piirissä. eläkkeestä. Niinikään olisi kaikkein varatto-
25484: Nykyisenä vaikeana työttömyysaikana ei ole ih- mimpien eläkkeensaajien aseman turvaamiseksi
25485: meteltävää, että tämä on herättänyt katke- säädettävä myös markkamääräinen vähimmäis-
25486: ruutta niissä laajoissa työntekijäpiireissä, jotka raja. Toisaalta korkeimmissa tuloluokissa ole-
25487: ovat v,ailla pysyvää ansiotyötä. Esitettyä arvos- vien eläkkeensaajien osalta pelkästään suhteel-
25488: telua on pidettävä oikeutettuna ja työllisyys- lisesti määrätty ansiaraja voisi aiheuttaa sen,
25489: polHttisia toimenpiteitä ajatellen olisi ilmeisesti että saatava ansio ei aiheuttaisi lainkaan eläk-
25490: tarkoituksenmukaista tarkistaa työ- ja virkaelä- keen vähennystä. Tällaisia tapauksia varten tar-
25491: kelainsäädäntöä sillä tavoin, että tällaiset hen- vittaisiin vastaavasti enimmäismäärä, jonka
25492: kilöt eivät veisi vapautuv1a työpaikkoja ja si- ylittävät ,työtulot aina aiheuttaisivat eläkkeen
25493: ten vaikeuttaisi työtä vailla olevia henkilöitä vähentämisen määräänsä vastaavasti.
25494: saamasta työtä. Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
25495: Esitettyyn tavoitteeseen voitaisiin ilmeisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25496: päästä siten, että eläkeelle siirtymisen jälkeen
25497: työstä saatava ansio vähentäisi eläkkeen mää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25498: rää. Tällaista järjestelmää kaavailtaessa lähtö- työ- ja virkaeläkelainsäädännön muutta-
25499: kohtana täytyisi kuitenkin ··olla, etteivät aivan miseksi siten, että eläkkeelle jo siirty-
25500: vähäiset sivutoimista saatavat ansiot aiheuttaisi neet henkilöt eivät kilpailisi muun työ-
25501: eläkkeen vähenemistä, vaan että järjestelmää voiman kanssa vapaista työpaikoista
25502: sovellettaisiin lähinnä sellaisiin tapauksiin, yleisillä työmarkkinoilla.
25503: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
25504:
25505: Sulo Hostila. Eero Laine.
25506: 567
25507:
25508: IV,179.- Toiv.al. n:o 204.
25509:
25510:
25511:
25512:
25513: Hostila ym.: Laivatelakan rakentamisesta Haminan-Kotkan
25514: vaikutusalueelle.
25515:
25516:
25517: E d u s k u n n a 11 e.
25518:
25519: Itä-Suomen satamien Kotkan ja Haminan sesti erittäin suurmerkityksellisiä. On kuiten-
25520: menkitys tärkeinä portteina ulkomaille on vuo- kin eräs suuri puute, sillä kunnon laivatelakkaa
25521: si vuodelta jatkuvasti kasvanut. Vaikka nämä ei näillä rannikoilla ole. Vähäisempienkin lai-
25522: satamat näyttelevät huomattavaa osaa myös vojen korjauksien tapahtuessa on laivojen ajet-
25523: tuonnissa, ovat ne kuitenkin ennen kaikkea tava - tai onnettomuustapauksissa laivat on
25524: vientisatamia, joiden kautta merkittävä osa hinattava - aina Helsinkiin saakka korjatta-
25525: metsiemme tuotteita enemmän tai vähemmän vaksi. Tämä puute on ilmeinen ja varmastikin
25526: jalostettuna virtaa maailman markkinoille. Kot- myöskin se mukanaan saattaa lisää ylimääräisiä
25527: kan ja Haminan satamat ovat joutuneet otta- menoja.
25528: maan vastaan Viipurin menetyksen jälkeen ko- Kotkan ja Karhulan ammattitaitoisesta työ-
25529: ko Itä-Suomeen suuntautuvan liikenteen, mikä voimasta varmasti riittää nykyisen vaikean työl-
25530: on vaatinut ensisijaisesti näiltä kaupunkikun- lisyystilanteen vallitessa työvoimaa mahdolli-
25531: nilta, mutta myöskin maakunnallisesti suuria sesti rakennettavalle telakalle ja paikallisista
25532: uhrauksia. Molemmissa satamissa suoritetaan ammattikouluista tulee jatkuvasti koulutuksen
25533: jatkuvasti uudistustöitä. saanutta lisätyövoimaa, samoin kuin teknilli-
25534: Satamien kehittäminen jatkuu edelleen. Kot- sestä koulusta pätevää työnjohtoa.
25535: kan sataman kehitys nimenomaan on ollut erin- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
25536: omaisen voimakasta. Haminen satamassa on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25537: Lakulahden satama-altaan ja Enso-Gutzeitin
25538: omistaman lähes hehtaarin suuruisen vienti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25539: varaston valmistumisen jälkeen ollut huomatta- laivatelakan rakentamiseksi Haminan-
25540: vaa lisäystä kappaletavaran osalta. Kotkan satamien vaikutusalueelle.
25541: Itä-Suomen vientisatamat ovat valtakunnalli-
25542: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
25543:
25544: Sulo Hostila. Eero Laine.
25545: 568
25546:
25547: IV,180.- Toiv.al. n:o 20.5.
25548:
25549:
25550:
25551:
25552: Huotari ym.: Ylityöstä saadun tulon verovapaudesta.
25553:
25554:
25555: E d u s k u n n a 11 e.
25556:
25557: Yritteliäisyyttä rangaistaan maassamme kai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25558: kin tavoin. Sellaista työntekijää joka haluaisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25559: ansaita yritteliäisyydellään ja varsinkin ylitöitä muksen,
25560: tekemällä nykyinen verotusperuste progressi-
25561: korotuksineen rankaisee, joten halu parempiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25562: tuloksiin pääsemiseksi kompastuu verotukseen. verolain muuttamiseksi siten, että yli-
25563: Että yritteliäisyyttä tuettaisiin, tulisi ylityös- työnä saatu tulo olisi verovapaata eh-
25564: tä saatava tulo saattaa verovapaaksi ehdolla, dolla, että se talletettaisiin vähintäin
25565: että ylityöstä saatava tulo talletettaisiin vähin- kolmeksi vuodeksi säästötilille rahalai-
25566: täin kolmeksi vuodeksi säästötilille rahalaitok- tokseen.
25567: seen, jolloin se palvelisi talouselämää ja antaisi
25568: hyvinvointia säästäjälle.
25569: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
25570:
25571: Kalevi Huotari. Veikko Vennamo.
25572: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
25573: Pentti Antila.
25574: 569
25575:
25576: IV,181.- Toiv.al. n:o 206.
25577:
25578:
25579:
25580:
25581: Huotari ym.: Liikevaihtoveroperusteiden muuttamisesta työliik-
25582: keiden kohdalla.
25583:
25584:
25585: Ed u s kun n a 11 e.
25586:
25587: Liikevaihtovero on kaikelle pieruyntystoi- tua saada vähentää maksetut työpalkat liike-
25588: minnalle merkittävä rasitus. Erikoisesti liike- vaihtoveroa määrite1täessä.
25589: vaihtovero vaikuttaa yritystoiminnan kannatta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25590: vuuteen työliikkeiden kohdalla. Työliikkeet jou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25591: tuvat maksamaan liikevaihtoveroa kokonaislii- muksen,
25592: kevaihdon mukaan, myöskin työntekijöille mak-
25593: setun palkan osalta, jonka tulisi jäädä ns. yrit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25594: täjävoitoksi. Koska muussa liiketoiminnassa liikevaihtoveron perusteiden määritte-
25595: voidaan kustannukset {maksetut työpalkat) vä- lyn muuttamiseksi työliikkeiden koh-
25596: hentää ennen liikevaihtoveron määräämistä, dalla.
25597: olisi myöskin työliikkeiden kohdalla oikeutet-
25598: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
25599:
25600: Kalevi Huotari. Heikki Kainulainen.
25601: Aarne Penttinen. Viljo Suokas.
25602: Eino Poutiainen. Olavi Tupamäki.
25603:
25604:
25605:
25606:
25607: 72 427/70
25608: 570
25609:
25610: IV,182.- Toiv.al. n:o 207.
25611:
25612:
25613:
25614:
25615: Huotari ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta hunajan osalta.
25616:
25617:
25618: E d u s k u n n a 11 e.
25619:
25620: Mehiläishoito on maassamme niitä tuotanto- peräistuote joka ei kuuluisi liikevaihtoveron
25621: muotoja johon ei yhteiskuntamme taholta ole alaisuuteen, joka näin ollen tulisi poistaa huna-
25622: minkäänlaista tuotantotukea annettu. Kuiten- jan osalta.
25623: kin olisi mehiläishoidolla mahdollisuus monin- Esitetyin perustein ehdotamme kunnioittaen
25624: kertaistua omavaraiseen hunajantuotantoon eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25625: päästäksemme.
25626: Kotimaisessa hunajakaupassa on kuitenkin että hallitus viipymättä vaikuttaisi
25627: ilmeisenä epäkohtana liikevaihtovero, jota hu- toimenpiteillään liikevaihtoveron pois-
25628: najakaupassa sovelletaan. Hunajahan on alku- tamiseksi hunajan osalta.
25629: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
25630:
25631: Kalevi Huotari. Arttur Niemelä.
25632: Heikki Kainulainen. Eino Poutiainen.
25633: 571
25634:
25635: IV,183.- Toiv.al. n:o 208.
25636:
25637:
25638:
25639:
25640: Huotari ym.: .. Osamaksukaupan korko-osuuden määrittelemisestä
25641: ja saattamisesta verovähennyskelpoiseksi.
25642:
25643:
25644: E d u s k u n n a 11 e.
25645:
25646: Osamaksukauppaa harrastetaan laajalti maas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25647: samme. Käytännössä esiintyy suurta epätietoi- menpiteisiin osamaksukaupan ohjaami-
25648: suutta siitä, mikä on osamaksukaupan korko- seksi niin, että osamaksukaupassa kaup-
25649: osuus todellisuudessa. Kaikissa tapauksissa sitä pahinnan korko-osuus määriteltäisiin
25650: ei edes ilmoiteta asiakkaalle. Näin ei ole myös- erikseen ja että se olisi vähennyskelpoi-
25651: kään mahdollista vähentää osamaksukaupan nen verotuksessa.
25652: kauppahinnan korkoa verotuksessa.
25653: Edellämainituin perustein ehdotamme kun-
25654: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25655: muksen,
25656: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
25657:
25658: Kalevi Huotari. Hannes Volotinen. Heikki Kainulainen.
25659: Aarne Penttinen. Matti Asunmaa. Olavi Tupamäki.
25660: Viljo Suokas. Mikko Vainio. Matti Silander.
25661: 572
25662:
25663: IV,184.- Toiv.al. n:o 209.
25664:
25665:
25666:
25667:
25668: Huotari ym.: Asuntotuotannon ohjaamisesta tilavampaan asunto-
25669: kokoon.
25670:
25671:
25672: E d u s k u n n a 11 e.
25673:
25674: Tilastollisten tutkimusten mukaan Suomi tanto ohjautumaan tilavampiin ja m2 kohden
25675: kuuluu asuntotilavuusluokituksessa siihen ryh- halvempiin asuntoihin.
25676: mään, jossa asuntopinta-ala henkeä kohden on Esitetyn perusteella ehdotamme eduskunnan
25677: alhaisimpia. Samoin maassamme vallitseva asun- hyväksyttäväksi toivomuksen,
25678: topula on jatkuvaa. Että saataisiin korjausta
25679: asuntopulaan ja nimenomaan tilavaropien asun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25680: tojen lisäämiseksi, tulisi asiaa hoitaa veropoliit- menpiteisiin asuntotuotannon ohjaami-
25681: tisin keinoin, esim. siten, että rakennettaessa seksi tilavampaan asuntokokoon siten,
25682: uusia asuntoja olisi verovapaus alle 30 m2 asun- että alle 30 m 2 asunnot olisivat verova-
25683: noista 3 vuotta, alle 100 m2 5 vuotta, ja yli paita 3 v. alle 100 m 2 5 v. ja yli 100 m 2
25684: 100 m2 10 vuotta. Näin saataisiin asuntotuo- 10 V.
25685: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
25686:
25687: Kalevi Huotari. Arttur Niemelä.
25688: Heikki Kainulainen. Eino Poutiainen.
25689: 573
25690:
25691: IV,185.- Toiv.al. n:o 210.
25692:
25693:
25694:
25695:
25696: Huotari ym.: Työpaikkatutki;an viran perustamisesta lääninhal-
25697: lituksiin.
25698:
25699:
25700: E d u s k u n n a II e.
25701:
25702: Valtion ja kuntien hallinnon alaisissa viras- paljastaisi tarpeettoman työvoiman palkkauk-
25703: toissa ja muissa tehtävissä on havaittavissa epä- sen, samoin vastaavasti lisätyövoiman tarpeen.
25704: tasaisuutta työvoiman käytössä ja tehokkuudes- Kaikki yhteiseksi eduksi.
25705: sa. Ilmiö selviää monessa yhteydessä käytän- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25706: nön asioita hoidettaessa. Työvoiman tehokkaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25707: käytön selvittämiseksi tulisi jokaiseen lääninhal- muksen,
25708: litukseen perustaa sellainen virka, joka voisi
25709: olla esim. "työpaikkatutkija" nimellä, jonka että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25710: viran hoitajan tehtäviin kuuluisi koko läänin menpiteisiin sellaisen viran perustami-
25711: alueen, valtion ja kuntien virastojen ja laitosten seksi lääninhallituksiin, jonka viran hoi-
25712: työntekijäin määrän ja tehokkuuden selvittely. tajan tehtäviin kuuluisi tutkia ja selvit-
25713: Tällöin voisi tehdä esim. vertailuja eri kaupun- tää valtion ja kuntien hallinnon alaisina
25714: kien vastaavien virastojen tai laitosten käyt- toimivien virastojen ja laitosten työvoi-
25715: tämän työvoiman välillä. Tulosten selvittely man tarve ja tehokkuus.
25716: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
25717:
25718: Kalevi Huotari. Heikki Kainulainen.
25719: Aarne Penttinen. Arttur Niemelä.
25720: Eino Poutiainen. Olavi Tupamäki.
25721: Viljo Suokas.
25722: 574
25723:
25724: IV,186.- Toiv.al. n:o 211.
25725:
25726:
25727:
25728:
25729: Huotari ym.: Vapaavaraston saamisesta Lappeenrantaan.
25730:
25731:
25732: E d u s k u n n a II e.
25733:
25734: Kaakkois-Suomi on varsin merkittävässä ase- sen tärkeää, nimenomaan Lappeenrannassa ta-
25735: massa Neuvostoliiton kanssa käytävän kaupan pahtuvaa tullausta ajatellen. Lisäksi vapaavaras-
25736: suhteen. Lappeenrannassa on Vainikkalan raja- ton sijoittumisella Lappeenrantaan olisi alueel-
25737: asema rautatiekuljetuksen osalta, samoin Sai- lisesti huomattava taloudellinen merkitys.
25738: maan kanavan kautta tapahtuva tahtikuljetus Esitetyin perustein ehdotamme kunnioitta-
25739: tapahtuu Lappeenrannan kautta, jolloin tul- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25740: laustoiminta näitä kuljetusteitä käyttäen tapah- sen,
25741: tuu Lappeenrannassa. Koska Kaakkois- ja Itä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25742: Suomessa ei ennestään ole ns. vapaavarastoa, menpiteisiin vapaavaraston saamiseksi
25743: olisi sen saaminen Lappeenrantaan ensiarvoi- Lappeenrantaan.
25744: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
25745:
25746: Kalevi Huotari. Arttur Niemelä.
25747: Heikki Kainulainen. Eino Poutiainen.
25748: 575
25749:
25750: IV,187.- Toiv.al. n:o 212.
25751:
25752:
25753:
25754:
25755: Huotari ym.: Parikkalan Intsilän kaivostoiminnan alkuunsaat-
25756: tamisesta.
25757:
25758:
25759: E d u s k u n n a 11 e.
25760:
25761: Suoritetuissa maaperä- ja malminetsintätutki- säksi kaivostoiminnan alkuunsaattamisella olisi
25762: muksissa on Parikkalan kunnassa todettu mal- huomattava vaikutus vallitsevaan vaikeaan työl-
25763: miesiintymä sen arvoiseksi, että suoritettujen lisyystilanteeseen paikkakunnalla.
25764: tutkimusten tuloksena Paraisten Kalkki OY. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25765: on päätynyt kaivostoiminnan aloittamiseen Pa- taen eduskunnan hyväksyttävksi toivomuksen,
25766: rikkalassa.
25767: Maaseudun ja nimenomaan rajaseudun teol- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25768: lisuustoiminnan edistämiseksi kaivostoiminnan menpiteisiin Parikkalan Intsilän kaivos-
25769: alkuunsaattaminen vaikuttaisi merkittävästi. Li- toiminnan alkuunsaattamiseksi.
25770: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
25771:
25772: Kalevi Huotari. Arttur Niemelä. Olavi Tupamäki.
25773: Heikki Kainulainen. Viljo Suokas. Matti Silander.
25774: 576
25775:
25776: IV,188.- Toiv.al. n:o 213.
25777:
25778:
25779:
25780:
25781: Hykkäälä ym.: Iitin (Kausala) virastotalon rakentamisesta.
25782:
25783:
25784: E d u s k u n n a 11 e.
25785: Kausalaan rakennettavaan Iitin virastota- vän henkilökuntatarpeen vuoksi liian pieniksi.
25786: loon tulisivat sijoittumaan Iitin tuomiokunnan Henkilökuntaa lisättiin mm. maatalouden vero-
25787: arkisto, poliisi, posti, Iitin työnvälitystoimisto, uudistuksen yhteydessä. Iitin tuomiokunnan
25788: Mikkelin puhelinpiirin, Kansaneläkelaitoksen arkisto ja toimitilat ovat kaukana keskustasta
25789: piiriasiamiehen ja sairausvakuutuksen toimistot. Ravilinnan yläkerrassa.
25790: Virastotalon rakentaminen on vuosi vuodelta Virastotalon rakentaminen ei sietäisi viivyt-
25791: tullut yhä polttavammaksi erikoisesti sen vuok- telyä ja Iitin kunta on ollut nopean toimin-
25792: si, että Kausalan posti ja poliisi toimivat edel- nan linjalla valmis laajaan yhteistoimintaan.
25793: leen suorastaan ala-arvoisissa oloissa. Onpa vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25794: tattu suoranaisiin terveydellisiin haittoihin, joi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25795: ta nykyiset toimitilat aiheuttavat. Postin osalta
25796: on todettava, että vanha puurakennus on ny- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25797: kyisin myös asumaton. Myös verotoimiston ny- menpiteisiin litin (Kausala) virastota-
25798: kyiset vuokratilat ovat osoittautuneet lisäänty- lon rakentamiseksi. .
25799: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
25800:
25801: Heikki Hykkäälä. Raino Westerholm.
25802: Sulo Hostila. Eero Laine.
25803: Meeri Kalavainen.
25804: 577
25805:
25806: IV,189.- Hemst.mot. nr 214.
25807:
25808:
25809:
25810:
25811: Häggblom: Om underlättanden av möjligheterna att erhålla in-
25812: vesteringskrediter tili utvecklingsområdena.
25813:
25814:
25815: T i 11 R i k s d a g e n.
25816:
25817: Främjandet av ekonomin i vårt lands utveck- Under anförande av dessa synpunkter anhöll
25818: lingsområden ses numera som en allt viktigare i januari den åländska utvecklingsdelegationen
25819: uppgift. I detta syfte har den s.k. u-områdes- hos Bankföreningen i Finland om att man
25820: lagstiftningen tillkommit och i sin senaste form hos Finlands Bank måtte hemställa om att de
25821: tillämpats från ingången av innevarande år. krediter som penninginstituten i utvecklings-
25822: Kapitalbristen utgör emellertid fortfarande områdena utger i from av investeringskrediter
25823: en hämmande faktor i utvecklingssträvandena. med räntestöd enligt lagen om främjande av
25824: De budgeterade medlen för småindustrilån har utvecklingsområdenas ekonomi inte i fortsätt-
25825: visat sig alltför otillräckliga. De för ändamålet ningen skulle inräknas i den utlåningsökning
25826: anslagna medlen har vissa år täckt knappt som ligger tili grund för avtalet med Fin-
25827: hälften av behovet och vissa år endast en lands Bank om begränsning av kreditgivningen.
25828: tredjedel. Man har därför från utvecklingsdele- Denna skrivelse behandlades positivt av Bank-
25829: gationens sida föreslagit att 30 miljoner mark föreningen men dess framställan ledde ej i
25830: måtte anslås för småindustrilån i nästa års detta skede tili åtgärder.
25831: statsförslag. Hänvisande tili ovanstående får jag vörd-
25832: Det synnerligen strama kreditläget bidrar samt föreslå, att riksdagen ville hemställa,
25833: ytterligare tili finansieringssvårigheterna i syn-
25834: nerhet sedan Finlands Bank och penninginsti- att regeringen måtte skrida tili snara
25835: tutionerna senaste september ingick avtal om åtgärder i syfte att underlätta möjlig-
25836: att begränsa utlåningsökningen tili 90 % av in- heterna att erhålla tillräckliga investe-
25837: låningens tillväxt. Ett resultat härav är att ringskrediter inom de områden som
25838: penningmarknaden inte förmår tillgodose det berörs av gällande lagstiftning om ut-
25839: krav den livliga investeringsverksamheten nu vecklingsområden.
25840: ställer som en följd av lagstiftningen om främ-
25841: jande av utvecklingsområdenas ekonomi.
25842: Helsingfors den 17 april 1970.
25843:
25844: Evald Häggblom.
25845:
25846:
25847:
25848:
25849: 73 427/70
25850: 578
25851:
25852: IV,189.- Toiv.al. n:o 214. Suomennos.
25853:
25854:
25855:
25856:
25857: Häggblom: Investointiluottojen saamismahdollisuuksien helpot-
25858: tamisesta kehitysalueilla.
25859:
25860:
25861: E d u s k u n n a 11 e.
25862:
25863: Talouden kehittämistä maamme kehitysalu- muksia, jotka vilkas investointitoiminta nyt ai-
25864: eilla pidetään nyttemmin yhä tärkeämpänä teh- heuttaa kehitysalueiden talouden edistämisestä
25865: tävänä. Tässä mielessä on syntynyt ns. kehitys- annetun lainsäädännön seurauksena.
25866: aluelainsäädäntö ja tässä tarkoituksessa sitä on Nämä näkökohdat esittäen Ahvenanmaan
25867: uusimmassa asussaan sovellettu kuluvan vuo- kehitysneuvottelukunta tammikuussa pyysi Suo-
25868: den alusta lähtien. men Pankkiyhdistykseltä, että Suomen Pan-
25869: Pääoman puute on kuitenkin edelleen ke- kille esitettäisiin, ettei niitä luottoja, joita ra-
25870: hittämispyrkimyksiä vaikeuttava tekijä. Tulo- halaitokset myöntävät kehitysalueille korko-
25871: ja menoarvioon sisällytetyt varat pientellisuus- tukea nauttivina investointiluottoina kehitys-
25872: lainoiksi ovat osoittautuneet aivan riittämättö- alueiden talouden edistämistä koskevan lain
25873: miksi. Tarkoitukseen osoitetut varat ovat tiet- mukaisesti, vastaisuudessa sisällytettäisi siihen
25874: tyinä vuosina kattaneet tuskin puoltakaan tar- antolainauksen lisäykseen, joka on pohjana Suo-
25875: peesta ja tiettyinä vuosina ainoastaan kolman- men Pankin kanssa tehdylle sopimukselle luo-
25876: nen osan. Kehitysalueiden neuvottelukunnan ta· tonannon rajoittamisesta. Pankkiyhdistys käsit-
25877: holta on sen vuoksi ehdotettu, että ensi vuo- teli tätä kirjelmää myönteisesti, mutta sen esi-
25878: den tulo- ja menoarvioon sisällytettäisiin 30 tys ei tässä vaiheessa johtanut toimenpiteisiin.
25879: milj. markkaa pienteollisuuslainoiksi. Yllä olevaan viitaten esitän kunnioittaen, että
25880: Erityisen kireä luottotilanne vaikuttaa osal- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
25881: taan rahoitusvaikeuksiin varsinkin sen jälkeen,
25882: kun Suomen Pankki ja rahalaitokset viime että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
25883: syyskuussa tekivät sopimuksen antolainauksen piteisiin riittävien investointiluottojen
25884: lisäyksen rajoittamisesta 90 %:iin ottolainauk- saamismahdollisuuksien helpottamiseksi
25885: sen kasvusta. Eräs tulos tästä on, etteivät ra- niillä alueilla, joita voimassa oleva kehi-
25886: hamarkkinat kykene täyttämään niitä Vaati- tysaluelainsäädäntö koskee.
25887: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
25888:
25889: Evald Häggblom.
25890: 579
25891:
25892: IV,190.- Toiv.al. n:o 215.
25893:
25894:
25895:
25896:
25897: Häikiö jrtn.: Autoveron palauttamisesta invalideille.
25898:
25899:
25900: E d u s k u n n a 11 e.
25901:
25902: Auto- ja moottoripyöräverosta marraskuun voida pitää nykyään ylellisyysesineenä, vaikka
25903: 14 päivänä 1967 ( 482/1967) annetun lain sitä käytettäisiin vapaa-ajankin liikuntaväli-
25904: 17 § :n mukaan on invalidille, jonka haitta-aste neenä. Invalidille, jonka liikuntamahdollisuudet
25905: on vähintään 80 prosenttia ja jonka henkilökoh- ovat vähentyneet, auto on aina tarpeellinen.
25906: taiseen käyttöön auto tulee, tai invalidille, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25907: jonka pysyvä haitta-aste on vähintään 60 pro- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25908: senttia ja jolle auton hankinta on hänen toi- muksen,
25909: mensa tai työnsä hoitamiseksi olennaisesti tar-
25910: peellinen, palautettava vero laissa tarkemmin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25911: säädetyin ehdoin. auto- ;a moottoripyöräverosta annetun
25912: Sanotussa laissa on invalidin haitta-astepro- lain muuttamiseksi siten, että invalidin
25913: sentti asetettu korkeaksi. Käytännössä aiheut- haitta-asteprosenttia alennetaan ;a että
25914: taa sanonta "hänen toimensa tai työnsä hoi- ehto auton tarpeellisuudesta invalidin
25915: tamiseksi olennaisesti tarpeellinen" tulkintavai- toimen tai työn hoitamiseksi poistetaan.
25916: keuksia ja todistusten hankkimisia. Autoa ei
25917: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
25918:
25919: Juuso Häikiö. Erkki Hara.
25920: Erkki Häkämies. Niilo Tarvajärvi.
25921: Eeva Särkkä.
25922: 580
25923:
25924: IV,191.- Toiv.al. n:o 216.
25925:
25926:
25927:
25928:
25929: Häkämies ym.: Opiskelijain tulojen verovähennysoikeudesta.
25930:
25931:
25932: E d u s k u n n a 11 e.
25933:
25934: Hyvin monet opiskelijat, varsinkin vähäva- nalta on tarpeellista suorastaan välttämätöntä.
25935: raiset ovat pakotettuja rahoittamaan itse opin- Yhteiskunta on tukenut opiskelijoita myöntä-
25936: tonsa joko osittain tai kokonaan. mällä stipendejä, takauksia ja lainoja, mikä
25937: Jos asianomainen on solminut avioliiton ja on mielihyvin todettava.
25938: opiskelijapariskunnalla on huollettavanaan lap- Verovähennyksen säätämisellä saataisiin kui-
25939: sia, kuten usein on asianlaita, on ansiotyö opis- tenkin edellä mainittujen tukitoimenpiteiden
25940: kelun ohella sitäkin välttämättömämpi. rinnalla syntymään oma-aloitteisuutta ja oma-
25941: Voimassa olevan lain mukaan opiskelija jou- kohtaista yrittämistä, mikä suurelta osalta koi-
25942: tuu kuitenkin maksamaan ansiotuloistaan täy- tuisi juuri vähävaraisten opiskelijoiden hyväksi.
25943: den veron, jos tulon määrä nousee yli kun- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
25944: nallislainsäädännössä sallitun perusvähennyk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25945: sen, mikä tällä hetkellä on 1 200 mk.
25946: Veron maksaminen opiskelijan tuloista on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25947: kuitenkin täysin kohtuutonta huomioonottaen verotuslainsäädännön muuttamiseksi si-
25948: opiskelijan ja hänen mahdollisen perheensä ten, että opiskelijavähennykseksi hyväk-
25949: niukan toimeentulon ja olemattoman veron- syttäisiin päätyönäön opiskelua suoritta-
25950: maksukyvyn. Sitä paitsi tällainen verottaminen van opiskelijan joko loma-aikana tai
25951: on ristiriidassa sen näkemyksen kanssa, että opiskelun ohessa ansaitsema palkkatulo,
25952: opiskeleminen nykyään jo sellaisenaan katso- enintään kuitenkin 4 000 mk.
25953: taan työksi, jonka tukeminen yhteiskunnan kan-
25954: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
25955:
25956: Erkki Häkämies. M. Jaatinen.
25957: Mauri Seppä. Eeva Särkkä.
25958: 581
25959:
25960: IV,192.- Toiv.al. n:o 217.
25961:
25962:
25963:
25964:
25965: Härkönen ym.: Hankasalmen virastotalon rakentamisesta.
25966:
25967:
25968: E d u s k u n n a 11 e.
25969:
25970: Valtion virastotalon rakentaminen Rankasal- Posti, puhelin sekä sairausvakuutustoimisto
25971: melle on ollut vireillä jo ainakin seitsemän ja kansaneläkelaitoksen piiritoimisto, joista vii-
25972: vuotta, ja se on asetettu kiireellisyysjärjestyk- meksimainittu mm. on pyytänyt kunnalta toi-
25973: sessä ensimmäiseen ryhmään. Hanke ei ole kui- mitiloja, toimivat Osuuspankin vuokratiloissa.
25974: tenkaan edistynyt. Kunnanvirasto toimii vanhassa apteekin ta-
25975: Nimismiehen kanslia toimii Hankasalmen ase- lossa erittäin ahtaissa ja puutteellisissa tiloissa.
25976: malla poliisiaseman yhteydessä. Täältä on pitkä Valtion virastot Hankasalmella toimivat siis
25977: matka kirkonkylään, missä muut virastot toi- erittäin puutteellisissa tiloissa ja toisistaan ha-
25978: mivat. Tämä on sekä kuntalaisten asioinnin jallaan. Kunta on varannut tontin virastotalon
25979: että poliisin toiminnan kannalta erittäin haital- rakentamista varten.
25980: lista. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25981: Verotoimisto toimii vanhoissa ja epätarkoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25982: tuksenmukaisissa tiloissa kunnan omistamassa muksen,
25983: puurakennuksessa. Alustavien suunnitelmien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25984: mukaan. Konnevesi on aiottu yhdistää Hanka- menpiteisiin Hankasalmen kuntaan tar-
25985: salmen veropiiriin, joten tarkoituksenmukais- koitetun valtion virastotalon suunnittP.-
25986: ten ja riittävien tilojen aikaansaaminen tältäkin lutöiden käynnistämiseksi ia tämän iiil-
25987: osin on perusteltua. keen rakennustöiden aloittamiseksi.
25988: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
25989:
25990: Esko Härkönen. Pentti Pekkarinen.
25991: 582
25992:
25993: IV,193.- Toiv.al. n:o 218.
25994:
25995:
25996:
25997:
25998: Härkönen ym.: Valtion virastotalon rakennustöiden aloittami-
25999: sesta Suolahden kauppalassa.
26000:
26001:
26002: E d u s kun n a 11 e.
26003:
26004: Jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan Kes- Suolahden kauppala on tällä hetkellä voi-
26005: ki-Suomesta on tehty aloitteita Suolahden makkaasti kasvava ja kehittyvä keskus. Valmet
26006: kauppalan virastotalon rakentamiseksi. Viime Oy:n traktoritehtaan siirryttyä kauppalaan on
26007: vuosina ovat asiaan kauppalan lisäksi kiinnittä- myös muu yritystoiminta osoittanut vilkastu-
26008: neet huomiota mm. lääninhallitus ja maakunta- mista. Julkisten palvelujen tulisi kehittyä täyt-
26009: liitto. Myös valtion tilintarkastajat ovat ilmais- tämään edes tyydyttävästi palvelusten tarpeen,.
26010: seet huolestumisensa kauppalan virastotalotilan- mutta tämä ei ole mahdollista, ellei julkisten vi-
26011: teesta. Kaikesta huolimatta ei edes suunnittelu- rastojen tilakysymystä saada nopeasti ratkais-
26012: työtä ole toistaiseksi aloitettu. tuksi.
26013: Tällä hetkellä kaikki valtion virastot rautatie- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
26014: asemaa ja poliisiasemaa lukuunottamatta toimi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26015: vat tilapäisissä vuokratiloissa. Vaikka poliisilai- sen,
26016: tos ei olekaan vuokrahuoneistossa, on tilanne että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26017: sen kohdalla kaikkein vaikein. Poliisin käytös- menpiteisiin Suolahden kauppalaan tar-
26018: sä on nimittäin vanha, pieni ja erittäin huono- koitetun valtion virastotalon suunnitte-
26019: kuntoinen puurakennus, · johon on mahdotonta lutöiden käynnistämiseksi ja tämän jäl-
26020: perusteellisten korjaustenkaan jälkeen sijoittaa keen rakennustöiden aloittamiseksi.
26021: tarkoituksenmukaisia työ- ja säilytystiloja.
26022: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
26023:
26024: Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
26025: 583
26026:
26027: IV,194.- Toiv.al. n:o 219.
26028:
26029:
26030:
26031:
26032: Ilaskivi ym.: Fyysisten henkilöiden verotuksen kokonaisuudis-
26033: tusta koskevan selvitystyön loppuun saattamisesta.
26034:
26035:
26036: E d u s k u n n a 11 e.
26037:
26038: Eduskuntakauden 1966-69 kuluessa suori- mm. pääomamuodostuksen, työnteon halun ja
26039: tettiin sekä maatalouden että liikeyritysten ve- yritteliäisyyden kannalta. Nämä pakottavat poh.:
26040: rotuksen perusteiden laajamittainen tarkistus. timaan sitäkin, olisiko kokonaisverorasitusta sa-
26041: Pyysiilisten henkilöiden verouudistus lykkäytyi manaikaisesti tuloverouudistuksen ja lisäarvo-
26042: sen sijaan myöhempään ajankohtaan huolimatta verouudistuksen puitteissa koetettava tarkistaa
26043: siitä, että niinhyvin yksinäisten henkilöiden suorittaen samalla kompensoimismielessä tar-
26044: kuin aviopuolisoiden verotuksessa oli osoitetta- pedlisia sosiaalipoliittisia järjestelyjä.
26045: vissa lukuisia korjausta vaativia epäkohtia. Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
26046: Sitä mukaa kun rahan arvo alenee, nousee nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26047: myös tuloveron reaalinen rasitus, mikäli veron
26048: asteikossa ei suoriteta tarkistuksia. Näin on vii- että hallitus kiireellisesti saattaisi
26049: me vuosinakin tapahtunut seurauksena siitä, loppuun fyysisten henkilöiden verotuk-
26050: että asteikot on useina vuosina hyväksytty sen kokonaisuudistuksen kannalta tar-
26051: edellisen vuoden tasoisina. Kun rasituksen nou- peelliset selvitystyöt sekä ensi tilassa an-
26052: su lisäksi on kärjistänyt sekä yhteisverotettu- taisi eduskunnalle esityksen uudeksi tu-
26053: jen että I veroluokkaan kuuluvien yksinäisten lo- ja omaisuusverolaiksi, jonka puit-
26054: henkilöiden vero-ongdmia, olisi fyysillisten teissa yhteisverotus ja erillisverotus saa-
26055: henkilöiden verotuksen kokonaistarkistus sekä tetaan valinnanvaraisiksi, yksinäisten
26056: siihen liittyvä verorasituksen: alennus mitä täh- henkilöiden erityisvero poistetaan, vero-
26057: dellisin. Näin on asianlaita sitäkin suuremmalla asteikkoja alennetaan sekä mahdolliste-
26058: syyllä, kun välittömällä verotuksella on jo to- taan tavallisten palkansaajien osalta luo-
26059: dettu olevan huomattavia haittavaikutuksia puminen veroilmoitusmenettelystä.
26060: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
26061:
26062: Raimo Ilaskivi. Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori.
26063: Juha Rihtniemi. P. Mäki-Hakola. Orvokki Kauppila.
26064: Olavi Lähteenmäki. T. 1. Vartia. Sinikka Karhuvaara.
26065: Erkki Huurtamo. Aili Vaittinen. Erkki Häkämies.
26066: Anna-Liisa Linkola. Eeva Kauppi. Matti Jaatinen.
26067: Harri Holkeri. Maija Heino. Eeva Särkkä.
26068: Juuso Häikiö. Niilo Tarvajärvi. Ilkka Suominen.
26069: Pekka Haarla. Sirkka Lankinen. Pertti Salolainen.
26070: T. Junnila. Esko J. Koppanen.
26071: 584
26072:
26073: IV,19.5.- Toiv.al. n:o 220.
26074:
26075:
26076:
26077:
26078: lsomursu ym.: Pohtots-Suomen soiden käyttömahdollisuuksien
26079: tutkimisesta.
26080:
26081:
26082: E d u s k u n n a 11 e.
26083:
26084: Maassamme on valtavasti vielä tuottamatto- osuus juuri kehitysalueilla on suurin, niin tut-
26085: mina olevia suoalueita. Erikoisen suuri soiden kimuksen suorittaminen olisi tältäkin kannalta
26086: osuus maapinta-alasta on ns. Suo-Suomessa eli tarpeellinen, sillä mahdolliset myönteiset tulok-
26087: Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. On syytä set loisivat myös työpaikkoja näille alueille.
26088: uskoa, että näillä soilla; joita nykyisenkin met- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
26089: sänparannustoiminnan aikana jää valtavasti oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26090: luonnontilaan tuottamattomiksi, olisi merkitystä sen,
26091: muilla tuotannon aloilla. Kasvuturpeen valmis-
26092: tus on jo yksi käyttömuoto. Soiden hyväksi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26093: käytön tutkimusta tulisi tehostaa, jolloin voitai- menpiteisiin erikoisesti Pohjois-Suomen
26094: siin selvittää myös muita käyttömahdollisuuk- soiden käyttömahdollisuuksien tutkimi-
26095: sia. Kysymykseen voisi tulla erilaisten rakennus- seksi asettamalla sitä varten tutki;aryh-
26096: materiaalien valmistus nykyisen kemiallisen te- män, joka edustaa eri alojen asiantunte-
26097: ollisuuden kehittämien lisäaineiden turvin, vain musta.
26098: eräänä esimerkkinä mainittuna. Kun soiden
26099: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
26100:
26101: Antti lsomursu. ~es Volotinen.
26102: Arttur Niemelä. Olavi Tupamäki.
26103: Lauri Linna. J. Juhani Kortesalmi.
26104: G. Laatio. Heikki Kainulainen.
26105: 585
26106:
26107: IV,196.- Toiv.al. n:o 221.
26108:
26109:
26110:
26111:
26112: lsomursu ym.: Siuruan allashankkeen toteuttamisesta.
26113:
26114:
26115: E d u s k u n n a 11 e.
26116:
26117: Pudasjärven kunnassa Siuruan voimatalouden hoilta, mm. Pudasjärven kunnan ja Pohjois-
26118: allassuunnitelma on ollut vireillä jo kymmeni- Pohjanmaan maakuntaliiton taholta, ja kiireh-
26119: sen vuotta. Tänä aikana on allasalueella, jossa ditty asian lopullista ratkaisua. Samoin olisi
26120: on n. 130 taloutta, kaikki perusparannustyöt määrättävä yleisesti aikaraja tällaisten lopullis-
26121: jääneet tekemättä. Tämä on aiheuttanut alueen ten säännöstelypäätösten tekemiseen, jonka ai-
26122: asukkaille monenlaisia taloudellisia vahinkoja. karajan ylittämisen jälkeen vahingosta kärsi-
26123: Ei ole voitu suorittaa esim. rakennusten perus- neet ovat oikeutettuja asianmukaiseen korvauk-
26124: parannuksia, vesiperäisen metsämaiden ojituk- seen.
26125: sia, teiden rakentamisia ym. Vahinko maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26126: omistajille on suuri senkin vuoksi, että val- kunnan hyväkstyttäväksi toivomuksen,
26127: tionapuun oikeuttavia metsämaiden kuivatus-
26128: ja metsänviljelytöitä ei ole voitu suorittaa nor- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26129: maalisti, kuten olisi pitänyt. Tämä kaikki on menpiteisiin Siuruan allashankkeen lo-
26130: maanomistajista riippumatonta, joten olisi koh- pullisen päätöksen aikaansaamiseksi ;a
26131: tuullista, että maanomistajat, jotka Siuruan al- oikeudenmukaisen korvauksen suoritta-
26132: lasalueella ovat valtaosaltaan vähävaraisia asu- miseksi aiheutuneista vahingoista allas-
26133: tus- ym. tilallisia, saisivat menetyksistään koh- alueen asukkaille myös päätöksen odo-
26134: tuullisen korvauksen. Siuruan allas-asiaan on tusa;alta.
26135: kiinnitetty valtiovallan huomiota useilta eri ta-
26136: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
26137:
26138: Antti Isomutsu. Eino Poutiainen.
26139: Lauri Linna. J. Juhani Kortesalmi.
26140: Viljo Suokas. Heikki Kainulainen.
26141:
26142:
26143:
26144:
26145: 74 427/70
26146: 586
26147:
26148: IV,197.- Toiv.al. n:o 222.
26149:
26150:
26151:
26152:
26153: Jaatin~ ym.: elinkeinon verottamisesta annetun lain muuttami-
26154: sesta.
26155:
26156:
26157: E d u s k u n n a 11 e.
26158:
26159: Laki elinkeinotulon verottamisesta ( EVL) loudellista kasvua, kansainvälistä kilpailukykyä
26160: määrää, millä tavoin liiketoiminnan kehittämis- tai työllisyyttä parantava merkittävä vaikutus.
26161: rahastoon siirrettävä ns. purkautuva varastova- EVL asettaa· kehittämisrahastosta tapahtuvan
26162: raus voidaan käyttää. verottoman siirron osalta yritykset eriarvoiseen
26163: Lain mukaan saadaan kehittämisrahasto tai asemaan, mikä ei liene ollut lainsäätäjän tarkoi-
26164: osa siitä siirtää veroista vapaasti omaan pää- tus. Epäkohdan korjaamisella olisi yritystoimin-
26165: omaan sikäli kuin verovuosina 1968-1973 on taa kehittävä vaikutus, mikä puolestaan heijas-
26166: jo investoitu tai investoidaan rakennuksiin, ra- tuisi myönteisenä tekijänä valtiovarainministe-
26167: kennelmiin, koneisiin, kalustoon ja muuhun riön ero. päätöksessä mainittujen tavo.itteiden
26168: niihin verrattavaan käyttöomaisuuteen taloudel- saavuttamiseen.
26169: lista kasvua edistävästi, kansainvälistä kilpailu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26170: kykyä Iisääväsri tai työllisyystilannetta paranta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26171: vasti. Tätä koskevat lähemmät määräykset si- muksen,
26172: sältyvät valtiovarainministeriön päätökseen 24.
26173: 6. 1968. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26174: Edellä olevan mukaisesti voidaan siirto menpiteisiin EVL 64 §:n muuttamiseksi
26175: omaan pääomaan suorittaa veroista vapaasti esi- niin, että verovapaa siirto liiketoimin-
26176: merkiksi siinä tapauksessa, että yritys investoi nan kehittämisrahastosta omaan pää-
26177: rakennukseen, jolla on ero. valtiovarainministe- omaan olisi mahdollista myös siltä osin
26178: riön päätöksen mukainen seurausvaikutus. Ve- kuin yritykset ovat suorittaneet tai suo-
26179: rovapaaseen siirtoon omaan pääomaan ei kui- rittavat investointeja liiketoimipaikkojen
26180: tenkaan ole mahdollisuuksia, jos yritys hank- hallintaan oikeuttavien osakkeiden hank-
26181: kii omistukseensa toimipaikan hallintaan oikeut- kimiseksi.
26182: tavat osakkeet, vaikka hankinnalla olisikin ta-
26183: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
26184:
26185: Matti Jaatinen. Juha Vikatmaa. Harri Holkeri.
26186: Mauri Seppä. Timo Mäki. Juha Rihtniemi.
26187: Niilo Tarvajärvi. Pentti Sillantaus. Ingvar S. Melin.
26188: Maija Heino. Pekka Haarla. Pertti Salolainen.
26189: P. Mäki-Hakola. Ilkka Suominen. Jouni Mykkänen.
26190: 587
26191:
26192: IV,198.- Toiv.al. n:o 223.
26193:
26194:
26195:
26196:
26197: ·.Jaatinen ym.:. Määrärahasta Keuruun virastotalon rakentamiseen.
26198:
26199:
26200: E d u s k u n n a 11 e.
26201:
26202: Keuruulla toimivat hyvin useat valtion viras- Tonttiasia on tällä hetkellä rakennushallituk-
26203: tot varsin puutteellisissa huonetiloissa. Tyydyt- sen käsittelyssä ja tulee ilmeisesti saamaan
26204: tävien vuokratilojen saaminen kirkonkylässä on myönteisen ratkaisun.
26205: vaikeata. Kaikki tarvittavat lausunnot on hankittu ja
26206: Keuruulla toimivat hyvin useat valtion vi- tonttiasian selvittämisen jälkeen pitäisi kiireelli-
26207: rastot varsin puutteellisissa huonetiloissa. Tyy- sesti päästä talon suunnitteluun ja sen jälkeen
26208: dyttävien vuokratilojen saaminen kirkonkyläs- myös rakentamiseen.
26209: sä on vaikeata. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26210: V aitiovallan toimesta asetettu virastotilatoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26211: mikunta on havainnut tämän vaikean tilanteen muksen,
26212: ja sijoittanut Keuruun virastotalohankkeen 1. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26213: kiireellisyysryhmään uusia virastotaloja suunni- menpiteisiin valtion virastotalon raken-
26214: teltaessa. tamiseksi Keuruulle ja ottaisi tarvittavat
26215: Keuruun kunta on varannut tontin valtion määrärahat vuoden 1971 tulo- ja meno-
26216: virastotaloa varten kirkonkylän keskustassa. arvioesitykseen.
26217: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
26218:
26219: Matti Jaatinen. Sylvi Saimo.
26220: Pentti Sillantaus. Olavi Tupamäki.
26221: 588
26222:
26223: IV,l99.- Toiv.al. n:o 224.
26224:
26225:
26226:
26227:
26228: Jokinen ym.: Pienyrittäiäin vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
26229:
26230:
26231: E d u s k u n n a 11 e.
26232:
26233: Pienyrittäjien toimesta on jatkuvasti kiinni- otetaan huomioon veronkannasta aiheutuvat
26234: tetty huomiota niihin hankaluuksiin, joita heille kustannukset. On myös otettava huomioon, että
26235: aiheuttaa liikevaihtoverolain alaisuus. Niiden lv-verosta vapautuminen olisi omiaan elvyttä-
26236: lievennysten jälkeenkin, jotka ko. lakiin on sen mään pienyritysten toimintaedellytyksiä, jolla
26237: säätämisen jälkeen tehty, veronalaisuus ja siitä taas on merkitystä myös työllisyyden kannalta.
26238: johtuvat rasitukset ovat edelleen olemassa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
26239: Kun pienyrittäjät toimivat usein muutoinkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26240: vaikeissa olosuhteissa, olisi liikevaihtoverosta
26241: vapautuminen erityisen tarpeellinen toimen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26242: pide. tavallisten pienyrittäjien vapauttamisek-
26243: Valtion tulojen kannalta ei ko. uudistuksel- si liikevaihtoverosta.
26244: la ole sanottavaa merkitystä, varsinkaan, kun
26245: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
26246:
26247: Anna-Liisa Jokinen. Kaisu Weckman.
26248: Veikko Salmi. Heikki Mustonen.
26249: Lauha Männistö. Aulis Juvela.
26250: Niilo Koskenniemi. Kauko Talnminen.
26251: 589
26252:
26253: IV,200.- Toiv.al. n:o 22.5.
26254:
26255:
26256:
26257:
26258: Junnila ym.: Toimenpiteistä tuotannollisiin sijoituksiin haluk-
26259: kaan ulkomaisen pääoman maahamme hakeutumisen edistä-
26260: miseksi.
26261:
26262:
26263: E d u s k u n n a 11 e.
26264:
26265: Suomalaisen työvoiman muutto maan rajojen On tosin totta, että jos ulkomaisen pääoman
26266: ulkopuolelle, lähinnä Ruotsiin, on saanut viime osuus maan kokonaissijoituksista kasvaa kovin
26267: aikoina huolestuttavan suuret mittasuhteet. Tä- suureksi, sekin saattaa johtaa vakaviin epäkoh-
26268: mä maasta muutto näyttää jo ylittävän luon- tiin, niin kuin ajankohtaiset esimerkit eräistä
26269: nollisen väestönkasvun, ja on johtamassa maam- maista osoittavat. Mutta meillä ei mitään täl-
26270: me väkiluvun vähenemiseen. Jos näin käy, tällä laista vaaraa ole toistaiseksi edes näköpiirissä.
26271: seikalla on varmasti maamme yleistä talou- Ulkomaisen pääoman sijoittuminen Suomeen
26272: dellista kasvua jarruttava vaikutus. Niinikään on näet tähän asti jäänyt mittasuhteiltaan niin
26273: on todettava, että vähemmänkin koulutetun, vähäiseksi, että sitä voidaan huoletta ryhtyä
26274: mutta varsinkin ammattitaitoisen työvoiman rohkaisemaan.
26275: muutto muualle on ilmeistä kansantalodellista Kun tällaisia rohkaisukeinoja harkitaan, eräs
26276: tuhlausta. Meidän kannaltamme ei mitenkään perusedellytys on ensinnäkin se, että kaikki-
26277: voi olla tarkoituksenmukaista se, että muualla nainen sosialisoimistoimenpiteillä pelottelemi-
26278: saadaan hyöty siitä työvoiman koulutuksesta, nen lopetetaan. On näet selvää, että ulkomai-
26279: jonka kustannukset maamme on kuitenkin jou- silla sijoittajilla ei voi olla halua ryhtyä raken-
26280: tunut maksamaan. telemaan tänne kalliita laitoksia, jos ne valmis-
26281: Kansalaisten maastamuuttoa ei toisaalta tie- tuttuaan voivat joutua valtiollistettaviksi.
26282: tenkään tule ryhtyä rajoittamaan minkäänlai- Mutta ulkomaisia pääomansijoituksia on roh-
26283: sin pakkotoimenpitein. Oikeus siihen kuuluu kaistava muunkinlaisin keinoin. Lainsäädän-
26284: kansalaisten perusvapauksiin demokraattisessa tömme sisältää tässä suhteessa eräitä ahdasnä-
26285: maassa. Mutta sen sijaan tulisi maastamuuttoa köisiä ja byrokraattisia rajoituksia, joista pitäisi
26286: vastaan ryhtyä tarmokkaasti työskentelemään kiireimmiten päästä. Myös valuuttapolitiikassa
26287: muuolaisin keinoin. on kyettävä sellaiseen joustavuuteen, että ulko-
26288: Tehokkain keino tässä suhteessa on maamme maiset sijoittajat voivat täkäläisistä sijoituk-
26289: sisäisen talouspolitiikan hoitaminen siten, että sistaan saada siirretyksi itselleen pääoman nor-
26290: taloudellinen toimeliaisuus säilyy mahdollisim- maalin tuoton.
26291: man vilkkaana ja työllisyysaste korkeana. Mutta Näissä suhteissa on tosin eräitä positiivisia
26292: myös eräät erityistoimenpiteet ovat välttä- toimenpiteitä jo valmisteillakin. Mutta erityi-
26293: mättömiä työvoiman maastamuuton jarruttami- sesti juuri suomalaisen työvoiman viimeaikaisen
26294: seksi. suurimittaisen maastamuuton takia tällaisia toi-
26295: Eräs tällainen keino on sellaisten Suomeen menpiteitä tulisi kaikin keinoin kiirehtiä ja
26296: suuntautuvien ulkomaisten pääomansijoitusten tehostaa.
26297: edistäminen, jotka tähtäävät nimenomaan uusien Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioitta-
26298: tuotantolaitosten rakentamiseen maahamme. Jos vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26299: ulkomainen paaoma saadaan hakeutumaan
26300: tänne suomalaisen työvoiman luokse, se on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26301: meille varmasti edullisempaa kuin se, että suo- menpiteisiin niiden esteiden pois raivaa-
26302: malaista työvoimaa joutuu suurin joukoin muut- miseksi, jotka haittaavat uusiin tuotan-
26303: tamaan ulkomaille sikäläisiin tuotantolaitoksiin. nollisiin sijoituksiin halukkaan ulkomai-
26304: 590 IV,200.- Ulkomaisen pääoman maahansaanti.
26305:
26306:
26307: sen pääoman hakeutumista maahamme siitä, että kaikenlainen sosialisoimistoi-
26308: ;a että tällaisten siioitusten rohkaisemi- menpiteillä uhkaileminen välittömästi
26309: seksi erityisesti pidettäisiin huolta myös lopetetaan.
26310: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
26311:
26312: Tuure Junnila. Pentti Sillantaus.
26313: Juha Rihtniemi. Timo Mäki.
26314: Raimo Ilaskivi. Erkki Huurtamo.
26315: Ilkka Suominen. Anna-Liisa Linkola.
26316: Olavi Ni.k.kilil. Esko J. Koppanen.
26317: 591
26318:
26319: IV,201.- Toiv.al. n:o 226.
26320:
26321:
26322:
26323:
26324: Juvela ym.: Toimenpiteistä samanaikaisten palkka- tai eläke-
26325: etuien estämiseksi.
26326:
26327:
26328: E d u s k u n n a 11 e.
26329:
26330: Maassamme on useita kymmeniä tuhansia mitä kiireimmiten aloitettava valtion ylimmän
26331: sellaisia henkilöitä, jotka nauttivat kahta tai hallinnon piiristä. Näin senvuoksi, että esim.
26332: useampaa huomattavaa palkka- tai eläke-etua eduskunnassa on sellaisia jäseniä, jotka kansan-
26333: valtiolta, kunnilta tai yksityisen työelämän pii- edustajan toimen ohella hoitavat vielä jotakin
26334: ristä. Pelkästään valtion ja kuntien alaisuu- päätoimista virkaa. Kuitenkin tosiasia on se,
26335: dessa tällaisia erikoisedun saajia on arviolta että kansanedustajan tehtävät ovat nykyisin jo
26336: yli kymmenentuhatta. Varsin runsaasti on ole- sitä suuruusluokkaa, että mikäli tehtävän pyrkii
26337: massa esimerkkejä siitä, miten mm. puolustus- tunnollisesti hoitamaan, on sen ohella jon-
26338: laitoksen piiristä eläkkeelle jääneet upseerit kun muun viran tai toimen hoitaminen melko
26339: ovat välittömästi siirtyneet joko valtion, kun- mahdotonta. Toisaalta taas keskittyminen ul-
26340: tien tai yksityisen työelämän palvelukseen. Tä- kopuolisen viran tai toimen hoitamiseen mer-
26341: män suuntainen kehitys on erittäin huonoa, kun kitsee kansanedustajan tehtävän laiminlyömistä
26342: toisaalta tiedetään, että yhteiskuntamme kärsii tai ainakin sen jäämistä toisarvoiseen asemaan.
26343: työttömyydestä ja entistä enemmän esiintyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26344: myös koulutetusta työvoimasta ylitarjontaa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26345: Näin ollen on väärin ja epäoikeudenmukaista, muksen,
26346: että kuitenkin samanaikaisesti joillakin on etu-
26347: oikeus nostaa kahta tuntuvaa palkkaa tai elä- että hallitus ryhtyy kiireellisesti toi-
26348: kettä. menpiteisiin sellaisen lain aikaansaami-
26349: Edellä mainittu epäkohta on sitä suuruus- seksi, iolla estetään saman henkilön
26350: luokkaa, että se kaipaa perusteellista selvi- nauttimasta kahta tai useampaa tuntuvaa
26351: tystä koko laajuudessaan. Tämä selvitys olisi palkka- tai eläke-etua.
26352: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
26353:
26354: Aulis Juvela. Anna-Liisa Jokinen. Matti Järvenpää.
26355: V. J. Rytkönen. Niilo Koskenniemi. Veikko Salmi.
26356: 592
26357:
26358: IV,202. -- Toiv.al. n:o 227.
26359:
26360:
26361:
26362:
26363: Juvela ym.: Päivä- ja kotiapulaisten palkkojen verovähennyskel-
26364: poisuudesta.
26365:
26366:
26367: E d u s k u n n a 11 e.
26368:
26369: Nykyisin yhä useammat perheenäidit ovat tionverotuksessakaan. Erityisen läheisenä ja ki-
26370: toimessa kodin ulkopuolella. Useimmissa ta- peänä tämä epäkohta tunnetaan pien- ja keski-
26371: pauksissa se on välttämätön ratkaisu perheen tuloisten kohdalla. Kun asia on näin, tietäisi
26372: toimeentulonkin kannalta. Näin asia on etenkin kyseisten palkkamenojen vähentäminen vero-
26373: silloin, kun äiti joutuu yksin vastaamaan per- tuksessa tuntuvaa huojennusta näiden perheit-
26374: heen huoltamisesta. Toisaalta myös koulutus- ten kohdalla. Melko todennäköistä on myös se,
26375: mahdollisuuksien parantuminen ja naisen ase- että tämän epäkohdan korjaaminen verolainsää-
26376: man muuttuminen yhteiskunnassa ovat vaikut- dännössämme merkitsisi päivä- ja kotiapulaisille
26377: taneet siihen, että naisten osuus on voimak- maksettavien palkkojen paranemista nykyisestä
26378: kaasti lisääntynyt työelämässä eri ammatti- tasostaan.
26379: aloilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26380: Perheenäidin työssäkäynti merkitsee tavalli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26381: sesti sitä, että perheeseen on palkattava päivä-
26382: tai kotiapulainen. Tähän pakottaa lisäksi usein että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
26383: se, ettei lasten päivähoitopaikkoja ole meillä menpiteisiin verolainsäädännön uudista-
26384: vielä läheskään riittävästi. miseksi siten, että päivä- ja kotiaputai-
26385: Verolainsäädännössämme on olemassa kui- sille maksettavat palkat oikeutetaan
26386: tenkin sellainen epäkohta, että päivä- ja koti- pien- ja keskituloisten kohdalla vähen-
26387: apulaisille maksettava palkka ei ole vähennys- nyskelpoisiksi menoiksi valtion- ja kun-
26388: kelpoinen sen paremmin kunnallis- kuin val- nallisverotuksessa.
26389: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
26390:
26391: Aulis Juve1a. Anna-Liisa Jokinen.
26392: Kauko Tamminen. V. J. Rytkönen.
26393: Matti Järvenpää. Lauha Männistö.
26394: Kuuno Honkonen.
26395: 593
26396:
26397: IV,203.- Toiv.al. n:o 228.
26398:
26399:
26400:
26401:
26402: Juvela ym.: Maksetun lasten elatusavun vähennyskelpoisuudesta
26403: verotuksessa.
26404:
26405:
26406: E d u s k u n n a 11 e.
26407:
26408: Nykyisen verolainsäädännön mukaan ei avio- henkilöille myönnettäisiin ainakin joitakin hel-
26409: eron seurauksena elatusvelvolliselle tuomittua potuksia verotuksessa. Tällöin olisi syytä har-
26410: lasten elatusapua oteta huomioon edes osittai- kita mm. lapsivähennyksen myöntämistä asian-
26411: sena vähennyksenä asianomaisen henkilön vero- amaiselle joko kokonaan tai ainakin osittaisena.
26412: tuksessa. Sama koskee ulkopuolella avioliiton Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26413: syntyneistä lapsista tuomittua elatusapua. Olta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26414: koonpa itse asiasta mitä mieltä tahansa, on jo-
26415: ka tapauksessa väärin ja epäoikeudenmukaista, että hallitus kiirehtisi verolainsää-
26416: että verolainsäädäntömme kohtelee näin anka- dännön uudistamista siten, että lasten
26417: rasti asianomaisia elatusvelvollisia, joista mo- elatusavun maksaminen huomioitaisiin
26418: netkin ovat varattornia ja suhteellisen pientä sellaiseksi menoksi, joka oikeuttaisi
26419: palkkaa nauttivia henkilöitä. Tämän vuoksi oli- kunnan- ja valtionverotuksessa lapsi-
26420: sikin välttämätöntä, että elatusapua maksaville vähennykseen.
26421: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
26422:
26423: Aulis Juvela. V. J. Rytkönen.
26424: Lauha Männistö. Pauli Räsänen.
26425:
26426:
26427:
26428:
26429: 75 427/70
26430: 594
26431:
26432: IV,204.- Toiv.al. n:o 229.
26433:
26434:
26435:
26436:
26437: Juvela ym.: Lavian virastotalon suunnittelemisesta ;a rakenta-
26438: misesta.
26439:
26440:
26441: E d u s k u n n a 11 e.
26442:
26443: Lavian kunnassg toimivat valtion virastot joittaa virastotaloa varten tontin paikasta, joka
26444: ovat sijoittuneet hajalle, ahtaisiin ja epäkäytän- valtiovallan taholta katsotaan ,tarkoitukseen so-
26445: nöllisiin tiloihin. Postia lukuunottamatta nämä veltuvaksi. Kun lisäksi näillä seuduilla on työl-
26446: tilat sijaitsevat vuokrahuoneistoissa. Lisäksi La- lisyystilanne edelleenkin vaikea, olisi virasto-
26447: vian kirkonkylässä sijaitsee kolmea kuntaa La- talon rakentaminen tässäkin suhteessa helpotta-
26448: viaa, Suodenniemeä ja Mouhijärveä palvelevia massa tilannetta.
26449: valtion virastoja, kuten verotoimisto, kansanelä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
26450: kelaitoksen piiritoimisto ja nimismiehen kans- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26451: lia, joiden keskittäminen ajanmukaisiin tiloihin
26452: olisi yleisöpalvelun sekä laitosten normaalin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26453: toiminnan kannalta ,tärkeää. Lavian virastotalon suunnittelun ja ra-
26454: Lavian kunnanvaltuusto on päättänyt lah- kennustöiden aloittamiseksi.
26455: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
26456:
26457: Aulis Juvela. Irma Rosnell. Matti Järvenpää.
26458: 595
26459:
26460: IV,205.- Toiv.al. n:o 230.
26461:
26462:
26463:
26464:
26465: Järvenpää ym.: Suurten metsänmyyntituloien verottamisesta erik-
26466: seen.
26467:
26468:
26469: E d u s k u n n a 11 e.
26470:
26471: Metsän verotuksessa on monia epäkohtia, sen toimeentulonsa maatalouden ulkopuolelta
26472: jotka odottavat uudistusta. Sen toteuttaminen tulisi verottaa huomattavasti enemmän. Sen
26473: vienee kuitenkin vielä huomattavasti aikaa, vuoksi suurmetsien metsänmyyntitulot tulisi
26474: sillä asia on perusteellisesti tutkittava On luon- asettaa erikseen verotettaviksi.
26475: nollista, että sellaiset metsäalat, joiden tuotto Edellä sanotun perusteella esitämme edus-
26476: tarvitaan maatilatalouden tukemiseen tulee ve- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26477: rottaa maatalouteen liittyvänä maatalouden
26478: kannattavuutta ajatellen. Mutta sellaiset suur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26479: metsien omistajat, joilla metsärikkaudet ovat suurten metsänmyyntitulo;en erikseen
26480: keinottelun välineenä ja jotka saavat pääasialli- verottamiseksi.
26481: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
26482:
26483: Matti Jarvenpää. Heikki Mustonen.
26484: Rainer Virtanen. Aulis Juvela.
26485: 596
26486:
26487: IV,206.- Toiv.al. n:o 231.
26488:
26489:
26490:
26491:
26492: Kaarlonen ym.: Huoltovelvollisten naisten verotuksen korjaami-
26493: sesta.
26494:
26495:
26496: Ed u s k u n n a 11 e.
26497:
26498: Verolainsäädännössämme on epäkohtia, jotka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26499: koskevat mm. huoltovelvollisen naisen oikeu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26500: denmukaista verotusta. Leskeysvähennyksen
26501: markkamäärä on verotuksessa 500 markkaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26502: kokonaisuudessaan huolimatta lasten lukumää- huoltovelvollista naista koskevan vero-
26503: rästä. Sama markkamäärä on ollut koko vähen- lainsäädännön korjaamiseksi} ottamalla
26504: nysoikeuden ajan vaikka kustannustaso on jat- huomioon huollettavien lasten luku-
26505: kuvasti noussut. Tämän vuoksi olisi epäoikeu- määrän.
26506: denmukaisuus kiireellisesti korjattava sosiaali-
26507: semmaksi.
26508: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
26509:
26510: Katri Kaarlonen. Heimo Linna.
26511: Taisto Tähkämaa. Orvokki Kangas.
26512: Saimi Ääri. Lea Sutinen.
26513: Paavo Niinikoski. Katri-Helena Eskelinen.
26514: 597
26515:
26516: IV,207.- Toiv.al. n:o 232.
26517:
26518:
26519:
26520:
26521: Kaarlonen ym.: Opiskelijain verotuksen epäkohtien korjaami-
26522: sesta.
26523:
26524:
26525: E d u s kun n a 11 e.
26526:
26527: Valtion takauksilla on opiskelijoiden lainan- nilla asuvien kustannukset, ja opiskelu vaatii
26528: saantimahdollisuuksia helpotettu, mutta suuri muutenkin enemmän varoja.
26529: osa varoja hankitaan vielä työtuloilla. Tähän Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi olisi
26530: työtuloon nähden on verotus muodostunut hy- opiskelijain verovapaalle tulolle määritel-
26531: vin erilaiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi har- tävä asiallinen katto ja samalla asetettava vaa-
26532: kintaverotukseksi, mikä toimenpide johtuu sii- timus todellisesta opiskelija-asemasta, ettei an-
26533: tä, miten verolautakunnissa asiaa käsitellään. siotyö houkuttele opiskeluajan pitentämiseen,
26534: Kunnat voivat antaa ennakkopidätysvapauden vaan päinvastoin verovapaudella tuettaisiin
26535: verotuksesta eri suuruisena, määräsummaan opiskelumahdollisuuksia ja täten vapautuisi
26536: nousevasta tulosta. Se voi esimerkiksi maalais- opiskelupaikkoja uudelle ikäpolvelle.
26537: kunnassa olla 450 markkaa, kaupungissa Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
26538: 1 300 markkaa, johtuen kuntamuodosta ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26539: kuntien varallisuudesta. Monta kertaa juuri
26540: köyhimpien kuntien veroäyrikin on korkeampi että hallitus tutkituttaisi opiskelijoi-
26541: ja opiskelijat joutuvat maksamaan saman ar- den verotusasiassa olevat epäkohdat ;a
26542: voisista töistä eri suuruiset verot. Heidän opis- ryhtyisi toimenpiteisiin verotuksen hel-
26543: kelukustannuksensa muodostuvat muutenkin pottamiseksi ja antaisi sitä koskevan
26544: suuremmiksi kuin koulu- ja opiskelupaikkakun- esityksen Eduskunnalle.
26545: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
26546:
26547: Katri Kaarlonen. Heimo Linna.
26548: Taisto Tähkämaa. Orvokki Kangas.
26549: Saimi Ääri. Lea Sutinen.
26550: Paavo Niinikoski. Katri-Helena Eskelinen.
26551: 598
26552:
26553: IV,208.- Toiv.al. n:o 233.
26554:
26555:
26556:
26557:
26558: Kaarlonen ym.: Työmatkakustannusten vähennysoikeuden korot-
26559: tamisesta verotuksessa.
26560:
26561:
26562: E d u s k u n n a 11 e.
26563:
26564: Valtion ja kunnallisverotuksessa katsotaan sesti tämä koskee naisia, jotka ovat kodin si-
26565: vähennyskelpoisiksi menoiksi verovelvollisen jaintipaikasta riippuvaisia.
26566: asunnon ja työpaikan väliset matkakustannuk- Kun liikennemaksut kustannusten kohoami-
26567: set, sikäli kuin niiden ei katsota sisältyvän sen vuoksi ovat jatkuvasti nousseet, olisi oi-
26568: tavallisiin elantokustannuksiin. Vähennysoikeus keudenmukaista lisätä matkakustannusten vä-
26569: on kuitenkin rajoitettu 600 markkaan, joka hennysoikeutta, joka 10 vuoden ajan on ollut
26570: katto on ollut voimassa aina vuodesta 1960 sama.
26571: lähtien, vaikka kustannukset ovat jatkuvasti Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
26572: nousseet. Kun monissa tapauksissa ammatti- taen eduskunnan hyväk!syttäväksi toivomuksen,
26573: koulutuksen edellyttämää työpaikkaa ei saa
26574: varsinkaan maaseudulla läheltä, muodostuvat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26575: työmatkat pitkiksi ja muutenkin kustannuksia verotuksen muuttamiseksi siten, että
26576: kohottaviksi. Yleisesti tämä aiheuttaa myös- työmatkakustannusten vähennysoikeu-
26577: kin asutuskeskuksiin muuttoliikettä huolimat- den ylärajaa nostettaisiin.
26578: ta siitä, että asunto-olot vaikeutuvat. Erikoi-
26579: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
26580:
26581: Katri Kaarlonen. Heimo Linna.
26582: Taisto Tähkämaa. Orvokki Kangas.
26583: Saimi Ääri. Lea Sutinen.
26584: Paavo Niinikoski. Katri-Helena Eskelinen.
26585: 599
26586:
26587: IV,209.- Toiv.al. n:o 234.
26588:
26589:
26590:
26591:
26592: Kaarlonen ym.: Alkoholijuomien verotuksen saattamisesta tuote·
26593: kohtaiseksi.
26594:
26595:
26596: E d u s k u n n a 11 e.
26597:
26598: Voimassaoleva laki alkoholijuomaverosta an- Kolmanneksi nykyinen keskiarvovero on
26599: taa päinvastoin kuin laki keskioluen ja vahvan omiaan edistämään väkevien alkoholijuomien
26600: oluen valmisteverosta alkoholiyhtiölle eikä kulutusta, koska niiden myynti on omiaan
26601: eduskunnalle tehtäväksi määrätä veron osuuden tuottamaan alkoholiyhtiölle ylijäämää, kun taas
26602: eri alkoholijuomien hinnoista. Kun muissa poh- kulutuksen keskittyminen sitä vero-osuudeltaan
26603: joismaissa alkoholijuomien verotus kokonaisuu- alhaisempiin viineihin ja niihin verrattaviin
26604: dessaan rakentuu eduskunnan oikeuteen mää- mietoihin alkoholijuomUn tekisi yhtiölle mah-
26605: rätä alkoholijuomien tuotekohtaiset verotus- dottomaksi sen suorittamisen. Tällaista alko-
26606: perusteet, voidaan lakia alkoholijuomaverosta holijuomien kulutusrakennetta jäykistävää tai
26607: pitää eduskunnan verotusoikeutta rajoittavana. sitä väkeviin juomiin suuntaavaa vaikutusta ei
26608: Lisäksi nykyiseen alkoholijuomaverolain mu- ole •tuotekohtaisella alkoholijuomaverolla.
26609: kaiseen järjestelmään liittyy muitakin haittoja. Alkoholijuomien verotuksen nykyisestä kak-
26610: Ensinnäkin veron osuus alkoholijuomien hin- sinaisuudesta on vielä se haitta, että alkoholi-
26611: nasta on salainen eikä julkinen mikä on omiaan juomien valmistuksen valvonta ei ole keskitet-
26612: tuottamaan vaikeuksia etenkin alkoholijuomien tyä, vaan sosiaali- ja terveysministeriön, tulli-
26613: tulliverotukselle, jonka on oltava julkista. Toi- hallituksen ja alkoholiyhtiön kesken jakaantu-
26614: seksi salaisten vero-osuuksien keskiarvoon pe- nutta ja osittain päällekkäistäkin.
26615: rustuva alkoholijuomavero ei tuo mainittuja Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
26616: vero-osuuksia kokonaisuudessaan valtiolle, vaan me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26617: ne on tuloutettavl). sille alkoholiyhtiön ylijää-
26618: mänä, joka siten sisältää toisistaan erittelemät- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
26619: töminä sekä veroluontoista tuloa että yhtiön menpiteisiin alkoholijuomien verotuk-
26620: liiketaoludellista voittoa. Tämä erittelemättö- sen kokonaisuudessaan saattamiseksi
26621: myys puolestaan tekee vaikeaksi, jollei suoras- tuotekohtaiseksi.
26622: taan mahdottomaksi, alkoholiyhtiön liiketalou-
26623: dellisen toiminnan seuraamisen.
26624: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
26625:
26626: Katri Kaarlonen. Heimo Linna. Orvokki Kangas.
26627: Katri-Helena Eskelinen. Taisto Tähkämaa. Lea Sutinen.
26628: U. H. Voutilainen. Eeva Kauppi. Saimi Ääri.
26629: 600
26630:
26631: IV,210.- Toiv.al. n:o 235.
26632:
26633:
26634:
26635:
26636: Kaarlonen ym.: Sähkön hinnan ja sähköistämiskustannusten ta-
26637: saamisesta maan tuotantoelämää tasapuolisesti palvelevalta
26638: tavalla.
26639:
26640:
26641: E d u s k u n n a 11 e.
26642:
26643: Perustuslain mukaan on maassamme verotus- vero, iosta olisi päästävä ja siirryttävä kulutuk-
26644: oikeus valtiolla, kunnalla ja seurakunnalla. Yh- sen mukaisiin maksuihin. Sama sähköverkos-
26645: dyskuntaelämän kehittyessä ovat kuntamuo- toon liittymismaksujen, tariffien ja sähkövirran
26646: tojen tarjoamat palvelukset huomattavasti eri- hinnan korkeus estää myös pien- ja keskisuu-
26647: laistuneet riippuen kuntien varallisuudesta. ren teollisuuden kehittymistä alueilla, missä py-
26648: Vaikka kuntien kustannusosuuksia on valtion syvien työpaikkojen muodostuminen olisi vält-
26649: avustuksin pyritty tasoittamaan, ei sittenkään tämätöntä.
26650: ole pystytty aikaansaamaan sellaista kustannus- Olisi sen vuoksi selvitettävä, mitkä ovat ne
26651: ten jakoa, joka tekisi mahdolliseksi tasapuoli- toimenpiteet, joilla sähkön käyttö saataisiin oi-
26652: sen talous-, sosiaali- ja kulttuurielämän kehitty- keudenmukaisesti palvelemaan tuotantoelämää
26653: misen. koko maassa ja vapauduttaisiin virheellisistä
26654: Eräänä kehitystä jarruttavana ja kustannus- kustannusten jakosidonnaisuuksista. Nyt ovat
26655: tasoa korottavana tekijänä ovat sähköistämis- sähköistämiskustannukset ja sähkön hinta kor-
26656: kustannukset ja korkea sähkövirran hinta maa- keimmat lähellä Pohjois-Suomen voimalaitok-
26657: laiskunnissa. sia ja suurin siirtotappioin etelään siirretty vir-
26658: Kun sähkölinjojen perustamis- ja kunnossa- ta sen sijaan voidaan tarjota kuluttajille hal-
26659: pitokustannukset haja-asutuksessa ovat suuret, vemmalla.
26660: ovat sähköyhtiöt perustaneet sähkönkulutus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26661: hinnoittelun tueksi nk. tariffijärjestelmän, joka taen eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
26662: maataloudessa on kytketty peltohehtaareihin.
26663: Tämä kytkentä on virheellinen eritoten sen että hallitus tutkituttaisi, mitkä ovat
26664: vuoksi, että sähkön käyttö eri tiloilla on ko- ne toimenpiteet, ;oilla sähkön käyttö
26665: vin erilaista. Enää ei puinnissa käytetä juuri ja sähköistäminen saataisiin oikeuden-
26666: sähköä eikä viljan kuivattamistakaan suoriteta mukaisesti palvelemaan tuotantoelämää
26667: tilalla, vaan yhteisissä kuivaamoissa. Tariffi- koko maassa ja vapauduttaisiin virheel-
26668: yksikköä kohti laskien on sähkön kulutus li- lisistä kustannusten jakosidonnaisuuk-
26669: sääntynyt. Pinta-alaan sidottu tariffijärjestelmä sista ja antaisi sitä koskevan esityksen
26670: on mielestämme maatalouden kohdalla erikois- eduskunnalle.
26671: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
26672:
26673: Katri Kaarlonen. Esko Härkönen.
26674: 601
26675:
26676: IV,211.- Toiv.al. n:o 236.
26677:
26678:
26679:
26680:
26681: Kainulainen ym.: Veronmaksajien suojaamisesta veroviranomai-
26682: sen virheittä.
26683:
26684:
26685: E d u s k u n n a 11 e.
26686:
26687: Kaikilla muilla hallinnon aloilla virkamies vien uloshakuun, jotka saatavat olivat vero-
26688: voidaan asettaa vastuuseen tekemistään vir- viranomaisten virheellisesti asettamia.
26689: heistä, mutta veronmaksaja on turvaton vero- Oikeusvaltiossa on edelly,tettävä, että veron-
26690: viranomaisten tekemiin virheisiin nähden. On maksajat nauttivat myös täydellistä lain suo-
26691: tapauksia, että verosaatavien ,takia veronmak- maa turvaa veroviranomaisten tekemiin virhei-
26692: saja on joutunut pakkohuutokaupassa menettä- siin nähden, ettei mielivaltaisia uloshakuja ja
26693: mään kaiken omaisuutensa pelkästään vero- pakkohuutokauppoja pääsisi syntymään.
26694: viranomaisen tekemän virheen takia, koska ve- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26695: roviranomaista ei ole voitu saada vastuuseen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26696: tekemistään virheistä. Niinpä voidaan esimerk-
26697: kinä mainita, että Kuopiossa joutui suuri firma että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26698: lopettamaan toimintansa pakkohuutokaupan ta- miin veronmaksajien suojaamiseksi vero-
26699: kia, joka oli toimeenpantu liikevaihtoverosaata- viranomaisen tekemiä virheitä vastaan,
26700: joista nämä on asetettava vastuuseen.
26701: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
26702:
26703: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä.
26704: Mikko Vainio. Pentti Antila.
26705:
26706:
26707:
26708:
26709: 76 427/70
26710: 602
26711:
26712: IV,212.- Toiv.al. n:o 237.
26713:
26714:
26715:
26716:
26717: Kainulainen ym.: Kansaneläkkeiden saattamisesta kokonaan vero·
26718: vapaiksi.
26719:
26720:
26721: E d u s k u n n a 11 e.
26722:
26723: Kun viime vuosina suurteollisuudelle on an- pois, sillä nämä ovat vuosikausia eläneet muu-
26724: nettu erittäin suuria verohelpotuksia, on sa- tenkin nousukonjuktuurien merkeissä, jotka
26725: manaikaisesti pienipalkkaisten tulonsaajien ve- ovat edesauttaneet suurten rahastojen ja voit-
26726: rotus noussut kohtuuttoman raskaaksi. Niinpä tojen muodostumista suurteollisuudelle samalla
26727: kansaneläkeläiset ovat joutuneet useissa ta- kuin kaikkein pienituloisimmat ovat näänty-
26728: pauksissa maksamaan pienistä tuloistaan veroa, mässä verotaakan alle.
26729: vaikka vaatimaton eläke ei riitä edes välttä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26730: mättömien elämäntarpeiden tyydyttämiseen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26731: Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttami-
26732: seksi minimituloja nauttivat kansalaisemme että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26733: olisi kuitenkin kokonaan vapautettava veron- menpiteisiin sellaisen lain aikaansaami-
26734: maksusta. Tarvittavien lisäverojen saamiseksi seksi, että kansaneläkkeet säädettäisiin
26735: otettakoon suurteollisuudelta verohelpotukset kokonaan verovapaiksi.
26736: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
26737:
26738: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
26739: Arttur Niemelä. Matti Silander.
26740: Mikko Vainio. Pentti Antila.
26741: 603
26742:
26743: IV,213.- Toiv.al. n:o 238.
26744:
26745:
26746:
26747:
26748: Kainulainen ym.: Rintamaveteraanien asuntolainoituksesta.
26749:
26750:
26751: E d u s k u n n a 11 e.
26752:
26753: Viime sotien aikana rintamilla velvollisuu- annetut lupaukset, vottrusun samalla poistaa
26754: tensa täyttäneille luvattiin kaikille, jotka sen maamme asutuskeskuksissa asuntopulaa sekä
26755: tarpeessa ovat, oma koti. Sodan jälkeen. Sodan edistää työllisyyttä. Kasvava rakennustuotanto
26756: jälkeen lupausta jossain määrin yritettiin lu- panisi myös rahan kiertämään omassa maassa.
26757: nastaa tukemalla rintamamiestenkin omakoti- Näin voitaisiin monta tärkeää asiaa hoitaa sa-
26758: talojen rakentamista asuntojen saamista myös malla kertaa.
26759: kerrostaloista. Senjälkeen yhä kylmäkiskoisem- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26760: pi suhtautuminen on tullut vallitsevaksi ja rin- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
26761: tamamieheille annetut lupaukset syödään toi-
26762: nen toisensa jälkeen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26763: Samanaikaisesti muutoinkin on vaikeutettu menpiteisiin, että jokainen asunnon tar-
26764: kansan omatoimisuutta mm. omistusasuntojen vitseva rintamaveteraani ja hänen per-
26765: saannin vaikeuttamisena. Tästä on ollut seu- heensä saisi kohtuullisilla ehdoilla riit-
26766: rauksena, että asuntojen pula maassamme on tävän lainoituksen oman asunnon ra-
26767: alkanut huomattavasti pahentua. Jos rintama- kentamiseksi joko omakotitalona tai
26768: veteraaneille ja heidän perheilleen täytettäisiin kerrostalossa.
26769: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
26770:
26771: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
26772: Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
26773: Eino Poutiainen.
26774: 604
26775:
26776: IV,214.- Toiv.al. n:o 239.
26777:
26778:
26779:
26780:
26781: Kainulainen ym.: Toimenpiteistä pientonnistolaivateollisuuden
26782: luomiseksi Itä-Suomeen.
26783:
26784:
26785: E d u s k u n n a 11 e.
26786:
26787: Saimaan kanava on suurin uhrauksin ai- lä tämän tuotannonalan elpymistä. Varmaan
26788: kaansaatu, mutta sen liikennekapasiteettia ei tällaisista aluksista tulisi täysin kilpailukykyisiä
26789: pystytä käyttämään läheskään koko laajuudes- ulkolaisiin yrittäjiin nähden.
26790: sa hyväksi, kun maassamme ei ole riittävästi Saimaan kanava on muutenkin muodostunut
26791: pientonnistoon kuuluvia aluksia. On olemassa sellaiseksi kiistanaiheeksi, että kaikki keinot
26792: vaara, että Saimaan kanavankin liikenteeseen sen liikenteen moninkertaistamiseksi olisi val-
26793: tulevat hallitseviksi ulkomaiset perheyhtiöt, tion toimenpitein käytettävä. Pientonnistan voi-
26794: joilla on tällaisia pientonnistoon kuuluvia tahti- makas luominen on mielestämme välttämätön
26795: aluksia, joissa työvoimana on pääasiassa oma edellytys liikenteen voimakkaalle kasvulle.
26796: perhe. Näin menetettäisiin huomattavasti työ- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26797: paikkoja liikenteen piirissä ja laivojen raken- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26798: tamisessa.
26799: Mielestämme valtiovallan pitäisi lähteä en- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26800: nakkoluulottomasti edistämään pientonnistoa menpiteisiin pientonnistolaivojen raken-
26801: edustavien, Saimaan kanavaliikenteeseen sopi- tamisen luomiseksi erikoisesti Itä-Suo-
26802: vien alusten tuotantoa antamalla tällaisten lai- meen myöntämällä pitkäaikaisia, halpa-
26803: vojen rakentamiseen halpakorkoisia pitkäaikai- korkoisia lainoja tämän laivateollisuuden
26804: sia lainoja ja tukemalla muillakin toimenpiteil- yrittäjille.
26805: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
26806:
26807: Heikki Kainulainen. Eino Poutiainen.
26808: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
26809: Matti Silander.
26810: 605
26811:
26812: IV,215.- Toiv.al. n:o 240.
26813:
26814:
26815:
26816:
26817: Kainulainen ym.: Saimaan kanavan kanavamaksujen alentami-
26818: sesta.
26819:
26820:
26821: E d u s k u n n a 11 e.
26822:
26823: Koko laaja Itä-Suomi odotti suurin tmvem kuljetuksefkin Suomelahden satamiin edullisem-
26824: Saimaan kanavan valmistumista ja sen liiken- miksi kuin kanavalla tapahtuvat kuljetukset
26825: teen antamaa elvyttävää vaikutusta näiden seu- kohtuutoman korkeiden kanavamaksujen takia.
26826: tujen elinkeinoelämälle. Eräs pahimpia esteitä Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
26827: liikenteen kasvulle ovat olleet liian korkeat ka- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26828: navamaksut. Kun kiistaton tosiasia näinäkin
26829: aikoina on se, että vesitie on kaikkein halvin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26830: tavaroiden ja raaka-aineiden kuljetustie, on nu- menpiteisiin Saimaan kanavan käytöstä
26831: rinkurista, että liian korkeat kanavamaksut ovat perittävien kanavamaksujen alentami-
26832: esteenä kanavan Iisääntyvälie käytölle. Ei voi seksi kohtuulliselle tasolle.
26833: olla oikein, että monet yhtiöt katsovat auto-
26834: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
26835:
26836: Heikki Kainulainen. Eino Poutiainen. Matti Silander.
26837: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
26838: 606
26839:
26840: IV,216.- Toiv.al. n:o 241.
26841:
26842:
26843:
26844: Kantola ym.: Toimenpiteistä valtion rahoituksen lisäämiseksi
26845: kunnille sosiaalisen ;a vuokra-asuntotuotannon tehostamista
26846: varten.
26847:
26848: E d u s k u n n a 11 e.
26849:
26850: Asuntopolitiikka on heikoimmin hoidettu sesti huolehtia sosiaalisesta asuntorakennustoi-
26851: sosiaalinen ala maassamme. Asuntopula ja an- minnasta ja saada siihen valtiolta tarvittavaa
26852: siotasoomme verraten suhteettoman korkeat taloudellista tukea. Eräs tärkeä ehto tilan-
26853: asumiskustannukset ovat oloillemme ominaisia. teen korjaamiseksi on myös siinä, että saadaan
26854: Tilanne on niin huolestuttava, että huomattava mahdollisimman nopeasti aikaan sellainen asun-
26855: määrä kansalaisia on kokonaan vailla omaa topoliittinen kokonaisohjelma, jossa määritel-
26856: asuntoa ja osa kansasta asuu täysin ala-arvoi- lään ne asuntopoliittiset suuntaviivat, joiden
26857: sissa asunnoissa. Riittämättömästä tuotannosta pohjalta kunnat ja muut yhteisöt voivat ryhtyä
26858: ja korkeasta vuokratasosta sekä hinnoista joh- toteuttamaan sosiaalista asuntorakennustoimin-
26859: tuen asumistiheys on maassamme suurempi taa.
26860: kuin muissa Euroopan maissa. Vuoden 1960 Lähivuosien kehitystä ajatellen ja varsinkin
26861: tilaston mukaan meillä asui 1.3 henkeä huo- Uudenmaan läänin asutuskeskuksissa, joihin
26862: netta kohti, kun Länsi- ja Keski-Euroopan maat väestön muuttoliikkeen paine voimakkaimpana
26863: olivat saavuttaneet jo 1950-luvun alkuvuosiin kohdistuu, lienee selvää, ettei kipeän asunto-
26864: mennessä alle 1 hengen keskimääräisen asumis- ongelman ratkaiseminen ole mahdollista ilman
26865: tiheyden huonetta kohti. Suurin puute meillä valtiovallan määrätietoisia toimenpiteitä. Kii-
26866: esiintyy siinä, että käypähintaisia vuokra-asun- reellisimmäksi tehtäväksi asuntopoliittisen ko-
26867: toja tuotetaan riittämättömästi. konaisohjalman aikaansaamisen ohella muodos-
26868: Perussyynä tähän on mielestämme se, että tuu se, että kunnille annetaan nykyistä suu-
26869: asuinrakennustoimintaa maassamme harjoite- rempi osuus ja vastuu sosiaalisen asuinraken-
26870: taan pääasiassa yksityistä voitontavoittelua sil- nustoiminnan toteuttamisessa. Käytännössä
26871: mälläpitäen. Valtion ja kuntien toimenpiteet se on mielestämme mahdollista vain siten, että
26872: asunto-olojemme korjaamiseksi ovat sen sijaan valtion taloudellista asuntotuotantotukea kun-
26873: täysin riittämättömiä. Erityisen vähäinen on nille lisätään nykyisestään huomattavasti ja
26874: meillä kuntien osuus sosiaalisessa asuntotuo- suunnataan vuokra-asuntotuotannon lisäämi-
26875: tannossa, jos sitä verrataan vaikkapa Ruotsiin, seen.
26876: missä kunnat näyttelevät siinä erittäin merkit- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
26877: tävää osaa valtion rahallisella tuella. Tämä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26878: meillä vallitseva päinvastainen tilanne johtuu- muksen,
26879: kin pääasiallisesti siitä, ettei valtiovallan ta-
26880: holta ole kunnille määritelty mitään asuntotuo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
26881: tannon velvoitteita eikä turvattu riittäviä ta- menpiteisiin valtion rahoituksen lisää-
26882: loudellisia edellytyksiä. Tätä on pidettävä erää- miseksi huomattavasti kunnille sosiaali-
26883: nä erittäin suurena puutteena, sillä juuri kun- sen ;a lähinnä vuokra-asuntotuotannon
26884: tien paikallishallinnon eliminä pitäisi ensisijai- tehostamiseksi.
26885: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
26886:
26887: Lauri Kantola. Niilo Koskenniemi. Taisto Sinisalo.
26888: Heimo Rekonen. Pauli Puhakka. Aulis Juvela.
26889: Veikko Salmi. Urho E. Knuuti. Matti Mattila.
26890: Niilo Nieminen. Pekka Salla. Siiri Lehmonen.
26891: Rainer Virtanen. Toivo Asvik.
26892: 607
26893:
26894: IV,217.- Toiv.al. n:o 242.
26895:
26896:
26897:
26898:
26899: Kantola ym.: Lainsäädännön muuttamisesta siten, ettei ;ulkisista
26900: varoista maksettaisi henkilölle samanaikaisesti eläkettä ;a
26901: palkkaa.
26902:
26903:
26904: Ed u s kunnalle.
26905:
26906: Valtion sekä entisen että nykyisen eläke- jossa he vielä saattavat hakeutua muihin teh-
26907: järjestelmän mukaan valtion virkamiesten ja täviin. Kun näin myös tapahtuu käytännössä
26908: työntekijäin yleinen eläkeikä on 63 vuotta. varsin laajassa mitassa, on tämän laajan työttö-
26909: Asetuksella on viran tai työn laadun perus- myyden huomioon ottaen ollut omiaan herättä-
26910: teella vahvistettu lisäksi alempia erityisiä eläke- mään tyytymättömyyttä kansalaisten keskuu-
26911: ikiä, mitkä VEL:n mukaan eivät saa olla 55 dessa. Suurta huomiota on kiinnitetty varsin-
26912: vuotta alempia. Valtion vanhan eläkejärjestel- kin niihin tapauksiin, joissa asianomainen naut-
26913: män mukaan oli alin erityinen eläkeikä 53 tii valtiolta tai muulta yhteisöitä hyvän toi-
26914: vuotta. Molempien eläkejärjestelmien mukaan meentulon turvaavaa eläkettä ja sen lisäksi
26915: kuuluu erityisen eläkeiän omaaviin ryhmiin n. korkeaa palkkaa hakeuduttuaan työelämään.
26916: 25 % siviilivirkamiehistä ja eräitä työntekijä- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
26917: ryhmiä. Sellaisen upseerin tai aliupseerin vi- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26918: ran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on muksen,
26919: määrätty sotilaskoulutus ja -arvo, osalta ei ole
26920: säädetty eläkeikää, vaan eläkkeen saamisen että hallitus suorituttaisi selvityksen
26921: edellytyksenä on määrättyjen, vähintään 20 vir- siitä, missä määrin valtion ;a kuntien
26922: kavuoden omaaminen. Lentäjän tutkintoa edel- viroista eläkkeelle siirtyneitä on työelä-
26923: lyttävässä ilmavoimien virassa tai toimessa on män palveluksessa, ;a ryhtyisi toimen-
26924: lisäksi sellainen poikkeus, että palveltu aika piteisiin lainsäädännön muuttamiseksi
26925: luetaan eläkeajaksi puolitoistakertaisena. siten, että iulkisista varoista ei makset-
26926: Mainittuihin erityisiin eläkeryhmiin kuulu- taisi samanaikaisesti eläkettä ia palkkaa
26927: villa valtion virkamiehillä ja työntekijöillä on henkilölle, ionka ansiotulot turvaavat
26928: edellä sanotusta johtuen mahdollisuus siirtyä kohtuullisen toimeentulon.
26929: valtion palveluksesta eläkkeelle siinä iässä,
26930: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
26931:
26932: Lauri Kantola. Toivo Asvik. Niilo Koskenniemi.
26933: Siiri Lehmonen. Valde Nevalainen. V. J. Rytkönen.
26934: Pentti Liedes. Aaro Lintilä. Sylvi Saimo.
26935: Matti Koivunen. Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen.
26936: Matti Järvenpää. Rainer Virtanen. Ensio Laine.
26937: 608
26938:
26939: IV,218.- Toiv.al. n:o 243.
26940:
26941:
26942:
26943: Karkinen: Lapsivähennysten korvaamisesta korotetuilla lapsili-
26944: sillä.
26945:
26946:
26947: E d u s k u n n a 11 e.
26948:
26949: Perhekustannuksia tasataan nykyisin sekä heille määrätä veroa maksettavaksi. Näin ollen
26950: lapsilisäjärjestelmän kautta että myöntämällä juuri vähävarainen kansanosa jää ilman tätä
26951: lapsiperheille veronhuojennuksia. Lapsilisä on etua. Verovähennyksien epäkohtana on myös
26952: nykyisin keskimäärin 20 markkaa lasta kohti. se, että niitä ei ole voitu korottaa riittävän
26953: Valtion tuloverotuksessa lapsenhuoltaja saa vä- usein, joten niiden merkitys ansiotasoon ver-
26954: hentää tuloverosta 60 markkaa vuodessa lasta rattuna on jatkuvasti vähentynyt. Tästä syystä
26955: kohti. Kunnallisverotuksessa saa lapsenhuoltaja olisikin kaikki sosiaalisilla perusteilla myönnet-
26956: vähentää verotettavasta tulostaan kaupungeissa tävät verovähennykset korvattava korottamalla
26957: yleensä 650 markkaa ja maalaiskunnissa 200- vastaavaa sosiaaliavustusta. Lapsivähennysten
26958: 500 markkaa. Kun veroäyri on nykyisin keski- osalta tämä kävisi päinsä parhaiten siten, että
26959: määrin 15 penniä, tämä vähennys merkitsee ensin korotettaisiin lapsilisää 60 markalla vuo-
26960: kaupungeissa noin sadan markan veronhuojen- dessa ja samanaikaisesti poistettaisiin tulovero-
26961: nusta ja maalaiskunnissa 30-75 markan etua. tuksessa myönnetty lapsivähennys. Tämän jäl-
26962: Kun varakkaissa kunnissa on voitu soveltaa keen voitaisiin toisena vuotena korottaa lapsi-
26963: korkeimpia lain sallimia vähennyksiä, heikossa lisää kunnan kalleusluokasta riippuen esimer-
26964: taloudellisessa asemassa olevissa kunnissa on kiksi 50-100 markalla ja poistaa kunnallis-
26965: voitu myöntää vain keskitasoa pienempiä vä- verotuksen lapsivähennykset. Näiden muutos-
26966: hennyksiä. Tämä on ollut omiaan lisäämään ten jälkeen verotuksen ulkopuolella olevat lap-
26967: tuloeroja maan eri osissa. siperheet saisivat noin kymmenen markan koro-
26968: Verotilastot osoittavat, että valtion tulovero- tuksen lapsilisään, joka nyt on keskimäärin
26969: tuksen sekä kunnallisverotuksen piiriin on jat- 20 markkaa. Veroa maksavien osalta tilanne
26970: kuvasti tullut yhä enemmän lapsiperheitä, pysyisi täysin ennallaan; se saisivat yhtä tietä
26971: koska veroasteikot ja verovähennykset ovat sen tuen, minkä tähän mennessä ovat saaneet
26972: .pysyneet ennallaan useiden vuosien ajan. Lapsi- kahta tietä, lapsilisinä ja veronhuojennuksina .
26973: vähennyksistä pääsee osalliseksi nykyisin kun- Näin on menetelty Ruotsissa lapsilisäjärjestel-
26974: nallisverotuksessa arviolta 85 prosenttia kai- män alkuvuosina ja saadut kokemukset ovat
26975: kista lapsista ja valtion tuloverotuksessa yli olleet myönteisiä. Verotuksen yksinkertaistami-
26976: 70 prosenttia. Sosiaalimenotilaston mukaan seenkin pyrittäessä olisi tarkoituksenmukaista
26977: vuonna 1968 lapsivähennykset verotuksessa korvata lapsivähennykset lapsilisää korotta-
26978: muodostivat noin 130 miljoonan markan meno- malla.
26979: erän; vertauksen vuoksi mainittakoon, että Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioitta-
26980: lapsilisämenot nykyisin ovat vähän yli 300 mil- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26981: joonaa markkaa vuodessa. Veronhuojennukset
26982: muodostavat siis nykyisin noin kolmannen osan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26983: yhteiskunnan taholta lapsiperheille annettavasta toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön
26984: yleisestä perhekustannusten tasaukseen tarkoi- aikaansaamiseksi, että valtion tulovero-
26985: tetusta tuesta. tuksessa ja kunnallisverotuksessa myön-
26986: Verotuksessa myönnettävien vähennysten il- netyt lapsivähennykret korvattaisiin ko-
26987: meisenä epäkohtana on se, että tätä tukea ei- rottamalla vastaavasti lapsilisiä.
26988: vät saa ne, joiden tulot ovat niin pienet, ettei
26989: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
26990:
26991: Seija Karkinen.
26992: 609
26993:
26994: IV,219.- Toiv.al. n:o 244.
26995:
26996:
26997:
26998:
26999: Karpola ym.: Uudistetun metsämaan verovapauden rajoitusten
27000: poistamisesta.
27001:
27002:
27003: E d u s k u n n a 11 e.
27004:
27005: Metsänparannuslain mukaan myönnetään 15 § :n mukaan säädetään uudistetujen metsä-
27006: metsä-, oj1tus-, metsäviljely-, taimikonhoito- ja alueiden verovapaudesta seuraavaa: "Milloin
27007: lannoitussuunnitelmien tekemiseen sekä niiden vanhastaan aukea tai taloudellisesti vähäarvoi-
27008: toteuttamiseen metsänparannusvaroja. Maatila- sen puuston hallussa oleva ,tahi vähäpuustoinen
27009: talouden tuloverolain mukaan heikkotuottoi- ja selvästi heikkoon kuntoon joutunut, vero-
27010: sen metsämaan uudistamisen johdosta myönne- tuksessa metsämaaksi tai joutomaaksi luettu
27011: tään puolestaan verovapauksia tietyn pituiseksi alue on kylvet·ty tai istutettu joko kokonaan tai
27012: ajaksi sen mukaan· missä osassa maata uudis- osittain maanomistajan omin varoin, ei tämän
27013: tettu metsäalue sijaitsee. Valtion metsänparan- alueen puhdasta tuottoa ole otettava lukuun
27014: nusvarojen myöntämissäännösten ja verovapaus- määrättäessä veroa tulon perusteella niissä ve-
27015: säännösten välillä vallitsee kuitenkin ristirii- rotuksissa, jotka toimitetaan Lapin läänissä
27016: taisuuksia, jotka haittaavat lakien tarkoituksen 25 vuodelta, Oulun läänissä 20 vuodelta sekä
27017: toteuttamista. muualla maassa 15 vuodelta sen kalenterivuo-
27018: Metsänparannusasetuksen 1 §: n 1 momen- den alusta lukien, jona metsitystyö on loppuun
27019: tissa sanotaan seuraavaa: "Metsänparannuslain suoritettu."
27020: 2 § :n 1 momentissa tarkoitetuksi säännölliseen Pykälät osoittavat, että asetuksella on vero-
27021: metsänhoitoon liittyväksi metsänviljelytyöksi, helpotusten saamista vaikeutettu kohtuutto-
27022: joka on maanomistajan itsensä rahoitettava, on masti, koska uudistuskustannusten tulee olla
27023: työ katsottava siinä tapauksessa, että metsän- kaksinkertaiset kolmen vuoden kantoraha-ar-
27024: parannuslain 3 §: ssä tarkoitetut hankkeen kus- voon verrattuna. Nykyistä olotilaa ei voida pi-
27025: tannukset jäävät alle puolen alueella kasvavan tää oikeudenmukaisena metsänparannustoimin-
27026: markkinointikelpoisen puun ja siltä kolmen •taa harjoittavien viljelijöiden kannalta, vaan
27027: vuoden aikana ennen metsänviljelyssunnitel- asiaan olisi saatava pikainen korjaus. Nykyiset
27028: man hakemista hakatuo puuston kantoraha- säännökset aiheuttavat vaikeuksia myös uudis-
27029: arvosta." Tämä asetus on annettu 23 päivänä tussuunnitelmien laatimisessa, koska uudistusta
27030: helmikuuta 1968. varten joudutaan laatimaan kaksi erillistä kan-
27031: Kesäkuun 24 päivänä 1968 annetussa maa- tohintalaskelmaa.
27032: tilatalouden tuloveroasetuksessa sanotaan kui- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
27033: tenkin näin: "Maatilatalouden tuloverolain 15 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27034: §:ssä ,tarkoitetuksi vähäpuustoiseksi alueeksi
27035: metsänparannuslain 3 §: ssä tarkoitetut kustan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27036: nukset ylittävät enemmällä kuin puolella alueel- menpiteisiin maatilatalouden tulovero-
27037: la kasvavan markknointikelpoisen puun ja siltä asetuksen muuttamiseksi siten, että ra-
27038: kolmen vuoden aikana ennen metsänviljelys- joitukset uudistetun metsämaan verova-
27039: suunnitelman hakemista hakatuo puuston kanto- paudesta poistetaan.
27040: arvon." Asetuksessa mainitun maatilatalouden
27041: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
27042:
27043: Reino Karpola. Lea Sutinen. Pekka Vilmi.
27044: Reino Kangas. Pentti Pekkarinen. Heimo Linna.
27045: Katri-Helena Eskelinen. Esu Niemelä.
27046: 77 427/70
27047: 610
27048:
27049: IV,220.- Toiv.al. n:o 245.
27050:
27051:
27052:
27053:
27054: Karpola ym.: Ammattimaisessa liikenteessä käytettävän, henkilö-
27055: autoksi muutetun pakettiauton autoveron poistamisesta.
27056:
27057:
27058: E d u s k u n n a 11 e.
27059:
27060: Voimassa olevan autoverolain mukaan on huonompaan asemaan normaaleilla henkilöau-
27061: verosta vapaa sellainen pakettiauto, jota sen toilla liikennöiviin verrattuna, puhumattakaan
27062: rakenteeseen ja varusteisiin katsoen on pidet- niistä, jotka käyttävät muuttamatonta paket-
27063: tävä vain tavarankuljetukseen tarkoitettuna. tiautoa yksityisliikenteeseen. Henkilöautoksi
27064: Kun tällainen pakettiauto muutetaan henkilö- muutettu pakettiauto soveltuu kuitenkin pa-
27065: autoksi, tulee se autoveron alaiseksi ja auto- remmin kuin normaali henkilöauto muun
27066: vero märäätään, kun auto rekisteröidään. Nii- muassa koululaiskuljetukseen, joten niiden
27067: den autojen osalta, jotka täten tulevat pää- tarve on ilmeinen. Kun ammattimainen taksi-
27068: asiallisesti ammattimaisessa liikenteessä käy- autoilija käyttää autoaan pääasiallisen elinkei-
27069: tettäväksi, saadaan hakea osittaista veron alen- nonsa hankkimiseen, ehdotamme kunnioittaen
27070: tamista. Mainittakoon, että muussa kuin taksi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27071: liikenteessä ei juuri edellä mainittuja henki-
27072: löautoksi muutettuja autoja käytetä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27073: Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että täl- menpiteisiin autoveron poistamiseksi
27074: lainen pakettiautosta muutettu henkilöauto me- sellaiselta pakettiauto/ta, joka on muu-
27075: nettää jo muutamassa vuodessa koko arvonsa, tettu henkilöautoksi ja käytetään hen-
27076: eikä sillä niin muodoin ole jälleenmyyntiarvoa. kilökuljetukseen ammattimaisessa lii-
27077: Näillä autoilla lHkennöivä joutuu tämän takia kenteessä.
27078: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
27079:
27080: Reino Karpola. Artturi Jämsen.
27081: Lea Sutinen. Paavo Niinikoski.
27082: Jouko Siikaniemi.
27083: 611
27084:
27085: IV,221.- Toiv.al. n:o 246.
27086:
27087:
27088:
27089:
27090: Karpola ym.: Turveteollisuuden aloittamisesta V alkeasuolla.
27091:
27092:
27093: E d u s k u n n a 11 e.
27094:
27095: Tohmajärven ja Kiihtelysvaaran kuntien kuntamme edun mukaista olisi myöskin polt-
27096: alueella sijaitseva Valkeasuo on tutkimusten toaineen osalta turvetuotannon kehittäminen.
27097: mukaan maamme parhaita turvesoita. Suo Puun käytön vähetessä polttoaineena on koti-
27098: on kaupan kautta siirtynyt Enso-Gutzeit Oy:n maisen polttoaineen osuus jatkuvasti vähenty-
27099: omistukseen. Edellä mainittu valtionenemmis- nyt. Olemme siis siirtyneet enenevässä määrin
27100: töinen osakeyhtiö on suon saanut hallintaansa ulkolaiseen pohtoaineeseen ja näin ollen olem-
27101: turveteollisuuden perustamista varten. Vaikka me entistä enemmän riippuvaisia ulkomailta
27102: suo on ollut jo useamman vuoden yhtiön hal- tuotujen polttoaineiden jatkuvasta saannista.
27103: linnassa, kuivatustöitä lukuunottamatta mitään Yhteiskunnan kannalta katsottuna olisi turval-
27104: muuta ei ole vielä tapahtunut. Saamiemme lisempaa kehittää myöskin kotimaista poltto-
27105: tietojen mukaan turveteollisuuden rakentami- aineteollisuutta rinnan lisääntyvän tuonnin
27106: nen Valkeasuolle ei yhtiöllä ole vielä lähivuo- kanssa. Näin vältyttäisiin mahdollisilta katastro-
27107: sien ohjelmassa. fitilanteilta. Tämänkin takia pidämme Valkea-
27108: Monet näkökohdat puoltavat kuitenkin Val- suon turveteollisuuden aloittamista välttämät-
27109: keasuon pikaista rakentamista. Valkeasuo si- tömänä.
27110: jaitsee vaikealla alityöllisyysalueella. Vaikka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27111: turvetuotanto onkin kausiluontoista, siitä huo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27112: limatta Valkeasuon turveteollisuus saisi aikaan muksen,
27113: työllisyystilanteen huomattavaa paranemista
27114: Tohmajärvellä ja lähikunnissa. Kasvuturpeella että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
27115: näyttää olevan jo nyt melkoisen hyvät menek- menpiteisiin turveteollisuuden aloittami-
27116: kinäkymät ja niiden voidaan ennakkotietojen seksi V alkeasuolla.
27117: mukaan odottaa jatkuvasti paranevan. Yhteis-
27118: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
27119:
27120: Reino Karpola. Lea Sutinen.
27121: 612
27122:
27123: IV,222.- Toiv.al. n:o 247.
27124:
27125:
27126:
27127:
27128: Karpola ym.: Metallisula/on ja -valssaamon perustamisesta Poh·
27129: jois-Karjalaan.
27130:
27131:
27132: E d u s k u n n a 11 e.
27133:
27134: Itä-Suomen alueella SlJaltsee huomattava kuvasti lisääntyessä nykyistä menetelmää ei
27135: määrä maamme kaivoteollisuudesta. Outokum- voitane pitää kansantaloudellisestikaan edulli-
27136: mun kuparikaivoksen lisäksi sinne on nyt viime sena, puhumattakaan alueellisten kehitysedel-
27137: vuosien aikana rakennettu Luikonlahden ja lytysten parantamisesta. Kehitysalueiden, muun
27138: Vuonnoksen kaivokset ja Parikkalassa parhail- muassa Pohjois-Karjalan kehityksen jälkeenjää-
27139: laan aloitetaan kaivostoimintaa. Lisäksi on odo- neisyyden eräs suurimpia syitä on juuri se,
27140: tettavissa, että lähivuosien aikana Itä-Suomen että maakunnan alueelta on raaka-aine kulje-
27141: kaivostoiminta tulee nykyisestäänkin huomatta- tettu muualle jalostettavaksi jalostushyödyn
27142: vasti laajenemaan. Mainitulla alueella on useita näin mennessä maakunnan ulkopuolelle. Perus-
27143: sellaisia tutkittuja malmiesiintymiä, joiden mal- tamalla metallisulatto ja -valssaamo Pohjois-
27144: mipitoisuus. on niin suuri, että kaivostoiminta Karjalaan poistettaisiin kaivannaisteollisuuden
27145: muodostuu taloudellisesti kannattaviksi. Huo- osalta edellä mainittu epäkohta ja näin toteu-
27146: mattavin näistä lienee Pyhäselän kunnan alueel- tettaisiin tehokkaasti kehitysaluepolitiikkaa.
27147: la sijaitseva malmikenttä, jonka malmipitoisuus Työllisyyden hoidon kannalta katsottuna toi-
27148: on eräiden tietojen mukaan suurempi Outo- menpiteellä olisi myöskin myönteinen merki-
27149: kummun malmipitoisuutta. tys.
27150: Vaikka Itä-Suomen kaivostoiminta on siis Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27151: voimakkaasti laajentunut ja tulee todennäköi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27152: sesti edelleenkin laajenemaan aivan lähiaikoina, muksen,
27153: Itä-Suomen alueella ei ole metallisulattaa ja
27154: valssaamoa, vaan puolivalmis rikaste kuljete- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27155: taan poikki maan rannikolle jalostettavaksi. menpiteisiin metallisulaton ja -valssaa-
27156: Pitemmän päälle ajatellen, kuljetusmäärien jat- mon perustamiseksi Pohjois-Karjalaan.
27157: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
27158:
27159: Reino Karpola. Eino Poutiainen.
27160: Lea Sutinen. Hannes Volotinen.
27161: U. H. Voutilainen. Valde Nevalainen.
27162: Pauli Puhakka. Alli Vaittinen.
27163: 613
27164:
27165: IV,223.- Toiv.al. n:o 248.
27166:
27167:
27168:
27169:
27170: Karpola ym.: Rautateiden arvotariffijärjestelmän poistamisesta.
27171:
27172:
27173: E d u s k u n n a 11 e.
27174:
27175: Kehitysalueilla yleistä on muun muassa se, aine kuljetetaan rautateillä huomattavasti alem-
27176: että siellä. tuotettu raaka-aine viedään joko sel- milla rahtimaksuilla, kuin vastaava määrä val-
27177: laisenaan tai puolivalmisteena alueen ulkopuo- miita tuotteita. Näin ollen kehitysalueilla si-
27178: lelle jalostettavaksi. Näin jää raaka-aineen tuo- jaitseva jalostustoiminta joutuu kuljetuskustan-
27179: tantoalueelle vain pieni osa kokonaishyödystä. nuksiin nähden huomattavasti epäedullisempaan
27180: Suurelta osalta juuri tämän takia on yhteiskun- asemaan rannikolla sijaitsevaan jalostustoimin-
27181: tamme kehitys kulkenut siihen, missä se nyt taan verrattuna. Tätä ei voida pitää edes oikeu-
27182: on, tuloerojen ja toimeentulomahdollisuusero- denmukaisena kehitysalueilla sijaitsevaa teolli-
27183: jen kasvuun maamme eri alueiden välillä. Ylei- suutta kohtaan.
27184: sesti on todettu, että tätä kehitystä ei voida Koska mielestämme edellä mainittu. epäkohta
27185: pitää suotuisana yhteiskuntamme tulevaisuutta olisi pikaisesti poistettava, ehdotamme kun-
27186: ajatellen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27187: Vaitiovallan taholta on tähän asti eräillä muksen,
27188: sektoreilla suoritettu edellä mainittua virheel-
27189: listä kehitystä. Varsinkin valtion rautateiden että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
27190: arvotariffipolitiikka on ollut omiaan edistämään menpiteisiin rautateiden arvotariffijär-
27191: kehitysalueiden syntymistä. Muodostuvathan jestelmän poistamiseksi.
27192: rautatierahdit siten, että varsin yleisesti raaka-
27193: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
27194:
27195: Reino Karpola. Lea Sutinen. Pekka Vilmi.
27196: Reino Kangas. Pentti Pekkarinen. Esu Niemelä.
27197: 614
27198:
27199: IV,224.- Toiv.al. n:o 249.
27200:
27201:
27202:
27203:
27204: Karpola ym.: Yksityisteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta
27205: aiheutuvien kustannusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi
27206: verotuksessa.
27207:
27208:
27209: E d u s kun n a 11 e.
27210:
27211: Maamme harvaanasutuilla ja syrjäisillä seu- kustannuksista vastaisivat valtio ja kunnat yh-
27212: duilla on runsaasti ns. yksityisteitä ja uuden dessä, olisi oikeudenmukaista, että yksityistei-
27213: yksityistielain mukaan niitä jatkuvasti rakenne- den rakentamisesta ja kunnossapitämisestä
27214: taan lisää. Tällä tavoin saadaan edes osittain aiheutuvat kustannukset katsottaisiin vähennys-
27215: parannetuksi tieverkostoa, mikä vieläkin syr- kelpoisiksi menoiksi valtion ja kunnan verotuk-
27216: jäisimmillä seuduilla on erittäin puutteellinen. sessa. Tällä tavoin saataisiin kustannuseroja
27217: Yksityisteiden rakentamisesta ja kunnossa- edes hiukan tasoitetuksi yksityistievelvollisten
27218: pitämisestä aiheutuu kuitenkin tieosakkaille ja yleisen tien varressa asuvien välillä.
27219: vet;raten suuria kustannuksia. Vaikka yksityis- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
27220: tielain mukaan osan kustannuksista hyväksy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27221: tyissä tapauksissa maksaakin valtio, kuitenkin muksen,
27222: tieosakkaiden osuus jää verraten suureksi. Tien-
27223: tal'Vitsija, jolla ei ole välittömässä läheisyy- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
27224: dessä yleistä tietä, joutuu siis osallistumaan menpiteisiin verolain muuttamiseksi si-
27225: sellaisiinkin kustannuksiin, joita ei ole yleisen ten} että yksityisteiden rakentamisesta
27226: tien välittömässä läheisyydessä asuvalla. Kun ja kunnossapitämisestä aiheutuvat kus-
27227: ilmeisesti yhteiskunnassamme ei ainakaan lähi- tannukset katsottaisiin vähennyskelpoi-
27228: aikoina päästä siihen, että kaikista tienpito- siksi valtion ja kunnan verotuksessa.
27229: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
27230:
27231: Reino Karpola. Pentti Pekkarinen.
27232: Reino Kangas. Pekka Vilmi.
27233: Lea Sutinen. Esu Niemelä.
27234: Katri-Helena Eskelinen.
27235: 615
27236:
27237: IV ,225.- Toiv.al. n:o 250.
27238:
27239:
27240:
27241:
27242: Katajavuori ym.: Autoveron palauttamisesta ammattimaisessa
27243: henkilöliikenteessä käytettävistä autoista.
27244:
27245:
27246: E d u s k u n n a 11 e.
27247:
27248: Autoa ammattinsa harjoittamiseen käyttävät verotusjärjestelmän puitteissa ei ole mahdollis-
27249: ammattiryhmät ovat joutuneet epäoikeudenmu- ta. Taksiliikenteen merkitys on huomattavasti
27250: kaiseen asemaan nykyisin voimassa olevan auto- kasvanut julkisen liikenteen nykyisin yhä li-
27251: ja moottoripyöräverolain johdosta. Tämä laki sääntyvien ruuhkautumien johdosta, varsinkin
27252: asettaa veronalaiseksi työvälineenä käytettävän suuremmissa asutuskeskuksissa ja erikoisesti
27253: auton, vaikka ammattiautoilija maksaa tulois- pääkaupungissa.
27254: taan veroa samoinkuin muutkin ammatinhar- Myös suurempien autojen, kuten henkilö-
27255: joittajat. Autoa hankittaessa maksettava vero autoksi muutettavien pakettiautojen tarve am-
27256: on siis poikkeuksellisen ylimääräinen ja olisi mattimaisessa henkilöliikenteessä on osoittau-
27257: epäoikeudenmukaisena poistettava. tunut erikoisesti urheilu- ja ulkoiluvälineitä
27258: Vuonna 1967 hallitus esitti autoveron palau- mukanaan kuljettavien matkustajien ja pyörä-
27259: tuksen poistamista taksiautoilijoilta. Eduskun- tuolia käyttävien invalidien piirissä välttämättö-
27260: nan esitystä ei hyväksytty tässä muodossa, vaan mäksi. Veronpalautus olisi täten suoritettava
27261: palautusmääräksi jäi 60% kuitenkin enintään näidenkin autojen osalta kokonaisuudessaan.
27262: 5 500 markkaa. Nykyisin ovat autoveron alai- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
27263: sia ammattimaiseen liikenteeseen käytettävät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27264: henkilöautot ja kevyt pakettiautot.
27265: Erikoisesti henkilöliikenteeseen käytettävien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27266: autojen pitäisi olla ajan teknillisten ja muka- menpiteisiin autoveron palauttamiseksi
27267: vuusvaatimusten mukaisia ja niiden tulisi pyr- kokonaisuudessaan ammattimaiseen hen-
27268: kiä palvelemaan asiakaspiiriä mahdollisimman kilökuljetukseen käytettävien henkilö-
27269: täysipainoisesti. Tämä edellyttää autokannan autojen ja henkilöautoiksi muutettavien
27270: varsin nopeaa uusimista, mikä nykyisen auto- pakettiautojen osalta.
27271: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
27272:
27273: Salme Katajavuori. Elsi Hetemäki. Esko J. Koppanen.
27274: 616
27275:
27276: IV,226.- Toiv.al. n:o 251.
27277:
27278:
27279:
27280:
27281: Knuuti ym.: Ammattiautoilijoille myönnettävän autoveron palau-
27282: tusrajoituksen poistamisesta.
27283:
27284:
27285: E d u s k u n n a 11 e.
27286:
27287: Voimakkaasti kasvava henkilöautokantamme tainen kuten nyt sekä lisäksi määrätä aika,
27288: on johtanut siihen, että ammattimaista hen- jonka kuluessa uutta autoveron palautusta ei
27289: kilövuokra-autoilijan ammattia harjoittavien au- samalle henkilölle saa myöntää. Tuollainen
27290: toilijoiden taloudellinen asema jatkuvasti heik- aikamäärä olisi kai 4 vuotta kaikkein sopivin.
27291: kenee. Kun kuitenkin tuon ammattikunnan Jos näin menetellään ei kendläkään olisi halua
27292: keski-ikä on varsin korkea (noin .50 v.), on eikä mahdollisuutta harjoittaa keinottdua lain
27293: luonnollinen asia, että autoilijan, joka usein turvin.
27294: on toiminut vuokra-autoilijana 25-30 vuotta, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27295: on mahdottomuus 'ajatella enää uutta ammattia. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27296: Vaitiovaitakin lienee tämän oivaltanut kun se muksen,
27297: oikeutti ammattiautoilijat saamaan autoveron
27298: palautusta. Kun edellinen eduskunta käsitteli että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
27299: sanottua autoveron palautuslakia, se asetti kui- piteisiin ammattiautioilijoille myönnettä-
27300: tenkin palaotuksen määrälle ylärajan eli katon. vän autoveron palautuksen muuttami-
27301: Kun kuitenkin tuo muutos ei voi olla lähinnä seksi niin, .että rajoittava määräys siitä
27302: vanhoja autoilijoita ajatellen oikeudenmukai- poistetaan ja että palautus on oleva
27303: nen, tulisi eduskunnan muuttaa ko. lakia si- henkilökohtainen ;a että uutta palau-
27304: ten, että nyt hyväksytty palaotuksen enimmäis- tusta ei samalle henkilölle voida myön-
27305: määrää tarkoittava katto poistettaisiin. Samalla tää ennen kuin 4 vuotta on kulunut
27306: tulisi kuitenkin keinottdun estämiseksi mää- edellisen autoveron palautuspäätöksen
27307: rätä, että autoveron palautus on henkilökoh- antamisesta.
27308: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
27309:
27310: Urho E. Knuuti. Matti Ahde.
27311: 617
27312:
27313: IV,227.- Toiv.al. n:o 252.
27314:
27315:
27316:
27317:
27318: Knuuttila ym.: Luonnollisten henkilöiden verotuksen yksinker-
27319: taistamisesta.
27320:
27321:
27322: E d u s k u n n a 11 e.
27323:
27324: Valtion- ja kunnallisverotuksen yhdistäminen tustoimenpiteitä. Noin 1.1 milj. ilmoitusta siis
27325: vuonna 1960 voimaan astuneella verotuslailla vuosittain jätetään turhaan verottajan työtä
27326: ei aikaansaanut toivottua keventymistä kan- lisäämään. Tällainen ei ole välttämätöntä. Mai-
27327: salaisten ilmoitusvelvollisuuteen, vaan veroil- nittakoon että muissa pohjoismaissa verotuksen
27328: moituksen tekeminen on edelleenkin tarpeetto- ulkopuolelle jäävät verovelvolliset on vapau-
27329: man monimutkaista ja aikaa vievää. Hankala tettu ilmoitusvelvollisuudestaan.
27330: ilmoitusvelvollisuus heijastuu samalla hitaana Tarpeettomien tietojen vaatiminen verovel-
27331: ja kalliina verotusmenettelynä, joten ilmoitus- vollisilta on myös aiheetonta. Jos nykytilan-
27332: velvollisuuden keventämistä voidaan pitää toi- 'teessa verovelvollinen omistaa kotikuntansa
27333: vottavana myös julkisen talouden näkökannal- ulkopuolella esim. kesähuvilan, hän on vel-
27334: takin katsottuna. vollinen ilmoittamaan liitelomakkeella vuodesta
27335: Välitöntä verotustamme on uudistettu maa- vuoteen suunnilleen samat tiedot kahtena kap-
27336: tilatalouden ja elinkeinoverotuksen osalta. paleena kotikuntansa verolautakunnalle, joka
27337: Sensijaan palkansaajia koskevat verouudistukset lähettää edelleen toisen liitelomakkeen kesä-
27338: ovat siirtyneet vuodesta toiseen, vaikka asiasta huvilan sijaintikunnan verolautakunnalle. Eri-
27339: on valmistunut useita komiteamietintöjä. Kun tyisen kesähuvilalomakkeen poistaminen käy-
27340: monet tarpeelliset uudistukset ovat toteutetta- töstä ei suinkaan yksinkertaistanut asiaa, vaan
27341: vissa ilman aikaa vievää perusteellista lain- uusi monille outo kiinteistölomake teki siitä
27342: valmistelutyötä olisi nämä uudistukset toteu- entistä mutkikkaamman. Jos itse kesähuvilan
27343: tettava välittömästi. Kokonaisuudistuksen epä- jokavuotista ilmoittamispakkoa voidaan arvos-
27344: varmaa toteutumista ei ole syytä odottaa. tella, mutta ainakin ilmoituksen laatiminen
27345: Ilmoitusvelvollisuutta voidaan helpottaa yk- kahtena kappaleena on tarpeetonta, koska se
27346: sinkertaisesti nyt käytännössä olevia veroil- ei helpota verottajan työtä. Verotoimistot voi-
27347: moituslomakkeitakin uudistamalla. Välittömän vat ottaa yhteyttä toisiinsa, jos olosuhteet sitä
27348: verotuksen paperisotaan kuuluu tällä hetkellä vaativat. Mitään keinotekoista rutiiniluontoista
27349: yli kolmesataa erilaista lomaketta, joista huo- yhteydenpitoa ei ole syytä harjoittaa.
27350: mattava osa on epäilemättä tarpeettomia, koska Edellä esitetyn nojalla esitämme eduskunnan
27351: välttämättömät tiedot voidaan usein vaihto- hyväksyttäväksi toivomuksen,
27352: ehtoisesti ilmoittaa usealla lomakkeella.
27353: Ilmoitusvelvollisuutta voitatsun keventää että hallitus kiirehtisi luonnollisten
27354: ratkaisevasti jos sellaiset henkilöt vapautettai- henkilöiden verotuksen yksinkertaista-
27355: siin veroilmoituksen jättämisestä, joiden tulot mista ia samalla ryhtyy välittömiin toi-
27356: ja omaisuus eivät kohoa verotettavaan määrään. menpiteisiin verovelvollisten ilmoitus-
27357: Vuosittain jätetään noin 3.8 milj. veroilmoi- velvollisuuden helpottamiseksi veroil-
27358: tusta, joista vain noin 2.7 milj. aiheuttaa vero- moituslomakkeita uudistamalla.
27359: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
27360:
27361: Sakari Knuuttila. Leo Kohtala.
27362: Ulf Sundqvist. Meeri Kalavainen.
27363:
27364:
27365: 78 427/70
27366: 618
27367:
27368: IV,228.- Toiv.al. n:o 253.
27369:
27370:
27371:
27372:
27373: Knuuttila ym.: Toimenpiteistä demokratian lisäämiseksi valtion
27374: laitoksissa.
27375:
27376:
27377: E d u s k u n n a 11 e.
27378:
27379: Yhteiskuntatieteilijät ovat todenneet, että muassa työhönottaminen ja työstä erottaminen
27380: demokraattinen järjestelmä toimii sitä parem- sekä muut työntekijöiden oikeuksia koskevien
27381: min mitä kehittyneempi kansa on. Siten on päätösten tekemiset.
27382: johdonmukaista, että koulutus- ja kehitysta- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
27383: somme kohotessa toteutetaan demokratiaa yhä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27384: useammilla elämän aloilla, joista tärkeimpänä
27385: voidaan pitää työelämää laajojen väestöpiirien että hallitus ryhtyisi toimenpit-eisiin
27386: kohdalla. Helpointa demokratian toteuttami- demokratian lisäämiseksi valtion laitok-
27387: nen olisi julkisten laitosten piirissä, koska ne sissa siten, että työntekiiöiden ia viran-
27388: jo nykyiselläänkin toimivat demokraattisesti ;a toimenhaltiiain luottamusmiehet sai-
27389: valitun ylemmän johdon alaisena. Asteittain sivat osallistua päätösten tekoon kolle-
27390: valtion hallintoa tässä mielessä kehitettäessä giadisissa elimissä tai tulisivat muissa
27391: voitaisiin nähdäksemme valtion työntekijöiden tapauksissa kuulluiksi käsiteltäessä ;a
27392: ja viran- ja toimenhaltijoiden edustus ottaa ratkaistaessa työnteki;öiden sekä viran-
27393: mukaan heitä koskevia asioita valtion hallinto- ;a toimenhaltiioiden oikeuksia koskevia
27394: elimissä ratkaistaessa. Tällaiset asiat ovat muun asioita.
27395: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
27396:
27397: Sakari Knuuttila. Eeli Lepistö.
27398: Arvo Ahonen. Esko Niskanen.
27399: Osmo Kaipainen.
27400: 619
27401:
27402: IV,229.- Toiv.al. n:o 254.
27403:
27404:
27405:
27406:
27407: Knuuttila ym.: Selvityksestä julkisuusperiaatteen soveltamisesta
27408: laajemmin talouselämässä.
27409:
27410:
27411: E d u s k u n n a 11 e.
27412:
27413: Maassamme talouselämän tuntemus on ylei- ilahduttavaa harrastusta ko. yhtiöille itselleen-
27414: sön keskuudessa huomattavasti vähäisempi kuin kin myönteisen merkityksen omaavan tiedotus-
27415: useimmissa muissa kehittyneissä teollisuus- toiminnan tehostamiseen. Yleiseltä kannalta ei
27416: maissa. Meitä korkeammalla teollistumisasteella kuitenkaan tämä riitä. Mikäli julkisuusperiaate
27417: olevissa maissa on lainsäädännöllä ja muuten- saadaan liikesalaisuuksia lukuunottamatta joh-
27418: kin erityisesti osakeyhtiömuotoisiin yrityksiin, donmukaisemmin toteutetuksi, on mahdolli-
27419: mitkä ylittävät määrätyn suuruusrajan, jo kauan suus saada myös arvokkaita osviittoja maamme
27420: sovellettu paljon suurempaa julkisuutta kuin talouspolitiikan kehittämiselle siten, että talou-
27421: mitä meillä yleensä noudatetaan. Lukuisissa dellinen kasvu, täystyöllisyys ja maamme kan-
27422: maissa suuret yhtiöt ovat katsoneet jo omankin sainvälinen kilpailukyky voidaan paremmin
27423: etunsa vaativan suuren yleisön mahdollisimman turvata. Koska kysymys on sangen laajakantoi-
27424: hyvää informointia ko. laitoksen toiminnasta nen, tulisi asia kuitenkin selvittää esimerkiksi
27425: jättäen tiedotustoimintansa ulkopuolelle vain komiteassa missä on tilaisuus käyttää kansan-
27426: varsinaiset liikesalaisuudet. Avoin ja hyvä tie- taloudellista, lliketaloudellista, kirjanpidollista,
27427: dotustoiminta on ollut omiaan rakentamaan tilastollista ja juridista asiantuntemusta. Luon-
27428: luottamusta sekä suuren yleisön että myös ko. nollisestikin myös talouselämän ja työmarkkina-
27429: yhtiön työläisten ja toimihenkilöiden keskuu- järjestöjen tulisi saada jo asian valmisteluvai-
27430: dessa. Tällainen julkisuus on katsottu tärkeäksi heessa tuoda esille kantansa.
27431: suuremman kansanvaltaisuuden kannalta talous- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
27432: elämässä. Myöskin pitemmälle kehittyneissä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27433: teollisuusmaissa on siten voitu edistää oman
27434: osakepääoman lisäämistä. Suuri yleisö on tun- että hallitus selvityttäisi ensi tilassa
27435: tenut enemmän luottamusta osakesijoituksiin miten julkisuusperiaatetta voitaisiin laa-
27436: nähden kun sillä on mahdollisimman yksityis- jemmin liikesalaisuuksia lukuunotta-
27437: kohtaiset sekä luotettavat tiedot. Viime vuo- matta soveltaa maamme talou~lämässä.
27438: sina jotkut yhtiöt maassamme ovat osoittaneet
27439: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
27440:
27441: Sakari Knuuttila. Esko Niskanen.
27442: Eeli Lepistö. Osmo Kaipainen.
27443: Uljas Mäkelä.
27444: 620
27445:
27446: IV,230.- Toiv.al. n:o 2jj,
27447:
27448:
27449:
27450:
27451: Knuuttila ym.: V altionenemmistöisen osakeyhtiön perustamisesta
27452: elementtitalojen valmistamisen aloittamista varten Laukaan,
27453: Keuruun ja Korpilahden kunnissa.
27454:
27455:
27456: E d u s k u n n a 11 e.
27457:
27458: Allekirjoittanut ja kymmenen muuta ovat Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
27459: tehneet raha-asia-aloitteen n:o 208 vuoden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27460: 1967 valtiopäivillä määrärahan osoittamisesta
27461: valtionenemmistöisen osakeyhtiön perustamista että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
27462: varten elementtitalojen valmistamisen aloitta- menpiteisiin valtionenemmistöisen osake-
27463: miseksi Laukaan, Keuruun ja Korpilahden kun· yhtiön perustamista varten elementtita·
27464: nissa. Eduskunta on päättänyt hylätä aloitteen lojen valmistamisen aloittamiseksi Lau-
27465: käsitellessään vuoden 1968 tulo- ja menoar- kaan, Keuruun ja Korpilahden kunnissa
27466: viota, yhtyen valtiovarainvaliokunnan lausun- sekä tekisi tarvittavat määrärahaesityk-
27467: toon, että tämän tapaisten asioiden ratkaisemi- set Eduskunnalle.
27468: nen vaatii ballituksen valmistelua. Tämän
27469: vuoksi olisi yllämainitun asian valmisteluun
27470: ryhdyttävä kiireellisesti hallltuksessa.
27471: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
27472:
27473: Sakari Knuuttila. Sylvi Saimo.
27474: 621
27475:
27476: IV,231.- Toiv.al. n:o 2.56.
27477:
27478:
27479:
27480:
27481: Koivisto ym.: Asunnonhankkijain oikeuttamisesta valitsemaan
27482: etujensa valvojiksi riippumattomia henkilöitä.
27483:
27484:
27485: E d u s k u n n a 11 e.
27486:
27487: Oman asunnon hankkijan oikeusturva on Edellä matrutun perusteella esitämme edus-
27488: todettu useissa yhteyksissä puutteelliseksi. Eri- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27489: tyisen räikeästi tämä tulee ilmi silloin, kun
27490: asioita tuntemattomat osakkeiden merkitsijät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27491: tahallisesti johdetaan valitsemaan rakennustöi- sellaisen järjestelmän kehittämiseksi,
27492: den valvojiksi tai rahoituksen järjestelijöiksi että osakkeiden merkitsiiät ja muut
27493: urakoitsijan palveluksessa oleva tai tästä mer- asunnon hankkijat voivat kullakin paik-
27494: kitsevästi riippuvainen henkilö. Korostetusti kakunnalla valita etujensa valvojiksi ra-
27495: tämä ongelma tulee esille senkin vuoksi, että kentajista ja yksityisistä rahoittajista
27496: asuntohallituksen mahdollisuudet tehokkaaseen riippumattomia henkilöitä.
27497: valvontaan paikallistasolla ovat varsin vähäi-
27498: set.
27499: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
27500:
27501: Tellervo Koivisto. Lyyli Aalto. Kaisu Weckman.
27502: 622
27503:
27504: IV,232.- Toiv.al. n:o 257.
27505:
27506:
27507:
27508:
27509: Koivunen ym.: Kehitysalueiden pienteollisuuden luotansaannin
27510: lisäämisestä.
27511:
27512:
27513: E d u s k u n n a 11 e.
27514:
27515: Pienyrityksistä on muodostunut tärkeä ryh- Nämä tiedot viittaavat siihen, että rahalai-
27516: mä maamme tuotanto- ja palveluelinkeinoja tosten luotonantoon kohdistuvat heilahtelut
27517: kehitettäessä. Pienteollisuus on keskimäärin tulevat vakavasti häiritsemään kehitysalueiden
27518: niin työvaltaista, että siihen sijoitettu raha pienteollisuuden kehittymismahdollisuuksia, jos
27519: tarjoaa työtilaisuuksia suhteellisesti enemmän lainan saanti on yksinomaan rahalaitosten lue-
27520: kuin suurteollisuuden sijoitukset. Esimerkkinä totuksen varassa. Pienyritystoiminnan laajen-
27521: tästä voidaan mainita, että valtion myöntämien taminen halpakorkoisten lainojen avulla on
27522: pienteollisuuslainojen kautta saatiin vuosina kuitenkin lähes ainoa keino monien kuntien
27523: 1965-66 pysyvä työpaikka 10 000-11 000 työllisyysasioiden hoitamiseksi pysyviä työpaik-
27524: markan sijoitussummaa kohden. Halpakorkeista koja tavoiteltaessa. Tuntuukin siltä, että raha-
27525: lainaa työpaikkaa kohden käytettiin keskimää- laitoksilta edellytettyjen pienteollisuuslainojen
27526: rin 5 000-5 500 mk eli noin 50% koko si- rinnalle pitäisi valtion talousarvioon osoittaa
27527: joituksen määrästä. riittävästi lainavaroja jo kuluvan vuoden lisä-
27528: Talousarvion kautta pienteollisuuslainoja talousarviossa ja myös ensi vuoden talousar-
27529: myönnettiin v. 1967 10 milj. ja vuonna 1968 vioon. Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan
27530: 20 milj. markkaa. Vuodelle 1969 pienteolli- hallituksen tulisi kiireellisenä asiana hoitaa ku-
27531: suuslaina 20 miljoonaa jakautui puoliksi ta- luvan vuoden pienteollisuuslainojen saannin
27532: lousarvion kautta ja rahalaitosten myöntäminä turvaaminen. Samalla olisi tulevan vuoden ta-
27533: lainoina, joihin valtio suorittaa koron alennus- lousarviota valmisteltaessa huolehdittava siitä,
27534: korvauksen. Kuluvalle vuodelle talousarviossa että pienteollisuuslainoja osoitettaisiin riittävä
27535: on varattu koronalennusvarat yhteensä 30 mil- määrä myös talousarvion kautta myönnettä-
27536: joonan markan määrälle pienteollisuuslainoja, väksi.
27537: jotka on edellytetty saatavan rahalaitoksista. Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
27538: Kuluvan vuoden talousarviota ja kehityslue- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27539: lakeja käsiteltäessä rahalaitokset antoivat lu-
27540: pauksia pienteollisuuden lainantarpeen tyydyt- että hallitus kiireellisesti selvittää,
27541: tämisestä. Nyt kuitenkin on kantautunut vies- mitä toimenpiteitä tarvitaan kehitys-
27542: tejä maakunnista, että pienteollisuuden lainan- alueiden pienyrittäjien lainojen saannin
27543: saantimahdollisuudet ovat ainakin maan keski- turvaamiseksi, ja ryhtyy toimenpiteisiin
27544: ja pohjoisosissa tyrehtyneet rahamarkkinoita ki- pienteollisuuden luotansaannin lisäämi-
27545: ristäneiden Suomen Pankin toimenpiteiden seu- seksi niin, että työttömyyden lieventä-
27546: rauksena. miseksi tarjolla olevat kannattavat pien-
27547: yritysideat voidaan toteuttaa.
27548: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
27549:
27550: Matti Koivunen. Ensio Laine. Pauli Räsänen.
27551: Pentti Liedes. Pauli Puhakka. Niilo Koskenniemi.
27552: Mirjam Tuominen. Taisto Sinisalo. Pekka Salla.
27553: Irma Rosnell. Lauri Kantola. Lauha Männistö.
27554: Siiri Lehmonen.
27555: 623
27556:
27557: IV,233.- Toiv.al. n:o 258.
27558:
27559:
27560:
27561:
27562: Koivunen ym.: Keski-Suomen läänin virastotalohankkeiden tär·
27563: keysjärjestyksen ohjelmoimisesta.
27564:
27565:
27566: E d u s k u n n a 11 e.
27567:
27568: Eri puolille maata rakennetut valtion viras- ollen tältä osin ei ole esteitä suunnitelmien
27569: totalot ovat osoittautuneet onnistuneiksi rat- viemiseksi rakennustöiden toteuttamisasteelle.
27570: kaisuiksi paikallisten valtion virastojen työs- Ottaen huomioon työtilaisuuksien tarpeen ja
27571: kentelyn ja yleisön palveluedellytysten paran- virastotalojen suuren puutteen olisi mielekästä,
27572: tamiseksi. Virastotalojen rakennusvaihe on nii- että hallitus asianomaisen ministeriön toimesta
27573: den sijoituspaikkakunnille tarjonnut myös ter- saattaisi virastotalojen rakennustöitä käyntiin
27574: vetulleen työllisyyskohteen joksikin aikaa. niiden kiireellisyysjärjestyksessä. Tällainen toi-
27575: Keski-Suomen läänin alueelle valtio on ra- menpide olisi omiaan helpottamaan asioiden
27576: kennuttanut vain kolmeen kuntaan virastotalon, hoitoa kuntien ja läänin alueella myös työlli-
27577: nimittäin Jämsään, Karstulaan ja Viitasaarelle. syyskysymysten hoitamisessa.
27578: Tässä vaiheessa ei läänissä ole rakenteilla yh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27579: tään virastotaloa, vaikka niiden tarve läänin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27580: alueella on vielä suuri. Todettakoon vain, että
27581: alustavat valmistelut ovat kauan olleet vireillä että hallitus kiireellisesti ohjelmoisi
27582: virastotalojen rakentamiseksi mm. Hankasal- tärkeysjärjestykseen Keski-Suomen lää-
27583: melle, Joutsaan, Keuruulle, Laukaaseen, Suo- nin alueella alustavasti vireillä olevat
27584: lahteen ja myös Jyväskylään on suunnitteilla virastotalohankkeet ja kiirehtisi suun-
27585: lääninhallituksen virastotalo. nitelmien lopullista valmistumista niin,
27586: Tiettävästi kaikissa edellä luetelluissa ta- että ensimmäiselle tilalle asetettavien
27587: pauksissa kunnat ovat omalta osaltaan tar- virastotalojen rakennustöitä voidaan ra-
27588: jonneet tontteja virastotalojen paikoiksi. Näin hoittaa ja aloittaa vuoden 1971 aikana.
27589: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
27590:
27591: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen.
27592: Sylvi Saimo. Pauli Puhakka.
27593: Aarne Koskinen.
27594: 624
27595:
27596: IV,234.- Toiv.al. n:o 259.
27597:
27598:
27599:
27600:
27601: Koppanen ym.: Valtion virastojen ja laitosten siirtymisestä käyt-
27602: tämään ammattimaisen liikenteen kuorma-autoja.
27603:
27604:
27605: E d u s k u n n a 11 e.
27606:
27607: Ammattimaisen liikenteen kuorma-autoilijoi- Tältä osin on vain hyvää sanottavissa pyrki-
27608: den työllisyys on ollut jatkuvasti vuodesta myksistä ammattimaisen liikenteen kuorma-au-
27609: vuoteen vaikea. Perimmäisenä syynä siihen on tojen käyttöön. Tässä ei ole kuitenkaan koko
27610: aikoinaan harjoitettu löyhä liikennelupapoli- totuus, eivätkä valtion eri virastojen ja lai-
27611: tiikka, jonka seurausta on todellista tarvetta tosten pyrkimykset ole yhdenmukaisesti ja joh-
27612: huomattavasti suurempi liikennelupamäärä. donmukaisesti ammattimaisen liikenteen auto-
27613: Erityisesti tienrakennustoiminnan ollessa voi- jen käyttöön suuntautuvat. Eräillä tahoilla on
27614: makkaimmillaan !Hkennelupaviranomaiset myön- jopa ollut tietoista pyrkimystä valtion oman
27615: sivät liikennelupia helposti paikallisten tila- autokannan kasvattamiseen ja on huomatta-
27616: päisten tarpeitten mukaisesti, ottamatta tuol- viakin automäärän lisäämisiä tapahtunut. Täl-
27617: loin lainkaan huomioon tietöiden ohimene- laisena yhtenä esimerkkinä voidaan mainita
27618: vyyttä ja sitä, ettei paikallisesti ollut jatku- TVL, joka eräänä äskettäisenä vuonna hankki
27619: vuutta silmällä pitäen mahdollisuutta työllis- 700 omaa kuorma-autoa sellaisiin tehtäviin,
27620: tää niin suuria automääriä. Liikennelupia siis joissa se olisi voinut ainakin yhtä taloudellisesti
27621: tuli yli todellisen tarpeen ja tilanne on edel- käyttää ammattimaisen liikenteen kuorma-au-
27622: leenkin siinä suhteessa hyvin vaikea. toja. Ne työtilaisuudet, jotka tuossa tapauksessa
27623: Tarkastateltaessa tilannetta Suomen Kuorma- olisivat olleet mahdolliset ammattimaisen lii-
27624: autoliiton keräämien ammattimaisen tilauslii- kenteen kuorma-autoilijoille, jäivät tietenkin
27625: kenteen työllisysytilastojen valossa käy ilmi, saamatta. Ja kuitenkin olisi valtion- kaikkien
27626: että keskimääräinen työllisyys koko maassa oli laitostensa kautta - kokonaisvaltaisesti ja joh-
27627: vuonna 1969 72.7 prosenttia. Heikoin oli työl- donmukaisuutta noudattaen pyrittävä ohjaa-
27628: lisyys Kuopion läänissä, jossa työllisyysprosent- maan työllisyyden muodostUllliista niin, ettei
27629: tiluku oli 64.4 ja Vaasan läänissä, jossa se oli vääräsuuntaisilla investoinneilla tai muilla vas-
27630: vastaavasti 64.5. Alle edellä mainitun koko taavilla järjestelyillä johdeta joitakin ja varsin
27631: valtakunnan keskimääräisprosenttiluvun jäivät merkittäviä kansalaisryhmiä työttömyyteen.
27632: työllisyydessään Oulun, Lapin ja Pohjois-Kar- Yllä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
27633: jalan läänit. - Kuten edellä olevista prosent- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27634: tiluvuista jo voi päätellä, on tilausliikenteen sen,
27635: kuorma-autoilijoiden keskuudessa ollut varsin että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
27636: suurimittainen vajaatyöllisyys. piteisiin, että valtion virastot ja laitok-
27637: Valtio on erittäin suuri työnantaja nimen- set pidättäytyisivät oman kuorma-auto-
27638: omaan kuorma-autoilijoille. Useat keskushal- kaluston uushankinnoista ja siirtyisivät
27639: lintovirastot ( TVH, VR, Metsähallitus ym.) yhä enenevässä määrin käyttämään kul-
27640: teettävät paljon sellaisia töitä, joissa käytetään jetuksissaan ammattimaisen liikenteen
27641: ammattimaisen liikenteen kuorma-autoilijoita. kuorma-autoja.
27642: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
27643:
27644: Esko J. Koppanen. Pentti Sillantaus.
27645: M. Jaatinen. Juha Rihtniemi.
27646: 625
27647:
27648: IV ,235.- Hemst.mot. nr 260.
27649:
27650:
27651:
27652:
27653: . .
27654: Korsbäck m. fl.: Om ändring av inkomstskattelagen för gårds-
27655: bruket i enlighet med den allmänna skattelagstifiningens
27656: principer.
27657:
27658:
27659: T i 11 R i k s d a g e n.
27660:
27661: De beskattningsregler, som ingår i inkomst- teåret 1968 blev dock arealtiliäggen skattepli-
27662: skattelagen för gårdsbruk fick för beskattnings- tig inkomst, mot att dessa bidrag tidigare inte
27663: året 1968 en verkan, som alldeles särskilt be- beskattats. För att lätta småbrukarnas skatte-
27664: tungade de jordbrukare, som själva tilisam- börda och att förhindra att en stor grupp av)
27665: mans med sina familjemedlemmar utför största jordbrukare skulle komma att vartannat år
27666: delen av arbetet på gården. Detta är i regel få arealbidrag just på grund av att detta bi-
27667: fallet inom vårt lands småbruksdominerade drag ökar den beskattade inkomsten över den
27668: lantbruk. Vid de gårdar där dessutom familje- inkomstgräns, som reglerar utbetalningen av
27669: medlemmarna är flere har progressiviteten arealtilläggen, borde dessa i lag fastställas att
27670: starkt utökat skattebördan i det fall, att man vara inkomst som icke är skattepliktig.
27671: inte utbetalat lön åt familjemedlemmarna. Om 1 samband med ändringama av inkomst- och
27672: dessa är under 16 år vid skatteårets ingång förmögenhetsskattelagen, då inkomstskattelagen
27673: förhindrar dock skattelagen utbetalningen av för gårdsbruket stiftades år 1967, fråntogs
27674: lön, då denna lön inte är någon avdragsgill sterbhusen rätt att göra procentavdrag på fa-
27675: kostnad för gårdsbruket. Över huvud har be- miljens arbetsinkomst. Även detta är socialt
27676: skattningen av jordbrukarfamiljemas arbets- sett oskäligt och borde ändras, emedan detta
27677: inkomst blivit hårdare, då procentavdraget ändrade stadgande är ett undantag, som endast
27678: för arbetsinkomsten under 1968 sänktes från gäller lantbruksbefolkningen och som även
27679: 20 tili 10 %. Det faktum att lön, som ut- bidragit tili den oskäligt förhöjda skatten för
27680: betalas åt maka, inte är avdragsgili kostnad denna befolkning.
27681: vid beskattningen borde enligt beskattnings- På grund av ovan anförda m. fl. motiv borde
27682: reglerna uppvägas av hustruavdraget. Detta åtminstone följande ändringar göras i inkomst-
27683: avdrag har dock inte i praktiken fått den ska.ttelagen för gårdsbruket:
27684: skattesänkande effekt, som är lagstiftarens av- 1. De i 7 § 1 mom. 1 punkten nämnda
27685: sikt. Utom att det i en del fall är svårt att åldersgränsema om 16 år borde sänkas tili
27686: erhålla ett så stort överskott av gårdsbruket, 14 år.
27687: att det räcker tili att beräkna en skälig lön åt 2. Det s. k. procentavdraget, som stadgas i
27688: hustrun, har de bedömningar, som gjorts i lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt i
27689: samband med beskattningsarbetet, inte ens i 27 § 1 mom. 11 punkten, höjes tili samma be-
27690: de fall då inkomsten skulle ha medgett detta, lopp som tidigare och som fortfarande gäller
27691: utgått från normala löner. Då värdinnorna för löneinkomst, eller från 10 tili 20 %.
27692: på gårdarna i de fall, att husdjursskötseln be- 3. 4 § 1 mom. 4 punkten ändras så, att
27693: drivits intensivt i stor utsträckning deltagit i arealbidragen i likhet med vad tidigare var
27694: arbetet, är den skärpta beskattningen av deras fallet är skattefria.
27695: arbetsinkomst en väsentlig orsak tili den för 4. 72 § 1 mom. 3 punkten ändras så, att
27696: många småbruk starkt ökade skattebördan. beskattning enligt uppskattning sker endast
27697: Då beskattningen av småbrukarnas arbets- efter det den skattskyldige givits möjlighet att
27698: inkomst skärpts på det anförda sättet borde avge av skattemyndighetema begärda tiliäggs-
27699: inte heller beskattningen i övrigt skärpas. Skat- utredningar; samt
27700:
27701: 79 427/70
27702: 626 IV,235.- Maatilatalouden tuloverolain muuttaminen.
27703:
27704: 5. att änka eller änkling, som är delägare att regeringen skyndsamt mdtte avge
27705: i sterbhus, jämställs med annan skattskyldig lagförslag till sdåana ändringar av in-
27706: vid beviljandet av avdrag enligt 27 § 1 mom. komstskattelagen för gårdsbruket, att
27707: 11 punkten i lagen om inkomst- och förmögen- denna lag kommer att motsvara princi-
27708: hetsskatt. perna i den allmänna skattelagstift-
27709: Med hänvis~ till vad som ovan anförts ningen och rättvisans krav.
27710: föreslås~ att riksclagen ville besluta hemställa,
27711: Hd.singfors den 15 april 1970.
27712:
27713: Verner Korsbäck. Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
27714: 627
27715:
27716: IV ,2.3.5.- Toiv.al. n:o 260. Suomennos.
27717:
27718:
27719:
27720:
27721: Korsbäck ym.: Maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta yh-
27722: denmukaiseksi yleisen verolainsäädännön periaatteiden
27723: kanssa.
27724:
27725:
27726: E d u s k u n n a II e.
27727:
27728: Maatilatalouden tuloverolakiin sisältyvät ve- verotettu. Pienviljelijäin verotaakan keventä-
27729: rotussäännökset vaikuttivat vuoden 1968 vero- miseksi ja sen estämiseksi, että suuri ryhmä
27730: tuksessa aivan erityisen rasittavasti niihin vil- pienviljelijöitä tulisi joka toinen vuosi saamaan
27731: jelijöihin, jotka itse perheenjäsentensä kanssa pinta-alalisää, sen takia että nämä avustukset
27732: suorittivat suurimman osan tilan töistä. Näin nostavat verotetun tulon sen tulorajan yläpuo-
27733: on yleensä laita maamme pienviljelysvaltaisessa lelle, joka sääntelee pinta-alalisän maksamista,
27734: maataloudessa. Sitä paitsi niillä tiloilla, joissa pitäisi laissa määrätä, että nämä eivät ole ve-
27735: perheenjäseniä on useita, progressiivisuus on rollista tuloa.
27736: voimakkaasti lisännyt verotaakkaa siinä tapauk- Tulo- ja omaisuusverolain muutosten yhtey-
27737: sessa, että perheenjäsenille ei ole maksettu dessä, silloin kun maatitalouden tuloverolaki
27738: palkkaa. Jos nämä ovat alle 16 vuotiaita vero- vuonna 1967 säädettiin, otettiin kuolinpesiltä
27739: vuoden alkaessa, verolaki kuitenkin estää mak- oikeus tehdä prosenttivähennys perheen työ-
27740: samasta palkkaa, koska tämä palkka ei ole tulosta. Tämäkin on sosiaaliselta kannalta
27741: maatilatalouden vähennyskelpoinen kustannus. kohtuutonta ja se pitäisi muuttaa, koska tämä
27742: Yleensä maanviljelijäperheiden työtulon vero- muutettu säännös on vain maatalousväestöä
27743: tus on tullut raskaammaksi, koska työtulon koskeva poikkeus, joka on myös osaltaan vai-
27744: prosenttivähennys vuodelta 1968 alennettiin kuttanut siihen, että tämän väestön vero on
27745: 20:stä 10 %:iin. Sitä tosiseikkaa, että puoli- kohtuuttomasti kohonnut.
27746: solle maksettu palkka ei ole verotuksessa vä- Yllä mainituilla ja muilla perusteilla pitäisi
27747: rennyskelpoinen kustannus, pitäisi verotussään- maatilatalouden tuloverolakiin tehdä ainakin
27748: nösten mukaan vaimovähennyksen tasapainot- seuraavat muutokset:
27749: taa. Tämä vähennys ei kuitenkaan käytännössä 1. 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainitut
27750: ole vaikuttanut sillä tavalla veroa alentavasti, 16 vuoden ikärajat pitäisi alentaa 14 vuoteen.
27751: kuin on lainsäätäjän tarkoitus. Paitsi että 2. Tulo- ja omaisuusverolain 27 §:n 1 mo-
27752: eräissä tapauksissa on maatilataloudessa vaikea mentin 11 kohdassa säädetty nk. prosenttivä-
27753: saada niin suurta ylijäämää, että se riittää koh- hennys nostetaan samaan määrään, mikä se oli
27754: tuullisen palkan maksamiseen vaimolle, ei ve- aikaisemmin ja mikä yhä on voimassa palkka-
27755: rotustyön yhteydessä suoritetuissa arvioinneissa tulosta, eli 10:stä 20 %:iin.
27756: edes niissä tapauksissa, joissa tulo olisi tehnyt
27757: tämän mahdolliseksi, ole lähdetty normaaleista .3. 4 §:n 1 momentin 4 kohta muutetaan
27758: palkoista. Koska tilojen emännät niissä tapauk- niin, että pinta-alalisät, niin kuin aikaisemmin
27759: sissa, jolloin on harjoitettu tehokasta kotieläin- oli laita, ovat verottomia.
27760: hoitoa, suuressa määrin ovat ottaneet osaa työ- 4. 72 §:n 1 momentin .3 kohta muutetaan
27761: hön, heidän työtulonsa kovennettu verotus on niin, että arvioimalla toimitettava verotus ta-
27762: oleellinen syy monien pientilojen voimakkaasti pahtuu ainoastaan sen jälkeen, kun verovelvol-
27763: lisääntyneeseen verotaakkaan. liselle on annettu mahdollisuus jättää viran-
27764: Koska pientilojen työtulon verotusta on mai- omaisten haluamat lisäselvitykset; sekä
27765: nitulla tavalla tiukennettu, ei myös verotusta .5. että leski, jolla on osuus kuolinpesään,
27766: yleensä pitäisi koventaa. Verovuonna 1968 rinnastetaan muuhun verovelvolliseen myönnet-
27767: kuitenkin pinta-alalisät tulivat verolliseksi tu- täessä tulo- ja omaisuusverolain 27 § :n 1 mo-
27768: loksi, kun näitä avustuksia ei aikaisemmin ole mentin 11 kohdan mukaisia vähennyksiä.
27769: 628 IV,235.- Maatilatalouden tuloverolain muuttaminen.
27770:
27771:
27772: Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus- maatilatalouden tuloverolakim, ettiJ
27773: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, tämä laki tulee vastaamaan yleisessä
27774: verolainsäädännössä noudatettuja peri-
27775: että hallitus kiireellisesti antaisi esi- aatteita ja oikeudenmukaisuuden vaati·
27776: tyksen laiksi sellaisista muutoksista muksia.
27777: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
27778:
27779: Verner Korsbäck. Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
27780: 629
27781:
27782: IV,236.-Hemst.mot. nr 261.
27783:
27784:
27785:
27786:
27787: Korsbäck m. fl.: Om eliminering av variationerna in konsu-
27788: mentpriset på eMröm.
27789:
27790:
27791: T i 11 R i k s d a g e n.
27792:
27793: Elektriciteten är numera ingen lyx eller till lika förmånliga pris som i allmänhet är
27794: undantagsvara, förbehållen endast vissa lands- rådande i städerna.
27795: delar eller befolkningsgrupper. Elljus och -karft Variationerna i konsumentpriset på elström
27796: bör tvärtom betraktas som en elementär för- är mycket olika och i många fall mycket stora
27797: nödenhet för en normal livsföring i likhet med mellan olika landsdelar och mellan olika distri-
27798: bostäder, livsmedel m.m. 1 enlighet med denna butionsområden. Detta beror bl.a. på olika pro-
27799: uppfattning borde alla landsdelar och alla landets ducentpris, olika partipris och på distributions-
27800: innevånate ha tillgång till elektricitet till möj- företagens kostnader för ledningar m.m.
27801: ligast likartat pris, oberoende av läge och bo- Med hänvisning tili vad som ovan anförts
27802: ningsplats. Tillgång till elektricitet och konsu- föreslås att riksdagen ville besluta hemställa,
27803: mentpriset på elström är därtill av utslagsgivan-
27804: de betydelse bl.a. för näringslivet och dess ut- att regt'Tingen skyndsamt måtte låta
27805: veckling. Sålunda är t.ex. det relativt höga el- utreda, på vilka sätt variationerna i
27806: priset på landsbygden ett stort hinder för upp- konsumentpriset på elström kunde eli·
27807: komsten av hantverks- och industriföretag. Ett mineras, och vidtaga av utredningen för-
27808: grundvillkor för en ökad industriproduktion på anledda åtgärder.
27809: landsbygden är därför, att elkraft kan erhållas
27810: Helsingfors den 16 april 1970.
27811:
27812: Verner Konbäck. Ragnar Granvik. Evald Higgblom.
27813: 630
27814:
27815: IV,236.- Toiv.al. n:o 261. Suomennos.
27816:
27817:
27818:
27819:
27820: Korsbäck yni.: Sähkövirran kuluttajahintojen erilaisuuden poista-
27821: misesta.
27822:
27823:
27824: E d u s k u n n a 11 e.
27825:
27826: Sähkö ei ole enää mikään ylellisyys tai poik- serivuoksi, että sähkövirtaa on saatavana yhtä
27827: keustarvike, johon vain eräillä osilla maata tai edulliseen hintaan kuin asian laita yleensä on
27828: vien tietyillä väestöryhmillä olisi oikeus. Sähkö- 'kaupungeissa.
27829: valoa ja -voimaa on päinvastoin pidettävä nor- Sähkövirran kuluttajahintojen vaihtelut ovat
27830: maaliin elämäntapaan kuuluvana alkeishyödyk- hyvin erilaisia ja monissa tapauksissa hyvin suu-
27831: keenä asuntojen, elintarpeiden ym. tapaan. Tä- ria maan eri osien ja eri jakelualueiden välillä.
27832: män käsityskannan mukaisesti maamme kai- Tämä johtuu mm. erilaisista tuottajahinnoista,
27833: killa osilla ja maan kaikilla asukkailla tulisi olla erilaisista tukkuhinnoista ja jakeluyritysten
27834: sailtavissa sähköä mahdollisimman yhtenäiseen johdinkustannuksien erilaisuudesta ym.
27835: hintaan asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan eduskun-
27836: Sähkön saannilla ja sähkövirran kuluttajahin- nan hyväksyttäväksi toivomus,
27837: nalla on sen lisäksi ratkaiseva merkitys mm.
27838: elinkeinoelämän ja sen kehityksen kannalta. että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
27839: Niinpä sUhteellisen korkea sähkönhinta maa- millä tavoin sähkövirran kuluttajahinto-
27840: seudulla muodostaa suuren esteen käsityö- ja jen erilaisuudet voitaisiin poistaa, ja ryh-
27841: teollisuusyritysten syntymiselle. Maaseudun li- tyisi selvityksen aiheuttamiin toimenpi-
27842: sääntyvän teollistumisen perusedellytyksiä on teisiin.
27843: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
27844:
27845: Verner Korsbäck~ Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
27846: 631
27847:
27848: IV,2.37.- Toiv.al. n:o 262.
27849:
27850:
27851:
27852:
27853: Kortesalmi ym.: Luonnonmarjojen poimintatulojen verovapau-
27854: desta.
27855:
27856:
27857: E d u s k u n n a 11 e.
27858:
27859: Kansantaloudellemme on tärkeätä, että JOJen poiminnasta saadusta ·tulosta kannustaisi
27860: maamme luontaiset raaka-ainevarat saadaan te- etenkin maamme pienituloista ja vähävaraista
27861: hokkaasti talteen ja jalostetuksi. Näin on laita kansanosaa lisätoimeentulon hankintaan ja kos-
27862: myös luonnonmarjojen osalta. Mikäli luonnon- ka luonnonmarjojen keräily muutenkin on vai-
27863: marjojen poimintaa nykyisestään tehostettai- valloista ja kysyy viitseliäisyyttä josta ei pi-
27864: siin, tämä tekisi mahdolliseksi sekä kotimaisen täisi rangaista ylimääräisellä verotuksella ja kuti
27865: marjanjalostusteollisuuden kasvun että marjojen kuitenkaan marjojen poiminnalla ei kenestä-
27866: ulkomaanviennin lisäämisen. Kun kuitenkin kään tule suurkapitalistia, ehdotamme kunni-
27867: nykyisin luonnonmarjojen poiminnasta saaduis- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27868: ta tuloista verotetaan, ehkäistään tällä kansan muksen,
27869: omatoimisuutta ja näin luonnonmarjoja jää
27870: vuosittain valtavat määrät mätänemään met- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
27871: siimme ja vaille hyväksikäyttöä. Koska on sel- luonnonmarjojen poimintatulojen· vero-
27872: vää, että verotuksen poistaminen luonnonmar- tuksen poistamiseksi koko maassa.
27873: Helsingissä .3 päivänä huhtikuuta 1970.
27874:
27875: J. Juhani Kortesalmi. Eino Poutiainen.
27876: Antti Isomursu. Mikko Vainio.
27877: Pentti Antila. Lauri Linna.·
27878: Eino Syrjä. Victor Procope.
27879: Kalevi Huotari. Georg C. Ehrnrooth.
27880: Aarne Penttinen. Heikki Kainulainen.
27881: Viljo Suokas. Olavi Tupamäki.
27882: 632
27883:
27884: IV,238.- Toiv.al. n:o 263.
27885:
27886:
27887:
27888:
27889: Kortesalmi ym.: ]alostettuien teollisuustuotteiden rautatiemaksu·
27890: ;en alentamisesta.
27891:
27892:
27893: E d u s k u n n a 11 e.
27894:
27895: Nykyinen rautateiden ns. arvotariffijärjestel- ta pois ja siten estää korkeamman jalostus-
27896: mä perustuu tämän vuosisadan alun tilantee- asteen teollisuuden ja uusien työpaikkojen syn-
27897: seen, jolloin sisämaan raaka-ainevaroja oli te- tymistä Pohjois- ja Itä-Suomeen, ehdotamme
27898: hokkaasti ja nopeasti saatava rannikkoseutu- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
27899: jen teollisuuslaitoksiin jalostusta varten. Nykyi- toivomuksen,
27900: sin tilanne on taas se, että juuri kehitysalueil-
27901: le, siis Pohjois- ja Itä-Suomeen olisi saatava että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
27902: syntymään uutta teollisuutta ja uusia työpaik- ;alostettu;en teollisuustuotteiden rauta-
27903: koja työttömyydestä kärsivälle väestölle. Koska tiemaksu;en alentamiseksi sisämaan ;a
27904: nykyinen rautateiden tariffipolitiikka edelleen- merenrannikon välillä vähintäänkin
27905: kin suosii raaka-aineen kuljetusta kehitysalueil- raaka-aineiden kulietusmaksu;en tasolle.
27906: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
27907:
27908: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
27909: llalules Volotinen. Eino Syrjä.
27910: Lauri Linna. Georg C. Ehrnrooth.
27911: Antti lsomursu. Viljo Suokas.
27912: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
27913: Jouni Mykkänen. Olavi Tupamäki.
27914: 633
27915:
27916: IV,2.39.- Toiv.al. n:o 264.
27917:
27918:
27919:
27920:
27921: Kortesalmi ym.: Kehitysalueilla toimivien pienyritysten luottojen
27922: vakauttamisesta.
27923:
27924:
27925: E d u s k u n n a 11 e.
27926:
27927: Kun uudet kehitysaludait säädettiin, jätet- luodaan edellytyksiä, voidaan nykyiset työpai-
27928: tiin kehitysalueilla jo toimivien pienyritysten kat niissä säilyttää, ja tämän jälkeen tulee
27929: luottojen vakauttaminen investointiluotoiksi mahdolliseksi myös lisätä tuotantoa ja siten
27930: toteuttamatta. Tosiasia kuitenkin on, että suu- luoda lisää uusia työpaikkoja. Näiden syiden
27931: rin osa kehitysalueiden pienyrityksistä, muun vuoksi ehdotamme kunnioittavasti, että edus-
27932: muassa turkistarhausyritykset, kamppailevat kunta hyväksyisi seuraavan toivomuksen,
27933: taloudellisissa vaikeuksissa, jopa konkurssi-
27934: uhan alaisina. Yritykset toimivat kehitysalueil- että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
27935: la, siis Pohjois- ja Itä-Suomessa, keskimääräis- miin maamme kehitysalueita koskevien
27936: tä enemmän velkapääoman turvin, joten kor- säännösten muuttamiseksi siten, että
27937: keakorkoisten lainojen ja vekselien korot rat- kehitysalueilla, siis Pohjois- ja Itä-Suo-
27938: kaisevasti vaikuttavat sikäläisten yritysten me- messa, jo toimivien pienyritysten luo-
27939: nestymiseen. Mikäli yritysten kannattavuudelle tot vakautettaisiin investointiluotoiksi.
27940: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
27941:
27942: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
27943: Eino Poutiainen. Veikko Vennamo.
27944: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
27945: Pentti Antila.
27946:
27947:
27948:
27949:
27950: 80 427/70
27951: 634
27952:
27953: IV,240.- Toiv.al. n:o 265.
27954:
27955:
27956:
27957:
27958: Kortesalmi ym..: Poh;ois-Suomen polttoturpeen hyväksikäyttämi-
27959: sestä.
27960:
27961:
27962: Eduskunnalle.
27963:
27964: Pohjois-Suomessa on erittäin runsaasti soita, Edellä mainittujen perustelujen nojalla eh-
27965: joista saa polttoturvetta. Kuitenkin vielä ny- dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
27966: kyisinkin valtion laitokset tuovat turvetta Ete- syttäväksi toivomuksen,
27967: lä-Suomesta, vaikka Pohjois-Suomessakin olisi
27968: tällä alalla suuria mahdollisuuksia. Pohjois- että hallitus ryhtyisi kiiree-sti toimiin
27969: Suomen polttoturpeesta saataisiin myös kan- Poh;oi's-Suomen polttoturpeen hyväksi-
27970: nattava vientiartikkeli, ja muutenkin tulevai- käyttämiseksi kotimaisessa kulutuks~sa
27971: suudessa polttoturpeellamme on kansainvälises- ;a myös ·sen vientiin ulkomaille.
27972: ti suuri taloudellinen arvo.
27973: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
27974:
27975: J. Juhani Kortesalmi. Veikko Vennamo.
27976: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
27977: Arttur Niemelä. · Pentti Antila.
27978: 635
27979:
27980: IV,241.- Toiv.al. n:o 266.
27981:
27982:
27983:
27984:
27985: Kortesalmi ym.: Uuden valtiojohtoisen teollisuuden sijoittami-
27986: sesta Pohjois- ja Itä-Suomeen.
27987:
27988:
27989: E d u s k u n n a 11 e.
27990:
27991: Maamme lkehitysalueet, siis ennen muuta: miin. Kun kehitysalueet siis tarvitsevat teolli-
27992: Pohjois- ja Itä-Suomi, potevat elinkeinoelämän suutta, olisi ennen kaikkea valtiovallan oltava
27993: yksipuolisuutta ja kärsivät alhaisesta teollistu" sitä sinne luomassa. · Näiden syiden johdosta
27994: misasteesta, vaikka näillä alueilla on runsaat ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
27995: raaka-ainevarat useillekin teollisuudenhaaroille. syttäväksi toivomuksen,
27996: Itä- ja Pohjois-Suomen aliteollistuneisuudesta
27997: on ollut seurauksena huomattava työttömyys että hallitus jatkuvasti huolehtisi sii-
27998: juuri näillä alueilla sekä erityisesti maatalou- tä, että mikäli uutta valtiojohtoista
27999: desta vapautuneen ja muunkin työvoiman koh- teollisuutta maahamme suunnitellaan,
28000: talokas maastamuutto sekä muutto Etelä-Suo- se tulisi si;oittaa ennen kaikkea kehi-
28001: men osittain jo liikakansoitettuihinkin taaja- tysalueille, siis Pohjois- ja Itä-Suomeen.
28002: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
28003:
28004: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä. Vlljo Stiokas.
28005: Lauri Linna. Heikki Kainulainen. Pentti Antila.
28006: Eino Poutiainen. Eino Syrjä. Kalevi Huotari.
28007: Antti Isomursu.
28008: 636
28009:
28010: IV,242.- Toiv.al. n:o 267.
28011:
28012:
28013:
28014:
28015: Kortesalmi ym.: Oulu;oki Oy:n ;a Imatran Voima Oy:n fuusioi-
28016: tumisen estämisestä.
28017:
28018:
28019: E d u s k u n n a 11 e.
28020:
28021: Suunnitteilla oleva Oulujoki Osakeyhtiön ja kipeimmin tarvitsee rohkaisua valtiovallan ta-
28022: Imatran Voima Osakeyhtiön fuusioitum.inen on holta, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
28023: herättänyt syvää huolestumista Oulujoki-laak- kunnioittavasti toivomuksen,
28024: son pitäjissä Muhoksella, Utajärvellä ja Vaalassa
28025: sekä useissa Kainuunkin pitäjissä. Toteutettuna että hallitus ryhtyisi kaikkiin käytet-
28026: fuusio merkitsisi noiden kuntien verotulojen tävissä oleviin toimiin Outu;oki Oy:n
28027: huomattavaa vähentymistä. Koska valtiovallan ;a Imatran Voima Oy:n fuusioitumisen
28028: tehtävänä ei ole aiheuttaa kansalaisissa turvat- estämiseksi tai sen toteuttamiseksi si-
28029: tomuutta vaan sen tehtävänä on lisätä turvalli- ten, että Oulujokilaakson ja Kainuun
28030: suuden ja luottamuksen unnetta ja tulevaisuu- kunniUe ei aiheutuisi tästä verotulojen
28031: denuskoa ja koska juuri Pohjois-Suomen väestö vähentymistä.
28032: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
28033:
28034: J. Juhani Kortesalmi. Hannes Volotinen. Antti Isomursu.
28035: Kerttu Hemmi. Eino Poutiainen. Mikko Vainio.
28036: Erkki Haukipuro. Matti Asunmaa. Kalevi Huotari.
28037: Pentti Liedes. Pentti Antila. Matti Ruokola.
28038: Lauri Linna. Paavo Niinikoski. Olavi Tupamäki.
28039: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
28040: 637
28041:
28042: IV,24.3.- Toiv.al. n:o 268.
28043:
28044:
28045:
28046:
28047: Kortesalmi ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Muhokselle.
28048:
28049:
28050: E d u s k u n n a 11 e.
28051:
28052: Muhoksen kuntaan on ollut jo pitkähkön ja kiireellisimmin hoidettavista paikallisista
28053: aikaa suunnitteilla valtion virastotalon raken- hankkeista, ehdotamme kunnioittavasti edus-
28054: taminen ja sitä varten on jo tonttikin varattu. ·kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28055: Valitettavasti tämä jo rationalisoinninkin kan-
28056: nalta tärkeä rakennushanke on viivästynyt vuo- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
28057: desta toiseen. Näiden seikkojen johdosta ja valtion virastotalon rakentamiseksi
28058: koska Muhoksen kuntalaiset pitävät valtion- Muhokselle.
28059: virastotalon rakentamista eräänä tärkeimmistä
28060: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
28061:
28062: J. Juhani Kortesalmi. Lauri Linna. Hannes Volotinen.
28063: Pentti Liedes. Antti lsomursu. Heikki Kainulainen.
28064: 638
28065:
28066: IV,244.- Toiv.al. n:o 269.
28067:
28068:
28069:
28070:
28071: Kortesalmi ym.: Tutkimuksesta livaaran nefeliinin jalostusmah-
28072: dollisuuksista tulenkestävien tiilien raaka-aineeksi.
28073:
28074:
28075: E d u s k u n n a 11 e.
28076:
28077: Maamme luonnonrikkaudet on tehokkaasti Mahdolliseen kaivostoimintaan ryhdyttäessä
28078: saatava jalosteiksi ja näin hyödyttämään kan- on kuitenkin otettava huomioon nykyaikaisen
28079: santalouttamme, kohottamaan elintasoamme maisemanhoidon ja luonnonsuojelun vaatimuk-
28080: ja tarjoamaan työtä työn puutteesta· kärsiville. set ja vältettävä avolouhintaa · ja muutakin tar~
28081: Näin on meneteltävä erityisesti aliteollistunees- peetonta luonnon ja maiseman turmelemista
28082: sa Pohjois-Suomessa. luonnonkauniissa Iivaarassa.
28083: Kuusamon Iivaarassa on äskettäin todettu Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittavas-
28084: rikas nefeliini-esiintymä. Sitä ei kuitenkaan ti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28085: kalliiksi tulevan sähkönkulutuksen vuoksi voi-
28086: da toistaiseksi jalostaa alumiiniksi. Kuitenkin että hallitus mitä pikimmin ryhtyisi
28087: nefeliiniä voidaan käyttää halvoin kustannuksin tutkitultamaan livaaran nefeliinin ja-
28088: tulenkestävien tiililaatujen sekä kovapintaisten lostusmahdollisuuksia tulenkestävien
28089: ns. klinkkeri-tiilten valmistukseen. Näitä tiili- tiililaatujen ja klinkkeri-tiilten raaka-
28090: laatuja valmistaa esim. Neuvostoliitto Kuolan aineeksi ja mahdollisen tiilitehtaan pe-
28091: nefeliinistä, ja Ruotsin Höganäs tuo nefeliiniä rustamiseksi livaaran lähelle, kuitenkin
28092: tiilten valmistusta varten jopa Intiasta asti. ottaen huomioon nykyaikaisen euroop-
28093: Iivaaran nefeliini soveltuu erittäin hyvin tulen- palaisen maisemanhoidon ja luonnon-
28094: kestävien tiililaatujen valmistukseen, koska suojelun vaatimukset.
28095: se sisältää alumiinioksidia 30-.35 % ja titani-
28096: dioksidia yli 10 %, jotka molemmat ovat vas-
28097: ta korkeissa lämpötiloissa sulavia oksideja.
28098: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
28099:
28100: J. Juhani Kortesalmi. Pentti Antila. Hannes Volotinen.
28101: Antti Isomursu. Eino Syrjä. Viljo Suokas.
28102: Lauri Linna. Georg C. Ehrnrooth. Heikki Kainulainen.
28103: 639
28104:
28105: IV,24.5.- Toiv.al. n:o 270.
28106:
28107:
28108:
28109:
28110: Kortesalmi ym.: Tulppion apatiittiesiintymän hyväksikäyttämi-
28111: sestä.
28112:
28113:
28114: E d u s k u n n a 11 e.
28115:
28116: Maamme 1uonnonrikkkaudet on tehokkaas- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28117: ti saatava jalosteiksi ja hyödyttämään. kansan- sen,
28118: talouttamme, kohottamaan elintasoamme ja
28119: tarjoamaan työtä työttömille. Näin on menete1- että hallitus ryhtyisi nopeasti tutki-
28120: tävä erityisesti aliteollistuneessa Pohjois- tutlamaan mahdollisuuksia Tulppion
28121: Suomessa. apatiittiesiintymän hyväksikäyttämisek-
28122: _Savukosken Tulppiossa .on todettu apatiitti- si ja kuljettamiseksi Siilinjärven fos/ori-
28123: esiintymä. Koska meillä Suomessa on Siilin- lannoitetehtaaseen tai paikallisen uuden
28124: järvellä teollisuus1aitos, joka valmistaa apatii- jalostuslaitoksen perustamiseksi Savu-
28125: tista fosforilannoitteita, ehdotamme kunnioit- kosken Tulppioon.
28126: He1singissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
28127:
28128: J. Juhani Kortesalmi. Eino Poutiainen.
28129: Arttur Niemelä. Pentti Antila.
28130: Lauri Linna. Viljo Suokas.
28131: Antti Isomursu. Heikki Kainulainen.
28132: 640
28133:
28134: IV,246.- Toiv.al. n:o 271.
28135:
28136:
28137:
28138:
28139: Kortesalmi ym.: V aptlllf)ttrllSton perustamisesta Ouluun.
28140:
28141:
28142: E d u s k u n n a 11 e.
28143:
28144: Vapaavaraston perustaminen Ouluun on ol- Näistä syistä ja kun muutenkin kehitysalueet
28145: lut jo pitkän aikaa Oulun talousalueen elin- ovat tulleet polttavaksi nopeata ratkaisua kai-
28146: keinoelämän toivomuksena. Vapaavaraston paavaksi ongelmaksi nykypäivien Suomessa,
28147: myönteiset vaikutukset Oulun talousalueen ja ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
28148: sitä laajemmankin alueen talouslämälle ovat syttäväksi toivomuksen,
28149: kiistattomat ja vapaavaraston perustaminen
28150: Ouluun rohkaisisi yrittäjäpiirejä juuri rohkai- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
28151: sua tarvitsevassa Pohjois-Suomessa. vapaavaraston perustamiseksi Ouluun.
28152: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28153:
28154: J. Juhani Kortesalmi. Veikko Vennamo.
28155: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
28156: Arttur Niemelä. Pentti Antlla.
28157: 641
28158:
28159: IV,247.- Toiv.al. n:o 272.
28160:
28161:
28162:
28163:
28164: Koskenniemi ym.: Geologisen tutkimustoiminnan tehostamisesta.
28165:
28166:
28167: E d u s k u n n a 11 e.
28168:
28169: Geologinen tutkimustoiminta maassamme ja laajentuvan t01m1nnan kannalta muodostuu
28170: on ollut varsin vähäistä, vaikka viime vuosina tärkeäksi raaka-aineiden riittävyyden turvaami-
28171: siinä on tapahtunut vähäistä parannusta. Geo- nen. Näiden teollisuusalojen kehittäminen
28172: loginen ja geofysikaalinen kartoitus, joka on työllisyyden kannalta on erittäin tärkeää. Siksi
28173: menestyksellisen malminetsinnän perusedelly- olisi geologiseen tutkimustoimintaan kiinnitet-
28174: tyksiä, on vielä keskeneräistä tai osittain van- tävä entistä enemmän huomiota ja käytettävä
28175: hentunutta. Mainittakoon vain, että esim. runsaammin varoja. Ehkä olisi syytä myös har-
28176: Lapista on malmiperäkarttoja, jotka ovat val- kita voitaisiinko tutkimustoiminnan jousta-
28177: mistuneet vuosisadan alussa, eivätkä enää vas- vammalla organisoimisella tehostaa tutkimuk-
28178: taa nykyajan vaatimuksia. Maaperäkarttoja La- sia. Olisi myös syytä neuvotella esimerkiksi
28179: pin läänin ja Itä-Suomen alueilta ei ole saata- Neuvostoliiton kanssa sikäläisen tutkimusväli-
28180: vissa ja suuret alueet ovat kokonaan kartoitta- neistön ja tutkijoiden käyttämiseksi maamme
28181: matta. Sama on todettava aerofysikaalisesta maaoerätutkimustoiminnassa, kun esimerkiksi
28182: kartoituksesta. Muurmanskin alue on suurelta osalta tutkittu
28183: Geologisessa tutkimustoiminnassa olemme- voitaisiin sieltä saada kalustoa ja tutkijoita
28184: kin huomattavasti jäljessä naapurimaistamme. Lapin läänin alueen tutkimiseen.
28185: Tehdyt löydökset pohjois- ja itä-Suomessa ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28186: osaltaan kansan miesten tekemiä, joskin tie- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
28187: teellisellä tutkimuksellakin on niissä osuuten-
28188: sa, mutta niiden lähempi tutkiminen on usein että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
28189: suorittamatta, Tämä johtuu siitä, että tutki- menpiteisiin maamme geologisen tutki-
28190: mustoimintaan käytetyt määrärahat ovat olleet mustoiminnan tehostamiseksi} kiinnit-
28191: riittämättömät ja myös siitä, ettei ole tunnettu täen samalla huomiota ;o tehty;en löy-
28192: kiinnostusta maaperätutkimustoimintaan. dösten tarkempaan tieteelliseen yksi-
28193: Metalli- ja sen perusteollisuuden jatkuvan tyiskohtaisempaan tutkimiseen.
28194: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
28195:
28196: Niilo Koskenniemi. Lauha Männistö.
28197: Pekka Salla. Anna-Liisa Jokinen.
28198: Terho Pursiainen. Siiri Lehmonen.
28199: Veikko Hanhirova. Heikki Mustonen.
28200: Veikko Salmi. Pauli Puhakka.
28201: V. J. Rytkönen. Urho E. Knuuti.
28202: Pauli Räsänen. Pekka Vilmi.
28203: Kaisu Weckman. Arttur Niemelä.
28204: Paavo Väyrynen.
28205:
28206:
28207:
28208:
28209: 81 427/70
28210: 642
28211:
28212: IV,248.- Toiv.al. n:o 273.
28213:
28214:
28215:
28216:
28217: Koskerutietni yttt.: Siviili-invalidien asuntotuotantoon osoitetta-
28218: vista määrärahoista.
28219:
28220:
28221: E d u s k u n n a 11 e.
28222:
28223: Asuntotuotanto- ja maankäyttölain mukais- Meillä ovat sekä yksityiset kansalaiset että
28224: ten asuntolainoitusten avulla pyritään yleistä lukuisat invalidijärjestöt kiinnittäneet tähän
28225: asumistasoa maassamme kohottamaan ja viime asiaan huomiota. Mm. v. 1969 valtakunnalli-
28226: vuosina on kasvavassa määrin irroitettu valtion nen Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto liit-
28227: varoja sosiaaliseen asuntotutantoon. Sen pii- tokokouksessaan kiinnitti tähän vammaisten
28228: riin on aivan viime aikoina otettu mm. sota- asuntokysymyksen erillisjärjestelyyn valtioneu-
28229: veteraanit ja sotainvalidit, joilla on mahdolli- voston huomiota, samoin asiaa ovat tähdentä-
28230: suus saada asunto yleistä asumistasoa halvem- neet Suomen siviili- ja asevelvollisuusinvali-
28231: min kustannuksin. Sellaisenaan erittäin hyvä dien järjestöt, Polio Huolto r.y., Reumasäätiö
28232: sosiaalinen suuntautuminen on kuitenkin nos- ym. Tähän saakka asian yleisjärjestelyksi ei ole
28233: tanut hyvin voimakkaasti esille toisena osateki- vielä tehty mitään, mutta kun pyritään sosiaa-
28234: jänä työ- ja liikenne-elämässä vammautuneet lista asumisturvaa tasapuolisesti jakamaan
28235: invalidit, sekä monien työelämästä johtuneiden kaikille sitä tarvitseville, olisi oikeudenmukais-
28236: sairausinvalidien yhä monipuolistuva ja vali- ta, että siviili-invalidien asunto-olojen paranta-
28237: tettavan nopeasti lisääntyvä ryhmä. miseen kiinnitettäisiin vastaisuudessa nykyistä
28238: Heidän asunto-olojensa parantamiseksi ei ole enemmän huomiota, koska vammautuneet jou-
28239: olemassa mitään yleisvaltakunnallista rahoi- tuvat lisäksi kamppailemaan monissa muissa-
28240: tusmuotoa tai erillistä rahoitusjärjestelyä min- kin vaikeuksissa sekä yhteiskunta- että työ-
28241: kään rahoitusjärjestelmän sisällä tai liitteenä. elämässä.
28242: Tällainen invalidien tarpeet huomioiva asunto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28243: tuotanto on kuitenkin useissa maissa tunnus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28244: tettu välttämättömäksi. Ruotsissa esimerkiksi muksen,
28245: autetaan erikoisrahastoista invalidien asunto-
28246: tuotantoa ja myönnetään invalidien tarpeet että hallitus ryhtyisi toimenpiteiSiin,
28247: huomioiviin asuntojen erikoisjärjestelyihin eril- joilla asuntotuotantoon varatuista
28248: lisavustusta aina 10 000 Ruotsin kruunuun määrärahoista osa käytettäisim siviili-
28249: saakka asuntoa kohti, olipa rakentajana sitten invalidien asuntotuotantoon.
28250: invalidi itse tai valtion varoilla rakennettava
28251: kerrostalo.
28252: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
28253:
28254: Niilo Koskenniemi. Veikko Salmi.
28255: Siiri Lehmonen. V. J. Rytkönen.
28256: Aulis Juvela. Pauli Räsänen.
28257: Pekka Salla. Kaisu Weckman.
28258: Kauko Hjerppe. Lauha Männistö.
28259: Terho Pursiainen. Heikki Mustonen.
28260: Pauli Puhakka.
28261: 643
28262:
28263: IV,249.- Toiv.al. n:o 274.
28264:
28265:
28266:
28267:
28268: Koskenniemi ym.: Syriäislen seutujen teollisuustuotteiden rahti-
28269: avustuksista.
28270:
28271:
28272: Ed u sk un nalle.
28273:
28274: Valtion rautateitä hoidetaan liikdaitoksena, Pohjois- ja Itä-Suomessa työttömyystilanne
28275: liikeperiaatteiden mukaisesti. Tästä johtuu, kuitenkin edellyttäisi näiden alueiden teollisuu-
28276: ettei rautatielaitoksella ole mahdollisuuksia ot- den ja talouselämän kehittämistä. Siksi olisi
28277: taa huomioon teollisuuden ja talouselämän ke- harkittava menetelmiä, joilla voitaisiin lievit·
28278: hittämismahdollisuuksia ja näkökohtia. Rauta- tää edellä mainittuja haittoja. Tällaisina mene-
28279: teiden kuljetusmaksut muodostuvatkin teolli- telminä voisi ajatella kuljetusavustusten myön-
28280: suuden ja talouselämän kehityksen jarruksi, tämistä ja ehkä rautatietariffienkin uudista-
28281: varsinkin syrjäisimmillä seuduilla, mistä kulje- mista. Ainakin pitemmälle jalostettujen tuot-
28282: tusmatkat ovat pitkiä. teiden kuljetusmaksujen pitäisi olla samat kuin
28283: Satamien sulkeuduttua Pohjois-Suomessa raaka-aineidenkin kuljetusmaksut.
28284: joudutaan esim. puunjalostusteollisuuden tuot- Edellä esitetyn perustedla ehdotamme edus-
28285: teita kuljettamaan rautateitse Etelä-Suomen sa- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
28286: tamiin, siellä toimivien teollisuuslaitosten toi-
28287: mintaedellytykset vaikeutuvat suuresti. Samalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28288: rautateiden kuljetusmaksujen edelläsanotunlai- syrjäisten seutujen teollisuustuot/leiden
28289: nen järjestdy vaikeuttaa syrjäisten seutujen rahtiavustusten maksamiseksi ja pitem-
28290: teollisuuden kehitystä ja niiden jalostusasteen mälle jalostettujen teollisuustuotteiden
28291: kohottamista. rautatiekuljetusmaksujen alentamiseksi.
28292: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
28293:
28294: Niilo Koskenniemi. Pekka Salla.
28295: 644
28296:
28297: IV,250.- Toiv.al. n:o 275.
28298:
28299:
28300:
28301:
28302: Kurppa ym.: Verotuksen ia verolomakkeiden yksinkertaistami-
28303: sesta.
28304:
28305:
28306: E d u s k u n n a 11 e.
28307:
28308: Kaikista viime aikojen verouudistuksista ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28309: -muutoksista huolimatta verotus on säilynyt taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28310: verrattain monimutkaisena. Varsinkin paperei-
28311: den käsittelyyn tottumattomalle ns. tavalliselle että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28312: kansalaiselle jää verotus, sen käsittely ja ym- menpiteisiin vef!otuksen yksinkertaista-
28313: ·märtäminen, ylivoimaiseksi. Verolomake, sen miseksi ;a verolomakkeiden saattami-
28314: sisältö, täyttäminen ja kaikki merkinnät pitäisi seksi helppotaiuiseen ;a selkeään muo-
28315: saada yksinkertaisemmiksi ja se1vemmiksi. toon.
28316: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
28317:
28318: Mauno Kurppa. Heikki Kainulainen.
28319: Olavi Tupamäki. J. Juhani Kortesalmi.
28320: Matti Silander. Eino Syrjii.
28321: Kalevi Huotari.
28322: 645
28323:
28324: IV,251.- Toiv.al. n:o 276.
28325:
28326:
28327:
28328:
28329: Kurppa ym.: Toimenpiteistä ns. palautusverolomakkeen aikaan-
28330: saamiseksi.
28331:
28332:
28333: E d u s k u n n a 11 e.
28334:
28335: Verotuksen toimeenpanoa seuratakseen kan- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
28336: salaiset joutuvat juoksemaan ns. veronäytte· nioittaen ·eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28337: lyissä ja kuluttamaan verottajan ja omaa muksen,
28338: aikaansa. Menetelmä on ollut käyttokelpoinen
28339: puoli vuosisataa sitten, mutta ei tehokkuuteen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28340: pyrkivänä nykyaikana. Nykyinen lomaketek- menpiteisiin sellaisen verolomakkeen
28341: niikka tuntee ns. jäljentävät paperit ym. käy- tekemiseksi, mistä verovelvolliselle il-
28342: tännölliset jäljennösmenetelmät, joilla jäljen- man eri pyyntöä palautettaisiin jäljen-
28343: nökset voidaan kätevästi tehdä, kun verolauta- nös sitten kun verotus on suoritettu ja
28344: kunta on suorittanut verotuksen ja tehnyt lo- verolautakunta tehnyt lomakkeeseen
28345: makkeisiin omat metkintänsä ja palautetaan merkintänsä.
28346: verovelvolliselle, jolloin hänellä on tilaisuus
28347: seurata verotustoimenpiteitä.
28348: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
28349:
28350: Mauno Kurppa. Heikki Kainulainen.
28351: Olavi Tupamäki. Taisto Tähkämaa.
28352: Matti Silander. Reino Breilin.
28353: J. Juhani Kortesalmi.
28354: 646
28355:
28356: IV ,252. - Toiv .al. n:o 277.
28357:
28358:
28359:
28360:
28361: Kurppa ym.: Maatilatalouden verotuksen uudelleen toimittami-
28362: sesta vuodelta 1968 eräissä tapauksissa.
28363:
28364:
28365: Ed u s kun n a 11 e.
28366:
28367: Voimassa olevaa maatalouden tuloverolakia Edellä esittämiimme tosiseikkoihin viitaten
28368: sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 1968 esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
28369: toimeenpannussa verotuksessa. Laki tuli voi- täväksi toivomuksen,
28370: maan ilman siirtymäsäännöksiä, mistä oli seu-
28371: rauksena se, että monet maanviljelyksen ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28372: karjatalouden harjoittajat joutuivat maksamaan menpiteisiin maatilatalouden verotuk-
28373: kahdenkeitaisen veron jo edellisenä vuonna sessa vuodelta 1968 sattuneiden kah-
28374: verotetuista karjanrehuista yms., koska näitä denkertaisen verotuksen kor;aamiseksi
28375: ei siirtymäsäännösten puuttuessa saanut vähen- ;a uudestaan verottomiseksi niiden ve-
28376: tää vuoden 1968 tuloista. Tästä on ollut seu- rovelvollisten kohdalla, ;otka katsovat
28377: rauksena, että monet maa- ja karjatalouden ioutuneensa kahdenkertaisen verotuksen
28378: harjoittajat ovat joutuneet voittamattomien ta- uhreiksi.
28379: loudellisten vaikeuksien eteen.
28380: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
28381:
28382: Mauno Kurppa. Antti Isomursu.
28383: Olavi Tupamäki. Arttur Niemelä.
28384: Matti Silander.
28385: 647
28386:
28387: IV,253.- Toiv.al. n:o 278.
28388:
28389:
28390:
28391:
28392: Kurppa ym.: Veronmaksaian oikeusturvan parantamisesta.
28393:
28394:
28395: E d u s k u n n a 11 e.
28396:
28397: Veronmaksaja on tärkeimpiä yhteiskuntaa nioittaen eduskunnan hyv.äksyttävaksi toivo-
28398: ylläpitäviä voimia, silti veronmaksaja on oikeus- muksen,
28399: turvan suhteen paljon huonommassa asemassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28400: kuin verottaja. Ihmisen terveen oikeustajun tasa-arvoisen oikeusturvan ja yhdenmu-
28401: mukaista ei ole, että vahvemmalla osapuolella kaisen viivästymiskoron luomiseksi pien-
28402: on parempi oikeusturva kuin heikommalla. ja keskisuurelle veronmaksajalle verot-
28403: Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- tajaan nähden.
28404: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
28405:
28406: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
28407: Viljo Suokas. Heikki Kainulainen.
28408: Antti Isomursu. J. Juhani Kortesalmi.
28409: Eino Syrjä.
28410: 648
28411:
28412: IV,254.- Toiv.al. n:o 279.
28413:
28414:
28415:
28416:
28417: Kurppa ym.: Laituriveron poistamisesta.
28418:
28419:
28420: E d u s k u n n a 11 e.
28421:
28422: Suomessa on viimeisen devalvation toimeen- tava, esitämme kunnioittaen eduskunnan hy-
28423: panosta alkaen ulkomaille matkustaviita pe- väksyttäväksi toivomuksen,
28424: ritty laituriveroa. Koska kyseisen veron kan-
28425: taminen muodostaa huomattavan kustannus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiitt
28426: erän ja on periaatteeltaan liikkumista vaikeut- laituriveron poistamiseksi.
28427: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
28428:
28429: Mauno Kurppa. Matti Silander. Eino Syrjä.
28430: Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen. Kalevi Huotari.
28431: J. Juhani Kortesalmi.
28432: 649
28433:
28434: IV,255.- Toiv.al. n:o 280.
28435:
28436:
28437:
28438:
28439: Kurppa ym.: Työmatkakustannusten verovähennysoikeuden saat-
28440: tamisesta vastaamaan todellisia kustannuksia.
28441:
28442:
28443: E d u s k u n n a II e.
28444:
28445: Nykyisen järjestelmän mukaan voidaan vero- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
28446: tuksessa vähentää enintään 600 markkaa työ- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28447: matkakustannuksia. Nykyään on kuitenkin
28448: kulkuneuvojen ja tieyhteyksien laatu sellainen, että hallitus mahdollisimman pian
28449: että työssä käydään melko pitkiäkin matkoja. ryhtyisi toimenpiteisiin työmatkakustan-
28450: Pitkät työmatkat aiheuttavat paljon yli 600 mk nusten saattamiseksi vastaamaan todel-
28451: kustannuksia ja lisäksi asianomaisille muuta lisia kustannuksia.
28452: ajanhukkaa. Olisi kohtuullista, että todelliset
28453: matkakustannukset saa kaikki vähentää vero-
28454: tuksessa.
28455: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1970.
28456:
28457: Mauno Kurppa. Matti Silander. Eino Syrjä.
28458: Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen. Kalevi Huotari.
28459: J. Juhani Kortesalmi.
28460:
28461:
28462:
28463:
28464: 82 427/70
28465: 650
28466:
28467: IV,256.- Toiv.al. n:o 281.
28468:
28469:
28470:
28471:
28472: Kurppa ym.: Viihittäiska11ppiaiden ;a pienyrittä;ien vapauttami-
28473: sesta liiltevaihtovt1Dnkttnnosta.
28474:
28475:
28476: E d u s k u n n a 11 e.
28477:
28478: Nykyisen liikevaihtoverojärjestelmän vaili- Täten ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
28479: tessa joutuvat sekä pienyrittäjät että vähittäis- viksi toivomuksen,
28480: kaupat toimimaan liikevaihtoveron kantajina.
28481: Tämä merkitsee näille selvää taloudellista yli- . että hPIIilus tnitii pikimmin ryhtyisi
28482: määräisrasitusta. Se merkiltsee melkoista kirjan- lainsäiidännöllis#n toimenpiteisiin liihe-
28483: pitotyötä, rahoituksessa lisäjärjestelyjä ja suu- vfJihtoverotuksen muuttamiseksi siten,
28484: ria hankaluuksia, mikä ei ole pienyritteliäisyy- ettii vähittiiis/eauppiailta ia muilta pien-
28485: den varsinaisen yhteiskunnallisen tehtävän tar- yrittäjiltä poistettaisiin liikevaihtoveron
28486: koitus. Järjestelmän muuttamisella ei mene- kant(}velvolli'suus.
28487: tettäisi verotuloja, mutta sillä yksinkertaistet-
28488: taisiin ja helpotettaisiin pienyritysten toimintaa.
28489: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1970.
28490:
28491: Mauno Kurppa. Arttur Niemelä.
28492: Heikki Kainulainen. Antti Isomursu.
28493: Matti Silander. Viljo Suokas.
28494: 651
28495:
28496: IV,257.- Toiv.al. n:o 282.
28497:
28498:
28499:
28500:
28501: Kurppa ym.: Rllkennusuelkaisten urheiluseurojen vapauttamisesta
28502: leimaverosta.
28503:
28504:
28505: E d u s k u n n a 11 e.
28506:
28507: Maassamme ovat monet urheiluseurat vapaa- keellensa. Seurojen pääasiallisen tulon muodos-
28508: ehtoisella työllä rakentaneet vapaa-ajan viet- tavat tal'lssi-iltamatulot, joista valtiolle peritään
28509: toon, viihtyisyyteen, urheilu- ja uintiharrastuk- 25 % leimaveromaksua.
28510: siin liittyviä tiloja. Näiden tilojen rakentamisessa Turvatakseen näiden seurojen jatkuvan toi-
28511: ne ovat runsaasti velkaantuneet. Verrattaessa minnan liian raskaaksi kasvavalta velkataakalta,
28512: näiden rakennuskustannuksia yhteiskunnan toi- pitäisi niille antaa mahdollisuudet omatoimi-
28513: mesta rakennettuihin vastaavantasoisiin tiloihin, seen velkojensa maksuun.
28514: ovat nämä seurojen rakennukset huomattavasti Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
28515: halvempia. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28516: Näissä seurojen rakentamissa tiloissa on
28517: yleensä erittäin vilkasta toimintaa. Kaiken sen että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
28518: hyvän lisäksi, mitä seurat omatoimisesti teke- menpiteisiin urheiluseurojen vapauttami-
28519: vät, maksavat ne valtiolle välittömästi veroja seksi leimaveron perinnästä niiden ra-
28520: 20 vuodessa 30--40 kertaa enemmän kuin saa- kennusvelkojen maksun ajaksi.
28521: vat yhteiskunnan tukea koko rakennushank-
28522: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
28523:
28524: Mauno Kurppa. Heikki Kainulainen.
28525: Olavi Tupamäki. Sylvi Saimo.
28526: Matti Silander. Arttur Niemelä.
28527: 652
28528:
28529: IV,2.58.- Toiv.al. n:o 283.
28530:
28531:
28532:
28533:
28534: Kurppa ym.: Kansantulon kartuttamisesta.
28535:
28536:
28537: Eduskunnalle.
28538:
28539: Suomen kaikki kansalaiset tuntevat verotuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28540: sen raskauden. Se alentaa yksityisen ihmisen kansantulon kasvattamiseksi ja sitä
28541: toimeentuloa ja jarruttaa elinkeinoelämän ke- kautta verotulojen lisäämiseksi niin,
28542: hittymistä. että yksityisten kansalaisten ;a pienyrit-
28543: Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- tä;ien verorasitusta voitaisiin h110mat-
28544: nioittaen eduskunnan ·hyväksyttäväksi toivo- tavasti keventää.
28545: muksen,
28546: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
28547:
28548: Mauno Kurppa. Matti Silander. Antti Isomursu.
28549: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Viljo Suokas.
28550: 653
28551:
28552: IV,2.59.- Toiv.al. n:o 284.
28553:
28554:
28555:
28556:
28557: Kurppa ym.: Tullinpalautuksen yksinkertaistamisesta.
28558:
28559:
28560: E d u s k u n n a 11 e.
28561:
28562: Käytäntö on osoittanut, että ulkomailta Suo- hoitamaan, on melko vaikea saada maksaiDiaan
28563: meen tuoduista raaka- ja tarveaineista, mitkä tullimaksuja palautetuiksi.
28564: Suomessa tapahtuneen muodonmuutoksen jäl- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
28565: keen tai Suomessa valmistettuun koneeseen kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28566: tms. kuuluvana aineosana palautetaan takaisin vomuksen,
28567: tuontimaahan maksettujen tullien takaisinsaanti
28568: on varsin hankalaa ja monimutkaista. Varsin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28569: kin pienyritysten, joilla ei aina ole varaa pal- menpiteisiin tullinpalautuksen yksinker-
28570: kata asiantuntevaa henkilökuntaa ko. asioita taistamiseksi.
28571: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
28572:
28573: Mauno Kurppa. Matti SUander. Eino Syrjä.
28574: Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen. Kalevi Huotari.
28575: J. Juhani Kortesalmi.
28576: 654
28577:
28578: IV,260.- Toiv.al. n:o 285.
28579:
28580:
28581:
28582:
28583: Kurppa ym.: Pienyrittäjien vakuusasiain iäriestämisestä.
28584:
28585:
28586: Eduskunnalle.
28587:
28588: Pienyritteliäisyyden toimintavaikeutena on Lausutuista syistä ehdotamme kunnioittaen
28589: rahoitauksen saamiseen tarvittavien vakuuksien eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28590: riittämättömyys. Rahalaitokset pyrkivät useim-
28591: miten ottamaan vakuudet runsaina mikä ra- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
28592: joittaa pienyritysten vähien vakuuksien riittä- menpiteisiin pienyritteliäisyyden va-
28593: syyttä. kuusasiain parantamiseen niissä tapauk-
28594: Pienteollisuuden takauslaitos on perustettu sissa missä vakuuksia todella tarvitaan
28595: paräntamaan ko. yritysten vakuustarvetta,
28596: mutta sekään ei tahdo olla mukana kuvassa
28597: silloin kun vakuuksia todella tarvitaan.
28598: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
28599:
28600: Mauno Kurppa. Veikko Vennamo.
28601: Pentti Antila. Arttur Niemelä.
28602: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen.
28603: 655
28604:
28605: IV,261.- Toiv.al. n:o 286.
28606:
28607:
28608:
28609:
28610: Kurppa ym.: Ol;yn varmosparastoinnista.
28611:
28612:
28613: E d u s k u n n a 11 e.
28614:
28615: Teknillinen kehitys on maassamme johtanut ~ttä hallitus viipymättä ryhtyisi tar-
28616: yhä lisääntyvään öljyn käyttöön. Luonnones- vittaviin toimenpiteisiin öljyn varastoin-
28617: teiden ym. kriisitilanteiden varalta riippuvai- nin järjestämiseksi suurvarastoissa sekä
28618: suutemme öljyn häiriintymättömästä saannista myös talo- ja tilakohtaisin varastoin ha-
28619: on jokapäiväisen elämämme herkimpiä ja vält- jalle eri puolille maata tarpeellisin ta-
28620: tämättömiä toiminnan ehtoja. loudellisin ja teknisin keinoin.
28621: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
28622: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28623: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
28624:
28625: Mauno Kurppa. Matti Asunmaa.
28626: Pentti Antila. Olavi Tupamäki.
28627: Matti Silander.
28628: 656
28629:
28630: IV,262. - Toiv.al. n:o 287.
28631:
28632:
28633:
28634:
28635: Kurppa ym.: Teknillistä apua yksityisille kansalaisille ja pien-
28636: yrityksille vuokraavan laitoksen perustamisesta.
28637:
28638:
28639: Ed u s kun n a 11 e.
28640:
28641: Tekninen kehitys menee maailmassa vilk- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
28642: kaasti eteenpäin ja maassamme olisi päästävä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28643: samaan suuntaan. Teollisen kehityksen avain- muksen,
28644: kysymyksiä ovat tekniset ideat. Yksityiset kan-
28645: salaiset ja pienyritykset kehittävät usein mark- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28646: kinointikelpoisia ideoita, joita heillä ei ole mah- yksityisyritteliäisyyden periaatteilla toi-
28647: dollisuus saattaa päätökseen tai niitä markki- mivan teknillistä apua yksityisille kan-
28648: noidaan keskentekoisina. Koska nämä ovat salaisille ja pienyrityksille vuokraavan
28649: suuriarvoisia, pitäisi ne kehittää valmiiksi ja laitoksen perustamiseksi.
28650: saada niistä parempi taloudellinen hyöty.
28651: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
28652:
28653: Mauno Kurppa. Matti Silander. Eino Syrjä.
28654: Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen. Kalevi Huotari.
28655: J. Juhani Kortesalmi.
28656: 657
28657:
28658: IV,263.- Toiv.al. n:o 288.
28659:
28660:
28661:
28662:
28663: Kurppa ym.: Pienyrittäjillä vaadittavien tilastollisten je verotuk-
28664: sellisten tietojen vaatimisen lopettamisesta.
28665:
28666:
28667: E d u s k u n n a II e.
28668:
28669: Yhteiskunta rasittaa pienyrittäjää monenlai- pienyrittäjät päästettävä heidän varsinaiseen
28670: silla tilastollisia asioita ja verotusta koskevilla työhönsä palvelemaan yhteiskuntaa.
28671: tiedusteluilla. Nämä aiheuttavat yrittäjälle yli- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
28672: määräisiä kuluja, koska läheskään aina ei yrit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28673: täjällä ole tarpeellista ammattitaitoa, riittävää muksen,
28674: konttorihenkilökuntaa eikä varoja tällaisten
28675: asioiden vaivattomaan ja tulokselliseen käsitte- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
28676: lyyn. Monasti ovat kyselyt myös kieleltään ja menpiteisiin pienyrittäjillä vaadittavien
28677: termeiltään niin laadittuja, että niihin vastaa- tilastollisten ja verotuksellisten tietojen
28678: minen jo siksi on vaikeaa ja väärinkäsityksiä vaatimisen vähentämiseksi ja lopettami-
28679: aiheuttavaa. Turhat kyselyt olisi poistettava ja seksi.
28680: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1970.
28681:
28682: Mauno Kurppa. Matti Silander. Eino Syrjä.
28683: Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen. Kalevi Huotari.
28684:
28685:
28686:
28687:
28688: 83 427/70
28689: 658
28690:
28691: IV,264.- Toiv.al. n:o 289.
28692:
28693:
28694:
28695:
28696: Kurppa ym.: Pienyritysten sähkön hinnan alentamisesta.
28697:
28698:
28699: E d u s k u n n a 11 e.
28700:
28701: Maaseudun talouksien ja pienyritysten sähkö- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28702: kustannukset ovat verrattuna suurempien yri- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28703: tysten vastaaviin kustannuksiin yksikköhinnoil-
28704: taan kohtuuttoman korkeat. Kuitenkin valta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28705: kunnalliset ja maakunnalliset sähkölaitokset menpiteisiin maaseudun ja pienyritysten
28706: on rakennettu kansan yhteisillä varoilla. Sitä- sähkön hinnan alentamiseksi kohtuulli-
28707: paitsi työtä ja toimeentuloa eivät kansallemme seksi ja oikeudenmukaiseksi verrattuna
28708: pysty yksinomaan turvaamaan suuryritykset, suuryritysten maksamaan sähkön hin-
28709: vaan siihen tarvitaan myös kaikkien elinkeino- taan.
28710: jen voimakasta pienyritteliäisyyttä.
28711: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
28712:
28713: Mauno Kurppa. Antti Isomursu.
28714: Olavi Tupamäki. Arttur Niemelä.
28715: Viljo Suokas. Pentti Antila.
28716: Matti Asunmaa.
28717: 659
28718:
28719: IV,265.- Toiv.al. n:o 290.
28720:
28721:
28722:
28723:
28724: Kurppa ym.: Määrärahasta virastotalon rakentamiseksi Raision
28725: kauppa/aan.
28726:
28727:
28728: E d u s kun n a 11 e.
28729:
28730: Väestön nopea kasvu ja maantieliikenteen dulta muuttaa jatkuvasti lisää väkeä Raisioon
28731: jatkuva vilkastuminen asutuskeskuksissa ovat aiheuttaa tämä muuttoliike poliisille paljon li-
28732: viime vuosina asettaneet valtion viranomaisille sää työtä, joka ajanmittaan tulee häiriintymään
28733: näillä paikkakunnilla yhä eneneviä vaatimuk- ellei tuntuvia parannuksia suoriteta. Poliisin
28734: sia. Valtion tehtävien lisääminen ja yleisön sekä muiden viranomaisten vaikeudet voitaisiin
28735: palveluvaatimusten suureneminen ovat aiheut- poistaa rakentamalla Raision kauppalaan viras-
28736: taneet, etteivät viranomaiset aina ole kyenneet totalo, johon poliisiaseman lisäksi tulisi nimis-
28737: tehtäviään suorittamaan niinkuin nykyajan miehen konttori, posti, verovirasto, sairaus-
28738: oikeutetut vaatimukset huomioon ottaen koh- vakuutustoimisto, sekä mahdollisesti tie- ja vesi-
28739: tuudella olisi voitu vaatia. Valtion toimenpi- rakennushallinnon toimistoja ym. keskeiselle
28740: tein toiminnan edellytyksiä on parannettu sijainnille sopivia virastoja, koska Raision kaup-
28741: muunmuassa rakentamalla eri paikkakunnille pala sijaitsee mitä parhaalla paikalla Turun ja
28742: valtion virastotaloja ja saadut kokemukset niis- Naantalin välissä, jonka kehitys tulee pakosta-
28743: tä ovat tiettävästi olleet erittäin myönteisiä. kin olemaan nopeata kahden kaupungin lähis-
28744: Raision kauppalassa Turun ja Porin läänissä töllä.
28745: edellä kerrotut vaikeudet ovat tulleet erityisen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28746: selvästi esiin varsinkin poliisitoimen alalla. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28747: Vaikka kauppalan väkiluku nyt jo on lähes
28748: 14 000, ja joka lisääntyy vuosittain yli sadalla että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
28749: henkilöllä ja vaikka Raisio on tullut suoras- ja menoarvioesitykseen 500 000 mar-
28750: taan tunnetuksi lukuisista siellä sattuvista lii- kan määrärahan virastotalon suunnitte-
28751: kenneonnettomuuksista, niin kauppalassa ei ole lua ja rakentamista varten Raision kaup-
28752: mitään vakinaista poliisiasemaa. Kun maaseu- pa/aan.
28753: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
28754:
28755: Mauno Kurppa. Taisto Tähkämaa.
28756: Heikki Kainulainen. Reino Breilin.
28757: Juha Vikatmaa. Matti Silander.
28758: 660
28759:
28760: IV,266.- Toiv.al. n:o 291.
28761:
28762:
28763:
28764:
28765: Kurppa ym.: Määrärahasta valtion virastotalon rakentamiseksi
28766: Loimaan kaupunkiin.
28767:
28768:
28769: E d u s k u n n a 11 e.
28770:
28771: Valtion virastotalojen rakennusohjelmassa on Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
28772: Varsinais-Suomen maaseutu jäänyt pahasti jäl- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
28773: keen. Erittäin vaikeana ongelmana koetaan vi- väksi toivomuksen,
28774: rastotalon puuttuminen Loimaan kaupungissa,
28775: jossa valtion eri laitokset on jouduttu sijoitta- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
28776: maan ahtaisiin tiloihin eri puolille kaupunkia. ja menoarvioesitykseen määrärahan val-
28777: Tähän virastotaloon sijoitettaisiin kaikki Loi- tion virastotalon rakentamiseksi Loi-
28778: maalla hajallaan olevat virastot. maan kaupunkiin.
28779: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
28780:
28781: Mauno Kurppa. Reino Brellin.
28782: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
28783: Taisto Tähkämaa. Arttur Niemelä.
28784: 661
28785:
28786: IV,267.- Toiv.al. n:o 292.
28787:
28788:
28789:
28790:
28791: Kuusinen .ym.: Vuokra-asuntotuotannon lisäämisestä Helsingissä
28792: ;a sen ympäristökunnissa.
28793:
28794:
28795: E d u s k u n n a 11 e.
28796:
28797: Asunnonsaantimahdollisuudet ovat suurissa että nyt tarvitaan päättäviä toimenpiteitä kor-
28798: kaupungeissa ja yleensä asutuskeskuksissa vai- jauksen aikaansaamiseksi.
28799: keutuneet. Nopeasta väestön lisääntymisestä Valtiovallan toimesta tulee lisätä sen omaa
28800: huolimatta asuntojen tuotanto on niissä ollut rahoitusta asuntotuotantoon ja ohjata niitä ny-
28801: riittämätöntä. Tuotannossa on n. 10 000 asun- kyistä enemmän vuokra-asuntojen tuotantoon.
28802: non vajaus yksistään vuodelta 1967 siitä ta- Samalla on tonttipolitiikka uudistettava siten,
28803: voitteesta, joka asetettiin asuntotuotantolain ettei tonttien hinta pääse vaikuttamaan siinä
28804: hyväksymisen yhteydessä. määrin asumiskustannuksiin kuin nykyään.
28805: Vuokra-asuntojen määrä koko asuntotuotan- Yhteiskunnan on kyettävä vaikuttamaan siihen,
28806: nosta on suhteettoman pieni, ja kun vanhoja että tonttien hinnat muodostuvat kohtuulli-
28807: vuokra-asuntoja on myyty omistusasunnoiksi siksi. Tässä suhteessa tarvitaan nopeita lain-
28808: ovat vähävaraisen kansalaisen mahdollisuudet säädännöllisiä toimenpiteitä. Toisaalta on syytä
28809: kohtuuhintaisen vuokra-asunnon hankkimiseen tarkistaa myös asunto- ja kiinteistöyhtiöihin
28810: muodostuneet monelle heistä suorastaan ylivoi- kohdistuvat verorasitukset siten, että mahdol-
28811: maisiksi. Suurimmat vaikeudet tässä suhteessa lisesti suoritettavat helpotukset tulisivat asuk-
28812: ovat maamme pääkaupungissa ja sen ympäristö- kaiden hyödyksi. Asumistukijärjestelmää on
28813: kunnissa. Vuodesta 1950 lukien on Helsingissä parannettava, jotta vähävaraisille voidaan an-
28814: vuokra-asuntojen osuus koko asuntokannasta taa asumiseen nykyistä laajemmin ja tehok-
28815: jatkuvasti pienentynyt. Kun vuonna 1950 kaammin yhteiskunnan tukea. Nämä ja monet
28816: vuokra-asuntoja oli vielä 67.9% asuntokan- muut vuokra-asuntotuotantoon ja koko asun-
28817: nasta, niin v. 1965 vastaava luku oli enää totuotantoonkin vaikuttavat seikat tulisi no-
28818: 49.3 %. Nykyinen kehitys osoittaa, että vuok- peasti selvittää ja ratkaista. Tulisi laatia eril-
28819: ra-asuntojen suhteellinen osuus edelleen piene- linen ohjelma vuokra-asuntojen tuotannon li-
28820: nee romahdusmaisesti. säämiseksi erityisesti pääkaupungissa ja sen
28821: Asuntotilanteen vaikeutuessa on selvää, että ympäristökunnissa.
28822: se on nostanut vuokratason entistä korkeam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28823: maksi. Suoranainen keinottelu asunnoilla on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28824: lisääntynyt. Yhä suurempi osuus tuloista jou- muksen,
28825: dutaan käyttämään asumiskustannuksiin. Täl- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28826: löin vähävaraiset joutuvat tinkimään muusta, menpiteisiin vuokra-asuntotuotannon li-
28827: jopa välttämättömästi elämiseen kuuluvista tar- säämiseksi erityisesti Helsingissä ;a sen
28828: peista. Tilanne on kaiken kaikkiaan sellainen, ympäristökunnissa.
28829: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
28830:
28831: Hertta Kuusinen. Terho Pursiainen.
28832: Mirjam Tuominen. Lauri Kantola.
28833: 662
28834:
28835: IV,268.- Toiv.al. n:o 293.
28836:
28837:
28838:
28839:
28840: Laaksonen ym.: Verotarkastuksen tehostamisesta.
28841:
28842:
28843: E d u s k u n n a 11 e.
28844: Verolainsäädäntömme puutteista johtuu, että Verrattaessa meidän lainsäädäntömme mu-
28845: maassamme edelleen tapahtuu runsaasti vero- kaisesti verorikoksista ja veroviipistä aiheutu-
28846: jen kiertämistä, kavaltamista ja verotettavien via rangaistusseuraamuksia ja vahingonkorvaus-
28847: tulojen salaamista. Nämä rikokset omaavat velvollisuutta muiden maiden lainsäädännössä
28848: koko yhteiskuntaan kohdistuvan luonteen, jo- säädettyihin rangaistus- ja vahingonkorvaamis-
28849: ten niiden ehkäiseminen koetaan kaikissa yh- velvoitteisiin on todettava, että meidän lain-
28850: teiskuntapiireissä erittäin tärkeäksi. säädäntömme mukaiset seuraamukset ovat huo-
28851: Veronkiertotapausten suurta määrää todis- mattavasti lievempiä.
28852: taa mm. se, että jokainen verohallinnon pii- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
28853: rissä työskentelevä verotarkastaja keskimääräi- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28854: sesti tulouttaa valtiolle oman palkkansa takai-
28855: sin kaksitoista kertaisena. Tästä syystä olisikin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28856: tarkoituksenmukaista kiireellisesti lisätä vero- verotarkastuksen tehostamiseksi perus-
28857: tarkastustehtävissä työskentelevien virkamies- tamalla riittävän määrän uusia verotar-
28858: ten määrää. kastajien virkoja ja toimenpiteisiin ve-
28859: Puutteellisen verolainsäädännön ja tarkkailun rorikosten ennalta ehkäisemiseksi anta-
28860: vähäisyyden lisäksi myös verolakiemme rikko- malla Eduskunnan käsiteltäväksi esityk-
28861: misesta seuraavat alhaiset ja osin myös epä- sen verorikoksista määrättävien rangais-
28862: johdonmukaiset rangaistukset ovat omiaan hait- tusten koventamisesta ja vahingonkor-
28863: taamaan veronkiertotapausten ennalta ehkäise- vausvelvollisuuden tehostamisesta.
28864: mistä.
28865: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28866:
28867: Mikko Laaksonen. Eero Salo.
28868: Kalevi Sorsa. A.-V. Perheentupa.
28869: Valdemar Sandelin.
28870: 663
28871:
28872: IV,269.- Toiv.al. n:o 294.
28873:
28874:
28875:
28876:
28877: Laaksonen: Tupakkavalmisteverolain 12 §:n muuttamisesta.
28878:
28879:
28880: E d u s k u n n a 11 e.
28881:
28882: Tupakkavalmisteverolaissa on ainoana val- myynti tapahtuu muun myynnin ja myyntitark-
28883: mistusverolaeista rajoitus, joka estää palvelu- kailun ulkopuolella. Tästä johtuu usein, ettei
28884: rahapalkalla työskentelevää tarjoiluhenkilökun- tarjoilija kaikessa kiireessä muista merkitä jo
28885: taa perimästä palvelupalkkiota myymiensä val- päätetyn laskun loppuun myymänsä tupakka-
28886: misteiden myyntihinnasta. Mainittu lainkohta, valmisteen hintaa, jolloin kyseinen hinta jää
28887: tupakkavalmisteverosta 9 päivänä joulukuuta tarjoilijalta saamatta.
28888: 1938 annetun lain 12 §, kuuluu seuraavasti: Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioit-
28889: "Jos se, joka pitää tupakkavalmisteita kau- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28890: pan, tahtoo korottaa tupakkavalmisteen hintaa, sen,
28891: tulee hänen tehdä siitä ilmoitus tarkastusvi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28892: ranomaisille sekä sen jälkeen, sillä tavalla kuin tupakkavalmisteverolain 12 §:n sana-
28893: 7 §:n 2 momentissa on säädetty, kiinnittää muodon muuttamiseksi siten, että sen
28894: pakkaukseen korotusta vastaava määrä leima- perusteella olisi palvelurahapaikkaisella
28895: merkkejä." tarjoiluhenkilökunnalla mahdollisuus li-
28896: Edellä mainitun lain 12 §:n määräys estää sätä myymiensä tupakkavalmisteiden
28897: palvelurahapaikkaista tarjoiluhenkilökuntaa saa- hinta suoraan kirjoittamaansa laskuun
28898: masta palvelurahaa siltä osin kuin heidän ja laskea näin itselleen koko laskun
28899: työnsä koskee tupakkavalmisteiden myyntiä. loppusummasta asianmukainen, kulloin-
28900: Täten se aiheuttaa runsaasti sekaannusta, koska kin käytännössä olevan tarjoiluprosen-
28901: tarjoilijan suorittama tupakkavalmisteiden tin mukainen palvelurahan määrä.
28902: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28903:
28904: Mikko Laaksonen.
28905: 664
28906:
28907: IV,270.- Toiv.al. n:o 295.
28908:
28909:
28910:
28911:
28912: Laaksonen ym.: Ikälisäjärjestelmän puutteellisuuksista ja järjes-
28913: telmän ulottamisesta kaikkiin valtion palveluksessa oleviin.
28914:
28915:
28916: E d u s kun n a 11 e.
28917:
28918: Ikälisiä suoritetaan nykyisin ainoastaan vaki- sissa palkkauksellisesti heikompaan asemaan.
28919: naisessa tai ylimääräisessä virkasuhteessa val- Epäkohta on korjattavissa ulottamalla ikälisä-
28920: tioon oleville. Työsopimussuhteessa valtioon oikeus· koskemaan myös työsopimussuhteessa
28921: olevat ovat siis kokonaan ikälisäoikeuden ulko- olevia, sillä on luonnollista, että myös heidän
28922: puolella. Vastaavasti suoritettiin ikälisiä aikai- työpanoksensa arvo kasvaa vuosien tuoman ko-
28923: semmin myös maamme kunnissa ainoastaan vir- kemuksen mukana. Osittain tämä lisääntyneen
28924: kasuhteessa oleville. Viime vuosien aikana ovat työpanoksen arvo tulee korvatuksi työehtosopi-
28925: eräät kunnat mm. Helsingin maalaiskunta ja muksen palkkaluokituksella, mutta ei kuitenkaan
28926: Helsingin kaupunki osoittaneet edistyksellisyy- samassa määrin kuin virkasuhteessa olevien
28927: tensä valtioon nähden ja ryhtyneet suoritta- osalta. Valtion tulisi työnantajana pyrkiä toi-
28928: maan ikälisiä myös työsopimussuhteessa olevil- mimaan yksityisille työnantajille esimerkiksi
28929: le. Kun eräissä valtion laitoksissa, joiden pal- kelpaavana mallityönantajana, jonka on koh-
28930: veluksessa olevia on· juridiselta asemaltaan lä- deltava kaikkia palveluksessaan olevia tasa-
28931: hinnä verrattava työsopimussuhteessa oleviin puolisesti.
28932: ja eräissä valtionenemmistöisissä osakeyhtiöissä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28933: toimihenkilöasemassa oleville suoritetaan ikäli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28934: sien tapaan maksettavia palkanlisiä, on vaati- muksen,
28935: musta ikälisäjärjestelmän ulottamisesta koske-
28936: maan myös valtioon työsopimussuhteessa olevia että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
28937: pidettävänä oikeana. Näin sitä suuremmalla ikälisäjärjestelmässä olevat puutteelli-
28938: syyllä, kun raja työsopimussuhteen ja virkasuh- suudet ja ryhtyisi ko. tutkimuksen pe-
28939: teen välillä on epämääräinen. Samaa työtä suo- rusteella suorittamaan ikälisää kaikille
28940: ritetaan sekä virka- että työsopimussuhteessa valtion palveluksessa oleville riippu-
28941: ollen, mutta ikälisäjärjestelmästä johtuen työso- matta siitä ovatko he virka- tai työsopi-
28942: pimussuhteessa olevat jäävät monissa tapauk- mussuhteessa.
28943: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
28944:
28945: Mikko Laaksonen. Eero Salo.
28946: 665
28947:
28948: IV,271.- Toiv.al. n:o 296.
28949:
28950:
28951:
28952:
28953: Laaksonen ym.: Viran ja toimen haltijain palkkausasetuksen
28954: 6 §:n epäoikeudenmukaisuuksien korjaamisesta.
28955:
28956:
28957: E d u s k u n n a 11 e.
28958:
28959: Valtion viran ja toimenhaltijain palkkauk- sena on pidettävä myös sitä, että palkkausase-
28960: sesta tammikuun 19 päivänä 1943 annetun tuksen 6 §:n 2, 3, 4, 5 ja 6 momentissa mai-
28961: asetuksen (36/43) 6 §:ään sisältyvät määräyk- nituista palvelusajoista saadaan ikälisiä varten
28962: set niistä palvelusajoista, jotka viran tai toi- lukea hyväksi vain 4 vuotta ylittävä aika. Tällä
28963: menhaltija saa lukea hyväkseen ikälisiin oi- määräyksellä rajoitetaan aiheettomasti ja yhteis-
28964: keuttavana palvelusaikana, ovat puutteellisia ja kunnan edun vastaisesti henkilöiden siirtymistä
28965: epäjohdonmukaisia. Määräyksen mukaisesti saa valtion palvelukseen.
28966: viran tai toimenhaltija lukea ikälisään oikeut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28967: tavaksi palvelusajaksi sotatilan aikaisen sota- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28968: palveluksen lukuunottamatta kuitenkaan sään- muksen,
28969: nönmukaista asevelvollisuusaikaa, joka sotien
28970: aikana asevelvollisuutensa suorittaneilla oli ny- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
28971: kyistä asevelvollisuusaikaa huomattavasti pitem- valtion viran ja toimenhaltijain palk-
28972: pi. Tämä johtaa siihen, että asianomaiset hen- kauksesta annetun asetuksen (36/43)
28973: kilöt ovat ikälisiin oikeuttavaa aikaa laskettaes- 6 §:ään sisältyvät epäoikeudenmukai-
28974: sa muita huonommassa asemassa. suudet ja kohtuuttomuudet kiinnittäen
28975: Kun rauhan aikana suoritettua asevelvolli- tällöin erityistä huomiota asevelvolli-
28976: suusaikaa ei saada lukea ikälisiin oikeuttavaksi suusajan lukemiseen rajoituksitta ikä-
28977: palvelukseksi aiheuttaa tämä sen, että nais- lisiin oikeuttavaksi palvelusajaksi sekä
28978: puoliset viran tai toimenhaltijat sekä ne, jotka asetuksen 6 §:n 2, 3, 4, 5 ja 6 momen-
28979: sairauden tai muiden syiden vuoksi vapaute- teissa mainittujen palvelusaikojen luke-
28980: taan asevelvollisuuden suorittamisesta ovat ase- miseen rajoituksetta ikälisiin oikeutta-
28981: velvollisuuttaan suorittamaan joutuvia parem- vaksi palvelusajaksi ja suorittaisi tämän
28982: massa asemassa. selvitysken mukaisesti asetuksen muut-
28983: Epäjohdonmukaisena ja valtion edun vastai- tamisen.
28984: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
28985:
28986: Mikko Laaksonen. Eero Salo. Valdernar Sandelin.
28987:
28988:
28989:
28990:
28991: 84 427/70
28992: 666
28993:
28994: IV,272.- Toiv.al. n:o 297.
28995:
28996:
28997:
28998:
28999: Laaksonen ym.: Ylimääräisten virastotyöntekijäin aseman vaki-
29000: naistamisesta.
29001:
29002:
29003: E d u s k u n n a 11 e.
29004:
29005: Henkisen alan työttömien asema maassam- vien suorittamiseen ylimääräisiä virastotyönte-
29006: me on kehno. Heikosta järjestäytymisestä joh- kijöitä. Niinpä uusia vakansseja ei esitetä pe-
29007: tuen ei läheskään kaikilla ole työttömyyskasso- rustettavaksi, koska ylimääräiset virastotyön-
29008: jen tuomaa turvaa. Pääsy ylimääräisiin virasto- tekijät työvoimana ovat työnantajan kannalta
29009: töihin on niin ikään riippuvainen kulloinkin katsoen halvin ratkaisu. Menettelemällä näin
29010: tarkoitukseen varatuista määrärahoista. Monet työvoiman suhteen, joka ilman omaa syytään
29011: henkisen alan työttömistä ovat joutuneet mo- on joutunut työttömäksi, kyetään työpanos os-
29012: nia vuosia työskentelemään ylimääräisissä vi- tamaan polkuhintaan. Valtiota ei voi pitää
29013: rastotöissä, johtuen lähinnä huonosta työllisyys- kovinkaan mallikkaana työnantajana, koska se
29014: tilanteesta. Kun lisäksi ko. virastotöissä on näin käyttää työvoimaa väärin.
29015: huono maine, on henkilön, joka satunnaisen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29016: työttömyyden takia on joutunut turvautumaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29017: ero. töihin vaikea saada ammattiaan vastaavaa sen,
29018: tointa vapailta työmarkkinoilta. Suurin osa
29019: näistä virastotyöntekijöistä on pätevää työvoi- että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
29020: maa. Heitä käytetään menestyksekkäästi val- ylimääräisten virastotyöntekijäin tehtä-
29021: tion eri virastoissa ja laitoksissa. Monissa ta- vien luonteen ja osoittaisi tarpeelliset
29022: pauksissa heidän työpanoksensa on suorastaan määrärahat ylimääräisten virastotyönte-
29023: välttämätön viraston toiminnalle. Virastot pyr- kijäin aseman vakinaistamiseksi perus-
29024: kivät kuitenkin pitämään palkkakustannuk- tamalla tilapäisiä toimia tai ylimääräi-
29025: sensa alhaisina ja käyttävät vaativienkin tehtä- siä virkoja.
29026: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
29027:
29028: Mikko Laaksonen. A.-V. Perheentupa.
29029: Eero Salo. Valdemar Sandelin.
29030: 667
29031:
29032: IV,273.- Toiv.al. n:o 298.
29033:
29034:
29035:
29036:
29037: Laaksonen ym.: Asuntotuotantoon ohjattavien määrärahojen li-
29038: säämisestä.
29039:
29040:
29041: E d u s k u n n a 11 e.
29042:
29043: Pääasiassa nykyisen asuntotuotantomme riit- lainoittamien tai sen hintavalvonnan alaisten
29044: tämättömyydestä johtuu, että Suomen kansalai- rakennusten rakennuskustannukset olivat 1960-
29045: set edelleen joutuvat asumaan varsin pienissä luvulla tiettävästi noin 10 % alhaisemmat kuin
29046: ja kustannuksiltaan kuitenkin erittäin kalliiksi kokonaan yksityisin varoin rakennetussa tuo-
29047: tulevissa asunnoissa. Asuntotuotannon määrän tannossa. Näin ollen rahoitustuki tulisi suun-
29048: lisääminen ja kohtuullisen asumistason saavut- nata ennenkaikkea kuntien sekä yleishyödyllis-
29049: taminen ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä ten ja osuustoiminnallisten asuntotuottajien
29050: taloudellisen kasvun ja kansalaisten yleisen osuuden lisäämiseen tarkoituksella lisätä ni-
29051: hyvinvoinnin tavoitteiden saavuttamiselle. menomaan vuokra-asuntojen tuotantoa.
29052: Huolimatta asuntotuotantoon osoitettujen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29053: määrärahojen edellisellä eduskuntakaudella ta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29054: pahtuneesta määrärahojen voimakkaasta lisäämi- muksen, ·
29055: sestä olemme huomattavasti jäljessä asuntotuo-
29056: tantolaissa kymmenvuotiskaudelle 1966-75 että hallitus vuoden 1971 tulo- ja
29057: asetetuista tavoitteista, josta tänäkin vuonna menoarviota laatiessaan ottaisi huomioon
29058: jäänemme jälkeen noin 10 000 asuntoyksikköä. asuntotuotantolaissa edellytetyn tuotan-
29059: Hidas kehitys tulee vaikeuttamaan huomatta- totason saavuttamisen tärkeyden ja pyr-
29060: vasti mm. työvoimapolitiikan hoitoa. kisi voimakkaasti lisäämään kunnille
29061: Tuotantotavoitteiden saavuttamiseksi ja koh- sekä yleishyödyllisille ja osuustoimin-
29062: tuuhintaisten ja -vuokraisten asuntojen tarjon- nallisille asuntotuottajille osoitettavia
29063: nan lisäämiseksi olisi asuntotuotannon julkista määrärahoja erityisesti vuokratalotuo-
29064: rahoittamista kiireellisesti lisättävä. Valtion tannon tehostamiseksi.
29065: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29066:
29067: Mikko Laaksonen. Eero Salo.
29068: Kalevi Sorsa. A.-V. Perheentupa.
29069: Valdemar Sandelin.
29070: 668
29071:
29072: IV,274.- Toiv.al. n:o 299.
29073:
29074:
29075:
29076:
29077: Laaksonen ym.: Eläkeasiain käsittelyn nopeuttamisesta.
29078:
29079:
29080: E d u s kun n a 11 e.
29081:
29082: Vuoden 1967 alusta lähtien astui voimaan jokaisen erota .työstään ennen eläkkeelle jää-
29083: valtion uusi eläkelaki (VEL). Laki uudisti mistään, niin Joutuvat monet turvautumaan
29084: huomattavasti valtion palveluksessa olevien toi- sosiaalihuoltoon, ellei heillä ole säästöjä toi-
29085: menhaltijain ja työntekijäin eläkeoikeuksia. meentulonsa turvaajana.· On sen vuoksi kohtuu-
29086: Lain uudistuksessa otettiin huomioon yleisessä tonta, että ennalta-ansaittua eläkettä joudutaan
29087: eläkelainsäädännössä tapahtunut kehitys. Uusi odottamaan pelkästään teknisten vaikeuksien
29088: eläkelaki tuli voimaan takautuvana 1. 7. 1962 vuoksi. Kun· näyttää siltä, että eläkeasian kä-
29089: siten, että tämän jälkeen annettuihin eläkepää- sittelyä ei voida valtiokonttorissa riittävästi
29090: töksiin saa hakea muutosta valtiokonttorilta. nopeuttaa, on eläkeläisten edut pyrittävä
29091: Valtion perhe-eläkelakia uudistettiin vuoden muulla tavoin turvaamaan.
29092: 1969 alusta lukien. Lain piiriin tulivat myös Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29093: valtion yksityisoikeudellisessa työsuhteessa ole- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29094: vat työntekijät. Perhe-eläkelaki tuli voimaan muksen,
29095: takautuvana eläketapahtumiin nähden, jotka · että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
29096: ovat sattuneet jälkeen 31. 12.1966. Valtio- eläkelakien mukaan annettujen eläke-
29097: konttorin tehtäväksi annettiin myös perhe-elä- päätösten viivästymisen syyt ja ellei ole
29098: kelain käsittely. Kaikesta tästä on ollut seu- mahdollista työvoimaa lisäämällä tai
29099: rauksena, että valtiokonttorin työmäärä kas- muulla tavoin päästä siihen, että ensim-
29100: voi moninkertaiseksi. Vaikka työvoimaa on mäinen eläke-erä pystyttäisiin suoritta-
29101: pyritty lisäämään, ei tehtävistä ole kyetty suo- . maan asianomaiselle kuukauden kuluessa
29102: riutumaan. Eläkepäätösten teko on viivästy- siitä lukien, kun viimeinen palkkaerä
29103: nyt, vaikeutunut ja mutkistunut siten, että on hänelle maksettu, harkitsisi mahdol-
29104: aivan selvissäkin tapauksissa viivästyvät eläke- suutta ryhtyä suorittamaan eläkkeiden
29105: päätökset ja eläkkeiden maksuun saattamiset ennakkoa.
29106: useita kuukausia. Kun eläkelain mukaan tulee
29107: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
29108:
29109: Mikko Laaksonen. A.-V. Perheentupa.
29110: Eero Salo. Valdemar Sandelin.
29111: 669
29112:
29113: IV,275.- Toiv.al. n:o 300.
29114:
29115:
29116:
29117:
29118: Laatio ym.: Kaivostoiminnan vapauttamisesta valtionverotuksesta
29119: kehitysalueilla.
29120:
29121:
29122: E d u s k u n n a 11 e.
29123:
29124: Kaivostoiminta on erittäin hyvin kehitys- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
29125: alueille soveltuvaa teollista toimintaa. Kaivos- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29126: toiminnan kustannuksista muodostavat työpal- muksen,
29127: kat n. 50 %. Lisäksi kaivostoiminnan perus-
29128: teollisuusluonteesta johtuen sen kerrannanais- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29129: vaikutus on erikoisen suuri, ja kaivoksen osuus menpiteisiin kaivostoiminnan vapautta-
29130: valmiin metallin hintaan on kohtalaisen vähäi- miseksi valtionverotuksesta kehitysalu-
29131: nen. Näin ollen olisi alhaisprosenttistenkin eilla viitenä ensimmäisenä toimintavuo-
29132: malmien käyttöönotto varsin tähdellistä. Mo- tena.
29133: nissa maissa tätä on helpotettu verohelpotuk-
29134: sin.
29135: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
29136:
29137: G. Laatio. Viljo Suokas. Erkki Haukipuro.
29138: Niilo Tarvajärvi. Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
29139: Olavi Nikkilä. Reino Kangas. Antti Isomursu.
29140: Juha Rihtniemi. Maija Heino. Salme Katajavuori.
29141: Jouni Mykkänen. Kerttu Hemmi. Raimo Ilaskivi.
29142: Sirkka Lankinen. Pentti Liedes.
29143: 670
29144:
29145: IV,276.- Toiv.al. n:o 301.
29146:
29147:
29148:
29149:
29150: Laatio ym.: Malminetsinnästä jaettavien palkkioiden saattami-
29151: sesta verovapaiksi.
29152:
29153:
29154: E d u s k u n n a 11 e.
29155:
29156: Kaivosteollisuuden osuus erikoisesti syrjä- toja, ei niiden verottomuus paljoa vaikuta val-
29157: seutujen taloudellisen elämän kohottajana on tion eikä kuntien verotuloihin, mutta olisi
29158: varsin merkittävä. Suuri osa maamme kaivok- omiaan tehostamaan tärkeää malminetsintätoi-
29159: sista on löytynyt kansanmiesten lähettämien mintaa.
29160: lohkareitten antamien viitteiden perusteella. Edellä selostetun perusteella esitämme kun-
29161: Malminetsintää harjoittavat yritykset, mo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29162: net kunnat jopa valtiokin jakavat vuosittain muksen,
29163: tunnustuspalkintoja malmilohkareitten löytä-
29164: jille. Tämä tunnustuspalkinto on veronalaista että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
29165: tuloa vaikka esim. lähetetyn näytteen perus- menpiteisiin tulo- ja omaisuusverolain
29166: teella aiheutuvan tutkimustyön suorittajalle 24 §:n muuttamiseksi siten, että mal-
29167: mahdollisesti myönnettävä suuruudeltaan mo- minetsinnästä jaettavia palkkioita ei
29168: ninkertainen apuraha on verovapaa. katsottaisi verotettavaksi tuloksi.
29169: Kun koko maassa jaetaan vuosittain alle
29170: 100 000 mk malminetsinnän tunnustuspalkin-
29171: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
29172:
29173: G. Laatio. Antti Isomursu. Juha Rihtniemi.
29174: Erkki Haukipuro. Lauri Linna. Jouni Mykkänen.
29175: Paavo Niinikoski. Maija Heino. Kerttu Hemmi.
29176: Antero Salmenkivi. Pentti Sillantaus. Aili Vaittinen.
29177: 671
29178:
29179: IV,277.- Toiv.al. n:o 302.
29180:
29181:
29182:
29183:
29184: Laatio ym.: Lääningeologin viran perustamisesta Oulun lääniin
29185: ;a tarvittaessa muihin kehitysaluelääneihin.
29186:
29187:
29188: E d u s k u n n a 11 e.
29189:
29190: Oulun läänissä t01m11 useampia kaivoksia sena läänissä aluetta koskevan tutkimuksen
29191: kuin missään muussa maamme läänissä. On ja sitä palvelevien töiden osalta.
29192: myös perusteltua uskoa, että kaivostoimintaa Lääningeologi poistaisi niitä malminetsin-
29193: voidaan vielä huomattavasti lisätä geologista tään liittyviä puutteita, joita on olemassa pai-
29194: tutkimusta edistämällä ja malminetsintää te- kallisen valistustoiminnan, työllisyysvaroin teh-
29195: hostamalla sekä perustutkimuksen että sovel- tävän tutkimuksen ja jo suoritettujen tutki-
29196: letun tutkimuksen osalta. musten tulosten keskitetyn tallentamisen osalta
29197: Geologista tutkimusta tehdään läänissä val- eikä virka-asemaltaan itsenäisenä muodostaisi
29198: tion laitosten tai yhtiöiden sekä yksityisten kaksinkertaisqrganisaatiota malminetsinnän pii-
29199: toimesta. Tämä tutkimustyö vaatisi pitkälle riin.
29200: kehitettyä yhteistyötä. Varsinaisen eri organi- Edellä selostetun johdosta esitämme kun-
29201: satioiden välisen yhteistyön lisäksi olisi tar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29202: peellista, että läänissä olisi paikallinen viran- muksen,
29203: omainen, lääningeologi, jolle kuuluisi yleinen
29204: malminetsintävalistus, aloitteiden tekeminen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
29205: geologisista tutkimuskohteista, työllisyysvaroin menpiteisiin lääningeologin viran perus-
29206: tapahtuvan malminetsintään liittyvän tutkimuk- tamiseksi Oulun lääniin ia samalla mah-
29207: sen ohjaaminen, osallistuminen seutusuunnit- dollkesti muihin kehitysaluelääneihin,
29208: teluun maaperää ja sen käyttöä koskevien kysy- ioissa kaivannaisteollisuudella on ole-
29209: mysten osalta, toiminta arkistoivana viranomai- massa laaienemismahdollisuuksia.
29210: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
29211:
29212: G. Laatio. Aslak Aas. Lauri Linna.
29213: Juha Rihtniemi. Jouni Mykkänen. Ahti Pekkala.
29214: Erkki Häkämies. Antti lsomursu. Matti Ruokola.
29215: Eeva Särkkä. . J. Juhani Kortesalmi. Reino Kangas.
29216: 672
29217:
29218: IV,278.- Toiv.al. n:o 303.
29219:
29220:
29221:
29222:
29223: Laatio ym.: Oulun läänin sisällyttämisestä kokonaan kehitys-
29224: alueiden I vyöhykkeeseen.
29225:
29226:
29227: E d u s k u n n a 11 e.
29228:
29229: Kehitysaluelakien perimmatsenä tarkoituk- Oulun kaupungin sijoittamista kehitysaluei-
29230: sena on saattaa maan eri osat mahdollisuuksien den II vyöhykkeeseen ei myöskään voida pitää
29231: mukaan samanlaiseen asemaan taloutensa edis- asianmukaisena, sillä Pohjois-Suomen kehittä-
29232: tämiseksi. Kun uudessa kehitysaluelaissa Ou- misen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että
29233: lun läänin osalta on poikettu laajojen yhte- sillä on oma kyllin voimakas keskus. Oulu
29234: näisten alueitten muodostamisen periaatteesta on kehittynyt jo suhteellisen pitkälle, mutta
29235: ja saatettu Oulun kaupunki ja läänin eteläinen sen edelleen kehittyminen koko Pohjois-Suomen
29236: osa kuulumaan II vyöhykkeeseen, on todet- perusedellytys.
29237: tava, että maamme tunnetusti köyhimmän osan Edellä selostetun perusteella esitämme kun-
29238: taloudellisen kehittämisen toimintaedellytykset nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29239: ovat entisestäänkin huonontuneet. muksen,
29240: Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksojen kuntien
29241: veroäyrimäärät asukasta kohti ovat tiettävästi että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
29242: maamme alhaisimmat ja kuntien velkamäärä menpiteisiin koko Oulun läänin sisällyt-
29243: asukasta kohti maamme korkein, joten läänin tämiseksi kehitysalueiden I vyöhykkee-
29244: tasasuhtaisen kehityksen turvaamiseksi ja lää- seen.
29245: nin eteläosan elinkeinoelämän monipuolistami-
29246: seksi tulisi tätä aluetta tukea mahdollisimman
29247: tehokkain kehitysapupoliittisin toimenpitein.
29248: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
29249:
29250: G. Laatio. Jouni Mykkänen.
29251: Juha Rihtniemi. Lauri Linna.
29252: Aslak Aas. J. Juhani Kortesalmi.
29253: Erkki Häkämies. Reino Kangas.
29254: 673
29255:
29256: IV,279.- Toiv.al. n:o 304.
29257:
29258:
29259:
29260:
29261: Laatio ym.: Valtion asuntotakuulainan aikaansaamisesta.
29262:
29263:
29264: E d u s k u n n a II e.
29265:
29266: Asuntojen puute on erittäin huomattava 60 000 mk ja korkosubventio niin suuri, että
29267: koko maassa ja mm. nuoret parit joutuvat lainansaajan osuudeksi jäisi .3 % pankkilainan
29268: aloittamaan yhteiselämänsä monissa tapauksissa korosta.
29269: nykyiselle ajalle sopimattomissa olosuhteissa. Lainan takaisinmaksu alkaisi kuudentena
29270: Pyrkimys omaan asuntoon on lähes jokaisella vuotena ja jatkuisi 10 vuotta. Tällä toimen-
29271: yrittävällä suomalaisella, mutta lainansaanti- piteellä olisi huomattava työllistävä merkitys.
29272: mahdollisuudet ja korkea korko ovat esteenä Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
29273: toteutukselle. nioittaen eduskunnalle toivomuksen,
29274: Tämä este poistuu, jos jokaisella Suomen
29275: kansalaisella on mahdollisuus saada kertaetuna että hallitus kiireelliSlesti ryhtyisi toi-
29276: valtion takuu ja korkosubventio oman asunnon menpiteisiin valtion asuntotakuulainan
29277: hankkimista varten. Takuu olisi 60% asun- aikaansaamiseksi.
29278: non kustannusarviosta, kuitenkin enintään
29279: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29280:
29281: G. Laatio. Erkki Haukipuro.
29282: Reino Kangas. Orvokki Kauppila.
29283: Juha Rihtniemi. Ingvar S. Melin.
29284: Esko J. Koppanen. Matti Ruokola.
29285:
29286:
29287:
29288:
29289: 85 427/70
29290: 674
29291:
29292: IV,280.- Toiv.al. n:o 305.
29293:
29294:
29295:
29296:
29297: Laatio ym.: Pohiois-Suomen kehitysrahaston perustamisesta.
29298:
29299:
29300: E d u s k u n n a 11 e.
29301:
29302: Pohjois-Suomen taloudellisen kehityksen suu- Pohjois-Suomen kehitysrahasto Pohjois-Suo-
29303: rimpana esteenä on riskille alttiin pääoman meen kohdistuvien pysyviä työpaikkoja luo-
29304: puute. Yleisiltä rahalaitoksilta ei ole mahdolli- vien investointien rahoittamiseksi.
29305: suuksia saada siinä määrin luottoja kuin Poh- Edellä mainitun johdosta esitämme kunnioit-
29306: jois-Suomessa olevan teollisuuden laajentaminen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29307: ja jalostusasteen kohottaminen vaatisivat.
29308: Uusien yritysten syntymisessä pääomanpuute että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
29309: on jos mahdollista vieläkin suurempi. Siksi menpiteisiin Pohjois-Suomen kehitysra-
29310: olisi valtion budjettitoimenpitein aikaansaatava haston perustamiseksi.
29311: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
29312:
29313: G. Laatio. Jouni Mykkänen.
29314: Lauri Linna. Antero Salmenkivi.
29315: Juha Rihtniemi. Maija Heino.
29316: Aili Vaittinen.
29317: 675
29318:
29319: IV,281.- Toiv.al. n:o 306.
29320:
29321:
29322:
29323:
29324: Laatio ym.: Rautatietariffien muuttamisesta kuljetuskustannuksia
29325: vastaaviksi.
29326:
29327:
29328: E d u s k u n n a 11 e.
29329:
29330: Periessään maksuja kuljetuksistaan valtion- den tukitoimenpiteiden ohella, joihin valtio-
29331: rautatiet käyttää ns. arvotariffia, jonka mukaan vallan taholta jo on ryhdytty kehitysalueiden
29332: jalosteesta peritään korkeampi maksu kuin raa- talouden edistämiseksi, tulisi tämä kuljetus-
29333: ka-aineesta. järjestelmässä oleva perusvirhe kiireellisesti
29334: Tällainen rahtipolitiikka on ilmeisesti ollut korjata.
29335: aikaisemmin perusteltua mutta nyt se muodos- Edellä todetun perusteella esitämme kun-
29336: taa lisärasituksen sisämaassa sijaitseville teolli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29337: suuslaitoksille. muksen,
29338: Kun rautateille ei aiheudu jalostettujen tuot- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
29339: teiden kuljettamisesta enempää kustannuksia menpiteisiin sellaisten muutosten aikaan-
29340: kuin vähemmän jalostetun, ei rahtien määrää- saamiseksi valtionrautateiden tariffijär-
29341: mistä muulla kuin kustannusperusteella voi pi- jestelmään, että rahti ei enää olisi ta-
29342: tää taloudellisen ajattelun mukaisena. Voidaan- varan arvosta riippuva, vaan että perus-
29343: kin todeta, että nykyinen rahtijärjestelmä on teena olisivat yksinomaan kuljetuksesta
29344: johtanut siihen, että kehitysalueet ovat jääneet kertyvät kustannukset.
29345: heikompaan asemaan kuin muu Suomi. Nii-
29346: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
29347:
29348: G. Laatio. Aili Vaittinen.
29349: Antti Isomursu. Kerttu Henimi.
29350: Juha Rihtniemi. Antero Salmenkivi.
29351: Jouni Mykkänen. Maija Heino.
29352: 676
29353:
29354: IV,282.-Toiv.al. n:o 307.
29355:
29356:
29357:
29358:
29359: Laatio ym.: Siuruan allashankkeen toteuttamisesta.
29360:
29361:
29362: E d u s k u n n a 11 e.
29363:
29364: Siuruan allashankkeen toteuttamispäätöksen den syksyllä valmistuvan Raasakan voimalai-
29365: viivästyminen on saattanut paikallisen väestön toksen työvoima voitaisiin siirtää uudelle työ-
29366: erittäin vaikeaan asemaan. maalle.
29367: Voimatalouden kannalta allashankkeen to- Edellä selostettuun viitaten esitämme kun-
29368: teuttminen on varsin tärkeä, sillä se saa aikaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29369: Iijoen alajuoksun voimalaitosten energiatuo- muksen,
29370: tannon lisääntymään lähes puolella.
29371: Siuruan altaan rakentaminen tarjoaa tuot- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
29372: tavaa työtä n. 600 työntekijälle 5 vuoden menpiteisiin Siuruan allashankkeen to-
29373: aikana. Päätöksellä on ·kiire, jotta tämän vuo- teuttamiseksi.
29374: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1970.
29375:
29376: G. Laatio. Erkki Haukipuro.
29377: Kerttu Hemmi. Matti Ruokola.
29378: Juha Rihtniemi. Reino Kangas .
29379:
29380:
29381:
29382:
29383: •
29384: 677
29385:
29386: IV,283.- Toiv.al. n:o 308.
29387:
29388:
29389:
29390:
29391: Eero Laine ym.: Valtion virastojen ja laitosten hankintaohje-
29392: säännön aikaansaamisesta.
29393:
29394:
29395: E d u s k u n n a 11 e.
29396:
29397: Samanaikaisesti kun maassamme vallitsee lisesti menettämäänkin ammattitaitoista työvoi-
29398: vaikea joukkotyöttömyys ja osa teollisuuttam- maa tilauskannan puutteen takia esim. Ruot-
29399: me työskentelee vajaatehoisesti, suuntautuu siin, kuten nykyisin tapahtuu.
29400: maastamme jopa julkisten virastojen ja laitos- Nykyinenkin vaikea työllisyystilanne on va-
29401: ten piiristä huomattavia hankintoja ja tilai- kava muistutus siitä, ettei maassamme nouda-
29402: suuksia ulkolaisille kilpailijoille siten entises- tettu työvoimapolitiikka ole riittävän tehokasta
29403: täänkin vaikeuttaen kotimaisen teollisuuden ja monipuolista. Työvoimapolitiikassa näytetään
29404: mahdollisuuksia ylläpitää tuotantoa ja kor- kiinnitettävän etupäässä huomiota työttömyy-
29405: keata työllisyyttä. Kotimaisen tuotannon tuke- den haitallisten seurausten poistamiseen tietyö-
29406: misen, ohjaamalla sille julkisten viranomaisten mailla ja näihin verrattavilla töillä sekä työlli-
29407: ja laitosten hankintoja, on monissa maissa to- syysavustuksilla sen sijaan, että päähuomio kiin-
29408: dettu olevan erinomainen keino ylläpitää var- nitettäisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan yllä-
29409: sinkin kausi- ja suhdannevaihteluille herkillä pitää korkeaa työllisyyttä ja estää työttömyyden
29410: teollisuusaloilla korkeata tuotantoa ja työlli- syntymistä. Eräs tekijä nykyiseen tilanteeseen
29411: syyttä. Ellei näin meneteltäisi syntyisi monilla on se, että työvoimaviranomaiset eivät voi riit-
29412: teollisuusaloilla huomattavaa työttömyyttä, jon- tävän ajoissa puuttua sellaisiin kysymyksiin,
29413: ka poistaminen tulee yhteiskunnalle taloudelli- joilla ylläpidettäisiin työllisyyttä. •Eräs toiminta-
29414: sesti erittäin raskaaksi. tapa, jolla ennakolta voidaan esim. suhdantei-
29415: Maassamme noudatettu työvoimapolitiikka den heiketessä turvata työllisyys ennenkaikkea
29416: pohjautuu jo 1930-luvulta tutuiksi käyneisiin teollisuuden piirissä, olisi em. valtion omien
29417: työttömyystöihin ja -avustuksiin, jotka kansan- hankintojen ohjaaminen nykyistä voimakkaam-
29418: taloudellisesti ovat jokseenkin kannattamatto- min kotimaisille yrittäjille silmälläpitäen alan
29419: mia investointeja. Jos osa jo syntyneen työttö- työllisyys tilannetta.
29420: myyden poistamiseen uhrattavista määrära- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
29421: hoista käytettäisiin ulko- ja kotimaisten han- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29422: kintojen mahdollisten hintaerojen tasaamiseen muksen,
29423: ja siten voitasiin ainakin valtion virastojen ja
29424: laitosten hankintoja antaa entistä runsaammin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29425: kotimaisille tuotantolaitoksille, tulisi täten ta- menpiteisiin sellaisen valtion virastoille
29426: pahtuva kotimaisen tuotannon tukeminen ta- ja laitoksille tarkoitetun hankintaohje-
29427: kaisin moninkertaisesti säästyneiden työttö- säännön aikaansaamiseksi, jolla virastot
29428: myysmäärärahojen, sosiaalihuoltomenojen ym. ja laitokset velvoitettaisiin alistamaan
29429: varojen muodossa. Näin kotimaisia tuotantolai- tietyn markkamäärän ylittävät hankin-
29430: toksia suosimalla, kun kysymyksessä ovat jul- nat työvoimaviranomaisten harkintaan
29431: kiset hankinnat, voisi kotimainen teollisuus tehokkaisiin toimenpiteisiin ryhtymi-
29432: ylläpitää tasaista tuotantoa ja työllisyyttä, eikä seksi tarkoituksella turvata kotimainen
29433: joutuisi lomauttamaan työntekijöitä ja mahdol- työllisyys.
29434: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29435:
29436: Eero Laine. Sulo Hostila.
29437: Heikki Hykkäälä. Leo Kohtala.
29438: 678
29439:
29440: IV,284.- Toiv.al. n:o 309.
29441:
29442:
29443:
29444:
29445: Ensio Laine ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta joukkokulutus·
29446: tarvikkeilta.
29447:
29448:
29449: E d u s k u n n a 11 e.
29450:
29451: Välillisten verojen osuus valtion verotuloista tuntuvaa helpotusta elintarvikkeiden ja muiden
29452: on noussut noin 70 prosenttiin, josta liikevaih- joukkokulutustarvikkeiden vapauttaminen liike-
29453: toveron tuotto on suurin. Tulo- ja menoarvion vaihtoverosta. Tämä toisi helpotusta myöskin
29454: mukaan liikevaihtoveron tuotto nousee tänä oman työnsä tuloksista eläville keskituloisille
29455: vuonna lähes 2 500 milj. markkaan. Välillisten väestöpiireille, jotka ovat verotuksen keventä-
29456: verojen osuuden kasvu valtion kokonaisvero- misen tarpeessa. Joukkokulutustavaroiden va-
29457: tuksessa kohdistuu lisääntyvänä rasituksena an- pauttaminen liikevaihtoverosta toisi tuntuvan
29458: karammin pienituloisiin, joiden käytettävissä helpotuksen myöskin kuntien taloudenhoidolle.
29459: olevat tulot menevät kokonaisuudessaan elanto- Esitetty muutos merkitsisi valtion verotulo-
29460: kustannuksiin. Samaan aikaan tapahtuneen kun- jen supistumista, joka olisi korvattavissa suun-
29461: nallisverorasituksen kasvun kautta on tapahtu- taamaila verotuksen pääpaino suurten teolli-
29462: nut pienituloisten veronmaksajien verotuksen suuslaitosten, liikepankkien, vakuutusyhtiöiden,
29463: suhteellista kiristymistä. Uutena uhkana on suurten maa- ja metsätilojen omistajien sekä
29464: noussut esiin suunnitelma n.s. arvonlisävero- suurituloisten ja varakkaiden yksityisten hen-
29465: järjestelmän toteuttamisesta siten, että kulut- kilöiden tuloihin ja omaisuuksiin.
29466: tajat joutuisivat kohoavien elintarvikkeiden ja Edelläolevaan viitaten ehdotamme eduskun-
29467: palvelusten hintojen korotusten muodossa mak- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29468: samaan lähinnä suurpääomalle annettavan
29469: 600-700 milj. markan verohelpotuksen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29470: Pienten eläkkeiden ja palkkatulojen varassa liikevaihtoveron poistamiseksi joukko-
29471: elävien kansalaisten toimeentulolle merkitsisi kulutustarvikkeilta.
29472: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
29473:
29474: Ensio Laine. Oili Suomi. Toivo Asvik.
29475: Heimo Rekonen. Mirjam Tuominen. Rainer Virtanen.
29476: 679
29477:
29478: IV,285.- Toiv.al. n:o 310.
29479:
29480:
29481:
29482:
29483: Ensio Laine ym.: V erotloman polttoöljyn käytön sallimisesta
29484: kaikissa maa. ja metsätalousajoissa.
29485:
29486:
29487: E d u s k u n n a 11 e.
29488:
29489: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain mu- lyä ei voida pitää oikeudenmukaisena, olisi
29490: kaan verottoman polttoöljyn käyttö maatila- moottoriajoneuvoverosta annettuun lakiin teh-
29491: talouden omissa ajoissa on kokonaan kielletty, tävä ao. korjaukset.
29492: silloin kun perävaunulla tai peräreellä varus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus~
29493: tettua traktoria käytetään esim. maa- ja huo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29494: neenrakennustoiminnassa käytettävään maa- ja
29495: kiviaineen kuljettamiseen. Samoin on kielletty että hallitus suorittaisi tutkimuksen
29496: verottoman polttoöljyn käyttö yleisellä tiellä siitä, olisiko mahdollista muuttaa moot-
29497: tai kadulla puutavaran kuljetukseen eräin poik- toriajoneuvoverolakia niin, että verotlo-
29498: keuksin. Lain rajoittavat määräykset estävät man polttoöljyn käyttö sallittaisiin kai-
29499: maatiJatalöuden ha.rjoittajia käyttämästä vero- kissa maa- ja metsätalousajoissa, ja jos
29500: tonta polttoainetta kaikissa maatilatalouden pii- tutkimus antaa aihetta, antaisi asiasta
29501: riin kuuluvissa ajoissa. Kun tällaista menette- esityksen Eduskunnalle.
29502: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
29503:
29504: Ensio Laine. Pentti Liedes. Niilo Koskenniemi.
29505: 680
29506:
29507: IV,286.- Toiv.al. n:o 311.
29508:
29509:
29510:
29511:
29512: Landström ym.: Esityksen antamisesta liikevaihtoverolain muut-
29513: tamisesta.
29514:
29515:
29516: E d u s k u n n a 11 e.
29517:
29518: Voimassa olevan liikevaihtoverolaki eräissä vaihtoverosta vapaana, haettava liikevaihto-
29519: tapauksissa suorastaan rajoittaa invalidiyrittä- vero.
29520: jien ja invalidityövoimaa käyttävien yritysten Valtion edun mukaista kuitenkin olisi myös
29521: toimintaedellytyksiä. Tällaiset yritykset ovat verotuspolitiikan keinoilla edistää vaikeasti
29522: yleensä käsityö- ja työvoimavaltaisia pienyri- vammautuneiden työllistämistä. Kysymys ei ole
29523: tyksiä, joihin liikevaihtoverotus kohdistuu kes- edes verotulojen menetyksestä, koska tällaisten
29524: kimääräistä ankarampaa, koska liikevaihtovero- yritysten toimintaedellytykset useissa tapauk-
29525: tUksessa vähennyskelpoiset ostot ovat suhteel- sissa ovat olemattomat niin kauan kuin liike-
29526: lisen pienet. Lisäksi näiden yritysten tuotosta vaihtoverotus on nykyisellä kannalla.
29527: menee huomattava osa erilaisiin sosiaalisiin Edellä olevan perusteella esitämme kun-
29528: kustannuksiin - joita ei tavallisella yrityksellä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29529: edes ole - eikä niitä voida vähentää liikevaih- muksen,
29530: toverotuksessa. Varsin usein tällaisten yritysten
29531: toiminta on kokonaisuutena arvioiden sosiaa- että hallitus kiireellisesti valmistaisi
29532: lista toimintaa, jonka verottaminen tuskin on ja jättäisi Eduskunnalle lakiesityksen
29533: perusteltua. Yrityksiä ei edes perusteta liike- liikevaihtoverolain muuttamisesta sel-
29534: voiton saavuttamisen tarkoituksessa. Voimassa laiseksi, että invalidien ja invalidityö-
29535: olevan lain mukaan mahdolliset helpotukset voimaa pääasiallisesti käyttävien yritys-
29536: ovat eräissä tapauksissa pelkästään teoreettisia, ten liikevaihtoveflovapautta nykyises-
29537: sillä niitäkään ei kyetä käyttämään hyväksi. tään laajennettaisiin ja että muutos
29538: Näin on asianlaita erityisesti siinä tapauksessa, tulisi erityisesti koskemaan myös näissä
29539: että tavara myydään välittäjälle, jonka on puo- y.rityksissä valmistettua tavaraa sett
29540: lestaan liitettävä vero tavaran koko hintaan, myöhemmistä myyntivaiheissa sekä että
29541: eikä ainoastaan myyntihintansa ja ostohinnan invalideiksi luettaisiin yleensä erityis-
29542: erolle. Saadakseen kauppoja aikaan on usein työllistyksen piirissä oleva vajaakuntoi-
29543: sellaisenkin yrityksen, joka voisi toimia Iiike- nen työvoima.
29544: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29545:
29546: Eeles Landström. Seppo Westerlund.
29547: Pirkko Aro. Irma Toivanen.
29548: Pekka Tarjanne.
29549: 681
29550:
29551: IV,287.- Toiv.al. n:o 312.
29552:
29553:
29554:
29555:
29556: Landström ym.: Kieltenopettajain ulkomaisten opintomatkakus-
29557: tannusten vähennyskelpoisuudesta verotuksessa.
29558:
29559:
29560: Eduskunnalle.
29561:
29562: Verolainsäädännössämme on tarkoin määri- mattikirjallisuus korvaamaan. Näistä matkoista
29563: telty ne tapaukset, jolloin verotettava saa tu- aiheutuvat matkakustannukset eivät kuitenkaan
29564: loistaan suorittaa erilaisia vähennyksiä. Tällai- nykyisin ole vähennyskelpoisia verotuksessa.
29565: sia vähennyksiä ovat mm. ammattikirjallisuu- Tämä epäoikeudenmukaisuus olisi pikaisesti
29566: den hankinta ja tulonhankkimisesta aiheutu- korjattava ja kieltenopettajien osalta olisi sää-
29567: neet kustannukset. On kuitenkin olemassa dettävä oikeus ulkomaisten opintomatkojen
29568: useita ammatteja, jotka jäävät vähennysten kustannusten vähentämiseksi verotuksessa.
29569: suhteen epäoikeudenmukaiseen asemaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29570: Voidaan perustellusti katsoa, että esim. juuri nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29571: vieraiden kielten opettajat eivät saa suorittaa muksen,
29572: kaiken kohtuuden mukaan heille kuuluvia vä-
29573: hennyksiä. Voidakseen säilyttää ammattitai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29574: tonsa, ts. sujuvan kielitaidon, heidän tulisi kieltenopettajien ·ulkomaisten opinto-
29575: säännöllisesti suorittaa ulkomaisia erimuotoisia matkojen kustannusten saattamiseksi
29576: opintomatkoja, jolloin heidän kielitaitonsa saisi vähennyskelpoisiksi verotuksessa.
29577: käytännön hajaantumista. Tätä ei pysty am-
29578: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29579:
29580: Eeles Landström. Seppo Westerlund.
29581: Pirkko Aro. Irma Toivanen.
29582:
29583:
29584:
29585:
29586: 86 427/70
29587: 682
29588:
29589: IV,288.- Toiv.al. n:o 313.
29590:
29591:
29592:
29593:
29594: Landström ym.: RJntamamiesaravalainoien maksusäännösten
29595: muuttamisesta.
29596:
29597:
29598: E d u s k u n n a 11 e.
29599:
29600: Vuoden 1969 valtiopäivillä hyväksyttiin miesaravat ovat keskenään t01sunsa verratta-
29601: Arava-lain muutos, jonka mukaan tehtiin mah- vat, olisikin lainsäädäntö saatava kummankin
29602: dolliseksi ns. vanhojen aravalainojen osalta kohdalla yhteneväksi lainojen takaisin maksun
29603: muuttaa lainat henkilökohtaisiksi !ainoiksi. Tä- osalta. Näin ollen olisi siis asunto-osakkeen
29604: män lainmuutoksen tarkoituksena oli nopeut- hankkimiseen myönnetyt rintamamieslainat
29605: taa lainoitukseen käytetyn pääoman kiertoa muutettava myös henkilökohtasiksi !ainoiksi ja
29606: sekä toisaalta tehdä asunnonomistajalle mah- tehtävä myös niiden kohdalla mahdolliseksi
29607: dolliseksi lyhentää lainaansa suunniteltua no- lainan takaisinmaksu nyt voimassa olevaa no-
29608: peammin ja täten alentaa myös asunnostaan peammin. On todettava, että useiden taloyh-
29609: maksamaa yhtiövastiketta, joka sisältää myös tiöiden kohdalla kyseessä on enää vain varsin
29610: lainojen vuosittain maksettavat korot. vaatimaton summa.
29611: Lainmuutoksen yhteydessä jäi ilmeisestikin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29612: epähuomiossa hoitamatta vastaava tilanne, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29613: joka on olemassa ns. rintamamiesaravien koh- muksen,
29614: dalla. Aravan säännöksiä vastaavilla määräyk-
29615: sillä on viime sotien jälkeen rakennettu nimit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29616: täin useita nimenomaan rintamamiesten asun- menpiteisiin ns. rintamamiesaravien
29617: noiksi tarkoitettuja osaketaloja, joissa lainoitus laino;en takaisin maksua koskevien
29618: ja taloihin liittyvät säännökset noudattelevat säännösten muuttamiseksi vastaamaan
29619: kiinteästi aravan säännöksiä. Koska nämä ns. vanhoia aravia koskevia säännök-
29620: kummatkin eli ns. vanhat aravat ja rintama- siä.
29621: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29622:
29623: Eeles Landström. Pirkko Aro.
29624: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
29625: 683
29626:
29627: IV,289.- Toiv.al. n:o 314.
29628:
29629:
29630:
29631:
29632: Lankinen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Lahden kau-
29633: punkiin.
29634:
29635:
29636: E d u s k u n n a 11 e.
29637:
29638: Valtakunnan ja maakunnan tasoisen suunnit- kaupunkiimme ensi talveksi. Kuten tunnettua
29639: telun hajanaisuus ja puutteellisuus on haitan- vallitsee rakennusalalla talvikausina suurta
29640: nut Päijät-Hämeen seudun ja Lahden kaupun- työttömyyttä Lahdessa ja olisi virastotalotyö-
29641: gin suunnittelua. Niinpä Lahti, vaikka se on maa tämänkin vuoksi erittäin tärkeä. Lahden
29642: laajan alueen kiistaton keskus, on jäänyt jäl- kaupunkikin on jo 2 vuotta sitten osoittanut
29643: keen monista pienemmistä keskuksista mm. tontin virastotalolle Paavalan kaupunginosassa.
29644: valtion varoja sijoitettaessa rakennuskohteisiin, Edellä esitettyjen perusteiden nojalla esi-
29645: esim. postitalon ja tullikamarin saimme vasta tämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
29646: 196(}.luvulla kaupunkiimme. väksi toivomuksen,
29647: Valtion virastotalon rakentamista Lahden
29648: kaupunkiin on viime vuosina odotettu. Paitsi että hallitus kiirehtisi valtion virasto-
29649: alueen palvelukeskuksena olisi se tärkeä val- talon rakentamista Lahteen.
29650: tion rakennustyömaana, jota ei ole osoitettu
29651: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29652:
29653: Sirkka Lankinen. Jouko Siikaniemi. Salme Katajavuori.
29654: 684
29655:
29656: IV,290.- Toiv.al. n:o 315.
29657:
29658:
29659:
29660:
29661: Lehmonen ym.: Valtiojohtoisen puuelementtitehtaan rakentami-
29662: sesta Viitasaarelle.
29663:
29664:
29665: E d u s k u n n a 11 e.
29666:
29667: Rakenteellisen työttömyyden poistamiseksi missä teissä. Lisäksi Viitasaaren kunta on va-
29668: on eduskunta säätänyt mm. kehitysaluelain, rautunut turvaamaan sijoittuvalle teollisuudelle
29669: jolla pyritään ohjaamaan teollisuutta teollisessa tarvittavan maa-alan hankkimallaan teollisuus-
29670: kehityksessä jälkeen jääneille alueille. Yritys- tonttialueena kunnallisteknillisine töineen. Vii-
29671: toimintaan tarvittavien pääomien puutteen tasaarella toimii ennestään Haapaniemen Saha
29672: vuoksi on lain tarkoitus jäänyt vaikutuksetto- Oy, joka voisi edelleenkin toimia uuden kor-
29673: maksi mm. pohjoisen Keski-Suomen alueella. keammanasteisen puunjalostusteollisuuden alem-
29674: Viitasaaren talousalueella Pihtiputaan, Kinnu- piasteisena jalostajana ja muodostaisi näin yh-
29675: lan, Kannonkosken, Saarijärven ja Viitasaaren teisesti teollisuuskokonaisuuden, joka nykyistä
29676: kunnissa on viimeisten vuosien aikana ollut paremmin työllistäisi alueen väestöä. Oman
29677: pysyvää työttömyyttä ja tilanne tulee jatku- maamme asuntopula sekä ulkomaalaisten kiin-
29678: maan tällaisena vastaisuudessakin, ellei pysyviä nostus suomalaista puurakenteista omakoti-· tai
29679: työpaikkoja alueella saada. Tällä noin 40 000 rivitalotyyppistä elementtitaloa kohtaan tekee
29680: asukkaan talousalueella olisi luontaiset edelly- tästä tuotteesta kysytyn, kun sen tarkoituksen-
29681: tykset mm. korkeamman jalostusasteen omaa- mukainen sarjavalmistus toteutettaisiin valtion-
29682: van puuraaka-aineen käyttöön perustuvalle teol- jobtoisena yrityksenä.
29683: lisuudelle. Viitasaaren talousalueen vuotuinen Tällaista ratkaisua työllisyysasiain nykyistä
29684: metsän lisäkasvu loisi sille riittävät ja luontai- joustavammaksi hoitamiseksi suosittelee mm.
29685: set raaka-aine-edellytykset. Tieverkostoa on jo asuntotuotantoa ja sen kehittymisen mahdolli-
29686: kunnostettu ja parhaillaan rakennettavat tiet suuksia tutkinut asuntotuotantokomitea, joka
29687: tekevät mahdolliseksi tuotteiden markkinoin- mietinnössään päätyi suositukseen, että työlli-
29688: nin ja alueen väestön pysyvä työnsaannin tarve syyttä voitaisiin edistää sijoittamalla rakennus-
29689: puoltavat työpaikkojen sijoittamista tälle elementtejä valmistavia tehtaita kehitysalueelle.
29690: alueelle. Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
29691: Tällaisena teollisuuden alana on lähinnä näh- nan lausuttavaksi toivomuksen,
29692: tävä puuelementtitalojen valmistaminen raaka-
29693: aineen ja työvoiman välittömässä läheisyydessä, että hallitus ryhtyisi tehostettuihitz
29694: jolloin kansantaloudellisista kustannuksista yksi toimenpiteisiin pohjoisen Keski-Suomen
29695: kolmasosa olisi jo ennen hankittua sijoitusta työllisyyden parantamiseksi sijoittamalla
29696: lähinnä työvoimaksi tarjoutuvan paikallisen ja rahoittamalta valtiojohtoisen puuele-
29697: väestön asunnoissa ja kuljetukseen välttämättö- menttitehtaan Viitasaarelle.
29698: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
29699:
29700: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
29701: 685
29702:
29703: IV,291.- Toiv.al. n:o 316.
29704:
29705:
29706:
29707:
29708: Lehmonen ym.: Huopanankosken voimalaitoksen rakennustoi-
29709: minnan taloudellisesta turvaamisesta.
29710:
29711:
29712: E d u s k u n n a 11 e.
29713:
29714: Kehitysaluelakien ja tehokkaan työllisyys- jossa todetaan, että koska ei ole perusteltua
29715: politiikan toteuttaminen edellyttävät, että estettä eikä laskelmallista osoitusta siitä, etteikö
29716: kaikki suunnitelmiltaan valmiit ja toimintaedel- myös vielä tarvittaisi voimatalouden tukiver-
29717: lytyksiltään kannattavat liike-, liikenne-, teol- kostoksi rakentaa tuotantoteholtaan pienempiä,
29718: lisuus- ja voimatalousrakennushankkeet pyri- mutta kustannuksiltaan halpoja koskia voima-
29719: tään mahdollisimman tasapuolisesti ja tarkoi- taloutta palvelemaan niissä tapauksissa, joissa
29720: tuksenmukaisesti toteuttamaan. Taloudellisuus- alueellista puutetta sähkövoimasta on olemassa
29721: asenteen mukaisesti valtion työllisyys- ja teol- ja kun koskien luonnonkauneudellisiakaan ar-
29722: listamisvaroja tulisi ensisijaisesti ohjata niihin voja ei ole olemassa, koskien ollessa jo osittain
29723: työkohteisiin, joiden luomiseen myöskin yksi- rakennettuja ja siten maisemallisesti merkityk-
29724: tyinen pääoma osallistuu. settömiä kuten myöskin arvokalastukseen näh-
29725: Maakuntatasolla näitä tällaisia lainoitettavia den esitän eduskunnan lausuttavaksi toivomuk-
29726: kohteita on mm. pohjoisessa Keski-Suomessa sen,
29727: hyvin vähän. Siksi näillä alueilla jo olevien val-
29728: miiden teollisuus- ja rakennussuunnitelmien to- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29729: teutukseen olisi vaikeana työttömyyskautena Huopanankosken voimalaitoksen raken-
29730: kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota. nustoiminnan taloudelliseksi turvaami-
29731: Edellä olevaan ja vuonna 1969 viimeksi seksi.
29732: eduskunnalle jättämääni aloitteeseen ·viitaten,
29733: Helsigissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
29734:
29735: Siiri Lehmonen. Sakari Knuuttila. Matti Koivunen.
29736: 686
29737:
29738: IV,292.-Toiv.al. n:o 317.
29739:
29740:
29741:
29742:
29743: Lepistö ym.: Metsäverotuksen saattamisesta myyntituloihin pe-
29744: rustuvaksi.
29745:
29746:
29747: E d u s k u n n a 11 e.
29748:
29749: Suomessa käytössä oleva metsäverotus pe- 63 % välisiin arvoihin. Siis verotuksen piiriin
29750: rustuu keskimääräisyyden periaatteelle. Siinä tullut edelleenkin vain noin 50 % nettokanto-
29751: arvioidaan veronalainen tulo kunkin metsälän rahatulojen summasta.
29752: kohdalla keskimääräisenä ottaen huomioon Edellä mainitusta lukusarjasta kävi myös
29753: metsämaan ala, hyvyys ja SlJamtl, joiden Hmi, että verotuksessa huomioitu kantoraha-
29754: katsotaan osoittavan kunkin metsälön tuoton tulo on huomattavasti jäykkäliikkeisempi kuin
29755: suuruuden. todellinen kantorahatulo. Tämä johtuu vero-
29756: Tämä järjestelmä on ollut voimassa pienin tuksessa käytetyn kolmen vuoden keskiarvohin-
29757: muutoksin aina vuodesta 1922 lähtien. Näin nan menettelystä, mutta myös verotuksessa
29758: siitäkin huolimatta, vaikka metsäverotuksen käytetystä muuttamattoman hakkuumäärän pe-
29759: uudistamista on käsitelty kahdessa eri komi- riaatteesta. Näin ollen kantorahatulojen suu-
29760: teassa, metsäverotuksen uudistamiskomiteassa retessa niiden verotusarvo suhteellisesti alenee
29761: v. 1942 (Ilvessalo ym.) sekä metsäverokomi- ja päinvastoin. Siis progression vaikutus on
29762: teassa v. 1964 (Hervonen ym.). Ilvessalon aivan nurinkurinen. Nykyinen metsäverotus-
29763: komitea suoritti runsaasti tutkimuksia vero- menettely suosii siis niitä, joilla on mahdolli-
29764: tuksessa käytetyn ns. puhtaan tuoton suhteesta suus saada suuria metsänmyyntituloja ja myös
29765: saatuihin kantorahatuloihin. Tällöin tultiin sii- mahdollisuus keinotelia korkeasuhdanteilla.
29766: hen tulokseen, että tämä suhde oli 1: 2. Siis Vaikka nämä epäkohdat on todettu ei met-
29767: vaikka todellisista kantorahatuloista oli jo vä- säverotuksessa ole päästy todellisiin parannuk-
29768: hennetty metsänhoito- ja metsänparannustöiden, siin, joiden avulla voitaisiin siirtyä entistä oi-
29769: leimauksen ja niihin liittyvien hallintotoimien keudenmukaisempaan verotukseen. Edellä mai-
29770: kulut, niin siitä huolimatta nämä nettokanto- nituissa komiteamietinnöissä on kyllä myös
29771: rahatulot tulivat verotuksessa huomioiduksi todettu nämä epäkohdat ja esitettykin siirty-
29772: vain noin puoleen määrään, lähes puolet jää- mistä metsän myyntiverotukseen pitäen lähtö-
29773: dessä kokonaan verottamattomaksi tuloksi. kohtana todellisia kantorahatuloja. Mutta ko-
29774: mitean vähemmistönäkin olleen suurmetsän-
29775: Myöhemmin suor1tt1 metsänhoitaja Selin omistajien edustajien eriävä mielipide on saa-
29776: metsäntutkimuslaitoksessa ~astaavanlaisia tut- nut taakseen asioista päättävät elimet ja met-
29777: kimuksia vv. 1950-53 ja päätyi siihen, että säverotuksen uudistamisessa ei ole päästy nä-
29778: verotuksessa käytetyn ja todella saadun netto- pertelyä pitemmälle.
29779: kantorahatulon suhde oli pysynyt jokseenkin Nykyisen metsäverotuksen teknillinen suori-
29780: samana kuin edellä mainituissakin Ilvessalon tus on kyllä mahdollisimman yksinkertaista,
29781: komitean tutkimuksessa. mutta samalla kaavamaista. Tällainen järjes-
29782: Selinin sarjoja on sittemmin jatkettu käyt- telmä ei ota huomioon metsän kunnon suuria
29783: tämällä tilastollisen päätoimiston laskemia vaihteluita. Puuston laadusta riippuen saattaa
29784: kantorahatulosummia lähtökohtana ja näistä kahden samanlaisella maaperällä kasvavan sa-
29785: bruttosummista vähentäen arvionvaraisesti manikäisen puuston kasvussa olla jopa monin-
29786: 12 % puun kasvatuksen kuluina. Näin on kertainen ero, ja sen taloudellisessa arvossa
29787: saatu lukusarjat vertailukelpoisiksi. Vv. 1954 vielä suurempikin ero. Kun näitä verotetaan
29788: -63 laskelmat osoittivat suhteen pysyneen saman verokuutiometrin mukaan, muodostuu
29789: edelleenkin suunnilleen samana, päätyen 41- verotus kovin epätasaiseksi. Näin ollen on
29790: IV,292.- Lepistö ym. 687
29791:
29792: suuri joukko metsälöitä, joita yliverotetaan, Suurmetsänomistajat, jotka kannattavat ny-
29793: mutta yhtä suuri ellei suurempikin metsälö- kyistä pinta-alaverotusta metsäverotuksen pe-
29794: joukko aliverotuksella. rusteena ja vastustavat oman etunsa perusteella
29795: Olisi myös kohtuullista ja oikeudenmu- siirtymistä todellisten tuloien verotukseen sa-
29796: kaista, että suurmetsänomistajat joutuisivat novat, että tämä siirtyminen saattaisi kuntien
29797: veroprogression alaiseksi kuten muutkin suu- talouden vararikkoon kuntien tulojen epätasai-
29798: riin tuloihin yltävät, näin varsinkin kun he suuden takia. Tähän on huomautettava, että
29799: haluavat keinotelia suurilla metsänmyynneillä tämä epäkohta voidaan hoitaa kuntien verota-
29800: korkeasuhdanteiden aikana. Tähän ei pien- sausrahastojen avulla. Lisäksi on huomattava,
29801: metsänomistajalla ole varaa, vaan hänen on että maalaiskunnissakin maatalousyrittäjien ve-
29802: myytävä metsäänsä suhdanteista riippumatta, rotulot eivät ole ratkaisevia verrattuna palkan-
29803: joten tämänkin takia olisi syytä siirtyä todel- saajien ja muiden yrittäjien maksamiin vero-
29804: listen metsänmyyntitulojen verotukseen. määriin.
29805: Uusi epäkohta on nyt tullut esille sen jäl- Edellä mainitun perusteella esitämme edus-
29806: keen kun maatalouden puolella siirryttiin net- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29807: toverotuksen piiriin. Metsätulojen kohdalla
29808: pinta-alaverotus on näet omiaan kannustamaan että hallitus ensi tilassa antaisi edus-
29809: ylihakkuisiin. Metsäverotuksen ollessa riippu- kunnalle esityksen metsäverotuksen
29810: maton hakkuiden määrästä se houkuttelee lii- saattamisesta todellisiin myyntituloihin
29811: kahakkuisiin tietäen, että maatalouteen sijoitet- perustuvaksi siten, että se tekisi oi-
29812: tuna metsätulot tarjoavat huomattavia poisto- keutta pienmetsänomistajille, mutta
29813: oikeuksia ja siten vähennyksiä maatalouden estäisi mm. veroprogresswn käyttöön
29814: tuloverotuksessa. Siirtymällä todellisten metsä- otolla suurmetsänomistajien metsän-
29815: tulojen verotukseen oikaistaisiin myös samalla myyntikeinottelun korkeasuhdanteiden
29816: tämä maatalouden verotuksessa oleva epäkohta. aikana.
29817: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
29818:
29819: Eeli Lepistö. Akseli Roden. Reino Breilin.
29820: Eero Salo. Uljas Mäkelä. Kaisa Raatikainen.
29821: Matti Ahde. Sakari Knuuttila. Osmo Kaipainen.
29822: Paavo Tiilikainen. Esko Niskanen. U. H. Voutilainen.
29823: Valde Nevalainen. Lyyli Aalto.
29824: 688
29825:
29826: IV,293.- Toiv.al. n:o 318.
29827:
29828:
29829:
29830:
29831: Lepistö ym.: Toimenpiteistä polttoturpeen tuotannon ja käytön
29832: lisäämiseksi.
29833:
29834:
29835: Eduskunnalle.
29836:
29837: Polttoaineiden tuonti on nopeasti kasvanut aineiden määrästä - ei sen nopeakaan oma-
29838: aiheuttaen kohtuutonta rasitusta valuuttavaran- rahoituksella tapahtunut laajeneminen merkitse
29839: nollemme samanaikaisesti, kun maassa vallitsee valtakunnallisesti mitään. Tässä olisi syytä
29840: työttömyys ja tarve löytää uusia tuotannon- ryhtyä "pääoman ohjaukseen" alalle, ts. koh-
29841: aloja. Pahinta on ettei polttoainehuollon var- tuullisella valtionvarojen käytölllä, valtion ta·
29842: mistamiseksi ole tehty juuri mitään, vaikka kuilla, luottohelpotuksilla jne. ohjata alalle
29843: nyt jo noin 70% käyttämästämme polttoai- yrittäjiä ja pääomaa.
29844: neesta tuodaan ulkoa. Pientä parannusta edus- Tällaisina keinoina tulisivat kysymykseen
29845: taa lisäys öljyn varmuusvarastointimäärärahoi- lähinnä:
29846: hin. Peruskysymykseen ei kuitenkaan ole puu- - pitkäaikaiset halpakorkoiset lainat soiden
29847: tuttu: mahdollisuuksiin pienentää tuonnin kunnostamiseen,
29848: lisäystä. - valtion lainat tai takuut muihin tuotan-
29849: Tehokkainta polttoainehuollon varmistamista non ja käytön vaatimiin investointeihin,
29850: on turvautua kotimaisiin pohtoaineisiin siellä - alan teknillisen kehityksen edistäminen
29851: missä se teknillistaloudellisesti on mahdollista. nykyistä runsaammilla määrärahoilla,
29852: Myöskin olisi varauduttava kotimaisten poltto- - polttoturpeen tuotannon ja käytön val-
29853: aineiden tuotannon nopeaan lisäämiseen mah- miusohjelman laatiminen ja toteutus kriisitilan-
29854: dollisen kriisin varalta. Tällainen polttoaine- teen varalta.
29855: huollon varmistaminen on tuntuvasti halvem- Valtion tulo- ja menoarviossa oleva, viime-
29856: paa kuin tuontipolttoaineiden varastointi, joka vuotisesta supistettu määräraha mk 220 000,-
29857: sitäpaitsi on vain tilapäinen apu. Kaiken li- ei näihin tarkoituksiin riitä.
29858: säksi saisimme järkeviä työtilaisuuksia maaseu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29859: dulle ja säästäisimme valuuttaa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29860: Lupaavin kotimainen polttoaine on jyrsin-
29861: turve, jonka tuotanto on pitkälle rationalisoitu että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
29862: ja tuotantokustannus selvästi alempi kuin tuon- menpiteisiin polttoturvetuotannon ja
29863: tipolttoaineiden hinta. Myös sen käytöstä tuotantovalmiuden nopeaksi lisäämiseksi
29864: viime aikoina mm. Ähtärin, Haapaveden ja mm. myöntämällä varoja pitkäaikaisina
29865: Jyväskylän kaukolämpölaitoksissa saadut koke- halpakorkoisina lainoina polttoturvetuo-
29866: mukset ovat olleet myönteisiä. Tiettävästi nou- tannon ja käytön lisäämiseksi sekä ny-
29867: seenkin jyrsinturvetuotanto jo ensi kesänä 2-3 kyistä suunempina avustuksina teknilli-
29868: kertaa viimevuotista suuremmaksi. sen valmiuden ja tason parantamiseksi
29869: Tämä on osoitus alan yleisistä mahdollisuuk- sekä laatimalla valmiusohjelman kriisi-
29870: sista, mutta koska turveteollisuus on pieni - tilanteen varalta polttoturpeen tuotan-
29871: pohtoturve vastaa vain lh %: ia tuontipoltto- non ja käytön nopeaksi laajentamiseksi.
29872: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
29873:
29874: Eeli Lepistö. Matti Ahde.
29875: Urho E. Knuuti. Sakari Knuuttila.
29876: 689
29877:
29878: IV,294.- Toiv.al. n:o 319.
29879:
29880:
29881:
29882:
29883: Liedes ym.: Devalvaation jälkeiset hintojen korotukset korvaa-
29884: vasta valtion palkkapolitiikasta.
29885:
29886:
29887: E d u s k u n n a 11 e.
29888:
29889: Vuonna 1967 suoritetun devalvaation jäl- mielestämme hyväksyttävää, vaan valtion tulisi
29890: keen on työläisten palkkoja korotettu vain työn ensisijaisesti noudattaa työntekijöihinsä nähden
29891: tuottavuuden lisäyksen perusteella, kuten Lii- oikeudenmukaista palkkalinjaa, jonka mukaan
29892: namaan suositus ja vakauttamissopimukset ovat hintojen korotukset olisi pitänyt korvata täysi-
29893: edeHyttäneet. Korotukset olivat vuodelta 1968 määräisinä.
29894: 16 penniä ja kuluvalta vuodelta 18 penniä tun- Kun Liinamaan suosituksiin perustunut va-
29895: tia kohden. V akauttamissopimusten mukai- kauttamispolitiikka on hintavalvonnan osalta
29896: sesti on työläisten palkkojen korotuksista jä- täydellisesti romutettu, olisi välttämätöntä, että
29897: tetty kokonaan hyvittämättä devalvaation jäl- valtion toimesta suoritettaisiin valtion työläi-
29898: keen tapahtuneet hintojen korotukset ja se on sille sellainen palkankorotus, joka täysimääräi-
29899: suuresti heikentänyt työläisten reaaliansioita. sesti hyvittäisi devalvaation jälkeen tapahtu-
29900: Devalvaation jälkeen ovat muunmuassa tukku- neet hintojen korotukset.
29901: hinnat nousseet 20 prosenttia eli 245 pisteestä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
29902: 294 pisteeseen. Samaan aikaan ovat kuitenkin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29903: teollisuuden voitot devalvaation ansiosta suu-
29904: resti lisääntyneet ja olisivat edellyttäneet huo- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
29905: mattavia palkkojen korotuksia. menpteisiin, että valtio työnantajana
29906: Valtio on työnantajana harjoittanut saman- harjoittaa palkkapolitiikkaa, jolla kor-
29907: sisältöistä työläisille kielteistä palkkapolitiikkaa vataan työntekijöille devalvaatian jäl-
29908: kuin yksityinenkin teollisuus. Tämä ei ole keiset hintojen korotukset.
29909: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
29910:
29911: Pentti Liedes. Oili Suomi. Taisto Sinisalo.
29912: Rainer Virtanen. Mirjam Tuominen. Toivo Åsvik.
29913: Aarne Koskinen. Matti Koivunen. Irma Rosnell.
29914: Heimo Rekonen. Pauli Puhakka. Lauri Kantola.
29915:
29916:
29917:
29918:
29919: 87 427/70
29920: 690
29921:
29922: IV,295.- Toiv.al. n:o 320.
29923:
29924:
29925:
29926:
29927: Liedes ym.: Vientituotteita valmistavan puusepänteollisuuslai·
29928: toksen perustamisesta Pohiois-Suomeen.
29929:
29930:
29931: E d u s k u n n a 11 e.
29932:
29933: Pohjois-Suomen teollisuuden kehittämisestä dettu, että mainituille alueille sijoittuvalla puu-
29934: on puhuttu paljon. Kehitysaluelain hyväksymi- sepänteollisuudella olisi hyvät toimintaedelly-
29935: sen kautta on pyritty myös ohjaamaan uutta tykset niin kotimaan myyntiä kuin ulos vien-
29936: teollisuutta vaikeille työttömyysalueille. Kun tiäkin suoritettaessa. Erityisen kysytyiksi ovat
29937: kehitysaluelakien tärkeimpänä etuna kuitenkin Ruotsissa ja muissa Euroopan maissa tulleet
29938: on alueella jo toimivien laitosten laajennuksiin suomalaiset kalusteet, puutalot, elementtiraken-
29939: annetut verohelpotukset ja vastaavasti uuden teet jms. Myös hyvien maantiekulkuyhteyksien-
29940: teollisuuden rahoittaminen jää kuolleeksi kir- sä puolesta Pohjois-Suomi on edullinen tällai-
29941: jaimeksi, niin näitten syiden johdosta ei ole sen vientituotannon sijoituspaikkana.
29942: pohjoisille alueille riittävässä määrin päässyt Yksityinen teollisuus ei tunne riittävää mie-
29943: syntymään uutta teollisuutta. lenkiintoa puusepänteollisuuden kehittämiseksi
29944: Pohjois-Suomen luonnonvarat tarjoavat erin- mainituilla alueilla. Pohjois-Suomessa toimiva
29945: omaisia mahdollisuuksia teollisuuden kehittämi- pienteollisuus ei kykene rahoittamaan riittävän
29946: seen. Niinpä Kemin kromin jalostamiseen ja suurta tuotantoyksikköä eikä kykene myöskään
29947: erikoisteräksen tuotteiden valmistamiseen voi- järjestämään vientiin liittyviä markkinointion-
29948: taisiin rakentaa toinen Rautaruukin laitoksien gelmia. Puusepänteollisuuden perustaminen
29949: työntekijämäärää ja tuotantoarvoa vastaava Pohjois-Suomeen voisi muodostua merkittäväksi
29950: teollisuuslaitos. Rautaruukin nykyinen tuotanto työpaikkojen lisääjäksi ainoastaan sitä kautta,
29951: voidaan kaksinkertaistaa perustamalla laitoksien että valtion toimesta perustetaan tällainen lai-
29952: läheisyyteen laivatelakka ja muuta konepaja- tos ja sen käynnistämiseen tarvittava yhtiö.
29953: teollisuutta. Puusepänteollisuuden kehittämi- Kun näiden toimenpiteiden kautta voitaisiin ra-
29954: seksi on myöskin Pohjois-Suomen alueella hy- kentaa useille sadoille pohjoissuomalaisille työt-
29955: viä mahdollisuuksia. Samanaikaisesti kun nämä tömille pysyvä työpaikka, olisi valtion toimesta
29956: teollisuuden kehittäroismahdollisuudet ovat ryhdyttävä puusepänteollisuuden perustamiseen.
29957: käyttämättöminä, joutuu Pohjois-Suomen nykyi- Edellä olevan johdosta esitämme eduskunnan
29958: nen työkykyinen väestö suurin joukoin muutta- hyväksyttäväksi toivomuksen,
29959: maan pois alueelta ja hakemaan työtä ensi si-
29960: jassa Ruotsista. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
29961: Eräiden kuntien toimesta on suoritettu tut- menpiteisiin vientituotteita valmistavan
29962: kimuksia puusepänteollisuuden kehittämiseksi puusepänteollisuuslaitoksen perustami-
29963: Pohjois-Suomessa. Näissä tutkimuksissa on to1 seksi Pohiois-Suomeen.
29964: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
29965:
29966: Pentti Liedes. Heikki Mustonen. Niilo Koskenniemi.
29967: Helvi Niskanen. Kauko Hjerppe. Pauli Räsänen.
29968: Pekka Salla.
29969: 691
29970:
29971: IV,296.- Toiv.al. n:o 321.
29972:
29973:
29974: Linkola ym.: Autoveron palauttamisesta kokonaisuudessaan am-
29975: mattimaisille taksiautoilijoille.
29976:
29977: E d u s k u n n a 11 e.
29978:
29979: Marraskuun 14 paiVana 1967 annetulla lail- autoverokysymyksen palauttaminen siihen ti-
29980: la auto- ja moottoripyöräverosta poistettiin laan, missä se oli ennen vuotta 1967, ts. että
29981: taksiautoilijoilta oikeus saada vero kokonaan autoveron saisi taksiammattia harjoittava koko-
29982: takaisin, vaikka autoa pääasiallisesti käytetään naisuudessaan hakemuksesta takaisin. Mitään
29983: ammattimaisessa liikenteessä. Palautusoikeus korvaamattomia haittoja tällainen järjestely ei
29984: rajoitettiin 60 prosenttiin autoveron määrästä, toisi mukanaan sen enempää valtion tulon-
29985: kuitenkin enintään 5 500 markaksi. Kun mai- muodostukselle kuin vakauttamispyrinnöille-
29986: nittuna vuonna vielä markkamme devalvoitiin, kään, sillä autoveron palauttaminen taksiau-
29987: aiheuttivat nämä toimenpiteet sen, että taksi- toista vuonna 1968 vähensi koko autoveron
29988: autoilijan ammatissaan käyttämä auto nousi tuottoa vain 2,68 prosentilla ja täyden veron-
29989: hinnaltaan noin 100 prosentilla. Esim. auto, palautuksen voimaan astuminen tietäisi lisäksi
29990: joka taksiammatin harjoittajatie maksoi ennen ainoastaan hieman yli yhden prosentin vähen-
29991: .näitä toimenpiteitä noin 14 000 markkaa, mak- nystä autoverotuloihin. Koko valtion budjetti!\
29992: saa tällä hetkellä yli 30 000 markkaa. On näin silmälläpitäen kysymys on häviävän pienistä
29993: ollen selvää, että tällainen hinnannousu on summista, jotka kuitenkin autoilijain ammatti-
29994: oleellisesti vaikeuttanut ammattikunnan toi- kunnalle ovat erittäin merkitykselliset.
29995: meentulomahdollisuuksia. Vuonna 1968 tapah- Lisäksi on huomattava, että taksoihin koh-
29996: tunut taksankorotus ei suurestikaan helpottanut distuv~t paine johtaa ennenpitkää taksankoro-
29997: taksiautoilijain taloudellista asemaa, koska tuksiin. Korotukset aiheuttaisivat myös val-
29998: uuden auton hankkiminen on selvästi suurin tion kulujen lisäystä, koska valtiov~tllan mak-
29999: menoerä liikenteen hoidossa syntyvistä kustan- settavina ovat koululais- ja sairasmatkakulje-
30000: nuksista. tukset sekä puolustusvoimien henkilökuljetuk-
30001: Taksiautojen hintojen voimakkaan nousun set takseilla. Edelleen on otettava huomioon,
30002: takia on taksikalustossa jo nyt havaittavissa että kohoavat taksimaksut rasittaisivat melkoi-
30003: muutoksia negatiiviseen suuntaan. Kehitys sesti myös sairausvakuutusjärjestelmää, koska
30004: näyttää suuntautuvan yhä pienempiin automal- taksien kuljetusmaksut nykyisin korvataan sai-
30005: leihin sekä useassa tapauksessa käytettyjen au- rausvakuutuksesta. Kaikki tällaiset haittatekijät
30006: tojen hankintaan. Tällainen suuntaus ei var- kompensoituisivat pois autoverokysymyksen oi-
30007: mastikaan ole tarkoituksenmukaista asiakaspal- keudenmukaisella ratkaisulla.
30008: velua silmälläpitäen, sillä ahdas ja huonokun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30009: toinen kalusto ei anna mahdollisuuksia asian- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30010: mukaiseen palveluun, johon ammattikunta koko muksen,
30011: sodanjälkeisen ajan on pyrkinyt.
30012: Koska vuonna 1968 saatu taksankorotus vain että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30013: osittain korvasi kaluston hankinnasta aiheutu- menpiteisiin autoveron palauttamiseksi
30014: vat nousseet kustannukset, on paine taksan- kokonaisuudessaan ammattimaisille tak-
30015: korotuksiin tälläkin hetkellä voimakas. Tätä siautoilijoille.
30016: painetta olisi omiaan oleellisesti vähentämään
30017: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
30018:
30019: Anna-Liisa Linkola. Aslak Aas. M. Jaatinen.
30020: Erkki Häkämies. Orvokki Kauppila. Sirkka Lankinen.
30021: Maija Heino. Aili Vaittinen. Eeva Särkkä.
30022: Salme Katajavuori.
30023: 692
30024:
30025: IV,297.- Toiv.al. n:o 322.
30026:
30027:
30028:
30029:
30030: Linkola ym.: Kausalan virastotalon rakennustöiden aloittamisesta.
30031:
30032:
30033: E d u s k u n n a 11 e.
30034:
30035: Iitin maalaiskunnan keskuspaikan Kausalan Jotta Iitin kunta saisi virastoosa ja laitok-
30036: posti- ja poliisi toimivat edelleen suorastaan sensa kitkattamaan toimintaan, olisi virasto-
30037: ala-arvoisissa olosuhteissa. Tästä syystä Kausa- talo saatava valmiiksi mahdollisimman pikai-
30038: lan virastotalokysymys on tullut yhä ajankoh- sesti. Suunnittelussa olisi edellä mainittujen
30039: taisemmaksi ja tärkeämmäksi. Käydyissä kes- virastojen lisäksi otettava huomioon myös
30040: kusteluissa on jo viitattu suoranaisiin tervey- Iitin tuomiokunnan arkiston, Iitin työnvälitys-
30041: dellisiin haittoihin, joita nykyiset toimitilat ai- toimiston, Mikkelin puhelinpiirin, kansaneläke-
30042: heuttavat. Postin osalta on lisäksi todettava, laitoksen piiriasiamiehen sekä sairausvakuutus-
30043: että vanha puurakennus on nykyisin asumaton. toimiston tilatarpeet.
30044: Kunnan verotoimiston nykyiset vuokratilat Kausalan virastotalon rakennushankkeen no-
30045: ovat myös osoittautuneet lisääntyvän henkilö- peuttaminen olisi välttämätöntä myös Iitin
30046: kuntatarpeen vuoksi liian pieniksi. Henkilö- vaikean työllisyyden vuoksi. Iitin kunta on
30047: kuntaa on jouduttu lisäämään mm. maatalou- valmis nopean toiminnan linjalla laajaan yh-
30048: den verouudistuksen yhteydessä. teistoimintaan.
30049: Iitin kunta on esittänyt eri vaihtoehtoja ky- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
30050: seisen rakennuksen tontiksi ja suorittanut näi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30051: den alueiden pohjatutkimuksia. Tällä hetkellä muksen,
30052: rakennushallitus on jo ilmeisesti ehtinyt antaa
30053: hyväksyvän lausuntonsa kunnan tarjoamasta että hallitus ryhtyisi kiireisiin toimen-
30054: tontista, joka sijaitsee Kausalassa keskeisellä piteisiin Kausalan virastotalon rakennus-
30055: paikalla torin laidassa. töiden aloittamisesta.
30056: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
30057:
30058: Anna-Liisa Linkola. Erkki Häkämies.
30059: 693
30060:
30061: IV,298.- Toiv.al. n:o 323.
30062:
30063:
30064:
30065:
30066: H. Linna ym.: Verotuslain 72 §:n 1 momentin 4) kohdan ja
30067: 2 momentin kumoamisesta.
30068:
30069:
30070: E d u s k u n n a 11 e.
30071:
30072: Harkintaverotus on monissa yhteyksissä to- taja käyttää harkintaverotusta arvioverotuksen
30073: dettu vanhentuneeksi verotusmuodoksi. Se ai- sijaan, koska se on helpompi toimittaa eikä
30074: heuttaa verotuksen epäyhtenäisyyttä antaen edellytä niin selviä perusteita kuin arviovero-
30075: mahdollisuuden mielivallan harjoittamiseen, tus.
30076: koska lain määräykset siitä, miten harkinta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30077: verotus on toimitettava, ovat epämääräiset eikä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30078: ohjeita siitä, miten harkintaverotus on oikein muksen,
30079: toimitettava, ole annettu. Harkintaverotuk-
30080: sella saatu kunnallisvero on kovin pieni eikä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30081: sillä ole ratkaisevaa merkitystä kuntien talou- verotuslain 72 §:n 1 momentin 4) koh-
30082: delle. Useinkin asianlaita lienee niin, että Verot- dan sekä 2 momentin kumoamiseksi.
30083: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
30084:
30085: Heimo Linna. Yrjö Sinkkonen. Esko Pekonen.
30086: Artturi Jämsen. Reino Kangas. Eino Lottanen.
30087: Paavo Niinikoski. Pekka Vilmi. Ahti Pekkala.
30088: Matti Maijala. Matti Ruokola. Katri Kaarlonen.
30089: Pentti Pekkarinen. Aaro Lintilä. Lea Sutinen.
30090: 694
30091:
30092: IV,299.- Toiv.al. n:o 324.
30093:
30094:
30095:
30096:
30097: H. Linna ym.: Yhtymän ja jakamauoman kuolinpesän tulon ja
30098: omaisuuden verottamisesta. ·
30099:
30100:
30101: E d u s k u n n a 11 e.
30102:
30103: Nykyinen verotussäännöstö yhteisöjen osalta senä verovelvollisena. Näin on asian laita var-
30104: on vanhentunut. Siinä ei ole otettu huomioon sinkin silloin, kun yhtymän osakkailla ei ole
30105: elinkeinoelämässä tapahtuneita muutoksia ja se omia tuloja ja omaa varallisuutta ja näinhän
30106: voi eräissä tapauksissa johtaa suorastaan epä- on miltei kaikissa pienehköjen maatilojen ky-
30107: oikeudenmukaisuuksiin ja verotuksen kiristy- seessä ollessa.
30108: miseen. Erityisesti tämä on todettavissa vero- Kun yhtymän osakkaalla ei ole omia tuloja
30109: tusasetuksen 2 §:ssä määriteltyjen yhtymien riittävästi, hän ei voi tehdä lain suomia hen-
30110: osalta. Yhtymät ovat useimmissa tapauksissa kilökohtaisia vähennyksiä kunnallis- ja valtion-
30111: eräänlaisia pakollisia yhteisöjä. Tavallisesti ne verotuksessa ja jälkimmäisessä veron progres-
30112: ovat jakamauomia kuolinpesiä, joita ei ole siivisuus korottaa sekä tulo- että omaisuus-
30113: käytännöllisistä syistä voitu jakaa ja siten lo- veroa. Niissä tapauksissa, joissa on suoranainen
30114: pettaa yhteisomistussuhdetta ja tulon hankki- välttämättömyys toimia yhdessä, verotuksella
30115: mista yhteiseen lukuun. Tällaisia syitä saatta- rangaistaan osakkaita, jotka jo kansantaloudelli-
30116: vat olla esimerkiksi se, että pesän osakkaana sestikin hyväksyttävistä syistä haluavat pitää
30117: on alaikäisiä ja perheen kokonaisetu vaatii maatilansa tai muun toimintayksikkönsä ko-
30118: oman kiinteistön tai liikkeen jakamattomana konaisuutena ja toimivat sen vuoksi yhdessä.
30119: pitämistä tai maatilan jako aikuisten osakkai- Kun nykyisessä maatalouspolitiikassa aktiivi-
30120: den keskenkin suoritettuna johtaisi tilan pirs- sesti pyritään tilakoon suurentamiseen, jota yh-
30121: toutumiseen, jolloin syntyneillä uusilla kääpiö- tymänä toimiminen tosiasiassa merkitsee, vero-
30122: tiloilla ei kukaan osakas pystyisi harjoittamaan tus on esteenä järkiperäistämispyrkimyksille.
30123: järkiperäistä maataloutta, ja vaikka osakkaat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, kun-
30124: olisivat halukkaita jakoon, he eivät sitä saa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30125: kohtuullisessa ajassa maanmittaustoimitusten hi- muksen,
30126: tauden vuoksi. Näin ollen osakkaiden on pakko
30127: pitää tila jakamattomana, jolloin osakkaiden että hallitus kiireellisesti ryhtyisi sel-
30128: yhdessä ansaitsema tulo verotetaan itsenäisen laisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin, että
30129: verosubjektin, yhtymän, tulona. Yhtymäverotus yhtymän ja jakamaUoman kuolinpesän
30130: johtaa kuitenkin tuntuvasti ankarampaan vero- saama tulo ja omaisuus voitaisiin verot-
30131: tukseen kuin jos yhtymää ei verotettaisi erilli- taan osakkaan tulona ja omaisuutena.
30132: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
30133:
30134: Heimo Linna. Pekka Vilmi.
30135: Artturi Jämsen. Matti Ruokola.
30136: Katri-Helena Eskelinen. Aaro Lintilä.
30137: Taisto Tähkämaa. Esko Pekonen.
30138: Paavo Niinikoski. Eino Lottanen.
30139: Matti Maijala. Ahti Pekkala.
30140: Yrjö Sinkkonen. Katri Kaarlonen.
30141: Reino Kangas. Lea Sutinen.
30142: 695
30143:
30144: IV,300.- Toiv.al. n:o 325.
30145:
30146:
30147:
30148:
30149: H. Linna ym.: Asuntoedun verotuksen poistamisesta.
30150:
30151:
30152: E d u s k u n n a 11 e.
30153:
30154: Tulo- ja omaisuusverolain 25 § :n 1 momen- eriarvoisten ja eritasoisten asuntojen osalta
30155: tin 4 kohdan mukaan veronalaista tuloa on se päästä oikeudenmukaisiin arvoihin, jolloin en-
30156: etu rahaksi arvioituna, joka verovelvollisella on nenkaikkea on mainittava pinta-alaltaan suuret
30157: ollut omaan tai perheensä tarpeeseen käyte- heikkokuntoiset asunnot, jotka arvostetaan
30158: tystä omasta tai vapaasta asunnosta kuin myös- usein liian korkealle.
30159: kin eräissä tapauksissa käypää vuokraa alem- Mikäli asuntoedun verotus kokonaan lope-
30160: masta vastikkeesta. tettaisiin vältyttäisiin edellä mainituilta epäkoh-
30161: Asuntoetuuden arvon määrää kunkin kunnan dilta ja tällä toimenpiteellä tulisi olemaan
30162: osalta erikseen kunnan verolautakunta vero- myöskin asuntotuotantoa edistävä vaikutus. Jos
30163: johtajan tekemän esityksen mukaisesti. Kun katsottaisiin, että tämä muutos suosisi liikaa
30164: etuuden arvo on paikallisen elimen vahvistet- oman asunnon omistavia, niin samassa yhtey-
30165: tavissa, on seurauksena erittäin epäyhtenäinen dessä voitaisiin harkita sitä, että maksetut
30166: käytäntö, jossa selvästi erottuvana piirteenä on vuokrat tai osa niistä saataisiin vähentää ve-
30167: kunnallistaloudellisten tekijöiden vaikutus etuu- ronalaisista tuloista.
30168: den määrään eli mitä köyhempi kunta sitä suu- Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan hy-
30169: rempi asuntoetuuden määrä verrattuna todelli- väksyttäväksi toivomuksen,
30170: seen vuokratasoon. Kun otetaan huomioon, että
30171: verotusperusteet ovat samat kunnan- ja valtion- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lain-
30172: verotuksessa, johtaa tämä myöskin valtionvero- säädäntötoimenpiteisiin asuntoedun ve-
30173: tuksen epäyhtenäisyyteen. Myöskään ei voida rotuksen poistamiseksi.
30174: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
30175:
30176: Heimo Linna. Lea Sutinen.
30177: Artturi Jämsen. Reino Kangas.
30178: Taisto Tähkämaa. Pekka Vilmi.
30179: Paavo Niinikoski. Matti Ruokola.
30180: Matti Maijala. Esko Pekonen.
30181: Pentti Pekkarinen. Eino Lottanen.
30182: Yrjö Sinkkonen. Ahti Pekkala.
30183: Katri Kaarlonen.
30184: 696
30185:
30186: IV,301.- Toiv.al. n:o 326.
30187:
30188:
30189:
30190:
30191: H. Linna ym.: Alkoholijuomien ja tupakan mainoskulujen vero-
30192: vähennysoikeuden poistamisesta.
30193:
30194:
30195: E d u s k u n n a 11 e.
30196:
30197: Mainoskulut on katsottu sellaisiksi tulon minen. Tämä ei voi täysin pitää paikkaansa.
30198: hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiksi Miten muuten olisi ymmärrettävissä varsin
30199: kustannuksiksi, jotka tulo- ja omaisuusvero- huomattavaa suuruusluokkaa olevien varojen
30200: tuksessa on lupa vähentää (Tulo- ja omaisuus- käyttö näihin tarkoituksiin.
30201: verolaki 19. 11. 1943 § 25). Alkoholijuomien käyttö heikentää kansalais-
30202: Vähennysoikeus koskee myös sellaisten ter- ten veronmaksukykyä alentamalla työtehoa ja
30203: veyttä ja turvallisuutta vaaraotavien aineiden työkuntoisuusikää jopa siinä määrin, että on
30204: kuin alkoholijuomien ja savukkeiden mainon- kyseenalaista peittävätkö valtion alkoholitulot
30205: takuluja, joiden kulutuksen hillitseminen on näin syntyvän tappion. Sama pitänee paikkansa
30206: yhteiskunnan etujen mukaista. myös savukkeiden polton kohdalla.
30207: Alkoholi- ja tupakkamainonnan kulujen vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30208: hentäminen verotuksessa merkitsee alkoholi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30209: ja tupakkateollisuudelle huomattavaa valtion
30210: tukea. Täten ne pystyvät julkaisemaan mel- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30211: koista suurempia ilmoituksia ja käyttämään menpiteisiin tulo- ja omaisuusverolain
30212: enemmän varoja muuhun myynninedistämistoi- muuttamiseksi siten, että alkoholijuo-
30213: mintaan kuin muuten. mien ja tupakan mainoskuluja ei kat-
30214: Alkoholijuomien ja savukkeiden maoostajat sottaisi sellaisiksi tulon hankkimisesta
30215: väittävät, että mainonnan tarkoituksena on lä- ja säilyttämisestä johtuneiksi kustannuk-
30216: hinnä valmistajien, myyjien ja heidän valmis- siksi, jotka on lupa vähentää verotuk-
30217: teitteosa välinen kilpailu, ei kulutuksen Iisää- sessa.
30218: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
30219:
30220: Heimo Linna. Reino Kangas.
30221: Pekka Vilmi. Tahvo Rönkkö.
30222: 697
30223:
30224: IV,302.- Toiv.al. n:o 327.
30225:
30226:
30227:
30228:
30229: L. Linna ym.: Pienyrittäjien luottojärjestelmän aikaansaamisesta.
30230:
30231:
30232: E d u s k u n n a 11 e.
30233:
30234: Kehitysalueiden teollista t01m1ntaa raJoittaa alan yrittäjiin ts. korkeakouluissa opiskeleviin,
30235: jatkuva pääomapula. Viime aikoina tämä epä- joilla on mahdollisuus opiskelulainojen saantiin
30236: kohta on lisääntynyt entisestään syystä, ettei valtion takauksella, on nähtävissä todella suuri
30237: yrittäjillä ole ollut mahdollisuuksia saada pien- epäoikeudenmukaisuus käytännön yritystoimin-
30238: teollisuuslainoja, joiden avulla aikaisemmin taa ja siitä kiinnostuneita kohtaan. Tämä epä-
30239: pienyrittäjillä oli mahdollisuus jossakin määrin oikeudenmukaisuus suurelta osalta selittää sen,
30240: saada lisärahoitustarpeen tyydytetyksi. Kehitys- että käytännön yrittäjätoiminnasta kiinnostu-
30241: alueiden investointiluotto ei ole tuonut asiaan neiden on ollut pakko joko jäädä nauttimaan
30242: lainkaan parannusta, koska sen toteuttamiseksi työttömyyskorvauksia tai lähteä Ruotsiin.
30243: välttämätön kehitysaluerahasto on toteutu- Kun käytännön esimerkein on mitä kiis-
30244: matta. Toisaalta on myös niin, että nykyisten tattomimmin osoitettavissa, että pienteollisuus-
30245: säännösten mukaisena kehitysalueiden inves- tyyppiset yrittäjälainat ovat olleet valtiovallan
30246: tointiluotto muutenkin jättää ulkopuolelle ne, parasta työllisyyspolitiikkaa olisi tämä laina-
30247: joiden yritys on pääomatarpeeltaan pieni, koska järjestelmä nopeasti uudistettava ja kehitettävä
30248: investoinnin alaraja lainaehdoissa on 50 000 sellaiseksi, että se toimisi joustavasti. Pienyrit-
30249: mk. täjälle ei sovellu ahtaat lainarajoitukset, vaan
30250: Kehitysalueella on kuitenkin paljon yrittäjä- lainaehtojen on oltava sellaiset, että erikokoiset
30251: henkisiä ihmisiä, jotka, mikäli heillä olisi mah- yritysalat voivat tulla kysymykseen. Lainan
30252: dollisuus saada pienyrityslainaa, työllistäisivät vakuussäännökset on myöskin oltava sellaiset,
30253: itsensä ja monissa tapauksissa muitakin alasta että täysin varattomallakin yrittäjällä on mah-
30254: kiinnostuneita. Mainitunlaisia käytännön esi- dollisuus lainan saantiin ja erityisesti alku-
30255: merkkejä tästä on esimerkiksi Kalajokilaakson rahoitukseen.
30256: kunnissa, joissa pienteollisuuslainojen tai nor- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
30257: maaliluotan avulla on perustettu viime vuosina taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
30258: kymmeniä puunjalostus- ja pieniä konepaja-
30259: tyyppisiä metalliteollisuusyrityksiä, jotka ovat että hallitus kiireellisesti valmistelisi
30260: työllistäneet satoja työttömiä ja vielä niin, että esityksen pienyrittäjien luottojärjestel-
30261: tällä tavalla työllistetty on samalla päässyt saa- mäksi erityisesti kehitysalueiden jo ole-
30262: maan käytännön ammattiopetusta. van pienyritystoiminnan säilyttämiseksi
30263: Verrattaessa pienyrittäjän asemaa valtion ja uusien pienteollisuusyritysten rahoi-
30264: pääomaohjauksen osalta esimerkiksi henkisen tustarpeen tyydyttämiseksi.
30265: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
30266:
30267: Lauri Linna. Pentti Antila.
30268: J. Juhani Kortesalmi. Matti Asunmaa.
30269: Antti Isomursu. Heikki Kainulainen.
30270:
30271:
30272:
30273:
30274: 88 427/70
30275: 698
30276:
30277: IV,303.- Toiv.al. n:o 328.
30278:
30279:
30280:
30281:
30282: L. Linna ym.: Yrittäjäneuvojien kouluttamisesta ja paikkaami-
30283: sesta kehitysalueelle.
30284:
30285:
30286: E d u s k u n n a 11 e.
30287:
30288: Maamme laajalla kehitysalueella eletään va· vojia, joilta pienyrittäjät saavat käytännön oh-
30289: kavassa kriisitilanteessa sen vuoksi, että kaik- jausta ja muuta apua suunnitelmien, laina-ano-
30290: kinainen yrittäjätoiminta uhkaa loppua. Sen musten, veroasiakirjojen ja muiden yritystoi-
30291: vuoksi tarvitaan valtiovallan nopeita ja määrä- mintaan liittyvien asioiden hoitamisessa. Neu-
30292: tietoisia toimenpiteitä, joiden avulla yritystoi- vojien koulutuksessa saattaisi olla tarkoituk-
30293: minta saadaan elpymään. Sen ohella, että ke- senmukaista eräänlainen linjakoulutus, jolloin
30294: hitysalueella tarvitaan valtion toimenpitein ai- kuhunkin erikoistehtävään koulutetut toimisi-
30295: kaansaatavaa suurta ja keskisuurta teollisuutta, vat kuntaa tai kuntainliittoa laajemmalla
30296: on mitä tärkeintä, että alueen väestön omavas- alueella.
30297: tuista yrittäjäaktiivisuutta yhteiskunnan toimen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30298: pitein tuetaan. Eräs merkittävimmistä tukemis- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
30299: muodosta on yrittäjäneuvonnan ja ohjauksen sen,
30300: lisääminen ja kehittäminen. Nykyinen pien-
30301: teollisuuspiiriorganisaatio ei yksinomaisena että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
30302: riitä ja senkin toimintä jää puutteelliseksi il- menpiteisiin kunnallisten ja kuntainliit-
30303: man yrittäjiin välittömässä kosketuksessa ole- tojen alueella toimivien yrittäjäneuvo-
30304: vaa yrittäjäneuvojakuntaa. Tämän vuoksi olisi jien kouluttamiseksi ja palkkaamiseksi
30305: kehitysalueita varten koulutettava ja palkattava kehitysalueelle.
30306: kunnallisia tai kuntainliiton alueelle yrittäjäneu-
30307: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
30308:
30309: Lauri Linna. Antti Isomursu.
30310: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
30311: J. Juhani Kortesalmi. Eino Poutiainen.
30312: Viljo Suokas. Heikki Kainulainen.
30313: 699
30314:
30315: IV,304.- Toiv.al. n:o 329.
30316:
30317:
30318:
30319:
30320: L. Linna ym.: Suurteollisuuslaitoksen aikaansaamisesta Kalajoen
30321: Rahjan satama-alueelle.
30322:
30323:
30324: Ed u s k u n n a 11 e.
30325:
30326: Kehitysalueen teollistamiskysymys on maam- Kalajoen kunnassa Pohjanlahden rannikolla
30327: me talouspolitiikan keskeisiä kysymyksiä. oleva Rahjan eli Kainuun satama on tunnetusti
30328: Maassa rakennettavaa valtiojohtoista suurteol- erinomainen sisäsataman paikka ja sen välittö-
30329: lisuutta olisi ennenmuuta sijoitettava kehitys- mässä läheisyydessä on mitä parhaat suuriko-
30330: alueelle, jossa se suoranaisena työnantajana ali- koisenkin teollisuuden tontinsaantimahdollisuu-
30331: työllisyysalueella poistaisi työttömyyden ohella det. Rahjan satamaseutu on ilmeisesti yksi
30332: monia muita epäkohtia. Suuri ja keskisuuri kaikkein edullisimmista sisäsatamista, jossa ei
30333: teollisuus valtion toimesta sijoitettuna kehitys- ole joko teollisuutta tai muuten laajamittaista
30334: alueelle rohkaisisi yksityisiä yrittäjiä pienem- katettua varastokapasiteettia.
30335: pien eri tuotantoaloja edustavien teollisuuslai- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30336: tosten rakentamiseen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30337: Kaikelle suurelle teollisuudelle merkitsee pal-
30338: jon sen sijainti ja kulkuyhteydet ja sen vuoksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30339: teollisuuslaitoksen sijoittamisessa on paikan va- menpiteisiin suurteollisuuslaitoksen ai-
30340: linta mainitut näkökohdat huomioon ottaen kaansaamiseksi Kalajoen Rahjan satama-
30341: ratkaistava ensimmäiseksi. alueelle.
30342: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
30343:
30344: Lauri Linna. Arttur Niemelä.
30345: Matti Silander. Veikko Vennamo.
30346: Heikki Kainulainen.
30347: 700
30348:
30349: IV,305.- Toiv.al. n:o 330.
30350:
30351:
30352:
30353:
30354: L. Linna ym.: Valtion geologisen tutkimustoimiston maaperä-
30355: osaston alaisen tutkimuspisteen perustamisesta Nivalaan.
30356:
30357:
30358: E d u s k u n n a 11 e.
30359:
30360: Kalajokilaaksosta löydetyt useat malmiesiin- parempaan päin, jos Kalajokilaaksoon perus-
30361: tymät, joiden perusteella on voitu avata aikoi- tettaisiin valtion Geologisen tutkimustoimis-
30362: naan Nivalan Makolan kaivos ja viimeksi sen ton maaperäosaston maakunnallinen tutkimus-
30363: läheisyydessä oleva Hituran kaivos sekä eri piste, jossa olisi vakituinen geologi suoritutta-
30364: puolilta jokilaaksoa tehdyt pienemmät löydök- massa ja johtamassa maaperätutkimuksia ja an-
30365: set ovat selvänä viitteenä siihen, että alue on tamassa asiantuntija-apua vapaaehtoiselle mal-
30366: poikkeuksellisen malmipitoinen. Tutkimukset minetsintäharrastukselle.
30367: alueella ovat kuitenkin rajoittuneet varsin vä- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30368: hiin, mikä omalta osaltaan vaikuttaa sii'hen, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30369: ettei harrastuksenomainenkaan tutkimus tai
30370: malminetsintä voi saada sitä laajuutta, mikä että hallitus kiireellisesti ryhtyy toi-
30371: olisi saavutettavissa, jos alueella olisi asiantun- menpiteisiin valtion Geologisen tutki-
30372: tijavoimin suoritettua tutkimustoimintaa. Ti- mustoimiston maaperäosaston alaisen
30373: lanteeseen olisi saatavissa oleellinen muutos tutkimuspisteen perustamiseksi Niva-
30374: laan.
30375: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
30376:
30377: Lauri Linna. Arttur Niemelä.
30378: Matti Silander. Veikko Vennamo.
30379: Heikki Kainulainen.
30380: 701
30381:
30382: IV,306.- Toiv.al. n:o 331.
30383:
30384:
30385:
30386:
30387: Lintilä ym.: Määrärahasta pienteollisuuslainoihin kehitysalueiden
30388: I ja II vyöhykkeellä.
30389:
30390:
30391: E d u s k u n n a 11 e.
30392:
30393: Käsitellessään kuluvan vuoden valtion tulo- kuin muissakin maissa. Ruotsissa esimerkiksi
30394: ja menoarviota eduskunta hyväksyi hallituksen pidetään luonnollisena, että valtion pienteolli-
30395: esityksen pienteollisuuslainojen korkotuesta. suuslainoitusta hoitavien laitosten luottotappiot
30396: Samalla poistettiin aikaisemmin käytössä olleet ovat vuosittain 10-15 %. Suomessa vastaavat
30397: pienteollisuuslainat valtion budjetista. Tämä tappiot esimerkiksi teollistamisrahaston osalta
30398: merkitsi huomattavaa heikentymistä aikaisem- ovat olleet korkeintaan noin 3 % :n tasoa. Näin
30399: paan tilanteeseen, koska nimenomaan kehitys- jyrkät säännökset vaikuttavat ratkaisevasti lai-
30400: alueilla on vapailta rahamarkkinoilta vaikea napäätöksiin ja estävät pienillä pääomilla toimi-
30401: saada luottoa alueiden alhaisen tulotason ja van yrittäjän saamasta lainaa. Vakuutusehdot
30402: säästöjen heikon kertymisen vuoksi. Korkotuki ovat esteenä myöskin siinä, ettei yritysten
30403: tulee todennäköisesti hyödyttämään enemmän työllistämisvaikutuksia oteta riittävästi huo-
30404: niiden alueiden pienteollisuuden lainoitusta, mioon lainoja myönnettäessä.
30405: joissa muutenkin ovat lainan saantiedellytykset Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
30406: paremmat. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30407: Yhtäältä pienteollisuuden lainan saannin muksen,
30408: vaikeutena on ollut valtion kovat vakuusehdot, että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
30409: jotka ovat estäneet monen hyvänkin tuote- ja menoarvioesitykseen 5 000 000 mar-
30410: idean toteutumisen. Valtion säännöksiä tulisi kan määrärahan käytettäväksi pienteol-
30411: vakuuksien osalta keventää samaan suuntaan lisuuslainoihin kehitysalueiden I ja II
30412: vyöhykkeellä.
30413: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
30414:
30415: Aaro Lintilä. P. Mäki-Hakola.
30416: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi.
30417: Heimo Linna.
30418: 702
30419:
30420: IV,307.- Toiv.al. n:o 332.
30421:
30422:
30423:
30424:
30425: Loikkanen ym.: Esityksen antamisesta rintamasotilaiden asunto-
30426: laiksi.
30427:
30428:
30429: E d u s k u n n a 11 e.
30430:
30431: Valtioneuvosto asetti 13. 1. 66 komitean sel- huonontunut sen kautta, että erityisesti pien-
30432: vittämään tarvetta ryhtyä vuoden 1918 ja vuo- viljelijöinä ja heihin verrattavina työskennelleet
30433: sien 1939-1945 sodissa rintamapalvelusta suo- vanhentuneet ja työkyvyltään heikontuneet so-
30434: rittaneiden sotilaiden asunnon saannin tuke- taveteraanit ovat maatalouden nykyisen mur-
30435: mista tarkoittaviin erityisiin toimenpiteisiin roskauden ja työttömyyden takia luopuneet vä-
30436: sekä tekemään ehdotuksensa selvityksen ehkä hätuottoisista ja velkaisista tiloistaan ja pyrki-
30437: edellyttämiksi toimenpiteiksi. Komitea jätti vät siirtymään elämänsä ehtooksi kelvollisem-
30438: mietintönsä ja ehdotuksen valtioneuvostolle piin asumisolosuhteisiin. Myöskin mm. tehdas-
30439: 30. 10. 67. laitosten palveluksessa työmiehinä olleet ja
30440: Mietinnössään komitea totesi, että rintama- niiltä vuokra-asunnon saaneet sotaveteraanit
30441: sotilaiden asuntokysymys oli kokonaisuutena joutuvat nyt eläkeikään tullessaan luopumaan
30442: vielä järjestämättä ja että n. 15 000 rintama- niistä ja hankkimaan itselleen uuden asunnon.
30443: sotilasta perheineen oli vielä valtion asunto- Yleensä ovat asunnon tarpeessa olevat rin-
30444: lainoituksen turvin rakennettavan asunnon tar- tamasotilaat siinä iässä, että heidän asunto-
30445: peessa. Näin ollen komitea katsoi, että rintama- kysymyksensä on järjestettävä jo mahdollisim-
30446: sotilaiden asunto-olojen parantaminen on tar- man kiireellisesti, jotta näillä raskaimman kan-
30447: peen ja kiireellisesti hoidettava tehtävä ja eh- salaisvelvollisuutensa täyttäneillä miehillä olisi
30448: dotti sen vuoksi erityisen rintamasotilaiden vanhuutensa turvaksi edes kelvollinen asunto.
30449: asuntolain säätämistä tarpeellisten tukitoimen- Edellä selostetun perusteella esitämme edus-
30450: piteiden toteuttamiseksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30451: Komitean esityksen jättämisestä on jo kulu-
30452: nut kaksi ja puoli vuotta, mutta hallitus ei ole että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ja
30453: vielä antanut esitystä ehdotetun lain säätämi- tehokkaisiin toimenpiteisiin rintamasoti-
30454: seksi eikä muitakaan vastaavia esityksiä. Mi- laiden asuntotilanteen parantamiseksi
30455: hinkään muihinkaan erityisiin toimenpiteisiin. ja antaisi esityksen rintamasotilaiden
30456: rntamasotilaiden asuntotilanteen parantamiseksi asuntokomitean ehdottamaksi rintama-
30457: ei ole valtiovallan taholta ryhdytty, joten ti· sotilaiden asuntolaiksi sekä varaisi tarvit-
30458: lanne ei ole voinut parantua komitean totea- tavan määrärahan valtion vuoden 1971
30459: masta. Päin vastoin on ilmeistä, että sen on menoarvioon.
30460: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
30461:
30462: Eino Loikkanen. Matti Silander. Timo Mäki.
30463: Reino Breilin. Eeli Lepistö. Valde Nevalainen.
30464: Paavo Tiilikainen.
30465: 703
30466:
30467: IV,308.- Toiv.al. n:o 333.
30468:
30469:
30470:
30471:
30472: Lottanen ym.: Lasten koulumatkakustannusten vähennysoikeu-
30473: desta verotuksessa.
30474:
30475:
30476: E d u s k u n n a 11 e.
30477:
30478: Maamme syrjäisillä seuduilla tuottaa las- matkoista aiheutuneet menot useinkin yhtä
30479: ten kouluttaminen ammatti- ja oppikouluissa suuret kuin olisivat kustannukset vieraalla paik-
30480: koulumatkojen pituuden vuoksi suuria kustan- kakunnalla yövyttäessä.
30481: nuksia. Kun kaupungeissa ja muissa asutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30482: keskuksissa ei ole vastaavia menoja, on koulu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30483: laisten asumiskustannuksista vierailla paikka- muksen,
30484: kunnilla myönnetty verohelpotusta. Vastaavaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30485: huojennusta ei sen sijaan myönnetä koululais- menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
30486: ten matkakustannuksista, milloin koululaiset seksi siten, että myöskin lasten koulu-
30487: käyvät yötä kotonaan pitkienkin juna- ja linja- matkoista aiheutuneet kustannukset oli-
30488: automatkojen takaa. Vanhemmille ovat koulu- sivat verotuksessa vähennyskelpoisia.
30489: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
30490:
30491: Eino Lottanen. Sylvi Saimo. Ahti Pekkala.
30492: Tahvo Rönkkö. Jouko Siikaniemi. Taisto Tähkämaa.
30493: Matti Mattila.
30494: 704
30495:
30496: IV,309.- Toiv.al. n:o 334.
30497:
30498:
30499:
30500:
30501: Luja ym.: Työnantajan sosiaaliturvamaksun verovähennysoikeu-
30502: desta eräissä tapauksissa.
30503:
30504:
30505: E d u s k u n n a 11 e.
30506:
30507: Pitkäaikaisesti sairaiden ja erityisesti vanhus- miseen. Sukulaisuuden tai muun syyn perus-
30508: ten hoitopaikoista on maassamme huomattavaa teella huolehtii näiden suorituksesta joku toi-
30509: puutetta. Avohoidon ja kotisairaanhoidon ke- nen henkilö, lähinnä lapset tai muut omaiset.
30510: hittämiseen on monien kansalaisjärjestöjen ja Koska hoitaja ei ole maksajan palveluksessa,
30511: sosiaali-terveydenhuoltotyötä tekevien taholta ei maksaja saa tehdä tulostaan sosiaaliturva-
30512: kiinnitetty suurta huomiota. Yhteiskunnan toi- maksuvähennystä. Vähennys annetaan ainoas-
30513: mesta ei kuitenkaan ole riittävästi voitu akti- taan läheisen omaisen elättämistä koskevan
30514: voida tätä erittäin tärkeätä hoitomuotoa. Tästä sosiaalisen vähennyksen muodossa, mikäli ky-
30515: johtuen yksityiset henkilöt ovat joutuneet lu- symyksessä on tällaiseen vähennykseen oikeu-
30516: kuisissa tapauksissa huolehtimaan siitä, että tettu vähätuloinen henkilö.
30517: hoitoapua tarvitseville on voitu palkata tarvit- Koska toisen henkilön saamasta hoitoavusta
30518: tavaa apua. Erityisesti ovat lapset monissa suoritettu työnantajan sosiaaliturvamaksu on
30519: tapauksissa hankkineet hoitajan huolehtimaan työnantajavelvollisuuden täyttämistä, vaikka
30520: toisessa taloudessa elävien ja asuvien vanhem- hoitaja ei olekaan maksajan palveluksessa, tu-
30521: piensa jakopäiväisistä hoitotehtävistä. Tällaista lisi sosiaaliturvamaksujen vähennysoikeus ve-
30522: huolenpitoa on jouduttu järjestämään kaukai- rotuksessa hyväksyä. Vähennysoikeus edistäisi
30523: semmillekin sukulaisille tai aivan vieraille hen- myös halukkuutta tällaisten työmahdollisuuk-
30524: kilöille. Hoitoa saavat vanhukset ja sairaat voi- sien järjestämiseen ja auttaisi toisaalta myös
30525: vat eläkkeillään tai muilla tuloillaan suorittaa yhteiskuntaa avohoidon tehostumisen muo-
30526: hoitajalleen palkkaa, josta aiheutuu myös työn- dossa.
30527: antajan sosiaaliturvamaksun suoritusvelvolli- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
30528: suus. Tulo- ja omaisuusverolain 28 §:n 1 mo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30529: mentin 7 kohdan mukaan työnantaja voi täl-
30530: löin vähentää maksamansa sosiaaliturvamaksun että hallitus antaisi esityksen työn-
30531: veronalaisesta tulostaan. antajan sosiaaliturvamaksun vähennys-
30532: On kuitenkin lukuisia tapauksia, jolloin hoi- oikeudesta verotuksessa silloin, kun ve-
30533: dettavalla ei itsellään ole taloudellisia edelly- rovelvollinen on ne todistettavasti toi-
30534: tyksiä palkan ja sosiaaliturvamaksun suoritta- sen henkilön puolesta suorittanut.
30535: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
30536:
30537: Sinikka Luja. Sulo Hostila.
30538: Reino Breilin. Meeri Kalavainen.
30539: Väinö Vilponiemi. Edit Terästö.
30540: Osmo Kaipainen. Kaisa Raatikainen.
30541: 705
30542:
30543: IV,310.- Toiv.al. n:o 335.
30544:
30545:
30546:
30547:
30548: Luja ym.: Kotiapulaiselle maksetun palkan ottamisesta huo-
30549: mioon vähennyksenä ansioäidin, eronneen ja lesken vero-
30550: tuksessa.
30551:
30552:
30553: E d u s k u n n a 11 e.
30554:
30555: Suomen naiset osallistuvat tuotannolliseen sijoittaa lapsiaan päivähoitolaitoksiin hoitopaik-
30556: toimintaan suuremmassa määrässä kuin tuskin kojen puutteen vuoksi.
30557: mtssaan muussa Länsi-Euroopan maassa. Verotuksessa ei kuitenkaan oteta huomioon
30558: Vuonna 1960 suoritettu väestölaskenta osoitti, vähennyksenä kotiapulaisesta johtuvaa kustan-
30559: että maamme ammateissa toimivasta väestöstä nuserää, vaikka kotiapulaiselle maksettu palkka
30560: oli naisia 39,4 %. Lasketun tyävoimaennus- on suoranainen vähennys siitä ansiosta, minkä
30561: teen mukaan tulee naisten osuus vv. 1965- perheenäiti kodin talouteen tuo. Näin ollen
30562: 1990 noin 40 %:na. Vuoden 1960 väestölas- verolakeihin pitäisi saada sellainen muutos, että
30563: kentatiedot kertoivat edelleen, että kaikista lapsiperheiden kotiapulaisen palkka olisi vähen-
30564: ammateissa toimivista naisista oli naimisissa nyskelpoinen ansioäidin ja lesken tulosta.
30565: olevia 51.2 %. Naimisissa olevien naisten osuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus·
30566: den on arvioitu edelleen kasvavan niin, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30567: se olisi vuonna 1990 noin 57 %.
30568: Ammatissa toimivat naiset joutuvat useim- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
30569: missa tapauksissa palkkaamaan kotiinsa koti- tyksen verolain sellaiseksi muutokseksi,
30570: apulaisen voidakseen käydä ansiotyössä. Esim. että ansioäidin, eronneen ja lesken vero-
30571: sellaisessa perheessä, jossa on pieniä lapsia, se tuksessa otettaisiin vähennyksenä hub-
30572: on suorastaan äidin ansiotyössä käymisen ehto, mioon kotiapulaiselle maksettu palkka.
30573: sillä läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta
30574: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
30575:
30576: Sinikka Luja. Edit Terästö.
30577: Reino Breilin. Kaisa Raatikainen.
30578: Väinö Vilponiemi. Osmo Kaipainen.
30579: Meeri Kalavainen. Sulo Hostila.
30580:
30581:
30582:
30583:
30584: 89 427/70
30585: 706
30586:
30587: IV,311.- Toiv.al. n:o 336.
30588:
30589:
30590:
30591:
30592: Luja ym.: Lasten päivähoitomaksun ottamisesta huomioon vä-
30593: hennyksenä ansioäidin, eronneen ja lesken verotuksessa.
30594:
30595:
30596: Ed u s k u n n a 11 e.
30597:
30598: Suomen naiset osallistuvat tuotannolliseen Yhteiskunnan yllä pitämiä lasten päivähoito-
30599: t01mmtaan suuremmassa määrin kuin tuskin paikkoja on riittämättömästi, joten joudutaan
30600: missään muussa Länsi-Euroopan maassa. V :n turvautumaan yksityisiin koteihin tai laitoksiin.
30601: 1960 väestölaskennan mukaan naiset muodos- joissa hoitomaksut yleensä ovat korkeat. Täl-
30602: tivat koko maan ammatissa toimivasta väes- laisissa tapauksissa huomattava osa äidin pal-
30603: töstä 39.4 %. kasta menee lasten päivähoitomaksuihin.
30604: V:n 1960 väestölaskentatiedot kertovat edel- Verotuksessa ei oteta huomioon vähennyk.-
30605: leen, että koko maan naimisissa olevista nai- senä lasten päivähoidosta aiheutuneita menoja,
30606: sista, joita oli 911 426, oli ansiotyössä 45 %. jotka kuitenkin ovat äidin ansiotyössä käymi-
30607: Maalaiskunnat huomioon ottaen nousi tämä sen ehto, ja suoranainen vähennys siitä tulosta,
30608: prosentti 52 :een, kun ammateissa toimiviksi minkä perheenäiti kodin talouteen tuo. Näin
30609: on katsottu myös maanviljelijätalouksien maa- ollen verolakeihin pitäisi saada sellainen muu
30610: taloustöihin säännöllisesti osallistuvat naiset. tos, että yksityisissä päivähoitolaitoksissa hoi-
30611: Kaikkiaan oli ansioäitejä v:n 1960 lopussa dettavien lasten hoitomaksu olisi vähennyskel-
30612: 299 096. V:n 1950 väestölaskennan mukaan oli poinen ansioäidin, eronneen ja lesken tulosta.
30613: ansioäitien lukumäärä 193 887, joten se 10 vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30614: den kuluessa on lisääntynyt 105 209:llä. Vas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30615: taavasti on mainitun kymmenvuotiskauden ku-
30616: luessa perheen toimeentulossa avustavien per- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
30617: heenjäsenten lukumäärä vähentynyt 55 300:lla. tyksen verolain sellaiseksi muuttami
30618: Ammatissa toimivat naiset joutuvat joko seksi, että ansioäidin, eronneen ja les-
30619: palkkaamaan kotiinsa kotiapulaisen, tai useim- ken verotuksessa otettaisiin huomioon
30620: missa tapauksissa sijoittamaan lapsensa päivä- vähennyksenä lasten päivähoidosta yksi-
30621: hoitoon. tyisiin hoitopaikkoihin suoritettu maksu.
30622: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
30623:
30624: Sinikka Luja. Reino Breilin. Aune Salama.
30625: Väinö Vilponiemi. Meeri Kalavainen. Salme Myyryläinen.
30626: Osmo Kaipainen. Edit Terästö. Kaisa Raatikainen.
30627: 707
30628:
30629: IV,312.- Toiv.al. n:o 337.
30630:
30631:
30632:
30633:
30634: Lähteenmäki ym.: Leskien ja orpojen verotuksen keventämisestä.
30635:
30636:
30637: E d u s k u n n a 11 e.
30638:
30639: Leskien ja arpojen pienet eläkkeet on aikai- Vaikka onkin perusteltua, että kaikki työ-
30640: semmin pyritty pitämään kokonaan verotuk- suhde-eläkkeet ovat verotuksessa. yhdenvertai-
30641: sesta vapaina. Tämä on varsin luonnollista, sia maksajasta riippumatta, ei edellä mainittua
30642: koska heidän eläkkeensä ovat yleensä hyvin lainmuutosta voida pitää oikeudenmukaisena
30643: pieniä ja heidän taloudellinen asemansa on lesidä ja orpoja kohtaan. Nyt on riistetty mo-
30644: muutenkin vaikea. Tämän periaatteen mukai- nen lesken ja orvon jo saavuttamasta edusta
30645: sesti viimeksi toteutetun yleisen perhe-däke- suuri osa pois. Parempi ratkaisu olisi vapauttaa
30646: lain (38/69) mukaiset perhe-eläkkeet ja kou- leskien ja arpojen eläkkeet valtion tuloverosta
30647: lutustuet säädettiin lailla ( 416/69) verova- kokonaan. Näin pitäisi tehdä jo siitäkin syystä,
30648: paiksi vuoden 1969 alusta alkaen. että kyseinen verotus pahentaa suuresti niitä
30649: Joulukuussa 1968 vahvistetuilla lailla (795/ epäkohtia, joita alaikäisten tulojen verotta-
30650: 68) muutettiin tulo- ja omaisuusverolain 24 §: n minen yhdessä vanhempien tulojen kanssa ai-
30651: 1 momentin 9. kohta siten, että siinä mainittu- heuttaa.
30652: jen valtiolta tai kunnalta tai niiden avustamil- Lisätulojen hankkiminen valtiolle leskien ja
30653: ta eläkelaitoksilta saatujen leski- ja orpoeläk- arpojen kustannuksella ei ole kenellekään kun-
30654: keiden vapautus valtion verosta lakkautettiin niaksi eikä sitä voida pitää missään suhteessa
30655: vuoden 1969 alusta lukien. Tämä yllättäen ta- oikeudenmukaisena.
30656: pahtunut verotuksen kiristyminen on saatta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30657: nut asianomaiset huoltajaa vailla olevat henki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30658: löt ja perheet taloudellisesti entistä vaikeam- muksen,
30659: paan asemaan. Näitä vaikeuksia ovat vielä li-
30660: sänneet rahanarvon heikkeneminen ja tulovero- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30661: tuksen progressio sekä kunnallisten veroäyrien menpiteisiin leskien ja orpojen verotuk-
30662: hintojen nousu. sen keventämiseksi.
30663: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
30664:
30665: Olavi Lähteenmäki. Eeva Särkkä. Jouni Mykkänen.
30666: Anna-Liisa Linkola. Mauri Seppä. Pekka Haarla.
30667: Raimo Ilaskivi. Antero Salmenkivi. Eeva Kauppi.
30668: Juha Rihtniemi. Orvokki Kauppila. Aslak Aas.
30669: Olavi Nikkilä. P. Mäki-Hakola. Erkki Häkämies.
30670: Aili Vaittinen. T. I. Vartia. Elsi Hetemäki.
30671: Erkki Hara. Maija Heino. Sinikka Karhuvaara.
30672: Juuso Häikiö. Salme Katajavuori. Harri Holkeri.
30673: Ilkka Suominen. Niilo Tarvajärvi. Pertti Salolainen.
30674: Juha Vikatmaa. G. Laatia. Sirkka Lankinen.
30675: 708
30676:
30677: IV,313.- Toiv.al. n:o 338.
30678:
30679:
30680:
30681:
30682: Mattila ym.: Veroneuvontajärjestelmän aikaansaamisesta.
30683:
30684:
30685: E d u s k u n n a 11 e.
30686:
30687: Verolain 54 §:n mukaan verovelvollisella on neuvojat olisivat yksityisessä toimeksiantosuh-
30688: oikeus saada selvitystä ilmoitusvelvollisuudes- teessa neuvonpyytäjään. Neuvontapalkkiotaksan
30689: taan ja ilmoitustavasta verojohtajalta tai tämän määräisi valtio ja neuvojan asema olisi verratta-
30690: sitä varten määräämäitä henkilöltä, jonka tulee vissa julkiseen kaupanvahvistajaan, jonka ali-
30691: myös maksutta avustaa ilmoitusvelvollista il- oikeus määrää. Neuvojan tehtäviin kuuluisi
30692: moituksen laadinnassa. Näin säädetty viran- neuvoa verovelvollisia ja laatia veroilmoituksia
30693: omaisen neuvomis- ja auttamisvelvollisuus on ynnä muita tarvittavia ilmoituksia, vastata tie-
30694: luonnollisesti varsin vähäistä, kun on kysymys dusteluihin, laatia muutoksenhakukirjelmiä ja
30695: suurista verovelvollismääristä. Sen lisäksi il· niihin vastineita sekä edustaa verovelvollisia
30696: moittamisvelvollisuuteen liittyy myös elinkeino- veroviranomaisten luona.
30697: tulojen osalta kirjanpitovelvollisuuteen kuulu- Veroneuvojan käyttäminen jäisi verovelvol-
30698: via ratkaisuja, joista on huolehdittava asian- lisen omaan . harkintaan eikä rajoittaisi hänen
30699: mukaisesti, jotta verotuksellinen ilmoittaminen mahdollisuuksiaan käyttää viranomaisten tai
30700: voitaisiin suorittaa oikealla tavalla. Viranomai- yksityisten henkilöiden apua veroasioidensa
30701: sen ohjauksen ohella on tietysti yksityistä vero- hoitamisessa.
30702: neuvontaa, jonka pätevyys sen asiantuntemuk- Tarpeen mukaan voitaisiin veroneuvojat ja-
30703: seen ja luotettavuuteen nähden on varsin eri- kaa pätevyytensä mukaan eri ryhmiin, jolloin
30704: lainen aiheuttaen siten verotuksen epätasaisuut- vaativat neuvontatehtävät, kuten elinkeinon-
30705: ta runsaasti. Kuitenkin suurin osa verovelvolli- harjoittajain kohdalla, voitaisiin ohjata riittä•
30706: sista jää ilman minkäänlaista asiantuntija-apua, vän asiantuntemuksen omaaville henkilöille.
30707: josta on ollut seurauksena mm. laaja kirjanpito- Veroneuvontajärjestelmästä on saatu suotui-
30708: velvollisuuden täyttämättä jättäminen joko ko- sia kokemuksia ulkomailla.
30709: konaan tai oleellisin osin, jolloin verotus on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30710: muodostunut sattumanvaraiseksi arvioverotuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30711: seksi, sekä lukuisten muiden virheiden ilmene- muksen,
30712: minen. Erikoisesti verovähennykset ovat usein
30713: jääneet saamatta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30714: Tämän asiantilan ·parantamiseksi olisi aiheel- veroneuvontajärjestelmän aikaansaami-
30715: lista luoda julkisen valvonnnan alainen vero- seksi siten, että riittävän asiantuntija-
30716: neuvontajärjestelmä, jossa veroneuvonta tapah- avun takaaminen verovelvollisille koh-
30717: tuisi veroviranomaisista ja taloudellisen toimin- tuullista palkkiota vastaan on mahdol-
30718: ftaA. harjoittajista riippumattomien valtion val- lista.
30719: tuuttamien veroneuvojien avulla ja jossa vero-
30720: Helsingissä 15 päiv@ä huhtikuuta 1970.
30721:
30722: Matti Mattila. Eino Lottanen. Henrik Westerlund.
30723: 709
30724:
30725: IV,314.-Toiv.al. n:o 339.
30726:
30727:
30728:
30729:
30730: Mattila ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Nurmiiärven
30731: kuntaan.
30732:
30733:
30734: E d u s k u n n a 11 e.
30735:
30736: Nurmijärven kunta on Uudenmaan kasvu- sia tulevaisuudessa tarvittaville tiloille. Posti
30737: kykyisimpiä, mikä parhaiten käy ilmi pitäjän toimii erillään muista ja näin ollen kaipaisi kes
30738: väkiluvun kehityksestä sekä veroäyrimäärän kittämistä parempien palvelumahdollisuuksien
30739: kasvusta. Tämä kehitys on tuonut kielteisenä aikaansaamiseksi.
30740: puolena esille valtiota palvelevien virastojen Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus~
30741: ahtauden, riittämättömyyden sekä epäkäytän- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30742: nöllisyyden. Erikoisesti poliisi toimii ahtaissa
30743: toimitiloissa, jopa siinä määrin, että jokapäiväi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30744: sen työn suoritus - vielä huomioonottaen put- menpiteisiin valtion virastotalon aikaan-
30745: teellisen työvoiman - on hankalaa. Verotoi- saamiseksi Nurmiiärven kuntaan.
30746: misto on liian ahdas eikä tarjoa mahdollisuuk-
30747: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
30748:
30749: Matti Mattila. Eino Lottanen.
30750: 710
30751:
30752: IV,315.- Hemst.mot. nr 340.
30753:
30754:
30755:
30756:
30757: Melin: Om gynnande av bostadsproduktionen genom skattepoli-
30758: tiska reformer.
30759:
30760:
30761: T i 11 R i k s d a g en.
30762:
30763: Under senare delen av 1960-talet har det 196.5 ........ 105 36 661
30764: statliga budgetanslaget för bostadsproduktionen 1966 ........ 140 36 4.57
30765: starkt ökat, vilket tydligt framgår av nedan- 1967 ........ 215 36780
30766: stående tabell. Men däremot har totalproduk- 1968 ........ 250 3.5 781
30767: tionen av bostäder inte ökat vilket har sin 1969 ........ 360 ca 38 000
30768: förklaring av det faktum att skattelättnaderna 1970 ........ 430
30769: för bostadsproduktionen slopats.
30770: Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
30771: Anslag i undertecknad, att riksdagen ville besluta hem-
30772: statsbudget:en för Antal
30773: bostadsproduktion producerade ställa,
30774: i miljoner mark bostäder att regeringen måtte vidtaga åtgärder
30775: 1962 ........ 100 37 449 för att inom rimliga gränser genom
30776: 1963 ........ 87 44133 skattepolitiska reformer gynna bostads-
30777: 1964 . . . . . . . . 92 35 381 produktionen.
30778: Helsingfors den 20 april 1970.
30779:
30780: Ingvar S. Melin.
30781: 711
30782:
30783: IV,315.- Toiv.al. n:o 340. Suomennos.
30784:
30785:
30786:
30787:
30788: Melin: Asuntotuotannon edistämisestä veropoliittisin uudistuk-
30789: sin.
30790:
30791:
30792: E d u s k u n n a 11 e.
30793:
30794: 196~luvun jälkipuoliskolla on valtion tulo- 1964 ........ 92 35 381
30795: ja menoarvion määrärahaa asuntotuotantoa var- 1965 ........ 105 36 661
30796: ten lisätty voimakkaasti, mikä selvästi käy ilmi 1966 ........ 140 36457
30797: alla olevasta taulukosta. Mutta sitävastoin 1967 ........ 215 36 780
30798: asuntojen kokonaistuotanto ei ole lisääntynyt, 1968 ........ 250 35781
30799: mikä selittyy siitä tosiasiasta, että asunnontuo- 1969 ........ 360 noin 38 000
30800: tannon ver.onhuojennukset on poistettu. 1970 ........ 430
30801: Valtion tulo- ja Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittanut eh-
30802: menoarvion mää- dottaa, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
30803: räraha asuntotuo-
30804: tantoa varten Tuotettujen
30805: miljoonaa asuntojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30806: markkaa lukumäärä asuntotuotannon edistämiseksi veropo-
30807: 1962 ....... . 100 37 449 liittisin uudistuksin kohtuuden raioissa.
30808: 1963 ....... . 87 44133
30809: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
30810:
30811: Ingvar S. Melin.
30812: 712
30813:
30814: IV,316.- Toiv.al. n:o 341.
30815:
30816:
30817:
30818:
30819: Melin ym.: Rakennusalan tietopalvelutoiminnan iäriestämisestä.
30820:
30821:
30822: E d u s k u n n a 11 e.
30823:
30824: Teknillisesti nopeasti kehittyvässä yhteiskun- vallitsevia puutteita. Koska rakennusala yleen-
30825: nassa on tietopalvelutoiminnalla keskeinen sä, ja erityisesti sen tietopalveluun liittyvät on-
30826: merkitys. Sen tarkoituksena on välittää tiedot gelmat ovat kovin monisäikeiset alan struktuu-
30827: ja tutkimukset tulokset nopeasti ja käyttökel- rin johdosta, on tähänastinen työ ollut mo-
30828: poiseen asuun muokattuna tuotannon käyttöön nella tavalla hajanaista ja osittain koordinoi-
30829: ja vastaavasti kerätä esim. kuluttajilta tietoja matonta eikä päällekkäisyyttä ole voitu vält-
30830: havaituista puutteista ja välittää ne ke- tää. Järjestöjen tietopalvelutoiminta ei tämän
30831: hitys- ja tutkimustoiminnalle. Valtiovalta on vuoksi voi enää tulevaisuudessa yksinään tyy-
30832: myös havainnut tietopalvelutoiminnan merki- dyttää niitä määrällisiä ja laadullisia tarpe1ta,
30833: tyksen ja perustanut v. 1969 Opetusministe- joita nopeasti kehittyvä teollinen rakentaminen
30834: riön alaisen "Tieteellisen informoinnin neuvot- tuo mukanaan.
30835: telukunnan ( TINFO) ", jonka tehtävänä on Kun rakennusalan tutkimusorganisaatioko-
30836: edistää tieteellistä ja teknillistä informaatiotoi- mitean mietinnössään ehdottama laki rakennus-
30837: mintaa Suomessa. tutkimusmaksun keräämisestä aikanaan anne-
30838: Vaikka rakennusala kokonaisuudessaan edus- taan, tulee valtiovallalla olemaan nykyistä huo-
30839: taa viidettä osaa kansantuotteesta, ei valtio- mattavasti laajemmat mahdollisuudet myös ta-
30840: valta tähän mennessä ole kiinnittänyt riittävää loudellisesti osallistua rakennusalan tietopalve-
30841: huomiota rakennusalan tietopalvelutoiminnan lutoiminnan järjestelyyn. Tähän viitaten esittä-
30842: kehittämiseen. Vaitioneuvoston v. 1966 aset- vät allekirjoittaneet eduskunnan hyväksyttä-
30843: tama "Rakennusalan tutkimusorganisaatioko- väksi toivomuksen,
30844: mitea" on sen sijaan mietinnöissään laajasti
30845: selvittänyt myös tätä tehtäväänsä liittyvää osa- että hallitus pikaisesti selvityttäisi,
30846: ongelmaa, mutta ei ole esittänyt käytännön miten rakennusalan tietopalvelutoimin-
30847: toimenpide-ehdotusta. ta voidaan olemassa olevat iäriestöpoh-
30848: Useat rakennusalalla toimivat ammatti- ja iaiset tietopalveluelimet huomioon ot-
30849: toimialajärjestöt ovat jo kauan aikaa kiinnit- taen iäriestää siten, että a;ankohtaisen
30850: täneet huomiota tietopalvelutoimintaan ja ryh- tiedon puute tai sen työläs saavutetta-
30851: tyneet mahdollisuuksiensa mukaan poistamaan vuus ei olisi rakennustoiminnan kehi-
30852: tyksen esteenä.
30853: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
30854:
30855: Ingvar S. Melin. Harri Holkeri.
30856: 713
30857:
30858: IV,317.- Toiv.al. n:o 342.
30859:
30860:
30861:
30862:
30863: Mustonen ym.: Säätiöiden tulojen ja omaisuuksien verovapauk-
30864: sien poistamisesta.
30865:
30866:
30867: E d u s k u n n a II e.
30868:
30869: Viime aikoina on ryhdytty varsin suuressa ja sen seurauksena köyhät maalaiskunnat me-
30870: määrin kiertämään verotusta niin valtion kuin nettävät erittäin suuria verotuloja, jotka jää-
30871: kunnankin osalta. Tähän antavat oikeuden ny- vät toisten veronmaksajien suoritettavaksi kor-
30872: kyiset epäoikeudenmukaiset tulojen ja omai- keamman äyrinhinnan muodossa. Tällaista ve-
30873: suuksien verovapauden suomat lait. Niinpä rotuksen kiertämistä ei olisi sallittava.
30874: täysin verovapaita tulo- ja omaisuusverosta Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
30875: sekä kunnallisverosta ovat säätiöt tulojen ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30876: omaisuuksiensa osalta. Varakkailla säätiöillä
30877: on hallussaan huomattavia omaisuuksia. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30878: Säätiöt ovat viime vuosina ostaneet maalais- menpiteisiin säätiöiden tulojen ja omai-
30879: kunnissa ympäri Suomea laajoja metsäalueita, suuksien verovapauksien poistamiseksi.
30880: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
30881:
30882: Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen. Niilo Koskenniemi.
30883: V. J. Rytkönen. Veikko Salmi. Matti Järvenpää.
30884: Toivo Asvik. Pauli Puhakka. Aulis Juvela.
30885:
30886:
30887:
30888:
30889: 90 427/70
30890: 714
30891:
30892: IV,318.- Toiv.al. n:o 343.
30893:
30894:
30895:
30896:
30897: Mustonen ym.: Pienten työ- ja virkasuhteiden perusteella saa-
30898: tujen eläkkeiden vapauttamisesta verotuksesta.
30899:
30900:
30901: E d u s k u n n a 11 e.
30902:
30903: Voimassa olevan verolainsäädäntömme mu- huusvähennys otetaan huomioon vasta lopulli-
30904: kaan verovapaita eläketuloja ovat ainoastaan sessa verotuksessa. Pientä eläkettä ei voida
30905: kansaneläkelaitoksen kautta saadut eläkkeet. rinnastaa työstä saatuun tuloon, koska se on
30906: Sen sijaan on suuri epäkohta siinä, että muut aikaisemmin suoritetun työn perusteella työn-
30907: pienetkin työsuhteen tai viran perusteella saa- tekijälle kuuluva sosiaalinen turva, joka tulisi
30908: dut eläkkeet ovat veronalaista tuloa, josta kuu- jättää kokonaan verotuksen ulkopuolelle.
30909: kausittain pidätetään veroennakkoa. Yleensä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30910: nämä pienellä eläkkeellä olevat työkyvyttömät nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30911: ihmiset asuvat kalliissa vuokra-asunnoissa, · jo- muksen,
30912: ten he joutuvat tinkimään jopa elämiseen tar-
30913: vittavasta välttämättömästä ravinnostaankin, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30914: koska veronpidätys pienentää jo ennestäänkin menpiteisiin pienten työ- ja virkasuhtei-
30915: liian pientä eläkettä. den · perusteella saatujen eläkkeitten
30916: Mielestämme ei ole oikein, että verotus koh- vapauttamiseksi verotuksesta sitif!n, että
30917: distuu yhtä ankarana eläkkeellä olevaan kuin verotettavaksi tulevan eläkkeen alaraja
30918: nuoreen työkykyiseen kansalaiseen, sillä Van- määrättäisiin riittävän korkeaksi.
30919: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
30920:
30921: Heikki Mustonen. Veikko Salmi.
30922: Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka.
30923: Niilo Koskenniemi.
30924: 715
30925:
30926: IV,319.- Toiv.al. n:o 344.
30927:
30928:
30929:
30930:
30931: Mustonen ym.: Maaseudun sähköistämisestä.
30932:
30933:
30934: Ed u s k u nn a 11 e.
30935:
30936: Maaseudun sähköistäminen on maaassamme Käsityksemme mukaan tämä yhteiskunnas-
30937: suoritettu erittäin pitkälle. Sitä todistaa jo se, samme vallitseva suuri epäkohta tulisi pikai-
30938: että 93 % kaikista maamme maaseudun ta· sesti korjata hallituksen toimenpiteillä. Maa-
30939: louksista on sähkökäytön piirissä. V altakun- seudun sähköistämiseen osoitettu tuki on yh-
30940: nallisesti ja keskimääräisesti tilanne vaikuttaa teiskunnalle hyvä sijoitus. Sen rakentaminen
30941: tyydyttävältä, varsinkin jos sitä verrataan ai- luo uusia työtilaisuuksia ja sen kerrannaisvai-
30942: kaan sotien jälkeen, jolloin vain noin 50 % kutusten seurauksena valtion tulot lisääntyvät.
30943: maaseudun talouksista oli sähkön piirissä. Merkittävintä on, että sähköistäminen luo ny-
30944: Kuva tilanteesta muuttuu kuitenkin aivan toi· kyaikaisen tuotannon ja elämisen edellytykset.
30945: seksi, kun sitä tarkastellaan alueittain, esim. Sellainen pelko, että maaseudun sähköistämi-
30946: maakunnittain ja kuntakohtaisesti. Havaitaan, nen menisi hukkaan, kun väestö sieltä siirtyy
30947: että sähköttömät taloudet eivät suinkaan ole enenevässä määrin pois, on osoitettu täysin
30948: tasaisesti jakautuneina yli maan, vaan keskit· aiheettomaksi monilla tutkimuksilla.
30949: tyneinä sen tiettyihin osiin, Pohjois-, Itä- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30950: Keski-Suomeen varsin laajalle alueelle. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
30951: Maamme yhdentoista pohjoisimman sähkö- sen,
30952: laitoksen alueella sähkön piiriin kuuluu ainoas-
30953: taan 85 % talouksista, ja heikommin sä:hköis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30954: tettyjen kuntien alueella sähköistämisprosentti menpiteisiin sähköistämistä vailla ole-
30955: on alle 70. Mainittujen yhdentoista sähkölai- van maaseudun saamiseksi sähkön käy-
30956: toksen piiriin kuuluu noin 180 000 taloutta, tön piiriin lisäämällä huomattavasti ny-
30957: joista yli 30 000 talousyksikköä on ilman säh- kyisestään valtion avustusten määrää
30958: köä ja näissä asuvat yli 120 000 ihmistä odot· ;a avustusten saannin perusteita tarkis-
30959: tavat, että yhteiskunta antaisi samalla perus- tamalla.
30960: teella heillekin palveluksen, jonka rintamaitten
30961: asukkaat ovat saaneet jo vuosikymmeniä sitten.
30962: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
30963:
30964: Heikki Mustonen. Pauli Rasänen. Toivo Asvik.
30965: Niilo Nieminen. Pauli Puhakka. Matti Järvenpää.
30966: Veikko Salmi. Ensio Laine. Anna-Liisa Jokinen.
30967: 716
30968:
30969: IV,320.- Toiv.al. n:o 345.
30970:
30971:
30972:
30973:
30974: Mustonen ym.: Rautatietariffin alentamisesta Pohjois-Suomen
30975: teollisuustuotteilta.
30976:
30977:
30978: E d u s k u n n a 11 e.
30979:
30980: Pohjois-Suomen teolliselle kehitykselle on kantohinta alentunut huomattavasti, ollen vain
30981: erittäin suurena esteenä rautateitten nykyinen lähes puolet siitä mitä Etelä-Suomessa.
30982: tariffijärjestelmä. Esimerkiksi raakapuun kul- Tämän epäterveen kehityksen seurauksena
30983: jetus nykyisin on huomattavasti halvempaa val- on yksityismetsissä hakkuut esimerkiksi Kai-
30984: miina sahatavarana. Sama epäkohta vallitsee nuussa romahdusmaisesti laskeneet, mikä on
30985: myös selluloosan ja paperin nykyisissä kulje- aiheuttanut suurelta osalta lisää työttömyyttä
30986: tusmaksujärjestelmässä. sekä yleensä lamaannuttanut alueen talouselä-
30987: Piensahat, jotka olisivat erittäin toivottuja mää.
30988: tulokkaita Pohjois-Suomeen jo työllisyyttä li- Siksi olisikin ryhdyttävä harkitsemaan ja
30989: säävänä tekijänä, ovat joutuneet suuriin vai- toteuttamaan menetelmiä, joilla voitaisiin lie-
30990: keuksiin ja monet näistä yrittäjistä ovat joutu- ventää edellä mainittuja haittatekijöitä. Yhtenä
30991: neet lopettamaan toimintansa, toisten vielä tällaisena käytännön toimenpiteenä tulisi olla
30992: kamppaillessa suurissa taloudellisissa vaikeuk- nykyisen rautatietariffijärjestelmän uusiminen
30993: sissa. Pitkät rautatiekuljetukset valmiin tava- sellaiseksi, ettei valmiin tavaran tai pitemmälle
30994: ran korkeine kuljetusmaksuineen estävä tuot- jalostetun tuotteen kuljetustariffi rautatiellä
30995: teen markkinoinnin kilpailukykyiseen hintaan. olisi ainakaan korkeampi kuin raaka-aineen.
30996: Pohjois-Suomessa kunnallinen veroäyrin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30997: hinta on myös huomattavasti korkeampi kuin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30998: keskimäärin muualla Suomessa. Tämä aiheut- muksen,
30999: taa pienyrittäjille tällä alueella myös normaalia
31000: suuremmat kustannukset verotuksen muodossa. että hallitus ryhtyisi kiireoellisiin toi-
31001: Niinpä kuljetuskustannuksia mitoitettaessa val- menpiteisiin rautateitten nykyisen ta-
31002: tionrautateillä tulisi kansantaloudellinen koko- riffijärjestelmän muuttamiseksi sellai-
31003: naisuus huomioon ottaen keventää valmiin ta- seksi, että Pohjois-Suomessa pitemmälle
31004: varan ra:htimaksuja Pohjois-Suomessa. jalostettujen ja valmiitten teollisuus-
31005: Tämän nykyisen epäterveen tariffijärjestel- tuottoeitten rautatiekuljetusmaksut alene-
31006: män seurauksena on Pohjois-Suomen metsän vat nykyisestä tasosta.
31007: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
31008:
31009: Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen.
31010: V. J. Rytkönen. Veikko Salmi.
31011: Matti Koivunen. Pauli Puhakka.
31012: Toivo Asvik. Niilo Koskenniemi.
31013: 717
31014:
31015: IV,321.- Toiv.al. n:o 346.
31016:
31017:
31018:
31019:
31020: Mustonen ym.: Vapaalippuoikeuden myöntämisestä postilaitok-
31021: sen henkilökunnalle postiautoihin.
31022:
31023:
31024: E d u s k u n n a 11 e.
31025:
31026: Valtionrautateillä on ollut jo piemmän aikaa suinkin pystyvät ovat hankkineet omat au-
31027: käytäntö se, että sanotun laitoksen palveluk- tonsa, joilla kulkevat.
31028: sessa olevilla on ollut edellytykset saada ra- Postin palveluksessa on huomattava määrä
31029: joitetussa määrin käyttää hyväkseen kulkuväli- henkilökuntaa töissä niin pienellä palkalla, et-
31030: neenä rautateitä. Tämä onkin osoittautunut teivät he voi hankkia pienen käyttötarpeensa
31031: erittäin myönteiseksi toimenpiteeksi, josta ei vuoksi omaa autoa. Tämä vapaalippuedun an-
31032: ole ollut muuta kuin hyvää sanottavana mo- taminen olisikin työntekijöille huomattava pal-
31033: lemmin puolin. kankorotus, joka taas valtiolle ei tulisi aiheut-
31034: On olemassa toinen valtion omistuksessa tamaan sanottavasti lisämenoja.
31035: oleva, liikennettä laajasti harjoittava ala, posti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31036: ja lennätinlaitos, jonka piirissä ei ole vielä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31037: sanottavasti ryhdytty käyttämään työntekijöi- muksen,
31038: den vapaalippujärjestelmää.
31039: Henkilökunnan vapaalippuoikeus postiau- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31040: toissa ei tulisi aiheuttamaan mitään haittaa menpiteisiin vapaalippujen käytön saa-
31041: muille matkustajille, koska nykyisin ei enää miseksi postiautoihin postilaitoksen
31042: ole liian täysiä linja-autot, sillä monet jotka palveluksessa olevalle henkilökunnalle.
31043: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
31044:
31045: Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen.
31046: V. J. Rytkönen. Veikko Salmi.
31047: Matti Koivunen. Pauli Puhakka.
31048: Toivo Asvik. Niilo Koskenniemi.
31049: 718
31050:
31051: IV,322.- Toiv.al. n:o 347.
31052:
31053:
31054:
31055:
31056: Mykkänen ym.: Maioitus- ;a ravitsemisliikkeessä asiakaspal-
31057: velusta aiheutuvien palkkakustannusten lukemisesta pois lii-
31058: kevaihtoverolain alaisesta myynnistä.
31059:
31060:
31061: E d u s k u n n a 11 e.
31062:
31063: Liikevaihtoverolain 1 §:n 2 momentin perus- palveluiden saattamiseksi nykyistä edullisem-
31064: teella on majoitus- ja ravitsemisliikkeessä ta- miksi ovat kiireelliset toimenpiteet välttämät-
31065: pahtuvaa tarjoilua tahi liiketoiminnan muodos- tömiä. Liikevaihtoverotuksen käyttäminen yk-
31066: sa muualla tapahtuvaa tarjoilua pidettävä tava- sinomaan mahdollisimman suurten veron koko-
31067: ran myyntinä ja siten liikevaihtoveron alaisena. naismäärien keräämiseen jonkin elinkeinon
31068: Edellä mainittu 1 §:n 2 momentti on epäoi- menestymismahdollisuuksista piittaamatta ei ole
31069: keudenmukainen ja saattaa majoitus- ja ravit- edullinen menettelytapa. Majoitus- ja ravitse-
31070: semiselinkeinon heikompaan asemaan muihin misliikkeet tarjoavat jo nyt varsin runsaasti
31071: palveluelinkeinoihin verrattuna. Myös kulutta- työtilaisuuksia alalla vallitsevan vuorotyöjärjes-
31072: jan kannalta lienee epäedullista, että hän jou- telmän takia, minkä lisäksi on todettava, että
31073: tuu maksamaan tämän varsin välttämättömän alalla on jo pitkään vallinnut jatkuva työvoima-
31074: ja keskeisen elinkeinon tarjoamista palveluk- pula. Työvoimavaltaisen elinkeinon kehityksen
31075: sista liikevaihtoveron. Tämä koskee sitä tarjoi- jarruttaminen verorasituksen muodossa ei voi
31076: lijan . suorittamaa työtä, josta aiheutuvien kus- olla järkevää.
31077: tannusten osuus liiketoiminnan kokonaiskus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31078: tannuksista on erittäin suuri. Koska kulutta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31079: jalla on mahdollisuus nauttia näitä palveluksia muksen,
31080: miltei vuorokauden kaikkina aikoina, on ym-
31081: märrettävää, että palkkakustannusten määrä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31082: muodostuu muihin palveluelinkeinoihin ver- menpiteisiin liikevaihtoverolain muutta-
31083: rattuna aivan eri suuruusluokkaa olevaksi. Kes- miseksi siten, että asiakaspalvelusta ai-
31084: kimääräinen palkkakustannusten osuus ravitse- heutuvat palkkakustannukset voidaan
31085: misliikkeen kokonaiskustannuksista on 40-50 maioitus- ;a ravitsemisliikkeessä lukea
31086: %. pois liikevaihtoverolain alaisesta myyn-
31087: Ravitsemiselinkeinon edistämiseksi ja kulut- nistä.
31088: tajan kannalta eräiden kaikkein keskeisimpien
31089: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31090:
31091: Jouni Mykkänen. Raimo Ilaskivi.
31092: M. Jaatinen. Juha Rihtniemi.
31093: Juha Vikatmaa. G. Laatio.
31094: 719
31095:
31096: IV,323.- Toiv.al. n:o 348.
31097:
31098:
31099:
31100:
31101: Mykkänen ym.: Polttoaineiden kuljetuskustannusten korvaami-
31102: sesta valtion varoista polttoaineiden hintojen alentamiseksi
31103: Pohjois-Suomessa.
31104:
31105:
31106: E d u s k u n n a 11 e.
31107:
31108: Valtion penman veron osuus polttoaineen siitä, että koko maassa päästäisiin polttoaineen
31109: hinnasta on nykyisin varsin huomattava. Tä- hinnoissa samaan hintatasoon. Tähän päästäi-
31110: män joutuvat maksamaan kaikki polttoaineen siin mm. sillä, että valtion varoista suoritet-
31111: tarvitsijat. Tämän lisäksi voidaan polttoaineen taisiin tahtikorvausta polttoaineiden kuljetus-
31112: hintaan lisätä vielä erillinen hintalisä, lähinnä kustannusten osalta. Kulutus koko maan kulu-
31113: niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat poltto- tukseen verrattuna on näillä alueilla suhteelli-
31114: aineen kuljetuksista ja rahdista jakelupaikalle. sen pieni, joten taloudellisestikaan ei polttoai-
31115: Tämä merkitsee käytännössä sitä, että polttoai- neiden hinnan tuki täällä tulisi taloudellisesti
31116: neesta peritään sitä korkeampi hinta, mitä maallemme raskaaksi, mutta toimenpiteellä
31117: kauemmas pohjoiseen tai itään maassamme lii- olisi mitä edullisin vaikutus Pohjois-Suomen
31118: kutaan. ja Lapin ·talouselämään. Tästä pääsisivät hyö-
31119: Korotetun polttoaineen hinnan vaikutus tymään paitsi yrittäjät ja ammattiautoilijat
31120: tuntuu varsin voimakkaana juuri Pohjois-Suo- myös kaikki maakuntien asukkaat.
31121: messa, missä pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
31122: tuntuvia lisäkustannuksia. Tämä heijastuu mitä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31123: erilaisimmilla aloilla. Korkeiden tahtikustan-
31124: nusten vuoksi joudutaan pohjoisessa maksa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31125: maan samasta tuotteesta korkeampia hintoja menpiteisiin polttoaineiden kuljetuskus-
31126: kuin vastaavasti tuotteesta etelässä. Oleelli- tannusten korvaamiseksi valtion varois-
31127: sesti tähän on vaikuttamassa juuri korkea polt- ta siten} että polttoaineiden hinnat tu-
31128: toaineen hinta. Pohjois-Suomen ja erityisesti lisivat Pohjois-Suomessa ja Lapissa sa-
31129: Lapin kannalta olisi mitä toivattaviota lähteä maksi kuin Etelä-Suomessa.
31130: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
31131:
31132: Jouni Mykkänen. Aili Vaittinen.
31133: G. Laatio. Pekka Vilmi.
31134: M. Jaatinen.
31135: 720
31136:
31137: IV,324.- Toiv.al. n:o 349.
31138:
31139:
31140:
31141:
31142: Mykkänen ym.: Lääningeologin viran perustamisesta Lapin ja
31143: muihin kehitysaluelääneihin.
31144:
31145:
31146: E d u s k u n n a 11 e.
31147:
31148: Lapin läänissä tounu JO useita kaivoksia. omaisena läänissä aluetta koskevan tutkimuk-
31149: On myös perusteltua uskoa, että kaivostoimin- sen ja sitä palvelevien töiden osalta.
31150: taa voidaan vielä huomattavasti lisätä geolo- Lääningeologi poistaisi niitä malminetsintään
31151: gista tutkimusta edistämällä ja malminetsintää liittyviä puutteita, joita on olemassa paikallisen
31152: tehdostamalla sekä perustutkimuksen että so- valistustoiminnan, työllisyysvaroin tehtävän
31153: velletun tutkimuksen osalta. tutkimuksen ja jo suoritettujen tutkimusten
31154: Geologista tutkimusta tehdään läänissä val- tulosten keskitetyn tallentamisen osalta eikä
31155: tion laitosten tai yhtiöiden sekä yksityisten virka-asemaltaan itsenäisenä muodostaisi kak-
31156: toimesta. Tämä tutkimustyö vaatisi pitkälle sinkertaisorganiaatiota malminetsinnän piiriin.
31157: kehitettyä yhteistyötä. Varsinaisen eri organi- Edellä selostetun johdosta ehdotamme kun-
31158: saatioiden välisen yhteistyön lisäksi olisi tar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31159: peellista, että läänissä olisi paikallinen viran- muksen,
31160: omainen, lääningeologi, · jolle kuuluisi yleinen
31161: malminetsintävalitus, aloitteiden tekeminen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
31162: geologisista tutkimuskohteista, työllisyysvaroin menpiteisiin lääningeologin viran pe-
31163: tapahtuvan malminetsintään liittyvän tutki- rustamiseksi Lapin lääniin ja samalla
31164: muksen ohjaaminen, osallistuminen seutusuun- mahdollisesti muihin kehitysalueläänei-
31165: nitteluun maaperää ja sen käyttöä koskevien hin, joissa kaivannaisteollisuudella on
31166: kysymysten osalta, toiminta arkistoivana Viran- olemassa laajenemismahdollisuuksia.
31167: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
31168:
31169: Jouni Mykkänen. Aili Vaittinen.
31170: G. Laatio. Veikko Hanhirova.
31171: Pekka Vilmi.
31172: 721
31173:
31174: IV,325.- Toiv.al. n:o 350.
31175:
31176:
31177:
31178:
31179: Mykkänen ym.: Laajennetun rajakauppaoikeuden säätämisestä
31180: Lapin ·kuntien asukkaille.
31181:
31182:
31183: E d u s k u n n a 11 e.
31184: Pohjoiskalotin rajakaupalla on vanhat perin- kirjavat ja kaipaavat yhtenäistämistä ja selven-
31185: teet ja sitä on pidettävä luonnollisena ilmauk- tämistä.
31186: sena väestön taloudellisille tarpeille, minkä Lapin väestön toivomukset olisi rajakaup-
31187: vuoksi on tärkeätä, että ne lainsäädännölliset paamme koskevien määräysten osalta syytä
31188: ja psykologiset esteet, jotka jatkuvasti haittaa- huomioida siten, että nimenomaan poronlihan
31189: vat tätä kauppaa, viivytyksettä poistetaan. vaihto-oikeus huomioitaisiin laajennettuna poh-
31190: Pohjoismaiden tyhteistyö Pohjoismaiden neu- joisimpien kuntien osalta ja että oikeudet lie-
31191: voston puitteissa on luonnollisella tavalla edis- venisivät vastaavasti etelämmäksi siirryttäessä.
31192: tänytkin rajakaupan vapauttamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31193: Rajakauppa ei kuitenkaan nykyisellään suo nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31194: niitä mahdollisuuksia, joita paikallinen väestö muksen,
31195: toivoisi. Huolimatta siitä, että pohjoismaisessa
31196: yhteistyösopimuksessa edellytetään pohjoista että hallitus ryhtyisi kiineellisiin toi-
31197: rajakauppaa koskevat määräykset muotoilta- menpiteisiin laajennetun rajakauppaoi-
31198: viksi siten, että niistä rajaseutujen asukkaille keuden säätämiseksi Lapin kuntien asuk-
31199: aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa, ovat kaille . ja rajakauppaa koskevien mää-
31200: rajakauppaamme koskevat määräykset melko räysten tarkistamiseksi.
31201: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
31202:
31203: Jouni Mykkänen. Aili Vaittinen.
31204: Kerttu Hemmi. Veikko Hanhirova.
31205: G. Laatio. Pekka Vilmi.
31206: Juha Rihtniemi. Ilkka Suominen.
31207: Harri Holkeri. M. Jaatinen.
31208:
31209:
31210:
31211:
31212: 91 427/70
31213: 722
31214:
31215: IV,326.- Toiv.al. n:o 351.
31216:
31217:
31218:
31219:
31220: Mykkänen ym.: Poronhoitotöitä varten ostetun moottorikelkan
31221: tullimaksun palauttamisesta.
31222:
31223:
31224: E d u s k u n n a 11 e.
31225:
31226: Lapissa on nykyisin runsaasti vaikeuksia. lyhyt, korjauskulut suuret ja alkuhinta aivan
31227: Ihmisten työnsaanti on lähes kokonaan mah- liian korkea.
31228: doton laajoilla alueilla sen vuoksi, että metsä- Varmasti on oikein, että tullimaksu palau-
31229: työt ovat vähentyneet ja loput koneellistuneet. tdtltaisiin niiden moottorikeikkojen osalta, joita
31230: Eräitä aloja on vielä, joista voidaan :toivoa tu- käytetään yksinomaan eli suurimmassa määrin
31231: levaisuudessa toimeentuloa, mutta se edellyt- poronhoitotyöhön. Ei tästä valtiolle mikään
31232: täisi entiSitä parempia toimeentuloedellytyksiä. suunnaton uhraus ,tulisi ja sillä ku1tenkin au-
31233: Poronhoito on vanhimpia ammatteja ja sillä :tettaisiin Lapin pienyrittäjää. Alennukset: eivät
31234: on menestymisen mahdollisuudet vielä senkin menisi väärään tarko~tukseen, sillä anomuk-
31235: jälkeen, kun Lapista on tullut ns. turistimaa- siin voitaisiin pyytää Paliskuntain Yhdistyksen
31236: kunta. Porouhoirtoa voitaisiin vielä parantJaa lausunto.
31237: ja sen kannattavuutta lisätä eräillä pienillä Edellä esitettyyn viLtaten ehdotamme kun-
31238: asetusten korjauksilla. Eräs tällainen korjaus nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31239: pitäisi saada moottorikeikkojen hintoihin. Jo- muksen,
31240: kainen käsittää, että poronhoitotyöt ovat tun-
31241: tureissa kovaa ja voimia kysyvää työtä. Tämä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31242: moottorikelkan tulo markkinoil1e on tehnyt että poronhoitotöitä varten ostetun
31243: poronhoidon entistä inhimillisemmäksi. Kuiten- moottorikelkan tullimaksu anomuksesta
31244: kin näiden kulkuneuvojen ikä on suhteellisen kokonaan palautettaisiin moottorikelkan
31245: ostajalle.
31246: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
31247:
31248: Jouni Mykkänen. Harri Holkeri.
31249: M. Jaatinen. Alli Vaittinen.
31250: G. Laatio. Veikko Hanhirova.
31251: Juha Rihtniemi. Pekka Vilmi.
31252: Pertti Salolainen.
31253: 723
31254:
31255: IV,327.-Toiv.al. n:o 352.
31256:
31257:
31258: Mykkänen ym.: Poromiesten moottorikeikkojen polttoaineen
31259: vapauttamisesta polttoaineverosta.
31260:
31261: E d u s k u n n a i 1 e.
31262:
31263: Tekniikan kehitys on tuonut omat ongel- takseen moottoriroelkan aiheuttamat kulut sitä
31264: mansa myös Lappiin. Sen vaikutukset on ha- kautta. Toisaalta taas kustannusten peittämi-
31265: vaittavissa aina niinkin perioteeilisessä amma- seksi ei voida porojen kokonaismäärääkään
31266: tissa kuin poronhoidossa. Suhteellisen lyhyessä nostaa, koska tällöin ei laidunta enää riitä tar-
31267: ajassa on moottorikelkasta muodostunut varsin peeksi. On muistettava lisäksi, että poronhoi-
31268: käyttökelpoinen ja käytetty työväline poron- don piiristä lähtemään joutuva on usein vailla
31269: hoidossa. Vuonna 66/67 oli moottorikeikkoja muuta ammattitaitoa ja hänen hakeutumisensa
31270: suoritetun tutkimuksen mukaan poromiesten yleisille työmarkkinoille nykyisenä työttömyys-
31271: käytössä yhteensä 335 kappaletta. Tällä het- aikana on varsin vaikeaa. Tästä syystä olisikin
31272: kellä luku lienee aina 400-500. löydettävä sellaisia keinoja, joilla poromiesten
31273: Käytäntö on osoittanut, että nllkäli yksi asemaa saatettaisiin helpottaa.
31274: poromies paliskunnasta hankkii moottorikelkan Tällä hetkellä valtio perii moottorikelkoissa
31275: työvälineekseen, on toisten seurattava esimerk- käytettävästä polttoaineesta vastaavan veron
31276: kiä. Mikäli joku ei tätä tee, jää hän autta- kuin muidenkin ajoneuvojen polttoaineista.
31277: mattomasti toisista jälkeen. Toisaalta on to- Tätä on pidettävä suoranaisena epäoikeuden-
31278: dettu, että mikäli tokan suuruus kasvaa yli mukaisuutena poromiestä kohtaan. Samanai-
31279: 500, on edessä varsin pian jo toisen moottori- kaisesti kun esim. maatilalla saadaan käyttää
31280: kelkan hankinta. traktoreissa verovapaata polttoainetta, joutuu
31281: Kelkan hankinta tietää poromiehelle tuntu- poromies maksamaan kalliin veron. On las-
31282: vaa menoerää. On laskettu, että ·esim. 6-hen- kettu, että polttoaineveron vuotuinen osuus
31283: kisen perheen osalta toimeentulo edellyttää on poropääomassa n. 10 poroa. Mikäli poltto-
31284: yleensä vähintään 300 poron tokkaa. Mootto- ainevero poistettaisiin moottorikeikkojen polt-
31285: rikelkan hankinta aiheuttaa n. 50-60 poron toaineen osalta, tietäisi se vastaavasti n. 10 po-
31286: vähennyksen ja mikäli huomioidaan vuosittai- ron verran lisää tuloa poromiehen kukkaroon.
31287: nen tästä aiheutuva pääomaa vähentävä vaiku- Omalta osaltaan se olisi siis helpottamassa
31288: tus, merkitsee moottorikelkan hankinta koko- poromiehen toimeentuloedellytyksiä. Moottori-
31289: naisuudessaan jopa 2-300 poron vajauksen keikkojen polttoaineen verovapautta puoltavat
31290: poromiehen tokkaan moottorikelkan käyttöikää siksi useat syyt ja valtiontaloudellisesti se mer-
31291: kohti. Pulmallinen kysymys on myös sikäli, kitsisi niin vähän, että verovapauteen olisi mitä
31292: että olosuhteet pyrkivät suosimaan sellaisia, pikimmin päästävä tässä suhteessa.
31293: joilla on varaa ja mahdollisuutta kasvattaa tok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31294: kaansa. Huonommassa taloudellisessa asemassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31295: olevalle moottorikeikka merkitsee jopa tulo- muksen,
31296: tason heikkenemistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31297: Mikäli tokan suuruutta ei pystytä nosta- menpiteisiin poromiesten moottorikeik-
31298: maan, joutuu asianomainen poromies hakeutu- kojen polttoaineen vapauttamiseksi
31299: maan muualle, yleisille työmarkkinoille korva- polttoaineverosta.
31300: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31301:
31302: Jouni Mykkänen. Raimo Ilaskivi.
31303: Juha Vikatmaa. G. Laatio.
31304: Juha Rihtniemi. M. Jaatinen.
31305: Kerttu Hemmi.
31306: 724
31307:
31308: IV,328.- Toiv.al. n:o 353.
31309:
31310:
31311:
31312:
31313: Mykkänen ym.: Ulosottotehtäviin määrättyjen poliisikonstaape-
31314: leiden työn huomioon ottamisesta eläkkeitä määriteltäessä.
31315:
31316:
31317: E d u s k u n n a 11 e.
31318:
31319: Sellaisissa kaupungeissa kuin esimerkiksi Ro- sien, jotka ovat poliisikonstaapelinimityksellä
31320: vaniemen kaupunki, missä ei ole 'kaupungin- ja olosuhteiden pakosta joutuneet näihin teh-
31321: voutia, tekee kaupunginvoudin työt nimismies. täviin, olisi eläkettä määrättäessä oltava aina-
31322: Nimismiespiirissä palvelevat konstaapelit mää- kin neljä palkkaluokkaa korkeammassa palkka-
31323: rätään avustaviksi ulosottomiehiksi ja näin ol- luokassa kuin mitä he ovat virkaansa hoitaes-
31324: len he jäävät ilman minkäänlaisia lisiä, esimer- saan. Tällöin he pääsisivät lähemmäksi toisia
31325: kiksi järjestyspoliisilisää tai rikospoliisilisää ja virkaveljiään. Edellä mainittua ulosottoapulai-
31326: ylityökorvausta, koska nämä ulosottotehtäviin sen tehtävää suorittaessaan joutuu maksamaan
31327: määrätyt eivät kuulu työaikalain alaisuuteen. veroja töissä ollessaan, mutta eläkettä määrät-
31328: Työstään' nämä ulosottotehtäviin määrätyt saa- täessä sitä ei lasketa mukaan.
31329: vat ns. ulosottopalkkion, josta ei pidätetä en- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
31330: nakkoa, vaan josta maksetaan vero lopullista nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31331: veroa määrättäessä. Nämä tulot eivät kuiten- muksen,
31332: kaan vaikuta eläkettä määrättäessä, vaan ulos-
31333: ottotehtävissä olevat saavat peruspalkkansa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31334: mukaan eläkkeen, mikä on huomattavasti pie- menPiteisiin ulosottotehtäviin määrätty-
31335: nempi kuin sellaisten konstaapelien, jotka kuu- jen poliisikonstaapeleiden työn huo-
31336: luvat työaikalain alaisuuteen. mioon ottamiseksi heidän eläkkeitään
31337: Asiantilil vaatii korjauksen. Niiden polii- määriteltäessä.
31338: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31339:
31340: Jouni Mykkänen. Juha Vikatmaa.
31341: Olavi Lähteenmäki. M. Jaatinen.
31342: 725
31343:
31344: IV,329.- Toiv.al. n:o 354.
31345:
31346:
31347:
31348:
31349: Mäkelä ym.: Lavian virastotalon rakentamisesta.
31350:
31351:
31352: E d u s k u n n a 11 e.
31353:
31354: Lavian kunnassa toimivat valtion virastot ah- telluksi sittenkin nopeammin kuin esim. tienra-
31355: taissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa, kennustyöt. Lavian kirkonkylän kehittämistä
31356: jotka postia lukuunottamatta ovat vuokrattuja elinkelpoiseksi maaseudun asutustaajamaksi oli-
31357: huoneistoja. Virastojen toimitilat sijaitsevat si virastotalon toteutuminen osaltaan myös
31358: useissa tapauksissa myös paloturvallisuuden edistämässä.
31359: kannalta epätarkoituksenmukaisissa rakennuk- Virastotaloon esitetään varattavaksi toimisto-
31360: sissa eikä niillä ole arkistolain mukaisia arkisto- tilat seuraaville, paikkakunnalla jo oleville vi-
31361: tiloja käytettävissään. Lavian kirkonkylässä on rastoille:
31362: myös kolmea kuntaa palvelevia valtion viras- 1) Lavian-Suodenniemen-Mouhijärven
31363: toja, esim. verotoimisto, kansaneläkelaitoksen veropiirin verotoimisto,
31364: piiritoimisto ja nimismiehen kanslia, joiden si- 2) Lavian-Suodenniemen-Mouhijärven
31365: joittaminen ajanmukaisiin toimitiloihin olisi jo kuntien sairausvakuutustoimisto,
31366: yleisönpalvelun ja kokoustoiminnan kannalta 3) Edellämainittujen kuntien kansaneläke-
31367: välttämätöntä. toimisto,
31368: Lavian kunnanvaltuusto on jo tehnyt päätök- 4) Lavian käräjäkunnan käräjähuoneisto,
31369: sen tontin lahjoittamisesta korvauksetta valtion 5) Lavian-Suodenniemen-Kiikoisten kun-
31370: virastotaloa varten paikasta, joka valtion viran- tien nimismiespiirin kanslia,
31371: omaisten toimesta katsotaan soveltuvaksi tar- 6) Posti- ja lennätintoimisto (jolla nykyisin
31372: koitukseen. Kirkonkylää varten on hyväksytty on vanha oma talo omalla tontilla, jonka
31373: rakennuskaava, joka kuitenkin vielä on läänin- myynnistä olisi valtiolle tuloa) ,
31374: hallituksessa vahvistamatta, joten virastotalo 7) Työnvälitystoimiston vastaanottotilat,
31375: voitaisiin sijoittaa myös kaavallisesti tarkoituk- 8) Poliisivankilan tilat,
31376: senmukaisesti. 9) Ammatinvalinnan ohjaustoimiston huo-
31377: Virastotalon rakentaminen antaisi rakennus- neisto,
31378: vaiheessa hyödyllisen työkohteen, johon voitai- 10) Tiepiirin mahdolliset toimitilat.
31379: siin sijoittaa Lavian ja lähikuntien työttömyys- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
31380: kortistoihin hyväksyttyjä töihin. Pohjois- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31381: Satakunnan työllisyystilannehan on tunnetusti
31382: erittäin vaikea ja valtion sijoitusosuuteen sovel- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
31383: tuvia työkohteita ei ole näillä seuduilla edes menpiteisiin Lavian virastotalon suun-
31384: suunniteltuna. Rakennustyö saataneen suunni- nittelu- ja rakennustyön toteuttamiseksi.
31385: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31386:
31387: Uljas Mäkelä. Matti Jarvenpää. A-V. Perheentupa.
31388: 726
31389:
31390: IV,330.- Toiv.al. n:o 355.
31391:
31392:
31393:
31394:
31395: Mäki ym.: Yrittäjäeläkkeiden vapauttamisesta omaisuusverosta.
31396:
31397:
31398: E d u s k u n n a 11 e.
31399:
31400: Tulo- ja omaisuusverolain 33 §:n 1 momen- kun yrittäjäeläkejärjestelmä on saatu lakisäätei-
31401: tin 3 kohdassa on lueteltu sellaiset eläkkeet, sesti alkuun.
31402: joita ei ole pidettävä verovelvollisen veronalai- Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
31403: sina varoina omaisuusverotuksessa. Niiden jou- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31404: kossa mainitaan mm. verovelvollisen aikaisem- muksen,
31405: paan virka- ja työsuhteeseen perustuvat eläk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31406: keet, mutta ei sen sijaan yrittäjäeläkkeitä. menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
31407: Hallituksen esityksessä, jonka johdosta ky- kaansaamiseksi, jolla tulo- ja omaisuus-
31408: symyksessä olevaa lainkohtaa muutettiin 29. verolain 33 § muutetaan siten, että
31409: 12. 1967, on kuitenkin mainittu, että yrittä- yrittäjien eläkelain mukainen eläke
31410: jäeläkkeet olisi saatettava verotuksellisesti sa- mainittaisiin niiden eläkkeiden joukossa,
31411: maan asemaan muiden eläkkeiden kanssa heti, joita ei ole pidettävä veronalaisina.
31412: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
31413:
31414: Timo Mäki. Aslak Aas.
31415: M. Jaatinen. Olavi Nikkilä.
31416: Pentti Sillantaus.
31417: 727
31418:
31419: IV,331.- Toiv.al. n:o 356.
31420:
31421:
31422:
31423:
31424: Mäki ym.: Yrittäjäeläkemaksun saattamisesta vähennyskelpoi-
31425: seksi elinkeinotulon verottamisessa.
31426:
31427:
31428: E d u s k u n n a 11 e.
31429:
31430: Yrittäjien eläkelain ( 468/69) mukaisia va- jäädä vähentämättä, kun tällä ei ole henlcilö-
31431: kuutuksia on pideutävä sellaisina eläkevaikuu- kohtaisia tuloja.
31432: tuksina kuin TOL 29 §:n 2 momentissa tar- 3. Niin ikään saatetaan vähennysoikeus me-
31433: koitetaan. Näin otlen verovelvollinen on oi- nettää kunnallisverotuksessa niissä tapauksissa,
31434: keutettu saman pykälän 1 momentin 4 kohdan joissa verovelvollisen yritys sijaitsee muualla
31435: mukaisesti vähenJtämään tämän lain mukaiset kuin hänen kotikunnassaan.
31436: vaikuutusmaksut. 4. YEL 7 § :n mukaan eläkkeen perusteena
31437: TOL 29 §:n 1 momentin 4 kohdassa edel- oleva työtulo määrätään yrittäjän vuosittain
31438: ly.tettyj,en vakuutusmaksujen vähennyskelpoi- saamasta todellisesta tulosta riippumatta ja
31439: suuden tarkoituksena on alunperin ollut edistää päin ollen vakuutusmaksut on maksettava myös
31440: vapaaehtoisten eläkevakuutussopimusten teke- sellaisilta vuosilta, jolloin yritystoiminta on
31441: mistä. JOilta säännöksellä olisi ollut merkitystä, ollut tappiollista. Edellä mainitut haitat väl-
31442: on täy,tynyt olla kysymys verovelvollisesta, ,tetltäisiin, jos vakuutusmaksut voitaisiin vähen-
31443: jolle on ollut mahdollista käyttää main1btua tää elinkeinotulosta >tulon hankkimis- ja säi-
31444: vähennysoikeutta. Hänellä on pitänyt olla siinä lyttämiskustannuksena. Elinkeinotulon verovta-
31445: määr1n henkilökohtaisia ,tuloja, eJJtä niistä on mista koskevan lain (EVL) 8 §:n 4 kohdan
31446: voitu tehdä ko. vähennys. Kun yrittäjäeläke- säännös sallii kuitenkin vähennettäviksi vain
31447: vakuutus on nyt tehty pakolliseksi, on mah- työntekijöiden vakuutusmaksu:t. Oikeana on
31448: dollista, että verovelvollisella ei olekaan täl- kuiltenkin pidettävä, että yrittäjä saisi vähentää
31449: laisia tuloja, ja niin hän tulee kahteen ket!taan myös omat pakolliset vakuutusmaksunsa.
31450: veroretuksi. Vakuutusmaksu voi jäädä vähentä- Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
31451: mättä mm. seuraaviss,a tapauksissa: 1. Ydttäjä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi ltoivo-
31452: toimintaa harjoittaa avoin yhtiö, kommandiit- mu:ksen,
31453: tiyhtiö, yhtymä tai kuolinpesä. Jos osakkaalle
31454: ei makseta lainkaan palkkaa, vaan hän saa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31455: kaiken tulonsa osinkona, ei hänellä ole sel- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
31456: laista ~tuloa, josta vakuutusmaksu voiltaisiin kaansaamiseksi, jolla muutettaisiin elin-
31457: vähentää. keinotulon verottamisesta annetun lain
31458: 2. Jos verovelvoliisen aviopuoliso ,työsken- 8 § siten, että yrittäjien eliikelain mu-
31459: telee hänen yrityksessään, mikä on yleistä pien- kaiset vakuutusmaksut voitaisiin vähen-
31460: yrityksissä, voi aviopuolison vakuutusmaksu tää elinkeinotulosta tulon hankkimis-
31461: ja säilyttämiskustannuksena.
31462: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
31463:
31464: Timo Mäki. Aslak Aas.
31465: Paavo Niinikoski. Pekka Haarla.
31466: M. Jaatinen. Olavi Nikkilä.
31467: Pentti Sillantaus.
31468: 728
31469:
31470: IV,332.- Toiv.al. n:o 357.
31471:
31472:
31473:
31474:
31475: Mäki ym.: Helpotuksen aikaansaamisesta poliisitehtävissä ole-
31476: ville autoveron suoritusvelvollisuudesta.
31477:
31478:
31479: E d u s k u n n a 11 e.
31480:
31481: Monilla paikkakunnilla poliiseilla ei ole käy- paikkakunnan normaalitilanteesta usein suures-
31482: tettävissään lainkaan valtion autoa. Tämä ei tikin poikkeavia tapauksia, joiden selvittely eh-
31483: luonnollisesti kauttaaltaan toteutettuna olisi dottomasti vaati virkavallan nopeita, tehokkai-
31484: mahdollistakaan eikä tasasuhtaista niukkojen ta toimenpiteitä.
31485: määrärahojen puitteissa. Autojen puuttuminen Omien autojen käyttöön liittyy useita valtio-
31486: on johtanut siihen, että poliiseilla yleensä on talouden kannalta edullisia seikkoja. Mm. ei ole
31487: omat autot, jotka tietysti osittain palvelevat tarpeen sitoa miehistöä auton hoito- ja huolto-
31488: niitä yksityisten antamien tehtävien suoritusta- tehtäviin, ei ole tarpeen sitoa valtion varoja
31489: kin, joista nämä myös suorittavat korvauksen. autoinvestointeihin. Kokonaisuudessaan omilla
31490: Kuitenkin on todettava, että poliisitoimen koh- autoilla ajetut matkat tulevat valtiolle oleelli-
31491: tuullinenkin hoito erittäin monissa tapauksissa sesti edullisemmiksi kuin käytettäessä virka-
31492: edellyttää poliisille oma autoa, koska määrä- autoja. Kaikista näistä syistä on aihetta edistää
31493: rahat toisaalta eivät myöskään riitä taxiautojen poliisien omien autojen hankintaa.
31494: yleiseen käyttöön. Epäilemättä kysymys sivuaa eräitä muitakin
31495: Poliisimiesten tulotason huomioonottaen virkaryhmiä, mutta kuitenkin poliisit ovat sit-
31496: tuottaa auton hankinta monille vaikeuksia. tenkin siinä määrin erikoisasemassa, että hei-
31497: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain dän osaltaan helpotus autoverosta on erikseen
31498: 18 § tosin antaa valtioneuvostolle, eräissä ta- perusteltu ja tarkoituksenmukainen.
31499: pauksissa verohallitukselle, mahdollisuuden Kun vaa#nee erityisselvityksen, tarvitaanko
31500: myöntää vapautus sen lain mukaisen veron asian järjestämiseksi lain muutos vai voidaan-
31501: suorituksesta tai määrätä palautettavaksi jo suo- ko se hoitaa lisäämällä asetukseen selventävä
31502: ritettu vero, milloin kohtuussyyt tahi säälittä- säännös samoinkuin myös ennakolta niiden eh-
31503: vät tai muut erittäin painavat syyt vaativat. tojen määrittelyn, joilla vapautus voidaan
31504: Tämän lainkohdan sovellutuksessa on kuiten- myöntää, ei ole tässä vaiheessa tarkoituksen-
31505: kin edellytetty yksilöllisiä erityisolosuhteita, mukaista aioitteelia kiteyttää ratkaisun yksityis-
31506: näinollen poliisit eivät ole onnistuneet yrityk- kohtia, jonka vuoksi ehdotamme eduskunnan
31507: sissään vapautua auton hintaa oleellisesti ko- hyväksyttäväksi toivomuksen,
31508: rottavasta verosta.
31509: Ottaen huomioon kansalaisten turvallisuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31510: den lisäämisen välttämättömyyden sekä sen menpiteisiin tarkoituksenmukaisen hel-
31511: seikan, että moottoriajoneuvojen lukumäärän potuksen aikaansaamiseksi poliisitehtä-
31512: ja käytön valtava kasvu merkitsee maaseudul- vissä oleville autoveron suoritusvelvolli-
31513: lakin monia äkillisiä tilanteita, on hoidettava suudesta.
31514: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31515:
31516: Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
31517: 729
31518:
31519: IV,333.- Toiv.al. n:o 358.
31520:
31521:
31522:
31523:
31524: Mäki: Tullimaksusta vapautumisesta eräissä tapauksissa.
31525:
31526:
31527: E d u s k u n n a 11 e.
31528:
31529: Tullilakiin vuonna 1958 tehdyllä muutok- ton. On otettava nimittäin huomioon, että
31530: sella luotiin uusi tullivarastotyyppi "muoni- omistaja myös tulipalo- ym. onnettomuusta-
31531: tusvatasto", jossa tavarat ovat omistajan vas- pauksessa kantaa kaiken vastuun ja on näinkin
31532: tuulla tullaamattomina ja josta niitä poissiir- hävinneestä tavarasta velvollinen tullin suorit-
31533: rettäessä tullaus ja tullin suorittaminen tapah- tamaan. On luonnollista, että kun varastointi
31534: tuu erikoisesti säädettyä inventointi- ja tilitys- tapahtuu omistajan vastuulla voidaan hänelle
31535: järjestelmää noudattaen. Mainittu käytäntö on esim. varastoon laatuun, vartiointiin ym. seik-
31536: joustavasti lisännyt suomalaisten yrittäjäin koihin nähden asettaa suuret vaatimukset,
31537: mahdollisuuksia siihen kauppaan, jota tullin mutta toki on tilanteita, jossa huolellisuus
31538: suorittamisvelvoitus ei koske, samalla kun se suurinkaan ei ole voinut tapahtunutta estää.
31539: on yksinkertaistanut tullimenettelyä. Viitattakoon myös edelläesitettyyn toteamuk-
31540: Käytännössä on sattunut tapauksia, joissa seen, että liikevaihtoverolaki tuntee vapautta-
31541: tällaiseen muonitusvarastoon todistettavasti on mismahdollisuuden. Kun vapautuksen myöntä-
31542: suoritettu murtovarkaus ja mm. eräässä ta- minen jäisi kussakin yksityistapauksessa eikä
31543: pauksessa anastettu kymmenientuhansien yleisin tunnusmerkein ratkaistavaksi ei koh-
31544: markkojen arvosta tavaraa. Lopputulos esim. tuuttomuuden estämiseksi vapautusoikeuden
31545: suurimman tällaisen rikoksen osalta on ollut, myöntäminen valtioneuvostolle saata heikentää
31546: että syytettäviä ei ole tavattu, joten varaston sitä omistajanvastuuta, jota järjestelmää luo-
31547: omistajaJlla ei ole mahdollisuuksia saada mi- taessa on tarkoitettu. Vaatimukset voidaan
31548: tään korvausta menetyksestään. Valtioneuvosto silti pitää tiukkoina, mutta ,selvät kohtuutto-
31549: on anomuksesta poistanut tästä määrästä mak- muudet täytyisi voida estää.
31550: settavaksi pannun liikevaihtoveron, mutta tul- Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
31551: limaksun osalta todennut, ettei tullilaki tunne ehdotan, että eduskunta hyväksyisi hallitukselle
31552: vapautusmahdollisuutta. esitettäväksi toivomuksen,
31553: Toisin sanoen sen lisäksi, että varkaat ovat
31554: aiheuttaneet valtavan vahingon, josta ei kor- että tullilakiin annettaisiin sellainen
31555: vausta tulla koskaan saamaan, valtio saman ri- muutosesitys, että tullin s,uoritusvelvol-
31556: koksen johdosta maksuunpanee tullimaksun. lisuudesta voitaisiin myöntää vapautus,
31557: Omistajahan ei tällaisessa tapauksessa vielä milloin s,en periminen esim. tullaamat-
31558: edes ole ottanut taiVaraa myytävien varastoon. tomaan tavaraan kohdistuneen rikoksen
31559: Tullilaki on tältä osin aivan selvästi kohtuu- johdosta on erittäin kohtuutonta.
31560: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31561:
31562: Timo Mäki.
31563:
31564:
31565:
31566:
31567: 92 427/70
31568: 730
31569:
31570: IV,334.- Toiv.al. n:o 359.
31571:
31572:
31573:
31574:
31575: Mäki ym.: Tutkimuksesta valtion kuljetusten siirtämisestä am-
31576: mattiautoilijoille.
31577:
31578:
31579: E d u s k u n n a 11 e.
31580:
31581: V:a1tion toimesta jokin aika si!tten suorite- Tilausliikennettä harjoi:ttavien autojen luku-
31582: tuissa tutkimuksissa kävi ilmi, etttä Helsingissä määrä on suuri ja halukkaita yrittäjiä on :tu-
31583: oli monia sellaisia valtion virka-henkilöawtoja, lossa jatkuvasti niin että lupien määriä on :te-
31584: joiden käyttö on erittäin vähäistä ja että niin- hokkaasti rajo~tettu. Näinollen ammattiau:toili-
31585: ollen muilla :toimenpiteillä kuljetustarve olisi jain palveluedellytykset ovat hyväit: koko
31586: hoidettavissa paljon 1taloudeliisemmin. Saatujen maassa.
31587: selvitysten mukaan valtion henkilöaUJtojen mää- Jo Helsingin osalta asiaa käsiteltäessä ,to-
31588: rä koko maassa oli n. 2 000 autoa, joista Hel- dettiin, ettei asiaa valmisteltaessa riittävästi
31589: singissä vain 130. Näinollen vuonna 1968 oltu otettu esille ammattimaisen tilausliiken-
31590: suoritetun tutkimuksen yhteydessä tuli esille teen 'tehokasta hyväksikäyttöä sekä ajokilomet-
31591: ainoastaan pieni osa valtion henkilöautoista. rikorvausta viranhaltijalle oman auton käytöstä
31592: Niinikään sanotussa yhteydessä ei puututtu jne., jotka menetelmät käytännössä monasti
31593: siihen, millä tavoin va:ltion kuorma·kuljetus- ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi
31594: tarve on hoidettu ja miten valtion omistamat ja taloudellisesti edullisiksi. Mm. kunnissa on
31595: kuorma-autot on sijoitettu. jatkuvasti lisääntyneestä kuljetustarpeesta huo-
31596: Yksityisen elinkeinoelämän piirissä on jat- limatta vähennetty omien ajoneuvojen määrää
31597: kuvasti yhä enemmän siirrytty pois omista ja siirry,tty ammattiautoilijain palvelun piiriin.
31598: ajoneuvoista ja annetaan kuljetukset ammatti- Kaikista näistä syistä olisi jo valtiontalou-
31599: autoilijain tehtäväksi. Näin ei varmaankaan den kannalta kokonaistutkimuksen suorittami-
31600: meneteltäisi, ellei olisi todettu :tämän järjes:te- nen tarpeen.
31601: lyn taloudellisuus monissa tapauksissa. Luon-
31602: nollisesti ratkaisu saattaa riippua kulloinkin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31603: kuljetustarpeen laajuudesta, säännöllisyydestä nioittaen eduskunnan hyväksy;ttäväksi :toivo-
31604: ja muista sellaisista tekijöistä. Kun kuitenkin muksen,
31605: omien autojen käyttö edellyttää ensinnä va- että hallitus suorituttaisi koko maata
31606: rojen investoinnin auton hankintaan, valtiolla käsittävän tutkimuksen valtion autoka-
31607: kuljettamista ja hoitoa varten tarvittavan hen- lustosta ja sen käytöstä sekä ryhtyisi
31608: kilöstön paikkaamista, autotallitilojen hankin- tämän tutkimuksen taloudellisiksi osoit-
31609: taa sekä eräissä tapauksissa mahdollisesti kor- tamiin rationalisointitoimenpiteisiin kul-
31610: jauskaluston hankintaa, tulee auton ajokilo- jetusten siirtämiseksi ammattiautoili-
31611: metrien määrän olla melkoinen, ennenkuin joille.
31612: oman auton käyttö valtiolle on taloudellista.
31613: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31614:
31615: Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
31616: 731
31617:
31618: IV,335.- Toiv.al. n:o 360.
31619:
31620:
31621:
31622: Mäki ym.: Valtiontalouden ia valtionenemmistöisten yhtiöiden
31623: tarkastuksen tehostamisesta.
31624:
31625:
31626: E d u s k u n n a 11 e.
31627:
31628: Ne lukuisat kyselyt, joita on tehty edus- valtioneuvosto määrää myöskin näille teolli-
31629: kunnassa viime vuosina Oy Yleisradion toi- suuslaitoksille tilintarkastajat. Tätä ei voida
31630: minnan osalta, väistäen hallitus on ,sivuuttanut pitää asianmukaisena, jota paitsi tehtävien jako
31631: viittaamalla kyseessä olevan erillisen osakeyh- tarkastuksessa valtiontalouden tarkastusviraston
31632: tiön, joka ei ole välittömästi valtioneuvoston kanssa on säätelemättä.
31633: hoidossa. Kun sinänsä vastuunjakokin tässä Viime aikoina mm. useat valtiojohtoiset yh-
31634: yhtiössä on järjestämättä, on aihetta kiirehtiä tiöt ovat hankkineet muiden yhtiöiden osak-
31635: tämän vastuunjaon selvittämistä. keita, vaikka tämä sinänsä voi tapahtua yhtiö-
31636: Samalla on kuitenkin yleisesti kiinnitetty järjestyksen toiminnasta määräämissä rajoissa,
31637: huomiota siihen irralliseen asemaan, mikä val- jotapaitsi eduskunta on v. 1964 lausunut edel-
31638: tionenemmistöisillä yhtiöillä on nimenomaan lyttävänsä, että tällaiseen osakehankintaan pyy-
31639: myös eduskuntaan nähden sekä ettei eduskun- detään eduskunnan hyväksyminen.
31640: nassa budjettikäsittelyä lukuunottamatta ole Ruotsissa on sinänsä äskettäin uusittu val-
31641: ollut mahdollisuus puuttua niiden toimintaan. tiotalouden tarkastustoiminta ja eräässä yhtey-
31642: Vaitioneuvosto on kulloistenkin poliittisten dessä on täälläkin esiintuotu ajatus, että val-
31643: voimasuhteittensa mukaan jakanut puolueensa tiontalouden tarkastusvirasto tulisi erottaa val-
31644: tärkeimmille näiden yhtiöiden johtopaikkoja tioneuvoston aladsuudesta suoraan eduskunnan
31645: niin, että ne keskittyvät yllättävän suurelta alaiseksi.
31646: osin muutamiin harvoihin käsiin. Olkoonpa he Kun valtiontalouden paisuminen sinänsä pa-
31647: vaikka pystyviäkin tehtävissään, niin voidaan kottaa lisättyyn valvontaan ja valtioenemmis-
31648: sanoa poikkeuksetta heidän olevan perin moni- töisten yhtiöidenkin tulisi huomioida valtion
31649: naisissa tehtävissä ja on selvää, että täten ta- taloudelliset mahdollisuudet sekä edellytykset,
31650: pahtuva valvonta on varsin muodollista ja on yhtenäisen valvonnan aikaansaaminen tässä-
31651: tehotonta. kin suhteessa tarpeen. Se seikka, että tarkas-
31652: Valtioenemmistöisten osakeyhtiöitten tarkas- tustoimintaa siirretään eduskunnan alaisuuteen
31653: tuksesta 23. 12. 1947 annettu laki antaa val- entistä enemmän, ei tarvitse merkitä tarkastus-
31654: tiontalouden tarkastusvirastolle oikeuden val- toiminnan siirtämistä kansanedustajille, vaan
31655: voa ja tarkastaa valtioenemmistöisten yhtiöiden yleensä eduskunnan valitsemille henkilöille,
31656: toimintaa. Käytännössä tarkastusvirastolla ei joiden pätevyys sitäpaitsi tulisi säännöksissä
31657: kuitenkaan ole tähän tehtävään ollut kuin yksi riittävästi varmistaa.
31658: henkilö ja on mainitun lain täytäntöönpano- Kaiken edellä olevan perusteella esitämme
31659: asetuskin jäänyt antamatta. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31660: vomuksen,
31661: Kun kuitenkin verovaroista yhä enemmän
31662: käytetään tällaisten yhtiöiden toimintaan, olisi että hallitus ryhtyisi ensitilassa toi-
31663: täysi aihe uusia valtioenemmistöisten yhtiöiden menpiteisiin valtiontalouden ja valtion-
31664: valvonta- ja tilintarkastusjärjestelmä. enemmistöisten yhtiöiden valvonta- ;a
31665: On myös aihetta todeta, että vuosittaiseen tarkastustoiminnan tarkistamiseksi koko
31666: budjettiin sisältyvien valtion omien teollisuus- laajuudessaan sekä antaisi tämän tutki-
31667: laitosten johtokunnat määrää valtioneuvosto muksen osoittamat esitykset eduskun-
31668: tai mahdollisesti sen alainen keskusvirasto ja nalle.
31669: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
31670:
31671: Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
31672: 732
31673:
31674: IV,336.- Toiv.al. n:o 361.
31675:
31676:
31677:
31678:
31679: Mäki-Hakola ym.: Liikkuvan poliisin toimenhaltijain päivärahaa
31680: koskevien määräysten muuttamisesta.
31681:
31682:
31683: E d u s k u n n a 11 e.
31684:
31685: Yleisen markustussäännön mu:kaan valtion näin ollen mm. ruokailemaan vieraalla paikka-
31686: virkamiehille ja toimenhaitijoille maksetaan kunnalla, on vähintäänkin kohtuutonta, että
31687: päivärahaa kuuden tunnin pituisesta virkamat- heidät tässä päivärahakysymyksessä asetetaan
31688: kasta. Tämä määräys koskee mm. kaikkia eriarvoiseen asemaan muiden virkamiesten
31689: muita poliisitoimenhaltijoita, mutta liikkuvan kanssa.
31690: poliisin toimenhaltijoita, joita on tällä kertaa Edelläolevan perusteella ehdotam~e kun-
31691: 842, tä~ä yleinen matkustussääntö ei koske. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31692: Tämä johtuu Valtioneuvoston 5. 7. 1945 anne- muksen,
31693: tusta päätöksestä, jonka mukaan liikkuvan polii-
31694: sin toimenhaitijoille maksetaan päivärahaa voi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31695: massa olevien yleisten määräysten mukaan vain, liikkuvan poliisin toimenhaltijain saat-
31696: jos virkamatka kestää yli 10 tuntia. tamiseksi samaan asemaan muiden vir-
31697: Koska liikkuvan poliisin toimenhaltijat jou- kamiesten kanssa yleisen matkustus-
31698: tuvat joka päivä toimensa vuoksi olemaan pois säännön päivärahaa koskevien säännös-
31699: sijoituspaikkakuunaltaan vähintään 8 tuntia ja ten osalta.
31700: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
31701:
31702: Pentti Mäki-Hakola. Aslak Aas.
31703: Mauri Seppä. Aili Vaittinen.
31704: Timo Mäki. T. I. Vartia.
31705: 733
31706:
31707: IV,337.- Toiv.al. n:o 362.
31708:
31709:
31710:
31711:
31712: Männistö ym.: Vir~stotalon rakentamisesta Siilinjärvelle.
31713:
31714:
31715: E d u s k u n n a 11 e.
31716:
31717: Valtion virastotalon puuttuminen Siilinjärven Siilinjärven kunnassa on jo nyt vaikea saada
31718: kunnasta aiheuttaa virastoissa asioiville ihmi- osoitetuksi riittäviä palvelutiloja erilaisille ylei-
31719: sille suurta hankaluutta, koska valtion virastot sille ja yksityisille palvelumuodoille. Siitä syystä
31720: toimivat vuokrahuoneistoissa ja etäällä toisis- on kunta lahjoittanut tontin valtion virasto-
31721: taan. Siilinjärvi on kehittyvä, teollistuva ja kas- talon rakentamista varten kuntaan. Nyt vuok-
31722: vava kunta ja tästä syystä valtion erilaisten ralla olevat valtion virastojen huoneistot tuli-
31723: palvelutehtävien määrä kunnassa tulee lisään- sivat palvelemaan kehittyvän kunnan yksityisiä
31724: tymään. virastotilojen tarpeita.
31725: Jo nyt toimii kunnassa valtion verotoimisto, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31726: jdka palvelee kahta kuntaa; Siilinjärveä ja Maa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31727: ninkaa. Kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehen ja
31728: sairausvakuutuksen toimistot Siilinjärvellä pal- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31729: velevat :nyös useamman kunnan asukkaita. Sii- menpiteisiin valtion virastotalon suun-
31730: linjärven j,a Maaningan nimismiespiirin keskus- nittelemiseksi ja rakentamiseksi Siilin-
31731: paikka on Siilinjärvellä. Tämän lisäksi posti- ja järven kuntaan.
31732: lennätintoimipaikat toimivat vuokrahuoneissa .
31733: . Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31734:
31735: Lauha Männistö. V. J. Rytkönen.
31736: 734
31737:
31738: IV,338.- Toiv.al. n:o 363.
31739:
31740:
31741:
31742:
31743: Nevalainen ym.: Kaivostoiminnan aloittamisesta Ilomantsin kun-
31744: nan Huhuksen malmiesiintymäalueella.
31745:
31746:
31747: E d u s k u n n a 11 e.
31748:
31749: Kehitysalueiden perimmamen ongelma on tamme rajalla. Näin siitäkin huolimatta, vailkka
31750: pysyvien !työpaikkojen puute. Asianosaiselle piltäjän alueella sijaitsee suuri Huhuksen mal-
31751: merkitsee työn puuttuminen hätää ja puutetta. miesiintymä.
31752: Suuret ,työttömyysluvut kehitysmaakunnissa pi- Mainilttu ma[mi.esiintymä on tutJki!tJtu yksi-
31753: tävat elintason alhaisena. Valtiolta työttömyy- tyisen yhtiön toimesta. Vaikka löydös ei ole-
31754: den hoitaminen vaatii runsaasti varoja. Kehi- kaan malmipitoisuudeltaan niin korkeaa luok-
31755: tys,aluei1ta jo nykyisin liikakansoiltettuihin kaa, että se puhtaasti liiketaloudellisiin laskel-
31756: Etelä-Suomen asutuskeskuksiin muuttavat ai- miin nojautuen olisi johtanut kaivostoiminnan
31757: heuttavat uusia ongelmia. Vähiten haitltaa ei aloittamiseen, se ilmeisestikin kansantaloudel-
31758: koidu muuttamisesta vieraisiin maihin. listen laskelmien perusteella on kannattava yri-
31759: Kehitysalueiden autlottuminen on koko tys. Muun muassa muutama vuosi sitten val-
31760: maalle varsin kieLteinen asia. Sen vuoksi olisi mistunut Ilomantsin rautatie voi palvella kai-
31761: kaikki mahdollisuudet syrjäseutujen talouselä- vostoimintaa malmiratana.
31762: män kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi k~y Edellä mainitun perusteella esiJtämme edus-
31763: tettävä hyväksi. Ennen kaikkea olisi mahdolli- kunnan hyvaksytltäväksi ,toivomuksen,
31764: set luonnonrilkkaudet otettava talteen lisää-
31765: mään kansamme hyvinvointia ja antamaan Jtyö- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31766: tä paikalliselle väestölle. menpiteisiin kaivostoiminnan aloittami-
31767: Pohjois-Karjala kuuiuu kokonaisuudessaan seksi Ilomantsin kunnan Huhuksen
31768: pahimpiin kehLtysalueisiimme, jonka tyypilli- malmiesiintymäalueella.
31769: nen alityöllisyyspitäjä on Ilomantsi valtakun-
31770: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
31771:
31772: Valde Nevalainen. Lea Sutinen.
31773: U. H. Voutilainen. Hannes Volotinen.
31774: Aili Vaittinen. Eino Poutiainen.
31775: 735
31776:
31777: IV,339.- Toiv.al. n:o 364.
31778:
31779:
31780:
31781:
31782: A. Niemelä ym.: Poronhoitotyössä käytetyn moottorikelkan ben-
31783: siiniveron palauttamisesta.
31784:
31785:
31786: E d u s k u n n a 11 e.
31787:
31788: Moottorikelkat ovat nykyaikana poronomis- jalla saisi olla oikeus halvempaan bensiiniin,
31789: tajille välttämätön työväline, sitä voidaan käyt- kuten yleisesti on ja toteuttaa tämä hinnan
31790: tää moninaisiin tehtäviin poronhoitotyössä. palautuksena, kulloinkin erikseen sovitulla
31791: Kuitenkin moottorikelkat ovat raskaan tulli- ja määrällä.
31792: liikevaihtoverotuksen alaisia ja samoin verote- Tämän kaiken edellä sanotun perusteella eh-
31793: taan raskaasti niiden tarvitse:naa polttoainetta. dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
31794: Poronomistaja työssänsä käyttämään moottori- väksi toivomuksen,
31795: kelkkaan ostaa bensiiniä, jonka hintaan on li-
31796: sätty maantieveroa, tämä on epäkohta joka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31797: kaipaa korjausta. Moottorikelkan käytöstä menpiteisiin poronhoitotyössä käytetyn
31798: aiheutuvista menoista, suurinta menoerää näyt- moottorikelkan bensiiniveron palautta-
31799: tää polttoainekulut, tästä johtuen poronomista- miseksi.
31800: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31801:
31802: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
31803: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
31804: Pentti Antila.
31805: 736
31806:
31807: IV,340.- Toiv.al. n:o 365.
31808:
31809:
31810:
31811:
31812: A. Niemelä ym.: Määrärahasta maaseudun sähköistämiseksi.
31813:
31814:
31815: E d u s k u n n a 11 e.
31816:
31817: Maamme maaseudun sähköistys on suurelta mitean mietinnön pohjalta ja vuotuinen tuki-
31818: osalta vielä toteuttamatta, on laskettu 30 000 määräraha on 2.95 miljoonaa markkaa.
31819: taloutta olevan vailla sähköä. Sähkön puuttuminen nykyisin koetaan yli-
31820: Tämä on yhteiskunnassamme vakava asia joka voimaisena vaikeutena, olipa kysymys mistä yri-
31821: kaipaa pikaista korjausta, vailla sähköä olevat tysmuodosta tahansa. Tämä tietää käytännössä
31822: alueet ovat kehitysalueilla itä-, keski- ja poh- sitä että ei niin kauan kun sähkö puuttuu, ole
31823: jois-Suomessa. Mainittujen alueitten sähköis- edellytyksiä minkäänlaiselle kehitykselle. Nämä
31824: tystä hoitavat maakunnalliset sähkölaitokset, maakunnat missä sähköistys on heikoin ovat
31825: jotka eivät ole liiketaloudellisia vaan yleishyö- myös taloudellisesti heikossa asemassa, näissä
31826: dyllisiä laitoksia ja toimivat kiinteässä yhteis- maakunnissa on myös työttömyyttä voimak-
31827: työssä alueensa kuntien kanssa. Tästä johtuen kaammin kuin yleisesti muilla alueilla.
31828: sähkölaitOksilla on rajoitetut mahdollisuudet Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31829: omin kustannuksin nopeuttaa sähköistystä, säh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31830: kön hintaa ei ole mahdollisuutta korottaa tällä
31831: perusteella, nytkin sähkön hinta on huomat- että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
31832: tavasti korkeampi mitä yleensä. On suoritettu tyksen tukimäärärahan korottamisesta
31833: laskelmia, jotka osoittavat maaseudun sähköis- maaseudun sähköistyksen nopeuttami-
31834: tyksen nykyisellään kestävän 20 vuotta, jos seksi ja ottaisi tähän tarkoitukseen 6
31835: sähköistys toteutetaan vuoden 1965 sähköko- miljoonan markan määrärahan vuoden
31836: 1971 tulo- ja menoarvioesitykseen.
31837: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
31838:
31839: Arttur Niemelä. Viljo Suokas. Mauno Kurppa.
31840: Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
31841: 737
31842:
31843: IV,341.- Toiv.al. n:o 366.
31844:
31845:
31846:
31847:
31848: A. Niemelä ym.: Kulutussähkön hinnantasausrahaston aikaansaa-
31849: misesta.
31850:
31851:
31852: E d u s k u n n a 11 e.
31853:
31854: Sähkön kuluttajahinnan pitäisi olla sama ton kautta, yleisistä varoista tulo- ja menoar-
31855: koko maassa, riippumatta kuluttajan asuinpai- vioon vuosittain vahvistettuna.
31856: kasta. Sähkön hinta vaihtelee huomattavasti, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
31857: kalleinta sähkö on usein siellä missä sähkö ke- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31858: hitetään. Sähkö on kehityksen avain, ja sitä tu- muksen,
31859: lee saada jokaisen samalla hinnalla. Tämä mah- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31860: dollisuus pitää luoda sähkön hinnantasausrahas- menpiteisiin kulutussähkön hinnanta-
31861: sausrahaston aikaansaamiseksi.
31862: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31863:
31864: Arttur Niemelä. Eino Poutiainen. Matti Silander.
31865: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
31866:
31867:
31868:
31869:
31870: 93 427/70
31871: 738
31872:
31873: IV,342.- Toiv.al. n:o 367.
31874:
31875:
31876:
31877:
31878: A. Niemelä ym.: K~ Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n fusioin-
31879: nista aiheutuneen menetyksen korvaamisesta.
31880:
31881:
31882: Eduskunnalle.
31883:
31884: Kemijärvi Oy:n fuusiointi Veitsiluoto tuotantovuosi tuotettu tn Brutto mk
31885: Oy:ön aiheutti yksityisille kansalaisille ja yh- 1965 71571 21135 310
31886: teisöille huomattavia taloudellisia menetyksiä 1966 107 895 42 587 873
31887: Koi.llis-Lapin alueella. Kemijärvi Oy:n osak- 1967 123 582 45 562 508
31888: keen hinta sitä lunastettaessa oli 50 markkaa, 1968 137 895 58 874 928
31889: mutta fuusioinnin jälkeen valtio maksoi osak- 1%9 154 539 72 500 000
31890: keesta ainoastaan 36:24 mk, jolloin menetys
31891: osaketta kohti oli 13:7 6 mk. Kokonaismenetys Tuotantoluvuissa ovat mukana sekä selluloo-
31892: oli 41173 osaketta x 13:76 mk, joka tekee san että sivutuotteitten määrät.
31893: yhteensä 566 540:48 mk, mikä on kohtuuton Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
31894: menetys köyhälle Koillis-Lapin väestölle. T ar- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31895: kasteltaessa kyseisen tehtaan tuotannon ja lii-
31896: kevaihdon kehitystä osoittavia lukuja, nähdään että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31897: selvästi miten hyvin tehdas on kehittynyt sekä menpiteisiin Kemijärvi Oy:n ja Veitsi-
31898: tuotannollisesti että taloudellisesti. Näiden lu- luoto Oy:n fusioinnista aiheutuneen
31899: kujen valossa fuusiointi oli tarpeeton toimen- menetyksen korvaamiseksi ja ottaisi tä-
31900: pide. hän tarvittavan määrärahan vuoden
31901: 1971 tulo- ja menoarvioon.
31902: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
31903:
31904: Arttur Niemelä. Matti Silander. Viljo Suokas.
31905: Lauri Linna. Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki.
31906: 739
31907:
31908: IV,343.- Toiv.al. n:o 368.
31909:
31910:
31911: E. Niemelä ym.: Esityksen antamisesta omaisuusveron asteittai-
31912: sesta poistamisesta.
31913:
31914: E du s k u n.nall e..
31915: VerolainsäädänJtömme on parhaillaan suurten ,tunneta meikäläisen kaltaista omaisuusveroa.
31916: muutosten alaisena. Maatalouden verouudistus Meillä siis omaisuudesta saatua tuloa verote-
31917: astui voimaan vuoden 1968 alusta ja elinkeino- taan kahdella eri tavalla työtuloa ankarammin,
31918: tulon verouudistus vuoden 1969 alkaessa. Näit- sekä omaisuusveron muodossa, että sallimalla
31919: ten verouudistusten yhteyd~sä on joudlllttu työtoloille prosenttivähennys. Todettakoon vie-
31920: kiinnittämään keskeistä huomiota omaisuusve- lä, että kiinteistöihin usein kohdiSituva kunnal-
31921: rotukseen, jota koskeva lainsäädäntö niin'ikään linen harkintaverotus on myös eräänlaista
31922: uudistettiin 1968. omaisuusveroa~ koska sen veroperusteena on
31923: Omaisut.lsverojärjestelmäämme on etenkin yleensä tietty prosentti kiinteistön omaisuus-
31924: viime vuosina kohdistettu voimakaSita arvos- arvosta.
31925: telua. Maa~tilatalouden verouudistuksen yhtey- Omaisuusverotus aiheuttaa veroviranomai-
31926: dessä jouduttiin mrri. toteamaan, elltä maatila- sille paljon ;työtä ja suhteettoman suuria kus,
31927: talouden omaisuusverorasitus on olennaisesti tannuksia sen tuottoon verrattuna. Esimerkiksi
31928: ankarampi kuin muiden elinkeinojen, .nimen- vuonna 1965 omaisuusvero 'tuotti valtiolle vain
31929: omaan elinkeinon tuottoon verrattuna. Elin- 165 milj. mk, josta nyt omaisuusverosta va,-
31930: keinotulon verouudistuksen yhteydessä yhtei- pautuneiden yhteisöjen osuus oli yli puolet
31931: söiltä poistettiin omaisuusvero kokonaan osit- eli 88 milj. mk. Jäljelle jäänyt omaisuusveron
31932: tain tämän omaisuuden kaksinketttaisen· vero- tuollto 77 milj. mk oli mainittuna vuonna vain
31933: tuksen välttämiseksi, mutta osittain myös siksi, 1,5 % valtion kaikkien veronluontoisten tulo-
31934: etJtä todettiin omaisuusveron kohtuutJtomasti jen yhteistuotosta 5 179 milj. markasta.
31935: raJSittavan pääomavaltaisia yrityksiä ja hidaSita- Ottaen huomioon omaisuusveron vähäisen
31936: van yritystoiminnan koneellistamista ja ratio- ;tuot:Jon, sen aiheulltamat suuret verotuskustan-
31937: nalisointipyrkimyksiä. Kun omaisuus edellä nukset~ omaisuusveron aikaansaaman epätasai-
31938: mainituissa tapauksissa ei ole tuotannosta ir- sen verorasituksen jakautumisen eri eJinkei..
31939: roitettavaa rahaomaisuutlta, ei elinkeinoihin nonharjoittajille ja että yleensäkin omaisuus-
31940: kohdistuva omaisuusverorasitus voi koskaan verotuksella aiheotetun lisärasituksen oikeu-
31941: olla oikeassa suhteessa asianomaisen veron- denmukainen jakaUJtuminen on asetettava. perin
31942: maksajan veronmaksukykyyn, joka on mitatta- kyseenalaiseksi, sekä vielä sen, että meillä
31943: vissa tuloilla. · omaisuudeSita saatua tuloa muullakin ,tavoin
31944: Omaisuusveroa on meillä niinkuin muissakin verotetaan työtuloa ankarammin, olisi mieles-
31945: Pohjoismaissa perusteltu ns. vakautetun 1ulon tämme otettava vakavasti harkittavaksi omai-
31946: eli omaisuudesta saadun 'tulon lisäverona, koska suusveron poistaminen kokonaisuudessaan. Il-
31947: tällä ,tulolla on katsottava olevan enemmän ve- meisesti tämä ei kuitenkaan voisi tapahtua yh-
31948: ronmaksukykyä kuin työtuloilla. PuutJtumatta dellä kertaa vaan asteittain, jolloin poistami-
31949: siihen, voidaanko tätä tuloa nykyoloissa pitää nen olisi aloitettava maatilataloudesta.
31950: veronmaksukykyisempänä kuin työtuloa, on _li- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31951: säksi todettava, että meillä on muinten Poh- .•taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31952: joismaiden käytännöstä poiketen ryhdytty omai-
31953: suudesta satua tuloa verottamaan työtuloa an- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
31954: karammin myös siten, että työtulosta sallitaan tyksen omaisuusveron asteittaisesta
31955: ,tehdä erityinen prosenttivähennys. Tällainen poistamisesta alkaen maatilatalouden
31956: käytäntö on voimassa vain maissa, joissa ei harioittaiista.
31957: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
31958:
31959: Esu Niemelä. Reino Karpola. Mikko Kaarna.
31960: Paavo Niinikoski. Katri-Helena Eskelinen. Esko Pekonen.
31961: Pentti Poutanen. Heimo Linna. Orvokki Kangas.
31962: 740
31963:
31964: IV,344.- Toiv.al. n:o 369.
31965:
31966:
31967:
31968:
31969: E. Niemelä ym.: Koulutus- ;a opintovähennyksiä koskevien vero-
31970: säännösten muuttamisesta.
31971:
31972:
31973: E d u s k u n n a 11 e.
31974:
31975: Maassamme ei ole valitettavasti vielä kyetty voinut asua kodissaan, mutta käyttänyt koulu-
31976: tarjoamaan kaikille kansalaisille samaa mahdol- matkaan vähintään 60 km koulupäivää kohti,
31977: lisuutta opiskeluun. Maaseudulla on monia kun- 1 000 mk, ja muutoin 1 500 mk;
31978: tia, joissa ei ole 8-luokkaista oppikoulua, eikä b) jokaisesta sellaisesta vuonna 1954 tai
31979: edes keski'koulua. Tällaisissa kunnissa lasten myöhemmin syntyneestä lapsesta, joka on opis-
31980: kouluttaminen tulee hyvin kalliiksi ja lasten. lä- keluaikanaan asunut toisella paikkakunnalla tai
31981: hettäminen oppikouluun muodostuu vähävarai- jonka koulu'Datka on ollut päivässä vähintään
31982: sille perheille ylivoimaiseksi tehtäväksi. Lukio- 60 km yhteensä, 500 mk.
31983: luokkalaisten koulutus jossain lähiseudun kau- Milloin vuonna 1950 tai myöhemmin synty-
31984: pungissa maksaa lukuvuodessa 1 600-2 000 nyt verovelvollinen on opiskellut edellä tarkoi-
31985: markkaa. A'Dmattikoulutuksen kustannukset tetulla tavalla, mutta hänen huoltajansa ei ole
31986: nousevat lähes yhtä suuriksi. saanut tehdä koulutusvähennystä, olisi hänelle
31987: Jotta edellä selostettua epäkohtaa voitaisiin itselleen annettava oikeus valtion- ja kunnan-
31988: edes osittain korjata, olisi niille verovelvollisille, verotuksessa vähentää mahdollisesta työtulos-
31989: jotka joutuvat lapsiaan kouluttamaan omilla taan opintovähennyksenä 1 000 mk.
31990: kustannuksillaan, myönnettävä nykyistä suu- Oikeus edellä mainitun koulutusvähennyksen
31991: remmat koulutusvähennykset valtion tulo- ja tekemiseen olisi annettava niille verovelvolli-
31992: omaisuusverotuksessa sekä kunnallisverotukses- sille, joiden verotettavat · · tulot eivät nouse
31993: sa. Milloin verovelvollinen on elättänyt huol- 12 000 m'k suuremmiksi.
31994: lossaan olevaa lastaan, joka verovuonna vähin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, kun-
31995: täin 7 kuukauden ajan on opiskellut ammatti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31996: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa nii- muksen,
31997: hin verrattavissa oppilaitoksissa, ·olisi hänelle
31998: annettava oikeus vuoden 1970 valtion- ja kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31999: nanverotuksessa vähentää koulutusvähennyk- menpiteisiin koulutus- ;a opintovähen-
32000: senä nyksiä koskevien verosäännösten muut-
32001: · a) jokaisesta sellaisesta Vuosina 1950-1953 tamiseksi ia antaisi siitä tarvittavat esi-
32002: syntyneestä lapsesta, joka on opiskeluaikanaan tykset eduskunnalle.
32003: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
32004:
32005: · Esu Niemelä. Paavo Niinikoski. Mikko Kaarna.
32006: Pentti Poutanen. · Reino Karpola. Esko Pekonen.
32007: Heimo Linna. Katri-Helena· Eskelinen. Aslak ·Aas.
32008: 741
32009:
32010: IV,345.-Toiv.al. n:o 370.
32011:
32012:
32013:
32014:
32015: E. Niemelä ym;: Määrärahasta. Kerimäen virastotalon rakenta-
32016: miseksi.
32017:
32018:
32019: E d u s k u n n a II e.
32020:
32021: Kerimäen kunnalla on paikallisessa hallinnos- että Savonrannan ja Enonkosken kunnat tultai-
32022: sa keskeinen ja merkittävä sijansa, mutta Keri- siin liittämään Kerimäkeen - jos näin tapah-
32023: mäeltä puuttuvat tyydyttävät tilat, esimerkiksi tuu, tulee entistä suurempi paine nimismiehen,
32024: nimismiehen, postitoimiston ym. kohdalta ja postin ym. virastoihin, jotka toimivat ahtaissa
32025: näin ollen on tarpeellista ja välttämätöntä, että vuokrahuoneissa.
32026: Kerimäelle saataisiin nykyaikainen virastotalo. Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
32027: Kunta on varannut hyvän ja keskeisen ton- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32028: tin virastotaloa varten ja kunnan tämänhetkinen
32029: työllisyystilanne omalta osaltaan pakottaa saa- että hallitus ottaisi vuoden 1971
32030: maan uusia työllisyyskohteita ja juuri nyt viras- tulo- ja menoarvioesitykseen 200 000
32031: totalon rakentaminen olisi ensiarvoisen tärkeä markkaa Kerimäen virastotalon suun·
32032: asia. Myöskin on mainittava, että Mikkelin lää- nittelutöiden loppuunsaattamista ja ra-
32033: nin kuntauudistustoimikunta on ehdottanut, kennustöiden aloittamista varten.
32034: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
32035:
32036: Esu Niemelä. Väinö Turunen. Esko Pekonen.
32037: Pentti Poutanen. Heikki Kainulainen. Katri-Helena Eskelinen.
32038: 742
32039:
32040: IV,346.- Toiv.al. n:o 371.
32041:
32042:
32043:
32044:
32045: Niiai1mski ym.: · ElatmkiiStannusten verovähennyskelpoisuuden
32046: ulottamisesta muihinkin kuin omiin huollettavina oleviin
32047: lapsiin.
32048:
32049:
32050: E d u s k u n n a 11 e.
32051:
32052: Nykyisen lainsäädännön mukaan voidaan rittaa "epävirallisesti" lapsen elatuksen, mutta
32053: sekä valtion että kunnallisverotuksessa suorit- yhteiskunta ei häntä tästä palkitse missään
32054: taa vähennyksiä huollettavana olevasta omasta muodossa, ei edes verohelpotuksella. Mielestäm-
32055: alaikäisestä lapsesta. Valitettavasti vähennykset me tällaisten tapausten tutkiminen olisi tarpeel-
32056: ovat niin pieniä, että ne eivät vastaa niitä to- lista siinä mielessä, miten verotuksessa voitai-
32057: dellisia suurempia kustannuksia, joita lapsiper- siin ottaa huomioon vähennyksenä myös mui-
32058: heillä on. Lapsivähennyksen korottaminen ajan den huollettavana olevien kuin omien lasten
32059: tasalle olisi kiireellinen toimenpide. elatuskustannukset.
32060: Verottaja on kuitenkin jättänyt kokonaan ot- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
32061: tamatta huomioon sen, että maassamme on pal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32062: jon tapauksia, joissa muu kuin lapsen varsinai-
32063: set vanhemmat tai määrätty holhooja on lapsen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32064: huoltajana. Esimerkiksi vanhemmat sisaret ja menpiteisiin tutkimuksen toimittami-
32065: veljet tahi läheiset sukulaiset saattavat olla lap- seksi siitä, miten myös muiden huollet-
32066: sen varsinaisia elättäjiä, mutta heillä ei ole oi- tavana olevien kuin omien alaikäisten
32067: keutta vähentää verotuksessaan tästä aiheutu- lasten elatus voitaisiin ottaa huomioon
32068: via kustannuksia. Hyvin paljon on myös sel- vähennyksenä verotuksessa ja ryhtyisi
32069: laisia tapauksia, että aivan vieras henkilö Suo- tutkimuksen mukaisiin toimenpiteisiin.
32070: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
32071:
32072: Paavo Niinikoski. Artturi Jämsen.
32073: Pekka Vllmi. Erkki Haukipuro.
32074: Reino Karpola. Veikko Hanhirova.
32075: Reino Kangas.
32076: 743
32077:
32078: IV,347.- Toiv.al. n:o 372.
32079:
32080:
32081:
32082:
32083: Niinikoski. ym.: Aritoveron palauttamisesta ammattiautoiliioille.
32084:
32085:
32086: E d u s k u n n a II e.
32087:
32088: Vuonna 1967 hallitus esitti autoveron palau- den autoveron palautuksen suorittaminen koko-
32089: tuksen poistamista taksiautoilijoilta. Eduskun- naisuudessaan ei ole sellainen kysymys, etteikö
32090: nan esitys ei kuitenkaan tullut tässä muodossa sitä voitaisi toteuttaa. On myös todettava, että
32091: hyväksytyksi, vaan palautusmääräksi tuli 60 % valuuttatilanne on tuntuvasti parantunut, joten
32092: kuitenkin enintään 5.500 markkaa. Tällainen myöskään näillä syillä ei voida autoveron pa-
32093: edun huononnus on aiheuttanut autoilijoiden lauttamista vastustaa. Myös pakettiautojen ve-
32094: keskuudessa tyytymättömyyttä. Samalla veron- ronpalautus olisi suoritettava ammatthnaisessa
32095: palautuksen supistaminen on merkinnyt mat- liikenteessä kokonaisuudessaan.
32096: kustajille tilavampien, suurten autojen ostami- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
32097: sen vähenemistä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32098: Mielestämme taksiautoilijoiden olisi saatava muksen,
32099: edelleen autoveron palautus kokonaisuudessaan.
32100: Se on välttämätöntä niin ammattiautoilijoiden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32101: taloudellista tilannetta kuin matkustajiakin aja- menpiteisiin autoveron palauttamiseksi
32102: tellen. Valtiontaloudellisesti ammattiautoilijoi- kokonaisuudessaan ammattiautoiliioille.
32103: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
32104:
32105: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen. Veikko Hanhirova.
32106: Pekka Vilmi. Artturi Jämsen. Matti Mattila.
32107: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. Reino Kangas.
32108: 744
32109:
32110: IV,348.- Toiv.al. n:o 373.
32111:
32112:
32113:
32114:
32115: Niinikoski ym.: Kotiapulaisen palkan vähentämisoikeudesta
32116: verotuksessa.
32117:
32118:
32119: E d u s k u n n a 11 e.
32120:
32121: Verotuksessa on ollut periaatteena se, että lisi kotiapulaisen palkka voida vähentää per-
32122: tulon hankkimisesta aiheutuneet menot on heen verotettavista tuloista. Mainittua meno-
32123: yleensä voitu ottaa huomioon verotettavan tu- erää on aivan selvästi pidettävä tulon hankki-
32124: lon vähennyksinä. Maassamme on varsin run- misesta aiheutuneena kustannuksena, joten tä-
32125: saasti perheitä, joiden toimeentulon kannalta mä olisi verolainsäädännössäkin otettava huo-
32126: on välttämätöntä, että molemmat aviopuolisot mioon ja muutettava sitä ·siten, että mainittu
32127: käyvät ansiotyössä. Tästä taas on seurauksena, epäkohta voitaisiin poistaa.
32128: että lastenhoidon järjestämisestä muodostuu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
32129: pulma, jonka ratkaisemiseksi ei yhteiskunnan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32130: taholta ole vielä suoritettu läheskään riittäviä muksen,
32131: toimenpiteitä. Sen vuoksi joutuvat monet per-
32132: heet hankkimaan kotiapulaisen, jonka palk- että · hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
32133: kaukseen menee huomattava osa aviopuolisoi- menpiti!isiin verolainsäädännön muutta-
32134: den yhteisestä kuukausiansiosta. Kun kotiapu- miseksi siten, että kotiapulaisen palkka
32135: lainen kuitenkin on välttämätön, jotta molem- voitaisiin vähentää verotettavista tu-
32136: mat aviopuolisot voisivat käydä työssä taatak- loista. ·
32137: seen perhet:lle kohtuullisen toimeentulon, tu-
32138: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
32139:
32140: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
32141: Pekka Vilmi. Aaro Lintilä'.
32142: 1\rtturi Jämsen. Matti Mattila.
32143: Erkki Haukipuro. Reino Kangas.
32144: 745
32145:
32146: IV,349.- Toiv.al. n:o 374.
32147:
32148:
32149:
32150:
32151: Niinikoski ym.: Moottoriajoneuvoveron perimisestä polttoaineen
32152: hinnan yhteydessä. ,
32153:
32154:
32155: E d u s k u n n a II e.
32156:
32157: Kun eduskunta hyväksyi pysyväisen lain moottoriaJoneuvojen esinekohtainen vero voi-
32158: moottoriajoneuvoverosta joulukuussa 1966 pe- taisiin poistaa kokonaan ja periä se polttoai-
32159: rusteluina oli mainittu, että nestemäisten polt- neen hinnan yhteydessä autoilijoille oikeuden-
32160: toaineiden valmisteverosta 30 päivänä kesäkuu- mukaisemmalla tavalla.
32161: ta 1966 annettu laki on pysyväinen, olisi myös Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
32162: moottoriajoneuvoverosta annettu laki säädettä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32163: vä pysyväiseksi. Hyväksytyn lain perusteluja ei
32164: voida pitää oikeana. Tähän viittaa myöskin että hallitus suorituttaisi nopeasti tut-
32165: eduskunnan antama lausunto, joka hyväksyt- kimuksen, millä tavalla moottoriajoneu-
32166: tiin lain perusteluihin, jossa sanottiin: Hyväk- vovero vastaisuudessa voitaisiin periä
32167: syessään hallituksen esityksen moottoriajoneu- oikeudenmukaisemmalla tavalla poltto-
32168: voverolaista eduskunta edellyttää, että hallitus aineen hinnan yhteydessä ja antaisi tätä
32169: ryhtyisi tutkimaan, miten dieselkäyttöisten koskevan esityksen eduskunnalle.
32170: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
32171:
32172: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro.
32173: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova.
32174: Pentti Pekkarinen. Aaro Lintilä.
32175: Reino Karpola. Matti Mattila.
32176: Artturi Jämsen. Reino Kangas.
32177:
32178:
32179:
32180:
32181: 94 427/70
32182: 746
32183:
32184: IV,350.- Toiv.al. n:o 375.
32185:
32186:
32187:
32188:
32189: Niinikoski ym.: Pim- i4 keskisuuren teollisuuden toimintaedelly-
32190: tysten turv4a111isesta työllisyyslainoja ja -takauksia myöntä-
32191: mällä.
32192:
32193:
32194: E d u s kun n a 11 e.
32195:
32196: Maa'!Ilme pien- ja keskisuuri teollisuus on lisyyslainoiila pyritään enstslJalsesti pysyvien
32197: viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Tä- työpaikkojen luomiseen, vaikuttaisi esim. lyhyt-
32198: hän on suurelta osalta vaikuttanut valtioval- aikaisten työllisyyslainojen myöntäminen kysei-
32199: lan näitä yrityksiä perustettaessa suoma tuki. sessä tarkoituksessa työpaikkoja lisäävästi eri-
32200: Toiminnallisen vaiheen alettua ovat useim- tyisesti vaikeimpana työllisyyskautena.
32201: mat pienet ja keskisuuret yritykset kuitenkin Myös pienteollisuuden takausjärjestelmä on
32202: nopeasti joutuneet suuriin rahoitusvaikeuk- uudistuksen tarpeessa. Vastoin järjestelmän al-
32203: siin. Kun tuotannollinen toiminta käyttöpää- kuperäistä tarkoitusta on takauksien saaminen
32204: omien niukkuuden vuoksi varsin useissa ta- jatkuvasti vaikeutunut ja siten aiheutettu yhä
32205: pauksis·sa on pakko rajoittaa vain osaan vuotta, uusia esteitä pienteollisuuden kehittymiselle
32206: siitä aiheutuu haitallisia seuraamuksia niin yri- maassamme.
32207: tystoiminnalle kuin työntekijöillekin ns. pakko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
32208: lomautuksineen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32209: Kun nämä keskeytykset sattuvat useimmi-
32210: ten juuri talvella, vaikuttavat ne osaltaan työl- että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
32211: lisyystilannetta heikentävästi. Tuotannollisen tutkimuksen, kuinka työllisyyslainoja ja
32212: toiminnan kausiluontoisuuden tasoittamiseksi -takauksia myönnettäessä voitaisiin
32213: olisikin välttämätöntä pyrkiä helpottamaan entistä tarkoituksenmukaisemmin tur-
32214: pien- ja keskisuuren teollisuuden niin kipeästi vata ja kehittää pien- ja keskisuuren
32215: tarvitseman 'käyttöpääo:nan saantia myöntä- teollisuuden toimintaedellytyksiä maas-
32216: mällä niille lyhytaikaisia luottoja. Vaikka työl- samme.
32217: Helsingissä 16 päivänä huhti!kuuta 1970.
32218:
32219: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. Pekka Vilmi.
32220: 747
32221:
32222: IV,351.- Toiv.al. n:o 376.
32223:
32224:
32225:
32226:
32227: Niinikoski yna.: lAinapiiomien järjestämisestä pienyrittäjille.
32228:
32229:
32230: E d u s k u n n a 11 e.
32231:
32232: Uusien pienyritysten perustamisen suurim- Emme voi pitää oikeana, että kyseiselle pien-
32233: pana esteenä maassamme ovat rahoitusvaikeu- yrittäjäryhmälle ei ole suotu lainojen saami-
32234: det. Vaikka viime vuosina on useissa yhteyk- sessa yhtäläisiä mahdollisuuksia muiden pien-
32235: sissä korostettu yrittäjätoiminnan elvyttämi- yrittäjäryhmien kanssa. Varsinkin maamme
32236: seksi välttämätöntä rahoitusjärjestelmän luo- kehitysalueilla kyseiset pulmat ovat yritystoi-
32237: mista, ei silti ole päästy tyydyttäviin tuloksiin. minnan alkuunpääsemisen jarruna ja samalla
32238: Vuosittain on tulo- ja menoarvion puitteissa ne vaikeuttavat uusien työpaikkojen synty-
32239: myönnetty lainoja kyseiseen tarkoitukseen, mistä. Seurauksena on myös, että ammatti-
32240: mutta ottaen huomioon lainojen erittäin suuren kouluista päässeet nuoret jäävät ilman työpaik-
32241: kysynnän viime vuosina, ei ole voitu tyydyttää koja kotiseudullaan.
32242: kuin pieni osa rahoitustarpeesta. Kyseisen yrittäjäkunnan aseman helpottami-
32243: Erään yrittäjäkunnan, kuorma- ja henkilö- seksi pidämme välttämättömänä, että valtion
32244: autoilijain, autokorjaamaiden ja -maalaamoiden toimenpitein tehdään mahdolliseksi pitempi-
32245: sekä maatalouskorjaamaiden ja näihin verratta- aikaisten lainojen saanti budjettivaroista. Lai-
32246: vien pienyritysten perustajien luotansaantimah- nojen korko saisi olla enintään 4 % ja laina-
32247: dollisuudet ovat olleet viimeaikoina suorastaan aika n. 8-15 vuotta.
32248: olemattomat. Tämä on lähinnä johtunut paitsi Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
32249: rahamarkkinoillamme vallitsevasta kireästä ti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32250: lanteesta myös siitä, että alkuvaikeuksissa muksen,
32251: kamppailevilla pienyrittäjillä ei ole ollut mah-
32252: dollisuuksia antaa pyytämiensä lainojen vakuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32253: deksi rahalaitosten edellyttämiä hyviä vakuuk- menpiteisiin pienyrittäjien lainapää-
32254: sia, ja myös siitä, että tällaiset yrittäjät alku- omien järjestämiseksi ottamttlla huo-
32255: vaikeuksistaan päästäkseen tarvitsevat pitempi- mioon vakuuskysymyksessä lainoituksen
32256: aikaisia lainoja. työllistämiwaikutuksen.
32257: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32258:
32259: Paavo N"rlnikoski. Erkki Haukipuro.
32260: Pentti Pekkarinen. Veikko Hanhirova.
32261: Ahti Pekkala.
32262: 748
32263:
32264: IV,352.- Toiv.al. n:o 377.
32265:
32266:
32267:
32268:
32269: Niinikoski ym.: Asuntoviljely-, kalastus- ja viljelytilojen asunto-
32270: lainoituksen saattamisesta asuntorahastosta tapahtuvaksi.
32271:
32272:
32273: E d u s k u n n a 11 e.
32274:
32275: Valtion asuntolainoitusta hoitaa jatkuvasti asutushallituksen lausuntoja. Asuntohallitus voi-
32276: kaksi keskusvirastoa. Asutushallitus hoitaa si yhtähyvin pyytää lausunnot asutushallituksel-
32277: edelleen asuntoviljely-, kalastus- ja viljelytilo- ta maatilojen asuntolainoituksen osalta kaikis-
32278: jen asuntolainoitusta. Nykyisin voimassaolevan sa niissä tapauksissa, joissa olisi aihetta epäillä,
32279: asuntotuotantolain mukaan kuuluu asuntohalli- että asunnon rakentaminen tapahtuisi sellaiselle
32280: tuksen hoitaman lainoituksen piiriin myös kaa- tilalle, joka ei täyttäisi voimassa olevan lain-
32281: voitettujen alueiden ulkopuolella olevat asunto- säädännön mukaan maatilalle asetettuja edelly-
32282: tontit ja asuntotilat, jotka sitä ennen olivat tyksiä.
32283: kuuluneet asutushallituksen ja sitä kautta sil- Asuntojen rakentamiseen myönnettävät lai-
32284: loisen asutusrahaston lainoituksen piiriin. nat olisi saatettava kokonaan yhden ·keskusvi-
32285: Tällä hetkellä on tilanne sellainen, että vain raston hoitoon.
32286: 3,5 prosenttia asuntolainoista myönnetään asu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
32287: tushallituksen toimesta maatilatalouden kehit- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32288: tämisrahaston varoista. Nykyistä käytäntöä on sen,
32289: perusteltu siten, että maatilojen elinkelpoisuu-
32290: den toteamiseksi olisi myös niitä koskeva asun- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
32291: tolainojen myöntäminen säilytettävä asutushal- menpiteisiin asuntolainoituksen saatta-
32292: lituksen tehtävänä. Tämä perustelu ei ole enää miseksi myös asuntoviljely-, kalastus- ja
32293: pätevä, koska jo asuntotilojen asuntolainoituk- vilietytilojen osalta asuntohallituksen
32294: sessa ·on asuntohallitus joutunut pyytämään toimesta asuntorahastosta tapahtuvaksi.
32295: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
32296:
32297: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro.
32298: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova.
32299: Reino Karpola. Matti Mattila.
32300: Artturi Jämsen. Reino Kangas.
32301: 749
32302:
32303: IV,3.53.- Toiv.al. n:o 378.
32304:
32305:
32306:
32307:
32308: Niinikoski ym.: Määrärahasta pienteollisuusyritysten markki-
32309: nointiohjauksen tehostamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa.
32310:
32311:
32312: E d u s k u n n a 11 e.
32313:
32314: Eräänä keinona maamme alityöllisyysalueiden eräänä edellytyksenä mm. luotonsaannille, joten
32315: elinkeinoelämän kehittämiseksi ja· rakenteellisen jo yritystoiminnan alkuunsaattaminen edellyt-
32316: työttömyyden poistamiseksi on esitetty pien- tää useissa tapauksissa laadittavaksi tarkoin
32317: teollisuustoiminnan elvyttämistä, mihin mm. harkittua markkinointisuunnitelmaa. Yhtenä
32318: kehitysalueiden . investointiluottolaki ja muut pienteollisuuden puutteena pidetään sitä, että
32319: valtion ja kuntien tukitoimenpiteet antavat li- ei ole olemassa yhteistä markkinointiorganisaa-
32320: sääntyviä mahdollisuuksia. tiota, jonka puitteissa yritysten keskeinen yh-
32321: Tärkeä edellytys yritystoiminnan kehittymi- teistoiminta markkinointikysymyksissä olisi jär-
32322: selle ja laajentumiselle on yrittäjien koulutus, jestettävissä. Tätä puutetta voisivat tehokkaasti
32323: joka ammattikoulutuksen yleisen laajentamisen poistaa kauppa- ja teollisuusministeriön pien-
32324: kautta onkin huomattavasti tehostunut. Koulu- teollisuuspiiritoimistot, mikäli niihin ainakin
32325: tuksen pääpaino on kuitenkin varsinaisen am- kehitysalueilla palkattaisiin markkinoinnin oh-
32326: mattityön opettamisessa, kun taas yritysten me- jausta antavat toimihenkilöt.
32327: nekin turvaamiseksi ja tuotannon laajentami- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti esi-
32328: seksi tarvittava markkinointitaidon opetus on tämme,
32329: jäänyt puutteelliseksi. että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
32330: Yritysten tuotteiden markkinointi on järjes- ja menoarvioesitykseen riittävän suuren
32331: tetty usein enemmän tai vähemmän sattuman määrärahan pienteollisuusyritysten mark-
32332: varaan. Yrittäjät eivät ole selvittäneet itselleen- kinointiohjauksen tehostamiseksi Poh-
32333: kään, kenelle he myyvät tuotteensa. Useiden jois- ja Itä-Suomessa ja markkinoinnin-
32334: yritysten tuotanto perustuu yksittäisiin tilauk- ohjauksesta huolehtivien neuvojien saa-
32335: siin, mutta vain harvat yritykset pyrkivät mää- miseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa toimi-
32336: rätietoiseen markkinointiin. viin kauppa- ja teollisuusministeriön
32337: Riittävät takeet tuotteiden menekistä ovat pienteollisuuspiiritoimistoihin.
32338: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
32339:
32340: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. Yrjö Sinkkonen.
32341: 750
32342:
32343: IV,354.- Toiv.al. n:o 379.
32344:
32345:
32346:
32347:
32348: Niinikoski ym.: Miiirärahasta halpakorkoisia pienteollisuuslainoja
32349: Vllrten.
32350:
32351:
32352:
32353: E d u s k u n n a 11 e.
32354:
32355: Maamme eri puolilla on ollut työttömyyttä Maassamme pieni- ja keskisuuri teollisuus on
32356: jo usean vuosikymmenen aikana. Tämän torju- viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt, varsin-
32357: miseksi ovat valtio ja kunnat pitäneet käynnis- kin maan eteläosissa.
32358: sä varatöitä, työttömyystöitä, työllisyystöitä Tähän on suurelta osalta vaikuttanut näitä
32359: jne. millä nimellä ne milloinkin ovat kulkeneet, yrityksiä perustettaessa valtiovallan suoma tuki.
32360: riippuen voimassa olleista laeista. Jotta tällainen myönteinen kehitys voisi jatkua
32361: Tunnettu tosiasia on, että Pohjois-Suomessa, maamme alityöllisyysalueilla, myöskin Pohjois-
32362: Lapin ja Oulun läänissä, varsinkin sen etelä- Suomessa, olisi rahoitusta pienteollisuudelle li-
32363: puoliskolla työttömyys on muodostunut raken- sättävä.
32364: teelliseksi ja tästä syystä näiden alueiden kun- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
32365: tien työttömyysrasitus on muodostunut ylivoi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32366: maisen raskaaksi. Siitä kertovat korkeat vero- sen,
32367: äyrin hinnat, johon työllisyysrasituksella on
32368: oma osuutensa, voi sanoa 1-4 penniä vero- että hallitus ottaisi vuoden 1971
32369: äyriä kohti. tulo- ja menoarvioesitykseen 30.000.000
32370: Tämä on omiaan lamauttamaan ja lopetta- markkaa halpakorkoisia pienteollisuus-
32371: maan yrittäjätoimintaa, vaikka pitäisi tapahtua lainoja varten.
32372: aivan päinvastoin, jotta työttömyydestä pääs-
32373: täisiin eroon.
32374: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
32375:
32376: Paavo Niinikoski. Matti Mattila.
32377: i\rtturi Jämsen. Reino Kangas.
32378: Erkki Haukipuro. Matti Ruokola.
32379: Veikko Hanhirova. Heimo Linna.
32380: 751
32381:
32382: IV,355.- Toiv.al. n:o 380.
32383:
32384:
32385:
32386:
32387: Niinikoski ym.: Oikeudesta aviopuoliso- ja prosenttivähennyk-
32388: siin yrittäjäeläkkeistä.
32389:
32390:
32391: E d u s k u n n a 11 e.
32392:
32393: Tulo- ja omaisuusverolain 28 §:n 1 momen- sitä, mikä osa eläkkeestä määräytyy minkin lain
32394: tin 8 ja 11 kohdan mukaan voidaan aviopuoli- mukaan. Näin ollen tuottaisi huomattavia vai-
32395: so- ja prosenttivähennykset tehdä ainoastaan keuksia selvittää, kuinka suuri osa eläkkeestä
32396: virka- ja työsuhteen perusteella saadusta eläk- on sellaista työsuhteeseen perustuvaa eläkettä,
32397: keestä. Kun yrittäjien eläkelain mukaiset eläk- josta vähennys voitaisiin toimittaa.
32398: keet ovat näitä vähennyksiä ajatellen samassa Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
32399: asemassa kuin työ- ja virkasuhde-eläkkeet, olisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32400: yrittäjäeläkkeetkin tehtävä vähennykseen oi- muksen,
32401: keuttaviksi. Tämä olisi johdonmukaista myös
32402: siinä mielessä, että yrittäjät saavat tehdä mai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32403: nitut vähennykset työkykyisyysaikansa ansiotu- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
32404: loista. Muutosta vaativat myös käytännön nä- kaansaamiseksi, frllla muutetaan tulo- ja
32405: kökohdat. On nimittäin huomattava, että työ- omaisuusverolain 28 § siten, että myös
32406: suhde-eläkelakien ja yrittäjäeläkelain mukaan yrittäjien eläkelain mukaan myönnetyt
32407: määräytyvät eläkkeet myönnetään kaikki sa- eläkkeet olisivat tässä lainkohdassa tar-
32408: malla kertaa. Eläkettä maksettaessa ei eritellä koitettuihin vähennyksiin oikeuttavia.
32409: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
32410:
32411: Paavo Niinikoski. Aaro Lintilä.
32412: Timo Mäki. Reino Kangas.
32413: Pekka Vilmi.
32414: 752
32415:
32416: IV,3.56.- Toiv.al. n:o 381.
32417:
32418: Nikkilä ym.: Määrärahasta maaseudun syrjäisten alueiden säh-
32419: köistämiseen.
32420:
32421: E d u s k u' n n a 11 e.
32422: Maamme maaseudun talooksista on 93% ohjelma, jonka mukaan aikaa olisi tarvittu 10
32423: sähköenergian punssa. Sotia edeltäneestä vuotta, on tämän takia muuttunut yli 20 vuo-
32424: ajasta, jolloin joka toisella maaseudun talou- den ohjelmaksi. Jos vuotuista tukimäärärahaa
32425: della oli mahdollisuus käyttää sähköä, on ti- ei nykyisestään muuteta, saavutetaan komitean
32426: lanne näin ollen huomattavasti parantunut. esittämä tavoite vasta vuoden 1990 tienoilla.
32427: Koko maassa ei sähköistysasia ole kuiten- Kehitysalueiden sähkölaitosten ja -yhtymien
32428: kaan näin edullinen. Keski-, Itä- ja Pohjois- mahdollisuudet omin varoin suoriutua sähköis-
32429: Suomen suhteellisen harvaan asutuilla alueilla tyksen laajentanusesta ovat olemattomat. Se
32430: on sähkön piirissä kaikkiaan vasta 8.5 % ta- tapahtuisi ainoastaan nostamalla sähkön kulu-
32431: louksista. Heikoimmilla alueilla sähköistyspro- tushintaa. Kuluttajien maksuosuuden nostami-
32432: sentti on alle 70 %. nen nykyisestään merkitsisi sähköistyksen lo-
32433: Vuoden 196.5 sähköistyskomitean mietin- pettamista.
32434: nön mukaan maaseutualueiden valtakunnallinen Maaseudun sähköistämiseen annettu tuki on
32435: sähköistysaste olisi nostettava 10-vuotisohjel- osoittautunut yhteiskunnalle hyväksi sijoituk-
32436: man puitteissa keskimääräisesti 98 prosenttiin. seksi. Sen mahdollistama rakentaminen luo
32437: Tämä merkitsisi, että edellä mainituilla alueilla työtilaisuuksia ja aiheuttaa heijastusvaikutuk-
32438: nykyinen keskimääräinen sähköistysaste 8.5 % sia, joiden seura~ks~na valtion tulot lisäänty-
32439: nousisi noin 95 prosenttiin ja että 20 000 ta- vät. Tärkeintä on kuitenkin se, että sähköis-
32440: loutta 30 000 taloudesta saisi sähkön. tys luo nykyaikaisen tuotannon ja . elämisen
32441: edellytykset. Maaseudun sähköistys on suuri
32442: Sotien jälkeinen nopea maaseudun sähköis- kokonaisohjelma ja tulee vielä yhteisin voimin
32443: tys toteutettiin huomattavassa määrin valtion päätökseen mahdollisimman nopeasti. Sähköis-
32444: varojen turvin. Komitea piti valtion tuen jat- tystä ei saisi hidastaa kohtuuttomasti vain sillä
32445: kamista entisestään tehostettuna perusteltuna perusteella, että suurin osa tarvitsijoista on jo
32446: kuitenkin siten, että samalla asukkaiden oma- saanut sähkön.
32447: kin panos suurenee. Kymmenvuotisohjelman Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
32448: kustannuksista laski komitea valtion osuudeksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32449: 50 milj. markkaa. muksen,
32450: Komitean asettamaa sähköistysastetta ei ole
32451: kuitenkaan saavutettu. Vaikka kysymyksessä että hallitus ottaisi vuoden 1971
32452: olevat sähköistyskohteiden taloudet ovat osoit- tulo- ja menoarvioesitykseen maaseudun
32453: taneet suurta halukkuutta sähkön hankkimiseen syrjäisten alueiden sähköistämiseen
32454: korkeillakin omilla kustannuspanoksilla, val- määrärahan, joka turvaisi näillä alueilla
32455: tion vuotuiset määrärahat ovat pysyneet 60 % vuoden 1965 sähkökomitean esittämän
32456: tasolla komitean esittämästä määrästä. Tavoite- sähköistyslaajuuden.
32457: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
32458:
32459: Olavi Nikkilä. Niilo Tarvajärvi. Ilkka Suominen.
32460: M. Jaatinen. Salme Katajavuori. Juha Vikatmaa.
32461: Aslak Aas. Sirkka Lankinen. Juuso Häikiö.
32462: Erkki Häkämies. T. 1. Vartia. Erkki Hara.
32463: Elsi Hetemäki. P. Mäki-Hakola. Juha Rihtniemi.
32464: Aili Vaittinen. Orvokki Kauppila. Eeva Kauppi.
32465: Jouni Mykkänen. Eeva Särkkä. Anna-Liisa Linkola.
32466: G. Laatio. Mauri Seppä. Pekka Haarla.
32467: Maija Heino. Antero Salmenkivi. Pertti Salolainen.
32468: Sinikka Karhuvaara. Pentti Sillantaus. Raimo Ilaskivi.
32469: Harri Holkeri. Olavi Lähteenmäki.
32470: 753
32471:
32472: IV,357.- Toiv.al. n:o 382:
32473:
32474:
32475:
32476:
32477: E. Niskanen ym.: Maan arvonnousun verottamista käsitelleen
32478: komitean mietinnössä esitettyjen ehdotusten toteuttamisesta.
32479:
32480:
32481: E d u s k u n n a 11 e.
32482:
32483: Kohtuuhintaisen ja sijainnUtaan tarkoituk- toimikunnissa. Näiden selvitysten nojalla on jo
32484: senmukaisen tonttimaan riittämättömyys eten- käytettävissä valmiita ehdotuksia sellaiseksi
32485: kin nopeasti kasvavissa väestökeskuksissa on lainsäädännöksi, jolla mainittuja epäkohtia voi-
32486: osoittautunut yhteiskunnan kehitystä ja erityi- daan olennaisesti lieventää, halukkuutta tont-
32487: sesti asuntotuotantoa jarruttavaksi tekijäksi. tien myymiseen lisätä ja saattaa muutoinkin
32488: Yhtenä syynä tähän ovat olleet nykyisin voi- maan myyjät oikeudenmukaisen ja tasapuolisen
32489: massa olevat satunnaisen myyntivoiton vero- verotuksen kohteeksi. Näiden ehdotusten to-
32490: tusta koskevat säännökset, joiden mukaan teuttamista kiirehtii erityisesti jo alkanut nou-
32491: myyntivoiton verottaminen on ollut riippuvai- susuhdanne, jolla on taipumus lisätä tontti-
32492: nen siitä ajasta, jonka maa on ollut sen myyjän maan kysyntää.
32493: omistuksessa. Tästä on ollut seurauksena, että Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
32494: maanomistajat ovat verotuksesta johtuvista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32495: syistä pidättyneet maan myymisestä niin kauan
32496: kuin maan myynnistä saatu voitto on ollut ve- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32497: ronalaista. Ei voida pitää tarkoituksenmukai- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
32498: sena, että tonttimaan muutenkin riittämätöntä kaansaamiseksi, jonka mukaan kiinteän
32499: tarjontaa supistetaan yhteiskunnan omin toi- omaisuuden luovutuksessa toteutettai-
32500: menpitein. siin ne ehdotukset, jotka on esitetty
32501: Tonttikysymystä on tutkittu myös verotuk- maan arvonnousun verottamista käsitel-
32502: sen kannalta useissa valtion komiteoissa ja leen komitean mietinnössä.
32503: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
32504:
32505: Esko Niskanen. Leo Kohtala. Eeli Lepistö.
32506: Keijo Suksi. Sylvi Siltanen. Eino Loikkanen.
32507: Matti Ahde. Sakari Knuuttila. Valde Nevalainen.
32508: Valdemar Sandelin. Reino Breilin.
32509:
32510:
32511:
32512:
32513: 95 427/70
32514: 754
32515:
32516: IV,358.- Toiv.al. n:o 383.
32517:
32518:
32519:
32520:
32521: E. Niskanen ym.: Turun sataman saattamisesta Hangon sataman
32522: kanssa samanlaiseen asemaan rahtitasoitusjärjestelmään
32523: nähden.
32524:
32525:
32526: E d u s k u n n a 11 e.
32527:
32528: Nykyisin voimassa oleva rahtitasoitusjär- Koska Turun ja Hangon satamat ovat luon-
32529: jestelmä ja siihen liittyvät Hangon satamaa nolliset talvisatamamme, olisi yleisen edun
32530: 16. 4-15. 2. välisenä aikana koskevat erikois- mukaista saattaa ne periaatteessa sa'llaan ase-
32531: määräykset ovat talvimerenkulun ja valta- maan rahtitasoitusjärjestelmään nähden. Täl-
32532: kunnan yleisen edun kannalta osoittautuneet löin tulisi noiden kummankin sataman kapa-
32533: käytännössä monessa suhteessa haitallisiksi. siteetti parhaalla mahdollisella tavalla käyte-
32534: Nyt voimassa oleva rahtitasoitusjärjestelmä tyksi ulkomaankauppamme hyväksi.
32535: lisämääräyksineen aiheuttaa valtionrautateille Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32536: tarpeettomia tyhjien vaunujen kuljetuksia, lai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32537: vojen tyhjänä kuljettamista Turusta Hangon
32538: satamaan ja joskus myös päinvastoin sekä jään- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32539: murtajille näistä turhista kuljetuksista aiheutu- menpiteisiin Turun sataman saattami-
32540: vaa lisätyötä, joka normaalijärjestelyillä voitai- seksi Hangon sataman kanssa samanlai-
32541: siin poistaa. Varsinkin ankarina pakkastalvina seen asemaan voimassa olevaan rahtita-
32542: viimeksimainitulla seikalla olisi suuri kansan- soitusjärjestelmään nähden.
32543: taloudellinen merkitys.
32544: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
32545:
32546: Esko Niskanen. Reino Breilin. Sylvi Siltanen.
32547: 755
32548:
32549: IV,359.- Toiv.al. n:o 384.
32550:
32551:
32552:
32553:
32554: E. Niskanen ym.: Määrärahasta valtion virastotalon rakentami-
32555: seksi Loimaan kaupunkiin.
32556:
32557:
32558: E d u s k u n n a 11 e.
32559:
32560: Koska työllisyysnäkökohdat ovat viime vuo- räraha tähän tarkoitukseen saadaan. Tähän vi-
32561: sina voimakkaasti sanelleet valtion rakennus- rastotaloon keskitettäisiin kaikki Loimaalla
32562: kohteiden alueellisen sijoituksen, on Varsinais- tällä hetkellä hyvin puutteellisissa olosuhteissa
32563: Suomi jäänyt valtion työkohteiden suhteen hy- työskentelevät valtion virastot ja toimistot.
32564: vin vähälle. Näin siitäkin huolimatta, että Kiistattoman tarpeellisuuden lisäksi Loimaan
32565: työttömyyttä rakennusalalla on tässä maakun- virastotalon rakentamista voidaan painokkaasti
32566: nassakin esiintynyt alueellisesti ajoittain hyvin- perustella sillä tosiasialla, että Loimaan koko
32567: kin pahana. talousalueen voidaan todeta valtion kaikkinais-
32568: Vallinneen suuntauksen seurauksena Varsi- ten toimenpiteiden suhteen jääneen vähem-
32569: sinais-Suomi on jäänyt muusta maasta pahasti mälle, kuin muut vastaavat alueet maassamme.
32570: jälkeen esimerkiksi valtion virastotalojen ra- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
32571: kennusohjelmassa. Erityisen vaikea on tässä tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
32572: suhteessa tilanne Loimaan kaupungissa, jonka väksi toivomuksen,
32573: virastotalan rakentaminen on Varsinais-Suomen
32574: maakuntaliiton laatimassa kiireellisyysjärjestyk- että hallitus ottaisi valtion vuoden
32575: sessä asetettu ensimmäiselle tilalle. 1971 tulo- ;a menoarvroesitykseen mää-
32576: Loimaan virastotalon rakennuspiirustukset rärahan valtion virastotalon rakenta-
32577: ovat rakennushallituksessa siinä vaiheessa, että mista varten Loimaan kaupunkiin.
32578: työt voitaisiin välittömästi aloittaa, mikäli mää-
32579: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
32580:
32581: Esko Niskanen. Sylvi Siltanen.
32582: Reino Breilin. Taisto Tähkämaa.
32583: 756
32584:
32585: IV,360.- Toiv.al. n:o 385.
32586:
32587:
32588:
32589:
32590: H. Niskanen ym.: Konepaiateollisuuden aikaansaamisesta Poh·
32591: iois-Suomessa.
32592:
32593:
32594: E d u s k u n n a 11 e.
32595:
32596: Valtiojohtoinen teollisuus Pohjois-Suomessa seen mm. konepajateollisuuden luomiseen.
32597: on suurelta osalta puunjalostusteollisuutta, jos- Useissa yhteyksissä on todettu tähän olevan
32598: kin metalliteollisuuden osuus on viime vuosien edellytyksiä, tästä syystä ehdotamme Edus-
32599: aikana huomattavasti lisääntynyt. Erittäin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32600: myönteisenä on todettava Rautaruukin toimin-
32601: ta, joka on vilkastuttanut Pohjois-Suomen elin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32602: keinoelämää ja antaa pysyviä työpaikkoja. konepajateollisuuden aikaansaamiseksi
32603: Rautaruukin tuotannon pohjalta olisi mah- Pohjois-Suomessa.
32604: dollisuus tuotannollisen toiminnan laajentami-
32605: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32606:
32607: Helvi Niskanen. Pekka Salla.
32608: Heikki Mustonen. Niilo Koskenniemi.
32609: 757
32610:
32611: IV,361.- Toiv.al. n:o 386.
32612:
32613:
32614:
32615:
32616: H. Niskanen ym.: Siuruan tekojärven rakentamisesta.
32617:
32618:
32619: E d u s k u n n a 11 e.
32620:
32621: Siuruan tekojärven rakentaminen on ollut tiolle, sillä aluksi suoritettatsnn mm. alueella
32622: vireillä vuosikymmenen ajan, mutta edelleen- olevan noin 140 000 k-m3 määräisen puuston
32623: kin asia odottaa valtioneuvoston periaatepää- hakkuu työt.
32624: töstä. Tekojärven rakentaminen olisi merkittä- Ratkaisun aikaansaamista Siuruan altaan ra-
32625: vä työkohde koillis-Pohjanmaan kuntien työllis- kentamisesta kiirehtii myöskin se, että kymme-
32626: tämistä ajatellen. Rakennustyöt voimalaitos- ja nen vuoden ajan vireillä ollut tekojärvihanke
32627: tietöineen tulisivat antamaan työtä 700-800 on rajoittanut ja rajoittaa edelleen tällä alueel-
32628: työntekijälle 6-7 vuoden aikana. la asuvan n. 600 henkilöä käsittävän väestön
32629: Töiden aloittaminen ja suorittaminen riip- elinkeinosuunnittelua ja luo elämään epävar-
32630: puu siitä, voiko valtio antaa tätä hanketta muutta.
32631: varten rahoitustukea, josta valtio tulisi saamaan Tästä syystä esitämme eduskunnan hyväk-
32632: osan takaisin säästyneinä työllisyysmenoina ja syttäväksi toivomuksen,
32633: erilaisina verotuloina. Huomioon otettava on
32634: myöskin se, että vaikka valtioneuvosto tekisi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32635: päätöksen Siuruan tekojärven rakentamisesta, menpiteisiin päätöksen aikaansaamiseksi
32636: ei se ensi vaiheessa aiheuttaisi menoja val- Siuruan tekojärven rakentamisesta.
32637: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
32638:
32639: Helvi Niskanen. Pentti Liedes.
32640: Kauko Hjerppe. Heikki Mustonen.
32641: Pauli Räsänen.
32642: 758
32643:
32644: IV,362.- Toiv.al. n:o 387.
32645:
32646:
32647:
32648:
32649: Orrenmaa ym.: Pienteollisuuslainojen myöntämisestä ammattimai-
32650: sen liikenteen kuorma-autojen hankintaan.
32651:
32652:
32653: E d u s k u n n a 11 e.
32654:
32655: Pienyrittäjinä joutuvat ammattimaisen kuor- hin tarkoitettuja määrärahoja korotettaisiin
32656: ma-autoliikenteen harjoittajat investointiensa tätä tarvetta vastaavasti. Tällöin olisi ehkä il-
32657: yhteydessä turvautumaan huomattavassa määrin meistä, että tätä varten tulisi perustaa erityi-
32658: velkarahoitukseen. Tällöin he joutuvat kohtuut- nen näiden lainojen jaosta huolehtiva laina-
32659: tomien rahoituskulurasitteiden alaisiksi. Esi- rahasto ja että takaisin maksetut lainat tulisi
32660: merkiksi kuljetuskaluston uusintojen tapahtues- ohjata palautuvaksi em. rahastolle, jolloin ra-
32661: sa ns. osamaksuluottoa käyttäen kohoavat si- haston lainanautomahdollisuudet vakiintuisivat
32662: ten aiheutuvat korko- ja rahoituskulut yli 20 ja myös vuosittain paranisivat. Lainojen takaus-
32663: prosentin. Tällaista velkapääoman korko- ja ra- menettely tulisi saada mahdollisimman jousta-
32664: hoituskulurasitetta on pidettävä kohtuuttoman vaksi.
32665: suurena ja asettaakin se tuohon rahoitusmuo- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
32666: toon turvautumaan joutuvat äärimmäisen ko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32667: valle koetukselle. Näistä syistä ja nimenomaan
32668: siksi, että erittäin moni ammattimaisen liiken- että hallitus ryhtyisi kiireesti valmis-
32669: teen kuorma-autoilija joutuu turvautumaan telemaan lainsäädännön uudistamista
32670: juuri tuohon rahoitusmahdollisuuteen, onkin niin, että pienteollisuuslainojen myöntä-
32671: ammattimaisen liikenteen kuorma-autoilijain minen myös ammattimaisen liikenteen
32672: piirissä koettu kärjistyneinä ne vaikeudet, jot- kuorma-autojen hankintaan tulisi mah-
32673: ka yrittäjätoimen harjoittamisessa välttämättö- dolliseksi ja että pienteollisuuslainoihin
32674: mät kuljetuskaluston uusimistoimenpiteet tuo- tarkoitettuja määrärahoja korotettaisiin
32675: vat aina tullessaan. tätä tarvetta vastaavasti ja että näiden
32676: Ammattimaisen liikenteen kuorma-autoilijain lainojen jakoa varten perustettaisiin eri-
32677: aseman helpottamiseksi olisikin välttämätöntä, tyinen rahasto, kuten tämän aloitteen
32678: että pienteollisuuslainojen saanti myös heille perusteluissa esitetään.
32679: mahdollistettaisiin ja että pienteollisuuslainoi-
32680: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32681:
32682: Juhani Orrenmaa. Eeles Landström. Pekka Tarjanne.
32683: Ame Bemer. Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
32684: 759
32685:
32686: IV,363.- Toiv.al. n:o 388.
32687:
32688:
32689:
32690:
32691: Orrenmaa: Toimenpiteistä valtion virastotalon rakentamiseksi
32692: AJavudelle.
32693:
32694:
32695: E d u s k u n n a 11 e.
32696:
32697: Alavuden kunnan keskustassa toimii monia Kuitenkin Alavuden virastotalohanke makaa
32698: valtion eri toimialojen virastoja, joista useim- kolmannessa kiireellisyysluokassa, kun luettelo
32699: mat vuokratiloissa ja useinkin puutteellisissa laaditaan pääasiassa työllisyysnäkökohtien mu-
32700: oloissa. Tällaisia ovat mm. tuomiokunnan ar- kaan. Olisikin aiheellista tehdä luokittelu myös
32701: kisto, nimismiehen kanslia, kansaneläkelaitok- tarpeellisuuden mukaan.
32702: sen piiriasiamies ja sairausvakuutustoimistot, ve- Myös kunnan virastotilojen tarve on huutava
32703: rotoimisto, työasiamiehen toimisto, posti- ja v. 1968 sattuneen kunnan toimistotalon palon
32704: lennätintoimisto. Omissa kiinteistöissään toimi- jälkeen.
32705: vat poliisiasema ja puhelinaluetoimistokin ovat Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
32706: suuressa lisätilojen tarpeessa. Joissakin tapauk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32707: sissa joudutaan tilojen puuttuessa tehtäviä hoi-
32708: tamaan naapurikunnista käsin. että hallitus tutkituttaisi valtion vi-
32709: Vaasan lääninhallituksen viranomaisten ta- rastotalon rakentamisen tarpeellisuuden
32710: holla pidetään valtion virastotalon rakentamista Alavudelle ja ottaisi vuoden 1971 val-
32711: Alavudelle Vaasan ja Kauhavan hankkeiden tion tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
32712: kanssa ensisijaisen tärkeänä. Tällainen arvio on tävän suuren määrärahan suunnitelmien
32713: tehty tarpeellisuuspohjalta ja valtion nykyiset laatimiseksi ja töiden aloittamiseksi
32714: kustannukset huomioiden. syksyllä 1971.
32715: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
32716:
32717: Juhani Orrenmaa.
32718: 760
32719:
32720: IV,364.- Toiv.al. n:o 389.
32721:
32722:
32723:
32724:
32725: Pekkala ym.: Oulun läänin sisällyttämisestä kokonaisuudessaan
32726: kehitysalueiden 1 vyöhykkeeseen.
32727:
32728:
32729: E d u s k u n n a 11 e.
32730:
32731: Uudistettaessa viime vuonna kehitysaluela- vain Iisalmen alueella vähän pienempi kuin e.m.
32732: keja tapahtui muutoksia myöskin kehitysaluei- jokilaaksojen alueella. Toisaalta on myös'kin to-
32733: den rajoissa. M.m. Oulun läänin länsiosan kun- dettava, että Oulun vaikutusalueella monet kun-
32734: nat, jotka aikaisemmin kuuluivat kehitysaluei- nat ovat kehittyneisyydeltään täysin mainittui-
32735: den 1 vyöhykkeeseen, tulivat nyt kuulumaan hin jokilaaksoihin verrattavia. Poikkeuksen te-
32736: kehitysalueiden II vyöhykkeeseen. Tämä muu- kee vain Oulun kaupunki. Ei kuitenkaan ole
32737: tos ei ollut riittävästi perusteltu ja on herättä- oi'keudenmukaista rangaista koko suurta aluetta
32738: nyt alueen väestössä oi:keutettua tyytymättö- Oulun kaupungin kehittyneisyydellä. Oikeam-
32739: myyttä. Suurimman osan tästä alueesta muo- paa on siirtää Oulun lääni kokonaisuudessaan
32740: dostavat Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksot. Ke- kehitysalueiden 1 vyöhykkeeseen. Tällöin se par-
32741: hitysalueiden neuvottelukunnan suorittaman haiten täyttäisi myöskin ne Kehitysalueiden
32742: kehittyneisyystutkimuksen mukaan ovat tä- neuvottelukunnan asettamat vaatimukset toi-
32743: män alueen kuntien pistearvot eittämättä 1 ke- minnallisesta aluekokonaisuudesta.
32744: hitysalueeseen kuuluvien kuntien tasolla. Mikäli Edellä olevan perusteella esitäm'!lle eduskun-
32745: indikaattorina käytetään veroäyrien lukumäärää nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32746: asukasta kohti sekä toisaalta kuntien velkamää-
32747: rää asukasta kohti, ovat nämä arvot Siika- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
32748: Pyhä-Kalajokialueilla jopa epäedullisemmat menpiteisiin kehitysaluelainsäädännön
32749: kuin koko kehitysalueiden 1 vyöhykkeellä. Mi- muuttamiseksi niin, että Oulun lääni
32750: käli indikaattoriksi otetaan teollisuuden työ- kokonaisuudessaan tulisi kuulumaan ke-
32751: paikkojen määrä 1 000 asukasta kohti, on se hitysalueiden I vyöhykkeeseen.
32752: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32753:
32754: Ahti Pekkala. Paavo Niinikoski.
32755: Matti Ruokola. Erkki Haukipuro.
32756: 761
32757:
32758: IV,365.- Toiv.al. n:o 390.
32759:
32760:
32761:
32762:
32763: Pekkala ym.: Moottorisahavähennyksen korottamisesta metsä-
32764: työntekiiäin verotuksessa.
32765:
32766:
32767: E d u s k u n n a 11 e.
32768:
32769: Suoritettaessa metsätöitä moottorisahaa saankaan ole merkittävää luokkaa, vaan kansan-
32770: käyttäen katsottiin aikaisemmin metsätyönteki- eläke antaa heille pääasiallisen turvan. Myös-
32771: jän ansiosta 40 % moottorisahan osalle, josta kään nuorempia työntekijöitä eläkeasia ei erityi-
32772: ei mennyt veroa. Jäljelle jäänyt 60 % katsot- sesti kiinnosta, sillä huo~ioonottaen viime vuo-
32773: tiin miehen osuudeksi, josta vero laskettiin. sikymmenenä tapahtuneen eläkelainsäädäntöjen
32774: Myöhemmin tehdyillä muutoksilla moottorisa- nopean kehityksen, on todennäköistä, että hei-
32775: han osuus alennettiin 30 % :iin, jolloin veron- dän tullessaan elakeikään ovat eläkeasiat järjes-
32776: alainen osuus nousi 70 % :iin. Perusteluina tetty jälleen uudella tavalla.
32777: muutokselle esitettiin, että kun työntekijän so- Riippumatta edellämainituista eläkkeeseen
32778: siaaliset edut, m.m. työntekijäin eläkelakien liittyvistä näkökohdista, on lisäksi todettava,
32779: mukaiset eläke-edut määräytyvät verotettavan että moottorisahavähennyksen oikea määrä on
32780: tulonosan mukaisesti, niin tällainen käytäntö luonnollisesti se määrä, mitä moottorisahasta
32781: olisi työntekijäin kannalta edullisempi. aiheutuvat kustannukset todella tekevät työnte-
32782: Muutos on kuitenkin metsätyöntekijäin kes- kijälle. Tästä äskettäin suoritetun tutkimuksen
32783: kuudessa herättänyt laajalti tyytymättömyyttä. mukaan sahan kustannukset jopa ylittävät
32784: Moottorisahan osuuden vähentyminen on kiris- 40 % :n määrän. Tämän sei'kan pitäisi olla rat-
32785: tänyt verotusta ja vähentänyt työntekijälle kä- kaiseva asia vähennyksen suuruutta määrät-
32786: teen jäävää tuloa ja siten suoranaisesti vaikut- täessä.
32787: tanut heidän ansiotasonsa alentumiseen. Mah- Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
32788: dollisille eläke-etujen paranemisille eivät työn- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32789: tekijät ole panneet merkittävää painoa. Etujen
32790: lisäys moottorisahavähennyksen pienenemisen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
32791: johdosta on kovin vähäistä luokkaa. Vanhem- menpiteisiin moottorisahavähennyksen
32792: mat metsätyöntekijät ehtivät olla vain lyhyen korottamiseksi metsätyönteki;öille 40
32793: aikaa työssä ennen eläkkeelle siirtymistään ja %:iin.
32794: siten heidän työeläkkeensä ei 'kokonaisuudes-
32795: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
32796:
32797: Ahti Pekkala. Saimi Ääri. Pekka Vilmi.
32798: Eino Lottanen. Esko Pekonen. Erkki Haukipuro.
32799: Matti Ruokola. Lea Sutinen. Katri Kaarlonen.
32800: Veikko Hanhirova. Jouko Siikaniemi. Sylvi Saimo.
32801: Heimo Linna. Matti Maijala. Yrjö Sinkkonen.
32802: Paavo Väyrynen. Aaro Lintilä. Artturi Jämsen.
32803: Taisto Tähkämaa.
32804:
32805:
32806:
32807:
32808: 96 427/70
32809: 762
32810:
32811: IV,366.- Toiv.al. n:o 391.
32812:
32813:
32814:
32815:
32816: Pekkala ym.: Pakettiautojen verotuksen korjaamisesta.
32817:
32818:
32819: E d u s k u n n a 11 e.
32820:
32821: Voimassa olevan auto- ja moottoripyörävero- saattavat oikeuttaa autoverosta vapautumiseen.
32822: lain mukaan on autoverosta vapaa palo-, sairas-, Autorekisteritoimiston tehtävänä on viime kä-
32823: ja kuorma-auto samoin kuin sellainen paketti- dessä ratkaista farmariautojen os.alta veron pe-
32824: auto, jota sen rakenteeseen ja varusteisiin kat- rintä.
32825: soen on pidettävä ensisijaisesti vain tavaran kul- Autoverolain asianomaiset säännökset sekä
32826: jetukseen tarkoitettuna ja jonka kokonaispaino toisaalta tullilain ja autorekisteristä annetun lain
32827: on vähintään 1 700 kiloa. Verovapaiden paketti- määräykset vaikuttavat edellä todettuun epä-
32828: autojen osalta on voimassa, että mikäli tällaisen määräiseen käytäntöön pakettiautojen osalta.
32829: pakettiauton rakennetta olennaisesti muutetaan, Tästä syystä olisi välttämätöntä saada selvennyk-
32830: olisi siitä vero maksuunpantava aina täysimääräi- siä voimassa olevaan lainsäädäntöön niin, että
32831: senä. pakettiautojen vero olisi yhdenmukainen kaikil-
32832: Säännökset ovat aiheuttaneet pakettiautojen le niille, jotka käyttävät pakettiautoja tavaran
32833: osalta erittäin kirjavan käytännön, joka aiheuttaa kuljetukseen.
32834: tyytymättömyyttä pakettiautoa tavaran kuljetuk- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
32835: seen käyttävien yrittäjien keskuudessa. Paino- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32836: luokkavaatimus toisaalta aiheuttaa sen, että tie- muksen,
32837: tyt automerkit vain pääsevät verosta vapaaksi.
32838: Painovaatimusten alapuolelle jäävien automerk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32839: kien osalta pyritään taas erinäisin rakentein ko- menpiteisiin tavaran kuljetukseen käy-
32840: rottamaan kokonaispainoa em. verovapauden saa- tettävien pakettiautojen veron perinnässä
32841: vuttamiseksi. olevien säännösten yksinkertaistamiseksi
32842: Erityisesti autoverolain säännökset aiheutta- ja painoluokkaa koskevien säännösten
32843: vat tulkintaa ns. farmariautojen osalta. Farmari- muuttamiseksi niin, että kaikki yrittäjät
32844: autojahan käytetään sekä henkilöliikenteeseen olisivat pakettiauton painoon katsomatta
32845: että tavaran kuljetukseen. Tietyt rakennemuu- kuljetuskustannusten osalta samassa ase-
32846: tokset - esimerkiksi pehmustamaton penkki - massa.
32847: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32848:
32849: Ahti Pekkala. Lea Sutinen. Heimo Linna.
32850: Jouko Slikaniemi. Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
32851: Matti Mattila. Erkki Haukipuro. Yrjö Sinkkonen.
32852: 763
32853:
32854: IV,367.- Toiv.al. n:o 392.
32855:
32856:
32857:
32858:
32859: Pekkarinen ym.: Koko Kuopion läänin sisällyttämisestä kehitys-
32860: alueiden 1 vyöhykkeeseen.
32861:
32862:
32863: E d u s k u n n a 11 e.
32864:
32865: Eduskunta hyväksyi 18. 12. 1969 hallituk- lääni on niin alikehittynyttä, että se tarvitsee
32866: sen esityksen laeiksi kehitysalueiden talouden välttämättä tuekseen keh1tysalueiden 1 vyöhyk-
32867: edistämisestä vuosina 1970-1975 ja kehitys- keelle suotuja etuja. Kuopion läänin alueella ei
32868: alueiden talouden edistämisestä annetun lain ole tapahtunut niin oleellista talouselämän kehit-
32869: muuttamisesta. Sen mukaisesti pyritään tuotan- tymistä, että olisi ollut minkäänlaisia perusteita
32870: non ja elintason kohottamiseen sekä työllisyy- sen jättämiseen suurimmalta osaltaan 1 vyöhyk-
32871: den ja toimeentulon turvaamiseen niissä osissa keen u1kopuolelle.
32872: maata, joissa taloudellinen kehitys on oleellisesti Tämän vuoksi olisi tärkeätä, että koko Kuo-
32873: jäljessä maan muista osista, valtion erityisillä ta- pion lääni sisällytettäisiin kehitysalueiden 1 vyö-
32874: louspoliittisilla toimenpiteillä. hykkeeseen.
32875: Kehitysalueet on jaettu kahteen eriarvoiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32876: vyöhykkeeseen, joista ensimmäiseen kuuluvat La- nioittaen Eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32877: pin ja Pohjois-Karjalan läänit kokonaisuudessaan sen,
32878: sekä osia Oulun ja Kuopion läänistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32879: Entisen kehitysaluelain mukaan kuului Kuo- menpiteisiin koko Kuopion läänin sisäl-
32880: pion lääni kokonaisuudessaan 1 vyöhykkeeseen. lyttämiseksi kehitysaluelain mukaisen 1
32881: Sitä lakia säädettäessä katsottiin, että Kuopion vyöhykkeen piiriin.
32882: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32883:
32884: Pentti Pekkarinen. Katri-Helena Eskelinen. Juuso Häikiö.
32885: 764
32886:
32887: IV,368.- Toiv.al. n:o 393.
32888:
32889:
32890:
32891:
32892: Pekkarinen ym.: Ainoastaan kansanedustajan palkan maksami-
32893: sesta virkamies-kansanedustajille.
32894:
32895:
32896: E d u s k u n n a 11 e.
32897:
32898: Tasapuolisuusperiaatteen mukaan on valtion maan. Sen vuoksi olisi oikein ja kohtuullista,
32899: virkamiehillä oikeus kuulua eduskuntaan. Useita että kahden palkan maksamisesta luovuttaisiin
32900: virkamiehiä onkin valittu nykyiseenkin edus- ja virka~ies-kansanedustajillekin maksettaisiin
32901: kuntaan. Virkamies-kansanedustajien palkkauk- vain kansanedustajan palkka.
32902: sessa on kuitenkin erittäin suuri epäkohta siinä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32903: että he saavat nostaa valtiolta kaksi palkkaa, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32904: toisen virastaan ja toisen kansanedustajantehtä- muksen:
32905: västä. Kansanedustajantehtävä on vähitellen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32906: muodostunut vaativaksi ja suuritöiseksi tehtä- menpiteisiin kansanedustajien palkkaus-
32907: väksi. Kun jokaisen edustajan olisi tämä vas- lain muuttamiseksi siten, että virka-
32908: tuunalainen tehtävä suoritettava mahdollisim- mies-kansanedustajat eivät saisi nostaa
32909: man hyvin ja niin ollen keskityttävä yksin- valtiolta kahta palkkaa, vaan heillekin
32910: omaan sen hoitamiseen, ei sen ohella kukaan maksettaisiin ainoastaan kansanedusta-
32911: pysty virkatehtäväänsä edes tyydyttävästi hoita- jan palkka.
32912: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
32913:
32914: Pentti Pekkarinen. Lauri Kantola. Matti Ruokola.
32915: Sylvi Saimo. Aaro Lintilä. Tahvo Rönkkö.
32916: Reino Kangas. Eino Uusitalo. Paavo Niinikoski.
32917: Pekka Vilmi. Esko Härkönen. Katri-Helena Eskelinen.
32918: Erkki Haukipuro. Esko Pekonen. Taisto Tähkämaa.
32919: Artturi Jämsen. Eino Lottanen.
32920: 765
32921:
32922: IV,369.- Toiv.al. n:o 394.
32923:
32924:
32925:
32926:
32927: Pekkarinen ym.: Kuolinpesän ja maatalousyhtymän oikeuttami-
32928: sesta tekemään luonnollisten henkilöiden veronvähennykset.
32929:
32930:
32931: E d u s k u n n a 11 e.
32932: Nykyisin voimassa olevan tulo- ja omaisuus- sena ei varmaankaan ole ollut se, että silloin
32933: verolain 19 §:n 4 momentissa ja Maalaiskun- kun perheen pääasiallinen huoltaja kuolee,
32934: tien kunnallisasetuksen 82 § :n 12 momentin edellä mainitusta tulkinnasta johtuen lesken ja
32935: b) kohdassa sekä asetuksen kunnallishallituk- perillisten verotaakkaa lisättäisiin.
32936: sista kaupungeissa 55 §:n 6 momentin b) koh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32937: dassa myönnetään kuolinpesille ja muille yh- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32938: teisöille oikeus saada luonnollisille henkilöille sen,
32939: myönnettävät verovähennykset. Vuoden 1968
32940: alussa voimaantulleen maatilatalouden tulovero- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32941: lain säännökset eivät veroviranomaisten tulkin- menpiteisiin verolain ja -asetuksen
32942: nan mukaan kuitenkaan oikeuta kuolinpesiä tai muuttamiseksi siten, että kuolinpesien
32943: muita yhteisöjä saamaan lainkaan edellä mainit- ja maatalousyhtymien verotettavasta
32944: tuja luonnollisille henkilöille myönnettäviä vero- tulosta saataisiin tehdä kaikki luonnolli-
32945: vähennyksiä. Tämä on epäkohta, mikä pitäisi sille henkilöille myönnettävä/ verovä-
32946: kiireellisesti korjata. Lainsäätäjän tarkoituk- hennykset.
32947: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
32948:
32949: Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen. Matti Ruokola.
32950: Sylvi Saimo. Aaro Lintilä. Juuso Häikiö.
32951: Reino Kangas. Eino Uusitalo. Tahvo Rönkkö.
32952: Pekka Vilmi. Esko Härkönen. Paavo Niinikoski.
32953: Erkki Haukipuro. Esko Pekonen. Taisto Tähkämaa.
32954: Orvokki Kangas. Eino Lottanen.
32955: 766
32956:
32957: IV,370.- Toiv.al. n:o 395.
32958:
32959:
32960:
32961:
32962: Pekkarinen ym.: Puutavarayhtiön verotuspaikkaa koskevien sään-
32963: nösten muuttamisesta.
32964:
32965:
32966: E d u s k u n n a 11 e.
32967:
32968: Verotuslain 59 §:n 1 mom. 2 kohdan mu- yhtiöllä on metsäkonttori, t01sm sanoen 3-4
32969: kaan kunnallisveroa on verotuslain mukaan asutuskeskuksessa koko maassa, vaikka osto-
32970: suoritettava sille kunnalle, jossa liikettä tai am- toimintaa harjoitetaan usean sadan kunnan
32971: mattia on harjoitettu kiinteästä toimipaikasta alueella. Koska Kymen lääninverolautakunnan
32972: käsin. Verotuslain 60 §:ssä on kyllä lausuttu, omaksumaa kantaa on käsityksemme mukaan
32973: mitä kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan, mutta pidettävä oikeana, olisi verotuslain 60 § täs-
32974: kun pykälän sanamuoto on väljä, on se johta- mennettävä mainitun kannan mukaiseksi.
32975: nut puutavarayhtiöiden verotuksessa eri läänin- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
32976: verolautakuntien osalta erilaisiin tulkintoihin, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32977: vaikka lain pitäisi olla kaikille sama. Erilai- sen,
32978: sista tulkinnoista mainittakoon, että Kymen
32979: lääninverolautakunta on katsonut kiinteän toi- että hallitus antaisi Eduskttnnalle
32980: mipaikan olevan siellä, missä puutavarayhtiöllä lakiesityksen verotuslain 60 § :n täyden-
32981: on vähintään piirityönjohtaja ja metsäteknikko, tämiseksi niin, että puutavarayhtiön
32982: joka päättää puutavaranostot. Eräät muut lää- kiinteän toimipaikan katsottaisiin ole-
32983: ninverolautakunnat ovat sen sijaan katsoneet, v.~n siellä, missä yhtiön työnjohtaja asuu
32984: että kiinteä toimipaikka on vain siellä, missä vakinaisesti.
32985: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
32986:
32987: Pentti Pekkarinen. Juuso Häikiö.
32988: Matti Ruokola. Tahvo Rönkkö.
32989: Esko Pekonen. Esu Niemelä.
32990: Erkki Haukipuro. Katri-Helena Eskelinen.
32991: 767
32992:
32993: IV,371.- Toiv.al. n:o 396.
32994:
32995:
32996:
32997:
32998: Pekkarinen ym.: Pienyritysten liikevaihtoverorasituksen vähen-
32999: tämisestä.
33000:
33001:
33002: E d u s k u n n a 11 e.
33003:
33004: Viime vuosina on työttömyys ollut yhteis- järkevälle laajentumiselle, ja sen kiroihin ovat
33005: kuntamme suurin ongelma. Se on syöpäsairau- monet uudet yritykset kuolleet. Liikevaihto-
33006: den tavoin kaivanut yhteiskuntamme elinjuu- verolain uusimisesta on jo komitean mietintö,
33007: ria ja saattanut monen kansalaisen mielen mur- mutta siinäkään ei ole tarpeeksi hyvin huo-
33008: heelliseksi. Tämän vuoksi on yhteiskunnan vel- mioitu pienyrittäjien toimintamahdollisuuksien
33009: vollisuus ryhtyä ohjaamaan tuotannollista elä- parantamista. Olisi erittäin tärkeätä liikevaihto-
33010: mää siten, että saadaan syntymään entistä no- verolakia muuttaa siten, että pienyrityksiltä
33011: peammassa tahdissa pysyviä tuotannollista elä- veto poistettaisiin.
33012: mää palvelevia työpaikkoja. Tällöin on kiinni- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33013: tettävä erikoista huomiota yksityisyritteliäisyy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33014: den toimintaedellytysten turvaamiseen. Erikoi-
33015: sesti pienteollisuuden lisääminen veisi talous- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
33016: elämämme terveellä tavalla eteenpäin. menpiteisiin liikevaihtoverolain uudista-
33017: Nykyinen liikevahtoverolaki, joka kohdistuu miseksi sittf!n, että pienteollisuuden ja
33018: raskaana tuotannolliseen elämään, on muodos- muiden uusia työpaikkoja antavien pien-
33019: tunut huomattavaksi jarruksi juuri pienteolli- yritysten verorasitusta huomattavasti vä-
33020: suuden kehitykselle. Se on ollut esteenä en- hennettäisiin.
33021: tisten pienyritysten muuten kannattavalle ja
33022: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
33023:
33024: Pentti Pekkarinen. Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
33025: Matti Ruokola. Juuso Häikiö. Katri-Helena Eskelinen.
33026: Esko Pekonen. Aslak Aas. Eino Lottanen.
33027: Tahvo Rönkkö.
33028: 768
33029:
33030: IV,372.-Toiv.al. n:o 397.
33031:
33032:
33033:
33034:
33035: Pekkarinen ym.: Hevosaioina saatujen sivuansioiden verotuksen
33036: keventämisestä.
33037:
33038:
33039: E d u s kun n a II e.
33040:
33041: Pientilalliset ja heidän perheenjäsenensä suo- kään maanpuolustuksen kannalta ei ole edul-
33042: rittavat suurimman osan metsätöistä. Maatila- lista hevosten kohtuuton väheneminen.
33043: talouden tuloverolain voimaantultua kuitenkin Hevosesta ei maatilatalouden tuloverolain
33044: on hevossivuansioista maksettava veroa koko mukaan saa tehdä arvonpoistoja niinkuin trak-
33045: tulosta eli myös hevosen osuudesta, joksi aikai- torista, vaikka käytännöllisesti katsoen hevonen
33046: semmin on laskettu 60 % ja josta ei myöskään on samanlaista vetotarkoitusta varten ja sen
33047: veroa ole peritty. arvo on käytössä vähenemässä. Kummankin
33048: Nykyisenlainen verotuskäytäntö karkottaa osalta on ole!llassa hankinta- ja käyttökustan-
33049: pientilalliset pois metsäajotöistä. Tätä kuvastaa nukset.
33050: erään jatkuvasti hevosajotöitä metsässä suorit- Hevosen sivuansio-osuuden verottamatta jät-
33051: taneen pientilallisen mielipide kieltäytyessään tämistä puolustaa myös se, että sillä on yliko-
33052: puutavaran ajosta, että niin kauan se vielä kävi, neistusta hillitsevä vaikutus. Jos hevosen pito
33053: kun ei tarvinnut maksaa veroa kuin itsensä puo- tehdään verotusteknillisin toimenpitein kannat-
33054: lesta, mutta kun on maksettava veroa myös tamattomaksi, on siitä seuraamuksena traktorien
33055: hevosen puolesta, ei !lletsätöihin voi hevosen hankkimista tarpeettoman suuressa määrin pie-
33056: kanssa enää ryhtyä. nillekin tiloille.
33057: Metsätyöt ovat hevoselle erittäin rasittavia
33058: ja kuluttavia ja siten hevosen käyttöikää huo- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
33059: mattavasti lyhentäviä. Hevosen osuus sivuan- tamme Eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33060: sioista olisi jätettävä verottomaksi senkin sen,
33061: vuoksi, että yleisen edun mukaista ei ole hevos- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
33062: kantamme väheneminen kohtuuttoman pieneksi. menpiteisiin maatilatalouden tulovero-
33063: Näin kuitenkin käy, jos hevosta ei enää kannata lain muuttamiseksi niin, että hevos-
33064: käyttää minkäänlaisiin sivuansioihin. Hevoskan- ajoina suoritetuista sivuansioista ei he-
33065: nan voimakas väheneminen on suurelta osalta vosen osuutta eli 60 o/o:a katsottaisi ve-
33066: ollut syynä maatalouden ylituotantoon. Myös- rotettavaksi tuloksi.
33067: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
33068:
33069: Pentti Pekkarinen. Matti Ruokola. Paavo Niinikoski.
33070: Esko Härkönen. Juuso Häikiö. Esu Niemelä.
33071: Esko Pekonen. Tahvo Rönkkö. Katri-Helena Eskelinen.
33072: Erkki Haukipuro. Aslak Aas. Eino Lottanen.
33073: Mikko Kaarna.
33074: 769
33075:
33076: IV,373.- Toiv.al. n:o 398.
33077:
33078:
33079:
33080:
33081: Pekkarinen ym.: Moottorisahavähennyksen korottamisesta vero-
33082: tuksessa.
33083:
33084:
33085: E d u s k u n n a 11 e.
33086:
33087: Eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vat itse sahat sekä niiden varaosat ja polttoai-
33088: vähennyks1stä annetun lain mukaan saavat met- neen hinta on myös kallistunut jatkuvasti. Met-
33089: sätyöntekijät vähentää osan palkkatulostaan il- sätyöntekijöiden yksimielinen kanta on, että
33090: man eri selvitystä. Moottorisahaa metsätöissä vähennysoikeus olisi muutettava samaksi, kuin
33091: käyttäneet työntekijät ovat saaneet palkkatulos- se oli laissa aikaisemmin eli 40 prosentiksi.
33092: taan vähentää aikaisemmin 40 prosenttia, mutta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33093: viime eduskuntakaudella hallituksen esityksen kunnan hyväksyttäväksi toivo~uksen,
33094: perusteella vähennysoikeutta kuitenkin supis-
33095: tettiin 30 prosenttiin. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33096: Vähennysoikeuden rajoittamisen perustelut menpiteisiin metsätöissä käytettävän
33097: eivät olleet riittävät, sillä viime aikoina ovat moottorisahan verovapaan osuuden ko-
33098: moottorisahakustannukset metsätöissä lisäänty- rottamiseksi 30 prosentista 40 prosent-
33099: neet nopeasti. Devalvaation johdosta kallistui- tiin.
33100: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
33101:
33102: Pentti P~arinen. Juuso Häikiö. Paavo Niinikoski.
33103: Matti Ruokola. Aslak Aas. Katri-Helena Eskelinen.
33104: Esko Pekonen. Tahvo Rönkkö. Taisto Tähkämaa.
33105: Erkki Haukipuro. Eino Lottanen.
33106:
33107:
33108:
33109:
33110: 97 427/70
33111: 770
33112:
33113: IV,374.- Toiv.al. n:o 399.
33114:
33115:
33116:
33117:
33118: Pekkarinen ym.: Moottorisahojen verotuksen ja niiden poltto-
33119: aineen hinnan alentamisesta.
33120:
33121:
33122: E d u s k u n n a 11 e.
33123:
33124: Viimeaikoina ovat metsatyot huomattavasti laisilla sahoilla 15 % :n tulli sekä liikevaihto-
33125: koneellistuneet. Hakkuutöissä on moottorisaho- vero. Tämä merkitsee keskitason moottorisahan
33126: jen käyttö jo varsin yleinen ja jatkuvasti yleis- hinnassa 15 000-20 000 vmk:n lisäystä.
33127: tyy. Täten metsätyöt muodostuvat helpom- Erittäin suurena epäkohtana on käytännössä
33128: miksi ja miellyttävimmiksi ja samalla työteho todettu olevan moottorisahan osien kohtuutto-
33129: kasvaa, josta on hyötyä koko yhteiskunnalle. man korkeat hinnat. Käytännön esimerkkinä
33130: Valitettavasti ovat moottorisahat liian kalliita mainittakoon, että tavallisen koneen pieni kuu-
33131: maksaen noin 100 000 vmk. Pienituloisel- lalaakeri maksaa 2 800 vmk, mutta mootto-
33132: le ja vähävaraiselle metsätyömiehelle aiheut- risahan vastaavanlainen laakeri maksaa 5 800
33133: taa näin kalliin koneen hankinta usein suuria vmk.
33134: vaikeuksia. Kun metsätyömiehet suorittavat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33135: yhteiskunnan kannalta erittäin arvokasta työtä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33136: vaikeissa olosuhteissa, olisi yhteiskunnan vel- muksen,
33137: vollisuus helpottaa heidän vaikeuksiansa. Mer-
33138: kittävä helpotus saataisiin siten, että moottori- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33139: sahailta poistettaisiin kokonaan liikevaihtovero menpiteisiin moottorisahoihin ja niiden
33140: ja tulli myönnettäisiin moottorisahoissa käy- osiin kohdistuvan liikevaihtoveron ja
33141: tettävälle polttoaineelle hinnanalennuskorvauk- tullin poistamiseksi sekä moottorisa-
33142: sina. Mainittakoon, että kotimaisilla moottori- hoissa käytettävän polttoaineen hinnan
33143: sahoilla on 13-20 % liikevaihtovero ja ulko- alentamiseksi.
33144: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
33145:
33146: Pentti Pekkarinen. Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
33147: Matti Ruokola. Juuso Häikiö. Katri-Helena Eskelinen.
33148: Esko Pekonen. Aslak Aas. Eino Lottanen.
33149: Tahvo Rönkkö.
33150: 771
33151:
33152: IV,375.- Toiv.al. n:o 400.
33153:
33154:
33155:
33156:
33157: Pekkarinen ym.: Määrärahasta pienteollisuuslainojen jakamiseen.
33158:
33159:
33160: E d u s k u n n a II e.
33161:
33162: Uusien pysyvien työpaikkojen luomisessa on suoritetaan valtion varoista. Tässä on se epä-
33163: pienteollisuudella keskeinen merkitys. Pien- kohta, että varsinkin köyhillä alueilla, joissa
33164: teollisuudessa saadaan pysyvä työpaikka raken- rahalaitoksissakin on suhteellisesti vähän va-
33165: netuksi huomattavasti halvemmalla kuin keski- roja, pienteollisuusyrittäjien lainoitusmahdolli-
33166: suuressa ja suuressa teollisuudessa. suudet saattavat ratkaisevasti heikentyä. Ih-
33167: Vertailun vuoksi mainittakoon, että pien- metystä herättää se, että ns. pienteollisuuden
33168: teollisuudessa työpaikan rakentaminen maksaa korkotukilainojakin annettaisiin vain kehitys-
33169: keskimäärin hieman yli 10 000 markkaa, keski- alueiden ulkopuolelle. Toisaalta kehitysalueiden
33170: suuressa teollisuudessa 70 000-100 000 mark- yritysten korkotukilainojen kohdalla ei ole
33171: kaa ja suurteollisuudessa, varsinkin valtiojoh- mainittu mitään pienteollisuuden lainoitusmah-
33172: toisessa suurteollisuudessa 400 000-700 000 dollisuuksista. Tämän vuoksi pidämme välttä-
33173: markkaa. Lukusarja osoittaa selvästi, että pien- mättömänä, että tulo- ja menoarvioon sisälly-
33174: teollisuutta voimakkaasti tukemalla voidaan tetään edelleen määräraha pienteollisuuslainoja
33175: nopeimmin ja tehokkaammin poistaa valta- varten.
33176: kunnassa vallitseva hyvinvoinnin kehitystä jar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33177: ruttava ja vaikea työttömyys. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33178: Hallituksen budjettiesityksessä ehdotetaan,
33179: että pienteollisuuslainojen myöntämisessä siir- että hallitus ottaisi vuoden 19 71
33180: ryttäisiin ns. korkotukilinjalle, joka merkitsee tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
33181: käytännössä sitä, että yrittäjien on hankittava markkaa pienteollisuuslainojen jakamis-
33182: vapailta rahamarkkinoilta tarvitsemansa lainat, ta varten myös kehitysalueilla.
33183: joista peritään 5 % korko ja vain korkoerotus
33184: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
33185:
33186: Pentti Pekkarinen. Katri-Helena Eskelinen. Orvokki Kangas.
33187: Matti Ruokola. Sylvi Saimo. Artturi Jämsen.
33188: Juuso Häikiö. Reino Kangas. Eino Uusitalo.
33189: Tahvo Rönkkö. Pekka Vilmi. Esko Härkönen.
33190: Aslak Aas. Erkki Haukipuro. Esko Pekonen.
33191: Tahvo Rönkkö.
33192: 772
33193:
33194: IV,376.- Toiv.al. n:o 401.
33195:
33196:
33197:
33198:
33199: Pekkarinen ym.: Rautatierahtien järjestämisestä Pohjois-, Sisä-
33200: ja Itä-Suomen yrittäjätoimintaa suosivaksi.
33201:
33202:
33203: E d u s k u n n a 11 e.
33204:
33205: Kuljetuskysymykset liittyvät läheisesti elin- Rautateiden tahtimaksut määräytyvät nykyi-
33206: keinoelämän kehittymiseen. Kuljetusmatkan pi- sin tavaran arvon mukaisesti. Tällöin jalos-
33207: tuudesta riippuen muodostuu tahdin osuus tetun puutavaran rahti muodostuu suhteellisen
33208: tuotteen kokonaiskustannuksista joko pieneksi korkeaksi jalostamattomaan verrattuna. Kun
33209: tai suureksi. Kun tuotteen valmistuskustannuk- tiedetään, että mm. Savosta tulevat valmiin
33210: set ovat suunnilleen saman suuruiset olipa selluloosan tai sahatavaran rahtikustannukset
33211: tuotantolaitos missä tahansa, vaikuttaa matkan melkein yhtä suuriksi kuin niiden varsinaiset
33212: pituus ratkaisevasti tuotannon kannattavuu- valmistuskustannukset, ei todellakaan ole ihme,
33213: teen. Tästä johtuen tuotantolaitokset ovat ka- että raakapuun jalostaminen tässä maakunnassa
33214: saantuneet lähelle kulutuspaikkoja ja vientisa- on jäänyt lapsipuolen asemaan. Jotta paran-
33215: tamia. Savoon, josta on pitkät kuljetusmatkat, nusta saataisiin aikaan, olisi tahtimaksuja alen-
33216: ei tuotantolaitoksia ole päässyt syntymään riit- nettava ja järjestettävä ne valmiita tuotteita
33217: tävässä määrin, vaikka siellä on raaka-aineita suosiviksi.
33218: ja työvoimaa huomattavasti enemmän kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33219: nykyiset tuotantolaitokset tarvitsevat. Seurauk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33220: sena on ollut jatkuva työttömyys ja elinkeino- muksen,
33221: toiminnan huomattava jälkeenjääneisyys maan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33222: useimpiin muihin osiin verrattuna. Väestön menpiteisiin rautatierahtien alentami-
33223: poismuutto on tältä alueelta ollut suhteellisesti seksi ja uudelleen järjestelemiseksi si-
33224: suurin maassamme. Tämän vuoksi olisi elin- ten, etteivät ne ole esteenä Pohjois-,
33225: keinotoimintaa ja erikoisesti puunjalostusteolli- Sisä- ja Itä-Suomen puunjalostusteolli-
33226: suutta pyrittävä tällä alueella kaikin keinoin suuden ja muun yrittäjätoiminnan ke-
33227: edistämään. hittymiselle.
33228: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
33229:
33230: Pentti Pekkarinen. Paavo Niinikoski.
33231: Matti Ruokola. Esko Pekonen.
33232: Katri-Helena Eskelinen. Erkki Haukipuro.
33233: Tahvo Rönkkö. Juuso Häikiö.
33234: 773
33235:
33236: IV,377.- Toiv.al. n:o 402.
33237:
33238:
33239:
33240:
33241: Pekkarinen ym.: Metallisulaton rakentamisesta Varkauteen.
33242:
33243:
33244: E d u s k u n n a 11 e.
33245:
33246: Malmilöydökset ovat keskittyneet valtaosal- loudellisesti että väestöpoliittisesti kehittää en-
33247: taan kehitysalueille ja ennen muuta Itä-Suo- tistä tasapuolisemmin, on viipymättä ryhdyt-
33248: meen. Voidaankin todeta, että kaivostoiminnan tävä toimenpiteisiin vuoriteollisuuden ja siihen
33249: painopiste on Itä-Suomessa. Merkille pantavaa liittyvän metalliteollisuuden kehittämiseksi si-
33250: on, että uudetkin malmilöydökset sijoittuvat ten, että jalostustehtaita rakennetaan ennen
33251: pääasiassa Itä-Suomeen. Suoritetut malmitutki- muuta Itä-Suomeen perustamalla sinne metalli-
33252: mukset lisäksi osoittavat, että yhä uusia malmi- sulatto.
33253: esiintymiä on löydettävissä juuri 1tä-Suomen Tutkittaessa Itä-Suomeen rakennettavan me-
33254: alueelta. tallisulaton sijoituspaikkaa, nousee keskeisen
33255: Ihmetystä herättää se, että vaikka malmin asemansa ja hyvien maantie-, rautatie- ja vesi-
33256: raaka-aineet saadaan merkittäväitä osaltaan Itä- tieyhteyksiensä ansiosta etutilalle Varkauden
33257: Suomesta, niiden jalostaminen tapahtuu koko- kaupunki.
33258: naan muualla. Tästä on seurauksena, että kehi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33259: tysalueilla suoritetaan vain raaka-aineen irrot- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33260: taminen maaperästä ja pitemmälle menevä ja- muksen,
33261: lostus tehdään vaurailla alueilla, jolloin niitä
33262: yhä enemmän rikastutetaan köyhien alueiden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33263: kustannuksella. menpiteisiin metallisulaton rakentami-
33264: Jotta valtakunnan eri osia voitaisiin sekä ta- seksi Varkauteen.
33265: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
33266:
33267: Pentti Pekkarinen. Edit Terästö. Lauha Mannistö.
33268: Juuso Häikiö. Katri-Helena Eskelinen. Keijo Suksi.
33269: Tahvo Rönkkö. V. J. Rytkönen. Aarne Penttinen.
33270: Esu Niemelä. Veikko Vennamo.
33271: 774
33272:
33273: IV,378.- Toiv.al. n:o 403.
33274:
33275:
33276:
33277:
33278: Pekkarinen ym.: Suonenjoen virastotalon rakentamisesta.
33279:
33280:
33281: E d u s k u n n a 11 e.
33282:
33283: Suonenjoen kauppalan keskusta on muodos- Jatkuva väestönlisäys ja Suonenjoen kaup-
33284: tunut laajaksi hallinnolliseksi keskustaksi, jossa palan nykyinen kehitys edellyttävät, että val-
33285: sijaitsevat erilaiset valtion virastot, kuten posti- tion eri virastojen käyttöön rakennettaisiin sinne
33286: toimisto, nimismiespiirin toimisto, veropiirin pikaisesti ajanmukainen virastotalo, jota var-
33287: toimisto, tie- ja vesirakennushallituksen alaisen ten on jo tonttikin varattu.
33288: tiemestarin toimisto ja vasta perustetun Suo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33289: nenjoen kihlakunnan tuomarin kanslia ja ar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33290: kisto. Nämä kaikki virastot ja toimistot toimi- muksen,
33291: vat nykyisin hajallaan ahtaissa ja epäkäytännöl-
33292: lisissä vuokratuissa toimitiloissa, joissa asioiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33293: hoito ja asiakkaiden palvelu on hankalaa ja Suonenjoen virastotalon rakennustöiden
33294: puutteellista. aloittamiseksi.
33295: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
33296:
33297: Pentti Pekkarinen. Pekka Vilmi. Juuso Häikiö.
33298: Sylvi Saimo. Eino Uusitalo. Tahvo Rönkkö.
33299: Reino Kangas. Esko Härkönen. Katri-Helena Eskelinen.
33300: 775
33301:
33302: IV,379.- Toiv.al. n:o 404.
33303:
33304:
33305:
33306:
33307: Penttinen ym.: Maatilatalouden traktoreissa käytettävän poltto-
33308: aineen saattamisesta verovapaaksi.
33309:
33310:
33311: E d u s k u n n a 11 e.
33312:
33313: Malliesimerkkinä täysin epäonnistuneesta Mainituilla perusteilla esitämme kunnioittaen
33314: laista on laki moottoriajoneuvoverosta. Laki eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33315: tuli voimaan 1. 1. 1967. Erittäinkin lain 17 §:n
33316: 2 kohta, joka koskee maa- ja metsätaloudessa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
33317: käytettäviä traktoreita olisi muutettava selvem- menpiteisiin moottoriajoneuvoverolain
33318: mäksi. Tämä laki on vaikeatajuinen ja hyvin muuttamiseksi selvemmäksi ja helpom-
33319: tulkinnanvarainen. Jos esim. maanviljelijä ha- min taj.uttavaksi ja siten muutettavaksi,
33320: luaisi noudattaa lakia tunnontarkasti hänen •f!ttä kaikki maatilatalouteen kuuluvat
33321: olisi vaihdettava polttoainetta monta kertaa päi- sekä naapuritilojen kanssa vaihtotyönä
33322: vässä, mikä nykyisellä traktorimekanismilla on suoritettavat maatilatalouden traktori-
33323: täysin mahdoton. ajot tulisi saada suorittaa verotonta
33324: polttoainetta käyttäen.
33325: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
33326:
33327: Aarne Penttinen. Mikko Vainio.
33328: Kalevi Huotari. Lauri Linna.
33329: Hannes Volotinen. Veikko Vennamo.
33330: Matti Asunmaa. Heikki Kainulainen.
33331: 776
33332:
33333: IV,380.- Toiv.al. n:o 405.
33334:
33335:
33336:
33337:
33338: Penttinen ym.: Liikevaihtoveron perimisen siirtämisestä tukku-
33339: portaaseen.
33340:
33341:
33342: E d u s k u n n a 11 e.
33343:
33344: Nykyisin käytännössä oleva liikevaihtovero- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33345: laki kirjaimellisesti toteutettuna on osoittautu- menpiteisiin liikeVIr~ihtoverolain muutta-
33346: nut täysin epäonnistuneeksi. Koko systeemi miseksi siten, että liikevaihtoveron pe-
33347: olisi muutettava niin, että liikevaihtovero pe- riminen siirrettäisiin vähittäisliikkeiltä
33348: rittäisiin tukkuportaassa. Näin valvottavien tukkuportaaseen, samoin vapautettaisiin
33349: määrä vähenisi huomattavasti ja voitaisiin vä- liikevaihtoverosta kaikki ne pieny.rittä-
33350: hentää myös liikevaihtoverotarkastajien määrää jät, joiden palveluksessa on enintään
33351: ja täten valtion menoja säästettäisiin. 10 täysi-ikäistä työnt.ekijää ja 5 am-
33352: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- mattisopimuslain nojalla olevaa oppi-
33353: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, lasta ja tällöin suoritettaisiin asianmu-
33354: kainen porrastus niin, että rtaja ei muo-
33355: dostu liian jyrkäksi.
33356: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
33357:
33358: Aarne Penttinen. Matti Asunmaa.
33359: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
33360: Kalevi Huotari. Lauri Linna.
33361: Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
33362: 777
33363:
33364: IV,381.- Toiv.al. n:o 406.
33365:
33366:
33367:
33368:
33369: Penttinen ym.: Omakotitaloien myynnistä saadun satunnaisen
33370: myyntivoiton verotuksen muuttamisesta.
33371:
33372:
33373: E d u s k u n n a 11 e.
33374:
33375: Nykyisen käytännön mukaan rinnastetaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
33376: omakotitalot maatilakiinteistöihin satunnaisen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33377: myyntivoiton suhteen verotuksessa. Perheolo-
33378: suhteiden muuttuminen ja erikoisesti työvoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33379: man liikkuvuus, työvoiman tarve, toisaalta taas menpiteisiin omakotitalon myynnin Sta-
33380: työttömyys ovat niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat tunnaisen myyntivoiton verottamista
33381: liikehtimistä paikkakunnalta toiselle. Asunto- koskevan aika.raian muuttamiseksi vii-
33382: osake oltuaan omistajansa omistuksessa .5 deksi vuodeksi.
33383: vuotta on verotuksessa vapaa satunnaisesta
33384: myyntivoitosta. Omakotitalo tulisi tässä mer-
33385: kityksessä rinnastaa asunto-osakkeeseen.
33386: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
33387:
33388: Aarne Penttinen. Viljo Suokas.
33389: Matti Asunmaa. Hannes Volotinen.
33390: Kalevi Huotari. Mikko Vainio.
33391: Heikki Kainulainen.
33392:
33393:
33394:
33395:
33396: 98 427/70
33397: 778
33398:
33399: IV,382.- Toiv.al. n:o 407.
33400:
33401:
33402:
33403:
33404: Penttinen ym.: Dieselveron kytkemisestä polttoaineen hintaan.
33405:
33406:
33407: E d u s k u n n a 11 e.
33408:
33409: Hallitus ei ole useista esityksistä huolimatta riidassa niiden laskelmien kanssa, joita on teh-
33410: kytkenyt ns. dieselveroa perittäväksi kokonai- ty alan ammatinharjoittajien järjestöjen toimes-
33411: suudessaan polttoaineen yhteydessä. Tästä on ta. Hallituksen laskelmissa litrahinnan korotus
33412: ollut seurauksena, että vero ei jakaudu tasai- on ollut huomattavasti suurempi muihin las-
33413: sesti dieselajoneuvon käyttömäärän mukaisesti kelmiin verrattuna.
33414: ja asettaa tästä syystä huomattavasti huonom- Oikeudenmukaisen lopputuloksen aikaansaa-
33415: paan asemaan sellaiset dieselajoneuvot, joilla miseksi dieselveron osalta ehdotamme kun-
33416: käyttö on epäsäännöllistä ja sesonkiluontoista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33417: verrattuna esimerkiksi säännölliseen linjaliiken- muksen,
33418: teeseen. Ne laskelmat, joita hallituksen taholta
33419: on esitetty dieselpolttoaineen litrahinnan koro- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
33420: tuksen osalta silloin, jos vero kytkettäisiin menpiteisiin dieselveron perinnän kyt-
33421: polttoaineen hintaan, ovat olleet kovasti risti- kemiseksi polttoaineen hinnan osana.
33422: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
33423:
33424: Aarne Penttinen. Mikko Vainio.
33425: Hannes Volotinen. Lauri Linna.
33426: Kalevi Huotari. Eino Poutiainen.
33427: Matti Asunmaa. Veikko Vennamo.
33428: 779
33429:
33430: IV,383.- Toiv.al. n:o 408.
33431:
33432:
33433:
33434:
33435: Penttinen ym.: Ammatissa välttämättömän auton autoveron
33436: palauttamisesta.
33437:
33438:
33439: E d u s k u n n a 11 e.
33440:
33441: Valtio perii autoista monella eri muotoa koh- Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
33442: tuuttoman korkeita veroja. Autojen hinnat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33443: nousivat huimaavasti myös devalvaation an-
33444: siosta. Auto on maassamme välttämätön kullm- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33445: väline. Ne, jotka tarvitsevat autoa elääkseen menpiteisiin kohtuuttoman autoveron
33446: tai ammatissaan, ovat väärän, liian raskaan palauttamiseksi ammattiautoilijoille, au-
33447: verotuksen alaisia. Tämä on jo perustuslain tokouluille, myyntimiehille ja kaikille
33448: periaatteiden vastaista. joilla auto on välttämätön ammatissaan.
33449: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
33450:
33451: Aarne Penttinen. Kalevi Huotari. Lauri Linna.
33452: Hannes Volotinen. Matti Asunmaa. Heikki Kainulainen.
33453: Mikko Vainio.
33454: 780
33455:
33456: IV,384.- Toiv.al. n:o 409.
33457:
33458:
33459:
33460:
33461: Penttinen ym.: Asuinpaikkakuntansa ulkopuolella työskentele-
33462: vän perheenjäsenen asuntokustannusten verovähennyskelpoi-
33463: suudesta.
33464:
33465:
33466: E d u s k u n n a II e.
33467:
33468: Työvoiman liikkuvuus on tänäpäivänä melko nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33469: suuri. Käytännössä tapahtuu usein niin, että muksen,
33470: saman perheen jäsenet joutuvat olemaan ansio- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33471: työssä eri paikkakunnilla kaukana toisistaan. menpiteisiin verotuksen muuttamiseksi
33472: On esim. tehtaan työssä, joutuu kustantamaan siten, että jos perheen jäsen joutuu työ-
33473: oman asuntonsa vuokran, kuitenkaan hänellä olosuhteiden vuoksi asumaan vakinaisen
33474: ei ole vähennysoikeutta verotuksessa asunto- asuinpaikkakuntansa ulkopuolella, tulisi
33475: menoistaan. tällöin saada vähentää asuntokustannuk-
33476: Mainituilla perusteilla ehdotamme kun- set verotuksessa.
33477: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
33478:
33479: Aarne Penttinen. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
33480: Kalevi Huotari. Hannes Volotinen. Heikki Kainulainen.
33481: Matti Asunmaa.
33482: 781
33483:
33484: IV,385.- Toiv.al. n:o 410.
33485:
33486:
33487:
33488:
33489: Penttinen ym.: Lasten koulumatka- ja muiden koulukustannusten
33490: saattamisesta verovähennyskelpoisiksi.
33491:
33492:
33493: E d u s k u n n a 11 e.
33494:
33495: Erikoisesti maaseudulla, pitkien ja hankalien Tämän epäkohdan korjaamiseksi ehdotamme
33496: taipaleiden takana asuvan perheen lasten mat- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33497: kakustannukset eri alan kouluihin saattavat vomuksen,
33498: muodostua melko suuriksi, samoin kuin muut-
33499: kin koulukustannukset. Nämä yhdessä muodos- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
33500: tavat sellaisen tekijän. että monen köyhän ko- menpiteisiin kaikkien lasten koulu-
33501: din erittäin lahjakkaankin lapsen on luovuttava matka- ja muiden koulukustannusten
33502: opiskelusta, etenkin jatko- ym. opinnoista. tekemiseksi vähennyskelpoisiksi vero-
33503: Huomattavan helpotuksen koulutuskysymyk- tuksessa.
33504: seen toisi, jos opiskelukustannukset olisivat
33505: vähennyskelpoisia verotuksessa.
33506: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
33507:
33508: Aarne Penttinen. Eino Poutiainen. Matti Asunmaa.
33509: Kalevi Huotari. Mikko Vainio. Eino Syrjä.
33510: 782
33511:
33512: IV,386.- Toiv.al. n:o 411.
33513:
33514:
33515:
33516:
33517: Penttinen ym.: Vähittäiskauppiaitten ja kuljetustoimen pien-
33518: yritteliäisyyden lainantarpeen tyydyttämisestä.
33519:
33520:
33521: E d u s k u n n a 11 e.
33522:
33523: Harvalla pienyrittäjällä on rnttavastl omia Mainituilla perusteilla ehdotamme edus-
33524: varoja, suurin osa yrittäjistä joutuu käyttä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33525: mään lainavaroja, joskus hyvinkin epätaloudel-
33526: lista, lyhytaikaista ja kalliskorkoista. Hyvin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33527: yleisesti on tällöin syynä vakuuksien puute. menpiteisiin yksityisten vähittäiskaup-
33528: Näiden yritysten merkitys mm. työllistäjänä piaitten ja kuljetustoimenalan pienyrit-
33529: on merkittävä. Ne ylläpitävät pienillä kustan- teliäisyyden lainan saannin turvaami-
33530: nuksilla työllisyyttä. Järkevintä ja oikeuden- seksi pankeista ja työllisyysvaroista sa-
33531: mukaisinta tällöin olisi että pienyrittäjät voi- malla asiat niin järjestäen että heidän
33532: sivat saada työllisyysvaroista ja pankeista koh- kalustonsa, koneensa, kuormaus- ja kul-
33533: tuullisella korolla tarvitsemansa lainat sekä, jetusvälineensä voisivat olla luoton va-
33534: että heidän kalustonsa, koneensa, kuormaus- ja kuutena.
33535: kuljetusvälineensä voisivat olla lainan vakuu-
33536: tena.
33537: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
33538:
33539: Aarne Penttinen. Veikko Vennamo.
33540: Viljo Suokas. Matti Asunmaa.
33541: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
33542: Kalevi Huotari. Eino Poutiainen.
33543: 783
33544:
33545: IV,387.- Toiv.al. n:o 412.
33546:
33547:
33548:
33549:
33550: Penttinen ym.: Pien- ja keskisuuren yrittäjätoiminnan perus-
33551: tuoton järjestämisestä.
33552:
33553:
33554: E d u s k u n n a II e.
33555:
33556: Kun maassamme on melkeinpä kaikkialla, himillistä työn taitoa ja yrittämisen halua, sa-
33557: mutta erikoisesti kehitysalueilla esiintynyt malla torjutaan työttö:nyys.
33558: viime vuosina suuressa määrin työttömyyttä, Maassamme tarvitaan siis kiireellisesti perus-
33559: olisi kaikki voitava tehtävä työllisyysasioiden luoton järjestämistä maaseudun ja muun pien-
33560: hoitamiseksi. On välttä~ätöntä edistää tehok- yrittäjätoim~nnan kehittämiseksi.
33561: kaasti yritteliäisyyttä kaikilla elinkeinoelämän Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
33562: aloilla. Pitkäaikaisten ja halpakorkoisten laino- taen eduskunnan hyväksyttävaksi toivomuksen,
33563: jen muodossa on tukitoimenpiteet suunnattava
33564: erikoisesti työvaltaisille yrityksille, koska täl- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lain-
33565: löin yhden uuden työpaikan muodostaminen säädäntötoimenpiteisiin pitkäaikaisen ja
33566: maksaa vain noin yhden kymmenennen osan sii- halpakorkoisen vakautetun perustuoton
33567: tä mitä se maksaa erittäin pitkälle viedyssä auto- järjestämiseksi jo toiminnassa olevan
33568: matisoidussa suurteollisuudessa. Vain tällä ta- pien- ja keskisuuren yrittäjätoiminnan
33569: voin saadaan maahamme maatalouden rinnalla kehittämistä sekä uuden yrittäjätoimin-
33570: rehevä yritteliäisyys, joka käyttää hyväkseen in- nan luomista varten.
33571: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
33572:
33573: Aarne Penttinen. Kalevi Huotari.
33574: Viljo Suokas. Matti Asunmaa.
33575: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
33576: Arttur Niemelä.
33577: 784
33578:
33579: IV,388.- Toiv.al. n:o 413.
33580:
33581:
33582:
33583:
33584: Poutiainen ym.: Toimenpiteistä pääomanmuodostuksen liiallisen
33585: monopolisoilumisen estämiseksi.
33586:
33587:
33588: Ed u s k u n n a 11 e.
33589:
33590: Maassamme kilpailevat taloudellisesta vallasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33591: yksityinen kapitalismi ja valtiojohtoinen so- verolakien ja valtion tulo- ja menoarvio-
33592: sialismi. Molempien pyrkimyksenä on täydelli- rakenteen muuttamiseksi siten, että pää-
33593: sen monopolivallan saavuttaminen. Kumman- omamuodostuksen liiallinen monopoli
33594: kaan suunnan voitto ei ole eduksi yrittämisen hintoina ja veroina estyisi sekä ole-
33595: vapauden säilymiselle yhteiskunnassamme. Siksi massa olevilta yrityksiltä että valtiolta
33596: olisi tarpeellista yrittämisen vapauden romutta- ja että pääoman muodostus tulisi ta-
33597: misen estämiseksi, kapitalismin ja valtion dikta- pahtumaan organisoidusti kansanosak-
33598: tuurivallan pyrkimysten estämiseksi, ohjata ke- keita myyvien holding-yhtiöiden välityk-
33599: hitystä kansanomistuksen suuntaan. sellä.
33600: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
33601: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33602: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
33603:
33604: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä. Matti Silander.
33605: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
33606: 785
33607:
33608: IV,389.- Toiv.al. n:o 414.
33609:
33610:
33611:
33612:
33613: Poudaiftim ym,: Mutilatalouden harjoittajien tierasitusten vähen-
33614: nysoikeudesta verotuksessa.
33615:
33616:
33617: E d u s k u n n a 11 e.
33618:
33619: Maatilatalouden harjoittajia rasittavat suu- Mainituilla perusteilla ehdotamme .kunnioit-
33620: resti monet erilaiset menot, jotka eivät suora- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33621: naisesti liity peltoviljelykseen, mutta joita ei
33622: saa vähentää maatalouden verotuksessa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33623: Tällaisista menoista ovat tierasitukset suu- menpiteisiin maatilatr~louden harjoitta-
33624: rimpia. Ne voivat noul!ta huomattavan suuriin jien tierasitusten vähennysoikeuden voi-
33625: surnrniin, mutta eivät :kuitenkaan ole verotuk- maanslklttamiseksi verotuksessa.
33626: sessa vähennyskelpoisia.
33627: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
33628:
33629: Eino Poutiainen. J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainett.
33630: Hannes Volotinen. Pentti Antila. Olavi Tupamäki.
33631:
33632:
33633:
33634:
33635: 99 427/70
33636: 786
33637:
33638: IV,390.- Toiv.al. n:o 415.
33639:
33640:
33641:
33642:
33643: Poutiainen ym.: Maatalouden perusparannuksiin käytettyjen kus-
33644: tannusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi verotuksessa.
33645:
33646:
33647: E d u s k u n n a 11 e.
33648:
33649: Kivenraivaus- ja maatalouden muut perus- Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
33650: parannustyöt ovat suorastaan välttämättömiä eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivo-
33651: toimenpiteitä luotaessa edellytyksiä elinkelpois- muksen,
33652: ten perhe- ja pienviljelystilojen muodostami-
33653: selle. Näitä välttämättömiä perusparannuksiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33654: käytettäviä kustannuksia ei saa vähentää vero- menpiteisiin kivenraivaus- ja muihin
33655: tuksessa, joten se muodostaa suuren haitan ni- maatalouden peruspara1muksiin käytetty-
33656: menomaan Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen kivis- jen kustannusten saattamiseksi vähen-
33657: ten ja muutenkin perusparannustarpeessa ole- nyskelpoiseksi verotuksessa.
33658: vien maiden viljelijöille.
33659: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
33660:
33661: Eino Poutiainen. J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen.
33662: Hannes Volotinen. Pentti Antila. Olavi Tupamäki.
33663: 787
33664:
33665: IV,391.- Toiv.al. n:o 416.
33666:
33667:
33668:
33669:
33670: Poutiainen ym.: ·Sähkövoimalaitoksen rakentamisesta Pielisiärven
33671: kunnan Ruunaan koskeen.
33672:
33673:
33674: E d u s k u n n a 11 e.
33675:
33676: Ruunaan kosket Pielisjärven kunnassa Poh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
33677: jois-Karjalan läänissä ovat olleet viimevuosien taen eduskunnan hyväksyttäväksi !tOivomuk-
33678: aikana kovan kiistelyn aiheena. Toiset kannat- sen,
33679: tavat sähkövoimalan rakentamista ja 'toiset kos-
33680: kien säilytltämistä 1uonnonnähtävyyksinä. Ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33681: loudelliset tekijät ja maakunnan voiman tarve menpiteisiin sähkövoimalaitoksen raken-
33682: olisi kuitenkin otettava tärkeämmäksi tekijäksi tamiseksi Pielisjärven kunnan Ruunaan
33683: koskien kohdalla. Joten sähkövoimalaitoksen koskeen.
33684: rakentaminen olisi toteutettava.
33685: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
33686:
33687: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä. Matti Silander.
33688: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
33689: 788
33690:
33691: IV,392.- Toiv.al. n:o 417.
33692:
33693:
33694:
33695:
33696: Poutiainen ym.: Metallisukzttamon rakentamisesta Liperin kun-
33697: 1t4tl. Heponiemeen.
33698:
33699:
33700:
33701:
33702: E d u s ·k u n n a 11 e.
33703:
33704: Outokummusta saatavaa malmia viedään pit- miseen Saimaan kanavankin kautta. Lisäksi
33705: kien matkojen taa, metallisulattamoihin jalos- lähiseuduilta on löydetty uusia malmiesiinty-
33706: tettavaksi, vaikka se olisi kansantaloudellisesti miä.
33707: edullisempaa jalostaa omassa maakunnassa. Li- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
33708: säksi monin paikoin Pohjois-Karjalassa on löy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33709: detty uusia malmia:lueita. Uuden metaHisulart:ta-
33710: mon. paikaksi olisi sopivin Uperin kunnan että hallitus ryhtyisi kiireellisiiin
33711: Heponiemen kylä. Sinne on jo Liperin kunta toimenpiteisiin metallisulattamon ra-
33712: varannut 30 hehtaarin maa-alueen metallisulat- kentamiseksi Liperin kunnan Heponie-
33713: tamoa vattten. Tältä paikalta on myös lyhyt meen.
33714: matka Iaivaväylälie ja siten jalosteiden kuljetta-
33715: Helsingissä 19 päivänä huhtikuU!ta 1970.
33716:
33717: Eino Poutiainen. Veikko Vennamo.
33718: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
33719: Arttur Niemelä. Pentti Antila.
33720: 789
33721:
33722: IV,393.- Hemst.mot. nr 418.
33723:
33724:
33725:
33726: Procope: Om tiili Jör sttKlerande att vid beskattningen andra
33727: vissa nödviJndig~~ sttKlin~tgifter.
33728:
33729: T i 11 R i k s d a g en.
33730:
33731: De personer, som bedriver studier i högskola rande från landskommunerna bara å.tnjulter
33732: eller yrkesskola, är inte enligt vår skattelag- dessas små grundavdrag vid kommunalbeskatlt-
33733: stiftning beviljade någon särställning, vilket är ningen och inga dyrortsavdrag vid statsbeskavt-
33734: fallet i ett flerta:l andra Iänder. De Situderandes ningen, ehuru de största delen av årct vistas i
33735: enda förmån är, a.tt stipendier anses vara skat- de dyra högs:kolestäderna. Detta kompenseras
33736: tefria. Men denna förmån gagnar ju bara dem, föga av att landskommunerna ofta har ett
33737: som befinner sig i den fördelaktiga situatio- lägre skattöre.
33738: nen att de får stipendier. Visserligen är en stu- Förskottsinnehållningen är likaså för många
33739: derandes föräldrar och i vissa fall den stude- unga mänskor et!t obegripligt kapitel. Man frå-
33740: rande själv berättigad, att vid statsbeskattningen gar sig med skal, varför exempclvis förskdt!t
33741: göra ett visst avdrag. Men då detlta inte gäl:ler skall innehållas, om hela förSkottet småningom
33742: vid den i sammanhanget v:iktigare kommunal- återbetalas på grund av att inkolll!tsen är till-
33743: beskat!tningen och åldersgränsen dessutom är fällig och så pass liten att den inlte överskrider
33744: låg, saknar det praktisk betydelse. den stipulerade undre skattegränsen. Skatte-
33745: S.k,attepolit:i!ken i Finland står främmwde för myndigheternas tillmötesgående och bered-
33746: den - inte Ill.inst med hänsyn ·till det stora villighet atJt ge upplysning om a.tt man kan
33747: antalet studerande i proportion tili befolk- erhålla befrielse från innehållning kunde vara
33748: ningen - naturliga synpunkten, att kostna- betydligt större.
33749: derna för anskaffandet av utbildning och and- Det är a:tt SQppas att dessa och närbesläktade
33750: lig1t ka.pital kunde få avdras vid beskaJttningen. missförhållanden i skattebestämmelserna blir
33751: Delt är givetvis inte fråga om den del av Situ- avhjälpta, när refomnen av hela det maiteriella
33752: dieutgifterna, som innefattar kostnader för up- innehållet i Finlands beskattningssystem skall
33753: pehället utan om utgifter, som betingas av ter- förverkligas. Det!ta kan dock dröja, varför man
33754: mins- och ins:krivningsavgifter, anskaffandet av måste kräva att en del särskilt iögonfa:llande
33755: kurs'li!tteratur och andra hjälpmedel vid studie- otättvisor borde korrigeras så snahbt som möj-
33756: gången. Denna synpunkt om en studerandes ligt utan a:tt man inväntar den totala omlägg-
33757: riitt vid beskattningen att avdraga en del av ningen av vår sbttepolitik.
33758: de kostnader, som studierna förorsakar borde Med stöd av vad som ovan anförts föreslås
33759: väl sammangå med den i vår.t skattesystem vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
33760: 'tillämpade prövningsprincipen, som föreskriver
33761: att avdrag kan göras i fråga om kostnader som att regeringen - utan att invänta
33762: är nödvändiga för inkomstens förvärvande. resultatet av den förestående omlägg-
33763: En annan ska:ttemässig olägenhet som för- ningen av hela vårt skattesystem -
33764: sätter studerande och graduerade i en sämre omedelbart måtte vidtaga åtgärder för
33765: ställning än andra medborgare, gäller möjlig- att bevilja den studerande ungdomen
33766: heterna a:tt göra avdrag för de dagliga resorna rätt att i beskattningen göra avdrag för
33767: från bostaden tHl läroinrättningen, Mbli01teket vissa utgifter, som är nödvändiga för
33768: eller laboratoriet. att kunna bedriva studier, såsom olika
33769: Studenter från landsorten bosätter sig ju inte avgifter, inköp av kurslitteratur och
33770: varaktigt på studieorten och beskattas därför andra hjälpmedel.
33771: på hemorten. Ett missförhållande är att stude-
33772: Helsingfors den 17 april 1970.
33773:
33774: Victor Procopc.t
33775: 790
33776:
33777: IV,393.- Toiv.al. n:o 418. Suomennos.
33778:
33779:
33780:
33781: Procope: Opiskeliiain oikeudesta vähentää eräitä välttämättömiä
33782: opiskelumenoia verotuksessa.
33783:
33784: E d u s k u n n a 11 e.
33785:
33786: Niille henkilöille, jotka harjoittavat opintoja kunnalla. Eräs epäkohta on se, että maalais-
33787: korkeakoulussa tai ammattikoulussa, ei vero- kunnista kotoisin olevat opiskelijat nauttivalt
33788: lainsäädäntömme suo minkäänlaista erikoisase- vain näiden pienistä perusvähennyksiSitä kun-
33789: maa, kuten suuressa joukossa muilta maita on nallisverotuksessa eiväJtkä saa tehdä mitään
33790: asian laita. Opiskelijoiden ainoana etuna on, kalliinpaikan vähennyksiä valtion verotuksen
33791: elltä stipendejä pidetään verovapaina. Mutta yhteydessä, vaikka suurin osa vuodesta viete-
33792: etuhan hyödyttää vain niitä, jotka ovat siinä tään kalliissa korkeakoulukaupungeissa. Täitä
33793: edullisessa asemassa, että saavat stipendejä. kompensoi vain vähän se, että maalaiskunnilla
33794: Tosin ovat opiskelijain vanhemmat ja :tietyissä usein on a!lhaisempi veroäyri.
33795: tapauksissa opiskelija itse oikeutettuja teke- Ennakonpidätys on samoin monille nuorille
33796: mään tietyn vähennyksen valtionverotuksessa. ihmisille käsittämätön luku. Kysytään aiheelli-
33797: MU!tlta kun tämä ei koske tässä yhteydessä tär- sesti, miksi esimerkiksi ennakkoa on pidätet-
33798: keämpää kunnallisverotusta ja ikäraja s1täpaitsi tävä, jos koko ennakko aikanaan maksetaan
33799: on a:lhainen, siltä puuttuu käytännön merkitys. takaisin sen perusteella, että tulo on tilapäistä
33800: Suomessa veropolitiikka suhtautuu penseästi ja niin vähäistä, ettei se ylitä säädettyä alinta
33801: siihen - ainakin ottaen huomioon opiskelijoi- verottamisrajaa. Veroviranomaisten aulius ja
33802: den suuren lukumäärän väestöön verrattuna - valmius antaa detoja siitä, että ennakonpidä-
33803: luonnolliseen näkökohtaan että koulutuksen ja tyksestä voi saada vapautuksen, voisi oUa huo-
33804: henkisen pääoman hankkimisesta johtuvat kulut matttavasrti suurempaa.
33805: saataisiin vähentää verotuksen yhteydessä. Ei On toivottava, että näihin ja läheisesti näiden
33806: tietenkään ole kyse siitä opiskelumenojen osasta, kaltaisiin verotusmääräysten epäkohtiin saadaan
33807: joksi kuuluvat ylläpitokustannukset, vaan mak- korjaus, kun koko Suomen verotusjärjestelmän
33808: suista, jotka aiheutuvat lukukausi- ja kirjoittau- aineellisen sisällön uudistaminen toteutetaan.
33809: tumismaksuista sekä kurssikirjallisuuden ja Tämä voi kuitenkin viivästyä, minkä tähden
33810: muiden apuvälineiden hankkim.iseslta opiskel- on voitava vaatia, että joukko erityisen silmiin-
33811: taessa. Tämän näkökohdan opiskelijan oikeu- pistäviä epäoikeudenmukaisuuksia olisi kor-
33812: desta vähentää verotuksen yhteydessä se osa jattava niin nopeasti kuin mahdollista odotta-
33813: kuluista, joka aiheutuu· opinnoista, pitäisi kai matta veropolitiikkamme kokonaisuudistusta.
33814: sopi'<! yhteen sen verotusjärjestelmässämme so- Ylläesitettyyn nojautuen ehdotan kunnioit-
33815: velletun harkin1taperiaatteen kanssa, joka mää- taen, että eduskunta päättäisi hyväksyä toivo-
33816: rää, että vähennyksiä voidaan tehdä kuluista, muksen,
33817: jdtka ovat välttämättömiä tulon hankkimiseksi. että hallitus - odottamatta edessä
33818: Muuan toinen verotuksellinen epäkohta, joka olevan koko verotusjärjestelmämme
33819: asellta'<l opiskelijat ja opintojaan jatkavat muilta uudistamisen tuloksia - välittömästi
33820: kansalaisia huonompaan asemaan, koskee mah- ryhtyisi toimenpiteisiin myöniääkseen
33821: dollisuutta tehdä vähennyksiä päivittäisistä mat- opiskelevatie nuorisolle oikeuden tehdä
33822: koista asunnoita oppila~tokseen, ·kirj'<lStoon tai verotuksen yhteydessä viibennyksiä tie-
33823: laboratorioon. · tyistä menoista, jotka opintojen harjoit-
33824: Eiväithän maaseudulta kotoisin olevat ylioppi- tamiseksi ovat välttämättömiä, kuten
33825: laat asetu vaki.tuisesti asumaan opiskelupaikka- erilaisista maksuista sekä kurssikirjalli-
33826: kunnalle ja siksi heitä verotetaan kotipaikka- suuden ja muiden apuvälineiden ostosta.
33827: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
33828:
33829: Victor Procope.
33830: 791
33831:
33832: IV,394.-Hemst.mot. nr 419.
33833:
33834:
33835:
33836:
33837: Procope m. fl.: Om planering och byggande av ett ämbetshus
33838: i Karis köping.
33839:
33840:
33841: T i 11 R i k s d a g e n.
33842:
33843: Ett posltlvt drag i utvecklingen av en del betshus bör anses vara anmärkningsvärt stort.
33844: tät- och centralorter i Finland har varit att En överblick av var och under vilka förhållan-
33845: olika statliga förvaltningsorgan kunnat koncen- den olika statliga förvaltningsorgan arbetar
33846: treras inom en och samma byggnad, ett s.k. företer en brokighet och en loka! spridning,
33847: ämbetshus. För närvarande kan man iakttaga som är ägnad att försvåra såväl de anställdas
33848: en allt mera allmän strävan att upprätta dylika arbetsbetingelser som ett effektivt och ända-
33849: ämbetshus. målsenligt handhavande av arbetsuppgifterna.
33850: Att bedöma och jämföra behovet av ett äm- Skattemyndigheterna, järnvägen, polisen, läns-
33851: ämbetshus för en viss tätort är givetvis en manskontoret samt folkpensions- och sjukför-
33852: vansklig uppgift som beror på en mängd olika säkringsbyrån kunde för Karis vidkommande
33853: omständigheter. Kommunsammanslagningen nämnas som exempel på det ovan sagda.
33854: och samarbetet över de nuvarande kommun- Med hänsyn tili vad som i det föregående
33855: gränserna har tillkommit som en ny samver- framhållits föreslår vi härmed vördsamt, att
33856: kande faktor. riksdagen ville hemställa,
33857: 1 västra Nyland framstår Karis köping, som
33858: från början av år 1969 på frivillig väg förena- att regeringen måtte vidtaga åtgärder
33859: des med landskommunen med samma namn, i syfte att planera och bygga ett äm-
33860: såsom en ort där behovet av ett statligt äm- betshus i Karis köping.
33861: Helsingfors den 17 april 1970.
33862:
33863: Victor Procope. Pär Stenbäck.
33864: 192
33865:
33866: IV,.394.- Toiv.al. n:o 419. Suomennos.
33867:
33868:
33869:
33870:
33871: Procope ym.: ViraJtotalon suunnittelemisesta ja rakentamisesta
33872: Karjaan kauppalaan.
33873:
33874:
33875: E d u s k u n n a 11 e.
33876:
33877: Myönteinen piirre eräiden taajama- ja kes- rastotalon tarvetta on pidettävä huomattavan
33878: kustaseutujen kehityksessä Suomessa on ollut, suurena. Katsaus siihen, missä ja millaisissa
33879: että 'Valtion eri hallintoelimet on voitu sijoit- olosuhteissa valtion eri hallintoelimet työsken-
33880: taa samaan rakennukseen, n.k. virastotaloon. televät, tuo esiin sellaisen kirja\Tuuden ja si-
33881: Tällä haavaa voi havaita yhä enemmän yleistä jainnin hajanaisuuden, joka on omiaan vaikeut-
33882: pyrkimystä sellaisten virastotalojen aikaansaa- tamaan niin toimihenkilöiden työedellytyksiä
33883: miseen. kuin työasioiden tehokasta ja tarkoituksenmu-
33884: Tietenkin on hankala tehtävä arvostella ja kaista hoitamista. Veroviranomaiset, rautatie,
33885: verrata määrätyn taajaman virastotalon tarvetta poliisi, nimismiehen konttori sekä kansaneläke-
33886: joka on riippuvainen lukuisista eri seikoista. ja sairausvakuutustoimisto voidaan Karjaan
33887: Kuntien yhdistäminen ja nykyisten kuntien ra- osalta mainita edellä sanotun esimerkkeinä.
33888: jojen yli tapahtuva yhteistyö on tuonut uuden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme täten
33889: yhteisen tekijän. kunnioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
33890: Läntisellä Uudellamaalla oleva Karjaan kaup- muksen,
33891: pala, joka vuoden 1969 alusta vapaaehtoista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33892: tietä yhdistettiin samannimiseen maalaiskun- virastotalon suunnittelemista ja raken-
33893: taan, on katsottava seuduksi, jolla valtion Vi- tamista varten Karjaan kauppa/aan.
33894: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
33895:
33896: Victor Procope. Pär Stenbäck.
33897: 793
33898:
33899: IV,395.- Toiv.al. n:o 420.
33900:
33901:
33902:
33903:
33904: Puhakka ym.: Itä-Suomen teollisuuden laajentamisohjelmasta.
33905:
33906:
33907: Ed u s kun n a 11 e.
33908:
33909: Saimaan vesistöalueen vaikutuspiiriin kuulu- maan kanavan vaikutuspiiriin. Siinä tulisi huo-
33910: vat Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Ky- mioida rajakauppa ja suoran kuljetuksen edut
33911: men läänit. Tällä alueella asuu lähes neljäs osa Neuvostoliiton lähialueiden kanssa tapahtuvassa
33912: maamme asukkaista. Taloudellinen kehitys ei tavaranvaihdossa sekä sen laajentamisessa.
33913: ole kyennyt turvaamaan koko väestölle työtä Maaperätutkimuksia lisäämällä voi löytyä
33914: ja riittävää toimeentuloa. Tähän mennessä suo- uusia kannattavia kaivoskohteita. Kemialliselle
33915: ritetut toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä sekä kulutustavarateollisuudelle lienee alueella
33916: työttömyyden poistamiseksi. Tarvitaan siis uusia entistä parempia ja monipuolisempia edellytyk-
33917: toimenpiteitä ja määrätietoista työtä alueen siä. Tutkimisen avulla voidaan tarkemmin sel-
33918: tuotantotoiminnan laajentamiseksi. vittää, mitä mahdollisuuksia on olemassa tämän
33919: Maakunnallisia talousalueita yhdistää toi- alueen teollisen toiminnan laajentamiselle ja si-
33920: siinsa Saimaan vesistö, josta vesitien - kana- ten väestön työ- ja toi:neentulomahdollisuuk-
33921: van - avautuminen merille, lähentää niitä sien turvaamiselle.
33922: vielä tältä osalta yhtenäisempään kokonaisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33923: teen. Saimaan kanavaliikenteen odotetaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33924: lisäävän alueen tuotantotoimintaa. Odotus ja
33925: toiveet eivät sitä kuitenkaan itsestään tee. Pi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33926: täisi suorittaa tutkimuksia siitä, millaista uutta menpiteisiin Itä-Suomen teollisuuden
33927: teollista toimintaa voitaisiin saada aikaan Sai- laajentamisohjelman tekemiseksi.
33928: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
33929:
33930: Pauli Puhakka. Taisto Sinisalo. Niilo Nieminen.
33931:
33932:
33933:
33934:
33935: 100 427/70
33936: 794
33937:
33938: IV,396.- Toiv.al. n:o 421.
33939:
33940:
33941:
33942:
33943: Puhakka ym.: Malminetsimis- ja -tutkimustoiminnan tehostami-
33944: sesta Pohjois-Karjalassa.
33945:
33946:
33947: E d u s k u n n a 11 e.
33948:
33949: Uusien pysyvien työpaikkojen luominen Poh· voidaan kartoittaa sellaiset malmiot, joiden
33950: jois-Karjalaan on välttämätöntä. Muutoin ei käyttöönotto voidaan katsoa taloudelliseksi.
33951: kyetä maakunnan asukkaille tarjoamaan työtä Malmien etsimis- ja tutkimustoimintaa ovat
33952: eikä kohoavaa elintasoa. Näyttäisi siltä, että maakunnassa harjoittaneet pääasiassa alasta
33953: hyvät edellytykset työpaikkojen saantiin olisi kiinnostuneet yhtiöt. Se ei ole ollut riittävän
33954: kaivostoiminnan ja sen tuotteiden jalostamisen laajaa, eikä tutkimuksen tuloksia ole aina saa-
33955: piirissä. Pohjois-Karjala kuuluu nimittäin mal- tettu julkisuuteen. Riittäviin tuloksiin pääsemi-
33956: mirikkaisiin alueisiin. Toiminnassa olevan Ou- ·se'ksi olisi valtion ryhdyttävä tätä tehtävää te-
33957: toku!llmun kaivoksen ohella järvimalmien nos- hokkaammin hoitamaan. Jos tutkimusten avulla
33958: ton ja käytön lisäksi kaivostoimintaa on har- löydetään, kuten olettaa sopii, kaivoskelpoisia
33959: joitettu Enon Hutunvaarassa, Pielisjärven Mä- malmiaita ja ne saatetaan toimintaan, niin siten
33960: täsvaarassa ja Enon Otravaarassa. Toiminta on saadaan menestyksellisellä tavalla torjutuksi
33961: alkanut Kaavin Luikonlahdella. Kaivostoimin- työttömyyttä. Samalla se merkitsee maakunnan
33962: taan johtaneita esiintymiä on siis löydetty vaurauden kohottamista.
33963: useita, vaikka maakunnan maaperästä onkin Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
33964: tutkittu vain vähäinen osa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33965: Malmien etsiminen johtaa varmasti uusien
33966: esiintymien löytöön. Mainittakoon, että toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33967: meenpannoissa malminetsintäkilpailuissa on menpiteisiin malmien etsimis- ja tutki-
33968: saatu hyviä tuloksia. Täysin välttämätöntä on- mustoiminnan tehostamiseksi ja kaivos-
33969: kin malmien etsinnän tehostaminen ja tavat- kelpoisien malmioiden käyttöönottami-
33970: tujen esiintymien lähe!llpi tutkiminen. Näin seksi Pohjois-Karjalassa.
33971: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
33972:
33973: Pauli Puhakka. Eino Poutiainen.
33974: Reino Karpola. Aili Vaittinen.
33975: Hannes Volotinen. Lea Sutinen.
33976: U. H. Voutilainen.
33977: 795
33978:
33979: IV,397.- Toiv.al. n:o 422.
33980:
33981:
33982:
33983:
33984: Raatikainen ym.: Tutkimuksesta talouselämän rakennemuutoksen
33985: yhteydessä tapahtuvasta vallan keskittymisestä.
33986:
33987:
33988: E d u s k u n n a 11 e.
33989:
33990: Viime. vuosien aikana ja yhä edelleen tapah- myös kansalaisten totmmtaan yhteiskunnassa,
33991: tuvassa talouselämän rakennemuutoksessa huo- olisi perusteltua suorittaa myös !Ileidän maas-
33992: mio on kiintynyt siirtymiseen eri elinkeinoelä- samme perusteellinen ja monipuolinen tutki-
33993: män aloilla kohti suurempia tuotanto- ja muita mus taloudellisen vallan keskittymisestä sekä
33994: taloudellisia yksitöitä. Erilaisilla fuusioilla ja liikepankkien ja vakuutuslaitosten samoin kuin
33995: muilla yhteenliittymisillä on yritysten luku- suurten ulkomaalaisten yritysten vaikutusval-
33996: määrä vähentynyt samalla, kun niiden koko on lasta talouselämässä ja erityisesti siinä kulke-
33997: suuresti kasvanut. Tämän kehityksen kautta on vissa rahavirtoissa. Tällainen tutkimus on joita-
33998: myös taloudellista valtaa koskeva päätöksen- kin aikoja sitten tehty esimerkiksi Ruotsissa.
33999: teko suuresti keskittynyt ja vaikutusvalta, jota Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
34000: erityisesti liikepankit ja vakuutuslaitokset talou- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34001: dellisen toiminnan rahoittajina harjoittavat, sa- sen,
34002: maten lisääntynyt. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
34003: Ilmiöllä on kansainvälistä taustaa, joka esiin- piteisiin sellaisen tutkimuksen suoritta-
34004: tyy meidän maamme oloissa !Ilyös siten, että miseksi, jolla mahdollisimman perusteel-
34005: huomattavan suurten kansainvälisten yritysten lisesti selvitettäisiin talouselämän raken-
34006: asema myös täällä on vahvistunut. On odotet- nemuutoksen yhteydessä tapahtuvaa ta-
34007: tavissa, että erilaisten yhdentymispyrkimysten loudellisen vallan keskittymistä kiinnit-
34008: toteutuessa tämä piirre tulee pikemminkin vah- tämällä tällöin erityistä huomiota liike-
34009: vistumaan kuin heikkenemään tulevaisuudessa. pankkien ja vakuutuslaitosten sekä suur-
34010: Koska taloudellisella keskittymisellä on huo- ten kansainvälisten yritysten vaikutuk-
34011: mattava vaikutus kansantaloudessa ja sitä kautta sen lisääntymiseen.
34012: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
34013:
34014: Kaisa Raatikainen. Erkki Tuomioja. Mikko Laaksonen.
34015: Osmo Kaipainen. U. H. Voutilainen. Kaarle Salmivuori.
34016: Sylvi Siltanen. Uljas Mäkelä. Tyyne Paasivuori.
34017: Meeri Kalavainen. Ralf Friberg. Matti Ahde.
34018: Tellervo Koivisto.
34019: 796
34020:
34021: IV,398.- Toiv.al. n:o 423.
34022:
34023:
34024:
34025:
34026: Raatikainen ym.: Valtion virastojen ja laitosten sanomalehtiti-
34027: lausten laadusta ja määrästä.
34028:
34029:
34030: E d u s k u n n a 11 e.
34031:
34032: Viime vuosikymmenien aikana on sanoma- voimat, huoltolaitokset, oppilaitokset, poliisi-
34033: lehdistön asema johtavana joukkoviestintäväli- viranomaiset jne. saavat tarvitsemansa sanoma-
34034: neenä entisestään korostunut ja mm. valtion lehtien vuosikerrat valtion varoin tilattuina
34035: eri elimien tarve saada käyttöönsä sanomaleh- eikä, kuten nykyisin etupäässä on tapana, sa-
34036: tiä yhä lisääntynyt. Kuitenkin on tämän kehi- nomalehtien lahjoituksina. Sanomalehti on sa-
34037: tyksen taloudellinen paine kohdistunut raskaim- manlainen kauppatavara kuin esim. virastojen
34038: pana nimenomaan sanomalehdistöön, jolta on ja laitosten tarvitsemat konttoritarvikkeet, joita
34039: edellytetty, että se korvauksetta luovuttaa julkinen valta ei edes pyri saamaan lahjoituk-
34040: vuosikertoi a viranomaisille. sina.
34041: Asiaa v. 1967 tutkittaessa ilmeni mm., että Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
34042: tutkitut 89 sanomalehteä v. 1965 :antoivat il- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34043: maiseksi erinäisiin valtion virastoihin, laitok-
34044: siin ja vastaaviin 11 200 lehtivuosikertaa, joi- että hallitus antaisi kaikille valtion
34045: den arvo silloisten tilaushintojen mukaan ylitti virastoille, laitoksille, liikelaitoksille ja
34046: 400 000 markkaa. Vuoden 1965 jälkeen on vastaaville ohjeen, että niihin on tilat-
34047: v;altion virastojen ja vastaavien taholta jatku- tavo tarpeellinen määrä eri poliittisia
34048: vasti painostettu sanomalehdistöä lisäämään mielipiteitä ja kumpaakin kieliryhmää
34049: ilmaisvuosikertojen määrää ja siihen suostumi- edustavia samoinkuin puolueista riippu-
34050: nen on merkinnyt sanomalehdistölle tuntuvia mattomia valtakunnallisia ja maakunnal-
34051: taloudellisia lisärasituksia. lisia sanomalehtiä valtion varoin ja va-
34052: Sanomalehdistön käsityksen mukaan valtio- raisi tulo- ja menoarvioon tarkoitusta
34053: vallan velvollisuus on pitää huoli siitä, että varten riittävän suur.en määräTtlhan.
34054: valtion virastot, laitokset, sairaalat, puolustus-
34055: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
34056:
34057: Kaisa Raatikainen. Osmo Kaipainen. Erkki Tuomioja.
34058: Uljas Må'kelä. Valde Nevalainen. Kaarle Salmivuori.
34059: Ralf Friberg. Eeli Lepistö. Tyyne Paasivuori.
34060: U. H. Voutilainen. Tellervo Koivisto. Aune Salama.
34061: K. F. Haapasalo. Matti Ahde.
34062: 797
34063:
34064: IV,399.- Toiv.al. n:o 424.
34065:
34066:
34067:
34068:
34069: Rekonen ym.: Valtion eläkkeen epäämisestä muiden työnantajien
34070: palvelukseen etsiytyviltå puolustuslaitoksen eläkeläisiltä.
34071:
34072:
34073: E d u s k u n n a 11 e.
34074:
34075: Eräissä valtion viroissa ja totmtssa on eroa- Valtiolta eläkettä nautt1v1en taholta tällais-
34076: misikä varsin alhainen. Näin on asianlaita eri- ta kilpailua ei voida pitää terveenä ilmiönä,
34077: tyisesti armeijan, ilmavoimien ja merivoimien koska eläkkeen tarkoitus on turvata eroamisiän
34078: kohdalla. Ikänsä vuoksi eroamaan joutuneille saavuttaneen elämä ja koska nykyisin voidaan
34079: maksetaan valtion varoilla eläke. Eläkkeen täydellä syyllä katsoa, että erityisesti armeijan,
34080: tarkoituksena on turvata eronneiden toimeen- ilmavoimien tai merivoimien maksamat eläk-
34081: tulo mikä ilmenee mm. siitä, että eronneille keet ovat hyvin kilpailukykyisiä muiden eläk-
34082: ei eläkettä makseta, jos he uudelleen hakeutu- keiden kanssa.
34083: vat valtion palvelukseen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
34084: Huomattava määrä tällaisia valtion eläkettä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34085: nauttivia henkilöitä hakeutuu kuitenkin jatku- sen,
34086: vasti erilaisiin muihin kuin valtion virkoihin,
34087: toimiin tai töihin ja he saavat edelleen nauttia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
34088: palkkansa lisäksi myös valtion eläkettä. Lukui- ettei valtion eläkettä maksettaisi sellai-
34089: sissa tapauksissa on todettu, että nämä hen- sille henkilöille, jotka eroamisiän saa-
34090: kilöt kilpailevat työmarkkinoilla muiden työn- vuttuaan ja armeijan palveluksesta erot-
34091: hakijoiden kanssa ja syrjäyttävät nämä ilmei- tuaan etsiytyvät muiden työnantajien
34092: sesti siitä syystä, että eläkettä nauttivina ky- palvelukseen.
34093: kenevät vastaanottamaan työtä alemmalla pal-
34094: kalla kuin muut hakijat.
34095: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
34096:
34097: Heimo Rekonen. Matti Järvenpää. Veikko Salmi.
34098: Aarne Koskinen. Siiri Lehmonen. Pentti Liedes.
34099: 798
34100:
34101: IV,400.- Toiv.al. n:o 425.
34102:
34103:
34104:
34105:
34106: Rekonen ym.: Työmatkakustannusten verovähennyskelpoisuu-
34107: desta.
34108:
34109:
34110: E d u s k u n n a 11 e.
34111:
34112: Kunnallis- ja valtionverolainsäädännössämme Työmatkakulujen vähennysoikeuden lisäämi-
34113: on huomattava joukko puutteellisuuksia ja epä- sellä on paitsi verovelvollisten nykyistä tasa-
34114: kohtia, jotka ovat korjaamisen tarpeessa. Eräs arvoisempaan asemaan saattamista koskeva vai-
34115: tällainen on työmatkakulujen vähennysoikeutta kutus, myös huomattava yhteiskuntapoliittinen
34116: koskeva kohta. Nykyisin voimassaoleva työ- merkitys. Työmatkakulujen vähennysoikeutta
34117: matkakulujen vähennysoikeus 600 markkaa ve- lisäämällä kävisi entistä useammalle mahdolli-
34118: rovelvollista kohden vuodessa on riittämätön. seksi käydä työssä kauempaakin ja siten hel-
34119: Monin paikoin maassamme vallitsevan erittäin potettaisiin asuntopulaa kaupungeissa ja muilla
34120: vaikean asuntopulan johdosta joutuvat työssä- teollisuusvaltaisilla paikkakunnilla. Työmatka-
34121: käyvät ihmiset asumaan hyvinkin kaukana kulujen vähennysoikeus on siis riittämätön ja
34122: työpaikastaan ja vaikka käyttävätkin yleisiä lii- sen saattaminen vastaamaan todellisten kulujen
34123: kennevälineitä muodostuvat työmatkakulut jopa mukaista vähennysoikeutta olisi kiireellisesti
34124: kaksi kertaa suuremmiksi mitä verolakiemme toteutettava. Kun verolainsäädäntömme koko-
34125: mukainen vähennysoikeus on tällä kertaa. Mai- naisuudistus niin tarpeellinen kuin se olisikin
34126: nitusta vähennysoikeuden alhaisuudesta joutu- näyttää yhä vain viipyvän olisi sitä ennen kor-
34127: vat kärsimään erikoisesti monet metsä-, raken- jattava laissa olevat suurimmat epäkohdat. Työ-
34128: nus- ja vuorotyössä käyvät työläiset, jotka vält- matkakuluja koskeva kohta on eräs tällainen.
34129: tyäkseen yöpymiseltä tai kohtuuttoman ajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34130: vaativalta työmatkalta ovat olleet pakotettuja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34131: hankkimaan yksityisiä kulkuvälineitä työssä- muksen,
34132: käynnin vuoksi. Tällaisissa tapauksissa ei kui-
34133: tenkaan ole mahdollisuutta vähentää kuin osa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
34134: muodostuvista työmatkakuluista. jotta työmatkakulut saataisiin vähentää
34135: Nykyinen käytäntö työmatkakulujen vähen- kokonaisuudessaan kunnallis- ja valtion-
34136: nysoikeudessa on muodostunut kirjavaksi ja verotuksessa aina 2 000 markkaan saak-
34137: epäyhtenäiseksi eri verolautakuntien tulkitessa ka vuodessa, ja että rakennus-, metsä-
34138: toisistaan poikkeavasti lain säännöksiä. Eräät ja vuorotyössäkäyvien työläisten osalta
34139: verolautakunnat ovat sallineet vähennettäviksi hyväksytään vähennyskelpoisina työmat-
34140: työmatkakulut kokonaan mutta sen sijaan toi- kakuluina myös yksityisen ajoneuvon
34141: set verolautakunnat vain osan niistä. Se mikä käytöstä muodostuneet kulut silloin kun
34142: on katsottava vähennyskelpoiseksi työmatka- yleisen ajoneuvon käyttäminen ei koh-
34143: kuluksi on eräissä tapauksissa aiheuttanut huo- tuudella ole ollut mahdollista.
34144: mattaviakin tulkintaerimielisyyksiä.
34145: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
34146:
34147: Heimo Rekonen. Anna-Liisa Jokinen. Toivo Åsvik.
34148: Ensio Laine. Aarne Koskinen. Veikko Salmi.
34149: Kauko Tamminen. Irma Rosnell. Kaisu Weckman.
34150: 799
34151:
34152: IV,401.- Toiv.al. n:o 426.
34153:
34154:
34155:
34156:
34157: Rekonen: Valtion virastotalon rakentamisesta Ylöjärvelle.
34158:
34159:
34160: E d u s k u n n a 11 e.
34161:
34162: Ylöjärven kunnassa olevat valtion virastot määän. Niinpä jo !täNä hetkellä on tehty esi:tys
34163: 1toimivait: kaikki nykyisin vuokrahuoneistoissa ja Ylöjärven ja Kurun kuntien muodostamisesta
34164: hyvin puutteellisissa olosuhteissa. Erikoisesti yhteiseksi nimismiespiiriksi, jolloin nimismiehen
34165: postin suhteen tilanne on suorastaan surkea, asuinpaikkana tulisi alemaan Ylöjärvi. Myös
34166: joka toimii vanhassa puurakenteisessa ja kyl- sairausvakuutustoimiston sekä monien muiden
34167: mässä sekä käyttötarkoitukseen soveltumatto- virastojen ja toimistojen siirtyminen tai sijoirt:-
34168: missa tiloissa. Työasiamiehen vaSitaanatJtohuo- tuminen Ylöjärvelle tulee voimakkaan kunta-
34169: neisto on myös puutteellinen sillä varsinaista kehityksen seurauksena lähiaikoina ajankohtai-
34170: työhönhakeutuvien odotushuonetta ei ole lain- seksi.
34171: kaan olemassa. Poliisin suhteen tilanne on Edellä sanotun perusteella pi1äisi ohla myös
34172: myös erittäin kehno sillä käyttöön vuokrattu selvä oman ajanmukaisen valtion virastotalon
34173: huone on ahdas ja puutteellinen. aikaansaaminen. Kunnan taholta ollaan tiettä-
34174: Ylöjärven kunta, jonka asukasluku on n. västi kaikin kä)'ltettävissä olevin keinoin vai-
34175: 10 000, kasvaa ja kehittyy Tampereen Seutu- miltä hanketta edesauttamaan 'tontti- )llffi. asiaan
34176: kaavaliiton ennusteiden mukaan erittäin nopeas- liittyvien kysymysten hoitamisella.
34177: ti ja asukasluku nousee lähimmän kymmenen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
34178: vuoden aikana n. 13 000 henkeen. Vuosisadan taen Eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34179: vaihteeseen mennessä väkiluvun ennustetaan sen,
34180: nousevan puolella nykyisestään eli peräti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34181: 20 000 henkeen. On luonnollista, että tehtävät valtion virastotalon rakentamiseksi Ylä-
34182: valtion eri virastoilla tulevat jatkuvasti lisäänty- järvelle.
34183: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
34184:
34185: Heimo Rekonen.
34186: 800
34187:
34188: IV,402.-Toiv.al. n:o 427.
34189:
34190:
34191:
34192:
34193: Rodeo. ym.: KMnnailisen palveluksen ottamisesta kokonaisuudes-
34194: saan huomioon valtion ikälisiä laskettaessa.
34195:
34196:
34197: E d u s k u n n a 11 e.
34198:
34199: Valtion sairaaloiden ja eräiden muiden lai- poista.misc:bi. Kysymys on ~taloudellisesti val-
34200: tosten palveluksessa olevat peruspalkkaiset ja tiolle erittäin vähäinen, mutta vaikuttaisi mm.
34201: ylimääräiset virkamiehet eivät saa laskea neljää hoitohenkilökunnan saan~tiin valtion kriminaali-
34202: ensimmäistä kunnallista virkavuotta ikälisiin sairaaloihin, joissa puute mieshoitajista on huu-
34203: oikeuttavaan palvelusaikaan valtion ikälisiä las- tava.
34204: kettaessa. Tämä säännös on vanha ja vanhen- Edellä esitettyyn viitll!ten esitämme kunnioit-
34205: tunut. Ilmeisesti on aikanaan lähdetty siitä, tavasti Eduskunnan hyväksylttäväksi :toivomuk-
34206: että kunnallinen palvelus ei ole vaativuudes- sen,
34207: saan vastaavantasoista valtion palvelukseen näh-
34208: den. Kun tilanne on muuttunut ainakin sairaa- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
34209: lalaitoksen osalta niin, että kunnallinen sai- sellaisiin toimenpiteisiin, että valtion
34210: raalatoiminta on tuntuvasti kehittyneempää viran tai toimen haltijain palkkauksesta
34211: kuin valtion ja kun mm. eläkelainsäädäntö on annettua asetusta muutettaisiin niin,
34212: kehlttynyt niin, että mainilttua rajoittusta ei että kunnallinen palvelus kokonaan
34213: lainkaan tunneta, olisi ki.ireelli.sesti ryhdyttävä huomioitaisiin palvelusaikaan valtion
34214: toimenpiteisiin mainitun räikeän epäkohdan ikälisiä laskettaessa.
34215: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
34216:
34217: Akseli Roden. Urho E. Knuuti.
34218: Uljas Mäkelä. Eeli Lepistö.
34219: Ilmo Paananen.
34220: 801
34221:
34222: IV,403.- Toiv.al. n:o 428.
34223:
34224:
34225:
34226:
34227: Ruokola ym.: Tuloerojen tasoittamista koskevan kokonaisohjel-
34228: man laatimisesta.
34229:
34230:
34231: E d u s k u n n a 11 e.
34232:
34233: Suomessa tuloerot ovat kasvaneet ainakin ettei yksi toimenpide tee tyhjäksi sitä, mitä toi-
34234: 1950-luvun alusta lähtien, vieläpä nopeimmin saalla saadaan aikaan. Vähimmäistavoitteena
34235: koko Länsi-Euroopassa, kuten YK raportissaan voidaan pitää sitä, että 1970-luvun alkupuolis-
34236: toteaa. Tulonjako on meillä huomattavasti epä- kolla palataan tulonjaon sen asteiseen tasaisuu-
34237: tasaisempi kuin muissa Pohjoismaissa, varsinkin teen, mikä oli jo saavutettu 1950-luvun alussa,
34238: Norjassa. Lisäksi tulotilastostamme puuttuu ja että tasoittuva suunta jatkuu yhtäjaksoisesti.
34239: runsaasti verovapaita korko- ja vuokratuloja, Tulonjaon tasoittamiseksi on käytettävissä
34240: joten tilasto kaunistelee totuutta. runsas keinojen valikoima, joista halua!llme
34241: Verotus pyrkii muodostumaan tuloeroja li- tuoda erikseen esille seuraavat: koulutus, täys-
34242: sääväksi, kun sen sijaan tukipalkkiot ja so- työllisyyspolitiikka, julkisen hallinnon palkka-
34243: siaalimenot pienentävät tuloeroja. Verojen, tu- politiikka, yritysdemokratia, ammattiyhdistys-
34244: kipalkkioiden ja sosiaalimenojen yhteisvaiku- liikkeen uudistaminen, tasoittamista ajavien voi-
34245: tuksena aikaansaatu tulojen uudelleen jaon aste mien yhdistäminen politiikassa, vähimmäispalk-
34246: vaihtelee eri maissa. Norjassa on arvioitu, että kalaki, pääomatulojen säätely ja tulojen uudel-
34247: esim. tehokkaalla työllisyyspolitiikalla syntyvä leen jako verotuksen, tukipalkkioiden ja sosiaali-
34248: tasaus vastaa si:käläisellä tulojen uudelleen jaolla menojen avulla.
34249: aikaansaatua tasausta. Silti Norjassa ovat sekä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
34250: verot että tukipalkkiot ja sosiaalimenot kaikki kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34251: suhteessa kansantuloon suuremmat kuin Suo-
34252: messa. että hallitus laatisi nopeasti tuloerojen
34253: Vakauttamisen yhteydessä tehdyssä tulopoliit- tasoittamiseksi kokonaisohjelman, jonka
34254: tisessa sopimuksessa on hyvä alku tuloeroja ta- toteuttaminen voitaisiin aloittaa vuoden
34255: soittavalle politiikalle. Tuloerojen tasoittami- 1971 valtion tulo- ja menoarvion käsit-
34256: seksi on kuitenkin laadittava kokonaisohjelma, telyn yhteydessä.
34257: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
34258:
34259: Matti Ruokola. Pentti Pekkarinen. Orvokki Kangas.
34260: Reino Kangas. Ahti Pekkala. Esko Härkönen.
34261: Heimo Linna. Veikko Hanhirova. Aaro Lintilä.
34262: Mikko Kaarna. Esko Pekonen. Esu Niemelä.
34263: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro. Katri-Helena Eskelinen.
34264: Sylvi Saimo. Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen.
34265: Pekka Vilmi. Jouko Siikaniemi. Paavo Väyrynen.
34266:
34267:
34268:
34269:
34270: 101 427/70
34271: 802
34272:
34273: IV,404.- Toiv.al. n:o 429.
34274:
34275:
34276:
34277:
34278: Ruokola ym.: Omaisuusverotuksen lieventämisestä.
34279:
34280:
34281: E d u s k u n n a 11 e.
34282:
34283: o~aisuudesta on valtiolle vuosittain suoritet- taville kunnallisveroille ja omaisuusverolle, ve-
34284: tava veroa sen käyvän arvon mukaan. Omaisuu- rot voivat jopa ylittää tulojen ~äärän ja pakot-
34285: den on katsottu edustavan omistajalleen ns. va- taa siten omaisuuden realisoimiseen. Omaisuus-
34286: kautettua tuloa, jonka kertyminen on riippuma- verotus on myös omiaan estämään osakesäästä-
34287: ton verovelvollisen omasta toiminnasta ja työ- mistä ja säästämistä yleensä siitä huolimatta,
34288: kyvystä, ja omaisuusvero onkin alunperin tar- että niiden edistäminen olisi taloudellisen kas-
34289: koitettu tällaisen vakautetun tulon lisäveroksi. vun kannalta erittäin tarpeellista. Omaisuusve-
34290: Sanottua tuloa verotetaan kuitenkin jo muu- rotuksen uudistamisen yhteydessä vuonna 1967
34291: toinkin huomattavasti ankarammin kuin vas- tosin verotettavan omaisuuden alarajaa nostet-
34292: taavaa ansiotuloa. Ansiotuloista myönnettävien tiin, mutta verorasitus on säilynyt edelleen liial-
34293: vähennysten johdosta omaisuudesta aiheutuva lisena.
34294: verorasitus on muodostunutkin olennaisesti suu- Omaisuusverosta aiheutuvien epäkohtien
34295: remmaksi kuin mitä alunperin oli tarkoitettu ja poistamiseksi olisikin verotettavan omaisuuden
34296: mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. alarajaa nostettava ja veroasteikkoa lievennet-
34297: o~aisuus edustaa parempaa veronmaksuky- tävä.
34298: kyä ainoastaan, milloin omaisuus todella tuot- Tämän perusteella ehdotamme Eduskunnan
34299: taa tuloa. Jos omaisuuden tuotto on vähäinen, hyväksyttäväksi toivomuksen,
34300: ei varallisuus merkitse verovelvollisen veron-
34301: maksukyvyn lisääntymistä. Erityisen haitallisena että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
34302: omaisuusvero kohdistuu sellaisiin elinkeinon- tyksen tulo- ja omaisuusverolain muut-
34303: harjoittajiin ja perheyrityksiin sekä usein myös tamisesta siten, että verotettavan omai-
34304: maatilatalouteen, joissa pääoman tuotto on al- suuden alaraja nostettaisiin ja että omai-
34305: hainen ja joissa se siitä huolimatta muodostaa suusverotuksessa sovellettavaa veroas-
34306: verovelvollisen ainoan tulolähteen. Kun lisäksi teikkoa samalla lievennettäisiin olennai-
34307: maassamme ei useiden muiden maiden tavoin sesti.
34308: ole ylärajaa verovelvollisen maksettavaksi pan-
34309: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34310:
34311: Matti Ruokola. Erkki Haukipuro.
34312: Veikko Hanhirova. Reino Kangas.
34313: Pentti Pekkarinen. Ahti Pekkala.
34314: Esko Pekonen. Paavo Väyrynen.
34315: 803
34316:
34317: IV,405.- Toiv.al. n:o 430.
34318:
34319:
34320:
34321:
34322: Ruokola ym.: Aviopuolisoiden yhteisverotuksen uudistamisesta.
34323:
34324:
34325: Eduskunnalle.
34326:
34327: Aviopuolisoiden yhteisverotus on viime vuo- ne kirkollisen vihkimisen periaatteen vastaiset
34328: sina koettu perheissä erääksi pahimmista epä- lain kiertämiskeinot, joita julkisuudessa on usein
34329: kohdista verotuksessa. Asiaa tutkii mm. perhe- suositeltu melkeinpä ainoana keinona kiertää
34330: verotuksen uudistamista valmisteleva komitea. yhteisverotus. Aviopuolisoiden yhteisverotuksen
34331: Uudistuksen kiireellisyys lisääntyy sen mukana, uudistaminen edellä esitetyllä tavalla olisi ko-
34332: kuin työssä käyvien aviopuolisoiden määrä kas- konaisvaltainen ratkaisu ja vastaisi kansalais-
34333: vaa. Kymmenen vuotta sitten oli ammatissa ten yhdenvertaisuudelle asetettavia vaatimuk-
34334: toimivista naisista naimisissa yli 50%. Yhteis- sia.
34335: kunnan kaupungistuessa on yhä useammasta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34336: perheestä molempien aviopuolisoiden käytävä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34337: ansiotyössä asumis- ja muiden elinkustannusten
34338: nousun vuoksi. Yhteisverotuksen poistaminen että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
34339: tai siitä aiheutuvien epäkohtien korjaaminen on tyksen perheverotukren uudistamiseksi
34340: tästä syystä erittäin merkittävä asia palkansaa- siten, että aviopuolisoiden yhteisverotus
34341: jille, pienyrittäjille ja maatalousyrittäjille. tulon ja omaisuuden osalta valtion vero-
34342: Yhteisverotuksen poistaminen edellyttää muu- tuksessa poistettaisiin, sekä antaisi sa-
34343: toksia valtion tulo- ja omaisuusveroluokkiin se~ malla esityksen elinkeinoverolain ja
34344: kä elinkeinoverolakiin ja maatilatalouden tulo- maatilatalouden tuloverolain muuttami-
34345: verolakiin. Näitä lakeja olisi muutettava siten, seksi siten, että puolisolle voitaisiin
34346: että vritvksen sisällä voitaisiin maksaa avio- maksaa yrityksessä palkkaa ja verotus
34347: ouolisolle palkkaa ja kummankin aviopuolison suoritettaisiin aviopuolisoiden osalta
34348: verotus tapahtuisi erikseen. Täten vältettäisiin erikseen.
34349: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
34350:
34351: Matti Ruokola. Reino Kangas. Jouko Siikaniemi.
34352: Paavo Niinikoski. Pekka Vilmi. Orvokki Kangas.
34353: Pentti Pekkarinen. Aaro Lintilä. Esu Niemelä.
34354: Ahti Pekkala. Yrjö Sinkkonen. Artturi Jämsen.
34355: Veikko Hanhirova. Heimo Linna. Paavo Väyrynen.
34356: Esko Pekonen. Tahvo Rönkkö. Sylvi Saimo.
34357: Erkki Haukipuro. Matti Mattila.
34358: 804
34359:
34360: IV,406.- Toiv.al. n:o 431.
34361:
34362: Ruokola ym.: Eräistä uuteen liikevaihtoverolakiesitykseen sisälly-
34363: tettävistä säännöksistä.
34364:
34365: E d u s k u n n a 11 e.
34366: Hallituksen valmistellessa esitystään uudeksi mukaan myöskään silloin, kun ne kilpailevat
34367: liikevaihtoverolaiksi komiteamietinnön ( komi- julkisyhteisöille suuntautuvista tavara- ja pal-
34368: teamietintö 1969: B 35) ja siitä annettujen velutoimituksista verovelvollisten liikeyritysten
34369: lausuntojen pohjalta pidämme tärkeänä, että kanssa.
34370: hallitus kiinnittäisi vakavaa huomiota seuraa- Verovelvolliset liikeyritykset joutuisivat näin
34371: viin seikkoihin, joita ko. komiteamietinnössä ollen julkisyhteisöjä huonompaan asemaan kil-
34372: ei ole käsitelty asianmukaisella tavalla: pailtaessa toimituksista em. yhteisöille. Tästä
34373: 1 ) Mietinnön 7 §: n mukaan olisi verollista olisi aivan ilmeisenä seurauksena mm. epätar-
34374: liiketoimintaa sitä varten hankitun tavaran luo- koituksenmukaisten ja liiketaloudellisesti kan-
34375: vutus ja tässä laissa tarkoitettu palvelusuoritus nattamattomien tuotanto- ja palvelulaitosten
34376: vastiketta vastaan. Tavaran luovutuksella tar- syntyminen, jota ei kansantaloudellisestikaan
34377: koitetaan tässä mm. ( 8 § ) varsinaisen myyn- voida pitää tarkoituksenmukaisena ja hyväksyt-
34378: nin ohella myös myyntiä osamaksuehdoin ja tävänä. Julkisyhteisöt olisi tämän takia saatet-
34379: vaihtoa sekä tavaran toimittamista komissio- tava verovelvollisiksi myöskin omaan käyttöön
34380: varastoon. Ehdotetulla tavalla tapahtuisi veron tulevista palvelusuorituksistaan ja tavaran luo-
34381: perintä kohtuuttoman aikaisessa vaiheessa ja vutuksistaan.
34382: verovelvollisille tulisikin tehdä mahdolliseksi 3 ) Mietinnön mukaan tulisi verovelvollisten
34383: em. ehdotuksen sijasta suorittaa vero vasta lukumäärä entisestä huomattavasti lisäänty-
34384: kertyneiden käteissuoritusten perusteella. Vii- mään ja verovelvollisiksi tulisi uutena ryhmänä
34385: memainitulla tavalla asia on järjestetty eräissä mm. suuri joukko palveluelinkeinojen pien-
34386: kilpailijamaissamme, esim. Ruotsissa. Jos ko. yrittäjiä. Yleensä pienyrittäjien osalta saattavat
34387: kohta toteutettaisiin komitean ehdottamassa komiteamietinnön edellyttämät kirjanpito- ja
34388: muodossa, olisi siitä seurauksena mm. osa- tilitystehtävät aiheuttaa kohtuuttomia kustan-
34389: maksukaupan ja yleensä luottokaupan tyreh- nuksia. Tämän johdosta jo valmisteluvaiheessa
34390: tyminen, joka kuluttajan kannalta merkitsisi tulisi kiinnittää erityistä huomiota pienyrittä-
34391: elintason ja palvelun huononemista. Haitallisia jien kirjanpito- ja tilitysvaatimusten yksinker-
34392: vaikutuksia sillä olisi myös maatalouden han- taistamiseen.
34393: kintoihin ( apulanta-, rehu-, kone- yms. han- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34394: kinnat) ja rakennustarvikekauppoihin, joiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34395: suhteen sovelletaan yleensä pitkiä maksuaikoja. että hallitus valmistaessaan esitystä
34396: Menettely koskisi suhteellisen voimakkaasti ke- uudeksi liikevaihtoverolaiksi kiinnittäisi
34397: hitysalueita ja erityisesti Lappia, sillä ko. huomiota siihen, että veron maksami-
34398: alueilla velkakaupan osuus on selvästi keski- nen vasta kertyneiden käteissuoritusten
34399: arvoa suurempi. pohjalta tehtäisiin mahdolliseksi, että
34400: 2) Komiteamietinnön mukaan ovat myös jul- ns. julkisyhteisöjä ei saatettaisi edulli-
34401: kisyhteisöt verovelvollisia harjoittamastaan lii- sempaan kilpailuasemaan kuin muut,
34402: ketoiminnasta ( § 3,2) yhteisöjen ulkopuolisten vaan ne säädettäisiin verovelvollisiksi
34403: kanssa, mutta toisaalta ne eivät kuitenkaan olisi myös omaan käyttöön tulevien palvelu-
34404: verovelvollisia niiden tavaraluovutusten ja pal- suoritusten ja tavaran luovutusten
34405: velusuoritusten osalta, jotka tapahtuvat yhtei- osalta, ja että pyrittäisiin erityisesti
34406: söjen omaa käyttöä varten. Erityisesti on huo- pienyrittäjien kirjanpito- ja tilitysvaa-
34407: mattava, että ne eivät ole verovelvollisia em:n timusten yksinkertaistamiseen.
34408: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34409:
34410: Matti Ruokola. Pentti Pekkarinen. Paavo Niinikoski.
34411: Ahti Pekkala. Erkki Haukipuro. Katri-Helena Eskelinen.
34412: Veikko Hanhirova. Reino Kangas. Paavo Väyrynen.
34413: Pekka Vilmi.
34414: 805
34415:
34416: IV,407.- Toiv.al. n:o 432.
34417:
34418:
34419:
34420:
34421: Ruokola ym.: Kiinteistönluovutuksista suoritettavaa leimaveroa
34422: koskevien säännösten muuttamisesta.
34423:
34424:
34425: E d u s k u n n a II e.
34426:
34427: Kiinteistöjen hinnat Suomessa ovat varsin Maa- ja metsätalouskiinteistöjen tai niiden osien
34428: korkeita. Tämä aiheuttaa huomattavia pääoma- vaihdosta suoritettavan leimaveron poistaminen
34429: kustannuksia kiinteää omaisuutta tarvitseville on myös meillä välttämätöntä tilusten vaihto-
34430: toimialoille. Kustannuksia lisää vielä kiinteis- jen ja sitä tietä tarkoituksenmukaisen kiinteis-
34431: töjä hankittaessa suoritettava leimavero, jota tönmuodostuksen aikaansaamiseksi.
34432: joudutaan suorittamaan vleensä kuusi prosent- Kiinteistön omistusoikeuden siirrosta suori-
34433: tia kauppahinnasta. Kiinteistöjen vaihdon yh- tettava leimavero on esteenä myös pyrittäessä
34434: teydessä leimaveroa on suoritettava molempien kehittämään teollisuutta entistä kilpailukykyi-
34435: kiinteistöjen osalta, joten veron määrä on täl- semmäksi. Erityisen haitallista leimaveron pe-
34436: löin yleensä 12 prosenttia vallidettavan kiin- riminen on silloin, kun toimialalla tapahtuva
34437: teistön arvosta. Muissa pohjoismaissa kiinteis- rationalisointi vaatii kiinteän omaisuuden siirtoa
34438: tönluovutusleimavero on olennaisesti alhai- mahdollisesti mukana seuraavine tuotantolaitok-
34439: sempi. Ruotsissa ja Norjassa se on 1.0 ja sineen yritykseltä toiselle. Tämän vuoksi myös
34440: Tanskassa vain 0.8 prosenttia kiinteistön kaup- yritysten tuotantotoimintansa tehostamiseksi
34441: pahinnasta. suorittamista kiinteistönluovutuksista perittä-
34442: Maatilataloudessa aiheutuu nykyisin vaikeuk- västä leimaverosta olisi kokonaan luovuttava.
34443: sia tilusten epätarkoituksenmukaisesta sijoituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme, että
34444: sesta. Myös metsätalous kärsii siitä, että sa- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
34445: man omistajan hallussa olevat metsäalueet si-
34446: jaitsevat usein hajallaan jopa eri puolilla Suo- että hallitus antaisi eduskunnalle kii-
34447: mea. Sekä maa- että metsätalouden tehosta- reellisesti lakiesityksen leimaverolain
34448: misen eräänä edellytyksenä on kiinteistöjen muuttamisesta siten, että maa- ;a metsä-
34449: muodostuminen tarkoituksenmukaisiksi yksi- talouden ulkoisen rationalisoinnin edis-
34450: köiksi. Ruotsissa maa- ja metsätalouden ulkoi- tämiseksi rekä teollisuuden tuottavuu-
34451: seen ratianalisointiin pyrkivät kiinteistöjen den parantamiseksi tapahtuvista kiin-
34452: vaihdot saadaan suorittaa leimaverosta vapaasti. teistönluovutuksista suoritettavasta lei-
34453: Metsäkiinteistöjen osalta kehitys onkin ollut maverosta luovuttaisiin.
34454: siellä kilpailukykyä ajatellen varsin voimakasta.
34455: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34456:
34457: Matti Ruokola. Esko Pekonen. Esko Härkönen.
34458: Ahti Pekkala. Erkki Haukipuro. Katri-Helena Eskelinen.
34459: Veikko Hanhirova. Reino Kangas. Paavo Väyrynen.
34460: Pentti Pekkarinen. Paavo Niinikoski.
34461: 806
34462:
34463: IV,408.- Toiv.al. n:o 433.
34464:
34465:
34466:
34467:
34468: Ruokola ym.: Kiinteistön ja osakkeiden luovutuksesta saadun
34469: voiton verottamista koskevien säännösten muuttamisesta.
34470:
34471:
34472: E d u s k u n n a 11 e.
34473:
34474: Lähiajan talouspolitiikan keskeisenä tavoit- vat säästäjät slJOlttaa varansa niin, että ne
34475: teena on taloudellisen kasvun edistäminen ja voidaan tarvittaessa saada helposti jälleen käyt-
34476: nopeuttaminen luomalla suotuisat edellytykset töön. Toisaalta voivat osakkeet kilpailla sijoi-
34477: kilpailukykyisten yritysten ja tuotannonalojen tuksina nykyään vain sen vuoksi, että niiden
34478: kehittymiselle. Tällaisen talouspolitiikan on- voidaan odottaa säilyttävän arvonsa rahan ar-
34479: nistumisen edellytyksenä on mm. yritysten ra- von alentumisesta ja inflaatiosta huolimatta.
34480: hoituspääoman saannin turvaaminen. Epäkohtana on myös pidettävä, että mm. vero-
34481: Maamme rahoitusmarkkinat ovat nykyisel- velvollisen asuntona olleen osakehuoneiston
34482: lään yksipuoliset ja kehittymättömät. Elinkei- myynnistä saama voitto luetaan verotettavaksi
34483: noelämän investointien rahoituksen edistämi- tuloksi silloinkin, kun myynti on tapahtunut
34484: seksi ja yritysten heikentyneen rahoitusraken- hänelle välttämättömän uuden asunnon hankki-
34485: teen parantamiseksi pääomamarkkinoiden ke- miseksi.
34486: hittämistä tulee jatkaa ja kasvukykyisten tuo- Myyntivoittoverotus on muodostunut kehi-
34487: tannonalojen rahoitustarpeen tyydyttämistä tu- tyksen esteeksi erityisesti myös sen vuoksi,
34488: kea pääoman liikkuvuutta lisäävin verotustoi- että sen verottamisen edellytyksenä oleva mää-
34489: menpitein. Myös pienten ja keskisuurten yrit- räaika on kiinteistöjen osalta peräti kymmenen
34490: täjien asemaan tulee tällöin kiinnittää erityistä vuotta. Tämä vaikeuttaa kiinteistöjen saantia
34491: huomiota. · yleensä ja vaikeuttaa myös osaksi työvoiman
34492: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pi- liikkuvuutta.
34493: detään viittä vuotta lyhyemmän ajan myyjän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että
34494: omistuksessa olleen irtaimen omaisuuden sa- Eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
34495: tunnaisen luovutuksen tuottamaa voittoa, jos
34496: omaisuus on saatu vastikkeellisella saannolla, että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
34497: sekä valtion- että kunnallisverotuksessa myyjän tyksen valtion tuloveroa ja kunnallis-
34498: veronalaisena tulona. Myyntivoiton verottami- veroa koskevan lainsäädännön muutta-
34499: nen on nykyisten säännösten vallitessa jarrut- misesta siten, että kiinteistön ja osak-
34500: tanut pääoman liikkuvuutta ja siten vaikeutta- keiden luovutuksesta saadun voiton ve-
34501: nut pääoman saantia muutoinkin pääomaköy- rottamisen edellytyksenä olevat määrä-
34502: hässä maassamme. ajat säädettäisiin kiinteän omaisuuden
34503: Erittäin haitallinen vaikutus myyntivoittove- osalta neljäksi ja osakkeiden osalta yh-
34504: rotuksella on ollut nimenomaan osakeomistuk- deksi vuodeksi.
34505: sen yleistymiseen nähden. Useimmiten halua-
34506: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34507:
34508: Matti Ruokola. Reino Kangas. Ahti Pekkala.
34509: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Esko Härkönen.
34510: Pentti Pekkarinen. Paavo Niinikoski. Katri-Helena Eskelinen.
34511: Erkki Haukipuro. Paavo Väyrynen.
34512: 807
34513:
34514: IV,409.- Toiv.al. n:o 434.
34515:
34516:
34517:
34518:
34519: Ruokola ym.: Nuorten parien asunnonsaannin turvaamisesta.
34520:
34521:
34522:
34523: E d u s k u n n a 11 e.
34524:
34525: Viime vuosikymmenien aikana on avioliiton vat luonnollisesti olemaan perheet, jotka ovat
34526: solmimisikä jatkuvasti alentunut, ja myös en- jo kauan odottaneet vuoroaan ja joilla jo on
34527: simmäinen lapsi syntyy entistä aikaisemmin. lapsia, ehkä useitakin. Vuokra-asuntoa ajatel-
34528: Kun koulutusaika toisaalta on pidentynyt, ei len nuorten parien ratkaisuksi jäävätkin useim-
34529: nykyajan nuorella parilla yhteisen elämän al- missa tapauksissa ilman valtion lainoitusta ra-
34530: kaessa juuri voi olla säästöjä, joten asunnon- kennetut vuokra-asunnot, joiden vuokrat, vaik-
34531: saanti muodostuu vaikeaksi. Suurten ikäluok- ka suoranainen keinottelu pystyttäisiinkin eli-
34532: kien avioliittoikään tulon johdosta avioituvuus minoimaan, nousevat pakostakin erittäin kor-
34533: on myös suuresti lisääntynyt ja lisääntyy jat- keiksi. Vaikka nuoren parin tulot olisivat koh-
34534: kuvasti, kun taas asuntotuotanto on usean vuo- talaisen hyvätkin, eivät ne - harvoja poik-
34535: den ajan polkenut paikallaan, jopa alentunut- keuksia lukuunottamatta - riitä kuin yksiöön
34536: kin. tai korkeintaan kaksioon.
34537: Vuonna 1965 oli solmittujen avioliittojen Kun yhteiskunnan tuella rakennettujen vuok-
34538: ja tuotettujen asuntojen määrä suunnilleen sa- ra-asuntojen riittävän laajamittaiseen rakenta-
34539: ma 36 000. Vuonna 1967 solmittiin uusia miseen ei ainakaan lähivuosina näytä olevan
34540: avioliittoja 41 273 ja vuonna 1968 taas 40 463. mahdollisuuksia, olisi nuorten parien pyrki-
34541: Vuoden alkupuolen avioliittoisuuden perus- mystä omaan asuntoon tuettava mm. alussa
34542: teella luku nousee tänä vuonna viimevuotista mainittujen lainoitusmuotojen avulla. Tällaisen
34543: suuremmaksi. Tehtyjen ennakkoarvioiden mu- nuorten parien erityislainan tavoitteena on en-
34544: kaan uusien avioliittojen määrä kohoaa 1970- nen kaikkea se, että nuoret sen avulla voisivat
34545: luvun alkuvuosina noin 45 OOO:een, e 11 ei päästä kiinni omaan asuntoon mahdollisimman
34546: asuntopula pakota tai houkuttele lykkäämään pienellä omalla pääomalla tai kokonaan ilman
34547: avioliiton solmimista. Tähän viittaa vastoin sitä. Hyvän koulutuksen saaneen nuoren parin
34548: ennakkoarvioita tapahtunut pieni lasku solmit- säästöpotentiaali saattaa muodostua melko kor-
34549: tujen avioliittojen määrässä vuodesta 1967 keaksi, mutta tärkeätä kuitenkin olisi, että tä-
34550: vuoteen 1968. män erityislainan korkoja ja lyhennysmaksujen
34551: Kun asuntoja tarvitsevat muutkin kuin avio- perimistä lykättäisiin muutamalla vuodella,
34552: liiton solmivat nuoret parit, ilmeistä on, että koska muiden asunnonhankintaan saatujen lai-
34553: nuorten parien asema asuntomarkkinoilla jo nojen kustannukset ovat korkeimmillaan juuri
34554: asuntotuotannon määrällisen vähyyden takia tu- ensi vuosina.
34555: lee lähivuosina olemaan äärimmäisen vaikea. Viime vuosien aikana on syntyvyys maas-
34556: Vaikka nuori pari aloittaisi yhteiselämänsä samme jatkuvasti alentunut; tänä vuonna saa-
34557: vasta ensimmäisen työpaikan saatuaan ja vaik- vutettaneen ennätys. Todennäköistä on, että
34558: ka heidän tulonsa hyvän koulutuksen ansiosta tähän vaikuttavat huomattavassa määrin perhe-
34559: muodostuisivat alusta pitäen kohtuullisiksi, tasolla tehdyt syntyvyydensäännöstelypäätökset,
34560: ovat he asuntomarkkinoilla vaikeassa asemassa jotka nimenomaan nuorten parien osalta aiheu-
34561: myös taloudellisesti. Vaikka yhteiskunnan tu- tuvat yleisesti asunnonsaantivaikeuksista. Hei-
34562: kemia vuokra-asuntoja, joissa vuokrat muodos- kon työllisyystilanteen lisäksi ovat asunnon-
34563: tuvat kohtuullisiksi, tultaneenkin lähivuosina saantivaikeudet osasyyllisiä myös siirtolaisuu-
34564: rakentamaan nykyistä enemmän, niiden määrä teen, joka tänä vuonna nousee ennätyksellisen
34565: jää parhaassakin tapauksessa liian vähäiseksi ja suureksi. Maastamuuttajat ovat etupäässä nuor-
34566: etuoikeutetussa asemassa niitä jaettaessa tule- ta työ- ja avioliittoikäistä väkeä. Väestötilan-
34567: 808 IV,409.- Nuorten parien asunnonsaanti.
34568:
34569: teemme kehitykseen nuorten siirtolaisuudella lä pitäen olisi nuorten parien asunnonsaanti-
34570: on vaikutusta ei vain suoranaisesti vaan myös mahdollisuudet välttämättä turvattava.
34571: sen vuoksi, että tämän perheellistymisalttiin Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
34572: väestönosan lapset tulevat syntymään maamme nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34573: rajojen ulkopuolella. Tämän vuosisadan loppu- muksen,
34574: puolen ennakoitua työvoimantarvetta ajatellen että hallitus ensi tilassa selvityttäisi
34575: meillä ei olisi varaa menettää ainoatakaan mahdollisuudet nuorten parien asun-
34576: nuorta sen enempää kuin asuntotilanteen vuok- nonsaannin turvaamiseen ja laatisi ehdo-
34577: si syntymättä jääviä lapsiakaan. Tarkoituksen- tuksen tämän vaatimista lainoitusjär-
34578: mukaista väestön- ja työvoimankehitystä silmäl- jestelyistä ja muista toimenpiteistä.
34579: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34580:
34581: Matti Ruokola. Orvokki Kangas. Taisto Tähkämaa.
34582: Paavo Väyrynen. Ahti Pekkala. Esko Härkönen.
34583: Katri-Helena Eskelinen. Heimo Linna. Esko Pekonen.
34584: Aaro Lintilä. Katri Kaarlonen. Pentti Poutanen.
34585: Erkki Haukipuro. Jouko Siikaniemi. Lea Sutinen.
34586: Saimi Ääri. Matti Maijala. Sylvi Saimo.
34587: Matti Mattila.
34588: 809
34589:
34590: IV,410.- Toiv.al. n:o 435.
34591:
34592:
34593:
34594:
34595: Ruokola ym.: Valtionrautateiden tariffijärjestelmän muuttami-
34596: sesta.
34597:
34598:
34599: E d u s k u n n a 11 e.
34600:
34601: Erityisesti teollisuudessa muodostavat kulje- Pohjois-Suomen rannikon teollisuutta, jolla ei ole
34602: tukset varsin huomattavan kustannustekijän. satamia välittömässä läheisyydessä pitkänä talvi-
34603: Niiden merkitys muodostuu sitä suuremmaksi, kautena.
34604: mitä kauempana teollisuus sijaitsee. Erityisen Tällainen tahtipolitiikka luonnollisesti hillit-
34605: selvästi tämä tulee esiin puunjalostusteollisuuden see teollisuutta sijoittumasta kehitysalueiden
34606: alalla, missä kehitysalueiden metsäteollisuutta raaka-ainelähteille.
34607: rasitetaan sellaisilla menoerillä, joita ei kehitty- Kuljetuspalvelun hinnan määrääminen jolla-
34608: neillä alueilla olevalla teollisuudella ole. Valtion kin muulla kuin kustannusperusteella ei ole ta-
34609: rautatiet perivät nimittäin kuljettamastaan jalos- loudellisen ajattelutavan mukaista. Kuten edellä
34610: teesta korkeamman rahdin kuin kuljettamastaan selostetusta käy ilmi, tämä tahtijärjestelmä on
34611: raaka-aineesta. Niinpä paperitonnin rahti saattaa johtanut siihen, että kehitysalueet ovat jääneet
34612: nousta n. 70 %, selluloosatonnin n. 50 % ja sa- heikompaan asemaan kuin teollistuneempi Ete-
34613: ha tavaratonnin rahti n. 10 % korkeammaksi lä-Suomi.
34614: kuin raakapuutonnin rahti. Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
34615: Kun rautateille ei aiheudu jalostettujen tuot- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34616: teiden kuljettamisesta kustannuksia enempää muksen.
34617: kuin raakapuunkaan kuljettamisesta, voidaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
34618: korkeampaa rahtia pitää ylimääräisenä verona, menpiteisiin valtionrautateiden tariffi-
34619: jonka valtiovalta on asettanut. Tämän ylimääräi- järjestelmän muuttamiseksi siten, että
34620: sen rasitteen kohteeksi joutuvat ennen muuta si- rahtimaksu ei enää olisi tavaran arv.osta
34621: sämaassa sijaitsevat teollisuuslaitokset, joiden riippuva, vaan että sen perusteena olisi-
34622: täytyy kuljettaa kaikki tuotteensa maitse vienti- vat yksinomaan kuljetuksesta aiheutuvat
34623: satamaan. Varsin merkittävästi se rasittaa myös kustannukset.
34624: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
34625:
34626: Matti Ruokola. Matti Ahde.
34627: Pentti Poutanen. Taisto Tähkamaa.
34628: Sylvi Saimo.
34629:
34630:
34631:
34632:
34633: 102 427/70
34634: 810
34635:
34636: IV,411.- Toiv.al. n:o 436.
34637:
34638:
34639:
34640:
34641: Ruokola ym.: Toimenpiteistä virastotalon rakentamiseksi Limin-
34642: gan kuntaan.
34643:
34644:
34645: E d u s k u n n a 11 e.
34646:
34647: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö taneen vuokraustietä järjestymään, sillä paikka-
34648: on kirjeellään lokakuun 6 päivänä 1969 n:o kunnalla ei ole sopivia tiloja vuokrattavana,
34649: 1075/761-68 ilmoittanut oikeuttaneensa Ra- eikä kunta paremmin kuin yksityisetkään ky-
34650: kennushallituksen valtion puolesta vastaanotta- kene ko. tiloja rakentamaan. Tämän lisäksi ei
34651: maan Limingan kunnan lahjoituksena valtiolle ole kohtuullista eikä muutoinkaan perusteltua,
34652: virastotalon tontiksi kunnan omistaman Kar- että valtio edellyttää kunnan tai yksityisten si-
34653: hula-nimisen tontin RN:o 6060 , joka sijaitsee joittavan tähän hankkeeseen pääomia, koska
34654: Limingan kirkonseudun rakennuskaava-alueella niistä on paikkakunnalla jo ennestäänkin huu-
34655: keskeisellä paikalla. tava puute olemassa.
34656: Virastotalon rakentaminen on etenkin Li- Valtion puolesta on kunnalle esitetty, että
34657: mingan poliisiaseman ja Limingan postiaseman kunta rakentaisi ja vuokraisi valtiolle ja pos-
34658: kannalta erittäin tarpeellinen ja samalla myös tille virastotilat, mutta on todettava, että kunta
34659: kiireellinen tehtävä. Poliisiasema on vanhasta ei tähän kykene ilman tuntuvaa veroäyrin hin-
34660: maalaistalasta vuokratuissa tiloissa, jotka kyl- nan korottamista.
34661: minä ja tulenarkoina ovat varsin kyseenalaiset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34662: pidätettyjen säilytyspaikat. Posti toimii omassa nioittavimmin, että Eduskunta hyväksyisi toi-
34663: vanhassa puutalossa, joka kirkonseudun taaja- vomuksen,
34664: man kehitykseen nähden on jäänyt syrjäiseen
34665: paikkaan. Postin tilat ovat ahtaat ja erittäin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34666: kylmät ja postille on useita kertoja tiedusteltu- menpiteisiin virastotalon rakentamiseksi
34667: kin vuokratilojen käyttöä. Limingan · kuntaan ja ottaisi suunnitte-
34668: Viimeksi kunnalta on tiedusteltu postille so- lumäärärahan vuoden 1971 tulo- ja me-
34669: pivia tiloja tai niiden rakentamista kuluvan noarvioesitykseen.
34670: huhtikuun 6 päivänä 1970. Asiaa tuskin saa-
34671: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34672:
34673: Matti Ruokola. Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
34674: Ahti Pekkala. Reino Kangas. Paavo Väyrynen.
34675: 811
34676:
34677: IV,412.- Toiv.al. n:o 437.
34678:
34679:
34680:
34681: Rytkönen ym.: Ylimääräisestä tulo- ja omaisuusverosta rintama-
34682: veteraanien eläkkeiden rahoittamista varten.
34683:
34684: E d u s k u n n a II e.
34685:
34686: Rintamaveteraanien eläkekysymyksen ratkai- hemmin ilmeneviä häiriöitä olisi otettava huo-
34687: seminen tyydyttävällä tavalla on ensisijaisesti mioon sosiaalisia etuisuuksia määriteltäessä.
34688: kiinni siitä, ettei tulo- ja menoarviossa ole tar- Valitettavasti eräät poliittiset piirit maassamme
34689: koitukseen voitu vuosittain varata riittävästi ovat kuitenkin pelkistäneet veteraanien eläke-
34690: varoja. Samanaikaisesti veteraanien eläkekysy- perusteen sotaan osallistumiseen.
34691: myksen järjestämisen kanssa on joutunut rat- Sotaan osallistumisesta eivät saaneet talou-
34692: kaistavaksi suuria sosiaalisia uudistuksia, jotka dellista etua tavalliset rintamaveteraanit. Tosi-
34693: ovat vaatineet sosiaalimäärärahojen huomatta- asia on, että taloudellisen hyödyn korjasivat
34694: vaa lisäämistä valtion budjetissa. Niistä mainit- ne teollisuuden sektorit, jotka muodostivat so-
34695: takoon m.m. yleisen perhe-eläkelain ja maata- tatarviketeollisuuden. Näin ollen on luonnollis-
34696: lousyrittäjäin eläkelain säätäminen sekä kansan- ta, että suurteollisuus ja suuromistajat ovat vel-
34697: eläkejärjestelmän kehittäminen ja eläkkeiden vollisia rahoittamaan veteraanieläkkeitä. Muu-
34698: korottaminen. Myös muut sosiaaliturvajärjestel- toin nämäkin kustannukset siirtyvät ensisijai-
34699: män kehittämistä tarkoittavat parannukset ovat sesti pien- ja keskipaikkaisten kannettavaksi. Ei
34700: niinikään vaatineet valtion sosiaalimäärärahojen voi olla oikein, että esim. nykynuoriso joutuisi
34701: lisäämistä. Tosiasia on myös, että sosiaaliturva- kustantamaan pienistä tuloistaan veteraanieläk-
34702: järjestelmämme kustannuksista kantavat päävas- keitä kohoavina veroina.
34703: tuun aktiivisesti työelämässä toimivat ikäluo- Ainoa käyttökelpoinen ja perusteltavissa ole-
34704: kat. Tätä rasitusta ei ole varaa lisätä pien- ja va rahoitusmuoto veteraanieläkkeiden nopeaa
34705: keskituloisten eikä nuorison osalta. rahoittamista varten on ylimääräisen tulo- ja
34706: Rintamaveteraanien eläkekysymys sellaise- omaisuusveron periminen suuryhtiöiltä, vakuu-
34707: naan muodostaa normaaleista sosiaalietujen pe- tuslaitoksilta, varakkailta säätiöiltä ja suurten
34708: rusteista poikkeavan eläkepoliittisen toimenpi- omaisuuksien omistajilta sekä myös suurituloi-
34709: teen. Veteraanithan ovat osallisina kaikissa voi- silta. Tämä rahoitusmuoto on myös moraalisesti
34710: massa olevissa sosiaaliturvan eri järjestelmissä. perusteltu. Tällä toimenpiteellä voidaan ratkais-
34711: Ero on kuitenkin siinä, etteivät vanhemmat ikä- ta nopeasti tarveharkintainen veteraanieläke ja
34712: ryhmät kuulu työeläkelakien piiriin ja eräät turvata eläkkeeseen oikeuttaville tyydyttävä
34713: ikäryhmät saavat tai tulevat saamaan liian pie- eläke.
34714: net eläkkeet. Sen sijaan kaikki kansalaiset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34715: oikeutetut kansaneläkkeeseen ja sairausvakuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34716: tusturvaan.
34717: Sotaan osallistuminen eläke-edun perusteena että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34718: on sellaisenaan varsin omalaatuinen käsite, eikä riittävän suuren ylimääräisen tulo- ja
34719: sitä ole kansainvälisesti tunnustettukaan eläke- omaisuusveron perimiseksi suurtyön-
34720: turvan perusteeksi sotainvalideja lukuunotta- antajilta ja muilta suurten omaisuuksien
34721: matta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei- omistajilta sekä suurituloisilta rintama-
34722: kö sodan aiheuttamia fyysisiä ja psyykisiä myö- veteraanien eläkkeiden rahoittamista
34723: varten.
34724: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34725:
34726: V. J. Rytkönen. Kauko Hjerppe. Niilo Koskenniemi.
34727: Aulis Juvela. Matti Järvenpää. Heikki Mustonen.
34728: Lauha Männistö. Kaisu Weckman. Siiri Lehmonen.
34729: Pauli Räsänen. Helvi Niskanen. Pekka Salla.
34730: 812
34731:
34732: IV,413.- Toiv.al. n:o 438.
34733:
34734:
34735:
34736:
34737: Rytkönen ym.: Kaivostoiminnan aloittamisesta Pielaveden Sä-
34738: viällä.
34739:
34740:
34741: Ed u s kun n a 11 e.
34742:
34743: Kuopion läänin teollistamiseen on valtio vii- kaan aloitettu. Pielavesi on teollistumaton kun-
34744: me vuosina kiinnittänyt vakavaa huomiota. ta ja työllisyystilanne on tästä syystä jatkuvasti
34745: Niinpä onkin saatu aikaan kaksi suurta teolli- vaikea. Säviän kaivostoiminnan aloittaminen
34746: suuslaitosta, jotka merkittävällä tavalla vahvis- merkitsisi erittäin huomattavaa teollistumistoi-
34747: tavat läänin teollista perustaa. Edelleenkin on mintaa Pielavedellä ja on myös kiireellinen
34748: valtion toimenpitein pyrittävä teollistamista työllisyyden kannalta.
34749: jatkamaan. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
34750: Säviän malmion käyttöönotto tarjoaisi huo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34751: mattavan uuden teollistamiskohteen. Malmiva-
34752: rojen inventointi osoittaa Säviän malmion kan- että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
34753: nattavan käyttöönoton edellytysten olevan ole- menpiteisiin kaivostoiminnan aloittami-
34754: massa. Asia on ollut tiettävästi esillä, mutta seksi Pielaveden Säviällä.
34755: jostain syystä ei kaivostoimintaa ole kuiten-
34756: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
34757:
34758: V. J. Rytkönen. Lauha Männistö.
34759: 813
34760:
34761: IV,414.- Toiv.al. n:o 439.
34762:
34763:
34764:
34765:
34766: Rytkönen ym.: Valtion virastotalon aikaansaamisesta Sonkaiär-
34767: ven kuntaan.
34768:
34769:
34770: E d u s k u n n a II e.
34771:
34772: Sonkajärven kunnassa tmmlVat valtion vi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
34773: rastot ja laitokset hyvin puutteellisissa ja epä- nan hyväksyttäväksi <toivomuksen,
34774: käytännöllisissä tiloissa. Uuden virastotalon
34775: aikaansaaminen olisi niiden kannalta välttä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34776: mätöntä. Myös työllisyyskohteena hankkeen valtion virastotalon aikaansaamiseksi
34777: toteuttaminen on tarpeellinen. Sonkajärven kuntaan.
34778: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
34779:
34780: V. J. Rytkönen. Lauha Männistö.
34781: 814
34782:
34783: IV,415.- Toiv.al. n:o 440.
34784:
34785:
34786:
34787:
34788: Saimo ym.: V eronhuojennuksen aikaansaamisesta yksityiskotiin
34789: sijoitetun lapsen huoltamisesta.
34790:
34791:
34792: E d u s k u n n a 11 e.
34793:
34794: Vaidonverotuksessa ja kunna:llisverotuksessa sopeuttaminen uuteen kotiin ja hänen omak-
34795: myönnetään verovelvolliselle, joka verovuoden sumisensa perheen jäseneksi ei suju ilman hy-
34796: ajan on huoltanut omaa tai ottolastaan, varsin vää tahtoa ja määrättyä sosiaalista mieltä -
34797: huomattaviakin veronhuojennuksia. Näistä mai- eikä myöskään ilman lisäkustannuksia, joita ei
34798: nittakoon veroluokan määräytyminen ja verosta läheskään korvaa se vähäinen ho~tomak.su, jon-
34799: tehtävä vähennys valtionverotuksessa, tu1osta ka kunta lapsen sijoituskotihoidosta suorittaa.
34800: tehtävä lapsivähennys kunnallisverotuksessa ja Laitoshoito on yhteiskunnalle taloudellisesti
34801: ns. kou1utusvähennykset. Tämä järjestely on huomattavasti kalliimpi.
34802: tietenkin paikallaan, sillä tu1onmuodostuksessa Ei voida pitää kohtuu1lisena sitä, että mai-
34803: ei eräitä poikkeuksia lukuunottamatta ( joina nittuja, yksityiskoteihin sijoitettuja lapsia ei
34804: mainittakoon lapsilisä ja osittain asumistuki) verotuksessa oteta huomioon samalla tavoin
34805: oteta huomioon tu1onsaajan perheolosuhteita. kuin perheen omia lapsia. Näin kuitenkin pi-
34806: Epäkohtana sen sijaan on pidettävä, että täisi tehdä, ei sen vuoksi, että hyvät .teot ja
34807: vain oman lapsen ja ottolapsen huoltaminen sosiaalinen mieli tulisivat palkituiksi, vaan sen
34808: tuottaa oikeuden veronhuojennuksiin. "Vieras" vuoksi, että verotus muuten ei kohtaa tasapuo-
34809: lapsi perheessä, jos siihen tahdotaan suhtautua lisesti niitä perheitä, jotka ovat ottaneet tur-
34810: samalla tavoin kuin omaan lapseen, .tuo myös vattomia lapsia huollettavikseen.
34811: mukanaan elinkustannusten lisäyksen, usein, Edellä esitetltyyn viitaten ehdotamme kun-
34812: ehkäpä useimmiten, suuremman kuin omien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34813: lasten kohdalla, ja alentaa siten perheen ve- muksen,
34814: ronmaksukykyä.
34815: Näin on laita varsinkin niiden turvattomien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34816: lasten osalta, jotka sosiaalilautakunta (lasten- menpiteisiin sellaisten lainmuutosten
34817: suojelu1autakunta) on ottanut lastensuojelu1ain aikaansaamiseksi, että lastensuojelulain
34818: säännösten mukaisesti huostaansa ja sen jälkeen säännösten mukaisesti yksityiskotiin si-
34819: sijoittanut yksityiskotiin hoidettavaksi. Lasten- joitetun turvattoman lapsen huoltami-
34820: suojelun tarkoituksena on, turvattomien lasten sesta valtion- ja kunnallisverotuksessa
34821: ollessa kysymyksessä, saattaa nämä lapset mah- myönnettäisiin samat veronhuojennuk-
34822: dollisuuksien mukaan samaan asemaan kuin set kuin oman ja ottolapsen huoltami-
34823: ne lapset, joilla on oma koti tukenaan. Lapsen sesta.
34824: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
34825:
34826: Sylvi Saimo. Pentti Sillantaus.
34827: Orvokki Kangas. Artturi Jämsen.
34828: Lea Sutinen. Saimi Ääri.
34829: Esko Härkönen.
34830: 815
34831:
34832: IV,416.- Toiv.al. n:o 441.
34833:
34834:
34835:
34836:
34837: Saimo ym.: Sisarusten lasten hoitoon ja elatukseen annettujen
34838: varojen verovähennyskelpoisuudesta.
34839:
34840:
34841: E d u s k u n n a 11 e.
34842:
34843: Maassamme on tuhansia naimattomia naisia tavoin vo1ta1sun yksinäisten henkilöiden vero-
34844: ja miehiä, jotka ovat hoitaneet ja elättäneet tusta eräiltä osin saada oikeudenmukaiseLle
34845: sisariensa ja veljiensä puoli- tai täysorpoja lap- kannalle.
34846: sia monien vuosien ajan saama1Jta mitään tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34847: kea yhteiskunnalta. Kuitenkin vaatisi näiden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34848: henkilöiden hoito ja elatus melkoisesti varoja, vomuksen,
34849: mikäli se tapahtuisi yhteiskunnan toimesta.
34850: Kun yksinäisten henkilöiden verotus muu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi~
34851: toinkin on kohtuuttoman raskas, .tuntuisi luon- menpiteisiin verolainsäädännön uudista-
34852: nolliselta, että heillä olisi oikeus vähentää mai- miseksi siten, että yksinäiset henkilöt
34853: nittujen sukulaistensa puoli- tai täysorpojen voisivat vähentää sisartensa ja veljiensä
34854: lasten hoitoon, elatukseen ja avustukseen käy- lasten hoitoon ja elatukseen käyttämän-
34855: tetylt varat verotettavista tuloistaan, vaikkakaan sä varat verotettavista tuloistaan.
34856: nämä lapset eivät ole heidän huohlossaan. Tällä
34857: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
34858:
34859: Sylvi Saimo. Paavo Niinikoski.
34860: Orvokki Kangas. Lea Sutinen.
34861: Saimi Ääri. Pentti Pekkarisen.
34862: Katri Kaarlonen. Artturi Jämsen.
34863: Katri-Helena Eskelinen. Esko Härkönen.
34864: 816
34865:
34866: IV,417.-Toiv.al. n:o 442.
34867:
34868:
34869:
34870:
34871: Salla ym.: Kemin kromiesiintymään perustuvan erikoisterästeh-
34872: taan rakentamisesta.
34873:
34874:
34875: E d u s k u n n a 11 e.
34876:
34877: Teollisuuden kehittämistä suunnit:eltaessa UlkomaiLta tuodaan Suomeen nykyisin lähes
34878: kiintyy huomio erityisesti Pohjois-Suomen suu- puolet kaikista kotimaassa tarjolla olevista me-
34879: riin luonnonvaroihin ja niiden suomiin mahdol- talliteollisuuden tuotteista. Kehittämällä metal-
34880: lisuuksiin, joilla voitaisiin lievittää työttömyyt- liteollisuutta voidaan tuonnista suurin osa kor-
34881: tä ja jarruttaa tältä alueelta jatkuvasti voimis- vata kotimaisilla valmisteilla. Suomen metalli-
34882: tuvaa muuttoliikettä. teollisuus on jo nykyisin laadullisesti korkea-
34883: Tämän alueen elinkeinoelämän yksipuolisuu- •tasoista ja hinnoiltaan kilpailukykyistä, joten
34884: desta johtuen työttömyys on vuosi vuodelta meillä on mahdollisuudet kilpailla vastaavien
34885: muodostunut yhä vaikeammaksi, joka ei johdu ulkomaisten laitosten kanssa.
34886: yksinomaan maassamme kulloinkin vallitsevis- Meillä ei nykyisin tuoteta suunta kestävyyttä
34887: ta laskusuhdanteista. Tämä rakenteelliseksi vaativien työkalujen ja kuulalaakereiden val-
34888: muodostunut työtJtömyys on seurausta Poh- mistukseen tarvittavia rauta- eikä terässeoksia,
34889: jois-Suomen teollisen kehittämisen yksipuoli- vaan ne tuodaan kokonaan ulkomailta. Tällai-
34890: suudesta ja sen jälkeenjääneisyydestä sekä maa- seen erikoisteräkseen tarvitaan 1tavallisen te-
34891: ja metsätaloudessa viime aikoina tapahtuneen räksen lisäksi kromimetallia. Kemistä löydetyt
34892: koneeliistumisen vuoksi irtautuvasta :työvoi- kromiesiintymät antavat mahdollisuuden ryh-
34893: masta. tyä kotimaisen raaka-aineen turvin erikoisteräk-
34894: Tämän johdosta onkin ensisijainen huomio sen valmistamiseen.
34895: kiinnitettävä perusteollisuuden lisäämiseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34896: Pohjois-Suomessa, jossa on mahdollisuus myös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34897: suurisuuntaiselle metalliteollisuuden kehittämi- vomuksen,
34898: selle. Uutta teollisuutta Suomeen suunnitel-
34899: <taessa on luonnollisesti asetettava ensisijaiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34900: ehdoksi kotimainen raaka-ainepohja, jolta pe- Kemin kromiesiintymän tarjoamiin mah-
34901: rustalta on suunniteltava ulkomaisten tavaroi- dollisuuksiin perustuvan erikoisterästeh-
34902: den tuontitarvetta vähentävää teollisull!tlta. Ko- taan rakentamiseksi Pohjois-Suomeen
34903: timaisten markkinoiden lisäksi on uuden teolli-
34904: suuden pystyttävä viemään kilpailukykyisesti
34905: tuotteitaan ulkomaiden markkinoille.
34906: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
34907:
34908: Pekka Salla. Kauko Tamminen. Veikko Hanhirova.
34909: Niilo Koskenniemi. Aulis Juvela. Rainer Virtanen.
34910: Pauli Räsänen. Lauri Kantola. Pentti Liedes.
34911: V. J. Rytkönen. Heimo Rekonen. Jouni Mykkänen.
34912: Anna-Liisa Jokinen. Terho Pursiainen.
34913: 817
34914:
34915: IV,418.- Toiv.al. n:o 443.
34916:
34917:
34918:
34919:
34920: Salla ym.: Savukosken apatiittiesiintymän tutkimustoiminnan te-
34921: hostamisesta ja kaivostoiminnan aloittamisesta.
34922:
34923:
34924: E d u s k u n n a 11 e.
34925:
34926: Pohjois-Suomessa suoritettujen maaperätutki- raukset, sillä olosuhteet muuttuvat nykyisin
34927: musten perusteella tällä hetkellä mielenkiintoi- hyvin nopeasti.
34928: simmaksi kohteeksi on todettu Savukoskella Edellä esitetyn sekä Pohjois-Suomessa pysy-
34929: oleva apatiittiesiintymä, joka tähän asti suori- väksi muodostuneen työttömyyden vuoksi val-
34930: tettujen tutkimusten mukaan sisältää maaperän tiov:allan tulisi kiinnittää vakavaa huomiota
34931: tärkeimmän, fosforimineraalin lisäksi runsaasti maaperätutkimustoiminnan tehostamiseen tä-
34932: muita hyötymineraaleja ja malmeja. Aikaisem- mänlaatuisissa kasvavaa mielenkiintoa osak-
34933: min Outokumpu Oy:n toimesta aloitetut, nyt seen saaneissa kohteissa.
34934: yhtiön yhdistämisen jälkeen Rautaruukki Jo tässä vaiheessa tulisi perusteellisesti tut-
34935: Oy:öön tämän yhtiön suorittamat maaperä- kia ja selvittää myöskin alueelle mahdollisesti
34936: tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa tä- rakennettavien kulkuyhteyksien eri vaihtoeh-
34937: män esiintymän tutkimiseen. Tulosten perus- dot, onko rautatie- vai maantieyhteyksien ra-
34938: teella alueella on inventoitu useita kymmeniä kentaminen tarkoituksenmukaisempaa, kum-
34939: miljoonia tonneja fosforipitoisuudeltaan run- mankaan rakentamiseen maaston vuoksi ei ole
34940: saimpiin kuuluvaa apatiittia maailmassa pinta- vaikeuksia. Samalla olisi selvitettävä kuljetus-
34941: esiintymänä, joka voidaan louhia avolouhok- kustannusten osuus sekä kaikki kustannukset
34942: sena. niiltä osin, mitä meidän oman maamme teolli-
34943: Yhtiön tehostetuista toimenpiteistä huoli- suus käyttää tällä hetkellä kyseistä raaka-ai-
34944: matta alueesta, jolla mainittu malmi sijaitsee, netta.
34945: on tähän saakka inventoitu ainoastaan n. 10- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
34946: 20 %. Tällä vauhdilla tutkimustoiminta, en- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34947: nen kuin se saadaan loppuun saakka suoritet- muksen,
34948: tua, kestäisi vielä n. 10--15 vuotta, mikä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34949: kohtuuttoman pitkä aika. menpiteisiin Savukoskella olevan apa-
34950: Jos valtiovallan taholta ei kiinnitetä tähän- tiittiesiintymän tutkimustoiminnan te-
34951: astista suurempaa huomiota tutkimustoiminnan hostamiseksi ja kaivostoiminnan aloitta-
34952: tehostamiseen nykyisestään, sillä saattaa olla miseksi siten, että raaka-aineen jalosta-
34953: kaivostoiminnan aloittamiseen ja tuotteen edel- minen suoritetaan mahdollisimman pit-
34954: leen jalostamiseen hyvinkin kohtalokkaat seu- källe itse paikalla.
34955: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
34956:
34957: Pekka Salla. Arttur Niemelä.
34958: Niilo Koskenniemi. Paavo Väyrynen.
34959: Pauli Räsänen. Veikko Hanhirova.
34960: V. J. Rytkönen. Jouni Mykkänen.
34961:
34962:
34963:
34964:
34965: 103 427/70
34966: 818
34967:
34968: IV,419.- Toiv.al. n:o 444.
34969:
34970:
34971:
34972:
34973: Salmenkivi: Opiskelijain oppikirja- ja välinekustannusten saatta-
34974: misesta verovähennyskelpoisiksi.
34975:
34976:
34977: E d u s k u n n a 11 e.
34978:
34979: Ammattiin valmistunut henkilö saa verotuk- varsin vähäinen merkitys, koska opiskelijan
34980: sessa huomioida vähennyskelpoisina erma veronmaksukyky on huomattavasti heikompi
34981: kaikki ammattikirjallisuuden hankkimisesta ai- kuin jo ammattiin valmistuneen henkilön. Sen
34982: heutuneet kustannukset. Tätä oikeutta opiske- sijaan on merkityksellistä sosiaalisen oikeuden-
34983: lijalla ei ole, vaikka hän joutuukin jo opiske- mukaisuuden kannalta, että ammattiin valmis-
34984: luaikanaan hankkimaan monia kalliita kirjoja, tumista varten hankittava kirjallisuus olisi ve-
34985: eräillä aloilla jopa käsikirjoja, jotka yleensä rotuksessa vähennyskelpoista.
34986: ovat muita kirjoja kalliimpia, sekä muita väli- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
34987: neitä, joita hän tulee käyttämään myöhemmin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34988: ammatissaankin. Tarvetta omien kirjojen hank-
34989: kimiseen lisää vielä kirjastojen täysin riittämä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
34990: tön kapasiteetti, jolloin yhä useammat opiskeli- joilla tulo- ja omaisuusverolain 26 §:n
34991: j.at joutuvat ostamaan useimmat kirjansa eh- 9 momentti muutettaisiin siten, että
34992: tiäkseen lukea ne ajoissa. Edelleen vaikeuttaa opiskelijoille annettaisiin oikeus vähen-
34993: tilannetta kirjastojen lukutilojen riittämättö- tää henkilökohtaisist,~ tuloista opiske-
34994: myys. luun liittyvän kirjallisuuden ja muiden
34995: Valtion verotulojen kannalta asialla olisi välineiden aiheuttamat kustannukset.
34996: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34997:
34998: Antero Salmenkivi.
34999: 819
35000:
35001: IV,420.- Toiv.al. n:o 445.
35002:
35003:
35004:
35005:
35006: Salm:i ym.: Tie- ja vesirakennus- sekä maanviljelysinsinööripiirien
35007: koneiden vuokraamisesta kuntien käyttöön.
35008:
35009:
35010: E d u s k u n n a 11 e.
35011:
35012: Tie- ja vesirakennuspiireillä sekä maanvil- mahdollista. Kunnat olisivat valmiit maksa-
35013: jelysinsinööripiireillä on hallinnassaan koneita maan riittävän korvauksen saamistaan palveluk-
35014: ja la1t:Jteita, jotka monta kertaa olisivat tarpeel- sista.
35015: lisia kuntien rakennustoiroistoille raken:tamis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
35016: ja kunnossap~totöissä. Nyky1set säännökset ja kunnan hyväks)llttäväksi toivomuksen,
35017: määräykset mainituilla laitoksilla ovat kuiten-
35018: kin sellaiset, ettei vastuussa olevilla johtohen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
35019: kilöillä ole mahdollisuu~ta vuokraJta koneita ja toimenpiteisiin antaakseen maanviljelys-
35020: laitteita kuntien käyttöön. On tapauksia, että insinööripiireille sekä tie- ja vesiraken-
35021: kone tai laite on saattanut seistä käyttämättö- nuspiireille oikeuden koneiden vuokraa-
35022: mänä piirkät ajat lähellä kunnan työkohdetta, miseen kuntien tarvitsemia töitä varten.
35023: mutta siitä huolimatta vuokraus ei ole ollutt
35024: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
35025:
35026: Veikko Salmi. Pauli Puhakka. Toivo Asvik.
35027: 820
35028:
35029: IV,421.- Toiv.al. n:o 446.
35030:
35031:
35032:
35033:
35034: Salmi: Tutkimuksesta teollisuuden sijoittamisesta Etelä-Pohjan-
35035: maalle.
35036:
35037:
35038: E d u s k u n n a 11 e.
35039:
35040: Etelä-Pohjanmaa on maamme kovimmin koe- taa tähän astista suur,empaa huomiota asiaan
35041: teltuja alityöllisyysalueita. Tästä johtuen siirto- mm. tutkimalla, mi!tkä teollisuudet voisivat so-
35042: laisuus tältä alueelta on myös ollut suurempaa veltua ja olla suositeltavia kysymyksessä ole-
35043: kuin maan muista osista. Työllisyysvaikeuksien valle alueelle.
35044: syynä on, ettei alueella ole hiukankaan mer- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
35045: kittävää teollisuutJta. Teollisuutta on yritetty nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35046: houkutella alueelle eri yhteyksissä ja eduskun-
35047: nassakin on tehty tätä tarkoittavia aloitteita. että hallitus asettaisi asiantuntijako-
35048: Tuloksia ei kuitenkaan ole saavutettu eikä tti- mitean tutkimaan, mitkä teollisuudet
35049: lanteessa myöskään ole tapahtunut mitään muu- saattaisivat sopia sijoitettaviksi eteläi-
35050: tosta. V aitiovallan olisi sen vuoksi syytä osoit- selle Pohianmaalle.
35051: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
35052:
35053: Veikko Salmi.
35054: 821
35055:
35056: IV,422.-Toiv.al. n:o 447.
35057:
35058:
35059:
35060:
35061: Salmi ym.: Määrärahasta Sykäräisten, Nurmon ja Alajärven voi-
35062: malaitosten rakentamiseen.
35063:
35064:
35065: E d u s kun n a 11 e.
35066:
35067: Atomivoimalaitoksen ,tilaamisesta huolimatta ja Nurmon voima'laitokset. Alajärven voima-
35068: maatamme uhkaa voimapula, ellei nopeihin laitoksen tehon nosto on ·toteutettava penger-
35069: toimenpiteisiin ryhdytä sähkönrt:uotannon lisää- ryksen avulla.
35070: miseksi. Voimalailtoksiin tarvittavat koneistot saamme
35071: Sähkön tuonti Ruotsista on epävarmaa, niin- kokonaan kotimaaSita, niin 1turbiinit kuin gene-
35072: kuin tämä talvi on osoittanut. Ruotsiin on raattori.lt:kin.
35073: jouduttu myymään sähköä siellä vallitsevan Näin voimme saada paitsi energiatarpeemme
35074: voimapulan vuoksi. turvatuksi myös työtä kotimaahan ja näin lie-
35075: Vesivoimalaiwsten rakentaminen on edelleen vennettyksi pysyvää •työttömyyttä. Varsinkin
35076: erittäin ajankohtaista, sillä vesivoiman käytöllä Vaasan läänissä on luotava :teollisuudelle poh-
35077: voidaan tasata huippuja sähkön kulutuksessa. jaa paisuvan työtJtömyyden lievittämiseksi.
35078: Siksi vesivoimalaitosten rakentamista on jat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
35079: kettava. nan päätettäväksi .toivomuksen,
35080: Vaasan iläänissa on rakennettu vesivoimalai-
35081: toksia monta ja parhaillaan on raketlJI:eilla kaksi että hallitus ottaisi vuoden 1971
35082: Kurikkaan. tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
35083: Vielä on jäljellä useita voimalaitossuunnitel- sen määrärahan Sykäräisten, Nurmon
35084: mia. Näitä hankkeita on vietävä eteenpäin kes- ja Alajärven voimalaitoksien suunnitte-
35085: keytyksetltä. lemiseksi ja rakentamiseksi.
35086: ToteUJttamisvuoroaan odottavat Sykäräisten
35087: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
35088:
35089: Veikko Salmi. Toivo Asvik.
35090: 822
35091:
35092: IV,423.- Toiv.al. n:o 448.
35093:
35094:
35095:
35096:
35097: Salmivuori ym.: Julkisuusperiaatteen soveltamisesta maamme ta-
35098: louselämässä.
35099:
35100:
35101: E d u s k u n n a 11 e.
35102:
35103: Maassamme talouselämän tuntemus on ylei- daan liikesalaisuuksia lukuun ottamatta johdon-
35104: sön keskuudessa huomattavasti vähäisempi kuin mukaisemmin toteutetuksi on mahdollisuus saa-
35105: useimmissa muissa kehittyneissä teollisuus- da myös arvokkaita osviittoja maamme koko
35106: maissa. Meitä korkeammalla teollistumisasteella talouspolitiikan kehittämiselle siten, että talou-
35107: olevissa maissa on lainsäädännöllä ja muuten- dellinen kasvu, täystyöllisyys ja maamme kan-
35108: kin erityisesti osakeyhtiömuotoisiin yrityksiin, sainvälinen kilpailukyky voidaan paremmin tur-
35109: mitkä ylittävät määrätyn suuruusrajan, jo vata.
35110: kauan sovellettu paljon suurempaa julkisuutta Koska kysymys on sangen laajakantoinen tu-
35111: kuin mitä meillä yleensä noudatetaan. lisi asia ensinnä selvittää esimerkiksi komiteas-
35112: Suuremman julkisuusperiaatteen noudattami- sa, missä on tilaisuus käyttää kansantaloudellis-
35113: sesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Avoin ta, liiketaloudellista, kirjanpidollista, tilastol-
35114: ja hyvä tiedotustoiminta on ollut omiaan ra- lista ja juriidista asiantuntemusta. Luonnolli-
35115: kentamaan luottamusta sekä suuren yleisön sesti myöskin talouselämän ja työmarkkinajär-
35116: että myös ko. yhtiön työntekijäin ja toimihenki- jestöjen tulisi saada jo asian valmisteluvaiheessa
35117: löiden keskuudessa. Tällainen julkisuus on kat- tuoda esille kantansa.
35118: sottu tärkeäksi suuremman kansanvaltaisuuden Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
35119: kannalta talouselämässä. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35120: Viime vuosina myös jotkut yhtiöt maassam- sen,
35121: me ovat osoittaneet ilahduttavaa harrastusta että hallitus selvityttäisi ensi tilassa
35122: ko. yhtiölle itselleenkin myönteisen merkityk- miten julkisuusperiaatetta voitaisiin laa-
35123: sen omaavan tiedotustoiminnan tehostamisen jemmin liikesalaisuuksia lukuunottamat-
35124: lisäämisellä. Yleiseltä kannalta ei kuitenkaan ta soveltaa maamme talouselämässä.
35125: tämä vielä riitä. Mikäli julkisuusperiaate Saa-
35126: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
35127:
35128: Kaarlo Salmivuori. Leo Kohtala.
35129: Esko Niskanen. Matti Ahde.
35130: Meeri Kalavainen.
35131: 823
35132:
35133: IV,424.- Toiv.al. n:o 449.
35134:
35135:
35136:
35137:
35138: Salmivuori: Virastotalon rakentamisesta Järvenpäähän.
35139:
35140:
35141: E d u s k u n n a 11 e.
35142:
35143: Järvenpäässä olevat valtion eri virastot toi- totaloa varten 7 000 m2 :n suuruisen tontin kau-
35144: mivat kaikki postia lukuunottamatta vuokrati- pungin keskustasta, joten estettä tässäkään
35145: loissa. Kaikki em. virastot ovat erittäin epätar- mielessä ei kyseisen rakennushankkeen toteutta-
35146: koituksenmukaisia, koska ne eivät ole alun miselle ole.
35147: perin mainittuun tarkoitukseen tehtyjä, useim- Mielestäni kyseisen virastotalon rakentamis-
35148: mat myöskin jo hyvin vanhoja, ja mikä pahin- ta on pidettävä erittäin kiireellisenä huomioon
35149: ta, hajoitetut eri puolille kaupunkia, joten nii- ottaen käytössä olevien tilojen heikon kunnon
35150: den käyttö, ihmisten palvelua ajatellen, on erit- ja kaikinpuolisen epätarkoituksenmukaisuuden
35151: täin vaikeata. sekä Järvenpään kaupungin voimakkaan kas-
35152: Sen vuoksi on tehty suunnitelma valtion vi- vun.
35153: rastotalon rakentamiseksi Järvenpäähän. Siihen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
35154: tulisivat tilat Järvenpään ja Tuusulan verotoi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35155: mistoa sekä Järvenpään poliisiasemaa, postitoi-
35156: mistoa, maanmittaustoimistoa, sairausvakuutus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35157: toimistoa ja Kansaneläkelaitoksen piiriasiamies- valtion virastotalon rakentamiseksi Jär-
35158: tä varten, joiden kaikkien osalta myöskin huo- venpäähän välittömästi sen jälkeen, kun
35159: netilaohjelmat on valmiiksi laadittu. Kaupun- rakennusta koskeva suunnitelma on saa-
35160: ginvaltuusto on vuonna 1968 tekemällään pää- tu valmiiksi.
35161: töksellä sitoutunut luovuttamaan valtion viras-
35162: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
35163:
35164: Kaarlo Salmivuori.
35165: 824
35166:
35167: IV,425.- Toiv.al. n:o 450.
35168:
35169:
35170:
35171:
35172: Saiolainen ym.: Yli- ja lisätöiden verotuksen alentamisesta.
35173:
35174:
35175: E d u s k u n n a 11 e.
35176:
35177: Voimassa oleva verotusjärjestelmämme on seurauksena verovelvolliselle jää kuitenkin aina
35178: omiaan ehkäisemään halua henkilökohtaisen vastaavasti vähemmän vapaa-aikaa, jonka puit-
35179: työpanoksen lisäämiseen ja saavuttamaan sitä teissa hän saattaisi työskennellä omaksi hyödyk-
35180: tietä suurempia ansioita. Verorasitus Suomessa seen ja siten säästää elinkustannuksissaan. Mai-
35181: on jo sinänsä kansainvälisesti varsin korkealla nittujen töiden tekeminen aiheuttaa usein myös
35182: tasolla. Lisäksi aiheuttaa valtion tuloveron lisääntyneitä ravinto- ja matkakustannuksia
35183: progressiivisuus, että mitä enemmän verovel- sekä muitakin menoja, joita työstä ei muuten
35184: vollinen käyttää ajastaan ansiotyöhön ja mitä aiheutuisi. Voidaankin todeta, etteivät yli- ja
35185: enemmän hän tämän johdosta ansaitsee, sitä lisätyöansiot merkitse yhtä suurta veronmaksu-
35186: suurempi suhteellinen osuus hänen on makset- kykyä kuin säännöllisenä työaikana saadut yhtä
35187: tava tuloistaan veroa. Tämän seurauksena halu suuret tulot. Myös tästä syystä olisi asianmu-
35188: yli- ja lisätyöansioihin on viime vuosina vero- kaista, että yli- ja lisätyöstä saatuja tuloja vero-
35189: rasituksen yhä lisääntyessä jatkuvasti vähenty- tettaisiin muita ansiotuloja lievemmin.
35190: nyt. Edellä esitetyillä perusteilla esitämme, että
35191: Maamme taloudellisen kehityksen kannalta eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
35192: on tärkeää, että kansalaisten yritteliäisyyttä ja
35193: halua suurempiin työansioihin sekä siten myös että hallitus antaisi Eduskunnalle la-
35194: säästämismahdollisuuksia voidaan lisätä. Tätä kiesityksen tulo- ja omaisuusverolain
35195: olisi pyrittävä luonnollisesti edistämään myös sekä kunnallishallituksesta kaupungissa
35196: verotuksen avulla eikä estämään sitä, niin kuin ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta
35197: nyt tapahtuu. Tässä tarkoituksessa ylitöitä te- annettujen asetusten muuttamisesta si-
35198: kevän ja lisäansioita hankkivan henkilön saa- ten, että veronalaisesta tulosta sekä val-
35199: mien lisätulojen verotusta tulisikin olennaisesti tion- että kunnallisverotuksessa saatai-
35200: lieventää sekä valtion että kunnallisverotuk- siin ansiotulosta muutoin tehtävien vä-
35201: sessa. hennysten lisäksi vähentää 30 prosent-
35202: Tulojen lisääntyminen merkitsee yleensä kor- tia yli- ja lisätöistä saadun ansiotulon
35203: keampaa elintasoa ja siten myös suhteellisesti määrästä.
35204: suurempaa veronmaksukykyä. Yli- ja lisätöiden
35205: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
35206:
35207: Pertti Salolainen. Georg C. Ehrnrooth. Eeva Kauppi.
35208: Juha Rihtniemi. Ingvar S. Melin. Erkki Häkämies.
35209: Harri Holkeri. T. I. Vartia. Olavi Nikkilä.
35210: Jouni Mykkänen. Juhani Orrenmaa.
35211: 825
35212:
35213: IV,426.- Toiv.al. n:o 451.
35214:
35215: Salolainen ym.: Kotiapulaisen tai muun perheen taloudenhoidon
35216: hyväksi työskentelevän henkilön palkan ja eläkkeen vähentä-
35217: misestä valtion- ja kunnan verotuksessa verotettavasta tu-
35218: losta.
35219: E d u s k u n n a 11 e.
35220: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusverolain nallisverotuksessa kokonaan vähennyskelpoi-
35221: 28 § :n 1 momentin 8 kohdan mukaan verovel- seksi.
35222: vollisella on oikeus tuloistaan vähentää, milloin Kun kotiapulaiselle suoritettua palkkaa ei
35223: kummahlakin puolisolla on ollut ansiotuloa tai nykyisin saada vähentää maksajan tulosta, on
35224: aikaisemman virka- tai 'työsuhteen perusteella se johtanut käytännössä usein siihen, etteivät
35225: saatua eläketuloa, sen puolison ansio. tai elä- kotiapulaisten tulot tule lainkaan verotuksen
35226: ketulosta, joka on saanut sellaista tuloa vähem- piiriin. Toisaalta, jos kotiapulaiselle suoritettu
35227: män, tuhatviisisataa markka'l sekä tämän mää- palkka säädettäisiin vähennyskelpoiseksi, se
35228: rän ylittävältä osalta puolet, ei kuitenkaan olisi omiaan houkuttelemaan nykyisin kotiJta-
35229: yhteensä enmpää kuin kolmetuhatta markkaa. loudessa työskentelevät korkeankin koulutuk-
35230: Tarkoituksena on ollut tällä tavoin ottaa vero- sen saaneet perheenäidit hakeutumaan ansio-
35231: tuksess':l huomioon ne ylimääräiset :kustannuk- työhön kodin ulkopuolelle, mistä olisi hyötyä
35232: set, joilta molempien puolisoiden työskennel- koko kansantaloudelle. Kun kotiapulaiselle
35233: lessä kodin ulkopuolella aiheutuu kotitalouden maksettua palkkaa ei saada nykyisin vähentää,
35234: hoidosta kotiapulaisen palkkaamisen johdosta on kotiapulaisen paikkaaminen muodostunut
35235: ja muusta sellaisesta syystä. nykyisin verotuksen johdosta monissa erittäin
35236: Mainittu tulO- ja omaisuusverolaissa säädetty välttämättömissäkin tapauksissa täysin kannat-
35237: vähennys on kuitenkin menettänyt vuosien tamattomaksi.
35238: kuluessa merlcityksensä. Se ei nykyisellään Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, että
35239: enää läheskään vastaa niitä kustannuksia, joi- Eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
35240: ta kotiapulaisen palkkaamisesta yleensä aiheu-
35241: tuu. Vähennys ei ·tosiasiassa riitä enää edes että hallitus antaisi Eduskunnalle kii-
35242: poistamaan niitä epäkohtia, joita aviopuolisoi- reellisesti lakiesityksen tulo- ja omai-
35243: den yhteisverotuksesta jo muutoinkin verorasi- suusverolain sekä kunnallishallituksesta
35244: tuksen kasvaessa yhä lisääntyvässä määrin ai- kaupungissa ja maalaiskuntain kunnal-
35245: heutuu. Erityisen kohtuuttamassa asemassa lishallinnosta annettujen asetusten muut-
35246: ovat ne lesket, eronneet ja muut yksinäiset tamisesta siten, että verovelvollisella
35247: huoltovelvolliset, joille kotiapulainen lasten on oikeus vähentää tulostaan kotiapu-
35248: vuoksi tai muusta vastaavasta syystä on vält- laisen tai muun perheen taloudenhoidon
35249: tämätön ja jotka jäävät nykyisin kokonaan mai- hyväksi työskennelleen henkilön palkka
35250: n1tun vähennysoikeuden ulkopuolelle. Tämän ja eläke sekä siihen liittyvät muut kus-
35251: vuoksi kotiapulaiselle suoritettu palkka olisi- tannukset, milloin kotiapulaisen paik-
35252: kin säädelltävä, milloin kotiapulaisen p1täminen kaaminen verovelvollisen talouteen on
35253: on ollut perheenjäsenen tai huoltovelvollisen ollut välttämätöntä hänen ansiotyönsä
35254: ansiotyön vuoksi perheen olosuhteet huomioon ja perheen muiden olosuhteiden joh-
35255: ottaen välttämätönJtä, sekä vaLtion- etltä kun- dosta.
35256: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
35257: Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki. Pekka Haarla. Niilo Tarvajärvi.
35258: Olavi Lähteenmäki. Erkki Häkämies. Eeva Kauppi. G. Laatio.
35259: Aslak Aas. Harri Holkeri. Ilkka Suominen. Antero Salmenkivi.
35260: M. Jaatinen. Aili Vaittinen. Juha Vikatmaa. Juhani Orrenmaa.
35261: Ingvar S. Melin. Anna-Liisa Linkola. Sirkka Lankinen. Georg C. Ehrnrooth.
35262: Sinikka Karhuvaara. Juha Rihtniemi. Maija Heino. Victor Procope.
35263: Raimo Ilaskivi. Pentti Sillantaus. Salme Katajavuori. Olavi Nikkilä.
35264: 104 427/70
35265: 826
35266:
35267: IV,427.- Toiv.al. n:o 452.
35268:
35269:
35270:
35271: Sandelin ym.: Ammattimaisten kuorma-autoilijain maksaman
35272: kiinteän ajoneuvokohtaisen diesel-veron alentamisesta.
35273:
35274:
35275: E d u s k u n n a 11 e.
35276:
35277: Vuoden 1963 valtiopäivillä hyväksyttiin hal- autoista, joiden pohtonesteen kulutus puolite-
35278: lituksen laatima moottoriajoneuvojen rekiste- hoisen kuljetustoiminnan ja lyhyiden kuljetus-
35279: röimismaksujen korotusesitys laiksi muodossa, etäisyyksien johdosta on pieni. Näissä olosuh-
35280: jonka mukaan yksityisajoneuvojen ja linja- sekä teissa näyttääkin varsin epäoikeudenmukaiselta,
35281: taksiautojen rekisteriveroa korotetaan 50 pro- että ammattimainen kuorma-autoliikenne jou-
35282: senttia. Tämä moottoriajoneuvoliikenteelle vi- tuu kaikesta huolimatta maksamaan ajoneuvo-
35283: hamielinen laki edusti alan verotuksessa myön- kohtaista diesel-veroa yhtä paljon kuin yksityi-
35284: teisiä piirteitä kuitenkin siinä, että ammatti- sen liikenteen kuorma-auto. Tämän veron
35285: mainen kuorma-autoliikenne asetettiin etuoikeu- muodostaessa erään osan ammattimaisen liiken-
35286: tettuun asemaan yksityiseen kuorma-autoliiken- teen kiinteistä kustannuksista, jotka on pakko
35287: teeseen nähden. Vastaavanlaista perusajatusta ottaa huomioon kuljetusmaksuperusteissa, voi-
35288: toteutettiin Saksan Liittotasavallassa 1. 1. 1969 daan todeta, että siitä on suoranaisesti kansan-
35289: voimaan astuneessa ns. Leber-suunnitelman taloudellista haittaa sekä elinkeino- ja talous-
35290: mukaisessa laissa, jossa ammattimaiselle kuor- elämälle, erityisesti kuluttajille. Lisäksi, kun
35291: ma-autoliikenteelle tosin sälytettiin lisäveroa, ammattimainen kuorma-autoliikenne sekä yksi-
35292: mutta jossa eräin aluemäärittelyin tämän veron tyisen että ammattimaisen kuorma-autoliiken-
35293: suuruus oli 1 pfennigiä tonnikilometriä kohti, teen ylikapasiteetin johdosta kärsii erityisesti
35294: kun taas yksityinen autokalusto joutui maksa- maarakennus- ja puutavarakuljetusten alalla
35295: maan 3-5 pfennigiä tonnikilometriltä. Vas- huomattavasta joko jatkuvasta tai kausittai-
35296: taavantaisin perustein on mm. Tanskassa py- sesta työttömyydestä, kiinteän diesel-veron pie-
35297: ritty tekemään eroa ammattimaisen ja yksityi- nentäminen tai poistaminen olisi ammattiautoi-
35298: sen kuorma-autoliikenteen välille. lijan kannalta elinmahdollisuuksia parantava
35299: Tarkasteltaessa kiinteätä ajoneuvokohtaista toimenpide.
35300: kuorma-auton diesel-veroa huomataan, että Tällaisella verotoimenpiteellä vo1ta1sun
35301: siitä on koitunut suurta haittaa ammattimai- maantiekuljetuksia ohjata edullisiksi muodos-
35302: selle kuorma-autoilijalle. Tämä vero kuuluu tuvien kuljetusmaksujen johdosta ammattimai-
35303: osana koko moottoriajoneuvoverojärjestelmään, selle kuorma-autoliikenteelle, jonka kuljetus-
35304: jolloin sen olemassaolon oikeutuksen tulisi riip- kaluston täystehoisella käytöllä olisi kansanta-
35305: pua siitä, ketkä joutuvat tämän verotuksen louttamme tervehdyttävä vaikutus.
35306: kohteiksi ja miten paljon ja missä olosuhteissa Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
35307: he tätä veroa joutuvat maksamaan. Kun kuor- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35308: ma-auton ajoneuvokohtainen diesel-vero tällä
35309: haavaa on yhdeksän markkaa kutakin koko- .että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35310: naispainon alkava>a sataa kiloa kohti ja pohto- menpiteisiin lainsäädännöllisten muutos-
35311: nestevero hieman yli kaksikymmentä penniä ten aikaansaamiseksi siten, että ammat-
35312: litralta, voidaan todeta, että vaikeissa olosuh- timaisten kuorma-autoilijain maksamaa
35313: teissa pitkiä kuljetusetäisyyksiä suorittavista kiinteätä ajoneuvokohtaista dksel-veroa
35314: ammattimaisen liikenteen kuorma-autoista ja alennettaisiin nykyisestään tai että se
35315: niiden käytöstä maksetaan huomattavasti enem- kokonaan poistettaisiin.
35316: män veroa kuin yksityisen liikenteen kuorma-
35317: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
35318:
35319: Valdemar Sandelin. Eero Salo. Arvo Ahonen.
35320: 827
35321:
35322: IV,428.- Hemst.mot. nr 453.
35323:
35324:
35325:
35326:
35327: Sigfrids m.fl.: Om fraktåterbäring för företag på u-områdena.
35328:
35329:
35330: T i 11 R i k s d a g e n.
35331:
35332: En av huvudorsakerna tili den ringa in- ring tili företagen på den faktiskt erlagda frak-
35333: dustrietableringen på utvecklingsområdena har ten. Fraktersättningarna borde även upptrap-
35334: varit de långa avstånden. Nya företag vill inte pas så att de mest avlägsna företagen erhåller
35335: gärna etablera sig på en ort som erbjuder mer än de närmare belägna. Förslagsvis kunde
35336: sämre utvecklingsmöjligheter än andra orter. minimigränsen för fraktåterbäring vara 300 ki-
35337: Ändå har just utvecklingsområdena många för- lometer medan den minsta tillåtna vikten skulle
35338: delar framom de mer tättbebyggda och in- vara 500 kilogram. På detta sätt skulle även
35339: dustrialiserade områdena av landet. Utveck- samtransporterna gynnas. Förslagsvis kunde
35340: lingsområdena kan erbjuda såväl arhetskraft fraktåterbäringen hetalas för helfabrikat och
35341: som tillräckligt med bostäder för denna ar- mer bearbetade halvfabrikat. På detta sätt
35342: betskraft. skulle även förädlingsgraden hos industriva-
35343: På grund av de långa avstånden har företa- rorna höjas. Fraktåterbäringen skulle inte be-
35344: gen på utvecklingsområdena i allmänhet varit röra sjötransporterna, där avstånden spelar en
35345: tvugna att hetala högre transportkostnader än mindre roll. Återbäringen skulle hetalas årli-
35346: sina bättre lottade kolleger t. ex. i södra Fin- gen på särskild ansökan.
35347: land. De r.abatter som Statens Järnvägar he- Hänvisande tili ovanstående föreslår under·
35348: viljat har inte varit ägnade att öka industria- tecknade vördsamt, att riksdagen ville besluta
35349: liseringen i synnerhet som rabatten ofta gällt hemställa,
35350: endast råvaror. En förutsättning för en mer
35351: realistisk u-områdespolitik är därför en omänd- att regeringen måtte vidtaga skynd-
35352: rad tariffpolitik. För att inte skapa en skill- samma åtgärder för att undersöka möj-
35353: nad mellan de statliga och privata transport- ligheterna att införa fraktåterbäring för
35354: medlen kunde man tänka sig en årlig återbä- företag på utveckling~områdena.
35355: Helsingfors den 17 april 1970.
35356:
35357: Elly Sigfrids. Verner Korsbäck. Evald Häggblom.
35358: Ragnar Granvik. Bror Lillqvist. Kristian Gestrin.
35359: 828
35360:
35361: IV,428.- Toiv.al. n:o 453. Suomennos.
35362:
35363:
35364:
35365:
35366: Sigfrids ym.: Rahtimaksujen palauttamisesta kehitysalueiden yri-
35367: tyksille.
35368:
35369:
35370: E d u s k u n n a 11 e.
35371:
35372: Pitkät etäisyydet ovat olleet pääasiallisena palautumista yrityksille. Rahtikorvaukset olisi
35373: syynä teollisuuden vähäiseen sijoittumiseen ke- myös porrastettava siten, että kaukaisimmat
35374: hitysalueille. Uudet yritykset eivät mielellään yritykset saavat enemmän kuin lähempänä si-
35375: tahdo sijoittua paikkakunnalle, joka tarjoaa jaitsevat. Esimerkiksi voisi rahtipalautusten
35376: huonommat kehitysmahdollisuudet kuin muut vähimmäisraja olla 300 km, kun taas alin sal-
35377: paikkakunnat. Kuitenkin on juuri kehitys- littu paino olisi 500 kg. Tällä tavoin voitai-
35378: alueilla monia etuja maan tiheään asuttuihin siin myös yhteiskuljetuksia suosia. Rahtimak-
35379: ja teollistuneisiin alueisiin verrattuna. Kehitys- sujen takaisinmaksu voisi tapahtua esim. täy-
35380: alueet voivat tarjota sekä työvoimaa että riit- sin valmiiden tuotteiden ja työstetympien puo-
35381: tävästi asuntoja tälle työvoimalle. livalmisteiden osalta. Tällä tavoin korotettai-
35382: Pitkien etäisyyksien johdosta on kehitys- siin myös teollisuustuotteiden jalostusastetta.
35383: alueiden yritysten yleensä ollut pakko maksaa Rahtien palautus ei koskisi merikuljetuksia,
35384: korkeampia kuljetuskustannuksia kuin parem- joissa etäisyydet merkitsevät vähemmän. Pa-
35385: piosaisten kollegojensa esim. Etelä-Suomessa. lautus suoritettaisiin vuosittain erityisestä ano-
35386: Ne alennukset, joita valtionrautatiet ovat muksesta.
35387: myöntäneet, eivät ole olleet omiaan lisäämään Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet kun-
35388: teollistumista etenkin, kun alennus on usein nioittaen ehdottavat eduskunnan hyväksyttä-
35389: koskenut ainoastaan raaka-aineita. Edellytyk- väksi toivomuksen,
35390: senä realistisemmalle kehitysaluepolitiikalle on
35391: sen vuoksi tariffipolitiikan muutos. Jotta val- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35392: tiollisten ja yksityisten kuljetusvälineiden vä- menpiteisiin tutkiakseen mahdollisuuk-
35393: lille ei luotaisi eroa, voitaisiin ajatella vuosit- sia rahtimaksujen palauttamiseksi kehi-
35394: tain tapahtuvaa todella maksettujen rahtien tysalueiden yrityksille.
35395: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
35396:
35397: Elly Sigfrids. Verner Korsbäck. Evald Häggblom.
35398: Ragnar Granvik. Bror Lillqvist. Kristian Gestrin.
35399: 829
35400:
35401: IV,429.- Toiv.al. n:o 454.
35402:
35403:
35404:
35405:
35406: Silander ym.: Aviopuolisoiden erillisverotuksesta.
35407:
35408:
35409: E d u s k u n n a 11 e.
35410:
35411: Nykyisin voimassa olevaan tulo- ja omai- Aviopuolisoiden yhteisverotus tulisi kuiten-
35412: suusverolain mukaiseen aviopuolisoiden yhteis- kin säilyttää nyikyisellään alemmissa ,tuloluo-
35413: verotukseen on kuluneina vuosina vaaillttu ja kissa, koska se vähennysoikeuksineen luo var-
35414: myös luvattu oikeudenmukaisia parannuksia. teenotettavan helpotuksen ja muodostuu alem-
35415: Toukokuussa vuonna 1966 hyväksyt)'lssä Paa- missa ·tuloluokissa verotettaville edullisemmaksi
35416: sion hallituksen ohjelmassa todetaan, että avio- kuin erillisverotus.
35417: puolisoiden yhteisv·erotuksen epäkohda,t oikais- Vapaaehtoi&ta erillisverotusta on Ruotsissa
35418: taan. Samoin periaart:teessa Koiviston hallituk- sovellettu ensimmäisen kerran vuonna 1967.
35419: sen ohjelmassa maaliskuulta 1968. Mainittu- Vapaaehtoinen erillisverotus merkitsisi kä)'ltän-
35420: jen hallitusten mainittu ohjelmakohta ei kui- nössä sitä, että nykyisin yhteisverotettavat avio-
35421: tenkaan ole tähän mennessä valiitettavasti :to- puolisot saisivat itse valita yhteisverotuksen ja
35422: teutunut. erillisverotuksen välillä. Alemmissa 'tuloluo-
35423: Tulo- ja omaisuusverolain nykyinen muoto kissa yhteisverotus vähennysoikeuksineen on
35424: johtaa määrättyjoen yhteisverotettavien aviopuo- verotettaville useimmiten edullisempi ratkaisu,
35425: lisoiden osalta asiallisesti ottaen suoranaisiin mutta keskisuurista tuloluokista lähtien on
35426: kohtuuttomuuksiin niin verotettavien kuin yh- erillisverotus verovelvollisille edullisempi vaih-
35427: teiskunnankin kannalta katsoen. Eihän voi olla toehto, koska veron progressio ei tällöin pääse
35428: oikein ja järkevää, että pätevä, arvokas ja kou- vaikuttamaan aviopuolisoiden yhteenJ.askettuun
35429: lutettu työvoima pidättäytyy työstä kohtuutto- tuloon. Ruotsin esimerkkiä vapaaehtoisesta eril-
35430: man raskaan verotaakan vuoksi. Tämä epä- lisverotuksesta olisi nyt vihdoin vakavasti tut-
35431: kohta on tosiasia jo silloin, kun kummaNakio kittava.
35432: aviopuolisolla on keskinkertaiset tai hyvät tu- Edellä olevaan viitaten ehdotanrme kunni-
35433: lot. Tällaisia aviopuolisoita olisi verotettava oittaen, että Eduskunta hyväksyisi toivomuk-
35434: erillisinä verosubjekteina niinkuin heitä muu- sen,
35435: toinkin lainsäädännössä käsitellään erillisinä että hallitus kiireellisesti ja ennakko-
35436: oikeussubjekteina. Avicliitto sinänsä ei saisi luulottomasti tutkisi aviopuolisoiden
35437: aiheuttaa heille kohtuuttoman raskasta vero- vapaaehtoisen erillisverotuksen mah-
35438: tusta. dollisuudet.
35439: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
35440:
35441: Matti Silander. Mauno Kurppa.
35442: Olavi Tupamäki. Antti lsomursu.
35443: Viljo Suokas. Heikki Kainulainen.
35444: 830
35445:
35446: IV,430.- Toiv.al. n:o 455.
35447:
35448:
35449:
35450:
35451: Sillantaus ym.: Valtion viran ja toimen haltijain ikä- ja virka-
35452: vuosisäännösten muuttamisesta.
35453:
35454:
35455: E d u s k u n n a 11 e.
35456:
35457: Valtion virkamiesten palkkauksesta annettu- läistenkin, olisi kohtuullista ne rinnastaa niiltä
35458: jen säännösten mukaan saadaan ikälisään oi- osn kuin asevelvollisuusaika ylittää yhden vuo-
35459: keuttavana aikana ottaa huomioon se aika, den.
35460: minkä henkilö on sotatilan aikana ollut sota- Ehdotammekin kunnioittavasti, että edus-
35461: palveluksessa, lukuunottamatta kuitenkaan kunta hyväksyisi toivomuksen,
35462: säännönmukaisen asevelvollisuuden suorittamis-
35463: aikaa ( Palkkauslaki 4 §, Palkkausasetus 6 §}. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35464: Säännösten soveltamisessa joudutaan kuitenkin valtion viran- ja toimenhaitijoitten ikä-
35465: epäoikeudenmukaisuuteen syystä, että asevel- lisä- ja virkavuosisäännösten muuttami-
35466: vollisuusaika oli eri ikäluokilla pituudeltaan seksi siten, että sodanailarzisesta palve-
35467: erilainen, vuodesta kahteen vuoteen. luksesta otettaisiin ikälisää ja virkavuo-
35468: Koska sodanaikainen kahden vuoden asevel- sia laskettaessa huomioon se aika, mikä
35469: vollisuusaika oli muutaman kuukauden mittai- ylittää tavanmukaisen yhden vuoden
35470: sen koulutusajan ylittävältä osalta samanlaista asoevel vollisuusajan.
35471: palvelua, yleensä rintamapalvelua, kuin reservi-
35472: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
35473:
35474: Pentti Sillantaus. Ilkka Suominen.
35475: 831
35476:
35477: IV,431.- Toiv.al. n:o 456.
35478:
35479:
35480:
35481:
35482: Sillantaus ym.: Opiskeliiain ansiotuloien saattamisesta verova-
35483: paiksi.
35484:
35485:
35486: E d u s k u n n a 11 e.
35487:
35488: Vuoden 1968 lopulla korkeakouluopiskeli- Tällainen menettely olisi omiaan huomatta-
35489: joille myönnetty opiskelulainojen korkotuki on vasti helpottamaan opiskelijain rahoitusmah-
35490: tähänastisista tukimuodoista kaikkein tehok- dollisuutta ja tasoittaisi hieman korkotukilain
35491: kain antaen mahdollisuuden pienikorkoiseen säätämisen jälkeen syntynyttä epäsuhdetta kor-
35492: lainoitukseen koko opiskeluajaksi. keakouluopiskelun ja ammattiopiskelun tukemi-
35493: Tämän tuen ulkopuolelle jäi ikärakenteelta, sen välillä.
35494: opiskeluajalta ja opiskelukustannuksUta kor- On tietysti niin, että tuki ulotetaan ennem-
35495: keakouluopiskelijoihin rinnastettava varsin min tai myöhemmin koskemaan myös ammatti-
35496: laaja eräiden ammattioppilaitosten opiskelijain opiskelua, mutta tässä esitetty helpotus ehtisi
35497: joukko. Monet näistä opiskelijoista joutuvat vaikuttamaan niin haluttaessa jo vuodelta 1970
35498: rahoittamaan itse joko korkeakorkoisin lainoin toimitettavassa verotuksessa.
35499: tai työansioin opiskelunsa. Johonkin opiske- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
35500: luun - kuten teknillisissä oppilaitoksissa - taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35501: työharjoittelu kuuluu pakollisena. Opiskelu
35502: silloin kun sen joutuu itse ansioillaan rahoitta- että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
35503: maan on kokonaisuus, eräänlainen yritys, jonka miin verolainsäädännön muuttamiseksi
35504: menopuolen muodostaa opiskeluajan menot ja siten, että päätoimiseksi katsottavana
35505: tulopuolen loma- tai vapaa-aikoina saadut opiskeluaikana verovelvollisen saama
35506: ansiot. Tällöin tulisi voida vähentää myös ve- työansio olisi verovapaata niiltä osin
35507: rotuksessa opiskeluajan kustannukset ansio- kuin sen ei katsota ylittävän verovuo-
35508: tuloista, jotka säännönmukaisesti eivät riitä- den aikana opiskeluun käytetyn a;an
35509: kään menoille. elin- ;a opintokustannuksia.
35510: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
35511:
35512: Pentti Sillantaus. Aune Salama.
35513: Ilkka Suominen. Eeva Särkkä.
35514: 832
35515:
35516: IV,432.- Toiv.al. n:o 457.
35517:
35518:
35519:
35520:
35521: Sillantaus ym.: Virastotalon rakentamisesta Hankasalmen kun·
35522: taan.
35523:
35524:
35525: E d u s k u n n a 11 e.
35526:
35527: Valtion virastotalon rakentaminen Hanka- vuoksi kunnioittaen ehdotamme eduskunnan
35528: salmen kuntaan on ollut vireillä jo useiden hyväksyttäväksi ,toivomuksen,
35529: vuosien ajan. Kiireellisyysjärjestyksessä onkin
35530: se aserettu jo ensimmäiseen ryhmään. Tämä että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
35531: johtuu siitä, että valtion virastot Hankasal- menpiteisiin virastotalon rakentamiseksi
35532: mella toimivat erittäin puuttee1Hsissa tiloissa. Hankasalmen kuntaan.
35533: Hanke ei ole kcitenkaan edistynyt, minkä
35534: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
35535:
35536: Pentti Sillantaus. M. Jaatinen. Arvo Ahonen.
35537: 833
35538:
35539: IV,433.- Toiv.al. n:o 458.
35540:
35541:
35542:
35543:
35544: Sinisalo ym.: Valtion yhtiöiden työläisten edustajien nimeämi-
35545: sestä yhtiöiden johtokuntiin.
35546:
35547:
35548: E d u s k u n n a 11 e.
35549:
35550: Valtion omistamien ja hallitsemien :teolli- kraattisten oikeuksien laajentamisen kannalta
35551: suuslaitosten toimintaa johdetaan melkein sa- tavoitteen toteuttaminen olisi niin tärkeä, että
35552: malla tavoin kuin yksityiskapitalistisia rtuotan- tällainen tavoite olisi syytä kiireellisesti tote-
35553: to- ja liikelaitoksia. Ne ovat jäsenenä suurpää- uttaa.
35554: oman hallitsemissa yhteenliittymissä ja tote- Työläisten edustajien valitseminen valtion
35555: utltavat omassa toiminnassaan yhteiselinten omistamien ja halli:tsemien yhtiöiden johto-
35556: päätöksiä. Työläisten ei ole helppo havaita kuntiin tulisi suorittaa määräajaksi kunkin
35557: eroa yksityisten ja valtion teollisuuslaitosten yhtiön ·työntekijäin roimeenpanemissa vaaleissa.
35558: toiminnan välillä. Heillä ei ole myöskään mah- Ne voitaisiin toimeenpanna esim. samalla ker-
35559: dollisuutta johtoelinten kautta vaikutltaa val- taa kuin tuotantokomitean jäsenten vaali. V oo-
35560: tion tuotantolaitosten toiminnan johtoon. Hen toimeenpanijoina voisiva11: olla yhtiöön työ-
35561: Olemme esittämässämme aloitteessa ehdot- ehtosopimussuhteessa olevat ammatilliset jär-
35562: taneet valtiojohtoisten laitosten eroamista työn- jestOt.
35563: antajaliitosta, kartelleista ja muista suurpää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
35564: oman hallitsemista yhteisöistä. Tämän ehdo- kunnan hyväksyttäväksi ;toivomuksen,
35565: tuksen toteuttaminen merkitsisi edistysaskelta,
35566: jonka kanssa olisi sopusoinnussa työläisten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35567: edustajien valitseminen valtion yhtiöiden joh- valtion yhtiöiden työläisten valitsemien
35568: toon. Työläisiä koskevissa sekä yhtiön :toimin- edustajien nimeämiseksi valtion omis-
35569: taan muutenkin liittyvissä kysymyksissä on tamien ja hallitsemien yhtiöiden joh-
35570: työläisten kokemuksen huomioonottamisella tokuntiin.
35571: siinä määrin merkitystä ja 'työläisten demo-
35572: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
35573:
35574: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
35575: Ensia Laine. Rainer Virtanen.
35576: Lauri Kantola.
35577:
35578:
35579:
35580:
35581: 105 427/70
35582: 834
35583:
35584: IV,434.- Toiv.al. n:o 459.
35585:
35586:
35587:
35588:
35589: Sinisalo ym.: Yksityiskapitalistisen talouselämän keskityksen, voi-
35590: mistumisen ;a monopolisoilumisen yhteiskunnalle aiheutta-
35591: mien haitto;en toriumisesta.
35592:
35593:
35594: E d u s k u n n a II e.
35595:
35596: Viime aikoina on keskustelu taloudellisista tumistapahtuma merkitsee myös uusia vaaroja
35597: valtasuhteista maassamme laajentunut. Useissa parlamentarismiin pohjautuvalle poliittiselle
35598: keskusteluissa etsitään vastausta kysymykseen, järjestelmällemme.
35599: kuka omistaa Suomen. Monissa maissa asetetaan lainsäädännöllisiä
35600: Tähän keskusteluun on aiheena myös pää- esteitä monopolisoitumistendenssille. Niinpä
35601: omien keskittymisen voimistuminen. Pääoman USA:ssa sanotaan pyrittävän estämään trustien
35602: keskittyminen ja yhteenkokoontuminen on muodostuminen ja purkamaan jo olemassaole-
35603: maassamme viime vuosina saanut uusia muo- vat. Potsdamin sopimuksessa edellytettiin
35604: toja, jotka merkitsevät tämän talouselämän poistettavaksi Saksan elinkeinoelämästä "yletön
35605: piirteen voimistumista. Ns. toimialarationali- taloudellinen keskittyminen".
35606: sointina sitä tapahtuu jopa maan rajatkin ylit- Viimeksi on naapurimaassamme Ruotsissa
35607: täen. Suuretkin teollisuusyritykset ovat joutu- valtion komitean laajassa keskittymisselon-
35608: neet joko vieläkin suurempien yhtymien val- teossa ( Koncentrationsutredning 1968) kiinni-
35609: vontaan taikka kokonaan lopettamaan toimin- tetty huomiota asiaan ja todettu 17 omistaja-
35610: tansa, kuten ns. Lievestuoreen tapaus ja Vuok- ryhmän (suvun) omaavan riittävän sananvallan
35611: senniska-yhtiön esimerkki osoittavat. yrityksissä, jotka edustavat 63 % koko yksi-
35612: Koko kansantalouden kannalta keskittymi- tyisen suuryrityssektorin työllisyydestä.
35613: nen yleensä merkitsee tuottavuuden nousua, Myös Suomessa olisi syytä suorittaa vastaa-
35614: mutta siihen liittyy samalla epäterveitä varjo- via selvityksiä ja ryhtyä niiden edellyttämiin
35615: puolia. yhteiskunnan valvontatoimiin. Tällainen tutki-
35616: Tällainen tuottavuuden kohoaminen ei ole mus antaisi myös vireillä olevalle ja ilmeisesti
35617: heijastunut hintojen alenemisena. Keskittymi- laajenevalle keskustelulle taloudellisista valta-
35618: seen liittyvät talouselämän rakennemuutokset suhteista nykyistä yhtenäisemmän lähtökohdan.
35619: jarruttavat työvoiman kysynnän kasvua, lisää- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
35620: vät työttömyyttä ja synnyttävät uusia alityölli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35621: syysalueita.
35622: Keskittymisen kanssa rinnakkain voimistuvat että hallitus suorituttaisi pikaisesti
35623: taloudelliset monopolisoitumisilmiöt ja yksityis- selvityksen yksityiskapitalistisessa ta-
35624: kapitalististen voimaryhmien mahti kasvaa. louselämässä vallitsevasta keskityksestä,
35625: Vuodesta 1964 lähtien on yksityiskapitalis- sen viimeaikaisesta voimistumisesta ja
35626: tisten yhtiöiden osuus maamme bruttokansan- näiden merkityksestä sekä toimenpi-
35627: tuotteesta hieman kasvanut, kun taas julkisten teistä, ioilla keskittymistä ja monopoli-
35628: yhtiöiden osuus on pienentynyt tai polkee soilumista voitaisiin eduskunnan taholta
35629: paikallaan. valvoa sekä torjua sen yhteiskunnalle
35630: Mainitunlainen keskittymis- ja monopolisoi- aireuttamat haitat.
35631: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
35632:
35633: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
35634: Ensio Laine. Rainer Virtanen.
35635: Lauri Kantola.
35636: 835
35637:
35638: IV,435.- Toiv.al. n:o 460.
35639:
35640:
35641: Sinisalo ym.: Toimenpiteistä valtiojohtoisten laitosten eroamisek-
35642: si työnantajaliitosta ja muista yksityisten hallitsemista järjes-
35643: töistä.
35644:
35645: E d u s k u n n a 11 e.
35646: Maamme valtiojohtoiset yhtiöt kuuluvat jä- den yhteiskunnallisten elinten viitoittamiin nä-
35647: senenä työnantajaliittoihin, kartelleihin ja eräi- kökantoihin. Kun maassamme tulisi yleensä
35648: siin muihin yksityisten suuryhtymien hallitse- pyrkiä yhteiskunnallisen suunnitelmallisuuden
35649: miin järjestöihin. Tästä johtuen valtion laitok- edistämiseen, auttaisi valtiojohtoisten yritysten
35650: set ovat merkittäväitä osalta riippuvaisia po. nykyistä tiiviimpi niveltyminen tällaista suun-
35651: suurpääoman yhteisöistä. Näin on asianlaita nittelua hoitavien valtion elinten toimintaan
35652: esim. työehtosopimuskysymyksiin nähden. Val- tällaista kehitystä. Se turvaisi parhaiten myös
35653: tiojohtoiset yhtiöt ratkaisevat palkka- ja työ- sen, että valtion osuus teollisuudessa laajenee
35654: ehtoihin liittyvät kysymykset yksityistyönanta- ja valtion tuotantolaitokset näyttelevät johta-
35655: jien näkökantojen mukaisesti ottamatta huo- vaa osaa talouden kehittämisessä.
35656: mioon sitä erikoisasemaa, joka valtioenemmis- Riippumattomuus yksityiskapitalistisista kar-
35657: töisillä yrityksillä myös työntekijäsuhteisiin telleista luo parhaat edellytykset tieteen ja tek-
35658: nähden on. Kartellit vaikuttavat myös tuo· niikan kehityksen edellyttämän tutkimustoi-
35659: tanto- ja kauppasuhteiden kehittämiseen. Esi- minnan laajentamiselle ja hyväksikäyttämiseksi
35660: merkiksi pohjoismainen puunjalostusalan vien- valtion tuotannollisen toiminnan aloilla.
35661: tikartelli on viime vuosinakin tehnyt tuotanto- Maassamme on viime aikoina varsin laajasti
35662: rajoitus-, hinta- ym. päätöksiä, joita sovelle- keskusteltu työntekijäin oikeuksien laajentami-
35663: taan myös valtiojobtoisiin tuotantolaitoksiin. sesta työpaikoilla. Edellämainitut valtiojohtois-
35664: Useissa tapauksissa kartellien valtioyhtiöitä ten laitosten sidonnaisuutta suurpääoman hal-
35665: koskevat päätökset ovat ristiriidassa maan hal- litsemiin järjestöihin heikentävät ratkaisut olisi-
35666: lituksen politiikan kanssa. vat omiaan luomaan edellytyksiä tällaisten de-
35667: Jäsenyyttä esim. työnantajaliitoissa on perus- mokraattisten uudistusten aikaansaamiselle val-
35668: teltu sillä, että valtiojohtoisten laitosten jättäy- tion laitoksissa.
35669: tyminen niiden ulkopuolelle merkitsisi työehto- Pekkalan hallituksessa valmistettiin aikanaan
35670: sopimusten vaikutuskentän merkittävää supis- esitystä valtionenemmistöisten yhtiöiden ero-a-
35671: tumista ja vaikeuttaisi valtioyhtiöiden työmark- misesta mm. Suomen työnantajain keskuslii-
35672: kinapoliittisten asioiden hoitoa. Valtiojohtoiset tosta. Suurpääomapiirit onnistuivat silloin kui-
35673: laitokset edustavat toimialoillaan kuitenkin tenkin estämään tällaiset yritykset. Tämän jäl-
35674: yleensä suurimpia tuotantolaitoksia. Kun li- keinen kehitys on osoittanut tällaisten uudistus-
35675: säksi voidaan pitää todennäköisenä valtion tuo- ten toteuttamisen välttämättömyyden yhä sel-
35676: tantotoiminnan osuuden kasvamista kansanta- vemmin.
35677: loudessamme edelleen, olisi näinollen täysin Ylläsanottuun viitaten ehdotamme eduskun-
35678: luonnollista, että valtiojohtoiset tuotantolaitok- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35679: set muodostaisivat oman työmarkkinapoliittisen
35680: järjestönsä. Mitään häiriöitä ja vaikeuksia työ- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35681: ehtosopimuspolitiikan alalla ei tällöin tapah- valtiojohtoisten laitosten eroamiseksi
35682: tuisi, vaan po. laitosten mahdollisuus itsenäi- työnantajaliitosta, kartelleista ja muista
35683: sesti vaikuttaa näihinkin asioihin laajentuisi. yksityisten suuryhtymien hallitsemista
35684: Tuotanto- ja markkinapolitiikkaa koskevat rat- järjestöistä ja valtionyhtiöiden oman yh-
35685: kaisut pitäisi valtiojohtoisten laitosten osalta teistoiminnan kehittämiseksi työehto-
35686: taas perustua eduskunnan, hallituksen ja mui- sopimus-, tuotanto- fi~ markkinapoliittis-
35687: ten asioiden hoitamiseksi.
35688: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
35689:
35690: Taisto Sinisalo. Rainer Virtanen. Terho Pursiainen.
35691: Heimo Rekonen. Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka.
35692: 836
35693:
35694: IV,436.- Toiv.al. n:o 461.
35695:
35696:
35697:
35698:
35699: Sinisalo ym.: Omaisuusverovelvollisuuden palauttamisesta suur-
35700: yhtiöille.
35701:
35702:
35703: E d u s k u n n a 11 e.
35704:
35705: Eduskunta hyväksyi v. 1967 pääkohdiltaan tyjen verojen kokonaismäärään ja useiden suur-
35706: omaisuusverokomitean tekemien ehdotusten yhtiöiden osalta jopa markkamääräisestikin.
35707: pohjalta kokonaisuudistuksen omaisuusverotuk- Erityisen tuntuvaa on verojen alentuminen ol-
35708: seen. Tällöin osakeyhtiöt, osuuskunnat ja muut lut liikevaihdon kasvuun verrattuna. Samaan
35709: yhteisöt vapautettiin omaisuusverotuksesta. aikaan on kansalaisten verotusta suuresti lisät-
35710: Vuoden 1968 tasoon laskettuna arvioitiin tä- ty. Tämän vuoksi suuryhtiöitten verotusta olisi
35711: män merkitsevän n. 90 milj. markan vuosittais- tehostettava. Eräs menettelytapa on se, että em.
35712: ta verohelpotusta ensisijassa suuryhtiöille. Esi- omaisuusveron poistamista koskeva laki kumo-
35713: merkiksi paperi- ja puunjalostusteollisuuden taan ja samalla suoritetaan sellaisia veropoliit-
35714: osalta omaisuusveron poistaminen merkitsi tu- tisia uudistuksia, että toimenpide ei kohdistuisi
35715: loveroprosentteina ilmaistuna 13,7 % :n vero- pien- ja keskisuurta liike- ja yritystoimintaa ra-
35716: helpotusta. sittavaksi, koska niiden verorasitus on jo nyt
35717: Jo lain käsittelyssä kommunistit ja kansan- kohtuuton.
35718: demokraatit vastustivat tätä suurpääomalle Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
35719: myönnettävää verohelpotusta. Myöhempi kehi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35720: tys on osoittanut, että turvautumalla verolain-
35721: säädännön lukuisiin puutteellisuuksiin ja avoi- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
35722: miin verohelpotusjärjestelmiin sekä alennettuun menpiteisiin omaisuusverovelvollisuuden
35723: tuloveroprosenttiin suuryhtiöiden maksamat ve- palauttamiseksi suuryhtiöille.
35724: rot ovat jatkuvasti alentuneet suhteessa perit-
35725: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
35726:
35727: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen. Terho Pursiainen.
35728: Ensio Laine. Rainer Virtanen. Pauli Puhakka.
35729: Siiri Lehmonen.
35730: 837
35731:
35732: IV,437.- Toiv.al. n:o 462.
35733:
35734:
35735:
35736:
35737: Sinisalo ym.: Metallisulaton aikaansaamisesta Itä-Suomeen.
35738:
35739:
35740: E d u s k u n n a II e.
35741:
35742: Itä-Suomessa on viime aikoina kiinnitetty mia metallirikasteita ei vielä jalosteta metal-
35743: erikoista huomiota vuoriteollisuuden kehittä- leiksi Itä-Suomessa. Alueelta puuttuu metalli-
35744: miseen tällä alueella. Näissä selvittelyissä on sulattamo. Aiheellisesti Itä-Suomen maapäivillä
35745: todettu, että nykyisen geologisen käsityksen lokakuussa 1968 korostettiin, että on nurin-
35746: mukaan kulkee Suomen poikki Perämerestä kurista, että Itä-Suomen malmirikasteet jalos-
35747: Laatokkaan tyvestään levenevä malmirikas vyö- tetaan metalleiksi Länsi-Suomessa. Raaka-ainei-
35748: hyke. Jos Itä-Suomeen lasketaan kuuluvaksi den ohella Itä-Suomi kykenee tarjoamaan riittä-
35749: Kymen, Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan västi energiaa, työvoimaa ja tilaa sulattamolle.
35750: läänit, sijoittuu valtaosa em. malmivyöstä Itä- Jo tähän asti suoritettujen selvittelyjen pe-
35751: Suomen alueelle. Tälle malmivyölle on ominais- rusteella voidaan varmuudella päätellä, että Itä-
35752: ta rauta-, titaani-, kupari-, sinkki- ja kupari- Suomi tarjoaa lähtökohdat melkoisesti Iaajene-
35753: nikkeli-esiintymät. valie vuori- ja siihen Iiittyvälie teollisuudelle.
35754: Geologinen tutkimus on jonkin verran kiih- Realistisesti ajatellen Itä-Suomeen olisi kehitet-
35755: tynyt Itä-Suomessa. Kuitenkin voidaan vakava- tävä valtakunnan malmigeologisen toiminnan
35756: na epäkohtana todeta, että alueen geologiset pe- painopiste lähimpien vuosikymmenien aikana.
35757: ruskartat ovat auttamattomasti vanhentuneita Se olisi niin Itä-Suomen kuin koko valtakun-
35758: ja osittain jo loppuneet painosta. Uusien kallio- nan etujen mukaista.
35759: peräkarttojen laatiminen olisi ensiarvoisen tär- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
35760: keä tehtävä malminetsintää ajatellen. Peruskar- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35761: toitukseen uhratut varat korvautuvat hyvin ly-
35762: hyessä ajassa uusien kaivosten syntyessä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35763: On myös syytä todeta, että vaikka vuoriteol- menpiteisiin Itä-Suomen geologisen pe-
35764: lisuutta onkin Itä-Suomen alueella kehitetty, ei ruskartoituksen uudistamiseksi sekä me-
35765: löydettyjä malmiesiintymiä ja kaivoksia ole käy- tallisulaton aikaansaamiseksi Itä-Suo-
35766: tetty täydellisesti hyödyksi. Kaivosten tuotta- meen.
35767: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
35768:
35769: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
35770: 838
35771:
35772: IV,438.- Hemst.mot. nr 463.
35773:
35774:
35775:
35776:
35777: Stenbäck m. fl.: Om beaktande av småtonnagets behov av stöd
35778: i form av lån för nyinvesteringar.
35779:
35780:
35781: T i 11 R i k s d a g e n.
35782:
35783: De s.k. småtonnagelånen återfinns sedan åtgärder bör vidtas för att stöda den inhemska
35784: några år inte mera i statsbudgeten. Därmed rederinäringen, har ingen direkt representant
35785: har statsmakten av finanspolitiska skäl upp- för småtonnaget. Då kommitten förmodligen
35786: hört att stöda en näringsgren av växande be- föreslår olika stödformer för rederinäringen,
35787: tydelse för landets kust- och skärgårdsbefolk- förefaller det angeläget att beakta också stöd-
35788: ning. former avpassade just för småtonnaget, när
35789: Då småtonnagelånen slopades ställdes andra kommittens förslag erhåller propositionsform.
35790: stödformer i utsikt. Kapitalbehovet är fort- Dessa stödformer borde tili sin utformning vara
35791: sättningsvis det största problemet för de nä- smidigare än de tidigare småtonnagelånen, vil-
35792: ringsidkare, som bedriver kust- och Östersjö- ka på grund av en obegriplig och långsam pro-
35793: fart. Småtonnagelånen har för statsmakten ut- cedur vid låneansökningen förlorade en del av
35794: gjort ett billigt sätt att stöda denna småföre- sitt värde.
35795: tagsform, som inbringar landet ansenliga va- Med anledning av vad ovan anförts föreslår
35796: lutaintäkter, speciellt då en del av det existe- vi vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
35797: rande småtonnaget går i udändsk chartertrafik. ställa,
35798: Det är också angeläget att det finländska små- att regeringen vid utarbetande av ett
35799: tonnaget är konkurrenskraftigt exempelvis i lagförslag om stöd för den inhemska
35800: förhållande tili de holländska och tyska famil- rederinäringen måtte beakta det s.k.
35801: jebolag, som trafikerar inom samma områden. småtonnagets behov av stöd i form av
35802: Den s.k. småtonnagekommitten gör också i exempelvis lån för nyinvesteringar eller
35803: sitt betänkande (1967:B 61) en rad förslag, andra lämpliga stödformer enligt de
35804: som syftar tili att förbättra småtonnagets situa- riktlinjer, som småtonnagekommitten
35805: tion. 1 stället för att skrida tili åtgärder för anger i sitt betänkande och vilka · vore
35806: att förverkliga dessa förslag försvann småton- ägnade att utveckla denna /ör kust-
35807: nagelånen ur statsbudgeten en tid senare. och skärgårdsbefolkningen allt viktigare
35808: Den kommitte under ledning av regerings- näringsgren.
35809: rådet Haakon Guvenius, som nu utreder vilka
35810: Helsingfors den 15 april 1970.
35811:
35812: Pär Stenbäck. Carl Olof Tallgren. Juhani Orrenmaa.
35813: Henrik Westerlund. Elly Sigfrids. Pertti Salolainen.
35814: Kristian Gestrin. Ulf Sundqvist. Georg C. Ehrnrooth.
35815: Evald Häggblom. .Bror Lillqvist. Harri Holkeri.
35816: Ingvar S. Melin. ·Victor Procope. Matti Silander.
35817: Ragnar Granvik. Juha Vikatmaa. Lars Lindeman.
35818: 839
35819:
35820: IV,438.- Toiv.al. n:o 463. Suomennos.
35821:
35822:
35823:
35824:
35825: Stenbäck ym.: Pientonnistolie tarpeellisen tuen huomioonottami-
35826: sesta tainoin uusinvestointeja varten.
35827:
35828:
35829: E d u s k u n n a 11 e.
35830:
35831: Nk. pientonnistolainoja ei muutamina viime selvittää, mihin toimiin on ryhdyttävä kotimai-
35832: vuosina ole enää ollut valtion tulo- ja meno- sen laivanvarustuselinkeinon tukemiseksi, ei ole
35833: arviossa. Valtiovalta on siten finanssipolittisista ketään varsinaista pientonniston edustajaa. Kos-
35834: syistä lakannut tukemasta erästä maan rannik- ka komitea luultavasti ehdottaa erilaisia laivan-
35835: ko- ja saaristoväestölle kasvavan merkityksen varustuselinkeinon tukimuotoja, tuntuu tärkeäl-
35836: omaavaa elinkeinonhaaraa. tä, että huomioon otetaan myöskin juuri pien-
35837: Kun pientonnistolainat poistettiin, luvattiin tonnistoa varten tarkoitetut tukimuodot, kun
35838: tukea muussa muodossa. Pääoman tarve on jat- komitean ehdotukset puetaan esityksiksi. Näi-
35839: kuvasti niiden elinkeinonharjoittajien suurin den tukimuotojen tulisi muotoilultaan olla jous-
35840: ongelma, jotka harjoittavat rannikko- ja Itä- tavampia kuin aikaisemmat pientonnistolainat,
35841: meren-purjehdusta. Pientonnistolainat ovat ol- jotka käsittämättömän ja hitaan proseduurin
35842: leet valtiovallalle halpa tapa tukea tätä pien- johdosta lainoja haettaessa menettivät osan
35843: yritysmuotoa, joka tuo maalle merkittäviä va- merkityksestään.
35844: luuttatuloja etenkin, kun osa olemassa olevas- Yllä esitetyn johdosta ehdotamme kunnioit-
35845: ta pienttonnistosta menee ulkolaiseen charter- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35846: liikenteeseen. On myös tärkeätä, että suomalai-
35847: nen pientonnisto on kilpailukykyistä esim. suh- että hallitus valmistellessaan lakiesi-
35848: teessa hollantilaisiin ja saksalaisiin perheyhtiöi- tystä tueksi kotimaiselle varustamo-
35849: hin, jotka liikennöivät samoilla alueilla. elinkeinolle ottaisi huomioon nk. pien-
35850: Nk. pientonnistokomitea esittää myös mie- tonniston tuen tarpeen esimerkiksi uus-
35851: tinnössään (1967:B 61) joukon ehdotuksia, investointeja varten tarkoitettuina lai-
35852: joiden tarkoituksena on pientonniston tilanteen noina tai muina sopivina tukimuotoina
35853: parantaminen. Sen sijaan, että olisi ryhdytty niiden suuntaviivojen mukaisesti, jotka
35854: toimenpiteisiin näiden ehdotusten toteuttami- pientonnistokomitea esittää mietinnös-
35855: seksi, katosivat pientonnistolainat valtion bud- sään ja jotka olisivat omiaan kehittä-
35856: jetista jonkin aikaa myöhemmin. mään tätä rannikko- ja saaristoväestölle
35857: Siinä hallitusneuvos Haakon Guveniuksen yhä tärkeämpää elinkeinohaaraa.
35858: johdolla työskentelevässä komiteassa, joka nyt
35859: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
35860:
35861: Pär Stenbäck. Carl Olof Tallgren. Juhani Orrenmaa.
35862: Henrik Westerlund. Elly Sigfrids. Pertti Salolainen.
35863: Kristian Gestrin. Ulf Sundqvist. Georg C. Ehrnrooth.
35864: Evald Häggblom. Bror Lillqvist. Harri Holkeri.
35865: Ingvar S. Melin. Victor Procope. Matti Silander.
35866: Ragnar Granvik. Juha Vikatmaa. Lars Lindeman.
35867: 840
35868:
35869: IV,439.- Toiv.al. n:o 464.
35870:
35871:
35872:
35873:
35874: Sundqvist ym.: Loviisan virastotalon rakentamisesta.
35875:
35876:
35877: E d u s k u n n a 11 e.
35878:
35879: Virastotilatoimikunnan mietinnössä ( Komi- lukumäärä 223 henkeä vaikka Loviisan kau-
35880: teamietintö 1966 B 77) on Loviisa sijoitettu punki ja toimiston alaisuuteen kuuluvat Per-
35881: toiseen luokkaan virastotalon rakentamisen najan ja Ruotsinpyhtään kunnat olivat täyttä-
35882: kiireellisyysjärjestykseen nähden. Kaupunki neet työhönsijoitusvelvollisuutensa. Virastotalon
35883: kuuluu kuitenkin niiden kuntien joukkoon, rakennustöiden aloittaminen parantaisi tilannet-
35884: joiden virastotalon suunnitelmia on jatkettava ta rakennuskaudeksi.
35885: eikä enää keskeytettävä. Se ettei toimikunta Toisaalta tiedetään, että tehtävät valtion
35886: ole sijoittanut Loviisaa kiireellisimpään luok- virastoille Itä-Uudellamaalla tulevat lisäänty-
35887: kaan johtunee siitä, että kaupungissa on erilli- mään erikoisen nopeasti huomattavassa määräs-
35888: nen talo posti- ja lennätintointa varten. Muut sä. Maan ensimmäisen ydinvoimalaitoksen ra-
35889: valtion virastot kuten esimerkiksi verotoimisto, kentaminen Loviisan seudulle ja tästä johtuva
35890: työnvälitystoimisto ja nimismiespiiritoimisto kehitys tulee asettamaan virkakoneistolle suu-
35891: toimivat täysin ala-arvoisissa tilossa. ret vaatimukset seudun toivottavasti muuttues-
35892: Loviisan seudulla vallitsee jatkuvasti raken- sa täystyölliseksi teollisuusalueeksi.
35893: teellinen alityöllisyys ja kaupungissa sattuneet Ylläolevan johdosta ehdotamme kunnioittaen
35894: kahden suurimman työnantajan joutuminen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
35895: vaikeuksiin on aiheuttanut sen, että työllisyys-
35896: tilanne on muodostunut itäisimmällä Uudella- että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
35897: maalla erikoisen vaikeaksi. 7 päivänä helmi- menpiteisiin Loviisan virastotalon ra-
35898: kuuta 1967 oli työttömiksi ilmoittautuneiden kentamiseksi.
35899: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
35900:
35901: Ulf Sundqvist. Kaarle Salmivuori.
35902: Sinikka Luja. Kaisa Raatikainen.
35903: Osmo Kaipainen. Lars Lindeman.
35904: 841
35905:
35906: IV,440.- Toiv.al. n:o 465.
35907:
35908:
35909:
35910:
35911: Suokas ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta maatalouskoneilta ;a
35912: -kalusto/ta.
35913:
35914:
35915: E d u s k u n n a 11 e.
35916:
35917: Viime vuosien aikana on maataloutemme tia varten hankitusta kaluston hinnasta mikä on-
35918: asemaa ja kannattavuutta jatkuvasti heikennetty, kin hyväksyttävä.
35919: sekä kustannuksia lisätty. Uuden liikevaihtove- Nämä edut tulisi olla myöskin maatalouden
35920: rolain mukaan on myöskin maatalouskoneet ja harjoittajalla koneiden hankintahinnasta.
35921: kalustot pantu liikevaihtoveron alaiseksi. Tämä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
35922: on nostanut huomattavasti koneitten hintoja ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35923: samalla ~aatalouden kustannuksia. Kuitenkin
35924: näitä koneita sekä erilaista kalustoa tarvitaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35925: välttämättöminä tässä ammatissa tärkeätä elin- menpiteisiin liikevaihtoveron kokonaan
35926: tarviketuotantoa harjoitettaessa. Joillakin yri- poistamiseksi maatalouskoneilta ;a -ka-
35927: tyksen aloilla saa määrättyjä alennuksia ammat- lustolta.
35928: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
35929:
35930: Viljo Suokas. Arttur Niemelä.
35931: Pentti Antila. Eino Poutiainen.
35932: Heikki Kainulainen.
35933:
35934:
35935:
35936:
35937: 106 427/70
35938: 842
35939:
35940: IV,441.- Toiv.al. n:o 466.
35941:
35942:
35943:
35944:
35945: Suokas ym.: Rintamaveteraanien ja invaliidien asuntolainoista.
35946:
35947:
35948: E d u s k u n n a 11 e.
35949:
35950: Jokaisella on oikeus kotiin. Kuiten:kin moni Samalla edistettäisiin työllisyyttä.
35951: !llaatansa puolustanut rintamaveteraani ja hä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
35952: nen perheensä on vailla kotia tai asuu heikko- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35953: kuntoisissa ja ahtaissa asunnoissa.
35954: Monet rintamaveteraaneista perustivat per- että hallitus kiireellisesti myöntäisi
35955: heen vasta rauhan vuosina, eikä heillä näin ollen asuntotuotantovaroista sekä työllisyys-
35956: ollut mahdollisuutta saada rakennustonttia eikä varoista lainoja omien kotien sekä
35957: lainaa joita heti sodan jälkeen tehdyn lain mu- vuokra-asuntojen rakentamiseksi vähä-
35958: kaan myönnettiin. varaisille rintamaveteraaneille, invalii-
35959: Nyt on korkea aika poistaa tämä epäkohta ja deille ja heidän perheilleen.
35960: auttaa paljon kärsineitä veteraaneja saamaan
35961: parempi asunto ja koti.
35962: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
35963:
35964: Viljo Suokas. Olavi Tupamäki.
35965: Matti Asunmaa. Eino Syrjä.
35966: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
35967: 843
35968:
35969: IV,442.- Toiv.al. n:o 467.
35970:
35971:
35972:
35973:
35974: Suokas ym.: Poliisin perintäpalkkioiden huomioon ottamisesta
35975: eläkettä määrättäessä.
35976:
35977:
35978: E d u s k u n n a 11 e.
35979:
35980: Yhä useam~assa nimismiespiirissä on siir- palkkioita ei oteta lainkaan huomioon eläkkeitä
35981: rytty poliisimiesten väliseen työnjakoon. Määrä- määrättäessä. Kun perintäpoliisin tehtävät ovat
35982: tyt poliisimiehet suorittavat perintätehtäviä, vaativia sekä am~attitaitoa kysyviä olisi oi-
35983: toiset rikos- ja järjestys- sekä muita poliisitehtä- keudenmukaisesti tämä epäkohta korjattava ja
35984: viä. Tämä kaikki on edistystä. Lain mukaan asetettava perintätehtäviä suorittavat poliisimie-
35985: on perintätehtävät maaseudulla määrätty polii- het samanarvoiseen asemaan muiden erikoisteh-
35986: sien tehtäviin kuuluviksi. Näistä tehtävistä he täviä haitavien poliisimiesten kanssa eläke-etuja
35987: saavat tulon lisänä perimispalkkion. Rikospolii- määrättäessä.
35988: sitehtäviä hoitavat poliisimiehet saavat niin Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
35989: sanottua rikospoliisilisää ja järjestyspoliisit tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35990: oman lisänsä normaalipalkkaansa. Tähän tule- sen,
35991: vat lisäksi sunnuntaityökorvaukset jotka ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35992: arvokkaana lisänä eläke-etuja määrättäessä. Pe- maaseudun perintäpoliisien perintäpalk-
35993: rintätehtäviä hoitavat poliisit on jätetty tässä kioiden riittävässä määrin huomioimi-
35994: suhteessa huonompaan asemaan, koska perimis- seksi eläke-etuja määrättäessä.
35995: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
35996:
35997: Viljo Suokas. Heikki Kainulainen.
35998: Antti Isomursu. Olavi Tupamäki.
35999: Matti Asunmaa. Arttur Niemelä.
36000: 844
36001:
36002: IV,443.- Toiv.al. n:o 468.
36003:
36004:
36005:
36006:
36007: Suokas ym.: Vapaavaraston perustamisesta Vaasaan.
36008:
36009:
36010: E d u s k u n n a 11 e.
36011:
36012: Vapaavaraston perustaminen Vaasaan on ennestäänkin tunnettua pien- ja keskisuurta
36013: ollut jo pitkän aikaa Vaasan talousalueen elin- yrittäjätoimintaa Vaasan läänin alueella.
36014: keinoelämän toivomuksena. Vapaavaraston Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
36015: myönteiset vaikutukset Vaasan talousalueen ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36016: koko Etelä-Pohjanmaan talouselämälle ovat
36017: kiistattomat ja vapaavaraston perustaminen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36018: Vaasaan rohkaisisi ja monella tavalla tukisi jo menpiteisiin vapaavaraston perustami-
36019: seksi Vaasaan.
36020: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
36021:
36022: Viljo Suokas. Arttur Niemelä.
36023: Pentti Antila. Eino Poutiainen.
36024: Heikki Kainulainen.
36025: 845
36026:
36027: IV,444.-Toiv.al. n:o 469.
36028:
36029:
36030:
36031:
36032: Suokas ym.: Toimenpiteistä selluloosatehtaan rakentamiseksi Kas-
36033: kisten kaupungin läheisyyteen.
36034:
36035:
36036: E d u s k u n n a II e.
36037:
36038: Osuuskunta Metsäliiton toimesta on suori- suuksia tälle kehitysalueelle josta puuttuu lähes
36039: tettu tutkimuksia uuden selluloosatehtaan pe- kokonaan suurempi teollisuus. Siksi on erittäin
36040: rustamiseksi Länsi-Suomen alueelle. Ehkä ra- toivottavaa, että myöskin valtiovalta tekisi kai-
36041: kennettavan tehtaan paikaksi on ilmoitettu ken mahdollisen tämän tehdashankkeen myön-
36042: alustavasti Kaskisten kaupungin lähistöllä ole- teiseen päätökseen saamiseksi.
36043: vaa aluetta. Edelleen tutkimuksissa on todettu, Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
36044: että raaka-aineen saanti tältä alueelta olisi tur- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36045: vattu, koska nyt viedään samalta alueelta han- vomuksen,
36046: kittua raakapuuta huomattavia määriä naapuri-
36047: maahamme Ruotsiin. Kuitenkin kaikki maasta että hallitus ryhtyisi tutkimaan sel-
36048: viety raakapuu kannattaisi jalostaa omassa laisia toimenpiteitä, joilla autettaisiin
36049: maassa mahdollisimman pitkälle. Tehtaan ra- ja myötävaikutettaisiin suunnitellun sel-
36050: kentaminen toisi tähän järkevän ratkaisun. luloosatehtaan rakentamista Kaskisten
36051: Se lisäisi tuntuvasti työpaikkoja ja rtyötilai- kaupungin lähistölle.
36052: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
36053:
36054: Viljo Suokas. Arttur Niemelä.
36055: Pentti Antila. Veikko Vennamo.
36056: Matti Silander.
36057: 846
36058:
36059: IV,445.- Toiv.al. n:o 470.
36060:
36061:
36062:
36063:
36064: Suomi ym.: Halpakorkoisien lainojen myöntämisestä kunnille vä-
36065: hävaraisten vanhusten vuokra-asuntojen rakentamiseen.
36066:
36067:
36068: E d u s k u n n a 11 e.
36069:
36070: Yhteiskuntamme ei ole pystynyt vanhuksien tämien erinäisten viime vuosina lisääntyneiden
36071: asemaan saamaan sellaisia korjauksia, jotka ta- maksuvelvollisuuksien vuoksi.
36072: kaisivat heille tyydyttävät, elinkelpoiset puit- Valtion useita vuosia sitten asettaman komi-
36073: teet viettää eläkevuosia. Toimenpiteet vaikeuk- tean mietinnössä todettiin, että yhteiskunnan
36074: sien poistamiseksi ovat edistyneet hitaasti ja on velvollisuutena on huolehtia siitä, että vanhuk-
36075: eräitä kysymyksiä, joihin yhteiskunnan taholta sille saadaan riittävästi viihtyisiä ja vanhuksille
36076: on kiinnitetty niukka huomio. sopivia asuntoja. Mietinnön antamisen jälkeen
36077: Yleinen asuntopula, korkeat vuokrat ja on maassamme asuntotilanne entisestään vai-
36078: asunto-osakkeiden kalleus muodostavat yhdessä keutunut, mm. vuokra-asuntomarkkinoilla ti-
36079: ongelman, jonka voittamiseksi varaton eläke- lannetta on osattu käyttää hyväksi nostamalla
36080: läinen ei omaa minkäänlaisia mahdollisuuksia. vuokrat huippulukemiin.
36081: Niinpä vanhukset erittäinkin asutuskeskuksissa Vanhusten elinolojen parantamiseen on vih-
36082: joutuvat tyytymään mitä ala-arvoisimpiin asun- doinkin tartuttava valtiovallan toimenpitein ja
36083: toihin. ryhdyttävä tukemaan kuntia asuntojen rakenta-
36084: Eräät kunnat ovat rakentaneet vanhusten ta- miseksi varattomille vanhuksille.
36085: loja ja ostaneet asunto-osakkeita vanhusten asu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
36086: mistarkoituksiin, mutta tällaiset toimenpiteet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36087: ovat osoittautuneet yksinomaan kuntien hoita-
36088: mina liian hitaiksi ratkaisemaan vanhusten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36089: asuntokurjuutta. Kuntien rahalliset mahdolli- halpakorkoisien lainojen myöntämiseksi
36090: suudet vanhusten talojen rakentamiseksi ovat kunnille vuokra-asuntojen rakentamisek-
36091: vähentymistään vähentyneet valtion niille sälyt- si vähävaraisille vanhuksille.
36092: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
36093:
36094: Oili Suomi. Pentti Liedes. Heimo Rekonen.
36095: Ensio Laine. Irma Rosnell. Taisto Sinisalo.
36096: Siiri Lehmonen. Mirjam Tuominen. Lauha Männistö.
36097: Aarne Koskinen.
36098: 847
36099:
36100: IV,446.- Toiv.al. n:o 471.
36101:
36102:
36103:
36104:
36105: Suomi ym.: Määrärahasta Loimaan virastotalon rakentamisen
36106: aloittamiseksi.
36107:
36108:
36109: E d u s k u n n a 11 e.
36110:
36111: Loimaan kaupunki on yksi niistä Varsinais- sön as101minen on niissä hankalaa ja aikaavie-
36112: Suomen maakunnan virkeistä ja kehittyvistä vää. Yhtenäinen kaikki virastot kokoava talo
36113: keskuksista, joka tarvitsee virallisen toimintan- merkitsee yleisölle asioimisen helpottumista.
36114: sa yhtenäistämiseksi virastotalon. Varsinais- Erikoisen ajankohtaiseksi rakentaminen on kat-
36115: Suomen Maakuntaliitto suunnitteluministerin sottava paikkakunnan työllisyystilanteen vuok-
36116: suosituksesta teki v. 1969 kiireellisyysjärjestyk- si.
36117: sen virastotalo-ohjelmasta ja Loimaa on tässä Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
36118: kokonaisrakennusohjelmassa ensimmäisellä si- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36119: jalla.
36120: Loimaan virastotalo on suunnitteluvaiheessa, että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
36121: mutta odotuksien mukainen rakentaminen ei ja menoarvioesitykseen määrärahan Loi-
36122: alkanutkaan v. 1969. maan virastotalon rakennustyön aloitta-
36123: Suurin osa virastoista toimii puutteellisissa miseksi.
36124: oloissa ja hajallaan eri puolilla kaupunkia. Ylei-
36125: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
36126:
36127: Oili Suomi. Ensio Laine.
36128: 848
36129:
36130: IV,447.- Toiv.al. n:o 472.
36131:
36132:
36133:
36134:
36135: S. Suominen ym.: Tutkimuksesta valtion markkinatutkimusrahas-
36136: ton perustamisesta yritysten uuden tuotantolinjan elinedelly-
36137: tysten selvittämiseksi.
36138:
36139:
36140: E d u s k u n n a 11 e.
36141:
36142: Kuten tunnettua ovat viime vuosina verrat- että kaikki tuettu yritystoiminta vastaisuudessa
36143: tain monet alityöllisyysalueille uusien työmah- perustuisi tutkitulle pohjalle.
36144: dollisuuksien tarjoutumiseksi perustetut uudet Jokaisen uuden yrityksen tai olemassa jo
36145: pienteollisuuslaitokset joutuneet varsin lyhyen olevan yrityksen uuden tuotannon linjan elin-
36146: kokeiluajan jälkeen lopettamaan yrityksensä ky- mahdollisuudet olisi kartoitettava ennen kuin
36147: seessä olleen tuotannonalan tuotteiden kysyn- sitä varten myönnettäisiin esimerkiksi verohel-
36148: nän puutteen vuoksi. Sen sijaan, että perus- potuksia tai kunnan tai muun julkisen hallin-
36149: tettu tuotantolaitos olisi toiveitten mukaisesti non alaisia yleisiä varoja vaativaa tukea.
36150: parantanut kyseessä olleen kunnan taloudellista Jotta tämä kustannuksiltaan useinkin varsin
36151: tilaa, nämä harkitsemattomasti pystytetyt ja kohtuullinen, monilta hukkainvestoinneilta
36152: usein myös kuntien erimuotoista taloudellista säästävä alkuinvestointi tehtäisiin pienelläkin
36153: tukea saaneet yritykset ovat viime kädessä vai- pääomalla yrittävälle yrittäjälle mahdolliseksi,
36154: keuttaneet tilannetta. ehdotamme edellä olevan perusteella kunnioit-
36155: Kuitenkin vain yrittämis-aktiviteetin ylläpitä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36156: misen ja lisäämisen kautta työllisyyskysymys
36157: on hoidettavissa. että hallitus ryhtyisi tutkimaan edel-
36158: Jotta vastaisuudessa yritysaktiviteetti saatai- lytyksiä perustaa valtion markkinatut-
36159: siin suuntautumaan reaalisia elinmahdollisuuk- kimusrahasto, josta myönnettäisiin va-
36160: sia tarjoaville aloille ja siten varmistettua, ettei rat uuden yrityksen tai jo olemassa ole-
36161: yleisistä varoista myönnetty yritystuki ja suo- van yrityksen uuden tuotannonlinjan
36162: ritettu työ valuisi hiekkaan, on välttämätöntä, elinedellytysten selvittämiseksi.
36163: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
36164:
36165: Sami Suominen. Ilkka Suominen. Maija Heino.
36166: M. Jaatinen. Esko J. Koppanen. Niilo Tarvajärvi.
36167: Salme Katajavuori. Juha Rihtniemi. Jouni Mykkänen.
36168: Erkki Häkämies.
36169: 849
36170:
36171: IV,448.- Toiv.al. n:o 473.
36172:
36173:
36174:
36175:
36176: S. Suominen ym.: Toimenpiteistä pienteollisuusrahaston muodos-
36177: tamiseksi.
36178:
36179:
36180: E d u s k u n n a 11 e.
36181: Seurauksena siitä, että pienteollisuuslainat rin ja hinta pterun nimenomaan alkavissa ja
36182: poistettiin valtion budjetista ja korvattiin kor- pienissä yrityksissä, tulisi ryhtyä kaikkiin mah-
36183: kotuella, ovat aikavien ja pienten yritysten dollisiin toimenpiteisiin tällaisten yritysten toi-
36184: lainansaantimahdollisuudet oleellisesti heiken- minnan edistämiseksi.
36185: tyneet. Uusien työpaikkojen luomiseen on tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36186: toimenpiteellä ollut heikentävä vaikutus. Sen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36187: johdosta, että nyt elämme maatalouden voi-
36188: makkaan rationalisoinnin kautta, ja että suuret että hallitus palauttaisi pienteollisuus-
36189: ikäluokat ovat parhaillaan tulossa työpaikkoja lainat budjettiin ja muodostaisi takaisin
36190: etsimään, on uusien työpaikkojen luominen eräs maksettavista pienteollisuuslainoista py-
36191: tärkeimpiä kansallisia tehtäviämme lähivuosina. syvän pienteollisuutta edistävän rahas-
36192: Kun uusien työpaikkojen luomisnopeus on Suu- ton.
36193: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
36194:
36195: Sami Suominen. Erkki Hara.
36196:
36197:
36198:
36199:
36200: 107 427/70
36201: 850
36202:
36203: IV,449.- Toiv.al. n:o 474.
36204:
36205:
36206:
36207:
36208: S. Suominen ym.: Pienteollisuuden takauslaitoksen takauksiin
36209: oikeutettujen yritysten liikevaihdon ylärajan korottamisesta.
36210:
36211:
36212: E d u s k u n n a 11 e.
36213: Valtion Pienteollisuuden takauslaitos on teh- paikallaan tarkistaa yrityskoon ylärajaa ylös-
36214: nyt uraa uurtavaa ja suuriarvoista työtä maam- päin.
36215: me pienen ja keskisuuren teollisuuden edistä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36216: miseksi. Takauksia on pyritty ohjaamaan ki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36217: peimpään tarpeeseen rajoittamalla niiden yri- muksen,
36218: tysten suurin koko, joille takauksia voidaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36219: myöntää, kymmenen miljoonan markan liike- Pienteollisuuden takauslaitoksen ta-
36220: vaihtoon. Kun tämä raja on jo vuosia ollut kauksiin oikeutettujen yritysten liike-
36221: sama, eikä takauksia haluavia ole ollut niin vaihdon ylärajan korottamiseksi kah-
36222: paljon kuin takauksia voitaisiin myöntää, lienee teenkymmeneen miljoonaan markkaan.
36223: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
36224:
36225: Sami Suominen. Juha Rihtniemi.
36226: M. Jaatinen. Erkki Häkämies.
36227: Salme Katajavuori. Niilo Tarvajärvi.
36228: Esko J. Koppanen. Jouni Mykkänen.
36229: 851
36230:
36231: IV,450.- Toiv.al. n:o 475.
36232:
36233:
36234:
36235:
36236: S. Suominen ym.: Teollisuuslaitosten omia työnteki;öitään var-
36237: ten suunnittelemien vuokra-asuntorakennushankkeiden saatta-
36238: misesta aravalainoituskelpoisiksi.
36239:
36240:
36241: E d u s k u n n a 11 e.
36242:
36243: Niiden asunnontarvitsijaryhmien joukkoon, vuosina nuorta, teollisuuspaikkakunnalle siirty-
36244: joiden kilpailuasema tuotettujen asuntojen saa- vää työvoimaa, joka paikallisista asumistilai-
36245: miseksi on muita heikompi, kuuluvat useassa suuksista kilpailtaessa on heikoimmassa ase-
36246: tapauksessa ne perheet ja yksinäiset, joilla ei massa. Yhteiskunnallisen asuntotuotannon tuen
36247: ole mahdollisuuksia omistusasunnon hankkimi- olisi autettava näitäkin asunnontarvitsijoita. On
36248: seen. Tähän ryhmään kuuluvat mm. nuoret hen- kuitenkin ilmeistä, että esim. kunnallisen vuok-
36249: kilöt, nuoret avioparit ja nuorperheet, joiden tu- ra-asuntotuotannon 'kapasiteetti on useimmilla
36250: lotaso rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan omis- paikkakunnilla edelleen niin pieni, että se ei
36251: tusasunnon vaatiman alkupääoman saamiseen. anna apuaan mainituille ryhmille.
36252: Osa näistä asunnontarvitsijoista koostuu siitä Mikäli teollisuuslaitoksille annettaisiin val-
36253: väestöstä, jdka maamme elinkeinorakenteen tiovallan taholta arava-lainoituksen tuki, niin
36254: myöhäisen mutta sitä nopeamman muutoksen nämä voisivat rakentaa omia työntekijäitään
36255: johdosta irroittautuu paraikaa perinteisistä maa- varten vuokrataloja. Tällainen rakennustoiminta
36256: talousammateista ja pyrkii sopeutumaan uusiin helpottaisi paikallista asuntopulaa, jos sen turvin
36257: olosuhteisiin taajamien teollisuus- ja palveluam- voitaisiin tarjota esim. nuorperheille kohtuu-
36258: mateissa. Tyypillistä tälle ryhmälle on nuoruus vuokraisia asuntoja. Näin yhteiskunta olisi aut-
36259: ja tulojen pienuus. tamassa jäseniään siirtymävaiheessa, johon sen
36260: Omistusasuntolinja ei tuo ratkaisua näiden oma ·kehitys on johtanut.
36261: henkilöiden asuntopulmaan, ja kohtuullisen asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36262: mistason takaavien vuokra-asuntojen saanti on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36263: useilla paikkakunnilla vaikeaa. Teollisuuslaitok- muksen,
36264: set tuntevat vastuuta työntekijöidensä asunnon- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin..
36265: tarpeen tyydyttämisestä ja erityisesti uudet ja jotta teollisuuslaitosten omia tycinteki-
36266: voimakkaasti laajenevat työpaikat kokevat ky- jöitään varten suunnittelemat vuokra-
36267: symyksessä olevan epäkohdan vakavana. Juuri asuntorakennushankkeet katsottazsiin
36268: vii~eksi mainitut yrittäjäpiirit sijoittavat näinä aravalainoituskelpoisiksi.
36269: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
36270:
36271: Sami Suominen. Esko J. Koppanen. Georg C. Ehrnrooth.
36272: M. Jaatinen. Juha Rihtniemi. Niilo Tarvajärvi.
36273: Salme Katajavuori. Erkki Häkämies. Olavi Nikkilä.
36274: Jouni Mykkänen.
36275: 852
36276:
36277: IV,451.- Toiv.al. n:o 476.
36278:
36279:
36280:
36281:
36282: S. Suominen ym.: Tutkimuksesta koko Pirkanmaan liittämisestä
36283: kehitysalueisiin.
36284:
36285:
36286: E d u s k u n n a 11 e.
36287:
36288: Kun tarkastellaan teollisuuden tarjoamien nevat lähivuosina uusien vaikeuksien eteen. Ve-
36289: työpaikkojen kasvun kehitystä Tampereella, voi- turiteollisuutemme on tuomittu jäämään uusien
36290: daan todeta, että jo viime vuosisadan pudella sähkövetureiden kilpailusta pois huolimatta
36291: alkanut erittäin ripeä kasvu on kuusikymmenlu- siitä, että rautateidem:ne vetokalustosta suurin
36292: vun alussa kääntynyt jyrkkään laskuun. osa on tähän asti rakennettu täällä, ja että kau-
36293: Samanaikaisesti on teollisuusyritysten luku- punkimme mieslukuisat veturinrakentajat ovat
36294: määrä alkanut myös nopeasti vähentyä. Tämän kansainvälistä huippuluokkaa. Muoviteollisuut-
36295: kehityksen johdosta työttömiksi joutuneille on tamme uhkaa raaka-ainetulli kotimaisen perus-
36296: aiheutunut paljon inhhnillisiä kärsimyksiä. Kai- raaka-aineteollisuuden alkaessa. Tampereella toi-
36297: kille tamperelaisille on j_)uolestaan aiheutunut li- miville muovialan yrityksille on vienti ollut hy-
36298: sääntyneitä veroja kaupungin kasvaneen työ- vin merkittävää. Vientimahdollisuuksia heiken-
36299: hönsijoitusvelvollisuuden vuoksi. tävät suojatullit tulevat vaikeuttamaan näiden
36300: Näin suuren onnettomuuden kohdatessa jo- yritysten kilpailua ulkomailla ja siten vähentä-
36301: takin paikkakuntaa on mietittävä kaikkia, jopa mään uusien työpaikkojen luomismahdollisuuk-
36302: epätavallisiakin keinoja tilanteen korjaamiseksi. sia.
36303: Tampereen teollisuusyrityksistä suuri osa on Koska kansainvälisestä yhdentymisestä joh-
36304: joutunut vaikeuksiin Euroopassa kansallisten tuva lamakausi kohdistuu edellä selostetuista
36305: rajojen yli tapahtuvan taloudellisen yhdenty:ni- syistä erityisesti Ta'llpereen kaupunkiin ja Pir-
36306: sen seurauksena. Tullimuurit ovat tämän kehi- kanmaan maakuntaan, olisi apua saatava valta-
36307: tyksen tuloksena edelleen häviämässä. Tampe- kunnallisista toimenpiteistä.
36308: reella, jonka teollisuustyöpaikoista suurin osa on Edellä esitetyn perusteella esitämme eduskun-
36309: perinteellisesti ollut trikoo-, tekstiili- ja ompe- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36310: luteollisuudessa, tämä tullisuojar.> häviäminen
36311: tulee lähivuosina edelleen heikentämään työlli- että, hallitus tutkisi mahdollisuutta
36312: syyttä. koko Pirkanmaan liittämisestä kehitys-
36313: On vielä kaksi muuta teollisuuden alaa, jotka alueisiin.
36314: ovat keskittyneet Tampereelle, ja jotka joutu-
36315: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
36316:
36317: Sami Suominen. Sirkka Lankinen. Maija Heino.
36318: 853
36319:
36320: IV,4.52.- Toiv.al. n:o 477.
36321:
36322:
36323:
36324:
36325: S. Suominen ym.: Eläkkeen varassa elävien vanhusten vapautta-
36326: misesta veroista ;a veroilmoituksen tekemisestä.
36327:
36328:
36329: E d u s k u n n a 11 e.
36330:
36331: Veroilmoituksen tekeminen on yhä edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36332: monimutkainen ja vaikea tehtävä. Erityisen vai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36333: kea se on vanhuksille. Monet heistä elävät eläk- muksen,
36334: keen turvin ja ovat usein niin pienituloisia,
36335: etteivät saadut verotulot peitä edes verottamisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36336: aiheuttamia kustannuksia. Kun nämä kansalai- sellaisten yli seitsemänkymmentävuotiai-
36337: set ovat maatamme jo kyllin palvelleet paljon den veroista ja veroilmoituksen tekemi-
36338: huono:nmissa oloissa kuin missä me nyt eläm- sestä vapauttamiseksi, joiden tulot enem-
36339: me, voitaisiin kaikki vanhukset ja vähätuloi- mältä kuin kolmeneljäsosaltaan muodos-
36340: simmat kansalaisemme kokonaan vapauttaa ve- tuvat eläkkeestä.
36341: roista ja veroilmoituksen tekemisen vaikeu-
36342: desta.
36343: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
36344:
36345: Sami Suominen. Raimo Ilaskivi. Antero Salmenkivi.
36346: Maija Heino. Salme Katajavuori. G. Laatio.
36347: Niilo Tarvajärvi. M. Jaatinen. Ilkka Suominen.
36348: Georg C. Ehrnrooth. Sirkka Lankinen. Erkki Hara.
36349: 854
36350:
36351: IV,453.- Toiv.al. n:o 478.
36352:
36353:
36354:
36355:
36356: Sutinen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Juuan kuntaan.
36357:
36358:
36359: E d u s k u n n a 11 e.
36360:
36361: Juuan kunnassa toionivat valtion virastot si- tamassa tilannetta. Pohjois-Karjalan Maakunta-
36362: jaitsevat 1kaikki hajallaan olevissa, epäkäytännöl- liiton työkohde-esityksessä on valtion työkohtei-
36363: lisissä vuokratiloissa. Virastotalotoimikunnan den osalta Juuan virastotalon ralkentamismäärä-
36364: mietinnön mukaan Juuan virastotalon rakenta- rahan saaminen vuoden 1971 .!D.enoarvioon ensi
36365: minen kuuluu ensimmäiseen kiireellisyys- sijalla.
36366: ryhmään. Ajan tarpeen vaatima puhelinliiken- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
36367: teen automatisointi on myös kiinni puuttuvista tamme eduskunnan hyväksyttäväksi •toivomuk-
36368: tiloista. sen,
36369: Näin ollen olisi virastotalon rakentaminen
36370: Juukaan välttämätön ja suunnitelmat sen raken- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36371: tamiseksi olisi kiireellisesti pantava alulle. Työl- menpiteisiin valtion virastotalon suun-
36372: lisyystilanteen ollessa Juuassa vaikea olisi viras- nittelemiseksi ia rakentamiseksi Juuan
36373: totalon rakentaminen tässäkin suhteessa helpot- kuntaan.
36374: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
36375:
36376: Lea Sutinen. U. H. Voutilainen.
36377: Pauli Puhakka. Reino Karpola.
36378: 855
36379:
36380: IV,454.- Toiv.al. n:o 479.
36381:
36382:
36383:
36384:
36385: Syrjä ym.: Moottorisahavähennyksen korottamisesta verotuksessa.
36386:
36387:
36388: E d u s k u n n a 11 e.
36389:
36390: Moottorisahan osuus metsätöissä pienennet- taso metsätöissä muutenkin erittäin alhainen,
36391: tiin eduskunnan enemmistön päätöksellä 40 pro- joten verorasituksen korottaminen on ollut koh-
36392: sentista 30 prosenttiin, vaikka suoritetut tutki- tuuton. Metsätyöntekijöiden sosiaaliturvakysy-
36393: mukset osoittavat, että entinen 40 prosenttia mys olisi saatava parannettua toista tietä.
36394: olisi paremmin vastannut todellisia kuluja. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
36395: Moottorisahasta aiheutuneet kulut ovat tosi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36396: asiassa viime aikoina lisääntyneet, koska karsi-
36397: minen nykyisin suoritetaan suurimmaksi osaksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36398: moottorisahalla. Koska moottorisahan osuus on menpiteisiin moottorisahan osuuden ve-
36399: vähennyskelpoinen verotuksessa, on tä~ä edus- rotuksessa korottamiseksi 30 prosentista
36400: kunnan päätös lisännyt verorasitusta metsätyön- 40 prosenttiin ja jos todistettavasti osoi-
36401: tekijöille. Ottaen huomioon metsätyön rasitta- tetaan, että moottorisahan osuus on
36402: vuuden, työolosuhteet ja sen, että moottorisahan tästä poikkeava, on se myös verotuksessa
36403: käyttö aiheuttaa erinäisiä sairauksia, on ansio- otettava huomioon.
36404: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
36405:
36406: Eino Syrjä. Heikki Kainulainen. Mauno Kurppa.
36407: Viljo Suokas. Arttur Niemelä. Antti Isomursu.
36408: Olavi Tupamäki.
36409: 856
36410:
36411: IV,455.- Toiv.al. n:o 480.
36412:
36413:
36414:
36415:
36416: Syrjä ym.: Vapaavarasto-oikeuden myöntämisestä Tampereelle.
36417:
36418:
36419: E d u s k u n n a 11 e.
36420:
36421: Vapaavarasto-oikeus on maassam~e myön- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskunnan
36422: netty Hankoon, Helsinkiin ja Turkuun. Koska hyväksyttäväksi toivomuksen,
36423: vapaavarasto tuo erinäisiä etuja sille alueelle,
36424: jossa tällainen vapaavarasto sijaitsee mm. tullin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36425: ja kaupankäynnin suhteen, olisi vapaavarasto- vapaavarasto-oikeuden myöntämiseksi
36426: oikeuksia .myönnettävä muillekin paikkakun- Tampereelle.
36427: nille.
36428: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36429:
36430: Eino Syrjä. Matti Silander. Veikko Vennamo.
36431: Lauri Linna. Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
36432: 857
36433:
36434: IV,456.- Toiv.al. n:o 481.
36435:
36436:
36437:
36438:
36439: Tarjanne ym.: Energiataloudellisen elimen asettamisesta.
36440:
36441:
36442: Eduskunnalle..
36443:
36444: Suomen energiahuolto, joka käsittää sekä säh- maantieteellisestä SIJainnista ja siitä johtuvasta
36445: kövoiman että polttoaineiden tarpeen tyydyttä- suuresta lämmöntarpeesta. Lämmityskustannuk-
36446: misen, on muuttumassa erääksi suurista kansan- set vaikuttavat suoraan asumiskustannuksiin,
36447: taloudellisista pulm~kysymyksistämme. näin olisi kaikin tavoin pyrittävä niiden alenta-
36448: Energian kulutus maassamme jakaantuu liki- miseen. Viime aikoina nähty kehitys, joka täh-
36449: pitäen siten, että liikenne vaatii n. 10 %, säh- tää asuntojen kokonaissähköistämiseen ei ole
36450: kötuotanto n. 25 % ja loput 65 % käytetään omiaan alentamaan näitä kustannuksia.
36451: erilaiseen lämmitykseen. Kotimaisilla energia- Maastamme puuttuu tänään yhtenäinen ener-
36452: lähteillä saadaan tällä hetkellä vajaat puolet tar- giapolitiikka, joka tähtäisi järkiperäiseen kan-
36453: peesta, loput perustuu tuontiin. Energian tar- santaloudellisesti oikein hoidettuun energiahuol-
36454: peen kokonaiskasvuvauhti on tällä hetkellä n. toon. Valtion toimesta olisi asetettava puoluee-
36455: 6.5% vuodessa. Kasvun kurissa pitäminen ton elin, joka tutkimusten ja suositusten
36456: edellyttää, että erityisesti rakennusten läm- avulla pystyisi suuntaamaan energiatalouden ke-
36457: mityshuollon alueella suoritetaan rationalisoin- hityksen kansantaloutta eniten hyödyttävälle ko-
36458: tia ja että energiatalous kokonaisuudessaan hoi- konaisvaltaiselle linjalle, jossa tasapuolisesti
36459: detaan järkiperäisesti. huomioitaisiin kuntien ja mahdollisten yksi-
36460: Kokonaisenergiatarpeen kasvun suurin osa tyisten energiaval:nistuslaitosten edut.
36461: tarvitaan asuntojen lä'llmönkulutuksen lisäänty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
36462: misen peittämiseksi. Tämä liittyy yleiseen kau- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36463: pungistumiseen. Erään v. 1968 valmistuneen muksen,
36464: tutkimuksen arvion mukaan muodostivat läm- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36465: mityskustannukset v. 1966 kokonaista 65% sellaisen energiataloudellisen elimen
36466: maamme asuintalojen käyttökustannuksista ja asettamiseksi, joka kaikkia energialaa-
36467: 18.4 % asumisen kustannuksista, joihin sisäl- tuja huomioonottaen valvoisi ja ohjaisi
36468: tyivät asuntojen käyttö, korjaus ja kunnossapito, maamme energiahuollon kehitystä huo-
36469: asuntoalueiden kunnallistekniikka. mioiden tasapuolisesti myös kuntien ja
36470: Asumiskustannukset ovat maassamme tunne- yksityisten energiavalmistuslaitosten
36471: tusti liian korkeita, mikä osaksi johtuu .::naamme edut.
36472: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36473:
36474: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
36475:
36476:
36477:
36478:
36479: 108 427/70
36480: 858
36481:
36482: IV,457.- Toiv.al. n:o 482.
36483:
36484:
36485:
36486:
36487: Tarjanne ym.: Ulkomaanpassin hinnan alentamisesta.
36488:
36489:
36490: E d u s k u n n a 11 e.
36491:
36492: Lisääntyvä kansainvälinen kanssakäyminen on vallan suhtautumisessa kansainväliseen kanssa-
36493: erittäin keskeinen tekijä kansainvälisen jännityk- käymiseen. Vaikka voidaankin väittää, etteivät
36494: sen lieventymisessä. Kansainvälisten yhteyksien passien hinnat sinänsä rajoita matkustelua maan
36495: ja kokemusten vaihdon merkitystä kaikilla elä- rajojen ulkopuolelle, ei nykyisiä hintoja voida
36496: mänaloilla ja erityisesti kulttuurielämässä voi- asiallisesti perustella.
36497: daan tuskin yliarvioida. Harjoittelu- ja opinto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36498: matkojen lisäksi tavallinen turismi merkitsee nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
36499: kansainvälistä kanssakäymistä, jota ei pidä vä- muksen,
36500: heksyä. Turismin laajentuessa ja muuttuessa ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36501: vanomaiseksi vapaa-ajan viettomuodoksi voi- yhden vuoden ulkomaanpassin hinnan
36502: daan sitäkin kehittää ja aktivoida. Turismin ke· alentamiseksi kymmeneen markkaan ;a
36503: hittyessä ja laajentuessa muodostuvat passien viiden vuoden passin hinnan alentami-
36504: korkeat hinnat ikäväksi kauneusvirheeksi valtio- seksi kahteenkymmeneen markkaan.
36505: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36506:
36507: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
36508: 859
36509:
36510: IV,458.- Toiv.al. n:o 483.
36511:
36512:
36513:
36514:
36515: Tarvajärvi ym.: Verovapauden myöntämisestä keinomunuaisase-
36516: mien perustamiseen käyteitäville lahjoituksille.
36517:
36518:
36519: Ed u s kun n a 11 e.
36520:
36521: Tällä he~kellä Suomessa on perusteilla useita Dialyysiasemia perustetaan vapaaehtoisin voi-
36522: munuaistautiyhdistyksiä ja valtakunnallinen min ja lahjoitusten turvin. Yksityiset liike- ja
36523: munuaistautillitto, jonka tarkoituksena on ru- tehdaslaitokset auttavat mielellään, mutta jo-
36524: veta ajamaan lakisääteiseksi kroonisesti sairaiden kaisella on niin kireä talousarvio, ettei sen puit-
36525: munuaispotilaiden asiaa. Jokaisen paikallisyhdis- teissa paljon pystytä lahjoittamaan ei varsinkaan
36526: tyksen tarkoituksena on perustaa dialyysiasema, jos tarkoitukseen käytettäviä varoja ei voida ve-
36527: jossa hoidetaan potilaita keinomunuaislaitteessa. rotuksessa ottaa vähennyksinä huomioon.
36528: Tämä on pakon sanelema, sillä munuaispotilaita Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
36529: kuolee hoidon puutteessa. Yhteiskunta ei tois- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36530: taiseksi ole pystynyt järjestämään heille riittävää muksen,
36531: hoitoa.
36532: Vuonna 1968 laaditun tilaston mukaan oli että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36533: dialyysihoitoa tarvitsevia 268. Niistä hoidettiin verovapauden myöntämiseksi lahjoituk-
36534: vain 46. Hoitokertojen tarve oli 20 000, mutta sille, jotka annetaan keinomunuaisase-
36535: hoitoa annettiin vain n. 3 900 kertaa. Koneita mien perustamiseen ja niissä käytettä-
36536: tarvitaan n. 100, niitä on n. 35. Tilanne on vien laitteiden hankkimiseen.
36537: siis huolestuttava.
36538: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
36539:
36540: Niilo Tarvajärvi. Aili Vaittinen. ·
36541: 860
36542:
36543: IV,459.- Toiv.al. n:o 484.
36544:
36545:
36546:
36547:
36548: Toivanen ym.: Omaisuusverotuoton siirtämisestä kunnille.
36549:
36550:
36551: E d u s k u n n a 11 e.
36552:
36553: Kuntien taloudellisen aseman parantamiseksi Kuntien taloudelle tällä toimenpiteellä sen si-
36554: on mm. ehdotettu niiden pääsemistä osallisiksi jaan olisi suhteellisesti suurempi merkitys. Se
36555: joidenkin välillisten verojen tuotosta tai jopa lisäisi kuntien verotuloja noin 3-4 %. Tällai-
36556: joidenkin uudentyyppisten kunnallisten verojen nen suhdanteista riippumaton verotulo olisi
36557: säätämistä. omiaan vakauttamaan kuntien talouden hoitoa.
36558: Näitä paljon yksinkertaisempi keino olisi sää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
36559: tää nykyisen omaisuusveron ·tuotto meneväksi nan hyväksyttäväksi toivo~uksen,
36560: yksinomaan kunnille. Näin on mm. menetelty
36561: Norjassa suoritetun verouudistuksen yhteydessä. että hallitus ryhtyisi sellaisiin lainsää-
36562: Valtion verotuloja ei tällainen uudistus olen- dännöllisiin toimenpiteisiin, ioilla ny-
36563: naisesti vähentäisi. Vuoden 1968 omaisuusvero- kyisen omaisuusveron tuotto tulisi kun-
36564: uudistuksen jälkeen on omaisuusveron tuotto tien hyväksi.
36565: vain vajaa 1 % valtion kaikista verotuloista.
36566: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
36567:
36568: Irma Toivanen. Pirkko Aro. Seppo Westerlund.
36569: 861
36570:
36571: IV,460.- Toiv.al. n:o 485.
36572:
36573:
36574:
36575:
36576: Toivanen ym.: Veronmaksajain oikeusturvan lisäämisestä.
36577:
36578:
36579: E d u s k u n n a 11 e.
36580:
36581: Veronmaksajan oikeusturva on tänä päivänä Kaikesta tästä joutuu kärsimään veronmak-
36582: melko kyseenalainen. Samanaikaisesti kun usei- saja. Hän on tänä päivänä käytännöllisesti kat-
36583: ta, varsin keskeisiä verolakeja on muutettu, ei soen vailla oikeusturvaa. Laki jopa takaa ve-
36584: riittävässä määrin ole huolehdittu siitä, että rottajalle mahdollisuuden suhteellisen vapaan
36585: näistä muutoksista olisi riittävässäkään määrin mielivallan käyttämiseen. Veronmaksaja on ve-
36586: tiedotettu asianomaisen verotuksen kohteeksi rottajansa armoilla. Veronmaksajan aseman vah-
36587: joutuvalle. On lähdetty siitä, että verotettavan vistamiseksi ja hänen oikeusturvansa järjestä-
36588: tulee ottaa itse selvää verotuksesta niiltä osin miseksi olisi ryhdyttävä pikaisiin toimenpitei-
36589: kuin se häntä kiinnostaa. Verovelvolliselta on siin. Olisi suoritettava pikaisesti kokonaistutki-
36590: saattanut kuitenkin jäädä huomaamatta joitakin mus siitä, mitä toimenpiteitä eri verotuspor-
36591: varsin keskeisiäkin asioita, joista myöhemmin taissa tarvittaisiin veronmaksajan oikeusturvan
36592: saattaa hänelle koitua ikävyyksiä. Vastaavasti lisäämiseksi. Tätä varten olisi varattava jo ensi
36593: verotoimistoihin on jouduttu palkkaamaan tila- vuoden tulo- ja menoarvioon tarpeelliset mää-
36594: päisiä työntekijöitä, joille jopa vanhat verolait- rärahat.
36595: ldn ovat outoja. On tapahtunut jopa niin, ettei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36596: verottajalle ole aina edes itse verolakikaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36597: tuttu. muksen,
36598: Verovalitukset ovat edelleen ruuhkautuneet
36599: niin, että sinänsä selvien väärinkäsitystenkin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36600: oikaiseminen oikeusteitse vie ylettömän kauan menpiteisiin veronmaksajan oikeustur-
36601: aikaa. Saattaapa päätöksen saaminen kestää van lisäämiseen tähtäävien toimenpitei-
36602: jopa useita vuosia. Kyseessä saattaa lisäksi olla den selvittämiseksi.
36603: varsin huomattaviakin summia.
36604: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36605:
36606: Irma Toivanen. Pirkko Aro. Pekka Tarjanne.
36607: 862
36608:
36609: IV,461.- Toiv.al. n:o 486.
36610:
36611:
36612:
36613:
36614: Toivanen ym.: Rintamasotilaiden asuntotuotannon turvaamisesta.
36615:
36616:
36617: Ed u s kun n a 11 e.
36618:
36619: Vuonna 1939 ja sen jälkeen käytyihin sotiin seksi heidän oman kodin hankkimiseen, olisi
36620: osallistuneet rintamamiehet saivat vuonna 1945 v·a1tiovallan kiinnitettävä erityistä huomiota
36621: säädetyn maanhankintalain perusteella viljelys-, niiden tekijöiden vahvistamiseen, jotka edesaut-
36622: asuntoviljelys-, asuntotilan tai asuntotontin sa- tavat rintamasotilaiden asunnonsaantia. Tällä
36623: notussa laissa määritellyillä lunastusehdoilla. hetkellä vielä huomattava osa sotaveteraaneja
36624: Tämä oikeus edellytti heidät myös saamaan on vailla omaa asuntoa. Suuri osa heistä ha-
36625: edullisilla ehdoilla valtion lainaa rakennustoi- luaisi hankkia itselleen joko asunto-osakkeen
36626: minnan tukemiseksi. V. 1949 maanhankinta- tai omakotitalon. Usein eivät omat voimat
36627: lakiin tehty muutos oikeutti rintamasotilaan kuitenkaan riitä rahoituksen järjestämiseen.
36628: vaihtamaan maansaantioikeutensa kerrostalosta Tässä olisikin valtion tultava apuun. Rinta-
36629: saatavaan asunto-osakkeeseen. mamiehille olisi voitava osoittaa budjettiin
36630: Mainituista eduista pääsivät osallisiksi vain varatusta asuntotuotantomäärärahasta vuosittai-
36631: rintamasotilaat, jotka ennen lain toimeenpano- nen määräosa käytettäväksi rintamasotilaiden
36632: asetuksessa mainittua määräaikaa olivat solmi- asuntotuotannon jouduttamiseen niin, että
36633: neet avioliiton. Lain täytäntöönpaneviranomais- mahdollisimman monen rintamasotilaan koh-
36634: ten määräämä ajankohta 1. 10.45 ja sanottuun dalla asuntokysymys lopultakin päättyisi myön-
36635: päivään mennessä välttämätön perheellisyys teisesti.
36636: johtivat sanotun oikeuden jaossa kohtuutto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36637: muuksiin, varsinkin kun käytyihin sotiin viime nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36638: vaiheessa osallistuivat nuoret ikäluokat, joiden muksen,
36639: normaali avioliiton solmiminen ennen sanottua
36640: ajankohtaa olisi ollut mahdoton ja vailla riit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36641: täviä edellytyksiä. rintamasotilaiden asuntotuotannon tur-
36642: Koska ei voida katsoa oikeudenmukaiseksi vaamiseksi varaamalla valtion vuosittai-
36643: sitä, että valtiovalta ei jättäisi edellä maini- seen tulo- ja menoarvioon määrärahan
36644: tuille rintamasotilaille ja heihin verrattaville käytettäväksi yksinomaan tätä tarkoi-
36645: vielä mahdollisuutta yhteiskunnan osallistumi- tusta varten.
36646: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
36647:
36648: Irma Toivanen. Pekka Tarjanne.
36649: Pirkko Aro. Seppo Westerlund.
36650: 863
36651:
36652: IV,462.- Toiv.al. n:o 487.
36653:
36654:
36655:
36656:
36657: Toivanen ym..: Rintamamiesten saattamisesta etusijalle asuntolai-
36658: noja jaettaessa.
36659:
36660:
36661: E d u s k u n n a II e.
36662:
36663: Viime sotiemme jälkeen jaettiin valtion toi- kään alennettu. Aivan liian monet niistä, jotka
36664: mesta sodissa mukanaolleille perheellisille ns. taistelivat maamme kotien puolesta, eivät ole
36665: rintamamiestontteja. Lukuisat rintamamiehet saaneet hankituksi yrityksistään huolimatta
36666: jäivät kuitenkin tämän jaon ulkopuolelle, koska omaa kotia itselleen.
36667: eivät täyttäneet rintamamiestontin saamiseen Mikäli yhteiskunta ei ole katsonut voivansa
36668: vaadittuja ehtoja. Toisaalta ta·as useat ehdon antaa täysiä edellytyksiä rintamamiehille oman
36669: täyttäneistäkin eivät syystä tai toisesta saaneet kodin hankkimiseksi, olisi sen kuitenkin tul-
36670: tässä yhteydessä mahdollisuutta oman kodin ra- tava vastaan siellä, missä se on helpointa, niin
36671: kentamiselle. pitkälle, kuin se vain on mahdollista. Eräs täl-
36672: Vaikka sodistamme on kulunut jo suhteelli- lainen mahdollisuus olisi rintamamiesten aset-
36673: sen pitkä aika, ei rintamamiesten asuntokysy- taminen etusijalle asuntolainoja myönnettäessä.
36674: mys ole vieläkään menettänyt ajankohtaisuut- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
36675: taaan. Paremminkin vasta nyt on havaittavissa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36676: seuraukset niistä uhrauksista, joita rintamamie- sen,
36677: het maamme vapautta puolustaessaan antoivat.
36678: Yhteiskuntamme ei ole palkinnut rintamaso- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36679: tilaitaan lupaustensa mukaisesti. Eläkekysymys rintamamiesten saattamiseksi etusijalle
36680: on vielä hoitamatta, eläkeikärajaa ei ole Vielä- asuntolainojen saamisen suhteen.
36681: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36682:
36683: Irma Toivanen. Pekka Tarjanne. Seppo Westerlund.
36684: 864
36685:
36686: IV,463.- Toiv.al. n:o 488.
36687:
36688:
36689:
36690:
36691: Tuomioja ym.: Virkamiesten eroamissäännösten muuttamisesta.
36692:
36693:
36694: E d u s k u n n a 11 e.
36695:
36696: Virkamiesten yleinen eroamisikä on nykyisin Edellytysten toteaminen voitaisiin järjestää si·
36697: 67 vuotta, mutta virkamies voi jo 60-vuotiaana ten, että jokainen virka, jonka haltija tulee 63
36698: siirtyä eläkkeelle ja saada täyden eläkkeen, jos vuoden ikään, julistettaisiin haettavaksi, jolloin
36699: hänellä on virkavuosi11 tarpeeksi. Kun kehitys se viranhaltija, joroa edelleen haluaisi jatkaa,
36700: monilla aloilla nykyisin on swgen nopeaa ja olisi velvollinen hakemaan virkaa.
36701: kun on syytä olettaa, että monet myöhemmin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36702: tutkintonsa suorittaneet ja myöhemmin alalle kunnw hyväksyttäväksi toivomuksen,
36703: tulleet edustavat suurempaa Ja ajanmukaisem-
36704: paa asiantuntemusta kuin virkojen nykyiset että hallitus tutkisi, mitä mahdolli-
36705: haltijat, olisi yleisen edun mukaista, että eroa- suuksia olisi muuttaa virkamiesten
36706: minen 63 vuoden iässä tulisi tavallisemmaksi. eroamissäädöksiä siten, että jokaisen 63
36707: Mitään syytä ei kuitenkaw ole säätää eroa~ista vuotta täyttävän virkamiehen virka ju-
36708: ehdottomaksi. Niiden virkamiesten, jotka ovat listettaisiin haettavaksi ja oikeus jatkaa
36709: pystyneet seuraama1lh alwsa kehitystä tai jotka virassa 67 vuoden ikään asti myönnet-
36710: muutoin kykenevät osoittamaw, että päteväm- täisiin vain niille, joiden virkaan ei pä-
36711: piä tai sopivampia hakijoita virkaan ei ole, tu- tevämpiä tai sopivampia hakijoita il-
36712: lisi edelleen voida jatkaa 67 vuoden ikään. maannu.
36713: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
36714:
36715: Erkki Tuomioja. U. H. Voutilainen. Paavo Tiilikainen.
36716: Matti Ahde. Reino Breilin. Valto JeiU[elä.
36717: Kaarle Salmivuori. Osmo Kaipainen. UH Sundqvist.
36718: Urho E. Knuuti. A.-V. Perheentupa. Eero Salo.
36719: Eeli Lepistö. Ralf Friberg. Tellervo Koivisto.
36720: 865
36721:
36722: IV,464.- Toiv.al. n:o 489.
36723:
36724:
36725:
36726:
36727: Tupamäki ym.: V erovapauksien poistamisesta.
36728:
36729:
36730: E d u s k u n n a 11 e.
36731:
36732: Kansalaisten ja yritteliäisyyden verot ovat tuksen tulee tapahtua todellisten tulojen ja to-
36733: maassamme raskaat. Tästä huolimatta vuodesta dellisen omaisuuden mukaan.
36734: vuoteen hyväksytään l-akeja, joiden perusteella Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
36735: suuria tuloja ja suuria omaisuuksia jää verova- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo!Duksen,
36736: paiksi. Vanhoja veronkiertomenetelmiä ei ole
36737: yritettykään saada tehottomiksi, vaan kaiken että hallitus ryhtyisi kiireellisesti lain-
36738: annetaan j11tkua ennallaan. Tästä hyötyvät vain säädäntötoimenpiteisiin kaikkien verova-
36739: suurituloiset ja suuren rahan edustajat, pienitu- pauksien poistamiseksi säätiöitä ja vero-
36740: loiselle työmiehelle tai pientilalliselle tämä tie- vapaita sijoitusasuntoja myöten niin,
36741: tää vastaavaa verojen korotusta. että kaikkia kansalaisia verotet1111n oi-
36742: Oikeudenmukaisessa ja terveessä yhteiskun- keudenmukaisesti todellisten tulojen ja
36743: nassa verotus kohdistuu kaikkiin kansalaisiin sa- todellisen omaisuuden mukaisesti.
36744: malla tavoin veronmaksukyv}lln mukaan. Vero-
36745: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
36746:
36747: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
36748: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
36749:
36750:
36751:
36752:
36753: 109 427/70
36754: 866
36755:
36756: IV,465.- Toiv.al. n:o 490.
36757:
36758:
36759:
36760:
36761: Tupamäki ym.: Satunnaisen kauppavoiton verotuksen poistami-
36762: sesta omistusasuntokaupoissa.
36763:
36764:
36765: E d u s k u n n a 11 e.
36766:
36767: Omistetun asunnon vaihtamista vaikeuttaa tu eräiltä yhtiöiden hankinnoilta, se tulisi pois-
36768: meillä se, että mikäli asunto on ollut omistuk- taa myös asunnon hankkimisesta.
36769: sessa vain lyhyen aikaa, seuraa sen myymisestä Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
36770: automaattisesti ylimääräisiä menoja satunnaisen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36771: kauppavoiton verottamisen johdosta. Samoin
36772: asuntoa vaihtaessa joutuu maksamaan tällöin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36773: leimaveron. satunnaisen kauppavoiton verotuksen
36774: Jotta siirtyminen omistetusta asunnosta toi- poistamiseksi sillloin kun asu;a myy
36775: seen kävisi joustavasti, tulisi satunnaisesta omistamansa asunnon ;a hankkii sa-
36776: kauppavoitosta saatu vero poistaa, jos samalla malla uuden, ;ahon menee asumaan, se-
36777: on kysymys uuden asunnon hankkimisesta it- kä leimaveron poistamiseksi asuntokau-
36778: sensä asumistarkoituksiin. Leimavero on poistet- pasta.
36779: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
36780:
36781: Olavi· Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
36782: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
36783: 867
36784:
36785: IV,466.- Toiv.al. n:o 491.
36786:
36787:
36788:
36789:
36790: Tupamäki ym.: Moottoriurheilukilpailuien vapauttamisesta leima-
36791: verosta.
36792:
36793:
36794: E d u s k u n n a 11 e.
36795:
36796: Viime vuosina suomalaiset urheilijat ovat huolimatta, että eräiden vastaavanlaatuisten
36797: niittäneet e1ttämättä suurinta mainetta moot- kilpailuiden lipuista ei tä~ä veroa peJ:iti. Nyt
36798: toriurheilun alueella. Aivan viimeaikaiset ta- meillä useimmat moottorijärjestöt ovat ·jatku-
36799: pahtumat ovat moninkertaisesti lisänneet kan- vissa taloudellisissa vaikeuksissa, kunnollisia
36800: sainvälistä menestystämme, ja Suomi kuu- starttirahoja ei pysty4i maksamaan nimekkäille
36801: luukin tällä hetkellä urheilu- ja kilpa-autoilun ulkomaisille ajajille, kilpailut jäävät harvoiksi
36802: nouseviin suurmaihin ja myös moottoripyöräi- ja kotimainen nouseva ajajapolvi jää ilman tar-
36803: lyn alalla on nousumme kohti huippua ollut lu- vitsemaansa ·pätevää kokemusta.
36804: paavaa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
36805: Maamme moottoriurheilun kehittymistä ra- taen eduskunnan hyväksyttäväksi. toivomuksen,
36806: joittaa kuitenkin kotimaisten kilpailujen vähyys
36807: sekä niistä usein puuttuva.kansainvälisesti mer- että hallitus kiireellisesti. ryhtyisi toi-
36808: kittävä ulkomainen osanotto. Tähän on osal- menpiteisiin . moottoriurheilukilpailujen
36809: taan syynä ~. että moottoriurheilutilaisuuden piiäsylipptt;en vapauttamiseksi leima·
36810: pääsylipuista peritään leimaveroa. Näin siitä verosta.
36811: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
36812:
36813: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
36814: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä.
36815: Matti Silander. Mikko Vainio.
36816: 868
36817:
36818: IV,467.- Toiv.al. n:o 492.
36819:
36820:
36821:
36822:
36823: Tupamäki ym.: Kilpailuajoneuvojen vapauttamisesta auto- ja
36824: moottoripyöräverosta.
36825:
36826:
36827: E d u s k u n n a 11 e.
36828:
36829: Viime wosina ovat suomalaiset urheilijat yleiseen liikenteeseen tulevilta ajoneuvoilta
36830: niittäneet eittämättä suurinta !Dainetta moot- poistettaisiin tämä vero. Se ei pienentäisi val-
36831: toriurheilun alueella. Aivan viimeaikaiset ta- tion ,tuloja nimeksikään, mutta olisi ratkaisevan
36832: pahtumat ovat moninkertaisesti lisänneet kan- tärkeä tekijä uusien kykyjemme esiin pääsemi-
36833: sainvälistä menestystämme, ja Suomi kuuluukin selle, sillä meillä moottoriurheilu perustuu yksi-
36834: tällä hetkellä urheilu- ja kilpa-autoilun nouse- tyisten henkilöiden - useimmiten pelkästään
36835: viin suurmaihin ja myös moottoripyöräilyn alal- ajajan itsensä - harrastukseen, eikä takana ole
36836: la on nousumme huippua kohti ollut lupaavaa. suuria rahoittajia.
36837: Maamme moottoriurheihtn kehittymistä ra- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
36838: j<littaa kuitenkin suuresti kilpailukäyttöön han- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36839: kittavien ajoneuvojen kohtuuttoman korkea
36840: hinta verrattuna kilpailija.nlaihinnne. Tilanne että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ·toi-
36841: johtuu maassamme perittävästä erittäin kor- menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
36842: keasta auto- ja moottoripyörien erikoisverosta, seksi niin, että pelkästään kilpailukäyt-
36843: jota peritään tuonnin hillitsemiseksi ja liikenne- töön tarkoitetut ajoneuvot vapautettai-
36844: väyliin kohdistuvien investointien rahoittami- siin kokonaan auto- ja moottoripyöräve-
36845: seksi. Kuitenkin olisi vain kohtuullista, että rosta.
36846: pelkästään kilpailukäyt~öön hankittavilta, ei
36847: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
36848:
36849: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
36850: Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
36851: Matti Silander. Arttur Niemelä.
36852: Mikko Vainio.
36853: 869
36854:
36855: IV,468.- Toiv.al. n:o 49.3.
36856:
36857:
36858:
36859:
36860: Tupamäki ym.: Oman asunnon asuntoedun verotuksen poistami-
36861: sesta.
36862:
36863:
36864: E d u s k u n n a II e.
36865:
36866: Nykyisin voimassaoleva oman asunnon asun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
36867: toedun verottaminen on yleisen käsityksen mu- ·taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36868: kaan epäoikeudenmukainen ja perusteeton.
36869: Eduskuntakin on aikoinaan tehnyt tämän veron että hallitus antaisi kiireeUisesti edus-
36870: poistamiseen liittyvän päätöksen, mutta asia ei kunnalle esityksen oman asunnon asun-
36871: ole mennyt päätökseen. toedun verotuksen poistamisesta.
36872: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
36873:
36874: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
36875: Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
36876: Matti Silander. Arttur Niemelä.
36877: Mikko Vainio.
36878: 870
36879:
36880: IV,469.- Toiv.al. n:o 494.
36881:
36882:
36883:
36884:
36885: Tupamäki ym.: Opiskelukustannusten verovähennysoikeudesta.
36886:
36887:
36888: E d u s k u n n a 11 e.
36889:
36890: Ammattiin valmistunut henkilö saa verotuk- Kun otamme huomioon, että ansiotyöstä
36891: sessa huomioida vähennyskelpoisina erinä kaik- saadut tulot ovat erittäin merkittävä opiskelun
36892: ki ammattikirjallisuuden hankinnasta aiheutu- rahoitustapa - kaikilla opiskelijoilla keskimää-
36893: neet kustannukset. Tätä oikeutta opiskelijalla rin 20% Jyväskylässä vuonna 1966 tehdyn
36894: ei ole, vaikka hän joutuukin jo opiskeluaika- tutkimuksen mukaan, perheellisillä peräti
36895: naan hankkimaan moriia kalliita kirjoja, eräillä 70 % - ei voi olla oikein, että heidän opis-
36896: aloilla jopa käsikirjoja, jotka yleensä ovat mui- kelumahdollisuuksiaan rajoitetaan verotukselli-
36897: ta kirjoja kalliimpia, sekä muita välineitä, joita silla seikoilla eikä anneta heille samoja vähen-
36898: hän tulee käyttämään myöhemmin ammatis- nysmahdollisuuksia kuin tavallisille veronmak-
36899: saankin. Tarvetta omien kirjojen hankkimiseen sajille. Opiskelu on tunnustettava työksi ja
36900: lisää vielä kirjastojen täysin riittämätön kapa- myös opiskelijalle on sallittava samat verovä-
36901: siteetti, jolloin yhä useammat opiskelijat jou- hennykset kuin tavalliselle verQnmaksajalle.
36902: tuvat ostamaan useimmat kirjansa ehtiäkseen . . Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
36903: lukea ne ajoissa. Edelleen vaikeuttaa tilannetta · taen· eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36904: kirjastojen lukutilojen riittämättömyys.
36905: Tavallinen veronmaksaja saa vähentää myös että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36906: matkoista aiheutuneet kustannukset tiettyyn menpiteisiin lainsäädännön niin muutta-
36907: rajaan saakka sekä lisäopiskelusta aiheutuneet miseksi, että peruskoulun jälkeisiä opin-
36908: kustannukset. Opiskelija sen sijaan ei saa vä- toja oppilaitoksessa tai kursseilla har-
36909: hentää matkakustannuksiaan ollenkaan, vaikka joittava saa veronalaisesta tulostaan vä-
36910: ne usein nousevat erittäin suuriin summiin. hentää opiskeluun liittyvän kirjallisuu-
36911: Myöskään lukukausimaksuja ja kurssimaksuja den ja muiden välineiden aiheuttamat
36912: eivät opiskelijat saa tuloistaan verotuksessa kustannukset, lukukausi- ja kurssimak-
36913: vähentää, vaikka ne edustavat vuosittain 200- sut sekä matkakustannukset.
36914: 2 000 markkaa.
36915: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
36916:
36917: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
36918: Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
36919: Matti Silander. Arttur Niemelä.
36920: Mikko Vainio.
36921: 871
36922:
36923: IV,470.- Toiv.al. n:o 495.
36924:
36925:
36926:
36927:
36928: Tupamäki ym.: Koulutusvähennykseen oikeuttavan ikärajan nos-
36929: tamisesta.
36930:
36931:
36932: E d u s k u n n a 11 e.
36933:
36934: Koska nuorten koulunkäynnin pituus on jat- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36935: kuvasti kasvanut ja vanhempien osuus korkea- vomuksen,
36936: kouluopiskelijoidenkin kulujen peittämisessä on
36937: edelleen erittäin merkittävä, ei nykyinen koulu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36938: tusvähennyksen tekemisen yläikäraja 21 vuotta menpiteisiin koulutusvähennykseen oi-
36939: voi olla enää oikea. Tämä raja tulisi nostaa 24 keuttavan oppilaan yläikärajan nostami-
36940: vuoteen. Mainituilla perusteilla ehdotamme seksi 24 vuoteen.
36941: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
36942:
36943: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
36944: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä.
36945: Matti Silander. Mikko Vainio.
36946: Viljo Suokas.
36947: 872
36948:
36949: IV,471.- Toiv.al. n:o 496.
36950:
36951:
36952:
36953:
36954: Tupamäki ym.: Moottorisahojen polttoaineveron poistamisesta.
36955:
36956:
36957: E d u s k u n n a 11 e.
36958:
36959: Polttoaineveroa on ruvettu perimaan ensi- mikä polttoaineveron poistamisella olisi heidän
36960: sijaisesti valtion suurten liikenneinvestointien ansioidensa parantamisessa. Todettakoon, että
36961: rahoittamiseksi, jolloin verotuksen kohteeksi metsätyömiesten ansiot ovat huomattavasti alle
36962: luonnollisesti joutuivat lähinnä ne, joiden hy- maamme työntekijöiden keskimääräisten ansioi-
36963: väksi tehtävät investoinnit myös tulevat. Nyt den, joten nousu olisi heille erittäin tervetullut.
36964: kuitenkin tästä korkeasta välillisestä verosta Tällöin valtiolle aiheutuva tulojen vähentymi-
36965: ovat joutuneet kärsimään eräät työntekijäryh- nen olisi vain marginaalinen.
36966: mät, joiden kannettavaksi sitä ei ole alun- Mainituilla perusteilla esitämme kunnioittaen
36967: perin tarkoitettu. Tärkein tämänkaltainen ryh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36968: mä on metsätyömiehet, jotka joutuvat työssään
36969: moottorisahoissaan jatkuvasti käyttämään ve- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36970: rollista polttoainetta. Polttoainekustannukset menpiteisiin polttoaineveron poistami-
36971: ovat metsätyömiehelle suurin menoerä, joten seksi moottorisaboihin käytettävästä
36972: on hyvin ymmärrettävää se suuri merkitys, polttoaineesta.
36973: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
36974:
36975: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
36976: Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
36977: Matti Silander. Arttur Niemelä.
36978: Mikko Vainio.
36979: 873
36980:
36981: IV,472.- Toiv.al. n:o 497.
36982:
36983:
36984:
36985:
36986: Tupamäki ym.: Metsäaio-ansioista myönnettävästä tuloverovähen-
36987: nyksestä.
36988:
36989:
36990: E d u s k u n n a 11 e.
36991:
36992: Suomen maaseudun pientilallisten toimeen- mukaan pientiloilla traktorin pito ei kannata
36993: tulo perustuu vain harvoin yksinomaan tilasta alkuunkaan, mutta nykyisellään se tulee metsä-
36994: saatavaan tuottoon. Lisätuloja on hankittu pe- töissä edullisemmaksi kuin hevonen.
36995: rinteellisesti ulkopuolisista metsätöistä. Tällöin Kohtuus vaatii, että hevosen käyttö metsä-
36996: erityisesti hevosella tapahtunut puutavaran ajo työssä maatilatalouden harjoittajan verotukses-
36997: on ollut tärkeä toimeentulon lähde. sa palautetaan ennalleen, ja tilan ulkopuolisesta
36998: Nyt kuitenkin uutta maatilatalouden tulo- hevosella suoritetusta metsäajosta saadusta tu-
36999: verolakia sovellettaessa on päädytty menette- losta myönnetään 60 % :n vakiovähennys. To-
37000: lyyn, jonka mukaan illallisen ulkopuolisesta dettakoon, että tälläkin hetkellä metsäajoa he-
37001: hevosella suorittamasta metsätyöstä saamasta vosella suorittava henkilö, jolla ei ole maatilaa,
37002: tulosta ei saa vähentää mitään prosenttivähen- saa suorittaa kyseisen suuruisen poiston.
37003: nystä kuten ennen, vaan saatu tulo on lisättävä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37004: kokonaisuudessaan maataloudesta saatavaan tu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37005: loon ilman mitään vähennyksiä. Tämä on joh-
37006: tanut kohtuuttamaan verotuksen nousuun sekä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37007: hevosten voimakkaasen vähentymiseen, mistä menpiteisiin lainsäädännön niin muut-
37008: puolestaan seuraa, että monien pientilallisten tamiseksi, että maatilataloutta harioitta-
37009: viimeinen lisäansiomahdollisuus on poistunut va saa tuloverotuksessaan suorittaa 60
37010: ja edessä on pakkomuutto johonkin muualle - prosentin vähennyksen tilan ulkopuo-
37011: mihin, sitä hän ei useinkaan tiedä - , sekä lelta saadusta hevosella suoritetusta
37012: maatalouden ylikoneellistuminen; tutkimusten metsätyöstä syntyneestä lisätulosta.
37013: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
37014:
37015: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
37016: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä.
37017: Matti Silander. Mikko Vainio.
37018:
37019:
37020:
37021:
37022: 110 427/70
37023: 874
37024:
37025: IV,473.- Toiv.al. n:o 498.
37026:
37027:
37028:
37029:
37030: Tupamäki ym.: Yksi mies-yksi virka-periaatteen käytäntöön
37031: saattamisesta.
37032:
37033:
37034: E d u s k u n n a 11 e.
37035:
37036: Viime vuosina on yhä yleisemmäksi levinnyt Tavoitteena tulisi olla, että jokainen satsl
37037: käytäntö, jonka seurauksena samalla henkilöllä riittävän toimeentulon yhdestä työpaikasta ja
37038: on kaksi tai useampia toimia tai virkoja. Eri- että jokaisella olisi tehtäviä vain niin paljon
37039: tyisesti korkeilla virkapaikoilla ja useiden joh- kuin hän pystyy kunnolla normaaliajassa suo-
37040: tavien poliitikkojen kohdalla tämä epäkohta rittamaan. Tästä olisi seurauksena työttömyy-
37041: näkyy selvästi. Onhan selvää, että kun työtä den osittaista helpottumista, tuloerojen kaven-
37042: kasaantuu yhden henkilön kohdalle yhä enem- tumista ja tasa-arvoisuuden lisääntymistä.
37043: män ia enemmän, ei niistä mikään tule hoidet- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37044: tua kunnolla. Selvästi onkin nähtävissä, että taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37045: tehtäviä kerätään pelkästään yhä suurempien
37046: tulojen toivossa, eikä velvollisuuksia sitten py- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti te-
37047: ritäkään hoitamaan riittävän hyvin. kemään selvitystä siitä, mitä .mahdolli-
37048: Samankaltainen epäkohta esiintyy myös sil- suuksia ;a keino;a olisi saada käytän-
37049: loin, kun tulonsaaja ei voi ansion pienuuden töön "yksi mies - yksi virka" -peri-
37050: takia tulla toimeen yhdellä palkalla, vaan jou- aate kaikkia palkansaa;ia koskevana
37051: tuu uhraamaan vapaa-aikaansa toiseen ttyöhön. niin, että iokainen saisi riittävän toi-
37052: Tämä ei voi olla tasa-arvoisuuden vaatimuksen meentulon yhdestä työpaikasta eikä ke-
37053: mukaista. nelläkään olisi tehtäviä enempää kuin
37054: pystyy kunnolla suorittamaan.
37055: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
37056:
37057: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
37058: Arttur Niemelä. Matti Asunmaa.
37059: Aarne Penttinen. Viljo Suokas.
37060: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
37061: Antti lsomursu. Eino Syrjä.
37062: 875
37063:
37064: IV,474.- Toiv.al. n:o 499.
37065:
37066:
37067:
37068:
37069: Tupamäki ym.: Pienen ja keskisuuren yrittäjätoiminnan jatku-
37070: vuuden turvaamisesta.
37071:
37072:
37073: Ed u s k u n n a 11 e.
37074:
37075: Maassamme on viime vuosina jouduttu ti- keet ovat ylivoimaisesti suurimmalta osalta ni-
37076: lanteeseen, jossa pienyritteliäisyys kokonaisuu- menomaan pienyritteliäisyyttä edustavia elin-
37077: dessaan on joutunut yhä kiristyneiden elinehto- keinoaloja, ,tuntuu tapahtunut kehitys täysin
37078: jen alaiseksi. Verotuksessa on suuryhtiöt ase- nurinkuriselta. Maassa vallitsee suuri työttö-
37079: tettu parempaan asemaan leimaveron, omai- myys ja kuitenkin juuri sen yrittäjäkunnan elin-
37080: suusveron ja tuloveron suhteen verrattuna pie- ehtoja kavennetaan, joka edullisimmin loisi
37081: neen yksityisyrittäjään. Vesilain ja kaavoituk- uusia pysyviä työpaikkoja. Tämä ei voi olla
37082: sen määräyksiä sovelletaan pienyrittäjiin monin- järkevää maan edun kannalta.
37083: verroin ankarammin kuin suuryrityksiin. Li- Koska katsomme, että maamme edun ja ke-
37084: säksi sallitaan suuryrityksille kartelloitumista hityksen kannalta on välttämätöntä, että maas-
37085: ja jopa viipiilisiä kilpailumenetelmiä, joista sa on merkittävässä määrin yritteliästä pientä
37086: luonnollisesti pienyrittäjä joutuu kärsimään. ja keskisuurta yrittäjätoimintaa, . ehdotamme
37087: Myös valtion tukitoimenpiteet kohdistuvat mo- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37088: ninkertaisina suhteellisestikin laskien suurteol- vomuksen,
37089: lisuuteen.
37090: Kun otamme huomioon, että tollisuudessakin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
37091: yli 40 % työntekijöistä saa toimeentulonsa menpiteisiin, jotka turvaavat maamme
37092: pienteollisuudesta, että vähittäiskaupan 140 000 pienen ja keskisuuren yrittäjätoiminnan
37093: työntekijää ovat pääosaltaan pienyrittäjien pal- jatkuvuuden ja tasavertaiset elinehdot
37094: veluksessa, että muu palveluelinkeino ja työliik- suuryritteliäisyyden kanssa.
37095: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
37096:
37097: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
37098: Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
37099: Matti Silander. Arttur Niemelä.
37100: Mikko Vainio.
37101: 876
37102:
37103: IV,47.5.- Toiv.al. n:o .500.
37104:
37105:
37106:
37107:
37108: Tupamäki ym.: Määrärahasta halpakorkoisia pienteollisuuslainoia
37109: varten.
37110:
37111:
37112: Eduskunnalle.
37113:
37114: Maamme teollisista yrityksistä 9.5 % ovat on vapailta luottomarkkinoilta lainan saanti
37115: niitä, joiden työntekijämäärä on enintään 50, pienyrittäjille usein mahdotonta.
37116: ja koko teollisesta työvoimasta on näiden käsi- Kun maassamme vallitsee suuri rakenteelli-
37117: ja pienteollisuusyritysten osuus yli 40 %. Pien- nen työttömyys ja pienen ja keskisuuren teol-
37118: teollisuus luo pysyvän, tuottavan työpaikan lisuuden tukeminen on tehokkainta ja halvinta
37119: 5 000-20 000 markalla, keskisuuri teollisuus työttömyyden torjuntaa, pidämme välttämät-
37120: 20 000-100 000 markalla ja suurteollisuus tömänä, että riittävän suuri määräraha tulisi
37121: 200 000-800 000 markalla. osoittaa pienteollisuuslainoihin. Määrärahan
37122: Valtion tuki suurelle teollisuudelle valtion suuruutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon,
37123: yritykset mukaanlukien on viime vuosina ollut että myönnetyt lainat ovat edustaneet parhaim-
37124: 300-700 miljoonaa markkaa vuodessa. Sa- millaankin enintään 40% anotusta määrästä.
37125: maan aikaan on pienteollisuuslainoja annettu Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37126: vuonna 1967 9 milj. mk, 1968 20 milj.mk, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37127: 1969 10 milj.mk ja kuluvana vuonna ei ollen-
37128: kaan. Nyt myönnettävällä korkotuella ei ole että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37129: juuri mitään merkitystä sen suuruuden ollessa menpiteisiin riittävän määrärahan myön-
37130: kokonaisuudessaan olemattoman pieni. Lisäksi tämiseksi halpakorkoisia pienteollisuus-
37131: laino;a varten.
37132: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
37133:
37134: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
37135: Arttur Niemelä. Matti Asunmaa.
37136: Aarne Penttinen. Viljo Suokas.
37137: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
37138: Antti Isomursu. Eino Syrjä.
37139: Heikki Kainulainen.
37140: 877
37141:
37142: IV,476.- Toiv.al. n:o 501.
37143:
37144:
37145:
37146:
37147: Tupamäki ym.: Kokonaisvaltaisen asuntopolitiikan aikaansaami-
37148: sesta.
37149:
37150:
37151: E d u s k u n n a 11 e.
37152:
37153: Vuoden 1966 asuntotuotantolaki asetti ta- mennessä on tästä ohjelmasta jääty jälkeen jo
37154: voitteeksi 500 000 uuden asunnon tuottami- noin 30 000 asuntoa.
37155: sen vuoden 1975 loppuun mennessä. Tähän
37156:
37157: 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 Yht. ( 1 000 as.)
37158: tavoite .......... 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 500
37159: tuotanto ........ 36 37 36 38
37160: vajaus yht. ...... 5 11 20 29
37161:
37162: Kun otamme huomioon, että meillä solmi- Jotta asuntotuotantoon saataisiin lisää rahaa,
37163: taan uusia avioliittoja lähes 41 000 vuosittain on valtion ensimmäiseksi muutettava suhtautu-
37164: ja. että samanaikaisesti yli 15 000 vanhaa asun- misensa omistusasumiseen myötämieliseksi ja
37165: toa vuosittain poistuu käytöstä ja samaan ai- pyrittävä yksityispääoman kanssa sa.umatto-
37166: kaan on erittäin voimakas sisäinen muutto- massa yhteistyössä kohti yhteisesti hyväksyt-
37167: liike maalta asutuskeskuksiin, ymmärrämme hy- tyä ja oikeaksi tunnustettua asuntopoliittista
37168: vin ne vaikeudet, jotka meillä asuntotarpeen päämäärää. Tämä merkitsee kokonaisvaltaista
37169: tyydyttämisessä näinä vuosina on. asuntopolitiikkaa, halpakorkoisia kodinperusta.-
37170: Asuntojen rakentamisessa on meillä hyvin mislainoja, pitempiaikaisia ensi-sijaislainoja val-
37171: vaikea päästä vadikaalisti suurempiin määriin: tion taholta normaalikorolla niille, jotka. ra-
37172: Suomen vuosittainen kokonaisinvestointi on ol- kentavat asunnon itse siellä asuakseen, aina-
37173: lut tällä vuosikymmenellä 25-26 % brutto- kin kokeilua asunto-obligaatioilla jne.
37174: kansantuotteestamme, minkä suuruutta osoit- Asuntotuotannon kohottamiseksi esitämme
37175: taa se, että Länsi-Euroopan maista vain Sveit- mainituilla. perusteilla kunnioittaen eduskunnan
37176: si ja Norja ovat investoineet enemmän. Tästä hyväksyttäväksi toivomuksen,
37177: menee meillä pitemmällä tähtäimellä tuottoa.
37178: lisääviin kohteisiin vain vajaat 26 %, mikä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37179: osuus on ratkaisevasti pienempi kuin muissa menpiteisiin kokonaisvaltaisen asunto-
37180: länsimaissa. Pysyäksemme kilpailussa mukana politiikan aikaansaamiseksi ;a niitten
37181: olisi nimenomaan tätä osuutta suurennettava. päämäärien ja keinojen löytämiseksi,
37182: Asuinrakennusten osuus on investoinneista ol- joilla yksityinen pääoma ja yksityiset
37183: lut 22 % ja. sen voimakas suurentaminen on omistusasuntoa haluavat asunnontarvit-
37184: lähes mahdotonta. sijat saadaan mukaan asuntotuotannon
37185: lisäämiseen.
37186: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
37187:
37188: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
37189: Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
37190: Matti Silander. Arttur Niemelä.
37191: Mikko Vainio.
37192: 878
37193:
37194: IV,477.- Toiv.al. n:o .502.
37195:
37196:
37197:
37198:
37199: Tupamäki ym.: Ensisijaislainoituksesta oman asunnon rakenta-
37200: jille.
37201:
37202:
37203: E d u s k u n n a 11 e.
37204:
37205: Kun asuntopula maassamme on huutava, tu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37206: lisi omatoimista rakentamista tukea mahdolli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37207: simman tehokkaasti. Usein jää rakentaminen
37208: kiinni ensisijaislainoituksen raskaudesta; pan- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37209: keista saatavat ensisijaislainat ovat usein liian menpiteisiin korkeintaan normaalikor-
37210: lyhytaikaisia. Valtion tulisi antaa itselleen asu- koisen, pitempiaikaisen ensisijaislainan
37211: mistarkoitukseen rakentaval1e normaalikorkois- antamiseksi niille, jotka rakentavat
37212: ta ensisijaislainaa 10-15 vuoden kuo1etus- asunnon omaa asumistaan varten.
37213: ajalla.
37214: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
37215:
37216: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
37217: Veikko Vennamo. VUjo Suokas.
37218: Matti Silander. Arttur Niemelä.
37219: Mikko Vainio.
37220: 879
37221:
37222: IV,478.- Toiv.al. n:o .503.
37223:
37224:
37225:
37226:
37227: Tupamäki ym.: Opiskelija-asuntojen tuotannon helpottamisesta.
37228:
37229:
37230: E d u s k u n n a 11 e.
37231:
37232: Opiskelijamäärien kasvaessa on opiskelijoi- huomattava omavastuinen kustannuslisä kan-
37233: den asuntokysymys tullut yhä kipeämmäksi. nettavana. Myöskään valtio ei lainoituksessaan
37234: Vapailta markkinoilta vuokra-asunnon löytämi- ole suhtautunut riittävän myötämielisesti opis-
37235: nen on kiven takana ja vuokrat sitäpaitsi erit- kelija-asuntojen rakentamiseen.
37236: täin korkeita. Em. epäkohtien · korjaamiseksi ehdotamme
37237: Taloudellisesti hyväksi ratkaisuksi on osoit- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37238: tautunut oppilaskuntien rakennuttamat opis- vomuksen, ·
37239: kelija-asuntolat. Ongelmana on kuitenkin nii-
37240: den vähyys. Esteenä enemmälle rakentamiselle että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37241: on ollut asuntotuotantolainsäädäntömme vaati- menpiteisiin asuntotuotantolain muutta-
37242: ma vähintään 5 % :n omavastuuosuus, jonka miseksi' niin, että opiskelija-asunnoissa
37243: kerääminen oppilaskunnille on tuottanut yli- ei vaadita omavastuuosuutta ollenkaan
37244: voimaisia vaikeuksia, erityisesti pienten ja maa- }a että kaluston aiheuttamat kustannuk-
37245: seudulla 'vaikuttavien oppilaskuntien kohdalla. set voidaan näi'Ssä sallia hyväksyttäviksi
37246: Lisäksi ei tällaisessa tapauksessa välttämättö- kustannuksiksi, sekä opiskelija-asuntoi-
37247: miä kalustokustannuksia ole saanut liittää hy- hin osoitetun määrärahan suurentami-
37248: väksyttävään kokonaishintaan, mistä on ollut seksi.
37249: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
37250:
37251: Olavi Tupamäki. Pentti Antila. .
37252: Veikko Vennamo. Viljo Subkas.
37253: Matti Silander. Arttur Niemelä.
37254: Mikko Vainio.
37255: 880
37256:
37257: IV,479.- Toiv.al. n:o 504.
37258:
37259:
37260:
37261: Tupamäki ym.: Omistusasuntojen ja omakotitalojen rinnastami-
37262: sesta vuokra-asuntoihin asuntolainamäärien ja -ehtojen suh-
37263: teen.
37264:
37265: E d u s k u n n a 11 e.
37266:
37267: Yli 90 % suomalaisista haluaa asua omassa, ruus on enintään 40 % huoneiston hyväksy-
37268: omistetussa asunnossa. Tämä onkin ymmärret- tystä hankinta-arvosta. Asuntolainan lisäksi voi-
37269: tävää, kun on "oma tupa- oma lupa". Tam- daan vuokra- ja asunto-osuuskuntataloja varten
37270: pereen yliopiston 6.8-69 tekemän tutkimuksen myöntää ensisijaista lisälainaa 30 % hankinta-
37271: mukaan 72.0 % asettaa oman asunnon palve- arvosta, mutta omakotitaloa ja asunto-osaketta
37272: lusten läheisyyden edelle ja 75.9 % asettaa varten vain enintään 25 %. Siis vuokra-asun-
37273: oman asunnon lyhyen työmatkan edelle .. Tämä toon voi saada tämän ;lain mukaan lainaa 90 %
37274: vie pohjan niiltä väitteiltä, että tutkimuksissa hankinta-arvosta, mutta omistettuun asuntoon
37275: ei ole esitetty omaan asuntoon 1tai pientaloon vain 65%.
37276: liittyviä epäkohtia. Lain 10 §:n mukaan vuokrataloa ja osuus-
37277: Vaikka on periaatteessa täysin sama kuka kuntataloa varten myönnetyn asuntolainan
37278: asunnon rakentaa ja omistaa, on kuitenkin asu- laina-aika on enintään 45 vuotta, kun taas
37279: j.alle itselleen edullisinta olla asunnon omistaja; omakoritaloille tai asunto-osakkeille myönnetyn
37280: jäähän. tällöin rakennuttajan voitto hänelle sääs- lainan 1takaisimnaksun tulee tapahtua viimeis-
37281: töksi. Lisäksi omistusasuminen lisää kiinteistön tään 25 vuoden sisällä.
37282: huoltoa ja säästeliäistä käyttöä. Lain 11 § :n mukaan vuokra- ja asunto-osuus-
37283: 85-95% suomalaisista haluaa asua oma- kuntataloa varten myönnetyp._ lainan korko on
37284: koti- ja muissa pientaloissa riippumatta siitä laina-ajan ensimmäisenä viisivuotiskautena 1 %
37285: haluaako hän asua vuokralla tai omistetussa ja sen jälkeen 3% vuodessa. Omakotitaloa tai
37286: asunnossa. Pientaloja on kuitenkin vastustettu asunto-osaketta varten myönnetyn asuntolainan
37287: niiden kalleuden ja yhdyskunnalle aiheutta- korko on koko ajan 3 % vuodessa.
37288: mien liikenne- ja palveluongelmien tähden. Ensimmäisenä asuntotuotannon lisäämiseen
37289: Kuitenkin tällä hetkellä pientalot pystyvät kil- pyrkivänä, omistusasujalle myötämielisenä muu-
37290: pailemaan tasavertaisina hinnaltaan kerrostalo- toksena tulisi asuntotuotantolaki muuttaa niin,
37291: osakkeen kanssa ja myös palveluun ja liikentee- että se antaisi samat lainamäärät ja lainaehdot
37292: seen liittyvät vaikeudet ovat vain näennäisiä. omistusasunnoille kuin vuokra-asunnoille.
37293: Kuitenkin valtion suhtautuminen niin omis- Mainituilla perusteilla esitämme kunnioittaen
37294: tettuun asuntoon kuin pientaloihinkin on ollut eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37295: perin vastustava. Vuonna 1966 hyväksytyn
37296: asuntotuotantolain 7 §:n mukaan vuokrataloa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
37297: ja asunto-osuuskuntataloa varten myönnettä- menpiteisiin vuonna 1966 annetun
37298: vän lainan suuruus on enintään 60 % hyväksy- asuntotuotantolain muuttamiseksi niin,
37299: tystä hankinta-arvosta. Omakotitaloa varten että se asettaisi omistusasunnot ja oma-
37300: myönnettävän lainan suuruus on enintään 40 kotitalot vuokra-asuntojen kanssa tasa-
37301: % hyväksytystä hankinta-arvosta. Samoin asun- vertaiseen asemaan lainamäärien ja lai-
37302: to-osakkeen hankintaan oikeuttavan lainan Suu- naehtojen suhteen.
37303: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
37304:
37305: Olavi Tupamäki. Mikko Vainio.
37306: Veikko Vennamo. Pentti Antila.
37307: Matti Silander. Viljo Suokas.
37308: Arttur Niemelä.
37309: 881
37310:
37311: IV,480.- Toiv.al. n:o 505.
37312:
37313:
37314:
37315:
37316: Tunmen ym.: Sosiaaliturvakustannusten kompensoimisesta käsi-
37317: ;a pienteollisuudelle.
37318:
37319:
37320: E d u s k u n n a 11 e.
37321:
37322: Viime vuosina on maassamme toteutettu Lähimmän 15 vuoden aikana on ihmistyö-
37323: laaja sosiaalisen lainsäädännön uudistus. Koko voimavaltaisen käsi- ja pienteollisuuden merki-
37324: tälle lainsäädännölle on ollut tunnusomaista, tys taloudellisen kasvun ja erityisesti työllisyys-
37325: että sen aiheuttamat kustannukset ovat pää- politiikan kannalta yleisesti tunnustettu. Pysy-
37326: asiassa siirtyneet työnantajien maksettavaksi vien työtilaisuuksien perustaminen käsi- ja
37327: jakaantuen yksinomaan suhteessa maksettui- pienteollisuudessa on ollut mahdollista varsin
37328: hin työpaikkoihin. Tällä hetkellä, jolloin työn- pienillä alkupääomilla. Tulevaisuutta ajatellen
37329: tekijäin eläketurvajärjestelmän ja sairausvakuu- erityisesti käsi- ja pienteollisuuden sekä keski-
37330: tuslain elinkeinoelämälle tulevat rasitukset ei- suuren teollisuuden mahdollisuudet paitsi oman
37331: vät vielä vaikuta täydellä tehollaan, lasketaan markkinatalouden piirissä myös uusviennin li-
37332: yrityksen normaalikustannnusten käsi- ja pien- sääjänä on todettu merkityk<Sellisiksi. Näin ol-
37333: teollisuudessa nousevan jo 24-26 % makse- len ei ole yhdentekevää, minkälaisissa kilpailu-
37334: tuista palkoista. Kun liikevaihtoverolaki osal- olosuhteissa käsi- ja pienteollisuutemme pyrkii
37335: taan myös perustuu työhön, nousevat työpalk- em. t·avoitteisiin. Jo yksistään yleisen tasaver-
37336: koihin sidotut maksut siten 34-36 %. taisuuden pohjalta asiaa tarkastellen eri elin-
37337: Ihmistyövoimaa runsaasti käyttävässä käsi- keinoryhmien kilpailuolosuhteiden tulisi olla
37338: ja pienteollisuudessa muodostavat työpalkat samanlaiset.
37339: kustannustekijänä suuremman osan kuin elin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
37340: keinoelämässä yleensä. Tästä on välittömänä kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
37341: seurauksena, että myös sosiaalikulujen ja lii-
37342: kevaihtoveron rasitukset ovat vastaavasti suu- että hallitus selvityttäisi mitä mah-
37343: remmat. Käsi- ja pienteollisuuden kannettavaksi dollisuuksia olisi välittömän verotuksen
37344: näin siirtyneet rasitukset ovatkin aiheuttaneet yhteydessä tai muulla tavoin kompen-
37345: v·akavaa häiriötä tämän yrittäjäryhmän kilpailu- soida sosiaaliturvakustannusten käsi- ;a
37346: olosuhteissa muihin elinkeinoryhmiin nähden. pienteollisuudelle aiheuttamaa rasitusta.
37347: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
37348:
37349: Väinö Turunen. Lyyli Aalto.
37350: K. F. Haapasalo. U. H. Voutilainen.
37351: Paavo Tiilikainen. Meeri Kalavainen.
37352: Eero Salo. Eeli Lepistö.
37353:
37354:
37355:
37356:
37357: 111 427/70
37358: 882
37359:
37360: IV,481.- Toiv.al. n:o 506.
37361:
37362:
37363:
37364:
37365: Turunen: Sähköistämisavustusten korottamisesta saaristoalueilla.
37366:
37367:
37368: E d u s k u n n a 11 e.
37369:
37370: Saimaan saaristossa - samoin kuin muissa- dollisuuksia. Siksi olisi ryhdyttävä pikaisiin
37371: kin saaristoissa - asuu väestö vaikeissa oloissa toimenpiteisiin sähköistyksen valtion avustus-
37372: pitkien vesimatkojen takana ja on taloudelli- ten korottamiseksi siten, että myös saariston
37373: sesti sellaisessa asemassa, ettei se omin voimin väestöllä olisi mahdollisuus koneistaa talout-
37374: voi toteuttaa elinmahdollisuuksiinsa vaikuttavia taan ja siten päästä vähänkin tasavertaisem-
37375: uudistuksia, vaikka yrityshalua kyllä on. Näiltä paan asemaan muualla asuvien mm. maatalou-
37376: alueilta siirtyy vuosittaain työkykyistä väestöä denharjoittajien kanssa.
37377: teollisuusseuduille. Kuntien taloudellinen kes- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
37378: tokyky heikkenee, .kun veroa maksava väestö eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37379: siirtyy muualle. Mahdollisuuksia teollisuudelle
37380: ei juuri ole ja pienteollisuuskin on miltei ole- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37381: matonta. menpiteisiin sähköistämisen valtionavus-
37382: Saariston asujamiston elinmahdollisuudet pa- tuksen tuntuvasti korottamiseksi saa-
37383: ranisivat huomattavasti, jos sinne saataisiin ristoalueilla niin, että myös saariston
37384: ulotettua sähkö. Nykyisen lainsäädännön puit- väestöllä olisi taloudelliset mahdollisuu-
37385: teissa väestöllä ei ole siihen taloudellisia mah- det sähkön saantiin.
37386: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
37387:
37388: Väinö Turunen.
37389: 883
37390:
37391: IV,482.-Toiv.al. n:o 507.
37392:
37393:
37394:
37395:
37396: Tähkämaa ym.: Maatilatalouden verotuksen yhdenmukaistami-
37397: sesta.
37398:
37399:
37400: E d u s k u n n a 11 e.
37401:
37402: Maatalouden verouudistuksen jälkeenkin pe- taava tulo tulee tilan tuloksi eikä hänen hen-
37403: rustuu arviovaraisuuteen merkittävä osuus sekä kilökohtaiseksi tulokseen niin kuin palkannaut-
37404: veronalaisista tuloista että vähennyskolpoisista tijoilla.
37405: menoista. Kuten asuntoetuuden, yksityistalou- Todellisiin tuloihin ja menoihin perustu-
37406: dessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous- vassa verotuksessa tulee myös työn arvot pro-
37407: tuotteiden, auton- ja puhelimen käytön, omaan sentti- ja aviopuolisovähennyksen määräämi-
37408: käyttöön otetun puutavaran jne. kohdalla. seksi huomioida tilakohtaisesti. Enää ei voida
37409: Vuodelta 1968 toimitettu verotus osoitti, pitäytyä esim. vanhan keskiarvoverotuksen
37410: että käytetyt arvioperusteet olivat varsin ylei- aikaisiin isännän työn arvoihin. Vielä vähem-
37411: sesti tulopuolella liian korkeat ja menopuolella män tulee kysymykseen vanhan verotuksen
37412: taas liian alhaiset. Kun verotuksen tulisi perus- aikaiset hehtaaria kohti lasketut työnarvokatöt.
37413: tua tilakohtaiseen todelliseen tilanteeseen, olisi Työnarvoja määrättäessä on pyrittävä siihen,
37414: verotuksen myös siltä osin kuin se on enem- että koko nettotulo katsotaan työtuloksi, sillä
37415: män tai vähemmän arvion varaista, vastattava maatilayrityksessä ei yleensä saada siihen sijoi-
37416: mahdollisimman tarkoin todellista tilannetta. tetulle pääomalle korkoa. Asuntoetua määrät-
37417: Hyvin merkittävä vaikutus maatalouden val- täessä olisi myös maatilan syrjäinen asema
37418: tioverotukseen on sillä, miten verouudistuksen otettava huomioon.
37419: jälkeen on huomioitu työn arvot. Todennäköi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
37420: sesti eniten on tällä kohtaa sattunut virheelli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen.
37421: syyksiä verovelvollisen vahingoksi. Virheelli-
37422: syys on tullut korostetusti esille myös siksi, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37423: että emännän työ tuli verouudistuksen jälkeen menpiteisiin, iotta eri verolautakuntien
37424: veronalaiseksi ja maatalouden kohdalla samalla arvionvaraisuuteen perustuva verotus
37425: ryhdyttiin toteuttamaan 10 %:n työtulovähen- saataisiin yhdenmukaiseksi ;a tilakoh-
37426: nystä aikaisemman 20 % :n sijaan. Myös alle taiseksi todellisia olosuhteita vastaa-
37427: 16 vuotisten perheenjäsenten työpanosta vas- vaksi.
37428: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
37429:
37430: Taisto Tähkämaa. Heimo Linna. Katri Kaarlonen.
37431: 884
37432:
37433: IV,483.- Toiv.al. n:o 508.
37434:
37435:
37436:
37437:
37438: Uusitalo ym.: Virastotalon rakentamisesta Ähtärin kuntaan.
37439:
37440:
37441: E d u s k u n n a 11 e.
37442:
37443: Valtion virastotalon saaminen .Ähtärin kun- nut jo v. 1962 . .Ähtärin kunta on varannut
37444: taan on tullut erittäin ajankohtaiseksi. Valtion keskeiseltä paikalta virastotaloa varten tontin,
37445: virastot kunnassa sijaitsevat nykyisin kovin joka luovutetaan valtiolle korvauksetta. Nyt
37446: hajallaan ja puutteellisissa tiloissa. Puhelimen olisi vain päästävä nopeasti rakentamaan vi-
37447: automatisointia ei voida .Ähtärissä suorittaa, rastotaloa. Edelleen on syytä korostaa Ähtä-
37448: koska keskustilat on tarkoitus sijoittaa raken- rissä vallitsevaa erittäin vaikeaa työllisyystilan-
37449: nettavaan virastotaloon. Lisäksi mainittakoon, netta.
37450: että .Ähtärin keskusta on voimakkaasti kasva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37451: massa, siellä sijaitsevat mm. kuntainliiton am- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37452: mattikoulu ja kuntain liiton aluesairaala, jotka muksen,
37453: myös osaltaan lisäävät painetta ja kiirehtivät että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
37454: virastotalon saantia. menpiteisiin virastotalon rakentamiseksi
37455: Virastotalon huonetilaohjelma on valmistu- Ähtärin kuntaan.
37456: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
37457:
37458: Eino Uusitalo. Orvokki Kangas. Juhani Orrenmaa.
37459: 885
37460:
37461: IV,484.- Toiv.al. n:o 509.
37462:
37463:
37464:
37465:
37466: Vainio ym.: Opiskelua;an työansion osittaisesta verovapaudesta.
37467:
37468:
37469: E d u s k u n n a II e.
37470:
37471: Vuonna 1968 myönnetty korkotuki on teho- kouluopiskelun ja ammattikoulun välistä koron
37472: kas antaen mahdollisuuden pienikorkoiseen lai- ja rahoituksen epäsuhdetta.
37473: noitukseen koko opiskeluajaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37474: Korkeakouluopiskelijoihin täysin rinnastetta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37475: vat ammattioppilaitosten opiskelijat jäävät tä- muksen,
37476: män tuen ulkopuolelle. Nämä opiskelijat jou-
37477: tuvat rahoittamaan itse joko korkeakorkoisin että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
37478: lainoin tai työansioin opiskelunsa. Aloilla, joilla miin verolainsäädännön muuttamiseksi
37479: työharjoittelu kuten teknisissä ja muissa vas- siten, että päätoimiseksi katsottavana
37480: taavissa oppilaitoksissa on pakollinen, tulisi opiskeluaikana verovelvollisen saama
37481: saada vähentää verotuksessa opiskeluajan kus- työansio olisi verovapaata niiltä osin,
37482: tannukset ansiotuloista, jotka yleensä eivät rii- kuin sen ei katsota ylittävän verovuo-
37483: täkään menoihin. Tämä helpottaisi opiskelijain den aikana opiskeluun käytetyn ajan
37484: rahoitusmahdollisuuskia ja tasoittaisi korkea- elin- ja opintokustannuksia.
37485: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
37486:
37487: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
37488: Arttur Niemelä. Eino Poutiainen. Matti Silander.
37489: 886
37490:
37491: IV,485.- Toiv.al. n:o 510.
37492:
37493:
37494:
37495:
37496: Vainio ym.: Munuaistautiyhdistykselle tai -liitolle tehtyjen lahjoi-
37497: tusten verovähennyskelpoisuudesta.
37498:
37499:
37500: E d u s k u n n a 11 e.
37501:
37502: Tällä hetkellä on Suomessa perusteilla useita n. 100, niitä on 30--40. Tilanne on siis katas-
37503: munuaistautiyhdistyksiä ja valtakunnallinen mu- trofaalinen.
37504: nuaistautiliitto, jonka tarkoituksena on ruveta Dialyysiasemia perustettiin vapaaehtoisin voi-
37505: ajamaan lakisääteiseksi kroonisesti sairaiden min ja lahjoitusten turvin. Yksityiset henkilöt
37506: munuaistautipotilaiden hoitoa. Jokaisen paikal- sekä liike- ja tehdaslaitokset auttavat mielel-
37507: lisyhdistyksen aikomuksena on perustaa dia- lään, mutta jokaisella on niin kireä talousarvio,
37508: lyysiasema, jossa hoidetaan näitä potilaita kei- ettei sen puitteissa paljon pysty lahjoittamaan.
37509: nomunuaislaitteessa. Tämä toiminta on pakon Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti
37510: sanelemaa, sillä ko. potilaat kuolevat hoidon eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37511: puutteessa, koska yhteiskunta ei ainakaan tois-
37512: taiseksi ole pystynyt järjestämään heille hoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37513: toa. menpiteisiin, jotta ne yksityiset ja yh-
37514: Vuoden 1968 tilaston mukaan oli dialyysi- teisöt, jotka lahjoittavat paikalliselle
37515: hoitoa tarvitsevia potilaita 268, heistä hoidet- munuaistautiyhdistykselle tai -liitolle
37516: tiin 46. Hoitokertojen tarve oli 20 000, hoitoa rahaa tai välineitä, saavat vähentää lah-
37517: annettiin n. 3 900 kertaa. Koneita tarvitaan joitusmäärän verotuksessaan.
37518: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1970.
37519:
37520: Mikko Vainio. Eino Syrjä. Olavi Tupamäki.
37521: Aarne Penttinen. Hannes Volotinen. Heikki Kainulainen.
37522: J. Juhani Kortesalmi.
37523: 887
37524:
37525: IV,486.- Toiv.al. n:o 511.
37526:
37527:
37528:
37529:
37530: Vainio ym.: Oppi- ja koulukirjojen vapauttamisesta liikevaihto-
37531: verosta.
37532:
37533:
37534: E d u s k u n n a 11 e.
37535:
37536: Oppi- ja koulukirjoja rasittaa nykyään koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
37537: tuuttomasti liikevaihtovero. Se nostaa kirjojen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37538: hintaa. Opiskelijoiden on edelleen ostettava muksen,
37539: itse monet tarvitsemansa kirjat. Kuitenkin tie- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37540: don ja taidon hankkiminen kuuluu jokaisen menpiteisiin oppi- ja koulukirjojen va-
37541: etuoikeuksiin. Siksi liikevaihtovero tässä yh- pauttamiseksi liikevaihtoveron alaisuu-
37542: teydessä tuntuu perusteettomalta. desta.
37543: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
37544:
37545: Mikko Vainio. Eino Syrjä. Pentti Antila.
37546: Hannes Volotinen. Heikki Kainulainen. J. Juhani Kortesalmi.
37547: Aarne Penttinen. Olavi Tupamäki.
37548: 888
37549:
37550: IV,487.- Toiv.al. n:o 512.
37551:
37552:
37553:
37554:
37555: Vainio ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Lahden kaupun-
37556: kiin.
37557:
37558:
37559: E d u s k u n n a 11 e.
37560:
37561: Valtion virastotalon puuttuminen Lahden palvelua, se toisi paikkakunnalle uuden työ-
37562: kaupungista aiheuttaa virastoissa asioiville kohteen. On mainittava, että valtion rahoitta-
37563: suurta hankaluutta, koska esimerkiksi vero- mia työkohteita ei Lahden kaupungissa ole
37564: virasto, sairausvakuutustoimisto ja kansaneläke- muita kuin Varuskunnan työmaa, joka työllis-
37565: laitoksen toimisto sekä suurin osa posti- ja tää n. 20 henkeä. Päijät-Hämeen alueella ovat
37566: lennätintoimipaikoista vuokrahuoneistoissa toi- valtion sijoitukset yleensäkin luvattoman niu-
37567: miessaan sijaitsevat etäällä toisistaan. Koska kat: kun ne muualla maassa käsittävät keski-
37568: Lahti kehittyy ripeästi lisäten ja laajentaen määrin 94 mk henkeä kohti, on vastaava sum-
37569: teollisuuttaan, tulee myös valtion erilaisten ma Päijät-Hämeen alueella vain 31 mk.
37570: palvelutehtävien määrä lisääntymään kaupun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
37571: gissa, jolloin virastotalon puute koetaan yhä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37572: voimakkaampana. Tätä ajatellen on jo tontti-
37573: varaus rakennusta varten. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37574: Paitsi että valtion virastotalo merkitsisi valtion virastotalon rakentamisen kiireh-
37575: kaupunkilaisille nykyistä tuntuvasti parempaa timiseksi Lahden kaupunkiin.
37576: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
37577:
37578: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki.
37579: Matti Silander. Arttur Niemelä. Viljo Suokas.
37580: 889
37581:
37582: IV,488.- Toiv.al. n:o 513.
37583:
37584:
37585:
37586:
37587: Vainio ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Kärkölään.
37588:
37589:
37590: E d u s k u n n a 11 e.
37591:
37592: Seutukaavaliiton tutkimuksen mukaan Kärkö- missä kunta ei voi tarjota valtion virastotoimeen
37593: lön kunta on Nastolan ja Orimattilan ohella maa- kuuluvia palveluksia:
37594: kunnan ripeimmin kehittyviä maalaiskuntia. Sa- - Paikalliset teoliisuuslaitdkset joutuvat
37595: malla se kuitenkin on esimerkki maantieteelli- hankkimaan lisääntyvän työvoimatarpeensa il-
37596: sesti edullisesti sijaitsevasta ja elinkeinoraken- man työnvälityksen apua, koska kunnassa ei ole
37597: teeltaan kehittyneestä paikallishallintoalueesta, valtion työvoimapiirin työnvälitystoimiston asia-
37598: jonka paikallinen valtion virastotoimi on tyystin miehen vastaanottoa.
37599: laiminlyöty, syynä on se, että kunta sijaitsee - Alueen sairausvakuutusasiat täytyy hoitaa
37600: Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan postitse tai asukkaiden on matkustettava omalla
37601: leikkauspisteessä, jolloin se valtiohallinnollisesti kustannuksellaan kaupunkiin niitä hoitamaan.
37602: on "ei kenenkään maata". Valtion hallintotoi- - Kansaneläkeasioita hoidetaan lyhyen ai-
37603: men koordinointi ja kehittäminen on jäänyt pa- kaa kahtena päivänä kuukaudessa.
37604: hasti jälkeen muualla maassa tapahtuneesta kehi- - Verotusasiat asukkaiden täytyy käydä jär-
37605: tyksestä. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita jestämässä ilmansuunnallisesti muualla kuin
37606: mm. seuraavat seikat: edellä mainitut asiat.
37607: - Tie- ja Vesirakennushallituksen piirikont- - Alueen poliisitoimi hoidetaan tiloissa,
37608: tori on t:I'ampereella. Koska Tampereen ympäris- joista puuttuu mm. pidätystilat. Pidätetyt täy-
37609: tössäkin on riittävästi teiden suunnittelua ja kor- tyykin kuljettaa toiseen kuntaan ja samalla toi-
37610: jaamista, seuraa siitä, että Päijät-Hämeen maa- seen maakuntaan.
37611: seutualueella on maamme heikoimmat tieolosuh- Tilanne vaikeutuu yhä kunnan väkiluvun kas-
37612: teet. vaessa. Kuitenkin Kärkölän kunnan asukkaille
37613: - Lääninhallinto on Hämeenlinnassa. Maa- kuuluisivat samat valtion virastopalvelut kuin
37614: kunnan kokonaisvaltainen positiivinen kehitys muiden kuntien asukkaille, koska he ottavat yh-
37615: vaatisi, että lääninhallinnollisessa jaossa otettai- täläisesti osaa kustannuksiin.
37616: siin huomioon kaksi selvästi toisistaan eriyty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
37617: nyttä toiminnallista maakuntaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37618: - Alueen työvoima-asiat hoidetaan Kouvo- muksen,
37619: lasta. Seurauksena on, ettei ainakaan Kärkölän
37620: kunnan alueella yleisesti tiedetä, että maassamme että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37621: harjoitetaan myös käytännössä työvoimavälitystä, menpiteisiin valtion virastotoimen
37622: ammatinvalinnanohjausta jne. uudelleenjärjestämiseksi Kärkölän kun-
37623: Valtionhallinnon sekavuudesta on seurannut nassa ja valtion virastotalon suunnitte-
37624: itse maakunnan kehityksen välillinen jarruuntu- lemiseksi ja rakentamiseksi tai esityksen
37625: minen. Niinpä maakunnalta puuttuu keskussai- antamiseksi, että Kärkölän kunta raken-
37626: raala, korkeamman asteinen opetuslaitos ym. taisi virastotilat, jotka valtio voisi vuok-
37627: Yksittäisen kunnan kannalta ilmenevä konk- rata järjestääkseen valtion virastopalve-
37628: reettinen haitta huomataan juuri Kärkölässä, lut alueella.
37629: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
37630:
37631: Mikko Vainio. Eino Poutiainen. Veikko Vennamo.
37632: Arttur Niemelä. Pentti Antila. Matti Silander.
37633: Heikki Kainulainen.
37634: 112 427/70
37635: 890
37636:
37637: IV,489.- Toiv.al. n:o .514.
37638:
37639:
37640:
37641:
37642: Vaittinen ym.: Vuositulorajo;en nostamisesta valtion verotuk-
37643: sessa sotaveteraanien osalta.
37644:
37645:
37646: E d u s k u n n a 11 e.
37647:
37648: Valtion vuodelle 1968 määräämät tuloverot Näin ollen olisi aiheellista, että ainakin sota-
37649: rasittavat kansalaisia niin, että 1 veroluokkaan veteraanien kohdalta edellä mainitut alimmat
37650: kuuluva (siis naimaton henkilö) joutuu mak- määrät nostettaisiin 50 % :lla, joten I luok-
37651: samaan veroa vaJ.tiolle yli 2 .500 mk:n vuosi- kaan kuuluva maksaisi valtiolle veroa vasta
37652: ansiosta, II veroluokkaan kuuluva ( siis naimi- kun tulot ylittävät 3 7.50 mk:aa vuodessa,
37653: sissa oleva, lapseton) yli 3 400 mk:n vuosi- II .5 100 mk:aa vuodessa ja III 6 000 mk:aa
37654: ansiosta ja III veroluokkaan kuuluva (jolla on vuodessa.
37655: siis lapsia) yli 4 400 mk:n vuosiansiosta. Edellä olevan johdosta ehdotammekin edus-
37656: On selvää, että näin pienistä tuloista elä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37657: vällä ei yleensäkään olisi mitään reaalisia edel-
37658: lytyksiä maksaa veroa valtiolle ja sellaisten että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
37659: kohdalta, jotka ovat sairaalloisia, kuten esim. tyksen vuositulorajojen nostamiseksi
37660: sotaveteraanit, tuottaa veron maksaminen pie- valtion verotuksessa I veroluokassa
37661: nistä tuloista niin hyvin valtiolle kuin kun- 3 750 mk.·aan, II veroluokassa 5 100
37662: nalle vaikeuksia. Huomioitava on vielä, että mk:aan ja III veroluokassa 6 600
37663: useinkin on vaikea määritellä heidän invali- mk.·aan sotaveteraanien kohdalta.
37664: teettiprosenttiaan, joka toisi veron maksussa
37665: helpotuksia.
37666: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37667:
37668: Aili Vaittinen. Maija Heino. Erkki Hara.
37669: 891
37670:
37671: IV,490.- Toiv.al. n:o 515.
37672:
37673:
37674:
37675:
37676: Vaittinen ym.: Eläkkeiden verotuksen lieventämisestä.
37677:
37678:
37679: E d u s k u n n a 11 e.
37680:
37681: Vanhukset, jotka työkykynsä päivinä ovat an- päivässään terveinä ja työkuntoisina oleviin. Oi-
37682: taneet parhaansa perheelleen ja yhteiskunnalle, keus ja kohtuus olisi, että pienet eläkkeet ja
37683: jopa ilman nykyaikaisia lisiä ja tukitoimenpiteitä, sitä vastaavat tulot vapautettaisiin kokonaan ve-
37684: ovat elämänsä illassa joutuneet sosiaalisesti hei- roista ja suuremmille annettaisiin määrärajaan
37685: koimpaan asemaan. Vanhojen säästäjien vaikeuk- asti asteittainen veronalennus. Edellä olevaan
37686: sia on vielä inflaatio kärjistänyt. Suurin osa eläk- viitaten ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
37687: keistä on niin pieniä, että ne eivät riitä edes vaa- toivomuksen,
37688: timattomimpaan toimeentuloon, minkä ohella
37689: heikentynyt terveydentila vielä kaventaa toi- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
37690: meentuloa. menpiteisiin pienten eläkkeiden verova-
37691: Yksi vanhusten sekä eläkkeellä olevien että pautuksen ja sopivaan määrärajaan asti
37692: pienten vastaavien tulojen nauttijoiden ongel- muiden eläkkeiden verohelpotusten ai-
37693: mia on verotuskysymys. Kuitenkaan ei vanhuk- kaansaamiseksi.
37694: sia enää pitäisi rinnastaa veronmaksajina keski-
37695: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37696:
37697: Alli Vaittinen. Sinikka Karhuvaara.
37698: 892
37699:
37700: IV,491.- Toiv.al. n:o 516.
37701:
37702:
37703:
37704:
37705: Vaittinen ym.: Eläkepäätösten viipymisen estämisestä.
37706:
37707:
37708: E d u s k u n n a II e.
37709:
37710: Lukuisat esimerkit ovat osoittaneet, miten siirryttyään oman kodin ja nam säästöt hupe-
37711: viime .vuosina eläkkeelle siirtyvien eläkepää- nevat siihen. Jos eläke ei tule aikanaan on
37712: tökset ovat viipyneet valtiokonttorissa yhä pi- elämiseen otettava velkaa. Tämä ei ole oikein.
37713: tempään. Melkein kaikki eläkeanomukset vii- Tällainen olotila on omiaan tuomaan turvat-
37714: pyvät 3 kk., mutta varsin usein puolivuotta tomuutta ja mielenterveys järkkyy.
37715: ja kauemmin, jopa vuodenkin. Jos vivkakoneisto pääluvultaan on vähäinen
37716: Viipyvät eläkkeet ovat valtiolle eläkkeen saa- käsittelemään eläkeanomuksia on sen lukumää-
37717: jan antamaa korotonta lainaa. Eduskunnan v. rää lisättävä.
37718: 1970 tulo- ja menoarviossa on varattu eläk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37719: keisiin 31 335 000 mk. Sen mukaan 8 1/4 % nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37720: mukaan Jaskettu korko 4 kk. ajalta nousee muksen,
37721: 861 712 mk. Varsin useinhan on niin, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37722: työaikanaan henkilö säästää ja ostaa eläkkeelle eläkepäätösten viipymisen estämiseksi.
37723: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
37724:
37725: Aili Vaittinen. Maija Heino.
37726: 893
37727:
37728: IV,492.-Toiv.al. n:o 517.
37729:
37730:
37731:
37732:
37733: Vaittinen ym.: Autoveron poistamisesta pakettiautosta, jota hen-
37734: kilöautoksi muutettuna käytetään ammattimaiseen henkilö-
37735: kuljetukseen.
37736:
37737:
37738: E d u s k u n n a 11 e.
37739:
37740: Voimassa olevan autoverolain mukaan on kärsimään aiheettomasti enemmän kuin siviili-
37741: autoverosta vapaa sellainen pakettiauto, jota liikenteen eli yksityisliikenteen harjoittaja sa-
37742: sen rakenteeseen ja varusteisiin katsoen on masta autosta. Ammattimainen taksiautoilija
37743: pidettävä vain tavaran kuljetukseen tarkoitet- käyttää autoaan pääasiallisen elinkeinonsa hank-
37744: tuna. Kun tällainen pakettiauto muutetaan hen- kimiseen ja häntä rangaistaan autoverolla, jol-
37745: kilöautoksi, tulee se autoveron alaiseksi ja laista yksityisliikenteessä olevassa vastaavassa
37746: autovero määrätään, kun auto rekisteröidään. autossa ei ole. Tämä on epäkohta, joka olisi
37747: Koska ne henkilöautoina täten tulevat pää- poistettava.
37748: asiallisesti ammattimaisessa liikenteessä käytet- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
37749: täväksi, saadaan niistä hakea osittaista veron nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37750: alennusta. muksen,
37751: Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että täl-
37752: lainen pakettiautosta muutettu henkilöauto me- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37753: nettää jo muutamassa vuodessa koko arvonsa, autoveron poistamiseksi pakettiautosta,
37754: eikä sillä niin muodoin ole jälleenmyyntiarvoa joka muutetaan henkilöautoksi ja käy-
37755: ensinkään. Tuntuu siis ilmeiseltä, että ammat- tetään ammattimaisen liikenteen hen-
37756: timaisen henkilöliikenteen harjoittaja joutuu kilökuljetukseen.
37757: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
37758:
37759: Aili Vaittinen. Harri Holkeri. Eeva Kauppi.
37760: Sirkka Lankinen. Raimo Ilaskivi. Juha Rihtniemi.
37761: Niilo Tarvajärvi. Anna-Liisa Linkola. Pertti Salolainen.
37762: Elsi Hetemäki. Maija Heino.
37763: 894
37764:
37765: IV,493.- Toiv.al. n:o 518.
37766:
37767:
37768:
37769:
37770: Vaittinen ym.: Määrärahasta halpakorkoisia pienteollisuuslaino;a
37771: varten.
37772:
37773:
37774: E d u s k u n n a 11 e.
37775:
37776: Pienteollisuudella on monessa suhteessa suuri puolelle haetusta määrästä, koska rahamarkki-
37777: kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merki- noiden kireydestä johtuen pienteollisuuslaina-
37778: tys, ja se voisi olla vielä huomattavasti suu- hakemusten määrä tulee todennäköisesti huo-
37779: rempikin, elleivät monet vaikeudet rajoittaisi mattavasti nousemaan. Pienteollisuuslainoitus
37780: sen laajentumista ja taloudellista kasvua var- on valtioHekin edullisinta työllisyyden hoitoa,
37781: sinkin kehitysalueilla. Erityisesti pääomien koska niihin sijoitettavat määrärahat vähen-
37782: puute vaikeuttaa pienteollisuuden toimintaa. tävät suhteellisesti vielä enemmän työllisyys-
37783: Tämän epäkohdan korjaamiseksi on valtion varojen käyttöä.
37784: tulo- ja menoarviossa ollut vuodesta 1951 läh- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
37785: tien määräraha pienteollisuuslainoja varten. Se taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37786: on viime vuosina ollut 9 miljoonaa markkaa,
37787: joka ei kuitenkaan ole riittänyt kuin vain noin että hallitus ottaisi vuosittain valtion
37788: 25 prosentille haetusta määrästä. Vuoden 1968 tulo- ;a menoarvioesityksiin riittävän
37789: valtion tulo- ja menoarviossa varsinainen mää- suuret määrärahat valtioneuvoston erik-
37790: räraha on korotettu 10 miljoonaksi markaksi, seen vahvistamien perusteiden mukaan
37791: minkä lisäksi on osoitettu toiset 10 miljoonaa kauppa- ;a teollisuusministeriön päätök-
37792: markkaa vientimaksuvaroista koottavasta kas- sellä myönnettäviä halpakorkoisia pien-
37793: vupaketista, yhteensä siis 20 miljoonaa mark- teollisuuslaino;a varten.
37794: kaa. Nämäkin määrärahat riittävät vain noin
37795: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37796:
37797: Aili Vaittinen. Sinikka Karhuvaara.
37798: 895
37799:
37800: IV,494.- Toiv.al. n:<' .519.
37801:
37802:
37803:
37804:
37805: Vaittinen ym.: Tutkimuksesta metallisulaton perustamisesta Poh-
37806: iois-Karjalaan.
37807:
37808:
37809: E d u s k u n n a 11 e.
37810:
37811: Louhitut ma1mit Pohjois-Karjalan alueelta, sulaton sijoittamisella Pohjois-Karjalaan tär-
37812: lähinnä Outokummusta, kuljetetaan nykyään keä merkitys myöskin maakunnan työllisyy-
37813: jalostettavaksi Harjavaltaan ja Kokkolaan. den kannalta.
37814: Raa'an malmin kuljettaminen pitkien matkojen Seutusuunnitelmien yhteydessä on jo tutkittu
37815: päähän vaatii runsaasti kuljetusvälineitä sekä metallisulattamon paikkakysymystä. Sopiviksi
37816: tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin jos paikoiksi on todettu Outokumpu, jossa lou-
37817: malmi jalostettaisiin paikan päällä. Tämän hinta suurimmaksi osaksi tapahtuu, sekä Liperin
37818: vuoksi metallisulattamon perustaminen Poh- Heponiemi. Lopullisesti paikkojen edullisuutta
37819: jois-Karjalaan lähelle louhinta-aluetta on ollut ei kuitenkaan vielä ole selvitetty.
37820: useasti esillä. Asiaa käsiteltiin viimeksi loka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37821: kuussa 1968 Itä-Suomen maapäivillä Kuopiossa. noittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37822: Maapäivillä oltiin voimakkaasti sitä mieltä, että sen,
37823: metallisulattamo pitäisi perustaa lähelle varsi-
37824: naisia louhimisalueita. Todettiin myös, että ny- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37825: kyään sellaisen hankkeen esteenä ei enää voi tutkimuksen suorittamiseksi metallisula-
37826: olla käyttövoiman puute. ton perustamisesta Pohiois-Karialan
37827: Paitsi kuljetuskustannusten alentamista olisi alueelle.
37828: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37829:
37830: Aili Vaittinen. Niilo Tarvajärvi.
37831: 896
37832:
37833: IV,495.- Toiv.al. n:o 520.
37834:
37835:
37836:
37837:
37838: Vaittinen ym.: Sähkösanoman kantajien toimien vakinaistami-
37839: sesta.
37840:
37841:
37842: E d u s k u n n a 11 e.
37843:
37844: Valtion palveluksessa sähkösanomien kotiin- virkasuhteessa oleviin verrattuna. Heidän työn-
37845: kantajina toimii Helsingissä 45 henkilöä, jotka sä on täysin pysyväisluontoista, koska useiden
37846: kaikki ovat työsuhteessa. Myös muualla maas- palvelussuhde on jatkunut jo yli 20 vuotta.
37847: sa vastaavissa tehtävissä toimii joitakin sähkö- Sähkösanomien perille toimittaminen on eräs
37848: sanomain kantajia. tärkeä osa tietoliikenteessä, jossa työskentele-
37849: Koska naispuolisilla sähkösanomankantajilla vät yleensä ovat virkasuhteessa ja siten toimi-
37850: ei ole samaa mahdollisuutta kuin miehillä pääs- vat virkavalan velvoittamina. Sähkösanomasa-
37851: tä postimiestehtäviin siirtymällä virkasuhtee- laisuuden säilyminen mielestämme edellyttää
37852: seen, tulisi heidän asemansa vakiinnuttaa virka- sitä, että kaikki tämän tietoliikenteen välittö-
37853: suhteeseen siten, että valtion tulo- ja meno- mässä palveluksessa olevat toimivat virkavalan
37854: arvion henkilöbudjettiin sisällytettäisiin määrä- velvoittamina. Valtiontaloudellisesti virkojen
37855: raha 50 Sähkösanomankantajan ylimääräisen toi- vakinaistaminen ei näyttele sanottavaa osaa.
37856: men perustamista varten ja että nämä ylimää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37857: räiset toimet sijoitettaisiin A 6-7 palldmus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37858: luokkaan. muksen,
37859: Työsuhteessa työskentelevinä jäävät nämä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37860: sähkösanomankantajat palkkauksellisesti ja mui- sähkösanoman kantajien toimien vaki-
37861: hinkin etuihin nähden heikompaan asemaan naistamiseksi.
37862: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37863:
37864: Aili Vaittinen. Niilo Tarvajärvi.
37865: 897
37866:
37867: IV,496.- Toiv.al. n:o 521.
37868:
37869:
37870:
37871:
37872: Vartia ym.: Opiskelija-alivuokralaisilta kannetun vuokran vero-
37873: vapaudesta.
37874:
37875:
37876: Eduskunnalle.
37877:
37878: Opiskelijain asunnonsaanti on jatkuvasti vai- Sama on tilanne myös niiden lukiolaisten. osal-
37879: keutunut. Tarjolla olevien asuntojen määrä on ta, jotka joutuvat käymään koulunsa vieraalla
37880: kasvanut hitaammin kuin asuntoa tarvitsevien paikkakunnalla.
37881: opiskelijain määrä. Kun korkeakoulut sijaitse- Vuokra-asuntojen tarjonnan lisääminen olisi
37882: vat yleensä sellaisissa kaupungeissa, joihin kansantaloudellisesti helppo ratkaisu, kun se
37883: muuttoliikekin on voimakas, joutuvat opiskeli- perustuu valmiina oleviin rakennuksiin eikä
37884: jat asunnoista kilpaillessaan heikompaan ase- vaadi uusia investointeja. Monet asunnon omis-
37885: maan. tajat eivät kuitenkaan ole halukkaita ottamaan
37886: Monissa Euroopan maissa on hyväksytty kor- opiskelija-alivuokralaisia. Yhtenä pidättävänä
37887: keakouluopiskelijain asuntolatuotannon tavoit- syynä on verotettavan tulon lisääntyminen. Jos
37888: teeksi tarjota puolelle opiskelijoista paikka opiskelijalta peritty vuokra olisi verovapaa, tu-
37889: asuntolassa. Erään maassamme suoritetun tie- lisi tarjolle lisää nimenomaan hyvätasoisempia
37890: dustelun mukaan 55 % opiskelijoista ilmoitti huoneita. Näin myös opiskelijain heikompi ase-
37891: haluavansa asua asuntoloissa. Vaikka asuntola- ma muihin huoneitten kysyjiin verrattuna tasot-
37892: rakentamista on lisätty, vähenee niissä asuvien tuisi. Verotulojen kertymisessä ei tällaisella ve-
37893: opiskelijain suhteellinen osuus jatkuvasti. Niin- rovapaudella olisi huomionarvoista merkitystä.
37894: pä v. 1965 oli vain 8,6 prosentilla opiskelijois- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
37895: ta mahdollisuus sijoittua asuntolaan, kun neljä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37896: vuotta aikaisemmin määrä oli ollut 12,3 pro-
37897: senttia. että hallitus antaisi tulo- ja omaisuus-
37898: Asuntolatuotannon kasvua rajoittaa pääoman verolakiin sellaisen muutosesityksen,
37899: puute. Suurin osa opiskelijoista joutuu sen että alivuokralaisina asuviita opiskeli-
37900: vuoksi ratkaisemaan asuntokysymyksensä muul- joilta kannettu huoneen vuokra olisi tu-
37901: ta pohjalta. Vuokra-asunnon varaan joutuvat loverosta vapaa.
37902: lisäksi opistojen ja ammattikoulujen oppilaat.
37903: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37904:
37905: T. 1. Vartia. Pentti Sillantaus. Olavi Nikkilä.
37906: Anna-Liisa Linkola.
37907:
37908:
37909:
37910:
37911: 113 427/70
37912: 898
37913:
37914: IV,497.- Toiv.al. n:o 522.
37915:
37916:
37917:
37918:
37919: Vartia: Määrärahasta virastotalon rakentamiseksi Loimaan kau-
37920: punkiin.
37921:
37922:
37923: E d u s k u n n a 11 e.
37924:
37925: Loimaan kaupungissa olevien valtion virasto- toihin eri puolilla kaupunkia. Edellä sanotusta
37926: jen toimistot sijaitsevat eri puolilla kaupunkia ilmenee, että uusi virastotalo on kiireellinen.
37927: sekä monet niistä heikoissa ja riittämättömissä Läänin virastotalojen rakennusohjelmassa
37928: huonetiloissa. Käräjät pidetään varsin heikko- Loimaan virastotalo oli ensimmäisellä sijalla jo
37929: kuntoisessa vanhassa puutalossa, joka aikaisem- kolme vuotta sitten. Suunnitelmat ovat niin
37930: min on ollut tehtaan toimistorakennuksena, pitkällä, että rakentamiseen voidaan ryhtyä,
37931: kansakouluna ja kansanopistona. Rakennus on kun määräraha myönnetään.
37932: lisäksi tulipalossa vaurioitunut. Nimismiehen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
37933: toimisto on vuokratiloissa ja usean kerran jou- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37934: tunut vaihtamaan huoneistoa. Poliisilaitos on
37935: valtion omistamassa puutalossa, joka puretaan että hallitus ottaisi vuoden 1971
37936: uusien tilojen valmistuttua. Verotoimisto, jon- tulo- ;a menoarvioesitykseen riittävän
37937: ka piiriin kuuluvat Loimaan kaupunki, Loi- suuren määrärahan virastotalon rakenta-
37938: maan, Alastaron, Mellilän ja Metsämaan kun- misen aloittamiseksi Loimaan kaupun-
37939: nat, on sijoitettu erillään oleviin vuokrahuoneis- kiin.
37940: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37941:
37942: T. 1. Vartia.
37943: 899
37944:
37945: IV,498.- Toiv.al. n:o 523.
37946:
37947:
37948:
37949:
37950: Weckman ym.: Tampereen virastotalon rakentamisesta.
37951:
37952:
37953: E d u s k u n n a 11 e.
37954:
37955: Tampereen kaupunki on muodostunut laa- Kaupungin alueen laajeneminen ja jatkuva
37956: jaksi hallinnolliseksi maakuntakeskukseksi, jos- väestönlisäys sekä Tampereen kaupungin ny-
37957: sa sijaitsevat erilaiset valtion virastot, kuten kyinen kehitys edellyttävät, että valtion eri vi-
37958: verotoimisto, tie- ja vesirakennuslaitos, tiepiirit, rastojen käyttöön rakennettaisiin pikaisesti ajan-
37959: metsähallitus, maanmittaus-, polttoainetoimisto, mukainen virastotalo.
37960: tutkimuslaitos, maanviljdysinsinööripiiri, työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37961: voimapiiri, tulli, tapaturma-asiamies, autokat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37962: sastus, sotilaspiiri ym. Nämä virastot ja toimis- muksen,
37963: tot toimivat nykyisin hajallaan ja useat kahteen
37964: kohteeseen sijoitettuina, joten asioiden hoito että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37965: ja asiakkaiden palvelu on epäkäytännöllistä ja Tampereen virastotalon suunnitelmien
37966: hankalaa. laatimiseksi ja rakennustöiden aloittami-
37967: seksi.
37968: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
37969:
37970: Kaisu Weckman. Heimo Rekonen.
37971: 900
37972:
37973: IV,499.- Toiv.al. n:o 524.
37974:
37975:
37976:
37977:
37978: Vennamo ym.: Tuonnin rajoittamisesta.
37979:
37980:
37981: E d u s k u n n a 11 e.
37982:
37983: Asiantuntijoiden ennustusten mukaan maa- maassa; jolloin kansalaisillamme olisi myös
37984: tamme uhkaa uudelleen melko pian valuutta- enemmän työtä. Kilpailukykyinen maamme
37985: epätasapaino ja valuuttapula. Ainakin tämän yritteliäisyys joka tapauksessa nykyisessä tilan-
37986: varjolla kiristetään maassamme keskisuuren ja teessa on. Kysymys on vain talouspolitiikan
37987: pienen yritteliäisyyden sekä tavallisten ihmis- oikeasta ohjaamisesta.
37988: ten lainan saantia. Tähän vedoten myös vas- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37989: tustetaan kansamme liian alhaisen ansiotason taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37990: huomattavaa nostamista.
37991: Kuitenkin voidaan todeta, että maahamme että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37992: saadaan paljon ulkomailta ns. roskatavaraa. Ei menpiteisiin tarpeettoman tavaran tuon-
37993: tarvitse kuin katsella vaikkapa vain leikkikalu- nin rajoittamiseksi ulkomailta edistämäl-
37994: ja, niin havaitsee, että ne ovat melkeinpä poik- lä vastaavaa kotimaista tuotantoa ja
37995: keuksetta ulkolaista valmistetta. Tällaiset tava- yritteliäisyyttä uhkaavan valuuttaepäta-
37996: rat voidaan kuitenkin hyvin valmistaa koti- sapainon ja valuuttapulan estämiseksi.
37997: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37998:
37999: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä.
38000: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
38001: Viljo Suokas. Olavi Tupamäki.
38002: 901
38003:
38004: IV,500.- Toiv.al. n:o 525.
38005:
38006:
38007:
38008:
38009: Vennamo ym.: Yksinäisten henkilöiden verotuksen lieventämi-
38010: sestä.
38011:
38012:
38013: E d u s k u n n a 11 e.
38014:
38015: Verorasitus on maassamme kasvanut jatku- maan. Tätä vaatii oikeudenmukaisuus ja tasa-
38016: vasti. Jo tästä syystä se alkaa muodostua yksi- puolisuus.
38017: näisille henkilöille sietämättömän raskaaksi. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38018: Lisäksi yksinäisten henkilöiden verotus on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38019: epäoikeudenmukainen, koska häntä rangaistaan
38020: yksinäisyydestään. Kuitenkin verotuksen tulee että hallitus antaisi kiireellisesti Edus-
38021: olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen. kunnalle lakiesitykset yksinäisten henki-
38022: On siis välttämätöntä, että yksinäisten sor- löiden verotuksen saattamiseksi samaan
38023: rettu asema verotuksessa poistetaan. Yksinäi- asemaan muiden henkilöiden kanssa.
38024: set on saatettava muiden kanssa samaan ase-
38025: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
38026:
38027: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
38028: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
38029: Viljo Suokas. Aarne Penttinen.
38030: 902
38031:
38032: IV,501.- Toiv.al. n:o 526.
38033:
38034:
38035:
38036:
38037: Vennamo ym.: Verohelpotusten myöntämisestä viisipäiväisen työ-
38038: viikon ulkopuolelle iäåneille.
38039:
38040:
38041: E d u s k u n n a II e.
38042:
38043: Perheenäidit ja perheenemännät eivät ole tapahtunee tämä joustavimmin ja tarkoituksen-
38044: päässeet osallisiksi viisipäiväisestä työviikosta. mukaisimmin verohelpotusten muodossa.
38045: Nåin ei ole asianlaita yleensäkään perhe- ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38046: pienviljelmillä, mutta myös muissa elinkeinois- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38047: sa perheenäidit joutuvat laajalti työskentele-
38048: mään viisipäiväisestä työviikosta huolimatta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38049: kaikkina viikonpäivinä. Kuitenkin kaikki hei- menpiteisiin viisipäiväisen työviikon
38050: dän suorittamaosa työ on yhteiskunnallisesti ulkopuolelle iäävien ylimääräisten rasi-
38051: välttämätöntä. Siksi olisi harkittava sopivia toi- tusten korvaamiseksi erityisillä verohel-
38052: menpiteitä tämän ylimääräisen työn korvaami- potuksilla.
38053: seksi. Vaikka mahdollisuuksia on useita, niin
38054: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
38055:
38056: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
38057: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
38058: Viljo Suokas. Aarne Penttinen.
38059: 903
38060:
38061: IV,502.- Toiv.al. n:o 527.
38062:
38063:
38064:
38065:
38066: Vennamo ym.: Välttämättömyystarvikkeiden vapauttamisesta lii-
38067: kevaihtoverosta.
38068:
38069:
38070: E d u s k u n n a 11 e.
38071:
38072: Liikevaihtovero on raskas välillinen vero, ei ole riittävästi ostovoimaa, on käytettävä
38073: joka rasittaa erityisesti pienituloisia ja suuri- kaikkia keinoja tämän asiantilan korjaamiseksi.
38074: perheisiä. Siksi on väärin, että liikevaihtoveroa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38075: peritään välttämättömyystarvikkeista. On koh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38076: tuutonta, että elintarvikkeet, lääkkeet ja vaat-
38077: teet eräitä esimerkkejä mainitaksemme ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38078: liikevaihtoveron alaisia. Vapauttamalla välttä- menpiteisiin välttämättömyystarvikkei-
38079: mättömyystarvikkeet liikevaihtoverosta voidaan den vapauttamiseksi liikevaihtoveron
38080: parantaa pienituloisten ostokykyä ja nostaa hei- alaisuudesta kansan ostokyvyn ja elin-
38081: dän elintasoaan. Kun maassamme ansiotaso on tason parantamiseksi.
38082: laajalti kohtuuttoman alhainen ja kun kansalla
38083: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
38084:
38085: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
38086: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
38087: Viljo Suokas. Aarne Penttinen.
38088: 904
38089:
38090: IV,503.- Toiv.al. n:o 528.
38091:
38092:
38093:
38094:
38095: Vennamo ym.: Aviopuolisoiden yhteisverotuksen poistamisesta.
38096:
38097:
38098: E d u s k u n n a 11 e.
38099:
38100: Verotus on maassamme tavallisille ihmisille kaisesti ja joustavasti käyttämällä hyväksi mui-
38101: ylettömän raskas. · Näin on asianlaita myös den maiden kokemuksia.
38102: aviopuolisoille, joiden tulot lasketaan yhteen. Mainituilla perusteilla esitämme kunnioittaen
38103: Tällaisesta kohtuuttomuudesta on jo luovuttu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38104: monessa maassa, mutta meillä tämä korjaus on
38105: vuodesta vuoteen vain jäänyt vanhojen puolu- että hallitus antaisi kiireellisesti Edus-
38106: eiden toimesta lupausten varaan. kunnalle lakiesitykset aviopuolisoiden
38107: On lopulta aika ryhtyä sanoista tekoihin. yhteisverotuksen poistamiseksi sekä hei-
38108: Aviapuolisoiden yhteisverotus on poistettava. dän verotuksensa saattamiseksi oikeu-
38109: Teknilliset yksityiskohdat eivät saa olla korjaus- denmukaiseksi ja tasapuoliseksi.
38110: ten esteenä. Asia voidaan järjestää oikeudenmu-
38111: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
38112:
38113: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Olavi Tupamäki.
38114: Heikki Kainulainen. Aarne Penttinen. Mikko Vainio.
38115: 905
38116:
38117: IV,504.- Toiv.al. n:o 529.
38118:
38119:
38120:
38121:
38122: Vennamo ym.: Pienyritteliäisyyden lainantarpeen tyydyttämisestä.
38123:
38124:
38125: E d u s k u n n a 11 e.
38126:
38127: Pankkitoiminnan keskittämisellä on myös vallan ja todellisen kansanvaltaisen talouselä-
38128: epäedullisia seurausilmiöitä. On nimittäin ole- män pelastamiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan
38129: massa vaara, että osuuspankeissa ja säästö- siis myös sellaista pankkitoimintaa, joka on
38130: pankeissa lainananto ja siitä päättäminen kes- kiinnostunut pienistä lainoista ja pienistä yri-
38131: kittyy yhä enemmän vain pienen vaikutusval- tyksistä, vaikka niiden hoito jo kustannusten
38132: taisen joukon asiaksi. vuoksi ei ole niin kannattavaa kuin suurten lai-
38133: Aikoinaan syntyivät maahamme säästöpankit nojen myöntäminen.
38134: ja osuuskassat juuri siksi, että liikepankit oli- Mainituilla perusteilla, ehdotamme kunnioit-
38135: vat rikkaiden ja vakavaraisten pankkeja, joista taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38136: pienituloisen ja vähävaraisen oli vaiketa saada
38137: lainaa. Nyt on kehitys kulkemassa samaan vaa- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti
38138: ralliseen suuntaan. Jos maassamme ei huoleh- millä tavoin maassamme pankkitoimin-
38139: dita jatkuvasti uuden yritteliäisyyden kehittymi- nan keskittyessä voidaan kokonaiskan-
38140: sestä, joka kansan omatoimisuuden avulla santaloutemme edun mukaisesti jatku-
38141: yleensä alkaa pienestä yritteliäisyydestä ja pie- vasti turvata pienyritteliäisyyden pien-
38142: nistä lainoista, niin me koteloidumme kehityk- ten lainojen riittävä saanti kovassa kil-
38143: sessämme kohti kansan vastustamaa monopolien pailussa niukoista pääomistamme.
38144: ja kollektivismin Suomea. Todellisen kansan-
38145: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38146:
38147: Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
38148: Mikko Vainio. Pentti Antila.
38149: Arttur Niemelä. Matti Silander.
38150:
38151:
38152:
38153:
38154: 114 427/70
38155: 906
38156:
38157: IV,50.5.- Toiv.al. n:o 530.
38158:
38159:
38160:
38161:
38162: Vennamo ym.: Keiteleen, Pielaveden, Lapinlahden, Varpaisjärven
38163: ja Rautavaaran sekä Iisalmen kuntien saattamisesta samaan
38164: asemaan kehitysaluelakien ensimmäisen vyöhykkeen muiden
38165: kuntien kanssa.
38166:
38167:
38168: E d u s k u n n a 11 e.
38169:
38170: Vaikka Keiteleen, Pielaveden, Iisalmen, La- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38171: pinlahden ja Varpaisjärven sekä Rautavaaran menpiteisiin Keiteleen, Pielaveden, La-
38172: kunnat kuuluvat kehitysaluelainsäädännön en- pinlahden, Varpaisjärven ja Rautavaa-
38173: simmäiseen vyöhykkeeseen, niin kuitenkaan ran sekä Iisalmen kuntien saattamiseksi
38174: niillä kaikilla ei ole ennen kaikkea maidon ja li- kehitysaluelakien ensimmäisen vyöhyk-
38175: han tuotannossa samoja etuja kuin eräillä muilla keen kuntina joka suhteessa mutta eri-
38176: Kuopion läänin kehitysalueen ensimmäisen vyö- tyisesti maidon ja lihan tuotannon suh-
38177: hykkeen kunnilla. Tällaista asiantilaa ei voida teen samaan asemaan kuin muutkin
38178: pitää oikeudenmukaisena eikä tasapuolisena. Kuopion läänin vastaavan vyöhykkeen
38179: Ylä-Savon talousalueen tasasuhtainen kehitys kunnat.
38180: vaatii tässäkin suhteessa korjausta.
38181: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38182: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38183: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38184:
38185: Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
38186: Mikko Vainio. Pentti Antila.
38187: Arttur Niemelä. Matti Silander.
38188: 907
38189:
38190: IV,506.- Toiv.al. n:o 531.
38191:
38192:
38193:
38194:
38195: Vennamo ym.: Mineraalirikkauksien etsinnän tehostamisesta.
38196:
38197:
38198: E d u s k u n n a 11 e.
38199:
38200: Koska maassamme on työn ja toimeentulon niin tämäkin tapahtuu yllättävän hitaasti. Kor-
38201: puutetta, niin on maan uumenissa olevia rik- jausta näihin asioihin siis kaivataan.
38202: kauksia etsittävä tehokkaasti esiin ja niitä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38203: myös käytettävä teollisesti viivyttelemättä hy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38204: väksi.
38205: Löydökset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
38206: että myös Savossa on mineraalirikkauksia. Nii- menpiteisiin mineraalirikkauksien etsin-
38207: tä ei kuitenkaan ole tutkittu riittävän tehok- nän tehostamiseksi ja niiden teollisen
38208: kaasti. Myöskään ei löydettyjä maan uumenien käytön edistämiseksi Savossa työn ja
38209: rikkauksia ole ryhdytty viivytyksettä käyttä- toimeentulott puutteen poistamiseksi
38210: mään teolliseen tarkoitukseen. Vuodet kuluvat näillä kehitysalueilla.
38211: jahkaillessa ja kun sitten toimeen tartutaan,
38212: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
38213:
38214: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
38215: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
38216: Vlljo Suokas. Aarne Penttinen.
38217: 908
38218:
38219: IV,507.-Toiv.al. n:o 532.
38220:
38221:
38222:
38223:
38224: Vennamo ym.: Virastotalon aikaansaamisesta Kaavin kunnan kes-
38225: kustaan.
38226:
38227:
38228: E d u s k u n n a 11 e.
38229:
38230: Kaavin kunnassa tarvitaan valtion virastota- laitoksille. Tällainen kielteinen asenne ja jar-
38231: loa nopeasti. Tämä merkitsee paikkakunnan ruttaminen ei ole yleisen edun mukaista.
38232: kehittymistä ja samalla uusia työtilaisuuksia. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38233: Vaitiovalta ei kuitenkaan ole tuntenut kiinnos- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38234: tusta asiaan. Samoin ovat valtion eräät viras-
38235: tot olleet välinpitämättömiä, vaikka kunta on että hallitus ;a sen laitokset ryhtyisi-
38236: ollut valmis rakennuttamaan tällaisen virasto- vät kiireellisiin toimenpiteisiin virastota-
38237: talon ja vuokraamaan tarpeelliset tilat valtion lon sopivassa muodossa aikaansaamisek-
38238: si Kaavin kunnan keskustaan.
38239: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
38240:
38241: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
38242: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
38243: Viljo Suokas. Aarne Penttinen.
38244: 909
38245:
38246: IV,508.- Toiv.al. n:o 533.
38247:
38248:
38249:
38250:
38251: Vennamo ym.: Virastotalon aikaansaamisesta Siilinjärven kunnan
38252: keskustaan.
38253:
38254:
38255: E d u s k u n n a 11 e.
38256:
38257: Kasvava Siilinjärven keskus tarvitsee välttä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38258: mättä ja kiireellisesti virastotalon. Tällaista ei menpiteisiin virastotalon aikaansaami-
38259: kuitenkaan ole aikaansaatu ja sen rakentaminen seksi Siilinjärven kunnan keskustaan.
38260: näyttää edelleen vain viivästyvän.
38261: Mainituilla perusteilla esitämme kunnioit-
38262: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38263: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38264:
38265: Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
38266: Mikko Vainio. Pentti Antila.
38267: Arttur Niemelä. Matti Silander.
38268: 910
38269:
38270: IV,509.- Toiv.al. n:o 534.
38271:
38272:
38273:
38274:
38275: Westerholm: V erovapaan tulon ylära;an korottamisesta.
38276:
38277:
38278: E d u s k u n n a 11 e.
38279:
38280: Ennusteiden mukaan luvataan talouselämässä tä reaaliansioista kun valtion tulo- ja omai-
38281: vallitsevan noususuhdanteen jatkuvan myöntei- suusveron asteikko on jäänyt jälkeen nimellis-
38282: senä. Yleisesti katsoen voidaan työllisyystilan- määräisen ansiotason kehityksestä. Tämä mai-
38283: netta pitää tyydyttävänä ja todeta, että maassa nittu asteikkohan on vahvistettu lähinnä vuo-
38284: vallitsee hyvinvointi. den 1954 olosuhteita vastaavaksi ja sitä on
38285: Tästä huolimatta yhteiskunnassa on, kuten muutettu varsin vähäisessä määrin. Lisäksi on
38286: aina on ollut, elämän laitapuolella eläviä ihmi- otettava huomioon se, että verotulo näiden vä-
38287: siä, jotka ovat yhteiskunnan ja muun ulkopuo- häväkisten verottamisesta jää pieneksi.
38288: lisen tuen varassa. Näistä on mainittava lähinnä Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
38289: nuoret, vanhukset, invalidit ym. Eräillä näistä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38290: on kuitenkin tilaisuus jonkinlaiseen lisäansioon,
38291: josta tulo saattaa nousta esimerkiksi 3000 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
38292: markkaan vuodessa. Tästä ansiotulosta on kui- laisiin lainsäädännöllisiin toimenpitei-
38293: tenkin nykyisten verotussäännösten mukaan siin valtion tuloveroasteikon ;a kunnal-
38294: maksettava veroa ja siten kavennetaan toimeen- lisverotuksessa ns. perusvähennyksen
38295: tuloa. Verotus tuntuu erityisen raskaana lä- osalta, että vuositulo 2000-3000
38296: hinnä siksi, että bruttopalkat ovat jatkuvan markkaa kuntien kalleusryhmistä riip-
38297: rahan arvon alenemisen johdosta nousseet ja puen iäisi verottamatta.
38298: veroa on siten suoritettava entistä pienemmis-
38299: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38300:
38301: Raino Westerholm.
38302: 911
38303:
38304: IV,510.- Toiv.al. n:o 535.
38305:
38306:
38307:
38308:
38309: Westerholm: Maataloustulon verotuksen saattamisesta tasapuoli-
38310: seksi.
38311:
38312:
38313: E d u s k u n n a 11 e.
38314:
38315: Siitä huolimatta, että maataloustuloverolaki Edellä sanotun nojalla ehdotan kunnioitta-
38316: on ollut voimassa vasta pari vuotta, on todet- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38317: tava, että se on täysin epäonnistunut.
38318: Vaikeimpaan asemaan ovat joutuneet ne että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38319: pienviljelijät, joilla on runsaasti karjaa ja joi- maataloustuloverolain muuttamiseksi
38320: den investoinnit ovat olleet vähäisiä. niin, että maataloustulovero kohdistuu
38321: Jos lain toimeenpanoa nykyisessä muodos- oikeudenmukaisesti kaikkiin verotetta-
38322: saan jatketaan, häviävät pienviljelijät maastam- viin.
38323: me pian kokonaan, koska pienviljelyksen kan-
38324: nattavuus lakkaa.
38325: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38326:
38327: Raino Westerholm.
38328: 912
38329:
38330: IV,511.- Toiv.al. n:o 536.
38331:
38332:
38333:
38334:
38335: Westerholm: Eläkevakuutusmaksujen vähentämisestä yrityksen
38336: verotuksessa.
38337:
38338:
38339: Eduskunnalle.
38340:
38341: Yrittäjäin eläkelain mukaan yrittäjä on vel- tulisi olla myös yrittäjällä, joka joutuu maksa-
38342: vollinen ottamaan eläkevakuutuksen ja suorit· maan yrittäjäin eläkelain mukaisia vakuutus-
38343: tamaan itse vakuutusmaksunsa. Yrittäjä on maksuja.
38344: vastuussa myös samassa yrityksessä työskente- Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
38345: levien perheenjäsentensä vakuutusmaksuista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38346: Tämän johdosta sekä yksityinen yrittäjä että
38347: avoimen yhtiön yhtiömies tai kommandiittiyh- että hallitus antaisi eduskunnalle sel-
38348: tiön vastuunalainen yhtiömies joutuu huonom- laiset muutosesitykset verolakeihin, että
38349: paan asemaan kuin osakeyhtiönä toimiva vas- yksityinen yritys saisi tulon hankkimi-
38350: taavanlainen yritys, tai yritys, joka käyttää sesta johtuneina kustannuksina vähen-
38351: vain vierasta työvoimaa. Viimeksi mainitut tää verotuksessa yrittäjäin eläkelain no-
38352: yritykset saavat verotuksessa sosiaalisina me- jalla suorittamansa eläkevakuutusmak-
38353: noina vähentää työntekijäinsä puolesta suori- sut.
38354: tetut eläkevakuutusmaksut. Tämä sama oikeus
38355: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38356:
38357: Raino Westerholm.
38358: 913
38359:
38360: IV,512.- Toiv.al. n:o 537.
38361:
38362:
38363:
38364:
38365: Westerholm: As11ntoedun verotuksen raioittamisesta.
38366:
38367:
38368: Ed u s kunnalle.
38369:
38370: Oman asunnon verottamisen perusteena ei ninä kunnan menoista vastuussa olevissa vi-
38371: ole varsinaisesti tulo, .vaan ajatus veronmaksu- ranomrustssa. Vaikka kunnallisverotuksessa sal-
38372: kyvyn noususta sen johdosta, että verovelvol- littaisiinkin korkeiden asuntoedun verotusarvo-
38373: linen saa asua omistamassaan asunnossa, josta jen käyttö, näitä paikallisetujen vuoksi kor-
38374: ei tarvitse suorittaa vuokraa kuten on laita keiksi vahvistettuja arvoja ei saisi käyttää val-
38375: vuokralla asuvilla. Kun asuntoa on pidettävä tion tuloverotuksessa, jossa määrättävä vero
38376: ihmisen perustarpeisiin kuuluvana, ei ole oi- on valtakunnallinen. Tällöinhän verorasitus
38377: kein, että siitä nykyoloissa on vielä suoritet- muodostuu myös valtionverotuksessa epätasai-
38378: tava veroa. Tämän lisäksi on otettava huo- seksi kun rintamaiden verolautakunnat eivät
38379: mioon, että asunnon hankinta on varsin useissa yleensä vahvista asuntoedun verotusarvoja niin
38380: tapauksissa rahoitettu ansiotuloilla joista tulo- korkeiksi kuin köyhissä kunnissa tehdään.
38381: vero on jo suoritettu tahi lainaa hankkimalla, Kun tällainen kirjavaksi muodostunut vero-
38382: jonka lyhennykset on tehtävä suurin uhrauksin tuskäytäntö asuntoedun verottamisessa ei vas-
38383: kieltäytymällä kohtuullisena pidettävästä elin- taa vähäisessäkään määrin oikeudenmukaisuu-
38384: tasosta. Moni nuoripari on perheen kasvaessa den ja maan eri osissa asuvien kansalaisten
38385: erittäin suurissa vaikeuksissa asunnon hankin- tasa-arvoisuusvaatimuksia, ehdotan kunnioit-
38386: nasta johtuneiden menojen rahoittamisessa, kun taen Eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38387: lainaehdot ovat varsin usein erittäin ankarat.
38388: On pidettävä varsin karkeana epäkohtana että h.il!litus ryhtyisi kiireellisesti sel-
38389: sitä, että asuntoetujen verotusarvot vahvistaa laisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin, että
38390: paikallinen verolautakunta, joka varsinkin köy- nykyoloihin täysin soveltumattomasta
38391: hillä Itä- ja Pohjois-Suomen paikkakunnilla asuntoedun verottamisesta voitaisiin ko-
38392: pyrkii paikallisen kunnallishallinnon menojen konaan luopua tai, että asuntoedun ve-
38393: peittämiseen mahdollisimman korkean asunto- .rottaminen ainakin ra;oitettaisiin kos-
38394: edun verotusarvon vahvistamisella. Verolauta- kemaan vain kunnallisverotusta.
38395: kunnan jäsenethän ovat tavallisesti myös jäse-
38396: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38397:
38398: Raino Westerholm.
38399:
38400:
38401:
38402:
38403: 115 427/70
38404: 914
38405:
38406: IV,513.- Toiv.al. n:o 5.38.
38407:
38408:
38409:
38410:
38411: Westerholm: Keskioluen mainoskulujen vähennysoikeuden pois-
38412: tamisesta verotuksessa.
38413:
38414:
38415: E d u s k u n n a.ll e.
38416:
38417: Keskiolutta valmistavat panimot saavat ve- loudellista hyötyä e.m. tavalla. verohelpotusten
38418: rotuksessa liikkeensä tuloksesta vähentää m.m. muodossa.
38419: keskioluen mainostamisesta aiheutuneet kulut. Edellä sanotun johdosta ehdotan eduskun-
38420: Koska keskiolut on luettava alkoholiksi, jonka nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38421: mainostus, - kuten muukin alkoholin ma.i-
38422: nostus - , olisi lopetettava, on katsottava koh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
38423: tuuttomaksi, että olutpanimot saavat alkoholin jottei keskioluen mainostuksessa käy-
38424: valmistuksen ja levittämisen kustannuksella ta- tettyjä kuluja saisi vähentää liikkeen tu-
38425: loksesta verotuksessa.
38426: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38427:
38428: Raino Westerholm.
38429: 915
38430:
38431: IV,514.- Toiv.al. n:o 539.
38432:
38433:
38434:
38435:
38436: Westerholm: Veroasiamiehen virkojen perustamisesta avustamaan
38437: fyysisiä henkilöitä veroasioissa.
38438:
38439:
38440: E d u s k u n n a 1i e.
38441:
38442: Verotusta tolmttettaessa on sekä kunnalla Edellä sanotun ~ohdosta ehdotan eduskun-
38443: että valtiolla oma asiamiehensä valvomassa, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38444: että verotus niiden osalta tulee oikein suori-
38445: tetuksi. Tällaista asiamiestä ei fyysisellä henki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
38446: löllä ole. Fyysisellä henkilöllä ei läheskään aina jotta fyysisiä henkilöitä varten perustet,
38447: ole edellytyksiä eikä varojakaan oman verotuk- taisiin asiamiesvirkoja avustamaan fyy-
38448: sensa valvomiseen. Sanotusta johtuen olisi täh- sisten henkilöiden veroasioiden ja ni-
38449: dellistä, että fyysisellä henkilöllä kussakin menomaan verovalitusten hoidossa.
38450: kunnassa olisi oma ja suurissa kunnissa useam-
38451: pikin asiamies, jonka puoleen voisi kääntyä
38452: verotusta koskevissa asioissa.
38453: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38454:
38455: Raino Westerholm.
38456: 916
38457:
38458: IV,51.5.- Toiv.al. n:o 540.
38459:
38460:
38461:
38462:
38463: Westerholm: Pienyritysten kehitysrahaston perustamisesta.
38464:
38465:
38466: E d u s kun n a 11 e.
38467:
38468: Vielä vuoden 1969 tulo- ja menoarviossa oli muita. niihin verrattavia elinkeinoja harjoitta-
38469: määräraha pienteollisuuden edistämiseen myön- ville yrityksille.
38470: nettäviä lainoja varten. Vuoden 1970 meno- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
38471: arviossa ei enää ollut määrärahaa tähän tarkoi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38472: tukseen. Tämä on ollut omiaan vaikeuttamaan
38473: pienteollisuuden toimintaa. Varsinkin aikavien että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
38474: yritysten kohdalla luontonsaantimahdollisuudet tyksen erityisen pienyritysten kehitysra-
38475: ovat vähäiset. Tätä puutetta ei ole poistanut haston perustamisesta ja ehdottaisi vuo-
38476: pienteollisuuden korkotukiluottolakikaan. Tar- den 1971 menoarvioesityksessä siihen
38477: vittaisiin edelleen valtion halpakorkoisia lainoja siirrettäväksi 10 000 000 markkaa.
38478: pienteollisuudelle j,a työliiketoimintaa sekä
38479: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38480:
38481: Raino Westerholm.
38482: 917
38483:
38484: IV,516.- Toiv.al. n:o 541.
38485:
38486:
38487:
38488:
38489: Westerholm: Valtakunnallisten puuntuotannon tavoitteiden vah-
38490: vistamisesta.
38491:
38492:
38493: E d u s k u n n a 11 e.
38494:
38495: Valtakuntamme puuvarojen riittävyys on vii- mista, jotka takaavat ja turvaavat puun saan-
38496: me aikoina joutunut ankaralle koetukselle. nin pitkällä tähtäimellä, olisi välttämätöntä pi-
38497: Puun riittävyys on varsin eriasteista eri osissa kaisesti saada aikaan asiaankuuluva suunni-
38498: maatamme. On alueita, kuten Keski-Suomi, telma.
38499: joissa puun puute on jo nyt vallitseva tosiasia. Edellä sanotun johdosta ehdotan Eduskun-
38500: Teollisuuden laajentamiselle on määrätyillä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38501: osilla maatamme jo nyt ollut pakko asettaa
38502: sulku. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
38503: Voimassaoleva yksityismetsälaki estää kyllä menpiteisiin, jotta valtakunnalliset
38504: hävittämästä metsää, mutta ei aseta mitään puuntuotannon tavoitteet saataisiin vah-
38505: velvoitteita puun tuotannon ylläpitämiseksi ja vistetuiksi ja ensi tilassa päättäisi ta-
38506: parantamiseksi. Koska järkiperäinen metsätalous voitteiden saavuttamiseksi tarpeellisesta
38507: edellyttää myös sellaisten tavoitteiden asetta- pitkän tähtäyksen rahoitusohjelmasta.
38508: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38509:
38510: Raino Westerholm.
38511: 918
38512:
38513: IV,517.-Hemst.mot. nr 542.
38514:
38515:
38516:
38517:
38518: H. Westerlund m.fl.: Om statsstöd och statslån för byggande av
38519: åldrings- och pensionärsbostäder i kommunal regi.
38520:
38521:
38522: T i 11 R i k s d a g e n.
38523:
38524: Hjälp tili självhjälp av olika slag för åld- om statsmakten icke påtar sig en större del av
38525: ringar och pensionärer är den form av åld- detta ansvar.
38526: ringsvård, som i fortsättningen aHdeies särskilt Sådana lagstiftningsåtgärder i denna ange-
38527: bör utvecklas. lägenhet är nödvändiga, som bl.a. innebär dels
38528: Anskaffandet av åldrings- eller pensionärs- direkt statsstöd och dels tryggade och bestäm-
38529: bostäder synes vara den viktigaste åtgärden da lånemöjligheter. På lång sikt innebär de
38530: inom denna sektor. En stor del av våra åld- lagstiftningsåtgärder, som ovan avses, ingalun-
38531: ringar, d.v.s. alla de, som - frånsett smärre da en ökning av statsutgifterna, snarare tvärt-
38532: hjälpbehov - ändå i stort sett klarar sig själ- om. .Atgärder, som medför en ökning av bo-
38533: va, föredrar i första hand en tilivaro så att stadstillgången för åldringar och pensionärer,
38534: säga i egen miljö. Detta förutsätter emellertid betyder, att belastningen på de kommunala åld-
38535: att bostadsbehovet kan tryggas. Behovet av ringshemmen avsevärt minskar. Härtill måste
38536: pensionärsbostäder är påtagligt, men i någon även trivselfaktorerna beaktas. ·
38537: större utsträckning har sådana ej kunnat upp- Med hänsyn tili ovan anförda och därmed
38538: föras, vilket främst berott på den otillräckliga sammanhängande omständigheter föreslås vörd-
38539: kapitaltillgången. Kommunernas egna finansie- samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
38540: ringsmöjligheter är otillräckliga och som känt
38541: är, erhålles för denna verksamhetsform inget att regeringen i skyndsam ordning
38542: direkt statsstöd frånsett ett mindre anslag från måtte låta utreda behovet av sådana
38543: Penningautomatföreningen. Lånemöjligheterna stödåtgärder, som syftar tili tryggandet
38544: är också ytterst begränsade och de lån, som av bestämt statsstöd och statslån för
38545: Folkpensionsanstalten och Bostadsstyrelsen kan byggande av åldrings- och pensionärs-
38546: bevilja för dessa ändamål, räcker inte långt. bostäder i kommunal regi, samt där-
38547: Någon snar kännbar förbättring av bostads- e/ter i saken avlåta proposition till
38548: situationen för pensionärer är icke att vänta, Riksdagen.
38549: Helsingfors den 17 april 1970.
38550:
38551: Henrik Westerlund. Kristian Gestrin. Elly Sigfrids.
38552: Ragnar Granvik. Matti MattUa. Pär Stenbäck.
38553: Ingvar S. Melin.
38554: 919
38555:
38556: IV,517.- Toiv.al. n:o 542. Suomennos.
38557:
38558:
38559:
38560:
38561: H. Westerlund ym.: Valtionavusta ja valtion lainoista vanhusten
38562: ja eläkeläisten asuntojen rakentamista varten kuntien toi-
38563: mesta.
38564:
38565:
38566: E d u s k u n n a 11 e.
38567:
38568: Vanhusten ja eläkeläisten auttaminen erilai- Tässä asiassa ovat sellaiset lainsäädäntötoi-
38569: seen itsensä auttamiseen on se vanhusten huol- menpiteet välttämättömiä, jotka mm. merkitse-
38570: lon muoto, jota tulevaisuudessa aivan erityi- vät toisaalta suoraa valtion_ tukea ja toisaalta
38571: sesti tulee kehittää. turvattuja ja tarkoin määriteltyjä lainamahdolli-
38572: Vanhusten- tai eläkeläisasuntojen hankkimi- suuksia. Pitkälle tähdäten eivät yllä tarkoite-
38573: nen näyttää olevan tärkein toimenpide tällä tut lainsäädäntötoimenpiteet suinkaan merkit-
38574: sektorilla. Suuri osa vanhuksistamme ts. kaik- se valtion menojen kasvua, pikemminkin päin-
38575: ki ne, jotka - vähäistä avuntarvetta lukuun vastoin. Toimenpiteet, joiden tuloksena van-
38576: ottamatta - kuitenkin suurin piirtein selviy- husten ja eläkeläisten asunnonsaanti ·lisääntyy,
38577: tyvät itse, pitävät parempana niin sanoaksem- merkitsevät kunnallisiin vanhainkoteihin koh-
38578: me olemista omassa ilmapiirissä. Tämä edellyt- distuvan rasituksen huomattavaa vähentymistä.
38579: tää kuitenkin, että asunriontarve voidaan tyy- Tämän lisäksi on myös viihtyvyystekijät otet-
38580: dyttää. Eläkeläisasuntojen tarve on ilmeinen, tava huomioon.
38581: mutta sellaisia ei ole suuremmassa määrin voi- Yllä esitettyyn ja siihen liittyviin asianhaa-
38582: tu rakentaa, mikä lähinnä on johtunut riittä- roihin viitaten ehdotamme kunnioittaen edus-
38583: mättömästä pääoman saannista. Kuntien omat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38584: rahoitusmahdollisuudet ovat riittämättömiä ja
38585: kuten tiedetään, tämä toimintamuoto ei saa että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
38586: mitään suoraa valtion tukea lukuun ottamatta sellaisten tukitoimenpiteiden tarpeen,
38587: vähäistä raha-automaattiyhdistykseltä saatavaa joiden tarkoituksena on tietyn valtion-
38588: määrärahaa. Lainamahdollisuudet ovat myös tuen ja valtion lainojen turvaaminen
38589: erittäin rajoitetut eivätkä ne lainat, jotka kan- vanhusten- ja eläkeläisasuntojen raken-
38590: saneläkelaitos ja asutushallitus voivat näihin tamista varten kuntien toimesta, sekä
38591: tarkoituksiin myöntää, riitä pitkällekään. Mi- sen jälkeen antaisi asiasta esityksen
38592: tään pikaista, tuntuvaa eläkeläisten asuntotilan- eduskunnalle.
38593: teen parannusta ei ole odotettavissa, jollei val-
38594: tiovalta ota kannettavakseen suurempaa osaa
38595: tästä vastuusta.
38596: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
38597:
38598: · Henrik Westerlund. Kristian Gestrin. Elly Sigfrids.
38599: Ragnar Granvik. Matti Mattila. Pär Stenbäck.
38600: Ingvar S. Melin.
38601: 920
38602:
38603: IV,518.- Toiv.al. n:o 543.
38604:
38605:
38606:
38607:
38608: S. Westerlund ym.: kuntoinvestointien prosenttiosuuden mää-
38609: räårllisestä bruttokansantuotteesta.
38610:
38611:
38612: E d u s k u n n a 11 e.
38613:
38614: Vuoden 1975 lopussa ennustetaan Suomessa Mikäli asuntoinvestomuen osuus bruttokan-
38615: asuvan 4 831 700 asukasta, joista asuntoväes- santuotteesta säilytetään sillä tasolla, millä se
38616: tön osuuden ennustetaan olevan 4 727 000. on ollut keskimäärin 1960-luvulla, niin vuosit-
38617: Asuntokuntien keskikoon ennustetaan laskevan taisen tuotantotavoitteen saavuttaminen edel-
38618: 3.0:aan. lyttäisi seuraavia neliöhintoja (vuoden 1968
38619: Vuoden 1970 alussa maassamme oli asun- rahassa).
38620: toja noin 1 430 000. Arvio perustuu oletuksel- vuosi mk/m2 ennuste
38621: le, että poistuma on 35 % uustuotannosta. Jos 1970 730 789
38622: tavoitteeksi valitaan asumistiheyden laskemi- 1971 726 805
38623: nen kansainvälisesti suositeltuun 1 :een hen- 1972 711 821
38624: keen huonetta kohden (keittiö laskettufia huo- 1973 666 837
38625: neeksi) ja asuntovarauman olevan 1,5 % asun- 1974 660 853
38626: tokannasta, niin vuoden 1975 lopun asunto- 1975 656 869
38627: kannan olisi oltava 1 613 000 asuntoa.
38628: Tämän asuntokannan saavuttaminen edellyt- Rajoittamalla pinta-alan kasvua ja pysäyttä-
38629: täisi poistuman huomioiden keskimäärin mällä se nykyiseen keskimääräiseen 70 m2 sekä
38630: 47 000 asunnon vuosituotannon. Vuosittain pysäyttämällä varustetason ja laadun nousu voi-
38631: tuotanto voidaan jakaa kasvuperiaatteelle siten, taisiin mainittu tavoite saavuttaa myös kombi-
38632: että vuonna 1970 tuotettaisiin 43 000 asuntoa, noimalla vaihtoehdot siten, että asuntoinves-
38633: vuonna 1971 45 000, 1972 47 000 jne. aina tointien osuudeksi määrättäisiin 6 % brutto-
38634: kasvaen samalla 2000 asunnolla vuosittain. kansantuotteesta. Tällöin asuntoneliö sa1s1
38635: (Vuoden 1970 tosiasialliseksi tuotannoksi ar- maksaa keskimäärin 792 mk (=nykyinen
38636: vioidaan n. 42 000.) hintataso). 6 % :n tasolla olevat asuntoinves-
38637: Mikäli kehitys jatkuu entisellään joka suh- toinnit olisivat keskimäärin 300 milj. markkaa
38638: teessa, tämän tuotantotason saavuttaminen suuremmat kuin ennusteen mukaan.
38639: edellyttäisi seuraavan asetelman mukaiset in- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38640: vestoinnit (vuoden 1968 rahassa). nioittavasti eduskunnan hyväksyt;täväksi toivo-
38641: muksen,
38642: vuosi milj. mk % BKT:stä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38643: 1970 2 375 6 asuntoinvestointien osuuden määräämi-
38644: 1971 2 545 6.2 seksi 6 %:n suuruiseksi bruttokansan-
38645: 1972 2 744 6.6 tuotteesta ;a varuste- sekä laatutason
38646: 1973 2 949 6.8 että pinta-alan kasvun rajoittamiseksi
38647: 1974 3 090 6.8 vain tuottavuuden kasvun asettamiin
38648: 1975 3 385 6.8 raioihin.
38649: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38650:
38651: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
38652: 921
38653:
38654: IV,519.- Toiv.al. n:o 544.
38655:
38656:
38657:
38658:
38659: Vikatmaa ym.: Opiskelijoiden oppikirjakustannusten verovähen-
38660: nyskelpoisuudesta.
38661:
38662:
38663: E d u s k u n n a 11 e.
38664:
38665: Nykyisen verolainsäädännön mukaan sekä siksi verotuksessa koska ne ovat opiskelijoiden
38666: opettajat että luennoitsijat saavat tehdä vä- työvälineitä. Tätä puolustaa jo sekin, että opis-
38667: hennyksen verotuksessa ostamistaan kurssi-, kelijoiden varallisuus ei ole suurempi kuin esim.
38668: oppi- ym. kirjoista. Samanlaisen oikeuden antaa opettajien.
38669: maatalousväestölle nykyinen maatalousverolaki, Edellä esitetyin perustein allekirjoittaneet
38670: jonka mukaan ammattikirjallisuus on maatalous- ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38671: väestölle verovähennyskelpoista. Mutta varsinai- muksen,
38672: sille opiskelijoille ei ole myönnetty vähennys-
38673: oikeutta ostamistaan kirjoista. Ongelmaa rat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
38674: kaistaessa on lähdettävä siitä, että opiskelija on jotta verolainsäädäntöön saadaan asian-
38675: kokopäivätoiminen henkisen alan työntekijä. mukainen muutos, mikä sallisi opiskeli-
38676: Tämä merkitsee sitä, että opiskelusta eli työn- joille tulevan vähennysoikeuden ostamis-
38677: teosta suoranaisesti aiheutuvat kulut kuten taan kirjoista.
38678: esim. kurssikirjat on saatava vähennyskelpoi-
38679: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
38680:
38681: Juha Vikatm.aa. Harri Holkeri.
38682: Ilkb Suominen. M. Jaatinen.
38683: Sinikka Karhuvaara. Orvokki Kauppila.
38684: Eeva Särkkä. Jouni Mykkänen.
38685: .Aslak Aas. Juhani Orrenmaa.
38686:
38687:
38688:
38689:
38690: 116 427/70
38691: 922
38692:
38693: IV,520.- Toiv.al. n:o 545.
38694:
38695:
38696:
38697:
38698: Vilmi ym.: Esityksen antamisesta laiksi Pohjois-Suomen kehitys-
38699: rahastosta.
38700:
38701:
38702: E d u s k u n n a 11 e.
38703:
38704: Vuosia kestänyt työttömyys ja sen torju- kehitysalueitten liikenneoloja, tehostamalla
38705: miseksi suoritetut riittämättömät toimenpiteet pienyrittäjiin kohdistuvaa neuvontaa ja tuke-
38706: ovat johtaneet kehitysalueet, mutta erikoisesti mista sekä lisäämällä kurssimuotoista ammatti-
38707: Pohjois-Suomen vaikeaan asemaan. Toimeen- koulutusta. Ruotsissa ja Norjassa, joissa olo-
38708: tulon puuttuminen on vienyt väestön vaitai- suhteet vastannevat lähinnä meidän olosuh-
38709: saan maastamuuttoon mikä puolestaan aiheut- teitamme, on valtiovallan toimenpitein erityi-
38710: taa kehitysalueille jäävälle väestölle monella sen lain ja lakiin perustuvien avustus- ja laina-
38711: tapaa lisääntyviä vaikeuksia. Mainittu kehitys pääomien avulla tasoitettu alueellisia kehitys-
38712: jatkuessaan vain lisää alueellista eroa etelä- eroja.
38713: Suomen ja rintamaiden hyväksi. Meidän olisi tässä yritystoiminnan taloudelli-
38714: Kehittyneisyyden erot valtakunnan eri osien sessa tukemisessa seurattava oloihimme sovel-
38715: välillä ovat jo muutenkin liian suuret. Suori- taen naapurimaiden esimer.ldkiä. Tärkeintä osaa
38716: tetun selvityksen ja tutkimusten mukaan on tässä merkitsisi. erityisen alueellisen kehitys•
38717: alhaisimpien kehitysasteen kuntia Lapin läänin rahaston muodostaminen. Valtion tulisi vuo-
38718: 25:stä kunnasta 21, Pohjois-Karjalan 21:stä sittain varata tulo- ja menoarvioon määräraha
38719: 16, Keski-Pohjanmaan 43:sta 21, Pohjois- kehitysrahastoon. Rahaston tavoitteena tulisi
38720: Savon 27:stä 21, Kainuun ll:sta 8, Etelä- olla kehitysalueiden elinkeinoelämän edistämi-
38721: Savon 29:stä 22, Keski-Suomen 34:stä 23 ja nen ja näiden alueiden väestön tulotason ko-
38722: Pohjois-Pohjanmaan 21 :stä kunnasta 12 kun- hottaminen sekä taloudellisten olosuhteitten
38723: taa. Uudenmaan 44:stä kunnasta näitä alhai- saattaminen samalle tasolle maan muiden osien
38724: sen kehittyneisyysasteen kuntia ei ole lainkaan. kanssa. Rahaston tavoitteisiin tulisi kuulua
38725: Erot tällä hetkellä ovat vieläkin suuremmat. sellaisten uusien yritysten ia toimintojen kehit-
38726: Lapin ja Oulun läänien alueen kehitys on täminen, jotka lisäävät työllisyyttä ja edistävät
38727: monelta osaa pysähtynyt, kun sensijaan etelä- työvoiman tehokasta käyttöä. Rahasto myön-
38728: osaan valtakuntaa on tullut lisää uutta teolli- täisi lainoja, takuita ja avustuksia, suorittaisi
38729: suutta ja muuta yritystoimintaa. tutkimus- ja suunnittelutoimintaa ja kaikin
38730: Kuitenkin valtakunnan tasapuolista ja tasa- tavoin edesauttaisi yritysten siirtymistä ja pe-
38731: painoista kehittämistä on pidettävä oikeuden- rustamista kehitysalueille.
38732: mukaisena ja suositeltavana tavoitteena. Tut- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
38733: kittaessa niitä toimenpiteitä, joilla tavoite voi- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38734: daan saavuttaa, on meillä ja muissa maissa vomuksen,
38735: päädytty siihen, että kehityksessä jälkeen jää-
38736: neiden alueitten elinkeinoelämää täytyy valtion että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38737: tukea, alentamalla kuljetuskustannuksia ja menpiteisiin lakiesityksen antamiseksi
38738: sähköenergian hintaa, tasoittamalla verorasi- Pohjois-Suomen kehitysrahastoksi.
38739: tusta veronhuojennustoimenpitein, kehittämällä
38740: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
38741:
38742: Pekka Vilmi. Reino Kangas. Urho E. Knuuti.
38743: 923
38744:
38745: IV,521.- Toiv.al. n:o 546.
38746:
38747:
38748:
38749: Vilmi ym.: Pohjois-Suomessa toimivien valtion yhtiöiden paa-
38750: konttorien siirtämisestä Helsingistä tuotantolaitosten yhtey-
38751: teen.
38752:
38753:
38754: E d u s k u n n a 11 e.
38755:
38756: Viimeisten vuosien valtakunnallisessa kehi- myyntJ.tmmintaa. Jos pääkonttorit Sl)attslSlvat
38757: tyksessä on Pohjois-Suomi jäänyt !lapsipuolen tuotantoalueilla, on varmaa, että niiden hal-
38758: asemaan. Se on maan vaikeimpana kehitys- lintoelinten johtajat suhtautuisivat nykyiseen
38759: alueena joutunut olemaan monissa ratkaisuissa etelää suosivaan tariffipolitiikkaankin kokonaan
38760: antavana puolena. Sen monet luonnonrikkaudet toisella tavalla. Onhan sähkön hinta tuotannon
38761: on ohjattu palvelemaan maan eteläosien, mutta alkulähteillä huomattavasti kalliimpaa, mitä
38762: aivan erikoisesti valtakunnallisessa suojeluk- siitä etelään siirrettynä peritään.
38763: sessa. olevan pääkaupungin ·kasvua ja kehitystä. Myös yksityisen sektorin kohdalla on kehi-
38764: Yhtenä tällaisena pääkaupunkikeskeisen oh- tys ollut saman suuntainen. Keskuskonttorit
38765: jauspolitiikan seuvauksena on ollut Pohjois- on sijoitettu pääkaupunkiin tai muualle Etelä-
38766: Suomessa toimivien tuotanto- ym. laitosten Suomeen. Pääomat virtaavat perässä ja ne voi-
38767: pääkonttorien Helsinkiin keskittäminen. Jo daan siellä ohjata haluttuun suuntaan. Hyvin
38768: yksin tämä merkitsee huomattavaa pääomavir- harvoin ne suuntautuvat enää alkulähteille.
38769: tojen ohjaamista valtakunnan köyhimmältä Pääomien ja verotulojen siirto Pohjois-Suo-
38770: a.lueelta vauraaseen pääkaupunkiin. Näiden mesta etelään on ongelmana laaja ja vaikutuk-
38771: Pohjois-Suomessa toimivien tuotanto-, liike- siltaan erittäin merkittävä. Siitä on jatkuvasti
38772: ym. laitosten miljardisummiin nouseva liike- puhuttu, mutta mitään ei ole tehty ja koko
38773: vaihto kulkee pääkaupungin rahalaitosten asia on edelleen selvittämättä. Tästä syystä
38774: kautta ja antaa niille mahdollisuuden lisätä Helsinkiin sijoitettujen pääkonttorien vaikutuk-
38775: maan vauraimman. alueen kehitystoiminnan ra- set pääomansiirtoihin olisi viipymättä tutkittava
38776: hoitusta. Samoin pääkonttorit ja niiden suuri ja ryhdyttävä kiireellisesti valmistelemaan ja
38777: ja hyvin palkattu henkilökunta ovat tuottavia toteuttamaan ainakin valtion yhtiöiden pää-
38778: verotuskohteita. Kaiken kohtuuden nimessä konttorien siirtämistä pääkaupungista tuotanto-
38779: nämä varat kuuluisivat pääomaköyhälle Pohjois- laitosten yhteyteen. Kun Pohjois-Suomen elin-
38780: Suomelle, mutta se ei saa niitä käyttöönsä. keinoelämän heikkous ja pysyvä työttömyys
38781: Tällaisen Pohjois-Suomea köyhdyttävän kehi- johtuu ·pääosaltaan pääomien puutteesta, on
38782: tyksen kärjessä ovat siellä toimivat valtion tältä alueelta. kerääntyvä tuotto ja verotulot
38783: yhtiöt, joiden pääkonttorit on lähes poikkeuk- pysytettävä tuotannon alkulähteillä.
38784: setta sijoitettu Helsinkiin. Pääasiallisin peruste Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
38785: kehitykseen lienee ollut henkilökunnan muka- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38786: vuuden halu. Erikoisena esimerkkinä tästä vomuksen,
38787: luonnottomasta kehityksestä ovat voimalaitos-
38788: yhtiöt. Vaikka Pohjois-Suomen tuottam!I!Sta säh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38789: köstä noin kaksi kolmannesta siirretäänkin ete- menpiteisiin Pohjois-Suomessa toimivien
38790: lään, ei sen myynti edellytä pääkonttorin ja ja siellä tuotantoa harjoittavien valtion
38791: sen tuottaman hyödyn sinne sijoittamista. Säh- yhtiöiden pääkonttorien siirtämiseksi
38792: köä ei viedä ainakaan tätä kautta ulkomaille Helsingistä tuotantolaitosten yhteyteen.
38793: ja se menee kaupaksi ilman etelään sijoitettua
38794: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
38795:
38796: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova. Urho E. Knuuti.
38797: 924
38798:
38799: IV,522.- Toiv.al. n:o 547.
38800:
38801:
38802:
38803:
38804: Vilmi ym.: Eräiden postilaitoksen sivutoimien muuttamisesta
38805: päätoimiksi.
38806:
38807:
38808: E d u s k u n n a 11 e.
38809:
38810: Valtion sivutoimisten virkojen oikeudellista ja vanhuuden turvan ulkopuolelle. Posti- ja
38811: asemaa ei ole toistaiseksi vahvistettu lailla eikä lennätinlaitoksessa voimassa olevat säännökset
38812: muutoinkaan järjestetty yhtenäisillä säännök- ovat muutoinkin ja erityisesti tältä osin täysin
38813: sillä. Kuitenkin sivutoimisista viroista ja toi- vanhanaikaiset ja nykyaikaistamisen tarpeessa.
38814: mista maksettavat palkkiot muodostavat ver- Tehtävät näissä toimipaikoissa palkkaan näh-
38815: rattain suurelle joukolle erittäin tärkeän ja vält- den ovat huomattavat, työaika 30 tuntia vii-
38816: tämättömän toimeentulolähteen. Useat näistä kossa, mikä edellyttää päätoimisuutta.
38817: viroista ja toimista ovat pysyväisluonteisia, Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
38818: vaikka lakiin perustuvaa virassapysymisoikeutta kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38819: ja eläketurvaa ei ole järjestetty. Asiassa on ai- vomuksen,
38820: van ilmeinen ristiriita ja epäkohta, joka olisi
38821: kiireesti korjattava. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38822: Epäkohta ilmenee selvimmin maaseudun toimenpiteisiin posti- ja lennätinlaitok-
38823: postiasema l:n hoitajien oikeudellisen aseman sen alaisten postiasema I:n sivutoimis-
38824: turvattomuutena. Ei voi olla inhimillisesti oi- ten virkojen muuttamiseksi päätoimi-
38825: kein, että sivutoimisten pa I:n hoitajien kym- siksi sekä näiden virkojen oikeudellisen
38826: menien vuosien valtion palvelus jätetään eläke- aseman järjestämiseksi.
38827: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
38828:
38829: Pekka Vilmi. Paavo Väyrynen.
38830: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen.
38831: Erkki Haukipuro. Veikko Hanhirova.
38832: Esu Niemelä. Jouni Mykkänen.
38833: Aaro Lintilä. Pentti Poutanen.
38834: Reino Kangas.
38835: 925
38836:
38837: IV,52.3.- Toiv.al. n:o 548.
38838:
38839:
38840:
38841:
38842: Vilmi ym.: Luonnonvarojen tutkimusaseman perustamisesta Ro-
38843: vaniemelle.
38844:
38845:
38846: E d u s k u n n a II e.
38847:
38848: Pohjois-Suomen talouselämä on edelleen Edellä ma1n1ttu ehdotus ei ole kuitenkaan
38849: suuressa määrin metsätalouden ja metsäteolli- toteutunut. Kolariin rakennetaan kyllä parhail-
38850: suuden varassa. Kun Lapin metsien hakkuut laan metsäntutkimuslaitoksen Länsi-Suomen
38851: ovat saatavissa olevien tietojen mukaan viime tutkimusasemaa, mutta sen tehtävä on rajoi-
38852: aikoina siinä määrin lisääntyneet, ettei hakkui- tettu ja sen yhteydet muuhun Pohjois-Suomeen
38853: den suurentaminen kestävyyttä vaarantamatta ovat heikot. Sen vuoksi tarve aikaansaada tut-
38854: ole mahdollista, olisi määrätietoisesti selvitettä- kimusasema Rovaniemelle on yhä edelleen
38855: vä Lapin metsätalouden kehittämisen mahdolli- suuri.
38856: suudet ja laadittava tarpeelliset ohjelmat. Rovaniemelle rakennettavan tutkimusaseman
38857: Näissä pyrkimyksissä ja Lapin metsätalou- tarve tuli voimakkaasti esille metsäntutkimus-
38858: den kehittämistyössä yleensä metsäntutkimus laitoksen 50-vuotisjuhlaretkeilyllä Kivalon ko-
38859: on avainasemassa. On pidettävä suurena puut- keilualueessa viime elokuun 1-2 päivinä.
38860: teena, ettei maamme metsäntutkimuksessa ole Maamme metsätalouden ja metsätieteen johto-
38861: voitu riittävästi omistaa huomiota Pohjois-Suo- miehet sekä Pohjois-Suomen metsätalouden ja
38862: men ja nimenomaan Lapin metsätalouden kysy- metsäteollisuuden edustajat totesivat tällöin
38863: myksille, minkä johdosta mm. metsänviljelytoi- yksimielisesti, että mainitunlainen tutkimus-
38864: minnassa on tapahtunut paljon epäonnistu- asema olisi saatava kiireellisesti aikaan.
38865: misia. Ehkäpä voitaisiin myöskin tutkia olisiko
38866: Kysymys Pohjois-Suomen metsäntutkimuksen mahdollista tulevaisuudessa sisällyttää samaan
38867: vahvistamisesta on jo kauan ollut vireillä. Niin- hankkeeseen eräiden muiden valtion tutkimus-
38868: pä 6.9.1956 asetettu ja vuonna 1960 mietin- laitosten, etenkin geologisen tutkimuslaitoksen
38869: tönsä antanut akateemikko Yrjö Ilvessalon paikallinen elin, jotta Rovaniemelle syntyisi
38870: johdolla toiminut metsäntutkimuskomitea eh- koko Pohjois-Suomen luonnonvarojen tutkimus-
38871: dotti, että metsäntutkimuslaitokselle olisi pe- elin.
38872: rustettava erityinen Pohjois-Suomen tutkimus- Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
38873: asema sijaintipaikkana Rovaniemi. Tutkimus- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38874: asemalle olisi sijoitettava yliopistollisen tutkin- vomuksen,
38875: non suorittaneita tutkijoita, joiden tehtävänä
38876: olisi nimenomaan Pohjois-Suomen metsäkysy- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38877: mysten tutkiminen yhteistoiminnassa metsän- menpiteisiin erityisen Pohjois-Suomen
38878: tutkimuslaitoksen tutkimusosastojen ja muiden luonnonvaroja koskevan tutkimusase-
38879: alan tutkimuslaitosten ja elinten kanssa. man perustamiseksi Rovaniemelle.
38880: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
38881:
38882: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski.
38883: Reino Kangas. Veikko Hanhirova.
38884: Paavo Väyrynen.
38885: 926
38886:
38887: lV,524.- Toiv.al. n:o 549.
38888:
38889:
38890:
38891:
38892: Vilponiemi: Asuntoedun verotuksen poistamisesta.
38893:
38894:
38895: Eduskunnalle.
38896:
38897: Asuntoedun verotuksen poistaminen on usei- muuttamisesta. Tällöin valtiovarainvaliokun-
38898: den vuosien ajan ollut keskustelujen alaisena. nan mietinnössä n:o 67 ( 1,969 vp.). Valio-
38899: Kohtuuttomana tätä verotuksen muotoa pitä- kunta lausui päätyneensä sellaiseen käsitykseen,
38900: vät erityisesti sellaiset omakotitalojen ja asun- että hallituksen tulisi tutkia toimenpiteitä asun-
38901: to-osakkeiden omistajat, jotka ovat kyseisen toedun verotuksen helpottamiseksi sekä vuok-
38902: asunnon hankkineet yksinomaan oman per- rakulujen kohtuulliseksi vähennysoikeuden sal-
38903: heensä asunnoksi ja joiden hankkimiseen käy- Iimiseksi verotuksessa. Huojennukset tulisi
38904: tetyistä varoista on jo vero maksettu tuloa määräytyä verovelvollisen veronalaisten tulojen
38905: ansaitessa. Varsinkin alemmissa tuloluokissa määrän perusteella siten, että vähennys koh-
38906: asuntoedun verotus on omiaan vain lisäämään distuisi lähinnä alemmissa veroluokissa vero-
38907: ennestäänkin korkeita asumiskuluja. tettavien asuntokuluihin. Hallituksen olisikin
38908: Asuntoedun verotusta koskevan keskustelun tämän perusteella ryhdyttävä toimenpiteisiin
38909: yhteydessä on noussut voimakkaasti esille myös asuntoedun verotuksen kokonaan poistamiseksi
38910: saman asian toinen puoli, nimittäin kohtuutto- sekä kohtuuttomien vuokrakulujen vähennys-
38911: mien vuokrakulujen vähennysoikeuden sallimi- oikeuden saliimiseksi verotuksessa.
38912: nen verotuksessa. On kohtuutonta, että monet Edelläolevan perusteella ehdotan kunnioitta-
38913: itsestään riippumattomista syistä tuloihinsa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
38914: nähden ylikorkeita vuokria maksamaan joutu- sen,
38915: vat tulonsaajat eivät saa lukea verotuksessa
38916: hyväkseen lainkaan vuokrakuluja, vaikka mo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38917: net samankaltaiset menot ovat vähennyskelpoi- väliaikaisista poikkeussäännöksistä ve-
38918: sia. rotuksessa annetun lain muuttamiseksi
38919: Eduskunta kiinnitti asiaan huomiota vii- siten, että asuntoedun verotus poistet-
38920: meksi marraskuussa 1969 käsitellessään halli- taisiin ja että tuloihin nähden kohtuut-
38921: tuksen esitystä laiksi eräistä väliaikaisista poik- tomien vuokrakulujen vähennysoikeus
38922: keussäännöksistä verolakeihin annetun lain verotuksoessa sallittaisiin.
38923: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
38924:
38925: Väinö Vilponiemi.
38926: 927
38927:
38928: lV,.52.5.- Toiv.al. n:o .5.50.
38929:
38930:
38931:
38932:
38933: Vilponiemi ym.: Asunto-obligaatiojärjestelmän aikaansaamisesta
38934: vuokra-asuntotuotannon rahoitustarpeen tyydyttämiseksi.
38935:
38936:
38937: E d u s k u n n a.ll e.
38938:
38939: Suomen pääomamarkkinoiden kehittymättö- Asunto-obligaatiojärjestelmää luotaessa olisi
38940: myys ja vaikeudet kanavoida pitkäaikaista laina- erityisesti harkittava, missä laajuudessa työelä-
38941: rahoitusta. asuntotuotantoon estävät tehokkaan kerahastot ja muut lakisääteistä vakuutusta hoi-
38942: ja suunnitelmallisen asuntopolitiikan harjoitta- tavat vakuutuslaitokset ja kansaneläkelaitos vei-
38943: mista. Asuntotuotannon ohjelmointi edellyttää voitetaan vuosittain ostamaan näitä obligaa-
38944: ensivaiheessa rahoituksen saattamista varmalle tioita. Niiden panos tulisi saada järjestelmässä
38945: pohjalle. Valtion asuntomäärärahojen lisäämi- keskeiseksi. Asuntotuotannon huippumaissa,
38946: nen ei voi yksin ratkaista asuntotuotannon Ruotsissa ja Länsi-Saksassa sosiaalivakuutusra-
38947: rahoituspulmia, vaan koko rahoitusjärjestelmän hastojen antolainaus palvelee pääasiassa juuri
38948: toimintaperiaatteisiin tarvitaan pitkällemeneviä asuntotuotannon rahoitusta. Jos Suomessakin
38949: muutoksia. saadaan sosiaalivakuutusrahastot asuntotuotan-
38950: Asuntomarkkinoiden pahimmat tasapainotto- non rahoittajiksi, mahdollisuudet tuotannon oh-
38951: muusilmiöt liittyvät vuokra-asuntojen puuttee- jailuun paranevat oleellisesti. Yksityiset pankki-
38952: seen. Valtion Jainoitta.man vuokra-asuntotuotan- laitokset voisivat tällöin keskittyä entistä enem-
38953: non voimakasta lisäämistä vaikeuttaa ensis1jais- män muiden tuotantoalojen rahoittamiseen.
38954: lainojen riittämätön saanti. Niinpä pankkilai- EdelJä olevan perusteella ehdotamme kun-
38955: tokset sitovat asuntosäästöjärjestelmiä kehit- nioittavasti hyväksyttäväksi toivomuksen,
38956: täessään lainoitustaan ~hä enemmän omistus-
38957: asuntojen tuotantoon. Toisaalta pankkien väli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38958: nen kasvava kilpailu pientallettajista. lisää kes- menpiteisiin asunto-obligaatiojärjestel-
38959: kimääräistä voimakkaammin luotonantoa erilai- män luomiseksi erityisesti vuokra-asun-
38960: siin kulutuslainoihin .asuntolainojen kustannuk- totuotannon rahoitustarpeen tyydyttä-
38961: sella. Tästä syystä hallituksen tulisi kiireellisesti miseksi sekä että kansaneläkelaitos, työ-
38962: ryhtyä toimenpiteisiin lainapääomien kanavai- eläkerahastot ja muut lakisääteistä va-
38963: miseksi asuntotuotantoon suoraan rahoitus- kuutusta hoitavat vakuutuslaitokset vei-
38964: markkinoilta asunto-obligaatioiden myynnillä. voitetaan merkitsemään näitä obligaa-
38965: Niillä tulisi tyydyttää nimenomaan vuokratalo- tioita.
38966: jen ensLsijaislainatarvetta.
38967: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
38968:
38969: Väinö Vilponiemi. Edit Terästö. Sulo Hostila.
38970: Osmo Kaipainen. Eero Salo. Matti Ahde.
38971: Sinikka Luja. Reino Breilin. Eeli Lepistö.
38972: Bror Lillqvist. Uljas Mäkelä.
38973: 928
38974:
38975: IV,526.- Toiv.al. n:o 551.
38976:
38977:
38978:
38979:
38980: Vilponiemi: Maatalous- ia muiden yrittäjien eläkevakuutusmak-
38981: sujen verovähennysoikeudesta.
38982:
38983:
38984: E d u s k u n n a 11 e.
38985:
38986: Tammikuun 1 päivästä 1970 voimaan astu- tensä ainoana tulonlähteenä ovat maataloudesta
38987: neiden maatalous- ja muiden yrittäjien eläke- tai muusta elinkeinotoiminnasta saadut tulot.
38988: lakien vakuutetuille aiheutuneiden vakuutus- Niinpä nykyinen, edellä mainittuja vakuutus-
38989: maksujen verovähennysoikeudesta ei voimassa maksuja koskeva lain ja asetuksien tulkinta te-
38990: olevassa lainsäädännössä ole mitään mainintaa, kee täysin mahdottomaksi sen, että eläkeva-
38991: joka riidattomasti turvaisi vakuutuksenottajille kuutusmaksut saisi omasta ja perheenjäsenten-
38992: oikeuden vähentää verotettavasta tulostaan omat sä puolesta vähentää yritystoiminnan tuloista.
38993: ja perheensä jäsenten vakuutusmaksut. TOL Tämän tapainen eläkevakuutusmaksujen vähen-
38994: 29 §:n 4. kohdassa, KKunA 55 §:n 2 d ja nysoikeuden rajoittaminen vain varsinaisiin
38995: MKunA 8 d kohdissa tosin mainitaan oikeu- ansiotuloihin lienee selitettävissä vain sillä pe-
38996: desta vähentää eläkevakuutusmaksut enintään rusteella, ettei nyt voimassa olevaa verolain-
38997: kahteentoista prosenttiin saakka ansiotulon säädäntöä suunniteltaessa lainsäätäiällä ole
38998: maarasta, mutta useitten veroviranomaisten ollut tietoa maatalous- ja muiden yrittäjien
38999: käsityksen mukaan viimeksi mainittuja lain ja eläkelaeista.
39000: asetuksien kohtia ei kuitenkaan sellaisenaan Edellä olevan perusteella esitän kunnioitta-
39001: voitaisi soveltaa maatalous- ja muiden yrittä- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39002: jien eläkelaeista johtuneisiin vakuutusmaksuihin. sen,
39003: Yleisenä verotusperiaatteena on maamme lain-
39004: säädännössä noudatettu käytäntöä, jonka mu- että hallitus suorituttaisi kiireesti tut-
39005: kaan eläke, joka myöhemmin tulee olemaan kimuksen siitä, mitä mahdollisuuksia
39006: edunsaajan verotettavaa tuloa, tulee olla sitä olisi nopeasti muuttaa nykyisin voimas-
39007: maksettaessa verotuksessa vähennyskelpoinen sa olevaa verolainsäädäntöä niin, että
39008: kuluerä. Vaikka maatalous- ja muiden yrittä- maatalous- ja muiden yrittäjien eläkeva-
39009: jien eläkevakuutusmaksut ovatkin yrittäjätoi- kuutusmaksut tulisivat samaan asemaan
39010: mintaa koskevina yrittäjäkohtaisia eikä varsi- muiden vakuutusmaksujen kanssa, sekä
39011: naisesti yrityskohtaisia, niin käytännössä kui- antaisi samalla suoritetun tutkimuksen
39012: tenkin tavallisen maatalous- ja muun pienyrit- perusteella tarpeelliset lakien muutos-
39013: täjän kohdalla hänen ja hänen perheenjäsen- esitykset.
39014: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
39015:
39016: Väinö Vilponiemi.
39017: 929
39018:
39019: IV,527.- Toiv.al. n:o 552.
39020:
39021:
39022:
39023:
39024: Virtanen ym.: Valtiojohtoisen. rakennustoimintaa harjoittavan
39025: yhtiön perustamisesta.
39026:
39027:
39028: E d u s k u n n a.ll e.
39029:
39030: Valtion osuus talouselämässä ja sen kehittä- Tällainen rakennusyritys voisi harjoittaa raken-
39031: misessä on jatkuvasti lisääntynyt. Vaitiojobtoi- nusaineteollisuutta ja suorittaa laajassa mitassa
39032: sia osakeyhtiöitä toimii mm. puunjalostus.-, valtion, kuntien ja kuntayhtymien rakennus-
39033: metalli-, kaivos- ja kemiallisen teollisuuden töitä ja osallistua myös muiden maiden taholta
39034: aloilla sekä liikenteen piirissä. Suurin osa säh- tulevien suurempien rakennushankkeiden to-
39035: kövoiman tuotannosta ja voimatalouden raken- teuttamiseen. Valtion laitoksena sillä olisi suu-
39036: tamisesta suoritetaan myös valtioenemmistöis- remmat mahdollisuudet keskittyä myös raken-
39037: ten yhtiöiden toimesta. nustoiminnan teknilliseen kehittämiseen ja kus-
39038: Yleensä valtion ja valtiojohtoisten laitosten tannusten alentamiseen. Lisäksi tällainen suur-
39039: ja yritysten toiminta on osoittautunut kannat- yritys antaisi huomattavalle joukolle työnteki-
39040: tavaksi ja niillä on ollut myönteinen vaikutus jöitä ja toimihenkilöitä pysyvämmän työpaikan
39041: maamme talouselämän kehittämisessä. Raken- kuin mihin nykyisin toiminnassa olevat yrityk-
39042: nustuotannon edelleen kehittäminen ja valtion set pystyvät.
39043: oma etu vaatisi valtion osallistumista nykyistä Yhtiö voitaisiin perustaa siten, että valtio
39044: suuremmassa määrin myös rakennustuotantoon. ja valtiojohtoiset osakeyhtiöt ja laitokset mer-
39045: Valtion eräät laitokset ja yritykset, kuten kitsisivät suurimman osan yhtiön osakekan-
39046: puolustusministeriö, rakennushallitus, tie- ja nasta.
39047: vesirakennushallitus ja rautatiehallitus suoritta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
39048: vat tosin jonkin verran itse rakennustöitä, mutta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39049: valtaosan valtion talorakennustöistä suorittavat
39050: yksityiset urakoitsijat. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39051: Ottaen huomioon sen, että valtio sijoittaa. menpiteisiin valtiojohtoisen rakennus-
39052: vuosittain kymmeniä miljoonia 11akennustöihin, ainetuotantoa ja rakentamista harjoitta-
39053: vaatisi yhteiskunnan etu valtiojohtoisen suur- van yhtiön perustamiseksi.
39054: yrityksen perustamista myös rakennusalalle.
39055: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
39056:
39057: Rainer Virtanen. Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
39058: Ensio Laine. Niilo Nieminen. Kaisu Weckman.
39059: Aarne Koskinen. Niilo Koskenniemi. Pekka Salla.
39060: Lauha Männistö. Pauli Räsänen.
39061:
39062:
39063:
39064:
39065: 117 427/70
39066: 930
39067:
39068: IV,528.- Toiv.al. n:o 553.
39069:
39070:
39071:
39072:
39073: Volotinen ym.: Ammattimaisen liikenteen kuorma-autoien va-
39074: pauttamisesta liikevaihtoverosta.
39075:
39076:
39077: E d u s k u n n all e.
39078:
39079: Maamme elinkeinoelämän kehittyessä teollis- koneiden tai lihan kylmäkuljetuksiin tarkoite-
39080: tumisprosessin myötä maantiekuljetusten mer- tut kuorma-autot saattavat maksaa jopa
39081: kittävyys korostuu. Esimerkiksi teollistamis- 200 000 markkaa kuorma-autojen hintaJ.uoki-
39082: asteeltaan alhaisessa Kreikassa hyödykkeiden tusten edellyttämän vaihteluvälin ollessa keski-
39083: valmistuksen peruskusta,nnukset muodostavat määrin 30 000-145 000 markkaa. Kun vielä
39084: valtaosan, kun taas joissakin pitkälle teollistu- tiedetään, että autokalusto hinnoiltaan muodos-
39085: neissa maissa, esim. Ruotsissa ja Pohjois- taa painopisteen pikemminkin tuon vaihtelu-
39086: Amerikan Yhdysvalloissa jakelutehtävien - välin ylä- kuin alapuolelle, voidaan todeta, että
39087: erityisesti kuljetustyön - osuus on kohonnut ammattiautoilija joutuu Suomessa maksamaan
39088: perustuotantokustannuksia merkittävämpään liikevaihtoveroa keskimäärin 5 500-8 000
39089: asemaa,n. Ammattimaisen kuorma-autoliiken- markkaa, lukuisissa tapauksissa sitäkin enem-
39090: teen ollessa tällä haavaa tavarankuljetustyön män aina 20 000 markkaa,n saakka. Kun kysy-
39091: alalla liikenteellisessä päävastuussa se joutuu myksessä on kuitenkin ensisijaisesti työväline,
39092: erittäin voimakkaiden laadullisten ja määräl- on kohtuutonta, että vaikeassa pienyrittäjäase-
39093: listen kuljetustehtävään liittyvien odotusten massa oleva kuorma-autoilija joutuu maksamaan
39094: alaisiksi, mihin liittyvät toiveet alhaisista kul- niin korkean liikeva,ihtoveron, varsinkin, kun
39095: jetusmaksuista. Tällaiseen yhteiskunnalliseen liikevaihtovero muodostaa vain osan niistä ve-
39096: ristipaineeseen ovat ajautuneet myös Suomen roista, joita ammattimaiselta liikenteenharjoit-
39097: ammattimaisen liikenteen kuorma-autoilijat tajalta kannetaan. Kun tiedetään, että jo tällä
39098: elinkeinoelämämme perustakenteiden hahmot- hetkellä ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
39099: tuessa samanlaisiksi kuin korkean teollistumis- harjoittaja on päävastuussa tavarankuljetusaJan
39100: asteen valtioissa. Tällöin kuorma-autoliiken- kansantaloudelle merkittävästä työstä, tuntuu-
39101: nettä kuormittavat kustannustekijät on otet- kin epäo~keudenmukaiselta, ettei häntä ole
39102: tava aivan erityisesti huomioon. Kuten tiede- liikenne- ja kuljetustoiminnan verotuksessa ase·
39103: tään, ammattimaisen kuorma-autoliikenteen tettu millään tavoin etuoikeutettuun asemaan,
39104: harjoittaja on tällä hetkellä aivan erityisen vaan pikemminkin kuormitettu muita elinkei-
39105: ankarien lainsäädännöllisten velvoitteiden ja nonharjoittajaryhmiä raskaammilla veroilla.
39106: moninaisten verorasitteiden alainen. Erityisesti EdeLlä esittämäämme viitaten ehdotamme
39107: liikenteenharjoittajain kustannustasoa lisää lii- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39108: kevaihtovero, joka on 11 % auton hinnasta.
39109: Tiedetään, että kuorma-autoliikenne kehittyy että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
39110: tehtäviensä edellyttämällä ta,valla siten, että menpiteisiin esityksen antamiseksi sellai-
39111: tarvitaan yhä raskaampaa ja erikoistuneempaa seksi liikevaihtoverolain muutokseksi,
39112: kalustoa. Tämä merkitsee sitä, että kuorma- että ammattimaiseen liikenteeseen käy-
39113: autokalusto keskimääräiseltä hinnaltaan kohoaa. tettävät kuorma-autot olisivat vapaat
39114: Tällä haavaa eräät raskaiden maanrakennus- liikevaihtoverosta.
39115: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
39116:
39117: Hannes Volotinen. Eino Poutiainen. Antti Isomursu.
39118: Aame Penttinen. Arttur Niemelä. Matti Silander.
39119: Heikki Kainulainen.
39120: 931
39121:
39122: IV,529.- Toiv.al. n:o 554.
39123:
39124:
39125:
39126:
39127: Volotitien ym.: Kotieläintaloutta harjoittavan viljelijän verovä-
39128: hennysoikeuden laajentamisesta.
39129:
39130:
39131: Ed u s kunnalle.
39132:
39133: Viljelijäväestön ansio työtuntia kohti ja työ- nys tilalla saadusta karjatalouden bruttotuo-
39134: hön osallistuvaa henkilöä kohti on huomatta- tosta. Tällainen erityisvähennyskään ei tosin
39135: vasti pienempi kuin muissa ammateissa, joissa voi kokonaan korvata sitä sosiaalista eriarvoi-
39136: on jo siirrytty 5 päiväiseen työviikkoon ansio- suutta, johon karjataloutta harjoittava viljelijä
39137: tuloa vähentämättä. Kotieläintaloutta harjoit- on muihin väestöryhmiin verrattuna olosuhtei-
39138: tavilla ihmisillä ei ole rauhoitettua seitsemättä- den pakosta joutunut. Kotieläintalouden brut-
39139: kään päivää viikossa saati sitten, viisipäiväistä totuotosta suoritettavan vähennyksen suuruus
39140: työviikkoa. Heidän pyhänsä ja yönsäkin ovat tulisi olla 25 prosenttia.
39141: työn häiritsemät eikä heillä ole omassa työs- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
39142: sään vuosiloman suomaa virkistys- ja lepoaikaa. dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39143: Tässä ammatissa ei ole yö-, pyhä- eikä ylityö- muksen,
39144: korotuksia eikä vuosilomakorvauksia niinkuin että hallitus antaisi viipymättä Edus-
39145: muissa elinkeinoissa. Tämän vuoksi on koh- kunnalle lakiesityksen kotieläintaloutta
39146: tuutonta, että karjataloutta harjoittavaa omaa harjoittavan viljelijän oikeudesta vähen-
39147: työtään tekevää viljelijää verotetaan myös olo- tää verotuksessa 25 prosenttia koti-
39148: suhteiden pakosta suoritetusta ylityöstä. eläintaloutensa bruttotuloista korvauk-
39149: Edellä esitetyn pitäisi riittää perusteluksi sena tämän talouden piirissä jatkuvasti
39150: siihen, että omaa työtään tekevälle karjatalou- suoritett.rwasta seitsemänpäiväisestä työ-
39151: den harjoittajalle olisi annettava erityisvähen- viikosta.
39152: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1970.
39153:
39154: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
39155: Aarne Penttinen. J. Juhani Kortesalmi. Eino Poutiainen.
39156: 932
39157:
39158: IV,530.- Toiv.al. n:o 555.
39159:
39160:
39161:
39162:
39163: Volotinen ym.: Opiskeliiain ansiotuloien verovapaudesta.
39164:
39165:
39166: Ed u sk unn alle.
39167:
39168: Koululaiset hakeutuvat loma-aikana ansio- meentulonsa ja rahaa koulunsa jatkamista var-
39169: työhön ja ammattikouluissa on pakollinen har- ten.
39170: joittelu kesän aikana. Kun koululaisten vero- Mainituilla perusteilla esitämme kunnioit•
39171: tettava tulo nousee· yli 600 markan, niin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39172: yli menevältä osalta on heidän makset-
39173: tava vero, sillä verovapaus koskee vain kuuden- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39174: sadanmarkan tuloa. Vähävaraisilla lapsilla ei menpiteisiin, että opiskeliioiden loma-
39175: ole varaa pitää kesälomaa vaan heidän on aikana saamat ansiotulot ovat verova-
39176: pakko turvautua ansiotyöhön saadakseen toi- paat ilman kattoraioituksia.
39177: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
39178:
39179: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä.
39180: Eino Poutiainen. J. Juhani Kortesalmi.
39181: Aarne Penttinen. Heikki Kainulainen.
39182: Olavi Tupamäki.
39183: 933
39184:
39185: IV,.531.- Toiv.al. n:o .5.56.
39186:
39187:
39188:
39189:
39190: Volotinen ym.: Matkakustannusten täysimääräisestä vähennys-
39191: oikeudesta tuloverotuksessa.
39192:
39193:
39194: E du s k u n n a II e.
39195:
39196: Työttömyyden vallitessa tulevat työnhaku- ja Mainituilla perusteilla esitämme kunnioit-
39197: työpaikan välisten matkojen matkakustannuk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39198: set suuriksi. Nykyisten määräysten mukaan
39199: saa matkakustannuksia vähentää korkeintaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39200: kuusisataamarkkaa, joka ei riitä todellisiin kus- menpiteisiin, että matkakustannukset
39201: tannuksiin. saa verotuksessa vähentää tuloista täysi-
39202: määräisinä.
39203: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
39204:
39205: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä.
39206: Eino Poutiainen. J. Juhani Kortesalmi.
39207: Aame Penttinen. Heikki Kainulainen.
39208: Olavi Tupamäki.
39209: 934
39210:
39211: IV,532.- Toiv.al. n:o 557.
39212:
39213:
39214:
39215:
39216: Volotinen ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kokonaan välttä-
39217: mättömyystarvikkeilta.
39218:
39219:
39220: Ed u s kunnalle.
39221:
39222: Tähän saakka valtaa pitäneet puolueet ovat Mainituilla perusteilla esitämme kunnioit-
39223: yksimielisesti saattaneet kaikki välttämättömät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39224: tarvikkeet liikevaihtoveron alaisiksi. Näin jou-
39225: tuvat verotetuksi m. m. lääkkeet, elintarvik- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39226: keet ja työvaatteet. Tällainen toimenpide alen- menpiteisiin liikevaihtoveron kokonaan
39227: taa kansan elintasoa ja rasittaa erityisesti talou- poistamiseksi välttämättömyystarvik-
39228: dellisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa ole- keilta kuten lääkkeiltä, elintarvikkeilta
39229: via. Tästä syystä olisi liikevaihtovero poistet- ;a työvaatteilta.
39230: tava kaikilta välttämättömyystarvikkeilta kan-
39231: samme valtaenemmistön ja vähävaraisten edun
39232: mukaisesti.
39233: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
39234:
39235: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä.
39236: Eino Poutiainen. J. Juhani Kortesalmi.
39237: Aarne Penttinen. Heikki Kainulainen.
39238: Olavi Tupamäki.
39239: 935
39240:
39241: IV,533.- Toiv.al. n:o 558.
39242:
39243:
39244:
39245:
39246: Voutilainen ym.: Toimenpiteistä maatalouden tuloverorasituksen
39247: tasaamiseksi.
39248:
39249:
39250: Eduskunnalle.
39251:
39252: Vuoden 1968 alusta voimaan tullut uusi Epäoikeudenmukaista on myös se, että maa-
39253: maatalouden tuloverolaki, joka perustuu pää- talouden tappion voi vähentää metsän tuo-
39254: periaatteeltaan todellisten tulojen mukaiseen tosta. Tämä on aiheuttanut sen, että monet
39255: verotukseen, ei ole käytännössä johtanut sellai- suurtilat ovat päässeet jopa kokonaan vero-
39256: seen oikeudenmukaiseen lopputulokseen, jota vapaaksi.
39257: lakia säädettäessä tavoiteltiin. Kun tavoitteena Pienviljelijä-metsätyömiehiä koskevana epä-
39258: oli verorasituksen oikeudenmukainen jakautu- kohtana on laissa se, ettei metsäajossa tapahtu-
39259: minen maatalouden sisällä, on ensimmäisen vaa hevosenosuusvähennystä enää voida suo-
39260: verovuoden kokemusten perusteella todettu, rittaa verotuksessa.
39261: että verorasitus on lisääntynyt pienillä ja kar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39262: jatalousvaltaisilla tiloilla, kun taas suuret tilat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39263: ovat päässeet entistä vähäisemmillä veroilla. muksen,
39264: Syynä tähän on siirtymävaiheessa todetut epä-
39265: kohdat, mutta lain sisällössäkin on sellaisia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39266: puutteita, jotka on korjattava. menpiteisiin maatalouden tuloverolain
39267: Lain sallimat poisto-oikeudet ovat sellaiset, muuttamiseksi siten, että veroMSitus
39268: joista hyötyvät koneellistetut suurtilat, kun maatalouden sisällä jakautuisi oikeuden-
39269: taas pienviljelystilat, joilla oman työn osuus mukaisemmin ja pienviljelijöiden koh-
39270: tilan tulonmuodostuksessa on suuri, joutuvat tuuton verotus alenee.
39271: siitä kärsimään.
39272: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
39273:
39274: U. H. Voutilainen. Leo Kohtala. Matti Ahde.
39275: Eell Lepistö. Keijo Suksi. Väinö Turunen.
39276: K. F. Haapasalo. Edit Terästö. Uljas Mäkelä.
39277: Lyyli Aalto. Urho E. Knuuti. Akseli Roden.
39278: Bror Lillqvist. Sylvi Siltanen. Arvo Ahonen.
39279: Valde Nevalainen. Ilmo Paananen.
39280: 936
39281:
39282: IV,534.- Toiv.al. n:o 559.
39283:
39284:
39285:
39286:
39287: Voutilainen ym.: Kehitysalueiden yritystoiminnan rahoituksen
39288: turvaamisesta.
39289:
39290:
39291: E d u s k u n n a 11 e.
39292:
39293: Vaikka uudet kehitysaluelait antavatkin ul- mattavana vaikeutena yrittäjälle on niin ikään
39294: kopuolelta kehitysalueita pyrkiytyvälle teolli- rahoituksen saanti vaihto-omaisuuden hankin-
39295: suudelle edellytyksiä aikaisempaa paremmin taan ja yleisrahoitukseen.
39296: hakeutua kehitysalueille, olisi myös yhtä vält- Mikäli aiotaan saada kehitysalueiden erilai-
39297: tämätöntä edellä mainitun lisäksi tukea olemas- nen yritystoiminta ja elinkeinoelämä yleensä
39298: sa olevia ja uusia paikallisia yrityksiä, koska liikkeelle ja vauhtiin, mikä olisi valtakunnan-
39299: ne useinkin muodostavat perustan kehitysaluei- kin yleisen edun mukaista, olisi kehitysalueiden
39300: den erilaiselle yritystoiminnalle. yritystoiminnan rahoitus järjestettävä erikoistoi-
39301: Sen ohella, että meneteltäisiin edellä maini- min. Mahdollisuuksia on tähän useita, joko
39302: tulla tavalla, on kehitysalueille sijoittuvan rahoituksen hoitaminen valtion tulo- ja meno-
39303: luoton tarve turvattava nykyistä paremmin. arvion kautta tai hyväksi käyttäen jotakin
39304: Käytännössä on useinkin niin, että kehitys- muuta rahoitusjärjestelmää. Esimerkkinä tulisi
39305: alueella oleva yrittäjä perostaessaan yrityksen käyttää eri maitten kehitysalueratkaisuja lähin-
39306: tai laajentaessaan sitä joutuu rahoitusvaikeuk- nä Pohjoismaista.
39307: siin. Yrittäjä joutuu hakemaan vierasta pää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39308: omaa. Tällaisen pääoman saanti tuottaa usein nioittaen .eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39309: voittamattomia vaikeuksia, koska rahoittaja muksen,
39310: -katsoo kehitysalueelle syntyvää yritystä taval-
39311: lista kriittisemmin ja näkee sijoitettavan pää- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39312: oman riskialttiuden tavallista suuremmaksi. menpiteisiin kehitysalueiden yritystoi-
39313: Pääoman puutteessa moni yritys ei pääse alkua minnan rahoituksen turvaamiseksi joko
39314: pitemmälle. Sen ohella, että rahoituksen saanti valtion tulo- ja menoarvion kautta tai
39315: tuottaa vaikeuksia, on myös riittävien vakuuk- erikseen luodun rahoitusjärjestelmän
39316: sien vähäisyys esteenä luoton saannille. Huo- avulla.
39317: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
39318:
39319: U. H. Voutilainen. Akseli Roden.
39320: Valde Nevalainen. Arvo Ahonen.
39321: Eeli Lepistö. Ilmo Paananen.
39322: Kaisa Raatikainen. Väinö Turunen.
39323: Edit Terästö. Bror Lillqvist.
39324: Urho E. Knuuti. Leo Kohtala.
39325: Matti Ahde. Keijo Suksi.
39326: Uljas Mäkelä. Pauli Puhakka.
39327: 937
39328:
39329: IV,535.- Toiv.al. n:o 560.
39330:
39331:
39332:
39333:
39334: Voutilainen ym.: Ilomantsin, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran
39335: kuntien suoalueiden hyväksikäyttämisestä.
39336:
39337:
39338: E d u s k u n n a II e.
39339:
39340: Heinä-elokuussa 1960 ja kesällä 1961 suo- osoittavat. Monet toistuvat esitykset teollisuu-
39341: ritti geologisen tutkimuslaitoksen maaperä- den ja sitä tietä työtilaisuuksien aikaansaami-
39342: osasto suo- ja turvetutkimuksia Pohjois-Kar- seksi eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen.
39343: jalan läänissä, Ilomantsin kunnassa kaik- Jos mieli luoda edellytykset Pohjois-Karjalan
39344: kiaan 22:n suon alueella käsittäen tutkittu väestörikkaan maakunnan rakenteellisen ja kau-
39345: suopinta-ala yhteensä 20 412 ha. Tutkimus, siluentoisenkin työttömyyden poistamiseksi ja
39346: joka suoritettiin kunnan toimeksiannosta ja teollisuuden saamiseksi, ovat valtiovallan toi-
39347: kustannuksella, osoitti soiden käsittävän luon- menpiteet sekä välttämättömät että kiireelliset.
39348: nontilaista pohtoturvetta yhteensä 171.0 milj. Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
39349: m3• Ilomantsissa tutkitut suot sijaitsevat tois- kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväksyt-
39350: tensa läheisyydessä, joten ne muodostaisivat täväksi toivomuksen,
39351: keskitetyn tuotantoalueen. Samankaltaisia tut-
39352: kimuksia on tiettävästi suoritettu Tuupovaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39353: ran ja Kiihtelysvaaran kunnissa. Pohjois-Karjalan läänin Ilomantsin, Tuu-
39354: Pohjois-Karjalan teollistamisaste on varsin povaaran ja Kiihtelysvaaran kunnissa
39355: alhainen, vaikka alueella on monenlaiseen teolli- olevien tutkittujen suoalueiden hyväk-
39356: suuteen tarvittavia raaka-aineita varsin run- sikäyttämiseksi teollisuutta silmälläpi-
39357: saasti, kuten esim. Ilomantsin kunnan alueella täen.
39358: suoritetut suotutkimukset polttoturpeen osalta
39359: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
39360:
39361: U. H. Voutilainen. Lea Sutinen.
39362: Valde Nevalainen. Eino Poutiainen.
39363: Pauli Puhakka. Hannes Volotinen.
39364: Reino Karpola. A11i Vaittinen.
39365:
39366:
39367:
39368:
39369: 118 427/70
39370: 938
39371:
39372: IV,536.- Toiv.al. n:o 561.
39373:
39374:
39375:
39376:
39377: Voutilainen ym.: Postilaitoksen henkilökunnan vapaalippuoikeu-
39378: den iäriestämisestä.
39379:
39380:
39381: E d u s k u n n a 11 e.
39382:
39383: Vaidonrautateiden henkilökunnalle on järjes- lippujen lukumäärää vo1ta1sun huomattavasti
39384: tetty yhtenä sosiaalisena etuna rajoitettu vapaa- lisätä ilman, että aiheutettaisiin hankaluuksia
39385: lippuoikeus VR:n omissa kulkuneuvoissa. Tätä yleisön matkustamiselle. Postiautot useinkin
39386: toimenpidettä voidaankin pitää oikeaan osu- hitaitten aikataulujensa takia kulkevat melko
39387: neena eikä siitä ole ollut haittaa varsinaiselle tyhjinä, joten riittävää matkustustilaa olisi hen-
39388: matkustavalle yleisölle. kilökuntaakin varten. Ottaen huomioon myös
39389: Sen sijaan Posti- ja lennätinlaitoksen piirissä postilaitoksen henkilökunnan palkkatason ja
39390: ei ole toteutettu vastaavaa järjestelmää, vaikka toisaalta käytännön V altionrautateillä, olisi va-
39391: siihen olisi ollut kaikki edellytykset. Tällä paalippujärjestelmää myös postilaitoksen piirissä
39392: hetkellä postilaitoksen piirissä annetaan henki- tarkistettava ja yhdenmukaistettava VR:n jär-
39393: lökunnalle vapaalippuja erittäin rajoitetusti, jestelmän kanssa.
39394: vain noin 2 000 vapaalippua vuodessa. Esim. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
39395: sairaala- ja lääkärissäkäyntejä varten pitäisi tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39396: voida saada vapaalippu rajoituksetta samoin sen,
39397: kuin muukin vapaalippujen saamisen järjestely
39398: voisi olla joustavampaa ja tarkoituksenmukai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39399: sempaa. postilaitoksen henkilökunnan vapaalip-
39400: Tällä hetkellä postilaitoksen linja-autolinjoja puoikeuden iäriestämiseksi vastaavalle
39401: on 199 ja linja-autoja mainituilla linjoilla 420. tasolle valtionrautateillä vallitsevan käy-
39402: Linjojen ja autojen lukumäärästä johtuen Vapaa- tännön kanssa.
39403: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
39404:
39405: U. H. Voutilainen. Pauli Puhakka.
39406: Kaisa Raatikainen. Uljas Mäkelä.
39407: Osmo Kaipainen. Ulf Sundqvist.
39408: Valde Nevalainen. Leo Kohtala.
39409: 939
39410:
39411: IV ,537.- Toiv.al. n:o 562.
39412:
39413:
39414:
39415:
39416: P. Vayrynen ym.: V altionjohtoisten yhtiöiden pääkonttorien siir-
39417: tämisestä pääasialliselle tuotantoalueelle.
39418:
39419:
39420: E d u s k u n n a 11 e.
39421:
39422: Lähes kaikki valtionjobtoisten yhtiöiden pää- kaan kehitysalueitten kunnat kamppailevat suu-
39423: konttorit sijaitsevat Helsingissä. Näin siitä rissa vaikeuksissa. Pääkonttoreiden siirtäminen
39424: huolimatta vaikka yhtiöiden pääasiallinen tuo- pois pääkaupungista maakunnissa sijaitsevien
39425: tantotoiminta olisi aivan muualla. Suurin osa tuotantolaitosten yhteyteen olisi alueellisen oi-
39426: näistä tuotantolaitoksista joko sijaitsee tai ai- keudenmukaisuuden lisäämiseksi välttämätöntä.
39427: nakin hankkii raaka-aineensa kehitysalueilta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39428: Helsingin kaupunki saa näiltä yhtiöiltä var- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39429: sin huomattavat verotulot pääkonttoriosuuden
39430: muodossa, vaikka sillä ei ole minkäänlaisia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39431: velvotteita yhtiöstä tai osuutta sen perustami- menpiteisiin valtionjobtoisten yhtiöiden
39432: seen. Lisäksi kaupunki saa verotulot pääkont- pääkontioreiden siirtämireksi niille
39433: toreiden suhteellisen suurelta ja verrattain kor- aalueille, joissa yhtiöiden pääasiallinen
39434: keasti palkatulta henkilökunnalta. Samaan ai- tuotantotoiminta tapahtuu.
39435: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
39436:
39437: Paavo Väyrynen. Urho E. Knuuti.
39438: Matti Ruokola. Katri-Helena Eskelinen.
39439: 940
39440:
39441: IV,.538.- Toiv.al. n:o .563.
39442:
39443:
39444:
39445:
39446: P. Väyrynen ym.: Poromiesten moottorikeikkojen vapauttami-
39447: sesta polttoaineverosta.
39448:
39449:
39450: E d u s k u n n a 11 e.
39451:
39452: Tiedustelujen ja haastattelun perusteella on poronhoitovuosittain, koska kalenterivuosijaos-
39453: saatu selville, että poromies joutuu yhden sa määrärahat tulisivat paliskunnille aikaan,
39454: talven mittaan hankkimaan keikkaansa poltto- joiJoin niitten ta.rve on suurimmillaan, nimit-
39455: ainetta 1 000-2 000 litraa keskikulutuksen täin keskitalvella.
39456: ollessa noin 1 500 Htraa talvessa keikkaa kohti. Koko maan moottorikeikkatarve poronhoi-
39457: Markkamääräisesti tämä on noin 1 200 mark- don piirissä on arviolta 1 000 keikkaa; poron-
39458: kaa, joka taas nykyisen poronlihan tuottaja- hoito ·työllistää päätoimisina n. 1 200 miestä.
39459: hinnan mukaan vastaa seitsemää myytyä poroa Näiden keikkojen hankintaan on lasketta'Va
39460: (keskihinta 175 mk). Kun porotokan vuosi- 20 poroa/keikka. 20 poron vuosituottoon taas
39461: tuotto on suunnilleen 30% sen pääluvusta, tarvitaan suunnilleen 70:n poron pääoma.
39462: tarvitaan polttoaineen ostoa j'a vain tätä varten Kelkka on pystyttävä kuolettamaan kahdessa
39463: 25:n poron pääoma. Kun kolmessa pohjoisim- vuodessa, jolloin vuotta kohti pitää varata
39464: massa kunnassamme on poronhoitajilla jonkin korjaus- ja huoltokulut mukaanluettuna arviolta
39465: verran yli 300 kelkkaa (arvio: 320 kpl), voi- 60:n poron pääoma. Kun koko maan poron-
39466: daan polttoaineen hankkimiskustannusten poro- hoidon moottorikelkka.tarve on tyydytetty, on
39467: pääomaa vastaan aiheuttama paine helposti las- pelkästään moottorikeikkakulujen peittämiseksi
39468: kea: jokaista keikkaa varten tarvitaan 25 poroa laskettava suunnilleen 60 000 poron tuotto.
39469: pelkkien polttoainekustannusten peittämiseksi, Tämä määrä on enemmän kuin 1/4 koko Suo-
39470: ja näissä kolmessa kunnassa polttoainepääoman men alueen lukuporoista. Pelkästään poltto-
39471: tarve on siis 320 x 25 poroa eli 8 000 päätä. ainekulujen peittämiseksi on siis v·arattava
39472: Näissä kunnissa poroluku oli poronhoitovuonna 25 000 poron tuotto. SubventioiiTa tämä tarve
39473: 68-69 noin 50 000 päätä, joten 16 % poro- saataisiin vähentymään puoleen alkuperäises-
39474: luvusta eli n. kuudennes koko pääomasta on tään.
39475: sidottu pelkkään polttoaineen hankintaan. Tätä Poropääomaan kohdistuvalla paineella. on
39476: pääomaan kohdistuvaa huomattavaa painetta muitakin haittavaikutuksia. Ennen oli taloutta
39477: voitaisiin vähentää poistamalla etupäässä po- pystyssä pitävän talouskohtaisen porotokan
39478: ronhoidossa käytettäviltä moottorikelkoilta koko 200 päätä. Nykyään tarvitaan edes suh-
39479: polttoaineen maantievero, varsinkin kun keik- teellisen kannattavaan poronhoitoon vähintään
39480: kojen käyttö maanteillä on kiellettyä. 250-300 poroa taloutta kohti, ja täten lukui-
39481: Tämän moottorikeikkoja koskevan aiheetto- sien talooksien on ollut etsittävä Hsäansioita
39482: man veron poistaminen lienee tarkoituksen- muualta pääoman kuluttamisen välttämiseksi.
39483: mukaisinta hoitaa subventiomäärärahoilla kuten Näyttää siltä, että yhä useampien on ennen
39484: esim. Ruotsissa on tehty. Tällöin valtio jakaisi pitkää luovuttava poronhoidon harjoittamisesta
39485: paliskunnille niiden moottorikeikkakuluja vas- ja ha.keuduttava muille aloille. Tämän vaiku-
39486: taavan määrärahan, jonka paliskunnan sisäi- tukset ovat kaksinaiset: toisaalta alkaa koh-
39487: sestä jaosta päätettäisiin myöhemmin määri- distua painetta työmarkkinoihin (poromiehet
39488: teltävien perusteiden mukaisesti. Tämä lienee on tälJ.öin luettava ammattitaidottorniin kuulu-
39489: edullisempaa kuin järjestää erityisen moottori- viksi), toisaalta taas poronhoito muodostuu
39490: keikkabensiinin ja.kelu, jossa tuskin voitaisiin vähitellen tuotantoalaksi, jossa pääoma olisi
39491: välttyä väärinkäytöksiltä. Subventiomäärärahat vain muutamien harvojen käsissä. Subventio-
39492: lienee parempi jakaa kalenterivuosittain kuin määrärahoilla vähennettäisiin merkittävästi ja
39493: IV,538.- P. Väyrynen ym. 941
39494:
39495: tehokkaasti kaikkien haittavaikutuksien synty- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
39496: mahdollisuuksia. menpiteisiin poromiesten moottorikeik-
39497: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- kojen polttoaineen vapauttamiseksi polt-
39498: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, toaineverosta.
39499: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
39500:
39501: Paavo Väyrynen. Ahti Pekkala.
39502: Matti Ruokola. Niilo Koskenniemi.
39503: Juhani Orrenmaa. Pekka Salla.
39504: 942
39505:
39506: IV,539.- Toiv.al. n:o 564.
39507:
39508:
39509:
39510:
39511: P. Väyrynen ym.: Luonnonmarjojen poimimisen saattamisesta
39512: vero vapaaksi.
39513:
39514:
39515: Eduskunnalle.
39516:
39517: Metsämarjojen keruulla on edelleen suuri ovat verovapaat. Marjojen verottamista on
39518: merkitys syrjäisten seutujen ihmisten elinmah- yleisesti pidetty kohtuuttomana, sillä verotus
39519: dollisuuksien turvaajana. Monen perheen toi- on kohdistunut kaikkein vähävaraisimpiin ih-
39520: meentulo voi ratkaisevasti riippua marjoista misiin. Lisäksi samaan aikaan etelästä tulleet
39521: saatavista tuloista. Erityisesti marjatulot ovat automatkailijat ovat verovapaasti voineet saa-
39522: merkittävät sellaisessa perheessä, missä on ko- vuttaa marjoista suurenkin taloudellisen hyö-
39523: tona useita lapsia. Paikallisesta väestöstä mar- dyn, valvontahan on vieraspaikkakuntalaisten
39524: joja poimivat myyntiin yleensä vain vähävarai- osalta mahdotonta.
39525: set ihmiset. Heidän lisäkseen ovat viime vuo- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
39526: sina yhä enemmän matkailijat ryhtyneet poimi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39527: maan marjoja myytäväksikin. Lisäksi matkaili-
39528: jat poimivat monta kertaa suuria määriä mar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39529: joja omaan käyttöön pakasteiksi. luonnonmarjojen verotuskäytännön yh-
39530: Marjatulojen verotuskäytäntö on ollut kirja- tenäistämiseksi siten, että näitten mar-
39531: vaa. Joissakin kunnissa marjojen tuottamista jojen poimiminen olisi verosta vaptMta.
39532: tuloista on peritty vero, toisissa kunnissa ne
39533: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
39534:
39535: Paavo Väyrynen. Jouni Mykkänen.
39536: Matti Ruokola. Niilo Koskenniemi.
39537: Juhani Orrenmaa. Urho E. Knuuti.
39538: Katri-Helena Eskelinen.
39539: 943
39540:
39541: IV,540.- Toiv.al. n:o 565.
39542:
39543:
39544:
39545:
39546: Åsvik ym.: Käsi- ia pienyritystoiminnan vapauttamisesta liike-
39547: vaihtoveron alaisuudesta.
39548:
39549:
39550: Eduskunnalle.
39551:
39552: Nykyisin voimassa oleva liikevaihtovero on voimassaolon jatkamisesta asianmukaiset muu-
39553: kohtuuton rasite pienyrittäjille. Käsityöläiset tosehdotukset."
39554: ja pienyrittäjät ovat joutuneet lain seurauk- Kun nyt puheena olevaa liikevaihtoverolakia
39555: sena monesti kestämättömiin vaikeuksiin. Kun on sovellettu jo usean vuoden ajan, on tiedossa
39556: eduskunta vuonna 1964 päätti jatkaa liikevaih- runsaasti kokemuksia siitä, miten huonosti
39557: toverolain voimassaoloa, se samalla hyväksyi pienyrittäjien kohdalta verojärjestelmä soveltuu
39558: toivomuksen, "että hallitus ryhtyisi, kun riit- käytäntöön. Mielestämme pienyrittäjät olisi va-
39559: täviä kokemuksia liikevaihtoverolain yksityis- pautettava kokonaan heitä rasittavasta liike-
39560: kohtien soveltamisesta käytännössä on saatu, vaihtoverosta ja täten autettava yritystoiminnan
39561: ensi tilassa selvittämään, mitä muutoksia lii- kehittymistä.
39562: kevaihtoverolain aineellisiin säännöksiin olisi Edellä olevan perusteella kunnioittavasti esi-
39563: saatujen kokemusten perusteella tehtävä, ja tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39564: tällöin erityisesti tutkisi, rasittaako liikevaihto- sen,
39565: verotus pienempien liikkeenharjoittajien ja eri-
39566: tyisesti pienten työliikkeiden liiketoimintaa si- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
39567: ten, että liikevaihtoverotusta heidän osaltaan menpiteisiin liikevaihtoverolain muut-
39568: järjestelmän puitteissa olisi kevennettävä, sekä tamiseksi niin, että käsi- ja pienyritystoi-
39569: antaisi eduskunnalle viivyttelemättä ja viimeis- minta vapautettaisiin liikevaihtoveron
39570: täänkin antaessaan esityksen liikevaihtoverolain alaisuudesta.
39571: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
39572:
39573: Toivo Åsvik. Mirjam Tuominen.
39574: Heikki Mustonen. Aarne Koskinen.
39575: Heimo Rekonen. Veikko Salmi.
39576: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
39577: Ensio Laine. Siiri Lehmonen.
39578: 944
39579:
39580: IV,541.- Toiv.al. n:o 566.
39581:
39582:
39583:
39584:
39585: Ääri ym.: Naisten sodanaikaisen vapaaehtoisen palveluksen luke-
39586: misesta virkamieseläkkeeseen oikeuttavaksi aiaksi.
39587:
39588:
39589: E d u s k u n n a 11 e.
39590:
39591: Vuosien 1939-45 aikana monet Suomen vammaisista annetun lain soveltamisalan laa-
39592: naiset joko järjestöjen jäseninä tai vapaaehtoisi- jentamisesta, jossa korvauksen saajien piiriä on
39593: na hoitivat puolustusvoimissa aivan samanlai- laajennettu edellä mainittujen henkilöryhmien
39594: sia tehtäviä kuin valtion viran ja toimen hai- osalta. Sanotun lainmuutoksen perusteella
39595: tijoina olleet naiset. Tällaisia tehtäviä olivat nyttemmin maksetaan ruumiinvamman tai sai-
39596: muun ohella emännöitsijän, sairaalahenkilökun- rauden johdosta korvausta mm. sille, joka nais-
39597: taan kuuluneiden, viestittäjän, sähköttäjän, järjestöjen jäsenenä on ollut vuonna 1939 tai
39598: kaukokirjoittajan ja kanslia-apulaisen toimet. sen jälkeen mutta ennen 1 päivää heinäkuuta
39599: Useat näitä tehtäviä hoitaneista ovat myöhem- 1945 sotilasviranomaisten tai järjestönsä mää-
39600: min tulleet valtion hallinnon eri alojen palve- räämässä ja valvomassa työssä sotilaallisen lai-
39601: lukseen ja siten valtion viran ja toimen halti- toksen tai muodostelman piirissä.
39602: joiksi. Olisi sen vuoksi kohtuullista, että hei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39603: dän sodanaikainen palveluksensa rinnastettai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39604: siin samalla tavoin viran ja toimen haltijana muksen,
39605: suoritettuun palvelukseen kuin reserviläisten
39606: palvelus liikekannallepannuissa puolustusvoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39607: missa. Näin sitä suuremmalla syyllä, kun eräät valtion eläkelainsäädännön muuttami-
39608: kaupungit ja maalaiskunnatkin ottavat huo- seksi siten, että naisten vakinaiseen
39609: mioon sodan aikaisen palvelun. palvelukseen rinnastettavissa oleva va-
39610: Tasavertaisten oikeuksien myöntäminen puo- paaehtoinen palvelus sodan aikana lii-
39611: lustusvoimissa sotien aikana palvelleille naisille kekannallepannuissa puolustusvoimissa
39612: on perusteltua myös sen vuoksi, että edus- laskettaisiin palveluksi valtion viran tai
39613: kunta on hyväksynyt jo vuonna 1956 lain sota- toimen halti;ana.
39614: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
39615:
39616: Saimi Ääri. Katri Kaarlonen.
39617: Orvokki Kangas. Lea Sutinen.
39618: Paavo Niinikoski.
39619: B.
39620: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista maaseudun
39621: sähköistämiseen, poliisivoimien lisäämiseen, virastotalojen rakentamiseen,
39622: ammatinvalinnanohjaukseen, asuntolainoiksi, matkailun ja poronhoidon
39623: edistämiseen, lasten päivähoidon kustannuksiin, sairaanhoidollisiin ja sivis-
39624: tyksellisiin tarkoituksiin ym. sekä kulkulaitosparannuksiin.
39625:
39626:
39627:
39628:
39629: 119 427/70
39630: 947
39631:
39632: IV,542.- Rah.al. n:o 1.
39633:
39634:
39635:
39636:
39637: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta siltatöiden aloittamiseen Kär-
39638: kistensalmessa.
39639:
39640:
39641: E d u s k u n n a 11 e.
39642:
39643: Kaakkois-Keski-Suomen ja Korpilahden tie- Kärkistensalmen sillan suuren taloudellisen mer-
39644: ja kuljetusolojen kehittäminen kaipaisi ensi kityksen olisi sillan rakentamisessa ryhdyttävä
39645: vaiheessa Kärkisten lossin korvaamista sil- toimenpiteisiin.
39646: lalla. Tämän sillan rakentaminen parantaisi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
39647: myös Mikkelin seudun talousalueen ja Jämsän- tavasti,
39648: jokilaakson teollisuuden yhteyksiä. Kärkisten- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
39649: salmen ylitys lossia käyttäen muodostaa liiken- tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
39650: teellisesti erittäin suuren haitan. Kun losseja määrärahan siltatöiden aloittamiseen
39651: pyritään korvaamaan silloilla ja uusia siltoja Kärkistensalmessa Korpilahden kun-
39652: valmistuu jatkuvasti, niin ottaen huomioon nassa.
39653: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
39654:
39655: Arvo Ahonen.
39656: 948
39657:
39658: IV,543.- Rah.al. n:o 2.
39659:
39660:
39661:
39662:
39663: Ahonen: ·Määrärahan osoittamisesta Multian-Pylkönmäen-
39664: Karstulan tieosan rakentamiseen.
39665:
39666:
39667: E d u s k u n n a 11 e.
39668:
39669: Mänttä-Karstula tiehanketta on ajettu jo dostaa ehjän kokonaisuuden ja tien rakenta-
39670: useiden vuosien ajan. Tällä hetkellä voidaan to- misella saavutettaisiin tärkeä tavoite: Tampe-
39671: deta, että tie on valmis Keuruulle saakka ja reen teollisuusalueen yhdistäminen valtatie
39672: suunnitelmat ovat olemassa Multialle asti. Nyt 13:een ja edelleen Kokkolan suuntaan sekä
39673: olisi kiireellisesti ryhdyttävä laatimaan suun- maan pohjoisosiin.
39674: nitelmia tiehankkeen jatkamiseksi Karstulaan. Tien merkitys sen vaikutuspiiriin kuuluvien
39675: Välillä Multia-Väätäinen ja Väätäinen-Kars- alueiden kehitykselle on erittäin suuri.
39676: tula on tosin suoritettu tieparannuksia, mutta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
39677: parannukset eivät tyydytä liikenteelle asetetta- tavasti,
39678: via vaatimuksia, varsinkaan nyt kun Riutta-
39679: salmen silta on valmistunut, ja ne onkin kat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
39680: sottava vain väliaikaisratkaisuiksi tiestön kun- tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
39681: nossapitämiseksi. Tie on taas pahoin rikkou- määrärahan Multian-Pylkönmäen-
39682: tunut mainituilla osuoksilla ja tieosuus Kars- Karstulan tieosan tutkimusten loppuun-
39683: tula-Kangasaho-Väätäinen on jo kiireellisen saattamiseksi ;a maantien rakennustöi-
39684: uuden peruskorjauksen tarpeessa. den aloittamiseksi sekä rakennustöiden
39685: Tiehanke olisi toteutettava loppuun asti pe- aloittamiseksi saman tielin;an tieosuu-
39686: rusteellisesti, sillä Mänttä-Karstula tie muo- della Keuruu-Multia.
39687: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
39688:
39689: Arvo Ahonen.
39690: 949
39691:
39692: IV,.544.- Rah.al. n:o 3.
39693:
39694:
39695:
39696:
39697: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen-Vammalan
39698: tien rakentamisen aloittamiseen välillä Lavia-Alahonkajoki.
39699:
39700:
39701: Ed u s k unn alle.
39702:
39703: TVH:n tiesuunnitelmissa on lähdetty viime levat tiettävästi loppuunsuoritetuksi lähiaikoina
39704: aikoina tutkimaan maakunnallista tietä Kauha- · välillä Lavia - Kankaanpää - Alahonkajoki.
39705: joki - Honkajoki - Kankaanpää - Lavia- Ottaen huomioon ko. tien kehnon kunnon
39706: Kiikoinen - Kiikka - Vammala. Tämä tärkeä edellä mainitulla välillä ja Pohjois-Satakunnan
39707: pitkittäistie yhdistää Kankaanpää - Parkano, huonon työllisyystilanteen ehdotamme edellä
39708: Pori - Tampere ja Turku - Tampere valta- olevan perusteella,
39709: tiet. Lisäksi se on tärkeänä yhdystienä useiden
39710: pitäjäkeskusten välillä, kuten esim. Kankaanpää että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
39711: - Lavia, Honkajoki - Lavia ja Kiikoinen - tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan
39712: Lavia. Kysymyksessä olevasta tiestä muodostuisi määrärahan Kauhajoen - Vammalan
39713: myös tärkeä teollisuustie Etelä-Pohjanmaalta ja tien rakentamisen aloittamiseen välillä
39714: Pohjois-Satakunnasta Etelä-Suomeen. Lavia - Kankaanpää - Alahonkajoki.
39715: Kauhajoki - Vammala tien tutkimukset tu"
39716: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
39717:
39718: Pentti Antila. Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä.
39719: Viljo Suokas. Olavi Tupamäki. Matti Silander.
39720: 950
39721:
39722: IV,545. - Rah.al. n:o 4.
39723:
39724:
39725:
39726:
39727: Bemer ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen Liitolle
39728: kehittämissuunnitelmaa Iaativan tutki;aryhmän perustamiseen.
39729:
39730:
39731:
39732: E d u s k u n n a 11 e.
39733:
39734: Sotien seurauksena 1tä-Suomi menetti vanhan liittisista ryhmistä. Liitto järjesti marraskuussa
39735: historiallisen keskuksensa, josta on ollut suurta 1966 Itä-Suomen maapäivät, joille saapui n. 300
39736: haittaa sen toiminnalliselle yhtenäisyydelle. kaupunkien, kauppaloiden, maalaiskuntien ja
39737: Tampereen tai Turun kaltaisen talous-, sivistys- eri kansalaisjärjestöjen edustajaa käsittelemään
39738: ja hallintokeskuksen puuttuminen on merkinnut korkealuokkaisten asiantuntija-alustusten poh-
39739: suurempaa muuttotappiota Itä-Suomelle kuin jalta Itä-Suomen nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
39740: muutoin olisi ollut asianlaita, samalla kun se Itä-Suomen Liiton hallitus on tehnyt päätök-
39741: on lisännyt Itä-Suomesta Helsingin seudulle sen taloudellisten mahdollisuuksien ilmaannut-
39742: suuntautuvaa muuttopainetta. Pohjois-Karjalan, tua koota tutkijaryhmän laatimaan Itä-Suomen
39743: Kuopion ja Mikkelin läänien suhteellisen korkea pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma. Itä-
39744: syntyneisyyskään ei ole pystynyt korvaamaan Suomen kehittämissuunnitelman tarkoituksena
39745: väestön poismuuttoa ja Kymen läänikin on vain on mm.:
39746: vaivoin onnistunut pitämään väestötaseensa ta- 1. osoittaa Itä-Suomen tehtävä valtakunnan
39747: sapainossa. Itä-Suomen kolmen pohjoisimman osa-alueiden työnjaossa,
39748: läänin ja Kymenläänin itäisimmän osan, laske-
39749: taan vuoteen 1990 mennessä menettävän pois- 2. tarjota valtiovallalle mahdollisimman tark-
39750: muuton takia n. 110 000 asukasta eli meidän koihin tutkimuksiin perustuvia selvityksiä ja
39751: oloissamme suurehkoa kaupunkia vastaavan asu- ennusteita sen harkitessa Itä-Suomea koskevia
39752: kasmäärän. Kuva muuttuu vieläkin huolestutta- päätöksiä ja toimenpiteitä,
39753: vammaksi, kun pitää mielessä, että poismuutto 3. selvittää Itä-Suomen rakenteellinen hah-
39754: merkitsee erityisesti työikäisen ja koulutetun mottuminen aina kuntaryhmäkeskuksista maa-
39755: väestönosan menetystä. kuntakeskuksiin saakka ja osoittaa eriasteisten
39756: Saimaan kanavan vuokraaminen ja rakentami- keskusten tehtävä,
39757: nen sekä päätös Joensuun, Lappeenrannan ja 4. tarjota Itä-Suomen keskuksille mahdolli-
39758: Kuopion korkeakouluista merkitsee ensimmäistä simman konkreettista tietoa niiden tehdessä pit-
39759: huomattavaa valtiovallan toimenpidettä sotien kän tähtäyksen kehityssuunnitelmia, ja
39760: Itä-Suomelle aiheuttaneiden menetysten korvaa- 5. selvittää ne edellytykset, joilla päästään
39761: miseksi. Niiden ansiosta on myös kiinnostus Itä-Suomen luonnonvarojen ja väestöresurssien
39762: Itä-Suomen erityisongelmia kohtaan koko valta- mahdollisimman tehokkaaseen hyväksikäyttöön
39763: kunnassa lisääntynyt. Itä-Suomen vaikeudet ovat sen tulevaisuuden hyväksi,
39764: kuitenkin nykyisin niin suuret ja sen väestökato 6. selvittää ne tehtävät, joiden hoitamiseen
39765: niin huomattava, että uusia toimenpiteitä tar- tarvitaan 1tä-Suomen talousalueiden keskinäistä
39766: vitaan. yhteistyötä.
39767: Itä-Suomen eri talousalueiden yhteistyön tii- Itä-Suomen kehittämissuunnitelman laatimi-
39768: vistämiseksi sekä sen väestön harrastuksen ja seen on saatavissa maan parhaat tutkija- ja suun-
39769: toimeliaisuuden virittämiseksi maakuntiensa hy- nittelijavoimat. Tarvittava tieto voidaan pää-
39770: väksi on perustettu Itä-Suomen Liitto r.y., johon asiassa koota jo olemassaolevista perustutkimuk-
39771: kuuluu jäseniä kaikista kansalaispiireistä ja po- sista, joskin uusia tutkimuksia myös tarvitaan.
39772: IV,545.- Berner ym. 951
39773:
39774: Tutkimuksiin sekä työryhmän palkkioihin ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
39775: toimistomenoihin tarvitaan tehdyn laskelman tulo- ;a menoarvioon 60 000 markan
39776: mukaan vähintään 50 000 mk sekä tutkimuksen määrärahan myönnettäväksi Itä-Suomen
39777: painatuskustannuksiin n. 10 000 mk. Liitolle tutki;aryhmän perustamiseen
39778: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- laatimaan Itä-Suomelle pitkän tähtäyk-
39779: nioittavasti, sen kehittämissuunnitelmaa.
39780: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
39781:
39782: Arne Bemer. Pirkko Aro.
39783: 952
39784:
39785: IV,546.- Rah.al. n:o 5.
39786:
39787:
39788:
39789:
39790: Landström ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Mäntyluodan
39791: pikatien leventämiseen nelikaistaiseksi.
39792:
39793:
39794: E d u s k u n n a 11 e.
39795: Potista Mäntyluodon satamaan johtava pika- Edellä esitetyn perusteella voidaan lähitule-
39796: tie avattiin liikenteelle yli 10 vuotta sitten. vaisuudessa odottaa varmuudella saavutettavan
39797: Sitä ennen oli tavarakuljetus ja muu liikenne valtioneuvoston hyväksymien teknillisten ohjei-
39798: satamaan kulkenut hyvin huonokuntoista ns. den mukainen 9 000 henkilöautoyksikköä vuoro-
39799: Mäntyluodon vanhaa tietä. Pikatien rakentami- kaudessa, mikä merkitsee toisen ajoradan ra-
39800: nen toi mukanaan hyvin paljon paremmat mah- kentamisen välttämättömyyttä kyseessä olevalle
39801: dollisuudet tavaraliikenteelle yhä kehittyvään tielle.
39802: Mäntyluodon satamaan. Myös eduskunta on katsonut tämän tieosuu-
39803: Nykyisin Mäntyluodon ja Tahkoluodon sata- den rakentamisen perustelluksi ja aiheelliseksi.
39804: miin kuljetettava tavaramäärä on vuosi vuodelta Se hyväksyikin viime keväänä asiaa koskevan
39805: kasvanut ja tällöin on pikatien liikennerasitus toivomuksen. Hallitus ei tästä eduskunnan lau-
39806: muodostunut yhä raskaammaksi. Suoritetuissa sumasta huolimatta ole sijoittanut tarvittavaa
39807: tutkimuksissa on todettu kyseessä olevan pika- määrärahaa ensi vuoden menoarvioon.
39808: tien olevan eräitä maamme eniten rasitettuja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
39809: teitä. Kun vielä otamme huomioon asutuksen
39810: leviämisen Meri-Porin suuntaan on myöskin
39811: henkilöautoliikenne suuresti kasvanut viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
39812: vuosina tavaraliikenteen kasvun ohella. Nykyi- tulo- ;a menoarvioon 1 000 000 markan
39813: nen liikennetiheys on noin 7 000 henkilöauto- määrärahan Parin-Mäntyluodon pika-
39814: yksikköä vuorokaudessa. Erinäiset liikennejär- tien nelikaistaiseksi leventämistöiden
39815: jestelyt, samoin kuin eräiden teollisuuslaitosten aloittamiseksi.
39816: Poriin sijoittumishankkeet tuovat tullessaan
39817: myös painetta Mäntyluodon pikatielle.
39818: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
39819:
39820: Eeles Landström. Pirkko Aro.
39821: 953
39822:
39823: IV,547.- Fin.mot. nr 6.
39824:
39825:
39826:
39827:
39828: Friberg m. fl.: Om anvisande av anslag åt Svenska Finlands
39829: Folkting.
39830:
39831:
39832: Ti 11 R i k s d a g en.
39833:
39834: Svenska Finlands Folkting har under de se- Särskild betydelse som ett banbrytande utred-
39835: naste åren fått officiellt erkännande av stats- ningsarbete kommer också folktingets kommitte
39836: makten för det värdefulla arbete som folk- för audiovisuella undervisningsmedel att få.
39837: tinget utför. Folktingsfullmäktige har årligen Folktingets verksamhet är ett ytterligt nöd-
39838: tilidelats ett statsbidrag om 30 000 mark för vändigt komplement tili statsmaktens arbete
39839: att bestrida en del av utgifterna för folk- med hänsyn tili tingets minoritetsvårdande
39840: tingets verksamhet. funktion. Därför borde tingets statsunderstöd
39841: Redan då regeringen första gången beslöt om utgöra minst 50 procent av de löpande, i van-
39842: anslaget stod det uppenbart, att detta belopp liga fall tili statsbidrag berättigande utgifterna.
39843: inte på ett godtagbart sätt täcker utgifterna. Enär en av folktingets sekreterare helt har av-
39844: Svenska Finlands Folkning representerar alla delats för svenska yrkesutbildningsstyrelsen,
39845: finlandssvenskar och det senaste folktingsvalet borde också personalbristen repareras. Folk-
39846: uppvisade ett valdeltagande, som tili fullo tingets budget för år 1969 översteg 200 000
39847: tryggar tingets representativitet och understry- mark. Statsbidrag borde därför utgå årligen
39848: ker dess betydelse som ett forum särskilt för med minst 100 000 mk.
39849: de utbildningspolitiska och kulturella problem, Med hänvisning tili det ovan anförda före-
39850: som är särpräglade för den svenskspråkiga be- slås härmed vördsamt,
39851: folkningsgruppen.
39852: Av nya verksamhetsformer kan nämnas, att att Riksdagen i statsförslaget för år
39853: folktinget har tagit initiativ tili en fortlöpande 1971 måtte uppta ett anslag om
39854: organisering av svenkspråkiga finska med- 100 000 mark för bestridande av
39855: borgare i Sverige och information om deras Svenska Finlands Folktings löpande ut-
39856: problem. Denna grupp uppskattas tili 60 000- gifter under nämnda år.
39857: 70 000 medborgare.
39858: Helsingfors den 10 april 1970.
39859:
39860: Ralf Friberg. Bror Lillqvist.
39861: UH Sundqvist. Lars Lindeman.
39862: Erkki Tuomioja.
39863:
39864:
39865:
39866:
39867: 120 427/70
39868: 954
39869:
39870: IV,547.- Rah.al. n:o 6. Suomennos.
39871:
39872:
39873:
39874:
39875: Friberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ruotsalaisille
39876: Kansankäräjille.
39877:
39878:
39879: E d u s k u n n a 11 e.
39880:
39881: Suomen ruotsalaiset Kansankäräjät ovat Erityisen merkityksen on saava myös Kansan-
39882: viime vuosina saaneet valtiovallalta julkista käräjäin audiovisuaalisten opetusmenetelmien
39883: tunnustusta siitä arvokkaasta työstä, jota Kan- komitean uraauurtava selvitystyö.
39884: sankäräjät suorittavat. Kansankäräjien valtuute- Kansankäräjäin toiminta on mitä välttämät-
39885: tut ovat vuosittain saaneet 30 000 markkaa val- tömin lisä valtiovallan työhön, kun otetaan
39886: tionapua osakorvauksena Kansankäräjien toimin- huomioon käräjäin vähemmistöä huoltava toi-
39887: nan aiheuttamista menoista. minta. Sen vuoksi tulisi käräjäin valtionavun
39888: Jo silloin, kun hallitus ensimmäisen kerran alla vähintään 50 prosenttia juoksevista, taval-
39889: päätti määrärahasta, oli ilmeistä, ettei tämä lisesti valtionapuun oikeuttavista menoista.
39890: määrä ri1ttävästi peitä menoja. Koska eräs käräjäin sihteereistä on siirretty ko-
39891: Suomen ruotsalaiset Kansankäräjät edustavat konaan ruotsalaisen ammattikasvatushallinnon
39892: kaikkia suomenruotsalaisia ja viimeksi suorite- tehtäviin, tulisi myös henkilökunnan puute
39893: tut Kansankäräjävaalit osoittivat vaaliosanot- korjata. Kansankäräjäin menoarvio vuodelle
39894: toa, joka täysin turvaa käräjäin edustavuuden 1969 ylitti 200 000 markkaa. Valtionavun tu-
39895: ja tähdentää niiden merkitystä erityisesti sellais- lisi senvuoksi olla vuosittain vähintään 100 000
39896: ten kehityspoliittisten ja sivistyksellisten ongel- markkaa.
39897: mien foorumina, jotka ovat ominaisia ruotsin- Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan täten kun-
39898: kieliselle väestöryhmälle. nioittaen,
39899: Uusista toimintamuodoista voi mainita, että
39900: Kansankäräjät ovat panneet alulle ruotsinkielis- että Eduskunta vuoden 1971 tulo- ia
39901: ten Suomen kansalaisten jatkuvan organisoinnin menoarvioon ottaisi 100 000 markan
39902: Ruotsissa ja heidän pulmiensa valottamisen. Tä- määrärahan Suomen ruotsalaisten Kan-
39903: män ryhmän suuruudeksi arvioidaan 60 000- sankäräjäin juoksevia menoja varten
39904: 70 000 kansalaista. mainittuna vuonna.
39905: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
39906:
39907: Ralf Friberg. Bror Llllqvist.
39908: Ulf Sundqvist. Lars Lindeman.
39909: Erkki Tuomioja.
39910: 955
39911:
39912: IV,548.-Rah.al. n:o 7.
39913:
39914:
39915:
39916: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis·
39917: tämiseen.
39918:
39919:
39920: E d u s k u n n a 11 e.
39921:
39922: Kehitysalueilla on perustettu sotien jälkei- nallisena epäkohtana. Sähköttömien talouksien
39923: sinä vuosina 11 maaseudun sähkölaitosta huo- yli 120 000 ihmistä odottavat, että yhteiskun·
39924: lehtimaan toimialueidensa sähköistyksestä laa- tamme tekisi kaiken voitavansa tämän epäkoh-
39925: jalla maakunnallisella ja yleishyödyllisellä poh- dan poistamiseksi. Erityisesti he pitävät tär-
39926: jalla. Näiden toimialueet peittävät huomattavan keänä, että olisi olemassa kohtuullinen varmuus
39927: osan maastamme. Rovakairan Sähkö, Koillis- epäkohdan määrätietoisesta ja riittävän nopeasta
39928: Lapin Sähkö, Koillis-Pohjan Sähkö ja Tornion- poistamisesta.
39929: laakson Sähkö ovat pohjoisimmassa; sitten ovat
39930: Kainuun Valo, Revon Sähkö, Savon Voima, Vuoden 1965 sähkökomitea totesi mietinnös·
39931: Pohjois-Karjalan Sähkö, Keski-Suomen Valo, sään, että maaseutualueiden valtakunnallinen
39932: Koillis-Satakunnan Sähkö ja Suur-Savon Sähkö. sähköistysaste olisi nostettava 10-vuotisohjel-
39933: Näiden laitosten verkostojen piirissä on lähes man puitteissa keskimääräisesti 98 prosenttiin.
39934: 180 000 taloutta, mutta alueella on lisäksi yli Tämä merkitsisi, että puheenaolevilla alueilla
39935: 30 000 taloutta, jotka yhä odottavat sähköä. nykyisin keskimääräinen sähköistysaste 85 %
39936: Maamme maaseudun talouksista on 9 3 % säh- nousisi 95 prosenttiin ja että noin 20 000 ta-
39937: kön piirissä. Valtakunnallisesti ja keskimääräi- loutta 30 000 taloudesta saisi sähkön. Komitea
39938: sesti tilanne vaikuttaa tyydyttävältä, varsinkin piti valtion tuen jatkamista entisestään tehos-
39939: jos sitä verrataan aikaan sotien jälkeen, jolloin tettuna perusteltuna, kuitenkin siten, että sa-
39940: vain noin 50 % maaseudun talouksista oli säh- malla asukkaiden omakin panos suurenee. Ko·
39941: kön piirissä. Kuva tilanteesta muuttuu kuiten- mitean laskelmien mukaan koko ohjelman kus-
39942: kin toiseksi, jos sitä tarkastellaan vain alueit- tannukset 100 mmk olisi jaettava siten, että
39943: tain, esim. maakunnittain ja kunnittain. Havai- valtion tuella peitettäisiin noin puolet. Tällöin
39944: taan, että sähköttömät taloudet eivät suinkaan 10-vuotisohjelmassa vuotuinen tukimääräraha
39945: ole tasaisesti jakautuneita yli maan, vaan kes- olisi 5 mmk.
39946: kittyneinä sen tiettyihin osiin ja pääasiallisesti Vuoden 1965 sähkökomitean ajatukset saivat
39947: niille alueille, joilla ko. sähkölaitokset huoleh- yleisen hyväksymisen. Valtiontuen jakoperus-
39948: tivat sähköistyksestä ja sähkönjakelusta. Hei- teet vahvistettiin komitean esittämässä muo-
39949: koimmassa asemassa olevilla alueilla sähköistys- dossa. Komitean esittämää sähköistyksen no-
39950: prosentti on alle 70 %. peutta ei ole kuitenkaan saavutettu. Vaikka ky-
39951: Sotien jälkeen oivallettiin yleisesti, että maa- symyksessä olevat sähköistyskohteiden taloudet
39952: seudun sähköistys on koko yhteiskuntamme ke- ovat osoittaneet suurta halukkuutta sähkön
39953: hityksen kannalta välttämätön ja siksi valtiokin hankkimiseen korkeillakin omilla kustannuspa-
39954: tuli siihen mukaan taloudellisin tukitoimin. noksilla, valtion vuotuiset määrärahat ovat py-
39955: Tänään sähköä vailla olevalla taloudella on pa- syneet nimellisesti noin 60 % :n tasolla komi-
39956: rempia korvikeneuvoja apunaan kuin 25 vuotta tean esittämästä ja kustannuksien nousun joh-
39957: sitten, mutta siitä huolimatta sähkön merkitys dosta reaalisesti alle 50 % :n tasolla. Komitean
39958: nykyajan taloudelle on paljon suurempi kuin sil- asettama tavoiteohjelma, jonka mukaan aikaa
39959: loin. Nestekaasu ja moottorigeneraattorit autta- olisi tarvittu 10 vuotta, on tämän takia muut·
39960: vat paljon, mutta nykyaikaisen koti- ja maata- tunut yli 20 vuoden ohjelmaksi. Jos vuotuista
39961: louden jatkuva hoitaminen niiden avulla käy tukimäärärahaa ei nykyisestään muuteta, saavu-
39962: raskaaksi. Sähkön puuttuminen koetaan lähes tamme komitean esittämän tavoitteen vuoden
39963: ylivoimaisena vajavuutena ja suurena yhteiskun- 1990 tienoilla.
39964: 956 IV,548.- Maaseudun sähköistäminen.
39965:
39966: Olemme sitä mieltä, että tällainen aikataulu taloudet itse voisi nopeuttaa sähköistystä mak-
39967: on kohtuuttoman hidas. Me pidämme tästä samalla liittymismaksut niin suurina, että val-
39968: eteenpäin laskien pisimpänä aikatauluna, joka tion tuen vähäisyys siten korvattaisiin. Tie-
39969: tekisi oikeutta sähköä odottaville alueidemme dämme, että jo nykyisten valtiontukiperustei-
39970: ihmisille, 10 vuotta. Onhan huomattava, että den mukaan uusien kuluttajien liittymismaksut
39971: ohjelman mukaan alueidemme yli 30 000 talou- ovat heidän taloudellisten mahdollisuuksiensa
39972: desta vasta 20 000 taloutta saataisiin sähkön ylärajalla. Kuluttajien osuuden nostaminen ny-
39973: piiriin ja että muut 10 000 taloutta yhä jäisi- kyisestään merkitsisi samaa kuin sähköistyksen
39974: vät sen ulkopuolella. Jotta 10 vuoden aikataulu lopettaminen.
39975: voitaisiin saavuttaa, valtion vuotuinen tuki olisi Olemme tietoisia siitä, että valtion tuen tar-
39976: nykyisen kustannustason mukaan saatava 6 mil- vetta on kaikkialla. On kysymys siitä, mihin
39977: joonaksi markaksi, siis kaksinkertaiseksi tämän- tärkeysjärjestykseen yhteiskuntamme antama
39978: hetkisestä tasosta vajaasta 3 miljoonasta mar- tuki pannaan. Olemme vakuuttuneita siitä, että
39979: kasta. maaseudun sähköistykseen osoitettu tuki on yh-
39980: Voidaan kysyä, miksi eivät sähkölaitokset teiskunnalle hyvä sijoitus. Sen mahdollistama
39981: omin voimin nopeuta sähköistystä. Jos ne sen rakentaminen luo työtilaisuuksia ja aiheuttaa
39982: tekisivät, olisi nostettava nykyisten kuluttajien heijastusvaikutuksia, joiden seurauksena valtion
39983: sähkön hintaa tasosta, joka jo on huomattavasti tulot lisääntyvät. Tärkeintä on kuitenkin se,
39984: yläpuolella ns. rintamaiden sähköhintatasosta, että sähköistys luo nykyaikaisen tuotannon ja
39985: kaupungeista puhumattakaan. Meidän on turvat- elämisen edellytykset. Pelko siitä, että sähköis-
39986: tava tähänastisen sähköistyksen tulokset mm. tys menisi hukkaan väestön siirtyessä pois maa-
39987: siten, että emme rasita sähkön kulutushintaa seudulta, on. osoitettu aiheettomaksi mm. mi-
39988: enää millään jäljelläolevan sähköistyksen kus- nisteriön suorittamalla tutkimuksella.
39989: tannuksilla. Korkeintaan sähkölaitokset voisivat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
39990: tehdä sen, että ottavat tulevat uudissähköistys- taen,
39991: kuluttajat olemassaolevaan runkoverkostoon,
39992: joutumatta siihen osallistumaan ja saaden siitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
39993: heille kuuluvan osuuden käyttöönsä ilman kor- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 markan
39994: vausta. suuruisen määrärahan maaseudun säh-
39995: Myös kysytään, eivätkö sähköä odottavat köistämistä varten.
39996: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
39997:
39998: Veikko Hanhirova. Lea Sutinen. Hannes Volotinen.
39999: Artturi Jämsen. Tahvo Rönkkö. Orvokki Kangas.
40000: Pirkko Aro. Reino Kangas. Saimi Ääri.
40001: Urho E. Knuuti. Pekka Vilmi. Ahti Pekkala.
40002: Matti Koivunen. Paavo Niinikoski. Jouko Siikaniemi.
40003: Kauko Hjerppe. Paavo Väyrynen. Matti Maijala.
40004: Pekka Salla. Esko Härkönen. Jouni Mykkänen.
40005: Niilo Koskenniemi. Matti Ruokola. Juhani Orrenmaa.
40006: Mikko Kaarna. Esko Pekonen. Eino Lottanen.
40007: Erkki Haukipuro. Pentti Poutanen. Lauri Linna.
40008: Matti Mattila. Eino Syrjä. Heikki Kainulainen.
40009: Taisto Tähkämaa. Heimo Linna. Esu Niemelä.
40010: Eino Uusitalo. Matti Asunmaa. Aaro Lintilä.
40011: Katri-Helena Eskelinen. Viljo Suokas. Aili Vaittinen.
40012: Katri Kaarlonen. Pentti Pekkarinen. Valde Nevalainen.
40013: Sylvi Saimo. Reino Karpola. U. H. Voutilainen.
40014: Pauli Puhakka.
40015: 957
40016:
40017: IV ,549.- Rah.al. n:o 8.
40018:
40019:
40020: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi poro-
40021: paliskunnille vientiteurastamoja varten.
40022:
40023: E d u s k u n n a 11 e.
40024:
40025: Poron, jonka liha on aiottu maasta vietäväksi, vittaessa ja riittävän nopeasti asettaa tarkoi-
40026: teurastus ja sen lihan tarkastus on suoritettava tuksenmukainen suojakatos. Milloin teurasta-
40027: maatalousministeriön hyväksymässä porojen mossa joudutaan säilyttämään lihaa ja elimiä
40028: vientiteurastamossa. siten, että ne eivät ole henkilökunnan jatkuvan
40029: Teurastamolle, johon kuuluvaksi luetaan tain- vartioinnin alaisina, on säilytyspaikka varustet-
40030: nutus- ja pistopaikka sekä ruhojen ja elinten tava sellaisilla seinillä, jotka estävät alueella
40031: säilytyspaikka, asetetaan seuraavat vaatimukset: mahdollisesti liikkuvien eläinten pääsyn säily-
40032: Teurastamon lattian tulee olla sellaisesta tyspaikkaan, eikä säilytyspaikkaa saa, ellei sitä
40033: aineesta tai siten päällystetty taikka muulla ta- ole varustettu asianmukaisin ilmastointilaittein,
40034: voin niin järjestetty, että lattia voidaan helposti tehdä niin tiiviiksi, että sen ilmanvaihto häi-
40035: puhdistaa, kuitenkin niin, ettei varsinaisen lat- riintyy. Teurastuksen sivutuotteiden säilytystä
40036: tian rakentaminen ole tarpeen, mikäli maaperä ja mahdollista käsittelyä varten on oltava teu-
40037: on sen laatuinen tai siten päällystetty tahi hoi- r~sta~osta riittävästi erillään oleva paikka tai
40038: dettu, että siihen teurastuksen aikana ei muo- tlla, Joka on siten järjestettävä ja hoidettava,
40039: dostu haitallisessa määrin kuraa, pölyä tai että siellä tapahtuva toiminta ei häiritse teu-
40040: muuta likaa. Teurastamossa on oltava saatavissa rastusta ja lihantarkastusta eikä aiheuta tervey-
40041: painejohdosta tai -letkusta riittävästi puhdasta dellisiä haittoja.
40042: kuumaa ja kylmää vettä. Teurastamossa tulee Porojen vientiteurastamoksi voidaan hyväksyä
40043: olla riittävässä määrin nylkyalustoja, jotka ovat myös siirrettäväksi tarkoitettu tai ajoneuvoen
40044: valmistetut sellaisesta aineesta, että pinta on rakennettu teurastamo. Hyväksymisen ehtoina
40045: tehokkaasti puhtaanapidettävissä, ja tulee nylky- olevien vaatimusten osalta noudatetaan sovel-
40046: alustojen olla niin korkeita, että ruhojen ollessa tuvin osin mitä edellä on mainittu.
40047: niille asetettuina ei mikään niiden osa pääse . Kuten edellisestä selviää, aiheuttaa poron-
40048: koskettamaan lattiaa taikka maaperää. Teuras- lihan tarkastuksesta annettu uusi asetus niin
40049: tamossa pitää olla ruhojen ripustamista varten huomattavia lisäkustannuksia ja jatkuvia järjes-
40050: kattoradat ripustinkoukkuineen tai -kinnerei- telyjä porotaloudelle, etteivät poropaliskunnat
40051: neen sekä asianmukaiset telineet tai laitteet tar- selviä niistä ilman tuntuvaa valtion avustusta.
40052: kastuksessa tarvittavien elinten säilyttämistä On myöskin luonnollista, että silloin kun valtio-
40053: varten, ja tulee kattoradan olla niin korkealla, valta asettaa elinkeinonharjoittajalle lakisäätei-
40054: että siihen ripustetut ruhot eivät kosketa lat- siä lisävelvoitteita, se osallistuu niiden kustan-
40055: tiaa tai maaperää. Teurastamossa muodostuneet nuksiin.
40056: huuhtelu- ja jätevedet on siten johdettava pois Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
40057: ja hoidettava, että niistä ei aiheudu terveydel- taen,
40058: listä haittaa, ja on veri, mikäli sitä ei käytetä että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40059: ihmisravinnoksi tai rehuksi, kerättävä astioi- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
40060: hin ja vietävä jätekuoppaan. Teurastamossa tu- suuruisen määrärahan avustukseksi poro-
40061: lee olla teurastuksessa ja lihantarkastuksessa tar- paliskunnille poronlihan vientiteurasta-
40062: vittavat välineet sekä riittävä valaistus. Teu- moiden rakentamisesta ja hankkimisesta
40063: rastamo on varustettava katoksella taikka sel- aiheutuvien kustannusten peittämiseen.
40064: laisella rakenteella, että sen varaan voidaan tar-
40065: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
40066:
40067: Veikko Hanhirova. Pekka Vilm.i.
40068: 958
40069:
40070: IV,550.- Rah.al. n:o 9.
40071:
40072:
40073:
40074:
40075: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Aavasaksan matkailu-
40076: hotellin suunnitteluun.
40077:
40078:
40079: E d u s k u n n a 11 e.
40080:
40081: Matkailuliikenne on Lapissa jatkuvasti kasva- on nopeasti vuosi vuodelta kasvanut. Kun nyt
40082: nut, vaikka monet valtakunnallisestikin nimek- on rakennettu Aavasaksan kohdalle Tornion-
40083: käät ja merkittävät matkailukohteet ovat ilman jokeen silta, tulee se varmaan lisäämään suuresti
40084: majoitustiloja ja matkailuhotellia. Eräs tällainen ulkolaista matkailua Aavasaksalle. Matkailuho-
40085: on Ylitornion kunnassa oleva, laajalti tunnettu tellin piirustukset ovat valmistumassa rakennus-
40086: Aavasaksa. hallituksessa.
40087: Matkailun kannalta olisi välttämätöntä raken- Matkailuhotellin rakentaminen olisi myöskin
40088: taa Aavasaksalle nykyaikainen matkailuhotelli. työllisyyskysymyksenä merkittävä, sillä Ylitor-
40089: Aavasaksa on Länsi-Lapin eteläisin, luonnonolo- nion kunta on valtakunnan vaikeinta työttö-
40090: suhteiltaan nykyaikaiset vaatimukset täyttävä myysaluetta. Kunnassa on jouduttu valtion ja
40091: matkailukohde, jossa voidaan tarjota niin kesä- kunnan toimenpitein sijoittamaan työllisyystöi-
40092: kuin talvimatkailulle mainiot edellytykset. Sen hin vuosittain 600-700 työntekijää. Tilanne
40093: etäisyys mm. Kemin lentokentältä on vain noin on sama myöskin tällä hetkellä, sillä mm. ra-
40094: 85 kilometriä, joten se soveltuu hyvin nykyisin kennustyökohteita ei ole käytännöllisesti kat-
40095: suosituksi tulleeseen "pakettimatkailuun", jol- soen lainkaan.
40096: loin mennään etäämpääkin viikonlopuksi sopi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40097: vaan lomanviettopaikkaan. Samalla kun Aava- nioittavasti,
40098: saksa on lähellä keskuksia, se sijaitsee Euroopan
40099: suurimpien erämaitten äärellä, alueella, joita että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40100: maassamme on syytä ottaa kiireesti matkailun tulo- ;a menoarvioon 70 000 markkaa
40101: käyttöön. Aavasaksan vaaralle, jonne hotelli suunnittelutyötä varten matkailuhotellin
40102: tulee, on rakennettu hyvä kestopäällysteinen rakentamiseksi Aavasaksan vaaralle Yli-
40103: maantie ja siellä käyvien matkailijoiden määrä tornion kunnassa.
40104: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
40105:
40106: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi.
40107: 959
40108:
40109: IV,551.- Rah.al. n:o 10.
40110:
40111:
40112:
40113:
40114: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta metsätyökoneiden käyt-
40115: töä koskevaan kurssitoimintaan.
40116:
40117:
40118: E d u s k u n n a 11 e.
40119:
40120: Metsätaloutemme p11nssa työskentelee itse- metsäkonekoulussa ja Taivalkosken metsätyö-
40121: näisinä yrittäjinä n. 4 000 koneurakoitsijaa, koulun kaivurilinjalla. Näiden ns. pitkän linjan
40122: jotka saavat toimeentulonsa yksinomaan tai pää- oppilaitosten kapasiteetti on kuitenkin tarpee-
40123: asiallisesti metsiemme hoito- ja perusparannus- seen nähden aivan liian pieni, eivätkä ne luon-
40124: töiden sekä raakapuun korjuuseen liittyvien teh- teensa puolesta sovellu jo ammatissa olevien ko-
40125: tävien suorittamisesta. neurakoitsijoiden täydennyskoulutukseen. Myös-
40126: Metsäkoneurakointi on ammattiala, joka kin yksityisissä metsäoppilaitoksissa järjestetty
40127: edellyttää harjoittajaltaan huomattavasti tavan- metsäkoneurakoitsijoille tarkoitettu kurssitoi-
40128: omaista suurempia investointeja. Nykyaikainen minta on ollut liian vähäistä. Tällä hetkellä
40129: metsätraktori maksaa 100 000 ... 150 000 mk tunnetaan todellista tarvetta sellaisten lyhyt-
40130: ja metsäkoneurakoitsijoiden kalusto edustaa aikaisten kurssien järjestämiseen maan eri puo-
40131: kaikkiaan n. 200 milj. mk:n suuruista pää- lilla, joista lukumäärällisesti suuri joukko am-
40132: omaa. Lukuun eivät tällöin sisälly lisälaittein matissa nyt puutteellisin tiedoin työskenteleviä
40133: varustetut puutavaran korjuussa käytettävät urakoitsijoita pääsisi osalliseksi.
40134: maataloustraktorit. Metsäkoneurakoitsijat ovat kuluvan vuoden
40135: Edellä sanotun valossa on selvää, että kan- aikana järjestäytyneet mm. juuri koulutuksellis-
40136: nattava urakointi edellyttää harjoittajaltaan var- ten tarpeittensa tyydyttämiseksi. Perustetun jär-
40137: sin laajaa ammatillista tietoutta ja taitoa. Suu- jestön voimavarat eivät yksin kuitenkaan riitä
40138: rin osa metsäkoneurakoitsijoista ei kuitenkaan tehtävän suorittamiseen, vaan valtion olisi voi-
40139: ole saanut minkäänlaista ammattikoulutusta, makkaalla panoksella osallistuttava tähän työ-
40140: vaan he ovat joutuneet hankkimaan ammatti- hön. Kurssitoiminta voitaisiin helposti käynnis-
40141: taitonsa tee - erehdy - opi -linjalla. On huo- tää valtion ja yksityisissä metsäoppilaitoksissa,
40142: mattava, että metsäkoneurakoitsijalla, joka itse mutta tarkoitukseen käytettävissä olevat kurssi-
40143: konettaan käyttäen suorittaa raskasta työtään määrärahat ovat aivan liian vähäisiä huomatta-
40144: eristetyissä ja syrjäisissä oloissa vailla sosiaalisia viin tarpeisiin verrattuina.
40145: mukavuuksia ja kosketusta taajamiin, on varsin Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioit-
40146: vähäiset mahdollisuudet oma-aloitteisesti hank- taen,
40147: kia itselleen tarvittavaa koulutusta.
40148: On hämmästyttävää todeta, että tilanne että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40149: metsätaloutemme kannalta olennaisen tärkeällä tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
40150: alalla on tällainen. Onhan ammattitaitoinen ko- määrärahan metsätyökoneiden käyttöä
40151: neurakoitsijakunta metsätaloutemme tarkoituk- koskevan kurssitoiminnan ja 20 000
40152: senmukaisen koneellistamisen edellytyksenä. mk:n määrärahan metsäkoneurakoitsijoi-
40153: Tässä suhteessa meillä ei ole varaa jäädä jälkeen den liikkeenjohdollisen kurssitoiminnan
40154: kilpailijamaistamme. aloittamiseksi vuoden 1971 alusta lu-
40155: Valtion toimenpiteet koulutuksen antamiseksi kien ja 1J 000 mk:n määrärahan vas-
40156: metsäkoneurakoitsijoille ovat olleet riittämättö- taavan kurssitoiminnan aloittamiseksi
40157: miä. Tällä hetkellä annetaan koulutusta Hirvaan samoin vuoden 1971 alusta lukien.
40158: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
40159:
40160: Veikko Hanhirova.
40161: 960
40162:
40163: IV,552.- Rah.al. n:o 11.
40164:
40165:
40166:
40167:
40168: Huotari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lintulan luostarin ra-
40169: kennusten rakentamiseen.
40170:
40171:
40172: E d u s k u n n a 11 e.
40173: Karjalasta siirtyneen Lintulan luostarin toi- omin avuin ylivoimainen tehtävä, siihen tarvi-
40174: minta on nykyisin erittäin vaikeaa ja hankalaa taan valtiovallan tukea.
40175: huoneistotilojen vuoksi. Luostarin asunto- ja Koska kysymyksessä on maassamme ainoa
40176: toimitilat ovat varsin vaatimattomat ja ahtaat. naisluostari, ja lisäksi kun luostariin tapahtuu
40177: Huonne jossa kirkolliset toimitukset suorite- runsaasti retkeilyjä ja tutustumismatkoja, edelly-
40178: taan on vain n. 25 m2 ja muuten huonokun- tetään valtiovallan taholta arvostettavan tällaisen
40179: toinen. laitoksen toimintaa ja säilyvyyttä.
40180: Luostarilla on pyrkimys saada käyttöönsä riit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
40181: tävät ja tarpeelliset kirkko- ym. toimitilat, jo-
40182: hon on piirustukset ja suunnitelmat valmiina. että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40183: Rakennuspiirustukset ja -suunnitelmat on teh- tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
40184: nyt arkkitehti Suonpää Joensuusta. Suunnitel- määrärahan Lintulan luostarin välttä-
40185: man taloudellinen toteuttaminen on kuitenkin mättömien kirkko- ym. rakennusten ra-
40186: kentamiseksi.
40187: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
40188:
40189: Kalevi Huotari. Eino Poutiainen. Arttur Niemelä.
40190: Aarne Penttinen. Heikki Kainulainen. Viljo Suokas.
40191: 961
40192:
40193: IV,553.- Rah.al. n:o 12.
40194:
40195:
40196:
40197:
40198: Haikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Juankosken virastotalon
40199: rakennustöiden aloittamiseen.
40200:
40201:
40202: E d u s k u n n a 11 e.
40203:
40204: Virastotalon rakentaminen valtion virastoja teluun ja rakennustyön aloittamiseksi varattai-
40205: varten Juankosken kuntaan on osoittautunut siin määräraha.
40206: välttämättömäksi. Jouduttaakseen asiaa on Edellä olevan johdosta kunnioittavasti ehdo-
40207: Juankosken kunta 1aadituttanut huonetilaohjel- tamme,
40208: man, jonka mukaan virastotaloon varattaisiin ti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40209: lat myös työnvälitystoimistolle sekä ammatin- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
40210: valinnan ohjausta varten ynnä postille, lennätti- määrärahan Juankosken virastotalon
40211: mene ja valtion puhelimelle. suunnitteluun ja rakennustöiden aloit-
40212: Olisi asiallista, että ko. virastotalon suunnit- tamiseen.
40213: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
40214:
40215: Juuso Häikiö. Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönkkö.
40216:
40217:
40218:
40219:
40220: 121 427/70
40221: 962
40222:
40223: IV,554.- Rah.al. n:o 1.3.
40224:
40225:
40226:
40227:
40228: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion musiikkityö-
40229: keskuksen valtionapuja varten vuonna 1971.
40230:
40231:
40232: Eduskunnalle.
40233:
40234: Kuopion musiikkityökeskus tulee sisältämään Mainitun musiikkityökeskuksen rakentaminen
40235: musiikkiopiston, musiikkilukion sekä kokous- ja on tarpeellinen jo senkin vuoksi, että siihen tu-
40236: konserttisalin, jota käytetään muun muassa Kuo- lisi Kuopion musiikkiopistossa jo nyt suoritetta-
40237: pion Orkesterin tarpeisiin. Ensimmäinen raken- van ammattikoulutuksen lisäksi lisättäväksi mu-
40238: nusvaihe tulisi maksamaan noin 2 milj. mark- siikinopettajain ammattikoulutusta. Rakennus-
40239: kaa. Musiikkityökeskuksesta on olemassa jo val- työt pitäisi saada käyntiin jo vuoden 1971 ai-
40240: miit luonnostyöpiirustukset. kana.
40241: Musiikkityökeskus aiotaan sijoitta~ . Kuo- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
40242: piossa tontille V: 25: 1, jota raJolttavat dotamme,
40243: Haapaniemenkatu, Kirkkokatu, Puijonkatu ja
40244: Kuopionlahdenkatu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40245: Musiikkiopistoista annetun lain mukaan voi- valtion tulo- ja menoarvioon 500 000
40246: daan musiikkiopistojen rakentamiseen myöntää markan määrärahan annettavaksi valtion-
40247: valtionapua siten kuin laissa lähemmin sääde- apuna Kuopion musiikkityökeskuksen ra-
40248: tään. Tämä edellyttää kuitenkin, että valtion ta- kentamiseen vuoden 1971 aikana.
40249: lousarviossa on varattu määräraha sanottuun tar-
40250: koitukseen.
40251: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
40252:
40253: Juuso Häikiö. V. J. Rytkönen. Edit Terästö.
40254: Pentti Pekkarinen. Veikko Vennamo. Aarne Penttinen.
40255: Tahvo Rönkkö. Maija Heino. Lauha Männistö.
40256: 963
40257:
40258: IV,555.- Rah.al. n:o 14.
40259:
40260:
40261:
40262:
40263: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Pylkön·
40264: mäen-Karstulan maantien rakentamisen aloittamista varten.
40265:
40266:
40267: Eduskunnalle.
40268:
40269: Jo 1950-luvulla tekivät Mäntän kauppala TVH:n taholla on viime vuosina tyydytty
40270: ·sekä Keuruun, Multian, Pylkönmäen ja Karstu- vain viittaamaan eräisiin vähäisiin tiesuunnan
40271: lan kunnat yhdessä alueen talouselämän edusta- pohjoisosalla tapahtuneisiin .tienparannuksiin
40272: jien kanssa aloitteen Orivesi-Mänttä-Keu- sekä pieniin liikenne-ennusteisiin. Parannukset
40273: ruu-Multia-Pylkönmäki-Karstula maan- eivät kuitenkaan ole olleet alkuunkaan riittäviä,
40274: tien rakentamisesta. Aloitetta ovat tukeneet siitä on osoituksena Multian-Karstulan välin
40275: myös Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunta- tämänhetkinen todella heikko kunto jatkuvia
40276: liitot. Tavoitteena on ollut saada koko läntistä raskaita kuljetuksia ajatellen. Suotitetut paran-
40277: Keski-Suomea ja pohjois-Hämettä palveleva ja nukset voidaan katsoa enintään tilapäisratkai-
40278: nimenomaan raskasta liikennettä palveleva tie- suiksi, joilla on pyritty ainoastaan estämään hei-
40279: yhteys Oriveden ja Karstulan välille. Tie yhdis- kon tiestön kokonaan tuhoutuminen. Myöskään
40280: täisi myös ero. kunnat suoraan valtakunnalliseen liikennemääristä ei voida vetää tarkkoja johto-
40281: päätieverkkoon, etelässä valtatie n:o 9:ään ja päätöksiä, koska alueen tieverkon nykyi-
40282: pohjoisessa valtatie n:o 13:een. Tien rakentami- nen kunto on olennaisin syy liikenteen vähäisyy-
40283: sesta Eduskunta on kesäkuun 15 päivänä 1962 teen.
40284: hyväksynyt toivomusaloitteen. Mänttä-Karstula maantien suoranaisessa
40285: Tie on nyt valmis välillä Orivesi-Mänttä vaikutuspiirissä toimii 14 merkittävää, puuta
40286: -Keuruu. Osuuden Keuruu-Multia tiesuun- raaka-aineenaan käyttävää teollisuuslaitosta. Näi-
40287: nitelma oli kunnissa lausunnolla jo vuonna den keskuudessa suoritettu kuljetustutkimus
40288: 1964, mutta sitä ei ole vahvistettu ja tällä het- osoittaa, että mikäli tie kestäisi raskaita kulje-
40289: kellä voitaneen suunnitelmaa pitää jo pääosil- tuksia, olisivat kuljetusmäärät seuraavat:
40290: taan vanhentuneena. Multia-Karstula välillä
40291: suunnittelu on jäänyt ilmakuvausasteelle, joka
40292: suoritettiin jo vuonna 1964.
40293: tieosa tonneja ajoneuvoja
40294: Mänttä-Keuruu .306 600 25 550 kpl/vuosi
40295: Keuruu-Multia .306 120 25 510 , ,
40296: Multia-Timpersunti 167 200 14 100 , ,
40297: Timpersunti-Karstula 67 800 5 650 , ,
40298:
40299: Tutkimukseen ei ole lainkaan sisällytetty val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40300: miiden tuotteiden kuljetusmääriä eikä muuta ta- tulo- ;a menoarvioon 1 milioonan mar-
40301: varankuljetusta. Lisäksi on otettava huomioon kan määrärahan Keuruun-Multian-
40302: alueen henkilöliikenteen tarpeet. Pylkönmäen-Karstulan maantien edel-
40303: Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit- leen •tutkimista ;a rakentamisen aloitta-
40304: tavasti, mista varten.
40305: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
40306:
40307: Esko Härkönen. Eino Uusitalo.
40308: Sylvi Saimo. M. Jaatinen.
40309: 964
40310:
40311: IV,556.- Rah.al. n:o 15.
40312:
40313:
40314:
40315:
40316: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyyjärven-Viitasaa·
40317: ren maantien rakentamiseen.
40318:
40319:
40320: E d u s k u n n a 11 e.
40321:
40322: Valtakunnallisista poikittaisteistä eräs mer- Tien työllisyysmerkitystäkään ei ole syytä
40323: kittävimpiä on Vaasa-Kyyjärvi-Viitasaari unohtaa, sillä se kulkee juuri sellaisten alueiden
40324: -Kuopio-Joensuu-Värtsilä. Tämä tie on kautta, joilla ei tällä hetkellä ole paljoakaan työ-
40325: suurimmalta osalta valmiiksi rakennettu täyttä- mahdollisuuksia tarjottavana. Sinisen tien koh-
40326: mään nykypäivän liikenteen vaatimukset. Ainoas- dalla ei työtilaisuuksien syntyminen kuitenkaan
40327: taan vähäinen väli Kyyjärvi- Viitasaari Keski- pääty siihen hetkeen, jolloin tien rakentaminen
40328: Suomen läänin alueella on rakentamatta huoli- loppuu, sillä siinä vaiheessa pystyy nopeasti laa-
40329: matta siitä, että Eduskunta jo vuonna 1965 esitti jeneva matkailu tarjoamaan useita satoja ympäri-
40330: toivomuksen "että hallitus ryhtyisi toimenpitei- vuotisia työpaikkoja alueen asukkaille.
40331: siin Kuopio-Vaasa maantien Vesanto-Vii- Kyyjärven-Viitasaaren välin rakentaminen
40332: tasaari-Kyyjärvi välisen osan rakentamiseksi". on Keski-Suomen uusista maanteiden rakentamis-
40333: Tämän nk. Sinisen tien rakentamista tukevat kohteista ensimmäisellä tilalla Keski-Suomen
40334: ja kiirehtivät y!csimielisesti Etelä-Pohjanmaan, maakuntaliiton tieohjelmassa nyt, kun Jyväsky-
40335: Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karja- län kautta kulkeva poikittaistie on saatu koko
40336: lan maakuntaliitot, jotka vuosien ajan ovat an- matkaltaan rakenteille. Samoin se kuuluu mer-
40337: taneet täyden tukensa tien vaikutuspiirin kun- kittävänä kohteena Keski-Suomen alustavaan
40338: nille hankkeen toteuttamiseksi. Tien valmistu- runkokaavaluonnokseen, koska se tukee läänin
40339: misen on arvioitu merkitsevän hyvin paljon ni- tarkoituksenmukaista keskusmuodostusta ja
40340: menomaan keskisen Suomen kehitysalueille. edistää pohjoisen Keski-Suomen taloudellista
40341: Keskisen Suomen kehittämisessä on pantu hy- kehittymistä.
40342: vin paljon painoa matkailun edistämiseen. Tämä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40343: uusi elinkeinohaara ei kuitenkaan voi käyttää nioittavasti,
40344: kaikkia sille tarjoutuvia mahdollisuuksia hyväk-
40345: seen, ellei sen toiminta-alueella liikenneolot ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40346: edes välttävässä kunnossa. Maamme poikittais- tulo- ;a menoarvioon 3 miljoonan mar-
40347: teistä juuri Sininen tie on avain keskeisessä ase- kan määrärahan Kyyjärven-Viitasaa-
40348: massa matkailua ajatellen. Tiellä ei kuitenkaan ren maantien rakentamiseen.
40349: tule olemaan laskettua matkailuliikennettä en-
40350: nen, kuin se on täydelleen rakennettu.
40351: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1970.
40352:
40353: Esko Härkönen. Pentti Poutanen.
40354: Sylvi Saimo. M. Jaatinen.
40355: 965
40356:
40357: IV ,557.- Rah.al n:o 16.
40358:
40359:
40360:
40361:
40362: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Multian-Vuraisten
40363: maantien perusparannustyöhön.
40364:
40365:
40366: E d u s k u n n a 11 e.
40367:
40368: Multian ja Uuraisten kuntien välinen maan- korjauksen kustannusarvio on vain .394 000
40369: tie Keski-Suomessa on aina ollut merkittävä markkaa.
40370: puunkuljetusväy1ä. Sitä ei ole kuitenkaan saa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40371: tettu nykypäivän raskaita kuljetuksia tyydyttä- nioittavasti,
40372: vään kuntoon, vaikka eräillä kaikkein pahim-
40373: milla kohdilla tie onkin peruskorjattu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40374: Tällä hetkellä tietä voitaisiin vielä tuntuvasti 1971 tulo- ;a menoarvioon 394 000 mar-
40375: kohentaa saattamalla päätökseen suunniteltu kan määrärahan Multian-Uuraisten
40376: Lamminahon mäen parannus ja öljysorastamalla maantien perusparantamiseen.
40377: tie kokonaisuudessaan. Lamminahon mäen perus-
40378: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
40379:
40380: Esko Härkönen. Pentti Pekkarinen.
40381: 966
40382:
40383: IV,558.- Rah.al. n:o 17.
40384:
40385:
40386:
40387:
40388: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatie 69:n raken·
40389: Iamiseen välillä Kärkkäälä-Sunttila.
40390:
40391:
40392: E d u s k u n n a 11 e.
40393:
40394: Jyväskylän-Kuopion välinen maantie - huono kunto vaikeuttaa suuresti Äänekosken
40395: kantatie n:o 69 - on ollut rakenteilla vuosien alueelle idästä tulevia puutavarakuljetuksia sa-
40396: ajan ja tällä hetkellä siitä on rakentamatta enää moin kuin Suolahdesta lähteviä Valmet Oy:n
40397: väli Kärkkäälä-Sunttila Konneveden kunnan tehtaiden kuljetuksia. Tärkeä merkitys tievälin
40398: alueella. Myös tämän välin suunnitelma on nyt rakentamisella on myös Konneveden kunnalle,
40399: valmistunut ja se on parhaillaan Konneveden mistä tällä hetkellä ei ole kunnollista yhteyttä
40400: kunnanvaltuuston käsiteltävänä. Näin ollen valtatieverkkoon.
40401: suunnitelma voidaan vahvistaa vielä vuoden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40402: 1970 aikana. nioittavasti,
40403: Konneveden kautta kulkevalla Jyväskylän-
40404: Kuopion maantiellä on suuri merkitys Äänekos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40405: ken ja Suolahden talousalueelle siitäkin huoli· tulo- ;a menoarvioon 1 milioonan mar-
40406: matta, että varsinainen kaupunkien välinen suora kan määrärahan kantatie n:o 69:n ra-
40407: llikenne tulee lähivuosina siirtymään Hankasal- kentamiseksi välillä Kärkkäälä-Sunt-
40408: men kautta kulkevalle uudelle tielle. tila.
40409: Lyhyen Kärkkäälä-Sunttila välin erittäin
40410: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
40411:
40412: Esko Härkönen. Pentti Pekkarinen.
40413: 967
40414:
40415: IV,559.- Rah.al. n:o 18.
40416:
40417:
40418:
40419:
40420: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren-Saari-
40421: järven tien parantamiseen.
40422:
40423:
40424: E d u s k u n n a ll.e.
40425:
40426: Viitasaaren-Saarijärven maantie on vilk- tinä, sillä tie kulkee valtakunnallisesti ja kan-
40427: kaasti liikennöity läpikulkutie, joka heikon kun- sainvälisestikin tunnetun Pyhähäkin luonnon-
40428: toisena on erittäin raskaan kuormituksen alai- puiston läpi.
40429: sena ollen pitkiä aikoja vuosittain kelirikkorajoi- Huomioonottaen tien merkitys tärkeänä läpi-
40430: tuksien alaisena. Ajokiellot ja rajoitukset vai- kulkutienä, alueen lähikuntien vaikea työlli-
40431: kuttavat tietenkin haitallisesti ja häiritsevästi syys ja tien merkitys arvokkaana luonnonsuo-
40432: laajan talousalueen talouselämän kehittymiseen. jelu- ja matkailureittinä ehdotamme,
40433: Tätä ko. tietä on viime aikoina pääasiassa
40434: tyydytty korjaamaan vain osasuunnitelmien puit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40435: teissa. Kuitenkin tien käyttö ja merkitys huo- tulo- ja menoarvioon JOO 000 markan
40436: mioonottaen olisi tarkoituksenmukaisempaa määrärahan Viitasaaren-Saarijärven
40437: koko tieosuuden uudelleen rakentaminen. Tiellä tien parantamiseksi.
40438: on myöskin melkoinen merkitys matkailureit-
40439: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
40440:
40441: Esko Härkönen. Olavi Tupamäki.
40442: 968
40443:
40444: IV,560.- Rah.al. n:o 19.
40445:
40446:
40447:
40448:
40449: Kaipainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
40450: Pieksämäen asemalle rakennettavaa vaununkorjaushallia var-
40451: ten.
40452:
40453:
40454: E d u s k u n n a 11 e.
40455:
40456: Valtionrautateiden vaunukaluston pika-, huol- ravaunuston pikakorjaushalli myös Pieksämäen
40457: to- ja välikorjauksia varten on eri liikennepai- ratapihalle palvelemaan Keski- ja Itä-Suomen lii-
40458: koille rakennettu välittömän liikenteen tarvetta kennettä.
40459: silmälläpitäen vaununkorjaushalleja, joissa suori- Edellisen johdosta esitämme,
40460: tetaan nopeasti ja tehokkaasti kaupallisen liiken-
40461: teen käytössä olevien tavaravaunujen korjauksia. että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40462: Nykyaikaisia korjaushalleja on rakennettu mm. tulo- ja menoarvioon 800 000 markan
40463: Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Rautatieliiken- suuruisen määrärahan val·tionrautateiden
40464: teen joustavaa ja nopeaa hoitamista varten olisi Pieksämäen asemalle rakennettavaa vau-
40465: välttämätöntä ja asiallista rakentaa rautatielaitok- nunkorjaushallia varten.
40466: sen liikenneosaston tarpeita silmälläpitäen tava-
40467: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
40468:
40469: Osmo Kaipainen. Sakari Knuuttila. Ilmo Paananen.
40470: 969
40471:
40472: IV,561. - Rah.al. n:o 20.
40473:
40474:
40475:
40476:
40477: Kaipainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon sataman
40478: peruskorjausta varten.
40479:
40480:
40481: E d u s k u n n a 11 e.
40482:
40483: Hangon sataman sijainti on talviliikennettä täisiin kauttaaltaan vähintäin 9 metrin syvyi-
40484: ajatellen parhaita maassamme. Karjaan-Tam- seksi ja jolloin samalla sataman nostokalusto
40485: misaaren-Hangon radan korjaus sekä Tammi- uusittaisiin.
40486: saaren siltojen uusiminen avaavat entistä parem- Näistä toimenpiteistä voidaan arvioida aiheu-
40487: mat mahdollisuudet Hangon sataman käytölle. tuvan noin 5 miljoonan markan kustannukset.
40488: Valitettavasti satama ei pysty palvelemaan me- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
40489: riliikennettä nykyisellään täydellä teholla, koska
40490: väylän syväys on ainoastaan noin 7 metriä ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40491: koska sataman kalusto, etenkin nosturit, eivät tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
40492: 1
40493:
40494: täytä nykyajan vaatimuksia. Hangon satamassa suuruisen määrärahan Hangon sataman
40495: olisikin pikaisesti ryhdyttävä peruskorjauksiin, peruskorjausta, lähinnä väylän syventä-
40496: joiden yhteydessä väylä ruoppaamalla syvennet- mistä ja nostokaluston uusimista varten.
40497: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
40498:
40499: Osmo Kaipainen. Kaisa Raatikainen. Ulf Sundqvist.
40500:
40501:
40502:
40503:
40504: 122 427/70
40505: 970
40506:
40507: IV,562. - Rah.al. n:o 21.
40508:
40509:
40510:
40511:
40512: Kalavainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansansivistysjärjes-
40513: töjen toiminta-avustuksiksi.
40514:
40515:
40516: E d u s k u n n a 11 e.
40517:
40518: Hyväksyttyään valtion tulo- ja menoarvion pidettävä todella riittämättömänä kansansivis-
40519: 'tllodeksi 1970 eduskunta otti tulo- ja menoar- tysjärjestöjen laajaan toimintaan nähden. Yhteis-
40520: vion yleisperusteluihin seuraavan valtiovarainva- kunnalliseen sivistystyöhön osoitetuista määrä-
40521: liokunnan hyväksymän ponnen: "Aikuiskasva- rahoista kansansivistysjärjestöjen osuus on san-
40522: tus toimii maassamme suurelta osin vapaaehtoi- gen vaatimaton eikä järjestöjen toiminta-avus-
40523: sen järjestöorganisaation varassa. Työn laatuun tusten tuntuva lisääminen ole valtiontaloudelli-
40524: ja monipuolisuuteen nähden valtion nykyistä sesti vaikea toteuttaa.
40525: tukea on pidettävä riittämättömänä. Valio- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
40526: kunta edellyttää hallituksen ryhtyvän kiireelli-
40527: sesti toimenpiteisiin kansansivistystyötä teke- että Eduskunta ottaisi valtion tulo- ja
40528: vien järjestöjen toiminta-avustusten korottami- menoarvioon 29 Pl. 63 luvun 54 momen-
40529: seksi työn määrää ja merkitystä vastaavalle ta- tille vuodeksi 1971 miljoonaneljäsataa-
40530: solle." tuhatta ( 1 400 000) markkaa kansansi-
40531: Vuoden 1970 kansansivistysjärjestön määrä- vistysjärjestöjen toiminta-avustuksiksi.
40532: raha (29.63.54) on 690 000 markkaa, mitä on
40533: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
40534:
40535: Meeri Kalavainen. Uljas Mäkelä. Mikko Laaksonen.
40536: Edit Terästö. K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto.
40537: Esko Niskanen. Matti Ahde. Sinikka Luja.
40538: Reino Breilin.
40539: 971
40540:
40541: IV,563.- Rah.al. n:o 22.
40542:
40543:
40544:
40545:
40546: R. Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kehitys-
40547: alueiden vesihuoltoa varten.
40548:
40549:
40550: E d u s k u n n a II e.
40551:
40552: Kehitysalueiden asutuskeskukset ovat kasva- keimpien vesihuoltokohteiden rahoitus ole rat-
40553: neet nopeasti. Tästä syystä kunnilla on vaikeuk- kaistavissa erityisesti kuntien varallisuuden hei-
40554: sia kunnallistekniikan ja etenkin vesihuollon jär- kentymisen vuoksi.
40555: jestelyssä. Rahoitusvaikeuksien vuoksi on mm. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
40556: jätevedenpuhdistamoiden rakentaminen viiväs- nioittaen,
40557: tynyt. Huonojen pohjavesien vuoksi joudutaan että Eduskunta ottaisi v. 1971 tulo-
40558: erityisesti Pohjanmaalla rakentamaan laajoja ja menoarvioon 5 000 000 mk määrära-
40559: useita kuntia käsittäviä vesijohtolaitoksia, joi- han jaettavaksi avustuksina kehitysaluei-
40560: den rahoitus vaatii varsinkin alkuvaiheessa eri- den asutuskeskusten viemäröintiä ja jä-
40561: koisjärjestelyjä. teveden puhdistusta varten, sekä suureh-
40562: Vesihuoltolaitoksille on myönnetty halpakor- kojen useita kyliä käsiitävien vesihuol-
40563: koisia lainoja, mutta yksinomaan näillä ei vai- toyhtymien rakentamiseen.
40564: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
40565:
40566: Reino Kangas. Matti Ruokola.
40567: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi.
40568: Paavo Niinikoski.
40569: 972
40570:
40571: IV,564.- Rah.al. n:o 23.
40572:
40573:
40574:
40575:
40576: R. Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen virastotalon
40577: suunnittelutyön aloittamiseen.
40578:
40579:
40580: E d u s k u n n a 11 e.
40581:
40582: Raahen kaupungille ja sen ympäristölle Rau- virastotalon rakentamisen tarpeellisuus. Kiireel-
40583: taruukin rakentaminen on antanut voimakkaan lisyysluokituksessa rakentaminen on sekä Oulun
40584: kehityssysäyksen. Erikoisesti se on nähtävissä läänissä että koko valtakunnassa asetettu klireel-
40585: kaupungin asukasluvun nopeassa kasvussa. Teol- lisimpien joukkoon. Kun kaupungin taholta saa-
40586: listuvan yhdyskunnan ja yleisen kehityksen vaa- taneen kuluvan syksyn aikana ratkaistua virasto-
40587: timusten mukaisesti Raahen kaupunki on osal- talon tonttikysymys. voisi valtio nopeasti käyn-
40588: taan pyrkinyt tehokkaasti lisäämään ja paranta- nistää suunnittelutyöt, joiden valmistuttua var-
40589: maan kunnallisia palveluksia. Valtion tulisi seu- sinainen rakentaminen olisi välittömästi aloitet-
40590: rata kaupungin esimerkkiä. Kuitenkin valtion tava.
40591: hallintotilat Raahessa ovat hämmästyttävän Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit·
40592: puutteelliset ja sijaitsevat hajallaan. Lisäksi ne taen.
40593: ovat pelkästään vuokratiloissa. Asiantilan kor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40594: jaamiseksi olisi Raaheen mitä pikimmin raken- tulo- ;a menoarvioon 100 000 markkaa
40595: nettava valtion virastotalo. Raahen virastotalon suunnittelutyön
40596: Valtiovallan taholta on tosin todettu Raahen aloittamista varten.
40597: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
40598:
40599: Reino Kangas. Matti Ruokola.
40600: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
40601: 973
40602:
40603: IV ,565.- Rah.al. n:o 24.
40604:
40605:
40606: Katajavuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kaupungin
40607: poliisivoiman va;auksen poistamiseksi.
40608:
40609: E d u s k u n n a 11 e.
40610:
40611: Helsingin kaupungin jatkuva kasvu on Poliisihoidosta ja asukkaitten turvallisuudesta
40612: aiheuttanut huomattavan vajauksen poliisitoi- vastaaminen ei enää ole mahdollista, ellei po-
40613: mien lukumäärässä. Uusia asumataajamia syntyy liisitoimien lisäämistä Helsingin kaupungissa
40614: jatkuvasti ja asukasluku tulee nykyisten asema- ryhdytä ajan vaatimusten mukaan hoitamaan.
40615: kaavajärjestelyjen johdosta poikkeuksellisesti li- Järjestyksen ja turvallisuuden huonontumi-
40616: sääntymään. Ympäristökuntien yhä tiheämpi misesta antaa selvän kuvan mm. seuraava esitys
40617: asuttaminen ja siitä johtuvat liikennejärjestelyt väkivaltarikollisuuden kehityksestä:
40618: Helsingin alueelle suuntautuvan liikenteen joh- Väkivaltarikoksia (murhat, tapot ja pahoin-
40619: dosta ovat aiheuttaneet ulkopuolisten syiden pitelyt) tehtiin
40620: johdosta poliisivoiman lisäämistarvetta. Poliisi-
40621: toimien vajaus on tällä hetkellä ainakin 500. V.1950 2156
40622: Vaikka kuluvan vuoden 1970 tulo- ja meno- , 1960 2 099
40623: arvioon anottiin 370 toimen perustamista Hel- , 1965 1 918
40624: singin poliisilaitokseen osoitettiin varat vain , 1969 3 043
40625: neljän uuden toimen perustamista varten. Sa-
40626: malla lakkautettiin työntutkijan ylimääräinen Varsinaisista rikoksista rikososastolle tehty-
40627: toimi, ilman, että tulo- ja menoarviota valmis- jen rikosilmoitusten kehitystä osoittaa seuraava
40628: teltaessa olisi poliisilaitokselta edes tiedusteltu tilasto:
40629: tämän toimen tarpeellisuutta.
40630: rikoks. kautta takaisin
40631: rikosilmoi- men. omai- saatu tavallisia törkeitä
40632: tuksia selvitys% suus mk ,% varkauksia varkauksia petoksia
40633: 1950 10189 72.49 985 575 60.13 3 920 1335 905
40634: 1960 14 787 69.10 2 383 462 67.58 4 848 2092 1484
40635: 1965 16 786 63.35 4 162 585 63.61 5 638 3 543 1305
40636: 1969 23 278 53.69 7 540 399 50.83 6 634 5 479 3 822
40637:
40638: Edellämainittu tilasto osoittaa tilanteen va- Järjestyshäiriöt Helsingissä ovat todella olleet
40639: kavuuden. Helsingin asema pääkaupunkina ja sen suuruisia, että ne voidaan hoitaa vain lisää-
40640: maan suurena satamakaupunkina asettaa sille mällä poliisivoimaa tarvittavalla määrällä. Tä-
40641: erikoisvelvoitteita, joista koko maan tulisi män vuoksi ehdotamme,
40642: omalla panoksellaan vastata. Ei ole kysymys
40643: vain helsinkiläisten turvallisuudesta, vaan yhtä että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40644: hyvin kaikkialta maasta pääkaupunkiin tulevien tulo- ;a menoarvioon 5 500 000 markan
40645: ja muuttavien asioista kuin myös Helsingissä määrärahan tarpeellisten poliisitoimien
40646: liikkuvien matkailijain myös ulkomaalaisten lisäämiseksi Helsingin kaupungin poliisi-
40647: turvasta. Helsinki joutuu tarjoamaan oleskelu- laitoksessa.
40648: paikan kaikkialta saapuneille työtä etsiville jopa
40649: rappioalkoholisteille kautta maan.
40650: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
40651:
40652: Salme Katajavuori. Sirkka Lankinen. Erkki Hara.
40653: Niilo Tarvajärvi. Mauri Seppä. Georg C. Ehrnrooth.
40654: Maija Heino. Sinikka Karhuvaara.
40655: 974
40656:
40657: IV,566.- Rah.al. n:o 25.
40658:
40659:
40660:
40661:
40662: Knuuti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesäyliopis-
40663: tojen avustamiseen.
40664:
40665:
40666: E d u s k u n n a 11 e.
40667:
40668: Eduskunta on viime vuosina varsin ratkaise- opistojen lukumäärä kasvaa, niin niiden val-
40669: vasti vaikuttanut siihen, että opiskelijoilla on tiolta tarvitsema apu niinikään kasvaa. Valtion
40670: mahdollisuuksia saada opiskella taloudellisista tulo- ja menoarviossa on kesäyliopistojen toi-
40671: huolista vapaana. Eduskunta on hyväksynyt mintaan varattu vuodesta 1967 alkaen sama
40672: uusien korkeakoulujen ja yliopistojen perusta- 292 000 markkaa, mikä summa on riittämätön
40673: misen. Sen toimesta on myöskin autettu opiske- ja tästä on ollut seurauksena, että jo muutenkin
40674: lijoiden mahdollisuutta saada opiskella myöskin rasitetut kunnat ovat joutuneet yhä kasvavassa
40675: kesän aikana, myöntämällä avustusta kesäyli- määrin tukemaan kesäyliopistojen toimintaa.
40676: opistojen toiminnan tukemiseen. Tämä onkin Koska kuitenkin ko. toiminnan rahoitus kuu-
40677: ollut opiskelijoiden kannalta erittäin myöntei- luisi lähinnä valtion toimialaan, olisi asiaan saa-
40678: nen toimenpide. Yliopistoille on ollut myöskin tava mitä pikimmin parannusta aikaan.
40679: suuri helpotus kesäyliopistojen toiminnasta. Ke- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
40680: säyliopistojen toiminta onkin vuosi vuodelta tamme,
40681: kasvanut ja näyttää siltä, että kesäyliopistojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40682: toiminta vuosi vuodelta kasvaa. Tässä opisto- •tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
40683: toiminnan lisääntymisen yhteydessä on kuiten- lisämäärärahan kesäyliopistojen toimin-
40684: kin jäänyt huomioimatta se, että kun kesäyli- nan avustamiseksi.
40685: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
40686:
40687: Urho E. Knuuti. Pekka Vilmi. Matti Ahde.
40688: V aito Käkelä. Aune Salama. Edit Terästö.
40689: Mikko Kaarna.
40690: 975
40691:
40692: IV,567.- Rah.al. n:o 26.
40693:
40694:
40695:
40696:
40697: Knuuti ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen sillan suun-
40698: nittelu- ja rakennustyön aloittamiseksi.
40699:
40700:
40701: E d u s kun n a II e.
40702:
40703: Autoliikenne valtakunnasta toiseen on jatku- olemassa, mutta toistaiseksi rahan puutteen
40704: vasti kasvanut. Kun autokanta kasvaa räjähdys- vuoksi jääneet toteuttamatta. Kun taloudellinen
40705: mäistä vauhtia, ovat useat valtiot jo oivaltaneet vakauttaminen on saatu aikaan ja kun valtio-
40706: sen, että teiden tulee olla kunnolliset. Tähän talouden tila on huomattavasti parempi kuin
40707: meillä Suomessakin on pyritty, mutta on vielä joitakin vuosia sitten, olisi edellä mainitun sil-
40708: eräitä pahoja "pullon kauloja" jotka haittaavat lan rakentaminen saatava aikaan.
40709: liikennettä suuresti. Eräs tällainen pullonkaula Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
40710: on Eurooppa 4-tien yhtymäkohdassa Ruotsista tamme,
40711: Suomeen. Tornionjoen ylitse johtava silta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40712: erittäin kapea ja muodostunut jopa hengen vaa- valtion tulo- ja menoarvioon 1 000 000
40713: ralliseksi varsinkin talvisaikana ajettaessa. markan määrärahan E-4 tielle Tornion-
40714: Uusi silta, joka johtaisi välittömästi Tornion joen ylitse rakennettavan, Ruotsiin joh-
40715: tullista Tornionjoen ylitse on välttämättömyys. tavan sillan suunnittelu- ja rakennustyön
40716: Suunnitelmat ko. sillan rakentamiseksi ovat aloittamiseksi.
40717: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
40718:
40719: Urho E. Knuuti. Pekka Vilmi. Niilo Koskenniemi.
40720: 976
40721:
40722: IV,568.- Rah.al. n:o 27.
40723:
40724:
40725:
40726:
40727: Knuuti ym.: Määrärahan osoittamisesta siltasuunnitelman teke-
40728: miseen ja toteuttamiseen Kolarista Ruotsiin.
40729:
40730:
40731: E d u s k u n n a 11 e.
40732:
40733: Sen jälkeen kun Paraisten Kalkki Oy:n tehdas sillan rakentamista Koiarista Ruotsiin. Kun pa-
40734: on valmistunut Kolarin kuntaan ja kun Rauta- raillaan on rakenteilla silta Peliosta Ruotsiin,
40735: ruukki Oy. on tehnyt periaatepäätöksen kaivos- olisi jo nyt ryhdyttävä alustaviin toimenpitei-
40736: toiminnan aloittamiseksi Kolarin kunnan Rau- siin, että kun Pellon silta valmistuu, voitaisiin
40737: tuvaarassa, on käynyt ilmeiseksi, että mainittu- uuden sillan rakentaminen aloittaa Koiarista
40738: jen yhtiöiden tuotteiden markkinointi tulee Ruotsiin.
40739: huomattavasti lisääntymään Ruotsiin. Kun kui- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
40740: tenkin tuotteiden kuljettaminen nykyisissä olo- tamme,
40741: suhteissa aiheuttaisi huomattavia hintapoliitti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40742: sia rasitteita tuotteiden markkinoimiseksi, olisi tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
40743: mitä kiireimmin ryhdyttävä toimenpiteisiin, määrärahan suunnitelmien tekemiseksi
40744: ettei kuljetuskustannusten kalleus olisi esteenä maantiesillan rakentamiseksi Koiarista
40745: tuotteiden markkinoimisille. Tämä edellyttää Ruotsiin.
40746: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
40747:
40748: Urho E. Knuuti. Pekka Vilmi.
40749: 977
40750:
40751: IV,569.- Rah.al. n:o 28.
40752:
40753: Kohtala: Määrärahan osoittamisesta Hämeen maakunta-arkiston
40754: rakentamiseen.
40755:
40756: E d u s k u n n a 11 e.
40757: Hämeen maakunta-arkisto joutuu tourumaan peiksi maakunta-arkiston toimialueen laita-
40758: täyteen ahdetuissa ja puutteellisissa tiloissa. Ar- alueilla.
40759: kiston hyllytilat ovat jo loppuneet. Osa arkisto- Taloudellisesti maakunta-arkiston rakentami-
40760: materiaalista on jouduttu varastoimaan muualle. nen Myllykallioon on edullisin ja huokein rat-
40761: Nämä tosiasiat osoittavat, että Hämeen maa- kaisu, koska po. kallioon on jo nyt rakennettu
40762: kunta-arkiston mahdollisuudet vastaanottaa ar- valtion laitosten kalliotiloja. Näihin kalliotiloi-
40763: kistomateriaalia ovat vähäiset. Tämän vuoksi hin on rakennettu LVI-laitteita, joiden teho on
40764: valtion olisi jo aika ryhtyä kiireellisesti uusien mitoitettu mahdollisia laajennuksia silmälläpi-
40765: tilojen rakentamiseen Hämeen maakunta-arkis- täen. Lisäksi Hämeenlinnan kaupunki on raken-
40766: tolle Hämeenlinnan Myllykallioon, joka sovel- tanut Myllykallioon erilaisia tiloja, joita vielä
40767: tuu parhaiten tutkituista vaihtoehdoista tarkoi- laajennetaan LVI-laitteineen. Myllykallioon
40768: tukseen. asennetut LVI-laitteistot riittäisivät myöskin
40769: Hämeenlinnassa sijaitsevan Hämeen maa- maakunta-arkiston tiloja varten, joten näin
40770: kunta-arkiston toimialueella on Hämeen ja aiheutuva säästö rakennuskustannuksissa olisi
40771: Uudenmaan läänit. Uudenmaan läänissä ja Hä- huomattava. Hämeenlinnan kaupunki on myös
40772: meen läänin eteläosassa sijaitsee useita nopeasti päättänyt luovuttaa valtiolle korvauksetta tar-
40773: kasvavia kaupunkeja ja maalaiskuntia. Hämeen vittavan alueen Myllykalliosta maakunta-arkis-
40774: maakunta-arkisto palvelee myöskin noin 40 seu- toa varten.
40775: rakuntaa, jotka arkistoivat materiaaliosa Hä- Maakunta-arkiston rakentaminen Hämeenlin-
40776: meen maakunta-arkistoon. Edelleen Hämeen nan Myllykallioon keventäisi myös Hämeenlin-
40777: ja Uudenmaan läänin alueella olevat kihlakun- nassa vallitsevaa, erittäin vaikeaa ja pitkään jat-
40778: nat ja monet valtion virastot ja laitokset ovat kunutta työttömyyttä. Hämeenlinnan työnväli-
40779: ahtaiden arkistotilojensa vuoksi riippuvaisia tystoimiston kirjoissa oli esim. huhtikuussa
40780: yhä enemmän maakunta-arkiston tiloista. Arkis- 1970 peräti 807 työtöntä työnhakijaa, vaikka
40781: toitavan aineksen määrä on voimakkaasti lisään- Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt parhaansa
40782: tymässä kaikilla edellä esitetyillä aloilla. erittäin korkean työhönsijoitusvelvollisuutensa
40783: Helsingin ja Turun yliopistojen ja korkea- täyttämiseksi. Samanaikaisesti valtion varoin
40784: koulujen tutkijoille ja opiskelijoille, jotka muo- Hämeenlinnassa työllistettyjen työntekijöiden
40785: dostavat huomattavan osan maakunta-arkiston määrä jää hyvin vaatimattomasti alle 10 työn-
40786: asiakkaista, maakunta-arkistossa ei ole myös- tekijää. Muutoinkin Etelä-Hämeen vaalipiiri on
40787: kään tarkoituksenmukaisia tutkimushuoneita. jäänyt alueellisesti huomattavasti huonompaan
40788: Hämeen maakunta-arkiston uusien tilojen ra- asemaan kuin muut alueet valtion varoja alueel-
40789: kentamista Hämeenlinnassa sijaitsevaan Mylly- lisesti jaettaessa. Etelä-Hämeen alue saa asu-
40790: kallioon puoltavat monet painavat seikat. kasta kohden vain noin 1/3 siitä, mitä muut
40791: Arkiston sijoittaminen kallioon on palo- ja alueet saavat valtion varoja asukasta kohti.
40792: muista turvallisuussyistä välttämätöntä. Liiken- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
40793: ·teellisesti Hämeenlinnan tarjoama Myllykallio si- dotan,
40794: jaitsee parhaimmalla paikalla Hämeen maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40795: kunta-arkiston toimialueen keskuksessa. Rauta- tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
40796: tien sähköistys ja moottoritien rakentaminen kan määrärahan Hämeen maakunta-arkis-
40797: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere välille 1970 ton suunnittelua ja rakennustöiden vi-
40798: luvulla parantavat yhteydet erinomaisiksi ja no- reillepanoa varten Hämeenlinnassa.
40799: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
40800:
40801: Leo Kohtala.
40802: 123 427/70
40803: 978
40804:
40805: IV,570.-Rah.al. n:o 29.
40806:
40807:
40808:
40809:
40810: Kohtala: Määrärahan osoittamisesta Hämeen vanhan linnan en-
40811: tistämistöiden ;atkamiseen.
40812:
40813:
40814: E d u s k u n n a 11 e.
40815:
40816: Hämeen vanhan linnan entistämistyöt edis- Hämeen vanhan linnan entistämistöiden pää-
40817: tyvät harvinaisella verkkaudella. Tarkoituk- tyttyä ja kaikkien sen tilojen vapauduttua van-
40818: seen myönnettyjen määrärahojen vähäisyydestä kilakäytöstä Hämeen museo voidaan myös si-
40819: 1ohtuen entistämistöiden rakennusteknillinen joittaa arvokkaaseen ympäristöön ja Hämeen
40820: suorittaminen tulee suhteellisesti paljon kal- historialliseen keskukseen Hämeenlinnaan. Tä-
40821: liimmaksi nykyisellä vauhdilla, kuin jos entistä- män vuoksi ja kun vireillä oleva muinaismuisto-
40822: mistyöt suoritettaisiin tehokkaammin ja kes- hallinnon uudistuskin on edistynyt jo eduskun-
40823: keytyksittä. Verkkaasta töiden edistymisestä tavaiheeseen, Hämeen vanhan linnan entistämis-
40824: johtuen ns. hallintokulut nousevat jo noin työt on välttämätöntä saattaa pikaisesti pää-
40825: 1/3:een vuotuisista määrärahoista. tökseen.
40826: Entistämistöiden nykyvaihe on edistynyt Hämeen vanhan linnan entistämistöiden no-
40827: LVI-laitteiden asennuksiin. Määrärahojen vähäi- peuttaminen helpottaisi osaltaan myös Hämeen-
40828: syys on kuitenkin pakottanut LVI-töidenkin linnan alueen erittäin vaikeana jo pitkään jat-
40829: suorittamiseen osa-asennuksina. Koska LVI-lait- kunutta työttömyyttä. Työttömiä työnhakijoita
40830: teita ei voida asentaa yhtäjaksoisesti, laitteet oli huhtikuussa 1970 Hämeenlinnan työnväli-
40831: ovat alttiina ruoste- ja muille vahingoille, joi- tystoimiston kirjoissa peräti 807 työntekijää
40832: den korjaaminen aiheuttaa vain ylimääräisiä valtion työllistäessä samanaikaisesti vain vajaat
40833: kuluja. 10 työntekijää, joista Hämeen vanhan linnan
40834: LVI-, sähkö- ja muiden laitteiden huolto- ja entistämistöissä oli saadun ilmoituksen mukaan
40835: kunnossapitomenot sitovat myös yhä suurem- 4 työntekijää. Tämä on hyvin vähän!
40836: man osuuden vuosittain saadusta 300 000 mk:n Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
40837: määrärahasta, joka on aivan liian pieni. taen,
40838: Valmistuttuaan Hämeen vanha linna tulee
40839: mm. matkailullisesti olemaan maamme eräs että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40840: edustavimpia ja suosituimpia nähtävyyksiä. Tä- tulo- ;a menoarvioon 800 000 markan
40841: mänkin vuoksi Hämeen vanhan linnan tilat olisi määrärahan Hämeen vanhan linnan en-
40842: saatava mahdollisimman nopeasti käyttöön, tistämistöiden ;atkamiseen ;a nopeutta-
40843: jotta linnasta saatavilla tuloilla voitaisiin kattaa miseen Hämeenlinnassa.
40844: edes osa edellä selostetuista käyttömenoista.
40845: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
40846:
40847: Leo Kohtala.
40848: 979
40849:
40850: IV,571.- Rah.al. n:o 30.
40851:
40852:
40853:
40854:
40855: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 55 raken-
40856: nustyön alkuunsaattamiseksi välillä Mäntsälä-Hyvinkää.
40857:
40858:
40859: E d u s k u n n a 11 e.
40860:
40861: Nykyaikaisen seutusuunnittelun eräs tärkeim- Tarkasteltaessa Porvoon seudulta pohjoiseen
40862: mistä päämääristä on luoda ikehityskelpoisia kulkevia tieyhteyksiä voidaan todeta, että tär-
40863: talousalueita, jotka kykenisivät antamaan siellä kein näistä on Porvoon-Mäntsälän välinen
40864: olevalle ja sinne siirtyvälle teollisuudelle entistä kantatie n:o 55. Tieosuutta Porvoo-Mäntsälä
40865: paremmat kehittymismahdollisuudet, ja siellä parannetaan parast·aikaa, mutta koska tämä
40866: oleville ihmisille pääkeskusten, kuten Uudella- ·tieosa on osa koko Uuttamaata kiertävästä ja
40867: maalla Helsingin seudun tasolla olevat palve- yhteensitovasta tiejaksosta "Uudenmaan kehä-
40868: lukset. Tällaisia talousalueita olisivat Uudella- tiestä", joka kulkee Inkoon ja Hangon sata-
40869: maalla mm. Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon ta- mista Virk!kalan-Loihjan-Nummelan-Hy-
40870: lousalueet. vinkään-Mäntsälän kautta Porvooseen, on
40871: Näistä viimeksi mainittu, Porvoon talous- koko tämän kehätien mahdollisimman nopea
40872: ·alue, on kuluvan vuosikymmenen aikana voi- parantaminen ensiarvoisen tärkeä koko Etelä-
40873: makkaasti kasvanut ja teollistunut. Sen liiken- Suomelle. Tästä syystä on kiireellistä, että mai-
40874: neyhteydet sisämaahan ovat elintärkeät, koska nitun kantatien osa Mäntsälä-Hyvinkää saa-
40875: Porvoon lähituntumassa, Sköldvikissä sijaitse- taisiin mahdollisimman nopeasti tutkituksi ja
40876: van maamme toisen öljynjalostamon maaliiken- myös työn alle.
40877: neyhteydet ovat tieyhteyksien varassa. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
40878: Erityisesti tämän teollisuuslaitoksen kulje- tavasti,
40879: tukset ovat raskaita tiestölle ja elintärkeitä
40880: nyky-yhteiskunnalle. Jalostamon aiheuttaman että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40881: liikenteen suuruus ja kuljetussuunta tulevat lai- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
40882: toksen antamien ennusteiden mukaan olemaan suuruisen määrärahan kantatien n:o 55
40883: vuonna 1970 noin 1100 tankkiautoa vuorokau- välin Mäntsälä-Hyvinkää rakennustyön
40884: dessa, mistä määrästä pohjoiseen eli siis sisä- alkuunsaattamiseen.
40885: Suomeen suuntautuu noin 85 prosenttia.
40886: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
40887:
40888: Esko J. Koppanen.
40889: 980
40890:
40891: IV,.572.- Rah.al. n:o 31.
40892:
40893:
40894:
40895:
40896: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten päivähoidon
40897: kustannuksiin.
40898:
40899:
40900: E d u s k u n n a 11 e.
40901:
40902: Lasten päivähoidon järjestämisessä on maam- päiväosastoilla sai vain 9 % tarvitsevista päivä-
40903: me jäljessä muista pohjoismaista siitä huoli- hoidon, eikä tilanne siitä ole parantunut.
40904: matta, että maassamme alle kouluikäisten lasten Kun maassamme ei valtion taholta ole huo-
40905: äitien osallistuminen työelämään on suurempi. mioitu lastenhoito-ongelmaa, on se merkinnyt
40906: Yhteiskunnan teollistuminen on johtanut sii- sitä, että kuunatkaan eivät ole riittävässä mää-
40907: hen, että nykyisin 4 3 % maamme työvoimasta rin ilsiaan paneutuneet ja nimenomaan määrä-
40908: on naisia, joista huomattava määrä työskentelee rahojen puuttuessa. Tämä on johtanut siihen,
40909: kolmivuorotyössä. Sen seurauksena on muodos- että huutavasta puutteesta huolimatta lasten-
40910: tunut lastenhoito-ongelma, jonka poistamiseksi hoitopaikkoja ei ole tarpeeksi aikaansaatu.
40911: tarvitaan entistä tehokkaampia toimenpiteitä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40912: lastenhoitopaikkojen järjestämiseksi. nioittavasti,
40913: Hoitopaikkojen puute on johtanut siihen,
40914: että huomattava osa lapsista joudutaan jättä- eNä Eduskunta .ottaisi vuoden 1971
40915: mään varsin ammattitaidottomien hoitajien kä- tulo- ;a menoarvioon 500 000 markkaa
40916: siin, mikä lapsen kehityksen enempää kuin per- lasten valvotun päivähoidon kustannus-
40917: heenkään kannalta ei ole suotavaa. Esimerkiksi ten suorittamiseen lastenseimissä ;a päi-
40918: v. 196.5 litstenseimissä ja lastentarhojen koko- väkodeissa.
40919: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
40920:
40921: Aarne Koskinen. Toivo Åsvik.
40922: Heimo Rekonen. Ensio Laine.
40923: Terho Pursiainen. Pauli Puhakka.
40924: Matti Järvenpää. Taisto Sinisalo.
40925: Lauri Kantola.
40926: 981
40927:
40928: IV,573.- Rah.al. n:o 32.
40929:
40930:
40931:
40932:
40933: Ensio Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi puna-
40934: kaartitaisille.
40935:
40936:
40937: E d u s k u n n a 11 e.
40938:
40939: Kauniit puheet eriarvoisuuden ja yhteiskun- dat sekä kansalaisten asettaminen tasa-arvoiseen
40940: nan epäkohtien korjaamisesta sekä toivomukset asemaan puoltavat punakaartiin osallistuneiden
40941: haavojen arpeutumisesta edellyttävät myöskin menetysten korvaamista. Suhtautumistavan
40942: vastaavia tekoja. Näin ei ole tapahtunut jo yli muutosta puoltavat myöskin viralliselta taholta
40943: 50 vuotta ratkaisuaan odottaneen 1918 kansa- lausutut ajatukset 1918 kansalaissodan syitä
40944: laissotaan osallistuneiden punakaartilaisten kor- koskeneiden arvioiden yksipuolisuuden korjaa-
40945: vausasiassa. Kansalaissodan Ja sen jälkiselvitte- misesta.
40946: lyjen yhteydessä joutuivat taistelussa kaatunei- Korvauksen maksamista punakaartilaisille
40947: den ja muutoin surmattujen ohella kymmenet koskevaan eduskuntakyselyyn 5. 3. 1970 vasta-
40948: tuhannet kansalaiset suurten kärsimysten, talou- tessaan Hallitus ilmoitti katsovansa olevan
40949: dellisten menetysten Ja epäoikeudenmukaisten aihetta korvauksen suorittamiseen vankilassa tai
40950: rankaisotoimenpiteiden kohteeksi. Suuri osa vankileirillä olon tai kansalaissodasta muutoin
40951: punakaartiin osallistuneista joutui vankiloissa aiheutuneiden menetysten johdosta.
40952: tai vankileireillä kärsimään puutteellisesta ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40953: vinnosta, sairauksista ja epäinhimillisestä koh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40954: telusta. Näissä olosuhteissa tapahtunut työkun-
40955: non heikkeneminen jopa työkyvyn menettämi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40956: nen lisäsivät jo muutoin aiheutuneiden aineel- tulo- ia menoarvioon 1 000 000 markan
40957: listen tappioiden määrää. määrärahan kohtuullisen ja kertakaikki-
40958: Vaikka yhteiskunnan taholta on annettu apua sen korvauksen maksamisen aloittami-
40959: ja tukea "valkoisten" puolella taistelleille ei seksi kansalaissotaan osallistuneille pu-
40960: näin ole tapahtunut punakaartiin osallistuneiden nakaartilaisille menetyksistä, joita heille
40961: osalta eräitä erillisiä osaratkaisuja lukuunotta- ja heidän perheilleen aiheutui kansalais-
40962: matta. Ennen kaikkea sosiaaliset syyt mutta sodan tai siitä johtuvan vankilassa tai
40963: myöskin oikeusperiaatteet ja kohtuusnäkökoh- vankileirillä olon aikana.
40964: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
40965:
40966: Ensio Laine. Oili Suomi.
40967: Taisto Sinisalo. Toivo Asvik.
40968: Heimo Rekonen.
40969: 982
40970:
40971: IV,574.- Rah.al. n:o 33.
40972:
40973:
40974:
40975:
40976: Ensio Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Naantalin
40977: moottoritien rakentamista varten.
40978:
40979:
40980: E d u s k u n n a 11 e.
40981:
40982: Turun-Naantalin välinen tieyhteys ei nykyi- 20 vuotta. Sen toteuttaminen on tarpeellista
40983: sellään vastaa ajan vaatimuksia. Sen ylikuormi- myöskin .teollisen toiminnan kehittämistä var-
40984: tus on erittäin suuri. Teollisuuden laajenemisen ten. Moottoritien pikainen rakentaminen on
40985: seurauksena raskaan liikenteen osuus mainitulla koko Turun kaupunkiseudun läntisten osien
40986: tienosalla kasvaa edelleen voimakkaasti. Tutki- kehittymiselle välttämätön, ja se vaikuttaa vä-
40987: musten mukaan tie on vilkkaimmin liikennöity littömästi myös niiden alueiden kehittymiseen,
40988: koko maassa ja se on tästä ja useista risteyk- jotka sijaitsevat sen vaikutuspiirissä. Jotta tie-
40989: sistä johtuen todettu maan vaarallisimmaksi. yhteys Turusta länteen saataisiin asianmukai-
40990: Särkänsalmen sillan valmistumisen jälkeen tu- selle tasolle ja jotta em. alueen kehitysedelly-
40991: lee liikenne Rymättylän ja Merimaskun suuntaan tykset turvattaisiin, olisi ko. moottoritien ra-
40992: edelleen kasvamaan. Tällöin tulevat kapeat ja kentamiseen ryhdyttävä välittömästi.
40993: mutkallisen ja yhtenäisen nopeusrajoituksen ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
40994: sittaman Raisio-Naantali tienosan liikennettä
40995: hidastavat ja turvallisuutta vaarantavat· haitat että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
40996: entistä selvemmin esiin. Hanke moottoritien ra- tulo- ;a men.oarvioon 1 000 000 markan
40997: kentamiseksi Turun-Naantalin osalta ja tien määrärahan Turun-Naantalin moattori-
40998: jatkamiseksi Luonnonmaalle on ollut vireillä jo tien rakentamista varten.
40999: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41000:
41001: Ensio Laine. Esko Niskanen. Anna-Liisa Jokinen.
41002: 983
41003:
41004: IV,575.- Rah.al. n:o 34.
41005:
41006:
41007:
41008:
41009: Landström ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalousalan jär-
41010: jestöjen toiminnan avustamiseen.
41011:
41012:
41013: E d u s kun n a 11 e.
41014:
41015: Vuosien 1967 ja 1968 valtion tulo- ja meno- kalamiehistä (391433) yli puolet on kaupun-
41016: arviossa ei myönnetty kalatalousalan järjestöjen geissa, kauppalaissa ja taajamissa asuvia virkis-
41017: toiminnan tukemiseen - lähinnä palkkauksiin tyskalastaji~t.
41018: käytettäväksi - avustusta yleisistä varoista, Erikoisverona kalamiehiltä perityt kalastuk-
41019: kuten ennen vuotta 1953 ja vuosina 1962-66 senhoitomaksut tarvittaisiin kokonaisuudessaan
41020: oli tehty ja kuten maa- ja metsätalouden koh- lähinnä vapaaehtoista työtä suorittavien kalas-
41021: dalla aina on tapahtunut. Valtioneuvosto tosin tajien järjestöjen valistus- ja neuvontatyöhön,
41022: korotti kalastuksenhoitomaksua kahdella mar- tutkimus- ja opetustoimintaan sekä kalakanto-
41023: kalla, jotta kalastusalan järjestöjen avustukset jen hoitoon ja muuhun ·kalavesien parantamis-
41024: voitaisiin maksaa näin kertyneistä varoista. työhön.
41025: Tämä edellytti myös kalastuslain 101 §:n Eduskunta on usein esittänyt eri hallituksille
41026: muuttamista, mikä tapahtuikin syksyllä 1966. toivomuksia, että maamme kalatalouden hoito
41027: Nyt voimassa olevan kalastuslain 101 §:n olisi saatettava ajan tasalle. Vesistöjemme ka-
41028: mukaan kalastuskorttivaroja voidaan käyttää lastusmahdollisuudet muodostavat huomattavan
41029: myös kalatalousalan järjestöjen palkkaus- ja kansallisen luonnonvaran, jonka monipuolinen
41030: järjestömenoihin. Kahden vuoden kokemusten hyväksikäyttö on tärkeätä. Ammatti-, kotitarve-
41031: perusteella voidaan todeta tehdyn muutoksen ja virkistyskalastuksen kehittäminen lisäisi
41032: seurauksena kalatalousalan valtakunnallisten myös työtilaisuuksia. Parhaillaan toimivan kala-
41033: järjestöjen toimintamahdollisuuksien kaventu- talousneuvonnan ja challinnon organisoimista
41034: neen selvästi. Kalastuksenhoitomaksuna kerty- tutkivan komitean työn tulokset tulevat vaikut-
41035: neistä varoista yli puolet on mennyt palkkauk- tamaan vasta 1970-luvulla. Nykytilanteessa ei
41036: siin ja järjestömenoihin, jotka varat ovat poissa saa menettää vuottakaan maamme kalatalou-
41037: kalakantojen ja kalastuksen hoitotyöstä. Kehitys den kehittämisessä. Tämä työ on nykyisin pää-
41038: olisi vaatinut avustusten huomattavaa lisäystä, asiallisesti kalastusalan järjestöjen hoidossa ja
41039: mutta järjestöjen ja harjoitetun kalataloustutki- tukemalla riittävästi niiden toimintaa varmiste-
41040: muksen avustuksia on markkamääräisestikin taan kalatalouden kokonaiskehitys.
41041: jouduttu vähentämään. Näin on tapahtunut Edellä olevilla perusteilla kunnioittaen ehdo-
41042: mm. urheilu-, virkistys- ja kotitarvekalastajain tamme,
41043: keskusjärjestön Suomen Kalamiesten Keskuslii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41044: ton osalta, vaikka järjestön toimikentällä erityi- tulo- ja menoarvioon 1 200 000 mark-
41045: sesti valistustyön tarve kasvaa. Esim. vuoden kaa käytettäväksi kalatalousalan järjes-
41046: 1967 kalastuksenhoitomaksun suorittaneista töjen toiminnan avustamiseen.
41047: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41048:
41049: Eeles Landström. Seppo Westerlund.
41050: Pirkko Aro. Pekka Tarjanne.
41051: 984
41052:
41053: IV,576.- Fin.mot. nr 35.
41054:
41055:
41056:
41057:
41058: Lindeman m. fl.: Om anvisande av anslag för projektering av ett
41059: statligt ämbetshus i Karis köping.
41060:
41061:
41062: Tili Riksdagen.
41063:
41064: Karis köping har under de senaste tio åren folkpensionsbyrån och arbetsförmedlingen, är
41065: alltmer utvecklats ti11 ett betydande centrum samtliga inhyrda på olika håll i köpingen.
41066: i det västliga Nyland. Näringslivet och utbild- Från köpingsmyndigheternas sida pågår en ut-
41067: ningsväsendet har utbyggts och efter samman- redning om tomtfrågan för ett tilltänkt ämhets-
41068: slagningen med Karis landskommun innesluter hus. Erhjudande om lämplig tomtmark har
41069: köpingen en betydande folkmängd vars krav på gjorts bl. a. av ägarna tili Folkets hus som
41070: olika former av service ständigt ökas. Den ser- ligger i köpingens hebyggelsecentrum. Då
41071: vice de statliga ämbetsverken svarar för borde ifrågavarande utredning förväntas snart bli slut-
41072: av nyss nämnda orsaker effektiviseras. Detta förd borde projekteringen av ett ämhetshus in-
41073: kunde ske bl. a. genom byggandet av ett mo- ledas så snabbt som nöjligt.
41074: dernt ändamålsenligt statligt ämbetshus i köp- Med hänvinsing tili det ovan sagda föreslås,
41075: ingen. Såsom läget nu är ligger de statliga äm-
41076: betsverkens lokaliteter alltför utspridda. De vik- att Riksdagen i 1971 års statsbudget
41077: tigaste ämbetsverken pasten, polisen, länsmans- måtte intaga ett 50 000 mark stort an-
41078: kansliet, skattebyrån, sjukförsäkringsbyrån, slag /ör projektering av ett statligt äm-
41079: betshus till Karis köping.
41080: Helsingfors den 18 april 1970.
41081:
41082: Lars Lindeman. Ulf Sundqvist.
41083: 985
41084:
41085: IV,576.- Rah.al. n:o 35. Suomennos.
41086:
41087:
41088:
41089:
41090: Undeman ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
41091: suunnittelua varten Kariaan kauppa/aan.
41092:
41093:
41094: E d u s k u n n a 11 e.
41095:
41096: Karjaan kauppala on viimeisten kymmenen saneläketoimisto ja työnvälitys, ovat kaikki
41097: vuoden aikana muodostunut yhä merkittäväm- vuokratuissa tiloissa eri puolilla kauppalaa.
41098: mäksi läntisen Uudenmaan keskukseksi. Elin- Kauppalan viranomaisten taholta selvitetään
41099: keinoelämää ja opetuslaitosta on laajennettu ja parhaillaan suunnitellun virastotalon tonttiky-
41100: Karjaan maalaiskunnan liittämisen jälkeen symystä. Mm. kauppalan asutuskeskuksessa si-
41101: kauppalan asukasmäärä on huomattava. Sen eri- jaitsevan Työväentalon omistajat ovat tehneet
41102: muotoisiin palveluihin kohdistuvat vaatimukset tarjouksen sopivaksi tonttimaaksi. Koska kysy-
41103: lisääntyvät alati. Sitä palvelua, josta valtion vi- myksessä olevan selvityksen odotetaan valmis-
41104: rastot vastaavat, tulisi näistä syistä tehostaa. tuvan pian, pitäisi virastotalon suunnittelu
41105: Tämä voisi tapahtua mm. rakentamalla kauppa- aloittaa niin pian kuin mahdollista.
41106: laan nykyaikainen tarkoituksenmukainen val- Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
41107: tion virastotalo. Valtion virastojen huoneistot
41108: sijaitsevat nykyisellään liian hajallaan. Tärkeim- että Eduskunta vuoden 1971 tulo- ia
41109: mät virastot, posti, poliisi, nimismiehen kans- menoarvioon ottaisi 50 000 markan
41110: lia, verotoimisto, sairausvakuutustoimisto, kan- määrärahan valtion virastotalon suun-
41111: nittelua varten Kariaan kauppa/aan.
41112: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
41113:
41114: Lars Lindeman. Ulf Sundqvist.
41115:
41116:
41117:
41118:
41119: 124 427/70
41120: 986
41121:
41122: IV,577.- Fin.mot. nr 36.
41123:
41124:
41125:
41126:
41127: Lindeman m. fl.: Om anvisande av anslag för en yrkesvägled-
41128: ningsbyrå i Karis köping.
41129:
41130:
41131: T i 11 R i k s d a g e n.
41132:
41133: Distriktsindelningen för yrkesväglednings- i Karis äntligen fås tili stånd. Detta borde ske
41134: verksamheten förutsätter grundandet av en yr- så snabbt som möjligt även med tange på det
41135: kesvägledningsbyrå i Karis köping. Upprättan- storå omskolningsbehov som föreligger på
41136: det av denna byrå måste anses vara en allt mera grund av den allt starkare strukturomvand-
41137: brådskande och nödvändig åtgärd eftersom nä- lingen i det västnyländska området.
41138: ringslivet och utbildningsväsendet i västra delen Med. hänvisning tili det ovan sagda föreslår
41139: av Nyland växer och utvidgas i allt snabbare undertecknade,
41140: tempo. Trots det utvidgade behovet och oav-
41141: sett flere framställningar om grundandet av att Riksdagen i 1971 års statsbudget
41142: sagda yrkesvägledningsbyrå har inga åtgärder måtte upptaga ett 100 000 mk stort an-
41143: vidtagits. slag för inrättandet av en yrkesvägled-
41144: Såsom läget nu utvecklats med hänsyn tili det ningsbyrå i Karis köping samt för an-
41145: ökade behovet av yrkesutbildad arbetskraft i ställandet av nödig personai vid byrån.
41146: västra Nyland måste yrkesvägledningsbyrån
41147: Helsingfors den 14 april 1970.
41148:
41149: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
41150: Ulf Sundqvist. Erkki Tuomioja.
41151: 987
41152:
41153: IV,577.- Rah.al. n:o 36. Suomennos.
41154:
41155:
41156:
41157:
41158: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanoh-
41159: jaustoimistoa varten Karjaan kauppalaan.
41160:
41161:
41162: E d u s k u n n a 11 e.
41163:
41164: Ammatinvalinnanohjausta varten tehty piiri- tinvalinnanohjaustoimisto vihdoinkin saatava
41165: jako edellyttää ammatinvalinnanohjaustoimis- aikaan. Tämän tulisi tapahtua niin pian kuin
41166: ton perustamista Karjaan kauppalaan. Tämän toi- mahdollista ajatellen myös sitä suurta uudelleen-
41167: miston perustamista on pidettävä sitäkin kii- kouluttamisen tarvetta, johon läntisen Uuden-
41168: reellisempänä ja välttämättömämpänä toimenpi- maan alueella tapahtuva yhä voimakkaampi
41169: teenä, kun läntisen Uudenmaan elinkeinoelämä elinkeinoelämän rakennemuutos johtaa.
41170: ja opetuslaitos yhä nopeammin kasvavat ja laa- Yllä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet eh-
41171: jenevat. Huolimatta lisääntyneestä tarpeesta ja dottavat,
41172: useista sanotun ammatinvalinnanohjaustoimis- että Eduskunta vuoden 1971 tulo- ja
41173: ton perustamisesityksistä, mihinkään toimenpi- menoarvioon ottaisi 100 000 markan
41174: teisiin ei ole ryhdytty. määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
41175: Tilanteen kehityttyä nyt tällaiseksi, ja kun miston perustamista ja siihen tarvittavan
41176: läntisellä Uudellamaalla tarvitaan lisää ammat- henkilökunnan ottamista varten Karjaan
41177: tiin koulutettua työvoimaa, on Karjaan amma- kauppalaan.
41178: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41179:
41180: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
41181: Ulf Sundqvist. Erkki Tuomioja.
41182: 988
41183:
41184: IV,578.- Fin.mot. nr 37.
41185:
41186:
41187:
41188:
41189: Lindeman hl. fl.: Om anvisande av anslag för en yrkesvägled-
41190: ningsbyrå i Borgå stad.
41191:
41192:
41193: Tili Riksdagen.
41194:
41195: Den uppgjorda distriktsindelningen för yr- Då upprättandet av ovan nämnda yrkesvägled-
41196: kesvägledningsarhetet förutsätter grundandet av ningsbyrå är en synnerligen brådskande ange-
41197: en yrkesvägledningsbyrå som skulle betjäna lägenhet föreslår undertecknade,
41198: även den svenskspråkiga befolkningen i Östra
41199: Nyland och placeras i Borgå stad. Den senare att Riksdagen i 1971 års statsbudget
41200: tidens ekonomiska expansion i traktema av måtte intaga ett 100 000 mk stort an-
41201: Borgå och Lovisa understryker viktigheten av slag för inrättandet av en yrkesvägled-
41202: yrkesvägledning eftersom man på denna väg får ningsbyrå i Borgå stad samt /ör anstäl-
41203: utbildad arbetskraft och dessutom har möjlig- landet av nödig personai vid byrån.
41204: heter att effektivisera arbetskraftens omskol-
41205: ning.
41206: Helsingfors den 14 april 1970.
41207:
41208: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
41209: Ulf Sundqvist. Erkki Tuomioja.
41210: 989
41211:
41212: IV,.578.- Rah.al. n:o 37. Suomennos.
41213:
41214:
41215:
41216:
41217: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanoh-
41218: iaustoimistoa varten Porvoon kaupunkiin.
41219:
41220:
41221: Eduskunnalle.
41222:
41223: Ammatinvalinnanohjaustyötä varten tehty Koska yllä mainitun ammatinvalinnanohjaus-
41224: piirijako edellyttää ammatinvalinnanohjaustoi- toimiston perustaminen on erityisen kiireellinen
41225: miston perustamista, joka palvelisi myös itäi- asia, allekirjoittaneet ehdottavat,
41226: sen Uudenmaan ruotsinkielistä väestöä ja joka
41227: sijoitettaisiin Porvoon kaupunkiin. Porvoon ja että Eduskunta vuoden 1971 tulo- ;a
41228: Loviisan seuduilla viime aikoina tapahtunut ta- menoarvioon ottaisi 100 000 markan
41229: loudellinen kasvu painottaa ammatinvalinnan- määrärahan ammatinvalinnanohiaustoi-
41230: ohjauksen tärkeyttä, varsinkin kun tätä tietä miston perustamista varten Porvoon
41231: saadaan nopeammin koulutettua työvoimaa ja si- kaupunkiin sekä siihen tarvittavan hen-
41232: täpaitsi mahdollisuudet työvoiman uudelleen- kilökunnan ottamista varten.
41233: koulutuksen tehostamiseen.
41234: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41235:
41236: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
41237: Ulf Sundqvist. Erkki Tuomioja.
41238: 990
41239:
41240: IV,579.-Rah.al. n:o 38.
41241:
41242:
41243:
41244:
41245: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen aluetta
41246: palvelevan> Imatran kauppa/aan sijoitettavan kurssikeskuk-
41247: sen suunnittelua varten.
41248:
41249:
41250: E d u s k u n n a 11 e.
41251:
41252: Kaakkois-Suomessa tällä hetkellä vallitsevien saamaan alueelleen uutta teollisuutta ja laajen-
41253: työllisyysvaikeuksien poistamiseksi sekä erittäin tamaan entistä luodakseen siten edellytyksiä
41254: ajankohtaiseksi tulevan uudelleen- ja jatko- uusien pysyvien työpaikkojen muodostamiselle.
41255: koulutusmahdollisuuksien järjestämiseksi olisi Väkiluvun ennustetaan kasvavan nykyisestä
41256: Kaakkois-Suomen alueelle saatava ammattikas- 35 000 asukkaasta vuoteen 1990 mennessä lä-
41257: vatushallituksen alueellinen kurssikeskus. Kurs- hes 47 000 asukkaaseen.
41258: sikeskus helpottaisi myös alueen ammatillisen Lähiaikoina kaupungiksi muuttuvassa Imat-
41259: peruskoulutuksen järjestelyä. ran kauppalassa sijaitsee kolme yliopistoon joh-
41260: Lappeenranta-Joutseno-Imatra muodostaa tavaa oppikoulua, teknillinen koulu, kauppa-
41261: Etelä-Karjalan ja koko Kaakkois-Suomen ydin- koulu ja ammattikoulu. Paikkakunnan yleinen
41262: alueen, jota on pyritty kehittämään yhtenä ko- kehitys monipuolisine palvelu- ja sivistyslaitok-
41263: konaisena keskusalueena. Tämän keskusalueen sineen, rakenteilla olevine keskustoineen ja hy-
41264: väkiluku on tällä hetkellä noin 100 000 henkeä vine liikenneyhteyksineen tarjoaa näin ollen
41265: eli n. 2/3 koko Etelä-Karjalan väestöstä. Etelä- tarkoituksenmukaiset edellytykset kurssikeskuk-
41266: Karjalan väestön lisäyksen ennustetaan tapah- sen sijoittamiselle Imatran kauppalaan. Kaup-
41267: tuvan ainoastaan edellä mainituilla paikkakun- pala on myöskin valmis neuvottelemaan kurssi-
41268: nilla. Valtakunnan suunnittelutoimiston arvion keskuksen tarvitseman tontin varaamisesta
41269: mukaan lisäys tulee vuoteen 1990 mennessä kauppalan keskustassa sijaitsevalle koulutuskes-
41270: olemaan n. 12 000 henkeä. kusalueelle. Suurena asutuskeskuksena Imatran
41271: Kun muu Etelä-Karjalan alue muodostuu sa- kauppala voi tarjota kurssikeskuksen henkilö-
41272: manaikaisesti muuttotappiolliseksi, olisi jo täl- kunnalle ja oppilaille mahdollisuuksia monipuo-
41273: täkin kannalta katsottuna alueellinen kurssikes- liseen vapaa-ajan harrastustoimintaan. Opetta-
41274: kus sijoitettava mainitulle kehittyvälle ydin· javoimien saaminen paikk~kunnalle on vai-
41275: alueelle. vatonta ja tuntiopettajien saamista helpottavat
41276: jo toimivat oppi- ja teollisuuslaitokset.
41277: Imatran kauppala sijaitsee tämän alueen itä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41278: päässä. Sen välittömässä läheisyydessä sijaitse- nioittaen,
41279: vissa kunnissa asuu yli puolet eli 55 % muut-
41280: totappiollisten paikkakuntien väestöstä. Imat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41281: ran kauppala on tunnetusti maamme suurim- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
41282: pia teollisuuskeskuksia. Paikkakunnalla jo val- määrärahan Kaakkois-Suomen aluetta
41283: miina ja toiminnassa olevien tehdaslaitosten li- palvelevan> Imatran kauppalaan sijoitet-
41284: säksi sinne rakennetaan parhaillaan Enso-Valme- tavan alueellisen kurssikeskuksen suun-
41285: tin koetehdasta. Kauppala pyrkii kaikin tavoin nittelua varten.
41286: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
41287:
41288: Anna-Liisa Linkola. Erkki Häkämies.
41289: 991
41290:
41291: IV,580.- Rah.al. n:o 39.
41292:
41293:
41294:
41295:
41296: Lintilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannuksen virastotalon
41297: suunnittelutöiden loppuunsaattamiseen.
41298:
41299:
41300: E d u s k u n n a 11 e.
41301:
41302: Kannuksen kunnassa valtion virastot, posti, sen jälkeenkin Kannus muodostaa koko laajan
41303: nimismies, poliisi, verotoimisto, sairausvakuu- Lestijokilaakson keskuksen monin yhteisin pal-
41304: tustoimisto ym. toimivat erittäin ahtaissa ja velupistein. Alueen väestö odottaa, että myös
41305: epäkäytännöllisissä olosuhteissa. Uuden valtion valtion virastojen taholta voitaisiin järjestää
41306: virastotalon aikaansaaminen on Kannuksessa entistä parempia palveluksia.
41307: ensiarvoisen tärkeä. Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
41308: Valtion virastotalokomitean mukaan Kannuk- tavasti,
41309: sen virastotalo on tarpeellinen, mutta jostain
41310: syystä suunnitelmien tekeminen on ollut nyt että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41311: kauan keskeytyksissä. Töiden nopealle jatkami- •tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
41312: selle ja edelleen rakennustöiden aloittamiselle suuruisen määrärahan Kannuksen viras-
41313: ei pitäisi olla mitään esteitä. Kunta on suorit- totalon suunnittelutöiden loppuunsaat-
41314: tanut tarvittavat tonttijärjestelyt ja virastotalon tamiseksi ja rakennustöiden aloittami-
41315: tarve on kiistaton. M~hdollisen kuntauudistuk- seksi.
41316: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41317:
41318: Aaro Lintilä. Matti Ruokola.
41319: Orvokki Kangas. P. Mäki-Hakola.
41320: 992
41321:
41322: IV,581.- Rah.al. n:o 40.
41323:
41324:
41325:
41326:
41327: Lintilä ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen
41328: Keski-Pohjanmaan koeaseman uudisrakennuksiin.
41329:
41330:
41331: Ed u s kun n a 11 e.
41332:
41333: Metsätalouden merkitys koko Pohjanmaan ta- Pohjanmaan uuden kokeilualueen tourunnan
41334: louselämälle ja erityisesti työllisyyden turvaami- aloittamiseksi ja seuraavana vuonna samaan tar-
41335: selle on ensiarvoinen, · koska metsien tuoton ko- koitukseen perustamistaimien jatkamiseen.
41336: hottamiselle on olemassa laajamittaiset mahdolli- Vuonna 1965 menoarviossa eduSikunta myönsi
41337: suudet suorittamalla vesiperäisten metsämaiden 40 000 markan suuruisen määrärahan Kannuk-
41338: kuivatuksia ja muita perusparannustöitä. Tässä sen kuntaan sijoitettavan metsäntutkimuslaitok-
41339: tarkoituksessa on valtiovallan toimesta useissa sen koeaseman uudisrakennusten suunnitteluun.
41340: komiteoissa laadittu selvityksiä metsien tuoton Tätä suunnittelutyötä ei kuitenkaan käynnis-
41341: kohottamismahdollisuuksista ja niissä on voitu tetty ja myönnetyt varat siirrettiin myöhemmin
41342: perusteellisesti todeta, että alueen metsien tuot- metsäntutkimuslaitoksen muihin tarkoituksiin.
41343: toa voidaan tarkoituksenmukaisin perusparan- Edellytykset ja välttämätön tarve on olemassa
41344: nuksin lisätä usealla miljoonalla kuutiometrillä uuden koeaseman rakentamiseksi Kannukseen.
41345: vuodessa. Näin laajamittaisen toiminnan menes- Hankkeen toteuttamisella on kiire, sillä sen
41346: tyksellistä läpiviemistä varten on samalla tehos- avulla saadaan viedyksi taloudellista nousua
41347: tettava myös metsäntutkimusta, jotta käytännön eteenpäin maamme köyhimpiin alueisiin kuulu-
41348: metsätalous saisi käyttää hyväkseen kipeästi kai- valla Keski-Pohjanmaalla.
41349: paamiaan tutkimustietoja esiintyvien ongelmien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41350: ratkaisemiseksi sekä toiminnan rationalisoimi- nioittavasti,
41351: seksi. On korostettava, että alueen erikoislaatui-
41352: set metsälliset pulma~kysymykset vaativat tullak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41353: seen ratkaistuksi nimenomaan alueellisen tutki- 1971 tulo- ja menoarvioon 700 000
41354: mustoiminnan tehostamista perustamalla koe- markan suuruisen määrärahan metsän-
41355: kenttiä ja koeasemia. tutkimuslaitoksen Keski-Poh;anmaan
41356: Asian merkityksen on eduskunta jo aikaisem- koeaseman uudisrakennus/en suunnitte-
41357: min todennut. Vuonna 1961 myönnettiin mää- lua ja rakentamista varten Kannukseen.
41358: rärahoja maiden hankkimiseen Keski- ja Etelä-
41359: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41360:
41361: Aaro Lintilä. Orvokki Kangas.
41362: Reino Kangas. Heimo Linna.
41363: P. Mäki-Hakola.
41364: 993
41365:
41366: IV,582.- Rah.al. n:o 41.
41367:
41368:
41369:
41370:
41371: Lintilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan maa-
41372: talousoppilaitoksen koulutilan maataloustuotantorakennuksen
41373: rakentamiseen.
41374:
41375:
41376: E d u s k u n n a 11 e.
41377:
41378: Kannuksen kunnassa sijaitsevan Keski-Pohjan- markkaa. Kun oppilaitos SlJaltsee keskellä
41379: maan maatalousoppilaitoksen rakentamista on maamme luontaisinta karjatalousaluetta, niin ei
41380: viime vuosina suoritettu laajassa määrin opetus- ole pelkoa, että oppilaitosta kehitettäessä ta-
41381: tilojen ja opettajien asuntojen osalta. pahtuisi virheinvestointia, vaan siten saataisiin
41382: Oppilaitoksen opetustyöhön kiinteästi kuu- käytännön opetus koulutilalla nykyaikaa vastaa-
41383: luvaa maatilaa on myös laajennettu, joten sen vaksi.
41384: pinta-ala käsittää nyt 66 ha peltoa ja n. 200 ha Rakennushankkeen toteuttamista kiirehtii
41385: metsää. Kun maatilalla on vanha ja huomatta- myös se, että ensi vuoden työllisyyskautena val-
41386: vasti pienempää tarvetta palvelemaan rakennettu tiolla ei ole minkäänlaisia työkohteita Kannuk-
41387: maataloustuotantorakennus, niin se vaikeuttaa sen kunnan alueella.
41388: nykyisen maatilan kannattavuutta ja karjatalous- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41389: koulun käytännöllistä opetusta. taen,
41390: Toivottavaa on, että uuden maataloustuotan-
41391: torakennuksen rakentaminen toteutettaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41392: mahdollisimman pian. Kaikki tarvittavat suun- valtion tulo- ja menoarvioon 700 000
41393: nitelmat ovat maataloushallituksessa jo val- markkaa Keski-Pohjanmaan maatalous-
41394: miina. Rakennuksen tilavuudeksi tulee n. oppilaitoksen koulutilan maataloustuo-
41395: 6 500 m3 ja kustannusarvio on n. 700 000 tantorakennuksen rakentamiseen.
41396: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41397:
41398: Aaro Lintilä. Reino Kangas.
41399: Esu Niemelä. Paavo Niinikoski.
41400: P. Mäki-Hakola. Orvokki Kangas.
41401: Matti Ruokola.
41402:
41403:
41404:
41405:
41406: 12.5 427/70
41407: 994
41408:
41409: IV,583.- Rah.al. n:o 42.
41410:
41411:
41412:
41413:
41414: Luja ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon aluesairaalan en-
41415: simmäisen rakennusvaiheen toteuttamiseksi.
41416:
41417:
41418: E d u s k u n n a 11 e.
41419:
41420: Uudenmaan kuntien sairaansijatilanne on viksi. Näin ollen sairaalan rakennustyöt on mah-
41421: muodostunut huolestuttavaksi ja vaikeutuu yhä dollista aloittaa välittömästi sen jälkeen, kun sai-
41422: lähivuosien kuluessa. Pelkästään Helsingin Seu- raala on hyväksytty aluesairaalaksi ja sen perusta-
41423: tukaavaliiton alueella, joka käsittää Helsingin ja miskustannuksiin myönnettävää valtionapua var-
41424: Hyvinkään kaupungit, Espoon, Järvenpään, Kau- ten saadaan tarpeellinen määräraha. On las-
41425: niaisten ja Keravan kauppalat sekä Helsingin kettu, että sairaalan rakentamisvaihe kestäisi
41426: maalaiskunnan, Hyvinkään maalaiskunnan, Nur- noin viisi vuotta, ja valtion osuus perustamis-
41427: mijärven, Tuusulan ja Vihdin kunnat, arvioidaan kustannuksista tulisi kustannusarvion ja kun-
41428: vuoteen 1975 mennessä tarvittavan yhteensä nallisista yleissairaaloista annetun lain 32 § :n
41429: yhdeksän 420 paikkaista yleissairaalaa jo ole- mukaan olemaan yhteensä 32 000 000 markkaa.
41430: massa olevien sairaaloiden lisäksi. Helsingin Espoon ym. kuntien aluesairaalan kuntainlii-
41431: Seutukaavaliiton tutkimuksessa sairaaloista ja ton toimialue on tunnetusti maan voimakkainta
41432: huoltolaitoksista Helsingin seutukaavassa tode- muuttovoittoaluetta. Alueen henkikirjoitettu
41433: taan mm., että sairaansijojen rakentamisessa on asukasmäärä oli 1. 1. 1968 yli 200 000 ja ennus-
41434: tässä vaiheessa kiinnitettävä huomiota erikois- teen mukaan alueen asukasmäärä kasvaa vuoden
41435: lääkärijobtoisiin sairaansijoihin. 1975 loppuun mennessä 300 OOO:een ja vuoteen
41436: Vuonna 1963 perustettiin Espoon ym. kuntien 2000 mennessä 648 OOO:een. Lääkintöhallituk-
41437: aluesairaalan kuntainliitto. Kuntainliiton toimi- sen ohjeet yleissairaalan rakentamisesta, laajen-
41438: alue käsittää Espoon, Kauniaisten ja Karkkilan tamisesta ja peruskorjauksista edellyttävät, että
41439: kauppalat sekä Helsingin maalaiskunnan ja erikoislääkärijobtoisia sairaansijoja olisi oltava
41440: Kirkkonummen, Nurmijärven ja Vihdin kunnat. nykyisin käytettävissä viisi kappaletta 1000 asu-
41441: Kuntainliiton toimesta on laadittu suunnitelma kasta kohti. Ottaen huomioon kuntainliiton toi-
41442: aluesairaalan rakentamiseksi kuntainliiton jäsen- mialueen nykyisen asukasmäärän ja sen voimak-
41443: kuntien erikoislääkärijobtoisen sairaanhoidon tar- kaan lisääntymisen lähitulevina vuosina sekä sai-
41444: peen tyydyttämistä varten. Suunnitelma edellyt- raansijojen puutteen Helsingin Yliopistollisessa
41445: tää 420 sairaansijaa käsittävän aluesairaalan ra- Keskussairaalassa, olisi Espoon ym. kuntien alue-
41446: kentamista. Sairaalan perustamissuunnitelma on sairaalan rakennustyöt voitava aloittaa välittö-
41447: hyväksytty Lääkintöhallituksessa 27. 2. 1963 ja mästi.
41448: huonetilaohjelma on vahvistettu 20. 5. 1965. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
41449: Lääkintöhallitus on hyväksynyt aluesairaalan ra-
41450: kentamista varten tarkoitetun alueen tähän tar- että Eduskunta .ottaisi vuoden 1971
41451: koitukseen käytettäväksi 30. 1. 1965. Sairaalan tulo- ja menoarvioon 6 540 000 markan
41452: rakennushankkeen osalta on sisäasiainministeriö määrärahan käytettäväksi Espoon ym.
41453: myöntänyt poikkeusluvun 26. 3. 1969. kuntien aluesairaalan kuntainliiton toi-
41454: Sairaalan suunnittelutyöt ovat edistyneet niin mesta Espoon kauppalan Karvasmäen ky-
41455: pitkälle, että pääpiirustukset ovat jo valmistu- lään rakennettavan aluesairaalan ensim-
41456: neet ja ne on lähetetty tarkistettuina uudelleen mäisen rakennusvaiheen toteuttamiseksi.
41457: 23. 5. 1969 Lääkintöhallituksen hyväksyttä-
41458: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
41459:
41460: Sinikka Luja. Osmo Kaipainen. Kaisa Raatikainen.
41461: 995
41462:
41463: IV,584.- Rah.al. n:o 43.
41464:
41465:
41466:
41467:
41468: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkkilan-Pusulan-
41469: Lohjan tien rakentamiseen.
41470:
41471:
41472: E d u s k u n n a II e.
41473:
41474: Uudenmaan läänin tieolojen nykytilanne kompaan asemaan. Sama ilmiö on havaitta-
41475: ja niiden edelleen kehittäminen on ollut vissa niin itä- kuin länsi-Uudellamaallakin.
41476: viime vuosien aikana vilkkaan keskustelun Länsi-Uudellamaalla maantieyhteyden pa-
41477: aiheena. On todettu ettei teiden suunnittelu, rantaminen Karkkilaan, Pusulan ja Lohjan
41478: rakentaminen ja valmistuminen ole oi- suunnassa edistäisi alueen pienten kuntien lii-
41479: keassa suhteessa läänin asukas- ja moottori- kennettä huomattavasti.
41480: ajoneuvotiheyteen. Uudenmaan alueella on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
41481: lähes 20 % maan väestöstä, 25 % moottori- nioittaen,
41482: ajoneuvokannasta, mutta kuitenkin vain 7 %
41483: teistä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41484: Lisäksi on kielteisenä seikkana tullut esille tulo- ja menoarvioon 100 000 mk:n
41485: se, että Helsingistä johtavat moottoritiet määrärahan Karkkilan, Pusulan ja
41486: vaativat määrärahoista suurimman osan, Lohjan välisen tiesuunnan tutkimiseen
41487: mistä johtuen varsinainen maaseutu jää hei- ja töiden aloittamiseen.
41488: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
41489:
41490: Matti Mattila. Eino Lottanen.
41491: 996
41492:
41493: IV,585.- Rah.al. n:o 44.
41494:
41495:
41496:
41497:
41498: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän-Pukkilan
41499: yhdystien rakentamiseen.
41500:
41501:
41502: E d u s k u n n a 11 e.
41503:
41504: Uudenmaan läänin alueella rakenteilla oleva sessä asemassa kun itäisen Uudenmaan pieniä
41505: n.s. ulompi kehätie valmistuttuaan muuttaa rat- kuntia lähinnä itään yhdistävä tiekään ei ole
41506: kaisevasti liikenteen rakennetta. Näin muodos- päässyt edes suunnitteluvaiheeseen.
41507: tuu itsestään uusi liikenteen järjestelyn tarve, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
41508: joka edellyttää myös uusia teitä lähinnä yhdys- nioittaen,
41509: teitä. Eräs tällainen välttämätön tie on saatava että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41510: Mäntsälän ja Pukkilan välille, tie, joka avaa tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
41511: liikenteen k.o. kehätieltä itäiselle Uudellemaal- Mäntsälän-Pukkilan yhdystien suunnit-
41512: le. Pukkila on ollut ja edelleenkin on syrjäi- teluun ja rakennustöiden aloittamiseen.
41513: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
41514:
41515: Matti Mattila. Eino Lottanen.
41516: 997
41517:
41518: IV,586. ~ Fin.mot. nr 45. IV,586.-Rah.al. n:o 45.
41519:
41520:
41521:
41522: Melin m. fl.: Om anvisande av anslag för ut- Melin ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsa-
41523: redning av svensk-finländska kulturinstitu- lais-suomalaisen kulttuurikeskuksen sijainti-
41524: tets placering. paikan tutkimista varten.
41525:
41526:
41527: T i U R i k s d a g e n. Ed u s k u n n a 11 e.
41528:
41529: Som bekant beviljades i 1968 års statsbudget Kuten tunnettua myönnettiin vuoden 1968
41530: 100 000 mark för förberedelser för uppförandet tulo- ja menoarviossa 100 000 markkaa ruotsa-
41531: av ett svenskt-finländskt kulturcentrum. Som lais-suomalaisen kulttuurikeskuksen rakentami-
41532: plats för nämnda kulturcentrum erbjöds lägen- sen valmistelua varten. Kulttuurikeskuksen si-
41533: heten Rn:r 1945 , kallad Hanaholmen, belägen joituspaikaksi tarjottiin Espoon kauppalan Ha-
41534: på Hanaholmen i Esbo köping, viiken omfattar nasaaressa sijaitsevaa Hanasaari-nimistä tilaa
41535: 5,617 ha, för köpesumman 500 000 mark. Re- Rn:o 1945, joka suuruudeltaan on 5,617 heh-
41536: geringen ansåg området vara en lämplig plats för taaria, 500 000 markan kauppahinnasta. Halli-
41537: detta kulturcentrum. Om köpet av detta om- tus piti aluetta sopivana kulttuurikeskuksen si-
41538: råde undertecknades ett förhandsavtal 28. 2. jaintipaikaksi. Alueen ostamisesta tehtiin 28. 2.
41539: 1969. 1 1969 års tredje tilläggsbudget hade 1969 allekirjoitettu esisopimus. Vuoden 1969
41540: för inköp av detta område reserverats ett kolmannessa lisäbudjetissa oli alueen ostamista
41541: reservationsanslag om 500 000 mark. Då ärendet varten varattu 500 000 markan määräinen siir-
41542: behandlades i riksdagen intog riksdagen först en tomääräraha. Asiaa eduskunnassa käsiteltäessä
41543: negativ ståndpunkt tili detta köp, men genom päädyttiin ensin esitetyn kaupan suhteen kiel-
41544: ett beslut som fattades några dagar senare in- teiselle kannalle, mutta joitakin päiviä myöhem-
41545: köptes dock jordområdet åt finska staten. min tehdyllä päätöksellä maa-alue kuitenkin os-
41546: tettiin Suomen valtiolle.
41547: Då saken avgjordes var riksdagen dock brist- Asiaa ratkaistessaan oli eduskunta kuitenkin
41548: fälligt informerad. Man hade inte anhållit om puutteellisesti informoitu. Rakennushallituksen
41549: byggnadsstyrelsens och expertorganisationemas ja asiantuntijajärjestöjen lausuntoja ei oltu pyy-
41550: uthitanden. Man hade inte i tillräcklig mån för- detty. Alueen soveltumista tarkoitusta varten ei
41551: vissat sig om att området lämpade sig för oltu riittävästi tutkittu eikä sijaintikysymykseen
41552: nämnda ändamål och inte heller hade tillräck- kiinnitetty riittävää huomiota ennen päätöksen
41553: lig uppmärksamhet fästs vid placeringsfrågan syntymistä.
41554: innan beslutet fattades.
41555: Förutom ovannämnda bristfälliga information Edellä mainitun puutteellisen informaation ja
41556: och missförhållandena i behandlingsordningen, käsittelyjärjestyksellisten epäkohtien lisäksi on
41557: har av de offentliga diskussioner som förts i asian johdosta käydyssä julkisessa keskustelussa
41558: ärendet framgått, att Hanaholmens lämplighet tullut ilmi, että Hanasaaren soveltuvuus tar-
41559: för nämnda ändamål är tvivelaktig. Hana- koitusta varten on kyseenalainen. Hanasaari ei
41560: holmen är varken ur trafiksynpunkt eller med ole rakennuspaikkana sopiva liikenteellisesti eikä
41561: tanke på storleken lämplig som byggnadsplats, myöskään kokonsa puolesta varsinkaan, kun
41562: i synnerhet då man vet att rumsprogrammet huonetilaohjelma jo nyt tiedetään alunperin
41563: redan nu är mera omfattande än vad man suunniteltua laajemmaksi. Kun kulttuurikes-
41564: ursprungligen planerat. Emedan detta kultur- kuksen sijainti tulee siten valita, että se liittyy
41565: centrum bör placeras så, att platsen är nära läheisesti yhteiskunnan toimintoihin ja saattaa
41566: ansluten tili samhällets olika funktionsformer jatkuvasti laajentua ja kehittyä, on selvää, että
41567: och därtill med beaktande av det fortlöpande paikan valintaan tulee kiinnittää erityistä huo-
41568: skall ha möjlighet att utvidgas och utvecklas, miota. Milloin liikenne- ja kunnallisteknilliset
41569: är det givet att särskild uppmärksamhet bör kysymykset joudutaanvartavasten ratkaisemaan
41570: fästas vid valet av plats. Då trafik- och kom- ja lähtökohta on siinä määrin epäedullinen kuin
41571: 998 IV,586.- Ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus.
41572:
41573:
41574: munaltekniska frågor måste lösas enkom med mitä Hanasaaren osalta on jo nyt todettavissa,
41575: tanke på detta och utgångspunkten är såpass tulisi ratkaisu myös yhteiskunnalle huomatta-
41576: ofördelaktig som fallet är med Hanaholmen, vasti kalliimmaksi kuin mitä siinä tapauksessa
41577: skulle denna lösning även för samhället bli olisi asian laita, jos kulttuurikeskus sijoitettai-
41578: betydligt dyrare än om kulturcentralen place- siin alueelle, jossa tämänkaltaiset kysymykset
41579: rades på ett område, där dylika frågor redan ovat jo valmiiksi ratkaistu!. Ainoastaan perus-
41580: lösts. Endast genom en noggrann utredning teellisella tutkimuksella voidaan päätyä tulok-
41581: kan man nå ett resultat som kan garahtera seen, joka voi taata kulttuurikeskuksen toiminta·
41582: kulturcentrums verksamhetsförutsättningar och edellytykset ja tulevan kehityksen. Tutkimuk-
41583: framtida utveckling. Ä ven medlen för en dylik seen käytettävät varat johtanevat myös talou-
41584: undersökning torde - sett ur ekonomisk syn- delliselta kannalta edullisempaan ratkaisuun.
41585: vinkel - medföra ett fördelaktigare resultat. Todettakoon vielä, että vaikka Hanasaarta kos-
41586: Man kan ännu konstatera, att, trots att köpet keva kauppa on nyt suoritettu, ei kulttuuri-
41587: med Hanaholmen redan gjorts, inget separat keskuksen rakentamisesta nimenomaan tälle
41588: beslut om att uttryckligen uppföra kultur- alueelle ole erillistä päätöstä tehty.
41589: centrum på detta område har fattats.
41590: · Hänvisande tili det ovanstående föreslår un- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet eh-
41591: dertecknade, att en noggrann utredning angående dottavat, että ruotsalais-suomalaisen kulttuuri-
41592: placeringen av det svensk-finländska kulturinsti- keskuksen sijaintipaikkaa koskeva perusteellinen
41593: tutet med det snaraste skulle påbörjas och att tutkimus aloitettaisiin ensi tilassa ja että asia tä-
41594: ärendet, sedan denna utredning sluuförts, på nytt män tutkimuksen valmistuttua saatettaisiin
41595: skulle upptas tili behandling av riksdagen. För- uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi. Sen vuoksi
41596: denskull föreslår vi, ehdotamme,
41597:
41598: att Riksdagen i statsförslaget för år että Eduskunta vuoden 1971 tulo- ja
41599: 1971 måtte uppta ett anslag om 75 000 menoarvioon ottaisi 75 000 markan mää-
41600: mark för utredning av svensk-finländska rärahan ruotsalais-suomalaisen kulttuuri-
41601: kulturinstitutets placering. keskuksen sijoittamisen selvittämistä
41602: varten.
41603: Helsingforsden 17 april1970. Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41604:
41605: Ingvar S. Melin. Eeva Särkkä. Olavi Lähteenmäki.
41606: Pär Stenbäck. M. Jaatinen. Olavi Tupamäki.
41607: Ulf Sundqvist. Juha Vikatmaa. Elsi Hetemäki.
41608: Terho Pursiainen. Seija Karkinen. Harri Holkeri.
41609: Paavo Väyrynen. Osmo Kaipainen. Niilo Tarvajarvi.
41610: Bror Liliqvist. Pertti Salolainen. G. Laatio.
41611: Erkki Hara. Pirkko Aro. Arne Berner.
41612: Pekka Haarla. Pekka Tarjanne.
41613: 999
41614:
41615: IV,587.-Rah.al. n:o 46.
41616:
41617:
41618:
41619:
41620: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion teknillisen
41621: tutkimuslaitoksen graafisen laboratorion toimintaedellytysten
41622: parantamiseksi.
41623:
41624:
41625: E d u s k u n n a 11 e.
41626:
41627: V aitioneuvoston asettama Lehdistön Talous- Tutkimustyön kenttä on varsin laaja, se kos-
41628: komitea -66 totesi mietinnössään, että maamme kee koko sanomalehtipainotekniikkaa. Jotta
41629: sanomalehdistön toimintaedellytyksien paran- maassamme pysyttäisiin ajan ja kehityksen ta-
41630: taminen edellyttäisi mm. nykyistä tehokkaam- salla, olisi luotava nykyistä paremmat mahdolli-
41631: man sanomalehtiteknisen tutkimuksen käynnis- suudet tutkia uusia painoteknisiä menetelmiä
41632: tämistä. sekä teknisten että taloudellisten vertailujen
41633: Perusteluissaan Lehdistön Talouskomitea -66 muodossa, seurattava alan tutkimustyön kehi-
41634: mainitsi, että sanomalehtitekniseen tutkimustyö- tystä sekä muissa pohjoismaissa että pohjois-
41635: hön Suomessa käytetyt varat todennäköisesti maiden ulkopuolella, osallistuttava aktiivisesti
41636: suhteellisesti vastaavat sanomalehtipainoteknii- tutkimustyöhön ja pystyttävä antamaan oma
41637: kan osuutta koko graafisesta teollisuudesta. osuus käynnistettyyn yhteispohjoismaiseen sa-
41638: V. 1964 olivat graafisen teollisuuden tutki- nomalehtitekniseen tutkimukseen, lyhyesti sa-
41639: mukseen käyttämät kokonaisvarat 315 000 noen pyrittävä pysyttelemään yhä kiivaammassa
41640: markkaa, mikä vastasi 0.05 % tuotannon tahdissa tapahtuvan kehityksen tasalla.
41641: bruttoarvosta ja 0.09 % tuotannon jalostus- Maamme sanomalehtipainot ovat muutamaa
41642: arvosta. Samana vuonna valtio rahoitti graafisen poikkeusta lukuunottamatta niin pieniä, ettei
41643: teollisuuden tutkimustoimintaa 30 000 markan niillä ole taloudellisia eikä käytännöllisiä mah-
41644: avustuksella Graafisen tekniikan säätiölle sekä dollisuuksia varustaa omaa tutkimusosastoa.
41645: rahoitti Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen Myös suuremmille painoille on tutkimuslaittei-
41646: graafisen laboratorion perushankintoja. V. 1964 den hankintakustannusten ja riittävän asiantun-
41647: jälkeen on valtion rahoitus Valtion teknillisen temuksen keräämisen kannalta edullisinta, että
41648: tutkimuslaitoksen graafisella laboratoriolla li- tutkimustyö keskitetään yhteen tutkimuspistee-
41649: sääntynyt, koska laboratorioon on perustettu seen.
41650: kaksi uutta virkaa ja tilapäisiä toimia sekä Sanomalehtitekninen tutkimustyö kuuluu Val-
41651: myönnetty perushankinta-, käyttö- ja erikois- tion teknillisen tutkimuslaitoksen graafisen la-
41652: tutkimusmäärärahoja. boratorion tehtäviin. Toistaiseksi ei sillä ole ol-
41653: Graafinen teollisuus ja sen eräänä tärkeänä lut taloudellisia mahdollisuuksia tehokkaan sa-
41654: osana sanomalehtipainot muodostavat yhden nomalehtiteknisen tutkimustyön suorittamiseen
41655: maamme suurimmista teollisista erikoisaloista. tutkijavakanssien ja tutkimusmäärärahojen niuk-
41656: Graafisella alalla ja siinä erityisesti sanomalehti- kuuden takia. Toisaalta ei myöskään voida olet-
41657: tekniikassa on kehitys viime vuosina ollut tavat- taa, että koko graafista teollisuutta palveleva la-
41658: toman nopeata. Uudet tekniset paino- ja muut boratorio keskittyisi pelkästään sanomalehtipai-
41659: menetelmät, valomeka11iikan käyttö sanomaleh- noteknisiin tutkimuksiin.
41660: titekniikassa, paremmin painojäljen ja sitä tietä Pidämme näin ollen aiheellisena, että Valtion
41661: paremman luettavuuden vaatimus ovat asettaneet teknillisen tutkimuslaitoksen graafiseen labora-
41662: maamme sanomalehtipainot hyvin suurten vai- torioon perustetaan mahdollisimman pian sano-
41663: keuksien eteen koska alan tekniseen tutkimuk- malehtiteknisen tutkimusryhmän käynnistämi-
41664: seen ei varojen vähäisyyden takia ole ollut riittä- seksi kaksi tutkijan peruspalkkaista virkaa ja
41665: västi käytettävissä pätevää tutkija- ja muuta työ- yksi tutkimusassistentin ylimääräinen toimi sekä
41666: voimact. varataan riittävästi määrärahoja tutkimusryhmän
41667: 1000 IV,587.- Graafinen laboratorio.
41668:
41669:
41670: muiden kulujen sekä tutkimustyössä tarvittavien perustamiseksi Valtion teknillise1t tutki-
41671: koneiden ja laitteiden hankkimiseen. ylimääräisen assistentin toimen A 28,
41672: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- muslaitoksen graafiseen laboratorioon ja
41673: nioittavasti, sanotun laboratorion tilapäisen toimihen-
41674: kilökunnan (laboratorioteknikko ja
41675: että Eduskunta ottaisi vuoden 1971 kaksi laboratorioapulaista) palkkaukseen,
41676: tulo- ja menoarvioon 210 000 markan sekä mainitun tutkimusryhmän kulujen
41677: suuruisen määrärahan yhden peruspalk- peittämiseksi ja sen tarvitsemien konei-
41678: kaisen tutkijanviran, B 1, yhden perus- den ja laitteiden hankkimiseen.
41679: palkkaisen tutkijanviran, A 30 yhden
41680: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41681:
41682: Pentti Mäki-Hakola. Ilkka Suominen. Pekka Haarla.
41683: Eeva Särkkä. Pirkko Aro. Juha Vikatmaa.
41684: M. Jaatinen. Juuso Häikiö. T. I. Vartia.
41685: Erkki Häkämies. Carl Olof Tallgren. Aili Vaittinen.
41686: Sinikka Karhuvaara. Olavi Nikkilä. Victor Procope.
41687: Orvokki Kauppila. Anna-Liisa Linkola.
41688: 1001
41689:
41690: IV ,588.- Rah.al. n:o 47.
41691:
41692:
41693:
41694:
41695: E. Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuunaansalmen ia
41696: Punkasalmen sillan suunnittelutöitä varten.
41697:
41698:
41699: E d u s k u n n a 11 e.
41700:
41701: Savonlinnan-Parikkalan välisen rautatien ja joustavaa liikennettä. Molemmat sillat ovat
41702: osalla on merkittäviä parannustöitä suoritetta- kääntösiltoja ja ikää niillä on jo noin 60 vuotta.
41703: vana, mm. Kyrönsalmen silta-Pääskylahti ja Punkaharju on erittäin suosittu matkailukohde,
41704: eräitä muita, joka on erittäin hyvä asia, mutta samoin kuin Savonlinna-Imatra välinen tie
41705: Punkaharjun pitajässä olevat Tuunaansalmen ja erittäin vilkkaasti liikennöity.
41706: Punkasalmen sillat pitäisi myös nykyaikaistaa ja Sen vuoksi on paikallaan, että sekä Tuunaan-
41707: rakentaa liikenteellisesti joustavammaksi. Onhan salmen että Punkasalmen sillat nykyaikaistetaan
41708: molemmilla silloilla jo nyt hyvin suuri liiken- ja saatetaan myös teknillisesti kasvavaa liiken-
41709: teen paine, joka kulkee samaa väylää sekä rauta- nettä vastaavaksi.
41710: että maantien kohdalta (maantieliikenne sulje- Edellä olevan perusteella esitämme ·kunnioit-
41711: taan puomeilla junan tai laivan kulun ajaksi), ta en,
41712: Saimaan syväväylät kulkevat nimittäin ko. sal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41713: missa. Näin ollen näiden siltojen kohdalle muo- 1971 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
41714: dostuu varsin hankalia jonoja ja ne ovat vaikeita kaa T uunaansalmen ja Punkasalmen sil-
41715: pullonkauloja ajatellen nykyaikaista kehittyvää tojen suunnittelutöitä varten.
41716: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41717:
41718: Esu Niemelä. Väinö Turunen. Esko Pekonen.
41719: Pentti Poutanen. Heikki Kainulainen. Katri-Helena Eskelinen.
41720:
41721:
41722:
41723:
41724: 126 427/70
41725: 1002
41726:
41727: IV,589.- Rah.al. n:o 48.
41728:
41729:
41730:
41731:
41732: E. Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Säämingin saaristo-
41733: tien rakennustöiden aloittamiseen.
41734:
41735:
41736: E d u s k u nn a 11 e.
41737:
41738: Eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt toi- dän :käyttöönsä erittäin kalliiksi tulevan helikop-
41739: vomusaloitteen Säämingin saaristotien rakenta- terin.
41740: misesta, joka tulisi olemaan 36 km pivkä ja joka Kaartilan-Imatran suunnasta Ruokolahden
41741: yhdistäisi Savonlinnan talousalueen Imatran ja kautta on jo rakennettu kestopäällystetty tie Ky-
41742: Vuoksenlaakson talousalueeseen. Tie kulkisi ns. men ja Mikkelin läänin rajalle saakka ja toisaalta
41743: saaristolinjaa ja lyhentäisi nykyistä Imatran- Savonlinnan kaupungista ns. Mertalasta on jo
41744: Savonlinnan väliä noin 45 km:llä. Samoin tämä rakennettu 3 km kestopäällystettyä tietä Kaarti-
41745: tie poi~taisi Punkaharjun vaikean liikenteellisen lan suuntaan, mutta tämä 36 km on vielä raken-
41746: pullonkaulan, jossa mm. on kaksi laivaväylän yli- tamatta. Tiesuunta on tutkittu ja todettu, että
41747: tyskohtaa: Tuunaansalmi ja Punkasalmi ja jossa se ei tulisi keskimääräisiä kustannuksia kalliim-
41748: rauta- ja maantie kulkevat samassa siltatasossa. maksi ja myöskin todettu se liikenteellisesti kan-
41749: Tämä on ns. Säämingin saaristotie, jolla on erit- nattavaksi. Itä-Savon työllisyyttä ajatellen, tämän
41750: täin suuri yleinen liikenteellinen merkitys aina tien rakentamisen aloittaminen on nvt ensiarvoi-
41751: Varkauden, Imatran ja Vuoksenlaakson teolli- sen tärkeää. '
41752: suudelle ja kaupalle sekä paikalliselle asujamis- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
41753: tolle, sillä noin 1 500 sääminkiläistä, jotka nyt nioittavasti,
41754: ovat vailla maayhteyttä, pääsisivät nykyaikaicsen
41755: ja turvallisen liikenteen pariin. Tässä yhteydessä että Eduskunta ottaisi vu.oden 1971
41756: on mainittava, että yksinomaan tätä saaristoasu- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
41757: jamistoa joutuu valtiovalta avustamaan noin määrärahan Säämingin saaristotien suun-
41758: 50 000-60 000 markalla vuosittain vesiliiken- nittelun loppuun saattamiseksi ja töiden
41759: nettä varten ja asettamaan kelirikkaaikana hei- aloittamiseksi.
41760: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41761:
41762: Esu Niemelä. Heikki Kainulainen. Esko Pekonen.
41763: Pentti Poutanen. Mikko Kaarna. Katri-Helena Eskelinen.
41764: 1003
41765:
41766: IV,590.- Rah.al. n:o 49.
41767:
41768:
41769:
41770:
41771: E. Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rummukkalan-
41772: Heinäveden-Sapun maantien perusparannustöitä ja Kerman
41773: siltojen uusimista varten.
41774:
41775:
41776: E d u s k u n n a 11 e.
41777:
41778: Tunnettua on, että liikenneolosuhteet Mik- uusi maantie. Tämän tieosan Heinävesi-Sappu
41779: kelin läänissä ja varsinkin sen itäisissä osissa (noin 36 km) parantamisella saadaan Heinä-
41780: ovat valtakunnan keskitason alapuolella. Eräs veden kirkonkylän yhteydet etelään Savonlin-
41781: tällainen pitäjä on Heinävesi. Kantatie 70 - naan ja lounaaseen Varkauteen ajan tasalle,
41782: Rummukkala-Heinävesi kk.-Sappu-Liperin mikä myös matkailun kannalta on välttämä-
41783: raja - , jonka pituus on noin 50 km on erittäin töntä. Edellä mainittuun tieosaan sisältyy myös
41784: mutkainen, mäkinen, kapea ja routiva. Mainitun Kerman siltojen uusiminen, jotka muodostavat
41785: tien parannussuunnitelma valmistui Mikkelin tällä hetkellä varsin vaikean pullonkaulan ras-
41786: tie- 'ja vesirakennuspiirin toimesta jo vuonna kaalle puutavarakuljetukselle. (Eduskunta on
41787: 1958, mutta TVH:n uusittua rakennusnormiosa yksimielisesti lausunut toivomuksensa siltojen
41788: oli suunnitelma uusittava ja se valmistui kulu- uusimisesta). Nämä parannustyöt tarjoaisivat
41789: vana vuonna. 3-5 vuoden aikana noin 50-70 miehelle työtä
41790: Heinäveden kirkonkylän taajama, yli 1 000 ja liikenteellisesti tämä olisi erittäin välttämä-
41791: asukasta, lienee ainoa Mikkelin läänissä, jolla töntä ja kannatettava työkohde.
41792: suuruudestaan huolimatta ei ole kunnollista Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
41793: kulkuyhteyttä valtatielle. Vanha maantie (21 taen,
41794: km), joka johtaa uudelta kantatie 70 Heinä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41795: veden kirkonkylään on erittäin mäkineo ja mut- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
41796: kainen, samoin kuin edelleen tieosa Heinävesi kaa Rummukkalan-Heinäveden-Sa-
41797: -Sappu (16 km). Sapusta Savonlinnaan johtaa pun tieosuuden parannustöitä ja Ker-
41798: vuonna 1958 valmistunut öljysorapäällysteinen man siltojen uusimista varten.
41799: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41800:
41801: Esu Niemelä. Katri-Helena Eskelinen. Esko Pekonen.
41802: Pentti Poutanen. Väinö Turunen. Heikki Kainulainen.
41803: 1004
41804:
41805: IV,591.- Rah.al. n:o 50.
41806:
41807:
41808:
41809:
41810: Pekkala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvaltaojien kaivami-
41811: sesta suoritettavia palkkioita varten.
41812:
41813:
41814: Ed u s k u n n a 11 e.
41815:
41816: Vuodesta 1961 lähtien vuoteen 1965 saakka säävänä tekijänä, olisi palkkioiden maksamiseen
41817: myönnettiin eräistä maatalouden perusparan- uudelleen ryhdyttävä. Palkkioiden saajat tulisi-
41818: nustöistä suoritettavista palkkioista annetun vat olemaan pääasiassa vähävaraisia pienviljeli-
41819: lain (31 0/60) nojalla palkkioita ns. pienvalta- jöitä, joiden toimeentulo on yleensäkin niukkaa
41820: ojien kaivamisesta. Tällä toiminnalla oli erit- ja joilla tästä syystä on jatkuvasti rahoitusvai-
41821: täin myönteinen merkitys Pohjois-Suomen pien- keuksia.
41822: tilojen elinkelpoistamisessa ja työllisyyden hoi- Edelläsanotun perusteella ehdotamme,
41823: dossa.
41824: Maataloushallitus on vuonna 1963 tehnyt että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41825: eduskunnan toivomusaloitteeseen perustuvan tulo- ja menoarvioon 2 milj. markan
41826: ehdotuksen uudeksi pienvaltaojalaiksi, mutta suuruisen määrärahan pienvaltao;ien
41827: laki on edelleenkin antamatta. Pohjois- ja Itä- kaivamisesta suoritettavia palkkioita var-
41828: Suomen työllisyyskomitea mietinnössään myös ten jaettavaksi viljelijöille samojen pe-
41829: esittää että pienvaltaojakaivupalkkioita ryhdyt- rusteiden mukaan kuin vuoden 196.5
41830: täisiin maksamaan komitean toimialueella. loppuun voimassa ollut laki (310/60)
41831: Ottaen huomioon sen merkityksen, mikä ja asetus (.502/60) eräistä maatalouden
41832: pienvaltaojapalkkioiden turvin suoritetuilla perusparannustöistä suoritettavista palk-
41833: töiltå on kokemuksen mukaan ollut työllisyy- kioista edellyttävät.
41834: den parantajana ja tilojen elinkelpoisuutta Ii-
41835: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41836:
41837: Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
41838: Paavo Väyrynen. Pekka Vilmi.
41839: Paavo Niinikoski.
41840: 1005
41841:
41842: IV,.592.- Rah.al. n:o .51.
41843:
41844:
41845:
41846:
41847: Pekkala ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden emäntä-
41848: koulun päärakennuksen rakentamiseen.
41849:
41850:
41851: E d u s k u n n a 11 e.
41852:
41853: Aikoinaan yksityisten voimin ylläpidetty, myöskään asuntoja opettajia varten ole tarvetta
41854: mutta nykyisin valtion omistama Haapaveden vastaavasti. Luokka- ja muut opetustilat ovat
41855: emäntäkoulu on alansa vanhimpia oppilaitoksia ahtaat, eikä koululla ole mm. juhlasalia lain-
41856: ei ainoastaan Suomessa, vaan muutkin Pohjois- kaan. Erilaatuiset sosiaaliset tilat ovat täysin
41857: maat huomioonottaen. Sen perusti ruustinna riittämättömiä, eikä niitä kaikilta osin ole lain-
41858: Nora Pöyhönen vuonna 1893. kaan. Muiltakin osin koulun tilat ovat perin
41859: Koulussa on tällä hetkellä 64 oppilasta, mutta ahtaat ja vaikeuttavat suuresti opetustoimintaa
41860: on hakijoiden määrä ollut jatkuvasti vähintäin ja koulun työskentelyä. Uuden päärakennuksen
41861: kaksinkertainen siihen nähden, mitä kouluun rakentaminen on siten ehdottoman välttämä-
41862: on voitu ottaa. Oppilaat ovat kouluun tulleet töntä ja kipeän tarpeen vaatima.
41863: laajalta alueelta kdko Pohjois-Suomesta. Edellijolevaan viitaten ehdotamme,
41864: Koulun työskentelyä on kuitenkin suuresti
41865: vaikeuttanut se, että koulu joutuu työskentele- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41866: mään ahtaissa ja varsin puutteellisissa tiloissa. tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
41867: Päärakennus on peräisin vuosisatamme alkuvuo- suuruisen määrärahan Haapaveden
41868: silta, ahdas ja epäkäytännöllinen. Koululta puut- emäntäkoulun päärakennuksen suunnit-
41869: tuu riittävä määrä oppilaiden asuntoja, eikä telua ja rakennustöiden aloittamista var-
41870: ten.
41871: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
41872:
41873: Ahti Pekkala. Paavo Niinikoski.
41874: Matti Ruokola. Erkki Haukipuro.
41875: 1006
41876:
41877: IV,593.- Rah.al. n:o 52.
41878:
41879:
41880:
41881:
41882: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Halolanmäen-
41883: T ervon maantien rakentamiseen.
41884:
41885:
41886: Ed u s kun n a 11 e.
41887:
41888: Eduskunta on hyväksynyt jo 25 vuotta sitten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41889: maantien rakentamisen välille Halolanmäki- taen,
41890: Käpysalo--Pulkkilansaari-Tervo. Mainitulla
41891: tielinjalla on sittemmin suoritettu koneellinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41892: tutkimus, mutta tien rakentamiseen ei ole vielä talousarvioon 50 000 markan suuruisen
41893: ryhdytty. Kun tiestä tulisi kauttakulkuluontoi- määrärahan maantien rakennustöiden
41894: nen saaristotie, jonka vaikutuspiirissä on run- aloittamiseksi välillä Halolanmäki-Kä-
41895: saasti saaristoasutusta, olisi sen rakentaminen pysalo-Pulkkilansaari-Tervo.
41896: erittäin tärkeätä.
41897: Helsingissä 17 päivänä huhtikuut~ 1970.
41898:
41899: Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönkkö.
41900: Juuso Häikiö. Katri-Helena Eskelinen.
41901: 1007
41902:
41903: IV,594.- Rah.al. n:o 53.
41904:
41905:
41906:
41907:
41908: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen-Kangas-
41909: niemen valtatieosuuden rakennustöiden aloittamiseen.
41910:
41911:
41912: E d u s k u n n a 11 e.
41913:
41914: Lievestuore-Kangasniemi valtatieosuuden ra- valmistuvat kesäkuussa 1970, joten olisi tär-
41915: kentamisella on ratkaisevan tärkeä merkitys keätä saada työt välittömästi tällöin käyntiin.
41916: valtakunnan eri osien saattamiseksi toistensa Tämä olisi erittäin merkityksellistä myös työlli-
41917: yhteyteen. Tällä tavoin saadaan Keski-Suomi ja syysnäkymien kannalta, sillä aluetta on vaivan-
41918: Pohjanmaa suoraan valtatieyhteyteen Etelä-Sa- nut paha työttömyys Haarlan Selluloosa Oy:n
41919: von, Vuoksenlaakson ja Kymenlaakson kanssa, lopetettua toimintansa kesäkuussa 1967. Työt-
41920: sillä näitä laajoja alueita yhdistävästä valtatie- tömyys on koetellut erityisesti kuorma-autoili-
41921: verkostosta puuttuu vain alle 40 km:n osuus. joita ja maansiirtokoneiden omistajia, jotka sai-
41922: Tämän osuuden rakentamisen ja eräiden Pori- sivat runsaasti työtilaisuuksia avattavalla tietyö-
41923: Joensuu tieosien valmistuttua Lievestuoreelta maalla. Kun mainitulla valtatieosuudella on run-
41924: on suorat valtatieyhteydet kaikkiin tärkeimpiin saasti merkitystä myös turistiliikenteelle, on sen
41925: satamiin ja kaupunkeihin. nopea rakentaminen tarpeen.
41926: Postilaitos onkin jo tämän perusteella aloit- Edellä esitetyn perusteella esitämme kunnioit-
41927: tanut autokuljetukset Lievestuoreen kautta, tavasti,
41928: aluksi itä-länsi-suunnassa, mutta jo nyt on että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41929: vahvistettu postilinjan Kokkola-Lappeenranta tulo- ;a menoarvioon 700 000 markan
41930: kulkeminen Lievestuoreen kautta em. Lieves- määrärahan Lievestuoreen-Kangasnie-
41931: tuore-Kangasniemi valtatieosuuden valmistut- men valtatieosuuden rakennustöiden
41932: tua. Suunnitelmat tieosuuden rakentamisesta aloittamista varten.
41933: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
41934:
41935: Sylvi Saimo. Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen.
41936: Pentti Pekkarinen. Artturl Jämsen. Matti Maijala.
41937: Matti Koivunen. Esko Pekonen. Esko Härkönen.
41938: 1008
41939:
41940: IV,595.- Rah.al. n:o 54.
41941:
41942:
41943:
41944:
41945: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen koeaseman
41946: toimintaedellytysten parantamiseksi.
41947:
41948:
41949: E d u s k u n n a 11 e.
41950:
41951: Keski-Suomessa on maataloudellista koetoi- jaitsevalta koululta koeaseman asunto- ja toi-
41952: mintaa harjoitettu keskitetysti vuodesta 1952 mistotilat Laukaan kunnalta. Samalla tehtiin
41953: lähtien, jolloin ns. liikkuva koetoiminta aloitet- esisopimus kunnan kanssa Torikan tilan osta-
41954: tiin Laukaassa. Tämä eräässä mielessä väliaikai- misesta koeaseman tukitilaksi vuonna 1968 mi-
41955: nen toiminta päättyi vuonna 1960, jolloin pe- käli tarkoitukseen valtion tulo- ja menoarviossa
41956: rustettiin Keski-Suomeen koeasema. Näin oli osoitetaan varoja.
41957: saatu lopullisesti vakinaistetuksi maatalouden Keski-Suomen koeaseman toiminnan kehittä-
41958: kannalta erittäin tärkeä koetoiminta ja päästy misen ja tehostamisen kannalta olisi tärkeätä,
41959: tavoitteeseen, johon kauan on pyritty. Jo aikai- että koetoiminnan tukitilaksi suunniteltu maa-
41960: semmassa vaiheessa oli perusteellisesti selvitetty tila vuoden 1971 alusta ostettaisiin valtiolle ja
41961: ja todettu Keski-Suomen oman koeaseman tar- ryhdyttäisiin koetoimintaa kehittämään tilalle.
41962: peellisuus. Edustaahan Keski-Suomi maatalou- Samoin olisi välttämätöntä, että koeaseman ra-
41963: dellisesti varsin laajaa tyypiltään omaleimaista kentamista, koneistamista ja peltojen tarkoituk-
41964: maatalousaluetta, jolla oma koeasema on välttä- senmukaista kunnostusta varten osoitettaisiin
41965: mätön. samalla riittävät määrärahat. Keski-Suomen maa-
41966: Keski-Suomen koeasema toimi koeaseman taloudellinen koetoiminta on lähes parinkymme-
41967: johtajan tohtori Pentti Hännisen kotitilalla nen vuoden ajan joutunut toimimaan väliaikais-
41968: aina vuonna 1966 tapahtuneeseen tohtori Hän- ten ratkaisujen varassa. Nyt olisi mahdollisuus
41969: nisen kuolemaan saakka. Tila on siitä lähtien erittäin tarkoituksenmukaisella tavalla saattaa
41970: ollut perikunnan hallussa eikä siellä enää voitu koeaseman toiminta vakavalle pohjalle.
41971: ajatella koetoiminnan jatkamista. Kesällä 1966 Tällä tavalla Keski-Suomen koeaseman toi-
41972: ryhdyttiin koeasemaa varten hakemaan sopivaa mintaedellytykset saatettaisiin tasolle, joka te-
41973: maatilaa maakunnasta. Sellaiseksi osoittautui kisi sen tuloksellisen toiminnan mahdolliseksi.
41974: Maatalouden tutkimuskeskuksen selvittelyjen Edellä sanottuun viitaten esitämme kunnioit-
41975: pohjalta Laukaan Haapavatian kylässä sijaitseva taen,
41976: tila Torikka RN:o 519, jonka omistaa Laukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
41977: kunta. Tilan peltoala on noin 26 hehtaaria ja tulo- ja menoarvioon 65 000 markkaa
41978: kokonaispinta-ala noin 41 hehtaaria. Tilan pel- Keski-Suomen koeaseman tukitilan osta-
41979: lot sijaitsevat keskitetysti ja maissa on paljon miseen Laukaan kunnassa, 25 000 mark-
41980: hiesua, mikä on tyvpillinen maalaji Keski-Suo- kaa koeaseman koneistamiseen ja 25 000
41981: messa ja näin arvokas koetoiminnan kannalta. markkaa tilan maiden kunnostukseen
41982: Maatalouden tutkimuskeskus vuokrasi vuoden ym. töihin eli yhteensä 115 000 mark-
41983: 1967 alusta tilan välittömässä läheisyydessa si- kaa.
41984: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
41985:
41986: Sylvi Saimo. Matti Koivunen. Artturi Jämsen.
41987: Pentti Pekkarinen. Pentti Sillantaus. Saimi Ääri.
41988: Esko Härkönen.
41989: 1009
41990:
41991: IV,596.- Rah.al. n:o 55.
41992:
41993:
41994:
41995:
41996: Salama: Määrärahan osoittamisesta Muuramen-Säynätsalon tien
41997: rakentamiseen.
41998:
41999:
42000: E d u s k u n n a 11 e.
42001:
42002: Kulkulaitosvaliokunta on mietinnössään n:o 10 km nykyistä lyhyemmän yhteyden, joka tie-
42003: 100 19 päivältä marraskuuta 1968 perustelunsa yhteys palvelisi myös paikallista työväestöä päi-
42004: yhteydessä, koskien mm. toivomusaloitetta n:o vittäisillä työmatkoillaan Muuramesta Säynätsa-
42005: 539/1967, todennut Muurame-Säynätsalo tien loon, samoin kuin Muurame-Säynätsalo kokei-
42006: tarpeellisuuden sekä ehdottanut, että hallitus lukeskikoulun oppilaiden koululaiskuljetuksen
42007: selvityttäisi mainitun tiehankkeen ajankohtai- matkaosuutta.
42008: suuden ja ry'htyisi sen aiheuttamiin toimenpitei- Tiesuunta on ilmavalokuvattu, tielinjan
42009: siin. paikka selvitetty sekä laadittu alustavat kartta-
42010: Eduskunta on 26 päivänä marraskuuta 1968 ja pituusprofiilipiirustukset. Tien kokonaiskus-
42011: tekemällään päätöksellä hyväksynyt edellä mai- tannusarvio on n. 2 milj. mk.
42012: nitun kulkulaitosvaliokunnan tiehankelausun- Edellä olevan perusteella ehdotan,
42013: non tien ajankohtaisuudesta. Samalla eduskunta
42014: on myös esittänyt toivomuksen tiehankkeen että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42015: aiheuttamien toimenpiteiden aikaansaamisesta. tulo- ;a men.oarvioon 1 mili. markan
42016: Kuten kulkulaitosvaliokunnan mietinnöstä ja määrärahan Muuramen-Säynätsalon
42017: eduskunnan toivomuksesta käy ilmi, uusi tie tien edelleen tutkimista ;a rakentamisen
42018: avaisi Enso Gutzeit Oy:n Säynätsalon tehtaiden aloittamista varten.
42019: etelään suuntautuville tavarankuljetuksille n.
42020: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
42021:
42022: Aune Salama.
42023:
42024:
42025:
42026:
42027: 127 427/70
42028: 1010
42029:
42030: IV,597.- Rah.al. n:o 56.
42031:
42032:
42033:
42034:
42035: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamamiesten maksut-
42036: toman terveydenhoidon järjestämiseen.
42037:
42038:
42039: E d u s kun n a II e.
42040:
42041: Viime sodissa ja vuoden 1918 taisteluissa rin- kellä korkeintaan 140 000 mieheksi. Tämän
42042: tamalla olleiden sotilaiden on todettu olevan ryhmän keski-ikä on noin 55 vuotta.
42043: terveydentilaltaan varsin heikossa asemassa. Rintamamiehille olisi mahdollista järjestää
42044: Rintamamiesten kuolleisuusprosentti on huo- varsin tehokas tukitoimenpide maksuttoman
42045: mattavasti normaalia korkeampi. Rintamapalve- terveyden- ja sairaanhoidon avulla. Valtiovallan
42046: lukseen liittyvät epänormaalit olosuhteet ovat kustaunettavaksi tulisi jäljellä olevat 40 % sai-
42047: aiheuttaneet henkisen ja fyysisen rasituksen raanhoitokustannuksista, mitä on pidettävä suh-
42048: ohella vajaakuntoisuutta suoranaisten vammojen teellisen belposti ratkaistavissa olevana kysy-
42049: ja sairauksien takia. Nämä ovat iän lisääntyessä myksenä. Ehdotetun rintamasotilaskortin avulla
42050: pahenneet. Entiset rintamasotilaat ovat joutu- voitaisiin tarkalleen laskea toimenpiteen koko-
42051: neet myös eläkejärjestelyjen suhteen varsin huo- naiskustannukset. Tämänlaatuinen terveystutki-
42052: noon asemaan. Kotiuttamisvaiheen tiukan tu1- mus olisi huomattava edistysaskel siitäkin
42053: kinnan vuoksi liian alhaiseksi määrätty invalidi- syystä, että muualla maailmassa tällaista ei ole
42054: teettiprosentti tai tuolloin vasta piilevinä ilmen- toteutettu. Ulkomaillakin olisi siten varmasti
42055: neet sairaudet ovat osaltaan tähän syynä. Tämän ·kiinnostusta asiaan ja toimenpiteellä olisi perus-
42056: vuoksi on pyrittävä varsinaisten eläkejärjestely- tutkimuksellistakin merkitystä.
42057: jen ohella harkitsemaan kaikkia keinoja tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
42058: nopeasti pienenevän rintamamieserillisryhmän
42059: tukemiseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42060: Rintamamiesten lukumäärä olisi varmistet- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
42061: tava jakamalla Rintamamiesten sosiaalietukomi- kan määrärahan rintamamiesten maksut-
42062: tean esittämän rintamasotilaskäsitteen mukai- toman terveydenhoidon järjestämiseksi
42063: nen rintamasotilaskortti siihen oikeutetuille Rintamamiesten sosiaalietukomitean eh-
42064: vuoden 1918 taisteluihin ja viime sotiin osallis- dottaman rintamamieskäsitteen mukai-
42065: tuneille. Tämä lukumäärä arvioidaan tällä het- sille henkilöille.
42066: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1970.
42067:
42068: Valdemar Sandelin. Reino Breilin. Eero Salo.
42069: 1011
42070:
42071: IV,598.- Rah.al. n:o 57.
42072:
42073:
42074:
42075:
42076: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta puolipäivätoimisen lää-
42077: kärin paikkaamista varten ammattientarkastuksen avuksi.
42078:
42079:
42080: E d u s k u n n a 11 e.
42081:
42082: Viime aikoina on työntekijäin taholta esitetty asiantuntijan käytettävissä oloa edellyttää myös
42083: jatkuvasti ammattientarkastajille valituksia työ- kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimus am~
42084: paikkojen terveydellisistä oloista. Teollisuuden mattientarkastuksesta teollisuuden ja kaupan
42085: käyttämistä raaka-aineista on saattanut aiheutua aloilla. Tällaisen koulutetun lääkärin palkkaami:
42086: vaikeitakin ammattitauteja ja varsin pitkäaikai- seen tarkastusviranomaisena tarvittaisiin aluksi
42087: siakin sairauksia, joista vain työterveysalaan pe- ainakin määräraha, joka vastaa puolta palkka-
42088: rehtynyt lääkäri voi lausua asiallisen arvostelun. luokan A 30 peruspalkasta.
42089: Kuitenkaan ministeriöportaassa ei ole tällaista Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun:
42090: lääkäriasiantuntijaa käytettävänä. Tämän nioittaen,
42091: vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön ammat- että Eduskun'ta ottaisi vuoden 19 71
42092: tiental1kastus tarvitsee välttämättä avukseen työ- tulo- ja menoarvioon 15 000 markan
42093: turvallisuuslain mukaisten lääkärintarkastusten suuruisen määrärahan puolipäivätoimi-
42094: ia työpaikkojen terveydellisten olojen valvontaa sen lääkärin paikkaamista varten ammat~
42095: varten lääketieteen asiantuntijan. Tällaisen tientarkastuksen avuksi.
42096: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1970.
42097:
42098: Valdemar Sandelin. Reino Breilin.
42099: Eeli Lepistö. Eero Salo.
42100: 1012
42101:
42102: IV,599.- Rah.al. n:o 58.
42103:
42104:
42105:
42106:
42107: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattientarkastuksen
42108: koulutukseen.
42109:
42110:
42111: E d u s k u n n a 11 e.
42112:
42113: Viime vuosikymmenen jälkeen on tapahtunut maan osaksi kotimaassa ja osaksi ulkomailla
42114: meilläkin nopea teollistuminen, josta on ollut sekä edes tilapäisen koulutustoiminnan johtajan
42115: seurauksena työtapaturmien jatkuva nousu ( va- palkkaamiseen ja teknisten työvälineiden hank-
42116: kuutettujen osalta n. 180 000 tapaturmaa vuo- kimiseen, joista ammattientarkastuksessa on
42117: dessa). Näin ollen työsuojelun alalla olisi val- suuri puute. Nykyisen tilanteen vallitessa ei so-
42118: tiovallan taholta tarvittu melko laajakantoisia siaali- ja terveysministeriö voi täyttää alkuunsa-
42119: toimenpiteitä, joihin kuitenkaan pyrkimyksistä kaan eduskunnan lausumaa toivomusta kunnal-
42120: huolimatta ei ole voitu ryhtyä lähinnä määrä- lisen ammattientarkastuksen ottamisesta valtion
42121: rahojen niukkuuden vuoksi. Vaikka työturvalli- haltuun edes osittainkaan. Tässä yhteydessä on
42122: suustyön ja eräiden muiden työväensuojelua kos- esiintuotava sekin seikka, että koulutus tällä
42123: kevien asioiden koulutustyössä on päästy osit- erikoisalalla vaatii 2-3 vuoden ajan.
42124: tain ministeriöportaassa eteenpäin, ei meillä kui- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
42125: tenkaan ole pystytty täyttämään eduskunnan nioittaen,
42126: 22 päivänä helmikuuta 1966 lausumaa toivo-
42127: musta riittävän koulutetun työvoiman saami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42128: seksi valtion ammattientarkastukseen. Minimi- tulo- ;a menoarvioon 30 000 markan
42129: vaatimuksena olisi näin ollen riittävä määräraha suuruisen määrärahan ammattientarkas-
42130: koulutustoimintaan, jota joudutaan suoritta- tuksen koulutukseen.
42131: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1970.
42132:
42133: Valdemar Sandelin. Reino Breilin.
42134: Eeli Lepistö. Eero Salo.
42135: 1013
42136:
42137: IV,600.- Rah.al. n:o 59.
42138:
42139:
42140:
42141:
42142: Siikaniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Hollolan naiskoti-
42143: teollisuuskoulun velko;en vakauttamiseen.
42144:
42145:
42146: E d u s k u n n a 11 e.
42147:
42148: Itä-Hämeen Kotiteollisuusyhdistys r.y., joka tilat ovat olleet välttämättömät, voidakseen
42149: omistaa Hollolan kunnan Hälvälän kylässä Nais- antaa tehokasta ja täydellistä opetusta kudon-
42150: kotiteollisuuskoulun tontteineen, on joutunut nan- ja ompelulinjoilla.
42151: vaikeaan taloudelliseen tilaan suurien velkojen Yhdistys on monasti harkinnut jo koulun lo-
42152: takia. Koulurakennus on jouduttu vuonna 1962 pettamistakin, kun talous on aina vain vaikeu-
42153: peruskorjaamaan ja lisätiloja rakennettu yhdellä tunut. Omaisuustase 31. 12. 1960 päättyy vas-
42154: lisäkerroksella, koska oppilaita on jatkuvasti taavien puolella 405 316:22 markkaan. Vastat-
42155: kouluun hakeutunut ja lisäopetus- ja. majoitus- tavien puolella:
42156:
42157: Lainat, pitkäaikainen ................. . 344 904:47, joka jakaantuu
42158: valtionlaina ........................... . 181 904:47 5 % korlro
42159: pankkilaina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 000:00 8.5% + 1 % "
42160: postisäästöpankin laina . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 000:00 5% "
42161: korot vuodessa yht. . .................... . 18 851:76 tulostaseen puolelta.
42162:
42163: Lyhennystä ei ole voitu pankkilainoista suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42164: rittaa kuin valtion suosiollisella avulla ja kun tulo- ;a menoarvioon Hollolan nais-
42165: tämän lainan korko suuresti rasittaa yhdistystä kotiteollisuuskoulun velk.o;en vakautta-
42166: ja vaikeuttaa jatkuvasti yhdistyksen toimintaa miseen 100 000 markan suuruisen mää-
42167: ehdotamme ylläolevaan viitaten kunnioittavasti, rärahan.
42168: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
42169:
42170: Jouko Siikaniemi Sirkka Lankinen.
42171: Lyyli Aalto. Mikko Vainio.
42172: Timo Mäki.
42173: 1014
42174:
42175: IV,601.- Rah.al. n:o 60.
42176:
42177:
42178:
42179:
42180: Sillantaus ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ja V aaja-
42181: kosken välisen moottoriväylän rakentamiseen.
42182:
42183:
42184: E d u s k u n n a 11 e.
42185:
42186: Jyväskylän_:.Vaajakosken välinen tieyhteys lonuhrin vaatinutta onnettomuutta. Liikennettä
42187: on ollut jo kauan aikaa eräs tiestömme vaikeim- tulee tieosuudella lisäämään vielä melkoisesti
42188: pia ahtautumia. Uuden tiesuunnan suunnittelua syksyllä 1970 valmistuva uusi Jyväskylä-Kuo-
42189: ovat viivästyttäneet muun muassa tiheästä asu- pio tieyhteys.
42190: tuksesta ja Jyväskylän kaupungin liikennesuun- Jyväskylä-Vaajakoski moottoriväylän suun-
42191: nitelman keskenetäisyydestä johtuneet hanka- nitelma valmistuu ikeväällä 1970. Väylän raken-
42192: luudet. Jyväskylän itäpuolisen yhteyden valmis- taminen kestää vähintään 3 vuotta. Olisi välttä-
42193: tuttua Leppäveden ylitse on liikenne jatkuvasti mätöntä kiirehtiä työn nopeaa alkamista. Edel-
42194: kasvanut tieosuudella. Samoin, vaikkakin van- lisen vuoksi ehdotamme kunnioittavasti,
42195: haa väylää on pyritty korjaamaan liikenneturval-
42196: liseksi, ovat onnettomuusluvut nousseet var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42197: sin suuriksi. Vuosien 1967-69 aikana tapahtui tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar-
42198: tällä välillä 103 liikenneonnettomuutta, joissa kan määrärahan Jyväskylän ja Vaajak.os-
42199: menetettiin yksi ihmishenki 40:n loukkaantu- ken välisen moottoriväylän rakentamista
42200: neen lisäksi. Vuonna 1970 on huhtikuun puo- varten.
42201: leen väliin mennessä tapahtunut jo kaksi kuo-
42202: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
42203:
42204: Pentti Sillantaus. Aune Salama.
42205: Sylvi Saimo. Matti Jaatinen.
42206: 1015
42207:
42208: IV,602.- Rah.al. n:o 61.
42209:
42210:
42211:
42212:
42213: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
42214: rakentamiseksi Raision kauppalaan.
42215:
42216:
42217: Ed u s k u n n a 11 e.
42218:
42219: Väestön lukumäärän nopea kasvu ja maantie- työtä, ei tilanne voi nykyisellään kauan jatkua
42220: liikenteen jatkuva vilkastuminen asutuskeskuk- aiheuttamatta tuntuvaa häiriötä.
42221: sissa ovat viime vuosina asettaneet valtion vi- Valtionhallinnon piiriin kuuluvien tehtävien
42222: ranomaisille näillä paikkakunnilla yhä eneneviä osalta epäkohdat voitaisiin poistaa rakentamalla
42223: vaatimuksia. Valtion tehtävien lisääntyminen ja Raision kauppalaan virastotalo, johon nyt hajal-
42224: yleisön palveluvaatimusten suureneminen ovat laan olevissa ja osittain epätyydyttävissä vuokra-
42225: aiheuttaneet, etteivät viranomaiset aina ole huoneistoissa olevia virastoja, kuten nimismie-
42226: kyenneet suorittamaan tehtäviään niin kuin ny- hen kanslia, poliisiasema, posti, verotoimisto,
42227: kyajan oikeutetut vaatimukset huomioon ottaen sairausvakuutustoimisto ja tie- ja vesirakennus-
42228: kohtuudella voitaisiin vaatia. Toiminnan edel- hallinnon toimistoja voitaisiin sijoittaa.
42229: lytyksiä on valtion toimenpitein parannettu Koska Raision alueen kehitys tulee jatkumaan
42230: muun muassa rakentamalla eri paikkakunnille erittäin nopeana ja kun kauppala sijaitsee kes-
42231: valtion virastotaloja. Saadut kokemukset niistä keisellä paikalla Turun kaupunkiseudulla, tulee
42232: ovat olleet erittäin myönteisiä. valtion virastotalo Raision kauppalassa joka ta-
42233: Raision kauppalassa edellä kerrotut vaikeudet pauksessa tulevaisuudessakin olemaan mahdolli-
42234: ovat virastotalon puuttumisen takia tulleet eri- simman sopivalla paikalla, josta on erittäin hy-
42235: tyisen selvästi esiin varsinkin poliisitoimen, vät liikenneyhteydet joka puolelle toimialuetta.
42236: mutta myös muilla valtionhallinnon aloilla. Lisäksi Raisioon rakennettavan virastotalon yh-
42237: Kauppalan väkiluku on jo nyt yli 14 000 ja teyteen saataisiin hyvät paikoitustilat.
42238: lisääntyy vuosittain usealla sadalla henkilöllä.
42239: Lounais-Suomen Seutukaavaliiton ennusteen mu- Raision kauppala on varannut valtion virasto-
42240: kaan Raision asukasmäärän arvioidaan olevan taloa varten kauppalan hallintokeskuksesta noin
42241: v. 1980 n. 18 000 ja v. 1990 n· 35 000. Raision 1 1/2 hehtaarin suuruisen tontin.
42242: kauppala on aktiivisilla toimenpiteillään omalta Edellä lausumaamme viitaten kunnioittaen
42243: osaltaan auttanut Turun kaupunkiseudulle siir- ehdotamme,
42244: tyvän väestön sijoittamisessa, mutta tarvittaisiin
42245: myös valtion mukaantuloa valtionhallinnon teh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42246: tävien hoitamiseksi nykyistä tarkoituksenmukai- tulo- ja menoarvioon .500 000 markan
42247: semmalla tavalla. Kun maaseudulta muuttaa jat- määrärahan virastotalon suunnittelua ja
42248: kuvasti lisää väkeä Raisioon ja kun tämä muut- rakentamisen aloittamista varten Raision
42249: toliike aiheuttaa varsinkin poliisille paljon kauppa/aan.
42250: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
42251:
42252: Sylvi Siltanen. Esko Niskanen. Reino Breilin.
42253: 1016
42254:
42255: IV,603.- Fin.mot. nr 62.
42256:
42257:
42258:
42259:
42260: Stenbäck m. fl.: Om anvisande av anslag för uträtning och
42261: breddning av infartsleden till V alkom hamn.
42262:
42263:
42264: T i 11 R i k s d a g en.
42265:
42266: Valkom ha:mn, som är en av JVårt lands Den nuvarande djupleken 7.3 m kan tillsvi-
42267: bästa hamnar, kan på grund av att infartsleden dare, i väntan på den fördjupning tili 9.1 m,
42268: inte är ti1lräckligt bred oeh rak ej effektiJVt som ingår i långtidsplaneringen för sydkustens
42269: utnyttjas. Det moderna tonnaget kräver bre- kustfarled, användas. Det stora projektet med
42270: dare och rakare ränna än vad den nuvarande farledsfördjupning är uppenbarligen ställt på
42271: farleden erbjuder vid Täkter-sundet och mellan framtiden. Därför borde förbättringar i den
42272: Svartholm och Valkom hamn. nuvarande farleden ·snabbt utföras. Då det
42273: Sedan järnvägarna meNan Lahtis och Lovisa vore av vikt att skapa förutsättning för Val-
42274: - Valkom, år 1961 ombyggdes från ·smalspårig kom ha:mns ändamålsenliga och trygga utnytt-
42275: tili bredspårig, har Valkom hamns betydelse jande, borde anslag i 1971 års budget upptas
42276: väsentligt ökats. Hamnen kan nu betjäna den för farledens uträtning och breddning vid Täk-
42277: vidsträckta ekonomiska regionen kring Lahtis ter-sundet och mellan Svartholm och Valkom
42278: och Heinola. Då landets första atomkraftverk hamn.
42279: för närvarande byggs i Lovisa är det uppen- Med hänvisning till ovanstående föreslås,
42280: bart att industriellt uppsving är att vänta i
42281: Lovisa-regionen. En förutsättning härför är att Riksdagen i inkom-st- och utgifts-
42282: eme1lertid att hamnen och farleden tili den är s(atett för 1971 måtte uppta att an·
42283: anpassad tili det moderna tonnagets krav på slag om 120 000 mark för uträttning
42284: säkerhet i trafiken. Farleden beskriver på några och breddning av infartsleJen till V al-
42285: stäilen synnerligen branta svängar och är på kom hamn vid Täkter-sundet samt mel-
42286: några ställen alltför smal. Om förbättringar lan Svartholm och V alkom.
42287: inte fås tili stånd, {inns risk för att rederierna
42288: inte mera riskerar .använda det moderna ton-
42289: naget för traHk på Valkom hamn.
42290: Helsingfors den 15 april 1970.
42291:
42292: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
42293: 1017
42294:
42295: IV,603.- Rah.al. n:o 62. Suomennos.
42296:
42297:
42298:
42299:
42300: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkon satamaan johta-
42301: van väylän oikaisemista ja leventämistä varten.
42302:
42303:
42304: E d u s k u n n a 11 e.
42305:
42306: Valk.on satamaa, joka on maamme parhaita Väylän nykyistä 7.3 metrin syvyyttä voidaan
42307: satamia, ei voi käyttää tehokkaasti, koska tulo- toistaiseksi käyttää odoteltaessa väylän syven-
42308: väylä ei ole tarpeeksi leveä eikä suora. Nyky- tämistä 9.1 metriin, mikä sisältyy eteläranni-
42309: aikainen tonnisto vaatii leveämpää ja suorem- kon rannikkoväylien pitkän tähtäyksen suunni-
42310: paa uomaa kuin mitä nykyinen väylä Täkterin telmaan. Suursuunnitelma väylä..'l syventämi-
42311: salmen luona ja Svartholman sekä Valkon sa- seksi on ilmeisesti kaukana edessäpäin. Sen-
42312: taman välillä voi tarjota. vuoksi nykyisen väylän parantaminen tulisi kii-
42313: Lahden ja Loviisan-Valkon rautatien muut- reellisesti suorittaa. Koska olisi tärkeätä luoda
42314: tamisen jälkeen vuonna 1961 kapearaiteisesta Va~kon sataman tarkoituksenmukaisen ja tur-
42315: leveäraiteiseksi Valkon sataman merkitys on vallisen hyväksikäytön edellytykset, tulisi vuo-
42316: oleellisesti lisääntynyt. Satama voi nyt palvell-.t den 1971 tulo- ja menoarvioon ottaa määräraha
42317: laajaa Lahden ja Heinolan ympäristön ta~ous väylän oikaisemista ja leventämistä varten
42318: aluetta. Kun maan ensimmäistä atomivoima- Täkterin .salmen luona sekä Svartholman ja
42319: laa juuri rakennetaan Loviisaan, on ilmeistä, Valkon sataman välillä.
42320: että Loviisan seudulla on odotettavissa teollista Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
42321: elpymistä. Tämän edellytyksenä on kuitenkin,
42322: että satama ja .siihen johtava väylä täyttää ny·· että Eduskunta vuoden 1971 tulo- ja
42323: kyaikaisen tonniston asettamat vaatimukset lii- menoarvioon ottaisi 120 000 markan
42324: kenteen varmuuden suhteen. Väylässä on muu- määrärahan V alkon satamaan johtavan
42325: tamin paikoin varsin jyrkkiä käänteitä ja se on väylän oikaisemista ja leventämistä var-
42326: myös muutamin paikoin liian kapea. Ellei pa- ten Täkterin salmen luona sekä Svart-
42327: rannuksia saada aikaan, saattaa käydä niin, et- holman ja V alkon välillä.
42328: teivät varustamot enää vaaranna nykyaikaista
42329: tonnistoaan liikennöimällä Valkon. satamaan.
42330: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
42331:
42332: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
42333:
42334:
42335:
42336:
42337: 128 427/70
42338: 1018
42339:
42340: IV,604.- Fin.mot. nr 63.
42341:
42342:
42343:
42344:
42345: Stenbäck m. fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en ny
42346: brygga vid ändpunkten av landsvägen Borgå-Tirmo.
42347:
42348:
42349: T i 11 R i k s d a g e n.
42350:
42351: Landsvägsförbindelserna i södra delen av fintliga. Möjligheter att lasta direkt från bil tili
42352: Borgå landskommun är i många avseenden båt eller tvärtom finns inte, vilket vore vik-
42353: bristfälJ.iga och vän!tar på förbättringar. Planer tigt med tanke på skärgårdens försörjning. Den
42354: härför har även i viss utsträokning uppgjorts. stora PeHinge-arkiipelagen utgör ett intensivt
42355: Landsvägen Borgå-Tirmo, ·som befinner sig på utnytlltjat semes:terområde och parker1ngsplat-
42356: detta område, slutar vid Sunisund med en bryg- serna vid Sunisund rymmer .under sommar-
42357: ga, som utgör angöringsplats för alla, som sjöle- månaderna en normallördag-söndag ca 150 bi-
42358: des kommer tili eller reser från fastlandet med lar, v~liket ger en god biJd av hur utnyttjad
42359: anlitande av i&ågavarande väg. Bryggan vid brygga:n är.
42360: Sunisund är på grund av sitt dåliga skick Med hänvillsning tili det ovan anförda får vi
42361: numera direkt farlig och då den därtill är aJlt- vördsamt föreslå,
42362: för Hten, borde den så 'snal:lt som möjligt
42363: evsättas med en ny. Samtidigtt borde den för- att Riksdagen i 1971 års inkomst- och
42364: storas så att den ver'kligen kan betjäna den vid- utgiftsstat måtte uppta ett anslag om
42365: sträckta skärgård, som den är avsedd för. Som 50 000 mk för byggande av en 1zy och
42366: förhållandena nu är Ii Sun1sund, med den liv- större brygga än den nuvarande vid änd-
42367: li:ga bå>tlttafik, som sommartid förekommer där, punkten av landsvägen Borgå-Tirmo i
42368: är angöringsmöj~gheterna för båtar :s.g.s. obe- Borgå landskommun.
42369: Helsångfol.is den 9 april 1970.
42370:
42371: Pär Stenbäck. Matti Silander.
42372: Henrik Westerlund. Victor Procope.
42373: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin.
42374: Ulf Sundqvist.
42375: 1019
42376:
42377: IV,604.- Rah.al. n:o 63. Suomennos.
42378:
42379:
42380:
42381:
42382: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden laiturin rakenta-
42383: mista varten Porvoon-Tirmon maantien päätepisteeseen.
42384:
42385:
42386: Ed u s k u n n a He.
42387:
42388: Porvoon maaJ.ai•skunnan eteläosan maantie- ovat miltei olematlt<>mat. Lastausmahdolli~uus
42389: yhteydet ovat ttlonessa !Suhteessa puutteelliset suoraan autosta veneeseen tali päintvastoin
42390: ja pa:rannuSiten tarpeessa. Tätä koskevia .suun- puuttuu. Se olisi ·tärkeätä •saariston huolttoa
42391: rutelm:ia onkin 1jossa\kin määrin tehty. Porvoon ajatellen. Laaja PeJilingin saaristo on vilkkaasti
42392: -T~rmon maantie, joka sijaitsee .tijllä alueella, käytettyä lomanviettoaluetta ja Sunisalmen sal-
42393: päättyy Sunisallmen 'kdhdalla laituriin, joka on men pai:koitusalueilla on kesakuukausåen nor-
42394: kiinniltyspai•klkana kaiili.1le, <jotka tulevat me- maalisina lauantai-sunnuntaitienoina noin 150
42395: ritse mantereelle tai matlkustava!t •sieltä kyseistä autoa, mikä antaa hyvän kuvan sii:tä, miten
42396: tietä pit!lcin. 'Sunisalmessa oleva laituri on huo- alllkerassa käytössä Jaituri on.
42397: nOISta !kunnostaan johtuen nyttemmin suoras- YHä esitettyyn vHtaten ehdotamme kun-
42398: taan vaarallinen, ja koska se llisälksi on liian nioi.ttaen,
42399: pieni, se piltäisi mahdollisimman pian korvata että Eduskunta vuoden 1971 tulo- ja
42400: uudella. Sama!lla sitä pi!täisi suurentaa niin, että menoarvioon ottaisi 50 000 markan mää-
42401: se todella voi palvella ·sitä laatjaa !Saaristoa, rärahan nykyistä suuremman uuden lai-
42402: jota varten se on ltadroitettu. NyikyiseHään iol- turin rakentamiseksi Porvoon maalais-
42403: loin Sunisalmessa on kesäisin vi1ikasta venellii- kunnassa sijaitsevan Porvoon-Tirmon
42404: kennettä, veneiden :ktinnitySilllahdoJ:lisuudet maantien päätekohtaan.
42405: Helsingd~sä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
42406:
42407: Pär Stenbäck. Matti Silander.
42408: Henrik Westerlund. Victor Procope.
42409: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin.
42410: UH Sundqvist.
42411: 1020
42412:
42413: IV,605.- Rah.al. n:o 64.
42414:
42415:
42416:
42417:
42418: Suksi ym.: Määrärahan osoittamisesta KtJopioon 1'akennettavan
42419: valtion virastotalon suunnitteluun. ·
42420:
42421:
42422: Ed u :; k u n n a 11 e.
42423:
42424: Puolustusministeriön ja Kuopion kaupungin lolle. Rakennushallitus on kuitenkin katsonut,
42425: aluevaihtoja selvittelevä toimikunta on tehnyt että valtiolle jäävän tontin pinta-alan tulisi olla
42426: valmiin vaihtosopimusluonnoksen virastotalon noin puolet mainitun korttelin pinta-alasta,
42427: tontin aikaansaamiseksi. Vaihtosopimusluonnok- jotta 15 000-16 000 m2 kerrosalaa käsittävä
42428: sen mukaan, jos virastotalon suunnittelu osoit- valtion virastotalo olisi mahdollista tälle tontille
42429: taa, että valtio tarvitsee suunniteltuun tonttiin rakentaa. Huomioon ottaen, että kysymyksessä
42430: VI:21:1 enemmän aluetta, kaupunki sitoutuu oleva kortteli on Kuopion asemakaavassa ja
42431: sitä luovuttamaan tarvittavan määrän hintaan kaupunkikuvassa erittäin vaativalla paikalla ra-
42432: 47,88 mk/m2 luonnoksen mukaan. Tällaisesta kennushallitus on korostanut arkkitehtoonisen
42433: lisämaan tarpeesta on luonnoksen mukaan val- suunnittelun ja valtion sekä kaupungin välisen
42434: tion ilmoitettava kuitenkin kaupungille viimeis- yhteistyön tärkeyttä.
42435: tään kolmen vtioden kuluessa vaihtosopimuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
42436: sen allekirjoittamisesta lukien. Luonnoksen mu- tavasti,
42437: kaan luovutettuihin alueisiin omistusoikeus siir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42438: tyisi saajalle 1. 1. 1971 ja hallintaoikeus 1. 1. valtion tulo- ;a menoarvioon 200 000
42439: 1972 paitsi tontista VII: 7:3. Rakennushallitus markan määrärahan Kuopioon rakennet-
42440: on kirjeessään 10. 9. 1969 ilmoittanut pitävänsä tavan valtion virastotalon yksityiskoh-
42441: Kuopion kaupungin VI kaupunginosan kortte- taisten suunnitelmien valmistamista var-
42442: lia n: o 21 sopivana paikkana valtion virastota- ten.
42443: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
42444:
42445: Keijo Suksi. Aarne Penttinen. Edit Terästö.
42446: Lauha Männistö. Urho E. Knuuti. Juuso Häikiö.
42447: Pentti Pekkarinen.
42448: 1021
42449:
42450: IV,606.- Fin.mot. nr 65.
42451:
42452:
42453:
42454:
42455: Sundqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring
42456: och permanentning av vägen Gammelby-Isnäs.
42457:
42458:
42459: T i 11 R i k 'S 1a g e n.
42460:
42461: Vägsträckan Gaimlllelby-Isnäs i Pernå ikom- och från sågan1äggningen län~ denna iVäg. Såg-
42462: mun har länge var1t i behov av omfattande frakterna uppgår ,tJiU 21 300 biJ:lass om året.
42463: grundförbäittringar och permanentning. Den Den nuvarande gruiSbeläggningen är Slut och
42464: 14,5 km långa strädkan, av viiken 1,5 rkm ut- vägen nästan oframlkomlig i menförest:ider.
42465: göres av privat väg, som borde iståndsättas och Väg- och vatJtenbyggnadsstyteilsen har flera
42466: övettas av ·Sitaten, sammanbinder hela den södra gånger överv·ägt att stälnga iVägen för •tung trafik
42467: delen av Pemå med fikssduan. Vinrt:ertid är ca på våren, viiiket har kunnat undvirkas endast på
42468: 1 500 och sommar.cid ca 2 000 personer be- grund av aH det ~ulle ha förorsakat ·tvån~
42469: roende av denna utfarvsväg. Dä11t:iH kommer permitverJngar i såganläggningen.
42470: indu&trianläggningen I·snäs såg, oom sysselsätter Med arrledning av ovanstående föreslår vi,
42471: etJt betyda:nde antal personer i trakten.
42472: Vägen är ;tungt och fivligt trafilkerad. För- att Riksdagen i 1971 års budget måtte
42473: utom privaurafilken, är vägen färdled för buss- uppta ett anslag om 1 miljon mark för
42474: och postrrafik Dessutom går alla frarkter tili grundförbättring och permanentning av
42475: vägen Gammelby-Isnäs.
42476: Helsingforsden 17 april 1970.
42477:
42478: Ulf Sundqvist. Lars Lindeman.
42479: 1022
42480:
42481: IV,606.- Rah.al. n:o 6.5. Suomennos.
42482:
42483:
42484:
42485:
42486: Sundqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Gammelbyn ja lsnäsin
42487: välisen tien perusparannusta ja kestopäällystämistä varten.
42488:
42489:
42490: Ed u s kun n a 1 [ e.
42491:
42492: Gamimelhyn ja Isnä1sin ,välinen tieosuus Per- Nytkyinen sorapäählyste on loppuunikulunut
42493: najan Jrunna~sa on jo kauan ollut perusparan- ,ja ;Vie keliri!k'kokausina miltei kulkukelvoton.
42494: nusten ja kesltopäälly:stämisen tarpeessa. 14,5 Tie- ja ,vesirakennushalLitus on useita ker.toja
42495: 'km pitlkä osuus, josta 1,5 km on ~ksityistä harkinnut tien 1Su1kemista keväi,siln raskaalta
42496: tietä, joka tu1iS!i. kunnostaa ja ottaa valtiolle, J.iikentee1tä, mikä on voitu välttää vain siitä
42497: ythdistää koko Pernajan eteläisen osan vaitaitie syystä, että s1e olisi ali.heuttanut pa!k!kdl()maut-
42498: 7:ään. Tatlvell.a tämän tien varassa on noin 1500 t!UniSiia sahalaitoksessa.
42499: henkilöä ja kesän aikana noin 2000. Lisäksi on YHä esitettyyn viitaten ehdotamme,
42500: vielä Isnäsin sahan lteo1lisuu&laitos, jdka työl-
42501: listää huomattavan määrän ,seudun henkHöitä. että Eduskunta vuoden .1971 tulo- ja
42502: Tie on raskaasti ja vilkkaasti liikennöi:ty. menoarvioon ottaisi 1 miljoonan markan
42503: YiksityilsLiikenteen li>Säksi :tie on linja-au1tojen ja määrärahan Gammelbyn-Isnäsin tien
42504: posti:llikenteelll 'Väylänä. Sitäpaitsi tätä tietä perusparantamista ja kestopäällystämistä
42505: kuljetetaan ka~ki tavara saha!laitdkseen ja varten.
42506: sieltä pois. Sahatavaroo ·kuljetuksia on vuosit-
42507: tain 21 300 autokuormaa.
42508: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
42509:
42510: UH Sundqvist. Lars Lindeman.
42511: 1023
42512:
42513: IV,607.- Rah.al. n:o 66.
42514:
42515:
42516:
42517:
42518: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalan tutkimuslaitok-
42519: sen toiminnan aloittamiseen.
42520:
42521:
42522: E d u s k u n n a 11 e.
42523:
42524: Eduskunnan 2. 6. 1969 hyväksymässä laissa tetty tarpeelliset määrärahat, jotta opetustoimi
42525: Joensuun korkeakoulusta 4 § :n 2 momentissa voi edelleen jatkua. Esityksessä ei ole määrära-
42526: sanotaan mm.: "Korkeakoulussa on opettajain- haa laissa määrätyn Karjalan tutkimuslaitoksen
42527: valmistusta välittömästi palvelevien laitosten li- toiminnan aloittamiseksi. Korkeakoulun suotui-
42528: säksi Karjalan tutkimuslaitos, joka suorittaa salle kehitykselle on kuitenkin välttämätöntä,
42529: Karjalan henkistä ja aineellista kulttuuria kos- että tutkimuslaitoksen toiminta alkaisi mahdol-
42530: kevaa tutkimustyötä korkeakoulussa edustettu- lisimman pian.
42531: jen tieteenalojen puitteissa." Eduskunnan vas- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
42532: tauksessa hallituksen esitykseen laiksi Joensuun tamme,
42533: korkeakoulusta kiinnitetään erikoisesti huo- että Eduskunta dttaisi vuoden 1971
42534: miota ko. tutkimuslaitoksen tärkeyteen. tulo- ja men.oarvioon 50 000 markan
42535: Joensuun korkeakoulu on aloittanut toimin- määrärahan Karjalan tutkimuslaitoksen
42536: tansa 1.9.1969. Hallituksen esitykseen valtion toiminnan aloittamiseksi Joensuun kor-
42537: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1970 on Sisälly- keakoulussa.
42538: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
42539:
42540: Lea Sutirien. Valde Nevalainen Hannes Volotinen.
42541: U. H. Voutilainen. Eino Poutiainen. Pauli Puhakka.
42542: 1024
42543:
42544: IV,608.- Rah.al. n:o 67.
42545:
42546:
42547:
42548:
42549: Tarjanne ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailun edistämiseen.
42550:
42551:
42552: E d u s k u n n a II e.
42553:
42554: Matkailu on valtion taloudellisessa mielessä 226 hotellitasoista majoitusliikettä. Ilmeistä
42555: varsin huomionarvoinen seikka. Matkailusta on- puutetta on kuitenkin majoitusmahdollisuuk-
42556: kin muodostunut joillekin valtioille varsin sissamme olemassa. Hyvänä esimerkkinä siitä
42557: merkittävä elinke!no. Vaikka meidän maamme on, että mm. uudet lomakylämme ovat lähte-
42558: matkailu elää vielä suhteellisen vaatimatto- neet vireästi liikkeelle. Elintason kohotessa
42559: missa puitteissa, saapui Suomeen v. -67 n. 1. 1 majoituspaikkojen tarve kasvaa. Toisaalta lei-
42560: milj. matkailijaa, joiden maahan tuoma valuut- rintäalueita on perustettava uusia ja niiden
42561: tamäärä arvioidaan n. 175 miljoonaksi mar- kehittyessä erilaiset palvelukset tulevat vaati-
42562: kaksi. Samanaikaisesti vastaavat menot matkai- maan osakseen lisääntyvää huomiota. Tarvitaan
42563: lun osalta muodostuivat 263 miljoonaksi. Mat- lisää moottorimajoja, huoltoasemia jne.
42564: kailutaseemme jäi siis tuntuvasti alijäämäiseksi. Hyvin tuntuvana puutteena on Suomessa
42565: Valtiovallan toimesta on pyritty ulkomailla myös matkailun apuvälineistön vähyys ja viih-
42566: matkustavien lukumäärää rajoittamaan matkailu- teen ennalta suunnittelun puuttuminen.
42567: taseen tasapainottamiseksi. Sensijaan ei ole ryh- Voidaksemme pysyä mukana matkailijoista
42568: dytty päinvastoin maahamme suuntautuvaa mat- käytävässä kovassa kilvassa meidän on Suo-
42569: kailua elvyttämään. Tällaiset toimenpiteet olisi- messakin seurattava tarkoin kansainvälisen
42570: vat kuitenkin huomattavasti terveempiä. matkailun uusimpia virtauksia, rakennemuutok-
42571: Maamme mahdollisuudet eivät nykyisellään sia ja makusuuntien vaihteluja.
42572: matkailua ajatellen suinkaan ole käytetyt. Kaikki edellä mainitut kysymykset ovat
42573: Luonnon keskeisestä asemasta Suomen mat- matkailun menestymisen kannalta huomionar-
42574: kailussa johtuu, että luontomme omalaatui- voisia, mutta toteutettuina vaativat pääomia.
42575: simmalla piirteellä, järvialueellamme, on mat- Tässä suhteessa olisi myös valtion oltava asiasta
42576: kailumme kuvassa hyvin hallitseva asema. kiinnostunut ja matkailulle olisikin voitava
42577: Rantaviivamme merenrannikolla on pitkä ja myöntää nykyistä tuntuvasti paremmat taloudel-
42578: kaunis sekä matkailullisesti arvokas. Sen suo- liset lähtökohdat, sillä matkailulle tehdyt uh-
42579: mat edut ovat pääosaltaan käyttämättä. Pal- raukset maksavat pian itse itsensä.
42580: jon saatetaan lisäksi rakentaa myös Lapin tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
42581: joaman luonnon ja lumouksen varaan. Mat-
42582: kailun alalla meillä on kyllä yllin kyllin tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42583: jottavaa. tulo- ;a menoarvioon 10 miljoonan mar-
42584: Maassamme toimii tällä hetkellä yhteensä kan määrärahan matkailun edistämiseen.
42585: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
42586:
42587: Pekka Tarjanne. Pirkko Aro.
42588: Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
42589: 1025
42590:
42591: IV,609.- Rah.al. n:o 68.
42592:
42593:
42594:
42595:
42596: Tarjanne ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen rakennusten
42597: uudenaikaistamiseen.
42598:
42599:
42600: E d u s k u n n a II e.
42601:
42602: Vanhojen asuntojen uudenaikaistaminen hel- minen muihin töihin kuin asuntotuotantoon on
42603: pottaa toisaalta asuntojen puutetta, toisaalta asuntopulan ahdistamassa maassa tuhlausta.
42604: työllistää rakennustyöläisiä. Asuntojen kipeä Sen vuoksi olisi työllisyysvaroin ryhdyttävä lai-
42605: tarve edellyttää toisaalta uusien ja vanhojen naittamaan asuntojen modemisoimista. Tässä
42606: asuntojen laatueron tasoittamista. Ilman sitä asiassa olemme yli kymmenen vuotta myöhässä
42607: menetämme vuosittain 10 000-15 000 asun- moniin muihin maihin verrattuna ja tosiasiassa
42608: toa emmekä koskaan saa rakennustuotantoam- olemme maamme asuntotuotannossa siten me-
42609: me kohoamaan niin suureksi, että asuntojen nettäneet vähintään 100 000 asuntoa.
42610: kysyntä ja tarjonta saataisiin joltiseenkin tasa- Työttömyyden ja ulkomaankauppamme ta-
42611: painoon. seen kannalta on myös huomautettava siitä,
42612: Teollistuva rakentaminen johtaa siihen, että vanhojen rakennusten uusiminen johtaisi
42613: että rakennustyöläisten ammattitaitovaatimukset siihen että LVI-teollisuutemme saisi valmis-
42614: muuttuvat. Seurauksena on vanhempien raken- taakseen nykyistä suurempia sarjoja ja siis voisi
42615: nustyöläisten pysyvä työttömyys nuorten si- perustaa uusia pysyviä työpaikkoja sekä pääsisi
42616: vuuttaessa heidät. Vanhempien ammattitaito hintakilpailuun maailmanmarkkinoilla. Se olisi
42617: on sen sijaan välttämätön rakennusten moder- vientimme monipuolistamisen kannalta tär-
42618: nisoimisessa, koska se on enimmäkseen käsi- keätä.
42619: työtä. Huomionarvoista on lisäksi se, että työ- On syytä korostaa vielä sitä merkitystä ja
42620: palkat muodostavat saneerausmenoista 60- vaikutusta, mikä vanhanaikaisten asuntojen mo-
42621: 62 prosenttia ja että siitä huolimatta saadaan dernisoimisella on vuokratasoon. Koska sanee-
42622: uusia, nykyaikaisia asuntoja halvemmalla kuin rauskustannukset ovat verrattomasti halvempia
42623: uudisrakentamisella. Ruotsalainen tutkimus kuin uudisrakentaminen, päästään sen avulla
42624: osoittaa, että näissä töissä voidaan käyttää yli myös alhaisempiin vuokriin.
42625: 60-vuotiaitakin ammattityöläisiä. Vuoden 1967 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
42626: syyskuussa meillä oli työllistetty 26 594 raken-
42627: nustyöläistä ja niistä 3.75 prosenttia eli 992 että Eduskunta .ottaisi vuoden 1971
42628: henkeä vanhojen rakennusten nykyaikaistamis- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
42629: töissä. markan määrärahan vanhojen rakennus-
42630: Ammattitaitoisten rakennustyöläisten käyttä- ten uudenaikaistamiseen.
42631: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
42632:
42633: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
42634:
42635:
42636:
42637:
42638: 129 427/70
42639: 1026
42640:
42641: IV,610.- Rah.al. n:o 69.
42642:
42643:
42644:
42645:
42646: Turunen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi öliykatastrofi-
42647: laitteita hankkiville kunnille.
42648:
42649:
42650: E d u s k u n n a 11 e.
42651:
42652: Saimaan kanavan avauduttua liikenteelle on seksi. Tässä mielessä ovatkin useat Saimaan al-
42653: tullut mahdolliseksi muun laivakuljetuksen li- taan kaupungit ja kunnat ryhtyneet suunnittele-
42654: säksi myös nestemäisten polttoaineiden kulje- maan turvallisuustoimenpiteitä vaaratekijöiden
42655: tukset. On selvää, että tämän tapainen kuljetus- pienentämiseksi. Vaikka kunnilla olisikin ha-
42656: muoto on taloudellisesti kaikkein edullisin. En- luja ja organisatorisia mahdollisuuksia hoitaa
42657: nusteiden mukaan liikenne tulee lähivuosina asiaa,. puuttuu niiltä kuitenkin taloudelliset edel-
42658: moninkertaistumaan. Liikenteen kasvu lisää lytykset todella tehokkaan öljykatastrofikalus-
42659: luonnollisesti nestemäisten polttoaineiden ton hankkimiseksi.
42660: aiheuttaman vesistön ja rantojen likaantumis- Kun tällaisen öljyvahingon sattuessa voi seu-
42661: vaaran mahdollisuuksia. Useat rannikkovesil- raukset olla hyvinkin kohtalokkaat esimerkiksi
42662: lämme tapahtuneet onnettomuudet ovat osoit- niiden kaupunkien, kuten mm. Savonlinnan,
42663: taneet kuinka suurta vahinkoa öljy saa.ttaai jotka käyttävät pintavettä vesilaitoksensa tarpei-
42664: aiheuttaa rannoille ja vesistölle, ja toisaalta siin, tulee asia tässäkin mielessä ottaa vakavasti.
42665: kuinka huonosti meillä on varauduttu öljyva- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
42666: hinkojen torjuntaan. taen,
42667: Kun öljynkuljetukseen Saimaan järviseudulla että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42668: muodostuu melkoinen riskitekijä mahdollisen tulo- ;a menoarvioon 500 000 markan
42669: tankkilaivaa kohdanneen merionnettomuuden määrärahan ;aettavaksi avustuksena niille
42670: sattuessa, tai muuten öljyn päästessä vesistöön, kaupungeille ;a kunnille, ;otka hankki-
42671: on paikallaan ryhtyä ennakolta tarkkoihin varo- vat öliykatastrofilaitteita ;a -kalustoa
42672: toimenpiteisiin suurempien vahinkojen estämi- edellä mainittuun tarkoitukseen.
42673: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
42674:
42675: Väinö Turunen.
42676: 1027
42677:
42678: IV,611.- Rah.al. n:o 70.
42679:
42680:
42681:
42682:
42683: Turunen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
42684: Säämingin saariston kautta Särkilahdesta Savonlinnaan.
42685:
42686:
42687: 'E d u s k u n n a 11 e.
42688:
42689: Saimaan saaristotie Särkilahdesta Säämingin tys mm. puutavarankuljetuksessa, jota paitsi se
42690: saariston kautta Savonlinnaan on useasti ollut lyhentäisi matkaa Savonlinnasta Imatralle n.
42691: eduskunnassa käsiteltävänä. Mainitun tien tar- 45 km, olisi mitä toivottavinta, että tien suun-
42692: peellisuudesta ollaankin yhtä mieltä ja tutkimuk- nittelun loppuun saattamiseksi ja rakennustöi-
42693: set tien suunnasta ovatkin jo osittain aloitetut. den aloittamiseksi saataisiin kipeästi tarvittavia
42694: Tarkoitukseen on kuitenkin saatu aivan liian vä- varoja.
42695: hän varoja, joten tutkimustyöt uhkaavat pahasti Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
42696: viivästyä varojen puutteessa. taen,
42697: Kuitenkin tämä saaristokansalle niin ensiarvoi-
42698: sen tärkeä tie tulisi saattaa viipymättä loppuun että Eduskunta dttaisi vuoden 1971
42699: tutkituksi ja työt aloitetuksi. On kohtuutonta tulo- ja menoarvioon 1 miljo.onan markan
42700: vaatia yli 3 000 saaristolaisen asuvan nykyisenä määrärahan suunnitelman loppuun saat-
42701: ajankohtana, jolloin useimmille seuduille pääs- tamiseksi ja töiden aloittamiseksi uuden
42702: tään jo kestopäällystettyä tietä pitkin, vailla al- maantien aikaansaamiseksi Säämingin
42703: keellisintakaan tieyhteyttä muuhun maailmaan. saariston kautta Särkilahdesta Savonlin-
42704: Kun tiellä tulisi sitäpaitsi olemaan tärkeä merki- naan.
42705: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
42706:
42707: Väinö Turunen.
42708: 1028
42709:
42710: IV,612.- Rah.al. n:o 71.
42711:
42712:
42713:
42714:
42715: Turunen: Määrärahan osoittamisesta Puumalansalmen sillan ra-
42716: kentamiseen.
42717:
42718:
42719: Ed u s k u n n a 11 e.
42720:
42721: Puumala-Ruokolahden pitäjien rajalta Puu- Mielestämme on kysymys siksi tärkeästä sil-
42722: malaan suuntautuvaan maantieoikaisusuunnitel- lasta, että sitä eivät saisi hidastuttaa muut silta-
42723: maan kuuluu välittömästi myös sillan rakenta- suunnitelmat.
42724: minen Puumalaan. Sillan tarpeellisuutta ei voida Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
42725: riittävästi korostaa, sillä sen puuttuminen nykyi-
42726: sin uhkaa monasti pysähdyttää kokonaisen kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42727: konkylän liikenteen. tulo- ja men.oarvioon 100 000 markkaa
42728: Sillan rakentaminen Puumalansalmeen onkin sillan suunnittelun ja rakennustöiden
42729: yleisesti tunnustettu tarpeen sanelemaksi. Josta- aloittamista varten Puumalansalmeen.
42730: kin syystä sen aikaansaaminen ei ole edistynyt,
42731: vaan tämä saaristopitäjän kirkonkylään johtava
42732: virranylitys tapahtuu edelleenkin lossilla.
42733: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
42734:
42735: Väinö Turunen.
42736: 1029
42737:
42738: IV,613.- Rah.al. n:o 72.
42739:
42740:
42741:
42742:
42743: Turunen: Määrärahan osoittamisesta siltaa varten T appuvirran
42744: lossiväylälle.
42745:
42746:
42747: E d u s k u n n a 11 e.
42748:
42749: Savonlinnan-Viljolahden-Varkauden väli- tutkimustyöt sillan rakentamiseksi aloitettaisiin
42750: sellä maantiellä hidastuttaa Tappuvirran lossi viipymättä, sillä saadun kokemuksen mukaan
42751: suuresti liikennettä. Vaikka tämä tie on lyhin tutkimus- ja suunnittelutyöt vievät runsaasti
42752: Savonlinnan ja Varkauden välillä olevista, siirtyy aikaa.
42753: suuri määrä liikenteestä pidemmälle reitille voi- Tappuvirran lassiväylän leveys on noin 300m,
42754: daksensa siten säästää aikaa, vaikka se siten mutta pengertämällä sitä voidaan helposti ka-
42755: muodostuukin epätaloudellisemmaksi. Myös ventaa ainakin puolella. Uskoisimmekin, ettei sil-
42756: Savonlinnan-Heinäveden välinen liikenne jou- lan rakentaminen Tappuvirran lossiväylälle ole
42757: tuu kulkemaan suurimmalta osaltaan Tappuvir- ylivoimainen taloudellisestikaan toteutettavaksi.
42758: ran lossin kautta ja tuntemaan lossin aiheutta- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
42759: man lisähaitan.
42760: Saimaan vesistön ylittäminen Savonlinnasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42761: itään tapahtuu Orivirran, Hanhivirran ja Tappu- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
42762: virran lossin kautta. Tärkeysjärjestyksessä $eU- määrärahan sillan suunnittelua ja '/öiden
42763: raavana pidämme nyt esittämäämme Tappuvir- aloittamista varten T appuvirran lossi-
42764: taa. Sen vuoksi olisikin mitä toivottavinta, että väylälle.
42765: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
42766:
42767: Väinö Turunen.
42768: 1030
42769:
42770: IV,614.- Rah.al. n:o 73.
42771:
42772:
42773:
42774:
42775: Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemiön-Paimion
42776: tien parantamiseen välillä Rungonsalmi-Lähteenkorva.
42777:
42778:
42779: 'E d u s k u n n a 11 e.
42780:
42781: Tien rakennustyöt on pintatöitä lukuunot- distäisi toisiinsa Turusta Helsinkiin, Hämeen-
42782: tamatta käytännöllisesti katsoen suoritettu vä- linnaan ja Tampereelle johtavat maan.tiet, sekä
42783: lillä Kemiö--Rungonsalmen silta sekä noin kulkisi lisäksi sellaisessa suunnassa, että se muo-
42784: 1.5 km sillasta Sauvon suuntaan. Rungonsalmen dostaisi Kemiön saaren kuntien ja nykyisen Sau-
42785: sillan rakennustyöt ovat aloitetut vuosien 1969 von kunnan lyhimmän yhteyden näille teille.
42786: -1970 vaihteessa. Sillan pitäisi suunnitelmien Sen jälkeen kun Rungonsalmen silta valmis-
42787: mukaan valmistua vuoden 1971 loppupuolella. tuu ja avataan liikenteelle, saamiemme tietojen
42788: Tiehankkeen jatkamisesta Rungonsalmen sU- mukaan myös Rajalahden lossi siirretään
42789: lasta Sauvon Kirkonkylän asutustaajaman ohi muualle, siirtyy Kemiön saaren kunnista Tur-
42790: valtatie 1 :He ovat tien rakennuspiirustukset nii- kuun ja pohjoiseen suuntautuva liikenne yksin-
42791: hin liittyvine muine selvityksineen ja kustan- omaan Rungonsalmen sillan kautta tapahtu-
42792: nuslaskelmineen valmistumisvaiheessa TVL:n vaksi. Rungonsalmen sillalta jatkuva nykyinen
42793: Turun piirikonttorin toimesta. tie, varsinkin tieosuus Strömsböle-Nummen-
42794: Kyseinen tiesuunnitelma muodostaisi Ke- pään tien risteys, on niin mäkinen, mutkainen
42795: miön saaren kuntien lyhimmän yhteyden valta- ja heikkorakenteinen, ettei se kykene huolta-
42796: tie 1 :lle. Tie on jo nykyisin olemassa koko pi- maan sille siirtyvää suurehkoa ja raskasta lii~
42797: tuudellaan, mutta se on erittäin mutkallinen ja kennettä.
42798: huonokuntoinen sekä liikenteen kannalta vaa- Tien pituus on 23 700 m ja kustannusarvio
42799: rallinen, eikä missään tapauksessa tulisi kestä- noin 13 miljoonaa markkaa.
42800: mään tälle tielle Rungonsalmen sillan valmis- Edelliseen viitaten esitämme kunnioittavasti,
42801: tumisen jälkeen ohjautuvaa raskasta liikennettä
42802: ja tämä on todettu myös tieviranomaisten ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42803: holta. tulo- ;a menoarvioon 13 mil;. markan
42804: Tiestä tulee samalla osa laajempaa etelä-poh- määrärahan Kemiön-Sauvon-Paimion
42805: joissuunnassa kulkevaa tiehanketta, joka jatkuu tien paratttamiseen välillä Rungonsalmi
42806: valtatie 1:ltä Paimion Vistan kautta Tarjasjoelle -Lähteenkorva.
42807: ja sieltä edelleen Kyröön valtatie 9:lle. Tie yh-
42808: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
42809:
42810: Taisto Tähkämaa. Katri Kaarlonen.
42811: Esko Niskanen. Reino Breilin.
42812: Carl Olof Tallgren.
42813: 1031
42814:
42815: IV,615.- Rah.al. n:o 74.
42816:
42817:
42818:
42819:
42820: Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kotieläinten ruokin-
42821: nan ;a hoidon tutkimiseen.
42822:
42823:
42824: E d u s k u n n a II e.
42825:
42826: Peltojen sadon marldcinointi tapahtuu meillä tuotannon suuntauksen ollessa päivänpolttavana
42827: valtaosaltaan kotieläinten kautta, lähinnä lihana, ongelmana ei asian toteuttamisessa ole varaa vii-
42828: maitona ja kananmunina. Tuoteryhmien välinen vyttelyyn, koska tutkimustyö vie myös oman ai-
42829: tasapaino riippuu olennaisesti siitä, kuinka te- kansa. Ilman tutkimus- ja kehitystyön näin ta-
42830: hokkaaksi ja taloudelliseksi kunkin tuotanto pahtuvaa edistämistä jäävät pyrkimykset tuotan-
42831: voidaan tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla non painopisteen suuntaamiseksi maidontuotan-
42832: saada. Meillä tämä kehitystyö on jäänyt aivan nosta lihan tuotantoon ratkaisevalta osin vaille
42833: riittämättömäksi ja yksipuoliseksi johtuen alan käytännön tarvitsemaa perustaa.
42834: tutkimustoiminnan tarpeen jatkuvasta ja pahasta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
42835: aliarvioinnista varoja tarkoitukseen jaettaessa. taen,
42836: Vähin, mitä tilanteen korjaamiseksi olisi ensi
42837: vaiheessa tehtävä, on se, että kotieläinten ruo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42838: kinnan ja hoidon tutkimukselle järjestettäisiin tulo- ;a menoarvioon 300 000 markan
42839: sen tarvitsemat tarkoituksenmukaiset koe-eläin- määrärahan kotieläinten ruokinnan ;a
42840: suojat ja eläimet sekä varmistettaisiin rehun hoidon tutkimista varten rakennettavan
42841: saanti. Tämä koskee ensimmäisenä nimenomaan koe-eläinsuo;an ja eläinten hankintaa var-
42842: lihakarjatutkimusta, jonka kohdalla puute on to- ten.
42843: taalinen ja tarve kiireellinen. Karjataloutemme
42844: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
42845:
42846: Taisto Tähkämaa. Katri Kaarlonen.
42847: 1032
42848:
42849: IV,616.- Rah.al. n:o 75.
42850:
42851:
42852:
42853:
42854: Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamisesta voin ja r.-·oirasvan
42855: markkinointia tutkivan koetehtaan perustamiseen.
42856:
42857:
42858: E d u s k u n n a 11 e.
42859:
42860: Helsingin yliopiston maitotalouslaitos . ja Val- set ovat johtaneet tuloksiin vasta äskettäin, olisi
42861: tion maitotalouskoelaitos ovat useiden vuosien koetehdas perustettava kiireellisesti. Koetehtaan
42862: ajan suorittaneet kokeiluja puoliteknisessä mitta- perustamista varten olisi varattava opetus- ja
42863: kaavassa uuden tyyppisten rasvavalmisteiden ke- maatalousministeriöiden yhteiseen käyttöön riit-
42864: hittämiseksi käyttämällä lähtöaineena maidon ja tävä määräraha käytettäväksi Helsingin yliopis-
42865: voin rasvaa. Nämä kokeilut ovat johtaneet tulok- ton maitotalouslaitoksen ja Valtion maitotalous-
42866: siin, joita voidaan käytännössä soveltaa suuressa koelaitoksen esittämällä tavalla.
42867: mittakaavassa. Varsinaisen teollisuustoiminnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
42868: aloittamiseksi tarvitaan Suomessa valmistettujen taen,
42869: koneiden ja laitteiden kokeilua, prosessien opti-
42870: mointia, kehitettyjen valmisteiden viimeistelyä että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42871: ja ulkomailla suoritettavaa markkinatutkimusta tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
42872: varten koetehdas. Kun uusien nykyistä edullisem- määrärahan koetehtaan perustamista var-
42873: pien mar~kinoiden löytäminen vaille ja voiras- ten uusien markkinoiden löytämiseksi
42874: valle on jatkuvasti ajankohtainen ja kun koeteh- voille ja voirasvalle.
42875: taan perustamista varten tarvittavat tutkimuk-
42876: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
42877:
42878: Taisto Tähkämaa. Matti Maijala.
42879: 1033
42880:
42881: IV,617.-Rah.al. n:o 76.
42882:
42883:
42884:
42885:
42886: Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamisesta valkuaisaineiden elin·
42887: tarviketeknologisen tutkimuksen kehittämiseen.
42888:
42889:
42890: E d u s k u n n a 11 e.
42891:
42892: Valkuaisaineiden merkitys kansojen ravitse- gin yliopiston maitotalouslaitoksen sekä liha-
42893: muksen turvaajana on muodostunut erityisen teknologian ja elintarviketeknologian laitosten
42894: tärkeäksi. Suomessa on suoritettu eri tutkimus- käyttöön määräraha valkuaistutkimusta varten.
42895: laitosten toimesta valkuaisaineiden tuottamista Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
42896: koskevia perusteellisia selvittelyjä ja kokeiluja. taen,
42897: Valkuaisaineiden saattamiseksi elintarviketekno- että Eduskunta ol'taisi vuoden 1971
42898: logiassa sopivaan muotoon kaivataan kuitenkin tulo- ja menoarvioon 50 000 markan mää-
42899: pitkäjänteistä, ·määrätietoista työskentelyä. Tätä rärahan Suomessa tuotettujen valkuaisai-
42900: varten tarvitaan tutkimusohjelma, jonka puit- neiden elintarviketeknologisen tutkimuk-
42901: teissa työtä suoritetaan. Valkuaistutkimuksen sen kehittämistyön käyntiin saattami-
42902: käyntiin saattamista varten pitäisi varata Reisin- seksi. · ·
42903: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
42904:
42905: Taisto Tähkämaa. Matti Maijala.
42906:
42907:
42908:
42909:
42910: no 427/70
42911: 1034
42912:
42913: IV,618.-Rah.al. n:o 77.
42914:
42915:
42916:
42917:
42918: Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-
42919: Lokalahden maantien parantamiseen.
42920:
42921:
42922: Ed u s k u n n a 11 e.
42923:
42924: Kun Y-tie on valmis lyhenee matka Uudesta- gissa huomattavasti paranisi. Uudenkaupungin
42925: kaupungista Turkuun noin 16 km. Tällä on -Lokalahden tien liikenne on jo nykyisellään-
42926: suuri merkitys ltuljetuskustannuksiin alentavasti kin vilkas, sillä liikennelaskelma osoitti v. 1965
42927: esim. Rikkihappo Oy:n ja Saab-Valmetin teh- sen olevan 835 henkilöautoyksikköä. Y-tiestä
42928: tailta valtakunnan tieverkostoon ja Naantalin ja on rakenteilla osuus Ennyinen-Vehmaa ja
42929: Turun satamiin. Erittäin merkittävä on Y-tien suunnitelma Uusikaupunki valmistuu tämän ke-
42930: valmistuminen Kustavin, Taivassalon, Lokalah- vään kuluessa. Ko. tien pituus on 16 200 m ja
42931: den ja Vehmaan kuntien asukkaille. Uudessa- sen kustannusarvio on noin 6.8 milj. mk.
42932: kaupungissa sijaitsevat mm. ammattikoulu ja Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
42933: kauppaoppilaitos sekä tuleva alue- ja piirisai- taen,
42934: raala, joissa kaikki edellä mainitut kunnat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42935: mukana. Uudessakaupungissa on myös ainoa tä- tulo- ia menoarvioon 6.8 milioonan mar-
42936: män alueen lukio. Myös edellämainittujen kun- kan määrärahan Uudenkaupungin-Lo-
42937: tien asukkaiden työssäkäynti Uudessakaupun- kalahden maantien parantamiseen.
42938: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
42939:
42940: Taisto Tähkämaa. Reino Breilin.
42941: Esko Niskanen. Katri Kaarlonen.
42942: 1035
42943:
42944: IV,619.- Rah.al. n:o 78.
42945:
42946:
42947:
42948:
42949: Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kylvösiementuotan·
42950: non tappioiden korvaamiseen.
42951:
42952:
42953: E d u s k u n n a II e.
42954:
42955: Laki kylvösiementuotannon edistämisestä tarve noin 18 700 ha:n alaa. Vastaavasti vähe-
42956: (477/69), joka annettiin 14. 7. 1969, on tar- nisi ylituotantoa aiheuttavien muiden kasvien
42957: koitettu edistämään kotimaista siementuotantoa pinta-ala, etelä-Suomessa lähinnä syys- ja kevät-
42958: tietyistä nurmi- ym. kasveista vuosina 1970- vehnän hallussa oleva ala.
42959: 1975. Lain mukaan maatalousministeriö määrää Mainittujen alojen vaikutus ylituotanto-ongel-
42960: vuosittain helmikuun loppuun mennessä koti- maan on huomattavasti suurempi kuin mitä
42961: maisen siementarpeen huomioonottaen, missä pinta-aloista voidaan päätellä. Tämä johtuu
42962: laajuudessa valtion viljavarasto saa tehdä laissa siitä, että nurmikasvien siemenviljely menestyy
42963: mainittujen siementen viljely- ja hankintasopi- vain voimaperäisesti viljellyillä tiloilla ja par-
42964: muksia. Siementen ostamista ja varastointia hailla viljelysmailla, joiden hehtaarisadat ovat
42965: sekä viljelykorvauksen suorittamista samoin valtakunnan keskimääräisiä satoja paljon kor-
42966: kuin lain täytäntöönpanosta ehkä aiheutuneiden keammat ja joita viljelyksiä ei missään tapauk-
42967: tappioiden korvaamista varten otetaan valtion sessa tultaisi "paketoimaan". Esimerkiksi nykyi-
42968: tulo- ja menoarvioon vuosittain riittävä määrä- sen vaatimattoman noin 3 000 ha:n viljelyalan
42969: raha. voitaisiin arvioida lisäävän vehnän ylituotantoa
42970: Nurmikasvien viljely on sääolosuhteemme 9-10 miljoonalla kilolla.
42971: huomioonottaen meille luontaisesti sopivinta. Hallituksen tulisi ryhtyä kiireellisiin toimen-
42972: Sama koskee myös näiden kasvien siemenvilje- piteisiin, että valtion viljavarasto oikeutettaisiin
42973: lyä, joka eräiden lajien osalta, lähinnä ulkomai- tekemään laissa tarkoitettuja siementen viljely-
42974: sen siemenen tuonnista johtuen, on vasta viime ja hankintasopimuksia kotimaista siementar-
42975: vuosina päässyt tai pääsemässä käyntiin. Tuonti vetta vastaavan määrän ja että näiden siemen-
42976: on edelleenkin suurin este kotimaisen tuotan- ten tarpeeton tuonti lopetetaan.
42977: non laajentamiselle, jonka tavoitteena tulee olla
42978: mahdollisimman suuri omavaraisuus, mikä on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
42979: myös maatalouden ylituotanto-ongelman huo- nioittaen,
42980: mioon ottaen valtakunnan yleisen edun mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
42981: kaista. tulo- ;a menoarvioon 1 milioonan mar-
42982: Kuluvalle vuodelle vahvistettu enimmäisvil- kan määrärahan kylvösiementuotannon
42983: jelyala on 2 920 ha. Nykyisen siementarpeen täytäntöönpanosta annetusta laista
42984: tyydyttäminen kotimaisella siemenellä edellyt- aiheutuvien tappioiden korvaamista var-
42985: täisi noin 14 200 ha:n ja vuoden 1975 arvioitu ten.
42986: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
42987:
42988: Taisto Tähkamaa. Eino Lottanen. Katri Kaarlonen.
42989: 1036
42990:
42991: IV,620.- Rah.al. n:o 79.
42992:
42993:
42994:
42995:
42996: Vaittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintoapurahan suorit·
42997: tamiseksi lääketieteen kandidaateille, jotka valmistuttuaan
42998: sitoutuvat toimimaan kunnanlääkäreinä syrjäseuduilla.
42999:
43000:
43001: E d u s k u n n a 11 e.
43002:
43003: Meidän hyvinvointivaltiossamme tulisi jokai- heille opintoapurahaa sillä ehdolla, että he si-
43004: sella kansalaisella olla lääkärinapu lähellä ja toutuisivat valmistuttuaan syrjäseutujen kun-
43005: ainakin oman kunnan alueella saatavissa. Maas- nanlääkäreiksi.
43006: samme vallitsevan lääkäripulan takia näin ei Edellä olevan perusteella ja viittaamalla myös
43007: kuitenkaan tapahdu. siihen, että lääkärien opiskelu vaatii monta
43008: Lääkärien lukumäärä lähivuosien aikana tus- vuotta ja on monelle lahjakkaallekin opiskeli-
43009: kin lisääntyy siinä määrin, että kaikki tärkeim- jalle taloudellisesti raskasta, ehdotamme kun-
43010: mät lääkärinpaikat voitaisiin täyttää. Eniten nioittaen,
43011: tästä lääkäripulasta kärsivät syrjäisimmät
43012: maamme kunnat, joista muutenkin on pitem- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43013: mät matkat lääkärinvastaanotolle. On ensiarvoi- tul.o- ja menoarvioon 200 000 markkaa
43014: sen tärkeätä, että juuri näihin syrjäisiin kuntiin opintoapurahaksi lääketieteen kandidaa-
43015: saataisiin lääkäri. Niinpä olisi paikallaan tukea teille, jotka sitoutuvat valmistuttuaan
43016: l~ketieteen kandidaattien opintoja myöntämällä kunnanlääkäreiksi syrjäseuduille.
43017: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43018:
43019: Aili Vaittinen. Sinikka Karhuvaara.
43020: 1037
43021:
43022: IV,621.- Rah.al. n:o 80.
43023:
43024:
43025:
43026:
43027: Westerholm: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoi-
43028: hin.
43029:
43030:
43031: E d u s k u n n a 11 e.
43032:
43033: Asumisahtaus on maassamme muihin samalla pitoon liittyviä kuluja, valtion asuntolainoituk-
43034: kansantulotasolla oleviin maihin verrattuna sel- sen lisääminen ei lisää valtion kokonaiskuluja.
43035: västi suurempi. Suurten ikäluokkien avioitumi- Valtion lainoittaman asuntotuotannon osuus
43036: nen ja voimakas sisäinen muuttoliike on viime on tällä hetkellä noin puolet koko asuntotuo-
43037: vuosina sitä paitsi voimakkaasti lisännyt asun- tannosta. Asuntotuotannon kokonaisrahoituk-
43038: tojen tuotantotarvetta. sesta valtion lainojen osuus on kuitenkin vain
43039: Huolimatta siitä, että suuressa osassa maata noin 20%.
43040: vallitsee työttömyyttä, ilmenee samanaikaisesti Valtion asuntolainojen merkitys tasaisen
43041: useilla elinkeinoaloilla työvoiman puutetta. asuntotuotannon turvaamisen ja rakennusalan
43042: Työvoiman siirtyminen teollistuville alueille työllisyyden ylläpitämisen kannalta on kuiten-
43043: edellyttää kuitenkin asuntotuotannon voima- kin keskeinen.
43044: kasta lisäämistä näillä paikkakunnilla. Koska Eduskunta on oikeuttanut asuntohallituksen
43045: muuttava työvoima on kuitenkin pääasiallisesti vuoden 1970 aikana myöntämään asuntolainoja
43046: nuorta ja suhteellisen pienituloista, nämä henki- 450 000 000 mk. Tätä asuntolainamäärärahaa ei
43047: löt pystyvät useimmassa tapauksessa hankki- kuitenkaan sellaisenaan voi pitää suhventiona,
43048: maan vain valtion tuella rakennetun asunnon. vaan varsinaisen asuntotuotantoon kohdistuvan
43049: Erityisesti kohtuuvuokraisista vuokra-asunnoista subvention muodostaa ainoastaan asuntolainaan
43050: on näillä alueilla jatkuva puute. Asuntojen puute sisältyvä korkohyvitys, joka edellä mainitulle
43051: on kuluneen vuoden aikana osaltaan myötävai- summalle on noin 30 000 000 mk vuodessa.
43052: kuttanut siihen, että työikäisen työvoiman siir- Asuntolaina-määrärahan lisääminen 150 000 000
43053: tyminen Ruotsiin on lisääntynyt. Maamme väki- markalla mer·kitsee näin ollen vain vajaan
43054: luku on viime vuoden aikana vähentynyt n. 10 000 000 markan todellista vuotuista meno-
43055: 10 000 henkeä. Meillä ei ole varaa antaa tämän erää valtiolle. Tällä määrärahalla voitaisiin val-
43056: kehityksen jatkua. tion lainoittamaa asuntotuotantoa kuitenkin li-
43057: Vanhukset on yhteiskuntaryhmä, jonka asun- sätä yli 5 000 asunnolla.
43058: nontarvetta ei ole riittävästi tiedostettu. Työ- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
43059: ikäisten poismuutto maaseutualueilta johtaa sii-
43060: hen, että vanhukset jäävät yksin puutteellisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43061: asuntoihin haja-asutusalueilla, jossa heillä ei ole tulo- ja menoarvioon asuntolainojen
43062: mahdollisuuksia riittäviin sosiaalisiin palveluk- maksattamista varten 150 000 000
43063: siin. Koska vanhusten asuntojen rakentaminen markalla korotetun määrärahan eli yh-
43064: valtion tuen avulla vähentää puolestaan sairaa- teensä 600 000 000 mk.
43065: loiden ja kunnalliskotien rakentamiseen ja yllä-
43066: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43067:
43068: Raino Westerholm.
43069: 1038
43070:
43071: IV,622.- Fin.mot. nr 81.
43072:
43073:
43074:
43075:
43076: H. Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande
43077: av väg- och broförbindelse från Tirmo till Österby på Stor-
43078: Pellinge.
43079:
43080:
43081: T i 11 R i k s d a g e n.
43082:
43083: En förbättring av skärgårdens kommunika- Denna väg- och brokom:bination skulle enligt
43084: tionsled bör ses som en första rangens ange- gjorda kostnadsberäkningar stiga tili 2.4 milj.
43085: lägenhetsfråga. En grundförutsättning för ska- mark.
43086: pandet av förbättrade inte bara trivsel- utan Dessutom tillkommer också många andra för-
43087: framförallt utkomstmöjligheter för vår bofasta delar för den omgivande skärgårdens vidkom-
43088: skärgårdsbefolkning är att fasta kommunika- mande om ovannämnda vägförbindelse förverk-
43089: tionsleder bygges där det rimligtvis låter sig ligas. Bl.a. Glosholmen, som äges av Finska
43090: göras. staten, ligger på knappt en kilometers avstånd
43091: En kombinerad väg- och broförbindelse mel- från Stor-Pellinge-landet, varvid underhållet av
43092: lan fastlandet och Stor-Pellinge i Borgå lk. den där befintliga sjöbevakningsstationen med
43093: borde snarast möjligt byggas. En väg- och dess fasta personai också avsevärt skulle under-
43094: broförbindelse Tirmo-Sundö-Tullandet- lättas.
43095: Lill-Pellinge-Stor-Pellinge, Österby skulle På grund av ovannämnda och därmed sam-
43096: innebära en ny framtid framförallt för den manhängande omständigheter föreslås vördsamt,
43097: fast bosatta befolkningen, som totalt uppgår
43098: tili närmare 300 personer. Vidare bör beaktas att Riksdagen i 1971 års statsförslag
43099: att ögrupperingen Sundö-Tullandet-Lill-Pel- måtte upptaga ett belopp om 2.4 mil;.
43100: linge och Stor-Pellinge vad befolkningsnumerä- mark för byggandet av väg- och broför-
43101: ren beträffar är den största i den nyländska bindelse Tirmo-Sundö-Tullandet-
43102: skärgården, där fast väg- och broförbindelse Lill-Pellinge-S'tor-Pellinge, Österby.
43103: ännu sa:knas.
43104: Helsingfors den 14 april 1970.
43105:
43106: Henrik Westerlund. Pär Stenbäck.
43107: 1039
43108:
43109: IV,622.- Rah.al. n:o 81. Suomennos.
43110:
43111:
43112:
43113:
43114: H. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja siltayhtey-
43115: den rakentamiseksi Tirmosta Suur-Peilingin Osterbyhyn.
43116:
43117:
43118: E d u s kun n a 11 e.
43119:
43120: Saariston kulkuyhteyksien parantamista on Tämän tie- ja siltayhdistelmän kustannukset
43121: pidettävä ensisijaisen tärkeänä kysymyksenä. nousisivat tehtyjen laskelmien mukaan 2.4 mil-
43122: Perusedellytyksenä parempien ei ainoastaan joonaan markkaan.
43123: viihtyvyyden vaan ennen kaikkea toimeentulo- Sen lisäksi tulee ympäröivän saariston hy-
43124: mahdollisuuksien luomiselle kiinteälle saaristo- väksi myös monia muita etuja, jos yllämainittu
43125: laisväestöllemme, on, että kiinteitä liikenneyh- tieyhteys toteutetaan. Mm. Glosholm, jonka
43126: teyksiä rakennetaan sinne, missä se suinkin on omistaa Suomen valtio, sijaitsee vajaan kilo-
43127: mahdollista. metrin päässä Suur-Peilingin mantereesta, joten
43128: Yhdistetty tie- ja siltayhteys mantereen ja siellä olevan merivartioseaman kiinteän henkilö-
43129: Porvoon maalaiskunnassa sijaitsevan Suur-Pel- kunnan huolto myös huomattavasti helpottuisi.
43130: Iingin välille olisi rakennettava mahdollisimman Yllämainitun ja siihen liittyvien seikkojen
43131: nopeasti. Tie- ja siltayhteys Tirmo-Sundö- perusteella ehdotetaan kunnioittaen,
43132: Tullandet-Vähä-Pellinki-Suur-Pellingin Ös-
43133: terby, merkitsisi uutta tulevaisuutta ennen kaik- että Eduskunta vuoden 1971 'tulo- ja
43134: kea sikäläiselle vakinaiselle väestölle, jonka yh- menoarvioon ottaisi 2.4 miljoonan mar-
43135: teismäärä on lähes 300 henkeä. On edelleen kan määrärahan tie- ja siltayhteyden ra-
43136: otettava huomioon että saariryhmä Sundö- kentamiseksi välille Tirmo-Sundö-
43137: Tullandet-Vähä-Pellinki ja Suur-Pellinki, mitä Tullandet-Vähä-Pellinki- Suur-Peliin-
43138: väestön lukumäärään tulee, on Uudenmaan saa- gin Osterby.
43139: riston suurin, johon kiinteä tie- ja siltayhteys
43140: vielä puuttuu.
43141: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
43142:
43143: Henrik Westerlund. Pär Stenbäck.
43144: 1040
43145:
43146: IV,623. :.......,;.Rah.al. n:o 82.
43147:
43148:
43149:
43150:
43151: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Laaksolahden-
43152: Jupperin-Friherrsin maantien rakentamiseksi.
43153:
43154:
43155: E d u s k u n n a 11 e.
43156:
43157: Tiehanke Espoon Laaksolahdesta Pitkäjärven- runsaasti omakotiasutusta ja täten tien aikaan-
43158: tieltä Vihdintielle on ollut vireillä useita vuo- saaminen tulisi ratkaisevasti helpottamaan hei-
43159: sia. Käsitellessään asiaa eri päättävät elimet dän liikenneongelmiaan. Koska tiellä on tun-
43160: ovat asettuneet kiistatta sille kannalle, että tä- tuva liikenteellinen merkitys, tulisi se rakentaa
43161: män tieyhteyden aikaansaaminen on varsin pai- valtion toimesta. Tässä yhteydessä olisi paikal-
43162: kallaan. Nykyisin yhteys on hoidettu Petas- laan ratkaista myös Petas-Hämeenkylätien tie-
43163: Hämeenkylä-maantien avulla. Viimeksimainittu alueeseen liittyvät ongelmat. Olisi lähdettävä
43164: tie oli liikenneturvallisuuden kannalta hyvin siitä, että vanha tie suljettaisiin pois liikenteeltä
43165: vaarallinen. Vilkasliikenteisenä ja kapeana tie siltä osin kuin se kulkee asuntotonttien läpi.
43166: mutkittelee pitkin Espoon Pitkäjärven rantaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43167: Nykyisellään tämä tie on todella vaarallinen ja
43168: siksi on voimakkaasti pyritty siihen, että lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43169: kenne Vihdintielle Laaksolahdesta tulisi voida tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
43170: hoitaa uuden rakennettavaksi suunnitellun tien määrärahan Laaksolahden-Jupperin_;_
43171: kautta. Friherrsin maantien rakennustöiden
43172: Uuden tien vaikutuspiiriin tulisi kuulumaan aloittamiseksi.
43173: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43174:
43175: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
43176: 1041
43177:
43178: IV,624.- Rah.al. n:o 83.
43179:
43180:
43181:
43182:
43183: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisitoimien
43184: perustamiseksi Espoon ja Helsingin maalaiskunnan nimis-
43185: miespiireihin.
43186:
43187:
43188: E d u s kun n a II e.
43189:
43190: On yleisesti tunnettua, että asukasluvun nou- rasitusta poliisimieskunnalle, eikä tehokkaaseen
43191: sun, väestökeskuksien kasvun, rikollisuuden li- valvonta- ym. tehtäviin ole irroitettavissa riittä-
43192: sääntymisen ja liikenteen vilkastumisen joh- västi voimia. Vastaavasti tiedetään, että näissä
43193: dosta poliisihenkilöstön määrä on liian pieni kunnissa asukasluku tulee entisestään lähivuo-
43194: suoritettavana olevaan tyohön nähden. sien aikana vain kasvamaan. Tästä syystä olisi-
43195: Erityisen suuri tarve poliisivoimien lisäämi- kin mielestämme Espoon-Kauniaisten kauppa-
43196: seen tunnetaan kuitenkin nimenomaan pääkau- Joiden ja Helsingin maalaiskunnan nimismies-
43197: pungin ympäristökunnissa. Täällä asukasluvun piirien poliisivoimia lisättävä tuntuvasti, jotta
43198: kasvu on ollut siksi nopeaa, ettei poliisien luku- päästäisiin oikeudenmukaisempaan olotilaan.
43199: määrä ole pystynyt riittävässä määrin tyydyttä- Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään
43200: mään kasvavaa tarvetta. tunnustanut tilanteen vaikeuden Espoon koh-
43201: Jos tarkastellaan erinäisiä keskiarvolukuja, dalla vuonna 1967 esittämällä yhteensä 7 eri-
43202: on todettava, että Helsingissä on yksi poliisi asteisen toimen perustamista. Uusista toimista
43203: .310 asukasta kohti. Vastaavasti kaupungeissa huolimatta tilanne on jälleen edellä mainitun
43204: yleensä on yksi poliisi 450 asukasta kohti, ja mukainen ja siksi olisi perustettava poliisivoi-
43205: kauppaJoissa yksi poliisi n. 850 asukasta kohti. mia tuntuvasti enemmän. Jotta edes jossain
43206: Kuitenkin Helsingin naapurikunnissa Espoon- määrin saataisiin aikaan helpotusta, olisi Espoo-
43207: Kauniaisten kauppaloiden ja Helsingin maalais- seen mielestämme saatava yhteensä 15 uutta
43208: kunnan nimismiespiireissä on yksi poliisi n. poliisitointa. Vastaavasti Helsingin maalaiskun-
43209: 1 2.30 asukasta kohti, eli siis huomattavasti alle taan olisi perustettava myös 15 uutta, erias-
43210: keskimääräisen kauppaloiden suhdeluvun. Mi- teista tointa.
43211: käli huomioidaan vain varsinaisessa poliisityössä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
43212: olevat ovat luvut Espoon-Kauniaisten osalta
43213: yksi poliisi 1 650 asukasta kohti ja Helsingin että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43214: maalaiskunnassa yksi poliisi peräti 1 840 asu- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
43215: kasta kohti. Kyseisten kuntien asukasluvun suu- määrärahan 30 uuden poliisitoimen pe-
43216: ruudesta ja kuntien pinta-alallisesta laajuudesta rustamiseksi, joista 15 Espoon-Kau-
43217: seuraa, että tehokas toiminta nykyisin poliisi- niaisten ja 15 Helsingin maalaiskunnan
43218: voimin aiheuttaa näissä kunnissa kohtuutonta nimismiespiireihin.
43219: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43220:
43221: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
43222:
43223:
43224:
43225:
43226: 131 427/70
43227: 1042
43228:
43229: IV,625.- Rah.al. n:o 84.
43230:
43231:
43232:
43233:
43234: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta korotetun perhe-
43235: eläkkeen maksamiseksi eräiden puolustuslaitoksen palveluk-
43236: sessa olleiden viran ja toimen haltijain leskille.
43237:
43238:
43239: E d u s k u n n a 11 e.
43240:
43241: Sodan aikana ei olosuhteiden vuoksi upsee- leen on siis saanut jatkua käytäntö, että kai-
43242: reita yleensä nimitetty virkoihin, vaan heidät kille kaatuneiden ja sodan jälkeen kuolleiden
43243: sijoitettiin määrättyihin tehtäviin. Voidaan sotilashenkilöiden leskille ei ole maksettu sa-
43244: osoittaa tapauksia, jolloin upseeri ennen sotia mansuuruista eläkettä, vaikka edunjättäjät oli-
43245: saattoi olla nimitettynä esim. luutnantin vir- sivat olleet sotilasarvoiltaan samassa asemassa.
43246: kaan, mutta sodan aikana tehtävien ja vastuun Virkaan nimittäminen tai nimityksen puuttu-
43247: kasvaessa hän saattoi kohota aina everstiluut- minen on muodostunut siis vedenjakajaksi.
43248: nantiksi saakka. Asemaa vastaavaan virkaan Olisikin mitä pikimmin päästävä siihen, että
43249: nimittäminen jäi kuitenkin tekemättä, koska myös perhe-eläkkeiden osalta oikeudenmukainen
43250: ylipäälliköllä ei ollut yleensä virkaannimittämis- käytäntö saatettaisiin voimaan.
43251: oikeutta. Tässä tarkoitettuja leskiä oli vuonna 1962
43252: Marraskuussa 1958 eduskunta hyväksyi lain, tehdyn arvion mukaan elossa n. 300 ja lisä-
43253: jonka mukaan upseereille ja kanta-aliupseereille eläkkeiden suorittamiseen olisi tällöin tarvittu
43254: maksetaan ylimääräistä eläkettä sen sotilasarvon tehdyn arvion mukaan n. 8 milj. mk vuodessa.
43255: mukaisesti, mihin arvoon heidät sodanaikaisissa Tällä hetkellä vastaava arvio on noin 100 000
43256: tehtävissään ansioituneina oli ylennetty erotuk- vuodessa.
43257: sena heidän aikaisemmin virkanimityksensä pe- Koska kyseessä on aivan ilmeisenä pidettävä
43258: rusteella saamastaan eläkkeestä. epäkohta, olisi tätä varten varattava vielä vuo-
43259: Tämän eduskunnan päätöksen ulkopuolelle den 1970 tulo- ja menoarvioon tarvittava mää:
43260: jäi kuitenkin perhe-eläkelaki, joten tältä kohdin räraha.
43261: on jouduttu noudattamaan vanhentunutta käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43262: täntöä. Tosin eduskunta esitti huhtikuussa
43263: 1965 hallitukselle toivomuksen, jossa todettiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43264: mm. "että hallitus myos ottaisi harkittavak- tulo- ja· menoarvioon 100 000 markan
43265: seen kysymyksen siitä, olisiko ylimääräistä lisä- määrärahan käyteittäväksi korotetun per~
43266: eläkettä vastaavaa ylimääräistä perhe-eläkettä he-eläkkeen maksamiseksi sellaisille les-
43267: ryhdyttävä maksamaan niiden puolustusvoimain kille, joiden edunjättäjä on ollut puo-
43268: viran tai toimen haltijain leskille, joille heidän lustusvoimien vakinaisessa virassa tai
43269: eläessään olisi suoritettu mainittua lisäeläkettä, toimessa ja sotien aikana saanut ylennyk-
43270: sekä myönteiseen tulokseen päätyessään antaisi sen korkeampaan sotilasarvoon saamatta
43271: asiasta esityksen eduskunnalle." vastaavaa nimitystä ja joille tähän saakka
43272: Huolimatta eduskunnan nimenomaisesta toi- on maksettu perhe-eläkettä ylennystä
43273: vomuksesta, ei perhe-eläkkeiden osalta ole alemman sotilasarvon perusteella.
43274: edellä mainittua lisäystä kuitenkaan tehty. Edel-
43275: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43276:
43277: Seppo Westerlund. Eeles Landström.
43278: Pirkko Aro. Pekka Tarjanne.
43279: Juhani Orrenmaa.
43280: 1043
43281:
43282: IV,626.- Rah.al. n:o 8.5.
43283:
43284:
43285:
43286:
43287: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään nimis-
43288: miespiirin poliisi- ja kansliahenkilökunnan lisäämiseen.
43289:
43290:
43291:
43292: Ed u s kun n a 11 e.
43293:
43294: Viime vuoden alussa muodostettiin Järven- Voimassaolevan työaikalain määräysten mukaan
43295: pään kauppalasta kaupunkikunta. Tällöin toi- laskettuna päivystykseen tarvitaan silloin 15
43296: vottiin, että Järvenpään uusi kaupunki tulisi miestä. Tällä hetkellä Järvenpään nimismiespii-
43297: saamaan oman poliisilaitoksen ympäri vuorokau- rissä on lisäksi 3 liikkuvan poliisin konstaape-
43298: den toimivine päivystyksineen, koska poliisipäi- lia, joten päivystykseen on käytettävissä kaik-
43299: vystys ja poliisitoiminta yleensä Järvenpään kiaan 7 miestä. Näin laskettuna toimii Järven-
43300: kaupungin alueella ei silloin, kun Järvenpää pään poliisiasema vajaalla puolella teholla päi-
43301: oli liitettynä Tuusulan nimismiespiiriin, ollut vystyksen suhteen. Tämäkin puoliteho supistuu
43302: sen riittämättömän poliisivoimien lukumäärän vielä sairaustapausten ja kursseille komennus-
43303: vuoksi järvenpääläisiä tyydyttävällä tasolla. Kun ten sattuessa. Vuosilomien aikana on tilanne
43304: uusi nimismiespiiri luotiin, olisi pitänyt olla aivan kestämätön.
43305: luonnollista, että sen toimintaedellytykset olisi Edellä oleva koskee varsinaista poliisitoimin-
43306: turvattu ja nimenomaan sen perustamisen tar- taa, mutta nimismiespiirin tehtävät purkautu-
43307: peena olleiden syiden vaatimalla tavalla. Uuteen vat ulos kansliahenkilökunnan toimesta. Jos
43308: nimismiespiiriin, jossa silloin oli noin 14 000 kansliahenkilökunta on riittämätön, tukehtuu
43309: asukasta ja joka käsitti yksinomaan kaupunki- piirin toiminta auttamattomasti. Piiriä perus-
43310: alueen, annettiin vain 2 ylikonstaapelia ja 10 tettaessa saatiin vain ylimääräiset apulaiskans-
43311: konstaapelia sekä 2 kansliatointa. Ympärivuoro- Iistin ja toimistoapulaisen toimet. Viime kevään
43312: kautista tehokasta päivystystä järjestyksen ja kuluessa Järvenpäähän saatiin edellämainittujen
43313: turvallisuuden ylläpitämiseksi ei tällä poliisivoi- lisälcsi 1 ylimääräisen virastotyöntekijän ja 1
43314: malla pystytä järjestämään. Uusi nimismiespiiri, tilapäisen toimistoapulaisen toimet ja luvattiin
43315: tarvitsee poliisivoimia päivystyksen lisäksi en- näiden sijalle vuoden vaihteessa pysyväiset toi-
43316: nenkaikkea rikospoliisitehtäviin, mutta myös met. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Tä-
43317: perimistehtäviin. Lisäksi tulee rangaistusten täy- män kokoisessa nimismiespiirissä on aivan vält-
43318: täntöönpano, virka-apukuulustelut ja muut vir- tämätöntä, että kanslisteja on 3. Järvenpään ni-
43319: ka-aputehtävät, valvontatehtävät erilaisissa ti- mismiespiirin kohdalta tilanne tässä suhteessa on
43320: laisuuksissa, saattotehtävät, käräjäpäivystykset lisäksi sikäli poikkeuksellinen, että muodostet-
43321: ynnä muuta sellaista. Rikospoliisin toiminta tiin uusi nimismiespiiri, joka perustamisen yh-
43322: tällaisessa kaupungissa vaatii vähintään ylikons- teydessä aiheutti valtavan työruuhkan kans-
43323: taapelin ja 2 miestä. Perimistehtäviä ei 15 000 liassa. Nyt käytettävissä olevan neljän hengen
43324: asukkaan kaupungissa, voida suorittaa vähem- kansliahenkilökunnan avulla on yritetty purkaa
43325: mällä kuin kahdella miehellä. Järjestyspoliisin tätä työruuhkaa, mutta vieläkään ei ole päästy
43326: ylikonstaapelin avuksi edellämainittuihin virka- sille tasolle, joka vallitsee jo kauan toiminnassa
43327: apu-, saatto-, valvonta- ja täytäntöönpanetehtä- olleissa nimismiespiireissä. Kun tämä työruuhka
43328: viin tarvitaan myös 2 miestä. Tämän mukaisesti on lopullisesti selvitetty, lisääntyy kansliatyö-
43329: jää ylikonstaapeleita huomioimatta, päivystys- voiman tarve jatkuvasti, koska piirin asukas-
43330: tehtävään 4 miestä. Tämä määrä on aivan riit- luku kasvaa. Siksi on katsottava aivan välttä-
43331: tämätön. Päivystys vaatii ympäri vuorokauden mättömäksi neljän kansliahenkilökuntaan kuu-
43332: 3 miestä, päivystäjän, apulaispäivystäjän ja luvan henkilön toiminta kansliassa.
43333: autonkuljettajan. Tämä on minimivaatimus. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
43334: 1.044' IV,626.- Järvenpään nimismiespiirin henkilökunta.
43335:
43336:
43337: että Eduskunta ottaisi vuoden 1971 men ;a 8 eriasteisen poliisitoimen pysy-
43338: tulo- ;a menoarvioon 150 000 markan väisien tointen perustamiseen Järven-
43339: määrärahan 4 kansliahenkilökunnan Ioi- pään nimismiespiirissä.
43340: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970·
43341:
43342: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
43343: 1045
43344:
43345: IV, 627.- Rah.al. n:o 86.
43346:
43347:
43348:
43349:
43350: S. Westerlund ym.: MtJäriirahan osoittamisesta Espoon kaup-
43351: paliian rll~nnettavaa virastotaloa varten.
43352:
43353:
43354: E d u s k u n n a II e.
43355:
43356: Espoon väkiluvun lisääntyessä ja asukkaiden Virastotalon rakentamista puoltavat paitsi
43357: tarvitsemien palvelusten lukumäärän kasvaessa käytännön kysymykset myös Helsingin ympäris-
43358: on noussut entistä ajankohtaisemmaksi kysymys tössä esiintyvä kautta vuoden ilmenevä työttö-
43359: virastotalon rakentamisesta Espooseen. myys rakennusalalla. Koska lisäksi on odotetta-
43360: Nykyisellään ovat esim. nimismiehen kans- vissa, että työttömyys tulee lähitulevaisuudessa
43361: lian toimistotilat varsin alkeelliset ja puutteel- huomattavasti lisääntymään, muodostaisi val-
43362: liset. Espoon-Kauniaisten verotoimisto sijait- tion virastotalon rakentaminen otollisen työlli-
43363: see tällä hetkellä Helsingin kaupungissa, siis syyttä lisäävän kohteen.
43364: kokonaan vieraan kunnan alueella, koska vero- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
43365: toimistolle ei ole ollut osoittaa oman kunnan
43366: alueelta toimistoa. Samaten sijaitsevat Espoon että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43367: tuomiokunnan kanslia ja käräjäpaikka Helsingin tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
43368: kaupungissa. määrärahan valtion virast.otalon suunnit-
43369: Jo nämä puoltavat valtion virastotalon ra- telua ja rakennustöiden aloittamista var-
43370: kentamisen tarpeellisuutta, jotta kyseiset toimi- ten Espoon kauppa/aan.
43371: tilat saataisiin oman kunnan alueelle jonne ne
43372: kuuluvat.
43373: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43374:
43375: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
43376: 1046
43377:
43378: IV,628.- Rah.al. n:o 87.
43379:
43380:
43381:
43382:
43383: Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskeliiain lasten
43384: päivähoidon tukemiseen.
43385:
43386:
43387: E d u s k u n n a 11 e.
43388:
43389: Vuonna 1967 oli Suomessa 50 000 korkeakou- Opiskelijat ovat omien rajoitettujen taloudel-
43390: luopiskelijaa. Korkeakouluopiskelijoiden avio- listen mahdollisuuksiensa puitteissa pyrkineet
43391: liittoisuus kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä noin helpottamaan näitäkin opiskeluun liittyviä so-
43392: neljännes heistä eli noin 12 500 on naimisissa. siaalisia ongelmia. Oulussa on viime syksynä
43393: Naimisissa olevista yli puolella on yksi tai aloittanut toimintansa pieni lastenseimi. Helsin-
43394: useampia lapsia. Noin puolet opiskelijaperheistä gin seudun korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen
43395: ovat sellaisia, joissa molemmat aviopuolisot opis- perustama Opiskelijoiden Lastenhoitosäätiö on
43396: kelevat· Näillä opiskelija-aviopareilla on noin samoin viime syksynä avannut 25 paikkaisen las-
43397: 4 500 lasta. Voidaan arvioida, että niissä per- tentarhan. Säätiön suunnitelmissa on pienen toi-
43398: heissä, joissa ainoastaan toinen puoliso opiskelee, sen .25-paikkaisen avaaminen vuoden 1970 syk-
43399: on suunnilleen yhtä paljon lapsia. syllä. Edelleen on Tampereella opiskelijoiden
43400: Naimisissa olevat opiskelijat ovat monessa lapsille tarkoitettu 20-paikkainen ja Helsingissä
43401: suhteessa huonommassa asemassa kuin muut 35cpaikkainen lastenseimi. Otaniemessä on tilat
43402: opiskelijat. Vuoden 1965 tietojen mukaan oli yli 60 lapsen päivähoitoa varten, mutta opiskeli-
43403: noin puolet perheellisistä opiskelijoista ansio- joilla ei ole varoja ottaa näitä tiloja tarkoitet-
43404: työssä, kun vastaava luku muiden opiskelijoiden tuun käyttöön. .
43405: osalta oli viidesosa. Vuonna 1965 4.9 % per- Opiskelijoiden Lastenhoitosäätiö harjoittaa
43406: heellisistä opiskelijoista asui opiskelija-asunto- lisäksi kolmiperhehoitoa ja valvottua perhe-
43407: loissa, yksinäisistä opiskelijoista sen sijaan päivähoitoa, ·joita säätiön palkkaama terveys-
43408: 13.3 %. sisar valvoo ja kehittää. Kolmiperhehoidossa
43409: säätiön kustannukset lasta kohden ovat tänä
43410: Opiskelijaperheet ovat myös muihin saman syksynä 75 markkaa kuukaudessa, vanhemmat
43411: ikäisiin perheisiin verrattuna eräissä suhteissa maksavat tästä hoidosta yhtä paljon. Valvotussa
43412: selvästi huonommassa asemassa. Opiskelija- perhepäivähoidossa säätiön kustannukset ovat
43413: paikkakunnallakin henkikirjoilla olevien opiske- huomattavasti pienemmät, mutta vanhemmat
43414: lijoiden on muita perheitä huomattavasti vai- saattavat joutua maksamaan samassa suhteessa
43415: keampi saada lapsensa kunnan ylläpitämiin las- enemmän. Molemmat hoitomuodot ovat joka
43416: tenseimiin tai lastentarhoihin, koska opiskelevat tapauksessa säätiön kannalta yli neljä kertaa
43417: äidit katsotaan lapsia valittaessa kotirouviksi. laitoshoitoa halvempia.
43418: Tällöin heillä ei ole mahdollisuuksia kilpailla Tällä hetkellä opiskelijoiden lapsilla on tai
43419: heidän kanssaan samassa taloudellisessa ase- heille on suunnitteilla yhteensä noin 200 laitos-
43420: massa olevien niin sanottujen ansioäitien kanssa. paikkaa. Yhden laitospaikan Helsingissä aiheut-
43421: Yhteiskunta on jättänyt opiskelijavanhemmat tamien keskimääräisten vuotuiskustannusten,
43422: yksin selviämään lastensa päivähoidon järjestä- 3 000 markan, perusteella laskien, tulee näiden
43423: misestä. Kunnallislain 4 §:n johdosta ei koti- 200 lapsen hoidon järjestäminen vuonna 1970
43424: kuntansa ulkopuolella opiskelevilla aviopareilla maksamaan noin 600 000 markkaa. Toisaalta
43425: ole minkäänlaista mahdollisuutta saada lapsilleen voitaisiin ajatella osa tästä summasta käytettä-
43426: paikkoja opiskelupaikkikuntansa kunnallisissa väksi kolmiperhehoidon ja valvotun perhepäivä-
43427: lastenseimissä tai lastentarhoissa. Kunnat vetoa- hoidon rahoittamiseen ja kehittämiseen, jolloin
43428: vatkin siihen, että opiskelijoiden lasten päivä- saataisiin huomattavasti useampia lapsia hoidon
43429: hoidon järjestäminen on valtakunnallinen on- piiriin kuin pelkästään laitospaikkoja perusta-
43430: gelma. malla.
43431: IV,628.- Vikatmaa ym. 1047
43432:
43433: Helpottaessaan osaltaan opiskelijoiden lasten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
43434: päivähoidon järjestämistä yhteiskunta parantaa nioittaen,
43435: huomattavasti näiden lasten vanhempien opiske- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43436: lumahdollisuuksia siten nopeuttaen heidän val- tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
43437: mistumistaan. Tässä ehdotettu määräraha antaa suuruisen määrärahan käytettäväksi kor-
43438: mahdollisuuden valtion korkeakouluopetukseen keakoulujen ja muiden oppilaitosten
43439: sijoittamien varojen nykyistä tehokkaampaan hy- opiskelijoiden lasten päivähoidon käyn-
43440: väksi käyttöön. nistämiseen ja sen tukemiseen.
43441: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
43442:
43443: Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen.
43444: Pentti Sillantaus. Ilkka Suominen.
43445: Pertti Salolainen.
43446: 1048
43447:
43448: IV,629.~Rah.al. n:o 88.
43449:
43450:
43451:
43452:
43453: Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta T aivasstllon-Kustavin
43454: lossiyhteyden parantamiseen.
43455:
43456:
43457: E d u s k u n n a 11 e.
43458:
43459: Kustaviin Kaitaisten lauttapaikan kautta suun· Kaksoislautan hankkiminen Kaitaisten sal-
43460: tautuva liikenne on jatkuvasti kasvanut. Vaikka meen ei sulkisi pois muita vaihtoehtoja alueen
43461: paikalla olevaa lossia onkin suurennettu, ei tieolojen kehittämisessä. Tämänkin vuoksi juuri
43462: uudenkaan lossin välityskyky ole ollut kesäai- se lienee käyttökelpoisin ratkaisu asian hoitami·
43463: kana riittävä. Tämä merkitsee kesänviettäjille seksi.
43464: harrniilisen pitkiä odotusaikoja ja Kustavin saa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
43465: ristokunnan elämälle jatkuvaa haittaa. taen,
43466: Vaikka nyt puheena olevalla rannikko alueella
43467: on tekeillä kokonaisselvitys tieoloista, tullaan että Eduskuttta ottaisi vuoden 1971
43468: lossi- tai siltayhteyttä Kaitaisissa tarvitsemaan tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
43469: jatkossakin huolimatta mahdollisista uusista yh- määrärahan kaksoislossin hankkimiseksi
43470: teyksistä { esim. ns. Lehmänkurkuntie). Mainit- T aivassalon-Kustavin tiellä olevaan
43471: tujen suunnitelmien viivästymisen vuoksi ei ole Kaitaisten lossipaikkaan.
43472: mahdollista helpottaa painetta lähiaikoina
43473: uusilla järjestelyillä.
43474: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43475:
43476: Juha Vikatmaa. T. 1. Vartia. Irma Toivanen.
43477: Olavi Lähteenmäki. Taisto Tähkämaa. Ilkka Suominen.
43478: Mauno Kurppa.
43479: 1049
43480:
43481: IV,630.- Rah.al. n:o 89.
43482:
43483:
43484:
43485:
43486: Viltni ym.: Mäiirätahan osoittamisesta avustuksiksi maaseudun
43487: sähköistiimisen tukemiseen.
43488:
43489:
43490: E d u s k u n n a 11 e.
43491:
43492: Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on neesta yleisestä kustannusten noususta. Vaidon-
43493: maaseudun sähköistämistä toteutettu erittäin te- apuehtojen mukaan eivät maakunnalliset sähkö-
43494: hokkaasti. Ratkaisevimmin tähän suotuisaan ke- yhtymät ole saaneet eräitä poikkeuksia lukuun
43495: hitykseen on vaikuttanut tarkoitukseen vuosit- ottamatta valtionapua sellaisille alueille, missä
43496: tain myönnetty valtion tuki. Kuitenkin erikoi- kustannukset ovat nousseet yli 210 markan ta-
43497: sesti Pohjois-Suomessa ja muuallakin maas- riffiyksikköä kohden. Kun syrjäseuduilla har-
43498: samme on vielä runsaasti syrjäisiä alueita, jotka vasta asutuksesta ja pitkistä matkoista johtuen
43499: pääasiassa asutuksen hajanaisuuden vuoksi ovat kustannukset nousevat helposti 300----400 mk
43500: edelleen ilman sähköä. Äskettäin työnsä päättä- tariffiyksiköltä, pitäisi valtionavun kattorajaa ko-
43501: nyt maaseudun sähköistiimisen tarvetta ja edel- rottaa nykyisestä 210 markasta vähintään 400
43502: lytyksiä tutkinut komitea onkin todennut, että markkaan tariffiyksiköltä. Vielä parempi rat-
43503: maassamme on vielä 120 000 sähkötöntä kotia. kaisu kustannusten jaossa olisi se, että koko
43504: Käsityksemme mukaan tämä on vakava yh- maassa määrättäisiin yksityisiltä kuluttajilta pe-
43505: teiskunnallinen epäkohta, joka täytyisi valtioval- rittävä liittymismaksu kaikkialla samaksi, esim.
43506: lan kiireesti korjata. Pitäisihän kaikille kansa- a 100 mk tv:ltä, valtion avustuksen peittäessä
43507: laisille asuinpaikasta huolimatta turvata edes lä- kokonaan ylimenevän osan. On täysin kohtuu-
43508: himain samanlaiset elämisen mahdollisuudet. tonta, että valtionavun turvin on sähköistetty
43509: Tämä olisi myös tehokkainta kehitysaluepolitii- kustannuksiltaan halvat rintamaat, mutta saman-
43510: kan toteuttamista, missä olisi helpointa päästä aikaisesti on unohdettu syrjäseudut ja .köyhät
43511: nopeasti sanoista tekoihin. asutusalueet. Tasavertaisuus ja yhteiskunnallinen
43512: Kuitenkin maaseudun sähköistämiseen myön- oikeudenmukaisuus vaatii tämän epäkohdan pi-
43513: nettyjä valtion avustusmäärärahoja on viimeisten kaista korjaamista.
43514: vuosien aikana jatkuvasti supistettu, mistä syystä Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen eh-
43515: vielä sähköä vailla olevien alueiden sähköistämi- dotamme,
43516: nen on tuntuvasti hidastunut. Osaltaan tähän on että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43517: ollut vaikuttamassa myös se, että valtionapupe- tulo- ja menoarvioon 5 milj. markkaa
43518: rusteet maaseudun sähköistiimisen tukemiseksi käytettäväksi avustuksena maaseudun
43519: ovat olleet yli 10 vuotta ennallaan ja näin sähköistiimisen tukemiseen.
43520: jääneet tuntuvasti jälkeen tänä aikana tapahtu-
43521: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
43522:
43523: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
43524:
43525:
43526:
43527:
43528: 132 427/70
43529: 1050
43530:
43531: IV,631.- Rah.al. n:o 90.
43532:
43533:
43534:
43535:
43536: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatietariffien alentami-
43537: seen Pohjois-Suomen rehunkuljetusten osalta.
43538:
43539:
43540: E d u s k u n n a 11 e.
43541:
43542: Rehukomitean ja maataloustuotteiden hinnan- tusta kuljetuksista, jotka tapahtuvat Kemijär-
43543: muodostuskomitean vastikään osoittamien selvi- ven, Rovaniemen, Tornion, Kemin, Kontiomäen,
43544: tysten perusteella esiintyy rehujen vähittäishin- Kajaanin, Lieksan ja Joensuun liikennealueille.
43545: noissa Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä Pohjois- Rahtialennuksena olisi myönnettävä näille alu-
43546: Suomessa maksettavista maantietahtiavustuksista eille kuljetettavan rehun tariffinmukaisen todel-
43547: huolimatta merkittäviä hintaeroja. Hintaerot lisen rahdin ja 300 kilometrin matkaa vastaavan
43548: ovat olleet kaura- ja ohrajauhoissa 8-9 penniä, rahdin välinen erotus. Järjestelmän toteuttamista
43549: munitusrehuseoksissa 5-6 penniä, sikojen täys- varten olisi valtion tulo- ja menoarvioon jo vuo-
43550: rehuseoksissa 7-8 penniä ja lypsykarjan rehu- delle 1971 saatava varatuksi määräraha edellä
43551: seoksissa 4-5 penniä kilolta. Rehujen rahtikus- mainittujen tahtiavustusten maksamista varten.
43552: tannus ja siihen liittyvä liikevaihtovero aiheut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
43553: tavat suurimmaksi osaksi tämän hinnan eron. nioittaen,
43554: Tällaista tilannetta ei Pohjois-Suomessa harjoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43555: tettavan maataloustuotannon kannalta voida pi- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
43556: tää oikeudenmukaisena. arviomäärärahan valtionrautateille tarif-
43557: Rehujen hintaeroa maari eri osien välillä olisi fien alentamisesta Pohjois-Suomeen •ta-
43558: näin ollen pyrittävä tasoittamaan. Tämän vuoksi pahtuvien rehunkuljetusten osalta aiheu-
43559: olisi öljy- ja viljaväkirehuille, rehuseoksille sekä tuvan tappion korvaamiseksi.
43560: rehuohralle ja -kauralle myönnettävä rahtiavus-
43561: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43562:
43563: Pekka Vilmi. Niilo Koskenniemi.
43564: Veikko Hanhirova. · Arttur Niemelä.
43565: 1051
43566:
43567: IV,632.- Rah.al. n:o 91.
43568:
43569:
43570:
43571:
43572: P. Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhan pe-
43573: rustamiseksi Tervolan maatalousoppilaitoksen yhteyteen.
43574:
43575:
43576: E d u s k u n n a 11 e.
43577:
43578: Maataloushallituksella on suunnitelmissaan p~ jonka rakentamis- ja hankintakustannukset ovat
43579: rustaa lähivuosina turkistalouskoulu Tervolan arvioiden mukaan noin 65 000 markkaa. Tarhan
43580: maatalousoppilaitoksen yhteyteen. Turkistalous- rakentamisesta jo nyt ei aiheudu valtiolle lisä-
43581: koulua varten tulee aikanaan rakennettavaksi kustannuksia, sillä tarha on myöhemmin joka
43582: turkistarha . opetustarkoituksia varten. Ennen tapauksessa rakennettava. Tarhan rakentaminen
43583: turkistalouskoulun aloittamistakin on kuiten- puolestaan mahdollistaa työllisyyskurssimuotoi-
43584: kin mahdollista aloittaa turkistarhauskoulu- sen opetuksen heti tarhan valmistuttua.
43585: tus Tervolassa työllisyyskursseina, jos opetuksen Edelläolevan perusteella ehdotamme,
43586: kannalta· välttämätön turkistarha voitaisiin ra-
43587: kentaa jo ennen koulun aloittamista. Työllisyys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43588: varoja ei kyseiseen tarkoitukseen voida käyttää, tulo- ja menoarvioon 65 000 markan suu-
43589: eikä maataloushallituksella muutoinkaan ole ruisen määrärahan turkistarhan perusta-
43590: mahdollisuutta nykyisten määrärahojen turvin miseksi Tervolan maatalousoppilaitoksen
43591: opetustarhaa rakentaa. yhteyteen.
43592: Turkistarhausopetusta varten tarvittaisiin ar-
43593: violta 250 minkkiä ja 20 kettua käsittävä tarha,
43594: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
43595:
43596: Paavo Väyrynen. Juhani Orrenmaa. Urho E. Knuuti.
43597: Matti Ruokola. Jour:U Mykkänen. Katri-Helena Eskelinen.
43598: Nillo Koskenr:Uemi.
43599: 1052
43600:
43601: IV,633.- Rah.al. n:o 92.
43602:
43603:
43604:
43605:
43606: P. Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen
43607: sanomalehden toimittamiseen.
43608:
43609:
43610: E d u s k u n n a 11 e.
43611:
43612: Taka-Lapin taloudellisten ja kulturellisten ja sen toiminta on sekä kulttuuri että talouselä-
43613: olosuhteiden tämän hetkinen katastrofaalinen män alalla jatkuvasti laajentunut. Se julkaisee
43614: tila on jäänyt miltei kokonaan vaille yleistä ja myös Suomen ainoaa saamenkielistä lehteä "Sab-
43615: valtiovallan taholta tulevaa huomiota. Lappalais- m~las", jonka numerot ovat kuitenkin puuttuvan
43616: väestöllä ei luonnollisestikaan ole niitä voima- taloudellisen tuen vuoksi kustannusten noustua
43617: varoja ja mahdollisuuksia, joilla nämä kysymyk- vähentyneet vain muutamiin kappaleisiin vuo-
43618: set todella tehokkaasti olisi saatu yleisen mieli- dessa. Tämän lehden toimintaedellytyksiä on
43619: piteen tietoon. Tilanteen vaikeudesta voidaan lisätyllä valtion tuella parannettava.
43620: sanoa, että tämä sukupolvi toimenpiteillään itse- Saamelaisväestöllä pitäisi olla luonnollinen oi-
43621: asiassa ratkaisee, tuleeko lappalaisväestöllä ole- keus keskustella omalla kielellään oman lehtensä
43622: maan tulevaisuutta vai häviääkö tämä väestön- puitteissa, jollaiseksi väestö saamelaislehden tun-
43623: osa kokonaan pois. teekin. On kuitenkin luonnollista, että nykyai-
43624: Lappalaisväestö on itse koettanut monilla ta- kaisessa yhteiskunnassa muutaman kerran VUQ-
43625: voin tuoda 11siaansa esiin, ja eräs tärkeimmistä dessa ilmestyvä lehtinen ei saavuta sitä arvon-
43626: asiakirjoista on ollut eduskunnan asettaman saa- antoa ja tehoa, joka olisi tarpeellinen.
43627: melaiskomitean mietintö. Tämä ei kuitenkaan Aikaisemmin on myös ollut saamenkielisen
43628: ole synnyttänyt esitettyjen rakentavien toimen- lehtijulkaisun esteenä se, että lapinkielisen kou-
43629: piteitten mukaisia toimintoja ja epäkohdat ovat luopetuksen puuttuessa ja sivistyneistön ollessa
43630: jääneet huomiotta. sen vuoksi hyvin pieni, ei ole löytynyt toimitta-
43631: Lappalaiset ovat myös monissa yhteyksissä jia lehden perustamiseksi tai edes suunnittele-
43632: esittäneet, että heidän kulttuuritoiminnalleen ja miseksi. Nykyisin on tilanne täysin muuttunut,
43633: järjestöasioittensa hoitamiselle olisi annettava ja lehden käytännöllinen toimittamismahdolli-
43634: sellainen tuki, että toiminnasta on käytännöllistä suus on siltä osalta järjestettävissä.
43635: merkitystä. Järjestöasialla ovat tällöin jossain Edelläolevan perusteella ehdotamme,
43636: määrin tuettuina tulleet esiin saamelaisten oma
43637: järjestö Samii Litto ja Lapin Sivistysseura. että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43638: Yhdistyksistä on vanhin vuonna 1932 perus- tulo- ;a menoarvioon 60 000 markan suu-
43639: tettu Lapin Sivistysseura, jonka takana on luku- ruisen määrärahan riittävän suuren ker-
43640: määräisesti katsoen huomattavin osa saamelai- ran viikossa ilmestyvän saamenkielisen
43641: sista. Se on jäsenistöltään saamelais-suomalainen sanomalehden toimittamiseksi.
43642: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
43643:
43644: Paavo Väyrynen. Juhani Orrenmaa. Artturi Jämsen.
43645: Matti Ruokola. Jouni ~y~en. Katri-Helena Eskelinen.
43646: Niilo Koskenniemi.
43647: 1053
43648:
43649: IV,634.- Rah.al. n:o 9}.
43650:
43651:
43652:
43653:
43654: P. Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta petojen tappamien
43655: porojen korvaamiseen poronomistajille.
43656:
43657:
43658: E d u s k u n n a 11 e.
43659:
43660: Nykyisen lainsäädännön mukaan maksetaan tovahinkojen määrästä korvauksena niistä po-
43661: petojen tappamista poroista poronomistajalle roista, joita ei löydetä. Mikäli julkisuudessa
43662: korvaus, jota varten on tulo- ja menoarviossa esiintyneiden tietojen mukaan petojen rauhoi-
43663: vuosittain myönnetty 54 000 markan suuruinen tusta lisätään poronhoitoalueella, tulee valtion
43664: määräraha. Tämä summa on aivan liian pieni. lisäksi maksaa poromiehille palkkio laumojen
43665: Pahimpina petotalvina on poronomistajille voitu seuraamisesta petovahinkojen estämiseksi ja ta-
43666: maksaa vain kolmannes löydettyjen porojen to- pahtuneiden vahinkojen toteamiseksi.
43667: dellisesta arvosta. Samaan aikaan ei ole lainkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43668: voitu korvata löytymättömiä poroja, joten va-
43669: hinko on vieläkin suurempi. Kun samaan aikaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43670: on vähennetty annetuilla määräyksillä poromies- tulo- ;a menoarvioon 180 000 markan
43671: ten mahdollisuuksia pitää pedot kurissa, on vält- suuruisen arviomäärärahan petojen tap-
43672: tämätöntä, että petovahingosta maksetaan täysi pamien por.o;en korvaamiseksi poron-
43673: korvaus. Lisäksi tulee maksaa kullekin paliskun- omistajalle.
43674: nalle .50 % paliskunnan alueella tavattujen pe-
43675: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
43676:
43677: Paavo Väyrynen. Pirkko Aro. Niilo Koskenniemi.
43678: Matti Ruokola. Juhani Orrenmaa. Pekka Salla.
43679: Ahti Pekkala.
43680: 1054
43681:
43682: IV,63.5.- Rah.al. n:o 94.
43683:
43684:
43685:
43686:
43687: P. Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta porotutkimukseen.
43688:
43689:
43690: E d u s k u n n a 11 e.
43691:
43692: Suurissa vaikeuksissa elävän Pohjois-Suomessa poropaliskunnat vuosittain maksavat laidunve-
43693: asuvan väestön elinmahdollisuuksia parannet- rona valtiolle. Tämä vuokra ei tule yksinomaan
43694: taessa olisi kiinnitettävä entistä suurempaa huo- valtion maista, vaan sitä maksetaan täysiarvoi-
43695: miota alueen luontaisten elinkeinojen kehittämi- sena myös sellaisissa paliskunnissa, joissa on
43696: seen. Lapissa porotalouden merkitys on huomat- verrattain vähän valtion maita yksityisten omis-
43697: tavin. Sen merkitys on viime vuosina ollut kas- tamiin porolaitumiin nähden. Tutkimusmäärä-
43698: vamaan päin. Poronlihan hinnat ovat nousseet raha on ollut laidunmaksuina vuosittain noin
43699: vuodesta 1968 2.5 % jopa tuottajaportaassakin. 40 000 mk. Ajateltaessa tehokasta porotaloutta
43700: Lapin läänin ja Oulun läänin pohjoisosien ta- palvelevaa tutkimustoimintaa olisi tämä määrä-
43701: louselämän kannalta olisi tärkeää, että porotalou- raha vähintään kolminkertaistettava. Silloin voi-
43702: den vaikeuksiin kiinnitettäisiin erikoista huo- taisiin tutkimustoiminta järjestää perusteellisem-
43703: miota. Yksi tällainen vaikeus ovat keväiset han- maksi ei ainoastaan porojen jalostustutkimuk-
43704: kikaudet ja vahvalumiset talvet .. Tämän vuoksi sen alalla vaan myös juuri porojen lisärehututki-
43705: pitäisi saada tutkimustoimintaa voimistetuksi muksen ja keinoruokintamahdollisuuksien
43706: keinoruokinnan osalta, jotta kevättalviset kadot alalla. Porotutkimus olisi saatava käyntiin Hel-
43707: saataisiin loppumaan. Keinoruokintakysymyksen singin yliopiston Muddusniemen koetilalla Ina-
43708: ratkaisu antaisi mahdollisuudet huomattavasti li- rissa.
43709: sätä porojen määrää, sillä kesälaitumet ovat riit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43710: tävät yli kaksinkertaiselle poromäärälle.
43711: Porotutkimukseen nykyisin myönnettävät että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43712: määrärahat koostuvat niistä maksuista, jotka tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
43713: suuruisen määrärahan porotutkimukseen.
43714: Helsingissä 1.5 päivänä huhtikuuta 1970.
43715:
43716: Paavo Väyrynen. Ahti Pekkala. Niilo Koskenniemi.
43717: Juhani Orrenmaa. Pirkko Aro. Pekka Salla.
43718: Matti Ruokola.
43719: 1055
43720:
43721: IV,636.- Rah.al. n:o 95.
43722:
43723:
43724:
43725:
43726: P. Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta teurastamovaunu;en
43727: hankkimiseksi paliskunnille.
43728:
43729:
43730: E d u s k u n n a 11 e.
43731:
43732: Vuoden ajan voimassa olleiden poronlihan Teurastamovaunuihin olisi laitettava myös jääh-
43733: tarkastusmääräysten ansiosta on poronlihan ky- dyttämöt, joissa lämpötila pitäisi voida laskea
43734: syntä voimakkaasti kasvanut, ei ainoastaan poh- + 2:een Celcius-asteeseen. Tällöin lihat säilyisi-
43735: joismaissa ja nimenomaan Ruotsissa, joka on ol- vät hyvässä kunnossa teurastuksen ja kuljetuksen
43736: lut meidän suurin ostajamme, vaan myös Tans- ajan. 200-300 poron teurastaminen vie tavalli-
43737: kassa ja Länsi-Saksassa. Näyttää siltä, että poron- sesti aikaa noin päivän, minkä vuoksi paikallinen
43738: lihan viennillä on lähivuosina suuria mahdolli- ja siirrettävä varastoimisosa on tarpeellinen teu-
43739: suuksia. Tällä perusteella olisi kehitettävä po- rastusauton mukana.
43740: ron vientiteurastustoimintaa siten, että paliskun- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
43741: nat saisivat valtion avustuksia siirrettävien tai
43742: liikkuvien teurastamoiden rakentamiseen. Nämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43743: teurastamot olisivat pyörien päällä ja niitä voi- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
43744: taisiin siirtää poroaidalta toiselle joko trakto- suuruisen määrärahan teurastamovaunu-
43745: rilla tai kiireellisissä tapauksissa jopa autoilla. jen hankkimiseksi paliskunnille.
43746: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
43747:
43748: Paavo Vayrynen. Niilo Koskenniemi.
43749: Matti Ruokola. Urho E. Knuuti.
43750: Juhani Orrenmaa. Katri-Helena Eskelinen.
43751: 1056
43752:
43753: IV,637.-Rah.al. n:o 96.
43754:
43755:
43756:
43757:
43758: Ääri ym.: Määrärahan osoittamisesta Vammalan-Punkalaitumen
43759: maantien parannussuunnitelman laatimiseen.
43760:
43761:
43762: E d u s k u n n a 11 e.
43763:
43764: Vammalasta Punkalaitumelle johtava maan- Tieviranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet,
43765: tie ei tyydytä enää sorapäällysteisenä, erittäin ettei nykyisen Vammala-Punkalaidun maan-
43766: mutkaisena ja routivana tienä tämän tien lisään- tien päällystäminen ole mahdollista tien heikon
43767: tyvää liikennettä. Toisaalta tie on erittäin tärkeä perustuksen vuoksi, vaan olisi tiellä nykyisenkin
43768: Vammalan ja Punkalaitumen väliselle sekä ta- liikenteen huomioon ottaen suoritettava täydel-
43769: vara- että henkilöliikenteelle. Yhtä tärkeäksi linen perusparannus.
43770: tämä tieosuus muodostuu myöskin Pohjois-Sata- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
43771: kunnasta Kankaanpään-Lavian-Vammalan nioittaen,
43772: -Punkalaitumen ja Humppilan kautta Helsin-
43773: kiin Suuntautuvalle kaukoliikenteelle, mikäli tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
43774: olot tulevat tällä suunnalla tyydyttäviksi. Täl- tulo- ja menoarvio.on 100 000 markan
43775: löin matka Kankaanpäästä Helsinkiin lyhenisi määrärahan suunnitelmien pikaiseksi laa-
43776: noin 40-50 kilometriä nykyisestä Porin kautta timiseksi Vammala-Punkalaidun maan-
43777: suuntautuvasta reitistä. Myöskin matka Vamma- tien parantamiseksi.
43778: lasta Helsinkiin Punkalaitumen kautta lyhenisi
43779: noin 15 kilometriä.
43780: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43781:
43782: Saimi Ääri. Uljas Mäkelä.
43783: Pentti Antila. ~estori Kaasalainen.
43784: VALTIOPÄIVÄT
43785: 1970
43786:
43787: LIITTEET
43788: V
43789:
43790:
43791: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
43792: TOIVOMUSALOITTEET
43793:
43794:
43795:
43796:
43797: HELSINKI 1970
43798: VALTION PAINATUSKESKUS
43799:
43800:
43801: 133 427/70
43802: Säästämistoiminnan edistämistä, lainakoron alentamista sekä paaomien
43803: maastaviennin estämistä ym. tarkolttavia toivomusaloitteita.
43804: 1061
43805:
43806: V,l.- Toiv.al. n:o 567.
43807:
43808:
43809:
43810:
43811: J~n ym.t Kuntkn ja kuntainliittojen tuotonsaannin varmista-
43812: misesta.
43813:
43814:
43815: E d u s k u n n a 11 e.
43816:
43817: Kuritien ja kuntainliittojen palvelutoiminnan kaisella tavalla luottoa. Riittävien luottotnah~
43818: jatkuvasti lisääntyessä tarvitaan näiden talou- dollisuuksien puuttuminen on kuitenkin hai-
43819: dessa entistä enemmän luottorahoitusta. Kun- tannut työllisyys- ja suhdannepolitiikkaa. ,::
43820: nallistalouden luotansaannissa on kuitenkin Kuntien ja kuntainliittojen luotansaantimah-
43821: ollut vaikeuksia ja tilanne on kiristynyt vuosi dollisuuksien parantamiseksi teki vuonna 1966
43822: vuodelta. Näin on käynyt siitä huolimatta, mietintönsä jättänyt kuntien luottokomitea
43823: että kunnat ovat joutuneet entistä enemmän ehdotuksen kunnallispankin perustamisesta.
43824: investoimaan varoja sellaisiin pitkäaikaisiin lai- Asia ei kuitenkaan ole mennyt eteenpäin eikä
43825: toksiin, jotka palvelevat useita veronmaksaja- valtiovalta ole ryhtynyt muihinkaan sellaisiin
43826: polvia. Olisi kohtuullista, että näiden sijoitus- toimenpiteisiin, jotka varmistaisivat kunnallis-
43827: ten perustamismenoihin osallistuisivat myös ne talouden luotonsaannin. Asia olisi kuitenkin
43828: tulevat käyttäjät, joita sijoitus palvelee. Luotto- kiireellisesti järjestettävä. Tällöin olisi kiinni-
43829: rahoituksin voitaisiin tätä rasitusta jakaa sopi- tettävä huomiota myös siihen, että kunnallis-
43830: vasti eri veronmaksajapolvien kesken. Kun taloudella olisi mahdollisuus saada riittävän pit-
43831: luottoja po. sijoituksiin ei kuitenkaan ole ollut käaikaista ja ehdoiltaan muutenkin tarkoituk-
43832: riittävästi saatavissa, on rahoituksessa jouduttu senmukaista luottoa.
43833: käyttämään liiaksi verovaroja. Tätä ei voida Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
43834: pitää perusteltuna. Edelleen on todettava, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43835: työllisyyden ylläpitämiseksi kunnat ovat lakiin
43836: perustuen joutuneet käynnistämään sellaisia että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
43837: töitä, joiden rahoittamista lainavaroin on pidet- menpiteisiin kuntien ja kuntainliittojen
43838: tävä oikeana. Työllisyyskysymysten hoitoon liit- tarkoituksenmukaisen tuotonsaannin
43839: tyy myös suhdannepolitiikka, jonka hoitamisek- varmistamiseksi.
43840: si kuntien olisi voitava saada tarkoituksenmu-
43841: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43842:
43843: Artturi Jämsen. Yrjö Sinkkonen.
43844: Matti Ruokola. Ahti Pekbla.
43845: Esu Niemelä. Orvokki Kangas.
43846: Paavo Niinikoski. Katri-Helena Eskelinen.
43847: 1062
43848:
43849: V,2.- Toiv.al. n:o 568.
43850:
43851:
43852:
43853:
43854: Järvenpää ym.: Pääomien maastaviennin estämisestä.
43855:
43856:
43857: E d u s k u n n a 11 e.
43858:
43859: Suomen ja ulkomaiden väliset suorat inves- omien ulkomaille vienti muodostuu esteeksi
43860: toinnit vuonna 1968 osoittivat, että investoin- oman maan talouselämän kehitykselle ja
43861: nit Suomeen olivat 64,8 miljoonaa markkaa uusien työpaikkojen muodostumiselle omassa
43862: ja investoinnit Suomesta ulkomaille 101,1 mil- maassamme sekä johtaa yhä useamman suo-
43863: joonaa markkaa. Näin ollen pääomien ulko- malaisen etsimään työpaikkaa ulkomailta.
43864: maille vienti on ollut mainittuna vuotena Suo- Tämä ei ole kansamme etujen mukaista.
43865: men Pankin myöntämien lupien perusteella 37 Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
43866: miljoonaa markkaa Suomeen tapahtuvia inves- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43867: tointeja suuremmat. Samojen tilastojen mu-
43868: kaan voidaan todeta, että suorat investoinnit että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43869: Suomesta ulkomaille ovat kasvaneet vuodesta menpiteisiin pääomien maastaviennin
43870: 1966 23,7 miljoonasta markasta vuoteen 1968 estämiseksi.
43871: 101,8 miljoonaan markkaan. Tällainen pää-
43872: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
43873:
43874: Matti Järvenpää. Heikki Mustonen.
43875: Pekka Salla. Aulis Juvela.
43876: 1063
43877:
43878: V,3.- Toiv.al. n:o 569.
43879:
43880:
43881:
43882:
43883: Poutiainen ym.: Rahapolitiikan ohjaamisesta yrittäjätoiminnan
43884: parantamiseksi.
43885:
43886:
43887: Ed u s k u n n a II e.
43888:
43889: Suomen Pankki ja valtiovalta ovat yhdessä len voidaan todeta, että rahapolitiikkamme
43890: toteuttaneet kireänrahan politiikkaa, josta hoito on lisännyt jatkuvasti myös työttÖ·
43891: eniten ovat joutuneet kärsimään pien- ja keski- myyttä, koska yrittäjätoiminta käy nimenomaan
43892: suuri-yrittäjätoiminta talouselämämme kaikilla pienemmillä yrityksillä mahdottomaksi.
43893: aloilla. Erityisesti kireän rahan politiikasta ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43894: kärsineet yrittäjät maamme syrjäisillä alueilla, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
43895: joita nyt on ruvettu nimittämään kehitysalueik- sen,
43896: si. Samanaikaisesti ovat rahalaitokset rikastu-
43897: neet vuosi vuodelta. Voidaan siis todeta, että että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin ja
43898: talletuskoron ja antolainauskoron väliset erot kiireellisiin toimenpiteisiin rahapoli-
43899: ovat liian suuret. tiikkamme ohjaamiseksi yrittämisen
43900: Esimerkiksi vekselin diskonttauskorko maas- mahdollisuutta parantavalla ja koko
43901: samme on yksi Euroopan korkeimpia. Niin ol- kansamme edun mukaisella tavalla.
43902: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
43903:
43904: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä.
43905: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
43906: Matti Silander.
43907: 10M
43908:
43909: V,4.- Hemst.mot. nr 570.
43910:
43911:
43912:
43913:
43914: Proto~J«S m.fl.:
43915: 0;,; stimttlering av sparverksamheten genom in-
43916: /örande av iletiiU!ittniiJskonton.
43917:
43918:
43919: T i 11 R i k s d a g e n.
43920:
43921: Genom undai.ltag sotii. sedan år 1943 stadgas max1m1summa per år. Erfarenheterna av dessa
43922: i skattelagarna har tähtorna på medel, vilka in- skai:telättnadskonton tog man sedan inte till
43923: satts på depositions~ och sparkonton i penning- vara på rätt sätt. Vissa natkdelar, som huvud-
43924: inrättningarna, varit befriade från inkomst- sakligen bottnade i att systemet var nytt oth
43925: skatt. Kapitalet på dessa konton har åter varit oprövat, sköts i förgrunden. Likaså överbetö·
43926: befriat från förmögenhetsbeskattning. Det har nades risken att kommunerna skulle förlota
43927: allmänt konstaterats att dessa skattelättnader avsevärda skatteintäkter.
43928: varit ägnade att öka sparandet. Med hänsyn till att avdragen i beskattningen
43929: Men däi:utöver har det ansetts nödvändigt inte nämnvärt förändrats under de senaste åren
43930: att på olika sätt söka stimulera medborgarnas och att ökad sparvilja är en förutsättning för
43931: sparverksamhet. Med stöd av en större inlåning att folkhushållningen i landet skaU kunna till-
43932: till penninginrättningarna kunde näringslivets godogöra sig de fötbätttade. konjunkturema
43933: nya investeringar finansieras i större omfatt- och komma till rätta med sysselsättningsproble-
43934: ning än vad för närvarande är fallet. Häri- met borde systemet med vid beskattningen av-
43935: genom skulle nya arbetstillfällen fås till stånd dragsgilla skattelättnadsdepostioner åter tas i
43936: och en ökad möjlighet skapas för att få bukt bruk.
43937: med den segslitna arbetslöshet, som i hög grad Aberopande vad som här ovan anförts före-
43938: hindrar Finland att njuta av ett ökat eko- slås •ördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
43939: nomiskt välstånd. ställa,
43940: Ett exempel på ett dylikt försök att aktivera
43941: sparviljan har vi i det för ett par år sedan in- att regeringen måtte utarbeta en plan
43942: förda ungdomssparandet. Detta gället dock en- i syfte att på olika sätt stimulera spar-
43943: dast rätt begränsade kretsar i samhället. verksamheten i samhället, varvid sär-
43944: I slutet av 1950-talet infördes ett system, skilt borde prövas möjligheterna att
43945: som gav varje fysisk person rätt att vid in- tillämpa ett system med vid beskatt-
43946: komstbeskattningen avdraga vissa belopp, som ningen avdragsgilla skattelättnadskon-
43947: för ett antal år deponerades på s.k. skattelätt- ton av den typ, som förekom under
43948: nadskonton. Avdraget var begränsat till en viss skatteåren 1958 och 1959.
43949: Helsingfors den 17 april 1970.
43950:
43951: Victor Procope. Erkki Hara.
43952: 1065
43953:
43954: V,4.- Toiv.al. n:o 570. Suomennos.
43955:
43956:
43957:
43958:
43959: Procope ym.: Säästiimistoiminnan vireyttämisestä ottamalla käyt-
43960: töön veronhuojennustilit.
43961:
43962:
43963: E d u s k u n n a 11 e.
43964:
43965: Verolakeihin säädettyjen poikkeuksien joh- tiettyyn vuosittaiseen enimma1smaaraan. Näi-
43966: dosta rahalaitoksiin talletus- ja säästötHeille si- den veronhuojennustalletusten antamia koke-
43967: joitettujen varojen korot ovat vuodesta 1943 muksia ei sitten käytetty oikealla tavalla hy-
43968: lähtien olleet verovapaita. Näillä tileillä oleva väksi. Korostettiin eräitä haittapuolia, jotka
43969: pääoma on puolestaan ollut vapaa omaisuusve- pääasiallisesti johtuivat järjestelmän uutuudesta
43970: rosta. On yleisesti todettu näiden verohelpo- ja kokeilemattomuudesta. Samoin korostettiin
43971: tusten olleen omiaan lisäämään säästämistä. liiaksi vaaraa, että kunnat menettäisivät huo-
43972: Mutta tämän lisäksi on pidetty välttämättö- mattavia verotuloja.
43973: mänä yrittää eri tavoin kiihoittaa kansalaisten Ottaen huomioon, ettei poistoja verotuksen
43974: säästämistoimintaa. Rahalaitosten suuremman yhteydessä mainittavasti ole viime vuosina
43975: ottolainauksen turvin voitaisiin elinkeinoelä- muutettu ja että kasvanut säästämisalttius on
43976: män uusia investointeja rahoittaa nykyistä suu- edellytyksenä sille, että maan kansantalous
43977: remmassa määrin. Täten aikaansaataisiin uusia voisi hyötyä parantuneista suhdanteista ja sel-
43978: työtilaisuuksia ja luotaisiin suurempia lisämah- vitä työllisyysongelmasta, olisi vähennyskelpois-
43979: dollisuuksia voittaa se sitkeä työttömyys, joka ten veronhuojennustalletusten järjestelmä jäl-
43980: suuressa määrin estää Suomea nauttimasta leen otettava käyttöön.
43981: parantuneesta taloudellisesta hyvinvoinnista. Yllä esitettyyn vedoten ehdotetaan kunnioit-
43982: Esimerkkinä yrityksestä aktivoida säästämis- taen, että eduskunta päättäisi hyv'äksyä toivo-
43983: alttiutta tähän tapaan, on pari vuotta sitten muksen,
43984: käyttöön otettu nuorisosäästäminen. Se koskee
43985: kuitenkin ainoastaan melko rajoitettuja yhteis- että hallitus laadituttaisi suunnitel-
43986: kuntapiirejä. man säästämisalttiuden kiihoittamiseksi
43987: 1950-luvun lopussa otettiin käyttöön järjes- eri tavoin yhteiskunnassa, ;olloin erityi-
43988: telmä, joka oikeutti jokaisen fyysisen henkilön sesti harkittaisiin mahdollimuksitz sovel-
43989: tuloverotuksen yhteydessä vähentämään tietty- taa senkaltaista verotuksessa vähennys-
43990: jä sumniia, jotka määrävuosiksi talletettiin nk. kelpoisien veronhuojennustilien järies-
43991: veronhuojennustilille. Vähennys oli rajoitettu telmää, kuin verovuosina 1.958 1a 1.959.
43992: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43993:
43994: Victor Procopt!. Erkki Har.e.
43995:
43996:
43997:
43998:
43999: 134 427/70
44000: 1066
44001:
44002: V,5.- Toiv.al. n:o 571.
44003:
44004:
44005:
44006:
44007: Rytkönen ym.: Kunnallispankin perustamisesta.
44008:
44009:
44010: E d u s k u n n a 11 e.
44011:
44012: Kunnallisen to1mmnan merkitys kansanta- kaikki rahalaitokset, vakuutuslaitokset, kun-
44013: loudessamme on sodanjälkeisenä aikana huo- nalJ.iset keskusjärjestöt sekä kunnat ja kun-
44014: mattavasti lisääntynyt. tainliitot. Määräysvalta kunnallispankissa tu-
44015: Kun vuoden 1954 hinnoin laskettu reaali- lisi kuitenkin olla kunnilla.
44016: nen bruttokansantuote, johon on sisällytetty Perustettavan kunnallispankin tehtävänä tu-
44017: paitsi poistot myös korja,us- ja kunnossapito- lisi olla varojen hankkiminen niin kotimai-
44018: kustannukset, kohosi vuodesta 1948 vuoteen sista kuin ulkomaisista rahalähteistä lainojen
44019: 1963 105 %, oli kunnallisen toimiooan kasvu myöntämiseksi kuunailisille yhteisöille sekä
44020: vastaavasti peräti 146 %, valtiollisen toimin- kunnallisten yhteisöjen maksu- ym. suoritus-
44021: nan nousun ollessa ,vain vajaat 63 %. Kun- ten välittäminen.
44022: nalJ.isen toiminnan kulutusmenot muodostivat KunnaJlispankilla tulisi o1la oikeus obliga-
44023: puolestaoo vuonna 1963 yli puolet koko jul- tiolainojen liikkeelle laskemiseen samoilla vero-
44024: kisen sektorin kulutuksesta ja melkeinpä 10% vapaus- ym. ehdoilla kuin valtion vastaavilla
44025: kaikista menoista maassamme. lainoilla. Kunnallispankilla tulisi olla oikeus
44026: Hallinnollisen toiminnan kasvun ja toi- hankkia lainoja. kansainvälisiltä luottomat~kki
44027: saalta niukkojen lainansaantimahdollisuuksien noilta. Pankin ulkomaisille lainoille tulisi antaa
44028: vuoksi ova.t kunnat joutuneet peittämään kas- valtion takaus ja tulisi valtion vastata näiden
44029: vavan osuuden pääomamenoistaan varsinai- lainojen mahdollisista kurssitappioista. Kaikki
44030: silla tuloillaan so. pääasiallisesti verotuloilla, kunna11ispankin välittämät .lainat olisi vapau-
44031: mikä puolestaan on johtanut voimakkaaseen tettava leimaverosta.
44032: veroäyrin keskihintojen nousuun. Kunnallispan~ki olisi vapautettava tulo- ja
44033: Kun mm. kuntien luottokomitea, joka ootoi omaisuusverosta sekä kunnallisverosta.
44034: mietintönsä vuonna 1966, joutui toteamaan, Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
44035: että kunnallistalouden kokonaisrahoitusosuus kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
44036: muodostunee jo vuonna 1975 noin 145 milj. vomuksen,
44037: mk vajaukselliseksi, on pidettävä selviönä,
44038: että odotettavissa olevan tilanteen myönteinen että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
44039: hoitaminen vaatii uusia ja. tehostettuja toi- menpiteisiin kuntia, kuntainliittoja,
44040: menpiteitä. Eräänä tällaisena on pidettävä eri- kunnallisia keskusjärjestöjä sekä näiden
44041: toten kuntia, kuntainliittoja, kunnallisia kes- määräysvallassa olevia yhteisöjä palve-
44042: kusjärjestöjä sekä näiden määräysvallassa ole- levan osakeyhtiömuotoisen luottolaitok-
44043: via yhteisöjä palvelevari osakeyhtiömuotoisen sen luottolaitoksim · perustamiseksi sekä
44044: luottolaitoksen perustamista. KunnaJlispankin antaisi sen toiminnan kannalta tarpeel-
44045: osakkaiksi olisi pyrittävä saamaan valtio, liset lakiesitykset eduskunnalle.
44046: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
44047:
44048: V. J. Rytkönen. Niilo Koskenniemi. Anna-Liisa Jokinen.
44049: Kauko Tamminen. Pentti Liedes. Lauha Männistö.
44050: Pauli Räsänen. Veikko Salmi. Aulis Juvela.
44051: Pekka Salla. Helvi Niskanen. Heimo Rekonen.
44052: 1067
44053:
44054: V,6.- Toiv.al. n:o 572.
44055:
44056:
44057:
44058:
44059: Salmivuori: Toimenpiteistä säästämisen edistämiseksi.
44060:
44061:
44062: E d u s k u n n a 1 1 e.
44063:
44064: Maamme talouselämä on jo kauan kärsinyt usein obligaatiosäästäminen tai muu vastaava.
44065: pääomapulasta. Erikoisesti sellaiset ratkaise- Palkkiojärjestelmä, jota hyvällä menestyksellä
44066: vasti pääomansaannista riippuvat alat kuin on kokeiltu ja nyttemmin vakinaisena järjes-
44067: asuntotuotanto ja rakennustoiminta yleensä ovat telmänä omaksuttu useissa pääomarikkaissa ja
44068: tästä haitasta eniten joutuneet vaikeuksiin. Val- laajan vapaaehtoisen säästötoiminnan omaavissa
44069: tiovalta on tosin myöntämällä talletuksille vero- maissa, olisi meillä erikoisen tarpeen nuorille,
44070: vapauden ja monilla muilla lainsäädäntötoimen- joille tulisi täten mielekkäämmäksi tavoitesääs-
44071: piteillä pyrkinyt edistämään säästämistoimintaa. täminen hyvissä ajoin ennen naimisiin menoa
44072: Useat verovapausedut säästämisen, asuntotuo- tai ainakin ennen ensimmäisten lasten synty-
44073: tannon ja yleensä pääomanmuodostuksen hy- mää.
44074: väksi ovat kuitenkin olleet yksipuolisia sikäli, Palkkiojärjestelmä ei moneen vuoteen lain-
44075: että tuki on korkein varakkaimpien ja suuri- kaan rasittaisi valtion tulo- ja menoarviota,
44076: tuloisempien osalta eikä varattomilla ja pieni- koska palkkiot tulisi maksaa vasta tavoitesääs-
44077: tuloisilla ole näistä tukitoimenpiteistä ollut tökauden päättyessä esimerkiksi viiden vuoden
44078: lainkaan tai ainoastaan hyvin vähäinen välitön kuluttua palkkiosäästämisen aloittamisesta. Se
44079: hyöty. lisäys säästöpääomiin, mikä hyvin järjestetyllä
44080: Riittävä säästämistoiminta ja pääomanmuodos- palkkiosäästämisellä olisi saavutettavissa, olisi
44081: tus on kansantaloudelle ensiarvoisen tärkeä, omiaan vaikuttamaan tasoittavasti ylikorkeaan
44082: jolloin hyvän kokonaistuloksen saavuttamiseksi korkotasoomme ja olisi varmastikin omiaan li-
44083: tulisi kaikkien kansankerrosten säästämistoi- säämään lainamahdollisuutta monien valtion nyt
44084: mintaa edistää tasapuolisesti. Sosiaalinen oi- verovaroilla suorittamien investointien osalta.
44085: keudenmukaisuus ja yhteiskunnan tasapuolinen Lisätty säästäminen merkitsisi parantuneita ra-
44086: kehittyminen vaativat myös edistämään vähä- hoitusmahdollisuuksia ei ainoastaan lainaa ha-
44087: varaisimpien kansankerrosten saamista säästö- luaville säästäjille viiden vuoden kuluttua, vaan
44088: pääoman omistajiksi oli sitten kyseessä säästö- parantuneita rahoitusmahdollisuuksia kaikelle
44089: tili tai säästäminen omakotitalon, asunto-osak- yksityisellekin investointitoiminnalle sangen
44090: keen tai oman pienyrityksen muodossa. läheisessäkin tulevaisuudessa.
44091: Lisäämällä yksityisten tavoitesäästämistä Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
44092: omaan asuntoon, yritykseen t.m.s. voidaan, var- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44093: sinkin mikäli vastaava kulutuksen supistami-
44094: nen kohdistuu sellaisiin vapaata ulkomaan va- että hallitus hankkisi selvityksen siitä,
44095: luuttavarantoa heikentäviin hyödykkeisiin kuin miten valtion toimenpitein yleensä ja
44096: henkilöautot y.m., edistää hintatason vaka- erittäinkin säästämisestä maksettavilla
44097: vuutta ja parantaa maksutasetta. palkkioilla voitaisiin edistää pääoman-
44098: Monissa muissa maissa on pitkäjännitteisille muodostusta ja säästämistä kaikissa kan-
44099: säästäjille annettu palkkiota esimel'kiksi viiden sankerroksissa sekä miten voitaisiin
44100: tai kuuden vuoden tavoitesäästämisen perus- erityisesti edistää asuntosäästämistä ja
44101: teella, jolloin kyseiseen tarkoitukseen on hy- asuntorakennustoiminnan rahoituksen
44102: väksytty säästötili rahalaitoksessa, mutta myös turvaamista.
44103: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
44104:
44105: Kaarle Salmivuori.
44106: 1068
44107:
44108: V,7.- Toiv.al. n:o 573.
44109:
44110:
44111:
44112:
44113: Suokas ym.: Kohtuuttoman korkean lainakoron alentamisesta.
44114:
44115:
44116: E d u s kun n alle.
44117:
44118: Suomen Pankin pankkivaltuusmiesten toi- Siksi on lainakorkoa alennettava sekä pank-
44119: mesta on maassamme harjoitettu korkean lai- kitoiminnan kuluja pienennettävä.
44120: nakoron virheellistä talouspolitiikkaa. Tämä on Mainitut perusteet huomioonottaen ehdo-
44121: ollut erittäin raskasta velkaisille. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
44122: Lisäksi se on nostanut asumiskustannukset väksi toivomuksen,
44123: korkeiksi ja ovat ne edelleen nousussa. Samoin
44124: on korkea lainakorko vaikeuttanut yritysten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44125: kannattavuutta sekä vähentänyt uusien yritys- menpiteisiin kohtuuttoman korkean
44126: ten syntymistä. lainakoron alentamiseksi.
44127: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
44128:
44129: Viljo Suokas. Arttur Niemelä.
44130: Pentti Antila. Eino Poutiainen.
44131: Heikki Kainulainen.
44132: 1069
44133:
44134: V,8.- Toiv.al. n:o 574.
44135:
44136:
44137:
44138:
44139: Syrjä ym.: SOK:n ja OTK:n ·harioittamasta pankkitoiminnasta.
44140:
44141:
44142: E d u s k u n n a 11 e.
44143:
44144: SOK:n ja OTK:n jäsenosuuskaupoilla on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44145: nykyisin oikeus harjoittaa pankkitoimintaa. muksen,
44146: Niillä onkin käytettävissään erittäin suuria ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
44147: hamäiiriä, joista maksetaan tallettajille korkoa ioilla selvitettäisiin, onko oikeuåemnu-
44148: tällä kertaa 4 1/2 %. kaista, että SOK:lla ;a OTK:lla on
44149: Yksityisyrittäjä joutuu sitä vastoin maksa- oikeus harjoittaa pankkitoimintaa, ioka
44150: maan ottamastaan lainasta 8 1/2 %:n koron ja saattaa yksityisyrittäiät niit(i huonom-
44151: OfJ sit~ huomattavasti huonommassa asemassa. paan asemaan.
44152: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
44153: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
44154:
44155: Eino Syrjä. Matti Silander.
44156: Hannes Volotinen. Olavi Tupamäki.
44157: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
44158: Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
44159: 1070
44160:
44161: V,9.- Toiv.al. n:o 575.
44162:
44163:
44164:
44165:
44166: Tamminen ym.: Eduskunnan valvonnassa olevan investointipan-
44167: kin perustamisesta.
44168:
44169:
44170: E d u s k u n n a 11 e.
44171:
44172: Maamme talouselämän epävakaisuus, pysyvä epävarmuustekijä. Vallitsevassa pankkijärjestel-
44173: ja kasvava työttömyys johtuu suurelta osalta mässämme on monia yhteiskunnan kannalta
44174: siitä; että raha- ja luottopolitiikkaa ei ole edes merkittäviä epäkohtia. Luotonannon kannalta
44175: pyritty kehittämään kansantalouden kehittämis- tärkeitten liikepankkien päätösvalta on .tietty-
44176: tarpeita eikä järkevän työllisyyspolitiikan vaati- jen teollisuusalojen }a erillisten suuryritysten
44177: muksia vastaavaksi. Valtaosa luotonannosta ta- avainasemassa olevilla henlcilöillä, suvuilla ja
44178: pahtuu yksityisten raha- ja luottolaitosten kaut- henkilöryhmillä, joiden ahtaat etunäkökohdat
44179: ta. Harvalukuisten liikepankkien osuus koko pääasiassa sanelevat asianomaisten pankkien
44180: luotonannosta lähenee puolta. Valtion omien luotonannon. Lisäksi koko pankki- ja luottolai-
44181: rahalaitosten, Suomen Pankin ja Postipankin tosjärjestelmämme vakuutuslaitoksineen on
44182: osuus koko luotonannosta on vain 7-8 %. muodostunut jatkuvasti paisuvaksi valtavaksi
44183: Suomen Pankinkin varsin pienet lainat myön- byrobaattiseksi ja yhä suurempia kustannuk-
44184: netään yksityisten liikepankkien välityksellä. sia merkitseväksi laitokseksi. Luotontarvitsijat
44185: Tätä yhteiskunnan kokonaisetujen kannalta joutuvat maksamaan kasvavat kustannukset.
44186: epätarkoituksenmukaista ja vahingollista asian- Pankkien ja vakuutuslaitosten kesken ei ole
44187: tilaa korostaa myös meillä käytännössä oleva asiakkaiden, tallettajien ja luotantarvitsijoiden
44188: menetelmä, joka antaa yksityisille liikepankeille etujen mukaista kilpailua, sillä ne sopivat kes-
44189: mahdollisuuden saada vekseliluottona Suomen kenään otto- ja antolainauskorosta ja muista
44190: Pankilta lainaa oman luotonantoosa laajenta- ehdoista. Ne kilpailevat asiakkaista perusta-
44191: miselle. Tällä tavoin valtion pankki on lisän- malla vieri viereen konttoreita ja pankkipalat-
44192: nyt yksityisten liikepankkien luotonannon mah- seja, ioiden kustannukset asiakkaat joutuvat
44193: dollisuuksia. Suomen Pankki ei puolestaan oh- maksamaan otto- ja antolainauskoron välisellä
44194: jaa yksityisten rahalaitosten luottovolyymin ja- erolla, joka kasvaa ja .jolla peitetään lisääntyvät
44195: kaantumista. rakennus- ja hallintokustannukset ja turvataan
44196: Yksityiset raha- ja luottolaitokset toimivat mahdollisimman suuri liikevoitto.
44197: puhtaasti kapitalististen liikeperiaatteiden mu- Yhteiskunnan etujen mukaista olisi ottaa
44198: kaisesti tavoitteena mahdollisimman suuri voit- sen haltuun kaikki liikepankit ja vakuutuslai-
44199: to. Ne eivät yleensä kiinnitä huomiota siihen tokset ainakin pakollisen vakuutuksen osalta.
44200: kansantalouden kehityksen kannalta tärkeään Yhteiskunnan haltuun ottamisen yhteydessä
44201: seikkaan, mihin ja millaisiin tarkoituksiin nii- voitaisiin Suomen Pankista ja Postipankista
44202: den myöntämiä lainoja käytetään, vaan tär- kehittää yhteiskunnan omistuksessa ja valvon-
44203: keintä on voitonsaannin turvaaminen, minkä nassa oleva yhtenäinen raha- ja luottolaitos,
44204: vuoksi luotonsaajan luottokelpoisuus on tärkein jonka perusverkoston muodostaisi Postipankin
44205: ehto. Näistä syistä luotonanto on suurelta nykyinen verkosto tarpeen mukaan täydennet-
44206: osalta sattumanvaraista, lyhytjännitteistä ja ta- tynä. Tällä tavoin saataisiin pankkilaitoksen
44207: louselämän suunnitelmalliseen kehittämiseen kustannukset alenemaan ja - mikä tärkeintä
44208: täysin sopeutumatonta. - luotonanto saataisiin nykyistä paljon parem-
44209: Kun luotanannolla on ratkaiseva merkitys min palvelemaan kansantalouden kokonaistar-
44210: koko talouselämän kannalta, on pankkijärjes- peita, erityisesti maan suunnitelmallista ja no-
44211: telmämme sekavan tilan jatkuminen mitä suu- peampaa asuntotuotantoa. Asuntotuotannon laa-
44212: rin este talous- ja yhteiskuntaelämän suunni- jentamisen välttämätön edellytys on, että sitä
44213: telmallisen kehittämisen tiellä ja myös jatkuva varten luodaan yksityisestä pääomasta mahdol-
44214: V,9.- Tamminen ym. 1071
44215:
44216: lisimman riippumaton luottojärjestelmä, joka perusrahaston, jonka tulisi olla merkittävän
44217: turvaa nykyistä suuremman ja Iuotettavaroman suuri, voisivat muodostaa Suomen Pankin ohel-
44218: sekä pitkäaikaisemman ja halvemman lainoituk- la Postipankki sekä esim. suurimmat kaupunki-
44219: sen. Jatkuvasti esillä oleva ns. rahan niukkuus kunnat, jotka mm. suunnitelmallisen asunto- ja
44220: johtuu nimenomaan siitä, että raha- ja luotto- siihen liittyvän maapolitiikan johdosta tarvit-
44221: politiikka on alistettu palvelemaan yksityisen sevat valtion tukemaa pitkäjännitteistä rahoi-
44222: rahapääoman etuja, joka pitää tuotannollisia tusilpua.
44223: näkökohtia alistetussa asemassa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
44224: Pidämme välttämättömänä, että ryhdytään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44225: kiireellisesti toimenpiteisiin valtion investointi- muksen,
44226: pankin luomiseksi. Sen tehtävänä olisi ensi- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
44227: sijaisesti huolehtia valtion ja valtiojohtoisten piteisiin eduskunnan välittömässä val-
44228: ja toiminnassa olevien uusien yritysten rahoi- vonnossa ja ohjauksessa olevan inves-
44229: tustarpeiden tyydyttämisestä oman luotonannon tointipankin perustamiseksi tarkoituksel-
44230: ja ulkomaisten lainojen hankinnan kautta. Val- la edistää talouselämämme nopeampaa
44231: tion tuloatuottavat pääomanmenot olisi pyrittä- ja suunnitelmallisempaa kehittämistä ja
44232: vä rahoittamaan mahdollisimman suuressa mää- työllisyyden turvaamista.
44233: rässä valtion investointipankin toimesta. Pankin
44234: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
44235:
44236: Kauko Tamminen. Heimo Rekonen. Irma Rosnell.
44237: Veikko Saarto. Pauli Puhakka. Kauko Hjerppe.
44238: V. J. Rytkönen. Helvi Niskanen. Kaisu Weckman.
44239: Pauli Räsänen. Terho Pursiainen. Mirjam Tuominen.
44240: Pekka Salla. Ensio Laine. Lauri Kantola.
44241: Niilo Koskenniemi. Aulis Juvela. Matti Järvenpä'ä.
44242: Veikko Salmi. Anna-Liisa Jokinen. Rainer Virtanen.
44243: Pentti Liedes. Heikki Mustonen. Oili Suomi.
44244: Taisto Sinisalo. Kuuno Honkonen. Matti Koivunen.
44245: Aarne Koskinen. Lauha Männistö. Siiri Lehmonen.
44246: Pauli Puhakka. Toivo Åsvik.
44247: 1072
44248:
44249: V,10. __,... Toiv.al. n:o 576.
44250:
44251:
44252:
44253:
44254: Vennrup,o y~.: Lain4~oron ll/eptamis~st~ ja kol'keakorb,oisten lai-
44255: nojen muuttamisesta halpakorkoisiksi.
44256:
44257:
44258: E d u s k u n n a 11 e.
44259:
44260: Maass~mme on lainan korko kohtuuttoman halpakorkoisiksi !ainoiksi tai korkotukilainoiksi.
44261: korkea. Tästä syystä olisi lainakorkoa alennet- Tällä tavoin parannetaan kansamme työn ja toi-
44262: ta~, jolloin kuitenkaan tätä ei saa panna pien- meentulon saantia tarkoituksemukaisella tavalla.
44263: säästäjien talletuskoron rasitukseksi. Pankki- Mainituilla perusteilla ehdotamme k~ioit
44264: toimintaa on rationalisoitava ja rahan välitys- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44265: palkkiota pienennettävä muissa maissa noudate-
44266: tun mukaisesti. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
44267: Erityisesti maatalous ja muu pienyritteliäi- asian vaatimiin toimenpiteisiiin niin,
44268: syys on joutunut kärsimään korkeista lainako- että samalla kuin lainakorkoa yleisesti-
44269: roista. Ns. vanhat lainat ovat muodostuneet kin alennetaan vanhoja korkeakorkoi-
44270: monasti ylivoimaiseksi rasitukseksi omatoimi- sia lainoja sallitaan tarpeen vaatimissa
44271: selle yrittämiselk Kaivataan kipeästi toimen- tapauksissa muutettav4ksi valtion halpa-
44272: piteitä, jotka tekevät mahdolliseksi vanhojen korkoisiksi !ainoiksi ja korkotukilai-
44273: korkeakorkoisten lainojen muuntamisen valtion noiksi.
44274: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
44275:
44276: Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
44277: Mikko Vaini!>. Pentti Antila.
44278: Arttur Niemelä. Matti Silandel'.
44279: 1073
44280:
44281: V,ll.-Toiv.al. n:o 577.
44282:
44283:
44284:
44285:
44286: Vennamo ym.: Pankkien palkkatilipalvelun tehostamisesta.
44287:
44288:
44289: E d u s k u n n a 11 e.
44290:
44291: Työntekijä ja pienyrittäjä on oikeutettu saa- ei myöskään aiheudu tarpeettomia kustannuk-
44292: maan sovitun palkan ja korvauksen ilman vii- sia ja tarpeetonta ajanhukkaa. Pankkipalvelua
44293: vytystä ja mutkia. Käytäntö on kuitenkin on kehitettävä vastaavasti. Nyt sitävastoin
44294: maassamme johtanut siihen, että työnantajat pankkien verkosto aina vain harvenee ja mat-
44295: jopa omavaltaisesti suorittavat maksut pank- kat pitenevät.
44296: kiin ja vieläpä työnantajan määräämään pank- Mainituiila perusteilla ehdotamme kunnioit-
44297: kiin. Tämän seurauksena palkan ja korvauk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44298: sen käteen saa.nti viipyy ja siitä aiheutuu eri-
44299: näisiä kustannuksia. Näin on asianlaita nimen- että hallitus selvityttäisi millä tavalla
44300: omaan seuduilla, joissa pankki on kaukana. pankkitoimintaa on maassamme kehitet-
44301: Luonnollisesti palkan ja muun korvauksen tävä ja se järjestettävä, jotta palkan ja
44302: maksaminen pankkiin tuo määrättyjä yleisiä korvauksen saaja ei joudu millään ta-
44303: etuja. Mutta kun näin tapahtuu, on huoleh- voin kärsimään, kun hänen saatavansa
44304: dittava, että palkan ja korvauksen saaja ei maksetaan työnantajan toimesta pankin
44305: joudu tarpeettomasti kärsimään ja että hänelle tilille.
44306: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
44307:
44308: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
44309: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
44310: Viljo Suokas. Aarne Penttinen.
44311:
44312:
44313:
44314:
44315: 135 427/70
44316: