<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

158 Käyttäjää paikalla! 0.0061101913452148

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1970
3:
4:
5: LIITTEET
6: VI-IX
7:
8: A.
9:
10:
11:
12:
13: HELSINKI 1970
14: VALTION PAINATUSKESKUS
15: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja
16: toivomusaloitteet.
17:
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: VI. Talousvallokunta.
24:
25: Siv.
26: Terveyden- ja sairaanhoitoa, elintarviketutki- 9. Kaipainen ym., lak.al. n:o 157: Ehdotus
27: musta, yleisradiolainsäädännön kokonaisuu- laiksi psykologien pätevyyden kontrolloimi-
28: distusta sekä alkoholijuomien anniskelua sesta ••..•......•••..••.•••.•.••.•••• 1095
29: ym. koskevia laki- ja . toivomusaloitteita.
30: 10. Koivisto ym., lak.al. n:o 158: Ehdotus laiksi
31: Siv. lihantarkastuslain muuttamisesta • . . • • • • • 1098
32: 1. ]ämsen ym., lak.al. n:o 149: Ehdotukset
33: laeiksi kunnallisista yleissairaaloista annetun 11. LiUqvist ym., lak.al. n:o 159: Ehdotus laiksi
34: lain, yliopistollisista keskussairaaloista anne- matkatoimistoliikkeistä ja laiksi elinkeinon
35: tun lain, mielisairaslain ja tuberkuloosilain harjoittamisen oikeudesta annetun lain muut-
36: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1079 tamisesta •.•........•...•.......••..• 1102
37: 2. Lehmonen ym., lak.al. n:o 150: Ehdotus 12. Westerholm, lak.al. n:o 160: Ehdotus laiksi
38: laiksi kunnallisista yleissairaaloista annetun alkoholilain muuttamisesta . . • . • . . . . . . • • • 1107
39: lain muuttamisesta . . • . • . . . . . . . . . . . • • . . 1083
40: 13. Jokinen ym., lak.al. n:o 161: Ehdotus laiksi
41: 3. Paananen ym., lak.al. n:o 151: Ehdotus keskioluesta annetun lain muuttamisesta . • 1108
42: laiksi kunnallisista yleissairaaloista annetun
43: lain muuttamisesta .................... 1085 14. Aalto ym., toiv.al. n:o 578: Kansanterveys-
44: toimikunnan ehdotukseen pohjautuvan esi-
45: 4. Vaittinen ym., lak.al. n:o 152: Ehdotus tyksen antamisesta laiksi kansanterveys-
46: laiksi kunnallisista terveyssisarista annetun työstä . . . . • . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . • . • 1109
47: lain muuttamisesta . . . . . . . . . .. . . . . .. . .. 1086
48: 15; Aalto ym., toiv.al. n:o 579: Syöpäpotilaiden
49: 5. Vaittinen ym., lak.al. n:o 153: Ehdotus erikoishoidon järjestämisestä . . . . . . . . . . 1110
50: laiksi oppi- ja ammattikoulujen terveyssisa-
51: rista ........•...••..••...•••...••.•• 1087 16. Antila ym., toiv.al. n:o 580: Kouluhammas-
52: hoidon laajentamisesta käsittämään kaikki
53: 6. Haukipuro ym., lak.al. n:o 154: Ehdotus oppivelvollisuusikäiset lapset . . . . . . . . . . • . 1112
54: lai.k$i rintamasotilaiden terveydenhuollosta 1089
55: 17. Antila ym., toiv.al. n:o 581: Alle kouluikäis-
56: 7. Aalto ym., lak.al. n:o 155: Ehdotus laiksi ten saattamisesta yhteiskunnan maksaman
57: epilepsiaa sairastavien tutkimus- ja hoitolai- hammashoidon piiriin . . .. . .. . .. . .. .. .. . 1113
58: tosten valtionavusta . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . 1091
59: 18. Aro ym., toiv.al. n:o 582: Sairaslain potilas-
60: 8. Kauppi ym., lak.al. n:o 156: Ehdotus laiksi paikkojen käyttöä koskevasta kokonaistutki-
61: ~syneuvonnasta .....•...••..•..•... 1093 muksesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . • • • 1114
62:
63: E 427/70
64: IV Sisällysluettelo 1970.
65:
66: Siv. Siv.
67: 19. Aro, toiv.al. n:o 583: Hoivasairaalan suun- 30. Gestrin m. fl., hemst.mot. nr 594: Om Atgär-
68: nittelemisesta Helsingin yliopistollisen kes- der för ändring av lagen om kommunal hem-
69: kussairaalan yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1116 vårdshjälp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138
70: 20. Asunmaa ym., .toiv.al. n:o 584: Kuntien va- 30. Gestrin ym., toiv.al. n:o 594: Toimenpiteistä
71: pauttamisesta osallistumasta keskussairaalan kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain
72: käyttö- ja pääomatalouskustannuksiin .... 1117 muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1139
73: 21. Berner ym., toiv.al. n:o 585: Monopolisoitu- 31. Granvik m. fl., hemst.mot. nr 595: Om ut-
74: mista ehkäisevän lainsäädännön valmistami- vecklande av Oy Yleisradio Ab:s program-
75: sesta ............•..........•........ 1118 politik med tanke på nykterhetsrörelsens
76: målsättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140
77: 22. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 586: Esityksen
78: antamisesta elintarvikkeiden ja rehujen sisäl- 31. Granvik ym., toiv.al. n:o 595: Oy Yleisra-
79: tämistä suurimmista sallituista mykotoksiini- dio Ab:n ohjelmapolitiikan kehittämisestä
80: ja homepitoisuuksista ................•. 1119 raittiusliikkeen tavoitteita ajatellen . . . . . . 1142
81: 23. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 587: Elintarvike- 32. Heino ym., toiv.al. n:o 596: Stipendijärjes-
82: erien tutkimisesta myrkyllisten aineiden ih- telmän luomisesta lääketieteen kandidaateille,
83: misravintoon joutumisen estämiseksi . . . . . . 1121 jotka sitoutuvat valmistuttuaan toimimaan
84: syrjäseuduilla kunnanJääkäreinä •........• 1144
85: 24. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 588: Om ut-
86: redning av behovet av dialys- och transplan- 33. Hemmi ym., toiv.al. n:o 597: Terveyden-
87: tationsverksamhet i Jandet . . . . . . . . . . . . . . 1123 huollon tutkimuslaitoksen perustamisesta . . 1145
88: 24. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 588: Keinomu- 34. Hemmi ym., toiv.al. n:o 598: Laitosapulais-
89: nuais- ja elintensiirtotoiminnan tarpeen sel- ten ammatillisen koulutuksen aloittamisesta 1146
90: vittämisestä maassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124
91: 35. Hemmi ym., toiv.al. n:o 599: Aistiviallisten
92: 25. Ehrnrooth m.fl., hemst.lllot. nr 589: Om At- lasten kouluterveydenhuollon nykyaikaista-
93: gärder för ändring av Oy Yleisradio Ab:s ·misesta •.........•...............•.•. 1147
94: administration . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1125
95: 25. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 589: Toimenpi- 36. Hemmi ym., toiv.al. n:o 600: Seksuaaliope-
96: teistä Oy Yleisradio Ab:n hallinnon muut- tuksen ja -huollon lakisääteisestä järjestämi-
97: sestä ....•............••..........•.. 1148
98: tamiseksi ............................ 1127
99: 37. Hemmi ym., toiv.al. n:o 601: Palkan maksa-
100: 26. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 590: Om be- misesta kunnallisille kätilöille ja terveyssisa-
101: friande av vissa grupper åldringar och invali- rille terveydenhoitajakoulutusajalta . . • . • . 1149
102: der från tillståndsavgift för radio- och televi-
103: sionsapparat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129
104: 38. Holkeri ym., toiv.al. n:o 602: Yleisradiolain-
105: 26. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 590: EräideDI säädännön kokonaisuudistuksen toteuttami-
106: vanhus- ja invalidiryhmien vapauttamisesta sesta ....•....•.......•. ; . . . . • . • • . • • • 1150
107: radio- ja televisiovastaanottimien lupamak- ·
108: susta ........................•....... 1130 39. Honkonen ym., toiv.al. n:o 603: Kansan"
109: eläkkeen varassa elävien vanhusten ja inva-
110: 27. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 591: Kotiavusta- lidien vapauttamisesta tv- ja radiovastaanot-
111: jatoiminnan saattamisesta valtionavun piiriin 1131 timen lupamaksusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1152
112:
113: 28. Gestrin m.fl., hemst.mot. nr 592: Om slut- 40. Honkonen ym., toiv.al. n:o 604: Tupakoin-
114: förande av utredningarna rörande effektiv nin terveydelle aiheuttaman vahingollisuu-
115: öppen hälso- och sjukvh-d . . . . . . . . • . . . . • 1132 den selvittämisestä nuorisolle ja lapsille • . 1153
116:
117: 28. Gestrin ym., toiv.al. n:o 592: Tehokasta ter- 41. Hostila ym., toiv.al. n:o 605: Keinomunuais-
118: veyden- ja sairaanhoidon avohoitoa koske- laitteiden hankkimisesta ..........•..... 1154
119: vien selvitysten loppuunsaattamisesta . . . . 1134
120: 42. Huotari ym., toiv.al. n:o 606: Alkoholijuo-
121: 29. Gestrin m.fl., hemst.mot. nr 593: Om för- mien erityismyynnin rajoittamisesta • • . . . . 1155
122: stärkta personelia och ekonomiska resurser
123: för den preventiva mentalvhden • . . . • • 1136 43. Hykkäiilä ym., toiv.al. n:o 607: Luottotieto-
124: toiminnan muuttamisesta luvanvaraiseksi
125: 29. Gestrin ym., toiv.al. n:o 593: Ennalta ehkäi- elinkeinoksi . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 1156
126: sevän mielenterveydenhoidon henkilökunnan
127: ja taloudellisten voimavarojen vahvistami- 44. Häkämies ym., toiv.al. n:o 608: Radio- ja
128: sesta ............................••.. 1137 TV-lupajärjestelmän uudistamisesta ...... 1157
129: Sisällysluettelo 1970. V
130:
131: Siv. Siv.
132: 45. Jaatinen ym., toiv.al. n.o 609: Ehkäisevän ja 62. R. Kangas ym., toiv.al. n:o 626: Lisäyksestä
133: ylläpitävän terveydenhoitojärjestelmän ai- vuoden 1970 tulo- ja menoarvioon toimihen-
134: kaansaamisesta ..............•......... 1158 kilöiden palkkaamiseksi järjestämään sotave-
135: teraanien terveystarkastusta . . . . . . . • . . • • 1178
136: 46. Junnila, toiv.al. n:o 610: Radion ja televi-
137: sion ohjelmapolitiikasta • . . . . . . . . . . . . . . . 1159 63. Karhuvaara ym., toiv.al. n:o 627: Sairaala-
138: laitoksessa annettavan hammaslääkärinhoi-
139: 47. Juvela ym., toiv.al. n:o 611: Lääkärikoulu- don järjestämisestä ..................... 1179
140: tuksen tehostamisesta .................. 1160
141: 64. Karkinen, toiv.al. n:o 628: Avokentän kun-
142: 48. Jäms~n ym., toiv.al. n:o 612: Lisäyksestä toutustyön tehostamisesta • . • . . • . . . • • • • . 1181
143: vuoden 1970 tulo- ja menoarvioon sairaaloi-
144: den lisättyjä valtionapuja varten . . . . . . . . . . 1161 65. Kauppi ym., toiv.al. n:o 629: Terveyskeskuk-
145: sia koskevan kokeilutoiminnan aikaansaami-
146: 49. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 613: Lääkärin- sesta ................................ 1182
147: vastuuvakuutuksen saattamisesta pakolli-
148: seksi kaikille lääkäreille . . . . . . . . . . . . . . . . 1163 66. Kauppi ym., toiv.al. n:o 630: Terveyskasva-
149: tusta ohjaavan suunnittelu-, koulutus- ja tie-
150: 50. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 614: Väkijuoma- dotuskeskuksen aikaansaamisesta . . . . . . . . 1183
151: yhtiön saattamisesta taloudelliseen vastuu-
152: seen väkijuomahaitoista ja -vaurioista . . . . 1164 67. Kauppi ym., ·toiv.al. n:o 631: Alkoholisai-
153: rauksien klinikan perustamisesta jonkin yli-
154: 51. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 615: Kansanelä- opistollisen keskussairaalan yhteyteen . . . . 1184
155: keläisten ilmaisesta sairaanhoidosta . . . . . . 1165
156: 68. Knuuti ym., toiv.al. n:o 632: Esityksen an·
157: 52. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 616: Takahar- tamisesta laiksi rintamamiesten maksutto-
158: jun kuntouttamislaitoksen Punkaharjun masta sairaala- ja lääkehoidosta . . . . . . . . • . 1185
159: kunnalle aiheuttamien velkojen vakuudeksi
160: annettavasta valtion takuusta . . . • • . . . . . . • 1166
161: 69. Knuuti ym., toiv.al. n:o 633: Kuluttajien
162: suojelun kannalta tarpeellisen mainoslain ai-
163: 53. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 617: Radio- ja kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1186
164: televisiolupamaksujen poistamisesta kansan-
165: eläk!keensaajilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1167 70. Knuuti ym., toiv.al. n:o 634: Mallasjuomien
166: va~.is~~isen siirtämisestä alkoholiyhtiön
167: 54. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 618: Työterveys- tehtaväkst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1187
168: huollon aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1168
169: 71. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 635: Ennaltaeh-
170: 55. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 619: Komitean
171: !W~~v~ j~. ylläpitävän terveydenhoidon jär-
172: asettamisesta selvittämään terveysvalistustoi- Jestamtsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1189
173: minnan järjestämistä ja rahoittamista . . . . 1170
174: 56. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 620: Kansanter- 72. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 636: Lääkintäas-
175: veystyön uudistamiseen tähtäävän ·kokeilu- sistenttien koulutuksen aloittamisesta . . . • 1191
176: toiminnan järjestämisestä kunnallisissa ter-
177: veyskeskuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1171 73. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 637: Resepti-
178: lääkkeiden määräämisoilkeuden myöntä-
179: 57. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 621: Merimiesten misestä terveyssisarille . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1192
180: säännöllisten terveystarkastusten toimeenpa-
181: nemisesta ....................•....... 1172 74. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 638: Metsätyö-
182: läisten terveystarkastusta koskevan esityksen
183: 58. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 622: Rintama- antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1193
184: miesten terveystarkastuksen toimeenpanemi-
185: sesta ................................ 1173 75. Koskinen ym., toiv.al. n:o 639: Syöpätarkas-
186: tusten korvaamisesta valtion varoista . . . . 1194
187: 59. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 623: Terveyden
188: ja sairaanhoitopalvelusten enimmäishinnoista 1174
189: 76. Lehmonen ym., toiv.al. n:o 640: Ennaltaeh-
190: 60. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 624: Selvityk- '~äi~~v~n j~. ylläpitävän terveydenhoidon jär-
191: sen laatimisesta toipilashoidon ja kuntoutuk- Jestamtsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195
192: sen järjestämisestä ulkomailla lämpimässä il-
193: mastossa ............................ 1175 77. Lehmonen ym., toiv.al. n:o 641: Esityksen
194: antamisesta perhesuunnittelun ja ehkäisy-
195: 61. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 625: Komitean neuvonnan sisältäväksi kansanterveyslaiksi 1197
196: asettamisesta selvittämään ravitsemuste-
197: rapeuttien koulutuksen järjestämistä ja vir- 78. Lehmonen ym., toiv.al. n:o 642: Kokeiluter-
198: kojen perustamista .................... 1176 veysasemien perustamisesta Keski-Suomeen 1198
199: VI Sisällysluettelo 1970.
200:
201: Siv. Siv.
202: 79. H. Linna ym., toiv.al. n:o 643: Lisäyksestä %. Paananen ym., toiv.al. n:o 660: Lakisääteisen
203: vuoden 1970 tulo- ja menoarvioon valtion- hammashoidon järjestämisestä oppivelvolli-
204: avustuksiksi kunnille terveyskeskusten pe- suudesta vapautetuille kehitySvammaisille • . 1218
205: rustamista ja ylläpitoa varten • . . . . . • • . . • • 1200
206: 97. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 661: Esityksen
207: 80. L. Linna ym., toiv.al. n:o 644: Aborttilain antamisesta laiksi apuhoitajakoulutuksesta 1219
208: uudistamisesta ......•...••..........•. 1201
209: 98. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 662: Pitkäaikai-
210: 81. L. Linna ym., toiv.al. n:o 645: Uskonnolli- sesti sairaiden hoitopaikkatarpeen selvittä-
211: suuteen kohdistuvan pilkan ja rienauksen misestä ............•.............•.•• 1220
212: l~o~tois~n radio- ja televisio-ohjelmien kiel-
213: tannsesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 1202 99. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 663: Esikoulu-
214: ikäisten saattamisesta ilmaisen hammashoi-
215: 82. Lintilä ym., toiv.al. n:o 646: Hammashoidon don piiriin •......•.............•...... 1221
216: aluehallinnon järjestämisestä ja läänin-
217: hammaslääkärin virkojen perustamisesta . • 1203 100. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 664: Tupakka-
218: tuotteiden ja päihtymystä aiheuttavien lääke-
219: 83. Lottanen ym., toiv.al. n:o 647: Perttulan aineiden mainostuksen kieltämisestä . . . . • . 1222
220: keskuslaitoksen laajentamisesta vajaamielis-
221: huoltotehtäviin tarvittavan henkilöstön kou- 101. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 665: Päihdytti-
222: lutusopistoksi . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204 vien aineiden naispuolisten väärinkäyttäjien
223: 84. Luja ym., toiv.al. n:o 648: Esityksen antami- hoitotarpeen selvittämisestä . . • . . . . . . . • . 1223
224: sesta eläinsuojelulaiksi . . . . . . • . . . . . • • • . 1205
225: 102. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 666: Sairaalatoi-
226: 85. Maijala ym., toiv;al. n:o 649: Kemiallisten men käyttökustannusten porrastamisesta
227: ym. aineiden soveltuvuutta elintarvikkeiden kuntien kantokykyluokituksen mukaisesti 1224
228: lisäaineiksi selvittävän tutkimustoiminnan te-
229: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • • . . • 1206 103. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 667: Ilmaisen
230: tervey~en- ja saira~oidon. antamisesta rin-
231: 86. Maijala ym., toiv.al. n:o 650: Pesuaineiden tamannesveteraanellle . . . . . . . . . . . . • . . . . • 1225
232: koostumuksen ilmoittamispakosta • . . . . . . • 1207
233: 104. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 668: Toimenpi-
234: 87. Maijala ym., toiv.al. n:o 651: Fosforipitois- teistä lomien järjestämiseksi maatilatalouk-
235: ten pesuaineiden käytön kieltämisestä • . . . 1208 sien emännille . .. . . . .. . . .. .. .. .. . . . . . • 1226
236:
237: 88. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 652: Keskioluen 105. Penttinen ym., toiv.al. n:o 669: liikkeiden
238: anniskeluhintaan sisällytettävästä koulutus- aukioloaikojen muuttamisesta . . . • • . • • . • • • 1227
239: määrärahasta kahvila- ja ravintola-alan koulu-
240: tuksen kehittämiseksi . .. . . . . . . . . . . . . . . . 1209 106. Penttinen ym., toiv.al. n:o 670: Myymäläau-
241: tolupaehtojen tiukentamisesta • . • . • • • . • • 1228
242: 89. Mäkelä ym., .toiv.al. n:o 653: Maksuuoman
243: televisioluvan myöntämisestä pysyvästi lii- 107. Poutanen ym., toiv.al. n:o 671: Paikallissai-
244: kuntakyvyttöi:nille henkilöille . . . . . . . . . . . . 1210 raalain toimintaedellytysten parantamisesta 1229
245: 90. Mäki-Hakola ym., toiv.al. n:o 654: Määrära- 108. Poutanen ym., toiv.al. n:o 672: Terveyden-
246: hasta Seinäjoen sairaanhoitokoulun suunnit- hoidon avohuoltotyötä tekevien ja kodinhoi-
247: telutyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1211 tajien kunnille aiheuttamien matkakustan-
248: nusten ja sosiaaliturvamaksujen hyväksymi-
249: 91. Mäki-Hakola ym., toiv.al. n:o 655: Määrä- sestä valtionavun perusteiksi . . . . . . . • . . . . 1230
250: rahasta Seinäjoen keskussairaalan suunnitte-
251: lua ja rakennustöiden aloittamista varten . . 1212 109. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 673: Kroonillis-
252: ten sairaiden hoitotarpeen selvittämisestä •. 1231
253: 92. Männistö ym., toiv.al. n:o 656: Kuntoutta-
254: mishoitoa koskevan lain aikaansaamisesta . . 1213 110. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 674: Alle 2.25
255: painoprosenttia alkoholia sisältävien juomien
256: 93. Männistö ym., toiv.al. n:o 657: Esityksen valmistuksen ja käytön valvonnasta 1232
257: antamisesta laiksi sairaalatoimen valtion-
258: avuista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215
259: 111. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 675: Alkoholipi-
260: 94. E. Niemelä ym., toiv.al. n:o 658: Kuluttaja- toisten juomien tarjonnan lopettamisesta yh-
261: ja tuottajahintarekisterin aikaansaamisesta ti- teiskunnan varoilla pidettävissä tilaisuuksissa 1233
262: lastolliseen päätoimistoon . . . . . . . . . . . . • . 1216
263: 112. Procope m. fl., hemst.mot. nr 676: Om an-
264: 95. Orrenmaa, toiv.al. n:o 659: Kiertomyymä- vändande av Oy Alko Ab:s överskott för al-
265: läkauppaa koskevien säännösten muuttami- koholist- och lösdrivarvård samt miljö- och
266: sesta ......................•......•.. 1217 naturvård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1234
267: Sisällysluettelo 1970. VII
268: Siv. Siv.
269: 112. Procope ym., toiv.al. n:o 676: Oy Alko 129. Salmivuori ym., ·toiv.al. n:o 693: Koulu-
270: Ab:n ylijäämän käyttämisestä alkoholisti- ja hammashoidon ulottamisesta kaikkia oppi-
271: irtolaishuoltoon sekä ympäristön- ja luon- velvollisuusikäisiä koskevaksi ... , • . . . • . . • 1253
272: nonsuojeluun . . . . . . . • . . . . • • . . . • • . . . . • 1235
273: 130. Sandelin ym., toiv.al. n:o 694: Avoterveyden-
274: 113. Pursiainen ym., toiv.al. n:o 677: Lyijyn huoltoa koskevien uudistusten aikaansaami-
275: käytön kieltämisestä bensiinin lisäaineena . 1236 sesta kansanterveystoimikunnan mietintöön
276: sisältyvien suuntaviivojen mukaisesti • . . • 1254
277: 114. Raatikainen ym., toiv.al. n:o 678: Pakkaus-
278: päivämäärän merkitsemisen saattamisesta pa- 131. Seppä ym., toiv.al. n:o 695: Tarttuvien koti-
279: kolliseksi elintarvikkeiden valmispakkauk- eläintautien vastustamiseen varatun määrä-
280: siin ............•...•.••..•.•.•••..••• 1237 rahan käyttämisestä myös mehiläistautien
281: torjuntaan • • . • . • • • • . • • • • • . . • • • • • • • • • 1256
282: 115. Rekonen ym., toiv.al. n:o 679: Esityksen an-
283: tamisesta koko sairaalatoimen kustannusten 132. Sigfrids m. fl., hemst.mot. nr 696: Om för-
284: siirtämisestä valtiolle • • • . . . • • . . . . . . . . • • 1238 hindrande av utskänkning av mellanöl vid
285: bensinstationerna ..••..••.••.•..•..•• 1257
286: 116. Roden ym., toiv.al. n:o 680: Toimenpiteistä
287: naisten joukkoterveystarkastuskustannus- 132. Sigfrids ym., toiv.al. n:o 696: Keskioluen an-
288: ten jakamiseksi valtion ja kuntien kesken • • 1240 niskelun estämisestä ben5iiniasemilla • • • • 1259
289:
290: 117. Räsänen ym., toiv.al. n:o 681: Maksuuoman 133. Siikaniemi ym., toiv.al. n:o 697: Määrära-
291: terveystatkastuksen ja sairaanhoidon järjestä- hasta Salpakankaan paikallissairaalan raken-
292: misestä rintamamiehille . . . . . . . . . . . . . . . . 1241 tamisohjelman toteuttamiseksi . . • . . . • • • • U61
293:
294: 118. Räsänen ym., toiv.al. n:o 682: Mainonnan 134. Silander ym., toiv.al. n:o 698: Rintamasoti-
295: lopettamisesta televisiossa ja lehdistössä • • 1242 laiden lääke- ja sairaanhoidosta . . . . • . . . • • 1262
296:
297: 119. Saimo ym., toiv.al. n:o 683: Esityksen anta- 135. Sillantaus ym., otoiv.al. n:o 699: Selvityk-
298: misesta naisten terveystarkastuksen kustan- sestä lääkärille kuuluvien hoito- ja tutkimus-
299: nusten jakamisesta valtion ja kuntien kes- tehtävien siirtämisestä sairaanhoitajien suo-
300: ken ..•...................•....•...• 1243 ritettavaksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1263
301:
302: 120. Saimo ym., toiv.al. n:o 684: Rintamamies- 136. Sillantaus ym., toiv.al. n:o 700: Yhteiskun-
303: kortin haltijain ilmaisesta lääkärinhoidosta 1244 taa säilyttävän asenteen huomioonottami-
304: sesta yleisradiolainsäädäntöä valmisteltaessa 1264
305: 121. Saimo ym., toiv.al. n:o 685: Lomittajien 137. Siltanen ym., toiv.al. n:o 701: Tutkimuksen
306: paikkaamisesta pienviljelijäperheitten emän- suorittamisesta häiriytyneiden lasten ja nuor-
307: nille ......•.••..........••.••.•••••• 1245 ten hoitomahdollisuuksista . . . . . . . . . . . • 1266
308: 122. Saimo ym., toiv.al. n:o 686: Kodinhoitajien 138. Suksi ym., toiv.al. n:o 702: Uusien koulu-
309: matkakustannusten saattamisesta valtion- ja asuntolarakennusten aikaansaamisesta
310: avun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1246 Kuopion sairaanhoitajaopistolle . . . . . . . . • . 1268
311: 123. Saimo ym., toiv.al. n:o 687: Alkoholittomien 139. Suokas ym., toiv.al. n:o 703: Ravintola-alan
312: juomien saattamisesta anniskeluravintoloissa yrittäjien saattamisesta hintasulkuun nähden
313: alkoholijuomia halvemmiksi . . . • . . . • • . . . 1247 samanlaiseen asemaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1269
314:
315: 124. Salama ym., toiv.al. n:o 688: Sotaveteraanien 140. Suomi ym., toiv.al. n:o 704: Anniskeluoi-
316: ilmaisten terveystarkastusten suorittamisesta keuksien epäämisestä moottoriajoneuvoilla
317: vuosittain . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1248 liikkuvia henkilöitä palveleviita majoitus- ja
318: ravitsemusliikkeiltä ........•.........•• 1270
319: U5. Salama ym., toiv.al. n:o 689: Päihtyneiden 141. Suomi ym., toiv.al. n:o 705: Turun sairaan-
320: nuorten ensihuollon tehostamisesta . . . . . • 1249 hoito-opiston rakennustyön aloittamisesta • • 1271
321: 126. Salama ym., toiv.al. n:o 690: Pihtiputaalle 142. I. Suominen ym., toiv.al. n:o 706: Koulu-
322: suunnitellun televisioaseman rakentamisesta 1250 ja työpaikkapsykologien määrän lisäämisestä 1272
323:
324: l27. Salla ym., toiv.al. n:o 691: Kouluhammas- 143. Sutinen ym., toiv.al. n:o 707: Terveyskeskus-
325: hoidon tehostamisesta maaseutukunnissa . . 1251 paikallissairaalan rakentamisesta }uukaan
326: kokeil.umielessä . .. .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 1273
327: 128. Salla ym., toiv.al. n:o 692: Toimenpiteistä 144. Syrjä ym., toiv.al. n:o 708: Ilmaisen lääkä-
328: Lapin matkailupalvelumuotojen kehittämi- rintarkastuksen järjestämisestä vuosittain
329: seksi kansainväliselle tasolle . . . . . • . . . • • . 1252 metsätyöntekijöille . • . . . . . . . . . . . • . . . • . • 1274
330: VIII Sisällysluettelo 1970.
331:
332: Siv. Siv.
333: 145. Tarvaiärvi ym., toiv.al. n:o 709: Ilmaisen 162. Vainio ym., toiv.al. n:o 726: Radio- ja tv-oh-
334: lääkärinhoidon järjestämisestä rintamasoti- jelmien tason kohottamisesta • • . • . . . . • • • • 129.5
335: laille . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . • . . . 1275
336: 163. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 727: Kunnanlää-
337: 146. T arvaiärvi ym., toiv.al. n:o 710: Lääkintä- käripulan poistamisesta • . . . • . . • . . . . . . • • 1296
338: henkilökunnan kouluttamisesta keskussai-
339: raaloiden keinomunuaisosastoja varten . . . . 1276 164. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 728: Maaseudun
340: lääkärien tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien
341: 147. Terästö ym., toiv.al. n:o 711: Tutkimuksen parantamisesta • . . . . . • . . . • . . .. • . . . . . .. • 1297
342: toimittamisesta tupakoinnin aiheuttamista
343: kansanterveydellisistä vaaroista ja kansanta- 165. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 729: Sairaanhoita-
344: loudellisista tappioista • • . • . . • • • . . . . . • • • . 1277 jien korkeakouluopintojen kehittämisestä . • 1298
345: 148. Toivanen ym., toiv.al. n:o 712: Ennalta eh- 166. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 730: Toimenpi-
346: käisevän terveydenhoidon ottamisesta kan- teistä sairaanhoitajien työttömyyden torjumi-
347: santerveyslakiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1278 seksi ................................ 1299
348: 149. Toivanen ym., toiv.al. n:o 713: Valtakunnal- 167. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 731: Sairaanhoita-
349: lisen kotitalousneuvonta- ja kuluttajavalistus- jan virkojen lisäämisestä kunnalliskoteihin 1300
350: suunnitelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . 1280
351: 168. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 732: Terveyssisar-
352: 150. Tuomioia ym., toiv.al. n:o 714: Matkatoimis- koulutuksen muuttamisesta terveydenhuolta-
353: toalan ottamisesta yhteiskunnan hoitoon •. 1281 jakoulutukseksi .................•.•.. 1301
354: 151. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 715: Ennaltaeh- 169. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 733: Määrärahasta
355: ~~~v~n j~ ylläpitävän terveydenhoidon jär- terveyssisarten palkkaamiseksi oppi- ja am-
356: JestamiSesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1282 mattikouluihin . . . • . . . . . . • . . . • . • • . • . . 1302
357: 152. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 716: Vieraspaik- 170. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 734: Terveyden-
358: kakuntalaisten opiskelijain terveydenhoi- huollon .tut·kijaryhmän asettamisesta . . . . . . 1303
359: dosta .............•.................• 1284
360: 171. V aittinen ym., toiv.al. n :o 735: Sairaanhoito-
361: 153. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 717: Tupakanpol- henkilöstön työnvälitystoiminnan laajentami-
362: .ton rajoittamisesta .. . .. .. . • . . . .. . .. .. . 128.5 sesta ...........................•.... 1304
363: 154. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 718: Tukkuliik- 172. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 736: Keski-ikäisen
364: keiden osto-oikeuden vaikutuksista yleiseen ja vanhemman väestön terveystutkimuksista
365: hintatasoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1286 ja niiden mukaisen hoito- ja eläketurvan luo-
366: misesta . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • 130.5
367: 155. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 719: Yksityisen
368: vähittäiskaupan turvaamisesta . . . . . . . . . . 1287 173. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 737: Kuntien yh-
369: .teisten kokeiluterveysasemien perustamisesta 1306
370: 156. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 720: Kuluttajaio
371: valinnanvapauden ja yksityisten vähittäis- 174. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 738: Määrärahasta
372: kauppiaiden elinmahdollisuuksien turvaami- Joensuun kaupunginsairaalan rakentamista
373: sesta .................... , ..........• 1288 varten . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1307
374:
375: 157. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 721: Radio- ja te- 175. Weckman ym., toiv.al. n:o 739: Työntekijäin
376: levisio-ohjelmien saattamisesta tasapuoli- vuosittaisen lääkärintarkastuksen toteutta-
377: siksi ................................ 1289 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1308
378:
379: 158. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 722: Kilpailu• 176. Weckman ym., toiv.al. n:o 740: Kouluham-
380: mahdollisuuden säilymisestä radiolähetystoi- mashoidon ulottamisesta oppi· ja am-
381: minnassa . . . . .. . . .. . . .. . .. .. . . . . . .. .. 1290 mattikoululaisia koskevaksi ........•..... 1309
382: 177. Weckman ym., toiv.al. n:o 741: Kodinhoita-
383: 159. Vainio ym., toiv.al. n:o 723: Keinomunuais- jajärjestelmän laajentamisesta työläis- ja pien-
384: koneiden käyttöhenkilökunnan koulutuksen vi!jelij~perheiden äitien vuosiloman turvaa-
385: järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1291 trusekst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1310
386: 160. Vainio ym., toiv.al. n:o 724: Dialyysihoitoa 178. Vennamo ym., toiv.al. n:o 742: Kaavin pai-
387: tarvitsevien hoitokustannusten järjestämi- kallissairaalan laajentamisesta . . . . . . . . . . . • 1312
388: sestä .....•........••.••............. 1292
389: 179. Vennamo ym., toiv.al. n:o 743: Osuustoi-
390: 161. Vainio ym., toiv.al. n:o 725: Kotiavustajatoi- minnan välityspalkkioiden ja kustannusten
391: minnan saattamisesta valtionavun piiriin . . 1294 selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1313
392: Sisällysluettelo 1970. IX
393:
394: Siv. Siv.
395: 180. Vennamo ym., toiv.al. n:o 744: Esityksen an- 188. Vilmi ym., toiv.al. n:o 752: Määrärahasta tu-
396: tamisesta yleisradion vastuulaiksi .......• 1314 berkuloosilain mukaista lisättyä valtionapua
397: varten . . • . • . . . • . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . • • . 1323
398: 181. Vennamo ym., toiv.al. n:o 745: Kansaneläke-
399: läisten ja invaliidien vapauttamisesta radion 189. Vilmi ym., toiv.al. n:o 753: Määrärahasta
400: ja television lupamaksuista • . . . . . . . . . . . . . 1315 mielisairaslain mukaista lisättyä valtionapua
401: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1324
402: 182. Westerholm, toiv.al. n:o 746: Aborttilain-
403: säädännön muuttamisesta ............•• 1316 190. Vilmi ym., toiv.al. n:o 754: Television näky-
404: vyyden parantamisesta Posion kunnassa • • 1325
405: 183. Westerholm, toiv.al. n:o 747: Keskiolutlain
406: kumoamisesta ..........•......••..... 1317 191. Vilmi ym., toiv.al. n:o 755: Maatilatalouk-
407: sien lomaemäntätoiminnan järjestämisestä . • 1326
408: 184. Westerholm, toiv.al. n:o 748: Radion ja tele-
409: vision ohjelmien puhdistamisesta ........ 1319 192. V ilmi ym., toiv.ail. n:o 756: Määrärahasta Ra-
410: nuan kunnaneläinlääkärin virka-asunnon ja
411: 185. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 749: Tavara- vastaanottotilojen rakentamista varten . . . . 1327
412: selosteen liittämisestä kaikkiin kaupan ole-
413: viin tavaroihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1320 193. Virtanen ym., toiv.al. n:o 757: Lääketeolli-
414: suuden ja apteekkilaitoksen ottamisesta val-
415: 186. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 750: Yleisten tion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1328
416: uimapaikkojen luokittelusta . . . . . . . . . . . . 1321
417: 194. Voutilainen ym., toiv.al. n:o 758: Eri ta-
418: 187. Vikatmaa ym., toiv.al. n:o 751: Psykologilain hoilla tapahtuvan alkoholihaittojen mittaa-
419: aikaansaamisesta ...................... 1322 misen yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 1329
420:
421:
422:
423:
424: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
425: Kunnallisverotusta, manttaalikuntalaitoksen Siv.
426: lakkauttamista, väestönsuojelun kehittämis- 7. ]ämsen ym., lak.al. n:o 168: Ehdotus laiksi
427: tä, vesistöjen ja ilman saastumista, meripe- kuntien kantokykyluokitubesta annetun
428: lastustoimintaa, luonnonsuojelua sekä kalas- lain muuttamisesta .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. 1346
429: tusta ym. koskevia laki- ja toivomusaloit-
430: teita. 8. H. Niskanen ym., lak.al. n:o 169: Ehdotus
431: Siv. laiksi kuntien kantokykyluokituksesta anne-
432: 1. Ensio Laine ym., lak.al. n:o 162: Ehdotus tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1348
433: laiksi kunnsllislain muuttamisesta ........ 1335 9. Pekonen ym., lak.al. n:o 170: Ehdotus laiksi
434: kuntien kantokykyluokituksesta annetun
435: 2. E. Niskanen ym., lak.al. n:o 163: Ehdotus lain muuttamisesta .................... 1349
436: laiksi kunnallislain 57 §:n kumoamisesta .. 13.37
437: 10. Vennamo ym., lak.al. n:o 171: Ehdotus
438: 3. Sinisalo ym., lak. al. n:o 164: Ehdotus laiksi laiksi kuntien turvaamisesta . . . . . . . . . • . . 1350
439: kunnallislain 107 §:n kumoamisesta ...... 1338
440: 11. Kaarna ym., lak.al. n:o 172: Ehdotus laiksi
441: 4. Aalto ym., lak.al. n:o 165: Ehdotus laiksi en· kuntien yleisestä kalleusluokituksesta anne-
442: nakkotiedon antamisesta kunnan yleistä toi- tun lain kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1352
443: mialaa koskevista kysymyksistä . . . . . . . . . . 1339
444: 12. Uusitalo ym., lak.al. n:o 173: Ehdotus laiksi
445: 5. Hara ym., lak.al. n:o 166: Ehdotukset laiksi veroäyrin hinnan tasoittamisesta . . . . . . . . 1353
446: pormestarin ja neuvosmiesten ehdottamis-
447: ja maistraatinsihteerin valitsemisoikeudesta 13. Aalto ym., lak.al. n:o 174: Ehdotukset la-
448: ja laiksi pormestarin ja neuvosmiesten vaa- eiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
449: lista ................................ 1.341 maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu-
450: jen asetusten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 1354
451: 6. Sinisalo ym., lak.ai. n:o 167: Ehdotus laiksi
452: tuulaakin lakkauttamisesta ja sen kanto-oi- 14. Berner ym., lak.al. n:o 175: Ehdotukset
453: keuden perusteella kaupunkien suoritetta- laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
454: vana olevien valtiontehtävien aiheuttamien maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu-
455: menojen suorittamisesta valtion varoista . . 1.344 jen asetusten muuttamisesta . . . . . . . . . . 1356
456: 2 E 427/70
457: X Sisällysluettelo 1970.
458:
459:
460: Siv. Siv.
461: 15. Gestrin m. fl., lagmot. nr 176: Förslag tillla- 30. Aalto ym., lakoal. n:o 191: Ehdotus laiksi ra-
462: gar om ändring av förordningarna angående kennuslain muuttamisesta • • . . . . . . . • . . • • 1386
463: kommunalförvaltning i stad och kommunal-
464: förvaltning på landet .................. 1358 31. Haapasalo ymo, lak.al. n:o 192: Ehdotus
465: laiksi rakennuslain muuttamisesta . . . . . . • . 1388
466: 15. Gestrin ymo, lak.alo n:o 176: Ehdotukset
467: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja 320 Raatikainen ymo, lakoal. n:o 193: Ehdotus
468: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu· laiksi rakennuslain muuttamisesta • . . • . • . • 1390
469: jen asetusten muuttamisesta . 0... 0000. . . 1360
470: 33. Rekonen ymo, lak.al. n:o 194: Ehdotus laiksi
471: 16. Hetemäki ymo, lakoal. n:o 177: Ehdotukset rakennuslain muuttamisesta . . • • • • . • • • • • 1392
472: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
473: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu· 34. Sinisalo ym., lak.al. n:o 195: Ehdotus laiksi
474: jen asetusten muuttamisesta oo0. . . . • • . . . 1362 rakennuslain muuttamisesta • . . . • • • . . . • • 1393
475: 17. Mäkelä ymo, lakoal. n:o 178: Ehdotukset 35. Kalavainen ymo, lak.al. n:o 196: Ehdotukset
476: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja rannansuojelulaiksi ja laiksi kaavoitusaluei-
477: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu- den jakolain muuttamisesta . . . . . . . . . . • • 1396
478: jen asetusten muuttamisesta 0 o. 0... 00. • • 1364
479: 36. Berner ym., lakoal. n:o 197: Ehdotus laiksi
480: 18. Virtanen ymo, lakoalo n:o 179: Ehdotukset vesientutkimuslaitoksesta .. 0..... 0. . . . • 1404
481: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
482: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet- 37. Mattila ymo, lakoal. n:o 198: Ehdotus laiksi
483: tujen asetusten muuttamisesta •. 0....•. 0 1366 luonnonsuojelulain muuttamisesta . . . . . . . • 1407
484:
485: 19o Virtanen ymo, lakoalo n:o 180: Ehdotus laiksi 38. Mäkinen ym., lakoal. n:o 199: Ehdotus ul-
486: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun koilulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 1408
487: asetuksen muuttamisesta 000000. 0. . . . . . 1368
488: 39. Haapasalo ym., lakoal. n:o 200: Ehdotus
489: 20. Asvik ymo, lak.al. n:o 181: Ehdotukset laiksi kalastuslain muuttamisesta .......• 1415
490: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
491: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet- 40. Hostila ymo, lak.al. n:o 201: Ehdotus laiksi
492: tujen asetusten muuttamisesta .. 0. . . . . . . 1369 kalastuslain muuttamisesta .... 00.... 0. . . 1418
493: 21. Haapasalo ymo, lakoal. n:o 182: Ehdotus 41. Nieminen ym., lak.al. n:o 202: Ehdotus
494: laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta .• 1371 laiksi kalastuslain muuttamisesta . . • . . . • . 1420
495:
496: 22. Jokinen ymo, lakoal. n:o 183: Ehdotus laiksi 42. Rekonen ym., lak.al. n:o 203: Ehdotus
497: manttaalikunnan lakkauttamisesta . . . . . . . . 1373 laiksi kalastuslain muuttamisesta ........ 1422
498:
499: 23. Ensio Laine ymo, lak.al. n:o 184: Ehdotus 43. Salla ymo, lak.al. n:o 204: Ehdotus laiksi ka-
500: laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta . • 1375 lastuslain muuttamisesta ........... 0• . . . 1424
501:
502: 24. Sinisalo ymo, lak.al. n:o 185. Ehdotus laiksi 44. Sinisalo ymo, lakoal. n:o 205: Ehdotus laiksi
503: uskonnonvapauslain muuttamisesta . . . . • • 13n kalastuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1425
504:
505: 45. Salolainen ymo, lakoal. n:o 206: Ehdotus
506: 25. Asvik ymo, lakoal. n:o 186: Ehdotus laiksi
507: laiksi metsästyslain muuttamisesta . . . . . . . . 1427
508: uskonn01wapauslain muuttamisesta . . . . . . 1378
509: 46. Salolainen ym., lak.al. n:o 207: Ehdotus
510: 26. Sinisalo ymo, lakoal. n:o 187: Ehdotus laiksi laiksi metsästyslain muuttamisesta • . • • . • • • 1428
511: evankelisluterilaisten seurakuntain virkata-
512: loista ja rahastoista annetun lain muuttami-
513: sesta ..... o........................•. 1379 47. Aalto ym., toiv.al. n:o 759: Kuntien maan-
514: lunastusoikeuden laajentamisesta asuntotuo-
515: 27. Tuomioja ym., lakoal. n:o 188: Ehdotukset tantotoimintaa varten .. . .. .. • .. .. .. .. .. 1430
516: laeiksi poliisilain ja rikoslain voimaanpane-
517: misesta annetun asetuksen muuttamisestll • • 1381 48. Aalto ymo, toivoal. n:o 760: Lapsivähennys-
518: ten porrastamisesta kunnallisverotuksessa .• 1431
519: 28. Perheentupa ymo, lakoal. n:o 189: Ehdotus
520: laiksi irtolaislain 40 §:n kumoamisesta .... 1383 49. Aalto ym., toiv.al. n:o 761: Koiraveron yh-
521: distämisestä varsinaiseen verotusmenettelyyn 1432
522: 29. Mäkinen ymo, lakoal. n:o 190: Ehdotus laiksi
523: kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta 50. Aalto ym., toiv.al. n:o 762: Maanomistajien
524: yleiseen tarpeeseen annetun lain muuttami- veivoittamisesta ilmoittamaan kunnalle
525: sesta .. 0...........•..............•.• 1384 maanmyyntiaikomuksistaan . . . • . . . . . . . • 1433
526: Sisällysluettelo 1970. XI
527:
528: Siv. Siv.
529: 51. Aalto ym., toiv.al. n:o 763: Väestönsuojelu- 68. Hanhirova, toiv.al. n:o 780: Yksityisten
530: ja muun turvallisuustoiminnan kehittä- mailla kaadettujen hirvien kaatolupamaksu-
531: misestä ...•..............•......•.... 14.34 jen käyttämisestä samojen alueiden riistan-
532: hoitoon . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . • • • . 1453
533: 52. Ahonen ym., toiv.al. n:o 764: Väestönsuoje-
534: lulain uusimisesta vastaamaan rauhan ajan 69. Hanhirova, toiv.al. n:o 781: Petoeläinten
535: tarpeita • • • . • . . . . • . . . . . . • • . . . . . . . . . . . • 14.35 pyynnin sallimisesta moottorikeikkaa apuna
536: käyttäen Pohjois-Suomen itäisissä kunnissa 1454
537: 53. Ahonen ym., toiv.al. n:o 765: Jätevedenpuh-
538: distuslaitoksen rakentamisesta Jyväskylän 70. Hara ym., toiv.al. n:o 782: Määrärahasta kol-
539: kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1436 men helikopterin hankkimiseksi meripelas-
540: tustoimintaa varten . • . . . . . • . . . . . . . . . • • • 1455
541: 54. Antila ym., toiv.al. n:o 766: Tiekorvausten
542: maksatusten nopeuttamisesta . . • . . . . . . • 1437 71. Hemmi ym., toiv.al. n:o 783: Vuokra-aluei-
543: den järjestelystä kaupungeissa ja kauppa-
544: 55. Aro, toiv.al. n:o 767: Utsjoen ja Enontekiön Joissa annetun lain muuttamisesta . . . . . . . • 1456
545: kuntien muodostamisesta erillisen hallinnon
546: omaavaksi saamelaisalueeksi . . . . . . . . • . . • 1438 72. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 784: Rakentami-
547: sen poikkeuslupamenettelyn tarkistamisesta
548: 56. Berner ym., toiv.al. n:o 768: Selvityksestä ja nopeuttamisesta . . .. . .. . . .. .. .. .. .. . 1457
549: kirkon ja valtion eron aiheuttamista seurauk-
550: sista ................................ 1439 73. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 785: Lasten
551: leikki- ja vapaa-aikaulkotilojen varaami-
552: 57. Berner ym., toiv.al. n:o 769: Yhtymäin kir- sesta kaavoituksessa ja muussa yhdyskunta-
553: kollisverotuksen poistamisesta . . . . . . . . . • 1440 suunnittelussa . . . . . .. . .. . .. . . . .. . .. .. . 1459
554: 58. Berner ym., toiv.al. n:o no: Kuljetusheli- 74. Huotari ym., toiv.al. n:o 786: Kalastuskor-
555: kopterin hankkimisesta merivartiostolle . . 1441 tin jakelun siirtämisestä postitoiroistoille . . 1460
556:
557: 59. Berner ym., toiv.al. n:o 771: Asemakaavan 75. Häggblom m..fl., hemst.mot. nr 787: Om be-
558: vahvistamisen yhteydessä tapahtuvasta aktande av behovet av en helikopter för
559: maanhinnan tasoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1442 Åbo-regionen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1461
560:
561: 60. Berner ym., toiv.al. n:o 772: Vesioikeuslim- 75. Häggblom ym., toiv.al. n:o 787: Turun seu-
562: nologin tai -biologin saamisesta vesioikeuk- dun helikopteritarpeen huomioon ottami-
563: sien asiantuntijajäseneksi . . . . . . . . . • . . . . 1443 sesta ........................•......• 1462
564:
565: 61. Berner ym., toiv.al. n:o n3: Urheilu- ja mui- 76. Häggblom m. fl., hemst.mot. nr 788: Om
566: den aatt.eellist~n . yh~stysten kunnallisvero- gottgörelse åt kommuner för av sjömansskat-
567: tuksen lieventämtsesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1444 tebestämmelserna föranlett inkomstbortfall 146.3
568: 62. Breilin, toiv.al. n:o 774: Halikonlahden saas- 76. Häggblom ym., toiv.al. n:o 788: Merimies-
569: tuneen osan puhdistamisesta . . . . . • . . . . . . 1445 verosta annettujen määräysten aiheuttamien
570: tulonmenetysten hyvittämisestä kunnille . . 1464
571: 63. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 775: Liiketulosta
572: menevän kunnallisveron jakamisesta niiden n. Häikiö ym., toiv.al. n:o 789: Lääninhallituk-
573: kuntien kesken, joissa liiketoimintaa on har- sessa toimivan väestönsuojelun tarkastajan
574: joitettu • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • 1446 virkanimikkeen tehtävien muuttamisesta . . 1465
575:
576: 64. Gestrin m. fl., hemst.mot. nr n6: Om utred- 78. Häkämies ym., toiv.al. n:o 790: Määrärahasta
577: ning av kvicksilverföroreringama i våra vientisatamien rakentamiseen annettavien
578: vattendrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1447 halpakorkoisten lainojen määrän korottami-
579: seksi ................................ 1467
580: 64. Gestrin ym., toiv.al. n:o 776: Vesistöjentme
581: elohopeasaasteen selvittämisestä . . . . . . . . . . 1448 79. Jaatinen ym., toiv.al. n:o 791: Patajoen
582: ruoppaamisen tutkimuksesta . . . . . . . . . . . . 1468
583: 65. Haapasalo ym., toiv.al. n:o 7n: Virkistyska-
584: lastuksen harjoittamisen edellytysten paran- 80. Jokinen ym., toiv.al. n:o 792: Kuntien so-
585: tamisesta .......................•.... 1449 siaaliturvalaitoksen perustamisesta . . . . . . . . 1469
586: 66. Haarla ym., toiv.al. n:o 778: Esityksen anta- 81. Jokinen ym., toiv.aJ. n:o 793: Saastumisen
587: misesta uudeksi luonnonsuojelulaiksi . . . • 1451 satamakaupunkien vesialueille aiheuttamien
588: ·tuhojen selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 1470
589: 67. Hanhirova ym., toiv.al. n:o n9: Määrära-
590: hasta avustuksiksi kunnille maantiealueiden 82. Juvela ym., toiv.al. n:o 794: Pilkkionginnan
591: lunastuskorvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1452 rinnastamisesta tavalliseen onkimiseen . . . • 1471
592: XII Sisällysluettelo 1970.
593:
594: Siv. Siv.
595: 83. Juvela ym., toiv.al. n:o 795: Satakunnan Py- 100. Koivisto ym., toiv.al. n:o 812: Rikkipitoisen
596: häjärven säilyttämisestä luonnontilassaan . . 1472 polttoöljyn käytön kieltämisestä . . • • . . . . . • 1491
597: 84. Jämsen ym., toiv.al. n:o 796: Kunnallisvero- 101. Koivunen ym., toiv.al. n:o 813: Valtion mai-
598: tuksen verotuspaikkaa koskevien säännösten den vuokraamisesta maata omistamattomista
599: korjaamisesta liike- ja ammattitulon osalta . . 1473 työntekijöistä koostuville metsästys- ja kalas-
600: tusseuroille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1492
601: 85. Jämsen ym., toiv.al. n:o 797: Aviopuolison
602: verotuspaikkaa kunnallisverotuksessa koske- 102. Koivunen ym., toiv.al. n:o 814: Omakoti-
603: vien verotuslain säännösten muuttamisesta 1475 tonttien omistajien vapauttamisesta yleisinä
604: autoteinä käytettävien katujen rakentamis-
605: 86. Jämsen ym., toiv.al. n:o 798: Kuntainlliton jä- ja kunnossapitovelvoitteista . . . . . . . . . . . . . 1493
606: senkuntien edustajien äänimäärän rajoittami-
607: sesta ................................ 1476
608: 103. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 815: Kalastus-
609: 87. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 799: Kuntien ja saasteasiaintuntijajäsenten lisäämisestä ve-
610: kantokykyluokituksen tarkistamisesta . . . . 1477 sioikeuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1494
611:
612: 88. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 800: Ulvilan kih- 104. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 816: Menetetty-
613: lakunnan henkikirjoittajan toimiston siirtä- jen vesialueiden korvaamisesta iiläisille ka-
614: misestä Porin kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . 1478 lastajille . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . • . . . . . • 1495
615:
616: 89. Kaarna ym., toiv.al. n:o 801: Tutkimuksesta 105. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 817: Pohjois-
617: kunnallisverorasituksen kasvun vaikutuk- Iin Hiastinlahden ruoppaamisesta . . . . • . . . 1496
618: sista pienipalkkaisten kokonaisverotukseen 1479
619: 106. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 818: Lisäyk-
620: 90. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 802: Kuntien sestä vuoden 1970 tulo- ja menoarvioon kun-
621: verorasituksen tasaamisesta . . . . . . . . . . . . 1480 tien taloudellisen aseman parantamiseksi .• 1497
622:
623: 91. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 803: Katu- ja 107. Koskinen ym., toiv.al. n:o 819: Kunnallis-
624: viemärikustannusten suorittamisesta valtion lain muuttamisesta tärkeimpien kunnallisten
625: varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1481 virkojen saattamiseksi määräaikaisiksi 1498
626:
627: 92. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 804: Arpajais- 108. Kurppa ym., toiv.al. n:o 820: Yhdyskunta-
628: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1482 suunnittelun tavoitteiden selvittämisestä ja
629: yhdenmukaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1499
630: 93. R. Kangas ym., toiv.al. n:o 805: Toimenpi-
631: teistä kuntairrlii:ton ylläpitämän laitoksen si- 109. Kurppa ym., toiv.al. n:o 821: Ulkomaanpas-
632: jaintikunnan veivoittamiseksi vastaamaan sin myöntämismenettelyn helpottamisesta . . 1500
633: ylimääräisestä käyttökustannusosuudesta . . 1483
634: 110. Kuusinen ym., toiv.al. n:o 822: Santahami-
635: 94. Kantola ym., toiv.al. n:o 806: Uudenmaan nan ja Suomenlinnan saarten käyttämisestä
636: lääniä koskevan yhtenäisen seutukaavan ai- virkistystarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1501
637: 'kaansaamisesta ................•....... 1484
638: 111. Ensio Laine ym., toiv.al. n:o 823: Helikop-
639: 95. Kantola ym., toiv.al. n:o 807: Rantojen rau- terin hankinnasta Turunmaan saariston meri-
640: hoittamisesta virkistyskäyttöön suurempien pelastus- ja sairaskuljetuksia varten . . . . . . 1502
641: asutuskeskooten läheisyydessä . . . . . . . . . . 1485
642: 112. Landström ym., toiv.al. n:o 824: Hauen ku-
643: 96. Karkinen, tow.al. n:o 808: Vastasyntyneitä tukalastuksen kieltämisestä .............. 1503
644: lapsia koskevan rekisteröinnin aikaansaami-
645: sesta ................................ 1486 113. Landström ym., toiv.al. n:o 825: Mato- ja
646: pilkkionginnan sallimisesta ilman kalastuslu-
647: 97. Kauppi ym., toiv.al. n:o 809: Huoltoapulain paa ................................ 1504
648: mukaisen kotipaikkaoikeutensa menettänei-
649: den mielisairaalasta paistettavien henki- 114. Lankinen ym., toiv.al. n:o 826: Vesioikeu-
650: löiden huoltoapukysymyksen selvittämisestä 1487 dellisen käsittelyn nopeuttamisesta 1505
651:
652: 98. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 810: Yleisradion 115. Lehmonen ym., toiv.al. n:o 827: Asunto-osa-
653: käyttämisestä pelastuspalveluvälineenä .... 1488 keyhtiöiden vapauttamisesta kirkollisverosta 1506
654:
655: 99. Kohtala, toiv.al. n:o 811: Valtion ja kuntien 116. Lillqvist m. fl., hemst.mot. m 828: Om be-
656: välisiä maanluovutuksia koskevien säädösten friande av minderårigas familjepension från
657: ja ohjeitten antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1489 kommunalskatt . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . 1507
658: Sisällysluettelo 1970. XIII
659:
660: Siv. Siv.
661: 116. Lillqvist ym., toiv.al. n:o 828: Alaikäisten 130. Melin m. fl., hemst.mot. nr 842: Om utred-
662: perhe-eläkkeen vapauttamisesta kunnallisve- ning av möjlighetema att inrätta en statlig
663: rosta ..••....•.................•...•. 1508 tomtlånefond . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . .. .. 1529
664: 117. Lillqvist m. fl., hemst.mot. nr 829: Om över- 130. Melin ym., toiv;al. n:o 842: Valtion tontti-
665: föring av mantalsavgiften och hundskatten lainarahaston perustamismahdollisuuksien
666: tili de statliga skattebyråernas arbetsuppgif- selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1529
667: ter .................................. 1509
668: 131. Mäkinen ym., toiv.al. n:o 843: Luonnonsuo-
669: 117. Lillqvist ym., toiv.al. n:o 829: Manttaalimak- jelulainsäädännön kokonaisuudistuksen sisäl-
670: sun ja koiraveron siirtämisestä valtion vero- tävän esityksen antamisesta ............•• 1531
671: toimistojen tehtäväksi . .. .. .. .. . .. . .. . .. 1510
672: 132. Mäkinen ym., toiv.al. n:o 844: Ympäristön-
673: 118. Lindeman m.fl., hemst.mot. nr 830: Om av- suojelun ja -hoidon biologista asiantunte-
674: låtande av proposition angående utgivande musta edustavaa työvoimaa koskevan tutki-
675: av kommunalt partistöd . . . . . . . . . . . . . . . . 1511 muksen toimittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1532
676: 118. Lindeman ym., toiv.al. n:o 830: Kunnallista 133. Mäkinen ym., toiv.al. n:o 845: Kansallispuis-
677: puoluetukea koskevan esityksen antamisesta 1513 tojen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1533
678: 1.19. Lindeman m. fl., hemst.mot. nr 831: Om ett 134. Mäkinen ym., toiv.al. n:o 846: Karhun, su-
679: statligt naturvårdsverk samt en natur- och den ja ahman suojelemisesta . . . . . . . . . . . . 1534
680: miljövårdsstyrelse . . .. . . . .. . .. . . .. .. .. 1515
681: 135. Männistö ym., toiv.al. n:o 847: Sisävesien
682: 119. Lindeman ym., toiv.al. n:o 831: Valtion öljynsuojelusäännösten luomisesta . . . . . . . . 1535
683: luonnonsuojeluvirastosta sekä luonnon- ja
684: ympäristönsuojeluhallituksesta . . . . . . . . . . . 1516 136. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 848: Kuntien
685: kalleusluokituksen tarkistamisesta Ranuan
686: 120. Lindeman, toiv.al. n:o 832: Koiraverosta an- kunnan kohdalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536
687: netun asetuksen kumoamisesta . . . . . . . . . . 1517
688: 137. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 849: Vesihuolto-
689: 121. Linkola, toiv.al. n:o 833: Määrärahasta hal- avustuksen aikaansaamisesta kaivo- ja paine-
690: pakorkoisten avustuslainojen myöntämiseksi vesikustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1537
691: merisatamille .....•...............•.... 1518
692: 138. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 850: Toimenpi-
693: 122. Linkola ym., toiv.al. n:o 834: Määrärahasta teistä villiminkkikannan voimistumisen estä-
694: naispoliisin toimen perustamiseksi Haminan miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1538
695: kaupungin poliisipiiriin ................ 1519
696: 139. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 851: Poronomis-
697: tajan aseenkuljettamisoikeudesta . . . . . . . . 1539
698: 123. H. Linna ym., toiv.al. n:o 835: Koulutoimen,
699: terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja työllisyy- 140. E. Niemelä ym., toiv.al. n:o 852: Määrära-
700: den hoidon kunnille aiheuttamien menojen hasta öljyvahinkojen torjumiseen Saimaan
701: siirtämisestä valtion vastattaviksi . . . . . . • . 1520 vesistön alueella .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . 1540
702: 124. L. Linna ym., toiv.al. n:o 836: Ylivieskan 141. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 853: Viljelijän
703: kauppalan muuttamisesta II paikkakun- lainansaantimahdollisuuksien turvaamisesta
704: takalleusluokkaan ..................•. 1522 maanmittaustoimitusten aiheuttamien raken-
705: nusten uudelleenrakentamistapauksissa . . . . 1541
706: 125. Luia ym., toiv.al. n:o 837: Helsingin maa·
707: laiskunnan poliisivoimien lisäämisestä . . . . 1523 142. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 854: Siirrettävien
708: rakennusten lainoittamisen saattamisesta etu-
709: 126. Luia ym., toiv.al. n:o 838: Espoon poliisivoi- oikeutettuun asemaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1542
710: mien lisäämisestä . . . . . .. .. .. .. .. .. . . .. . 1524
711: 143. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 855: Kuntain-
712: 127. Maiiala ym., toiv.al. n:o 839: Luonnon- ja mttomenojen oikeudenmukaisesta tasaami-
713: ympäristönsuojeluhallinnon keskittämisestä sesta kuntien, kuntainliittojen ja valtion
714: maatalousministeriön alaisuuteen . . . . . . . . 1525 kesken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543
715: 128. Mai;ala ym., toiv.al. n:o 840: Huamattavien 144. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 856: Liikuntaes-
716: luonnonsuojelukohteiden rauhoittamisesta ja teisten liikkumis- ja toimintamahdollisuuk-
717: lunastamisesta valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1527 sien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1544
718: 129. Mattila ym., toiv.al. n:o 841: Käyvän hin- 145. E. Niskanen ym., toiv.al. n:o 857: Uuden-
719: nan saamisesta maaomaisuuden pakkolunas- 'kaupungin nostamisesta toiseen kalleusryh-
720: tuksessa . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1528 mään ................................ 1545
721: XIV Sisällysluettelo 1970.
722:
723: Siv. Siv.
724: 146. H. Niskanen ym., toiv.al. n:o 858: Toimen- 161. Rekonen ym., toiv.al. n:o 873: Vesioikeuk-
725: piteistä varajäsenten valitsemiseksi kaupun- sien kokoonpanon täydentämisestä . . . . . . 1566
726: gin- ja kauppalanhallituksiin . • . . . . . . • . . . 1546
727: 162. Rekonen ym., toiv.al. n:o 874: Vesistöjen
728: 147. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 859: Poliisien lu- saastumisen estämisestä . . . . . . . . . . . . • . . . 1567
729: kumäärän lisäämisestä huumausaineiden sa-
730: lakuljetuksen, laittoman valmistuksen ja sa- 163. Ruokola ym., toiv.al. n:o 875: Rakennus-
731: lakaupan ehkäisemiseksi ................ 1547 lain katu- ja viemärikustannusten jakamista
732: koskevien säännösten muuttamisesta . . . . . . 1568
733: 148. Pekkala ym., toiv.al. n:o 860: Maakuntait-
734: sehallinnon perustamista koskevan esityksen 164. Ruokola ym., toiv.al. n:o 876: Limingan
735: antamisesta ..............•........... 1548 kunnan vapauttamisesta maksettavaksi pan-
736: nuista tiekorvauksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1569
737: 149. Penttinen ym., toiv.al. n:o 861: Harkintave-
738: rotuksen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1549 165. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 877: Esityksen
739: antamisesta maakuntaitsehallinnon perus-
740: 150. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 862: Manttaali- tamisesta . . . . . . . . . . . . • • • . . . . . . . . . . • . . 1570
741: kuntalaitoksen lakkauttamisesta . . . • . . • . . . 1550
742: 166. Räsänen ym., toiv.al. n:o 878: Kuntien ja
743: 151. Poutiainen ym., toiv.al. o:o 863: Koko kuntainliittojen omistamien työlaitosten siir-
744: maata koskevasta kalastuskortista ..••••.. 1551 misestä valtion omistukseen . . . . . . . . . . . . 1572
745: 152. Poutiainen ym., .toiv.al. n:o 864: Huumaus- 167. Rönkkö ym., toiv.al. n:o 879: Esityksen an·
746: ainekysymyksen tutkimisesta . . . . . . . . . . . . 1552 tamisesta kuntien keskusrahastosta . . . . . . 1573
747: 153. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 865: Nastolan 168. Rönkkö ym., toiv.al. n:o 880: Vieremän ni-
748: nimismiespiirin perustamisesta . . . . . . . . . . 1553 mismiespiirin perustamisesta ............ 1574
749: 154. Procope ym., toiv.al. n:o 866: Toimenpi- 169. Salama ym., toiv,al. n:o 881: Vesilain kor-
750: teistä väestönsuojelutoiminnan tehostami- vausmenettelyn muuttamisesta saastevahin-
751: seksi .............. , ................. 1554 kojen osalta . . . . . . . . . • . . . . . . • • . . . . . . . • 1575
752: 155. Procope, hemst.mot. nr 867: 0m tillsätt- 170. Salla ym., toiv.al. n:o 882: Toimenpiteistä
753: ande av en kommitte för revision av syste- tuonti- ja vientimaksun säätäiDiseksi satama-
754: met för utbetalande av expropriationsersätt- menojen peittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1576
755: ningar . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1556
756: 171. Salo ym., toiv.al. n:o 883: Vesihuoltosuun-
757: 155. Procope, toiv.al. n:o 867: Komitean asetta- nitelmien aikaansaamisesta Vanajanselän ve-
758: misesta pakkolunastuskorvausten maksa- sistön saastumisen ehkäisemiseksi . . . . . . . . 1577
759: mismenettelyn tarkistamista varten . . . • • • 1557
760: 172. Salolainen ym., toiv.al. n:o 884: Petojen ai-
761: 156. Procope m. fl., hemst.mot. nr 868: Om skyd- heuttamien porovahinkojen täysimääräisestä
762: dande av grundvattnet mot oljeföroreningar 1558 korvaamisesta ja eräiden Suomessa sukupuut-
763: toon kuolemassa olevien eläinlajien rauhoit-
764: 156. Procope ym., toiv.al. n:o 868: Pohjaveden tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1578
765: suojaamisesta öljysaasteelta . . . • . . . . . . . . . . 1559
766: 173. Salolainen ym., toiv.al. n:o 885: Metsäpeu-
767: 157. Procope m. fl., hemst.mot. nr 869: Om upp- ran suojelualueen perustamisesta Kuhmoon 1580
768: rättande av en oljebekämpningsstation i
769: Borgå landskommun . . . . . . . . . . • . • . . . . . 1560 174. Silander ym., toiv.al. n:o 886: Kaupungin-
770: johtajien äänioikeutta kaupunginhallituk-
771: 157. Procope ym., toiv.al. n:o 869: öljyntorjunta- sessa koskevien säännösten muuttamisesta 1581
772: aseman perustamisesta Porvoon maalaiskun-
773: taan ................................ 1561 175. Silander ym., toiv.al. n:o 887: Rakennuslain
774: ns. kateuspykälän kumoamisesta . . . • . . . . 1582
775: 158. Raatikainen ym., toiv.al. n:o 870: Luonnon-
776: ja ympäristönhoitoasioiden keskittärnisestä 176. Silander ym., toiv.al. n:o 888: Katukorvaus-
777: sisäasiainministeriöön . . . . . . . . . . . . • • • • 1562 ten perimisen poistamisesta . . . . . . . . . . • . . • 1583
778: 177. Silander ym., toiv.al. n:o 889: Melun enim-
779: 159. Raatikainen ym., toiv.al. n:o 871: Luonnon- mäisrajojen määrittelemisestä asuinrakennuk-
780: suojelualueen muodostamisesta Espoon sissa ...............................• 1584
781: kauppalan Laajalahden pohjoisosaan . . • • . . 1563
782: 178. Silander ym., toiv.al. n:o 890: Helsingin
783: 160. Rekonen ym., toiv.al. n:o 872: Seutukaavoi- seudun kunnallishallinnon järje&tämisestä
784: tusta koskevan lainsäädännön uusimisesta 1564 erikoislainsäädännön avulla . . . • • • • • • . • • • 1585
785: Sisällysluettdo 1970. XV
786:
787: Siv. Siv.
788: 179. Silander ym., toiv.al. n:o 891: Valtion osal- 193. Tallgren ym., toiv.al. n:o 905: Kiinteän
789: listumisesta Helsingin seudun metroverkon omaisuuden pakkolunastusta yleiseen tar•
790: suunnittduun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . 1586 peeseen koskevan lain muuttamisesta . . . . 1607
791: 180. Sillantaus ym., toiv.al. n:o 892: Luonnon ja 194. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 906: Om en
792: luonnonvarojen käyttöä sekä luonnonsuoje- omorganisation av sjöbevakningsväsendet . . 1608
793: lua koskevan lainsäädännön yhtenäistämi-
794: sestä ................................ 1587 194. Tallgren ym., toiv.al. n:o 906: Merivartio-
795: laitoksen uudelleen järjestämisestä . . . . . • 1609
796: 181. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 893: Kunnallisval-
797: tuustojen jäsenten lukumäärän lisäämisestä 1588 195. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 907: Om ska-
798: pande av ett statligt ämbetsverk för miljö-
799: 182. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 894: Yleisen edun vårdsfrågor .......................... 1610
800: kannalta välttämättömän rakennusmaan otta-
801: misesta yhteiskunnan haltuun . . . . . . . . . . 1589 195. Tallgren ym., toiv.al. n:o 907: Valtion viras-
802: ton perustamisesta ympäristönsuojeluasioita
803: 183. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 895: Teollisuuden tVarten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1611
804: vdvoittamisesta vesiensuojelutoimenpiteisiin 1591
805: 184. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 896: Satamien ke- 1%. Tamminen ym., toiv.al. n:o 908: Vesiensuo-
806: hit~~.e~si. tar~?itetun tuonti- ja vientimak- jdua koskevista ennakkotoimenpiteistä . . . . 1612
807: sun saatamisesta ...................... 1592
808: 197. Tar;anne ym., toiv.al. n:o 909: Lainsäädän-
809: 185. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 897: Satamatöiden tötoimenpiteistä ravinteiden poiston sisällyt·
810: kunnallistamisesta . .. .. . . .. . • . . .. . . .. • 1593 tämiseksi jätevesien puhdistamiseen . . . . . . 1613
811:
812: 186. Stenbäck m. fl., hemst.mot. m: 898: Om er- 198. T arianne ym., toiv.al. n:o 910: Jätevesien
813: sättande av blyet i bensitten med alkohoi . . 1595 puhdistamojen henkilökunnan kouluttami-
814: sesta ................................ 1614
815: 186. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 898: Lyijyn kor-
816: vaamisesta alkoholilla bensiinissä . . . . . . . . 1596 199. Tarianne ym., toiv.al. n:o 911: Tutkimuksen
817: suorittamisesta elinympäristölle haitallisten
818: 187. Stenbäck m. fl. hemst.mot. nr 899: Om ök- tuotteiden hintaan sisällytettävästä !isästä • . 1615
819: ning av rörliga poliseos resurser i och för
820: ökad trafiksäkerhet .. .. .. . .. • • • . . .. .. . . 1597 200. Toivanen ym., toiv.al. n:o 912: Virkatodis-
821: tusmerkinnöistä . . . . . . . .. . . .. . .. . .. .. . 1616
822: 187. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 899: Liikkuvan
823: poliisin voimavarojen lisäämisestä liikenne- 201. Tuominen ym., toiv.al. n:o 913: Asunto-
824: turvallisuuden parantamiseksi • . • . . . . • . . 1598 kiinteistöjen ja niiden asukkaiden vapautta-
825: misesta väestönsuojien rakentamiskustan-
826: 188; Sundqvist, toiv.al. n:o 900: Luottamusmies- nuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1617
827: järjestelmän turvaamisesta kunnallisessa itse-
828: hallinnossa .. .. .. . . .. . .. .. .. .. . .. .. . . . . 1599 202. Tuomioia ym., toiv.al. n:o 914: Yhdyskunta-
829: 189. Sundqvist m. fl., hemst.mot. nr 901: Om suunnittelun julkisuuden lisäämisestä 1618
830: totalrevision av lagen om socialhjälp . . • . . . 1600
831: 203. Tuomioia ym., toiv.al. n:o 915: Kunnan oi-
832: 189. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 901: Huoltoapu- keuttamisesta pakkolunastamaan yksityinen
833: lain kokonaisuudistuksesta . . . . . . . . . . . . . • 1601 kunnan alueella linja-autoliikennettä harjoit-
834: tava yhtiö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1619
835: 190. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 902: Toimenpi-
836: teistä irtolaislain kumoamiseksi . . . . . • . . . . 1602 204. Tuomioia ym., toiv.al. n:o 916: Asunnonvä-
837: 191. S. Suominen, toiv.al. n:o 903: Luopioisten lityksen saattamisesta kunnalliselle pohjalle 1620
838: kunnan siirtämisestä Pälkäneen nimismies-
839: piiristä Kangasalan nimismiespiiriin . . . . . . 1603 205. Tuomioia ym., toiv.al. n:o 917: Ilmansuoje-
840: lusäännöstön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . 1621
841: 192. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 904: Om av-
842: skaffande av omfångsbeskattningen i kom- 206. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 918: Kunnallis-
843: munalbeskattningen ............•..••... 1604 valt~usto~en toimikauden lyhentämisestä 3-
844: vuottsekst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • • 1623
845: 192. Tallgren ym., toiv.al. n:o 904: Harkintave-
846: rotuksen poistamisesta kunnallisverotuk-
847: sessa ................................ 1605 207. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 919: Kuntien ta-
848: sausrahaston luomisesta . . . . . . . . . . . . . . • • 1624
849: 193. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 905: Om änd-
850: ring av lagen om expropriation av fast egen- 208. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 920: Maan an-
851: dom för allmänt behov . . .. .. .. .. .. • . . . • . 1606 siottoman arvonnousun estämisestä 1625
852: XVI Sisällysluettelo 1970.
853:
854: Siv. Siv.
855: 209. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 921: Toimenpi- 224. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 936: Lapsi-
856: teistä etuosto-oikeuden myöntämiseksi kun,. vähennykseen oikeuttavan ikärajan nostami-
857: nille vapaaehtoisissa maakaupoissa . . . . . . . . 1626 sesta kunnallisverotuksessa ............•. 1642
858:
859: 210. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 922: Veroäyrin 225. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 937: Helsin-
860: hint~tkatosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1627 gin kaupunkiseutua koskevan maanjärjeste-
861: lylain aikaansaamisesta .................. 1643
862: 211. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 923: Toimenpi-
863: 226. Vikatmaa ym., toiv.al. n:o 938: Väestökes-
864: teistä luonnon saastumisen estämiseksi . . . . 1628
865: kusrekisteröinnin aiheuttamien oikeustur-
866: van kaventumisilmiöiden selvittämisestä . . 1644
867: 212. Vainio ym., toiv.al. n:o 924: Vesioikeudel-
868: lisen käsittelyn nopeuttamisesta . . . . . . . . . . 1629 227. Vikatmaa ym., toiv.al. n:o 939: Moottoriajo-
869: n~~voj~ a.~euttaman ilman saastumisen eh-
870: 213. Vainio ym., toiv.al. n:o 925: Keskitetyn joh- karseffilsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1645
871: don järjestämisestä luonnon ja vesien suoje-
872: lemista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1630 228. Vilmi ym., toiv.al. n:o 940: Jakolain vesi-
873: jättö- tai vesialueiden siirtämistä koskevien
874: 214. Weckman ym., toiv.al. n:o 926: Ilmansuoje- säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1646
875: lulainsäädännön aikaansaamisesta ........ 1631
876: 229. Vilmi ym., toiv.al. n:o 941: Kuntien kalleus-
877: 215. Vennamo ym., toiv.al. n:o 927: Kuntaluoki- luokituksen tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1647
878: tuksen uudistamisesta sairaala- ja opetustoi-
879: men osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1632 230. Vilmi ym., toiv.al. n:o 942: Kuntien yhtei-
880: sestä laitoksesta tai virasta saatavan hyödyn
881: jakamisesta tasapuolisesti yhteistoiminnassa
882: 216. Vennamo ym., toiv.al. n:o 928: Perusvähen- olevien kuntien kesken . . . .. . . . . .. .. .. . 1649
883: nyksen korottamisesta kunnallisverotuksessa 1633
884: 231. Vilponiemi ym., toiv.al. n:o 943: Kunnallis-
885: 217. Vennamo ym., toiv.al. n:o 929: Rakennus- ten obligaatioiden käyttöönottamisesta kun-
886: kieltojen kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1634 tien maanostotoiminnan rahoitustarpeen
887: tyydyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1650
888: 218. Vennamo ym., toiv.al. n:o 930: Saastumisva-
889: ~kojen korvaamisesta Perämeren kalasta- 232. Virtanen ym., toiv.al. n:o 944: Pienitulois-
890: Jille ................................ 1635 ten kunnallisverotuksen lieventämisestä 1651
891:
892: 219. Vennamo ym., toiv.al. n:o 931: Kuopion sy- 233. Virtanen ym., toiv.al. n:o 945: Määrärahasta
893: väsataman rahoittamisesta . . . . . • . . . . . . . • 1636 Helsingin vesihuoltoalueen raakaveden tur-
894: vaamista koskevien suunnitelmien toteutta-
895: 220. Westerholm, toiv.al. n:o 932. Väestökirja- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16.53
896: asetuksen täydentämisestä ............•. 1637
897: 234. Virtanen ym., toiv.al. n:o 946: Vesijärven
898: 221. Westerholm, toiv.al. n:o 933: Huumausaine- vedenjohtosuunnitelmasta Tuusulan, Van-
899: rikosten estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1638 taan, Keravan ja Espoon jokiin . . . . . . . . . . 1654
900:
901: 222. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 934: Oluen 235. Voutilainen ym., toiv.al. n:o 947: Talvio~
902: ja virvoitusjuomien myynnin kieltämisestä gintaa koskevien säännösten muuttamisesta 1655
903: kertakäyttöpakkauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . 1639
904: 236. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 948: Komitean
905: 223. H. Westerlund m. fl., hemst.mot. nr 935: asettamisesta selvittämään verotusjärjestel-
906: Om skyldighet för jämvägsägare att bygga män muuttamista poistamalla kunnallisvero 1656
907: tillräckligt breda och djupa avloppsdiken och
908: brotrummor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1640 237. Asvik ym., toiv.al. n:o 949: Kuntien yleisten
909: yhteiskunnallisten :tehtävien kustannusten
910: 223. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 935: Rauta- siirtämisestä valtion varoista rahoitettavaksi 1658
911: tien omistajan velvollisuudesta rakentaa riit-
912: tävän leveitä ja syviä viemäriojia ja siltarum- 238. Asvik ym., toiv.al. n:o 9.50: Ympäristönhoi-
913: .puja ............................... 1641 toviraston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1659
914: Sisällysluettelo 1970. XVII
915:
916: VIII. Sivistysvaliokunta.
917:
918: Korkeakoulujen sisäistä hallintoa, koululai- Siv.
919: tosta, veikkausvoittovarojen jakamista sekä 15. Haarla ym., lak.al. n:o 222: Ehdotus laiksi
920: epäsiveellisyyden leviämisen ehkäisemistä kansakoululain muuttamisesta . . . . . . . . . . 1712
921: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
922: 16. Kalavainen ym., lak.al. n:o 223: Ehdotus
923: Siv. laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . . . . 1714
924: 1. Melin m. fl., lagmot. nr 208: Förslag tili lag
925: om experimemverksamhet i fråga om hög- 17. Kaarlonen ym., lak.al. n:o 224: Ehdotus
926: skolornas interna förvaltning ............ 1665 lai:ksi kansakoululain muuttamisesta . . . . . . 1715
927: 1. Melin ym., lak.al. n:o 208: Ehdotus laiksi 18. Toivanen ym., lak.al. n:o 225: Ehdotus
928: korkeakoulujen sisäisen hallinnon kokeilu- laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . . . . 1717
929: toiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1665
930: 19. Toivanen ym., lak.al. n:o 226: Ehdotus
931: 2. Sundqvist ym., lak.al. n:o 209: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
932: laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon ko- palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
933: keilutoiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1668 muuttamisesta ........................ 1719
934: 3. Vikatmaa ym., lak.al. n:o 210: Ehdotus 20. Toivanen ym., lak.al. n:o 227: Ehdotus
935: laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon ko- laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
936: keilutoiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1670 palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
937: muuttamisesta ........................ 1721
938: 4. Honkonen ym., lak.al. n:o 211: Ehdotus
939: laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon pe- 21. Toivanen ym., lak.al. n:o 228: Ehdotus
940: rusteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1672 laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
941: 5. Sundqvist ym., lak.al. n:o 212: Ehdotus palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
942: laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon pe- muuttamisesta ........................ 1723
943: rusteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1678
944: 22. Toivanen ym., lak.al. n:o 229: Ehdotus laiksi
945: 6. P. Väyrynen ym., lak.al. n:o 213: Ehdotus kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
946: laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon pe- kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut-
947: rusteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1691 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1724
948:
949: 7. Räsänen ym., lak.al. n:o 214: Ehdotus laiksi 23. Salama ym., lak.al. n:o 230: Ehdotus laiksi
950: opintomahdollisuuksien lisäämisestä Oulun kansakouJ.ulaitoksen viranhaltijain palkkauk-
951: yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1697 sesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami-
952: sesta ................................ 1725
953: 8. Ahde ym., lak.al. n:o 215: Ehdotus laiksi
954: kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen val- 24. Sandelin ym., lak.al. n:o 231: Ehdotus laiksi
955: tionavusta annetun lain muuttamisesta .... 1698 kansakoululaitoksen viranhaltijain perhe-
956: eläkkeistä ja hautausavusta annetun lain
957: 9. Toivanen ym., lak.al. n:o 216: Ehdotus muuttamisesta ........................ 1726
958: laiksi valtion oppikoulujen keskikouluasteen
959: lukukausimaksujen poistamisesta . . . . . . . . 1700 25. Männistö ym., lak.al. n:o 232: Ehdotus laiksi
960: kirjastolain muuttamisesta .............. 1728
961: 10. Haukipuro ym., lak.al. n:o 217: Ehdotus
962: laiksi keskikoulun oppilaiden koulumatko- 26. Männistö ym., lak.al. n:o 233: Ehdotus laiksi
963: .jen ja -ateriain kustannuksista ............ 1701 kirjastolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1729
964:
965: 11. Kantola ym., lak.al. n:o 218: Ehdotus laiksi 27. Tuomioja ym., lak.al. n:o 234: Ehdotus
966: ammattioppilaitoksista annetun lain muutta- laiksi kirjastolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 1730
967: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1704
968: 28. Tuomioja ym., lak.al. n:o 235: Ehdotus
969: 12. Maijala ym., lak.al. n:o 219: Ehdotus laiksi laiksi oppilaiden sanan- ja kokoontumisva·
970: koulujärjestelmän perusteista annetun lain paudesta .............................. 1731
971: muuttamisesta . . . . . .. . . . . . . . . .. . . .. .. . 1706
972: 29. Ääri ym., lak.al. n:o 236: Ehdotus laiksi
973: 13. Sillantaus ym., lak.al. n:o 220: Ehdotus opintokerhotoiminnan valtionavusta an-
974: koulujärjestelmän perusteista annetun lain netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1733
975: muuttamisesta . . . . .. . .. . . .. . . .. .. .. .. . 1708
976: 30. Ahde ym., toiv.al. n:o 951: Komitean aset-
977: 14. Vainio ym., lak.al. n:o 221: Ehdotus laiksi tamisesta suunnittelemaan opettajakoulutuk-
978: koulujärjestelmän perusteista annetun lain sen organisaation ja tavoitteiden kokonais-
979: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1710 uudistusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1735
980: 3 E 427/70
981: XVIII Sisällysluettelo 1970.
982:
983: Siv. Siv.
984: 31. Ahde ym., toiv.al. n:o 952: Aikuiskasvatuk- 49. Hanhirova, toiv.al. n:o 970: Korkeakoulu-
985: sen puitelain valmistelemisesta . . . . . . . . . . 1736 t.~o~en oppilaitoksen perustamisesta Lapin
986: laanun ............................ 1755
987: 32. Ahde ym., toiv.al. n:o 953: Uusien korkea-
988: koulujen oppilasasuntojen rakentamisesta .. 1737 50. Heino ym., toiv.al. n:o 971: Palkan maksa-
989: misesta opetusharjoittelijoille . . . . . . . . . . . . 1756
990: 33. Ahonen ym., toiv.al. n:o 954: Ammattikas-
991: vatusalan tutkimustoiminnan aloittamisesta 1738 51. Hemmi ym., toiv.al. n:o 972: Pohjois-Suo-
992: men tutkimuslaitoksen aikaansaamisesta
993: 34. Aro, toiv.al. n:o 955: Koulupsykologin toi· OWun yliopiston yhteyteen • . . • . . . . . . . . 1757
994: mien perustamisesta iltaoppikouluihin .... 1739
995: 52. Hemmi ym., toiv.al. n:o 973: Kansalaisopis-.
996: 35. Aro, toiv.al. n:o 956: Kieltenopiskelijoiden tojen oppilaskuljetuksien saattamisesta val-
997: pakollisen ulkomailla oleskeluun liittyvien tionavun piiriin ...................... 1758
998: epäkohtien poistamisesta ................ 1740
999: 53. Hemmi ym., toiv.al. n:o 974: Lastentarhan-
1000: 36. Aro, toiv.al. n:o 957: Ylioppilaskirjoitusten opettajakoulutuksen uudelleen järjestä-
1001: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1741 mistä tutkivan komitean asettamisesta . . 1759
1002:
1003: 37. Aro, toiv.al. n:o 958: Ei-akateemisten am- 54. Hemmi ym., toiv.al. n:o 975: Erityislasten-
1004: mattiopintojen opintotuen lisäämisestä . . . . 1742 tarhanopettajien koulutuksen aloittamisesta 1760
1005:
1006: 38. Aro, toiv.al. n:o 959: Määrärahasta vapaan 55. Hemmi ym., toiv.al. n:o 976: Viiden
1007: kokeilukoulun perustamiseen ............ 1743 uuden, yleisiä kirjastoja hoitavan koulu-
1008: toimentarkastajan viran perustamisesta .. 1761
1009: 39. Berner ym., toiv.al. n:o 960: Tutkimuksesta
1010: teknilliskaupallisen koulutuksen tarpeelli· 56. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 977: Ylioppi.
1011: suudesta Teknillisessä korkeakoulussa .... 1744 laskirjoitusten toimittamisesta välittömästi
1012: ylioppilastutkintolautakunnalle ........ 1762
1013: 40. Berner ym., toiv.al. n:o 961: Tutkimuksesta
1014: kauppakorkeakoulun perustamisesta Kotkan 57. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 978: Oppikou.
1015: kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1745 lujen kielenopetusryhmien pienentämisestä 1763
1016:
1017: 41. Berner ym., toiv.al. n:o 962: Iltaoppikoulu- 58. Hjerppe ym., toiv.al. n:o 979: Pohjois-Suo-
1018: jen lukukausimaksujen alentamisesta ...... 1746 men tutkimus- ja suunnitteluelimen perus-
1019: tamisesta .......................... 1764
1020: 42. Berner ym., toiv.al. n:o 963: Karhulan yh-
1021: teiskoulun ottamisesta valtion haltuun .... 1747 59. Hjerppe ym., toiv.al. n:o 980: Oulun kau-
1022: punginkirjaston muodostamisesta maakun-
1023: takirjastoksi ........................ 1765
1024: 43. Breilin ym., toiv.al. n:o 964: Kansakoululai-
1025: toksen viranhaitijoille luokan ulkopuolella 60. Hjerppe ym., toiv.al. n:o 981: Määrära-
1026: suoritettavasta työstä maksettavien korvaus- hasta yleisiä kirjastoja hoitavan viiden kou-
1027: ten tarkistamisesta .................. 1748 lutoimentarkastajan viran perustamisesta 1766
1028: 44. Breilin, toiv.al. n:o 965: Teknillisen koulun 61. Holkeri ym., toiv.al. n:o 982: Korkeakoulu-
1029: perustamisesta Saloon .................. 1749 opiskelijoiden määrän sopeuttamisesta työ-
1030: markkinoiden tarvetta vastaavaksi ...... 1767
1031: 45. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 966: Lastentar-
1032: hanopettajien jatkokoulutuksesta esikoulun 62. Honkonen ym., toiv.al. n:o 983: Lääketie-
1033: opettajapätevyyteen .................... 1750 teellisen tiedekunnan perustamisesta T am-
1034: pereelle ............................ 1769
1035: 46. Friberg ym., toiv.al. n:o 967: Työmarkkina-
1036: järjestöjen toimintaperiaatteiden opetuksen 63. Honkonen ym., toiv.al. n:o 984: Yhtenäis-
1037: sisällyttämisestä yhteiskuntaopetuksen piiriin 1751 ten oppikirjojen julkaisemisesta valtion toi-
1038: mesta ...................•........•• 1770
1039: 47. Gestrin m. fl., hemst.mot. nr 968: Om in- 64. Honkonen ym., toiv.al. n:o 985: Opetus-
1040: rättande av ett svenskspråkigt språkinstitut
1041: för translatorer ........................ 1752 harjoittelijoiden aseman määrittelemisestä 1771
1042:
1043: 47. Gestrin ym., toiv.al. n:o 968: Ruotsinkieli- 65. Honkonen ym., toiv.al. n:o 986: Korkea-
1044: sen kieliopiston perustamisesta kääntäjille 1753 kouluopiskelijain liikuntatilojen järjestämi-
1045: sestä .............................. 1772
1046: 48. Hanhirova, toiv.al. n:o 969: Eräiden opetta- 66. Huotari ym., toiv.al. n:o 987: Valtionavun
1047: jien aseman turvaamisesta peruskoulu-uudis- myöntämisestä oppikouluille samoin perus-
1048: tuksen yhteydessä ...................... 1754 tein kuin ammattikouluille . . • . . . • . . . . . 1773
1049: Sisällysluettdo 1970. XIX
1050:
1051: Siv. Siv.
1052: 67. Huotari ym., toiv.al. n:o 988: Ortodoksi- 84. Kalavainen ym., toiv.al. n:o 1005: Valtion
1053: sen kansanopiston perustamisesta Pohjois- kustannusliikkeen aikaansaamisesta oppi-
1054: Karjalan-Kainuun aluedle ja Hdsingin kirjojen kustantamiseksi . . . . . . . . . . . . 1793
1055: tienoille .....•......•............... 1774
1056: 85. 0. Kangas ym., toiv.al. n:o 1006: Koulun
1057: 68. Huotari ym., toiv.al. n:o 989: Harjoitte- vanhempainneuvostojen tehtävien ja vas-
1058: luinsinöörien virkojen perustamisesta .... 1775 tuun määrittelemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 1794
1059:
1060: 69. Hykkäälä ym., toiv.al. n:o 990: Teknilli- 86. Karhuvaara ym., toiv.al. n:o 1007: Van-
1061: sen koulun perustamisesta Pohjois-Kymen- hempien opettajien opetusvdvollisuuden
1062: laaksoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1776 vähentämisestä ja eläkkeen määräämi-
1063: sestä .............................. 1795
1064: 70. Hykkäälä ym., toiv.al. n:o 991: Kuusankos-
1065: ken yhteislyseon koulurakennuksen laajen- 87. Karhuvaara ym., toiv.al. n:o 1008: Oppi-
1066: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1777 koulun opettajien eläkeiän alentamisesta 1796
1067:
1068: 71. Häikiö ym., toiv.al. n:o 992: Oppikoulun 88. Karhuvaara ym., toiv.al. n:o 1009: Kansa-
1069: opettajien däkeiän alentamisesta . . . . . . . . 1778 koululaitoksen viranhaltijoita koskevien
1070: palkkaussäännösten muuttamisesta . . . . . . 1797
1071: 72. Häikiö ym., toiv.al. n:o 993: Valtion am- 89. Karhuvaara ym., toiv.al. n:o 1010: Samo-
1072: mattikoulun rakentamisesta Koillis-Savoon 1779 jen sosiaalisten etujen antamisesta kaikille
1073: oppivelvollisille siitä riippumatta, milloin
1074: 73. Häikiö ym., toiv.al. n:o 994: Määrärahasta asianomainen kunta siirtyy peruskoulujär-
1075: Itä-Suomen taideinstituutin suunnittelemi- jestelmään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1798
1076: seksi .............................. 1780
1077: 90. Karhuvaara ym., toiv.al. n:o 1011: Ennal-
1078: 74. Häikiö ym., toiv.al. n:o 995: Korkotukilai- taehkäisevän mielenterveydellisen hoidon
1079: nojen myöntämisestä musiikkiopistoille . . 1782 järjestämisestä oppikoululaisille . . . . . . . . 1799
1080:
1081: 75. Häkämies ym., toiv.al. n:o 996: Toimen- 91. Karkinen, toiv.al. n:o 1012: Erityiskou-
1082: piteistä opettajien työllisyystilanteen paran- lutuksen järjestämisestä lastentarhanopetta-
1083: tamiseksi ja siirtosäännösturvaa vailla ole- jille häiriytyneiden lasten opetusta varten 1800
1084: vien opett~i.ien ~~lll:~n turvaamiseksi perus-
1085: kouluun surryttaessa . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1783 92. Kauppi ym., toiv.al. n:o 1013: Taiteen
1086: tukemiseen osoitettujen veikkausvoittova-
1087: 76. Häkämies ym., toiv.al. n:o 997: Kansakou- rojen jakamisesta ...................... 1801
1088: lunopettajien virka-asuntojen vuokrankoro-
1089: tuksen kolmannen vaiheen peruuttamisesta 1785 93. Knuuti, toiv.al. n:o 1014: Kieli-instituutin
1090: perustamisesta Tornion seminaarilta vapau-
1091: 77. Ilaskivi ym., toiv.al. n:o 998: Dosenttien tuviin tiloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 1802
1092: palkkioiden korottamisesta . . . . . . . . . . . . 1786
1093: 94. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 1015: Työväen
1094: 78. Jokinen ym., toiv.al. n:o 999: lltaoppikou- ja kansalaisopistojen oikeuttamisesta anta-
1095: lujen opiskelutilojen ja kaluston ajanmu- maan keskikoulutodistuksia . . . . . . . . . . . • 1803
1096: kaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1787
1097: 95. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 1016: Tutki-
1098: 79. ]uvela ym., toiv.al. n:o 1000: Opiskelijapal- muksesta iltaopiskdumahdollisuuksien pa-
1099: kan maksamista koskevan esityksen antami- rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1804
1100: sesta .............................. 1788
1101: 96. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1017: Ammat-
1102: 80. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 1001: Oppikou- tikouluja koskevien valtionapusäännösten
1103: lulaisten kouluruokailun järjestämisestä . . 1789 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1805
1104: 97. Kurppa ym., toiv.al. n:o 1018: Ammatti-
1105: 81. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 1002: Oppikou- koulutuksen saattamisesta vastaamaan ta-
1106: lulaisten matka-avustusten saattamisesta louselämän tarpeita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1806
1107: valtionavun piiriin .............. - ..... 1790
1108: 98. Kurppa ym., toiv.al. n:o 1019: Ammatti-
1109: 82. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 1003: Kiertä- koulujen koneiden ja tilojen käytön tehos-
1110: vien opettajien matkakustannusten saat- tamisesta 1807
1111: tamisesta valtionavun piiriin . . . . . . . . . . . . 1791
1112: 99. Kurppa ym., toiv.al. n:o 1020: Toimenpi-
1113: 83. Kalavainen ym., toiv.al. n:o 1004: Kun- teistä kansainvälisen kehityksen tasolla py-
1114: nallisten lukioiden liittämisestä kiinteästi syvää ~<?.tat;ttoel~ää palvelevan koulutuk-
1115: peruskouluun . . . . . . . . . .. . . .. .. . . .. . 1792 sen edistanuseks1 ...................... 1808
1116: XX Sisällysluettelo 1970.
1117:
1118: Siv. Siv.
1119: 100. Kurppa ym., toiv.al. n:o 1021: Pienyri- 116. L Linna ym., toiv.al. n:o 1037: Yhtenäi-
1120: tysten yritysjohdon kouluttamisen tehos- sen koulukyyditysjärjestelmän aikaansaami-
1121: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1809 sesta .............................. 1832
1122: 101. Kurppa ym., toiv.al. n:o 1022: Teknisen 117. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1038: Valtion
1123: harjoittelun ohjelmoimisesta . . . . . . . . . . . . 1810 tuen järjestämisestä paikallisille sanomaleh-
1124: dille ja pienille kulttuurilehdille . . . . . . . . 1833
1125: 102. Kurppa ym., toiv.al. n:o 1023: Veikkaus-
1126: voittovarojen myöntämisestä ............ 1811 118. Maiiala ym., toiv.al. n:o 1039: Oppivelvol-
1127: listen oppilaiden sosiaalisista eduista ja
1128: 103. Laaksonen ym., toiv.al. n:o 1024: Iltaopis- yksityisoppikoulujen lukukausimaksujen
1129: kelijain jatko-opintomahdollisuuksien pa- alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1834
1130: rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1812
1131: 119. Melin m. fl., hemst.mot. nr 1040: Om
1132: 104. Laatia ym., toiv.al. n:o 1025: Korkeakou- anslag för inrättande av ett lektorat i
1133: lujen apuhenkilökunnan lisäämisestä . . . . 1813 japanska språket vid Helsingfors universi-
1134: tet ................................ 1835
1135: 105. Ensia Laine ym., toiv.al. n:o 1026: Tieteen,
1136: taiteen ja nuorisotyön rahoittamisesta val- 119. Melin ym., toiv.al. n:o 1040: Määrära-
1137: tion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1814 hasta japaninkielen lehtorinviran perusta-
1138: miseksi Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . 1836
1139: 106. Ensia Laine ym., toiv.al. n:o 1027: Urhei-
1140: lutapaturmavakuutusjärjestelmän luomi- 120. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 1041: Esityk-
1141: sesta .............................. 1815 sen antamisesta laiksi kehitysalueiden am-
1142: mattikoulutuksen edistämisestä . . . . . . . . . . 1837
1143: 107. Lankinen, toiv.al. n:o 1028: Tutkimuksen
1144: suorittamisesta Päijät-Hämeen sivukorkea- 121. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 1042: Ilta-
1145: koulun perustamiseksi Lahden kaupunkiin 1816 oppikoulujen ja oppikoulujen iltalinjojen
1146: lukukausimaksujen alentamisesta ja vapaa-
1147: 108. Lehmonen ym., toiv.al. n:o 1029: Ammat- oppilaspaikkojen lisäämisestä . . . . . . . . 1838
1148: tikurssikeskuksen rakentamisesta Viitasaa-
1149: relle .............................. 1818 122. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 1043: Perus-
1150: 109. LiUqvist m. fl., hemst.mot. nr 1030: Om koulun oppilasmäärien alentamisesta La-
1151: ändring av bestämmelserna rörande ut- pin läänin maalaiskunnissa . . . . . . . . . . . . . . 1839
1152: hyrning av kommunalförbundens skolor .. 1819
1153: 123. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 1044: Lisäyk-
1154: 109. LiUqvist ym., toiv.al. n:o 1030: Kuntain- sestä vuoden 1970 tulo- ja menoarvioon
1155: liittojen koulujen vuokraamista koskevien Lapin kansanopiston jälleenrakennuksesta
1156: määräysten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1820 aiheutuneiden velkojen maksamiseen . . . . 1840
1157:
1158: 110. LiUqvist m. fl., hemst.mot. nr 1031: Om 124. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 1045: Määrä-
1159: bestridande av barnträdgårdsseminariernas rahasta saamelaisten kurssikeskuksen pe-
1160: kostnader ur statsmedel ................ 1821 rustamiseksi Saamelaisten Kristillisen Kan-
1161: sanopiston yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1842
1162: 110. LiUqvist ym., toiv.al. n:o 1031: Lastentarha-
1163: seminaarien kustannusten suorittamisesta 125. Mykkänen ym., toiv.aJ. n:o 1046: Kahvi-
1164: valtion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1823 laravintola-alan opettajakoulutuksen jär-
1165: jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1843
1166: 111. Linkola ym., toiv.al. n:o 1032: Esityksen
1167: antamisesta laiksi yleisestä ammattioppivel- 126. Myyryläinen ym., toiv.al. n:o 1047: Kor-
1168: vollisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1825 keamman opetuksen sijoittamisesta Lah-
1169: dessa toimivaan korkeakouluun . . . . . . . . 1844
1170: 112. Linkola ym., toiv.al. n:o 1033: Yhtenäisen
1171: opintotukilain säätämisestä . . . . . . . . . . 1826 127. Myyryläinen ym., toiv.al. n:o 1048: Esi-
1172: luokkien liittämisestä kansakouluun 1846
1173: 113. Linkola ym., toiv.al. n:o 1034: Kouvolan
1174: kauppaoppilaitoksen muuttamisesta nor- 128. Mäki ym., toiv.al. n:o 1049: Määrära-
1175: maalikauppaoppilaitokseksi . . . . . . . . . . 1827 hasta Hämeenlinnan maakunta-arkiston ra-
1176: kennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . 1847
1177: 114. Linkola ym., toiv.al. n:o 1035: Lappeen-
1178: rannan teknillisen korkeakoulun rakennus- 129. Männistö ym., toiv.al. n:o 1050: Am-
1179: töiden nopeuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1829 mattikoulun aikaansaamisesta Koillis-Sa..
1180: voon .............................. 1848
1181: 115. H. Linna, toiv.al. n:o 1036: Esityksen anta-
1182: misesta laiksi veikkausvoittovarojen jako- 130. E. Niemelä ym., toiv.al. n:o 1051: Yrit-
1183: perusteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1830 täjäopiston perustamisesta Savonlinnaan . . 1849
1184: Sisällysluettelo 1970. XXI
1185:
1186: Siv. Siv.
1187: 131. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 1052: Kansakou- 146. Pursiainen ym., toiv.al. n:o 1067: Osa- tai
1188: lulautakunnan sihteerin palkkauksen saatta- kokopäivätoimessa työskentelevien opiske-
1189: misesta valtionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . 1850 lijain opintotuesta . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . 1868
1190: 132. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 1053: Määrära- 147. Rekonen ym., toiv.al. n:o 1068: Tampe-
1191: hasta Oulun yliopiston käyttöön alue- ja pe- reen yliopiston ottamisesta valtion yliopis-
1192: rustutkimuksen suorittamiseksi Pohjois- toksi ................................ 1869
1193: Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1851
1194: 148. Ruokola ym., toiv.al. n:o 1069: Toimenpi-
1195: 133. H. Niskanen ym., toiv.al. n:o 1054: Alue- teistä Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen
1196: teatteritoiminnan järjestämisestä . . . . . . . . 1853 perustamiseksi Oulun yliopiston yhteyteen 1870
1197: 134. Orrenmaa ym., toiv.al. n:o 1055: Korkea- 149. Ruokola ym., toiv.al. n:o 1070: Yhtenäis-
1198: kouluyksikön perustamisesta Seinäjoelle . . 1854 koulujärjestelmään siirtyville kunnille
1199: myönnettävien valtionavustusten perustei-
1200: 135. Orrenmaa ym., toiv.al. n:o 1056: Määrära- den muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1871
1201: hasta kesäyliopistotoiminnan avustamista
1202: varten 1855 150. Ruokola ym., toiv.al. n:o 1071: Opetus-
1203: ,suunnitelman laatimisesta .3-6-vuotiaille
1204: 136. Orrenmaa ym., toiv.al. n:o 1057: Kehitys- lapsille . . .. . . . . .. . . .. .. . . .. . .. .. .. .. 1872
1205: maaliojan perustamisesta kaupallisen ja tek-
1206: nillisen oppilaitoksen yhteyteen ........ 1856 151. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 1072: Valtion
1207: keskusammattikoulun aikaansaamisesta Kuo-
1208: 137. Paasivuori, toiv.al. n:o 1058: Ammattikas- pion kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1873
1209: vatushallituksen oppisopimusmuotoisen
1210: koulutuksen toimeenpanotyövoiman lisää- 152. Räsänen ym., toiv.al. n:o 1073: Professuu-
1211: misestä .............................. 1857 rien perustamista yliopistoihin marxilaisuu-
1212: den ja siihen liittyvän tieteen opetusta var-
1213: 138. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 1059: Taloudel- ten ................................ 1874
1214: lisen tuen antamisesta kasvatuksellisesti ar-
1215: ,vokkaiden lastenelokuvien tuottamista var- 153. Räsänen ym., toiv.al. n:o 1074: Poliittisten
1216: ten ................................ 1858 puolueiden esittelyn sisällyttämisestä kou-
1217: lujen yhteiskunnalliseen opetukseen . . . . . . 1876
1218: 139. Pekkala ym., toiv.al. n:o 1060: Ammatti-
1219: koulukustannusten valtionapujen porrasta- 154. Räsänen ym., toiv.al. n:o 1075: Kesäyliopis-
1220: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1859 tojen aseman järjestämisestä . . . . . . . . . . . . 1877
1221: 140. Pekkala ym., toiv.al. n:o 1061: Yrittäjäopis- 155. Salama ym., toiv.al. n:o 1076: Kansakoulu-
1222: ton perustamisesta Pohjois-Suomeen . . . . 1860 laitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja
1223: eläkkeistä annetun lain muuttamisesta . . . . 1878
1224: 141. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1062: Kantoky-
1225: kyluokituksen soveltamisesta kansa;koulu- 156. Salama ym., toiv.al. n:o 1077: Valtionavun
1226: tkustannusten jakamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1861 myöntämisestä kansakoululautakuntien sih-
1227: teerien palkkioihin .......... , . . . . . . . . . 1879
1228: 142. Pekonen ym., toiv.al. n:o 1063: Koulukeit-
1229: täjien palkkausmenojen saattamisesta val- 157. Salama ym., toiv.al. n:o 1078: Erityisopet-
1230: tionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1862 •tajavalmistuslaitoksen perustamisesta Jyväs-
1231: kylän yliopiston yhteyteen .............. 1880
1232: 143. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 1064: Ammatti-
1233: 'koulun rakentamisesta Pohjois-Karjalan lää- 158. Salama ym., toiv.al. n:o 1079: Yhtenäisen
1234: niin ................................ 1863 liikenneopetusohjelmoinnin aikaansaami-
1235: 144. Procope, hemst.mot. nr 1065: Om upprät- sesta koulujen liikenneopetusta varten . . . . 1881
1236: tande av ett särskilt landskapsarkiv för Ny-
1237: land ................................ 1864 159. Salmenkivi ym., toiv.al. n:o 1080: Teknil-
1238: lisiä oppilaitoksia koskevan lain ja asetuk-
1239: 144. Procope, toiv.al. n:o 1065: Erityisen maa- sen uusimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1882
1240: kunta-arkiston perustamisesta Uudelle-
1241: ,maalle .............................. 1865 160. Salmenkivi ym., toiv.al; n:o 1081: Teknis-
1242: ten alojen koulutuksen kokonaissuunnitel-
1243: 145. Procope m. fl., hemst.mot. nr 1066: Om res- man järjestämisestä . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 1883
1244: taurering av Borgå domkyrka . . . . . . . . . . 1866
1245: 161. Seppä 'ym., toiv.al. n:o 1082: Kansakoulun
1246: 145. Procope ym., toiv.al. n:o 1066: Porvoon muuttamisesta yhdeksänvuotiseksi koko
1247: tuomiokirkon entistämisestä . . . . . . . . . . . . 1867 maassa ............................. 1884
1248: XXII Sisällysluettelo 1970.
1249:
1250: Siv. Siv.
1251: 162. Seppä ym., toiv.al. n:o 1083: Lainsäädäntö- 174. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 1095: Korkea-
1252: toimenpiteistä valtion osallistumiseksi yleis- koulujen keskushallinnon yhtenäistämisestä 1903
1253: ten ammattikoulujen oppilaskotien raken•
1254: nuskustannukslin ............•.•...•• 1885 175. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 1096: Yleishyö-
1255: dyllisiä palvduksia suorittavien yksityisten
1256: 163. Silander ym., toiv.al. n:o 1084: Lastentar- arkistojen-kirjastojen toiminnan turvaami-
1257: hanopettajien koulutuksen nivdtämisestä sesta ............................... 1904
1258: peruskoulunopettajakoulutukseen . • . . . . • • 1886
1259: 176. Suokas ym., toiv.al. n:o 1097: Kansakou•
1260: 164. Sillantaus ym., toiv.al. n:o 1085: Tutki- luoopettajien eläke- ja eroamisiän alentami-
1261: muksesta muiden yliopistojen pääsemisestä sesta .....•..•.•.......•...•..•.•.•• 1905
1262: osalliseksi Helsingin yliopistolle annetuista
1263: erioikeuksista . . . • • . • . • . • . . . . . . . . • . . . • 1887 177. Suomi ym., toiv.al. n:o 1098; Kansainväli-
1264: syyden ottamisesta huomioon koulujen ope-
1265: 165. Sillantaus ym., toiv.al. n:o 1086: Voimiste- tusohjdmissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1906
1266: lunopettajien eläkeikärajan alentamisesta • • 1888
1267: 178. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 1099: Tutki-
1268: 166. Sillantaus ym., toiv.al. n:o 1087: Museoesi- muksesta yritys- ja uusvientitoimintaa kos-
1269: neistön slirtämisestä Suomen Kansallismu- kevan opetuksen liittämisestä kauppakor-
1270: seosta aluemuseoitten käytettäväksi . . • . . . 1889 keakoulujen opetusohjelmaan . . . . . . . . . • 1907
1271: 167. Stenbäck m. /1., hemst.mot. nr 1088: 0m 179. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 1100: Yritys-
1272: ttyggande av kultuttidskriftemas existens johtajien täydeMys- ja jatkokoulutustoimin-
1273: genom statsstöd . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1890 nan aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1908
1274: 167. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1088: Kulttuuri- 180. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 1101: Aitoon
1275: lehtien ilmestymisen turvaamisesta valtion kotitalouskeskikoulun ottamisesta valtion
1276: tuella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1891 haltuun ............................ 1909
1277: 168. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 1089: Om 181. Sutinen ym., toiv.al. n:o 1102: Aivovaurio-
1278: grundande av kvällslinjer vid vissa lyceer . . 1892 lasten koulutuksen järjestämisestä . . . . . . . . 1910
1279: 168. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1089: Iltalinjo- 182. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 1103: Om ut-
1280: jen perustamisesta eräisiin lyseoihin . . • . 1893 vecklande av informationsverksamheten från
1281: samhällets sida . . . .. .. . . . .. . .. .. . .. .. .. 1911
1282: 169. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 1090: Om
1283: utredning av fråga om trygghet vid skol• 182. Tallgren ym., toiv.al. n:o 1103: Yhteiskun-
1284: skjutsningarna . . . . . .. . . . . . . .. . . .. . .. . 1894 ~~n. ha~Joittaman tiedotustoiminnan kehit-
1285: tamlsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1911
1286: 169. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1090: Koululais-
1287: kuljetusten turvallisuuskysymyksen selvit- 183. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1104: Koulutus-
1288: tämisestä . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . 1895 neuvoston perustamisesta valtioneuvoston
1289: kansliaan ........................... 1913
1290: 170. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 1091: Om ut-
1291: vidgad behörighet att meddela religionsun- 184. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1105: Esityksen
1292: dervisning i folkskolan . .. . .. .. . . . .. .. . 18% antamisesta laiksi korkeakoulujen sisäisen
1293: hallinnon kokeilutoiminnasta . . . . . . . . . . . 1914
1294: 170. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1091: Uskonnon-
1295: opetuksen antamisoikeuden laajentamisesta 185. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1106: Vaiheittai-
1296: kansakoulussa . . .. .. .. . .. . .. . .. .. .. . 1897 sesta slirtymisestä peruskoulujärjestdmään 1915
1297:
1298: 171. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 1092: Om 186. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1107: Lukion liit-
1299: ttyggande av samernas rätt tili undervis- tämisestä opintotuen pliriin . . . . • . . . . . . . 1916
1300: ning på modersmålet . . . • .. . . . . . . . .. .. . 1898
1301: 187. Taijanne ym., toiv.al. n:o 1108: Keskikou-
1302: lun lukukausimaksujen tasaamista ja asteit-
1303: 171. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1092: Saamelais- taista poistamista koskevan ohjdman val-
1304: ten äidinkielisen opetuksen turvaamisesta 1899 mistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1917
1305: 172. Suksi ym., toiv.al. n:o 1093: Määrärahasta 188. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1109: Elektroniik-
1306: Itä-Suomen taideinstituutin suunnitdmien katekniikan tutkimuslaitoksen perustami-
1307: valmistamista varten • .. . . .. .. . .. . .. .. • 1900 sesta ................................ 1918
1308: 173. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 1094: Kansan- 189. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1110: Tavoitetut-
1309: sivistystyötä koskevan kokonaissuunnittdun kimuksen suhteesta vapaavalintaiseen tutki-
1310: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1902 mukseen • . . . . . . . . . . . . . . . • • • . . . • . . . • . 1919
1311: Sisällysluettelo 1970. XXIII
1312:
1313: Siv. Siv.
1314: 190. Terästä ym., toiv.al. n:o 1111: Kaikissa kou- 207. Tuomioia ym., toiv.al. n:o 1128: Palkan
1315: lumuodoissa annettavan raittiusopetuksen maksamisesta auskultanteille opetusharjoit-
1316: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1920 Jtelusta . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • • . 1939
1317: 191. Terästä ym., toiv.al. n:o 1112: Toimenpi- 208. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 1129: Korkea-
1318: teistä perhekasvatuksen saamiseksi eräisiin koulujen hallintouudistuksesta . . . . . . . . . • 1940
1319: oppilaitoksiin . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1922
1320: 209. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 1130: Kaiken
1321: 192. Terästä ym., toiv.al. n:o 1113: Hotelli-, ra- peruskoulun jälkeisen opiskelun saattami-
1322: vintola- ja matkailualan oppilaitoksen aikaan- sesta opintotuen piiriin . . . . . . . • . . • • • . • . 1941
1323: saamisesta Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1923
1324: 210. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 1131: Teknisten
1325: 193. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1114: Koulutus- alojen neuvottelukunnan perustamisesta •• 1942
1326: politiikan tutkimuslaitoksen perustamisesta 1925
1327: 211. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 1132: Teknilli-
1328: 194. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1115: Oppikou- sen korkeakouluopetuksen siirtämisestä
1329: lun pääsytutkintoasetuksen muuttamisesta 1926 opetusministeriön alaisuuteen . . . . . . . . . . 1943
1330:
1331: 195. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1116: Eräiden 212. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 1133: Kirjeopis-
1332: opettajien aseman turvaamisesta peruskoulu- kelun edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1944
1333: uudistuksen yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . 1927
1334: 213. Turunen ym., toiv.al. n:o 1134: Teknillisen
1335: 196. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1117: Opetta- koulun aikaansaamisesta Savonlinnaan . . . . 194.5
1336: jien jatkokoulutuksen järjestämisestä . . . . 1928
1337: 214. Uusitalo ym., toiv.al. n:o 113.5: Korkeakou-
1338: 197. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1118: Harjoitus- lun perustamisesta Seinäjoelle . . . . . . . . . . 1946
1339: koulujen auskultanttien palkkauksesta . . . • 1929
1340: 21.5. Uusitalo ym., toiv.al. n:o 1136: Palkan mak-
1341: 198. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1119: Määrära- samisesta opetusharjoittelusta . . . • . . . . . . 1948
1342: hojen varaamisesta yliopistollisten kurssikir-
1343: jojen käyttöönsaannin tehostamiseen . . . . . 1930 216. Uusitalo ym., toiv.al. n:o 1137: Vieraalla
1344: paikkakunnalla asuvien oppikoululaisten
1345: matka- ja asumiskustannusten korvaamisesta
1346: 199. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1120: Kansakou- valtion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1949
1347: lulaitoksen asuntolanhoitajien työolojen pa-
1348: rantamisesta .......................•. 1931 217. Vainio ym., toiv.al. n:o 1138: Peruskoulun
1349: teknisten aineiden opettajien valmistuksen
1350: 200. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1121: Koulutus- järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 19.50
1351: tuesta lähetystyössä palvelevien lapsille . . 1932
1352: 218. Vainio ym., toiv.al. n:o 1139: Peruskoulun
1353: 201. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1122: Vajaakuu- käytännöllis-teknisten aineiden riittävyy-
1354: lo~ste~. lasten kansakouluopetuksen järjestä- destä ja tehokkuudesta . . . . . . . . . . . . . . • . 19.51
1355: nusesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1933
1356: 219. Vainio ym., toiv.al. n:o 1140: Lukion yh-
1357: distämisestä kansakoulun keskikouluun .. 19.52
1358: 202. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1123: Kotityö-
1359: korvausten maksamisesta kokeiluperuskou- 220. Vainio ym., toiv.al. n:o 1141: Uskonnonope-
1360: lujen yläasteen opettajille samojen perustei- tuksen tuntimäärän säilyttämisestä ...•.. 19.53
1361: den mukaan kuin valtion oppikoulujen
1362: opettajille • .. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . • . . 1934 221. Vainio ym., toiv.al. n:o 1142: Eräiden val-
1363: tion iltaoppikoulujen ja iltalinjojen perus-
1364: 203. Tuominen ym., toiv.al. n:o 1124: Kulttuu- tamisesta .........................•. 19.54
1365: ria tukevien säätiöiden toiminnan tehok-
1366: kaasta ohjaamisesta ja koordinoimisesta . . 1935 222. Vainio ym., toiv.al. n:o 1143: Iltaopiskeli-
1367: jain aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . • • • 19.55
1368: 204. Tuominen ym., toiv.al. n:o 112.5: Korote-
1369: tusta määrärahasta avustukseksi Suomen 223. Vainio ym., toiv.al. n:o 1144: Uuden kou·
1370: Rauhanpuolustajat ry:lle • . . . . . . . . • . • • . 1936 lutalon rakentamisesta Lahden teknilliselle
1371: oppilaitokselle • .. .. .. .. . .. • .. .. .. . . .. 19.56
1372: 20.5. Tuomioia ym., toiv.al. n:o 1126: Koulutus- 224. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1145: Kansakou-
1373: organisaation kehittämiskomitean asettami- lunopettajien edelleenkoulutuksen järjestä-
1374: sesta ..............................• 1937 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19.57
1375: 206. Tuomioia ym., toiv.al. n:o 1127: Ylioppi- 22.5. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1146: Kunnan-
1376: lastutkinnon korvaamisesta jatko-opintolai- lääkäreiksi aikovien lääketieteen kandidaat-
1377: tosten karsintakokeilla . . . . . . . • . . • . • • • • 1938 tien opiskelun tukemisesta • . . . . . . . . . . • . • 19.58
1378: XXIV Sisällysluettelo 1970.
1379:
1380:
1381: Siv. Siv.
1382: 226. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1147: Karjalan 236. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1157: Yksi-
1383: tutkimuslaitoksen perustamisesta Joensuun tyisten oppikoulujen ylimääräisten lehtorien
1384: korkeakouluun ...................... 1959 1a tuntiopettajien aseman ja oikeusturvan
1385: parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1970
1386: 227. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1148: Koulutoi-
1387: men kehittämisestä .................... 1960 237. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1158: Val-
1388: tion oppikoulujen opettajien oikeusturvan
1389: 228. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1149: Sivuam- parantamisesta ...................... 1971
1390: mattikoulun aikaansaamisesta Kaaville .... 1961
1391: 238. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1159: Tarpeellisten
1392: 229. Westerholm, toiv.al. n:o 1150: Koululain- huonetilojen rakentamisesta Posiolla olevaa
1393: säädännön yhtenäistäruisestä . . . . . . . . . . . . 1962 valtion lukiota varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1972
1394: 230. Westerholm, toiv.al. n:o 1151: Kansakoulu- 239. Vilponiemi ym., toiv.al. n:o 1160: Yleisen
1395: laitoksen opettajien työllisyyden ,parantami- ammattioppivelvollisuuden aikaansaami-
1396: sesta ............................... 1963 sesta ............................... 1973
1397: 231. Westerholm, toiv.al. n:o 1152: Yksityisop- 240. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1161: Poh-
1398: pikoulujen perustamisrajoitusten poistami- jois-Suomen yhteiskuntapoliittisen tutki-
1399: sesta ............................... 1964 muslaitoksen perustamisesta Oulun yliopis-
1400: ton yhteyteen ........................ 1974
1401: 232. Westerholm, toiv.al. n:o 1153: Epäsiveelli-
1402: syyden ja säädyttömyyden leviämisen ehkäi- 241. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1162: Opet-
1403: semisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1965 tajien opetusvelvollisuutta koskevien sään-
1404: nösten muuttamisesta .................. 1975
1405: 233. Westerholm, toiv.al. n:o 1154: Opintotuki-
1406: järjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 1966
1407: 242. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1163: Yli-
1408: 234. Westerholm, toiv.al. n:o 1155: Uskonnon- opistojen ja korkeakoulujen kirjastojen kurs"
1409: opetuksen tason säilyttämisestä kouluissa .. 1967 sikirjojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1976
1410:
1411: 235. Westerholm, toiv.al. n:o 1156: Iltaopiske- 243. Aäri ym., toiv.al. n:o 1164: Yksityisten op-
1412: lun kustannusten suorittamisesta valtion va- pikoulujen talouden parantamisesta luku-
1413: roista 1969 kausimaksujen alentamista varten ...... 1977
1414:
1415:
1416:
1417:
1418: IX. Maa- ja metsätalousvaliokunta.
1419:
1420: Maailkäyttölainsäädäntöä, maa-, metsä-, kar- Siv.
1421: ja- ja kalataloutta sek maatalouden sivuelin- 7. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 243: Ehdotus
1422: keinoja ja vesihuoltoa ym. koskevia laki- laiksi maankäyttölain muuttamisesta ...... 1992
1423: ja toivomusaloitteita.
1424: 8. Poutiainen ym., lak.al. n:o 244: Ehdotus
1425: Siv. laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . 1994
1426: 1. Lehmonen ym., lak.al. n:o 237: Ehdotus
1427: laiksi maankäyttölain muuttamisesta ...... 1983 9. Poutiainen ym., lak.al. n:o 245: Ehdotus
1428: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . 1995
1429: 2. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 238: Ehdotus
1430: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . 1985 10. Vilmi ym., lak.al. n:o 246: Ehdotus laiksi
1431: maankäyttölain muuttamisesta .......... 1996
1432: 3. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 239: Ehdotus
1433: laiksi maankäyttölain muuttamisesta ...... 1987 11. Vilmi ym., lak.al. n:o 247: Ehdotus laiksi
1434: maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . . . . . 1998
1435: 4. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 240: Ehdotus
1436: laiksi maankäyttölain muuttamisesta ...... 1988 12. E. Niemelä ym., lak.al. n:o 248: Ehdotus
1437: laiksi maankäyttölain osittaisesta kumoami-
1438: 5. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 241: Ehdotus sesta ............................... 2000
1439: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . 1989
1440: 13. Niinikoski ym., lak.al. n:o 249: Ehdotus
1441: 6. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 242: Ehdotus laiksi maankäyttölainoista annetun lain
1442: laiksi maankäyttölain muuttamisesta ...... 1990 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2001
1443: Sisällysluettelo 1970. XXV
1444:
1445: Siv. Siv.
1446: 14. Asvik ym., lak.al. n:o 250: Ehdotus laiksi vian, Suodenniemen, Ikaalisten, Hämeenky-
1447: maankuivatuslainan osaksi tai kokonaan pe- rön ja Viljakkalan siirtämisestä rukiin tu~
1448: rimättä jättämisestä eräissä tapauksissa . . . . 2002 tantopalkkioalueeseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2039
1449: 15. Karpola ym., lak.al. n:o 251: Ehdotus laiksi 31. Antila ym., toiv.al. n:o 1168: Lisämaiden
1450: eräiden luottojen vakauttamisesta . . . . . . . . 2004 jakamisesta pienviljelijöille Karvian työlai-
1451: toksen maista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2040
1452: 16. Salmi ym., lak.al. n:o 252: Ehdotus laiksi
1453: maataloustulon vakaannuttamisesta anne- 32. Antila ym., toiv.al. n:o 1169: Karjantarkkai-
1454: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 2006 lijain palkkatason parantamisesta ........ 2041
1455: 17. L. Linna ym., lak.al. n:o 253: Ehdotus 33. Antila ym., toiv.al. n:o 1170: Määrärahasta
1456: laiksi työttömyys- ja työllisyystöinä suori te- mehiläishoidon tutkijan viran perustami-
1457: tuista maankuivatustöistä maanomistajille seksi Maatalouden tutkimuskeskukseen . . 2042
1458: määrättyjen maksuosuuksien suorittamisesta
1459: valtion varoista Lapin, Oulun ja Vaasan lää- 34. Antila ym., toiv.al. n:o 1171: Kotimaisen
1460: nien sekä valtioneuvoston erikseen määrää- hunajasadon markkinoinnin turvaamisesta 2043
1461: millä muilla alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2009
1462: 35: Asunmaa ym., toiv.al. n:o 1172: Rukiin
1463: 18. Ahonen ym., lak.al. n:o 254: Ehdotus laiksi tuotantopalkkion säilyttämisestä ennallaan 2044
1464: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain
1465: muuttamisesta ....................... 2011 36. Asunmaa ym., toiv.al. n:o 1173: Ruokape-
1466: ·runan hintasäännöstelystä johtuvan alhaisen
1467: 19. E. Niemelä ym., lak.al. n:o 255: Ehdotus laatutason kohottamisesta . . . . . . . . . . . . . . 2045
1468: laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain
1469: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2012 37. Berner ym., toiv.al. n:o 1174: Toimenpi-
1470: Iteistä maankäyttölainsäädännön kokonais-
1471: 20. Mustonen ym., lak.al. n:o 256: Ehdotus uudistuksen aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . 2046
1472: laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
1473: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 38. Breilin, toiv.al. n:o 1175: Valtion viljava-
1474: raston lisätilojen rakentamisesta Salon seu-
1475: 21. Seppä ym., lak.al. n:o 257: Ehdotus sala, dulle ............................... 2047
1476: ojituslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2016
1477: 39. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 1176: Määrära-
1478: 22. Uusitalo ym., lak.al. n:o 258: Ehdotus sala- hasta maatalouskoneiden tutkimus- ja koe-
1479: ojituslaiksi .......................... 2021 aseman perustamiseksi Muuruvedelle . . . . 2048
1480: 23. Kaarlonen ym., lak.al. n:o 259: Ehdotus 40. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 1177: Pisankos-
1481: laiksi viljakaupasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2023 ken perkaussuunnitelman valmistamisesta 2049
1482: 24. Antila ym., lak.al. n:o 260: Ehdotus laiksi
1483: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta 2025 41. Granvik m. fl., hemst.mot nr 1178: Om
1484: åstadkommande av en forstläroanstalt i an•
1485: 25. Lottanen ym., lak.al. n:o 261: Ehdotus slutning tili Korsholms lantbruksskolekom-
1486: laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaa• plex ................................ 2050
1487: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2029
1488: 41. Granvik ym., toiv.al. n:o 1178: Metsäoppi-
1489: 26. Vennamo ym., lak.al. n:o 262: Ehdotus laitoksen aikaansaamisesta Mustasaaren
1490: laiksi lypsylehmien määrän vähentämisestä maatalouskouluryhmän yhteyteen . . . . . . . . 2051
1491: maksettavista palkkioista annetun lain muut-
1492: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2033 42. Granvik m. fl., hemst.mot. nr 1179: Om
1493: försäljning av mjölkpulver .tili minkfar•
1494: 27. Vennamo ym., lak.al. n:o 263: Ehdotus marna tili nedsatta priser . . . . . . . . . . . . . . 2052
1495: laiksi maidon tuottajahinnan parantamisesta
1496: ja voin kotimaisesta alennusmyynnistä . . . . 2034 42. Granvik ym., toiv.al. n:o 1179: Maitopul-
1497: verin myymisestä minkkitarhaajille alennet-
1498: 28. Aalto ym., toiv.al. n:o 1165: Tutkimuksen 'tuun hintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2053
1499: toimittamisesta karjantarkkailuyhdistysten
1500: toiminnasta ja varainkäytöstä . . . . . . . . . . . . 2036
1501: 43. Granvik m. fl., hemst.mot. nr 1180: Om
1502: 29. Ahde ym., toiv.al. n:o 1166: Maidonkulje- hyggande av en fiskehamn i Petsmo i Kvev-
1503: tusavustuksia koskevan järjestelmän epä- lax ................................ 2054
1504: kohdista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2037
1505: 43. Granvik ym., toiv.al. n:o 1180: Kalastussa-
1506: 30. Antila ym., toiv.al. n:o 1167: Ahlaisten, .il:aman rakenrtamisesta Koivulahden Pets-
1507: Noormarkun, Mouhijärven, Kiikoisten, La- moon .............................. 2055
1508: 4 E 427/70
1509: XXVI Sisällysluettelo 1970.
1510:
1511: Siv. Siv.
1512: 44. Haapasalo ym., toiv.al. n:o 1181: Istutus- 62. Huotari ym., toiv.al. n:o 1199: Ammatti-
1513: tarkoitukseen ja kauppaan kasvatettavien ~-si:to~ta Etelä-Karjalan metsänhoi-
1514: kalojen kansainväliset vaatimukset täyttävän !1:opurissa . • . . . . . . . . . . • . • • . . . . . . . . . . . • 2076
1515: tautitarkkailun järjestämisestä • • • . • . . . . . 2056
1516: 63. Häggblom m. fl., hemst.mot. nr 1200: Om
1517: 45. Hanhirova ym., toiv.al. n:o 1182: Maatila- åstadkommande av ett utjämningssystem
1518: talouden rakennerationalisoinnin aikaansaa- vid prissättning på överskottsströmming . • 2077
1519: misesta kehitysalueen 1 vyöhykkeellä . . • . 2057
1520: 63. Häggblom ym., toiv.al. n:o 1200: Tasaus-
1521: 46. Hanhirova, toiv.al. n:o 1183: Kalatalouskou- järjestelmästä ylijäämäsilakkaa hinnoitel-
1522: lun perustamisesta Lapin lääniin . . • • . . . • 2059 ,taessa . • • • . . . • • • • . • • . • • • • • • • • • • • . . • • 2078
1523:
1524: 47. Hanhirova ym., toiv.al. n:o 1184: Kalan- 64. Härkönen ym., toiv.al. n:o 1201: Voin ja
1525: viljelylaitoksen perustamisesta Tornionjoen margariinin hintasuhteen muuttamisesta •. 2079
1526: rvesistöalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2060
1527: 65. Härkönen ym., toiv.al. n:o 1202: Määrära-
1528: 48. Hanhirova ym., toiv.al. n:o 1185: Kalanvil• hasta maanviljelyn ja maatalouden rakennus-
1529: jelylaitoksen perustamisesta Enontekiön toiminnan sekä kotieläintalouden edistämi-
1530: kuntaan ...........................• 2061 seen .....................•.........• 2080
1531: 49. Hanhirova ym., toiv.al. n:o 1186: Tutki- 66. Härkönen ym., toiv.al. n:o 1203: Saarijär-
1532: muksesta Tengeliönjoen vesistÖtll tulvatilan- ,ven metsäkoulun sijoittamisesta ja rakenta-
1533: teen parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2062 misesta ............................. 2081
1534: 50. Haukipuro ym., toiv.al. n:o 1187: Metsä- 67. Isomursu ym., toiv.al. n:o 1204: Metsänpa-
1535: lannoitteiden hintojen alefiltamisesta . . . . . . 2063 rannuslainsäädännön muuttamisesta . . . . . . 2082
1536: 51. Haukipuro ym., toiv.al. n:o 1188: Satova-
1537: .hinkojen pysyväisluontoisen korvaamisjär- 68. Isomursu ym., toiv.al. n:o 1205: Metsälain-
1538: 1estelmän aikaansaamisesta .............. 2064 säädännön uudistamiskomitean asettami-
1539: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2083
1540: 52. Haukipuro ym., toiv.al. n:o 1189: Rintama-
1541: sotilaiden korkeakorkoisten lainojen siirtä· 69. Jokinen ym., toiv.al. n:o 1206: Maatalous-
1542: misestä valtion halpakorkoisiksi !ainoiksi . . 2065 opetuksen ohjaamisesta myös pienviljeli-
1543: jöille tarkoitettujen kurssien järjestämiseen 2084
1544: 53. Haukipuro ym., toiv.al. n:o 1190: Metsän-
1545: parannustöiden suorittamisesta alityöllisyys- 70. Jämsen ym., toiv.al. n:o 1207: Vihannes-
1546: alueilla kokonaan valtion avustusvaroilla . • 2066 tu?t~?n~:>n, :markkinoinnin ja -varastoinnin
1547: edistam1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . 2085
1548: 54. Haukipuro ym., toiv.al. n:o 1191: Työlli-
1549: syystöinä tehtyihin kuivatustöihin annettu· 71. Jämsen ym., toiv.al. n:o 1208: Määrärahasta
1550: jen lainojen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 2068 kalatalousneuvonnan edistämiseen • • • . . . • • 2086
1551:
1552: 55. Haukipuro ym., toiv.al. n:o 1192: Pyhä- 72. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 1209: Tutkimuk-
1553: joen vesistön säännöstelyjärjestelyistä . . • . 2069 sesta viljelijäin tuotanto-osuuskuntien tai
1554: osakeyhtiöiden tukemismahdollisuuksista 2088
1555: 56. Haukipuro ym., toiv.al. n:o 1193: Kalasata-
1556: man rakentamisesta Pyhäjokisuuhun . . . . 2070 73. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 1210: Metsäoji-
1557: ,tuksen aiheuttamien viljelysmaan ojitusten
1558: 57. Haukipuro ym., toiv.al. n:o 1194: Pyhäjo- ikustantllusten jakamisesta myös metsien
1559: kisuun ruoppaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 2071 osalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . • • 2089
1560: 58. Heino ym., toiv.al. n:o 1195: Metsälainsää-
1561: dännön uudistamista selvittävän komitean 74. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 1211: Rehuvil-
1562: asettamisesta . . . . . . . . . • . . . . . . • . . • . . . . 2072 javarmuusvarastojen aikaansaamisesta Salon
1563: talousalueelle . . • • . . • . • . • • • • • • • • . . • • . • 2090
1564: 59. Hemmi, toiv.al. n:o 1196: Poronhoitokou-
1565: lun perustamisesta Pohjois-Suomeen . . • • • . 2073 75. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 1212: Kotieläin-
1566: ten rehuseosten käyttöarvon kokeilemisesta 2091
1567: 60. Hierppe ym., toiv.al. n:o 1197: Maatalous-
1568: tuotteiden välitystä ja jalostusta harjoitta- 76. Kaarlonen ym., toiv.al. n:o 1213: Ylivies-
1569: ,vien liikkeiden välityspalkkioiden pienentä- kan maamiesopiston rakentamisesta . . . . . • 2092
1570: misestä . • . . . . . . • . • . . . . . . . • . . . . . . . • . . 2074
1571: 61. Hostila ym., toiv.al. n:o 1198: Kalanjalos- 77. Kaarna ym., toiv.al. n:o 1214: Voin hinnan-
1572: tuslaitoksen rakentamisesta itäisen Suomen- .alennuskorvauksesta ja hinnanalennusmak-
1573: lahden rannikolle . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 2075 susta annetun lain muuttamisesta . . . • • • . • 2093
1574: Sisällysluettelo 1970. XXVII
1575:
1576: Siv. Siv.
1577: 78. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 1215: Maan- 93. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1230: Muhok-
1578: käyttölain mukaisten rakennusmääräraho- sen Koivikon koulutilan muodostamisesta
1579: jen ja kehitysalueiden kuntakiintiöiden pa- opistoasteiseksi maatalousoppilaitokseksi • • 2111
1580: lauttamisesta vuoden 1965 tasolle . . . . . • . . 2094
1581: 94. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1231: Muhok-
1582: 79. 0. Kangas ym., toiv.al. n:o 1216: Ravinto- sen ammattikoulun vakinaistamisesta ...• 2112
1583: rasvojen maahantuonnin rajoittamisesta . . 2095
1584: 95. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1232: Suoja-
1585: 80. R. Kangas ym., toiv.al. n:o 1217: Toimen- aitojen rakentamisesta porottomien viljelijöi-
1586: piteistä l~inojen ja avustusten myöntämi- den pelloille ...•...................... 2113
1587: seksi peltoalueiden yhteissalaojittamiseen
1588: peruskuivatus:ten yhteydessä kehitysalueilla 2096 %. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1233: Petoeläin-
1589: tuhojen estämisestä ja korvaamisesta • . . • 2114
1590: 81. Karpola ym., toiv.al. n:o 1218: Määrära-
1591: hasta siirtona maatilatalouden kehittämisra- 97. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 1234: Toi-
1592: hastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 2097 menpiteistä Pohjois- ja Itä-Suomen asutus-
1593: tilojen saattamiseksi elinkelpoisiksi . . . . . . 2115
1594: 82. Karpola ym., ·toiv.al. n:o 1219: Metsätilo-
1595: jen muodostamisesta .................. 2098 98. Kurppa ym., toiv.al. n:o 1235: Salaojitus-
1596: palkkioiden ja -lainojen myöntämisestä . . 2116
1597: 83. Karpola ym., toiv.al. n:o 1220: Vertailevan
1598: tutkimuksen suorittamisesta metsänviljelys- 99. Kurppa ym., toiv.al. n:o 1236: Viljavaras-
1599: kustannuksista ja kantohintatasosta . . . . . . 2099 ton vastaanottokyvyn parantamisesta . . . . 2117
1600: 84. Karpola ym., toiv.al. n:o 1221: Maidon hin- 100. Ensio Laine ym., toiv.al. n:o 1237: Määrä-
1601: nanalennusmaksun perimisen lopettami- rahasta Kustavin Vuosnaisten troolisataman
1602: sesta ............................... 2100 ja -keskuksen rakentamista varten . . . . . . 2118
1603: 85. Karpola ym., toiv.al. n:o 1222: Karjatalous- 101. Landström ym., toiv.al. n:o 1238: Kalata-
1604: opiston perustamisesta Koiv~kon tilalle Ki- loushallinnon piiriorganisaation luomisesta 2119
1605: teelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2101
1606: 86. Karpola ym., toiv.al. n:o 1223: Puutarhakou- 102. Lepistö ym., toiv.al. n:o 1239: Toimenpi-
1607: ·lun perustamisesta Pohjois-Karjalaan . . . • 2102 teistä turkistarhauksen edellytysten luomi-
1608: seksi kehitysalueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2120
1609: 87. Kauppi ym., toiv.al. n:o 1224: Ruokaperu-
1610: nan hintasäännöstelyn lopettamisesta . . . . 2103 103. H. Linna ym., toiv.al. n:o 1240: Esityksen
1611: antamisesta perustuottolain muuttamisesta 2121
1612: 88. Korsbäck m. fl. hemst.mot. nr 1225: Om
1613: åstadkommande av trygg beredskap i fråga 104. H. Linna ym., toiv.al. n:o 1241: Varojen
1614: om lantbruks- och andra livsförnödenheter 2104 osoittamisesta maatalouden perusluottolain
1615: mukaisen lainoituksen peruspääomaksi Poh-
1616: 88. Korsbäck ym., .toiv.al. n:o 1225: Turvaavan jois- ja Itä-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2122
1617: valmiuden aikaansaamisesta maatalous- ja
1618: muiden elintarvikkeiden kohdalla . . . . • . 2105 105. H. Linna ym., toiv.al. n:o 1242: Halla•
1619: alueiden rehuviljakaupan järjestämisestä . . 2123
1620: 89. Korsbäck m. fl., hemst.mot. nr 1226: Om
1621: effektivering av rådgivnings-, forsknings- 106. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1243: Kurssikes-
1622: och försöksverksamheten inom pälsdjurs- kuksen perustamisesta Ylivieskan kauppa-
1623: skötseln . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2106 laan kehitysalueiden maatalousväestön am-
1624: mattiopetusta varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 2124
1625: 89. Korsbäck ym., toiv.al. n:o 1226: Turkis-
1626: eläintarhausta koskevan neuvonta-, tutki- 107. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1244: Sianrehu-
1627: mus- ja koetoiminnan tehostamisesta . . . . . . 2107 jen ruokintakoeaseman aikaansaamisesta
1628: Pohjois-Pohjanmaan sikatalouskoeasemalle 2125
1629: 90. Kortesalmi ym., toiv.al.. n:o 1227: Lihakar-
1630: jan- ja lampaankasvatuksen sallimisesta pel. 108. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1245: Maitojau-
1631: Jonvaraustiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2108 heen kotimaisten markkinointimahdolli-
1632: suuksien selvittämisestä . . . . . . . . . . . . • . • 2126
1633: 91. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1228: Halpakor-
1634: koiSiten ja pitkäaikaisten lainojen myöntä- 109. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1246: Suomen
1635: ~i~es.~~- vihannesten, juuresten ja marjojen Tur~seläinten. Kasvattajam Liiton neuvon-
1636: viljelijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 2109 tatyon tukemlSesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 2127
1637: 92. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1229: Tutki- 110. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1247: Minkinre-
1638: muksesta Oulujoen kalanviljelyn ja kalan- huksi tuotavan Jäämeren kalan kuljetustuen
1639: poikaskasvatuksen tuloksista . . . . . . . . . . . . 2110 aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2128
1640: XXVIII Sisällysluettelo 1970.
1641:
1642: Siv. Siv.
1643: 111. Lintilä ym., toiv.al. n:o 1248: Lampaanpi- 128. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 1265: Toimen-
1644: torajoituksen poistamisesta pellonvarauskor- piteistä asutustilallisten ja lisämaan saa-
1645: vauksen alaisilta tiloilta . . . . . . . . . . . . . . . . 2129 jien hallinta- ja omistusoikeutta rajoittavien
1646: säännösten kumoamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 2149
1647: 112. Lintilä ym., toiv.al. n:o 1249: Valtion vas-
1648: ,tuusta turkistarhaustoimintaan otettujen 129. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 1266: Toimen-
1649: ulkomaisten luottojen kurssitappiosta . . . . 2130 piteistä kalankasvatuskoulun perustami-
1650: seksi Kemijärven Ketolan kalanviljelylai-
1651: 113. Lottanen ym., toiv.al. n:o 1250: Toimenpi- toksen yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2150
1652: Iteistä juurikasvien viljelyn tehostamiseksi .. 2131
1653: 130. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 1267: Toimen-
1654: 114. Mattila ym., toiv.al. n:o 1251: Kotimaisen piteistä korvauksen suorittamiseksi petojen
1655: kulutuksen varaamisesta kotimaiselle maa- tuhoamista poroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2151
1656: taloustuotannolle .................... 2133
1657: 131. E. Niemelä ym., toiv.al. n:o 1268: Kalata-
1658: 115. Mattila ym., toiv.al. n:o 1252: Polttones- loudellisen tutkimusilaitoksen perustamisesta
1659: teiden varastoimisesta maatilojen tarvetta Enonkosken kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2152
1660: !Varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2134
1661: 132. Nieminen ym., toiv.al. n:o 1269: Pienvil•
1662: 116. Mattila ym., toiv.al. n:o 1253: Määrära- jelijäkurssien sisällyttämisestä maatalous-
1663: hasta mehiläisten talviruokintaan käytettä- koulutukseen ...................... 2153
1664: vän sokerin hinnan alentamiseen ...... 2135
1665: 133. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 1270: Esityk-
1666: 117. Mattila ym., toiv.al. n:o 1254: Hukkakau- sen antamisesta maksuvapauden myöntämi-
1667: ran torjunnan lainsäädännöllisestä järjestä- sestä kehitysalueiden I ja II vyöhykkei-
1668: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2136 den asutusluottojen saajille . . . . . . . . . . . . 2154
1669: 118. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1255: Maan os- 134. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 1271: Sotave-
1670: tamisen estämisestä keinottelutarkoituksiin 2137 teraanien saattamisesta etuoikeutettuun ase-
1671: maan maan ja lisämaan saantiin nähden 2155
1672: 119. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1256: Pitkäai-
1673: kaisten lainojen turvaamisesta pientiloille 135. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 1272: Pinta-ala-
1674: maatilatalouden kehittärnisrahastosta . . . . 2138 lisän saamisen ehtona olevan tulon ylärajan
1675: korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2156
1676: 120. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1257: Velkojen
1677: maksuaikojen pidentämisestä tai vapaavuo- 136. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 1273: Eräiden
1678: sien myöntämises-tä tuotantorajoituksiin si- maankuivatustöiden maksamatta olevien
1679: toutuneille tilallisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2139 lainojen ja korkojen takaisin perimisen
1680: lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2157
1681: 121. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1258: Pinta-
1682: alalisän edellytyksenä olevan tulorajan 137. E. Niskanen ym., toiv.al. n:o 1274: Mää-
1683: korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2140 rärahasta troolisataman rakentamiseksi Kus-
1684: tavin Vuosnaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2159
1685: 122. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1259: Lainoista
1686: ja avustuksista lypsykarjan omistajille 138. Orrenmaa ym., toiv.al. n:o 1275: Määrä-
1687: tuorerehusäiliöitten rakentamiseen ...... 2141 rahasta ulkomailla tapahtuvaan minkinnah-
1688: kojen kuluttajamainontaan . . . . . . . . . . . . 2160
1689: 123. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 1260: Asutus-
1690: ja maanhankintatilojen omistajien kal!l:stus- 139. Orrenmaa ym., toiv.al. n:o 1276: Määrä-
1691: ja vesioikeuden turvaamisesta .......... 2142 rahasta turkiseläinkasvatukseen liittyvään
1692: tutkimustoimintaan .................. 2161
1693: 124. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 1261: Kalan-
1694: kasvatukseen tarvittavien kalanpoikasten 140. Orrenmaa, toiv.al. n:o 1277: Toimenpi-
1695: saannin turvaamisesta kotimaasta ...... 2143 teistä Alavudenjärven vesien säännöstely-
1696: ohjelman toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 2162
1697: 125. Nevalainen ym., toiv.al. n:o 1262: Metsä-
1698: talousmaksu- ja metsätalousrahastojärjestel- 141. Pekkala ym., toiv.al. n:o 1278: Toimen-
1699: män valmistelemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 2144 piteistä metsänparannuslain muuttamiseksi 2163
1700: 126. Nevalainen ym., toiv.al. n:o 1263: Toimen- 142. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1279: Maata-
1701: piteistä taimi- ja siementuotannon keskittä- loustulon tarkistamisesta samanaikaisesti
1702: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2146 palkkojen korotuksen kanssa . . . . . . . . . . 2164
1703: 127. A. Niemelä ym., toiv.al. n:o 1264: Asutus- 143. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1280: Mää-
1704: lakien mukaisten tilojen oikeuksista kala- rärahasta maankäyttölain mukaisiin lainoi-
1705: vesiin ja vesialueisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2148 hin ................................ 2165
1706: Sisällysluettelo 1970. XXIX
1707:
1708: Siv. Siv.
1709: 144. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1281: Mää- 161. Rönkkö ym., toival. n:o 1298: Pientilojen
1710: rärahasta maankäyttölain mukaisia tietöitä metsälisämaan tarpeen liittämisestä yh-
1711: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2166 tiöiden ja yhteisöjen maanostorajoituksiin 2184
1712: 145. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1282: Pinta- 162. Rönkkö ym., toiv.al. n:o 1299: Peltosal•
1713: alalisien maksattamisesta saman vuoden men kotitalouskoulun ottamisesta valtion
1714: aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2167 haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2185
1715: 146. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1283: Halpa- 163. Saimo ym., toiv.al. n:o 1300: Villan ja
1716: korkoisten lainojen myöntämisestä ojituska- lampaanlihan hintatason varmistamisesta .. 2186
1717: luston hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2168
1718: 164. Saimo, ym., toiv.al. n:o 1301: Maanviljeli-
1719: 147. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1284: Viljel- jäin tuotannolliselle toiminnalle välttämät-
1720: mäkoon mukaisen hintapoliittisen tuen tömän pohtonestemäärän jättämisestä kriisi-
1721: saantia rajoittavan tulorajan poistamisesta 2170 tilanteissMcin heidän omaan käyttöönsä .. 2188
1722: 148. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1285: Toi- 165. Salla ym., toiv.al. n:o 1302. Moninaiskäyt-
1723: menpiteistä voin ja margariinin hintasuh- töosaston perustamisesta metsähallitukseen 2189
1724: teen muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2171
1725: 166. Salla ym., toiv.al. n:o 1303: Keskuskalan-
1726: 149. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1286: Kala- v~ljelylaitoksen perustamisesta Pohjois-Lap-
1727: talouden tutkimusaseman perustamisesta pun ................................ 2191
1728: Varkauteen ........................ 2172
1729: 167. Salla ym., toiv.al. n:o 1304: Kuusamon ja
1730: 150. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1287: Mää- Sallan maanhankintalakien mukaisten tilo-
1731: rärahasta kalanviljelylaitoksen rakentami- jen kalastus- ja vesilläliikkumisoikeudesta 2192
1732: seksi Harinkaankosken alapuolelle Ter-
1733: vossa .............................. 2173 168. Seppä ym., toiv.al. n:o 1305: Opistoastei-
1734: sen maatalousoppilaitoksen aikaansaami-
1735: 151. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1288: Mar- sesta Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . 2193
1736: janjalostuslaitoksen perustamisesta Suonen-
1737: joelle .............................. 2174 169. Siikaniemi ym., toiv.al. n:o 1306: Kokonais-
1738: suunnitelman laatimisesta kotieläintalou-
1739: 152. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1289: Nilsiän den kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2194
1740: ja Säyneisten kunnissa olevien Siikajärven
1741: ja Ala-Luostajärven säännöstelyn aloittami- 170. Siikaniemi ym., toiv.al. n:o 1307: Kevyt-
1742: •sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2175 maidon vähittäishinnan korottamisesta . . 2195
1743: 153. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 1290: Met- 171. Siikaniemi ym., toiv.al. n:o 1308: Varojen
1744: sänparannuslainsäädännön uudistamisesta 2176 osoittamisesta valtion viljavarastoTie vilja-
1745: kaupan häiriöttömään hoitamiseen . . . . . . 2196
1746: 154. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 1291: Valtion
1747: ja yhteisöjen metsämaiden käyttämisestä 172. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 1309: Kalatalou-
1748: lisämaiksi pienviljelijöille . . . . . . . . . . . . . . 2177 den kehittämisestä .................... 2197
1749: 155. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 1292: Voin 173. Suokas ym., toiv.al. n:o 1310: Pinta-
1750: kotimaisen kulutuksen lisäämisestä . . . . . . 2178 alalisän perusteena olevan äyrimäärän
1751: korottamisesta ...................... 2198
1752: 156. Poutiainen ym., toiv.al. n:o 1293: Turkis-
1753: tarhojen siitoseläinhankintojen korko- ja 174. Suokas ym., •toiv.al. n:o 1311: Määrära-
1754: luottotakuun järjestämisestä . . . . . . . . . . . . 2179 hasta turkistarhauksen lainoittamiseen .... 2199
1755: 157. Ruokola ym., toiv.al. n:o 1294: Määrära- 175. Suokas ym., toiv.al. n:o 1312: Suomen
1756: hasta opistotasoisen maatalouskoulutuksen Mehiläishoitajien Keskusjärjestö SUME
1757: aloittamiseksi Muhoksen Koivikon koulu- r.y:n käsittelemisestä tasaveroisena muiden
1758: tilalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2180 alan keskusjärjestöjen kanssa . . . . . . . . . . 2200
1759: 158. Ruokola ym., toiv.al. n:o 1295: Määrära- 176. I. Suominen ym., toiv.al. n:o 1313: Lam-
1760: hasta turkistarhauksen neuvontatyöhön paanlihan saattamisesta tavoitehintajärjes-
1761: Oulun ja Lapin läänissä . .. .. .. .. . .. . . .. 2181 telmän piiriin ........................ 2201
1762: 159. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 1296: Metsähal- 177. Syrjä ym., toiv.al. n:o 1314: Metsäkone-
1763: lituksen suorittaman maanoston tehos•tami- opetuksen ajanmukaistamisesta . . . . . . . . . . 2202
1764: sesta .............................. 2182
1765: 178. Syrjä ym., toiv.al. n:o 1315: Pienviljelijä-
1766: 160. Rönkkö ym., toiv.al. n:o 1297: Rukiin tuo- valtaisen maatalousväen toimeentulon tur-
1767: tantopalkkion säilyttämisestä ennallaan . . 2183 vaamisesta lihantuotantoon siirryttäessä . . 2203
1768: XXX Sisällysluettelo 1970.
1769:
1770: Siv. Siv.
1771: 179. Tarianne ym., toiv.al. n:o 1316: Vakuuden 197. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1334: Perunan
1772: pidättämisestä metsäkaupan yhteydessä tuottajahinnan vakiinnuttamisesta ....•. 2223
1773: metsänparannusten suorittamiseksi ...... 2204
1774: 198. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1335: Toimen-
1775: 180. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 1317: Pellon- piteistä yksityisten ammattihenkilöiden
1776: varausjärjestelmän muuttamisesta . . . . . . • . 2205 laatimien salaojitussuunnitelmien hyväksy-
1777: IDiseksi .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . 2224
1778: 181. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 1318: Metsä-
1779: koulun rakentamisesta Petäjävedelle . . . . 2206 199. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1336: Metsä-
1780: asioiden valvonnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2225
1781: 182. Tupamäki ym., toiv.al. n:o 1319: Petäjä-
1782: veden kotiteollisuuskoulun muuttamisesta 200. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1337: Katokor-
1783: ammattikouluksi . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . 2207 vauksia koskevan oikeudenmukaisen lain
1784: aikaansaamisesta .. .. .. . .. .. . .. . .. .. . 2226
1785: 183. Tähkämaa ym., toiv.al. n:o 1320: Maata-
1786: loustuotannon pysyttämisestä viljelijäväes- 201. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1338: Kalan-
1787: tön harjoittamana . .. .. .. .. . . . . . . . . . . . 2208 viljelyn edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2227
1788: 184. Tähkämaa ym., toiv.al. n:o 1321: Elintar- 202. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1339: Marga-
1789: vikkeiden ja niiden raaka-aineiden tuonnin riinintuotannon rajoittamisesta .......... 2228
1790: korvaamisesta kotimaisella ·tuotannolla . . 2209
1791: 203. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1340: Marjanja-
1792: 185. Tähkämaa ym., toiv.al. n:o 1322: Herneen- lostustehtaan aikaansaamisesta Savoon . . . • 2229
1793: viljelyn edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2210
1794: 204. Westerholm, toiv.al. n:o 1341: Maatalous-
1795: 186. Uusitalo ym., toiv.al. n:o 1323: Viljelys- ja ministeriön metsätoimiston laajentamisesta
1796: metsämaiden kuivattamisesta aiheutuvien metsäosastoksi . .. . . . . .. • . .. .. . .. . .. . 2230
1797: kustannusten suorittamisesta valtion va-
1798: roista .............................. 2211 205. Westerholm, toiv.al. n:o 1342: Toimenpi-<
1799: teistä metsätalousyksikköjen suurentami-
1800: 187. Uusitalo ym., toiv.al. n:o 1324: Margarii- seksi .............................. 2231
1801: nin ja voin hintasuhteen muuttamisesta
1802: voille edullisemmaksi . .. . . . . . . .. . . . . . . . 2212 206. H. Westerlund, hemst.mot. nr 1343: Om
1803: avlåtande av proposition med förslag tili
1804: 188. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1325: Piirimet- spannmålshandelslag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2232
1805: sälautakuntien metsäkoulujen rahavaikeuk-
1806: sien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2214 206. H. Westerlund, toiv.al. n:o 1343: Esityksen
1807: antamisesta viljakauppalaiksi ............ 2233
1808: 189. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1326: Asutus-
1809: toiminnan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 2215 207. H. Westerlund, hemst.mot. nr 1344: Om
1810: förpliktande av statens spannmålsförråd att
1811: 190. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1327: Pellon- tillhandahålla kvarnindustrin en fastställd
1812: varaustiluksien vuokraamisesta pienkarjan- kvantitet spanrunål . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . 2234
1813: omistajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2216
1814: 207. H. Westerlund, toiv.al. n:o 1344: Valtion
1815: 191. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1328: Lypsyleh- viljavaraston veivoittamisesta pitämään vah-
1816: mien määrän vähentämisestä maksettavista vist;t~u .. viljamäärä myllyteollisuuden käy-
1817: palkkioista annetun lain kumoamisesta . . 2217 tettavrssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2235
1818: 192. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1329: Teuras- 208. H. Westerlund m. fl., hemst.mot nr 1345:
1819: karjan hinnoitteluperusteista . . . . . . . . . . . . 2218 Om byggande av ett spannmålslager i Östra
1820: Nyland ............................ 2236
1821: 193. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1330: Perhe- ja
1822: pienviljelmien lainoittamisesta . . . . . . . . . . 2219 208. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1345: Vilja-
1823: varaston rakentamisesta Itä-Uudellemaalle 2237
1824: 194. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1331: Väkilan-
1825: noitteiden hintojen alentamisesta ja hinta- 209. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1346:
1826: porrastuksen poistamisesta ............ 2220 Luonnonsuojelunäkökohtien huomioon
1827: ottamisesta metsänparannustoiminnassa . . 2238
1828: 195. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1332: Esityksen
1829: antamisesta laiksi kotimaisen sokerintuo- 210. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1347: Pientilalain
1830: tannon turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2221 aikaansaamisesta . .. . . .. . . .. . .. . .. • • . 2239
1831: 196. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1333: Säyneisten 211. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1348: Asutustiloi-
1832: kunnan saattamisesta ohran sopimusviljelyn hin rajoittuvien vesialueiden omistussuh-
1833: piiriin .............................. 2222 teista .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 2240
1834: Sisällysluettelo 1970. XXXI
1835:
1836: Siv. Siv.
1837: 212. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1349: Asuntoviljelys- 218. Volotinen ym., toiv.al. n:o 1355: Halpakor-
1838: tilaluontoisten tilojen rakennuslainoituk• koisten lainojen myöntämisestä asutusti-
1839: sesta ............•........•....•..• 2241 loille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 2247
1840: 21.3. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1350: Maaseudun 219. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1356: Pellon-
1841: vesihuoltolaitteiden rakentamisen avustami- varausjärjestelmän muuttamisesta niin, että
1842: sesta .............................. 2242 sato voidaan käyttää porotalouden hyväksi 2248
1843: 214. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1351: Kalankasva- 220. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1357: Metsä-
1844: tusaltaiden rakentamisen ja kalavesien hoi- hallituksen osittaisesta siirtämisestä Rova-
1845: don avustamisesta ja lainoittamisesta . . . . 2243 niemelle . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 2249
1846: 215. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1352: Valtion rehu- 221. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1358: Suoja.
1847: viljavaraston perustamisesta Kemiin . . . . . . 2244 metsäalueen käsittelemisestä entistä varo-
1848: vaisemmin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2250
1849: 216. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1353: Metsämarjo-
1850: jen keinollisen viljelymahdollisuuden tutki- 222. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1359: Poh-
1851: misesta Apukan koeasemalla . . . . . . . . . . . . 2245 jois-Suomessa menestyvien puulajien jalos-
1852: tamisesta ja niiden siemenviljelyn tehosta-
1853: 217. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1354: Määrära• misesta ............................ 2251
1854: hasta Simojokisuun ruoppaamiseksi Simo-
1855: joen vesistön kalakannan lisäämistä var- 223. P. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1360: Kor-
1856: ten ................................ 2246 vauksesta Inarinjärven kalastajille ja järven
1857: 'kalakannan elvyttämisestä .............. 2252
1858: VALTIOPÄIVÄT
1859: 1970
1860:
1861: LIITTEET
1862: VI
1863:
1864: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1865: TOIVOMUSALOITTEET
1866:
1867:
1868:
1869:
1870: HELSINKI 1970
1871: VALTION PAINATUSKESKUS
1872: Terveyden- ja sairaanhoitoa, elintarviketutkimusta, yleisradiolainsäädännön
1873: kokonaisuudistusta sekä alkoholijuomien anniskelua ym. koskevia laki- ja
1874: toivomusaloitteita.
1875: 1079
1876:
1877: VI,l.- Lak.al. n:o 149.
1878:
1879:
1880:
1881:
1882: Jämsen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallisista yleissairaaloista an-
1883: netun lain, yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain,
1884: mielisairaslain ja tuberkuloosilain muuttamisesta.
1885:
1886:
1887: E d u s k u n n a 1[ e.
1888:
1889: Sairaalatoimen käyttökustannuksiin myönnet- rastamisesta kuntien kantokyvyn mukaan. Siinä
1890: tävien valtionavustusten porrastaminen nykyis- tarkoitetut lainmuutokset olisi kiireellisesti hy-
1891: tä laajemmin kuntien kantokyvyn mukaan on väksyttävä ja saatettava voimaan, sillä sairaala-
1892: osoittautunut välttämättömäksi pyrittäessä sai- toimesta aiheutuva rasitus on muodostunut
1893: raalapalvelusten riittävän tasapuoliseen jakau- täysin kohtuuttomaksi lukuisissa maalaiskun-
1894: tumiseen maan eri osissa ja niistä johtovien nissa, kauopaloissa ja kaupungeissa. Erityisesti
1895: taloudellisten rasitusten lieventämiseen. Vuoden kunnallisista yleissairaaloista annetun lain voi-
1896: 1969 alusta voimaan tullut kuntien kantokyky- massaolon aikana on valtionapujärjestelmästä
1897: luokitus tekee mahdolliseksi kysymyksessä ole- johtuen kustannusrasitusta siirtynyt valtiolta
1898: vien valtionavustusten saattamisen riippuviksi kunnille luonnottomassa määrässä. Jotta tämä
1899: kuntien taloudellisista mahdollisuuksista. Li- siirtymä saataisiin edes pääosiltaan oikaistuksi,
1900: säksi voitaisiin sairaalakustannukset nyt jakaa olisi sairaalatoimen käyttökustannusten valtion-
1901: kuntamuodosta riippumatta siten, että valtion- avut porrastettava soveltaen 45-90 % :n as-
1902: avustusasteikko on sama kaikissa eri sairaala- teikkoa. Tällaisen asteikon voimaan saattami-
1903: muodoissa. Terveydenhuoltopoliittisesti onkin nen on sitäkin tärkeämpää, jos toteutetaan
1904: tärkeää, ettei valtion rahoitustuen määrä vai- suunnitelma kansakoulun valtionavustusten por-
1905: kuta eri sairaalatyyppien valinnassa tehtäviin rastamisesta.
1906: ratkaisuihin, vaan että paikalliset ja alueelliset Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
1907: tarpeet voidaan siinä kohdin ottaa huomioon. tamme,
1908: Kuntien valtionavustuskomitea on maalis-
1909: kuussa 1969 jättänyt ehdotuksen sairaalatoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
1910: men käyttökustannusten valtionavustusten por- lakiehdotukset:
1911:
1912:
1913: Laki
1914: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta.
1915: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kunnallisista yleissairaaloista 29 päivänä loka-
1916: kuuta 1965 annetun lain (561/65) 23 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä
1917: joulukuuta 1%6 annetussa laissa (671/66), ja muutetaan 23 §:n 1 momentti, sellaisena
1918: kuin se on viimeksi mainitussa laissa, 25 §:n 1 momentti, 32 § ja 33 § näin kuuluviksi:
1919: 23 §. naisten menojen kokonaismäärästä, johon lisä-
1920: Jollei muuta ole sovittu, on muun kuin jä- tään 4 prosenttia käyttöomaisuuden arvon vä-
1921: senkunnan potilaan hoitokustannuksista sen hentymisen korvauksena, vähennetään potilai-
1922: kunnan, missä potilaalla on laillinen kotipaik- den hoitomaksut ja käyttökustannuksiin saa-
1923: ka, suoritettava keskussairaalan kuntainliitolle tava valtionapu sen määräisenä kuin se saa-
1924: korvauksena keskimääräiset hoitokustannukset. daan korvattavien kustannusten osalta sekä
1925: Sanotut kustannukset lasketaan siten, että kes- muut varsinaiset tulot lukuun ottamatta kun-
1926: kussairaalan saman varainhoitovuoden varsi- tien maksuosuuksia sekä valtion ja muiden sai-
1927: 1080 Vl,l. - Sairaalalaitos.
1928:
1929:
1930: raaloiden samoin kuin kuntien tämän pykälän taan valtionapua 50 prosenttia sekä käyttökus-
1931: mukaan suoritettavia hoitokustannusten kor- tannuksiin kuntakohtaisesti yleisen kuntien
1932: vauksia ja erotus jaetaan keskussairaalan hoito- kantokykyluokituksen mukaisesti samoin perus-
1933: vuorokansien kokonaisluvulla, minkä jälkeen tein kuin 25 §: ssä on säädetty keskussairaalan
1934: näin saatu määrä kerrotaan kysymyksessä ole- osalta.
1935: van potilaan hoitovuorokansien luvulla. Paikallissairaalan perustamiskustannuksiin an-
1936: netaan valtionapua kuntakohtaisesti yleisen
1937: kuntien kantokykyluokituksen mukaan seuraa-
1938: 25 §. vasti:
1939: Keskussairaalan käyttökustannuksiin anne-
1940: taan valtionapua kuntakohtaisesti yleisen kun- Kantokyky- Valtion-
1941: tien kantokykyluokituksen mukaan seuraavasti: luokka apu%
1942: 1 50
1943: Kantokyky- Valtion- 2 48
1944: luokka apu% 3 46
1945: 1 90 4 4.3
1946: 2 85 5 40
1947: .3 80 6 37
1948: 4 75 7 34
1949: 5 70 8 31
1950: 6 65 9 28
1951: 7 60 10 25
1952: 8 55
1953: 9 50 Paikallissairaalan ja erikoislääkärijohtoisen,
1954: 10 45 aluesairaalaan verrattavan paikallissairaalan
1955: osalta myös sen poliklinikan käyttökustannuk-
1956: Kunnan osuudeksi keskussairaalan käyttökus- siin annetaan valtionapua kuntakohtaisesti ylei-
1957: tannuksista katsotaan sen suuruinen määrä, mi- sen kuntien kantokykyluokituksen mukaisesti
1958: kä kuntien hoitopäivistä, poliklinikan osalta samoin perustein kuin on säädetty tämän lain
1959: kuitenkin tutkimus- ja hoitokäynneistä, tulee 25 §:ssä keskussairaalan osalta.
1960: kunnan potilaiden osalle. Valtionavun perus-
1961: teena olevien käyttökustannuksia laskettaessa 33 §.
1962: vähennetään 36 §:ssä tarkoitetuista käyttö- Alue- ja paikallissairaalaan sovelletaan vastaa-
1963: kustannuksista tutkimus- ja hoitomaksutulot, ei vasti, mitä 21, 22 ja 24 §:ssä sekä 2.3 §:n
1964: kuitenkaan siltä osin kuin niitä ei ole saatu 1 ja 3 momentissa on säädetty.
1965: perityksi.
1966: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1967: kuuta 1970 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
1968: 32 §. kerran myönnettäessä valtionapu sanotun vuo-
1969: Aluesairaalan perustamistkustannuksiin anne- den kustannuksiin.
1970:
1971:
1972:
1973:
1974: Laki
1975: yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain muuttamisesta.
1976: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistollisista keskussairaaloista 15 pruvana
1977: kesäkuuta 1956 annetun lain (392/56) 13 §, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta
1978: 1966 annetussa laissa ( 670/66 ) , näin kuuluvaksi:
1979:
1980: 13 §. tin mukaan kuulu yliopistolle, valtio korvaa
1981: Yliopistollisen keskussairaalan niistä käyttö- sairaalalle 10 prosenttia opetus- ja tutkimus-
1982: kustannuksista, jotka eivät 12 §:n 1 momen- toiminnan aiheuttamina erityiskustannuksina.
1983: VI,l.- Jämsen ym. 1081
1984:
1985: Muilta osin annetaan käyttökustannuksiin val- Tämä laki tulee voimaan 1 patvana tammi-
1986: tionapua kunnallisista yleissairaaloista annetun kuuta 1970 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
1987: lain (561/65) 25 §:ssä säädetyin perustein. kerran myönnettäessä valtionavustus ja korvaus
1988: sanotun vuoden kustannuksista.
1989:
1990:
1991:
1992:
1993: Laki
1994: mielisairaslain muuttamisesta.
1995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun mielisai-
1996: raslain (187/52) 45 ja 46 §,sellaisena kuin viimeksi mainittu on 29 päivänä kesäkuuta
1997: 1956 annetussa laissa ( 433/56), sekä muutetaan 44 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä
1998: joulukuuta 1956 annetussa laissa (679/56), näin kuuluvaksi:
1999:
2000: 44 §. kin kuin jäsenkunnista olleiden potilaiden osal-
2001: Valtionapua annetaan A-luokan mielisairaan- ta valtionapua laskettaessa jäsenkuntien vastat-
2002: hoitolaitoksen, perhehoito mukaan luettuna, taviksi, ellei toisin ole sovittu.
2003: huoltotoimiston ja B-luokan mielisairaanhoito-
2004: laitoksen tarpeellisiin kunnossapito- ja käyttö- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2005: kustannuksiin kunnallisista yleissairaaloista an- kuuta 1970 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2006: netun lain (561/65) 25 §:ssä säädettyjen pe- kerran myönnettäessä valtionapu sanotun vuo-
2007: rusteiden mukaan, kuitenkin niin, että kun- den kustannuksiin.
2008: tainliitossa käyttökustannukset jaetaan muista-
2009:
2010:
2011:
2012:
2013: Laki
2014: tuberkuloosilain muuttamisesta.
2015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä maaliskuuta 1960 annetun tuber-
2016: kuloosilain (355/60) 27 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1966
2017: annetussa laissa ( 594/66), ja 31 a §, sellaisena kuin se on 15 päivänä lokakuuta 1965 anne-
2018: tussa laissa (545/65) näin kuuluviksi:
2019: 27 §. apua laskettaessa vain jäsenkuntien vastatta-
2020: Keskusparantolan, tuberkuloositoimiston se- viksi, jollei toisin ole sovittu.
2021: kä 6 ja 7 §:ssä tarkoitetun laitoksen ja osas-
2022: ton toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin
2023: ( käyttökustannuksiin) annetaan valtionapua 31 a §.
2024: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain Siltä osin kuin keskusparantolassa hoidetaan
2025: (561/65) 25 §:ssä säädettyjen perusteiden 5 §:n 3 momentissa tarkoitettuja potilaita, val-
2026: mukaan, kuitenkin niin, että kuntainliitossa tionapu perustamis- ja käyttökustannuksiin
2027: käyttökustannukset jaetaan muistakin kuin jä- määräytyy kunnallisista yleissairaaloista anne-
2028: senkunnista olleiden potilaiden osalta valtion- tussa laissa (561/65) säädettyjen perusteiden
2029: nojalla ja perustamiskustannusten osalta lisäksi
2030: 136 427/70
2031: 1082 Vl,l.- Sairaalalaitos.
2032:
2033: sen mukaan, onko hoitoa pidettävä keskus-, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2034: alue- vai paikallissairaalassa annettavaan hoi- kuuta 1970 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2035: toon verrattavana. kerran myönnettäessä valtionapu· sanotun vuo-
2036: den kustannuksiin.
2037:
2038:
2039: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
2040:
2041: Artturi Jämsen. Esko Pekonen. Veikko Hanhirova.
2042: Katri-Helena Eskelinen. Sylvi Saimo. Mauno Kurppa.
2043: Yrjö Sinkkonen. Orvokki Kangas. Le~ Sutinen.
2044: Mikko Kaarna. Paavo Niinikoski. Ahti Pekkala.
2045: 1083
2046:
2047: Vl,2.- Lak.al. n:o 1.50.
2048:
2049:
2050:
2051:
2052: Lehmonen ym.: Ehdo~us laiksi kunnallisista yleissairaaloista an-
2053: netun lain muuttamisesta.
2054:
2055:
2056: E d u s k u n n a 11 e.
2057:
2058: Kunnallisista yleissairaaloista annetun lain hinnä palvelevissa paikallissairaaloissa. Keskus-
2059: (.561/6.5) 2.5 §:n mukaan annetaan keskussai- sairaaloiden osalta ei valtionavustusta ole por-
2060: raalalain käyttökustannuksiin valtion apua .50 rastettu lainkaan.
2061: prosenttia tarpeellisiksi hyväksyttyjen kustan- Kansanterveystyön, vaikeuksissa olevien kun-
2062: nusten määrästä ja 32 §:n mukaan aluesairaa- tien ja sairaalapoliittisten kehittämistavoittei-
2063: lain käyttökustannuksista kuntakohtaisina alue- den mukaisesti tulisi valtion avun olla kaikissa
2064: sairaalan jäsenkuntien taloudellisesta kantoky- sairaalaryhmissä samansuuruinen. Tällainen
2065: vystä riippuen, niin kuin siitä asetuksella sää- avustusjärjestelmä loisi parhaat edellytykset
2066: detään vähintäin 40 prosenttia ja enintäin .50 kokonaisvaltaiselle sairaalatoimen kehittämiselle
2067: prosenttia tarpeellisten kustannusten määrästä. siten, että kunnat nykyistä paremmin voisivat
2068: Paikallissairaalain osalta vastaavat valtion avut perustaa ja ylläpitää sen tyyppistä sairaalaa,
2069: ovat vähintäin 2.5 ja enintäin .50 prosenttia. joka koko maan sairaalatoimen ja eritoten sen
2070: Lain käsittelyn yhteydessä eduskunnan ta- alueen väestön tarpeet huomioiden on tarkoi-
2071: louwaliokunta piti tärkeänä, että kuntien yllä- tuksenmukaisinta. Tasasuuruisten valtion avus-
2072: pitämien yleissairaaloiden käyttökustannuksiin tusten myöntämisellä vältyttäisiin mm. siltä ny-
2073: annettavan valtion avun suuruus määrättäisiin kyisin hyvin huomattavalta epäkohdalta, että
2074: kaikissa sairaalaryhmissä kuntakohtaiseksi ja kunnat pyrkivät varaamaan paikkoja vain kal-
2075: kuntien taloudellisesta kantokykyluokasta riip- liisiin keskussairaaloihin, koska niihin saadaan
2076: puvaksi. Kuntien kantokykyluokituksessa on valtionapua eniten, mutta laiminlyödään suu-
2077: nyt jo havaittu suuria puutteellisuuksia ja epä- rimpia kuntavastuisia terveyden- ja sairaalatoi-
2078: oikeudenmukaisiin ratkaisuihin johtavaa mää- men kehittämisiä. Kokonaisuuden kannalta
2079: ritysnormien kaavamaista toteutusta siten, että tällainen menettely on varsin epätarkoituksen-
2080: hyvin epäoleellinen seikka lruten esim. sattu- mukainen ja asettaa kansalaiset hyvin epätasa-
2081: manvarainen huomattavan suuri sivuperintö- arvoiseen asemaan yhteiskunnalta saatavien pal-
2082: veron saanti luokitusvuotena on jättänyt kun- velusten suhteen.
2083: nan taloudellisesti todellisuutta parempaan ase- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
2084: maan. Vaidonavustusten porrastus on käytän- dotamme kunnioittaen
2085: nössä osoittautunut liian suppeaksi ja sen mer-
2086: kitys jää muodolliseksi nimenomaan aluesairaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2087: loissa .ja vähämerkitykselliseksi kuntalaisia lä- lakiehdotuksen:
2088:
2089:
2090: Laki
2091: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta.
2092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä lokakuuta 196.5 annetun lain
2093: (.561/6.5) kunnallisista yleissairaaloista 2.5 §:n 1 momentti sekä 32 §:n 1 ja 2 momentti
2094: näin kuuluviksi:
2095:
2096: 2.5 §. lan jäsenkuntien taloudellisesta kantokyvystä
2097: Keskussairaalan käyttökustannuksiin anne- riippuen, niin kuin siitä asetuksella tarkemmin
2098: taan valtionapua kuntakohtaisesti keskussairaa- säädetään, vähintään 50 prosenttia ja enintään
2099: 1084 Vl,2. - Kunnalliset yleissairaalat.
2100:
2101:
2102: 90 prosenttia tarpeellisten kustannusten mää- Paikallissairaaloiden perustamis- ja käyttö-
2103: rästä. kustannuksiin annetaan valtionapua kuntakoh-
2104: taisesti kunnan tai kuntien taloudellisesta kan-
2105: tokyvystä riippuen, niin kuin siitä asetuksella
2106: 32 §. <tarkemmin säädetään, vähintään 50 prosenttia
2107: Aluesairaaloiden perustamiskustannuksiin an- ja enintään 90 prosenttia tarpeellisista käyttö-
2108: netaan valtionapua 50 prosenttia sekä käyttö- kustannuksista. '
2109: kustannuksiin kuntakohtaisesti aluesahaalain
2110: jäsenkuntien kantokyvystä riippuen, niin kuin
2111: siitä asetuksella tarkemmin säädetään, vähin-
2112: tään 50 prosenttia ja enintään 90 prosenttia Tämä laki tulee voimaan päivänä
2113: tarpeellisten kustannusten määrästä. kuuta 197 .
2114:
2115:
2116: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
2117:
2118: Siiri Lehmonen. Matti Järvenpää. Kauko Hjerppe.
2119: Pauli Räsänen. Aarne Koskinen. Kauko Tamminen.
2120: Pauli Puhakka. Niilo Koskenniemi. Helvi Niskanen.
2121: Ensio Laine. Terho Pursiainen. Anna-Liisa Jokinen.
2122: Toivo Asvik. Irma Rosnell. Mirjam Tuominen.
2123: Lauha Männistö. Matti Koivunen.
2124: 1085
2125:
2126: VI,3.- Lak.al. n:o 151.
2127:
2128:
2129:
2130:
2131: Paananen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisista yleissairaaloista an·
2132: netun lain muuttamisesta.
2133:
2134:
2135: E dus kunnalle.
2136:
2137: Kunnallisista yleissairaaloista annetun lain edustajan valitsemista kustakin jäsenkunnasta,
2138: 19 §:n mukaan keskussairaalan kuntainliiton mutta kun liittovaltuuston jäsenluku saattaisi
2139: liittovaltuustossa on jokaisesta jäsenkunnasta tällöin nousta kohtuuttoman suureksi, olisi
2140: yksi jäsen ja varajäsen. Tämä säännös johtaa valittavien liittovaltuuston jäsenten ja vara-
2141: useasti siihen, että päätösvaltaa kuntainliitossa jäsenten luku määrättävä kahdeksi.
2142: käyttävän liittovaltuuston kokoonpano ei ol. Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
2143: lenkaan vastaa asianomaisen keskussairaalapii- tavasti,
2144: rin väestön jakaantumista mielipideryhmiin.
2145: Suhteellisuusperiaatteen tyydyttävä toteutumi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2146: nen edellyttäisi itse asiassa verraten usean lakiehdotuksen:
2147:
2148:
2149: Laki
2150: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta.
2151: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista yleissairaaloista 29 päivänä loka-
2152: kuuta 1965 annetun lain (561/65) 19 § näin kuuluvaksi:
2153:
2154: 19 §. ei kuitenkaan enempää kuin viidennes kaikkien
2155: Keskussadraalan kuntainliiton liittovaltuustos- jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Jä-
2156: sa on jokaisesta jäsenkunnasta kaksi jäsentä ja senkunnan äänimäärä jakaantuu liittovaltuuston
2157: varajäsentä. Jäsenkunnalla on niin monta ään- :kokouksessa saapuvilla olevien kuntaa edusta-
2158: tä kuin sillä on sairaansijoja keskussairaalassa, vien jäsenten kesken tasan.
2159:
2160:
2161: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
2162:
2163: Ilmo Paananen. U. H. Voutilainen. Kaarle Salmivuori.
2164: Osmo Kaipainen. K. F. Haapasalo. Matti Ahde.
2165: Meeri Kalavainen. Urho E. Knuuti. Eeli Lepistö.
2166: 1086
2167:
2168: V1,4. - Lak.al. n:o 152.
2169:
2170:
2171:
2172:
2173: Vaittinen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisista terveyssisarista anne-
2174: tun lain muuttamisesta.
2175:
2176:
2177: E d u s k u n n a 11 e.
2178:
2179: Kunnalliset terveyssisaret ovat kunnallisia Aikaisemmin on lähdetty siitä että terveys-
2180: viranhaltijoita, joiden työaika on järjestetty sisaren työ olisi siinä määrin itsenäistä ettei
2181: ohjesääntöisesti. Laki kunnallisista terveyssisa- työaikalakia voitaisi soveltaa tai että työaika ei
2182: rista on annettu 1944 e1i ennen voimassa ole- olisi valvottavissa. Tämä ei enää pidä paik-
2183: vaa työaikalakia. Tämän takia laissa ja siihen kaansa, sillä yhä kiintenevä yhteistyö, parane-
2184: pohjautuen ohjesäännöissä sanamuoto ei anna vat liikenne- ja ·tietoyhteydet ovat saattaneet
2185: riittävää suoJaa työajan nykyaikaiselle järjeste- myös kunnalliset terveyssisaret täysin rinnas-
2186: 1ylle. tettaviksi muiden ammattikuntien kanssa.
2187: Viisipäiväistä työviikkoa ei ole toteutettu, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2188: terveyssisaret joutuvat ilman eri korvausta suo-
2189: rittamaan sunnuntaityötä, olemaan ympärivuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2190: rokausittain varalla ja jopa päivystämään. lakiehdotuksen:
2191:
2192:
2193: Laki
2194: kunnallisista terveyssisarista annetun lain muuttamisesta.
2195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista terveyssisarista 31 päivänä maa-
2196: liskuuta 1944 annetun lain (220/44) 12 § näin kuuluvaksi:
2197:
2198: 12 §.
2199: Kunnallisen terveyssisaren työaika järjeste-
2200: tään työlllikalain mukaisesti.
2201:
2202:
2203: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
2204:
2205: Aili Vaittinen. Niilo Tarvajärvi.
2206: 1087
2207:
2208: VI,5.- Lak.al. n:o 153.
2209:
2210:
2211:
2212:
2213: Vaittinen ym.: Ehdotus laiksi oppi- ja ammattikoulujen terveys-
2214: sisarista.
2215:
2216:
2217:
2218: E d u s k u n n a II e.
2219:
2220: Maamme yleisen terveyden- ja sairaanhoidon sissa sekä välittää lääkärin antamat ohjeet, neu-
2221: sekä yleisen sosiaaliturvajärjestelmän kehit- vot ja määräykset opettajille, oppilaille ja ko-
2222: tyessä ovat nimenomaan oppi- ja am.tnalttikou• teihin sekä suorittaa koululääkärin määräämät
2223: lujen oppilaat jääneet järjestelmällisen tervey- toimenpiteet oppilaille.
2224: denhoitotyön kannalta toisarvoiseen asemaan. 2. Terveellisen kouluympäristön luominen
2225: Lastenneuvolaissa aloitettu ja kansakouluissa tarkoittaa oppilaiden koulupäivien järjestämistä
2226: jatkettu terveydenhoitotyö on useimlll1ten kat- tasapainoisiksi, opettajien ja oppilaiden sekä
2227: kennut näiden oppilaiden osalta. kodin ja koulun suhteiden edistämistä, koulun
2228: Kansakoulujen terveydenhoitopalvelun laki- ja koulutien turvallisuuden sekä kouluruokai-
2229: sääteisen alun muodosti vuoden 1944 asetus lun .tar.kkailua sekä myös yleisen kouluhygie-
2230: kunnallisista terveyssisarista. V. 1952 säädet- nian valvontaa (koulun kunnossapito, valaistus,
2231: tiin laki kansakoulujen lääkärintoimesta ja v. äänieristys, lämmitys, tuuletus, käymälät, vesi-
2232: 1956 hammaslääkärintoimesta. ja viemärilaitteet sekä koulun asianmukaiset
2233: Oppi- ja ammattikoulujen terveydenhoito- terveydenhoitotilat ja -välineet).
2234: työn kehittäminen on jäänyt alan keskusviras- 3. Terveyskasvatuksella ja -valistuksella tar-
2235: tojen tehtäväksi. Varsinaisen lainsäädännön koitetaan sekä yksilö- että luokkakohtaista ope-
2236: muodostaman turvan ja riittävän työntekijä- tusta ja neuvontaa. Viime vuosina on koros-
2237: määrän puuttuessa terveydenhoitotyö valtion tettu terveellisten tapojen ja .tottumusten juur-
2238: oppikouluissa, yksityisoppikouluissa ja ammat- ruttamista koulunuorisoon, koska ennakolta
2239: tikouluissa on ollut puutteellista. ehkäisevä terveydenhoitotyö on halvinta ja
2240: Jotta oppi- ja ammattikoulujen terveyden- koska tuo ikäkausi on tavoitteiden saavuttami-
2241: hoitopalvelu voisi kehittyä tehokkaaksi ja op- selle otollinen.
2242: pilaita mahdollisimman hyvin auttavaksi, on Terveyskasvatuksen ja -valistuksen antami-
2243: kouluihin perustettava koululääkärien avuksi seen pystyviä ammattitaitoisia työntekijöitä ei
2244: terveyssisaren koko- tai osapäivävirkoja kou- ole pystytty osoittamaan: lääkäreitä ei riitä täl-
2245: lujen oppilasmäärän mukaisesti. laisiin tehtäviin ja esim. voimistelunopettajilla
2246: Kouluterveyssisaren toimialaan kuuluu neljä ei ole näihin tehtäviin riittävää ammatillista
2247: päätehtäväryhmää: 1) yksilöön kohdistuva ter- pätevyyttä eikä myöskään aikaa.
2248: veydenhoitotyö, 2) terveellisen kouluympäris- 4. Terveyskortiston hoitoon kuuluu oppi-
2249: tön luominen ja edistäminen, 3) terveyskasva- laskorttien ajantasalla pitäminen asiaankuulu-
2250: tuksen ja -valistuksen antaminen ja 4) ter- vine merkintöineen sekä terveyskorttien hank-
2251: veyskortiston hoito. kiminen uusien oppilaiden entisistä kouluista
2252: 1. Yksilöön kohdistuvalla terveydenhoito- kesän ja tarvittaessa lukukausien aikana. Am-
2253: työllä tarkoitetaan varsinaista kouluterveyden- matinvalinnanohjauksen lisääntyessä keski-
2254: hoitopalvelua (oppilaiden terveydentilan mää- koulu- ja lukioasteen viimeisen luokan oppi-
2255: rittäminen, erityistutkimusten suorittaminen, laille merkitsee se samalla myös lisätehtäviä
2256: todettujen vikojen ja häiriöiden saattaminen koululääkärille ja terveyssisarelle.
2257: hoitoon, tartuntatautien ehkäisy, ensiapupalvelu Koulujen terveydenhoitotyön tehokkuus rat-
2258: ja mielenterveystyö). Kouluterveyssisaren teh- kaisee, saavutetaan asetetut tavoitteet vai
2259: täviin kuuluu valmistella lääkärintarkastukset jääkö toiminta niroelliseksi ja pelkästään tilas-
2260: ja toimia koululääkärin apuna näissä tarkastuk- tomaininnaksi. Monissa yksityisoppikouluissa,
2261: 1088 VI,5.- Oppi- ja ammattikoulujen terveyssisaret.
2262:
2263: joihin viime vuosina on palkattu terveyssisaria keskusammattikouluja 8, kuntainliittojen am-
2264: koululääkärin avuksi, on terveyssisarille varattu mattikouluja 46 ja yksityisten kuntien omis-
2265: yleensä niin vähän työtunteja, ettei niiden sal- tamia 21.
2266: limassa ajassa työ aina vastaa tarkoitustaan. Ainakin sellaisiin oppi- ja ammattikouluihin,
2267: Valtion oppikoulut eivät ole pystyneet tähän- joiden oppilasmäärä on vähintään 900, tulisi
2268: kään, koska myönnetyt määrärahat eivät ole perustaa kokopäivätoiminen kouluterveyssisaren
2269: riittäneet terveyssisaren palkkaamiseen. virka ja oppilasmäärältään pienempiin koului-
2270: Lukuvuonna 1965-66 maassamme oli 145 hin osapäivätoimisia virkoja työmäärän mu-
2271: valtion oppikoulua, 350 yksityisoppikoulua ja kaisesti. Lukuvuoden 1964/65 tietojen mukaan
2272: 99 kunnallista keskikoulua. Edellisenä luku- tämä merkitsisi n. 40-50 kokopäiväviran ja
2273: vuonna yliopistoon ja korkeakouluihin johta- n. 15()-.200 erisuuruisen osapäiväviran perus-
2274: vista 384 oppikoulusta oli 15 yli 1 000 oppi- tamista oppikoulujen osalta. Yksityisoppikou-
2275: laan koulua, 24 oli sellaisia, joissa oppilas- lujen palveluksessa on nykyään n. 100 terveys-
2276: määrä oli 900-999 välillä ja 38 koulussa op- sisarta.
2277: pilasmäärä oli 800-899 välillä. Lukuvuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2278: 1964-65 maassamme oli 157 ammattioppi-
2279: laitosta, joiden yhteinen oppilasmäärä oli että Eduskunta hyväksyisi seur(l(Jvan
2280: 32 555. Yleisistä ammattikouluista on valtion lakiehdotuksen:
2281:
2282:
2283: Laki
2284: oppi- ja ammattikoulujen terveyssisarista.
2285:
2286: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2287:
2288: 1 §. luympäristön luominen ja edistäminen, 3) ter-
2289: Jokaisessa oppi- ja ammattikoulussa, jonka veyskasvatuksen ja -valistuksen antaminen.
2290: oppilasmäärä on vähintään 900, tulee olla pää- Kouluterveyssisaren tehtävät määritellään tar-
2291: toiminen terveyssisar. Oppilasmäärältään pie- kemmin ohjesäännöissä.
2292: nemmissä kouluissa tulee olla osapäivätoiminen
2293: terveyssisar, pienehköillä kouluilla voi olla 4 §.
2294: yhteinen terveyssisar, jolloin hänen virkansa Oppikouluterveyssisaren ohjesäännön hyväk-
2295: voi työmäärän perusteella tulla kokopäivätoi- syy kouluhallitus ja vahvistaa lääkintöhallitus,
2296: miseksi. ammattikouluterveyssisaren ohjesäännön hyväk-
2297: 2 §. syy ammattikasvatushallitus ja vahvistaa lää-
2298: Oppi- ja ammattikouluissa toimivalla ter- kintöhallitus.
2299: veyssisarelia tulee olla lääkintöhallituksen hy- 5 §.
2300: väksymä terveyssisaren pätevyys. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
2301: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
2302: 3 §. sella.
2303: Kouluterveyssisaren tehtävä oppi- ja ammat- 6 §.
2304: tikoulussa on kolmijakoinen: 1) yksilöön koh- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
2305: distuva terveydenhoitotyö, 2) terveellisen kou- kuuta 197 .
2306:
2307:
2308: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
2309:
2310: Aili Vaittinen. Sinikka Karhuvaara.
2311: 1089
2312:
2313: VI,6.- Lak.al. n:o 154.
2314:
2315:
2316:
2317:
2318: Haukipuro ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaiden terveydenhuol-
2319: losta.
2320:
2321:
2322: E d u s kun n a II e.
2323:
2324: Rintamasotilaat ovat terveydentilaltaan var- ja sairaanhoitoon, mutta ei kuitenkaan esittä-
2325: sin heikossa asemassa ja heidän kuolleisuus- nyt erityisiä toimenpiteitä sen edistämiseksi.
2326: prosenttinsa on huomattavasti normaalia kor- Sairausvakuutuslaki tuo myös rintamasotilaille
2327: keampi. Tarkasteltaessa tällaiseen kehitykseen erilaisia etuuksia, mutta on kuitenkin kohtuu-
2328: johtaneita syitä on ensinnäkin mainittava rinta- tonta, että rintamasotilas joutuu maksamaan
2329: mapalvelukseen tai vastaavaan liittyneiden epä- määrätyn osuuden menoista, jotka saattavat
2330: normaalien olosuhteiden sekä fyysisen että hen- olla sodan rasitusten aiheuttamat. Rintama-
2331: kisen rasituksen aiheuttama vajaakuntoisuus. sotilaat joutuvat ehkä useammin kuin muut
2332: Seuraavana tärkeänä seikkana on otettava huo- kansalaiset turvautumaan terveystutkimuksiin
2333: mioon sodan suoranaisesti aiheuttamat vammat ja sairaalahoitoon.
2334: Ja sairaudet. Ne ovat esiintyneet siinä määrin Rintamasotilaille voitaisiin kohtuullisilla val-
2335: piilevinä tai kotiuttamisvaiheen tiukan tulkin- tion kustannuksilla järjestää ilmaiset terveyden-
2336: nan mukaan niin vähäisinä, ettei niiden perus- tankastukset ja sairaanhoito. Tulisihan valtion
2337: teella ole myönnetty oikeutta minkäänlaiseen osaksi tällöin vain nykyisen sairausvakuutus-
2338: korvaukseen. Iän lisääntyessä vammat ja sai- lain ulkopuolella olevat 40 % kokonaiskustan-
2339: raudet ovat kuitenkin jatkuvasti pahentuneet. nuksista.
2340: Täten voidaan todeta, että rintamasotilaiden Rintamasotilaiden terveyshuollosta olisi sää-
2341: terveydenti:lan heikkeneminen on ollut pitkä- dettävä erikoislailla, joka antaisi rintamasoti-
2342: adlk,aisen, usein huomaamattoman kehityksen laille ilmaisen terveyshuollon.
2343: tuilos. Edellä olevan perusteella esitämme,
2344: Vuonna 1967 mietintönsä jättänyt Rintama-
2345: sotilaiden sosiaalietukomitea kiinnitti huomiota että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2346: esityksessään myös rintamasotilaiden terveyden- lakiehdotuksen:
2347:
2348:
2349:
2350: Laki
2351: rintamasotilaiden terveydenhuollosta.
2352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2353:
2354: 1 §. maksutta ne lääketieteelliset tutkimus- ja hoito-
2355: Rintamasotilaalla on oikeus ilmaiseen tervey- toimenpiteet, jotka suoritetaan tässä tarkoite-
2356: denhuoltoon, sen mukaan kuin tässä laissa sää- tun sairaalan poliklinikalla.
2357: detään. Kunnan tai kaupunginlääkärin rintamasoti-
2358: 2 §. laalle suorittamat tutkimus- ja hoitotoimenpi-
2359: Rintamasotilaalla on oikeus saada maksuton teet ovat maksuttomia.
2360: sairaanhoito kunnan tai kuntainliiton omista-
2361: massa paikallis-, alue- tai keskussairaalassa, 3 §.
2362: nhln myös yliopistollisessa keskussairaalassa. Rintamasotilaiden .terveydenhuollosta kun-
2363: Niinikään rintamasotilaaJ.la on oikeus saada nalle, kuntainliitolle taikka yliopistolliselle kes-
2364: 137 427/70
2365: 1090 VI,6.- Rintamasotilaiden terveydenhuolto.
2366:
2367: kussairaalaliitolle aiheutuvat kustannukset kor- töönpanosta ja soveltamisesta. annetaan asetuk-
2368: vataan valtion varoista. sella.
2369: 5 §.
2370: 4 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2371: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- kuuta 1971.
2372:
2373:
2374: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
2375:
2376: Erkki Haukipuro. Eino Uusitalo.
2377: Veikko Hanhirova. Orvokki Kangas.
2378: Paavo Niinikoski. Matti Ruokola.
2379: Artturi Jämsen. Saimi Ääri.
2380: Pentti Pekkarinen. Mikko Kaarna.
2381: Reino Kangas. Tahvo Rönkkö.
2382: Yrjö Sinkkonen. Esko Härkönen.
2383: Esko Pekonen. Aaro Lintilä.
2384: Katri-Helena Eskelinen. Katri Kaarlonen.
2385: Esu Niemelä. Sylvi Saimo.
2386: Nestori Kaasalainen. Jouko Siikaniemi.
2387: Taisto Tähkämaa. Lea Sutir..en.
2388: Matti Maijala. Matti Mattila.
2389: Ahti Pekkala. Paavo Väyrynen.
2390: Heimo Linna. Pentti Poutanen.
2391: Pekka Vilmi. Eino Lottanen.
2392: 1091
2393:
2394: Vl,7.- Lak.al. n:o 155.
2395:
2396:
2397:
2398:
2399: Aalto ym.: Ehdotus laiksi epilepsiaa sairastavien tutkimus- ja
2400: hoitolaitosten valtionavusta.
2401:
2402:
2403: E d u s kun n a 11 e.
2404:
2405: . Laki kaatumatautisten hoitolaitosten valtion- heidän työkykynsä ei alene sairaudestaan huoli-
2406: avusta on annettu 14 päivänä kesäkuuta 1951. mat\ta - tämä voidaan jossain määrin suorit-
2407: Kyseinen laki on monessa mielessä täysin van- taa niissä keskussairaaloissa, joissa on jo neu-
2408: hentunut. Todellisuudessa ei ole olemassa sel- rologista asiantuntemusta poliklinikoilla. Ykffi-
2409: laista tautia kuin kaatumatauti, vaan tämän tyislääkärit suorittavat tätä myös jonkin verran,
2410: jo vanhentuneen nimen taakse kätkeytyy lukui- mutta on runsaasti sellaisia tapauksia, jotka tar-
2411: sia erilaisia tajunnantason häiriötiloja ja kouris- vitsevat tällaista tutkimusta ja valvontaa sään-
2412: tuskohtauksia mitä moninaisimpien syitten seu- nölliffio väliajoin ja sellaiseen ei maassamme ole
2413: rauksena kuten synnyltysvauriot, aivo- ja aivo- virallisesti olemassa kuin erittäin harvoissa pai-
2414: kalvontulehdukset, aivovammat (työ- ja lii- kossa mahdollisuutta. Ei voine olla oikein, että
2415: kennetapaturmasyyt), hermoston epämuodos- tällaisia henkilöitä myöskään ohjataan parem-
2416: tumat, hermostoa rappeuttavat sairaudet, ai- man puutteessa rodelisairaaloihin tutkimuksiin,
2417: neenvaihduntasairaudet jne. Epilepsia sen eri vaikka heidän psy-ykkisissä toiminnoissaan ei
2418: muodoissa on vain oire näin ollen jostain aivo- ole mitään poikkeavuutta. Edelleen on run-
2419: jen sairaudesta. Eräs pieni ryhmä potilaita saa saasti sellaisia tapauksia kohtauspotilaiden jou-
2420: niin runsaasti tajunnanhäiriö- ja kouristuskoh- kossa, jotka eivät voi enää entiSitä ammattiaan
2421: tauksia, että on epäiltävissä heidän perineen :kohtausten vuoksi hoitaa, vaan he joutuvat
2422: erittäin poikkeavan hermoston reaktiotavan ul- uuteen rtyöhön. Tätä varten on heidän työky-
2423: koisille ärsykkeille ja sisäisille elintoimintojen kynsä voitava asiantuntijoitten valvonnassa to-
2424: muutoksille, jolloin he saavat kohtauksia. Heillä deta ja samalla määriJtellä, millaiseen työhön he
2425: on kuitenkin myöskin tällöin useimmiten hen- kukin oman yksilöllisen sairautensa rajoissa
2426: kisten toimintojen kohdalla ja älyllisessä ta- voisivat kyetä. Lisäksi on lukuisa joukko epi-
2427: sossa poikkeamia sekä muita oireita siinä mää- leptisiä kohtauksia saavia, jotka eivät kykene
2428: rin, että he tarvitsevat erityistä laitoshoitoa, ansiotyöhön ilman erityishenkilöstön valvontaa
2429: joka nykyisen lain mukaan yhtä hyvin kävisi ja apua. He tarvitsisivat joko suojatyöpaikkaa
2430: kehitysvammaisia hoitavJen laitosten puitteissa. taikka ns. päiväsairaalatoimintaa erityisavolai-
2431: Kyseisen ryhmän jäseniä, joita on vain pieni toksen pmtteissa. Yhteenvetona edellisestä on
2432: määrä, pidetään vanhentuneitten käsitysten siis nykyaikainen mielenterveyden ja fyysisen
2433: mukaan koko noin 20 000 henkilön, jotka terveyden hoitoon ja ylläpitämiseen tähtäävä
2434: maassamme saavat erilaisia tajunnanhäiriö- ja kuntouttaminen epilepsiapotilaitten kohdalla
2435: kounistuskohtau:ksia, tunnuskuvina ja koko mahdollista parhaiten ns. avohuoltokeskusten
2436: ryhmä samaistetaan heihin. Tämä on johtanut avulla, jotka toimivat tutkimus- ja hoitolaitok-
2437: siihen umpikujaan, mikä maassamme vallitsee sina omaten edellytykset ja mahdollisuudet
2438: epilepsia-potilaiden huollon kohdalla. poThkliiniseen jatkotutkimukseen ja hoitoon se-
2439: Nykyaikaisen käsityksen mukaan on henki- kä työkunnon ja työtrudon arviointiin päivä-
2440: löt, jotka saavat ajoittain aivoperäisJä kohtauk- sairaala- ja suojatyöpaikkamahdollisuuksien puit-
2441: sia, hrudettava Jääkkeellisesti ja ajo1ttaisilla teissa.
2442: tarkastuksilla (mm. eeg- tutk1muksella ja lääke- Kaiken edellä olevan perusteella on valta-
2443: ainemäärien seerumitarkistuksilla) joko poli- kunnallisesti tärkeätä, että n. 20 000 potilaan
2444: kLiinisesti tai erikoistarkastuspaikoissa niin, että työkyvyn oikeaan arviointiin ja työkunnon yllä-
2445: 1092 VI,7.- Kaatumatautisten hoitolaitosten valtionapu.
2446:
2447:
2448: pitämiseen tulisi voida perustaa lääkintöhalli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2449: tuksen tarpeelliseksi katsoma määrä epilepsia- nioittaen,
2450: potilaiden tutkimus- ja hoitolaitoksia.
2451: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2452: lakiehdotuksen:
2453:
2454:
2455: Laki
2456: epilepsiaa sairastavien tutkimus- ja hoitolaitosten valtionavusta.
2457: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2458:
2459: 1 §. lopettaa t01m1ntansa tai muutetun totmtntansa
2460: Kunnallinen ja yksityinen epilepsiaa sairasta- johdosta tai muuten ei enää täytä niitä ehtoja,
2461: via henkilöitä tutkiva ja hoitoa antava laitos, jotka valtionavun saamiseksi vaaditaan, on val-
2462: jonka sosiaali- ja terveysministeriö katsoo tar- tiolla vuoden kuluessa siitä, kun tapahtuneesta
2463: peelliseksi ja lääkintöhallitus tarkoitustaan vas- muutoksesta on laitoksen puolesta ilmoitettu
2464: taavaksi, saa valtionapua kunnossapito- ja käyt- lääkintöhallitukselle taikka lääkintöhallitus on
2465: tökustannuksiin puolet hyväksyttävien kustan- todennut laiminlyönnin ehtojen täyttämisessä
2466: nusten määrästä ja perustamiskustannuksiin tapahtuneen, oikeus lunastaa laitos omakseen
2467: niin ikään puolet sosiaali- ja terveysministeriön valtioneuvoston määräämästä kohtuullisesta ar-
2468: vahvistaman sunnitelman mukaisista hyväksyt- viohinnasta. Sanottua valtionapua on vastaa-
2469: tävistä perustruniskustannuksista. Perustamis- valta osalta pidettävä lunastushinnan suorituk
2470: kustannuksina pidetään myös laajentamisesta sena.
2471: tai peruskorjauksista aiheutuneita kustannuksia. 4 §.
2472: Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
2473: 2 §. misesta samoin kuin valtionavun saamiseen
2474: V a1tionapua saavien tutkimus- ja hoitolaitos- liittyvistä ehdoista annetaan asetuksella.
2475: ten tutkimus- ja hoitomaksut vahvistaa sosiaali-
2476: ja terveysministeriö lääkintöhallituksen esityk- 5 §.
2477: sestä. Tämä lalci. tulee voimaan pa1vana
2478: 3 §. kuuta 19 ja sillä kumotaan kaatumatautis-
2479: Jos laitos, joka on saanut valtionapua perus- ten hoitolaitosten valtionavusta 14 päivänä
2480: tamiskustannuksiin, siirtyy toiselle omistajalle, kesäkuuta 1951 annetun laki (367/51).
2481:
2482:
2483: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
2484:
2485: Lyyli Aalto. Eero Laine. Heikki Hykkäälä.
2486: Bror Lillqvist. Esko Niskanen. Eero Salo.
2487: Uljas Mäkelä. Eeli Lepistö. Väinö Turunen.
2488: Tyyne Paasivuori. Reino Breilin. Paavo Tiilikainen.
2489: Sinikka Luja. Matti Ahde. Sakari Knuuttila.
2490: Erkki Tuomioja. Lars Lindeman.
2491: 1093
2492:
2493: Vl,8.- Lak.al n:o 156.
2494:
2495:
2496:
2497:
2498: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi ehkäisyneuvonnasta.
2499:
2500:
2501: E d u s k u n n a 11 e.
2502:
2503: Perhesuunnittelu ja siihen liittyvä syntyvyy- keva lainsäädäntö nyt saattaa kiireellisesti voi-
2504: den säännöstely on tunnustettu koko maailman maan. Mainitun komitean käsityksestä poike-
2505: tulevaisuutta ratkaisevasti sääteleväksi ongel- ten ei ehkäisyneuvontaa tulisi kuitenkaan to-
2506: maksi. Tämän johdosta asiaan on kiinnitetty teuttaa erillisen ehkäisyneuvolaverkon perus-
2507: eri kansalaispiirien keskuudessa suurta huo- tamisen kautta, ·vaan ehkäisyneuvonnan on kat-
2508: miota, mutta varsinaista lainsäädännöllistä sottava kuuluvan osana kansanterveystyöhön ja
2509: asian järjestelyä ei maassamme ole toistaiseksi koulujen opetusohjelmaan terveyskasvatuksessa.
2510: saatu aikaan. Edellä sanottuun viitaten on katsottava, että
2511: Syntyvyyden säännöstelyyn kuuluvan neu- ehkäisyneuvontaa voidaan antaa joko ryhmä-
2512: vonnan Jakisääteinen puuttuminen maassamme valistustilaisuuksissa tai henkilökohtaisena eh-
2513: on koettava huomattavana epäkohtana. Vuonna käisyneuvontana lähinnä lääkärien vastaan-
2514: 1968 annetun aborttikomitean mietinnön mu- otoilla tai neuvolaissa muun sairaanhoitokoulu-
2515: kaan todetaan ehkäisyneuvonnan lisäämisen tuksen saaneiden henkilöiden toimesta sekä li-
2516: tarve ilmeiseksi. Ehkäisyneuvontaa koskevan säksi kouluissa terveyskasvatuksen yhteydessä
2517: lainsäädännön aikaansaamista kiirehtii erityi• peruskoulun viimeisellä asteella, jotta tällöin
2518: sesti se seikka, että raskauden keskeyttämistä kaikki oppivelvollisuus~käiset tulisivat siitä
2519: koskevan kesäkuun alusta voimaan asturvan osallisiksi. Yleisen terveysneuvontaohjelman ja
2520: uuden lainsäädännön yhteydessä siirrytään en- nimenomaan kouluja ja nuoria aikuisia koske-
2521: tistä vapaampaan raskauden keskeyttämisen sal- van terveyskasvatusohjelman laatiminen siten,
2522: limiseen maassamme siinä määrin, että on pe- että terveydenhoidon eri osa-alueita keskenään
2523: ]ättävissa raskauden keskeyttämisestä muodos- tasapainoisesti ja kulloistenkin tarpeiden mu-
2524: tuvan erään syntyvyyden säännöstelykeinon. kaan ajankohtaisesti käsitellään, on erittäin
2525: Edellä sanotun komitean käsityksen mukaan laajakantoinen ja vaativa tehtävä, johon lain-
2526: ehkäisyneuvonnan ensisijaisuutta raskauden säädännön aikaansaamisen yhteydessä olisi erik-
2527: keskeyttämiseen verrattuna tulisi tähdentää seen paneuduttava.
2528: erityisen ehkäisyneuvontalain säätämisellä. Kun Edellä esitctyn perustieella esitämme,
2529: edellä mainitun raskauden keskeyttämistä kos-
2530: kevan lainsäädännön yhteydessä hallitus ei kui- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2531: tenkaan ehdottanut erityisen ehkäisyneuvonta- lakiehdotuksen:
2532: lain säätämistä, tulisi ehkäisyneuvontaa kos-
2533:
2534:
2535: Laki
2536: ehkäisyneuvonnasta.
2537: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2538:
2539: 1 §. Kouluissa annettavasta terveyskasvatuksesta
2540: Yleiseen terveysneuvontaan ja -kasvatukseen vastaa kouluhallitus.
2541: liittyvän ehkäisyneuvonnan ylin johto ja ke- Lääkintöhallitus voi uskoa erityisiä toimen-
2542: hittäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministe- piteitä sopivaksi katsomansa yhteisön hoidet-
2543: riön alaisena toimivalle lääkintöhallitukselle. tavaksi.
2544: 1094 VI,S.- Ehkäisyneuvonta.
2545:
2546: 2 §. 3 §.
2547: Lääkintöhallitus huolehtii erilaisia terveys- Henkilökohtaisen ehkäisyneuvonnan saami-
2548: kas·vatusmenetelmiä hyväksi käyttäen kansalai- sesta neuvottavalle aiheutuvien kustannusten
2549: sille annettavasta yleisestä ehkäisyneuvonnasta. korvaamisesta säädetään sairausvakuutuslaissa.
2550: Koulujen opetusohjelmiin on sisälly.tettävä
2551: yleistä ehkäisyneuvontaa terveyskasvatukseen 4 §.
2552: liittyvänä. Henkilökohtaisen ehkäisyneuvonnan yhtey-
2553: Lääninlääkärin on lääkintöhallituksen ohjei- dessä on neuvottavalle selostettava raskauden
2554: den mukaisesti alueellaan huolehdittava, että keskeyttämiseen liittyviä vaaratekijöitä.
2555: lääkärien ja muiden tehtävään kou1utettujen
2556: henk1löiden toimesta annettavaa henkilökoh- 5 §.
2557: taista ehkäisyneuvontaa on riittävästi saata- Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
2558: vissa. misesta antaa lääkintöhallitus ja koulujen ter,
2559: veyskasvatuksen osaLta kouluhallitus.
2560:
2561:
2562: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
2563:
2564: Eeva Kauppi. Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki.
2565: Elly Sigfrids. Mauri Seppä. Erkki Hara.
2566: Pekka Haarla. Juhani Orrenmaa. Anna-Liisa Linkola.
2567: Bror Lillqvist. Aslak Aas. Victor Procope.
2568: Sylvi Saimo. G. Laatio. Ragnar Granvik.
2569: Katri Kaarlonen. Olavi Nikkilä. Eeva Särkkä.
2570: Katri-Helena Eskelinen. P. Mäki-Hakola. Aili Vaittinen.
2571: Salme Katajavuori. Maija Heino. Nillo Tarvajärvi.
2572: Carl Olof Tallgren.
2573: 1095
2574:
2575: VI,9.- Lak.al. n:o 157.
2576:
2577:
2578:
2579:
2580: Kaipainen ym.: Ehdotus laiksi psykologien pätevyyden kontrol-
2581: loimisesta.
2582:
2583:
2584: E d u s k u n n a II e.
2585:
2586: Eduskunta hylkäsi 25. 4. 1969 opetusminis- mukseen, ohjaukseen, neuvontaan tai hoitoon
2587: teriön valmisteleroan hallituksen lakiehdotuk- rinnastettavissa olevaa yksilöllistä asiakaskäsit-
2588: sen psykologeista. Hylätessään lakiesityksen, telyä. Myös näiden psykologien pätevyyden
2589: eduskunta kuitenkin totesi lainsäädännön tar- yhtenäinen kontrolli on asiakkaiden oikeus-
2590: peellisuuden ja edellytti psykologeja koskevan turvankin kannalta välttämätön.
2591: lain kiireellistä aikaansaamista. Sivistysvalio- Psykologien pätevyyden kontrolli ei ole tar-
2592: kunta toteaa mietinnössään n:o 3/1969, että koituksenmukaisesti toteutettavissa eri hallin-
2593: psykologien ammattipätevyydelle samoin kuin non alueiden erityislainsäädännöllä. Sen sijaan
2594: koulutukselle on asetettava riittävät vaatimuk- on pyrittävä siihen, että eri hallinnon alueilla
2595: set ja että paitsi koulutuksen tehostamista on vastaavissa yksilöllistä asiakaskäsittelyä edellyt-
2596: edellytettävä luotettavaa menettelyä psykolo- tävissä psykologin tehtävissä pätevyysvaatimus-
2597: gien ammattipätevyyden toteamiseksi ja heidän ten määrittely, pätevyyden toteaminen ja myös
2598: toimintansa valvomiseksi. aiemmin myönnetyn pätevyyden evääminen ta-
2599: Eduskunnan aikaisemmin hylkäämän psyko- pahtuu yhtenäis~sti ja yhtenäisellä asiantunte-
2600: logeja koskevan lakiehdotuksen heikkoutena muksella. Mikäli tämä suoritettaisiin erillis-
2601: on pidettävä mm. sitä, että laki oli luonteel- ratkaisuna eri hallinnon alueilla, ·olisi olemassa
2602: taan ja hengeltään laadittu psykologeihin yksi- vaara, että kontrollin ulkopuolelle jäisi psyko-
2603: löllisessä asiakassuhteessa olevien henkilöiden logeja, joiden pätevyyden ja toiminnan asian-
2604: etujen suojaamiseksi eikä sellaisenaan ollut mukainen kontrolli kuitenkin olisi yhteiskun-
2605: tarpeellinen kaikilla aloilla, joilla psykologiaa nan kannalta tarkoituksenmukaista, pieniä psy-
2606: ja muita käyttäytymistieteitä sovelletaan. Psy- kologiryhmiä, joiden osalta ei voida järjestää
2607: kologilain hylkäämiseen on vaikuttanut myös erillistä järjestelmää pätevyyden hoitamiseksi.
2608: se, että lääkintöhallituksen toimesta oli val- Eri hallinon aloilla toimiviita psykologeilta
2609: misteltu lakiesitystä eräiden henkilöiden (mm. voida~n eri tehtävissä edellyttää erikoispäte-
2610: psykologien) oikeudesta toimia terveydenhuol- vyyttä, esim. erikoistuneisuutta lapsipsykologi-
2611: lon tehtävissä. Lääkintöhallituksen suunnitte- sun kysymyksiin, psykoterapiaan, koulu- ja kas-
2612: lema laki olisi luonteeltaan erityislaki, joka vatuspsykologisun kysymyksiin jne. Samoja eri-
2613: ratkaisisi psykologien pätevyyden kontrollin koispätevyyksiä voidaan kuitenkin edellyttää
2614: ainoastaan oman hallinnonalueensa psykologien eri, hallinnon alueilla. Näinollen erikoispäte7
2615: osalta ja loisi puitteet terveydenhuollon alu- vyyksien määrittely ja niiden myöntäminen
2616: eella toimivien psykologien erikoispätevyyksien tapahtuu tarkoituksenmukaisimmin lautakun-
2617: määrittelemiselle. Terveydenhuolionkin alueella nassa, jossa ovat riittävästi edustettuina eri
2618: toimivien psykologien erikoispätevyysvaatimus- hallinnonalat ja psykologian yliopisto-opetus.
2619: ten määrittely on huomattavasti yksinkertai- Psykologeihin tutkimus-, neuvonta-, ohjaus-,
2620: sempaa, mikäli psykologeja koskevalla yleis- hoito- tai vastaavassa asiakassuhteessa olevien
2621: lailla on säädetty se menettelytapa, jolla mää- yksilöiden etujen suojelemiseksi ja tähän asia-
2622: ritellään psykologien yleiset pätevyysvatimuk- kassuhteeseen sisältyviä tehtäviä suorittåvien
2623: set, todetaan pätevyys ja pidetään luetteloa psykologien ammattitaidon ja toiminnan val-
2624: yleiset pätevyysvaatimukset täyttävistä psyko- vomiseksi on näinollen tarpeen laki, joka luo
2625: logeista. Lisäksi on .huomattava, että psykolo- puitteet ja järjestyksen, jonka mukaan tietyn
2626: geja toimii enin osa muilla hallinnon alueilla pätevyyden omaavista psykologeista pidetään
2627: tehtävissä, jotka sisältävät yksilölliseen tutki· luetteloa, miten luetteloon merkitään ja miten
2628: 1096 V1,9.- Psykologien pätevyys.
2629:
2630:
2631: siitä poistetaan. Tällöin jää eri hallinnon aluei- käyttäytymistieteiden vapaata soveltamista ja
2632: den erityislainsäädännöllä määriteltäväksi, mis- jättää avoimet mahdollisuudet psykologisen ja
2633: sä viroissa, tehtävissä ja toimissa edellytetään muun käyttäytymistieteellisen tiedon sovelta-
2634: näin määriteltyä psykologin pätevyyttä, joko miselle niillä alueilla, joilla yhteiskunta ei kat-
2635: yleistä psykologin pätevyyttä tai jotain erikois- so tarkoituksenmukaiseksi edellyttää tietyllä
2636: pätevyyttä. tavalla määriteltyä psykologin pätevyyttä. Täs-
2637: Näin toteutettuna psykologien toiminnan la- sä muodossa yleinen psykologeja koskeva laki
2638: kisääteinen järjestely on lain soveltamisalan parhaiten vastaa psykologian sovellutuksia
2639: puolesta tarkoituksenmukainen ja vastaa kehi- käyttävien hallinnonalojen tarpeita.
2640: tystä, joka on tapahtunut aiemman hallituksen Edellä esitetyin perustein esitämme,
2641: psykologilakiesityksen pohjana olleen v. 1964
2642: valmistuneen komiteamietinnön jälkeen. Näin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2643: laadittava laki ei tule rajoittamaan muiden lakiehdotuksen:
2644:
2645:
2646:
2647: Laki
2648: psykologien pätevyyden kontrolloimisesta.
2649: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2650:
2651: 1 §. Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä
2652: Psykologeihin tutkimus-, neuvonta-, ohjaus-, ulkomailla laillistettu psykologi voidaan mer-
2653: hoito- tai vastaavassa asiakassuhteessa olevien kitä psykologiluetteloon.
2654: yksilöiden etujen suojelemiseksi sekä tähän
2655: asiakassuhteeseen sisältyviä tehtäviä suoritta-
2656: vien psykologien ammattitaidon ja toiminnan 4 §.
2657: valvomiseksi noudatetaan mitä jäljempänä tässä Psykologiluetteloon merkitsemisestä ja siitä
2658: laissa säädetään. poistamisesta päättää sosiaali- ja terveysminis-
2659: teriö. Jos psykologiluetteloon merkitsemistä
2660: 2 §. koskeva hakemus hylätään, on päätös perus-
2661: Psykologi, joka täyttää tässä laissa tarkoi- teltava.
2662: tetut vaatimukset, voidaan hakemuksesta mer-
2663: kitä sosiaali- ja terveysministeriön pitämään 5 §.
2664: psykologiluetteloon. Sosiaali- ja terveysministeriön alaiseksi neu-
2665: Psykologiluetteloon merkityllä psykologilla voa antavaksi toimielimeksi sekä laillistettujen
2666: on oikeus käyttää nimitystä laillistettu psyko- psykologien toimintaa valvovaksi perustetaan
2667: logi. valtion psykologilautakunta, jonka kokoonpa-
2668: Ministeriö voi hakemuksesta myöntää lail- nosta, tarkemmista tehtävistä ja työjärjestyksestä
2669: listetulle psykologille oikeuden tiedottaa ole- säädetään asetuksella.
2670: vansa perehtynyt johonkin psykologian erikois-
2671: alaan tai erityisesti hoitavansa joitakin psyko- 6 §.
2672: logian alaan kuuluvia tehtäviä. Laillistetun psykologin tulee rehellisesti ja
2673: tunnollisesti suorittaa hänelle uskotut tehtävät.
2674: 3 §. Laillistettu psykologi on velvollinen antamaan
2675: Psykologiluetteloon voidaan merkitä maassa valtion psykologilautakunnalle sen pyytämiä
2676: asuva psykologi, joka tietoja.
2677: 1 ) ei ole holhottava;
2678: 2) on suorittanut sellaiset opinnäytteet kuin 7 §.
2679: asetuksella tarkemmin säädetään; sekä Laillistetun psykologin ja hänen apulaisensa
2680: 3) on asetuksella tarkemmin säädettävällä vaitiolovelvollisuudesta on voimassa, mitä oi-
2681: tavalla perehtynyt 1 §: ssä tarkoitettuun psy- keudenkiiymiskaaren 17 luvun 23 §: ssä ja
2682: kologin työhön. rikoslain 38 luvun 3 §:ssä on säädetty.
2683: VI,9- Kaipainen ym. 1097
2684:
2685: 8 §. 9 s.
2686: Jos laillistettu psykologi toimessaan tahalli- Joka on poistettu psykologiluettelosta, voi-
2687: sesti tekee vääryyttä tai muutoin menettelee daan hakemuksesta siihen merkitä uudelleen.
2688: epärehellisesti psykologina, on sosiaali- ja ter-
2689: veysministeriön poistettava hänet psykologi- 10 §.
2690: luettelosta joko määräajaksi tai toistaiseksi. Jos Jos joku, jota ei ole merkitty psykologiluet-
2691: asianhaarat ovat lieventävät, voidaan hänelle teloon, käyttää itsestään nimitystä laillistettu
2692: luettelosta poistamisen sijasta antaa varoitus. psykologi, taikka muutoin ilmoittaa ammatti-
2693: Jos laillistettu psykologi muutoin laiminlyö alansa siten, että hänen sen perusteella voidaan
2694: velvollisuutensa psykologina, tulee sosiaali- ja olettaa olevan luetteloon merkitty, tuomitta-
2695: terveysministeriön antaa hänelle huomautus tai koon sakkoon. Sama olkoon laki laillistetusta
2696: varoitus taikka, jos asianhaarat ovat raskautta- psykologista, joka erheellisesti tiedottaa saa-
2697: vat, poistettava hänet psykologiluettelosta mää- neensa 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun oikeu-
2698: räajaksi. den.
2699: Rangaistusvaatimuksen 1 momentissa tar-
2700: Jos laillistettu psykologi ei enää täytä 3 § :n koitetusta teosta saavat tehdä virallinen. syyt-
2701: 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja vaati- täjä, valtion psykologilautakunta taikka laillis-
2702: muksia, on hänet poistettava psykologiluette- tettu psykologi.
2703: losta. 11 §.
2704: Sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä, Tarkemmat määräykset tämän lain taytan-
2705: että päätöstä, jolla henkilö on poistettu psyko- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
2706: logiluettelosta, on heti noudatettava. tuksella.
2707:
2708:
2709: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
2710:
2711: Osmo Kaipainen. A.-V. Perheentupa.
2712: Ilmo Paananen. Matti Ruokola.
2713: Tellervo Koivisto. Sakari Knuuttila.
2714: Kaisa Raatikainen. Uljas Mäkelä.
2715: Väinö Vilponiemi. Pauli Räsänen.
2716:
2717:
2718:
2719:
2720: 138 427/70
2721: 1098
2722:
2723: Vl,10.- Lak.al. n:o 158.
2724:
2725:
2726: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi lihantarkastuslain muuttamisesta.
2727:
2728: E d u s k u n n a 11 e.
2729:
2730: Lihantarkastus on nimenomaan terveydelli- palkkaUIS ei missään tapauksessa edellytä eläin-
2731: seltä kannalta elintarvikevalvonnan keskeisim- lääkärin jatkuvaa paikallaoloa teurastamossa,
2732: piä tehtäviä. Kuitenkin vielä säädettäessä ny·· vaikka se, että kyseessä on hyväiksytty teuras-
2733: kyisin voimassa olevaa lihantarkastuslakia, mikä tamo, tarkoittaa lihantarkastuksen suorittamista
2734: tapahtui vuonna 1960, katsottiin, ettei lihan- siten, että eläimet tarkastetaan elävinä ennen
2735: tarkastuspakkoa voida toteuttaa koko maassa, teurastusta ja että mm. mahat ja tsuolet tarkas-
2736: koska lihan saanti näin saattaisi joissakin osissa tetaan. Nämä toimenpiteet voi ainoastaan pää-
2737: maata vailreutua. Tarkastamattomao lihan toiminen ·tarkastuseläinlääkäri suorittaa lainmu-
2738: myynti on jatlkuvasti vähenrt:ynyt sekä yleisen kaisesti, joten lihantarkastus hyväksytyssä teu-
2739: valistuksen Hsääntymisen että teurastamotoi- rastamossa, jossa on sivutoiminen tarkastus-
2740: minnan keskittymisen ansiosta. Tällä hetkellä eläinlääkäri, vastaa suunnilleen lihantarkasta-
2741: ei lihantarkastuksen tekeminen pakolliseksi mossa tai tämän toimesta muussa kuin hyväk-
2742: koko maassa enää aiheuta vaikeuksia lihan sytyssä ·teurastamossa suoritettavaa lihantarkas-
2743: hankinnalle eikä .kuluttajille haitallista vaiku- tusta. Teurastamoteollisuuden organisaatio on
2744: tusta lihan hintaan. Siksi tulisi lihantarkastus- Suomessa nykyisin sellainen, että päätoimisen
2745: pal&.o lopultakin toteuttaa koko maassa, mikä tarkastuseläinlääkärin paikkaaminen merkitsee
2746: edellyttäisi lihantarkastuslain 3 § :n muutta- liian suurta taloudellista rasitetta ·monille teu-
2747: mista. Lihantarkastuspakko tulisi toteuttaa rastamoille, koska suuri osa teurastamoista on
2748: koko maassa siten, että se edelleen olisi pää- varsin pieniä. Siksi tulisi nykyisin voimassa-
2749: asiassa kunnallinen tehtävä. Siltä osin, mikä olevan lihantarkastuslain ( 160/60) 5 §:n 1
2750: koskee lihantarkastuksesta kannettavia maksuja, momentin tarkoittamat hyväksytyt teurastamot
2751: ovat nykyisen lihantarkastuslain ( 160/60) jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, m~ten
2752: säännökset riittäviä si,ten, että uudistus voi- lihantarkastus niissä suoritetaan. Ensimmäisen
2753: daan toteuttaa lisäämättä kuntien kustannuk- ryhmän muodostaisivat nykyisen käytännön
2754: sia. Uusi järjestelmä ei myöskään aiheuta oleel- mukaisesti hyväksytyt teuras•tamot, joiden tar-
2755: lisia lisäkustannuksia teurastustoimintaa har- kastuseläinlääkäri olisi kokopäivätoiminen, toi-
2756: joittaville yrityksille. sen hyväksytyt teurastuspaikat, joissa lihantar-
2757: Pienissä teurastamoissa, joita Suomessa on kastus hoidettaisiin kunnallisten lihantarkasta-
2758: kolmisenkymmentä, hoitavat lihantarkastusta maiden toimesta ja näille maksettavaa kor-
2759: yleensä tarkastuseläinlääkärit. Näissäkin teuras- vausta vastaan, kuten nytkin tapahtuu eräissä
2760: tamoissa suoritetaan teurastusta normaalin 40 muissa kuin hyväksytyissä teurastamoissa. Li-
2761: tunnin työviikon puitteissa, mikä merkitsee hantarkastuksen taso ei käytännössä laskisi,
2762: sitä, että laitoksessa on lihantarkastustehtäviä vaikka tällainen lainmuutos toteutettaisiin,
2763: suunnilleen koko kahdeksantuntisen työpäivän koska nykyistäkään lakia ei pienissä teurasta-
2764: ajan, mikäli tarkastus suoritetMn nykyisin voi- moissa yleensä voida noudattaa. Näin ollen ku-
2765: massaolevan lihantarkastuslain ( 160/60) 7 §:n luttajan turvallisuutta ei todellisuudessa huo-
2766: 1 momentin sekä sanotun lain nojalla annettu- nonnettaisi, vaikka hyväksytyssä teurastamossa
2767: jen hyväksytyssä teurastamossa suoritettavaa suoritettava lihantarkastus tulisikin olemaan
2768: lihantarkastusta koskevien määräyksien mukai- täydellisempi kuin hyväksytyssä teurastuspai-
2769: sesti. Lihantarkastuslaki tuntee lihantarkasta- kassa suoritettava. Toistaiseksi on kuitenkin
2770: massa tai hyväksytyssä teurastamossa tapahtu- mahdotonta toteuttaa kaiken lihan tarkastusta
2771: van lihantarkastuksen lisäksi myös muussa kuin sillä tavoin kuin nykyinen lainsäädäntö hyväk-
2772: hyväksytyssä teurastamossa suoritettavan lihan- syttyjen teurastamojen osalta edellyttää.
2773: tarkastuksen, jossa noudatetaan samaa tarkastus- Nykyisen lihantarkastuslain ( 160/60) 5 §:n
2774: tapaa kuin lihantarkastamossa. Hyväksytyn 2 momentti tuntee käsitteen "muu kuin hy-
2775: teurastamon sivutoimisen tarkastuseläinlääkärin väksytty teurastamo". Koska lihan hygieeni-
2776: VI,lO.- Koivisto ym. 1099
2777:
2778: nen, so. terveydellinen laatu riippuu sekä lihan- laitoksesta, jota hän valvoo. Tämä on useim-
2779: tarkastuksesta että siitä, miten hygieenisesti missa tapauksissa mahdollista ainoastaan, jos
2780: teurastus on suoritettu, tulisi kokonaan päästä tarkastuseläinlääkäri on kunnan tai valtion pal-
2781: eroon teurastuksesta, joka tapahtuu muussa veluksessa. Elintarviketarkastus on suurim-
2782: kuin hyväksytyssä teurastuspaikassa. Poikkeuk- maksi osaksi kunnallinen tehtävä. Olisi tarkoi-
2783: sena olisivat :kuitenkin nykyisen lihantarkastus- tuksenmukaisita kytkeä. lihantarkastus kiinteästi
2784: lain 11 § :n 5 momentin tarkoittamat ns. hätä- muuhun kunnallis·een elintarvikevalvontaan si-
2785: teurastukset, yksityistaloutta varten tapahtuvat ten, että tarkastuseläinlääkärit olisivat kunnal-
2786: teurastukset sekä teurastukset, joilla on tieteelli- lisia virkam1ehiä siitä riippumatta, hoitavatko
2787: nen, opetuksellinen tai lääkinnällinen tarkoi- he lihantarkastusta kokopäivätoimisina tai mui-
2788: tus. Niin ikään näyttää tarpeelliselta sallia teu- den virkatehtävien ohella. Hyväksytyssä teu-
2789: rastaminen maatilalla, joka on kaukana lähim- rastamossa suoritettava lihantarkastus edellyt-
2790: mästä teurastamosta tai teurastuspaikasta, mil- tää joka tapauksessa kokopäivätoimista itarkas-
2791: loin teurastus koskee eläintä, joka on kasva- tuseläinlääkäriä. Tarkastuseläinlääkärin tekemi-
2792: tettu ko. tilalla. Pääsäännöksenä tulisi joka sestä kunnalliseksi virkamieheksi tulisi säätää
2793: tapauksessa olla, että kaikille teurastamoil1e ja lain 5 §:ssä, joka vastaa voimassaolevan lain
2794: teurastuspaikoille tulisi hakea maatalousminis- 4 §: ää. Tarkastuseläinlääkärien palkkauksesta
2795: teriön eläinlääkintöosaston hyväksyminen. Tällä ym. aiheutuvat kulut olisi perittävä lihaa tar-
2796: hetkellä on enää hyvin harvoja teurastuspaik- kastuttavalta laitokselta 'tarkastusmaksuina,
2797: koja, jotka eivät ole nykyisen lihantarkastus- joista tulisi tarkemmin säätää asetuksessa.
2798: lain mukaan hyväksyttyjä teurastamoja. Sekä virallisessa elintarviketarkastuksessa
2799: Nykyisen lihantarkastuslain 4 § :n, jossa on että laaduntarkkailussa on todettu tehokkuu-
2800: säädetty tarkastuseläinlääkäristä, ja 5 § :n, jossa den kärsivän liian suuresta tarkastettavien yksi-
2801: on säädetty tarkastuspaikoista, tulisi vaihtaa köiden lukumäärästä. Tästä syystä eri maissa
2802: paikkaa, koska tarkastuseläinlääkärin tehtävät on · rajoitettu päivittäin tarkastettavien eläin-
2803: määräytyvä:t tarkastuspaikan perusteella. yksiköiden määrää tarkastuseläinlääkäriä kohti.
2804: Suomessa vallitseva lihantarkastusjärjestelmä, Lihantarkastuksen tason pitämiseksi riittävänä
2805: jonka mukaan tarkastuseläinlääkärit ovat teu- olisi tätä tarkoittava säännös meilläkin sijoitet-
2806: rastamon palveluksessa, on varsin erikoislaatui- tava Jihantarkastuslakiin, tarkemmin sanoen
2807: nen ka,1Sainvälisesti tarkasteltuna. Elintarvike- sen 5 §:ään.
2808: valvonnan ja -tarkastuksen piirissä ei yleensä Mikäli lihantarkastuspakko toteutetaan koko
2809: hyväksytä periaatetta, että valvontaa voisi suo- maassa, muodostuu lihantarkastuslaki nY'kyistä
2810: rittaa joku muu kuin yhteiskunnan, so. valtion, yksinkertaisemmaksi. Lain 3 § :n muuttamisen
2811: kunnan tai näihin rinnastettavan julkisen yhtei- seurauksena olisikin vastaavat muutokset teh-
2812: sön palveluksessa oleva viranomainen. Lihan- tävä myös 11, 12 ja 13 §:ään. Lain 14 §:n
2813: tarkastus on luonteeltaan selvästi julkisoikeu- 2 momentti ja 20 § tulevat kokonaan tarpeet-
2814: dellinen tehtävä, jonka ensisijaisenä päämää- tomiksi.
2815: ränä on kuluttajansuojelu samalla kun se huo- Edellä olevan rperusteella ehdotamme kun-
2816: lehtii myös eräistä eläintautien vastustamisteh nioittaen,
2817: tävistä. Siksi tulisi tarkastuseläinlääkärin olla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2818: taloudellisesti ja organisatorisesti riippumaton lakiehdotuksen:
2819:
2820:
2821: Laki
2822: lihantarkastuslain muuttamisesta.
2823: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1960 annetun lihan-
2824: ta:rkastuslain (160/60) 3, 4, 5, 7 ja 11 §, 12 §:n 1 ja 2 momentti sekä 13 § sekä kumo-
2825: taan lain 14 §:n 2 momentti ja 20 § seuraavasti:
2826:
2827: 3 §.
2828: Lihantarkastuksen JarJestammen on kunnan sevien kuntien alueilla voidaan järjestää yhtei-
2829: asiana. Rajakkain tai muuten lähekkäin sijait- nen lihantarkastus. Siitä tehdylle sopimuk-
2830: 1100 VI,lO. - Lihantarkastuslain muuttaminen.
2831:
2832:
2833: selle on hankittava maatalousministeriön hy- saatu ruhon puolikas, Joista tarkastukseen tar-
2834: väksyminen. vittavia elimiä ei ole irroitettu. Pikkuvasikan,
2835: 4 §. lampaan ja vuohen ruhojen tulee kuitenkin olla
2836: Lihantarkastus toimitetaan kunnallisessa li- kokonaisia.
2837: hantarkastamossa tai :maatalousministeriön hy- Suoritettaessa lihantarkastusta hyväksytyssä
2838: väksymässä teurastamossa. Kunnallisen lihan- teurastuspaikassa lihantarkastamon toimesta
2839: tarkastamon toimesta voidaan lihantarkastus saadaan tarkastettaviksi ottaa ainoastaan ruhoja
2840: suorittaa myös maatalousministeriön hyväksy- k<rkonaisina tai halkaistuina.
2841: mässä teurastuspaikassa. Eläintautien vastustamisesta voimassa ole-
2842: Maasta vietävän lihan tarkastus toimitetaan viin säännöksiin perustuvan määräyksen mu-
2843: hyväksytyssä teurastamossa, jonka maatalous- kaisesti eläinlääkärin toimesta teurastutettujen
2844: ministeriö on hyväksynyt vientiteurastamoksi. eläinten ruhot, jotka hänen suorittamassaan tar-
2845: kastuksessa on todettu ihmisravinnoksi lrelvol-
2846: Kaupungin ja kauppalan sekä sellaisen maa- lisiksi, saadaan maatalousministeriön määrää-
2847: laiskulll1lan, jonka alueella on edellä 1 momen- millä ehdoilla ottaa tarkastettaviksi myös ilman
2848: tissa tarkoitettu hyväksytty teurastuspaikka, on elimiä.
2849: ylläpidettävä lihantarkastamoa. Maatalousminis- 11 §.
2850: teriö voi kuitenkin erityisistä syistä vapauttaa Teurastaminen on sallittu ainoastaan 4 §: n
2851: kunnan perustamasta ja ylläpitämästä tässä py- 1 momentissa tarkoitetussa hyväksytyssä teu-
2852: kälässä tarkoitettua lihantarkastamoa. rastamossa tai hyväksytyssä teurastuspai:kassa,
2853: mikäli ei 4 momentissa säädetä toisin.
2854: 5 §. Milloin kunnan alueella ei ole kunnan omis-
2855: Kunnallisessa lihantarkastamassa tai hyväk- tamaa yleistä teurastamoa, maatalousministeriö
2856: sytyssä teurastuspaikassa kunnallisen lihantar- voi kunnan esity~ksestä maarata sanotulla
2857: kastamon toimesta suoritettavaa lihantarkas- alueella tai sen välittämässä läheisyydessä si-
2858: tusta varten tulee kunnalla olla palveluksessaan jaitsevan muunlaisen hyväksytyn teurastamon
2859: tarkastuseläinlääkäri, jonka maatalousministe- yleiseksi teurastamoksi, jos kunta tekee tämän
2860: riö määrää. Kunn~n alueella toimivassa hy- teurastamon omistajan kanssa sopimuksen siitä,
2861: väksytyssä teurastamossa suoritettavaa lihan- että teurastamo suorittaa teurastusta yhtäläisin
2862: tarkastusta ja siihen mahdollisesti liittyvää li- ehdoin kaikkien toimeksiantajien lukuun.
2863: havalmisteiden valmistuksen valvontaa varten Asianomaisen kunnan esityksestä maatalous-
2864: tulee kunnalla olla palveluksessaan maatalous- ministeriö voi, jos kunnan alueella on kunnan
2865: ministeriön määräämä tarkastuseläinlääkäri, omistama tai muu yleinen teurastamo, määrätä,
2866: jolla ei ole muita vakinaisia virkatehtäviä. että kunnassa sekä tarkoin määrätyllä alueella
2867: Maatalousministeriö voi, jos syytä siihen on, sen ympäristössä saadaan teurastaa vain hyviik-
2868: peruuttaa tarkastuseläinlääkäriLle antamansa sytyssä teurastamossa.
2869: määräyksen. Tämän pykälän 1 momentin säännösten es-
2870: Tarkastuseläinlääkärin päivittäin tarkasta- tämättä saadaan teurastus hyväksytyn teurasta-
2871: maa lihan enimmäismäärästä ja tarkastuseläin- mon tai teurastuspaikan ulkopuolella suorittaa
2872: lääkärin palkkauksen perusteista säädetään ase- maalaiskunnan alueella sijaitsevalla tilalla, joka
2873: tuksella. sijaitsee kaukana lähimmästä hyväksytystä teu-
2874: Maatal.ousministeriöllä on valta määrätä kun- rastamosta tai teurastuspaikasta, milloin kysy-
2875: nan palveluksessa olevien tarkas.tus·eläinlääkä- mys on tilalla kasvatetusta eläimestä. Niin
2876: rien lukumäärä kunnan alueella suoritettavien ikään saadaan teurastus suorittaa hyväksytyn
2877: lihantarkastusten lukumäärän perusteella. teurastamon tai teurastuspaikan ulkopuolella,
2878: milloin se aiheutuu eläimen äkillisestä sairastu-
2879: 7 §. misesta tai sitä kohdanneesta tapaturmasta,
2880: Lihantarkastuksen tapahtuessa hyväksytyssä taikka kun teurastus tapahtuu yksinomaan
2881: teurastamossa on tarkastuseläinlääkärin tarkas- omaa yksityistaloutta varten terveydenhoidosta
2882: tettava eläimen terveydentila ennen teurastusta voimassa olevien säännösten ja määräysten sal-
2883: ja eläimen liha teurastuksen jälkeen. limissa rajoissa tahi maatalousministeriön lu-
2884: Suoritettaessa lihantarkastusta lihantarkasta- valla ja sen määräämillä ehdoilla tieteellisessä,
2885: mossa saadaan tarkastettavaksi ottaa kokonai- opetuksellisessa tai lääkinnöllisessä tarkoituk-
2886: nen ruho, katkaistu kokoruho tai halkaisemalla sessa.
2887: VI,lO.- Koivisto ym. 1101
2888:
2889: 12 §. minen, varastoimi.nen ja käyttäminen ihmisen
2890: Lihavalmisteiden v·almistus, paitsi milloin se ravinnoksi tarkoitettujen lihavalmisteiden val-
2891: tapahtuu ravitsemisliiklreessä, sekä lihan jääh- mistukseen kielletään, mikäli mainittuja liha-
2892: dytys, jäädytys ja muu käsittely on erityisen valmisteita ei ole valmistettu tarkastuksessa
2893: valvonnan alaista. hyväksytystä lihasta 12 §:n 1 momentissa tar-
2894: 13 §. koitetun valvonnan alaisessa laitoksessa ja sää-
2895: Lihavalmisteiden kaupan p!tammen ja myy- detyllä tavalla merkitty.
2896: minen sekä sellaisessa tarkoituksessa säilyttä-
2897:
2898:
2899: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
2900:
2901: Tellervo Koivisto. Kaisa Raatikainen. Meen Kalavainen.
2902: Osmo Kaipainen. Mikko Laaksonen. A.-V. Perheentupa.
2903: Eero Salo. Kaarle Salmivuori. Tyyne Paasivuori.
2904: Ulf Sundqvist. Esko Niskanen. Pauli Räsänen.
2905: Sinikka Luja. Leo Kohtala. Erkld Tuomioja.
2906: 1102
2907:
2908: Vl,ll.- Lak.al. n:o 159.
2909:
2910:
2911:
2912:
2913: Lillqvist ym.: Ehdotukset laiksi matkatoimistoliikkeistä ;a laiksi
2914: elinkeinon harioittamisen oikeudesta annetun lain muuttami-
2915: sesta.
2916:
2917:
2918: E d u s k u n n a 11 e.
2919:
2920: Jatkuvasti kehittyvät liikenneyhteydet ja ko- la, lentokoneilla ja laivoilla. Seuramatkatoimin-
2921: hoava elintaso ovat tehneet mahdolliseksi sen ta alkoi sen vuoksi vetää puoleensa yrittäjiä,
2922: kehityksen, mikä toisen maailmansodan jälkeen jotka ilman ammattikokemusta ja enimmä:..kseen
2923: on tapahtunut matbilijaliikenteessä sekä Suo- tilapäisluontoisella toiminnallaan pyrkivät saa-
2924: messa että Suomen ja ulkomaiden välillä. Eri- vuttamaan pikaisia Ja tuntuvia voittoja. Näissä
2925: tyisesti suurimmat matkatoimistot ovat aloite- yrityksissään he useimmiten onnistuivatkin.
2926: kyvyllään ja toiminnallaa..'l merkittävästi kehit- Koska heillä useinkaan ei ollut ammattitai-
2927: täneet maamme matkailuelämää, mitä myös toista henkilökuntaa eikä riittäviä tietoja on-
2928: tulevaisuudessa voidoon pitää sangen riippu- nistuneen seuramatkan vaJmisteluista, he jär-
2929: vaisena matkatoimistojen aktiivisesta toimin- jestivät elinkeinovapauden turvin ja matka-
2930: nasta. toimiston nimeä käyttäen yleisölle usein alar
2931: Matkatoimistojen pääasiallinen tehtävä on arvoisia matkoja erittäin halvalla, varsinkin
2932: matkojen järjestäminen ja matkalippujen myyn- siksi, että toiminta tapahtui vain varsinaisella
2933: ti yleisölle. Voidakseen menestyksellisesti har- matkailukaudella, joten ns. hiljaisen kauden
2934: joittaa tätä toimintaa matkatoimiston on han- vaikutus vuoden liikevaihtoon jäi kokonaan
2935: kittava mahdollisimman monen liikenneyrityk- pois. Mitä ede11ä on sanottu pätee tälläkin
2936: sen lipunmyyntioil<:eudet. Eri maiden rautatie- hetkellä.
2937: hallinnot esimerkiksi vaativat tällöin tuntuvan Kuvatun kehityksen tuloksena on jouduttu
2938: takuusumman asettamisen ja myöskin muulla tilanteeseen, että Suomessa on nykyään erit-
2939: tavoin matkatoimisto joutuu liikenneyritysten täin kirjava kokoelma matkatoimiston nimellä
2940: valvonnan alaiseksi. Niin kauan kuin matka- kulkevia yrityksiä.
2941: toimistot harjoittavat pääasiallisesti tätä myyn- Tunnettuja ovat ne monet tapaukset, jolloin
2942: tityötä, pystyivät ainoastaan vakavaraiset ja matkan järjestäjä ei ole pystynyt suoriutumaan
2943: luotettavat matkatoimistot täyttämään liikenne- velvoitteistaan, vaan seuramatkaryhmät ovat
2944: yritysten ehdot, joten minkäänlainen valvonta omin varoin saaneet järjestää paluunsa koti-
2945: valtiovallan taholta ei ollut tarpeen. maahan.
2946: Huono kannattavuus pakotti matkatoimistot Eräs julkisuuteen tullut tapaus sattui jo hei-
2947: etsimään uusia tulolähteitä ja siinä suhteessa näkuussa vuonna 1961 ja vastaavanlainen ta-
2948: rvhmä- ja seuramatkojen järjestäminen tarjosi paus kuluvan vuoden keväällä.
2949: aikoinaan hyvän ratkaisun, koska tällainen toi- Tällaiset tapaukset ovat omiaan vahingoitta-
2950: minta vaatii huomattavasti vähemmän työvoi- maan maamme mainetta ulkomailla ja vaikeut-
2951: maa, huoneistotilaa ja kustannuksia kuin yksi- tamaan kunnollisten matkatoimistoliikkeiden
2952: tyisten matkojen järjestäminen. Seuramatkat toimintaa. Valtaosa tällaisilla matkoilla mat-
2953: vastasivatkin todella tarvetta, koska uudet mat- kan järjestäiän taholta tapahtuneista puutteista
2954: ka~lijapiirit, joilta puuttuivat sekä kokemus ja laiminlyönneistä ei tule yleiseen tietouteen,
2955: matkustamiseen että kielitaito, turvautuivat koska matkan osanottajat eivät kotimaahan pa-
2956: mielellään tähän edulliseen ja vaivattomaan lattuaan katso useinkaan aiheelliseksi ryhtyä
2957: matkustusmuotoon. asian käsittelyyn oikeudessa, lähinnä siitä syys-
2958: Seuramatkan järjestely ei kuitenkaan vaadi tä, että korvauksen saaminen tällaisten mat-
2959: minkäänlaisia lipunmyyntioikeuksia, koska mat- kojen järjestäjiltä oikeuden päätöksestä huoli-
2960: ka suoritetaan yleensä vuokratullia linja-autoil- matta on epävarmaa.
2961: Vl,ll.- Lillqvist ym. 1103
2962:
2963: Matkatoimistojen vastuu asiakkaiJ.leen ja vontaa ei voida saada yksityisten toimenpiteillä
2964: asiakkaistaan onkin huomattava, sillä sangen aikaan, on välttämätöntä saattaa matkatoimis-
2965: harvoilla elinkeinotoiminnan ,aJoilla asiakas totoiminta luvasta riippuvaksi elinkeinoksi ja
2966: maksaa etukäteen suorituksista ja palveluk- oman lainsäädännön piiriin.
2967: siJSta, mitkä hän tulee saamaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2968: Koska lähes kaikki matkatoimistoliikkeet jär- nioittaen,
2969: jestävät ryhmä- ja seuramatkoja, ja muillakin
2970: matkatoimistotoiminnan aloilla on esiintynyt että Eduskunta hyväksyisi 'seuraava11
2971: lukuisia puutteellisuuksia ja kun tehokasta val- lakiehdotukse11:
2972:
2973:
2974:
2975: Laki
2976: matkatoimistoliikkeistä.
2977: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2978:
2979: 1 §. joismaissa sekä rautatielippujen kirjoitusoikeuk-
2980: Matkatoimistotoiminnan harjoittaminen on sia muualla Euroopassa ja Kansainvälisen Ilma-
2981: jäljempänä säädetyin poikkeuksin sallittu vain kuljetuSiliiton (IATA) asiamiesoikeus. ·
2982: liikenneministeriön luvalla tässä laissa annet- Matka-asioimistolla on oltava lipunkirjoitus-
2983: tuja määräyksiä ja ehtoja noudattaen. oikeudet kaikkiin liikennemuotoihin Suomessa
2984: Ministeriöllä tarkoitetaan tässä laissa liiken- ja sillä saa olla ne myös muissa pohjoismaissa.
2985: neministeriötä. Maclca-asioimiston on harjoitettava 2 §:n 1, 3
2986: ja 4 kohdissa ja se saa harjoittaa 2 § :n 2 koh-
2987: 2 §. dassa mainittua ,toimintaa kuitenkin vain lipun-
2988: Matkatoimistoliikkeellä tarkoitetaan tässä kirjoitusoikeuksiensa edellyttämässä laajuudes-
2989: laissa liikeyritystä, jonka ,toiminta käsittää joko sa. Lisäksi sillä on oikeus välittää niitä matka-
2990: kaikki tai osan seuraavista toimintamuodoista: toimistojen palveluja, joita se ei itse saa har-
2991: 1 ) lippujen myynti yleisiin kulkuneuvoihin joittaa.
2992: j,a kulkuneuvojen vuokrauksen välittämi- Seuramatkatoimiston on harjoitettava 2 §:n
2993: nen; 2-kohdassa mainittujen vähintään 10 henkilölle
2994: 2) ryhmä-, seura- ja valmismatkojen järjes- tarkoitettujen ryhmä- ja seuramatkojen järjes-
2995: täminen tai välittäminen; tämistä ja välittämistä ja se saa harjoittaa tä-
2996: 3) matkailijoiden paikallisen kuljetuksen, hän toimintaan liittyvänä muita 2 §:ssä mai-
2997: kiertoajelujen ja opastuksen järjestämi- nittuja toimintamuotoja.
2998: nen tai välittäminen;
2999: 4) hotellihuoneiden tai muun niajoituksen 4 §.
3000: varaaminen yöpymis,tä tai täysihoitoa var- Lupa matkatoimistoliikkeen harjoittamiseen
3001: ten sekä siihen tarvittavien majoitus- ja myönnettäköön ja liikkeen vastaava hoitaja hy-
3002: ateriakuponkien myynti. väksyttäköön, kun selvitetään, että liikkeen pe-
3003: rustaminen paikkakunnalle on tarpeellinen sekä
3004: 3 §. hakija ja vastaava hoitaja täyttävät 5 ja 6 py-
3005: Matkatoimistoliikkeitä ovat matkatoim1stot, kälissä säädetyt edellytykset.
3006: matka-asioimistot ja seuramatkatoimistot.
3007: Matkatoimistoliikkeen toimintaan tulee sisäl- 5 §.
3008: tyä passien ja viisumien hankinta, matkavakuu- Lupa voidaan antaa Suomen valtiolle tai
3009: tusten välittäminen sekä m111tkavaluutan osto ja kansalaisluottamusta nauttivalle Suomen kan-
3010: myynti kulloinkin voimassaolevien määräysten salaiselle, joka hallitsee itseään ja omaisuut-
3011: mukaisesti. taan ja on tunnettu rehelliseksi ja luotetta-
3012: Matkatoimiston toiminnan on käsitettävä 2 vaksi, tahi Suomessa rekisteröidylle yhtiölle,
3013: §:ssä mainitut toimintamuodot ja sillä on osuuskunnalle tai yhdistykselle, säätiölle taikka
3014: oltava lipunkirjoitusoikeudet kaikkiin liikenne- muulle suomalaiselle yhteisölle, jonka hallituk-
3015: muotoihin Suomessa ja tärkeimpiin muissa poh- sen puheenjohtaja, vastuunalaiset yhtiömiehet
3016: 1104 Vl,ll.- Matkatoimistoliikkeet.
3017:
3018:
3019: ja toimitusjohtaja täyttävät edellä tässä pykä- Hakemukseen on liitettävä:
3020: lässä luvan hakijalle asetetut vaatimukset. 1) jäljennös yhtiöjärjestyksestä, yhtiösopi-
3021: muksesta tai säännöi:stä ja ote kauppa-
3022: 6 §. tai yhdistysrekisteristä, kun hakijana on
3023: Matkatoimiston ja seuramatkatoimiston vas- yhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö tai
3024: taavalta hoitajalta vaaditaan suostumuksensa muu yhteisö;
3025: lisäksi, että hän on: 2) selvitys siitä, että hakija sekä liikkeen
3026: 1) Suomen kansalainen; vastaava hoitaja täyttävät 5 ja 6 §:ssä
3027: 2) hyvämaineinen ja hallitsee itseään ja säädetyt vaatimukset;
3028: omaisuuttaan; 3) selvitys 3 §: ssä mainituista lipunkirjoi-
3029: 3) vähintään 25 vuoden ikäinen; tusoikeuksista;
3030: 4) riittävän koulutuksen sa~mut; ja 4) Suomen Liikenteen Luottamusneuvoston
3031: 5) toiminut vähintään 5 vuoden ajan matka- lausunto hakemuksesta.
3032: toimistoaWla, mistä ajasta hän on ollut
3033: ainakin 3 vuotta johtavassa asemassa. Ministeriö hankkii hakemuksesta tarvittaessa
3034: muita lausuntoja.
3035: Matka-asioimiston vastaavalta hoitajalta vaa-
3036: ditaan, että hän: 9 §.
3037: 1 ) täyttää 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdissa Matkatoimistoliikkeen harjoittajalle myönne-
3038: mainitut edellytykset; tään hakemuksesta lupa uuden toimiston pe-
3039: 2) on vähintään 21 vuoden ikäinen; ja rustamiseen, kun selvitetään, että se on paik-
3040: 3) toiminut vähintään 1 vuoden ajan matka- kakunnalle tarpeellinen ja liikehuoneisto täyt-
3041: ·toim1stoalalla. tää 7 § :n 1 momentissa asetetut vaatimukset.
3042: Hakemukseen on liitettävä ote kauppa- tai
3043: yhdistysrekisteristä ja hakijalle matkatoimisto-
3044: 7 §. J.iikkeen harjoittamiseen myönnetty lupa tai sen
3045: Matkatoimi&toliikettä on harjoitettava saan- jäljennös sekä Suomen Liikenteen Luottamus-
3046: nöllisesti ja. keskeytyksettä sijainnUtaan ja ylei- neuvoston lausunto hakemuksesta.
3047: söpalvelun kannalta sopivassa Hikehuoneistossa.
3048: Matkatoimistoliikkeen harjoittamisen ehtona
3049: on, että JuvalliSaajalla on ennen liiketoiminnan 10 §.
3050: aloittamista ministeriön hyväksymä 1 momen- Yhteisön hallituksen puheenjohtajan, toimi-
3051: tissa tarkoitettu liikehuoneisto. tusjohtajan tai vastaavan hoitajan erotessa taik-
3052: ka muutoin lakatessa tointaosa hoitamasta on
3053: Liikehuoneiston siirtoon on haettava minis- hakemus uuden henkilön hyväksymisestä tai,
3054: teriön hyväksyminen. jollei sellaista ole saatu, ilmoitus syistä tähän
3055: Lupaan voidaan liittää muita tarpeelliseksi tehtävä ministeriölle kuukauden kuluessa siitä,
3056: havaittavia ehtoja. kun edellinen lakkasi tointaosa hoitamasta.
3057:
3058: 8 §. 11 §.
3059: Hacttaessa. lupaa matkatoimistoliikkeen har- Matkatoimistoliikkeen harjoittajan on teh-
3060: joittamiseen on hakemuksessa mainittava: tävä ministeriölle ilmoitus niistä muutoksista,
3061: 1) liikkeen laji ja nimi, jolla sitä tullaan jotlka ovat tapahtuneet Juvan edellytyksenä
3062: harjoittamaan ja kunta, jossa liike tulee olleisiin olosuhteisiin, viipymättä ja viimeistään
3063: sijaitsemaan; kuukauden kuluessa luettuna muutoksen tapah-
3064: 2) tuleeko hakija itse vastaavana hoitajana tumispäivä:stä.
3065: hoitamaan liikettään;
3066: 3) hakijan, vastaavan hoitajan sekä, kun 12 §.
3067: hakijana on yhtiö, osuuskunta, yhdistys, Jos luvan saaja laiminlyö liikkeen aloitta-
3068: säätiö, tai muu yhteisö, sen hallituksen misen yhden vuoden kuluessa luvan myöntämi-
3069: puheenjohtajan, vastuunalaisten yhtiö- sestä, on lupa katsottava rauenneeksi, ,jollei
3070: miesten ja toimitusjohtajan täydelliset ministeriö tämän ajan kuluessa tehdystä hake-
3071: nimet, ammatit ja asuinpaikat. muksest,a erityisestä syystä myönnä pidennystä.
3072: VI,ll.- Lillqvist ym. 1105
3073:
3074: Jos tässä Jaissa luvan myöntämiselle tai liik- 5) järjestöä, yhdistystä tai yritystä, joka ;är-
3075: keen vastaavalle hoitajalle säädettyjä edelly- jestää >tai välittää ryhmä- tai seuramatkoja
3076: tyksiä ei enää ole olemassa, on lupa tai vastaa- vain omille jäsenilleen, virka.i:lijoilleen ja
3077: van hoitajan hyväksyminen peruutettava, jollei työntekijöilleen sekä heidän perheenjäse-
3078: oikaisua tehdä ministeriön määräämän ajan nilleen eikä tällä toiminnalla pyritä liike-
3079: kuluessa. voittoon.
3080: Ministeriö voi peruuttaa luvan joko määrä-
3081: ajaksi tai kokonaan, ~os lupaehtoja ei nouda- 15 §.
3082: teta, tai liikettä ei muutoin hoideta asianmu- Nimitystä matkatoimisto, matka-asioimisto ja
3083: kaisesti tahi jos luvansaaja ryhtyy harjoitta- seuramatkatoimisto eivät saa käyttää muut
3084: maan liikehuoneistossaan muuta liiketoimintaa kuin ne, joille on myönnetty tämän lain mu-
3085: kuin matkatoimistoto1mintaa taikka muutoin kainen 1upa.
3086: rikkoo tämän lain säännöksiä. Toiminnassaan ma,tkatoimistoliikkeen on
3087: käytettävä toimiluvan mukaista nimitystä.
3088: 13 §.
3089: Matkatoimistoliikkeen harjoittajan kuolin- tai 16 §.
3090: konkurssipesällä on oikeus entisen luvan no- Matkatoimistotoiminnan valvonnasta määrää
3091: jalla jatkaa liikettä puolen vuoden ajan lukien ministeriö.
3092: llikkeenharjoittajan kuolemasta tai konkurssin
3093: alkamispäivästä. 17 §.
3094: Ilmoitus liikkeen jatkamisesta ja vastaavasta Ministeriön tämän lain nojalla antamaan pää-
3095: hoitajasta on kuolin- tai konkurssipesän hoita- tökseen saa ha,kea muutosta muutoksenhausta
3096: jan tehtävä ministeriölle viipymättä. haLlintoasioissa 24 päivänä maaliskuuta 1950
3097: annetun lain (154/50) mukaisesti.
3098: 14 §. Kuitenkin on päätöstä noudatettava siitä
3099: Tämän lain säännökset eivät koske: huolimatta, että se ei ole saanut lainvoimaa.
3100: 1 ) säännöllistä kuljetustoimintaa harjoittavia
3101: yrittäjiä tai yhteenliittymiä sikäli kuin 18 §.
3102: ne myyvät matkalippuja omille reiteilleen Joka, rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annet-
3103: sekä mahdollisesti muiden samaa Jiiken- tuja määräyksiä, rangaistakoon sakolla.
3104: nemuotoa harjoittavien yritysten reitdlle
3105: tai harjoittavat muuta niille luonnostaan 19 §.
3106: kuuluvaa toimintaa; Joka harjoittaa tämän lain tullessa voimaan
3107: 2) kuntien sekä valtakunnallisten ja paikal- matkatoimistoliikettä, saa jatkaa toimintaansa
3108: listen ma,tkailijayhdistysten harjoittamaa ilman lupaa neljä kuukautta lain voimaan-
3109: hotellihuoneiden tai muunlaisen majoi- tulosta.
3110: tuksen välittämistä sekä matkailijoiden
3111: paikallisen kuljetuksen, kiertoajclujen ja 20 §.
3112: opastuksen iärjestämistä Suomessa; Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
3113: .3) asiamiestä, joka edustaa korkeintaan sesta antaa liikenneministeriö .
3114: kahta kotimaista, eri llikennemuotoa; ja
3115: 4) yritystä, jonka toiminta käsittää ainoas- 21 §.
3116: taan kulkuneuvojen vuokrauksen tai tili- Tämä laki tulee voimaan kuun
3117: den vuokrauksen väHttämisen; sekä päivänä 19
3118:
3119:
3120:
3121:
3122: 139 427/70
3123: 1106 Vl,lL- Matkatoimistoliikkeet.
3124:
3125:
3126:
3127: Laki
3128: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
3129: Eduskunnan päätöksen mukaisesti :lisätään elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 päi- ·
3130: vänä syyskuuta 1919 annetun lain (122/19) 3 §:ään, sellaisena kuin ,se on 12 päivänä
3131: joulukuuta. 1941 annetussa ~aissa ( 858/41 ) , uusi, näin kuuluva 23 kohta:
3132:
3133: 3 §. tavien ehtojen ja määräysten alaisia, nimittäin:.
3134: Allamainitut elinkeinot ovat erityisissä laeis- - - - - - - - - - - - - - -
3135: sa ja asetuksissa annettujen tai vastedes annet- 23) matkatoimistoliikkeet.
3136:
3137:
3138: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta. 1970.
3139:
3140: Bror Lillqvist. Ulf Sundqvist.
3141: Lars Lindeman. Tyyne Paasivuori.
3142: Uljas Mäkelä.
3143: 1107
3144:
3145: Vl,12.- Lak.al. n:o 160.
3146:
3147:
3148:
3149:
3150: Westerholm: Ehdotus laiksi alkoholilain muuttamisesta.
3151:
3152:
3153: E d u s k u n n a 11 e.
3154:
3155: Väkijuomien käyttö maassamme nousi viime vollinen huolehtimaan myös päihdyttävien ai-
3156: vuonna ennätyslukuihin. Oluen kulutus nousi neiden väärinkäyttöön sortuneista. Maassamme
3157: 3.4 kertaiseksi. Tämä ei kuitenkaan vähentä- on huutava pula alkohoListien hoitopaikoista,
3158: nyt, kuten keskiolutlakia säädettäessä väitettiin, erityisesti ns. puolimatkankodeista eli hoito-
3159: väkevämpien juomien kulutuS/ta. Päinvastoin, kodeista, jotka kaikki ovat Y'ksityisten järjes~
3160: viinan käyttö anniskelussa nousi 60 prosenttia töjen hoidossa ja ylläpitämiä. Hoitikotien lisää-
3161: ja ravintolajuopottdu Lisääntyi voimakkaasti. miseksi ja niiden toiminnan tukemiseksi on
3162: Väkijuomain kulutuksen lisääntymisestä on ol- saatava lisää varoja, samoin katkaisuhoito~
3163: lut seurauksena välivaltarikosten kasvu sekä asemien ylläpitoa ja muuta päihdyttävien ai-
3164: yhä lisääntyvä alkoholistien määrä, mihin liit- neiden väärinkäyttäjien vapaaehtoista huoLto-
3165: tyy monia ikäviä sivuilmiöitä. Tämän johdosta työtä varten.
3166: on välttämätöntä kiireellisesti lisätä väkijuo- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
3167: mien käytön ennako1t·aehkäisevää toimintaa ja ehdotan,
3168: antaa siihen riittävästi varoja. Valtio, joka vä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3169: kijuomien käytö~tä 'saa ·tulot citselleen, on vel- lakiehdotuksen:
3170:
3171:
3172: Laki
3173: alkoholilain muuttamisesta.
3174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
3175: lain (459/68) 98 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta näin kuuluviksi:
3176:
3177: 98 §. 3) määräraha, joka vastaa vähintään viittä-
3178: kymmentä penniä kutakin edellisenä vuonna
3179: 2) määräraha, joka vastaa vähintään neljää- maassa henkikirjoitetltua asukasta kohti käytet-
3180: kymmentä penniä kutakin edellisenä vuonna täväksi päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien
3181: maassa henkikirjoitettua asukasta kohti käytet- vapaaehtoiseen huoltotyöhön.
3182: täväksi avustuksina raitmiustyöhön sekä alko-
3183: holijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisemis-
3184: tä tarkoittavaan toimintaan.
3185:
3186:
3187: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
3188:
3189: Raino Westerholm.
3190: 1108
3191:
3192: Vl,13.- Lak.al. n:o 161.
3193:
3194:
3195: Jokinen ym.: Ehdotus laiksi keskioluesta annetutl lain muutta-
3196: misesta.
3197:
3198: E d u s k u n n a 11 e.
3199:
3200: Hallituksen 8 päivänä syyskuuta 1967 anta- Keskioluen kulutus nousi ensimmäisenä
3201: man keskiolutlakiesityksen perusteluissa pidet- uuden lain voimassaolovuonna lähes 3.5 ker-
3202: 4liin tärkeänä, että lakiin sisältyy keskioluen taiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Sen run-
3203: valmistuksen ja kaupan tehokas valvontamah- sas käyttö on huomattavasti vaikeuttanut jär-
3204: dollisuus siten, että vastuu valvonnasta kuuluu jestyksenpitoa varsinkin monissa maaseudun
3205: sekä paikalLiselle viranomaiselle että alkoholi- anniskelupaikoissa, joissa henkilökunnan vä-
3206: yhtiölle sosiaaliministeriön toimiessa ylimpänä hyys tai kokemattomuus on estänyt heitä te-
3207: valvojana ja valistusasteena. hokkaasti puuttumasta epäkohtiin. Ilmeisesti
3208: Lakiesityksen 36 §:n 1 momentissa oLi mää- myös väkivaltarikollisuuden viime vuonna ta-
3209: rätty, että kunnassa, jossa on keskioluen vähit- pahtunut tuntuva nousu on osaltaan johtunut
3210: täismyynti- tai anniskelupaikka, tuli olla kun- keskioluen runsaasta kulutuksesta.
3211: nallinen alkoholitarkastaja. Tähänastisten kokemusten valossa näyttää
3212: Eduskunta poisti kuitenkin pykälän 1 mo- mielestämme täysin perustellulta muuttaa kes-
3213: mentin, joten keskioluen vähittäismyynnin ja kiolutlakia siten, että em. hallituksen esityksen
3214: anniskelun valvontaa hoitavana viranomaisena tarkoitus kunnallisten alkoholitarkastajien toi-
3215: niissä kunnissa, joissa ei ole alkoholilain nojal- mien perustamisesta kaikkiin sellaisiin kuntiin,
3216: la valittua kunnallista alkoholitarkastajaa, on joissa keskiolutta myydään tai anniskellaan,
3217: vain poliisi. Poliisin mahdollisuudet tehokkaasti toteutuu.
3218: valvoa keskioluen lukuisien vähittäismyynti- ja Edellä es1tetyn perusteella ehdotatnme,
3219: anniskelupisteiden toimintaa ovat kuitenkin
3220: erittäin rajoitetut. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3221: lakiehdotuksen:
3222:
3223:
3224: Laki
3225: keskioluesta annetun lain muuttamisesta.
3226: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 an-
3227: netun lain ( 462/68 ) 37 § näin kuuluvaksi:
3228:
3229: 37 §. Mitä alkoholilain 73-75 §:ssä on säädetty
3230: Kunnassa, jossa on keskioluen vähittäis- kunnallisesta tarkastajasta, hänen valitsemises-
3231: myynti- tai anniskelupaikka, tulee olla kun- taan ja tarkastajan virasta sekä tarkastajalle
3232: nallinen alkoholitarkastaja. Jos kunnassa on kuuluvista .tehtävistä ja tarkastajan palkkauk-
3233: alkoholilain nojalla valittu kunnallinen alkoho- sesta sekä toiminnasta aiheutuvci.en menojen
3234: litarkastaja, toimii hän 1tässä laissa tarkoitet- korvaamisesta kunnalle, on voimassa tämän lain
3235: tuna kunnallisena alkoholitarkastajana. nojalla valitun kunnallisen alkoholitarkastajan
3236: osalta.
3237:
3238:
3239: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
3240:
3241: Anna-Liisa Jokinen. Pauli Räsänen. Heikki Mustonen.
3242: Matti Järvenpää. Siili Lehmonen. Veikko Salmi.
3243: 1109
3244:
3245: Vl,14.- Toiv.al. n:o 578.
3246:
3247:
3248:
3249:
3250: Aalto ym.: Kansanterveystoimikunnan ehdotukseen pohjautuvan
3251: esityksen antamisesta laiksi kansanterveystyöstä.
3252:
3253:
3254: E d u s kun n a II e.
3255:
3256: Kansanterveystoimikunta jätti toukokuussa tulisivat ratkaistuiksi myös useat kehitystä jar-
3257: 1969 sosiaali- ja terveysministeriölle mietin- ruttaviksi osoittautuneet hallinnolliset kysy-
3258: nön (Komiteanmietintö A 3: 1969), joka si- mykset. Kun kansanterveystyön tehostaminen
3259: sältää ehdotuksen laiksi kansanterveystyöstä. kuuluu tärkeimpiin ja kiireellisimpiin yhteis-
3260: Lakiehdotus tarkoittaa yleisestä lääkärinhoi- kuntamme tehtäviin, ei enää ole syytä viivy-
3261: dosta, kunnallisista terveyssisarista, äitiys- ja tellä alan lainsäädäntötoimia.
3262: lastenneuvoloista, kunnan kätilöistä, kansakou- Edellä olevan perusteella esitämmekin kun-
3263: lujen lääkärintoimesta ja hammaslääkärintoi- nioittaen Eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3264: mesta annettujen lakien koontaa. Tärkeintä muksen,
3265: on kuitenkin se, että lakiehdotus merkitsee
3266: toteutettuna kauan odotettuja parannuksia että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
3267: muun muassa terveysneuvonnan, kuntouttami- kunnalle kansanterveystoimikunnan eh-
3268: sen, hammassairauksien vastustamistyön ja kou- dotuksen pohjalta laaditun esityksen
3269: luterveydenhoidon aloilla. Samassa yhteydessä laiksi kansanterveystyöstä.
3270: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
3271:
3272: Lyyli Aalto. Urho S. Knuuti. Bror Lillqvist.
3273: Sinikka Luja. Eero Laine. Eero Salo.
3274: Erkki Tuomioja. Heikki Hykkäälä. Väinö Turunen.
3275: Eeli Lepistö. Tyyne Paasivuori. Paavo Tiilikainen.
3276: Lars Lindeman. Uljas Mäkelä. Esko Niskanen.
3277: Reino Breilin. Sakari Knuuttila.
3278: 1110
3279:
3280: VI,l5.- Toiv.al. n:o 579.
3281:
3282:
3283:
3284:
3285: Aalto ym.: Syöpäpotilaiden erikoishoidon järjestämisestä.
3286:
3287:
3288: Ed u s kun n a 11 e.
3289:
3290: Syöpään sairastuneiden hoito joudutaan meil- tettuihin keskussairaaloihin keskimääräistä hei-
3291: lä kuten muissakin maissa keskittämään sellai- kommin paranemisennustein taikka jo alun
3292: siin sairaanhoitokeskuksiin, joissa on riittävä alkaen pitkäaikaissairaiksi tiedettyinä, saavat
3293: määrä erikoiskoulutettua henkilökuntaa ja tar- monesti kohtalokseen palautuksen lähettä~
3294: peelliset hoitovälineet. Kunnallisista sairaan- vään keskussairaalaan jääden tarvitsemaansa
3295: hoitolaitoksista nykyisin voimassa olevat sää- hoitoa vaille. Näin tapahtuu myös silloin, kun
3296: dökset merkitsevät huomattavaa hankaluutta hoidolla voitaisiin merkittäväst:ikin pidentää
3297: sellaisille potilaille, joita joudutaan hoitamaan työkykyistä ikää, joskaan hoidon lopullinen
3298: muussa kuin siinä sairaalassa, josta hänen koti- tuJos ehkä ei siitä muuttuisikaan.
3299: kuntansa on merkinnyt sairaansijoja. Myös hoi- Tässä mainitut epäkohdat koskevat vuosit-
3300: toa ~ntava sairaala kokee nykyisen järjestel- tain tuhansia kansalaisiamme. Koska nykyaikai-
3301: män hankalaksi, koska kustannusosuuksien pe- sessa yhteiskunnassa ei enää pitäisi joutua
3302: dntätoimet ovat monimutkaisia. Nämä seikat tilanteeseen, jossa potilaan kotipaikka ratkai-
3303: aiheuttavat sen, että hakeutuminen taikka ~ä see,. saako hän asianmukaista hoitoa vai ei ja
3304: hettäminen keskussairaalasta toiseen ei tapahdu saako hän sitä '<llemmasta vai korkeammasta
3305: niin joustavasti kuin se hoidon järjestelyn takia korvauksesta, olisi pyrittävä löytämään tarkoi-
3306: olisi suotavaa. Erityisesti tämä tulee esiin sil- tuksenmukainen ratkaisu tässä mainituille on-
3307: loin, kun lääketieteellisin perustein olisi siir- gelmille.
3308: ryttävä saamaan hoitoa yliopistollisessa keskus-·· Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön
3309: sairaalassa. Vaikka niissä onkin varauduttu ot- yillipitämristä hoitolaitoksista on sekä hoidon
3310: tamaan vastaan ns. yliopiston paikoille muita- järjestelyn sekä niiden kustannusten osalta pel-
3311: kin kuin sairaalan perustajakuntien asukkaita, kästään myönteisiä kokemuksia. Joskin voidaan
3312: eräät erikoisosastot eivät kuitenkaan ole mitoi- tietyn yhdenmuka.isuuden saavuttamiseksi ja
3313: tetut kysyntää vastaavasti. Tämä tunnetaan eri- hallinnon yksinkertaistamiseksi pitää tarkoituk-
3314: tyisen selvästi sädehoitoon pyrkivien syöpäpoti- senmukaisena ratkaisua, jolla ne on liitetty tai
3315: laiden par.issa. liitetään keskussairaaloihin, itse ajatusta koti-
3316: Vaitioneuvoston viime tammikuussa tekemä paikkaan sitomattoma.n sairaanhoidon järjestä-
3317: periaatepäätös, jonka mukaan viimeisetkin syö- misestä osittain avohoitona ei pitäisi jättää
3318: päjärjestöjen perustamat sairaalat liitetään vas- käyttämättä. Jos se tarpeellisen joustavuuden
3319: taaviin keskussairaaloihin, merkitsee eräiden takia on syytä toteuttaa yksityisiä kansalais-
3320: keskussairaalapiirien potilaiden joutumista tä- järjestöjä hyväksi käyttäen, ei se saisi olla toi-
3321: hänastista huomattavasti huonompaan asemaan minnan jatkuvan turvaamisen esteenä. Kun
3322: heidän pyrkiessään sädehoitoon. Tässä tarkoi- syöpäjärjestöt ovat sitä paitsi voineet toimia
3323: tetut keskussairaalapiirit ovat niitä, joiden hoi- tiennäyttäjinä suunniteltaessa avohoidon hyväk-
3324: tolaitoksiin ei ole niitä yleiseen suunnitelmaan si käyttämistä kuntouttamisessa ja pitkäaikais-
3325: hyväksyttäessä sijoitettu sädehoito-osastoja. Sel- potilaiden hoidossa ja kun Eduskuntakin jo
3326: laisia ovat Satakunnan, Hämeenlinnan, Lahden, aikaisemmin on ~lausunut yksimielisen toivo-
3327: Mikkelin, Savonlinnan, Pohjois-Karjalan, Kuo- muksen kroonisten syöpäpotila.iden hoidon jär-
3328: pion, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Kemin ja jestämisestä yhteistyössä syöpäjärjestöjen kans-
3329: Lapin sekä Ahvenanmaan keskussairaalapiirit. sa, olisi käsityksemme mukaan syytä kiireelli-
3330: Varsinkin ne potilaat, jotka näistä keskussai- sesti tutkia, mitä mahdollisuuksia tässä koh-
3331: raalapiireistä lähetetään täydellisemmin varus- den olisi sellaisten suunnitelmien toteuttami-
3332: Vl,15.- Aalto ym. 1111
3333:
3334: seen, jossa otetaan edellä mainitut näkökohdat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tut-
3335: huomioon. Tietämämme mukaan maamme syö- kimaan, millä tavalla voitaisiin järjestää
3336: päjärjestöillä tulee lähiaikoina olemaa.n käytet- niiden, syöpäpotilaiden tarvitsema eri-
3337: tävissään pääkaupungissa maa-alue, johon voi- koishoito, joiden kotipaikkakunnan kes-
3338: taisiin ,perustaa tässä hahmoteltu laitos kokei- kussairaalapiirissä ei siihen ole edelly-
3339: lemaan ja edelleen kehittämään kroonisten po- tyksiä, ottaen huomioon vapaaehtoisten
3340: tilaiden kuntouttavaa hoitoa osittain avohoidon järjestöjen mahdollisuudet kehittää kun-
3341: muotoja hyväksi käyttäen. touttavaa ja avohoitoa.
3342: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3343: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~
3344: muksen,
3345: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
3346:
3347: Lyyli Aalto. Eeli Lepistö. Tyyne Paasivuori.
3348: Akseli Roden. Matti Ahde. Bror Lillqvist.
3349: Uljas Mäkelä. Lars Lindeman. Eero Salo.
3350: V. 0. Mäkinen. Urho E. Knuuti. Väinö Turunen.
3351: Sylvi Siltanen. Eero Laine. Paavo Tiilikainen.
3352: Sinikka Luja. Heikki Hykkäälä. Reino Breilin.
3353: Erkki Tuomioja. Väinö Vilponiemi. Esko Niskanen.
3354: Sakari Knuuttila.
3355: 1112
3356:
3357: Vl,16.- Toiv.al. n:o 580.
3358:
3359:
3360:
3361: Antila ym.: Kouluhammashoidon laajentamisesta käsittämään
3362: kaikki oppivelvollisuusikäiset lapset.
3363:
3364:
3365: E d u s k u n ri a 11 e.
3366:
3367: Laki kouluhammaslääkärintoimesta annettiin taa kaikki alle 17 vuotiaat kuntalaiset maksut-
3368: v. 1956. Tänä päivänä voidaan todeta, että laki toman hammashoidon piiriin. Vaikka lain sää-
3369: on toteutunut jo melkein 100 prosenttisesti. Lää- täminen kokonaisuudessaan merkitsisikin mel-
3370: kintöhallituksesta saadun tiedon mukaan maas- koista uudistusta nykyisiin kansanterveyshuol-
3371: samme on enää vain kaksi sellaista kuntaa, jotka lollisiin olosuhteisiin, tietäisi sen voimaansaatta-
3372: eivät ole kyenneet järjestämään minkäänlaista mista koskeva 10 vuoden siirtymäkausi valitet-
3373: kouluhammashoitoa pitäjän lapsille. Yhteiskun- tavaa viivästystä nuorten hammashoidon kehit-
3374: nan maksaman ilmaisen kouluhammashoidon ul- tämisessä. Kouluhammashoidon laajentaminen
3375: kopuolelle jää nyt kuitenkin oppikoulujen oppi- käsittämään kaikki oppivelvollisuusikäiset olisi
3376: velvollisuusikäiset oppilaat sekä vajaamielislai- sensijaan helppo ja käytännössä nopeasti toteu-
3377: toksissa olevat sellaiset oppivelvollisuusikäiset tettava parannus nykyisiin olosuhteisiin. Samal-
3378: lapset, jotka eivät pysty normaalia kansakoulua la korjattaisiin epäkohta, joka asettaa eri kou-
3379: käymään. On luonnollisesti ollut järkevää, että lumuotoiset oppilaat eriarvoiseen asemaan. On
3380: maamme yhteiskunnan maksamaa hammashoitoa sitäpaitsi jo kansantaloudellisestikin varsin arve-
3381: on kehitetty varovaisesti ja siinä mitassa, jonka luttavaa, että ne koululaiset, jotka siirtyessään
3382: hoitohenkilökunnan kapasiteetti sallii. Hammas- oppikouluun jäävät maksuttoman hammashoi-
3383: lääkäreitten määrä on kuitenkin lisääntymässä don ulkopuolelle, joutuvat samalla myöskin täy-
3384: tällä hetkellä varsin voimakkaasti. Hammaslää- sin vapaaehtoisen hammashoidon piiriin. Hehän
3385: käreitä valmistuu vuosittain noin 140 ja heistä ovat siihen saakka noin neljän vuoden aikana
3386: noin 50 % asettuu hammaslääkäreiksi maaseu- saaneet maksutonta järjestelmällistä kouluham-
3387: dulle. Nyt myöskin hammashoitajien koulutus mashoitoa, joka nyt loppuu. Samalla päättyvät
3388: on vihdoinkin maassamme saatu alulle ja toivot- usein vuosikausiakin kestävät hampaitten oiko-
3389: tavasti se laajenee pian niin, että heidänkin työ- mishoidot, jotka ovat jo tulleet varsin kalliiksi
3390: panoksensa tulee osaltaan nopeasti lievittämään yhteiskunnalle mutta joista sitten oppilaan saa-
3391: hammashoitotilannetta Suomessa. Samanaikaises- ma hyöty jäisi varsin vähäiseksi mikäli hoidon
3392: ti voitaneen todeta, että kansan nettolisäys on loppuunsaattaminen esim. vanhempien varalli-
3393: vuosittain nykyään vain 23 000-24 000, joten suuden vuoksi jäisi suorittamatta.
3394: hammashoitohenkilökunnan suhde koko väes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3395: töön on nopeasti parantumassa. Jos kouluham- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3396: mashoitoa lähdetään laajentamaan järjestelmälli- muksen,
3397: sesti esim. vuosiluokka kerrallaan, tulee ham-
3398: mashoitohenkilökunnan kapasiteetti hyvin riit- että hallitus antaisi Eduskunnalle kii-
3399: tämään. reellisesti lakiesityksen kouluhammashoi-
3400: Maassamme on jo pitkään valmisteltu lakia don laajentamisesta käsittämään kaikki
3401: kansanterveystyöstä. Sen tarkoituksena on saat- oppivelvollisuusikäiset lapset.
3402: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
3403:
3404: Pentti Antila. Sinikka Karhuvaara. Eino Syrjä.
3405: Matti Asunmaa. Viljo Suokas. Juhani Orrenmaa.
3406: Eino Poutiainen. Mauno Kurppa. Ilkka Suominen.
3407: Lauri Linna. Mikko Vainio. Saimi Ääri.
3408: J. Juhani Kortesalmi. Matti Maijala. Elsi Hetemäki.
3409: Arttur Niemelä.
3410: 1113
3411:
3412: Vl,17.- Toiv.al. n:o 581.
3413:
3414:
3415:
3416:
3417: Antila ym.: Alle kouluikäisten saattamisesta yhteiskunnan mak-
3418: saman hammashoidon piiriin.
3419:
3420:
3421: E d u s k u n n a 11e.
3422:
3423: Yhteiskunnan antamaa maksutonta hammas- Koska valistustyön tulokset kuitenkin alkavat
3424: hoitoa annetaan kansa:koululaisille. On kuiten- näkyä vasta joidenkin vuosien kuluttua, olisi jo
3425: kin todettu, että seitsen-vuotias lapsi tulee liian nyt kiireellisesti laajennettava maksuttoman
3426: usein liian myöhään hammaslääkäriin ja hän hammashoidon piiriä siten, että myös alle kou-
3427: joutuu menettämään pysyviä hampaitaan. Tästä luikäiset voitaisiin vuosittain tarkastaa ja hoi-
3428: aiheutuvaa haittaa on mahdotonta yliarvioida, taa. Vaikka toimenpide toisikin n. 350 000
3429: mutta oikein suoritetuin toimenpitein se on uutta yksilöä hoidon piiriin, se lopulta helpot-
3430: vältettävissä. taisi painetta kouluhammashoidossa, koska nyt
3431: Tutkimukset ovat osoittaneet, että oikein suo- voitaisiin ajoissa korjata pienet vauriot, joiden
3432: ritettu valistustyö ja hoidon opetus parantavat hoitaminen !llyöhemmin sekä maksaa rahaa, että
3433: ratkaisevalla tavalla hammasthoitotilannetta. Tä- vie aikaa.
3434: män vuoksi olisikin kiireellisesti ryhdyttävä kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3435: luttamaan hammashoitajia kansanterveydelliseen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3436: valistustyöhön. Tällainen henkilökunta voisi hal- muksen,
3437: voin kustannuksin suorittaa ennakolta ehkäise- että hallitus valmistelisi kiireellisesti
3438: vää hammashoitotyötä ja tällä tavalla keventää lakiehdotuksen alle kouluikäisten saatta-
3439: kouluhammashoidossa toimivien hammaslääkä- miseksi yhteiskunnan maksaman ham-
3440: reitten työtaakkaa. mashoidon piiriin.
3441: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
3442:
3443: Pentti Antila. Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
3444: ~o ~nen. Aarne Penttinen. Eino Poutiainen.
3445: Sinikka Karhuvaara. Elsi Hetemäki. Heikki Kainulainen.
3446:
3447:
3448:
3449:
3450: 140 427/70
3451: 1114
3452:
3453: VI,18.- Toiv.al. n:o 582.
3454:
3455:
3456:
3457:
3458: Aro ym.: Sairaalain potilaspaikkojen käyttöä koskevasta koko-
3459: naistutkimuksesta. .
3460:
3461:
3462: E d u s k u n n a 11 e.
3463:
3464: Sai~a~hoidosta aiheutuvat kustannukset ovat erityisiä hoivakoteja. Juuri nämä laitokset saat-
3465: paikoitellen muodostuneet melkeinpä ylipääse- taisivat olla luonteeltaan sellaisia, joissa varus-
3466: mättömäksi ongelmaksi. Sairaanhoidosta aiheu- tuksen puolesta voitaisiin hyvin hoitaa esim.
3467: tuvat. kQstannukset muodostavat tuntuvan osan pitkäaikaisia vuodepotilaita. Näiden lisäksi van-
3468: niistä yhteiskunnan menoista, jotka aiheutuvat hainkodit, joissa ruoan, pesun ja yhteistilojen
3469: sen jäsenille tarjottavista palveluksista. Koko lisäksi olisi myös järjestetty sairaanhoito, sekä
3470: sairaalatoimen · osalta kustannukset ovat viime vanhusten asuintalot täydentäisivät järjestel-
3471: vuosina vain kohonneet. mää.
3472: Tässä· yhteydessä on usein esitetty kysy'Dys, Valtionapujen nykyinen jakautuminen on kat-
3473: missä· määrin sairaanhoitomme on nykyisellään sottu olevan eräältä osaltaan vaikuttamassa
3474: järjestetty parhaalla mahdollisella tavalla huo- yleisten sairaanhoitokustannusten lisääntymi-
3475: mioiden toisaalta yhteiskunnan ja toisaalta itse seen. On väitetty, että keskussairaaloiden kor~
3476: hoidettavan tarpeet. Ovatko kalliit sairaala- kea'llman valtioavun vuoksi ovat paikallissai~
3477: paikkamme tehokkaimmassa ja tarkoituksen~ raalamme jääneet rakentamisen suhteen vähem•
3478: mukaisimmassa käytössä ja mitkä ovat maamme mälle. Keskussairaaloiden hoitopaikkojen kus-
3479: eri osien alueelliset suhteet. tannukset· sekä perustamiskustannusten että
3480: Edellä ·.·olevat kysymykset esitetään usein käyttökustannusten osalta useimmissa tapauk-
3481: juuri pitkäaikaisten sisätautipotilaiden hoitoon sissa tulevat kuitenkin paikallissairaalakustan-
3482: ja vanhusten huoltoon liittyvien kysymysten nuksia kalliimmiksi. Paikallissairaalamme ovat-
3483: yhteydessä. On selvää, että yhteiskunnan kai- kin jääneet keskussairaaloiden rakentamisha-
3484: kille jäsenille on taattava tasapuolinen hoito, lukkuuden varjoon. Tässä suhteessa saattaisi olla
3485: mutta juuri pitkäaikaisten sairauksien osalta on todella tarkistamisen varaa. Paikallissairaaloi-
3486: todettava, että· tällaisten yhteydessä saatetaan den rakentamisen tulisi olla t~ntuvasti nykyistä
3487: sitoa hoitopaikka, juuri sellaisessa sairaalassa, edullise'llpaa valtionavun suhteen. Lisäksi on
3488: missä edkoiskojeiden ja erikoishenkilöstön ilmeistä, että nykyinen sairausvakuutusjärjes-
3489: puolesta oltaisiin valmiit hoitamaan äkillisiä ja telmämme ei riittävässä määrin huomioi avo-
3490: tehostettua hoitoa vaativia potilaita. Tällaisessa hoidon mahdollisuuksia. Potilaan kannalta on
3491: sairaalassa oleva kroonikkopotilas saatettaisiin useinkin edullisempaa olla sairaalassa kuin se,
3492: varsin hyvin hoitaa potilaaseen kohdistuvan että hän saattaisi saada vastaavan hoidon avo-
3493: hoidon tasoa laskematta sairaalassa, joka käyt- hoidon piirissä.
3494: tökustannuksiltaan olisi edullisempi. Usein si- Kuten edellä todettiin sairaalakysymykset ja
3495: dotaankin potilaspaikkoja juuri sellaisten poti- hoitopaikkojen tarkoituksenmukaisin järjestely
3496: laiden vuoksi, jot'ka omin avuin eivät täysin ovat laajoja valtakunnallisia ongelmia. Huoli-
3497: vielä tule toimeen, mutta vähäisenkin avun matta siitä, että ne taloudellisesti ovat varsin
3498: turvin he saattaisivat aivan yhtä hyvin siirtyä mittavia kysymyksiä, ei tutkimustoiminta ole
3499: esim. hoivakotityyppiseen sairaalaan. Näin tässä yhteydessä ollut lainkaan riittävä. Paitsi
3500: avautuvalla paikalla saatetaan hoitaa lukuisia itse sairaaloiden rakentamisen osalta tarvittaisiin
3501: akuuttisluontoisia potilaita terveiksi. tutkimusta nimeno!Ilaan potilaspaikkojen 'käy-
3502: Sairaalatoimen osalta olisikin harkittava ny- töstä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella
3503: kyistä moniasteisempaa porrastusta niin, että tavalla. Tällaisen tutkimuksen lähtökohtana tu-
3504: varsinaisten sairaaloiden lisäksi perustettaisiin lee olla se, mikä on potilaan kannalta tarkoituk-
3505: VI,18.- Aro ym. 1115
3506:
3507: serunukaisinta ja millainen hoitotapa on sai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3508: raanhoidon tason laskematta edullisin. Tämän menpiteisiin valtakunnallisen kokonais-
3509: tutkimuksen tuloksia saatettaisiin käyttää poh- tutkimuksen aikaansaamiseksi siitä,
3510: jana sairaanhoitomme tulevaisuutta kartoitet- kuinka tehokkaasti ja tarkoituksenmu-
3511: taessa ja samalla voitaisiin päästä myös tämän kaisesti nykyiset sairaaloiden potilaspai-
3512: hetkisen tilanteen kannalta myönteise~pään tu- kat ovat käytössä ja millaisia mahdolli-
3513: lokseen.·. suuksia olisi nykyistä parempaan hoito-
3514: Edellä olevan perusteella' ehdotamme kun- asteen porrastukseen mm. pitkäaikaisten
3515: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- sisätautipotilaiden hoidon järjestelyn
3516: muksen, suhteen sairaanhoidon tasoa laskematta.
3517: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
3518:
3519: Pirkko Aro. Irma Toivanen. Kerttu Hemmi.
3520: 1116
3521:
3522: Vl,19.- Toiv.al. n:o 583.
3523:
3524:
3525:
3526:
3527: Aro: Hoivasairaalan suunnittelemisesta Helsingin yliopistollisen
3528: keskussairaalan yhteyteen.
3529:
3530:
3531: E d u s k u n n a 11 e.
3532:
3533: Kuten tunnettua on Helsingin yliopistolli- tavat monin tavoin tätä ratkaisua. Hoivasai-
3534: nen keskussairaala varsin korkeatasoinen hoito- raalan kustannukset olisivat n. 30-35 mark-
3535: laitos. Tämän sairaalan täysitehoista toimintaa kaa/vrk sairaansijaa kohti, kun ne HYKS:ssa
3536: haittaa yhä vaikeutuva alempitasoisten hoito- ovat n. 175-200 markkaa/vrk per sairaan-
3537: paikkojen puute, mistä johtuen sairaalan ylem- sija. Lisäksi hoivasairaala käyttäisi jo olevia
3538: män tasoisen hoidon koko kapasiteettia ei kojeita ja laitteistoja.
3539: voida käyttää hyväksi. Ratkaisu on hoidollisesti, taloudellisesti ja
3540: Ongelma ei ole ratkaistavissa kokonaan kau- inhimillisesti vahvasti perusteltavissa.
3541: kana olevien paikallissairaaloiden avulla, vielä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3542: vähemmän liian aikaisilla kotiuttamisilla, jol- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3543: loin saatetaan vaarantaa annetun hoidon onnis- sen,
3544: tuminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3545: Hoidollisesti olisi paras ratkaisu se, että hoivasairaalan suunnittelemiseksi Hel-
3546: HYKS:n yhteyteen rakennetaan alemman tasoi- singin yliopistollisen keskussairaalan yh-
3547: nen ns. hoivasairaala. Taloudelliset seikat puol- teyteen.
3548: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
3549:
3550: Pirkko Aro.
3551: 1117
3552:
3553: Vl,20.- Toiv.al. n:o 584.
3554:
3555:
3556: Asunmaa ym.: Kuntien vapauttamisesta osallistumasta keskussai-
3557: raalan käyttö- ia pääomatalouskustannuksiin.
3558:
3559: E d u s k u n n a 11 e.
3560: Kuntien yhteistoiminta on ollut näinä aikoina kilöillä ei kuitenkaan ole aina riittävää koko-
3561: julkisen huomion kohteena. Hallinnollisten ky- naiskuvaa siitä mitä vaatimattomiltakin tuntu-
3562: symysten ohella erityisesti taloudelliset seikat vat menojen lisäykset merkitsevät muun muas-
3563: kiinnostavat kansalaisia. Kuntien taloudessa sa kuntainliitoissa, joissa jokainen kunta on
3564: edustavat lakisääteiset ja myös kuntainliittojen keskimäärin mukana noin seitsemässä.
3565: menot niin huomattavaa osaa, että useimpien Kokonaiskuvan saamiseksi kuntainliittojen
3566: kuntien itsenäisen kunnallispolitiikan harjoitta- ja laitosten kunnille aiheuttamasta rasituksesta
3567: minen verovaroja vaativissa asioissa supistuu esitetään alla oleva tilasto vuodelta 1968.
3568: jatkuvasti. Päätöksistä vastuussa olevilla hen-
3569: laitosten luku kok.menot mmk %
3570: Suomen sairaalatalous ................... . 328 1 022.4 77
3571: Huoltolaitosten taloustilasto ............. .
3572: kunnalliskodit ....................... . 420 191.9
3573: lastenkodit . . ........................ . 45 5.4
3574: vajaamielislaitokset ................... . 36 501 43.1 240.4 18
3575: Ammattikoulutilasto .................... . 51 66.5 5
3576: 880 1 329.3 100
3577:
3578: Kuten edellisestä havaitaan, edustavat sai- Vuodesta 1968 menot ovat huomattavasti
3579: raalat lähes 80 % nyt käsiteltävinä olevien nousseet. Suurena epäkohtana on lisäksi to-
3580: laitosten käyttötalouden kustannuksista. Sairaa- dettava jyrkät kunnittaiset erot nettorasituk-
3581: loiden pääomakustannukset, jotka siis eivät sessa. On lukuisasti sellaisia vähävaraisia kun-
3582: sisälly edelliseen, olivat, 1968 yhteensä 136.7 tia, jotka joutuvat maksamaan nimenomaan
3583: mmk. Yleissairaaloissa oli 1968 kaikkiaan keskussairaalaosuuksina lähes toisen puolen
3584: 24 949 sairaansijaa; tästä määrästä keskussai- äyrin hinnasta. Tilanne on muodostunut kestä-
3585: raalain osuus on noin 40 %. mättömäksi.
3586: Sairaalakustannusten rahoitusta kuntien ta- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
3587: loudessa kuvaa seuraava tilasto: dotamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
3588: sen,
3589: vuosi veroäyrejä kuntien rahoi- penniä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
3590: 1000 tettavat sairaala- äyriä kohti menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
3591: menot mmk seksi niin, että kuntien velvollisuudet
3592: 1966 14 643 086 310.0 2.1 osallistua keskussairaalan käyttö- ia pää-
3593: 1967 16 115 171 388.2 2.4 omatalouskustannuksiin kokonaan pois-
3594: 1968 17 530 784 447.8 2.6 tettaisiin.
3595: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
3596:
3597: Matti Asunmaa. Kalevi Huotari. Olavi Tupamäki.
3598: Viljo Suokas. Mauno Kurppa. Mikko Vainio.
3599: Pentti Antila. Eino Syrjä. Lauri Linna.
3600: Eino Poutiainen. Heikki Kainulainen. Aarne Penttinen.
3601: Antti Isomursu. Arttur Niemelä. Mauri Seppä.
3602: Veikko Vennamo.
3603: 1118
3604:
3605: Vl,21.- Toiv.al. n:o 585.
3606:
3607:
3608:
3609:
3610: Berner ym.: Monopolisoilumista ehkäisevän lainsäädännön val-
3611: mistamisesta.
3612:
3613:
3614: E d u s k u n n a 11 e.
3615:
3616: Monopolilla tarkoitetaan sellaista tilannetta tuotantoon. Vaikka nam ei välttämättä tar-
3617: markkinoilla, että yksinmyyjä tai näiden yh- vitse käydäkään, on pidettävä kilpailua voi-
3618: teenliittymä voi määrätä hinnan hallitsemalla makkaampana kiihokkeena hyvinvointiin. Yri-
3619: täydellisesti tai ainakin ratkaisevasti tarjonnan tys, joka ei kehitä tuotantomenetelmiään kil-
3620: kyseessä olevan hyödykkeen osalta. Jokainen pailijoiden parantaessa omiaan, häviää kilpai-
3621: yrittäjä on omien tuotteittensa yksinmyyjä ja lussa.
3622: hänellä on niiden suhteen monopoli. Kaikilla Suomessa on tapahtunut kehitystä monopo-
3623: tuotteilla on kuitenkin korvikkeita eli substi- lien suuntaan. Maassamme monopolitilannetta
3624: tuutteja, jotka ainakin osittain palvelevat samaa edustaa tyypillisimmillään öljy- ja petrakemial-
3625: tarkoitusta. Yrityksellä sanotaan olevan mono- linen teollisuus. Vaitiovallan hallussa olevien
3626: polivaltaa, jos se voi nostaa hintojaan ilman, monopolien lisäksi on myös yksityisellä sekto-
3627: että se menettää asiakkaansa. Jokainen yritys rilla tapahtumassa huolestuttavaa keskitystä.
3628: menettää jonkin verran asiakkaitaan nostaes- Maassamme tarvitaan suurteollisuutta; mutta
3629: saan hintojaan ja siten täydellistä monopoli- sitä ei olisi perustettava monopoleihin johta-
3630: valtaa ei ole. Täten monopolivallan asteet voi- valla tavalla. Sekä valtion että yksityisten hal-
3631: vat vaihdella ja sitä on ajateltava muuttujana. lussa olevat monopolit voivat nostaa tuotteit-
3632: Rajan vetäminen kilpailun ja monopolin väliin tensa hintoja. Eräillä aloilla ollaan jo mono-
3633: on vaikeaa; täydellisen kilpailun ja täydellisen polien armoilla - niiden hinnat eivät ole pel-
3634: monopolin väliin jää alue, jolla kilpailua on kästään korkean laadun merkki. Monopoli-
3635: enemmän tai vähemmän. soitumisen ehkäisemiseksi olisi laadittava kii-
3636: Yrittäjän mahdollisuus nostaa hintojaan me- reellisesti lainsäädäntö, mikäli halutaan säilyt-
3637: nettämättä ostajia riippuu hänen tuotteittensa tää kuluttajalle tärkeä kohtuullinen hinta ja
3638: kysynnän joustosta. Tämä puolestaan riippuu hyvä palvelu.
3639: siitä, millaisia substituutteja on olemassa hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3640: nen tuotteilleen. Mikäli korvikkeita ei ole tai kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3641: ne ovat varsin heikkoja, voi yrittäjä nostaa
3642: hintoja. Tällöin sanotaan tuottajan saavan mo- että hallitus alkaisi kiireellisesti val-
3643: nopolivoittoa. mistaa monopolisoilumista ehkäisevää
3644: Useat taloustieteilijät katsovat monopolin lainsäädäntöä.
3645: johtavan korkeampaan hintaan ja alempaan
3646: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
3647:
3648: Ame Berner. Pirkko Aro.
3649: 1119
3650:
3651: VI,22.- Toiv.al. n:o 586.
3652:
3653:
3654:
3655:
3656: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta elintarvikkeidet; ja rehu-
3657: jen sisältämistä suurimmista sallituista mykotoksiini- ;a home-
3658: pitoisuuksista.
3659:
3660:
3661: E d u s k u n n a 11 e.
3662:
3663: Homeiden aiheuttamien myrkyllisten aineiden kehitysmaita, joissa sekä aflatoksiini että ravin-
3664: syntyminen elintarvikkeisiin ja näiden myrkky- tokysymys ovat erittäin vaikeita. Monissa maissa
3665: jen, niin kutsuttujen mykotoksiinien tutkiminen on kielletty eläimille syöttämästä aflatoksiinipi-
3666: ovat olleet 60-luvun elintarviketuntemuksen toisia rehuja. Paitsi, että aflatoksiinit ovat myr-
3667: suurimpia saavutuksia maailmassa. Mykotoksii- kyllisiä eläimille, on olemassa vaara toksiinien
3668: nien on todettu aiheuttavan ihmisissä tai eläi- siirtymisestä ihmiseen. Etelä-Afrikassa on kaup-
3669: missä esimerkkeinä seuraavia sairauksia: Maksa- pamaidossa esiintynyt aflatoksiineja, jotka ovat
3670: kirroosia ja -syöpää, sappitulehduksia, keuhko-, rehuista peräisin.
3671: munuais- ja mahasyöpää, sisäisiä verenvuotoja, Neuvostoliitossa, Koreassa ja Kiinassa, maam-
3672: anemiaa, veren kohonneen kolesterolin, keskus- me ilmasto-olosuhteita vastaavilla alueilla, on
3673: hermostohäiriöitä, gastriittiä, enteriittiä, sikiön esiintynyt vaikeita homeiden aiheuttamia myrky-
3674: vaurioita, luutumis- ja kasvuhäiriöitä, spykoose- tystapauksia syötäessä lumen alla talvehtinutta
3675: ja, emfyseemaa, ihottumia, kurkkutulehduksia, viljaa. Tunnetaan homeita, joiden voimakkain
3676: yskää ym. Suuret mykotoksiinimäärät aiheutta- toksiinien muodostus tapahtuu pakkasessa läm-
3677: vat kuoleman. Näiden painavien kansantervey- pötilan ollessa -2 ja -10 C0 välillä.
3678: dellisten syiden vuoksi on teollistuneissa maissa
3679: kiinnitetty suurta huomiota homeisten elintar- Suomessa on julkaistu vain kaksi tutkimusta
3680: vikkeiden ja niistä valmistettujen tuotteiden mykotoksiineista. Näistä on todettu kaupoista
3681: kauppaan tulon estämiseksi. Maailman Terveys- löytyvän elintarvikkeita, jotka sisältävät afla-
3682: järjestö, WHO, on kiinnittänyt asiaan myös toksiineja. Maassamme pullotettujen ulkolaisten
3683: huomiota. Homeiset elintarvikkeet on katsottu viinien on niinikään todettu sisältävän aflatok-
3684: niin myrkyllisiksi, että niitä ei voida käyttää siineja. Maassamme sadonkorjuun aikana kostea
3685: eläinten rehunakaan. ilmasto ja usein varsin alkeelliset varastotilat
3686: Eri maissa on viranomaisten taholta annettu suosivat homeiden kasvua niin, että usein koko
3687: määräyksiä mykotoksiinipitoisten elintarvikkei- viljasato on homeiden saastuttama.
3688: den maahantuonnin ja kaupan kieltämiseksi. Mykotoksiinien tutkimustyötä ei Suomessa ole
3689: Kaikkein voimakkaimpia syöpää aiheuttavia ai- organisoitu, eikä sitä suoriteta läheskään siinä
3690: neita ovat useiden homeiden muodostamat afla- laajuudessa, mitä asian tärkeys edellyttäisi. Ti-
3691: toksiinit. Näitä myrkkyjä esiintyy vilja-, hedel- lanne Suomessa ei ole edes tyydyttävä. ifässä
3692: mä-, maitotalous- ja muissa tuotteissa. Tästä joh- maassa ei ole mitään määräyksiä mykotoksiini-
3693: tuen on Englannissa, Kanadassa ja Alankomais- pitoisten elintarvikkeiden ja rehujen kauppaan
3694: sa määrätty, että elintarvikkeet eivät saa sisäl- tulon estämiseksi. Kansainvälinen kauppa löy-
3695: tää yli 5p.g ( 5 mikrogrammaa eli miljoonasosaa tää nopeasti tai on jo löytänyt ne maat, joihin
3696: grammaa) kiloa kohden aflatoksiini Bt: tä. Yh- esimerkiksi aflatoksiineja sisältävien elintarvik-
3697: dysvalloissa, Länsi-Saksassa ja Sveitsissä katso- keiden ja rehujen vienti on mahdollista. On to-
3698: taan, että elintarvikkeeksi ei kelpaa tuote, joka dennäköistä, että Suomeen pyritään tuomaan kes-
3699: sisältää todettavia määriä aflatoksiineja. Maail- kimääräistä enemmän aflatoksiineja sisältäviä
3700: man Terveysjärjestön suosituksen mukaan ihmi- tuotteita, koska näiden myynti on estynyt laki-
3701: sen ravintona käytetty tuote ei saa sisältää yli sääteisesti ja valvottu tutkittujen näytteiden
3702: 30 p.g aflatoksiineja kiloa kohden elintarviketta. avulla muissa maissa. Oman maamme homefloo-
3703: WHO:n suositus on annettu ajatellen lähinnä raa ja sen elintarvikkeisiin ja rehuihin muodosta-
3704: 1120 VI,22.- Elintarviketutkimus.
3705:
3706: mia mykotoksiineja ei tunneta, eikä siten tiedetä saamiseksi, joka määrittelee elinfarvik~
3707: näiden myrkkyjen osuutta kansamme keskuu- keiden ja rehujen sisältämät suurimmat
3708: dessa esiintyvissä sairauksissa. sallitut mykotoksiinien ja homeiden pi-
3709: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- toisuudet ja luo puitteet maamme home-
3710: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, flooran ja sen muodostamien myk.otok-
3711: siinien tutkimiselle sekä joka kieltää my-
3712: että hallitus kiireellisesti antaisi laki- kotoksiinipitoisten tuotteiden maahan
3713: esityksen sellaisen lainsäädännön aikaan- tuonnin ja myynnin.
3714: He!singissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
3715:
3716: Georg C. Ehrnrooth. Salme Katajavuori. Raino Westerholm.
3717: Raimo Ilaskivi. Veikko Vennamo. Pertti Salolainen.
3718: Esu Niemelä.
3719: 1121
3720:
3721: VI,23.- Toiv.al. n:o 587.
3722:
3723:
3724:
3725:
3726: Ehrnroth ym.: Elintarvike-erien tutkimisesta myrkyllisten ainei-
3727: den ihmisravintoon ;outumisen estämiseksi.
3728:
3729:
3730: E d u s k u n n a 11 e.
3731:
3732: Valtion tilintarkastajain kertomuksessa vuo- aineet varsinkin lapsille ja kasvuikäisille, sillä
3733: delta 1968 todetaan kohdassa, Elintarvikkeiden kasvava elimistö kerää rasvaliukoisia kasvin-
3734: valvonta mm. seuraavaa: "Elintarvikevalvonta suojelu- ja hyönteismyrkkyjä, ( esim. DDT) ja
3735: perustuu v. 1941 säädettyyn elintarvikelakiin on altis vaurioitumaan myrkyllisistä lisäaineista
3736: ja v. 1952 annettuun elintarvikeasetukseen. - ja homeiden muodostamista mykotoksiineista
3737: V aitioneuvosto asetti 17. 11. 1966 komitean helpommin kuin aikuinen ihminen. Ellei näitä
3738: kiireellisesti selvittämään kysymystä elintarvike- aineita saada poistetuiksi ravinnosta, on odotet-
3739: valvonnan tehostamisesta ja tekemään ehdotuk- tavissa rappeutumissairauksien lisääntymistä ja
3740: sia välttämättömäksi katsottavista toimenpiteis- siitä johtuvien sairaalapaikkojen sekä lääkäri-
3741: tä tilanteen parantamiseksi. Komitean 19. 12. palvelusten tarpeen lisääntymistä. Ilmeisesti
3742: 1968 antamassa mietinnössä käy muun ohella onkin valtiolle nyt edullista sijoittaa varoja suu-
3743: ilmi, ettei nykyinen elintarvikemääräysten edel- ren keskitetyn laboratorion perustamiseen tai
3744: lyttämä valvonta aina ole kyllin tehokasta eikä jo olevan laboratorion laajentamiseen, jonka
3745: tarkoituksenmukaista. Mietinnössä todetaan, kustannukset voisivat olla keskussairaalan suu-
3746: ettei v. 1953, jolloin valvontatehtävät annet- ruusluokkaa, ja joka kykenisi tutkimaan kaikki
3747: tiin muita tarkoituksia varten asetettujen val- sille eri viranomaisten toimesta laajasti kau-
3748: ,tion ja kuntien viranomaisten sekä tutkimus- pan- ja teollisuuden portaista toimitetut elintar-
3749: laitosten hoidettavaksi, dkä myöhemminkään vikenäytteet. Tämän laboratorion aiheuttamat
3750: niille ole annettu näitä lisätehtäviä varten riit- kustannukset tulevat takaisin vähentyneinä
3751: tävästi varoja ja henkilökuntaa. Tästä on ollut työstä poissaolopäivinä ja pienentyneenä sairaa-
3752: seurauksena, ettei elintarvikkeista ja yleisistä lapalvelusten tarpeena tulevaisuudessa. Koska
3753: käyttö- ja kulutustarvikkeista ole voitu ottaa tällaisen laboratorion käsiteltäväksi tulee vuo-
3754: tutkittavaksi tarpeellista määrää näytteitä. - dessa erittäin suuri näytteiden määrä, voidaan
3755: Kuten edellä esitetystä ilmenee, ei ihmisen ra- työ rationalisoida tehokkaasti ja laboratorio va-
3756: vinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden val- rustaa monipuolisin laittein, jolloin näyteyksi-
3757: vonta ole tarkoituksenmukaisesti järjestetty. kön tutkiminen on paljon halvempaa kuin
3758: Samanaikaisesti ovat kuitenkin eläinten rehut, useissa pienissä laboratorioissa suoritettuna.
3759: jopa koirien ja kissojen ym. lemmikkieläinten Suuren laboratorion henkilökunta muodostuu
3760: ruoka, virallisen tarkastuksen alaisia, ja jokai- tiedollisesti monipuoliseksi, ja on ryhmätyönä
3761: nen päällys sisältää siitä merkinnän ja yksityis- valmiimpi ratkaisemaan yhä lisääntyvät elintar-
3762: kohtaisen aineluettelon. Nämä ruoat ovat huo- vikkeiden myrkyllisyyttä koskevat probleemat
3763: mattavasti ihmiselle tarkoitettuja ruokia hal- kuin pienten yksiköiden yksinäiset tutkijat.
3764: vempia ja myös niitä terveydellisesti turvalli- Ulkomailta maahamme tuotujen elintarvik-
3765: sempia. Myöskään ei maahan tuotavien tarvik- keiden täydellinen tutkiminen olisi ulotettava
3766: keiden näytteiden ottoa ja tutkimusta ole en- koskemaan jokaista maahantuotua erää. Elin-
3767: nen niiden myyntiin laskua eikä sen jälkeen- tarvikelainsäädäntö ja asetukset sisältävät mää-
3768: kään järjestetty tyydyttävällä tavalla." räyksiä suurimmista sallituista vahingollisten
3769: Kehitys on johtanut siihen, että ihmisen eli- aineiden määristä, joita tarvikkeet saavat sisäl-
3770: mistöön joutuu valvonnan puuttuessa yhä tää. Koska määräyksiä ei valvota näytteiden
3771: enemmän aineita, joilla on terveydelle haitalli- tutkimuksilla, on ilmeistä, että maahamme
3772: sia vaikutuksia. Erittäin vaarallisia ovat nämä tuodaan ulkomailta tuotteita, jotka sisältävät
3773: 141 427/70
3774: 1122 VI,23.- Elintarviketutkimus.
3775:
3776: keskimääräistä enemmän terveydelle vahingolli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit.
3777: sia aineita kuin niissä maissa, joissa näytteiden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3778: järjestelmällinen tutkiminen on järjestetty.
3779: Kuluvana luonnonsuojeluvuotena olisi elin- että hallitus ensi tilassa järjestäisi
3780: tarvikkeiden valvonta järjestettävä niin varmak- maahan tuotujen ja kotimaassa valmis-
3781: si, että yksityinen kansalainen voisi luotta- tettujen myytäviksi tarjottavien elintar-
3782: vin mielin ostaa kaupasta kaikkia elintarvik- vike-erien järjestelmällisen tutkimisen
3783: keita varmana siitä, etteivät ne ole tervey- mahdollisuuden laissa sekä asetuksissa
3784: delle vaarallisia, sillä kuuluuhan ihminenkin määriteltyjen myrkyllisten aineiden ih-
3785: osana luontoon. Tämä kysymys on osa siitä misravintoon joutumisen estämiseksi.
3786: turvallisuudesta, jonka jo perustuslait takaavat
3787: tässä maassa asuvalle kansalaiselle.
3788: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
3789:
3790: Georg C. Ehrnrooth. Salme Katajavuori. Pertti Salolainen.
3791: Raimo Ilaskivi. V' eikko Vennamo. Esu Niemela.
3792: R. Westerholm.
3793: 1123
3794:
3795: VI,24. -'-- Hemst.mot. nr 588.
3796:
3797:
3798:
3799:
3800: Ehrnrooth tn.fl.: Om utredning av behovet av dialys- och trans-
3801: plantationsverksamhet i landet.
3802:
3803:
3804: Till Riksdagen.
3805:
3806: I vårt land är c. 200 personer årligen i behov · Riksdagen borde uppmana regeringen att
3807: av dialysvård och/eller njurtransplantation. I skyndsamt utreda behovet av här berörda sjuk-
3808: detta nu (april 1970) kan endast 20-25 pro- vård och framlägga de förslag med stöd av vilka
3809: cent av behovet tillfredsställas. Vårdmöjlighe- verksamheten kan anordnas i olika delar av lari-
3810: terna är mycket ojämt fördelade över landet. det.
3811: Största delen av dialyserna och transplantati- Med hänvisning tili det ovan anförda före~
3812: onerna utförs i Helsingfors. slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
3813: De personer, som ej kan få vård, c. 150 per hemställa,
3814: år, är dömda att dö i sin svåra sjukdom ofta re- att regeringen i brådskande ordning
3815: dan inom några månader. Dessa människor är tillsätter en kommitte för att utreda be-
3816: tili stor del arbetsföra familjeförsörjare i åldern hovet av dialys- och transplantations-
3817: 20-50 år. Om de fick aktiv njursjukvård, kun- verksamhet i landet och för att /ramlägga
3818: de de räddas. förslag till åtgärder beträffande lösnin-
3819: Njursjukvården måste dätför med det snaraste gen av de svårt njursjukas vårdproblem
3820: upprustas i vårt land. Det lämpligaste vore, att samt att regeringen vidtar alla de åtgär-
3821: vården sker i centralsjukhusen men i allmänbet der, som denna kommitte rekommen-
3822: ej på dessa sjukhus' intensivvårdavdelningar derar.
3823: utan på särskilda dialysavdelningar.
3824: Helsingfors den 17 april 1970.
3825:
3826: Georg C. Ehrnrooth. Verner Korsbäck. J. Juhani Kortesalmi.
3827: Pär Stenbäck. Victor ·Procope. Raimo Ilaskivi.
3828: Matti Mattila.
3829: 1124
3830:
3831: Vl,24.- Toiv.al. n:o 588. Suomennos.
3832:
3833:
3834:
3835:
3836: Ehrnrooth ym.: Keinomunuais- ja elintensiirtotoiminnan tarpeen
3837: selvittämisestä maassa.
3838:
3839:
3840: E d u s k u n n a 11 e.
3841:
3842: Maassamme tarvitsee vuosittain n. 200 hen- hoidon osastoilla, vaan erityisillä keinomunuais-
3843: kilöä dialyysihoitoa ja/ tai munuaisensiirtoa. osastoilla.
3844: Tällä hetkellä (huhtikuussa 197 0) voidaan vain Eduskunnan pitäisi kehottaa hallitusta kii-
3845: 20-25 % ,tarpeesta tyydyttää. Hoitomahdolli- reellisesti selvittämään tässä kosketelluo sai-
3846: suudet ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti raanhoidon tarve ja esittämään keinot tämän toi-
3847: kautta maan. Suurin osa dialyyseistä ja elinten- minnan järjestämiseksi maan eri osissa.
3848: siirroista suoritetaan Helsingissä. Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
3849: Henkilöt, jotka eivät voi saada hoitoa, n. 150 tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3850: vuodessa, ovat tuomitut kuolemaan vaikeaan sen,
3851: sairauteensa usein jo muutamassa kuukaudessa. että hallitus asettaa kiireellisesti komi-
3852: Nämä ihmiset ovat enimmäkseen 20-50 vuo- tean selvittämään keinomunuais- ja elin-
3853: den ikäisiä työkykyisiä perheenhuoltajia. Jos he tensiirtotoiminnan tarpeen maassa ja eh-
3854: saisivat tehokasta munuaistautihoitoa, heidät dottamaan toimenpiteitä vaikeata munu-
3855: voitaisiin pelastaa. aistautia sairastavien hoito-ongelman rat-
3856: Munuaistaudin hoitoon täytyy siksi mitä pi- kaisemiseksi sekä että hallitus ryhtyy
3857: kimmin varustautua maassamme. Sopivinta kaikkiin tämän komitean suosittelemiin
3858: olisi, että hoito tapahtuisi keskussairaaloissa, toimenpiteisiin.
3859: mutta ei yleensä näiden sairaaloiden tehostetun
3860: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
3861:
3862: Georg C. Ehrnrooth. Verner Korsbäck. J. Juhani Kortesalmi.
3863: Pär Stenbäck. Victor Procope. Raimo Ilaskivi.
3864: Matti Mattila.
3865: 1125
3866:
3867: VI,25.- Hemst.mot. nr 589.
3868:
3869:
3870:
3871:
3872: Ehrnrooth m.fl.: Om åtgärder för ändring av Oy Yleisradio Ab:s
3873: administration.
3874:
3875:
3876: T ill R i k s d a g e n.
3877:
3878: Den egendom, som hade anskaffats för rund- ett 1nflytande för partipolitiken, som utesluter
3879: radioverksamheten, fick statsrådet genom lag representationen för andra samhälleliga intres-
3880: av den 18 maj 1934 rätt att överlåta tili ett sen i bolagets ledning. Trots att det i lagen
3881: aktiebolag. Denna lag ( 216/34) gavs då den (nr 774/1948, 4 §) stadgas, att tili medlem-
3882: utformningen, att valet av medlemmarna i bo- mar i förvahningsrådet skall 'Väljas "med-
3883: lagets förvaltningsråd skulle ske enligt allmänna borgare, som äro förtrogna med konstlivet,
3884: bolagsrättsliga principer, d.v.s. vid bolags- folkupplysningsverksamheten, närings- och det
3885: stämma. Då staten enligt lagen hade tillförsäk- ekonomiska Iivet samt företräda olika sam-
3886: rats äganderätt tili minst 90 procent av ak- hälls- och språkgrupper" ~består förvaltnings-
3887: tierna och rundradioverksamheten underlydde rådet uteslutande av partipolitiker, vilkas för-
3888: ministeriet för kom~unikationsväsendet och trogenhet med de områden av samhällslivet,
3889: allmänna arbetena, betydde det att förvalt- åt vilka lagen ursprungligen velat trygga sruk-
3890: ningsrådets sammansättning kunde bestämmas kunnig representation, inte alltid är den av-
3891: av den representant för sagda ministerium som sedda.
3892: vid bolagsstämman företrädde staten. Under den allra senaste tiden har kraven på
3893: Snedvridningen av rundradions programverk- partipolitiskt inflytande över rundradions verk-
3894: samhet under den s.k. Wuolijoki-eran ledde samhet utsträckts så Jångt, att man inom vissa
3895: i riksdagen 1946 tili en lagmotion (rdm. Kil- partier yrkitt, att också varje post i direktionen
3896: peläinen m.fl. lagmot. nr 13/1946), vari borde besättas på politiska grunder. Det är
3897: föreslogs att valet av medle:nmarna i rundra- svårt att tro att denna utveckling skulle kunna
3898: dions förvaltningsråd skulle överlämnas tili trygga saklighet och objektivitet i rundradions
3899: riksdagen för att därigenom trygga beaktandet verksamhet. Den väg det statliga monopotföre-
3900: av olika åsi:ktsriktningar i rundradions verk- taget enligt dessa ri1ningar skulle ledas in på,
3901: samhet. Lagförslaget antogs vid 1948 års riks- skulle snart göra rundradion ännu kontrover-
3902: dag efter att det vid föregående t>iksdag hade siellare än den nu är och vidga klyftorna. mel-
3903: lämnats vilande över vai. lan olika åsiktsriktningar och lyssnar- och tit-
3904: Frågan om rundradiobolagets administration tarkretsar.
3905: hade väckts genom den ensidighet och omdö- I andra Iänder med samma samhällssystem
3906: meslöshet som hade förekommit under den då- som vårt har radioverksamheten getts former
3907: varande regimen. Tili dess försvar kunde också som bättre tryggar det allsidiga beaktandet a.v
3908: från sådant håll på vilket man stödde ändrings- kulturella, ekonomiska och andra områden av
3909: förslaget anföras, att den ledning rundradi~ samhällsiivet i programverksamheten. Sålunda
3910: bolaget hade fått efter krigen "kunnat gjuta skall enligt den i Österrike gällande rundradio-
3911: ny vitalitet i verksamheten i ställe för den .Jagen ( 195/8. 7. 1966 ) rundradiobolagets för-
3912: slentri.an som tidigare vidlådde densamma". valtningsråd, som hestår av 20 medlemmar,
3913: (Rdm Meinander 18. 4. 1947, pkt I s. 497). väljas vid bolagsstämman så, att förutom de
3914: Liknande argument anföres i den debatt nio länderna inom republiken, de i lag erkända
3915: som med thlltagande intensitet förts om den kyrkorna och religionssamfunden, vetenskapen,
3916: nuvarande rundradioledningens programpolitik. konsten, folkbildningen och sporten är före-
3917: Den ändring av Oy Yleisradio Ab:s administra- trädda av en medlem var och därutöver sex
3918: tion som infördes år 1948 har medfört en medlemmar representerar de politiska partierna.
3919: stark politisering av bolagets verksamhet och I bolagsordningen för Sveriges Radio a.ktie-
3920: 1126 Vl,2.5.- Oy Yleisradio Ab:n hallinto.
3921:
3922: bolag föreskrives, att bolagets styrelse skall tiska som skall vara företrädda i förvaltnings"
3923: bestå av ordförande och tio övriga ordinarie rådet. Valet av medlemmar i detta sku1le Jämp-
3924: ledamöter jämte tio suppleanter för de sist- ligen kunna anförtros statsrådet, som ägde in-
3925: nämnda. Ledamöterna och suppleanterna skola förskaffa förslag tili medlemmar av t. ex. i för-
3926: representera kulturella och samhälleliga intres- ordning angivna. organisationer som företräder
3927: sen samt administra~iv, ekonomisk och teknisk de områden rvilka enligt lagen skulle ha repre-
3928: sakkunskap. Både i Österrike och Sverige, sentadon i förvaltningsrådet. Om man åter
3929: länder vilkas massmedia kan erbjuda förebilder valde att ge olika grenar av samhället såsom
3930: för oss, har man således gett radiobolaget en kultur- och näringslivet, kyrkan, folkbildningen
3931: organisation som inte koncentrerar inflytandet och idrotten medbestämmanderätt såsom mino-
3932: över radioverksamheten tili de politiska par- ritetsaktionärer i det statsdominerade rund.-
3933: tierna. radiobolaget, skulle dessas representation i för-
3934: En ändring av rundradioverksamhetens orga- valtningsrådet kunna tryggas genom särskilt
3935: nisation kräver inte att man avstår från att stadgande i lag.
3936: bedriva rundradioverksamheten inom ramen för Med hänvisning tili det ovan anförda före-
3937: ett aktiebolag, vari staten äger flertalet av ak- slår undertecknade, att riksdagen ville besluta
3938: tierna. Det är inte motionärernas avsikt att hemställa,
3939: framlägga ett i detalj utarbetat förslag till änd-
3940: ring av den lag som gäller för bolagets admi- att regeringen måtte vidta åtgärder
3941: nistration. Den uppgiften är inte helt lä~t, men för en sådan ändring av Oy Yleisradio
3942: den ka.n lösas på åtgärd av regeringen enligt de Ab:s administration, att bolaget i stäl-
3943: riktlinjer ovan anförda utländska exempel let /ör den helt partipolitiska högsta
3944: anger. ledningen skulle få ett förvaltningsråd,
3945: För det fall att man stannar för att statens sammansatt av företrädare för kultur-
3946: nuvarande andel av bolagets aktiekapital bör och näringslivet, kyrkan, folkbildningen
3947: bevaras kan det i lag fastställas vi1ka samhälls" och idrotten jämte representanter för de
3948: områden och sarnhällsgrupper förutom de poli- politiska partierna.
3949: Helsingfors den 8 april 1970.
3950:
3951: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
3952: T. Junnila. Erkki Hara.
3953: Sami Suominen.
3954: 1127
3955:
3956: VI,25.- Toiv.al. n:o 589. Suomennos.
3957:
3958:
3959:
3960:
3961: Ehrnrooth ym.: Toimenpiteistä Oy Yleisradio Ab:n hallinnon
3962: muuttamiseksi.
3963:
3964:
3965: E d u s k u n n a 11 e.
3966:
3967: 18 päivänä toukokuuta 1934 annetulla lailla minnan voimakkaan politisoitumisen ia puolue-
3968: valtioneuvosto sai oikeuden luovuttaa osakeyh- politiikan vaikutuksen, ,joka sulkee pois mui-
3969: tiölle sen omaisuuden, joka oli hankittu y~eis den yhteiskunnallisten intressien edustuksen
3970: radiotoimintaa varten. Tälle laille (216/34) yhtiön johdosta. Huolimatta siitä, että laissa
3971: annettiin tuolloin sellainen muoto, että ~htiön ( 774/48, 4 §) säädetään, että hallintoneuvos-
3972: hallintoneuvoston jäsenten vaalin piti tapahtua ton jäseniksi on valittava "taide-elämää, kansan-
3973: yleisten yhtiöoikeudellisten periaatteiden mu- valistustoimintaa, elinkeino- ja talouselämää
3974: kaisesti, ts. yhtiökokouksessa. Koska valtiolle tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä
3975: oli lain mukaan turvattu omistusoikeus vähin- edustavia koosalaisia", hallintoneuvosto koos-
3976: tään 90 prosenttiin osakkeista ja yleisradiotoi- tuu yksinomaan puoluepoliitikoista, joiden pe-
3977: minta oli kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- rehtyneisyys niihin yhteiskuntaelämän aloihin,
3978: nisteriön ala,inen, tämä tiesi sitä, että se sano- joiden asiantuntevan edustuksen Jaki on alun-
3979: tun ministeriön edustaja, joka yhtiökokouk- perin tahtonut turvata, ei aina ole laissa tar-
3980: sessa edusti valtiota saattoi määrätä hallinto- koitetunlainen.
3981: neuvoston kokoonpanon. Aivan viime aikoina on vaatimukset puolue-
3982: Yleisradion ohjelmatoiminnan vinosuuntaus poliittisesta vaikutuksesta Yleisradion toimin-
3983: ns. Wuolijoen-kaudella johti eduskunnassa taan ulotettu niin pitkälle, että eräissä puo-
3984: 1946 lakialoitteen tekemiseen ( ed. Kilpeläisen lueissa on tuotu julki, että myös jokainen joh-
3985: ym. lakialoite n:o 13/1946), jossa ehdotettiin, tokunnan jäsenen paikka olisi täytettävä poliit-
3986: että yleisradion hallintoneuvoston jäsenten vaali tisin perustein. On vaikeata uskoa, että tämä
3987: siirrettäisiin eduskunnalle, jotta siten turvattai- kehitys voisi turvata asiallisuuden ja objektiivi-
3988: siin erilaisten mielipidesuuntien huomioiminen suuden yleisradion toiminnassa. Se tie, jolle
3989: yleisradion toiminnassa. Lakiehdotus hyväksyt- valtion monopoliyritys johdettaisiin, tekisi yleis-
3990: tiin vuoden 1948 valtiopäivillä sen jälkeen, kun radiosta pian vielä riidanalaisemman kuin mitä
3991: se edellisillä valtiopäivillä oli jätetty lepäämään se nyt on ja laajentaisi kuilua erilaisten näkö-
3992: yli vaalien. kantojen kesken ja erilaisten kuuntelija- ja
3993: Kysymys yleisradioyhtiön hallinnosta oli he- katselijapiirien .välillä.
3994: rätetty sen yksipuolisuuden ja arvostelukyvyt- Muissa maissa, joissa on sama yhteiskunta-
3995: tömyyden johdosta, jota silloisen johdon aikana järjestys kuin meilJä, on radiotoiminnalle an-
3996: oli esiintynyt. Sen puolustukseksi voitiin esit- nettu muotoja, jotka paremmin turvaavat kai-
3997: tää sellaiseltakin taholta, jolla muutosehdotusta kinpuolisen sivistyksellisten, taloudellisten ja
3998: kannatettiin, että yleisradioyhtiön sotien jäl- muiden yhteiskuntaelämän alojen huomioimi-
3999: keen saama johto, oli "kyennyt valamaan uutta sen ohjelmatoiminnassa. Niinpä Itävallassa voi-
4000: elinvoimaa toimintaan sen sa,amattomuuden si- massa olevan yleisradiolain mukaan (195/8. 7.
4001: jaan, joka aikaisemmin oli sitä vaivannut" ( ed. 1966) yleisradioyhtiön hallintoneuvoston, joka
4002: Meinander 18. 4. 1947, ptk I s. 497). koostuu 20 jäsenestä, valitsee yhtiökokous si-
4003: Samankaltaisia perusteita esitetään siinä yhä ten, että paitsi tasavallan yhdeksää osavaltiota,
4004: vilkkaammassa keskustelussa, jota nykyisen lain tunnustamia kirkkoja ja uskonnollisia yh-
4005: yleisradion johdon ohjelmapolitiikasta käydään. dyskuntia, tiedettä, taidetta, kansanvalistusta
4006: Oy Yleisradio Ab:n hallintoon vuonna 1948 ja urheilua edustaa i1:se kut·akin yksi jäsen,
4007: tehty muutos on tuonut mukanaan yhtiön toi- minkä lisäksi kuusi jäsentä edustaa poliittisia
4008: 1128 Vl,25.- Oy Yleisradio Ab:n hallinto.
4009:
4010: puolueita. Ruotsin radio-osakeyhtiön yhtiöjär- tellä, mitkä yhteiskunnan alat ja yhteiskunta-
4011: jestyksessä määrätään, että yhtiön hallitukseen ryhmät poliittisten lisäksi ovat edustettuina
4012: tulee kuulua. puheenjohtaja sekä kymmenen hallintoneuvostossa. Sen jäsenten vaali voitai-
4013: muuta varsinaista jäsentä ja kymmenen vii- siin sopivasti uskoa valtioneuvostolle, jonka
4014: meksi mainittujen varam.iestä. Jäsenten ja vara- olisi hankittava jäsenehdotuksia esim. asetuk-
4015: miesten tulee edustaa sivistyksellisiä ja yhteis- sessa mainituilta järjestöiltä, jotka edustavat
4016: kunnallisia intressejä sekä hallinnollista, talou- niitä aloja, joilla lain mukaan tulee olla edus-
4017: dellista ja teknistä asiantuntemusta. Sekä Itä- tus hallintoneuvostossa. Jos taas päädyttäisiin
4018: vallassa että Ruotsissa, maissa, joiden joukko- antamaan yhteiskunnan eri aloille, kuten kult-
4019: tiedotusvälineet voivat tarjota meille esikuvia, tuuri- ja elinkeinoelämälle, kirkolle, kansanva-
4020: on siis radioyhtiölle annettu organisaatio, joka listukselle ja urheilulle oikeus osallistua päätök-
4021: ei keskitä vaikuttamista radiotoimintaan poliit- sentekoon vähemmistöosakkaina valtion hallit-
4022: tisille puolueille. sema.ssa yleisradioyhtiössä, voitaisiin niiden
4023: Yleisradiotoiminnan organisaation muuttumi- edustus hallintoneuvostossa turvata edtyisellä
4024: nen ei vaadi, että luovutaan harjoittamasta yleis- laissa olevalla säännöksellä.
4025: radiotoimintaa sellaisen osakeyhtiön puitteissa,, Ylläesitettyyn viitaten allekirjoittaneet ehdot-
4026: jossa valtiolla on osake-enemmistö. Aloitteen- tavat, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
4027: tekijöiden tarkoituksena ei ole esittää yksityis-
4028: kohtaista ehdotusta muutokseksi siihen lakiin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
4029: joka koskee yhtiön ha.llintoa. Tehtävä ei ole muuttaakseen Oy Yleisradio Ab:n hal-
4030: aivan helppo, mutta se voidaan ratkaista halli- lintoa siten, että yhtiö täysin puolue-
4031: tuksen toimesta niitä suuntaviivoja noudattaen, poliittisen korkeimman johdon sijaan
4032: joita ylläesitetyt ulkomaiset esimerkit antavat. saisi hallintoneuvoston, joka koostuisi
4033: Siinä tapauksessa, että pysytään ajatuksessa, kulttuuri- ja elinkeinoelämän, kirkon,
4034: että valtion nykyinen osuus yhtiön osakepää- kansanvalistuksen ja urheilun sekä po-
4035: omasta on säilytettävä, voidaan laissa määri- liittisten puolueiden edustajista.
4036: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
4037:
4038: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
4039: T. Junnila. Erkki Hara.
4040: Sami Suominen.
4041: 1129
4042:
4043: Vl,26.- Hemst.mot. nr 590.
4044:
4045:
4046:
4047:
4048: Ehrnrooth m.fl.: Om befriande av vissa grupper åldringar och
4049: invalider från tillståndsavgift för radio- och televisionsap-
4050: parat.
4051:
4052:
4053: T i 11 R i k s d a g e n.
4054:
4055: Enligt statsrådets beslut angående anläggnin- viljande av lättnad inte ha haft. Med tanke på
4056: gar för och tillstånd till rundradiomottagning vad radio och television betyder för de gamla
4057: (Förf. saml. nr 291/33) erlägges för varje till- både i tätorter och på landsbygden såsom ofta
4058: :;tåndsperiod innefattande ett år för mottagnings- enda förmedlare av kontakt med yttervärlden,
4059: tillstånd en avgift som för radio är 20 mark och funnes det vägande skäl för en liberalare tolk-
4060: för television 60 mark (Förf. saml. nr 198/62). ning av det i 10 § ingående stadgandet.
4061: Ministeriet för kommunikationsväsendet och När det gäller de gamla personer ellet invali-
4062: allmänna arbetena äger jämlikt 10 § i sagda stats- der, vilkas enda eller huvudsakliga inkomst ut-
4063: rådsbeslut rätt att bevilja befrielse från eller göres av folkpensionen, borde till statsrådets här
4064: lättnad i erläggande av tillståndsavgift. Post- och berörda beslut fogas ett stadgande, som direkt
4065: telegrafstyrelsen har rätt att på anhållan hevilja befriar dem från erläggande av licensavgift.
4066: blind person, som är finsk medborgare, eller Med hänvisning till det ovan anförda före-
4067: blindskola avgiftsfritt mottagningstillstånd ( 10 slås vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
4068: § 2 mom.). ställa,
4069: Såsom undantagsstadgande har 10 § av mi- att regeringen måtte vidtaga atgärder
4070: nisteriet tillämpats enligt mycket sträng tolk- för att de åldringar och invalider, vilkas
4071: ning. Någon möjlighet att befria medellösa åld- enda eller huvudsakliga inkoinst utgöres
4072: ringar från licensavgift har ministeriet inte an- av folkpensionen, måtte befrias från er-
4073: sett sig ha annat än då det gällt ansökan av läggande av tillståndsavgift /ör innehav
4074: ålderdomshem om avgiftsfri radiolicens. Någon av radio- och televisioniapparat.
4075: praktisk betydelse torde bestämmelsen om be-
4076: Helsingfors den 20 april 1970.
4077:
4078: Georg C. Ehrnrooth. Salme Katajavuori.
4079: Victor Procope. Evald Häggblom.
4080:
4081:
4082:
4083:
4084: 142 427/70
4085: 1130
4086:
4087: VI,26.- Toiv.al. n:o 590. Suomennos.
4088:
4089:
4090:
4091:
4092: Ehrnrooth ym.: Eräiden vanhus- ja invalidiryhmien vapauttami-
4093: sesta radio- ja televisiovastaanottimien lupamaksusta.
4094:
4095:
4096: E d u s k u n n a 11 e.
4097:
4098: Yleisradiovastaanottoa tarkoittavista laitteista Kun ajatellaan radion ja television merkitystä
4099: ja luvista annetun valtioneuvoston päätöksen mu- vanhuksille sekä taajamissa että maaseudulla
4100: kaan ( as;kok. n:o 291/33) suoritetaan jokai- usein ainoana yhteyden välittäjänä ulkomaail-
4101: selta vuoden pituiselta lupakaudelta vastaanotto- maan, lienee painavia syitä 10 §:ään sisältyvän
4102: luvasta maksu, joka radiosta on 20 markkaa ja säännöksen vapaamielisempään tulkintaan.
4103: televisiosta 60 markkaa (as.kok. n:o 198/62). Kun on kysymys vanhoista henkilöistä tai in-
4104: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöllä valideista, joiden ainoa tai pääasiallinen tulo on
4105: on sanotun valtioneuvoston päätöksen 10 §:n kansaneläke, olisi valtioneuvoston tässä koske-
4106: mukaan valta myöntää vapautus tai helpotusta teltuun päätökseen liitettävä säännös, joka suo-
4107: lupamaksun suorittamisesta. Posti- ja lennätin- raan vapauttaa heidät lupamaksun suorittami-
4108: hallituksella on oikeus hakemuksesta myöntää sesta.
4109: sakealle henkilölle, joka on Suomen kansalainen, Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan eduskun-
4110: tai sokeåinkoululle maksuton vastaanottolupa nan hyväksyttäväksi toivomus,
4111: ( 10 § 2 mom.).
4112: Ministeriö on soveltanut 10 § :n poikkeus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4113: säännökseen hyvin ankaraa tulkintaa. Ministeriö niiden vanhusten ja invalidien, joiden ai-
4114: ei ole katsonut mahdolliseksi vapauttaa varatto- noa tai pääasiallinen tulo on kansaneläke,
4115: rnia vanhuksia lupamaksusta, paitsi milloin van- vapauttamiseksi radio- ja televisiolaittei-
4116: hainkoti on anonut maksutonta radiolupaa. Mi- den hallussapitoon oikeuttavasta lupa-
4117: tään käytännöllistä merkitystä ei helpotuksen maksusta.
4118: myöntämistä koskevalla määräyksellä liene ollut.
4119: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
4120:
4121: Georg C. Ehrnrooth. Salme Katajavuori.
4122: Victor Procope. Evald Häggblom.
4123: 1131
4124:
4125: VI,27.- Toiv.al. n:o 591.
4126:
4127:
4128:
4129:
4130: Eskelinen ym.: Kotiavustaiatoiminnan saattamisesta valtionavun
4131: piiriin.
4132:
4133:
4134: E d u s k u n n a 11 e.
4135:
4136: Kun terveydenhoidon ja sosiaalihuollon työ- tikunnalle. Uudelleen työelämään s1J01ttumi-
4137: kentällä on pyrkimys palvelun parantamiseen selle ja osapäivätyölle se antaa hyvät mahdolli-
4138: niin, että yhä useammat vanhukset ja muut suudet. Kotiavustajan aikaisempi koulutus voi
4139: perheet tuntisivat turvallisuutta sii·tä tietoisuu- sisältää jo mm. tuottajatalouksien työalojen tai-
4140: desta, jonka tilapäinen kodissa tarvittava apu tamisen.
4141: antaa ja kun toisaalta on niin sanottu avo- Kotiaputoiminnan kasvun tulisi tapahtua
4142: hoito todet·tu ei ainoastaan ihmisille itselleen vanhusmäärän kasvua ja muuta lisääntyvää
4143: vaan myös yhteiskunnalle taloudelliseksi rat- tarvetta paljon nopeammin. Jotta pystyisimme
4144: kaisuksi, kunnallisen kotiavun kentällä on ko- täyttämään edes välttämättömimmän osan ko-
4145: tiavustajan toiminta tullut suureksi avuksi ja tiavun tarpeesta, tulisi kotiavustajatoiminnan
4146: koettu sangen myönteisenä kaikkialla, missä kuulua muun kotiavun piiriin.
4147: sitä on ollut järjestettynä. Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
4148: Kotiavustajan tehtävään koulutetut henkilöt nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4149: ovat olleet jo useimmiten henkilöitä, joilla
4150: omat ·lapset ovat ehtineet aikuisiksi ja heidän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4151: saamansa elämänkokemus jo näin ollen hankit- kotiavustajatoiminnan saattamiseksi val-
4152: tua jopa monta kertaa erittäin monipuolista. tionavun piiriin samalla tavalla kuin
4153: Tältä pohjalta kotiavustajan koulutus on anta- kunnalliset kodinhoitajatkin.
4154: nut ammattipätevyyden monitaitoiselle ammat-
4155: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
4156:
4157: Katri-Helena Eskelinen. Pertti Pekkarinen. Sylvi Saimo.
4158: Orvokki Kangas. Heimo Linna. Eeva Kauppi.
4159: Salme Katajavuori.
4160: 1132
4161:
4162: VI,28.- Hemst.mot. nr 592.
4163:
4164:
4165:
4166:
4167: Gestrin m.fl.: Om slutförande av utredningarna rörande effektiv
4168: öppen hälso- och sjukvård.
4169:
4170:
4171: T i 11 R i k s d a g e n.
4172:
4173: Den mycket snabba ökningen av kostnaderna att effektivera den preventiva hälso- och sjuk-
4174: för sjukvården har ur statsfinansiell synpunkt vården. Talrika uttalanden av bl. a. Riksdagen,
4175: varit oroande och ställt kommunema inför be- läkar- och sjuksköterskeorganisationer samt av
4176: tydande ekonomiska svårigheter. Det kan inte finans- och andra myndigheter vittnar om att en
4177: råda någon tvekan om att situtationen snabbt 1tbredd enighet råder i denna fråga.
4178: håller på a~tt bli ohållbar. Kostnadsökningen har En utveckling av den öppna vården skulle
4179: förorsakats av omfattande sjukhusbyggen, som lätta trycket på sjukhusen och avlägsna den brist
4180: likväl inte förmått avlägsna bristen på vård- på vårdplatser som i dag omöjliggör intagning
4181: platser eller eliminera en rad andra, länge kända på sjukhus av tili och med sådana patienter,
4182: brister i sjuk- och hälsovården. Reformarbetet som är i uppenbart behov av sjukhusvård.
4183: på detta område är koncentrerat på en utbygg- :ienom en effektivt organiserad öppen vård
4184: nad av den dyrbaraste, men därför icke alltid minskas också behovet av investeringar i den
4185: mest ändamålsenliga vårdformen, nämligen sjuk- dyrbaraste vårdformen medan resurserna inrik-
4186: husväsendet. Investeringskostnaderna utgör be- tas på ur såväl den enskildes som samhällets syn-
4187: roende på sjukhustyp 80 000-180 000 mark punkt mera ändamålsenliga lösningar. Det har
4188: per vårdplats. beräknats att endast ca 20-25 procent av
4189: Under utbyggnad befinner sig för närvarande alla sjuka är i behov av skötsel på sjukhus med
4190: bl.a. flere centralsjukhus samt exempelvis uni- möjlighet att ge fullständig aktiv vård. I fråga
4191: versitetscentr.alsjukhuset i Uleåborg, som ensam om åldringarna, vilkas problem kräver allt
4192: för •sig antas kräva en investering av ca 200 större uppmärksamhet, har man räknat med att
4193: milj. mk. Driftskostnaderna uppgår på 3-4 år !ndast 10 procent av dem som nu erhaller an-
4194: tili ungefär samma belopp som det i ett sjukhus staltsvård, vore i behov av sådan om den öppna
4195: nedlagda kapitalet. Det är därför inte ägnat att vården skulle vara fullt utbyggd.
4196: förvåna att statsbidraget för sjukhusväsendet på En effektiv, förebyggande öppen vård skulle
4197: senaste tid årligen stigit med i medeltal 25 pro- överhuvud minska antalet allvarliga sjukdoms-
4198: cent för centralsjukhusens och ca 35 procent för fall genom tiliräckligt tidiga ingripanden. Också
4199: krets- och lokalsjukhusens del. Tvärtom talar hos oss har vi fullt övertygande erfarenhet här-
4200: sannolikheten för att stegringstakten ytterligare av från de områden där öppen vård redan före-
4201: kommer att tilltaga om inte utvecklingen av kommer. De utmärkta resultat som uppnåtts
4202: sjuk- och hälsovården snabbt ges en mera ända- på t.ex. mödra- och barnarådgivningens och
4203: målsenlig inriktning. Detta kan dels ske genom skolhälsovårdens områden samt ifråga om be-
4204: att man inom sjukhusväsendet genomför en dif- kämpandet av tuberkulos talar ett tydligt språk.
4205: ferentiering, som inom eller vid sidan av sjuk- Däremot är exempelvis dödlighetssiffrorna för
4206: hus för fullständig aktiv vård, introducerar medelålders män betydligt högre i Finland än i
4207: mindre kostnadskrävande avdelningar eller sepa- de övriga nordiska länderna, där en väl etable-
4208: rata inrättningar för viss vård samt av vilo- rad, preventiv öppen vård existerar också för
4209: hemskaraktär. Vid sidan av de reformer som är dessa kategorier.
4210: nödvändliga inom sjukhusväsendet måste dock Såväl med hänsyn till statsfinanserna som
4211: med det allra snaraste den ö p p n a v å r d e n med tanke på kommunernas ekonomiska trång-
4212: utvecklas för att inom ramen för de disponibla mål, men alldeles särskilt med tanke på möjlig-
4213: ekonomiska resurserna erbjuda ändamålsenliga heterna att erbjuda varje enskild medborgare
4214: vårdmöjligheter där sådana nu saknas samt för den mest ändamålsenliga formen av hälso- och
4215: Vl,28.- Gestrin ym. 1133
4216:
4217: sjukvård borde de existerande planerna på en ut- Hänvisande tili det anförda har vi äran
4218: byggnad av den öppna vården snabbt förverk- föreslå att riksdagen ville hemställa,
4219: ligas. Trotts att det föreligger betänkanden i
4220: ärendet sedan flere år och välövervägda förslag att regeringen i brådskande ordning
4221: till förverkligande av en omfattande öppen vård, måtte låta slutföra ännu pågående ut-
4222: är problematiken fortfarande under fortsatt ut- rednigar rörande utbyggandet av en ef-
4223: redning inom statsrådet. Specialutredningar fektiv öppen hälso- och sjukvård samt
4224: rörande bl. a. behovet av vårdplatser för kroni- med det snaraste till Riksdagen inkom-
4225: kervården är även under arbete. Vidare dröjs- ma med i ärendet påkallade lagstift-
4226: mål med konkreta åtgärder under hänvisning tili ningsförslag.
4227: fortgående utredning kan emellertid inte mera
4228: accepteras.
4229: Helsingfors den 15 april 1970.
4230:
4231: Kristian Gestrin. Evald Häggblom. Ragnar Granvik.
4232: Elly Sigfrids. Pär Stenbäck. Ingvar S. Melin.
4233: Verner Korsbäck.
4234: 1134
4235:
4236: Vl;28.- Toiv.al. n:o 592. Suomennos.
4237:
4238:
4239:
4240:
4241: Gestrin ym.: Tehokasta terveyden- ja sairaanhoidon avohoitoa
4242: .koskevien selvitysten loppuunsaattamisesta.
4243:
4244:
4245: E d u s k u n n a 11 e.
4246:
4247: Sairaanhoidon kustannusten hyvin nopea jottatslm tarkoituksemukaisia hoitom,a}ldolli-
4248: kasvu on ollut valtiontaloudelliselta kannalta suuksia siellä, mistä sellaisia nyt puuttuu ja jotta
4249: katsoen huolestuttavaa ja se on asettanut kun- ennaltaehkäisevää terveyden- ja sairaanhoitoa
4250: nat huomattavien taloudellisten vaikeuksien voitaisiin ,tehostaa. LUkuisat eduskunnan, lää-
4251: eteen Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tilanne käri- ja sairaanhoitojärjestöjen sekä finanssi-
4252: olisi nopeasti käymässä kestämättömäksi. Kus- ja muiden viranomaisten lausunnot todistavat,
4253: tannusten nousu on aiheutunut laajoista sairaa- että tässä kysymyksessä vallitsee suuri yksimie-
4254: larakennuksista, jotka eivät kuitenkaan ole lisyys.
4255: kyenneet poistamaan hoitopaikkojen puutetta Avohoidon kehittäminen helpottaisi sairaaloi-
4256: tai eliminoimaan joukkoa muita, sairaan- ja ter- den painetta ja poistaisi sen hoitopaikkojen
4257: veydenhoidon piirissä kauan tunnettuja puut- puutteen, joka tänä päivänä tekee mahdotto-
4258: teita. Tällä alalla uudistustyö keskittyy kalleim- maksi jopa sellaisten potilaiden oton sairaalaan,
4259: man, mutta ei aina tarkoituksenmukaisimman jotka ilmeisesti ovat sairaalahoidon tarpeessa.
4260: hoitomuodon, nimittäin sairaalalaitoksen laa- Tehokkaasti järjestetyllä avohoidolla vähenne-
4261: jentamiseen. Sijoituskustannukset ovat sairaala- tään myös sijoitustarvetta kalleimpaan hoito-
4262: tyypistä riippuen 80 000-180 000 mk hoito- muotoon kun taas voimavarat suunnataan sekä
4263: paikkaa kohden. yksityisen että yhteiskunnan kannalta tarkoituik-
4264: Laajentamisvaiheessa on tällä hetkellä mm. senmukaisempiin ratkaisuihin. On arvioitu, että
4265: useita keskussairaaloita sekä esimerkiksi Oulun ainoastaan 20-25 prosenttia kaikista sairaista
4266: yliopistollinen keskussairaala, jonka yksin olete- tarvitsee hoitoa sairaalassa, jossa on mahdollista
4267: taan vaativan noin 200 milj. markan sijoituk- antaa täydellistä aktiivista hoitoa. Mitä tulee
4268: sen. Käyttökustannukset kohoavat 3-4 vuo- vanhuksiin, joiden ongelmat vaativat yhä suu-
4269: dessa suunnilleen sairaalaan sijoitetun pääoman rempaa huomiota, on laskettu, että ainoastaan
4270: määrään. Ei siten ole omiaan ihmetyttämään, 10 prosenttia niistä, jotka nyt ovat laitoshoi-
4271: että valtionapu sairaalalaitokselle on viime dossa, olisi sellaisen varpeessa, jos avohoito olisi
4272: aikoina vuosittain kohonnut keskimäärin 25 täysin kehitettyä.
4273: prosentilla keskussairaaloiden ja noin 35 pro- Tehokas, ennaltaehkäisevä avohoito vähentäisi
4274: sentilla piiri- ja paikallissairaaloiden osalta. ylipäänsä vakavien sairaustapauksien lukumää-
4275: Päinvastoin tuntuu todennäköiseltä, että kasvu- rää riktävän aikaisen asioihin puuttumisen an-
4276: vauhti edelleen tulee nopeutumaan, jollei sai- siosta. Myös maassamme on meillä täysin va-
4277: raan- ja terveydenhoitoa pian suunnata tarkoi- kuuvtav:aa kokemusta tästä niiltä aloilta, joilla
4278: tuksenmukaisemmin. Tämä voi osaksi tapahtua avohoitoa jo on. Erinomaiset tulokset, joihin
4279: suorittamalla sairaalalaitoksen piirissä erilaista- on päästy esim. äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä
4280: mista, jolloin otetaan käyttöön täydellistä ak- kouluterveydenhoidon aloilla kuin myös tuber-
4281: tiivista hoitoa antaviin sairaaloihin sisältyviä tai kuloosin vastustamisessa, puhuvat selvää kiel-
4282: niiden rinnalle vähemmän kustannuksia vaativia tään. Sitävastoin ovat kuolleisuusluvut esim.
4283: osastoja tai erillisiä laitoksia tiettyä hoitoa var- keski-ikäisten miesten kohdalla huomattavasti
4284: ten sekä luonteeltaan lepokotimaisia osastoja. korkeampia Suomessa kuin muissa pohjois-
4285: Sairaalalaitosta koskevien välttämättömien maissa, joissa hyvin järjestetty, ennalta ehkäi-
4286: uudistusten ohella on kuitenkin mitä pikimmin sevä avohoito on olemassa myös näitä ryhmiä
4287: kehitettävä avohoitoa, jotta käytettävissä ole- varten.
4288: vien taloudellisten voimavarojen puitteissa tar- Sekä valtiontalouden kannalta että huomioi-
4289: Vl,28.- Gestrin ym. 1135
4290:
4291: denkuntien taloudellisen ahdingon, mutta aivan konkreettisiiin toimenpiteisiin ryhtymisestä viit-
4292: erityisesti ajatellen mahdollisuuksia tarjota kul- tmunalla selvitysten jatkumiseen ei kuitenkaan
4293: lekin yksityiselle kansalaiselle terveyden- ja sai- enää voida hyväksyä.
4294: raanhoitoa tavkoituksenmukaisemmassa muo- Esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioittaen
4295: dossa, olisi olemassaolevat suunnitelmat avohoi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4296: don laajentamiseksi pikaisesti toteutettava.
4297: Huolimatta siitä, että asiasta on ollut useiden että hallitus kiireellisesti suorituttaa
4298: vuosien ajan olemassa mietintöjä ja hyvin har- loppuun vielä keskeneräiset tehokkaan
4299: kittuja ehdotuksia laajan avohoidon toteuttami- avoimen terveyden- ja sairaanhoidon laa-
4300: seksi, on ongelmavyyhti valtioneuvoston piirissä jentamista koskevat selvitykset sekä pi-
4301: jatkuvan selvittelyn kohteena. Myös erityisselvi- kimmiten antaa Eduskunnalle asiassa
4302: tyksiä mm. kroonikkohoidon tarvitsemista hoi- tarvittavat lakiesitykset.
4303: topaikoista on tekeillä. Enempää viivyttelyä
4304: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
4305:
4306: Kristian Gestrin. Evald Häggblom. Ragnar Granvik.
4307: Elly Sigfrids. Pär Stenbäck. Ingvar S. Melin.
4308: Verner Korsbäck.
4309: 1136
4310:
4311: Vl,29.- Hemst.mot. nr 593.
4312:
4313:
4314:
4315:
4316: Gestrin m.fl.: Om förstärkta persanella och ekonomiska resurser
4317: för den preventiva mentalvården.
4318:
4319:
4320: Till Riksdagen.
4321:
4322: Mycket starka skäl talar för en snabb effek- byggande mentalvården understryks av våra in-
4323: tivering och utbyggnad av den öppna vården i ternationellt sett höga självmordssiffror. Vär-
4324: vårt land. Atgärder i denna riktning är på- det av nya initiativ på området bekräftas
4325: kallade inte bara av ekonomiska skäl utan i återigen av de erfarenheter, som har vunnits
4326: minst lika hög grad i syfte att utveckla ända- av på enskilt initiativ genomförd, experi-
4327: målsenliga vårdformer. Inom ramen för öppen mentellt upplagd, förebyggande mentalvård
4328: vård ägnas en särskild uppmärksamhet åt före- bland ungdom.
4329: byggande verksamhet i syfte att undanröja I samband med att den öppna vården ut-
4330: sjukdomsrisker eller förhindra att sjukdomen tar bygges borde allvarliga uppmärksamhet ägnas
4331: en så allvarlig vändning, att sjukhusvård blir möjligheterna att effektivera den preventiva
4332: nödvändig. mentalvården. Detta kunde i städer och tätorter
4333: Psykiska sjukdomar och mentala störningar är lämpligen ske genom inordning av denna vård
4334: ofta förekommande hos oss. Ungefär 40 pro- i verksamheten vid de planerade hälsostatio-
4335: cent av sjukhusplatserna upptas av psykiatriska nerna, medan däremot på andra orter arrange-
4336: fall. Av de totala driftskostnaderna för sjuk- mang av annat slag kan te sig mera ändamåls-
4337: husväsendet under 1967 föll inemot 21 pro- enliga. överlag är det dock av vikt att den
4338: cent på sinnessjukhusens del. De i sinnessjuk- preventiva mentalvården ges ökade personelia
4339: lagen förutsatta mentalvårdsbyråerna har i så och ekonomiska resurser.
4340: hög grad varit överlupna av akuta fall, att de Hänvisande tili det anförda har vi äran före-
4341: inte i tillfredsställande omfattning kunnat ägna slå att riksdagen ville besluta hemställa,
4342: sig åt uppgiften att utveckla den preventiva
4343: mentalvården. En effektivering av denna vård att regeringen vid planering av en
4344: öppnar dock möjligheter som bör tas tili vara utbyggd öppen vård måtte observera be-
4345: att minska antalet patienter i behov av men- hovet av förstärkta persanella och eko-
4346: talvård på sjukhus. nomiska resurser för den preventiva
4347: Behovet av energiska åtgärder inom den före- mentalvården.
4348: Helsingfors den 15 april 1970.
4349:
4350: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik.
4351: Elly Sigfrids. Carl Olof Tallgren.
4352: Evald Häggblom. Ingvar S. Melin.
4353: Pär Stenbäck. Verner Korsbäck.
4354: 1137
4355:
4356: VI,29.- Toiv.al. n:o 593. Suomennos.
4357:
4358:
4359:
4360:
4361: Gestrin ym.: Ennalta ehkäisevän mielenterveydenhoidon henkilö-
4362: kunnan ja taloudellisten voimavarojen vahvistamisesta.
4363:
4364:
4365: E d u s k u n n a 11 e.
4366:
4367: Erittäin hyvät syyt puoltavat avohoidon no- korostavat meidän kansainvälisesti katsoen kor·
4368: peata tehostamista ja laajentamista maassam- keat itsemurhalukumme. Uusien aloitteiden ar-
4369: me. Tämänsuuntaisia toimenpiteitä eivät edel- von tällä alalla vahvistavat puolestaan ne ko-
4370: lytä ainoastaan taloudelliset syyt vaan vähin- kemukset, joita on saatu yksityisestä aloitteesta
4371: tään yhtä suuressa määrin tarkoituksenmukais- suoritetusta, kokeellisesti järjestetystä ennalta
4372: ten hoitomuotojen kehittäminen. Avohoidossa ehkäisevästä mielenterveydenhoidosta nuorison
4373: omistetaan erityistä huomiota ennalta ehkäise- keskuudessa.
4374: välle toiminnalle sairastumisvaaran poistami- Avohoidon laajentamisen yhteydessä olisi
4375: seksi tai sen estämiseen, että sairaus saa niin kiinnitettävä vakavaa huomiota ennalta ehkäi-
4376: vakavan käänteen, että sairaalahoito käy vält- sevän mielenterveydenhoidon tehostamisen
4377: tämättömäksi. mahdollisuuksiin. Tämä voisi kaupungeissa ja
4378: Meillä esiintyy usein psyykkisiä sairauksia taajamissa sopivasti tapahtua liittämällä tämä
4379: ja henkisiä häiriöitä. Suunnilleen 40 prosenttia hoito suunniteltujen terveysasemien toimintaan,
4380: sairaalapaikoista käytetään psykiatristen tapaus- kun taas muilla paikkakunnilla toisenlainen jär-
4381: ten hoitoon. Sairaalalaitoksen kokonaiskustan- jestely voi osoittautua tarkoituksenmukaisem-
4382: nuksista vuonna 1967 lankesi lähes 21 prosent- maksi. Ylipäänsä on kuitenkin tärkeätä, että
4383: tia mielisairaaloiden osalle. Mielisairaanhoito- ennalta ehkäisevälle mielenterveydenhoidolle
4384: lain edellyttämät mielenterveystoimistot ovat annetaan lisää henkilö- ja taloudellisia voima-
4385: olleet niin suuressa määrin akuuttien tapaus- varoja.
4386: ten rasittamia, etteivät ne tyydyttävässä määrin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4387: ole voineet omistautua tehtävälle kehittää en- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4388: nalta ehkäisevää mielenterveydenhoitoa. Tämän muksen,
4389: hoidon tehostaminen avaa kuitenkin mahdolli- että hallitus laajennettua avohoitoa
4390: suuksia, joita on käytettävä hyväksi mielenter- suunniteltaessa ottaisi huomioon ennalta
4391: veydenhoitoa sairaalassa vaativien potilaiden lu- ehkäisevän mielenterveydenhoidon suu-
4392: kumäärän vähentämiseksi. rempien henkilö- ja taloudellisten voi-
4393: Tarmokkaiden toimenpiteiden tarvetta en- mavarojen tarpeen.
4394: naltaehkäisevän mielenterveyshoidon piirissä
4395: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
4396:
4397: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik.
4398: Elly Sigfrids. Carl Olof Tallgren.
4399: Evald Häggblom. Ingvar S. Melin.
4400: Pär Stenbäck. Verner Korsbäck.
4401:
4402:
4403:
4404:
4405: 143 427/70
4406: 1138
4407:
4408: VI,30.- Hemst.mot. nr 594.
4409:
4410:
4411:
4412:
4413: Gestrin m.fl.: Om åtgärder för ändring av lagen om kommunal
4414: hemvårdshjälp.
4415:
4416:
4417: T i 11 R i k s d a g e n.
4418:
4419: Ledningen av och tillsynen över den kom- riga arbetstagare - s.k. hemhjälpare - för
4420: munala hemvårdsverksamheten är enligt 1agen hemvårdsverksamhet. Redan nu föreligger inom
4421: om kommuna1 hemvårdshjälp anförtrodd de den öppna hä1so- och sjukvården behov av dy-
4422: socia1a myndigheterna. I de enskilda kommu- lik arbetskraft, som på grund av sina arbets-
4423: nerna 1edes och övervakas verksamheten av uppgifter borde vara underställd hä1sovårds-
4424: socialnämnderna. De hemvårdarinnor och öv- nämnden och icke socialnämnden på orten.
4425: riga i lagen förutsatta arbetstagare, som är an- Lagen om kommunal hemvårdshjälp ställer
4426: ställda för hemvårdsverksamheten, lyder så- emellertid i sin nuvarande utformning hinder i
4427: lunda under socialnämnden. vägen för ett sådant arrangemang. Även i övrigt
4428: Hemvårdsverksamheten har alltså enligt lagen är lagen i behov av en översyn för att den-
4429: en klar anknytning tili kommunernas sociala samma fullt ut skall kunna betjäna såvä1 den
4430: verksamhet. De sociala synpunkterna har även öppna socialvårdens som den öppna hä1so- och
4431: varit bestämmande för utformingen av de lag- sjukvårdens behov.
4432: rum, vilka närmare anger de fall där kommunal Hänvisande tili det sagda har vi äran föreslå
4433: hemvårdshjälp kan ställas tili vederbörande att riksdagen ville besluta hemställa.
4434: kommunmed1ems förfogande.
4435: Den öppna hälso- och sjukvården har ännu att regeringen måtte låta uppgöra
4436: icke samma befästa ställning som den öppna och med det snaraste till Riksdagen
4437: socialvården. Likväl är det uppenbart att en inkomma med förslag till sådan änd-
4438: ny lagstiftning på detta område snart är att ring av lagen om kommunal hemvårds-
4439: emotse varigenom nu existerande öppen hälso- hjälp (270/1966), att den öppna hälso-
4440: och sjukvård effektiveras, samordnas och ges och sjukvårdens behov av organiserad
4441: en ändamålsenlig organisation. Till de perso- hemvårdsverksamhet på ett sakenligt
4442: nelia resurser man på detta område måste kunna sätt beaktas.
4443: förfoga över hör även hemvårdarinnor och öv-
4444: Helsingfors den 15 april 1970.
4445:
4446: Kristian Gestrin. Evald Häggblom. Ragnar Granvik.
4447: Elly Sigfrids. Pär Stenbäck. Ingvar S. Melin.
4448: Verner Korsbäck.
4449: 1139
4450:
4451: Vl,30.- Toiv.al. n:o .594. Suomennos.
4452:
4453:
4454:
4455:
4456: Gestrin ym.: Toimenpiteistä kunnallisesta kodinhoitoavusta anne-
4457: tun lain muuttamiseksi.
4458:
4459:
4460: E d u s k u n n a II e.
4461:
4462: Kunnallisen kodinhoitotoiminnan johto ja muut työntekijät - nk. kotiavustajat - ko-
4463: valvonta on kunnallisesta kodinhoitoavusta an- dinhoitotoimintaa varten. Jo nyt tarvitaan avoi-
4464: netun lain mukaan uskottu huoltoviranomai- men terveyden- ja sairaanhoidon piirissä täl-
4465: sille. Yksityisissä kunnissa toimintaa johtavat laista työvoimaa, jonka työtehtävien perusteella
4466: ja valvovat huoltolautakunnat. Ne kodinhoita- tulisi olla paikkakunnan terveydenhuoltolauta.:
4467: jattaret ja muut lain edellyttämät työntekijät, kunnan eikä huoltolautakunnan alainen. Laki
4468: jotka on palkattu kodinhoitotyöhön, ovat siis kunnallisesta kodinhoitoavusta asettaa kuiten-
4469: huoltolautakunnan alaisia. kin nykyisessä muodossaan esteitä sellaiselle jär-
4470: Kodinhoitotoiminta liittyy siis lain mukaan jestelylle. Muutenkin laki on tarkistuksen tar-
4471: selvästi kuntien sosiaaliseen toimintaan. Sosiaali- peessa, jotta se täysin määrin voisi palvella sekä
4472: set näkökohdat ovat olleet määräävinä myös avoimen sosiaalihuollon että avoimen terveyden-
4473: niiden lainkohtien muotoilussa, jotka tarkem- ja sairaanhoidon tarpeita.
4474: min osoittavat ne tapaukset, jolloin kunnallista Sanottuun viitaten ehdotamme kunnioittaen,
4475: kodinhoitoapua voidaan asettaa asianomaisen että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
4476: kunnan jäsenen käytettäväksi.
4477: Avoimella terveyden- ja sairaanhoidolla ei että hallitus laadituttaisi ja pikimmi-
4478: ole vielä samaa vakiintunutta asemaa kuin avoi- ten esittäisi eduskunnalle sellaisen
4479: mella sosiaalihuollolla. Kuitenkin on ilmeistä, ehdotuksen muutokseksi kunnallisesta
4480: että tällä alalla on pian odotettavissa uusi lain- kodinhoitoavusta annettuun lakiin
4481: säädäntö, joka tehostaa nykyistä terveyden- ja (270/1966), että avoimen terveyden-
4482: sairaanhoitoa, koordinoi sitä ja antaa sille tar- ja sairaanhoidon piirissä vallitseva jär-
4483: koituksenmukaisen organisaation. Siihen hen- jestetyn kodinhoitoavun tarve asianmu-
4484: kilökuntaan, jota tällä alalla täytyy olla käy- kaisesti otetaan huomioon.
4485: tettävissä, kuuluvat myös kodinhoitajattaret ja
4486: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
4487:
4488: Kristian Gestrin. Evald Häggblom. Ragnar Granvik.
4489: Elly Sigfrids. Pär Stenbäck. Ingvar S. Melin.
4490: Verner Korsbäck.
4491: 1140
4492:
4493: Vl,31.- Hemst.mot. nr 595.
4494:
4495:
4496:
4497:
4498: Granvik m. fl.: Om utvecklande av Oy Yleisradio Ab:s program-
4499: politik med tanke på nykterhetsrörelsens målsättningar.
4500:
4501:
4502: T i 11 R i k s d a g e n.
4503:
4504: Enligt principerna för Rundradions program- ner, om vilka man på förhand visste eller
4505: verksamhet har Rundradion rätt att befatta sig anade att de skulle stöda liberaliseringssträvan-
4506: med sociala misshälligheter samtidigt som den dena. Man trodde blint på löften om att bru-
4507: med sin verksamhet bör sträva att främja sam- ket av starka alkoholdrycker skulle minska och
4508: hälleliga och mänskliga grundvärden såsom att dryckesvanorna skulle snyggas upp i sam-
4509: b1and annat etisk livsåskådning och sunda 1ev- band med frigörandet av alkoholhandeln samt
4510: nadsvanor. I programverksamheten bör man i och med att mellanöl kunde säljas i livsme-
4511: iakttaga opartiskhet och saklighet. delsbutiker och kafeer. Man teg helt och hål-
4512: Radio och television har under de senaste let om de hälsorisker som är förenade med
4513: åren behandlat a1koholproblemet synnerligen fortgående, även relativt måttlig förtäring av
4514: mångsidigt, men programmen har inte tillnär- alkoholdrycker. I bästa fall tilläts nykterhets-
4515: melsevis alltid präglats av opartiskhet och sak- rörelsens representant höja ett varnande finger
4516: lighet. i objektivitetens namn.
4517: Det har knappast alls förekommit program, I samband med beredningen av televisions-
4518: där man skulle ha presenterat en kritisk be- diskussioner, där man tagit upp nykterhets-
4519: dömning av alkoholbruket, trots att sådana rörelsens verksamhet, har man i allmänhet inte
4520: programpunkter erbjudits. I diskussionen har tagit kontakt med nykterhetsrörelsens central-
4521: man tvärtom påpekat, att användning av alko- organ för att erhålla saklig information. Det
4522: holdrycker är en allmänt accepterad väster- har flera gånger inträffat att man vänt sig till
4523: ländsk sed. Denna har man inte fått angripa, nykterhetsrörelsens representant först samma
4524: även om man givit endel dryckenskapsskild- dag som bandningen av programmet skett och
4525: ringar vilka varit avsedda såsom varnande att "mannen på gatan" verkligen alldeles i
4526: exempel. Speciellt gäller detta en temavecka i sista stund medtagits. Det oaktat har den all-
4527: radion kring alkoholfrågorna, som sändes se- männa andan i diskussionerna varit positiv.
4528: naste höst. Men nykterhetsrörelsens eget budskap har man
4529: I samband med reformen av alkohollagstift- knappast alls fått framföra.
4530: ningen gynnades ensidigt sådana program i Då givna löften om förskjutning av konsum-
4531: Rundradion, vilka tog sikte på alkoholhandelns tionen från starka drycker till svaga, om all-
4532: Hberalisering. Då mellanölet infördes i Sverige män förfining av dryckesvanorna och minsk-
4533: hösten 1965, gjorde man därav stort nummer ning av alkoholskadeverkningarna visat sig vara
4534: i radio och television, men när man avbröt ett minst sagt förhastade, borde man i radio- och
4535: experiment med försäljning av starköl i livs- televisionsprogrammen få en ändring tili stånd.
4536: medelsbutiker i två svenskaIän sommaren 1968 I program som berört narkotika- och tobaks-
4537: på grund av negativa erfarenheter av försöket, frågor har man kunnat iakttaga en dylik för-
4538: berördes inte saken med ett enda ord vare sig ändring. Inom Stiftelsen för alkoholforskning
4539: i radio eller television. finns flera sådana personer som undersökt frå-
4540: Synbarligen strävar Rundradion att presen- gor kring alkoholkonsumtionen, bruksvanorna
4541: tera en föränderlig världsbild då den i dis- och deras verkningar och vilka kunde hålla
4542: kussioner som berört alkohollagstiftningsrefor- sakliga och opartiska föredrag om dessa frågor.
4543: men, gett ordet förutom åt ordförandena och Även nykterhetsrörelsen borde beredas till-
4544: programledarna i första hand åt sådana perso- fälle att presentera sina egna målsättningar och
4545: VI,31.- Granvik ym. 1141
4546:
4547: arbetssätt. Y tterligare borde man i samband Med stöd av det ovan sagda föreslår vi, att
4548: med planeringen av Rundradions egna program riksdagen ville hemställa,
4549: om nykterhetsarbetet omedelbart i inlednings-
4550: skedet taga kontakt med nykterhetsorganisa- att regeringen måtte skrida till bråds-
4551: tionerna och deras samarbetsorgan. Många kande åtgärder för att utveckla Oy
4552: forskare har konstaterat, att en fruktbar dis- Yleisradio Ab:s programpolitik så, att
4553: kussion och politisk verksamhet rörande alko- man erhåller sakliga och objektiva fakta
4554: holärendena är möjlig endast i det fall att det även om alkoholbrukets skadeverknin-
4555: finns en kraftfull nykterhetsrörelse såsom mot- gar och att nykterhetsrörelsen får rätt
4556: vikt mot alkoholkapitalet, som eftersträvar att presentera sin målsättning och sina
4557: enskilt vinstintresse. verksamhetsformer.
4558: Helsingfors den 16 april 1970.
4559:
4560: Ragnar Granvik. U. H. Voutilainen.
4561: Elly Sigfrids. Katri-Helena Eskelinen.
4562: 1142
4563:
4564: VI,31.- Toiv.al. n:o 595. Suomennor.
4565:
4566:
4567:
4568:
4569: Granvik ym.: Oy Yleisradio Ab:n ohjelmapolitiikan kehittämi-
4570: sestä raittiusliikkeen tavoitteita ajatellen.
4571:
4572:
4573: E d u s k u n n a 11 e.
4574:
4575: Yleisradion ohjelmatoiminnan periaatteiden aavistettiin kannattavan vapauttamispyrkimyk-
4576: mukaan Yleisradiolla on oikeus puuttua sosiaa- siä. Uskottiin sokeasti lupauksiin voimakkai-
4577: lisiin epäkohtiin samalla kun sen on toimin- den alkoholijuomien käytön vähenemisestä ja
4578: nassaan pyrittävä edistämään yhteiskunnallisia juomatapojen siistiytymisestä alkoholin myyn-
4579: ja inhimillisiä perusarvoja, kuten mm. siveel- nin vapauttamisen yhteydessä sekä kun keski-
4580: listä elämänkatsomusta ja terveitä elämänta- olutta voitaisiiin myydä elintarvikeliikkeissä ja
4581: poja. Ohjelmatoiminnassa tulee noudattaa puo- kahviloissa. Vaiettiin täysin jatkuvaan, myös
4582: lueettomuutta ja asiallisuutta. suhteellisen kohtuulliseen alkoholijuomien naut-
4583: Radio ja televisio ovat viime vuosina käsi- timiseen Wttyvistä terveyden vaaroista. Par-
4584: telleet alkoholiongelmaa erityisen monipuoli- haimmassa tapauksessa sallittiin raittiusliikkeen
4585: sesti, mutta ohjelmissa ei ole lähestulkoonkaan edustajan kohottaa varoittava sormi objektiivi-
4586: aina ollut puolueettomuuden ja asiallisuuden suuden nimessä.
4587: leimaa. Raittiusliikkeen toimintaa esitelieitä televi-
4588: Tuskin lainkaan on esiintynyt ohjelmia, siokeskusteluja valmisteltaessa ei yleensä ole
4589: joissa alkoholin käyttöä olisi kriittisesti arvos- otettu yhteyttä raittiusliikkeen keskuselimeen
4590: teltu, siitä huolimatta että sellaisia ohjelma- asiallisten tietojen sai\1Iliseksi. Useita kertoja on
4591: kohtia on tarjottu. Keskustelussa on päinvas- sattunut niin, että on käännytty raittiusliikkeen
4592: toin viitattu siihen, että alkoholijuomien käyttö edustajan puoleen vasta samana päivänä, jolloin
4593: on yleisesti hyväksytty länsimainen tapa. Tä- ohj,elman nauhoitus on tapahtunut, ja että
4594: hän ei ole saanut puuttua, joskin on esitetty "kadun mies" on todellakin otettu mukaan
4595: eräitä juopottelukuvauksia, jotka on tarkoitettu viime hetkessä. Siitä huolimatta keskustelujen
4596: varoittaviksi esimerkeiksi. Tämä koskee erityi- yleinen henki on ollut myönteinen. Mutta rait-
4597: sesti radiossa viime syksynä lähetettyä viikon tiusliikkeen omaa sanomaa on tuskin lainkaan
4598: teemaa, joka kosketteli alkoholikysymyksiä. saatu esittää.
4599: Alkoholilainsäädännön uudistuksen yhteydes- Kun annetut lupaukset kulutuksen siirtymi-
4600: sä suosittiin Yleisradiossa yksipuolisesti sellai- sestä vahvoista juomista mietoihin, juomatapo-
4601: sia ohjelmia, jotlka tähtäsivät väkijuomakaupan jen yleisestä hienastumisesta ja alkoholin va-
4602: vapauttamiseen. Kun keskiolut otettiin Ruot- hingollisten vaikutusten vähenemisestä ovat
4603: sissa käyttöön syksyllä 1965, tehtiin siitä suuri osoittautuneet lievemmin sanoen ennenaitkai-
4604: numero radiossa ja televisiossa, mutta kun kah- s1ksi, pitäisi radio- ja televisio-ohjelmissa saada
4605: dessa Ruotsin läänissä elintarvikemyymälöissä aikaan muutos. Huumausaine- ja tupakkakysy-
4606: tapahtunut vahvan oluen myynnin kokeilu kes- myksiä koskeneissa ohjelmissa on voitu havai-
4607: keytettiin kesällä 1968 yrityksestä saatujen ta sellainen muutos. Alkoholitutkimussäätiössä
4608: kielteisten kokemusten perusteella, asiaa ei kos- on useita sellaisia henkilöitä, jotka ovat tutki-
4609: keteltu sanallakaan radiossa tai televisiossa. neet alkoholin kulutuskysymyksiä, käyttötapo-
4610: Yleisradio pyrkii nähtävästi esittämään ja ja niiden vaikutuksia ja jotka voisivat pitää
4611: muuttuvaa maailmankuvaa, kun se alkoholilain- näistä kysymyksistä asiallisia ja puolueettomia
4612: säädännön uudistusta koskeneissa keskusteluis- esitelmiä.
4613: sa on antanut puheenvuoron, paitsi puheenjoh- Myös raittiusliikkeelle pitäisi antaa tilaisuus
4614: tajille .ja ohjelmanjohtajille, ensi sijassa sellai- esittää omia tavoitteitaan ja työtapojaan. Edel-
4615: sille henkilöille, joiden etukäteen tiedettiin tai leen pitäisi Yleisradion omia raittiustyötä esit-
4616: VI,Jl.- Granvik ym. 1143
4617:
4618: televiä ohjelmia suunniteltaessa jo valmistelu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4619: vaiheessa ottaa yhteyttä raittiusjärjestöihin ja menpiteisiin Oy Yleisradio Ab:n ohjel-
4620: niiden yhteistyöelimeen. Monet tutkijat ovat to- mapolitiikan kehittämiseksi niin, että
4621: denneet, että alkoholiasioita koskeva hedelmäl- saadaan asiallisia ja objektiivisia tosi-
4622: linen keskustelu ja poliittinen toiminta on mah- asioita myös alkoholinkäytön vahingol-
4623: dollinen vain siinä tapauksessa, että on ole- lisista vaikutuksista ja että raittiusliike
4624: massa voimakas raittiusliike yksityisen voiton saa oikeuden esittää tavoitteensa ja toi-
4625: tavoitteluun pyrkivän alkoholipääoman vasta- mintamuotonsa.
4626: painona.
4627: Yllä sanottuun nojaten ehdotamme eduskun-
4628: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4629: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
4630:
4631: Ragnar Granvik. U. H. Voutilainen.
4632: Elly Sigfrids. Katri-Helena Eskelinen.
4633: 1144
4634:
4635: Vl,32.- Toiv.al. n:o 596.
4636:
4637:
4638:
4639:
4640: Heino ym.: Stipendijärjestelmän luomisesta lääketieteen kandi-
4641: daateille, jotka sitoutuvat valmistuttuaan toimimaan syrjä,
4642: seuduilla kunnanlääkäreinä.
4643:
4644:
4645: E d u s k u n n a 11 e.
4646:
4647: Maassamme vallitsee edelleen suuri lääkäri- daattien kohdalla näihin edellytyksiin voitaisiin
4648: pula. Pula jakautuu lisäksi epätasaisesti siten, lisätä myös ehto, että asianomainen stipendin
4649: että pahimmin siitä joutuvat kärsimään syrjäseu- saaja sitoutuu palvelemaan määräajan kunnan-
4650: dut. Vaikka lääkärien lukumäärä maassamme lä- lääkärinä jossakin syrjäseudun pitäjässä. Tämän
4651: hivuosina jonkin verran kasvaakin, eivät valmis- tapainen ehto sisältyy nykyään ulkomailla lääke-
4652: tuvat lääkärit hevin hakeudu syrjäseuduille. Kun tiedettä opiskelevien ylioppilaiden valtion ko-
4653: minkäänlaisten pakotteiden käyttö ei tässä ta- rottoman lainan saantiin. Monet lääketieteen
4654: pauksessa voi tulla kyseeseen, olisi löydettävä opiskelijat käyttäisivät varmasti tätä keinoa hy-
4655: sopivia keinoja, joilla eritoten nuoret vastaval- väksensä.
4656: mistuneet lääkärit saataisiin nykyistä lukuisam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4657: min hakeutumaan syrjäseutujen kunnanlääkä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4658: reiksi. sen,
4659: Opiskelijain stipendijärjestelmän täydentämi-
4660: nen tarjoaisi yhden keinon vastavalmistuneiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4661: lääkärien alueellisen jakautumisen tasoittami- menpiteisiin sellaisen stipendijärjestel-
4662: seksi. Opiskelustipendin saantiinhan sisältyy aina män luomiseksi lääketieteen kandidaa-
4663: tietty ehto .tai edellytys. Yleisimmin käytettä- teille, joka sitoisi apurahan saaneet
4664: vinä ehtoina ny'kyään ovat varattomuus tai aina- opiskelijat valmistuttuaan määräajaksi
4665: kin heikko taloudellinen asema ja opintomenes- toimimaan kunnanlääkäreinä syrjäseu-
4666: tys. Lääketieteen opiskelijoiden, lähinnä kandi- duilla.
4667: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
4668:
4669: Maija Heino. Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
4670: Sinikka Karhuvaara. Aslak Aas.
4671: 1145
4672:
4673: Vl,33.- Toiv.al. n:o 597.
4674:
4675:
4676:
4677: Hemmi ym.: Terveydenhuollon tutkimuslaitoksen perustamisesta.
4678:
4679:
4680: E d u s k u n n a 11 e.
4681:
4682: Terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat suunnitelmien laatimista varten. Lääkintöhalli-
4683: viime vuosikymmenen kuluessa nousseet huomat- tuksen henkilökunta on niin kuormitettu erilai-
4684: tavasti voimakkaammin kuin kansantulo. Tämä silla hallinnollisilla ,tehtävillä, ettei se voi tehok-
4685: kustannusten nousu on aiheutunut miltei yksin- kaasti tehdä suunnitte1utyötä.
4686: omaan sairaalalaitoksen voimakkaasta kehityk- Eräät laitokset ovat suorittaneet lääkintöhalli-
4687: sestä. Sairaalalaitosta on laajennettu niin voimak- tuksen ohella terveydenhuoltoa koskevia tutki-
4688: kaasti, että muille terveydenhuollon aloille ei muksia, ennen kaikkea sairaalaliitto on aloittanut
4689: ole riittänyt varoja eikä henkilökuntaa. Sairaala- sairaalain toimintaa koskevan tutkimustyön. Ko-
4690: kustannusten nousu näyttää yhä jatkuvan ja tu- konaisuutena suoritetut ,tutkimukset ja selvityk-
4691: lee todennäköisesti näin tekemään, ellei pystytä set ovat kuitenkin aivan riittämättömiä tervey-
4692: kehittämään muita terveydenhuollon aloja, joi- denhuollon tarkoituksenmukaisen suunnittelun
4693: den toiminnalla voitaisiin sairaalahoidon tarvetta perustaksi.
4694: vähentää, välttyä uusien sairaalain rakentamiselta Edellä mainittujen näkökohtien vuoksi nimen-
4695: ja hillitä sairaalakustannusten jatkuvaa kasvua. omaan tutkimus- ja suunnittelutyötä varten pe-
4696: Huolimatta terveydenhuollon kustannusten jyr- rustetun laitoksen aikaansaaminen on välttämä-
4697: kästä noususta ja sairaalalaitoksen voimakkaasta töntä, jotta voitaisiin ,tulevaisuudessa välttyä
4698: kasvusta terveydenhuolto toimii edelleen hyvin niiltä suurilta virheiltä, joita tähän asti on tehty
4699: puutteellisesti. Etenkin avosairaanhoidon palve- ja jotta terveydenhuoltoon sijoitetuille varoille
4700: luksista on puutetta monissa osissa maata, eh- pystyttäisiin löytämään mahdollisimman tarkoi-
4701: käisevä terveydenhoito on kehittynyt huonosti tuksenmukainen käyttö. Tähän päämäärään ei
4702: ja kuntoutuspalveluverkosto on rakentamatta. päästä, jollei eri ratkaisumallien toteuHamismah-
4703: Terveydenhuollon sektori kaipaa näin ollen lähi- dollisuuksia perusteellisesti tutkita ja kokeilla
4704: tulevaisuudessa monipuolista kehittämistä. näitä käytännössä, ja ellei niistä aiheutuvia kus-
4705: Nykyiseen tilanteeseen terveydenhuollon alalla tannuksia kyetä ennakolta arvioimaan.
4706: on jouduttu ennen kaikkea siitä syystä, että
4707: meiltä on lähes täysin puuttunut terveydenhuol- Terveydenhuollon •tarkoituksenmukaisen hal-
4708: lon tutkimustoiminta samoinkuin terveyden- linnon edellytyksenä on, että hallinnon alalla toi-
4709: huollon kehittämisen kokonaissuunnittelu. Alan mivat henkilöt saavat koulutuksen näitä tehtä-
4710: hallinto on ollut hajanaista. Uutta lainsäädäntöä viä varten. Tähän asti meiltä on kokonaan -
4711: laadittaessa ei ole pystytty arvioimaan toimenpi- sairaanhoitajien hallinnollista koulutusta lukuun-
4712: teistä aiheutuvia kustannuksia. Sairaaloita on ra- ottamatta puuttunut terveydenhuollon alan hal-
4713: kennettu vailla alueellista kokonaissuunnittelua linnollinen koulutus. Tutkimuslaitos voisi pal-
4714: ja kehittämättä samoilla alueilla terveydenhuol- vella koulutuspaikkana ja näin poistaa tämän
4715: lon muita palveluksia. Terveydenhuollon ylin huomattavan puutteen.
4716: johto kuuluu lääkintöhallitukselle. Lääkintöhal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4717: lituksella ei ole kuitenkaan valtaa uudistusten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4718: toimeenpanemiseen. Lääkintöhallitukselta ovat sen,
4719: puuttuneet myöskin mahdollisuudet kokonais- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4720: suunnitteluun, koska sillä ei ole ollut varoja eikä menpiteisiin terveydenhuollon tutkimus-
4721: henkilökuntaa perusteellisten kokonaisvaltaisten laitoksen perustamiseksi.
4722: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
4723:
4724: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
4725: 144 427/70
4726: 1146
4727:
4728: Vl,34.- Toiv.al. n:o 598.
4729:
4730:
4731:
4732:
4733: Hemmi ym.: Laitosapulaisten ammatillisen koulutuksen aloitta-
4734: misesta.
4735:
4736:
4737: E d u s k u n n a 11 e.
4738:
4739: Valtion ja kuntien laitosten sekä yksityisen ollut juuri vaikuttamassa se, että heitä koske-
4740: sektorin rakennusten sisustamisessa käytetään van koulutuksen puuttuminen on heikentänyt
4741: uudenaikaisia, erikoisia siivousmenetelmiä vaa- ammatin saamaa arvostusta. Mikäli siivous-
4742: ttvta materiaaleja. Toisaalta siivousvälineet henkilökunnan kouluttamiseen kiinnitettäisiin
4743: ovat erittäin pitkälle automatisoituja ja niiden entistä enemmän huomiota, tulisi se suoranai-
4744: käyttö ja hoito vaatii puolestaan koulutettua sesti vaikuttamaan myös heidän ansiotasonsa
4745: siivoushenkilökuntaa. kohoamiseen.
4746: Siivoushenkilokunnan koulutustarpeesta huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4747: limatta tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4748: määrätietoista koulutusohjelmaa tätä tarkoi- vomuksen,
4749: tusta varten missään ammattikoulussa.
4750: Houlimatta siitä, että siivoushenkilökunnan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4751: työ useassakin tapauksessa on varsin ammatti- laitosapulaisten yhtenäisen ammatillisen
4752: taitoa kysyvää ja raskasta, on heidän palkkauk- koulutuksen aloittamiseksi maan ammat-
4753: sensa tuntuvasti jäänyt jälkeen normaalista an- tikouluissa.
4754: siotasokehityksestä. Omalta osaltaan tähän on
4755: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
4756:
4757: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
4758: 1147
4759:
4760: Vl,35.- Toiv.al. n:o 599.
4761:
4762:
4763:
4764:
4765: Hemmi ym.: Aistiviallisten lasten kouluterveydenhuollon nyky-
4766: aikaistamisesta.
4767:
4768:
4769: E d u s k u n n a 11 e.
4770:
4771: Aistiviallisten lasten koulujen terveyden- denhuolto-olojen tämänhetkinen tila ja laatia
4772: huolto on jäänyt erittäin pahasti jälkeen varsi- tarpeelliset parannusehdotukset aistiviallisten
4773: naisen oppivelvollisuuskoulun, jopa jo nyt oppi- lasten koulujen kouluterveydenhuollon nyky-
4774: koululaisten ja ammattikoululaisten keskuudes- aikaistamiseksi sekä laatia esitykset näiden
4775: sa suoritettavasta terveydenhoidosta. Tilanteen ehdotusten toteuttamiseksi.
4776: tulisi kuitenkin olla pikemminkin päinvastai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4777: nen, sillä vammautuneiden lasten koulutervey- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4778: denhuolto pitäisi olla tehokkaampaa tai aina- muksen,
4779: kin yhtä nykyaikaista kuin varsinaisissa oppi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4780: velvollisuuskouluissa. Eriarvoisuus olisi tässä menpiteisiin komitean asettamiseksi tut-
4781: suhteessa jo aika poistaa. Tämän vuoksi olisi kimaan aistiviallisten lasten koulujen
4782: nimettävä komitea, jonka tehtävänä olisi tut- kouluterveydenhuollon nykyaikaistamis-
4783: kia aistiviallisten lasten koulujen koulutervey- ta ja uudelleenjärjestämistä.
4784: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
4785:
4786: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
4787: 1148
4788:
4789: VI,36.- Toiv.al. n:o 600.
4790:
4791:
4792:
4793:
4794: Hemtni yin.: Seksuaaliopetuksen ja -huollon lakisääteisestä järjes-
4795: tämisestä.
4796:
4797:
4798: E d u s k u n n a 11 e.
4799:
4800: Kansalaisten terve ja tasa-arvoinen sukupuoli- ensimmäiset tietonsa sukupuoliasioista koulus-
4801: elämä on ensiarvoisen tärkeää niin yksilön kuin sa. Valtaosan tiedot perustuivat tämän tutki-
4802: yhteiskunilankin hyvinvoinnin kannalta. Välttä- muksen mukaan erittäin epäluotettaviin tieto-
4803: mättömiä edellytyksiä tämän päämäärän saa- lähteisiin. Tutkimuksesta ilmeni edelleen että
4804: vuttamiseksi ovat mm. asiallinen ja asen- lukuisat nuoret saavat ensimmäiset sukupuoli-
4805: teeton seksuaalikasvatus, tehokas ehkäisyväli- set kokemuksensa ilman mitään tietoja ehkäisy-
4806: neiden jakelu ja muu sukupuolielämän huollon menetelmistä. Valistuksen puutteen seurauk-
4807: jakelu. seksi on laskettava myös sukupuolitautien hä-
4808: Tällä hetkellä tilanne maassamme on se, lyyttävä lisääntyminen.
4809: että sukupuolikasvatus ja ehkäisyvalistus on Ehkäisyvälineiden jakelu ja muu seksuaali-
4810: täysin riittämättömästi hoidettu. Tätä kuvas- huolto on hoitamatta. Markkinoilla olevien
4811: tavat tiedot eri koulutusmuodoissa annettavasta ehkäisyvälineiden laatu vaihtelee laaduntarkkai-
4812: sukupuoliopetuksesta: koululaitokselle - jon- lun puuttuessa ja saatavana on täysin ala-ar-
4813: ka pitäisi olla seksuaalikasvatuksen keskeinen voisia tuotteita.
4814: kenttä - ei ole annettu veivoittavia suosi- Edellä olevien epäkohtien poistamiseksi on
4815: tuksia sukupuolikasvatuksen järjestämiseksi. välttämätöntä saada aikaan koululaitoksessa te-
4816: Opettajille annettava koulutus sukupuoliope- hokas seksuaalikasvatus, tämän kasvatuksen
4817: tuksen antamiseen on täysin riittämätön; lää- edellyttämä koulutus opettajille sekä järjestet-
4818: kintöhenkilökunta, jonka asema etenkin koulu- tävä ehkäisyneuvonta- ja seksuaalihuolto mm.
4819: tuksellisessa mielessä on tärkeä saa koulutuk- äitiysneuvoloiden ja kansanterveystoimikunnan
4820: sessaan tätä nykyä riittämättömästi tietoa sek- ehdottamien terveyskeskusten yhteyteen.
4821: suaalikysymyksissä; kirkolla ei ole konkreettisia Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
4822: suunnitelmia opetuksen järjestämiseksi; asevel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4823: vollisille annettava valistus on täysin olema-
4824: tonta. että hallitus kiireesti asettaisi komi-
4825: Valtion Nuorisotyölautakunnan ja Yleisra- tean tutkimaan seksuaaliopetuksen ja
4826: dion 1968 tekemän laajan nuorisotutkimuksen ehkäisyvälineiden jakelun sekä seksuaali-
4827: yhteydessä ilmeni, että vain 6 % oli saanut huollon lakisääteistä järjestämistä.
4828: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
4829:
4830: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro.
4831: 1149
4832:
4833: VI,37.- Toiv.al. n:o 601.
4834:
4835:
4836:
4837:
4838: H~nuni ym.: P(llkan makfemisesta kunnallisille kätilöille ;a ter-
4839: veyssisarille terveydenhoitajakoulutusajalta.
4840:
4841:
4842: E d u s k u p. n a 11 e.
4843:
4844: Avoterveydenhuollon alalla jo tapahtuvien slslJalsesti hyötyy toisaalta valtio ja toisaalta
4845: muutosten johdosta valtion taholta on ammat- kllnnat sekä ennen kaikkea suoranaisesti hoi-
4846: tikasvatushallituksen toimesta ryhdytty anta- dettaviksi tulevat ihmiset, saa kärsiä talou-
4847: maan lisäkoulutusta kunnallisille kätilöille ja dellisesti tästä koko yhteiskuntaa hyödyttävästä
4848: terveyssisarille tavoitteena terveyshoitajapäte- ammattipätevyyden lisäkoulutuksesta.
4849: vöityminen. Koska kyseessä on valtion toimen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4850: pide ja koulutuksen ·tuloksena vähitellen syn- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4851: tyy kunnille ja valtiolle taloudellista säästöä, vomuksen,
4852: on oikeudenmukaista, että lisäkoulutusajalta
4853: kyseisille viranhaitijoille maksetaan palkkaa sa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4854: moin perustein koulutusajalta kuin esim. kan- menpiteisiin sellaisen käytännön aikaan-
4855: sakoulunopettajille näiden saadessa työnantajan saamiseksi, että kunnallisille kätilöille ja
4856: taholta lisäkoulutusta. Lisäkoulutusaika tulisi terveyssisarille maksettaisiin terveyden-
4857: voida myös laskea ikälisään ja eläkeikään oi- hoitajakoulutusajalta palkkaa ja että
4858: keuttavaksi ajaksi. Ei voida pitää perusteltuna koulutusaika voitaisiin lukea ikä/isään
4859: nykyistä käytäntöä, jonka mukaan henkilö, ja eläkeikään oikeuttavaksi ajaksi.
4860: joka hankkii itselleen lisäkoulutusta, josta en-
4861: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
4862:
4863: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
4864: 1150
4865:
4866: Vl,38.- Toiv.al. n:o 602.
4867:
4868:
4869:
4870:
4871: Holkeri ym.: Yleisradiolainsäädännön kokonaisuudistuksen to-
4872: teuttamisesta.
4873:
4874:
4875: E d u s k u n n a 11 e.
4876:
4877: Maamme yleisradiotoimintaa koskeva koko- johdossa. Eduskunnan enemmistö ei luottanut
4878: naisuudistus on ollut vireillä useiden vuosi- silloisen hallituksen kulkulaitosministeriön ky-
4879: kymmenien ajan, mutta voimassa oleva lain- kyyn ylläpitää poliittista tasapuolisuutta yleis-
4880: säädäntö on edelleen peräisin vuodelta 1927. radio-ohjelmistossa. Eduskunta ei myöskään
4881: Ottaen huomioon sen jälkeen tapahtuneen tek- luottanut siihen, että se voisi parlamentaarista
4882: nillisen, ohjelmallisen ja yhteiskunnallisen ke- tietä valvoa niitä valtioneuvoston ja kulkulai-
4883: hityksen uudistuksen aikaansaaminen on kii- tosministeriön toimia, jotka koskivat Yleisra-
4884: reellinen tehtävä. diota.
4885: Yksi yleisradiotoiminnan heikkouksia on Tämä lainmuutos oli tarpeellinen, jotta pääs-
4886: ollut ohjelmallisen vastuukysymyksen epämää- tiin eroon silloisesta radion yksipuolisesta oh-
4887: räisyys. Sen korjaamiseksi tulisi alan lainsää- jelmapolitiikasta. Pysyvää ratkaisua Yleisradion
4888: däntöä muuttaa siten, että ohjelmavastuu mää- riippumattomuuden turvaamiseksi tasapuolis-
4889: riteltäisiin samojen periaatteiden mukaan kuin ten ohjelmien välittäjänä ei muutos kuitenkaan
4890: päätoimittajavastuu lehdistössä. Tällöin voitai- tuonut. Päinvastoin eduskunnan joutuessa kes-
4891: siin vastuunalainen yksikön johtaja tai vastaa- keiseen asemaan päätettäessä radion hallintoni-
4892: va asettaa päätoimittajan asemaan johtamas- mityksistä, on Yleisradiosta tullut yhä selvem-
4893: taan ohjelmatoiminnasta. min yleis- ja henkilöpoliittisten kiistojen foo-
4894: Kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän val- rumi. Television toiminnan alettua on Yleis-
4895: litessa tulee poliittisen päätöksenteon raken- radion politisoituminen nimitysten ja ohjelma-
4896: tua kansan varaan. Se tapahtuu joko osallistu- politiikan osalta tullut entistä selvemmin
4897: malla suoraan päätöksentekoon tai päätöksen- esille.
4898: tekijöiden valintaan. Oy Yleisradio Ab:n kor- Yleisradion hallintoneuvosto on keskeisessä
4899: keimman päättävän elimen hallintoneuvoston asemassa sen päättäessä yhtiön hallinnon orga-
4900: jäsenten valinta nykyisen käytännön mukaan nisatorisista järjestelyistä ja valvoessa ohjelmis-
4901: ei vastaa kansanvallan laajentamisen periaat- ton tasapuolisuutta. Eduskunnan valitsema ra-
4902: teita. Eduskunnan valitsemaa radion hallinto- dion hallintoneuvosto ei kykene näistä tehtä-
4903: neuvostoa ei voida pitää takeena siitä, että vistä selviytymään ilman, että se samalla vaa-
4904: Yleisradion riippumattomuus ja ohjelmatoi- rantaisi Yleiradion riippumattomuuden tasa-
4905: minnan tasapuolisuus tulisivat turvatuiksi. puolisten ohjelmien välittäjänä. Tämän vuoksi
4906: Yleisradion hallintoneuvoston jäsenten ko- ja kansanvallan laajentamiseksi on Yleisradion
4907: koonpanoa ja radioyhtiön vastuunalaisten hen- hallintoneuvoston valitseminen annettava televi-
4908: kilöiden nimeämistä, mitkä usein ovat riippu- sio- ja radiolupien haitijoille suoralla kansanvaa-
4909: vaisia poliittisista heilahteluista ja taktikoin- lilla. Teknisesti vaali voitaisiin suorittaa esim.
4910: neista, ei voida varauksettomasti pitää kansan postilaitoksen ja tietokonekorttien avulla.
4911: tahdon mukaisina ratkaisuina. Kuitenkin samassa yhteydessä on Yleisra-
4912: Kun Yleisradion hallintoneuvoston valitsemi- dion järjestysmuotoa kehitettävä tarkoituksen-
4913: nen siirrettiin v. 1948 yhtiökokoukselta edus- mukaisella tavalla siten, että ne haittatekijät,
4914: kunnalle, oli tämä päätös .seurausta senhetkises- jotka liittyvät nykyiseen osakeyhtiömuotoon,
4915: tä luottamuspulasta eduskunnan ja hallituksen voidaan välttää ja myös ehkäistä yleisradiotoi-
4916: välillä, koskien radion ohjelmiston poliittista minnan muuttuminen virastomuotoiseksi laitok-
4917: tasapuolisuutta ja henkilökysymyksiä radion seksi. Radio- ja televisiotoiminnan kannalta
4918: Vl,38.- Holkeri ym. 1151
4919:
4920: soveltuvimpana järjestysmuotona ei voida pi- Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
4921: tää eräissä yhteyksissä kaavailtua keskusviras- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4922: totyyppiä, koska kysymys on vapaasta joukko-
4923: tiedotustoiminnasta. Toisaalta taas nykyinen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4924: osakeyhtiömuoto on maassamme vallitsevia alan maamme yleisradiolainsäädännön koko-
4925: toiminnan olosuhteita ajatellen ainakin osittain naisuudistuksen kiireelliseksi toteutta-
4926: vanhentunut, koska kysymyksessä ei ole liike- miseksi, radiovastuulain säätämiseksi
4927: taloudelliseen kannattavuuteen pyrkivä laitos. sekä yleisradiotoiminnan järjestysmuo-
4928: Eräänä harkinnan arvoisena mahdollisuutena don kehittämiseksi siten, että sen kor-
4929: on otettava tutkittavaksi se, että katselu- ja keimman päättävän elimen vaalin suo-
4930: kuunteluluvan haltijat muodostaisivat osuus- rittaisivat televisio- ja radiolupien hal-
4931: kunnan tai muun soveltuvan korporaation, jon- tijat.
4932: ka korkeimman päättävän elimen vaaliin ne
4933: välittömästi osallistuisivat.
4934: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
4935:
4936: Harri Holkeri. T. 1. Vartia. Juha Rihtniemi.
4937: Maija Heino. Sirkka Lankinen. Raimo Ilaskivi.
4938: G. Laatio. Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
4939: Elsi Hetemäki. Ilkka Suominen. Erkki Hara.
4940: Erkki Häkämies. M. Jaatinen. Orvokki Kauppila.
4941: Aslak Aas. Salme Katajavuori. Juuso Häikiö.
4942: Anna-Liisa Linkola. Jouni Mykkänen. Pentti Sillantaus.
4943: Aili Vaittinen. Pertti Salolainen. Eeva Särkkä.
4944: Eeva Kauppi. Sinikka Karhuvaara. Antero Salmenkivi.
4945: P. Mäki-Hakola. Juha Vikatmaa. Mauri Seppä.
4946: Niilo Tarvajärvi. Pekka Haarla.
4947: 1152
4948:
4949: Vl,39.- Toiv.al. n:o 603.
4950:
4951:
4952:
4953:
4954: Honkonen ym.: Kansaneläkkeen varassa elävien vanhusten ja in-
4955: validien vapauttamisesta tv- ja radiovastaanottimen lupamak-
4956: susta.
4957:
4958:
4959: Ed u s k u n n a 11 e.
4960:
4961: Vanhusten viihtyisyyteen ja hyvinvointiin on Valitettavasti kiristynyt taloudellinen tilanne
4962: viime vuosina saatu eräitä parannuksia, mm. uhkaa vaikuttaa siten, että radio- ja televisio-
4963: alennetut rautatiemaksut. Monissa asioissa on lupamaksujen lunastaminen saattaa käydä tu-
4964: kuitenkin edelleen runsaasti toivomisen va" hansille ja taas tuhansille pelkästään kansanelä-
4965: raa. Vastaisuudessa olisi syytä huomioida eläk- kettä saaville vanhuksille ylivoimaiseksi. Se
4966: keiden korotusten lisäksi entistä enemmän myös taas merkitsee heille muutenkin rajoitetun
4967: sellaisia tekijöitä, jo~ka siitä huolimatta, että ne viihtyisyyden käyvän entistäkin suppeammaksi.
4968: vaikuttavat vaatimattomilta, toisivat monen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4969: vanhusten viihtyisyyteen ja ennen kaikkea nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
4970: talouteen huomattavaa kevennystä. Kuten sen,
4971: tunnettua, monet eläkeläiset voivat liikkua vain että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4972: rajoitetusti. He joutuvat viettämään valtaosan menpiteisiin, jotta pelkästään kansan-
4973: ajastaan kotinsa piirissä. Eräänä pääasiallisena eläkkeen varassa elävät vanhukset ja in-
4974: ajanvietteenä on heillä radio, viime aikoina li- validit vapautettaisiin tv- ja radiovas-
4975: säksi pienten säästöjen turvin tai lahjoituksena taanottimen lupamaksusta.
4976: lapsilta saatu televisio. Näiden tarjoama vir-
4977: kistys on v.anhuksille merkittävä.
4978: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
4979:
4980: Kuuno Honkonen. Aulis Juvela. Matti Koivunen.
4981: 1153
4982:
4983: Vl,40.- Toiv.al. n:o 604.
4984:
4985:
4986:
4987:
4988: Honkonen ym.: Tupakoinnin terveydelle aiheuttaman vahingolli-
4989: suuden selvittämisestä nuorisolle ja lapsille.
4990:
4991:
4992: E d u s k u n n a 11 e.
4993:
4994: Tutkimustulokset, joita viime vuosilta on nuorten ja lasten mietittäviksi, että he eivät,
4995: käytettävissä eri puolilla maailmaa suoritetuista niihin tutustuttuaan ryhtyisi lainkaan tupakoi·
4996: kokeista, osoittavat kiistämättömästi tupakoin- maan. Näin suoritettaisiin tavattoman tehokasta
4997: nin vaarallisuuden terveydelle. Voidaan todeta ja samalla ·kansantaloudellisesti edullista ter-
4998: aivan viime aikoina lääkäreiden aivan koroste- veydenhoitoa.
4999: tusti tuoneen tupakoinnin terveydelliset haitat Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
5000: jokaisen nähtäväksi suorastaan järkyttävinä. nan hyväksyttäväksi kunnioittaen toivomuk-
5001: Tietojen leviämisen yleistyessä ovat ehkä jo sen,
5002: miljoonat pitkäänkin tupakoineet lopettaneet että hallitus ryhtyisi pikaisesti sellai-
5003: sen. Tällaisen toimenpiteen vaikeuden kuiten- siin toimenpiteisiin, että nuorisolle ja
5004: kin ymmärtää, se ei ole niinkään helppo suo- lapsille riittävän tehokkaasti ja nyky-
5005: rittaa. Tuntuisikin paljon luonnollisemmalta, aikaisesti selvitetään tupakoinnin va-
5006: jos käytettävissä olevat tosiasiat voitaisiin tuoda hingollisuus terveydelle.
5007: sellaisina suuren yleisön ja aivan erikoisesti
5008: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
5009:
5010: Kuuno Honkonen. Helvi Niskanen.
5011: Kauko Tamminen. Mirjam Tuominen.
5012: Terho Pursiainen.
5013:
5014:
5015:
5016:
5017: 145 427/70
5018: 1154
5019:
5020: Vl,41.- Toiv.al. n:o 605.
5021:
5022:
5023:
5024:
5025: Hostila yin.: Keinomunuaislaitteiden hankkimisesta.
5026:
5027:
5028: E d u s k u n n a 11 e.
5029:
5030: Keinomunuaislaitteita on maassamme tällä mm. kansaneläkelaitos on tehnyt laskelmia.
5031: hetkellä noin 50. Tämän hetken potilasmää- Laitteiden sijoituspaikka ei kuitenkaan vaikuta
5032: rän huomioonottaen tarvittaisiin mainittuja lait- [aitteiden määrään, joiden kokonaistarve tälla
5033: teita noin 40 lisää. hetkellä on 100 laitteen luokkaa.
5034: Uusia keinomunuaislaitteita tarvitsevia poti- Tällä hetkellä tarvittavien 40 laitteen osta-
5035: laita tulee meillä vuosittain noin 200, joista miseen tarvittaisiin noin 1 milj. markkaa,
5036: kuitenkin vain 20 % pääsee hoitoon ja loput mutta kokonaisorganisaation luomisen ja tar-
5037: kuolevat. vittavan henkilökunnan palkkaamisen huomioon~
5038: Tilannetta ei voida parantaa yksinomaan ottaen kokonaisrahoitustarve on noin 10 milj.
5039: hankkimalla lisää ·keinomunuaislaitteita, vaan markkaa.
5040: samalla olisi luotava myös organisaatio näiden Edellä esitetyn perusteella esitämme eduskunc
5041: laitteiden käyttämiseksi. Organisaatiota luota- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, ·
5042: essa olisi ratkaistava sijoitetaanko uudet lait-
5043: teet esimerkiksi keskussairaaloihin vai ryhtyykö että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5044: valtio avustamaan myös kotidialyysejä, joista keinomunuaislaitteiden hankkimiseksi
5045: esiintyvää tarvetta vastaavasti.
5046: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
5047:
5048: Sulo Hostila. Eero Laine.
5049: 1155
5050:
5051: Vl,42.- Toiv.al. n:o 606.
5052:
5053:
5054:
5055:
5056: Huotari ym.: Alkoholijuomien erityismyynnin rajoittamisesta.
5057:
5058:
5059: E d u s k u n n a 11 e.
5060:
5061: Oy ALKO Ah voi alkoholilain 57 § :n nojalla pelkästään lain tarkoittamiin valtion edustusti-
5062: määrääminsä ehdoin myydä alkoholijuomia val- laisuuksiin.
5063: tion ylimmille edustajille valtion edustustilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus~
5064: suuksia varten sen mukaan kuin Oy ALKO kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5065: Ab:n hallintoneuvosto tarkemmin päättää. Al-
5066: koholiasetuksen 33 §:n mukaan myynti tapah- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5067: tuu Oy ALKO Ab:lle tehdyn tilauksen perus- menpiteisiin valtion ylimmille edusta-
5068: teella. jille tapahtuvan alkoholijuomien erityis-
5069: Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota siihen, myynnin rajoittamiseksi vain alkoholi-
5070: että tätä kautta mm. hallituksen jäsenet voivat lain 57 §:n tarkoittamia valtion edus-
5071: ostaa alkoholijuomia huomattavasti alennettuun tustilaisuuksia koskevaksi.
5072: hintaan ilman, että niiden käyttö rajoittuisi
5073: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
5074:
5075: Kalevi Huotari. Aarne Penttinen. Olavi Tupamäki.
5076: Eino Syrjä. Veikko Vennamo. · Viljo Suokas.
5077: J. Juhani Kortesalmi. Matti Silander. Heikki Kainulainen.
5078: tt56
5079:
5080: Vl,43.- Toiv.al. n:o 607.
5081:
5082:
5083: Hykkäälä ym.: Luottotietotoiminnan muuttamisesta luvanvarai-
5084: seksi elinkeinoksi.
5085:
5086: E d u s k u n n a 11 e.
5087: Erään Suomen elinkeinolainsäädännössä gollisia. Kuten esim. rikosrekisterimerkintä voi
5088: omaksutun jaotuksen mukaan elinkeinot voi- aiheuttaa sen, ettei asianomainen saa hake-
5089: daan jakaa pääasiassa kahteen ryhmään, joko maansa työpaikkaa, niin luottorekisterimerkintä
5090: vapaisiin tai luvanvaraisiin elinkeinoihin. En- voi johtaa siihen, ettei rekisteröidyn kanssa
5091: siksi mainituille on ominaista, että niiden har- suostuta tekemään määrättyä oikeustointa, vuok-
5092: joittamiseen ei tarvita minkään viranomaisen rasopimusta, osamaksukauppaa tms. Luottotieto-
5093: lupaa, vaan periaatteessa jokaisella Suomen rekistereillä on yhtymäkohtia rikosrekisteriin
5094: kansalaisella, joka hallitsee itseään ja omaisuut- myös siinä suhteessa, että niihin usein sisäl-
5095: taan, on oikeus harjoittaa niitä. Luvanvaraisen tyy merkintöjä rikoksista, lähinnä taloudelli-
5096: elinkeinon harjoittaminen sen sijaan on kiel- sista dkoksista. Näin ollen luottorekistereistä
5097: lettyä, ellei siihen ole saatu viranomaisen lupaa. voi muodostua eräänlaisia epävirallisia rikos-
5098: Viimeksi mainituille elinkeinoille on yleensä rekistereitä.
5099: tunnusomaista elinkeinotoiminnan vastuunalai- Mm. edellä mainituista syistä olisi erit-
5100: suus, minkä takia niiden toiminta mm. on täin tärkeätä, että luottorekisteritoimintaa saisi
5101: valvonnan alainen. Esimerkkeinä luvanvaraisista harjoittaa ainoastaan viranomaisen luvalla ja
5102: elinkeinoista mainittakoon ravintolaliikkeet ja valvonnan alaisena. Tällöin olisi mahdollista luo-
5103: matkatoimistoliikkeet. da takeet sille, että luottotietorekistereihin ke-
5104: Viime aikoina on julkisuudessa kiinnitetty rättäisiin ainoastaan relevanttia ja ehdottomasti
5105: huomiota eräisiin vapaiden elinkeinojen tyh- paikkansa pitävää tietoa. Nykyisen järjestelmän
5106: mään kuuluviin yrityksiin, · nimittäin luottotie- puitteissa mahdollisesti rekisteröidyllä kansa-
5107: totoimistoihin. Nämä ovat yrityksiä, joiden tar- laisella tai yrityksellä ei ole mitään mahdolli-
5108: koituksena on kerätä tietoja yksityisten henki- suuksia tarkastaa rekisteritietojen todenperäi-
5109: löiden ja/ tai yritysten taloudelliseen tilaan kuu- syyttä. Olisi myös mahdollista rajoittaa niiden
5110: luvista seikoista sekä myydä näitä tietoja piiriä, joilla olisi oikeus saada tietoja siten,
5111: asiakkailleen. Eräiden tietolähteiden mukaan että tietoja ei voisi käyttää epäasiallisiin tar-
5112: yli kahdesta miljoonasta suomalaisesta ja yri- koituksiin. Ja lopuksi olisi mahdollista aikaan-
5113: tyksestä olisi olemassa merkintöjä luottorekis- saada yhtenäiset säännökset siitä, missä ajassa
5114: tereissä. rekisterimerkintöjä olisi poistettava rekiste-
5115: Julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huo- reistä. Tästä on esim. rikosrekisterin osalta ole-
5116: miota siihen, että oikeudellisen säännöstelyn massa tarkat säännökset.
5117: puuttuessa ei ole olemassa riittäviä takeita sille, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5118: että luottotietotoiminnassa tyydyttävästi otetaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5119: huomioon myös o~keusturvanäkökohtia. Luotto-
5120: tietorekisterit muistuttavat virallisia, poikkeavaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
5121: käyttäytymistä koskevia rekistereitä ( esim. ri- peellisiin toimenpiteisiin luottotietotoi-
5122: kosrekisteriä) siinä suhteessa, että niihin si- minnan muuttamiseksi luvanvaraiseks2
5123: sältyvät tiedot voivat olla rekisteröidylle vahin- elinkeinoksi.
5124: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
5125:
5126: Heikki Hykkäälä. Meeri Kalavainen. Eero Laine.
5127: Akseli Roden. K. F. Haapasalo. Sulo Hostila.
5128: Sinikka Luja. Arvo Ahonen. Uljas Mäkelä.
5129: Lars Lindeman. Valdemar Sandelin. Erkki Tuomioja.
5130: Eino Loikkanen. Leo Kohtala. Esko Niskanen.
5131: Eero Salo. Lyyli Aalto.
5132: 1157
5133:
5134: VI,44.- Toiv.al. n:o 608.
5135:
5136:
5137:
5138:
5139: Häkämies ym.: Radio- ;a TV ..Jupajärjestelmän uudistamisesta.
5140:
5141:
5142: E d u s k u n n a 11 e.
5143:
5144: Yleisradion nykyisten huomattavien ohjel- Väri-TV-lupa on siis käytännössä 180 mk ja
5145: mapoliittisten epäkohtien lisäksi on selvää tavallinen TV-lupa 80 mk.
5146: virransuuntausta olemassa myös radio- ja TV- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti esi-
5147: lupajärjestelmässä. Kun kuuntelee radiota on tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5148: oltava radiolupa. Kun katselee televisiota on sen,
5149: oltava TV-lupa sekä radiolupa. Kun katselee että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5150: väritelevisiota on oltava radiolupa, TV-lupa kuuntelu- ja katselulupajärjestelmiin
5151: sekä väri-TV-lupa. Väri-TV-lupa maksaa 100 uudistamiseksi tarkoituksenmukaisella
5152: mk, TV-lupa 60 mk ja radiolupa 20 mk eli tavalla.
5153: yhteensä 180 mk.
5154: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
5155:
5156: Erkki Häkämies. Mauri Seppä. Aslak Aas.
5157: 1158
5158:
5159: Vl,45.- Toiv.al. n:o 609.
5160:
5161:
5162:
5163:
5164: Jaatinen ym.: Ehkäisevän ja ylläpitävän terveydenhoitojärjestel-
5165: män aikaansaamisesta.
5166:
5167:
5168: E d u s k u n n a 11 e.
5169:
5170: Terveydenhuollon käsitteisiin perimmältään da suunnitelma järjestetyksi sairaanhoidoksi,
5171: sisällytetty yleinen terveydenhoito sairaanhoi- voidaan myös luoda ehkäisevän terveydenhoi-
5172: don ja siihen kuuluvan varhaisdiagnostiikan don toimenpiteet saumattomasti kansanterveys-
5173: rinnalla on jätetty vaille riittävää huomiota. organisaatioon liittyväksi. Tämä edellyttää
5174: Varsinaisen ennalta ehkäisevän ja ylläpitävän mm. liikunnan kuntourheilujärjestöjen, rait-
5175: terveydenhoidon, jonka tarkoituksena on pi- tiustyön ja raha-automaattiyhdistyksen jäsenistö-
5176: tää ihminen terveenä niin kauan kuin mahdol- jen asiantuntemuksen mukaanottamista kun-
5177: lista, keskitetty organisaatio puuttuu koko- toutukseen ja .sairaanhoidollisen varnaisdiag-
5178: naan. Ihmisen sairastuminen johtuu monesti nostiikan työkenttään.
5179: oikean tiedon sekä ehkäisevän ja korjaavan Valmisteilla olevan kansanterveyslain tarkas-
5180: hoidon puutteesta, säännöllisen terveydentilan telu osoittaa, ettei tällä hetkellä kokonaisni-
5181: tarkkailun puutteesta ja valistuksen ja valvon- mikkeellä kansanterveys tiedosteta varsinaisesti
5182: nan puuttumisesta. Toimenpiteet ihmisen pi- ennalta ehkäisevää ja ylläpitävää terveystyötä.
5183: tämiseksi terveenä ja työkykyisenä niin kauan Tähän lakiin tulisi ottaa mukaan myös ter-
5184: kuin mahdollista, ovat terveydenhoitoa, joka veyspoliittinen toiminta, mikä kuuluu juuri
5185: sairaanhoidon järjestelyjen rinnalla on toistai- edellä selostettuun terveydenhoidon osaan.
5186: seksi jäänyt hajanaiseksi ja järjestelemättömäk-
5187: si. Asian tilan nykyisellään jatkuessa ei voida Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5188: estää sitä, että lisääntyvä sairastaminen ja li- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5189: sääntyvä työkyvyttömyys aiheuttaa yhä suu- muksen,
5190: rempia vahinkoja myös kansantaloudessa. että hallitus selvityttäisi ehkäisevän
5191: Tämä merkitsee sairaalamenojen kasvua ja työ- ja ylläpitävän terveydenhoidon tarpeen
5192: kyvyttömyydestä aiheutuvien korvauksien ko- sekä loisi sitä varten järjestelmän ja
5193: hoamista sekä työtuloksen menetystä. ottaisi tämän järjestelmän valmisteilla
5194: Yhtä hyvin kuin maassamme on osattu Iuo- olevaan kansanterveyslakiin.
5195: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
5196:
5197: Matti Jaatinen. Raimo Ilaskivi. Juha Vikatmaa.
5198: Erkki Häkämies. Juha Rihtniemi. Aslak Aas.
5199: Mauri Seppä. G. Laatio. Niilo Tarvajärvi.
5200: Pentti Sillantaus. Jouni Mykkänen. Ilkka Suominen.
5201: Pertti Salolainen.
5202: 1159
5203:
5204: Vl,46.- Toiv.al. n:o 610.
5205:
5206:
5207:
5208:
5209: Junnila: Radion ja television ohjelmapolitiikasta.
5210:
5211:
5212:
5213: E d u s k u n n a 11 e.
5214:
5215: Juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa ilmeni puoliseksi. Ellei tähän päästä, on ehkä harkit-
5216: muun ohessa, miten laajalle levirmyttä on tyy- tava sellaista kokonaan uutta järjestelmää, että
5217: tymättömyys valtion monopolina maassamme valtiQn omistaman yleisradioyhtiön toimesta
5218: llarjoitetussa radio- ja televisiotoiminnassa vii- huolehdittaisiin vain radio- ja televisiolähetys-
5219: me vuosina noudatettuun ohjelmapolitiikkaan. ten teknillisestä suorittamisesta, kun sen sijaan
5220: Ollaan yleisesti sitä mieltä, että nykyisellään ohjelmista huolehtiminen luovutettadsiin useiLle
5221: nämä ohjelmat eivät lainkaan täytä niitä arvok" erillisille ,ja riittävän monia erilaisia mielipide-
5222: kuuden, asiallisuuden ja tasapuolisuuden vaati- suuntia edustaville järjestöille ja laitoksille.
5223: muksia, joita Oy Yleisradio .A>b:Ue myönnetty Tämä jälkimmäinen menettely takaisi ehkä par-
5224: toimilupa radion ohjelmilta edellyttää. haiten sananvapauden säilymisen radio- ja tele-
5225: Se seikka, että radio- ja televisiolähetysten visiotoiminnassa, mutta sen haittana olisivat
5226: ohjelmatoiminta on yhden ainoan, valtion ko- toisaalta monet huomattavat teknil1iset vaikeu-
5227: konaan hallitseman yhtiön monopolina, on erit- det. Ovatko nämä vaikeudet ylivoimaisia, se
5228: täin arveluttavaa myös sananvapauden yleisten pitäisi yksityiskohtaisesti ja perustee1lisesti sel-
5229: periaatteiden kannalta. Nykyinen olotila on vittää.
5230: suunnilleen verrattavissa sellaiseen asioiden ti- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5231: laan, että maassamme ilmestyvien kymmenien taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5232: erilaisia mielipidesuuntia edustavien ja vastaa-
5233: vasti kymmenien erillisten lehtiyritysten toi- että hallitus ryhtyisi tarkoituksen-
5234: mesta kustannettavien päivälehtien asemesta mukaiseksi katsomaliaan tavalla kiireel-
5235: ilmestyisi vain yksi ainoa, valtion omistaman lisesti selvittämään; mitenkä radion ja
5236: lehtiyhtiön kustantama 1a niin muodoin myös television ohjelmapolitiikkaan voidaan
5237: valtion määräysvallassa kokonaan olevan toimi- palauttaa toimiluvan edellyttämä asialli-
5238: tuksen toimittama sanomalehti. Oltaneen yksi- suus, arvokkuus ja tasapuolisuus, tai
5239: mielisiä siitä, että tällainen olotila olisi sanan- olisiko vaihtoehtoisesti ehkä siirryttävä
5240: vapauden kannalta sietämätön. Mutta tällaista sellaiseen kokonaan uuteen järjestel-
5241: sietämätöntä olotilaa lähestytään sitä enemmän, mään, että valtion omistuksessa oleva
5242: mitä suuremman merkityksen saa radion ja te- radio- ja televisiolaitos luopuisi omas-
5243: levision, näiden painettuun sanaan verrattuna ta ohjelmatoiminnastaan ja tarjoaisi sen
5244: uusien informaatiokeinojen, kautta tapahtuva sijaan teknilliset mahdollisuudet erilai-
5245: tietojen välitys, mielipiteen muodostus ja viih- sia poliittisia mielipideryhmiä ja riittä-
5246: detoiminta. vän monia erilaisia aatteellisia, kulttuu-
5247: Näihin epäkohtiin on välttämättä saatava ripoliittisia ja muita mielipide- ja aate-
5248: kiireellinen korjaus aikaan. Korjausta on etsit- suuntia edustaville laitoksille ja järjes-
5249: tävä joko siltä linjalta, että saadaan kehitetyksi töille lähettää näiden itsensä toimesta
5250: todella tehokkaat ja pitävät takeet siitä, että järjestettyjä ja niiden vastuulla tapah-
5251: radion ja television ohjelmapolitiikka muodos- tuvia, mutta samalla valtion asianmu-
5252: tuu riittävän asialliseksi, arvokkaaksi ja tasa- kaisesti valvomia radio- ja televisio-
5253: ohjelmia.
5254: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
5255:
5256: T. Junnila.
5257: 1160
5258:
5259: VI,47.-Toiv.al. n:o 611.
5260:
5261:
5262:
5263:
5264: Juvela ym.: LiJäkiirlkoulutulesen tehostamisesta.
5265:
5266:
5267: E d u s k u n n a 11 e.
5268:
5269: Huolimatta siitä, että meillä ovat viime vuo- onnistuttu saamaan riittävästi pätevää lääkäri-
5270: sien aikana lääkärikoulutuksen mahdollisuudet kuntaa.
5271: huomattavasti parantuneet, on tilanne kuiten- Joka tapauksessa kysymys on erittäin vaka-
5272: kin koko maan huomioonottaen se, että meillä vasta asiasta, ja kun tuntuu todennäköiseltä,
5273: on edelleen huutava puute pätevistä lääkä- että lääkärikoulutuksen -tehostamiseen ei ole
5274: reistä. Ja tilanne tässä suhteessa on sitä pa- meillä kiinnitetty riittävästi huomiota, onkin
5275: hempi, mitä pienempi ja syrjäisempi paikka- välttämätöntä, että ensi tilassa suoritetaan tut-
5276: kunta on kysymyksessä. Tiettävästi Helsinki 'ici.mus maamme lääkärivajauksesta 1a sen pe-
5277: on maassamme ainoa paikkakunta, jossa lääkä- rusteella ryhdytään asian vaatimiin toimenpi·
5278: reitä on riittävästi. Sen sijaan miltei kaikkialla teisiin.
5279: muualla esiintyy lääkäreistä pulaa. Kaikkein Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
5280: va;ikein on kuitenkin tilanne maamme syrjäi- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
5281: semmillä seuduilla, joissa on monia kuntia, joi- sen,
5282: hin ei yrityksistä huolimatta ole saatu kunnan- että hallitus suorituttaisi ensi tilassa
5283: lääkäriä, ja asiaa on jouduttu hoitamaan epä- tutkimuksen maamme todellisesta lää-
5284: tyydyttävien hätä- ja tilapäisratkaisujen varMsa. kärivajauksesta ja ryhtyisi sen perus-
5285: Niin ikään on monia sairaaloita, joihin ei ole teella toimenpiteisiin lääkärikoulutule-
5286: sen tehostamiseksi.
5287: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
5288:
5289: Aulis Juvela. Pauli Räsänen. Matti Järvenpää.
5290: 1161
5291:
5292: Vl,48.- Toiv.al. n:o 612.
5293:
5294:
5295:
5296:
5297: Jamsen ym.: Lisäyksestä vuoden 1970 tulo- ja men04Nlioon sai-
5298: raaloiden lisiittyjä v~tltionapuja varten.
5299:
5300:
5301:
5302: E d u s k u n n a 11 e.
5303:
5304: Sairaalahoidon järjestämisestä kunnille ai- den 1970 tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen
5305: heutuva rasitus on muodostunut huomattavaksi myönnettyä määrärahaa olisi korotettava.
5306: ja sangen epätasaiseksi kuntien taloudelliseen Myös tuberkuloottisten ja mielisairaiden hoi-
5307: kantokykyyn nähden. Kuntien kustannusten dosta aiheutuvat sairaalakustannukset ovat
5308: lisääntymisen syynä on sairaalahoidon tarpeen muodostuneet varsin epätasaisiksi. Heikoimpiin
5309: voimakas kasvu, sairaaloiden yleistä kustannus- kantokykyluokkiin kuuluvissa kunnissa tämän
5310: tasoa suurempi kustannusten nousu ja se, että ryhmän sairaalatoiminnasta aiheutuneet kustan-
5311: kuntien maksuosuuksiin vaikuttavat potilailta nukset ovat noin 1,5 penniä veroäyriä kohden
5312: perittävät hoitomaksut on pidetty · jatkuvasti vauraampien kuntien kustannusten ollessa
5313: epätarkoituksenmukaisen pieninä. Kustannus- noin 0,5 penniä. Kun siten tuberkuloottisten
5314: rasituksen epätasaisuus taas johtuu pääasiassa ja mielisairaiden hontokustannukset ovat koh-
5315: siitä, ettei sairaaloiden valtionapujärjestelmissä tuuttoman suuret taloudellisesti heikoissa kun-
5316: ole lainkaan tai ei ole riittävästi otettu huo- nissa, olisi tähän myös niiden muut vaikeudet
5317: mioon kuntien erilaista taloudellista kantoky- huomioon ottaen välttämätöntä saada korjausta
5318: kyä. Tämän johdosta useissa taloudellisesti aikaan lisätyin valtionavuin.
5319: heikoissa kunnissa sairaalahoidosta aiheutuva Tuberkuloosilain 31 §:n mukaan Valtioneu-
5320: kustannus on 3-4 penniä veroäyriltä vaurai- vosto voi myöntää lisättyä valtionapua heikos-
5321: den kuntien vastaavan luvun ollessa noin 1,5 sa taloudellisessa asemassa oleville kunnille tu-
5322: penniä. berkuloosihoidon järjestämisestä aiheutuneisiin
5323: Kunnallisista yleissairaaloista annetun lain kustannuksiin. Mielisairaslain 47 §:n mukaan
5324: ( 561/65) mukaan alue- ja paikallissairaaloiden Valtioneuvosto voi niin ikään myöntää kau-
5325: valtionavut on kuntien taloudellisen kantoky- kaisella, harvaan asutulla ja vähävaraisella syr-
5326: vyn mukaisesti porrastettu. Järjestelmä ei kui- jäseudulla sijaitseville kunnille, joiden talou-
5327: tenkaan näidenkään sairaaloiden osalta ota dellinen kantokyky on heikko valtion varoista
5328: riittävästi huomioon kuntien erilaista taloudel- lisättyä valtionapua mielisairaiden hoidosta ai-
5329: lista pohjaa. Lisäksi keskussairaaloiden valtion- heutuviin kustannuksiin. Sen johdosta olisi
5330: apu on kaikille kunnille saman suuruinen. Eri- välttämätöntä, että Valtioneuvosto esittäisi jo
5331: tyisesti taloudellisesti heikkojen kuntien osalta kuluvan vuoden lisämenoarvioon tarpeelliset
5332: tilanne vaatisi nopeaa korjausta. Tämän joh- määrärahat mielisairaslain ja tuberkuloosilain
5333: dosta olisi välttämätöntä, että yleissairaaloiden mukaisiin lisättylliin valtionavustuksiin ja vah-
5334: valtionapujärjestelmää kiireellisesti tarkistettai- vistaisi sitä varten kuntien kantokykyyn pe-
5335: siin niin, että kustannusten jaossa tulisi riittä- rustuvat valtionavun myöntämisperusteet.
5336: västi otetuksi huomioon kuntien erilainen kan-
5337: tokyky. Kun yleissairaalalain mukaan kunnille, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5338: joiden taloudellinen kantokyky on keskimää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5339: räistä heikompi, myönnetään lisättyä valtion- muksen,
5340: apua, olisi välttämätöntä, että lisätyn valtion- että hallitus kiireellisesti esittäisi riit-
5341: avun perusteet viipymättä vahvistettaisiin sel- tävät määrärahat kuluvan vuoden lisä-
5342: laisiksi, jotta niillä voitaisiin korjata edes nat- menoarvioon tuberkuloosi· ja mielisai-
5343: den kuntien osalta syntyneet epäkohdat. Vuo- raslakien mukaisia lisättyiä valtionapu-
5344: 146 427/70
5345: 1162 Vl,48.- Sairaaloiden lisätty valtionapu.
5346:
5347: ja varten sekä riittävän lisäyksen kun- tarkoittamaa lisättyä valti()ftapua varten
5348: nallisista yleissairaaloista annetun lain ja vahvistaisi niiden perusteet.
5349: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
5350:
5351: Artturi Jämsen. Pentti Pekkarinen. Esko Pekonen.
5352: Katri-Helena Eskelinen. Paavo Niinikoski. Lea Sutinen.
5353: Matti Ruokola. Yrjö Sinkkonen. Ahti Pekkala.
5354: Esu Niemelä. Veikko Hanhirova. Orvokki Kangas.
5355: 1163
5356:
5357: VI,49.- Toiv.al. n:o 613.
5358:
5359:
5360:
5361:
5362: Järvenpää ym.: Lääkärinvastuuvakuutuksen saattamisesta pakol-
5363: liseksi kaikille lääkäreille.
5364:
5365:
5366: E d u s k u n n a 11 e.
5367:
5368: Lääkärien määräämistä virheellisistä toimen- tusta. Lääkärinvastuuvakuutuksen tekeminen
5369: piteistä .saattaa aiheutua varsin suuria vahin- pakolliseksi olisi näinollen lähinnä potilaan
5370: koja. On osoittautunut tarpeelliseksi, että lää- oikeusturvan lisäämiseksi välttämätöntä, mutta
5371: kärit ottavat erityisen lääkäti..'lvastuuvakuutuk- siitä olisi hyötyä myös lääkärille.
5372: sen, joka korvaa potilaalle Jääkärin tekemän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5373: virheen aiheuttaman vahingon. TählaJnen va- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5374: kuutus on kuitenlcin täysin vapaaehtoinen ja
5375: käytännössä on sattunut tapauksia, joissa poti- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5376: las ei ole saanut korvausta, koska vahingon menpiteisiin lääkärinvastuuvakuutuksen
5377: aiheuttanut lääkäri ei ole ottanut ao. vakuu- tekemiseksi pakolliseksi kaikille lääk~-
5378: reille. ·
5379: Helsi'ngissä 17 .päivänä huhtikuuta 1970.
5380:
5381: Matti Järvenpää. Aarne Koskinen. Ensio Laine.
5382: Siiri Lehmonen. Heimo Rekonen. Pauli Puhakka.
5383: Terho Pursiainen. Toivo Asvik. Aulis Juvela.
5384: 1164
5385:
5386: Vl,50.- Toiv.al. n:o 614.
5387:
5388:
5389:
5390:
5391: Kaadoaen ym.: Vältijuomayhtiön saattamisesta taloudelliseen vas-
5392: tuuseen viiki;tlomt~haitoista ja -vaurioista.
5393:
5394:
5395: E d u s k u n n a 11 e.
5396:
5397: Vältijuomalain 5 § edellyttää väkijuomaliik- töivä tai välinpitämätön asennoituminen väki-
5398: keen hoidettavaksi siten, että väkijuomista ai- juomahaittoihin ja -vaurioihin sekä niistä kärsi-
5399: heutuvia haittoja ja vaurioita ehkäistään ja että mään joutuneisiin kansalaisiin nähden.
5400: väkijuomien kulutus supistetaan mahdollisim- Edellä esitetystä johtuen onkin väkijuoma-
5401: man vähiin. Viime aikoina kuitenkin väkijuo- yhtiötä yleisessä mielipiteessä alettu pitää väki-
5402: mien käyttö on maassamme jatkuvasti lisään- juomien käytön ylläpitämistä ja edistämistä
5403: tynyt ja yleistynyt leviten myös·kin yhä nuo- kannattavien yhteiskuntapiirien edustajana ja
5404: rempiin ikäluokkiin. Samanaikaisesti ovat useat puolestapuhujana. Tämä ei kuitenkaan ole so-
5405: väkijuomahaitat ja -vauriot kuten nuorten hen- pusoinnussa yhtä vähän väkijuomalaissa kuin
5406: kilöiden juopumuspidätykset, epäraittius liiken- uudessak.aa.n alkoholilainsäädännössä väkijuo-
5407: teessä sekä alkoholismi varsinkin niin sanotun may:htiölle asetettujen tehtävien ja päämäärien
5408: rappioalkoholismin muodossa yleistyneet ja kanssa, vaan on omiaan estämään niiden tarkoi-
5409: kehittyneet yhä vaikeammiksi sosiaalisiksi epä- tuksenmukaista hoitamista ja edistämistä tulok-
5410: kohdiksi. senaan iatkuvasti lisääntyvä vikijuomien käyttö
5411: Tämä kehitys on käsittääksemme osittainen ja. vaikeutuvat raittiusolot.
5412: seuraus siitä, että väkijuomaliikkeen hoitami- Mielestämme väkijuomayhtiö joutuisi ny-
5413: sessa ei ole riittävässä määrin otettu huomioon kyistä suuremmassa määrin ottamaan alkoholi-
5414: edellä mainittuja väkijuomalain 5 §: ssä mai- poliittisissa ratkaisuissaan huomioon väkijuo-
5415: nittuja sosiaalisia tavoitteita. Päinvastoin tun- mahaitat ja -vauriot, mikäli se asetettaisiin vä-
5416: nutaan tällöin ensi sijassa pyrityn palvelemaan littömästi vastuunalaiseksi yhteiskunnalle väki-
5417: väkijuomien kwutta.jia samoin kuin niiden yksi- juomahaitoista ja -vaurioista aiheutuvien kus-
5418: tyisiä valmistajia ja myyjiä. Tässä tarkoituk- tannusten suorittamisesta.
5419: sessa on ehdotettu väkijuomien myyntiä koske- Ehdotammekin edellä oleviin perusteluihin
5420: vien rajoitusten vähentämistä sekä väkijuoma- viitaten eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
5421: lain piiriin kuuluvan oluen kaupan siirtämistä
5422: entistä suuremroossa määrin yksityisen voiton- että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
5423: tavoittelun piiriin, kuten on käynyt selville kunnalle sellaisen esityksen, jonka mu-
5424: useista väkijuomayhtiön taholta annetuista lau- kaan väkijuomayhtiö asetettaisiin vä-
5425: sunnoista. Muutamille kyseisistä lausunnoista littömään vastuuseen niistä menoista,
5426: on mielestämme lisäksi ollut ominaista mitä- jotka yhteiskunnalle aiheutuvat väkijuo-
5427: mahaitoista ja -vaurioista.
5428: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
5429:
5430: Katri Kaarlonen. Eeva Kauppi. Lea Sutinen.
5431: Katri-Helena Eskelinen. Orvokki Kangas. Saimi Ääri.
5432: 1165
5433:
5434: Vl,51.- Toiv.al. n:o 615.
5435:
5436:
5437:
5438:
5439: Kainulainea ym.: Katwzneliilieliiisten ilmaisesta sairaanhoidosta.
5440:
5441:
5442: E d u s k u n n a 11 e.
5443:
5444: Maamme kansaneläkelain säännöksissä on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5445: paljonkin puutteellisuuksia. Kun eläkeikä on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toi'Vomuksen,
5446: 65 vuotta., ovat tähän ikään ehtineet vanhukset
5447: sairaalloisia ja joutuvat jatkuvasti turvautumaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5448: lääkäreihin ja lääkehoitoon sekä sairaalahoi- menpiteisiin, että kansaneläkkeensaa;at
5449: toon. Vaikka eläkkeitä huomattavasti korotet- saisivat ilmaisen sairaalahoidon, lääkä-
5450: ta.isiiokin, on muut kohonneet kustannukset rinhoidon ja lääkkeet.
5451: huomioon ottaen kohtuutonta rasittaa näitä
5452: vanhuksia kalliilla sairaalamaksuilla, lääkärin-
5453: palkkioilla ja lääkemenoilla.
5454: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
5455:
5456: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo . Mikko Vainio.
5457: . Arttur Niemelä. Eino Poutiainen.
5458: 1166
5459:
5460: Vl,52.- Toiv.al. n:o 616.
5461:
5462:
5463:
5464:
5465: Kainulainen ym.: Takaharjun kuntouttamislaitoksen Punkahar-
5466: jun kunnalle aiheuttamien velkojen vakuudeksi annettavasta
5467: valtion takuusta.
5468:
5469:
5470: E d u s k u n n a 11 e.
5471:
5472: Punkaharjun kunta on esimerkillisellä tawalla siin täytynyt käyttää lyhytaikaistakin luottoa.
5473: osallistunut entisen puolustuslaitoksen omis- Näin kunta on joutunut kohtuuttoman suuriin
5474: tuksessa olleen Takaharjun parantolan sanee- velka- ja hoitorasituksiin sellaisella alalla, jossa
5475: raamiseksi ja muuttamiseksi nykyaikaiseksi valtion tulisi ottaa päävastuu. Kunnalle fysio-
5476: kuntouttamislaitokseksi, joka on Fysio-tera.pia- terapialaitoksesta aiheutuneet velat ovatkin jo
5477: liiton hoidossa. Kuntouttamislaitoksessa, jonka- lähes yhden miljoonan suuruiset. Mielestämme
5478: laisista maassamme on ollut huomattava puute, lainat olisi vakautettava pitkälle maksuajalle ja
5479: hoidetaan jo nykyisellään satoja invaliideja ja niille saatava valtion takuu.
5480: muita kuntouttamista tarvitsevia potilaita. Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
5481: Punkaharjun kunta on viime vuosien aikana nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5482: joutunut huomattaviin taloudellisiin uhrauk-
5483: siin ja suuriin velkasitoumuksiin ja takauksiin, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5484: että laitos on saatu vanhentuneesta paranto- menpiteisiin Punkaharjun kunnassa si-
5485: lasta muutettua nykyaikaiseksi kuntouttamis- jaitsevan Takaharjun kuntouttamislaitok-
5486: laitokseksi. Kun vienee useita vuosia, ennen sen Punkaharjun kunnalle aiheuttamien
5487: kuin kuntouttamislaitoksen perustamiskustan- velkojen vakuudeksi annettavan valtion
5488: nukset ja niiden vuotuiset kuoletus- ja korko- takuun saamiseksi 900 000 markan vel-
5489: maksut saadaan laajempien yhteisöjen hoitoon, kamäärälle.
5490: on laitoksen perustamis- ja muihin kustannuk-
5491: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
5492:
5493: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
5494: Arttur Niemelä. Eino Poutiainen.
5495: 1167
5496:
5497: Vl,53.- Toiv.al. n:o 617.
5498:
5499:
5500:
5501:
5502: Kainulainen ym.: Radio- ja televisiolupamaksujen poistamisesta
5503: kansaneläkkeensaajilta.
5504:
5505:
5506: E d u s k u n n a 11 e.
5507:
5508: Sivistysvaltion sosiaalihuollon eräs tärkeim- ten, että kansaneläkeläiset vapautettaisiin radio-
5509: piä mittapuita on se, miten se huolehtii hei- ja televisiolupamaksujen maksamisesta.
5510: koimmassa asemassa olevista vanhuksistaan. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5511: Kun maassamme kymmenettuhannet kansan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5512: eläkkeen saajat elävät puutteellisissa oloissa
5513: eläkkeiden pienuuden ja muun huollon riittä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5514: mättömyyden takia, olisi heidän vaatimatto- menpiteisiin radio- ja televisiolupamak-
5515: masta viihtyvyydestään huolehdittava edes si- sujen poistamiseksi kansaneläkkeensaa-
5516: jilta.
5517: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
5518:
5519: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
5520: Arttur Niemela. Matti Silander. Mikko Vainio.
5521: 1168
5522:
5523: Vl,54.- Toiv.al. n:o 618.
5524:
5525:
5526:
5527:
5528: Kaipainen ym.: Työterveyshuollon aikaansaamisesta.
5529:
5530:
5531: E d u s k u n n a 11 e.
5532:
5533: Maamme työpaikkojen terveydenhuolto on toimintana. Suurilla työpaikoilla tulee olla oma
5534: jäänyt jälkeen yleisestä kansainvälisestä kehi- terveydenhuoltoyksikkö, jonka toiminnan sisältö
5535: tyksestä tällä alalla. Koska työikäisen väestön painotetaan paikkakunnan ja työalan tarpeitten
5536: terveydentila Suomessa toisaalta on heikompi mukaan. Keskisuuret työpaikat voivat useassa
5537: kuin useimmissa muissa Euroopan maissa ja tapauksessa perustaa yhteisen työterveyskeskuk-
5538: koska todennäköisesti työolosuhteilla ja työssä sen, kun taas pienten työpaikkojen osalta toi-
5539: esiintyvillä terveysvaaroilla on tässä oma mer- minta hoidettaneen parhaiten suoraan kunnallis-
5540: kityksensä, on tarve työpaikkojen terveyden- ten terveyskeskusten avulla. Tämä edellyttää
5541: huollon asianmukaiseen järjestämiseen erityisen sitä, että näillä keskuksilla on tämän alan asian-
5542: suuri. tuntijoita käytettävissään. Erityisen ongelman
5543: Työpaikkojen terveydenhuollon tärkein teh- muodostavat sen tapaiset työalat kuin rakennus-
5544: tävä on työhön liittyvien vaarojen torjunta ja metsätyöt, joitten työterveyshuolto ei ole
5545: sekä työn aiheuttamien terveyshaittojen käsit- ilmeisesti järjestettävissä tehokkaasti minkään
5546: tely. Koska maassamme ei ole työikäistä vä- edellämainitun järjestelmän kautta. Näitä aloja
5547: estöä koskevaa terveydenhoitotoimintaa pys- varten olisi perustettava erityinen työterveysyk-
5548: tytty vielä järjestämään ja koska kansantervey- sikkö, joka toimii ns. autoklinikkaperiaatteen
5549: temme suurin riskiryhmä, työikäiset miehet, pohjalta. Jotta työpaikkaterveydenhuollon puo-
5550: parhaiten ovat tavoitettavissa työpaikkojen puit- lueettomuus taattaisiin ja jotta työntekijäpuoli
5551: teissa, on toisena tärkeänä ja työpaikkater- voisi tuntea tässä toiminnassa välttämätöntä
5552: veydenhuoltoon olennaisesti kuuluvana toimin- luottamusta työpaikkaterveydenhuoltoa kohtaan,
5553: tamuotona pidettävä yleistä terveydenhoitoa, on selvitettävä, miten työpaikkaterveydenhuol-
5554: lähinnä työntekijöille järjestettyjä ja suunnattuja lon kustannukset jaetaan ja miten sen piirissä
5555: terveystarkastuksia. Tällä hetkellä maamme työ- työskentelevä henkilökunta palkataan. Koska
5556: paikkojen terveydenhuolto on valtaosaltaan sai- yhteiskunta jo tällä hetkellä sairausvakuutuksen
5557: raanhoitovoittoista. On ilmeisesti tarkoituksen- kautta huomattavalta osalta kustantaa työpaik-
5558: mukaista sisällyttää sairaanhoito työpaikkojen kojen terveydenhuoltoa, olisi harkittava koko
5559: terveydenhuollon ohjelmaan jatkossakin. Pai- työterveyshuollon hoitamista yhteiskunnan toi-
5560: kallisten olosuhteiden salliessa, esimerkiksi kun- mesta puolueettomana asiantuntijatoimintana
5561: nallisten terveyskeskusten sairaanhoidon ke- esimerkiksi hallinnollisesti kansanterveystyön
5562: hittyessä lähivuosina nykyistä avosairaanhoitoa hallintoon liittyvänä, jonka kustannuksiin työn-
5563: huomattavasti tehokkaammaksi, on kuitenkin antajat kuitenkin omalta osaltaan osallistuisivat.
5564: mahdollista vähitellen vähentää tavallisen sai- Työpaikkojen terveydenhuolto ei ole jär-
5565: raanhoidon osuutta työpaikkojen terveydenhuol- jestettävissä tasapuolisesti ilman tätä koskevaa
5566: lon piirissä ja vastaavasti lisätä työterveyden- lakia. Tämä laki olisi säädettävä ns. valtuus-
5567: ja yleisen terveydenhuollon osuutta. lain muotoiseksi, jonka nojalla sosiaali- ja ter-
5568: Työpaikkaterveydenhuollon piirissä työsken- veysministeriöllä olisi mahdollisuus tarpeen mu-
5569: televäliä henkilökunnalla tulee olla riittävä tä- kaan antaa tarkempia määräyksiä. Alkuvaihees-
5570: män alan koulutus. Vaikka työpaikkaterveyden- sahan joka tapauksessa lääkäripula ja eräät muut
5571: huolto onkin osa yleistä terveydenhuoltoa ja voi seikat aiheuttavat sen, että kaikilla työaloilla
5572: organisatoorisestikin liittyä siihen, on sitä sen ja kaikilla työpaikoilla ei päästä samanasteiseen
5573: omaleimaisuuden takia kehitettävä myös erilli- toimintaan. Lääkäripulan helpottuessa ja toi-
5574: senä työturvallisuuteen olennaisesti liittyvänä minnan alkuvaiheessa saatavien kokemusten no-
5575: VI,54.- Kaipainen ym. 1169
5576:
5577: jalla voidaan määräyksiä tiukentaa vähitellen. tävästi asianmukaisesti koulutettua henkilökun-
5578: Lisäksi jää tietenkin monia asioita sovittavaksi taa. Lääkäreitten perus- ja erikoiskoulutuksessa
5579: työmarkkinajärjestöjen kesken. myös työterveysala saa sille kuuluvan tärkeän
5580: Laissa työterveyshuollosta olisi määrättävä sijan. Sama koskee terveyshoitajien, turvalli-
5581: perustetavaksi työterveystoimikunta työpai- suusinsinöörien, työpsykologien ja sosiaalialan
5582: koille. Toimikunnalle olisi annettava riittävästi työntekijöitten koulutusta. Myös työnantaja-
5583: päätösvaltaa tätä alaa koskevissa ratkaisuissa. puolen, erityisesti työnjohtoportaan riittävä kou-
5584: Toimikunnassa tulisi olla edustettuna varsinais- lutus tämän alan kysymyksissä on välttämä-
5585: ten työterveys- ja työturvallisuusasiantuntijoiden töntä. Edelleen on tärkeätä, että luottamus-
5586: lisäksi työntekijä- ja työnantajapuolen edusta- miehet ja vähitellen koko työntekijäkunta saa
5587: jat. Työterveystoimikuntiin voitaisiin liittää jo koulutusta myös työterveyskysymyksissä. Tämä
5588: toimivat tai keskusjärjestöjen välisen sopimuk- koulutus olisi, mikäli mahdollista, järjestettävä
5589: sen pohjalta perustettavat työturvallisuustoimi- työaikana täysin palkkaeduin.
5590: kunnat. Työterveyteen tai työturvallisuuteen Työpaikkaterveydenhuollon onnistuminen
5591: liittyviä ratkaisuja suunniteltaessa ja tehtäessä ~dellyttää, että maassa on riittävästi työterveys-
5592: olisi sen aina tapahduttava yhteistyössä työter- Ja työturvallisuuskysymyksiin erikoistuneita kes-
5593: veystoimikunnan kanssa. kuksia. Työterveyslaitosta on kehitettävä siten,
5594: Vaikka työturvallisuuslaki v. 1958 annettuna että se nykyistä tehokkaammin pystyy toimi-
5595: on suhteellisen ajanmukainen, esiintyy työpai- maan tämän alan keskuslaitoksena ja koulutus-
5596: koilla kuitenkin huomattava määrä sellaisia paikkana. Laitos tulisi nykyistä lähemmin Hittää
5597: terveydelle vaarallisia tekijöitä, joita laissa ei yhteiskunnan valvontaan. Sille on myöskin jär-
5598: mainita tai jotka lakia sovellettaessa ovat jää- jestettävä riittävät taloudelliset mahdollisuudet
5599: neet kuolleeksi kirjaimeksi. Näiden vaarojen toiminnan laajentamiseksi ja tehokkuuden lisää-
5600: takia on myös yleisen terveydenhoidon kehittä- miseksi. Eripuolilla maata tarvitaan lisäksi Työ-
5601: miseen työpaikoilla kiinnitettävä riittävästi huo- terveyslaitoksen tapaisia paikallisia keskusyk-
5602: miota. Terveystarkastusten piiriin tulevia va- si~öitä! jotka antavat asiantuntija-apua työ-
5603: littaessa onkin kiinnitettävä huomiota paitsi paikkoJen terveydenhuoliolle sekä omalta osal-
5604: sukupuoli- ja ikäjakautumaan myös työsuhteissa taan ovat myötävaikuttamassa alan koulutuk-
5605: esiintyviin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, seen.
5606: joita ovat mm. hankalat työasennot, raskaat Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
5607: nostot, veto, kylmyys, kuumuus, lämpötilan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5608: vaihtelut, valaistusolosuhteet, vuorotyö, yötyö, että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
5609: pakkotahtinen ja pakkojobtoinen työ sekä mo- menpiteisiin lakisääteisen, kokonaisval-
5610: net esimerkiksi mielenterveyteen vaikuttavat taisen työpaikkojen terveydenhuollon ja
5611: seikat. tehokkaan, yhteiskunnan hoilaman työ-
5612: Työpaikkaterveydenhuollon onnistumisen terveyshuollon aikaansaamiseksi maa-
5613: edellytyksenä on, että sen käytettävissä on riit- hamme.
5614: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
5615:
5616: Osmo Kaipainen. Erkki Tuomioja.
5617: Matti Ahde. Paavo Tiilikainen.
5618: Meeri Kalavainen. Tyyne Paasivuori.
5619: Kaisa Raatikainen. Uljas Mäkelä.
5620: U. H. Voutilainen. Akseli Roden.
5621: Urho E. Knuuti.
5622:
5623:
5624:
5625:
5626: 147 427/70
5627: 1170
5628:
5629: Vl,5.5.- Toiv.al. n:o 619.
5630:
5631:
5632:
5633:
5634: Kaipainen ym.: Komitean asettamisesta selvittämään terveysva-
5635: listustoiminnan järjestämistä ja rahoittamista.
5636:
5637:
5638: E d u s k u n n a 11 e.
5639:
5640: Terveysvaarat näyttävät yhteiskunnassamme elämän asioita, paljon lähempänä oppilasta nyt
5641: olevan koko !Iljan lisääntymässä. Kun entisten ja myöhemmin kuin konsanaan jotkin muiden
5642: vitsausten, tarttuvien tautien ja puutostilojen aineiden yhteydessä päähän päntättävät tiedot.
5643: sijaan on tullut uusia, lähinnä ihmisen käyt- Eri asia on, että amffi!lltti-ihmisiäkin tarvitaan
5644: täytymiseen liittyviä vaaroja, terveyskasvatuk- terveyskasvatuksessa. Niinpä on toivottavaa,
5645: sella on entistä tärkeämpi sija terveydenhuol- että koululääkärit ja terveyshoitajat olisivat
5646: lossa. Nykyisin terveyttään pilaavat tekijät nykyistä enemmän käytettävissä. Heille vain
5647: ihminen valitsee useimmissa tll!pauksissa ehdoin olisi löydettävä luonteva osa opetuksessa, jotta
5648: tahdoin, tosin monesti tietämättään. Tällöinkin liikaa juhlallisuutta ja asian poikkeuksellisuu-
5649: hänen tulisi olla vaarasta tietoinen, jos terveys- den korostamista vältettäisiin.
5650: kasvatus olisi oikein hoidettu. Nykyajan ter- Myös koulun jälkeen terveyskasvatusta ja
5651: veysvaaroja ovat mm. tupakanpoltto, lääke- -valistusta tulisi olla kaikkien saatavissa. Sitä
5652: aineiden liikakäyttö, epäterveeiliset rasva,t, al- olisi järjestettävä julkisten tiedotusvälineiden
5653: koholi ja muut huumausaineet, liikunnan lai- kautta sekä työpaikoilla, terveyskeskuksissa,,
5654: minlyöminen, ilman ja vesien saastuminen jne. kansanterveysjärjestöjen toimesta, sairaaloissa
5655: Terveyskasvatuksessa koululla on olennai- jne. Terveysneuvonnan rahoitus tulisi järjestää
5656: nen merkitys, vaikka, se on aloitettava ennen siten, että sitä varten perittäisiin erillinen
5657: kouluikää kotona ja neuvoloissa. On onnellista, maksu terveyteen vahingollisesti vaikuttavien
5658: että kansakouluihin on saatu uusi oppiaine, aineiden myynnin yhteydessä. Tämä maksu kos-
5659: kansalaiskasvatus, joka on saanut myös terveys- kisi esimerkiksi tupakka.tuotteita, alkoholia,
5660: kasvatuksen hoidettavakseen. On huolehdittava luontoa saastuttavia aineita ja teollisuuden
5661: siitä, että myös oppikirjat ja opettajien jatko- aloj-a ym. Lisäksi tulisi varoja terveysneuvontaa
5662: koulutus hoidetaan niin, että opetus pysyy ajan varten saada sairaus-, tapaturma- ja eläkevakuu-
5663: tasalla. On ilmeisesti parasta, että terveyskas- tusvaroista, koska tällä toiminnalla on olennai-
5664: vatuksestakin pääasia,ssa huolehtii luokkaopet- sesti näiden vakuutusmuotojen kustannuksia
5665: taja, ainakin alaluokilla. Ammatti-ihminen tus- vähentävä merkitys.
5666: kin pystyy puhumaan sa,malla tavalla oppilaan Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
5667: kieltä. Sitä paitsi monet terveyskasvatukseen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5668: liittyvät seikat, jotka joillekin voivat tuntua
5669: arkaluontoisilta, saattavat synnyttää tuvhan ko- että hallitus asettaisi komitean selvit-
5670: rostetun kuvan oppilaiden mielissä asian poik- tämään terveysneuvonta-, terveyskasva-
5671: keuksellisuudesta. Terveyteen liittyvät kysy- tus- ja terveysvalistustoiminnan järjes-
5672: mykset eivät kuitenkaan ole poikkeuksellisia, tämistä ja rahoitusta maassamme.
5673: vaan mitä suurimmassa määrin jokapäiväisen
5674: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
5675:
5676: Osmo Kaipainen. Uljas Mäkelä. Sylvi Siltanen.
5677: Tellervo Koivisto. Sakari Knuuttila. Meeri Kalavainen.
5678: Pauli Räsänen.
5679: 1171
5680:
5681: VI,.56.- Toiv.al. n:o 620.
5682:
5683:
5684:
5685:
5686: Kaipainen ym.: Kansanterveystyön uudistamiseen tähtäävän ko-
5687: keilutoiminnan järjestämisestä kunnallisissa terveyskeskuk-
5688: sissa.
5689:
5690:
5691: E d u s k u n n a 11 e.
5692:
5693: Kansanterveystoimikunta jätti kesäkuun 5 järjestää jo olemassa olevilla kunnallisilla ter-
5694: päivänä 1969 mietintönsä, jossa se mm. esittää veyskeskuksilla ·sekä lähiaikoina perustettavilla.
5695: kunnallisten terveyskeskusten perustamista, Kokeilutoimintaa varten olisi ·varattava riittävä
5696: mieluiten 10 000-13 000 asukkaan aluetta valtionapu. Toiminnasta soodut kokemukset
5697: varten. Kansanterveystyön uudistus on varsin tulisivat olemaan varsin suureksi avuksi laa-
5698: laajamittainen muutos valtakunnan terveyden- dittaessa terveyskeskuksen toimintaa ja hen-
5699: huollossa,, kuten toimikuntakin mietinnössään ki:lökuntaa koskevia yksityiskohtaisia määräyk-
5700: toteaa. Uudistuksen toimeenpanovalmistelua siä. Kokeilukeskusten toimintoon voitaisiin liit-
5701: varten on arvioitu tarvittavan suunnilleen kaksi tää myös avoterveydenhuollon tutkimus- ja
5702: vuotta lainsäätämisen jälkeen. Tänä aikana on koulutustoiminta, minkä puute on maassamme
5703: tarkoitus vahvistaa kansa.nterveys~akiin liitty- ilmeinen.
5704: vät erilliset kansanterveystyötä koskevat sään- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5705: nökset. Koska tähän mennessä on saatu hyvin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5706: vähän käytännön kokemusta niistä laajamittai-
5707: sista uudistusehdotuksis·ta, jotka sisältyvät kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5708: santerveystoimikunnan mietintöön, kuten kun- kokeilutoiminnan järjestämiseksi kun-
5709: nanlääkärien ryhmävastaanotoista ja henkilö- nallisissa terveyskeskuksissa kansanter-
5710: kuntaryhmien välisestä yhteistyöstä terveyskes- veystyön uudistusta silmälläpitäen ja·
5711: kuksessa, on toivottavaa toimeenpanna tätä riittävän valtionavun takaamiseksi tätii
5712: koskevaa kokeilutoimintaa ennen lain voimaan- toimintaa varten.
5713: poooa. Ohjelmoitua kokeilutoimintaa voitaisiin
5714: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
5715:
5716: Osmo Kaipainen. Meeri Kalavainen.
5717: Tellervo Koivisto. Leo Kohtala.
5718: Kaisa Raatikainen. Pauli Räsänen.
5719: Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi.
5720: Sakari Knuuttila. Sylvi Siltanen.
5721: 1172
5722:
5723: Vl,57.- Toiv .al. n:o 621.
5724:
5725:
5726: Kaipainen ym.: Merimiesten säännöllisten terveystarkastusten toi-
5727: meenpanemisesta.
5728:
5729: E d u s kun n a 11 e.
5730: Merimiehiltä vaaditaan lääkärintodistus meri- työiässä kaksi kertaa muun väestön kuollei-
5731: palvelukseen astuttaessa sekä uusittavaksi mää- suutta suurempi ja että sairauksia ja tapatur-
5732: räajoin. Lisäksi merimlehet saavat ilmaisen sai- mia on heillä myös selvästi enemmän. Meri-
5733: raanhoidon työnantajan kustannuksella sekä miesten tyypillisiä sairauksia ovat eräät tart-
5734: kotimaassa että ulkomailla. Tästä huolimatta tuvat taudit, mutta myös ravitsemushäiriöt, lii-
5735: tämän alan terveydenhuollossa kokonaisuudes- kuntaelinsairaudet, erityisesti selkäviat, mielen-
5736: saan esiintyy huomattavia puutteita. Kysymyk- terveyshäiriöt yksinäisyyden, kotoa poissaolon,
5737: sessä on huomattava työntekijäjoukko, lähes seksuaaliongelmien ym. aiheuttamina jne.
5738: kymmenentuhatta merimiestä. Merimiesten terveyden- ja sairaanhoitoon on
5739: Merimiesten tarkastus palvelukseen astut- kaikki syy kiinnittää nykyistä enemmän huo-
5740: taessa on tarpeellinen. Matkustajien ja meren- miota. Jo keisari Hadrianus ennen Kristuksen
5741: kulun turvallisuuden kannalta on tärkeää, että syntymää määräsi, että jokaisessa laivassa tulee
5742: määrätyissä tehtävissä olevat ovat hyväkuntoi- olla lääkäri, jos merimiehiä on enemmän kuin
5743: sia, että heillä on mm. hyvä näkö ja kuulo. 200. Sairaanhoidon tehostamisen lisäksi olisi
5744: Samoin merimiehen itsensä kannalta on tär- säännöllisiin terveystarkastuksiin kiinnitettävä
5745: keää, että hänet todetaan vaikeisiin työolo- huomiota. Jokaiselle merimiehelle olisi vuosit-
5746: suhteisiin riittävän terveeksi ja ettei hänellä tain annettava mahdollisuus perusteelliseen ter-
5747: ole sairautta, joka vaatisi sellaista hoitoa, jonka veystarkastukseen, jossa ei huomiota kiinni-
5748: antaminen merellä on vaikeaa. Tarkastus on tettäisi ainoastaan työkykyyn vaikuttaviin teki-
5749: nykyisellään kuitenkin liiaksi karsiva, ei työn- jöihin, vaan terveydentilaan kokonaisuudessaan.
5750: tekijämyönteinen. Todetmihin vikoihin ei puu- Tärkeää on, ettei havaittuja pieniäkään sairau-
5751: tuta hoitomielessä, vaan sellainen työnhakija, den oireita jätetä vain toteamisen varaan, vaan
5752: jolla on jotakin vikaa, hylätään. että ne pyritään hoitamaan ja tarkastetulle itsel-
5753: Ilmainen sairaanhoito missä satamassa ta- leen annetaan ohjeita terveydenhoidosta tarkas-
5754: hansa on hyvä asia, mutta usein jatko tässäkin tuksessa havaittujen tarpeiden mukaan.
5755: on varsin epätyydyttävä merimiehen kannalta. Merimiehiä varten olisi luotava säännöllinen
5756: Jos sairaanhoitotilanteessa havaitaan, että meri- tarkastusjärjestelmä ja heidän sairaanhoitoaan
5757: mies tarvitsee sairaalahoitoa tai muuten on olisi tehostettava esimerkiksi erityisten meri-
5758: hoidon takia pakotettu jäämään laivasta pois miesten poliklinikoiden tai oman sairaalan
5759: maihin, merkitsee tämä samalla yleensä työsuh- kautta. Lisäksi olisi merimiehiUe taattava so-
5760: teen katkeamista. Mitkään säädökset eivät ta- siaaliturva kaikissa tapauksissa sairauden jäl-
5761: kaa työsuhteen jatkumista parantumisen jäl- keen, ettei nykyisen kaltaista sairauden aiheut-
5762: keen. Työnantaja on velvollinen maksamaan tamaa työttömyystilannetta pääsisi syntymään.
5763: sairasajan palkkaa määrätyltä ajalta, mutta ei Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
5764: siin tapauksessa, että työsuhde ei jatku. Meri- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5765: mies on täten varsin avuttomassa tilassa suh-
5766: teellisen nopeasti 'ja vain yleisen sawausvakuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5767: tuksen päivärahan varassa sairauden aikana ja merimiesten säännöllisten terveystarkas-
5768: sen parannuttua työtön. tusten toimeenpanemiseksi ja heidän
5769: Merimiehet ovat tunnetusti sairaampia kuin toimeentulonsa turvaamiseksi sairauden
5770: muut ikätoverinsa. Eräs ruotsalainen tutkimus sattuessa ja sairaudesta parantumisen
5771: viittaa siihen, että merimiesten kuolleisuus on jälkeen.
5772: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
5773:
5774: Osmo Kaipainen. Matti Ruokola. Pauli Räsanen.
5775: Eero Laine. Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi.
5776: 1173
5777:
5778: VI,58.- Toiv.al. n:o 622.
5779:
5780:
5781:
5782:
5783: Kaipainen ym.: Rintamamiesten terveystarkastuksen toimeenpa-
5784: nemisesta.
5785:
5786:
5787: E d u s k u n n a 11 e.
5788:
5789: Rintamiesten terveydenhuolto- ja eläkekysy- teella valittava 5 000-10 000 rintamamiehen
5790: mysten järjestelyä vaikeuttaa huomattavasti se, joukko, jolle suoritettaisiin tutkimusmielessä
5791: että heidän todellisesta terveydentilastaan muu- perusteellinen terveystarkastus. Tässä voitai-
5792: hun väestöön verrattuna ei ole olemassa riittä- siin käyttää hyväksi esimerkiksi pienoisrönt-
5793: viä tutkimuksia. Yleinen käsitys tuntuu olevan, genkuvausjärjestelmää, kansaneläkelaitoksen au-
5794: että rintamapalveluksessa olo on vaikuttanut toklinikkaa tai neuvolaverkostoa.
5795: haitallisesti terveyteen. Tämä olisi kuitenkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
5796: tutkimuksella selvitettävä ja varmistettava, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5797: jonka jälkeen olisi huomattavasti selkeämmin
5798: nähtävissä, mitä erillistoimenpiteitä tämän suh- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
5799: teellisen nopeasti vähenevän väestöryhmän hy- menpiteisiin perusteellisen terveystarkas-
5800: väksi tarvitaan. Käyttöön otettava rintamamies- tuksen toimeenpanemiseksi 5 000-
5801: tunnus helpottaa huomattavasti terveystarkas- 10 000 rintamamiehelle, jotta saataisiin
5802: tuksen toimeenpanemista. Koska tarkastuksen, kuva rintamamiespalveluksessa olleiden
5803: jotta siitä saataisiin riittävästi perusteellista tie- nykyisestä terveydentilasta heidän hy-
5804: toa tulevien ratkaisujen pohjaksi, toisaalta tulee väkseen myöhemmin suoritettavien toi-
5805: olla riittävän laaja, ei lyhyessä ajassa voida ulot- menpiteiden, kuten terveydenhuoltopal-
5806: taa tutkimusta koskemaan kaikkia arviolta velusten järjestämisen ja eläkeratkaisu-
5807: 100 000-130 000 rintamamiestunnuksen saa- jen pohjaksi.
5808: jaa. Tästä joukosta olisi sopivan otannan perus-
5809: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
5810:
5811: Osmo Kaipainen. Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
5812: Paavo Tiilikainen. Eero Laine. Sylvi Siltanen.
5813: Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi. Kaisa Raatikainen.
5814: 1174
5815:
5816: Vl,59.- Toiv.al. n:o 623.
5817:
5818:
5819: Kaipainen ym.: Terveyden- ja sairaanhoitopalvelusten enimmäis-
5820: hinnoista.
5821:
5822: E d u s k u n n, a 11 e.
5823: Sairausvakuutuksen voimassaoloaikana ovat perittävät palkkiot ovat monessa tapauksessa
5824: lääkärien sekä yksityisten laboratorioiden ja kohtuuttoman korkeita. Niinpä esimerkiksi la-
5825: röntgenlaitosten perimät maksut nousseet huo- boratoriot perivät yleisesti kolesterolitutkimuk-
5826: mattavasti. Niinpä eräistä yleisimmistä labora- sesta 10 markkaa sairausvakuutuskorvaustak-
5827: toriotutkimuksista peritään nyt jopa 100 % san ollessa 8,50 markkaa. Sama tutkimus pys-
5828: korkeampi maksu kuin vuonna 1964. Lääkä- tytään kuitenkin suorittamaan Kansaneläkelai-
5829: rien perimissä palkkioissa on tapahtunut jat- toksen autoklinikan tukilaboratoriossa keski-
5830: kuvaa nousua, jopa vakauttamissäännösten va~ määrin 3,02 markan kustannuksin.
5831: taisesti myös vuoden 1968 jälkeen. Täten sal- Sairausvakuutuskorvaustaksa on muitten la-
5832: rausvakuutuksen potilaille tarkoittama hyöty on boratoriotutkimusten osalta keskimäärin 3.83
5833: itse asiassa merkinnyt huomattavaa tulonsiirtoa kertainen tukilaboratorion hoitokustannuksiin
5834: lääkäreille sekä yksityisille laboratorioille ja nähden. Kun laboratoriotutkimuksista todelli-
5835: röntgenlaitoksille. Sairausvakuutusasetuksen mu- suudessa perityt maksut ylittävät korvaustaksan
5836: kaan sairausvakuutuksen korvaustaksojen tulee keskimäärin 23 %:lla, voidaan päätellä, että
5837: seurata maassa yleisimmin perittyjä palkkioita. yksityislaboratorioiden laskutushinnat ovat kes-
5838: Koska kunnallislääkäreiden perimiä palkkioita kimäärin 4-5 kertaa suuremmat kuin tuki-
5839: lukuunottamatta ei ole olemassa mitään viralli- laboratorion suoritekustannukset. Suurten kus-
5840: sesti vahvistettuja taksoja, joita lääkärit ja lai- tannuserojen syynä on osittain se, että tukila-
5841: tokset voivat periä, on tämän sairausvakuutus- boratorio on huomattavasti pitemmälle auto-
5842: asetuksen määräyksen tatkka seuraaminen koh- matisoitu kuin yksityiset laboratoriot yleensä
5843: tuutonta. Antaahan käytäntö mahdollisuuden ovat. Huomattava osa kustannuserosta selittyy
5844: nostaa perittyjä palkkioita kuinka korkealle ta- kuitenkin yksityisten laitosten kohtuuttomien
5845: hansa, jolloin sairausvakuutuksen korvaustak- voittojen kautta.
5846: san tulisi aina seurata mukana yksityistä hinta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5847: kiskontaa. Hoidosta perittyjen maksujen epä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5848: yhtenäisyys on myös omiaan vaikeuttamaan siir-
5849: tymistä järjestelmään, jossa potilas voisi saada että hallitus antaisi sosiaali- ja ter-
5850: hoidon omavastuuhintaan ja jossa sairausvakuu- veysministeriölle tehtäväksi määrätä ne
5851: tus korvaisi hoidon antajalle suoraan korvau- ylimmät hinnat, jotka lääkäreillä, labo-
5852: osuuden. ratorioilla, röntgenlaitoksilla ia muilla
5853: Näitten epäkohtien korjaamiseksi olisi so- terveyden- ja sairaanhoitopalveluksia an-
5854: siaali- ja terveysministeriön tehtäväksi annet- tavilla henkilöillä ja laitoksilla on oi-
5855: tava vahvistaa ne korkeimmat mahdolliset mak- keus periä ja että näitä taksoja määrät-
5856: sut, joita eri sairaan- ja terveydenhoitotoimen- täessä otettaisiin huomioon, että perityt
5857: piteistä saadaan periä. Taksoja vahvistettaessa maksut eivät ole nykyiseen tapaan koh-
5858: olisi otettava huomioon, että tällä hetkellä tuuttomia.
5859: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
5860:
5861: Osmo Kaipainen. A-V. Perheentupa. Paavo Tiilikainen.
5862: U. H. Voutilainen. Kaarle Salmivuori. Eero Laine.
5863: Väinö Vilponiemi. Matti Ahde. Esko Niskanen.
5864: Ulf Sundqvist. Ilmo Paananen. Sakari Knuuttila.
5865: Erkki Tuomioja. Leo Kohtala. Uljas Mäkelä.
5866: Kaisa Raatikainen. Tellervo Koivisto. Pauli Räsänen.
5867: Sylvi Siltanen. Meeri Kalavainen.
5868: 1175
5869:
5870: Vl,60.- Toiv.al. n:o 624.
5871:
5872:
5873:
5874:
5875: Kaipainen ym.: Selvityksen laatimisesta toipilashoidon ja kun-
5876: toutuksen iär;estämisestä ulkomailla lämpimässä ilmastossa.
5877:
5878:
5879: E d u s k u n n a 11 e.
5880:
5881: Maamme sairaalalaitos on viime vuosina ri- osalta tulokset myös muissa pohjoismaissa saa-
5882: peästi kehittynyt sekä tasoltaan että laajuudel- tujen kokemusten perusteella lääketieteellisesti
5883: taan. Vastaavassa mitassa ei kuitenkaan kehi- valvotussa toipilashoidossa paremmat.
5884: tystä ole tapahtunut kuntouttamis- ja toipi- Selllaisten laajojen ryhmien sairaudenhoito
5885: lashoidon alalla. Maassamme on kuitenkin suu- kuin reuma, eräät geriattiset sairaudet, eräät
5886: ria sairaiden ryhmiä, ~otka eivät voi saada sai-. ihotaudit, eräät neurologiset ja psyikiatriset sai-
5887: raalasta vapautuessaan sopivaa jälkihoitoa, mis- raudet sekä eräät sydän- ja keuhkosairausryh-
5888: tä johtuen lopullinen tervehtyminen liian usein mät, tulisi tehdä mahdolliseksi läakintöhallituk-
5889: jää saavuttamatta. Myöskin toipilas- ja kuntou- sen yhtenäisessä valvonnassa tapahtuvana tar-
5890: tusmahdollisuuksten riittämättömyys on omiaan vittaessa lämpimässä ilmastossa ulkomailla.
5891: hidastuttamaan sairaalapaikkojen vapautumista Luonnollisestiki.11 tulisi samalla kaikin tavoin
5892: korkeatasoisissa sairaaloissa uusia sairaustapauk- pyrkiä voimakkaasti kehittämään toipilaskun-
5893: sia varten. touttamistoimintaa kotimaassa. Koska tämä kui-
5894: Kaikissa pohjoismaissa, Suomessa tosin hy- tenkin edellyttää hyvin suuria pääomasijoituk-
5895: vin suppeassa mittlllkaavassa ja olennaiselta osal- sia rakennettaviin laitoksiin, tulisi jo taloudelli-
5896: ta vain järjestöjen pohjalla, on kasvavassa mää- sista syistä mahdollistaa toipilashoito erityista-
5897: rin ryhdytty käyttämään hyväksi niitä toipi- pauksissa lämpimän ilmaston maissa ulkomailla,
5898: lashoit<>'- ja: kuntoutusmahdollisuuksia, mitä pit- koska <tässä tapauksessa minkäänlainen pääoma-
5899: kän talvikautemme -aikana eräiden sairauksien menojen tarve ei tule kysymykseen, Useissa
5900: osalta tehokkaana tarjoavat eräät lämpimän Pohiois-Afrikan ja Etelä-Euroopan maissa on
5901: vyöhykkeen maat, joissa myöskin hoit<Jikustan- ilmaston ohella tarvittavat sopivat rakennukset
5902: nukset ovat osoittautuneet edullisiksi. Vaikka olemassa ja ainoastaan pohjoismainen lääketie-
5903: sekä lääkinnällisesti että kokonaiskustannuksil- teellinen valvonta tarpeen. Hoitopäiväkustan-
5904: .taan nämä mahdollisuudet olisivat moniin po- nus, johon sisältyisi samalla matka- ja lää:kintä-
5905: tilas- ja toipilasryhmiin nähden sopivia, ovat lain- kulut muodostuisi hyvin edulliseksi.
5906: säädännölliset määräykset sekä sairausvakuutuk- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
5907: seen että sairaalahallintoon nähden omiaan hidas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5908: tuttamaan tällaisen toipilashoidon varsinaista
5909: aloittamista. Milloin potilas joutuu suorittamaan että hallitus selvityttäisi kysymyksen
5910: jälkihoidosta kustannukset ulkomailla satapro- siitä) miten maamme sairatJla- ja sairaus-
5911: senttisesti samalla kuin sairaalahoidossa potilas- vakuutuslainsäädäntöä olisi kehitettävä)
5912: maksun osuus on korkeatasoisissa a:kuuttisairaa- jotta toipilashoito ja kuntoutus t~lko
5913: loissa vain noin 5 %, vain pieni osa voi siirtyä mailla lämpimässsä ilmastossa olisi mah-
5914: toipilas- ja kuntoutushoitoon etelään, vailkika dollista niissä tapauksissa) missä se lää-
5915: siellä kokonaiskustannukset päivää kohden ovat ketieteellisesti ja taloudellisesti on ai-
5916: paljon kohtuullisemmat ja monien sairauksien heellista.
5917: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
5918:
5919: Osmo Kaipainen. Pauli Räsänen.
5920: Uljas Mäkelä. Meeri Kalavainen.
5921: 1176
5922:
5923: VI,61.- Toiv.al. n:o 625.
5924:
5925:
5926:
5927:
5928: Kaipainen ym.: Komitean asettamisesta selvittämään ravitsemus-
5929: terapeuttien koulutuksen järjestämistä ja virkojen perusta-
5930: mista.
5931:
5932:
5933: E d u s k u n n a 11 e.
5934:
5935: Kansalaistemme, nimenomaan keski-ikäisten estää potilaiden joutumista koomatilassa sai-
5936: miesten, terveydentila on alkanut huolestuttaa raalaan.
5937: yhä laajempia piirejä. On myös käynyt ilmei- Suomessa on ruokavaliohoitoon sekä -ennal-
5938: seksi, että monet sairaudet johtuvat virheelli- taehkäisyyn kiinnitetty tähän saakka hyvin
5939: sistä ruokailutottumuksista. Nämä voitaisiin vähän huomiota. On myös ilmeistä, että sai-
5940: kuitenkin monessa tapauksessa korjata, jos po- raalat käyttävät yleensä erittäin heikosti tilai-
5941: tilaat voisivat saada asiantuntevaa ohjausta. suutta ,potilaiden opastamiseen. Kuitenkin ihmi-
5942: Ajoissa annettu ruokavalio-opastus voisi enna- nen olisi kaikkein alttein terveyskasvatukselle
5943: kolta ehkäistä tai lievittää esimerkiksi sydän- juuri sairaalassa ollessaan. Lääkärillä on har-
5944: ja verisuonisairauksia, sokeritautia, munuais- voin aikaa uhrattavana potilaalleen niin paljon,
5945: tauteja, vatsan ja suoliston sairauksia sekä että hän voisi selvittää potilaalle yksityiskoh-
5946: liikalihavuutta. taisesti miten tämä voisi muuttaa nykyiset ruo-
5947: Virheellisestä ravitsemuksesta johtuvia sai- katottumuksensa sairauden vaatimusten mukai-
5948: rauksia olisi ryhdyttävä ehkäisemään ennakolta siksi. Tässä kohden alkaa ravitsemusterapeutin
5949: tehokkain valistustoimenpitein. Sairastuneelle työ: hän ottaa selville yksityiskohtaisesti mitä
5950: olisi annettava henkilökohtaista ruokavalio-oh- potilas on tottunut syömään ja toteaa mitä
5951: jausta ja huolehdittava siitä, että potilaan on virheitä hänen ruokavaliossaan on. Ravitsemus-
5952: myös taloudellisesti mahdollista noudattaa eri- terapeutti suunnittelee potilaalle ruokailutavat,
5953: koisruokavaliota. Vain perusteelliset tiedot jotka ovat mahdollisimman lähellä hänen aikai-
5954: omaavat henkilöt, jotka pystyvät soveltamaan sempia tottumuksiaan, mutta jotka kuitenkin
5955: tietonsa jokapäiväiseen ruoanvalmistukseen ja täyttävät sekä tasapainoisen ruokavalion että
5956: ruoka-aineiden valintaan sekä ohjaamaan neu- taudin aiheuttamat vaatimukset.
5957: vottavaansa kansantajuisesti, voivat hoitaa tä- Ravitsemusterapeutit vo1s1vat työskennellä
5958: män tehtävän. Tällaisesta akateemisen koulu- avoterveydenhuollon piirissä lääkäri- ja ter-
5959: tuksen saaneesta henkilöstä käytetään tässä veysasemilla sekä monissa joukkoruokailuun
5960: yhteydessä nimitystä ravitsemusterapeutti. liittyvissä tehtävissä kuten ohjaamassa ja val-
5961: Lääkäri- ja terveysasemilla sekä sairaaloiden vomassa ravinnon laatua koulu- ja toimipaik-
5962: poliklinikoilla annettu ohjaus voisi auttaa mm. karuokaloissa, lasten- ja vanhainkodeissa, eri-
5963: sydän- ja verisuonisairauksia, sokeritautia ja laisissa hoitolaitoksissa, vankiloissa jne.
5964: mahahaavaa sairastavia potilaita hallitsemaan Ruokavaliohoitoon erikoistuneet ravitsemus-
5965: tautiaan niin, ettei heidän tarvitsisi turvautua terapeutit muodostaisivat sairaaloissa tärkeän
5966: sairaalahoitoon. Ruokavalio-ohjaus, jota anne- ammattikunnan, joka valvoisi erikoisruokava-
5967: taan sairaalan osastoilla sekä potilaan kotiin lioiden toteuttamista sekä ennen kaikkea opet-
5968: lähtiessä, voisi monessa tapauksessa lyhentää taisi potilaille heidän omaa .ruokavaliotansa,
5969: sairaalassa oloaikaa sekä ehkäistä sairauden jota monien on noudatettava koko loppuikänsä.
5970: uusiutumista siinä määrin, että potilaan ei Sairauksia ennalta ehkäisevän terveydenhuol-
5971: tarvitsisi uudelleen turvautua sairaalahoitoon. lon piirissä toimivan ravitsemusterapeutin teh-
5972: Liikalihavuuden hoito ajoissa saattaisi estää täviin kuuluu yleiseen terveyskasvatukseen liit-
5973: sen kehittymisen sokeritaudiksi. Samoin sokeri- tyvä ravitsemusvalistus sekä ravitsemusohjel-
5974: tautisten asianmukainen ruokavaliohoito voi mien suunnittelu yhteistyössä muiden alojen
5975: Vl,61.- Kaipainen ym. 1177
5976:
5977: asiantuntijoiden kanssa. Hän antaa ravitsemus- Monissa maissa on jo pitkäaikainen kokemus
5978: opetusta henkilöille, jotka työskentelevät ter- akateemisen koulutuksen saaneista ravitsemus-
5979: veyden- ja sairaanhoidon piirissä, eriasteisissa terapeuteista. Tyypillisenä esimerkkinä mainit-
5980: ammattikouluissa sekä koulu- ja toimipaikka- takoon Kanadassa Toronton yleissairaala (To-
5981: ruokailun parissa. Hän toimii alansa asiantun- ronto General Hospital). Siellä on 1 250 poti-
5982: tijana terveydenhuollollisissa laitoksissa ja jär- lasta, joista 400 tarvitsee erikoisruokavaliota,
5983: jestöissä. Terveysasemilla, neuvolaissa ja tervey- ja siellä toimii kuusi ravitsemusterapeuttia.
5984: denhoidollisten kansalaisjärjestöjen palveluk- Johtavaa ravitsemusterapeuttia lukuunottamatta
5985: sessa hän toimii ravitsemusvirheitä ehkäisevässä kukin heistä vastaa omasta erikoisalastaan:
5986: valistustyössä. Ravitsemusterapeutti neuvoo eri- standardiruokavaliot, sokeritautiruokavaliot, mu-
5987: koisryhmien, kuten imeväisikäisten, lasten, kou- nuais- ja erikoisdieetit sekä aineenvaihdunta-
5988: lulaisten, odottavien äitien, työikäisten, van- tutkimukset.
5989: husten, sokeritautisten ja mahdollisten muiden Meillä Suomessa ravitsemusterapeuttien kou-
5990: potilaiden ravitsemusta. lutus on suhteellisen helposti järjestettävissä.
5991: Sairaalassa toimivien ravitsemusterapeuttien Helsingin yliopistossa on yli 20:n vuoden ajan
5992: tehtävänä on toimia toisaalta lääkärin ja poti- annettu ravitsemustieteellistä koulutusta. Tämä
5993: laan ja toisaalta potilaan ja keittiön välisenä muodostaa hyvän teoreettisen pohjan, jota voi-
5994: yhdyssiteenä erikoisruokavalioita koskevissa daan täydentää suhteellisen lyhytaikaisella lisä-
5995: asioissa. Tässä mielessä hän suunnittelee, opet- koulutuksella. Toistaiseksi on dietetiikan eli
5996: taa ja neuvoo erikoisruokavalioita sen jälkeen, erikoisruokavaliohoidon opintoja varten mat-
5997: kun hän on tutustunut potilaskertomuksiin, kustettava anglosaksisiin maihin tai Ruotsiin.
5998: neuvotellut lääkärin kanssa ja laatinut selvi- Ravitsemusterapeuttien toiminnalla olisi il-
5999: tyksen potilaan ruokailutottumuksista. Poli- meisesti meidänkin maassamme kansanterveyttä
6000: klinikalla ravitsemusterapeutit pitävät vastaan- parantava, sekä välitön että välillinen vaikutus.
6001: ottoa erikoisruokavaliohoitoa tarvitseville poti- Saadessaan asianmukaista valistusta ruokava-
6002: laille. Lisäksi sairaalassa suoritettavat aineen- lionsa suhteen ihmiset pysyisivät yleensä ter-
6003: vaihduntatutkimukset vaativat oman ravitse- veempinä. Ravitsemusterapeuttien toiminnalla
6004: musterapeuttinsa. olisi pitkällä tähtäimellä ilmeisesti tuntuva
6005: Professorit Roine, Hallman ja Nikkilä ovat sairaalakustannuksia alentava vaikutus. Vaikka
6006: ulkomaisten esikuvien mukaan arvioineet, että uusien virkojen perustaminen näennäisesti ai-
6007: Helsingin yliopistollinen keskussairaala tarvit- heuttaisi lisäkustannuksia, on tämä täysin näen-
6008: sisi yhteensä 12 ravitsemusterapeuttia, heistä näistä. Voidaan arvioida, että jo 20-40 hoito-
6009: ensi tilassa yhden johtavan ravitsemusterapeu- päivän väheneminen kuukaudessa, sairaalan
6010: tin, kaksi osastoille sekä yhden poliklinikalle. kalleudesta riippuen, riittää korvaamaan yhden
6011: Potilasmäärästä riippuen ilmeisesti vastaava ravitsemusterapeutin palkan. Tämän tavoitteen
6012: määrä ravitsemusterapeutteja tarvittaisiin myös tuntuva ylittäminen lienee täysin mahdollista.
6013: muihin keskussairaaloihin sekä vastaavan ko- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
6014: koisiin muihin sairaaloihin. Pienehköihin sai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6015: raaloihin riittäisi yksi ravitsemusterapeutti, kun
6016: taasen pienimmillä sairaaloilla voisi olla yhtei- että hallitus asettaisi mitä pikimmin
6017: nen kiertävä ravitsemusterapeutti, joka kävisi k.omitean selvittämään kansanterveyden
6018: säännöllisesti piiriinsä kuuluvissa sairaaloissa kannalta tärkeiden ravitsemusterapeut-
6019: ja myöskin kouluttaisi hoito- ja keittiöhenkilö- tien koulutuksen järjestämist/i sekä ra-
6020: kunnan vastaamaan muina aikoina ruokavalio- vitsemusterapeuttien virkojen perusta-
6021: hoitoon liittyvistä tehtävistä. mista.
6022: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
6023:
6024: Osmo Kaipainen. Pauli Räsänen.
6025: Tellervo Koivisto. Aili Vaittinen.
6026: Kaisa Raatikaipen. Matti Ruokola.
6027: Sirkka Lankinen.
6028:
6029:
6030: 148 427/70
6031: 1178
6032:
6033: VI,62.- Toiv.al. n:o 626.
6034:
6035:
6036:
6037:
6038: R. Kangas ym.: Lisäyksestä vuoden 1970 tulo- ;a menoarvioon
6039: toimihenkilöiden palkkaamiseksi järjestämään sotaveteraanien
6040: terveystarkastusta.
6041:
6042:
6043: E d u s k u n n a 11 e.
6044:
6045: Vuonna 1967 mietintönsä jättänyt Rintama- ajoin käydä valtion kokonaisuudessaan korvaa-
6046: sotilaiden sosiaalikomitea kiinnitti huomiota esi- missa uusintatarkastuksissa, olisi mielestämme
6047: tyksessään myös rintamasotilaiden terveyden- tällainen mahdollisuus järjestettävä myöskin
6048: ja sairaanhoitoon, mutta ei kuitenkaan esittänyt rintamasotilaille heidän terveydentilanteensa
6049: erityisiä toimenpiteitä sen edistämiseksi. seuraamiseksi.
6050: Sairausvakuutuslaki on tuonut ja tuo edelleen Tämän vuoksi esitämme eduskunnan hyväk-
6051: myös rintamasotilaille erilaisia etuisuuksia, syttäväksi toivomuksen,
6052: mutta on kuitenkin kohtuutonta, että rintama-
6053: sotilas joutuu maksamaan määrätyn osuuden että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
6054: lääkärin kustannuksista, vaikka he joutuvat tyksen riittävän määrärahan ottamisesta
6055: varsin usein - useammin kuin ehkä muut lisäyksenä vuoden .1970 tulo- ;a meno-
6056: kansalaiset- turvautumaan lääkäreihin ja lääk- art(ioon ylimääräisten toimihenkilöiden
6057: keisiin. palkkaamiseen johtamaan, orgamsor-
6058: Kun eräissä muissa maissa - ja myös meillä maan ja järjestämään sotaveteraanien
6059: - on järjestetty niin, että invalidit voivat aika vuosittaista ilmaista terveystarkastusta.
6060: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
6061:
6062: Reino Kangas. Niilo Tarvajärvi.
6063: Pekka Vilmi. Erkki Haukiputo.
6064: 1179
6065:
6066: VI,63.~Toiv.al. n:o 627 ..
6067:
6068:
6069:
6070:
6071: Karhuvaara ym.: Sairaalalaitoksessa annettavan hammaslääkärin-
6072: hoidon iäriestämisestä.
6073:
6074:
6075:
6076: E d u s k u n n a 11 e.
6077:
6078: Hammaslääkärinhoitoa annetaan nykyisin lossa erottautuu suna suurina ryhminä paitsi
6079: maamme sairaalalaitoksessa jossain määrin vain tavalliset hampaiden poisotot myös leukaluissa
6080: tuberkuloosiparantoloissa, mielisairaaloissa sekä olevat puhkeamattomat hampaat, joiden vii-
6081: vajaamielislaitoksissa. Sen sijaan esimerkiksi meksimainittujen vuoksi arviolta 20 % ihmi-
6082: keskussairaaloihin ei ole perustettu hammas- sistä joutuu hoitoon. Edelleen hammasperäiset
6083: lääkärintoimia. Tosin joissakin keskussairaalois- akuutit infektiot regionäärisine abskessimuodos-
6084: sa käy konsultaattihammaslääkäri hoitamassa tumineen, leukaluiden krooniset ostiitit ja
6085: lähinnä leukamurtumapotilaita, mutta näiden- osteomyeliitit, suun limakalvon ja alveoliluun
6086: kin hoito on maassamme huonosti järjestetty. synnynnäiset ja ennenkaikkea hankitut epämuo-
6087: Tästä johtuen Pohjois- ja Itä-Suomen potilaat toisuudet (proteesiärsytyksen aiheuttamat li-
6088: joutuvat usein hakemaan hoitoa Helsingin tai makalvopoimuttumat ja luuatrofiat), hammas
6089: Turun hammaslääketieteen laitoksilta. ja ei-hammasperäiset kystat, benignit tuumorit,
6090: Lääkintöhallituksen 9. 1. 1969 hoitomahdol- leukanivelten ja sylkirauhasten sairaudet. Leu-
6091: lisuuksien järjestämisestä lääketieteen suppeilla kamurtumien määrä on myös jatkuvasti lisään-
6092: erikoisaloilla laatimassa valtakunnallisessa yleis- tynyt niin, että esim. yksinomaan Helsingin
6093: suunnitelmaehdotuksessa esitetään, että maa yliopiston hammaslääketieteen laitoksessa hoi-
6094: jaettaisiin viiteen keskukseen. Kussakin näissä dettiin v. 1967 jo 206 potilasta kun 10-vuotis-
6095: toimisi myös leukakirurginen osasto joko itse- kautena 1958-67 oli hoidossa kaikkiaan 1284
6096: näisenä tai yhdistettynä plastiikkakirurgian tai leukamurtumapotilasta.
6097: traumatologian osastoon. Toiminta olisi aloitet- Lukumääräisesti suurin osa suun ja leukojen
6098: tava siten, että ensimmäisessä vaiheessa perus- alueelle kohdistuvista kirurgisista toimenpiteis-
6099: tettaisiin sekä leukakirurginvirka että saman tä kuuluu hammaslääketieteen alaan, kuten
6100: alan apulaislääkärinvirka kaikkiin kolmeen yli- vai takunnallisessa yleissuunnitelmaehdotuksessa-
6101: opistolliseen keskussairaalaan, eli Helsinkiin, kin todetaan. Näiden tautien aiheuttama ki-
6102: Turkuun ja Ouluun. Kuhunkin näistä varat- rurginen hoidontarve on vaikea tarkalleen· mää-
6103: taisiin aluksi 15-20 sairaansijaa. ritellä. Pohjoismaisen suukirurgiyhdistyksen
6104: asettaman komitean arvion mukaan suu- ja
6105: Valtaosa suun ja leukojen kirurgisista sai- leukakirurgisten tautien hoitoon erikoistunei-
6106: rauksista hoidetaan edelleen polikliinisesti Hel- den minimitarve on noin 1:150 000 asukasta
6107: singin ja Turun yliopistojen hammaslääketieteen kohti, eli Suomessa ainakin 30-40 suukirur-
6108: laitoksissa sekä yksityisvastaanotoilla. Eri puo- giaan spesialisoitunutta.
6109: lilla Suomea on lisäksi toiminut muutamia Sijoittamalla leukakirurgit keskitetysti yk-
6110: konsultoivia hammaslääkäreitä, jotka tarvittaes- sinomaan kolmeen yliooistolliseen keskussai-
6111: sa ja sairaaloiden pyynnöstä ovat osallistuneet raalaan päädytään tuskin onnistuneeseen rat-
6112: kirurgisilla osastoilla lähinnä leukavammaisten kaisuun niin taloudellisesti kuin potilaan hoi-
6113: potilaiden hoitotyöhön. don tehokkuuden ja hoidonsaannin nopeuden-
6114: Analysoitaessa lähemmin suun ja leukojen kaan kannalta katsottuna. Suugirurgisen hoidon
6115: alueella esiintyvien kirurgisten sairauksien hoi- hajakeskitys suurimpiin asutuskeskuksiin, esim.
6116: totarvetta hammaslääketieteenlaitosten hammas- keskussairaalapiireittäin, olisi varmasti parem-
6117: ja suukirurgian osastojen potilasmateriaalin va- pi ratkaisu.
6118: 1180 Vl,63.- Hammaslääkärinhoito.
6119:
6120: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6121: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- menpiteisiin tarvittavan hammaslääkä-
6122: muksen, rinhoidon järjestämiseksi myös sairaala-
6123: laitoksessa annettavana.
6124: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
6125:
6126: Sinikka Karhuvaara. Pentti Antila. Aslak Aas.
6127: Mikko Laaksonen. Aaro Lintilä. Orvokki Kauppila.
6128: Anna-Liisa Linkola. Ilkka Suominen. Sirkka Lankinen.
6129: 1181
6130:
6131: VI,64.- Toiv.al. n:o 628.
6132:
6133:
6134: Karkinen: Avokentän kuntoutustyön tehostamisesta.
6135:
6136: E d u s k u n n a 11 e.
6137: Julkisessa terveydenhoito- ja huoltotyössä on Sairaudesta tai vammasta toipuvalle henki-
6138: pääpaino viime aikoihin saakka ollut todettu- lölle olisi jo lääkintävoimistelijan suunnittele-
6139: jen sairauksien hoitamisessa ja yksilön toimeen- masta ja opastamasta kuntoutusohjelmasta
6140: tulomahdollisuuksien turvaamisessa eläkkeellä suurta hyötyä. Ellei haluttaisi suoraan lähteä
6141: sen jälkeen kun työkyky on menetetty. Tosin liikkeelle samantapaisesta kunnallisesta järjestel-
6142: kansaneläkelakiin on sisältynyt suppea ehdolli- mästä kuin mihin esim. kodinhoitajatoiminta
6143: nen kuntoutuspykälä, mutta vasta sairausvakuu- perustuu, voitaisiin ajatella parille kolmelle
6144: tuslain mukana saatettiin voimaan yleinen yh- kunnalle yhteisen lääkintävoimistelijan viran pe-
6145: teiskunnallinen velvollisuus huolehtia sairauk- rustamista. Kuntien taloudelliset vaikeudet huo-
6146: sien ehkäisystä ja vakuutettujen kuntouttami- mioonottaen olisi tähän tarkoitukseen saatava
6147: sesta. valtion apua. Mikäli tämäkin suunnitelma tun-
6148: Valtakunnallisen sairaala- ja hoitolaitosverkon tuu liian rohkealta voitaisiin kuitenkin aloittaa
6149: tihentyessä ja yleisen lainsäädäntöön perustuvan kokeiluluontoisesti sieltä missä tarve on suurin.
6150: sosiaaliturvan parantuessa on välittömän lää- Valtion rahoittamasta lääkintävoimistelijakokei-
6151: käri- ja sairaalahoidon saaminen tullut yksilölle lusta saadut tulokset ovat niin myönteiset, että
6152: helpommaksi. Sairaalahoidon päätyttyä potilas olisi aihetta siirtyä askelta pidemmälle eli kokei-
6153: kuitenkin jää monissa tapauksissa oman onnensa luluontoisten lääkintävoimistelijan virkojen pe-
6154: ja yritteliäisyytensä nojaan. Välitön hengenvaara rustamiseen.
6155: on poistunut tai sairauden akuutti vaihe sivuu- Lääkintävoimistelijain koulutuksessa on näi-
6156: tettu, mutta paranemisen jatkuminen ja nopeu- hin saakka tähdätty lähinnä laitostyöhön ja sii-
6157: tuminen, työkykyisyyden saavuttaminen tai näkin jatkuvaan spesialisoitumiseen. Olisi ilmei-
6158: henkilön kuntoutuminen omin voimin jokapäi- sesti aiheellista ottaa huomioon myös työskente-
6159: väisissä toimissaan selviytyväksi vaatisi harjoit- ly kuntoutuksen avokentällä ja saada tältä osin
6160: telua ja asiantuntevan henkilön ohjausta. Sairaa- jatkokoulutus aikaan. Jo nykyisestä lääkintävoi-
6161: lahoidon jäljeisessä kuntouttamisessa maan eri mistelijapulasta johtuen ei periaatetta "lääkintä-
6162: osissa asuvat kansalaiset ovat aivan eri asemassa. voimistelija joka kuntaan" voitane toteuttaa
6163: Asutuskeskuksissa asuvilla on syrjäseutujen po- vielä pitkään aikaan. Olisi kuitenkin saavutus,
6164: tilaita huomattavasti paremmat mahdollisuudet jos esim. jokaiseen lääniin tai keskussairaalapii-
6165: käyttää hyväkseen kuntoutuslaitoksia, sairaaloi- riin saataisiin pari lääkintävoimistelijaa, jotka
6166: den kuntoutusosastoja yksityisten laitosten voisivat tehdä käyntejä alueisiinsa kuuluviin
6167: kuntoutuspalveluksia. kuntiin ja antaa apuaan toimialaansa liittyvissä
6168: Kuntoutuksen ollessa maassamme suhteellisen kysymyksissä niin laitos- kuin avotyötä varten.
6169: nuori institutio on selvää, että alalla esiintyy Tämän toiminnan kustannukset tulisivat pian
6170: vielä puutteita. Parhaat kuntoutumisen mahdol- yhteiskunnalle korvatuiksi voitettujen työpäi-
6171: lisuudet voitaisiin tietysti tarjota kuntoutuslai- vien ja vähentyneiden hoitopäivien muodossa.
6172: toksessa, joka sijaitsisi mahdollisimman lähellä Edelläolevan johdosta ehdotan kunnioittaen
6173: vammautuneen tai sairastuneen kotipaikkaa. On eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6174: kuitenkin ilmeistä, että tällaisia laitoksia ei
6175: vielä pitkiin aikoihin voida perustaa riittävää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6176: määrää. Onkin täysin selvää, että ratkaisu mo- ns. avokentän kuntoutustyön tehostami-
6177: nien kuntoutusongelmien poistamiseen olisi seksi ;a lääkintävoimisteliiain iatkokou-
6178: kunnallisen avoterveydenhoidon kehittämisessä. lutuksen iäriestämiseksi.
6179: Hehingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
6180:
6181: Seija Karkinen.
6182: 1182
6183:
6184: Vl,65.- Toiv.al. n:o 629.
6185:
6186:
6187:
6188:
6189: Kauppi ym.: Terveyskeskuksia koskevan kokeilutoiminnan at-
6190: kaansaamisesta.
6191:
6192:
6193: E d u s k u n n a 11 e.
6194:
6195: Kansanterveystyölainsäädännön valmistelun veysneuvonnan organisaatioon, tarkoituksenmu-
6196: yhteydessä on esitetty, että kunnallinen tervey- kaisiin toimitiloihin jne. Tästä kokeilutoimin-
6197: denhoitotyö keskitettäisiin terveyskeskuksiin. nasta saatuja tuloksia olisi käytettävä hyväksi
6198: Toistaiseksi ei ole kuitenkaan olemassa selvi- valtakunnallista yleissuunnitelmaa sekä kunta-
6199: tyksiä siitä, miten tällaisten terveyskeskusten kohtaisia toimintasuunnitelmia ja ohjesääntöjä
6200: toiminta olisi organisoitava ja miten niille kuu- laadittaessa ja otettava saadut kokemukset huo-
6201: luvat tehtävät mahdollisimman taloudellisesti mioon kansanterveyslakia lopulliseen asuunsa
6202: ja tehokkaasti hoidettava. Useissa yhteyksissä saatettaessa.
6203: onkin esitetty, että olisi kiireellisesti ryhdyt- Valtiovalta ei kuitenkaan toistaiseksi ole ryh-
6204: tävä terveyskeskuksen toimintakokeiluun. Vä- tynyt mihinkään toimenpiteisiin tällaisen ko-
6205: littömästi olisi muodostettava vähintään yksi keilutoiminnan toteuttamiseksi. Näin ollen on
6206: mieluummin 2-3 yhden tai useamman kun- olemassa suuri vaara, että tulevaa kansanter-
6207: nan käsittävää kokeilualuetta, joissa toiminta veyslakia toteutettaessa tapahtuu virhesuun-
6208: järjestetään suunnitellun kansanterveyslainsää- nittelua ja virheinvestointeja.
6209: dännön periaatteiden mukaisesti. Kokeilussa Edellä olevaan viitaten ehdotamme, että
6210: olisi kiinnitettävä erityistä huomiota eri työn- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
6211: tekijäryhmien työn koordinaatioon, aputyövoi-
6212: man käyttöön, työvoiman mitoitukseen väestö- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
6213: rakenteeltaan erityyppisissä kunnissa, ns. joh- menpiteisiin terveyskeskuksia koskevan
6214: tavan kunnallislääkärin tehtäviin, aikuisten ter- kokeilutoiminnan aikaansaamiseksi.
6215: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
6216:
6217: Eeva Kauppi. P. Mäki-Hakola. Elly Sigfrids.
6218: Juha Vikatmaa. Maija Heino. Pekka Haarla.
6219: Mauri Seppä. Eeva Särkkä. Bror Llliqvist.
6220: Juhani Orrenmaa. Elsi Hetemäki. Erkki Hara.
6221: Aslak Aas. Ragnar Granvik. Katri-Helena Eskelinen ..
6222: G. Laatio. Carl Olof Tallgren. Salme Katajavuori.
6223: Olavi Nikkilä. Anna-Liisa Linkola. Pertti Salolainen.
6224: Al1i Vaittinen.
6225: 1183
6226:
6227: VI,66.- Toiv.al. n:o 630.
6228:
6229:
6230:
6231:
6232: Kauppi ym.: Terveyskasvatusta ohjaavan suunnittelu-, koulutus-
6233: ja tiedotuskeskuksen aikaansaamisesta.
6234:
6235:
6236: E d u s k u n n a 11 e.
6237:
6238: Ehkäisevän terveydenhoidon tärkeimpiä me- piiriin kuuluvaa elintä, joka huolehtisi, joh-
6239: netelmiä on terveyskasvatus. Tämä on hyvin taisi ja valvoisi suurimittaisista, koko väestöön
6240: nähty äitiyshuollossa sekä pienten lasten ter- kohdistuvista terveyskasvatusohjelmista. Joita-
6241: veydenhoidossa. Vastaavanlainen aktiivinen kin vuosia sitten perustettiin maassatnme kan-
6242: terveyskasvatus on lähes kokonaan puuttunut santerveysjärjestöjen ja terveydenhuoltoalan
6243: aikuisten terveydenhoidosta; aikuisten ehkäi- ammattijärjestöjen yhteinen keskuselin Terveys-
6244: sevä terveydenhoito onkin meillä hajanaista kasvatuksen keskus, joka pyrkii koordinoimaan
6245: ja epäyhtenäistä. järjestöjen toimintaa terveyskasvatuksen osalta.
6246: Kansanterveytemme ongelmia on tällä het- Järjestöjen mahdollisuudet ovat kuitenkin ra-
6247: kellä työikäisten miesten suuri kuolleisuus sekä jalliset. Tarvittaisiin nimenomaan terveyden-
6248: väestömme suuri sairastavuus; 15 vuotta täyt- huollon viralliseen organisaatioon kuuluva kes-
6249: täneistä joka kolmas on pitkäaikaisesti sairas. kuselin, joka vastaisi siitä, että terveyskasvatus
6250: Yleisimpiä pitkäaikaisista sairauksista ovat ve- liittyy saumattomasti terveydenhuoltotoimin-
6251: renkiertoelinten sairaudet, krooniset keuhko- taan, kaikkiin kontakteihin terveyden- ja sai-
6252: sairaudet kuten bronkiitti ja emfyseema, erilai- raanhoitohenkilöstön sekä väestön välillä. On
6253: set mielenterveyden häiriöt, tapaturmien jälki- oletettavissa, että tehokkaan terveyskasvatuksen
6254: tilat, selkävaivat. Näistä suuri osa on sellaisia, avulla voidaan nimenomaan pitkäaikaisen sai-
6255: jotka voitaisiin ehkäistä määrätietoisen terveys- rauden aiheuttamia kustannuksia vähentää.
6256: kasvatuksen avulla. Tällä hetkellä on jo run- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6257: saasti tietoa erilaisista sairautta aiheuttavista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6258: ja edistävistä haittatekijöistä. Uhanalaisista hen-
6259: kilöistä voidaan muodostaa erityisiä ns. riski- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
6260: ryhmiä, joihin tehostettu valistustyö voitaisiin miin julkiseen terveydenhuoltoon liitty-
6261: kohdistaa. vän valtakunnallisen terveyskasvatusta
6262: Maassamme ei kuitenkaan ole valtakunnalli- ohjaavan suunnittelu- koulutus- ja tie-
6263: 1
6264:
6265: sesti keskitettyä terveydenhuollon organisaation dotuskeskuksen aikaansaamiseksi maa-
6266: hamme. .
6267: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
6268:
6269: Eeva Kauppi. Juha Vikatmaa. Elsi Hetemäki.
6270: Elly Sigfrids. Juhani Orrenmaa. Victor Procope.
6271: Pekka Haarla. Aslak Aas. Carl Olof Tallgren.
6272: Bror Lillqvist. G. Laatio. Anna-Liisa Linkola.
6273: Sylvi Saimo. Olavi Nikkilä. Erkki Hara.
6274: Salme Katajavuori. P. Mäki-Hakola. Aili Vaittinen.
6275: Mauri Seppä. Maija Heino. Katri-Helena Eskelinen.
6276: Eeva Särkkä.
6277: 1184
6278:
6279: VI,67.- Toiv.al. n:o 631.
6280:
6281:
6282:
6283:
6284: Kauppi ym.: Alkoholisairauksien klinikan perustamisesta ;onkin
6285: yliopistollisen keskussairaalan yhteyteen.
6286:
6287:
6288: E d u s k u n n a 11 e.
6289:
6290: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota sii- että Ruotsissa vuosittain kuolee alkoholisairauk-
6291: hen, että myös hillitty jatkuva alkoholijuomien siin noin 5 000 miestä. Virallisissa tilastoissa
6292: käyttö aiheuttaa ajan mittaan vaikeita tervey- kuolinsyyksi kuitenkin harvoin merkitään al-
6293: dellisiä haittoja. Ruotsissa on arvioitu, että koholijuomien käytön aiheuttama elimistön
6294: siellä kuolee vuosittain alkoholisairauksiin noin heikkeneminen.
6295: viisi kertaa enemmän kuin liikenneonnetto- Alkoholijuomien käyttö on syynä paljon suu-
6296: muuksissa. Tutkimus pohjautuu Tukholman rempiin tautisuus- ja kuolleisuuslukuihin kuin
6297: Karoliinisen sairaalan alkoholisairausklinikan minkä viralliset tilastot ilmoittavat. Luotetta-
6298: potilasmateriaaliin. van kuvan saamiseksi alkoholijuomien käytön
6299: Tutkimuksen kohteeksi on otettu sata sai- haittavaikutuksista olisi asiaan kiinnitettävä ny-
6300: raalasta päässyttä potilasta, jotka ammatiltaan kyistä enemmän huomiota myös meillä. Kysy-
6301: ja koulutukseltaan ovat etupäässä lääkäreitä, mykseen kohdistuvalla tutkimuksella on myös
6302: insinöörejä, opettajia, upseereja ja ammattityö- toinen, potilaiden kannalta vielä tärkeämpi vai-
6303: väkeä. Kaikki he olivat vapaaehtoisesti tulleet kutus. Mikäli piilevien alkoholisairauksien to-
6304: klinikalle eivätkä yleensä olleet joutuneet teke- dellinen luonne pystytään selvittämään, ·voi-
6305: misiin poliisin tai alkoholistihuoltoviranomais- daan potilaat ohjata heidän oman sairautensa
6306: ten kanssa. Heidän älykkyytensä oli korkea ja kannalta mielekkääseen hoitoon.
6307: he olivat hyvin tietoisia sairaudestaan. Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
6308: Potilaat ovat siis sellaisia, joiden näkyvim- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6309: pänä vaivana ei ole alkoholismi. He ovat etsi-
6310: neet apua esim. vatsa- ja sydänvaivoilleen tai että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6311: hermostuneisuudelleen. Diagnoosi on kuitenkin menpiteisiin alkoholisairauksien klinikan
6312: osoittanut, että kaiken takana on suuri alko- perustamiseksi jonkin yliopistollisen kes-
6313: holijuomien kulutus ja siksi potilaat on ohjattu kussairaalan yhteyteen ja että klinikalla
6314: Karoliinisen sairaalan alkoholisairausklinikalle. ryhdyttäisiin suorittamaan tutkimusta
6315: Vertaamalla potilasaineistoa Ruotsin mies- alkoholijuomien käytön vaikutuksesta
6316: väestöön on päädytty siihen johtopäätökseen, tautisuuteen ja kuolleisuuteen.
6317: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
6318:
6319: Eeva Kauppi. Juha Rihtniemi. Ragnar Granvik.
6320: Juuso Haikiö. Raimo Ilaskivi. Victor Procope.
6321: Pentti Sillantaus. Jouni Mykkänen. Carl Olof Tallgren.
6322: Anna-Liisa Linkola. Juhani Orrenmaa. Elly Sigfrids.
6323: Aili Vaittinen. Aslak Aas. Pekka Haarla.
6324: M. Jaatinen. G. Laatio. Bror Lillqvist.
6325: Elsi Hetemäki. Olavi Nikkilä. Erkki Hara.
6326: Sinikka Karhuvaara. P. Mäki-Hakola. Katri Kaarlonen.
6327: Harri Holkeri. Maija Heino. Sylvi Saimo.
6328: Pertti Salolainen. Eeva Särkkä. Salme Katajavuori.
6329: 1185
6330:
6331: Vl,68.- Toiv.al. n:o 632.
6332:
6333:
6334:
6335:
6336: Knuuti ym.: Esityksen antamisesta laiksi rintamamiesten 111ak-
6337: suttomasta sairaala- ;a lääkehoidosta.
6338:
6339:
6340: E d u s k u n n a 11 e.
6341:
6342: Eduskunta on hyväksytnyt lain rintamamie- vakuutuslain perusteella maksetaan kaikille osa
6343: hille annettavasta rintamamiestunnuksesta. noista menoista, niin rintamamiesten vapautta-
6344: Tämä tunnus on arvoton ellei sen haltijalle minen sellaisista lääkekuluista, jotka lääkäri
6345: siitä ole jotain taloudellista merkitystä. On määrää ei olisi kovin suuri uhraus kuin sekään,
6346: selvää, että kaikkea sitä mitä rintamamiesjär- että se osa sairaalamaksuista, joita ei edellä
6347: jestöt odottavat eduskunnalta rintamamiesten mainitun sairausvakuutus- tai muiden avustus-
6348: hyväksi ei voida kerralla toteuttaa. Siksi olisi- kassojen toimesta makseta, että ne suoritet-
6349: kin noiden vaatimusten toteuttaminen aloitetta- taisiin valtion varoista.
6350: va heti. Rintamamiesten iän karttuessa on heidän Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
6351: terveydentilansa jatkuvasti heikentynyt ja kun taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6352: kieltämätön tosiasia on se, että sodanaikaisella
6353: rintamapalvelulla on siihen oma osuutensa, olisi että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
6354: nyt pyrittävä siihen, että rintamamiehille voi- kunnalle esityksen sodissa olleille eläk-
6355: taisiin turvata maksuton sairaala- ja lääkehoito. keeseen oikeutetuille 4nnettavasta mak-
6356: Tietoisena siitä, että tämä vaatii valtiolta ra- sutlomasta sairllllla- ;a lääkehoidosta.
6357: haa, mutta ottaen huomioon sen, että Sairaus-
6358: Helsingissä 15 pijjvänä huhtikuuta 1970.
6359:
6360: Urho E. ~ug~. Pekka Vilmi. U. H. Vmarilainen.
6361:
6362:
6363:
6364:
6365: 149 427/70
6366: 1186
6367:
6368: Vl,69.- Toiv.al. n:o 633.
6369:
6370:
6371:
6372:
6373: Knuuti ym.: Kuluttajien suojelun kannalta tarpeellisen mainos-
6374: lain aikaansaamisesta.
6375:
6376:
6377: E d u s k u n n a 11 e.
6378:
6379: Mainonnan tarkoituksena on tarjolla olevien On selvää, että nykyaikaisessa vapaassa mark-
6380: hyödykkeitten tunnetuksi tekeminen, asentei- kinataloudessa mainontaa tarvitaan. Mutta yhtä
6381: den muuttaminen suopeiksi niitä kohtaan ja tärkeää on, että kuluttajia suojeliaan epäasial-
6382: myynnin edistäminen. Mainonta suorittaa ku- liselta ja vastuuttomalta mainonnalta. Viime
6383: luttajillekin arvokkaita palveluksia varsinkin vuosina onkin lukuisissa maissa säädetty la-
6384: tiedottaessaan uusista hyödykkeistä. keja, joissa eri tavoin säädellään sallittavan
6385: Kun mainonta on todettu erinomaiseksi mainonnan periaatteita ja menettelytapoja ku-
6386: markkinoinnin edistäiäksi ja sen avulla voidaan luttajan etujen turvaamiseksi. Myös Suomessa
6387: yrittäjien myyntituloja huomattavasti lisätä, sii- on jo aika koota mainontaa koskevat erillis-
6388: hen helposti liittyy myös epäasiallisia piirteitä, säännökset omaan lakiinsa, johon tulisi ottaa
6389: jopa tahallista harhaanjohtamista. Mainostetaan mahdollisimman tehokkaasti kuluttajaa suoje-
6390: yleisen edun kannalta tarpeettomia ja vahin- levat määräykset, kuitenkin markkinoinnin
6391: gollisiakin tuotteita, kuten tupakkaa ja alko- harjoittajien työtä tarpeettomasti vaikeutta-
6392: holijuomia. Etenkin viime aikoina mainon- maHa.
6393: nassa on yhä enemmän siirrytty ns. suggeroi- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
6394: vien mainoskeinojen käyttöön, jolloin tunteisiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6395: voimakkaasti vetoavan kuvituksen ja iskulau-
6396: seiden avuin kuluttaja saadaan ostopäätöstä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6397: tehdessään kokonaan unohtamaan asialliset nä- menpiteisiin kuluttajien suojelun kan-
6398: kökohdat. Kuluttajan kannaltahan mainonnan nalta tarpeellisen mainoslain aikaansaa-
6399: tulisi ennen kaikkea antaa hänelle luotettavaa miseksi.
6400: tosiasiatietoa myytävän tarvikkeen ominaisuuk-
6401: sista ja käyttötavoista.
6402: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
6403:
6404: Urho E. Knuuti. U. H. Voutilainen.
6405: 1187
6406:
6407: VI,70.- Toiv.al. n:o 634.
6408:
6409:
6410:
6411:
6412: Knuuti ym.: Matiasjuomien valmistamisen siirtämisestä alkoholi-
6413: yhtiön tehtäväksi.
6414:
6415:
6416: E d u s k u n n a 11 e.
6417:
6418: Alkoholilain 22 §:n ja keskiolutlain 6 §:n vainen nautitun juoman laadusta, vaan päivit"
6419: mukaan alkoholiyhtiö voi asettaminsa ehdoin täin nautitun alkoholin määrästä. On tultu
6420: antaa alkoholijuoman ja keskioluen valmista- siihen tulokseen, että jo seitsemän keskiolut-
6421: misen alkoholiyhtiön lukuun toistaiseksi sille, pullollisen päivittäinen nauttiminen aiheuttaa
6422: jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edelly- ajan mittaan useimmille ihmisille maksa- ja
6423: tykset ja vaadittava luotettavuus. Antamansa sydäntauteja.
6424: valmistusoikeuden alkoholiyhtiö voi korvauk- Keskioluen vapaa myynti on myös lisännyt
6425: setta peruuttaa, ellei sen edellytyksenä olevia alkoholijuomien käyttöä nuorison, jopa lasten
6426: ehtoja täytetä. keskuudessa. Viime vuoden aikana oli suori-
6427: tetun kulutustutkimuksen mukaan 17 prosent-
6428: Alkoholi- ja keskiolutlakien alaisten mallas-
6429: juomien valmistamisen alkoholiyhtiö on usko- tia vuoden 1949 jälkeen syntyneistä aikaisem-
6430: nut kymmenkunnalle yksityiselle yrittäjälle, jois- min raittiista naisista ja 62 prosenttia tällaisista
6431: miehistä alkanut käyttää alkoholijuomia. Näi-
6432: ta suurin osa on vanhoja perheyhtiöitä. Alkoho-
6433: liyhtiö ei edes kokeilumielessä ole perustunut den lukujen merkitystä arvosteltaessa on otet-
6434: tava huomioon, että alkoholijuomien käytön
6435: oluttehdasta, mikä olisi ollut tarpeellista yh-
6436: tiön tehtävänä olevan oluen valmistuksen val- aloittaminen muutenkin on yleistä juuri tässä
6437: iässä. Ruotsissa suoritetut tutkimukset kuiten-
6438: vonnan tehokasta hoitamista varten.
6439: kin tukevat käsitystä siitä, että entistä useam-
6440: Alkoholilainsäädännön uudistamisen jälkeen mat nuoret aloittavat alkoholijuomien käytön
6441: on oluen kulutus valtavasti kasvanut. Se on vaarattomana pidetyllä keskioluella.
6442: ylittänyt kaikki ennakkoarviot. Kun vuonna Oluen kulutuksen lisääntyminen on seuraus-
6443: 1968 kulutettiin olutta 89 425 895 litraa, oli ta siitä yksityisen olutpääoman toiminnasta,
6444: vastaava luku vuonna 1969 210 686 600 litraa. jota on selostettu Kansallis-Osake-Pankin vuo-
6445: Lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli siis den 1968 joulukuun kuukausikatsauksessa. Sen
6446: ensimmäisenä uusien lakien voimassaolovuotena mukaan suomalaiset panimomiehet huhtikuussa
6447: koko oluen kulutuksen kohdalla 135.7 pro- 1964 sopivat yhteisestä mainoskampanjasta,
6448: senttia. Keskioluen kohdalla vastaava lisäys jonka tarkoituksena oli ulkomaisen kilpailun
6449: oli 241.2 prosenttia. Merkillepantavaa on, että torjumisen lisäksi oluen arvostuksen ja seura-
6450: väkevien juomien kulutus ei uusia lakeja sää- piirikelpoisuuden lisääminen sekä yleisön huo-
6451: dettäessä vallinneita odotuksia vastaavasti las- mion kiinnittäminen maassa vallitsevaan "nu-
6452: kenutkaan, vaan lisäys niiden kohdalla oli 10.7 rinkuriseen" olutpolitiikkaan. Tämän kampan-
6453: prosenttia. jan ansioksi kirjoittaja katsoo sen, että vaati-
6454: Oluen kulutuksen tavaton kasvu peilautuu mukset oluen myynnin helpottamiseksi tulivat
6455: jo nyt alkoholijuomien haittavaikutusten lisään- niin voimakkaiksi, että ne lopulta johtivat kes-
6456: tymisessä. Katukuva on huonontunut, siistit kioluen kaupan vapauttamiseen.
6457: kahvilat ovat suurelta osalta muuttuneet heik- Saatujen tietojen mukaan panimot käyttivät
6458: kotasoisiksi olutkapakoiksi ja väkivaltarikolli- olutilmoitteluun vuonna 1967 2 200 000 mark-
6459: suus on lisääntynyt, henkirikosten kohdalla kaa, vuonna 1968 2 800 000 markkaa ja vuon-
6460: noin 30 prosenttia ja lievien pahoinpitelyjen na 1969 3 400 000 markkaa. Oluen käytön le-
6461: osalta 40 prosentilla. Lisäksi on saatu julki- vittämiseen käytetään vuosittain noin kaksin-
6462: suuteen tieteellisiä tutkimustuloksia, joiden mu- kertaisena se rahamäärä, jonka valtio myöntää
6463: kaan alkoholisairauksien synty ei ole riippu- raittiusjärjestötyön tukemiseen.
6464: 1188 Vl,70.- Mallasjuomien valmistaminen.
6465:
6466:
6467: Keskioluen kaupan vapauttaminen merkitsi prosenttia väkevämmän oluen valmistus siirtyi-
6468: sellaista tulonsiirtoa työväestöitä yksityiskapi- si alkoholiyhtiölle, se voisi hoitaa tehtävänsä
6469: talisteille, että se ei voi olla eduksi yhteis- sosiaalisen alkoholipolitiikan edistäjänä tarkoi-
6470: kunnan terveelle kehitykselle. Oluen kulu- tuksenmukaisemmin kuin nyt on asian laita.
6471: tuksen kasvun pysäyttämiseksi ja oluen käy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6472: töstä saatavien verotulojen tilittämiseksi lyhen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6473: tämättäminä valtiolle tulisi alkoholi- ja keski-
6474: olutlakien tarkoittama oluen valmistus ottaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6475: valtion haltuun. Se olisi sitäkin mielekkäämpää menpiteisiin alkoholilain ia keskiolutlain
6476: kun alkoholilain 2 §: n mukaan alkoholijuo- muuttamiseksi siten, että niiden tar-
6477: mien valmistus, maahantuonti, maastavienti ja koittamien mallasjuomien valmistaminen
6478: myynti ovat, tosin määrätyin poikkeuksin, al- tulisi alkoholiyhtiön tehtäväksi.
6479: koholiyhtiön yksinoikeutena. Kun 2.25 paino-
6480: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
6481:
6482: Urho E. Knuuti. Aune Salama.
6483: Pekka Vilmi. U. H. Voutilainen.
6484: 1189
6485:
6486: VI,71.- Toiv.al. n~o 635.
6487:
6488:
6489:
6490:
6491: Knuuttila ym.: Ennaltaehkäisevän ja ylläpitävän terveydenhoi-
6492: don iiiritstämisestii.
6493:
6494:
6495:
6496: E d u s k u n n a 11 e.
6497:
6498: Maassamme terveydenhuollon käsitteisiin pe- 3. Kansanterveyslaissa olisi säädettävä pi-
6499: rimmältään sisällytetty yleinen terveydenhoito dettäväksi jokaisesta sellainen terveyskortti,
6500: sairaanhoidon ja siihen kuuluvan varhaisdiag- jonka merkintöjen perusteella kunkin fyysisen
6501: nostiikan rinnalla on jätetty riittävästi huo- ja psyykkisen kunnon kehitys on ainakin vuo-
6502: mioimatta. Varsinaisen ennaltaehkäisevän ter- tuisten tarkastusten puitteissa kontrolloitavissa.
6503: veydenhoidon, jonka tarkoituksena on pitää ih- Varhaisdiagnostisessa mielessä erityyppisten
6504: minen terveenä niin kauan kuin mahdollista, poliklinikkain toiminta olisi kansanterveyslaissa
6505: keskitetty organisaatio puuttuu kokonaan. Kun kytkettävä terveysasemain kanssa sellaiseen yh-
6506: nykyisin jo ollaan selvillä siitä, ettei ihmisen teistyöhön, että jokaisella yksilöllä olisi tilai-
6507: sairastuminen ole huonon onnen asia, vaan suus saada yhtäläinen terveystarkastus.
6508: pikemminkin oikean tiedon ja ehkäisevän ja
6509: korjaavan hoidon laitosten puute, säännöllisen 4. Esitämme kyllin laajaa alueellista poli-
6510: terveydentilan tarkkailun puute, sen menesty- klinikkasysteemiä, jolloin kansanterveyslain kä-
6511: miseksi tarvittavan valistuksen ja valvonnan sittämä terveydenhoito ja -huolto voisivat kat-
6512: puutetta, on ihmeteltävää, ettei valtiovallan taa ihmiselle elämänikäisen kunnossapysymisen
6513: vastuunalaisissa portaissa asian hoitamiseksi ole asiantuntijavoimin ja huomattavasti halvem-
6514: pyritty välttämättömään kokonaisratkaisuun, malla kuin pitäytymällä odottamaan hänen sai-
6515: vaan osatekijöihin epäolennaisin muutaksin pi- rastumistaan ja vasta siinä vaiheessa ryhty-
6516: täytyen on pyritty korjauksiin. mällä sairautta parantamaan.
6517: Erityisesti valmisteilla olevan kansanterveys- Tähän mennessä yleistä poliklinikkain yh-
6518: lain tarkastelu osoittaa, miten vähän tällaisella teistyötä ei ole ollut, erityyppisten terveystar-
6519: kokonaisnimikkeellä "kansanterveys" tiedoste- kastusten tulokset eivät seuraa henkilöä, vaan
6520: taan ennaltaehkäisevää työtä. moninkertainen uudelleentutkiminen ilman en-
6521: 1. Tekeillä olevasta kansanterveyslaista puut- tisiä tietoja kuluttaa asiantuntijain aikaa, voi-
6522: tuvat mm. seuraavat ylläpitävän terveyden- mia sekä yhteiskunnan varoja tarpeettomasti.
6523: hoidon piiriin kuuluvat välttämättömät sei- 5. Kansanterveyslaissa olisi pyrittävä luo-
6524: kat: Sairaalapalvelusten ja varhaisdiagnostiikan maan sellainen ylläpitävän kuntoutuksen ·lai-
6525: lisäksi lain tulisi käsittää myös työmuodot toi- tosten verkosto maahamme, että niiden avulla
6526: mintaperiaatteineen ns. kuntoliikunnan ja eh- voidaan edellämainituissa tarkastuksissa havai-
6527: käisevän sekä korjaavan hoidon eli ns. ylläpi- tut häiriöt ja vauriot henkilön työssä olemisen
6528: tävän kuntoutuksen alalla, mm. työpaikkater- estymättä ajoissa korjata. Tämä tietää ns.
6529: veydenhoidon ja -liikunnan käsittävänä, sekä yöhoitolain ja virkistyskylpyläin, kuntoutus-
6530: liittyen työikäisten vapaa-ajan terveydenhoi- laitosten aikaansaamista ja ylläpitämistä, lai-
6531: toon. tosten, jotka tarkoittavat eri lihasryhmiin, tu-
6532: 2. Kansanterveyslaissa pitäisi mahdollistaa kikudoksiin, verenkierto- ja hengityselimiin
6533: kaikkien kansalaisten ilmaiset terveystarkastuk- kohdistuvan harjoituksen, kuntoliikunnan ja
6534: set, jotka käsittäisivät sellaiset fyysisen ja psyyk- -voimistelun sekä erilaisten fysikaalisten hoito-
6535: kisen kunnon tarkastukset, että niiden perus- keinojen avulla tapahtuvaa ehkäisevän ja kor-
6536: teella asiantuntijoilla on mahdollisuus määri- jaavan hoidon antamista työkykyiselle, työssä-
6537: tellä työikäisen kyky jatkaa ammattikoulutuk- olevalle ihmiselle huomioonottaen hänen ikänsä
6538: sensa mukaista työskentelyä. mukanaan tuomat ja terveystarkastusten tulos-
6539: 1190 Vl,71.- Ennaltaehkäisevä terveydenhoito.
6540:
6541:
6542: ten perusteella ehkä odotettavissa olevat muu- naisen tärkeä ja välttämättä otettava huomioon
6543: tokset. Sama koskee mielenterveyttä. uudessa kansanterveyslaissa.
6544: 6. Koska virkistävän liikunnan, jolla luon- Edellä olevan mukaisesti ja perusteella voi-
6545: nostaan on yhtymäkohtia retkeilyyn, leirintään daan todeta, ettei suunnitteilla oleva kansan-
6546: ja matkailuun, osuus on erittäin huomattava terveyslaki täytä sille annetun nimen mukaista
6547: ehkäisevässä terveydenhoidossa, olisi välttä- tavoitetta. Nyt se on tosiasiassa kansansairaus-
6548: mättä pyrittävä saamaan ns. kuntoliikunta- ja laki, mutta täyttääkseen ja kattaakseen koko-
6549: urheilujärjestöjen panos Sosiaali- ja terveys- naisuudessaan ihmisen terveyden ja sairauden
6550: ministeriön toimintojen alle yhteistoimintaan hoidon sen on välttämättä käsitettävä myös
6551: tässä ehkäisevässä terveydenhoidossa. ylläpitävän terveydenhoidon tehtäväpiiri yhtä
6552: 7. Liikunnan opetuksessa koulutus yliopis- selväpiirteisenä kuin se nyt mitoittaa sairau-
6553: toissa olisi nykyistä enemmän suunnattava kä- denhoidon alueen.
6554: sittämään keinoja ihmisen pitämiseksi terveenä Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
6555: sen ohella, että edelleenkin jatketaan urheilun tavasti, että eduskunta hyväksyisi toivomuk-
6556: tavoitteiden aikaansaamiseen tähtäävää opetus- sen,
6557: ta. Olisi aikaansaatava erityinen terveydenhoi- että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
6558: tajien koulutus ja tutkinto, joka olisi alempi- tutkimuksen, miten ennaltaehkäisevä ja
6559: asteinen ja halvempi, koulutusajaltaan lyhyem- ylläpitävä terveydenhoito olisi järjestet-
6560: pi kuin lääkärikoulutus. Sen suorittaneiden tävä ja tämän tutkimuksen perusteella
6561: osuus ehkäisevässä terveydenhoidossa on olen- otettava uuteen kansanterveyslakiin.
6562: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
6563:
6564: Sakari Knuuttila. Uljas Mäkelä. Arvo Ahonen.
6565: Paavo Tiilikainen. Akseli Roden. Heikki Hykkäälä.
6566: Osmo Kaipainen. Eino Loikkanen. Esko Niskanen.
6567: 1191
6568:
6569: VI,72.- Toiv.al. n:o 636.
6570:
6571:
6572:
6573:
6574: Knuuttila ym.: Lääkintäassistenttien koulutuksen aloittamisesta.
6575:
6576:
6577: E d u s k u n n a 11 e.
6578:
6579: Helsingin yliopiston kanslerin aloitteesta on todennäköistä, että koulutettavaksi suunniteltu-
6580: sittemmin perustetun medikonomikomitean toi- jen lääkintäassistenttien tultua työmarkkinoille
6581: mesta tutkittu lääkäreitä alemman koulutuksen alenisivat myös lääkärikunnan palkat, kuten on
6582: saaneiden henkilöiden mahdollisuutta toimia tapahtunut insinöörien ja arkkitehtien kohdalla,
6583: lääkäripulan helpottamiseksi mm. kunnissa kun yhteiskunnassamme on alettu kouluttaa
6584: kunnanlääkärin alaisina ja apuna kaikissa lääkin- opistoasteisia insinöörejä ja arkkitehteja. Vas-
6585: tähuoltoon kuuluvissa tehtävissä jne. Medikono- toin medikonomikomitean kantaa olisi lääkintä-
6586: mikomitea on kuitenkin ottanut kielteisen kan- huollon apuhenkilöstö koulutettavissa myös
6587: nan näiden ns. lääkintäassistenttien koulutuk- osittain sairaanhoitaja- tai terveyssisarkoulutuk-
6588: seen nähden. Komitean perustelut ovat kuiten- sen saaneista henkilöistä.
6589: kin kestämättömät ja komitean käyttöönsä ot- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
6590: tama nimitys, välskäri, tällaisesta alempiastei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6591: sesta lääkintähenkilökunnasta on epäkorrekti ja
6592: propagandistinen. Lääkärikunnan palkkojen ale- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6593: neminen lienee tosiasiallinen syy lääkintäassis- menpiteisiin lääkintäassistenttien koulu-
6594: tenttikoulutuksen vastustamisessa. On nimittäin tuksen aloittamiseksi.
6595: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
6596:
6597: Sakari Knuuttila. Eeli Lepistö. Esko Niskanen.
6598: 1192
6599:
6600: VI,73.- Toiv.al. n:o 637.
6601:
6602:
6603:
6604:
6605: Knuuttila y!il.: Reseptilääkkeiden määräämisoikeuden myöntämi-
6606: sestä terveyssisarille.
6607:
6608:
6609: E d u s k u n n a 11 e.
6610:
6611: Lääkäripulasta johtuen ei monissa kunnissa terveyssisarien pätevyyttä tällä kohden lisätä
6612: ole edes kunnanlääkäriä vakituisesti ja monissa erityisillä muutaman viikon kursseilla, kuten
6613: kaupungeissakin podetaan lääkäripulaa siten, lääketieteen kandidaatitkin valmennetaan toimi-
6614: että virkalääkärien ja sairaalalääkärien paikkoja maan kunnanlääkärien viransijaisina.
6615: on täyttämättä hakijoiden puuttuessa. Yhtenä Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
6616: mahdollisena keinona lääkärien työmäärän vä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6617: henemiseksi olisi se, että myös terveyssisaret
6618: voisivat antaa antibiootteja yms. lääkkeitä po- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6619: tilaille vastaanotoillaan niissä tapauksissa, jol- oikeuden myöntämiseksi terveyssisarille
6620: loin he voisivat asiantuntemuksenaan ja käytet- antaa erilaisia reseptiläiikkeitä, muun
6621: tävissä olevilla välineillään suorittaa taudin muassa antibiootteja potilaitteen sellai-
6622: määrittelyn riittävän varmasti. Näinhän on sissa tapauksissa, joissa heidän asiantun-
6623: useimmiten asian laita anginan yms. tautien temuksellaan ja käytettävissä olevilla
6624: kohdalla, jotka vaikuttavat epidemian tavoin. välineillään taudin määrittely voidaan
6625: Eräissä yksityistapauksissahan on näin menetei- suorittaa riittävän varmasti.
6626: tykin menestyksellisesti. Lisäksi voitaisiin vielä
6627: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
6628:
6629: Sakari Knuuttila. Eeli Lepistö. Arvo Ahonen.
6630: 1193
6631:
6632: Vl,74.- Toiv.al. n:o 638.
6633:
6634:
6635:
6636:
6637: Koskenfiiemi ym.: Metsätyöläisten terveystarkastusta koskevan
6638: esityksen antamisesta.
6639:
6640:
6641: E d u s k u n n a II e.
6642:
6643: Metsätyömiehet ovat kansanterveytemme työläisille itselleen että kansantaloudelle kor-
6644: suurin riskiryhmä. Tilastojen mukaan 68% vaamattomia vahinkoja. Ensimmäinen askel ti-
6645: metsätyömiehistä on siirtynyt työkyvyttömyys- lanteen parantamiseksi 1a kartoittamiseksi olisi
6646: eläkkeelle saavutettuaan 50 vuoden iän. Tilan- järjestää metsätyömiehille säännöllinen ja pa-
6647: ne on lisäksi jatkuvasti huonontumassa. Tilan- kollinen terveystarkastus, jonka perusteella
6648: teen pahenemiseen on vaikuttanut ennen kaik- metsätyöläisiä voitaisiin määrätä ennakoltaeh-
6649: kea moottorisahan lisääntynyt käyttö, joka te- käisevään kuntouttavaan hoitoon. Koska lopul-
6650: kee täysin terveestä metsätyöläisestä 20 vuo- linen hyöty tästä koituu myös työnantajille, tu-
6651: dessa työkyvyttömän. Metsätyömiesten tervey- lisi heidän kannettavakseen määrätä myös toi-
6652: dentilasta huolehditaan itse asiassa huonommin menpiteistä aiheutuvat kustannukset.
6653: kuin heidän työvälineittensä kunnosta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6654: Metsätyömiesten terveydentilaan jo kauan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6655: haitallisesti vai:kuttaneina syinä voidaan mai-
6656: nita mm. huonot asunto-olosuhteet, virheelli- että hallitus antaisi kiireellisesti Edus-
6657: nen ruokavalio ja epäsäännölliset ruoka-ajat. kunnalle erillisen lakiehdotuksen, ;ossa
6658: Myös se, että metsätyömiehet 1outuva.t työssään säädetään metsätyöläisille pakollinen ja
6659: olemaan jatkuvasti sääolosuhteiden vaihtelun säännöllinen terveystarkastus, joftka pe-
6660: alaisina aiheuttaa vaaroja heidän tetveydelleen. rusteella kuntouttamista tarvitseva voi-
6661: Metsätyömiesten terveydentilan suojelemi- daan lähettää hoitoon sekä että näistä
6662: seksi ei ole kuitenkaan ryhdytty minkäänlai- toimenpiteistä aiheutuvat kustttnnukset
6663: siin erityi&toimenpiteisiin. Tästä aiheutuu sekä tulevat työnantajan maksettaviksi.
6664: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
6665:
6666: Niilo Koskenniemi. Helvi Niskanen. Aulis Juvela.
6667: Pekka Salla. V. J. Rytkönen. Veikko :Hanhirova.
6668:
6669:
6670:
6671:
6672: 150 427/70
6673: 1194
6674:
6675: Vl,75.- Toiv.al. n:o 639.
6676:
6677:
6678:
6679:
6680: Koskinen ym.: Syöpätarkastusten korvaamisesta valtion varoista.
6681:
6682:
6683: E d u s kun n a 11 e.
6684:
6685: Syöpäsairauden mahdollisimman varhaisessa tamiseen järjestämällä määrättyjen ikäluokkien
6686: havaitsemiseksi ja siten tämän kansansairau- naisille maksutonta tutkimusta vuosittain ja
6687: temme esivaiheessa torjumiseksi on Suomen miehet on taloudellisista syistä jätetty tutki-
6688: Syöpäyhdistys yhteistoiminnassa erilaisten jär- muiksen ulkopuolelle. On todettu, että näyttei-
6689: jestöjen ja kuntien kanssa suorittanut laajaa den varsinaiset laboratoriokustannukset ovat
6690: esitutkimusta. Suoritetuissa tutkimuksissa on noin 20 markkaa tapaukselta, mikä on useille
6691: voitu todeta, että varhaisessa vaiheessa oleva kunnille muiden lakimääräisten rasitusten li-
6692: sairaus on voitu hoitotoimenpiteillä pysäyttää säski niin suuri kust,annustekijä vuosittain,
6693: ja kokonaacl:in parantaa. Vuosittain on näin etteivät kunnat voi sitä asukkailleen järjestää.
6694: pelastettu tuhansia ihmisiä terveiksi yhteis- Sairaan ihmisen jatkuva hoitaminen laitos-
6695: kuntaan tlmntien ja yhteisöjen vapaaehtoisin ta- tai kotihoidossa ja kansalaisten työkyvyn me-
6696: loudellisin uhrauksin. nettäminen !koituvat kuitenkin yhteiskunnalle
6697: Laajaksi kansansairaudeksi osoittautuneen ajan oloon kaikkein kalleimmaksi, eikä ehkä riit-
6698: syöpäsairauden jo esivaiheessa esille tuovaa tävän ajoissa toteamatta jääneen sairauden joh-
6699: jatkuvaa ,tutkimustoimintaa ei kuitenkaan voida dosta menetettyä henkilökohtaista terveyttä voi
6700: tehokkaasti ja kaikkia tieteellisiä apuvälineitä enää millään korvata. Siksi olisi välttämätöntä,
6701: hyväksi käyttäen toteuttaa vain vapaaehtoisin että ylimenokautena, ~olloin mahdollisesti tul-
6702: taloudellisin uhrauksin. TutJkimustoiminnan laan yleisin yhteisknnnallisin v·aroin järjestä-
6703: yleistyminen maamme kaikkiin kuntiin edelJ.y,t- mään pakol:lista ja maksutonta syöpätutkimusta
6704: täisi, että kunnat saisivat valtiolta takautuvasti koko maassa, kunnille tehtäisiin mahdolliseksi
6705: korvauksen niistä kustannuksista mitkä niille näiden tutkimusten .järjestäminen korvaamalla
6706: tutkimustoiminnan järjestämisestä aiheutuvat, ja niille aiheutuneet kustannukset vrution tätä tar-
6707: näin saataisiin kaikki kunnat järjestämään tätä koitusta varten vatatuista määrärahoista.
6708: tutkimustoimintaa. Edelleen on syytä todeta, Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
6709: että on asian puolitiehen jättämistä, jos tutki- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6710: mustoimenpiteet jätetään vain naisiin kohdistu-
6711: viksi kun kuitenkin on todettu valtaosan mie- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6712: histä sairastavan kurkku- ja keuhkosyöpää. Ta- menpiteisiin kuntien järjestämien syö-
6713: loudellisista syistä useat kunnat ovat pitäyty- pätarkastusten korvaamiseksi valtion va-
6714: neet vain tähän vähimmäisvaatimuksen toteut- roista.
6715: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
6716:
6717: Aame Koskinen. Taisto Sinisalo. Ensio Laine.
6718: Heimo Rekonen. Oili Suomi. Irma Rosnell.
6719: 1195
6720:
6721: VI,76.- Toiv.al. n:o 640.
6722:
6723:
6724:
6725:
6726: Lehmonen ym.: Ennaltaehkäisevän ja ylläpitävän terveydenhoi-
6727: don järjestämisestä.
6728:
6729:
6730: Ed u s kun n a 11 e.
6731:
6732: Maassamme terveydenhuollon käsitteisiin pe- taa ihmiselle elämänikäisen kunnossapysymisen
6733: rimmiltään sisällytetty yleinen terveydenhoito asiantuntijavoimin ja huomattavasti halvem-
6734: sairaanhoidon ja siihen kuuluvan varhaisdiag- malla kuin pitäytymällä odottamaan hänen sai-
6735: nostiikan rinnalla on jätetty riittävästi huomioi- rastumistaan ja vasta siinä vaiheessa ryhty-
6736: matta. Varsinaisen ennaltaehkäisevän terveyden- mällä sairau'tta parantamaan.
6737: hoidon, jonka tarkoituksena on pitää ihminen Tähän mennessä yleistä poliklinikkain yhteis-
6738: terveenä niin kauan kuin mahdollista, keski- työtä ei ole ollut, erityyppisten terveystarkas-
6739: tetty organisaatio puuttuu kokonaan. Kun ny- tusten tulokset eivät seuraa henkilöä, vaan mo-
6740: kyisin jo ollaan selvillä siitä, ettei ihmisen sai- ninkertainen uudelleentutkiminen ilman entisiä
6741: ras·tuminen ole huonon onnen asia, vaan pi- tietoja kuluttaa asiantuntij:ain aikaa, voimia se-
6742: kemminkin oikean tiedon ja ehkäisevän ja kor- kä yhteiskunnan varoja tarpeettomasti.
6743: jaavan hoidon laitosten puute, säännöllisen ter- Kansanterveyslaissa olisi myös pyrittävä luo-
6744: veydentilan tarkkailun puute, on ihmeteltävää, maan sellainen ylläpitävän kuntoutuksen laitos-
6745: ettei valtiovallan vastuunalaisissa portaissa asian ten verkosto maahamme, että niiden avulla voi-
6746: hoitamiseksi ole pyritty välttämättömään ko- daan edellämainituissa tarkastuksissa havaitut
6747: konaisratkaisuun, vaan osatekijöihin epäolen- häiriöt ja vauriot henkilön työssä olemisen
6748: naisin muutaksin pitäytyen on pyritty korjauk- estymättä ajoissa korjata. Tämä tietää ns. yö-
6749: siin. hoitolain ja virkistyskylpyläin, kuntoutuslaitos-
6750: Tekeillä olevaan kansanterveyslakiin tulisi si- ten •aikaansaamista ja yLläpitämistä, lai'tosten,
6751: sällyttää sairaalapalvelusten ja v~~aisdiag.nos jotka tarkoittavat eri lihasryhmiin, tukikudok-
6752: tiikan lisäksi myös työmuodot tomuntapenaat- siin, verenkierto- ja hengityselimiin kohdistu-
6753: teineen ns. kuntoliikunnan ja ehkäisevän sekä van harjoituksen, kuntoliikunnan ja -voimiste-
6754: korjaavan hoidon eli ns. ylläpitävän kuntou- lun sekä erilaisten fysikaalisten hoitokeinojen
6755: tuksen alalla, mm. työpaikkaterveydenhoidon avulla tapahttuvaa ehkäisevän ja korjaavan hoi-
6756: ja -liikunnan käsititävänä, sekä liLttyen työikäis- don antamista työkykyiselle, työssä olevalle ih-
6757: ten vapaa-ajan terveydenhoitoon. miselle huomioonottaen hänen ikänsä muka-
6758: Kansanterveyslaissa pitäisi myös mahdollistaa naan tuomat ja terveystarkastusten tulosten pe-
6759: kaikkien kansalaisten ilmaiset terveystarkastuk- rusteella ehkä odotettavissa olevat muutokset.
6760: set, jotka käsittäisivät sellaiset fyysisen ja Sama koskee mielenterveyttä.
6761: psyykkisen kunnon tarkastukset, että niiiden Koska virkistävän liikunnan, joLla luonnos-
6762: perusteella asiantuntijoilla on mahdollisuus taan on yhtymäkohtia retkei:lyyn, leirintään ja
6763: määritellä työikäisen kyky jatkaa ammattikou- matkailuun, osuus on erittäin huomattava eh-
6764: lutuksensa mukaista työskentelyä. käisevässä terveydenhoidossa, olisi välttämättä
6765: Varhaisdiagnostisessa mielessä erityyppisten pyrittävä saarnaan ns. !kuntoliikunta- ja urheilu-
6766: poliklini!kkain toiminta dlisi kansanterveyslaissa järjestöjen panos Sosiaali- ja terveysministeriön
6767: kytkettävä terveysasemain kanssa sellaiseen yh- toimintojen alle yhteistoimintaan tässä ehkäi-
6768: teistyöhön, että jokaisella yksilöllä olisi tilai- sevässä terveydenhoidossa.
6769: suus saada yhtäläinen terveystarkastus. Liikunnan opetuksessa koulutus yliopistoissa
6770: Olisi perustettava kyllin laaja alueellinen po- olisi nykyistä enemmän suunnattava käsittämään
6771: liklinikkasysteemi, jolloin kansanterveyslain kä- keinoja ihmisen pitämiseksi .terveenä sen ohella,
6772: sittämä terveydenhoito ja -huolto voisivat ka't- että edelleenkin jatketaan urheilun tavoitteiden
6773: 1196 Vl,76.- Ennaltaehkäisevä terveydenhoito.
6774:
6775:
6776: aikaansaamiseen tähtäävää opetusta. Olisi ai- yhtä selväpiirteisenä kuin se nyt mitoittaa sai-
6777: kaansaatava erityinen terveydenhoitajien kou- raudenhoidon alueen.
6778: lutus jil tudcinto, joroa olisi alempiasteinen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6779: halvempi, koulutusajaltaan lyhyempi kuin lää- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6780: kärikoulutus. Sen suorittaneiden osuus ehkäi-
6781: sevässä terveydenhoidossa on olennaisen tärkeä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti suo-
6782: ja välttämättä otettava huomioon uudessa kan- rittamaan tutkimuksen, miten ennalta
6783: santerveyslaissa. ehkäisevä, ylläpitävä terveydenhoito oli-
6784: Täyittääkseen ja ikattaakseen kokonaisuudes- si järjestettävä jä tämän tutkimuksen pe-
6785: saan ihmisen terveyden ja sairauden hoidon rusteella otettava uuteen kansanterveys-
6786: kansanterveyslain on välttämättä käsitettävä lakiin.
6787: myös ylläpitävän terveydenhoidon tehtäväpiiri
6788: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
6789:
6790: Siiri Lehmonen. Kaisu Weckman.
6791: 1197
6792:
6793: VI,77.- Toiv.al. n:o 641.
6794:
6795:
6796:
6797:
6798: Lehmonen ym.: Esityksen antamisesta perhesuunnittelun ja eh-
6799: käisyneuvonnan sisältäväksi kansanterveyslaiksi.
6800:
6801:
6802: E d u s k u n n a II e.
6803:
6804: Eduskunnan hyväksyessä lain raskauden kes- vanhoillisen koulutuksen saaneena tountmaan
6805: keyttämisestä eduskunnan talousvaliokunta neuvontatyössä alalla, johon he vain vähän ovat
6806: asiantuntijoita kuultuaan ja perusteellisesit:i asiaa saaneet nykyaikaista opetusta.
6807: tutkittuaan päätyi eräin muutoksin hyväksy- Erillisen ehkäisyneuvontalain laatiminen ei
6808: mään haLlituksen tätä tarkoittavan esityksen tässä vaiheessa ole välttämätöntä eikä edes
6809: n:o 104 ( 1969 vp.). Lakiehdotuksen yksityis- suotavaa, sillä ehkäisyneuvonnan antaminen
6810: kohtaisessa käsittelyssä kävi ilmi paitsi tarve erillisenä ilman luonnollista yhteenkuuluvuutta
6811: lai:n hyväksymisestä, myöskin siitä, ettei laki fysiologiaan, ihmissuhteisiin ja terveydenhoi-
6812: sinänsä ole ensisijainen perhesuunnittelulaki, toon aiheuttaisi monenlaisia vaikeuksia.
6813: vaan sitä on tarkoituksenmukaistla j-a välttämä- Ehkäisyneuvonta kuuluu osana kansanter-
6814: töntä täydentää ehkäisyneuvontaa ja perhesuun- veyslakiin odotettavissa olevaan terveysneuvon-
6815: nittelua yleisellä tehostetulla tiedotustoimin- taan ja siksi eduskunta vastauksessaan hi!.Llituk-
6816: nalla, jotta abortti jäisi niin kuin lain laatijat sen esitykseen n:o 104 kiinnitti perusteluissa
6817: edellyttävät, vain välttämättömäksi toimenpi- huomiota kansanterveyslain kiireellisyyteen ja
6818: teeksi niissä olosuhteissa, jolloin ei muilla toi- siihen, että jo sitä ennen tehostetusti pamn-
6819: menpiiteillä ei-toivottua vaski!.utta ole voitu es- nettaisiin yleistä sukupuolivalistusta ja ehkäi-
6820: tää tai kun nainen ei itse perhepoliittisista, syneuvontaa. Käytännössä tätä ei kuitenkaan
6821: sosiaalisista, ikä- ja terveydellisistä syistä katso voida toteuttaa ilman lakia, siksi perhesuun-
6822: voivansa synnyttää lasta. nittelutietouden saattamiseksi ajan tasalle on
6823: Jotta vältyttäisiin mahdollisimman hyvin sy- välttämätöntä, että kansanterveyslaki sulkee pii-
6824: viä henkisiä rasituksia tuoviita ei-toivotuilta riinsä määräyksen myöskin ehkäisyneuvonnasta
6825: msbuksilta yleensä olisi tietoa ehkäisykeinoista sillä tieteellisellä tas<>lla mitä kehittyvän ter-
6826: ja mahdollisuuksista sekä niiden vaivattomasta veydenhoidon alalta on nykyisestä hyvin suu-
6827: saannista kunkin yksilön ulottuville tehostet- ressa määrin parannettavissa sekä terveystyö-
6828: tava. Yleinen perhesuunnitteluvalistus tulisi hön osallistuvien opetuksen tehostamisella että
6829: tmottaa yleiseen terveysneuvontaan, jota annet- itse perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvonnalla.
6830: taisiin :kouluisSJa, äitiys- ~a lastenneuvoloissa, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6831: yleisissä tiedotusvälineissä asiantuntijain eetil- taen eduskunnan hyviksyttäväksi toivomuksen,
6832: liset ja moraaliset mitat täyttävin esitelmin,
6833: jolloin yleensä ihmisen elämän kunnioittamista että hallitus antaisi esityksen kans(ln-
6834: korostettaisiin ja toisaalta annettaisiin tietoa terveyslaista, jossa perhesuunnittelu ja
6835: itse ihmisestä kaikkine biologisine toimintoi- ehkäisyneuvonta on sisällytetty yleiseen
6836: neen. 'tåmän alan opetus kouluissa on puutteel- terveysneuvontaan.
6837: lista ja terveydenhoitohenkilökuntakin joutuu
6838: Hehingissii 17 päivänä huhtikquta 1970.
6839:
6840: Siiri ~en. l.auh. MiionUtö.
6841: Mirjam TuomiP.en. Heimo Relwnen.
6842: Pauli Räsänen. Terlto PutSiaiaen.
6843: A.Ma-Liisa Jokinen. M.tti KoiYUQeft.
6844: 1198
6845:
6846: VI,78.- Toiv.al. n:o 642.
6847:
6848:
6849:
6850:
6851: Lehmonen ym.: Kokeiluterveysasemien perustamisesta Keski-
6852: Suomeen.
6853:
6854:
6855: E d u s k u n n a 11 e.
6856:
6857: Sairausvakuutuslain voimaantultua ovat ter- voidaan tarjota. Eritoten tämä tuntuu suurena
6858: veydenhoitomme sekä lääkintähuollolliset että epäkohtana pohjoisessa Keski.Suomessa, jossa
6859: organisaatiovirheet tulleet entistä selvemmin halukkuutta terveydenhoitolojen parantamiseen
6860: esille. Vertailukohteina on toisaalta paikkakun- olisi olemassa, mutta taloudelliset mahdollisuu-
6861: tia, joissa voidaan kaikki terveydenhoidolliset det puuttuvat.
6862: palvelukset edunsaajille antaa ja toisaalta kuntia Viitasaari, 44 000 asukkaan talousalueena on
6863: ja asutustaajamia, joissa ei lain suomia palve- ja vuosia suunnitellut ja tehnyt esityksiä sairaala-
6864: luja voida kansa~laisille turvata kuin vain vä- olojensa laajentamiseksi ja parantamiseksi, mut-
6865: himmäisvaatimukset täyttävältä osalta. Kansan- ta ei ole saanut valtiovaltaa mukaan. Suurten
6866: terveyslakikomitea on osaltaan ja viitoittanut kuntainliittomaksujen vuoksi ei ole tarkoituk-
6867: sen organisaatio- ja .terveydenhoidollisen toi- senmukaista muodostaa uusia kuntainliittoja
6868: mintasuosituksen, johon tulev·aisuuden tervey- sairaalatointa varten kun kuntainliittomenot nyt-
6869: denhoidon on paljolta mkennuttava. Terveys- kin ovat 5 penniä äyriltä. Paikallissairaala on
6870: asemat ovat terveydenhoitopalvelusten organi- Viitasaaren kunnan tarpeita varten liian pieni
6871: saatiossa uusi muoto, jolla keskitetyssä muo- ja koko talousaluetta varten tarvittaisiin sekä
6872: dossa pyritään tarjoamaan halvoin perustamis- lisää sairaansijoja, että muita terveydenhoidol-
6873: ja käyttökustannuksin monialais~a terveyden- lisia palveluksia, jo~t'c\ Viitasaaren kunta olisi
6874: hoitopalveluja kansalaisille, mahdollisine sairaa- halukas valtion myötävaikutuksella lisäämään
6875: lapaikkoineenkin. · Eräät kunnat ovat tällaisia siinä määrin, että Viitasaaresta muodostuisi
6876: ryhtyneet rakentamaan omatoimisesti, mutJta pohjoisen Keski-Suomen terveydenhoidollinen
6877: kokonaisvaltaista terveydenhoitoa kehitettäessä keskus. Kunnalla on tarjottavana tarpeellinen
6878: tulisi olla kokeiltuja raukaisuja suurempaa orga- maa-alue ja se voi myöskin suorituttaa vaadit-
6879: nisaatiota rakennettaessa, jouta vältyttäisiin vir- navat kunnallistetknilliset työt jos valtio päät-
6880: heratkaisuilta. Siksi jo nyt ennen kansanter- täisi rakentaa valtion rahoittaman terveysase-
6881: veyslain voimaan tuloa tulisi ryhtyä valtion man paikkakunnalle.
6882: toimesta rakentamaan kokeiluterveys,asem1a, Äänekosken ja Suolahden kauppalat ovat
6883: joista saatujen kokemusten mukaisesti voidaan läänin pohjoisessa osassa toinen kokeilualueeksi
6884: terveysasemia rakentaa. Ta11ko1tuksenmukaisim- sopiva väestökeskus, jossa sairaalaolojen kor-
6885: pana asi,antuntijat ja kuntien edustajat pitävät jaaminen on välttämättömyys, mutta lähei-
6886: kokeilurakentamisen suorittamista kahden tyyp- syy-s es1m. Jyväskylän keskussairaalaan .tekee
6887: pis1ssä toiminta-alueissa: kauppalassa ja maa- epämielekkääksi ryhtyä :rakentamaan ·.alueelle
6888: laiskunnassa, jossa on vähintäin 8 000-10 000 aluesairaalaa tai muuta vastaavaa kuntainliitto-
6889: asukkaan palvelukysyntä. Lisäksi maakunnassa, muotoista sairaalaa~ ja pelkkä paikallissairaala
6890: jossa on ilmeinen puute sekä lääkäri- että sai- ei ole riittävä.
6891: raalapalveluista. Molenimat alueet voivat vuorottaa keske-
6892: Keski-Suomi on eräs sellainen alue, jossa tä- nään ja yhdessä Keski-Suomen keskussairaalan
6893: mä kokeilurakentaminen voitaisiin suorittaa, lääkäreiden kanssa päivystys- ja erikoislääkäri-
6894: koska koko läänin sairaalat kokevat ylikuormi- tarpeissa. Väestörakenteellisesti ja lääkintäpal-
6895: tuksen painon jokaisessa saira.alatyypissä, ter- velusten kysynnällisesti on varsin oikeutettua
6896: veydenhoidollisten palvelujen kysyntä on suu- olentaa, että tältä alueelta muodostuisi koko-
6897: rempi kuin kuntien nykyisellä kantokyvyllä naiskuva tulevaisuuden terveysasemien toimi-
6898: Vl,78.- Lehmonen ym. 1199
6899:
6900: aloja ja laajuutta myöhemmin tarkemmin määri- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6901: te1täessä. Lisäksi kökeiJutarkoiltuksessa raken- taen eduskunnan laustuttavaksi toivomuksen,
6902: netut terveysasemat näille alueille täyttäisi sen
6903: terveydenhoidollise:n painuman, mikä vuosien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6904: mittaan on kuntien varattomuuden vuoksi pääs- kokeiluterveysasemien rakentamiseksi
6905: syt sinne muodostumaan. Äänekosken tai Suolahden kauppa/aan
6906: ja Viitasaaren maalaiskuntaan.
6907: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
6908:
6909: Siiri Lehmonen. Sakari Knuuttila.
6910: Matti Koivunen. Esko Härkönen.
6911: 1200
6912:
6913: Vl,79.- Toiv.al. n:o 643.
6914:
6915:
6916:
6917:
6918: H. Linna ym.: Lisäyksestä vuoden 1970 tulo- ja menoarvioon
6919: valtionavustuksiksi kunnille terveyskeskusten perustamista ja
6920: ylläpitoa varten.
6921:
6922:
6923: E d u s k u n n a 11 e.
6924:
6925: Kesäkuun 5 päivänä 1969 jätti kansanter- nassa tarvittavat tilat puuttuvat kokonaan. Ter-
6926: veystoimikllllta mietintönsä sosiaadi- ja terveys- veyskeskusten perustamisen tarvetta kuvaa se,
6927: ministeriölle (Komiteanmietintö 1969 A 3 ) . että terveyskeskushanlkkeita on tällä hetkellä
6928: Ta11koituksena on kunootasolla tehtävän kansan- vireälä ainakin 50-60 ja lisää hankkeita on
6929: terveystyön uudistaminen, johon kuuluu myös se alkamassa.
6930: osa sairaalahoidosta, joka nykyisin tapabtuu Kansanterveystoimikunnan mietinnön käsit-
6931: pa~allissairaaloiden •toimesta. Kiansanterveys- telemisitä on pyritty kiirehtimään ja saamaan
6932: toimikunnan ehdotuksen perustana on terveys- lakiehdotus mahdollisimman nopeasti eduskun-
6933: keskus, jolla tarkoitetaan paikallista toiminnal- takäsittelyyn. Asia näyttää kuitenkin vii:pyvän
6934: lista kdkonaisuutta. ja kansanterveyslakiehdotuksen mukaisten suun-
6935: Lakiehdotuksen mukaan terveyskeskuksen nitelmien täytäntöönpano siten myöhästyy ja
6936: perustamis- ja käyttökustannuksiin suoritetaan toisaalta olisi kiireesti ryhdy.ttävä toimenpitei-
6937: kunnalle tai kuntaindiitolle valtion osuudelt. siin nykyisten olosuhteiden parantamiseksi.
6938: Valtion osuudet lasketaan kunnan tai kuntain- Sen johdosta olisi välttämätöntä, että valtio-
6939: liiton osalta kuntakohtaisesti kantokykyluokituk- neuvosto esittäisi kuluvan vuoden lisätalous-
6940: sen mukaisesti. arvioon tarpeelliset määrärahat !terveyskeskus-
6941: Vielä tällä hetkellä kuntien ei ole siis mah- ten perustamista ja ylläpitoa varten.
6942: dollista saada valtionapua terveyskeskusten pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6943: rusta:mis- ja lkäyttökustannuksiin. Kuitenkin on nioittavasti eduskunnan hyväksyittäväksi toivo-
6944: monissa kunnissa ollut suorastaan välttämätöntä muksen,
6945: ryhtyä suunnittelemaan ja valmistelemaan !ter- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
6946: veyskeskuksia, vaikkakaan niiiden perusoomi- tyksen 5 miljoonan markan määrärahan
6947: seen n)llkyisten säännösten mukaan ei saada ottamisesta lisäyksenä kuluvan vuoden
6948: valtionapua; Nykyiset tilat ovat monissa kun- tulo- ja menoarvioon valtionavustuk-
6949: nissa käyneet riittämättömiksi ja monessa kun- siksi kunnille terveyskeskusten perusta-
6950: mista ja ylläpitoa varten.
6951: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
6952:
6953: Heimo Linna. Matti Ruokola.
6954: Reino Kangas. Yrjö Sinkkonen.
6955: 1201
6956:
6957: VI,80.- Toiv.al. n:o 644.
6958:
6959:
6960:
6961:
6962: L. ~ ym..: f!.b9rttilain uudistamisesta.
6963:
6964:
6965: E d u s k u n n a 11 e.
6966:
6967: Uusi raskauden keskeyttämisestä annettu la- eduskunnassa. Nykyisen lain osalta on todetta-
6968: ki eli ns. aborttilaki on aiheuttanut kaikkialla va, että siihen ollaan lääkärikunnan piirissäkin
6969: maassa eriltyisesti lapsirikkaiden perheenäitien erittäin varovaisia ottamaan myönteistä kantaa.
6970: keskuudessa :kauhistumista ja pelkoa. Raskau- Sen vuoksi, että raskauden keskeyvtämistä
6971: den ja synnytyksen itse useita kertoja ja usein koskevan lain käsittelyssä ei ole otettu huo-
6972: vaikeissa taloudellisissa, lterveydellisissä }a muis- mioon kansan mielipidettä ja erityisesti maini-
6973: sa sosiaalisissa olosuhteissa kokeneet äidit ovat tussa asiassa pätevimmäksi asiaDJtuntijaryhmäksi
6974: lähes yksimielisesti vastustaneet nykyistä abort- käsitettävien äitien omakohtaista käsitystä kyllin
6975: tilakia. Heidän ;tahohaan, joi!ta luonollisesti on laajan tutkimuksen pohjalta, ja kun ensi kesä-
6976: pidettävä merkittävinä asiantnntijoina, on esi- kuun alusta voimaantuleva laki on aiheut1Janut
6977: tetty huolestuminen siitä, että uusi laki johdat- erityisesti äitien keskuudessa suurta huolestu-
6978: taa heidän omat tytltärensä vaaraan, joka voi mista ja pelkoa, olisi aborttilaki kiireellisestt:i
6979: merkitä naisen suurimman päämäärän, äitiyden, muutettava. Uudessa laissa olisi päähuomio
6980: lopullista menetystä hetkellisen masennuksen kiinnitettävä poikkeavissa oloiss,a raskaana ole-
6981: tilassa tehdyn ratkaisun pohjaha. van naisen auttamiseen, jotta hänen ei sosiaalis-
6982: Vaikka miehellä ei voi ollakaan samanlaista ten tai muiden ihmisen korjattavissa olevien
6983: omakohtaista käsitystä äitiydestä ja sen arvosta epäkohtien vuoksi tarvitsisi turvautua raskau-
6984: naisen elämään kun äideillä, myös miesten kes- den keskeyttämiseen.
6985: kuudessa ollaan yleisesti epätietoisia nykyisen Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6986: lain tarkoituksenmukaisuudesta. Aborttilaille on- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6987: kin oleellista se, että siihen sisältyviä säännöksiä
6988: raskauden keskeyttämisen luvallisuudesta ei oi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6989: keastaan kukaan halua tunnustaa omaksi va- menpiteisiin aborttilain uudistamiseksi,
6990: kaumuksekseen, vaan perusteet etsitään siihen joka laki turvaisi poikkeavissa oloissa
6991: suostumiseen epäoleellisista seikoista. Erityi- raskaaksi tulleelle ja olevalle naiselle
6992: sesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, että laki taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset
6993: hyväksy;ttiin ilman kansanäänestystä tai edes synnytykseen ja lapsen hoitoon ja tekisi
6994: äitien keskuudessa suoritettua laajaa tutkimusta aiheettomaksi raskauden keskeyttämisen
6995: mielipiteistä voimakkaasti miesenemmistöisessä ja estäisi siihen liittyvän henkisen ja
6996: ruumiillisen vammautumisen.
6997: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
6998:
6999: Lauri Linna. Matti Silander.
7000: Hannes Volotinen. Viljo Suokas.
7001: Veikko Vennamo. Antti Isomursu.
7002: Matti Asunmaa.
7003:
7004:
7005:
7006:
7007: 151 427/70
7008: 1202
7009:
7010: VI,81.- Toiv.al. n:o 645.
7011:
7012:
7013:
7014:
7015: L. Linna ym.: Uskonnollisuuteen kohdistuvan pilkan ja rienauk-
7016: sen luontoisten radio- ja televisio-ohjelmien kieltämisestä.
7017:
7018:
7019: E d u s k u n n a ll e.
7020:
7021: Uskonnollisuus on suomalaisen ihmisyksilön laisista, käsitetään mauuttujen tiedotusvälinei-
7022: ja yhteiskuntamme elämään liittyvä perusoi- den kautta välitetty uskonnonpilkka suurelta
7023: keus, jonka harjoittaminen on lainsäädännöllä osin piikaksi myöskin yhteiskuntamme olemas-
7024: suo}attu. Uskonnon harjoittamisen suoja ja saoloa ja sen säännöksiä kohtaan.
7025: jopa uskonvapaus alkaa kuitenkin käytännön Vaikka uskonnonpilkka onkin pääosalit:aan kä-
7026: elämässä nopeasti vähetä, sillä julkisista tie- sitettävä inhimilliseksi heikkoudeksi tai säälit-
7027: donvälittäjistä radiosta ja televisiosta on muo- täväksi epätasapainottomuudeksi, on siihen ai-
7028: dostunut yhä enemmän kanavia, joita myöten hetta suhtautua myöskin siinä mielessä, että
7029: pakkosyötetään uskonnonvastaista ja uskontoa sen rajoittamaton harjoittaminen on aina osoit-
7030: pilkkaavaa ja rienaavaa propagandaa siten tar- tautunut yhteiskunnallisesti tuhoisaksi.
7031: koituksellisesti aikaansaaden uskonnonvastaista Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7032: mielialaa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7033: Koska uskonnollisuuteen ulkonaisesti näky-
7034: vänä piirteenä liittyy yhteiskuntaelämän kan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7035: nalta arvokkaita käyttäytymisnormeja, kuten menpiteisiin uskonnollisuuteen kohdis-
7036: auttamistahtoa, itsekuria, lainkuuliaisuutta ja tuvan pilkan ja rienauksen luontoisen
7037: vastuullisuutta heikoista ja avuttomista kansa- ohjelman kieltämiseksi yleisradion ja te-
7038: levision ohjelmissa.
7039: Hdsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
7040:
7041: Lauri Linna. Arttur Niemelä.
7042: Mikko Vainio. Antti Isomursu.
7043: J. Juhani Kortesalmi. Eino Syrjä.
7044: Eino Poutiainen.
7045: 1203
7046:
7047: VI,82.- Toiv.al. n:o 646.
7048:
7049:
7050:
7051:
7052: Lintilä ym.: Hammashoidon aluehallinnon järjestämisestä ja lää-
7053: ninhammaslääkärin virkojen perustamisesta.
7054:
7055:
7056: E d u s k u n n a II e.
7057:
7058: Hammashoidon asema maamme terveyden- kaiselle toteuttamiselle ja jatkuvalle kehittämi-
7059: huollon organisaatiossa on ollut pitkän aikaa selle pitäisi yhteiskunnan palvelukseen tervey-
7060: väheksytty. Vasta vuodesta 1956 lähtien on denhuollon hallintotehtäviin saada lisää ham-
7061: lääkintöhallituksessa ollut hammashoidon tar- maslääketieteen asiantuntemusta. Tähän kysy-
7062: kastajana toimiva hammaslääkäri ylilääkärinä mykseen on mm. kansanterveyskomitea v. 1965
7063: ja kuluvan vuoden maailskuun alusta lukien valmistuneessa mietinnössään kiinnittänyt huo-
7064: on lääkintöhallituksen kansanterveysosastossa miota, ja esittänyt lääninhammaslääkärinvirko-
7065: hampaanhoitotoimisto, jossa on kaksi hammas- jen perustamista lääninlääkärintoimistoihin.
7066: lääkäriä. Lääninhammaslääkärin tehtävänä olisi ohjata ja
7067: Maamme hammaslääkärikunnan lukumäärä valvoa kunnallista hammashoitotoimintaa sekä
7068: on jo ylittänyt 2 600 ja vaikka virkahammas- toimia kuntien ja muiden asianomaisten neu-
7069: lääkärienkin lukumäärä on meillä jo noin vonantajana sekä hammashoidon tarkastajana.
7070: 1 000, ei varsinaista hammashuollon organisaa- Lääninhammaslääkärin tehtäviin tulisi nimen-
7071: tiota- ole vielä luotu. Suun terveydenhuollon omaan kuulua hammashoidollisen valistustyön
7072: alueellinen johto on lääninlääkäreillä, joilla sekä ennalta ehkäisevän suun terveydenhuollon
7073: muutenkin on yllin kyllin tehtäviä niin etteivät kehittäminen ja valvominen. Näitten työmuoto-
7074: he voi sanottavasti paneutua hammashoidolli- jen kehittämisellä on nimenomaan saavutetta-
7075: siin kysymyksiin. Sitäpaitsi heillä ei ole saa- vissa erittäin suuria taloudellisia säästöjä.
7076: mansa koulutuksen perusteella siihen edes Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7077: mahdollisuuksia. Lääkintöhallitus ja nimen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7078: omaan sen hampaanhoitotoimisto joutuu tästä muksen,
7079: johtuen usein käsittelemään sellaisia kysymyk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7080: siä, jotka voitaisiin hyvin hoitaa aluetoimisto- menpiteisiin hammashoidon aluehallin-
7081: jen piirissä. non järjestämiseksi ja lääninhammaslää-
7082: Jotta organisaation puutteet eivät asettaisi kärinvirkojen perustamiseksi lääninlää-
7083: esteitä suun terveydenhuollon tarkoituksenmu- kärintoimistoihin.
7084: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7085:
7086: Aaro Lintilä. Matti Ruokola. Pekka Vilmi.
7087: Katri-Helena Eskelinen. P. Mäki-Hakola. Juhani Orrenmaa.
7088: 1204-
7089:
7090: Vl,83.- Toiv.al. n:o 647.
7091:
7092:
7093:
7094:
7095: LQttanen ym.: Perttulan kesk~slaitoksen laajentamisesta vajaa-
7096: mielish~oltotehtäviin tarvittavan henkilöstön koulutusopis-
7097: toksi.
7098:
7099:
7100: E d u s k u n n a 11 e.
7101: Nykyinen vajaamielislaki astui voimaan kuslaitoksessa ja ylemmän asteen koulutus tie-
7102: 1. 7. 1958. Tämän jälkeen on vajaamielisten tenkin korkeakouluissa. On olemassa vaara,
7103: hoidossa tapahtunut nopeaa kehitystä. Äs- että suurten laitosrakennusten tultua valmiiksi
7104: kettäin asetti valtioneuvosto komitean teke- ei olekaan tarpeeksi eri asteisiin koulutettua
7105: mään ehdotusta vajaamielislain uusimiseksi. henkilökuntaa. Näin ollen olisi kiireesti Pert-
7106: Vajaamielisten lukumääriä ja esiintymis- tulan keskuslaitos laajennettava varsinaiseksi
7107: tiheyttä on tutkittu ja laskettu, että vuoden koulutuskeskukseksi, jota se jo nyt tavallaan
7108: 1965 henkikirjoituksen mukaan väestöstä on. Perttulan koulutusopistoa puoltavat seuraa-
7109: on vajaamielisiä noin 28 900 henkeä. Vajaa- vat näkökohdat:
7110: mielislaitoksia oli 1966 lopussa toiminnassa - Perttula on valtion laitos, jossa on heti
7111: 18 ollen niitten hoitopaikkaluku 2 849. Lai- koulutustiloja ja laaja pinta-ala mahdollista
7112: toshoitopaikkojen tarve on arvioitu 7 000. rakentamista varten.
7113: Vajaamielislaitokset ovat suunnitteilla ja ra- - Perttula on itsessään harjoituslaitos ja
7114: kenteilla lähinnä Vajaamielishuollon suunnit- lisäksi on Lammilla Etelä-Hämeen vajaamielis-
7115: telukomitean aikanaan esittämällä tavalla laitos.
7116: siten, että järjestelmän pääosan muodosta- - Opetusvoimia saatavissa Hattelmalan
7117: vat keskuslaitokset, joissa on keskimäärin ja keskussairaalan lääkärit, sairaanhoitaja-
7118: 500 hoitopaikkaa. Vajaamielishuollon sisältö opistosta sekä kasvatusneuvolasta (psykiat-
7119: ja tavoitteet ovat aikojen mukaan muuttu- ris-neurologis-pediatris-psykolciginen lohko).
7120: neet. Eristämisen ja säilyttämisen tilalle on Hämeenlinnan seminaarista, keskusammatti-
7121: tullut kuntoutus ja sopeuttaminen mahdolli- koulusta ja ammattikoulujen opettajaopistos-
7122: simman normaaliin elämän ympäristöön. ta (pedagoginen ammatillinen lohko) Wetter-
7123: Avohuoltoa onkin kehitettävä laitoshoidon hoffin kotiteollisuusopistosta ja valtion askar-
7124: rinnalla. Kaikkeen tähän tarvitaan pätevää, teluopistosta ( askartelunohjaus). Lisäksi Tam-
7125: tehtäviinsä perehtynyttä ja hyvin koulutettua pereen yliopisto on lähellä.
7126: henkilökuntaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7127: Laitoksissa työskentelevän henkilökunnan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7128: määrä on nyt lähes 1 700. Laitossuunnitel- vomuksen, ·
7129: mien toteutuminen merkitsee yli 5 000 työn-
7130: tekijän tarvetta, joista yli puolen on oltava että hallitus kiireesti antaisi ase-
7131: hyvin koulutettua. Jo nyt on kipeästi todet- tuksen vajaamielishuoltotehtäviin lai-
7132: tu ohjaajien lisäkoulutuksen sekä vajaamie- toksissa ja avohuollossa tarvittavan
7133: lishoitajien jatkokoulutuksen tarve. Nykyi- henkilöstön koulutusopistosta ja sijoit-
7134: nen hoitajakoulutus tapahtuu kolmessa lai- taisi opiston Perttulan keskuslaitok-
7135: toksessa Vaalijalassa, Rinnekodissa ja Hoiva- seen.
7136: kodissa sekä opettajakoulutus Perttulan kes-
7137: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
7138:
7139: Eino Lottanen. Sylvi Saimo. Matti Mattila.
7140: Tahvo Rönkkö. Jouko Siikaniemi. Ahti Pekkala.
7141: 1205
7142:
7143: Vl,84.- Toiv.al. n:o 648.
7144:
7145:
7146:
7147:
7148: Luja ym.: Esityksen afltamisesta eläinsuojelulaiksi.
7149:
7150:
7151: E d u s k u n n a 11 e.
7152:
7153: Tilastojen mukaan Suomi kuuluu eläinrääk- Ihmisen velvollisuus on huolehtia siitä, että
7154: käyksen kärkimaihin. Tällainen kärkisija ei ole myös eläinten oikeus humaaniin kohteluun tur-
7155: maallemme kunniaksi. Nykyisin voimassa oleva vataan.
7156: eläinsuojelulaki on säädetty vuonna 1934, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7157: se on kauttaaltaan vanhentunut, jopa julma. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7158: Eläinsuojeluyhdistys on lähettänyt maata-
7159: lousministeriölle ehdotuksensa uudeksi eläin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7160: suojelulaiksi viisi vuotta sitten. - Useihin menpiteisiin uuden, nykyistä humaa-
7161: tiedusteluihin lakiesityksen kohtalosta on saatu nimman eläinsuojelulakiesityksen anta-
7162: vastauksia, joissa on luvattu antaa esitys uudek- miseksi eduskunnalle.
7163: si laiksi eduskunnalle ensi tilassa. Näin ei ole
7164: kuitenkaan tapahtunut.
7165: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
7166:
7167: Sinikka Luja. Meeri Kalavainen. Sulo Hostila.
7168: Tyyne Paasivuori. Lyyli Aalto. Uljas Mäkelä.
7169: Edit Terästö. Väinö Vilponiemi. Eero Laine.
7170: 1206
7171:
7172: Vl,85.- Toiv.al. n:o 649.
7173:
7174:
7175:
7176:
7177: Maijala ym.: Kemiallisten ym. aineiden soveltuvuutta elintarvik-
7178: keiden lisäaineiksi selvittävän tutkimustoiminnan tehostami-
7179: sesta.
7180:
7181:
7182: E d u s k u n n a 11 e.
7183:
7184: Kemiallisen teollisuuden kehitys on luonut kuin ihmisravinnon osalta, mitä aineita ravin-
7185: paljon aineita, joita voidaan käyttää sekä elin- toon sisältyy ja mikä on niiden merkitys. Tämä
7186: tarvikkeiden säilyvyyden ja kuljetuskestävyyden ei luonnollisestikaan voi olla tarkoituksenmu-
7187: parantamiseen että niiden ravinto-opillisen mo- kaista, vaan kuluttajan täytyy elintarvikkeita
7188: nipuolisuuden lisäämiseen. Kuitenkaan ei näi- ostaessaan tietää, mitä lisäaineita niiden val-
7189: den aineiden terveydellistä vaikutusta ole voitu mistuksessa tai säilönnässä on käytetty ja kuin-
7190: vielä läheskään riittävässä määrin selvittää. ka suurella luottamuksella mihinkin aineeseen
7191: Eräissä tapauksissa saatetaan käyttää aineita, voi suhtautua. Edelleen on tärkeätä, että elin-
7192: joiden terveellisyys ja tarkoituksenmukaisuus tarvikkeiden terveellisyyttä lisäävät pienravin-
7193: on kyseenalainen, mutta joista kuluttaja ei tie- toaineet ( kivennäiset, vitamiinit jne.) maini-
7194: dä mitään. Niinikään on mahdollista, että myös taan riittävän selvästi tavaraselosteissa.
7195: luonnollisten raaka-aineiden käsittely voi olla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7196: sellainen, että se oleellisesti muuttaa niiden ke- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7197: miallista rakennetta ja terveellisyyttä, mutta muksen,
7198: niiden käyttäjät eivät ole tästäkään yleisesti tie- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7199: toisia. Tämä erikoisesti ulkolaisten tuontihedel- menpiteisiin erilaisten kemiallisten ym.
7200: mien osalta. aineiden soveltuvuutta elintarvikkeiden
7201: Tällä hetkellä on tilanne se, että esimerkiksi lisäaineiksi selvittävän tutkimustoimin-
7202: eläinrehujen osalta tiedämme usein tarkemmin nan tehostamiseksi ;a kulutta;ien saa-
7203: man informaation parantamiseksi.
7204: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
7205:
7206: Matti Maijala. Esko Pekonen. Matti Asunmaa.
7207: Taisto Tähkämaa. Jouko Siikaniemi. Aaro Lintilä.
7208: 1207
7209:
7210: Vl,86.- Toiv.al. n:o 650.
7211:
7212:
7213:
7214:
7215: Maijala ym.: Pesuaineiden koostumuksen ilmoittamispakosta.
7216:
7217:
7218: E d u s k u n n a II e.
7219:
7220: Pesuaineita käyttävien kuluttajien kannalta hänen tedveydelleen haitallisiksi tai vesistöjä
7221: on pidettävä huomattavana puutteena sitä, ettei saastuttaviksi. Mainittakoon, että Keski-Euroo-
7222: myytävissä pakkauksissa ole ilmoitettu pesuai- passa on jopa kielletty eräitä pesuaineita val-
7223: neiden koostumusta. Kuluttajat eivät voi näin mistamasta ja myymästä sen vuoksi, että nii-
7224: ollen pesuaineita valitessaan olla tietoisia pe- den haitallisuus on todettu.
7225: suaineen vaikutuksesta heidän omaan tervey- Edelläolevan perusteella ehdotamme kohte-
7226: teensä ja mm. vesistöihin. Tehostetulla kulut- liaimmin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7227: tajaiovalistuksella voitaisiin näitä valintoja oh- muksen,
7228: jata ihmisen- ja luonnonsuojelun kannalta ter- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7229: veempään suuntaan, jos pakkausten kyljessä menpiteisiin veivoittaakseen pesuainei-
7230: olisi nähtävissä, mitä kukin aine sisältää. den valmistajat, maahantuojat ja myy-
7231: Muun muassa ostaja voisi todeta, sisältääkö pe- jät ilmoittamaan myytävissä pakkauk-
7232: suaine sellaisia osa-aineita, jotka on todettu sissa pesuaineiden koostumuksen.
7233: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7234:
7235: Matti Maijala. Taisto Tähkämaa.
7236: Esko Pekonen. Jouko Siikaniemi.
7237: 1208
7238:
7239: Vl,87.- Toiv.al. n:o 651.
7240:
7241:
7242:
7243:
7244: Maijala ym.: Fosforipitoisten pesuaineiden käytön kieltämisestä.
7245:
7246:
7247: E d u s k u n n a 11 e.
7248:
7249: Viimeaikaisessa luonnon- ja ympäristönsuoje- eikä myytäisi. Tutkimusten avulla voitaneen
7250: lua koskeneessa keskustelussa on vesiensuoje- selvittää, onko fosfori lainkaan tarpeellinen pe-
7251: luongelmat todettu erittäin vaikeiksi. Tutki- suaineen osa ja miten se myös vaikuttaa pesu-
7252: muksissa on todettu fosfori erääksi pahimmista aineita käyttävien ihmisten terveyteen. Keski-
7253: vesien rehevöitymistä ja pilaantomista aiheutta- Euroopassa on kielletty valmistamasta ja myy-
7254: vista aineista. Fosforia joutuu nykyisin vesistöi- mästä eräitä pesuaineita, joiden on todettu
7255: hin runsaasti pesuaineiden mukana, ja se si- vaikuttaneen haitallisesti ihmisten terveyteen
7256: sältyy useisiin pesuaineisiin. Sen käyttö pesuai- ja vesistöihin.
7257: neissa ei kuitenkaan liene välttämätöntä. Maas- Edellämainittujen seikkojen perusteella ehdo-
7258: samme valmistetaan ja käytetään nykyisinkin tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7259: paljon pesuaineita, joissa on joko erittäin vä- sen,
7260: hän tai ei lainkaan fosforia. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7261: Kun on mahdollista valmistaa ja markkinoida menpiteisiin sellaisten säännösten ai-
7262: myös pesuaineita, jotka eivät sisällä fosforia kaansaamiseksi, jotka estäisivät vesistö-
7263: liiaksi tai ei ollenkaan, ja kun maamme arvok- jen ja pesuaineiden käyttäjien kannalta
7264: kaita vesistöjä olisi tehokkaasti pyrittävä suo- vaarallisten sekä liikaa fosforia sisältä-
7265: jelemaan saastumiselta, olisi tärkeätä, ettei vien pesuaineiden valmistuksen, maa-
7266: liiaksi fosforipitoisia pesuaineita valmistettaisi hantuonnin ja myynnin.
7267: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7268:
7269: Matti Maijala. Pentti Pekkarinen. Jouko Siikaniemi.
7270: 1209
7271:
7272: Vl,88.- Toiv.al. n:o 652.
7273:
7274:
7275:
7276:
7277: Mykkänen ym.: Keskioluen anniskeluhintaan sisällytettävästä
7278: koulutusmäärärahasta kahvila- ja ravintola-alan koulutuksen
7279: kehittämiseksi.
7280:
7281:
7282: E d u s k u n n a 11 e.
7283: Kahvila- ja ravintola-alalla on jo pitkään val- neet asiakaspalvelua hoitavan henkilökunnan
7284: linnut huomattava pula ammattitaitoisesta työ- tietämättömyydestä ja ammattitaidon puut-
7285: voimasta. Tämä työvoimapula on korostunut teesta.
7286: keskioluen vapautumisen yhteydessä erityisesti Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
7287: asiakaspalvelu- ja tarjoilutehtävien kohdalla. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7288: Työvoimareservejä on olemassa runsaastikin, muksen,
7289: kunhan vain alan koulutus saadaan järjestettyä.
7290: Keskiolut on alkoholijuomun rinnastettavissa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7291: oleva juoma. Tämän vuoksi onkin outoa, ettei menpiteisiin, jotta keskiolutlakiin tehtäi-
7292: sen anniskelusta tilitetä koulutuspromillevaro- siin kiireellinen lisäys, jonka mukaan
7293: ja samaan tapaan kuin muiden alkoholijuomien keskioluen anniskeluhinnasta osa käytet-
7294: anniskelusta. Tehokkaiden koulutusjärjestelyi- täisiin koulutusmäärärahana kahvila- ja
7295: den ansiosta voitaisiin keskioluen anniskelussa ravintola-alan koulutuksen kehittämisek-
7296: syntyviä virheitä ja haittavaikutuksia huomatta- si alalla jo nyt toimivien koulutusorga-
7297: vasti vähentää, sillä virheet ovat usein johtu- nisaatioiden puitteissa.
7298: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
7299:
7300: Jouni Mykkänen. Alli Vaittinen.
7301: G. Laatio. Veikko Hanhirova.
7302: Juha Vikatmaa. Pekka Vilmi.
7303: Harri Holkeri. M. Jaatinen.
7304:
7305:
7306:
7307:
7308: 152 427/70
7309: 1210
7310:
7311: Vl,89.- Toiv.al. n:o 653.
7312:
7313:
7314:
7315:
7316: Mäkelä ym.: Maksuttoman televisioluvan myöntämisestä pysy-
7317: västi liikuntakyvyttömille henkilöille.
7318:
7319:
7320: E d u s k u n n a 11 e.
7321:
7322: Pysyvästi täysin liikuntakyvyttömät henkilöt lupa. Myöntämisen edellytyksenä on pysyvä
7323: kuuluvat yhteiskuntamme vaikeimmissa olois- täysi liikuntakyvyttömyys. Vuoden 1969 ai-
7324: sa eläviin kansalaisiin. Vuoteeseen tai pyörä- kana on myönnetty mainitunlainen lupa yhteen-
7325: tuoliin sidottuina he ovat täysin toisten avusta sä 393 sota- ja siviili-invalidille. Maksutonta
7326: riippuvaisia jokapäiväisten elämäntoimintojen- television katselulupaa ei sen sijaan ole myön-
7327: kin suhteen. Heidän kosketuksensa muuhun netty. Mikäli vapautus ulotettaisiin myös kat-
7328: maailmaan jää pakostakin hyvin vähäiseksi. selulupaa käsittäväksi, merkitsisi se vuoden
7329: Tällaisille henkilöille televisio merkitsisi koko- 1969 aikana myönnettyjä maksuttornia radio-
7330: naan uudenlaisen maailman avautumista. Myös lupia vertailuna käyttäen valtiolle kaikkiaan
7331: virkistyksen kannalta sillä on ensiarvoinen 23.580 markan tulonmenetystä, jota lisäksi on
7332: merkitys, sillä vaikean invaliditeetin vuoksi ei pidettävä näennäisenä, koska monelle liikunta-
7333: heistä monellakaan ole mahdollisuuksia toi- kyvyttömälle maksuuoman luvan vaihtoehto
7334: mintakykyä edellyttäviin harrastuksiin. merkitsee television katselusta luopumista. Tä-
7335: Hyvin useat liikuntakyvyttömistä ovat vähä- täkin arviota on pidettävä korkeana, sillä lä-
7336: varaisia ja kansaneläkkeen lisäksi vailla muuta heskään kaikilla radion omistavilla liikunta-
7337: tuloa. Vaikka heille avautuisikin esim. lahjoi- kyvyttömillä ei ainakaan toistaiseksi ole mah-
7338: tustietä mahdollisuus televisiovastaanottimen dollisuuksia television käyttöön. Kun vuoden
7339: saantiin, muodostaa katseluluvan korkea hinta 1969 lopussa oli maksullisia television katselu-
7340: kohtuuttoman vuosittaisen rasituksen. Yhteis- lupia kaikkiaan 1 014 523, olisi näennäinen
7341: kunnan edun mukaista ei voi olla, että vuo- tulonmenetyskin kokonaisuuteen nähden vaati-
7342: teeseen sidotuilta vammaisilta evätään korkean matonta luokkaa. Varsinaisia menoja toimen-
7343: katselumaksun kautta mahdollisuus television piteestä ei aiheutuisi yhteiskunnalle.
7344: ohjelmien seuraamiseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7345: Vuodesta 1948 lähtien on liikuntakyvyttö- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7346: mille satainvalideille ja vuodesta 1949 lähtien muksen,
7347: liikuntakyvyttömille siviili-invalideille myön- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
7348: netty kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- menpiteisiin maksuttoman televisiolu-
7349: teriön päätöksen perusteella maksuton radio- van myöntämiseksi pysyvästi täysin lii-
7350: kuntakyvyttömille henkilöille.
7351: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
7352:
7353: Uljas Mäkelä. Salme Katajavuori. Bror Lillqvist.
7354: Valdemar Sandelin. Sulo Hostila. Lyyli Aalto.
7355: Väinö Vilponiemi.
7356: 1211
7357:
7358: Vl,90.- Toiv.al. n:o 654.
7359:
7360:
7361:
7362:
7363: Mäki-Hakola ym.: Määrärahasta Seinäjoen sairaanhoitokoulun
7364: suunnittelutyötä varten.
7365:
7366:
7367: Eduskunnalle.
7368:
7369: Seinäjoen sairaanhoitajakoulu on totmmut Seinäjoen keskussairaalan rakentamisesta on
7370: Seinäjoella vuodesta 1931 lähtien. Koulu on tehty päätös ja tarkoitus on saada määrärahat
7371: ainoa suomenkielinen sairaanhoito-oppilaitos v. 1971 tulo- ja menoarvioon myös tätä var-
7372: Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Sen oppilasmää- ten, olisi välttämättä päästävä myös sairaan-
7373: rä on 160 ja oppilaita otetaan 32 kpl kahdesti hoitajakoulun suunnitteluun ja rakentamiseen.
7374: vuodessa. Ko. laitos muuttuu ensi syksynä si- Seinäjoen kaupunki on tarjonnut tonttia ko.
7375: ten, että siellä alkaa myös mielisairaanhoitaja- tarkoitukseen.
7376: koulutus. Tällöin oppilaita tulee lisää 24 kpl. Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7377: Laitos toimii nykyisin ahtaissa vuokratilois- taen, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7378: sa, tiloissa, jotka on tarkoitettu asuinhuoneis-
7379: toiksi. Tilanne tulee oppilasmäärän kohoamisen että hallitus ottaisi vuoden 1971 tu-
7380: takia huomattavasti vaikeutumaan. Oppilaitok- lo- ja menoarvioesitykseen 50.000
7381: sen luonne edellyttää, että se toimii läheisessä markkaa Seinäjoen sairaanhoitokoulun
7382: yhteydessä keskussairaalan kanssa. Kun nyt suunnittelutyötä varten.
7383: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
7384:
7385: Pentti Mäki-Hakola. Matti Asunmaa. Mauri Seppä.
7386: Eino Uusitalo. Juhani Orrenmaa. Orvokki Kangas.
7387: Viljo Suokas.
7388: i212
7389:
7390: Vl,91.- Toiv.al. n:o 655.
7391:
7392:
7393:
7394:
7395: Mäki-Hakola ym.: Määrärahasta Seinäjoen keskussairaalan suun-
7396: nittelua ja rakennustöiden aloittamista varten.
7397:
7398:
7399: Eduskunnalle.
7400:
7401: Seinäjoen keskussairaalassa tulisi perustamis- Laboratoriotilaa on vain 0,56 m2 , kun vähim-
7402: kirjan mukaan olla 558 sairaansijaa. Nykyisis- mäisvaatimus uusissa sairaaloissa on 3 m2 hoi-
7403: sä sairaalan käytössä olevissa tiloissa on kuiten- topaikkaa kohden.
7404: kin vain 181 virallisesti vahvistettua sairaansi- Kuntainliitto on v. 1969 päättänyt ryhtyä
7405: jaa. Kun yleisesti hyväksytyksi tavoitteeksi on rakentamistoimenpiteisiin. Tonttiasia on kun-
7406: asetettu 8 sairaansijaa tuhatta asukasta kohti nossa. Tarkoitus on rakentaa 348 paikkaa kä-
7407: ollen se keskimäärin nykyisin koko maassa 5,2, sittävä uusi keskussairaala vanhan jäädessä
7408: niin Seinäjoen keskussairaalapiirin alueella luku myös edelleen käyttöön. Alustavien arvioiden
7409: oli vain 2,9. Toisin sanoen tilanne on tällä mukaan kokonaiskustannusarvio olisi n. 61
7410: hetkellä heikoin Seinäjoen keskussairaalapiirin milj. mk, jossa on mukana myös irtaimiston
7411: alueella. osuus. Kunnilta on jo kerätty rakennusrahas-
7412: Tilanne on se, että suurinta osaa niistä sai- toon n. 3,5 milj. mk ja keräys jatkuu. Lisäksi
7413: raista, jotka hakeutuvat ja joiden olisi välttä- Postipankki ja eräät vakuutuslaitokset ovat si-
7414: mättä päästävä sairaalahoitoon, ei voida ottaa toutuneet lainaittamaan n. 14 milj. mk. Rahoi-
7415: edes jonotuslistalle, huolimatta siitä että v. tus olisi muilta osin kunnossa, kun vaan val-
7416: 1968 sairaansijojen keskimääräinen kuormitus tion osuus saadaan järjestykseen.
7417: oli jopa 106,8 % ja potilaiden keskimääräinen Koska tilanne Seinäjoen keskussairaalan ny-
7418: hoitoaika vain 9,3 vuorokautta. Tilanteen joh- kyisissä tiloissa on erittäin vaikea, ehdotamme
7419: dosta joutuvat Seinäjoen keskussairaalapiirin ylläolevaan viitaten eduskunnan hyväksyttäväk-
7420: potilaat hakeutumaan muihin keskussairaaloihin si toivomuksen,
7421: ja Helsingin Diakonissalaitokselle, joissa alueen
7422: asukkaat käyttävät vuosittain n. 30.000 hoito- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tu-
7423: päivää. lo- ja menoarvioesitykseen 8.120.000
7424: Keskussairaalan nykyiset tilat ovat arvoste- markkaa Seinäjoen keskussairaalan
7425: lun alapuolella muutenkin. Mm. leikkausosas- suunnittelua ja rakentamistöiden aloit-
7426: ton pinta-ala on 255 m2, kun niitä ja anestesia- tamista varten.
7427: osastoja uudessa sairaalassa tulisi olla 1500 m2 •
7428: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
7429:
7430: Pentti Mäki-Hakola. Orvokki Kangas.
7431: Viljo Suokas. Juhani Orrenmaa.
7432: Mauri Seppä. Matti Asunmaa.
7433: Aaro Lintilä. Eino Uusitalo.
7434: 1213
7435:
7436: Vl,92.- Tojv.al. n:o 656.
7437:
7438:
7439:
7440:
7441: Männistö ym..: Kuntouttamishoitoa koskevan lain aikaansaami-
7442: sesta.
7443:
7444:
7445: E d u s k u n n a 11 e.
7446:
7447: Kehitys maamme terveydenhuollon kohdalla Sotien mukanaan tuomat tuhansien ihmisten
7448: etenee erilaisin mahdollisuuksin, jos se jaetaan vammautumiset ja sotainvaliidien vaikeudet
7449: ennakolta ehkäiseviin toimenpiteisiin, varsinai- toivat mukanaan sotilasvammalain ja sen sisäl-
7450: seen sairaanhoitoon ja kuntouttamiseen. Vuon- tämän sotainvaliidien kuntouttamisen. Sen an-
7451: na 1963 annettu sairausvakuutuslaki edelleen tamien esimerkkien valossa nähtiin kuntoutta-
7452: kehittyessään ja lääkintähenkilökunnan lisään- misen merkitys yhteiskunnallemme ja ryhdyt-
7453: tyminen antavat maamme väestölle yhä suu- tiin saatuja kokemuksia käyttämään hyväksi
7454: remmat mahdollisuudet päästä ennakolta eh- myös siviili-invaliidien huollossa. Vuonna 1946
7455: käisemään uhkaavat sairaustilat. Vuonna 1952 säädettiin vieläkin voimassa oleva invaliidi-
7456: annettu mielisairaslaki mielisairaanhuoltopiirei- huoltolaki lääkintä-, koulutus- ja työhuoltoi-
7457: neen sekä vuonna 1956 annettu sairaalalaki neen.
7458: keskussairaalapiireineen antavat kansalaisillem- Invaliidihuoltolain sovelletusala on kuiten-
7459: me mahdollisuudet päästä tarkoituksenmukai- kin suppea, koska invaliidihuoltoa sen mukaan
7460: seen ja riittävän pätevään sairaalahoitoon. annetaan vain invaliidille, jonka työ- ja toi-
7461: Vuonna 1946 annettu invaliidihuoltolaki sen- mintakyky jonkin elimen puuttumisen tai toi-
7462: sijaan ei rajoittuneisuutensa vuoksi ole pysy- mintavajavuuden vuoksi on pysyvästi siinä
7463: nyt tässä kehityksen vauhdissa mukana. Koska määrin puutteellinen, että hänellä on siitä olen-
7464: sairaiden ihmisten kuntouttaminen tekee heistä naista haittaa iokapäiväisessä elämässään tai
7465: elämisenhaluisia ja hyödyllisiä yhteiskuntamme toimeentulonsa hankkimisessa. Milloin edel-
7466: jäseniä, pitäisi tämänkin terveydenhuollon lämainittu haitta aiheutuu jatkuvasta sairaudes-
7467: lohkon kehittymiselle suoda lakisääteiset mah- ta, annetaan invaliidihuoltoa ainoastaan niiden
7468: dollisuudet. sairauksien perusteella kuin valtioneuvosto mää-
7469: Sitä merkitystä, mikä sairaiden ja vammau- rää.
7470: tuneiden ihmisten kuntoutumisella yhteiskun- Invaliidihuoltoa ei myönnetä invaliidille, jol-
7471: nan ja asianomaisen itsensä kannalta on, arvos- le sitä henkisten tai ruumiillisten edellytysten
7472: tetaan liian vähän. Vaikka ne hyvää tahtovat puuttuessa todennäköisesti ei voida tulokselli-
7473: ihmiset, jotka jo vuonna 1846 perustivat sesti antaa. Henkinen vajavuustila ei siis ai-
7474: maamme ensimmäisen kuurojen koulun, vuon- heuta invaliidihuoltoon oikeuttavaa invalidi-
7475: na 1865 ensimmäisen sokeain koulun ja vuon- teettia. Ainoastaan ruumiillinen vajavuus
7476: na 1890 ensimmäisen taajavammaisten koulun, sitä on.
7477: tajusivatkin tämän toiminnan merkityksen, ku- Haitan pysyvyyden vaatimus sulkee lain pii-
7478: lui kymmeniä vuosia, ennenkuin lainsäädäntö ristä pois ne henkilöt, jotka kehittyvän sairau-
7479: seurasi perästä. Tarvittiin esimerkkejä siitä, tensa aikana voisivat jo ennakolta kuntoutua
7480: mitä työ- ja toimintahoito sairaille ihmisille uuteen ammattiin valtion tuen varassa kuurout-
7481: merkitsee. Lääkintähenkilökunta sen kyllä ta- ta, sokeutta tai muuta tulevaa vammaa ajatel-
7482: jusi, sillä työhoito tunnetaan mielisairaiden len. Kokonaan invaliidihuoltolain ulkopuolelle
7483: hoitotoimenpiteenä jo 1800-luvun loppupuolel- jäävät mielisairaat, vajaamieliset ja pitkäaikai-
7484: ta, lasten askartelutoiminta vuodesta 1909 al- sesti sairaat henkilöt. Jo inhimillisyyssyistä
7485: kaen ja tuberkuloosiparantoloissa on työhuol- pitäisi myös heidät ottaa uuden lain purnn,
7486: toa sovellettu 1920-luvulta lukien. koska nykyinen lääketieteemme taso pystyy
7487: 1214 Vl,92.- Kuntouttamishoito.
7488:
7489:
7490: kuntouttamaan henkisesti ja ruumiillisesti sai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7491: r.aista ihmisistä valtaosan normaaliin yhteiskun- menpiteisiin sellaisen lain aikaansaami-
7492: taelämään. seksi, millä sekä henkisesti että ruu-
7493: Edelläolevaan viitaten ehdotamme eduskun- miillisesti sairaat kansalaisemme saisivat
7494: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, asianmukaista kuntouttamishoitoa.
7495: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
7496:
7497: Lauha Männistö. Veikko Salmi.
7498: Irma Rosnell. Pekka Salla.
7499: V. J. Rytkönen. Niilo Koskenniemi.
7500: Helvi Niskanen. Siiri Lehmonen.
7501: 1215
7502:
7503: Vl,93.- Toiv.al. n:o 657.
7504:
7505:
7506:
7507:
7508: Männistö ym.: Esityksen antamisesta laiksi sairaalatoimen val-
7509: tionavuista.
7510:
7511:
7512: E d u s k u n n a 11 e.
7513:
7514: Vuonna 1956 hyväksytty sairaalalaki sai ai- Eräänä uUitena piirteenä on myös tullut nä-
7515: kaan voimakkaan sysäyksen maamme sairaaloi- kyviin lääkärien itsensä perustamat poliklinikat.
7516: den rakentamisessa ja niiden hoitotason kohot- Kun lääkärintarkastuksista, tutkimuksista ja
7517: tamisessa. Sen mukaan muodostetut keskussai- lääkkeistä maksetaan hoidettavalle sairausva-
7518: raalapiirit ovat rakentaneet tai ovat parhaillaan kuutuslain mukaiset korvaukset, tulee tämän-
7519: rakentamassa keskussairaaloita, jotka korkean kaltainen yksi:tyisyritteliäisyys vastaisuudessa li-
7520: ammattitason ja nY'kyaikaisten välineiden avulla sääntymään nopeasti. Hoidon saaminen sairaalle
7521: voivat kiitettävästi palvella kansalaisiamme vai- ihmiselle on hyvä asia, mutta sairaanhoitopal-
7522: keitten sairauksien eteen tullessa. Sen sijaan velukset olisi järjestettävä nyky-Suomessa yh-
7523: lain :tarkoittamat alue- ja paikallissairaalat, jot- teiskunnan toimesta.
7524: ka uuteen järjestelmään kuuluisivat niin sanot- Sairaalain eräänä tarkoituksena on ollut se,
7525: tujen lieveropien sairauksien hoitopaikkoina että keskus-, alue- ja paikallissairaalaverkoston
7526: näytttävät jäävän rakell!tamatta. Epäonnistuneet ja niihin liitltyvien poliklinikkojen avulla yhteis-
7527: valtionavun määräykset estävät uusien paikallis- kunta antaa mahdollisuuden kansalaisillemme
7528: sairaaloiden rakentamista, koska kunnille tulee saada heidän tarvitsemansa sairaanhoitopalve-
7529: edullisemmaksi varata paikkoja keskussairaa- lukset yhteiskunnan •toimesta. Jotta tämä tar-
7530: loista. Näin menetellen keskussairaaloiden tilat koitus saavutettaisiin, olisi niin sairaaloiden
7531: tulevat ylikuormitetuiksi ja korkean ammatti- kuin poliklinikoiden toiminta :tehtävä saman-
7532: tason lääkärit joutuvat hoitamaan sellaisiakin arvoiseksi valtionapuihin nähden. Siitä syystä
7533: sairauksia, jotka voitaisiin yhtä hyvin parantaa olisi sairaalalakia muutettava siten, että kaikki
7534: alue- ja paikallissairaaloissa. Tämä ei ole ollut maamme keskus-, alue- ja paikallissairaalat sai-
7535: lainsäätäjän tarkoitus. sivat yhtä suuren valtionavun niin sairaaloiden
7536: Vielä kummallisemmaksi ovat menneet val- kuin poliklinikoidenkin osalta. Vielä parempi
7537: tionapujen määräykset poliklinikkahoidon osal- tietysti olisi, jos valtiovallan toimesta otettai-
7538: ta. Keskussairaaloita avustetaan valtion toi- siin tämän yleisvaltakunnallisen tehtävän kus-
7539: mesta 50 % poliklinikan menoista, mutta pai- tannukset kokonaan valtion kannettavaksi.
7540: kallissairaaloille ei poliklinikan menoihin val- Edellä olevaan virtaten ehdotamme eduskun-
7541: tionapua myönnetä ollenkaan. Siitä syystä eräät nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7542: kaupungit rajoittavat omissa sairaaloissaan poti-
7543: klinikkahoidon vain oman sairaalan tarpeita että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
7544: palvelemaan. Sitä tietä työnnetään osa palve- kunnalle esityksen sairaalatoimen val-
7545: luksista edelleen keskussairaaloiden jo nyt yli- tionapujen säätämisestä nykyzstä oikeu-
7546: kuormitetuille poliklinikoille. denmukaisemmiksi.
7547: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
7548:
7549: Lauha Männistö. Helvi Niskanen. Niilo Koskenniemi.
7550: Kaisu Weckman. Veikko Salmi. Siiri Lehmonen.
7551: V. J. Rytkönen. Pekka Salla. Terho Pursiainen.
7552: 1216
7553:
7554: V1,94.- Toiv.al. n:o 658.
7555:
7556:
7557:
7558:
7559: E. Niemelä ym..: Kuluttaja- ja tuottajahintarekisterin aikaansaa-
7560: misesta tilastolliseen päätoimistoon.
7561:
7562:
7563: E d u s k u n n a 11 e.
7564:
7565: Maassamme on jo kauan käyty keskustelua tää esimerkiksi tilastollisessa päätoimistossa.
7566: maataloustuotteiden hintatasosta ja siitä on ol- Tällä tavoin ostavalla yleisöllä olisi säännölli-
7567: lut vallalla monenlaisia käs1tyksiä, jotka ovat sin väliajoin käytettävissään luotettavat tiedot
7568: olleet omiaan luomaan tarpeettomia vastakoh- hintakehit~ksestä j,a se tietäisi samalla, kuinka
7569: taisuUiksia eri väestöryhmien välille. Syynä näi- suuri osa sen maksamasta hinnasta eri tuottei-
7570: hin erilaatuisiin käsityksiin on paljolta ollut se, den osalta jää tuottajan hyväksi ja kuinka suuri
7571: ettei yleisölle ole ollut sen mielestä puolueet- osa siitä menee kaupan eri portaille.
7572: toman organisaation kautJta saatavissa luotetta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7573: via tietoja tuottaja- j·a kuluttaj-ahintojen kehi- nioittavasti eduskunnan hyväksytltäväksi toivo-
7574: tyksestä sekä niiden välises!tä erosta. muksen,
7575: Parhaiten tällaisten tietojen seuraaminen kä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7576: visi päinsä valitiovallan toimesta, jolloin voitai- tilastollisessa päätoimistossa pidettävän
7577: siin säännöllisesti seurata hintojen kehittymistä ostavalle yleisölle tarkoitetun kuluttaja-
7578: sekä tuottaja- että kuluttajahintojen osalta eri- ja tuottajahintarekisterin aikaansaami-
7579: tyisen hintarekisterin avulla, jota voitaisiin pi- seksi.
7580: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
7581:
7582: Esu Niemelä. Pentti Poutanen. Heimo Linna.
7583: Paavo Niinikoski. Reino Karpola. Esko Pekonen.
7584: Katri-Helena Eskelinen.
7585: 1217
7586:
7587: Vl,95.- Toiv.al. n:o 659.
7588:
7589:
7590:
7591:
7592: Orrenmaa: Kiertomy'jmäliikauppaa koskevien säännösten muut-
7593: tamisest~t.
7594:
7595:
7596:
7597: Ed u s kun n a 11 e.
7598:
7599: Nykyinen kiettomyymälä.kauppalaki antaa sa tukkulii:kkeiden ja osuustoimintakauppojen
7600: kiertomyymäläkaup~a hatjoittavalle kauppiaal- hallussa. Nydcyinen kiertomyymäläkauppalaki
7601: le oikeuden suorittaa myyntiä 500 metrin etäi- antaa siten pienelle vähemmistölle mahdolli-
7602: syydellä saman alan kiinteästä myymälästä. Tä- suuden vaikeuttaa ratikaisevasti yksityisten vä-
7603: mä on aiheuttanut viime vuosina useiden kiin- hittäiskauppiaiden elinkeinon harjoittamista.
7604: teiden myymälöiden joutumisen ylivoitnaisiin Sekä kiinteän vähilttäiskaupan harjoittajien
7605: vaikeuksiin niiden myynnin vähennyttyä 30- että pitemmällä tähtäimellä myös kuluttajien
7606: 50 %. Tästä on ollut seurauksena myymälöi- edun mukaista olisi muuttaa lakia siten, että
7607: den Lakkauttaminen ja huomattavien taloudel- laissa mainittu välimatka muutettaisiin 5 kilo-
7608: listen tappioiden aiheutuminen yksityisille vä- metriksi.
7609: hittäiskauppiaille. Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
7610: Tarkasteltaessa asiaa kuluttajan kannalta ei nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi :toi-
7611: kehitystä voida pitää suotuisana. Kiinteiden vomuksen,
7612: myymälöiden pystyessä tyydyttämään kulutJta-
7613: jien tarpeet 95-98 % saakka, on vastaava %- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7614: luku ns. myymäläautojen kohdalla vain n. 50 voimassa olevan liikkuvasta kaupasta
7615: %. Varsinkin harvaan asu tulla maaseudulla annetun lain muuttamiseksi siten, että
7616: menkitsee kiinteän myymälän toiminnan loppu- kiertomyymäläkauppaa harioittava kaup-
7617: minen ·asukkaille jokapäiväisten kulutushyödyk- pias saisi oikeuden suorittatJ myyntiä
7618: keiden hanlkinnan tuntuvaa vaikeutumista, mitä pienemmällä kuin 5 km:n etäisyydellä
7619: tehostettukaan kiertomyymäläikauppa ei pysty kiinteästä saman alan myymälästä vain,
7620: eliminoimaan. jos viimeksimainitun kaupan harjoittaja
7621: Kientomyymäläkauppaa harjoittaa koko ka1.1!p- antaa siihen su<Jstumuksensa.
7622: piaskunnasta vain n. 2 %. Kauppa on pääasias-
7623: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
7624:
7625: Juhani Orrenmaa.
7626:
7627:
7628:
7629:
7630: 153 427/70
7631: 1218
7632:
7633: Vl,96.- Toiv.al. n:o 660.
7634:
7635:
7636:
7637:
7638: Paananen ym.: Lakisääteisen. hammashoidon iärjestämisestä op-
7639: pivelvollisuudesta vapautetuille kehitysvammaisille.
7640:
7641:
7642: E d u s kun n a 11 e.
7643:
7644: Lailla kansakoulujen hammaslääkärintoimesta Suurimmassa osassa kunnista asia on edelleen
7645: ( 297/56) on järjestetty kuntien velvollisuus järjestämättä, ja niin kehitysvammaiset eivät
7646: huolehtia alueellaan olevien kansakoulujen op- saa puheena olevia palveluja yhtäläisin perus-
7647: pilaiden hampaiden tarkastuksesta ja niiden tein kaikkialla.
7648: kunnossapitämiseksi tarpeellisesta hammaslää- Kyseessä on verraten suppea lasten ja nuor-
7649: kärinhoidosta. Oppivelvollisuudesta vapautettu- ten ryhmä, joten kustannusten kannalta asian
7650: jen kehitysvammaisten lasten osalta suunnitel- järjestäminen lakisääteisesti ei toki olisi ylivoi-
7651: mallinen ja maksuton hampaiden tarkastus ja maista.
7652: hoito on sen sijaan yhteiskunnan puolesta jär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7653: jestämättä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7654: Kehitysvammaisten saattamista yhteiskun- muksen,
7655: nan järjestämän hammashoidon osalta tasaver-
7656: taiseen asemaan muiden lasten kanssa on pi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7657: dettävä kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen menpiteisiin lakisääteisen hammashoi-
7658: vaatimana. Useat maamme kunnat ovatkin jo don järjestämiseksi kouluhammashoidon
7659: vapaaehtoisesti järjestäneet kyseisen hoidon laajuudessa ja sen mukaisin valtionapu-
7660: kouluhammashoidon laajuudessa, mutta ne perustein oppivelvollisuudesta vapaute-
7661: eivät saa tältä osin valtionapua, niin kuin ne tuille kehitysvammaisille.
7662: saavat kansakoululaisten hammashoidon osalta.
7663: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7664:
7665: Ilmo Paananen. Osmo Kaipainen. Meeri Kalavainen.
7666: 1219
7667:
7668: Vl,97.- Toiv.al. n:o 661.
7669:
7670:
7671:
7672:
7673: Paasivuori ym.: Esityksen antamisesta laiksi apuhoitajakoulu-
7674: tuksesta.
7675:
7676:
7677: E d u s k u n n a 11 e.
7678:
7679: Apuhoitajakoulutuksesta, joka aloitettiin Mitä nimenomaan kertaus- ja täydennyskou-
7680: maassamme 1948, on saatu erittäin myönteisiä lutukseen tulee, todettakoon, että se on ollut
7681: kokemuksia. Koulutus kesti aluksi 8 kuukautta, yksinomaan Suomen Apuhoitajayhdistys r.y:n
7682: mutta se pidennettiin myöhemmin yhdeksi vuo- tehtävänä ilman että lääkintäviranomaisten ta-
7683: deksi. Nykyisin apuhoitajia valmistuu vuosit- holla olisi siihen ollenkaan puututtu. Erikois-
7684: tain noin 1 000 kokonaismäärän ollessa n. 9 000. koulutusta taas pitäisi antaa sitä haluaville
7685: Vaikka ammattikunta muodostaa nykyisin toi- mahdollisimman suuren työtehon aikaansaami-
7686: seksi suurimman työntekijäryhmän sairaalois- seksi.
7687: samme, niin valitettavasti ei vielä ole saatu ai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7688: kaan lakisääteistä apuhoitajakoulutusta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7689: Kun parhaillaan harkitaan ja kokeillaan ly-
7690: hennettyyn työaikaan siirtymistä, lienee to- että hallitus antaisi kiireellisesti apu-
7691: dettu, että apuhoitajakunta muodostaa erään hoitajakoulutusta koskevan lakiesityk-
7692: tärkeimmistä työntekijäryhmistä sairaalalaitok- sen, jossa olisi määritelty koulutus- ja
7693: semme piirissä. Sen vuoksi laki apuhoitajakou- pätevyysvaatimukset, lisäkoulutuksen,
7694: lutuksesta on ensi tilassa aikaan saatava. Sitä kertaus- ja täydennyskoulutuksen sekä
7695: varten on vielä harkittava apuhoitajakunnan erikoiskoulutuksen tarve ja samalla sel-
7696: pätevyyden lisäämistä, opetusohjelmien tarkis- vitetty mahdollisuudet valmistua sai-
7697: tamista, lisä- ja täydennyskoulutuksen järjestä- raanhoilajiksi ja kätilöiksi jatko-opinto--
7698: mistä sekä jatko-opintojen turvaamista. Viime jen suorittamisen kautta.
7699: mainittu seikka on välttämättä otettava huo-
7700: mioon apuhoitajien koulutusta kehitettäessä.
7701: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7702:
7703: Tyyne Paasivuori. Lyyli Aalto. Sylvi Siltanen.
7704: Bror Lillqvist. Tellervo Koivisto. Edit Terästö.
7705: 1220
7706:
7707: Vl,98.- Toiv.al. n:o 662.
7708:
7709:
7710:
7711:
7712: Paasivuori ym.: Pitkiirlikaisesti sairaiden hoitopaikkatarpeen sel-
7713: vittämisestä.
7714:
7715:
7716: E d u s k u n n a ll e.
7717:
7718: Lääketieteen ja sairaanhoidon kehityksen koituksenmukaisella tavalla. Lähes kymmenen
7719: sekä elintason nousun johdosta on vanhem- vuotta tämän jälkeen Lääkintöhallitus päätti
7720: pien ikäluokkien osuus väestörakenteessa jat- juhlaistunnossaan 24/11 1961 "että pit-
7721: kuvasti kasvanut. Tämä kehitys tulee yhä jat- käaikaista hoitoa kaipaavat hoidettaisiin yleis-
7722: kumaan. Väestöennusteiden mukaan on 65 sairaalalaitoksen yhteydessä ja että kysymyk-
7723: vuotta täyttäneiden lukumäärän arvioitu 70- sessä olevaan tarkoitukseen tarvittavat sairaan-
7724: luvulla nousevan yli 10 prosentiksi koko sijat varattaisiin pääasiassa paikallissairaalois-
7725: väestöstä. On selvää, että tämä kehitys aiheut- ta." Jälleen on kulunut monta vuotta, mutta
7726: taa myöskin pitkäaikaisesti sairaiden vanhus- mihinkään toimenpiteisiin ei vieläkään ole ryh-
7727: ten lukumäärässä huomattavaa kasvua. Osa dytty. Jos eivät lääkintöviranomaiset pysty
7728: heistä tietenkin voidaan hoitaa kotihoidossa, asiaa hoitamaan olisi se hoidettava sosiaalivi-
7729: mutta suuri osa pitkäaikaisista sairaista tar- ranomaisten toimesta selvittämiillä, mitkä van-
7730: vitsee ainakin finaalihoitona sairaaloiden huuden sairauksia ja muita pitkäai•kaista sai-
7731: taikka kunnallisten vanhainkotien sairasosas- raalamaista hoitoa tarvitsevia varten varuste-
7732: tojen apua. Laki kunnallisista yleissairaaloista tut kunnallisten hoitolaitosten sairasosastot on
7733: ei velvoita sairaaloita pitkäaikaisesti sairaita luettava niiden sairasosastojen piiriin, jotka teh-
7734: hoitamaan, jolloin on pakko turvautua van- tävänsä asianmukaista suorittamista varten on
7735: bainkotien sairasosastoihin. Niiden tilat eivät saatettava valtionavusta osallisiksi. Edelleen
7736: kuitenkaan riitä tarvetta tyydyttämään. Sitä- olisi pitkäaikaisesti sairaiden hoidon järjestä-
7737: paitsi vanhainkotien sairasosastot eivät saa mistä koskevat velvoittavat säännökset saatava
7738: valtionapua. Tilanne pitkäaikaisesti sairaiden •lakiin kunnallisista yleissairaaloista, samoin olisi
7739: kohdalla on nyt jo erittäin kriitillinen ja ke- tarkistettava mainitun lain säännöksiä siltä osin
7740: hityksen mukana se käy yhä kriitillisemmäksi, kuin ne koskevat niiden sairaalapaikkojen mää-
7741: ellei asian hoitamiseksi ryhdytä tarvittaviin riä, joita kunnat ovat velvollisia hankkimaan.
7742: toimenpiteisiin. Asiaan on kyllä jo kiinnitetty Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
7743: virallisten elintenkin huomiota. Jo 1952 ase- nioittaen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7744: tettu vanhustenhuo.ltokomitea esitti asiuntufi- muksen,
7745: djaelimen asettamista tutkimaan pitkäaikaisesti että hallitus asettaisi asiantuntijaeli-
7746: sairaiden vanhusten sekä eräiden muiden akuut- men selvittämään pitkäaikaisesti sai-
7747: tivaiheen sivuuttaneiden pitkäaikaisesti sairai- raiden vanhusten ja akuuttivaiheen si-
7748: den hoidon järjestämistä. Sosiaalihuollon kes- vuuttaneiden muiden pitkäaikaisesti
7749: kusliitto niinikään on pyytänyt lääkintöhalli- sairaiden hoitopaikkatarpeen ja tämän
7750: tusta ryhtymään toimenpiteisiin perusteellisen tarpeen edellyttämät sairaala- ja so-
7751: selvityksen hankkimiseksi po. asiasta ja selvi- siaaliviianomaisten velvoitteet sekä an·
7752: tyksen perusteella antamaan ehdotuksen pitkä- taisi tarvittavat ehdotukset lainmuutok-
7753: aikaisesti sairaiden hoidon järjestämisestä tar- siksi.
7754: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7755:
7756: Tyyne Paasivuori. Bror Lillqvist. Sylvi Siltanen.
7757: Kaisa Raatikainen. Lyyli Aalto. Edit Terästö.
7758: Tellervo Koivisto.
7759: 1221
7760:
7761: Vl,99.- Toiv.al. n:o 66.3.
7762:
7763:
7764:
7765:
7766: Pueivuori ysn~: Esikouluikäisten saattamisesta ilmaisen hammas-
7767: boH/on p#fiin.
7768:
7769:
7770: E d u s k u n n a 11 e.
7771:
7772: Kansakoululaisten hammashoitoon on maas- män vuoksi hammastarkastukset ja hammas-
7773: samme kiinnitetty kiitettävää huomiota. Jo yli hoito olisi ulotettava jo kaikkiin 6-vuotiai-
7774: 50 vuotta sitten kunnat perustivat ensimmäiset siin. Tässä iässä lapsi saa ensimmäiset py-
7775: hammashoitolansa. Valtiovallan taholla on saatu syvät hampaansa, joiden :terveydestä olisi pi-
7776: aikaan vuonna 1957 voimaan tullut Jaki, joka dettävä ruusta lähtien hyvää huolta. Se
7777: velvoittaa kunnat vuoteen 1967 mennessä jär- muodostuisi tärkeäksi tekijäksi koko kansan-
7778: jestämään kansakoululaisilleen mahdollisuuden terveystyönkin kannalta katsoen. Asian hoi-
7779: saada ilmaista hammashoitoa. Useimmat kunnat taminen ei varmaan muodostuisi taloudelli-
7780: ovat ulottaneet maksuttoman hampaiden tar- sestikaan ylivoimaiseksi, koska 6-vuotiaiden,
7781: kastuksen ja hoidon koskemaan muitakin oppi- eli esikouluikäisten hammastarkastukset ja
7782: velvollisuusikäisiä. Lisäksi lastentarhojen alle -hoito voitaisiin suorittaa kansakoululaisille
7783: oppivelvollisuusikäisetkin on saatettu ainakin varatuissa hammashoitotiloissa käyttämällä
7784: eräissä kaupungeissa maksuttoman hammas- jo olemassa olevaa henkilökuntaa ja teknil-
7785: hoidon piiriin. listä hammashoitovälineistöä. On myös otet-
7786: · Siitä huolimatta, että lasten hammastar- tava huomioon, että riittävän ajoissa aloi-
7787: kastukseen ja -hoitoon on edellä kerrotulla tettu hammashoito vähentäisi huomattavasti
7788: tavalla kiinnitetty huomiota, on kuitenkin hoidontarvetta varttuneempien oppivelvolli-
7789: mm. hammasmätä suuresti lisääntynyt. Tämä suusikäisten · keskuudessa, jolloin se merkit-
7790: onkin kai,kkein levinneimpiä sairauksia las- sisi myös taloudellista säästöä. Eräät kunnat
7791: ten hampaistossa tuhoten esim. hammaskiil- ovat jo käytännössä toteuttaneet esikoulu-
7792: teen ja hammasluun. Ellei viottuneita ham- ikäisten 6-vl.Iotiaiden hammastarkastusta ja
7793: paita ajoissa korjata, saattaa mätä levitä -hoitoa ja olleet myös tyytyväisiä kokeilun
7794: yhä syvemmälle ja lopuksi ns. hammasyti- antamiin tuloksiin.
7795: meen ja sitä kautta verenkiertoon, jolloin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
7796: se aiheuttaa häiriöitä myöskin yleisvoinnissa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7797: Kun on tutkittu kansakoulujen ensimmäis- vomuksen,
7798: ten luokkien oppilaita, on sadan lapsen jou-
7799: kosta saattanut löytyä yksi ainoa, jolla on että hallitus tutkituttaisi 6-vuotilli-
7800: täysin terveet hampaat. Monien 7-vuotiaiden den esikouluikäisten hammashoidon
7801: uudetkin hampaat ovat jo niin pitkälle pi- tarpeen ja merkityksen sekä antaisi esi-
7802: laantuneita, ettei niitä enää voi edes kor- tyksen heidän saattamisestaan ilmaisen
7803: jata, vaan ne on kokonaan poistettava. Tä- hammashoidon piiriin.
7804: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7805:
7806: Tyyne Paasivuori. Bror Lillqvist. Sylvi Siltanen.
7807: Kaisa Raatikainen. Lyyli Aalto. Edit Terästö.
7808: Tellervo Koivisto.
7809: 1222
7810:
7811: VI,lOO.- Toiv.al. n:o 664.
7812:
7813:
7814:
7815:
7816: Paasivuori ym..: Tupakkatuotteiden ia päihtymystä aiheuttavien
7817: lääkeaineiden mainostuksen kieltämisestä.
7818:
7819:
7820: E d u s k u n n a 11 e.
7821:
7822: Savukkeiden myynti on v:sta 1955 lähtien maan puoUksi vapaaehtoisin sopimuksin ja näi-
7823: kasvanut likimain kolmanneksella, vaikka juuri den alojen mainonnan· valvontakuntia asetta-
7824: samanaikaisesti lääketiede on selvittänyt savuk- malla. Täten on saatu mm. aikaan sopimus TV:n
7825: keenpoltosta aiheutuvien terveyshaittojen vaka- tupakkamainonnan lopettamisesta vuoden 1970
7826: vuuden. Kulutuksen lisääntyminen on huomat- loppuun mennessä.
7827: tavalta osalta kiihtyneen mainonnan syytä. Niin savukkeiden polttamisen kuin huumaus-
7828: Joukkotiedotusvälineet kertovat kiehtovin ku- .tarkoituksiin tapahtuvan lääkeaineiden väärin-
7829: vin ja sanoin siitä, miten tietyn savukemerkin käytön torjuminen on kuitenkin yhteiskunnan
7830: polttaminen on muka oikotie miehuuteen j.a kannalta niin tärkeä tavoite, että olisi säädet-
7831: menestykseen. Nykyaikaisen mainospsykologian tävä sekä tupakan että huumausta aiheuttavien
7832: kehittämien suggeroivien esitystapojen kriitti- lääkeaineiden mainonnan täydellinen kielto.
7833: seen arviointiin ja torjumiseen ei varsinkaan Ns. sosialistisissa maissa yhteiskunnan kannalta
7834: nuori ihminen pysty. Kansanterveydestä vas- vahingollisia tuotteita ei saa vieläkään mainos-
7835: tuussa olevilla viranomaisilla ja sen hyväksi taa, vaikka yleisten kulutustavaroiden markki-
7836: työskentelevillä vapaaehtoisilla järjestöillä ei nointia on jo alettu tällä tavoin edistää. Länsi-
7837: taasen ole taloudellisia mahdollisuuksia tehok- maista on ainakin Italiassa jo useita vuosia val-
7838: kaaseen vastapropagandaan. linnut tupakkatuotteiden täydellinen mainos-
7839: Huumausainevaaran laajimpana ilmiönä maas- kielto ja monissa muissa maissa on tätä mainon-
7840: samme on tiettyjen lääkeaineiden väärinkäyttö. taa rajoittavia määräyksiä tiukennettu.
7841: Varsinkin särkylääkkeitä ja uni- ym. rauhoittavia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7842: lääkkeitä ( barbituraatteja) käytetään laajalti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7843: tarpeettomasti minkä seurauksena osa näin me-
7844: nettelevistä joutuu niistä täyteen riippuvuuteen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7845: Tähän lääkkeiden epäterveeseen käyttöön on menpiteisiin tupakkatuotteiden ;a päih-
7846: melkoisesti vaikuttanut voimakas lääkemai- tymystä aiheuttavien lääkeaineiden mai-
7847: nonta. nostuksen kieltämiseksi lailla.
7848: Tupakan ja [ääkeaineiden mainonta on jo tä-
7849: hän mennessä jossakin määrin pyritty rajoitta-
7850: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7851:
7852: Tyyne Paasivuori. Lyyli Aalto.
7853: Sakari Knuuttila. Tellervo Koivisto.
7854: Kaisa Raatikainen. Sylvi Siltanen.
7855: Bror Lillqvist. Edit Terästö.
7856: 1223
7857:
7858: Vl,lOl.- Toiv.al. n:o 665.
7859:
7860:
7861:
7862:
7863: Paasivuori ym.: Päihdyttävien aineiden naispuolisten väärinkäyt-
7864: tä;ien hoitotarpeen selvittämisestä.
7865:
7866:
7867: E d u s k u n n a 11 e.
7868:
7869: Alkoholistien huoltolaitoksissa, jotka ovat sissä sairaaloissa hoidetuista alkoholisteista huo-
7870: joko valtion, kuntainliittojen, kuntien tai järjes- mattavasti suurempi osa on naisia. Näyttää siltä,
7871: töjen omistamia, oli vuoden 1966 lopussa yh- että naisalkoholistien hoitopaikat eivät määräl-
7872: teensä 458 hoitopaikkaa, näistä naisten pa&koja ~tään ole riittäviä eivätkä naisalkoholistit myös-
7873: 27, joista vain 7 vapaaehtoisille soveltuvia. kään osaa hakeutua niihin.
7874: Tämä paikkaluku ei riitä tyydyttämään tar- Elintason noustessa naispuolisten alkoholis-
7875: vetta, vaan vapaaehtoisesti hoitoon pyrkivät tien lukumäärä lisääntyy. Näin on käynyt mm.
7876: joutuvat odottamaan laitospaikkaa kuukausimää- Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Meilläkin on to-
7877: riä. Vaikka lääninhallituksen päätöksellä hoi- dettu, että a1koholismiin :liittyvä lääkkeiden
7878: toon määrätyille voidaan yleensä osoittaa paikka väärinkäyttö on yleistymässä naisten keskuu-
7879: varsin pian, vie päätöksen odottaminen oman dessa. Ilmeistä on, että laitospaikkojen tarve tu-
7880: aikansa. Vapaaehtoisesti alkoholistihuoltolaan lee lisääntymään.
7881: tai sosiaalisairaalaan pyrkineen hoito on helpom- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7882: paa ja tuloksellisempaa kuin pakolla laitokseen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
7883: määrätyn.
7884: Sekä kunnissa huollettujen naisalkoholistien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7885: määrä että heidän hoitopaikkojensa määrä ovat menpiteisiin päihdyttävien aineiden
7886: 3-5 prosenttia vastaavista kokonaismääristä. naispuolisten väärinkäyttä;ien hoitotar-
7887: Eräiden tutkimustulosten mukaan naisalkoho- peen selvittämiseksi ja antaisi selvityk-
7888: listien osuus kaikista alkoholisteista on Suo- sen perusteella tarvittavat esitykset hoi-
7889: messa noin 15 prosenttia. Yleisissä ja yksityi- don järjestämisestä.
7890: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7891:
7892: Tyyne Paasivuori. Sylvi Siltanen. Sakari Knuuttila.
7893: Bror Lillqvist. Tellervo Koivisto. Kaisa Raatikainen.
7894: Lyyli Aalto.
7895: 1224
7896:
7897: Vl,102.- Toiv.al. n:o 666.
7898:
7899:
7900:
7901:
7902: Pekkarinen ym.: Smtl#latoimen käyttökustannusten porrastami-
7903: sesta .ktlntim kantolt,kyluokituksen mukaisesti.
7904:
7905:
7906: E d u s k u n n a 11 e.
7907: Sairaalatoimen kehityttyä erityisesti sairaala- tämisperustetta olisi sovellettava keskus-, alue-
7908: lain aikana varsin monipuoliseksi ja myös alueel- ja paikallissairaalain sekä myös tuberkuloosipa·
7909: lisesti eri puolille maatamme, on muodostunut ·rantoloiden ja mielisairaaloiden kohdalla. Tälli
7910: ongelmaksi sairaalakustannusten valtionavustus- hetkellä tilanne on jo ajautunut monen kunnan
7911: ten porrastammen nykyistä tehokkaammin. Voi- kohdalla sellaiseen pisteeseen, että sairaalakus-
7912: massa olevat säännökset eivät ota riittävässä tannukset kokonaisuutena voivat niellä jopa
7913: määrässä huomioon eri olosuhteissa toimivia puolet veroäyrin hinnasta, useilla noin kolman-
7914: kuntia ja yhteisen sairaalan ollessa kysymyk- neksen.
7915: sessä ei myöskään tätä kuntaryhmää. Sairaalatoi- EdeH.ä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7916: men valtion ja kuntien keskeisessä valtionaws- tavasti eduskunnan hyväks~ttäväksi toivomuk-
7917: 'tusten myöntämisessä olisikin siirryttävä käyt- sen,
7918: tämään druntien kantokykyluokitusta. Tämä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
7919: ainoa oikea ja tiiliä hetkellä myös käyttökelpoi- menpiteisiin sairaalatoimen käyttökus-
7920: nen keino saada tasoittumaan niitä suuria eroja, tannusten valtionavustusten porrastami-
7921: mitä sairaalakustannukset yleensä kaikille ·kun- seksi kuntien kantokykyluokituksen mN-
7922: nille merkitsevät. Tätä valtionavustusten myön- kaisesti.
7923: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
7924:
7925: Pentti Pekkarinen. Matti Ruokola. Taisto Tähkämaa.
7926: Veikko Hanhirova. Juuso Häikiö. Tahvo Rönkkö.
7927: Erkki Haukipuro. Aslak Aas. Katri-Helena Eskelinen.
7928: Esko Härkönen. Paavo Niinikoski. Eino Lottanen.
7929: t225
7930:
7931: Vl,103.- Toiv.al. n:o 667.
7932:
7933:
7934:
7935:
7936: Pekkaåtlen J81.: Ilmilisen terPfyden- ja sairaanhoidon antami-
7937: sesta ritttOfm~sW:teraaneil/e.
7938:
7939:
7940: E d u s k u n n a 11 e.
7941:
7942: Vuosina 19.39~194.5 sotiin osallistuneiden hoidon palvelukset. Tämä ei merkitsisi koh-
7943: rintamamiesten terveyden on !todettu huonontu- tuuttomia kustannuksia valtiolle, sillä sairausva-
7944: neen rintamapalveluaikanaan poikkeuksellisen kuutus jo nyt korvaa kaikkien kansalaisten
7945: paljon. Tämän seikan täsmällistä tutkimista vai- osalta tuntuvan osan näistä kustannuksista.
7946: keuttaa se, että rintamaveteraanit eivät riittä- Asian hoitaminen on nyt myös teknillisesti help-
7947: västi rurvaudu lääkärin apuun. Monien rinta- poa, kun rintamamiehille jaetaan erityinen rinta-
7948: mamiesten kuntoa voitaisiin kohentaa tehok- mamiestunnus. Edelläolevaan viitaten ehdotam-
7949: kaalla terveyden- ja sairaanhoidolla. Taloudelli- me kunnioittavasti,
7950: set tekijät estävät tämän monien rintamamiesten
7951: kohdalla. Vaikka sairausvakuutuslaki on tuonut että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
7952: asiaan huomattavaa paranemista, ei tilanne ole menpiteisiin, joiden avulla rintamamies-
7953: vieläkään ·tyydyttävä. Käsityksemme mukaan yh- veteraaneille järjestetään vuoden 1971
7954: teiskunnan tulisi tässä vaiheessa voida tarjota alusta lukien ilmaiset terveyden· ia sai-
7955: kansamme puolesta terveytensä uhranneille rin- raanhoidon palvelukset,
7956: tamaveteraaneille ilmaiset terveyden- ja Sairaan-
7957: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
7958:
7959: Pentti Pekkarinen. Juuso Häikiö. Katri-Helena Eskelinen.
7960: Matti Ruokola. Aslak Aas. Taisto Tähkämaa.
7961: Esko Pekonen. Tahvo Rönkkö. Eino Lottanen.
7962: Paavo Niinikoski.
7963:
7964:
7965:
7966:
7967: 154 427/70
7968: 1226
7969:
7970: Vl,104.- Toiv.al. n:o 668.
7971:
7972:
7973:
7974:
7975: Pekkarinen ym.: .T oimenpitetstä lomien järjestämiseksi maatila-
7976: talouksien emännille.
7977:
7978:
7979: E d u s k u n n a 11 e.
7980:
7981: Maassamme on yleisesti siirrytty 5-päiväiseen vuttamiseksi olisi luotava järjestelmä, jonka
7982: työviikkoon. Lisäksi palkannauttijat saavat laki- puitteissa maatilojen emännät saisivat mahdolli-
7983: sääteisen vuosiloman. TäHä tavoin on turvattu suuden lomapäivien. pitämiseen. Ensivaiheessa
7984: suurimmalle osalle kansastamme mahdollisuus olisi otettava tavoitteeksi se, että jokaiselle
7985: paikalliseen vapaa-ajan viettoon. Tämä on vau- emännälle järjestettäisiin mahdollisuus kahden
7986: rastuneessa yhteiskunnassamme oikeata kehi- viikon pituiseen, ilmaiseen lomaan. Käytännössä
7987: tystä. Sitä vastoin ei ole oikein se, että itsenäi- tähän päästäisiin tarkoituksenmukaisimmin si-
7988: set yrittäjät, maataloudenharjoittajat mukaan ten, että yhteiskunnan varoilla palkattaisiin riit-
7989: lukien, ovat jääneet mainituista eduista koko- tävä määrä koulutettuja lomaemäntiä.
7990: naan osattomiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7991: Eräs yhteiskuntamme ahkerimmista ihmi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7992: sistä on karjatalousvaltaisen maatilan emäntä. muksen,
7993: Hänen työnsä ei kuulu minkään työaikalain pii-
7994: riin. Hän tekee työtä jokaisena vuoden päivänä, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7995: sunnuntaisin ja juhlapäivinäkin aamuvarhaisesta menpiteisiin lomien järjestämiseksi
7996: iltamyöhään. Maatilan emännän työ on arvo- maatilatalouksien emännille siten, että
7997: kasta yhteiskunnallemme. lakisääteisesti palkataan valtion avus-
7998: Yhtei&kunnallisen oikeudenmukaisuuden Saa- tuksella riittävä määrä lomaemäntiä.
7999: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
8000:
8001: Pentti Pekkarinen. Esko Pekonen. Heimo Linna.
8002: Veikko Hanhirova. Matti Ruokola. Esu Niemelä.
8003: Eino Uusitalo. Juuso Häikiö. Katri-Helena Eskelinen.
8004: Esko Härkönen. Aslak Aas. Taisto Tähkämaa.
8005: Aaro Lintilä. Tahvo Rönkkö. Eino Lottanen.
8006: Mikko Kaarna.
8007: 1227
8008:
8009: Vl,105.- Toiv.al. n:o 669.
8010:
8011:
8012:
8013:
8014: Penttinen ym.: liikkeiden aukioloaikojen muuttamisesta.
8015:
8016:
8017: E d u s k u n n a 11 e.
8018:
8019: Liikkeiden aukioloajat ovat eri maissa hyvin- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8020: kin paljon toisistaan poikkeavat. Väljempi liik- toivomuksen.
8021: kumavara liikkeiden aukioloajoissa olisi paikal-
8022: laan myöskin Suomessa. Liikkeiden aukioloajat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8023: olisi järjestettävä siten, että ne saisivat olla auki liikkeiden aukioloaikojen muuttami-
8024: yhtäjaksoisesti 9 tuntia, oman harkintansa mu- se_~si si~en, .että ne 7aisivat olla auki yh-
8025: kaan minä vuorokauden aikana tahansa. Kuiten- taJaksozsestt 9 tuntea oman harkintansa
8026: kin niin, että lauantaisin suljettaisiin viimeis- mukaan minä vuorokauden aikana ta-
8027: tään klo. 12.00 ja maanantaisin saisi aukaista hansa ja että lauantaina suljettaisiin vii-
8028: klo. 12.00. Edellä esitetyn perusteella ehdotam- meistään kello 12.00 ja avattaisiin maa-
8029: nantaisin kello 12.00.
8030: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
8031:
8032: Aarne Penttinen. Hannes Volotinen. Eino Poutiainen.
8033: Kalevi Huotari. Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
8034: 1228
8035:
8036: Vl,l06.- Toiv.al. n:o 670.
8037:
8038:
8039:
8040:
8041: Pcmttitlen ym.: Myymälii~Autolupaehtojen tiukentamisesta.
8042:
8043:
8044: E d u s k u n n a ·11 e.
8045: Alunperin myymäläautokauppa oli tarkoi- käytettynä hyödyttäisivät enemmän yhteiskun-
8046: tettu helpoittamaan sellaisten ihmisten osta- taa.
8047: mista, joilla oli pitkät matkat lähimpään kaup- Kiinteitten myymälöiden harveneminen ai-
8048: paan, tai muuten huonot kulkuyhteydet tai oli- heuttaa kuluja ja haittaa myös kuluttajille. Kun
8049: vat vanhuksia ja sairaita, jotka eivät jaksaneet myymäläauto ei pysty kuitenkaan tyydyttämään
8050: kantaa ostoksiaan ·kovin pitkälle ja toisaalta kuluttajien kaikkia tarpeita, joutuvat he aja-
8051: myymäläautokauppa palveli kiireisinä vuoden- maan entistä kauemmaksi lähimpään kiinteään
8052: aikoina maanviljelijöitä, kun sai ostaa yllättäen myymälään ja ostoskulut täten nousevat.
8053: loppuneen ruokatavaran läheltä. Silloin kun- Myymäläautokilpailusta näyttää muodostuvan
8054: nioitettiin myös toisen liikkeen asemaa kun itsetarkoitus ja pienyrittäjien lopettamistapa,
8055: myymäläauto ei saanut pysähtyä 2 km lähem- josta on vain vahinkoa yhteiskunnalle ja kus-
8056: mäksi toista kauppaa. Myymäläautotiheys on tannuksia kuluttajille.
8057: nykyisin tarpeettoman suuri. Liikenneyhteydet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8058: ovat parantuneet ratkaisevasti. Lähes joka ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8059: lossa on oma auto, jolla pääsee nopeasti kaup- vomuksen,
8060: paan, eikä tarvitse kantaa ostoksia. Myymäläau-
8061: tojen tarpeettoman suuri luku samalla reitillä ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8062: niiden myydessä vain kannattavat tuotteet kä- myymäläautokaupan muuttamiseksi si-
8063: teisellä, ovat saaneet monet kiinteät myymälät ten, että uusia myymäläautolupia myön-
8064: lopettamaan toimintansa, kun niille on jäänyt nettäessä ja entisiä uusittaessa tiuken-
8065: myytäväksi tuottamattomat ,tavarat ja velka- nettaisiin huomattavasti niiden saantia
8066: kauppa. Tästä on taas aiheutunut yhteiskun- ja kysyttäisiin alan järjestön mielipi-
8067: nalle vahinkoa, liikerakennusten jouduttua tois- dettä lupia myönnettäessä, niinkuin am-
8068: arvoiseen käyttöön, .työpaikkoja on entistä vä- mattiautoilijoilta kysytään liikennelupia
8069: hemmän ja myymäläautoihin on sidottu suh- myönnettäessä, ja että myymäläauton
8070: teettoman suuria pääomia, jotka toisella tavalla pysähtymispaikka ei saisi olla 2 km lä-
8071: hempänä kiinteää myymälää.
8072: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
8073:
8074: Aarne Penttinen. Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
8075: Kalevi Huotari. Veikko Vennamo. Matti Asunmaa.
8076: Eino Poutiainen.
8077: VI,107.- Toiv.al. n:o 671.
8078:
8079:
8080:
8081:
8082: Poutanen ym.: Paiktzllissairaalllin toimintaedellytysten paranta-
8083: misesta.
8084:
8085:
8086: E d u s k u n n a 11 e.
8087:
8088: Sairaalahoidon kehittäminen maassamme on Lääkäriasema monissa tapauksissa auttaa pai-
8089: viime aikoina kohdistunut voimakkaasti kes- kallisia pulmia terveydenhoidon alalla. Kuiten-
8090: lrussairaala- ja aluesairaalakehitykseen. Val- kin kunnissa on havaittu terveydenhoidon kan-
8091: tion avun perusteet ovat samanaikaisesti johta- nalta ratkaisevan suureksi paikallissairaalain
8092: neet siihen, että paikallissairaalatoiminnassa on merkitys. Paikallissairaalan ei tarvitse olla suuri,
8093: havaittavissa taantumista. Tämä on johtanut vaan esimerkiksi yhden keskikokoisen tai suuren
8094: siihen, että esimerkiksi keskussairaaloiden po- kunnan tarvetta vastaava.
8095: tilastilat ovat jatkuvasti ylikuormitetut ja näitä Kunnat omalta osaltaan ovat halukkaita sai-
8096: kalliita hoitopaikkoja joudutaan käyttämään sel- raanhoidon kehitystä lisäämään paikallissairaa-
8097: laistenkin potilaiden hoitamiseen, jotka yhtä lan hyväksi jo siitäkin syystä, että se potilaiden
8098: hyvin ja halvemmin kustannuksin voitaisiin omaisten kannalta ja kunnan veropoliittisista
8099: hoitaa pnikallissairaaloissa, mikäli paikallissai- syistä on kannustamassa kuntia tähän toimin-
8100: raalat voitaisiin pitää riittävässä kunnossa ja taan. Toiminta edellyttää kuitenkin valtion
8101: mikäli niitä voitaisiin rakentaa tarvittava mukana oloa r.asitusten osalta,
8102: määrä. Edellä esitetyn prusteella ehdotamme kun-
8103: Parkallissairaalatarvetta lisää myös sairasosas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäv8ksi toivo-
8104: tojen poistaminen kunnallis- ja vanhainkodeista. muksen,
8105: Erityisen suureksi paine on muodostumassa
8106: juuri kehitysalueilla, joissa väestön ikärakenne että hallitus ryhtyy kiireellisesti toi-
8107: on vanhenevaa ja tuhatta asukasta kohden sai- menpiteisiin valtion osalta paikallissai-
8108: raalatarve on keskimääräistä suurempi. raaloiden toimintaedellytysten paranta-
8109: Paikallissairaalan olemassa olo lisää myös si- miseksi ia uusien paikallisrairaaloiden
8110: jaintiolruntiin mahdollisuuksia kunnanlääkärin .rakentamiseksi paikkakunnille, ioissa
8111: saantiin ja pitämiseen. Onhan monessa tapauk- tarve 011 kiireeltisin.
8112: sessa todettu, että paikallissairaalan lakkautta-
8113: minen on johtanut myös kunnanlääkäripulaan.
8114: Hdsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
8115:
8116: Pentti Poutmea. Esko Härkönen. Esko Pekonea.
8117: Eino Lottaaett. Matti Maijala. llsu Niemelä.
8118: 1230
8119:
8120: Vl,108.- Toiv.al. n:o 672.
8121:
8122:
8123:
8124:
8125: Poutanen ym.: Terveydenhoidon avohuoltotyötä tekevien ja ko-
8126: dinhoitajien kunnille aiheuttamien matkakustannusten ja so-
8127: siaaliturvamaksu;en hyväksymisestä valtionavun perusteiksi.
8128:
8129:
8130: E d u s k u n n a 11 e.
8131:
8132: Kunnallisten terveyssisarten, kätilöiden ja vaksi. Myös kodinhoitajien ja kotiavustajien
8133: kodinhoitajien suorittamalla terveydenhoidon matkakulut jäävät kuntien itsensä maksettaviksi.
8134: avohuoltotyöllä on maalaiskunnissa suuri merki- Tämän vuoksi useissa kunnissa kodinhoitajat
8135: tys. On ilmeistä, että kunnat olisivat halukkaita joutuvat käyttämään työssään suunnattomasti
8136: käyttämään asukkaittensa hyväksi entistä enem- aikaa ja työkapasiteettia kuluttavia yleisiä kul-
8137: män tämän henkilöstön palveluksia, jos siitä kuneuvoja.
8138: koituvaa kuntien taloudellista rasitusta keven- Mainittakoon, että terveystarkastajien matka-
8139: nettäisiin valtion avulla myös matkakustannus- korvausavustus kunnille on prosentuaalisesti
8140: ten osalta. sama kuin heidän palkkaukseensakin myönnetty
8141: Terveyssisarlain ( 1944/220) 11 §:n 3 mo- avustusosuus. Heidänkin kohdallaan tulisi so-
8142: mentin kunnille suoma mahdollisuus sisällyttää siaaliturvamaksut huomioida entisten lisäksi val~
8143: lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hoito- tion avun perusteiksi.
8144: taksaan myös kotisairaanhoidosta johtuvien mat- Edellä mainittujen kunnallisten avohuolto-
8145: kakustannusten korvaamisperusteet rajoittuvat työtä tekevien virkailijoiden kunnille aiheutta-
8146: nykyisin lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettui- mat sosiaaliturvamaksut tulisi samalla tavalla
8147: hin ma~:koihin, jotka tavallisesti ovat potilaiden ottaa menoina huomioon, kun kunnille avustus-
8148: saattematkoja heitä sairaalan vietäessä ja näitä- osuutta myönnetään.
8149: kään ei vähävaraisilta potilailta yleensä peritä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8150: Täten terveyssisarten matkakustannukset jäävät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8151: nykyisin kuntien itsensä maksettaviksi, eikä
8152: niihin ole saatu valtion avustusta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8153: Kunnan kätilöt joutuvat niinikään nykyisin kunnallisen terveydenhoidon avohuolto-
8154: työssään tekemään runsaasti matkoja mm. koti- työtä tekevien virkailijain ja kodinhoita-
8155: käyntien ja sivuneuvoloiden vastaanottojen jien palkkaamiseksi annettavan valtion-
8156: vuoksi. Kätilölain (1944/223) 11 §:n sään- avun säännösten muuttamiseksi niin,
8157: nökset kotisynnyttäjiltä perittävistä matka- ym. että mainittujen virkailijoiden työstä
8158: korvauksista ovat nykyisin käytännössä merki- kunnille aiheutuvat matkakorvaukset ja
8159: tyksettömiä. sosiaaliturvamaksut hyväksytään val-
8160: Kodinhoitajat voidaan tavallaan lukea myös tionavun perusteina samalla prosentti-
8161: terveydenhuoltotyötä tekeviksi kunnallisiksi vi- osuudella kuin kyseisten virko;en palk-
8162: ranhaltijo1ksi, vaikka heidän työnsä varsinaisesti kauksista on säädetty.
8163: lasketaankin sosiaalihuoltotoimen piiriin kuulu-
8164: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
8165:
8166: Pentti Poutanen. Esko Pekonen. Matti Maijala.
8167: Esko Härkönen. Esu Niemelä. Eino Lottanen.
8168: 1231
8169:
8170: Vl,109.- Toiv.al. n:o 673.
8171:
8172:
8173:
8174:
8175: Poutiainen ym.: Kroonillisten sairaiden hoitotarpeen selvittämi-
8176: sestä.
8177:
8178:
8179: E d u s k u n n a II e.
8180:
8181: Kroonillisten sairaiden hoitopaikkojen puute esim. tällaisten sairaiden hoidolle välttämättö-
8182: on kaikkialla maassamme suuri. Tilastotietojen- mien kaluste- ym. puutteiden takia.
8183: kin mukaan tilanne vuosivuodelta heikkenee. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8184: On suorastaan häpeällistä, ettei maamme sai~;aa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8185: laoloja kehitettäessä ole pystytty tarpeeksi te-
8186: hokkaasti huolehtimaan monilla eri tavoilla va- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8187: kavasti, jopa parantumattomasti sairaiden hen- menpiteisiin kroonillisten sairaiden hoi-
8188: kilöiden hoitamisesta. Nyt heitä on pakko hoitaa totarpeen selvittämiseksi ;a tarpeellisten
8189: kotioloissakin, vaikka siihen ei ole edellytyksiä sairaaloiden rakentamiseksi.
8190: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
8191:
8192: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä. Matti Silander.
8193: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
8194: 1232
8195:
8196: VI,llO.- Toiv.al. n:o 674.
8197:
8198:
8199:
8200:
8201: Poutiainen ynl.: tUle 2.2j painoprosenttia alkoholia sisältävien
8202: juomien valmistuksen ;. käytön valvonnasta.
8203:
8204:
8205: E d u s k u n n a ll e.
8206:
8207: Alle 2.2j painoprosenttia alkoholia sisältävät Helsingin kaupungissa on juuri tästä syystä
8208: juomat ovat alkoholilain 1 S:n 6 momentin mu- kielletty I veroluokan oluen ja yhtä paljon al-
8209: kaan alkohollttomia juomia. Niitä koskevat koholia sisältävän siiderin myynti kioskeista,
8210: asiat kuuluvat osittain sosiaali- ja terveysminis- v.aikka se lain mukaan olisi mahdollista.
8211: teriön, osittain kauppa- ja teollisuusministeriön Hallinnon hajakeskityksen vuoksi raittiuspo-
8212: ja osittain valtiovarainministeriön toimialaan. liittiset näkökohdat ovat jääneet toisarvoiseen
8213: Virvoitusjuomalaissa määrätään vero useim- asemaan näitä juomia koskevissa lainsäädäntö-
8214: mille näistä juomista. Alkoholipitoisista virvoi- ja hallinnollisissa kysymyksissä, mitä on pidet-
8215: tusjuomista kannettava vero ei kuitenkaan ole tävä epäkohtana.
8216: olennaisesti suurempi kuin alkoholittomista juo- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
8217: mista kannettava, vaan vieläpä I veroluokan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8218: oluen osalta pienempi. Muista käymisen kautta
8219: syntyneistä juomista, kuten alle 2.25 painopro- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8220: senttia alkoholia sisältävästä siideristä ei kan- menpiteisiin alk.oholilain 1 S:n 6 mo-
8221: neta lainkaan valmisteveroa. mentissa tarkoitettujen alle 2.2.5 paino-
8222: Eräät näistä juomista, nimittäin I veroluokan prosenttia sisältävien juomien lainsää-
8223: olut, siideri ja eräät uudet alkoholipitoiset vir- dännöllisen ja hallinnollisen aseman,
8224: voitusjuomat sisältävät niin paljon alkoholia, erityisesti niiden valmistuksen ja käytön
8225: että niitä nauttimaila voidaan saavuttaa ainakin valvonnan sekä 1ziiden verotuksen selvit-
8226: liikenneturvallisuudelle vaarallinen päihtymys- tämiseksi.
8227: tila. Niistä voi myös aiheutua järjestyshäiriöitä.
8228: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
8229:
8230: Eino Poutiainen. Kalevi Huotari.
8231: Aarne Penttinen. Arttur Niemelä.
8232: Viljo Suokas.
8233: 1233
8234:
8235: Vl,111.- Toiv.al. n:o 675.
8236:
8237:
8238:
8239:
8240: Poutiainen ym.: Alkoholipitoisien juomien tarjonnan lopettami-
8241: sesta yhteiskunnan varoilla pidettävissä tilaisuuksissa.
8242:
8243:
8244: Ed u sk un nalle.
8245:
8246: Tilastotiedot ja myös käytännön näkymät mahdollisuuksia saada kunnollista ruokaa ja
8247: osoittavat, että alkoholin kulutus maassamme kunnollisia asuntoja, niin samanaikaisesti maan
8248: lisääntyy vuosi vuodelta. Lisääntyvä alkoholin suurituloisille kansalaisille tarjotaan mm. itse-
8249: käyttö tuo mukanaan monenlaisia yhteiskunnal- näisyyspäiväjuhlissa ym. valtiovallan järjestä-
8250: lisia ja yksityiskohtaisia ongelmia, joten olisi missä tilaisuuksissa alkoholia ja siten johtajien
8251: välttämättä ja nopeasti ryhdyttävä toimenpitei- esimerkillä innostetaan ennenkaikkea maamme
8252: siin taistelussa 'kuningas alkoholia' vastaan. Hy- nuorisoa alkoholin turmiolliselle tielle.
8253: vän ja alkoholista vapaan esimerkin näyttäminen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8254: maata johtavien poliittisten puolueiden ja en- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8255: nenkaikkea valtiovallan taholta olisi eräs teho-
8256: kas toimenpide, joka ei maksaisi mitään, mutta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8257: säästäisi kansalaisilta monilla eri tavoin kerät- menpiteisiin alkoholipitoisien juomien
8258: tyjä verovaroja. Koska suuri osa kansalaisis- tarjonnan lopettamiseksi kaikissa yh-
8259: tamme kamppailee taloudellisissa vaikeuksissa, teiskunnan varoilla pidettävissä tilai-
8260: jonka johdosta heillä ei ole edes tyydyttäviä suuksissa.
8261: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
8262:
8263: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä. Eino Syrjä.
8264: Hannes Volotinen. Heikki Kainulainen. J. Juhani Kortesalmi.
8265:
8266:
8267:
8268:
8269: 155 427/70
8270: 1234
8271:
8272: VI,112.- Hemst.mot. nr 676.
8273:
8274:
8275:
8276:
8277: Procope mfl.: Om användande av Oy Alko Ab:s överskott för
8278: alkobolist- ocb lösdrivarvård samt miliö- ocb naturvård.
8279:
8280:
8281: T i 11 R i k s d a g e n.
8282:
8283: I innevarande års budget är Oy Alko Ab:s I budgeten för innevarande år finnes under
8284: överskott upptaget till 185.000.000 mark. De olika moment i social- och hälsovårdsministe-
8285: två närmast föregående åren var denna summa riets huvudtitel för de ovan angivna ändamålen
8286: ännu större. Det rör sig sålunda om synnerligen direkt upptaget anslag om ett sammanlagt be-
8287: avsevärda belopp, som staten genom sitt alko- lopp på 16.577.000 mark.
8288: holmonopol uttager i skatt av medborgarna. Det kan sålunda inte råda tvivel om, att det
8289: Alkos överskott tillfaller statskassan. Tidi- finnes synnerligen motiverad anledning att på-
8290: gare överförde statsrådet sedan en fastställd yrka, att de inflytande alkoholmedlen i större
8291: del därav till kommunerna. Enligt den från bör- utsträckning och mera effektivt skulle användas
8292: jan av år 1969 gällande nya alkohollagen före- för de i alkohollagen angivna syftemålen.
8293: skrives ej något direkt om, huru överskottsmed- Men därjämte förefaller det påkallat att ställa
8294: len skall disponeras, men i stället bör i stats- frågan, huruvida inte användningen av statens
8295: budgeten på utgiftssidan upptas fyra olika typer alkoholmedel genom lämpliga lagändringar kun-
8296: av anslag, vilka är att betrakta såsom statliga de omdisponeras. Exempelvis borde den egentli-
8297: understöd ur de influtna alkoholmedlen. ga alkoholist- och lösdrivarvården kunna på-
8298: Den första typen av dylika anslag utgår till räkna betydligt större stöd än vad nu är fallet.
8299: varje kommun enligt principen, att för varje i Det samma är fallet med arbetet bland ung-
8300: kommunen under föregående år mantalsskriven domen. Likaså torde det vara motiverat att i
8301: invånare erlägges minst 3 mark. Av detta belopp dagens läge föreslå, att en viss del av de skat-
8302: skall den ena hälften användas för kommunens temedel, som det statliga spritmonopolet sam-
8303: allmänna behov. Den andra hälften skall åtgå lar under året av medborgarna i samhället,
8304: till nykterhetsarbete av olika slag och "då skulle användas för miljö- och naturvård i detta
8305: nämnda behov i tillräcklig mån och rättvisligen samma samhälle. Fonder och föreningar som ar-
8306: tillgodosetts", vilket av lagstiftaren fastslagits betar för likartade strävanden borde också kun-
8307: till minimum 75 penni per invånare, disponeras na påräkna bistånd.
8308: återstoden för ungdomsarbete och fritt folk- Med hänvisning till vad som ovan anförts
8309: bildningsarbete i kommunen. föreslås vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
8310: Den andra och tredje typen av anslag, vilka
8311: enligt lagen skall uppgå till sammanlagt 65 att regeringen måtte vidtaga åtgärder
8312: penni per invånare i landet, är avsedda att obe- i syfte att möjliggöra en omfördelning
8313: roende av kommunindelning användas för riks- och effektivisering av användningen av
8314: omfattande nykterhetsarbete och för olika slags Oy Alko Ab:s årsöverskott, varvid det
8315: verksamhet på alkoholist- och narkotikavårdens egentliga vårdarbetet bland alkoholister
8316: område. och lösdrivare samt miljö- och naturvår-
8317: Den fjärde typen av anslag är av mera spe- den borde ställas i förgrunden.
8318: ciellt slag och utgörs av ersättning till kommu-
8319: nerna för alkoholinspektörernas avlöning och
8320: verksamhet.
8321: Helsingfors den 18 april 1970.
8322:
8323: Victor Procope. Erkki Hara.
8324: 1235
8325:
8326: VI,112.- Toiv.al. n:o 676. Suomennos.
8327:
8328:
8329:
8330:
8331: Procope ym.: Oy !Uko Ab:n yliiäämän käyttämisestä alkoho-
8332: listi- ja irtolaishuoltoon sekä ympäristön- ja luonnonsuoje-
8333: luun. ·
8334:
8335:
8336: E d u s k u n n a 11 e.
8337:
8338: Kuluvan vuoden budjettiin Oy Alko Ab:n maksamasta alkoholitarkastajain palkkauksesta
8339: ylijäämä on merkitty 185 milj. markaksi. Kah- ja toiminnasta.
8340: tena edellisenä vuonna tämä summa oli vielä Kuluvan vuoden budjetissa on eri momen-
8341: suurempi. On siis kyse erittäin huomattavista teilla sosiaali- ja terveydenhoitoministeriön pää-
8342: rahamääristä, jotka valtio alkoholimonopolil- luokassa yllä osoitettuihin tarkoituksiin suoraan
8343: iaan ottaa verona kansalaisilta. merkittyjä määrärahoja yhteensä 16 577 000
8344: Alkon ylijäämä tulee valtion kassaan. Aikai- markkaa.
8345: semmin valtioneuvosto sitten siirsi määrätyn Näin ollen ei voi vallita epäilystä siitä, että
8346: osan siitä kunnille. Vuoden 1969 alusta voi- on hyvin perusteltua vaatia, että kertyvät alko-
8347: massa oleva uusi alkoholilaki ei kuitenkaan si- holivarat suuremmassa määrin ja tehokkaammin
8348: sällä mitään suoranaisia määräyksiä siitä, miten käytettäisiin alkoholilaissa osoitettuihin tarkoi-
8349: ylijäämävarat on käytettävä, mutta sen sijaan tuksiin.
8350: valtion tulo- ja menoarvioon menopuolelle on Mutta sen ohella tuntuu tarpeelliselta kysyä,
8351: otettava neljä erityyppistä määrärahaa, joita on eikö valtion alkoholivarojen käyttöä sopivin
8352: pidettävä valtionavustuksena saaduista alkoholi- lainmuutaksin voitaisi järjestellä uudelleen.
8353: varoista. Esimerkiksi varsinaisen alkoholisti- ja irtolais-
8354: Ensimmäinen tällaisten määrärahojen tyyppi huollon olisi saatava huomattavasti nykyistä
8355: maksetaan jokaiselle kunnalle sen periaatteen suurempaa tukea. Sama koskee nuorisotyötä.
8356: mukaan, että jokaista kunnassa edellisenä Samoin lienee perusteltua ehdottaa tämän het-
8357: vuonna henkikirjoitettua asukasta kohden mak- ken tilanteessa, että tietty osa niistä verova-
8358: setaan vähintään 3 mk. Tästä määrästä toinen roista, jotka valtion alkoholimonopoli vuoden
8359: puoli käytetään kunnan yleisiin tarpeisiin. Toi- mittaan yhteiskunnan kansalaisilta kerää, käy-
8360: nen puoli on osoitettava erilaiselle rait- tettäisiin ympäristön- ja luonnonsuojeluun tässä
8361: tiustyölle, ja "kun mainitut käyttötarpeet on samassa yhteiskunnassa. Säätiöiden ja yhdistys-
8362: riittävästi ja tasapuolisesti tyydytetty", minkä ten, jotka työskentelevät näidenkaltaisten pyr-
8363: lainsäätäjä on määritellyt vähintään 75 penniksi kimysten hyväksi, tulisi myöskin voida saada
8364: asukasta kohti, jäljellä oleva osa käytetään avustusta.
8365: nuorisotyöhön ja vapaaseen kansansivistystyö- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
8366: hön kunnassa. Toinen ja kolmas määrära- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8367: hatyyppi, jotka lain mukaan ovat yhteensä 65 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8368: penniä maan asukasta kohti, on tarkoitettu mahdollistaakseen Oy Alko Ab:n vuo-
8369: käytettäväksi kuntajaosta riippumatta koko val- tuisen ylijäämän uudelleen jakamisen ja
8370: takunnan käsittävään raittiustyöhön ja erilai- käytön tehostamisen, missä yhteydessä
8371: seen toimintaan alkoholisti- ja huumausaine- varsinainen alkoholistien ja irtolaisten
8372: huollon alalla. huoltotyö sekä ympäristön- ja luonnon-
8373: Neljäs määrärahatyyppi on enemmänkin eri- suojelu tulisi asettaa etualalle.
8374: tyisluontoinen ollen korvausta kunnille niiden
8375: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
8376:
8377: Victor Procope. Erkki Hara.
8378: 1236
8379:
8380: VI,ll3. -Toiv.al. n:o 677.
8381:
8382:
8383:
8384:
8385: Pursiainen ym.: Lyijyn käytön kieltämisestä bensiinin lisäaineena.
8386:
8387:
8388: ·E d u s k u n n a 11 e.
8389:
8390: Moottoriajoneuvojen pakokaasujen aiheutta- tai keräytyneen lyijyn äkillinen mobilisoitu-
8391: mat terveydelliset vaarat ovat viime aikoina minen saattaa aiheuttaa äkillisen myrkytyksen.
8392: jatkuvasti kasvaneet. Kenties kaikkein vaaralli- Myrkkyvaikutus kohdistuu vereen, verta muo-
8393: simmaksi on osoittautunut korkeaoktaanisiin dostaviin elimiin ja hermostoon. Se voi aiheut-
8394: polttonesteisiin lisätty lyijy. taa myös perinnöllisiä muutoksia.
8395: Lyijy lisää polttoaineitten puristuslujuutta. Lyijytetraetyylistä luopuminen oktaanilukua
8396: Halvin keino kohottaa pohtonesteen oktaani- alentamatta merkitsisi eraan Yhdysvalloissa
8397: lukua on lisätä siihen lyijytetraetyyliä. Suo- suoritetun tutkimuksen mukaan noin 3,7 pen-
8398: messa vuonna 1967 korkein lyijypitoisuus oli nin lisähintaa litralta. Tämän suuruusluokan
8399: tavallisessa bensiinissä 0,69 g/1 ja korkeaoktaa- kustannusten nousua ei voitane pitää liian suu-
8400: nisessa 1,27 g/1. Lyijy joutuu pakokaasujen rena hintana terveyden säilymisestä.
8401: mukana ilmaan hienojakoisena sulfaattipölynä Edellä esitettyyn viitaten esitämme, että
8402: ja noin puolet hengitysilmassa olevasta lyijystä eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
8403: imeytyy vereen. Maahan laskeutunut lyijy kul-
8404: keutuu ravintoketjuihin ja sitä kautta ihmiseen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8405: Lyijyn varastoitumisen takia ihmisessä voi menpiteisiin lyijyn käytön kieltämiseksi
8406: huomaamatta kehittyä krooninen lyijymyrkytys tai rajoittamiseksi bensiinin lisäaineena.
8407: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
8408:
8409: Terho Pursiainen. Ensio Laine. Lauri Kantola.
8410: Heimo Rekonen. Mirjam Tuominen. Kaisu Weckman.
8411: 1237
8412:
8413: Vl,l14.- Toiv.al. n:o 678.
8414:
8415:
8416:
8417:
8418: Raatikainen ym.: Pakkauspäivämäärän merkitsemisen saattami-
8419: sesta pakolliseksi elintarvikkeiden valmispakkauksiin.
8420:
8421:
8422: E d u s k u n n a 11 e.
8423:
8424: Vähittäiskaupan siirtyessä yhä enemmän tys vähittäiskaupan alalla näyttää lisääntyvää
8425: käyttämään valmispakkauksia myös elintarvik- käyttöä valmispakkauksille olisi elintarvikkeita
8426: keiden myynnissä, aiheutuu kuluttajalle vai- sisältävät pakkaukset merkittävä selvästi ha-
8427: keuksia tietää elintarvikkeen tuoreus pakkaus- vaittavilla pakkauspäivämäärää osoittavilla lu-
8428: päivämäärän puuttumisen vuoksi. Monet val- vuilla.
8429: mispakkauksissa olevat elintarvikkeet menettä- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
8430: vät huomattavasti käyttöarvoaan seisoessaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8431: pitkiä aikoja pakattuina. Pakkauspäivämäärän
8432: merkitseminen elintarvikkeita sisältäviin val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8433: mispakkauksiin toisi kuluttajalle mahdollisuu- pakkauspäivämäärän merkitsemisen
8434: den seurata käyttämänsä elintarvikkeen laadun saattamiseksi pakolliseksi elintarvik-
8435: kannalta ratkaisevaa pakkausaikaa. Koska kehi- keita sisältäviin valmispakkauksiin.
8436: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
8437:
8438: Kaisa Raatikainen. UH Sundqvist.
8439: Kalevi Sorsa. Kaarle Salmivuori.
8440: Mikko Laaksonen.
8441: 1238
8442:
8443: VI,l15.- Toiv.al. n:o 679.
8444:
8445:
8446:
8447:
8448: Rekonen ym.: Esityksen antamisesta koko sairaalatoimen kustan-
8449: nusten siirtämisestä valtiolle.
8450:
8451:
8452: E d u s k u n n a 11 e.
8453:
8454: Maamme sairaalatoimi on sodanjälkeisenä suurempi korvaus ja henkilökohtaisesti itselleen
8455: aikana kehittynyt hyvin voimakkaasti. Vuonna kuin jos toimenpiteet tapahtuisivat sairaaloiden
8456: 1956 hyväksytyn sairaalalain voimaantultua on poliklinikoilla. Hoidon saaminen sairaalle ihmi-
8457: kehitys ollut vieläkin voimakkaampaa. Erikoi- selle on luonnollisesti hyvä asia, mutta se ei
8458: sesti keskussairaaloita on rakennettu ja raken- saisi muodostua hyödyn tavoitteluksi harvoille
8459: nettaneen edelleen, joten kehitys tässä suh- yksityisille. Sairausvakuutuslain tarkoituksena
8460: teessa on ollut varsin myönteistä. Näiden kes- lienee ollut alentaa kansalaisten lääkäri- ja lää-
8461: kussairaaloiden taso palvella sairaita kansalai- kekuluja, mutta valitettavasti nykyisellään ti-
8462: siamme on varsin korkeata luokkaa. Kehitys- lanne näyttää kehittyvän siihen suuntaan, että
8463: alue- ja paikallissairaaloiden rakentamisen pääasiallisen hyödyn saavatkin aivan muut kuin
8464: osalta ei kuitenkaan ole varsinkaan viime ne, joille se on sairausvakuutuslain yhteydessä
8465: aikoina kuljettu yhtä suotoisaan suuntaan. tarkoitettu tulevaksi. Poliklinikkamaksuthan
8466: Nyt olisikin välttämätöntä ryhtyä sellaisiin toi- nousivat välittömästi sairausvakuutuslain voi-
8467: menpiteisiin, että näitä palvelutasoltaan ja maantulon jälkeen siinä määrin, että potilas
8468: varusteiltaan alemman tason sairaaloita voitai- saattaa joutua itse maksamaan eräistä tutki-
8469: siin rakentaa enemmän. Näiden alue- ja paikal- muksista nykyisin jopa enemmän kuin ennen
8470: lissairaaloiden rakentamisen avulla voitaisiin sairausvakuutuslain voimaantuloa.
8471: helpottaa sitä ankaraa painetta, joka keskussai- Sen vuoksi, että sairastaminen yhä vielä
8472: raaloissamme tätä nykyä vallitsee. Kroonikot ja meillä Suomessa tulee yksityisille kansalaisille
8473: kuntoottamista vaativat potilaat voidaan aina- tavattoman kalliiksi ei läheskään kaikilla pien-
8474: kin osittain hoitaa yhtä hyvin alue- ja paikal- tuloisimmilla ihmisillä ole mahdollisuutta ha-
8475: lissairaaloiden tasoa olevissa sairaaloissa mikäli keutua tutkimuksiin ja lääkärihoitoon vaikka
8476: vain sellaisia olisi tarvetta vastaavasti olemassa. olisikin sen tarpeessa.
8477: Tosiasia on, että nykytilanteen vallitessa kes- Paitsi, että sairastaminen meillä nyky-Suo-
8478: kussairaaloissa, joissa on korkean ammattitai- messa tulee kalliiksi yksityisille ihmisille niin
8479: don omaava lääkärikunta ja korkealuokkainen sen lisäksi monet kunnat ovat joutuneet erit-
8480: välineistä joudutaan hoitamaan olosuhteiden täin kovalle koetukselle sillä sairaalatointa kos-
8481: pakosta sellaisiakin potilaita, jotka voitaisiin kevat ja muut kuntainliittojen menot ovat
8482: hoitaa alemman hoitotason vaativissa sairaa- nousseet kohtuuttomiksi. Mainitut sairaala- ja
8483: loissa ja hoitolaitoksissa. Tästä on seurauksena muiden kuntainliittojen menot ovat eräissä
8484: yhteiskunnallista tuhlausta, jota ei voitane hy- kunnissa jopa 8 penniä veroäyriltä. On sano-
8485: väksyä ja siksi muutoksen aikaansaaminen mattakin selvää että jotain täytyy tehdä tilan-
8486: nykyiseen tilanteeseen on välttämätön. teen helpottamiseksi sillä kunnilla on lukemat-
8487: Keskussairaaloiden tilanahtauteen vedoten tomia muitakin tehtäviä, joita niiden tulisi hoi-
8488: tai sitä hyväksikäyttäen ovat jopa mainittujen taa, mutta eivät voi paisuneiden kuntainliitto-
8489: sairaaloiden lääkärit perustaneet itselleen poli- menojen vuoksi tehdä muuta kuin suorittaa
8490: klinikoita. Käytännössä tapahtuu siten, että hädin tuskin juoksevat tehtävät.
8491: keskussairaalassa hoidettavana olevia potilaita Vähin se mitä tulee tehdä on sairaalalain
8492: määrätään jälkitarkastukseen mainitunlaisille muuttaminen siten, että kaikki maamme kes-
8493: poliklinikoille. Tällöin muodostuu lääkäreille kus-, alue- ja paikallissairaalat sekä niiden poli-
8494: mahdollisuus saada potilaalta huomattavasti klinikat saatetaan yhtä suuren ja nykyistä suu-
8495: VI,ll5.- Rekonen ym. 1239
8496:
8497: remman valtionavun parnn kuuluviksi. Koska tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8498: kysymyksessä on suuri yhteiskunnallinen ja val- sen,
8499: takunnallinen tehtävä niin luonnollista olisi,
8500: että kustannukset siitä tulisivat kokonaan val- että hallitus ensi tilassa antaisi Edus-
8501: tion kannettavaksi. kunnalle esityksen koko sairaalatoimen
8502: Edellä olevan perusteella kunnioittavasti esi- kustannusten siirtämisestä valtiolle.
8503: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
8504:
8505: Heimo Rekonen. Toivo Åsvik. V. J. Rytkönen.
8506: Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen. Pekka Salla.
8507: Rainer Virtanen. Irma Rosnell. Kauko Tamminen.
8508: Lauri Kantola. Kaisu Weckman. Anna-Liisa Jokinen.
8509: Veikko Salmi. Kuuno Honkonen.
8510: 1240
8511:
8512: Vl,116.- Toiv.al. n:o 680.
8513:
8514:
8515:
8516:
8517: Roden ym.: Toimenpiteistä naisten joukkoterveystarkastuskus-
8518: tannusten jakamiseksi valtion ja kuntien kesken.
8519:
8520:
8521: E d u s k u n n a 11 e.
8522:
8523: Suomessa on vapaaehtoista tietä kehitetty veystyötä, joka vähentää sairauksien aiheutta-
8524: tehokas joukkotarkastusjärjestelmä, jolla pyri- maa työstä poissa oloa ja alentaa sairaaloiden
8525: tään toteamaan alkavat kohdun kaulaosan syö- kustannuksia.
8526: pätapaukset jo niiden esi- tai varhaisasteella, Jotta kaikilla kunnilla olisi mahdollisuus
8527: jolloin hoidon lasketaan aina onnistuvan. Suo- ottaa edellä selostetut naisten joukkotarkastuk-
8528: men Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö rahoittavat set terveydenhuolto-ohjelmaansa, olisi tarkoi-
8529: tämän järjestelmän luomiseen tarvittavat koe- tuksenmukaista, että kustannukset tässä - ku-
8530: tutkimukset lahjoitusvaroin. Varsinaiset sään- ten muussakin terveydenhuoltotyössä jaettaisiin
8531: nönmukaiset tarkastukset on rahoitettu yksin- sopivassa suhteessa valtion ja kuntien kesken.
8532: omaan kuntien kustannuksella. Tällä hetkellä Voitaisiin ajatella esim. sellaista jakoa, jonka
8533: lasketaan kustannusten tulevan olemaan 15 mk mukaan valtionapu joukkotarkastuskustannuk-
8534: tarkastettavaa naista kohden vuodessa. Sekä siin olisi 1/3 kustannuksista kaupunkikunnille
8535: Suomessa että Ruotsissa lasketaan, että tarkas- ja puolet maalaiskunnille edellytyksellä, että
8536: tuksen - ollakseen tehokas - tulisi käsittää tarkastettaviksi otetaan vuosittain ainakin viisi
8537: vuosittain 5 ikäluokkaa. Niin kauan kuitenkin ikäluokkaa. Kun näissä joukkotarkastuksissa
8538: kun tämän terveydenhoitotarkastuksen koko- laboratoriokustannukset vastaavat keskimäärin
8539: naismenot veloitetaan yksinomaan kunnilta, 50 % järjestelykustannuksista, edellä esitetty
8540: vain kaikkein varakkaimmilla kunnilla on mah- jako johtaisi siihen, että valtion varoista mak-
8541: dollisuus tarkastuttaa vuosittain viisi ikäluok- settaisiin suurin osa laboratoriotutkimuksen
8542: kaa. Useimmissa kunnissa tarkastetaan kuiten- kustannuksista. Tällainen laboratoriotoiminnan
8543: kin vain 3 ikäluokkaa vuodessa. säännönmukaisuuden takaaminen johtaisi toi-
8544: Edellä selostetuissa naisten joukkotarkastuk- saalta siihen, että laboratorioita voitaisiin pe-
8545: sissa löydetään paitsi alkavia syöpätapauksia ja rustaa syrj äisemmillekin sairaalapaikkakunnille,
8546: niiden esiasteita myös suuri joukko muita nais- mistä taas olisi yleistä hyötyä terveydenhuollon
8547: ten synnytinelinten sairauksia, joista asianomai- maakunnallisessa kehittämisessä.
8548: silla ei ole ollut tietoa. Niiden toteaminen sel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8549: laisessa vaiheessa, jolloin ne eivät vielä ole nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8550: aiheuttaneet potilaalle itselleen sanottavaa vai- muksen,
8551: vaa, merkitsee tietysti sitä, että myös tällaisten että hallitus kiireellisesti selvittäisi,
8552: sairauksien hoidossa saavutetaan verrattain vä- millä tarkoituksenmukaisella tavalla
8553: häisin toimenpitein ja lyhyessä ajassa hyvä voitaisiin naisten joukkotarkastusten
8554: tulos. Mainittakoon, että erilaisia tulehdusmuu- aiheuttamat kulut jakaa muiden tervey-
8555: toksia löytyy joukkotarkastusten yhteydessä denhuoltomenojen tapaan valtion ja
8556: keskimäärin 25-30 % :lla tarkastetuista. Täl- kuntien kesken, ja ottaisi tämän tutki-
8557: laisten potilaiden saattaminen ajoissa asianmu- muksen osoittaman rahasumman vuo-
8558: kaiseen hoitoon on sinänsä tärkeätä kansanter- den 1971 tulo- ja menoarvioesitykseen.
8559: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
8560:
8561: Akseli Roden. Uljas Mäkelä. Urho E. Knuuti.
8562: Eeli Lepistö. Ilmo Paananen.
8563: 1241
8564:
8565: VI,l17.- Toiv.al. n:o 681.
8566:
8567:
8568:
8569:
8570: Räsänen ym.: Maksutloman terveystarkastuksen ;a sairaanhoidon
8571: iär;estämisestä rintamamiehille.
8572:
8573:
8574: E d u s k u n n a 11 e.
8575:
8576: Virheellisen porvarillisen politiikan seurauk- teiskunta hoitaa asian. Ja tämä olisi tehtävä
8577: sena maamme ajautui n. 30 v. sitten sotiin, kiireellisesti.
8578: joista koitui raskaita seurauksia etenkin työtä- Koska kehitys maassamme menee jatkuvasti
8579: tekevälle kansalle ja niille miehille, jotka jou- siihen suuntaan, että kaikille kansalaisille tur-
8580: tuivat ottamaan osaa V'arsinaisiin sotatoimiin. vataan maksuton terveyden- ja sairaanhoito,
8581: Raskaat rintamaolosuhteet, puutteellinen ra- mutta koska sitä tuskin voidaan toteuttaa
8582: vinto, sota,ajan heikot majoitusolosuhteet, kyl- yhdellä kertaa, olisi mielekästä, että maksutto-
8583: myys, kova hermopaine, ruumiillinen ylirasitus man terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen
8584: jne. ovat aiheuttaneet sen, että valtaosalla rin- aloitetaan mm. entisille rintamamiehille. Tasa-
8585: tamalla palvelleista on tapahtunut ennenai- veroisina heidän suhteensa voidaan katsoa mm.
8586: kaista terveyden heikkenemistä, mikä on tullut pelkän kansaneläkkeen varassa elävät vanhuk-
8587: selvästi ilmi kyseisten miesten saavuttaessa set.
8588: keski-iän. Koska useimmat näistä miehistä jou- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
8589: tuivat menettämään terveytensä vastoin omaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8590: tahtoaan yhteiskuntamme silloisten johtavien
8591: voimien käskystä ja koska aikaisemmin ei var- että hallitus rybtyisi kiireellisesti toi-
8592: sinaisille rintamamiehille ole korvattu heidän menpiteisiin maksuuoman terveystar-
8593: menetyksiään, varsinkaan niiden taholta, jotka kastuksen ja sairaanhoidon järjestämi-
8594: ovat näihin vahinkoihin syypäitä, on varsin seksi entisille varsinaisiin sotatoimiin
8595: kohtuullista, että nykyinen kehittyneempi yh- osallistuneille rintamamiehille.
8596: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
8597:
8598: Pauli Räsänen. Matti Järvenpää.
8599: Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen.
8600: Terho Pursiainen. Aulis Juvela.
8601: Pauli Puhakka. V. J. Rytkönen.
8602:
8603:
8604:
8605:
8606: 156 427/70
8607: 1242
8608:
8609: Vl,118.- Toiv.al. n:o 682.
8610:
8611:
8612: Räsänen ym.: Mainonnan lopettamisesta televisiossa ja lehdis-
8613: tössä.
8614:
8615: E d u s k u n n a 11 e.
8616: On totuttu ajattelemaan, että ;toisaalta val- nen, siis tylsistyttävä. Näin on sekä television
8617: tio, toisaalta puoluesidonnaisuus on rajoitta- että lehdistön osalta.
8618: massa lehdistön vapautta mielipiteenmuodos- On erinomainen asia, kun nuorisomme, tei-
8619: tukseen. Kovin vähän on kiinnitetty huomiota nien ja ylioppilaiden edistyksellisin kärki-
8620: ilmoittajien harjoittamaan kontrolliin. Tavalli- joukko on käynyt penkomaan päivänvaloon
8621: sen kansalaisen tiedot lehtien yhteyksistä teol- mainontaan sisältyvää henkistä saastetta. Sitä
8622: lisuuslaitoksiin, pankkeihin ja mainosyhtiöihin todistavat Ylioppilas- ja Teinilehden kirjoituk-
8623: ovat lähes olemattomat. set. On tullut aika tiettyjen arvojen ja asentei-
8624: Maamme lehdistöstä oikeistolaista on yli den muuttua. Ylioppilaslehti (n:o 12 10. 4.
8625: 80 % ja vasemmistolaista alle 10 %. Lehdis- -70) kirjoittaa mm.: "Kaupallinen lehdistö
8626: tön talouskomitean mietinnön mukaan ilmoi- tyydyttää ihmisten agressioita, loistokkuudenha-
8627: tustuottojen osuus kokonaistuloista oikeistoleh- lua, ja vääristyneisyyttä, turruttaa ihmiset ja
8628: dillä on 72 %, "epäpoliittisilla" 76 %, vasem- vääristää poliittisen informaation ... mainon-
8629: miston lehdillä 70 %. nan uhrit ja manipuloinnin uhrit eivät yleensä
8630: Maassamme mainostetaan vuosittain n. 500 saa sitä, mitä he oikeastaan tahtoisivat ja heitä
8631: miljoonan markan arvosta. Mainonta on vallan- petetään huippuunsa kehitetyllä tavalla, jota he
8632: nut kaikki tiedotusvälineet, paitsi radiota. itse eivät tiedosta. He keskittyvät ainoastaan
8633: Maamme on kärkitiloilla mainosmenojen osuu- rahan ansaitsemiseen, koska raha on yleensä
8634: dessa kansantulosta. Kansalaiset kustantavat avain tavaraparatiisiin."
8635: suurelta osin mainonnan korkeammissa tuot- Muiden pohjoismaiden tapaan mainos pitää
8636: teiden hinnoissa ja tarpeettomalla kulutuksella. saada tv:stä pois myös Suomessa. Myös lehdis-
8637: Mutta kansalaisilla ei ole mitään säätelymahdol- tömainontaan on tartuttava lujin proletaarikou-
8638: lisuutta tilanteessa, jossa mainosvälineet ovat rin. Ensimmäiseksi on kuvaruudusta saatava
8639: taloudellisesti riippuvaisia yrittäjäpiireistä. pois tupakka, lääkkeet ja lasten manipulointi.
8640: Kansalaisen edessä on sekä mainonnan että Nykyisellään yrittäjät toteuttavat mainonnan
8641: kulttuuripoliittisesti jokseenkin ala-arvoisen kautta yhä lisääntyvää taloudellista ja henkistä
8642: lehdistön ylituotanto. Hillitön mainonta mer- väkivaltaa. Heidät on saatettava vastuuseen,
8643: kitsee kansalle suurta taloudellista ja henkistä sekä sosiaaliseen että eettiseen. On toteutettava
8644: tuhlausta. puolustusmekanismi kansalaisten suojaksi mai-
8645: Suggestiivisin tiedotusväline televisio on tul- noksen väkivaltaa vastaan.
8646: lut mainostajien temmellyskentäksi: omista pe- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
8647: russäännöistään ja ns. eettisistä normeistaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8648: täysin piittaamatta tv-mainonta suggeroi, tois-
8649: taa ja edistää automaattireaktioiden ja kulutus- että hallitus pikaisesti selvittäisi,
8650: vimman syntymistä ihmisissä. Mainonta turme- millä tavoin mainonta televisiossa ja
8651: lee makua, aliarvioi katsojaa ja laiminlyö rehel- lehdistössä voidaan lopettaa tai sitä ra-
8652: lisen tuoteinformaation. joittaa ja miten sen sijalle järjestää asial-
8653: Radion ohjelmatoiminnan tarkoitus on akti- linen kuluttajavalistus ja tuoteinfor-
8654: voida ihminen ajattelemaan ja ottamaan kan- mointi.
8655: taa. Mainonnan vaikutus on täysin vastakkai-
8656: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
8657:
8658: Pauli Räsänen. Lauha Männistö. Erkki Haukipuro.
8659: Kuuno Honkonen. Esko Niskanen. Matti Ruokola.
8660: Terho Pursiainen. Helvi Niskanen. Erkki Tuomioja.
8661: Osmo Kaipainen. Tellervo Koivisto.
8662: 1243
8663:
8664: Vl,119.- Toiv.al. n:o 683.
8665:
8666:
8667:
8668:
8669: Saimo ym.: Esityksen antamisesta naisten terveystarkastusten
8670: kustannusten jakamisesta valtion ja kuntien kesken.
8671:
8672:
8673: E d u s k u n n a 11 e.
8674:
8675: Maassamme on menestyksellisesti toimeen- vuosittain tarkastettaisiin myös kaikki 30 ja 35
8676: pantu naispuolisen väestön joukkotarkastuksia vuotta täyttävät naiset.
8677: kohdun kaulaosan syövän esi- ja varhaisastei- Maamme kunnilla, joiden talous jo muuten-
8678: den toteamiseksi. Nyt käytännössä oleva orga- kin on nykyisin ylirasitettu lakisääteisillä vel-
8679: nisaatio pohjautuu monivuotiseen kokeiluun, voituksilla ei ole mahdollisuutta laajentaa ter-
8680: jonka kustannukset on suoritettu vapaaehtois- veydenhoito-ohjelmaansa niin välttämättömäksi
8681: ten järjestöjen, Suomen Syöpäyhdistyksen ja kuin se nähtäisiinkin myös tässä kohden. Kun
8682: Syöpäsäätiön varoista ja osittain kuntien tuke- kysymyksessä on sellainen terveystarkastus,
8683: mana. Varsinainen säännönmukainen joukko- jonka säännönmukainen toteuttaminen vaikut-
8684: tarkastustyö on ollut käynnissä viitisen vuotta taa vähentävästi sairaalakustannuksiin, olisi tar-
8685: ja tämän työn kustannukset ovat kokonaan koituksenmukaista järjestää näidenkin tarkas-
8686: kuntien harteilla. tusten rahoittaminen siten, että valtio osallis-
8687: Säännönmukaisten joukkotarkastusten rin- tuu kuluihin suorittamalla niistä 50 % kuten
8688: nalla suoritetut kokeilututkimukset, jotka edel- terveydenhuoltomenoista yleensäkin. Edellä sa-
8689: leen jatkuvat, osoittavat samaa, mihin Ruotsis- nottuun viitaten esitämme kunnioittavasti
8690: sakin on vastaavissa tutkimuksissa päädytty: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8691: parhaimman tuloksen saavuttamiseksi olisi
8692: joukkotarkastu:kset ulotettava koskemaan myös että hallitus antaisi esityksen naisten
8693: tähänastista nuorempia ikäluokkia. Ensin on terveystarkastusten kustannusten jaka-
8694: taloudellisista syistä ollut pakko raJoittua misesta valtion ja kuntien kesken ja
8695: lähinnä 40 ja 50 vuotta täyttäviin, sitten on ottaisi jo vuoden 19 71 valtion tulo- ja
8696: laajennettu tutkittavien piiriä kutsumalla vuo- menoarvioon sitä varten tarvittavan
8697: sittain 40, 45 ja 50 vuotta täyttävät tarkastuk- määrärahan avustukseksi naisten ter-
8698: seen. Nyt katsotaan, että olisi nimenomaan veystarkastuksia suoriitaville kunnille.
8699: ennalta ehkäisyn kannalta välttämätöntä, että
8700: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
8701:
8702: Sylvi Saimo. Orvokki Kangas. Saimi Ääri.
8703: Lea Sutinen. Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
8704: Artturi Jämsen.
8705: 1244
8706:
8707: Vl,120.- Toiv.al. n:o 684.
8708:
8709:
8710:
8711:
8712: Saimo ym.: Rintamamieskortin haltiiain ilmaisesta lääkärinhoi-
8713: dosta.
8714:
8715:
8716: E d u s k u n n a 11 e.
8717:
8718: Rintamamiesten taloudellinen asema on rintamamiehiä heidän vammoistaan aiheutu-
8719: maassamme tunnetusti erittäin vaikea eivätkä vien kustannusten korvaamisessa. Tämä kävisi
8720: tähän saakka suoritetut toimenpiteet ole kyen- parhaiten päinsä siten, että jokainen rintama-
8721: neet sitä kovinkaan paljon parantamaan. Kulu- mieskortin omaava henkilö voisi saada ilmaisen
8722: van vuoden tulo- ja menoarvioon otettu 15 mil- lääkärinhoidon ja hänen lääkekulunsa korvattai-
8723: joonan markan määräraha rintamamieseläkkeitä siin kokonaan valtion toimesta.
8724: varten on ensimmäinen huomattavampi avus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8725: tusmääräraha sotiemme veteraaneja varten, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8726: mutta siitä jaettavat avustukset koituvat kui- muksen,
8727: tenkin vain suhteellisen harvojen rintamamies-
8728: ten osaksi. että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
8729: Kun sotien aiheuttamat rasitukset kuvastu- menpiteisiin} jotta rintamamieskortin
8730: vat ennen muuta rintamamiesten terveydenti- omaavat henkilöt voisivat saada ilmai-
8731: lassa ja heidän sairauskulunsa ovat useissa sen lääkärinhoidon ja heidän lääkeku-
8732: tapauksissa varsin huomattavat, tulisi yhteis- lunsa korvattaisiin kokonaan valti.on
8733: kunnan nykyistä suuremmassa määrin auttaa toimesta.
8734: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
8735:
8736: Sylvi Saimo. Lea Sutinen. Matti Maijala.
8737: Orvokki Kangas. Katri Kaarlonen. Pentti Pekkarinen.
8738: Saimi Ääri. Eino Uusitalo. Matti Mattila.
8739: Katri-Helena Eskelinen. Esko Pekonen. Artturi Jämsen.
8740: Paavo Niinikoski. Taisto Tähkämaa. Esko Härkönen.
8741: Jouko Siikaniemi
8742: 1245
8743:
8744: VI,121.- Toiv.al. n:o 685.
8745:
8746:
8747:
8748:
8749: Saimo ym.: Lomittaiien paikkaamisesta pienviljelijäperheitten
8750: emännille.
8751:
8752:
8753: E d u s k u n n a 11 e.
8754:
8755: Aniharv~t ovat ne viljelijäperheiden emän- välttämätön niiden poistamiseksi ja uuden työ-
8756: nät, jotka pystyvät järjestämään itselleen edes tarmon hankkimiseksi. Sillä vältettäisiin liika-
8757: jonkinlaista vuosilomaa, saati sitten kunnol- rasituksesta johtuvia sairauksia ja loman yhtey-
8758: lista. Syyt tähän ovat ennen muuta taloudel- dessä perheenemännille voitaisiin järjestää hei-
8759: liset, mutta nykyisin ainakin yhtä vaikeaksi on dän kipeästi tarvitsemaa kuntoutustoimintaa.
8760: kohonnut myös se, että vaikka 1om~ muutoin Viljelijöitten emäntien saama sosiaalinen
8761: olisikin kenties mahdollinen, niin lomittajaa tuki yhteiskunnalta on vähäinen. Nyt yhteis-
8762: loma-ajaksi hoitamaan talon taloustöitä ei ole kunnan olisi astuttava askel heitä kohti ja
8763: helppo saada. Viljelijän emännän ahkera uuras- autettava lomittajien palkkaamiseksi. Valtion
8764: tus jää palkitsematta. olisi avustettava tällaisia lomittajia samoin
8765: Tähän mennessä ei ole vielä löydetty järjes- perustein kuin kunnallisia kodinhoitajia, niin
8766: telmää, jolla tämä asia olisi voitu ratkaista, että nämä lomaa vaille jääneet saisivat tasaver-
8767: vaikka sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja taisen oikeuden vuosiloman pitämiseen.
8768: tasa-arvoisuuden toteuttaminen olisi vaatinut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
8769: sitä jo vuosikymmeniä sitten. Samassa ase- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8770: massa kuin talojen äidit, ovat myös monet
8771: muut pikkuyrittäjien vaimot, jotka ovat mu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8772: kana paitsi kodin taloustehtävissä myös yritys- menpiteisiin lomittajien palkkaamiseksi
8773: toiminnan hoitamisessa. Kysymys on suuresta viljelijäperheitten emännille samojen
8774: sosiaalisesta epäkohdasta. Sekä henkisesti että perusteiden ja valtion tuen turvin kuin
8775: ruumiillisesti vapaa-ajan puute jättää helposti kunnallisia kodinhoitajia.
8776: ylirasittumisen merkit. Kunnollinen loma olisi
8777: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
8778:
8779: Sylvi Saimo. Pentti Poutanen. Orvokki Kangas.
8780: Lea Sutinen. Matti Ruokola. Eeva Kauppi.
8781: Katri-Helena Eskelinen. Artturi Jämsen. Esko Härkönen.
8782: Ahti Pekkala.
8783: 1246
8784:
8785: Vl,l22.- Toiv.al. n:o 686.
8786:
8787:
8788:
8789:
8790: Saimo ym.: Kodinhoita;ien matkakustannusten saattamisesta val-
8791: tionavun piiriin.
8792:
8793:
8794: E d u s k u n n a 11 e.
8795:
8796: Kunnallisesta kodinhoitoavusta ( 6. 5. 1966/ Matkakustannukset, jotka entytsesti syrjäi-
8797: 270) annetun lain 10 §:n mukaan kunta suo- sillä seuduilla muodostuv·at kodinhoitajien
8798: rittaa kodinhoitotoimen viranhaltijalle tämän osalta kohtuuttoman suuriksi, eivät nykyisin
8799: toimitusmatkojen aiheuttamat kohtuullisiksi kuulu kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun
8800: katsottavat matkakustannukset kunnallisval- lain 14 § :n mukaan valtion avustettaviin me-
8801: tuuston vahvistamien perusteiden mukaan. noihin. Kaupungeissa, kauppalaissa ja asuma-
8802: Kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun ase- taajamissa matkakustannukset yleensä ovat ver-
8803: tuksen 6 §:n mukaan kunnallinen kodinhoitaja, raten vähäisiä. Sen sijaan syrjäisillä seuduilla
8804: johtava kodinhoitaja ja kotiavustaja ovat vel- matkakustannukset tulevat huomattavan suu-
8805: volliset työmatkoillaan käyttämään halvinta reksi. Kodinhoitotoimen k~kenpuolisen kehit-
8806: saatavissa olevaa kulkuneuvoa. Kunnallishalli- tämisen kannalta olisi erittäin tärkeää, etteivät
8807: tus voi antaa luvan suorittaa työmatkan myös matkakustannukset olisi esteenä kodinhoitotoi-
8808: omalla kulkuneuvolla, jonka käyttämisestä suo- minnan tehostamistoimenpiteille näillä seu-
8809: ritetaan korvaus, mikäli siitä ei toisin sovita, duilla, joissa toiminnan tukeminen olisi ensi-
8810: kunnan matkustussäännön mukaisesti. Kodin- arvoisen tärkeää suuriperheisten, vanhusten ja
8811: hoitajille vahvistetun ohjesäännön mukaan las- vammaisten avohuollollisten tukitoimenpitei-
8812: ketaan aika, joka kuluu kodinhoitajan työmat- den lisäämiseksi.
8813: kaan asunnosta toimipaikkaan ja takaisin, mil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8814: loin se ylittää päivässä 1 1/2 tuntia, ylittävältä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8815: osalta työaikaan. Kodinhoitajien tehokkaan työ- muksen,
8816: ajan käyttämisen kannalta olisi erittäin tärkeää,
8817: ettei matkoihin kuluisi tarpeettomasti a~kaa, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8818: vaan että rajoitettu, kodinhoitotoimen ohje- menpiteisiin kunnallisesta kodinhoito-
8819: säännön 17 §:n mukainen 80 tunnin kahden avusta annetun lain 14 §:n säännösten
8820: viikon pituiselta ajanjaksolta laskettava työaika muuttamiseksi siten, että myös kodin-
8821: tulisi käytetyksi kodinhoitoapua saavien perhei- hoitajain matkakustannukset tulisivat
8822: den hyväksi, minkä johdosta huomattavia lisä- valtionavun piiriin.
8823: kustannuksia aiheuttavan oman ajoneuvon
8824: käyttämistä voidaan pitää usein perusteltuna.
8825: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
8826:
8827: Sylvi Saimo. Pentti Poutanen. Artturi Jämsen.
8828: Orvokki Kangas. Matti Ruokola. Ahti Pekkala.
8829: Lea Sutinen. Mauno Kurppa. Eeva Kauppi.
8830: Saimi Ääri. Katri-Helena Eskelinen. Esko Härkönen.
8831: 1247
8832:
8833: VI,123.- Toiv.al. n:o 687.
8834:
8835:
8836:
8837:
8838: Saimo ym.: Alkoholittomien iuomien saattamisesta anniskelu-
8839: ravintoloissa alkoholiiuomia halvemmiksi.
8840:
8841:
8842: E d u s k u n n a 11 e.
8843:
8844: Prof. Oskari Reinikaisen puheenjohdolla v. Näiden juomien valikoima anniskeluravinto-
8845: 1938-1946 toiminut valtion alkoholikomitea loissa, eräitä poikkeuksia lukuunottamatta, on
8846: esitti mietinnössään, että raittiusjuomien tulisi pieni, niiden esittely heikkoa, jopa siinä mää-
8847: anniskeluravintoloissa oli~ halvempia kuin rin, että tarjoilijat eivät aina näytä olevan tie-
8848: alkoholijuomien. Tätä periaatetta, jota kansan- toisia siitä, että niitä on saatavana, ja hinnat
8849: raittiuden kannalta on pidettävä aivan oikeana, usein korkeammat kuin vastaavien alkoholijuo-
8850: ei kuitenkaan ole noudatettu. mien.
8851: Kolmessa eritasoisessa helsinkiläisessä annis- Tämä asiantila ei ole sopusoinnussa ~lkoho
8852: keluravintolassa huhtikuussa 1970 suoritetut Wain 46 § 2 momentin j~ keskiolutlain 30 §:n
8853: tiedustelut osoittivat, että keskiolutpullon ( 1 3 momentin kanssa, joiden mukaan anniskelu-
8854: mk 19 p - 1 mk 99 p), lasin mietoa ( 66 p paikassa tulee olla kohtuullisesta hinnasta saa-
8855: - 1 mk 40 p) ja väkevää ( 1 mk 28 p - 1 mk tavana myös riittävä valikoima alkoholittomia
8856: 60 p) viiniä saa useimmiten halvemmalla kuin juomia.
8857: esim. pullon Coca-Colaa ( 1 mk 20 p - 2 mk Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8858: 20 p), lasin ulkomaista tuoremehua ( 1 mk kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8859: 25 p - 2 mk) tai annoksen kahvia ( 2 mk 10 p
8860: - 3 mk 30 p) samassa ravintolassa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8861: Tämä on sitäkin oudompaa, kun alkoholiyh- menpiteisiin anniskeluravintoloita kos-
8862: tiön pyrkimyksenä on jo pitkän aikaa ollut kevien määräysten valvomiseksi siten,
8863: kulutuksen ohjaaminen väkevistä juomista mie- että mietoja mallasjuomia, virvoitusjuo-
8864: dompiin. Johdonmukainen ajattelu ja toiminta mia ja tuoremehuja olisi niissä saata-
8865: edellyttäisi, että kulutusta koetettaisiin ohjata vana halvempaan hintaan kuin alkoholi-
8866: mietoihin mallasjuomiin sekä alkoholittomiin juomia.
8867: hedelmä- ja marjajuomiin.
8868: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
8869:
8870: Sylvi Saimo. Lea Sutinen. Ahti Pekkala.
8871: Ensio Laine. Pentti Poutanen. Eeva Kauppi.
8872: Katri-Helena Eskelinen. Mauno Kurppa. Esko Härkönen.
8873: Kerttu Hemmi. Artturi Jämsen. Orvokki Kangas.
8874: 1248
8875:
8876: VI,124.- Toiv.al. n:o 688.
8877:
8878:
8879:
8880:
8881: Salama ym.: Sotaveteraanien ilmaisten terveystarkastusten suo-
8882: rittamisesta vuosittain.
8883:
8884:
8885: Eduskunnalle.
8886:
8887: Vuonna 1967 mietintönsä jättänyt rintama- kokonaisuudessaan korvaa, niin olisi mieles-
8888: miesten sosiaalietukomitea kiinnittää huomiota tämme tällainen mahdollisuus järjestettävä
8889: lausunnossaan myös rintamasotilaiden tervey- rintamasotilaille varsinkin kun on erittäin tär-
8890: den- ja sairaanhoitoon, mutta ei kuitenkaan ole keätä seurata juuri heidän terveydentilanteensa
8891: esittänyt millä erityisillä toimenpiteillä sitä voi- kehitystä.
8892: taisiin edistää nykyisestä. Tämän johdosta esitämmekin kunnioittaen
8893: On selvää, että kansalaisten yleinen sairausva- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8894: kuutuslaki on tuonut ja tuo edelleen myös rin-
8895: tamasotilaille erilaisia etuisuuksia. Kuitenkin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
8896: on kohtuutonta, että rintamasotilaiden täytyy menpiteisiin vuosittaisten ilmaisten
8897: maksaa määrätty osuus lääkärin kustannuksista, yleistarkastusten suorittamiseksi sota-
8898: vaikka he joutuvat varsin usein turvautumaan veteraanien terveydentilan kehityksen
8899: lääkäriin ja lääkkeisiin, jotka he joutuvat kus- seuraamiseksi ja tekisi heille mahdolli·
8900: tantamaan niinkuin muutkin kansalaiset. seksi muutenkin saada lääkärintodis-
8901: Kun eräissä muissa maissa ja meilläkin on tukset ilmaiseksi niissä tapauksissa,
8902: järjestetty niin, että invalidit voivat käydä aika fOtssa viranomainen esim. eläkehake-
8903: ajoittain uusintatarkastuksessa, jonka valtio muksessa lääkärint.odistusta vaatii.
8904: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
8905:
8906: Aune Salama. Urho E. Knuuti. Erkki Tuomioja.
8907: 1249
8908:
8909: VI,125.- Toiv.al. n:o 689.
8910:
8911:
8912:
8913:
8914: Salama ym.: Päihtyneiden nuorten ensihuollon tehostamisesta.
8915:
8916:
8917: E d u s k u n n a 11 e.
8918:
8919: Päihtymystilassa olevien nuorten ensihuolto vitsemansa avun. Pidätetty tai haltuunotettu
8920: kohtaa jatkuvasti suuria vaikeuksia, koska ei nuori tulisi viedä kotiin, vastaanottoasemalle
8921: ole olemassa riittävästi viranomaisia, joiden tai lääkärintutkimukseen. Häntä tulisi tukea
8922: tehtäviin kuuluisi tämän asian tarkoituksenmu- myös koti-, työ- tai kouluasioiden sekä vapaa-
8923: kainen hoitaminen. Koska päihtymystilassa ajanvieton järjestämisessä tyydyttävälle kan-
8924: oleva nuori henkilö tavataan useasti kadulla tai nalle. Helsingin lastensuojelulautakunnassa on
8925: muulla yleisellä paikalla, saattaa tapaukseen tästä työstä saatu myönteisiä kokemuksia.
8926: liittyä myös järjestyshäiriöitä. Tällöin käsitte- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8927: leväksi viranomaiseksi tulee poliisi, jolla kui- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8928: tenkaan ei ole siihen riittäviä edellytyksiä.
8929: Sosiaalilautakuntiin tulisi perustaa tarkkaili_- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8930: joiden toimia, joiden tehtävänä olisi pyrkiä toi- menpiteisiin päihtyneiden nuorten ensi-
8931: saalta ennakolta estämään häiriötapausten esiin- huollon tehostamiseksi siten} että aina-
8932: tyminen ja toisaalta huolehtimaan siitä, että kin suurien kuntien sosiaalilautakuntiin
8933: alkoholin, huumausaineiden tai lääkkeiden perustettaisiin sitä varten tarkkailijain
8934: päihdyttämä lapsi tai nuori saa pikaisesti tar- toimia.
8935: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
8936:
8937: Aune Salama. Urho E. Knuuti. U. H. Voutilainen.
8938:
8939:
8940:
8941:
8942: 157 427/70
8943: 1250
8944:
8945: Vl,126.- Toiv.al. n:o 690.
8946:
8947:
8948:
8949:
8950: Salama ym.: Pihtiputaalle suunnitellun televisioaseman rakenta-
8951: misesta.
8952:
8953:
8954: E d u s k u n n a 11 e.
8955:
8956: Pohjoisen Keski-Suomen television näky- On tärkeätä huolehtia siitä, että tasapuoli-
8957: vyysolosuhteet ovat erittäin huonot. Siellä on suutta noudatetaan myös asemaverkostoja ra-
8958: alueita, joissa televisiokuvaa ei näy tai näky- kennettaessa. Pohjoisessa Keski-Suomessa ei ole
8959: vyysolosuhteet ovat aivan puutteelliset. Tällai- vieläkään katseluolosuhteet edes yhden ohjel-
8960: sia alueita on mm. Viitasaaren, Kivijärven, man kohdalta läheskään samat kuin muualla
8961: Kinnulan, Kannonkosken, Petäjäveden ja Pih- Suomessa.
8962: tiputaan kunnan alueilla. Tämän lisäksi mai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
8963: nittakoon vielä Keiteleen ja Kiuruveden alueet. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8964: Yleisradiolla on ollut valmiit suunnitelmat
8965: Pihtiputaan lopullisen suuritehoisen televisio- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8966: aseman rakentamiseksi jo useita vuosia, mutta menpiteisiin Pihtiputaalle suunnitellun
8967: vuodesta toiseen sen rakentamispäätös on saa- televisioaseman rakentamiseksi.
8968: nut kielteisen ratkaisun.
8969: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
8970:
8971: Aune Salama. Sakari KnuuttUa. Arvo Ahonen.
8972: 1251
8973:
8974: Vl,127.- Toiv.al. n:o 691.
8975:
8976:
8977:
8978:
8979: Salla ym.: Kouluhammashoidon tehostamisesta maaseutukunnissa.
8980:
8981:
8982: E d u s k u n n a 11 e.
8983:
8984: Maaseutu, ennen kaikkea syrjäseutujen kun- valtion tukemana perustettaisiin kipeimmin
8985: nat ovat suhteessa kaupunkeihin ja niiden ym- hammaslääkäreitä tarvitseville seuduille hel-
8986: päristöihin jääneet kouluhammashoidossa huo- posti siirrettäviä hammashoitoasemia, jotka va-
8987: mattavasti huonompaan asemaan. Monissa syr- rustettaisiin tarpeellisin välinein ja instrumen-
8988: jäisissä kunnissa niiden pyrkiessä järjestämään tein. Hammashoitoasema olisi yksikkö sinänsä,
8989: kouluhammashoitoa nykyisen lain mukaan jonka muodostaminen kustannuksiltaan tulisi
8990: tuottaa vaikeuksia ennen kaikkea hammaslääkä- huomattavasti halvemmaksi kuin mitä tähän
8991: reiden saanti kuntaan. Tämä on omiaan aiheut- asti kuntien kouluhammaslääkäreiden vastaan-
8992: tamaan kuntien kesken epätervettä kilpailua, otat ovat tulleet maksamaan.
8993: usein tarpeettomia kustannuksia aiheuttaen, Hammaslääkäreiden saanti olisi järjestettävä
8994: hankittaessa myös sellaista hoitokalustoa, joka niin, että hammaslääkäreiksi aikovat jo tiede-
8995: asianmukaisenkin hammashoidon yhteydessä jää kuntiin pyrkiessään velvoitettaisiin toimimaan
8996: käyttämättä, sekä rakennettaessa kohtuuttoman valmistuttuaan hammaslääkäreinä 6-12 kuu-
8997: kalliita vastaanotto- ja asuntotiloja, jotka sitten kautta k.o. hoitoasemilla ja niissä kunnissa,
8998: ilman minkäänlaista vastinetta joudutaan anta- joissa vastaanotat ovat olemassa, joihin ei ole
8999: maan hammaslääkäreiden käyttöön, mikäli hammaslääkäreitä saatu.
9000: hammaslääkäriä on kuntaan onnistuttu saa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
9001: maan. Kiistattomasti on todettavissa, että syr- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9002: jäisimmät kunnat tarvitsevat ylimenokaudeksi
9003: kouluhammashoidossa erikoisavun, jotta lähtö- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9004: kohta saataisiin edes jossain määrin tasapuoli- menpiteisiin kouluhammashoidon te-
9005: seksi. Tämä olisi järjestettävissä joko niin, että hostamiseksi maaseutukunnissa.
9006: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
9007:
9008: Pekka Salla. V. J. Rytkönen.
9009: Anna-Liisa Jokinen. Niilo Koskenniemi.
9010: Pauli Räsänen.
9011: 1252
9012:
9013: Vl,128.- Toiv.al. n:o 692.
9014:
9015:
9016:
9017:
9018: Salla ym.: Toimenpiteistä Lapin matkailupalvelumuotojen kehit-
9019: tämiseksi kansainväliselle tasolle.
9020:
9021:
9022: E d u s k u n n a 11 e.
9023:
9024: Suomen matkailuolosuhteita on julkisuu- kailukeskusten tarjoamien palvelumuotojen
9025: dessa usein aiheellisestikin arvosteltu. On väi- monipuolistamiseksi. Mm. alkoholilainsäädän-
9026: tetty, että Suomessa matkailun kehittämiseksi tömme nykyisellään ei salli palvelumuotojen
9027: ei ponnistella tarpeeksi. Erityisesti Lapin laaja kehittämistä läheskään kansainvälisten matkai-
9028: alue kaipaisi tässä suhteessa kohentamista. lukohteitten tasolle. Samoista syistä ei voida
9029: Matkailu nähdään tällä hetkellä tyypillisenä harrastaa myöskään matkailuun varsin olennai-
9030: uusviennin elinkeinona, joka kauppa- ja teolli- sesti liittyvää ajanviettotapaa, määrätyn suu-
9031: suusministeriön mukaan on maamme viiden- ruisin panoksin pelattavia erilaisia pelimuotoja.
9032: neksi suurin vientiteollisuuden haara. Lapille Suurelta osalta ne on voimassa olevan rikoslain
9033: matkailun merkitys on suurempi kuin keski- 44 luvun 4 §:n mukaan maassamme suorastaan
9034: määrin koko maalle, ja Lappi muodostaakio kielletty uhkapelinä varsin kovan rangaistuksen
9035: yhdessä Kuusamon kanssa matkailullisesti val- uhalla. Kun valtion valvoma uhkapeli ei muo-
9036: takunnallisen suuralueen. dosta nyky-yhteiskunnassa mitään sosiaalista
9037: Matkailuelinkeinon ansiosta on syntynyt ko- ongelmaa, se olisi sallittava oikein ohjattuna ja
9038: konaan uusi yritysmuoto matkailuyhtiö, joiden valvottuna määrätyn suuruisin panoksin pelat-
9039: sijoitukset näille alueille matkailukeskusten tuna kansainväliseen matkailuun kuuluvana
9040: r!&entamiseksi nousevat tällä hetkellä lähes suuremmissa matkailukohteissa.
9041: 30 000 000 markkaan. Valtiovallan taholla on Mainittujen matkailualan palvelumuotojen
9042: pyritty kiinnittämään monin eri tavoin huo- käyttöönotto erityisesti tärkeimmällä matkailu-
9043: miota matkailun ja sen varaan muodostuvan alueellamme Lapissa olisi omiaan ohjaamaan
9044: yritystoiminnan kehitysedellytysten lisäämiseen sinne kansainvälisiä matkailuvirtoja ja rahalii-
9045: myöskin Lapin läänissä. kennettä, mikä osaltaan edistäisi huomatta-
9046: Kaikesta tästä ja Lapin matkailulle tarjoa- vasti alueen matkailuelinkeinoa ja Lapin talou-
9047: mista luonnonedellytyksistä huolimatta näiden dellista vaurautta.
9048: matkailukeskusten toiminta on monista syistä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9049: taloudellisesti erittäin vaikeaa. Tutkittaessa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9050: niitä mahdollisuuksia, jotka ohjaisivat matkai- muiksen,
9051: lijavirran Lapin alueelle, on käytettävä ulko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9052: maisia esimerkkejä ja ryhdyttävä enna:kkoluu- sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
9053: lottomasti 'toimenpiteisiin asiantilan paran- seksi, mikä antaisi erityisesti Lapin
9054: tamiseksi. matkailukohteissa mahdollisuuden nii-
9055: Meidän nykyinen lainsäädäntömme monilta den tarjoamien palvelumuotojen kehit-
9056: osin ei anna riittävän vapaita puitteita mat- tämiseksi kansainväliselle tasolle.
9057: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
9058:
9059: Pekka Salla. Pauli Räsänen.
9060: Niilo Koskenniemi. V. J. Rytkönen.
9061: 1253
9062:
9063: VI,129.- Toiv.al. n:o 693.
9064:
9065:
9066:
9067:
9068: Salmiwori ym.: Kouluham~~tashoidon ulottamisesta kaikkia op-
9069: pivelvollisuusikäisiä koskevaksi.
9070:
9071:
9072: Ed u s kunnalle.
9073:
9074: Oppivelvollisuuskoulua käyvien lastemme laimin niiden oppivelvollisuusikäisten järj~tel
9075: osalta ·on yleisen terveydenhoidon kannalta erit- mällisen hammashoidon, jotka ovat siirtyneet
9076: täin tärkeä kouluhammashoito saatu järjeste- oppivelvollisuuskoulusta muihin kouluihin ja
9077: tyksi valtion toimenpitein. sen vuoksi olisikin kiireesti saatava aika$U1 lain-
9078: Erittäin suuri epäkohta on kuitenkin olemassa muutos, joka takaisi samanlaiset oikeudet kou-
9079: niiden oppivelvollisuusikäisten kohdalla, jotka luhammashoitoon kaikille oppivelvollisuusikäi-
9080: kesken oppivelvollisuuskoulun siirtyvät muihin sille kouluun katsomatta.
9081: kouluihin. Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
9082: Hampaiden hyvän kunnon säilyttämiseksi teh- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9083: ty monen vuoden työ menettää merkityksensä sen:
9084: hammashoidon keskeytymisen vuoksi ja kun
9085: hampaiden hoitoon on myöhemmin pakko puut- että hallitus antaisi kiireellisesti esi•
9086: tua, on suurta vahinkoa tällävälin ehtinyt ta- tyksen laiksi kouluhammashoidon ulotta-
9087: pahtua. misesta kaikkia oppivelvollisuusikäisiä
9088: Ei ole oikeudenmukaista, että yhteiskunta lyö koskevaksi.
9089: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
9090:
9091: Kaarle Salmivuori. Leo Kohtala. Sakari Knuuttila.
9092: Esko Niskanen. Matti Ahde. Meeri Kalavainen.
9093: 1254
9094:
9095: Vl,130.- Toiv.al. n:o 694.
9096:
9097:
9098:
9099:
9100: Sandelin ym.: Avoterveydenhuoltoa koskevien uudistusten ai-
9101: kaansaamisesta kansanterveystoimikunnan mietintöön sisälty-
9102: vien suuuntaviivo;en mukaisesti.
9103:
9104:
9105: Ed u s kun n a 11 e.
9106:
9107: Marunme sosiaalista lainsäädäntöä luotaessa ja on kysymys •terveydenhuollosta ja sitä tarkoitta-
9108: edelleen kehitettäessä, ovat kansan terveyteen vien suunnitelmien oikeasta toteuttamisjärjes-
9109: liittyvät toimenpiteet saavuttaneet yhä keskei- tyksestä, ei huomiota myöskään voida kiinnittää
9110: semmän aseman. Lukuisia •terveydenhuollollisia yksinomaan terveydenhuollon kahden pääalan
9111: epäkohtia on saatu poistetuksi ja samalla on luo- terveydenhoidon ja sairaanhoidon keskinäisiin
9112: tu perustaa ·terveydenhuoltopolitiikan vastaisille suhteisiin, vaan nimenomaan ja mitä suurimmas•
9113: tehtäville. Tähän edulliseen kehitykseen ovat vai- sa määrin näiden kummankin toimintahaaran
9114: kuttaneet paitsi lääketieteen merki~tävät saavu- käy;tettävissä olevien palvelusmuotojen tehokkaa-
9115: tukset myös lukuisa joukko muita tekijöitä, jois- seen ja tarkoituksenmukaiseen toteut·tamisjärjes-
9116: ta on mainittava mm. kansan sivistystason ja va- tykseen.
9117: rallisuuden huomattava kohoaminen; elinkeino- Kun maamme terveydenhuoltopolitiikassa ei
9118: elämän ja teollisuustoiminnan vilkastuminen viime vuosien a1kana ole riittävässä määrin kiin-
9119: sekä valtakunnan tieverkoston ja tiedotusväli- nitetty huomiota terveydenhuollon kokonais-
9120: neistön levinneisyys ja niiden käytön helppous suunnitteluun ja sen tarkoituksenmukaiseen toi-
9121: yhä laajemmissa väestöpiireissä. Kun lisäksi kan- meenpanojärjestykseen yleensä, on tästä ollut
9122: san terveyden jatkuva kohottaminen ja ylläpitä- seurauksena painopisteen suuntautuminen varsin
9123: minen on havaittu erääksi nyky-yhteiskunnan yksipuolisesti sairaalap~tlvelusten puolelle. Tästä
9124: tärkeimmistä tehtävistä, on luonnollista, että ter-syystä on sairaalalaitoksemme kehittäminen saa-
9125: veydenhuoltoon liittyvät toimenpiteet ovat saa- vuttanut, taloudelliset ja muut voimavaramme
9126: vuttaneet yhä keskeisemmän aseman maan so- huomioon ottaen, sellaiset mittasuhteet, ettei ke-
9127: siaalipolitiikassa yleensä. hitystä kaikissa suhteissa voida pitää parhaana
9128: Edellä mainitusta myönteisestä kehityksestä mahdollisena koko terveydenhuollon toiminta-
9129: huolimatta, on terveydenhuoltomme kehittämis- kenttää silmällä pitäen. Vaikka runsauden pu-
9130: työssä havaittavissa huomattavia puutteitakin. lasta ei sairaalapalvelustenkaan alalla voida pu-
9131: Erityisen merkittävinä nämä puutteet tulevat hua, on nykyisin kuitenkin todettavissa määrä-
9132: esille tarkasteltaessa maamme terveydenhuol- tyn epäsuhteen vallitsevan toisaalta ehkäisevän
9133: toon liittyvien toimenpiteiden suunnittelua ja terveydenhoidon ja avosairaanhoidon sekä toi-
9134: niiden toimeenpanojärjestystä yleensä. Itsestään saalta sairaaloissa annettavan sairaanhoidon ke-
9135: selvää on tai ainakin phäisi olla, ettei riittävän hittämistyössä.
9136: menestyksellistä terveydenhuoltopolitiikkaa sen Sairaalavaltainen terveydenhuoltopolitiikkam-
9137: paremmin kuin mitään muutakaan toimintaa voi- me on johtanut kansalaiset etsimään lääkintä-
9138: da suorittaa ilman ennakolta tarkoin määrättyjä alan palveluksia sieltä, missä niitä helpoimmin
9139: tavoitteita ja suunnittelua. Tällainen kokonais- on saatavissa eli sairaaloista ja niiden polikli-
9140: valtainen suunnittelu ja ohjelmointi ovat sitäkin koista. Tästä puolestaan on ollut seurauksena
9141: välttämättömämpiä, koska kaikkia tavoitteita ei sairaaloiden jatkuva ylikuormittuminen, josta ei
9142: yleensä, osaksi taloudellisista ja osaksi muista ole katsottu voitavan selviytyä muutoin kuin
9143: syistä johtuen, voida yhdellä kertaa toteuttaa, yhä uusia sairaaloita rakentamalla. Tilannetta on
9144: vaan tavoiteet on pyrittävä asettamaan oikeaan osaltaan lisäksi vaikeuttanut myös se seikka, että
9145: toteuttamisjärjestykseen ja ajoittamaan niin, että yhteiskunnan tukitoimenpiteet ovat suuntautu-
9146: paras mahdollinen tulos saavutetaan. Sikäli kuin neet huomattavasti suuremmassa määrin sairaa-
9147: VI,l30.- Sandelin ym. 1255
9148:
9149: lapalvelusten puolelle, avoterveydenhuollon jää- veystoimikunnan mietintö (Kofiliteanmietintö
9150: dessä tässäkin suhteessa vähemmälle huomiolle. n:o A 3/1969), johon sisältyvillä ehdotuksilla
9151: Myöskään sairausvakuutuslain aikaansaaminen ei on pyritty luomaan lähivuosien tavoitteet ni-
9152: sinänsä ole tuomassa toivottua tulosta sairaaloi- menomaan ehkäisevän terveydenhoidon ja avo-
9153: hin kohdistuvan paineen keventäjänä, ellei sa- sairaanhoidon alaan kuuluvien toimenpiteiden
9154: malla huomattavassa määrin lisätä lääkintäpalve- tehostamiseksi maassamme. Tämän vuoksi eh-
9155: lusten saantimahdollisuuksia avoterveydenhuol- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9156: lossa. Tämän vuoksi ja sairaaloihin kohdistuvan väksi toivomuksen,
9157: paineen keventämiseksi tulisi vastaisen tervey-
9158: denhuoltopolitiikkamme kohdistua määrätietoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9159: sesti ehkäisevän terveydenhoidon ja avosairaan- menpiteisiin avoterveydenhuoltoa koske-
9160: hoidon kehittämiseen, jolloin samalla luotaisiin vien uudistusten aikaansaamiseksi pää-
9161: edellytykset myös sairausvakuutuslain todella te- kohdiltaan niiden suuntaviivojen mukai-
9162: hokkaalle toteuttamiselle. sesti, jotka sisältyvät edellä mainittuun
9163: Edellä tarkoitettujen päämäärien toteuttami- kansanterveystoimikunnan mietintöön.
9164: seksi valmistui vuoden 1969 keväällä kansanter-
9165: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
9166:
9167: Valdemar Sandelin. Reino Breilin.
9168: Eeli Lepistö. Eero Salo.
9169: 1256
9170:
9171: Vl,l31.- Toiv.al. n:o 695.
9172:
9173:
9174:
9175:
9176: Seppä ym.: T arttuvien kotieliiintautien vastustamiseen varatun
9177: määrärahan käyttämisestä myös mehiläistautien toriuntaan.
9178:
9179:
9180: E d u s k u n n a 11 e.
9181:
9182: T arttuvien mehiläistautien tarkkailutyötä on nen valvonta alueellaan, näytteiden otto ja
9183: suoritettu v:sta 1951 lähtien valtioneuvoston tarvittavien ohjeiden antaminen. Vaitio kor-
9184: päätöksen perusteella. Tämä työ on kuitenkin vaisi tautitarkkailijoiden matkakulut.
9185: lopetettu v. 1968. Viime vuosina on Mehiläis- Tarttuvien mehiläistautien leviämisen estä-
9186: hoitajain Keskusliiton ja maatalousministeriön miseksi olisi suunniteltu tautitarkkailu ensi ti-
9187: eläinlääkintöosaston kesken neuvoteltu mehi- lassa saatava aikaan ja tarkoitukseen myönnet-
9188: läistautitarkkailun uudelleen organisoimisesta. tävä välttämättömimmät varat.
9189: Tehdyn suunnitelman mukaan olisi tarkoitus Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
9190: suorittaa tautien tarkkailutehtävä pääasiassa va- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9191: paaehtoisin voimin. Mehiläishoitajain Keskus- muksen,
9192: liitto on jo ryhtynyt kouluttamaan tätä varten
9193: mehiläishoitajia eri puolilla mehiläishoitoaluet- että hallitus ottaisi valtion ensi vuo-
9194: tamme tautitarkkailijoiksi. Pyrkimyksenä on den tulo- ja menoarvioesitykseen perus-
9195: saada kaikkiin paikallisyhdistyksiin 1-3 mehi- telun, ionka mukaan tarttuvien koti-
9196: läistautien erikoistuntijaa. Näiden tehtävänä eläintautien vastustamiseen varattavasta
9197: olisi maatalousministeriön eläinlääkintöosaston määrärahasta myönnettäisiin mehiläis-
9198: valvonnassa lähinnä tautitilanteen tarhakohtai- tautien torjuntaan välttämättömät varat.
9199: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
9200:
9201: Mauri Seppä. P. Må'ki-Hakola. Lars Lindeman.
9202: Matti Mattila. Pentti Antila.
9203: 1257
9204:
9205: VI,132. - Hemst.mot. nr 696.
9206:
9207:
9208:
9209:
9210: Sigfrids m. fl.: Om förhindrande av utskänkning av mellanöl
9211: vid bensinstationerna.
9212:
9213:
9214: T i 11 R i k s d a g e n.
9215:
9216: Oy Alko Ab:s förvaltningsråd fastställde plägningsrörelser, där ett besök ställer sig
9217: nya principer för beviljande av utskänknings- märkbart vanskligare för bilisten än vid en
9218: tillstånd för försäljning av mellanöl i samband bensinstation, som är belägen intill körrutten.
9219: med förplägningsrörelser vid sitt sammanträde Det är högst sannolikt att de faktiska kon-
9220: 21. 1. 1970. Tillstånd kan härefter beviljas sumtionstillfällena ökar samtidigt som de till-
9221: även bensinstationernas barer, kafeer och and- fällen, vilka lockar tili konsumtion av mellan-
9222: ra förplägningsställen, vilka är anknutna tili öl, utökas. Som en följd härav kan man vänta
9223: nämnda stationer. Enligt de nya principerna att antalet personer som framför motorfordon
9224: är tillhandahållande av mat i allmänhet inte under påverkan av alkohoi ökar.
9225: mera ett villkor för erhållande av tillstånd. Den omständigheten att öl utbjuds i bensin-
9226: Däremot är det näringstillstånd som avses i stationernas kafeer är högst antagligt ägnad
9227: förordningen om härbärgerings- och förpläg- att hos en del bilister ge intryck av att för-
9228: ningsrörelser fortfarande en förutsättning för täring av öl under bilkörnin är något helt na-
9229: beviljande av utskänkningstillstånd. I allmän- turligt och självklart. Riskerna för att frestel-
9230: het försätts således inte förplägningsrörelser sen skulle bli mången och särskilt unga bilis-
9231: som är belägna i anslutning tili bensinstationer ter övermäktig är stora.
9232: i en från övriga förplägningsrörelser avvikande Rattfylleriet är hos oss i Finland i stadigt
9233: ställning vad beträffar utskänkning av mellan- tilltagande och alkoholens andel i trafik-
9234: öl, ifall de inte befinner sig i stora befolk- olyckorna ökar procentuellt år för år. 1960
9235: ningscentra, varvid mellanölstillstånd beviljas uppgick antalet rattfyllerister tili 4 271, 1965
9236: endast i sådana fall då särskilda omständighe- var det uppe i 6 618, 1967 i 7 191, 1968 något
9237: ter talar härför. lägre eller 6 889 och enligt föreliggande prelimi-
9238: Reformens innebörd synes uppenbar: en ut- nära uppgifter för år 1969 sammanlagt 8 360,
9239: vidgning av det redan omfattande försäljnings- med andra ord en ökning med drygt 20 procent
9240: nätet för mellanöl. Det verkar som om frågan under år 1969 jämfört med 1968.
9241: skulle ha skötts på ett taktiskt mycket skick-
9242: ligt sätt. Man stöder sig på i och för sig rik- I Sverige infördes mellanölet hösten 1965.
9243: tiga, men i fråga om viktighet helt sekundära Under fjolåret togs drygt 19 300 fordonsägare
9244: motiveringar, samtidigt som man på ett verk- av polisen för rattfylleri eller rattonykterhet.
9245: ningsfullt sätt tigit om verkligt betydande nack- På ett år steg siffran med 26 procent. Enligt
9246: delar i sammanhanget. föreliggande uppgifter är det högst sannolikt
9247: Det torde vara allom bekant att bensinsta- att mellanölet spelar en avgörande roll i sam-
9248: tionerna jämte därtill anslutna barer äger po- manhanget. Många rattfyllerister tillhör de
9249: pularitet bland bilisterna inte minst därför, att yngsta förarkategorierna. En undersökning i
9250: de isynnerhet under långa körutrer på lands- Ludvika polisdistrikt förra året gav många
9251: bygden tjänar som utmärkta vilo- och rekrea- överraskande resultat. Av 100 ratt- och mo-
9252: tionsplatser. Det är således uppenbart att ge- pedfyllerister hade en tredjedel inte fyllt 20
9253: nom att barer vid bensinstationer får rätt att år. I nio fall av tio uppgav de misstänkta att
9254: sälja öl, ökar detta avsevärt antalet tillfällen, de druckit mellanöl, antingen ensamt eller med
9255: varigenom bilisterna lockas att förtära öl och andra drycker eller läkemedel.
9256: de blir på detta sätt mångfalt fler än om ut- De olika alkoholipolitiska skadeverkningar
9257: skänkningen skulle ske enbart i vanliga för- som är förknippade med ovan nämnda reform,
9258: 158 427/70
9259: 1258 VI,l32.- Keskioluen anniskelu.
9260:
9261: exempelvis i form av ökat antal dödsoffer i Med stöd av det ovan sagda föreslår vi,
9262: trafiken och andra liknande omständigheter, att riksdagen ville hemställa,
9263: är således synnerligen betänkliga och ödes-
9264: digra. En omedelbar revidering av sagda beslut, att regeringen måtte skrida till bråd-
9265: enligt vilket försäljning av mellanöl skulle skande åtgärder för att förhindra ut-
9266: bli möjligt vid bensinstationernas barer, kafeer skänkning av mellanöl i bensinstatio-
9267: och andra förplägningsställen, vore absolut nernas barer, kajeer och andra förpläg-
9268: nödvändig. ningsställen.
9269: Helsingfors den 17 april 1970.
9270:
9271: Elly Sigfrids. Eeva Kauppi. Ragnar Granvik.
9272: Orvokki Kangas. Bror Lillqvist.
9273: 1259
9274:
9275: VI,132.- Toiv.al. n:o 696. Suomennos.
9276:
9277:
9278:
9279:
9280: Sigfrids ym.: Keskioluen anniskelun estämisestä bensiiniasemilla.
9281:
9282:
9283: E d u s k u n n a 11 e.
9284:
9285: Oy Alko Ab:n hallintoneuvosto vahvisti bensiiniasemalla, joka sijaitsee ajoreitin var-
9286: uudet ravitsemusliikkeiden yhteydessä tapahtu- rella.
9287: vassa keskioluen myynnissä noudatettavat an- On mitä todennäköisintä, että todellinen ku-
9288: niskeluluvan myöntämisperiaatteet kokoukses- lutus lisääntyy samalla, kun keskioluen kulu-
9289: saan 21. 1. 1970. Lupa voidaan tämän jälkeen tukseen houkuttelevia tilaisuuksia lisätään.
9290: myöntää myös bensiiniasemien baareille, kah- Tästä voidaan odottaa seuraavan, että alkoholin
9291: viloille ja muille ravitsemispaikoille, jotka ovat vaikutuksen alaisena moottoriajoneuvoa kuljet-
9292: mainittujen asemien yhteydessä. Uusien peri- tavien henkilöiden luku lisääntyy.
9293: aatteiden mukaan ei ruoan tarjonta ole enää Se seikka, että olutta tarjotaan bensiinase-
9294: luvan saamisen ehtona. Sitävastoin elinkeino- mien kahviloissa, on mitä luultavimmin omansa
9295: lupa katsotaan majoitus- ja ravitsemisliikkeistä synnyttämään eräissä autoilijoissa käsityksen,
9296: annetussa asetuksessa jatkuvasti anniskeluluvan että oluen nauttiminen auton kuljettamisen
9297: myöntämisen edellytykseksi. Yleensä ei siis aikana on aivan luonnollista ja itsestään sel-
9298: bensiiniasemien yhteydessä sijaitsevia ravitse- vää. Vaara on suuri, että kiusaus tulee monille
9299: misliikkeitä panna muista ravitsemisliikkeistä erityisesti nuorille autoilijoille ylivoimaiseksi.
9300: poikkeavaan asemaan keskioluen anniskeluun Rattijuoppous on meillä Suomessa jatkuvasti
9301: nähden, mikäli ne eivät ole suurissa väestökes- lisääntymässä ja alkoholin osuus liikenneon-
9302: kuksissa, jolloin keskiolutlupa myönnetään vain nettomuuksissa lisääntyy prosentuaalisesti vuo-
9303: sellaisissa tapauksissa, jolloin erityiset syyt si vuodelta. 1960 nousi rattijuoppojen luku
9304: sitä puoltavat. 4 271:een, 1965 se oli 6 618, 1967 7 191,
9305: 1968 jonkin verran alempi eli 6 889 ja käy-
9306: Uudistus näyttää ilmeisesti merkitsevän jo tettävissä olevien ennakkotietojen mukaan
9307: laajan keskioluen myyntiverkon laajentamista. vuonna 1969 yhteensä 8360, toisin sanoen
9308: Kysymys näyttää taktisesti hoidetun hyvin tai- runsaan 20 prosentin lisäys vuonna 1969 vuo-
9309: tavasti. Nojaudutaan sinänsä oikeisiin, mutta teen 1968 verrattuna.
9310: tärkeydeltään aivan toisarvoisiin perusteisiin, Ruotsissa otettiin keskiolut käyttöön syksyllä
9311: samalla kun vaikuttavalla tavalla on vaiettu 1965. Viime vuonna otti poliisi yli 19 300
9312: todella merkityksellisistä asiaan liittyvistä var- ajoneuvonomistajaa kiinni rattijuoppoudesta tai
9313: jopuolista. päihtyneenä ajamisesta. Yhdessä vuodessa luku
9314: Lienee yleisesti tunnettua, että bensiiniase- nousi 26 prosenttia. Saatavissa olevien tietojen
9315: mat sekä niihin liittyvät baarit ovat autoilijain mukaan on mitä todennäköisintä, että keski-
9316: suosiossa, varsinkin sen vuoksi että ne maaseu- oloelia on ratkaiseva osuus tässä asiassa. Mo-
9317: dulla erityisesti pitkien ajomatkojen aikana ovat net rattijuopot kuuluvat nuorimpiin kuljettaja-
9318: erinomaisia lepo- ja virkistyspaikkoja. On niin luokkiin. Ludvikan poliisipiirissä viime vuonna
9319: muodoin ilmeistä, että kun bensiiniasemilla suoritetussa tutkimuksessa saatiin monia yllät-
9320: toimivat baarit saavat oluenmyyntioikeudet, täviä tuloksia. Sadasta ratti- ia mopedijuooosta
9321: tämä lisää huomattavasti autoilijain houkutusta kolmasosa ei ollut täyttänyt 20 vuotta. Yhdek-
9322: nauttia olutta, ja tilaisuudet tähän tulevat tällä sässä tapauksessa kvmmenestä epäi11vt ilmoit-
9323: tavalla moninkertaistumaan verrattuna siihen, tivat juoneensa keskiolutta ioko pelkästään tai
9324: että anniskelu tapahtuisi yksinomaan tavalli- muiden juomien tai lääkkeiden kanssa.
9325: sissa ravitsemusliikkeissä, joissa käynti on Yllä mainittuun uudistukseen liittvvät eri-
9326: autoilijalle huomattavasti hankalampaa kuin laiset vahingolliset alkoholipoliittiset vaikutuk-
9327: 1260 Vl,l32.- Keskioluen anniskelu.
9328:
9329: set, esim. kuolanuhrien lisääntyminen liiken- Yllä sanotun nojalla ehdotamme eduskun-
9330: teessä ja muut samantapaiset seikat, ovat siten nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9331: erityisen arveluttavia ja kohtalokkaita. Maini-
9332: tun päätöksen, jonka mukaan keskioluen myyn- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9333: ti tulisi mahdolliseksi bensiiniasemien baareissa, menpiteisiin keskioluen anniskelun es-
9334: kahviloissa ja muissa ravitsemispaikoissa, väli- tämiseksi bensiiniasemien baareissa, kah-
9335: tön tarkistaminen olisi ehdottoman välttämä- viloissa ;a muissa ravitsemispaikoissa.
9336: töntä.
9337: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
9338:
9339: Elly Sigfrids. Eeva Kauppi. Ragnar Granvik.
9340: Orvokki Kangas. Bror Lillqvist.
9341: 1261
9342:
9343: Vl,13.3.- Toiv.al. n:o 697.
9344:
9345:
9346:
9347:
9348: Siikaniemi ym.: Määrärahasta Salpakankaan paikallissairaalan ra-
9349: kentamisohjelman toteuttamiseksi.
9350:
9351:
9352: E d u s k u n n a 11 e.
9353:
9354: Lahden ympätistökuntien, Hollolan, Nasto- jelma vahvistetuksi Lääkintöhallituksessa vuo-
9355: lan, Kärkölän, Kosken H.l. ja Asikkalan sekä den 1969 aikana ja varsinainen rakentaminen
9356: Padasjoen sairaalaolot eivät ole kehittyneet voisi alkaa, jos eduskunta ottaisi tämän paikal-
9357: ajantasoa vastaavaksi. Sairaanhoidon tila on siis lissairaalan rakentamisohjelmaansa vuonna
9358: näissä kunnissa 70-luvun alussa erittäin heikko, 1971. Edelleen on korostettava sitä, että tämän
9359: varsinkin erikoislääkärijobtoisten sairaansijojen alueen valtion sairaalapaikkoja ei ole käytettä-
9360: kohdalla, koska keskussairaala näiltä kunnilta vissä. Pidämme välttämättömänä, että tämä Sal-
9361: puuttuu. PaikallissairaalatHanne on kääntymässä pakankaan 110-paikkainen paikallissairaala-
9362: myös erittäin vaikeaksi Hollolan, Nastolan sekä hanke lähtisi liikkeelle jo vuonna 1971, eikä
9363: Kärkölän ja Kosken H.l. kohdalta. Näin varsin- siten ajoittuisi keskussairaalan kanssa samoille
9364: kin kahden ensin mainitun kunnan kohdalta, rakentamisvuosille, niinkuin ehkä on pelättä-
9365: joiden väestön lisäys vuosittain on jo noin 1 000 vissä, jos paikallissairaalaa ei päästäisi jo nyt
9366: hengen luokkaa. Nämä neljä kuntaa ovat jo rakentamaan.
9367: 1967 perustaneet Salpakankaan paikallissairaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9368: lan kuntainliiton, jonka tarkoituksena on en- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9369: siksi rakentaa 11 0-paikkainen paikallissairaala muksen,
9370: Hollolan pitäjän Salpakankaalle sekä myöhem- että hallitus ottaisi vuoden 1971
9371: min laajennetun lisäohjelman puitteissa sisällyt- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
9372: tää tähän myös terveysasema tarpeellisine tiloi- määrärahan Salpakankaan paikallissai-
9373: neen. raalan rakentamisohjelman toteuttami-
9374: Nyt on saatu I rakennusvaiheen huonetilaoh- seksi.
9375: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
9376:
9377: Jouko Siikaniemi. Lyyli Aalto. Mikko Vainio.
9378: Eino Lottanen. Sirkka Lankinen. Timo Mäki.
9379: 1262
9380:
9381: Vl,134.- Toiv.al. n:o 698.
9382:
9383:
9384:
9385:
9386: Silander ym.: Rintamasotilaiden lääke- ja sairaanhoidosta.
9387:
9388:
9389: E d u s k u n n a 11 e.
9390:
9391: Vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneet so- ikänä jonkinlaisen korvauksen sodissa menettä-
9392: taveteraanit alkavat olla siinä iässä, että nykyai- mistään parhaista miehuusvuosistaan. Tämän
9393: kaisen lääketieteellisen käsityksen mukaan he jo yhteiskunta mielestämme on velkaa näille ras-
9394: yleensä ikänsä perusteella kaipaisivat terveyden- kaimman kansalaisvelvollisuutensa täyttäneille
9395: tilansa tarkastamista ja jatkuvaa tarkkailua miehille.
9396: sekä todettujen sairauksien ja vammojen hoita- Edellä selostetun perusteella ehdotamme ryh-
9397: mista. Tähänhän pyritään nykyisin jo yleensäkin mäaloitteena eduskunnan lausuttavaksi toivo-
9398: kansalaisten työkunnon säilyttämiseksi ja edis- muksen,
9399: tämiseksi. Sotaveteraanien kohdalla tarkastukset että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9400: ja tarkkailun tekee sitäkin tarpeellisemmaksi menpiteisiin sairausvakuutuslain kehit-
9401: se, että he joutuivat asumaan vuosikausia epä- tämiseksi niin, että vuosien 1939-1945
9402: inhimillisissä olosuhteissa sekä taistelutilantei- sotiin osallistuneet rintamasotilaat oikeu-
9403: den aiheuttaman henkisen ja ruumiillisen pai- tettaisiin maksuuomiin vuotuisiin lääkä-
9404: neen alaisina. Nuoremmat heistä saattaisivat rintarkastuksiin sekä maksuttomaan
9405: edellä mainituin toimenpitein säilyttää työky- lääke- ja sairaanhoitoon ainakin sodista
9406: kynsä vielä pitkään kansakunnan hyväksi ja van- alkunsa juontavien sairauksien ja vam-
9407: hemmat taasen saisivat säännöllisen tarkkailun mojen sekä niiden seurannaissairauksien
9408: ja tarpeellisen hoidon avulla pitentyneenä elin- hoitamiseksi.
9409: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
9410:
9411: Matti Silander. Eino Poutiainen. Mauno Kurppa.
9412: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Eino Syrjä.
9413: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä. Antti lsomursu.
9414: Matti Asunmaa. Heikki Kainulainen. Kalevi Huotari.
9415: Olavi Tupamäki.
9416: 1263
9417:
9418: Vl,135.- Toiv.al. n:o 699.
9419:
9420:
9421:
9422:
9423: Sillantaus ym.: Selvityksestä lääkärille kuuluvien hoito- ja tut-
9424: kimustehtävien siirtämisestä sairaanhoitajien suoritettavaksi.
9425:
9426:
9427: E d u s 'k u n n a 11 e.
9428:
9429: Vuoden 1969 tammikuussa ·saatettiin julki- ruskouluttiksen omaava sairaanhoitajakunta,
9430: suuteen lääkintöhallituksen toimesta laadittu joka on jo saanut osittain jatkokulutusta ter-
9431: suunnitelma terveydenhoitotoimen hallintotoi- veydenhoidon eri aloille. Sairaanhoitokoulutuk-
9432: mintaan osallistuvien henkilöiden erikoiskoulut- sen pohjalle rakentuva erikoiskoulutus, puhu-
9433: tamisesta. taanpa sitten diagnostikoista, terapeutikoista,
9434: Suunnitellun hallinnollisen koulutuksen hygienikoista, assistenteista tai nimitetäänpä jo-
9435: ohella näyttäisi olevan tarvetta kouluttaa var- tenkin muutoin, toisi nopeasti käyttökelpoista
9436: sinaista sairaanhoitajatyötä vaativampiin tehtä- uutta terveydenhoitohenkilöstöä.
9437: viin erikoishenkilöstöä. Lääkäri joutuu suoritta- Tällainen koulutusjärjestely olisi omiaan lie-
9438: maan sellaisia toistuvia hoito- ja tutkimusteh- vittämään lääkäripulaa ja tasoittamaan tapah-
9439: täviä, jotka niiden rutiininomaisuudesta johtuen tumassa olevaa sairaanhoitajien ylivalmistusta.
9440: voitaisiin antaa vähemmän koulutettujen henki- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
9441: löitten tehtäväksi. Tällaisia tehtäviä on tervey- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9442: denhoidon eri aloilla niin sairaala-, vastaanotto- muksen,
9443: kuin avohuoltotoiminnassakin. Esimerkkinä jo
9444: kehittyneestä lääkärin tehtävien siirtämisestä on että hallitus viipymättä selvityttäisi,
9445: kliininen laboratorio, jossa laborantti suorittaa minkälaisia lääkärille kuuluvia hoito- ja
9446: aikaisemmin lääkärille kuuluneita toimenpiteitä. tutkimustehtäviä voitaisiin siirtää teh-
9447: Julkisuudessa näkyneet esitykset tämäntapai- täviä varten erityisesti koulutettujen
9448: sen koulutuksen aloittamisesta ovat lähteneet sairaanhoitajien suoritettavaksi ja laadi-
9449: erillisvalmistuksen pohjalta. Kuitenkin on ole- tuttaisi suunnitelman tätä varten tarvit-
9450: massa tällaiseen erikoiskoulutukseen hyvän pe- tavasta koulutuksesta.
9451: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
9452:
9453: Pentti Sillantaus. Ilkka Suominen. Eeva Särkkä.
9454: 1264
9455:
9456: VI,136.- Toiv.al. n:o 700.
9457:
9458:
9459:
9460:
9461: Sillantaus ym.: Yhteiskuntaa säilyttävän asenteen huomioonotta-
9462: misesta yleisradiolainsäädäntöä valmisteltaessa.
9463:
9464:
9465: E d u s k u n n a J l e.
9466:
9467: Televisiotoiminnan laajennuttua on yleisra- pois yhteiskunnallisiin epäkohtiin suuntautu-
9468: dio muodostunut yhä keskeisemmäksi aj·anvie- vaa arvostelua ja demokratian kehittämiseen
9469: te-, valistus- ja tiedoitusvälineeksi. Vuosi vuo- tähtääviä kannanottoja.
9470: delta sen merkitys kuv·an antajana maailmasta Edelläsanottu ei koske niiden ohjelmien sisäl-
9471: ja omasta yhteiskunnastamme on voimakkaasti töä, jotka jaetaan poliittisille puolueille t·asa-
9472: kasvanut, samaten kuin sen merkitys mielipi- puolisten perusteiden mukaan taikka puolueit-
9473: teen muokkaajana. Yleisradion yhä enenevä ten yleisohjelmia tai ohjelmia, joista yleisradion
9474: puuttuminen kannanotoin yhteiskuntamme pe- johto muutoin ei ole vastuussa. Demokraattista
9475: ruskysymyksiin on myönteinen asia. Kuitenkin tietä tulee ja voidaan vaikuttaa tämän yhteis-
9476: se asettaa aivan uudenlaiseen asemaan ne, jotka kuntajärjestyksen muuttamiseen silloin kun kan-
9477: vastaavat yleisradion asenteista ja kannanotois- san enemmistö niin haluaa. Yleisradion johto,
9478: ta. Myös asettaa yleisradion vallan jatkuva kas- silloin kun sitä ei valita välittömillä kansan-
9479: vu Iainsäätäjälie velvollisuuden luoda ne perus- vaaleilla, sitävastoin on jo varsin pitkälle vä-
9480: puitteet, joissa yleisradion johdossa kulloinkin littömästä kansanvallasta irronnut instituutio,
9481: olevien tulee valtaansa käyttää. minkä vuoksi sen ohjelmatoiminnan pohjan
9482: Suomalaisessa demokratiassa on sananvapaus täytyy rakentua kansanvallan säätämän järjes-
9483: niin pitkälle suojattu kuin se yleensä on mis- telmän suhteen myönteiselle asenteelle. Irroit-
9484: sään demokratiassa, puhumattakaan totalitääri- tautuminen tässä mielessä demokratiasta ei voi
9485: sistä tai diktatuurivaltioista. Tämä tekee julki- olla oikeutettua, mutta irroittautuminen kun-
9486: sessa sanassa mahdolliseksi myös esim. yhteis- kin hetken poliittisen enemmistön vaikutusval-
9487: kuntajärjestyksen kumoamiseen .tähtäävät taik- lasta on toinen asia. Sen tulee olla sallittua ja
9488: ka muut maatamme vahingoittavat kannanotot. se on tiedoitustoiminnan rikkauden kannalta
9489: Sananvapaudessa omaan asemaansa on kuiten- välttämätön täkin.
9490: kin asetettava yhteiskunnan säätelemä ja yllä- Näitä rajanvetoja ei ole riittävän selkeästi 'tä-
9491: pitämä radiotoiminta silloin kun ei vapaaseen hän saakka tehty. Viime aikoina on ilmenny:t,
9492: radiotoimintaan ole annettu mahdollisuutta. Ai- etteivät kaikki ohjelmasta vastuussa olevat hen-
9493: nakin kahden seikan tulisi rajoittaa sen poliit- kilöt ole nähneet asiaa edellä selostetuin tavoin.
9494: tista vapautta. Monopoliradioita täytyy voida Näistä syistä olisi asia lainsäädännössä selkiytet-
9495: edellyttää, että sen suhtautuminen valtakunnan tävä ja esitämmekin kunnioittavasti eduskun-
9496: ulkopolitiikkaan on virallisen linjan mukainen nan hyväksyrt:täväksi toivomuksen,
9497: ja että sen asennoituminen oman demokratiam-
9498: me perusteisiin on myönteinen. Näissä asioissa että hallitus yleisradiotoimintaa kos-
9499: monopoliradion yksinoikeus ei voikaan tarkoit- kevaa lainsäadäntöä valmistellessaan ot-
9500: taa kulloinkin radion ohjelmien johdossa ole- taisi lakiin radio- ja televisiotoimintaa
9501: vien tai ohjelman laatijoiden maailmankatso- säätelevät yleisohjeet siitä, että )•leis-
9502: muksen monopolia. Tämä edellytys ei sulje radion on ohjelmassaan noudatettava
9503: Vl,136. - Sillantaus ym. 1265
9504:
9505: Suomen tasavallan voimassaolevan yh- den säilyttävää asennetta ja vältettävä
9506: teiskuntajärjestyksen perusteisiin näh- maallemme vahingollisia kannanottoja.
9507: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
9508:
9509: Pentti Sillantaus. Maija Heino. Juha Vikatmaa.
9510: Juha Rihtniemi. Pekka Haarla. Ilkka Suominen.
9511: Raimo Ilaskivi. Salme Katajavuori. Eeva Särkkä.
9512: Olavi Nikkilä. Niilo Tarvajärvi. Timo Mäki.
9513: Anna-Liisa Linkola. G. Laatio. Mauri Seppä.
9514: Aili Vaittinen. T. 1. Vartia. Antero Salmenkivi.
9515: Aslak Aas. P. Mäki-Hakola. Sirkka Lankinen.
9516: M. Jaatinen. Orvokki Kauppila. Esko J. Koppanen.
9517: Eeva Kauppi. Erkki Hara. Erkki Häkämies.
9518: Juuso Häikiö.
9519:
9520:
9521:
9522:
9523: 159 427/70
9524: 1266
9525:
9526: VI,137.-Toiv.al. n:o 701.
9527:
9528:
9529:
9530:
9531: Siltanen ym.: Tutkimuksen suorittamisesta häiriytyneiden lasten
9532: ia nuorten hoitomahdollisuuksista.
9533:
9534:
9535: E d u s k u n n a 11 e.
9536:
9537: Last~ ja nuorten mielenterveyden häiriyty- Laitokseen siirrettävän lapsen ja nuoren tes-
9538: minen on meidän maassamme, kuten monessa taus, vaikeuksien määrittely ja hoitosuunni-
9539: muussa maassa, muodostunut vakavaksi ongel- telman laatiminen on tärkeä tehtävä, mutta val-
9540: maksi. Häiriytyneisyys ilmenee sopeutumisvai- tiolla on tätä toimintaa varten vain yksi vas-
9541: keuksina kodeissa ja kouluissa, yhteiskunnalli- taanottokati, joka sekin toimii puutteellisissa
9542: sesti epäsosiaalisena käyttäytymisenä, nuoriso- oloissa. Koulukodeissa ei ole hoito-osastoja.
9543: rikollisuutena sekä alkoholin ja muiden huu-
9544: mausaineiden huolestuttavana väärinkäyttönä. Koko koulukotijärjestelmässämme on havait-
9545: Yhteiskuntamme voimakas j·a jatkuva muut- tavissa puutteita ja jälkeenjääneisyyttä sekä pä-
9546: tuminen, teknillinen edistys sekä kansallisen ja tevän henkilökunnan puutetta, minkä vuoksi
9547: kansainvälisen ~tiedonvälityksen nopeus ja te- hoito niissä jää vähemmän tehokkaaksi. Nykyi-
9548: hokkuus asettavat yleensä ihmisille aina uusia sellään niissä uhkaa myös laitoSitumisen vaara.
9549: ongelmia. Erityisesti nuorille moniarvoisen Kun nuori henkilö ehkä pitkäaikaisenkin koulu-
9550: maailmamme kuva muodostuu monesti häm- kotikauden jälkeen joutuu normaaliin elämään,
9551: mennyttäväksi ja aiheuttaa epävarmuutta, mikä hänen selviytymismahdollisuutensa eivät ole
9552: heijastuu mielenterveyden häiriytymisenä. Kun parhaat mahdolliset. Onkin todettu, että esim.
9553: maassamme tähän saakka on päähuomio kiinni- koulukodeista päässeistä pojista noin 2/3 syyl-
9554: tetty lasten ja nuorten fyysisen terveyden huol- listyy erilaisiin rikoksiin. Tästä tie avautuu
9555: toon sekä koulutuskysymyksiin, on nyt korkea seuraavaan etappiin, nuorisovankilaan, missä ei
9556: aika ottaa vakavasti huomioon myös mielen- ole tarpeeksi ammattitaitoista terapeuttista hoi-
9557: terveyteen vaikuttavat tekijät. tohenkilökuntaa.
9558: Erityisesti ennalta ehkäiseviin ja avohuollolli- Laitoshoidon jälkeen nuori henkilö tarvitsisi
9559: siin toimiin tulisi kiinnittää huomiota. Ennalta ehdottomasti asiar.mukaista jälkihoitoa sekä
9560: ehkäisevässä huollossa ensimmäinen tärkeä teh- kunnollisen asunnon ja !työpaikan. Muuten eh-
9561: tävä on lasten valvotun päivähoidon järjestä- kä hyvässä alussa oleva tervehtyminen voi kär-
9562: minen. Kouluissa pitäisi olla ammattitaitoista siä korjaamattomia vaurioita. Jo koulukodeissa
9563: työvoimaa riittävästi lasten ja kotien mielen- ja nuorisovankiloissa olisi tehostettava normaa-
9564: terveyden valvontaan ja hoi:toon. Mahdollisesti liin elämään valmistavaa mielenterveystyötä se-
9565: kunnallisilla sosiaalihoitajilla olisi myös tärkeä kä koulutustoimintaa.
9566: tehtävä ennaltaehkäisevässä työssä. Lasten ja nuorten häiriytyneisyyden hoita-
9567: Kasvatusneuvotoissa suoritetaan merkittävää miseen eivät nykyiset toimenpiJteet ole riittäviä.
9568: ennalta ehkäisevää työtä, mutta maassamme nii- Tarvitaan lisää nuorisopoliklinikoita, nuoriso-
9569: tä on vain 34, vaikka on laskettu tarvittavan koteja, diagnostisoivia ja suunnittelevia vas-
9570: kaikkiaan noin 100. Nykyisissä oloissa kasva- taanottokoteja, kasvatusneuvoloita ja tehoste-
9571: tusneuvoloiden työpaine on niin suuri, että tumpaa sosiaalihoitajatoimintaa sekä avohuol-
9572: kunkin lapsen ja nuoren ongelmia ei pystytä lossa että laitoksissa. Alkoholi- ja huumaus-
9573: kyllin yksilöllisesti ja perusteellisesti käsittele- aineongelmien rakaisemiseksi rt:arvitaan erityi-
9574: mään eikä jatkuvaa kuntoutuSita hoitamaan. siä hoitopaikkoja mm. sairaaloiden yhteyteen.
9575: Kuitenkin kasvatusneuvolat voisivat perusteelli-
9576: sesti tutkia ja käsitellä niitä ongelmia, jotka Edellä esitetyn perusteella esitämme kunnioit-
9577: mahdollisesti v·aativaJt lisätoimia, esimerkiksi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9578: laitoshoitoa. sen,
9579: VI,l37.- Siltanen ym. 1267
9580:
9581: että hallitus ensi tilassa suorituttaisi gelmiin sekä tutkimuksen perusteella
9582: tutkimuksen häiriytyneiden lasten ja ryhtyisi toimiin nykyisin vallitsevien
9583: nuorten asemasta ja hoitomahdollisuuk- epäkohtien ja puutteiden tehokkaaksi
9584: sista maassamme kiinnittäen erityistä korjaamiseksi.
9585: huomiota alkoholi- ja huumausaineon-
9586: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
9587:
9588: Sylvi Siltanen. Kaisa Raatikainen. Heikki Hykkäälä.
9589: Meeri Kalavainen. U. H. Voutilainen. Ulf Sundqvist.
9590: Väinö Vilponiemi. Edit Terästö. Lyyli Aalto.
9591: Osmo Kaipainen. Sinikka Luja. Tyyne Paasivuori.
9592: Urho E. Knuuti. Anni Flinck.
9593: 1268
9594:
9595: Vl;l38. - Toiv.al. n:o 702.
9596:
9597:
9598:
9599:
9600: Suksi ym.: Uusien koulu- ja asuntolarakennusten aikaansaami-
9601: sesta Kuopion sairaanhoitajaopistolle.
9602:
9603:
9604: E d u s k u n n a 11 e.
9605:
9606: Kuopion sairaanhoitajaopisto toimii edelleen on syytä mallllta, että Kuopion kaupunki toi-
9607: entisissä Kuopion lääninsairaalan rakennuksissa. voisi saavansa nykyiset tilat käyttöönsä mahdol-
9608: Tähän toimintatilajärjestelyyn on toivottu jat- lisimman nopeasti, jolloin tilat tulisivat tarkoi-
9609: kuvasti muutoksia, sillä työskentelyolosuhteet tuksenmukaisempaan käyttöön.
9610: näissä vanhoissa rakennuksissa ovat erittäin Kuopion korkeakoulusuunnitelmien yhtey-
9611: huonot. Vanhanaikainen sairaalarakennus sopii teen on tosin varattu mahdollisuus myös Kuo-
9612: huonosti koulurakennukseksi. Luokkahuonetilat pion sairaanhoitajaopiston tilojen ratkaisulle,
9613: esimerkkinä mainittuina ovat erittäin epätar- mutta vaikka opisto onkin näissä suunnitelmissa
9614: koituksenmukaisia. Asuinhuoneet ovat liian pie- mukana, niin ei Kuopion sairaanhoitajaopiston
9615: niä ja niitä on liian vähän. kehittäminen saisi jäädä odottamaan Kuopion
9616: Kuopion sairaanhoitajaopistossa opiskelee korkeakoulun kehittymistä, sillä tässä tapauk-
9617: tällä hetkellä noin 400 eri linjojen opiskelijaa. sessa on olemassa vaara hankkeen liian pitkästä
9618: Kuopion lähiympäristössä on runsaasti erilaisia viivästymisestä.
9619: sairaaloita, joita voitaisiin käyttää harjoittelu- Edellä lausutun perusteella esitämme edus-
9620: paikkoina ja niinpä voitaisiin hoitajakoulutusta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9621: lisätä ja monipuolistaa, jos käytettävissä olisivat
9622: kunnolliset ja ajan vaatimukset täyttävät koulu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9623: ja oppilasasuntolarakennukset. Puutteellisesta menpiteisiin uusien koulu- ja asuntola-
9624: lähtökohdasta huolimatta on viime aikoina kou- rakennusten aikaansaamiseksi Kuopion
9625: lun ohjelmaan voitu sisällyttää mielisairaiden sairaanhoitajaopistolle.
9626: hoitajakoulutus ja kätilöiden koulutus. Edelleen
9627: Kuopiossa 15 päivänä huhtikuuta 1970.
9628:
9629: Keijo Suksi. Urho E. Knuuti. Juuso Häikiö.
9630: Lauha Männistö. Edit Terästö. Pentti Pekkarinen.
9631: 1269
9632:
9633: Vl,139.- Toiv.al. n:o 703.
9634:
9635:
9636:
9637:
9638: Suokas ym.: Ravintola-alan yrittäjien saattamisesta hintasulkuun
9639: nähden samanlaiseen asemaan.
9640:
9641:
9642: E d u s k u n n a 11 e.
9643:
9644: Voimassa olevassa vakauttamissopimuksessa joten pieniä baarejakin tarvitaan ja on näille
9645: on ilmennyt monia epäkohtia jotka kaipaavat yrittäjille turvattava toimintamahdollisuudet.
9646: pikaista korjausta. Palveluelinkeinojen kohdalla Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten ehdo-
9647: on eräs räikeä esimerkki tästä. Kahvilat ja tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
9648: baarit on nimittäin asetettu hintasulun alai- väksi toivomuksen,
9649: siksi, kun sitävastoin A- ja B-oikeuksilla toi-
9650: mivat suuremmat ravintolat ja hotellit ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9651: tämän hintasulun ulkopuolella. menpiteisiin vakauttamissopimuksessa
9652: Vakauttamislaki ei siis ole kaikille ravintola- olevan hintasulun muuttamiseksi siten,
9653: alan yrittäjille samanlainen. Kuitenkin on kus- että kaikki ravintola-alan yrittäjät asete-
9654: tannuksissa tapahtunut jatkuvaa nousua, joka on taan siihen nähden samanlaiseen ase-
9655: heikentänyt pienten kahvila-baarien kannatta- maan.
9656: vuutta. Kaikilla ei ole varaa ruokailla hotelleissa
9657: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
9658:
9659: Viljo Suokas. Pentti Antila. Arttur Niemelä.
9660: Veikko Vennamo. Matti Silander.
9661: 1270
9662:
9663: Vl,140.- Toiv.al. n:o 704.
9664:
9665:
9666:
9667:
9668: Suomi ym.: Anniskeluoikeuksien epäämisestä moottoriajoneu-
9669: voilla liikkuvia henkilöitä palveleviita majoitus- ja ravitsemus-
9670: liikkeiltä.
9671:
9672:
9673: E d u s k u n n a 11 e.
9674:
9675: Maahamme on viime vuosina perustettu useita ajoon alkoholin vaikutuksen alaisena. Uusimpien
9676: automatkailijoita palvelevia moottorihotelleja ja tutkimusten mukaan autonajotaito alkaa heiketä
9677: motelleja, jotka tarjoavat siistejä ja halpoja yö- heti, kun verenalkoholi on noussut 0.2-0.3 pro-
9678: sijoja sekä myös ruokailumahdollisuuden, jota milleen eli niin korkeaksi, että se voidaan mitata.
9679: käyttävät hyväkseen myös sellaiset autoilijat, Tähän riittää 1-2 pulloa olutta. Auton ajami-
9680: jotka eivät yövy motellissa. nen humalatilan nousuvaiheessa on erityisen vaa-
9681: Monet toiminnassa tai perusteilla olevat moot- rallista. V. 1949 mietintönsä jättänyt verenalko-
9682: torihotellit ovat hankkineet anniskeluoikeudet. holikomitea esittikin rangaistavaksi sitä, joka
9683: Täten luonne rauhallisena yöpymispaikkana il- nautittuaan enemmän kuin 2.25 painoprosenttia
9684: meisesti kärsii. Hotelli- ja ravintolatoimikunnan alkoholia sisältävää juomaa ryhtyy kuljettamaan
9685: mietinnössä todettiin, että hotelliravintolat on moottoriajoneuvoa ennen kuin kaksi tuntia on
9686: yleensä mitoitettu hotellivieraiden tarvetta suu- kulunut nauttimisen lopettamisesta, vaikkei hän-
9687: remmiksi ja ne ovat siten menettäneet merki- tä voitaisikaan muuten syyttää rattijuoppoudesta.
9688: tyksensä varsinaisina majoitusliikkeiden ravinto- Anniskeluoikeuksien myöntäminen moottori-
9689: laina. Sama virhe on nyt tehty moottoriajoneu- hotellien ja motellien ravintoloille on kehittänyt
9690: voilla liikkuville matkailijoille tarkoitettujen ma- niitä niiden tarkoitukselle vieraaseen ja matkai-
9691: joitusliikkeiden kohdalla. Niillä motelleilla, jotka luolojen kannalta virheelliseen suuntaan sekä
9692: eivät ole hankkineet anniskeluoikeuksia, on mah- tuottaa liiaksi vaaraa liikenneturvallisuudelle.
9693: dollisuus tarjoilla keskiolutta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9694: Moottorihotellin ja motellin luonteeseen kuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9695: luu palvella matkailijoita, ei paikkakunnan väes-
9696: töä. Niitä ei yleensä sijoitetakaan suuriin asutus- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi sel-
9697: keskuksiin. laisiin toimenpiteisiin, että pääasiassa
9698: Moottorihotelleissa ja motelleissa yöpyvät ja moottoriajoneuvoilla liikkuvia henkilöitä
9699: niiden ravintoloissa ruokailevat henkilöt saapu- palveleville majoitus- ja ravitsemusliik-
9700: vat sinne melkein poikkeuksetta omilla autoil- keille ei myönnettäisi anniskeluoikeuksia.
9701: laan. Tällöin on olemassa vaara, että he lähtevät
9702: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
9703:
9704: Oili Suomi. Siiri Lehmonen. Katri Kaarlonen.
9705: Ensio Laine. U. H. Voutilainen. Sylvi Saimo.
9706: Katri-Helena Eskelinen.
9707: 1271
9708:
9709: V1,141.- Toiv.al. n:o 705.
9710:
9711:
9712:
9713:
9714: Suomi ym.: Turun sairaanhoito-opiston rakennustyön aloittami-
9715: sesta.
9716:
9717:
9718: E d u s k u n n a 11 e.
9719:
9720: Turun kaupunki on luovuttanut Turun sai- tilaohjelman laatimiseksi aikaisemman v. 1965
9721: raanhoito-oppilaitoksen rakentamista varten ton- tehdyn suunnitelman pohjalta.
9722: tin, joka kauppakirjalla vahvistettiin v. 1969. Tilanne Turussa sairaanhoito-opetuksen koh-
9723: Opetusministeriö esitti vuoden 1970 tulo- ja dalla on vaikea, hajallaan eri puolilla kaupunkia
9724: menoarvioon suunnittelumäärärahan ja opetus- sijaitsevat, riittämättömät ja tarkoitukseen so-
9725: ministeriö ilmoittaa tavoitteena olevan, että Tu- pimattomat vuokratilat estävät tehokkaan kou-
9726: run sairaanhoito-oppilaitoksen rakennustyö voi- lutustoiminnan toteutumista ja edelleen kehit-
9727: taisiin aloittaa vuoden 1972 aikana. tämistä.
9728: Uuden lainsäädännön mukaan sairaanhoito- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9729: alan koulutus vastaisuudessa tulee tapahtumaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9730: koulumuotoisena. Koulutusedellytysten paranta- muksen,
9731: miseksi lainsäädännön mukaisella tavalla on
9732: usean vuoden ajan valmisteltu Turkuun sai- että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
9733: raanhoito-oppilaitosta. Nyt on ammattikasvatus- Turun sairaanhoito-opiston rakennus-
9734: hallitus luvannut ryhtyä toimenpiteisiin huone- työn aloittamiseksi.
9735:
9736: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
9737:
9738: Oili Suomi. Ensio Laine.
9739: 1272
9740:
9741: Vl,142.- Toiv.al. n:o 706.
9742:
9743:
9744:
9745:
9746: 1. Suominen ym.: Koulu- ;a työpaikkapsykologien määrän lisää-
9747: misestä.
9748:
9749:
9750: E d u s k u n n a 11 e.
9751:
9752: Vuosina 1944-1950 syntyneet ns. suuret ikä- lisääntyminen nykyisestä kolmesta ainakin vii-
9753: luokat läpäisivät 1960-luvulla oppivelvollisuus- teentoista. Realistiseksi tavoitteeksi voidaan
9754: iän edellyttämän peruskoulutuksen aiheuttaen muutaman vuoden tähtäyksellä asettaa psykolo-
9755: monia vaikeuksia koko koululaitokselle. Koulu- giliiton toimialatoimikunnan arvio noin 450 kou-
9756: tuskapasiteetin alimitoitus johti henkisesti rasit- lupsykologin tarpeesta.
9757: tavaan kilpailuun, jossa taloudellisista ja alueelli- Suuret ikäluokat ovat nyt kuitenkin jo siirty-
9758: sista erilaisuuksista johtuvia epäoikeudenmukai- neet peruskoulusta työelämään ja jatkokoulu-
9759: suuksia ei pystytty riittävässä määrin välttä- tuksen piiriin, ja niiden mukana ovat seuranneet
9760: mään. Seurauksena oli mielenterveydellisten häi- samat mielenterveydelliset ongelmat. Tämä kehi-
9761: riöiden syntyminen, mikä saatettiin 1960-luvun tys on välttämättä otettava huomioon psykologi-
9762: lopulla suoritetuissa tutkimuksissa pitävästi to- koulutusta suunniteltaessa ja kokonaisvaltaisessa
9763: distaa. mielenterveystyössä. Samalla kun koululaitok-
9764: Erimuotoisten koulujen piirissä suoritetuissa sen piirissä tehostetaan yksilöllistä, psykologista
9765: tutkimuksissa on todettu oppilaiden keskuudessa ohjausta on välttämätöntä tutkia psykologien tar-
9766: ilmenneen yllättävän suuressa määrin mielenter- vetta työpaikoilla ja erityisesti voimakkaasti laa-
9767: veydellisiä häiriöitä, jotka johtuivat kodissa il- jenevien palveluammattien piirissä ja suunnata
9768: menneistä taloudellisista vaikeuksista, asunto- varoja tämän sektorin koulutuksen järjestämiseen
9769: vaikeuksista, kovan kilpailun aiheuttamista op- ja työn organisoimiseen.
9770: pimisvaikeuksista ja ilmenivät erilaisina masen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
9771: nustiloina, pelkoina, elämänkatsomuksellisina nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9772: kriiseinä ja seksuaalisina vaikeuksina. Syynä oli
9773: yksilöllisen neuvonnan ja terapian puuttuminen että hallitus kiirehtisi valtion psykolo-
9774: lähes kokonaan, olihan koko maassa koulupsy- gikomitean mietinnön mukaisesti koulu-
9775: kologeja vuonna 1969 ainoastaan kolme (Ran- psykologien määrän lisäämistä ja ottaisi
9776: talaiho: "1970-luvun nuorisopolitiikka", Hel- tehtäväkseen pikaisesti selvittää työ-
9777: sinki 1969). paikkapsykologien tarpeen, jotta asiallis-
9778: Koululaitosta kehitettäessä olisikin pikaisesti ten suunnitelmien mukaisesti voitaisiin
9779: otettava huomioon valtion psykologikomitean tehostaa tämän alan psykologikoulutusta
9780: mietinnössä määritelty koulupsykologien tarpeen fa lisätä työpaikkapsykologien määrää.
9781: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
9782:
9783: Ilkka Suominen. Eeva Särkkä. Elsi Hetemäki.
9784: Juha Vikatmaa. Harri Holkeri. Pertti Salolainen.
9785: Sinikka Karhuvaara. Jouni Mykkänen.
9786: 1273
9787:
9788: Vl,143.- Toiv.al. n:o 707.
9789:
9790:
9791:
9792:
9793: Sutinen ym.: Terveyskeskus-paikallissairaalan rakentamisesta
9794: Juukaan kokeilumielessä.
9795:
9796:
9797: E d u s k u n n a 11 e.
9798:
9799: Juuan terveyskeskushanketta on valmisteltu määrin, että jokaista hoitopäivää kohden vuo-
9800: vuodesta 1964 lähtien, jolloin Lääkintöhallitus dessa on J uuan sairaalassa hoidettavana 1-2
9801: hyväksyi suunnitelman paikallissairaalan uudel- kolilaista. Juuassa suoritetussa autoklinikkatut-
9802: leen rakentamisesta. Koska koko sairaalalaitosta kimuksessa on todettu, että kunnan asukkaat
9803: koskeva suunnittelu on ollut meneillään, han- ovat keskimääräistä sairaampia kuin muualla
9804: ketta ei ole voitu suuresta tarpeesta huolimatta maassa ja käyvät vastaavasti harvemmin lääkä-
9805: toteuttaa. Juuan paikallissairaala aloitti toimin- rissä. Samoin väestön kuolleisuus on maan kes-
9806: tansa vuonna 1931 vanhasta kasarmirakennuk- kitasoa suurempi.
9807: sesta kunnostetuissa tiloissa, jotka jo kauan ovat Juuan kunta on vuonna 1969 anonut terveys-
9808: olleet erittäin huonossa kunnossa. keskuksen rakentamista kokeilumielessä. Ter-
9809: Kansanterveyskomitean annettua mietintönsä veyskeskusajatuksen pohjalta on kunta antanut
9810: päästäneen myös paikallissairaalatason sairaa- alustavan huonetilaohjelman laatimisen arkki-
9811: loita rakentamaan. Pohjois-Karjalan lääninhalli- tehti Esko Lehesmaan tehtäväksi, joka on val-
9812: tus on hyväksynyt Juuan kunnan omaksi talous- mistellut paikallissairaalaa varten jo useita Lää-
9813: alueeksi ja Ylä-Karjalaan suunnitelluista kah- kintöhallituksen tähän saakka hylkäämiä ehdo-
9814: desta terveyskeskuksesta toinen on ehdotettu tuksia. Terveyskeskuskokeilu harvaanasutussa
9815: Juukaan. ja vähävaraisessa maaseutukunnassa saattaisi
9816: Juuan asukasluku on noin 10 000 henkeä ja olla merkityksellinen koko valtakuntaa ajatellen.
9817: seutusuunnitelman mukainen väestöennuste Edellä esitetyt näkokohdat huomioonottaen
9818: vuonna 1980 noin 8 000 henkeä. Kunnan alue ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
9819: on 1 524 km2 • Kirkonkylä, johon terveyskes- täväksi toivomuksen,
9820: kusta suunnitellaan, on 45 km päässä Nurmek-
9821: sen kauppalasta ja 85 km päässä Joensuun kau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9822: pungista. Juuan kunnan sairaalapalveluksia on terveyskeskus-paikallissairaalan rakenta-
9823: maantieteellisistä syistä käyttänyt Pielisjärven miseksi Juukaan kokeilumielessä.
9824: kuntaan kuuluvan Kolin alueen väestö siinä
9825: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
9826:
9827: Lea Sutinen. U. H. Voutilainen.
9828: Pauli Puhakka. Reino Karpola.
9829:
9830:
9831:
9832:
9833: 160 427/70
9834: 1274
9835:
9836: Vl,144.- Toiv.al. n:o 708.
9837:
9838:
9839:
9840:
9841: Syrjä ym.: Ilmaisen lääkärintarkastuksen järjestämisestä vuosit-
9842: tain metsätyöntekijöille.
9843:
9844:
9845: E d u s k u n n a { 1 e.
9846:
9847: Metsätyö on erittäin rasittavaa ja kovaa kun- Edellä olev,aan viitaten esitämme eduskun-
9848: toa vaativaa työtä. MootJtorisaha on metsätyön- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9849: tekijöille yleinen työväline joka aiheuttaa eri-
9850: näisiä sairauksia, kuten viime aikoina suorite- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
9851: tuissa lääketieteellisissä tutkimuksissa on todet- jotka antaisivat tilaisuuden metsätyönte-
9852: tu. Näiden sairauksien takia metsätyöntekijöi- ki;öille yhteen ilmaiseen lääkärintarkas-
9853: den ,terveys saattaa yllättäen vaarantua. tukseen vuosittain.
9854: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
9855:
9856: Eino Syrjä. Matti Asunmaa. Hannes Volotinen.
9857: Pentti Antila. Matti Silander. Eino Poutiainen.
9858: Antti lsomursu. Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
9859: Mikko Vainio.
9860: 1275
9861:
9862: Vl,14.5.- Toiv.al. n:o 709.
9863:
9864:
9865:
9866:
9867: Tarvajärvi ym.: Ilmaisen lääkärinhoidon järjestämisestä rintama-
9868: sotilaille.
9869:
9870:
9871: Ed u s kun n a 11 e.
9872:
9873: Rintamasotilaiden taloudellinen asema on pauksissa varsin huomattavat tulisi yhteiskun-
9874: maassamme yleensä erittäin vaikea eivätkä tä- nan nykyistä suuremmassa määrin auttaa rin-
9875: hänastiset toimenpiteet ole sitä kovinkaan pal- tamasotilaita heidän vammoistaan aiheutuvien
9876: jon kyenneet parantamaan. Kuluvan vuoden kustannusten korvaamisessa. Tämä kävisi par-
9877: tulo- ja menoarvioon on rintamasotilaiden yli- haiten siten, että rintamasotilaille järjestettäi-
9878: määräisiä sotaeläkke1tä varten varattu 1.5 mil- siin ilmainen lääkärinhoito ja heidän lääkeku-
9879: joonaa markkaa, ja tämän määrärahan turvin lunsa korvattaisiin kokonaan.
9880: voidaan auttaa vain suhteellisen harvoja rinta- Edellä esitetyn perusteella esi:tämmekin kun-
9881: masotilaita. Mainittakoon, että tämän määrä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9882: rahan suuruus edelly,ttää keskimäärin 130 mar- muksen,
9883: kan suuruista eläkettä 9 400 rintamasotilaalle
9884: ja eläkkeen hakijoita on 1tällä hetkellä jo yli että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
9885: 29 000. menpiteisiin ilmaisen lääkärinhoidon jär-
9886: Kun sotien aiheuttamat rasitukset kuvastu- jestämiseksi rintamasotilaille sekä hei-
9887: vat ennen muuta rintamaootilaiden terveyden- dän lääkekulujensa korvaamiseksi val-
9888: tilassa ja heidän sairauskulunsa ovat useissa ta- tion toimesta.
9889: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
9890:
9891: Niilo Tarvajärvi. Anna-Liisa Linkola. Aslak Aas.
9892: Juuso Häikiö. Sinikka Karhuvaara. Reino Kangas.
9893: Pentti Sillantaus. Maija Heino. Pekka Vilmi.
9894: 1276
9895:
9896: Vl,146.- Toiv.al. n:o 710.
9897:
9898:
9899:
9900:
9901: Tarvajärvi ym.: Lääkintähenkilökunnan kouluttamisesta keskus-
9902: sairaaloiden keinomunuaisosastoja varten.
9903:
9904:
9905: E d u s k u n n a 11 e.
9906:
9907: Lääketiede on kehittynyt viime vuosina val- tut käYJttä:mättöminä olevat keinomunuaisko-
9908: tavasti. Nyt pystytään meilläkin koneitten neet.
9909: avulla hoitamaan muun muassa kroonisesti sai- Lääkäreitä on meillä liian vähän ja heillä on
9910: raita munuaistautipotilaita. Heistä osa voidaan työtä paljon. Tästä huolimatta pitäisi riittä-
9911: parantaa täysin työkykyisiksi. välle määrälle lääkäreitä antaa lisäkoulutusta,
9912: Munuaistautipotilaitten hoitamista varten jotta kaikki jo hankitut ja lähiaikoina hankitta-
9913: maahamme on viime rukoin'<l. hankittu jokin vat keinomunuaislaitteet saataisiin täystehoiseen
9914: määrä keinomunuaiskoneita. Vrukka hankittu käyttöön. Lisäksi tulisi kouluttaa riittävä määrä
9915: määrä ei olekaan riittävä, on koneita kuiten- sairaanhoitajia ja teknillistä henkilökuntaa, jot-
9916: kin käyttämättöminä varastossa. Tähän on syy- ta potilaista saataisiin tehokkaaseen hoitoon
9917: nä koulutetun henkilökunnan riittämättömyys. niin suuri määrä kuin on mahdollista.
9918: Yliopistollisissa keskussairaaloissa on koulu- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioit-
9919: tettu jonkin verran alan henkilökuntaa. Koulu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9920: tus on kuitenkin rajoittunut vain siihen mää-
9921: rään, mikä on ollut välttämätöntä näiden sai- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
9922: raaloiden omaa 'tarvetta varten. Tähän men- menpiteisiin lääkintähenkilökunnan kou-
9923: nessä suoritettu koulutus on ollut täysin riit- luttamiseksi keskussairaaloiden keino-
9924: tämätöntä. Siitä ovat todisteen'<l. alussa maini- munuaisosastoja varten.
9925: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
9926:
9927: Niilo Tarvajärvi. Aili Vaittinen.
9928: 1277
9929:
9930: VI,147.-Toiv.al. n:o 711.
9931:
9932:
9933:
9934:
9935: Terä'stö ym.: Tutkimuksen toimittamisesta tupakoinnin aiheutta-
9936: mista kansanterveydellisistä vaaroista ;a kansantaloudellisista
9937: tappioista.
9938:
9939:
9940: E d u s k u n n a 11 e.
9941:
9942: Tupakan valmistevero tuotti v. 1963 val- Keuhkoputken krooninen tulehdus (keuhko-
9943: tiolle tuloja yli 300 milj. mk. Tämän johdosta katarri) alentaa vielä suurempien tupakoitsija-
9944: monet katsovat, että olisi taloudellisesti vahin- joukkojen työkykyä. Tupakoitsijoiden työkyvyn
9945: gollista ryhtyä savukkeiden polttoa rajoittaviin heikkeneminen on niinikään melkoinen kansan-
9946: toimenpiteisiin. Tällöin unohdetaan, että tupa- taloudellinen haitta.
9947: kanpoltosta aiheutuu huomattavia kansantalou- Tupakoinnista aiheutuu kesäisin monilukui-
9948: dellisia tappioita, vaikka tupakka kieltämättä sia metsäpaloja ja kautta vuoden melkoinen
9949: valtiolle onkin kiitollinen vero-objekti. määrä koti- ym. tulipaloja joissa mm. kymme-
9950: Etenkin Englannissa ja Yhdysvalloissa viime niä henkilöitä vuosittain saa surmansa. - Tu-
9951: vuosina toimitettujen laajojen savukkeenpolton pakoinnin aiheuttama hämärässä näkemisen
9952: terveydellisiä haittoja koskeneiden tutkimusten heikkeneminen ja moottoriajoneuvonkuljetta-
9953: perusteella voidaan nykyisin arvioida, että sa- jien tupakk111välineiden käsittelyn aiheuttama
9954: vukkeenpoltto lyhentää ihmisen keski-ikää päi- tarkkaavaisuuden huononeminen aiheuttaa il-
9955: vittäin poltettujen savukkeiden määrästä riip- meisesti joukon liikenneonnettomuuksia ja
9956: puen ainakin 3-8 vuodella. Eniten tähän vai- tuottaa siten merkittävän määrän >taloudelli-
9957: kuttavat savukkeenpoltost-a aiheutuva lisäänty- sia vaurioita.
9958: vä hengitys- ja verenkiertoelintautikuolleisuus. Nämä esimerkit riittävät osoittamaan, että
9959: Amerikan lääkintöjohdon v:n 1964 alussa il- olisi aiheellista toimittaa tutkimus siitä, kuinka
9960: mestyneen laajan tutkimusraportin mukaan suuria tupakoinnin tuottamat kansantaloudelli-
9961: keski-ikäisten ja sitä vanhempien miesten kuol- set tappiot ovat. Tämän tutkimuksen tulos
9962: leisuus keuhkosyöpään on 10 kertaa, muihin ilmeisesti hätkähdyttäisi kansalaiset yhä laa-
9963: keuhkojen tauteihin 6 kertaa sekä sydän- ja jemmalti näkemään, että tupakointi ei ole vain
9964: verisuonitauteihin 1.7 kertaa niin suuri kuin kansanterveydellinen vaan myös kansantalou-
9965: tupakoimattomien. Tämä savukkeenpolttajien dellinen pulmakysymys, ja siten helpottamaan
9966: ennenaikainen kuolleisuus lyhentää heidän todella tehokkaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä
9967: tuottavan työnsä kautta 10-20 %:lla, mikä tupakoinnin rajoittamiseksi.
9968: luonnollisesti merkit·see huomattavaa kansan- Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
9969: taloudellista rasitusta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9970: Useat savukkeenpolttajien potemat taudit
9971: aiheuttavat pitkäaikaista joko täYdellistä tai että hallitus kiireellisesti toimiitaisi
9972: osittaist·a työkyvyttömyyttä. Maassamme on lääketieteelliseen ja sosiaaliseen tutki-
9973: prof. Klaus Järvisen tutkimuksen mukaan n. mukseen perustuvan selvityksen tupa-
9974: 200 000 parantumatonta keuhkolaajentumatau- koinnin maassamme aiheuttamista kan-
9975: tia sairastavaa, jotka ovat saaneet tautinsa etu- santerveydellisistä vaaroista ja kansan-
9976: päässä pitkällisen tupakanpolton seurauksena. taloudellisista tappioista.
9977: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
9978:
9979: Edit Terästö. Tyyne Paasivuori.
9980: Sinikka Luja. Meeri Kalavainen.
9981: 1278
9982:
9983: Vl,148.- Toiv.al. n:o 712.
9984:
9985:
9986:
9987:
9988: Toivanen ym.: Ennalta ehkäisevän terveydenhoidon ottamisesta
9989: kansanterveyslakiin.
9990:
9991:
9992: E d u s k u n n a 11 e.
9993:
9994: Maassamme terveydenhuollon käsitteisiin pe- ja psyykkisen kunnon kehitys on ainakin vuo-
9995: rimmältään sisällytetty yleinen terveydenhoito tuisten tarka.stusten puitteissa kontrolloitavissa.
9996: sail'aa.nhoidon ja siihen kuuluvan varhaisdiag- Varhaisdiagnostisessa mielessä erityyppisten
9997: nostiikan rinnalla on jätetty riittävästi huo- poliklinikkain toiminta olisi kansanterveyslaissa
9998: mioimatta. Varsinaisen ennaltaehkäisevän ter- kytkettävä terveysasemain kanssa sellaiseen yh-
9999: veydenhoidon, jonka tarkoituksena on pitää teistyöhön, että jokaisella yksilöllä olisi tilai-
10000: ihminen terveenä niin kauan kuin mahdol- suus saada. yhtäläinen terveystal'kastus.
10001: lista, keskitetty organisaatio puuttuu koko- 4. Olisi perustettava myös kyllin laaja
10002: na.an. Km>ka nykyisin jo ollaan selvillä siitä, alueellinen poliklinikkasysteemi, jolloin kansan-
10003: ettei ihmisen sairastuminen ole huonon onnen terveyslain käsittämä terveydenhoito ja -huolto
10004: asia, vaan pikemminkin oikean tiedon ja ehkäi- voisivat kauaa ihmiselle elämänikäisen kun-
10005: sevän ja korjaavan hoidon laitosten puute, nossapysymisen asiantuntijavoimin ja. huomat-
10006: säännöllisen terveydentilan tarkkailun puute, tavasti halvemmalla kuin pitäytymällä odotta-
10007: sen menestymiseksi tarvittavan valistuksen ja. maan hänen sairastumistaan ja vasta siinä vai-
10008: va.lvonnan puutetta, olisi myös valtiovallan heessa ryhtymällä sairautta parantamaan.
10009: asian hoitamiseksi pyrittävä tässä suhteessa Tähän mennessä yleistä poliklintkkain yhteis-
10010: välttämättömään kokonaisratkaisuun. työtä ei ole ollut, erityyppisten terveystarkas-
10011: Erityisesti valmisteilla olevan kansanterveys- tusten tulokset eivät seuraa henkilöä, vaan
10012: lain tarkastelu osoittaa, miten vähän tällaisella moninkertainen uudelleentutkiminen ilman en-
10013: kokonaisnimikkeellä "kansa.nterveys" tiedoste- tisiä tietoja kuluttaa asiantuntijain aikaa, voi-
10014: taan ennaltaehkäisevää työtä. mia sekä yhteiskunnan varoja tarpeettomasti.
10015: 1. Tekeillä olevasta kansanterveyslaista puut- 5. Kansanterveyslaissa olisi pyrittävä luo-
10016: tuvat mm. seuraavat ylläpitävän terveydenhoi- maan sellainen ylläpitävän kuntoutuksen lai-
10017: don piiriin kuuluvat välttämättömät seikat: tosten verkosto maahamme, että niiden avulla
10018: Sairaala.palvelusten ja varhaisdiagnostiikan lisä- voidaan edellämainituissa tarkastuksissa. havai-
10019: si lain tulisi käsittää myös työmuodot toiminta- tut häiriöt ja vauriot henkilön työssä olemi-
10020: periaatteineen ns. kuntoliikunnan ja ehkäisevän sen estymättä ajoissa korjata. Tämä tietää ns.
10021: sekä korjaavan hoidon eli ns. ylläpitävän kun- yöhoitolain ja virkistyskylpyläin, kuntoutuslai-
10022: toutuksen alalla, mm. työpaikkaterveydenhoi- tosten aikaansaamista ja ylläpitämistä, laitos-
10023: don ja -liikunnan käsittävänä, sekä liittyen työ- ten, jotka tarkoittavat eri lihasryhmiin, ·tuki-
10024: ikäisten vapaar-ajan terveydenhoitoon. kudoksiin, verenkierto- ja hengityselimiin koh-
10025: 2. Kansanterveyslaissa pitäisi mahdollistaa distuvan harjoituksen, kuntoliikutinan ja -voi-
10026: kaikkien kansalaisten ilmaiset terveystarkastuk- mistelun sekä erilaisten fysikaalisten hoitokei-
10027: set, jotka käsittäisivät sellaiset fyysisen ja nojen avulla tapahtuvaa ehkäisevän ja korjaa-
10028: psyykkisen kunnon tarkastukset, että niiden van hoidon antamista työkykyiselle, työssäole-
10029: perusteella. asiantuntijoilla on mahdollisuus valle ihmiselle huomioonottaen hänen ikänsä
10030: määritellä työikäisen kyky jatkaa ammattikou- mukanaan tuomat ja terveystarkastusten tulos-
10031: lutuksensa mukaista työskentelyä. ten perusteella ehkä odotettavissa olevat muu-
10032: 3. Kansanterveyslaissa olisi säädettävä pi- tokset. Sama koskee mielenterveyttä.
10033: dettäväksi jokaisest·a se11ainen terveyskortti, 6. Koska virkistävän liikunnan, jolla luon-
10034: jonka mel'kintöjen perusteella kunkin fyysisen nostaan on yhtymäkohtia retkeilyyn, leirintään
10035: VI,l48.- Toivanen ym. 1279
10036:
10037: ja matkailuun, osuus on erittäin huomattava daan todeta, ettei suunnitteilla oleva kansan-
10038: ehkäisevässä terveydenhoidossa, olisi välttämät- terveyslaki täytä kaikkia sille annetun nimen
10039: tä pyrittävä saamaan ns. kuntoliikunta- ja mukaisia tavoitteita. Nyt se on tosiasiassa kan-
10040: urheilujärjestöjen panos Sosiaali- ja terveys- sansairauslaki, mutta täyttääkseen ja kattaak-
10041: ministeriön toimintojen alle yhteistoimintaan seen kokonaisuudessaan ihmisen terveyden ja
10042: tässä ehkäisevässä terveydenhoidossa. sairauden hoidon sen on välttämättä käsitet-
10043: 7. Liikunnan opetuksessa koulutus yliopis- tävä myös ylläpitävän terveydenhoidon tehtävä-
10044: toissa olisi nykyistä enemmän suunnattava kä- piiri yhtä selväpiirteisenä kuin se nyt mitoit-
10045: sittämään keinoja ihmisen pitämiseksi terveenä taa sairaudenhoidon alueen.
10046: sen ohella, että edelleenkin jatketaan urheilun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10047: tavoitteiden aikaansaamiseen tähtäävää opetus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10048: ta. Olisi aikaansaatava myös erityinen tervey- muksen,
10049: denhoitajien koulutus ja tutkinto. Sen suorit-
10050: taneiden osuus ehkäisevässä terveydenhoidossa että hallitus tutkisi kiireellisesti mis-
10051: on olennaisen tärkeä ja välttämättä otettava sä muodossa ennaltaehkäisevä tervey-
10052: huomioon uudessa kansanterveyslaissa. denhoito olisi otettava uuteen kansan-
10053: Edellä olevan mukaisesti ja perusteella VOi- terveyslakiin.
10054: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10055:
10056: Irma Toivanen. Pekka Tarjanne.
10057: 1280
10058:
10059: VI,149.- Toiv.al. n:o 713.
10060:
10061:
10062:
10063:
10064: Toivanen ym.: Valtakunnallisen kotitalousneuvonta- ja kuluttaja-
10065: valistussuunnitelman laatimisesta.
10066:
10067:
10068: E d u s k u n n a 11e.
10069:
10070: Tämän päivän kotitalous on siirtymässä yhä mukaan jäisi maahamme runsaasti alueita, joissa
10071: enenevässä määrin käyttämään teollisuuden, neuvonta- ja valistustyö ei olisi tyydyttävästi jär-
10072: kaupan ja yhteiskunnan palveluja. Tämä koros- jestetty ja joissa kukaan ei vastaisi sen järjeste-
10073: taa kuluttajavalistuksen merkitystä kotitaloudel- lyistä.
10074: lisen neuvonnan ohella. Jokaiselle Suomen kansalaiselle on asuinpai-
10075: Kotitalousneuvontakomitea ehdottaa mietin- kasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippu-
10076: nössään, että kotitaloudellisen neuvonnan hoitai- matta taattava mahdollisuus saada apua koti-
10077: sivat maassamme valtion apua nauttivat koti- talous- ja kuluttajakysymyksissä.
10078: talousneuvontajärjestöt. Kyseiseen neuvontaan Kotitalous- ja kuluttajapolitiikassa vallitsevan
10079: kuuluisi myös kuluttajavalistus. Käytännössä epäkohdan korjaamiseksi on kiireellisesti laadit-
10080: kotitalousneuvontakomitean ehdotuksen mukai- tava valtakunnallinen kokonaisohjelma, jossa
10081: nen järjestely kattaisi vain osan, sekä tarveryh- määritellään eri sektoreiden toiminta- ja vastuu-
10082: mittäin että alueittain tarkastellen, kotitalou- alueet ja jonka puitteissa luodaan kotitalous-
10083: dellisen neuvonnan ja kuluttajavalistuksen tar- neuvonnan ja kuluttajavalistuksen kokonaisra-
10084: peesta. hoitusjärjestelmä. Kokonaissuunnitelmassa on
10085: Käsitteenä kuluttajapolitiikka on huomatta- huomioitava kaikki kotitalous- ja kuluttajapo-
10086: vasti komitean käsittelemää laajempi sisältäen litiikkaa toteuttavat yhteisöt ja tutkimuslaitdk-
10087: valtion ja kuntien palveluista aina pienimpään set riippumatta siitä saavatko ne valtion apua
10088: kulutushyödykkeeseen liittyvät kysymykset ja vai eivät. Erityistä huomiota on kiinnitettävä
10089: kohdistuen perheenemäntien lisäksi kaikkiin siihen, että luotava järjestelmä kattaa koko
10090: kansalaisiin lapsia ja vanhuksia unohtamatta. maan.
10091: Kuluttajapolitiikkaa toteuttavia yhteisöjä ja
10092: tutkimuslaitoksia on maassamme aivan riittä- Edelläolevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10093: mättömästi, ja olemassaolevatkin toimivat liian tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10094: Helsinki-keskeisesti vähäisen valtionavun tur- sen,
10095: vin. että hallitus ryhtyy kiireellisesti toi-
10096: Sekä kotitalous- ja kuluttajapolitiikassa ny- menpiteisiin valtakunnallisen kotitalous-
10097: kyisin vallitsevan järjestelmän että kotitalous- neuvonta- ja kuluttajavalistussuunnitel-
10098: neuvontakomitean ehdottaman suunnitelman man laatimiseksi.
10099: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
10100:
10101: Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
10102: Pekka Tarjanne. Pirkko Aro.
10103: 1281
10104:
10105: Vl,1.50.- Toiv.al. n:o 714.
10106:
10107:
10108:
10109:
10110: Tuomioja ym.: Matkatoimistoalan ottamisesta yhteiskunnan hoi-
10111: toon.
10112:
10113:
10114: E d u s k u n n a 11 e.
10115:
10116: Matkatoimistoalan kehitys on viime vuosina sivat yhteiskunnan toimesta ja vastuulla, olisi
10117: kansainvälisestikin mutta erityisen näkyvästi omiaan poistamaan epävarmuutta ja luomaan
10118: Suomen oloissa johtanut epäterveeseen kilpai- selkeyttä ja turvallisuutta sekä matkustavan
10119: luun. Sen seuraukset ovat yleisesti tunnettuja. yleisön että matkatoimistoalaa palvelevien yri-
10120: Monien matkatoimistojen asiakkaat, jotka usein tysten piirissä.
10121: ovat vähävaraisia piensäästäjiä, ovat usein joutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10122: neet kokemaan raskaita pettymyksiä ja tuntu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10123: via taloudellisia menetyksiä. Epäluottamus mat-
10124: katoimistoalan monia yrityksiä kohtaan vallitsee että hallitus kiireellisesti suorittaisi
10125: niin ikään viranomaisten ja matkatoimistoja pal- selvityksen matkatoimistoalan nykyti-
10126: velevien liikeyritysten kuten lentoyhtiön taholta. lanteesta ;a ryhtyisi toimiin koko matka-
10127: Matkatoimistoalan terve keskittäminen siten, toimistoalan ottamiseksi yhteiskunnan
10128: että sen palvelukset kokonaisuudessaan tapahtui- hoitoon.
10129: Helsingissä 1.5 päivänä huhtikuuta 1970.
10130:
10131: Erkki Tuomioja. R eino Breilin. Paavo Tiilikainen.
10132: Urho E. Knuuti. Osmo Kaipainen. Ulf Sundqvist.
10133: Matti Ahde. A-V. Perheentupa. Eero Salo.
10134: U. H. Voutilainen. Ralf Friberg. Tellervo Koivisto.
10135:
10136:
10137:
10138:
10139: 161 427/70
10140: 1282
10141:
10142: VI,151.- Toiv.al. n:o 715.
10143:
10144:
10145:
10146:
10147: Tupamäki ym.: Ennaltaehkäisevän ia ylläpitävän terveydenhoidon
10148: iär;estänrisestä.
10149:
10150:
10151: E d u s k u n n a 11 e.
10152:
10153: Maassamme terveydenhuollon käsitteisiin täväksi jokaisesta sellainen terveyskovtti, jonka
10154: perimmiltään sisällytetty yleinen terveydenhoiil:o merkintöjen perusteella kunkin fyysisen ja
10155: sairaanhoidon ja siihen kuuluvan varhaisdiag- psyykkisen kunnon kehitys on ainakin vuotuis-
10156: nostiikan rinnalla on jätetty riittävästi huomioi- ten tarkastusten puitteissa kontrolloitavissa.
10157: matta. Varsinaisen ennaltaehkäisevän tervey- V.arhaisdiagnostisessa mielessä erityyppisten
10158: denhoidon, jonka tarkoituksena on pitää ihmi- poliklinikkain toiminta olisi kansanterveyslaissa
10159: nen terveenä niin kauan kuin mahdollista, kes- kytkettävä terveysasemain kanssa sellaiseen yh-
10160: kitetty organisaatio puuttuu kokonaan. Kun teistyöhön, että jokaisella yksilöllä olisi tilai-
10161: nykyisin jo ollaan selvillä siitä, ettei ihmisen suus saada yhtäläinen rterveystarkastus.
10162: sairastuminen ·ole huonon onnen asia, vaan pi- 4. Esitämme kyllin laajaa alueellista poli-
10163: kemminkin oikean tiedon ja ehkäisevän ja kor- klinikkasysteemiä, jolloin kansanterveyslain kä-
10164: jaavan hoidon lai<tosten puute, säännöllisen sittämä terveydenhoito ja -huolto voisivat kat-
10165: terveydentilan tarkkailun puute, sen menes- taa ihmiselle elämänikäisen kunnossapysymisen
10166: tymiseksi tarvittavan vaHstu.ksen ja valvonnan asiantuntijavoimin ja huomattavasti halvem-
10167: puutetta, on ihmeteltävää, ettei valtiovallan mal1a kuin pitäytymällä odcYtJtamaan hänen sai-
10168: vastuunalaisissa portaissa asian hoitamiseksi ole rastumistaan ja vasta siinä vaiheessa ryhtymällä
10169: pyritlty välttämättömään kokonaisratkaisuun, sairautta parantamaan.
10170: vaan osatekijöihin epäolennaisin muutaksin pi- Tähän mennessä yleistä poliklinikkain yhteis-
10171: täytyen on pyritty korj·auksiin. työtä ei ole ollut, erityyppisten terveystarkas-
10172: Erityisesti valmisteilla olevan kansanterveys- tusten rt:ulokset eivät semaa henkilöä, vaan mo-
10173: lain tarkastelu osoittaa, miten vähän tällaisella ninkertainen uudelleentutkiminen ilman entisiä
10174: kokonaisnimikkeellä "kansanterveys" tiedoste- tietoja kuluttaa asiantuntijain aikaa, voimia se-
10175: taan ennaltaehkäisevää työtä. kä yhteiskunnan varoja tarpeettomasti.
10176: 1. Tekeillä olevasta kansanterveyslaista puut- 5. Kansanterveyslaissa olisi pyrittävä luo-
10177: tuvat mm. seuraavat ylläpitävän terveydenhoi- maan sellainen ylläpitävän kuntoutuksen laitos-
10178: don piiriin kuuluvat välttämättömät seibt: ten verkosto maahamme, että niiden avulla voi-
10179: Sairaalapalvelusten ja varhaisdiagnostiikan li- daan edellämainituissa tarkastuksissa havaitut
10180: säksi lain tulisi käsittää myös työmuodot toi- häiriöt ja vauriot henkilön työssä olemisen es-
10181: mintaperiaatteineen ns. kuntoliikunnan ja eh- tymättä ajoissa korjata. Tämä tietää ns. yöhoi-
10182: käisevän sekä korjaavan hoidon eli ns. ylläpitä- tolain ja virkisrtyskylpyläin, kuntoutuslaitosten
10183: vän kuntoutuksen alalla, mm. työpaikkatervey- aikaansaamista ja ylläpitämistä, laitosten, jotka
10184: denhoidon ja -liikunnan käsittävänä, sekä liit- tarkoittavat eri lihasryhmiin, tukikudoksiin,
10185: tyen työikäisten vapaa-ajan terveydenhoitoon. verenkierto- ja hengityselimiin kohdistuvan har-
10186: 2. Kansanterveyslaissa pitäisi mahdollistaa joituksen, kuntoliikunnan ja -voimistelun sekä
10187: kallclden kansalaisten ilmaiset terveystarkastuk- erilaisten fysikaalisten hoitokeinojen avulla ta-
10188: set, jotka käsitJtäisivät sellaiset fyysisen ja pahtuvaa ehkäisevän ja korjaavan hoidon an-
10189: psyykkisen kunnon tarkastukset, että niiden pe- tamista työkY'kyiselle, työssäolevalle ihmiselle
10190: rusteella asiantuntijoilla on mahdollisuus määri- huomioonottaen häl'en ikänsä mukanaan tuo-
10191: tellä ·työikäisten kyky Jatkaa ammattikoulutuk- mat ja terveystarkastusten tulosten perusteella
10192: sensa mukaista työskentelyä. ehkä odotettavissa olevart: muutokset. Sama
10193: 3. Kansanterveyslaissa olisi säädettävä pidet- koskee mielenterveyttä.
10194: VI,1.51.- Tupamäki ym. 1283
10195:
10196: 6. Koska virkistävän liikunnan, jolla luon- Edellä olevan mukaisesti ja perusteella voi-
10197: nostaan on yhtymäkohtia retkeilyyn, leirintään daan todeta, ettei suunnitteilla oleva kansanter-
10198: ja matkailuun, osuus on erittäin huomattava veyslaki täytä sille annetun nimen mukaista ta-
10199: ehkäisevässä terveydenhoidossa, olisi välttä- voteitta. Nyt se on tosiasiassa kansansairaus-
10200: matrt:ä pyrittävä saamaan ns. kuntoliikunta- ja laki, mutta täy.ttääkseen ja kattaa:kseen koko-
10201: uvheilujärjestöjen panos Sosiaali- j.a terveysmi- naisuudessaan ihmisen •terveyden ja sairauden
10202: nisteriön toimintojen alle yhteistoimintaan täs- hoidon sen on välttämättä käsitettävä myös
10203: sä ehkäisevässä terveydenhoidossa. ylläpitävän 1terveydenhoidon tehtäväpiiri yhtä
10204: 7. Liikunnan opetuksessa koulutus yliopis- ~elväpiirteisenä kuin se nyt mitoittaa sairauden-
10205: toissa olisi nykyistä enemmän suunnattava kä- hoidon alueen.
10206: sittämään keinoja ihmisen pitämiseksi rterveenä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10207: sen ohella, että edelleenkin jatketaan urheilun nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo-
10208: tavoitteiden aikaansaamiseen tähtäävää ope- muksen,
10209: tusta. Olisi aikaansaatava erityinen terveyden-
10210: hoitajien koulutus ja tutkinto, joka olisi alempi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti suo-
10211: asteinen ja halvempi, koulutusajaltaan lyhyem- rittamaan tutkimuksen, miten ennalta-
10212: pi kuin lääkärikoulutus. Sen suorittaneiden ehkäisevä ja ylläpitävä terveydenhoito
10213: osuus ehkäisevässä :terveydenhoidossa on olen- olisi järjestettävä ja tämän tutkimuksen
10214: naisen tärkeä ja välttämättä otettava huomioon perusteella otettava se uuteen kansan-
10215: uudessa kansanterveyslaissa. terveyslakiin.
10216: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
10217:
10218: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
10219: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
10220: Viljo Suokas.
10221: 1284
10222:
10223: Vl,l52.- Toiv.al. n:o 716.
10224:
10225:
10226:
10227:
10228: Tupamäki ym.: Vieraspaikkakuntalaisten opiskelijain terveyden-
10229: hoidosta.
10230:
10231:
10232: E d u s k u n n a 11 e.
10233:
10234: Tutkittaessa opiskelijarakennetta eri asteisis- tetuilla varoilla saavutetaan merkittävä hyöty,
10235: sa oppilaitoksissa, on sen havaittu olevan var- kun ot~taan huomioon myöhemmät terveyden-
10236: sin homogeeninen. Tästä huolimatta eivät kaik- hoidon aiheuttamat kulut. Tämä on yhteiskun-
10237: ki opiskelij-aryhmät kuitenkaan esimerkiksi ter- nan kannalta edullinen s~oitus kansantaloudel-
10238: veydenhoidon osalta ole vielä samanlaisessa lisestikin.
10239: asemassa. Korkeakouluopiskelijoita varten on Edellä olevan huomioon ottaen ehdotamme
10240: Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö ja oppikou- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10241: luasteesta alaspäin olevien terveydenhoito on
10242: lailla määritelty. että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
10243: Opiskelijoilta puuttuvat useissa tapauksissa menpiteisiin asetuksen antamiseksi, mil-
10244: kunnalliset oikeudet, jolloin ne opiskelijat, lä opiskelijoille taataan opiskelupaikka-
10245: jotka eivät opiskele kotipaikkakunnallaan, eivät kunnallaan samat terveydenhoitopalve-
10246: saa käyt:tää hyväkseen opiskelupaikkakuntansa lukset kuin kunnassa henkikirjoitetuille
10247: kunnallisia terveydenhoitopalveluksia. Tilan- ja että hallitus samalla ryhtyy toimenpi-
10248: teessa vallitsevaa epäsuhdetta lisää vielä se, teisiin lain valmisteluun peruskoulun jäl-
10249: että opiskelijoiden opiskelupaikkakunnalleen keisiä opintoja harjoittavien opiskeli-
10250: tuoma rahamäärä on varsin suuri. joiden yleisen ja yhtäläisen terveyden-
10251: Ennalta ehkäisevään il:erveydenhoitoon sijoi- hoidon järjestämiseksi.
10252: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10253:
10254: Olavi Tupamäki. Matti Silander. VUjo Suokas.
10255: Antero Salmenkivi. Pentti Antila. Arttur Niemelä.
10256: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
10257: 1285
10258:
10259: VI,153.- Toiv.al. n:o 717.
10260:
10261:
10262:
10263:
10264: Tupamäki ym.: Tupakanpolton rajoittamisesta.
10265:
10266:
10267: E d u s k u n n a 11 e.
10268:
10269: Suomi SlJOlttuu kansainvälisessä vertailussa seksi. Edes tupakkamainontaa ei ole rajoitettu
10270: vuosina 1956 ja 57 tehdyn tilaston mukaan kol- kuin nimeksi.
10271: manneksi miesten keuhkosyöpäkuolleisuudessa Asiaan puuttuminen olisi ensiarvoisen tär-
10272: ja luvut ovat olleet voimakkaassa nousussa. keää. Paitsi varsinaiselle tupakanpolttajalle, ai-
10273: Maassamme kuolee vuosittain syöpään noin heutuu tupakanpoltosta vakavia seuraamuksia
10274: 7 000 i:hmistä, näistä suurin osa keuhkosyö- myös ulkopuolisille; tutkimusten mukaan henki-
10275: pään. lö, joka joutuu päivittäin olemaan tekemisissä
10276: Maailman Terveysjärjestön tilastot vuodelta tupakoivien kanssa esim. työpaikalla samassa
10277: 1954 osoittavat, että suomalaisten, erityisesti huoneessa, sairastuu keuhkosyöpään ratkaisevasti
10278: miesten, kuolleisuus verenkiertoelinten sairauk- useammin kuin henkilö, joka ei joudu tupakan-
10279: siin on suurempi kuin missään muualla. Veren- savun kanssa tekemisiin ollenkaan. Lisäksi voi-
10280: kiertoelinten sairauksista kärsii tänään noin daan todeta tupakan savun erittäin suuri ärsyt-
10281: 400 000 suomalaista ja kaikista kuolleista 54 % tävä vaikutus hengityselimiin ja silmiin.
10282: kuolee juuri verenkiertoelinten tauteihin. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10283: Tupakanpolton ja keuhkosyövän välinen syy- taen hyväksyttäväksi toivomuksen,
10284: yhteys on todeHu kiistattomasti lukuisissa tutki-
10285: muksissa ja konferensseissa. Tupakanpolton ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10286: verenkiertoelinten tautien välinen syy-yhteys on menpiteisiin tupakanpolton tehokkaaksi
10287: myöskin todettu suurella varmuudella. rajoittamiseksi ja sen kokonaan kieltämi-
10288: Kuitenkaan ei Suomessa ole ryhdytty min- seksi julkisissa tiloissa, kokoussateissa
10289: käänlaisiin ehkäiseviin, rajoittaviin tai kieltä- yms. paikoissa, joissa sivulliset voivat
10290: viin toimenpiteisiin tupakanpolton vähentämi- siitä joutua merkittävässä määrin kärsi-
10291: mään.
10292: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10293:
10294: Olavi Tupamäki. Pauli Räsänen. Paavo Väyrynen.
10295: Osmo Kaipainen. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
10296: Eeva Särkkä. Matti Ruokola. Heikki Kainulainen.
10297: Juhani Orrenmaa.
10298: 1286
10299:
10300: VI,154.- Toiv.al. n:o 718.
10301:
10302:
10303:
10304:
10305: Tupamäki ym.: Tukkuliikkeiden osto-oikeuden vaikutuksista ylei-
10306: seen hintatasoon.
10307:
10308:
10309: E d u s k u n n a 11 e.
10310:
10311: Viime aikoina on tukkukaupan toimesta yhä man rajoittavia ehtoja mahdollisuus hankkia ta-
10312: enenevässä määrin ryhdytty perustamaan omia varansa suoraan niiden valmistajalta. Tekstiili-
10313: vähittäismyymälöitä erityisesti elintarvikekaupan kaupan alalla meilläkin on tosin viimeksi mai-
10314: alalle. Tämän tapaista kehitystä ei sinänsä olisi nittu kaupan rakenneilmiön muutos voimak-
10315: pidettävä kielteisenä, ellei näiden myymälöiden kaasti lisääntymässä, josta muutoksesta pääsee
10316: perustajalla, tukkukaupalla tai sen tytäryhtiöillä, suurimmalta osalta hyötymään tavallinen ku-
10317: olisi samanaikaisesti täydellistä monopolioikeut- luttaja hintojen alenemisen muodossa.
10318: ta tavaroiden hankkimiseen suoraan teollisuudel- Mikäli taas nykyinen kehitys saisi jatkua, niin
10319: ta. Käytännössä ei nimittäin, maksukykyisyydes- vähittäiskaupan harjoittaminen tulisi keskitty-
10320: tään huolimatta, kenelläkään vähittäiskaup- mään yhä harvempien ja suurimpien yritysten
10321: piaalla ole minkäänlaista mahdollisuutta suoran yksinoikeudeksi. Tämän tapainen kaupan kes-
10322: ostotoiminnan harjoittamiseen teollisuuden kittyminen ja usein myöskin hinta- ja muihin-
10323: kanssa. Saattaapa eräissä tapauksissa vähittäis- kin rajoittaviin sopimuksiin perustuva elinkeino-
10324: liikkeen liikevaihto jopa ylittää pienehkön tuk- toiminta on melkeinpä aina johtamassa ostavan
10325: kukauppaoikeuksin varustetun tukkuliikkeen lii- yleisön etujen loukkaamiseen palvelun heiken-
10326: kevaihdon. Vähittäiskauppaa ei kuitenkaan, jo tymisen ja hintojen kohoamisen muodossa.
10327: käytännössäkin koetun perusteella, hyväksytä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10328: tukkukauppajärjestöjen jäseneksi ja ilman tätä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10329: jäsenyyttä teollisuus taas ei ainakaan toistaiseksi muksen,
10330: ole suostunut ryhtymään vähittäiskaupan tava-
10331: rantoimittajaksi. Viimeksi mainittua epäkohtaa ei että hallitus suorituttaisi kiireesti tut-
10332: ole mahdollisuus saada korjatuksi edes tukku- kimuksen siitä mitä haittoja nykyisin
10333: liikkeen hankkimisella vähittäiskaupan tai -kaup- käytännössä olevalla ja monopolisopi-
10334: pojen yhteisomistukseen, koska tällaisissa ta- muksiin perustuvalla tukkuliikkeiden
10335: pauksissa tukkukauppaoikeudet tultaisiin heti osto-oikeudella on yleiseen hintatasoon,
10336: peruuttamaan. sekä mikäli tehdyn tutkimuksen perus-
10337: Erittäin työvaltaisena elinkeinona on vähittäis- teella osoittautuu, että mainituilla sopi-
10338: kaupan ilman kulujen säästöä erittäin vaikea py- muksilla on yleistä hintatasoa kohottava
10339: syä itsenäisenä ja riippumattomana kuluttajan ja vapaata kilpailua rajoittava vaikutus,
10340: palvelijana, ellei sillä ole mahdollisuus suorittaa niin siinä tapauksessa ryhtyisi sellaisiin
10341: tavarahankintojaan mahdollisimman edullisesti lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, että
10342: ja tarpeettomia kuluja välttäen. Yleismaailmalli- tämän tapainen kehitys voitaisiin vastai-
10343: sena kehitysilmiönä on syytä todeta, että Suo- suudessa estää ja sen haittavaikutukset
10344: mea lukuunottamatta, on vähittäiskaupalla il- poistaa.
10345: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
10346:
10347: Olavi Tupamäki. Arttur Niemelä. Veikko Vennaroo.
10348: Viljo Suokas. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
10349: 1287
10350:
10351: Vl,155.- Toiv.al. n:o 719.
10352:
10353:
10354:
10355:
10356: Tupamäki ym.: Yksityisen vähittäiskaupan turvaamisesta.
10357:
10358:
10359: E d u s k u n n a 11 e.
10360:
10361: Maassamme on yksityinen vähittäiskauppias kaan yrittäjä voi menettää koko summan "tuot-
10362: joutunut hyvin ahtaalle monien erilaisten, yhtä taessaan keskusliikkeelle vahinkoa".
10363: aikaa vaikuttavien toimenpiteiden ja kehityk- Tukkuryhmittymän omistamassa liikehuoneis-
10364: sen tuloksena. Eräänä vakavana epäkohtana on tossa toimivan yrittäjän yritysikä on huomatta-
10365: noussut esiin tukkuliikkeiden kuristusotteet, van alhainen, sillä jopa oma tukkuliike saattaa
10366: jotka ovat koko ajan osakasvähittäiskauppiaan perustaa viereen oman halpamyymälänsä. Liik-
10367: uhkana. Tukkuliike vaatii ostouskollisuutta, keen tultua kannattamattomaksi yrittäjä useim-
10368: mikä merkitsee käytännössä jopa sitä, että yrit- miten menettää pääomiaan ja tehdyn työn tu-
10369: täjä saa suuremman tukkualennuksen luovut- lokset. Tämä perustellaan mm. kaluston kulu-
10370: taessaan kirjanpitonsa tukkuliikkeen hoidetta- misen, myynnin laskun tai "keskusliikkeelle
10371: vaksi eli tarkkailtavaksi ostojen suhteen. Y rit- tuotetun vahingon" avulla. Koska katsomme,
10372: täjän on useissa tapauksissa lunastettava tietty että yksityisen vähittäiskaupan säilyminen
10373: määrä tukkuliikkeen osakkeita. Lisäksi on an- maassamme on kuluttajan ja koko maan yhtei-
10374: nettava vakuus. Vastapalvelukseksi asiakas- sen edun mukaista, ehdotamme kunnioittaen
10375: kauppias saa erilaisia alennuksia, joista ns. vuo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10376: sialennus on merkittävin. Vuosialennuksesta on
10377: maksettava vero laskutusvuotena, mutta vuosi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
10378: alennus on kuitenkin käytettävissä vasta vuo- laisiin toimenpiteisiin, jotka turvaisivat
10379: sien kuluttua, sillä viiden vuoden jäädyttämi- yksityisen vähittäiskauppiaan oikeudet
10380: nen on tavallinen. Pidätettyä vuosialennusta ei ja elinmahdollisuudet rajoittamalla tuk-
10381: voida käyttää myyntitavaroista kertyneiden tili- kuliikkeiden asiakaskauppiaaseensa koh-
10382: velkojen kattamiseen. Pidätysaikana alennus distamia painostus- ja kuristustoimen-
10383: kasvaa korkoa, mutta tehdyn sopimuksen mu- piteitä.
10384: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
10385:
10386: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
10387: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
10388: 1288
10389:
10390: Vl,156.- Toiv.al. n:o 720.
10391:
10392:
10393:
10394:
10395: Tupamäki ym.: Kuluttajain valinnanvapauden ja yksityisten vä-
10396: hittäiskauppiaiden elinmahdollisuuksien turvaamisesta.
10397:
10398:
10399: E d u s kun n a 11 e.
10400:
10401: Maassamme harjoitettu vähittäiskauppa on rauksena huomattavasti lisää työttömiä kaupan
10402: perinteellisesti toiminut pienten yksityisten palveluksesta sekä kuluttajien kärsiminen koko
10403: yrittäjien varassa. Nämä ovatkin voineet tarjota kaupan joutuessa muutaman harvan suuren
10404: riittävän palvelun ja valikoiman kuluttajille näi- tukkuliikkeen yksinoikeudeksi.
10405: hin päiviin saakka. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10406: Viime aikoina tapahtunut suurten tukkuliik- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10407: keiden suora tai välillinen tunkeutuminen vähit-
10408: täiskaupan alueelle on uhkaavan suurta; asutus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10409: keskuksissa ovat tukkuliikkeiden suuret alen- menpiteisiin, jotka turvaisivat kulutta-
10410: nustavaratalot aiheuttaneet jo satojen yksityis- jan valinnanvapauden ja yksityisen vä-
10411: liikkeiden lopettamisen, ja maaseudulla on yk- hittäiskauppiaan elinmahdollisuudet niin
10412: sityinen vähittäiskauppias vaarassa hävitä koko- asutuskeskuksissa kuin myös maaseu-
10413: naan tukkuliikkeiden tukeman ja usein omis- dulla estäen kaupan ja tavaranvälityk-
10414: tamankin myymäläautoliikenteen seurauksena. sen liukumasta muutaman suuren tuk-
10415: Jos tämän kehityksen annetaan jatkua, on seu- kuliikkeen yksinoikeudeksi.
10416: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
10417:
10418: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
10419: Arttur Niemelä. Matti Asunmaa.
10420: Aarne Penttinen. Viljo Suokas.
10421: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
10422: Antti Isomursu. Eino Syrjä.
10423: Heikki Kainulainen.
10424: 1289
10425:
10426: VI,157.- Toiv.al. n:o 721.
10427:
10428:
10429:
10430:
10431: Tupamäki ym.: Radio- ja televisio-ohjelmien saattamisesta tasa-
10432: puolisiksi.
10433:
10434:
10435: E d u s k u n n a 11 e.
10436:
10437: Suomen Yleisradiolla on maassamme radio- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10438: ja TV-lähetysten suhteen täydellinen monopoli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10439: asema. Tällöin on erittäin tärkeää, että ohjel-
10440: mat ovat tasapuolisia ja asioita pyritään valot- että hallitus huolehtisi siitä, että ra-
10441: tamaan molemmilta ja kaikilta puolilta. Tasa- dion ja television ohjelmat täyttävät riit-
10442: puolisuuden vaatimus merkitsee sitä, että lä- tävät tasapuolisuuden vaatimukset ja
10443: hetettävä ohjelma likimain vastaa laadultaan ja että ohjelmat vastaavat mahdollisimman
10444: määrältään eri ihmisryhmien toiveita. hyvin laadultaan ja määrältään kuunte-
10445: lija- ja katselijakunnan kokoomusta.
10446: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
10447:
10448: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
10449: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
10450:
10451:
10452:
10453:
10454: 162 427/70
10455: 1290
10456:
10457: V1,158.- Toiv.al. n:o 722.
10458:
10459:
10460:
10461:
10462: Tupamäki ym.: Kilpailumahdollisuuden säilymisestä radiolähetys-
10463: toiminnassa.
10464:
10465:
10466: E d u s k u n n a 11 e.
10467:
10468: Maassamme on tällä hetkellä vain yksi radio- TV-ohjelman lähettäjiä, tulisi näiden vapaa toi-
10469: ja televisioyhtiö Oy Suomen Yleisradio Ab. minta voida taata.
10470: Lakiemme mukaan saa meillä radiolähetystoi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10471: mintaa harrastaa jokainen, joka on siihen anot- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10472: tuaan saanut luvan. Kuitenkin jo TES-tv:n
10473: aikana oli havaittavissa selviä merkkejä pyrki- että hallitus valvoisi kilpailumahdolli-
10474: myksestä vaientaa muut yrittäjät. Kun meille suuden säilymistä radiolähetystoimin-
10475: nyt näyttäisi olevan tulossa useitakin radio- ja nassa sekä turvaisi uusien yrittäjien
10476: oikeudet.
10477: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
10478:
10479: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
10480: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
10481: 1291
10482:
10483: VI,159.- Toiv.al. n:o 723.
10484:
10485:
10486:
10487:
10488: Vainio ym.: Keinomunuaiskoneiden käyttöhenkilökunnan koulu-
10489: tuksen järjestämisestä.
10490:
10491:
10492: E d u s k u n n a 11 e.
10493:
10494: Lääketiede on kehittynyt valtavasti viime vuo- kouluttaa henkilökuntaa omaa tarvetta varten,
10495: sina. Meilläkin esim. kroonisesti sairaita mu- mutta siihen se on tyrehtynytkin.
10496: nuaistautipotilaita pystytään koneiden avulla Lääkäreitä on vähän, työtä paljon. Vapaaeh-
10497: hoitamaan työkykyisiksi tai he saavat koneissa toisuuden pohjalta tuskin ketään saadaan liik-
10498: hoitoa elimensiirtoleikkauksia silmällä pitäen. keelle hankkimaan lisäkoulutusta. Siksi ehdo-
10499: Keinomunuaiskoneita seisoo paketissa Tu- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10500: russa, Jyväskylässä, Lahdessa, ehkä muuallakin sen,
10501: maassamme. Ei ole henkilökuntaa, joka pystyisi
10502: panemaan ne käyntiin. Potilaita kuolee saman- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
10503: aikaisesti hoidon puutteessa, koska lääkäreiden, piteisiin, että keskussairaalapiirit saatai-
10504: sairaanhoitajien ja teknisen henkilökunnan kou- siin mitä pikimmin järjestämään keino-
10505: lutus on tässä suhteessa pahoin laiminlyöty. Yli- munuaiskoneiden käyttöä varten koulu-
10506: opistollisissa keskussairaaloissa on ollut pakko tuksen tarpeelliselle määrälle lääkäreitä,
10507: hoitajia ja teknistä henkilökuntaa.
10508: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1970.
10509:
10510: Mikko Vainio. Eino Syrjä. Pentti Antila.
10511: Aarne Penttinen. Heikki Kainulainen. J. Juhani Kortesalmi.
10512: Hannes Volotinen.
10513: 1292
10514:
10515: VI,160.- Toiv.al. n:o 724.
10516:
10517:
10518:
10519:
10520: Vainio ym.: Dialyysihoitoa tarvitsevien hoitokustannusten järjes-
10521: tämisestä.
10522:
10523:
10524: E d u s k u n n a 11 e.
10525:
10526: Tällä hetkellä on ympäri Suomea perusteilla Muun kroonikon sairaalahoito osastolla:
10527: munuaistautiyhdistyksiä ja näiden toimesta val- n. 130,-/vrk. = 910,-/viik. Jos munuais-
10528: takunnallinen munuaistautiliitto, jonka tarkoi- kroonikko on osastolla ja käy lisäksi dialyysi-
10529: tuksena on ruveta ajamaan munuaistautipoti- osastolla hoidossa, on kustannuksiin lisättävä
10530: laiden hoitoasiaa. Jokaisen paikallisen yhdistyk- vielä tästä johtuvat menot, siis 500,-, jonka
10531: sen aikomuksena on perustaa dialyysiasema, dial. sairaalassa maksaa. Dialyysiasemalla on hoi-
10532: jossa hoidetaan kroonisesti sairaita munuais- to siis laitoshoitoa tuntuvasta halvempaa. Ko-
10533: potilaita keinomunuaislaitteissa. Tämä on pa- tidialyysin ja dialyysiaseman ero on siinä, että
10534: kon sanelemaa, sillä ko. potilaat kuolevat hoi- ·edellisen voi kustantaa vain varakas ihminen
10535: don puutteessa ja yhteiskunta ei pysty, aina- itseään varten omiin asuintiloihinsa. Dialyysi-
10536: kaan toistaiseksi, järjestämään heille hoitoa. asemalle taas voi hoitoa päästä saamaan kuka
10537: Lääketiede on kehittänyt hoitolaitteen, miksi tahansa, köyhäkin, kunhan saadaan kustannus-
10538: niitä ei käytettäisi. kysymys järjestykseen. Jos ei valtiovalta tule
10539: V :n -68 tilastojen mukaan oli dialyysihoitoa mukaan, eivät varattomat voi päästä hoitoon,
10540: tarvitsevia potilaita 268 ja heille olisi tarvittu koska kustannukset ovat korkeat.
10541: hoitokertoja n. 20 000. Heistä vain 46 pääsi Keinomunuaishoidon kustannukset ·esim.
10542: hoitoon ja hoitokertoja voitiin antaa n. 3 900. Ruotsissa korvataan kokonaan valtion toimesta.
10543: Vuosittain ilmenee lisäksi n. 200 uutta kroo- Suomessa ei näin ole asia, valtio korvaa ny-
10544: nikkoa (hoitoa tarvitsevia). Tilanne on siis ka- kyisin vain pienen osan lääkkeistä. Laki ei siis
10545: tastrofaalinen. ole sama kaikille, koska lain piiriin kuuluvat
10546: Näitä harvoja hoitoon päässeitä on tähän muut kroonikot, jotka tarvitsevat "konehoi-
10547: asti hoidettu Yliopistollisten keskussairaaloiden toa", saavat kaiken ilmaiseksi.
10548: munuaistautiosastoilla. Mutta lähiaikoina tilan- Munuaistautiyhdistykset perustavat dialyysi-
10549: ne muuttuu, sillä sairaalat pyritään järjestämään asemia ja pitävät ne toiminnassa vapaaehtoisin
10550: munuaisen siirtoleikkauksia varten. Suomi on voimin ja lahjoitusten turvin niin kauan, kun-
10551: Scandia-Transplant-liiton jäsen, joka tarkoittaa nes valtiovalta pystyy järjestämään kroonisesti
10552: sitä, että tarvittavia munuaisia kuljetetaan Poh- sairaiden munuaispotilaiden hoidon keskussai-
10553: joismaasta toiseen. Näin on yhä useammalla raaloiden yhteyteen. Mutta, jotta pystyttäisiin
10554: potilaalla mahdollisuus siirtoleikkaukseen. hoitamaan kaikkia varallisuuteen katsomatta,
10555: Dialyysiaseman tarkoituksena on: on aivan välttämätöntä, että potilaiden hoito-
10556: - vapauttaa sairaalapaikka siirtoleikkausta kustannukset kokonaisuudessaan korvataan val-
10557: tarvitsevalle. tion varoista.
10558: - hoitaa potilasta, ts. pitää hänet hengissä Yhteenvetona erittely:
10559: niin kauan, että hänelle voidaan suorittaa siir- Dialyysihoitomaksu koostuu kahdesta teki-
10560: toleikkaus. jästä:
10561: - potilas voi käydä asemalla hoidossa ja 1) lääkkeet, elektrolyytit ja lääkärin käynti
10562: olla päivät työssä ( yödialyysi). potilaan luona dialyysiasemalla.
10563: - saada hoidon avulla osa potilaista uudel- 2) juoksevat kulut: dialyysivälineet, huo-
10564: leen työkykyisiksi. neuston vuokra, lienkilökunnan palkkaus, säh-
10565: Dialyysiaseman hoitokustannukset: kö-, puhelin- ja siivouskulut ym.
10566: 1 dial. n. 300,-, 2 dial./viik. = 600,-. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10567: VI,160.- Vainio ym. 1293
10568:
10569: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- palkkiot korvattaisiin kokonaan sairaus-
10570: sen, vakuutuksen puitteissa ja että dialyysi-
10571: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin} asemien ylläpitokustannukset korvattai-
10572: että kaikki apteekista hankittava! lääk- siin munuaistautiyhdistyksille valtion
10573: keet ja dialyysivälineet sekä Iääkärin- varoista.
10574: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
10575:
10576: Mikko Vainio. Pentti Antila. J. Juhani Kortesalmi.
10577: Aarne Penttinen. Hannes Volotinen. Olavi Tupamäki.
10578: Eino Syrjä. Heikki Kainulainen.
10579: 1294
10580:
10581: Vl,161.- Toiv.al. n:o 725.
10582:
10583:
10584:
10585:
10586: Vainio ym.: Kotiavustajatoiminnan saattamisesta valtionavun
10587: piiriin.
10588:
10589:
10590: Ed u s kun n a 11 e.
10591:
10592: Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon alalla py- Kotiaputoiminnan tulisi lisääntyä vanhus-
10593: ritään palvelun parantamiseen. Yhteiskunnalle määrän kasvun ja muun lisääntyvän tarpeen
10594: taloudellisin ratkaisu on avohoito, samalla on myötä.
10595: ihmiselle henkisesti myönteisin. Näitä päämää- Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
10596: riä on kunnallisten kotiavusta<jien toiminta to- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10597: teuttanut.
10598: Kunnallisiksi kotiavustajiksi on koulutettu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10599: keski-ikäisiä henkilöitä, joiden lapset ovat ehti- kotiavustajatoiminnan saattamiseksi val-
10600: neet aikuisiksi. Kotiavustajan koulutus on tu- tionavun piiriin samalla tavoin kuin kun-
10601: kenut heidän aikaisempia tehtäviään kodin pii- nalliset kodinhoitajatkin.
10602: rissä, ja tehnyt mahdolliseksi heidän sijoittu-
10603: misensa uudelleen työelämään.
10604: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
10605:
10606: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
10607: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
10608: 1295
10609:
10610: VI,162.- Toiv.al. n:o 726.
10611:
10612:
10613:
10614:
10615: Vainio ym.: Radio- ja tv-ohjelmien tason kohottamisesta.
10616:
10617:
10618: E d u s k u n n a 11 e.
10619:
10620: Suomen maaseudun puolue ei voi hyväksyä isänmaallisuutta halventavina. Tämä osoittaa, et-
10621: radiossa ja televisiossa esitettyjä ohjelmia, joissa tä ohjelmapolitiikasta vastuussa olevat henkilöt
10622: on ihannoitu jumalanpilkkaa, sukupuolimoraalit- ovat käsittäneet väärin tehtävänsä ja aliarvioi-
10623: tomuutta, vapautta ilman vastuuta, väkivaltaa neet kristillisen uskon ja demokraattisten perus-
10624: taloudellisten ja poliittisten päämäärien saavut- arvojen mevkityksen kansamme keskuudessa.
10625: tamiseksi eikä niitäkään ohjelmia, joille on ollut Ellei ohjelmapolitiikkaan saada muutosta pikai-
10626: luonteenomaista epäterve POP-idolien palvonta sesti aikaan, seurauksena voi olla lisenssien laa-
10627: ja määrättyjen henkilöiden ja meille vieraiden jamittainen irtisanominen.
10628: maailmankatsomusten suositteleva esittely. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10629: Että kysymys on todella vakavasta asiasta, va- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10630: kavammasta kuin mitä Yleisradion johto käsit- muksen,
10631: tänee, sitä osoittaa yli 100 000 nimeä koonnut
10632: kansalaisadressi, jossa vaadittiin Yleisradion joh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10633: toa kiinnittämään huomiota e.m. seikkoihin. menpiteisiin radio- ja tv-ohjelmien sisäl-
10634: Yleisradion oma tutkimus kesäkuussa 1968 löllisen tason kohottamiseksi huomatta-
10635: osoitti myöskin, että 64 % Suomen kansasta vasti korkeammalle tasolle nykyisestä ta-
10636: piti Yleisradion ohjelmia liiaksi uskontoa ja sostaan.
10637: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
10638:
10639: Mikko Vai.ti.io. Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
10640: Arttur Niemelä. Eino Poutiainen. Matti Silander.
10641: Pentti Antila.
10642: 1296
10643:
10644: Vl,163.- Toiv.al. n:o 727.
10645:
10646:
10647:
10648:
10649: Vaittinen ym.: Kunnanlääkäripulan poistamisesta.
10650:
10651:
10652: E d u s k u n n a 11 e.
10653:
10654: Kunnanlääkärilaitos on se selkäranka, jonka Kunnolliset työskentelyolosuhteet puuttuvat,
10655: varassa suurin osa kansamme lääkintähuollosta paremmat yhteistyömahdollisuudet ammatti-
10656: seisoo, kun menemme ulkopuolelle kaupunkien kunnan eri jäsenten kanssa puuttuvat, järjes-
10657: ja suursairaaloiden. Samalla kunnanlääkärilaitos tetty työ- ja vapaa-aika puuttuvat, mahdolli-
10658: on se osa lääkintähuollosta, joka kansan sy- suudet ammattitaidon kehittämiseen puuttuvat,
10659: ville riveille on tärkein. Jos kunnanlääkärilai- vastaanottoapulaiset puuttuvat; tässä suurim-
10660: tos jätetään sikseen, autioituvat yhä useammat mat syyt siihen, etteivät nuoret lääkärit ha-
10661: lääkäritalot ja erikoisesti syrjäseudut jäävät keudu kunnanlääkäreiksi.
10662: vaille lääkintähuollon suomaa turvaa. Tässä yh- Maassamme ei ole vielä milloinkaan ollut
10663: teydessä on syytä muistaa, että joka kymmenes näin paljon lääkäreitä kuin nyt, eikä kuiten-
10664: lääkäri on kunnanlääkäri ja kaikki muut ovat kaan koskaan ole ollut niin monta kunnanlää-
10665: sijoittuneet kaupunkeihin, liikekeskuksiin ja kärin virkaa täyttämättä tai vain väliaikaisesti
10666: sairaaloihin. täytettynä kuin nyt on asianlaita. Vastuu muilla
10667: Ohjesääntöön vedoten voidaan kunnanlääkäri lääkintähuollon piirissä toimivilla, kuten ter-
10668: vaatia tekemään kaksi kertaa pitempää työpäi- veyssisarilla ja kätilöillä on liian suuri ja ras-
10669: vää ja jäämään vaille työaikalain muille työn- kas.
10670: tekijöille antamaa suojaa. Menetettyä vapaa-
10671: aikaa ei voida korvata rahalla, koska ansaitse- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10672: minen on kriminalisoitu silloin, kun se johtaa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10673: korkeisiin tuloihin ja samalla erittäin korkeisiin
10674: veroihin. Tehtävän kutsumusluontoisuus on että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
10675: ollut alunperin syynä siihen, että kunnanlääkä- piteisiin kunnanlääkäripulan poistami-
10676: rit ovat vähin äänin mukautuneet yhä kasva- seksi.
10677: viin vaatimuksiin.
10678: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10679:
10680: Alli Vaittinen. Niilo Tarvajärvi. Victor Procope.
10681: Erkki Hara.
10682: 1297
10683:
10684: Vl,164.- Toiv.al. n:o 728.
10685:
10686:
10687:
10688:
10689: Vaittinen ym.: Maaseudun lääkärien tutkimus- ;a hoitomahdolli-
10690: suuksien parantamisesta.
10691:
10692:
10693: E d u s k u n n a 11 e.
10694:
10695: Lääkäripula maaseudulla on kuluneina vuo- laboratorio- sekä muut tarvittavat tilat. Lisäksi
10696: sina jatkuvasti lisääntynyt. Perussyynä vallit- olisi lääkärien suorittamasta työstä siirrettävä
10697: seviin oloihin on tietenkin riittämätön lääkäri- aputyövoiman suoritettavaksi kaikki sellaiset
10698: määrä. Maaseudun lääkärihuollon kannalta on tehtävät, jotka eivät välttämättä vaadi lääkäri-
10699: kunnanlääkärilaitos ollut erittäin arvokas. Vain pätevyyttä. Lääkärivirkatalo- ja vastaanottohuo-
10700: kunnanlääkärijärjestelmää käyttäen on maaseu- neiden rakentamiseen varattua määrärahaa olisi
10701: dulle voitu saada lääkäreitä. Kunnanlääkärilai- tuntuvasti korotettava maaseudun lääkärivas-
10702: toksen kehittäminen ajan vaatimuksia vastaa- taanottotoiminnan saattamiseksi maan keski-
10703: vaksi on erittäin tärkeätä. Nykyisellään on täs- määräistä köyhemmillä alueilla tarkoituksen-
10704: sä järjestelmässä monia puutteita. Eräs vaka- mukaiseksi.
10705: vimmista puutteista, joka vaikeuttaa suuresti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10706: lääkärien saamista maaseudulle, on puutteelli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10707: sesti järjestetyt lääkärien tutkimus- ja hoito- muksen,
10708: mahdollisuudet. Olisi ensiarvoisen tärkeätä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10709: että lääkäreille saataisiin nykyajan vaatimuksia maaseudun lääkärien tutkimus- ja hoi-
10710: vastaavat vastaanotto-, tutkimus-, röntgen-, tomahdollisuuksien parantamiseksi.
10711: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10712:
10713: Alli Vaittinen. Niilo Tarvajärvi.
10714:
10715:
10716:
10717:
10718: 16.3 427/70
10719: 1298
10720:
10721: Vl,165.- Toiv.al. n:o 729.
10722:
10723:
10724:
10725:
10726: Vaittinen ym.: Sairaanhoitajien korkeakouluopintojen kehittämi-
10727: sestä.
10728:
10729:
10730: E d u s k u n n a 11 e.
10731:
10732: Sairaanhoitajien erikois'- ja jatko-opintoja on neuvotteluja sairaanhoitajien korkeakouluopin-
10733: jo parin vuosikymmenen ajan määrätietoisesti tojen järjestämiseksi.
10734: kehitetty. Viimeisten kymmenen vuoden ajan Vuonna 1965 oli sairaanhoitajakouluihin yh-
10735: on erikoisalojen jatko-opiskeluun ollut mahdol- teensä 4 945 hakijaa, joista 1 681 eli 34 %
10736: lisuuksia Helsingin sairaanhoitajaopiston lisäksi oli ylioppilaita. Eri kouluihin valittiin yhteen-
10737: myös kahdeksassa muussa maan sairaanhoitaja- sä 1 519, joista 833 ylioppilasta eli 54,9 %
10738: opistossa. Opettajakoulutus sekä hallinnollinen hyväksytyistä. Eräät koulut hyväksyvät opis-
10739: jatkokoulutus on sen sijaan näihin saakka ollut kelijoiksi yksinomaan ylioppilastutkinnon suo-
10740: keskitettynä Helsingin sairaanhoitajaopistoon. rittaneita ja muutamien koulujen opiskeliioista
10741: Korkeakouluopintojen tai sellaisiksi hyväk- valtaosan muodostavat ylioppilaat.
10742: syttyjen opintojen tarve on kuitenkin sairaan- Kun parhaillaan pohditaan ratkaisuja opis-
10743: hoitajien keskuudessa ilmeinen. Jo nykyisin to- ja korkeakouluopiskelumahdollisuuksien li-
10744: monet sairaanhoitajat ovat suorittaneet yliopis- säämiseksi ja viimeksi perustetut yliopistot ja
10745: tollisia tutkintoja, mutta alan pääaineen, ter- korkeakoulut hakevat uusia toimintamuotoja,
10746: veyden- ja sairaanhoidon korkeakouluopiske- olisi sairaanhoitajien korkeakouluopintojen ke~
10747: luun ei ole ollut mahdollisuutta kotimaassa. hittäminen huomioitava yhtenä ratkaisuna.
10748: Yliopistollinen opetus avaisi myös mahdolli- Tässä mielessä Suomen Sairaanhoitajaliitto on
10749: suuksia sairaanhoidon tutkimuksille ja tutki- vuoden 1966 alussa tehnyt valtioneuvostolle
10750: jain kouluttamiselle. Sairaanhoidon tutkimuk- esityksen sairaanhoitajien korkeakouluopetuk-
10751: sia on jo tähän mennessä jonkin verran suori- sen järjestämiseksi. Sairaanhoidon pitämiseksi
10752: tettu ja Sairaanhoidon Tutkimuslaitos perustet- korkeatasoisena ja nopean kehityksen asetta-
10753: tiin äskettäin sairaanhoitajien aloitteesta. mien vaatimusten mukaisena edellä mainitulla
10754: Helsingin sairaanhoitajaopiston kehittäminen toimenpiteellä olisi kauaskantoinen merkitys.
10755: korkeakouluksi on ollut opiston perustamisesta
10756: lähtien tavoitteena ja siinä mielessä se on saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10757: nut vuosien 1948-50 aikana Rockefeller-sää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10758: tiön tukea. Asian kehittämiseksi on tehty vuo- muksen,
10759: sien varrella useita aloitteita. Vuoden 1966 ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10760: kana on Turun sairaanhoitajaopiston ja Turun sairaanhoita;ien korkeakouluopintojen
10761: yliopiston yhteistyön tuloksena aloitettu sai- kehittämiseksi siten, että he voisivat
10762: raanhoitajien yliopisto-opiskelu. Myös Tampe- suorittaa terveyden- ja sairaanhoidon
10763: reella ja Jyväskylässä on käyty epävirallisia alalla yliopistollisia tutkintoja.
10764: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
10765:
10766: A1li Vaittinen. Raimo Ilaskivi. Eeva Kauppi.
10767: Elsi Hetemäki. Sirkka Lankinen. Pertti Salolainen.
10768: Aslak Aas. Niilo Tarvajärvi. Harri Holkeri.
10769: M. Jaatinen. Anna-Liisa Linkola. Juha Rihtniemi.
10770: Maija Heino.
10771: 1299
10772:
10773: Vl,166.- Toiv.al. n:o 7.30.
10774:
10775:
10776:
10777:
10778: Vaittinen ym.: Toimenpiteistä sairaanhoitaiien työttömyyden tor-
10779: jumiseksi.
10780:
10781:
10782: E d u s k u n n a 11 e.
10783: Sairaanhoitajia on nykyisin runsaasti työttö- piteisiin voidaan ryhtyä olisi selvitettävä sai-
10784: minä. Laskelmien mukaan vuonna 1973 tulee raanhoitajien lukumääräinen tarve.
10785: olemaan noin 2 500 työtöntä sairaanhoitajaa, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10786: jos sairaanhoitajien koulutus jatkuu nykyisessä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10787: Jaajuudessaan. muksen,
10788: Työttömyyden ehkäisemiseksi olisikin ryh-
10789: dyttävä pikaisesti toimenpiteisiin. Näistä toi- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti
10790: menpiteistä olisivat tärkeimpiä ja ensi tilassa sairaanhoitajien lukumääräisen tarpeen
10791: toteutettavia koulutukseen otettavien lukumää- sekä ryhtyisi sen mukaisesti toimenpi-
10792: rän vähentäminen ja sairaanhoitajien eläkeiän teisiin sairaanhoita;ien työttömyyden
10793: alentaminen. Erinen kuin radikaalisiin toimen- estämiseksi.
10794: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
10795:
10796: Aili Vaittinen. Maija Heino. Victor Procope.
10797: 1300
10798:
10799: Vl,167.- Toiv.al. n:o 731.
10800:
10801:
10802:
10803:
10804: Vaittinen ym.: Sairaanhoitajan virko;en lisäämisestä kunnallisko-
10805: teihin.
10806:
10807:
10808: E d u s k u n n a ll e.
10809:
10810: Kunnalliskotien sairasosastoissa annettava kuitenkin yleensä iatkuva lääkehoito, infektio-
10811: sairaanhoito ei tällä hetkellä vastaa edes riit- sairauksien vaara on huoroattava.n suuri, sydän-
10812: tävässä määrin potilasturvallisuuden sille aset- ja verenkierto- sekä hengityselinten toimin-
10813: tamia vaatimuksia. Osastot toimivat ylikuor- nassa saattaa esiintyä kohtalokkaita häiriöitä
10814: mitettuina usein huonokuntoisissa tiloissa, milloin hyvänsä. Kaksi kertaa kuukaudessa. ta-
10815: koska odotetaan potilaiden siirtämistä sairaala- pahtuva lääkärin käynti ei tuwaa edes vähim-
10816: laitoksen piiriin tai terveyskeskuksen potilas- mäishoidon jatkuvuutta.
10817: paikoille. Myös hoitohenkilökuntaa on riittä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10818: mättömästi, ja suuri osa siitä on täysin koulut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10819: tamatonta tilapäistyövoimaa. Sairaanhoitajakou- muksen,
10820: lutuksen saaneita ei ole läheskään jokaisessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10821: työvuorossa eikä edes joka päivä. sairaanhoitaian virkojen lisäämiseksi
10822: Näillä osastoilla hoidettavilla potilaiHa on kunnalliskoteihin.
10823: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
10824:
10825: A1li Vaittinen. Erkki Hara.
10826: Maija Heino. Victor Procope.
10827: 130.1
10828:
10829: Vl,168.- Toiv.al. n:o 732.
10830:
10831:
10832:
10833:
10834: Vaittinen ym.: Terveyssisarkoulutuksen muuttamisesta terveyden-
10835: huoltajakoulutukseksi.
10836:
10837:
10838: Ed u s kunnalle.
10839:
10840: Kansanterveyskomitean v. 1965 esittämien myös äitiyshuolto on riittävästi huomioitu.
10841: kansanterveystyön uudistettua organisaatiota Siirtymävaiheena, jonka tulisi alkaa syksyllä
10842: koskevien ehdotusten mukaisesti nykyisten ter- 1970 yksi terveyssisarkoulutusta antava oppi-
10843: veyssisarten ja kätilöiden tehtävät yhdistetään laitos toimisi kokeilukouluna, jossa terveyden~
10844: tulevaisuudessa uuden työntekijän, terveyshoi- huoltajan koulutuksen opetussuunnitelmaa to-
10845: tajan ( terveydenhuoltajan) tehtäviksi. Komitea, teutetaan kokeiluluentoisena ja ohjelman ar-.
10846: joka laati ehdotuksen laiksi terveyshoitajista, viointi kuuluu osana suunnitelmaan. Muut viisi
10847: on saanut mietintönsä valmiiksi. Parhaillaan terveyssisarkoulutusta antavaa oppilaitosta voi-
10848: työskentelee myös ammattikasvatushallituksen si'Vat antaa siirtymäkautena terveyssisarten ja
10849: asettama toimikunta, joka suunnittelee nykyistä kätilöiden uudelleenkoulutusta ja näin koulutus
10850: kätilökoulutusta sairaanhoitajan koulutukseen tulisi yhdenmukaiseksi ja ammattitaito samas-
10851: pohjautuvaksi erikoistumiskoulutukseksi. Tämä tuisi.
10852: toimikunta on tiettävästi ottanut tehtäväkseen Edellä olevan perusteella esitämme kun-
10853: terveydenhuoltajan koulutusohjelman laatimisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10854: sekä nykyisten terveyssisarten ja kätilöiden muksen,
10855: uudelleenkoulutusohjelman suunnittelun. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10856: Käsitykseni mukaan terveyssisarkoulutus ny- nykyisessä muodossaan tapahtuvan ter-
10857: kyisessä muodossaan olisi Jopetettava ja muu- veyssisarkoulutuksen muuttamiseksi ter"
10858: tettava terveydenhuoltajan koulutukseksi, jossa veydenhuoltajakoulutukseksi.
10859: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
10860:
10861: Aili Vaittinen. Maija Heino. Erkki Hara.
10862: 1302
10863:
10864: Vl,169.- Toiv.al. n:o 733.
10865:
10866:
10867:
10868:
10869: Vaittinen ym.: Määrärahasta terveyssisarten palkkaamiseksi oppi-
10870: ;a ammattikouluihin.
10871:
10872:
10873: E d u s k u n n a 11 e.
10874:
10875: Terveyden- ja sairaanhoidon sekä yleisen so- nen ja edistäminen, 3) terveyskasvatuksen ja
10876: siaaliturvajärjestelmän kehittyessä ova.t nimen- -valistuksen antaminen sekä 4) terveyskortis-
10877: omaan oppi- ja ammattikoulujen oppilaat jää- ton hoito.
10878: neet järjestelmällisen terveydenhoitotyön kan- Koulujen terveydenhoitotyön tehokkuus rat-
10879: nalta toisarvoiseen asemaan. Lastenneuvolaissa kaisee, saa.vutetaanko asetetut tavoitteet vai
10880: aloitettu ja kansakouluissa jatkettu terveyden- jääkö toiminta niroelliseksi ja pelkästään tilas-
10881: hoitotyö on useimmiten katkennut näiden oppi- tomaininnaksi. Monissa yksityisoppikouluissa,
10882: laiden osalta. joihin viime vuosina on palkattu terveyssisaria
10883: Kansakoulujen terveydenhoitopalvelun laki- koululääkärin avuksi, on terveyssisarelle varattu
10884: sääteisen alun muodosti vuoden 1944 asetus yleensä niin vähän työtunteja, ettei niiden
10885: kunnallisista terveyssisarista. Vuonna 1952 sää- sallimassa ajassa työ aina vastaa tarkoitustaan.
10886: dettiin laki kansakoulujen lääkärintoimesta ja Valtion oppikoulut eivät ole pystyneet tähän-
10887: vuonna 1956 hammaslääkärintoimesta. kään, koska myönnetyt määrärahat eivät ole
10888: Oppi- ja ammattikoulujen terveydenhoito- riittäneet terveyssisaren palkkaukseen.
10889: työn kehittäminen on jäänyt alan keskusviras- Ainakin sellaisiin oppi- ja ammattikouluihin,
10890: tojen tehtäväksi. Varsinaisen lainsäädännön joiden oppilasmäärä on vähintään 900, tulisi
10891: muodostaman turvan ja riittävän työntekijä- perustaa kokopäivätoiminen kouluterveyssisa-
10892: määrän puuttuessa. terveydenhoitotyö valtion ren virka ja oppilasmäärältään pienempiin kou·
10893: oppikouluissa, yksityisoppikouluissa ja ammat- luihin osapä1vätoimisia virkoja työmäärän mu-
10894: tikouluissa on ollut puutteellinen. kaisesti.
10895: Jotta oppi- ja ammattikoulujen terveyden-
10896: hoitopalvelu voisi kehittyä tehokkaaksi ja oppi- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
10897: laita mahdollisimman hyvin auttavaksi, olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10898: kouluihin perustettava koululääkärien avuksi muksen,
10899: kouluterveyssisarten koko- tai osapäivävirkoja että hallitus ottaisi vuoden 1971
10900: koulujen oppilasmäärän mukaisesti. Kouluter- tulo- ia menoarvioesitykseen riittävän
10901: veyssisaren toimialaan kuuluu neljä päätehtävä- suuren määrärahan terveyssisarten
10902: ryhmää: 1 ) yksilöön kohdistuva terveydenhoi- palkkaamiseksi oppi- ja ammattikoului-
10903: totyö, 2) terveellisen kouluympäristön luomi- hin.
10904: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10905:
10906: Alli Vaittinen. Sinikka Karhuvaara.
10907: 1303
10908:
10909: Vl,170.- Toiv.al. n:o 734.
10910:
10911:
10912:
10913:
10914: Vaittinen ym.: Terveydenhuollon tutkijaryhmän asettamisesta.
10915:
10916:
10917: E d u s k u n n a 11 e.
10918:
10919: Maassamme on tähän asti nojauduttu sairaa- ole pystyneet maksamaan keskussairaalamaksu-
10920: -lasuunnitteluissa oletettuihin ja yksinomaan ky- osuuksiaan.
10921: synnän ja tarjonnan funktioihin. Kuitenkin on Terveydenhuollon alan tulee kuulua myöskin
10922: nyt otettava huomioon muutkin muuttujat käyt- tuotantoalaan, siis terveyttä tulee tuottaa kan-
10923: täen hyväksi talouspolitiikan vastaavat ja ole- salaisten hyväksi,
10924: massaolevat tutkimusmallit ja sen mukaan laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10925: dittavat suunnitelmat. Näin päädytään koko nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10926: maan tämän päivän terveydenhuollon tarpei- muksen,
10927: siin, missä sairaaloitten tarpeen lisäksi tulee
10928: huomioiduksi koko avohuollon laaja kenttä sen että hallitus asettaisi toimikunnan tut-
10929: eri muodoissaan. kimaan terveydenhuollon koko alaa
10930: Päivittäin ovat joukkotiedotusvälineet ja ter- niitä talouspoliittisia tutkimusmalleja
10931: veydenhuollon parissa työskentelevät kansalai- hyväksi käyttäen, joilla kustannuskriisi
10932: set jo vuosikausia esittäneet huolestumisen saadaan tyrehtymään, ja terveydenhuol-
10933: terveydenhuoltokustannusten aiheuttamista ra- lon palvelut entistä paremmin löytä-
10934: sitteista kunnille. Löytyy kuntia, jotka eivät mään palveluja tarvitsevan.
10935: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10936:
10937: Aili Vaittinen. Maija Heino. Victor Prorope.
10938: 1304
10939:
10940: VI,171.-Toiv.al. n:o 735.
10941:
10942:
10943:
10944:
10945: Vaittinen ym.: Sairaanhoitohenkilöstön työnvälitystoiminnan laa-
10946: jentamisesta.
10947:
10948:
10949: Eduskunnalle.
10950:
10951: Sairaanhoitoalan työnvälitystoimintaa on ai- Viime aikoina on todettu myös sairaanhoi-
10952: noastaan Helsingin työnvälitystoimiston toimi- tajien olevan entistä vaikeampaa saada koulu-
10953: henkilöosastossa. Tämä toiminta tulisi laajentaa tustaan vastaavia työpaikkoja. Sairaanhoitoalan
10954: niin, että se kattaisi koko maan. Sairaalaver- työnvälityksen laajentaminen voisi auttaa heitä
10955: kostomme on nykyisin melko tiheä, samoin nopeammin löytämään edes lyhytaikaisia toi-
10956: on sairaanhoito-oppilaitoksia tasaisesti koko mia. Se voisi myöskin a.uttaa yksityisten hen-
10957: Suomessa. Eri tyyppiset sairaalat ovat usein J.dlöiden ja perheiden tilapäistä kotisairaan-
10958: ryhmittyneet toistensa läheisyyteen ( esim. hoitoavun tawetta välittämällä ammattitaitoista
10959: keskus-, tuberkuloosi- ja mielisairaalat), joten työvoimaa sitä tarvitseviLle.
10960: tällaisen ryhmittymän keskuksessa. olisi työn- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10961: välitystoimistolla tarjottavana työpaikkoja myös nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10962: sairaanhoitohenkilöstölle. Sairaaloiden tilapäis- muksen,
10963: työvoiman tarve on lisääntynyt lyhentyneen
10964: työajan takia. V a.l'Sinkin maan etäisimmistä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10965: osista on sekä työtä haikevien että työtä tar- toimenpiteisiin sairaanhoitohenkilöstön
10966: joavien hidasta, hankalaa ja kallista ottaa työnvälitystoiminnan laajentamiseksi
10967: yhteyttä Helsinkiin. kattamaan koko maan.
10968: Helsingi·ssä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
10969:
10970: Alli Vaittinen. Erkki Hara.
10971: Maija Heino. Victor Procope.
10972: 1305
10973:
10974: Vl,172.- Toiv.al. n:o 736.
10975:
10976:
10977:
10978:
10979: Vaittinen ym.: Keski-ikäisen ia vanhemman väestön terveystutki-
10980: muksista ;a niiden mukaisen hoito- ja eläketurvan luomi-
10981: sesta.
10982:
10983:
10984: E d u s k u n n a 11 e.
10985:
10986: Viime aikoina on puhuttu edellisistä ajoista tava aikaan. Koko kansa on aika panna ter-
10987: poiketen ihmisen terveydestä. Terveys on kal- veydenhuollon telakalle ja hoidettava, mikä
10988: lisarvoisin lahjamme - ilmaishyödyke. Kii- hoidettavissa on.
10989: vaan elämänmenon, epäterveellisen ravinnon, Ennalta ehkäisevä terveydenhuoltotyö on
10990: ilman epäpuhtauden ja monen muun sivistyk- kohdistetta.va vuosittain nuoriin sekä koko
10991: sen mukana tuoman haitan vuoksi on terveyttä kansaan. Nyt kuitenkin on kysymys siitä kan-
10992: vaalittava. Tämän päivän keski-ikäinen ihmi- san osasta, jolla ei ole ollut vuosikymmeniin
10993: nen sekä mies että nainen on elänyt ra.skaat mahdollisuutta kokonaistaJ.'Ikastuksiin ja sen
10994: sotavuodet niin rintamaoloissa kuin kotirinta- mukaiseen hoitoon.
10995: malla. Molemmat elämän kentät ovat olleet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10996: poikkeukselliset ja eläjälleen raskaat. Nämä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10997: elämän vuodet eivät ole olleet jättämättä jäl- muksen,
10998: keä ja niinpä sairastavuus ja vammautuminen
10999: ovart: olleet kansalaisten kohtalona. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
11000: On tullut ajanJakso, jolloinka yhteiskunnan menpiteisiin koko keski-ikäisen ja van-
11001: on annettava kaikki se tuki näille raskaan hemman väestön terveystutkimusten ai-
11002: työn raatajille. Terveystarkastukset ja niitten kaansaamiseksi, ja tutkimuslöydösten
11003: mukana tuomien löydösten jälkiselvittely ko- mukaisen hoito- ja eläketurvan luomi-
11004: keineen, hoitoineen ja korva.uksineen on Saa- seksi.
11005: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta. 1970.
11006:
11007: A1li Vaittinen. Erkki Hara.
11008: Maija Heino. Victor Procope.
11009:
11010:
11011:
11012:
11013: 164 427/70
11014: 1306
11015:
11016: Vl,173.- Toiv.al. n:o 737.
11017:
11018:
11019:
11020:
11021: Vaittinen ym.: Kuntien yhteisten kokeiluterveysasemien perusta-
11022: misesta.
11023:
11024:
11025: Ed u s k u n n a 11 e.
11026:
11027: Uusi kansanterveystyön organisaatio on par- musta siitä, miten tämä yhteistyö tulisi järjes-
11028: haillaan suunnitteilla. Siihen sisältyy mm. ehdo- tää, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta
11029: tus kuntien yhteisten terveysasemien perus- ja takaisi potilaan hoidon jatkuvuuden hänen
11030: tamisesta toimimaan terveyden- ja sairaanhoi- sairaalasta pääsynsä jälkeen. Sairaalahoidon
11031: don keskuksina. Ennen kuin ryhdytään lain- päätyttyä tulisi kotona toipilaana olevalle taata
11032: säädäntöteitse perustaomaan terveysasemia, olisi kuntoutus.mahdollisuus niin, että työkyky pa-
11033: edullista suorittaa tutkimuksia tämän järjestel- lautuisi mahdollisimman nopeasti vähintään
11034: män toteuttamisesta järjestämällä joillekin sellaiseksi kuin se oli ennen sairastumista. Ny-
11035: alueille kokeiluterveysasemia, joiden toimintaa kyisellään tiedetään olevan runsaasti puutteita
11036: voitaisiin verrata nykyiseen käytäntöön. Ko- riittävän jatkohoidon ja kuntoutuksen takaa-
11037: keilu voisi nopeuttaa uuden kansanterveystyön misessa sairaalasta kotiutuville, koska ei ole
11038: organisaation toteuttamista koko maassa, mikä mitään yhtenäistä yhteistyöjärjestelmää sairaa-
11039: puolestaan helpottaisi nykyistä sairaaloihin koh- lan ja avohuollon välillä.
11040: distuvaa painetta. Kokeilun perusteella saatai- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
11041: siin myös tietoa siitä, paljonko avosairaanhoito tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11042: tulee todellisuudessa maksamaan ja olisiko se sen,
11043: eräs ratkaisu nykyisten korkeiden sairaanhoito- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11044: kustannusten tasoittumiseen. menpiteisiin ;oidenkin kuntien yhteisten
11045: Kokeilualueilla tulisi myös määritellä yleis- kokeiluterveysasemien perustamiseksi ;a
11046: sairaalan ja avohuollon välisen yhteistyön me- tutkimusten suorittamiseksi tämän ko-
11047: netelmät. Näin saataisiin käytännössä koke- keilun onnistumisesta.
11048: H;elsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
11049:
11050: ADi Vaittinen. Sinikka Karhuvaara.
11051: 1307
11052:
11053: VI,174.- Toiv.al. n:o 7.38.
11054:
11055:
11056:
11057:
11058: Vaittinen ym.: Määrärahasta Joensuun kaupunginsairaalan raken-
11059: tamista varten.
11060:
11061:
11062: E d u s k u n n a 11 e.
11063:
11064: Vanhusten ja kroonista tautia sairastavien tavien jonot kasvavat, on käynyt kunnoltaan
11065: joukon voimakkaasti lisääntyessä on entistä erittäin heikoksi ja 32 000 asukkaan suurui-
11066: enemmän tullut tarvetta sellaisten sairaansijo- sessa kaupungissa paikkaluvultaan riittämättö-
11067: jen aikaansaamiseksi, joissa kroonikkoja voi- mäksi. Useat huoneet pakkaskautena ovat ol-
11068: daan hoitaa. Samanaikaisesti maaltamuutto kau- leet vain varastona, koska lämpömittari osoit-
11069: punkeihin juuri mainittujen ryhmien kohdalla taa pakkasasteita eikä sairaita voida näihin tiloi-
11070: on käynyt entistä monilukuisemmaksi, koska hin sijoittaa. Sairaala, joka toimii ensiarvoisessa
11071: kaikki palvelumuodot ovat yleensä kaupun- palvelutehtävässään ei nykyisellään pysty suo-
11072: geissa helpommat tavoittaa ja tämä on lisän- rittamaan kaikkia sairaalalle asetettuja tehtä-
11073: nyt painetta asutuskeskusten sairaaloissa. Tie- viä, vaan odottaa kiireellisesti uudistamista.
11074: tysti voitaisiin kieltäytyä toispaikkakuntalaisten Edellä olevaan ja työllisyyskysymykseen vii-
11075: vastaanottamisesta, mutta sekään ei käytän- taten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
11076: nössä ole mahdollista. Sairaala ei saa rajoittaa väksyttäväksi toivomuksen,
11077: toimintaansa vain sairaalaan otettujen potilai-
11078: den hoitamiseen, vaan sen tulee tarjota palve- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
11079: luksia myös sen ulkopuolella asuvalle väestölle. ja menoarvioesitykseen riittävän mää-
11080: Joensuun kaupunginsairaala, jossa vuodesta rärahan Joensuun kaupunginsairaalan
11081: toiseen vanhuksien ja kroonista tautia Sairas- rakentamista varten.
11082: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
11083:
11084: A1Ii Vaittinen. Maija Heino. Sirkka Lankinen.
11085: Anna-Liisa Linkola. Eeva Kauppi. Niilo Tarvajärvi.
11086: Juha Rihtniemi.
11087: 1308
11088:
11089: Vl,175.- Toiv.al. n:o 739.
11090:
11091:
11092:
11093:
11094: Weckman ym.: Työntekijäin vuosittaisen lääkärintarkastuksen
11095: toteuttamisesta.
11096:
11097:
11098: E d u s k u n n a 11 e.
11099:
11100: Sairaudenhoitoon on maassamme kiinnitet- veydenhoidon kustannuksista. Korvausta hake-
11101: ty lisääntyvää huomiota. Sen sijaan terveyden neiden palveluksessa oli yhteensä 444.000
11102: suojeluun ja ennakolta ehkäisevään hoitoon työntekijää. Kun maassa on kaikkiaan työsuh-
11103: nähden on pystytty jokseenkin toimettomina. teessa n. 1,5 milj. työntekijää ja n. 650.000
11104: Tosiasia kuitenkin on, että monet sairau- omaa työtään tekeviä voidaan todeta, että
11105: det voitaisiin ehkäistä kehittymästä vaikealle työpaikkalääkintähuollon piirissä on vain 1/5
11106: asteelle ja parantaa täydellisestikin, jos vain kaikista työssäolevista kansalaisista. Työpaik-
11107: niiden havaitseminen voitaisiin todeta mah- kojen terveydenhuollon järjestäminen on edel-
11108: dollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin mene- leenkin vapaaehtoisuuden varassa. Niinpä on
11109: tellen pelastettaisiin lukuisia ihmisiä jatkamaan todettu, että 70.000 työntekijää on joka päivä
11110: työtään tuotantoelämän palveluksessa. pois työstä sairauden tähden.
11111: Työn voimaperäisyyden kohoamisen ja kiih- Ei yksin työläisten vaan koko yhteiskunnan
11112: tyvän työtahdin seurauksena ovat työläiset jou- kannalta on siis erittäin tärkeätä suojella ter-
11113: tuneet kasvavan fyysisen ja henkisen rasituk- veyttä niin, että voitaisiin sairaustapaukset
11114: sen alaisiksi. Yhdessä tämän ja työpaikoilla supistaa pienimpään mahdolliseen. Sen vuoksi
11115: esiintyvien muiden terveydelle haitallisten seik- olisi toimeenpantava säännöllisesti toistuvat
11116: kojen yhteisvaikutuksesta on syntynyt tilanne, perusteelliset terveyden tarkastukset. Tarkas-
11117: joka vaatii entistä suurempaa valppautta ja tus tulisi olla pakollinen jokaiselle tuotannon
11118: huomion kiinnittämistä työläisten terveyden palveluksessa olevalle henkilölle.
11119: suojeluun ja ryhtymistä tässä mielessä kaikkiin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11120: tarvittaviin toimenpiteisiin sairausilmiöiden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11121: paljastamiseksi mahdollisimman varhaisessa muksen,
11122: vaiheessa. Terveyden uhkana ovat kasvavassa että hallitus toimittaisi tutkimuksen,
11123: määrin erilaiset sydän-, verenkierto- ja hermos- miten työntekijäin vuosittain säännölli-
11124: tolliset häiriöt, ihosairaudet sekä myös syöpä- sesti toistuva lääkärintarkastus voitaisiin
11125: sairaudet ovat yleistyneet viime vuosina. toteuttaa, ja antaisi eduskunnan käsitel-
11126: Vuonna 1966 haki maan n. 90.000 työpai- täväksi sitä varten tarvittavat lakiesityk-
11127: kasta vajaat 600 korvausta työntekijäinsä ter- set.
11128: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
11129:
11130: Kaisu Weckman. Veikko Salmi. Irma Rosnell.
11131: Pekka Salla. Lauha Männistö. Anna-Liisa Jokinen.
11132: Aulis Juvela. V. J. Rytkönen. Kauko Tamminen.
11133: Heimo Rekonen.
11134: 1309
11135:
11136: Vl,176.- Toiv.al. n:o 740.
11137:
11138:
11139:
11140:
11141: Weckman ym.: Kouluhammashoidon ulottamisesta oppi- ja am-
11142: mattikoululaisia koskevaksi.
11143:
11144:
11145: E d u s k u n n a 11 e.
11146:
11147: Sairausvakuutuslain mukaan korvataan ham- ten hoito sekä hammaskiven poisto. Kunta voi
11148: mashoito ainoastaan niissä tapauksissa, milloin laajentaa tämän hoidon käsittämään myös rönt-
11149: kysymyksessä on muun sairauden kuin ham- gentutkimuksen suorittamisen, hampaiden oiko-
11150: massairauden parantamiseksi välttämätön hoito. misen ja juurenpään leikkauksen. Kunta saa
11151: Tavallinen hammashoito on siten kokonaan kor- valtion apua 2/3 kouluhammaslääkärin toimen
11152: vauksen ulkopuolella. Osa kansalaisista kuuluu aiheuttamista, laissa tarkemmin määrätyistä me-
11153: kuitenkin ilmaisen hammashoidon piiriin, sillä noista.
11154: laki kansakoulujen hammaslääkärin toimesta Nämä yhteiskunnalliset toimenpiteet koitu-
11155: koskee kansakoulujen, kansalaiskoulujen ja kan- vat edellä mainittujen lasten ja kansantervey-
11156: sakouluun sen osana liittyvien keskikoulujen temme kohdalta onnellisiksi tukitoimenpiteiksi.
11157: oppilaita. Lain mukaan, joka on annettu v. Samaa ei voida kuitenkaan sanoa niiden lasten
11158: 1965, kunta on velvollinen järjestämään alueel- ja nuorten henkilöiden kohdalta, joista jo mo-
11159: laan olevien oppilaiden hampaiden tarkastami- netkin oppivelvollisuusiässä siirtyvät oppivelvol-
11160: sen ja niiden kunnossa pitämiseksi tarpeellisen lisuuskouluista oppi- ja ammattikouluihin. Tästä
11161: hammaslääkärin hoidon. Niinikään on kunnan syystä olisi kiireellisesti saatava aikaan lain
11162: pidettävä huolta oppilaille koulussa ja koulu- muutos, millä oppi- ja ammattikoululaisille saa-
11163: matkalla sattuneiden tapaturmien vaatimasta taisiin samanlaiset oikeudet.
11164: hampaiston hoidosta. Oppilaan holhooja tai Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
11165: muu huoltaja on velvollinen pitämään huolta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11166: siitä, että oppilas alistuu kouluhammaslääkärin sen,
11167: tarkastettavaksi. Laki tuli voimaan vuoteen että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
11168: 1967 mennessä. tyksen laiksi kouluhammashoidon ulot-
11169: Kouluhammashoitoon kuuluu hampaiden paik- tamisesta kaikkia oppi- ja ammattikoulu-
11170: kaaminen, juurien hoito ja poisto, ientulehdus- laisia koskevaksi.
11171: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
11172:
11173: Kaisu Weckman. Lauha Männistö.
11174: Pekka Salla. V. J. Rytkönen.
11175: Anna-Liisa Jokinen. Heimo Rekonen.
11176: Aulis Juvela. Helvi Niskanen.
11177: Veikko Salmi. Irma Rosnell.
11178: 1310
11179:
11180: VI,177.- Toiv.al. n:o 741.
11181:
11182:
11183:
11184:
11185: W~ ym.: Kodinhoitajajärjestelmän laajentamisesta työläis-
11186: ja pienviljelijäperheiden äitien vuosiloman turvaamiseksi.
11187:
11188:
11189: Ed u s kun n a 11 e.
11190:
11191: Viime vuosina on naisten määrä eri työ- Jos arvioidaan työläis- ja pienviljelijäperhei-
11192: aloilla lisääntynyt. Myöskin perheenäidit osal- den äitien asemaa ja heidän suorittamaosa työn
11193: listuvat suhteellisesti enemmän ansiotyöhön merkitystä, varmasti on myönnettävä, että he
11194: kuin aikaisemmin. Työpaikassaan suorittamaosa ovat loman tarpeessa ja ovat työpanoksensa.
11195: työn lisäksi he joutuvat tekemään pääosan ansiosta oikeutetut vuoshlomaan. Jos yhteis-
11196: perheiden kotitaloustöistä. Vähävaraisissa per- kunta tunnustaa tämän periaatteen on se vel-
11197: heissä ei voida palkata apulaista kotitalous- vollinen myös huolehtimaan sellaisten olosuh-
11198: töiden suorittamiseen, minkä vuoksi näiden teiden luomisesta, että äidit voivat lomansa
11199: perheenäitien on monissa tapauksissa tehtävä pitää. Työläis- ja pienviljelijäperheiden äitien
11200: päivittäisen ansiotyönsä jälkeen vielä lähes lomanvieton suurimmat esteet ovat taloudelli-
11201: toinen työpäivä kotonaan. Näihin ylimääräisillä sia. Useimmilla perheillä ei ole varoja sellaisen
11202: työponnistuksilla rasitettuihin työläiskotien henkilön palkkaamiseen, joka suorittaisi per-
11203: äiteihin ovat rinnastettavissa maaseudun pien- heenäidin työt edes lyhyen loman aikana.
11204: viljelijäperheiden emännät. He suorittavat tilan Eräissä maissa on tämän ongelman ratkai-
11205: karjataloudessa sekä muissa töissä maatalous- sussa päädytty kodinhoitajajärjestelmän laajen-
11206: työläisen tavallisen työpäivän sekä sen lisäksi tamiseen siten, että kesän ajaksi on yhteis-
11207: myös ylimääräisenä työnä suuren osan perheen kunnan toimesta palkattu ylimääräisiä kodin-
11208: kotitaloustöistä. hoitajia, jotka suorittavat perheiden kotitalous-
11209: Työläis- ja pienviljelijäperheiden äitien pitkä ja muut äitien työt näiden loman aikana. Äitien
11210: ja ·raskas työpäivä toistuu vuodesta toiseen lomanvieton järjestäminen meidän maassamme
11211: ilman, että heillä olisi mahdollisuutta riittä- olisi todennäköisesti mahdollista tätä menetel-
11212: vään lepoon ja virkistymiseen. Vaikka ansio- mää olosuhteisiimme soveltaen. Maamme kau-
11213: työssä olevat äidit saavatkin työnantajiltaan punkien ja maaseudun oppilaitoksissa on run-
11214: vuosiloman, ei vähävaraisilla perheenäideillä saasti sellaisia naisopiskelijoita, jotka hakeutu.
11215: ole mahdollisuutta loman viettoon, koska loma vat kesän ajaksi ansiotöihin, jos niitä on saa-
11216: varsin yleisesti joudutaan käyttämään erilaisten tavissa. Oppikoulujen lukioluokkien tyttöoppi-
11217: erääntyneiden kotitaloustehtävien suorittami- laita, samoin erilaisten ammatillisten koulujen,
11218: seen kodin piirissä, kuten suursiivouksiin, vaat- kotitalous- ja emäntäkoulujen oppilaita voitai-
11219: teiden pesuun, kunnostamiseen ynnä muihin siin kesäajaksi palkata ylimääräisiksi kodinhoi-
11220: töihin. Eivätkä vähävaraisten monilapsisten tajiksi, jotka kuntien sosiaaliviranomaisten
11221: perheiden äidit saa tilaisuutta lomaan, vaikka ohjeiden ja valvonnan mukaan voisivat suo-
11222: he työskentelisivät pelkästään kotitehtävissä. ritta,a loman tarpeessa olevien perheenäitien
11223: Pienviljelmillä taas kesä on kiireellisintä työ- tehtävät. Kun varsinkaan maalaiskunnat eivät
11224: aikaa, eivätkä emännät saa mahdollisuutta lo- kehnon taloudellisen asemansa vuoksi kykenisi
11225: man viettämiseen. Lomanviettoa koskevissa tut- ilman verojen lisäämistä tämän järjestelmän
11226: kimuksissa on todettu, että yli 70 % perheen- kustannuksia suorittamaan, pitäisi äitien loman-
11227: äideistä ei ole koskaan saanut viettää lomaa. vieton järjestelyistä koituvat kustannukset mak-
11228: Työntekijän terveyden ja työkunnon säilyt- saa valtion toimesta.
11229: täminen edellyttää vuosiloman viettoa. Se on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
11230: katsottu niin tarpeelliseksi ja merkittäväksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11231: että vuosilomalain mukaan lomanvietto on pa-
11232: kollinen.
11233: VI,tn.- Weckman ym. 1311
11234:
11235: että hallitus kiireellisesti koåinhoitaia- turvaisi työläis- ;a pienvilieli;äperheiåen
11236: iär;estelmää laa;entaen tai muun tehok- äitien vuosiloman.
11237: kaan menetelmän avulla lakisääteisesti
11238: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
11239:
11240: Kaisu Weckman. V. J. Rytkönen.
11241: Pekka Salla. Heimo Rekonen.
11242: Aulis Juvela. Helvi Niskanen.
11243: Veikko Salmi. Anna-Liisa Jokinen.
11244: 1312
11245:
11246: Vl,178.- Toiv.al. n:o 742.
11247:
11248:
11249:
11250:
11251: Vennamo ym.: Kaavin paikallissairaalan laajentamisesta.
11252:
11253:
11254: E d u s k u n n a 11 e.
11255:
11256: Keskussairaalat ovat osoittautuneet kunnille Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11257: ylivoimaisen kalliiksi. Jo näistä, mutta myös taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11258: käytännöllisistä syistä on paikallaan kehittää
11259: paikallissairaaloita. Kaavin kunnassa on suun- että hallitus ryhtyisi kiireellisempiin
11260: niteltu laajentaa entinen paikallissairaala noin toimenpiteisiin Kaavin paikallissairaa-
11261: 50-paikkaiseksi. Asiassa tarvitaan luonnollisesti lan laajentamiseksi noin 50-paikkaiseksi
11262: valtion virastojen toimenpiteitä sekä valtion sairaalaksi.
11263: taloudellista tukea.
11264: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
11265:
11266: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
11267: Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki. Aarne Penttinen.
11268: 1313
11269:
11270: VI,l79.-Toiv.al. n:o 743.
11271:
11272:
11273:
11274:
11275: Vennamo ym.: Osuustoiminnan välityspalkkioiden ja kustannus-
11276: ten selvittämisestä.
11277:
11278:
11279: E d u s kun n a 11 e.
11280:
11281: Kehitys maassamme välityspalkkioiden suh- hintaan. Osuustoiminnan 1appeutuessa ja saa-
11282: teen on kulkenut tuottajan ja yrittäjän sekä vuttaessa määräävän aseman suurpuolueisiin
11283: kuluttajien etujen vastaisesti. Erityisesti on nähden on kuitenkin käytännössä luovuttu
11284: tätä väärää kehitystä edesauttanut monopoli- tästä osuustoiminnan perusperiaatteesta koko
11285: osuustoiminta, joka on ollut valtaa pitävien kansamme vahingoksi. Välityspalkkiot ovat
11286: puolueiden suojeluksessa ja suosiossa. Sitävas- laajalti kohtuuttomat ja kustannukset laajalti
11287: toin pienten yksityisten yritysten välityspalk- tarpeettomat.
11288: kiot ovat yleensä olleet ulkomaihin verrattuna Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11289: alhaiset. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11290: Osuustoiminta on kuitenkin syntynyt palve-
11291: lemaan kansan etua. Siitä ei saa tulla itsetar- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti
11292: koitus. Sen tehtävä on palvella niin tuottajia ja täysin puolueettomasti osuustoimin-
11293: kuin kuluttajia. Tämä tarkoittaa sitä, että nan välityspalkkiot ja kustannukset
11294: useasti myös monopoliaseman saavuttaneen niin, että tuottaja ja yrittäjä saa tava-
11295: osuustoiminnan on toimittava mahdollisimman ralleen mahdollisimman hyvän hinnan
11296: pienillä kustannuksilla ja välityspalkkioilla että sekä kuluttajan tavaran mahdollisimman
11297: tuottajille ja yrittäjille jää varsinaisen työn suo- halvalla ilman tarpeettomia lisäkustan-
11298: rittajina mahdollisimman paljon ja että kulutta- nuksia.
11299: jat saavat tavaran mahdollisimman alhaiseen
11300: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
11301:
11302: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
11303: Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki. Aarne Penttinen.
11304:
11305:
11306:
11307:
11308: 165 427/70
11309: 1314
11310:
11311: Vl,180.- Toiv.al. n:o 744.
11312:
11313:
11314:
11315:
11316: Vennamo ym.: Esityksen antamisesta yleisradion vastuulaiksi.
11317:
11318:
11319: E d u s k u n n a 11 e.
11320:
11321: Yleisradio on koko kansan tiedoituslaitos. nut. Tällainen lainsäädännöllinen aukko ja vä-
11322: Kun lisäksi yleisradiolla on monopoliasema, on linpitämättömyys ei ole hyväksyttävää. Maam-
11323: välttämätöntä, etä radiolla ja televisiolla on me tulee olla lainalainen maa, jossa jokaisella
11324: julkisen sanan vastuu. Nythän tämä asia on on riittävä oikeusturva loukkauksia vastaan.
11325: täysin järjestämättä ja erittäin tulkinnanvarai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
11326: nen. Rangaistusvastuu on epäselvä ja yksityisen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11327: loukkauksen kärsineen oikeus saada taloudel-
11328: lista korvausta varsin epämääräinen. että hallitus antaisi Eduskunnalle kii-
11329: Vuodesta vuoteen on luvattu, että hallitus reellisesti asianmukaisen lakiesityksen
11330: antaa eduskunnalle lakiesityksen yleisradion yleisradion vastuulaiksi jokaisen kansa-
11331: vastuulaiksi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtu- laisen oikeusturvan vahvistamiseksi.
11332: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
11333:
11334: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
11335: Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki. Aarne Penttinen.
11336: 1315
11337:
11338: Vl,181.- Toiv.al. n:o 745.
11339:
11340:
11341:
11342:
11343: Vennamo ym.: Kansaneläkeläisten ;a invaliidien vapauttamisesta
11344: radion ;a television lupamaksuista.
11345:
11346:
11347: E d u s k u n n a 11 e.
11348:
11349: Radio ja televisio ovat kansaneläkeläisille ja maksuista. Tämä on täysin kohtuullista ja yh-
11350: invalideille tärkeitä tietovälineitä ja myös viih- teiskunnan kiitos päivätyönsä suorittaneille.
11351: dytysvälineitä. Radion ja television maksut Mainituilla perusteilla esitämme kunnioit-
11352: ovat kuitenkin huomattavat verrattuna kan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11353: saneläkkeisiin ja invaliidien korvauksiin. Sitä sen,
11354: paitsi näitä maksuja suunnitellaan jälleen ko-
11355: rotettaviksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11356: Käsityksemme mukaan koko ikänsä yhteis- menpiteisiin kansaneläkeläisten ia inva-
11357: kuntaa palvelleiden kansaneläkeläisten sekä in- liidien vapauttamiseksi radion ;a televi-
11358: validien tulisi olla vapaita radion ja television sion lupamaksuista.
11359: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
11360:
11361: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä. Pentti Antila.
11362: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
11363: 1316
11364:
11365: Vl,188.- Toiv.al. n:o 746.
11366:
11367:
11368:
11369:
11370: Westerholm: Aborttilainsäädännön muuttamisesta.
11371:
11372:
11373: E d u s k u n n a 11 e.
11374:
11375: Vasta valmistettu aborttilaki sisältää m.m. ti sallitaan sosiaalisten syiden, iän ja lasten
11376: säännökset siitä, että abortti voidaan myöntää lukumäärnä perusteella.
11377: myös erinäisistä sosiaalisista syistä. Aborttia Edellä sanotun perusteella ehdotan hyväk-
11378: tehtäessä tuhotaan aina orastava ihmiselämä. syttäväksi toivomuksen,
11379: Kunnioitus ihmiselämää kohtaan lakkaa. lh-
11380: miskeskeinen henki saa jalansijan. Sanotut nä- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
11381: kökohdat huomioonottaen ja koska sosiaaliset menpiteisiin aborttilain säädösten muut-
11382: epäkohdat ovat inhimillisin toimin poistetta- tamiseksi sellaisiksi, että päämääränä on
11383: vissa tai ainakin lievennettävissä, ei ole ole- nimenomaan elämän säilyttäminen.
11384: massa mitään maallisia syitä siihen, että abort-
11385: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
11386:
11387: Raino Westerholm.
11388: 1317
11389:
11390: Vl,l83.- Toiv.al. n:o 747.
11391:
11392:
11393:
11394:
11395: Westerholm: Keskiolutlain kumoamisesta.
11396:
11397:
11398: E d u s k u n n a 11 e.
11399:
11400: Harkitessaan kysymystä keskivahvan oluen resti lisääntynyt. Sikäläisen kouluhallituksen
11401: myynnin sallimisesta elintarvikemyymälöissä pääjohtaja ja äskettäin myös maan sisäministeri
11402: vuoden 1958 alkoholikomitea tuli kielteiseen ovat julkisuudessa hyökänneet keskioluen va-
11403: tulokseen, koska oluen myynti saattaisi laa- paata myyntiä vastaan ja vaatineet määräysten
11404: jeta yli sen, mitä terveen alkoholipolitiikan tiukentamista. Kuluvan vuoden huhtikuun
11405: kannalta olisi suotavaa, koska tehokkaan val- alusta lukien elintarvikeliikkeet noudattavat
11406: vonnan järjestäminen olisi vaikeaa ja koska vapaaehtoisesti 18 vuoden ikärajaa keskioluen
11407: alkoholiyhtiöllä silloisenkin lainsäädännön puit- myynnissä. Rattijuoppous kasvoi viime vuon-
11408: teissa oli melkoisen suuret mahdollisuudet na Ruotsissa 26 % ja syyksi esitetään lähinnä
11409: mietoja juomia suosivan linjan toteuttamiseen. keskiolut.
11410: Vuoden 1965 valtiopäiville annettu esitys Vuonna 1969 alkoholijuomien kulutus Suo-
11411: alkoholilaiksi ja siihen littyviksi laeiksi samoin- messa puhtaaksi alkoholiksi laskettuna nousi
11412: kuin eduskunnan alkoholilakivaliokunnan mie- 46,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Paitsi
11413: tintö eivät myöskään sisältäneet keskivahvan keskioluen entistä vapaampaa saantia tähän
11414: oluen myynnin sallimista elintarvikeliikkeissä. vaikuttivat myös uusien alkoholimyymälöiden
11415: Sensijaan vuoden 1967 valtiopäiville annettu perustaminen, noin 30, ja olut- ja viiniravin-
11416: esitys alkoholilaeiksi ja siihen liittyviksi laeik- toloiden muuttaminen täysillä oikeuksilla toi-
11417: si sisälsi erityisen esityksen laiksi keski- miviksi, noin 300. Keskiolutluvan sai yli
11418: oluesta. 17,600 elintarvikemyymälää ja noin 2,500 ra-
11419: Keskiolutlakiesityksen perusteluissa vedot- vitsemusliikettä. Oluen kulutus nousi 135,7
11420: tiin erityisesti siihen, että miedoissa juomissa %, keskioluen 241,2 %, viinien 5,1 % ja
11421: nautitun alkoholin oli todettu olevan fysiologi- väkevien juomien 10,1 % sekä viinan 15,3 %.
11422: silta ja psykologisilta vaikutuksiltaan vähem- Keskioluen myyntiverkosto on laajentunut
11423: män vahingollinen kuin väkevissä juomissa yli sen mitä terveen alkoholipolitiikan kannal-
11424: nautitun saman alkoholimäärän vaikutuksen. ta voidaan pitää suotavana. Kaikkialla tarjolla
11425: Julkisessa keskustelussa ja eduskuntakäsitte- olevaa olutta ei enää pidetä alkoholijuomana.
11426: lyssä perusteltiin keskioluen, siis III veroluo- Niinpä suoritetun tutkimuksen mukana raittii-
11427: kan oluen, entistä vapaampaa saantia sillä, että den henkilöiden määrä on tuntuvasti laskenut
11428: alkoholin kulutus siten tulee siirtymään väke- ja vieläpä alle 18-vuotiaat nuoret ovat alka-
11429: vistä juomista mietoihin. neet entistä enemmän käyttää alkoholijuomia
11430: Raittiusliike ei yhtynyt näihin kannanottoi- säännöllisesti. Oppikouluissa pidettävät koulu-
11431: hin, vaan pelkäsi mietojen juomien helpon juhlat on lähinnä keskioluen aiheuttamien jär-
11432: saannin johtavan ja totuttavan myös väkevien jestyshäiriöiden vuoksi lopetettu monella paik-
11433: juomien käyttöön. kakunnalla. Suuri osa aikaisemmin siisteistä ja
11434: Kun Ruotsissa oli syksystä 1965 alkaen sal- viihtyisistä kahviloista on muuttunut tunkkai-
11435: littu keskioluen myynti elintarvikeliikkeissä, siksi olutkapakoiksi. Järjestyshäiriöt ja väki-
11436: raittiusväki kehoitti odottamaan siitä saatavia valtarikokset ovat lisääntyneet. Uusimmat tut-
11437: kokemuksia. Näin olisi ollut meneteltävä, sillä kimustulokset osoittavat, että säännöllisen al-
11438: keskioluesta Ruotsissa neljän vuoden aikana koholijuomien käytön terveydelle aiheuttamat
11439: saadut kokemukset ovat osoittaneet, että vuo- haitat eivät riipu nautitun alkoholin laadusta,
11440: desta 1965 lähtien nuorison alkoholijuomien vaan yksinomaan nautitun puhtaan alkoholin
11441: käyttö - ei ainoastaan keskioluen - on suu- määrästä. Jo nyt monet nuoret juovat päivit-
11442: 1318 Vl,183.- Keskiolutlain kumoaminen.
11443:
11444: täin niin monta pullollista keskiolutta, että se anniskeluoikeudet voidaan myöntää kaikille
11445: tulee ajanmittaan aiheuttamaan heille maksa- väestö. ja liikekeskusten ravitsemusliikkeille ja
11446: ja sydänvaurioita. muuallakin sijaitseville matkustajaliikenteen
11447: Keskiolutlakia on pidettävä epäonnistuneena kannalta tärkeinä pidettäville ravitsemusliik-
11448: ja tarpeettomana. Sen tarkoitus, väkevien juo- keille, joten myös keskioluen anniskelu voi-
11449: mien kulutuksen väheneminen on jäänyt toteu- daan järjestää mainitun lain puitteissa.
11450: tumatta. Alkoholilain puitteissa voidaan keski- Edelläolevan perusteella ehdotan eduskun-
11451: oluen jakelu hoitaa täysin todellista tarvetta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11452: vastaavasti. Oy Alko Ab:n myymäläverkko
11453: laajentuu jatkuvasti myös maaseudulle ja pa- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
11454: nimot voivat toimittaa keskiolutta koreittain menpiteisiin keskiolutlain kumoami-
11455: asiakkailleen. Alkoholilain 39-41 § :n mukaan seksi.
11456: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
11457:
11458: Raino Westerholm.
11459: 1319
11460:
11461: VI,184.- Toiv.al. n:o 748.
11462:
11463:
11464:
11465:
11466: Westerholm: Radion ja television ohjelmien puhdistamisesta.
11467:
11468:
11469: E d u s k u n n a 11 e.
11470: Yleisradio on sekä radion että TV:n toimes- nimenomaan kansamme nuorison saama vamma
11471: ta jo monta vuotta välittänyt kansallemme on jo nyt syvä.
11472: määrättyjä ohjelmia, jotka ovat jyrkässä risti- Kansamme ja nimenomaan sen nuorison tu-
11473: riidassa sen kanssa, mitä katselijat ja kuunteli- levaisuutta ajatellen ja edellä sanottuun viita-
11474: jat ajattelevat ja odottavat. Näitä ovat nimen- ten ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11475: omaan ne ohjelmat, joissa yhteiskuntaamme yl- vomuksen,
11476: läpitäviä perusarvoja halvennetaan ja mitätöi-
11477: dään. Kun Jumalaa ja Vapahtajaa avoimesti että hallitus ryhtyisi kiireisesti toi-
11478: pilkataan, kun sukupuolikuria loukkaavia ohjel- menpiteisiin, jotta radion ja TV:n oh-
11479: mia jatkuvasti esitetään, kun avioliiton pyhyys jelmat puhdistuisivat niiltä yhteiskun-
11480: alituisesti lyödään lokaan, kun kansamme mo- tamme perusarvoja halventavilta ja repi-
11481: raalista selkärankaa kaikin keinoin pyritään viitä ohjelmilta, joita viime vuosina on
11482: murtamaan, olemme joutumassa tilanteeseen, järjestelmällisesti välitetty niitä inhoa-
11483: jota leimaa täysi kurittomuus ja täysi vallatto- ville katselija- ja kuuntelijajoukoille ja
11484: muus. On valitettavaa se, että kaiken on sal- jotka ovat vuodelta 1945 voimassa ole-
11485: littu jatkua jo useamman vuoden ajan. Korvaa- van lain vastaisia.
11486: mattomia vahinkoja on jo nyt aikaansaatu ja
11487: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
11488:
11489: Raino Westerholm.
11490: 1320
11491:
11492: Vl,185.- Toiv.al. n:o 749.
11493:
11494:
11495:
11496:
11497: S. Westerlund ym.: Tavaraselosteen liittämisestä kaikkiin kaupan
11498: oleviin tavaroihin.
11499:
11500:
11501: E d u s k u n n a 11 e.
11502:
11503: Kuluttajavalistukseen liittyvät toimenpiteet mm. se, että ihmisille tarkoitettujen ruokatava-
11504: ovat nousemassa kulutusyhteiskunnassamme roiden kohdalta ei tällä hetkellä edellytetä ta-
11505: yhä keskeisempään asemaan. Eräs kuluttajava- varaselosteita, mutta erinäisiin eläimille tarkoi-
11506: listuksen keskeisimpiä ajatuksia on se, että os- tettuihin ruokiin tavaraselosteet sensijaan on
11507: tajan tulee olla mahdollisimman tarkoin perillä säännösten mukaan jo liitettävä.
11508: siitä, mitä hän todellisuudessa ostaa. Tässä suh- Kuluttajavalistuksen lisäämiseksi olisikin py-
11509: teessa astettavaan esineeseen liitetty tavarase- rittävä siihen, että kaikkiin niihin tavaroihin,
11510: loste on todella välttämätön. Tällä hetkellähän joita meillä kaupassa pidetään kaupan, tulisi
11511: tavaraseloste on löydettävissä ainoastaan joissa- liittää erillinen tavaraseloste siitä, mitä kysei-
11512: kin laadullisesti jo muutenkin korkeatasoisissa nen tuote sisältää, ja millaisen käsittelyn se
11513: tuotteissa. kestää.
11514: Mikäli meillä jatkuvasti pyritään tulemaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11515: toimeen ilman sitä, että tuotteissa olisi oltava nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11516: tavaraseloste, ajaudutaan helposti tilanteeseen, muksen,
11517: jossa maastamme uhkaa tulla eräänlainen sel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
11518: laisten tavaroiden kaatomarkkinapaikka, joita jotka veivoittaisivat tavaraselosteen liit-
11519: ei niissä maissa, missä tavaraselostepakko jo on tämiseen kuluttajavalistuksen lisäämi-
11520: olemassa, saada markkinoida. Tässä yhteydessä seksi kaikkiin kaupan oleviin tavaroi-
11521: on varsin omalaatuisena piirteenä todettava hin.
11522: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
11523:
11524: Seppo Westerlund. Irma Toivanen. Pirkko Aro.
11525: 1321
11526:
11527: VI,186.- Toiv.al. n:o 750.
11528:
11529:
11530:
11531:
11532: S. Westerlund ym.: Yleisten uimapaikkojen luokittelusta.
11533:
11534:
11535: E d u s k u n n a 11 e.
11536:
11537: Erityisesti matkailijat kaipaavat virkistyk- nähtävissä. Käytännössä asian vms1vat hoitaa
11538: sekseen kesäisin vilvoittavaa uintia. Veden kuntien terveydenhoito- ja nuoriso- ja matkai-
11539: puhtaus uintipaikoilla on kuitenkin hyvin eri- lulautakunnat sekä myös järjestöt. Uimapaik-
11540: laista. Joskus on uintipaikkoja jopa epäpuh- kojen kunto olisi syytä selostaa myöskin ret-
11541: tauksien vuoksi jouduttu sulkemaan. Lisäksi keily-, matkailu- ym. oppaissa.
11542: vaihtelee rantojen laatu ja siisteys eri paikoissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11543: melkoisesti. Olosuhteita tuntemattomina jou- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11544: tuvat eniten näitä haittoja kokemaan juuri mat- muksen,
11545: kailijat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11546: Asiaan voisi tuoda parannusta se, jos laa- yhtenäisten arvosteluperusteiden laati-
11547: dittaisiin yhtenäiset ohjeet veden puhtaudesta miseksi yleisten uimapaikkojen kun-
11548: ja uintipaikan muistakin ominaisuuksista ja nosta) veden puhtaudesta ja muista vas-
11549: näin aikaansaatu uimarannan yleisarvostelu oli- taavista seikoista ja tämän perusteella
11550: si ainakin matkailureittien varsilla olevilla uima- suoritetun luokituksen tiedottamista
11551: paikoilla ja niiden opaskilvissä selvästi yleisön koskevien velvoitteiden säätämiseksi.
11552: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
11553:
11554: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
11555:
11556:
11557:
11558:
11559: 166 427/70
11560: 1322
11561:
11562: Vl,187.- Toiv.al. n:o 751.
11563:
11564:
11565:
11566:
11567: Vikatmaa ym.: Psykologilain aikaansaamisesta.
11568:
11569:
11570: E d u s k u n n a 11 e.
11571:
11572: Hallitus antoi vuonna 1969 eduskunnalle Psykologian sovellutusalat laajenevat ja li-
11573: esityksen psykologilaiksi, joka perustui pit- sääntyvät jatkuvasti. Psykologisen tutkimuk-
11574: kään istuneen psykologikomitean mietintöön. sen, hoidon, ohjauksen ja neuvonnan tarve
11575: Sivistyslakivaliokunnassa lakiesitys todettiin yhteiskunnassamme on ilmeinen.
11576: vanhentuneeksi ja esityksen annettiin raueta. Uuden psykologilain valmistelu voisi korjata
11577: edellä olevat epäkohdat. Nykyään vapaana ja
11578: Suomen Psykologiliittoon kuuluu tällä het- Suunnittelemattornana sekä lainsuojaa vailla
11579: kellä noin 500 jäsentä ja lukumäärä lisääntyy harjoitettavaa psykologin ammattia voitaisiin
11580: jatkuvasti, kun 5 korkeakoulua valmistaa psy- kontrolloida, turvata ja kehittää.
11581: kologeja yhä enemmän. Psykologin ammatilla Edellä olevalla perusteella ehdotamme kun-
11582: ei ole minkäänlaista lain tarjoamaa turvaa eikä nioittaen että eduskunta päättäisi hyväksyä
11583: puitteita eräitä sovelletusaloja lukuunottamat- toivomuksen,
11584: ta. Viimeksi mainittuja ovat ammatinvalinnan
11585: ohjaus, mielisairaanhuoltopiirien psykologitoi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
11586: minta sekä eräät valtion tai valtionapua nautti- menpiteisiin psykologilain aikaansaami-
11587: vien sairaaloiden psykologivirat. seksi.
11588: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
11589:
11590: Juha Vikatmaa. Elsi Hetemäki. Erkki Häkamies.
11591: Sinikka Karhuvaara. Ilkka Suominen. Anna-Liisa Linkola.
11592: 1323
11593:
11594: Vl,188.- Toiv.al. n:o 752.
11595:
11596:
11597:
11598:
11599: Vilmi ym.: Määrärahasta tuberkuloosilain mukaista lisättyä val-
11600: tionapua varten.
11601:
11602:
11603: E d u s k u n n a 11 e.
11604:
11605: Tuberkuloosilain (355/60) mukaan keskus- selvityksen mukaan useissa heikompiin kanto-
11606: parantolan ja tuberkuloositoimiston käyttökus- kykyluokkiin kuuluvissa kunnissa tästä aiheu-
11607: tannuksiin annetaan valtionapua viisikym- tuva rasitus on 0,35-0,50 penniä veroäyriltä,
11608: mentä sadalta tarpeellisten kustannusten mää- kun tämä vauraimmissa kunnissa on 0,10-
11609: rästä. 0,15 penniä veroäyriltä. Tämänki1,1 perusteella
11610: Kun sairaalahoidosta aiheutuvat kustannuk- tarpeellisen helpotuksen antaminen taloudelli-
11611: set rasittavat varsinkin varattomien kuntien sesti heikoille kunnille on tarpeen rasituksen
11612: taloutta ja niiden asema on sen johdosta käy- erojen tasoittamiseksi.
11613: nyt kestämättömäksi, on välttämätöntä, että Tuberkuloosilain 31 §:n mukaan valtioneu-
11614: sairaalatoimen osalta kunnille annettava val- vosto voi myöntää lisättyä valtionapua heikos-
11615: tion tuki porrastetaan kuntien taloudellista sa taloudellisessa asemassa oleville kunnille
11616: kantokykyä vastaavasti. Kun tämä valtionapu- tuberkuloosihoidon järjestämisestä aiheutunei-
11617: uudistus ei vielä toteutune kuluvana vuonna, siin kustannuksiin. Käytännössä tämä säännös
11618: on vaikeimmassa asemassa olevien kuntien on jäänyt merkityksettömäksi sen johdosta,
11619: hätää pyrittävä lieventämään ylimääräisin val- ettei tarkoitukseen ole varattu määrärahaa.
11620: tionavuin. Koska tuberkuloosia esiintyy tunne- Laissa tarkoitetun ylimääräisen valtionavun
11621: tusti enemmän juuri vähävaraisilla seuduilla, myöntämiseen on nyt aivan erityisenä syynä
11622: on kohtuutonta, että näillä alueilla olevien vähävaraisten kuntien taloudellinen ahdinko-
11623: kuntien asemaa ei helpotettaisi nimenomaan tila.
11624: tuberkuloosihoidon osalta suuremmin valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11625: avuin kuin niillä seuduilla, joilla tuberkuloosia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11626: esiintyy vähän ja kunnat muutoinkin ovat ta- vomuksen,
11627: loudellisesti vauraampia.
11628: Valtionavun ollessa nykyisin yhtä suuri kai- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
11629: kille kunnille muodostuu niiden maksettavak- ja menoarvioesitykseen 1 000 000 mar-
11630: si jäävä osuus keskusparantolan ja tuberkuloo- kan määrärahan tuberkuloosilain mu-
11631: sitoimiston käyttökustannuksista kunnan kan- kaista lisättyä valtionapua varten.
11632: tokykyyn nähden hyvin erilaiseksi. Saamamme
11633: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
11634:
11635: Pekka Vilmi. Katri-Helena Eskelinen. Veikko Hanhirova.
11636: Erkki Haukipuro. Esu Niemelä. Pentti Poutanen.
11637: Paavo Niinikoski. Aaro Lintilä. Paavo Väyrynen.
11638: Reino Kangas. Pentti Pekkarinen.
11639: 1324
11640:
11641: Vl,189.- Toiv.al. n:o 753.
11642:
11643:
11644:
11645:
11646: Vilmi ym.: Määrärahasta mielisairaslain mukaista lisättyä valtion-
11647: apua varten.
11648:
11649:
11650: E d u s k u n n a 11 e.
11651:
11652: Mielisairaslain (187/52) 43-46 §:n mu- Jaava osuus mielisairaanhoidosta kunnan kan-
11653: kaan A-luokan mielisairaanhoitolaitoksille ja tokykyyn nähden varsin erilaiseksi. Saamamme
11654: huoltotoimistoille annetaan valtionapua perus- selvityksen mukaan useissa heikoimpiin kanto-
11655: tamis- ja käyttökustannuksiin 50 prosenttia. kykyluokkiin kuuluvissa kunnissa mielisairaa-
11656: B-luokan mielisairaanhoitolaitoksille annetaan lain ja huoltotoimistojen käyttökustannukset
11657: valtionapua perustamiskustannuksiin 25 pro- merkitsevät 1,0-1,2 penniä veroäyriä kohden
11658: senttia ja käyttökustannuksiin 50 prosenttia. vastaavan määrän ollessa vauraammissa kun-
11659: Kun sairaalahoidosta aiheutuvat kustannuk- nissa 0,35-0,40 penniä veroäyriä kohden.
11660: set rasittavat varsinkin varattomien kuntien Tämän perusteella tarpeellisen helpotuksen an-
11661: taloutta ja niiden asema on sen johdosta käy- taminen taloudellisesti heikoille kunnille on
11662: nyt kestämättömäksi, on pidettävä välttämät- tarpeen rasituksen erojen tasoittamiseksi.
11663: tömänä, että sairaalatoimen osalta kunnille an- Mielisairaslain 47 §:n mukaan valtioneu-
11664: nettava valtion tuki porrastetaan kuntien ta- vosto voi myöntää kaukaisella, harvaan asu-
11665: loudellista kantokykyä vastaavasti. Koska tämä tulla ja vähävaraisella syrjäseudulla sijaitseville
11666: valtionapu-uudistus ei vielä toteutune kulu- kunnille, joiden taloudellinen kantokyky on
11667: vana vuonna, on vaikeimmassa asemassa ole- heikko, valtion varoista lisättyä valtionapua
11668: vien kuntien hätää pyrittävä lieventämään yli- mielisairaiden hoidosta aiheutuviin kustan-
11669: määräisin valtionavuin. nuksiin. Käytännössä tämä säännös on jäänyt
11670: Mielisairaalassa annettava hoito muodostuu merkityksettömäksi sen johdosta, ettei tarkoi-
11671: useissa tapauksissa hyvin pitkäaikaiseksi jopa tukseen ole varattu määrärahaa. Laissa tarkoi-
11672: elämänikäiseksi. Kun siten hoidon tarpeessa tetun lisätyn valtionavun myöntämiseen on nyt
11673: olevat henkilöt useinkaan eivät voi muun aivan erityisenä syynä vähävaraisten kuntien
11674: väestön suhteessa siirtyä kunnasta toiseen, taloudellinen ahdinkotila.
11675: muodostaa mielisairaalahoidon järjestäminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11676: väestön vähentymisestä kärsiville kunnille eri- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11677: tyisrasituksen. Tälläkin perusteella olisi välttä- muksen,
11678: mätöntä valtionavuin tasoittaa kuntien välisiä että hallitus ottaisi vuoden 1971
11679: eroja. tulo- ja menoarvioesitykseen 3 000 000
11680: Valtionavun ollessa nykyisin yhtä suuri kai- markan määrärahan mielisairaslain mu-
11681: kille kunnille muodostuu niiden maksettavaksi kaista lisättyä valtionapua varten.
11682: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
11683:
11684: Pekka Vilmi. Aaro Lintilä.
11685: Erkki Haukipuro. Veikko Hanhirova.
11686: Reino Kangas. Pentti Poutanen.
11687: Katri-Helena Eskelinen. Paavo Väyrynen.
11688: Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen.
11689: 1325
11690:
11691: VI,190.- Toiv.al. n:o 754.
11692:
11693:
11694:
11695:
11696: Vilmi ym.: Television näkyvyyden parantamisesta Posion kun-
11697: nassa.
11698:
11699:
11700: E d u s k u n n a 11 e.
11701:
11702: Valtakunnallinen televisioverkko on viime kunnan keskusta ympäristöineen on heikoim-
11703: vuosina huomattavasti laajentunut ja kattaa massa asemassa. Pyhätunturin lähetysteho riit-
11704: ykkösverkko jo lähes koko maan. Tämän li- täisi hyvin kattamaan myös Posion kunnan
11705: säksi näkyy kakkosohjelmakin jo laajalla alueel- alueen, mutta valtakunnalliset sopimukset es-
11706: la etelä-Suomessa. Televisioverkon laajasta nä- tävät tiettävästi lähetyksen suuntaamista ny-
11707: kyvyysalueesta huolimatta on maassamme kui- kyistä enempää Posiolie päin. Näin ollen kun
11708: tenkin vielä eräitä osa-alueita, joissa näkyvyys muissa em. lähetysasemissa ei ole sanottua lä-
11709: on vielä katseluminimin rajoilla. Useimmiten hetyksensuuntaamismahdollisuutta, olisi ilmei-
11710: nämä alueet sijaitsevat pohjois-Suomessa, jossa sesti ainoa mahdollisuus television katseluolo-
11711: verkosto on harvempi kuin maan eteläosissa. suhteiden parantamiseksi Posion kunnassa ra-
11712: Maan saattaminen katseluolosuhteissa saman- kentaa tätä aluetta varten oma linkkiasema,
11713: arvoiseen asemaan vaatiikin vielä televisiover- jonka paikaksi Yleisradion taholta on jo aikai-
11714: koston täydentämistä, joka useimmiten onkin semmin kaavailtu Miekkavaaraa.
11715: halvimmin ratkaistavissa ns. linkkien avulla. Edellä esitettyyn viitaten esitämme eduskun-
11716: Posion kunta on yksi niistä alueista, joissa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11717: television näkyvyys ei nykyisellään ole tyy-
11718: dyttävä. Posion kuntaa lähinnä olevat lähetys- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11719: asemat ovat Pelkosenniemen Pyhätunturilla ja menpiteisiin television linkkiaseman ra-
11720: Taivalkoskella sekä linkkiasema Kuusamon kentamiseksi Posion kunnan alueella
11721: Rukalla. Kaikkien näiden näkyvyysalue kattaa olevaan Miekkavaaraan.
11722: vain kapean osan kunnan äärialueita, joten
11723: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
11724:
11725: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova. Urho E. Knuuti.
11726: 1326
11727:
11728: Vl,191.- Toiv.al. n:o 755.
11729:
11730:
11731:
11732:
11733: Vilmi ym.: Maatilatalouksien lomaemäntätoiminnan järjestämi-
11734: sestä.
11735:
11736:
11737: E d u s k u n n a 11 e.
11738:
11739: Perheenäitien työpanos yhteiskunnassamme jennettava erikoisesti maalaiskuntien osalta si-
11740: on ratkaisevan tärkeä. Usein se muodostaa toi- ten että kesän ajaksi palkattaisiin yhteiskun-
11741: meentulon perustan ja vielä useammin luo ne nan toimesta ns. lomaemäntiä, jotka suorittai-
11742: välttämättömät edellytykset, joiden suojassa sivat perheenäitien työt ja tehtävät heidän lo-
11743: lapsista varttuu vastuuntuntoisia kansalaisia. ma-aikanaan. Aluksi voitaisiin tämä kunnalli-
11744: Kaikki perheenäidit eivät kuitenkaan ole sa- nen lomaemäntäkysymys hoitaa sellaisessa laa-
11745: massa asemassa. Varallisuustason noustessa tar- juudessa, että jokaiselle maatilatalouden per-
11746: joutuu monille mahdollisuus palkata apulaisia heenäidille voitaisiin järjestää vähintään kah-
11747: ja toisaalta myös erilaiset yhteisöt osoittavat den viikon pituinen ilmainen loma vuodessa.
11748: huomattavia määrärahoja perhe-etuihin. Kui- Tästä aiheutuvat kustannukset olisi suoritetta-
11749: tenkin valtaosa perheenäideistä jää vaille kaik- va samalla tapaa kuin nykyisin voimassa ole-
11750: kea ulkopuolista tukea. Kaikkein raskaimpana vassa kunnallista kodinhoitajista säädetyssä
11751: perheenäitiin kohdistuva työpaine ilmenee maa- laissa on määrätty.
11752: seudulla, missä raskas työpäivä toistuu vuo- Kun yhteiskunnan toimesta on työntekijäin
11753: desta toiseen ja missä ei ole vapaa-aikaa edes terveyden ja työkunnon säilyttämistä pidetty
11754: sunnuntaisin tai juhlapäivänä, koska tällöinkin niin tärkeänä, että siitä on määrätty vuosiloma-
11755: on tehtävä säännölliset työt. Kun lisäksi maa- lailla, jonka mukaan ansiotyötä tekevien loman-
11756: seudun perheet ovat lapsirikkaita, muodostuu vietto on pakollinen, olisi samaa lakia sovellet-
11757: perheenäidin työtaakka liian usein kerrassaan tava myös pitkää ja raskasta työpäivää suorit-
11758: ylivoimaiseksi, mistä on seurauksena äidin voi- taviin perheenäiteihin. Samoin ansiotyötä suo-
11759: mien pettäminen. Tämä on suomalaisen yh- rittavien työviikko on lyhennetty 5-päiväiseksi,
11760: teiskunnan suurin sosiaalinen epäkohta tällä mikä lisää näiden ryhmien vapaa-aikoja huo-
11761: hetkellä, joka vaatii pikaista korjaamista. mattavasti. Ei voida pitää kohtuullisena eikä
11762: Kehittyneissä yhteiskunnissa kaikkialla oikeana, että maatilatalouksien perheenäidit
11763: maailmassa on tämä epäkohta todettu ja ryh- jäisivät kokonaan näiden sosiaalisten parannus-
11764: dytty kiinnittämään huomiota perheenäidin ase- ten ja uudistusten ulkopuolelle.
11765: maan ja etsitty keinoja sen helpottamiseksi. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
11766: Eräänä mahdollisuutena on tällöin tuotu esiin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11767: perheenäidin työn rinnastaminen ansiotyöhön vomuksen,
11768: siten, että yhteiskunta maksaa siitä palkan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11769: Meillä käytössä olevalla kodinhoitajajärjestel- maatilatalouksien lomaemäntätoiminnan
11770: mällä on jossain määrin helpotettu perheen järjestämiseksi kunnallisesta kodinhoito-
11771: asemaa äidin sairausaikana, mutta kysymyksen avusta annetun lain mukaisesti ja siten,
11772: perusongelmaa, äidin työtaakan keventämistä että kunnat saisivat lomaemäntien palk-
11773: ja lomakysymyksen järjestämistä sillä ei ole kaukseen valtion avustusta vähintään
11774: ratkaistu. Kodinhoitajajärjestelmää olisikin laa- kaksi kolmatta osaa.
11775: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
11776:
11777: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
11778: Paavo Väyrynen. Paavo Niinikoski.
11779: 1327
11780:
11781: V1,182.- Toiv.al. n:o 756.
11782:
11783:
11784:
11785:
11786: Vilmi ym.: Määrärahasta Ranuan kunnaneläinlääkärin virka--asun-
11787: non ja vastaanottotilojen rakentamista varten.
11788:
11789:
11790: E d u s k u n n a 11 e.
11791:
11792: Voimassa olevan eläinlääkintähuoltolain mu- tuntuvia eläinvahinkoja. Muutoinkin eläinlää-
11793: kaan voidaan heikossa taloudellisessa asemassa kärin asemapaikan sijoittaminen Ranualle on
11794: olevalle kunnalle myöntää valtionapua eläinlää- tarpeen vaatima, sillä Ranuan kirkonkylässä on
11795: kärin asunnon ja vastaanottotilojen rakenta- oma jalostusmeijeri ja lähiaikoina ryhdytään
11796: miseen. Ranuan kunta on mainittuun tarkoi- rakentamaan teurastamoa ja lihanjalostuslai-
11797: tukseen anonut avustusta, mutta monista yri- tosta.
11798: tyksistä huolimatta kuluvan vuoden tulo- ja Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
11799: menoarvioon ei määrärahaa saatu. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11800: Oman eläinlääkärin saaminen Ranualle on vomuksen,
11801: välttämätöntä. Nykyisin lähin eläinlääkärin
11802: asemapaikka on Rovaniemellä, mistä on mat- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tu-
11803: kaa laajan Ranuan kunnan eri osiin 100-150 lo- ja menoarvioesitykseen 120 000
11804: km. Tästä syystä matkakustannukset muodos- markan määrärahan Ranuan kunnan-
11805: tuvat kohtuuttoman kalliiksi, ja kustannuksia eläinlääkärin virka-asunnon ja vastaan-
11806: pelättäessä pääsee monta kertaa aiheutumaan ottotilojen rakentamista varten.
11807: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
11808:
11809: Pekka VUmi. Paavo Niinikoski.
11810: Reino Kangas. Veikko Hanhirova.
11811: Paavo Väyrynen.
11812: 1328
11813:
11814: Vl,193.- Toiv.al. n:o 757.
11815:
11816:
11817:
11818:
11819: Virtanen ym.: Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen ottamisesta
11820: valtion haltuun.
11821:
11822:
11823: E d u s k u n n a 11 e.
11824:
11825: Helmikuun 7 päivänä 1946 valtioneuvosto den lääkkeiden tuotannon ja jakelun uudelleen
11826: asetti sosialisoimiskomitean tutkimaan ja suun- järjestämiseen, jossa nykyistä paremmin otet-
11827: nittelemaan sopivien elinkeinoelämän alojen taisiin huomioon kansalaisten terveydelliset ja
11828: mahdollista yhteiskunnan haltuun ottamista. taloudelliset näkökohdat. Pieniin yksikköihin
11829: Valtioneuvostolle maaliskuun 31 päivänä 1950 jakautuneen jakeluportaan ottaminen valtion
11830: antamassaan lausunnossa sosialisoimiskomitea haltuun ei mielestämme yleisesti ole perustel-
11831: mm. ehdotti toimikunnan asettamista laati- tavissa. Apteekkilaitos, vaikka jakautuukin
11832: maan ehdotukset maan apteekkilaitoksen jär- pieniin yksikköihin, toimii kuitenkin alalla,
11833: jestämisestä. Komitean mietinnössä lähdetään jossa sosiaalisilla ja terveydellisillä näkökoh-
11834: siitä, että apteekkitavarain maahantuonti ja dilla voidaan tämän jakeluportaan kansallista-
11835: tukkumyynti otetaan valtion haltuun. Samoin mista puoltaa.
11836: jakeluverkosto. Lääketeollisuuden kohdalla Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen kan-
11837: edellytettiin valtion lääketeollisuuden luomista sallistamisen puolesta puhuu sekin, että valtio
11838: ja tällä alalla toimivien tehtaitten siirtämistä ja kunnat osallistuvat nykyisin jo monilla
11839: valtion omistukseen ja hallintaan. eri tavoin terveydenhoidon kustannuksiin. Sai-
11840: Ehdotuksensa perusteluiss·a komitea korosti rausvakuutuslain kehittäminen vapaan lääkäri-
11841: lääkkeiden ja lääkeaineiden tuotannon sekä ja lääkehuollon asteelle edellyttää myös yksi-
11842: myynnin yleishyödyllistä luonnetta todeten, tyiseen voitontavoitteluun perustuvan lääketuo-
11843: että "yksityistä voittoperiaatetta voidaan kaik- tannon ja jakelun ottamista valtion haltuun.
11844: kein vähimmin hyväksyä alalla, jonka yksin- Sairausvakuutuslain voimaantulon jälkeen ta-
11845: omaisena tarkoituksena on sairauksien ehkäise- pahtuneet laboratoriomaksujen ja lääkkeiden
11846: minen tai parantaminen". hintojen korotukset osoittavat myös edellä
11847: Kysymys lääketeollisuuden ja apteekkilaitok- mainitun toimenpiteen tarpeellisuuden.
11848: sen kansallistamisesta on monistakin eri syistä Edellä sanottuun viitaten esitämme eduskun-
11849: tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Lääketeol- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11850: lisuuden ja apteekkilaitoksen tehtävänä olisi
11851: mielestämme huolehtia siitä, että kansalaiset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11852: saisivat lääkkeet mahdollisimman halvalla. lääketeollisuuden, apteekkitavarain maa-
11853: Suurelta osalta kaupallisiin näkökohtiin perus- hantuonnin ja tukkumyynnin sekä ap-
11854: tuvasta lääkkeiden ja lääkeaineiden mainosta- teekkilaitoksen ottamiseksi valtion hal-
11855: misesta pitäisi voida luopua. Lääketeollisuuden tuun.
11856: ottaminen valtion haltuun antaisi mahdollisuu-
11857: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
11858:
11859: Rainer Virtanen. V. J. Rytkönen. Helvi Niskanen.
11860: Taisto Sinisalo. Kauko Hjerppe. Veikko Salmi.
11861: Pentti Liedes. Lauri Kantola. Anna-Liisa Jokinen.
11862: Matti Järvenpää. Heimo Rekonen. Pauli Räsänen.
11863: Toivo Asvik. Aarne Koskinen. Kuuno Honkonen.
11864: Pauli Puhakka. Aulis Juvela.
11865: 1329
11866:
11867: Vl,194.- Toiv.al. n:o 758.
11868:
11869:
11870:
11871:
11872: Voutilainen ym.: Eri tahoilla tapahtuvan alkoholihaittojen mittaa-
11873: misen yhtenäistämisestä.
11874:
11875:
11876:
11877: E d u s k u n n a 11 e.
11878:
11879: Alkoholilain 5 §:n ja keskiolutlain 4 §:n dusta tai käyttötavoista. Näitä haittoja ovat
11880: mukaan on pyrittävä siihen, että alkoholista erityisesti alkoholiehtoiset sisätaudit, kuten
11881: aiheutuvat haitat muodostuvat mahdollisim- maksan, mahalaukun ja sydämen sairaudet sekä
11882: man vähäisiksi. Laki alkoholiyhtiön kertomuk- krooninen alkoholismi ja siihen liittyvä sosiaa-
11883: sen antamisesta eduskunnalle taas määrää, että lihuollon tarve.
11884: alkoholiyhtiön kertomus alkoholiolojen kehi- Krooniset alkoholihaitat kehittyvät kuiten-
11885: tyksestä sekä niistä toimenpiteistä, joihin yh- kin siksi hitaasti, että niitä osoittavat tiedot
11886: tiö on ryhtynyt yllämainitun tarkoituksen to- kuvastavat pikemminkin muutamaa vuotta ai-
11887: teuttamiseksi, annetaan vuosittain valtioneu- kaisemmin harjoitetun alkoholipolitiikan eikä
11888: voston toimesta eduskunnalle. esim. edellisen vuoden kulutuksen vaikutuk-
11889: Alkoholiolojen kehittymiseen vaikuttavat sia. Kuitenkin lienee mahdollista laatia sel-
11890: monet sellaisetkin tekijät, jotka eivät ole al- laisia kroonisten alkoholihaittojen mittareita,
11891: koholiyhtiön hallittavissa kuten yleinen talou- joista voi olla apua alkoholiasioiden hoitami-
11892: dellinen kehitys, väestön muuttoliike ja mo- selle.
11893: raali-poliittiset muutokset. Alkoholijuomien käytön taloudellisia haitta-
11894: Alkoholiolojen kehitystä on totuttu kuvaa- vaikutuksia ei toistaiseksi ole siinä määrin
11895: maan toisaalta kulutusta, toisaalta akuutteja tutkittu, että niiden avulla voitaisiin tehdä
11896: alkoholihaittoja, kuten juopumuspidätyksiä, vä- johtopäätöksiä alkoholiolojen kehityksestä.
11897: kivaltarikollisuutta, alkoholilainsäädäntöä vas- Edellytyksiä kuitenkin lienee myös näiden seik-
11898: taan tehtyjä rikoksia, rattijuoppoutta jne. esit- kojen selvittämiselle.
11899: tävien tilastojen avulla. Ne eivät kuitenkaan Olisi erittäin tärkeätä, että kaikista käytet-
11900: anna riittävän luotettavaa kuvaa harjoitetun tävänä olevista alkoholiolojen kehitystä osoit-
11901: alkoholipolitiikan vaikutuksesta, koska niihin tavista tiedoista laadittaisiin vuosittain puo--
11902: vaikuttavat myös muut tekijät kuin alkoholin- lueeton selvitys, joka yhdessä alkoholiyhtiön
11903: kulutus, esimerkiksi poliisikäytäntö, yleiset kertomuksen kanssa annettaisiin eduskunnalle.
11904: turvallisuustekijät ja autokannan muutokset. Käsityksemme mukaan tämä tehtävä kuuluisi
11905: Erityisesti on huomattava, että samanaikai- sosiaali- ja terveysministeriölle, jolla on mo--
11906: sesti uusien alkoholilakien säätämisen kanssa nia edellytyksiä eri tahoilla tapahtuvan alko-
11907: tapahtunut juopumuksen dekriminalisointi on holihaittojen mittaamisen yhtenäistämiseksi ja
11908: monella eri tavalla vaikuttanut sekä juopunei- tutkimustulosten kokoamiseksi yhtenäiseksi
11909: den esiintymiseen että poliisin menettelyyn, esitykseksi.
11910: joten pidätysluvut ennen vuodenvaihdetta Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
11911: 1968-69 ja sen jälkeen eivät ole vertauskel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11912: poisia.
11913: Uusimpien tutkimusten mukaan krooniset että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11914: alkoholihaitat ovat suoraan riippuvaisia henkeä menpiteisiin eri tahoilla tapahtuvan al-
11915: kohti lasketun alkoholin kulutuksen kokonais- koholihaittojen mittaamisen kehittämi-
11916: määrästä eikä, kuten alkoholilainsäädäntöä seksi ja yhtenäistämiseksi sekä mittaus-
11917: uusittaessa arveltiin, kulutettujen juomien laa- tulosten kokoamiseksi yht,enäiseksi,
11918: 167 427/70
11919: 1330 Vl,194.- Alkoholihaittojen mittaaminen.
11920:
11921: jatkuvasti a;an tasalla pidettäväksi kat- yhdessä alkoholiyhtiön vuosikert-omuk-
11922: saukseksi, ;oka iätettäisiin vuosittain sen kanssa eduskunnalle.
11923: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
11924:
11925: U. H. Voutilainen. Uljas Mäkelä.
11926: Osmo Kaipainen. Tyyne Paasivuori.
11927: KaiSa Raatikainen. Sylvi Saimo.
11928: Matti Järvenpää. Sakari Knuuttila.
11929: Ragnar Granvik. Katri-Helena Eskelinen.
11930: Edit Terästö. Ensio Laine.
11931: Urho E. Knuuti. Aili Vaittinen.
11932: VALTIOPÄIVÄT
11933: 1970
11934:
11935: LIITTEET
11936: VII
11937:
11938: LAKI- JA TALOUSVAUOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
11939: TOIVOMUSALOITTEET
11940:
11941:
11942:
11943:
11944: HELSINKI 1970
11945: VALTION PAINATUSKESKUS
11946: Kunnallisverotusta, manttaalikuntalaitoksen lakkauttamista, väestönsuojelun
11947: kehittämistä, vesistöjen ja ilman saastumista, meripelastustoimintaa,
11948: luonnonsuojelua sekä kalastusta ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
11949: 1335
11950:
11951: Vll,l.- Lak.al. n:o 162.
11952:
11953:
11954:
11955:
11956: Ensio Laine: ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
11957:
11958:
11959: E d u s kun n a 11 e.
11960:
11961: Kunnallislain 4 §:ssä on määritelty kunnan Käytäntö monissa kunnissa on osoittanut,
11962: toimivallaksi hoitaa "yhteiset talous-, järjestys- että kunnat joko yksin tai yhdessä toisten
11963: ja muut asiansa, mikäli ne voimassa olevain kuntien kanssa ovat voineet menestyksellisesti
11964: lakien mukaan eivät ole muun kuin kunnallisen harjoittaa liiketoimintaa ja teollisuutta. Siitä
11965: viranomaisen käsiteltäviä". Käytännössä tämä on niille ollut tuloja, jotka ovat merkinneet
11966: toimivaltamääritelmä on aiheuttanut monia kuntalaisten verotukseen huojennusta. Onpa
11967: tulkintavaikeuksia. Varsinkin "yhteisten talous- sellaisia kuntia, joissa tällaiset tulot tekevät
11968: asioiden" käsitettä on tulkittu yksityistapauk- useita pennejä veroäyriä kohden. Kun kuntien
11969: sissa eri tavalla. menot ovat jatkuvasti lisääntyneet ja veroäyrin
11970: Vuosikymmenien aikana monet kunnat ovat hinnat nousseet, olisi aihetta ryhtyä etsimään
11971: harjoittaneet monenlaista tuloatuottavaa liike- muitakin tuloja kuin verottJksella saatavia.
11972: toimintaa. Mutta vaikka vuonna 1948 uudis- Viime aikoina erityisesti yksityiset teollisuus-
11973: tetussa kunnallislaissa toimivaltasäännös on sa- laitokset ovat ryhtyneet kiristämään kunnilta
11974: manlainen kuin entisessä - onpa sitä hieman etuja ilmaisten tonttien ja alhaisempien tarif-
11975: laajennettukin - niin siitä huolimatta ylem- fien muodossa. Näin ovat menetelleet ne ruot-
11976: mät hallintoviranomaiset ovat nykyistä lakia salaisen ja muun ulkomaisen pääoman turvin
11977: monissa tapauksissa tulkinneet niin, ettei kunta rakennetut tekstiilitehtaat, joita on viime ai-
11978: ole saanut perustaa uusia tuloatuottavia liike- koina syntynyt kuin sieniä sateella maan eri
11979: laitoksia. Toisaalta laintulkintaviranomaiset puolille. Tällaisten etujen antaminen on voinut
11980: ovat sallineet kuntien tehdä lahjoituksia tuo- tapahtua vain kuntalaisten kustannuksella.
11981: tantolaitoksille tai yhtiöille, vaikka ne eivät ole Kunnallista toimivaltaa koskeviin säännöksiin
11982: kuntalaisten "yhteisten asioiden hoitajia". Täl- olisi tehtävä selvennys niin, ettei kunta saa
11983: laisia lahjoituksia, ilmaisia tonttimaita ja muita luovuttaa omaisuutta tai rahanarvoisia etuja
11984: etuisuuksia, on luovutettu yksityisille ja jopa muille kuin kunnallisille yrityksille ja että
11985: annettu suoranaisia avustuksia yhtiöille, vaik- kunnille tulisi mahdollisuus joko yksin tai
11986: kei mistään sosiaaliavusta ole voinut olla ky- yhdessä toisten kuntien kanssa harjoittaa myös
11987: symys. Tällainen kirjava ja ristiriitainen toimi- tuloatuottavaa liiketoimintaa.
11988: valtasäännösten tulkinta on monessa tapauk- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
11989: sessa tullut kunnan veronmaksajille hyvin kal-
11990: liiksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11991: lakiehdotuksen:
11992:
11993:
11994: Laki
11995: kunnallislain muuttamisesta.
11996: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kunnal-
11997: lislain (642/48) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
11998:
11999: 4 §. talous-, järjestys- ja muut asiansa, mikäli ne
12000: Kunnan on tämän lain mukaan ja lain muu- voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan
12001: toin säätämissä rajoissa hoidettava yhteiset eivät ole muun kuin kunnallisen viranomaisen
12002: 1336 VII,l.- KnnnaUislain muuttaminen.
12003:
12004: käsiteltäviä. Kunnan yhteiseksi asiaksi katso- enemmistön. Muille kuin edellä tarkoitetuille
12005: taan myös tuloatuottavan liiketoiminnan har- liikeyrityksille kunta ei saa luovuttaa omai-
12006: joittaminen joko yksinään tai yhdessä muiden suuttaan tai rahanarvoisia etuja muuten kuin
12007: kuntien kanssa taikka osakeyhtiön muodossa, täyttä korvausta vastaan.
12008: jonka osakkeista kunta tai kunnat omistavat
12009:
12010:
12011: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
12012:
12013: Ensio Laine. Aarne Koskinen.
12014: 1laisto Sinisalo. Mirjam Jruominen.
12015: Heimo Rekonen. Jroivo Asvik.
12016: Oili Suomi. Irma Rosnell.
12017: 1337
12018:
12019: VI1,2.- Lak.al. n:o 163.
12020:
12021:
12022:
12023:
12024: E. Niskanen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 57 §:n kumoami-
12025: sesta.
12026:
12027:
12028: E d u s k u n n a 11 e.
12029:
12030: Voimassa olevan kunnallislain mukaan kun- saadun lainan maksuajan pidentämistä, jolloin
12031: nallisvaltuuston päätökset tehdään yleensä yk- kuitenkin maksusuunnitelma vahvistetaan yk-
12032: sinkertaisella ääntenenemmistöllä. Tärkeimpänä sinkertaisella äänten enemmistöllä; tahi
12033: poikkeuksena tästä säännöstä ovat kunnallis- 6. takaussitoumuksia.
12034: lain 57 § :n säännökset, joiden mukaan päätök- Edellä mainittujen määräenemmistösäännös-
12035: sen tekoon vaaditaan kahden kolmasosan enem- ten pääasiallisena tarkoituksena lienee katsot-
12036: mistö saapuvilla olevista valtuutetuista asioissa, tava olevan pyrkiä estämään kunnan taloudel-
12037: jotka koskevat: lista asemaa ehkä heikentävien päätösten har-
12038: 1. kiinteän omaisuuden ostamista, myy- kitsematon tekeminen. Kunnallishallintomme
12039: mistä tai vaihtamista, paitsi mitä rakennus- on kuitenkin nykyisin jo siinä määrin kehitty-
12040: tontteihin sekä asemakaavalainsäädännöllä jär- nyttä, että kysymyksessä olevan mä.äräenem:
12041: jestettyihin asioihin tulee; mistösäännöstön voimassa pysyttäm1seen e1
12042: 2. kunnan hoidettavain lainajyvästöjen sekä enää ole riittävää aihetta, kun otetaan huo-
12043: kunnan tuloista muodostettavain pysyväisten mioon myös siitä aiheutuvat, kunnallishallin-
12044: rahastojen perustamista tai lakkauttamista taik- non tehokasta hoitamista vaikeuttavat hanka-
12045: ka niiden sääntöjen muuttamista taikka varo- luudet ja tulkintavaikeudet. Käsityksemme mu-
12046: jen osoittamista tällaisesta rahastosta, niin kaan sanotut säännökset olisikin kumottava,
12047: myös verotuksella koottavan määrän korotta- niinkuin vastaavien säännösten osalta mm.
12048: mista; Ruotsissa on menetelty.
12049: 3. määrärahain myöntämistä, mikäli on pää-
12050: tettävänä määrärahain korottaminen tai koko- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
12051: naan uusien määrääminen; nioittaen,
12052: 4. uuden viran perustamista; että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12053: 5. lainojen ottamista tai uudistamista taikka lakiehdotuksen:
12054:
12055:
12056: Laki
12057: kunnallislain 57 § :n kumoamisesta.
12058: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12059: Täten kumotaan 27 päivänä elokuuta 1948 Tämä laki tulee voimaan kuun
12060: annetun kunnallislain ( 642/48) 57 §. päivänä 197 .
12061:
12062:
12063: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
12064:
12065: Esko Niskanen. Valdemar Sandelin. Eeli Lepistö.
12066: Keijo Suksi. Leo Kohtala. Eino Loikkanen.
12067: Matti Ahde. Sakari Knuuttila. Valde Nevalainen.
12068: Reino Breilin. Sylvi Siltanen.
12069: 168 427/70
12070: 1338
12071:
12072: VII,3.- Lak.al. n:o 164.
12073:
12074:
12075: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 107 §:n kumoamisesta.
12076:
12077: Eduskunnalle.
12078:
12079: Vaime aikoina on pyritty lieventämään kun- että voidaan varmistaa tarpeellisten yhdenmu-
12080: nallislaissa säädettyä kuntien päätösvallan alis- kaisten periaatteiden seuraaminen näiden mak-
12081: tamisvelvollisuutta. Eduskunnan piirissäkin on sujen perusteiden määräämisessä ja niiden suu-
12082: keskusteltu koko alistusjärjestelmän lopettami- ruuden asianmukaisella tasolla pitämisessä. Ei
12083: sesta. Yleisesti katsotaan, että kunnallishallin- ole kuitenkaan perusteltuja syitä epäillä, ettei-
12084: non tason nousu luo edell)'ltykset kuntien toi- kö maksujen yhdenmukaisuus tulisi säilymään
12085: mivaltaa rajoittavien säännösten lieventämiseen alistusvelvollisuuden poistamisen jälkeenkin.
12086: ja poistamiseen. Maassahan on jo pitkän aikaa ollut käytännössä
12087: Kunnallislain 107 §:n mukaan kaupungin- järjestelmä, jonka mukaan Suomen Satamaliitto,
12088: valtuuston päätös, joka koskee uusia tai lisät- jossa satamia ylläpitävät kunnat ovat jäseninä,
12089: tyjä maksuja yleisestä liikenteestä, niinkuin antaa suosituksen yhdenmukaisista satama- ja
12090: tie-, silta, satama- ja lauttamaksuja tai muita liikennemaksutaksoista niihin kuuluvine perus-
12091: sellaisia, tulee alistaa sisäasiainministeriön vah- teineen. Tällainen järjestelmä tulisi vastaisuu-
12092: vistettavaksi. Käytännössä tämän määräyksen dessakin turvaamaan tarpeellisessa määrin yh-
12093: mukainen alistusvelvollisuus rajoittunee koske- denmukaisen maksujärjestelmän. Mitä tulee
12094: maan satamamaksuja, joita kannetaan aluksilta, maksujen suuruuden pitämiseen asianmukaisella
12095: ja liikennemaksuja, joita kannetaan tavaroista. tasolla, niin onhan ilmeistä, että satamia yllä-
12096: On ollut havaittavissa, että satamamaksujen pitävät kunnat ovat tässä suhteessa parhaita
12097: ja liikennemaksujen alistaminen ministeriön asiantuntijoita ja niiden tulisi saada päättää
12098: vahvistettavaksi aiheuttaa lukuisia hankaluuk- d.lman tarpeettomia rajoituksia satamien tu-
12099: sia ja on epäedullinen satamia ylläpitäville kau- loista. Satamia ylläpitävät kaupungithan suorit-
12100: pungeille. Tämä ilmenee mm. siinä, että sisä- tavat satamia ylläpitäessään kansantalouden
12101: asianministeriö usein alentaa käytäntöön vah- kannalta mitä tärkeintä tehtävää eikä voi olla
12102: vistettavaksi maksut pienemmiksi kuin mitä oikein, että rajoitettu vapaus päättää satama-
12103: satamakaupungit ovat esittäneet. Usein myös tuloista on johtanut siihen, että satamat ja var-
12104: vahvistaminen viipyy ministeriössä niin kauan, sinkin vientisatamat ovat muodostuneet kun-
12105: että siitä aiheutuu kaupungille tuntuvia mene- nille tappiollisiksi.
12106: tyksiä ja vaikeuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12107: Kunnallislain 107 §:n alistusvelvollisuutta
12108: on perusteltu mm. sillä, että lainsäätäjä on ylei- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12109: sen edun kannalta katsonut välttämättömäksi lakiehdotuksen:
12110: valtiovallan toimesta /tapahtuvan valvonnan,
12111:
12112:
12113: Laki
12114: kunnallislain 107 §:n kumoamisesta.
12115: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12116:
12117: Täten kumotaan 27 päivänä elokuuta 1948
12118: annetun kunnallislain ( 642/48 ) 107 §.
12119:
12120: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
12121:
12122: Taisto Sinisalo. Ensio Laine. Rainer Virtanen.
12123: 1339
12124:
12125: VI1,4.- Lak.al. n:o 165.
12126:
12127:
12128:
12129:
12130: Aalto ym.: Ehdotus laiksi ennakkotiedon antamisesta kunnan
12131: yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä.
12132:
12133:
12134: E d u s k u n n a 11 e.
12135:
12136: Hallitus antoi 1965-vuoden valtiopäivillä saako kunta tukea yksity[stä asuntorake..I'J.nus-
12137: eduskunnalle esityksen N:o 155 laiksi ennak- toimintaa. Samoin on epäselvää samasta syystä,
12138: kotiedon antamisesta kunnan yleistä il:oimialaa saako kunta antaa asumistukea vähävaraisille
12139: koskevista kysymyksistä. Esitystä ei käsitelty vanhuksille muulla tavoin kuin lakisääteisenä
12140: mainituilla valtiopäivillä loppuun, joten se rau- huoltoapuna (entisenä köyhäinhoitona). Sitä
12141: kesi silloisen eduskunnan toimikauden päätty- paitsi ennakkotiedon voi saada nopeammin
12142: misen johdosta. Kun mainitun lain säätäminen kuin valitukseen päätöksen jo si1täkin syystä,
12143: on katsottava tarpeelliseksi eikä ole tietoa siitä, ettei ennakkotietomenettelyssä ole vastapuolta,
12144: tuleeko hallitus antamaan uuden esityksen, jota pitäisi kuulla.
12145: ,teemme tämän lakialoitteen. Sen pohjana on Ennakkotiedon antaminen ei ole lainkäyttöä
12146: mainittu hallituksen esitys. Ainoa huomatta- eikä tuomioistuimen toimialaan puuttumista
12147: vampi muutos on siinä, että 3 §: ssä kielletään vaan oikeudelliselta luonteeltaan hallinnollinen
12148: antamasta ennakkotietoa kunnan viranomaisen ohje. Ennakkotieto estää asian tutkimisen va-
12149: ratkaisemasta asiasta. Tämä lisäys on tehty, lituksen johdosta vain siinä tapauksessa, että
12150: jotta samaa kysymystä ei tutkittaisi sekä ennak- päätetty asia on aivan sama, josta ennakkotieto
12151: kotietomenettelyssä että valitusteitse. on annettu. Ennakkotieto ei sido valitusviran-
12152: Ennakkotiedon antaminen on katsottava omaista sen ratkaistessa toista samanlaista
12153: ,tarpeelliseksi kunnallislain 4 § :n epäselvyyden asiaa.
12154: vuoksi. Sanotun 4 § :n muuttaminenkaan ei tee Ennakkotiedon hakeminen on kunnan viran-
12155: ennakkotiedon saamista tarpeettomaksi. omaisen vapaan harkinnan varassa eikä hake-
12156: Valitusjärjestelmä ei yksistään riitä selvyy- minen estä asian ratkaisemista. Jos asia rat-
12157: den saamiseksi määrätyn asian kuulumisesta kaistaan ennen ennakkotiedon antamista, on
12158: kunnallislain 4 §:ssä tarkoitettuun kunnan ylei- kunnallishallituksen hetd ilmoitettava siitä toi-
12159: seen toimialaan. Yleensä kunnan viranomaisen mialalautakunnalle, jotta se jättää ennakkotie-
12160: päätöksistä ei valiteta. Tällaisissa tapauksissa don antamatta.
12161: ei valitusjärjestelmästä ole apua selvyyden saa- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
12162: misen näkökannalta katsottuna. Kysymys, jon- nioittavasti,
12163: ka lainmukaisuus on epäselvä, pysyy epäsel-
12164: vänä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Niinpä esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12165: merkiksi on, koskei ole valitettu korkeimpaan lakiehdotuksen:
12166: hallinto-oikeuteen saakka, yhä vielä epäselvää,
12167:
12168:
12169: Laki
12170: ennakkotiedon antamisesta kunnan yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä.
12171: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12172:
12173: 1 §. kunnallislain 4 §:n mukaan sen yleiseen toimi-
12174: Kysymyksestä kuuluuko asia, jota laissa ei alaan, voidaan antaa sitova ennakkotieto siten,
12175: ole erikseen säädetty kunnan hoidettavaksi, kuin tässä laissa säädetään.
12176: 1340 VII,4.- Ennakkotiedon antaminen kunnan toimialaa koskevista kysymyksistä.
12177:
12178: 2 §. tettava, niin kuin kunnalliset ilmoitukset kun-
12179: Ennakkotiedon antaminen on sisäasianminis- nassa julkaistaan. Milloin päätös koskee jota-
12180: 'teriön yhteydessä olevan kunnan toimialalauta- kuta yksityisesti ja rtämä voi sillä perusteella
12181: kunnan asiana. päätöksestä valittaa, päätös on kunnallishalli-
12182: tuksen toimesta viipymättä annettava hänelle
12183: 3 §. todisteellisesti tiedoksi.
12184: Ennakkotietoa voi hakea valtuusto tai kun-
12185: nallishallitus. 6 §.
12186: Ennakkotieto voidaan antaa, milloin se kat- Lautakunan päätökseen, jolla hakemus on
12187: sotaan tärkeäksi. jätetty tutkittavaksi ottamatta tai jolla on pää-
12188: Ratkaistusta asiasta älköön annerako ennak- tetty olla antamatta ennakkotietoa, ei saa ha-
12189: kotietoa. kea muutosta.
12190: Jos asia ratkaistaan ennen kuin on päätetty Lautakunnan päätöksestä, jolla on annettu
12191: haetun ennakkotiedon antamisesta, tulee kun- ennakkotieto, saa valittaa korkeimpaan hallinto-
12192: nallishallituksen heti ilmoittaa asian ratkaise- oikeuteen 30 päivän kuluessa ttiedoksi saami-
12193: misesta toimialalautakunnalle. sesta. Valitusoikeus on kunnallishallituksella,
12194: kunnan jäsenellä ja sillä, joka katsoo yksityistä
12195: 4 §. oikeuttaan loukatun. Myös valtuusto saa hakea
12196: Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapu- muutosta päätökseen, joka on annettu sen ha-
12197: heenjohtaja ja viisi muuta jäsentä, jotka sa- kemuksesta, ja sellaiseen kunnallishallituksen
12198: moin kuin heidän varamiehensä valtioneuvosto hakemuksesta annettuun päätökseen, jonka mu-
12199: määrää neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä kaan valtuuston päättämän asian hoitaminen ei
12200: yksi on määrättävä sisäasianministeriön viran kuulu kunnan yleiseen toimialaan.
12201: haitijoista ja vähintään kolme kuntien keskus- Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asia on kä-
12202: järjestöjen ehdottamista henkilöistä. siteltävä kilieellisenä.
12203: Lautakunnan jäselllten tulee olla kunnallis-
12204: oikeuteen taikka kunnallishallintoon tai -talou- 7 §.
12205: teen perehtyneitä. Puheenjohtajan, varapuheen- Ennakkotietoa, jota koskeva päätös on saa-
12206: johtaj.an ja vähintään kahden muun jäsenen on nut lainvoiman, on sitovana noudatettava
12207: oltava tuomarinviran hoitamiseen oikeuttavan asiassa, jota v,at:Jten se on annettu.
12208: tutkinnon suorittaneirt:a. Puheenjohtajalta vaadi-
12209: taan lisäksi kokemusta 'tuomarintehtävissä. 8 §.
12210: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
12211: 5 §. töönpanosta annetaan asetuksella.
12212: Lautakunnan päätös, jolla on annettu ennak-
12213: kotieto, on heti kun se on toimitettu kunnallis- 9 §.
12214: hallitukselle, tämän toimesta saatettava kun- Tämä la:ki tulee voimaan pa1vana
12215: nan jäsenten tiedoksi pitämällä päätös kunnassa kuuta 197 . Sitä ennen voidaan ryhtyä lain
12216: yleisesti nähtävänä, mistä sitä ennen on kuulu- täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
12217:
12218:
12219: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
12220:
12221: Lyyli Aalto. Sinikka Luja. Bror Lillqvist.
12222: Uljas Mäkelä. Eero Laine. Eero Salo.
12223: Tyyne Paasivuori. Esko Niskanen. Väinö Turunen.
12224: Reino Breilin. Eeli Lepistö. Paavo Tiilikainen.
12225: Lars Lindeman.
12226: 1341
12227:
12228: VII,5.- Lak.al. n:o 166.
12229:
12230:
12231:
12232:
12233: Hara ym.: Ehdotukset laiksi pormestarin ja neuvosmiesten eh·
12234: dottamis- ja maistraatinsihteerin valitsemisoikeudesta ja laiksi
12235: pormestarin ja neuvosmiesten vaalista.
12236:
12237:
12238: E d u s k u n n a 11 e.
12239:
12240: Muutettaessa vuonna 1927 kaupunkituoma- antaisi ensimmäiseksi asettamalleen hakijalle
12241: rien nimittämisjärjestystä vaikutti silloin omak- kolme, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden
12242: suttuun erikoislaatuiseen järjestelmään mais- aanen, voisi myös muu kuin enemmistöryh-
12243: traatin merlcirt:tävä asema kunnallishallintoa val- mittymän ehdokas tulla ansioittensa mukaisesti
12244: vovana elimenä. Kun kuluneina vuosikymme- nimitetyksi virkaan. Toisena sopivana, joskin
12245: ninä toiselta puolen myös maistraateista on käytännössä hankalampana äänestysmenettely-
12246: muodostunut ainakin pienemmissä kaupungeis- mahdollisuutena olisi oikeusministeriön 30 päi-
12247: sa pääasiassa tuomioistuimen tehtäviä hoitava vänä toukokuuta 1919 lähettämässä kiertokir-
12248: laitos ja toiselta puolen kaupunkien asukas- jeessä antamat ohjeet hovioikeuden virkaehdo-
12249: luvun suuresti lisäännyttyä raastuvanoikeudet tusten laatimisesta.
12250: ovat huomattavasti laajentuneet ja toimivat Maistraatin ja raastuvanoikeuden muiden
12251: yksinomaan tuomioistuimina, olisi kaupunki- jäsenten, neuvosmiesten vaalista on voimassa,
12252: tuomarien nimittäminen pyrittävä saamaan sa- että kaupunginvaltuustossa jokainen äänestää
12253: manlaiseksi kuin hallitusmuodon mukaan tuo- yhtä ehdokasta ja lääninhallitus antaa eniten
12254: marien nim1ttämisestä on yleisesti voimassa. ääniä saaneelle valtakirjan virkaan. Tasaääni-
12255: Ainoana poikkeuksena saisi olla kaupungin- tapauksessa määrää valtuuston ehdokkaan arpa.
12256: valtuuston ehdollepano-oikeus, koska kaupunki- Kehitys on våenyt siihen, että varsin monien
12257: tuomarit ovat muodollisesti kaupungin virka- kaupunkien raastuvanoikeuksissa on useampia
12258: miehiä. Tällaisen uudistuksen toteuttamiselle osastoja, joista ensimmäisen puheenjohtajana
12259: eivät voine olla esteinä vireillä olevat suunnitel- toimii oikeuspormestari ja muiden vanhempi
12260: mat oikeudenhoidon kokonaisuudistuksesta oikeusneuvosmies. Näiden puheenjohtajien teh-
12261: kaupungeissa. rt:ävissä ei ole asiallista eroa. Kun vielä otetaan
12262: Voimassa olevan lainsäädännön erikoislaa- huomioon viimelSlssa oikeudenkäymiskaaren
12263: tuisuuksia on pormestarin viran täyttämisjär- muutoksissa oikeuden puheenjohtajille annetut
12264: jestys. Nykyäänhän kaupunginvaltuusto toimit- varsin laajat valtuudet prosessin johtamisessa,
12265: taa ehdollepanon siten, että jokainen valtuu- ei voida pitää onnistuneena sellaista lain sään-
12266: •tettu äänestää kolmea ehdokasta antaen kulle- nösten sallimaa ja monessa kaupungissa nouda-
12267: kin yhden äänen, ja sitten korkein oikeus ni- tettua järjestelmää, että raastuvanoikeuden nuo-
12268: m~ttää kolmesta eniten ääniä saaneesta halli- rimmaksi neuvosmieheksi kerran valittu hen-
12269: tusmuodossa säädettyjä ylennysperusteita nou- kilö vanhempien virkatoveriensa erojen jälkeen
12270: dattaen virkaan ehdolle pannuista pätevimmän. aikanaan ilman mitään vaalia siirtyy osaston
12271: Täten käytännössä vain yhdenkin äänen enem- puheenjohtajaksi eli siis oleellisesti erilaiseen
12272: mistön valtuustossa omaava ryhmittymä saattaa ja vaativampaan virkaan. Näistä syistä näyttäisi
12273: tosiasiassa toimittaa valinnan. Jos tämä ryh- toiselta puolen tarpeelliselta määrätä osaston
12274: mittymä ottaa potmestariksi haluamansa, muo- puheenjohtajana toimiva oikeusneuvosmies aina
12275: dollisen pätevyyden omaavan henkilön lisäksi valittavaksi erikseen ja toiselta puolen toimit-
12276: ehdokkaikseen kaksi ansioiltaan selvästi hei- taa vaali samassa järjestyksessä kuin pormesta-
12277: kompaa lakimiestä, niin korkeimmalla oikeu- rin vaali.
12278: della ei ole muuta mahdollisuutta kuin nimit- Muiden kuin osaston puheenjohtajina toimi-
12279: •tää näistä kolmesta mainittu ansioitunein haki- vien neuvosmiesten vaalissa olisi noudatettava
12280: ja. Jos taas valtuuston jäsen ehdollepanossaan alussa esitettyä periaatetta ehdollepanoon ja
12281: 1342 VII,5.- Pormestarin ja neuvosmiesten vaali.
12282:
12283:
12284: nimittämiseen nähden. Valtuuston asettamasta tuuston vapaasti määrättäväksi, jolloin se to-
12285: kolmesta ehdokkaasta tulisi ylemmän tuomio- dennäköisesti siirrettäisiin maistraatin tehtä-
12286: istuimen nimittää virkaan pätevin. Tämä teh- väksi.
12287: tävä olisi sopivinta antaa hovioik:eudelle, joka Näiden ehdotusten toteuttaminen merkitsee
12288: muutenkin valvoo raastuvanoik:euksia. paitsi pormestarin, neuvosmiesten ja maistraa-
12289: Nykyisen lain mukaan pormestariksi ja neu- tinsihteerin vaalista 19 päivänä marraskuuta
12290: vosmieheksi voidaan ehdollepanna ja valita sel- 1927 annetun lain muuttamista myös neuvos-
12291: lainenkin henkilö, joka ei ole virkaa määrä- miesten ja maistraatinsihteerin vaalitavan ehdo-
12292: räajassa hakenut, mutta joka suostuu sen vas- tetun muuttamisen vuoksi perustuslakijärjes-
12293: 'taanottamaan. Tuomarinviran osalta ei tällai- tyksessä säädetyn pormestarin ehdottamis- sekä
12294: nen menetrt:ely enää ole tarpeen vaatima eikä neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin val.itse-
12295: asiallinen, vaan vaalissa saisivat tulla kysy- misoikeudesta samana päivänä annetun lain
12296: mykseen ainoastaan virkaa hakeneet henkilöt. muuttamista.
12297: Lain muuttamisen yhteydessä voitaisiin pois- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
12298: taa nykyisessä laissa oleva säännös maistraa- nioittavasti
12299: tinsihteerin vaalin toimittamistavasta. Tämän
12300: vuosikymmenet sitten ehkä tärkeänkin viran että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12301: täyttämisestä päättäminen voitaisiin siirtää val- lakiehdotukset:
12302:
12303:
12304: Laki
12305: pormestarin ja neuvosmiesten ehdottamis- ja maistraatinsihteerin valitsemisoik:eudesta.
12306: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12307:
12308: 1 §. 2 §.
12309: Kaupunginvaltuusto toimittaa ehdollepanon Tämä laki tulee voimaan pa1vana
12310: pormestarin ja neuvosmiesten virkojen täyttä- kuuta 1970 ja sillä kumotaan pormestarin eh-
12311: misestä sekä päättää maistraatinsihteerin valit- dottamis- sekä neuvosmiesten ja maistraatin-
12312: semistavasta, kunnes lailla toisin säädetään. sihteerin valitsemisoik:eudesta 19 päivänä mar-
12313: raskuuta 1927 annettu laki (302/27).
12314:
12315:
12316:
12317:
12318: Laki
12319: pormestarin ja neuvosmiesten vaalista.
12320: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12321:
12322: 1 §. 3 §.
12323: Kaupungin pormestarin ja neuvosmiesten vi- Vaalissa kukin valtuutettu äänestää virkaa
12324: rat julistaa maistr9atti haettaviksi kaupungin- määräajassa hakeneista kolmea henkilöä siten,
12325: valtuustolta kolmenkymmenen päivän kuluessa että hänen ensimmäiselle sijalle asetttamansa
12326: julistamisesta. saa kolme ääntä, toiselle sijalle asettamaosa
12327: Kun virka on julistettu haettavaksi, siitä on kaksi ääntä ja kolmannelle sijalle yhden äänen.
12328: viipymättä ilmoitettava kaupunginhallitukselle. Virkaehdotukseen pannaan ehdolle kolme vaa-
12329: lissa eniten ääniä saanutta hakijaa äänimää-
12330: riensä mukaisessa järjestyksessä.
12331: 2 §.
12332: Kutsu valtuuston kokoukseen, jossa vaali 4 §.
12333: toimitetaan, on annettava vähintään seitsemän Vaalissa kertyneet asiakirjat ja kaupungin-
12334: päivää ennen kokousta. valtuuston päätös lähetettäköön lääninhallituk-
12335: VII,5.- Hara ym. 1343
12336:
12337: selle, joka tountttaa valitusajan päätyttyä ne lähettää sen ja lausunnon korkeimpaan oikeu-
12338: pormestarin viran osalta korkeimpaan oikeu- teen tai hovioikeuteen.
12339: teen ja neuvosmiehen viran osalta siihen hovi- Valitusoikeus on myös sillä, jota vaali kos-
12340: oikeuteen, jonka tuomiopiiriin kaupunki kuu- kee.
12341: luu. 6 §.
12342: Korkein oikeus nimittää potmestariksi ja ho- Jos raastuvanoikeudessa on useampia osas-
12343: vioikeus neuvosmieheksi ehdollepannuiSita sen, toja, on osaston puheenjohtajana toimivan neu-
12344: joka valtion viroista säädettyjen ylennysperus- vosmiehen viran täyttämisessä meneteltävä sa-
12345: teiden mukaan havaitaan ansiokkaammaksi. malla tavalla kuin tässä laissa on säädetty por-
12346: mestarin viran täyttämisestä.
12347: 5 §.
12348: Pormestarin vaalista valitetaan korkeimpaan 7 §.
12349: oikeuteen ja neuvosmiehen vaalista hovioikeu- Tämä laki tulee voimaan pruvana
12350: teen neljässätoista päivässä siitä kun kaupun- kuuta 1970 ja sillä kumotaan pormestaliin,
12351: ginvaltuuston päätös on säädetyllä tavalla ase- neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin vaalista
12352: ltettu nähtäväksi, ja on valitus mainitussa ajas- 19 päivänä marraskuuta 1927 annettu laki
12353: sa toimitettava lääninhallitukselle, joka han- (303/27) siihen 10 päivänä toukokuuta 1929
12354: kittuaan siitä kaupunginvaltuuston lausunnon ( 184/29) tehtyine muutoksineen.
12355:
12356:
12357: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
12358:
12359: Erkki Hara. Alli Vaittinen.
12360: Elsi Hetemäki. Salme Katajavuori.
12361: 1344
12362:
12363: Vll,6.- Lak.al. n:o 167.
12364:
12365:
12366:
12367:
12368: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tuulaakin lakkauttamisesta ja sen
12369: kanto-oikeuden perusteella kaupunkien suoritettavana olevien
12370: valtiontehtävien aiheuttamien menojen suorittamisesta val-
12371: tion varoista.
12372:
12373:
12374:
12375: E d u s k u n n a 11 e.
12376:
12377: Maamme vanhoilla kaupungeilla on taakka- saman aikaa tuloksiin nähden täysin hedelmä-
12378: naan erityisrasitejärjestelmä. Näiden kaupun- tön tila kuin tässä asiassa. Vahvistaessaan v.
12379: kien maksettavana on erinäisiä yleisiä valtio- 1950 tuulaakio kannon perusteet vuosiksi 1951
12380: tehtäviä. Tällaisia ovat maistraatin, raastuvan- -1955 eduskunta edellytti koko järjestelmän
12381: oikeuden, syyttäjistön, ulosottolaitoksen, ra- selvitettäväksi ennen lain voimassaoloajan päät-
12382: kennustarkastuksen, poliisilaitoksen ja kaupun- tymistä. Kun näin ei kuitenkaan tapahtunut,
12383: ginvankilan pidosta aiheutuvat menot sekä tul- niin vahvistaessaan perusteet vuosiksi 1956-
12384: lihuoneistojen ylläpidosta kaupunkien makset- 1960 eduskunta toisti vaatimuksensa. Vuonna
12385: tavaksi tulevat kustannukset. Näiden tehtäviea 1965 valmistunut selvitys ei kuitenkaan johta-
12386: hoito ja niiden korvaamiseksi tarkoitettu tuu- nut tuloksiin ja niin asia siirtyi v. 1959 asete-
12387: laakijärjestelmä ovat ikivanhaa perua. Järjes- tulle kuntien valtionapukomitealle. Eduskunta
12388: telmä on osoittautunut epäoikeudenmukaiseksi totesi v. 1960 tämän ehkä avaavan tuloksia.
12389: niin pitkään, että ensimmäiset aloitteet systee- Niitä ei ollut kuitenkaan saavutettu ja niin edus-
12390: min uudistamisesta tehtiin jo säätyvaltiopäi- kunta v. 1963, käsitellessään hallituksen kerto-
12391: villä. musta vuodelta 1962, lausui jälleen huolestu-
12392: Järjestelmän vanhentuneisuus ilmenee useilla neisuutensa asiantilasta. Vuonna 1966 edus-
12393: tavoilla. Tuulaakitulot eivät peitä kuin vähäi- kunnan edessä oli jälleen tuulaakin maksu-
12394: seltä osaltaan kaupunkien erikoistehtävis;:ä ai- perusteiden vahvistaminen vuosiksi 1967-
12395: heutuvat menot. 1930-luvulla tuolakitulot vas- 1969 ja nyt eduskunta liitti uudistusvaatimuk-
12396: tasivat näistä menoista n. 60 %, 1940-luvun seensa maininnan uudistusten kiireellisyydestä
12397: loppupuolella 35 %, 1950-luvulla enää noin V. 1969 hallitus esitti, että vuosiksi 1970-
12398: 30 % ja 1960-luvun alussa noin 20 %, josta 1972 tulee jälleen vahvistaa tuulaakimaksun
12399: tuulaakin merkitys on edelleen vähentynyt, perusteet, koska odotettuun uudistukseen ei
12400: samaan aikaan kun valtiotehtävistä aiheutuvat ole vieläkään edetty. Eduskunta hyväksyi esi-
12401: menot kasvavat. Kun tuulaakitulo määräytyy tyksen lausuen jälleen kerran kokonaisuudis-
12402: po. kaupungeissa perityistä tullimaksuista ja tusta kiirehtivän kannanoton.
12403: kun tullisuojaa jatkuvasti madalletaan, tulee Eduskunnassa on tehty aloitteita asian rat-
12404: tällainen kehitys jatkumaan edelleen. Järjes- kaisemiseksi lakiteitse eduskunta-aloitteiden
12405: telmän kehnoutta muilta osin osoittaa se, että avulla. Tätä koskevat aloitteet eivät ole kui-
12406: 9 vanhalle kaupungille, joille on asetettu em. tenkaan johtaneet tulokseen. Kun asian tähän-
12407: rasitteet, ei ole lainkaan myönnetty oikeutta astinen selvittely on osoittanut uudistuksen
12408: tuulaakin kantoon. Niiden kaupunkien kesken, välttämättömyyden, ehdotamme,
12409: joilla tämä oikeus on, tulot jakautuvat hyvin
12410: epätasaisesti. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12411: Harvan asian yhteydessä on esiintynyt niin lakiehdotuksen:
12412: varaukseton epäkohdan tunnustaminen, mutta
12413: VII,6.- Sinisalo ym. 1345
12414:
12415:
12416: Laki
12417: tuulaakin lakkauttamisesta ja sen kanto-oikeuden perusteella kaupunkien suoritettavana ole-
12418: vien valtiontehtävien aiheuttamien menojen suorittamisesta valtion varoista.
12419: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12420:
12421: 1 §. ulosottolaitoksen, poliisilaitoksen ja kaupungin-
12422: Kaupunkien oikeus kantaa tuulaakia lakkau- vankilan sekä tullihuoneistojen ylläpitämisestä
12423: tetaan. kaupunkien maksettavaksi tulevat kustannuk-
12424: 2 §. set.
12425: Sen estämättä, mitä muussa valtiontehtäviä 3 §.
12426: koskevassa lainsäädännössä on säädetty, suorit- Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
12427: taa valtio niistä tehtävistä aiheutuvat kustan- misesta antaa valtioneuvosto.
12428: nukset, jotka on määrätty kaupunkien suori-
12429: tettavaksi niillä olleen tuulaakin kanto-oikeu-
12430: den perusteella, kuten maistraatin, rakennus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12431: tarkastuksen, raastuvanoikeuden, syyttäjistön, kuuta 197 .
12432:
12433:
12434: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
12435:
12436: Taisto Sinisalo. Ensio Laine. Pauli Puhakka.
12437:
12438:
12439:
12440:
12441: 169 427/70
12442: VII,7.- Lak.al. n:o 168.
12443:
12444:
12445:
12446: Jämsen ym.: Ehdotus laiksi kuntien kantokykyluokituksesta an-
12447: netun lain tntlr#tamisesta.
12448:
12449:
12450: E cl u s k u n n a 11 e.
12451:
12452: Valmisteltaessa kuntien kantokykyluokitusta luokkaan on liian vähäinen. Saattamalla lu9ki-
12453: koskevaa lainsäädäntöä vuonna 1967 esitettiin fuspefusteet alunperin tarkoitetun mukaisiksi
12454: Eduskunnälie asianomaiseen komiteanmietin- tämä epäkohta korjautuisi. Niin ikään on luo-
12455: töön perustuvat koelaskelmat siitä, nillläiseksi kitusta arvosteltu siksi, että siinä on jouduttu
12456: ehdotettu luokitus muodostuisi. Tämän jälkeen käyttämään harkintaa suhteettoman laajalti.
12457: Eduskunta hyväksyi lakiesityksen, jonka kat- Suoritettu selvitys osoittaa, että harkintata-
12458: sottiin poikkeavan komitean ehdottamasta vain pausten määrä pienenisi oleellisesti yllä tar-
12459: joissakin vähämerkityksisissä kohdissa. Eräs koitetun oikaisun johdosta. Korostettakoon li-
12460: näistä poikkeamista on kuitenkin osoittautunut säksi, että Eduskunta määritteli aikanaan kan-
12461: odotettua laajakantoisemmaksi. Komitea nimit- tansa luokitusperusteisiin nähden pääasiassa
12462: täin ehdotti vertausluvun laskennassa käytet- riiiden kolmen koeluökitukset'l tulosten mu-
12463: täviä kunnan laskennallisia verotuloja tarkis- kaan, jotka sille esitettiin. Koeluokitukset oli
12464: tettavaksi siten, että kunnllil veroäyrimäärään toimitettu komitean ehdotuksen eikä hallituk-
12465: asukasta kohti tehtäisiin tiettyyn asteikkoon sen esityksen mukaisen sanamuodon perus-
12466: perustuva lisäys tai vähennys sen mukaan, teella. Laki- ja talousvaliokunnalle ei selvi-
12467: kuinka paljon se poikkeaa vastaavasta kaikkien tetty, millä tavoin kysymyksessä oleva poik-
12468: kuntien keskiarvosta ja että määrä, jolla kun- keama tuli vaikuttamaan luokitukseen, joskin
12469: nan laskennallisia verotuloja tarkistetaan, olisi kuntien keskusjärjestöt jo tällöin kiinnittivät
12470: ollut laskettava prosentteina kaikkien kuntien asiaan huomiota. Luokituksesta saadut koke-
12471: keskiarvosta eikä kunnan omasta luvusta, niin mukset huomioon ottaen olisi nyt lakiin teh-
12472: kuin sittemmin voimaan tulleen lain mukaan tävä asianmukainen oikaisu, jotta Iuokitusta
12473: on ollut meneteltävä. Säännös sisältyy kuntien tähänastista paremmin voitaisiin käyttää val-
12474: kantokykyluokituksesta annetun lain ( 665/67) tion ja kuntien kustannustenjaon pohjana. Oi-
12475: 2 §:n 1 momentin 4 kohtaan. Mainittu näen- kaisu on suorastaan välttämätön, jos sairaala-
12476: näisesti vähäinen poikkeama alunperin suun- toimen ja kansakoulutoimen valtionapusään-
12477: nitellusta menettelystä on saattanut luokituk- nökset muutetaan kantokykyluokituksen poh-
12478: sessa huomattavan epäedulliseen asemaan ne jalle.
12479: kunnat, joiden äyrimäärä on pieni. Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
12480: Kantokykyluokituksen perusteisiin on koh- taen,
12481: distettu arvostelua lähinnä siitä syystä, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12482: kunnan omien verotulojen määrän vaikutus lakiehdotuksen:
12483:
12484:
12485: Laki
12486: kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain muuttamisesta.
12487: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien kantokykyluokituksesta 29 palva-
12488: nä joulukuuta 1967 annetun lain (665/67) 2 §:n 1 momentin 4 kohta näin kuuluvaksi:
12489:
12490: 2 §. minkä tilinpäätöksestä on kysymys, toimite-
12491: tussa verotuksessa asukasta kohti määrättyjen
12492: 4. Lasketaan kunnan laskennalliset verotu- veroäyrien luvulla kerrotaan samaa verotusta
12493: lot asukasta kohti siten, että sinä vuotena, varten kaikissa kunnissa vahvistettujen vero-
12494: VII,7.- Jiimsen ym. 134:7
12495:
12496: äyrin hintojen veroaynen määrällä punnittu tenkin 37 prosentilla, taikka alennetaan yh-
12497: keskiarvo. Näin saatua tulosta korotetaan yh- dellä prosentilla kaikkien kuntien keskiarvosta
12498: dellä prosentilla kaikkien kuntien keskiarvosta jokaista täyttä prosenttiyksikköä kohti, jolla
12499: jokaista täyttä kahta prosenttiyksikköä kohti, sanottu veroäyrien määrä on yli 25 prosenttia
12500: jolla asukasta kohti määrättyjen veroäyrien pienempi kuin kaikkien kuntien vastaava kes-
12501: luku on yli 25 prosentia suurempi kuin kaik- kiarvo, enintään kuitenkin 75 prosentilla.
12502: kien kuntien vastaava keskiarvo, enintään kui-
12503:
12504:
12505: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
12506:
12507: Artturi Jämsen. Veikko Hanhirova.
12508: Katri-Helena Eskelinen. Esko Pekonen.
12509: Matti Ruokola. Lea Sutinen.
12510: Esu Niemelä. Orvokki Kangas.
12511: Pentti Pekkarinen. Sylvi Saimo.
12512: Paavo Niinikoski. Ahti Pekkala.
12513: Yrjö Sinkkonen.
12514: 1348
12515:
12516: Vll,8.- Lak.al. n:o 169.
12517:
12518:
12519:
12520: H. Niskanen ym.: Ehdotus laiksi kuntien kantokykyluokituksesta
12521: annetun lain muuttamisesta.
12522:
12523: E d u s k u n n a 11 e.
12524:
12525: Kuntien kantokykyluokituksesta annetun tien vastaava keskiarvo, enintään kuitenkin
12526: lain 2 §:n 1 momentin 4. kohta sisältää sään- 75 prosentilla. Tämä säännös poikkeaa siitä
12527: nöksen, jonka mukaan kantokykyluokituslas- ehdotuksesta, jonka kuntien valtionavustusko-
12528: kennassa otetaan huomioon kunnan lasken- mitea aikoinaan teki asiasta (komiteanmietin-
12529: nalliset verotulot asukasta kohti niin, että asu- tö 1966:A 6). Komitea nimittäin ehdotti, että
12530: kasta kohti laskettujen veroäyrien luvulla ker- em. korotus tai alennus olisi ollut laskettava
12531: rotaan samaa verotusta varten kaikissa kun- kaikkien kuntien keskiarvosta eikä asianomai-
12532: nissa vahvistettujen veroäyrien hintojen vero- sen kunnan veroäyriluvusta asukasta kohti.
12533: äyrien määrällä punnittu keskiarvo. Näin saa- Nyttemmin on todettu, että sanottu poikkea-
12534: tua tulosta korotetaan yhdellä prosentilla jo- ma komitean ehdotuksesta on osoittautunut
12535: kaista täyttä kahta prosenttiyksikköä kohti, kohtuuttomaksi niille kunnille, joiden vero-
12536: jolla asukasta kohti määrättyjen veroäyrien lu- äyrimäärä asukasta kohti on pieni. Lakia olisi-
12537: ku on yli 25 prosentia suurempi kuin kaik- kin kiireellisesti muutettava.
12538: kien kuntien vastaava keskiarvo, enintään kui- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
12539: tenkin 37 prosentilla, taikka alennetaan yh- nioittaen,
12540: dellä prosentilla jokaista täyttä prosenttiyksik-
12541: köä kohti, jolla sanottu veroäyrien määrä on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12542: yli 25 prosenttia pienempi kuin kaikkien kun- lakiehdotuksen:
12543:
12544:
12545: Laki
12546: kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain muuttamisesta.
12547: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien kantokykyluokituksesta 29 patva-
12548: nä joulukuuta 1967 annetun lain (665/67) 2 §:n 1 momentin 4. kohta näin kuuluvaksi:
12549:
12550: 2 §.
12551: jokaista täyttä kahta prosentiyksikköä kohti,
12552: 4. Lasketaan kunnan laskennalliset verotu- jolla asukasta kohti määrättyjen veroäyrien lu-
12553: lot asukasta kohti siten, että sinä vuotena, ku on yli 25 prosenttia suurempi kuin kaik-
12554: minkä tilinpäätöksestä on kysymys, toimite- kien kuntien vastaava keskiarvo, enintään kui-
12555: tussa verotuksessa asukasta kohti määrättyjen tenkin 37 prosentilla taikka alennetaan yh-
12556: veroäyrien luvulla kerrotaan samaa verotusta dellä prosentilla kaikkien kuntien keskiarvosta
12557: varten kaikissa kunnissa vahvistettujen vero- jokaista täyttä prosenttiyksikköä kohti, jolla
12558: äyrin hintojen veroäyrien määrällä punnittu sanottu veroäyrien määrä on yli 25 prosenttia
12559: keskiarvo. Näin saatua tulosta korotetaan yh- pienempi kuin kaikkien kuntien vastaava kes-
12560: dellä prosentilla kaikkien kuntien keskiarvosta kiarvo, enintään kuitenkin 75 prosentilla.
12561:
12562: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
12563:
12564: Helvi Niskanen. Pauli Räsänen.
12565: V. J. Rytkönen. Kauko Tamminen.
12566: 1349
12567:
12568: VII,9.-Lak.al. n:o 170.
12569:
12570:
12571:
12572:
12573: Pekonen ym.: Ehdotus laiksi kuntien kantokykyluokituksesta
12574: annetun lain muuttamisesta.
12575:
12576:
12577: E d u s k u n n a 11 e.
12578:
12579: Säädettäessä laki kuntien kantokykyluoki- maan. Jo nyt vaikuttaa tämä epäkohta suh-
12580: tuksesta ( 665/6 7) katsottiin, ettei sitä voida teettoman paljon siihen suunnitteluun, joka on
12581: soveltaa peruskoulun kustannusten jakoon. käynnissä peruskoulujärjestelmään siirtymistä
12582: Asianomainen rajoitus sisällytettiin tämän varten. Vaitioneuvosto ei edes ole vielä teh-
12583: vuoksi kantokykyluokituslain voimaanpano- nyt päätöstä siitä, millaista Iuokitusta tullaan
12584: säännökseen. Koulujärjestelmän perusteista yleisen kantokykyluokituksen asemesta käyttä-
12585: sittemmin annetun lain ( 467/68 ) valtionavus- mään peruskoulujärjestelmässä. Se seikka, että
12586: tussäännöksissä mainitaan vastaavasti, että nii- koulujärjestelmän perusteista annetun lain val-
12587: den kohdalla sovelletaan valtioneuvoston vuo- tionapusäännökset oli suunniteltu ennen kuin
12588: sittain vahvistamaa kantokykyluokitusta. laki kuntien kantokykyluokituksesta säädet-
12589: Hallitusmuodon mukaan kunnille voidaan tiin, ei olisi saanut olla esteenä tämän lain
12590: antaa tehtäviä vain lain nojalla. Näin ollen ei soveltamiselle myös tältä osin.
12591: voida pitää perustuslain mukaisena, että kus- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
12592: tannusten jako valtion ja kuntien kesken no- dotamme,
12593: jautuu ratkaisevasti valtioneuvoston päätök-
12594: seen, niin kuin tapahtuu, jos yllä mainittu so- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12595: veltamisrajoitus peruskoulun osalta jää voi- lakiehdotuksen:
12596:
12597:
12598: Laki
12599: kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain muuttamisesta.
12600: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien kantokykyluokituksesta 29 palva-
12601: nä joulukuuta 1967 annetun lain (665/67) soveltamissäännöksen 2 momentti näin kuu-
12602: luvaksi:
12603:
12604:
12605: Tätä lakia sovelletaan myös koulujärjestel-
12606: män perusteista annetun lain ( 467/68) mu-
12607: kaiseen kantokykyluokitukseen.
12608:
12609:
12610: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
12611:
12612: Esko Pekonen. Esu Niemelä.
12613: Mikko Kaarna. Eino Uusitalo.
12614: Reino Kangas. Pentti Poutanen.
12615: Jouko Siikaniemi.
12616: 1350
12617:
12618: VII,10.- Lak.al. n:o 171.
12619:
12620:
12621:
12622:
12623: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kuntien turvaamisesta.
12624:
12625:
12626: E d u s k u n n a 11 e.
12627:
12628: Kunnallisen itsehallinnon ja vapauden säi- sijaiseen asemaan asetettava pienet ja kehi-
12629: lyminen on kansanvaltaiselle yhteislruntajär- tysalueiden kunnat, joilla on taloudellisia vai-
12630: jestelm.ällemme välttämätön. Tästä syystä on keuksia ja joiden veroäyrin hinta on keskimää-
12631: turvattava kuntien te):'Ve kehitys ja taloudelli- rään verrattuna korkea.
12632: nen tulevaisuus. Kuntia ei saa pakkoyhdistää Kaikkien kansalaisten tulee lain edessä olla
12633: ja hävittää, ellei sen väestön enemmistö sitä samanarvoisia. Siksi on kaikkien kuntien kun-
12634: hyväksy, koska tämä on kansanvaltaisten pe- talaisille turvattava ~Samanlaiset peruspalveluk-
12635: rusperiaatteiden ja kunnallisen itsehallinnon set. Jotta tämä olisi mahdollista, on valtio-
12636: perusnäkemysten vastaista. Ennen kuin tällai- vallan tarpeen vaatiessa sopivilla toimenpiteillä
12637: sesta asiasta päätetään, on siihen hankittava ja taloudellisesti tuettava asianomaista kuntaa.
12638: kansanäänestyksellä kuntalaisten hyväksymi- Jotta kunnalla olisi kehitysmahdollisuuksia
12639: nen, jolloin tätä ennen on puolueettomasti ja ja jotta eri kuntien väestö ei joutuisi verora-
12640: perusteellisesti selvitettävä asian kaikki puo- situksessa huomattavasti erilaiseen asemaan,
12641: let. on välttämätöntä säätää lailla, että kunnan
12642: Kuntien taloudelliset vaikeudet ovat johtu- veroäyrin hinta ei saa ylittää seitsemäätoista
12643: neet paitsi virheellisestä talouspolitiikasta penniä äyriltä. Tämän estänliseksi on valtio-
12644: myös pääosaltaan siitä, että valtio on siirtä- vallan tarpeen vaatiessa tuettava taloudelli-
12645: nyt kunnille lisää tehtäviä ilman korvausta. sesti vaikeuksissa olevia kuntia.
12646: Siksi on tällainen menettely kiellettävä ja voi Kaiken lausutun perusteella esitämme kun-
12647: se tapahtua vain, jos 314 kunnista sen hy- nioittaen
12648: väksyy. Päin vastoin valtion kunnille siirtämiä
12649: rasituksia on ryhdyttävä siirtämään takaisin Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
12650: valtiolle. Muutoin kunnat laajalti uupuvat ta- van lakiehdotuksen:
12651: loudellisten rasitusten alle. Tällöin on ensi-
12652:
12653:
12654: Laki
12655: kuntien turvaamisesta.
12656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12657:
12658: 1 §. puolueettomasti ja perusteellisesti selvitettävä
12659: Kuntien terve kehitys ja taloudellinen tule- kunnan kaikkien osien osalta.
12660: vaisuus on turvattava sen mukaan kuin tässä
12661: laissa säädetään. 3 §.
12662: Vaitio ei saa siirtää kunnalle ilman täyttä
12663: 2 §. korvausta lisää tehtäviä.
12664: Kuntaa ei saa pakkoyhdistää ja hävittää, Näin voi tapahtua vain, jos 314 kunnista
12665: ellei sen väestön enemmistö sitä hyväksy. En- sen hyväksyy.
12666: nenkuin tällainen asia alistetaan kuntalaisten 4 §.
12667: kansanäänestyksellä ratkaistavaksi, on asia kai- Valtioneuvoston on ryhdyttävä kiireellisiin
12668: kin puolin ja myös taloudelliselta osaltaan toimenpiteisiin sairaalatoimen ja koulutoimen
12669: VII,lO.- Vennamo ym.
12670:
12671: rasitusten asteettain siirtämiseksi kunnilta val- 6 §.
12672: tiolle. Tällöin on näistä rasituksista ensim- Kunnanveroäyrin hinta ei !Saa ylittää seitse-
12673: Qliijsenä vapautettava pienet ja kehitysalueiqen määtoista pellJliä äyriltä. Tarpeen vaatiessa on
12674: kunnat, joilla on taloudelUsia vaikeuksia ja valtion annettava tällaisessa tapauksessa ta-
12675: joiden kunnanveroäyrin hinta on keskimäärään loudellista tukea vaikeuksiin joutuvalle kun-
12676: verrattuna korkea. nalle.
12677:
12678: 5 ~. 7 §.
12679: SQpivilla toimenpiteillä ja taloudellisella Tarkempia määräyksiä tälJiän lain sovelta-
12680: q.tella on valtiovallan huolehdittava, että kai- misesta annet~n tarpeen vaatiessa asetuJtseUa.
12681: kissa kunnissa kuntalaiset saavat asianmukaiset
12682: pefUspalvelukset samalla tavoin.
12683:
12684: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
12685:
12686: Veikko Vennamo. Matti Asunmaa.
12687: Matti Silander. Olavi Tupamäki.
12688: Viljo Suokas. Mikko VaW~.
12689: Antti lsomursu. Aarne Penttinen.
12690: Lauri Linna. Kal~~i Huotari."
12691: Pentti Antila. Eino Syrjä.
12692: Hannes Volotinen. Mauno Kurppa.
12693: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
12694: Heikki Kainulainen.
12695: 1352
12696:
12697: VII,11.- Lak.al. n:o 172.
12698:
12699: Kaarna ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituk·
12700: sesta annetun lain kumoamisesta.
12701:
12702: E d u s k u n n a 11 e.
12703: Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta anne- on todettu vakavia epäoikeudenmukaisuuksia.
12704: tun lain (14/66) mukaan on sanottu luokitus Muuttaessaan toiselle paikkakunnalle saattavat
12705: toimitettu vuosiksi 1968-1972 pyrkien siinä kansalaiset suorittamistaan vakuutusmaksuista
12706: ottamaan huomioon maan eri kuntien väliset huolimatta joutua menettämään osan sosiaalisis·
12707: elinkustannusten erot. Käytännössä tämä luoki- ta eduistaan, vaikka tosiasialliset olosuhteet elin~
12708: tus sovellutuksineen on osoittautunut siinä kustannusten suhteen muuttuisivat vaikeammik-
12709: määrin virheellisiin tuloksiin johtavaksi, että si. Kunnallisen jaotuksen muutoksen sattuessa
12710: on aiheellista harkita lain kokonaan kumoa- taas voivat nämä edut lisääntyä ilman että olo-
12711: mista. suhteissa tapahtuu mitään asiallista muutosta.
12712: Suurimmat kustannuserot eri paikkakuntien Kunnan rajan sijainti merkitsee tässä kohdin
12713: välillä aiheutuvat asuntomenoista. Muiden hyö- usein oleellisen eron syntymistä.
12714: dykeryhmien osalta ei oleellisia eroja ilmoiteta Palkkaukseen sovellettuna kalleusluokitus
12715: havaitun niissä selvityksissä, joihin kalleusluoki- aiheuttaa niin ikään silmiinpistäviä epäjohdon-
12716: tus nojautuu. Asuntomenojaksan ei mainituissa mukaisuuksia. Elinkeinoelämän sijoituskysymyk-
12717: selvityksissä ole pystytty riittävästi selvittä- siä harkittaessa joudutaan siihen kiinnittämään
12718: mään. Näkyvin puute on kuitenkin siinä, ettei huomiota ja saatetaan joutua muodollisista syis-
12719: selvityksissä ole otettu huomioon ns. paikallisia tä ratkaisuihin, jotka eivät talouselämän suun-
12720: lisäkustannuksia. Erityisesti maaseudulla mer- nittelun kannalta muutoin olisi puolustettavis-
12721: kitsevät kuitenkin työmatkat, ostosmatkat, sa. Palkkapolitiikkaa olisikin hoidettava muulla
12722: käynnit lääkärissä ja sairaalassa samoin kuin las- tavoin kuin nojautumalla kyseenalaiseen, perus-
12723: ten kouluttamisesta vieraalla paikkakunnalla teiltaan varsin kaavamaiseen järjestelmään.
12724: aiheutuvat menot varsin oleellista elinkustan- Edellä olevan perusteella kunnioittac.n ehdo-
12725: nusten lisää. tamme,
12726: Kalleusluokituksen soveltamisessa kansan-
12727: eläkkeisiin, perhelisiin, sairauskorvauksiin, työt- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12728: tömyysavustuksiin ja muihin sosiaalisiin etuihin lakiehdotuksen:
12729:
12730: Laki
12731: kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain kumoamisesta.
12732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12733: Tällä lailla kumotaan kuntien yleisestä kal- annettu laki ( 14/66). Tämä laki tulee voimaan
12734: leusluokituksesta 21 päivänä tammikuuta 1966 1 päivästä tammikuuta 1971.
12735:
12736: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
12737: Mikko Kaarna. Orvokki Kangas. Taisto Tähkämaa.
12738: Katri-Helena Eskelinen. Sylvi Saimo. Esko Härkönen.
12739: Paavo Niinikoski. Paavo Väyrynen. Erkki Haukipuro.
12740: Esu Niemelä. Matti Maijala. Artturi Jämsen.
12741: Reino Karpola. Matti Mattila. Lea Sutinen.
12742: Matti Ruokola. Pekka Vilmi. Esko Pekonen.
12743: Pentti Pekkarinen. Eino Uusitalo. Jouko Siikaniemi.
12744: Ahti Pekkala. Aaro Lintilä. Tahvo Rönkkö.
12745: Eino Lottanen. Katri Kaarlonen. Pentti Poutanen.
12746: Saimi Ääri. Heimo Linna. Yrjö Sinkkonen.
12747: Veikko Hanhirova.
12748: 1353
12749:
12750: VII,12.- Lak.al. n:o 173.
12751:
12752:
12753: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi veroäyrin hinnan tasoittamisesta.
12754:
12755: E d u s k u n n a 11 e.
12756: Kuntien lakisääteisten tehtävien lisääntymi- arvionsa valtion viranomaisen tutkittavaksi ja
12757: nen on johtanut kunnallisverorasituksen jyrk- vahvistettavaksi. Huomioon ottaen se, että lää-
12758: kään nousuun. Sitä ei ole voitu hillitä enempää ninhallituksen asema on vahvistunut valtionhal-
12759: valtionapujärjestelmän uudistustoimenpitein linnon alueellisena suunnittelu- ja toimeenpano-
12760: kuin luottorahoituksenkaan turvin. Kuntien me- elimenä, voitaisiin sanottu vahvistamistoimen-
12761: notalouden kehitysarvioista voidaan päätellä sa- pide uskoa sille.
12762: man suuntauksen edelleen jatkuvan. Ajankohtai- Veroäyrin hinnan laissa säädetyksi ylärajaksi
12763: seksi onkin tullut kysymys siitä, kuinka suu- olisi asettava 16 penniä. Asetuksella voitaisiin
12764: reksi veroäyrin hinnan on katsottava voivan säätää siitä, mitä lääninhallituksen tulisi ottaa
12765: enintään nousta aiheuttamatta täysin kohtuuton- lukuun tutkiessaan vahvistettavaksi alistettua
12766: ta rasitusta veronmaksajille. Jo nyt on kunnal- lisätalousarviota äyrinhintalaskelmineen. Lisäk-
12767: lisverorasitus lukuisissa kunnissa suhteeton var- si olisi asetuksessa säädettävä määräajasta, jo-
12768: sinkin kun korkean äyrinhinnan kuntien palve- hon mennessä vahvistaminen olisi toimitettava
12769: lustaso on yleensä tavallista alempi. ja tasoitusavustus maksettava kunnalle.
12770: Ylärajan asettaminen veroäyrin hinnalle edel- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
12771: lyttäisi sitä, että valtion varoista myönnettäisiin tämme,
12772: asianomaiselle kunnalle riittävä tasoitusavustus.
12773: Toisaalta voitaisiin tällaisen ylimääräisen tasoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12774: tuksen ehtona pitää, että kunta alistaa lisätalous- lakiehdotuksen:
12775:
12776: Laki
12777: veroäyrin hinnan tasoittamisesta.
12778: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12779: 1 §. 2 §.
12780: Kunnallislain ( 642/48) 120 § :n perusteella Saadakseen veroäyrin hinnan tasoittamiseen
12781: vahvistettava veroäyrin hinta saa olla, ottamatta valtionavustusta kunnan on laadittava ehdotus
12782: huomioon mainitussa lainkohdassa tarkoitettua kunnallislain 119 §: ssä mainituksi lisätalous-
12783: korotusta, enintään 16 penniä. Milloin se nou- arvioksi ja alistettava se lääninhallituksen vah-
12784: sisi tätä suuremmaksi, valtion varoista myönne- vistettavaksi.
12785: tään kunnalle veroäyrin hinnan tasoittamiseksi 3 §.
12786: avustusta tarvittava määrä. Lähemmät säännökset tämän lain toimeenpa-
12787: nosta annetaan asetuksella.
12788:
12789: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
12790:
12791: Eino Uusitalo. Paavo Väyrynen. Jouko Siikaniemi.
12792: Orvokki Kangas. Ahti Pekkala. Pentti Poutanen.
12793: Matti Maijala. Erkki Haukipuro. Saimi Ääri.
12794: Reino Karpola. Pentti Pekkarinen. Katri Kaarlonen.
12795: Esu Niemelä. Matti Mattila. Katri-Helena Eskelinen.
12796: Paavo Niinikoski. Taisto Tähkämaa. Lea Sutinen.
12797: Pekka Vilmi. Artturi Jämsen. Matti Ruokola.
12798: Aaro Lintilä. Veikko Hanhirova. Reino Kangas.
12799: Esko Pekonen.
12800: 170 427/70
12801: VII,1.3.-Lak.al. n:o 174.
12802:
12803:
12804:
12805:
12806: Aalto ylll.: Eh4atuk:set l~iksi kunnallishallituksesta kaupungissa
12807: ;a maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu;en asetusten
12808: muuttami$esta.
12809:
12810:
12811: E d u s kun n a 11 e.
12812:
12813: Jllkoveron luontoinen kunnallisvero rasittaa Käytännössä nätnä toimenpiteet voidaan par-
12814: Wkkein eniten niitä kansalaisia, jotka elävät haiten suorittaa lakien muutoksella. Tämän
12815: pienempien Mojen varassa ja joiden toimeen- vuOksi olisi muutettava niitä lakeja, joiqen
12816: tlll.o sit~n on jopa toimeentulominimin alapuo- säädösten perusteella määrätään kunnallisvero-
12817: lella. tuksessa perusyähennyksen rajat. Näitä rajoja on
12818: Väärä~ verotustll muutetaan kyllä jatkuvasti veroäyrin hinnan vakaana säilyttämisen vuoksi
12819: oikeudenmukaisempaan su\lntaan ja verotuk- vuosittain ennen kuin ennakkoveroäyrin hin-
12820: sen perustaksi pyritään saamaan todelliset tu- nasta tehdään esitys, vähitellen korotettava,
12821: lot sekä veronmaksukyky kaikissa ammateissa kunnes verovapaan tul<;>n määrässä päästään mi-
12822: ja elinkeinoissa. nimielintasoa vastaavaan summaan, josta edus-
12823: Oikeaksi on myös katsottava periaate, ettei kuntakin jo vuonna 1969 lausui · toivomuk-
12824: ketään veroteta tulosta, joka kuuluu välttämät- sensa.
12825: tömään toimeentuloon. Näihin tosiasioihin viitaten ehdotamme, että
12826: Tämän vuoksi päähuomio verotuksen oikeu- perusvähennyksen rajoja korotettaisiin · tällä
12827: denmukaisemmaksi saattamiseksi on kiinnitettä- kerralla kaupungeissa nykyisestä alarajasta
12828: väkin kaupungeissa, kauppalaissa ja maalaiskun- 1 000 markasta 1 .300 markkaan ja ylärajan
12829: nissa asuvien vähävaraisten vanhusten, vähäisiä korottamisesta nykyisestä 1 600 markasta 2 000
12830: eläkkeitä nauttivien eläkeläisten, osatyökykyis- markkaan sekä maalaiskunnissa alarajan korotta-
12831: ten kansalaisten, vähävaraisten opiskelijoiden, mista 800 markasta 1100 markkaan ja ylärajan
12832: jotka loma-aikanaan tai opiskellessaan rahoitta- korottamista nykyisestä 1 .300 markasta 1 600
12833: vat opintojaan palkkatyöllä sekä maaseudun markkaan.
12834: pienvUjelijä- ja mets~työmiesväestön kuin myös- Edellä ol~aan viitaten ehdotamme,
12835: kin heihin vemlttavien muiden viihävara,isten
12836: Pfllkanansaitsjjoiden verorasituksen vähentämi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12837: seen. lakiehdotukset:
12838:
12839: Laki
12840: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun lain muuttamisesta.
12841: :&lu~kunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
12842: vänä joulukuuta 187.3 annetun asetuksen 55 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on 18 päivänä joulu-
12843: kuuta 1969 annetussa laissa ( 888/69), näin kuuluvaksi:
12844:
12845: 55§. 4) ]llS verovelvollisen henkilön tulo edellä
12846: Vergtettavl\a tuloa taksoitettaessa on, jollei mainittujen vähennysten jälke«~n ei ole 2 000
12847: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalouden markan määrää suurempi, viihennettiiköön siitä
12848: tulon vahvistllllli:;;esta muuta erikseen säädetä, vielä sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto ku-
12849: noudatettava seuraavia säännöksiä: t~ vuotta varten päättiiä, vähintään 1 .300
12850: markan· ja enintään 2 000 markan suuruinen pe-
12851: VII,U.- Aalto ym. uss
12852: rusvähennys, tai jos tulo on 2 000 markkaa suu- Tätä lakia sovelletlt1ln ensbntMisen kenan
12853: rempi, mainittu vähennysmäärä vähennettynä yh- vuoden 197.. tulojen perusteella toimitetta-
12854: dellä prosentilla jokaisesta täydestä 10 markan vassa kunnallisverotuksessa.
12855: määrästä, jolla tulo ylittää 2 000 markan määrän.
12856:
12857:
12858:
12859:
12860: Laki
12861: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
12862: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pal-
12863: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 10 kohta, sellaisena kuin se on 18 päivänä jou-
12864: lukuuta 1969 annetussa laissa (888/69), näin kuuluvaksi:
12865:
12866: 82 §. ja enintään 1 600 markan suuruinen perusvähen-
12867: TulQa taksoitettaessa on, jollei elinkeinotoi- nys, tai jos tulo on 1 600 markkaa suurempi,
12868: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erikseen mainittu vähennysmäärä vähennettynä yhdellä
12869: säädetä, noudatettava seuraavia säännöksiä: prosentilla jokaisesta täydestä 10 markan mää-
12870: rästä, jolla tulo ylittää 1 600 markan määrän.
12871: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä
12872: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 1 600
12873: markan määrää suurempi, vähennettäköön vielä, Tätä lakia sovelletaan eu$immäisen kerran
12874: sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin vuoden 197.. tulojeu perusteella toimitettavassa
12875: vuotta varten päättää, vähintään 1 000 markan kunnallisverotuksessa.
12876:
12877:
12878: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
12879:
12880: Lyyli Aalto. Leo Kohtala.
12881: V. 0. Mäkinen. Edit Terästö.
12882: Meeri Kalavainen.
12883: 1356
12884:
12885: VII,14.- Lak.al. n:o 175.
12886:
12887:
12888:
12889:
12890: Bemer ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupun-
12891: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
12892: tusten muuttamisesta.
12893:
12894:
12895:
12896: E d u s k u n n a 11 e.
12897:
12898: Yhdistyneiden Kansakuntien erään erityisjär- kilöt usein elävät yhteiskunnan tuen avulla.
12899: jestön tilastojen mukaan on Suomessa suhteel- Nykyisestä tilanteesta kärsivät eläkeläisten li-
12900: lisesti eniten kasvanut rikkaitten ja köyhien säksi erityisesti opiskelijat, jotka joutuvat mak-
12901: välinen kuilu. Tämänsuuntaisen epäterveen ke- samaan veroa kesäansioistaan. Perusvähennyk-
12902: hityksen estämiseksi olisi esimerkiksi kunnal- sen alarajaa olisi korotettava kaupung~sa
12903: lisverotuksessa korotettava perusvähennysten 1 000 markasta 1 400 markkaan ja ylärajaa
12904: rajaa. Tämä on perusteltua myös siksi, että ny- 1 600 markasta 2 000 markkaan sekä maalais-
12905: kyisten perusvähennysten raja on peräisin vuo- kunnissa alarajaa 800 markasta 1 400 mark-
12906: desta 1969, jonka jälkeen tapahtunut rahan- kaan ja ylärajaa 1 400 markasta 2 000 mark-
12907: arvon heikkeneminen on pienentänyt perus- kaan.
12908: vähennyksen merkitystä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12909: Perusvähennysten rajan nostaminen merkitsisi nioittaen,
12910: helpotusta kaikkien pienituloisten ja osatyö- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12911: kykyisten toimeentulossa; heidän verottami- lakiehdotukset:
12912: sensa ei tunnu mielekkäältä, koska samat hen-
12913:
12914:
12915:
12916: Laki
12917: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
12918: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
12919: joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on päi-
12920: vänä kuuta 1969 annetussa laissa ( /69), näin kuuluvaksi:
12921:
12922: 55§. perusvähennys, tai jos tulo on 2 000 markkaa
12923: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- suurempi, mainittu vähennysmäärä vähennet-
12924: tettava seuraavia säännöksiä: tynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 10
12925: markan määrästä, jolla tulo ylittää 2 000 markan
12926: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä määrän.
12927: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 2 000
12928: markan määrää suurempi, vähennettäköön siitä
12929: vielä, sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto ku- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
12930: takin vuotta varten päättää, vähintään 1 400 19 tuloista toimitettavassa kunnallisverotuk-
12931: markan ja enintään 2 000 markan suuruinen sessa.
12932: VII,14.- Berner ym. 1357
12933:
12934:
12935: Laki
12936: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
12937: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pat-
12938: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §:n 10 kohta, sellaisena kuin se
12939: on päivänä kuuta 1969 annetussa laissa ( /69), näin kuuluvaksi:
12940:
12941: 82 §. tulo on 2 000 markkaa suurempi, mainittu vä-
12942: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- hennysmäärä vähennettynä yhdellä prosentilla
12943: tettava seuraavia säännöksiä: jokaisesta täydestä 10 markan määrästä, jolla
12944: tulo ylittää 2 000 markan määrän.
12945: 10) Jos verovelvollisen tulo edellä mainit-
12946: tujen vähennysten jälkeen ei ole 2 000 markan
12947: määrää suurempi, vähennettäköön vielä sen mu-
12948: kaan kuin kunnanvaltuusto kutakin vuotta var- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
12949: ten päättää, vähintään 1 400 markan ja enintään 19 tuloista toimitettavassa kunnallisverotuk-
12950: 2 000 markan suuruinen perusvähennys, tai jos sessa.
12951:
12952:
12953: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
12954:
12955: Arne Berner. Pirkko Aro.
12956: U58
12957:
12958: VII,15.- Lagmot. nr 176.
12959:
12960:
12961:
12962:
12963: Gestrin m. fl.: Förslag till lag om ändring av förordningarna
12964: angående kommunalförvaltning i stad och kommunbl/örvalt-
12965: ning på landet.
12966:
12967:
12968: T i 11 R i k s d a g e n.
12969:
12970: Ar 1953 verkställdes en revision av 55 § avliden försörjare. Då dylik inkomst ju är
12971: 3 punkten i förordningen angående kommu- avsedd att eliminera den förlust av trygghet i
12972: nallörvaltning i stad och 82 S 9 punkten i ekonotniskt avseende, som försörjarens döds-
12973: förordningen angående kommUfialförvaltning fall medför för barnet, borde den i ingen hän-
12974: på landet. I lagrummen infördes en bestäm- delse leda tili en minskad avdragsrätt för den
12975: melse om att de bamavdrag, som försörjnings- efterlevande make eller annan person, som
12976: pliktig var berättigad att tiligodoräkna sig vid fullgör sin del av försörjningsplikten. Då ut-
12977: beskattningen, skulle få göras tili fullt belopp tryckligt lagbud härom likväl saknats har be-
12978: oavsett om barnet hade egen löneinkomst. I skattningsmyndighetema nödgats jämställa pen-
12979: den mån bamet hade annan inkomst skulle sionsinkomst med exempelvis förmögenhets-
12980: avdraget såsom förut endast få göras såframt avkastning i form av ränte- och dividendin-
12981: sagda inkomst understeg det av fullmäktige komster och sålunda reducerat kvarvarande
12982: fastställda barnavdraget varvid självfallet blott försörjares barnavdrag. Denna tolkning har
12983: skillnaden var avdragsgili. Denna i och för även i rättsfall av Högsta Förvaltningsdomsto-
12984: sig ur barnfamiljernas synpunkt fördelaktiga len ansetts matsvara gällande lag.
12985: lagändring var uppenbarligen bristfälligt för- För att korrigera ovannämnda missförhål-
12986: beredd. Medan skattelagstiftningen i allmän- lande och för att framdeles minderårigt barns
12987: het för övrigt arbetar med begreppet förvärvs- förvärvs- och pensionsinkomster vid beskatt·
12988: inkomst användes här termen löneinkomst. ningen skall jämställas såtilivida, att ingendera
12989: Man förbisåg beklagligtvis dessutom, att bar- inverkar på försörjningspliktigs rätt till barn-
12990: net kunde tänkas ha med förvärsinkomst jäm- avdrag, har vi äran föreslå,
12991: förbara övriga inkomster, som på lika goda
12992: grunder icke borde tiliåtas inverka på bamav- att Riksdagen måtte antaga föliande
12993: dragets storlek. Främst gäller detta eventuell lagförslag:
12994: pensionsinkomst, vanligen familjepension, efter
12995:
12996:
12997: Lag
12998: om ändring av förordningen angående kommunalförvaltning i stad.
12999: I enlighet med Riksdagens beslut ändras 55 § 3 punkten förordningen den 8 december
13000: 1873 angående kommunalförvaltning i stad, sådant sagda lagrum lyder i lagen den 4 juni
13001: 1965 (304/65), som följer:
13002:
13003: 55 §. för ettvart år besluta, såsom bamavdrag av-
13004: Vid taxering av beskattningsbar inkomst dragas minst 400 och högst 650 mark för
13005: skola följande stadganden iakttagas: varje bam eller adoptivbarn, som han på grund
13006: av sin försörjningsplikt under skatteåret för-
13007: 3) Från skattskyldig persons inkomst s:kall sörjt och som före skatteårets ingång icke fyllt
13008: ytterligare, i enlighet med vad stadsfullmäktige sexton år. Beskattas hustru särskilt för sig,
13009: VII,1.5.- Gestrin ym. 1359
13010:
13011: skall avdt!lget endast göras från den makes beloppet. Utgöres batnets o\fallll:amnda egne
13012: inkomst, viiken ensam eller huvudsakligen för- inkomst av förvärvs- eller pensionsinkomst, må
13013: sörjt barnet. För barn, som själv har inkomst, avdrag dock göras till fullt belopp.
13014: må avdrag göras blott såframt sagda inkomst
13015: understiger det av stadsfullmäktige fastställda
13016:
13017:
13018:
13019:
13020: Lag
13021: om ändring av förordningen anglende komm'unalförvaltning på landet.
13022: I enlighet med Riksdagens beslut ändras 82 § 9 punkten förordningen den 15 juni 1898
13023: an.gaende kommunalförvaltning pa landet, sådant sagda lagrum lyder i lngen den 4 juni
13024: 1965 ( 305/65), som följer:
13025: 82 §. sig, skall avdraget endast göras ftåh d.en ma-
13026: Vid taxering av beskattningsbat inkomst kes inkomst, viiken ensam dler huvudsakligen
13027: skola följande stadganden iakttagas: försötjt batnet. .För barnt som själv har in-
13028: komst, må avdrag göras blott sMramt sagda
13029: 9) Ftån skattskyldig persons inkomst skall inkomst understiget det av fullmäktige fast-
13030: ytterligare, i enlighet med vad kommunalfull- ställda beloppet. Utgöres barnets bvannämhd.a
13031: mäktige för ettvart år besluta, såsom barn- egna inkomst av förvärvs- eller . pensionsin-
13032: avdrag avdragas minst 200 och högst 500 mark komst, må avdraget dock götas tili fullt be-
13033: fåt varje barn eller adoptivbarn, som han på lopp.
13034: grund av sin försötjningsplikt under skatteåret
13035: försörjt och som före skatteåtets ingång icke
13036: fyllt sexton år. Beskattas hustru särskilt för
13037:
13038:
13039: Helsingfors den 15 april 1970.
13040:
13041: Kristian Gestrin. Ragnar Grat1vik.
13042: Evald Häggblom. Carl Olof Tallgren.
13043: Elly Sigfrids. Ingvar S. Melin.
13044: Pär Stenbäck. Verner Korsbäck.
13045: 1360
13046:
13047: VII,15.- Lak.al. n:o 176. Suomennos.
13048:
13049:
13050:
13051:
13052: Gestrin ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupun-
13053: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
13054: tusten muuttamisesta.
13055:
13056:
13057: E d u s k u n n a 11 e.
13058:
13059: Vuonna 195.3 tarkistettiin kunnallishallituk- dellisessa suhteessa sitä turvallisuuden mene-
13060: sesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § :n tystä, jonka huoltajan kuolema lapselle aiheut-
13061: .3 kohta ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta taa, ei sen missään tapauksessa tulisi johtaa
13062: annetun asetuksen 82 §:n 9 kohta. Näihin supistettuun vähennysoikeuteen jäljellejääneen
13063: lainkohtiin otettiin säännös, jonka mukaan ne puolison tai muun henkilön kohdalla, joka
13064: lapsivähennykset, jotka elatusvelvollisella on täyttää osansa huoltamisvelvollisuudesta. Kun
13065: oikeus laskea verotuksessa hyväkseen, saataisiin kuitenkin tätä koskeva nimenomainen lainsään-
13066: tehdä täysimääräisinä siihen katsomatta oliko nös on puuttunut, verotusviranomaisten on
13067: lapsella omaa palkkatuloa. Mikäli lapsella oli ollut pakko rinnastaa eläketulo esimerkiksi
13068: muuta tuloa, sallittiin vähennys kuten ennen omaisuuden tuottoon korko- ja osinkotulojen
13069: ainoastaan sikäli, kun sanottu tulo oli valtuus- muodossa, mikä sitten on kaventanut elossa-
13070: ton päättämää määrää pienempi, jolloin tieten- olevan huoltajan lapsivähennystä. Korkein
13071: kin ainoastaan erotus oli vähennyskelpoinen. hallinto-oikeus on myös oikeustapauksissa kat-
13072: Tämä lapsiperheiden kannalta sinänsä edulli- sonut tämän tulkinnan vastaavan voimassaole-
13073: nen lainmuutos oli ilmeisesti puutteellisesti vaa lakia.
13074: valmisteltu. Verolainsäädännön yleensä muu- Yllämainitun epäkohdan korjaamiseksi ja
13075: toin puhuessa ansiotulosta tässä käytetään sa- jotta alaikäisen lapsen ansio- ja eläketulo vero-
13076: naa palkkatulo. Sitäpaitsi valitettavasti unoh- tuksessa rinnastettaisiin vastaisuudessa sikäli,
13077: dettiin, että lapsella voi ajatella olevan ansio- ettei kumpikaan vaikuta elatusvelvollisen oi-
13078: tuloon verrattavia muita tuloja, jotka yhtä hy- keuteen tehdä lapsivähennys, ehdotamme kun-
13079: vin perustein eivät saisi vaikuttaa lapsivähen- nioittaen,
13080: nyksen suuruuteen. Tämä koskee ennen kaik-
13081: kea mahdollista eläketuloa, tavallisesti kuolleen että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13082: huoltajan jälkeen saatavaa perhe-eläkettä. Kun lakiehdotukset:
13083: sellaisen tulon tarkoituksena on korvata talou-
13084:
13085:
13086: Laki
13087: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
13088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pa1vana
13089: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n .3 kohta, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesä-
13090: kuuta 1965 annetussa laissa ( .304/65), näin kuuluvaksi:
13091:
13092: 55 §. vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vä-
13093: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- hennettävä vähintään 400 ja enintään 650
13094: tettava seuraavia säännöksiä: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota
13095: hän elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna
13096: .3) Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä, on elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua
13097: sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto kutakin ei ollut täyttänyt kuuttatoista vuotta. Milloin
13098: VII,15.-Gestrin ym. 1361
13099:
13100: vaimoa on erikseen verotettava, tehtäköön vä- tulo on valtuuston päättämää määrää pienempi.
13101: hennys vain sen puolison tulosta, joka lapsen Mikäli edellä mainitun lapsen oma tulo on
13102: joko yksin tai pääasiallisesti on elättänyt. Lap- ansio- tai eläketuloa, saadaan vähennys kuiten-
13103: sen osalta, jolla itsellään on tuloa, saadaan vä- kin tehdä täysimääräisenä.
13104: hennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin sanottu
13105:
13106:
13107:
13108:
13109: Laki
13110: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
13111: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta ·15 päivänä
13112: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 9 kohta, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesä-
13113: kuuta 1965 annetussa laissa (303 /65), näin kuuluvaksi:
13114:
13115: 82 §. alkua ei ole täyttänyt kuuttatoista vuotta.
13116: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- Milloin vaimoa on erikseen verotettava, tehtä-
13117: raavia säännöksiä: köön vähennys vain sen puolison tulosta, joka
13118: lapsen, joko yksin tai pääasiallisesti on elättä-
13119: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä, nyt. Lapsen osalta, jolla itsellään on tuloa,
13120: sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin saadaan vähennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin
13121: vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vä- sanottu tulo on valtuuston päättämää määrää
13122: hennettävä vähintään 200 ja enintään 500 pienempi. Mikäli edellä mainittu lapsen oma
13123: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, tulo on ansio- tai eläketuloa, saadaan vähennys
13124: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero- kuitenkin tehdä täysimääräisenä.
13125: vuonna on elättänyt ja joka ennen verovuoden
13126:
13127:
13128: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
13129:
13130: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik.
13131: Evald Häggblom. Carl Olof Tallgren.
13132: Elly Sigfrids. Ingvar S. Melin.
13133: Pär Stenbäck. Verner Korsbäck.
13134:
13135:
13136:
13137:
13138: 171 427/70
13139: 1362
13140:
13141: VII,16.-:- Lak.al. n:o 177.
13142:
13143:
13144:
13145:
13146: Hetemäki ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupun-
13147: gissa ia maataiskunlain kunnallishallinnosta annettu;en ase-
13148: tusten muuttamisesta.
13149:
13150:
13151: Ed u s kun n a 11 e.
13152:
13153: Fyysisten henkilöiden verotusjärjestelmä on eriasteisissa oppilaitoksissa vielä useita vuosia
13154: kaikilta osin vanhentunut. Verotusperusteita tarpeellisen ammattipätevyyden saavuttamisek-
13155: ei ole muutettu kehityksen mukana ja vero- si. Tällöin hän useimmiten elää huoltajansa
13156: tus on näin muodostunut epäoikeudenmukai- kustannuksella eikä hänellä vielä ole mahdolli-
13157: seksi. Kokonaisuudistus on tarpeen, mutta silti suuksia saada valtion tai muita opintolainoja.
13158: eräitä osaratkaisuja olisi kiirehdittävä. Lapsilisään hän ei myöskään enää ole oikeu-
13159: Eräs tällainen epäkohta nykyisessä verotuk- tettu.
13160: sessa on kunnallisverotuksessa lapsivähennyk- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
13161: sen alhainen ikäraja ja vähennyksen pienuus. nioittaen,
13162: Tänään ei 16 vuotta täyttänyt henkilö voi että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13163: siirtyä työelämään, vaan hänen on opiskeltava lakiehdotukset:
13164:
13165:
13166:
13167:
13168: Laki
13169: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
13170:
13171: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pat-
13172: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 §:n 1 momentin 3) kohta, sellaisena
13173: kuin se on 4 päivänä kesäkuuta 1965 annetussa laissa (304/65), näin kuuluvaksi:
13174:
13175: 55§. Milloin vaimoa on erikseen verotettava, teh-
13176: täköön vähennys vain sen puolison tulosta,
13177: 3 ) Verovelvollisen henkilön tulosta on vie- joka lapsen joko yksin tai pääasiallisesti on
13178: lä, sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto kuta- elättänyt. Lapsen osalta, jolla itsellään on tu-
13179: kin vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä loa, saadaan vähennys tehdä ainoastaan sikäli,
13180: vähennettävä vähintään 600 ja enintään 1 000 kuin sanottu tulo on valtuuston päättämää
13181: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, määrää pienempi. Mikäli edellä mainitun lap-
13182: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero- sen tulo on palkkatuloa, saadaan vähennys kui-
13183: vuonna on elättänyt ja joka ennen verovuoden tenkin tehdä täysimääräisenä.
13184: alkua ei ollut täyttänyt kahdeksaatoista vuotta.
13185: VII,16.- Hetemäki ym. 1363
13186:
13187:
13188: Laki
13189: maalaiskuntain kunnaUisballinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
13190: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi-
13191: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen: (21/98) 82 §:n 1 momentin 9) kohta, sellaisena
13192: kuin se on 4 päivänä kesäkuuta 1965 annetussa laissa (303/65), näin kuuluvaksi:
13193: 82 §. Milloin vaimoa on erikseen verotettava, tehtä-
13194: köön vähennys vain sen puolison tulosta, joka
13195: 9 ) Verovelvollisen henkilön tulosta on vie- lapsen joko yksin tai pääasiallisesti on elättä-
13196: lä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin nyt. Lapsen osalta, jolla itsellään on tuloa,
13197: vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vä- saadaan vähennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin
13198: hennettävä vähintään 400 ja enintään 800 sanottu tulo on valtuuston päättämää määrää
13199: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta pienempi. Mikäli edellä mainittu lapsen oma
13200: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero- tulo on palkkatuloa, saadaan vähennys kuiten-
13201: vuonna on elättänyt ja joka ennen verovuoden kin tehdä täysimääräisenä.
13202: alkua ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta.
13203:
13204:
13205: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
13206:
13207: Elsi Hetemäki. Esko J. Koppanen.
13208: Erkki Hara. Salme Katajavuori.
13209: 1364
13210:
13211: VII,17.- Lak.al. n:o 178.
13212:
13213:
13214:
13215:
13216: Mäkelä ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupun-
13217: gissa ;a maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
13218: tusten muuttamisesta.
13219:
13220: E d u s k u n n a 11 e.
13221:
13222: Tulo- ja omaisuusverolain mukaan ovat sai- tien sosiaalimenoja, koska kassojen jäsenten ei
13223: raus- ja hautausavustuskassat vapaat sekä tulon tarvitse sairaustapausten sattuessa kääntyä kun-
13224: että omaisuuden perusteella suoritettavasta ve- tien sosiaalilautakuntien puoleen. Tästä syystä
13225: rosta. Kunnallisverotusta koskevissa säännök- ei voida ymmärtää niihin kohdistuvaa kunnal-
13226: sissä ei aikaisemmin ollut mainintaa näiden kas- lisverotusta.
13227: sojen verovapaudesta, mutta sairausvakuutuslain Lisäetuuksien suorittamista varten kerätään
13228: voimaantulon jälkeen lisättiin kunnallisvero- varat valtaosaltaan kassojen jäseniltä jäsenmak-
13229: tusta koskeviin säädöksiin kohta, jonka mukaan sujen muodossa. Eräinä vuosina saattaa kassoille
13230: sairausvakuutuslain mukainen työpaikkakassa kertyä tuloja enemmän kuin korvauksia suorite-
13231: on verosta vapaa myös kunnallisverotuksessa taan, jolloin ylimääräiset varat siirretään vara-
13232: sairausvakuutuslain mukaisesta toiminnasta. rahastoon, josta ne vastaavasti otetaan käyttöön
13233: Edellä oleva lainmuutos on aiheuttanut vero- silloin kun korvauksia joudutaan suorittamaan
13234: tusviranomaisten toimesta viime vuosina sellai- enemmän kuin jäsenmaksuja kertyy. Käytännöl-
13235: sen tulkinnan, joka ei liene ollut lainsäätäjän lisesti katsoen pyrkimys on se, että kassojen
13236: tarkoitus, että nämä työpaikkakassat ovat aikai- talous pysyisi tasapainossa mutta sairausvakuu-
13237: semmasta käytännöstä poiketen joutuneet vero- tuksen riskiluontoisuudesta johtuen tämä ei on-
13238: tettavaksi kunnallisverotuksessa. Verotuskäy- nistu, koska 'sosiaali- ja terveysministeriö ei
13239: täntö on ollut varsin erilaista. Äärimmäisessä koskaan voi vahvistaa ennakolta maksuja sel-
13240: tapauksessa on suoritettu jopa harkintaverotusta laisiksi, että ne tarkalleen vastaisivat vuotuisia
13241: ja kassan toimintaa on käsitelty liikeyrityksenä, korvaussuorituksia.
13242: jota se ei ole, eikä voi olla avustuskassalain Käsityksemme mukaan lainsäädäntöä pitäisi
13243: säädösten mukaan. selventää siten, että sairausavustuskassojen koh-
13244: Sairausavustuskassojen toiminta on luonteel- dalla niitä käsiteltäisiin samalla tavalla kunnal-
13245: taan sosiaalista toimintaa. Näiden kassojen mer- lisverotuksessa kuin valtion tulo- ja omaisuus-
13246: kitys on toimia lisäetuuksien antajana sairaus- verotuksessakin.
13247: vakuutuslain rinnalla, koska sairausvakuutus- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
13248: laki ei tule vielä pitkään aikaan antamaan riit- taen,
13249: tävää turvaa sairaustapauksissa. Sairausvakuutus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13250: kassojen olemassaolo vähentää siten myös kun- lakiehdotukset:
13251:
13252: Laki
13253: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
13254: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pa1vana
13255: joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73), 53 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 3 päi-
13256: vänä joulukuuta 1965 annetussa laissa ( 630/65), näin kuuluvaksi:
13257:
13258: 53 §. tuskassa, niin myös tasavallan presidentin palk-
13259: kaus.
13260: Verosta vapaat ovat yksityiset rautatiet ja - -- - - - - -- - - - - - -
13261: kansaneläkelaitos sekä sairaus- ja hautausavus-
13262: VII,17.-Mäkelä ym. 1365
13263:
13264: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
13265: vuodelta 19 toimitettavassa kunnallisverotuk-
13266: sessa.
13267:
13268:
13269:
13270: Laki
13271: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
13272: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä
13273: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 78 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 3
13274: päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa ( 631/65), näin kuuluvaksi:
13275:
13276: 78 §. Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
13277: vuodelta 19 toimitettavassa kunnallisverotuk-
13278: Verosta vapaat ovat yksityiset rautatiet ja sessa.
13279: kansaneläkelaitos sekä sairaus- ja hautausavus-
13280: tuskassa, niin myös tasavallan presidentin palk-
13281: kaukseen kuuluvat asuntoedut.
13282:
13283:
13284:
13285:
13286: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
13287:
13288: Uljas Mäkelä. Urho E. Knuuti.
13289: Akseli Roden. Kaisa Raatikainen.
13290: 1366
13291:
13292: VII,18. - Lak.al. n:o 179.
13293:
13294:
13295:
13296:
13297: Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupun-
13298: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
13299: tusten muuttamisesta.
13300:
13301:
13302: E d u s k u n n a 11 e.
13303:
13304: Viime vuosien aikana on valtiovalta lisännyt loihin kohdistuva erikoisvähennysoikeus, jota
13305: kuntien velvoitteita yhteiskunnallisten asioiden valtionverotuksessa on usean vuoden ajan jo so-
13306: hoidossa ja samanaikaisesti supistanut omaa vellettu. Edellä mainittu vähennysoikeus tulisi
13307: osuuttaan, minkä seurauksena on ollut tuntuva ulottaa myös siihen osaan liike- ja ammatti-
13308: veroäyrin hinnan kohoaminen kaikissa kunta- tuloa, jota on pidettävä kohtuullisena korvauk-
13309: muodoissa. Kunnallisten tehtävien laajentumi- sena verovelvollisen ammatissaan ja llikkeessään
13310: nen ja niiden aiheuttama kunnallisverorasituk- suorittamasta työstä.
13311: sen kasvu ovat yhdessä vanhentuneiden kunnai- Vähennyksen määrään nähden olemme sitä
13312: Hsverotusta koskevien säädösten kanssa aiheut- mieltä, että se voisi nyt aluksi· olla kymmenen
13313: taneet sen, että pääosa kunnallisverosta on palk- sadalta ja enintään 1 500 mk.
13314: katuloista kertyvää veroa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13315: Palkkatuloiliaan elävien kansalaisten verotaa-
13316: kan keventämiseksi olisi kunnallisverotuksessa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13317: kin otettava käytäntöön samanlainen palkkatu- lakiehdotukset:
13318:
13319:
13320:
13321:
13322: Laki
13323: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
13324: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä jou-
13325: lukuuta 1893 annetun asetuksen 55 §:n 1 momenttiin näin kuuluva 3 a) kohta:
13326: 55 §.
13327: metsätalouden hyväksi tekemän työn arvosta,
13328: 3) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, saa- kuitenkin enintään tuhatviisisataa markkaa;
13329: koon verovelvollinen tehdä seuraavat vähennyk- niin myös kymmenen sadalta sellaisesta osasta
13330: set: kymmenen sadalta palkkatulojen sekä aikai- ammatti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh-
13331: semman virka- tai työsuhteen perusteella saadun tuullisena korvauksena verovelvollisen ammatis-
13332: eläkkeen kokonaismäärästä sekä maa- tai metsä- saan ja llikkeessään suorittamasta työstä, ei kui-
13333: taloutta harjoittavan verovelvollisen ja hänen tenkaan enempää kuin tuhatviisisataa markkaa.
13334: lapsensa tai muun perheenjäsenensä maa- ja
13335: VII,18.- Virtanen ym. 1367
13336:
13337:
13338: Laki
13339: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
13340: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 1.5 pru.vana
13341: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 9 a) kohta:
13342: 82 §. kuitenkin enintään tuhatviisisataa markkaa,
13343: niin myös kymmenen sadalta sellaisesta osasta
13344: 9 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, saa- ammatti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh-
13345: koon verovelvollinen tehdä seuraavat vähennyk- tuullisena korvauksena verovelvollisen ammatis-
13346: set: kymmenen sadalta palkkatulojen sekä aikai- saan ja liikkeessään suorittamasta työstä, ei kui-
13347: semman virka- tai työsuhteen perusteella saadun tenkaan enempää kuin tuhatviisisataa markkaa.
13348: eläkkeen kokonaismäärästä sekä maa- tai metsä-
13349: taloutta harjoittavan verovelvollisen ja hänen
13350: lapsensa tai muun perheenjäsenensä maa- ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
13351: metsätalouden hyväksi tekemän työn arvosta, kuuta 197 .
13352:
13353:
13354: Helsingissä 1.5 päivänä huhtikuuta 1970.
13355:
13356: Rainer Virtanen. Pauli Puhakka.
13357: Taisto Sinisalo. V. J. Rytkönen.
13358: Pentti Liedes. Kauko Hjerppe.
13359: Matti Järvenpää. Lauri Kantola.
13360: Toivo Asvik. Heimo Rekonen.
13361: Aulis Juvela.
13362: 1368
13363:
13364: Vll,19.- Lak.al. n:o 180.
13365:
13366:
13367:
13368:
13369: Virtanen ym.: Ehdotus laiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
13370: annetun asetuksen muuttamisesta.
13371:
13372:
13373: E d u s k u n n a 11 e.
13374:
13375: Eduskunnan v. 1962 hyväksymän lain mu- kelpoisia. Samaa periaatetta tulisi soveltaa myös
13376: kaan on verovelvollisella oikeus valtion vero- työmatkakustannuksiin nähden, jotka kiistatto-
13377: tuksessa vähentää tuloistaan eräin rajoituksin masti ovat myös tulon hankkimisesta johtuvia
13378: työmatkoista aiheutuneet kustannukset. Kunnal- pakollisia kuluja.
13379: lisverotuksen osalta on edellä mainittua peri- Pitempien työmatkojen osalta on todettu,
13380: aatetta sovellettu jo v:sta 1959 lähtien. Viime- ettei nykyinen 600 mk:n vähennysoikeus riitä,
13381: aikainen kehitys onkin johtanut siihen, että yhä varsinkaan jos asianomainen henkilö joutuu työ-
13382: useammat työläiset sekä viran- ja toimenhaltijat matkallaan käyttämään useampaa kulkuneuvoa.
13383: käyvät työssä asuinpaikkakuntansa ulkopuolella Tämän vuoksi olisi vähennysoikeuden ylärajaksi
13384: tai asuvat hyvin etäällä työpaikastaan. Työmat- määrättävä 2 000 mk.
13385: koista aiheutuneista kuluista on täten muodos- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13386: tunut välttämätön tulon hankkimisesta koituva
13387: menoerä. Verolainsäädänriössämme jo aikoja sit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13388: ten omaksutun periaatteen mukaan on tulon lakiehdotuksen:
13389: hankkimisesta johtuvat menot olleet vähennys-
13390:
13391: Laki
13392: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
13393: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pa1vana
13394: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n l momentin 5 a) kohta, sellaisena kuin se on
13395: 30 päivänä joulukuuta 1959 annetussa laissa (523/59), näin kuuluvaksi:
13396: 55 §. kuitenkaan siltä osin kuin matkakustannuksista
13397: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- on erikseen tai palkkaan sisältyen saatu korvaus
13398: tettava seuraavia säännöksiä: eikä enempää kuin kaksituhatta markkaa vuo-
13399: dessa.
13400: 5 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, ve-
13401: rovelvollisen ansiotulosta on vähennettävä sii-
13402: hen kohdistuvat matkakustannukset asunnosta Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta
13403: työpaikkaan halvinta kulkuneuvoa käyttäen, ei 197 toimitettavassa kunnallisverotuksessa.
13404:
13405: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
13406:
13407: Rainer Virtanen. Pauli Puhakka.
13408: Taisto Sinisalo. V. J. Rytkönen.
13409: Pentti Liedes. Kauko Hjerppe.
13410: Matti Järvenpää. Lauri Kantola.
13411: Toivo Asvik. Heimo Rekonen.
13412: Aulis Juvela.
13413: 1369
13414:
13415: VII,20.- Lakal. n:o 181.
13416:
13417:
13418:
13419:
13420: Åsvik ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
13421: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen asetusten
13422: muuttamisesta.
13423:
13424:
13425: E d u s k u n n a 11 e.
13426:
13427: Viime vuosina on kansalaisten verorasitus tilassa suorituttaa tutkimuksen petosvähennys-
13428: tuntuvasti lisääntynyt. Tähän on osaltaan vai- ten määrien korottamiseksi vähimmäistoimeen-
13429: kuttanut mm. se, että kunnallisverotukseissa tulotasoa vastaavaksi ja myös siten, että ero
13430: ovat perus- ja lapsivähennykset jääneet rahan- eri kuntamuotojen välillä tältä osin poistetaan
13431: arvon muuttumisen johdosta liian alhaisiksi. tai sitä ainakin vähennetään. Kuntamuodoissa
13432: Voimassa olevien säännösten mukaan verovel- tapahtuvien muutosten johdosta ja pienitulois-
13433: vollinen henkilö saa vähentää tulostaan lapsivä- ten kansalaisten verotuksen helpottamiseksi olisi
13434: hennyksenä kaupunki- ja kauppalakunnissa kun- tämän vuoksi perus- ja lapsivähennyksen määrää
13435: nallisvaltuuston päätöksestä riippuen 400-650 korotettava ja vähennykset tehtävä kuntamuo-
13436: markkaa lapsesta. Perusvähennyksenä verovel- doista riippumattomiksi.
13437: vollinen saa vähentää tulostaan kaupunki- ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13438: kauppalakunnissa kunnallisvaltuuston päätökses- nioittaen,
13439: tä riippuen 1 000-1 600 markkaa ja maalais- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13440: kunnissa 800-1 300 markkaa. lakiehdotukset:
13441: Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus ensi-
13442:
13443:
13444: Laki
13445: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
13446: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 patvana
13447: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 3 kohta, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesäkuuta
13448: 1965 annetussa laissa (304165) ja 4 kohta sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta
13449: 1969 annetussa laissa ( 887169), näin kuuluviksi:
13450:
13451: 55 §.
13452: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- jolla itsellään on tuloa, saadaan vähennys tehdä
13453: tettava seuraavia säännöksiä: ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo on valtuus-
13454: ton päättämää määrää pienempi. Mikäli edellä
13455: 3 ) Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä mainitun lapsen oma tulo on palkkatuloa, saa-
13456: sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto kutakin daan vähennys kuitenkin tehdä täysimääräisenä.
13457: vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vähen- 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä
13458: nettävä vähintään 500 ja enintään 700 markkaa mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 000
13459: jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota hän ela- markan määrää suurempi, vähennettäköön siitä
13460: tusvelvollisuutensa nojalla verovuonna on elät- vielä, sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto ku-
13461: tänyt ja joka ennen verovuoden alkua ei ollut takin vuotta varten päättää, vähintään 2 000
13462: täyttänyt kuuttatoista vuotta. Milloin vaimoa markkaa ja enintään 3 000 markan suuruinen
13463: on erikseen verotettava, tehtäköön vähennys perusvähennys, tai jos tulo on 3 000 markkaa
13464: vain sen puolison tulosta, joka lapsen joko yk- suurempi, mainittu vähennysmäärä vähennettynä
13465: sin tai pääasiallisesti on elättänyt. Lapsen osalta, yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 10 mar-
13466: 172 427/70
13467: 1370 VII,20.- Valtion- ja kunnanverotus.
13468:
13469: kan määrästä, jolla tulo ylittää 3 000 markan Tätä lakia sovelletaan ensimmalSen kerran
13470: määrän. vuoden 19 tulojen perusteella toimitettavassa
13471: kunnallisverotuksessa.
13472:
13473:
13474:
13475:
13476: Laki
13477: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
13478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi-
13479: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 9 kohta, sellaisena kuin se on 4 päivänä
13480: kesäkuuta 1965 annetussa laissa (30 3165), ja 10 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä jou-
13481: lukuuta 1969 annetussa laissa ( 888169), näin kuuluviksi:
13482:
13483: 82 §. mainitun lapsen tulo on palkkatuloa, saadaan
13484: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- vähennys kuitenkin tehdä täysimääräisenä.
13485: tettava seuraavia säännöksiä: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä
13486: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 000
13487: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä, markan määrää suurempi, vähennettäköön siitä
13488: sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin vielä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kuta-
13489: vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vähen- kin vuotta varten päättää, vähintään 2 000
13490: nettävä vähintään 500 ja enintään 700 markkaa markkaa ja enintään 3 000 markan suuruinen
13491: jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota hän ela- perusvähennys, tai jos tulo on 3 000 markkaa
13492: tusvelvollisuutensa nojalla verovuonna on elät- suurempi, mainittu vähennysmäärä vähennet-
13493: tänyt ja joka ennen verovuoden alkua ei ole tynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 10
13494: täyttänyt kuuttatoista vuotta. Milloin vaimoa on markan määrästä, jolla tulo ylittää 3 000 mar-
13495: erikseen verotettava, tehtäköön vähennys vain kan määrän.
13496: sen puolison tulosta, joka lapsen joko yksin tai
13497: pääasiallisesti on elättänyt. Lapsen osalta, jolla
13498: itsellään on tuloa, saadaan vähennys tehdä Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
13499: ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo on valtuus- vuoden 19 tulojen perusteella toimitettavassa
13500: ton päättämää määrää pienempi. Mikäli edellä kunnallisverotuksessa.
13501:
13502:
13503: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
13504:
13505: Toivo Åsvik. Veikko Salmi. Helvi Niskanen.
13506: Ensio Laine. Heikki Mustonen. Irma Rosnell.
13507: Pauli Puhakka. Pauli Räsänen. Kaisu Weckman.
13508: Taisto Sinisalo. Matti Järvenpää. Anna-Liisa Jokinen
13509: Lauri Kantola. Terho Pursiainen. Niilo Koskenniemi.
13510: Siiri Lehmonen. Mirjam Tuominen. Pekka Salla.
13511: Aame Koskinen. Pentti Liedes. Rainer Virtanen.
13512: Heimo Rekonen. Matti Koivunen. Lauha Männistö.
13513: 1371
13514:
13515: VII,21.- Lak.al. n:o 182.
13516:
13517:
13518:
13519:
13520: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta.
13521:
13522:
13523: E d u s k u n n a 11 e.
13524:
13525: Aikansa eläneen ja ristiriitoja herättävän ottamatta, pitivätkin manttaalikuntalaitosta jo
13526: manttaalikuntalaitoksen lakkauttaminen on täysin tarpeettomana. Manttaalikunnat eivät
13527: ollut vireillä vuosikymmeniä. Vuoden 1960 tarjoa pienintäkään apua pienviljelijöille, mutta
13528: valtiopäivillä hyväksyttiin laki manttaalikunta- pakollisilla manttaalimaksuilla rasittavat vähä-
13529: laitoksen lakkauttamisesta, mutta eduskunnan varaista pienviljelijäväestöä.
13530: silloinen vähemmistö äänesti lain lepäämään yli Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13531: vaalien. Vuoden 1962 vaalien jälkeisillä valtio-
13532: päivillä eduskunta hylkäsi po. lakkautuslain, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13533: vaikka asiantuntijat, harvaa poikkeusta lukuun- lakiehdotuksen:
13534:
13535:
13536:
13537:
13538: Laki
13539: manttaalikunnan lakkauttamisesta.
13540:
13541: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13542:
13543: 1 §. taalikunnan omaisuutta rahaksi, sikäli kuin se
13544: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnallis- selvitystä varten on tarpeellista. Kiinteätä omai-
13545: hallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annet- suutta älköön kuitenkaan luovutettako ilman
13546: tuun asetukseen ( 21/98) sisältyvät säännökset kuntakokouksen erityistä lupaa muutoin kuin
13547: manttaallin pannosta maasta ja laitoksista sekä myymällä se julkisessa huutokaupassa.
13548: niiden omistajain ja haltijain kuntakokouksesta, Tämän lain voimaan tultua saadaan manttaa-
13549: joissa tässä laissa käytetään nimitystä manttaali- likunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä mää-
13550: kunta. rin kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä
13551: 2 §. vaatii.
13552: Manttaalikunnan pesä on selvitettävä viiden 4 §.
13553: vuoden kuluessa tämän lain voimaan tulosta. Manttaalikunnan tuotemattomille velkojille
13554: Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuuden on hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen, kun
13555: kuukauden kuluessa tämän lain voimaan tulosta vuosihaasteessa määrättynä paikalletulopäivänä
13556: valittava selvityksen toimeenpanoa varten yksi ilmoittautuneet tai ennen ilmoittautumisajan
13557: tai useampia selvitysmiehiä, joiden vaalista on päättymistä tiedossa olleet velkojat ovat saaneet
13558: ilmoitettava lääninhallitukselle. Jollei selvitys- täyden suorituksen sekä tarpeelliset varat on
13559: miehiä määräajassa ole valittu, määrää heidät pantu erilleen riitaista, erääntymätöntä tai
13560: lääninhallitus. muuta sellaista saamista varten, jonka maksa-
13561: 3 §. mista ei voida välittömästi toimittaa, manttaali-
13562: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa manttaali- kunnalle jää omaisuutta, varat on käytettävä
13563: kunnan asioita selvityksen aikana sekä ryhtyä kuntakokouksen päättämällä tavalla johonkin
13564: kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tarpeen maataloutta edistävään tarkoitukseen.
13565: manttaalikunnan toiminnan lopettamiseksi. Täl- Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä jär-
13566: löin selvitysmiehillä on oikeus muuttaa mant- jestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1869
13567: 1372 VII,21.- Manttaalikunnan lakkauttaminen.
13568:
13569:
13570: annetussa etuoikeusasetuksessa ( 32/68 ) on sää- 6 §.
13571: dett}". Milloin manttaalikunnan omaisuus ei Selvityksen aikana kuntakokoukseen edelleen
13572: riitä sen velan maksamiseen, kantakoon mant- sovelletaan 1 §: ssä mainitun asetuksen sään-
13573: taalikunta selvitysaikana manttaalimaksua niin, nöksiä kuitenkin niin, että kuntakokoukseen
13574: että velka voidaan suorittaa. saavat ottaa osaa ainoastaan ne manttaaliin pan-
13575: nun maan ja laitosten omistajat ja haltijat, jotka
13576: 5 §. lain voimaan tullessa ovat kuntakokouksessa
13577: Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuodelta äänioikeutettuja.
13578: kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä
13579: annettava kuntakokoukselle tili sekä selostus 7 §.
13580: niistä toimista, joihin he ovat ryhtyneet mant- Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu
13581: taalikunnan toiminnan lopettamiseksi. manttaaliin pannun maan ja laitosten omista-
13582: Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmiesten jien ja haltijain kuntakokoukselle, siirtyy tämän
13583: on viivytyksettä annettava kuntakokoukselle lain voimaan tullessa kunnalle.
13584: lopputilitys. Selvityksen loppuunsaattamisesta
13585: on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Senkin 8 §.
13586: jälkeen, kun selvitys on saatettu loppuun, selvi- Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
13587: tysmiesten asiana on tarvittaessa käyttää mant- sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
13588: taalikunnan puhevaltaa.
13589:
13590: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
13591:
13592: K. F. Haapasalo. Mikko Laaksonen. Uljas Mäkelä.
13593: Matti Ahde. Ilmo Paaoanen. Esko Niskanen.
13594: Eero Salo. Sakari Knuuttila. Heikki Hykkäälä.
13595: Lyyli Aalto.
13596: 1373
13597:
13598: VII,22.- Lak.al. n:o 183.
13599:
13600:
13601:
13602:
13603: Jokinen ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta.
13604:
13605:
13606: E d u s k u n n a 11 e.
13607:
13608: Manttaalikuntalaitoksen tarpeettomuus on ( 21/98) 'On vanhentunut. Vuoden 1965 valtio-
13609: perustellusti tullut selvitetyksi niissä toivomus- päivillä hyväksyttiin laki manttaalikunnista,
13610: ja lakialoitteissa, joita viimeisten vuosikymme- mutta eduskunnan silloinen vähemmistö äänesti
13611: nien kuluessa on eduskunnalle tehty, samoin- lain lepäämään yli vaalien. Laki- ja talousvalio-
13612: kuin eduskunnassa käydyissä keskusteluissakin. kunnan mietintöön liitetyssä vasemmiston yh-
13613: Niissä on osoitettu, ettei manttaalikunnalla ole teisessä vastalauseessa sanotaan: "Vaikka laki-
13614: enää mitään muuta tehtävää kuin omaamansa ehdotus sisältääkin huomattavia uudistuksia ny-
13615: verotusoikeutta hyväkseen käyttäen koota va- kyiseen manttaalikuntalaitosta koskevaan lain-
13616: roja ja jakaa ne. Vanhaa, epäkansanvaltaista säädäntöön verrattuna, jää edelleen kyseenalai-
13617: manttaalikuntalaitoksen päätäntävaltaa hyväk- seksi laitoksen tarpeellisuus. Mikäli manttaali-
13618: seen käyttäen suurten tilojen omistajilla on kuntia ei lainsäädännöllä tarpeettomina lakkau-
13619: mahdollisuus sanella kannettujen verojen jako. teta, tulisi ne tehdä vapaaehtoisiksi."
13620: Käytäntö todistaa, että kootut varat on yleensä Käytännössä on todettu, että manttaalikun-
13621: lahjoitettu Maataloustuottajain Keskusliitolle tai nilla ei enää ole mitään kunnan toimintapiiriin
13622: sen alaisille järjestöille tai porvarillisten seura- verrattavia tehtäviä. Manttaalikuntalaitoksen yl-
13623: talojen toiminnan tukemiseen ja niiden velkojen lä pitämiseksi nykyoloissa ei ole aihetta. Se teh-
13624: maksamisiin. tävä, joka manttaalikunnilla on maatalousväes-
13625: Vaikka manttaalikuntalaitoksen säilyttämistä tön yhteisten asiain hoitajana, voidaan hoitaa
13626: puoltavien porvarillistenkin piirien taholla ol- vapaaehtoisten yhtymien piirissä. Koska mant-
13627: laan pakotettuja myöntämään tämän laitoksen taalikuntalaitoksella ei ole mitään muuta merki-
13628: aikansa eläneisyys, puolletaan sen olemassaole- tystä kuin muutenkin raskaan verotuksen alai-
13629: mista kuitenkin sillä verukkeella, että sillä olisi sena olevan pienviljelijäväestön riistäminen, on
13630: merkitystä maatalousväestön yhteisten asiain tällaisen laitoksen lakkauttaminen välttämä-
13631: hoitamisessa. Tällaiset väittämät kumoutuvat töntä.
13632: kuitenkin sillä, että manttaalikuntien järjestys- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13633: muoto, jota koskevat säännökset edelleen sisäl-
13634: tyvät maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13635: päivänä kesäkuuta 1898 annettuun asetukseen lakiehdotuksen:
13636:
13637:
13638:
13639:
13640: L.aki
13641: manttaalikunnan lakkauttamisesta.
13642:
13643: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13644:
13645: 1 §. manttaaliin pannusta maasta ja laitoksista sekä
13646: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnallis- niiden omistajain ja haltijain kuntakokouksesta,
13647: hallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annet- joista tässä laissa käytetään nimitystä manttaali-
13648: tuun asetukseen ( 21/98) sisältyvät säännökset kunta.
13649: 1374 VII,22. - Manttaalikunnan lakkauttaminen.
13650:
13651:
13652: 2 §. Manttaalikunnan velat suoritetaan suna Jar-
13653: Manttaalikunnan pesä on selvitettävä viiden jestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1868
13654: vuoden kuluessa tämän lain voimaan tulosta. annetussa etuoikeusasetuksessa ( 32/68) on sää-
13655: Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuuden d-etty. Milloin manttaalikunnan omaisuus ei
13656: kuukauden kulusssa tämän lain voimaan tulosta riitä sen velan maksamiseen, kantakoon mant-
13657: valittava selvityksen toimeenpanoa varten yksi taalikunta selvitysaikana manttaalimaksua niin,
13658: tai useampia selvitysmiehiä, joiden vaalista on että velka voidaan suorittaa.
13659: ilmoitettava lääninhallitukselle. Jollei selvitys-
13660: miehiä määräajassa ole valittu, määrää heidät 5 §.
13661: lääninhallitus. Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuodelta
13662: kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä
13663: 3 §. annettava kuntakokoukselle tili sekä selostus
13664: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa manttaa- niistä toimista, joihin he ovat ryhtyneet mant-
13665: likunnan asioita selvityksen aikana sekä ryh- taalikunnan toiminnan lopettamiseksi.
13666: tyä kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tarpeen Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmies-
13667: manttaalikunnan toiminnan lopettamiseksi. Täl- ten on viivytyksittä annettava kuntakokoukselle
13668: löin selvitysmiehillä on oikeus muuttaa mant- lbpputilitys. Selvityksen loppuunsaattamisesta
13669: taalikunnan omaisuutta rahaksi, sikäli kuin se on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Senkin
13670: selvitystä varten on tarpeen. Kiinteätä omai- jälkeen, kun selvitys on saatettu loppuun, selvi-
13671: suutta älköön kuitenkaan luovutettako ilman tysmiesten asiana on tarvittaessa käyttää mant-
13672: kuntakokouksen erityistä lupaa muutoin kuin taalikunnan puhevaltaa.
13673: myymällä se julkisessa huutokaupassa.
13674: Tämän lain voimaan tultua saadaan mant- 6 §.
13675: taalikunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä Selvityksen aikana kuntakokouksessa edelleen
13676: määrin kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä sovelletaan 1 §: ssä mainitun asetuksen sään-
13677: vaatii. nöksiä kuitenkin niin, että kuntakokoukseen
13678: saavat ottaa osaa ainoastaan ne manttaaliin pan-
13679: 4 §. nun maan ja laitosten omistajat ja haltijat, jotka
13680: Manttaalikunnan tuntemattamille velkojille lain voimaan tullessa ovat kuntakokouksessa
13681: on hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen kun äänioikeutettuja.
13682: vuosihaasteessa määrättynä paikalletulopäivänä
13683: ilmoittautuneet tai ennen ilmoittautumisajan 7 §.
13684: päättymistä tiedossa olleet velkojat ovat saaneet Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu
13685: täyden suorituksen sekä tarpeelliset varat on manttaaliin pannun maan ja laitosten omista-
13686: pantu erilleen riitaista, erääntymätöntä tai jien ja haltijain kuntakokoukselle, siirtyy tämän
13687: muuta sellaista saamista varten, jonka maksa- lain voimaan tullessa kunnalle.
13688: mista ei voida välittömästi toimittaa, manttaali-
13689: kunnalle jää omaisuutta, varat on käytettävä 8 §.
13690: kuntakokouksen päättämällä tavalla johonkin Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
13691: maataloutta edistävään tarkoitukseen. sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
13692:
13693:
13694: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
13695:
13696: Anna-Liisa Jokinen. Matti Järvenpää. Niilo Koskenniemi.
13697: V. J. Rytkönen. Heikki Mustonen. Niilo Nieminen.
13698: Pekka Salla. Veikko Salmi. Kauko Tamminen.
13699: Pauli Räsänen. Kaisu Weckman. Siiri Lehmonen.
13700: 1375
13701:
13702: VII,23.- Lak.al. n:o 184.
13703:
13704:
13705:
13706:
13707: Ensio Laine ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkauttami-
13708: sesta.
13709:
13710:
13711:
13712: E d u s k u n n a 11 e.
13713:
13714: Julkisessa keskustelussa ja eduskunnalle vii- annettuun asetukseen (21/98) on vanhentunut.
13715: meisten vuosikymmenien kuluessa esitetyissä Vuoden 1965 valtiopäivillä hyväksyttiin laki
13716: toivomus- ja lakialoitteissa on todettu manttaa- manttaalikunnista, mutta laki äänestettiin le-
13717: likuntalaitoksen tarpeettomuus. Sen ainoaksi päämään yli vaalien. Lakiehdotus sisälsi eräitä
13718: tehtäväksi on jäänyt verotusoikeuttaan hyväk- uudistuksia, mutta sen mukaan manttaalikunta-
13719: seen käyttäen koota varoja ja jakaa ne. Vanha laitos olisi edelleen säilytetty. Vuoden 1966
13720: epäkansanvaltainen manttaalikuntalaitoksen pää- valtiopäivillä eduskunta päätti hylätä lepäämään
13721: täntävaltaoikeus antaa suurten tilojen omista- jääneen lain eikä hallitus ole antanut uutta esi-
13722: jille mahdollisuuden sanella kannettujen verojen tystä.
13723: jako. Käytäntö todistaa, että kootut varat on Kuten käytännössä on todettu, ei manttaali-
13724: yleensä lahjoitettu Maataloustuottajain Keskuslii- kunnilla ole enää mitään kunnan toimintapiiriin
13725: tolle tai sen alaisille järjestöille taikka porvaril- verrattavia tehtäviä. Laitoksen ylläpitämiseen ei
13726: listen seuratalojen toiminnan tukemiseen ja nii- muistakaan syistä johtuen ole mitään aihetta.
13727: den velkojen maksamiseen. Maatalousväestön yhteisten asiain hoito voidaan
13728: Vaikka manttaalikuntalaitoksen säilyttämistä suorittaa vapaaehtoisten yhtymien piirissä.
13729: puoltavien porvarillistenkin piirien taholla ol- Koska manttaalikuntalaitoksella ei ole mitään
13730: laan pakotettuja myöntämään tämän laitoksen muuta merkitystä kuin muutoinkin raskaan
13731: aikansa eläneisyys, puolletaan sen säilyttämistä verotuksen alaisena olevan pienviljelijäväestön
13732: sillä verukkeella, että sillä olisi merkitystä maa- riistäminen, on tällaisen laitoksen lakkauttami-
13733: talousväestön yhteisten asiain hoitamisessa. Täl- nen välttämätöntä.
13734: laiset väitteet kumoutuvat kuitenkin sillä, että Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13735: manttaalikuntien järjestysmuoto, jota koskevat
13736: säännökset edelleen sisältyvät maalaiskuntain että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13737: kunnallishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 lakiehdotuksen:
13738:
13739:
13740:
13741: Laki
13742: manttaalikunnan lakkauttamisesta.
13743:
13744: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13745:
13746: 1 §. 2 §.
13747: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnallis- Manttaalikunnan pesä on selvitettävä viiden
13748: hallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annet- vuoden kuluessa tämän lain voimaan tulosta.
13749: tuun asetukseen ( 21/98) sisältyvät säännökset Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuuden
13750: manttaaliin pannusta maasta ja laitoksista sekä kuukauden kuluessa tämän lain voimaan tulosta
13751: niiden omistajain ja haltijain kuntakokouksesta, valittava selvityksen toimeenpanoa varten yksi
13752: joista tässä laissa käytetään nimitystä manttaali- tai useampia selvitysmiehiä, joiden vaalista on
13753: kunta.
13754: 1376 VII,23.- Manttaalikunnan lakkauttaminen.
13755:
13756:
13757: ilmoitettava lääninhallitukselle. Jollei selvitys- riitä sen velan maksamiseen, kantakoon mant-
13758: miehiä määräajassa ole valittu, määrää heidät taalikunta selvitysaikana manttaalimaksua niin,
13759: lääninhallitus. että velka voidaan suorittaa.
13760: 3 §.
13761: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa manttaa- 5 §.
13762: likunnan asioita selvityksen aikana sekä ryhtyä Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuodelta
13763: kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tarpeen kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä
13764: manttaalikunnan toiminnan lopettamiseksi. Täl- annettava kuntakokoukselle tili sekä selostus
13765: löin selvitysmiehillä on oikeus muuttaa mant- niistä toimista, joihin he ovat ryhtyneet mant-
13766: taalikunnan omaisuutta rahaksi, sikäli kuin se taalikunnan toiminnan lopettamiseksi.
13767: selvitystä varten on tarpeen. Kiinteätä omai- Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmies-
13768: suutta älköön kuitenkaan luovutettako ilman ten on viivytyksittä annettava kuntakokoukselle
13769: kuntakokouksen erityistä lupaa muutoin kuin lopputilitys. Selvityksen loppuunsaattamisesta
13770: myymällä se julkisessa huutokaupassa. on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Senkin
13771: Tämän lain voimaan tultua saadaan manttaa- jälkeen, kun selvitys on saatettu loppuun, sel-
13772: likunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä mää- vitysmiesten asiana on tarvittaessa käyttää mant-
13773: rin kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä taalikunnan puhevaltaa.
13774: vaatii.
13775: 6 §.
13776: 4 §. Selvityksen aikana kuntakokouksessa edelleen
13777: Manttaalikunnan tuotemattomille velkojille sovelletaan 1 §: ssä mainitun asetuksen sään-
13778: on hankittava julkinen haaste. Jos sen jälkeen, nöksiä kuitenkin niin, että kuntakokoukseen saa-
13779: kun julkisessa haasteessa määrättynä paikalle- vat ottaa osaa ainoastaan ne manttaaliin pannun
13780: tulopäivänä ilmoittautuneet tai ennen ilmoit- maan ja laitosten omistajat ja haltijat, jotka
13781: tautumisajan päättymistä tiedossa olleet velko- lain voimaan tullessa ovat kuntakokouksessa
13782: jat ovat saaneet täyden suorituksen sekä tar- äänioikeutettuja.
13783: peelliset varat on pantu erilleen riitaista, erään-
13784: tymätöntä tai muuta sellaista saamista varten, 7 §.
13785: jonka maksamista ei voida välittömästi toimit- Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu
13786: taa, manttaalikunnalle jää omaisuutta, varat on manttaaliin pannun maan ja laitosten omista-
13787: käytettävä kuntakokouksen päättämällä tavalla jien ja haltijain kuntakokoukselle, siirtyy tämän
13788: johonkin maataloutta edistävään tarkoitukseen. lain voimaan tullessa kunnalle.
13789: Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä jär-
13790: jestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1868 8 §.
13791: annetussa etuoikeusasetuksessa (32/68) on sää- Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
13792: detty. Milloin manttaalikunnan omaisuus ei sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
13793:
13794:
13795: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
13796:
13797: Ensia Laine. Siiri Lehmonen.
13798: Toivo Asvik. Oili Suomi.
13799: Pauli Puhakka.
13800: 1377
13801:
13802: VII,24.- Lak.al. n:o 185.
13803:
13804:
13805:
13806:
13807: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi uskonnonvapausl[Jin muuttamisesta.
13808:
13809:
13810: E d u s k u n n a 11 e.
13811:
13812: Uskonnonvapauslain perusperiaate on, että tekemään kirkosta eroamista mahdolliseksi kir-
13813: uskonto on jokaisen kansalaisen yksityisasia. jallisesti tapahtuvana toimenpiteenä.
13814: Täydellisenä rtämä periaate voidaan toteuttaa Kirjallisen eroamisilmoituksen mahdollista-
13815: vasta sitten, kun kirkko on erotettu valtiosta. minen yksinkertrustaisi huomattavasti nykyistä
13816: Tämän uudistuksen viipyessä olisi pyrittävä järjeSitelmää ja muutenkin olisi oikeudenmukai-
13817: edes osittaisuudistuksilla saattamaan tilanne sempi. Se olisi myös normaali järjestelmä siksi-
13818: kansalaisten nykyistä ajattelutapaa ja uskonnon- kin, että kansalaisten vakiintuneita rukeuksia
13819: vapausperiaatetta vastaavaksi. on paitsi valtuutettujen käyttämien oikeustoi-
13820: ErJtyisen välttämätöntä on poistaa kaikki mista päätettäessä myös asioiden hoitaminen
13821: esteet kansalaisten kirkosta eroamisen tieltä. tarvitltaessa myös kirjallisesti.
13822: V. 1968 suoritettiin tätä koskeva muutos Tämän vuoksi uskonnonvapauslaissakin olisi
13823: uskonnonvapauslain 5 §:ään. Sen mukaan on siirryttävä tähän käytäntöön ja tehtävä kirjaUi-
13824: kirkosta eroaminen nyt mahdollista tekemällä neo kirkosta eroaminen mahdolliseksi.
13825: siitä henkilökohtainen ilmoitus sille seurakun- Edellä sanottuun viitaten esitämme,
13826: nalle tai yhdyskunnalle, josta aikoo erota, tai
13827: sen väestörelci.sterin pitäjälle, johon aikoo liit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13828: tyä. Valitettavasti eduskunta ei ollut valmis lakiehdotuksen:
13829:
13830:
13831: Laki
13832: uskonnonvapauslain muuttamisesta.
13833: Eduskunnan päätöksellä muutertaan 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun uskonnonva-
13834: pauslain ( 26 7/22) 5 §: n 2 momentti näin kuuluvaksi:
13835:
13836: 5 §.
13837: tulla ilmoituksella, jossa allekirjoitus on kahden
13838: Joka tahtoo erota evankelis-luterilaisesta tai henkilön todistama, joko sille seurakunnalle ta-
13839: ortodoksisesta kirkosta tahi muusta uskonnolli- hi yhdyskunnalle, josta hän aikoo erota, tai
13840: sesta yhdyskunnasta, tehköön siitä henkilökoh- sen väestörekisterin pitäjälle, johon hän aikoo
13841: taisen ilmoituksen tai ilmoittakoon siitä kir- siirtyä.
13842: jallisesti yksittäisellä omakätisesti allekirjoite-
13843:
13844:
13845: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
13846:
13847: Taisto Sinisalo. Pentti Liedes.
13848: Pauli Puhakka. Aarne Koskinen.
13849:
13850:
13851:
13852:
13853: 173 427/70
13854: 1378
13855:
13856: Vll,25.- Lak.al. n:o 186.
13857:
13858:
13859:
13860:
13861: Åsvik ym.: Ehdotus laiksi uskonnonvapauslain muuttamisesta.
13862:
13863:
13864: E d u s k u n n a 11 e.
13865:
13866: Uskonnon vapauden periaatteen mukaista on, henkilökohtaisesti ilmoituksen. Tämän henkilö-
13867: että jokainen kansalainen voi täysin vapaasti kohtaisen ilmoituksen teko monastikin tuottaa
13868: ja omaa vakaumustaan seuraten päättää 5iitä, vaikeuksia, varsinkin harvaanasutuilla seuduilla.
13869: kuuluuko hän johonkin kirkkoon tai uskonnol- Lal.cia olisikin muutettava niin, että henkilö-
13870: liseen yhdyskuntaan vai jääkö hän niiden ulko- lechtaisen ilmoittamisen lisäksi voitaisiin eroa-
13871: puolelle. Sen, joka niin haluaa, tulee voida misilmoitus suorittaa myös kirjeellä, jonka
13872: erota kirkosta tai uskonnollisesta yhdyskun- kaksi todistajaa on allekirjoituksenaan vahvis-
13873: nasta ilman, että hänen eroamispäätöksensä to- tanut.
13874: •teuttamista kohtuuttomasti vaikeutetaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13875: Voimassa olevan uskonnonvapauslain mu- nioittavasti,
13876: kaan sen, joka tahtoo erota evankelisluterilai-
13877: sesta tai ortodoksisesta kirkosta t::thi muusta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13878: uskonnollisesta yhdyskunnasta, tehköön siitä lakiehdotuksen:
13879:
13880:
13881: Laki
13882: uskonnonvapauslain muuttamisesta.
13883: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun uskon-
13884: nonvapauslain ( 267/22) 5 §, sellaisena kuin se on muutettuna 28 päivänä kesäkuuta 1968
13885: annetussa laissa ( 422/68), näin kuuluvaksi:
13886:
13887: 5 §. ilmoitus tehtiin. Jos kuitenkin ilmoituksen teh-
13888: Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, nyt sanotun ajan kuluessa peruuttaa ilmoituk-
13889: olkoon oikeutettu eroamaan uskontokunnasta sensa, raukeaa eroaminen.
13890: taikka liittymään sellaiseen uskontokuntaan, Uskonnollisesta yhdyskunnasta eronneesta ja
13891: jonka järjestys sen sallii. sellaiseen liittyneestä on julkiselle viranomai-
13892: Joka tahtoo erota evankelis-luterilaisesta tai selle •tehtävä ilmoitus, niin kuin siitä erikseen
13893: ortodoksisesta kirkosta tahi muusta uskonnolli- säädetään.
13894: sesta yhdyskunnasta, tehköön siitä henkilökoh- Älköön kukaan kuuluko useampaan kuin
13895: taisen tai· kirjallisen ilmoituksen joko sille seu- yhteen uskontokuntaan.
13896: rakunnalle tai yhdyskunnalle, josta hän aikoo
13897: erota, tai sen väestörekisterin pitäjälle, johon
13898: hän aikoo siirtyä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
13899: Ilmoituksen tehnyt katsotaan eronneeksi, kuuta 19
13900: kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jolloin
13901:
13902: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
13903:
13904: Toivo Asvik. Aarne Koskinen. Niilo Koskenniemi.
13905: Ensio Laine. Heimo Rekonen. Pekka Salla.
13906: Siiri Lehmonen. Veikko Salmi. Rainer Virtanen.
13907: Matti Järvenpää. Pauli Puhakka. Lauha Männistö.
13908: 1379
13909:
13910: VII,26.- Lak.al. n:o 187.
13911:
13912:
13913:
13914:
13915: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi evankelisluterilaisten seurakuntain
13916: virkataloista ja rahastoista annetun lain muuttamisesta.
13917:
13918:
13919:
13920: E d u s k u n n a 11 e.
13921:
13922: Vuoden 1919 hallitusmuodossa julistettua on oikeus verottaa yhteisöjä niiden kunnallis-
13923: uskonnonvapauden periaatetta ei ole toteutettu veron alaisista tuloista.
13924: yhteiskunnallisessa elämässä siinä laajuudessa Siten ovat velvollisia suorittamaan kirkolle
13925: kuin hallitusmuodossa vahvistettu periaate edel- veroa osakeyhtiöt, avoimet, kommandiitti- ja
13926: lyttää. Syynä tähän ovat monet uskonnonvapau- laivanisännistöyhtiöt, osuuskunnat tai muut
13927: den tiellii olevat yhteiskunnalliset esteet, joita yhtymät sekä kaikki yhdistykset. Kirkko verot-
13928: ei ole vieläkään lainsäädännöllä kumottu. taa siten mm. aEunto-osakeyhtiöitä, vaikka
13929: Valtionkirkon etuoikeutettu asema yhteis- niiden osakkeenomistajat ovat kaikki kirkosta
13930: kunnassa on pahimpana esteenä uskonnonva- eronneita, ja pienimpiäkin elinkeinon tai am-
13931: pauden toteutumiselle. Siihen nojautuen kirkko matin harjoittamiseksi perustettuja verotusoi-
13932: ulottaa kahlitsevan vaikutuksensa koko kult- keudellisia yhtymiä, joissa esim. kaksi kirkosta
13933: tuurielämäämme ja estää nykyaikaisen kas\na- eronnutta harjoittaa elinkeinoa tai ammattia
13934: tus- ja opetustoiminnan sekä tieteellisen tutki- yhteistoiminnassa yhteiseen laskuun, samoin
13935: mustyön kehittymistä. Yhä kiristyvässä kan- kirkko verottaa yhdistyksiä katsomatta siihen,
13936: sainvälisessä kilpa.ilussa kulttuuritasosta tämä kuuluvatko niiden jäsenet kirkkoon vai ei, sekä
13937: koituu maallemme vakavaksi vaaraksi ja louk- hyvin laajasti talous- ja liike-elämää, koska
13938: kaa uskonnonvapautta. Kirkon jo säätyajoilta se on rakentunut suurimmaksi osaksi yhteisöjen
13939: peräisin olevien taloudellisten etuoikeuksien pohjalle.
13940: vuoksi käytetään maassamme vuosittain monin- Talous- ja liike-elämään kohdistuva kirkon
13941: kertaisesti suurempi summa yhteiskunnan va- verotus siirtyy kohonneina kustannuksina ku-
13942: roja aikansa eläneiden käsitysten levittämiseen luttajien maksettavaksi. Siten myös tätä tietä
13943: Jruin tieteelliseen tutkimustyöhön, vaikka epä- pakotetaan kirkosta eronneetkin välillisesti
13944: usko näiden käsitysten todenperäisyyteen on maksamaan kirkolle veroa. Yhden katsomusta-
13945: levinnyt jo kirkon omien muurienkin sisäpuo- van tukeminen tällaisella pakkoverotuksella on
13946: lelle. kaikkea muuta kuin vapautta omantunnon ky-
13947: Kirkon taloudelliset etuoikeudet pakottavat symyksissä.
13948: vielä monessa muodossa kirkosta eronneenldn Eduskunnan on jo korkea aika ryhtyä toteut-
13949: osallistumaan kirkon ylläpitoon ja sen toimin- tamaan uskonnonvapautta käytännöllisessä yh-
13950: nasta aiheutuviin kustannuksiin. Niinpä esim. teiskunnallisessa elämässä, kun maa&samme on
13951: uskonnon opetuksesta ja uskonnonopettajien ollut sen niminen lakikin voimassa jo yli 40
13952: koulutuksesta johtuviin menoihin joutuvat osal- vuotta. Tätä asiaa edistäisi osaltaan se, että
13953: listumaan kaikki veronmaksajat, myös kirkosta kirkon oikeus verottaa yhteisöjä kumotaan.
13954: eronneet. Vaikka kirkkoon kuulumaton onkin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13955: vapautettu henkilökohtaisesta kirkonverosta,
13956: joutuu hän kuitenkin maksamaan kirkolle vä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13957: lillisesti myös veroa sen kautta, että kirkolla lakiehdotuksen:
13958: 1380 VII,26.- Seurakuntain virkatalot ja rahastot.
13959:
13960:
13961:
13962: Laki
13963: evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista ja rahastoista annetun lain muuttamisesta.
13964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista
13965: ja rahastoista 25 päivänä helmikuuta 1966 annetun lain ( 106/66) 13 § näin kuuluvaksi:
13966:
13967: 13 §. tulojen mukaan kaikki, joiden maksettavaksi on
13968: Varojen hankkimiseksi seurakunnan talous- pantu kunnallisveroa, ei kuitenkaan henkilö,
13969: arvioon otettujen menojen suorittamiseksi on, joka ei ole evankelisluterilaisen seurakunnan jä-
13970: jollei seurakunnan varsinaiset tulot ja käytettä- sen, ei muu uskonnollinen yhdyskunta ja sen
13971: vissä olevat pääomat riitä, määrättävä kannet- seurakunta eikä osakeyhtiö, avoin-, komman-
13972: tavaksi kirkollisvero, jonka suorittamiseen otta- diitti- tai laivanisännistöyhtiö, osuuskullita, sää-
13973: vat osaa kunnallisverotuksessa taksoitettujen tiö tai muu yhtymä tai yhdistys.
13974:
13975:
13976: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
13977:
13978: Taisto Sinisalo. Ensio Laine. Pauli Puhakka.
13979: 1381
13980:
13981: VII,27.- Lalcal. n:o 188.
13982:
13983:
13984:
13985:
13986: Tuomioja ym.: Ehdotukset laeiksi poliisilain ja rikoslain voi-
13987: maanpanemisesta annetun asetuksen muuttamisesta.
13988:
13989:
13990: E d u s k u n n a II e.
13991:
13992: Voimassaolevan poliisilain ( 18. 2. 1966/84) salaisen perusoikeuksia koskevien hallitusmuo-
13993: mukaan suojelupoliisin tehtävänä on sellaisten don säännösten vastaisena.
13994: hankkeiden seuraaminen ja ilmisaaminen, jotka Vuonna 1969 jullcisuuteen päässeen salaisen
13995: saattavat vaarantaa valtakunnan 1tsenäisyyttä raportin mukaan suojelupoliisi seuraa yhdistys-
13996: tai turvallisuutta tahi vaarantaa yleistä järjes- rekisteriin merkittyjen aatteellisten yhdistysten
13997: tystä ja turvallisuutta. Suojelupoliisi ei tutki toimintaa keräten tietoj'll ja raportoiden. Eri-
13998: rikoksia vaan se on ilmisaantiviranomainen. tyisesti yleisistä kokouksista annetun lain mu-
13999: Käytännöllisesti katsoen kaikki sen toiminta on kaiset mielenosoitukset ovat tarkkailun koh-
14000: luonteeltaan salaista. teena. Kun joitakin vuosia sitten katsottiin yh-
14001: Salainen valtiollinen erikoispoliisi on aina so- distymis- ja kokoontumisvapauden periaatteen
14002: veltunut erittäin huonosti pohjoismaiselle de- kieltävän sen, että valtiovallan edustajilla olisi
14003: mokratialle rakentuvan valtiojärjestyksemme ollut valtionavustusten käytön valvonnan takia
14004: yleiskuvaan. Etsivä keskuspoliisi ja valtiollinen oikeus olla saapuvilla valtionapua nauttivien
14005: poliisi jouduttiin aikanaan lakkauttamaan kan- yhdistysten kokouksissa, yhtä oikeutetusti voi-
14006: salaisten niitä kohtaan tunteman luottamuksen daan katsoa kielletyksi sellainen valtion viran-
14007: puutteen takia. omaisen suorittama tarkkailu, josta saattaa olla
14008: Viime aikoina julkisuuteen tulleet tiedot haitallisia seurauksia sinänsä lailliseen kansa-
14009: ovat osoittaneet, että suojelupoliisin toiminnas- laistoimintaan osallistuneille. Kun tarkkailun
14010: sa on eräitä kansalaisten perusoikeuksien kans- painopiste on ammattiyhdistysliikkeen ja Uudis-
14011: sa ristiriidassa olevia piir·teitä. Viime vuosi- tusmielisten nuorisojärjestöjen toiminnassa,
14012: kymmenen aikana maassamme tehtiin vain saattaa tästä tulevaisuutta ajatellen koitua va-
14013: suojelupoliisin toimialaan kuuluvia, rikoslain hinkoa yleisön ja poliisin välisille suhteille suo-
14014: 11 ja 12 luvuissa kriminalisoituja rikoksia vi- jelupoLiisin kuuluessa poliisin organisaatioon.
14015: rallisen rikostilaston mukaan vain 19. Samana Jotta hallintotoiminta kokonaisuudessaan voi-
14016: aikana ei ole liioin tapahtunut suuria järjestys- taisiin saattaa demokraattisen kontrollin piiriin,
14017: häiriöitä. Näissä olosuhteissa suojelupoliisin olisi suojelupoliisi lakkautettava. Valuiollisten
14018: vahvuutta - 90 toimihenkilöä - on pidettävä rikosten tutkiminen voitaisiin siirtää keskus-
14019: suurena varsinkin kun esim. keskusrikospoliisi, rikospoliisille ja ne järjestyspol1isiluonteiset
14020: joka vastaa suurempien rikosten tutkimisesta tehtävät, kuten turvallisuusvartijoiden asetta-
14021: koko valtakunnan alueella on vahvuudeltaan minen valtiovieraiden käyttöön, jotka nykyisin
14022: vain 197 henkeä ja kärsii suuresta työvoima- kuuluvat suojelupoliisille, olosuhteista riippuen
14023: vajauksesta. yleis- ja liikkuvalle poliisille, rajavartiolaitok-
14024: Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan selle tai tulliviranomaisille. Lakkauttamisen yh-
14025: suojelupoliisin rekister1toimisto antaa lausun- teydessä vapautuvat poLiisitoimet olisi käytet-
14026: toja mm. valtion palvelukseen pyrkivistä hen- tävä ennen muuta keskusrikospoliisin ja suur-
14027: kilöistä. Kun erilaisia henlcilöitä koskevia lau- ten asutuskeskusten poliisin työskentelyedelly-
14028: suntoja annetaan vuosittain tuhansia, täytyy tysten pa1:1antamiseen.
14029: toimistolla olla käytettävissään huomattava re- Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
14030: kisteri. Kun kansalaisilla ei ole mahdollisuurt:ta
14031: saada tästä rekisteristä itseään koskevia otteita, että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
14032: joista he voisivat todeta tietojen mahdollisen lakiehdotukset:
14033: virheellisyyden, toimintaa voidaan pitää kan-
14034: 1382 VII,27.- Poliisilain muuttaminen.
14035:
14036:
14037: Laki
14038: poliisilain muuttamisesta.
14039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisi-
14040: lain (84/66) 4 §:n 3 momentti ja muutetaan 2 §:n 1 momentti ja 4 §:n 8 momentti seu-
14041: raavasti:
14042:
14043: 2 §. 4 §.
14044: Erilaisten poliisitehtävien hoitamista varten
14045: poliisi jakaantuu yleispoliisiin, keskusrikospo- Edellä 2-3 momentissa mainittu poliisi on
14046: liisiin ja liikkuvaan poliisiin. velvollinen sisäasiainministeriön määräyksestä
14047: suorittamaan muitakin poliisitehtäviä.
14048:
14049:
14050:
14051:
14052: Laki
14053: rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen muuttamisesta.
14054: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14055:
14056: Täten kumotaan rikoslain voimaanpanemi- 18 päivänä helmikuuta 1966 annetussa laissa
14057: sesta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun ase- (85/66).
14058: tuksen (39/89) 23 a § sellaisena kuin se on
14059:
14060:
14061: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
14062:
14063: Erkki Tuomioja. Väinö Turunen. Matti Järvenpää.
14064: Kaarle Salmivuori. A.-V. Perheentupa. Heimo Rekonen.
14065: Matti Ahde. Paavo Tiilikainen. Aarne Koskinen.
14066: Terho Pursiainen. Ulf Sundqvist. Irma Rosnell.
14067: Reino Breilin. Tellervo Koivisto. Matti Koivunen.
14068: RaH Friberg. Eero Laine. Pauli Puhakka.
14069: Osmo Kaipainen. Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
14070: Lauha Männistö. Pauli Räsänen. Sakari Knuuttila.
14071: Kaisu Weckman. Veikko Salmi. Helvi Niskanen.
14072: U. H. Voutilainen. Aulis Juvela. Taisto Sinisalo.
14073: 1383
14074:
14075: VII,28. -- Lak.al. n:o 189.
14076:
14077:
14078:
14079:
14080: Perheentupa ym.: Ehdotus laiksi irtolaislain 40 §:n kumoami-
14081: sesta.
14082:
14083:
14084: E d u s k u n n a 11 e.
14085:
14086: Irtolaislain (57 136) 40 § :n mukaan on rekisterissä olevista henkilöistä saadut erittelyt
14087: irtolaisista pidettävä keskusrekisteriä sen mu- osoittavat, että siihen on merkitty myös alle
14088: kaan kuin siitä asetuksella säädetään. Tämän 18-vuotiaita alaikäisiä, vaikka heitä ei irtolais-
14089: säännöksen perusteella on vuonna 1945 an- lain mukaan voi pitää irtolaisina.
14090: nettu irtolaisrekisteriasetus ( 985145). Irtolaishuolto on osa sosiaalihuoltoa. Sen tar-
14091: Irtolaisrekisteriin merkitään kaikki ne hen- koituksena tulisi olla irtolaiseksi joutuneen hen-
14092: kilöt, joiden kohdalla on sovellettu irtolaislain kilön auttaminen ja tukeminen palaamaan yh-
14093: mukaisia toimenpiteitä sekä näiden lisäksi ne, teiskunnan kannalta hyväksyttävään elämänta-
14094: joita on irtolaisuudesta epäiltyinä kuulusteltu paan. Irtolaishuolto ei voi eikä saa olla rankai-
14095: vaikkei heihin nähden ole ryhdytty muihin toi- sujärjestelmä. Kuitenkin irtolaisrekisteriä pide-
14096: menpiteisiin. Rekisteriin merkityistä annetaan tään tavalla, joka selvästi viittaa rikollisten kä-
14097: tietoja viranomaisille sekä eräissä tapauksissa sittelyyn ja joka on omiaan lisäämään toimin-
14098: myös yksityisille. nan kohteena olevien henkilöiden vaikeuksia.
14099: Mitään määräyksiä ei ole olemassa siitä, Sosiaalihuollon tavoitteiden kannalta on poliisi-
14100: millä tavoin henkilö poistetaan irtolaisrekiste- viranomaisten pitämä irtolaisrekisteri tarpeeton.
14101: ristä. Ilmeisesti hän säilyttää siellä nimensä jat- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14102: kuvasti. Kun merkitseminen voi tapahtua pel-
14103: kän epäilyn pohjalla, on kyseessä oikeusturvan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14104: kannalta mitä arveluttavin järjestelmä. Lisäksi lakiehdotuksen:
14105:
14106:
14107: Laki
14108: irtolaislain 40 §:n kumoamisesta.
14109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetäään:
14110:
14111: Täten kumotaan 17 päivänä tammikuuta
14112: 19 36 annetun irtolaislain ( 57136) 40 §.
14113:
14114:
14115: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14116:
14117: A.-V. Perheentupa. Ilmo Paananen.
14118: Reino Breilin. Osmo Kaipainen.
14119: Matti Ahde. Erkki Tuomioja.
14120: Sylvi Siltanen. Tellervo Koivisto.
14121: 1384
14122:
14123: Vll,29.- Lak.al. n:o 190.
14124:
14125:
14126:
14127:
14128: Mäkinen ym.: Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden pakkolunas-
14129: tuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muuttamisesta.
14130:
14131:
14132:
14133: E d u s k u n n a 11 e.
14134:
14135: Kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta liitto pakkolunastaa, on korvaus määrättävä toi-
14136: yleiseen tarpeeseen 14 päivänä heinäkuuta senlaisten perusteiden mukaan kuin kunnan
14137: 1898 annetussa laissa (pakkolunastuslaissa) pakkolunastaessa saman alueen. Milloin valtio
14138: olevat korvausperusteet poikkeavat kolmessa omasta aloitteestaan pakkolunastaa kaupungissa
14139: kohdassa 16 päivänä elokuuta 1958 annetussa tai kauppalassa sijaitsevan alueen, on korvaus
14140: rakennuslaissa olevista pakkolunastusta koske- määrättävä toisenlaisten perusteiden mukaan
14141: vista korvausperusteista. Ensimmäinen eroavai- kuin silloin, kun valtio rakennuslain 56 §:n
14142: suus on siinä, ,että pakkolunastuslain 8 §:n 1 perusteella veivoitetaan pakkoJunastamaan sama
14143: momentin mukaan korvaus on määrättävä kal- alue. Valtion omasta aloitteestaan kaupungissa
14144: leimman (kalliimman) käyvän hinnan mukaan, tai kauppalassa pakkolunastaman alueen kor-
14145: jota vastoin rakennuslain 60 §:n mukaan kor- vaus on määrättävä toisenlaisten perusteiden
14146: vaus on määrättävä käyvän hinnan mukaan. Toi- mukaan kuin kaupungin tai kauppalan sanotun
14147: nen eroavaisuus on siinä, että pakkolunastus· alueen vierestä lunastaman alueen korvaus.
14148: lain 8 § :n 1 momentissa on kielletty ainoastaan Poikkeavissa kohdissa tulisi pakkolunastus-
14149: korvauksen alentaminen tilapäisestä syystä joh- lain korvausperusteet muuttaa samanlaisiksi
14150: tuvan hintasuhteiden vaihtelun vuoksi, kun kuin rakennuslain korvausperusteet. Tällainen
14151: taas rakennuslain 60 § :n 2 momentissa on yhdenmukaistaminen on yksinkertainen lainsää-
14152: kielletty sekä korvauksen alentaminen että ko- däntötehtävä, ja se voidaan suorittaa edustaja·
14153: rottaminen mainitusta syystä. Tältä osin pak- aloitteenkin perusteella. Pakkolunastuslain ja
14154: kolunastuslaki on säädetty yksipuolisesti maan- rakennuslain korvausperusteiden yhdenmukai-
14155: omistajan eduksi. Kolmas eroavaisuus johtuu · suuteen päästään, kun kumotaan pakkolunas-
14156: pakkolunastuslain 14 §: stä. Se kieltää alenta- tuslain 14 § sekä poistetaan 8 §: n 1 momen-
14157: masta pakkolunastuskorvausta sen vuoksi, että tista sana "kalliimman" ja 8 § :n 3 momentista
14158: korvauksen saaja saa hyötyä siitä yrityksestä, sana "kallein" sekä rakennuslain 60 §:n 2 mo-
14159: jota varten pakkolunastus tapahtuu. Rakennus- menttia vastaava lause lisätään 8 §:ään uudeksi
14160: lain 60 § :n 3 momentissa sitä vastoin on ko- 2 momentiksi tai sijoitetaan 8 §:n 1 moment-
14161: ·konaan kielletty pakkolunastuslain 14 §:n so- tiin sen ensimmäisen lauseen jälkeen. Tässä
14162: veltaminen rakennuslakiin perustuvissa pakko- aloitteessa on valittu jälkimmäinen vaihtoehto,
14163: lunastuksissa. jotta momenttijako ei muuttuisi. Vielä olisi
14164: Siltä osin kuin pakkolunastuslain korvauspe- poistettava 8 §:n 1 momentio ensimmäisen lau-
14165: rusteet poikkeavat rakennuslain korvausperus- seen loppuosa osittain samaa asiaa sisältävänä
14166: teista, ovat pakkolunastuslain korvausperusteet ja tarpeettomaksi tulevana. Pakkolunastuslakia
14167: liiaksi maanomistajaa suosivia ja ristiriidassa ei muutetussa muodossa saisi soveltaa niihin
14168: nykyaikaisen oikeuskäsityksen kanssa. Sitä paitsi pakkolunastuksiin, jotka on pantu vireille en-
14169: korvausperusteiden erilaisuudesta johtuvat seu- nen muutoksen voimaantuloa.
14170: raavat epäyhdenmukaisuudet ja omituisuu- Korvausperusteiden yhdenmukaistamisen
14171: det. Jos kunta joutuu pakkoJunastamaan sen johdosta ei tarvitse tehdä muita muutoksia pak-
14172: rajojen ulkopuolella, on korvaus määrättävä toi- kolunastuslakiin. Tämän muutoksen vuoksi
14173: senlaisten perusteiden mukaan kuin kunnan lu- rakennuslain 60 §:n 3 momentti käy tarpeetto-
14174: nastaessa sen rajojen sisäpuolella. Kun kuntain- maksi, mutta sen kumoaminen voidaan lykätä,
14175: VII,29.- Mäkinen ym. 1385
14176:
14177: kunnes rakennuslakia muutetaan muusta syystä. syytä lykätä tuonnemmaksi eikä tehdä riippu-
14178: Rakennuslain 60 §:n 3 momentin jäämisestä vaksi muusta mahdollisesta lainsäädännöstä.
14179: voimaan toistaiseksi ei tule haittaa käytännössä. Pakkolunastuslain korvausperusteiden muutta-
14180: Edellä mainitut pakkolunastuslain muutok- minen ei nykyään ole edes vireillä. Puheen-
14181: set voidaan säätää turvautumatta perustuslain- alainen korvausperusteiden muutos on myö-
14182: säädäntöjärjestykseen, koska muutokset eivät hässä jo puoli vuosisataa, sillä Ruotsissa jo
14183: ole ristiriidassa hallitusmuodon 6 §:ssä tarkoi- vuonna 1917 luovuttiin kalleimman käyvän hin-
14184: tetun täyden korvauksen kanssa. Vastaavat kor- nan käyttämisestä korvausperusteena pakkolu-
14185: vausperusteet otettiin rakennuslakiin tavalli- nastuksessa.
14186: sessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Tämän katsoi- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
14187: vat rakennuslakikomiteassa mahdolliseksi mm. nioittavasti,
14188: nykyinen. valtiosäänt,öoikeuden professori Kas-
14189: tari ja nykyinen oikeuskansleri Enäjärvi. että Eduskunttl hyväksyisi seurat~van
14190: Puheenalaista yksinkertaista muutosta ei ole lakiehdotuksen:
14191:
14192:
14193: Laki
14194: kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muuttamisesta.
14195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1898 kiinteän omai-
14196: suuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain ( 27/98) 14 § sekä muutetaan
14197: 8 §:n 1 ja 3 momentti seuraavasti:
14198:
14199: 8 §. Jos kiinteistön käyttämistapaan tai siinä ole-
14200: Kiinteästä omaisuudesta, joka luovutetaan vien laitosten laatuun nähden havaitaan, ettei
14201: yleiseen tarpeeseen, on omistajalle suoritettava käypä hinta vastaa omistajan .tappiota, on kor-
14202: korvaus määrättävä kiinteistön kohtuullisen vaus määrättävä sen mukaan kuin ·on tarpeen,
14203: käyvän hinnan mukaan. Korvausta määrättäessä jotta hän voisi samalla tavoin ja yhtä edullisesti
14204: älköön otettako huomioon sellaista omaisuuden käyttää jotakin toista kiinteistöä.
14205: arvon muuttumista, joka aiheutuu tarjonnan ra-
14206: joittamisesta tai muusta tilapäisestä syystä joh-
14207: tuvasta hintasuhteiden vaihtelusta. Arvioimista ' Tämä laki tulee voimaan päivänä
14208: toimitettaessa on otettava huomioon, mitä hait- kuuta 19 .
14209: toja tai etuja on sellaisista kiinteistöön myön- Pakkolunastuksessa, joka on pantu vireille
14210: netyistä oikeuksista, kuten 11 § :ssä mainitaan. ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan
14211: aikaisempia korvaussäännöksiä.
14212:
14213:
14214: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
14215:
14216: V. 0. Mäkinen. Lyyli Aalto.
14217: Sakari Knuuttila. Kaade Salmivuori.
14218:
14219:
14220:
14221:
14222: 174 427/70
14223: 1386
14224:
14225: VII,30.- Lak.al. n:o 191.
14226:
14227:
14228:
14229:
14230: Aalto ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
14231:
14232:
14233: E d u s k u n n a 11 e.
14234:
14235: Rakennuslaki ei nykyisellään pysty turvaa- Edellytysten luominen kuntien tonttipolitii-
14236: maan yhteiskunnan järjestetyn kehityksen vaa- kan tarkoituksenmukaiselle hoitamiselle on kui-
14237: timaa rakennusmaan saantia. Tästä aiheutuu tenkin järjestettävissä erillisenä. Toteuttamis-
14238: paitsi kehityksen hidastumista myös suuria ta- mahdollisuuksien luominen kuntien nykyisille-
14239: loudellisia, liikenteellisiä ja sosiaalisia epäkoh- kin kaavoitussuunnitelmille helpottaisi ratkai-
14240: tia. Vilkkaimmillaan käynnissä oleva maassa- sevasti lähes umpikujaan joutunutta rakennus-
14241: muutto ja sen yhteydessä tapahtuva väestön maan järjestettyä saantia ja johtaisi kuntien
14242: keskittyminen taajamiin vaatii kiireellisiä toi- omatoimisuuden täysimääräiseen hyväksikäyt-
14243: menpiteitä, jotta voitaisiin välttyä syntymässä töön. Kysymys koskee sekä keskeisiä asutus-
14244: olevien epäkohtien myöhemmältä, koko yhteis- paineen· alaisia alueita, että myös hitaammin
14245: kunnalle erittäin kalliiksi muodostuvalta ja kehittyviä taajamia ja on maalaiskunnissa aivan
14246: väistämättömältä korjaamiselta. Kysymys on sama kuin kaupungeissa ja kauppaloissa.
14247: kokonaisuudessaan laaja ja vaatii rakennuslain Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
14248: kehittämisen lisäksi myös· muun asumiseen, nioittavasti,
14249: tuotantoelämään ja vapaa-ajanviettoon liittyvän
14250: lainsäädännön kiireellistä kokonaisvaltaista ke- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14251: hittämistä. lakiehdotuksen:
14252:
14253:
14254:
14255: Laki
14256: rakennuslain muuttamisesta.
14257:
14258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
14259: tavalla, muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain {370/58) 52 §:n 1 mo-
14260: mentin 1 ja 2 kohta, 53 §:n 1 momentti, 60 S:n 1 momentti ja 92 §:n 2 momentti sekä lisä-
14261: tään 52 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
14262:
14263: 52 §.
14264: Asemakaava-alueella valtioneuvosto voi kennetulla alueella taikka korttelissa, jonka ra-
14265: myöntää kaupungille luvan lunastaa: kennukset kokonaan tai huomattavalta osaltaan
14266: 1 ) rakennustontin, jota ei ole rakennettu pää- ovat palaneet tai muutoin tuhoutuneet taikka
14267: asiallisesti asemakaavan mukaan viiden vuoden käyneet niin huonokuntoisiksi, ettei niiden enää
14268: kuluessa senjälkeen, kun rakentamiseen on an- voida katsoa soveltuvan tarkoitukseensa käytet-
14269: nettu omistajalle tai haltijalle kaupungin keho- täviksi.
14270: tus, kuitenkin vain milloin lunastamislupaa on
14271: haettu vuoden kuluessa mainitun määräajan Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun
14272: päättymisestä; kehotuksen antamisesta, samoinkuin sen peruut-
14273: 2) alueen, joka sisältyy rakennuskortteliin, tamisesta tai siitä, että velvoitus on täytetty
14274: tarkoituksenmukaisen järjestelyn aikaan saa- on kaupunginhallituksen viipymättä toimitet-
14275: miseksi ahtaasti tai muutoin sopimattomasti ra- tava kiinteistötuomarille tai kihlakunnantuoma-
14276: VII,30.- Aalto ym. 1387
14277:
14278: rille ilmoitus merkinnän tekemiseksi kiinnitys- 60 §.
14279: asiain pöytäkirjaan. Kun merkintä kehotuksen Omaisuudesta, joka lunastetaan tämän lain
14280: antamisesta on tehty, ei tontin omistusoikeuden perusteella, on omistajalle suoritettava käyvän
14281: tai hallinnan siirtyminen uudelle omistajalle tai hinnan mukainen korvaus, jolloin maan arvoa
14282: haltijalle estä 1 momentin 1 kohdassa olevan määrättäessä ei ole otettava huomioon sellaisia
14283: säännöksen soveltamista. hintasuhteita, joita kaavan mukainen alueen
14284: käyttö ei edellytä tai jotka vasta alueelle vah-
14285: 53 §. vistettavassa kaavassa voivat tulla kysymyk-
14286: Valtioneuvosto voi myöntää kaupungille lu- seen. Milloin korvaus on määrättävä maasta,
14287: van rakentamattomien ja asemakaava-alueen jolla kaava on pääasiassa toteuttamatta, ei kor-
14288: ulkopuolella muidenkin alueiden lunastamiseen, vauksessa ole otettava huomioon arvoa, joka
14289: milloin kaupungilla, huomioonottaen vastaiset- maalle voi tulla vasta myöhemmin.
14290: kin tarpeet, ei ole riittävästi käytettävissä ra-
14291: kennusmaata eikä kaupunki voi sitä riittävästi
14292: hankkia kohtuullisilla ehdoilla muulla tavoin
14293: taikka milloin lunastamista muutoin on pidet- 92 §.
14294: tävä tarpeellisena, jotta kaupungin yleinen
14295: asuntotuotanto tai kaupungin muu suunnitel- Kaupungilla ei ole oikeutta saada luovutta-
14296: mallinen rakentaminen voidaan turvata. Mitä mansa tontin osalta korvausta kadun tai viemä-
14297: edellä on rakentamattomista alueista sanottu rin rakentamisesta, jollei luovutuskirjassa ole
14298: koskee myös aluetta, jolla sijaitsevien raken- pidätetty oikeutta siihen. Tonttia luovutettaessa
14299: nusten arvo on alueen arvoon verrattuna vä- perittävän korvauksen suuruus on luovutuskir-
14300: häinen. jassa erikseen mainittava.
14301:
14302:
14303:
14304: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14305:
14306: Lyyli Aalto. Sinikka Luja. Lars Lindeman.
14307: Sakari Knuuttila. Erkki Tuomioja. Urho E. Knuuti.
14308: Tyyne Paasivuori. Reino Breilin. Esko Niskanen.
14309: Heikki Hykkäälä. Matti Ahde. Eero Laine.
14310: 1388
14311:
14312: VII,31.- Lak.al. n:o 192.
14313:
14314:
14315:
14316:
14317: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
14318:
14319:
14320:
14321: Ed u s k u n n a 11 e.
14322:
14323: Maakysymys muodostaa erityisesti voimak- vasta omaisuudesta maksettava käyvän hinnan
14324: kaasti kasvavissa yhdyskunnissa polttavan yh- mukainen korvaus. Tämän mukaisesti on omis-
14325: teiskunnallisen ongelman. Elinkeinorakenteen taja lunastettaessa saanut laskea hyödyks.een
14326: muuttumisen ansiosta tulee seuraavan 20 vuo- kaiken sen maan arvon lisääntymisen, mikä odo-
14327: den aikana noin 1 miljoonaa suomalaista muut- tettavissa olevasta kaavoituksesta ja muista yh-
14328: tamaan kaupunkimaisiin yhdyskuntiin. Näiden teiskunnan toimenpiteistä on alueelle aiheutu-
14329: ihmisten asuntoja, työpaikkoja, virkistysalueita nut. Tämä on useimmiten merkinnyt moni-
14330: ym. tarpeita varten tarvitaan huomattavat mää- kymmenkertaista hintaa: siihen arvoon verrat-
14331: rät tarkoitukseen soveliasta maata. Maan tarve tuna, mikä alueella oli ennen kuin yhteiskun-
14332: kasvaa lisäksi asumisväljyyden kasvun, teoili- nan toimenpiteet vaikuttivat siihen. Maan kor-
14333: suuden ja liikenteen lisääntyneen tilantarpeen kea hin!ta on useimmissa tapauksissa siirtynyt
14334: ja voimakkaasti kasvaneen virkistysaluetarpeen niiden kannettavaksi, jotka alueelta ovat osta-
14335: ansiosta. Silti muodostaa tänä aikana kaupunki- neet tai vuokranneet asuntoja. Tätä ei voida
14336: maiseen rakentamiseen tarvittava maa arvioi- pitää oikeudenmukaisena eikä kohtuullisena.
14337: den mukaan vain 1.6 promillea koko maamme Lisäksi on huomattava, että laki on saattanut
14338: pinta-alasta. Tämä maa on valtaosaltaan 1 000 eri osissa maata ja eri alueilla maata .luovutta-
14339: -2 000 maanomistajan omistuksessa. maan joutuneet maanomistajat keskenään suu-
14340: Järkevä kaupunkirakentaminen edellyttää, resti eriarvoiseen asemaan. Maan arvon nou-
14341: että kunta saa omistukseensa rakentamiseen susta asutuskeskusten läheisyydessä koituneet
14342: suunnitellut alueet jo ennen kuin niitä ryhdy- voitot ovat tulleet vain erittäin pienen maan-
14343: tään kaavoittamaan. Useassa tapauksessa ei kui- omistajaryhmän hyväksi.
14344: tenkaan ole ollut mahdoNista saada kunnan Edellä olevan perusteella olisi rakennuslain
14345: omistukseen sijainniltaan ja muutoin rakenta- 60 §:n korvausperusteita muutettava siten, että
14346: miseen parhaiten soveltuvia alueita kohtuulli- korvaus määrättäisiin sen käytön mukaan, joka
14347: seen hintaan. Tämä on johtanut siihen, että alueella on, kun sitä koskeva lunastusmenettely
14348: kunnat ovat hankkineet maata sieltä, missä pannaan vireille. Odotettavissa olevasta kaa-
14349: sitä on ollut kohtuuhintaan saatavissa, mikä voituksesta tai muista yhteiskunnan toimen-
14350: taas on useasti vienyt yhdyskuntien liialliseen piteistä aiheutunutta arvon muutosta ei otet-
14351: hajaantumiseen ja näin ollen sosiaalisesti ja ta- taisi lukuun korvausta määrättäessä.
14352: loudeNisesti epätarkoituksenmukaiseen yhdys- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14353: kuntamuodostukseen.
14354: Rakennuslain 60 §: ssä säädettyjen korvaus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14355: perusteiden mukaan on omistajalle lunastetta- lakiehdotuksen:
14356: VII,31.- Haapasalo ym. 1389
14357:
14358:
14359: Laki
14360: rakennuslain muuttamisesta.
14361: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
14362: lain (370/58) 60 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi:
14363: 60 §. joka on aiheutunut odotettavissa olevasta kaa-
14364: Omaisuudesta, joka kaupungissa lunastetaan voituksesta tai muista yhteiskunnan toimen-
14365: tämän lain perusteella, on omistaja'lle suoritet· piteistä.
14366: tava korvaus sen arvon mukaan, mikä omaisuu- --------..,..._.--:-----------
14367: della oli siinä käytössä, missä se oli kun sitä
14368: koskeva lunastamismenettely pantiin vireille.
14369: Korvausta määrättäessä älköön otettako huo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
14370: mioon sellaista omaisuuden arvon muuttumista, kuuta 19
14371:
14372:
14373: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
14374:
14375: K. F. Haapasalo. Erkki Tuomioja.
14376: Meeri Kalavllinett. Sakari Knuuttila.
14377: Eero Salo. Edit Terästö.
14378: U. H. VoutiLdnen. Esko Niskanen.
14379: Ralf Friberg. Mikko Laaksonen.
14380: Lyyli Aalto. Ilmo Paananen.
14381: Uljas Mäkelä. Eino Loikkanen.
14382: Osmo Kaipainen. Heikki Hykkäälä.
14383: Matti Ahde.
14384: 1390
14385:
14386: Vll,32.- Lak.al. n:o 19.3.
14387:
14388: Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
14389:
14390: E d u s k u n n a 11 e.
14391: Eduskunnan v. 1958 hyväksymän lain mu- asemakaavoja, ettei niitä laadittaessa ole voitu
14392: kaan valtioneuvosto voi myöntää kaupungille ennakoida nykyisin yleisiä rakenteellisia rat-
14393: luvan lunastaa rakennustontin, joka ei ole ra- kaisuja mm. toimisto- ja teollisuusrakennuk-
14394: kennettu pääasiallisesti asemakaavan mukai- sissa. Kaavan muutoksen vaatima aika on usei-
14395: sesti, milloin tontinomistaja ei ole seitsemän ta kuukausia. Tämän vuoksi olisi sisäasiainmi-
14396: vuoden kuluessa kehoituksen saatuaan raken- nisteriön ja lääninhallituksen poikkeamisvalta
14397: tanut tonttia. Kaavoitettujen ja muutoinkin ulotettava koskemaan myös rakennusten kor-
14398: rakennuskelpoisten tonttien rakentamatta jättä- keutta sekä kokonaan maanpäällisten kerrosten
14399: minen on useissa kaupungeissa johtanut asu- lukumäärää.
14400: tuksen sijoittamiseen sellaisille alueille, joiden Samoin rakennuslain mukaan kaupungissa
14401: rakentaminen olisi yhdyskunnan toimivuuden sekä maalaiskunnan asemakaava- ja rakennus-
14402: kannalta pitänyt voida ajoittaa myöhäisem- kaava-alueella sijaitsevien kiinteistöjen omista-
14403: mäksi. Lain edellyttämä aika 7 vuotta on liian jat ja haltijat ovat velvollisia sallimaan yleisten
14404: pitkä suunnitelmallisen rakentamisen ohjelmai- ja yksityisten viemärien, vesijohtojen, lennä-
14405: miseksi huomioon ottaen lisäksi kunnallisten tin-, puhelin-, voima-, lämpö- ja valaistusjohto-
14406: asuntotuotanto-ohjelmien 5-vuotisjaksoisuuden. jen sekä muiden sellaisten johtojen sijoittami-
14407: Tämän vuoksi olisi määräaika lyhennettävä seen omistamilleen tonteille ta.i muille alueille,
14408: viideksi vuodeksi. milloin sitä ei voida muulla tavoin tyydyttä-
14409: Samoin rakennuslain mukaan sisäasiainminis- västi järjestää kohtuullisin kustannuksin. Vii-
14410: teriöllä kaupungin osalta ja lääninhallituksella meaikainen liikenteen voimakas kasvu on joh-
14411: maalaiskunnan osalta on valta myöntää uudis- tanut että sekä liJkenneturvallisuuden että lii-
14412: rakennuksen rakentamista varten poikkeus ra- kenteen kannalta olisi välntämätöntä voida ra-
14413: kentamista koskevista säännöksistä, määräyk- kentaa yleistä liikennetarvetta palvelevia tunne-
14414: sistä, kielloista ja muista rajoituksista milloin leita sekä tonteille että muille alueille. Tämän
14415: sen ei havaita tuottavan huomattavaa haittaa vuoksi olisi kiinteistöjen omistajat ja haltijat
14416: kaavoituksen toteuttamiselle ja asutuksen muul- velvoitettava sallimaan myös yleistä liikenne-
14417: le järjestämiselle. Poikkeusta ei saa kuitenkaan 'tarvetta palvelevien tunnetien sijoittamisen
14418: myöntää Rak.L:n 42 § 1 momentissa ja 100 § omistamilleen tonteille tai muille alueille mil-
14419: 1 momentissa säädetystä rakentamisrajoituk- loin sitä ei voida muulla tavoin tyydyttävästi
14420: sesta rakennusten korkeuteen eikä kokonaan järjestää kohtuullisin kustannuksin.
14421: maanpäällisten kerrosten lukumäärään. Näin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14422: ollen vähäinenkin poikkeama asema- ja raken-
14423: nuskaavassa määrätystä rakennuksen korkeu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14424: desta edellyttää kaavan muuttamista. Useissa lakiehdotuksen:
14425: kaupungeissamme on voimassa niin vanhoja
14426:
14427: Laki
14428: rakennuslain muuttamisesta.
14429: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
14430: lain (.370/58) 52 §:n 1 momentin 1) kohta, 132 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29
14431: päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (250/66), sekä 1.3.3 §:n 1 momentti näin kuulu-
14432: viksi:
14433: 52 §. 1 ) rakennustontin, jota ei ole rakennettu
14434: Asemakaava-alueella valtioneuvosto voi pääasiallisesti asemakaavan mukaisesti, milloin
14435: myöntää kaupungille luvan lunastaa: tontin omistaja ei ole viiden vuoden kuluessa
14436: VII,32.- Raatikainen ym. 1391
14437:
14438: kehoituksen saatuaan rakentanut tonttia, lupaa 1.33s.
14439: älköön myönnettäkö, ellei anomusta ole tehty Kaupungissa sekä maalaiskunnan asemakaa-
14440: vuoden kuluessa määräajan päättymisestä; va- ja rakennuskaava-alueella sijaitsevien kiin-
14441: teistöjen omistajat ja haltijat ovat velvolliset
14442: sallimaan yleisten ja yksityisten viemärien, ve-
14443: 132 §. sijohtojen, lennätin-, puhelin-, voima-, lämpö-
14444: Sisäasiainministeriöllä kaupungin osalta ja ja valaisinjohtojen sekä muiden sellaisten joh-
14445: lääninhallituksella maalaiskunnan osalta on tojen ja yleistä liikennetarvetta palvelevien tun-
14446: valta myöntää uudisrakennuksen rakentamista nelien sijoittamisen omistamilleen tonteille tai
14447: varten poikkeus rakentamista koskevista sään- muille alueille milloin sitä ei voida muulla
14448: nöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista ra- tavoin tyydyttävästi järjestää kohtuullisin kus-
14449: joituksista, milloin sen ei havaita tuottavan tannuksin.
14450: huomattavaa haittaa kaavoituksen toteuttami-
14451: selle tai asutuksen muulle järjestämiselle.
14452:
14453:
14454:
14455: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
14456:
14457: Kaisa Raatikainen. U. H. Voutilainen.
14458: Erkki Tuomioja. Sinikka Luja.
14459: Tellervo Koivisto. Mikko Laaksonen.
14460: Tyyne Paasivuori. Kaarle Salmivuori.
14461: Matti Ahde.
14462: 1392
14463:
14464: VII,33.- Lak.al. n:o 194.
14465:
14466:
14467:
14468:
14469: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
14470:
14471:
14472: E d u s k u n n a 11 e.
14473:
14474: Rakennuslain mukaan tontinomistajille mää- dalla asuntopinta-alan neliömetriä kohden mo-
14475: rättävät kadun ja viemärin rakentamisen kor- nenkertaiset kerrostaloihin verraten. Omakoti-
14476: vaukset ovat omakotiomistajien kohdalla koh- omistajien katu- ja viemärirasituksen helpotta-
14477: tuuttoman suuria. Erityisesti vanhemmilla ase- miseksi olisi rakennuslakia niin muutettava,
14478: makaava-alueilla, joissa usein tontin pinta-ala että tontin pinta-alan osuutta pienennettäisiin
14479: on rakennusoikeuteen verraten suuri, johtuvat korvauksen suuruutta määrättäessä.
14480: omakotitonttien omistajat suorittamaan kadun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14481: ja viemärin rakentamisen korvausta sellaisen nioittaen,
14482: tonttipinta-alan perusteella, jota he eivät voi
14483: tehokkaasti käyttää hyödykseen. Vuonna 1964 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14484: rakennuslakiin tehdyn korjauksen jälkeenkin lakiehdotuksen:
14485: nämä korvaukset ovat omakotitonttien koh-
14486:
14487:
14488: Laki
14489: rakennuslain muuttamisesta.
14490: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
14491: lain (370/58) 86 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä toukokuuta 1964 an-
14492: netussa laissa ( 239/64), näin kuuluvaksi:
14493:
14494: 86 §. Milloin kaupunginhallitus on ennen tämän
14495: lain voimaantuloa rakennuslain 91 § :n nojalla
14496: Milloin tonttia, lukuun ottamatta yleistä määrännyt korvauksen, joka tontinomistajan on
14497: rakennusta, teollisuus- taikka muuta tuotanto- rakennuslain perusteella suoritettava kadun tai
14498: laitosta tahi varastorakennusta varten tarkoi- viemärilaitoksen rakentamisesta, ja tämän lain
14499: tettua tonttia, saa voimassa olevien määräys- mukainen korvaus on pienempi kuin jo mää-
14500: ten mukaan käyttää asumista varten, otetaan rätty korvaus, kaupunginhallituksen on mää-
14501: tontinomistajan suoritettavaa korvausta mää- rättävä korvaus uudestaan tämän lain säännök-
14502: rättäessä tontin pinta-alasta, siltä osalta kuin siä soveltaen. Tällöin on aikaisemmin mää-
14503: se ylittää tontille rakennettavaksi sallitun ker- rätystä korvauksesta erääntymättä olevia vuo-
14504: rosalan kolminkertaisen määrän; huomioon vain tuismaksuja alennettava niin, että korvauksen
14505: neljännes. koko määrä ei ylitä tämän lain mukaisen kor-
14506: vauksen määrää.
14507:
14508:
14509: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
14510:
14511: Heimo Rekonen. Matti Järvenpää.
14512: Aarne Koskinen. Veikko Salmi.
14513: Siiri Lehmonen. Kauko Tamminen.
14514: 1393
14515:
14516: VII,34.- Lak.al. n:o 195.
14517:
14518:
14519:
14520:
14521: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
14522:
14523:
14524: Ed u s k u n n a 11 e.
14525:
14526: Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu Tällainen korvausperuste tekisi mahdolliseksi
14527: muodostaa tällä hetkellä erään keskeisimmistä sen, että kaavoitustoimenpiteestä, rakennusoi-
14528: yhteiskunnallisista ongelmista. Se asettaa estei- keuden muuttumisesta, liikenneyhteyksien pa-
14529: tä yhteiskuntasuunnittelun toteuttamiselle, ra- ranemisesta tai muusta tällaisesta yhteiskunnan
14530: kennustoiminnan kehittämiselle ja pitää yllä toimenpiteestä johtuvasta syystä aiheutuvaa
14531: jatkuvaa asuntopulaa ja johtaa asumiskusta.n- maan hinnan nousua ei huomioitaisi korvausta
14532: nusten kohtuuttomaan nousuun. suori tettaessa.
14533: Rakennusmaan ottaminen yhteiskunnan hal- Rakennusmaan lunastaminen kuntien omis-
14534: tuun on tehokkain ratkaisu ongelmaan. Kun tukseen tulee lisäämään kuntien menoja. Tämän
14535: sen toteuttaminen saattaa vielä viedä aikaa, vuoksi olisi valtion myönnettävä kunnille avus-
14536: olisi välttämättä toteutettava edes joitakin sel- tusta lunastuskustannusten peittämiseen silloin,
14537: laisia uudistuksia, joilla kuntien maankäyttö- kun se kustannusten suuruuden ja kunnan ta-
14538: oikeutta laajennetta.isiin. Tämän vuoksi ja vii- loudellisen aseman vuoksi on tarpeellista.
14539: taten mm. asuntotonttikomitean hahmottele- Jos kunnat jatkuvasti myyvät omistamiaan
14540: miin ratkaisuihin pidämme tarpeellisena esit- maa-alueita, luo se yhä uusia edellytyksiä tont-
14541: tää rakennuslakiin tehtäväksi rakennusmaan tikeinottelun jatkumiselle. Jotta maan ansioton
14542: käyttöä koskevia muutoksia. arvonnousu saataisiin jäämään yhteiskunnan
14543: Kaupungeilla ja kauppalailla on nykyisin hy- haltuun siinäkin tapauksessa, että kunnat luo-
14544: vin rajoitetut mahdollisuudet pakkolunastaa vuttavat rakennusmaata yksityisille eivätkä
14545: rakennusmaata asuntorakennustarkoituksiin. käytä sitä omaan rakennustoimintaan, olisi luo-
14546: Pakkolunastusmenetelmä on hankala ja raken- vutusmuotona oltava rakennusirun mukaan lu-
14547: nuslaki edellyttää, että kunnat suorittavat lu- nastetun maan osalta yksinomaan vuokraami-
14548: nastamastaan maasta "käyvän hinnan mukaisen nen. Tämä tulisi johtamaan vuokrausjärjestel-
14549: korvauksen". Tällainen korvausjärjestelmä ei män yleistymiseen kaikkeen kunnan luovutta-
14550: tee mahdolliseksi siirtää edes pakkolunastuk- maa.n maahan nähden.
14551: sen kautta maan ansiotonta arvonnousua yh- Kun yksinomaan vuokrausjärjestelmään siir-
14552: teiskunnan haltuun. Tämän vuoksi esitämme tymistä on vastustettu mm. sillä, että myynti
14553: pakkolunastusoikeuden laajentamista ja yksin- olisi edullisempaa kunnille, koska alueitten
14554: kertaistamista. Ehdotuksemme mukaan yleisen hankintaan sidotut varat saadaan näin nopeam-
14555: asuntotuotannon tarkoituksiin tapahtuvaa ra- min takaisin, edellytämme, että mm. tontin-
14556: kentamattoman maan pakkolunastuspäätöstä vuokra.ussäännöstöön tehdään sellaisia muutok-
14557: kuntien ei tarvitsisi alistaa nykyisen käytännön sia, että kunnat tarvittaessa voivat asettaa
14558: mukaan vahvistettavaksi. Kunnille luovutetta- vuokraamiselle ehdon, että vuokra peritään
14559: vasta omaisuudesta olisi luovuttajalle suori- koko vuokrakaudelta sen alkaessa yhtenä tai
14560: tettava korvaus, mutta lunastushinta tulisi niin useampana eränä. Tällaisia vuokrasopimuksia
14561: määritellä, että ansioton arvonnousu jäisi kun- voitaisiin luonnollisesti soveltaa vain varakkai-
14562: nille. siin rakentajiin tai rakennuttajiin nähden.
14563: Lakiehdotuksen edellyttämän korvauksen Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
14564: suorittamisen perusteena olisi rakennusmaan tamme,
14565: hinta v. 1948, johon lisätään kohtuullinen
14566: korko ja tukkuhintaindeksillä mitattava rahan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14567: arvon aleneminen sekä tontin omistajan paran- lakiehdotuksen:
14568: nustoimenpiteiden aiheuttama arvon nousu.
14569: 175 427/70
14570: 1394 VII,34.- Rakennuslain muuttaminen.
14571:
14572:
14573:
14574: Laki
14575: rakennuslain muuttamisesta.
14576: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
14577: lain (370/58) 53 §:n 1 momentti, lisätään 50 §:ään uusi 2 ja 3 momentti sekä uusi
14578: 102 a ja 102 b § sekä muutetaan 60 §:n 1 ja 2 momentti, 61 §:n 2 momentti, 69 § ja
14579: 115 § :n 2 momentti seuraavasti:
14580:
14581: 50 §.
14582: oppinut ja muitten jäsenten rakennusten ja
14583: Asemakaava- ja yleiska,ava-alueella sekä sel- maiden arvioimiseen perehtyneitä. Luovuttaja,
14584: laisella alueella, jonka kaupunginvaltuusto on ja vastaanottaja saavat lisäksi valita lunastus-
14585: päättänyt kaavoitettavaksi, kaupunki saa ilman toimikuntiin kumpikin yhden jäsenen. Lunas-
14586: erityistä lupaa lunastaa rakentamattoman alueen, tustoimikuntaan ei saa valita, paikkakunnan ali-
14587: milloin kaupungilla ei ole riittävästi ja koh- oikeuden puheenjohtajaa tai jäsentä.
14588: tuullisilla ehdoilla käytettävissä rakennusmaata
14589: tai milloin lunastamista on muusta syystä
14590: pidettävä tarpeellisena yleisen asuntotuotannon 69 §.
14591: tai kaupungin muun suunnnitelma,nmukaisen Valtion varoista suoritetaan kaupungille
14592: rakentamisen edistämistä varten. avustusta asemakaava,n laatimisesta ja yleiseen
14593: Lunastamaansa maata kunta saa luovuttaa sekä asuntorakennustarkoitukseen käytettävien
14594: vain vuokraama,lla. alueiden lunastamisesta aiheutuvien kustannus-
14595: ten peittämiseen, milloin se kustannusten suu-
14596: ruuden ja kaupungin taloudellisen aseman
14597: 60 §. vuoksi htsotaan tarpeelliseksi.
14598: Omaisuudesta, joka kaupungissa lunastetaan
14599: tämän lain perusteella, on omistajalle suori- 102 a §.
14600: tettava korvaus. Rakennuskaava-alueella sekä sellaisella alueel-
14601: Korvausta määrättäessä älköön otettako huo- la, joka on päätetty kaavoitettavaksi, kunta saa
14602: mioon sella,ista omaisuuden arvon muuttu- ilman erityistä lupaa, lunastaa rakentamauoman
14603: mista, joka aiheutuu kaavoitustoimenpiteestä, alueen, milloin kunnalla ei ole riittävästi ja
14604: rakennusoikeuden muuttamisesta, liikenneyh- kohtuullisin ehdoin käytettävissä rakennus-
14605: teyksien parantamisesta tai muihin näihin ver- maata tai milloin lunastamista on muusta syystä
14606: rattavista yhteiskunnan suorittamista toimen- pidettävä tarpeellisena yleisen asuntotuotannon
14607: piteistä tai tarjonna,n rajoittamisesta ja muusta tai kunnan muun suunnitelmanmukaisen ra-
14608: tällaisesta syystä johtuvasta hintasuhteiden kennustoiminnan edistämistä varten.
14609: vaihtelusta. Kaavan ja rakennusoikeuden ai- Mitä edellä on sanottu, koskee myös asema-
14610: heuttaman arvonlisän ja muiden hintaa korot- ja yleiskaava-aluetta.
14611: tavien tekijöiden vaikutuksen estämiseksi vah-
14612: vistetaan asetuksella korvauksen suorittamisen Lunastuskorvauksesta on voimassa, mitä siitä
14613: perusteet. Hinnoitteluperusteena tulee olla ra- on säädetty tämän lain 60 §: ssä.
14614: kennusmaan hinta vuonna 1948, johon lisätään Lunastamaansa maata kunta saa luovuttaa
14615: kohtuullinen korko ja tukkuhintaindeksillä mi- vain vuokraamalla.
14616: tattava rahan arvon a,lentaminen sekä tontin
14617: omistajan parannustoimenpiteiden aiheuttama 102 b §.
14618: arvon nousu. Tämän luvun säännöksiin perustuvassa lu-
14619: nastustoimituksessa suorittaa pakkolunastuslain
14620: 61 §. 25 §:ssä mainitun lautakunnan tehtävät lunas-
14621: tustoimikunta, joka on asetettava jokaiseen
14622: Lunastustoimikuntaan valitsee kaupunginval- maalaiskuntaan.
14623: tuusto 4 kalenterivuodeksi kerrallaa,n puheen- Lunastustoimikuntaan valitsee kunnanval-
14624: johtajan ja neljä muuta jäsentä sekä kaikille tuusto 4 kalenterivuodeksi kerrallaan puheen-
14625: varamiehen. Puheenjohtajan on oltava lain- johtajan ja neljä muuta jäsentä sekä kaikille
14626: VII,34.- Sinisalo ym. 1395
14627:
14628: varamiehen. Puheenjohtajan on oltava lainoppi- 115 §.
14629: nut ja muiden jäsenten rakennusten ja maiden
14630: arvioimiseen perehtyneitä. Luovuttaja ja vas- Rakennuskaavan laatimisesta ja maastoon
14631: taanottaja saavat lisäksi valita lunastustoimi- merkitsemisestä sekä yleiseen tarkoitukseen ja
14632: kuntaan kumpikin yhden jäsenen. Lunastus- asuntorakennustoimintaan käytettävien alueiden
14633: toimikuntaan ei saa valita paikkakunnan ali- lunastamisesta aiheutuneiden kustannusten
14634: oikeuden puheenjohtajaa tai jäsentä. oeittämiseen maalaiskunnalle suoritetaan val-
14635: Lunastustoimikunnan jäsenten palkkauksen cion varoista avustusta, milloin se kustannus-
14636: ja toimikunnan muut kustannukset suorittaa ten suuruuden ja kunnan taloudellisen asemaa
14637: kunta. vuoksi katsotaan tarpeelliseksi.
14638:
14639:
14640: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
14641:
14642: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
14643: Terho Pursiainen. Lauri Kantola.
14644: 1396
14645:
14646: VII,35.- Lak.al. n:o 196.
14647:
14648:
14649:
14650:
14651: Kalavaineo ym.: Ehdotukset rannansuojelulaiksi ia laiksi kaavoi-
14652: tusalueiden ;akolain muuttamisesta.
14653:
14654:
14655: E d u s k u n n a 11 e.
14656:
14657: Koska hallituksen 10 patvana helmikuuta hes 40 prosenttia Kanta-Hämeen huviloista.
14658: 1967 eduskunnalle antama ja sittemmin peruut- Muillakin talousalueilla helsinkiläisten osuus
14659: tama esitys rannansuojelulaiksi ja siihen liitty- huvilanomistajien joukossa oli verraten korkea,
14660: väksi laiksi kaavoitusalueiden jakolain muutta- mikä ilmeisesti ainakin osaksi johtui lähempänä
14661: misesta on mielestämme kaikin puolin kanna- pääkaupunkia sijaitsevien vapaiden ranta-aluei-
14662: tettava ja aiheellinen ja jopa kiireellinen, olem- den vähenemisestä. Yhteensä Helsingin ja sen
14663: me sitä mieltä, että eduskunnan tulisi käsitellä lähiympäristön asukkaiden omistuksessa lienee
14664: se lakialoitteen pohjalta. nykyisin suunnilleen 30 000-35 000 huvilaa,
14665: Rakentaminen meren tai vesistön rannalle joista noin 15 000 sijaitsee Helsingin lähiseu-
14666: on viimeisten vuosikymmenien aikana maas- dulla.
14667: samme voimakkaasti lisääntynyt. Tämä on joh- Käyttökelpoisten ranta-alueiden vähenemi-
14668: tunut erityisesti loma-asutuksen nopeasta kas- nen ilmenee myös siinä, että huvilarakentami-
14669: vusta. Kun koko maassa 1930-luvulla hankit- sen voimakkaasta vuotuisesta kokonaiskasvusta
14670: tiin keskimäärin 900 uutta huvilaa vuotta kohti, huolimatta huviloiden vuotuinen lisäys Uudel-
14671: oli vastaava määrä 1950 luvulla jo viisinkertai- lamaalla, Etelä-Hämeessä ja Vaasan rannikko-
14672: nen ja 1960 luvun puolivälissä lähes kymmen- alueella oli jo 1960-luvun alussa pienempi kuin
14673: kertainen. Vuonna 1962 huvilakiinteistöjen edellisinä vuosina. Samaa kehityssuuntaa osoit-
14674: määrä ylitti 100 000 kiinteistön rajan ja lienee taa se, että vuosina 1961 ja 1962 huviloiden
14675: nykyisin ainakin noin 120 000. Enimmät sijait- määrä lisääntyi Kaakkois- ja Keski-Suomen ta-
14676: sevat ranta-alueilla. Yhdeksällä kymmenestä on lousalueilla miltei yhtä paljon kuin muutamilla
14677: oma ranta. huvila-asutuksen kannalta perinteellisillä talous-
14678: alueilla.
14679: V altakunnan eri osia silmällä pitäen on hu-
14680: Arvioitaessa huvilarakentamisen tulevaa kehi-
14681: vila-asutuksen pääpaino selvästi etelässä. Vii-
14682: tystä on otettava huomioon myös elintason nous-
14683: dellä Etelä-Suomen talousalueella sekä Vaasan
14684: tessa enenevä pyrkimys oman kesäasunnon hank-
14685: rannikkoalueelia sijaitsi vuonna 1962 yli kolme
14686: kimiseen. Niinpä Ruotsissa vuonna 1963 suori-
14687: neljännestä kaikista huviloista.
14688: tetun tutkimuksen mukaan 20 prosenttia taa-
14689: Merenrannikko- ja saaristokunnissa oli huvi- jamatalouksista jo omisti oman kesämökin ja 64
14690: loista vielä vuonna 1939 55 prosenttia, mutta prosenttia pyrki sellaisen hankkimaan. Oireel-
14691: vuoteen 1962 mennessä tämä osuus oli alentu- lista on myös huvilanomistuksen leviäminen
14692: nut 42 prosentiksi. maassamme viime vuosina maalaiskuntienkin
14693: Yleensä huvila-asutus on keskittynyt kaupun- taajamaväestön keskuuteen. Vuonna 1940 oli
14694: kien ja kauppaloiden naapurikuntiin ja muihin huviloista vain noin 5 prosenttia maalaiskun-
14695: alle 30 kilometrin päässä sijaitseviin maalais- nissa asuvien omistuksessa, mutta vuonna 1962
14696: kuntiin. Näissä kunnissa oli huviloista vuonna heidän osuutensa oli jo lähes 20 prosenttia.
14697: 1962 yli kolme neljännestä. Huvilat olivat pää- Ranta-alueet ovat näin ollen useilla paikka-
14698: asiallisesti asianomaisen kaupungin tai kauppa- kunnilla ja eräissä tapauksissa kokonaisilla ta-
14699: lan asukkaiden omistuksessa. Helsingin ja sen lousalueillakin vaarassa tulla käytetyksi loma-
14700: lähikuntien asukkaat omistivat kuitenkin yli asutukseen siinä määrin, ettei mm. ulkoilun,
14701: puolet paitsi Helsingin lähiseudun myös muun matkailun ja muun virkistystoiminnan tarpeita
14702: Uudenmaan ja Salon seudun huviloista sekä lä- voida riittävästi tyydyttää, kun otetaan huo-
14703: VII,35.- KalavaiDen ym. 1397
14704:
14705: mioon myös alueilla oleva varsinainen asutus. ma- tai rakennuskaavaa, voi niin ikään tulla
14706: Vapaa-ajan lisääntyessä mainittuihin tarpeisiin sovellettavaksi myös huvila-asutukseen.
14707: tulisi kuitenkin kiinnittää entistä suurempaa Tehokkaimmin voidaan rantoja suojella sopi-
14708: huomiota. Tämän vuoksi ja myös maisemaku- mattomaita rakentamiselta asema- ja rakennus-
14709: van suojelemisen sekä muutoinkin huvila-asu- kaavoissa annettavin määräyksin. Uudisraken-
14710: tuksen tarkoituksenmukaisen suunnittelun kan- nusta ei saa rakentaa vastoin sanotunlaista kaa-
14711: nalta on pidettävä välttämättömänä ranta- vaa. Koko kuntaa tai ainakin suurinta osaa siitä
14712: alueiden rakentamisen järjestämistä ja teho- koskevassa yleiskaavassa voidaan myös antaa
14713: kasta valvontaa. ranta-alueita koskevia määräyksiä. Tämänkään
14714: Ruotsissa ja Norjassa samoin kuin eräissä kaavan vastaisesti ei raa rakentaa, jos rakenta-
14715: muissa maissa on annettu rakennuslainsäädän- minen huomattavasti vaikeuttaisi alueen käyttä-
14716: töön sisältyvien yleisten säännösten lisäksi eri- mistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. Sa-
14717: tyisiä säännöksiä, joilla pyritään säätelemään moin voidaan ranta-alueita osoittaa eri tarkoi-
14718: rakentamista ranta-alueilla. Ruotsin vuonna tuksiin seutukaavassa. Seutukaavan välittömät
14719: 1964 annetun luonnonsuojelulain mukaan lää- alueelle rakentamiseen kohdistuvat oikeusvaiku-
14720: ninhallitus voi määrätä meren tai vesistön ran- tukset ovat tosin verraten rajoitetut. Viranomai-
14721: nalla olevan kaavoittamattoman alueen enin- sen on kuitenkin antaessaan luvan uudisraken-
14722: tään 300 metrin etäisyyteen saakka rantavii- nuksen rakentamiseen seutukaava-alueen sellai-
14723: vasta erityiseksi rannansuojelualueeksi. Tällai- sella osalla, jolla ei ole voimassa muuta kaavaa,
14724: sella alueella ei ilman lääninhallituksen lupaa katsottava, ettei alueen käyttäminen seutukaa-
14725: saa rakentaa uudisrakennusta eikä ryhtyä eräi- vassa varattuun tarkoitukseen vaikeudu. Lupaa
14726: siin muihinkaan toimenpiteisiin, joilla estettäi- ei voida kieltää, jos kiellosta aiheutuu hakijalle
14727: siin pääsy siihen asti yleisön vapaaseen kulkuun huomattavaa haittaa eikä hänelle suoriteta koh-
14728: käytettävissä olleelle alueelle. Norjassa on ran- tuullista korvausta.
14729: nansuojelusta annettu säännöksiä vuoden 1957
14730: ulkoilulaissa, ja lisäksi on vuonna 1965 sää- Asema- tai rakennuskaava-aluetta varten anne-
14731: detty väliaikainen laki kiellosta rakentaa me- taan rakennusjärjestyksessä kaavaa täydentäviä
14732: ren rannalla oleville alueille. Tämä laki on voi- määräyksiä. Alueelle, jolla ei ole voimassa asema-
14733: massa heinäkuun 1 päivään 1970 saakka. Sen tai rakennuskaavaa, voidaan rakennusjärjestyk-
14734: mukaan ei rakennuksia eikä eräitä muitakaan sessä niin ikään antaa paikallisista oloista joh-
14735: rakennelmia yleensä saa haja-asutusalueella il- tuvia ja muita lain tai asetuksen säännöksiä
14736: man erityislupaa rakentaa 100 metriä lähem- täydentäviä määräyksiä, jotka voidaan katsoa
14737: mäksi rantaa. tarpeellisiksi sopivan ja hyödyllisen rakentami-
14738: Suomen voimassa olevassa oikeudessa sitä sen edistämiseksi sekä vastaisen kaavoituksen
14739: vastoin ei ole yleisluonteisia säännöksiä, jotka toteuttamisen helpottamiseksi. Viimeksi mai-
14740: koskisivat rakentamista nimenomaan ranta- nitut määräykset saattavat koskea mm. raken-
14741: alueilla. Tämänkin rakentamisen sääntely jää nuspaikan suuruutta sekä alueen tai sen osan
14742: näin ollen pääasiallisesti rakennuslaissa olevien käyttämistä pääasiassa erityisiin rakennustarkoi-
14743: ja sen nojalla annettujen säännösten ja mää- tuksiin.
14744: räysten varaan. Väliaikainen rannansuojelu voidaan nykyis-
14745: Rakennuslain yleisistä rakentamissäännök- ten säännösten mukaan saada aikaan myös kaa-
14746: sistä on tässä yhteydessä erityisesti mainittava van laatimista varten annetun rakennuskiellon
14747: maalaiskuntien haja-asutusalueita koskeva 121 avulla. Asema- tai rakennuskaavan osalta kielto
14748: §,jonka mukaan rakennuspaikan on eräin poik- on voimassa mm. alueella, jolle kunnallisval-
14749: keuksin oltava alaltaan vähintään 2 000 neliö- tuusto on päättänyt kaavan laadittavaksi tai
14750: metriä sekä rakennuksen laatuun ja kokoon kat- jonka asemakaavaa on päätetty muuttaa. Kielto
14751: soen muutoinkin riittävän suuri ja rakennuksen on voimassa enintään kaksi vuotta, mutta kiel
14752: tarkoituksen sovelias. Säännös koskee myös hu- toaikaa voidaan erityisestä syystä pitentää enin-
14753: vila- tms. rakennusten rakennuspaikkoja. Sa- tään kaksi vuotta kerrallaan. Kun kysymys
14754: moin koskevat ranta-alueidenkin rakentamista yleiskaavan laatimisesta tai muuttamisesta on
14755: ne yleiset säännökset, joita rakennusasetuksessa pantu vireille, voi sisäasiainministeriö antaa
14756: on uudisrakennuksen rakentamisesta. Rakennus- alueelle rakennuskiellon määräajaksi, enintään
14757: lain 5 §:n säännös kiellosta muodostaa taaja- viideksi vuodeksi kerrallaan. Seutukaavan laa-
14758: asutusta alueelle, jolle ei ole vahvistettu ase- timista varten ei rakennuskieltoa voida antaa.
14759: 1398 VI1,35.- Rannansuojelu.
14760:
14761: Arvioitaessa niitä mahdollisuuksia, joita voi- alueita maassa koskevaksi, joiden kohdalta seu-
14762: massa oleva oikeus tarjoaa ranta-alueita koske- tukaavamääräysten ei ehkä voitaisi muutoin
14763: van rakentamisen järjestämiseksi, voidaan en- katsoa saattavan tulla kysymykseen. Esitys rau-
14764: sinnäkin todeta, että lain edellyttämä asema- kesi, kun sitä ei ennätetty viime valtiopäivillä
14765: tai rakennuskaava sinänsä riittävästi säätelee käsitellä. Valmisteilla on uuden esityksen anta-
14766: myös tämän rakennustoiminnan. Käytännössä minen siten, että se sisältää myös ehdotuksen
14767: varsinkin maataiskuntien taajamien kaavoitus yleiskaavaa koskevien säännösten tarkistami-
14768: on tosin vielä huomattavasti kesken, mutta sesta.
14769: ainakin suurehkojen taajamien osalta tarpeelli- Pitkällä tähtäyksellä voidaan asema- ja ra-
14770: nen rakentamisen valvonta on aikaansaatavissa kennuskaavojen ohella myös yleis- ja seutukaa-
14771: kaavan laatimiseen liittyvällä rakennuskiellolla. voista, kun niitä koskevia säännöksiä kehitetään,
14772: Sitä vastoin on maassamme lukuisia pieniä taa- saada käyttökelpoinen keino ranta-alueiden
14773: jamia, joiden osalta rakennuskaavan laatiminen maankäytön järjestämisessä. Kaavoituksen ny-
14774: ja siten siitä johtuva rakennuskieltokaan ei lä- kyisen tilan huomioon ottaen on kuitenkin il-
14775: hivuosina voine tulla kysymykseen. Myöskään meistä, ettei ainakaan tässä vaiheessa rannan-
14776: rakennuslaissa säädetty taaja-asutuksen muodos- suojelua saada riittävän nopeasti järjestetyksi
14777: tamiskielto ei tulkinnanvaraisuutensa vuoksi yksinomaan kaavoituksen avulla. Eräissä tapauk-
14778: eikä aina muutoinkaan riittävästi suojaa tällai- sissa tilannetta voidaan helpottaa kaavan laati-
14779: sissa taajamissa olevia rant1a-alueita sopimatto- mista varten annettavalla rakennuskiellolla tai
14780: maita rakentamiselta. rakennusjärjestyksen määräyksillä, mutta nämä-
14781: Sekä taajamissa että varsinkin haja-asutus- kin mahdollisuudet ovat melko rajoitetut.
14782: alueilla on rantarakentamista useissa kunnissa Edellä lausutun perusteella on katsottava,
14783: pyritty säätelemään myös edellä tarkoitetuilla että ranta-alueiden rakentamisen saamien mit-
14784: rakennusjärjestyksen määräyksillä. Nämä mää- tasuhteiden ja sen odotettavissa olevan voimak-
14785: räykset ovat tavallisesti kuitenkin varsin yleis- kaan jatkumisen sekä toisaalta kaavoituksen
14786: piirteisiä, ja niiden antaminen on ollut epäyh- keskeneräisyyden vuoksi erityisten ranta-alueille
14787: tenäistä. Tehokkaan rannansuojelun aikaansaa- rakentamista koskevien säännösten antaminen
14788: mista vakennusjärjestysten avulla vaikeuttaa on tarpeen. Tällaiset säännökset, jotka on val-
14789: vastaisuudessakin se, että on epäselvää, kuinka misteltu sisäasiainministeriön apuna toimivassa
14790: pitkälle meneviä rajoituksia maan omistajan tai kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelukun-
14791: haltijan oikeuteen voidaan laillisesti tehdä tä- nassa, sisältyvät tähän Eduskunnalle annetta-
14792: mänluonteisilla periaatteessa pysyväisillä mää- vaan lakiehdotukseen.
14793: räyksillä, joiden johdosta ei ole säädetty suori- Lakiehdotuksen mukaan sijoitettaisiin edellä
14794: tettavaksi korvausta. Rakennuslain säännösten tarkoitetut säännökset erityiseen rannansuojelu-
14795: selventäminenkin tässä suhteessa on varsin vai- lakiin. Asiaa valmisteltaessa on ollut harkitta-
14796: keata. vana myös säännösten ottaminen johonkin jo
14797: Rakennuslaissa tarkoitettuja yleiskaavoja ei voimassa olevaan lakiin ja tällöin lähinnä raken-
14798: toistaiseksi ole vahvistettu. Tosin monissa kun- nuslakiin tai luonnonsuojelulakiin, joista vii-
14799: nissa on jo laadittu tai laadittavana yleiskaa- meksi mainitun kokonaisuudistus on parhail-
14800: vaan verrattavia, mutta oikeusvaikutuksettornia laan vireillä. Asian laatuun katsoen on kuiten-
14801: maankäytön yleissuunnitelmia. Valmisteilla on kin erityislain säätäminen katsottu ainakin tässä
14802: kuitenkin rakennuslain yleiskaavaa koskevien vaiheessa tarkoituksenmukaisemmaksi.
14803: säännösten muuttaminen sillä tavoin, että yleis- Verrattuna muiden Pohjoismaiden rannan-
14804: kaavoitukselle saataisiin nykyistä suurempi suojelusäännöksiin vastaa lakiehdotus pääperi-
14805: käytännöllinen merkitys. aatteiltaan lähinnä Ruotsin luonnonsuojelula-
14806: Myöskään seutukaavoja ei toistaiseksi ole kia. Ehdotuksen mukaan voitaisiin siten meren
14807: vahvistettu, vaikka useimmille rannansuojelun tai vesistön rannalla oleva alue tarvittaessa mää-
14808: kannalta tärkeille alueille on jo annettu mää- rätä erityiseksi rannansuojelualueeksi, jolle ei
14809: räys seutukaavan laatimisesta. Vuoden 196.5 saisi rakentaa ilman lääninhallituksen lupaa.
14810: valtiopäiville annettiin Hallituksen esitys raken- Suomen oloissa ei ole katsottava olevan riittä·
14811: nuslain muuttamisesta seutukaavoitusta koske- vää aihetta Norjan väliaikaisessa rantalaissa an-
14812: vien säännösten osalta. Tarkoituksena oli tehos- netun yleisluonteisen rakentamiskiellon säätä-
14813: taa seutukaavoituksen toimittamista ja luoda miseen. Yleisenä ranta-alueiden rakentamiselle
14814: edellytykset sen ulottamiselle sellaisiakin asetettavana vaatimuksena on kuitenkin pidet-
14815: VII,35.- Kalavainen ym. 1399
14816:
14817: tava rakennuksen sopeutumista rantamaise- detä ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei
14818: maan. Tämän vaatimuksen tehostamiseksi ja jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänä-
14819: valvomiseksi ehdotetaan lakiin otettavaksi myös kään aikana ole riittävästi vettä veneellä kul-
14820: eräitä yleisiä säännöksiä, joita olisi noudatet- kua tai uiton toimittamista varten ja jota kala-
14821: tava kaikilla ranta-alueilla. kaan ei voi sanottavassa määrässä kulkea. Myös-
14822: Rannansuojelualueita koskevat lakiehdotuk- kään lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenotta-
14823: sen säännökset poikkeavat kuitenkin useissa moa, vesisäiliötä ja tekolammikkoa ei katsota
14824: kohdin myös Ruotsin vastaavista säännöksistä. vesistöksi.
14825: Lakiehdotus koskee ensinnäkin vain uudisraken- Uudisrakennuksen sopeuttamisesta rantamai-
14826: nusten rakentamista ja muita sellaisia toimen- semaan on lakiehdotuksessa nimenomainen,
14827: piteitä, joihin rakennuslain mukaan sovelletaan kaikkia ranta-alueita koskeva yleissäännös
14828: uudisrakennusta koskevia säännöksiä. Ruotsin ( 2 §). Periaatteen voitaneen tosin katsoa olevan
14829: laki on ulotettu eräisiin muihinkin toimenpi- nykyisinkin voimassa erityisesti rakennusasetuk-
14830: teisiin, jotka vaikeuttavat yleisön pääsyä ulkoi- sen 53, 125 ja 137 §:n säännösten johdosta,
14831: luun käytettävissä oleville alueille. Toisena tär- mutta asian tärkeyden vuoksi sitä on haluttu
14832: keänä erona on, että lakiehdotuksen mukaan myös rannansuojelulaissa erikseen korostaa.
14833: alue voitaisiin määrätä rannansuojelualueeksi Säännöksen noudattamisen tehostamiseksi eh-
14834: ainoastaan määräajaksi, enintään viideksi vuo- dotetaan samalla säädettäväksi, että rakennus-
14835: deksi. Vastaavaa rajoitusta ei Ruotsin luonnon- valvontaviranomaisen on aina, kun rakentami-
14836: suojelulaissa ole. Toisaalta on maan omistaja sella on vaikutusta rannan maisemakuvaan, ra-
14837: tai haltija Ruotsin lain mukaan eräissä tapauk- kennuslupaa myöntäessään määrättävä, miten
14838: sissa oikeutettu korvaukseen kysymyksessä ole- rakennus on tontille tai rakennuspaikalle sijoi-
14839: vien rajoitusten johdosta, jollaista oikeutta la- tettava. Nykyisin on rakennusvalvontaviran-
14840: kiehdotuksessa ei rajoituksen väliaikaisuuden omaisen valta tässä suhteessa tulkinnanvarainen
14841: vuoksi ole esitetty säädettäväksi. eikä se käytännössä ole aina osoittautunut riit-
14842: Lakiehdotuksen sisältöä harkittaessa on eri- täväksi estämään rakennusten epätarkoituksen-
14843: tyisesti pyritty kiireellisimmät rannansuojelun mukai-sta sijoittamista. Viranomaisen tulee an-
14844: tarpeet täyttävän lain nopeaan voimaan saatta- taa tarpeen mukaan myös muita määräyksiä ra-
14845: miseen. Laista saatavien kokemusten perusteella kennuksen laadusta ja sen ympäristön järjestä-
14846: on myöhemmin harkittava, onko annettava py- misestä. Määräys voi tarpeen vaatiessa koskea
14847: syväisluontoinen rajoituksiltaan pitemmälle me- esimerkiksi rakennuksen väriä.
14848: nevä rannansuojelusäännöstö mahdollisine kor- Råkennuksen sijoituspaikkaa määrätessään
14849: vaus- tai lunastamissäännöksineen. ja muita edellä tarkoitettuja määräyksiä antaes-
14850: Rantojen suojaaminen sopimattomaita raken- saan tulee rakennusvalvontaviranomaisen ottaa
14851: tamiselta ei vielä yksin turvaa yleisön pääsyä huomioon myös, mitä rakentamisesta muutoin
14852: ranta-alueille, vaan lisäksi tulisi lähinnä kuntien on säädetty tai määrätty. Tämä ilmenee laki-
14853: toimesta nykyistä enemmän hankkia uimaranta-, ehdotuksen 1 §:stä. Määräykset eivät siten saa
14854: telttailu- ja muita alueita varsinkin väestökes- olla ristiriidassa esimerkiksi asema- tai rakennus-
14855: kusten asukkaiden ja matkailutoiminnan tar- kaavan taikka rakennusjärjestyksen määräysten
14856: peita varten. Niin ikään on ulkoilun voimak- kanssa, mutta voivat tarvittaessa kyllä täyden-
14857: kaasti lisäännyttyä tarpeen lainsäädännöllä jär- tää näitä.
14858: jestää toisaalta maan omistajan tai haltijan ja Sen kannanoton mukaisesti, johon edellä on
14859: toisaalta ulkoilijan oikeudet ja velvollisuudet. päädytty, koskevat nyt kysymyksessä olevat ja
14860: Ulkoilua koskevat säännökset ovatkin valmis- muutkin rannansuojelulain säännökset ainoas-
14861: teltavina. taan uudisrakennuksen rakentamista. Myös ran-
14862: Yksityiskohtaisempina perusteluina lakieh- nansuojelulakia sovellettaessa tulisi kuitenkin
14863: dotukseen otetuille säännöksille esitetään seu- vastaavasti noudatettavaksi, mitä rakennuslain
14864: raavaa: 130 §: ssä on säädetty uudisrakennuksesta ja sitä
14865: Lakia sovellettaisiin rakennettaessa meren tai koskevien säännösten soveltamisesta ( 2 § ) . La-
14866: vesistön rannalle (1 §). Vesistö on määritelty kia olisi siten sovellettava myös rakennuksen
14867: vesilaissa, mistä pykälään on selvyyden vuoksi uudestaan rakentamiseen sekä sen sisärakentei-
14868: otettu maininta. Vesistöjä ovat avopintaiset si- den olennaiseen muuttamiseen ja muihin sellai-
14869: sävesialueet luonnollisine ja keinotekoisine osi- siin rakenteellisiin muutoksiin, jotka ovat
14870: neen. Vesistönä tai sen osana ei kuitenkaan pi- uudestaan rakentamiseen verrattavia. Tämä ei
14871: 1400 VII,35.- Rannansuojelu.
14872:
14873: kuitenkaan koske muutosta, joka on vähäinen voida määrätä rannansuojelualueeksi, ja toi-
14874: rakennuksen arvoon verrattuna eikä muuta ra- saalta, että kaavan tai rakennuskiellon tullessa
14875: kennuksen käyttötarkoitusta. voimaan myös jo annettu määräys raukeaa.
14876: Kevyitä rakennelmia ja pienehköjä laitoksia Seutukaavan osalta määräyksen antaminen tai
14877: lakiehdotus ei koske, vaan niiden rakentaminen kumoaminen sitä vastoin on jätetty tapaus ta-
14878: jäisi rakennuslain 131 §:n säännösten varaan paukselta ratkaistavaksi.
14879: ( 2 §). Sanottujen säännösten mukaan raken- Rannansuojelualueelle ei saisi rakentaa uudis-
14880: nusvalvontaviranomaisella on valta kieltää täl- rakennusta ilman lääninhallituksen lupaa. Tämä
14881: laisen rakennelman tai laitoksen rakentaminen lupa voitaisiin myöntää vain, milloin rakenta-
14882: ja määrätä se poistettavaksi, milloin se ei lu- misen ei havaita tuottavan huomattavaa hait-
14883: juudeltaan, terveellisyydeltään, paloturvallisuu- taa kaavoituksen suorittamiselle tai alueen käy-
14884: deltaan tai kaneudeltaan vastaa kohtuullisia tön muulle järjestämiselle eikä sen katsota ru-
14885: vaatimuksia tai milloin se haittaa liikennettä mentavan maisemakuvaa ( 5 § ) . Luvan myöntä-
14886: taikka ei sovellu ympäristöön. misen edellytykset olisivat näin suunnilleen sa-
14887: Pääsäännös rannansuojelualueen määräämi- mat kuin rakennuslain mukaisesta poikkeuslu-
14888: sestä on lakiehdotuksen 3 § :n 1 momentissa. vasta on sanotun lain 132 §:ssä säädetty. Käy-
14889: Määräys on annettava, milloin se on katsottava tännössä rannansuojelualueeksi määrääminen
14890: tarpeelliseksi meren tai vesistön rannalla ole- merkitsisi joko rakentamisen kokonaan estä-
14891: van maa- tai vesialueen kaavoituksen suoritta- mistä kysymyksessä olevana aikana tai ainakin
14892: mista tai alueen käytön muuta järjestämistä var- sen saattamista erityisen valvonnan alaiseksi
14893: ten. Säännöksellä on haluttu erityisesti korostaa niin, että rakentaminen sopeutetaan alueen mah-
14894: määräyksen luonnetta kaavoitukseen ja muuhun dolliseen kaavoitukseen. Kysymykseen saattaisi
14895: maankäytön järjestämiseen liittyvänä esitoimen- tällöin olosuhteista riippuen tulla myös raken-
14896: piteenä, johon ryhtyminen samalla edellyttää tamisen salliminen varsinaista kaavaa jousta-
14897: tarpeellisen maankäytön suunnittelun viipymä- vamman maankäyttösuunnitelman, "rantakaa-
14898: töntä suorittamista. Määräyksen antaa läänin- van", pohjalta.
14899: hallitus. Tällä kohdin on harkittu myös tehtä- Jotta rannansuojelualueeksi määräämisellä ei
14900: vän uskomista sisäasiainministeriölle, mutta on vaikeutettaisi maatalouden harjoittamiselle tar-
14901: kuitenkin päädytty lääninhallitukseen lähinnä peellista rakentamista enempää kuin on välttä-
14902: sen paikallisten olojen tuntemuksen vuoksi. mätöntä, ehdotetaan edellä tarkoitetun luvan
14903: Rannansuojelualue voi käsittää joko maa- tai hakemisvelvollisuudesta vapautettavaksi maan-
14904: vesialuetta taikka kumpaakin, kuitenkin enin- viljelystä, karjanhoitoa, kalastusta, metsänhoi-
14905: tään 300 metrin etäisyydellä keskivedenkorkeu- toa tai poronhoitoa varten tarpeellisten raken-
14906: den mukaisesta rantaviivasta. Se, kuinka le- nusten rakentaminen, jollei niitä ole tarkoitettu
14907: leveäksi rannansuojelualue määrätään, on ratkais- asunnoksi tai saunaksi. Vapautus koskisi myös
14908: tava tapaus tapaukselta suojelutarpeen mukaan. puolustuslaitoksen tarpeita palvelevaa rakenta-
14909: Määräyksessä on aina mainittava sen voimassa- mista, milloin siihen ei rakennuslain säännös-
14910: oloaika, mikä on enintään viisi vuotta ( 3 § ) . ten mukaan ole haettava rakennuslupaa ( 6 § ) .
14911: Määräyksen voimassaoloaikaa ei voida piten- Säännökset rannansuojelualueen määräämi-
14912: tää. Siinä tapauksessa, että määräys on annettu sessä noudatettavasta menettelystä vastaavat jon-
14913: viittä vuotta lyhyemmäksi ajaksi, voidaan sitä, kin verran yksinkertaistettuina rakennuslain ja
14914: myös lakiehdotuksen 14 §:n säännökset huo- rakennusasetuksen säännöksiä rakennusjärjes-
14915: mioon ottaen, kuitenkin muuttaa sillä tavoin, tyksen sekä asema- ja rakennuskaavojen anta-
14916: että voimassaoloajaksi tulee yhteensä enintään mismenettelystä ( 7 § ) . Ennen määräyksen an-
14917: viisi vuotta. Voimassaoloaikaa voidaan myös ly- tamista on siten mm. laadittava asianmukaiseen
14918: hentää tai määräys kokonaan kumota, milloin karttaan perustuvg tai muutoin riittävän täsmäl-
14919: sitä olosuhteiden muuttumisen vuoksi ei enää linen ehdotus rannansuojelualueeksi. Ehdotuk-
14920: ole pidettävä tarpeellisena. sesta on hankittava kunnallisvaltuuston ja seu-
14921: Rannansuojelualueeksi määräämisen tarkoi- tukaavaliiton lausunnot. Määräyksen antaminen
14922: tus huomioon ottaen säännöksiä ei ole ulotettu on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuin kun-
14923: koskemaan aluetta, jolla on voimassa yleis-, nalliset ilmoitukset asianomaisessa kunnassa
14924: asema- tai rakennuskaava taikka rakennuskielto julkaistaan.
14925: sellaisen kaavan laatimista varten ( 4 § ) . Tämä Muutoksenhakua koskevat lakiehdotuksen
14926: merkitsee toisaalta, ettei sanotunlaista aluetta säännökset ( 9-11 §) on kirjoitettu vastaavien
14927: VII,35.- Kalavainen ym. 1401
14928:
14929: rgkennuslain säännösten pohjalta. Myös seutu- taustoimituksiin katsoen samojen raJottusten
14930: kaavaliitto ja valtion luonnonsuojeluvalvoja alaiseksi kuin alue, jolla on voimassa rakennus-
14931: oikeutettaisiin kuitenkin hakemaan muutosta laissa säädetty rakennuskielto. Tämän muutok-
14932: rannansuojelualueen määräämistä koskevaan sen johdosta myös saman lain 28 §:ää, joka kos-
14933: päätökseen ( 9 §). Valvontaa, pakkokeinoja ja kee laissa säädettyjen lohkomis- yms. rajoitus-
14934: rangaistusseuraamuksia koskevat säännökset ten noudattamisen valvontaa, ehdotetaan täy-
14935: ( 12-13 §) noudattaisivat niin ikään rakennus- dennettäväksi niin, että valvonta vastaavasti kä-
14936: lain vastaavia säännöksiä. sittää myös 25 a § :n noudattamisen. Kolmas
14937: Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta muutos (30 §:n uusi 3 momentti) koskee vas-
14938: voidaan ehdotuksen mukaan tarvittaessa antaa taavasti oikeutta luovutussopimuksen purkami-
14939: asetuksella (15 §). seen, kun lohkominen on jätetty sikseen.
14940: Rannansuojelulain säätämisen yhteydessä eh- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, eh-
14941: dotetaan tehtäväksi eräitä muutoksia kaavoitus- dotamme,
14942: alueiden jakolakiin ( 101/60). Lakiin lisättäi-
14943: siin uusi 25 a § rannansuojelualueen asettami- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
14944: seksi lohkomiseen ja eräisiin muihin maanmit- lakiehdotukset:
14945:
14946:
14947:
14948: Rannansuoj elulaki.
14949: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14950:
14951: Yleiset säännökset. tai alueen käytön muuta järjestämistä varten
14952: on tarpeen, tulee lääninhallituksen määrätä
14953: 1 §. alue rannansuojelualueeksi.
14954: Rakennettaessa meren tai vestston rannalla Rannansuojelualuetta älköön määrättäkö
14955: on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai ulottumaan kauemmaksi kuin 300 metrin etäi-
14956: määrätty, noudatettava tämän lain säännöksiä. syyteen keskivedenkorkeuden mukaisesta ran-
14957: Vesistöstä on voimassa, mitä vesilain ( 264/ taviivasta.
14958: 61) 1 luvun 1 §:n 2 momentissa on säädetty. Määräys, jota tarkoitetaan 1 momentissa, an-
14959: netaan määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi.
14960: 2 §.
14961: Uudisrakennus on sijoitettava ja rakennettava
14962: niin, että se sopeutuu rantamaisemaan. 4 §.
14963: Milloin rakentamisella on vaikutusta rannan Mitä 3 §:ssä on säädetty, ei koske aluetta,
14964: maisemakuvaan, tulee maistraatin, järjestysoi- jolla on voimassa yleiskaava, asemakaava tai ra-
14965: keuden tai rakennuslautakunnan rakennuslupaa kennuskaava taikka rakennuskielto sellaisen
14966: myöntäessään määrätä rakennuksen sijoitus- kaavan laatimista varten.
14967: paikka sekä antaa tarpeelliset määräykset ra-
14968: kennuksen laadusta ja sen ympäristön järjestä- 5 §.
14969: misestä. Rannansuojelualueelle ei saa rakentaa uudis-
14970: Mitä rakennuslain (370/58) 130 §:ssä on rakennusta ilman lääninhallituksen lupaa. Lupa
14971: säädetty uudisrakenmiksesta ja sitä koskevien voidaan myöntää, milloin rakentamisen ei ha-
14972: säännösten soveltamisesta, on vastaavasti nou- vaita tuottavan huomattavaa haittaa kaavoituk-
14973: datettava tätä lakia sovellettaessa. sen suorittamiselle tai alueen käytön muulle
14974: Kevyestä rakennelmasta ja pienehköstä lai- järjestämiselle eikä rumentavan maisemakuvaa.
14975: toksesta säädetään rakennuslain 131 §:ssä.
14976: 6 §.
14977: Rannansuojelualue. Uudisrakennuksen, joka on tarveen maanvil-
14978: jelystä, karjanhoitoa, kalastusta, metsänhoitoa
14979: 3 §. tai poronhoitoa varten ja jota ei ole tarkoitettu
14980: Milloin meren tai vesistön rannalla olevan asunnoksi tai saunaksi, saa rakentaa ilman
14981: maa- tai vesialueen kaavoituksen suorittamista 5 §:ssä säädettyä lupaa.
14982: 176 427/70
14983: 1402 VII,35.- Rannansuojdu.
14984:
14985: Milloin uudisrakennuksen rakentamiseen räämisestä, seutukaavaliitto ja valtion luonnon-
14986: puolustuslaitoksen tarpeita varten ei ole haet- suojeluvalvoja. Muutoksenhausta on muutoin
14987: tava rakennuslupaa, ei rakentamiseen sovelleta vastaavasti voimassa, mitä rakennuslain 138 ja
14988: mitä 5 §:ssä on säädetty. 139 §:ssä on säädetty.
14989:
14990: 7 §. 10 §.
14991: Esityksen alueen määräämisestä rannansuo- Lääninhallituksen päätös rannansuojelu-
14992: jelualueeksi voi tehdä maanomistaja, kunta, naa- alueen määräämistä tai 5 §:ssä tarkoitettua lu-
14993: purikunta, seutukaavaliitto ja valtion luonnon- paa koskevassa asiassa on annettava julkipanen
14994: suojeluvalvoja. Lääninhallitus voi ryhtyä toi- jälkeen, ja päätöksen katsotaan tulleen asian-
14995: menpiteisiin määräyksen antamiseksi ilman esi- osaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Ilmoi-
14996: tystäkin. tus päätöksen antamisesta on pantava läänin-
14997: Ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu mää- hallituksen ilmoitustaululle.
14998: räys annetaan, on laadittava ehdotus rannansuo-
14999: jelualueeksi. Ehdotettu alue on osoitettava
15000: asianmukaisella kartalla tai muulla sellaisella 11 §.
15001: alueella, että siitä riittävän selvästi ilmenevät Rannansuojelualueen määräämistä koskevassa
15002: alueen sijainti ja rajat. Ehdotuksesta on han- päätöksessä voidaan määrätä, että sitä on nou-
15003: kittava kunnallisvaltuuston ja seutukaavaliiton datettava, ennen kuin se on saanut lainvoiman.
15004: lausunnot. Kunnallishallituksen on toimitettava Valitusviranomainen saa kuitenkin kieltää pää-
15005: lausunnot ja oma lausuntonsa lääninhallituk- töksen täytäntöön panemisen.
15006: selle.
15007: Määräyksen antaminen on kunnallishallituk-
15008: sen toimesta saatettava yleisesti tiedoksi niin Valvonta, palekokeinot ja rangaistus.
15009: kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkais-
15010: taan. Lääninhallituksen on lähetettävä kappale
15011: päätöstä Sisäasiainministeriölie, maanmittaus- 12 §.
15012: konttorille, seutukaavaliitolle ja valtion luon- Lääninhallituksen tulee valvoa tämän lain ja
15013: nonsuojeluvalvojalle. sen nojalla annettujen määräysten noudatta-
15014: Määräys tulee voimaan, kun se on saatettu mista. Valvonta on kunnassa maistraatin, jär-
15015: yleisesti tiedoksi sillä tavoin kuin 3 momen- jestysoikeuden tai rakennuslautakunnan ja nii-
15016: tissa on säädetty. den alaisten viranomaisten asiana.
15017:
15018: 8 §. 13 s.
15019: Asiassa, joka koskee 5 §:ssä tarkoitetun lu- Milloin joku rakentaa uudisrakennuksen tai
15020: van myöntämistä, on lääninhallituksen kuultava muutoin ryhtyy toimenpiteisiin vastoin tämän
15021: asianomaista kunnallishallitusta sekä, milloin lain säännöksiä tai sen nojalla annettuja mää-
15022: katsotaan tarpeelliseksi, seutukaavaliittoa ja räyksiä, on pakkokeinoista ja rangaistuksesta
15023: valtion luonnonsuojeluvalvojaa. vastaavasti voimassa, mitä rakennuslain 144-
15024: 146 §:ssä on säädetty.
15025:
15026: Muutoksenhaku.
15027: Erinäisiä säännöksiä.
15028: 9 §.
15029: Muutosta 2 § :n 2 momentissa tarkoitettuun
15030: määräykseen haetaan valittamalla rakennuslu- 14 §.
15031: van myöntämistä koskevasta päätöksestä sen Mitä edellä tässä laissa on säädetty alueen
15032: mukaan, kuin siitä on säädetty. määräämisestä rannansuojelualueeksi, on vas-
15033: Muutosta muuhun tässä laissa tarkoitettuun taavasti sovellettava määräyksen muuttamiseen.
15034: päätökseen saa hakea se, jonka oikeutta päätös
15035: välittömästi koskee, viereisen tai vastapäisen 15 §.
15036: kiinteistön tai määräalan haltija ja kunta sekä, Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
15037: milloin kysymys on rannansuojelualueen mää- panosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
15038: VII,3.5.- Kalavainen ym. 1403
15039:
15040: 16 §. käli sitä ei muutoksenhaun johdosta kumota.
15041: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä Vastaavasti saadaan rakennustyö suorittaa
15042: kuuta 197 . 5 § :n säännösten estämättä, milloin rakennus-
15043: Sen estämättä, mitä tässä laissa on säädetty, lupa on annettu ennen 3 § :ssä tarkoitetun mää-
15044: rakennustyö saadaan suorittaa ennen lain voi- räyksen voimaantuloa.
15045: maantuloa annetun rakennusluvan nojalla, mi-
15046:
15047:
15048:
15049:
15050: Laki
15051: kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta.
15052:
15053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun kaa-
15054: voitusalueiden jakolain (101/60) 28 §:n 1 ja 2 momentti sekä lisätään lakiin uusi 25 aja
15055: 30 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
15056:
15057: 25 a §.
15058: Alueella, joka on määrätty rannansuojelulain on maanmittauskonttorin alistettava asia maan-
15059: ( / ) 3 § :n 1 momentissa tarkoitetuksi jako-oikeuden tutkittavaksi.
15060: rannansuojelualueeksi, ei ilman lääninhallituk- Jos rakennusjärjestys tai kaava tai sen muutos
15061: sen lupaa saa suorittaa sellaista halkomista, vahvistetaan taikka rakennuskielto tai 25 a
15062: lohkomista tai erillisen alueen tilaksi muodos- §:ssä tarkoitettu määräys annetaan maanmit-
15063: tamista, josta muodostuisi alueelle uusi raja. taustoimituksen lopettamisen jälkeen, ei se ole
15064: tarkastuksessa esteenä toimituksen hyväksymi-
15065: 28 §. selle.
15066: Sen lisäksi, mitä on säädetty maanmittaus-
15067: toimitusten tarkastamisesta, on maanmittaus-
15068: konttorin valvottava, että 17-25 a §:ssä ole- 30 §.
15069: via säännöksiä noudatetaan. Jos maanmittaus-
15070: konttori katsoo, että toimitus on tehty vastoin Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty, on
15071: sanottuja säännöksiä, on toimitus palautettava vastaavasti sovellettava, milloin tilasta 25 a §:n
15072: toimitusinsinöörille korjattavaksi. Jollei toimi- tultua voimaan luovutetun alueen lohkominen
15073: tusta korjata siten, että se voidaan hyväksyä, jätetään sanotun pykälän nojalla sikseen.
15074:
15075:
15076: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
15077:
15078: Meeri Kalavainen. Uljas Mäkelä. Väinö Turunen.
15079: Sinikka Luja. Esko Niskanen. Paavo Tiilikainen.
15080: Osmo Kaipainen. Mikko Laaksonen. Eero Salo.
15081: Sylvi Siltanen. Matti Ahde. Kaisa Raatikainen.
15082: Väinö Vilponiemi. U. H. Voutilainen. Erkki Tuomioja.
15083: K. F. Haapasalo. V. 0. Mäkinen. Edit Terästö.
15084: Lyyli Aalto. Reino Breilin.
15085: 1404
15086:
15087: Vll,36.- Lak.al. n:o 197.
15088:
15089:
15090:
15091:
15092: Berner ym.: Ehdotus laiksi vesientutkimuslaitoksesta.
15093:
15094:
15095: E d u s k u n n a 11 e.
15096:
15097: Vesistöjä koskevat kysymykset - erityisesti tyksen turvaamisen yksi pääedellytys on, että
15098: vesistöjen likaantuminen jopa pilaantuminen ja vesien tutkimusta ei laiminlyödä. Maastamme
15099: yhdyskuntien ja teollisuuden vesi- sekä myös puuttuu mahdollisuus kokoavaan ja suunnitel-
15100: tässä yhteydessä jätehuoltoa koskevat ongelmat malliseen vesien tutkimiseen, joka ottaisi huo-
15101: - säätelevät osaltaan määrääväliä ja rajoitta- mioon nib perustutkimuksen kuin sovelletun ja
15102: valla tavalla koko maan taloudellista kehitystä. tavoitetutkimuksenkin vaatimukset sekä näihin
15103: Elintason noustessa ja sosiaalisten olojen kehit- perustuvan suunnittelun.
15104: tyessä vesistöjen ja niiden veden laatuun ja käyt- Maahamme on kiireellisesti perustettava ve-
15105: töön myös virkistäytymiskohteina tullaan kiin- sientutkimuslaitos. Vesientutkimulaitoksen pää-
15106: nittämään yhä kasvavaa huomiota. Vesistöjen tehtävänä tulisi olla puhtaiden ja likaantuneiden
15107: likaantuessa niiden arvo kalavesinä taantuu, vesistöjemme tilan, niide.'1 muutosten syiden ja
15108: mutta virkistyskalastusvesien kysyntä lisään- siedon selvittäminen ja tähän liittyvänä siedon
15109: tyy. Näin on käynyt kaikissa sivistysmaissa. riittämiseen tähtäävät tuimenpiteet sekä koko
15110: Vesistöjä joudutaan tulevaisuudessakin käyt- maata koskevan vesistöjen käyttösuunnitelman
15111: tämään jäteaimeiden poistamiseen. Tästä on seu- laatiminen ja jatkuva täydentäminen.
15112: rauksena, ettei vesien likaantumisen ongelmaa Näiden keskeiste."'l tehtävien pikainen toteut-
15113: ilmeisesti koskaan voida lopullisesti ratkaista. taminen on välttämätön edellytys sille, että
15114: Vesien suojelun tarkoituksena on viime kä- maan taloudelliseen kehittämiseen tähtäävät
15115: dessä turvata riittävä ja tasapuolinen veden yleissuunnitelmat sekä yhdyskuntien ja paikal-
15116: saanti eri tarkoituksiin: yhdyskunnille ja asu- listen teollistamishankkeiden suunnitelmat saa-
15117: tukselle juoma- ja talousvedeksi, teollisuudelle vat vesistökysymyksen osalta pitävän perustan.
15118: käyttövedeksi, vesistöjen käyttö kalastukseen, Näitä tehtäviä ei ole mahdollista nykyise."'l haja-
15119: urheiluun ja virkistyksee.1 jne. Ainutlaatuisen naisen ja osittain kokonaan puuttuvan vesien ja
15120: vesimaisemamme arvoa ei myöskään voi jättää vesistöjen tutkimus- ja suunnitteluorganisaation
15121: ottamatta huomioon. puitteissa suorittaa.
15122: Vesistöjen J.ikaantumisilmiöiden tutkimus Vesientutkimuslaitoksen ohjelman tulisi käsit-
15123: edellyttää niiden hydrografian ja biologian sekä tää fysikaalisen, kemiallisen, biologisen ja ve-
15124: niiden vuorovaikutuksen perusteellista tunte- siensuojelun sekä siihe."'l kuuluvan kalataloudel-
15125: musta. Siten limnologisten näkökohtien huo- lisen perustutkimuksen. Tämän ohella ohjel-
15126: mioonottamista, nime.1.omaan kunkin vesistön maan tulisi sisältyä laajamittaista soveltuvaa
15127: tilan ja sen muutosten tuntemusta on pidettävä koe- ja suunnittelutoimintaa sekä tutkimusta.
15128: välttämättöminä perusteina vesistöjen käyttöön Vesientutkimuslaitoksessa harjoitettavan kala-
15129: liittyviä toimenpiteitä suunniteltaessa. Käytän- tutkimuksen päätavoitteeksi on asetettava li-
15130: nön kannalta ensiarvoisen tärkeäksi 0..'1 muodos- kaantuvien ja rehevöityvien kalavesien edulli-
15131: tunut kysymys vesistöjen siedosta eli niiden ky- simman hyväksikäytön perusteiden selvittämi-
15132: vystä selvitä haitatta niihin laskettavista jät- nen. Teknisten tutkimusten tarve on suurin
15133: teistä. Se onkin eräs vesistönsuojelun pääkysy- oloihimme sopivien jätevesien puhdistusmene-
15134: myksiä. telmien ja yhä parempien sovellutusten kehittä-
15135: Vesien suojeluun liittyvä tutkimuskenttä on misen alalla.
15136: monipuolinen ja vaativa. Sen tulee suurelta Tällä hetkellä maassamme harjoitettu vesi-
15137: osalta muodostaa pohja vesiensuojelupolitiikalle alan tutkimus- ja suunnittelutoiminta on ha-
15138: ia suunnittelulle. Yhteiskunnan jatkuvan kehi- jaantunut useiden valtion virastojen, yliopisto-
15139: VII,J6.- Berner ym. 1405
15140:
15141: jen ja korkeakoulujen osalle. Nykyine.1 järjestely omaisten tarpeita palvelevista tutkimuselimistä
15142: on johtanut useissa tapauksissa asioiden käsit- laajennettaisiin vesientutkimuslaitokseksi. Täl-
15143: telyn hidastumiseen ja jopa hankauksiin. Tämän löin joutuisivat kärsimään sekä tutkimus- että
15144: vuoksi ainoa ajateltavissa oleva muoto perustet- suunnittelutoiminta että myöskin hallinnollisia
15145: tavalle vesientutkimuslaitokselle on itsenäinen kysymyksiä varten välttämättömät selvitykset.
15146: tutkimuslaitos. Vain näin menetelle~1 se pys- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti
15147: tyisi kunnollisesti suoriutumaan vesientutkimus-
15148: laitokselle kuuluvista monipuolisista ja vaati- Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
15149: vista tutkimustehtävistä. Ei myöskään voida aja- van lain:
15150: tella, että joku tai jotkut hallinnolliset viran-
15151:
15152:
15153: Laki
15154: vesientutkimuslaitoksesta.
15155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15156:
15157: 1 §. yhteinen laboratorio-osasto sekä toimisto hallin-
15158: Vesiä ja vesistöjä koskevaa sekä teknisen vesi- nollisia ja taloudellisia kysymyksiä sekä toi-
15159: huollon ja jätteiden käsittelyn koe- ja tutkimus- misto suunnittelua varten. Tutkimuslaitokseen
15160: toimintaa varten perustetaan valtion varoilla ve- voidaan tarpeen mukaan perustaa muitakin osas-
15161: sientutkimuslai tos. toja.
15162: 2 §. 4 § .
15163: 1) Vesientutkimuslaitoksen tehtävänä on Tutkimuslaitokseen voidaan perustaa seuraa-
15164: suorittaa ja johtaa sellaisia tieteellisiä tutkimuk- via peruspalkkaisia virkoja ja toimia: ylijohtaja,
15165: sia, jotka koskevat Suomen vesien ja vesistöjen professori, vanhempi tutkija, erikoistutkja,
15166: yleistä tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, nii- tutkija, elektroonikko, toimistopäällikkö, assis-
15167: den biologista luonnetta, fysikaalisia ja kemial- tentti, kemisti, kanslisti, tutkimusapulainen,
15168: lisia ominaisuuksia sekä näissä tapahtuvia muu- teknikko, mestari, laborantti, sihteeri, toimisto-
15169: toksia vesiensuojelua silmällä pitäen ja harjoit- apulainen, laboratorioapulainen, vahtimestari,
15170: taa koetoimintaa erityisesti luonnon vesissä ja lämmittäjä ja talonmies.
15171: vesistöissä, sekä harjoittaa ja avustaa vesistöihin
15172: liittyvässä suunnittelutoiminnassa; Edellä tässä pykälässä olevia virkoja voi olla
15173: eri luokkaisia.
15174: 2) antaa viranomaisille selvityksiä ja lausun-
15175: toja tutkimuslaitoksessa harjoitetun koe- ja tut- Tutkimuslaitoksen palveluksessa voi olla myös
15176: kimustoiminnan tuloksista; ylimääräisiä toimenhaltijoita tilapäisiä toimi-
15177: henkilöitä, harjoittelijoita sekä työntekijöitä.
15178: 3) edistää työllään vesiensuojelutoimintaa;
15179: 4) varata tutkijoille ja opiskelijoille mahdol-
15180: lisuuksien mukaan tilaisuus tutkimusten suorit- 5 §.
15181: tamiseen tutkimuslaitosten eri elimissä; Tutkimuslaitoksen toimintaa johtaa ylijoh-
15182: 5) julkaista tietoja työnsä tuloksista; taja, jona toimii vesiensuojelun osaston johtaja
15183: ja tutkimuslaitoksen hallitus, jonka puheenjoh-
15184: 6) ylläpitää yhteyttä vastaavien ulkomaisten tajana on ylijohtaja ja muina jäseninä osastojen
15185: laitosten kanssa laitoksen työalaa koskevissa ky- johtajina toimivat professorit.
15186: symyksissä;
15187: 7) suorittaa ne muut tehtävät jotka tutki-
15188: muslaitokselle on muualla laeissa ja asetuksissa 6 §.
15189: annettu. Vesientutkimuslaitokselle asetetaan neuvot-
15190: 3 §. telukunta, jonka tehtävänä on toimia neuvoa an-
15191: Vesientutkimuslaitokseen perustetaan kuusi tavana elimenä niinkuin asetuksessa erikseen sää-
15192: osastoa, nimittäin vesiensuojeluosasto, hydro- detään. Sen antamat esitykset alistakoon tutki-
15193: graafinen osasto, hydrobiologinen osasto, tek- muslaitoksen hallitus omine lausuntoineen
15194: ninen osasto sekä kalatutkimusosasto ja näille asianomaisen ministeriön vahvistattaviksi.
15195: 1406 VII,36.- Vesientutkimuslaitos.
15196:
15197: 7 §. 8 §.
15198: Tutkimuslaitdksella on oikeus ottaa vastaan Tämä laki astuu voimaan 1. 1. 1971. Tarkem-
15199: lahjoituksia tutkimustoimintaansa ja saamiaan mat määräykset lain täytäntöönpanemisesta ja so-
15200: erikoistehtäviä varten. veltamisesta annetaan asetuksella.
15201:
15202:
15203: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
15204:
15205: Arne Bemer. Juhani Orrenmaa.
15206: Pirkko Aro. Irma Toivanen.
15207: Seppo Westerlund. Kerttu Hemmi.
15208: Pekka Tarjanne. Eeles Landström.
15209: 1407
15210:
15211: VII, 37.- Lak.al. n:o 198.
15212:
15213:
15214:
15215:
15216: Mattila ym.: Ehdotus laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta.
15217:
15218:
15219: E d u s k u n n a 11 e.
15220:
15221: Huhtikuun 13 päivänä 1962 annetulla lailla kohtaista. Huolimatta rauhoituksen poista-
15222: luonnonsuojelulain muuttamisesta ( 292/62) misesta ei vaaraa lokkien kokonaan häviämi-
15223: poistettiin lokkien rauhoitus lukuun ottamatta selle ole.
15224: kalalokkia. Viime vuosien aikana ovat nimen- Yleensä 'tunnustetaan se, että järvialueilla
15225: omaan kalalokit lisääntyneet siinä määrin, että selkälokki sopii luontoon hyvin. Niiden kannat
15226: niiden tavattoman suuret kannat ovat haitaksi eivät koskaan ole sisämaassa olleet suuria eivätkä
15227: luo::mossa tarpeelliselle tasapainolle. Kala- ja ne ole muuttuneet kala- ja naurulokkien tavoin
15228: naurulokeista on tullut myös sellaisten alueiden sellaisiksi eläimiksi, jotka ovat riippuvaisia
15229: lintuja, joilla ei ole vesistöjäkään. On voitu to- maanviljelyksestä ja asutuksesta. Niiden rau-
15230: deta, että tavattoman suuret lokkimäärät eri- hoittaminen sisämaassa olisi paikallaan siitäkin
15231: koistuvat maanviljelykselle hyödyllisten kaste- huolimatta, ettei niitä siellä nytkään tuhota.
15232: matojen pyydystämiseen ja aiheuttavat siten Samoin olisi erittäin harvinainen pikkulokki rau-
15233: suurempia vahinkoja kuin ensinäkemältä saate- hoitettava.
15234: taan olettaa. Kastematojen merkitys maan kuoh- Edellä lausuttuun viitaten esitetään kunnioit-
15235: keudelle sekä pieneliöstölle ja siten myös maan tavasti,
15236: tuottavuudelle ei ole vähäinen. Liian runsaiden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15237: lokkikantojen vähentäminen onkin hyvin ajan- lakiehdotuksen:
15238:
15239:
15240: Laki
15241: luonnonsuojelulain muuttamisesta.
15242: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnon-
15243: suojelulain (71/23) 13 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä huhtikuuta 1962 an-
15244: netussa laissa (292/62), näin kuuluvaksi:
15245:
15246: 13 §.
15247: Kaikki riistaeläimiin kuulumattomat linnut räkätti- ja mustarastas, huuhkaja, kanahaukka
15248: sekä niiden pesät ja munat ovat aina rauhoitet- ja varpushaukka sekä lokit lukuun ottamatta
15249: tuja, paitsi piekana Lapin läänissä, korppi, varis, selkälakkia sisämaassa ja pikkulokkia.
15250: naakka, harakka, närhi, varpunen, kesykyyhky,
15251:
15252:
15253: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
15254:
15255: Matti Mattila. Eino Lottanen.
15256: 1408
15257:
15258: VII,38.- Lak.al. n:o 199.
15259:
15260:
15261:
15262: Mäkinen ym.: Ehdotukset ulkoilulaiksi ja eräiksi siihen liitty-
15263: viksi laeiksi.
15264:
15265: E d u s k u n n a 11 e.
15266:
15267: Ulkoilumahdollisuuksien varaamiseksi väes- olisi aiheutunutkaan. Hallituksen aikoinaan eh-
15268: tölle tarvitaan erityistoimenpiteitä. Tällöin on dottamassa muodossa säännös on epäselvä ja voi
15269: tarkoituksenmukaista vahvistaa Suomessa jo iki- johtaa tarpeettorniin riidan aiheisiin ulkoilijan
15270: muistoisista ajoista tavanomaisena oikeutena ja maanomistajan välillä, koska lähes aina voi-
15271: voimassaolleet jokamiehen oikeudet erityisesti daan väittää, että liikkumisesta saattaa aiheutua
15272: ulkoilulaissa. Erityisesti on pidettävä silmällä, vahinkoa tai sanottavaa haittaa ta,i häiriötä.
15273: ettei jokamiehen oikeuksia rajoiteta siitä, mitä Edelleen on otettava huomioon, että muualla
15274: on katsottava tähänkin asti olleen voimassa. ulkoilulaissa, kuten 1 §:n 1 momentissa metsä-
15275: Samalla on syytä kiinnittää huomiota muiden alueella sekä talvisaikaan myös viljelysalueelia
15276: Pohjoismaiden, lähinnä Ruotsin ja Norjan, ui- liikuttaessa ja 2 §: ssä leiriydyttäessä, on kri-
15277: koHua koskeviin oikeussäännöksiin. Kun kai- teerinä tosiasiallinen vahingon tai sanottavan
15278: kissa Pohjoismaissa on voimassa pääpiirteissään haitan tai häiriön muodostuminen. Tämän
15279: samat jokamiehen oikeudet ja kun ulkoilutoi- vuoksi olisi 1 § :n 1 momentin sanamuotoa
15280: mikunta lähitulevaisuudessa yhä enenevässä mää- muutettava siten, että viljelyalueella myös
15281: rin tulee suuntautumaan yli maamme rajojen, muuna aikana kuin maan ollessa jäätyneenä
15282: suurelta osalta juuri mainittuihin naapurimai- olisi kulkeminen sallittua, jollei siitä aiheudu
15283: hin sekä niistä Suomeen, tulisi pyrkiä tältä osin vahinkoa tahi sanottavaa haittaa tahi häiriötä.
15284: mahdollisimman yhtenäiseen lainsäädäntöön Ulkoilulain 1 § tekee tarpeettomaksi rikoslain
15285: Pohjoismaiden kesken. Tämän vuoksi ei pitäisi 33 luvun 11 §:n.
15286: Suomen ulkoilulaissa tarpeettomasti poiketa Hallituksen rauenneen esityksen 2 §:n mu-
15287: siitä, mitä Norjassa ulkoilulain ja Ruotsissa ta- kaan saa jokainen tilapäisesti leiriytyä metsä-
15288: vanomaisen oikeuden nojalla on voimassa. alueelle eräin edellytyksin. Yhtenä ehtona on,
15289: Hallitus antoi 21. 11. 1969 eduskunnalle esi- ettei leiriytyminen tapahdu 150 metriä lähem-
15290: tyksen ulkoilulaiksi ja laiksi palolain muutta- pänä 1 §:n 2 momentissa määriteltyä koti-
15291: miseksi. Tätä esitystä (vuoden 1969 valtiopäi- aluetta. Tämä säännös saattaa kohtuuttomasti
15292: vät n:o 209) ei ehditty käsitellä edellisillä val- vaikeuttaa tilapäistä leiriytymistä erityisesti
15293: tiopäivillä. Mainitun rauenneen hallituksen esi- etelä-Suomen ranta-alueilla, koska kahden ranta-
15294: tyksen perusteluissa esitetyt periaatteet ovat tontin etäisyyden toisistaan olisi oltava vähin-
15295: edelleen kannatettavia, kuitenkin niin, että seu- tään 300 metriä, jotta leiriytyminen rannan lä-
15296: raavissa kohdin tulisi poiketa hallituksen rauen- heisyydessä kävisi päinsä. Kotirauhan tulisi täs-
15297: neesta esityksestä. säkin olla suojeltava intressi. Kun leiriytyminen,
15298: Hallituksen edellä tarkoitetun esityksen ilman maan omistajan tai haltijan lupaa halli-
15299: 1 §:n 1 momentin säännösten mukaan olisi tuksen ehdottamaa säännöksen mukaan aina
15300: viljelyalueella kesäaikana tapahtuvan kulkemi- olisi kiellettyä kotialueelia sekä lisäksi sen
15301: sen edellytyksenä, ettei siitä saata aiheutua va- ulkopuolellakin, milloin leiriytymisestä aiheu-
15302: hinkoa tahi sanottavaa haittaa tai häiriötä. Näin tuu vahinkoa tahi sanottavaa haittaa tai häiriötä,
15303: ollen riittäisi pelkkä vahingon tahi sanottavan ei sanottua 150 metrin vähimmäisetäisyyttä ole
15304: haitan tai häiriön aiheottamisen mahdollisuus tarpeen laskea kotialueen rajalta, vaan riittävänä
15305: kieltämään kulkemisen. Kaiken lisäksi voitai- on pidettävä sen laskemista asumuksesta. On
15306: siin ulkoilija, ottaen huomioon lakiesityksen huomattava, että myös Norjan ulkoilulaissa sää-
15307: 38 §:n säännöksen, tuomita rangaistukseen jo, detty 150 metrin vähimmäisetäisyys lasketaan lä-
15308: jos sanottujen seuraamosten vaara on olemassa, himmästä asutusta talosta.
15309: vaikkei vahinkoa, haittaa tai häiriötä tosiasiassa Hallituksen rauenneen ulkoilulakiesityksen
15310: VII,JS.- Mäkinen ym 1409
15311:
15312: 3 § :n mukaan olisi maan omistajalla tai halti- Jotta syrjintää ei voitaisi harjoittaa taloudelli-
15313: jalla asianomaisen kunnallisen viranomaisen lu- sin menetelmin, olisi 24 §:n 2 momenttiin lisät-
15314: valla oikeus kieltää kulkeminen tai leiriytymi- tävä, että leirintäalueen käytöstä ja siellä suori-
15315: nen jollakin alueella tahi rajoittaa niitä, mil- tettavista palveluksista perittävien maksujen on
15316: loin ne ovat saaneet sellaisia muotoja tai niin oltava kohtuullisia. Samoin on 33 §:n säännös-
15317: suuren laajuuden, että si~tä on aiheutunut tai ten tarkoittamaa käsitettä "leirintäalueen taso"
15318: ilmeisesti aiheutuu maan omistajalle tai halti- täsmennettävä siten, että säännöksistä käy sel-
15319: jalle vahinkoa tahi kohtuutonta haittaa tai häi- västi ilmi, että tarkoitetaan nimenomaan pal-
15320: riötä. Sanottujen edellytysten vallitessa olisi velutasoa.
15321: kunnallisen viranomaisen ilmeisesti myönnet- Leirintäalueiden sijoituksessa ja hoidossa on
15322: tävä tämä lupa eikä sillä olisi muuta mahdolli- nykyisin usein toivomisen varaa luonnon ja ym-
15323: suutta ratkaista maan omistajan tai haltijan ja päristön suojelun kannalta. Niitä ei tulisi si-
15324: ulkoilijan etujen välistä ristiriitaa. Mikäli täl- joittaa kaikkein luonnonkauneimmille paikoille,
15325: laisia lupia tietyllä alueella jouduttaisiin anta- koska paikan kauneus saattaa mennä pilalle
15326: maan runsaasti, saattaisi tästä aiheutua väestön juuri tästä syystä, vaan leirintäalue voisi sijaita
15327: ulkoilumahdollisuuksien kohtuutonta kaventu- esim. tällaisen paikan läheisyydessä. Samoin on
15328: mista. Tämän vuoksi olisi, samoin kuin Norjan leirintäalueiden sijoituksessa tarkoin otettava
15329: ulkoilulain vastaavassa säännöksessä, säädettävä, huomioon vesiensuojelun · näkökohdat sekä ym-
15330: että asianomainen kunnallinen viranomainen päristön suojaaminen roskaantumiselta. Mm.
15331: voi antaa maan omistajalle tai haltijalle luvan on nykyisin tavallista, että leirintäalue saastut-
15332: kieltää tai rajoittaa kulkemista tai leiriytymistä, taa itse vesistöä, jonka käyttö uintiin ja muu-
15333: kun mainitut edellytykset ovat olemassa. Jos hun virkistykseen on ko. alueen tärkein arvo
15334: lupa olisi evätty, vaikka edellytykset sen myön- tai ainakin yksi tärkeimmistä. Siksi tulisi lain
15335: tämiseen olisivat olleet olemassa, täytyisi maan 27 ja 33 §:ssä ottaa huomioon myös luonnon
15336: omistajalla olla oikeus vaatia kuntaa Junasta- ja ympäristön suojelu leirintäalueen perustami-
15337: maan alueen. Lunastusta olisi vaadittava kan- sen tai käytön aiheuttamilta haitoilta.
15338: teella tuomioistuimessa kuudessa kuukaudessa Hallitu~sen rauenneen esityksen perusteluissa
15339: siitä, kun maan omistaja tai haltija on saanut todetaan, että etenkin teittailuun ja erämaaret-
15340: tiedon kunnan epäävästä päätöksestä. Korvaus keilyyn kuuluu oleellisesti tulen pito. Vielä sel-
15341: määrättäisiin rakennuslain 60 §:ssä säädettyjen vemmin tämä käy ilmi ulkoilulakikomitean
15342: perusteiden mukaisesti. mietinnön perusteluosasta. Ruoan valmistus,
15343: Vesilain (264/61) mukaan jokaisella on oi- lämmittely ja lämmitys sekä sääskien karkoit-
15344: keus, välttäen tarpeetonta häiriön aiheuttamista, taminen saattavat olla tulen pitämisen syynä.
15345: kulkea vesistössä, missä se on avoinna, joten Palolain muuttamisehdotuksessa on tulenpito-
15346: tältä osin ei erityisiä ulkoilureittejä tarvita. Sen kielto pysytetty niin ehdottomana, että etenkin
15347: sijaan tulisi vesillä tapahtuvaa ulkoilua varten erämaaretkeily olisi sitä noudattaen mahdotonta
15348: tarvittavat, ulkoilijan lepoa ja virkistystä pal- muulloin kuin sydänkesällä. Yleisen käytännön
15349: velevat ranta-alueet sisällyttää ulkoilulain ulkoi- vastaisilla säännöksillä ei ole paloturvallisuutta
15350: lureittisäännösten piiriin erityisenä 7 § :n 3 mo- lisäävää vaikutusta. Ne aiheuttavat ainoastaan
15351: menttina. sen, ettei palolainsäädäntöä tältä osin noudateta.
15352: Koska kysymys luonnonsuojeluhallinnon si- Lain noudattamisen valvontahan on joka ta-
15353: joituksesta valtion keskushallinnossa on avoin, pauksessa mahdotonta. On lisäksi otettava huo-
15354: tulisi 23 § :n säännös, jonka mukaan esityksen mioon, että metsät nykyisin ovat valtaosaltaan
15355: tekeminen retkeilyalueen perustamisesta on maa- talousmetsiä eikä metsäpalon vaara niissä ole lä-
15356: talousministeriön asiana, muuttaa siten, että heskään yhtä suuri kuin luonnontilaisissa met-
15357: muukin ministeriö voi tulla kysymykseen esi- sissä. Palolakia olisikin muutettava siten, että
15358: tyksen tekijänä, etenkin kun klitikki valtion maat tulen tekemiseen ei ulkoilua harjoitettaessa olisi
15359: eivät ole maatalousministeriön hallinnassa. estettä, mikäli tuli voidaan tehdä paikkaan,
15360: Ulkoilulakiin sisältyvät leirintää koskevat jossa ei ole vaaraa sen irtipääsyyn tai leviämi-
15361: säännökset on säädettävä sellaisiksi, ettei min- seen.
15362: käänlainen rotuun, varallisuuteen, ikään tai mui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15363: hin tällaisiin seikkoihin perustuva syrjintä ole nioittavasti,
15364: mahdollista leirintäalueilla. Hallituksen esityk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
15365: seen tulisi siksi tehdä seuraavat muutokset. lakiehdotukset:
15366: 177 427/70
15367: 1410 Vl1,38. - Ulkoilulaki.
15368:
15369:
15370: Ulkoilulaki.
15371: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15372:
15373: lluku. vaatia sitä kuntaa, jossa alue sijaitsee, lunasta-
15374: Yleisiä säännöksiä. maan alueen. Lunastusta on vaadittava kan-
15375: teella tuomioistuimessa kuudessa kuukaudessa
15376: 1 §. siitä, kun kunnan päätös 'luvan epäämisestä on
15377: Noudattamalla, mitä liikkumisesta ja oleskele- annettu maan omistajalle tai haltijalle tiedoksi.
15378: misesta toisen maalla ja tietynlaisilla alueilla Korvauksen määräämisestä on soveltuvin osin
15379: muutoin on voimassa, jokainen saa jalan, hiihtäen voimassa, mitä rakennuslain (370/58} 60 §:ssä
15380: tai pyöräillen kulkea toisen a) metsä- ja jouto- on säädetty.
15381: maalla ( metsäalueelia} sekä pellolla, niityllä ja 4 §.
15382: laitumella ( viljelyalueella), milloin kulkemi- Edellä 1 §:n 1 momentissa sekä 2 §:ssä ja
15383: sesta ei· aiheudu maan omistajalle tai haltijalle 3 §:n 1 momentissa mainittuja kieltoja ja ra-
15384: vahinkoa tahi sanottavaa haittaa tai häiriötä. joituksia on noudatettava, vaikka asianomaisen
15385: Maan omistaja tai haltija saa kuitenkin asian- kunnallisen viranomaisen päätöksestä, jolla lupa
15386: omaisen kunnallisen viranomaisen luvalla met- on myönnetty on valitettu.
15387: sänviljelyn vuoksi tahi muusta erityisestä syystä
15388: kieltää kulkemisen tai rajoittaa sitä tietyllä 5 §.
15389: alueella. Jokainen saa poimia marjoja ja sieniä siellä,
15390: Edellä 1 momentissa tarkoitettu kulkeminen missä kulkeminen on sallittu.
15391: tontilla tai rakennuspaikalla, joka on rakennettu
15392: tai rakenteilla, puutarhassa, puistossa, uimaran- 6 §.
15393: nalla, teollisuusalueelia tai muulla sellaisella eri- Kuljettaessa ja leiriydyttäessä toisen maalla ei
15394: tyiseen käyttöön otetulla alueella ( kotialueelia) saa jättää näkyville lasia, paperia, muovia, ro-
15395: on ilman maan omistajan tai haltijan suostu- mua eikä muita jätteitä niin, että siitä aiheutuu
15396: musta kielletty. roskaantumista.
15397: 2 §.
15398: Metsäalueella, jolla kulkeminen on sallittu,
15399: saa jokainen ilman maan omistajan tai haltijan 2 luku.
15400: lupaa tilapäisesti, enintään kahden vuorokauden Ulkoilureitit.
15401: ajan, leiriytyä lähimmästä asumuksesta vähin-
15402: tään 150 metrin etäisyydelle ehdolla, ettei siitä 7 §.
15403: aiheudu vahinkoa tahi sanottavaa haittaa tai häi~ Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tär-
15404: riötä. Erityisestä syystä taikka jos lähistöllä on keätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen
15405: leiriytymiseen soveltuva ja siihen osoitettu alue, jalan, hiihtäen tai pyöräillen kiinteistön kautta
15406: maan omistaja tai haltija saa kuitenkin asian- eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa kiinteis-
15407: omaisen kunnallisen viranomaisen luvalla kiel- tölle, on tästä luovutettava alue ulkoilureittinä
15408: tää leiriytymisen tai rajoittaa sitä. pysyvästi käytettäväksi.
15409: Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäis-
15410: 3 §. alueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa
15411: Milloin kulkeminen tai leiriytyminen jollakin ja virkistäytymistä varten pysyvästi tarvittavat
15412: alueella on saanut sellaisia muotoja tai niin suu- alueet.
15413: ren laajuuden, että siitä on aiheutunut tai ilmei- Ulkoilua vesillä harjoittavien lepoa ja virkis-
15414: sesti aiheutuu maan omistajalle tai haltijalle va- täytymistä varten voidaan niinikään luovuttaa
15415: hinkoa tahi kohtuutonta haittaa tai häiriötä, voi alue pysyvästi käytettäväksi soveltaen, mitä
15416: asianomainen kunnallinen viranomainen antaa tässä laissa on ulkoilureitistä ja sen liitännäis-
15417: omistajalle tai haltijalle luvan kieltää kulkemi- alueesta säädetty.
15418: nen tai leiriytyminen tahi rajoittaa niitä. 8 §.
15419: Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa on Ennen ulkoilureitin tekemistä on laadittava ja
15420: evätty, vaikka edellytykset sen myöntämiseen oli- vahvistettava ulkoilureittisuunnitelma sekä pi-
15421: sivat olleet olemassa, on maan omistajalla oikeus dettävä paikalla ulkoilureittitoimitus.
15422: Vll,38.- Mäkinen ym 1411
15423:
15424: Ulkoilureitin pitäminen, johon kuuluu reitin Tielautakunnan jäsenen tai esteettömän to-
15425: tekeminen ja kunnossapito, on kunnan asiana. distajan oikeudesta saada palkkiota sekä matka-
15426: kustannusten korvausta ja päivärahaa on voi-
15427: 9 §. massa, mitä 1 momentissa tarkoitetun uskotun
15428: Ulkoilureittisuunnitelma laaditaan kunnan toi- miehen osalta on säädetty. .
15429: mesta ja on suunnitelmassa osoitettava reitin Sellaisen kaupungin tai kauppalan kiinteistö-
15430: kulku ja 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut liitän- insinööri, joka saa suorittaa lohkomis- ja eräitä
15431: näisalueet niin, että ne voidaan suunnitelman muita maanmittaustoimituksia, saa myös toimi-
15432: perusteella tarvittaessa merkitä maastoon. piirissään kunnan suostumuksella suorittaa 1
15433: momentissa tarkoitetun ulkoilureittitoimituk-
15434: sen.
15435: 10 §.
15436: Ulkoilureittisuunnitelman vahvistaa sen lää- 13 §.
15437: nin lääninhallitus, jonka alueella ulkoilureitti tai Ulkoilureittitoimituksessa on määrättävä ja
15438: suurin osa siitä on. Ennen suunnitelman vahvis- karttaan merkittävä ulkoilureittisuunnitelman
15439: tamista on niille, joiden oikeutta tai etua suun- perusteella ja tarvittaessa kunnan osoituksen
15440: nitelma koskee, varattava tilaisuus muistutus- mukaan alueen rajat, laadittava alueesta seli-
15441: ten tekemiseen suunnitelman johdosta. telmä ja merkittävä niiltä osin, kuin harkitaan
15442: Kunnan on 1 momentissa säädetyssä tarkoituk- tarpeelliseksi, ulkoilureitin kulku ja rajat maas-
15443: sessa pidettävä suunnitelma nähtävänä 14 päi- toon. Samalla on määrättävä korvauksen suorit-
15444: vän aikana. Muistutukset suunnitelmaa vastaan tamisesta.
15445: on lääninhallitukselle osoitettuina toimitettava 14 §.
15446: asianomaiselle kunnalliselle viranomaiselle 30 Maan luovuttamisesta ulkoilureittiä varten
15447: päivän kuluessa suunnitelman nähtävänä olon sekä vahingosta tai haitasta, jota muutoin aiheu-
15448: päättymisestä lukien. Suunnitelman nähtäväksi tuu alueen omistajalle tai haltijalle ulkoilureitin
15449: asettamisesta sekä muistutusten tekemistavasta pitämisestä ja käyttämisestä, suoritetaan kor-
15450: ja -ajasta on kunnan toimesta ja kustannuksella vaus.
15451: kuulutettava samassa järjestyksessä kuin missä Korvauksen määräämisestä ja suorittamisesta
15452: kunnalliset ilmoitukset asianomaisessa kun- on soveltuvia osin voimassa, mitä yksityisistä
15453: nassa saatetaan tiedoksi. Lisäksi on, mikäli se teistä annetun lain (3 58/62) 4 luvussa tarkoi-
15454: hankaluudetta voi tapahtua, suunnitelman näh- tetuista korvauksista on säädetty.
15455: täväksi panemisesta erikseen ilmoitettava maan
15456: omistajille, joiden alueen kautta reitti tulisi kul- 15 §.
15457: kemaan. Kun ulkoilureittitoimitus on saanut lainvoi-
15458: Kunnan on toimitettava jätetyt muistutuskir- man, kunnalla on oikeus ottaa reittiin kuuluva
15459: jelmät omine lausuntoineen lääninhallitukselle. alue haltuunsa. Haltuun otetulta alueelta saa-
15460: daan tarvittaessa poistaa puita ja pensaita sekä
15461: 11 §. muut ulkoilureitin pitämistä haittaavat luon-
15462: Kun ulkoilureittisuunnitelma on vahvistettu nonesteet.
15463: lainvoimaisella päätöksellä, on kunnan haettava Tarvittaessa on kunnan toimesta ja kustannuk-
15464: määräystä ulkoilureittitoimitukseen kirjallisesti sella tehtävä reitillä olevaan aitaan sellainen
15465: maanmittauskonttorilta vuoden kuluessa siitä portti, veräjä tai muu laite, ettei siitä aiheudu
15466: lukien, kun päätös on saanut lainvoiman. Ha- haittaa kiinteistön tarkoituksenmukaiselle käyt-
15467: kemukseen on liitettävä ulkoilureittisuunni- tämiselle.
15468: telma. 16 s.
15469: Ulkoilureittitoimituksen kustannukset on kun- Asianomainen kunnallinen viranomainen voi
15470: nan suoritettava. antaa määräyksiä ja ohjeita ulkoilureitin käyttä-
15471: misestä.
15472: 12 §. 17 s.
15473: Ulkoilureittitoimituksen suorittaa maanmit- Ulkoilureitin siirtämisestä on soveltuvia
15474: tausinsinööri kahden jakotoimituksia varten va- osin voimassa, mitä ulkoilureitin tekemisestä
15475: litun uskotuo miehen tai tielautakunnan jäse- on säädetty. Siirtämisestä voi maan omistaja
15476: nen taikka kahden esteettömän todistajaa tehdä asianomaiselle kunnalliselle viranomaiselle
15477: avulla. esityksen.
15478: 1412 VII,38. - Ulkoilulaki.
15479:
15480: 18 §. 23 §.
15481: Jollei ulkoilureitti tai sen osa olosuhteiden Retkeilyalueen perustamisesta päättää asian.
15482: muututtua enää ole.tarpeen yleistä ulkoilutoimin. omaisen ministeriön esityksestä valtioneuvosto.
15483: taa varten, voi lääninhallitus siitä tai muusta eri- Retkeilyalueen käytöstä määrätään järjestys-
15484: tyisestä syystä kunnan tai maan omistajan hake- säännössä. Mikäli kulkuneuvolla liikkuminen
15485: muksesta lakkauttaa ulkoilureitin tai sen osan. voi aiheuttaa haittaa tai häiriötä ulkoilulle, voi-
15486: Ulkoilureitin tai sen osan tultua lakkaute- daan kulkuneuvon käyttäminen kieltää tai sitä
15487: tuksi siirtyy reittiin kuulunut alue korvauksetta rajoittaa järjestyssäännössä. Järjestyssäännössä
15488: omistajan hallintaan. annettavalla määräyksellä älköön kuitenkaan
15489: Läänin maanmittauskonttorin asiana on huo- vaikeutettako paikkakunnalla vakinaisesti asu-
15490: lehtia siitä, että ulkoilureitin taikka sen osan van väestön elinmahdollisuuksia.
15491: tultua lakkautetuksi tai siirretyksi tästä tehdään Järjestyssäännön antaa sen viranomainen,
15492: tarpeelliset merkinnät karttaan ja maarekisteriin. jonka hallinnassa alue on.
15493:
15494: 19 §.
15495: Milloin asianosaiset ovat sopineet alueen luo- 4 luku.
15496: vuttamisesta ulkoilureittiä varten, voidaan sopi-
15497: muksen perusteella laatia ja vahvistaa ulkoilu- Leirintäalueet.
15498: reittisuunnitelma sekä suorittaa ulkoilureittitoi- 24 §.
15499: mitus niin kuin tässä luvussa on säädetty. Matkailijain ja retkeilijäin käyttöön pysy-
15500: väksi ja yleiseksi tarkoitetun leirintäalueen pe-
15501: 20 §. rustamiseen ja pitämiseen vaaditaan lääninhalli-
15502: Lääninhallitus voi määrätä asianomaisen kun- tuksen lupa.
15503: nan suostumuksella tietyn kunnan huolehti- Leirintäalueen käytöstä ja siellä suoritetta-
15504: maan ulkoilureittisuunnitelman laatimisesta vista palveluksista saadaan periä kohtuullinen
15505: myös toisen tai useamman kunnan alueelle, maksu.
15506: määräyksen hakemisesta ulkoilureittitoimituk-
15507: seen ja ulkoilureitin pitämisestä. Reitistä johto- 25 §.
15508: vien kustannusten ja korvausten jakamisesta kun- Lupaa leirintäalueen pitämiseen on haettava
15509: tien kesken määrää lääninhallitus, mikäli kunnat kirjallisesti lääninhallitukselta. Hakemuksessa
15510: eivät ole asiasta sopineet. on esitettävä selvitys alueen sijainnista ja sen
15511: soveltuvuudesta leirintäalueeksi sekä hakijan oi-
15512: 21 §. keudesta käyttää aluetta leirintätarkoitukseen.
15513: Mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta Hakemukseen on lisäksi liitettävä sisäasiain-
15514: johdu, on menettelystä ulkoilureittitoimituk- ministeriön määräämät muut selvitykset.
15515: sessa, toimituksen tarkastamisesta, muutoksen-
15516: hausta toimituksessa annettuun päätökseen tai 26 §.
15517: suoritettuun toimenpiteeseen sekä maarekisteriin Lääninhallituksen on hakemuksen johdosta
15518: merkitsemisestä soveltuvin osin noudatettava, hankittava asianomaisen kunnallisen viranomai-
15519: mitä yksityisistä teistä annetussa laissa on vas- sen ja poliisiviranomaisen lausunto sekä varat-
15520: taavissa kohdin määrätty tietoimituksesta. tava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi kos-
15521: kea, tilaisuus muistutusten tekemiseen.
15522: Kunnan on ennen lausunnon antamista pi-
15523: 3 luku. dettävä hakemusasiakirjat yleisesti nähtävänä 14
15524: Valtion retkeilyalueet. päivän aikana. Muistutukset asian johdosta on
15525: lääninhallitukselle osoitettuina toimitettava 1
15526: 22 §. momentissa mainitulle kunnalliselle viranomai-
15527: Valtion maalle, jolla ulkoilun kannalta on selle 30 päivän kuluessa nähtävänä olon päätty-
15528: huomattava yleinen merkitys, voidaan perustaa misestä lukien. Hakemusasiakirjojen nähtäväksi
15529: retkeilyalue. Tällaisella alueella on metsätalou- asettamisesta sekä muistutusten tekemistavallta
15530: den harjoittaminen, metsästys ja kalastus samoin ja -ajasta on kunnan toimesta ja hakijan kus-
15531: kuin maa- ja vesialueen muukin käyttö järjestet- tannuksella koulutettava samassa järjestyksessä
15532: tävä niin, että ulkoilutoiminnan tarpeet ,tulevat kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa saate-
15533: riittävästi otetuiksi huomioon. taan tiedoksi.
15534: VII,JS.- Mäkinen ym 1413
15535:
15536: 27 §. rakennukset, laitteet, varusteet tai muut pal-
15537: Lupa leirintäalueen perustamiseen ja pitämi- velutasoon vaikuttavat seikat ovat pysyvästi
15538: seen myönnetään, jos alue on rajoiltaan määri- huonontuneet taikka jos leirintäalueen käyttö
15539: tetty ja sijoituksen sekä suunniteltujen tai ra- aiheuttaa ilmeistä vahinkoa luonnolle tai muulle
15540: kennettujen rakennusten, rakenneimien ja lait- ympäristölle, lääninhallitus voi antaa varoituk-
15541: teiden puolesta samoin kuin muutoinkin tarkoi- sen, muuttaa leirintäalueen alempaan luokkaan,
15542: tukseen sopiva eikä leirintäalueesta aiheudu sulkea sen määräajaksi tai peruuttaa sen pitä-
15543: kohtuutonta haittaa lähistöllä asuville eikä il- miseen annetun luvan.
15544: meistä vahinkoa luonnolle tai muulle ympäris- Päätös, jolla leirintäalue suljetaan määrä-
15545: tölle. ajaksi tai peruutetaan sen pitämiseen annettu
15546: 28 §. lupa, voidaan valituksesta huolimatta panna
15547: Leirintäalueet jaetaan niiden sijainnin, raken- heti täytäntöön.
15548: nusten, laitteiden ja varusteiden sekä yleisen
15549: tason perusteella luokkiin.
15550: Luokitusperusteet määrää sisäasiainministeriö. 5 luku.
15551: Erinäisiä säännöksiä.
15552: 29 §.
15553: Päätöksessä, jolla lupa leirintäalueen perusta- 34 §.
15554: miseen ja pitämiseen myönnetään, on mainittava Tämän lain sekä sen nojalla annettujen sään-
15555: leirintäalueen nimi ja sijaintipaikka, luokka nösten ja määräysten mukaan kunnalle kuulu-
15556: sekä leirintäalueen pitämiseen liittyvät ehdot. vat tehtävät hoitaa kunnallishallitus, jollei val-
15557: tuusto ole määrännyt niitä kunnan jonkin lau-
15558: 30 §. takunnan hoidettaviksi ja sikäli kuin laista ei
15559: Leirintäaluetta ei saa ottaa käyttöön ennen muuta johdu.
15560: kuin se on asianomaisen kunnallisen viranomai- 35 §.
15561: sen tai sisäasiainministeriön määräämän muun Lääninhallituksen päätös ulkoilureittisuunni-
15562: viranomaisen suorittamassa tarkastuksessa hy- telman vahvistamisesta tai ulkoilureitin lakkaut-
15563: väksytty. tamisesta samoin kuin päätös, joka koskee luvan
15564: Leirintäalueen uusintatarkastus on toimitet- antamista leirintäalueen perustamiseen ja pitä-
15565: tava joka kolmas vuosi, jollei lupapäätöksessä miseen, on annettava julkipanen jälkeen. Vali-
15566: ole lyhyempää aikaa määrätty. tusaika luetaan tällöin päätöksen antopäivästä.
15567: Leirintäalueen uusintatarkastus on toimitet-
15568: tava myös silloin, kun leirintäalueen pitäjä on 36 §.
15569: pyytänyt leirintäalueen luokittamista korkeam- Edellä 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu kulkemista,
15570: paan luokkaan. oleskelua, telttailua tai alueen muuta käyttöä
15571: 31 §. koskeva kielto on maan omistajan tai haltijan
15572: Leirintäaluetta varten tulee olla hoitaja, joka toimesta annettava tiedoksi selvästi näkyvässä
15573: on tehtävään soveltuva·. kieltotaulussa tai ilmoittamalla kielto sille,
15574: Leirintäalueen pitäjän pyynnöstä voi poliisi- jota vastaan se halutaan saattaa voimaan.
15575: viranomainen määrätä leirintäaluetta varten jär- Edellä 34 §:ssä tarkoitettu kunnallinen viran-
15576: jestysmiehen. Järjestysmiehestä on soveltuvin omainen voi määrätä asianomaisen kustannuk-
15577: osin voimassa, mitä huvitilaisuuksien järjestys- sella poistettavaksi tämän lain vastaisen kielto-
15578: miehistä on säädetty. taulun.
15579: 37 §.
15580: 32 §. Milloin 36 §:ssä tarkoitettua kieltoa tai
15581: Leirintäalueen pitäjällä, hoitajalla ja henkilö- tämän lain nojalla annettua määräystä ei nou-
15582: kunnalla on, milloin siihen leirintäalueen jär- dateta, on poliisiviranomaisella oikeus, jos kiel-
15583: jestyksenpidon vuoksi on aihetta, oikeus evätä lon rikkominen on ilmeinen, ·antaa virka-apua
15584: leirintäalueelle pyrkivältä pääsy sinne sekä tar- kiellon tai määryksen vastaisen toimenpiteen
15585: peen vaatiessa poistaa hänet alueelta. estämiseksi tai oikaisemiseksi.
15586: Mikäli oikeus virka-avun antamiseen 1 mo-
15587: 33 §. mentin mukaan ei ole ilmeinen tai kysymys on
15588: Jos leirintäalueella ilmenee terveydellisiä hait- virka-avun antamisesta muissa sellaisissa tapauk-
15589: toja tahi järjestyshäiriöitä tai jos sen ympäristö, sissa, joista ei ole erikseen säädetty, on nouda-
15590: 1414 VII,38. - Ulkoilulaki.
15591:
15592:
15593: tettava, mitä virka-avun antamisesta on mää- 39 §.
15594: rätty ulosottolaissa. Milloin 38 S:ssä mainitulla rikoksella on lou-
15595: Hovioikeuden 2 momentissa tarkoitetussa kattu ainoastaan yksityisen etua tai oikeutta,
15596: asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muu- älköön virallinen syyttäjä tehkö siitä syytettä,
15597: tosta. ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syyttee-
15598: Edellä 1 momentissa tarkoitetut kieltotaulun seen pantavaksi.
15599: poistamisesta aiheutuvat kustannukset saadaan
15600: periä siinä järjestyksessä kuin verojen ja julkis- 40 s.
15601: ten maksujen ulosotosta on säädetty. Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
15602: panosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
15603: 38 s.
15604: Joka tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta 41 s.
15605: 1 ) rikkoo tässä laissa kulkemisesta tai lei- Tämä laki tulee voimaan päivänä
15606: riytymisestä annettuja säännöksiä; kuuta 19 .
15607: 2) rikkoo 1 S:n 1 momentin tahi 2 tai 3 S:n Jos aluetta, jota tämän lain voimaan tullessa
15608: nojalla annetun taikka 1 S:n 2 momentissa tai käytetään matkailu- ja ulkoilutarkoitukseen,
15609: 6 S:ssä tarkoitetun kiellon; aiotaan käyttää 24 S:ssä tarkoitettuna leirintä-
15610: 3) oikeudettomasti asettaa kulkemista tai alueena, on sen pitämiseen hankittava sanotussa
15611: leiriytymistä koskevah kieltotaulun taikka kul- pykälässä mainittu lupa vuoden kuluessa tämän
15612: kemista haittaavan esteen, taikka lain voimaantulosta.
15613: 4) leirintäalueen nimitystä käyttäen pitää Tämän lain vastainen kieltotaulu, joka on
15614: telttailu- tai muuta leiriytymispaikkaa, jota ei asetettu ennen lain voimaantuloa, on maan
15615: ole hyväksytty tässä laissa tarkoitetuksi lei- omistajan tai haltijan toimesta poistettava kuu-
15616: rintäalueeksi, den kuukauden kuluessa lain voimaantulosta lu-
15617: tuomittakoon, jollei muualla ole säädetty anka- kien.
15618: rampaa rangaistusta, sakkoon.
15619:
15620:
15621: Laki
15622: palolain muuttamisesta.
15623:
15624: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 2 päivänä joulukuuta 1960 annetun palolain
15625: ( 46.5/60) 27 S:ään näin kuuluva uusi 4 momentti:
15626:
15627: 27 s. ilman maan omistajan tai haltijan lupaa tehdä
15628: tuli keittämistä, lämmittämistä tai valaisua var-
15629: Sellaisessa paikassa, jossa ei ole vaaraa tulen ten sekä pitää tulta näihin tarkoituksiin valmis-
15630: irtipääsyyn tai leviämiseen, saadaan kuitenkin tetussa maapohjasta eristetyssä laitteessa.
15631:
15632:
15633: Laki
15634: rikoslain 33 luvun 11 §:n kumoamisesta.
15635:
15636: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15637:
15638: Täten kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889 Tämä laki tulee voimaan päivänä
15639: annetun rikoslain (39/89) 33luvun 11 §. kuuta 19
15640:
15641:
15642: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
15643:
15644: V. 0. Mäkinen. Sakari Knuuttila. Matti Ahde.
15645: Ulf Sundqvist. Lyyli Aalto. Ralf Friberg.
15646: 1415
15647:
15648: VII,39.- Lak.al. n:o 200.
15649:
15650:
15651:
15652:
15653: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
15654:
15655:
15656: E d u s k u n n a 11 e.
15657:
15658: Voimassa olevan 28 pa1vana syyskuuta tyytymättömyyttä kuin mikään muu kalastus-
15659: 1951 annetun kalastuslain 4 §:n mukaan on lain määräys. Asiantilan korjaamiseksi ehdo-
15660: kunnassa olevalla vesialueelia jokaisella kun- tamme, että tämän sisältöinen muutos tehtäi-
15661: nassa asuvalla oikeus erinäisin poikkeuksin siin kalastuslain 4 § :ään, missä päinvastoin
15662: harjoittaa onkimista. Itse kalastuslaissa ei ole kuin nykyisessä asetuksessa piikkionginta tal-
15663: määritelty onkimista, vaan sen 4 §:n 3 mo- vella jäältä rinnastettaisiin tavalliseen onkimi-
15664: mentin mukaan voidaan asetuksella määrätä, seen. Ne kokemukset, jotka on saatu piikki-
15665: onko jotakin kalastustapaa pidettävä onkimi- onginnasta, eivät oikeuta käsitykseen, että
15666: sena. Joulukuun 28 päivänä 1951 kalastuslain tällä onkimisella vaarannettaisiin kalakannan
15667: täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetun säilyminen. Päinvastoin piikkionginta useissa
15668: asetuksen (n:o 695/51) 2 §:n mukaan kalas- tapauksissa vähentää vesistöjen liian runsasta
15669: tuslain 4 § :n 1 momentissa tarkoitettuna on- ja usein kitukasvuista ahvenkantaa, mikä on
15670: kimisena on pidettävä sellaista onkimista, jota estänyt arvokalojen lisääntymisen asianomai-
15671: harjoitettaessa vapa tai siima on onkijan kä- sessa vesistössä. Mikäli kuitenkin arvokalan
15672: dessä taikka käden ulottuvilla eikä vieheenä säilyminen ja lisääntyminen jossain hoidetussa
15673: ole piikki, uistin, perho tai muu keinotekoi- vesistössä voisi vaarantua nyt lajennettavaksi
15674: nen laite. ehdotetun piikkiongintaoikeuden johdosta esi-
15675: Näyttää ilmeiseltä, että kalastuslakiasetus tämme, että tällaisissa kalanviljelysvesissä tar-
15676: on supistanut onkimisen käsitettä nimenomaan vittaisiin omistajan tai haltijan lupa onkimi-
15677: pilkkiämiseen nähden. Erittäinkin onkimista seenkin.
15678: ns. ketjupilkillä ei käsitteellisesti voida erot- On sanottu, että mikäli piikkionginta rin-
15679: taa onkimisesta pohjaongella, ja tapahtuvat nastetaan muuhun onkimiseen, vähenisivät ka-
15680: pilkkiäminen ja muu onkiminen muutoinkin lastushoitomaksuista kertyvät kalavesien hoi-
15681: usein samalla tavalla onkijan vaihtaessa vain toon tulevat varat. Tämän vuoksi onkin tar-
15682: viehettä onkeensa. Useimmiten kuitenkin käy- peen, että kalastuslain 83 §:ää muutettaisiin
15683: tetään piikkiä pääasiallisesti talvella jäällä on- siten, että kalastuksenhoitomaksun on velvol-
15684: gittaessa. Sen sijaan avovedellä voi piikin käyt- linen suorittamaan jokainen 16 vuotta täyttä-
15685: tö, mikäli sitä heitetään, olla rinnastettavissa nyt henkilö, vaikka hän vain harjoittaisi onki-
15686: heittouistimen käyttöön, taikka sitä vedettäes- mista. Mahdollisten väärinkäytösten estämi-
15687: sä veneen perässä uisteluun. Piikin käyttö avo- seksi ja valvonnankin kannalta olisi paikal-
15688: vedellä onkimisessa voi niinmuodoin aiheut- laan, että jokainen 16 vuotta täyttänyt kalas-
15689: taa väärinkäsityksiä ja tulkintamahdollisuuk- taja osallistuisi myös kalastuksenhoitoon.
15690: sia, mitä ei ole pelättävissä pilkillä ongittaes- Huomioon ottaen ammattikalastajaväestön
15691: sa jäältä talvisaikaan. vaikean taloudellisen aseman lähinnä meren
15692: Nimenomaan piikin käyttö onginnassa tal- ulkosaaristossa, olisi kalastuslain 83 § kuiten-
15693: visaikaan on tullut erinomaisen suosituksi ka- kin muutettava siten, että ammattimaiset ka-
15694: lastusmuodoksi, ja tarjoaa se kymmenilletu- lastajat olisi vapautettava kalastuksenhoito-
15695: hansille kalamiehille virkistystä sekä vaihtelua maksun suorittamisesta. Koska heidän luku-
15696: ruokavalioon nimenomaan talvella, jolloin ul- määränsä on suhteellisen vähäinen, ei tämä
15697: koilumahdollisuudet muutoinkin ovat rajoite- tietäisi kalastuksenhoitomaksuista kertyvien
15698: tut samoin kuin ruokavaliokin. Se seikka, ettei tulojen vähentymistä.
15699: talvionginta pilkillä ole rinnastettu kalastus- Kalastushoitomaksut kertyvät kalastajilta,
15700: laissa onkimiseen, onkin herättänyt enemmän joista suurin osa on harrastajakalastajia eli ts.
15701: 1416 VII,39.- Kalastuslain muuttaminen.
15702:
15703: urheilu-, virkistys- ja kotitarvekalastajia. Koti- edustaa n. 1 500-2 000 mk paaomaa. Kalas-
15704: tarvekalastajista on osa myös maanomistajia. tusharrastuksen nykyisin valtavasti lisääntyessä
15705: Kalastuslain 53 §:n mukaan kalastusoikeu- tuottaa tämä pääoma myös tuloja.
15706: den haltija on velvollinen niin järjestämään Samoinkuin riistanhoitomaksutulot käytetään
15707: kalavetensä hoidon ja kalastuksensa, että kala- lähinnä metsästäjäjärjestöjen suorittamaan va-
15708: ja rapukannan säilyminen on turvattu. listus- ja riistanhoitotyöhön, tulisi kalastuk-
15709: Tähän kohtaan vedoten on tähän asti kalas- senhoitomaksutkin käyttää lähinnä harrastaja-
15710: tuksenhoitomaksuista kertyneistä varoista 70- kalastajajärjestöjen valistus-, kalavesihoito- ja
15711: 80 % jaettu maanomistajien järjestöille, mutta kalakannan parantamistyön tukemiseen.
15712: tämä ei voi olla oikeudenmukaista, sillä ny- Tämän vuoksi olisi tehtävä tarpeelliset muu-
15713: kyisin jo kalastusvedet tuottavat vuokra- ja tokset kalastuslain 83 ja 101 §:iin.
15714: lupamaksutuloja huomattavasti ja os·alla näistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15715: tuloista tulisi kala- ja rapukannan säilyminen nioittaen,
15716: turvata.
15717: Asiantuntijat ovat äsken arvioineet, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15718: .tällä hetkellä meillä vesihehtaari ja sen kalasto lakiehdotuksen:
15719:
15720:
15721: Laki
15722: kalastuslain muuttamisesta.
15723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalas-
15724: tuslain (503/51) 4, 83, 85 ja 101 § näin kuuluviksi:
15725: 4 §. kädessä tai käden ulottuvilla ja vieheenä on
15726: Kunnassa olevalla vesialueella olkoon jokai- mato, täky tai muu luonnollinen syötti sekä
15727: sella kunnassa asuvalla oikeus harjoittaa onki- talvella jäältä ongittaessa piikki.
15728: mista muualla paitsi lohi- ja siikapitoisten ve" Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas-
15729: sistöjen kaskissa ja virtapaikoissa, rauhoituspii- tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus
15730: reissä, kalanviljelyslammikoissa ja niihin ver- kalaveden omistajan tai vuokraajan tavanomai-
15731: rattavissa sekä 13 §:ssä mainituissa paikoissa. silla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai häiriin-
15732: Loheksi luetaan, milloin erikseen ei ole toisin tyy.
15733: säädetty, myös taimen, järvitaimen ja purotai- Mitä edellä on säädetty, koskee sekä yhtei-
15734: men tai tammukka. .Älköön onkimista kuiten- siä että jaettuja kalavesiä.
15735: kaan ilman lupaa harjoitettako niin lähellä toi-
15736: sen asuttua rantaa, kylpy- tai muuta sellaista Milloin erityiset syyt vaativat, on maatalous-
15737: paikkaa, että siitä aiheutuu omistajalle tai hal- ministeriö oikeutettu määrätyllä alueella ra-
15738: tijalle haittaa. joittamaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettua ka-
15739: .Älköön onkimistä myöskään harjoitettako lastusta tai sen kokonaan kieltämään .
15740: ilman veden omistajan tai haltijan lupaa kalan-
15741: viljelysalueilla, joilla omistajan tai haltijan toi- 83 §.
15742: mesta on arvokalojen istutuksen vuoksi an- .Älköön kukaan 16 vuotta täyttänyt henkilö
15743: nettu kalastusta rajöittavia määräyksiä määrä- harjoittako kalastusta, ellei hän ole suorittanut
15744: ajaksi. kalastuksenhoitomaksua ja hänellä todisteena
15745: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- ole mukanaan maksusta annettua kuittia. Ka-
15746: tassa olevalla vesialueella olkoon jokaisella ky- lastuksen harjoittajiksi älköön kuitenkaan kat-
15747: lässä asuvalla oikeus harjoittaa onkimista ja sotrako pyynnissä mukana olevia apuhenki-
15748: muuta koukkukalastusta, ei kuitenkaan hauki- löitä.
15749: siimalla, heittouistimella tai vieterikoukulla. Ammattimaista kalastusta harjoittava hen-
15750: Muikun, silakan ja kilohailin pyyntiä verkoilla kilö ei kuitenkaan ole velvollinen suoritta-
15751: saa sellaisella harjoittaa jokainen kunnassa maan kalastuksenhoitomaksua. Tällaisena am-
15752: asuva. mattimaisena kalastajana pidetään henkilöä,
15753: Onkimisena on pidettävä sellaista onkimista, joka asianomaisen verolautakunnan todistuk-
15754: jota harjoitettaessa vapa tai siima on onkijan sena osoittaa, että hän viimeksi antamansa
15755: VII,J9.- Haapasalo ym. 1417
15756:
15757: veroilmoituksen mukaan on ansainnut enim- sesta annettujen säännösten noudattamista, sa-
15758: män osan tuloistaan kalastuksella. moinkuin kalastusoikeuden haltijalle, vesi-
15759: Kalastuksenhoitomaksu, joka menee valtiolle, alueen omistajalle ja vuokraajalle sekä heidän
15760: on kolme markkaa vuodessa. Valtioneuvostolla väelleen. Ammattimaista kalastusta harjoitta-
15761: on kuitenkin valta muuttuneiden olosuhteiden van henkilön on pidettävä mukanaan ja esi-
15762: sitä vaatiessa korottaa kalastuksenhoitomaksua. tettävä 8.3 §:n 2 momentissa tarkoitettu vero-
15763: Kalastuksenhoitomaksuista kertyneet varat lautakunnan todistus.
15764: käytetään kalastuksenhoitomaksun suorittaneit-
15765: ten kalastajain järjestöjen toimesta suoritet- 101 §.
15766: tuun kalataloudelliseen valistustyöhön, kalave- Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
15767: sien hoitoon, kalakannan parantamiseen ja ka- otettava kalatalouden edistämiseen määräraha,
15768: lavesien hoitoon liittyvään tutkimukseen. joka vastaa ainakin sitä määrää, minkä kolmen
15769: Vieraiden valtioiden lähetystöjen ja palkat- edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomak-
15770: tujen konsulien virastojen ulkomainen henki- sun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen
15771: lökunta sekä hallituksen vieraat voidaan va- lukumäärän ja kulumassa olevan vuoden ka-
15772: pauttaa kalastuksenhoitomaksun suorittami- lastuksenhoitomaksun suuruuden perusteella
15773: sesta. laskien on katsottava kalastuksenhoitomak-
15774: 85 §. suina kertyvän. Tarkoitukseen on kuitenkin
15775: Kalastamassa ollessaan on jokaisen, jolla myönnettävä vähintään se määrä, mikä kalas-
15776: on velvollisuus suorittaa kalastuksenhoitomak- tuksenhoitomaksuina on kertynyt sen vuoden
15777: su, våadittaessa näytettävä maksusta annettu edellisenä vuonna, jota varten tulo- ja meno-
15778: kuitti sille, jonka asiana on valvoa kalastuk- arvio on laadittu.
15779:
15780:
15781: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
15782:
15783: K. F. Haapasalo. Heikki Hykkäälä.
15784: Matti Ahde. Sakari KnuuttUa.
15785: Eero Salo. Lyyli Aalto.
15786: Esko Niskanen. Uljas Mäkelä.
15787: Mikko Laaksonen.
15788:
15789:
15790:
15791:
15792: 178 427/70
15793: 1418
15794:
15795: VI1,40.- Lak.al. n:o 201.
15796:
15797:
15798:
15799: Hostila ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
15800:
15801: E d u s k u n n a 11 e.
15802:
15803: Maassamme on noin 5 000 kilometriä ran- Merenrannikoittemme saaristot aut1o1tuvat
15804: nikkoa. Ahvenanmaan ja Turun saaristoa mai- maallemuuton seurauksena, sekä ammattikalas-
15805: nitaan kerrassaan ainutlaatuiseksi koko maail- tuksen luonteen muuttuessa rannikon pien-
15806: massa. Lukemattomille maamme asukkaille on pyynnistä uloimpana merellä tapahtuvaan trooli-
15807: kesäloman vietto saaristopurjehduksineen muo- pyyntiin, sekä lohiverkko- ja lohisiimakalastuk-
15808: dostunut suorastaan kesäiseksi elämän muo- seen. Kalastusalusten suurentuessa ja käydessä
15809: doksi. Merituulet, aalloista heijastelevat aurin- troolisatamista riippuvaisiksi, muuttavat yhä
15810: gon säteet ja aaltojen siloittelemat rantakalliot useammat ammattikalastajat asumaan niiden lä-
15811: 1umoavat löytäjänsä. heisyyteen.
15812: Purje- ja moottoriveneurheilu kehittyy kilpaa Voimassa olevan kalastuslakimme mukaan
15813: parantuvien välineiden kanssa ja matkat suun- ( 18 §) on ammattikalastajilla oikeus saada ra-
15814: tautuvat yhä kauemmas ja kauemmas vieraiden kentaa tietyillä ehdoilla omista aineistaan val-
15815: maakuntien saaristojen sokkeloihin. tiolle kuuluvilla saarilla ja luodoilla majailu-
15816: Matkalle varataan runsaasti raikkaassa ulko- sekä muita suojia, kalastustarpeiden edellyttä-
15817: ilmassa kuluvia elintarvikkeita ja makeata vettä. mällä tavalla. Monet erilliset yksityiset vesi-
15818: Purkkiruokien alkaessa maistua puulta, monen alueet ovat vuokrausten kautta siirtyneet jäsen-
15819: purjehtijan mieli tekee kokeilla matkan varrella määrällisesti suurten kalastusseurojen hallin-
15820: kalaonneaan, esimerkiksi sellaisen karikon ku- taan. Nyt on käynyt ilmi, ettei Metsähallitus
15821: peesta, johon moottori- tai purjevene on tul- ole vuokrannut kalavesien haltijoiksi tulleille
15822: lut yöksi ankkuroitua. Kalastuslupien hankkimi- kalastusseuroille maa-alueita valtion omistamista
15823: nen ennen matkalle lähtöä on mahdottomuus, saarista, vaikka kalavesien taloudellinen hyväksi-
15824: koska matkaa tehdään mielihalujen ja sääolosuh- käyttö, paikallinen kalastuksen valvonta ja ka-
15825: teiden viitoittamaan suuntaan, eikä lupien lavesien hoitotoimet edellyttäisivätkin paikal-
15826: hankkimista tuntemattomista maakunnista, mat- lista tukipistettä, joka samalla toimisi varasto-
15827: kan kestäessä voida edes ajatellakaan. Näin suojana.
15828: muutoin vilpittömistä ja kunnollisista kansalai- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
15829: sista tulee lainrikkojia, koska venettä ympäröi- nioittavasti,
15830: vät kalaparvet eivät ole kenenkään yksityisen
15831: henkilön omaisuutta, lainkaan mukaan, eikä ih- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15832: miset voi käytännössä noudattaa lakia tämän- lakiehdotuksen:
15833: 1aatuisiin tilanteisiin jouduttuaan. Sen vuoksi
15834: kalastuslain 4 §:n 2 momentti olisi muutettava.
15835:
15836:
15837: Laki
15838: kalastuslain muuttamisesta.
15839: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
15840: lain (503/51) 4 §:n 2 momentti ja 18 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
15841: 4 §.
15842: kansalaisella oikeus harjoittaa kalastusta on-
15843: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vastassa gella, heittouistimella ja vieterikoukulla. Mui-
15844: olevalla vesialueelia olkoon jokaisella Suomen kun, silakan ja kilohallin pyyntiä verkoilla saa
15845: VII,40.- Hostila ym. 1419
15846:
15847: sellaisella alueella harjoittaa jokainen kunnassa luodoilla, joilla ei ole muuta asutusta, kohtuul-
15848: asuva. lista korvausta vastaan saada maata käytettä-
15849: väkseen kalastuksessa tarvittavien asuinhuonei-
15850: den, aittojen ja valmistushuoneiden rakenta-
15851: 18 s. mista sekä kuivaustelineiden pystyttämistä var-
15852: Kalastusta ammattinaan harjoittavalla, sekä ten.
15853: rekisteröidyllä kalastajayhdistyksellä olkoon
15854: oikeus valtiolle kuuluvilla rannoilla, saarilla ja
15855:
15856:
15857: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
15858:
15859: Sulo Hostila. Lyyli Aalto. Eero Salo.
15860: 1420
15861:
15862: VII,41.- Lak.al. n:o 202.
15863:
15864:
15865: Nieminen ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
15866:
15867: E d u s k u n n a 11 e.
15868: Voimassa olevan kalastuslain ahtaasti rajoitta- asianlaita varsinkin pilkkionginnan suhteen.
15869: vat määräykset ovat herättäneet suurta tyyty- Tällaisten epäkohtien poistaminen on kiireelli-
15870: mättömyyttä maata omistamattomien virkistys- nen toimenpide.
15871: ja harrastelijakalastajien keskuudessa. Lain mu- Kun huvila-asutus ja muu retkeily lisääntyy
15872: kaan kalastusoikeus on vain vesialueiden omista- jatkuvasti kasvaa myöskin virkistys- ja harras-
15873: jilla ja niillä joille he ovat sen luovuttaneet. tuskalastuksen tarve samassa suhteessa. Se onkin
15874: Maata omistamauoman väestön kalastusoikeus terveellinen ja hyväksyttävä harraste, josta saa
15875: on täysin turvaamatta. Ennen nykyisen ka- paitsi virkistystä myöskin sopivaa vaihtelua ruo-
15876: lastuslain voimaantuloa, vuosisatainen käy- kapöytään. Se ei kuitenkaan muodostu am-
15877: täntö oli, että esim. onkiminen oli sal- mattikalastukselle eikä kalavesien omistajien
15878: littu jokaiselle rajoituksitta. Nykyisin sitä saa omalle kalastukselle esteeksi eikä kalakantojen
15879: harjoittaa vain siinä kunnassa jossa asuu. Kui- parantamiselle vaaraksi. Onginnalla, tapahtuu
15880: tenkin viime aikoina voimakkaasti kasvanut hu- se sitten luonnollista syöttiä tai piikkiä käyt-
15881: vila-asutus ja vapaa-ajan muu virkistysretkeily täen, saadaan vain ns. roskakalaa, pääasiassa ah-
15882: luontoon, tuhansien järviemme tuntumaan, on venta ja särkeä, jotka puolestaan estävät arvo-
15883: tehnyt kalastuslain onkimista koskevien mää- kalojen lisääntymisen. Näin ollen tällainen vir-
15884: räysten noudattamisen täysin mahdottomaksi tai kistyskalastus on vain hyödyllistä toimintaa
15885: on johtanut kohtuuttamaan keinotteluun ja rii- myöskin kalavesien hoidon ja kalakantojen pa-
15886: taisuuksiin. Huvilat sijaitsevat yleensä asumis- rantamisen kannalta. Sen vuoksi ehdotamme
15887: kunnan ulkopuolella, jolloin lakia ahtaasti tul- kalastuslakia niin muutettavaksi, että onginnan
15888: kittaessa huvila-asukkailla ei olisi onkimisoi- osalta poistetaan kuntarajoitukset ja että piik-
15889: keutta huvilaosa läheisyydessä sijaitsevissa ve- kionginta sisällytetään muuhun ongintaan, pait-
15890: sissä, puhumattakaan muista retkeilijöistä, jotka si että piikkiongintaa harjoittavan on maksetta-
15891: viettävät vapaan viikonvaihteen tai loman jossa- va kalastuksenhoitomaksu. Myöskin kalastuk-
15892: kin sisämaanjärven läheisyydessä. Jos he ovat senhoitomaksun suuruus olisi saatettava ajan ta-
15893: halunneet harrastaa onkimista on siihen ollut salle, joten ehdotamme siihenkin korjausta. Ka-
15894: hankittava lupa paikalliselta kalastuskunnalta lastuslain 101 §: ssä määriteltyjen varojen käy-
15895: tai kalaveden omistajalta ja maksettava tästä lu- töstä korostamme kalastuskunnille myönnettä-
15896: vasta aivan kohtuuton korvaus, mikä on vaih- vien avustusten lisäämistä kalakantojen paranta-
15897: dellut 3 markasta 10 markkaan. Erityisenä vai- miseksi ja lisäämiseksi.
15898: keutena, varsinkin retkeläisten osalta, tällaisen Edelä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15899: luvan hankkimisessa on se, ettei tiedetä keneltä tavasti,
15900: lupa olisi hankittava tai että asianomainen luvan
15901: myöntäjä ei ole sillä hetkellä tavattavissa. Myös- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15902: kin riitaisuuksia on tällöin syntynyt. Näin on lakiehdotuksen:
15903:
15904: Laki
15905: kalastuslain muuttamisesta.
15906: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
15907: lain ( 503/51) 4 §,sellaisena kuin sen ensimmäinen momentti on 10 päivänä tammikuuta 1964
15908: annetussa laissa ( 4/64), 83 §:n 1 ja 2 momentti sekä 101 §näin kuuluviksi:
15909: 4 §. kapitoisten vesistöjen kaskissa ja virtapaikoissa,
15910: Jokaisella Suomen kansalaisella olkoon oikeus rauhoituspiireissä, kalanviljelyslammikoissa ja
15911: harjoittaa onkimista muualla paitsi lohi- tai sii- niihin verrattavissa sekä 13 §:ssä mainituissa
15912: VI1,41.-Nieminen ym. 1421
15913:
15914: paikoissa. Loheksi luetaan, milloin erikseen ei susta annettu kuitti. Kalastuksen harjoittajiksi
15915: ole toisin säädetty, myös taimen, järvitaimen ja älköön kuitenkaan katsottaka pyynnissä muka-
15916: purotaimen eli tammukka. .Älköön onkimista na olevia apuhenkilöitä. Saman ruokakunnan
15917: kuitenkaan ilman lupaa harjoitettako niin lä- puolesta on ainoastaan yksi kalastuksenhoito-
15918: hellä toisen asuttua rantaa, kylpy- tai muuta maksu suoritettava. Pilkillä ongittaessa on ka-
15919: sellaista paikkaa, että siitä aiheutuu omistajille lastuksenhoitomaksu suoritettava.
15920: tai haltijalle haittaa. Kalastuksenhoitomaksu, joka menee valtiolle,
15921: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vastassa on viisi markkaa vuodessa. Valtioneuvostolla
15922: olevalla kylään kuuluvalla vesialueelia olkoon on kuitenkin valta muuttuneiden olosuhteiden
15923: jokaisella kylässä asuvalla lupa harjoittaa kouk- sitä vaatiessa korottaa kalastuksenhoitomaksun
15924: kukalastusta, ei kuitenkaan haukisiimalla, heit- määrä enintään kymmeneksi markaksi vuo-
15925: touistimella tai vieterikoukulla. Muikun, silakan dessa.
15926: ja kilohallin pyyntiä verkoilla saa sellaisella
15927: alueella harjoittaa jokainen kunnassa asuva.
15928: Onkimisena on pidettävä sellaista kalastus-
15929: tapaa, jota harjoitettaessa vapa tai siima on on- 101 §.
15930: kijan kädessä tai käden ulottuvilla ja vieheenä Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
15931: on mato, täky tai muu luonnollinen syötti taik- otettara kalatalouden edistämiseen määräraha,
15932: ka piikki. joka vastaa ainakin sitä määrää minkä kolmen
15933: Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalastusta edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomak-
15934: älköön niin harjoitettako, että kalastus kala- sun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen
15935: veden omistaja.n tai vuokraajan tavanomai- lukumäärän ja kulumassa olevan vuoden kalas-
15936: silla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai häiriin- tuksenhoitomaksun suuruuden perusteella las-
15937: tyy. kien on katsottava kalastuksenhoitomaksuina
15938: Mitä edellä on säädetty, koskee sekä yleisiä kertyvän. Tarkoitukseen on kuitenkin myönnet-
15939: että jaettuja kalavesiä. tävä vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoito-
15940: Milloin erityiset syyt vaativat, on maatalous- maksuina on kertynyt sen vuoden edellisenä
15941: ministeriö oikeutettu määrätyllä alueella rajoit- vuonna, jota varten tulo- ja menoarvio on laa-
15942: tamaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettua kalas- dittu. Määräraha käytetään kokonaan kalatalou-
15943: tusta tai sen kokonaan kieltämään. den edistämiseen: kalavesien hoitoon, kalakan-
15944: tojen parantamiseen, kalastusalan valistustyö-
15945: 83 §. hän, kalastusalan järjestöjen toiminnan tukemi-
15946: Älköön kukaan 16 vuotta täyttänyt henkilö seen sekä kalavesien hoitoon liittyvään· tutki-
15947: harjoittako muuta kalastusta kuin luonnollisella mus- ja koetoimintaan. Määrärahasta myönne-
15948: vieheellä onkimista, ellei hän tai hänen ruoka- tään anomuksesta kalastuskunnille ja kalastus-
15949: kuntansa ole suorittanut kalastuksenhoitomak- hoitoyhtymille avustusta kalavesien hoitoon ja
15950: sua ja hänellä todisteena ole mukanaan mak- kalakannan parantamiseen.
15951:
15952:
15953: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
15954:
15955: Niilo Nieminen. Toivo Åsvik.
15956: Kauko Tamminen. Veikko Salmi.
15957: Matti Järvenpää. Aarne Koskinen.
15958: Matti Koivunen. Pentti Liedes.
15959: Kauko fljerppe. Pauli Puhakka.
15960: Lauha Männistö. Heikki Mustonen.
15961: Ensio Laine. Kaisu Weckman.
15962: Lauri Kantola. Helvi Niskanen.
15963: V. J. Rytkönen.
15964: 1422
15965:
15966: VII,42.- Lak.al. n:o 203.
15967:
15968:
15969:
15970:
15971: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
15972:
15973:
15974:
15975: E d u s k u n n a 11 e.
15976:
15977: Nykyinen voimassaoleva kalastuslaki on ai- tävät arvokkaampien kalojen lisääntymistä, olisi
15978: heuttanut tyytymättömyyttä maata omistamat- sitä lainsäädännössäkin suosittava. Terveellisenä
15979: tomien virkistys- ja harrastelijakalastajien kes- ulkoilu- ja retkeilymuotona talviongintaharras-
15980: kuudessa. Kalastuslain mukaan kalastusoikeus tuksen leviäminen on kansanterveyden kannalta
15981: on vain vesialueiden omistajilla ja niillä, joille hyödyllinen, minkä vuoksi kalastuslain sille
15982: he ovat sen luovuttaneet. Maata omistamatto- asettamat esteet olisi poistettava. On kohtuu-
15983: man väestön kalastusoikeus on turvaamatta. tonta, että henkilö, joka ulkoillessaan ja ret-
15984: Aikaisemmin jo vuosisatoja maassamme vallin- keillessään saattaa olla kiinnostunut pilkkiongin-
15985: neen käytännön mukaan on esim. onkimista nasta, veivoitetaan ryhtymään niihin toimenpi-
15986: saanut harjoittaa vapaasti jokainen kansalainen. teisiin, joita nykyinen kalastuslaki sen saliimi-
15987: Nykyisen lain mukaan kuitenkin onkiminenkin seksi edellyttää.
15988: ilman vesioikeuden omistajan lupaa on sallittu Kun kalastuslain perusteellinen uudistuminen
15989: vain sen kunnan alueella, missä asianomainen näyttää viivästyvän, olisi sitä ennen korjattava
15990: onkimisen harrastaja asuu. Viime aikoina on laa- eniten hankaluutta aiheuttavat epäkohdat. Aina-
15991: jalle levinnyt ulkoilu-, virkistäytymis- ja ajan- kin talvella jään aikana tapahtuva piikkionki-
15992: vietetarkoituksessa talvionginnan eli ns. pilkki- minen olisi rinnastettava muuhun onkimiseen,
15993: onginnan harrastus. Tälle harrastelolle kalastus- jolloin se olisi ilman erikoista lupaa sallittu
15994: laki ja sen toimeenpanoasetus aiheuttavat suuria oman kunnan alueella sekä meressä ja yli 100
15995: hankaluuksia. Asetuksen mukaan ei piikkiongin- ha:n suuruisissa järvissä asumiskunnan ulkopuo-
15996: taa kalastuslain 4 §: n edellyttämässä mielessä lellakin.
15997: lueta onkimiseksi, joten piikkionkimista ei saa Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
15998: ilman kalaveden omistajan lupaa harjoittaa edes nioittavasti,
15999: omassa asumiskunnassa.
16000: Kun piikkionginta on kalavesien hoidon kan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16001: nalta edullinen ja suositeltava kalastusmuoto, lakiehdotuksen:
16002: koska sillä hävitetään sellaisia kaloja, jotka es-
16003:
16004:
16005:
16006: Laki
16007: kalastuslain muuttamisesta.
16008: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
16009: lain ( 503/51) 4 §:n 3 momentti ja lisätään 83 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen
16010: 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
16011:
16012: 4 §. piikki tai muu keinotekoinen laite. Tarvittaessa
16013: voidaan asetuksella määrätä, onko jotakin ka-
16014: Onkimisena pidetään myös sellaista jään ai- lastustapaa pidettävä onkimisena.
16015: kana tapahtuvaa onkimista, jolloin vieheenä on
16016: VII,42.- Rekonen ym. 1423
16017:
16018: 83 s. 100 hehtaarin suuruisissa järvissä muunkin kuin
16019: asuinkunnan alueella.
16020: Onkimista on oikeus harjoittaa meressä ja yli
16021:
16022:
16023: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
16024:
16025: Heimo Rekonen. Anna-Liisa Jokinen. Toivo Asvik.
16026: Ensio Laine. Kuuno Honkonen. Pekka Salla.
16027: Rainer Virtanen. Aarne Koskinen. Veikko Salmi.
16028: Lauri Kantola. Matti Järvenpää. Kaisu Weckman.
16029: Irma Rosnell.
16030: 1424
16031:
16032: VII,43.-Lak.al. n:o 204.
16033:
16034:
16035:
16036:
16037: Salla ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
16038:
16039:
16040: E d u s k u n n a 11 e.
16041:
16042: Vaikka kalat ovat kansallisomaisuuttamme, sille henkilöille, joiden asuinpaikkakunta ei ole
16043: eivät ne lain mukaan pyytämättöminä kuulu lähelläkään ko. vesialueita.
16044: kenellekään, on niiden pyydystämistä koskeva Tällaisissa tapauksissa nämä vedet jäävät
16045: oikeus sidottu maanomistukseen. vuokraajien yksinoikeutetun pyynnin kohteeksi
16046: Kun valtakuntamme pinta-alasta on hyvin niin kauaksi aikaa kuin niissä luontaista kala-
16047: huomattava osa valtiolle kuuluvaa, luulisi näillä kantaa riittää, sillä useissa tapauksissa he eivät
16048: yhteisillä vesillä ja mailla olevan ihmisillä hyvät tunne riittävää mielenkiintoa vuokraamiensa
16049: mahdollisuudet vapaan eränkäynnin harjoitta- vesien hoitoon, joka turvaisi niissä jatkuvan ka-
16050: miseen. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä, lakannan säilymisen.
16051: vaan kalastus metsähallinnon kalavesillä kohtaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16052: monesti suuriakin vaikeuksia. Suuri määrä vesi-
16053: alueista on koevesinä tai muutoin vain varattu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16054: na viranomaisten käyttöön. Hyvin suuressa mää- lakiehdotuksen:
16055: rin näitä vesiä on vuokrattu sellaisille yksityi-
16056:
16057:
16058: Laki
16059: kalastuslain muuttamisesta.
16060: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
16061: lain (503/51) 54 § näin kuuluvaksi:
16062:
16063: 54 §.
16064: Oikeus kalastaa valtiolle kuuluvilla vesialueilla nojalla luovutettu ammattikalastajain tahi rekis-
16065: oman perheen tai ruokakunnan tarpeita varten teröityjen kalastusseurojen hallintaan tahi joissa
16066: olkoon jokaisella Suomen kansalaisella, lukuun kalastus on kalastuslain muiden määräysten mu-
16067: ottamatta alueita, jotka on vuokrasopimusten kaan kielletty.
16068:
16069:
16070: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
16071:
16072: Pekka Salla. Pauli Räsänen.
16073: Niilo Koskenniemi. Kauko Tamminen.
16074: V. J. Rytkönen. Kaisu Weckman.
16075: 1425
16076:
16077: VII,44.- Lak.al. n:o 205.
16078:
16079:
16080:
16081:
16082: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
16083:
16084:
16085: E d u s k u n n a II e.
16086:
16087: Kansalaisten vapaa-ajanviettomahdollisuuk- periaatteita, jotka eduskunta oli vahvistanut v.
16088: sien lisäämiseen tulisi yhteiskunnan kiinnittää 1951 kalastuslakia säädettäessä. Vuoden 1951
16089: tuntuvasti suurempaa huomiota kuin mitä tä- laki säädettiin perustuslakijärjestyksessä ja antoi
16090: hän mennessä on tehty. Välttämätöntä on ryh- ka,lastuslaihle laajat puitteet. Perustuslakivalio-
16091: tyä toimenpiteisiin, joilla turvataan kaikille ny- kunnan kannanotot, joihin siellä on viitattu,
16092: kyistä laajempi mahdollisuus vapaa-ajan viet- ovat merkinneet näiden puitteiden supistamista,
16093: toon luonnossa. mikä hyvin ilmenee v. 1959 annetusta kalastus-
16094: Maamme merenrannikon ja sisäjärviemme yli lakikomitean osamietinnöstä.
16095: 5 000 km pitkä rantaviiva antaa suuret mahdol- Kehitys on muutenkin kulkemassa siihen
16096: lisuuden kalastamiseen. Kalastusharrastukselle suuntaan, että omistusoikeustulkinnat muuttu-
16097: on asetettu kuitenkin lukuisia rajoituksia ja ylei- vat luonteeltaan yleisessä ajattelutavassa sosiaali-
16098: sen kansalaisten oikeustajun kanssa ristiriitaisia semmiksi. Kehityksen jälkeenjääneisyyttä meillä
16099: esteitä. Varsinkin nämä näkyvät piikkionginta- osoittavat esim. kalastusoikeuden rajoittamista
16100: oikeuden rajoittamisena. koskevat tulkinnat, jotka ovat mm. muihin poh-
16101: Maamme lähes 400 000 kalastuskortin lunas- joismaihin verrattuna tuntuvasti ankarammat.
16102: tajasta on valtaosa pilkkimiehiä. TalvionginDan Ruotsissa suoritettiin laaja kalastusoikeuden laa-
16103: maksuksi pitäisi riittää ns. kalastuskorttiin liit- jentaminen v. 1951, jonka kaltaiseen on meil-
16104: tyvä kalastuksenhoitomaksun suorittaminen ja läkin jo kypsytty.
16105: tälle ongintamuodolle pitäisi antaa sama asema Piikkiongintaoikeuden laajentamista on jois-
16106: kuin muullekin onkimiselle. sakin yhteyksissä vastustettu siitä ammattikalas-
16107: Eduskunnassa on ollut useilla valtiopäivillä tukselle aiheutuvaksi väitetyillä haitoilla. Am-
16108: esillä kalastuslain muutosesityksiä niin, että mattikalastuksen luonne on kuitenkin niin suu-
16109: pilkkionginnan harrastamisen mahdollisuuksia resti muuttunut suurkalastukseksi ulkomerellä,
16110: laajennettaisiin. Tähän mennessä uudistukset että tällaiset perustelut eivät vastaa muuttuneita
16111: ovat kariutuneet lähinnä siksi, että tällaisten oloja. Mainitulla kalastusmuodolla ei käytän-
16112: säännösten on katsottu edellyttävän valtiopäi- nössä ole mitään merkittäviä eroja kalakannan
16113: väjärjestyksen 67 § :n mukaista käsittelyä. Pe- vahingoksi. Päinvastoin kala-asiantuntijat katso-
16114: rustuslakivaliokunta on antanut tätä tukevia vat talvionginnan olevan tehokasta kalanhoito-
16115: lausuntoja vuosina 1961 ja 1968. työtä, koska sen ansiosta vähenee ns. roskaka-
16116: Vuoden 1969 valtiopäivillä asian käsittely sai lojen määrä.
16117: uuden lisäpiirteen, kun suuren valiokunnan Kaiken edellä sanotun perusteella ehdotam-
16118: jaostokäsittelyn jälkeen valiokunta päätti pyytää me,
16119: uuden lausunnon perustuslakivaliokunnalta
16120: muotoiltuaan kalastuslain 4 § siten, että se jaos- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16121: tossa vallinneen käsityksen mukaan vastasi niitä lakiehdotuksen:
16122:
16123:
16124:
16125:
16126: 179 427/70
16127: 1426 VI1,44.- Kalastuslain muuttaminen.
16128:
16129:
16130: Laki
16131: kalastuslain muuttamisesta.
16132: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
16133: lain (50.3/51) 4 §,sellaisena kuin se on osittain muutettuna 10 päivänä tammikuuta 1964
16134: annetussa laissa ( 4/64), näin kuuluvaksi:
16135:
16136: 4 §.
16137: Kunnassa olevalla vesialueelia olkoon jokai- rikoukulla. Muikun, silakan ja kilohailin pyyn-
16138: sella kunnassa asuvalla oikeus harjoittaa onki- tiä verkoilla saa sellaisella alueella harjoittaa
16139: mista muualla paitsi lohi- tai siikapitoisten vesis- jokainen kunnassa asuva.
16140: töjen koskissa ja virtapaikoissa, rauhoituspii- Onkimisena on pidettävä sellaista kalastus-
16141: reissä, kalanviljelylammikoissa ja niihin verrat- tapaa, jota harjoitettaessa vapa tai siima on on-
16142: tavissa sekä 1.3 S:ssä mainituissa paikoissa. kijan kädessä tai käden ulottuvilla ja vieheenä
16143: Loheksi luetaan, milloin erikseen ei ole toi- on mato, täky tai muu luonnollinen syötti taik-
16144: sin säädetty, myös taimen, järvitaimen ja puro- ka jään alta ongittaessa piikki.
16145: taimen eli tammukka. Älköön onkimista kui- Edellä 1, 2 ja .3 momentissa mainittua kalas-
16146: tenkaan ilman lupaa harjoitettako niin lähellä tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus
16147: toisen asuttua rantaa, kylpy- tai muuta sellaista kalaveden omistajan tai vuokraajan tavanomai-
16148: paikkaa, että siitä aiheutuu omistajalle tai hal- silla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy ja häiriintyy.
16149: tijalle haittaa. Mitä edellä on säädetty, koskee sekä yhteisiä
16150: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- että jaettuja kalavesiä.
16151: tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueelia ol- Milloin erityiset syyt vaativat, on maatalous-
16152: koon jokaisella kylässä asuvalla oikeus harjoit- ministeriö oikeutettu määrätyllä alueella rajoit-
16153: taa onkimista ja muuta koukkukalastusta, ei kui- tamaan 1, 2 ja .3 momentissa tarkoitettua kalas-
16154: tenkaan haukisiimalla, heittouistimella tai viete- tusta tai sen kokonaan kieltämään.
16155:
16156:
16157: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
16158:
16159: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
16160: Terho Pursiainen. Lauri Kantola.
16161: 1427
16162:
16163: VI1,45.- Lak.al. n:o 206.
16164:
16165:
16166:
16167:
16168: Salolainen ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain muuttamisesta.
16169:
16170:
16171: E d u s k u n n a 11 e.
16172:
16173: 13 päivälnä huhtikuuta 1962 annetussa met- mistä, erikoisesti laUkonpeuroista. Eräillä paik-
16174: sästyslaissa ( 290/62) määrättiin koirat pidettä- kakunnilla menetettiin enemmän Jaukonpeu-
16175: viksi kytkettyinä maaliskuun 1 päivän ja elo- roja tällä tavoin kuin on katsottu olleen koh-
16176: kuun 19 päivän väJinen aika, mainitut päivät tuullista vuosittain metsästää. Saatujen kielteis-
16177: mukaanluettuina. Vuonna 1969 metsästyslain ten kokemusten perusteella on perusteltua pa-
16178: .34 § muutettiin niin, että koirat määrättiin pi- lata vanhaan käytäntöön niin, että koirat mää-
16179: dettävilksi kytkettyinä huhtikuun 1 päivän ja rätään ky;tkettäviksi jo maaliskuun 1 päivänä.
16180: elokuun .31 päivän välinen aika. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16181: Kevättalvella 1970 saatiin kokemuksia koi- nioittavasti,
16182: rien pidennetystä irtioloajasta. Eri puolilta
16183: Lounais- ja Etelä-Suomea kantautui detoja koi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16184: rien vahingointamis>ta ja tappamista riistaeläi- lakiehdotuksen:
16185:
16186:
16187:
16188: Laki
16189: metsästyslain muuttamisesta.
16190:
16191: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1.3 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsäs-
16192: tyslain (290/62) 34 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä tammikuuta 1969
16193: annetussa laissa ( 81/69), näin kuuluvaksi:
16194:
16195: 34 §. sen yhdyskunnan tarkoitukseen varaamaila ja
16196: Maaliskuun 1 pa1van ja elokuun 31 pa1van maatalousministeriön hyväksymällä alueella.
16197: välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luet-
16198: tuina, älköön koiran annettako olla ulkona kyt-
16199: kemättömänä muualla kuin sen omistajan tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
16200: haltijan pihamaalla tai puutarhassa taikka julki- kuuta 1970.
16201:
16202:
16203: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
16204:
16205: Pertti Salolainen. Aili Vaitdnen. Erkki Tuomioja.
16206: Anna-Liisa Linkola. Juha Vikatmaa. Lauri Linna.
16207: Olavi Lähteenmäki. Ingvar S. Melin. Pär Stenbäck.
16208: Sirkka Lankinen. Maija Heino. Georg C. Ehrnrooth.
16209: M. Jaatinen. Niilo Tarvajärvi. Eeva Kauppi.
16210: Aslak Aas. T. 1. Vartia. Erkki Häkämies.
16211: Raimo Ilaskivi. Juhani Orrenmaa. Matti Silander.
16212: Olavi Nikkilä. Pentti Antila.
16213: 1428
16214:
16215: VII,46.- Lak.al. n:o 207.
16216:
16217:
16218:
16219:
16220: Salolainen ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain muuttamisesta.
16221:
16222:
16223:
16224: Ed u s k u n n a [ [ e.
16225:
16226: Metsästystavat ovat pitkään jatkunteen valis- sessä käytety;istä pyyntikeinoista ldueeHaan.
16227: tuksen ansiosta kehittyneet inhimillisempään Ainoastaan Etelä-Pohjanmaan ja Lapin rirustan-
16228: suuntaan. Metsästyslaki on kuitenkin. jäänyt hoitopiireissä käytetään lkuvarautoja. Näiden
16229: jälkeen yleisi:stä metsä:styiksen inhimillistämis- umpimähkään toimivien kuvarantojen käyttämi-
16230: tSIVOtteista. Metsästyslain ( 290/62) 12 § :n 1 nen aiheuttaa rauhoitettujen J.intujen tarpee-
16231: momentissa annetaan metsästysoikeuden halti- tolnta kuolemista ja on ecityisen kohtalokasta
16232: jan, tai maanom1stajan ;tai haltijan Juvalla maamme jatkuvaSiti väheneväile korkaka:nna1le.
16233: oi.keus käyttää rautoja tai muita pyy11!ttlaitte1ta Koska muuttavista nuorista kotkista joutuu
16234: sekä myrkytettyä syöttiä vahinkoeläinten hävit- .tutkimUJsten mukaan [ähes puolet muuttomat-
16235: tfun:i:seen. Tämä on i1meisessä ristiriidassa saman kallaan surmatuiksi, olisi tehtävä kailclci voi-
16236: lain 36 § :n määräysten kanssa, joiden mukaan tava kotkien suojelemiseksi maamme rajojen
16237: metsästystä äLköön harjoitettako niin, että riis- sisäpuolella. Vuosi!ttain menee kuvarautoihln
16238: talle 1tuotetaan tarpeetonta kärsimystä. Metsäs- ·niin paljon kotkia, että huomioon ottaen kot-
16239: tyslain määräykset paalurautojen käytöstä ovat kan vaatiman pitkälll ajan ( 4-5 vuotta) ituJla
16240: myös ilmdsessä ristiriidassa luonnonsuojelulain sukukypsäksi, maamme kotkakanta vähenee täs-
16241: (292/62) 15 §:n klllllssa, jonka mukaan paalu- täkin syystä jatkuvasti.
16242: rautojen ja muiden sellaisten umpimähkään toi- Koska lisaK:si on oolvästi todistettu, että ka-
16243: mivien pyydysten käyttäminen, jotka ovat nahaukkojen vähentämisessä voidaan käyttää
16244: omiaan pyydystämään tämän lain .tai sen nojall.a haUJkkahällclrejä paljon tehdkkaammin kuin ~u
16245: annettujen säämösten mukaan rauhoitettuja rvarautoja, mitkään seikat eivät puhu Tautojen
16246: lin1tuja, on kielletty. käytön puolesta.
16247: Metsä$tyslain •39 § :n mukaan •saadaan petolin- Edellä sandtun perustedE.a ehdotamme kun-
16248: tuja pyydystää kuvaraudoilia, joiden sankojen nioittavasti,
16249: korkeus on vähintään 20 cm. Riistanhoitopiirit että Eduskunta hyväksyisi ·seuraavan
16250: voivat itSe määrätä vahinkoeläilnten vähentämi- lakiehdotuksen:
16251:
16252:
16253:
16254: Laki
16255: metsästyslain muuttamisesta.
16256:
16257: Eduskunnan päätöksen mukaise'Sti muutetaan 13 päivänä huhcilkuuta 1962 annetun metsäs-
16258: tyslain (290/62) 39 §,sellaisena kuin se on 30 .päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa
16259: ( 764/66), näin kuuluvaksi:
16260:
16261: 39 §.
16262: Rautdja saadaan käyttää villiintyneen min- pi:ir:in luvalla ketun ja ahman pyyd~ämiseen.
16263: kin, näädän, kärpän, suden, saukon, hylkeen, Niin ikään saa maatalousministeriön riistanhoi-
16264: majavan ja pi:isamm pyyntiin sekä riistanhoito- topiirin esitykJSestä antamalla ·luvalla pyydystää
16265: VI1,46.- Salolainen ym. 1429
16266:
16267: merilökikia veteen vähintään metrin syvyyteen Tämä laki tulee iVOLmaan päivänä
16268: asetetuilla raudoilla. kuuta 1970.
16269:
16270:
16271: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 197 0.
16272:
16273: Pertti Salolainen. Anna-Liisa Linkola. Maija Heino.
16274: Olavi Lähteenmäki. Aili Vaittinen. Niilo Tarvajärvi.
16275: Ingvar S. Melin. Juha Rihtniemi. Juhani Orrenmaa.
16276: M. Jaatinen. Erkki Hara. Lauri Linna.
16277: Aslak Aas. Ilkka Suominen. Georg C. Ehrnrooth.
16278: Raimo Ilaskivi. Juha Vikatmaa. Victor Procope.
16279: Erkki Häkämies. Sirkka Lankinen. Kalevi Sorsa.
16280: Olavi Nikkilä. Kerttu Hemmi.
16281: 1430
16282:
16283: VII,47.-Toiv.al. n:o 759.
16284:
16285:
16286:
16287:
16288: Aalto ym.: Kuntien maanlunastusoikeuden laajentamisesta asun-
16289: totuotantotoimintaa varten.
16290:
16291:
16292: E d u s k u n n a 11 e.
16293:
16294: Kohtuuhintaisen ja sijainniltaan tarkoituk- pakkolunastamista koskevat säännökset uudis-
16295: senmukaisen tonttimaan riittämättömyys eten- tettava siten, että kunnat saavat nykyistä laa-
16296: kin nopeasti kasvavissa väestökeskuksissa on jemman ja selvemmän oikeuden lunastaa maata
16297: osoittautunut yhteiskunnan kehitystä ja erityi- myös asuntorakennustoiminnan tarpeisiin.
16298: sesti asuntotuotantoa jarruttavaksi tekijäksi. Edellä lausutun perusteella ehdotamme
16299: Ensisijaisesti kuntien tehtävänä tulee olla huo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16300: lehtia siitä, että rakennuskelpoista maata on
16301: osoitettavissa asuntotuotannon tarpeita vastaa- •että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16302: vasti. Kunnilla tulisi tämän vuoksi olla hal- menpiteisin sellaisen lainsäädännön ai-
16303: linnassaan tai omistuksessaan riittävät tontti- kaansaamiseksi, jonka mukaan raken-
16304: reservit ja tehokkaat keinot näiden hankkimi- nusLr.zin säännöksiä kuntien oikeudesta
16305: seksi. lunastaa maata asuntorakennustoimin-
16306: Kun kuntien mahdollisuudet vapaaehtoista taa vartf!n laajennetaan siten, että lu-
16307: tietä saada ostaa kohtuulliseen hintaan maata nastusoikeus tulee koskemaan myös sel-
16308: niiltä alueilta, jotka kunnan taajamakehityksen laisia 1r.zlueita, jotka vielä eivät ole tul-
16309: kannalta ovat tärkeimpiä, ovat rajoitetut, on leet kaavoitustoimenpiteiden kohteeksi,
16310: kunnille lainsäädännöllä turvattava oikeudet ja että kunnan maksettavaksi määrät-
16311: maan lunastamiseen kohtuullisin ehdoin asun- tävää lunastushintaa laskettaessa nou-
16312: totuotantoa varten. Vain tällöin yhteiskun- datetaan kohtuullisen hinnan periaa-
16313: nalla on suoraan tai välillisesti mahdollisuus tetta eikä lunastuskorvauksessa oteta
16314: vaikuttaa niin, että maata on asuntorakennus- hu-omioon alueen vastaiSif!n käytön hin-
16315: toimintaa varten saatavissa kohtuulliseen hin- taa lisäävää tai vähentävää vaikutusta.
16316: taan. Tämän vuoksi on rakennuslain maan
16317: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
16318:
16319: Lyyli Aalto. Bror Lillqvist.
16320: Valdemar Sandelin. Eero Salo.
16321: Sinikka Luja. Paavo Tiilikainen.
16322: Lars Lindeman. Reino Breilin.
16323: Heikki Hykkäälä. Esko Niskanen.
16324: Tyyne Paasivuori. Sakari Knuuttila.
16325: Uljas Mäkelä. Väinö Turunen.
16326: 1431
16327:
16328: Vll,48.- Toiv.al. n:o 760.
16329:
16330:
16331:
16332:
16333: Aalto ym.: Lapsivähennysten po"astamisesta kunnallisverotuk-
16334: sessa.
16335:
16336:
16337: E d u s k u n n a 11 e.
16338:
16339: Kunnallisverotuksessa myönnetaan kaikkein annettu elatus ja joka ennen verovuoden alkua
16340: pienituloisimmille perusvähennys. Vähennyk- ei ole täyttänyt 16 vuotta. Kunnallisverotuk-
16341: sen määrän vahvistaa kunnallisvaltuusto laissa sessa vahvistaa lapsivähennyksen määrän kun-
16342: säädettyjen rajojen puitteissa. Perusvähennyk- nallisvaltuusto. Nykyisin lapsivähennys on
16343: sen määrät ovat pitemmän aikaa olleet varsin maalaiskunnassa vähintään 200 ja enintään
16344: alhaiset. Viimeksi niitä on muutettu vuodelta 500 markkaa sekä kaupungissa ja kauppalassa
16345: 1970 toimitettavaa verotusta varten, jolloin vähintään 400 ja enintään 650 markkaa.
16346: täyden perusvähennyksen määräksi tuli maa- Vähennyksiä myönnettäessä olisi nykyistä
16347: laiskunnassa vähintään 800 ja enintään 1 300 enemmän otettava huomioon toisaalta lapsen
16348: markkaa sekä kaupungissa ja kauppalassa vä- elättämisestä erityisesti pienituloisille aiheu-
16349: hintään 1 000 ja enintään 1 600 markkaa. tuva menojen lisääntyminen.
16350: Täysi perusvähennys myönnetään, kun vero- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
16351: velvollisen tulo ei ole muiden verotuksessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16352: myönnettävien vähennysten jälkeen maalais-
16353: kunnassa 1 300 markkaa ja kaupungissa tai että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16354: kauppalassa 1 600 markkaa suurempi. sellaisten muutosten aikaansaamiseksi
16355: Lapsivähennyksen saavat kaikki verovelvol- kunnallisverotusta koskeviin säännök-
16356: liset tuloista riippumatta saman suuruisena. siin, että lapsivähennys porrastettaisiin
16357: Se myönnetään jokaisesta lapsesta, jolle on lapsiluvun ja tulojen perusteella.
16358: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
16359:
16360: Lyyli Aalto. Edit Terästö.
16361: V. 0. Mäkinen. Meeri Kalavainen.
16362: 1432
16363:
16364: VII,49.- Toiv.al. n:o 761.
16365:
16366:
16367:
16368:
16369: Aalto ym.: Koiraveron yhdistämisestä varsinaiseen verotusmenet-
16370: telyyn.
16371:
16372:
16373: E d u s k u n n a 11 e.
16374:
16375: Joulukuun 12 päivänä 1958 annetun vero- raveron maksuunpano-, kanto- ja tilitystehtä-
16376: tuslain ( 482/58) mukaan koiraveron mak- vistä aiheutuisi, on kuitenkin huomattavasti
16377: suunpano ja kanto jäi v:n 1960 alusta kun- pienempi, varsinkin nyt, kun tietokoneita käy-
16378: nallishallituksen erikseen toimitettavaksi. Täs- tetään verotuksen ja maksuunpanon määrää-
16379: tä tulee aiheutumaan huomattavaa lisävaivaa misessä, kuin ne lisävaivat ja kustannukset, mit-
16380: ja tarpeettomia kustannuksia, mitkä vältettäi- kä kunnallishallituksille aiheutuvat koiraveron
16381: siin, jos koiraveron maksuunpano jätettäisiin erikseen maksuunpanemisesta ja kantamisesta.
16382: toimitettavaksi yhdistetyssä verotusmenettelys- Kokonaisuuden kannalta olisi epäilemättä tar-
16383: sä ja jos koiravero kannettaisiin veronkantovi- koituksenmukaisempaa tarkistaa koiraveroase-
16384: ranomaisten toimesta samassa yhteydessä kuin tuksen ja verotuslain säännökset näiltä kohdin.
16385: sen perittäväksi tulevat muut verot ja maksut. Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
16386: Verotuslakia säädettäessä vastustettiin val- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
16387: tionvarainministeriön taholta koiraverotuksen van toivomuksen,
16388: liittämistä yhdistettyyn verotusmenettelyyn sil-
16389: lä perusteella, että se tarpeettomasti mutkis- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
16390: mttaisi tätä. Käsityksemme mukaan se lisätyö, menpiteisiin koiraveron yhdistämiseksi
16391: mikä verotus- ja veronkantoviranomaisille koi- varsinaiseen verotusmenettelyyn.
16392: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
16393:
16394: Lyyli Aalto. Bror Lillqvist. Eero Salo.
16395: Sinikka Luja. Eeli Lepistö. Paavo Tiilikainen.
16396: Erkki Tuomioja. Eero Laine. Reino Breilin.
16397: Matti Ahde. Tyyne Paasivuori. Esko Niskanen.
16398: Väinö Turunen. Uljas Mäkelä. Sakari Knuuttila.
16399: 1433
16400:
16401: VII,50.- Toiv.al. n:o 762.
16402:
16403:
16404:
16405:
16406: Aalto ym.: Maanomistajien veivoittamisesta ilmoittamaan kun-
16407: nalle maanmyyntiaikomuksistaan.
16408:
16409:
16410: E d u s k u n n a 11 e.
16411:
16412: Nykyisin tunnustetaan täysin yleisesti kun- aikomuksistaan. Kunta voisi tällöin harkita, on-
16413: tien ratkaiseva osuus tarkoituksenmukaisen ko tarkoituksenmukaista pyrkiä hankkimaan
16414: maa- ja tonttipolitiikan hoidossa. Järkevä tont- kyseistä aluetta kunnan omistukseen.
16415: tipolitiikka puolestaan luo edellytykset kun- Tämän vuoksi ehdotamme edellä olevaan vii-
16416: nollisen asuntopolitiikan harjoittamiselle. taten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16417: Vasta sitten kun kunnilla on riittävästi sen,
16418: omistuksessaan maa-alueita, ne voivat valvoa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16419: maanhintaa ja vaikuttaa siihen. menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
16420: Jotta kunnan mahdollisuuksia saada omis- kaansaamiseksi, joka veivoittaisi maan-
16421: tukseensa tarpeellisia maa-alueita, voitaisiin omistajat ilmoittamaan asianomaiselle
16422: edistää, tulisi maanomistajille säätää velvolli- kunnalle aiotusta kiinteän omaisuuden
16423: suus ennakolta ilmoittaa kunnalle maanmyynti- myynnistä tai vaihdosta.
16424: Helsingissä 17 päivän huhtikuuta 1970.
16425:
16426: Lyyli Aalto. Uljas Mäkelä.
16427: Sinikka Luja. Bror Lillqvist.
16428: Erkki Tuomioja. Eero Salo.
16429: Matti Ahde. Väinö Turunen.
16430: Eeli Lepistö. Paavo Tiilikainen.
16431: Lars Lindeman. Reino Breilin.
16432: Eero Laine. Esko Niskanen.
16433: Tyyne Paasivuori. Sakari Knuuttila.
16434:
16435:
16436:
16437:
16438: 180 427/70
16439: 1434
16440:
16441: VII,51.- Toiv.al. n:o 763.
16442:
16443:
16444:
16445:
16446: Aalto ym.: Väestönsuo;elu- ;a muun turvallisuustoiminnan kehit-
16447: tämisestä.
16448:
16449:
16450: E d u s k u n n a 11 e.
16451: Voimassa olevan väestönsuojelulain ( 438/- monissa tapauksissa aiheellista. Väestönsuojelun
16452: 58) mukaan on valtiolla, kunnilla ja rakennus- ja muiden turvallisuuskysymyksiin liittyvien
16453: ten omistajilla velvollisuuksia väestönsuojien hallinnonalojen keskinäinen yhteistoiminta kai-
16454: rakentamiseen lähinnä suojelukohteissa. Nämä paisi myös lähempää tarkastelua.
16455: velvoitteet ovat käytännössä osoittautuneet ta- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
16456: loudellisesti raskaiksi aiheuttaen osaltaan asu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16457: miskustannusten nousua juuri siellä, missä ne muksen,
16458: muutoinkin ovat korkeimmat. Säännökset ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16459: myös ainakin osaksi jo vanhentuneet. Niiden menpiteisiin sellaisten muutosten teke-
16460: ei liian kaavamaisina voida myöskään katsoa miseksi voimassa olevaan väestönsuo-
16461: takaavan koko suojelukohteen kannalta tar- jelulainsäädäntöön ja tarvittaessa muu-
16462: koituksenmukaisinta suojeluratkaisua puhumat- hunkin turvallisuustoimintaa koske-
16463: takaan siitä, että suojien rakentamista voitai- vaan lainsäädäntöön, että tarpeettomi-
16464: siin samanaikaisesti harkita kuntaa suurempien na pidettävistä väestönsuo;ien rakenta-
16465: alueiden puitteissa. misvelvoitteista voitaisiin päästä ia et-
16466: Eräissä muissakin suhteissa on nykyistä tä rakentaminen voisi tapahtua entistä
16467: väestönsuojelulainsäädäntöämme pidettävä tarkoituksenmukaisemmin ja suunnitel-
16468: puutteellisena tai vanhentuneena. Siinä ei mallisemmin ja että kuntien yhteistoi-
16469: muun ohella oteta huomioon esim. kuntien minta sekä kaikkien turvallisuuskysy-
16470: yhteistoimintaa, joka sinänsä olisi kustannusten myksiä käsittelevien hallinnonalojen
16471: säästön ja toiminnan tehokkuuden kannalta yhteistoiminta voitaisiin turvata.
16472: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
16473:
16474: Lyyli Aalto. Väinö Turunen. Reino Breilin.
16475: Sulo Hostila. Paavo Tiilikainen. Esko Niskanen.
16476: Eero Salo. Eeli Lepistö. Sakari Knuuttila.
16477: 1435
16478:
16479: VII,52.- Toiv.al. n:o 764.
16480:
16481:
16482:
16483:
16484: Ahonen ym.: Väestönsuojelulain uusimisesta vastaamaan rauhan
16485: ajan tarpeita.
16486:
16487:
16488: E d u s kun n a 11 e.
16489:
16490: Nykyinen väestönsuojelulaki tähtää lähes saastelaskeumalta suojautuminen koko valta-
16491: yksinomaan sodan aiheuttamien tuhojen rajoit- kunnan alueella erikseen laadittavan säteily-
16492: tamiseen ja estämiseen. Kun kuitenkin rauhan suojaohjelman mukaisesti.
16493: aikana sattuu suhteellisen tiheästi myös suuren Väestönsuojelua koskevan kokonaisselvityk-
16494: mittakaavan räjähdysonnettomuuksia, suurtuli- sen nyt valmistuttua sisäasiainministeriön toi-
16495: paloja yms. tuhoja, pitäisi nykyistä väestön- meksiannosta tulisi ko. mietinnön aiheuttamia
16496: suojelulakia laajentaa myös edellä mainitut ta- toimenpiteitä toteutettaessa ottaa huomioon
16497: paukset huomioon ottavaksi. Laki tulisi laatia erityisesti yllä esitetyt näkökohdat.
16498: siten, että väestönsuojeluorganisaatiota voitaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16499: välittömästi käyttää kaikissa onnettomuuksissa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16500: erilaisiin pelatustehtäviin.
16501: Väestönsuojelulaki tulisi tarkistaa myös ra- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16502: kenteellisen väestönsuojelun osalta vastaamaan menpiteisiin nykyisen väestönsuoj.elu-
16503: turvallisuuspolitiikkamme tavoitteita. Nykyi- lain uusimiseksi vastaamaan rauhan
16504: nen suojarakennusohjelma tarjoaa vain osalle afifln tarpeita veivoittamalla väestön-
16505: kansasta kalliosuojatilaa, valtaosan jäädessä lä- suojeluorganisaatio huolehtimaan pelas-
16506: hes kokonaan ilman suojaa. Käytännössä tämä tuspalvelutehtävistä) sekä lain uusimi-
16507: merkitsee sitä, että raskaitten suojien rakenta- seksi rakenteellisen suojelun osalta)
16508: misvelvoite tulisi rajoittaa koskemaan vain rajoittamalla kalliosuojaohjelmia fifZ te-
16509: kaikkein tärkeimpiä kohteita, ja että raken- hostamalla keveiden säteilysuojien ra-
16510: teellisen suojelun päätavoitteeksi asetettaisiin kentamista.
16511: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
16512:
16513: Arvo Ahonen. Urho E. Knuuti.
16514: Reino Breilin. Sakari Knuuttila.
16515: 1436
16516:
16517: VII,53.- Toiv.al. n:o 765.
16518:
16519:
16520:
16521:
16522: Ahonen ym.: Jätevedenpuhdistuslaitoksen rakentamisesta Jyväs-
16523: kylän kaupunkiin.
16524:
16525:
16526: E d u s k u n n a 11 e.
16527:
16528: Jotta Pohjois-Päijänteen vesistö saataisiin mista 20 % :lla kokonaiskustannuksista sekä
16529: suojeltua tulevaisuudessa mahdollisimman te- myöntää riittävästi korkotukilainaa. Tässä vaih-
16530: hokkaasti saastumiselta, Jyväskylän kaupunki toehdossa ensimmäisen vaiheen rakentamiskus-
16531: ja maalaiskunta ovat 1967 tehneet sopimuksen tannukset on arvioitu 7 milj. mk:ksi. Puhdis-
16532: jätevesien kokoamisesta koko kaupungin sekä tamon käytössä kiinnitettäisiin erityistä huo-
16533: Vaajakosken, Jyskän ja Palokan alueilta yhteen miota myös kasviravinteiden poistoon, jolloin
16534: paikkaan sekä yhteisen jätevedenpuhdistamon on tarkoitus saavuttaa sellainen puhdistustu-
16535: rakentamisesta. Tätä sopimusta on 1969 täy- los, että laitokselta poistuvassa jätevedessä olisi
16536: dennetty siten, että myös Ritoniemen alueen kokonaisfosforimäärä enintään 1 mg/1.
16537: jätevedet johdetaan yhteiseen puhdistamoon, jo- Laitoksen täydentäminen toisessa vaiheessa
16538: ka sijoitetaan Päijänteen rannalle Kuokkalaan. korkeatehoiseksi biologis-kemialliseksi puhdista-
16539: Runkoviemäröinti ja puhdistamon paikka sel- moksi on arvioitu maksavan kemiallisen lai-
16540: viävät oheisesta yleissuunnitelmakartasta. toksen rakentamiskustannusten lisäksi 3 milj.
16541: Puhdistamon suunnittelutyö on aloitettu vii- mk. Mikäli edellä esitetty yhteistoiminta val-
16542: me vuoden lopulla insinööritoimisto Vesi-Hyd- tion kanssa on mahdollista ja valtio osallistuu
16543: ron toimesta. Yleissuunnitelma on tarkoitus myös toisen rakennusvaiheen kustannuksiin riit-
16544: saada valmiiksi tämän vuoden kuluessa sekä tävän suurella osuudella, voitaisiin tällöin puh-
16545: ensimmäisen rakennusvaiheen yksityiskohtaiset distamoa täydentää tehokkaalla biologisella
16546: suunnitelmat kesällä 1971. Mikäli rahoitus saa- osastolla, johon jo laitoksen yleissuunnittelus-
16547: daan järjestymään rakentaminen aloitetaan syk- sa on tarkoituksenmukaista varautua. Yleis-
16548: syllä 1971, jolloin puhdistamon ensimmäinen suunnitelman valmistuttua kyseiset suunnitel-
16549: vaihe olisi käytössä vuoden 1973 lopulla. En- mat toimitetaan asianomaisille valtion viran-
16550: simmäisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa omaisille.
16551: 100 000 asukasyksikön eli n. 60 000 m3/vrk Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16552: mekaaninen puhdistamo ja sen kustannusarvio nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16553: on 4.5 milj. mk. muksen,
16554: Koska Päijänteellä on erittäin suuri valtakun-
16555: nallinen merkitys vesistönä sekä Etelä-Suomen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16556: raakavesialtaana, kaupunki ja maalaiskunta ovat yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin
16557: valmiit jo ensimmäisessä vaiheessa rakenta- ia Jyväskylän maalaiskunnan kanssa iä-
16558: maan puhdistamon myös kemiallisesti toimi- tevedenpuhdistuslaitoksen rakentami-
16559: vaksi, mikäli valtio avustaa laitoksen rakenta- seksi Jyväskylän kaupunkiin.
16560: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
16561:
16562: Arvo Ahonen. Aune Salama. Pentti Sillantaus.
16563: 1437
16564:
16565: VII,54.- Toiv.al. n:o 766.
16566:
16567:
16568:
16569:
16570: Antila ym.: Tiekorvausten maksatus/en nopeuttamisesta.
16571:
16572:
16573: E d u s k u n n a 11 e.
16574:
16575: Ne maanomistajat, joiden alueiden kautta on van rahanarvon alenemisen vuoksi. Lisäksi kor-
16576: rakennettu teitä, ovat joutuneet odottamaan vauksesta maksettu korko on veronalaista tu-
16577: korvauksia tiealueesta ja muista tien rakenta- loa, joka verotetaan yhtenä vuonna, jolloin
16578: miseen liittyvistä haitoista, jopa yli 10 vuotta. verotuksen progressiivisuus aiheuttaa tavallaan
16579: Korvaussummalie maksettua korkoa 6 % ei vähennyksen saatuun korkosummaan.
16580: liitetä pääomaan joka vuosi, joten pitkän ajan Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
16581: kuluessa jää alueen luovuttajalta korkoa korol- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16582: le-menetelmän aiheuttama etu saamatta. Useat
16583: maanluovuttajat ovat joutuneet ottamaan jopa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
16584: 3 % korkeakorkoisempia lainoja rahalaitok- laisiin toimenpiteisiin, joilla nopeutet-
16585: sista. Näin ollen nämä maanomistajat joutuvat taisiin tiekorvausten maksamista ja
16586: kärsimään huomattavia taloudellisia menetyk- korvausten viipymisestä aiheutuvat ko-
16587: siä korvaoksista maksetun alemman koron ja rot sallittaisiin verovapaaksi tuloksi.
16588: pitkän viivytysajan kuluessa useinkin tapahtu-
16589: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1970.
16590:
16591: Pentti Antila. Matti Asunmaa.
16592: Viljo Suokas. Mikko Vainio.
16593: Antti Isomursu. J. Juhani Kortesalmi.
16594: Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen.
16595: 1438
16596:
16597: Vll,55.- Toiv.al. n:o 767.
16598:
16599:
16600:
16601:
16602: Aro: Utsjoen ja Enontekiön kuntien muodostamisesta erillisen
16603: hallinnon omaavaksi saamelaisalueeksi.
16604:
16605:
16606: E d u s k u n n a 11 e.
16607:
16608: Saamelaisilla ei ole Suomessa samoja oi- nominen tasavalta riisti saamelaisia kuulematta
16609: keuksia kuin muilla Suomen kansalaisilla, mikä nämä lapinveromaat valtiolle vuoden 1886
16610: lienee perustuslakien vastaista. Esim. heillä ei metsälain nojalla. Itsenäisen Suomen olisi
16611: ole oikeutta äidinkieleensä, he eivät ole yh- korkea aika korjata tämä vääryys.
16612: denvertaiset lain edessä, koska poliisikuuluste- Erityisen saamelaisalueen perustaminen mer-
16613: lussa he eivät voi käyttää äidinkieltään. He kitsisi vain saamelaisten vanhojen oikeuksien
16614: ovat Lapin alkuperäisinä asukkaina suureksi palauttamista ja heidän entisten etuoikeuksiensa
16615: osaksi maattornia ja heidän mahdollisuutensa turvaamista ja sellaisenaan oikeutettua vaati-
16616: perinteellisten elinkeinojensa - poronhoidon, musta.
16617: kalastuksen ja metsästyksen - harjoittamiseen Suomessa on jo tehty yritys saamelaisalueen
16618: ovat olennaisesti kaventuneet Lappiin tunkeu- muodostamiseksi ja esitys saamelaislaiksi: vuo-
16619: tuneen ja tunkeutuvan suomalaisasutuksen den 1952 saamelaislain komitean mietintö ja
16620: takia. siihen liittyvä saamelaislakiesitys. Mietintö on
16621: Suomen demokratian luonne ei suosi pieniä jostain syystä hautautunut pääsemättä koskaan
16622: vähemmistöjä kuten saamelaisia. Heillä on eduskuntakäsittelyyn.
16623: tuskin koskaan teoreettistakaan mahdollisuutta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16624: saada omaa ehdokastaan eduskuntaan. Tästä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16625: syystä Suomen lait ovat aina enemmistön etuja sen,
16626: katsovia ja enemmistön etu on aina saamelais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16627: ten tappioksi. Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien
16628: Suomen saamelaisten vanhat lapinveromaat, muodostamiseksi erillisen hallinnon
16629: joista he ovat maksaneet maaveron luontoista omaavaksi saame~~isalueeksi, jonka ete-
16630: veroa jo 1500-luvulta alkaen, sijaitsevat Inarin, läraja noudattaisi saamelaislain komi-
16631: Utsjoen ja Enontekiön alueella. Suomen auto- tean mietinnön 1952 esitystä.
16632: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
16633:
16634: Pirkko Aro.
16635: 1439
16636:
16637: VII,56.- Toiv.al. n:o 768.
16638:
16639:
16640:
16641:
16642: Berner ym.: Selvityksestä kirkon ja valtion eron aiheuttamista
16643: seurauksista.
16644:
16645:
16646: E d u s k u n n a 11 e.
16647:
16648: Kirkon ja valtion erottaminen t01s1staan on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16649: ollut jo pitkään keskustelun alaisena kysymyk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16650: senä. Eroa ovat vaatineet useat eri puolueet muksen,
16651: ja laajat kansalaisjärjestöt. Keskustelua ja var-
16652: sinaisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin ryhtymistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16653: on kuitenkin haitannut tietojen puute kirkon selvityksen suorittamiseksi kirkon ja
16654: ja valtion eroon liittyvistä käytännöllisluon- valton eron aiheuttamista käytännölli-
16655: teisista kysymyksistä mm. henkikirjojen pi· sistä seuraamuksista.
16656: dosta.
16657: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
16658:
16659: Arne Berner. Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
16660: Pirkko Aro. Juhani Orrenmaa. Eeles Landström.
16661: Kerttu Hemmi.
16662: 1440
16663:
16664: VII,57.- Toiv.al. n:o 769.
16665:
16666:
16667:
16668:
16669: Bemer ym.: Yhtymäin kirkollisverotuksen poistamisesta.
16670:
16671:
16672: E d u s k u n n a 11 e.
16673:
16674: Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III:n an- Nykyinen tilanne on jäänne ajalta, jolloin
16675: tama asetus v. 1886 papiston palkkauksesta maassamme ei ollut uskonnonvapautta. On
16676: ja sen järjestämisestä sisälsi, että fyysisten hen· uskonvapauden vastaista, että esim. yhtiö, jonka
16677: kilöitten lisäksi oikeushenkilöt olivat verovel- osakkaista puolet kuuluu kreikkalaiskatoliseen
16678: vollisia kirkolle. Myös muut kuin evankelis- kirkkoon ja puolet siviilirekisteriin joutuu mak-
16679: luterilaiseen kirkkoon kuuluvat olivat velvolli- samaan kirkollisveroa ev.-lut. kirkolle. Vaikka
16680: sia suorittamaan kiinteistön osalta menevää yhtiön kaikki omistajat kuuluisivat muuhun
16681: kirkollisveroa ja erään tulkinnan mukaan myös uskonnolliseen yhdyskuntaan tai siviilirekiste-
16682: liiketoiminnan osalta. Henkilökohtaisista tu- riin on heidän rahoitettarva ev.-lut. kirkkoa.
16683: loistaan vierasuskoisen ei sen sijaan enää tar- Tämä epäoikeudenmukaisuus olisi poistettava.
16684: vinnut suorittaa kirkollisveroa. Yhtiöiden kirkollisverotusta voidaan arvostella
16685: Uskonnonvapauslaki ei olennaisesti muutta- yleisestikin. Taloudelliset yritykset eivät voi
16686: nut tilannetta. Kun uskonnonvapauslain 12 §:n kuulua kirkkoon ihmisten tavoin, joten niiden
16687: mukaan vain uskonnollinen yhdyskunta tai sen verottaminen ei ole mielekästä. Näin ollen
16688: seurakunta ovat vapautettuja suorittamasta yhtiöiden kirkollisvero niin ev.-lut. kuin kreik-
16689: kirkollisveroa, merkitsee se sitä, että jokainen kalaiskatolisille seurakunnille olisi poistettava.
16690: muu yhteisö, joka on kunnalle verovelvollinen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16691: on vastaavasti velvollinen maksamaan kirkollis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16692: veroa. Poikkeuksen muodostavat vain sellaiset muksen,
16693: yhtymät, joiden osakkaista yli puolet kuuluu
16694: kreikkalaiskatoliseen kirkkoon. Sellaiset yhty- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16695: mät ovat verovelvollisia kreikkalaiskatoliselle yhtymäin kirkollisverotuksen poistami-
16696: kirkolle. seksi.
16697: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
16698:
16699: Arne Bemer. Pekka Tarjanne.
16700: Pirkko Aro. Juhani Orrenmaa.
16701: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
16702: Eeles Landström. Kerttu Hemmi.
16703: 1441
16704:
16705: VII,58.- Toiv.al. n:o 770.
16706:
16707:
16708:
16709:
16710: Bemer ym.: Kulietushelikopterien hankkimisesta merivartiostolle.
16711:
16712:
16713: E d u s k u n n a 11 e.
16714:
16715: Suomenlahden saariston liikenneongelmat levat Jähinnä kysymy.J.~seen suuret kuljetusheli-
16716: ovat yleensäkin vaJ.'Isin vaikeita, mutta erityi- kopterit, jotka monipuolisten käyttömahdolli-
16717: sen hankaliksi muodostuvat liikenneyhteydet suuksiensa vuoksi soveltuisivat sekä kelirikka-
16718: keväisin ja syksyi,sin kelirikkoaikoina. Tuoreim- liikenteeseen että muun avustus- ja pelastus-
16719: man esimerkin tarjoavat vuoden 1966 loppu- palvelun tarkoituksiin. Kun yhden kelirikko-
16720: viikot, jolloin itäisen Suomenlahden saaristossa aluksen hinta vastaa lähes kahden suuren,
16721: etenkin Haapasaaren kunta ja Pyhtään kunnan 18-20-paikkaisen helikopterin hintaa, ja
16722: Kaunissaari joutuivat juuri joulun tienoilla ole- yhtä alusta varten tarvitaan jopa parinkymme-
16723: maan jopa viikkoja muusta maailmasta eristet- nen hengen miehistö, jolle on maksettava palk-
16724: tyinä. ka ympäri vuoden, olisi suurien kuljetusheli-
16725: Kelirikkoliikennettä on hoidettu muun muas- kopterien hankkiminen myös ta~oudelliselta
16726: sa Suomen Meripelastusseuran pelastusaluksilla, kannalta perusteltua.
16727: ja tätä toimintaa on valtio taloudellisesti avus- Helikopterien laaja toimintasäde ja huomat-
16728: tanut. Tänäkin vuonna Meripelastusseumlla lie- tavasti vesialuksia suurempi nopeus ja toimin-
16729: nee mahdoHisuus saada avustusta tähän tarkoi- tavalmius tekevät niistä erittäin käyttökelpoi-
16730: tukseen 7 000 mallkkaa, vaikka sen muuhun sia niin avustus- ja pelastustoiminnassa kuin
16731: toimintaan aikaisemmin myönnetty määräraha vartiointitehtävissäkin. Jotta helikoptereista
16732: on nyt poistettu talousarviosta. Myös puolus- saataisiin mahdollisimman suuri hyöty ja jotta
16733: tuslaitos on jossakin määrin auttanut saariston niiden ympärivuotinen käyttö voitaisiin taata,
16734: kelirikkoliikenteessä sekä aluksillaan että myös olisi ilmeisesti tarkoiturksenmukaisinta antaa ne
16735: helikopterei11aan. Muuten ovat saariston asuk- merivartiolaitoksen käyttöön.
16736: kaat saaneet selvitä miten ovat parhaiten tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16737: taneet. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16738: On syytä todeta, ettei edes vahvarakentei- muksen,
16739: silla kelirikkoaluksilla pystytä hoitamaan lii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisibt
16740: kennettä silloin, kun kelirikko on pahimmil- suurten kuljetushelikopterien hankkimi-
16741: laan. Jopa useita metrejä paksussa ahtojäässä seksi Suomenlahden merivartiostolle
16742: on niidenkin kulku täysin mahdotonta. Siksi käytettäväksi vartiointi- ia pelastustar-
16743: olisi kelir1kkoajan liikenteen hoidossa syytä koituksiin sekä erityisesti itäisen Suo-
16744: kiinnittää huomiota uudenaikaisten ja entistä menlahden saariston kelirikkoliike1zteen
16745: tehokkaampien välineiden käyttöön. Tällöin tu- hoitamiseen.
16746: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
16747:
16748: Arne Bemer. Seppo Westerlund. Pirkko Aro.
16749:
16750:
16751:
16752:
16753: 181 427/70
16754: 1442
16755:
16756: VII,59.- Toiv.al. n:o 771.
16757:
16758:
16759:
16760:
16761: Berner ym.: Asemakaavan vahvistamisen yhteydessä tapahtuvasta
16762: maanhinnan tasoittamisesta.
16763:
16764:
16765: E d u s k u n n a 11 e.
16766:
16767: Kaavoitusasiat, erikoisesti asemabi.avoitus, ja rakennusoikeus jaettaisiin sitten kaavan val-
16768: ovat Suomessa aivan viime vuosikymmeneen mistuttua kaavoitetun alueen maanomistuksen
16769: saakka näytelleet vähämerkityksellistä osaa, ja suhteessa, niin tällöin eri kaava-alueen maan-
16770: pääasiassa ne ovat koskeneet ainoastaan kau- omistajat tulisivat oikeudellisesti samaan ase-
16771: punkeja. Ennenkaikkea maa.n sisäisen muutto- maan. Tällaista järjestelyä on menestyksellisesti
16772: liike asutuskeskuksiin ja varsinkin Uudelle- nyt jo vapaaehtoisesti käytännössä alueraken-
16773: maalle on vaikuttanut siihen, että nykyisin nussopimusten yhteyksissä eri maanomistajien
16774: asia on kuitenkin toisin. Tällöin ovat nous- kesken esim. Espoon kauppalassa.
16775: seet esille ne ilmeiset epäkohdat, joita muo- Esimerkki nykyisen lain epäoikeudenmu-
16776: dostuu nykyisten kaavamääräysten voimassa kaisuudesta on löydettävissä Helsingin lähis-
16777: ollessa. Asemakaavojen vähäisyys on nyttem- töllä, missä naapurit omistivat noin 5 000 m2
16778: min ollut johtamassa tonttien hintojen voi- suuruiset tontit vierekkäin. Toiselle tontille
16779: makkaaseen nousuun ja ennenkaikkea eri maan- asemakaavassa tuli rakennusoikeutta niin pal-
16780: omistajien kaava-alueilla maastaan saamaan eri- jon, että tonttia myytäessä siitä saatiin n.
16781: laiseen maanhintaan. Nykyisten kaavoitusmää- 400 000 mal'kkaa. Naapuritontti sensijaan jäi
16782: räysten voimassa ollessa asemakaavoitus on puistoksi, joka luoostetaan pienellä summalla
16783: omalta osaltaan saattamassa kansalaisia oikeu- viiden vuoden kuluttua asemakaavan vahvista-
16784: dellisesti eriarvoiseen asemaan. Toisen kansa- misesta. Edellisellä tontilla on nyt jo raken-
16785: laisen tontille asemakaavas·sa tulee kerrostaloja nus ja koska itse kaavaa ei ole vieläkään vah-
16786: kun taas naapuritontti saattaa joutua puistoksi vistettu, joten jälkimmäinen tontin osalta vii-
16787: tai tiealueen alle. Kerrostalotontin omistaja saa den vuoden odotusaika ei ole edes alkanut.
16788: välittömästi suuren hinnan maastaan kun taas Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16789: yleisiksi alueiksi jäävien tonttien omistajat saa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16790: vat pienen korvauksen vasta viiden vuoden
16791: kuluttua kaavan vahvistamisesta. Jos kaava- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16792: määräyksiä muutettaisiin siten kuin esimerkiksi asemakaavan vahvistamisen yhteydessä
16793: eräissä Länsi-Euroopan maissa, että kaavoitet- esille tulevan maanhinnan tasoittamisek,
16794: tava alue käsiteltäisiin yhtenä kokonaisuutena si maanomista;ien kesken.
16795: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
16796:
16797: Ame Bemer. Juhani Orrenmaa.
16798: Pirkko Aro. Irma Toivanen.
16799: Seppo Westerlund. Kerttu Hemm.i.
16800: Pekka Tarjanne. Eeles Landström.
16801: 1443
16802:
16803: VII,60.- Toiv.al. n:o 772.
16804:
16805:
16806:
16807:
16808: Berner ym.: Vesioikeuslimnologin tai -biologin saamisesta vesi-
16809: oikeuksien asiantunti;aiiiseneksi.
16810:
16811:
16812: Eduskunnalle.
16813:
16814: Vesien jatkuva pilaantum.inen uhkaa jatku- siin perehtyneiden Juonnontieteilijöiden puut-
16815: vasti elinympäri.stöämme. Vesioikeuksiin on tumista vesioikeuksista. Käsiteltäviin asioihin
16816: ruuhkautunut yhä enemmän vesien suojeluun ja liittyviä luonnontaloudellisia seikkoja on oikeu-
16817: vesistöjen likaantumiseen liittyviä tapauksia. den lainoppineiden ja teknisen alan edustajien
16818: Ne muodostavat nykyisin jo yli puolet käsi- vaikea arvioida. Tämän vuoksi olisi vesioikeuk-
16819: teltävänä olevista vesioikeusasioista. Vesioi- sien asiantuntijajäseneksi S'<latava nykyisten li-
16820: keuksien jäseninä on lainoppineen puheenjoh- säksi vesien suojeluun perehtynyt vesioikeus-
16821: tajan lisäksi kaksi vesioikeusinsinööriä, joiden Jimnologi tai vesioikeusbiologi.
16822: tulee olla "diplomi-insinöörin tutkinnon suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16823: rittaneita., toisen rakennustekniikan ja toisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16824: maatalouden vesirakennuksen alalla." muksen,
16825: Aikaisemmin mainitunlainen asiantuntemus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16826: oli riittävä vesioikeustapauksia ra.tkaistaessa, vesioikeuslimnologin tai vesioikeusbiota-
16827: mutta vesien likaantumisen lisäännyttyä on gin saamiseksi vesioikeuksien asiantun-
16828: pidettävä vakavan'<~ epäkohtana vesikysymyk- tijajäseneksi.
16829: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta. 1970.
16830:
16831: Ame Bemer. Juhani Orrenmaa.
16832: Kerttu Hemmi. Seppo Westerlund.
16833: Pirkko Aro. Pekka Tarjanne.
16834: Irma Toivanen. Eeles Landström.
16835: 1444
16836:
16837: VII,61.- Toiv.al. n:o 773.
16838:
16839:
16840:
16841:
16842: Bemer ym.: Urheilu- ia muiden aatteellisten yhdistysten kunnal-
16843: lisverotuksen lieventämisestä.
16844:
16845:
16846: E d u s k u n n a 11 e.
16847:
16848: Aatteelliset yhdistykset hoitavat monia kan- distykset olisi vapautettava myös kunnallisve-
16849: salaistemme ja koko yhteiskunnan kannalta rosta. Eräänä mahdollisuutena olisi myöntää
16850: tärkeitä tehtäviä. Niiden toiminnan taloudel- niille jonkinlainen perusvähennys, kuten luon-
16851: lisen pohjan muodostavat jäsenmaksutulot ja nollisille henkilöille, tai määrätä tietty tulo-
16852: yhteiskunnalta saatavat avustukset, mutta usein määrä verovapaaksi.
16853: myös yhdistysten harjoittamasta liiketoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16854: nasta saadut tulot. Viimeksi mainitut ovat va- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16855: paat valtion tuloverosta, mutta sen sijaan ne muksen,
16856: nykyisin voimassa olevan verolainsäädännön
16857: mukaan ovat kunnallisveron alaista tuloa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16858: Koska aatteellisten yhdistysten toiminta il- kunnallisverotusta koskevan lainsäädän-
16859: meisesti on monissa tapauksissa nykyistä suu- nön muuttamiseksi siten, että urheilu-
16860: remman yhteiskunnallisen avun tarpeessa, eikä ja muiden aatteellisten yhdistysten lii-
16861: niiden harjoittaman liiketoiminnan verottami- ketulon verotusta lievennettäisiin myön-
16862: nen liene yleisesti ottaen kovinkaan tuottoisaa tämällä niille sopivaksi katsottavia vä-
16863: kunnille, olisi syytä harkita, eikö ainakin liike- hennyksiä tai verovapaus tiettyyn tulo-
16864: toiminnallaan suhteellisen vähän ansaitsevat yh- rajaan asti.
16865: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
16866:
16867: Arne Berner. Seppo Westerlund. Pirkko Aro.
16868: 1445
16869:
16870: VI1,62.- Toiv.al. n:o 774.
16871:
16872:
16873:
16874:
16875: Breilin: Halikonlahden saastuneen osan puhdistamisesta.
16876:
16877:
16878: E d u s k u n n a 11 e.
16879:
16880: Vesien saastumiskysymys on muodostunut Salon- ja Halikonjokien varsilla olevien kun-
16881: ajankohtaiseksi ja välttämättömäksi tarkastelu- tien toimesta ·on kiinnitetty huomiota jäteve-
16882: kohteeksi. Suoritettujen tutkimusten perusteel- sien puhdistamiseen rakentamalla puhdistuslai-
16883: la on todettu Salon- ja Halikonjokien suulla toksia, mutta näillä toimenpiteillä ei voida muu-
16884: olevan Halikonlahden saastumisasteen olevan ta kuin helpottaa tilannetta, varsinaista rat~
16885: erään rarinikkomme suurimmista. Halikonlahti kaisua ne eivät tuo. Lopullinen korjaus tilan~
16886: on muodoltaan pitkä ja kapea ja sen veden teeseen saadaan ainoastaan ruoppaamalla ja
16887: virtaama suhteellisen vähäinen, jota vielä hi- puhdistamalla Halikonlahden saastunut osa.
16888: dastaa lahden mataluus. Saastumisen haittoja Edellä esitettyyn perusteluun viitaten esitän
16889: on selvästi näköpiirissä ja lahden umpeenkas- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16890: vaminen on vakava asia, sillä sen seurauksena
16891: uhkaa Halikonlahden yläosasta muodostua ve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16892: sijättömaa. Tätä uhkaa kiihdyttävät jokia pit- Halikonlahden saastuneen osan puhdis-
16893: kin alas kulkeutuvat kasvisravinneaineet seu- tamiseksi ja syventämiseksi.
16894: rannaisvaikutuksineen.
16895: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
16896:
16897: Reino Breilin.
16898: 1446
16899:
16900: Vll,63.- Toiv.al. n:o 775.
16901:
16902:
16903:
16904:
16905: Eskelinen ym.: Liiketulosta menevän kunnallisveron jakamisesta
16906: niiden kuntien kesken, joissa liiketoimintaa on harjoitettu.
16907:
16908:
16909: E d u s kun n a 11 e.
16910:
16911: Verotuslaki päättää määräyksiä siitä, miten pääasiallisesti liiketalouden piiriin kuuluva. On
16912: verotus on toimitettava silloin kun liiketulosta oletettavissa, ettei verotuslain laatijoilla ja sen
16913: on suoritettava kunnallisveroa useammalle kun- soveltajilla ole asiassa tarpeellista asiantunte-
16914: nalle. Verotuslaki määrää, että verotuksen toi- musta, etenkin kun mitään tutkimusta ei asiasta
16915: mittaa sen läänin lääninverolautakunta, jossa ve- vieläkään ole toimitettu, vaikka lakia on eh·
16916: rovelvollisen kotikunta on, ja että kunnallisvero ditty soveltaa jo 10 vuotta.
16917: on määrättävä suoritettavaksi sille kunnalle, jos- Kun kyseessä on eräs merkittävän suuruus-
16918: sa pääkonttori sijaitsee ja niille kunnille, joissa luokan epäkohta, joka aiheuttaa kunnallisvero-
16919: liikentoimintaa on harjoitettu ns. kiinteästä tuksen jakautumisen epätasaisuutta sekä vai•
16920: toimipaikasta käsin. keuttaa kehitysalueiden jo muutenkin vaikeata
16921: Verotuskäytäntö on vähitellen kehittynyt taloutta, olisi tärkeätä saada asiassa suoritetuksi
16922: suuntaan, joka suosii pääkonttorikuntia antaen perusteellinen tutkimus ja korjaus.
16923: niille kohtuuttoman suuren osan tuloksesta tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16924: levasta kunnallisverosta sekä joka kitsaasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16925: myöntää ns. kiinteän toimipaikan olemassaolon. muksen,
16926: Yhdessä nämä lisäävät suurien kuntien, eten- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
16927: kin Helsingin seudun osuutta verotuloista ja tyksen verotuslain muuttamiseksi liike-
16928: vastaavasti vähentävät syrjäseutujen, tavallisim- tulosta menevän kunnallisveron jaka-
16929: min kehitysalueiden verotuloja. Eräs seikka, misesta eri kuntien kesken sellaiseksi,
16930: joka on jatkuvasti haluttu jättää ottamatta että se tekisi mahdolliseksi kunnallis-
16931: huomioon asiaa arvosteltaessa on se, että pää- veron jakamisen myöskin niille kunnille,
16932: konttoriosuuden lisäksi saa kotikunta säännöl- joissa liiketoimintaa on harjoitettu ilman
16933: lisesti verotulot yhtiön parhaiten palkatun hen- sen tapaisia järjestelyitä kuin verotuslaki
16934: kilökunnan palkkatuloista sekä usein myös nykyään vaatii jakamisen edellytykseksi,
16935: osakkeenomistajien saamista osinkotuloista. sekä että jako-osuuksia määrättäessä
16936: Verotulojen oikeudenmukainen jakaminen otettaisiin entistä suuremmassa määrin
16937: kuntien kesken on erittäin vaikea tehtävä. Ve- huomioon liiketuloksen syntymiseen vai-
16938: rotuslakia säädettäessä ei asiaa ehditty perus- kuttavat eri tekijät sekä että pääkont-
16939: teellisesti tutkia, vaan sen omaksuma kansa toriosuuden määrää vahvistettaessa otet-
16940: samoin kuin verotuskäytäntö on rakentunut taisiin huomioon pääkonttorikunnassa
16941: pääosiltaan KHO:n aikoinaan asiassa omaksu- verotettavien verovelvollisen palveluk-
16942: malle käytännölle. Kysymys on viime kädessä sessa olleiden henkilöiden palkkatuloista
16943: liiketuloksen syntymiseen vaikuttavien eri teki- sekä verovelvollisen maksamista ostn-
16944: jöiden keskeisestä suhteesta ja luonteeltaan goista menevä kunnallisvero.
16945: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
16946:
16947: Katri-Helena Eskelinen. Orvokki Kangas. Sylvi Saimo.
16948: Heimo Linna. Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen.
16949: Paavo Väyrynen.
16950: 1447
16951:
16952: VII,64.- Hemst.mot. nr 776.
16953:
16954:
16955: Gestrin m. fl.: Om utredning ao kvicksilverföroreningarna i våra
16956: vattendrag.
16957:
16958: T i 11 R i k s d a g en.
16959: Den osäk.erhet som fortfarande råder om tanke på fisikens näringsvärde beklag1ig ur fo]k.
16960: omfattningen av kvicksilverförekomster i våra hälsosynpunkt.
16961: vattendrag och om deras eventuella skadlighet För inemot två år sedan meddeJ.ade lant-
16962: är synnerligen beklaglig. Det är angeläget att bruksministem i sitt svar på i riksdagen fram-
16963: ris.ker för folkhälsan, där sådana förmodas före- ställda spörsmål, att resultaten av en under-
16964: ligga, blir ful1t klarlagda och för det fall att sökning, som genomfördes av Medicinalstyrel-
16965: de påvisas, även snabbt blir eliminerade. I sen och Institutet för arbetshygien, väntades
16966: fråga om kvicksilverförekomsterna har de ut- föreligga på sommaren 1968. Denna under-
16967: redningar, som givits offentlighet varit preli- sökning uppgavs ge Medicinalstyrelsen det nö-
16968: minära och ofullständiga. De har inte förmått diga underlaget när det gällde att bedöma tili
16969: ldarlägga det verkliga läget, men skapat oro villka åtgärder kvicksilverförekomstema even-
16970: och lämnat stoff för stundom sensationsbeto- tuellt kunde ge anledning. Allt ännu saknas
16971: nade artiklar och program i massmedia. Myn- dock de vederhäftiga data, som sålunda ut-
16972: dighetemas försäkringar att de kvicksilverföre- lovades för i det närmaste itvå år sedan.
16973: komster, som har påvisats, inte utgör några Det enda som kan skingra oron i kvicksilver-
16974: hälsorisker, har inte förmått skingra den oro frågan, garantera att folkhälsointresset blir tili-
16975: som uppstått. Däremot har en hei yrkesgrupp godosett och avlägsna de för yrkesfiskarna och
16976: - våra ynkesfiskare - försart:ts i ett utsatt fiskhandeln skadliga följderna av den rådande
16977: läge. Varje gång diskussionen om kvicksilver- oklarheten, är en allsidig vetenskaplig utred-
16978: förekomsterna och deras eventuella skadliga ning av det slag, som redan för flera år sedan
16979: effeklt ånyo blossat upp har detta nämligen föreslogs ·av delegationen för vattenskydd. Den
16980: lett till en påfallande nedgång i konsumtionen kostnadsberäknades då tili ca 100 000 mark
16981: av inhemsk fisk. Vår yrkesfiskarkår berövas och torde för närvarande kunna genomföras
16982: därmed en avsevärd del av sin knappa inkomst inom ramen för ett anslag om 150 000-
16983: och även fiskhandelsföretagen försätts i eko- 200 000 mark:. Med beaktande av det stora
16984: nomiska svårigheter. samhällsintresse ärendet berör borde uppdri-
16985: Det är även uppenbart att allmänheten inte vandet av detta belopp icke bereda oöverstig-
16986: har möjlighet att skilja på fisk, som under liga svårigheter.
16987: ingen omständighet är kvicksilverpåverkad och Hänvisande tili det här anförda har vi äran
16988: sådan fisk, som är fångad i förorenade vatten- föreslå, att riksdagen ville besluta hemställa,
16989: drag och därför kan tänkas representera ett
16990: riskmoment. Varken folkhälsomyndigheterna att regeringen snarast möjligt måtte
16991: eller de statliga fiskerimyndighetema har för- ställa nödiga medel till förfogande för
16992: mått presentera de klarläggande uppgifter, som en allsidig utredning av kvicksilverför-
16993: en objektiv konsumentupplysning kunde be- oreningarna i våra vattendrag och dessas
16994: lljäna sig av. Den nedgång i konsumtionen av skadeverkningar samt ger olfentlighet
16995: färsk fisk, som detta har lett 1till, är med åt utredningens resultat och skrider till
16996: de åtgärder den påkallar.
16997: Helsingfors den 15 april 1970.
16998:
16999: Kristian Gestrin. Taisto Tähkämaa. Arne Bemer.
17000: Pirkko Aro. Erkki Hara. Pentti Sillantaus.
17001: Carl Olof Tallgren. Erkki Tuomioja. Henrik Westerlund.
17002: Bror Lillqvist. Ragnar Granvik. Pär Stenbäck.
17003: Elly Sigfrids. Juha Vikatmaa. Mikko Kaarna.
17004: 1448
17005:
17006: VII,64.- Toiv.al. n:o 776. Suomennos.
17007:
17008:
17009: Gestrin ym.: Vesistöjemme elohopeasaasteen selvittämisestä.
17010:
17011: E d u s k u n n a 11 e.
17012: Epävarmuus, joka edelleenkin vallitsee ve- on kalan ravintoarvoa ajateLlen kansanterveyden
17013: sistöjemme elohope:aesiinltymien laajuudesta ja kannalta valitettavaa.
17014: niiden mahdollisesta vahingollisuudesta, on eri- Noin kaksi vuotta sitten maatalousministeri
17015: tyisen valitettava. On tärkeätä, että kansan- ilmoitti vastatessaan eduskunnassa esitettyyn
17016: terveyttä uhkaavat vaarat, missä sellaisia olete- kysymykseen, että lääkintöhallituksen ja Työ-
17017: taan olevan, täysin selvitetään, ja siinä !tapauk- terveyslaitoksen suorittaman tutkimuksen tu-
17018: sessa että niitä todetaan, ne myös nopeasti losten odotetaan valmistuvan kesällä 1968. Tä-
17019: poistetaan. Julkistetut elohopeaesiintymiä kos- män .tutkimuksen ilmoitettiin antavan lääkintö-
17020: kevat selvitykset ovat oLleet alustavia ja epä- hallitukselle tarpeellisen pohjan arvioitaessa,
17021: täydeLlisiä. Niissä ei ole pystytty selvittämään mihin toimenpiteisiin elohopeaesiintymät mah-
17022: todellista tilaa, vaan ne ovat aiheuttaneet le- dollisesti voisivat antaa aihetta. Yhä vielä puut-
17023: vottomUutlta ja antaneet aihetta joskus sensaa- ;tuvat kuitenkin ne luotettavat tiedot, jotka
17024: tiomaisiin ardkkeleihin ja ohjelmiin joukko- siis luvattiin likipitäen kaksi vuotta sitten.
17025: tiedotusvälineissä. Viranomaisten vakuuttelut, Vain sen laatuinen kaikinpuoJ.inen tieteelli-
17026: että todetut elohopeaesiintymät eivät ole ter- nen selvi:tys, jota jo useita vuosia sitten vesien-
17027: veyden Uhkana, eivät ole pystyneet hälventä- suojeluvaltuuskunta ehdotti, voi hälventää le-
17028: mään syntynyttä le\•ottomuutta. Sitävastoin ko- vottomuuden elohopeakysymyksessä, taata kan-
17029: konainen iunmattiryhmä - meidän ammatti- santerveyden etujen huomioon ottamisen ja
17030: kalastajamme- on saatettu uhattuun asemaan. poistaa vallitsevan epäselvyyden ammattikalas-
17031: Joka kerta kun keskustelu elohopeaesiinty- ltajille ja kalakaupalle aiheuttamat vahingolliset
17032: mistä ja niiden mahdollisesta vahingollisesta seuraukset. Sen kustannukset arvioitiin silloiJ;l
17033: vaikutuksesta on jälleen virinnyt, se on nimit- 100 000 markaksi, ja se voitaneen tätä nykyä
17034: täin johtanut kotimaisen kalankulutuksen huo- toteuttaa 150 000-200 000 markan määrära-
17035: matJtavaan vähenemiseen. Meidän ammattikalas- han puitteissa. Ottaen huomioon asiaan liit-
17036: ta}akunnaltamme ryöstetään täten huomattava tyvän suuren yhteiskunnallisen edun tämän
17037: osa sen niukasta tulosta ja myös kalakauppa- rahamäärän hankkimisen ei pitäisi tuottaa yli-
17038: yritykset saatetaan taloudellisiin vaikeuksiin. voimaisia vaikeuksia.
17039: Ilmeistä on myös, että yleisöllä ei ole mah-
17040: dollisuu!tJta erottaa kalaa, ,joka ei missään ta- Tässä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17041: pauksessa ole ollut elohopean kanssa tekemi- nioittavasti eduSi..ltunnan hyväksyttäväksi toivo-
17042: sissä, sellaisesta kalasta, joka on pyydystetty muksen,
17043: saastuneesta vesistöstä ja jonka sen vuoksi voi- että hallitus asettaa mahdollisimman
17044: daan ajatella olevan vaaraksi. Eivät kansan- pian käytettäväksi tarpeelliset varat ve-
17045: terveysviranomaiset eivätkä valtion kalastus- sistöjemme elohopeasaasteiden ja niiden
17046: viranomaiset ole kyenneet esilttämään selventä- vahingollisten vaikutusten kaikinpuoli-
17047: viä tietoja, joita objektiivinen kuluttajavalistus seksi selvittämiseksi sekä julkistaa sel-
17048: .voisi käyttää hyväkseen. Tuoreen kalan kulu- vityksen tulokset ;a ryhtyy sen vaati-
17049: tuksen väheneminen, ~ohon tämä on johtanut, miin toimenpiteisiin. ·
17050: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
17051:
17052: Kristian Gestrin. Taisto Tähkämaa. Arne Berner.
17053: Pirkko Aro. Erkki Hara. Pentti Sillantaus.
17054: Carl Olof Tallgren. Erkki Tuomioja. Henrik Westerlund.
17055: Bror Lillqvist. · Ragnar Granvik. Pär Stenbäck.
17056: Elly Sigfrids. Juha Vikatmaa. Mikko Kaarna.
17057: 1449
17058:
17059: Vll,65.- Toiv.al. n:o 777.
17060:
17061:
17062:
17063:
17064: Haapasalo ym.: Virkistyskalastuksen harjoittamisen edellytysten
17065: parantamisesta.
17066:
17067:
17068:
17069: E d u s k u n n a 11 e.
17070:
17071: Maamme kalataloudessa on viimeisten 20 Virkistyskalastuksen harjoittamiselle tietää
17072: vuoden aikana tapahtunut muutoksia. Kalas- tiettyjä vaikeuksia se, että sen harjoittamisen
17073: tuksen harjoittajien määrä on kasvanut huo- perustana ei ole riittäviä jokamiehen oikeuksia.
17074: ma~ttavasti. Asiantuntijoiden julkisuudessa esit- Yli puolet suomalaisista asuu jo taajamissa,
17075: tämien arvoiden mukaan kalastusta jossain mutta koska niillä säännöllisesti on omistuk-
17076: muodossa harjoittaa noin miljoona kansalaista. sessaan varsin vähän kalavettä virkistyskalas-
17077: Heistä valtaosa kalastaa vapaa-aikanaan virkis- ltusmahdollisuudet ovat varsin huonot.
17078: täytyäkseen. Teollistuvassa Suomessa vil'lkistys- Tältä osin lasku kalastuksenhoitomaksun lu-
17079: kalastus on tärkeä vaapaa-ajan viettotapa. Teh- nastaneiden määrässä käy ymmärrettäväksi.
17080: !tyjen selvitysten yhteydessä on todettu eräillä VaLtion ja kuntien tulee aktiivisesti hoitaa ja
17081: Etelä-Suomen vesistöillä, että keskim. 70 % !tarjota kalavesiään kansalaisille, mutta tämä ei
17082: kalastuksen harjoittajista on virkistyskalastajia. vielä ratkaise tilaru~etta, sillä vaLtaosa maamme
17083: Vuosina 1955-1965 kalastuslain 101 §:n kalavesistä on yksityisomistuksessa. Laajenne-
17084: tarkoittaman kalastuksenhoitomaksun suoritta- tut jokamiehen kalastusoikeudet eivät vielä
17085: neiden ruokakuntien määrä kasvoi tasaisesti lä- muodostaisi kalavesiemme kalastolle mitään
17086: hes kaksinkertaiseksi. Vuonna 1955 kalastuk- vaaraa. Asiantuntijoiden laskelmien mukaan si-
17087: senhoitomaksuja maksettiin 228 483 kpl ja sävesien kalatuotanto on keskimäärin luokkaa
17088: vuonna 1965 394 132 kpl. Vuoden 1965 jäl- 20-25 kg vuodessa vesihehtaariLta ja nykyi-
17089: keen tämä määrä ei ole lisääntynyt vaan viime nen saalis vain 6-8 ikg.
17090: vuonna jopa laskenut. Verrattuna esim. Virkistyskalastus on ulkoilumuoto. Sen har-
17091: USA:ssa ja Neuvostoliitossa tapahtuvaan vir- joittamisella on sama päämäärä kuin muillakin
17092: kistyskalastuksen kehitykseen 1tämä taantumi- ulkoilutavoilla: antaa harjoittajalleen virkis-
17093: nen tuntuu oudolta. Kalastuksenhoitomaksun tys·tä ja •samalla parempi ruumiillinen ja hen-
17094: suorittaneirt:a oli maassamme kinen terveys. Virkistyskalastus sopii erityisen
17095: 1965 .............. 390 664 hyvin kaikenikäisille ihmisille ja sitä voidaan
17096: 1967 .............. 390 213 harrastaa pel'lhekunnittain. Kaikkina vuoden
17097: 1968 .............. 385 429 aikoina voi jokainen yksilö tai perhe virkistys-
17098: kalastaa kykynsä ja taitonsa mukaan. Suomen
17099: Kalastuksenhoitomaksu on ruokakuntakoh- vesiluonto tarjoaa hyvät luontaiset edellytykset
17100: tainen ja alle 16-vuotiaan ei tarvitse sitä mak- virkistyskalastukselle.
17101: saa Samoin asuinkunltansa alueella saa jokai- Yhteiskunnan kannalta virkistyskalastus on
17102: ne!l kuntalainen harjoittaa onkimista ilman todella mitä suositeltavin ullcoilumuoto. Val-
17103: kalal>"tuiksenhoitomaksun suoritusta. Tämä oi- tiovallan tulisi toimia niin, että mal1dollisim.
17104: keus koskee vain avovesikautta, sillä onkimi- man monille ihmisille olisi annettava mahdol-
17105: sella ~ässä yhteydessä tarkoitetaan vain mato- lisuus harrastaa virkistyskalastusta.
17106: syötin käyttöä. Mm. piikkionginta ei kuulu tä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17107: män kuntalaisen ongintaoikeuden piiriin. kunnan hyväksyttäväksi !toivomuksen,
17108: 182 427/70
17109: 1450 VII,65.- Virkistyskalastus.
17110:
17111: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen harioittamisen edellytyksiä ;a an-
17112: kalastuslain muuttamiseksi siten, että nettaisiin kansalaisille yhtäläiset mah-
17113: siinä nykyistä paremmin otettaisiin dollisuudet har;oittaa virkistyskalas-
17114: huomioon olemassaoleva yhteiskunnal- tusta nykyistä monipuolisemmin kautta
17115: linen tarve parantaa virkistyskalastuk- vuoden.
17116: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
17117:
17118: K. F. Haapasalo. Mikko Laaksonen. Vaito Käkelä.
17119: Väinö Turunen. Paavo Ttilikainen. Wjas Mäkelä.
17120: Sakari Knuuttila.
17121: 1451
17122:
17123: VII,66.- Toiv.al. n:o 778.
17124:
17125:
17126:
17127:
17128: Haatla ym.: Esityksen antamisesta uudeksi luonnonsuojelulaiksi.
17129:
17130:
17131: E d u s k u n n a 11 e.
17132:
17133: Luonto ja luonnonvarat kuuluvat kansalli- ympäristösuojelun eri alueilla havaittavissa il-
17134: seen omaisuuteemme. · Luonto on joutunut yhä meinen tutkimuksen tarve. Uutta lainsäädäntöä
17135: kiihtyvän teollistumisen ja suurten asutuskes- luotaessa· on tähän keskeiseen puutteeseen kiin-
17136: kusten syntymisen myötä kovan rasituksen ja nitettävä riittävästi huomiota. Edelleen lain-
17137: kulutuksenkin kohteeksi. On välttämätöntä te- säädäntöä ja hallintoa uudistettaessa on pyrit-
17138: hostaa luonnonvarojen sekä ympäristön kau- tävä yleisen kansalaiskasvatuksen ja valistus-
17139: neuden ja monimuotoisuuden säilyttämiseen täh- toiminnan tehostamiseen. Tämä kuuluu olen-
17140: täävää toimintaa. Tämä on välttämätöntä es- naisena osana sellaisen yhteisvastuullisen ilma-
17141: teettisistä, sosiaalisista ja myös taloudellisista piirin luomiseen, jossa yhteiskunta ja sen eri
17142: syistä. Näiden taloudellisten, sosiaalisten ja etupiirit ovat hyvässä yhteistyössä luontomme
17143: kulttuuripäämäärien yhteensovittamiseksi luon- ja luonnonvarojemme suojelemiseksi sitä uh-
17144: nonkäytössä tarvitaan varsin pitkälle harkittua kaavalta liikakäytöitä tai turmeltumiselta.
17145: suunnitelmallisuutta, monenlaista uutta lain- Edellisen perusteella esitämme kunnioitta-
17146: säädäntöä sekä luonnonkäyttöä ·ja luonnonsuo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17147: jelua varten tarvittavan hallintojärjestelmän
17148: luomista ja uudistamista. että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi·
17149: Tarvittavan lainsäädännön ja uuden hallinto- menpiteisiin uuden luonnonsuojelulaki-
17150: järjestelmän luomisen lisäksi on luonnon- ja esityksen antamiseksi eduskunnalle.
17151: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17152:
17153: Pekka Haarla. Erkki Hara. Eeva Särkkä.
17154: Pentti Sillantaus. Olavi Lähteenmäki. Juha Vikatmaa.
17155: Juuso Häikiö. Maija Heino. Ilkka Suominen.
17156: P. Mäki-Hakola. Niilo Tarvajärvi. Pertti Salolainen.
17157: Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori. Aslak Aas.
17158: Aili Vaittinen. Sirkka Lankinen. Antero Salmenkivi.
17159: T. I. Vartia. Orvokki Kauppila. Jouni Mykkänen.
17160: Erkki Huurtamo. Sinikka Karhuvaara. Timo Mäki.
17161: Anna-Liisa Linkola. Erkki Häkämies. Harri Holkeri.
17162: Raimo Ilaskivi. Elsi Hetemäki. Esko J. Koppanen.
17163: T. Junnila. M. Jaatinen. Juha Rihtniemi.
17164: 1452
17165:
17166: VII,67.- Toiv.al. n:o 779.
17167:
17168:
17169:
17170:
17171: Hanhirova ym.: Määrärahasta avustuksiksi kunnille maantiealuei-
17172: den lunastuskorvauksiin.
17173:
17174:
17175: E d u s k u n n a 11 e.
17176:
17177: Lapin läänissä on runsaasti ennen nykyisen kestämättömäksi. Eduskunta on lausunut ai-
17178: tielain voimaantuloa rakennettuja maanteitä, koinaan toivomuksen, että teitten alle men-
17179: joiden alle menneitä tiemaita ei ole vielä lu- neistä maista olisi suoritettava valtion kor-
17180: nastettu ja maksettu maanomistajille niistä vaus maanomistajille osapuilleen nykyisen tie-
17181: tulevaa korvausta. Vanhan tielain aikaiset tie- lain mukaisina. Koska tilanne kuntien osalta
17182: maitten korvaukset kuuluvat silloisen lain mu- jatkuvasti huononee, eivätkä maanomistajat saa
17183: kaan kuntien suoritettavaksi, joskin niihin on korvauksia maistaan ja kun nykyisen tielain
17184: mahdollista anoa valtion avustusta. Nykyisen mukaan on korvaukset suoritettava välittömästi
17185: tielain mukaan korvaa valtio kyseiset kustan- tienrakennuksen yhteydessä valtion varoista,
17186: nukset teitten osalta. Käytännössä on mene- olisi rästiinjääneet korvaukset voitava suorittaa
17187: telty siten, että koska kunnat eivät ole vanhan vastaavasti ja kiireellisesti myöskin valtion
17188: tielain alaisia, kunnille kuuluvia tiemaitten varoista.
17189: lunastusmaksuja ne eivät monessakaan tapauk- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
17190: sessa pystyneet suorittamaan, ovat ne hake- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi"
17191: neet niiden suorittamiseksi avustusta valtiolta. vomuksen,
17192: Valtion budjetissa ei ole kuitenkaan toistaiseksi
17193: ollut varattuna tarpeeksi suurta määrärahaa että hallitus ottaisi vuoden 1971
17194: sanottuun tarkoitukseen, minkä vuoksi valtion tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
17195: avustuksia ei ole voitu myöntää laajemmassa suuruisen määrärahan avustuksen mak-
17196: määrin. Kun lääninhallitukset ovat lain mu- samiseksi niille kunnille> jotka joutuvat
17197: kaan vaatineet kunnilta tiekorvausten suoritta- suorittamaan alueellaan maanteitten alle
17198: mista, jopa tehneet eräissä tapauksissa ulos- jääneistä maista korvaukset maanomista-
17199: mittauksiakin kunnilta, on tilanne muodostunut · ;ille.
17200: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
17201:
17202: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi.
17203: 1453
17204:
17205: VII,68.- Toiv.al. n:o 780.
17206:
17207:
17208:
17209:
17210: Hanhirova: Yksityisten mailla kaadettujen hirvien kaatolupamak-
17211: sujen käyttämisestä samojen alueiden riistanhoitoon.
17212:
17213:
17214: E d u s k u n n a 11 e.
17215:
17216: Hirvien kaatolupamaksut tekevät huomatta- koille, josta syystä on anottu entistä enemmän
17217: van summan vuosittain ja siitä huolimatta ke- eläinten kaatolupia. Aina ei kuitenkaan ole
17218: nen maille nuo luvat on myönnetty, perii kaato- saatu riittävästi vaikka erityisesti yksityiset
17219: luvista tulevat maksut valtio. Tarkoitushan on maanomistajat olisivat alueelleen lupia puolta-
17220: että nämä tulot käytettäisiin riistanhoitoon. neetkin. Oikeudenmukaisuussyistä olisikin asiat
17221: Usein kuulee väitettävän, että lupamaksut eivät käytännössä niin hoidettava, että niiden hirvien
17222: tule käytettyä siihen tarkoitukseen mihin ne osalta joiden kaatolupa on annettu yksityisten
17223: pitäisi käyttää. Tämä sama väite on jo usein ja maille myös kaatolupamaksut tulisivat siltä
17224: perustellusti esitetty myöskin kalastuslupien lu- osin riistanhoitotyöhön käytettäväksi yksityis-
17225: nastusmaksuista. ten mailla ja tällöin oikea instanssi olisi ehkä
17226: En ole asiantuntija, joka voisi antaa ehdot- manttaalikunta tai paikallinen metsänhoitoyh-
17227: toman varman vastuksen, mutta siitä voitanee distys.
17228: olla varmoja, että aina eivät nämä kalavesien ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
17229: riistanhoitotöiden suoritukset ole tulleet suori- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17230: tetuksi oikeuden ja kohtuuden mukaisesti. sen,
17231: Yleensä on todettu, että paikallinen asukas on
17232: joutunut tyytymään virkamiehen antamiin mää- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17233: räyksiin ja vieläpä sellaisiin, jotka eivät ole ol- menpiteisiin hirvien kaatolupamaksujen
17234: leet voimassaolevan lain hengen mukaisia. Eri- käyttämiseksi riistanhoitoon siten, että
17235: tyisesti on näin tapahtunut ns. koekalastuk- se osa lupamaksuista, joka on saatu yk-
17236: sessa sellaisissa vesissä, jotka on ilmoitettu sityisten mailla kaadetuista hirvistä tu-
17237: rauhoitetuiksi. lisi myöskin samojen alueiden riistan-
17238: Hirvien on todettu tehneen joinakin vuosina hoidon hyväksi esim. manttaalikuntien
17239: huomattavia vahinkoja nuoren metsän taimi- kautta.
17240: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17241:
17242: Veikko Hanhirova.
17243: 1454
17244:
17245: VII,69.- Toiv.al. n:o 781.
17246:
17247:
17248:
17249:
17250: Hanhirova: Petoeläinten pyynnin sallimisesta moottorikeikkaa
17251: apuna käyttäen Pohiois-Suomen itäisissä kunnissa.
17252:
17253:
17254: E d u s k u n n a 11 e.
17255:
17256: Edellisillä valtiopäivillä oli käsiteltävänä met- kimpussa. Ei tällaista showmeininkiä Lapin
17257: sästyslain muutos, jossa estettiin petoeläinten mies ymmärrä, jolla on täysi työ ja huoli
17258: pyynti moottorikeikkaa käyttäen. Tämä koskee perheensä toimeentulosta.
17259: sekä susia, ahmoja että karhuja. Pohjois-Suo- Pohjois-Suomen riistamiehetkään eivät ym-
17260: messa ovat olot kokonaan toiset kuin mitä märrä sitä, että vielä valiokunta-asteella muu-
17261: ne ovat vastaavasti etelässä. Lapin lääni ra- tettiin edellä mainittua metsästyslakia siten,
17262: joittuu idässä Neuvostoliittoon, jossa on huo- että pitää hakea lupa ministeriöstä petolintujen
17263: mattavan suuret erämaat, joissa on runsaasti pyyntiin kuvaraudoilta. Kylläkai riistanhoito-
17264: mainittuja petoeläimiä. Jatkuvastihan on sano- piiri olisi ollut riittävän korkea elin tällaisen
17265: malehdissäkin uutisia itärajalta susien tai kar- luvan antamiseen. Ei suinkaan ministeriö voi
17266: hujen saapumisesta Suomen puolelle. tietää niinkään hyvin, kuin Rovaniemellä oleva
17267: Viime vuoden tilastot osoittavat, että meillä piiri, miten petoja on Inarissa tai Utsjoella.
17268: ei ole pelkoa näiden petojen häviämisestä su- Muissa asioissa pyritään päätäntävallan dele-
17269: kupuuttoon. Karhujakin kaadettiin vuonna gointiin ylhäältä alaspäin, mutta tässä mene-
17270: 1966 97 kappaletta, joista yli kaksikolmasosaa tellään juuri päin vastoin.
17271: Lapin läänissä. Susia ja ahmoja näyttää taas Petojen, erityisesti susien, ahmojen ja kar-
17272: tänä vuonna tulevan ennätysmäärä. Lapissa hujen pyyntiä olisi ehdottomasti väljennettävä
17273: on poronhoito yksi tärkeimpiä elinkeinoja, maamme pohjoisimmissa kunnissa ja itärajalla.
17274: sillä on huomattava kansantaloudellinen merki- Tätä varten olisi metsästyslakia jälleen kor-
17275: tys. Ihmeelle tuntuukin, kun kukaan etelässä jattava ja käsittelyn aikana olisi käytettävä
17276: ei kanna huolta siitä miten porot menestyvät todellisia asiantuntijoita esim. Paliskuntain yh-
17277: vaan kaikki näyttävät kantavan huolta petojen distystä ja poromiehiä, niin päästäisiin oikeaan
17278: puolesta. lopputulokseen tässäkin asiassa.
17279: Viimeaikainen kehitys johtaa käytännössä
17280: siihen, että lain kunnioitus poromiesten kes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
17281: kuudessa vähenee. Tämähän ei liene kenen- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17282: kään tarkoitus, mutta se on väistämättömänä sen,
17283: seurauksena, kun riistanhoidossakin aivan lap- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17284: sellisuuksiin mennään. Viranomaiset kieltävät menpiteisiin metsästyslain muuttami-
17285: Lapissa aseen kuljetuksenkin moottorikelkassa seksi siten, että Pohiois-Suomen itäi-
17286: ja Etelä-Pohjanmaalla on satoja autoja va- sissä kunnissa voitaisiin petoeläimiä pyy-
17287: rustettuna konetuliaseilla yhden ainoan hukan dystää moottorikeikkaa apuna käyttäen.
17288: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17289:
17290: Veikko Hanhirova.
17291: 1455
17292:
17293: VII,70.- Toiv.al. n:o 782.
17294:
17295:
17296:
17297:
17298: Rata ym.: Määrärahasta kolmen helikopterin hankkimiseksi meri-
17299: pelastustoimintilli varten.
17300:
17301:
17302: E d u s k u n n a 11 e.
17303:
17304: Rannikkojemme läheisyydessä sattuneet me- vähintään kolme yksinomaan meripelastustoi-
17305: rionnettomuudet ja sairaustapaukset ovat sel- mintaa varten käytettävää ja sitä varten varus-
17306: västi osoittaneet, mitenkä tärkeä väline meri- tettua helikopteria. Yhden helikopterin toi-
17307: pelastustoiminnassa on helikopteri. Nimen- mintapiiri käsittäisi koko Suomelahden, toisen
17308: omaan silloin kun tarvitaan nopeata apua, ku- helikopterin toimintapiiri Turun ja Ahvenan~
17309: ten useimmiten merionnettomuuksissa on asi- maan saariston ja pohjoisen Itämeren ja kol-
17310: anlaita, helikopteri on osoittautunut ylivoi- mannen helikopterin koko Pohjanlahden alueen.
17311: maisesti parhaaksi pelastusvälineeksi. Helikoptereilla ei voida korvata varsinaisia
17312: Maassamme ei tällä hetkellä ole riittävästi meripelastusaluksia, joita edelleenkin tarvitaan.
17313: meripelastustehtäviin pystyviä helikoptereita. Mutta nopeana ensiavun tuojana ovat helikop-
17314: Ilmavoimien käytössä olevat on sijoitettu Ut- terit yhä vilkastuvan laivaliikenteen turvalli-
17315: tiin. Koko meripelastustoimintaa ajatellen ja suuden tehostamisessa nykyaikana välttämät-
17316: varsinkin länsirannikon kannalta Utti on kui- tömiä. Erityisesti sellaisilla saaririkkailla ja
17317: tenkin suhteettoman etäällä. Muut maassamme karikkoisilla rannikoilla, jollaisia meidän kaikki
17318: olevat helikopterit ovat kooltaan siksi pieniä, rannikkomme ovat, niitä ei millään muilla väli-
17319: että niistäkään ei ole suurta apua merionnetto- neillä voida korvata.
17320: muuksissa. Tämän nykyaikaisen kaluston vähyy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17321: den vuoksi voidaankin oikeutetusti todeta, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi to5vo-
17322: Suomi ei pysty täyttämään kansainvälisiä velvoi- muksen,
17323: tuksiaan ihmishengen turvaamisesta merellä sillä että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
17324: tehokkuudella, mitä merialueillamme tapahtuva ja menoarvioesitykseen riittävän suuren
17325: vilkas meriliikenne edellyttäisi. määrärahan kolmen helikopterin hankki-
17326: Pitkän rannikkomme vuoksi meillä pitäisi olla miseksi meripelastustoimintaa varten.
17327: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17328:
17329: Erkki Hara. Esko J. Koppanen. Victor Procope.
17330: Elsi Hetemäki. Alli Vaittinen. Salme Katajavuori.
17331: 1456
17332:
17333: VII,71.- Toiv.al. n:o 783.
17334:
17335:
17336:
17337:
17338: Henuni ym.: Vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kaup-
17339: paloissa annetun lain muuttamisesta.
17340:
17341:
17342: E d u s k u n na 11 e.
17343:
17344: Laki vuokra-alueiden järjestelystä kaupun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17345: geissa ja kauppaloissa, annettu 9. 3. 1962, oi- nioittavasti edm>kunnan hyväksyttäväksi toivo-
17346: keuttaa siirtotonttirakentajan uudelle, hänelle muksen,
17347: osoitetulle vuokratontille rakentamaan omako-
17348: titalon, mikäli entistä omakotirakennusta sel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17349: laisenaan ei siirretä. Sen jälkeen, kun kyseinen vuokra-alueiden järjestelystä kaupun-
17350: laki annettiin, on nk. rivitalorakentaminen tul- geissa ja kauppalaissa annetun lain muut-
17351: lut suosituksi. Kyseisen lain mukaan rakentaja tamiseksi siten, että sanotussa laissa
17352: on oikeutettu valtion halpakorkoiseen pitkäai- huomioitaisiin myös rivitaloasunnot
17353: kaiseen lainaan. Mikäli laki sallisi uusille vuok- sekä Iainansaannin että siirtokustannus-
17354: ratonteille rivitalotyyppisen omakotirakentami- ten osalta.
17355: sen, !koituisi valtion lainoituksessa ilmeistä
17356: säästämistä, samoinkuin rakentajillekin.
17357: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
17358:
17359: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
17360: Pirkko Aro. Seppo Westerlund.
17361: 1457
17362:
17363: VII,72.- Toiv.al. n:o 784.
17364:
17365:
17366:
17367:
17368: Hetemäki ym.: Rakentamisen poikkeuslupamenettelyn tarkista-
17369: misesta ;a nopeuttamisesta.
17370:
17371:
17372: E d u s k u n n a II e.
17373:
17374: Asuntojen rakentamiskustannuksia on pyrit- kustannuksia ja ds'kejä pääomakustannusten
17375: tävä alentamaan kaikin mahdollisin tavoin. ohella.
17376: Eräs kustannuksia lisäävä tekijä, jonka vaiku- Lupamenettelyn vaatima aika ja epävarmuus
17377: tus julkisuudessa !käydyissä keskusteluissa haittaavat asuntotuottajien pitkän ja keskipit-
17378: yleensä unohdetaan, on nykyisestä poikkeuslu- kän tähtäyksen rakennusohjelmien laatimista,
17379: pamenettelystä aiheutuva kustannuslisä, joka vaikka tällaiset luotettavat ohjelmat ovat tuo-
17380: useissa tapauksissa muodostaa kymmenissä mar- tannon rationalisoinnin ja näin myös kustan-
17381: koissa laskettavan osan asuntoneliömetrin hin- nusten alentamisen perusedellytys. Ei kannata
17382: nasta. laatia tarkkoja ohjelmia kahden tai 'kolmen
17383: Nykyinen rakentamisen poikkeusmenettely vuoden tähtäimellä, kun ei vielä yleensä ole
17384: on otettu käyttöön 1950-luvulla. Se oli tällöin varmuutta kolmen kuukauden kuluttua alka-
17385: tarkoitettu nimensä mukaisesti sellaisia poik- viksi suunniteltujen kohteiden poikkeusluvista.
17386: keustapauksia varten, joissa rakennushan:ke to- Viranomaisten menettelytavat poikkeuslupa-
17387: teutetaan alueella, jolle asemakaavaa ei vielä ole anomuksen käsittelys·sä ovat muotoutuneet mo-
17388: valwistettu. Asemarkaavan laatimis- ja vahvis- nimutkaisiksi ja aikaavieviksi. Käytäntänä on
17389: tusmenettely on kuitenkin osoittautunut niin esim. pyytää varsin monia lausuntoja eri mi-
17390: monimutkaiseksi ja pitkäaikaiseksi prosessiksi, nisteriöiden alaisilta keskusvirastoilta, jotka an-
17391: että viime vuosina on kehitys monissa asutus- tavat asian edelleen piirivirastonsa käsiteltä-
17392: keskuk·sissa ja nimenomaan Helsingissä ja sen väksi jne. Tämä tekee menettelyn jäykäksi ja
17393: ympäristössä ts. Uudellamaalla johtanut siihen, hitaaksi.
17394: että rakentaminen poikkeuslupamenettelyä Suunnitelmien toteutumisen viivästyminen
17395: käyttäen on muodostunut säännöksi ja nor- aiheuttaa välillisesti kustannuksia myös val-
17396: maali rakennuslupamenettely on jäänyt tätä tiolle ja kunnille. Rakennusprojektit ovat huo-
17397: sääntöä vahvistavaksi poikkeukseksi. Tilanteen mattavia työtilaisuuksien antajia. Jos suunni-
17398: muuttuessa eivät poikkeuslupamenettelyyn liit- teltu aloitus viivästyy, on työmaata varten aja-
17399: tyvät käytännön toimenpiteet ole pysyneet ke- tellut työntekijät työllistettävä jossakin
17400: hityksessä mukana, mistä johtuvat mm. seu- muualla kunnan tai valtion toimesta.
17401: raavat haitat. Tilanteen saattamiseksi 1970-luvun vaati-
17402: Prosessi kestää yleensä kauan, mi:kä lisää muksia vastaavalle tasolle olisi ensinnäkin
17403: kustannuksia sekä maapohjan hinnan korkojen poikkeuslupa-anomusten käsittelylle asetettava
17404: että ennakkosuunnitelmien häiriintymisen määräaika ( esim. 3,5 kk), jonka kuluessa mi-
17405: aiheuttamien välillisten kustannusten muo- nisteriön on tehtävä päätöksensä. Poikkeus-
17406: dossa. Joissakin tapauksissa poi:kkeuslupa-ano- lupa-anomuksen käsittelymenettelyä olisi yk-
17407: muksia on käsitelty useita vuosia ja jopa sillä sinkertaistettava, tarpeettomat lausunto-
17408: seuraufusella, että valtion asuntolainavaraus on pyynnöt yms. jätettävä pois ja tarpeelliset lisä-
17409: jäänyt käyttämättä poikkeusluvan viipymisen selvitykset hankittava samanaikaisesti ja no-
17410: takia. peasti. Organisaatiota olisi kehitettävä ja erityi-
17411: Liike- ja 1teollisuusprojektien osalta pitkä sesti ministeriön ao. osastolle olisi hankittava
17412: poikkeuslupakäsittely vaikeuttaa yritysten tar- tarpeellinen lisätyövoima, jotta asioiden käsit-
17413: koituksenmukaista ja taloudellista sijoittamista telyssä syntynyt ruuhka saadaan puretuksi.
17414: ja kehittymistä ja aiheuttaa kohtuuttomia lisä- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
17415: 183 427/70
17416: 1458 VII,72.- Rakentamisen poikkeuslupamenettely.
17417:
17418:
17419: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kistamiseksi, täydentämiseksi ja muutta-
17420: muksen, miseksi siten, ettei sen käyttäminen
17421: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- aiheuta tarpeettomia ja kustannuksia
17422: menpiteisiin nykyisen rakentamisen poik- aiheuttavia viivytyksiä rakennustoimin-
17423: keuslupamenettelyn perusteelliseksi tar- nassa.
17424: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17425:
17426: Elsi Hetemäki. Seppo Westerlund.
17427: Erkki Hara. Esko J. Koppanen.
17428: Salme Katajavuori.
17429: 1459
17430:
17431: VII,73.- Toiv.al. n:o 785.
17432:
17433:
17434:
17435:
17436: Hetemäki ym.: Lasten leikki- ja vapaa-aikaulkotilojen varaami-
17437: sesta kaavoituksessa ja muussa yhdyskuntasuunnittelussa.
17438:
17439:
17440: E d u s k u n n a 11 e.
17441:
17442: Tällä hetkellä ei maassamme ole yhtenäistä Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
17443: käytäntöä eikä määräyksiä lasten leikki- ja väksyttäviksi toivomuksen,
17444: vapaa-aikaulkotilojen varaamiseksi kaavoituk-
17445: sessa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Eräillä kun- että hallitus ryhtyisi kiireisesti toi-
17446: nilla on tietty käytäntö ja joitakin ohjeita, menpiteisiin} että sisäasiainministeriön
17447: mutta nämäkin edellyttävät liian pieniä alue- rakennus- ja kaavoitusasiainosaston toi-
17448: varauksia tätä tarkoitusta varten. Jopa autoja mesta annettaisiin kunnille yhtenäiset
17449: varten ohjeet ovat pitemmälle kehitettyjä ja ohjeet riittävien lasten leikki- ja vapaa-
17450: niiden sovellutusvaatimuksia valvottu. Lapset aikaulkotilojen varaamiseksi kaavoituk-
17451: on unohdettu miltei kokonaan. Asuntoalueesta sessa ja muussa yhdyskuntasuunnitte-
17452: ja väestörakenteesta riippuen tulisi kuitenkin lussa.
17453: lasten leikkitilojen vähimmäismäärän olla huo-
17454: neistoa kohden 10-20 m2•
17455: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
17456:
17457: Elsi Hetemäki. Seppo Westerlund. Matti Ahde.
17458: Erkki Hara. Esko J. Koppanen. Salme Katajavuori.
17459: 1460
17460:
17461: VII,74.- Toiv.al. n:o 786.
17462:
17463:
17464:
17465:
17466: Huotari ym.: Kalastuskortin ;akelun siirtämisestä postitoimis-
17467: toille.
17468:
17469:
17470: E d u s k u n n a 11 e.
17471:
17472: Yksityinen henkilö tarvitsee kalastukseen, konttoreis·ta, joka huomattavasti helpottaisi
17473: vaikkapa vapaa-ajan harrastuksena kalastuskor- käytännössä kalastuskortin saantia. Postitoi-
17474: tin. Nykyisen käytännön mukaan kalastuskor- mistoja on melko tiheästi ja ovat laajemman
17475: tin antaa poliisilaitos ja maaseudulla nimis- aukioloaikansa vuoksi helpommin asioitavissa.
17476: mies. Tällainen käytäntö on usein, varsinkin Nykyisen käytännön mukaan poliisikomenta-
17477: maaseudulla varsin hankala. Samaan nimismies- jat tai -päälliköt ja nimismiehet perivät ns.
17478: piiriin voi kuulua useita kuntia, jolloin matkat hmastusmaksun, joka heille on ansiotonta
17479: ovat pitkiä ja usein hankalien kulkuyhteyksien tuloa, koska kanslistit suorittavat käytännössä
17480: päässä. Tämä vaikeuttaa kalastuskortin hankki- kaiken tehtävän. Suuremmissa kaupungeissa
17481: mista nopeasti. Viisipäiväisen työviikon vuoksi tämä ansioton, ylimääräinen tulo nousee jopa
17482: poliisilaitoksen kansliat ovat lauantaisin sul- kymmeniin tuhansiin markkoihin vuodessa.
17483: jettu joka kaupungeissa vaikeuttaa määrätyltä Postitoimistosta asian hoitaminen toisi val-
17484: osin kalastuskortin saantia, nimenomaan sel- tiolle välittömästi tämänkin tulon.
17485: laisten henkilöitten kohdalla, jotka työnsä puo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17486: lesta eivät ole tilaisuudessa sitä varsinaisena nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17487: virka-aikana noutamaan. muksen,
17488: Koska postikonttorit hoitavat esim. radio- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17489: televisioluvat, auton rekisteriotteet ym. huo- kalastuskortin iakelun nykyisen käytän-
17490: mattavasti vastuullisempia asioita, voitai- nön muuttamiseksi poliisilaitoksilla ia
17491: siin kalastuskortit aivan hyvin hoitaa posti- nimismiehiltä postitoimistoille.
17492: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
17493:
17494: Kalevi Huotari. Eino Poutiainen. Viljo Suokas.
17495: Aarne Penttinen. Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki.
17496: 1461
17497:
17498: VII,75.- Hemst.mot. nr 787.
17499:
17500:
17501:
17502:
17503: Haggblom m. fl.: Om beaktande av behovet av en helikopter för
17504: Abo-regionen.
17505:
17506:
17507: T i 11 R i k s d a g e n.
17508:
17509: Många allvarliga sjöolyckor inträffar årligen stora användbarhet komma skärgårdsbefolk-
17510: i våra farvatten. I några fall förspills härvid ningen tili nytta, i synnerhet under menföres-
17511: människoliv. Olyckorna återspeglas även i sjö- tider.
17512: fartsstyrelsens årliga statistik. I ett flertal fall I sitt den 11 december 1968 avgivna svar
17513: har helikoptern visat sig vara det överlägset på det skriftliga spörsmålet n:o 182/1968
17514: effektivaste hjälpmedlet vid räddningsoperatio- konstaterar minister Sulo Suorttanen bl. a. att
17515: ner tili sjöss. Exempel härpå har givits även i behov föreligger av tre s.k. medeltunga heli-
17516: finländska farvatten. Men vi har också upp- koptrar för att av gränsbevakningsväsendet
17517: levt fall där hjälp ej stått tili buds och trage- användas i havsområdena. Detta behov har
17518: dier därför inte kunnat undvikas. I dylika även beaktats i gränsbevakningsväsendets eko-
17519: situationer hade en räddningshelikopter kunnat nomiska pian, men medel har ej hittills bevil-
17520: förhindra en sådan utgång. I storm och mörker jats. I svaret noteras även att regeringen är
17521: är helikoptern det enda räddningsredskap, som medveten om behovet av sjöräddningsheli-
17522: snabbt kan nå en olycksplats eller genomsöka koptrar och att den lämpligaste stationsorten
17523: ett område. för en av dessa vore Abo-regionen. I ett senare
17524: Fortfarande är möjligheterna att erhålla heli- spörsmålssvar har dessutom konstaterats att
17525: kopterhjälp för spanings- och räddningsupp- Abo bör bli stationsort för nästa helikopter,
17526: gifter, då sjöolyckor inträffat vid de finländska för viiken gränsbevakningsväsendet beviljas
17527: kusterna, ytterst begränsade. Ändå är behovet medel.
17528: stort och klart visat. Speciellt i de åländska Hänvisande tili det ovan anförda föreslår vi
17529: och åboländska farvattnen vore en helikopter vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
17530: nödvändig. Trafiken är där synnerligen livlig
17531: och vattnen erkänt svårnavigerade och mången- att regeringen vid uppgörandet av
17532: städes grunda och bristfälligt utmärkta. En statsförslaget för år 1971 måtte beakta
17533: helikopter stationerad i Abo-regionen kunde det trängande bebovet av en tung eller
17534: snabbt nå haverister och andra nödställda på medeltung helikopter för placering i
17535: Alands hav, i Skärgårdshavet, Finska viken Abo-regionen.
17536: och Bottenhavet. Den skulle även genom sin
17537: Helsingfors den 14 februari 1970.
17538:
17539: Evald Häggblom. Pär Stenbäck. Carl Olof Tallgren.
17540: Victor Procope. Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
17541: Esko Niskanen. Ingvar S. Melin. Elly Sigfrids.
17542: Georg C. Ehrnrooth. Verner Korsbäck.
17543: 1462
17544:
17545: VII,75.- Toiv.al. n:o 787. Suomennos.
17546:
17547:
17548:
17549:
17550: Häggblom ym.: Turun seudun helikopteritarpeen huomioon otta-
17551: misesta.
17552:
17553:
17554: E d u s k u n n a 11 e.
17555:
17556: Monta vakavaa merionnettomuutta sattuu menlahdella ja Pohjanlahdella. Se vo1s1 myös
17557: vuosittain kulkuvesillämme. Joissakin tapauk- hyvän käyttökelpoisuutensa vuoksi hyödyttää
17558: sissa menetetään tällöin ihmishenkiä. Onnetto- saaristoväestöä, erityisesti kelirikkoaikoina.
17559: muudet kuvastuvat myös merenkulkuhallituk- 11 päivänä joulukuuta 1968 kirjalliseen ky-
17560: sen vuositilastoissa. Lukuisissa tapauksissa heli- symykseen n:o 182/1968 antamassaan vastauk-
17561: kopteri on osoittautunut ylivoimaisesti tehok- sessa ministeri Sulo Suorttanen toteaa mm., että
17562: kaimmaksi apukeinoksi meripelastustoimenpi- tarvitaan kolme nk. keskiraskasta helikopteria
17563: teissä. Tästä on esimerkkejä myös Suomen kul- rajavartiolaitoksen käyttöön merialueilla. Tämä
17564: kuvesiltä. Mutta meillä on ollut myös tapauk- tarve on otettu huomioon myös rajavartiolai-
17565: sia, joissa apua ei ole ollut käytettävissä ja toksen taloussuunnitelmissa, mutta varoja ei
17566: murhenäytelmiä ei ole sen vuoksi voitu välttää. tähän mennessä ole myönnetty. Vastauksessa
17567: Sellaisissa tapauksissa pelastushelikopteri olisi todetaan myös, että hallitus on tietoinen meri-
17568: voinut estää sanotunlaisen lopun. Myrskyssä pelastushelikopterien tarpeesta ja että yhden
17569: ja pimeydessä helikopteri on ainoa pelastus- tällaisen sopivin asemapaikka olisi Turun seu-
17570: väline, joka voi nopeasti päästä onnettomuus- tu. Erääseen myöhempään kysymykseen anne-
17571: paikalle tai haravoida alueen. tussa vastauksessa on sitä paitsi todettu, että
17572: Jatkuvasti ovat helikopterin saantimahdolli- seuraavan helikopterin, johon rajavartiolaitok-
17573: suudet etsintä- ja pelastustehtäviin, merionnet- selle myönnetään varat, asemapaikkana tulee
17574: tomuuksien sattuessa Suomen rannikoilla, ää- olla Turku.
17575: rimmäisen rajoitetut. Kuitenkin tarve on suuri Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
17576: ja selvästi osoitettu. Erityisesti Ahvenanmaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17577: ja Turun kulkuvesillä helikopteri olisi välttä- sen,
17578: mätön. Liikenne on siellä erityisen vilkas ja
17579: vedet tunnetusti vaikeat purjehtia ja monin että hallitus vuoden 1971 tulo- ja
17580: paikoin karikkoiset ja puuteellisesti merkityt. menoarviota laadittaessa ottaisi huomi-
17581: Turun seudulle sijoitettu helikopteri voisi no- oon Turun seudulle sijoitettavan raskaan
17582: peasti saavuttaa haaksirikkoiset ja muut hädän- tai keskiraskaan helikopterin kipeän tar-
17583: alaiset Ahvenanmerellä, Saaristomerellä, Suo- peen.
17584: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
17585:
17586: Evald Häggblom. Pär Stenbäck. Carl Olof Tallgren.
17587: Victor Procope. Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
17588: Esko Niskanen. Ingvar S. Melin. Elly Sigfrids.
17589: Georg C. Ehrnrooth. Verner l(orshäck.
17590: 1463
17591:
17592: VII,76.- Hemst.mot. nr 788.
17593:
17594:
17595:
17596:
17597: Häggblom m.fl.: Om gottgörelse åt kommuner för av sjömans-
17598: skattebestämmelserna föranlett inkomstbortfall.
17599:
17600:
17601: T i 11 R i k s d a g e n.
17602: Enligt de enhetliga sjömansskattelagar, vilka differentierat och där de kommunala enheterna
17603: varit i kraft i de nordiska länderna sedan år är små. Dessa problem drabbar ofta avfolk-
17604: 1959, skall sjöman erlägga skatt till den stat, ningsregioner.
17605: i vars fartygsregister vederbörande fartyg är Enligt kommittens åsikt borde ett sådant
17606: infört. Detta leder till att kommunandelen av system skapas att statsmakten träder emellan
17607: den sjömansskatt, som erlägges av på utländskt i de fall skattebortfallet för en kommun ut-
17608: fartyg påmönstrad sjöman inte tillfaller hans gör en icke oväsentlig del av totalinkomsten.
17609: hemkommun, d.v.s. den kommun där han och Målet bör härvid på längre sikt vara att
17610: hans familj har bo och hemvist. Vid systemets kompensationen utges på nationell basis. En-
17611: införande trodde man att en utjämning mellan ligt av kommitten angivna förutsättningar skul-
17612: berörda Iänder skulle ske i längden. Emeller- le ett tiotal finländska kommuner komma i
17613: tid uppdagades snart olägenheter; så betalade åtnjutande av en kompensation, som skulle
17614: t. ex. finländska sjömän år 1966 cirka 5 mil- stiga till cirka 500 000 mark per år. Dessa
17615: joner mark i sjömansskatt i Sverige medan kommuner är främst belägna på Aland och
17616: svenska sjömän erlade endast en ringa summa i Aboland.
17617: tili Finland. På utländska fartyg påmönstrade Medel har emellertid inte anvisats för ända-
17618: finländska sjömäns hemkommuner har på detta målet och andra direkta åtgärder har ej hel-
17619: sätt fått vidkännas ett betydande skattebort- ler vidtagits från statsmaktens sida i syfte att
17620: fall. skapa ett kompensationssystem. 1 sitt svar på
17621: 1965 gav Nordiska rådet en rekommenda- det skriftliga spörsmålet nr. 257/1969 konsta-
17622: tion efterlysande åtgärder för att kommunan- terar finansminister Eino Raunio att problemet
17623: delarna av sjömansskatteintäkterna måtte till- skall uppmärksammas tillsammans med frågor,
17624: falla den beskattade sjömannens hemkommun som sammanhänger med arbetskraftens emi-
17625: försåvitt gäller skatt erlagd av nordisk sjöman, gration. Men då man kan förmoda att en dylik
17626: som är hemmahörande i annat nordiskt land. utredning är både omfattande och tidskrävan-
17627: Samtidigt bestämdes att Finland skulle vara de, borde åtgärder för att kompensera det för
17628: koordinerande Iand i frågan. många kommuner avsevärda skattebortfallet
17629: En för ändamålet tillsatt kommitte konsta- snarast åstadkommas.
17630: terade i sitt betänkande (1968:B 96) att skat- Under hänvisning tili det ovanstående får
17631: tebortfallet speciellt drabbar Finland och i vi vördsamt föreslå, att riksdagen ville hem-
17632: synnerhet vissa mindre kommuner i skärgårds- ställa,
17633: områdena. BI. a. beräknades de åländska kom- att regeringen måtte skrida till snara
17634: munerna ha förlorat cirka 500 000 mark i åtgärder för att gottgöra de kommuner,
17635: frångången kommunandel år 1967. Den från- som drabbas av kännbart inkomstbortfall
17636: gångna sjömansskatten har sin största inverkan på grund av nuvarande sjömansskatte-
17637: på regioner, där det ekonomiska livet är föga bestämmelser.
17638: Helsingfors den 14 april 1970.
17639:
17640: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Ingvar S. Melin.
17641: Bror Lillqvist. Carl Olof Tallgren. Elly Sigfrids.
17642: Pät· Stenbäck. Kristian Gestrin. Verner Korsbäck.
17643: 1464
17644:
17645: VII,76.- Toiv.al. n:o 788. Suomennos.
17646:
17647:
17648:
17649:
17650: Häggblom ym.: Merimiesverosta annettujen määräysten aiheutta-
17651: mien tulonmenetysten hyvittämisestä kunnille.
17652:
17653:
17654: E d u s k u n n a 11 e.
17655:
17656: Pohjoismaissa vuodesta 1959 voimassa ol- missä talouselämä on kapealla pohjalla ja kun-
17657: leiden yhdenmukaisten merimiesverolakien mu- tayksiköt pieniä. Usein nämä pulmat kohdistu-
17658: kaan merimies maksaa veroa siihen valtioon, vat autioituviin seutuihin.
17659: jonka alusrekisteriin asianomainen laiva on Komitean mielestä pitäisi luoda sellainen
17660: merkitty. Tästä on seurauksena, että ulkomai- järjestelmä, että valtiovalta tulee väliin niissä
17661: seen alukseen pestatun merimiehen maksamasta tapauksissa, joissa veron menetys on olennai-
17662: merimiesverosta kunnan osuus ei tule hänen nen osa kunnan kokonaistulosta. Tässä lienee
17663: kotikunnalleen, ts. kunnalle, jossa hänellä ja pitemmällä tähtäyksellä tarkoituksena, että kor-
17664: hänen perheellään on asunto ja kotipaikka. vaus suoritetaan kansallisella pohjalla. Komi-
17665: Järjestelmää käytäntöön otettaessa luultiin, että tean ilmoittamin edellytyksin tulisi kymmen-
17666: ennen pitkää tapahtuisi tasoittumista kysymyk- kunta Suomen kuntaa saamaan hyvityksen, joka
17667: sessä olevien maiden kesken. Pian kuitenkin nousisi noin 500 000 markkaan vuodessa. Nä-
17668: ilmeni epäkohtia. Niinpä esim. suomalaiset me- mä kunnat sijaitsevat pääasiassa Ahvenanmaalla
17669: rimiehet maksoivat vuonna 1966 noin 5 milj. ja Turunmaalla.
17670: markkaa merimiesveroa Ruotsiin, kun taas ruot- Varoja ei ole kuitenkaan tarkoitukseen osoi-
17671: salaiset merimiehet maksoivat vain vähäisen tettu eikä muihinkaan suoranaisiin toimenpi-
17672: summan Suomeen. Ulkomaisiin laivoihin otet- teisiin ole valtiovallan taholta korvausjärjestel-
17673: tujen suomalaisten merimiesten kotikunnat män luomiseksi ryhdytty. Kirjalliseen kysy-
17674: ovat tällä tavalla joutuneet kärsimään huo- mykseen n:o 257/1969 antamassaan vastauk-
17675: mattavan veronmenetyksen. sessa valtiovarainministeri Eino Raunio toteaa,
17676: Vuonna 1965 Pohjoismaiden neuvosto suo- että ongelma otetaan esille työvoiman maasta-
17677: sitteli toimenpiteisiin ryhtymistä, jotta meri- muuttoon liittyvien kysymysten yhteydessä.
17678: miesverotulojen kunnanosuudet tulisivat vero- Mutta kun voidaan olettaa, että sellainen selvi-
17679: tetuo merimiehen kotikunnan hyväksi, mikäli tys on sekä laaja että aikaa vievä, pitäisi mo-
17680: on kysymys sellaisen pohjoismaiden merimie- nille kunnille huomattavien veronmenetysten
17681: hen maksamasta verosta, jonka kotipaikka on hyvittämistoimenpiteisiin mitä pikimmin ryh-
17682: toisessa pohjoismaassa. Samalla määrättiin, tyä.
17683: että Suomi olisi asiassa koordinoiva maa. Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17684: Tarkoitusta tutkimaan asetettu komitea to- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17685: tesi mietinnössään ( 1968: B 96), että veron sen,
17686: menetyksestä kärsii erityisesti Suomi, varsin-
17687: kin eräät pienemmät saaristoalueiden kunnat. että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
17688: Muun muassa laskettiin Ahvenanmaan kuntien piteisiin hyvityksen antamiseksi niille
17689: menettäneen noin 500 000 markkaa saamatta kunnille, jotka nykyisten merimiesve-
17690: jäänyttä kunnanosuutta vuonna 1967. Meri- rosta annettujen määräysten vuoksi me-
17691: miesveron menetys vaikuttaa eniten seuduilla, nettävät tuntuvan tulon.
17692: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
17693:
17694: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Ingvar S. Melin.
17695: Bror Lillqvist. Carl Olof Tallgren. Elly Sigfrids.
17696: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin. Verner Korsbäck.
17697: 1465
17698:
17699: VII,77.- Toiv.al. n:o 789,
17700:
17701:
17702:
17703:
17704: Häikiö ym.: Lääninhallituksessa toimivan väestönsuojelun tarkas-
17705: tajan virkanimikkeen ja tehtävien muuttamisesta.
17706:
17707:
17708: E d u s k u n n a 11 e.
17709:
17710: Väestönsuojelulain 14 §:n 2 momentin mu- kaan lääninhallituksen työjärjestys on tältä osin
17711: kaan väestönsuojelutoimintaa läänissä johtaa ja ollut alistettava sisäasiainministeriön vahvistet-
17712: valvoo lääninhallitus. 3 momentin mukaan tavaJksi, joka on sen vahvist·anutkin. Sitä vas-
17713: väestönsuojelutehtävien suorittamista varten toin ministeriö ei ole vahvistanut lääninhalli-
17714: lääninhallituksiin voidaan perustaa tarpeelliset tuksen ehdotusta, että väestönsuojelun tarkas-
17715: virat ja toimet sekä ottaa ylimääräisiä toimen- taja määrättäisiin myös räjähdysaineita ja pala-
17716: haltijoita. via nesteitä koskevien asioiden esittelijäksi.
17717: Lääninhallituksen tehtävät väestönsuojelussa Räjähdysaineista 7. 3. 1925 annetun asetuk-
17718: on lueteltu väestönsuojeluasetuksen 20 § :ssä. sen mukaan lääninhallituksella on paljon teh-
17719: Ne ovat ohjaavia ja valvovia väestönsuojelun täviä niin hyvin räjähdysaineitten valmistuk-
17720: järjestelyyn, valmistelutoimenpiteisiin ja koulu- seen, kauppaan, kuljetukseen kuin varastoin-
17721: tukseen nähden sekä suunnitelmien laatimista tiinkin nähden. V. 1969 Kuopion lääninhaLli-
17722: väestönsiirtoa ja sijoittamista sekä väestönsuo- tuksessa on näitä asioita ollut 131.
17723: jelun a,vustamista varten. Tärkeimpiin tai oikeastaan vaarallisimpiin
17724: Kaikkiin lääninhallituksiin on perustettu näi- asioihin nähden lääninhailituksen on ennen
17725: tä tehtäviä varten väestönsuojelun tarkastajan l!lsian ratkaisua hankittava räjähdysaineiden tar-
17726: virka ( LhA 3 § ) . kastajan lausunto. Paikallisen valvonnan suo-
17727: Väestönsuoj.elun ta11kastajan tehtäviin kuu- rittavat pääasiassa poliisiviranomaiset, jotka
17728: luu valmistautuminen sitä ajan kohtaa varten, tiettävästi eivät ole saaneet mitään erikois·
17729: milloin väestönsuojelua tarvitoon eli kriisiä var- koulutusta sitä varten. Nimismies ja poliisi-
17730: ten. Rauhanaikana väestönsuojelun tarkastaja ei la.itos myöntävät myös ostoluvat pienemmille
17731: määrille.
17732: näe mitään tuloksia toiminnastaan. Kuntiin pe-
17733: rustetut eri väestönsuojelumuodostelmat eivät Samalla kun lääninhallitus esitti väestönsuo-
17734: voi rauhanaikana sa,avuttaa kokemusta erikois- jelun tarkastajaJle annettavaksi räjähdysaineita
17735: tehtävissään. Esimerkiksi sammutusryhmä ei koskevat asiat se esitti myös hänen käsiteltä-
17736: os·allistu rauhanaikaiseen tulentorjuntaan, vaik- väkseen palavia nesteitä koskevat asia,t (A 2/8
17737: ka tulipalo niin rauhan kuin sodankin aikan3.J 1954). Sisäasiainministeriö ei tähänkään koh-
17738: on samanlainen, syttymisen syy vain ehkä eri- taan suostunut. Lääninhallituksessa on palavia
17739: nesteitä koskevia asioita verrattain vähän, sillä
17740: lainen.
17741: nimismies myöntää varastoimisluva.n 100 000
17742: Palolain 1 § :n 2 momentin mukaan läänin- litraan saa.lcka, lääninhallitus 1 000 000 litraan
17743: hallituksen on läänissään valvottava palotoimen saakka ja kauppa- ja teollisuusministeriö sitä
17744: asianmukaista hoitamista. suuremmille määrille samoin kuin valmistuk-
17745: Paloasetuksen 4 § :n mukaan lääninhallituk- seen. Kaupungissa ja kauppalaissa myöntää va-
17746: sen on määrättävä palotoimeen perehtynyt so- rastoimisluvan 1 miljoonaan litraan saakka
17747: piva henkilö lääninpalotarkastajaksi. Läänin- maistraatti tai järjestysoikeus.
17748: palotarkastajan tehtävät on määritelty palo- Eräs palaviin nesteisiin liittyvä kysymys on
17749: asetulesen 7 §: ssä. öljyvahingot ts. pääasiassa kuljetuksen aikana
17750: Esimerkiksi Kuopion lääninhallituksessa pa- la,ivasta tai muusta kullmneuvosta karkuun
17751: loasiat on annettu väestönsuojelun tarkastajan päässyt palava neste. Valtioneuvosto on kulu-
17752: tehtäväksi. Lääninhallitusasetuksen 28 § :n mu- vana vuonna määrännyt merenkuJkuhallituksen
17753: 184 427/70
17754: 1466 VII,77.- Väestönsuojelun tarkastaja.
17755:
17756:
17757: huolehtimaan laivojen aiheuttamista öljyvahin- liittää paloasiat, räjähdysaineet, palavat nesteet
17758: goista. Niitä ei ole syytä varoa yksinomaan ym. vastaavanlaiset asia,t. Väestönsuojelun tar-
17759: merellä, vaa,n sisävesilläkin suoritetaan nyt kastaja on saanut koulutusta tehtäviinsä minis-
17760: öljynkuljetusta tankkialuksilla. Kuopion läänin- teriön väestönsuojeluosaston toimesta. Yhtä hy-
17761: hallitus on ollut yhteydessä sisävesipiirin me- vin hän voisi saada vastaavaa tietoa ja taitoa
17762: renkuluntarkastajan kanssa, jolta tosin toistai- saman ministeriön paloasiainosaston toimesta ja
17763: seksi puuttuivat lähemmät ohjeet. räjähdysaineiden tarkastajan toimesta. Tällöin
17764: Öljyvahinkoja tapahtuu kuitenkin muualla- voita,isiin harkita lääninpalotarkastajan sivutoi-
17765: kin kuin laivareiteillä. Useita sellaisia tapauk- men lakkauttamista ainakin pienemmissä lää-
17766: sia on tiedossa, että tankkiautot ovat suistu- neissä.
17767: neet tieltä ja öljyvuoto on tapahtunut. Paikal- Väestönsuojelun tarkastajan virkanimike voi-
17768: liset palokunnat ovat yleensä hoitaneet nämä taisiin ehkä samalla muuttaa suojelutarkasta-
17769: tapaukset. jaiksi. Pätevyysvaatimuksia, joina nykyisin ovat:
17770: Mitä teknillisemmäksi yhteiskunta kehittyy, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu vir-
17771: sitä yleisemmäksi tulevat teknilliset vahingot kaan soveltuva loppututkinto taikka pätevyys
17772: ja vaarat. Kun nämä vahingot ja vaarat alka- puolustuslaitoksen everstiluutnantin virkaan,
17773: vat olla meL~o yleisiä, herää kysymys eikö voitaisiin samalla täsmentää siten, että teknil-
17774: väestönsuojelun tarkastajan tehtäviä olisi laa- linen puoli tulisi voimakkaammin esille.
17775: jennettava, että kenttä käsittäisi kaikkien näi- EdeHä olevaa,n viitaten ehdotamme kunnioit-
17776: den vaarojen torjumistehtävän. Lääninhallitus taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17777: yleisenä hallintoviranomaisena on niistä joka
17778: tapauksessa ainakin jonkinlaisessa vastuussa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17779: Ettei väestönsuojelun tarkastajan tehtäväksi väestönsuojelulain muuttamiseksi siten,
17780: ole annettu räjähdysaineita ja palavia nesteitä että lääninhallituksessa toimivan väes-
17781: koskevia asioita saattaa johtua siitä, että ne suojelun tarkastajan virkanimike muu-
17782: ovat kauppa.- ja teollisuusministeriölle kuulu- tettaisiin suojelutarkastajaksi ja että hä-
17783: via. Tällä saattaa olla merkitystä ministeriö- nen tehtäviinsä liitettäisiin rauhanaikai-
17784: portaassa. Lääninhallitusportaassa ei ole mer- set tehtävät, kuten paloasiat, räjähdys-
17785: kitystä sillä, minkä ministeriön hoidettaviin aineet, palavat nesteet ym. vastaavan-
17786: jokin asiaryhmä kuuluu. laiset asiat sekä rauhanaikaisten suur-
17787: Väestönsuojelun tarkastaja,n virkaan voitai- onnettomuuksien torjunta ja suojelutoi-
17788: siin vallan hyvin jo lääninhallitusasetuksessa menpiteet niiden sattuessa.
17789: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
17790:
17791: Juuso Häikiö. Aslak Aas.
17792: Erkki Häkämies. Antero Salmenkivi.
17793: Eeva Särkkä. Juha Vikatmaa.
17794: Niilo Tarvajärvi. Orvokki Kauppila.
17795: 1467
17796:
17797: VII,78.- Toiv.al. n:o 790.
17798:
17799:
17800:
17801:
17802: Häkämies ym.: Määrärahasta vientisatamien rakentamiseen an-
17803: nettavien halpakorkoisien lainojen määrän korottamiseksi.
17804:
17805:
17806: E d u s k u n n a 11 e.
17807:
17808: Mainittuun tarkoitukseen oli valtion tulo- ja tinnössään arvwmut kokonaisviennin volyymin
17809: menoarviossa vuosina 1961 ja 1962 osoitettu Etelä-Suomen satamien kautta kaksinkertais-
17810: kumpanakin vuonna 5 000 000 nykymarkkaa, tuvan vuoteen 1980 mennessä, jonka vuoksi
17811: mutta ovat määrät sen jälkeen jatkuvasti pie- vientisatamien laitureita ja teknillisiä laitteita
17812: nentyneet, ollen v. 1969 1 500 000 mk ja on ajoissa lisättävä ja uusittava.
17813: vuoden 1970 tulo- ja menoarviossa menokoh- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17814: dalla 31.46.80 edelleen vain 1 500 000 mk. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17815: Tämä koko maan vientisatamille tarkoitettu vomuksen,
17816: määräraha vastaa nykyaikaisen syvälaiturin ra-
17817: kennuskustannuksissa vain noin puolta laivan- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17818: paikkaa. Samanaikaisesti on rakennusindeksi menpiteisiin vientisatamien rakentami-
17819: vuoden 1961 alusta lähtien kohonnut yli seen tarkoitettujen halpakorkoisien lai-
17820: 60 %. Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- nojen määrän korottamiseksi vuoden
17821: teriön toimeksiannosta asetettu Etelä-Suomen 1971 tulo- ja menoarvioesityksessä.
17822: satamatoimikunta on v. 1969 julkaistussa mie-
17823: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17824:
17825: Erkki Häkämies. Juha Rihtniemi.
17826: Heikki Hykkäälä. M. Jaatinen.
17827: Mauri Seppä.
17828: 1468
17829:
17830: VII,79.- Toiv.al. n:o 791.
17831:
17832:
17833:
17834:
17835: Jaatinen ym.: Pataioen ruoppaamisen tutkimuksesta.
17836:
17837:
17838: E d u s k u n n a 11 e.
17839:
17840: Vesihallituksen aloitettua tonntntansa on keskustaa. Samalla estyisi Patalahden jatkuva
17841: entistä suuremmat mahdollisuudet ruopata jo- ja jo pitkälle ehtinyt saastuminen, mistä kärsi-
17842: kia ja puroja sellaisten järvien välillä, joilla on vät Patalahden lähistöllä olevat matkailu-, ret-
17843: merkitystä virkistys- ja lomailukohteina. keily- ja vapaa-ajanviettoalueet. Ruoppaamalla
17844: Noin kahdeksan kilometrin pituinen Pata- saataisiin aikaan myös hyvät liikkumismahdolli-
17845: lahti ulottuu lähelle Jämsän kauppalan keskus- suudet Jämsän ja Päijänteen välille.
17846: taa. Järveltä ei kuitenkaan ole kulkumahdolli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17847: suutta Päijänteelle. Järvet erottaa toisistaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17848: noin 1.8 km:n pituinen Patajoki, joka olisi muksen,
17849: helppo ruopata. että hallitus tutkituttaisi Patalahden
17850: Patajoen ruoppaaminen toisi Päijänteen ja sen ja Päijänteen välisen Patajoen ruoppaa-
17851: tällä hetkellä puhtaimmat vedet lähelle Jämsän misen moottoriveneväyläksi.
17852: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17853:
17854: Matti Jaatinen. Pentti Sillantaus.
17855: 1469
17856:
17857: VII,80.- Toiv.al. n:o 792.
17858:
17859:
17860:
17861:
17862: Jokinen ym.: Kuntien sosiaaliturvalaitoksen perustamisesta.
17863:
17864:
17865: E d u s k u n n a 11 e.
17866:
17867: Kunnallistalous on viimeisten sotien jälkeen tiöissä. Edelleen kunnilla on erilaisia vakuu-
17868: kasvanut suhteellisesti voimakkaammin kuin tuksia vakuutuslaitoksissa.
17869: valtiontalous. Tämä johtuu siitä, että julkisia Kuntien ja kuntainliittojen eläke- ja muiden
17870: palveluja on kehitetty voimakkaammin kun- sosiaaliturvamaksujen keskittäminen entistä
17871: nallisella taholla. Viime aikoina ovat kuntien enemmän saman laitoksen puitteisiin on selvit-
17872: yhteiset menot olleet noin puolet valtion bud- telyn arvoinen kysymys. Tämä liittyy osittain
17873: jettitalouden menoista. Kunnat ja kuntainliitot kunnallistalouden luottojärjestelyihin, mistä
17874: ovat nykyisin varsin suuri työnantaja, joka syystä selvitys on myös tarpeellinen.
17875: luonnollisesti joutuu huolehtimaan palveluk- Edellä olevan nojalla ehdotamme eduskun-
17876: sessaan olevien viranhaltijoiden ja työntekijöi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17877: den sosiaaliturvasta niinkuin muutkin työnan-
17878: tajat. Kuntien ja kuntainliittojen viranhaltijoi- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
17879: den ja työntekijöiden eläkkeistä, eräin poik- kysymyksen kuntien sosiaaliturvalaitok-
17880: keuksin, huolehtimaan on perustettu kunnalli- sen perustamisesta ;a selvityksen perus-
17881: nen eläkelaitos. Kuntien tapaturmavakuutukset teella antaisi Eduskunnalle tarvittavan
17882: sensijaan hoidetaan eri tapaturmavakuutusyh- lakiesityksen.
17883: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
17884:
17885: Anna-Liisa Jokinen. Niilo Koskenniemi.
17886: V. J. Rytkönen. Pekka Salla.
17887: Pauli Räsänen. Veikko Salmi.
17888: Kuuno Honkonen. Heikki Mustonen.
17889: Kaisu Weckman. Helvi Niskanen.
17890: 1470
17891:
17892: VII,81.- Toiv.al. n:o 793.
17893:
17894:
17895:
17896:
17897: Jokinen ym.: Saastumisen satamakaupunkien vesialueille aiheut-
17898: tamien tuhojen selvittämisestä.
17899:
17900:
17901: E d u s k u n n a 11 e.
17902:
17903: Vesien saastumisongelma on huolestuttava olisi ehdottomasti pystyttävä suojaamaan, on
17904: varsinkin kaikissa satamakaupungeissa. Laiva- monilta alueilta vaarassa tuhoutua.
17905: vaurioiden kohdatessa saattavat laajat alueet Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17906: joutua pitkiksi ajoiksi sellaiseen tilaan, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17907: esim. uintimahdollisuudet estyvät. Erikoisen
17908: suuren uhan alaisena ovat tällöin myös linnut että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17909: ja kalat. Vaikeita vaurioita aiheutuu myös menpiteisiin tutkimuksen suorittamisek-
17910: herkälle kasvistolle. Seuraukset näistä öljyvau- si, jotta voitaisiin selvittää saastumisen
17911: rioiden, samoin kuin teollisuudenkin aiheutta- aiheuttamien tuhojen laajuus satama-
17912: mista saastetuhoista ovat varsin moninaiset. kaupunkien vesialueiden kasvistossa se-
17913: Näistä tuhoista on jo olemassa varsin hälyyttä- kä lintu- ;a kalakannassa.
17914: viä tietoja. Esim. piilevä, jonka säilyminen
17915: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
17916:
17917: Anna-Liisa Jokinen. Niilo Koskenniemi.
17918: Veikko Salmi. Helvi Niskanen.
17919: Kauko Hjerppe. Matti Järvenpää.
17920: Lauha Männistö. V. J. Rytkönen.
17921: 1471
17922:
17923: VII,82.- Toiv.al. n:o 794.
17924:
17925:
17926:
17927:
17928: Juvela ym.: Pilkkionginnan rinnastamisesta tavalliseen onkimi-
17929: seen.
17930:
17931:
17932: E d u s k u n n a II e.
17933:
17934: Vuodelta 1952 peräisin oleva kalastuslakim- nalta todettu suositeltavaksi kalastusmuodoksi,
17935: me on monessakin suhteessa hankala ja epäoi- koska sillä hävitetään sellaisia kaloja, jotka ra-
17936: keudenmukainen. Kalastuslain mukaan oikeus joittavat arvokkaamman kalakannan lisääntymis-
17937: kalastamiseen on ainoastaan vesialueiden omis- tä, olisi sitä lainsäädännössä päinvastoin suosit-
17938: tajilla ja niillä, joille he kyseisen oikeuden tava. Oma painava merkityksensä on tämän
17939: ovat luovuttaneet. Sen sijaan niiden, jotka harrastuksen leviämisellä myös kansanterveyden
17940: eivät omista vesialueita kalastusoikeus on lais- kannalta, koska pilkkiminen tarjoaa terveellistä
17941: sa turvaamatta. Kuitenkin aikaisemmin iki- ulkoilua ja retkeilyä harrastajilleen.
17942: vanhan käytännön mukaisesti on esim. onki- Koko kalastuslakimme on perusteellisen
17943: mista jokainen kansalainen saanut harjoittaa uudistamisen tarpeessa, mutta ensi tilassa olisi
17944: vapaasti. Nykyisen lain mukaan on tämäkin siitä kuitenkin korjattava pahimmat epäkoh-
17945: kalastusmuoto ilman vesioikeuden omistajan dat. Ja ennen kaikkea kalastuslakia pitäisi kii-
17946: lupaa sallittu vain sen kunnan alueella, missä reellisesti uudistaa siten, että piikkionkiminen
17947: asianomainen asuu. Viime aikoina on harras- rinnastettaisiin muuhun onkimiseen, jolloin se
17948: telijakalastajien keskuudessa saanut voimakasta olisi ilman erityistä lupaa sallittu oman kunnan
17949: suosiota pilkkionginta. Tällekin harrastukselle alueella.
17950: kuitenkin kalastuslaki ja sen toimeenpanoasetus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17951: tuottavat suuria hankaluuksia. Asetuksen mu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17952: kaan ei nimittäin piikkiongintaa lueta kalastus- muksen,
17953: lain mukaiseksi onkimiseksi, minkä vuoksi piik- että hallitus antaisi ensi tilassa esi-
17954: kimistä ei saa ilman kalaveden omistajan lu- tyksen kalastuslakimme muuttamiseksi
17955: paa harjoittaa edes omassa asuinkunnassa. siten, että piikkionginta rinnastettaisiin
17956: Kun piikkionginta on kalavesien hoidon kan- tavalliseen onkimiseen.
17957: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
17958:
17959: Aulis Juvela. Kauko Tamminen. Niilo Koskenniemi.
17960: V. J. Rytkönen. Veikko Salmi.
17961: 1472
17962:
17963: VII,83.- Toiv.al. n:o 795.
17964:
17965:
17966:
17967:
17968: Juvela ym.: Satakunnan Pyhäjärven säilyttämisestä luonnontilas-
17969: saan.
17970:
17971:
17972: E d u s k u n n a 11 e.
17973:
17974: Satakunnan Pyhäjärvi on säilynyt ainakin teellisten arvojen menetys olisi tällöin niin
17975: toistaiseksi puhtaana saastumisesta vapaana jär- suuri, ettei sitä voitaisi minkäänlaisilla talou-
17976: venä. Kun järvi on lukuisine hiekkaraotaineen dellisilla ratkaisuilla korvata. Veden pinnan
17977: erittäin luonnonkaunis, tarjoaa se viihteelliseltä korkeusvaihtelut merkitsisivät myös vakavaa
17978: kannalta katsoen erinomaisia virkistyskohteita, vaaraa järven arvokkaalle kalakannalle.
17979: jotka kesäiseen aikaan ovat vilkkaassa käytössä. Kun parhaillaan on meneillään luonnonsuo-
17980: Vuosien varrella on järven rannoille kohonnut jelulle omistettu vuosi ja kun olemme tietoi-
17981: niinikään runsaasti huvila-asutusta ja tällä het- sia siitä tosiasiasta, että tuhatjärvien maas-
17982: kellä huviloiden luku nousee jo pitkälti toiselle samme on nykyisin enää rajoitetusti puhdas-
17983: tuhannelle. Lisäksi Pyhäjärvi on varsin kala- vetisiä saastumattomia järviä, olisi kohtalo-
17984: rikas järvi. kasta toimia siihen suuntaan, että nekin har-
17985: Nyttemmin on kuitenkin Pyhäjärven tulevai- kitsemattomilla toimenpiteillä ennen pitkää tur-
17986: suuden eteen noussut vakava uhka. Näin ennen meltaisiin. Kun asia on näin, on tärkeää ja
17987: kaikkea sen vuoksi, että Lounais-Suomen ve- välttämätöntä, että Pyhäjärven tulevaisuutta
17988: denhankintasuunnitelmaan on sisällytetty Pyhä- uhkaavat suunnitelmat torjutaan ajoissa ja tä-
17989: järven veden käyttö Turun alueen tarpeisiin. män luonnonkauniin järven viihteelliset ja muut
17990: Tämän suunnitelman toteutuminen saattaisi arvot säilytetään koskemattomina.
17991: vaaranalaiseksi ennenkaikkea Pyhäjärven viih- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17992: teellisen merkityksen sekä järven rikkaan kala- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17993: kannan. Veden pinnan korkeusvaihtelut aiheut-
17994: taisivat suurta vahinkoa etenkin järven laa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17995: keilla itä- ja pohjoisrannoilla. Veden pinnan menpiteisiin Satakunnan Pyhäjärven vir-
17996: pysytellessä suunnitellulla ylärajalla jäisi suuri kistyksellisiä ja taloudellisia arvoja uh-
17997: määrä viljelysalueita veden alle tai pohjavesi kaavien suunnitelmien torjumiseksi ja
17998: estäisi niiden viljelemisen. Hyvin suuri - ellei järven säilyttämiseksi nykyisessä luon-
17999: suorastaan keskeisin - merkitys on kuitenkin nontilassaan.
18000: järven virkistysarvolla. Maisemallisten ja viih-
18001: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
18002:
18003: Aulis Juvela. Matti Järvenpää.
18004: Irma Rosnell. illjas Mäkelä.
18005: 1473
18006:
18007: VII,84.- Toiv.al. n:o 796.
18008:
18009:
18010:
18011:
18012: Jämsen ym.: Kunnallisverotuksen verotuspaikkaa koskevien sään-
18013: nösten korjaamisesta liike- ja ammattitulon osalta.
18014:
18015:
18016: E d u s lk u n n a II e.
18017:
18018: Verotuslain 60 §:n mukaan kiinteällä toimi- jakamista koskeviin säännöksiin useita muutok-
18019: paikalla, joka antaa kunnalle verotusoikeuden sia. Vai'kkakaan verolakikomiteankaan ehdo-
18020: liike- ja ammattituloista, tarkoitetaan paikkaa, tukset eivät kaikilta osin olleet hyvä'ksyttäviä,
18021: jossa liikkeen tai ammatin harjoittamista var- olisivat ne kuitenkin johtaneet osittain parem-
18022: ten on erityinen laitos tai jossa on ryhdytty paan lopputulokseen kuin verotuslain säännök-
18023: erityisiin järjestelyihin, kuten paikkaa, missä set. Joka tapauksessa verotuslain käytäntöön
18024: sijaitsee liikkeen johto, sivuliike, teollisuuslai- soveltaminen on osoi~tanut, että kunnallisvero-
18025: tos, tuotantolaitos, työpaja tai myymälä taikka tuksen verotuspaikkaa koskevat säännökset kai-
18026: muu pysyväinen osto- tai myyntipaikka. Kiin- paavat kiireellisesti tarkistamista ja uusimista.
18027: teäksi toimipaikaksi luetaan myös käytössä Kohtuuttomuutta on aiheutunut erityisesti
18028: oleva kaivos tai muu löydös, kivilouhos, turve- puutavaralii'kkeitten verotettavan tulon jaossa
18029: suo, soranotto- tai muu siihen verrattava eri kuntien kesken. Vaikkakin verotuslain 60 §
18030: paikka taikka palstoitettujen tai palstoitetta- mainitsee kiinteänä toimipaikkana myös osto-
18031: viksi tarkoitettujen kiinteistöjen ammattimai- paikan, ei säännös kuitenkaan johda riittävän
18032: sessa myynnissä nämä kiinteistöt ja rakennus- oikeudenmukaiseen tulon jakoon. Ne kunnat,
18033: ura:koinnissa paikka, jossa sellaista urakointia joista puutavara hankitaan, eivät ole saaneet
18034: on huomattavassa määrässä harjoitettu, sekä sellaista osuutta verotettavasta tulosta, joka
18035: linjaliikenteen harjoittamisessa myös liikkeen niille kohtuuden mukaan kuuluisi. Useimmat
18036: huoltopaikka tai muu erityinen, liikennettä pal- tällaiset kunnat eivät ole saaneet lainkaan vero-
18037: veleva pysyväinen laitos. Lain 61 § säätää, äyrejä puutavarayhtiöitä verotettaessa. Käsityk-
18038: että milloin liiketulosta on suoritettava kun- semme mukaan on kuitenkin mahdolli.sta laatia
18039: nallisveroa useammalle kunnalle, siitä on viisi sellaiset säännökset, jotka ottavat huomioon
18040: prosenttia taikka, milloin olosuhteet antavat nykyistä huomattavasti oikeudenmukaisemmin
18041: siihen aihetta, suurempi tai pienempikin osuus hakkuukuntien edut verotuksessa. Eräs tapa
18042: verotettava siinä kunnassa, jossa pääkonttori olisi säätää hakkuukunnille tulevaksi kunnallis-
18043: sijaitsee ja muu osa niissä kunnissa, joissa vero metsänmyynnin yhteydes·sä, jolloin vero
18044: muuta kiinteätä toimipaikkaa on käytetty, jaet- voitaisiin periä metsänostajalta joko hakkuuar-
18045: tuna kohtuuden mukaisesti eri kunnissa val- von tai muun sopivaksi katsottavan perusteen
18046: mistettujen tavaroiden arvon, liikevaihdon suu- mukaan. Toinen mahdollisuus olisi säätää
18047: ruuden, sijoitettujen varojen määrän, työnteki- laissa, että tietty osuus puutavaraliikkeen vero-
18048: jäin lukumäärän tai muiden sellaisten perustei- tettavasta tulosta jaetaan hakkuukuntien kes-
18049: den mukaan, jotka voivat osoittaa eri kunnissa ken. Muitakin tapoja, joita käyttäen saavutet-
18050: saaduksi katsottavan tulon määrää. taisiin hakkuukunnille nykyistä oikeudenmu-
18051: Edellä mainitut, kunnalli.sverotuksessa vero- kaisempi tulos, on olemassa. Näistä olisikin
18052: tettavan tulon jakamista eri kuntien kesken suoritettava kiireellisesti perusteellinen selvitys
18053: koskevat säännökset eivät ole kaikilta osiltaan ja sen nojalla ryhdyttävä lainsäädäntötoimenpi-
18054: osoittautuneet oikeudenmukaisiksi ja kohtuul- teisiin. Korostamme erityisesti sitä seikkaa,
18055: liseen lopputulokseen johtaviksi. Säännösten että puutavaran hakkuukunnat ovat usein hei-
18056: tarkistaminen onkin jo ollut esillä. Vuonna kossa taloudellisessa asemas·sa olevia kuntia,
18057: 1961 mietintönsä jättänyt verolakikomitea (ko- joissa veroäyrin hinta on kohtuuton nimen-
18058: miteanmietintö n:o 4/1961) ehdottikin tulon omaan kapeasta verotuspohjasta johtuen. Vero-
18059: 185 427/70
18060: 1474 VII,84.- Kunnallisverotuksen verotuspaikka.
18061:
18062:
18063: teittavan tulon siirtyminen tällaisesta kunnasta jen menetystä tuntuvastikin eräille heikossa
18064: vauraampaan kuntaan on jo yleiseltäkin kan- taloudellisessa asemassa oleville kunnille. Myös
18065: nalta huolestuttava ilmiö. meijerien ja teurastamojen kohdalla on ilmen-
18066: Myös vakuutusyhtiöitten kohdalla on osit- nyt verotettavan tulon jaossa eri kuntien kes-
18067: tain havaittavissa samanlaista epäoikeudenmu- ken epäoikeudenmukaisuutta.
18068: kaisuutta kuin edellä on mainittu puutavara- Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
18069: liikkeistä. Vakuutusyhtiöitten verotettava tulo nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18070: jää yleensä yhtiöitten sijaintipaikalle siitä huo-
18071: limatta, että niiden toiminta ulottuu usein että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
18072: lähes kaikkien kuntien alueelle. Tämäkin epä- kysymyksen, millä tavoin kunnallis-
18073: kohta kaipaa korjaamista. Sähkövoiman tuotan- verotuksen verotuspaikkaa koskevia ja
18074: nosta syntyneen verotettavan tulon jakamisessa muita säännöksiä olisi niin muutettava,
18075: on samoin ilmennyt kohtuuttomuuksia. Erityi- että liike- ja ammattituloista kunnallis-
18076: sesti on mainittava siitä, että sähkövoimaa vero tulee niille kunnille, joissa tulo on
18077: tuottavan yhtiön verotettavaa tuloa on siirretty todella syntynyt, ja selvityksen nojalla
18078: toisiin kuntiin myymällä sitä huomattavasti antaisi tarvittavat esitykset Eduskun-
18079: käypää hintaa alemmasta hinnasta sisaryh- nalle.
18080: tiöille, jolloin on aiheutettu kunnallisverotulo-
18081: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18082:
18083: Artturi Jämsen. Paavo Niinikoski. Lea Sutinen.
18084: Matti Ruokola. Yrjö Sinkkonen. Ahti Pekkala.
18085: Katri-Helena Eskelinen. Veikko Hanhirova. Paavo Väyrynen.
18086: Esu Niemelä. Esko Pekonen. Orvokki Kangas.
18087: 1475
18088:
18089: VII,85.-Toiv.al. n:o 797.
18090:
18091:
18092:
18093:
18094: Jämsen ym.: Aviopuolison verotuspaikkaa kunnallisverotuksessa
18095: koskevien verotuslain säännösten muuttamisesta.
18096:
18097:
18098: E d u s k u n n a 11 e.
18099:
18100: Verotuslain 34 §:n 4 momentin mukaan varsinainen asuinkunta joutuu antamaan kun-
18101: verovelvollisen henkilön kotikunnaksi katso- nalliset palvelukset perheen jäsenille. Tämä ei
18102: taan se kunta, missä hänet verovuoden alussa ole kohtuullista eikä niiden periaatteiden mu-
18103: on ollut henkikirjoitettava. Milloin puolisoita kaista, joihin kunnallisverotuksessa on vanhas-
18104: on valtionverotuksessa yhteisverotettava, pide- taan totuttu. Kohtuuttomuus tulee vieläkin
18105: tään miehen kotikuntaa kuitenkin myös vai- korostetummaksi niissä usein esiintyvissä ta-
18106: mon kotikuntana. Tämä verotuslaissa ensim- pauksissa, joissa mies asuu taloudellisesti vau-
18107: mäisen kerran omaksuttu menettely on johta- raammassa kunnassa kuin perheen muut jäse-
18108: nut 1kohtuuttomuuksiin sellaisissa tapauksissa, net.
18109: joissa molemmat aviopuolisot ovat ansiotyössä Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
18110: asuen eri paikkakunnilla. Usein tilanne on sel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18111: lainen, että aviomies opiskelun tai muun syyn
18112: takia joutuu asumaan muulla paikkakunnalla, että hallitus kiireellisesti antaisi
18113: esimerkiksi Helsingissä, vaimon huolehtiessa Eduskunnalle esityksen verotuslain ve-
18114: ansiotyössä käyden perheestä tämän pysyväi- rotuspaikkaa koskevien säännösten
18115: sellä asuinpaikkakunnalla. Alussa mainitusta muuttamisesta niin, että myös avio-
18116: säännöksestä johtuen vaimon henkilökohtai- puolisoa aina verotetaan kunnallisvero-
18117: sista tuloista on suoritettava kunnallisvero mie- tuksessa henkilökohtaisista tuloista
18118: hen kotikunnalle, esimerkiksi Helsingin kau- siinä kunnassa, missä hänellä on asunto
18119: pungille, vaikka miehellä ei täällä olisi tuloja ja kotipaikka.
18120: lainkaan tai v;ain nimeksi. Kuitenkin perheen
18121: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18122:
18123: Artturi Jämsen. Paavo Niinikoski.
18124: Katri-Helena Eskelinen. Yrjö Sinkkonen.
18125: Matti Ruokola. Veikko Hanhirova.
18126: Pentti Pekkarinen. Esko Pekonen.
18127: Esu Niemelä. Lea Sutinen.
18128: Orvokki Kangas.
18129: 1476
18130:
18131: VII,86.- Toiv.al. n:o 798.
18132:
18133:
18134:
18135:
18136: Jämsen ym.: Kuntainliiton jäsenkuntien edustajien äänimäärän
18137: rajoittamisesta.
18138:
18139:
18140: E d u s k u n n a 11 e.
18141:
18142: Kunnallisista yleissairaafoista annetun lain yleisiä. Tämän vuoksi näyttäisi:kin tarpeelliselta
18143: (561/65) 19 §:n mukaan keskussairaalan kun- säätää laissa, ettei mikään jäsenkunta voi kun-
18144: tainliiton liittovaltuustossa on jokaisesta jäsen- tainliiton liittovaltuustossa äänestää enemmällä
18145: kunnasta yksi jäsen ja varajäsen. Jäsenellä on kuin viidenneksellä jäsenkuntien yhteisestä
18146: niin monta ääntä kuin hänen edustamailaan äänimäärästä. Tämä menettely toisi kuntainlii-
18147: kunnalla on sairaansijoja keskussairaalassa, ei ton asioiden hoitoon tasapuolisuutta ja oikeu-
18148: kuitenkaan enempää kuin viidennes kaikkien denmukaisuutta. Mainittakoon, että kunnalli-
18149: jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. sen yhteistoiminnan järjestysmuotokomitean
18150: Äänivallan tällä tavoin rajoittaminen on osoit- ehdotuksessa II mietinnöksi vuodelta 1967 on
18151: tautunut käytännössä oikeaksi ja kohtuulli- omaksuttu sanottu äänestysrajoitus koko läänin
18152: seksi. Se estää yhden kunnan liiallisen määrää- käsittävässä sairaanhoitokuntainliitossa asioista
18153: misvallan kuntainliiton asioissa. Edelleen se päätettäessä.
18154: rajoittaa myös kahden tai useammankin kun- Edellä esitetyn nojalla esitämme eduskunnan
18155: nan yhdessä päättämistä vastoin muiden jäsen- hyväklsyttäväksi toivomuksen,
18156: kuntien tahtoa. Äänestysrajoitus johtaa tasa-
18157: puolisuuteen ja niiden kuntien wikutusvallan että hallitus valmistelisi kiireellisesti
18158: lisääntymiseen, joilla on vähiten varattuja sai- esityksen kuntainliiton jäsenkunnan
18159: raansijoja kuntainliitossa. Säännös on eräänlai- edustajan tai edustajien äänimäärän ra-
18160: nen vähemmistösuoja kuntainliitttohallinnossa. joittamisesta enintään viidennekseen jä-
18161: Tarkoituksenmukaista olisi, että em. äänes- senkuntien yhteenlasketusta äänimää-
18162: tysl'ajoitus ulotettaisiin koskemaan kaikkia rästä ja valmistelun jälkeen antaisi
18163: kuntainliittoja. Eräissä kuntainliittojen perus- Eduskunnalle tätä tarkoittavan lakiesi-
18164: säännöissä on kylläkin määräyksiä äänestysval- tyksen.
18165: lan rajoituksista mutta ne eivät ole kovin
18166: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18167:
18168: Artturi Jämsen. Paavo Niinikoski. Lea Sutinen.
18169: Katri-Helena Eskelinen. Yrjö Sinkkonen. Sylvi Saimo.
18170: Matti Ruokola. Veikko Hanhirova. Ahti Pekkala.
18171: Esu Niemelä. Esko Pekonen. Orvokki Kangas.
18172: 1477
18173:
18174: VII,87.- Toiv.al. n:o 799.
18175:
18176:
18177:
18178:
18179: Järvenpää ym.: Kuntien kantokykyluokituksen tarkistamisesta.
18180:
18181:
18182: E d u s k u n n a 11 e.
18183:
18184: Säätäessään lain kuntien kantokykyluokituk- Vaikka 'laki kuntien kantokykyluokituksesta
18185: sesta ( 665/6 7) eduskunta lausui seuraavaa: on voimassa ainoastaan vuosina 1969-71,
18186: "Kun esitykseen sisältyvien lakiehdotusten minkä jälkeen on odotettavissa luokitusperus-
18187: kaikkia vaikutuksia koeluokituksesta huoli- teiden tarkistus, on kuitenkin jo nyt aiheellista
18188: matta ei ennalta voida arvioida, eduskunta lau- kiireellisesti selvittää, missä kohdin luokituspe-
18189: suu edellyttävänsä, ettei valtiolle kuuluvia me- rusteita on muutettava, että kohtuuttomuudet
18190: noja kantokykyluokituksen perusteella siirretä voitaisiin poistaa kuntien taloudell1sen aseman
18191: kuntien vastattavaksi sekä että hallitus tarkoin keventämiseksi. Kantokykyluokituksen sovellu~
18192: seuraa säännösten soveltamista käytännössä, ja tusalan laajentaminen mahdollisesti sairaala- ja
18193: mikäli luokitus johtaa kohtuuttomuuksiin, ne koulukustannuksia koskevaksi edellyttää niin
18194: oikaistaan ja eduskunnalle annetaan sellaiset ikään luokitusperiaatteiden tarkistusta.
18195: esitY'kset, joihin ilmenee aihetta." Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18196: Sovellettaessa vuoden 1969 alusta edellä tar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18197: koitettua kantokykyluokitusta erinäisiin val-
18198: tionapuihin on todettu useita kohtuuttomuuk- että hallitus kiireellisesti antaisi
18199: sia. Niinpä useiden kuntien työhönsijoitus- Eduskunnalle esityksen kuntien kanto-
18200: osuus on uuden luokituksen johdosta kasvanut kykyluokituksesta annetun lain ;a eräi-
18201: suhteettomasti ja kantokykyluokitus ei ole vas- den muiden siihen liittyvien lakien
18202: tannut odotuksia. Myös lain mukaisessa luoki- muuttamisesta luokituksen soveltami-
18203: tuslaskelmassa noudatettavan liian kaavamaisen sessa ilmenneiden kohtuuttomuuksien
18204: menettelyn vudksi eräät kunnat ovat menettä- oikaisemiseksi kunnille edullisempaan
18205: neet valtionavustuksia joutuessaan aikaisempaa suuntaan.
18206: korkeampaan luokkaan taloudellisen asemansa
18207: heikentymisestä huolimatta.
18208: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
18209:
18210: Matti Järvenpää. Rainer Virtanen.
18211: Pekka Salla. Heikki Mustonen.
18212: Aulis Juvela.
18213: 1478
18214:
18215: VII,88.- Toiv.al. n:o 800.
18216:
18217:
18218:
18219:
18220: Järvenpää ym.: Ulvilan kihlakunnan henkikirjoittajan toimiston
18221: siirtämisestä Porin kaupunkiin.
18222:
18223:
18224: Ed u s k u n n a 11 e.
18225:
18226: Ulvilan kihlakunnan alueen kunnan henki- jolloin nykyinen Rauman toimisto jäisi palvele-
18227: kirjoittajan toimisto sijaitsee Rauman kau- maan Rauman seudun tarpeita.
18228: pungissa. Kun näin on, niin Ulvilan kihlakun- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
18229: taan kuuluvat Porin 1ähikuntien asukkaat jou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18230: tuvat siviilirekisteri- ym. asioita hoitaessaan muksen,
18231: useissa tapauksissa jopa henkilökohtaisesti käy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18232: mään Raumalla saakka asioita hoitamassa. Sen Ulvilan kihlakunnan henkikirjoittajan
18233: vuoksi olisi Ulvilan kihlakunnan henkikirjoi- toimiston siirtämiseksi Porin kaupun-
18234: tus- ja siviilirekisteritoimisto siirrettävä Poriin, kiin.
18235: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18236:
18237: Matti Järvenpää. Irma Rosnell. Aulis Juvela.
18238: 1479
18239:
18240: VII,89.- Toiv.al. n:o 801.
18241:
18242:
18243:
18244:
18245: Kaarna ym.: Tutkimuksesta kunnallisverorasituksen kasvun vai-
18246: kutuksista pienipalkkaisten kokonaisverotukseen.
18247:
18248:
18249: E d u s k u n n a II e.
18250:
18251: Huomattava osa yhä paisuvista yhteiskun- situksen painopiste selvästi siirtynyt yhä enem-
18252: nallisista palvelutehtävistä on annettu kuntien män kunnallisverotuksen puolelle. Käytännössä
18253: hoidettavaksi. Täysin perustein voidaan sanoa, tämä on johtanut pienipalkkaisten verorasituk-
18254: että kunnat ovat osoittautuneet näiden tehtä- sen suhteellisesti suurempaan kasvuun kuin
18255: vien ho1tajina tehokkaiksi ja tarkoituksenmu- suurempituloisten. Tapahtunut kehitys on ollut
18256: kaisiksi. Tehtävien nopea kasvu on kuitenkin omiaan viemään pohjan pois niiltä uudistuk-
18257: lisännyt suuresti kuntien menoja eritoten siksi, silta, jotka ovat tähdänneet pienipalkkaisten
18258: että valtio ei ole riittävästi kompensoinut teh- aseman parantamiseen ja vallitsevien epäkoh-
18259: tävistä aiheutuneita menoja. Seurauksena on tien poistamiseen. Tiedot kunnallistalouksien
18260: ollut verorasituksen siirtyminen yhä suurem- yhä kiristyvästä asemasta enteilevät tilanteen
18261: massa määrin kuntien kannettavaksi. Niiden jatkuvaa pahenemista ja pienipalkkaisten vero-
18262: menot ovatkin viime vuosina kasvaneet paljon rasituksen yhä suurempaa lisääntymistä. Tilan-
18263: voimakkaammin kuin valtion menot. Kun kun- teen korjaamiseksi tarvittaisiin kiireellisiä toi-
18264: tien menot ilman valtionapuja olivat vuonna menpiteitä. Ensimmäiseksi olisi 1selvitettävä,
18265: 1959 1560 milj. markkaa, olivat ne vuonna kuinka paljon kunnallisverorasituksen nousu
18266: 1967 jo 4001,7 milj. markkaa. Menojen kas- on huonontanut pienipalkkaisten henkilöiden
18267: vuprosentti oli 156. Vastaavana aikana kasvoi- taloudellista asemaa. Kun tämäntapaista tutki-
18268: vat valtion menot 3547,42 milj. markasta musta ei ole olemassa, olisi sellainen nopeasti
18269: 8057,9 milj. markkaan. Valtion menojen kas- aikaansaatava.
18270: vuprosentti oli näin ollen vain 127,5. Vuoden Edelläesitetyn perusteella ehdotamme edus-
18271: 1967 jälkeen on tilanne ennakkotietojen mu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18272: kaan muuttunut kunnille vieläkin epäedulli-
18273: semmaksi. että hallitus kiireellisesti selvityt-
18274: Edellämainitusta kehityksestä johtuu, että täisi, millä tavalla kunnallisverorasituk-
18275: äyrinhintaa on jouduttu yleisesti nostamaan sen kasvu on vaikuttanut pienipalk-
18276: maan kaikissa kunnissa. Kun keskimääräinen kaisten kokonaisverorasituksen lisään-
18277: äyrinhinta oli vuonna 1959 12 penniä, oli se tymiseen verrattuna suuremmissa tulo-
18278: vuonna 1969 jo 13,74 penniä. Tänä vuonna on luokissa olevien henkilöiden vastaavaan
18279: ennakkoveroäyrien keskihinta 14,41. verotukseen.
18280: Niinkuin edelläolevasta käy ilmi, on Verora-
18281: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
18282:
18283: Mikko Kaarna. Katri-Helena Eskelinen.
18284: Heimo Linna. Yrjö Sinkkonen.
18285: 1480
18286:
18287: VII,90.- Toiv.al. n:o 802.
18288:
18289:
18290:
18291:
18292: Kainulainen ym.: Kuntien verorasituksen tasaamisesta.
18293:
18294:
18295: E d u ,s k u n n a 11 e.
18296:
18297: Viime vuosien aikana kuntien verorasitus on Noin kahdenkymmenen vuoden ajan on pu-
18298: muodostunut yhä epätasaisemmaksi. Kehitys- huttu siitä, että kuntien verorasitus on tasat-
18299: alueiden vaikeuksissa elävat kunnat eivät pysty tava niin, että veroäyrin hinta muodostuu koko
18300: muutenkaan järjestämään kuntalaisilleen sa- maassa samansuuruiseksi. Ei voi olla oikein,
18301: manlaisia palveluksia kuin rintamaiden kunnat. et:tä koulutoimen hoidosta kehitysalueiden
18302: Siitä huolimatta jo peruspalvelusten järjestämi- eräissä kunnissa veroäyrin hinnasta menee 5
18303: nen niissä on nostanut veroäyrin hinnan ylet- penniä 'tämän hallintoalan menoihin kun rik-
18304: tömän korkeaksi eikä veroäyrin hinoon nou- kaissa kunnissa voidaan selvitä jopa 2 pennillä.
18305: sulla näytä kattoa olevan. Päinvastoin kaikki On suunniteltu rahaston muodostamista, johon
18306: merkit viittaavat siihen, että vaikeassa ase- voitaisiin ottaa rikkailta kunnilta ja antaa köy-
18307: massa olevissa kehitysalueiden kunnissa lähi- hille kunnille näiden verorasituksen tasaami-
18308: vuosina veroäyrin hinta nousee yhä korkeam- seen.
18309: maksi. Tämä lisää väestön poistumista kunnista Mainituilla peru&teilla ehdotamme kunnioit-
18310: ja verorasituksen jäämistä yhä pienemmän ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18311: heikomman veronmaksajajoukon kannettavaksi.
18312: Niistä kunnallishall1nnon aloista, jotka lähi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18313: vuosina tulev:at muodostamaan ankaran paineen menpiteisiin sellaisen järjestelmän luo-
18314: veroäyrin hintaan mainittakoon: peruskouluun miseksi, jolla kuntien verorasitus voi-
18315: siirtyminen, sairaalapaikkojen järjestäminen, daan tasata samansuuruiseksi kaikissa
18316: yleinen terveydenhuolto, työllisyyden hoito, maamme kunnissa.
18317: ammattikoulutus, sosiaalihuolto jne.
18318: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
18319:
18320: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Eino Poutiainen.
18321: 1481
18322:
18323: VII,91.- Toiv.al. n:o 803.
18324:
18325:
18326:
18327:
18328: Kainulainen ym.: Katu- ia viemärikustannusten suorittamisesta
18329: valtion varoista.
18330:
18331:
18332: E d u s k u n n a 11 e.
18333:
18334: Viime aikoina on kiistaJttomasti voitu todis- yhteiskunnan toimesta korvauksetta suoritetta-
18335: taa, että omakotitalot ovat kaikkein halvin ja viin töihin.
18336: asukkaiden mielenterveydenkin kannalta paras Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
18337: asumismuoto. Nykyinen asuntotuotantopolitiik- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18338: ka paitsi, että se suosii kerros- ja vuokratalo-
18339: jen rakentamista, aiheuttaa omakotitalojen ra- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18340: kentajille monia kohtuuttomia kustannuksia menpiteisiin katu- ja viemäritöistä yksi-
18341: pakkomaksuina. Eräitä tällaisia ovat omakoti- tyisille omakotitonttien omistajille ai-
18342: tailoille asetetut katu- ja viemäritöistä aiheutu- heutuvien korvausten poistamiseksi ja
18343: vat kustannukset asutustaajamissa, vaikka tä- yhteiskunnan varoista suoritettavaksi.
18344: mäntapaiset kustannukset pitäisi jo sisällyttää
18345: Hdsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
18346:
18347: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio. Matti Silander.
18348: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
18349:
18350:
18351:
18352:
18353: 186 427/70
18354: 1482
18355:
18356: VII,92.- Toiv.al. n:o 804.
18357:
18358:
18359:
18360:
18361: Kainulainen ym.: Arpajaislain muuttamisesta.
18362:
18363:
18364: E d u s k u n n a 11 e.
18365:
18366: Edellinen eduskunta hyväksyi istuntokauten- kansanvallan kaventamista ja vapaan yhdistys-
18367: sa lopussa lakir.mhkan, jossa meni läpi myös toiminnan vaikeuttamista.
18368: laki arpajaislain muuttamisesta. Arpajaislain Myöskin Raha-automaattiyhdistykselle myön-
18369: muutos on tuntuvasti vaikeuttanut yksityisten, netty monopoli ns. Pajazzo-peliautomaattien pi-
18370: seurojen ja yhdistysten toimintaa. Mm. niille tämiseen ei ole vapaan yhteiskunnan tervettä
18371: liikkeenharjoittajille, jotka saavat toimeentu- kehitystä, vaan sen rinnalle pitäisi luoda mah-
18372: lonsa pitämällä arpajaisvoittoina jaettavien esi- dollisuus yksityisille kilpailla peleillä, joissa
18373: neiden kauppaa muodoSituu uusi arpajaislaki on tavaravoittoj a.
18374: vuosien mittaan tappavaksi. Nykyaikaiset viih- Eduskunta on hyväksynyt kyseisen lainmuu-
18375: depelit eivät menesty, ellei niistä ole mahdolli- toksen 7. 3. 197 0. Vaalit pidettiin runsaan vii-
18376: suus saada tavaravoittoja, joita taas monet kon kuluttua. Käsityksemme mukaan lainmuu-
18377: liikkeenharjoittajat ovat yhdistyksille välittä- toksen on hyväksynyt eduskunta, joka ei enää
18378: neet. nauttinut Suomen kansan luottamusta. Maini-
18379: tuilla perusteilla ehdotamme kunnioittaen edus-
18380: Lainmuutoksen mukaan arpajaiset on mää- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18381: rätty myös järjestävälle yhdistykselle verolli-
18382: siksi. Tämä on omiaan arveluttavasti heiken- että hallitus kiireellisesti antaisi laki-
18383: tämään vapaan yhdistystoiminnan mahdolli- esityksen, jolla arpajaislaki saatettaisiin
18384: suuksia rahoittaa toimintaansa arpajaisten avul- sellaiseksi kuin se oli ennen 7. 3. 1970
18385: la. Jo periaatteellisesti se merkitsee välillistä eduskunnan hyväksymää lainmuutosta.
18386: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
18387:
18388: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
18389: Mikko Vainio. Eino Poutiainen.
18390: 1483
18391:
18392: VII,93.- Toiv.al. n:o 805.
18393:
18394:
18395:
18396:
18397: R. Kangas ym.: Toimenpiteistä kuntainliiton ylläpitämän laitok-
18398: sen sijaintikunnan veivoittamiseksi vastaamaan ylimääräisestä
18399: käyttökustannusosuudesta.
18400:
18401:
18402: E d u s k u n n a 11 e.
18403:
18404: Kehitys on viime vuosina johtanut siihen, sissa porras·tamalla valtion ja kuntien välistä
18405: että kuntainliittokustannuksilla on entistä suu- kustannusten jakoa kuntien taloudellisesta kan-
18406: rempi osuus kuntien menotaloudessa. Tämä tokyvystä riippuen. Lisäksi on jaettu eräissä
18407: koskee sekä niitä kustannuksia, joita kunnat jou- tapauksissa erityistukea heikossa taloudellisessa
18408: tuvat suorittamaan hoito- yms. maksuina, että asemassa oleville kunnille. Tulokset näistä yri-
18409: myöskin kuntien osallistumismaksuja kuntayh- tyksistä ovat tähän saakka olleet vaatimatto-
18410: tymien laitosten käyttö- ja pääomatalousmenoi- mia.
18411: hin. Vuoden 1967 kuntien finanssitilaston mu- Kuntainliiton laitokset merkitsevät suurta ta-
18412: kaan kuntainliittojen maksuosuudet merkitsi- loudellista etua sijaintikunnalle. Laitoksen ra-
18413: vät seuraavaa keskimääräistä rasitusta äyrin kennusvaihe jo tuo paikkakunnalle uusia työ-
18414: hinnassa: paikkoja ja hankintoja. Laitoksen henkilökunta
18415: - kaikki kunnat keskimäärin -:1.76 on yleensä hyväpalkkaista väkeä; näin saadut
18416: - vanhat kaupungit ........... . -:1.01 verotulot monissa tapauksissa ylittävät ne mak-
18417: - uudet , ........... . -:1.57 suosuudet, joita laitoksen sijaintikunta suorittaa
18418: - kauppalat ................... . -:1.95 ko. kuntainliitolle. Laitokset ovat suuria ostajia
18419: - maalaiskunnat ............... . -:2.84 ja vaikuttavat siten elvyttävästi paikkakunnan
18420: elämään. Lisäksi on olemassa luonnollisesti
18421: Em. vuodesta kuntainliittorasitus on huomat- monia muita välillisiä etuja. Näin saatua etua
18422: tavasti lisääntynyt Ja esim. maalaiskuntien osal- tulisi tasoittaa muiden osakaskuntien hyväksi.
18423: la se lienee nyt paljon yli -:3 /veroäyri. Suu- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
18424: rena epäkohtana on lisäksi /todettava jyrkät dotamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
18425: kunnittaiset erot nettorasituksessa. On lukui- sen,
18426: sasti sellaisia vähävaraisia kuntia, jotka joutu-
18427: vat maksamaan kuntainlii'toille lähes toisen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
18428: puolen äyrin hinnasta. Tämä seikka ja lisäksi menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
18429: valtionapusäännöksi~sä ilmenneet epäkohdat seksi niin, että kuntainliiton ylläpitämän
18430: ovat tuoneet esille kysymyksen kuntainliitto- laitoksen sijaintikunta velvoitettaisiin
18431: kustannusten tasoittamisen mahdollisuuksista. vastaamaan tietyllä ylimääräisellä osuu-
18432: Asiaa on pyritty auttamaan joissakin tapauk- della kuntainliiton käyttökustannuksista.
18433: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
18434:
18435: Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
18436: Matti Ruokola. Erkki Haukipuro.
18437: 1484
18438:
18439: VII,94.- Toiv.al. n:o 806.
18440:
18441:
18442:
18443:
18444: Kantola ym.: Uudenmaan lääniä koskevan yhtenäisen seutukaa-
18445: van aikaansaamisesta.
18446:
18447:
18448: E d u s k u n n a 11 e.
18449:
18450: Maamme elää parhaillaan poikkeuksellisen asutuksen ja liikenteen täydellinen puuroutu-
18451: voimakkaan yhteiskunnallisen ja taloudellisen minen sekä maa- ja metsätalouden harjoittami-
18452: murroksen keskellä. Sitä ilmentää teollistumi- seen ja virkistykseen soveliaiden alueiden lo-
18453: nen ja väestön suurilukuinen siirtyminen maa- pullinen häviäminen. Tämän turmiollisen ke-
18454: taloudesta teollisuuteen ja palveluelinkeinoihin, hitysnäkymän reaalisuutta lisää vielä erityisesti
18455: maaseudulta kaupunkeihin ja asutustaajamiin. se kasvava väestöpaine, joka lähimpien vuosi-
18456: Vyöryessään eteenpäin tämä uusi kehitys muut- kymmenien aikana tulee kohdistumaan Uudel-
18457: toliikkeineen on tuonut yhdyskuntasuunnitte- lemaalle. Tilastollisen päätoimiston laatiman
18458: lun eteen monia vaikeasti ratkaistavia ongel- erään ennusteen mukaan tuo väestönlisäys tu-
18459: mia. Eräin paikoin ne ovat jo muodostuneet lee lähimmän 30 vuoden aikana olemaan n.
18460: suorastaan sellaisiksi, ettei niitä kyetä ratkai- 600 000 henkeä eli 7 5 % koko maamme väes-
18461: semaan ilman laajempaa kokonaisuutta käsittä- tönlisäyksestä. Kun saman ennusteen mukaan
18462: vää lakisääteistä seutukaavasuunnittelua, mikäli Uudenmaan väestöstä v. 1990 asuu peräti
18463: halutaan välttyä taloudellisten ja kulttuurihis- 90 % kaupungeissa, voidaan helposti käsittää,
18464: toriallisten arvojen tuhoutumiselta ja muilta miten valtavia ja kiireellisiä tehtäviä järkevän
18465: vaikeasti korvattavilta vahingoilta. ja tasapainoitetun yhdyskuntasuunnittelun ai-
18466: Huolestuttavin on tilanne epäilemättä tällä kaansaaminen Uudellamaalla asettaa. Käsityk-
18467: hetkellä Uudellamaalla, jonne väestön muutto- semme mukaan se ei ole mahdollista nykyisen
18468: liikkeen paine on rajuimpana kohdistunut ja hajanaisen seutukaavoituksen pohjalla, ja siksi
18469: yhä edelleen kohdistuu. Sen seurauksena on valtiovallan pitäisi puuttua kiireellisesti asiaan
18470: parhaillaan rakenteilla tai suunnitteilla kym- ja turvata lakisääteistä tietä koko Uudenmaan
18471: meniä erikokoisia asuntoalueita taikka "nukku- lääniä koskevan seutukaavan aikaansaaminen.
18472: malähiöitä", jotka eivät muodosta varsinaisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
18473: elinkelpoisia asumisyhdyskuntia. Niistä on pi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18474: kemminkin muodostumassa jäsentymätöntä asu-
18475: tusmassaa, jotka niin hyvin työpaikkojen, liike- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
18476: laitosten kuin kulttuuritoimintojenkin kannalta menpiteisiin koko Uudenmaan lääniä
18477: ovat täysin pääkaupungista riippuvaisia. Selvää koskevan yhtenäisen, sitovan ;a asteit-
18478: myös lienee, että mikäli tämä kehitys saa tain laadittavan seutukaavan aikaansaa-
18479: edelleenkin jatkua nykyisen palapelisuunnitte- miseksi.
18480: lun pohjalla, tuloksena ei voi olla muuta kuin
18481: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18482:
18483: Lauri Kantola. Rainer Virtanen. Terho Pursiainen.
18484: 1485
18485:
18486: VII,95.- Toiv.al. n:o 807.
18487:
18488:
18489:
18490:
18491: Kantola ym.: Rantojen rauhoittamisesta virkistyskäyttöön suu-
18492: rempien asutuskeskusten läheisyydessä.
18493:
18494:
18495: E d u s k u n n a 11 e.
18496:
18497: Asutuskeskusten laajeneminen entytsesti ja virkistyskalastusmahdollisuuksien turvaami-
18498: Etelä-Suomessa tulee laadittujen väestöennus- seksi suurelle yleisölle.
18499: teiden mukaan jatkumaan entistä voimakkaam- Koska lainsäädäntömme esimerkit muillakin
18500: pana edessä olevina vuosikymmeninä. Tämän aloilla usein etsitään läntisestä naapurimaastam-
18501: kehityksen vaikutukset eivät rajoitu itse asu- me, niin on syytä tässäkin todeta, että viimeksi
18502: tuskeskuksiin, vaan laajalti myös niiden ympä- v. 1952 Ruotsissa uudistettiin siellä jo kauan
18503: ristöön. aikaa voimassa ollut rantalaki. Se antaa läänin-
18504: Lakisääteisen yhdyskuntasuunnittelun nimen- hallituksille valtuuden rauhoittaa meren, jär-
18505: omaisena tarkoituksena olisi huolehtia siitä, vien ja muiden vesistöjen rannat kaikelta ra-
18506: että asutuksen laajeneminen tapahtuu kokonai- kentamiselta aina 300 m:n etäisyydelle ranta-
18507: suuden kannalta järkevästi ja tarkoituksenmu- viivasta. Tämän ohella sama laki takaa ylei-
18508: kaisesti ja että asukkaille voidaan tulevaisuu- sölle vapaan pääsyn ranta-alueelle ja sen käy-
18509: dessakin varata mm. riittävät mahdollisuudet tön uintiin ja ulkoiluun. Tällaisen lainsäädän-
18510: ulkoiluun ja muuhun vapaa-ajan viettoon. Jo nön tulokset ovat erittäin myönteiset, sillä
18511: tällä hetkellä on kuitenkin selvästi todettavissa, lain suomia valtuuksia on Ruotsissa myös te-
18512: että nykyiset rakennuslakiin sisältyvät ranta- hokkaasti käytetty.
18513: kaavasäännökset ovat riittämättömät, mikäli Edellä olevan perusteella katsomme, että
18514: aiotaan turvata nopeasti kasvavien asutuskes- vapaa-ajan viettoa koskevista ongelmista edellä
18515: kusten asukkaille tilaisuus päästä nauttimaan esittämämme on yksi kaikkein kipeimpiä ja
18516: runsaiden luonnonvesistöjemme ja niiden ran- siksi esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18517: tojen tarjoamista vapaa-ajan viettomahdolli- vomuksen,
18518: suuksista. Suurestikaan liioittelematta voidaan
18519: sanoa, että ellei pikaisesti ryhdytä todella päät- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18520: täviin toimenpiteisiin, niin lastenlapsillamme menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
18521: ei ole mahdollisuutta pystyttää tehtaansa järven kaansaamiseksi, joka antaisi viranomai-
18522: tai meren rannalle ainakaan Uudenmaan lää- sille mahdollisuuden rauhoittaa ainakin
18523: nissä. suurempien asutuskeskusten läheisyy-
18524: Mielestämme tilanne on ajautunut sellaisek- dessä vielä rakentamat/omina olevat ve-
18525: si, että meilläkin olisi korkea aika säätää eri- sistöjen rannat kuitenkin siinä laajuu-
18526: tyinen rantalainsäädäntö, joka antaisi viran- dessa, että turvattaisiin suurelle yleisölle
18527: omaisille riittävät mahdollisuudet rantojen rau- nykyistä paremmat mahdollisuudet ja
18528: hoittamiseen ainakin yksityiseltä rakentamisel- oikeudet rantojen käyttämiseen uinti-,
18529: ta, milloin se on välttämätöntä uinti-, retkeily- ulkoilu- ja virkistyskalastustarkoituksiin.
18530: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
18531:
18532: Lauri Kantola. Heimo Rekonen.
18533: Rainer Virtanen. Terho Pursiainen.
18534: 1486
18535:
18536: VII,96.- Toiv.al. n:o 808.
18537:
18538:
18539:
18540:
18541: Karkinen: Vastasyntyneitä lapsia koskevan rekisteröinnin aikaan-
18542: saamisesta.
18543:
18544:
18545: E d u s k u n n a 11 e.
18546:
18547: Viime aikoina on esiintynyt runsaasti ta- väestörekisterien ulkopuolelle ja sitä tietä
18548: pauksia, joissa vastasyntyneitä suomalaislap- Suomen kansalaiselle kuuluvaa oikeussuojaa
18549: sia on ennen kastamista luovutettu ottolap- vaille. Paitsi ulkomaille luovuttamista, tämän
18550: siksi ulkomaille, jossa ne ovat saattaneet jou- rekisteröimisvelvollisuuden puuttuminen tar-
18551: tua millaisiin olosuhteisiin tahansa. Suoma- joaa mahdollisuudet rikollisiin tekoihin. Lapsi
18552: laisilla lastensuojeluviranomaisilla ei ole mi- voidaan tappaa tai murhata ja teon peittä-
18553: tään mahdollisuuksia puuttua tällaisten las- miseksi ilmoittaa lapsi luovutetuksi ulkomaille.
18554: ten oloihin, koska lasta ei juridisessa mielessä Myöskin pikkulapsen sairastuessa ennen väes-
18555: ole olemassa, ennenkuin se on merkitty väes- töluetteloihin merkitsemistä ja vanhempien
18556: törekisteriin. vielä ehkä vaihtaessa asuinpaikkaa lapsen sai-
18557: Lasta odottavat naiset tulevat kyllä Suo- rastumisen ja henkikirjoituksen välillä on mah-
18558: messa merkittyä äitiysneuvolan kirjoihin, mutta dollista syntyä oikeusriita siitä, kuka korvaa
18559: syntyneestä lapsesta ei kenenkään tarvitse lapsen sairaudesta aiheutuneet kustannukset.
18560: tehdä ilmoitusta väestörekisterin pitäjälle. Ai- On ilmeistä, että jonkinlainen vastasynty-
18561: noa täsmällinen ilmoitusvelvollisuus on avio- neitä lapsia koskeva rekisteröinti on kiireim-
18562: liiton ulkopuolella syntyneen lapsen ilmoitta- miten saatava aikaan, käytettiinpä tällöin sitten
18563: minen lastenvalvojalle. Jos aviopuolisot luo- jo voimassaolevia väestöluetteloita tai koko-
18564: vuttavat kastamattoman lapsensa ulkomaille, naan uutta sairausvakuutuslainsäädännön yh-
18565: hänestä ei jää mitään merkintää väestörekiste- teyteen suunniteltua kaikille Suomen kansa-
18566: riin. Kun lasta ei virallisesti vielä ole ole- laisille yhteistä rekisteriä.
18567: massa, ei lastensuojeluviranomaisilla ole val- Tämän vuoksi ehdotan eduskunnan hyväk-
18568: tuuksia pu·1ttua luovutukseen ja esimerkiksi syttäväksi toivomuksen,
18569: ryhtyä tutkimaan ottokodin soveltuvaisuutta.
18570: Neuvolan kätilökään ei kotikäynnillä voi muuta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18571: kuin todeta tapahtuneen tosiasian, jos van- vastasyntyneitä lapsia koskevan rekis-
18572: hemmat ilmoittavat lapsen luovutetuksi ulko- teröinnin ja siihen liittyvän oikeustur-
18573: maille. van aikaansaamiseksi.
18574: Pikkulapsi jää siis nimettömänä ollessaan
18575: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18576:
18577: Seija Karkinen.
18578: 1487
18579:
18580: VII,97.-Toiv.al. n:o 809.
18581:
18582:
18583:
18584:
18585: Kauppi ym.: Huoltoapulain mukaisen kotipaikkaoikeutensa me-
18586: nettäneiden mielisairaalasta paistettavien henkilöiden huolto-
18587: apukysymyksen selvittämisestä.
18588:
18589:
18590: E d u s Jt u n n a 11 e.
18591:
18592: Viime aikoina yhä useammat Suomen kansa- taan kuitenkin lähes ylivoimaisiin vaikeuksiin.
18593: laiset ovat muuttaneet maastamme ulkomaille Henkilön entinen kotiknnta ei suostu ottamaan
18594: mm. vaikean työttömyyden vuoksi säilyttäen psyykkistä invalidia huoltoansa ja tästä syystä
18595: kuitenkin itsellään Suomen kansalaisoikeudet. mielisairaanho1to asianomaisen kohdalla tar-
18596: Usein on tapahtunut, että asianomainen joko peettomasti pitkittyy. Jos hän on lisäksi somaat-
18597: persoonallisuutensa heikkouden tai suurten vai- tisesti sairas, mielisairaala jää hänen lopulli-
18598: keuksien vuoksi on sairastunurt: psyykkisesti ja seski sijoituspaikakseen.
18599: tällöin palautettu Suomeen saamaan tarvitse- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioirt:-
18600: maansa mielisairaalahoitoa. Jos hän on me- taen, että eduskunta päättäisi hyväksyä toivo-
18601: nettänyt huoltoapulain mukaisen kotipaikka- muksen,
18602: oikeutensa, hänet sijoitetaan hoidettavaksi val-
18603: tion mielisairaalaan usein kauaksi entise1tä ko- että hallitus selvityttäisi pikaisesti,
18604: tiseudultaan. mikä kunta on velvollinen antamaan
18605: Kun tällainen henkilö toipuu siinä määrin, huoltoapua sellaisille mielisairaaloista
18606: että hän ei enää 1tarvitse mielisairaalahoitoa, paistettaville Suomen kansalaisille, jotka
18607: hänet olisi mielisairaslain 20 §:n 1 momentin ovat menettäneeet huoltoapulain mukai-
18608: mukaan poistettava sairaalasta. Tässä joudu- sen kotipaikkaoikeutensa.
18609: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18610:
18611: Eeva Kauppi. Carl Olof Tallgren. Pekka Haarla.
18612: Eeva Särkkä. Anna-Liisa Linkola. Bror Lillqvist.
18613: Elsi Hetemäki. Erkki Hara. Katri-Helena Eskelinen.
18614: Maija Heino. Aili Vaittinen. Sylvi Saimo.
18615: Niilo Tarvajärvi. Elly Sigfrids. Salme Katajavuori.
18616: Ragnar Granvik. Pertti Salolainen.
18617: 1488
18618:
18619: VII,98.- Toiv.al. n:o 810.
18620:
18621:
18622:
18623:
18624: Knuuttila ym.: Yleisradion käyttämisestä pelastuspalveluväli-
18625: neenä.
18626:
18627:
18628: E d u s k u n n a 11 e.
18629:
18630: Maassamme on tapahtunut useita lasten, kaan ole riittävän nopeasti mahdollista, on tä-
18631: vanhusten ja muidenkin henkilöiden katoa- män puutteen korvaamiseksi se mahdollisuus,
18632: mistapauksia. Näistä useat ovat pää'tityneet etltä y,leisradiota käytetään etsiskelyssä apuna.
18633: eksyksiin joutuneen menehtymiseen joko erä- Sen välityksellä voitaisiin saada yhteys etsi-
18634: maan, pakkasen tai muun yli eksyneen voi- jöihin ohjeiden antemista varten. Tämä edell)'lt-
18635: mien käyneen syyn kovuuden vuoksi. Nykyi- tää vain jo nykyään tavanomaisen matkaradion
18636: nen pelastuspalveluorganisaatiokaan ei puut- mukanaoloa etsijöillä. Televisionkin käyttö
18637: teellisten välineitten ja uUJtuutensa vuoksi voisi tulla kysymykseen erikoistapauksissa, jol-
18638: riitä takaamaan tuloksetlista toimintaa ka- loin etsintätehtäviä vo~taisiin mm. kartalta
18639: toamistapauksen sattuessa. Kun sattuneissa osoittaen sen välityksellä antaa.
18640: katoamistapauksissa on tavallisesti etsintöjen Edellä olevaa.•t viitaten ehdotamme edus-
18641: suurisuuntaisempi käyntiinpano ollut mah- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18642: dollista vasta useiden ituntien kuluttua, jol-
18643: loin pieni lapsikin on saattanut kulkea kym- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
18644: meniä kilometrejä ja siten etsiskelyt joudu- menpiteisiin, jotka tekisivät mahdolli-
18645: 'taan suorittamaan erittäin laajalla alueella, selesi Yleisradion käyttämisen tarvit-
18646: jopa tiettömässä erämaassa, tuottaa etsiske- taessa pelastuspalveluvälineenä ja että
18647: lyn organisoin:ti mm. tiedotusvälineiden puut- hallitus tämän jälkeen antaisi etsintö-
18648: teen johdosta huomattavia vaikeuksia. Kun jen toimeenpanosta vastuussa oleville
18649: riittävien radiopuhelinlaitteiden ja niiden käyt- viranomaisille tätä tarkoittavat ohjeet.
18650: töön .tottuneiden henkilöiden saaminen ei Usein-
18651: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
18652:
18653: Sakari Knuuttila. Esko Niskanen.
18654: Urho E. Knuuti. Matti Ahde.
18655: 1489
18656:
18657: VII,99.- Toiv.al. n:o 811.
18658:
18659:
18660:
18661:
18662: Kohtala: Valtion ;a kuntien välisiä maanluovutuksia koskevien
18663: säädösten ia ohieitten antamisesta.
18664:
18665:
18666: E d u s k u n n a 11 e.
18667: Tarkoituksenmukaiseen, viihtyisään ja ta- mia maa-alueita ei myöskään yleensä huomi-
18668: loudelliseen yhdyskuntasuunnitteluun ja -raken- oida eikä hyvitetä millään tavalla valtion vaa-
18669: tamiseen pyrittäessä valtion omistamista maa- tiessa korkeita hintoja omasta maastaan.
18670: alueista sekä valtion viranomaisten harjoitta- Valtion harjoittamasta korkeasta maan hin-
18671: masta maapolitiikasta aiheutuu vaikeita hanka- noittelusta käytännössä huolehtivat ja toteutta-
18672: luuksia jopa suoranaisia esteitä useissa kun- vat virastot ja laitokset ovat pääasiassa Hel-
18673: nissa ja erityisesti kaupungeissa alussa maini- singissä. Tästä osaltaan johtunee se, että val-
18674: tun tavoitteen kannalta. tion omistaman maan hinnoittelutaso vastaa
18675: Kokonaisvaltaisen yhdyskuntasuunnittelun mieluummin Helsingin kaupungissa vallitsevaa
18676: ja -rakentamisen kannalta valtiota edustavien hintatasoa ja tällöinkin monessa yksittäista-
18677: viranomaisten ja kuntien harjoittama yhteis- pauksessa Helsingin keskustassa sijaitsevien
18678: toiminta maapolitiikassa tulisi olla nykyistä kalliiden liiketonttien hinnoittelutasoa. Sen
18679: huomattavasti tarkoituksenmukaisempaa, jous- kunnan, jossa valtion omistamat maat kussakin
18680: tavampaa sekä myöskin kuntien edut ja tarpeet yksittäistapauksessa sijaitsevat, vallitsevaa maan
18681: huomioonottavaa. Valtion viranomaisten hoi- hintatasoa ei arvosteta ja huomioida riittävästi.
18682: taessa maapolitiikkaansa valtion maat hinnoi- Valtion ja kuntien toimesta tapahtuva yh-
18683: tellaan käytännössä usein huomattavasti kal- teiskunnallinen investointitoiminta ja siihen
18684: liimmiksi, jopa moninkertaisesti kalliimmiksi liittyvä maan käyttö ei sanottavasti poikkea
18685: kuin kuntien ja yksityisten maat, vaikka ne tavoitteeltaan ja tarkoitusperiitään toisistaan.
18686: laadullisesti ja alueellisesti voivat olla valtion Tämän vuoksi ja yhteiskunnan kokonaisetujen
18687: maita parempiakin. Valtion omistamien maiden mukaista on se, että myöskin valtio käytännön
18688: suhteettoman korkeasta hintatasosta johtuen toiminnassaan ryhtyisi tukemaan ja edistämään
18689: kunnat eivät aina voi eivätkä uskalla edes kuntien ponnisteluja ja pyrkimyksiä pysyttää
18690: pakottavissakaan tapauksissa ryhtyä valtion alueellaan maan hinnat kohtuullisina.
18691: kanssa kauppa-, vaihto- tai muihin oikeustoi- Monissa kuntataajamissa ja erityisesti kau-
18692: miin sen vuoksi, että suostuminen valtion vaa- punkiyhdyskunnissa valtion maat muodostavat
18693: timiin korkeisiin maan hintoihin nostaisi ao. monessa tapauksessa joko kaavoittamattomia
18694: paikkakunnalla huomattavasti maan hintoja ja ja rakentamattomia tai muutoin tehottomasti
18695: näin vaikeuttaisi kuntien jo muutoinkin rajoi- käytettyjä ja heikosti hoidettuja erillisalueita,
18696: tettuja taloudellisia mahdollisuuksia harjoittaa jotka rumentavat ao. taajaman tai kaupungin
18697: yhdyskuntarakentamisen vaatimaa, kohtuuhin- yhdyskuntakuvaa. Vaitionkin toiminnallisia tar-
18698: taista maapolitiikkaa. peita ajatellen tällaisten erillisalueiden luovut-
18699: Valtion kuntien kanssa harjoittaman maa- taminen ao. yhdyskunnalle tai kaupungille,
18700: politiikan eräänä periaatteena voidaan vielä esim. yhdyskuntien luovuttamia vaihtoalueita
18701: todeta se, että valtion viranomaisten motiivina vastaan ja pyrkimällä tällöin samalla keskittä-
18702: maan hinnan korkeana pitämiselle on pyrkimys mään valtion maa-alueet samalle alueelle, täl-
18703: näin osaltaan rahoittaa valtion investointisuun- lainen keskitetty kokonaisjärjestelmä palvelisi
18704: nitelmia. Näin siitä huolimatta, vaikka kunnat sekä valtion että yhdyskuntien tarkoitusperiä
18705: puolestaan joutuvat poikkeuksetta luovutta- nykyistä paremmin ja tarkoituksenmukaisem-
18706: maan täysin korvauksetta valtiolle tämän suun- min. Valtion ja kuntien vaihtaessa alueita,
18707: nitelmiensa toteuttamiseksi tarvitsemat maa- kuntien eduksi tulisi samalla hyvityksenä huo-
18708: alueet. Kuntien valtiolle korvauksetta luovutta- mioida ne maa-alueet, jotka ao. kunta on jo .
18709: 187 427/70
18710: 1490 VII,99.- Valtion ja kuntien väliset maanluovutukset.
18711:
18712: mahdollisesti korvauksetta joutunut luovutta- si niin, etteivät kunnat joudu alueellista
18713: maan valtiolle jossain muussa yhteydessä. yhdyskuntasuunnittelua ja maapolitiik-
18714: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit- kaa hoitaessaan valtion harjoittaman
18715: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kohtuuttoman maan hinnoittelun vuoksi
18716: heikompaan asemaan kuin valtiota edus-
18717: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tavat viranomaiset ja että myöskin kun-
18718: asian vaatimiin toimenpiteisiin valtion nat saavat valtiolta sille luovuttamistaan
18719: ja kuntien välisiä maanluovutuksia kos- maa-alueista täyden hyvityksen.
18720: kevien säädösten ja ohjeitten antamisek-
18721: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18722:
18723: Leo Kohtala.
18724: 1491
18725:
18726: VII,lOO.- Toiv .al. n:o 812.
18727:
18728:
18729:
18730:
18731: Koivisto ym.: Rikkipitoisen polttoöljyn käytön kieltämisestä.
18732:
18733:
18734: E d u s k u n n a 11 e.
18735:
18736: Suomen vesille ja maaperälle on ominaista Rikin poistaminen öljystä on teknisesti ai-
18737: verraten suuri happamuus ja ennen kaikkea nakin tyydyttävästi ratkaistu. Rikki on luon-
18738: huono puskurointikyky. Sadeveden lisääntyvä nollisesti otettava talteen, koska sen poltta-
18739: happamuus aiheuttaa erityisesti vesissä happa- minen öljynjalostamossa ei sanottavasti muut-
18740: muuden kasvua, joka uhkaa vesiluonnon tasa- taisi tilannetta nykyisestä. Myöskään sellainen
18741: painoa. Sadeveden happamuuden syinä ovat ratkaisu ei ole käyttökelpoinen, jonka tulok-
18742: varsinkin nestemäisten polttoaineiden käytön sena olisi rikkihapon ja -hapokkeen poisto jäte-
18743: kasvu ja sulfiittiselluloosateollisuuden siirty- vesissä. Niin ollen jää ainoaksi ratkaisuksi
18744: minen jäteliemen polttoon. Kummassakin ta- rikin talteenotto, joka epäilemättä on myös
18745: pauksessa sadeveden happamuus johtuu rikkiha- taloudellisempi ratkaisu kuin pohtoöljystä syn-
18746: posta, joka on peräisin palamisen tuloksena syn- tyvien savukaasujen puhdistus. Rikittömiin
18747: tyvästä tai vapautuvasta rikkidioksidista. Voi- polttoöljyihin siirtyminen merkitsee polttoöljyn
18748: daan laskea, että nestemäiset polttoaineet, erityi- hinnan nousua. Näin öljyn vertaaminen ener-
18749: sesti ns. raskas polttoöljy, vastaavat n. 60 pro- gianlähteenä muihin energianlähteisiin muodos-
18750: sentista Suomen alueella ilmaan joutuvaa rikki- tuu kansantaloudelliselta kannalta oikeuden-
18751: dioksidia. Rikkidioksidi merkitsee vakavaa uh- mukaisemmaksi. Öljyyn liittyy muitakin ym-
18752: kaa maamme luonnolle. Rikin poistaminen polt- päristöhaittoja, joiden torjumisen aiheuttamat
18753: toöljystä, jossa sitä on jopa 3 painoprosenttia, kustannukset on ajan mittaan sisällytettävä
18754: on välttämätöntä luonnon tasapainoon kohdis- öljyn hintaan. Tällaisia ovat mm. ne kustan-
18755: tuvan uhan torjumiseksi. nukset, jotka aiheutuvat riittävien öljysuoja-
18756: Rikin oksidit ja niiden yhtyessä veteen syn- toimenpiteiden toteuttamisesta öljyn ja sen
18757: tyvät hapot tuhoavat myös ihmisen rakentamaa jalosteiden kuljetuksessa.
18758: ympäristöä. Rakennus- ym. materiaalien syö- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18759: pymisestä on Ruotsissa laskettu vuosittain ai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18760: heutuvan n. 500 miljoonan kruunun kustan-
18761: nukset vuodessa. Suomessa ei ole tehty vas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18762: taavaa arviota; Öljyn hinnanmuodostuksessa ei öljyssä olevan rikin talteenottamista ;a
18763: ole otettu huomioon ympäristönsuojelukustan- rikkiä sisältävän polttoöljyn käytön ra-
18764: nuksia, joista eräs on luonnon tasapainoa uh- joittamista tai kieltämistä koskevan la-
18765: kaavan ja korroosiota aiheuttavan rikin pois- kiesityksen valmistelemiseksi ja anttr
18766: tamisesta aiheutuva kustannuserä. miseksi Eduskunnalle.
18767: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
18768:
18769: Tellervo Koivisto. Kaisa Raatikainen. Esko Niskanen.
18770: Osmo Kaipainen. Mikko Laaksonen. Leo Kohtala.
18771: Eero Salo. Erkki Tuomioja. Meeri Kalavainen.
18772: Ulf Sundqvist. Kaarle Salmivuori. A-V. Perheentupa.
18773: Sinikka Luja. Pauli Räsänen. Tyyne Paasivuori.
18774: 1492
18775:
18776: VII,lOl.- Toiv.al. n:o 813.
18777:
18778:
18779:
18780:
18781: Koivunen ym.: Valtion maiden vuokraamisesta maata omistamat-
18782: tomista työntekijöistä koostuville metsästys- ja kalastusseu-
18783: roille.
18784:
18785:
18786: E d u s kun n a 11 e.
18787:
18788: Metsästys ja kalastus niiden harrastamiseen kistystoimintaa tarvitsevaa väestöä voi olla
18789: välittömästi liittyvine riistanhoitotoimineen seurojen jäseninä.
18790: ovat saavuttaneet lisääntyvän suosion teolli- Valtion maita väitetään olevan vuokrattuna
18791: sissa ammateissa työskentelevien työntekijäin varsin pienille seuroille, joilla on hallussaan
18792: keskuudessa. Kansanterveyden hoidon kannalta suuria riista-alueita. Tällaisesta valtion maiden
18793: tällaisen vapaa-ajan harrastuksen leviäminen vuokralle annosta pitäisi päästä, koska se on
18794: on tyydytyksellä merkille pantava. Kuitenkin epäsosiaalista valtion omaisuuden käyttöä. Il-
18795: harrastuksen laajenemisen esteenä on riistamai- meisesti olisi oikein, että valtion maiden vuok-
18796: den ja kalavesien rajoittuneet käyttömahdolli- rauksessa metsästys- ja kalastustarkoituksiin
18797: suudet. ensi sijassa pidettäisiin tavoitteina alueiden
18798: Maattoman väestön riistamaiden ja vesien vuokraamista seuroille, joiden jäsenistö on maa-
18799: saantia osittain on helpotettu valtion maiden tonta virkistystoiminnan tarpeessa olevaa ja
18800: vuokraamisella heidän käyttöönsä seuduilla, kykenevää harjoittamaan tehokasta riistanhoito-
18801: joissa valtiolla on tarkoitukseen sopivia alueita. työtä.
18802: Valtion maiden käytöstä tällaisiin tarkoituk- Edellä sanottuun viitaten esitämme kunnioit-
18803: siin annetussa asetuksessa edellytetään aivan taen eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi-
18804: oikein riistakannan säilymistä ja mikäli mah- vomuksen,
18805: dollista sen lisäämistä käytön myötä. Tämä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18806: tavoite saavutetaan parhaiten vuokraamalla mai- valtion omistuksessa olevia maita met-
18807: ta juuri niille seuroille, joiden jäsenistöllä ei sästys- ja kalastusseuroille vuokrattaessa
18808: ole riistamaita omassa omistuksessaan ja jotka sellaisen käytännön noudattamiseksi, et-
18809: ohjelmallisesti harjoittavat tehokasta riistan- tä etutila alueiden vuokralle annossa
18810: hoitoa. Ns. lupalappusysteemi, jota myös käy- olisi seuroilla, joiden jäsenistön määrä
18811: tetään, tuo riistamaille luonnollisesti saalista- on riittävän suuri suhteessa vuokra-
18812: jia, joilla ei ole vastuuta riistan hoidosta. Tästä alueen laajuuteen ja että seurojen jä-
18813: huolimatta on aina varattava riittävästi valtion senistö koostuu pääasiassa maata omis-
18814: metsästys- ja kalastusalueita yleiseen käyttöön, tamattomista teollisuus- tai niihin ver-
18815: koska vain rajoitettu osa tämänluontoista vir- rattavien ammattien työntekijöistä.
18816: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
18817:
18818: Matti Koivunen. Lauri Kantola. Heimo Rekonen.
18819: Rainer Virtanen. Siiri Lehmonen. Aarne Koskinen.
18820: Matti Järvenpää. Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
18821: Heikki Mustonen. Oili Suomi. Toivo Asvik.
18822: V. J. Rytkönen. Aulis Juvela. Mirjam Tuominen.
18823: 1493
18824:
18825: VII,102.- Toiv.al. n:o 814.
18826:
18827:
18828:
18829:
18830: Koivunen ym.: Omakotitonttien omistajien vapauttamisesta ylei-
18831: sinä autoteinä käytettävien katujen rakentamis- ja kunnossa-
18832: pitovelvoitteista.
18833:
18834:
18835: E d u s k u n n a II e.
18836:
18837: Autokannan lisääntyminen maassamme on oikeudenmukaisuutta. Aikana, jolloin eritasoi-
18838: ollut räjähdysmäinen kuusikymmenluvulla ja set varsinaiset maantiet rakehnetaan ja iJ.mn..
18839: jln'koa samaan suuntaan on odotettavissa. Hen- nossa pidetään pääasiassa yhteiskunnan yleisillä
18840: ldlö- ja tavaraliikenne on voimakkaimmin li- varoilla, pitää saada aikaan lainsäädäntö, jolla
18841: sääntynyt .nimenomaan autokuljetusten osalta. vapautetaan omakotitonttien pienituloiset
18842: Tämä on vaatinut jatkuvia lisättyjä sijoituksia omistajat yleisinä autoteinä toimivien katujen
18843: maantieverkon rakentamis- ja kunnossapitotöi- kunnossapitovelvoittei&ta viipymättä.
18844: hin. Moottoriliikenteen kasvu on antanut val- Kun sisäasiainministeriössä on asian lainsää-
18845: tiolle lisääntyviä rulojakin polttoaine-, auto- däntövalmistelut tiedettävästi loppuun suori-
18846: ym. niihin verrattavien verojen muodossa. tettu, tulisi hallituksen antaa eduskunnalle
18847: Edellä mainittu autokannan ja niillä suori- lakiesitys, jolla uudistettaisiin katujen raken-
18848: tevtavien kuljetusten voimakas kasvu on lisän- nus- ja kunnossapitovelvoitteet vastaamaan
18849: nyt valtavasti myös katujen kunnossapitokus- niitä muutoksia, joita katuliikenteessä on vii-
18850: tannuksia kaupungeissa, kauppatoissa ja muissa meisten 25 vuoden aikana tapahtunut.
18851: asutustaajamissa. Voimassa olevien varsin van- Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
18852: hojen säädösten mukainen katujen rakentamis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18853: ja kunnossapitovelvoitteisto asettaa ensisijai- muksen,
18854: sesti tonttien omistajille ja kunnille yleisiksi että hallitus kiireellisesti antaisi
18855: autoteiksi joutuneiden katujen osalta rasitteita. eduskunnalle esityksen katujen rakenta-
18856: Erittäin suuriin vaikeuksiin tämä vanhentunut misen, kunnossa- ja puhtaanapidon kus-
18857: katujen rakennus- ja kunnossapitosäädäntö on tannuksista sellaisena, että omakoti-
18858: saattanut monet omakotitonttien omistajat ja tonttien omistajat vapautetaan yleisinä
18859: asukkaat. autoteinä käytettävien katujen rakenta-
18860: Katurasi:tJteiden jakoon pitäisi kiireesti saada mis- ja kunnossapitovelvoitteista.
18861: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
18862:
18863: Matti Koivunen. Lauri Kantola. Heimo Rekonen.
18864: Rainer Virtanen. Siiri Lehmonen. Aarne Koskinen.
18865: Matti Järvenpää. Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
18866: Heikki Mustonen. Oili Suominen. Toivo Åsvik.
18867: V. J. Rytkönen. Aulis Juvela. Mirjam Tuominen.
18868: 1494
18869:
18870: VII,103.- Toiv.al. n:o 815.
18871:
18872:
18873:
18874:
18875: Kortesalmi ym.: Kalastus- ia saasteasiantuntiiaiäsenten lisäämi-
18876: sestä vesioikeuksiin.
18877:
18878:
18879: E d u s k u n n a 11 e.
18880:
18881: Pohjois-Suomesta on kuu1unu t kansalaisten tamme kunnioittavasti eduskunnan hyviiksyttä-
18882: valituksia sen johdosta, että ainakaan sikäläi- väksi toivomuksen,
18883: sessä Pohjois-Suomen vesioikeudessa ei ole ka-
18884: lastusasiantuntijajäsentä eikä myöskään nykyti- että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
18885: lanteen vaatimaa saasteasiantuntijajäsentä. miin kalastusasiantuntiiaiäsenten ;a
18886: Koska sekä kalastajien edut on turvattava että saasteasiantuntiiaiäsenten lisäämiseksi
18887: myös saasteasioiden tuntemus on välttämä- niihin maamme vesioikeuksiin, ioista
18888: töntä nykyaikaisissa oikeustoimissa, ehdo- sellaiset iäsenet puuttuvat.
18889: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
18890:
18891: J. Juhani Kortesalmi. Eino Poutiainen. Antti lsomursu.
18892: P. Liedes. Erkki Tuomioja. Reino Kangas.
18893: Kerttu Hemmi. Pentti Antila. Mikko Vainio.
18894: Lauri Linna. Matti Asunmaa. Kalevi Huotari.
18895: Heikki Kainulainen. Kauko Hjerppe. Matti Ruokola.
18896: Arttur Niemelä. Pekka Salla. Olavi Tupamäki.
18897: Hannes Vo1otinen. Niilo Koskenniemi. Terho Pursiainen.
18898: Helvi Niskanen.
18899: 1495
18900:
18901: Vll,104.- Toiv.al. n:o 816.
18902:
18903:
18904:
18905:
18906: Kortesalmi ym.: Menetettyjen vesialueiden korvaamisesta iiläisille
18907: kalastajille.
18908:
18909:
18910: E d u s k u n n a 11 e.
18911:
18912: Iin pitäjässä Iijoki-suuhun rajoittuvalla meri- teOllisuusjätteiden johdosta suuresti saastunut,
18913: alueella ovat Maakrunni, Ulkokrunni ja Kraa- on näiden syiden johdosta kymmenille ammat-
18914: sukka-nimiset saaret sekä lukuisa joukko pie- tika1as'tajil'le ja sadoille omatarvekalastajille
18915: nempiä kareja ja iuotoja. Nämä saaret vesi- aiheutoout kohtaloikas elinkeinonmenetys ja
18916: alueineen pa~olunastettiin suurelta osin ns. osatoimeentulon menetys. Kun melkein vie-
18917: Maakrunni-säätiön haltuun luonnonsuojdu- ressä dlevat Ulkokrunnin, Maakrunnin ja Kraa-
18918: alueiksi 1930-luvun >alkupudlella. sukan saaret vesialueineen ovat edelleenkin ka-
18919: Ennen pakkolunastusta näillä saarilla oli Iin lastajille kiellettyä aluetta, on tätä radikaalisti
18920: manttaalinomistajille suuri merkitys karjan muuttuneissa olosuhteissa pidettävä !kohtuutto-
18921: karsirehun hankintapaikkana. Samoin Iin seu- mana. Näiden syiden johdosta ehdotamme kun-
18922: dun 'ammatti- ja omatarvekalastajille saarilla oli nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18923: arvokkaina ja tuottoisina merikalastuspaik- muksen,
18924: koina ja kalastajien kausiasuinparkkoina suuri että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
18925: merkitys. iiläisille kalastajille aiheutuneiden va-
18926: Koska voimlrliaitosten rakentaminen lijokeen hinkojen korvaamiseksi ja ainakin osan
18927: on suuresti tuhonnut kalakantaa ja siten Iijoki Maakrunni-säätiön omistamista vesi-
18928: kalastusvetenä on menettänyt merkityksensä ja alueista palauttamiseksi kalastustarkoi-
18929: kun myös Iijoki-suun läheinen merialuekin on tuksiin.
18930: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
18931:
18932: J. Juhani Kortesalmi. Eino Poutiainen.
18933: P. Liedes. Helvi Niskanen.
18934: Lauri Linna. Reino Kangas.
18935: Arttur Niemelä. Matti Ruokola.
18936: Hannes Volotinen. Heikki Kainulainen.
18937: 1496
18938:
18939: VII,105.-Toiv.al. n:o 817.
18940:
18941:
18942:
18943:
18944: Kortesalmi ym.: Pohiois-lin Hiastinlahden ruoppaamisesta.
18945:
18946:
18947: E d u s k u n n a 11 e.
18948:
18949: Nelostietä parannettaessa 1960-luvun alussa Paikallisen väestön vaatimuksesta TVL on
18950: suljettiin Iijoessa Pohjois-Iin k:y'lässä ns. Hias- tut!kinut iahden ruoppalaillismahdollisuuksia si·
18951: tinhaara tiepenkereellä. Tällöin estyi Iijoen ve- ten, että saataisiin kulkukelpoinen veneväylä
18952: den virtaus tulva-aikana Hiastinlahteen. Koska lahden pohjukkaan asti. Tutkimuksia on tehty
18953: lahti on useita kilometrejä pitkä ja matala ja monena vuonna ja monesti on luvattu ryhtyä
18954: kun :tulvavesi ei sitä enää huuhtele keväisin, toimiinkin, mutta näkyvää jälkeä ei ole vielä
18955: on lahti vuosien kuluessa nopeasti entisestään- syntynyt. Edellä esitettyihin seikkoihin perus-
18956: kin mataloitunut. Kun vesikään ei enää mata- tuen ja kun asialla on suuri paikallinen merki.
18957: lassa lahdessa pääse riittävästi vaihtumaan, on tys, ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan
18958: lahden peräpuoli ruvennut lisäksi saastumaan. hyväksyttäväksi toivomuksen,
18959: Madaitumisen seurauksena on myös veneillä
18960: kulku vaikeutunut, ja talvisin on kaloja alka- että hallitus pikaisesti kiirehtisi Poh·
18961: nut kuolla lahden jäätyessä paikoin pohjaan jois-Iin Hiastinlahden ruoppaamista.
18962: saakka.
18963: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
18964:
18965: J. Juhani Kortesalmi. Hannes Volotinen.
18966: P. Liedes. Eino Poutiainen.
18967: G. Laatio. Helvi Niskanen.
18968: Kerttu Hemmi. Antti lsomursu.
18969: Lauri Linna. Reino Kangas.
18970: Arttur Niemelä. Matti Ruokola.
18971: Heikki Kainulainen.
18972: 1497
18973:
18974: VII,106.- Toiv.al. n:o 818.
18975:
18976:
18977:
18978:
18979: Koskenniemi ym.: Lisäyksestä vuoden 1970 tulo- ja menoarvioon
18980: kuntien taloudellisen aseman parantamiseksi.
18981:
18982:
18983: E d u s k u n n a 11 e.
18984:
18985: Talouselämässä eri 'alueilla vallitsevasta tu- otettu 10 miljoonan markan avustusmääräraha
18986: lonjaon epätasaisuudesta ja samanaikaisesti kunnille tasoituksen aikaansaamiseksi. Määrä-
18987: kunnille asetetuista uusista tehtävistä johtuen raha on kuitenkin vielä aivan liian pieni, joten
18988: on kuntien talous joutunut suuriin vaikeuksiin. siitä eivät pääse osalliseksi läheskään kaikki
18989: Työttömyydestä johtuen on tapahtunut verotu- avun tarpeessa olevat kunnat ja nekin kunnat,
18990: lojen kasvun pysähtyminen ja erikoisesti viime joille sitä myönnetään saavat sen aivan liian
18991: vuonna on todettu jopa suoranaista laskuakin pienenä. Jotta kunnat voitaisiin pelastaa suu-
18992: verotuloissa. Työttömyys on ollut vaikea koko rista lialoudellisista vaikeuksista ja niiden ase-
18993: maassa, mutta vaikein Pohjois- ja l·tä-Suomessa. maa voitaisiin parantaa on tätä määrärahaa
18994: Sen kielteinen vaikutus erikoisesti näiden aluei- lisättävä.
18995: den kuntien talouteen on johtunut siitä, että on Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
18996: jouduvru soveltamaan ns. kassalinja huomatta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18997: vasti laajemmassa mitassa kuin muualla maassa. muksen,
18998: Ennakkotiedot verotuksesta vuodelta 1968 jo että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
18999: todistavat sen, mutta niiden valmistuttua näky tyksen J miljoonan markan määrärahan
19000: tulee olemaan vieläkin surkeampi. Valtion ottamisesta lisäyksenä vuoden 1970
19001: viranomaisten taholla on tämä myönnettykin ja tulo- ja menoarvioon kuntien taloudel-
19002: kuluvan vuoden valtion talousarvioon on lisen aseman parantamiseksi.
19003: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
19004:
19005: Niilo Koskenniemi. Heikki Mustonen. Arttur Niemelä.
19006: Pekka Salla. Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi.
19007: V. J. Rytkönen. Pauli Puhakka. Paavo Väyrynen.
19008: Siiri Lehmonen. Urho E. Knuuti. Jouni Mykkänen.
19009:
19010:
19011:
19012:
19013: 188 427/70
19014: 1498
19015:
19016: Vll,107.- Toiv.al. n:o 819.
19017:
19018:
19019:
19020: Koskinen ym.: Kunnallislain muuttamisesta tärkeimpien kunnal-
19021: listen virkojen s~Zattamiseksi määräaikaisiksi.
19022:
19023:
19024: Ed u s kun n a 11 e.
19025:
19026: Viimeisen vuosikymmenen aikana on kun- Nyt kuitenkin kunnallisvaltuustoilta ja
19027: tien ja kuntainliittojen tehtävämäärä suuresti muilta toimialastaan vastuussa olevilta sekä
19028: kasvanut. Tämä kehitys on johtanut kunnallis- asianomaisen virkailijan valinnan suorittaneilta
19029: ten virkailijoiden määrän huomattavaan lisään- elimiltä puuttuu keinoja valvoa alaistensa vi-
19030: tymiseen. Sen seurauksena on luottamusmiesten ranhaltijain työtä. Kunnalliset määräykset ja
19031: päätäntävalta suhteellisesti vähentynyt. virkasääntöjen säädökset eivät vastaa muuttu-
19032: Kunnallisten hallintotehtävien tehokas hoito neita olosuhteita, ne tekevät monista virkamie-
19033: edellyttää, että tehtäviä suorittavat virkailijat histä käytännössä erottamattomia, vaikka laki
19034: ovat suoraan vastuussa heidät valinneelle kun- sisältääkin muodollisen mahdollisuuden virkai-
19035: nalliselle elimelle. Nykyisin tämä vastuu on lijan erotmmiseeh.
19036: monien johtavien viranhaltijain osalita osittain Nämä olosuhteet ovat johtaneet virkavaltais-
19037: muodollinen. Valtuusto voi valita yksinkertai- tumisen kasvamiseen 'kunnallisilla toimialoilla.
19038: sella enemmistöllä kaupungin-, kauppal>an- tai Siitä on ollut seurauksena kunnallisen palvelun
19039: kunnanjohtajan, mutta jos hänet aiottaisiin vir- tehon heikkeneminen ja luottamusmiesten mer-
19040: heiden tai kykenemättömyyden takia erottaa kityksen vähentyminen. Tilanteen parantami-
19041: virastaan, ·tarvittaisiin erottamiseen kolmen nel- seksi olisi tarpeellista muuttaa kunnallislaikia
19042: jänneksen enemmistön lisäksi vielä lääninhalli- niin, että tärkeimmät kuntien ja kuntainliitto-
19043: tuksen vahvistus. Monien muidenkin johtavien jen virat .täytettäisiin määräajaksi. Järjestely ei
19044: viranhaltijain kohdalla on vastaavia alistusmää- jobtaisi kyvykkäiden ja tehtäviään tunnollisesti
19045: räyksiä erotitamiseen nähden. Viime vuosina on haitavien viranhaltijoiden vaihtumiseen, kosb
19046: eräissä kunnissa syntynyt vaikeasti selvitettäviä heidät voitaisiin valita toimikautensa päätyttyä
19047: erimielisyyksiä valtuustojen ja johtavien virka- uudelleen virkaansa. Sen sijaan kyvyttömät ja
19048: miesten välillä. Asioiden hoito on vaikeutunut, tehtäviinsä soveltumattomat henkilöt voitaisiin
19049: kun nämä virkamiehet eivät ole noudattaneet tarpeen vaatiessa erottaa ja he voisivat siirtyä
19050: valtuuston tekemiä päätöksiä eikä ole myös- tehtäviin, joihin he taipumustensa ja kyky-
19051: kään ollut jäykkien erottamissäännösten takia jensä puolesta paremmin soveltuvat. Näin voi-
19052: mahdollisuutta erottaa heitä virastaan. taisiin kunnallista palvelua tehostaa ja luotta-
19053: Usein perustelfuan johtavien kunnallisvirka- musmiesten vastuuta ja merkitystä lisätä.
19054: miesten palkkausta jra työolosuhteita järjestet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
19055: täessä ja parannetJtaessa, että heidät on saatet- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
19056: tava työoliOsuhteissa samaan asemaan yksityi-
19057: sellä sektorilta talouselämän palveluksessa ole- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19058: vien kanssa. Tämä peru•stelu pitäisi ottaa huo- menpiteisiin kunnallislain muuttami-
19059: mioon myös vastuun ja asioiden tehokkaan seksi niin, että tärkeimmät kunnalliset
19060: hoidon osa1ta, ja rinnastus olisi ulotettava virat täyteitäisiin määräaiaksi.
19061: myös virkasuhteen irtisanomiseen ja päättämi-
19062: seen.
19063: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
19064:
19065: Aarne Koskinen. Matti Järvenpää.
19066: Heimo Rekonen. Toivo Asvik.
19067: Terho Pursiainen.
19068: 1499
19069:
19070: VII,108.- Toiv.al. n:o 820.
19071:
19072:
19073:
19074:
19075: Kurppa ym.: Yhdyskuntasuunnittelun tavoitteiden selvittämisestä
19076: ja yhdenmukaistamisesta.
19077:
19078:
19079: E d u s k u n n a 11 e.
19080:
19081: Maassamme on alettu toteuttaa uutta yhdys- tarkoituksetonta työtä ja yhteiskunta on joutu-
19082: kuntasuunnittelua. Tämä suunnittelu on saanut nut maksamaan kalliita kustannuksia,. Nykyai-
19083: runsaasti epädemokraattisia piirteitä. Kansalai- kana, jolloin pyrkimys · on suurempaan demo-
19084: set ovat yleensä jääneet tietämättömiksi suun- kratiaan, on uudessa yhdyskuntasuunnittelussa
19085: nittelun kulusta ja tarkoituksista ennen kuin kehitys kulkenut voimakkaasti päinvastaiseen
19086: se on liian myöhäistä. Kuntauudistuksen suun- suuntaan.
19087: nittelu ja tavoitteet olivat tavallisille kansalai- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
19088: sille hyvin hämäriä, kunnes laajoja pakkoliitos- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19089: suunnitelmia alkoi tulla julkisuuteen. Kunta- muksen, ·
19090: uudistuksen suunnittelulain toteuttaminen lää-
19091: nintoimikunnissa antoi paljon aiheellista huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19092: mauttamista jo kokoonpanansa ja ehdotustensa menpiteisiin että yhdyskuntasuunnitte-
19093: radikaalien pakkoluonteisuuksien takia. lun tavoitteet tulisivat selviksi, yhden-
19094: Kaavoitustyö on myös kulkenut epädemo- mukaisiksi, kuntalaiset asioista tietoi-
19095: kraattiista rataa. Tavoitteet ovat vaihdelleet, siksi sekä suunnittelun ja toteutuksen
19096: ohjeet ovat olleet puutteellisia, on tehty paljon kaikki vaiheet demokraattisiksi.
19097: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
19098:
19099: Mauno Kurppa. J. Juhani Kortesalmi.
19100: Olavi Tupamäki. Eino Syrjä.
19101: Matti Silander. Kalevi Huotari.
19102: Heikki Kainulainen.
19103: 1500
19104:
19105: Vll,109.- Toiv.al. n:o 821.
19106:
19107:
19108:
19109:
19110: Kurppa ym.: Ulkomaanpassin myöntämismenettelyn helpottami-
19111: sesta.
19112:
19113:
19114: E d u s k u n n a 11 e.
19115:
19116: Ulkomaan passin myöntämisessä on määräys, komaanpassin saamiseksi pitäisi saada jousta-
19117: että se on allekirjoitettava passin myöntäneen valle kannalle.
19118: viranomaisen läsnäollessa. Tämä määräys ai- EdelJä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19119: heuttaa erittäin suuria hankaluuksia ja kus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19120: tannuksia, esim. esittely-, liike- yms. ma't'koilla,
19121: joissa matkasuunnitelma odottamatta laajenee että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19122: maahan, jossa tarvitaan ulkomaanpassi eikä sellaisen ulkomaanpassin myöntämisme-
19123: asianomaisella ole passia hankittuna. Nykyai- netelmän luomiseksi, että passi voidaan
19124: kana annetaan rahaa yms. asiapapereita vas- myöntää ja lähettää ulkomailla allekir-
19125: taan todistettuaan henkilöllisyytensä ja asioi- joitettavaksi siellä olevan Suomm tai
19126: daan vieraalla maalla viranomaiS'ten luona jär- ulkomaan viranomaisen luona.
19127: jestelemässä monenlaisia asioita. Menettely ul-
19128: Helsihgissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
19129:
19130: Mauno Kurppa. Matti Silander. Eino Syrjä.
19131: Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen. Kalevi Huotari.
19132: J. Juhani Kortesalmi.
19133: 1501
19134:
19135: VII,UO.- Toiv.al. n:o 822.
19136:
19137:
19138:
19139:
19140: Kuusinen ym.: Santahaminan ja Suomenlinnan saarten käyttämi-
19141: sestä virkistystarkoituksiin.
19142:
19143:
19144: E d u s k u n n a 11 e.
19145:
19146: Helsinki, maan pääkaupunki, on räjähdys- urhe.iJun harrastamiseen. Talvella voitaisiin
19147: mäisesti kasvanut viimeisen parin vuosikym- aluetta käytttää hiihdon ja muun tt:alviurheilun
19148: menen aikana ja kasvaa edelleen. Viimeisen harrastamiseen. Santahamina on lähellä pää-
19149: arvion mukaan asukasluvun ennustetaan ylittä- kaupungin asutuskeskuksia ja liikenne saareen
19150: vän kuudensadantuhannen rajan vuonna 1980. on suhteellisen helppo järjestää. Helsingin kau-
19151: Helsingin lähiseudulla on tapahtunut ja tapah- pungin hallinnassa Santahaminasta voitaisiin
19152: tuu vastaavanlaista voimakasta kaupunkilaistu- suunnitella ja rakentaa mitä monipuolisin vir-
19153: miSita. kistys- ja vapaa-ajanviettopaikka.
19154: Helsinkiä ympäröi pääosaltaan meri, mutta Santahaminan omistaa valtio ja se on nykyi-
19155: silti sen asukkailla on erittäin vähän mahdolli- sin varuskunta-alueena puolustuslaitoksen käy-
19156: suuksia päästä nauttimaan merestä ja ranta- tössä. Kun on ilmeistä, että varuskuntaa varten
19157: alueista. Tämä epäkohta johtuu siitä, että par- löytyy sopivia alueita muualtakin, olisi valtion
19158: haat ranta-alueet on vuosikymmenien aikana va- ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, että Santa-
19159: rattu satamia, teollisuutta, öljy-yhtiöiden varas- hamina tulisi Helsingin kaupungin hallintaan
19160: toja ja muita vastaavia tarkoituksia varten. Tä- virkistystarkoituksia varten.
19161: män johdosta monet vielä vapaana olevat ranta- Helsingin edustalla oleva historiallinen Suo-
19162: alueet ovat nekin saastuneet. menlinna on myös sopiva alue pääkaupungin
19163: Ulkoilu- ja virkistysalueiden !tarve kasvaa jat- asukkaiden vapaa-ajanviettoa varten. Suomen-
19164: kuvasti varsinkin nyt, kun ollaan yleisesti siir- linnan osalta olisi ryhdyttävä sellaisiin toimen..
19165: tymässä 40-tuntiseen työviikkoon kaikilla työ- piteisiin, että saari, museo- ja telakka-aluetta
19166: aloilla. lukuunottamatta, !tulisi pääosaltaan varsinaisiin
19167: Yhä polttavammaksi on tullut uusien pää- virkistystarkoituksiin.
19168: kaupungin lähellä olevien virkistysalueiden saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19169: minen kaupungin asukkaiden käyttöön. Parhai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19170: ten tähän tarkoitukseen sopivat pääkaupungin
19171: eduSitalla olevat saaret ja saariryhmät. Edtyi- että hallitus ryhtyisi kaikkiin tarvit-
19172: sen tarkoituksenmukaiSita olisi Helsingin edus- taviin toimenpiteisiin Helsingin edus-
19173: talla olevien suurten saarien kuten Santahami- talla olevan Santahaminan saaren siirtä-
19174: nan ja Suomenlinnan varaaminen edellämainit- miseksi Helsingin kaupungin hallintaan
19175: tuun tarkoitukseen. Santahamina on suuruudel- virkistystarkoituksia varten sekä Suo-
19176: taan 288 hehtaaria ja siihen liittyvine lähisaari- menlinnan saaren osalta sellaisiin toi-
19177: neen yhteensä lähes 400 hehtaaria. Suuren ko- menpiteisiin, että virkistystarkoituksiin
19178: konsa vuoksi Santahaminan saaminen pääkau- sopivat alueet ko. saaresta tulisivat pää-
19179: punkilaisten virkistysalueeksi helpotJtaisi huo- kaupunkilaisten käyttöön vapaa-ajanviet-
19180: mattavasti tilannetta. Maasto-olosuhteiltaan saa- toa varten.
19181: ri soveltuu hyvin uintiin sekä kalastus- ja meri-
19182: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
19183:
19184: Hertta Kuusinen. Mirjam Tuominen.
19185: Terho Pursiainen. Lauri Kantola.
19186: 1502
19187:
19188: VII,lll.- Toiv.al. n:o 823.
19189:
19190:
19191:
19192:
19193: Ensio Laine ym.: Helikopterin hankinnasta Turunmaan saariston
19194: meripelastus- ia sairaskulietuksia varten.
19195:
19196:
19197: E d u s k u n n a 11 e.
19198:
19199: Turunmaan laajan saaristomeren alueella ta- on niin ikään suhtauduttu myönteisesti heli-
19200: pahtuneet merionnettomuudet ja alueella muu- kopterin hankintaan ja esitetty sen sijoituspai-
19201: toin esiintyvä sairas-, posti- ja huoltokuljetus- kaksi Turku. Myöskin eduskunnan talousvalio-
19202: ten tarve varsinkin kelirikkoaikana edellyttää kunta asettui viime keväänä puoltamaan sai-
19203: helikopterikuljetuksen järjestämistä. Monissa raankuljetuksia ja tarvittaessa myös meripelas-
19204: äkillisissä ja vaikeissa sairaustapauksissa sekä tustoimintaa palvelevan helikopterin hankintaa.
19205: muissa hätätapauksissa helikopteria tarvitaan On näin ollen kiistattoman selvää, että Turun
19206: muulloinkin kuin kelirikkoaikana. Maassa on saariston ja Ahvenanmaan lähistön vilkaslii-
19207: puolustusvoimien käytössä eräitä helikopterei- kenteisten ja vaikeakulkuisten merireittien vaa-
19208: ta, mutta ne eivät ole käytettävissä ainakaan rat ja k.o. saaristoalueen muut olosuhteet vaa-
19209: riittävän nopeasti Ahvenanmerellä, Saaristome- tivat em. esityksen hyväksymistä.
19210: rellä, Suomenlahdella ja Selkämerellä sekä saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19211: ristossa esiintyviä tarpeita varten. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19212: Näin ollen olisi hankittava raskas tai keski-
19213: raskas helikopteri em. alueiden tarpeita varten. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19214: Sen sijaintipaikaksi sopisi Turku tai Maarian- menpiteisiin Turunmaan saaristoalueen
19215: hamina. Meripelastusasiain neuvottelukunta on meripelastus- ;a sairaskulietuksia ym.
19216: tehnyt jo vuosina 1965 ja 1967 valtioneuvos- palvelevan keskiraskaan helikopterin
19217: tolle esitykset pelastushelikopterien hankkimi- hankintaa varten.
19218: sesta merialueille. Puolustusministeriön taholta
19219: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
19220:
19221: Ensio Laine. Anna-Liisa Jokinen.
19222: Esko Niskanen. Oili Suomi.
19223: 1503
19224:
19225: VI1,112.- Toiv.al. n:o 824.
19226:
19227:
19228:
19229:
19230: Landström ym.: Hauen kutukalastuksen kieltämisestä.
19231:
19232:
19233: E d u s k u n n a 11 e.
19234:
19235: Maaseudulla lähinnä kutuaikana on hauki vaatimattomiksi, sillä suurin osa näistä istute-
19236: varsin helposti kalastettava kala. Se muodos- tuista poikasista on joutunut suurempien ka-
19237: taakin suhteellisen merkittävän tekijän kan- lojen ruoaksi.
19238: samme ruokatalouksissa. Kutuaikana tapahtuva Ei ole liioin itse kalastuksen kannalta miel-
19239: kalastus ei kuitenkaan ole yleisesti ottaen jär- lyttävää se, että kutukalasta tulee varsin
19240: kevää, sillä kutuajan runsaat saaliit laskevat helppo saalis. Olisikin pyrittävä siihen, että
19241: hauen myyntihintaa niin, että siitä saatava tulo hauen kutuaika turvattaisiin niin, että kutu
19242: jää suhteellisen vähäiseksi. Tästä liian run- pääsisi tapahtumaan ainakin nuorempien yksi-
19243: saasta kalastuksesta kärsii paitsi ammattikalas- löiden kohdalla, jotka kutevat vanhempia aikai-
19244: tajat myös koko haukikantamme. On erityisen semmin. Tämän suhteen tulisi paikalliset nä-
19245: tärkeää, että haukea olisi kalastettavissa muul- kökohdat huomioida niin, että kalatalousviran-
19246: loinkin kuin vain keväisin, nimittäin kesällä omaisille annettaisiin mahdollisuudet tarkem-
19247: ja syksyisin, jotta sen markkinoille tulo olisi min määrätä rauhoitusajankohdasta, koska ku-
19248: nykyistä tasaisempaa. Toisaalta täten voitaisiin tuun ratkaisevasti vaikuttaa mm. veden lämpe-
19249: varmistaa mm. se, että haukea olisi saatavissa neminen ja muut vastaavat seikat.
19250: myös parhaana matkailukautena. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19251: Kalastusharrastuksen lisääntyessä on vähene- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19252: vää haukikantaa koetettu lisätä istuttamalla muksen,
19253: vesiin vastakuoriutuneita poikasia. Tähän toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19254: mintaan onkin uhrattu suhteellisen runsaasti menpiteisiin hauen kutukalastuksen
19255: varoja. Tulokset kuitenkin ovat jääneet melko kieltämiseksi.
19256: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
19257:
19258: Eeles Landström. Seppo Westerlund.
19259: Pirkko Aro. Irma Toivanen.
19260: 1504
19261:
19262: VI1,113.- Toiv.al. n:o 825.
19263:
19264:
19265:
19266:
19267: Landström ym.: Mato- ja pilkkionginnan sallimisesta ilman kalas-
19268: tuslupaa.
19269:
19270:
19271: E d u s kun n a 11 e.
19272:
19273: Nykyisen lainsäädännön mukaan mato-on- omaan on talvisin muodostunut todellinen va-
19274: ginta on sallittua vapaasti vain asianomaisen paa-ajanviettomuoto. Siksi olisikin pyrittävä jo
19275: omassa kotikunnassa. Mikäli mato-ongintaa ha- kansanterveydellisistäkin syistä piikkiongintaa
19276: lutaan harjoittaa vieraan kunnan alueella on suosimaan niin, ettei yhteiskunta asettaisi tässä
19277: hankittava tarvittavat luvat. yhteydessä turhia rajoittavia säännöksiä.
19278: Mato-onginta on nimenomaan sellainen ka- Näitä tarkoittavat muutokset voimassa ole-
19279: lastusmuoto, jota harjoitetaan puhtaasti ajan- vaan lainsäädäntöön pitäisi mielestämme saada
19280: vietteen luonteisena. Lisääntyvän vapaa-ajan voimaan ensi tilassa niin, että niiden myöntei-
19281: myötä onginta on saamassa lisääntyvän harras- nen vaikutus vapaa-ajanviettotoimintaan tulisi
19282: tajakunnan taakseen. Saaliit mato-onginnassa mahdollisimman nopeasti esiin.
19283: jäävät normaalisti niin pieniksi, ettei niillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19284: käytännössä ole itse asiassa kalakannan suhteen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19285: suurempaa merkitystä. muksen,
19286: Perusteltu toimenpide olisikin mato-ongin-
19287: nan saattaminen vapaaksi muuallakin kuin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19288: oman kotikunnan alueella. menpiteisiin sellaisen lainsäädännön
19289: Toinen tärkeä kohta, joka läheisesti liittyy aikaansaamiseksi, joka oikeuttaisi mato-
19290: myös edelliseen on pilkkionginnan vapauttami- jo pilkkiongintaan ilman erillisiä tähän
19291: nen kalastuskorttipakosta. Myös piikkionki- tarvittavia kalastuslupia koko maassa
19292: joille olisi varattava mahdollisuus harrastaa muualla lainsäädännössä mainituin ra-
19293: ongintaansa vapaasti. Pilkkionginnasta nimen- joituksin.
19294: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
19295:
19296: Eeles Landström. Pirkko Aro.
19297: 1505
19298:
19299: VII,114.- Toiv.al. n:o 826.
19300:
19301:
19302:
19303:
19304: Lankinen ym.: Vesioikeudellisen käsittelyn nopeuttamisesta.
19305:
19306:
19307: E d u s k u n n a 11 e.
19308:
19309: Yleistä ja yksityistä etua koskevien vesiasioi- Työnjako vesiasioiden käsittelyssä tosin sel-
19310: den määrä kasvaa voimakkaasti. Tästä on venee valtionhallinnon piirissä vesihallituksen
19311: osoituksena mm. vesihallituksen perustaminen. perustamisen yhteydessä. Samalla tulisi kuiten-
19312: Vesiasioiden määrä lisääntyy lähinnä siksi, että kin lisätä vesioikeuksien mahdollisuuksia suo-
19313: eri kokoisten yhdyskuntien on pakko kiinnit- riutua kasvavasta työruuhkasta. Oikeuskäsitte-
19314: tää entistä enemmän huomiota vedenhankin- lyn tehostaminen on saatavissa aikaan joko li-
19315: nan turvaamiseen ja jätevesien asianmukaiseen säämällä vesioikeuksien lukumäärää ja henki-
19316: käsittelyyn ympäristön suojelun hyväksi. Tästä lökuntaa tai vähentämällä lainsäädäntöteitse
19317: aiheutuen hidastuu entisestään sellaisten kysy- vesioikeudelle alistettavien asioiden määrää.
19318: mysten käsittely, joissa edellytetään vesioikeu- Erityisesti paikallista merkitystä omaavat vesi-
19319: den ratkaisua. Tällä jarrutetaan yhteiskunta- huoltoratkaisut voitaisiin lukea normaalin hal-
19320: kehitystä. Samalla kasvaa asiaan liittyvien ta- lintomenettelyn piriin kuuluviksi.
19321: loudellisten arvojen kertaluokka: välttämättö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
19322: mien toimenpiteiden taloudelliset seuraukset kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19323: muodostuvat yhä raskaammiksi.
19324: On ilmeistä, että vesihallituksen perustami- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
19325: nen huomattavasti lisää vesioikeuden käsitte- menpiteisiin vesihuoltoasioiden oikeu-
19326: lyä vaativia tapauksia. Täten näyttää vesiasioi- dellisen käsittelyn nopeuttamiseksi
19327: den hoidon "ketjussa" heikoimmaksi renkaak-
19328: si muodostuvan vesioikeudellinen käsittely.
19329: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
19330:
19331: Sirkka Lankinen. Aili Vaittinen.
19332: Salme Katajavuori. Olavi Nikkilä.
19333: Jouni Mykkänen. Erkki Huurtamo.
19334: Jouko Siikaniemi. Olavi Tupamäki.
19335:
19336:
19337:
19338:
19339: 189 427/70
19340: 1506
19341:
19342: VII,ll5.- Toiv.al. n:o 827.
19343:
19344:
19345:
19346:
19347: Lehmonen ym.: Asunto-osakeyhtiöiden vapauttamisesta kirkollis-
19348: verosta.
19349:
19350:
19351: E d u s k u n n a 11 e.
19352:
19353: Verotuslainsäädännössämme on jäänne, joka nalle. Samoin on asunto-osakeyhtiön rahoitet-
19354: on peräisin v. 1886 Aleksanteri I:n antamasta tava evankelisluterilaista kirkkoa vaikka kaik-
19355: asetuksesta, jolla papiston palkkauksesta an- ki asunto-osakeyhtiön omistajat kuuluisivat
19356: netun asetuksen mukaan fyysisten henkilöiden siviilirekisteriin. Tällainen uskonnonvapauslain
19357: lisäksi muut oikeushenkilöt ovat verovelvolli- vastainen verotusmenettely on aiheuttanut hy-
19358: sia kirkolle. Uskonnonvapauslaki ei ole käy- vin suurta ja oikeutettua arvostelua kirkon ve-
19359: tännössä muuttanut tilannetta, vaan yhä edel- ronkanto-oikeutta vastaan ja siitä olisi jo vih-
19360: leen on muu kuin uskonnollinen yhteisö vero- doin päästävä pois, jotta ei loukattaisi ihmis-
19361: velvollinen sekä kunnalle että evankelisluteri- ten uskonnollisia tunteita asettamalla materiaa-
19362: laiselle seurakunnalle. Poikkeuksen muodosta- liset asunnot ihmisten kanssa samanarvoisiksi
19363: vat vain sellaiset, joiden osakkaista yli puolet kirkonjäseniksi veronkannon muodossa. Tällai-
19364: kuuluvat kreikkalaiskatoliseen kirkkoon, jol- senaan laki loukkaa ihmisten vakavia asentei-
19365: loin he ovat verovelvollisia kreikkalaiskatoli- ta uskontoihin ja tekee evankelisluterilaisesta
19366: selle kirkolle. (Laki eräiden yhtymäin verovel- uskonnosta vastoin kansalaisten vapaata tah-
19367: vollisuudesta kreikkalaiskatoliselle seurakun- toa etuoikeutetun uskonnon.
19368: nalle.) Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
19369: On selvästi uskonnonvapauden vastaista, tavasti Eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19370: että esim. asunto-osakeyhtiö, jonka asukkaista sen,
19371: puolet saattaa kuulua kreikkalaiskatoliseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19372: kirkkoon ja puolet siviilirekisteriin joutuu mak- asunto-osakeyhtiöiden vapauttamiseksi
19373: samaan veroa evankelisluterilaiselle seurakun- kirkollisverosta.
19374: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
19375:
19376: Siiri Lehmonen. Irma Rosnell. Oili Suomi.
19377: Kaisu Weckman. Matti Järvenpää. Helvi Niskanen.
19378: V. J. Rytkönen. Aulis Juvela. Kauko Hjerppe.
19379: Rainer Virtanen. Kauko Tamminen. Pauli Räsänen.
19380: Pauli Puhakka. Pekka Salla. Terho Pursiainen.
19381: Lauri Kantola. Heikki Mustonen. Anna-Liisa Jokinen.
19382: Taisto Sinisalo. Ensio Laine. Matti Koivunen.
19383: Toivo Asvik.
19384: 1507
19385:
19386: VII,ll6.- Hemst.mot. nr 828.
19387:
19388:
19389:
19390:
19391: Lillqvist m.fl.: Om befriande av minderårigas familjepension från
19392: kommunalskatt.
19393:
19394:
19395: T i 11 R i k s d a g e n.
19396:
19397: I den kommunala heskattningslagens 55 § draget. Jämfört med skillsmässohamens un-
19398: stadgas om harnavdrag sålunda: "Från skatt- derhåll, som icke är skattepliktig inkomst och
19399: skyldig persons inkomst skall ytterligare i en- sålunda ej heller inverkar på modems rätt tili
19400: lighet med vad stadsfullmäktige för den taxe- harnavdrag, föreligger här en uppenhar orätt-
19401: ring, som för varje år skall förrättas, hesluta, visa.
19402: såsom harnavdrag avdragas minst 400 och Man kan säga att samhället giver åt de fa-
19403: högst 650 mk föv varje harn eller adoptivharn, derlösa harnen med ena handen men tager
19404: som han på grund av sin försörjningsplikt un- tilihaka en del av gåvan med den andra. Dess-
19405: der skatteåret försörjt och som före skatte- utom tycker man, att ett dylikt giva och taga
19406: årets ingång icke fyllt sexton år. För harn, tilihaka system måste hereda många olika in-
19407: som självt har inkomst, må avdrag göras hlott, stanser massor med onödigt arhete. Också av
19408: såframt sagda inkomst understiger det av stads- denna anledning borde familjepension hli skat-
19409: fullmäktige fastställda heloppet. Utgöres har- tefri och i synnerhet minderårigas pensions-
19410: nets ovannämnda egna inkomst av lönein- del. Alltså på samma sätt som man förfar med
19411: komst, må avdraget dock göras tili fullt he- folkpension i skattehänseende.
19412: lopp". Hänvisande till ovanstående motivering före-
19413: Om minderårigas familjepension stadgas slår vi vördsamt, att riksdagen ville hesluta
19414: däremot ingenting särskilt. Detta har föranlett hemställa,
19415: skattemyndighetema att tolka lagen sålunda,
19416: att familjepension utgör sådan egen inkomst att regeringen i skyndsam ordning
19417: för hamets del, som inte herättigar modem- måtte vidtaga åtgärder för att få den
19418: försörjaren tili harnavdrag förutom skillnaden kommunala beskattningslagen. ändrad
19419: mellan harnavdraget och minderårigas familje- sålunda, att minderårigas familjepeiiSion
19420: pension när den sistnämnda är mindre än av- också i kommunalt skattehänseende blir
19421: helt skattefri.
19422: Helsingfors den 16 april 1970.
19423:
19424: Bror Lillqvist. Uljas Mäkelä.
19425: Lars Lindeman. Erkki Tuomioja.
19426: Ulf Sundqvist. Ragnar Granvik.
19427: Akseli Roden. Elly Sigfrids.
19428: Eeli Lepistö. Kristian Gestrin.
19429: Tyyne Paasivuori. Ingvar S. Melin.
19430: 1508
19431:
19432: VII,116.- Toiv.al. n:o 828. Suomennos.
19433:
19434:
19435:
19436:
19437: Lillqvist ym.: Alaikäisten perhe-eläkkeen vapauttamisesta kunnal-
19438: lisverosta.
19439:
19440:
19441: E d u s k u n n a 11 e.
19442:
19443: Kunnallisverolain 55 § :ssä säädetään lapsi- Verrattuna avioerolapsen elatukseen, joka ei
19444: vähennyksistä seuraavasti: "Verovelvollisen ole verollista tuloa eikä siis vaikuta myös-
19445: henkilön tulosta on vielä sen mukaan kuin kään äidin oikeuteen saada tehdä lapsivähen-
19446: kaupunginvaltuusto kutakin vuotta varten päät- nys, tässä on ilmeinen epäoikeudenmukaisuus.
19447: tää, lapsivähennyksenä vähennettävä vähin- Voidaan sanoa yhteiskunnan antavan isättö-
19448: tään 400 ja enintään 650 markkaa jokaiselta mille lapsille toisella kädellä, mutta ottavan
19449: lapselta tai ottolapselta, jota hän elatusvelvol- takaisin osan annista toisella. Lisäksi tuntuu
19450: lisuutensa nojalla verovuonna on elättänyt ja siltä että sellaisen antamisen ja takaisin ot-
19451: joka ennen verovuoden alkua ei ollut täyttä- tamisen järjestelmän täytyy aiheuttaa monissa
19452: nyt kuuttatoista vuotta. Lapsen osalta, jolla virkaportaissa suuria määriä turhaa työtä.
19453: itsellään on tuloa, saadaan vähennys tehdä Myös tästä syystä perhe-eläke ja erityisesti
19454: ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo on valtuus- alaikäisten eläkeosuus tulisi vapauttaa verotuk-
19455: ton päättämää määrää pienempi. Mikäli edellä sesta, siis samaan tapaan kuin kansaneläkkeen
19456: mainittu lapsen oma tulo on palkkatuloa, saa- suhteen verotuksessa menetellään.
19457: daan vähennys kuitenkin tehdä täysimääräi- Ylläolevaan perusteluun viitaten ehdotamme
19458: senä." kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19459: Alaikäisten perhe-eläkkeestä ei sen sijaan vomuksen,
19460: säädetä mitään erityistä. Tämä on saanut vero-
19461: viranomaiset tulkitsemaan lakia siten, että per- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
19462: he-eläke muodostaa lapsen osalta sellaisen oman menpiteisiin saadakseen kunnallisvero-
19463: tulon, joka ei oikeuta äiti-huoltajaa tekemään lain siten muutetuksi, että alaikäisten
19464: lapsivähennystä muulta kuin lapsivähennyksen perhe-eläke myös kunnallisverotuksessa
19465: ja alaikäisen perhe-eläkkeen erotuksen osalta tulee täysin verovapaaksi.
19466: sanotun eläkkeen ollessa vähennystä pienempi.
19467: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
19468:
19469: Bror Lillqvist. Eeli Lepistö. Ragnar Granvik.
19470: Lars Lindeman. Tyyne Paasivuori. Elly Sigfrids.
19471: Ulf Sundqvist. Uljas Mäkelä. Kristian Gestrin.
19472: Akseli Roden. Erkki Tuomioja. Ingvar S. Melin.
19473: 1509
19474:
19475: VII,ll7.- Hemst.mot. nr 829.
19476:
19477:
19478:
19479:
19480: Lillqvist m.fl.: Om överföring av mantalsavgiften och hundskat-
19481: ten till de statliga skattebyråernas arbetsuppgifter.
19482:
19483:
19484: T i 11 R i k s d a g e n.
19485:
19486: Sammanslagningen av stats- och kommunal- indrivningsmyndigheterna. Det är med andra
19487: skattebyråerna samt i samband därmed cent- ord, dubbelt arbete hela vägen.
19488: raliseringen av skatteväsendet till en enhet Genom överföring av mantalsavgiften och
19489: både beträffande uttaxering och uppbörd, har hundskatten tili skattebyråerna skulle man
19490: visat sig synnerligen ändamålsenlig och be- slippa detta dubbelarbete. Byråernas arbets-
19491: fogad ur flera synpunkter. Likaså är fallet mängd skulle förstås öka men långt ifrån den
19492: med uppbörden av skogsvårdsavgifterna. Skat- minskning, kommunerna skulle bli delaktiga
19493: tebyråerna uppbär skogsvårdsavgifterna i sam- av. Förutom att skattebyråerna har specialut-
19494: band med övriga skatter och redovisar sedan bildat folk och därför behärskar skatte-
19495: tili skogsvårdsföreningarna för de influtna av- göromålen skulle man slippa skriva ut dubbla
19496: gifterna. Detta har visat sig att gå behändigt uppbördslängder och debetsedlar. Det skulle
19497: och utan större olägenheter för någondera av räcka med en uppbördslängd utökad med ett
19498: parterna. par kolumner. Samma sak gäller ifråga om
19499: Mantalsavgiften och hundskatten, som läm- debetsedlarna.
19500: nades utanför skattereformen, uppbärs fort- Med hänvisning tili ovanstående argument,
19501: farande av kommunerna. Detta har visat sig föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville be-
19502: vara synnerligen otympligt och arbetsdrygt sluta hemställa,
19503: emedan kommunerna måste uppgöra extra
19504: uppbördslängder samt likaså utskriva skilda att regeringen måtte vidtaga åtgärder
19505: debetsedlar för dessa avgifter. Vid utsökning i syfte att överföra uppbörden av man-
19506: av obetalda skatter och avgifter är både skatte- talsavgiften och hundskatten till de
19507: byrån och kommunen tvungen att kontakta statliga skattebyråernas arbetsuppgifter.
19508: Helsingfors den 16 april 1970.
19509:
19510: Bror Lillqvist. Tyyne Paasivuori.
19511: Lars Lindeman. Ragnar Granvik.
19512: Ulf Sundqvist. Uljas Mäkelä.
19513: 1510
19514:
19515: VII,117.-Toiv.al. n:o 829. Suomennos.
19516:
19517:
19518:
19519:
19520: Lillqvist ym.: Manilaalimaksun ;a koiraveron siirtämisestä val-
19521: tion verotoimisto;en tehtäväksi.
19522:
19523:
19524:
19525:
19526: E d u s k u n n a 11 e.
19527:
19528: Valtion ja kuntien verotoimistojen yhdistä- kitsee toisien sanoen kaksinkertaista työtä pit-
19529: minen sekä sen yhteydessä tapahtunut verotus- kin matkaa.
19530: toiminnan keskittäminen yhdeksi yksiköksi Manttaalimaksun ja koiraveron siirtämisellä
19531: sekä verotuksen että veronkannon osalta, on verotoimistoille päästäisiin tästä kaksinkertai-
19532: osoittautunut monelta kannalta katsoen erit- sesta työstä. Toimistojen työmäärä tietenkin
19533: täin tarkoituksenmukaiseksi ja perustelluksi. lisääntyisi, joskaan ei likikään sitä vähennystä
19534: Samoin on laita metsänhoitomaksujen perimi- vastaavasti, josta kunnat pääsisivät osallisiksi.
19535: sen. Verotoimistot kantavat metsänhoitomak- Sen lisäksi että verotoimistoilla on erityiskou-
19536: sut muiden verojen yhteydessä ja tilittävät sit- lutettua työvoimaa ja ne siksi hallitsevat vero-
19537: ten metsänhoitoyhdistyksille saadut maksut. asiat, päästäisiin kirjoittamasta kaksinkertaisia
19538: Tämä on osoittautunut käyvän kätevästi ja kantoluetteloita ja verolippuja. Yksi parilla sa-
19539: ilman kummallekaan osapuolelle aiheutuvia rakkeella laajennettu kantoluettelo riittäisi.
19540: suurempia hankaluuksia. Sama koskee verolippuja.
19541: Kunnat kantavat edelleen manttaalimaksun Ylläoleviin argumentteihin viitaten ehdo-
19542: ja koiraveron, jotka jätettiin verouudistuksen tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
19543: ulkopuolelle. Tämä on osoittautunut kovin väksi toivomuksen,
19544: kömpelöksi ja työlääksi, koska kuntien on laa-
19545: dittava ylimääräisiä kantoluetteloita sekä kir- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19546: joitettava eri veroliput näitä maksuja varten. manttaalimaksun ;a koiraveron kannon
19547: Maksamattornia veroja ja maksuja perittäessä siirtämiseksi valtion verotoimisto;en
19548: sekä verotoimiston että kunnan on pakko ot- tehtäväksi.
19549: taa yhteyttä perimisviranomaisiin. Tämä mer-
19550: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
19551:
19552: Bror Lillqvist. Tyyne Paasivuori.
19553: Lars Lindeman. Ragnar Granvik.
19554: Ulf Sundqvist. Uljas Mäkelä.
19555: 1511
19556:
19557: VII,118.- Hemst.mot. nr 830.
19558:
19559:
19560:
19561:
19562: Lindeman m.fl.: Om avlåtande av proposition angående ut-
19563: givande av kommunalt partistöd.
19564:
19565:
19566:
19567: T i 11 R i k s d a g e n.
19568:
19569: För vårt samhällssystem är det av grundläg- otillbörlig ekonomisk påverkan och att en god
19570: gande betyde1se att den kommunala demokratin kontakt upprätthålls mellan partierna och med-
19571: fungerar och att man på allt sätt söker skydda borgarna. Av grundläggande betydelse härvid-
19572: och stärka densamma. Den kommuna1a demo- 1ag är partiernas opinionsbildning och informa-
19573: kratin tenderar att minska i en tid då samhälls- tionsverksamhet. Genom att partiernas upp-
19574: frågorna blir allt fler och mer komplicerade gifter på detta område ökat kraftigt, har par-
19575: vilket 1eder tili att medborgarens medverkan tiernas kostnader även starkt ökat.
19576: och insyn i den kommunala verksamheten för- För skyddandet och stärkandet av den
19577: svåras. kommuna1a demokratin är det av väsentlig be-
19578: Ett allvarligt hot mot den kommuna1a de- tydelse att de politiska partierna inom kom-
19579: mokratin utgör också de bindningar av eko- munerna ges nödiga ekonomiska möjligheter
19580: nomisk art som existerar mellan närings- att fullgöra sin samhällsuppbärande uppgift.
19581: 1iv och vissa politiska grupperingar inom För uppnående av dessa syftemål är det av
19582: många kommuner. Det är ett känt faktum, att vikt att kommunerna ges möjlighet att utge
19583: företag genom utgivande av ekonomiskt stöd kommuna1t partistöd åt partierna inom kom-
19584: tili politiska grupperingar inom kommuner munerna.
19585: därigenom försökt och t.o.m. ansett sig ha rätt 1 Finland ges ur statsmedel partistöd sedan
19586: att kräva väntjänster. Ett flagrant exempel några år åt partier på riksplanet. Partiernas
19587: härpå är de metoder som använts inom kom- roll är i princip densamma på det kommunala
19588: munalpolitiken i Ekenäs, där privata företag planet som på riksplanet. Det statliga parti-
19589: ekonomiskt stött ett visst parti och som stödet kan dock inte gärna användas på det
19590: gentjänst krävt att företagen skall ha rätt att kommunala planet utan kommunerna bör
19591: utse representanter i stadens styrelse. Det är sjä1va få besluta om utgivande av ekonomiskt
19592: inte heller obekant, att byggnads- och griinder- stöd. Denna princip har även accepterats i
19593: firmor genom utgivande av ekonomiskt bidrag Sverige, där en särskild lag om kommunalt
19594: tili vissa partigrupperingar inom kommuner partistöd stadgades senaste år.
19595: därigenom kunnat tiliförsäkra sig ekonomisk Frågan om kommunalt partistöd berör i viss
19596: fördel genom kommunala bes1ut om t. ex. hö- mån stadgandena om kommuns kompetens i
19597: jande av byggnadsrätt i fråga om företagens kommunallagen. Frågan om partistöd är dock
19598: byggnadsmark. av den art att den svårligen kan reg1eras genom
19599: Åtgärder i syfte att skydda och stärka den stadganden i kommunallagen. Denna fråga kan
19600: kommunala demokratin måste basera sig på inte sammankopplas med den revision av
19601: det demokratiska system som accepterats i kommunallagen som är under utredning i den
19602: vårt 1and. Detta system upprätthålls av de poli- för detta ändamål tilisatta kommunalförvalt-
19603: tiska partierna och medborgarnas inflytande ningskommitten, utan den synes uppenbart
19604: utövas genom dessa. För att systemet skall förutsätta särskild lagstiftning. Åstadkomman-
19605: fungera förutsätts att partierna skyddas för de av denna lagstiftning behöver inte kräva
19606: 1512 VII,l18.- Kunnallinen puoluetuki.
19607:
19608:
19609: några vittgående utredningar, enär samma att regeringen i brådskande ordning
19610: principer som i fråga om det statliga parti- måtte avge lagstiftningsproposition
19611: stödet kan tillämpas i stor utsträckning. som avser att /ör kommun möjliggöra
19612: Under hänvisning tili ovanstående föreslår utgivande av kommunalt partistöd till
19613: vi vördsamt, att riksdagen ville besluta hem- de politiska partierna inom kommunen.
19614: ställa,
19615: Helsingfors den 14 april 1970.
19616:
19617: Lars Lindeman. Aune Salama. Reino Breilin.
19618: Ulf Sundqvist. Keijo Suksi. U. H. Voutilainen.
19619: Ralf Friberg. Leo Kohtala. Sulo Hostila.
19620: Lyyli Aalto. Uljas Mäkelä. Arvo Ahonen.
19621: Meeri Kalavainen. Seija Karkinen. Valto Käkelä.
19622: Paavo Tiilikainen. Tellervo Koivisto. Väinö Vilponiemi.
19623: Esko Niskanen. Matti Ahde. Edit Terästö.
19624: Heikki Hykkäälä. A-V. Perheentupa. Eero Salo.
19625: Valdemar Sandelin. Kaarle Salmivuori. Kaisa Raatikainen.
19626: Bror Lillqvist.
19627: 1513
19628:
19629: Vll,l18.- Toiv.al. n:o 830. Suomennos.
19630:
19631:
19632:
19633:
19634: Lindeman ym.: Kunnallista puoluetukea koskevan esityksen an-
19635: tamisesta.
19636:
19637:
19638: E d u s k u n n a 11 e.
19639:
19640: Yhteiskuntajärjestelmämme kannalta on pe- teenmuodostus ja tiedotustoiminta. Kun puo-
19641: rustavan tärkeää, että kunnallinen demokratia lueiden tämän alan tehtävät ovat voimakkaasti
19642: toimii ja että sitä koetetaan kaikin tavoin suo- lisääntyneet, puolueiden kustannukset ovat
19643: jella ja vahvistaa. Kunnallinen demokratia pyr- myös suuresti lisääntyneet.
19644: kii kaventumaan aikana, jolloin yhteiskunnal- Kunnallisen demokratian suojelemisen ja
19645: liset kysymykset tulevat yhä mutkikkaammik- vahvistamisen kannalta on oleellisen tärkeätä,
19646: si, mikä johtaa siihen, että kansalaisten on että kunnissa toimiville poliittisille puolueille
19647: hankalampi päästä vaikuttamaan kunnalliseen annetaan tarpeelliset taloudelliset mahdollisuu-
19648: toimintaan ja saada siitä käsitys. det täyttää yhteiskuntaa ylläpitävä tehtävänsä.
19649: Kunnallista demokratiaa uhkaavat vakavasti Näiden päämäärien saavuttamiseksi on tärkeä-
19650: myös ne taloudellisluontoiset sidonnaisuudet, tä, että kunnille annetaan mahdollisuus jakaa
19651: joita on monissa kunnissa elinkeinoelämän ja kunnallista puoluetukea kunnissa toimiville
19652: tiettyjen poliittisten ryhmittymien välillä. On puolueille.
19653: tunnettu tosiasia, että yritykset ovat antamalla
19654: taloudellista tukea kunnissa oleville poliittisille Suomessa on jo muutamia vuosia puolueille
19655: annettu valtiotasolla puoluetukea valtion va-
19656: ryhmittymille koettaneet vaatia ystävän palve-
19657: roista. Puolueiden merkitys on periaatteessa
19658: luksia ja jopa katsoneet olevansa niihin oikeu-
19659: sama kunnallistasolla kuin valtion tasolla. Val-
19660: tetut. Selvä esimerkki tästä on Tammisaaren
19661: tion puoluetukea ei kuitenkaan juuri voi käyt-
19662: kunnallispolitiikassa käytetyt menetelmät, kun
19663: tää kunnallisella tasolla, vaan kuntien on itse
19664: yksityiset yritykset ovat siellä taloudellisesti saatava päättää taloudellisen tuen antamisesta.
19665: tukeneet tiettyä puoluetta ja vastapalvelukseksi Tämä periaate on hyväksytty Ruotsissakin, jos-
19666: vaatineet, että yritysten on saatava oikeus ni- sa viime vuonna säädettiin erityinen laki kun-
19667: metä edustajansa kaupunginhallitukseen. Ei ole nallisesta puoluetuesta.
19668: myöskään tuntematonta, että rakennus- ja
19669: grynderiliikkeet antamalla taloudellista avus- Kysymys kunnallisesta puoluetuesta koskee
19670: tusta tietyille kunnissa oleville puolueryhmitty- tietyssä määrin kunnallislaissa olevia kunnan
19671: mille ovat voineet varmistaa itselleen taloudel- toimivaltaa koskevia säännöksiä. Puoluetuki-
19672: lista etua siten, että kunnallisilla päätöksillä kysymys on kuitenkin sen laatuinen, että siitä
19673: on esim. lisätty rakennusoikeutta yritysten ra- tuskin voidaan määrätä kunnallislain säännök-
19674: kennusmaalla. sillä. Tätä kysymystä ei voi yhdistää siihen
19675: Kunnallisen demokratian suojelemiseen ja kunnallislain uudistukseen, jota selvittelee tätä
19676: vahvistamiseen tähtäävien toimenpiteiden täy- tarkoitusta varten asetettu kunnallishallintoko-
19677: tyy pohjautua maassamme hyväksyttyyn demo- mitea, vaan se näyttää ilmeisesti edellyttävän
19678: kraattiseen järjestelmään. Tätä järjestelmää pi- erityistä lainsäädäntöä. Tämän lainsäädännön
19679: tävät yllä poliittiset puolueet ja kansalaiset aikaansaamisen ei tarvitse vaatia mitään laaja-
19680: vaikuttavat siihen niiden kautta. Järjestelmän kantoisia selvittelyjä, koska suuressa määrin
19681: toimimisen edellytyksenä on, että puolueita voidaan soveltaa samoja periaatteita kuin so-
19682: suojellaan asiaankuulumattomalta taloudellisel- velletaan valtion puoluetukeen.
19683: ta vaikuttamiselta ja että puolueiden ja kan- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
19684: salaisten välillä pidetään hyvää yhteyttä. Perus- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19685: tavan tärkeätä on tällöin puolueiden mielipi- sen,
19686: 190 427/70
19687: 1514 VII,l18.- Kunnallinen puoluetuki.
19688:
19689:
19690: että hallitus antaisi kiireellisesti lain- tukea kunnassa toimiville poliittisille
19691: säädäntöesityksen, joka tekisi kunnalle puolueille.
19692: mahdolliseksi antaa kunnallista puolue-
19693: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
19694:
19695: Lars Lindeman. Aune Salama. Reino Breilin.
19696: Ulf Sundqvist. Keijo Suksi. U. H. Voutilainen.
19697: Ralf Friberg. Leo Kohtala. Sulo Hostila.
19698: Lyyli Aalto. Uljas Mäkelä. Arvo Ahonen.
19699: Meeri Kalavainen. Seija Karkinen. Valto Käkelä.
19700: Paavo Tiilikainen. Tellervo Koivisto. Väinö Vilponiemi.
19701: Esko Niskanen. Matti Ahde. Edit Terästö.
19702: Heikki Hykkäälä. A-V. Perheentupa. Eero Salo.
19703: Vald'emar Sandelin. Kaarle Salmivuori. Kaisa Raatikainen.
19704: Bror Lillqvist.
19705: 1515
19706:
19707: VII,119.- Hemst.mot. nr 831.
19708:
19709:
19710:
19711:
19712: Lindeman m.fl.: Om ett statligt naturvårdsverk samt en natur-
19713: och miljövårdsstyrelse.
19714:
19715:
19716: T i 11 R i k s d a g e n.
19717:
19718: Industrialiseringen och den tilltagande tät- nerskräpning. Den effektiva planeringen, verk-
19719: ortsbebyggelsen har lett tili en allt starkare ställigheten och övervakningen av miljö- och
19720: nedsmutsning och allmän förstörelse av viktiga naturvårdspolitiken kräver sin egen administra-
19721: naturområden samt människomas boende- och tion som borde upprättas och förverkligas
19722: fritidsmiljöer. Tili detta kommer ytterligare genom ett särskilt naturvårdsverk och en na-
19723: miljöhotande företeelser såsom oljeutsläpp, turvårdsstyrelse i likhet med vad som är fallet
19724: buller och avgaser, vars omfattning börjar bli i vårt grannland Sverige.
19725: allt mera plågande och hälsofarlig främst för Med hänvisning tili det ovan sagda före-
19726: skärgårdens, städemas och tätortemas innevå- slås vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
19727: nare.
19728: De ovan nämnda företeelserna kräver snab- att regeringen måtte vidta snabba åt-
19729: ba lagstiftningsåtgärder om naturen och miljön gärder för grundande av ett statligt na-
19730: skall kunna räddas och erbjuda människoma turvårdsverk samt för tillsättande av en
19731: boendevänlig miljö samt en natur med rent särskild natur- och miljövårdsstyrelse.
19732: vatten, ren luft och fri från olika former av
19733: Helsingfors den 18 april 1970.
19734:
19735: Lars Lindeman. Ulf Sundqvist.
19736: 1516
19737:
19738: VII,119.- Toiv.al. n:o 831. Suomennos.
19739:
19740:
19741:
19742:
19743: Lindeman ym.: Valtion luonnonsuojeluvirastosta sekä luonnon- ja
19744: ympäristönsuojeluhallituksesta.
19745:
19746:
19747: Ed u s kun n a 11 e.
19748:
19749: Teollistuminen ja lisääntyvä taajama-asutus nonsuojelupolitiikan suunnittelu, toimeenpano
19750: ovat johtaneet tärkeiden luonnonalueiden sekä ja valvonta vaativat omaa hallintoa, joka tulisi
19751: ihmisten asuin- ja oleskeluympäristön yhä pa- perustaa ja toteuttaa erityisen luonnonsuojelu-
19752: hempaan saastumiseen ja yleiseen turmeltumi- viraston ja luonnonsuojeluhallituksen muodos-
19753: seen. Tähän tulevat lisäksi ympäristöä uhkaa- sa kuten asian laita on naapurimaassamme
19754: vat ilmiöt kuten öljyvuodot, melu ja pakokaa- Ruotsissa.
19755: sut, jotka alkavat käydä yhä piinallisemmiksi Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kunnioit-
19756: ja terveydelle vaarallisiksi lähinnä saariston, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
19757: kaupunkien ja taajamien asukkaille.
19758: Yllä mainitut ilmiöt vaativat nopeita lain- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
19759: säädäntötoimenpiteitä, jos mieli pelastaa luon- piteisiin valtion luonnonsuojeluviraston
19760: to ja ympäristö ja tarjota ihmisille asuinystä- perustamiseksi sekä erityisen luonnon-
19761: vällinen miljöö sekä puhdasvetinen luonto ja ja ympäristönsuojeluhallituksen asetta-
19762: puhdasta ilmaa sekä välttyä erilaatuisilta li- miseksi.
19763: kaantumisilta. Tehokas ympäristön- ja luon-
19764: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
19765:
19766: Lars Lindeman. Ulf Sundqvist.
19767: 1517
19768:
19769: VII,120.- Toiv.al. n:o 832.
19770:
19771:
19772:
19773:
19774: Lindeman: Koiraverosta annetun asetuksen kumoamisesta.
19775:
19776:
19777: E d u s k u n n a 11 e.
19778:
19779: Ihmisen paras ystävä on koira. Tämä leikil- kauhun vastustamiseen liittyvät syyt. Myö-
19780: lisessä sävyssä kärjistetty sananparsi on kuvaa- hemmin on koiraveroa perusteltu myös sillä,
19781: va koiran merkityksestä ihmiselle. Koiria käy- että irtonaiset koirat aikaansaavat vahinkoa
19782: tetään moneen tarkoitukseen, kuten porojen metsissä hävittämällä riistaa sekä että koiran
19783: paimentamiseen, invaliidien opastamiseen ja pitäminen olisi katsottava ylellisyydeksi, josta
19784: huumausaineiden etsimiseen. Koirien pitämi- pitäisi verottaa. Tällaisiin eikä muihinkaan
19785: sestä tällaisiin tarkoituksiin ei peritä koirave- syihin vedoten ei koiraveroa meidän päivi-
19786: roa. nämme voi puolustaa. Koiraveron perimissys-
19787: Monelle vanhukselle, yksinäiselle ihmiselle teemi on muutoinkin aivan vanhentunut, mihin
19788: tai lapsiperheelle voi koiran pitäminen suuresti kunnalliset keskusjärjestötkin ovat kiinnittäneet
19789: lisätä viihtyvyyttä ja erityisesti lasten osalta huomiota. Kun koiraverolla sen lisäksi ei ole
19790: olla omiaan rikastuttamaan heidän tunne-elä- mitään suurta taloudellista merkitystä kunnil-
19791: mänsä myönteiseen suuntaan. Viimeksi maini- le, joille koiraveron kanto kuuluu, olisi parasta,
19792: tuille näkökohdille ei kuitenkaan ole kiinni- että koiraverosta luovuttaisiin.
19793: tetty riittävää huomiota, koska edelleen vai- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
19794: keutetaan mahdollisuuksia koiran pitoon peri- hyväksyttäväksi toivomuksen,
19795: mällä koiraveroa.
19796: Koiravero peritään vuonna 1894 koiraveron että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19797: suorittamisesta säädetyn, vielä voimassa olevan koiraveron suorittamisesta annetun ase-
19798: asetuksen perusteella. Asetuksen säätämisen tuksen kumoamiseksi ja koiraveron
19799: lähtökohtana olivat terveydelliset, lähinnä Vesi- poistamiseksi.
19800: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
19801:
19802: Lars Lindeman.
19803: 1518
19804:
19805: VII,121.- Toiv.al. n:o 833.
19806:
19807:
19808:
19809:
19810: Linkola: Määrärahasta halpakorkoisien avustuslainojen myöntä-
19811: miseksi merisatamille.
19812:
19813:
19814: E d u s k u n n a 11 e.
19815:
19816: Valtio jakaa kaikille merisatamakaupungeille teiden joukkoon, joihin vientimaksuista kerty-
19817: ( 21 kpl) vuosittain satama-avustuslainoja. Tä- neet varat sijoitetaan. Onhan vientimme mah-
19818: män lainan suuruus on v. 1969 merisatamille dotonta hoitaa 70-luvulla, elleivät satamat pysty
19819: yhteensä 1,5 milj. markkaa, josta summasta sitä läpäisemään. Satamien merkitys nykyään
19820: muutamat pääsevät osallisiksi. Määrä on vähäi- ei ole pelkästään kunnallinen, vaan niitä on
19821: nen verrattuna Saimaan kanavan osalle tulleista käsiteltävä valtakunnallisina kansantaloudellem-
19822: ~·ahoista puhuttaessa. Vielä mitättömmältä mää- me ensiarvoisen tärkeinä yksikköinä.
19823: rä vaikuttaa, kun toteamme, että 1 metri 9 Halpakorkoisten satama-avustuslainojen puut-
19824: metrin syvyistä laituria kestopäällystettynä, va- tuessa kaupungit yrittäessään kehittää satamiaan
19825: rustettuna rautatieraiteilla, viemärillä, vesijoh- ja maamme vientiä edistääkseen joutuvat käyt-
19826: doilla ja valaistuksella, maksaa 20 000 mk/ tämään kallista 9-10 % lainaa satamainves-
19827: metri eli merisatamille myönnetyllä määrällä 1,5 tointeihin, mikä ei ole niille taloudellisesti kan-
19828: milj. markalla rakennetaan laituria 75 m.. nattavaa, sillä esimerkiksi 100 m laituria täy-
19829: Kun otamme huomioon 70-luvun vientien- sin varustettuna maksaa 2 milj. markkaa. Lai-
19830: nusteet, jotka yksinomaan sanomalehti- ja puu- turista saatava satama- ja liikennemaksutuotto
19831: pitoisen painopaperin osalta nousevat vuoteen vientisatamassa on noin 160 000 markkaa vuo-
19832: 1975 mennessä 1 308 000 tonnilla, on määrä dessa laiturin ollessa normaalia tehokkaammas-
19833: enemmän kuin vaatimaton. Tarve on yksistään sa käytössä eli noin 8 % sijoitukselle. Tämä
19834: jo tältä osin kaksinkertainen. Lisäksi tulevat koron ja tuoton erotus + kuoletus on rahoitet-
19835: muut vientiteollisuuden artikkelit, pahvi, kar- tava verovaroista. Verorasitukseen kohdistuva
19836: tonki, rakennuslevyt, vaneri ym. On myös huo- paine suurenee vielä tästä, mikäli työtä ei voida
19837: mioitava, ettei kehitys ole tasaista vaan suu- kokonaan lainoittaa. Lainojakaan ei ole aina
19838: rempaa nousua on jo 70-luvun alussa. saatavissa kuntien tarvetta vastaavasti.
19839: Suomen markka devalvoitiin 1967 syksyllä Edellä esitetyin perustein ehdotan kunnioit-
19840: 31,25 %. Tämän määrän sai vientiteollisuus taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19841: laskea markoissa hyväkseen vähennettynä vien-
19842: timaksulla, joka nyttemmin on poistettu. Vien- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
19843: timaksulailla säädettiin, että vientimaksut tal- ja menoarvioesitykseen määrärahan hal-
19844: letetaan Suomen Pankkiin käytettäväksi lain pakorkoisien avustuslainojen myöntämi-
19845: 16 §:n edellyttämällä tavalla. Olisi ollut erit- seksi merisatamille.
19846: täin tärkeätä lukea vientisatamat niiden koh-
19847: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
19848:
19849: Anna-Liisa Linkola.
19850: 1519
19851:
19852: VII,122.- Toiv.al. n:o 834.
19853:
19854:
19855:
19856:
19857: Linkola ym.: Määrärahasta naispoliisin toimen perustamiseksi
19858: Haminan kaupungin poliisipiiriin.
19859:
19860:
19861: E d u s k u n n a 11 e.
19862:
19863: Haminan sataman alueella ovat järjestyshäi- metrin päässä kaupungista, olisi satama-alueelle
19864: riöt jatkuvasti lisääntyneet ja niihin on kiinni- välttämättä saatava riittävän vahva vartiohen-
19865: tetty huomiota julkisen sanankin palstoilla. Ny- kilöstö, joka huolehtisi vartioinoista ja järjes-
19866: kyinen, sataman kokoon nähden liian vähäinen tyksen ylläpitämisestä satama-alueella. Naispo-
19867: sataman vartioinoista huolehtiva ja järjestystä liisin mukaan liittäminen vartio- ja valvonta-
19868: valvova poliisihenkilöstö ei ole pystynyt yllä- henkilöstöön olisi eräiden valvonta- ja tarkas-
19869: pitämään järjestystä alueella. tustehtävien laadun huomioon ottaen tuiki tar-
19870: Haminan satama on katsottava meikäläisissä peellinen.
19871: oloissa suursatamaksi. Satamassa käy vuosittain Vartio- ja valvontatehtäviä suorittavan hen-
19872: noin 1 600 laivaa ja sataman vuosittainen tava- kilöstön irroittaminen Kotkasta ei voi tulla ky-
19873: raliikenne käsittää lähes 2.5 milj. tonnia. Lai- seeseen. Kotka suurine satamineen tarvitsee ki-
19874: vojen mukana tulee vuosittain noin 40 000 me- peästi nykyiset poliisivoimansa.
19875: rimiestä sekä matkustajia, joiden on läpikäytävä Hallitus on aikanaan ilmoittanut olevansa tie-
19876: passintarkastus ja muita muodollisuuksia. Sa- toinen siitä, että Haminan poliisilaitoksessa ei
19877: tama-alueella työskentelee vilkkaimpana aikana ole riittävästi poliisitoimia, ja luvannut, että
19878: yli 1 000 henkilöä. Haminan kaupungin poliisipiirin poliisihenki-
19879: Näin suuren ·sataman vartiointi ja järjestyk- löstöä tullaan entilassa lisäämään.
19880: sen ylläpito on nykyisin pelkästään autopartioit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19881: ten varassa ja siitä huolehtivat liikkuvan polii- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19882: sin kolme konstaapelia, jotka joutuvat lisäksi
19883: vilkkaimpana aikana, kesä-syyskuussa, vuorot- että hallitus ottaisi vuoden 19 71 tulo-
19884: telemaan kesälomien vuoksi Haminan poliisi- ;a menoarvioesitykseen riittävän suurui-
19885: laitoksen muissa tehtävissä. Määrärahojen niuk- sen määrärahan yhden naispoliisin toi-
19886: kuus rajoittaa lisäksi heidän toimintaansa. men perustamiseksi Haminan kaupungin
19887: Ottaen huomioon sataman vilkkauden ja sen, poliisipiiriin.
19888: että satama eri laitoksineen sijaitsee 5-8 kilo-
19889: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
19890:
19891: Anna-Liisa Linkola. Erkki Häkämies.
19892: 1520
19893:
19894: VII,123.- Toiv.al. n:o 835.
19895:
19896:
19897:
19898:
19899: H. Linna ym.: Koulutoimen, terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja
19900: työllisyyden hoidon kunnille aiheuttamien menojen siirtämi-
19901: sestä valtion vastattaviksi.
19902:
19903:
19904: E d u s k u n n a 11 e.
19905:
19906: Yhdistyneiden kansakuntien kansantulotilas- hintaisesta bruttokansantuotteesta ( SNA, na-
19907: ton mukaan verot vuonna 1967 olivat eräissä tional·käsite) eli kokonaistuotannon arvosta
19908: Länsi-Euroopan maissa prosentteina markkina- seuraavat:
19909: Kotitalouk- Yhteisöjen Sosiaali-
19910: Kaikki Välilliset sien välittö- välittömät turva..
19911: verot verot mät verot verot maksut
19912:
19913: Ruotsi ........ 40.8 13.7 18.3 1.7 7.1
19914: Norja ......... 37.8 15.5 12.0 1.5 8.8
19915: Belgia ......... 37.3 16.0 8.6 2.5 10.2
19916: Hollanti 37.1 10.7 11.3 2.5 12.6
19917: Ranska ........ 36.7 16.6 4.2 1.9 14.1
19918: Itävalta ....... 35.9 15.4 10.6 1.9 8.0
19919: Länsi-Saksa 35.3 14.6 8.2 2.1 10.3
19920: Englanti ....... 32.8 15.1 10.2 2.6 4.8
19921: Suomi ........ 32.4 14.4 11.0 2.6 4.3
19922: Tanska ........ 32.1 15.4 13.8 1.0 1.9
19923:
19924: Suomessa, Tanskassa ja Englannissa sosiaali- tämistä tehtävistä. Paikallisten tehtävien lisäksi
19925: turvamaksut olivat selvästi pienemmät kuin on kunnille annettu yhä enemmän myös yleis-
19926: muissa vertailumaissa. Yhteisöjen välittömät valtakunnallisia tehtäviä. Näin on kuntien hoi-
19927: verot olivat Suomes,sa Englannin, Belgian ja dettavaksi tullut .terveydenhuolto miltei koko-
19928: Hollannin tasoa ja korkeammat kuin muissa naan, kansakoulutoimi ja ammattiopetus lähes
19929: vertailumaissa. Tässä suhteessa on kuitenkin koko laajuudessaan, melkoinen osa vapaasta
19930: tilanne muuttumassa uuden elinkeinoverolain kulttuuritoiminnasta sekä sosiaalihuollon huol-
19931: johdosta. Välillisten verojen osuus kokonai,stuo- toapuun liittyvät tärkeimmät tehtävät.
19932: tannon arvosta oli Suomessa suunnilleen länsi- Myönteistä edellä kuvatussa kehityksessä on
19933: eurooppalaista keskitasoa. se, että näin tehtävien hoitoon on voitu yhdis-
19934: Kotitalouksien välittömät verot (ilman so- tää myös paikalliset luottamushenkilöt. Kiel-
19935: siaaliturvamaksuja) olivat Suomessa suhteessa teistä on ollut se, että tehtävistä aiheutuvat me-
19936: kdkonaistuotannon arvoon alemmat kuin muis- no on liian suuressa määrin jätetty kuntien mak-
19937: sa Pohjoismaissa sijoittuen järjestyksessä ver- settavaksi.
19938: tailumaiden puoliväliin. Pääosa kotitalouksien Kuntien menojen kattamiseen käytettävissä
19939: välittömistä veroista maksetaan kunnille sekä olevista tulolähteistä on suurin kunnallisveron
19940: pienemmät osuudet valtioille, kansaneläkelai- tuotto, jolla keskimäärin katetaan puolet kun-
19941: tokselle ja seurakunnille. tien menoista. Kuntien menojen kasvun seu-
19942: Julkisen sektorin hoitamat tehtävät ovat kas- rauksena ovat veroäyrien hinnat kohonneet.
19943: vaneet yhteiskunnan kehittyessä keskimäärää Vuonna 1969 kertyi yhteensä 19 524 milj. ve-
19944: nopeammin ja kuntien sektori vielä valtiotakin roäyriä. Veroäyrien keskihinta oli 13.75 pen-
19945: nopeammin. Suurelta osin kunnallistalouden niä, ja kunnallisveroa kertyi lähes 2.7 miljardia
19946: laajentuminen on johtunut valtion kunnille sää- markkaa. Vuodesta 1964 oli kunnallisveroäy-
19947: VII,123.- H. Linna ym. 1521
19948:
19949: rien keskihinta kohonnut 1.75 penrua Ja maa- kuntiin verrattuna. Tämä asettaa veronmaksa-
19950: laiskunnissa vielä sitakm enemmän eli 1.82 jat varsin eriarvoiseen asemaan, sillä pienem-
19951: penniä. mistä tuloista voi joutua maksamaan suurem-
19952: Kunnallisveroäyrin hinnat poikkeavat ·kuiten- mat verot saamatta silti edes samantasoistakaan
19953: kin erittäin paljon. Vuonna 1969 olivat kor- palvelua vastikkeeksi. Tämä kunnallisverotuk-
19954: keimmat lopu!Hset veroäyrin hinnat 18 penniä. seen liittyvä vakava epäkohta olisi korjattava
19955: Vuoden 1970 ennakkoveroäyrin hinnat vaihte- nopeasti.
19956: levat 9-20 penniin, samalla kun keskihinnat Köyhien kuntien taloutta rasittavat erityisesti
19957: nousevat edelleen voimakkaasti. koulu- ja opetustoimen, terveydenhoidon, so-
19958: Kunnat eivät nykyisellään pysty ottamaan siaalihuollon ja työllisyyden hoidon aiheuttamat
19959: verotuksessaan huomioon kokonaistaloudellisia menot.
19960: tavoitteita. Veroäyrin hintojen korotukset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19961: jääneet pysyviksi, eikä äyrin hintoja ole alen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19962: nettu laskukausina, vaan pikemminkin nostet· muksen,
19963: tu. Siirtämällä huomattava osa kunnallisvero- että haOitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19964: tuksella koottavasta summasta valtion rahoitet- koulu- ja opetustoimen, terveydenhoi-
19965: tavaksi voitaisiin verotuksessakin kokonaista- don, sosiaalihuollon ja työllisyyden hoi-
19966: loudelliset tavoitteet ottaa nykyistä paremmin don kunnille aiheuttamien menojen siir-
19967: huomioon. tämiseksi takaisin valtiolle ja että kun-
19968: Kunnallisvero rasittaa tuntuvimmin pienitu- tien · menot siirrettäisiin valtion mak-
19969: loisia. Köyhässä kunnassa kunnallisveroäyrin settavaksi siltä osin kuin kunnallisvero-
19970: hinta saattaa olla jopa kaksinkertainen toisiin äyrin hinta muutoin ylittäisi 14 penniä.
19971: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
19972:
19973: Heimo Linna. Paavo N":Unikoski. Pekka Vilmi.
19974: Katri-Helena Eskelinen. Pentti Pekkarinen. Matti Ruokola.
19975:
19976:
19977:
19978:
19979: 191 427/70
19980: 1522
19981:
19982: VII,124.- Toiv.al. n:o 836.
19983:
19984:
19985:
19986:
19987: L. Linna ym.: Ylivieskan kauppalan muuttamisesta II paikka-
19988: kuntakalleusluokkaan.
19989:
19990:
19991: E d u s k u n n a 11 e.
19992:
19993: Vuoden 1971 alusta kaupunkioikeudet saava Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19994: Ylivieska on paikkakuntakalleusluokituksessa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19995: III luokassa. Kun Ylivieska jo kauppalakuntana
19996: on ollut asumis- ja palveluku~tannusten hinta- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
19997: tason osalta· verrattavissa . II kalleusluokassa menpiteisiin Ylivieskan kauppalan
19998: oleviin paikkakuntiin ja kun kustannustaso tu- muuttamiseksi yleisellä paikkakuntakal-
19999: lee tulevaisuudessa vielä kohoamaankin, olisi leusluokituksen tarkistuksella II kalleus-
20000: Ylivieska muutettava kuuluvaksi paikkakunta- luokkaan.
20001: ryhmityksessä II kalleusluokkaan.
20002: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
20003:
20004: Lauri Linna. Matti Silander. Veikko Vennamo.
20005: Eino Syrjä. Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
20006: 1523
20007:
20008: VII,125.-Toiv.al. n:o 837.
20009:
20010:
20011:
20012:
20013: Luja ym.: Helsingin maalaiskunnan poliisivoimien lisäämisestä.
20014:
20015:
20016: E d u s k u n n a II e.
20017:
20018: Helsingin ympäristökunnat ovat tunnetusti Taijan keräämien tilastojen mukaan tapahtui
20019: maan voimakkainta muuttovoittoaluetta. Esim. Helsingin maalaiskunnassa v. 1968 296 tielii-
20020: Helsingin maalaiskunnassa on laskettu seuraa- kenneonnettomuutta; joissa kuoli 11 henkilöä.
20021: vien kymmenen vuoden aikana valmistuvan Tilastollisen päätoimiston mukaan v. 1967 ta-
20022: asuma-alueita, jotka merkitsevät noin 106 000 pahtui Helsingin maalaiskunnassa 5 60.5 rikos-
20023: uuden asukkaan muuttamista kuntaan. ta, joista oli väkivaltarikoksia 126.
20024: Väestön voimakas kasvu lisää myös tarpeita. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20025: Esim. poliisivoimista on Helsingin maalaiskun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20026: nassa huutava puute.- Usean kaupunkimaisen
20027: taajaman valvonta vähäisillä poliisivoimilla että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20028: tuottaa suuria vaikeuksia. Helsingin maalais- menpiteisiin Helsingin maalaiskunnan
20029: kunnan alueen halki kulkee vilkasliikenteisiä poliisivoimien lisäämiseksi niin, että ne
20030: valtakunnallisia teitä, jotka ovat aiheuttaneet nykyistä paremmin vastaisivat alueen
20031: ja aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja niiden asukasluvun, liikenteen ;a rikollisuuden
20032: selvittelyä. Työvoimaa tarvittaisiin myös liiken- kasvua ;a takaisivat väestölle sille kuu-
20033: teen ohjausta ja valvontaa varten onnettomuuk- luvan turvallisuuden.
20034: sien ennalta ehkäisemiseksi.
20035: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
20036:
20037: Sinikka Luja. Osmo Kaipainen. Kaisa Raatikainen.
20038: 1524
20039:
20040: VII,126.- Toiv.al. n:o 838.
20041:
20042:
20043:
20044:
20045: Luja ym.: Espoon poliisivoilllien lisäämisestä.
20046:
20047:
20048: E d u s k u n n a 11 e.
20049:
20050: Helsingin ympäristökunnat ovat tunnetusti muuksiaja niiden selvittelyä. Työvoimaa tarvit-
20051: maan voimakkainta. muuttovoittoaluetta.. - Es- taisiin myös liikenteen ohjausta ja valvontaa
20052: poossa alkoi jyrkkä nousu asukkaiden määräs- varten onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi.
20053: sä. 1940-luvun lopulla. Vielä vuonna 1950 suo- Taijan keräämien tilastojen mukaan tapahtui
20054: ritetussa yleisessä väestönlaskennassa oli sillaisen Espoossa ja Kauniaisissa v. 1968 253 tieliike&-
20055: Espoon maalaiskunnan väkiluku vain 25 200. neonnettomuutta, joissa kuoli 8 henkilöä. -
20056: Vuoteen 1960 mennessä oli väestön määrä nous- Tilastollisen päätoimiston mukaan v. 1967 ta-
20057: sut yli kaksinkertaiseksi eli 56 64l;een. Vuo- pahtui Espoossa ja Kauniaisissa 4 015 rikosta,
20058: den 1965 lopussa oli väestön määrä jo lähes joista oli väkivaltarikoksia 107.
20059: 80 000. Seuraavaan yleiseen väestönlaskentaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20060: mennessä tullaan rikkomaan 100 OOO:n asuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20061: kaan raja ja ennusteen mukaan v. 2 000 on
20062: EspGossa .300 000 asukasta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
20063: Väestön voimakas kasvu lisää tarpeita. Esim. menpiteisiin Espoon poliisivoimien li-
20064: poliisivoimista on Espoossa huutava puute. - säiimiseksi niin, että ne nykyistä parem-
20065: Usean kaupunkimaisen taajaman valvonta vä- min 1Jastaisivat alueen asukasluvun, lii-
20066: häisillä poliisivoimilla tuottaa suuria vaikeuk- kenteen ja rikonisuuden kasvua ia takai-
20067: sia. Espoon kauppalan halki kulkee vilkaslii- sivat väestölle sille kuuluvan turvalli-
20068: kenteisiä valtakunnallisia teitä, jotka ovat suuden.
20069: aiheuttaneet ja aiheuttavat liikenneonnetto-
20070: He1singissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
20071:
20072: Sinikka Luja. Osmo Kaipainen. Kaisa Raatikainen.
20073: 1525
20074:
20075: VII,l27.-Toiv.al. n:o 8.39.
20076:
20077:
20078:
20079:
20080: Maijala ym.: Luonnon- ja ympäristönsuojeluhallinnon keskittämi-
20081: sestä maatalousministeriön alaisuuteen.
20082:
20083:
20084: Ed u s kun n a 11 e.
20085:
20086: Luonnon- ja ympäristönsuojelun päästessä vä- estämään maisemakuvaa pilaavaa maankamaran
20087: hitellen keskusteluvaiheesta toteuttamisvaihee- ainesten ottoa, suojelemaan vesiä ja ilmaa sekä
20088: seen, on tärkeätä, että toisaalta luonnon- ja estämään melun syntymistä, johtamaan, ra-
20089: ympäristönsuojelun lainsäädäntöä kehitetään ja hoittamaan ja käyttämään hyväksi ympäristön-
20090: toisaalta hallintoa keskitetään mahdollisimman suojelualan tutkimusta. Luonnonhoitovirastoon
20091: tehokkaasti yhden ministeriön alaisuuteen. tulisi kuulua suunnitteluosasto, hallinnollinen
20092: Koska luonnonsuojelun tehtäväkentässä tärke- osasto, luonnonhoito-osasto (vastaa nykyistä
20093: ätä osaa näyttelevien luonnonvarojen metsien, valtion luonnonsuojelutoimistoa metsäntutki-
20094: maan ja veden hoito sekä suojelu kuuluvat muslaitoksessa), vesiensuojeluosasto, ilmansuo-
20095: maatalousministeriön alaisten viranomaisten ja jelun ja meluntorjunnan osasto, tutkimusosasto
20096: laitosten tehtäviin, olisi paikallaan keskittää ja laboratorio. Toiminnassaan virastoa tukisi
20097: luonnon- ja ympäristönsuojelun hallinto koko- seuraavat neuvoa antavat elimet: luonnon- ja
20098: naisuudessaan maatalousministeriöön. Näin on ympäristönsuojelun neuvottelukunta, vesiensuo-
20099: tapahtunut esim. Ruotsissa luonnonsuojelun jelun neuvottelukunta, ilmansuojelun ja rodun-
20100: organisaatiouudistuksen yhteydessä. Luon- torjunnan neuvottelukunta, joiden lisäksi lunas-
20101: non- ja ympäristönsuojelun eri sektorit tus- ja korvauskysymyksiä varten tarvittaisiin
20102: ovat tällä hetkellä hajallaan eri ministeriöiden erityinen neuvottelu- tai lautakunta, samoin-
20103: alaisten viranomaisten ja laitosten hoidossa. kuin tutkimustoiminnan ohjaamista varten. -
20104: Maatalousministeriön alaisina ovat metsäntut- Ruotsin vastaavan viraston eri osastoilla työs-
20105: kimuslaitoksen yhteydessä valtion luonnonsuo- kentelee yli 200 viranhaltijaa.
20106: jelutoimisto, maataloushallituksen vesiensuoje-
20107: lutoimisto (joka siirtyy 1. 7. 1970 perustetta- Aluehallinnossa tulisi luonnon- ja ympäris-
20108: vaan vesihallitukseen), vesiensuojelun neuvot- tönsuojeluasioiden hoito keskittää lääninhalli-
20109: telukunta ja torjunta-ainelautakunta. Sisäasiain- tuksiin, joissa näiden asioiden hoitoa varten
20110: ministeriön alaisena toimii ilmansuojelun ja tarvittaisiin joko oma osasto tai ensi vaiheessa
20111: meluntorjunnan neuvottelukunta. Sosiaali- ja asioiden hoito voitaisiin antaa läänin luonnon-
20112: terveysministeriön alaisena toimii myrkkyasiain suojelun valvojan viralla täydennetyn kaavoi-
20113: neuvottelukunta. tus- ja rakennusasiain osaston hoitoon. Läänien
20114: Luonnon- ja ympäristönsuojelun hallintoa ja luonnonsuojeluvalvojan virat tulisi kiireellises-
20115: eri intressipiireistä vapaata valvontaa ja tutki- ti, jo vuoden 1972 alusta lukien perustaa
20116: mustoimintaa varten olisi perustettava maa- Uudenmaan, Kymen, Hämeen sekä Turun ja
20117: talousministeriöön valtion luonnonhoitovirasto Porin lääneihin. Muihin lääninhallituksiin val-
20118: (laitos), jonka tehtävänä olisi käsitellä luon- vojan virat tulisi saada vuoden 1975 alkuun
20119: nonhoitoon, vesiensuojeluun, ilmansuojeluun ja mennessä.
20120: meluntorjuntaan, metsästykseen ja riistanhoi- Samassa yhteydessä tulisi järjestää luonnon-
20121: toon, ulkoiluun sekä näiden alojen tutkimuk- ja ympäristönsuojelun paikallishallinto. Kun-
20122: seen liittyviä asioita. Luonnonhoitovirasto pyr- nissa nämä tehtävät kuulunevat terveydenhoi-
20123: kisi mm. valvomaan luonnonsuojelun etuja tolautakuntien ja rakennuslautakuntien toimi-
20124: asutuksen ja teollisuuden sijoituksen suunnit- alaan, ja lautakuntien yhteistoiminta on välttä-
20125: telussa, varaamaan sopivia alueita ulkoiluun mätöntä. Varsinaista luonnonsuojelulautakun-
20126: ja virkistyskäyttöön sekä edistämään ulkoilu- taa ei kuntien tässä vaiheessa tarvitsisi perus-
20127: toimintaa, suojelemaan alkuperäistä luontoa, taa.
20128: 1526 VII,127.- Luonnon- ja ympäristönsuojeluhallinto.
20129:
20130: Edellä esittämämme perusteella ehdotamme kalUsen hallinnon järjestämiseksi siten,
20131: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, että tämän alan asiat keskitettäisiin val-
20132: takunnallisella tasolla yhden ministeriön,
20133: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- tämän esityksen mukaan maatalousmi-
20134: menpiteisiin luonnon- ja ympäristönsuo- nisteriön alaisuuteen.
20135: jelun valtakunnallisen, alueellisen ja pai-
20136: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
20137:
20138: Matti Maijala. Taisto Tähkämaa.
20139: Esko Pekonen. Jouko Siikaniem.i.
20140: Paavo Väyrynen.
20141: 1527
20142:
20143: VII,128.- Toiv.al. n:o 840.
20144:
20145:
20146:
20147:
20148: Maijala ym.: Huomattavien luonnonsuojelukohteiden rauhoitta-
20149: misesta ja lunastamisesta valtiolle.
20150:
20151:
20152: E d u s k u n n a 11 e.
20153:
20154: LakisääteiDen seutukaavoitus on maassamme nan rajoituhien muodossa. Korvausten maksa-
20155: päässyt hyvään alkuun. Etelä-Suomen osalta minen aluevarausten aiheuttamista taloustoi-
20156: ovat seutukaavaehdotukset ( runkokaavaehdo- minnan rajoituksista tulee ainakin kokonaan
20157: tukset) jo valmistuneetkin. Runkokaavassa sa- taloustoiminnan ulkopuolelle jätettäväksi suun-
20158: moin kuin myöhemmin seutukaavassa tullaan niteltujen alueiden osalta jäämään valtion teh-
20159: eri maankäyttömuodoille osoittamaan omat en- täväksi.
20160: sisijaiset alueensa. Eräänä maankäytön muo- Jotta toisaalta luonnonsuojelualueiden toteut-
20161: tona tulevat <kysymykseen toisaalta maaseudun taminen ja toisaalta maanomistajain oikeudet
20162: luonnon monipuolisuuden ja maisemakuvan voitaisiin turvata, olisi kiireellisesti selvitet-
20163: vaihtelevuuden säilyttämiseen tähtäävät erias- tävä, mitkä seutukaavaehdotuksissa esitetyistä
20164: teiset luonnonsuojeluvaraukset ja toisaalta eri- alueista todella omaavat sellaista yleistä mer-
20165: laiseen virkistystoimintaan osoitetut alueet. kitystä, että ne tulisi joko lunastaa valtiolle
20166: Vaikka edellä mainitut aluevaraukset on ensi- tai asettaa käyttörajoitusten alaisiksi. Niinikään
20167: sijaisesti pyritty osoittamaan julkisten yhteisö- olisi luotava rahoitusjärjestelmä näiden aluei-
20168: jen, yhtiöitten ja muiden yhteisöjen maille, den lunastamiseksi ja oikeudenmukaisten kor-
20169: suurin osa aluevarauksista sijoittuu yksityisten vausten maksamiseksi maanomistajille mahdol-
20170: maanomistajien maille, koska Etelä-Suomessa lisesti asetettavista käyttörajoituksista.
20171: on enää vain vähän valtion maita. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella esi-
20172: Runkokaavaehdotusten suurena puutteena on tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20173: pidettävä sitä, ettei kaavoissa ole selvitetty, sen,
20174: millä tavalla erilaiset aluevaraukset tulisivat että hallitus laadituttaisi kiireellisesti
20175: vaikuttamaan näiden alueiden nykyisiin käyttö- selvityksen huomattavaa yleistä merki-
20176: muotoihin ja toisaalta sitä, kuka maksaa maan- tystä omaavista luonnonsuojelukohteista,
20177: omistajille korvausta, jos omistus- ja käyttö- jotka tulisi lunastaa valtiolle ja rauhoit-
20178: oikeutta tultaisiin rajoittamaan. Koska luonnon taa, sekä niistä toimenpiteistä, jotka liit-
20179: monipuolisuuden säilyttämistä on pidettävä tyvät näihin lunastus- ja rauhoitustoi-
20180: tärkeänä valtakunnallisena kulttuuritehtävänä, miin, jotta yksityisten maanomistajain
20181: ei voi tulla kysymykseen, että yksityiset maan- edut ja oikeudet tulisivat huomioonote-
20182: omistajat joutuisivat maksamaan tämän toimin- tuiksi.
20183: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
20184:
20185: Matti Maijala. Pentti Pekkarinen. Jouko Siikaniemi.
20186: 1528
20187:
20188: VII,129.- Toiv.al. n:o 841.
20189:
20190:
20191:
20192:
20193: Mattila ym..: Kiiyvän bintun stZamisesta maaomaisuuden pakko-
20194: lunastuksessa.
20195:
20196:
20197: E d u s k u n n a 11 e.
20198:
20199: Julkisten rakennusten ja teiden rakentami- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
20200: sen yhteydessä joutuvat useat tonttien ja maa- piteisiin, että voitaisiin valvoa tontti- ja
20201: alueiden omistajat luovuttamaan maaomaisuut- maaomaisuuden pakkolunastuksia niin,
20202: ta alle kullakin paikkakunnalla vallitsevan va- etteivät yksityiset omakotien, tonttimaan
20203: paan markkinahinnan. Tämän johdosta. monet ja maatalousmaan omistajat joutuisi me-
20204: omakotirakentajat joutuvat vaikeuksiin rahoit- nettämään omaisuuttaan paikkakunnalla
20205: taa uuden tontin hankinta ja asuinrakennuk- vallitsevaa käypää hintaa halvemmalla,
20206: sen rakentaminen. Erityisesti teiden rakenta- ja että omakotitalon luovuttaja saisi ra-
20207: misen yhteydessä halkoo tiealue omakotialueita kennuksesta korvauksen, joka riittäisi
20208: ja sellaisia maa-alueita, jotka taajaamien lähei- uuden asunnon rakentamiseen.
20209: syydessä olisivat käyttökelpoista tonttimaata.
20210: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
20211: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20212: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
20213:
20214: Matti Mattila. Eino Lottanen.
20215: 1529
20216:
20217: VII,130.- Hemst.mot. nr 842. VII,130.- Toiv.al. n:o 842.
20218:
20219:
20220:
20221:
20222: Melin m. fl.: Om utredning av möjligheterna Melin ym.: Valtion tonttilainarahaston perus-
20223: att inrätta en statlig tomtlånefond. tamismahdollisuuksien selvittämisestä.
20224:
20225:
20226: T i 11 R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
20227:
20228: Bostadskostnaderna i Finland är höga i Asumiskustannukset ovat Suomessa suuret
20229: jämförelse med t.ex. de övriga nordiska län- verrattuina vastaaviin kustannuksiin esim.
20230: derna. Detta beror bl. a. på tomtprisernas muissa pohjoismaissa. Tämä johtuu mm. tont-
20231: mycket kraftiga stegring under efterkrigstiden. tien hintojen sangen voimakkaasta noususta
20232: Betecknande för utvecklingen är att tomtpriser- sotien jälkeisenä aikana. Kehitystä kuvaa se,
20233: na i Helsingfors och Östra Esbo under tio- että tonttien hinnat Helsingissä ja Espoon
20234: årsperioden 1953-62 stigit från basåret 1953 itäosassa kymmenvuotiskautena 1953-62 ovat
20235: = 100 tili indextalet 948 år 1962. Foljande nousseet perusvuoden 1953 vertailuluvusta 100
20236: indexserie återger tomtprisernas stegring i indeksilukuun 948 vuonna 1962. Seuraava in-
20237: ovannämnda orter: 1954-124, 1955-137, deksisarja osoittaa tonttien hintojen kohoa-
20238: 1956-250, 1957-317, 1958-359, 1959- misen edellä mainituilla alueilla: 1954-124,
20239: 451, 1960-631, 1961-680 och 1962-948. 1955-137, 1956-250, 1957-317, 1958-
20240: Efter sistnämnda år har tomtprisernas stegring 359, 1959--451, 1960-631, 1961-680 ja
20241: ytterligare fortgått. 1962-948. Viimeksi mainitun vuoden jälkeen
20242: Tomtfrågan har fått en sådan betydelse tonttien hintojen kohoaminen on edelleen jat-
20243: att dess lösning kräver speciella åtgärder. kunut.
20244: En aktiv kommunal markpolitik behövs och Tonttikysymys on saanut sellaisen merki-
20245: en dylik politik är beroende av kommunernas tyksen, että sen ratkaiseminen vaatii erityis-
20246: befogenheter och finansiella resurser. Kommu- toimenpiteitä. Tarvitaan aktiivista kunnallista
20247: nernas svårigheter är närmast av finansiell tonttipolitiikkaa ja sellainen politiikka on riip-
20248: art; markförvärven ställer sig dyra och kan puvainen kuntien toimivallasta ja niiden ra-
20249: på grund av kommunernas övriga omfattande rahallisista voimavaroista. Kuntien vaikeudet
20250: åtaganden ej direkt finansieras via kommu- ovatkin lähinnä taloudellista laatua; maiden
20251: nalskatten. Markköpen måste därför i hög grad hankkiminen on kallista eikä sitä voi kuntien
20252: finansieras genom krediter. muiden suurten velvoitteiden vuoksi rahoittaa
20253: Kommunerna bör ges finansiella möjlig- suoraan kunnanveroteitse. Sen vuoksi maiden
20254: heter att för långsiktig bostadsproduktion ostot on suurelta osalta rahoitettava luotoilla.
20255: köpa oplanerad råmark som förr ellet senare Kunnille tulee suoda mahdollisuudet pitkälle
20256: kommer att behövas för bebyggelse och på så tähtäävää asuntotuotantoa varten ostaa kaavoit-
20257: sätt hindra markägarna att komma i åtnju- tamatonta maata, jota ennemmin tai myöhem-
20258: tande av den många gånger oförtjänta vinst min tarvitaan rakentamista varten, ja siten
20259: som stads- resp. byggnadsplaner för med sig estää maanomistajia hyötymästä monestikin an-
20260: för bostadstomternas del. Köp på lång sikt siottomasta voitosta, jonka asemakaava ja vas-
20261: av oplanerad mark gör att tomternas pris- taavasti rakennuskaava tuottaa asuntotonttien
20262: nivå effektivare kan hållas nere än om en kohdalla. Ostamalla kaavoittamatonta maata pit-
20263: kommun tillsammans med ett antal konkur- källe tähdäten voidaan tonttien hintataso te-
20264: rerande köpare söker förvärva tomtmark på hokkaammin pitää alhaisena kuin jos kunta
20265: en typisk säljares marknad med starkt pris- rinnan joidenkin kilpailevien ostajien kanssa
20266: uppdrivande efterfrågetryck. Kommunernas yrittää hankkia tonttimaata luonteenomaisten
20267: bristande resurser för långsiktiga egna mark- ostajan markkinoiden vallitessa, jolloin kysyn-
20268: köp utgör en spärr mot framsynt planering täpaine voimakkaasti kohottaa hintoja. Voima-
20269: 192 427/70
20270: 1530 VII,130.- Valtion tonttilainarahasto.
20271:
20272: och ökat bostadsbyggande tili rimliga kost- varojen puuttuminen estää kuntia itse osta-
20273: nader. Ett tryggat utbud av kommunal bygg- masta maata pitkälle tähdäten ja ehkäisee siten
20274: nadsmark tili skäligt pris skulle effektivt kunna kaukonäköisen suunnittelun ja kohtuullisin kus-
20275: bidra tili att motverka tomtprisernas stegring. tannuksin tapahtuvan asuntojen rakentamisen
20276: lisäämisen. Kunnallisen rakennusmaan turvattu
20277: En statlig tomtlånefond för finansiering av tarjonta kohtuulliseen hintaan voisi tehokkaasti
20278: kommunernas markköp borde därför kunna auttaa tonttien hintojen kohoamisen vastusta-
20279: skapas. Ett tänkbart alternativ vore att låta misessa.
20280: redan existerande kreditinstitut förmedla lån Sen vuoksi olisi saatava aikaan valtion tont-
20281: tili kommunerna för köp av tomtmark för tilainarahasto kuntien maanostojen rahoittamis-
20282: bostadsproduktion på villkor som närmare ta varten. Toinen ajateltavissa oleva vaihtoehto
20283: regleras. Staten skulle härvid å sin sida möj- olisi antaa jo toimivien rahalaitosten hoitaa
20284: liggöra kreditinstitutens upplåning av erfor- lainojen välittäminen kunnille tonttimaan ostoja
20285: derligt kapital för kreditgivning tili kommu- varten asuntotuotantoa silmälläpitäen tarkem-
20286: nerna. När den statliga kolonisationsverksam- min määrättävin ehdoin. Tällöin valtio puo-
20287: heten inte mera tar sikte på att grunda nya lestaan mahdollistaisi luottolaitosten luooton-
20288: jordbrukslägenheter, borde medel från kolo- oton tarpeellisen pääoman saamiseksi kunnille
20289: nisationsfonden kunna lösgöras tili förmån myönnettäviä luottoja varten. Kun valtion asu-
20290: för kommunala markköp. tustoiminnan silmämääränä ei enää ole uusien
20291: I Norge har även under det senaste året viljelystilojen muodostaminen, tulisi asutusra-
20292: med gott resultat använts s.k. markköpobli- hastosta voida irroittaa varoja kunnallisia maan-
20293: gationer, där kommunerna kunnat erbjuda ostoja varten.
20294: markförsäljare ersättning i form av statsgaran- Norjassa on myös viime vuonna hyvin tu-
20295: terade värdepapper. loksin käytetty ns. maanosto-obligaatiota, jol-
20296: Kommunernas ekonomiska möjligheter tili loin kunnat ovat voineet tarjota maan myy-
20297: markförvärv torde även kunna underlättas ge- jille korvausta valtion takaamien arvopaperei-
20298: nom skattepolitiska åtgärder. Sålunda torde den muodossa.
20299: inkomstskatten vid försäljning av mark tili Kuntien taloudellisia mahdollisuuksia hank-
20300: kommun i prissänkande syfte kunna slopas kia omistukseensa maata voitaneen helpottaa
20301: för att kommunernas konkurrensförmåga vid myös veropoliittisin toimenpitein. Niinpä voi-
20302: inköp av tomtmark måtte öka. taneen maata kunnalle myytäessä hinnanalen-
20303: nusmielessä tulovero poistaa jotta kuntien kil-
20304: Hänvisande tili ovanstående får vi härmed pailukyky tonttimaata ostettaessa lisääntyisi.
20305: vördsamt föreslå att riksdagen ville besluta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20306: hemställa, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20307: muksen,
20308: att regeringen i skyndsam ordning että hallitus kiireellisesti selvittäisi
20309: måtte utreda möjligheterna att inrätta mahdollisuudet perustaa valtion tontti-
20310: en statlig tomtlånefond, som skulle lainarahasto, joka antaisi luottoja kun-
20311: tillhandahålla krediter för långsiktiga tien pitkälle tähtääviä maanostoja var-
20312: kommunala markköp i avsikt att möj- ten tarkoituksiin tehdä halvempi asun-
20313: liggöra en billigare bostadsproduktion, nontuotanto mahdolliseksi, samoin kuin
20314: liksom övriga eventuella åtgärder, vilka muut mahdolliset toimenpiteet, jotka
20315: finansiellt kunde stöda en aktivare kom- voisivat tukea aktiivisempaa kunnallista
20316: munal markpolitik i syfte att ytterst maapohjapolitiikkaa viime kädessä asu-
20317: nedbringa bostadskostnaderna, samt vid- miskustannusten alentamiseksi, sekä
20318: ta av utredningarna lämpligbefunna åt- ryhtyisi selvitysten mukaan sopiviksi
20319: gärder. katsottaviin toimenpiteisiin.
20320: Helsingfors den 20 april 1970. Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
20321:
20322: Ingvar S. Melin. Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
20323: 1531
20324:
20325: VII,131.- Toiv.al. n:o 843.
20326:
20327:
20328: Mäkinen ym.: Luonnonsuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksen
20329: sisältävän esityksen antamisesta.
20330:
20331: E d u s k u n n a II e.
20332: Luonnonsuojelulainsäädännön kokonaisuudis- ltettava kestävän luonnonhoidon perhatetta, jo-
20333: tus on ollut vireillä vuodesta 1960 saakka. Täl- ka tarkoittaa sekä ihmisen elinympäristön että
20334: löin valtioneuvosto asetti luonnonsuojelulaki- ihmisen välittömälle vaikutukselle vielä alista-
20335: komitean, joka jätti mietintönsä vuonna 1960. mattoman luonnon hoitamista siten, etteivät
20336: Komitean mietintöön sisältyvät lakiehdotukset luonnonvarat vähene, että saastuminen ehkäis-
20337: vastaavat niitä vaatimuksia, jotka luonnonsuo- tään ja että vuorovaikUltus ihmisen ja muun
20338: jelulle asetetJtiin 1960-luvun alkupuolella. Mie- luonnon välillä ei horjuta luonnon tasapainoa.
20339: tintöä ja siihen sisältyviä ehdotuksia on sen Luonnonsuojelulainsäädännön keskeiseksi ta-
20340: jälkeen käsitelty maatalousministeriössä ja sen voitteeksi on otettava kestävän luonnonhoidon
20341: asettamassa luonnonsuojelutoimikunnassa. Edus- periaate. Luonnonsuojelulainsäädännössä on ol-
20342: kunnalle ei vielä ole annettu hallituksen esi- tava säännökset, jotka tekevä•t mahdolliseksi
20343: tyksiä luonnonsuojelulainsäädännön uudistami- saastumisen ehkiiisemisen sen ohella, että eri-
20344: seksi, mutta asian valmistelu maatalousminis- tyislainsäädäntöä, mm. vesilainsäädäntöä, tässä
20345: teriössä ja luonnonsuojelutoimikunnassa näyt- suhteessa edelleen kehitetään.
20346: tää johtaneen siihen, että annettavat esitykset Luonnonsuojelun ja -hoidon moninaiset teh-
20347: eivät käsittele luonnonsuojelua edes sillä ta- tävät edellyttävät ri1ttävän suurta hallinnollista
20348: solla, jonka jo luonnonsuojelulakikomitea vuon- yksikköä, luonnonhoitovirastoa, jonka toimi-
20349: na 1966 valmistuneessa mietinnössään on to- alana on ~uonnonhoito ja -suojelu kokonaisuu-
20350: dennut tarpeelliseksi luonnonsuojelun sillois- dessaan, so. luonnonkäytön suunnittelun ja luon-
20351: ten vaatimusten mukaan. Siirryttäessä 1970- nonvarojen käytön valvonta, tutkimusten suo-
20352: luvulle on luonnonsuojelulla alettu ta11koittaa rittaminen luonnonvarojen käytöstä nimenomaan
20353: sekä luonnonhoitoa et:Jtä ihmisen elinympäris- niiden hoidon ja suojelun kannalta, sosiaalisen
20354: tön hoitoa. Siksi luonnonsuojelulakikomitean luonnonhoidon ja -suojelun kehittäminen sekä
20355: mietintöön sisältyvät ehdotukset ovat jo osit- alkuperäisen luonnon suojelu. Luonnonhoidon
20356: tain vanhentuneita, minkä lisäksi nä!hinkin eh- ja -suojelun valvontaa ja tutkimusta suorittavien
20357: dotuksiin on jatkokäsittelyssä tehty oleellisia viranomaisten toimintavapaus on taattava huo-
20358: huononnuksia. Luonnonsuojelulainsäädäntöä lehtimalla siitä, ettei näitä viranomaisia alisteta
20359: uudistettaessa on päämääräksi asetettava koko- luonnon käyttöä harjoittaville tai suunnittele-
20360: naisvaltainen ratkaisu, jossa otetaan huomioon ville viranomaisille eikä valvontaa ja tutkimusta
20361: luonnonvarojen hoito luonnon tasapainon edel- tehkä riippuvaisiksi viimeksi mainituista viran-
20362: lyttämällä tavalla, sosiaalisen luonnonsuojelun omaisista.
20363: ja -hoidon tarpeet sekä alkuperäisen luonnon, Edellä olevan peruS'teella ehdotamme edus-
20364: ts. luonnontilaisten alueiden ja eliölajien suo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
20365: jelu. Kaikkia näitä kysymyksiä ei voida rart:-
20366: kaista yhden ainoan lain puitteissa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20367: Ihmisen aineellisen ja henkisen hyvinvoin- menpiteisiin kestävän luonnonhoidon
20368: nin riippuvuus luonnon tasapainosta voidaan periaatteelle rakentuvan, luonnonsuoje-
20369: nykyisin nähdä yhä selvemmin. Kaikessa luon- lulainsäädännön kokonaisuudistuksen si-
20370: non käyttöä sekä käytön suunnittelua ja val- sältävän esityksen antamiseksi Eduskun-
20371: vontaa koskevassa lainsäädännössä on nouda- nalle.
20372: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
20373:
20374: V. 0. Mäkinen. Sakari Knuuttila.
20375: Matti Ahde. Ulf Sundqvist.
20376: Ralf Friberg.
20377: 1532
20378:
20379: VII,132.- Toiv.al. n:o 844.
20380:
20381:
20382: Mäkinen ym.: Y mpäristönsuoielun ;a -hoidon biologista asian-
20383: tuntemusta edustavaa työvoimaa koskevan tutkimuksen toi-
20384: mittamisesta.
20385:
20386: E d u s k u n n a 11 e.
20387: Ihimisen elinympäristön muuttuminen hänel- kä on tuhottu. Pitkällä tähtäyksellä asia on
20388: le itselleen epäedulliseen suuntaan on teollis- toisin. Ympäristön suojelu ja hoito on tullut
20389: tuneissa maissa jatkuvan huomion kohteena. kysymykseen aina liian myöhään. Tähän on
20390: Muutokset tapahtuvat usein vähitellen. Yksit- saatava muutos, sillä huonoista y;ksittäisistä
20391: täiset toimenpiteet eivät saata näyttää kovin- rakaisuista, joita tehdään joka päivä, syntyy
20392: kaan vaarallisilta, mutta toimenpiteiden summa vähitellen ympäristömme tuhoon vievä ketju.
20393: voi merk1tä elinympäristömme vaikeasti korjat- Viime vuosina on ollut havaittavissa kehi-
20394: tavaa tai peruuntumatoillta tuhoutumista. tystä parempaan suuntaan. Suomessakin ympä-
20395: Elinympäristömme hoidon tavoitteena on ol- ristön suojeluun ja hoitoon kiinnitetään entistä
20396: tava luonnon ja luonnonvarojen kestävä hyväk- enemmän huomiCYta. Asenteet ovat muuttumas-
20397: sikäyttö. Tähän tulokseen voidaan päästä vain sa. Kuitenkin usein halu elinympäristön hoita-
20398: suunnitelmallisella ympäristönhoidolla. miseen on suurempi kuin yksityisten kansa-
20399: Yhteiskuntaamme koskevassa suunnittelussa laisten tai eri ammattihenkilöiden asiaa kos-
20400: on otettava kaikki luonnonvarat - elollinen keva 1tieto. Ympäristömme hoito edellyttää
20401: luonto, maakamara, vesi ja ilma- yhtä tärkeinä yleisen kansalaiskasvatuksen ohella kunta- tai
20402: tekijöinä huomioon. Luonnonvarojen inventoin- kuntaliittoportaisiin sellaista työvoimaa, joka
20403: ti, kestävän hyväksikäytön suunnittelu, tulevai- olisi saanut monipuolisen ympäristön suojelua
20404: suutta koskevien ennusteiden laadinta edellyttä- ja hoitoa koskevan koulutuksen. Näillä henki-
20405: vät eri asiantuntijoiden yhteistoimintaa. Toimen- löillä tulisi olla biologinen ja ekologinen pohja-
20406: piteiden tulee rakentua elollisen luonnon - ih- koulutus sekä luonnonsuojelun, maankäytön ja
20407: minen mukaan luettuna - ja elottoman luonnon yhdyskuntasuunnittehm erikoiskoulutus. Näin
20408: vuorovaikutusten tuntemisen pohjalle. Tunte- koulutettua työvoimaa tarvitaan, jotta elinym-
20409: mat'ta ekologisia ~tekijöitä on mahdotonta laa- päristön tuhoa merkitseviin toimenpiteisiin voi-
20410: tia ympäristön hoitoa koskevia suunn1telmia. taisiin puuttua mahdollisimman varhain. Taa-
20411: Yhteiskuntamme edun mukaista on, että luon- jama-asutuksen voimistuessa ja luonnonsuojelu-
20412: non hyväksi käyttöä koskevassa suunnittelu- toiminnan saadessa tulevaisuudessa keskitetym-
20413: työssä käytetään riittvästi biologis-ekologisen piä muotoja (mm. ehkä luonnonhoitoviraston)
20414: koulutuksen saanutta työvoimaa. koulutetun henkilökunnan tarve kasvaa.
20415: Myös yhdyskuntia sunniteltaessa ja rakennet- Kaikki edellä esitetyt seikat huomioon ot-
20416: taessa tehdään jatkuvasti virheitä ympäristön taen, tekeillä olevan luonnonsuojelulain valmis-
20417: hoidossa. Me emme hoida maiseman emmekä telua olisi tuntuvasti kiirehdittävä.
20418: muidenkaan luonnonpiirteiden suojelua näissä Edellä esitetyyn viitaten ehdotamme Edus-
20419: yhteyksissä. Yksipuoliset "taloudellisten reali- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20420: teettien" ymmä11tämiseen perustuvat käsitykset
20421: saavat vallita liikaa. Yhdyskuntien suunnitte- että hallitus luonnonsuojelulain valmis-
20422: lussa, rakentamisessa ja hoidossa esiintyy jat- teluun liittyen tutkituttaisi nykyaikaisen
20423: kuvasti käytännöllisiä kysymyksiä, joiden rat- ympäristönsuojelun ;a -hoidon biolo-
20424: kaisussa 1ulee ottaa huomioon ympäristömme gista asianttmtemusta edustavan työvoi-
20425: suojelu. Lyhyellä ttehtäyksellä kannatltaa lähes man tarpeen ja suunnittelisi heidän kou-
20426: aina tuhota luontoa tai jättää korjaamatta, mi- lutuksensa.
20427: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
20428:
20429: V. 0. Mäkinen. Sakari Knuuttila.
20430: Ulf Sundqvist. Matti Ahde.
20431: Ralf Friberg.
20432: 1533
20433:
20434: VII,l33.- Toiv.al. n:o 845.
20435:
20436:
20437:
20438:
20439: Mäkinea ym.: KansallispuUioies perustamisesta.
20440:
20441:
20442: E d u s k u n n a 11 e.
20443:
20444: Laajat ja laajahkot luonnonsuojelualueemme Pohjois-Suomen erämaat kuuluvat Euroopan
20445: ovat nykyisin kahdenlaisia. Täydellisen rauhoi- viimeisiin. Vielä jonkin aikaa on mahdolliSlta
20446: tuksen alaiset luonnonpuistot on rauhoitettu lä- luoda yhtenäinen ja edustava luonnonsuojelu-
20447: hinnä tieteellisin perustein. Kansallispuistot alue Itä-Lappiin. Riittävän suurena se voisi pal-
20448: on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Niiden tulisi vella sekä ulkoilun, luonnonharrastuksen ja ret-
20449: sisältää edustavat näytteet maamme kaikkien keilyn että laita-alueiltaan myös matkailun ja
20450: maisema-alueiden luonnosta ja kaikista eloym- leirinnän tarpeita. Lisäksi se tarjoaisi poron-
20451: päristöistä. Sosiaaliselta kannalta on välttämä- hoidolle välttämättömän .tukialueen. VaSitaavan-
20452: töntä, ettei matka lähimpään kansallispuistoon lainen merkitys olisi myös suunnittelulla Lem-
20453: maan mistään osasta muodostu kohtuuttoman menjoen kansallispuiston laajennuksena.
20454: pitkäksi. Koko maan metsäala on joutunut Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20455: metsätalouden piiriin, samoin lähes koko suo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20456: ala. Metsän pohjoisrajaan asti toteutetaan ny-
20457: kyisin puunkorjuu- ja metsänhoitomenetelmiä, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20458: jotka peruttamat'!tomasti muuttavat luontoa ja menpiteisiin kansallispuistojen perusta-
20459: tekevät sen pitkiksi ajoiksi ulkoilu- ja muuhun miseksi meren saaristoon> Tammelan
20460: virkistyskäyttöön kelpaamartomaksi. Riittävän ylänköalueelle ja It~Lappiin Saariselän-
20461: laajojen kansallispuistojen muodootaminen sekä Nuorti;oen alueelle> Lemmenjoen kan-
20462: Etelä- että Pohjois-Suomeen on erittäin kiireel- sallispuiston laajentamiseksi Norjan ja
20463: linen tehtävä. Etelä-Suomessa ovat tärkeimmät Suomen väliselle rajalle asti sekä tut-
20464: kohteet Tammelan ylänköalue sekä meren saa- kimuksen suorittamiseksi siitä, mitä
20465: risto. Etenkin ulkosaaristo kuuluu luontomme mahdollisuuksia on luoda edustava kan-
20466: arvokkaimplin ja herkimmin turmeltuviin osiin. sallispuistoverkko Etelä-Suomeen.
20467: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
20468:
20469: V. 0. Mäkinen. Lyyli Aalto.
20470: Ralf Friberg. UH Sundqvist.
20471: Sakari Knuuttila.
20472: 1534
20473:
20474: VII,l34.- Toiv.al. n:o 846.
20475:
20476:
20477:
20478:
20479: Mäkinen ym.: Karhun, suden ja abman suojelemisesta.
20480:
20481:
20482: Eläimistömme monipuolisuutta uhkaa aivan koja, joissa pedot ovat olleet osallisina, ei
20483: lähivuosina ns. suurpetojen kuoleminen tai korvata täydestä arvostaan. Suurpetojen säi-
20484: oikeastaan tappaminen sukupuuttoon alueel- lyttämisen Suomen eläimistössä ei tule tapah-
20485: tamme. Tästä on haittaa luonnon tasapainolle, tua syrjäseutujen vähäväkisen väestön kustan-
20486: koska petoeläinten tehtävänä luonnontaloudessa nuksella, vaan koko yhteiskunnan asiana on
20487: on sairaiden tai muuten heikkojen eläinyksilöi- korvata tästä porotaloudelle ja karjanhoidolle
20488: den hävittäminen, mistä esimerkiksi ihminen mahdollisesti aiheutuvat kustannukset. On myös
20489: ei kykene huolehtimaan. Ruotsissa ja Nor- huolehdittava suurpetojen säilymisen kannalta
20490: jassa suojeliaan myös petoeläimiä rauhoituksin riittävistä alueellisista luonnonsuojelutoimenpi-
20491: ja Neuvostoliitossa hoidetaan kaikkien eläin- teistä. Karhun, suden ja ahman suojelemiseksi
20492: lajien kantoja määrätietoisesti. Karhun, suden tarpeelliset toimenpiteet kuuluvat luonnonsuo-
20493: ja ahman säilyminen pohjoiskalotin alueella jelun kiireellisimpiin tehtäviin tällä hetkellä.
20494: ei kuitenkaan ole mahdollista ilman, että näi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20495: den lajien häviäminen Suomen alueelta voidaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20496: estää. Tämä puolestaan edellyttää, että kunkin
20497: lajin kanta alueellamme pysyy riittävän suu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20498: rena, lisääntymiskykyisenä ja elinvoimaisena. menpiteisiin karhun, suden ja ahman
20499: Karhun, suden ja ahman säilyminen Suomessa suojelemiseksi siten, että nämä eläin-
20500: riippuu aivan oleellisesti Pohjois- ja osittain lajit saadaan säilymään Suomen eläi-
20501: myös Itä-Suomen asukkaiden asenteesta näihin mistössä samalla kun kaikki poro- ja
20502: eläimiin. On luonnollista, että asenteet etenkin karjataloudelle aiheutuvat vahingot,
20503: porotalouden piirissä pysyvät leppymättömän joissa pedot ovat osallisina, korvataan
20504: vihamielisinä niin kauan kuin kaikkia vahin- täydestä arvostaan.
20505: Helsingissä 9 päivänä huhtikUuta 1970.
20506:
20507: V. 0. Mäkinen. Ralf Friberg. Kaarle Salmivuori.
20508: Matti Ahde. Lyyli Aalto. Sakari Knuuttila.
20509: Ulf Sundqvist.
20510: 1535
20511:
20512: VII,l35.- Toiv.al. n:o 847.
20513:
20514:
20515:
20516:
20517: Männistö ym.: Sisävesien öljynsuojelusäännösten luomisesta.
20518:
20519:
20520: E d u s k u n n a 11 e.
20521:
20522: Saimaan kanavan valmistumisen jälkeen on Tällä hetkellä maastamme puuttuu sellainen
20523: öljyn laivakuljetus sisävesillä jatkuvasti lisään- lainsäädäntö, joka loisi edellytykset tehokkaille
20524: tynyt. Kun syväväylätyöt on saatu valmiiksi, suojelutoimenpiteille öljytuhokatastrofien torju-
20525: kuljetetaan huomattavat määrät öljyä koko miseksi sisävesissä.
20526: Saimaan vesistöalueella aina Kuopioon asti Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20527: ja mahdollisesti pohjoisemmaksikin Kallaveden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20528: reitillä. Tämä aiheuttaa merkittävän saastevaa-
20529: ran kyseisille vesistöalueille. että hallitus ryhtyisi nopeisiin toi-
20530: Tämän lisäksi on entistä enemmän raken- menpiteisiin sisävesiä koskevien öljyn-
20531: nettu maanpäällisiä öljysäiliöitä vesistöalueiden suojelusäännösten luomiseksi.
20532: rannoille.
20533: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
20534:
20535: Lauha Männistö. Veikko Vennamo.
20536: V. J. Rytkönen. Maija Heino.
20537: Tahvo Rönkkö. Juuso Häikiö.
20538: Edit Terästö. Taisto Sinisalo.
20539: Aarne Penttinen. Keijo Suksi.
20540: Katri-Helena Eskelinen. Pentti Pekkarinen.
20541: 1536
20542:
20543: VII,136.- Toiv.al. n:o 848.
20544:
20545:
20546:
20547:
20548: A. Nieme1i ym.: Kuntim kalleusluokituksen tarkistamisesta Ra-
20549: nuan kunnan kohdalta.
20550:
20551:
20552: E d u s k u n n a 11 e.
20553:
20554: Eduskunta, hyväksyessään voimassa olevan Kun nyt voimassa oleva paikkakuntakal-
20555: lain kuntien yleisestä kalleusluokituksesta, la- leusluokka Ranuan kunnan kohdalla on koh-
20556: kia hyväksyessään on eduskunta painottanut tuuton ja kunnan taloutta heikentävä ehdo-
20557: voimakkaasti sitä, että lakia sovellettaessa ei tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
20558: saavutettuja etuja saa huonontaa. Tätä selvää väksi toivomuksen,
20559: ohjetta ei otettu huomioon Ranuan kunnan
20560: kohdalla, koska valtioneuvosto vahvistaessaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20561: vuoden 1969 kalleusluokkaa alensi kalleusluok- menpiteisiin kuntien yleistä kalleusluo-
20562: kaa ensimmäisestä toiseen kalleusluokkaan. kitusta koskevan lain tarkistamiseksi si-
20563: Tämä tiesi Ranuan kunnalle huomattavia ta- ten, että Ranuan kunnan kohdalla kal-
20564: loudellisia menetyksiä, tämä koskee eniten pie- leusluokka korotettaisiin ensimmäiseen
20565: nituloisia ja heikommassa taloudellisessa ase- kalleusluokkaan.
20566: massa olevia ihmisiä.
20567: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
20568:
20569: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi. Lauri Linna.
20570: Hannes Volotinen. Antti lsomursu. Matti Silander.
20571: 1537
20572:
20573: VII,l37.-Toiv.al. n:o 849.
20574:
20575:
20576:
20577:
20578: A. Niemelä ym.: Vesihuoltoavustuksen aikaansaamisesta kaivo-
20579: ja painevesikustannuksiin.
20580:
20581:
20582: E d u s k u n n a 11 e.
20583:
20584: Vesihuolto on laajalti vielä puutteellista ja siellä todettu se, että luontoa muuttavilla toi-
20585: kunnollinen talousvesi on monelle taloudelli- menpiteillä saattaa olla aivan yllättävän pit-
20586: sista syistä mahdoton hankkia. Ilman kunnol- källe ulottuva vaikutus, esimerkiksi luontaisiin
20587: lista talousvettä on suuri vaara tulla käytettyä pohjavesikerroksiin. Pintavedet meillä saastu·
20588: sellaista vettä joka on terveydelle vaarallista ja vat aina enenevässä määrin, mikä myös lisää vai·
20589: aiheuttaa sairauksia jopa kulkutauteja levittäen. keutta kunnollisen talousveden saannille.
20590: Nykyisin suoritetaan huomattavassa määrin Tämän kaiken edellä sanotun perusteella
20591: kuivatuksia, rakennetaan voimalaitoksia ja ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
20592: säännöstellään huomattavan suuria vesistöjä. syttäväksi toivomuksen,
20593: Tämä useammassa tapauksessa vaikuttaa pohja-
20594: vesiin niillä alueilla, missä näitä toimenpiteitä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20595: toteutetaan. Pohjois-Suomessa on nämä haitat menpiteisiin vesihuoltoavustuksen ai-
20596: tulleet voimakkaasti näkyville, siellä rakennet- kaansaamiseksi kaivo- ja painevesikustan-
20597: tujen voimalaitosten yhteydessä. On selvästi nuksiin.
20598: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
20599:
20600: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
20601: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
20602: Pentti Antila.
20603:
20604:
20605:
20606:
20607: 193 427/70
20608: 1538
20609:
20610: VII,138.- Toiv.al. n:o 850.
20611:
20612:
20613:
20614:
20615: A. Niemelä ym.: Toimenpiteistä villiminkkikannan voimistumi-
20616: sen estämiseksi.
20617:
20618:
20619: E d u s k u n n a 11 e.
20620:
20621: Minkkitarhaus maassamme on voimistunut. omista minkkitarhaa ja todistettavasti esittää
20622: Samalla villiminkkikanta näyttää voumstuvan. villi minkin. Vaitioneuvosto kulloinkin määräisi
20623: Tähän pitäisi kiinnittää jo hyvissä ajoin huo- sopivaksi katsomansa tapporahan villiminkistä
20624: miota. Minkki on vakava peto pienriistalle ja vuosittain.
20625: aiheuttaa paljon taloudellisia menetyksiä allas- Edellä selvitetyn perusteella esitämme kun-
20626: kalan kasvattajille sekä purotaimenelle ja tam- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20627: mUkalle Pc hjois-Suomessa. muksen,
20628: Näyttää aivan ilmeiseltä se ajatus, että ei
20629: voida välttyä tulevaisuudessa villiminkin ai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20630: heuttamasta jopa suurestakin vahingosta muu- menpiteisiin villiminkin voimistumisen
20631: ten kuin maksamalla villiminkistä tapporaha estämiseksi ia tekisi määrärahaesityksen
20632: valtion yleisistä varoista. Tapporaha maksetaan villiminkin voimistumisen estämiseksi
20633: vain sellaiselle villiminkin saajalle, joka ei vuoden 1971 tulo- ;a menoarvioon.
20634: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
20635:
20636: Arttur Niemelä. Eino Poutiainen. Matti Silander.
20637: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
20638: 1539
20639:
20640: VII,l39.- Toiv.al. n:o 851.
20641:
20642:
20643:
20644:
20645: A. Niemelä ym.: Poronomistajan aseenkuljettamisoikeudesta.
20646:
20647:
20648: E d u s k u n n a 11 e.
20649:
20650: Voimassa olevien säännösten mukaan ei poronhoitotyössä moottorikeikalla saisi suo-
20651: moottorike1kassa saa kuljettaa ampuma-asetta, jukseen pantuna ase olla mukana.
20652: vaikka tämä on luvallista autossa ja muissa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20653: moottoriajoneuvoissa. Ilmeisesti tällainen kiel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20654: tosäännös johtuu metsästyksen syistä. Mutta
20655: tällainen säännös on kohtuuton poronhoito- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20656: työssä moottorikeikalla liikkuvalle. Onhan menpiteisiin voimassaolevien säännös-
20657: aivan käsittämätöntä se tilanne, mihin saattaa ten muuttamiseksi niin) että poron-
20658: poronomistaja moottorikelkkansa kanssa jou- omistaja poropaimenessa ollessaan saa
20659: tua. Saattaa osua paikkaan, missä susi tai ahma suojuksessa kuljettaa asetta moottori-
20660: on poron kimpussa ja ei voi petoa hävittää, kelkassa.
20661: koska ase puuttuu. Olisi aivan kohtuullista, jos
20662: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
20663:
20664: Arttur Niemelä. Eino Poutiainen.
20665: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
20666: Matti Silander.
20667: 1540
20668:
20669: VII,140.- Toiv.al. n:o 852.
20670:
20671:
20672:
20673:
20674: E. Niemelä ym.: Miiiirärahasta öliyvahinkoien tor;umiseen Sai-
20675: maan vesistön alueella.
20676:
20677:
20678: E d u s k u n n a 11 e.
20679:
20680: Saimaan kanava valmistui 5 vuotta sitten. Mielestämme valtion taholta pitäisikin ryh-
20681: Jatkoksi Saimaan kanavalta sisämaahan on ra- tyä kaikkiin mahdollisiin varotoimenpiteisiin,
20682: kennettu syväväylät Lappeenrantaan, Savonlin- että vaaramomentit jäisivät minimaalisiksi. En-
20683: naan, Joensuuhun, Varkauteen ja Ristiinaan. naltaehkäisevien toimenpiteiden merkitys on
20684: Varkauden sekä Kuopion välillä ovat ruoppaus- ratkaiseva. Lisäksi pitäisi Saimaan vesistölle
20685: työt parasta aikaa käynnissä. Tämä on merkin- hankkia sopivaa torjuntakalustoa ja kouluttaa
20686: nyt normaaleja sisävesialuksia suurempien lai- henkilökuntaa, joka mahdollisen onnettomuu-
20687: vojen saapumista Saimaan vesistöön. Esimer- den sattuessa olisi heti toimintavalmiina. Näin
20688: kiksi öljyn ja muiden nestemäisten polttoai- vahingot saataisiin supistumaan mahdollisim-
20689: neiden kuljetus on siirtymässä näillä alueilla man pieniksi.
20690: suuresti laivakuljetuksen piiriin. Myönteisistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20691: puolista huolimatta sisältyy kehityskuvaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20692: myös eräitä vaaratekijöitä. muksen,
20693: On olemassa jatkuvasti vaara, että öljykulje-
20694: tuksia suorittavat laivat syystä tai toisesta saa- että hallitus ottaisi vuoden 1971
20695: vat vuodon, joka aiheuttaa niiden lastin hajoa- tulo- ja menoarvioesitykseen 300 000
20696: mista Saimaalle. Kun nyt ei vielä ole riittävää markan määrärahan Saimaan vesistön
20697: tottumusta ja reitit ovat varsin kapeita, joilta mahdollisten öliyvahinko;en toriumi-
20698: poikkeaminen on hyvin mahdollista, vaara on seen tarvittavan kaluston hankkimi-
20699: tavallista suurempi. Mikäli tällainen öljyvuoto seen ;a henkilökunnan kouluttamiseen.
20700: sattuisi syntymään, seuraukset olisivat katastro-
20701: faaliset.
20702: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
20703:
20704: Esu Niemelä. Mikko Kaarna.
20705: Pentti Poutanen. Esko Pekonen.
20706: Väinö Turunen. Aslak Aas.
20707: Heikki Kainulainen. Katri-Helena Eskelinen.
20708: 1541
20709:
20710: VII,141.- Toiv.al. n:o 853.
20711:
20712:
20713:
20714:
20715: Niinikoski ym.: Vilieliiän lainansaantimahdollisuuksien turvaa-
20716: misesta maanmittaustoimitusten aiheuttamien rakennusten
20717: uudelleenrakentamistapauksissa.
20718:
20719:
20720: E d u s !k u n n a 11 e.
20721:
20722: Maanmittaustoimitusten tukemisesta valtion Kun tilan siirto kuitenkin aiheuttaa useissa
20723: varoilla annetun lain ( 42/60) mukaan voi- tapauksissa välittömästi uusien rakennusten ra-
20724: daan monia maanmittaustoimituksista aiheutu- kentamisen tarpeen, josta parhaissakin tapauk-
20725: neita kustannuksia suorittaa valtion varoista sissa aiheutuu viljelijälle melkoisia kustannuk-
20726: etukäteen. Tämä onkin välttämätöntä näistä sia, olisi tärkeää, että hänellä olisi mahdolli-
20727: toimituksista usein aiheutuvien suurehkojen suus saada rakennustoimintaansa varten valtion
20728: kulujen maksamiseksi. Tietyissä tapauksissa varoista edullista lainaa, jotta uusien rakennus-
20729: jää osa kustannuksista valtion lopullisesti mak- ten rakentaminen voitaisiin nopeasti toteuttaa.
20730: settaviksi ja lisäksi voidaan tilan omistajalle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20731: joissakin tapauksissa, jolloin esimerkiksi tilan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20732: siirtäminen tuottaa erityistä haittaa ja hanka- muksen,
20733: luutta sekä aiheuttaa suuria uudisviljelykustan- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20734: nuksia, kuivatus- ym. töitä, suorittaa valtion siin viljelijän lainansaantimahdollisuuk-
20735: varoista avustusta hänen varallisuutensa sekä sien turvaamiseksi maanmittaustoimi-
20736: haitan hankaluuden ja suuruuden huomioon- tusten aiheuttamien rakennusten uudel-
20737: ottaen. leenrakentamistapauksissa.
20738: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
20739:
20740: Paavo Niinikoski. Artturi Jämsen.
20741: Pekka Vilmi. Erkki Haukipuro.
20742: Reino Karpola. Veikko Hanhirova.
20743: Reino Kangas.
20744: 1542
20745:
20746: VII,142.- Toiv.al. n:o 854.
20747:
20748:
20749:
20750:
20751: Niittikoski ym.: Siirrettävien rakennusten lainoittamisen saattami-
20752: sesta etuoikeutettuun asemaan.
20753:
20754:
20755: E d u s k u n n a 11 e.
20756:
20757: Varsinkin uusien valtateiden, rautateiden, salaisille heidän asumisessaan tahi elinkeinon-
20758: sähkölinjojen rakentamisen yhteydessä on jou- harjoittamisessa. Kun yleensä tämäntapai-
20759: duttu hävittämään tahi siirtämään runsaasti set valtion tukemat lainoitukset tulevat asun-
20760: sekä talous- että asuinrakennuksia. Kun tällai- totuotantolain tahi maankäyttölain mukaisina
20761: set rakennusten siirrot tapahtuvat niiden käyt- lainoina, olisi näihin lakeihin saatava muutos,
20762: täjästä riippumattomista syistä, on mieles- jonka mukaan puheena olevat tapaukset olisi-
20763: tämme oikeudenmukaista, että yhteiskunta kor- vat etuoikeutettuja lainoituskohteita.
20764: vaa tästä aiheutuvat kustannukset ja lainoitusta Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
20765: haettaessa tällaisten syiden perusteella nämä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi .toivg-
20766: lainahakemukset asetettaisiin etuoikeutettuun muksen,
20767: asemaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20768: Valitettavasti nykyisin on usein käynyt niin, menpiteisiin teiden ja rautateiden sekä
20769: että siirrettävät rakennukset ovat joutu- sähkölinjojen rakentamisen vuoksi siir-
20770: neet odottamaan kohtuuttomasti lainoitusvuo- rettävien rakennusten lainoittamisen
20771: roaan. Näin yhteiskunta aiheuttaa haittaa kan- saattamiseksi etuoikeutettuun asemaan.
20772: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
20773:
20774: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro.
20775: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova.
20776: Artturi Jämsen. Matti Mattila.
20777: Reino Kangas.
20778: 1543
20779:
20780: VII,143.- Toiv.al. n:o 855.
20781:
20782:
20783:
20784:
20785: Niinikoski ym.: Kuntainliittomenojen oikeudenmukaisesta tasaa-
20786: misesta kuntien, kuntainliittojen ja valtion kesken.
20787:
20788:
20789: Ed u s kun n a 11 e.
20790:
20791: Maamme kunnat kuuluvat voimassa olevien saattavat nousta jopa 50 % :iin kokonaisme-
20792: lakien mukaan jäseninä lukuisiin kuntainliittoi- noista ja kustannukset osoittavat pelottavaa
20793: hin. Niistä mainittakoon keskus-, alue- ja pai- nousua. Kun on vielä suuri joukko kuntia,
20794: kallissairaalat, tuberkuloosiparantolat, mielisai- joilla on edessään keskussairaala-, alue- ja pai-
20795: raalat, vajaamielislaitokset, työlaitokset, am- kallissairaalapaikkojen lunastukset, niin näillä
20796: mattikoulut, kunnallis- ja vanhainkodit ym. kunnilla on edessään pelottavan raskas paine
20797: Lähivuosina on odotettavissa mm. seutukaavoi- veroäyriä kohti.
20798: tuksen asettamat lisävelvoitteet. Siksi olisi ryhdyttävä kiireellisiin toimenpi-
20799: Lakeja säädettäessä on edellytetty kunnille ja teisiin kuntainliittojärjestelmän uudistami-
20800: kuntainliitoille maksettavaksi valtionapuja, seksi. Niin ikään olisi sairaalalaitos keskus- ja
20801: mutta niitä on myöhemmin monissa yhteyk- yliopistollisten sairaalain osalta siirrettävä
20802: sissä pienennetty vetoamalla valtion heikkoon kokonaan takaisin valtiolle, jolla ne ennen v .
20803: .taloudelliseen asemaan. Käytännöllisesti kat- 1957 annetun sairaalalain voimaanastumista
20804: soen kuntainliittorasitukset ovat siirtymässä ja olivatkin. Kuntainliittorasituksen tasaamiseksi
20805: jo siirtyneet pääosalta kuntien kannettavaksi olisi valtionapu porr.astettava kuntien talou-
20806: huolimatta siitä, että niiden taloudellinen dellisen kantokyvyn mukaan. Niin ikään v:sta
20807: asema on saattanut olla monin verroin hei- 1957 voimassa olleet sairaalain hoitomaksut
20808: kompi kuin valtion. olisi korotettava kustannuksia vastaavasti.
20809: Kuntainliittomenot ovat vuosi vuodelta kas- Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
20810: vaneet siinä määrin, että maamme kunnat ovat nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20811: monien muitten velvoitteiden kanssa voitta-
20812: mattomien vaikeuksien edessä. Erityisesti såi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20813: raalatoimen perustamis- ja ylläpitomenot val- menpiteisiin kuntainliittomenojen oi-
20814: tionapujen pienentymisen johdosta ovat keudenmukaiseksi tasaamiseksi maan
20815: ryöstäytyneet käsistä. Kaiken lisäksi näistä kuntien ja kuntainliittojen sekä valtion
20816: aiheutuneet menot jakaantuvat epätasaisesti kesken.
20817: maan eri kuntien kesken. Kuntainliittomenot
20818: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
20819:
20820: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. Pekka Vilmi.
20821: 1544
20822:
20823: Vll,144.- Toiv.al. n:o 856.
20824:
20825:
20826:
20827:
20828: Niinikoski ym.: Liikuntaesteisien liikkumis- ;a toimintamahdolli-
20829: suuksien parantamisesta.
20830:
20831:
20832: E d u s k u n n a 1'1 e.
20833:
20834: Vanhojen ikäluokkien osuus kasvaa. Samalla Uusia julkisia rakennuksia tehtäessä ja yJeen-
20835: lisääntyy myös sellaisten ihmisten luku, joilla säkin rakennustoiminnassa olisi otettava huo-
20836: on erilaisia liikkumisvaikeuksia. Näitä niin sa- mioon näiden liikuntaesteisten mahdollisuudet
20837: nottuja liikuntaesteisiä ovat myös tilapäisesti ja liikkumiseen ja erilaiseen toimintaan yhteis-
20838: pysyvästi vammautuneet, sairaat ja lastenvau- kunnassa. Olisi pyrittävä siihen, että vanhuu-
20839: nuja työntävät äidit. Yhdyskuntasuunnittelijat den mukanaan tuoma liikkumisen vaikeus ei
20840: eivät ole tehneet näiden ihmisten hyväksi sitä, tee hankalaksi selviytymistä jokapäiväisen elä-
20841: mitä he välttämättä kaipaisivat. Monet julkiset män eteen tuomista tilanteista. Oikein suunni-
20842: paikat ja rakennukset puhumattakaan asuin- teltu ja toteutettu yhdyskuntasuunnittelu, joka
20843: taloista muodostuvat ylivoimaiseksi esteeksi ottaa liikuntaesteisyyden huomioon, auttaa van-
20844: heidän liikkumiselleen. Sama koskee liikenne- huksia heidän vaikeuksissaan. Sama koskee
20845: väyliä ja kulkuneuvoja. Liikuntaesteisiä arvioi- luonnollisesti niitä, jotka ovat useista muista
20846: daan olevan noin 10 prosenttia koko kansasta. eri syistä liikuntaesteisiä. Heidän hyväkseen
20847: Raaja- ja tukielinvammaisia sota- ja siviili-inva- tehdyt pamnnukset tulevat useimmiten kaik-
20848: lideja on maassamme yli 80 000. Reumainvali- ikien kansalaisten hyödyksi, vaikka luonnolli-
20849: dien luku kohoaa yli 100 000 :n. Erilaisia >tapa- sesti ensisijainen apu niistä onkin liikuntaestei-
20850: turmia sattuu vuosittain yli 200 000, joista sille, joiden liikkumisen helpottamiseen tähtää-
20851: työtapaturmia yli 170 000. Liikenneonnetto- viä toimenpiteitä olisi pikaisesti tehostettava.
20852: muuksissa loukkaantuu vuosittain noin 15 000 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
20853: ihmistä ja moottoriajoneuvojen määrän lisään- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20854: tyessä tämä määrä tulee edelleen kasvamaan.
20855: Osa näistä onnettomuuksien uhreista vammau- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
20856: tuu tilapäisesti, mutta osalle vammat muodos- menpiteisiin liikuntaesteisien liikku-
20857: tuvat pysyviksi ja heistä tulee pysyvästi liikun- mis- ja toimintamahdollisuuksien paran-
20858: taesteisiä. Näiden lisäksi on otettava huo- tamiseksi.
20859: mioon ne, jotka vanhuutensa vuoksi joutuvat
20860: vaikeuksiin liikkuessaan.
20861: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
20862:
20863: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro.
20864: Pekka Vilmi. Aaro Lintilä.
20865: 1545
20866:
20867: VII,145.- Toiv.al. n:o 857.
20868:
20869:
20870:
20871:
20872: E. Niskanen ym.: Uudenkaupungin nostamisesta toiseen kalleus-
20873: ryhmään.
20874:
20875:
20876: E d u s k u n n a 11 e.
20877:
20878: Vai.k!ka periaatteessa voidaan koko nykyinen ovat korkeammat kuin monissa paikallaan py-
20879: paikkakuntakalleus1uokkasysteemi asettaa suu- syttelevissä asutuskeskuksissa. Valtiojohtoisen
20880: ressa määrin kyseenalaiseksi, voidaan valtiova- Rikkihappo OY:n sijoittuminen paikkakun-
20881: rainministeriön vahvistamaa kalleusryhmäluet- nalle muutama vuosi sitten sekä parhaillaan
20882: teloa tarkasteltaessa havaita eräitä erityi- käynnissä oleva autotehtaan rakentaminen ovat
20883: sen suuria epäoikeudenmukaisuuksia. Eräs sel- voimakkaan kehitysprosessin liikkeelle saattaes-
20884: lainen on Uudenkaupungin kuuluminen kol- saan tyystin muuttaneet niitä olosuhteita, joi-
20885: manteen kalleusryhmään. Ennen ensimmäistä den nojalla Uuttakaupunkia lienee valtiovarain-
20886: päivää tammikuuta 1969 maamme kaikista ministeriön taholta aikoinaan pidetty kolman-
20887: kaupungeista vain neljä, Kaskinen, Kriitiinan- teen kalleusryhmään kuuluvana paikkakuntana.
20888: kaupunki, Uusikaarlepyy ja Uusikaupunki kuu- Edellä olevien perustelujen nojalla esitämme
20889: luivat kolmanteen kalleusryhmään, kaikki kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
20890: muut kuuluvat joko ensimmäiseen tai toiseen. toivomuksen,
20891: Elinkustannukset Uudessakaupungissa eivät
20892: millään tavalla poikkea niistä maamme kau- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi t.oi-
20893: pungeista ja kauppaloista, jotka kuuluvat toi- menpiteisiin Uudenkaupungin nostami-
20894: seen kalleusryhmään. Päinvastoin voidaan väit- seksi toiseen kalleusryhmään valtiova-
20895: tää, että asuntokustannukset Uudessakaupun- rainministeriön vahvistamassa paikka-
20896: gissa sen voimakkaasta kehityksestä johtuen kuntakalleusluokkaluettelossa.
20897: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
20898:
20899: Esko Niskanen. Reino Breilin. Sylvi Siltanen.
20900:
20901:
20902:
20903:
20904: 194 427/70
20905: 1546
20906:
20907: VI1,146.- Toiv.al. n:o 858.
20908:
20909:
20910:
20911:
20912: H. Niskanen ym.: Toimenpiteistä varajäsenten valitsemiseksi kau-
20913: pungin- ja kauppalanhallituksiin.
20914:
20915:
20916: E d u s k u n n a II e.
20917:
20918: Nykyisin voimassaolevan kunnallislain mu- myönteisenä myöskin sen vuoksi, että siten
20919: kaan kaupunkien ja kauppaloiden kunn'<lllishal- useampi kuntalainen saadaan kiinteämmin mu-
20920: lituksiin ei voida valita lainkaan varajäseniä. kaan kunnallishallintoon ja lisätään kuntalais-
20921: Tästä aiheutuu se, että varsinaisen kunnallishal- ten kiinnostusta kunnan toimintaa kohtaan.
20922: Htuksen jäsenen ollessa estynyt saapumasta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
20923: kokoukseen, kokous joudutaan pitämään vajaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20924: lukuisena. Tämä ei vastaa käsitystä tasapuoli-
20925: suudesta ja demokratiasta, se rajoittaa kunta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20926: laisten mahdollisuutta vaikuttaa kunnassa teh- kunnallislain muuttamiseksi siten, että
20927: täviin päätöksiin. kaupungin- ja kauppalanhallituksiin va-
20928: Varajäsenten valitsetnista voidaan pitää littaisiin myöskin varajäsenet.
20929: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
20930:
20931: Helvi Niskanen. Heikki Mustonen. Kuuno Honkonen.
20932: Pauli Räsänen. Kauko Tamminen. Terho Pursiainen.
20933: 1547
20934:
20935: VII,147.- Toiv.al. n:o 859.
20936:
20937:
20938:
20939:
20940: Paasivuori ym.: Poliisien lukumäärän lisäämisestä huumausainei-
20941: den salakuljetuksen, laittoman valmistuksen ja salakaupan
20942: ehkäisemiseksi.
20943:
20944:
20945: E d u s k u n n a 11 e.
20946:
20947: Huumausaineiden käyttö on parin viime uusia poliisitoimia huumausaineiden käytön ai-
20948: vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti eri- heuttamaa työmäärää hoitamaan.
20949: tyisesti nuorison keskuudessa. Tämän on teh- Viime vuoden huumausainetakavarikot osoit-
20950: nyt mahdolliseksi näiden aineiden salakuljetus tivat, että huumausaineongelma pian saavuttaa
20951: ja salakauppa. meillä samat mittasuhteet kuin Ruotsissa, ellei
20952: Huumausaineiden salakuljetuksen, valmistuk- tarmokkaisiin vastatoimenpiteisiin ryhdytä.
20953: sen ja kaupan ehkäisemisessä on asiallisella, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20954: kuluttajiin kohdistuvalla valistuksella varsin kunnan päätettäväksi toivomuksen,
20955: heikot mahdollisuudet. Tullin ja erityisesti po-
20956: liisin mahdollisuudet ovat myös varsin rajoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20957: tetut siksi, että huumausainekaupan vastus- menpiteisiin poliisien lukumäärän lisää-
20958: tamiseen ei ole irroitettavissa riittävästi työ- miseksi ja riittävän työvoiman irroitta-
20959: voimaa. miseksi huumausaineiden salakuljetuk-
20960: Ruotsissa on äskettäin perustettu suuri määrä sen, laittoman valmistuksen ja salakau-
20961: pan ehkäisytoimenpiteitä varten.
20962: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
20963:
20964: Tyyne Paasivuori. Bror Lillqvist.
20965: Sakari Knuuttila. Lyyli Aalto.
20966: Kaisa Raatikainen. Edit Terästö.
20967: 1548
20968:
20969: VII,148.- Toiv.al. n:o 860.
20970:
20971:
20972:
20973:
20974: Pekkala ym.: Maakuntaitsehallinnon perustamista koskevan esi-
20975: tyksen antamisesta.
20976:
20977:
20978: E d u s k u n n a 11 e.
20979:
20980: Ylemmänasteisen itsehallinnon toteuttami- miseen ja kuntien vaikutusvallan vähentymi-
20981: sesta massamme on keskusteltu jo viime vuo- seen liittyvät kielteiset ilmiöt ovat kuntain-
20982: sisadalta saakka. Lisäksi edellyttää HM 51 §:n liitoissa jo nyt selvästi havaittavissa.
20983: säännös ylemmänasteisen itsehallinnon olemas- Tämän vuoksi on maakuntien väestön mah-
20984: saoloa. Kysymystä käsittelemään on itsenäi- dollisuuksia asioidensa hoitamiseen välttämättä
20985: syyden aikana asetettu useita komiteoita, jotka lisättävä perustamalla edustuksellinen välias-
20986: kaikki ovat päätyneet suosittamaan järjestel- teen hallinto-organisaatio. Tähän mennessä suo-
20987: män toteuttamista. Niiden esitykset eivät kui- ritetuissa maakuntaitsehallintoa koskevissa sel-
20988: tenkaan ole johtaneet käytännöllisiin toimen- vityksissä ei kysymystä kuitenkaan ole tarkas-
20989: piteisiin. Maamme onkin tällä hetkellä ainoita teltu kyllin monipuolisesti ja yksityiskohtai-
20990: Euroopan maita, jossa ei ole kansanvaltaisesti sesti koko yhteiskuntakehityksen huomioon-
20991: järjestettyä väliasteen hallintoa. Viimeaikainen ottaen. Niinpä ylemmänasteisen itsehallinnon
20992: nopea kehitys on kuitenkin asettunut yhteis- talous-, sosiaali- ja kulttuuripoliittiset vaikutuk-
20993: kunnan kaikilla aloilla yhä lisääntyvien ja mo- set sekä hallintouudistuksen aiheuttamat kus-
20994: nipuolistuvien tehtävien eteen. Etenkin sellai- tannukset ja rationalisoinnista johtuvat mah-
20995: set tehtävät kuin seutusuunnittelu ja kaavoitus, dolliset säästöt ovat olleet tähän saakka selvit-
20996: luonnon- ja maisemansuojelu, vesiensuojelu, tämättä.
20997: vesihuolto ja viemäröinti, matkailu sekä kou- Kun lähiaikoina on kuitenkin valmistumassa
20998: lunuudistuksen puitteissa toteutettava alueelli- seikkaperäinen, maakuntaitsehallintoa koskeva
20999: nen koulu- ja kulttuurihallinto kaipaavat teho- uusi komiteanmietintö, muodostuvat edellytyk-
21000: kasta väliportaan organisaatiota. set väliasteen hallinto-organisaation nopealle
21001: Lääninhallitukset eivät valtion eliminä ole toteuttamiselle aikaisempia huomattavasti pa-
21002: uudistettuinakaan soveliaita hoitamaan edellä remmiksi ja toimenpiteisiin voitaneen ryhtyä
21003: mainittuja tehtäviä, koska maakuntien kehit- välittömästi.
21004: tämispolitiikan tulee ensisijaisesti perustua nii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
21005: den asukkaiden omatoimisuuteen ja omavas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21006: tuisuuteen, kuten kunnallisessa itsehallinnossa.
21007: Kuntainliittojärjestelmän laajentaminen nykyi- että hallitus antaisi asiaa koskevien
21008: sestään johtaisi taas hajanaisemman, kalliin ja selvitysten valmistuttua kiireellisesti
21009: verraten epäkansanvaltaisen hallintojärjestelmän Eduskunnalle esityksen maakuntaitse-
21010: edistämiseen, sillä virkavaltaisuuden lisäänty- hallinnon perustamisesta.
21011: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
21012:
21013: Ahti Pekkala. Katri-Helena Eskelinen. Pentti Poutanen.
21014: Artturi Jämsen. Aaro Lintilä. Paavo Niinikoski.
21015: Matti Ruokola. Taisto Tähkämaa. Erkki Haukipuro.
21016: Saimi Ääri. Esko Härkönen. Heimo Linna.
21017: Jouko Siikaniemi. Pekka Vilmi. Katri Kaarlonen.
21018: Matti Maijala. Matti Mattila. Sylvi Saimo.
21019: Esko Pekonen. Yrjö Sinkkonen.
21020: 1549
21021:
21022: Vll,149.- Toiv.al. n:o 861.
21023:
21024:
21025:
21026:
21027: Penttinen ym.: Harleintaverotuksen poistamisesta.
21028:
21029:
21030: Eduskunnalle.
21031:
21032: Hyvin yleisesti kohdistetaan yrittäjiin ns. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21033: harkintaverotusta. Sen epäoikeudenmukaisuutta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21034: korostaa lisäksi se, että eri verolautakunnat
21035: soveltavat sitä eri tavalla, jonka johdosta yrit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21036: täjät joutuvat paitsi toisiin yrittäjiin, myös verolainsäädännön muuttamiseksi siten,
21037: toisiin veronmaksajiin nähden eriarvoiseen ase- että epäoikeudenmukainen harkintavero-
21038: maan. tusmuoto poistettaisiin kokonaan.
21039: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
21040:
21041: Aarne Penttinen. Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
21042: Kalevi Huotari. Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
21043: Eino Poutiainen.
21044: 1550
21045:
21046: VII,150.- Toiv.al. n:o 862.
21047:
21048:
21049:
21050:
21051: Poutiainen ym.: Manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisesta.
21052:
21053:
21054: E d u s k u n n a 11 e.
21055:
21056: Suomen kansan valtaenemmistön yhteinen Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
21057: mielipide käsityksemme mukaan on se, että eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21058: manttaalilaitos kokonaisuudessaan kuuluu taak-
21059: se jääneeseen kansakuntamme historiaan. Siitä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21060: huolimatta ei manttaalikuntalaitosta ole lakkau- menpiteisiin manttaalikuntalaitoksen lak-
21061: tettu, vaikka se on todettu vanhentuneeksi kauttamiseksi tarpeettomana ;a vanhen-
21062: ja epäkansanvaltaiseksi laitokseksi, jonka yllä- tuneena sekä epäkansanvaltaisena lai-
21063: pitäminen nykyisissä olosuhteissa on tarpee- toksena.
21064: tonta.
21065: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
21066:
21067: Eino Poutiainen. J. Juhani Kortesalmi. Olavi Tupamäki.
21068: Hannes Volotinen. Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä.
21069: 1551
21070:
21071: VII,1.51.- Toiv.al. n:o 863.
21072:
21073:
21074:
21075:
21076: Poutiainen ym.: Koko maata koskevasta kalastuskortista.
21077:
21078:
21079: E d u s k u n n a 11 e.
21080:
21081: Kun kotimaassa matkalla oleva kansalainen perusoikeuksiin voidaksemme esittää olevamme
21082: haluaisi kalastaa, on hänen saatava seutukun- sellainen kansakunta joka antaa arvoa jokaisen
21083: nalta asianmukainen paikallinen kalastuskortti. kansalaisen perusoikeuksille.
21084: Tämän saaminen on useassa tapauksessa suo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21085: ranainen mahdottomuus. Jokaisella kansalaisella taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21086: pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus harjoittaa
21087: ns. virkistys- ja harrastuskalastusta, kaikkialla että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21088: maassa. menpiteisiin yleisen koko maata koske-
21089: Tällaisen oikeuden tulisi kuulua kansalaisten van kalastuskortin aikaansaamiseksi.
21090: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
21091:
21092: Eino Poutiainen. Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä.
21093: Hannes Volotinen. Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
21094: Viljo Suokas.
21095: 1552
21096:
21097: VII,152.- Toiv.al. n:o 864.
21098:
21099:
21100:
21101:
21102: Poutiainen ym.: HtmmiiUsllinekysymyksen tutkimisesta.
21103:
21104:
21105: E d u s kun n a 11 e.
21106:
21107: Huumausainekysymyksestä ja siihen lähei- että hallitus asettaisi kiireellisesti puo-
21108: sesti liittyvästä rikollisuudesta on muodostunut lueettoman ja asiantuntijoista toimeen-
21109: suoranainen ongelma nimenomaan asutuskes- pannun elimen tutkimaan kaikkia buu-
21110: kuksissa. Tästä ovat joutuneet kärsimään mm. mausainekysymykseen liittyviä asioita
21111: ravitsemusliikkeiden harjoittajat, joiden oikeus- ja sen perusteella antamaan eduskun-
21112: turva rikollisuutta vastaan on tullut entistä nalle tarpeelliseksi osoittautuvat esityk-
21113: suuremman vaaran alaiseksi. Samoin yksityiset set buumausainekysymyksestä ja siihen
21114: kansalaiset saavat monin eri tavoin kärsiä huu- liittyvästä rikollisuudesta.
21115: tnausaineisiin liittyvän rikollisuuden johdosta.
21116: Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
21117: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21118: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
21119:
21120: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä. Matti Silander.
21121: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
21122: 1553
21123:
21124: VII,l53.- Toiv.al. n:o 865.
21125:
21126:
21127:
21128:
21129: Poutiainen ym.: Nastolan nimismiespiirin perustamisesta.
21130:
21131:
21132: E d u s k u n n a II e.
21133:
21134: Nastolan kunta kuuluu Hollolan rumtsmies- tilanne on kuntalaisten kannalta katsoen käy-
21135: piiriin. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että nyt sietämättömäksi.
21136: Nastola olisi muodostettava omaksi nimismies- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21137: piiriksi. Hollolan nimismiespiiri on kokonai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21138: suudessaan laaja ja hajanainen, jossa poliisi-
21139: voiman puute on nykyiselläänkin suuri. Koska että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21140: Nastolassa ei ole edes sellaista poliisin työs- menpiteisiin Nastolan nimismiespiirin
21141: kentelypistettä, jossa voitaisiin hoitaa edes osaa perustamiseksi.
21142: nimismiehen kansliaan kuuluvista asioista, niin
21143: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
21144:
21145: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä. Matti Silander.
21146: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
21147:
21148:
21149:
21150:
21151: 195 427/70
21152: 1554
21153:
21154: VII,154.- Toiv.al. n:o 866.
21155:
21156:
21157:
21158:
21159: Procope ym.: · Toimenpiteistä väestönsuoielutoiminnan tehosta-
21160: miseksi.
21161:
21162:
21163:
21164: E d u s k u n n a 11 e.
21165:
21166: Väestönsuojelu on oleellinen ja velvoittava ehkäisevänä valmiutena. Vapaaehtoinen väes-
21167: osa ihmisen ja hänen lähimmäistensä turvalli- tönsuojelu on apuna turvallisuustoiminnassa
21168: suuden lisäämiseen tähtäävästä toiminnasta. kasvattaen ja kouluttaen kansalaisia.
21169: Vuonna 1969 suoritettujen tutkimusten (Kansi Päämääräänsä pyrkiessään on Suomen Väes-
21170: -Kärkkäinen: Mielipidetietoja väestönsuoje- tönsuojelujärjestö laajentanut toimintaverkkoo-
21171: lusta) mukaan 89 % kansalaisistamme pitää sa koko maan kattavaksi lukuunottamatta Ah-
21172: suoritettuja väestönsuojeluvalmisteluja riittä- venanmaata, jossa sielläkin on vapaaehtoinen
21173: mättöminä. Ensiarvoisen tärkeänä pidetään väestönsuojelutoiminta viriämässä. Maassamme
21174: laaja-alaisen valistus-, tiedotus- ja koulutustoi- on nyt 35 väestönsuojeluyhdistystä,. joiden jä-
21175: minnan aikaansaamista niin, että kansalaisille seninä on mm. noin 1 300 yhteisöä, joista kun-
21176: voitaisiin selvittää vaaratekijät, keinot vaarojen tia on 280.
21177: välttämiseksi, suojautumismahdollisuudet sekä Pyrkiessään tehostamaan toimintaansa on jär-
21178: väestönsuojeluvalistuksen ja opetuksen anta- jestö valmistellut aineistoa kaikkiin kansalaisiin
21179: mien tietojen ja taitojen tarpeellisuus ja käyttö- kohdistuvaa tiedotus-, valistus- ja opetustoimin-
21180: kelpoisuus kaikissa olosuhteissa. taa varten. Vaikkakin järjestö on jo päässyt
21181: Vastuu väestönsuojeluvalmiudesta kuuluu merkittäviin tuloksiin olemme naapurimais-
21182: valtiovallalle. Sen tehtävänä on huolehtia siitä, tamme huomattavasti jäljessä. Ruotsissa on va-
21183: että kaikki väestönsuojeluvalmiuden edellyttä- paaehtoisella linjalla järjestettyjen kurssien suo-
21184: mät toimenpiteet ajoissa ja tehokkaasti suorite- rittaneita yli miljoona kansalaista. Neuvosto-
21185: taan. liitossa on 21 tunnin väestönsuojelukurssi kai-
21186: Huomattava osa väestönsuojelun tehtävistä kille pakollinen.
21187: toteutetaan maassamme väestönsuojelulain mu- Meillä on vapaaehtoisille kursseille osallistu-
21188: kaan vapaaehtoisena toimintana. Valtiovalta on nut n. 66 000 kansalaista vuodesta 1956 al-
21189: edellämainitun lain 8 §:n (438/1958) nojalla kaen. Kun nyt maahamme on luotu vapaaeh-
21190: uskonut vapaaehtoisesti toimivan Suomen Väes- toista väestönsuojelutyötä varten toimintaverk-
21191: tönsuojelujärjestön tehtäväksi mm. ko, valmisteltu suunnitelmia ja valmennettu
21192: - huolehtia omakohtaisen väestönsuojelun opettajia, on nämä laajat valmistelut toimin-
21193: koulutuksen järjestämisestä, toimeenpanosta ja nan tehostamiseksi suoritettu uskoen vakaasti,
21194: kehittämisestä sekä kansalaisiin kohdistuvasta että toiminnan kehittämiseen ja jatkuvaan yllä-
21195: väestönsuojeluvalistuksesta, pitämiseen saadaan riittävä taloudellinen tuki.
21196: - kehittää säteilysuoja- ja materiaalival- Asian kehitys ei ole ollut odotusten mukainen,
21197: miutta yhteistoimin asianomaisten toimia!ojen mistä voidaan mm. mainita seuraavaa. Sisä-
21198: ja järjestöjen kanssa sekä asiainministeriön Suomen Väestönsuojelujärjes-
21199: - avustaa kunnan viranomaisia yleisen suo- tölle myöntämä määräraha korvaukseksi annet-
21200: jelupalveluhenkilöstön kouluttamisessa. tujen tehtävien toteuttamista varten on pysy-
21201: Tasavallan Presidentti on Suomen Väestön- nyt muuttumattomana vuosina 1966--70,
21202: suojelujärjestölle osoittamassaan tervehdyksessä vaikka kustannustasossa on tapahtunut tosi-
21203: korostanut kansalaisten turvallisuuden tehosta- asiallisesti nousua. Lisäksi on huomattava, että
21204: mista tarkoittavan toiminnan tärkeyttä. Välin- tämä määräraha ei muutenkaan ole riittänyt
21205: pitämättömyys ihmisen ja hänen lähimmäistensä näiden tehtävien hoitamiseen, ja että tehtävä-
21206: turvallisuudesta on saatava poistetuksi ennalta kenttä on jatkuvasti laajentunut ja monipuo-
21207: VII,154.- Proc:ope ym. 1555
21208:
21209: !istunut. Toiminnan moninkertaistumiseen on listustoiminnan kehittämisen alkutarpeeseen-
21210: kaikki mahdollisuudet, jos riittävä taloudellinen kaan ei ole käytettävissä varoja.
21211: tuki saataisiin, mikä on nyt katsottava välttä- Väestönsuojelun valmiuden kannalta on erit-
21212: mättömäksi. täin ratkaisevaa se, osaavatko kansalaiset toi-
21213: Vapaaehtoisen väestönsuojelutyön pakotta- mia oikein erilaisissa vaaratilanteissa niin rau-
21214: via tarpeita varten anottiin Raha-automaatti- han kuin kriisinkin aikana. Meillä on päästävä
21215: yhdistys ry:ltä vuodelle 1970 avustukseksi siihen, ettei· viranomaisten toimiessaan ja toi-
21216: 185 000 markkaa, josta 120 000 markkaa toi- meenpannessaan määräyksiään tarvitse ruveta
21217: minnan ylläpitämiseen ja 65 000 markkaa kan- neuvomaan ja opettamaan kansalaisia. Usein sii-
21218: salaisiin kohdistuvan valistustoiminnan erityis- hen ei enää olisi mahdollisuuksiakaan.
21219: kohteisiin, joiden •toteuttaminen on ajankoh- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
21220: taista ja erittäin tärkeää. Kun avustuksena nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21221: myönnettiin vain 40 000 markaa, on selvää,
21222: että toimintasuunnitelman toteuttamisesta jou· että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21223: dutaan luopumaan sangen merkittäviltä osilta vapaaehtoisen väestönsuojelun toiminnan
21224: eikä tehtäviin koulutettuja henkilöitä voida jatkuvuuden ja voimakkaan tehostami-
21225: käyttää varojen puutteessa hyväksi. sen takaamiseksi, väestönsuojelutyön
21226: Kuluvan vuoden helmikuussa jätettiin sisä- pitkäntähtäyksen ohjelman toteuttami"
21227: asiainministeriolle väestönsuojelun perusvalis- seksi sekä riittävien varojen saamtseksi
21228: ·tusta tutkineen toimikunnan mietintö. Mietin· väestönsuojeluvalistusta ja -koulutusta
21229: nön mukaisen väestönsuojelun tiedotus- ja va- varten.
21230: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
21231:
21232: Victor Procope. Aili Vaittinen.
21233: Erkki Hara. Esko J. Koppanen.
21234: 1556
21235:
21236: VII,155.- Hemst.mot. nr 867.
21237:
21238:
21239:
21240:
21241: Prcxope: Om tillsättande av en kommitte för revision av syste-
21242: met för utbetalande av expropriationsersättningar.
21243:
21244:
21245: T i 11 R i k s d a g e n.
21246:
21247: För något år sedan gjorde riksdagen ett förfarandet, om skattemyndigheternas inställ-
21248: otvetydigt principuttalande om nödvändigheten ning tili värdet av ett område som skall inlö-
21249: att påskynda betalningen av· ersättningar vid sas, om kostnadema för anskaffandet av vissa
21250: expropriation av jordområden för allmänna nödvändiga handlingar ( gravationsbevis, jord-
21251: landsvägs- och flygfältsbyggen. Men veterligen registerutdrag, släktutredning m.m.) föremål
21252: har inga praktiska åtgärder i denna riktning för olika tolkningar, vilket allt ökar oklarheten
21253: sett dagens ljus. och allmänhetens känsla av att bli orättvist
21254: Det måste anses som ett mycket allvarligt behandlad.
21255: missförhållande, ägnat att kränka sinnet för Men hänsyn tili vad som ovan anförts före-
21256: laglighet och social rättvisa i dagens samhälle, slås vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
21257: att det kan förflyta en tid av ända upp tili
21258: 10 år, innan en markägare erhåller ersättning att regeringen omedelbart måtte ut-
21259: för den jord och eventuella byggnader därpå, reda möjligheterna att råda bot på de11
21260: som staten exproprierar för ovai:mämnda ända- uppseendeväckande långsamhet och
21261: mål. Ehuru det finns möjlighet att på särskild ojämnhet, som utmärker det gällande
21262: anhållan utfå förskottsersättning, är det dock systemet vid utbetalande av ersättningar
21263: regel att det statliga vederlaget erlägges först vid expropriation av markområden och
21264: långt efter det vederbörande förlorat sin egen- byggnader för allmänna vägar och fh>g·
21265: dom. fält, samt tillsätta en kommitte /ör
21266: Likaså är frågoma om själva värderings- detta ändamål.
21267: Helsingfors den 17 april 1970.
21268:
21269: Victor Procope.
21270: 1557
21271:
21272: VII,155.- Toiv.al. n:o 867. Suomennos.
21273:
21274:
21275:
21276:
21277: Procope: Komitean asettamisesta pakkolunastuskorvausten mak-
21278: samismenettelyn tarkistamtsta varten.
21279:
21280:
21281: E d u s k u n n a 11 e.
21282:
21283: Eduskunta hyväksyi muutama vuosi sitten nette1ystä, veroviranomaisten kannasta Iuoas-
21284: selvän periaatelausuman siitä, että on välttä- tettavan alueen arvoon, erilaisten tarpeellisten
21285: mätöntä jouduttaa yleisten maanteiden ja lento- asiakirjojen ( rasitustodistuksen, maarekisteriot-
21286: kenttien rakentamista varten pakkolunastettu- teen, sukuselvityksen ym.) hankkimisesta ai-
21287: jen maa-alueiden ottamisesta aiheutuvien kor- heutuvista kustannuksista, tulkittu eri tavoin
21288: vausten maksamista. Mutta tiettävästi ei ole mikä kaikki lisää epäselvyyttä ja yleisön tun-
21289: ryhdytty mihinkään käytännöllisiin toimenpi- netta, että se on joutunut epäoikeudenmukai-
21290: teisiin tähän suuntaan. sen kohtelun alaise!~si.
21291: On pidettävä sangen vakavana epäkohtana, Edellä mainittuun viitaten ehdotetaan kun-
21292: joka on omiaan loukkaamaan laillisuustajua ja nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivomuk-
21293: sosiaalista oikeudenmukaisuutta nykyajan yh- sen,
21294: teiskunnassa, että voi kulua kymmenenkin
21295: vuotta, ennenkuin maanomistaja saa korvauk- että hallitus välittömästi selvityttäisi
21296: sen siitä maasta ja sillä mahdollisesti olevista mitä mahdollisuuksia on parantaa sitä
21297: rakennuksista, jotka valtio pakkolunastaa yllä- huomiota herättävää hitautta ja epäta-
21298: mainittuihin tarkoituksiin. Vaikka onkin mah- saisuutta, joka on ominaista vallitse-
21299: dollista eri anomuksesta saada ennakkokor- valle menettelylle maa-alueiden ja ra-
21300: vausta, on kuitenkin sääntönä, että valtion kennusten yleisiksi teiksi ja lentoketJ-
21301: vastasuoritus maksetaan vasta kauan sen jäl- tiksi ottamisesta aiheutuvien pakkolu-
21302: keen, kun asianomainen on menettänyt omai- nastuskorvausten maksamisessa sekä
21303: suutensa. asettaisi komitean tätä tarkoitusta var-
21304: Samoin ovat kysymykset itse arviointime- ten.
21305: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
21306:
21307: Victor Procope.
21308: 1558
21309:
21310: VII,156.- Hemst.mot. nr 868.
21311:
21312:
21313:
21314:
21315: Procope m.fl.: Om skyddande av grundvattnet mot oljeförore-
21316: . ningar• .
21317:
21318:
21319: Ti 11 R i k s d a g e n.
21320:
21321: 1 den allt viktigare miljövårdspolitiken ut- i allmänhet och brännolja i synnerhet - cis-
21322: gör oljeskyddet tili lands och vatten en synner- terner och tankar av olika slag - måste äg-
21323: ligen väsentlig beståndsdel. Enligt vad som nas större uppmärksamhet än hittills. Det före-
21324: framgått av uppgifter i affentligheten har Sjö- ligger bestämmelser från år 1968 om, huru
21325: fartsstyrelsen fått i uppdrag att utföra det nya tankar, som installeras för fastigheters
21326: erforderliga organisationsarbetet. Detta är dock oljeeldning, skall se ut. Men dessa oljetankar
21327: ett mycket stort arbete, som dessutom kan är inte - såsom fallet är t.ex. i Sverige -
21328: stöta på allehanda svårigheter innan det i sin underkastade fortlöpande kontroll. Och äldre
21329: helhet är fullbordat. cisterner, som kanske håller på att rosta sönder
21330: Därför är det på sin plats att statsmakten genom kondenseringsvattnets inverkan och så-
21331: redan nu genom olika mindre lagstiftningsåt- lunda utgör en latent fara för grundvattnet
21332: gärder strävar tili att främja det förebyggande under huset, behöver inte alls kontrolleras,
21333: oljeskyddet i vårt land. Likaså kunde vissa strängare kvalitetskrav i
21334: 1 sammanhanget bör observeras, att oljefa- allmänhet ställas;
21335: ran inte bara hotar våra hav och sjöar utan Med beaktande av vad som ovan anförts
21336: också smyger ner tili grundvattnet i form av föreslås vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
21337: ett okänt antal små utsläpp, som inte ägnas
21338: den omtanke och uppmärksamhet, som en ol- att regeringen måtte införa bestäm-
21339: jeolycka med ett tankfartyg. Och förstörs vårt melser i lagstiftningen, vilka är ägnade
21340: grundvatten kan detta vara ett allvarligare att skydda grundvattnet mot oljeförore-
21341: problem än havsvattnets föroreningar. Grund- ningar, varvid särskild uppmärksamhet
21342: vattnet innehåller inte något syre, som håller bör fästas vid frågan, hur det flytande
21343: Iiv i de mikrober, som ute i havet bryter sön- bränslet förvaras i fastigheter, lager,
21344: der oljefläckama. Ej heller är det åtkomligt servicestationer och industria'nläggnin-
21345: för solens hälsobringande arbete. gar.
21346: Uppbevaringsplatserna för flytande bränsle
21347: Helsingfors den 17 april 1970.
21348:
21349: Victor Procope. Erkki Hara.
21350: 1559
21351:
21352: VII,1.56.- Toiv.al. n:o 868. Suomennos.
21353:
21354:
21355:
21356:
21357: Proc:ope ym.: Pohjaveden suojaamisesta öljysaasteelta.
21358:
21359:
21360: E d u s k u n n a 11 e.
21361: Yhä tärkeämmässä ympäristönhoitopolitiikas- Nestemäisen polttoaineen säilytyspaikkoihin
21362: sa muodostaa öljyntorjunta maalla ja vesillä yleensä ja etenkin polttoöljyn säilytyspaikkoi-
21363: hyvin oleellisen osan. Julkisuudessa olleista tie- hin- säiliöihin ja erilaisiin tankkeihin - täy-
21364: doista päätellen merenkulkuhallitus on saanut tyy kiinnittää tähänastista suurempaa huomiota.
21365: tehtäväkseen tarpeellisen organisointityön. Tä- Vuodelta 1968 on olemassa määräyksiä siitä,
21366: mä on kuitenkin hyvin suuri työ, joka sitä millaisia uusien säiliöiden, jotka· asennetaan
21367: paitsi voi kohdata kaikenlaisia vaikeuksia, en- kiinteistöjen öljylämmitystä varten, on oltava.
21368: nen kuin se kokonaisuudessaan on suoritettu Mutta nämä öljysäiliöt eivät ole - kuten esim.
21369: loppuun. Ruotsissa on asianlaita - jatkuvan tarkkailun
21370: Siksi on paikallaan, että valtiovalta jo nyt alaisia, ja vanhempia säiliöitä, jotka ehkä ovat
21371: erilaisin vähäisin lainsäädäntötoimenpitein pyr- ruostumassa rikki tiivistyvän veden vaikutuk-
21372: kii edistämään ennalta ehkäisevää öljyntorjun- sesta muodostaen siten piilevän vaaran talon-
21373: taa maassamme. alaiselle pohjavedelle, ei tarvitse lainkaan kont-
21374: Tässä yhteydessä on huomattava, ettei öljy- rolloida. Samoin voitaisiin yleensä asettaa tiet-
21375: vaara uhkaa ainoastaan meriämme ja järviäm- tyjä ankarampia laatuvaatimuksia.
21376: me, vaan hiipii myös pohjaveteen niiden lu- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
21377: kemattomien pienten vuotojen muodossa, joi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21378: hin ei kiinnitetä samanlaista huomiota ja joista
21379: ei pidetä lukua niin kuin säiliöaluksia kohdan- että hallitus antaisi lainsäädännöl 1isiä
21380: neista öljyonnettomuuksista. Jos meidän poh- määräyksiä, jotka ovat omiaan suojaa-
21381: javetemme pilaantuvat, se voi olla vakavampi maan pohjavettä öljysaasteelta, missä
21382: ongelma kuin meriveden saastuminen. Pohja- yhteydessä erityistä huomiota tulee kiin-
21383: vesi ei sisällä happea, joka pitää elossa ne nittää kysymykseen, miten juob~t>.,"a
21384: mikrobit, jotka merellä hajoittavat öljyläikät. polttoainetta varastoidaan kiinteistöihin,
21385: Auringon tervehdyttävä vaikutus ei myöskään varastoihin, huoltoasemille ja teollisuus-
21386: yllä siihen. laitoksiin.
21387: Helsingissä 17 pägivänä huhtikuuta 1970.
21388:
21389: Victor Procope. Erkki Hara.
21390: 1560
21391:
21392: Vll,157. - Hemst.mot. nr 869.
21393:
21394:
21395:
21396:
21397: Procope m.fl.: Om upprättande av en oljebekämpningsstation i
21398: Borgå landskommun.
21399:
21400:
21401: Tili Riksdagen.
21402:
21403: Det är med tillfredsställelse man kan konsta- heten, att räddningsaktionerna verkligen sätts
21404: tera, att åtgärder för att främja det viktiga in i tid. Ett villkor är givetvis, att det finns
21405: oljeskyddsarbetet under början av Ar 1970 har en för uppgiften skolad och utrustad rädd-
21406: diskuterats med större allvar och intresse än ningskår. Och detta kräver i sin tur upprättan-
21407: någonsin tidigare i vårt land. det av oljebekämpningsstationer på lämpliga
21408: Vid den av Östra Nylands regionsplaneför- platser i landet.
21409: bund tisdagen den 14 april 1970 arrangerade Att Borgånejden utgör en dylik plats fram-
21410: oljeskyddskonferensen framgick det dock tyd- går redan av det faktum, att Neste Oy förlagt
21411: ligt, att hela saken ännu befinner sig i ett en stor del av sina anläggningar tili Sköldvik
21412: förberedande skede. Det är Sjöfartsstyrelsen, i Borgå landskommun. Det var även i farleden
21413: som av statsmakten fått i uppdrag att bygga tili Sköldvik som oljeolyckan med den ryska
21414: upp den apparat, som behövs för ändamålet tankern Raphael ägde rum. Ytterligare kan
21415: och man är för närvarande sysselsatt med att nämnas, att Borgå landskommun torde vara
21416: utreda frågan om organisationsformer, hjälp- den enda av landets kommuner, som tillsatt
21417: medel, kostnader och lagstiftningsåtgärder. en särskild oljeskyddskommitte.
21418: Allt detta är dock ett så pass omfattande Med beaktande av vad som ovan anförts
21419: och krävande arbete att det inte kommer att föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville hem-
21420: kunna utföras i en handvändning. Erfarenhe- ställa,
21421: terna från år 1969, då större oljeolyckor ägde att regeringen måtte vidtaga åtgärder
21422: rum i de nyländska vattnen - tankfartygen i syfte att upprätta en oljebekämpnings-
21423: Palva och Raphael - pekar på nödvändig- station i Borgå landskommun.
21424: Helsingfors den 17 april l970.
21425:
21426: Victor Procope. Pär Stenbäck.
21427: 1561
21428:
21429: VII,157.- Toiv.al. n:o 869. Suomennos.
21430:
21431:
21432:
21433:
21434: Procope ym.: Ol;yntor;unta-aseman perustamisesta Porvoon maa-
21435: laiskuntaan.
21436:
21437:
21438: E d u s k u n n a 11 e.
21439:
21440: Tyydytyksellä voidaan todeta, että toimen- ehto on tietenkin, että on olemassa tehtävään
21441: piteistä tärkeän öljyntorjuntatyön edistämiseksi koulutettu ja sitä varten varustettu pelastaja-
21442: on vuoden 1970 alussa keskusteltu vakavam- kunta. Ja tämä vuorostaan vaatii öljyntorjunta-
21443: min ja kiinnostuneemmin kuin milloinkaan ai- asemien perustamista sopiviin paikkoihin maa-
21444: kaisemmin meidän maassamme. hamme.
21445: Itä-Uudenmaan aluesuunnitteluliiton tiistaina Se, että Porvoon seutu on sopiva paikka,
21446: 14 päivänä huhtikuuta 1970 järjestämässä öl- käy ilmi jo siitä tosiasiasta, että Neste Oy on
21447: jyntorjuntakonferenssissa kävi kuitenkin sel- sijoittanut suuren osan laitoksistaan Sköldvi-
21448: västi ilmi, että koko asia on vasta valmistelu- kiin Porvoon maalaiskuntaan. Juuri väylällä
21449: vaiheessa. Merenkulkuhallitus, joka valtioval- Sköldvikiin tapahtui venäläistä säiliöalus Rap-
21450: lalta on saanut tehtäväksi järjestää sen koneis- haelia kohdannut onnettomuus. Lisäksi voi-
21451: ton, jota tarkoitukseen tarvitaan, on tätä nykyä daan mainita, että Porvoon maalaiskunta lienee
21452: selvittämässä kysymyksiä organisaatiomuodoista, ainoa maan kunnista, joka on asettanut erityi-
21453: apuvälineistä, kustannuksista ja lainsäädäntö- sen öljyntorjuntakomitean.
21454: toimenpiteistä. Yllä esitetty huomioon ottaen ehdotamme
21455: Kaikki tämä on kuitenkin niin laajaa ja vaati- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21456: vaa työtä, ettei sitä voida suorittaa kädenkään- vomuksen,
21457: teessä. Kokemukset vuodelta 1969, jolloin suu-
21458: rehkoja öljyonnettomuuksia tapahtui Uuden- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21459: maan vesillä - säiliöalukset Palva ja Raphael öljyntorjunta-aseman perustamiseksi Por-
21460: - osoittavat välttämättömäksi, että pelastus- voon maalaiskuntaan.
21461: toimenpiteisiin ryhdytään todella ajoissa. Eräs
21462: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
21463:
21464: Victor Procope. Pär Stenbäck.
21465:
21466:
21467:
21468:
21469: 196 427/70
21470: 1562
21471:
21472: VII,1.58.- Toiv.al. n:o 870.
21473:
21474:
21475:
21476:
21477: Raatikainen ym.: Luonnon- ja ympäristönhoitoasioiden keskittä-
21478: misestä sisäasiainministeriöön.
21479:
21480:
21481: E d u s k u n n a 11 e.
21482: Luonnonsuojelun perinteisenä toimialana on Luonnonhoidon hallintoa on alaan kuulu-
21483: ollut alkuperäisen luonnon, so. luonnontilaisten vien tehtävien lisääntymisen johdosta huo'Ilat-
21484: alueiden sekä kasvi- ja eläinlajien suojelu. Tätä tavasti laajennettava ja tehostettava. Ydinky-
21485: varten on metsäntutkimuslaitoksessa valtion symys on keskitetyn organisaation aikaansaami-
21486: luonnonsuojeluvalvojan toimisto. Luonnonsuo- nen. Tavohteena on pidettävä, että samaan ta-
21487: jelulla tarkoitetaan kuitenkin nykyisin sekå paan kuin Ruotsissa muodostetaan luonnon-
21488: luonnonhoitoa ja -suojelua että ihmisen elin- hoitovirasto, jonka tehtäviin kuuluu luonnon-
21489: ympäristön hoitoa. Luonnon- ja ympäristönhoi- hoito kokonaisuudessaan. Tähän sisältyvät osal-
21490: dolla on taloudellisia, sosiaalisia, tieteellisiä ja listuminen luonnonkäytön suunnitteluun, luon-
21491: eettisiä päämääriä. Luonnonvarojen hoito, saas- nonvarojen käytön valvonta, tutkimusten suo-
21492: tumisen ehkäisy, ulkoilu- ja virkistysaluekysy- rittaminen, huolehtiminen sosiaalisesta luonnon-
21493: mykset ja ennen kaikkea luonnon tasapainon suojelusta ja -hoidosta sekä maan, veden ja il-
21494: säilyttäminen ovat siinä määrin laajentaneet man saastumisen ja myrkyttymisen estämisen
21495: luonnonsuojelun tehtäväpiiriå, ettei nykyisellä edellyttämä toiminta. Valvontaa ttai tutkimusta
21496: organisaatiolla riitä mahdollisuuksia sen hoi- suorittavien viranomaisten toimintavapaus on
21497: tamiseen eikä luonnonsuojeluvalvojan toimig- taattava huolehtimalla siitä, ettei luonnon ja
21498: ton sijoittamista metsäntutkimuslaitokseen voi- ympäristön suojelua, hoitoa ja käyttöä valvovia
21499: da enää pi.tää tarkoituksenmukaisena. Valtion- viranomaisia eikä tutkimuslaitoksia alisteta
21500: tilintarkastajat toteavat kertomuksessaan tar- luonnon käyttöä harjoittaville tai suunnittele-
21501: kastusvuodelta 1968, että sisäasiainministeriö ville viranomaisille eikä valvontaa tai tutki-
21502: saattaisi olla sopiva johtamaan luonnonsuojelu- musta •tehdä riippuvaiseksi viimeksimainituista
21503: toimintaa kuten luonnonsuojelulakikomitea on viranomaisista.
21504: jo vuonna 1966 mietinnössään esittänyt. Tätä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21505: sijoitusta puoltaa se, että luonnonhoidon merki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21506: tys aluesuunnittelussa jatkuvasti kasvaa ja että
21507: luonnonhoito samalla yhä enemmän koskee että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21508: taajaan asuttuja seutuja ja niiden asukkaiden luonnon- ja ympäristönhoitoasioiden
21509: ulkoilu- ja virkistystarpeita. Sisäasiainministe- keskittämiseksi sisäasiainministeriöön,
21510: riölie kuuluvat lisäksi nyt jo asunnontuotanto- johon sitä varten olisi perustettava luon-
21511: kysymykset sekä ilmansuojelua ja meluntorjun- nonhoitovirasto, joka ei ole riippuvai-
21512: taa koskevat asiat. Lääninhallinto ja kunnallis- nen luonnon käyttöä harjoittavista tai
21513: hallinto, joiden osuus luonnonhoidossa tulee suunnittelevista viranomaisista.
21514: ilmeisesti olemaan merkittävä, ovat luonte··
21515: vasti sisäasiainministeriön ohjauksessa.
21516: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
21517:
21518: Kaisa Raatikainen. Uljas Mäkelä. Mikko Laaksonen.
21519: Sylvi Siltanen. Ralf Friberg. Paavo Tiilikainen.
21520: Meeri Kalavainen. K. F. Haapasalo. Kaarle Salmivuori.
21521: Osmo Kaipainen. Eeli Lepistö. Tyyne Paasivuori.
21522: Erkki Tuomioja. Valde Nevalainen. Aune Salama.
21523: U. H. Voutilainen. Tellervo Koivisto. Matti Ahde.
21524: 1563
21525:
21526: VII,159.- Toiv.al. n:o 871.
21527:
21528:
21529:
21530:
21531: Raatikainen ym.: Luon_nonsuojelualueen muodostamisesta Espoon
21532: kauppalan Laajalahden pohjoisosaan.
21533:
21534:
21535: E d u s k u n n a 11 e.
21536:
21537: Matalahkot merenrannat ovat linnustollisesti Laajalahden arvokkain osa on sen pohjois-
21538: arvokkaita alueita. Kansainvälisen "Project osa, jonka rauhoittaminen luonnonsuojelualueek-
21539: Mar"-luonnonsuojelusuunnitelman tarkoituksena si olisi välttämätöntä, jotta alueen nykyisen
21540: onkin tällaisten alueiden suojeleminen, vaikka luonnon tuhoutuminen voitaisiin estää. Koska
21541: tällaisia alueita pidetään taloudellisesti vähem- Laajalahden rauhoitettavaksi sopiva osa on
21542: män arvokkaina etenkin kaupunkimaisessa ym- osittain valtion, osittain Helsingin kaupungin
21543: päristössä. Sen vuoksi usein pyritään hävittä- omistamaa, tulisi luonnonsuojelualue perustaa
21544: mään näitä alueita esimerkiksi täyttämällä ne. samalla tavalla kuin Vanhankaupunginlahden
21545: Kuitenkin on linnustoltaan ainutlaatuisilb luonnonsuojelualuekin perustettiin eli siten,
21546: alueilla merkitystä myös kaupunkimaisen asu- että Helsingin kaupunki tekisi hakemuksen
21547: tuksen läheisyydessä sekä ulkoilun ja virkistäy- omistamansa alueen rauhoittamisesta ja kau-
21548: tymisen että toisaalta luonnon tasapainon säi- pungin alueeseen rajoittuva valtion omistama
21549: lymiselle ja tärkeälle luonnon kiertokululle. Otaniemen pohjoispuolen ranta-alue Otaniemen
21550: Vesilintujen parhaat pesimä- ja levähdys- kärjestä koilliseen Helsingin kaupungin ja Es-
21551: alueet Helsingin seudulla ovat Laajalahti ja poon kauppalan rajalla sijaitseviin saatiin Made-
21552: Vanhankaupunginlahti. Vaikka Vanhankaupun- luoto/Lakören ja Tarvogrundet asti rauhoitet-
21553: ginlahti on jo useita vuosia ollut rauhoitettuna taisiin valtion toimesta. Olisi paikallaan, että
21554: luonnonsuojelualueeksi, ei rauhoituksella ole rauhoitus, jolla on myös kansainvälistä tieteel-
21555: kyetty kokonaan estämään veden ja pohjan pi- listä merkitystä, toteutettaisiin vielä kuluvana
21556: laantumisesta johtuvaa lintulajiston köyhty· vuonna Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1970
21557: mistä. Vaikka Vanhankaupunginlahden merkitys kunniaksi.
21558: luonnonsuojelualueena on nimenomaan kau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21559: punkiasutukselle läheisen SIJaintinsa vuoksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21560: edelleen arvokas, on myös Laajalahden merki- muksen,
21561: tys jatkuvasti lisääntynyt, koska Vanhankau-
21562: punginlahden luonto ei enää ole yhtä moni- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
21563: puolista kuin ennen. Laajalahden ainutlaatui- menpiteisiin luonnonsuojelualueen muo-
21564: suutta kuvaa muun muassa se, että alueella dostamiseksi Espoon kauppalassa ole-
21565: tavataan vuosittain muuttoaikana tai pesivinä van Laaialahden pohjoisosassa sijaitse-
21566: yli 100 lintulajia, joista mainittakoon laulu· valle valtion maalle alueelle Marvi-
21567: joutsen, harmaahaikara, kalasääksi, ruskosuo- ken - Rödberget - Lakörsudden -
21568: haukka, sinisuohaukka ja satakieli. Saunaniemi - T arvongrundet - Ma-
21569: deluoto / Lakören.
21570: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
21571:
21572: Kaisa Raatikainen. Sinikka Luja.
21573: Osmo Kaipainen. Mikko Laaksonen.
21574: Erkki Tuomioja. Tyyne Paasivuori.
21575: Ralf Friberg. Matti Ahde.
21576: 1564
21577:
21578: VII,160.- Toiv.al. n:o 872.
21579:
21580:
21581:
21582:
21583: Rekonen ym.: Seutukaavoitusta koskevan lainsäädännön uusimi-
21584: sesta.
21585:
21586:
21587: E d u s k u n n a 11 e.
21588:
21589: Viime vuosina on yhteiskuntasuunnittelun distaa talousalueiden suunnittelutyöhön, joka
21590: tehostamisen välttämättömyys tajuttu aikai- loisi muulle suunnittelulle perustaa.
21591: sempaa selvemmin erikoisesti teollistumisen ja Kaikki edellä sanottu korostaa voimakkaasti
21592: kaupunkimaistumisen synnyttämien ongelmien seutukaavoituksen suurta merkitystä. Seutu-
21593: vuoksi. Kun parhaillaan voimakkaana tapahtu- kaavoitus on useamman kunnan, lähinnä koko-
21594: van tieteellis-teknillisen vallankumouksen joh- naisen talousalueen puitteissa tapahtuvaa maan
21595: dosta kaupunkien ja kaupunkimatsesti asutetta- käytön jäsentelyä ja suunnittelua. Modernille
21596: vien taajamien kehitys on hyvin voimakasta seutukaavoitukselle on luonteenomaista sen
21597: asettaa se yhdyskuntasuunnitteluun erittäin yhteydessä tapahtuva erilaisten toimintojen tut-
21598: vaativan tehtävän eteen. kiminen ja suunnittelu varsinaista maan käy-
21599: Yhteiskuntasuunnittelun alalla eri maissa on tön suunnittelua edeltävänä ja sitä seuraavana
21600: kehitys kulkenut nopeasti kohti entistä suu- toimenpiteenä. Merkittävimmät toiminnat alat,
21601: rempia suunnitteluyksiköitä. Meillä suunnitte- kulttuuri ja hallinto sekä sosiaalinen ja talou-
21602: lutoiminnan eräs perusheikkous on tähän dellinen toiminta ovat koko ajan suunnit-
21603: saakka ollut, että sitä on suoritettu pääasiassa teluprosessissa mukana.
21604: kunnan mittakaavassa. Vasta viime aikoina on Seutukaavoituksessa ollaan nyt pääsemässä
21605: yhteiskuntasuunnittelun yksiköksi voimak- hyvään alkuun työn ollessa käynnissä koko
21606: kaammin tullut talousalue. On luonnol- maassa. Eräät seutukaavaliitot ovat saaneet val-
21607: lista, että suuremman talousalueen puitteissa miiksi seutukaavaosa ja monilla seutukaavalii-
21608: voidaan tarkoituksenmukaisesti ratkaista esim. toilla on valmistunut runkokaava eli seutukaa-
21609: vanhojen taajamien kehittäminen, uusien eri- van runko. Seutukaavoitus ainakin periaatteessa
21610: asteisten taajamien sijoituspaikkojen määrit- antaa mahdollisuuden kehittää aikaisempaa pa-
21611: tely, yhdyskuntien väliset liikenneyhteydet, remmin valtakunnansuunnittelua, joka koko
21612: työpaikkasuunnittelu, vedenhankinta, maan, yhdyskuntasuunnittelun kannalta on tietysti
21613: vesistöjen ja ilmoo saastumisongelmat, koulu- välttämätöntä.
21614: ja ammattikoulutuskysymykset, kulttuuritoi- Yhdyskuntasuunnittelussa ollaoo nyt lähte-
21615: minnan tarkoituksenmukainen organisointi jne. mässä mkkeelle. Nähtäväksi kuitenkin jää
21616: Jokaisella kunnalla on myös omia paikallisia miten kehitys tulee kulkemaan. Pelkkä suun-
21617: yhdyskuntasuunnittelutehtäviä, mutta koko ta- nitteluhan ei vielä kuitenkaan vie asiaa kovin-
21618: lousaluetta koskevat kysymykset on välttä- kaan paljon et~npäin, ellei ole edellytyksiä
21619: mättä voitava ratkaista yhtenäisen suunnittelun tehtyjen suunnitelmien toteuttamiseen. Tällä-
21620: puitteissa. hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että vallitse-
21621: Talousalueiden puitteissa tapahtuvan suun- van lainsäädännön puitteissa tuskin voidaan
21622: nittelun puolesta puhuvat myös muut näkökan- yhdyskuntasuunnittelulta odottaa kovinkaan
21623: nat. Nykyaikainen yhdyskuntasuunnittelu on paljon tuloksia. Maan perustuslaillinen, pyhä
21624: erittäin vaativaa työtä ja sen onnistumiseen ja milteipä koskematon omistusoikeus asetta-
21625: tarvitaan laajan asiantuntijain työryhmän pa- nee tässä suhteessa pahimmat esteet järkiperäi-
21626: nosta. Suunnittelijapuutteen ja alan koulutuk- selle ja suunnitelmalliselle maankäytölle. Yh-
21627: sen vajavaisuuden huomioonottaen olisi pää- dyskuntasuunnittelijoilla ei myöskään ole kei-
21628: huomio alan asiantuntijain työssä voitava koh- noja vaikuttaa siihen mihin yksityinen teolli-
21629: VII,160.- Rekonen ym. 1565
21630:
21631: suusyritys SlJOlttautuu, joka saattaa hakeutua tettävä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla voltal-
21632: aivan muualle mihin suunnittelijat ovat toivo- siin seutukaavoituksen oikeusvaikutusta pie-
21633: neet ko. teollisuuslaitoksen sijoittuvan. Mikäli nempiasteisiin kaavoihin nähden laajentaa siten,
21634: todella pyritään vakavasti yhdyskuntasuunnitte- että seutukaavoitus todella tehokkaasti voisi
21635: luun pitäisi vallitsevaa lainsäädäntöä yllämaini- vaikuttaa yhdyskuntasuunnitteluun.
21636: tussakin suhteessa muuttaa sellaiseksi, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
21637: yhteiskunnan toimesta voitaisiin vaikuttaa te- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21638: hokkaammin maan ja pääomien käyttöön. Tällä
21639: hetkellä kun seutukaavoja on valmistumassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21640: niin näiden seutukaavojen oikeusvaikutus pi- seutukaavoitusta koskevan lainsää-
21641: täisi saada riittävän vahvaksi. dännön uusimiseksi mm. siten, että po.
21642: Erikoinen huomio seutukaavoitusta koske- kaavojen oikeusvaikutus yleis-, asema-
21643: van lainsäädännön uudistamisessa olisi kiinni- ja rakennuskaavoihin nähden lisääntyisi.
21644: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
21645:
21646: Heimo Rekonen. Terho Pursiainen. Mirjam Tuominen.
21647: Lauri Kantola. Ensio Laine. Kaisu Weckman.
21648: 1566
21649:
21650: VII,161.- Toiv .al. n:o 873.
21651:
21652:
21653:
21654:
21655: Rekonen ym.: Vesioikeuksien kokoonpanon täydentämisestä.
21656:
21657:
21658: E d u s k u n n a 11 e.
21659:
21660: Vesilaki syntyi monien pitkäaikaisten komi- mutta pahimpana puutteena on pidettävä vesi-
21661: teoiden ja työryhmien yhteistyönä 50- ja 60-lu- oikeuksien asiantuntemuksen suppeutta vesis-
21662: kujen vaihteessa. Vaikka vesilakiin sisällytettiin tön laadun ja toimintaperiaatteiden ja sen jät-
21663: säännökset vesistön rakentamisen, kuivatuksen teensietokyvyn suhteen.
21664: ja uiton lisäksi myös vesiensuojelusta, ei lain- Vesioikeuksien asiantuntemusta olisi pikai-
21665: laatija kuitenkaan perustanut lain soveltamista sesti lisättävä vesistötieteen edustajalla. Sen
21666: vesistötieteelliselle asiantuntemukselle. lisäksi, että vesioikeuksien jäseniksi määrättäi-
21667: Vesilain 15 luvussa on säännökset vesi- siin vesistötieteellistä asiantuntemusta edusta-
21668: tuomioistuimista ja niiden kokoonpanosta ja vat jäsenet, olisi vesioikeuskäsittelyssä muu-
21669: toiminnasta. Vesioikeuteen kuuluu puheenjoh- toinkin limnologisen ja biologisen asiantunte-
21670: taiafla ves:oikeustuomari ja kaksi vesioikeusinsi- muksen käyttöä lisättävä. Samoin olisi vesila-
21671: nööriä. Vesioikeusinsinööreistä toisen tulee olla kiin sisällytettävä määräykset edellä mainitun
21672: rakennustekniikan, toisen maatalouden vesira- asiantuntemuksen käytöstä katselmustoimituk-
21673: kennuksen alalta. Tämä kuvastaa silloista ve- sissa.
21674: sien käsittelykenttää. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
21675: Vesioikeuksien työmäärässä ovat kuitenkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21676: 60-luvun aikana jätevesien johtamista koskevat
21677: hakemusasiat jatkuvasti lisääntyneet samalla että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
21678: kun vesien järjestelyä ym. asioita koskevat vesilain muuttamiseksi niin, että vesioi-
21679: hankkeet ovat vähentyneet. Tulevaisuudessa keuksien kokoonpanoa täydennetään ve-
21680: arvellaan jäteveden johtamista koskevien hank- sistötieteen asiantuntemusta edustavalla
21681: keiden lukumääräisesti vielä suhteellisesti kas- jäsenellä ja että limnologinen ja biolo-
21682: vavan ja tulevan korostetusti tärkeimmäksi ginen asiantuntemus tulee katselmustoi-
21683: osaksi vesioikeuksien työssä. mituksissa riittävästi edustetuksi.
21684: Vesioikeuksien tniminnassa on ollut havait-
21685: tavissa selvää ruuhkautumista ja hitauttakin,
21686: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
21687:
21688: Heimo Rekonen. Kaisu Weckman.
21689: Terho Pursiainen. Mirjam Tuominen.
21690: 1567
21691:
21692: Vll,162.- Toiv.al. n:o 874.
21693:
21694:
21695: Rekonen ym.: Vesistöjen saastumisen estämisestä.
21696:
21697: E d u s k u n n a II e.
21698: Luonnon saastuminen on eräs aikamme suu- vähäiseksi. Joka tapauksessa toimenpiteet ovat
21699: rimpia ongelmia maailmassa ja näin myös olleet aivan riittämättömiä siihen verraten, että
21700: meillä Suomessa. Viime vuosikymmenien kaikenlaisten jätteiden määrä on hyvin voimak-
21701: aikana tapahtunut maamme voimakas teollistu- kaasti lisääntynyt. Erikoisesti kemianteollisuu-
21702: minen, erikoisesti puunjalostusteollisuuden ke- den voimakas kasvu on lisännyt teollisuuden
21703: hitys, on vaikuttanut erittäin suuresti vesistö- osuutta jätteiden osalta.
21704: jemme saastumiseen. Puuteollisuuden sivutuot- Vesilaista huolimatta meillä perustetaan teh-
21705: teiden vaikutus vesistöissä jatkuu vuosikausia taita kiinnittämättä huomiota juuri lainkaan
21706: täyttäen järvien syvänteitä. Ktin tiedetään vesis- jäteongelmiin. Tusk1n yksikään puunjalos-
21707: töjen mataluus ja pieni vesimäärää verrattuna tustehdas puhdistaa jätevesiä riittävästi. Mitä
21708: naapurimaihin ei niiden esimerkin odottaminen suurempi tehdas sen enempi saasteita, pitää
21709: ole mahdollista. (Silti esim. kalojen elohopea- yleisenä sääntönä paikkansa. Asumajätevedet ja
21710: pitoisuustarkkailussa ollaan jäljessä Ruotsia.) niiden jatkuvå lisääntyminen, kaikenlaiset
21711: Erikoisen vakavaksi tilanne osoittautuu kun muovi- ym. pakkaukset vesilaista huolimatta
21712: otamme huomioon puuteollisuuden sijainnin muodostuvat yhä lisääntyvässä määrin luonnon
21713: paljolti vesireittien yläjuoksulla. saastuttajiksi.
21714: Vaikein tilanne maassamme vesistöjen ja Meillä on kyllä aivan riittävästi tutkittu
21715: pohjaveden saastumisen osalta· on tällä het- vesistöjä. Tehty vesistöjen vesiensuojelusuun-
21716: kellä Helsingin seudulla ja yleensä Etelä-Suo.. nitelmia, tarkkailtu ja tarkkailtu tuota tai tätä
21717: men rannikkoseudulla missä puhtaan veden vesistöä.
21718: saanti on muodostumassa suuria kustannuksia Tiedämme, että tehtaat jatkavat yhä lisään-
21719: vaativaksi tehtäväksi. Etelä- ja Lounais-Suomen tyvällä vauhdilla vesistöjemme saastuttamista.
21720: rannikkoseudun täytynee aivan · lähitulevaisuu- Kalojen joukkokuolemasta saamme tietoja
21721: dessa turvautua puhtaan veden hankinta11n jos- tämän tästä. Asumajätevedet pesupulvereineen
21722: tain Sisä-Suomen suurehkosta vesistöstä. Mutta vaikuttavat voimakkaasti samaan suuntaan.
21723: myös Sisä-Suomen monet suuret vesistöt ovat Kaikenlaiset muoviset elintarvike- ym. pakkauk-
21724: nopeasti likaantumassa, ellei niiden saastumisen set, hyönteis~ ja kasvimyrkyt, apulannat, auto-
21725: estämiseksi ryhdytä päättäviin toimenpiteisiin. jen pakokaasut jne. vaikuttavat samaan suun-
21726: Kokemäenjoen vesistön vesien saastuminen on taan. Me siis tiedämme aivan riittävän hyvin,
21727: erittäin pitkällä varsinkin Valkeakosken, Män- että vesistömme ovat hyvää vauhtia saastu-
21728: tän ja Tampereen seudulla sijaitsevien puuteoi- massa. Näin ollen ei ole enää niin kovin suurta
21729: tisuuden jalostuslaitosten laskiessa jätevetensä tarvetta tutkia, vaan ryhtyä käytännön toimen-
21730: siihen. piteisiin. Tarvitaan laki, jonka avulla voidaån
21731: Meillä on vesilaki vuodelta 1961 jonka estää vesistöjemme enempi saastuminen, laki
21732: uskottiin parantavan tilannetta vesistöjen ja joka todella velvoittaa teollisuuslaitokset, kun•
21733: pohjavesien saastumisen osalta, mutta tulokset nat ja yhteisöt varjelemaan vesistöjämme.
21734: ovat jääneet kovin laihoiksi. Eräät teollisuus- Edellä olevan perusteella esitamme kunnioit-
21735: laitokset ovat tehneet joitain suunnitelmia teol- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21736: lisuusjätevesien puhdistamisesta, ehkä joitain sen,
21737: puhdistuslaitoksiakin. Eräät kunnat ja yhteisöt
21738: ovat nekin joitain puhdistamoja rakentaneet, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
21739: mutta niin teollisuuslaitosten kuin näiden asu- vesistöiemme enemmän saastumisen
21740: majätevesien puhdistamoiden teho on jäänyt estämiseksi.
21741: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
21742:
21743: Heimo Rekonen. Lauri Kantola. Mirjam Tuominen.
21744: Terho Pursiainen. Ensio Laine. Kaisu Weckman.
21745: 1568
21746:
21747: Vll,163.- Toiv.al. n:o 875.
21748:
21749:
21750: Ruokola ym.: Rakennuslain katu- ia viemärikustannusten ;aka-
21751: mista koskevien säännösten muuttamisesta.
21752:
21753: E d u s k u n n a 11 e.
21754: Kadun ja viemanen rakentamisesta sekä ka- nallisteknillisistä töistä aiheutuvien kustannus-
21755: dun kunnossa pidosta aiheutuvat kustannukset ten jakamista kunnan ja yksityisen tontinomis-
21756: rasittavat erittäin kohtuuttomasti nimenomaan tajan kesken eivät vastaa liikenneoloissa tapah-
21757: omalla tontilla olevien pientalojen omistajia. tunutta valtavaa kasvua. On kohtuutonta, että
21758: Kadun ja viemärin rakentamisesta perittävät katujen rakentaminen asetetaan yksityisten ton-
21759: korvaukset määrätään voimassa olevan raken- tinomistajain kustannettavaksi, vaikka tontin
21760: nuslain mukaan, joka on kohtuuttoman epä- käyttö asuntotarkoituksiin ei millään tavoin
21761: oikeudenmukainen omalla tontilla oleville pien- edellytä monikaistaisten ja raskasta liikennettä
21762: taloille. Liiaksi tontin pinta-alaan perustuvat kantavien kestopäällystettyjen katujen rakenta-
21763: korvausmääräykset nostavat katurasituksen mista. Kadut palvelevat ennen muuta yleistä
21764: pientaloissa moninkertaiseksi asuinhuoneiston liikennettä ja· elinkeinoelämää ja siten yhteis-
21765: neliömetriä kohden verrattuna kerrostaloihin. kuntaa kokonaisuudessaan. Näin ollen katujen
21766: Viemärikorvaus samojen perusteiden ja keski- rakentamisen ja ylläpitämisen tulisi olla ennen
21767: määräisten rakennuskustannusten mukaan pe- muuta yhteiskunnan asia. Valtion olisikin luo-
21768: rien aiheuttaa eräissä tapauksissa moninkertai- vutettava osa moottoriajoneuvoveroina kerät-
21769: sen vääryyden. Viemärikorvaus omakotialueilla tävistä varoista kaupungeille ja kauppaloille
21770: on 5-kertainen kerrostaloalueisiin verraten katujen rakentamiseksi ja kunnossapitämiseksi.
21771: vaikka rakentamiskustannukset keskusta-alueilla Muultakin osalta voidaan rakennuslain mää-
21772: ovat usein 5-kertaa korkeammat kuin pientalo- rävksiä pientalojen osalta sekä tontinomista-
21773: valtaisilla alueilla. Katujen kunnossa pidosta jien kohdalta pitää epäselvinä. Esimerkiksi ra-
21774: taas ei ole lainkaan lakia, vaan perustuvat kennusoikeuden rajoittaminen pientaloissa kah-
21775: määräykset kaupunkien vanhentuneisiin raken- teen .asuntoon, vaikka asunnon neliömetrimäärä
21776: nussäännöksiin. Kaikki edellä mainitut tekijät riittää useaHekin perheelle, aiheuttaa koomil-
21777: yhdessä rajoittavat erittäin suuresti pientalo- Hsia lain kiertämismuotoja. Uudistus rakennus-
21778: jen rakentamista ja aiheuttavat niissä asuville lain asianomaisten kohtien osalta on vapaa-
21779: pienituloisille perheille sekä sairaille ja van- muotoisen asuntotuotannon kehityksen kan-
21780: huksille voittamattomia taloudellisia vaikeuk- nalta välttämätöntä.
21781: sia. Koska eri maista saadut kokemukset osoit- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
21782: tavat, että kaupungeissa asuvat perheet halua- dot~mme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21783: vat yhä enemmän asua omissa pientaloissaan, muksen,
21784: voidaan lain epäoikeudenmukaisuuksia ja puut- että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
21785: teellisuuksia pitää merkkinä asuntopolitiik- tyksen rakennuslain muutoksista oikeu-
21786: kamme taantumuksellisuudesta. denmukaisemman kustannusten iakoiär-
21787: Asiantuntijain käsityksen mukaan ne raken· iestelmän aikaansaamiseksi katu- ;a vie-.
21788: nuslain säännökset, jotka koskevat ns. kun- märikorvausten osalta.
21789: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
21790:
21791: Matti Ruokola. Veikko Hanhirova. Jouko Siikaniemi.
21792: Heimo Linna. Esko Pekonen. Orvokki Kangas.
21793: Mikko Kaarna. Erkki Haukipuro. Aaro Lintilä.
21794: Pentti Pekkarinen. Reino Kangas. Esu Niemelä.
21795: Paavo Niinikoski. Saimi Ääri. Katri-Helena Eskelinen.
21796: Ahti Pekkala. Matti Maijala. Paavo Väyrynen.
21797: 1569
21798:
21799: VII,164.- Toiv.al. n:o 876.
21800:
21801:
21802:
21803:
21804: Ruokola ym.: Limingan kunnan vapauttamisesta maksettavaksi
21805: pannuista tiekorvauksista.
21806:
21807:
21808: E d u s k u n n a 11 e.
21809: Oulun lääninhallitus on Limingan kunnalta ta kuuluu toiseen kantokykyluokkaan ja kun-
21810: vanhan tielain nojalla velkonut valtamaanteiden nan taloudellinen asema on varsin heikko.
21811: pakkolunastuskorvauksia valtatie n:o 4, Hel- Lisäksi valtatie n:o 8 osalta korvaukset ovat
21812: singin-Oulun valtatie, TVH:n kirjeen 11. 12. tulleet kunnalta perittäviksi sen vuoksi, että
21813: 1965 n:o Y-7866/Ta-340/49-31 perusteella TVH on aikoinaan nimellisesti aloittanut ko.
21814: 417 898,11 markkaa ja kirjeen 24. 1. 1967 n:o tien rakentamisen vanhan tielain aikana juuri
21815: Y-432/Ta-340/ 49-31 perusteella 14 254,75 muutamaa päivää ennen kuin nykyinen tielaki
21816: markkaa sekä valtatie n:o 8, Kokkolan-Oulun tuli voimaan. Korvauksien määrään on huomat-
21817: valtatie, osalta TVH:n kirjeen 31. 1. 1966 n:o tavasti vaikuttanut lunastusmenettelyn hitaus,
21818: Y-8063/Ta 420/79-49 perusteella 167 404,45 minkä seurauksena hintatason nousu ja eten-
21819: markkaa, eli yhteensä 599 557,31 markkaa. kin korot ovat tuntuvasti nostaneet lunastus-
21820: Kunnan hallitus on kulkulaitosten ja yleis- korvauksia.
21821: ten töiden ministeriölle osoitetussa kirjeessään Lisäksi voidaan todeta, että tietöiden aloit-
21822: 5. 7.1966, 2.5.1967 ja 19.7.1968 anonut tamiseen on ratkaisevasti vaikuttanut silloin
21823: valtiolta helpotusta näiden korvausten maksa- vallinnut työttömyys, joten tiealueiden kor-
21824: miseksi ja samalla anonut, että korvaukset mak- vauksetkin ovat käytännössä itse asiassa mer-
21825: settaisiin lopullisesti valtion varoista. kinneet valtion työllisyyden hoidon kannalta
21826: Kun kuntien alueiden lunastuskorvaukset on välttämätöntä osatekijää, josta valtion tulisi
21827: valtion varoista maanomistajille jo maksettu, myös vastata.
21828: ei niiden kannalta perimättä jättäminen enää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
21829: va:ikeuta valtion kassatilannetta, mutta kunnalle kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21830: näin valtavien korvausten maksaminen on yli-
21831: voimaista. Asukasta kohden korvaukset tekevät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21832: 150 markkaa ja veroäyriä kohden noin 7 pen- Limingan kunnan vapauttamiseksi sille
21833: niä, joten korvaussumma lienee kunnan ko- maksettavaksi määrätyistä tiekorvauk-
21834: koon nähden maan korkeimpia. Limingan kun- sista.
21835: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
21836:
21837: Matti Ruokola. Reino Kangas. Paavo Väyrynen.
21838: Ahti Pekkala. Erkki Haukipuro. Kerttu Hemmi.
21839: Paavo Niinikoski.
21840:
21841:
21842:
21843:
21844: 197 427/70
21845: 1570
21846:
21847: VII,165.- Toiv.al. n:o 877.
21848:
21849:
21850:
21851:
21852: ·Rytkönen ym.: Esityksen antamisesta maakuntaitsehallinnon pe-
21853: _rustamisesta.
21854:
21855:
21856: E d u s k u n n a 11 e.
21857:
21858: Maamme aluehallintojärjestelmä perustuu sin maakuntaitsehallinto riittävän laajoine teh-
21859: Ruotsin vallan aikana luotuun lääninhallintolai- täväpiireineen. Tämän uudistuksen rinnalla olisi
21860: tokseen. Vuosisatojen kuluessa on tosin läänien kehitettävä lääninhallintojärjestelmää päämää-
21861: lukumäärää lisätty ja lääninhallinnolle on tul- ränä yhdistää nämä laitokset yhdeksi kansain-
21862: lut lisää tehtäviä, mutta hallintojärjestelmä ja valtaiseksi aluehallintojärjestelmäksi.
21863: sen pääperiaatteet ovat edelleenkin uudista- Kysymys on ensisijaisesti maakuntaitsehallin-
21864: matta. Lääninhallinto ei ole valinnallinen, vaan non perustamisesta. Sen tulisi olla luonteeltaan
21865: yksinomaan virkamiesvastuulla toimiva johtaja- valinnallisuuteen perustuva ylimpänä päättä-
21866: naan tasavallan presidentin nimittämä maa- vänä elimenä vaaleilla valittava maakunnanval-
21867: herra. Lääninhallinnon tehtävät rajoittuvat edel- tuusto. Asioiden valmistelua ja täytäntöönpanoa
21868: leenkin siihen, että lääninhallitus edustaa lää- hoitaisi maakuntahallitus apunaan tarvittava
21869: nissä korkeinta valtiovaltaa ollen mm. ensim- virkamiehistä.
21870: mäinen valitusaste kunnallishallinnon alalla.
21871: Edellä mainittu. tehtäväpiiri on kylläkin ver- Maakunnan toimialan tulisi olla mahdollisim-
21872: rattain laaja johtuen lainsäädännön. kehityksestä, man laaja ja hallinnon omata riittävän tehokas
21873: mutta nykyisen aluehallintojärjestelmän tehtä- päätäntä- ja toimeenpanovalta. Niinpä sellaiset
21874: vien ulkopuolella ovat kaikki ne toimenpiteet, laitokset kuin sairaalalaitos kokonaisuudessaan
21875: joita nykyaikainen yhteiskunnallinen ja talou- voisi kuulua maakunnan omistukseen ja tehtä-
21876: dellinen kehitys ehdottomasti asettavat aluehal- viin. Koululaitoksen hallinto ja alueellinen ke-
21877: linnolle. Meiltä puuttuu maakuntahallinto, jolle hi,ttäminen voisivat niin ikään olla maakunnan
21878: mm. kaikissa pohjoismaissa on annettu tämän- tehtäviä. Ammattioppilaitokset olisi tarkoituk-
21879: luontoisten tehtävien hoitaminen. senmukaista siirtää maakunnan omistukseen.
21880: Maakt1ritahallint~·a ~n · maassamme itsenäisyy- Seutusuunnittelu ja seutukaavoitus, matkailun
21881: den aikana tutkittu ja siitä" ori tehty ehdotuk- ja kulttuurialojen kehittäminen tuntuisivat hy-
21882: siakin. Jo presidentti Ståhlbergin ·johdolla val- vin sopivan uuden aluehallinnon piiriin.
21883: mistui aikoinaan ehdotus ylemmänasteisesta it- Maakunnan taloudellisten olojen kehittämi-
21884: sehallinnosta. Se jäi kuitenkin toteuttamatta. nen muodostaa oman asiaryhmän, jossa talous-
21885: Viimeksi on asiasta valmistunut ehdotus ns. suunnittelu ja toimenpiteet erityisesti kehitys-
21886: Nvkäsen komitean mietinnössä v. 1963. Tämä- alueiden talouselämän monipuolistamiseksi ovat
21887: kään ehdotus ei 'saanut s"iitä annetuissa lausun- -metkittäviä maakuntahallinriön tehtäviä. Koko
21888: noissa hyväksymistä lähinnä siitä syystä,. että kehitysaluepolitiikka saisi näin uuden sisällön
21889: ehdotettu maakunnan toimiala katsottiin liian ja aktiviteetin.
21890: suppeaksi ja lisäksi esitettiin käsityksiä myös Maakunnan talous olisi pääasiassa hoidettava
21891: mahdollisuudesta paikallishallinnon rajoittami- yleisistä varoista. Mutta ilmeisesti ainakin jos-
21892: seen lähinnä kuntien taloudellisten rasitusten sain määrin olisi käytettävä maakuntaveron ta-
21893: lisääntymisen seurauksena. Tämän jälkeen on paista maksua, jota ei kuitenkaan olisi säädet-
21894: kysymys maakuntahallinnosta ollut uudelleen tävä henkilökohtaiseksi veroksi. Maakuntaitse-
21895: komitean selviteltävänä. hallinto olisi saatava aikaan mahdollisimman
21896: Niinkuin edellä on todettu, tarve aluehal- pian, jotta nykyisiä ongelmia, jotka rasittavat
21897: linnon uudistamiseen on ilmeinen. Kysymys lie- paikallishallintoa, voitaisiin ryhtyä tulokselli-
21898: nee ratkaistava kahdessa vaiheessa luomalla en- sesti ratkaisemaan.
21899: VII,165.- Rytkönen ym. 1571
21900:
21901: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- että hallitus antaisi mahdollisimman
21902: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, pian Eduskunnalle esityksen maakunlll-
21903: itsehallinnon perustamisesta.
21904: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
21905:
21906: V. J. Rytkönen. Aulis Juvela.
21907: Kauko Tamminen. Veikko Salmi.
21908: Pekka Salla. Helvi Niskanen.
21909: Niilo Koskenniemi. Anna-Liisa Jokinen.
21910: Pentti Liedes. Lauha Männistö.
21911: Heimo Rekonen.
21912: 1572
21913:
21914: VII,166.- Toiv.al. n:o 878.
21915:
21916:
21917:
21918:
21919: Räsänen ym.: Kuntien ja kuntainliittojen omistamien työlaitosten
21920: siirtämisestä valtion omistukseen.
21921:
21922:
21923: E d u s k u n n a 11 e.
21924:
21925: Huoltoapulain (116/56) 24 S:n mukaan ja työvelvollisista muodostavat huoltoapulain
21926: kunnalla tulee tarpeen mukaan olla lain 40 §: ssä nojalla sinne määrätyt vain vähäisen osan. Työ-
21927: tarkoitettuja työvelvollisia sekä 25 §:ssä mai- laitosten toiminnan luonne on siten suurelta
21928: nittuja avunsaajia varten työlaitos tai osuus osalta velvoitteiden täytäntöönpanoa, mikä
21929: sellaiseen. Nykyisin näissä kuntien ylläpitämissä yleensä katsotaan valtion asiaksi. Perusteltua
21930: laitoksissa on eräitten muidenkin lakien sään- olisikin siirtää työlaitokset valtion omistukseen
21931: nösten nojalla sinne määrättyjä henkilöitä. ja ylläpidettäväksi. Valtiolla on mahdollisuus
21932: Niinpä irtolaislain (57 /36) mukaisiksi työ- sopeuttaa nämä laitokset muihin täytäntöön-
21933: laitoksiksi on yleensä hyväksytty huoltoapulain pano- ja rangaistuslaitoksiin sillä tavoin, että
21934: mukaiset työlaitokset. Kunnalliset työlaitokset niiden käyttö tulee tarkoituksenmukaisemmaksi
21935: toimivat osittain myös päihdyttävien aineiden ja myös taloudellisemmaksi kuin nykyisin.
21936: väärinkäyttäjien huollosta annetun lain (96/61) Edellä lausutun nojalla esitämmekin edus-
21937: 11 §:n tarkoittamina huoltoloina. Edelleen ko. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21938: työlaitoksiin määrätään lapsen elatusavun tur-
21939: vaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21940: ( 614/48) nojalla elatusavun suorittamisen lai- kuntien ja kuntainliittojen omistamien
21941: minlyönyt elatusvelvollinen työllään elatus- työlaitosten siirtämiseksi valtion omis-
21942: apua korvaamaan. Työlaitoksessa hoidettavista tukseen ja ylläpidettäväksi.
21943: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
21944:
21945: Pauli Räsänen. Aulis Juvela.
21946: V. J. Rytkönen. Pekka Salla.
21947: Anna-Liisa Jokinen. Niilo Nieminen.
21948: R. Virtanen.
21949: 1573
21950:
21951: V11,167.- Toiv.al. n:o 879.
21952:
21953:
21954:
21955:
21956: Rönkkö ym.~ Esityksen IInliitilisesta kuntien keskusrahastosta.
21957:
21958:
21959: E d u s k u n n a 11 e.
21960:
21961: Kehitys eri kuntien taloudellisissa oloissa suuteen köyhien kuntien eduksi saatatstm pe-
21962: viime vuosilta osoittaa, että veroäyrin hinnan rustamalla kuntien keskusrahasto, johon kerät-
21963: ero heikkojen ja vauraiden kuntien välillä jat- täisiin verotulot sellaisilta valtakunnallisilta
21964: kuvasti kasvaa. Niinpä maan korkein äyrimäiirii laitoksilta, joiden tulot eivät kerry varsinai·
21965: vuonna 1969 oli asukasta kohti eräässä kaupun- sesti minkään kunnan alueelta, vaan koko
21966: gissa 7 971 äyriä ja alhaisin eräässä maalaiskun- maasta. Vuosittain olisi tähän rahastoon siir-
21967: nassa 1 440 äyriä. Ero näiden välillä on yli vii- rettävä lisäksi varoja valtion tulo- ja meno~
21968: sinkertainen. Tälle välille sitten mahtuvat muut vion yhteydessä. Näin saataisiin rahasto, jonka
21969: kunnat tulotasoltaan varsin epätasaisesti. Tähän avulla todella voitaisiin tehokkaasti käydä alen·
21970: tulojen suureen epätasaisuuteen vaikuttaa rat- tamaan heikkojen kuntien korkeaa veroäyrihin-
21971: kaisevasti erilaisten verolähteiden sijoittumi- taa. Varojen jaossa olisi otettava huomioon
21972: nen kuntien alueille. Niinpä pääosaltaan vero- kunnan taloudellinen kantokyky, veroäyrin
21973: tetaan maan pääkaupungissa Helsingissä nykyi- hinta ja verotettavan tulon suuruus asukasta
21974: sin mm. postisäästöpankin, liikepankkien ja kohti.
21975: vakuutuslaitosten tulot, jotka koostuvat koko Edellä olevaan viitaten 'kunnioittaen ehdo-
21976: maan alueelta. Samoin puunjalostusteollisuu- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21977: den ja monien valtion yhtiöiden tuloista saa sen,
21978: suurelta osaltaan verotulon yhtiön pääkontto-
21979: rin sijaintikunta. Tällöin joutuvat nimen- että hallitus llntaisi kiireellisesti
21980: omaan köyhät metsärikkaat kunnat, joiden Eduskunnalle esityksen kuntien keskus~
21981: alueilta huomattava osa puutavarasta kuiten- rahastosta; johon karlluvat varat käy-
21982: kin saadaan, epäoikeudenmukaiseen asemaan. tettäisiin vuosittain vähävaraisten ku,..
21983: Tasoitusta tähän suureen epäoikeudenmukai- tien veroäyrin hinnan alentamiseen.
21984: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
21985:
21986: Tahvo Rönkkö. Heimo Linna.
21987: Pentti Pekkarinen. Matti Ruokola,
21988: Juuso Häikiö. Yrjö Sinkkonen.
21989: Reino Kangas. V. J. Rytkönen.
21990: 1574
21991:
21992: VII,168.- Toiv.al. n:o 880.
21993:
21994:
21995:
21996:
21997: Rönkkö, ym.: Vieremän nimismiespiirin perustamisesta.
21998:
21999:
22000: Ed u.s kun n a II e.
22001:
22002:
22003: Iisalmen maalaiskunnan liittyessä Iisalmen siellä voidaan hoitaa kaikki nimismiehen toimi-
22004: kaupunkiin vuoden 1970 alusta ·lukien lakkau- alaan kuuluvat tehtävät. Nimenomaan sitä tar-
22005: tui silloin Iisalmen maalaiskunnan ja Vieremän koitettiin myös ·edellä mainitussa eduskunta-
22006: kunnan käsittävä nimismiespiiri. Sen johdosta, aloitteessa n:o 570. Edelleen on syytä todeta,
22007: että lähes 7 000 henkeä käsittävä Vieremän että lukuisissa asukasmäärältään Vieremää vas-
22008: kunnan asujaimisto voisi hoitaa nimismiehen- taavissa kunnissa on oma nimismies. On matka-
22009: virastoasiansa oman pitäjänsä keskuksessa, esi- kulujen ja ajan tarpeetonta tuhlausta, jos lähes
22010: tettiin eduskunnassa syksyllä 1969 raha-asia- 7 000 asukkaan väestömäärä joutuu asioimaan
22011: aloitteena n:o 570, että Vieremän kuntaan si- yhdessä virastossa kymmenien kilometrien pääs-
22012: joitetaan nimismies ja nimismiehen kanslia. sä silloin, kun valtaosa muista palvelupisteistä
22013: Sen jälkeen aloitteen tarkoitusta muuttaen esit- sijaitsee pitäjän omassa keskustassa. Ja nimen-
22014: ti valtiovarainvaliokunta valtion vuoden 1970 omaan silloin, kun asiat voidaan hoitaa parin
22015: tulo- ja menoarvion perusteluihin lausuman, toimihenkilön siirtämisellä Vieremän pitäjäkes-
22016: jonka mukaan Vieremän ·kuntakeskukseen pe- kustaan.
22017: rustetaan nimismiehen kanslia, jossa nimismies Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22018: on määräajoin kuntalaisten tavattavissa. Käsi~ taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22019: tyksemme mukaan kahtena päivänä viikosta ra-
22020: joitetusti avoinna oleva nimismiehen kanslia ei että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi~
22021: ole sellainen kanslia, jota tarkoitetaan valtion menpiteisiin V ieremän nimismiespiirin
22022: vuoden 1970 tulo- ja menoarvion perusteluissa. perustamiseksi ia nimismiehen siioitta-
22023: Nimismiehen kansliasta voidaan puhoå vasta sil- miseksi Vieremän kuntaan.
22024: loin, kun kanslia on avoinna päivittäin ja kun
22025: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
22026:
22027: Tahvo Rönkkö. Juuso Häikiö.
22028: Pentti ·Pekkarinen. Reino Kangas.
22029: 1575
22030:
22031: Vll,169.- Toiv.al. n:o 881.
22032:
22033:
22034:
22035:
22036: -Salama ym.: Vesilain korvausmenettelyn muuttamisesta saasteva-
22037: hinkoien osalta.
22038:
22039:
22040: E d u s k u n n a 11 e.
22041:
22042: Vesistöjemme saastumisongelmat ovat viime tuusta vapaa eikä hänellä ehkä ole enää kiin-
22043: aikoina tulleet yhä ajankohtaisimpina ratkaisua nostusta haitan vähentämiseen. Jos sen sijaan
22044: tarvitseviksi. Tässä ratkaisussa on lainsäädän- korvaus olisi vuosittainen ja sen määrä riippu-
22045: nön täydennys- ja. uudistustoiminnalla mitä suu- vainen haitan suuruudesta, pyrkisi veden likaa•
22046: rin merkityksensä. ja parhaansa mukaan alentamaan korvausma-k-
22047: Vesilain 264/1961 mukaisesti pyritään saas- suaan tai vähentämään saastumisen määrää.
22048: tehaittojen korjaamiseen korvausmenetelmää Kun haitta-aste määräajoin tarkistettaisiin ja
22049: käyttäen. korvaus määrättäisiin kyseisen ajankohdan mu-
22050: On kuitenkin tärkeätä, että ryhdytään asian- kaan, tulisi myös rahanarvon mahdollinen
22051: omaisen lain kohdalla pitempiaikaisiin ja. tulok- muuttuminen otetuksi huomioon ilman eri-
22052: seltaan tehokkaampiin la.insäädännöllisiin toi- tyistä indeksisäännöstä. Vesiensuojelun yleis-
22053: menpiteisiin. Tämä suoritettuna siten, että kor- ten päämäärien samoin kuin. osapuolten oikeu-
22054: vaussäännöstö kannustaisi vesien likaajaa pyr- denmukaisuuden kannalta katsoen muutos olisi
22055: kimään mahdollisimman nopeasti haitan lie- tärkeä.
22056: ventämiseen ja sen täydelliseen PQistamiseen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22057: Nykyisellään on pääsääntönä korvauksen suo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22058: rittaminen kertakaikkisena. Tämä onkin asian- muksen,
22059: mukaista, milloin on kysymyksessä jo aiheu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22060: tettu ja korvaushetkellä päättynyt haitta. Jos menpiteisiin vesilain korvausmenettelyn
22061: sen sijaan annetaan esim. jollekin teollisuus- muuttamiseksi siten, että saasteeif
22062: laitokselle jatkuva lupa veden likaamiseen, on aiheuttamaa vahingonkorvausta ei måk.-
22063: korvaussäännös epätarkoituksenrimkainen. Suo- settaisi kertakaikkisena vaan vuosittain
22064: ritettuaan kertakaikkisen korvauksen asian- huomioiden korvauksen suuruudessa
22065: omainen katsoo olevansa muodollisesti vas- saiJstumisasteen viihentyminen.
22066: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
22067:
22068: Aune Salama. Sylvi Siltanen.
22069: K. F. Haapasalo. Matti Ahde.
22070: 1576
22071:
22072: VII,170.- Toiv.al. n:o 882.
22073:
22074:
22075:
22076:
22077: Salla ym.: Toimenpiteistä tuonti- ja vientimaksun säätämiseksi
22078: satamamenojen peittämiseen.
22079:
22080:
22081: E d u s k u n n a 11 e.
22082:
22083: Satamista ja niihin liittyvien laitteiden sekä Samalla mainittu komitea korostaa sitä, että
22084: tullikamarien rakentamisesta ja niiden kunnos- valtion olisi nykyistä enemmän tuettava ta-
22085: sa pidosta aiheutuvat kustannukset kunnille loudellisesti satamarakennustoimintaa ja sata-
22086: katsottiin aikoinaan korvautuvan niille myön- mien kehittämistä. Näin ei kuitenkaan ole ta-
22087: netyllä tuulaakimaksun kanto-oikeudella. Li- pahtunut, vaan viime vuosina on valtion suo-
22088: säksi on tulkittu tuulaakimaksun olevan kor- ranainen avustus kokonaan lopetettu.
22089: vausta eräille kaupunkikunnille sellaisten val- Satamien kehittämisestä ja niiden kunnossa-
22090: tion tehtävien suorittamisesta johtuneista me- pidosta kuitenkin enimmin hyötyvät niitä käyt-
22091: noista, jotka maaseudulla kustantaa valtio. Kun tävät. Näin ollen olisikin kohtuullista, että
22092: tuulaakimaksun perimisoikeus on supistettu satamien kehittämisestä ja kunnossapidosta
22093: käsittämään yksinomaan ulkomailta satamien johtuvista kustannuksista joutuisivat vastaa-
22094: kautta tuotavia tavaroita, ja kun sitäkin on maan nitä käyttävät yhtiöt. Siksi olisi ryhdyt-
22095: supistettu mm. maataloustuotteiden markki- tävä toimenpiteisiin määrätynsuuruisen tuonti-
22096: noimisrahastolailla, on tuulaakimaksun kanto- ja vientimaksun säätämiseksi, jonka satamia
22097: oikeus varsinkin vientisatamia kustantavien omistavat kunnat saisivat periä satamiensa
22098: kuntien osalta menettänyt merkityksensä. kautta viedystä ja tuodusta tavarasta. Maksun
22099: Merisatamakaupunkien satamamenot ovat suuruudeksi voitaisiin määrätä 0,3-0,4 %
22100: jatkuvasti olleet satamista saatuja tuloja suu- viedystä tavarasta. Tällaisella toimenpiteellä
22101: remmat. Saadut tulot eivät ole riittäneet peit- olisi merkitystä satamaolojen kehittämiseksi
22102: tämään edes satamien kunnossapitokustannuk- kansainväliselle tasolle.
22103: sia. Laajennus- ja rakennustyöt sekä osittain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22104: kunnossapitokustannukset ovat jääneet vero- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22105: varoilla peitettäväksi. Vientisatamia rakenta-
22106: neet ja niiden kunnosta huolehtivat kunnat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22107: ovatkin joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. menpiteisiin tuonnista ja viennistä kan-
22108: Valtioneuvoston aikoinaan asettama satama- nettavan määrätyn suuruisen maksun
22109: komitea esittikin mietinnössään, ettei sata- säätämiseksi, jonka satamia omistavat
22110: mien rakentamisesta, niiden suorituskyvyn jat- kunnat saisivat periä satamiensa kehit-
22111: kuvasta kehittämisestä ja kunnossapidosta joh- tämisestä ja kunnossapitämisestä johtu-
22112: tuvia taloudellisia rasituksia voida asettaa sa- vien menojen peittämiseksi.
22113: tamia ylläpitävien kuntien yksin kannettavaksi.
22114: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
22115:
22116: Pekka Salla. Anna-Liisa Jokinen.
22117: Niilo Koskenniemi. Pauli Räsänen.
22118: 1577
22119:
22120: VII,l71.- Toiv.al. n:o 883.
22121:
22122:
22123:
22124:
22125: Salo ym.: Vesihuoltosuunnitelmien aikaansaamisesta V ana;anselän
22126: vesistön saastumisen ebkäzsemiseksi.
22127:
22128:
22129: E d u s k u n n a II e.
22130:
22131: Vanajanselkä, Rautunselkä ja Kärjenniemen- on runsaasti huviloita ja koska liikenne ja väes-
22132: selkä kuuluvat Tyrvännön, Hauhon, Hattulan, tö voimakkaasti tällä Helsinki-Riihimäki-
22133: Kalvolan, Toijalan, Sääksmäen ja Valkeakosken Janakkala -Hämeenlinna -Hattula -Kalvo-
22134: kuntiin. Nämä vesistöt ovat Järvi-Suomen ete- la -Valkeakoski -Sääksmäki -Tampere ak-
22135: läisimpiä laajoja vesistöjä. selilla kasvaa, myös tulevaisuuden virkistys-
22136: Kokemäenjoen vesihuollon yleissuunnittelu- alueiden kysyntä nimenomaan juuri näillä
22137: työssä, jota johtaa maataloushallitus, on käynyt alueilla tulee olemaan suuri.
22138: ilmi, että Vanajanselän läntiset osat ja tästä Vanajanselän saastuminen johtuu ennenkaik-
22139: alueesta luoteeseen sijaitsevan Rautunselän ve- kea siitä, että jätevedet liikkuvat syvyyssuhtei-
22140: det sopivat enää "huonosti" veden hankintaan. den vuoksi vastavirtaan Vanajanselälle päin.
22141: Vanajaveden itäiset osat ovat ainoastaan "vält- Jätevesikysymyksen ratkaisu näillä alueilla
22142: täviä" vedenhankinta-alueita. Rautunselkä sopii on selvästi valtakunnallinen ja näinollen mah-
22143: uintiin enää "välttävästi" ja Valkeakosken län- dollisimman pian olisi aloitettava yksityiskoh-
22144: sipuolella oleva Kärjenniemenselkä sopii uinti- tainen suunnittelu puheena olevien vesistöjen
22145: alueeksi "huonosti". Vanajanselkä ja Rautun- suojaamiseksi.
22146: selkä soveltuvat kalastukseen tutkimuksen mu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22147: kaan "välttävästi" ja Kärjenniemenselkä "huo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22148: nosti". Lisäksi Vanajaveden reitti aina Janak-
22149: kalasta Vanajanselkään saakka on eräiltä osin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22150: jopa uintiin "huonosti soveltuva". menpiteisiin yksityiskohtaisten vesihuol-
22151: Tässä mainitut vesistöt sijaitsevat erittäin tosuunnitelmien aikaansaamiseksi V ana-
22152: keskeisesti Helsinki-Tampere nauhassa asu- ;anselän ;a siihen liittyvien vesistöien
22153: tuksen tuntumassa. Näiden vesistöjen varsilla saastumisen ehkäisemiseksi.
22154: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
22155:
22156: Eero Salo. Lyyli Aalto.
22157:
22158:
22159:
22160:
22161: 198 427/70
22162: 1578
22163:
22164: VII,172.- Toiv.al. n:o 884.
22165:
22166:
22167:
22168:
22169: · Salolainen ym.: Petoien . aiheuttamien porovahinkoien täysimää-
22170: räisestä korvaamisesta ia eräiden Suomessa sukupuuttoon
22171: kuolemassa olevien elätnJaiien rauhoittamisesta.
22172:
22173:
22174: E d u s k u n n a 11 e.
22175:
22176: Viime aikoina on julkisissa tiedotusvälineissä neet. Vuonna 1969 . todettiin 70 susien eri
22177: eri kansalaisjärjestöjen ja kansalaispiirien ta- suuntiin suorittamaa lähinnä Neuvostoliiton
22178: holta kiinnitetty vakavaa huomiota useiden vastaisen rajan ylitystä. Näistä ylityksistä huo-
22179: lintu- ja nisäkäslajien nopeaan harvinaistumi- mattava osa kuului yhdelle susipariskunnalle
22180: seen maassamme. Erikoisen huolestuttavaksi ja sen jälkeläisille. Tämä susipari sai pentuja
22181: tilanne on muodostunut karhun, ahman ja kevätkesällä 1969 Kuhmon kohdalla Neuvosto-
22182: suden kohdalla. liiton puolella rajan tuntumassa. Vuoden 1969
22183: 1950-luvun lopulla arvioitiin Suomessa. ole- aikana näistä pennuista tapettiin kaksi, jotka.
22184: van noin 400 karhua. 1960-luvulla karhukan- muodostivat Suomen koko susisaaliin vuonna
22185: tamme pieneni siinä määrin, että· vuoden 1969 1969. Vuoden 1970 helmikuussa tapettiin kol-
22186: lopussa karhukannan kokonaismääräksi arvioi- mas pentu tästä pesueesta. Vuoden 1970 alus-
22187: tiin 100-200 yksilöä. Karhukannan näin selvä sa Suomessa oli kaikkiaan noin 10 sutta, joista.
22188: pienentyminen on johtunut siitä, että metsäs- puolet liikkui Lapin läänin eri osissa ja puo-
22189: tysverotus on poistanut karhukannasta . enem- let Kainuun ja Pohjois-Karjalan raja-alueilla.
22190: män yksilöitä kuin maahanmuutto ja luontai- Norjassa, Ruotsissa ja. Suomessa on yhteensä
22191: nen kannanlisäys ovat tuoneet karhukantaan vain noin 20-35 sutta.
22192: uusia yksilöitä. Vuosina 1965-1969 Suomessa Ahmalla · on Suomessa hajaesiintymiä siellä
22193: saatiiri saaliiksi seuraavat määrät karhuja: v. täällä Lapissa, Kuusamossa, Kainuussa ja Poh-
22194: 1965 75 yks., v. 1966 97 yks., v. 1967 56 jois-Karjalan pohjoisosissa. Niiden yksilömäärä
22195: yks., v. 1968 90 yks. ja v. 1969 51 yks. on tällä hetkellä noin 40-60 kpl. Kanta on
22196: Erikoisen raskaana verotus on kohdistunut ollut viime aikoina tasaisessa laskusuunnassa.
22197: Pohjois-Suomen karhukantaan. Samanaikaisesti Erikoisen tuhoisaa ahmakannalle on ollut ke-
22198: Suomi on saanut muuttovoittona karhuja lä- vättalvinen pesien hävittäminen sekä rauta- ja
22199: hinnä Neuvostoliitosta.. Keskimääräinen vuotui- myrkkypyynti. Muuttovoittona on ahmoja saa-
22200: nen muuttovoitto on ollut 1960-luvun jälki- tu lähinnä Neuvostoliitosta. Vuosittaiset ahma-
22201: puoliskolla noin 30 karhuyksilöä rajavartiosto- saaliit ovat olleet 30 yksilön tienoilla.
22202: jen tekemien havaintojen mukaan. Viime aikoi- On kieltämätön biologinen tosiasia se, että
22203: na tämä muuttoliike on kuitenkin selvästi hei- sudet ja ahmat saavat pääasiallisen ravintonsa
22204: kentynyt. Karhukannan luontainen vuotuinen poronhoitoalueena joko itsetappamistaan po-
22205: lisääntyminen on jäänyt muuttovoittona saatua roista tai poronhaaskoista. Ahma tunnetaan eri-
22206: lisäystä pienemmäksi. Kaikki tämä on merkin- koisen huonona saalistajana, mistä johtuen sen
22207: nyt karhukannan jatkuvaa vähentymistä. ravintotaloudessa erilaiset haaskat ovat keskei-
22208: Vuosina 1959-1963 todettiin Pohjois-Kar- sellä sijalla. Karhu on sen sijaan lähinnä kas-
22209: jalassa ja Kainuussa idästäpäin tulleiden susien vinsyöjä, mutta saattaa tietyissä olosuhteissa
22210: lukumäärässä lisäystä, joka tyrehdytettiin voi- käyttää myös eläinravintoa.
22211: makkaalla metsästyksellä, ja jonka päättymi- Suurpetojen aiheuttamat kotieläinvahingot
22212: seen vaikutti myös susien huomattava vähe- on pystytty viime aikoina korvaamaan täysi-
22213: neminen itäraja.mme takana. Vuoden 1963 jäl- määräisinä, koska niitä ei ole ollut juuri lain-
22214: keen ovat susien yksilömäärät ja niiden valta- kaan. Sen sijaan valtion tulo- ja menoarviossa
22215: kunnanrajan ylitykset vuosi vuodelta vähenty- suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen kor-
22216: VII,172. - Salolainen ym. 1579
22217:
22218: vaamiseen on varattu niin alhainen määräraha den petojen suojelutoimenpiteitä parhaillaan.
22219: (v. 1970 54 000 mk), että sillä pystytään kor- Pohjoismaiden neuvosto on antanut suosituk-
22220: vaamaan nykyisistä suhteellisen vähäisistä va- sen ( 4/ 1968 ) suurten villieläinten säilyttämi-
22221: hingoista vain kolmannes. Poronlihan hinnan seen tähtääviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi
22222: kohoaminen on entisestään pienentänyt peto- pohjoismaissa.
22223: jen tappamista poroista suoritettua .korvausta. Vuosi 1970 on luonnonsuojeluvuosi. Ihmi-
22224: Vuosittain noin 0.5 % lukupotoista joUtuu pe-. sellä ei ole oikeutta hävittää mitään eläinlajia
22225: tojen saaliiksi. sukupuuttoon. Luonnonsuojelullis-moraalinen
22226: Voimassa olevan metsästyslain 12 § :n mu- velvollisuutemme on suojella myös suurpetoja.
22227: kaan karhua, sutta ja ahmaa on, jos on todettu Luonnonsuojeluvuosi 1970 vaatii kulttuuriteko-
22228: sellaisen eläimen paikkakunnalla oleilevan tai . ja :tässä asiassa.
22229: liikkuvan, jokaisella lupa pyydystää sellaisella- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22230: kin alueella, jolla hänellä ei ole oikeutta met· taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22231: ;;ästää tai jolla metsästystä ei saa harjoittaa.
22232: Karhua, sutta ja ahmaa saa metsästää ympäri että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22233: vuoden. Sanotun lain 28 § :n nojalla karhun menpiteisiin niin suuren määrärahan sa-
22234: metsästysaika on asetuksella rajoitettu alka- miseksi valtion tulo- ja menoarvioon,
22235: vaksi toukokuun 20 päivänä ja päättyväksi että petojen aiheuttamat porovahingot
22236: syyskuun viimeisenä päivänä. Metsästyslain 69 voidaan korvata täysimääräisinä, suden
22237: §:n perusteella suoritetaan suden ja ahman ja ahman tapporahojen poistamiseksi
22238: tappamisesta poronhoitoalueena sekä itärajaan sekä suden, karhun ja ahman rauhoit-
22239: rajoittuvissa kunnissa valtion varoista viiden- tamiseksi niin, että maatalousministeriö
22240: ~adan ( 500) markan suuruinen palkkio. voi petokantojen mahdollisesti runsas-
22241: Susi on kokonaan rauhoitettu Ruotsissa. Ah- tuttua myöntää erikoislupia näiden pe-
22242: ma ja karhu ovat puolestaan osan vuotta rau- tojen pyydystämisen.
22243: ~oitettuja Ruotsissa. Norjassa suunnitellaan näi-
22244:
22245: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
22246:
22247: Pertti Salolainen.·· Olavi Lähteenmäki. T. 1. Vartia.
22248: Antia-Liisa Linkola. Juhani Orreninaa. Kerttu Hemmi.
22249: Aili Vaittinen. Osmo Kaipainen. Erkki Häkämies.
22250: M. Jaatinen. Pär Stenbäck. Sirkka Lankinen.
22251: Juha Vikatn1aa. Georg C. Ehnlrooth. Niilo Tarvajärvi.
22252: Ingvar S. Melin.·
22253: 1580
22254:
22255: Vll,173.- Toiv.al. n:o 885.
22256:
22257:
22258:
22259:
22260: Salolainen ym.: Metsäpeuran suojelualueen perustamisesta Kuh-
22261: moon.
22262:
22263:
22264: Eduskunnalle.
22265:
22266: Metsäpeura ( villipeura) hävitettiin Suomes- sin uhanalainen. Tunnetut neuvostoliittolaiset
22267: ta jo viime vuosisadan vaihteessa, mutta rau- biologit V. G. Heptner, A. A. Nasimovits ja
22268: hoitettiin vasta 1913. Lähes puoli vuosisataa A. G. Bannikov katsovat, että metsäpeura on
22269: myöhemmin, 1950-luvun alussa, metsäpeuroja vaarassa kuolla sukupuuttoon Neuvostoliiton
22270: vaelsi yllättäen maahamme itärajan takaa, ja Euroopan puoleisista osista, koska metsien hak-
22271: niiden pääasiallinen levinneisyys vakiintui Kuh- kuu, kulottaminen ja nuorentaminen tulevat
22272: mon kunnan Lentuitn ja Lammasperän kylien nopea·sti ja täydellisesti tuhoamaan sen olemas-
22273: alueille, tuolloin vielä lähes luonnontilaisiin saolon edellytykset. Kun tilanne on samanlai-
22274: valtionmetsiin lähelle valtakunnanrajaa. Siitä nen Suomenkin puolella, meidän on tehtävä
22275: lähtien Suomen puolella on asustanut peura- kaikki voitavamme, ettei metsäpeura, jolle sen
22276: kanta, jonka vahvuus on vaihdellut vuoden- löytäjä Einar Lönnberg antoi nimen Rangifer
22277: ajoista riippuen muutamasta kymmenestä puo- tarandus fennicus, "suomenpeura", pääse uudel-
22278: leentoista sataan yksilöön. leen katoamaan sukupuuttoon maastamme.
22279: Metsäpeura on Euroopan suurimpia eläin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22280: harvinaisuuksia, sillä Suomen lisäksi sitä on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22281: ainoastaan Neuvostoliitossa. Aivan erityisen ar-
22282: vokkaita Kainuun metsäpeurat ovat sen takia, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22283: että ne kuuluvat populaatioon, joka eteläisen menpiteisiin riittävän laajan suojelu-
22284: sijaintinsa takia ei ole päässyt sekaantumaan alueen, jolla pidättäydytään metsien hak-
22285: porojen kanssa. kuilta, perustamiseksi metsäpeurojen
22286: Metsäpeurojen tulevaisuus on kuitenkin var- asuinalueelle Kuhmoon.
22287: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
22288:
22289: Pertti Salolainen. Niilo Tarvajärvi.
22290: Anna-Liisa Linkola. T. 1. Vartia.
22291: Erkki Häkämies. Juhani Orrenmaa.
22292: Olavi Lähteenmäki. Erkki Tuomioja.
22293: Sirkka Lankinen. Lauri Linna.
22294: Aslak Aas. Pär Stenbäck.
22295: M. Jaatinen. Jouni Mykkänen.
22296: Raimo Ilaskivi. Georg C. Ehrnrooth.
22297: Aili Vaittinen. Victor Procope.
22298: Juha Rihtniemi. Ingvar S. Melin.
22299: Juha Vikatmaa. Olavi Nikkilä.
22300: 1581
22301:
22302: VII,174.- Toiv.al. n:o 886.
22303:
22304:
22305:
22306:
22307: Silander ym.: Kaupungin;ohta;ien äänioikeutta kaupunginhallituk-
22308: sessa koskevien säännösten muuttamisesta.
22309:
22310:
22311: E d u s k u n n a II e.
22312:
22313: Kunnallisen päätöksenteon eräs perusedelly- jotka eivät ole vastuussa kaupunkilaisille teois-
22314: tyksistä on, että päätökset tehdään luottamus- taan vaaleissa. Tämän vuoksi heillä ei saisi
22315: miesten toimesta. Tästä perusperiaatteesta tulee myöskään olla ratkaisevaa valtaa asioista päätet-
22316: ehdottomasti pitää kiinni kaikissa tilan- täessä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi tulisi
22317: teissa. Maamme suurimmissa kaupungeissa, säännöksiä muuttaa siten, että kaupunginjohta-
22318: etenkin Helsingissä on havaittu, että huomat- jilla olisi kaupunginhallituksessa vain yksi
22319: tava osa tärkeistä päätöksistä tehdään kuitenkin yhteinen ääni, jolloin kaupunginjohtajien enem-
22320: virkamiesten toimesta. Tällainen kehitys tulisi mistön kanta olisi ratkaiseva ääntä käytet-
22321: ehdottomasti pysäyttää ja ohjata se laajenevan täessä.
22322: kansanvallan suuntaan. Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
22323: Eräs tärkeimpiä päätöksentekoelimiä kau- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22324: pungeissa on kaupunginhallitus. Kaupunginhal-
22325: litukseen kuuluu osa valtuuston valitsemia että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
22326: luottamusmiehiä, jotka ovat suorassa vastuussa menpiteisiin säännösten muuttamiseksi
22327: äänestäjilleen kunnallisvaaleissa. Kaupunginhal- siten, että kaupunginjohtajilta olisi kau-
22328: litukseen kuuluvat kuitenkin myös kaikki kau- punginhallituksessa yksi yhteinen ääni,
22329: punginjohtajat, joilla kullakin on asioista pää- jolloin kaupunginjohtajien enemmistön
22330: tettäessä yksi ääni. Tämä ei voi olla oikein, kanta olisi ratkaiseva ääntä käytettäessä.
22331: koska kaupunginjohtajat ovat virkamiehiä,
22332: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
22333:
22334: Matti Silander. Viljo Suokas. Eino Poutiainen.
22335: Heikki Kainulainen. Mauno Kurppa. Hannes Volotinen.
22336: 1582
22337:
22338: VII,175.- Toiv.al. n:o 887.
22339:
22340:
22341:
22342:
22343: Silander ym.: Rakennuslain ns. kateuspykälän kumoamisesta.
22344:
22345:
22346: E d u s k u n n a 11 e.
22347:
22348: Lakien säännökset antavat kaupungeille ja perintä tontinomistajilta. Tällaisten korvausten
22349: kunnille malko laajat mahdollisuudet periä perintää on varsin vaikea perustella nykyaikai-
22350: asukkailtaan ja veronmaksajiltaan erilaisia sessa demokraattisessa yhteiskunnassa. Tuntuu
22351: maksuja ja korvauksia. Näillä maksujen ja vähintäinkin omalaatuiselta, että tontinomista-
22352: korvausten perimisillä aiheutetaan usein asuk- jien on maksettava siitä, ettei heidän omasta
22353: kaille ja tuonollisille veronmaksajille ylipääse- omistamastaan tontista lohkaista palaa pois.
22354: mättömiä taloudellisia vaikeuksia. Kuntien Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
22355: mahdollisuuksia periä tällaisia korvauksia tulisi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22356: ainakin osittain rajoittaa ja suorittaa korvauk-
22357: set yleisistä varoista. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22358: Eräs ehkä eniten katkeruutta veronmaksa- mentJiteisiin rakennuslain ns. kateuspy,
22359: jissa ja tontinomistajissa herättänyt maksujen- kälän kumoamiseksi.
22360: perintä on varmaankin ns. kateuskorvausten
22361: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
22362:
22363: Matti Silander. Heikki Kainulainen.
22364: Pentti Antila. Mikko Vainio.
22365: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
22366: 1583
22367:
22368: VII,176.- Toiv.al. n:o 888.
22369:
22370:
22371:
22372:
22373: ··Silander ym.: Katukoroausten perimisen poistamisesta.
22374:
22375:
22376: E d u s k u n n a 11 e.
22377:
22378: Kaupungeille, kauppaloille ja maalaiskunnille Lisäksi korvausten perinnän lopettaminen edis-
22379: on annettu oikeus kadun rakentamisesta aiheu- täisi omakoti- ja pientaloasutuksen leviämistä
22380: tuneen kustannuksen perimiseen asukkailtaan. maassamme, mikä on erittäin toivottu kehitys-
22381: Näiden korvausten suorittaminen on muodostu- suunta.
22382: nut usein lähes ylivoimaiseksi taloudelliseksi Edellä mainitUilla perusteilla ehdotamme
22383: rasitukseksi maksajille. Kaikkein raskaimpana eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22384: ovat tämän taakan tunteneet omakoti- ja pien-
22385: taloasukkaat~ että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22386: Ei voi olla mielekästä, että kadun rakenta- säännösten muuttamiseksi siten, että
22387: miskustannukset peritään niiltä, jotka sen var- mahdollisuus katukorvausten perimiseen
22388: ressa asuvat, sillä kaduthan ovat yleisesti kenen kuntataisilta poistettaisiin ;a kadut ra-
22389: tahansa käytettävissä. Tämän vuoksi tulisi kaik- kennettaisiin verotuksessa kertyvillä va-
22390: kien osallistua kustannuksiin samalla tavalla. roilla.
22391: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
22392:
22393: Matti Silander. Heikki Kainulainen.
22394: Pentti Antila. Mikko Vainio.
22395: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
22396: 1584
22397:
22398: VII,177.- Toiv.al. n:o 889.
22399:
22400:
22401:
22402:
22403: Silander ym.: Melun enimmiiisra;o;en määrittelemisestä asuinra-
22404: kennuksissa.
22405:
22406:
22407: E d u s k u n n a 11 e.
22408:
22409: Yhteiskunnassa me1uisuustilanteet ovat voi" on aloitettava sieltä, missä ovat kaikkeen me-
22410: makkaasti lisääntyneet, jota kehitystä tulisi kai- 1uisuutta lisäävään rakentamiseen tarvittavat
22411: kin keinoin voimakkaasti jarruttaa. On kiis- suunnittelijat ja rahoittajat. Heille on lakisää-
22412: tattomasti osoitettu, että melu tavalla tai toi- teisesti annettava· määräykset siitä, mitkä ovat
22413: sella jäytää ihmisen terveyttä, vähentää työ- melun voimakkuuden enimmäisrajat, joita ei
22414: kykyä, lisää väsyneisyyttä, aiheuttaa kuulon saa ylittää. Tämä johtaa siihen, että vihdoin-
22415: heikkenemistä, hävittää asuntojen viihtyisyy- kin on korkeakouluihimme sekä teknillisiin
22416: den sekä tekee mielen levottomaksi ja ärtyi- oppilaitoksiin saatava päteviä opettajia melun-
22417: säksi. torjunta-alan opetusta antamaan.
22418: Euroopassa on jo useitakin maita, joissa Mainituilla perusteilla esitämme eduskunnan
22419: viime vuosina on saatu vauhtia meluntorjuntaan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22420: lainsäädännön avulla. Suomi kuuluu kuitenkin
22421: niihin maihin, joissa roduntorjunnan hyväksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
22422: tehty työ on niin vähäistä, että sitä tuskin laisiin toimenpiteisiin, joiden tuloksena
22423: kannattaa mainita. voitaisiin lakisääteisesti määritellä me-
22424: Me1untorjunnan järkiperäinen kehittäminen lun enimmäisrajat asuinrakennuksissa.
22425: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
22426:
22427: Matti Silander. Heikki Kainulainen.
22428: Pentti Antila. Mikko Vainio.
22429: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
22430: 1585
22431:
22432: VII,178.- Toiv.al. n:o 890.
22433:
22434:
22435:
22436:
22437: Silander ym.: Helsingin seudun kunnallishallinnon järjestämisestä
22438: erikoislainsiiiiåännön avulla.
22439:
22440:
22441: E d u s k u n n a 11 e.
22442:
22443: Helsingin seudun kuntien lukuisuus sekä rakenteelle vottatsun löytää uust JOustava rat-
22444: Helsingin laajentuminen naapurikuntien alu- kaisu. Tällainen ratkaisu voisi olla esimerkiksi
22445: eelle on aiheuttanut monia vaikeasti ratkaista- ns. liittokunta, jossa yksi suuri yksikkö jakau-
22446: via kunnallisia ja hallinnollisia ongelmia. Näi- tuisi useisiin alayksikköihin, joilla olisi oma
22447: den ongelmien ratkaisemiseksi on esitetty usei- aluevaltuusto kullakin. Koko liittokuntaa kos-
22448: ta eri vaihtoehtoja, joista mainittakoon naapu- kevat ratkaisut tekisi taas yhteinen liittoval-
22449: rikunnat Helsinkiin yhdistämällä muodostet- tuusto. Tämä järjestelmä muistuttaisi siten
22450: tava suurkunta sekä Helsingin seudun kuntain- Yhdysvaltojen liittovaltio-osavaltiosuhdetta
22451: liitto, jolta pohjalta on jo yhteistyötä tällä kunnallisella tasolla.
22452: seudulla harjoitettukin. Suurkunta-ajatus, jota Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
22453: viime aikoina on eräissä piireissä kannatettu, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22454: ei ole mielekäs, sillä näin suuri kunnallinen
22455: yksikkö on varsin raskasliikkeinen, ja saattaisi että hallitus asettaisi toimikunnan tut-
22456: sitäpaitsi muodostua valtioksi valtiossa. kimaan mahdollisuuksia Helsingin seu-
22457: Nykyisen lainsäädännön puitteissa näyttää dun kunnallishallinnon järjestämiseksi
22458: Helsingin ongelmien ratkaiseminen lähes mah- oman erikoislainsäädännön avulla, jol-
22459: dottomalta. Tämän vuoksi tulisi sekä kunnallis- loin olisi myös tutkittava ns. liittokun-
22460: lakia että muita asiaan vaikuttavia säännöksiä tajärjestelmän soveltuvuutta ratkaisun
22461: muuttaa siten, että Helsingin seudun kunta- pohjaksi.
22462: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
22463:
22464: Matti Silander. Heikki Kainulainen.
22465: Pentti Antila. Mikko Vainio.
22466: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
22467:
22468:
22469:
22470:
22471: 199 427/70
22472: 1586
22473:
22474: VII,179.-Toiv.al. n:o 891.
22475:
22476:
22477:
22478:
22479: Silander ym.: Valtion osallistumisesta Helsingin seudun metrO··
22480: verkon suunnitteluun ja rakentamiseen.
22481:
22482:
22483: E d u s k u n n a 11 e.
22484:
22485: Hdsingin seudulla ovat liikenneongelma.t nukset, jotka jo ensi vaiheessa ylittänevät 300
22486: eräitä vaikeimmin ratkaistavia kysymyksiä. Hel- miljoonaa markkaa, ovat kuitenkin melkoinen
22487: singin kaupunki ja sen ympäristökunnat ovat taakka yksinomaan helsinkiläisten veronmaksa-
22488: erittäin suuria uhrauksia tehden pyrkineet jien kannettavaksi. Olisi oikein ja kohtuullista,
22489: joustavaan ja kohtuuhintaiseen ratkaisuun. Näi- että myös valtio osallistuisi kustannusten peiot-
22490: hin ponnisteluihin ei valtiovalta ole kuitenkaan tämiseen, sillä onhan metrosta hyötyä koko val-
22491: suuremmalti ottanut osaa, vaikka kysymys on takunnalle.
22492: suuria kustannuksia vaativista taloudellisista Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
22493: ratkaisuista. Samanaikaisesti kuitenkin valtio nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22494: saa huomattavia summia Helsingin seudun lii-
22495: kenteessä liikkuvilta moottoriajoneuvo- ja polt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22496: toaineveron muodossa. . joiden tuloksena valtio osallistuisi Hel-
22497: Helsingin kaupunki on päättänyt eräänä lii- singin seudun metroverkon suunnittele-
22498: kenneongelmien osaratkaisuna rakentaa metron, miseen koko eteläisen Uudenmaan tar-
22499: joka valmistunee vuonna 1977. Tämä metro peita ajatellen sekä joiden tuloksena
22500: ei palvele yksinomaan helsinkiläisiä, vaan se on valtio osallistuisi myös metron rakenta-
22501: eduksi koko Uudellemaalle ja tätä kautta ko- miskustannusten peittämiseen kohtuul~
22502: ko yhteiskunnalle. Metron rakentamiskustan- liseksi katsottavassa määrin.
22503: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
22504:
22505: Matti Silander. Heikki Kainulainen.
22506: Pentti Antila. Mikko Vainio.
22507: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
22508: 1587
22509:
22510: VII,180.- Toiv.al. n:o 892.
22511:
22512:
22513:
22514:
22515: Sillantaus ym.: Luonnon ja luonnonvarojen käyttöä sekä luonnon-
22516: suojelua koskevan lainsäädännön yhtenäistämisestä.
22517:
22518:
22519: E d u s k u n n a 11 e.
22520:
22521: Luonnonvarojen kiihtyvän käytön vuoksi on Koska lähivuosina joudutaan luomaan varsin
22522: ympäristön- ja luonnonsuojelu noussut yhä kes- paljon uutta lainsäädäntöä, sopeuttamaan sitä
22523: keisemmäksi ongelmaksi yhteiskunnassa. Yhä olemassaolevaan lainsäädäntöön ja uudistamaan
22524: uusia säännöstöjä joudutaan asian hoitamiseksi entistä, olisi välttämätöntä pyrkiä yhtenäistä-
22525: luomaan. Tähänastiset luonnonkäyttöä ja luon- mään lainuudistustoimintaa niin pitkälle kuin
22526: nonsuojelua koskevat säännökset ovat sijoittu- se on mahdollista. Rajanaistumisen vaara on
22527: neet varsin moniin lakeihin, joista tärkeimpinä ilmeinen siitäkin syystä, että ei ole olemassa
22528: mainittakoon luonnonsuojelulaki, vesilaki ja ra- erityistä luonnonvarojen käytön ja suojelun kes-
22529: kennuslaki. Luonnonsuojelulain samaten kuin kusvirastoa, vaan sekä säännösten valmistelu-
22530: ulkoilulain uudistaminen on parast'aikaa val- toimet että täytäntöönpano ovat toistaiseksi eri
22531: misteilla. Tämän lisäksi on asetettu viime vuo- ministeriöiden tai keskusvirastojen alaisuu-
22532: sien aikana monia toimikuntia ja komiteoita, dessa.
22533: joitten tehtävänä on tavalla tai toisella puuttua Edellä olevan perusteella esitämmekin edus-
22534: luontomme käyttöön tai sen suojeluun. Tällai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22535: sista mainittakoon ilmansuojelu- ja meluntor-
22536: juntaneuvottelukunta, jäteöljykomitea, vesien- että hallitus kiireisesti selvityttäisi
22537: suojelun neuvottelukunta, öljysuojelutoimi- luonnon ja luonnonvarojen käyttöön
22538: kunta, jätehuoltokomitea ja myrkkyasiain neu- sekä luonnonsuojeluun liittyvän varsin
22539: vottelukunta. Tämä kaikki osoittaa, että on var- hajanaisen lainsäädännön yhtenäistämi-
22540: sin suuri vaara päätyä yhä hajanaisempaan lain- sen edellytykset ja ryhtyisi tämän selvi-
22541: säädäntöön luontomme ja luonnon varojemme tyksen vaatimiin toimenpiteisiin.
22542: käytössä sekä niiden suojelussa.
22543: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
22544:
22545: Pentti Sillantaus. Erkki Hara. Elsi Hetemäki.
22546: Pekka Haarla. Sinikka Karhuvaara. Salme Katajavuori.
22547: Raimo Ilaskivi. Eeva Kauppi. Orvokki Kuappila.
22548: Juha Rihtniemi. Niilo Tarvajärvi. Aili Vaittinen.
22549: Juha Vikatmaa. Olavi Lähteenmäki. Juuso Häikiö.
22550: Eeva Särkkä. Aslak Aas. Anna-Liisa Linkola.
22551: M. Jaatinen. Pertti Salolainen. Mauri Seppä.
22552: Sirkka Lankinen. Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
22553: Maija Heino. Ilkka Suominen. Jouni Mykkänen.
22554: 1588
22555:
22556: VII,181.- Toiv.al. n:o 893.
22557:
22558:
22559:
22560:
22561: Sinisalo ym.:· Kunnallisvaltuustojen jäsenten lukumäärä" lisäämi-
22562: sestä.
22563:
22564:
22565: E d u s k u n n a II e.
22566:
22567: Kunnallisten alueliitosten ja kuntauudistuk- - lisättäisiin kunnallislaissa määriteltyjä
22568: sen yhteydessä on voimakkaasti noussut esiin valtuuston jäsenlukumääriä pysyvästi;
22569: kunnallisvaltuutettujen lukumäärää koskevien - tehtäisiin mahdolliseksi kaikissa kunnissa
22570: säännösten tarkistaminen siten, että valtuu- harkinnan mukaan lisätä valtuutettujen lukua;
22571: tettujen lukumäärää voitaisiin kunnallisen jao- - valtuutettujen luvun lisäys voitaisiin ra-
22572: tuksen muutosten yhteydessä lisätä. joittaa koskemaan vain yhdistettyjä kuntia ja
22573: Sekä kunnallishallituksen että lautakuntien esim. yhtä tai kahta vaalikautta.
22574: jäsenten lukumäärään nähden on voimassaole- Kun on ilmeistä, että valtuutettujen luku-
22575: vien säännösten mukaan liikkumavaraa. Val- määrän lisääminen olisi yleisesti tarkoituksen-
22576: tuuston osalta sitä ei sitävastoin ole lainkaan. mukaista kunnallishallintomme kehittämistä
22577: Kunnallisen yhteistoiminnan järjestysmuoto- ajatellen, esitämme eduskunnan hyväksyttä-
22578: komitean piirissä on tätä kysymystä selvitetty väksi toivomuksen,
22579: kuntauudistukseen liittyvien asioiden yhtey-
22580: dessä. Tällöin on todettu olevan useampiakiri että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
22581: mahdollisuuksia löytää ratkaisu valtuutettujen kunnallislain muuttamiseksi siten, että
22582: lukumäärän lisäämiseen. Tällaisina mahdolli- kunnallisvaltuustojen jäsenten luku-
22583: suuksina on todettu mm.: määrä nykyisestään lisääntyisi.
22584: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
22585:
22586: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
22587: Ensio Laine. Rainer Virtanen.
22588: Lauri Kantola.
22589: 1589
22590:
22591: Vll,182.- Toiv.al. n:o 894.
22592:
22593:
22594:
22595:
22596: Sinisalo ym.: Yleisen edun kannalta välttämättömän rakennus-
22597: maan ottamisesta yhteiskunnan haltuun.
22598:
22599:
22600: E d u s k u n n a 11 e.
22601:
22602: Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu kaan rakentamattomasta asumiseen tarkoite-
22603: muodostaa tällä hetkellä erään keskeisimmistä tusta ja siihen sopivasta maasta omistavat kau-
22604: yhteiskunnallisista ongelmista. Se asettaa pungit ja kauppalat vajaat 30 % ja valtio vain
22605: esteitä rakennustoiminnan kehittymiselle, pitää 1 %. Pääosan omistavat yksityiset ja yhtiöt.
22606: yllä jatkuvaa asuntopulaa ja johtaa asumiskus- Komitean arvioiden mukaan yli 10 000 asuk-
22607: tannusten kohtuuttamaan nousuun. kaan kuntien oma maa riittää tyydyttämään
22608: Valtioneuvoston v. 1963 asettama asuntotuo- asuntotonttien tarpeen keskimäärin 2-8 vuo-
22609: tantokomitea toteaa 4 päivänä marraskuuta deksi, esim. uusimmissa kaupungeissa ja kaup-
22610: 1964 antamassaan välimietinnössä, että tont- paloissa vain 1,5-5 vuoden aikana.
22611: tien hintojen nousu on viime vuosina jatku- Ansiottomalla arvonnousulla keinottelu ja
22612: vasti ylittänyt yleisessä hintatasossa tapahtu- siitä johtuva rakennusmaan hinnan nousu herät-
22613: neen kehityksen. Nousu on ollut nopeinta Hel- tää yhä voimakkaampaa arvostelua ja kiireelli-
22614: singissä ja yleensä hitaampaa, mutta kuitenkin siä toimenpiteitä. Tähän velvoittavat jo hyväk-
22615: varsin voimakasta muissa kaupungeissa ja kaup- symämme kansainväliset sopimuksetkin. Edus-
22616: paloissa. Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen kunnan helmikuussa 1964 käsittelemä Kansain-
22617: rakennustaloudellisen laboratorion ja asunto- välisen Työkonferenssin v. 1961 hyväksymä
22618: tonttikomitean tietojen mukaan ovat tonttien yleissopimus (N:o 115), joka koskee asunto-
22619: hinnat kohonneet jo v. 1954-1962 Hel- oloja, sanoo: " ... julkisten viranomaisten on
22620: singissä n. 8-kertaisesti ja muissa kaupungeissa ryhdyttävä kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toi-
22621: 2-5 kertaisesti. Eräiden tutkimusten mukaan menpiteisiin maa-alueilla keinottelun ehkäise-
22622: viimeisen 10 vuoden aikana tonttien hintojen miseksi". Useissa muissa maissa onkin ryhdytty
22623: nousu on ollut Helsingissä 10-kertainen. Mer- tätä vastaaviin toimenpiteisiin.
22624: killepantavaa on, että kun tonttihintojen hui- Asuntorakennustoiminta sekä yhdyskunta-,
22625: maava nousu alkoi Helsingissä ja sen lähiym- kaupunki- ja asutustaajamasuunnittelu voidaan
22626: päristössä erikoisen voimakkaana vyörynä 1950- kunnollisesti toteuttaa vain silloin, rkun suun-
22627: luvun alkuvuosina, on 60-luku laajentanut ra- nitteluviranomaisten rakentamiseen tarkoit-
22628: kennusmaan hinnan kohoamisen useihin mui- tama maa otetaan yhteiskunnan hallintaan eli
22629: hinkin maamme asutuskeskuksiin. Nyt ylikor- kunnat tai valtio ottavat haltuunsa sellaisen
22630: keat tonttihinnat eivät enää ole yksinomaan asutuskeskuksissa, -taajamissa ja niiden ympä-
22631: pääkaupungin eikä edes yksinomaan Uuden- ristössä olevan rakentamiseen ja saneeraamiseen
22632: maan ja Lounais-Suomen rasite, vaan ilmiö välttämättömän maan,
22633: ulottuu koko maahan. 1. jota kunnan ja valtion viranomaiset tar-
22634: Monien seikkojen perusteella voidaan vitsevat iulkiseen käyttöön;
22635: arvioida, että rakennusmaan hinnannousu tulee 2. sellaiset rakentamattomat ja rakennetut
22636: edelleen jatkumaan, ellei yhteiskunnan taholta maa-alueet, joita tarvitaan kaupunkien ja asu-
22637: rvhdvtä kiireellisiin toimenpiteisiin asiassa. tustaajamien asuttamissuunnitelmien edellyttä-
22638: Tonttien hintojen nousua aiheuttaa rakennus- mään rakentamiseen.
22639: maan vksityinen omistus, voimistuva väestön Yhteiskunnan haltuun ottaminen tulisi kos-
22640: siirtyminen asutuskeskuksiin ja taaja-asutuksen kemaan vain niitä alueita, jotka yleisen edun
22641: yleistvminen maaseudullakin. kannalta on välttämätöntä rakentaa tai sanee-
22642: Asuntotonttikomitean välimietinnön mu- rata.
22643: 1590 VII,182.- Rakennusmaan ottaminen yhteiskunnan haltuun.
22644:
22645: Eräiden laskelmien mukaan asuntotontti- joitetun elinkeinon menetyksestä. Jos rakennus-
22646: maan tarve olisi vuosittain koko maan pinta- maata tai tonttia on käytetty elinkeinon har-
22647: alasta 0,0016% ja kaupunkien ja kauppaJoiden joittamiseen, on korvaus suoritettava - omis-
22648: pinta-alasta vain 0,16 %. Tämä osoittaa, että tajan niin vaatiessa - vastaavalla maa-alueella.
22649: rakennusmaan yhteiskunnallistaminen tulisi Rakennusmaan luovutushinnan ja korvauspe-
22650: ulottumaan vain suhteellisesti varsin vähäisiin rusteiden määrittelyä varten olisi asetettava
22651: maa-alueisiin ja että nykyisin rakennusmaan erilliset valtion tai kunnalliset toimikunnat.
22652: hintojen kohtuuton nousu koituu vain ·hyvin Yhteiskunnan haltuun otettua maata olisi
22653: pienen maanomistajaryhmän tai keinottelijain käytettävä ensi sijassa valtion tai kuntien
22654: hyödyksi. itsensä harjoittamaa rakennustoimintaa varten.
22655: Kun tavoitteena on nimenomaan ja yksin- Yksityisille rakentajille tontin luovuttaminen
22656: omaan rakennusmaalla keinottelun estäminen, voisi tapahtua vain vuokra- tai muuta käyttö-
22657: niin yhteiskunnan haltuun ei ole syytä ottaa: sopimusta vastaan, jolloin tontin käyttäjäitä
22658: 1. omakoti- eikä muita pientontteja, joille peritään kohtuullinen vuokra.
22659: omistaja haluaa rakentaa talon pääasiassa omaan Rakennusmaan lunastaminen yhteiskunnan
22660: käyttöönsä; esim. kuntien haltuun muodostaa niin laajan
22661: 2. rakennettuja tontteja, joiden rakennukset toimenpiteen, että kunnat eivät voi selvitä siitä
22662: ovat käytännössä ja joita ei ole suunniteltu ilman valtiovallan taloudellista tukea. Valtion
22663: uudelleen rakennettaviksi. ja yksityisten rahalaitosten tulisi antaa kunnille
22664: Yhteiskunnan haltuun ottaminen olisi suori- halpakorkoisia ja pitkäaikaisia lainoja rakennus-
22665: tettava siten, että maan hinta ja tontin omis- maan lunastamista varten.
22666: tajan rakennusmaalle aiheuttama arvonnousu Koska asumiskurjuus ja -ahtaus sekä asunto-
22667: korvataan ja tällöin myös huomioidaan kor- ja tonttikeinottelu on suurelta osaltaan seu-
22668: vauksen antaminen muista mahdollisista mene- rausta liikekeskuksissa olevan maan yksityisestä
22669: tyksistä. Rakennusmaan luovutushinnassa otet- omistuksesta, ehdotamme, edellä sanottuun vii-
22670: taisiin näin ollen huomioon: taten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22671: 1. että rakennusmaan ja tontin hinnan pe- sen,
22672: rustana on vuoden 1948 hinta, johon lisätään
22673: kohtuullinen korko ja tukkuhintaindeksillä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22674: mitattavan rahanarvon alenemisen sekä tontin menpiteisiin yleisen edun kannalta vält-
22675: omistajan parannustoimenpiteiden aiheuttama tämättömän rakennusmaan ottamiseksi
22676: arvon nousu; yhteiskunnan haltuun, tonttikeinotte-
22677: 2. arvioitu korvaus rakennuksista ja tap- lun lopettamiseksi ja asuntokus-
22678: pioista, mitä koituu omistajalle esim. henkilö- tannusten alentamiseksi taaja-asutuksen
22679: kohtaisesta ja perheen toimeentuloa varten har- alueilla.
22680: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
22681:
22682: Taisto Sinisalo. Pentti Liedes. Aarne Koskinen.
22683: Pauli Puhakka. Rainer Virtanen. Toivo Asvik.
22684: 1591
22685:
22686: VII,183.- Toiv.al. n:o 895.
22687:
22688:
22689: Sinisalo ym.: Teollisuuden veivoittamisesta vesiensuojelutoimen-
22690: piteisiin.
22691:
22692: E d u s k u n n a 11 e.
22693: Vesiensuojelusta on jo tullut eräs keskeisim- Vaikka asutuskeskusten jätevedet eivät muo-
22694: mxsta yhteiskuntasuunnittelun kysymyksistä dosta teollisuuden jätevesiin nähden suurtakaan
22695: maassamme. Tähän vaikuttaa se, että menneinä vaaraa vesistöillemme, ovat kunnat tehneet ja
22696: vuosina ei nähty vesien likaantumiseen sisäl- tekevät suuria ponnistuksia vesiensuojelun
22697: tyviä vaaroja, ja kun veden käyttö yhteiskun- alalla. Puhdistuskapasiteettia on lisätty voimak-
22698: nassa mm. teollisuuden kasvun vuoksi yhä edel- kaasti. Kun nyt keskeneräiset ja suunnittelu-
22699: leenkin laajenee, ovat jätevesipulmat nyt nous- vaiheessa olevat työt saadaan päätökseen, on
22700: seet huomattavan vaikeina ratkaistaviksi. kaupunkien ja kauppaloiden puhdistuskapasi-
22701: Maassamme oli vuoteen 1962 saakka voi- teetti yli 1,5 miljoonaa asukasyksikköä ja lähes
22702: massa vesioikeuslaki. Senkin voidaan ·katsoa nelinkertainen vuoteen 1962, vesilain voi-
22703: kieltäneen vesiä pilaavan toiminnan. Vesioi- maantulovuoteen verrattuna. Tietenkin asutus-
22704: keuslaki korvattiin joitakin vuosia sitten voi- keskusten jätevesikysymyksen ratkaisu yhä edel-
22705: maanastuneella vesilailla. Tätä lakia voidaan leen vaatii suurta huomiota ja ponnisteluja,
22706: pitää ensimmäisenä varsinaisena vesiensuojelu- mutta, kuten edelläsanotusta ilmenee, kehitys
22707: lakina maassamme, sillä vesioikeuslain aikana- tältä osin on kuitenkin kulkemassa ratkaise-
22708: han - sen määräyksistä huolimatta - nykyi- vasti parempaan suuntaan.
22709: set ongelmat syntyivät. Valitettavasti vesilaki- Vesiensuojelutoimenpiteitä tehostettaessa pi-
22710: kaan ei ainakaan tähän mennessä saatujen koke- täisi näinollen ensisijainen huomio kohdistaa
22711: musten mukaan ole täyttänyt sille asetettuja ratkaisuihin, jotka veivoittaisivat teollisuuslai-
22712: toiveita. Vesistöjen tilassa ei viime vuosinakaan toksia sellaiseen vastuuseen, että vesiensuojelu-
22713: ole tapahtunut muutosta parempaan, vaan ke- toimenpiteet muodostuvat todella tehokkaiksi.
22714: hitys on kulkenut yhäkin huonompaan suun- Muuten joudumme toteamaan jonkin ajan ku-
22715: taan. luttua huomattavan osan vesistöistämme
22716: Useat tutkimukset osoittavat vakuuttavasti, pilaantuneen pysyvästi ja että näin on aiheu-
22717: että suurin jäteveden 'tuottaja' ja vesien likaaja tettu lähes korvaamattomia tuhoja.
22718: on teollisuus. Jätevetemme vastaavat teollistu- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
22719: neiden maiden keskiarvon mukaan 21 miljoo- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22720: nan asukkaan jätevesiä. Tämä jätevesien pal- sen,
22721: jous johtuu ennen muuta puunjalostusteollisuu-
22722: rteemme perustuvan teollisuuden luonteesta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22723: Vesilain voimaanastumisesta huolimatta ei menpiteisiin, jotta vesistöjemme suurin
22724: teollisuus ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin likaaja, teollisuus, veivoitetaan ryhty-
22725: jätevesiongelman ratkaisemiseksi. Teollisuuslai- mään viipymättä nykyistä tehokkaam-
22726: tokset nauttivat monista vesiensuojelumääräyk- piin vesiensuojelutoimenpiteisiin vesis-
22727: siin annetuista helpotuksista ja poikkeusluvista töjemme jatkuvan likaantumisen estä-
22728: sekä näistä johtuvista kustannussäästöistä, kan- miseksi.
22729: salaisten ja yhdyskuntien kantaessa vesistöjen
22730: likaantumisen haitat.
22731: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
22732:
22733: Taisto Sinisalo. Rainer Virtanen.
22734: Ensio Laine. Siiri Lehmonen.
22735: Heimo Rekonen. Terho Pursiainen.
22736: Pauli Puhakka.
22737: 1592
22738:
22739: VII,184.- Toiv.al. n:o 896.
22740:
22741:
22742:
22743:
22744: Sinisalo ym.: Satamien kehittämiseksi tarkoitetun tuonti- ja vien-
22745: ttmaksun säätämisestä.
22746:
22747:
22748: E d u s k u n n a 11 e.
22749: Valtioneuvoston aikoinaan asettama satama- menp1te1S1m määrätynsuuruisen tuonti- Ja vien-
22750: komitea esitti mietinnössään, ettei satamien ra- timaksun säätämiseksi, jonka satamia omistavat
22751: kentamisesta, niiden suorituskyvyn jatkuvasta kunnat saisivat periä satamiensa kautta vie-
22752: kehittämisestä ja kunnossapidosta johtuvia dystä ja tuodusta tavarasta. Maksun suuruu-
22753: taloudellisia rasituksia voida asettaa satamia deksi voitaisiin määrätä 0,3-0,4 % viedystä
22754: ylläpitävien kuntien yksin kannettavaksi. Sa- tavarasta.
22755: malla mainittu komitea korostaa sitä, että val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22756: tion olisi nykyistä enemmän tuettava taloudel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22757: lisesti satamarakennustoimintaa ja satamien
22758: kehittämistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22759: Satamien kehittämisestä ja niiden kunnossa- menpiteisiin tuonnista ja viennistä kan-
22760: pidosta kuitenkin enimmin hyötyvät niitä käyt- nettavan määrätyn suuruisen maksun
22761: tävät. Näin ollen olisikin kohtuullista, että sata- säätämiseksi, jonka satamia omistavat
22762: mien kehittämisestä ja kunnossapidosta johtu- kunnat saisivat periä satamiensa kehit-
22763: vista kustannuksista joutuisivat vastaamaan tämisestä ja kunnossapitämisestä johtu-
22764: niitä käyttävät yhtiöt. Siksi olisi ryhdyttävä toi- vien menojen peittämiseksi.
22765: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
22766:
22767: Taisto Sinisalo. Rainer Virtanen.
22768: Ensio Laine. Lauri Kantola.
22769: 1593
22770:
22771: VII,18.5.- Toiv.al. n:o 897.
22772:
22773:
22774:
22775:
22776: Sinisalo ym.: Satamatöiden kunnallistamisesta.
22777:
22778:
22779: E d u s k u n n a II e.
22780:
22781: Maamille kunnallisen satamalaitoksen tap- Uusi menetelmä tulee aiheuttamaan monia
22782: piollisuus on viime vuosina lisääntynyt entises- ongelmia ja vaatii myös suuria pääomasijoituk-
22783: tään. Eräät selvitykset osoittavat, että pääkau- sia.
22784: pungin satamakin - jota on pidetty parhaim- Voidaan ennakoida, että ellei nopeihin toi-
22785: massa taloudellisessa asemassa olevana - on menpiteisiin ryhdytä, kokee maamme kunnal-
22786: muodostunut ylläpitäjälleen tappiolliseksi. linen satamalaitos tämän monitahoisen kehityk-
22787: Ylläpitäessään ja kehittäessään maamme ulko- sen uutena vaikeana kriisinä.
22788: maankaupan kannalta ensiarvoisen tärkeää sata- Kansandemokraatit ovat eri yhteyksissä edus-
22789: malaitosta kaupungit suorittavat koko kansan- kunnassakin jo aiemmin kiinnittäneet huo-
22790: talouden kannalta tärkeää tehtävää, mutta tästä miota siihen, että satamatoimintamme suunnit-
22791: huolimatta niillä ei ole mahdollisuutta saada telun tila ei vastaa kehityksen vaatimuksia.
22792: tästä toiminnasta edes kuluja vastaavaa tuloa. Vaikka on mitä todennäköisintä, että kehitys
22793: Vaikka satamakysymyksiä on viime aikoina tulee viemään kohti yhä suurempia ja keskite-
22794: tutkittu ja selvitetty laajasti niin kotimaisena tympiä satamia, suunnitellaan uusienkin sata-
22795: komiteatyönä kuin ulkolaisvoimin suoritetuin mien perustamista. Satamasuunnitelmia teh-
22796: tutkimuksin, ei mihinkään kokonaisratkaisuun täessä eletään kirjaimellisesti 'vanhaa aikaa'
22797: kunnallisen satamalaitostoiminnan taloudelli- ilman kokonaisvaltaisuutta.
22798: sen kannattavuuden turvaamisessa ole kuiten- Satamatöiden koneistaminen on jo tähän
22799: kaan edetty. Tärkeät eduskunnan kannanotot- mennessä aiheuttanut hyvin vakavia satama-
22800: kin - vuodelta 1956 oleva lausuma viennin työntekijäin toimeentulovaikeuksia syventäviä
22801: ja tuonnin satamakohtaisesta tasaamisesta ja ongelmia. Edessäoleva kehitys uhkaa huonontaa
22802: vuoden 1959 kannanotto satamamaksujärjestel- tilannetta satamatyöntekijäin osalta jyrkästi en-
22803: män käytäntöönotosta satamakaupunkien tulo- tisestään. Eräissä amerikkalaisissa satamissa
22804: lähteeksi - ovat vieläkin tutkimusvaiheessa. saatu kokemus konteiner-järjestelmästä osoittaa
22805: Tulevaisuutta ajatellen satamiemme talou- satamatyöntekijätarpeen supistuvan liikennelu-
22806: delliset vaikeudet näkyvät vielä tätäkin päivää kujen säilyessä ennallaan jopa puoleen siitä,
22807: vaikeampina. Tällaiseen kehitysarvioon antavat mitä se on ollut ennen uuden järjestelmän käy-
22808: perustelun etenkin ne uudet teknilliset mene- täntöönottoa. Tällainen kehitysnäköala jarrut-
22809: telmät, jotka valtaavat alaa lastaus- ja pur- taa myös niitä työolosuhteisiin, sosiaaliturvaan
22810: kaustoiminnassa sekä koko merenkulussa. Var- jne. liittyviä satamatyöntekijäin aseman paran-
22811: sinkin tilannetta tulee nykyisestään muutta- tamiseen pyrkiviä uudistuksia, joiden tarpeelli-
22812: maan ns. konteiner-järjestelmän yleistyminen. suus monissa yhteyksissä on jo tähän mennessä
22813: Järjestelmä merkitsee siirtymistä tavaroiden kä- todettu.
22814: sittelyyn ja kuljetukseen suurissa säiliöissä, joi- Satamien kannattavuus ja satamatyöntekijäin
22815: hin tavarat sijoitetaan jo valmistustehtaalla ja asemaan liittyvät ongelmat olisi helpommin rat-
22816: jotka toimitetaan tilaajan ovelle merien taa. kaistavissa, jos kunnat itse kävttäisivät satamia
22817: Kansainvälisen kokemuksen mukaan voidaan eli jos satamatyöt olisi kunnallistettu. Nyt kui-
22818: arvioida tämän menetelmän supistavan satama- tenkin on vallalla käytäntö, jonka mukaan sata-
22819: kapasiteetin käytön puoleen nykyisestään. Kon- mat luovutetaan yksityisten ahtaus- ja purkaus-
22820: teiner-lastattu alus viipyy satamassa arviolta liikkeiden käyttöön. Esim. Kotkan satamaa hal-
22821: vain kolmanneksen nvkyisen lastauksen ja pur- litsee lastaus- ja purkaustoiminnan osalta täy-
22822: kauksen vaatimaan aikaan verrattuna. dellisesti Ahlström Oy:n, Kymin Oy:n, Tam-
22823: 200 427/70
22824: 1594 VII,185.- Satamatöiden kunnallistaminen.
22825:
22826:
22827: pella Oy:n, Myllykoski Oy:n sekä Enso-Gutzeit Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
22828: Oy:n määräysvallassa oleva ahtausliike. Saman- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22829: tapainen suuryhtymien hallitsema liike toimii sen,
22830: myös Haminassa. Muissakin satamissa suurteol-
22831: lisuus ja -liikelaitokset näyttelevät ahtaus- ja että hallitus selvityttäisi maamme
22832: purkaustoiminnassa merkittävää osaa. kunnallisen satamalaitoksen kannatta-
22833: Satamatöiden kunnallistaminen on aika ajoin vuutta ja satamatyöntekijäin työolosuh-
22834: ollut laajemminkin keskusteltavana. Tällöin on teita sekä työn saannin jatkuvuuden tur-
22835: jouduttu toteamaan, että ilmeisestikään nykyi- vaamista koskevat ongelmat ja niiden
22836: nen lainsäädäntö ei aseta esteitä satamatöiden ratkaisukeinona mahdollisuudet kiireel-
22837: kunnallistamiselle. Käytännössä siihen ei kui- lisesti toteuttaa satamatöiden kunnallis-
22838: tenkaan voitane siirtyä satamakohtaisin ratkai- taminen.
22839: suin. Tämän vuoksi asiaa olisi tutkittava ja sel-
22840: vitettävä koko laajuudessaan.
22841: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
22842:
22843: Taisto Sinisalo. Rainer Virtanen.
22844: Ensio Laine. Lauri Kantola.
22845: 1595
22846:
22847: VII,186. _..:_ Hemst.mot. nr 898.
22848:
22849:
22850:
22851:
22852: Stenbäck m. fl.: Om ersättande av blyet i bensinen med alkohol.
22853:
22854:
22855: T i 11 R i k s d a g e n.
22856:
22857: Enligt utförda undersökningar har luften i I framtiden synes det emellertid svårt att und-
22858: våra större städer under de senaste åren märk- vika användningen av avgasrenare. Blyet i ben-
22859: bart försämrats. Till stor del beror detta på sinen kan emellertid också ersättas med alko-
22860: bilbeståndets explosionsartade tillväxt. I ben- hoi, viiken inte har samma skadliga effekt på
22861: sinernas avgaser förekommer många ämnen luften som blyet. Alkohalen skulle enligt ut-
22862: som är direkt farliga att inandas. Till dessa förda undersökningar fördyra bensinpriset med
22863: hör tetraetylblyet. Förutom att det är farligt några penni. Dessa kostnader kan inte betrak-
22864: att inandas har det den egenskapen att det tas som alltför höga då det gäller att skydda
22865: inte kan nedbrytas utan lagras i atmosfären miljön och mänskornas hälsa.
22866: för evighet. Hänvisande till ovanstående föreslår under-
22867: Då det gäller att rena bilarnas avgaser kan tecknade vördsamt, att riksdagen ville besluta
22868: man tillämpa två olika metoder, endera måste hemställa,
22869: man försöka förhindra skadliga föroreningar
22870: att uppkomma i motorn eller måste de skad- att regeringen måtte vidtaga skynd-
22871: liga ämnena förstöras innan de når den fria samma åtgärder för att undersöka möj-
22872: luften. Den senare metoden fordrar avgasre- ligheterna att ersätta blyet i bensinen
22873: nare, vilka märkbart skulle höja bilarnas priser. med alkohol.
22874: Helsingfors den 18 april 1970.
22875:
22876: Pär Stenbäck. Evald Häggblom. Ingvar S. Melin.
22877: 1596
22878:
22879: VII,186.- Toiv.al. n:o 898. Suomennos.
22880:
22881:
22882:
22883:
22884: Stenbäck ym.: Lyijyn korvaamisesta alkoholilla bensiinissä.
22885:
22886:
22887: E d u s k u n n a II e.
22888: Suoritettujen tutkimusten mukaan ilma suu- rottatstvat autojen hintoja. Tulevaisuudessa
22889: rehkoissa kaupungeissamme on viime vuosina näyttää kuitenkin vaikealta välttää pakokaasun
22890: huomattavasti huonontunut. Tämä johtuu suu- puhdistajien käyttöä. Lyijy voidaan bensiinissä
22891: reksi osaksi autokannan räjähdysmäisestä kas- kuitenkin korvata alkoholilla, jolla ei ole samaa
22892: vusta. Bensiinien pakokaasuissa esiintyy monia vahingollista vaikutusta ilmaan kuin lyijyllä.
22893: aineita, jotka ovat suorastaan vaarallisia hengi- Alkoholi kallistaisi suoritettujen tutkimusten
22894: tettäviksi. Näihin kuuluu tetraetyylilyijy. Sen mukaan bensiinin hintaa muutamalla pennillä.
22895: lisäksi, että se on vaarallista hengitettäväksi, Näitä kustannuksia ei voi pitää liian korkeina,
22896: sillä on se ominaisuus, ettei sitä voida hajoit- kun on kyseessä ympäristön ja ihmisten ter-
22897: taa, vaan se kerääntyy ilmakehään ikuisiksi veyden suojeleminen.
22898: ajoiksi. Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet kun-
22899: Autojen pakokaasujen puhdistuksessa voi- nioittaen ehdottavat eduskunnan hyväksyttä-
22900: daan soveltaa kahta eri menetelmää, joko täy- väksi toivomuksen,
22901: tyy pyrkiä estämään vahingollisten saasteiden
22902: syntyminen moottorissa tai täytyy vahingolliset että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22903: aineet hävittää, ennen kuin ne pääsevät ulko- menpiteisiin mahdollisuuksien tutkimi-
22904: ilmaan. Viimeksimainittu menetelmä vaatii pa- seksi lyijyn korvaamiseksi alkoholilla
22905: kokaasun puhdistajia, jotka merkittävästi ko- bensiinissä.
22906: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
22907:
22908: Pär Stenbäck. Evald Häggblom. Ingvar S. Melin.
22909: 1597
22910:
22911: VII,187. -Hemst.mot. nr 899.
22912:
22913:
22914: Stenbäck m.fl.: Om ökning av rörliga polisens resurser i och
22915: för ökad trafiksäkerhet.
22916:
22917: Tili Riksdagen.
22918:
22919: Trafikolyckorna ökar i antal i vårt land polisen, viiken handhar övervakningen av lands-
22920: och utgör i detta nu ett av vårt samhälles vägstrafiken, har alltför små resurser. 1 detta
22921: största problem. År 1955 omkom 498 perso- års budget ges inte rörliga polisen en enda
22922: ner i triii:ikolyckor medan tio år senare, år ny tjänst. Också radioutrustningen är föråldrad,
22923: 1965, antalet hade ökat med över 100 % till vilket försvårar kommunikationen mellan rör-
22924: över 1 000 st. Motsvarande ökning gäller även liga polisens enheter. De helikoptrar, som an-
22925: vad beträffar person- och materialskador. vänts vid trafikövervakning har hyrts, då po-
22926: Trafikolyckorna medför lidanden och ekono- lisen inte innehar någon egen. Erfarenheterna
22927: miska svårigheter för ett ständigt ökande an- av helikopterövervakning är goda.
22928: tal personer. Trafikolyckorna medför även Rörliga polisen har 840 befattningshavare i
22929: ökade trafikförsäkringsavgifter för den en- sin tjänst. Antalet är ungefär detsamma som
22930: skilde medborgaren, ty dessa avgifter måste år 1949. Bilparken uppgår till 206, av vilker.
22931: höjas i den utsträckning ersättningarna i en stor del är privata donationer. Av de 840
22932: samband · med olyckor kräver större insatser anställda är 233 personer, vilka inte direkt
22933: av försäkringsbolagen. Får samhället bety- anknyter sig till trafikövervakningen. 1 det
22934: der de ökade trafikolyckorna förutom vård- trafiktäta Nyland är rörliga polisens bilar en-
22935: kostnader o.l.!yl. minskade skatteintäkter då dast 45 till antalet.
22936: flere av de skadade helt eller delvis mister sin 1955 var antalet bilar i vårt land ca
22937: arbetsförmåga. 199 000 och de uppgår i dag, 15 år senare, till
22938: De åtgärder som man hittills i vårt land 983 000. En ökad trafiksäkerhet är därför
22939: har vidtagit för att öka trafiksäkerheten har ett av de mest angelägna problem under dea
22940: inte varit tillräckliga. Ett exempel på mo- närmaste tiden; En allsidig utredning av möj-
22941: derna åtgärder är den i Sverige förrättade ligheterna att åstadkomma en förbättring pii
22942: s.k. Mälarundersökningen år 1965. Denna un- detta område är därför en uppgift, som bråd-
22943: dersökning visade att den synliga trafikkont- skar.
22944: rollen hade en lugnande inverkan på trafi- Med hänvisning tili vad .som ovan anförts
22945: ken. Man ökade den synliga trafikkontrollen föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta
22946: på några vägsträckor till det tredubbla un- hemställa,
22947: der två månader medan man på en kontroll-
22948: sträcka bibehöll normal trafikkontroll. På de att regeringen i skyndsam ordning
22949: effektivare kontrollerade sträckorna sjönk de måtte undersöka möjligheterna att öka
22950: svåra trafikolyckorna med 66% medan de den rörliga polisens resurser i syfte at!
22951: under samma tid ökade med ca 30 % på kont- öka trafiksäkerheten varvid särskild
22952: rollsträckan där endast normalkontroll ut- · uppmärksamhet borde fästas vid rörliga
22953: fördes. polisens möjligheter att /ullgöra en ef-
22954: 1 vårt land är möjligheterna till en effektiv, fektiv synlig trafikkontroll; ·
22955: synlig trafikkontroll alldeles för små. Rörliga
22956: Helsingfors den 17 april 1970.
22957:
22958: Pär Stenbäck. Henrik Westerlund. Juha Vikatmaa.
22959: Evald Häggblom. Ulf Sundqvist. Georg C. ·Ehrnrooth.
22960: Juhani Orrenmaa. Victor Procope. Ingvar S. Melin.
22961: Kristian Gestrin. Elly Sigfrids. Ragnar Granvik.
22962: Carl· Olof Tallgren.
22963: 1598
22964:
22965: VII,187.- Toiv .al. n:o 899. Suomennos.
22966:
22967:
22968: Stenbäck ym.: Liikkuvan poliisin voimavarojen lisäämisestä lii-
22969: kenneturvallisuuden parantamiseksi.
22970:
22971: E d u s k u n n a 11 e.
22972: Liikenneonnettomuuksien luku maassamme kenteen valvonnan mahdollisuudet ovat aivan
22973: nousee ja tällä haavaa ne ovat yhteiskuntamme liian vähäiset. Liikkuvan poliisin, jonka tehtä-
22974: suurimpia ongelmia. Vuonna 1955 menetti 498 viin maantieliikenteen valvonta kuuluu, voima"
22975: ihmistä henkensä liikenneonnettomuuksissa ja varat ovat liian vähäiset. Tämän vuoden budje-
22976: kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna tissa ei liikkuvalle poliisille ole annettu ainoa-
22977: 1965 uhrien luku oli noussut yli sadalla pro- takaan uutta virkaa. Radiovälineetkin ovat van-
22978: sentilla eli yli 1 000 :een. Vastaava lisäys on hentuneita, mikä vaikeuttaa liikkuvan poliisin
22979: tapahtunut myös henkilövahinkojen ja aineel- eri yksikköjen välistä yhteydenpitoa. Liiken-
22980: listen vahinkojen kohdalla. Liikenneonnetto- teen valvontaan käytetyt helikopterit on vuok-
22981: muudet aiheuttavat yhä enenevälle määrällä rattu, koska poliisilla ei ole omaa helikopteria.
22982: ihmisiä kärsimyksiä ja taloudellisia vaikeuksia. Helikopterista käsin tapahtuvasta valvonnasta
22983: Yksityiselle kansalaiselle niistä koituu myös saadut kokemukset ovat hyviä.
22984: suurempia liikennevakuutusmaksuja, sillä näitä Liikkuvan poliisin palveluksessa on 840 toi-
22985: maksuja on korotettava samassa määrin, kuin menhaltijaa. Lukumäärä on suunnilleen sama
22986: onnettomuuksista aiheutuvat korvaukset vaati- kuin vuonna 1949. Autoja on 206, joista suuri
22987: vat suurempia suorituksia vakuutusyhtiöiltä. osa on yksityisten lahjoittamia. Palveluksess:1
22988: Yhteiskunnan kannalta lisääntyvät liikenneon- olevista 840:sta on 233 henkilöitä, jotka eivät
22989: nettomuudet tietävät paitsi hoitokustannuksia välittömästi liity liikenteen valvontaan. Ti-
22990: ym. myös vähentyneitä verotuloja useiden va- heästi liikennöidyllä Uudellamaalla liikkuvan
22991: hingoittuneiden menettäessä työkykynsä joko poliisin <tutoja on vain 45.
22992: kokonaan tai osittain. Autojen lukumäärä maassamme oli vuonna
22993: Toimenpiteet, joihin maassamme tähän men- 1955 noin 199 000. Nyt, 15 vuotta myöhem-
22994: nessä on ryhdytty liikenneturvallisuuden lisää- min niiden luku on 983 000. Sen vuoksi lisätty
22995: miseksi, eivät ole olleet riittäviä. Esimerkkinä liikenneturvallisuus on lähiajan tärkeimpiä pul-
22996: nykyaikaisista toimenpiteistä on Ruotsissa toi- makysymyksiä. Mahdollisuuksien kaikinpuoli-
22997: meenpantu ns. Mälar-tutkimus vuonna 1965. nen selvittåminen parannuksen aikaansaamiseksi
22998: Tämä tutkimus osoitti, että näkyvällä liikenne- tällä alalla on niin ollen kiireellinen tehtävä.
22999: valvonnalla on liikennettä rauhoittava vaikutus. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun.
23000: Näkyvä liikenteenvalvonta lisättiin eräillä tie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~
23001: osuuksilla kolminkertaiseksi kahden kuukau- muksen,
23002: den aikana samalla, kun valvonta eräällä tarkis-
23003: tusosuudella pysytettiin normaalina. Tehok- . että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
23004: kaammin valvotuilla osuuksilla vaikeiden lii- mahdollisuudet lisätä liikkuvan poliisin
23005: kenneonnettomuuksien lukumäärä aleni 66:lla voimavaroja liikenneturvallisuuden p.z-
23006: prosentilla niiden luvun noustessa samanaikai- rantamiseksi kiinnittäen tällöin eritvistä
23007: sesti 30 prosentilla tarkistusosuudella, jossa huomiota liikkuvan poliisin mahdolli-
23008: oli vain normaali valvonta. suuksiin suorittaa tehokasta, näkyvää
23009: Meidän maassamme tehokkaan näkyvän lii- liikenteenvalvontaa.
23010: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23011:
23012: Pär Stenbäck. Henrik Westerlund. Juha Vikatmaa.
23013: Evald Häggblom. Ulf Sundqvist. Georg C. Ehrnrooth.
23014: Juhani Orrenmaa. Victor Procope. Ingvar S. Melin.
23015: Kristian Gestrin. Elly Sigfrids. Ragnar Granvik.
23016: Carl Olof Tallgren.
23017: 1599
23018:
23019: Vll,188.- Toiv.al. n:o 900.
23020:
23021:
23022:
23023:
23024: Sundqvist: Luottamusmiesjärjestelmän turvaamisesta kunnalli-
23025: sessa itsehallinnossa.
23026:
23027:
23028: E d u s kun n a 11 e.
23029:
23030: Nykyisessä kunnallislaissamme on sen onnis- ventanut vaaleissa valittujen kunnallisvaltuus-
23031: tuneen yleisen rakenteen ja siitä saadut hyvät tojen sekä muiden määräajaksi valittujen luot·
23032: kokemukset huomioon ottaen myös sellaisia tamusmieselimien tosiasiallista valtaa. Kun kun-
23033: määräyksiä, jotka kokemus on osoittanut epä- nallishallituksessa usein puheenjohtaja tosiasias-
23034: tyydyttäviksi kansanvaltaisen itsehallinnon kan- sa puheenjohtajan äänellä voi ratkaista asioita,
23035: nalta. Siten 1927 eduskunnan hallituksen esi" milloin voimasuhteet ovat tasaisia ja kun kun-
23036: tyksestä poiketen säätämä kaupunginjohtaja- nallislain mukaan ilman määräaikaa valittuja
23037: järjestelmä antaa aihetta huomautuksiin, kosk.-1 kaupunginjohtajia saattaa olla lähes puolet hal-
23038: siinä kunnallista päätäntävaltaa käyttävät elin- lituksen jäsenistä, on luottamusmiesten asema
23039: iäksi valitut kaupunginjohtajat saavat kansan- heikentynyt useissa kaupungeissa johtajien lu-
23040: valtaisen luottamusmieskunnallishallinnon rin- kumäärän kasvaessa. Koska myöskään ei luot-
23041: nalla poikkeuksellisen voimakkaan aseman. tamJ.Ismiesjäsenillä ole hallituksessa varajäseniä,
23042: Kun myöhemmin vastaava järjestelmä on ulo- on tämäkin omiaan kaventamaan luottamus-
23043: tettu kaupungeista ja kauppaloista maalaiskun- miesten mahdollisuuksia vaikuttaa kunnallishal-
23044: tiin, on virkamiesvalta voittanut alaa valittujen linnossa.
23045: luottamusmiesten kustannuksella. Voidaan pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
23046: rustellusti katsoa, että kaupungin-, kauppalan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23047: ja kunnanjohtajien toimien tulisi olla määrä-
23048: aikaisia, kuten hallitus aikoinaan esityksessään että hallitus kiireesti selvityttäisi, mi-
23049: esitti vuonna 1927, mikäli nämä käyttävät ten voidaan turvata luottamusmieshal-
23050: päätäntävaltaa kunnallishallituksessa ja kuten linnon ratkaiseva merkitys kunnallisessa
23051: on asianlaita miltei kaikkialla muualla maail- itsehallinnossamme sekä tässä yhteydes-
23052: massa kunnallishallinnossa. Mikäli kuitenkin sä erityisesti selvityttäisi mahdollisuu-
23053: katsotaan, että nämä virkamiehet tulisi valita den siirtyä kaupungin-, kauppalan- ja
23054: vakinaisina eikä määräaikaisina, tulisi heidän kunnanjohtajajärjestelmässä vaihtoehtoi-
23055: toimia äänivaltaa vailla olevina virkamiehinii, seen määräaikaisuuteen tai näiden vir-
23056: jotka esittelevät asioita kunnallishallitukselle ja -'eamiesten kohdalla kunnallislakiin sisäl-
23057: huolehtivat päätöksen täytäntöönpanosta. Kun !yvän äänestyksiin osallistumisoikeuden
23058: näiden johtajien käsissä on huolehtiminen kaik- poistamiseen sekä samalla selvityttäisi
23059: kien asioiden valmistelusta ja kun he tosit1 mahdollisuuden varamiesjärjestelmän
23060: vailla esitteliiän vastuuta yleensä myös esitte- käytäntöön ottamiseen kaikissa kunnal-
23061: levät asiat ja lisäksi heillä on ratkaiseva osuus lisissa valituissa elimissä.
23062: toimeenpanossa, on tämä kohtuuttomasti ka-
23063: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
23064:
23065: Ulf Sundqvist.
23066: 1600
23067:
23068: Vll,189.- Hemst.mot. nr 901.
23069:
23070:
23071:
23072:
23073: Sundqvist m.fl.: Om totalrevision av lagen om socialhjälp.
23074:
23075:
23076: T i 11 R i k s d a g e n.
23077:
23078: Gällande lag om socialhjälp är från år 1956. då socialhjälpstagarna är berövade denna sin
23079: Trots att lagen sålunda är stiftad relativt rätt strider mot såväl den övriga nordiska
23080: nyligen och ändrats flera gånger är den i sin lagstiftningens principer som mot det krav
23081: nuvarande form i behov av en totalrevision. på jämlikhet oberoende av personliga ekono-
23082: Detta motiveras främst av att lagen innehåller miska resurser, som man väl ändå måste anse
23083: stadganden, vilkas principer är tagna direkt ur majoriteten av vårt lands befolkning god-
23084: den tidigare lagen om fattigvård. Som exempel känna. I samband med totalrevisionen måste
23085: på det sistnämnda kan nämnas möjligheten även rätten att förpassa en socialhjälpstagare
23086: att förpassa en socialhjälpstagare tili sin hem- till sin hemkommun enligt myndigheterna.s
23087: kommun, vilket rent principiellt måste anses stå förgottfinnande ovillkorligen totalt slopas.
23088: i strid med regeringsformens stadgande om På grund av att inkomstfördelningen i vårt
23089: fri rätt att välja boningsort i landet. En annan land är så orättvis som den är i dag och pä
23090: motivering är att de många ändringarna gjorc grund av att socialskyddet vid sjukdomsfall,
23091: lagen osystematisk och svåröverskådlig, vilket arbetsoförmögenhet och arbetslöshet ännu
23092: leder till svårigheter vid dess tillämpning i de punktvis är upprörande bristfälligt har under
23093: lokala instanserna. de senaste åren stadigt cirka 7 % av landet5
23094: Inom socialskyddslagstiftningen har under befolkning varit i behov av socialhjälp. De
23095: senaste år skett en glädjande strävan att har- avgjort vanligaste orsakerna tili behov av so-
23096: monisera den nordiska lagstiftningen. Då det cialhjälp är fortfarande sjukdom och ålderdom,
23097: gäller socialhjälpslagstiftningen har ett under- medan asocialitet i familjen endast är orsak
23098: utskott vid den nordiska socialpolitiska kom- i ca 10 % av fallen.
23099: mitten i maj 1968 sammanställt en promemori:t Lagen om socialhjälp är således ännu för
23100: om harmonisering av denna lagstiftning i de en stor del medellösa medborgare den centra!a
23101: nordiska länderna i maj 1968. Regeringen lagen inom socialskyddet. Därför är det inte
23102: avlät visserligen en proposition i januari 1970 en bisak hur denna lagstiftning gestaltar sig.
23103: på basen av viiken socialhjälpslagen i vårt land Den nuvarande lagen med sina relikter från
23104: ändrades tili vissa delar i den riktning, som fattigvårdens tider bör anses som olämplig
23105: fastslås i förenämnda promemoria. Men tyvärr vid utformandet av modern socialpolitik.
23106: lämnades väsentliga principer obeaktade i denna Med stöd av ovanstående föreslår under-
23107: delrevision. Detta gäller bl.a. kravet på att tecknade riksdagsmän, att Riksdagen vilka be-
23108: knyta socialhjälpens underhållsbelopp tili någon sluta hemställa,
23109: socialskyddsförmån ·· - exempelvis folkpensio-
23110: nen - så att man genom att taga ett fixerat att regeringen ofördröjligen måtte
23111: belopp som grund för beräkningen kan vidta åtgärder för en totalrevision av
23112: komma tili en likartad nivå i hela landet den föråldrade och brist/älliga lagen
23113: samt fortlöpande beakta penningvärdets för- om socialhjälp och att härvid iakttages
23114: sämring. Detta gäller även principen om rätt en strävan att harmonisera nordisk
23115: för socialhjälpstagare att vid behov besvära lagstiftning på detta område.
23116: sig tili högsta förvaltningsdomstolen. Nuläget
23117: Helsingfors den 20 april 1970.
23118:
23119: Ulf Sundqvist. Lars Lindeman.
23120: 1601
23121:
23122: VII,189.- Toiv.al. n:o 901. Suomennos.
23123:
23124:
23125:
23126:
23127: Sundqvist ym.: Huoltoapulain kokonaisuudistuksesta.
23128:
23129:
23130: E d u s k u n n a 11 e.
23131:
23132: Voimassa oleva huoltoapulaki on vuodelta kun sosiaaliavun saajilta on riistetty tämä
23133: 1956. Siitä huolimatta että laki siten on suh- heidän oikeutensa, on ristiriidassa sekä muiden
23134: teellisen äskettäin säädetty ja sitä on useita pohjoismaiden lainsäädännön periaatteiden kans-
23135: kertoja muutettu, se on nykyisessä muodossaan sa että henkilökohtaisista taloudellisista mah-
23136: kokonaistarkistuksen tarpeessa. Tätä perustel- dollisuuksista riippumattoman tasavertaisuude'1
23137: laan ennen kaikkea sillä, että laissa on sään- vaatimuksen kanssa, jonka maamme väestön
23138: nöksiä, joiden periaatteet on otettu suoraan enemmistön täytyy katsoa hyväksyvän. Koko-
23139: aikaisemmasta köyhäinhoitolaista. Esimerkkinä naistarkistuksen yhteydessä täytyy myös vi-
23140: viimeksi mainitusta voidaan mainita mahdolli- ranomaisten harkinnasta riippuvan huoltoavun-
23141: suus passittaa huoltoavun saaja kotikuntaansil, saajan kotikuntaan passittamisoikeus ehdotto-
23142: minkä puhtaasti periaatteellisesti täytyy katsoa masti kokonaan lopettaa.
23143: olevan ristiriidassa hallitusmuodossa säädetyn Siitä johtuen että tulonjako on maassamme
23144: oikeuden kanssa saada vapaasti valita asuin- niin epäoikeudenmukainen kuin se tänä päi-
23145: paikka maassa. Toinen perustelu on se, että vänä on ja koska sairaustapauksen, työkyvyttö-
23146: monet muutokset ovat tehneet laista sekavan ja myyden ja työttömyyden sattuessa annettu
23147: vaikeaselkoisen, mistä seuraa vaikeuksia sitä huoltoapu on vielä paikoitellen järkyttävän
23148: paikallisissa elimissä sovellettaessa. puutteellinen, viime vuosina on kEnteästi noio
23149: Sosiaaliturvalainsäädännössä on viime vuo- 7 % maan väestöstä ollut huoltoavun tar-
23150: sina tapahtunut ilahduttavaa pyrkimystä poh- peessa. Huoltoavun tarpeen ehdottomasti ta-
23151: joismaisen lainsäädännön yhtenäistämiseen. Mitä vallisimmat syyt ovat jatkuva sairaus ja van-
23152: tulee huoltoapulainsäädäntöön, on pohjoismai- huus, kun taas perheen asosiaalisuus on syyna
23153: sen sosiaalipoliittisen komitean alivaliokunta vain 10 % :ssa tapauksista.
23154: toukokuussa 1968 laatinut muistion tämän lain- Huoltoapulaki on niin muodoin varattomien
23155: säädännön yhtenäistämisestä pohjoismaissa. kansalaisten suurelle osalle keskeinen sosiaali-
23156: Hallitus antoi tosin tammikuussa 1970 esityk- •turvalaki. Sen vuoksi ei ole sivuasia, minl:ä-
23157: sen, jonka pohjalla maamme huoltoapulakia laisen muodon tämä lainsäädäntö saa. Nvkyinen
23158: muutettiin eräiltä osin mainitussa muistiossa laki köyhäinhoidon ajoilta olevine jäänteineen
23159: määriteltyyn suuntaan. Mutta valitettavasti on katsottava sopimattomaksi nykyaikaista so-
23160: tässä osatarkistuksessa jätettiin oleellisia periaat- siaalipolitiikkaa kaavailtaessa.
23161: teita huomioon ottamatta. Tämä koskee mm. Yllä olevan nojalla allekirjoittaneet edustajat
23162: vaatimusta huoltoavun määrien kytkemisestä ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23163: johonkin sosiaaliturvaetuun - esimerkiksi kan- muksen,
23164: saneläkkeeseen - niin että ottamalla kiinteä
23165: summa laskelman perusteeksi voidaan päästä että hallitus viipymättä ryhtyisi toz-
23166: samanlaiseen tasoon koko maassa, sekä rahan- menpiteisiin vanhentuneen ja puutteel-
23167: arvon huonontumisen jatkuvasta huomioon or- lisen huoltoapulain kokonaistarkistukse>Z
23168: tamisesta. Tämä koskee myös periaatetta huol- aikaansaamiseksi ja että tällöin otettai-
23169: toavun saajan valitusoikeudesta tarvittaessa siin huomioon tämän alan pohjoismaisen
23170: korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Nykytilanne, lainsäädännön yhtenäistämis pyrkimys.
23171: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
23172:
23173: Ulf Sundqvist. Lars Lindeman.
23174: 201 427/70
23175: 1602
23176:
23177: Vll,190.- Toiv.al. n:o 902.
23178:
23179:
23180:
23181:
23182: Sundqvist ym.: Toimenpiteistä irtolaislain kumoamiseksi.
23183:
23184:
23185: Eduskunnalle.
23186:
23187: Voimassa oleva irtolaislaki on vuodelta osuus väestökeskusten irtolaisuudesta. Tässä
23188: 1936. Se on pääperiaatteiltaan tuote siitä, että ovat usein vaikeudet asunnon ja työpaikan
23189: irtolaisuus voidaan täydellisesti yhteiskunnassa saannissa ja siitä johtuva turvattomuus ratkai-
23190: poistaa äärimmäisen kovin kurinpitotoimenpi- sevasti johtaneet epäedulliseen kehitykseen i1
23191: tein, joissa vapaudenriisto ja sen epäinhimilH- sortumiseen. On myös voitu osoittaa, että val-
23192: syyteen asti kovennettu muoto, pakkotyö van· keat työttömyyskaudet välittömästi johtavat
23193: kilassa, edelleen näyttelee keskeistä osaa. irtolaisuuden kasvuun yhteiskunnassamme.
23194: Hallitus antoi tosin syksyllä 1969 esityksen Voidaan siis pitää selvänä tosiasiana, että
23195: eduskunnalle irtolaislain kokonaisuudistamises- irtolaisuutta voidaan ratkaisevasti vähentää ai-
23196: ta, mutta tuo esitys perustui valitettavasti yhä noastaan sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä ja
23197: samalle hengelle kuin vuoden 1936 irtolaislakt edellä mainittuja yhteiskunnallisia epäkohtia
23198: ja sen tarkoituksena lienee ollut peitellysti poistamalla, kun sen sijaan toimenpiteiden liial-
23199: saada vapaudenriiston kovennettu muoto, pak- lisella kovuudella ainoastaan saadaan aikaan
23200: kotyö, edelleen säilymään irtolaislaissa. Toimi- tarpeettomia inhimillisiä kärsimyksiä.
23201: kunnan mietintö, johon mainittu esitys perus- Maassamme on sosiaalihuollossa tällä het-
23202: tui, on valitettava näyte siitä, kuinka surkeaan kellä lukuisia mahdollisuuksia riistää juopottele-
23203: suuntaan valmistelutyö valtionhallinnossa edel- valta, vähävaraiselta kansalaiselta vapaus, jo&
23204: leen voi johtaa silloin kun asetetaan valmis- tätä tavoitetta yhä pidetään yhteiskunnan kan-
23205: teluelimiä, jotka väheksyvät yhteiskunnallisia nalta mielekkäänä. Tämän vuoksi pahasti van-
23206: tutkimuksia ja pohjoismaista sosiaalipoliittisrll hentunut irtolaislakimme ei 30-luvun yksipuo-
23207: kehitystä. lista arvomaailmaa heijastavana ole tarpeellinen
23208: Voimassa olevan irtolaislain on todettu ensi- maassamme. Sama on todettu vastaavasta lain-
23209: sijaisesti toimivan luokkalakina siten, että se säädännöstä muissakin pohjoismaissa. Ruotsissa
23210: pääasiassa kohdistuu vähävaraisiin ihmisiin. ovat äskettäin kansankäräjät hyväksyneet aloit-
23211: Laki on edelleen toiminut sikäli epäoikeuden- teen mainitun lainsäädännön kokonaiskumoa-
23212: mukaisesti, että sen äärimmäinen kovuus va- misesta. Norjassa on myös vastaavanlainen val-
23213: paudenriistojen muodossa kohdistuu huomattl· mistelutyö meneillään.
23214: vasti suuremmassa määrin naisiin kuin miehiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
23215: Viimeaikaiset tutkimukset irtolaisuudesta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23216: osoittavat, että heikko yhteiskunnallinen lähtö-
23217: kohta puuttellisine perus- ja ammattikoulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23218: tuksineen on suurin syy irtolaisuuteen. Vielä vuodelta 1936 olevan perusteellisesti
23219: on todettu köyhiltä alueilta muuttaneiden suuri vanhentuneen irtolaislain kumoamiseksi.
23220: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
23221:
23222: Ulf Sundqvist. Kalevi Sorsa. Kaarle Salmivuori.
23223: Meeri Kalavainen. Matti Ahde. Lars Lindeman.
23224: Kaisa Raatikainen.
23225: 1603
23226:
23227: VII,191.- Toiv.al. n:o 903.
23228:
23229:
23230:
23231:
23232: S. Suominen: Luopioisten kunnan siirtämisestä Pälkäneen nimis-
23233: miespiiristä Kangasalan nimismiespiiriin.
23234:
23235:
23236: E d u s k u n n a II e.
23237:
23238: Luopioisten mmtsmiespurt lakkautettiin sille erittäin suuri edistysaskd, jos mmtsmie-
23239: 1950-luvulla ja yhdistettiin Pälkäneen nimis- hen kansliassa hoidettavat asiat voitaisiin suo-
23240: miespiiriin. Tieyhteydet Luopioisista Pälkäneen rittaa Kangasalla.
23241: kirkolle ovat erittäin heikot maantien huono- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
23242: kuntoisuuden vuoksi. Mainitun yhdistämisen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23243: jälkeen on valmistunut uusi tie Kuhmoinen-
23244: Kuhmalahti-Sahalahti-Kangasala, johon kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisii11
23245: nostettu, öljysoralla päällystetty maantie yhdis- Luopioisten kunnan siirtämiseksi Pälkä-
23246: tää Luopioisten taloudellisesti tärkeimmän neen nimismiespiiristä Kangasalan ni-
23247: alueen. Näin ollen olisi Luopioisten kuntalai- mismiespiiriin.
23248: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
23249:
23250: Sami Suominen.
23251: 1604
23252:
23253: VII,192.- Hemst.mot. nr 904.
23254:
23255:
23256:
23257:
23258: Tallgren m.fl.: Om avskaflande av omfångsbeskattningen i kom-
23259: munalbeskattningen.
23260:
23261:
23262: T i 11 R i k s d a g e n.
23263:
23264: Stadgandena om omfångsbeskattningen i avancerat samhälle än det för vilket om-
23265: vår skattelagstiftning är av gammalt datum fångsbeskattningsstadgandena ursprungligen
23266: och omfångsbeskattningsprincipen har beva- skrevs och ett rikt facetterat näringsliv och
23267: rats oförändrad tili våra dagar. I den år 1958 modern affärsverksamhet ställer en skatte-
23268: tilikomna beskattningslagen uttrycks princi- nämnd sammansatt av lekmän - låt vara med
23269: pen i lagens 72 § 1 mom. punkt 4). ofta lång beskattningsrutin och lokalkänne-
23270: Omfångstaxeringens motiv har ansetts dom - inför svårigheter som vida övergår
23271: vara, att envar som har fördel av kommunens dess förmåga. Här finns en uppenbar risk
23272: tjänster och anläggningar också skall delta för godtycke. 1 allt flere skattenämnder har
23273: i kommunens kostnader. Kommunalbeskatt- därtill omfångsbeskattningen tenderat att bli
23274: ningen är tili sin natur en fördelningsskatt. en ordinär beskattningsform, fastän den
23275: Affärer och fastigheter ökar kommunens all- ursprungligen avsetts som ett undantagsför-
23276: männa kostnader samtidigt som de har för- farande.
23277: delar och drar nytta av kommunens verk- Omfångsbeskattningen har troligen passat
23278: samhet och åtgärder. Därför - har man an- de enklare och mindre förhållanden den ska-
23279: sett - bör de bära sin andel av kommunens pats för, men i dagens mera utvecklade och
23280: kostnader oavsett om rörelsen lämnat över- mångsidiga samhälle med dess rikt differen-
23281: skott eller ej. Genom omfångsbeskattning har tierade näringsliv har den inte mera berät-
23282: lagstiftaren även velat ge kommunen möj- tigande.
23283: lighet att gardera sig mot inkomstbortfall, Under hänvisning tili ovanstående har vi
23284: som mera kännbart kan påverka kommunens äran föreslå att riksdagen ville besluta hem-
23285: skatteintäkter och skattöresvalör. Detta har ställa,
23286: ansetts berättigat, emedan dessa kategorier
23287: skattskyldiga även ansetts representera god att regeringen måtte vidtaga åt-
23288: skattebetalningsförmåga. gärder för genomförande av en reform
23289: Ovan relaterade synpunkter, vilka anförts av kommunalbeskattningen så, att den
23290: som motiv för omfångsbeskattningen är som föråldrade omfångsbeskattningen, som
23291: synes föråldrade för att inte säga förlegade. i ett modernt samhälle saknar berät-
23292: I själva verket visar erfarenheten att om- tigande, helt avskaffas och att fiir alla
23293: fångsbeskattningen drabbar mindre företa- grupper av skattskyldiga den faktiska
23294: gare och t.ex. fiskare vilkas näringsutövning inkomsten lägges till grund för er-
23295: även annars är osäker. Ett betydligt mera läggande av kommunal inkomstskatt.
23296: Helsingfors den 15 april 1970.
23297:
23298: Carl Olof Tallgren. Evald Häggblom.
23299: Ragnar Granvik. Pär Stenbäck.
23300: Verner Korsbäck. Elly Sigfrids.
23301: Ingvar S. Melin. Kristian Gestrin.
23302: 1605
23303:
23304: VII,192.- Toiv.al. n:o 904. Suomennos.
23305:
23306:
23307:
23308:
23309: Tallgren ym.: Harkintaverotuksen poistamisesta kunnallisvero-
23310: tuksessa.
23311:
23312:
23313: E d u s k u n n a 11e.
23314:
23315: Harkintaverotusta koskevat säännökset vero- mälle kehittynyt yhteiskunta kuin se, jota
23316: lainsäädännössä ovat vanhaa perua ja harkinta- varten harkintaverotus alunperin laadittiin,
23317: verotuksen periaate on pysynyt muuttamatto- sekä monitahoinen elinkeinoelämä ja nyky-
23318: mana meidän päiviimme asti. Vuoden 1958 ve- aikainen liiketoiminta asettavat maallikoista
23319: rotuslaissa sanottu periaate on ilmaistu 72 § :n muodostetun verolautakunnan - olkoonkin,
23320: 1 momentin 4 kohdassa. että sillä usein on pitkäaikainen verokokemus
23321: Harkintataksoituksen perusteeksi on kat- ja paikallistuntemusta - sellaisten vaikeuk-
23322: sottu se näkökohta, että jokainen jolla on hyö- sien eteen, jotka suuresti ylittävät sen kyvyt.
23323: tyä kunnan palveluksista ja laitteista myös on Tässä on olemassa ilmeinen mielivaltaisuu-
23324: velvollinen osallistumaan kunnan kustannuk- den vaara. Sitäpaitsi harkintaverotus on yhä
23325: siin. Kunnallisverotus on luonteeltaan jakovero. useammassa verolautakunnassa pyrkinyt muo-
23326: Liikkeet ja kiinteistöt lisäävät kunnan yleisiä dostumaan tavalliseksi verotusmuodoksi, vaikka
23327: kustannuksia samalla kun niille on hyötyä kun- se alunperin oli tarkoitettu poikkeukselliseksi
23328: nan toiminnasta ja sen toimenpiteistä. Sen menettelyksi.
23329: vuoksi - niin on katsottu - niiden tulee Harkintaverotus on luultavasti ollut sopiva
23330: kantaa osuutensa kunnan kustannuksista riippu- niissä yksinkertaisemmissa ja pienemmissä
23331: matta siitä, onko liike tuottanut ylijäämää vai oloissa, joita varten se on luotu, mutta mei-
23332: ei. Lainsäätäjä on halunnut harkintaverotuksella dän päiviemme kehittyneessä ja monipuoli-
23333: antaa kunnalle mahdollisuuden suojautua sel- sessa yhteiskunnassa, jossa elinkeinoelämä on
23334: laiselta tulojen vähenemiseltä, joka tuntuvalla sangen erilaistunutta, sillä ei enää ole oikeu-
23335: tavalla voi vaikuttaa kunnan verotuloihin ja tusta.
23336: veroäyrin hintaan. Tämä on katsottu oikeute- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23337: tuksi, koska tämänlaatuisten verovelvollisten on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23338: katsottu edustavan myös hyvää veronmaksu- muksen,
23339: kykyä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23340: Kuten havaitaan, edellä selostetut näkökoh- kunnallisverouudistuksen toteuttami-
23341: dat, jotka on esitetty harkintaverotuksen pe- seksi niin} että vanhentunut harkinta-
23342: rusteiksi, ovat epäajankohtaisia, ettemme sa- verotus} jolta nykyaikaisessa yhteis-
23343: noisi vanhentuneita. Kokemus osoittaa itse kunnassa puuttuu oikeutus} kokonaan
23344: asiassa, että harkintaverotuksen kohteeksi poistetaan} ja että kaikkien verovel-
23345: joutuvat pienemmät yrittäjät ja esim. kalas- vollisryhmien kohdalla todellinen tulo
23346: tajat, joiden elinkeinon harjoittaminen muu- pannaan kunnallisen tuloveron maksa-
23347: tenkin on epävarmaa. Huomattavasti pitem- misen perusteeksi.
23348: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
23349:
23350: Carl Olof Tallgren. Evald Häggblom.
23351: Ragnar Granvik. Pär Stenbäck.
23352: Verner Korsbäck. Elly Sigfrids.
23353: Ingvar S. Melin. Kristian Gestrin.
23354: 1606
23355:
23356: VII,193.- Hemst.mot. nr 905.
23357:
23358:
23359:
23360:
23361: Tallgren m.fl.: Om ändring av lagen om expropriation av fast
23362: egendom för allmänt behov.
23363:
23364:
23365: T i 11 R i k s d a g e n.
23366:
23367: I samband med landsvägsbyggen har för- att staten vid planering av vägbyggen och vid
23368: farandet vid expropriation av vägmark i all- beräkning av kostnaderna för dessa i första hand
23369: mänhet väckt besvärande uppmärksamhet och skulle beakta de utgifter, som förvärvet av väg-
23370: medborgarnas rättssäkerhet har på ett oro- mark förorsakar.
23371: väckande sätt rubbats genom en alltför tids- Med hänvisning tili det ovansagda föreslår
23372: ödande expropriationsprocedur. Enskilda undertecknade vördsamt, att riksdagen ville
23373: tomtägare, vilkas mark utpålats för expro- besluta hemställa,
23374: priation av vägmark får normalt vänta i
23375: åratal förrän statens ersättning utbetalas. att regeringen till Riksdagen måtte
23376: Vägen är oftast redan färdig och trafiken i avlåta proposition om sådan ändring
23377: full gång långt förrän jordägaren får sin av lagen om expropriation av fast
23378: ersättning för den mark han upplåtit för all- egendom /ör allmänt behov, att iord-
23379: männa ändamål. Egnahemsägare kan tvingas ägare tillkommande ersättning för
23380: från gård och grund utan att veta när staten upplåten vägmark utbetalas senast ett
23381: ämnar betala ersättning för den exproprierade år efter det vägbyggnadsarbetena på-
23382: marken. På grund härav vore det nödvändigt börjats.
23383: Helsingfors den 15 april1970.
23384:
23385: Carl Olof Tallgren. Verner Korsbäck. Elly Sigfrids.
23386: Ragnar Granvik. Pär Stenbäck. Kristian Gestrin.
23387: 1607
23388:
23389: VII,193.- Toiv.al. n:o 905. Suomennos.
23390:
23391:
23392:
23393:
23394: Tallgren ym.: Kiinteän omaisuuden pakkolunastusta yleiseen tar-
23395: peeseen koskevan lain muuttamisesta.
23396:
23397:
23398: E d u s k u n n a II e.
23399:
23400: Maanteiden rakentamisen yhteydessä on tämätöntä, että valtio tierakennuksia suun-
23401: menettely tiemaata pakkolunastettaessa he- niteltaessa ja niiden kustannuksia arvioitaessa
23402: rättänyt kiusallista huomiota ja kansalaisten ensisijaisesti ottaisi huomioon ne menot, joita
23403: oikeusvarmuus on huolestuttavasti horjunut tiemaan hankkiminen aiheuttaa.
23404: liian paljon aikaa vievän pakkolunastusme- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
23405: nettelyn johdosta. Yksityiset tontinomistajat, kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväksyt-
23406: joiden maa on paalutettu tiemaan pakkolu- täväksi toivomuksen,
23407: nastamista varten, joutuvat säännönmukai-
23408: sesti odottamaan vuosikausia ennen kuin val- että hallitus antaisi eduskunnalle
23409: tion korvaus maksetaan. Useimmiten tie on esityksen kiinteän omaisuuden pakko-
23410: jo valmis ja liikenne täyttä päätä käynnissä lunastuksesta yleiseen tarpeeseen an-
23411: ennen kuin maanomistaja saa korvauksensa netun lain muuttamisesta siten, että
23412: maasta, jonka hän on luovuttanut yleiseen luovutetusta tiemaasta maanomista-
23413: tarkoitukseen. Omakodin omistaja voi joutua jalle tuleva korvaus maksetaan viimeis-
23414: jättämään maat ja mannut tietämättä mil- tään vuoden kuluessa siitä kun tien-
23415: loin valtio aikoo maksaa korvauksen pakko- rakennustyö on aloitettu.
23416: lunastetusta maasta. Tämän vuoksi olisi vält-
23417: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
23418:
23419: Carl Olof Tallgren. Verner Korsbäck. Elly Sigfrids.
23420: Ragnar Granvik. Pär Stenbäck. Kristian Gestrin.
23421: 1608
23422:
23423: VII,194.- Hemst.mot. nr 906.
23424:
23425:
23426:
23427:
23428: Tallgren m.fl.: Om en omorganisation av siöbevakningsväsendet.
23429:
23430:
23431: T i 11 R i k s d a g e n.
23432:
23433: Sjöbevakningens arbetsuppgifter har under de bristfällig utrustning har givit sjöbevakningen
23434: senaste åren kraftigt ökat. Sjöfartens utveckling arbetsdryga spaningsuppdrag. För att denna
23435: och ökningen av motorbåtstrafiken har gjort verksamhet skall kunna skötas måste nödiga
23436: en effektiv övervakning och hjälpverksamhet medel ställas tili disposition. Anslagen för
23437: på våra sjöområden allt nödvändigare. övertidsarbete får inte vara så 1små att detta
23438: Bevakningen av landets sjögräns är i dagens viktiga arbete äventyras.
23439: situation endast en detalj på sjöbevakningens Med miljövården sammanhänger inte bara
23440: program, medan ett stort antal rent "civila" ar- bekämpandet av oljeskador. Ordningen i skär-
23441: betsuppgifter dominerar verksamheten, varför gården är också ett miljövårdsproblem. Olaglig
23442: sjöbevakningens organisatoriska anslutning tili jakt och olagligt fiske med kränkning av jakt-
23443: gränsbevaknmgen borde omprövas. För att effek- och fiskerättsinnehavarnas rättigheter måste
23444: tivare kunna fullgöra de för samhället viktiga effektivt kunna övervakas i samarbete med orts-
23445: civila uppgifterna, vilka även omfattar hjälp tili befolkningen och lokala polismyndigheter. Vid
23446: olika andra statliga organ, är det nödvändigt inträffade eldsvådor under torra somrar är sjö-
23447: att sjöbevakningen erhåller en mera självständig bevakningen den organisation, som snabbas't
23448: organisation och ledning. kan avvärja katastrofer.
23449: De uppgifter sjöbevakningen har att utföra Vintertid utför sjöbevakningen ett omfat-
23450: kräver ofta snabba och självständiga åtgärder tande hjälparbete när det gäller att bryta iso-
23451: och avgöranden. Regeringen borde därför all- leringen för öarnas folk.
23452: varligt överväga om sjöbevakningen direkt Trots det för skärgården viktiga arbete, som
23453: kunde underställas inrikesministeriet. Detta sjöbevakningen utför och trots att arbetsupp-
23454: skulle bl.a. underlätta samarbetet med de andra gifterna ständigt ökar, har organisationen inte
23455: övervakningsorganen i skärgårds- och kustområ- utvecklats så som en god ekonomi och ett
23456: det, d.v.s. med polisen och tullverket. effektivt arbete skulle kräva. Ej heller har per-
23457: Tili sjöbevakningens uppgifter hör i detta sonalens avlöningsförhållanden ordnabS på till-
23458: skede en högt utvecklad sjöräddningsberedskap. fredsställande sätt.
23459: Resurserna på detta område borde koordineras Med hänsyn tili vad som ovan anförts föreslår
23460: bättre än hittills. Ehuru det direkta ansvaret för undertecknade, att riksdagen ville hemställa,
23461: oljeskyddet ankommer på sjöfartsmyndigheterna,
23462: saknar dessa egna resurser att ingripa effektivt att regeringen måtte undersöka möj-
23463: vid olj-eskador tili sjöss. Det råder däremot ligheterna till en omorganisation av sjö-
23464: knappast något tvivel om, att sjöbevakningen bevakningsväsendet, så att detta som en
23465: vore den effektivaste instansen både då det självständig administrativ enhet bättre
23466: gäller övervakningen av oljeutsläpp och be- än för närvarande kunde fylla sin
23467: kämpande av oljeskador. Sommartid översväm- ansvarsfulla uppgift och därigenom geJ
23468: mas skärgårdsområdet av tusentals motorbåtar. det värde sjöbevakningen som institu-
23469: Förarnas oskicklighet i förening med en ofta tion skulle förtjäna.
23470: Helsingfors den 16 april 1970.
23471:
23472: Carl Olof Tallgren. Evald Häggblom.
23473: Ingvar S. Melin. Pär Stenbäck.
23474: Kristian Gestrin.
23475: 1609
23476:
23477: VII,194.- Toiv.al. n:o 906. Suomennos.
23478:
23479:
23480:
23481:
23482: Tallgren ym.: Merivartiolaitoksen uudelleenjärjestämisestä.
23483:
23484:
23485: E d u s k u n n a 11 e.
23486:
23487: Merivartiondtehtävät ovat viime vuosina voi- Kuljettajien taitamattomuus usein puutteelli-
23488: makkaasti lisääntyneet. Merenkulun kehitys ja seen varusteluun liittyneenä on aiheuttanut me-
23489: moottoriveneliikenteen lisääntyminen ovat teh- rivartiolaitokselle työteliäitä etsintätehtäviä.
23490: neet tehokkaan valvonnan ja avustustoiminnan Tämän toiminnan hoitamiseksi täytyisi tarpeel-
23491: merialueillamme yhä tarpeellisemmaksi. liset välineet asettaa käytettäväksi. Ylityön kor-
23492: Maan merirajan vartiointi on nykytilanteessa vaamiseen varatut määrärahat eivät saa olla niin
23493: vain osa merivartiointiohjelmaa lukuisten 'sivii- pienet, että tämä tärkeä työ vaarantuu.
23494: litehtävien' muodostaessa toiminnan pääosan, Ympäristön hoitoon ei liity vain öljyvahinko-
23495: minkä vuoksi merivartiolaitoksen organisatori- jen torjunta. Järjestys saaristossa on myös ym-
23496: nen liittäminen rajavartiolaitokseen olisi uudel- päristönhoito-ongelma. Laitonta metsästystä ja
23497: leen harkittava. Jotta merivartiolaitos voisi te- kalastusta niihin liittyvine metsästys- ja kalas-
23498: hokkaammin suorittaa yhteiskunnalle tärkeät tusoikeuksien haltijain oikeuksien loukkauk-
23499: siviilitehtävät, joihin sisältyy myös erilaisille sineen täytyy voida tehokkaasti valvoa yhteis-
23500: muille valtion elimille annettu apu, on tärkeätä, toiminnassa paikkakunnan väestön ja paikallis-
23501: että se saa itsenäisemmän organisaation ja joh- ten poliisiviranomaisten kanssa. Tulipalojen sat-
23502: don. tuessa kuivina kesinä merivartiolaitos on se
23503: Merivartiolaitoksen suoritettaviksi tulevat elin, joka nopeimmin voi torjua tuhot.
23504: tehtävät vaativat usein nopeita ja itsenäisiä toi- Talvisaikaan merivartiostot suorittavat laajaa
23505: menpiteitä ja ratkaisuja. Hallituksen pitäisi sen auttamistyötä saariston väestön eristyneisyyden
23506: vuoksi vakavasti harkita, voitaisiinko merivar- murtamisessa.
23507: tiolaitos alistaa suoraan sisäasiainministeriölle. Siitä huolimatta että merivartiolaitos suorittaa
23508: Tämä helpottaisi mm. yhteistoimintaa muiden saaristolle tärkeää työtä ja sen työtehtävät li-
23509: saaristo- ja rannikkoalueiden valvontaelimien, sääntyvät alituisesti, organisaatiota ei ole kehi-
23510: ts. poliisin ja tullilaitoksen, kanssa. tetty niin kuin hyvä taloudenhoito ja työn te-
23511: Merivartiolaitoksen tehtäviin kuuluu tässä hokkuus vaatisivat. Myöskään henkilökunnan
23512: vaiheessa pitkälle kehitetty meripelastusval- palkkausoloja ei ole järjestetty tyydyttävästi.
23513: mius. Tämän alan apukeinot pitäisi koordinoida Yllä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet eh-
23514: tähänastisista paremmin. Vaikka suoranainen dottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23515: vastuu öljysuojelusta kuuluu merenkulkuviran- sen,
23516: omaisille, näillä ei ole omia apuvälineitä tehok- että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
23517: kaisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi öljyvahin- merivartiolaitoksen uudelleenjärjestämi-
23518: gon sattuessa merellä. Sitävastoin on tuskin epäi- seksi niin, että se itsenäisenä hallinnol-
23519: lystä siitä, että merivartiolaitos olisi tehokkain lisena yksikkönä voisi nykyistä parem-
23520: instanssi sekä öljynpäästön valvonnassa että öl- min täyttää vastuullisen tehtävänsä ja
23521: jyvahinkojen torjunnassa. Kesäaikaan saaristo- että siten merivartiolaitokselle annettai·
23522: seuduilla tulvii tuhansittain moottoriveneitä. siin sen ansaitsema arvo.
23523: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
23524:
23525: Carl Olof Tallgren. Evald Häggblom.
23526: Ingvar S. Melin. Pär Stenbäck.
23527: Kristian Gestrin.
23528:
23529: 202 427/70
23530: 1610
23531:
23532: Vll,195.- Hemst.mot. nr 907.
23533:
23534:
23535:
23536:
23537: Tallgren m.fl.: Om skapande av ett statligt ämbetsverk för miljö-
23538: v4rdsfrdgor.
23539:
23540:
23541: T i 11 R i k s d a g e n.
23542:
23543: Den fortgående tätortsbildningen och det växtgifter, tvättmedel - och här måste kraf-
23544: intensiva utnyttjandet av naturens alla resur- tiga åtgärder sättas in.
23545: ser har rubbat mycket av jämvikten i den Den stigande levnadsstandarden ökar av-
23546: miljö vi lever i. Vetenskapen och tekniken fallsmängderna såväl i tätorterna som på lands-
23547: skapar i allt snabbare takt nya kemiska pro- bygden. Kommunala miljövårdsnämnder borde
23548: dukter, vilka i enorma kvantiter flödar ut på inrättas och det interkommunala samarbetet
23549: marknaden. utsträckas till att också omfatta miljövården.
23550: Miljöförstöringen har blivit ett brännande Finland borde aktivt delta i det internatio-
23551: problem, som hela tiden ändrar karaktär. En nella samarbetet på naturskyddets olika om-
23552: kraftig satsning på miljövården ter sig därför råden. Åtgärder kring frågan om Östersjöns
23553: som ett ovillkorligt krav. förorening ter sig särskilt angelägna.
23554: Våra grunda hav och vattendrag är mycket Vi saknar i vårt land ett miljövårdsverk,
23555: känsliga för föroreningar. Tätorternas och som kunde utfärda direktiv, effektivt över-
23556: industrins avloppsmängd ökar medan reningen vaka att bestämmelser iakttas och som kunde
23557: ofta är bristfällig. Oljeskador i vår skärgård utföra alla de forskningsuppgifter samhället
23558: måste förebyggas genom bättre farleder och kräver på detta område. Utan en såc;lan cent-
23559: en funktionsduglig katastrofberedskap. ral myndighet kan inte en miljövårdspolitik
23560: Den luft vi inandas tillförs ständigt förore- bedrivas, som på lång sikt avvärjer hotet mot
23561: ningar från trafik, fastigheter och industri. den omgivning vi lever i.
23562: Dessa föroreningar är ofta hälsovådliga, var- Med hänvisning till det ovan sagda föreslår
23563: för utsläppen effektivt måste renas. undertecknade vördsamt, att riksdagen ville
23564: En del av de kemiska produkter, som i allt besluta hemställa,
23565: större mängder tillförs marknaden, har sjuk-
23566: domsframkallande och ärftlighetsstörande verk- att regeringen måtte vidta åtgärder
23567: ningar. Miljöskyddet är svagast just i fråga för skapandet av ett statligt ämbesverk
23568: om den kemiska invasionen i vår miljö - för skötseln av miljövårdsfrågor.
23569: Helsingfors den 16 april 1970.
23570:
23571: Carl Olof Tallgren. Evald Häggblom.
23572: Ragnar Granvik. Pär Stenbäck.
23573: Verner Korsbäck. Elly Sigfrids.
23574: Ingvar S. Melin. Kristian Gestrin.
23575: 1611
23576:
23577: VII,195.- Toiv.al. n:o 907. Suomennos.
23578:
23579:
23580:
23581:
23582: Tallgren ym.: Valtion viraston perustamisesta ympäristönsuojelu-
23583: asioita varten.
23584:
23585:
23586: E d u s k u n n a II e.
23587:
23588: Jatkuva asutustaajamien muodostuminen ja neet - osalta ja siihen on kohdistettava te-
23589: kaikkien luonnonvarojen intensiivinen hyväksi- hokkaita toimenpiteitä.
23590: käyttö on suuresti horjuttanut elinympäristöm- Kohoava elintaso lisää jätemääriä sekä ti-
23591: me tasapainoa. Tiede ja tekniikka luovat yhä heään asutuilla alueilla että maaseudulla. Olisi
23592: nopeammassa tahdissa uusia kemiallisia tuot- asetettava kunnallisia ympäristönhoitolautakun-
23593: teita, jotka valtavin määrin virtaavat markki- tia ja kuntien välinen yhteistyö olisi ulotettava
23594: noille. käsittämään myös ympäristönsuojelu.
23595: Ympäristön turmeltumisesta on tullut polt- Suomen tulisi aktiivisesti osallistua kansain-
23596: tava ongelma, joka koko ajan muuttaa luon- väliseen yhteistyöhön luonnonsuojelun eri loh-
23597: nettaan. Runsas määrärahojen osoittaminen koilla. Toimenpiteet Itämeren saastumisen es-
23598: ympäristönsuojeluun näyttää siten aivan vält- tämiseksi tuntuvat erityisen kiireellisiltä.
23599: tämättömältä vaatimukselta.
23600: Matalat meremme ja vesiväylämme ovat hy- Maastamme puuttuu ympäristönsuojelu-
23601: vin herkkiä saastumiselle. Asutustaajamien asioita hoitava virasto, joka voisi antaa ohjei-
23602: ja teollisuuden jätemäärät lisääntyvät puhdis- ta, tehokkaasti valvoa määräysten noudatta-
23603: tuksen usein ollessa puutteellista. Öljvvahingot mista ja joka voisi suorittaa kaikki yhteiskun-
23604: saaristossamme on estettävä paremmilla kulku- nan tällä alalla vaatimat tutkimustehtävät.
23605: väylillä ja toimintakelpoisella katastrofivalmiu- Ilman tällaista keskeistä viranomaista ei voi-
23606: della. da harjoittaa luonnonsuojelupolitiikkaa, joka
23607: Hengittämämme ilma saastuu alituiseen lii- pitkälle tähdäten torjuu elinympäristöämme
23608: kenteestä, kiinteistöistä ja teollisuudesta. Nä- kohdistuvan uhan.
23609: mä saasteet ovat usein terveydelle haitallisia, Yllä sanottuun viitaten allekirjoittaneet eh-
23610: minkä vuoksi ne täytyy puhdistaa tehokkaasti. dottavat kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
23611: Osalla niistä kemiallisista tuotteista, joita väksi toivomuksen,
23612: yhä suuremmin määrin tuotetaan markkinoille,
23613: on sairautta aiheuttavia ja perinnöllisesti va- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23614: hingollisia vaikutuksia. Ympäristönhoito on valtion viraston perustamiseksi ympä-
23615: heikointa juuri ympäristöämme kohdistuvan ristönsuo;eluasioiden hoitamista var-
23616: kemiallisen invaasion - kasvimyrkyt, pesuai- ten.
23617: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
23618:
23619: Carl Olof Tallgren. Evald Häggblom.
23620: Ragnar Granvik. Pär Stenbäck.
23621: Verner Korsbäck. Elly Sigfrids.
23622: Ingvar S. Melin. Kristian Gestrin.
23623: 1612
23624:
23625: VII,196.- Toiv.al. n:o 908.
23626:
23627:
23628:
23629:
23630: Tamminen ym.: Vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä.
23631:
23632:
23633: E d u s k u n n a 11 e.
23634:
23635: Hallituksen eduskunnalle vuonna 1959 an- tamisen aloittamista tehdyillä ilmoituksilla olisi
23636: taman vesilainsäädännön uudistamista koske- voitu välttää pahatkin, silloin suhteellisen hel-
23637: van esityksen perusteluissa lausuttiin mm., että posti järjestettävät ristiriidat laitoksen toimin-
23638: asianmukaiset ennakolta suoritetut toimenpiteet nan ja vesiensuojelun kannalta aivan väärän si-
23639: sekä vesien pilaantomisen estämiseen liittyvien joituspaikan välillä, samoin virheinvestoinnit.
23640: näkökohtien huomioon ottaminen jo teollisuus- Ennakkotoimenpideasetuksen mainittujen
23641: laitoksen sijaintia harkittaessa muodostavat epäkohtien korjaaminen on tehtävä kiirellisesti.
23642: pohjan järkiperäiselle vesiensuojelulle. Asetusta on muutettava niin, että ennakkoil-
23643: Huolimatta vesistönsuojelukomitean mietin- moitus vesiensuojelutoimistolle tulee tehdä hy-
23644: nössä esitetystä asetusehdotuksesta, jonka mu. vissä ajoin ennen uuden laitoksen rakennustöi-
23645: kaan siinä luetelluista laitoksista tulisi tehdä en- den tai vanhan laitoksen muutostöiden aloit-
23646: nakkoilmoitus hyvissä ajoin, vähintään kolme tamista.
23647: kuukautta ennen rakennustyöhön ryhtymistä, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23648: viranomaisten vastaavanlaisista kannanotoista, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23649: jäivät ennakkotoimenpideasetuksen 3 §:n sään-
23650: nökset ilmoitusvelvollisuuden osalta hallituksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23651: esityksen mukaisiksi. Pykälässä lueteltujen teh- ennakkotoimenpideasetuksen ( 6. 4.
23652: taiden ja laitosten on, mikäli niihin ei sovelleta 1962/283 2 §:n kiirelliseksi muutta-
23653: 1 §:n säännöksiä, hyvissä ajoin, kuitenkin kol- miseksi niin, että uudesta laitoksesta on
23654: me kuukautta ennen niiden käyttöön ottamista esitettävä vesiensuojelutoimistolle tie-
23655: tehtävä ilmoitus asianomaiselle maanviljelysinsi- dot vesilain 1 luvun 23 §:n 1 momen-
23656: nööripiirille. tissa tarkoitetun velvollisuuden täyttä-
23657: Tämä on aiheuttanut sen, että vesiensuojelu- miseksi hyvissä ajoin, kuitenkin vähin-
23658: viranomaiset ja alueiden muut intressipiirit ovat tään kuusi kuukautta ennen laitoksen
23659: joutuneet peruuttamattomien ratkaisujen eteen. rakentamisen aloittamista sekä aikaisem-
23660: Ei ole voitu lähteä pysähdyttämään alueen ke- min rakennetun laitoksen muuttamisesta
23661: hittämistä kieltämällä tehtaan tai laitoksen toi- 1 §: ssä tarokitetuksi laitokseksi vähin·
23662: minnan aloittaminen enää sen jälkeen, kun lai- tään kuusi kuukautta ennen muuttami-
23663: tos on rakennettu, vaikka tehtaan huomattavan sen aloittamista.
23664: saastuttava vaikutus on ilmeinen. Ennen raken-
23665: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23666:
23667: Kauko Tamminen. Heimo Rekonen. Mirjam Tuominen.
23668: Terho Pursiainen. Ensio Laine. Kaisu Weckman.
23669: 1613
23670:
23671: VII,197.- Toiv.al. n:o 909.
23672:
23673:
23674:
23675:
23676: Tarjanne ym.: Lainsäädäntötoimenpiteistä ravinteiden poiston
23677: sisällyttämiseksi jätevesien puhdistamiseen.
23678:
23679:
23680: E d u s k u n n a 11 e.
23681:
23682: Asutuksen jätevesien sisältämillä kasvinravin- reellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin että kasvi-
23683: teilla on viimeaikaisten tutkimusten mukaan to- ravinteiden, lähinnä fosforin poistaminen jäte-
23684: dettu olevan ratkaiseva merkitys vesiemme re- vesien puhdistamisen yhteydessä saataisiin laki-
23685: hevöitymiseen. Ravinteiden poisto on sekä ole- sääteiseksi.
23686: massa olevien jäteveden puhdistamoissa että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23687: uusissa rakennettavissa puhdistamoissa tekni- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23688: sesti ratkaistu tyydyttävästi. Tästä huolimatta muksen,
23689: ravinteiden poistoa ei maassamme vielä edelly-
23690: tetä jäteveden puhdistukseen liitettäväksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23691: Koska tällä toimenpiteellä kuitenkin on erittäin menpiteisiin lainsäädännön aikaansaami-
23692: suuri merkitys vesiemme suojelemisessa ja nii- seksi ravinteiden poiston sisällyttämi-
23693: den säilyttämisessä hyvänlaatuisena, olisi kii- seksi jätevesien puhdistamiseen.
23694: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23695:
23696: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
23697: 1614
23698:
23699: Vll,198.- Toiv.al. n:o 910.
23700:
23701:
23702:
23703:
23704: Tarjanne ym.: Jäteveden puhdistamojen henkilökunnan koulutta-
23705: misesta.
23706:
23707:
23708: E d u s k u n n a 11 e.
23709:
23710: Jätevesien puhdistukseen joudutaan Suomes- toimivassa laitoksessa päästään helposti yli 90
23711: sakin tulevina vuosina sijoittamaan yhä suurem- prosentin puhdistusasteeseen. Tämän vuoksi
23712: pia rahamääriä. Maassamme ei ole kuitenkaan olisi kiireellisesti rydyttävä toimenpiteisiin
23713: huolehdittu siitä, että puhdistamon hoitajien jäteveden puhdistamon hoitajien koulutustason
23714: pätevyys olisi aina vaadittavien tehtävien tasal- nostamiseksi sellaiseksi, että se vastaa tähän
23715: la. Tämä on ollut tärkeimpiä syitä siihen, että tehtävään astettavia vaatimuksia.
23716: maahamme jo rakennetut jäteveden puhdista- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23717: mot toimivat suhteellisen pienellä teholla. Niin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23718: pä maamme asutuskeskusten jäteveden puhdis- muksen,
23719: tamoista suoritetun tutkimuksen mukaan keski- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23720: määräinen puhdistusteho on vain 50 prosenttia menpiteisiin jäteveden puhdistamojen
23721: happea kuluttavien aineiden osalta ja 30 pro- henkilökunnan kouluttamiseen ;oko iat-
23722: senttia ravinteiden poiston osalta, kun hyvin kokoulutuksella tai erityisillä kursseilla.
23723: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
23724:
23725: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
23726: 1615
23727:
23728: VII,l99.- Toiv.al. n:o 911.
23729:
23730:
23731:
23732:
23733: Tarjanne ym.: Tutkimuksen suorittamisesta elinympäristölle hai-
23734: tallisten tuotteiden hintaan sisällytettävästä /isästä.
23735:
23736:
23737: E d u s k u n n a 11 e.
23738:
23739: Lisääntyvän elintason mukana markkinoille määrättyjen tuotteiden osalta hinnannousuja,
23740: tulee yhä runsaammin sellaisia tuotteita, joi- olisi ennen päätöksen tekoa tutkittava hinnan-
23741: den valmistuksesta ja käytöstä aiheutuu hait- nousujen jakautuminen eri väestöryhmien kes-
23742: taa elinympäristölle. Tämän haitan poistami- ken ja tutkittava millä toimenpiteillä pystyt-
23743: seen ei kuitenkaan tällä hetkellä ole olemassa täisiin tällaiset hintojen mahdolliset nousut es-
23744: riittäviä rahoitusmekanismeja. Puhtaan ympä- tämään.
23745: ristön säilyminen riippuu kuitenkin suuresti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23746: siitä, miten tehokkaasti nämä haittavaikutukset nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23747: voidaan vähentää vähimpään mahdolliseen. Tä- muksen,
23748: män vuoksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä sellai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23749: siin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, että menpiteisiin tutkimuksen aikaansaami-
23750: tuotteiden valmistuksesta tai niiden käytöstä seksi, mitä mahdollisuuksia on sellaisten
23751: ja hävittämisestä aiheutuvat haitat ja vauriot tuotteiden valmistuksen osalta, jotka
23752: elinympäristölle sisältyisivät tuotteen myynti- käytön ;a hävittämisen osalta aiheuttavat
23753: hintaan. Samalla olisi ryhdyttävä toimenpitei- elinympäristölle haittaa, arvioitu aiheu-
23754: siin näin kertyvien varojen ohjaamiseen te- tettu haitta sisällyttää tuotteen hintaan
23755: hokkaaseen ympäristön suojeluun. Koska kysei- ohiattavaksi sittemmin ympäristön suo·
23756: set toimenpiteet kuitenkin saattavat aiheuttaa ;etuun.
23757: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
23758:
23759: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen. Pirkko Aro.
23760: 1616
23761:
23762: VII,200.- Toiv.al. n:o 912.
23763:
23764:
23765:
23766:
23767: Toivanen ym.: Virkatodistusmerkinnöistä.
23768:
23769:
23770: E d u s k u n n a 11 e.
23771:
23772: Nykyisen lainsäädännön mukaan on naisen vaikuttaa lähinnä "po1tinmerkiltä", joka ei voi
23773: virkatodistukseen ja moniin muihin virallisiin olla vaikuttamatta naisen elämään negatiivi-
23774: papereihin merkittävä kaikki ne sukunimet, sesti siitäkin huolimatta, että nainen on ollut
23775: jotka naisella on elämänsä aikana ollut. Useam- avioeron syytön osapuoli.
23776: man kerran avioliitossa ollut nainen saa koko Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23777: loppuelämänsä kirjoittaa entisten aviomiestensä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23778: nimet erilaisiin virallisiin papereihin. Miehen muksen,
23779: kohdalla tilanne on toinen, sillä miehen nimi
23780: pysyy samana avioerosta ja leskeydestä huoii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23781: matta. virkatodistuksista annetun lainsäädän-
23782: Tämän vuoksi olisi lainsäädäntö muutettava nön muuttamiseksi niin, ettd useam-
23783: niin, että naisen ei tarvitsisi virallisiin paperei- man kerran avioliitossa olleen naisen
23784: hin merkitä mitään muita sukunimiä kuin kul- virkatodistukseen merkittäisiin vain to-
23785: loinkin voimassaoleva nimi. Nykyinen eri suku- distuksen annon yhteydessä voimassa
23786: nimien luettelo esimerkiksi virkatodistuksissa oleva nimi.
23787: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
23788:
23789: Irma Toivanen. Pirkko Aro. Seppo Westerlund.
23790: 1617
23791:
23792: VII,201.- Toiv.al. n:o 913.
23793:
23794:
23795:
23796:
23797: Tuominen )'lll.: Asuntokiinteistöien ;a niiden asukkaiden vapaut-
23798: tamisesta väestönsuo;ien rakentamiskustannuksista.
23799:
23800:
23801: E d u s k u n n a 11 e.
23802:
23803: Väestönsuojelulain (31. 10. 1958/438) mu- vielä huomattavasti. Milloin suoja SlJOttetaan
23804: kaan on väestönsuojan rakentaminen pakollinen kerrostalon perustusosaan, muodostuvat lisä-
23805: vähintäin 3 000 m 3 :n suuruiseen kiviseen tai kustannukset tietenkin pienemmiksi, mutta
23806: siihen verrattavaan rakennukseen tai sen välit- ovat tällöinkin varsin tuntuvat.
23807: tömään läheisyyteen. Kustannukset maksaa se, Kun otetaan huomioon nykyaikaisen sota-
23808: jonka velvollisuutena on toimenpiteen tai teh- tekniikan mahdollisuudet sekä tuhoaseiden teho
23809: tävän suorittaminen tai siitä huolehtiminen. mahdollisessa suursodassa, on varsin todennä-
23810: Kun kysymyksessä on asuinrakennus, joutuvat köistä, että mainituilla suojilla on väestönsuo-
23811: asukkaat maksamaan kustannukset. Näin väes- jelun kannalta vähän merkitystä. Missään ta-
23812: tönsuojelusta johtuvat kustannukset jakautu- pauksessa ei ole oikein, että asumiskustannuk-
23813: vat epätasaisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Suo- sia lisätään väestönsuojelutoimenpitein, vaan
23814: messa asumiskustannukset ovat muutenkin suh- väestönsuojelutoimenpiteet olisi kustannettava
23815: teettoman korkeat. Pakolliset asukkaiden kus- yleisin varoin.
23816: tannuksella rakennettavat väestönsuojat lisää- Edellisen perusteella ehdotamme eduskunnan
23817: vät vielä tuntuvasti näitä kustannuksia. hyväksyttäväksi toivomuksen,
23818: Asuntojen rakennuskustannuksiin verrattuna
23819: maksaa väestönsuojan rakentaminen keskimää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23820: rin 1.5-2 .kertaa enemmän. Asuinrakennuk- väestönsuo;elulain muuttamiseksi niin,
23821: seen liittyvä C-luokan väestönsuoja maksaa että asuntokiinteistöt ia niiden asukkaat
23822: suojattavaa henkeä kohden 15 000-25 000 mk. vapautettaisiin västönsuo;ien rakentami-
23823: Jos järjestetään hiilidioksiidin poisto ja hapen sesta aiheutuvista kustannuksista.
23824: lisäämismahdollisuus, nousevat kustannukset
23825: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
23826:
23827: Mirjam Tuominen. Heimo Rekonen. Terho Pursiainen.
23828: Ensio Lah:. Lauri Kantola. Kaisu Weckman.
23829:
23830:
23831:
23832:
23833: 203 427/70
23834: 1618
23835:
23836: Vll,202.- Toiv.al. n:o 914.
23837:
23838:
23839:
23840:
23841: Tuomioja ym..: Yhdyskuntasuunnittelun julkisuuden lisäämisestä.
23842:
23843:
23844: Ed u s kun n a 11 e.
23845:
23846: Viime aikoina on käynyt ilmi, että yksityi- Iisten lautakuntien kokoukset kunnallislain mu-
23847: sen kansalaisen mahdollisuudet vaikuttaa sen kaan ovat salaisia.
23848: yhdyskunnan suunnitteluun ja rakentamiseen, Kansanvaltaisesti hallitussa yhteiskunnassa on
23849: jossa hän asuu ja toimii, ovat sangen vähäiset. edellytettävä, .että myös suunnittelu tapahtuu
23850: Näitä on vielä vähentänyt se, ettei kansalaisilla kansanvaltaisesti. Demokraattiseen suunnitte-
23851: ole ollut riittäviä oikeuksia ja mahdollisuuksia luun kuuluu olennaisesti suunnittelun julkisuus.
23852: saada tietoja erilaisista yhdyskuntasuunnittelun Kansalaisilla on jo sunnittelun alkaessa oltava
23853: alueella tehtävistä suunnitelmista. Suunnitel- mahdollisuus ilmaista käsityksensä suunnittelun
23854: mat on useasti saatettu julkisuuteen vasta nii- tavoitteista sekä sen kestäessä mahdollisuus sa-
23855: den lopullisesti valmistuttua, jolloin niiden noa, mitä mieltä he suunnitelman luonnoksesta
23856: muuttaminen on ollut hankalaa tai jopa mah- ovat ja mihin suuntaan sitä heidän mielestään
23857: dotonta. Niinpä esimerkiksi asemakaavasuunnit- olisi kehitettävä. Suunnittelun laajemmalla jul-
23858: telussa ei asemakaavaluonnosta yleisten asiakir- kisuudella voitaisiin myös nykyistä enemmän
23859: jain julkisuudesta annetun lain ( 83/51) sään- herättää julkista keskustelua alan asiantuntijoi-
23860: nösten nojalla ole pidettävä julkisena asiakir- den ja asianharrastajien keskuudessa, jolloin to-
23861: jana. Ainoastaan maanomistajilla, joiden etua dennäköisesti useat virheet voitaisiin ennakolta
23862: tai oikeutta kaava saattaa koskea, on mahdol- välttää. Nämä edut on myös Ruotsissa todettu
23863: lisuus saada äänensä kuuluville jo kaavaa val- niin painaviksi, että julkisuusperiaate suunnit-
23864: misteltaessa. Kuitenkin saattaa laadittava tai telussa on siellä yleisesti hyväksytty.
23865: uusittava asemakaava tosiasiallisesti huomatta- Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
23866: vasti vaikuttaa myös esimerkiksi vuokra-asun- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23867: nossa asuvan elämään. Vielä puutteellisemmin
23868: on kansalaisten tiedonsaanti ja vaikutusmahdol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23869: lisuudet järjestetty yleiskaava- ja liikennesuun- sen selvittämiseksi, miten voitaisiin li-
23870: nittelussa. Laki yleisten asiakirjain julkisuu- sätä yhdyskuntasuunnittelun ja kunnal-
23871: desta onkin osoittautunut vanhentuneeksi eikä li~hallinnon julkisuutta sekä muutoinkin
23872: se riittävässä määrin takaa suunnittelun julki- edistää yksityisten kansalaisten mahdol-
23873: suutta. Epäkohtana on tältä kannalta pidettävä lisuuksia vaikuttaa yhdyskuntiensa suun-
23874: myös sitä, että kunnallishallituksen ja kunnal- nitteluun ja kehittämiseen.
23875: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
23876:
23877: Erkki Tuomioja. Osmo Kaipainen.
23878: Matti Ahde. Ralf Friberg.
23879: Urho E. Knuuti. Paavo Tiilikainen.
23880: Ilmo Paananen. Vaito Käkelä.
23881: U. H. Voutilainen. UH Sundqvist.
23882: Reino Breilin. Eero Salo.
23883: Väinö Turunen. Tellervo Koivisto.
23884: 1619
23885:
23886: VII,203.- Toiv.al. n:o 915.
23887:
23888:
23889:
23890:
23891: Tuomioja ym.: Kunnan oikeuttamisesta pakkolunastamaan yksi-
23892: tyinen kunnan alueella linja-autoliikennettä harjoittava yhtiö.
23893:
23894:
23895: E d u s k u n n a 11 e.
23896:
23897: Julkisen liikenteen toimintaedellytysten pa- jonka nojalla kunta tai kunnallisessa omistuk-
23898: rantaminen on kiireellinen tehtävä. Tätä vai- sessa oleva liikenneyhtiö saa tietyin edellytyk-
23899: keuttaa erityisesti suurissa asutuskeskuksissa sin pakkolunastaa linjaliikennettä harjoittavan
23900: liikenteen hoidon ja organisaation hajanaisuus. yksityisen yhtiön.
23901: Suurimmissa kaupungeissamme on paitsi kun- Suomessa ei toistaiseksi ole saatu aikaan
23902: nallinen liikennelaitos lukuisia pieniä, yksityisiä julkisen liikenteen hoidossa tarvittavaa keskit-
23903: linja-autoliikennettä harjoittavia yhtiöitä, mikä tymistä kaupunkialueilla,· Yksityiset eivät ole
23904: hankaloittaa julkisen liikenteen järjestämistä olleet halukkaita myymään liikenneyhtiöitään
23905: koko kaupunkialueella mahdollisimman tarkoi- kunnille. Tämän vuoksi olisi meilläkin saatava
23906: tuksenmukaisella ja matkustajien etuja parhai- aikaan laki, joka antaisi kunnille, joilla on
23907: ten tyydyttävällä tavalla. Vaikeutena on täl- kunnallinen liikennelaitos, mahdollisuuden pak-
23908: löin erityisesti se, että näitä yhtiöitä luonnol- kolunastaa tällaisia yhtiöitä. Pakkolunastusoi-
23909: lisestikin joudutaan hoitamaan yksityisiä yri- keuden tärkein merkitys tulisi ilmeisesti ole-
23910: tyksiä koskevien liiketaloudellisten periaattei- maan siinä, että se lisäisi yhtiöiden myynti-
23911: den mukaan, vaikka julkisen liikenteen harjoit- halukkuutta ja edistäisi täten vapaaehtoisten
23912: tamisessa suurissa asutuskeskuksissa muiden kauppojen syntymistä.
23913: näkökohtien tulisi olla määrääviä. Edellä olevan perusteella esitämme edus-
23914: Edellä esitetyt syyt ovat esimerkiksi Ruot- kunnan hyvksyttäväksi toivomuksen,
23915: sissa johtaneet siihen, että suurten kaupunkien
23916: liikennettä hoitavat kunnalliset tai kuntien yh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23917: teisesti omistamat liikennelaitokset ovat pyr- sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
23918: kineet ostamaan kaupunkiseudulla toimivia yk- jonka nojalla kunnalla olisi mahdollisuus
23919: sityisiä liikenneyhtiöitä ja liittämään ne it- pakkolunastaa yksityinen, kunnan alueel-
23920: seensä. Vapaaehtoisuuteen perustuvan yhtiöiden la linja-autoliikennettä harjoittava yh-
23921: sulautumisen ei kuitenkaan ole katsottu riit- tiö.
23922: tävän, vaan lisäksi on äskettäin säädetty laki,
23923: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
23924:
23925: Erkki Tuomioja. Matti Ahde. Mirjam Tuominen.
23926: Taisto Sinisalo. Osmo Kaipainen. Terho Pursiainen.
23927: Urho E. Knuuti. Ralf Friberg. A-V. Perheentupa.
23928: Lauri Kantola. U. H. Voutilainen. Ulf Sundqvist.
23929: Kaarle Salmivuori. Aune Salama. Tellervo Koivisto.
23930: 1~20
23931:
23932:
23933: VII,204.- Toiv.al. n:o 916.
23934:
23935:
23936:
23937:
23938: Tuomioja ym.: Arunnonvälityksen saattamisesta kunnalliselle
23939: pohjalle.
23940:
23941:
23942: Ed usk unn aUe.
23943:
23944: Elinkeinorakenteen muuttumisen seurauk- nonvälitystoiminta saatettava järkevälle poh-
23945: sena muuttopaine asutuskeskuksiin jatkuu voi- jalle. Luontevimmin tämä tapahtuisi siten,
23946: makkaana ja voimistuvana. Useimmat ihmiset että asunnonvälityksestä huolehtimaan oikeu-
23947: joutuvat kokemaan tämän sinänsä myönteisen tettaisiin ja velvoitettaisiin kunnat.
23948: ilmiön kaikkein kielteisimmän piirteen kohdal- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus··
23949: ta. Tämä on asuntopula. Asutuskeskuksissa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23950: asuntoja kysytään enemmän kuin tarjotaan,
23951: asunnot ovat liian pieniä ja liian kalliita. että hallitus kiireellisesti suorittaisi
23952: Laillistamaton asunnonvälitystoiminta on tutkimuksen yksityisen asunnonvälitys-
23953: asuntopulan aiheuttama näkyvästi epäterve toiminnan aiheuttamista epäkohdista ja
23954: idmi.ö. Välityspalkkiot, vuokraennakot ym. ovat ryhtyisi toimiin sellaisen lain säätämi-
23955: merkkinä siitä, että ihmisten hädänalaista tilaa seksi, joka veivoittaisi määrätyn suu-
23956: käytetään keinottelun aiheena. ruiset kaupungit ja tietyt väkiluvultaan
23957: Samalla kun korostetaan sitä vaatimusta, nopeasti kasvavat ja asuntopulasta kärsi-
23958: että yhteiskunnan - valtion ja kuntien - vät kauppalat ja taajaväkiset yhdyskun-
23959: on entistä suuremmassa määrin otettava vas- nat huolehtimaan asunnonvälityksestä
23960: tuu ,tilavampien ja hinnaltaan kohtuullisem- kunnallisella pohjalla.
23961: pien asuntojen rakentamisesta, on myös asun-
23962: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
23963:
23964: Erkki Tuomioja. A-V. Perheentupa.
23965: Kaarle Salmivuori. Ralf Friberg.
23966: Urho E. Knuuti. Paavo Tiilikainen.
23967: Ilmo Paananen. Vaito Käkelä.
23968: U. H. Voutilainen. Ulf Sundqvist.
23969: Reino Breilin. Eero Salo.
23970: Osmo Kaipainen. Tellervo Koivisto.
23971: 1621
23972:
23973: VII,205.-Toiv.al. n:o 917.
23974:
23975:
23976:
23977:
23978: Tuomioja ym.: Ilmansuojelusäännöstön aikaansaamisesta.
23979:
23980:
23981: E d u s k u n n a 11 e.
23982:
23983: Ilman saastuminen aiheuttaa terveydellisiä rikkihappo, joita vapautuu myös meillä yleisten
23984: haittoja sekä taloudellisia menetyksiä, jotka kiisumalmien jalostuksen yhteydessä, ovat tyy-
23985: ilmenevät mm. kasvillisuuden, varsinkin havu- pillisiä teollisuuden tuottamia ilman saasteita.
23986: puiden, tuhoutumisena sekä rakennus- ja mui- Suomi on ainoita maita Euroopassa, jolla
23987: den materiaalien syöpymisenä ja muuna vahin- vielä ei ole ulkoilmaa koskevia saastekohtaisia
23988: goittumisena, samoin kuin lisääntyneinä puh- suosituksia ja normeja. Itse asiassa meiltä puut-
23989: taanapito- ja ilmanpuhdistuskustannuksina. Il- tuu koko iJ.mansuojelulainsäädäntö. Ilmansuo-
23990: man saastumista aiheuttavat mm. liikenne, läm- jelulainsäädäntö on välttämätön perusta ilman
23991: mitys, jätteiden pohto ja teollisuus. Liikenteen saastumisen torjunnalle ja saastumiselle alttiina
23992: aiheuttaman iJ.man saastumisen vaarallisin läh- olevien ihmisten sekä aineellisten arvojen suo-
23993: de on bensiini, joka sisältää nakutuksenesto- jelulle. Siksi olisi saatava aikaan erityinen ilma-
23994: aineina käy,tettäviä lyijy-yhdisteitä. Lyijyn li- laki tai -asetus taikka täydennettävä terveyden-
23995: säksi bensiinimoottorin pakokaasuissa on run- hoito- ja luonnonsuojelulakia ilmansuojelusään-
23996: saasti häkää ja mm. syöpää aiheuttavia aineita. nöksin. Myös kansainväliset sopimukset ovat
23997: Öljylämmitys tuottaa ilmaan rikkidioksidia ja tarpeen, koska on ilmeistä, että useat ilman
23998: rikkiä muissa muodoissa. Lyijyn ohella on rik- saasteet leviävät pitkiäkin matkoja, jopa koko
23999: kidioksidia ja siitä syntyvää rikkihappoa pidet- maapallolla. Suomen oloissa on suurin huomio
24000: tävä haitallisimpina ilman saasteina. Ne aiheut- kiinnitettävä savukaasujen sisältämään rikki·
24001: tavat syöpymistä ja uhkaavat luonnon tasa- dioksidiin, joka on peräisin pohtoöljystä tai
24002: painoa aiheuttaessaan etenkin vesien happa- selluloosan jäteliemestä, sekä bensiinimootto-
24003: muuden lisääntymistä. Jätteiden polttoon liit- rien pakokaasun sisältämiin ha1tallisiin ainei-
24004: tyy parhaimmillaankin ongelmia, jotka johtu- siin, joista lyijy ihmisen elinympäristön ja luon-
24005: vat palamisessa vapautuvista myr.kyistä ja muis- non saastumisvaaran takia ilmeisesti on vaaral-
24006: ta haitallisista aineista. Teollisiin prosesseihin lisin.
24007: liittyy huomattavia ilman saastumisongelmia, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24008: vaikkakin melkoinen osa teollisuuden aiheutta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24009: masta ilman saastumisesta johtuu puhtaasti
24010: energiantuotannosta, so. öljyn ja kivihiilen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24011: polttamisesta. Lentotuhka, etenkin sulfaatti- sellaisen ilmansuo;elusäännöstön laati-
24012: selluloosateollisuuteen liittyvät hajuhaitat sekä miseksi, ;oka ottaa huomioon sekä ihmi-
24013: selluloosatehtaiden jäteliemen poltossa ilmaan sen elinympäristön suo;elun että luonnon
24014: joutuvat yhdisteet, varsinkin rikkidioksidi tai tasapainon säilyttämisen.
24015: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
24016:
24017: Erkki Tuomioja. Lauri Kantola. Aune Salama.
24018: Sylvi Siltanen. Mirjam Tuominen. Ame Bemer.
24019: Meeri Kalavainen. Matti Ahde. Raimo Ilaskivi.
24020: Kaisa Raatikainen. Eeli Lepistö. Ingvar S. Melin.
24021: Osmo Kaipainen. Ilmo Paananen. Erkki Hara.
24022: Valde Nevalainen. Reino Breilin. Seija Karkinen.
24023: Taisto Sinisalo. U. H. Voutilainen. Salme Katajavuori.
24024: Urho E. Knuuti. Kalevi Sorsa. Juhani Orrenmaa.
24025: 1622 VII,205.- llmansuojelusäännöstö.
24026:
24027:
24028: Harri Holkeri. Sakari Knuuttila. Pauli Puhakka.
24029: Kaarle Salmivuori. Sulo Hostila. Paavo Väyrynen.
24030: Veikko Hanhirova. Uljas Mäkelä. Jouni Mykkänen.
24031: J. Juhani Kortesalmi. Leo Kohtala. Lyyli Aalto.
24032: Väinö Turunen. Sinikka Luja. Valdemar Sandelin.
24033: A-V. Perheentupa. Eero Laine. Väinö Vilponiemi.
24034: Eeva Särkkä. Heikki Hykkäälä. Bror Lillqvist.
24035: Niilo Tarvajärvi. Akseli Roden. Irma Toivanen.
24036: Antero Salmenkivi. Tyyne Paasivuori. Pirkko Aro.
24037: Ralf Friberg. Mikko Laaksonen. Georg C. Ehrnrooth.
24038: Paavo Tiilikainen. Lars Lindeman. Ahti Pekkala.
24039: Valto Käkelä. Eino Loikkanen. Sylvi Saimo.
24040: Sinikka Karhuvaara. Arvo Ahonen. Lea Sutinen.
24041: Kristian Gestrin. Pauli Räsänen. Helvi Niskanen.
24042: Ulf Sundqvist. Pertti Salolainen. Meeri Kalavainen.
24043: Eero Salo. Raino Westerholm. Edit Terästö.
24044: Tellervo Koivisto. Keijo Suksi. Tahvo Rönkkö.
24045: Lauha Männistö.
24046: 1623
24047:
24048: VII,206.- Toiv.al. n:o 918.
24049:
24050:
24051:
24052:
24053: Tupamäki ym.: Kunnallisvaltuustoien toimikauden lyhentämisestä
24054: 3-vuotiseksi.
24055:
24056:
24057: E d u s kun n a 11 e.
24058:
24059: · Suomen hallitusmuodon mukaan valta kuu- mistö tahtoisi. Osittaisena korjauksena · tähän
24060: luu kansalle. Käytännössä kuitenkin kansan epäkohtaan tulisi kunnallisvaltuustot valita
24061: suoranainen vallankäyttö rajoittuu ainoastaan vain kolmeksi vuodeksi kerrallaan, jolloin
24062: äänestämiseen kunnallisvaaleissa ja eduskunta- äänestäjät saisivat ilmaista tahtonsa useammin
24063: vaaleissa joka neljäs vuosi ja presidentin valit- ja kunnallisvaltuustot vastaisivat aina parem-
24064: sijamiesten vaalissa joka kuudes vuosi. On min kuntalaisten senhetkistä kannatusta.
24065: selvä, että kansan valta on tällöin melko näen- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24066: näinen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24067: Kun meillä kunnanvaltuustot valitaan nel-
24068: jäksi vuodeksi, muuttuu kansan tahto näinkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24069: pitkänä aikana jo huomattavasti, kuten viime menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
24070: vaaleissa voitiin nähd.ä. Ei voi olla oikein, että seksi niin, että kunnallisvaltuustojen toi-
24071: kunnan päättävä elin ei vastaa kuntalaisten mikausi kestäisi vain kolme vuotta ny-
24072: tahtoa, jolloin monet tärkeät asiat tulevat pää- kj•isen neljän vuoden asemesta.
24073: tetyiksi aivan erilailla kuin äänestäjien enem-
24074: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
24075:
24076: Olavi Tupamäki. Antti Isomursu. Veikko Vennamo.
24077: Arttur Niemelä. Pentti Antila. Eino Syrjä.
24078: Aarne Penttinen. Matti Asunmaa. Eino Poutiainen.
24079: Mikko Vainio. Viljo Suokas. Heikki Kainulainen.
24080: 1624
24081:
24082: VII,207.- Toiv.al. n:o 919.
24083:
24084:
24085:
24086:
24087: Tupamäki ym.: Kumien tasausrahaston luomisesta.
24088:
24089:
24090: E d u s k u n n a 11 e.
24091:
24092: Sairaala-, koulu- ja sosiaalikustannukset ovat asemassa oleville kunnille. Varat rahastoon
24093: nostaneet monien kuntiemme menot niin suu- kerättäisiin yhteisesti kaikilta kunnilta ja val-
24094: riksi, että näiden talous on vaakalaudalla. Jat- tiolta.
24095: kuva äyrin hinnan nostaminen ei voi tulla Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24096: kysymykseen. Uusittu kantokykyluokitus aut- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24097: taa monia, mutta ei kaikkein pahimmassa ti-
24098: lanteessa olevia. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
24099: Tästä syystä tulisi luoda kuntien tasaus- menpiteisiin kuntien tasausrahaston luo-
24100: rahasto, josta annettaisiin avustuksia vaikeassa miseksi.
24101: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
24102:
24103: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
24104: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
24105: Viljo Suokas.
24106: 1625
24107:
24108: VII,208.- Toiv.al. n:o 920.
24109:
24110:
24111:
24112:
24113: Tupamäki ym.: Mun ansiotloman arvonnousun estämisestä.
24114:
24115:
24116: E d u s k u n n a 11 e.
24117:
24118: Maassamme ovat asumiskustannukset erit- Ensimmäinen toimenpide ansiouoman arvon-
24119: täin korkeat, lähes 30 % korkeammat kuin nousun rajoittamiseksi olisi tästä noususta joh-
24120: muissa pohjoismaissa. Osaltaan meidän kor- tuvan voiton voimakas verottaminen. Tämä ei
24121: keaan hintatasoomme on vaikuttamassa asutus- kuitenkaan laskisi asuntojen hintoja. Parempi
24122: keskuksissa tapahtuva tontinhintojen kohtuu- ja kaikin puolin hyvä ratkaisu on, että määrä-
24123: ton nousu. Pahimmillaan saattaa tontin osuus tään alueelle ennen kaavoitusta vakiohinta ne-
24124: olla jopa puolet asunnon neliömetrihinnasta ja liömetriä kohti, mikä turvaa maan hinnan
24125: kaikissa tapauksissa merkittävä. vakavuuden ja turvaa toisaalta tasapuolisesti
24126: Nykyisin meillä tontin hinta muodostuu täy- maan omistajan edut joutuipa hänen alueensa
24127: sin vapaasti sen asemasta riippuen. Aseman sitten kerrostalo.. tai viheralueeksi. Jo kaavoi-
24128: taas ratkaisee kaavoitus; hinta riippuu täysin tetuilla alueilla voidaan hintataso myös vakaut-
24129: siitä tuleeko paikalle kerrostalo vai jääkö alue taa ainakin nykyiselleen.
24130: viheralueeksi. Luonnollisesti tapahtuu lisäksi Asuntojen hinnan nousun rajoittamiseksi se-
24131: vanhoiliekin keskustonteille merkittävää arvon- kä ansiottomien voittojen estämiseksi ehdotam-
24132: nousua. Joka tapauksessa hintojen nousu joh- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
24133: tuu yhteiskunnan toimenpiteistä, sinänsä maan toivomuksen,
24134: arvo ei luonnollisestikaan muutu. Kuitenkin
24135: tontin omistaja saa pitää kokonaan hyvänään että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
24136: syntyneen arvonnousun ja jos alue on ollut menpiteisiin maan ansiotloman arvon-
24137: samalla omistajalla vähintään 10 vuotta, ei nousun estämiseksi ;a asuintarkoitukseen
24138: syntyvästä usein huikeasta myyntivoitosta pe- käytettävän maan hinnan vakauttami-
24139: ritä edes veroa. seksi.
24140: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
24141:
24142: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
24143: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
24144: Viljo Suokas.
24145:
24146:
24147:
24148:
24149: 204 427/70
24150: 1626
24151:
24152: VII,209.- Toiv.al. n:o 921.
24153:
24154:
24155:
24156:
24157: Tupamäki ym.: Toimenpiteistä etuosto-oikeuden myöntämiseksi
24158: kunnille vapaaehtoisissa maakaupoissa.
24159:
24160:
24161: E d u s k u n n a 11 e.
24162:
24163: Maamme kireillä asuntomarkkinoilla on puu- tana tällöin olisi tietysti käypä, kilpailukykyi-
24164: te kaikenlaisista asunnoista. Osaltaan tähän nen hinta.
24165: vaikuttaa se, että kunnilla ei ole maa-alueita, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24166: joille rakentaa vuokra-asuntoja tai joita tar- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24167: jota halukkaille rakentajille. Useissa tapauk-
24168: sissa kunnat eivät pysty hankkimaan käytän- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24169: nössä vapaaehtoisten kauppojen tietä itselleen menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
24170: riittävästi rakennusmaata. Rakennuslain antama seksi niin, että kunnille annettaisiin
24171: lunastusmenettely taas on soveltamisalaltaan selvä etuosto-oikeus vapaaehtoisessa
24172: melko suppea. maa-alueen kaupassa edellyttäen, että
24173: Jotta todella jotain uutta tässä asiassa saa- alue on asuntojen rakentamista'rkoituk-
24174: taisiin aikaan, tulisi kunnille antaa selvä etu- seen sopiva eikä kunnalla ole riittävästi
24175: osto-oikeus maa-alueeseen, joka on myytävänä vapaata rakennusmaata.
24176: ja joka on rakentamistarkoitukseen sopiva. Bio-
24177: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
24178:
24179: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
24180: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
24181: Viljo Suokas.
24182: 1627
24183:
24184: VII,210.- Toiv.al. n:o 922.
24185:
24186:
24187:
24188:
24189: Tupamäki ym.: Veroäyrin hintakatosta.
24190:
24191:
24192: E d u s k u n n a 11 e.
24193:
24194: Kun kunnallisvero rasittaa eniten juuri pieni- Jotta kuntien elinmahdollisuudet tulisivat
24195: tuloisia, ovat vähäosaiset monissa meidän kun- taatuiksi, eivätkä kunnan vähäosaiset tulisi
24196: nissamme joutuneet viime vuosina suuriin vai- ryöstetyiksi kohtuuttoman korkean veroäyrin
24197: keuksiin kunnan veroäyrin hinnan noustessa takia, on saatava aikaan lainsäädäntö, joka ta-
24198: kohtuuttoman suureksi. Eräässä kunnassa on kaa tietyn enimmäismäärän kunnallisen vero-
24199: jo saavutettu 20 pennin raja ja useissa kun- äyrin hinnalle. Samalla tulee perus- ja lapsi-
24200: nissa veroäyrin hinta on vähintään 18 penniä. vähennystä nostaa huomattavasti.
24201: Nyt on tilanne vielä niin, että juuri niissä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24202: köyhissä kunnissa, joissa korkea veroäyri on, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24203: ovat yrittäjät ja nuoret veronmaksukykyiset sen,
24204: ihmiset lähteneet ja koko ajan lähdössä pois. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24205: Tästä syntyy jatkuva kierre, joka koituu koh- menpiteisiin katon saamiseksi kunnalli-
24206: talokkaaksi niille kuntalaisille, jotka eivät voi sen veroäyrin hinnalle sekä perusc ja
24207: mihinkään lähteä, ja johtaa kunnan konkurssiin. lapsivähennysten suurentamiseksi.
24208: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
24209:
24210: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
24211: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
24212: Viljo Suokas.
24213: 1628
24214:
24215: VII,211.- Toiv.al. n:o 923.
24216:
24217:
24218:
24219:
24220: Tupamäki ym.: Toimenpiteistä luonnon saastumisen estämiseksi.
24221:
24222:
24223: E d u s k u n n a 11 e.
24224:
24225: Luonnon saastuminen on suurimman luokan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24226: ongelma tämän päivän ihmiskunnalle. Myös taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24227: Suomessa ovat vesistömme uhkaavasti saastu-
24228: neet, luonnon tasapaino järkkynyt, ilman saas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
24229: teet ja melu tunkeutuvat kaikkialle. laisiin toimenpiteisiin lainsäädännön ja
24230: Suuren katastrofin estämiseksi on nyt teh- käytännön toimintamallin luomiseksi se-
24231: tävä kaikki mahdollinen. On todella saatava kä kustannus- ja vastuujaon selvittämi-
24232: aikaan yleinen, tehokas luonnonsuojelulaki, seksi, että kaikenlainen veden, ilman,
24233: sen noudattamista on voitava valvoa ja sen kasvi- ja eläinkunnan, koko luonnon ja
24234: vaatimat toimenpiteet suorittaa. Luontomme ympäristön saastuttaminen ;a turmele-
24235: suojelemisessa on meidän kaikkien, niin valtion, mmen tulee estetykst.
24236: yritysten kuin myös yksityisten tunnettava yh-
24237: teinen vastuumme.
24238: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
24239:
24240: Olavi Tupamäki. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
24241: Matti Silander. Mikko Vainio. Arttur Niemelä.
24242: f629
24243:
24244: VII,212.- Toiv.al. n:o 924.
24245:
24246:
24247:
24248:
24249: Vaitlio ym.: Vesioikeudellisen käsittelyn nopeuttamisesta.
24250:
24251:
24252: E d u s k u n n a 11 e.
24253:
24254: Yleistä ja yksityistä etua koskevien vesiasioi- Työnjako vesiasioiden käsittelyssä tosin sel-
24255: den määrä ·kasvaa voimakkaasti. Tästä on osoi- venee valtionhallinnon piirissä vesihallituksen
24256: tuksena mm. vesihallituksen perustaminen. Ve- perustamisen yhteydessä. Samalla tulisi kuiten-
24257: siasioiden määrä lisääntyy lähinnä siksi, että eri kin lisätä vesioikeuksien mahdollisuuksia suo-
24258: kokoisten yhdyskuntien on pakko kiinnittää riutua kasvavasta työruuhkasta. Oikeuskäsitte-
24259: entistä enemmän huomiota vedenh~nkinnan lyn tehostaminen on saatavissa aikaan joko
24260: turvaamiseen ja Jatevesien asianmukaiseen lisäämällä vesioikeuksien lukumäärää ja henki-
24261: käsittelyyn ympäristön suojelun hyväksi. Tästä lökuntaa tai vähentämällä lainsäädäntöteitse
24262: aiheutuen hidastuu entisestään sellaisten kysy- vesioikeudelle alistettavien asioiden määrää.
24263: mysten käsittely, joissa edellytetään vesioikeu- Erityisesti paikallista merkitystä om~avat vesi-
24264: den ratkaisua. Tällä jarrutetaan yhteiskuntake- huoltoratkaisut voitaisiin lukea normaalin hal-
24265: hitystä. Sa~lla kasvaa asiaan liittyvien talou- lintomenettelyn piiriin kuuluviksi.
24266: dellisten arvojen kertaluokka: välttämättömien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24267: toimenpiteiden taloudelliset seuraamukset muo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24268: dostuvat yhä raskaammiksi.
24269: On ilmeistä, että vesihallituksen perustami- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
24270: nen huomattavasti lisää vesioikeuden käsittelyä menpiteisiin vesihuoltoasioiden oikeu-
24271: vaativia ~pauksia. Täten näyttää vesiasioiden dellisen käsittelyn nopeuttamiseksi.
24272: hoidon "ketjussa" heikoimmaksi renkaaksi
24273: muodostuvan vesioikeudellinen käsittely.
24274: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
24275:
24276: Mikko Vainio. Olavi Tupamäki.
24277: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
24278: Eino Syrjä. Viljo Suokas.
24279: Heikki Kainulainen.
24280: 1630
24281:
24282: Vll,213.- Toiv.al. n:o 925.
24283:
24284:
24285:
24286:
24287: .Vainio ym.: Keskitetyn iohdon iärjestämisestä luonnon ia vesien
24288: suojelemista varten.
24289:
24290:
24291: E d u s k u n n a 11 e.
24292:
24293: Luonnon saastuminen sekä luonnon piJ,aami- laajemmaltikin. Sitä vastoin puuttuu valtioval-
24294: nen ja likaaminen on maassamme kiihtyvästi lan järjestetty ja suunnitelmallinen johto. Tämä
24295: käynnissä. Vaikka koskematon ja puhdas luonto on kuitenkin välttämätöntä, niinkuin vesiemme
24296: on eurooppalaisissa oloissa suuri kansallinen laaja saastuminen osoittaa.
24297: ri.kklautemme, niin tähän tärkeään seikkaan ei Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24298: valtiovalta kiinnitä riittävää huomiota, ennen- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24299: kuin se on liian myöhäistä. Rauha sekä puhdas
24300: ja koskematon luonto ovat lyhyen ajan kulut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24301: tua tavoiteltuja kansallisia ri.kklauksiamme liika- menpiteisiin koskemattoman luontom-
24302: kansoitetussa maailmassa. me ja vesiemme suojelemiseksi järjestä-
24303: Maassamme tehdään tosin hajanaista tutki- mällä tarpeellisille toimenpiteille suun-
24304: mus- ja muuta työtä luonnonsuojelun hyväksi nitelmallisen ja keskitetyn johdon.
24305: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
24306:
24307: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
24308: Aarne Penttinen. Olavi Tupamäki.
24309: Pentti Antila. Hannes Volotinen.
24310: Heikki Kainulainen.
24311: 1631
24312:
24313: VII,214.- Toiv.al. n:o 926.
24314:
24315:
24316:
24317:
24318: Weckman ym.: Ilmansuojelulainsäädännön aikaansaamisesta.
24319:
24320:
24321: E d u s k u n n a II e.
24322:
24323: Suomessa ilma on pahiten saastunut suurissa via terveydellisiä vaurioita, jopa lähes parantu-
24324: kaupungeissa ja teollisuuslaitosten ympäris- mattomia sairauksia. Esimerkiksi Helsingissä
24325: tössä. Maamme kaupungistuu jatkuvasti, ja asu- on laskettu yli 10 000 asukkaan kärsivän ilman
24326: tuskeskusten ilman saastuminen lisääntyy. On saastumisen aiheuttamista haitoista. Ilman saas-
24327: kysymys todella vakavasta ongelmasta. tumisen seurauksena aiheutuu myös suuria ta-
24328: Ilman saastuminen aiheutuu monista teki- loudellisia menetyksiä.
24329: jöistä. Yksi on liikenne, jonka saastutusvaiku- Suomesta puuttuu ilmansuojelulain::äändåntö,
24330: tus lisääntyy nopeasti: varsinkin henkilöautojen vaikka sellainen on useimmissä muissa Euroo-
24331: määrä on kasvanut jyrkästi ja bensiinin kulu- pan maissa. Ilmansuojelulainsäädännön aikaan
24332: tuksen kasvu on kohdistunut ensisijaisesti suu- saaminen on kiirellinen asia. Samanaikaisesti
24333: rimpia lyijypitoisuuksia sisältävään korkeaok- olisi ilmansuojelua koskevia säännöksiä otet-
24334: taaniseen bensiiniin. Suurimmissa kaupungeissa tava tarpeen mukaan jo voimassa oleviin lakei-
24335: liikenne on jo saastuttajista merkittävin. hin.
24336: Energian tuottamisessa on. yhä enemmän Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24337: alettu käyttää saastuttavia energiälähteitä. Näis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24338: tä raskas polttoöljy on pahin, ja sen käyttö on
24339: lisääntynyt jyrkästi, mikä on samalla merkin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin val-
24340: nyt pohtoöljystä ilmaan vapautuvan rikkimää- misteluihin ilmansuojelulainsäädännön
24341: rän huomattavaa nousua. aikaan saamiseksi ·ja ilmansuojelua kos-
24342: Kemiallisen teollisuuden laajentumisen myötä kevien säännösten liittämiseksi tarpeen
24343: sen aiheuttama ilman saastuminen on lisäänty- mukaan myös jo voimassa oleviin lakei-
24344: nyt. hin.
24345: Ilman saastuminen aiheuttaa ihmisille vaka-
24346: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
24347:
24348: Kaisu Weckman. Heimo Rekonen.
24349: Ensio Laine. Terho Pursiainen.
24350: 1632
24351:
24352: VII,21.5.- Toiv.al. n:o 927.
24353:
24354:
24355:
24356:
24357: Vennamo ym.: Kuntaluokituksen uudistamisesta sairaala- ja ope-
24358: tustoimen osalta.
24359:
24360:
24361: E d u s k u n n a 11 e.
24362:
24363: Kun v.altio on siirtänyt kunnille kohtuutto- taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille.
24364: man raskaita ja kalliita tehtäviä, kuten laajalti Vaikka asia on ollut kiireellinen ja välttämä-
24365: sairaalatoimen ja opetustoimen kustannukset j~ tön, niin edellisen eduskunnan suuret halli.tus-
24366: kun maasamme on harjoitettu yksipuolista ja puolueet ja kansanrintamahallitukset ovat tar-
24367: maamme laajoja alueita sortavaa talouspolitiik- koituksellisesti viivytelleet näitä korjaustoi-
24368: kaa ovat tämän kaiken seurauksena pienemmät menpiteitä ja vähävaraisten kuntien auttamista
24369: j.a syrjäisemmät kunnat yleisesti ajautuneet erityisesti kehitysalueiden väestön suureksi ra-
24370: kohti taloudellista. umpikuj,aa ja kuntien talous situkseksi ja vahingoksi. Näin ei saa jatkua.
24371: muutoikin on joutunut vaikeuksiin. Tämän Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24372: vuoksi kunnan veroäyrin hinta kautta maan on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24373: alkanut kohtuuttomasti nousta. Kun kunnan-
24374: veroja joutuvat maksamaan kaikki kansalaiset että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24375: ja erityisesti myös pienituloiset ei tällaista asian vaatimiin toimenpiteisiin kunta-
24376: asiantilaa voida jatkaa. luokituksen oikeudenmukaiseksi uudis-
24377: Vuosikausi onkin valmisteltu kuntaluokituk- tamiseksi erityisesti sairaalatoimen ja
24378: sen seUaista uudistusta, joka saattaisi eri kun- opetustoimen osalta niin, että kunnan-
24379: nat ja eri maakunnat valtion sairaalatoimen ja veroäyrin hinnan kohtuuton nousu este-
24380: opetustoimen tukitoimenpiteissä oikeudenmu- tään ja taloudellisissa veikeuksissa ole-
24381: kaiseen suhteeseen keskenään ja joka v.altion via nimenomaan kehitysalueiden kuntia
24382: avustusvarojen oikeudenmukainen jako toisi todella autetaan.
24383: välttämättömän lisätuen kaikkein suurimmissa
24384: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
24385:
24386: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä. Pentti Antila.
24387: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
24388: 1633
24389:
24390: VII,216.- Toiv.al. n:o 928.
24391:
24392:
24393:
24394:
24395: Vennamo ym.: Perusvähennyksen korottamisesta kunnallisvero-
24396: tuksessa.
24397:
24398:
24399: E d u s k u n n a II e.
24400:
24401: On vaarm, jos sellaisesta tulosta joudutaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24402: maksamaan veroa, joka ei edes riitä vähimmäis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24403: toimeentuloon. Tällaista verotusta voidaan jo
24404: kutsua veroryöstöksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24405: Eräs keino pienten tulojen vapauttamiseksi menpiteisiin perusvähennyksen kunnal-
24406: myös kaikista kunnanveroista on perusvähen- lisverotuksen kaikissa tapauksissa nos-
24407: nyksen nostaminen. Sen tulisi kaikissa tapauk- tamiseksi vähintään 3 600 markkaan sa-
24408: sissa olla vähintään 3 600 markkaa. Jos kunta malla taloudellisissa vaikeuksissa olevia
24409: tämän johdosta joutuu taloudellisiin vaikeuk- kuntia sopivalla tavalla tarpeen vaa-
24410: siin, on asia muulla tavoin ja valtiovallan tuella tiessa tukemalla.
24411: järjestettävä kuin ryöstöverottamalla maamme
24412: vähätuloisimpia.
24413: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24414:
24415: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Matti Silander.
24416: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Olavi Tupamäki.
24417:
24418:
24419:
24420:
24421: 205 427/70
24422: 1634
24423:
24424: VII,217.-Toiv.al. n:o 929.
24425:
24426:
24427:
24428:
24429: Vennamo ym.: Rakennuskieltoien kumoamisesta.
24430:
24431:
24432: Eduskunnalle.
24433:
24434: Asemakaavat ja kaavoitukset ovat rakennus- Kunnatkaan eivät ole ryhtyneet riittäviin toi-
24435: kieltoasioina ajautuneet maassamme hakoteille. menpttetstm korjausten aikaansaamiseksi. Tar-
24436: Niinpä meillä on Helsingin ympäristössä raken- vitaan siis valtion puuttumista asiaan sopivin
24437: nuskieltoja niin laajoille alueille, että asiantun- ja tehokkain toimenpitein.
24438: tijat laskevat näiden alueiden rakennusmaiden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24439: riittävän 1 500 vuodeksi. Kaiken kukkuraksi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24440: tällaiset enemmän tai vähemmän tarpeettomat
24441: rakennuskiellot ovat voimassa vuosikymmeniä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24442: Estetään rakentamista ja tontin saantia, vaikka menpiteisiin laajojen ja jopa vuosikym-
24443: maassamme on kasvavissa asutuskeskuksissa meniä jatkuneiden rakennuskieltojen
24444: aina vain paheneva asuntopula. kumoamiseksi, asuntotuotannon tehosta-
24445: Byrokratia ja saamattomuus ovat siis muo- miseksi ja asuntopulan poistamiseksi.
24446: dostuneet pahaksi pullonkaulaksi näissä asioissa.
24447: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24448:
24449: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä. Pentti Antila.
24450: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
24451: 1635
24452:
24453: VII,218.- Toiv.al. n:o 930.
24454:
24455:
24456:
24457:
24458: Vennamo ym.: Saastumisv•hinkojen korvaamisesta Perämeren
24459: kalastajille.
24460:
24461:
24462: Eduskunnalle.
24463:
24464: Kalastus perämerellä on ajautumassa umpi- korvattava. Onhan kysymyksessä ollut lainvas-
24465: kujaan. Tämä johtuu meren saastumisesta. Aina- taisen teon aiheuttama vahinko, jonka vahingon
24466: kin yhtenä selvänä syyllisenä on valtion laitos estämiseksi viranomaiset eivät ole täyttäneet
24467: Typpi Oy. Kuitenkin vastuu kiistetään ja yksi- lakien velvoituksia.
24468: tyiset kalastajat näyttävät olevan voimattomia Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24469: rahan mahdin ja yhteiskunnan mahdin edessä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24470: On siis välttämätöntä, että eduskunta ryhtyy
24471: auttamaan kalastajia. Hallitukset ja maatalous- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24472: ministeriö eivät ole halunneet sitä tehdä. Saas- menpiteisiin Perämeren kalasta;ien kaik-
24473: tuminen on luonnollisesti myös saatava este- kien meren saastumisesta johtuneiden
24474: tyksi, mutta ainakin joka tapauksessa tapahtu- vahinkojen täysimääräiseksi korvaami-
24475: nut vahinko on kalastajille täysimääräisenä heti seksi.
24476: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24477:
24478: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Matti Silander.
24479: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Olavi Tupamäki.
24480: 1636
24481:
24482: VII,219.- Toiv.al. n:o 9.31.
24483:
24484:
24485:
24486:
24487: Vennamo ym.: Kuopion syviisataman rahoittamisesta.
24488:
24489:
24490: E d u s k u n n a 11 e.
24491:
24492: Kuopion syväväylä edustaa laskelmien mu- Kun Varkauden - Kuopion syväväylän ra-
24493: kaan 40 prosenttia Saimaan kanavan liiken- kentaminen edellyttää syväsatamaa Kuopiossa,
24494: teestä. Tästä syystä Kuopion kaupunki on on asiassa ryhdyttävä kiireellisiin toimenpitei-
24495: päättänyt, että sen syväsatama on rakennettava siin sekä saatava varmuus, että valtio täyttää
24496: valmiiseen käyttökuntoon purjehduskauden oman lainoitusta koskevan rahoitusosuutensa.
24497: alkuun 1972. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24498: Rahoituksen järjestämiseksi on Kuopion kau- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24499: punginhallitus päättänyt, että kaupunki käyttää
24500: vuonna 1971 tarkoitukseen .3.36 000 markkaa ja että hallitus tekisi kiireellisesti pää-
24501: valtiolta olisi saatava lainaa 624 000 markkaa töksen Kuopion syväsataman rakentami·
24502: sekä vuonna 1972 510 300 markkaa, jolloin val- sen rahoituksen valtion osuuden järjes-
24503: tiolta tälle vuodelle olisi saatava lainaa 947 700 tämiseksi niin, että kaupungille myön-
24504: markkaa. Syväsataman kokonaiskustannus on netään valtion lainaa vuonna 1971
24505: yhteensä 2 418 000 markkaa. Kaupunki on jo 624 000 markkaa ja vuonna 1972
24506: anonut valtiolta vuoden 1971 lainaosuutta 947 700 markkaa.
24507: 624 000 markkaa.
24508: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
24509:
24510: Veikko Vennamo. Edit Terästö.
24511: Maija Heino. Katri-Helena Eskelinen.
24512: V. J. Rytkönen. Aarne Penttinen.
24513: Lauha Männistö. Juuso Häikiö.
24514: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen.
24515: Heikki Kainulainen.
24516: 1637
24517:
24518: VII,220.- Toiv .al. n:o 932.
24519:
24520:
24521:
24522:
24523: Westerholm: Väestöleirja-•sett4ksen täydentämisestä.
24524:
24525:
24526: E d u s k u n n a 11 e.
24527:
24528: Väestökirjalain mukaan siirtyvät uskonnollis- vain välittömän ja jatkuvan molemminpuolisen
24529: ten yhdyskuntain jäsenten kirkonkirjat hoidet- tietojen vaihdon avulla. Yhdyskuntia koskevat
24530: taviksi väestörekisterissä. Väestökirja-asetuksen tiedot voidaan tarkistaa vain sen seurakuntien
24531: mukaan väestörekisteriin merkitään mm. se avulla. Tätä ei ole lainkaan otettu huomioon
24532: kirkkokunta tai uskonnollinen yhdyskunta, jo- väestökirja-asetusta laadittaessa. Kysymyksen
24533: hon henkilö kuuluu. Tämä merkintä tehdään hoitamiseksi on välttämätöntä, että uskonnol-
24534: myös niihin todistuksiin, joita väestörekisteristä liset yhdyskunnat, jotka luovuttavat kirkonkir-
24535: annetaan. Todistuksessa oleva merkintä uskon- jansa väestörekisterin käyttöön, saavat sieltä jat-
24536: nollisesta yhdyskunnasta vaikuttaa usein menet- kuvasti korvauksetta kaikki rekisteriin tulevat
24537: telyyn ja ratkaisuun oikeudenkäyntiasioissa, ve- tiedot muutoksista niiden jäsenistön osalta.
24538: rotusasioissa sekä perheoikeuden alalla. Kun Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
24539: väestörekisterin antamat todistukset tulevat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24540: 1. 1. 1971 alkaen olemaan ainoita virallisia vir- sen,
24541: katodistuksia uskonnolliseen yhdyskuntaan kuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24542: luvista henkilöistä, on mitä tärkeintä, että väes- väestökirja-asetuksen täydentämiseksi
24543: törekisterissä olevat tiedot henkilön uskonto- siten, että henkilön uskontokunnasta
24544: kunnasta ovat oikeat ja ajan tasalla. Muutoksia väestörekisteriin otettavien tietojen oi-
24545: väestörekisteriin merkityissä tiedoissa sattuu keudellisuus ja ajan tasalla pysyminen
24546: monien tapahtumien johdosta, kuten syntymi- tulee varmistetuksi sekä että yhdyskun-
24547: sen, kuoleman, muuttamisen, yhdyskuntaan liit- nat saisivat väestörekisteristä korvauk-
24548: tymisen ja eroamisen tai erottamisen kautta. setta mainitussa tarkoituksessa tiedot
24549: Väestörekisterissä olevien tietojen oikeellisuu- muutoksista niiden jäsenistön osalta.
24550: teen ja ajan tasalla pysymiseen voidaan päästä
24551: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
24552:
24553: Raino Westerholm.
24554: 1638
24555:
24556: VII,221.- Toiv.al. n:o 933.
24557:
24558:
24559:
24560:
24561: Westerholm: Huumausainerikosten estämisestä.
24562:
24563:
24564: E d u s k u n n a 11 e.
24565:
24566: Huumausaineiden käyttö on maassamme vii- että hallitus ryhtyisi pikaisesti tot-
24567: me aikoina voimakkaasti lisääntynyt nimen- menpiteisiin huumausaineiden tuonnin,
24568: omaan nuorison parissa. Hälyttävänä on pidet- myynnin ja välityksen estämiseksi tiu-
24569: tävä sitä, että ei vain hashiksen käyttö ole kas- kentamalla valvontaa tullissa, lisäämällä
24570: vanut, vaan myös voimakkaat huumausaineet, erikoiskoulutettua poliisikuntaa, koulut-
24571: kuten LSD, preludini ja amfetamiini ovat saa- tamalla uusia huumausainekoiria ja ko-
24572: neet jalansijaa maassamme. Viranomaisten •toi- ventamalla rangaistuksia huumausaine-
24573: menpiteet sulun panemiseksi huumausaineiden kauppiaille ja -välittäjille.
24574: leviämiselle eivät ole olleet riittävät.
24575: Edellä sanotun nojalla ehdotan kunnioitta-
24576: vasti ~duskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24577: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
24578:
24579: Raino Westerholm.
24580: 1639
24581:
24582: VII,222;- Toiv.al. n:o 934.
24583:
24584:
24585:
24586:
24587: H. Westerlund ym.: Oluen ja virvoitusjuomien myynnin kieltä-
24588: misestä kertakäyttöpakkauksissa.
24589:
24590:
24591: E d u s k u n n a 11 e.
24592:
24593: Luonnonsuojelua ja miljööhoitoa koskevat ristöä ja luontoa turmeleva t01mmta vo1ta1sun
24594: pulmat tulevat lähivuosina astumaan entistä estää. Jos oluen myynti peltipurkeissa ja vir-
24595: enemmän etualalle. Jo nyt kustannukset luon- voitusjuomien myynti kertakäyttöpulloissa salli-
24596: nollisen tasapainon uudelleensaavuttamiseksi taan, tämä aiheuttaa, kuten esimerkit läntisestä
24597: monella sektorilla tulevat nousemaan huomatta- naapurimaastamme osoittavat, monia kielteisiii
24598: viin summiin. Joka tapauksessa on pidettävä ilmiöitä ja suuria kustannuksia kielteisten seu-
24599: huoli siitä, ettei huononemista tapahdu. Tämä rausten poistamiseksi.
24600: koskee etenkin luonnon saastumista osaksi sel- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24601: laisilla tuotteilla, joita ei voida hävittää ja tavasti, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
24602: myöskin tuotteita, jotka ovat vaarallisia. Tällä
24603: tarkoitetaan suunniteltua olutmyyntiä peltipur- että hallitus kiireellisesti antaisi es.•·
24604: keissa ja virvoitusjuomamyyntiä kertakäyttö- tyksen laiksi, joka kokonaan kieltäisz
24605: pulloissa. oluen myynnin peltipurkeissa ja virvoi-
24606: On aivan selvää, että lainsäädäntötoimenpi- tusjuomien myynnin kertakäyttöpul!ois·
24607: teet ovat välttämättömät, jotta tällainen ympä- sa.
24608: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
24609:
24610: Henrik Westerlund. Evald Häggblom. Matti Asunmaa.
24611: Pär Stenbäck. Paavo Niinikoski. Edit Terästö.
24612: Bror Lillqvist. Erkki Haukipuro. Seija Karkinen.
24613: T. 1. Vartia. Heimo Linna. Tahvo Rönkkö.
24614: Ilkka Suominen. Eino Poutiainen. Aili Vaittinen.
24615: Timo Mäki. Matti Silander. Eeva Kauppi.
24616: Raino Westerholm. Viljo Suokas. Maija Heino.
24617: Ragnar Granvik. Ulf Sundqvist. Niilo Tarvajärvi.
24618: Niilo Nieminen. Eero Salo. Mauri Seppä.
24619: Reino Breilin. Heimo Rekonen. Salme Katajavuori.
24620: Carl Olof Tallgren. Olavi Tupamäki. Kerttu Hemmi.
24621: Esko J. Koppanen. Hannes Volotinen. Reino Karpola.
24622: P. Mäki-Hakola. Esko Pekonen. Reino Kangas.
24623: Lyyli Aalto. Pentti Poutanen. Heikki Kainulainen.
24624: Sinikka Luja. Matti Ruokola. Antti lsomursu.
24625: Akseli Roden. Esko Härkönen. Kalevi Huotari.
24626: Tyyne Paasivuori. Olavi Nikkilä. Eero Laine.
24627: Elly Sigfrids. Matti Mattila. Paavo Tiilikainen.
24628: Kuuno Honkonen. Katri-Helena Eskelinen. Eeli Lepistö.
24629: Veikko Hanhirova. Katri Kaarlonen. Pauli Räsänen.
24630: Eino Lottanen. Eeva Särkkä. Anna-Liisa Jokinen.
24631: Aaro Lintilä. Sinikka Karhuvaara. Niilo Koskenniemi.
24632: Esu Niemelä. Orvokki Kauppila. Eino Uusitalo.
24633: Kristian Gestrin. Pekka VUmi. Victor Proc:ope.
24634: 1640
24635:
24636: VII,223.- Hemst.mot. nr 935.
24637:
24638:
24639:
24640:
24641: H. Westerlund m.fl.: Om skyldighet /ör järnvägsägare att bygga
24642: tillräckligt breda och djupa avloppsdiken och brotrummor.
24643:
24644:
24645: Tili Riksdagen.
24646:
24647: I många fall har det visat sig att åkerjord nering fördyras och direkt omöjliggöres i en
24648: belägen invid järnväg är omöjlig att torrlägga del fall för att statens jämvägslinje avbryter
24649: genom dräneringsåtgärder. Detta beroende på, dräneringssystemets genomtörande.
24650: att avloppsdiken och trummor inte är tillräck- Med hänseende till ovanstående och andra
24651: ligt djupa och breda. Järnvägsstyrelsens skyl- därmed sammanhängande omständigheter har
24652: digheter i detta avseende grundar sig på en vi äran vördsamt tcireslå, att riksdagen ville
24653: över 70 år gammal expropriationslag som i besluta hemställa,
24654: praktiken innebär, att någon hänsyn icke be-
24655: höver tagas tili markägares eventuella önske- att regeringen måtte vidtaga erfor-
24656: mål och behov att dränera sin jord. Såväl derliga åtgärder, som medför att ex-
24657: avloppsdiken som trummor är ofta allt för propriationslagen av den 14 juli 1898
24658: smala och grunda. erhåller stadganden om, att ägare av
24659: Det kan inte anses vara rätt, att markägaren järnväg ålägges skyldighet att vid an-
24660: på egen bekostnad bl.a. skall tvingas, att bygga läggning av avloppsdiken och brotrum-
24661: om erforderliga trummor för att dränering av mor, där dessa står i direkt eller in-
24662: jorden överhuvudtaget skall kunna genom- direkt anslutning till odlingsjord, bygga
24663: föras. dem till sådan /Jredd och djuplek, som
24664: Det kan inte heller anses vara rätt att kost- krävs för dräneringssystemens funktion
24665: naderna för den enskilde vid åkerjordens drä- enligt nutida krav.
24666: Helsingfors den 17 april 1970.
24667:
24668: Henrik Westerlund. Elly Sigfrids. Paavo Niinikoski.
24669: Ragnar Granvik. Pekka Vilmi. Matti Mattila.
24670: 1641
24671:
24672: VII,223.- Toiv.al. n:o 93.5. Suomennos.
24673:
24674:
24675:
24676:
24677: H. Westerlund ym.: Rautatien omistajan velvollisuudesta raken-
24678: taa riittävän leveitä ja syviä viemäriojia ja siltarumpuja.
24679:
24680:
24681: E d u s k u n n a 11 e.
24682:
24683: Monissa tapauksissa on osoittautunut, että suorastaan tehdään mahdottomaksi valtion rau-
24684: rautatien vieressä sijaitsevaa peltomaata on tatielinjan estäessä ojitusjärjestelmän toteutta-
24685: mahdoton kuivattaa ojitustoimenpitein. Tämä misen.
24686: johtuu siitä, että viemäriojat ja rummut eivät Yllä mainittuun ja muihin tähän liittyviin
24687: ole riittävän syviä ja leveitä. Rautatiehallituk- asioihin viitaten ehdotamme kunnioittaen, että
24688: sen velvollisuudet tässä suhteessa perustuvat eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
24689: yli 70 vuotta vanhaan pakkolunastuslakiin, jo-
24690: ka käytännössä merkitsee sitä, ettei tarvitse että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
24691: ottaa huomioon maanomistajan mahdollisia toi- menpiteisiin, jotta heinäkuun 14 päi-
24692: vomuksia ja t&rpeita maansa kuivattamiseksi. vänä 1898 annettuun maanlunastusla-
24693: Niin viemäriojat kuin rummutkin ovat usein kiin saataisiin säännökset siitä, että rau-
24694: liian kapeita ja matalia. tatien omistaja veivoitetaan viemäriojia
24695: Ei voi pitää oikeana, että maanomistajan on ja siltarumpuja perustettaessa siellä,
24696: pakko omalla kustannuksellaan mm. rakentaa missä nämä ovat suorassa tai epäsuo-
24697: tarpeelliset rummut, jotta maan ojittaminen rassa yhteydessä viljelysmaahan, raken-
24698: ylipäätään voitaisiin suorittaa. tamaan ne niin leveiksi ja syviksi, kuin
24699: Ei myöskään voi pitää oikeana, että yksityi- kuivatusjärjestelmän toiminta nykyisten
24700: sen kustannukset peltomaan ojittamisessa nou- vaatimusten mukaan edellyttää.
24701: sevat ja että kuivattaminen eräissä tapauksissa
24702: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24703:
24704: Henrik Westerlund. Elly Sigfrids. Paavo Niinikoski.
24705: Ragnar Granvik. Pekka Vilmi. Matti Mattila.
24706:
24707:
24708:
24709:
24710: 206 427/70
24711: 1642
24712:
24713: VII,224.- Toiv.al. n:o 936.
24714:
24715:
24716:
24717:
24718: S. Westerlund ym.: Lapsivähennykseen Oikeuttavan ikärajan nos-
24719: tamisesta kunnallisverotuksessa.
24720:
24721:
24722: Eduskunnalle.
24723:
24724: Lapsivähennykseen oikeuttavaa 16 vuoden ka ansiotuloistaan saisivat tehdä tämän vähen-
24725: ikärajaa on verotuksessa pidettävä liian alhai- nyksen.
24726: sena. Valtaosa nuorista jatkaa opintojaan tämän Kun opintovähennysten ikäraja olisi korotet-
24727: ikävuoden jälkeen. Opiskelun vanhemmille ai- tava nykyisestä 24 vuoteen ja kun nuorten
24728: heuttamat kulut ovat tässä vaiheessa huomat- vero-ongelmat esillä olevien verouudistusten
24729: tavasti suuremmat kuin aikaisemmin. yhteydessä ansaitsisivat muutenkin erityistä
24730: Valtionverotuksessa on asia hoidettu koulu- huomiota, olisi nuorten verotuskysymykset otet-
24731: tus- ja opintovähennysten avulla, vaikka näiden- tava kokonaisuudessaan tutkittaviksi.
24732: kin yläikäraja 20 vuotta, on korkeakouluopin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24733: toja silmällä pitäen liian alhainen. Kunnanisve- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
24734: rotuksessa sen sijaan opiskelijoille ei ole sallittu
24735: vastaavia vähennysoikeuksia. Kun valtionvero· että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24736: tuksessa lisäksi on nuoret asetettu II veroluok- kunnallisen lapsivähennyksen ikärajan
24737: kaan, olisi kunnallisverotuksessakin kiinnitet- nostamiseksi 20 vuoteen ja sen muutta-
24738: tävä huomiota nuorten erikoisasemaan eritytsillä miseksi lapsi- ja nuorisovähennykJeksi
24739: verohelpotuksilla. Tämä kävisi tarkoituksenmu- siten, että asianomainen saisi tehdä tä-
24740: kaisimmalla tavalla päinsä siten, että kunnalli- män vähennyksen myös omasta ansiotu-
24741: sen lapsivähennyksen ikäraja nostettaisiin 2C) los/aan ja että hallitus muutenkin ryh-
24742: vuoteen. Tämä vähennysoikeus olisi ulotettava tyisi toimenpiteisiin nuorten henkilöi-
24743: koskemaan myös ansiotyössä olevia nuoria, jot- den verotusepäkohtien korjaamiseksi.
24744: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
24745:
24746: Seppo Westerlund. Pirkko Aro.
24747: 1643
24748:
24749: VII,225.- Toiv.al. n:o 937.
24750:
24751:
24752:
24753:
24754: S. Westerlund ym.: Helsingin kaupunkiseutua koskevan maanjär-
24755: jestelylain aikaansaamisesta.
24756:
24757:
24758: E d u s k u n n a II e.
24759:
24760: Epätarkoituksenmukainen maankäyttö on tuslaitosten, erilaisten yhteisöjen ja lukuisien
24761: vaikeuttanut huomattavasti Helsingin kaupun- yksityisten omistajien kesken. Siksi on vaikea
24762: gin sekä koko kaupunkiseudun suunnittelua ja hahmotella suurempia kokonaisuuksia tai pääs-
24763: rakentamista. Auntotuotanto tyrehtyy raken- tä kyllin tehokkaaseen aluerakentamtseen.
24764: nuskelpoisen maan puutteeseen. Uusista asunto- Jäykästä lainsäädännöstä johtuen kaavoitustoi-
24765: alueista ei kehity viihtyisiä eikä riittävästi pal- mien yhteydessä tapahtuvia maanjärjestelyjä
24766: veluksia tarjoavia. Keskustan rinnalle ei muo- vaikeuttavat eturistiriidat sekä hidas valitus-
24767: dostu elinvoimaisia, suhteellisen omavaraisia menettely.
24768: alakeskuksia. Asuntojen, työpaikkojen, liiken· Välttämätöntä olisikin, että maajärjeste-
24769: neväylien, palvelupisteiden ja virkistysalueiden lyissä päästäisiin nykyistä paljon joustavampaan
24770: sijoittelussa ei kyetä noudattamaan jäntevää menettelyyn, jossa voitaisiin suorittaa e.luevaih
24771: kokonaisvaltaisuutta. toja ja lunastuksia yhtenäisen kokonaisohjelman
24772: Varsinainen Helsingin niemi on laajan talous- puitteissa. Lisäksi tulisi taata riittävät mahdol-
24773: alueen voimakkain keskus, mutta sen toiminto- lisuudet valvoa tonttimaan hinnanmuodostusta.
24774: jen lisäämisessä on omat rajoituksensa. Tsmän Tämä ei onnistu ilman Helsingin kaupunki~eu·
24775: vuoksi kaupungin nykyisten rajojen sisäpuolelle tua koskevaa erityislakia, joka niveltyisi muu-
24776: on rakennettava ainakin kolme alakeskusta. hun yhteiskuntasuunnittelua koskevaan lain-
24777: Kunnallisella yhteistoiminnalla sekä lainsäädän- säädäntöön. Tavoitteet olisi asetettava pitkälle
24778: nöllisillä uudistuksilla on myös koko kaupunki- aikavälille, mikä edellyttää myös kaavoituo;ta,
24779: seudun päästävä yhtenäisiin tavoitteisiin. C5uun- rakentamista ym. koskevien säännösten perus-
24780: nittelun ja hallinnon organisaatio on nyt ,,ajau- teellista tarkistamista.
24781: tunut lukuisiin yksikköihin, joilta puuttuu yh- Edellä olevan johdosta esitämme kunnioitta·
24782: teinen ohjelmointi. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24783: Hallinnolliset uudistukset ovat suunnittelun
24784: ja tutkimuksen alaisina. Voidaan olettaa, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24785: lähivuosina saadaan monia välttämättömiä pa- sellaisen Helsingin kaupunkiseutua kos-
24786: rannuksia. Uudistuksia valmisteltaesssa ei kui- kevan maanjärjestelylain aikaansaamt·
24787: tenkaan ole otettu huomioon yhdyskuntasuun- seksi, jonka puitteissa aluevaihtojen 1a
24788: nittelussa oleellisen maankäytön järkeistämistä. lunastusten avulla voitaisiin muod~staa
24789: Rakennuskelpoisista tai uudelleen rakennett'l- yhdyskuntasuunnittelun kannalta tarkoi-
24790: vista alueista on liian pieni osa yhdyskuntasuun- tuksenmukaisia alueellisia kokonaisuuk-
24791: nittelusta vastaavien suoranaisessa määräysval- sia asumista, työpaikkoja, ulkoilua. eri
24792: lassa, vaikka esimerkiksi Helsinki omistaa kahi toimintoja sekä liikenteen tarpeita var-
24793: kolmasosaa alueestaan. ten ja joka takaisi riittävät mahdol!z-
24794: Maareservin omistussuhteet ovat jakautuneet suudet tonttimaan hintojen valvontaan.
24795: kuntien, valtion, seurakuntien, raha- ja vakuu-
24796: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24797:
24798: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
24799: 1644
24800:
24801: VII,226.- Toiv.al. n:o 938.
24802:
24803:
24804:
24805:
24806: Vikatmaa ym.: Väestökeskusrekisteröinnin aiheuttamien oikeus-
24807: turvan kaventumisilmiöiden selvittämisestä.
24808:
24809:
24810: E d u s k u n n a 11 e.
24811:
24812: Maan väestörekisteröinnin yhteydessä on yhteydessä on painotettava sitä, että maassam-
24813: odotettavissa ensimmäisen kerran suurten tieto- me ainoastaan 0.001 % väestöstä edes jollain
24814: pankkien haittojen esiintyminen lähinnä hen- tavalla voidaan katsoa ymmärtävän toimeen-
24815: kilöiden vähenevän oikeussuojan kautta. Väes- pannun uudistuksen sisältöä. Ruotsissa ja Yh-
24816: törekisteri alkaa lopullisessa muodossaan ole- dysvalloissa on kiinnitetty enenevää huomiota
24817: van toimintansa vuoden 1970 kuluessa. Väestö- tietopankkien vaaroihin, mm. henkilöiden
24818: rekisteri sisältää tiedot paikallisrekistereistä, oikeusturvan kumuloituvaa vähenemistä, joka
24819: kansaneläkelaitoksen henkilörekisteristä. Väes- tapahtuu henkilön rikkeiden yhteydessä. Vas-
24820: törekisteriasetuksen mukaan keskusrekisterissä taavat ilmiöt on pääsääntöisesti vältetty aikai-
24821: on tiedot kiinteistöjen omistussuhteista. Puo- semman järjestelmän puitteissa.
24822: lustuslaitoksella on intresseissään käyttää apu- Henkilöt, jotka hallitsevat tätä voimakkaasti
24823: naan väestökeskusrekisterin tietoja. Henkilöi- teknistä ja keskitettyä järjestelmää, ovat niin
24824: den luottotiedot on haluttu saada keskitetyksi harvat, että heidän toimintansa kontrolloimi-
24825: tähän samaan järjestelmään. seksi on luotava riittävän laaja demokraattisesti
24826: Järjestelmällä on epäilemättä monia hyviä valittu elin. Pakkoyhteiskunnan ja kansalaisille
24827: puolia. Esimerkiksi tällä hetkellä ovat kaikki kuuluvan oikeusturvan ja muun turvallisuuden
24828: rekisterit maassamme useita vuosikymmeniä kaventumisen välttämiseksi on ryhdyttävä sel-
24829: ajastaan jäljessä puuttuvan yhteistoiminnan ta- vittämään näitä vaaroja.
24830: kia. Tämä epäkohta poistuu uudistuksen yhtey- Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
24831: dessä. ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24832: Väestörekisterin suunnittelijat ovat edusta- muksen,
24833: neet pääasiassa tietojenkäsittelyteknistä asian-
24834: tuntemusta sekä nykyistä henkikirjoitusjärjes- että hallitus asettaisi komitean kä-
24835: telmän tuntemusta. Tällöin ollaan sivuutettu sittelemään väestökeskusrekisteröinnin
24836: ne vaaratekijät, jotka liittyvät tietopankkien aiheuttamia oikeusturvan kaventumis-
24837: väärinkäyttömahdollisuuksiin. Yksityisen kan- ilmiöitä sekä niiden eliminointiin liitty-
24838: salaisen pitää voida varmistua luovuttaessaan viä kysymyksiä ja että komitean ko-
24839: tietoja rekisterin käyttöön, ettei tietomate- koonpanoon otettaisiin mukaan mahdol-
24840: riaali vahingoita häntä eri yhteyksissä. Tämä lisimman monipuolinen eri alojen edus-
24841: edellyttää yksityisen henkilön oikeusturvan vah- tus, jotta problematiikkaan voidaan huo-
24842: vistamista myös julkista valtaa vastaan. Tässä lella paneutua eri tarkastelusuunnilta.
24843: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24844:
24845: Juha Vikatmaa. M. Jaatinen. Harri Holkeri.
24846: Ilkka Suominen. Eeva Särkkä. Jouni Mykkänen.
24847: Aslak Aas.
24848: 1645
24849:
24850: VII,227.-Toiv.al. n:o 939.
24851:
24852:
24853:
24854:
24855: Vikatmaa ym.: Moottoriaioneuvo;en aiheuttaman ilman saastu-
24856: misen ehkäisemisestä.
24857:
24858:
24859: E d u s k u n n a 11 e.
24860:
24861: Ilmansaastumisesta on muodostumassa todel- jossa kiellettäisiin po1ttomoottoristen ajoneu-
24862: linen vaara kaupungeissamme. Ilmaa saastut- vojen valmistaminen maaliikennettä varten vuo-
24863: tavat etupäässä teollisuuslaitokset ja moottori- den 1980 jälkeen, kuten Kalifornian osaval-
24864: ajoneuvot. Moottoriajoneuvojen aiheuttamaa il- tiossa Yhdysvalloissa on tehty. Tällainen lain-
24865: man saastumista voidaan ehkäistä säätämällä säädäntö pakottaa autonvalmistajat kehittä-
24866: pakollisiksi umpinainen kampikammiotuuletus mään ajoneuvoja, jotka eivät saastuta ilmaa.
24867: sekä ryhtymällä toimenpiteisiin pohtoaineissa Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
24868: lisäaineena olevan lyijyn kieltämiseksi. Tähän ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24869: päästään lainsäädännöllä, jolla polttoaineveron muksen,
24870: vähennyksellä kompensoidaan oktaaniluvun ko-
24871: hottaminen ilman lyijyä joutumatta suoritta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24872: maan polttoaineen hinnan korotusta. moottoriajoneuvojen aiheuttaman ilman
24873: Edelleen olisi maassamme samoin kuin koko saastuttamisen ehkäisemiseksi lainsää-
24874: Euroopassa säädettävä yhtenäinen lainsäädäntö, däntötoimin.
24875: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
24876:
24877: Juha Vikatmaa. Eeva Särkkä.
24878: Ilkka Suominen. Harri Holkeri.
24879: Joutd ~ykkänen.
24880: 1646
24881:
24882: VII,228.- Toiv.al. n:o 940.
24883:
24884:
24885: Vilmi ym.: Jakolain vesijättö- tai vesialueiden siirtämistä koske-
24886: vieli säännösten muuttamisesta.
24887:
24888: E d u s k u n n a fl e.
24889:
24890: Voimassa olevan jakolain 243 §:n mukaan, vesialueen liitetyksi tiluksiinsa silloinkin, kun
24891: sellaisena kuin se on muutettu 30. 12. 1961 edellytyksiä jakolain 243 §:n mukaiseen toi-
24892: annetulla lailla ( 594/61 ) , voidaan tilan maa- menpiteeseen ei ole, mutta menettely on moni-
24893: tilusten kohdalla oleva useille tiloille yhteisesti mutkainen ja vaatii paljon aikaa sekä kustan-
24894: tai toiselle tilalle yksityisesti kuuluva vesijättö- nuksia. Sopimuksen kohteena olevaa aluetta,
24895: alue tai osa siitä ensiksi mainitun tilan omis- määräalaa, ei nimittäin voida suoraan manttaa-
24896: tajan vaatimuksesta lunastaa rahana suoritetta- lia muuttaen liittää siihen tilaan, johon se on
24897: vaa täyttä korvausta vastaan ja sartaä 1unastaJan tarkoitettu ja jonka tiluksiin se usein rajoittuu,
24898: tilaan, jos vesijättöalue on omansa melkoisesti vaan se on ensin lohkomaila erotettava itse-
24899: vaikeuttamaan lunastajan tilan tilusten käyttöä näiseksi tilaksi. Tällöin on rajat käytävä ja
24900: tai jos sitä voidaan tarkoituksenmukaisesti pyykitettävä myös vastaanottavan tilan ja sii-
24901: käyttää vain sanottujen tilusten yhteydessä ja hen liitettäväksi tulevan alueen yhteisen rajan
24902: jollei asiaa voida sopivasti tilusvaihdolla kor- osalta. Sen jälkeen kun Iohkomalla muodos-
24903: jata. tettuun erilliseen tilaan on hankittu lainhuu-
24904: Edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua datus, on vielä tehtävä hakemus tämän tilan
24905: pakkolunastusoikeutta ei ole syytä ryhtyä laa- yhdistämisestä siihen tilaan, johon se alunperin
24906: jentamaan eikä lakia siinä tarkoituksessa nykyi- on tarkoitettu liittää. Täydentämällä jakolakia
24907: sestään muuttamaan. Sen sijaan olisi tarpeel- siten, että vesijättö- ja vesialue saadaan luovu-
24908: lista saada jakolakiin sen 243 §:n mukaisen tuskirjan perusteella liittää suoraan samaan
24909: vesijättöjen lunastamista koskevan menettelyn kylään kuuluvaan tilaan manttaaleja muuttaen,
24910: täydennykseksi säännökset, joiden nojalla useil- vältytään edellä tarkoitetuilta haitoilta ja lisä-
24911: le tiloille yhteisesti tai jollekin tilalle yksityi- kustannuksilta. Nykyinen tilanne aiheuttaa
24912: sesti kuuluva vesi- tai vesijättöalue voitaisiin myös tarpeetonta tilojen lukumäärän lisäänty-
24913: siirtää ennestään olevaan samaan kylään kuulu- mistä, koska tilojen yhdistämishakemukset jää-
24914: vaan tilaan tämän omistajan sekä siirron koh- vät usein käytännössä tekemättä.
24915: teena olevan vesi- tai vesijättöalueen omistajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24916: välisen vapaaehtoisen sopimuksen perusteella. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24917: Sopimus olisi laadittava noudattaen samaa mää- muksen,
24918: rämuotoa kuin kiinteistökaupassa. Siirtoon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24919: vaadittaisiin luovuttavaan tilaan vahvistetun 14. 12. 1951 annetun jakolain (604/
24920: kiinnityksen haltijan kirjallinen suostumus ja 1951) muuttamiseksi siten, että useille
24921: tällöin olisi useammille tiloille yhteisesti kuu- tiloille yhteisesti tai jollekin tilalle yksi-
24922: luvan alueen osalta vastaavasti noudatettava, tyisesti kuuluva vesijättö- tai vesialue
24923: mitä jakolain 182 §:n 3 momentissa on sää- voitaisiin siirtää ennestään olevaan sa-
24924: detty. maan kylään kuuluvaan tilaan tämän
24925: Tilan omistaja voi tosin nykyisenkin lain omistajan sekä siirron kohteena olevan
24926: mukaan vapaaehtoisen sopimuksen perusteella vesi- tai vesijättöalueen omistajan va-
24927: saada tilustensa kohdalla olevan vesijättö- tai paaehtoisen sopimuksen perusteella.
24928: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
24929:
24930: Pekka Vilmi. Katri-Helena Eskelinen. Jouni Mykkänen.
24931: Erkki Haukipuro. Esu Niemelä. Pentti Poutanen.
24932: Reino Kangas. Aaro Lintilä. Paavo Väyrynen.
24933: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova. Pentti Pekkarinen.
24934: 1647
24935:
24936: VII,229.- Toiv.al. n:o 941.
24937:
24938:
24939:
24940:
24941: Vilmi ym.: Kuntien lealleusluoleituksen tarkistamisesta.
24942:
24943:
24944: E d u s k u n n a II e.
24945: Hyväksyessään voimassa olevan lain kuntien Se ei saisi missään tapauksessa jäädä pysyväksi
24946: yleisestä kalleusluokituksesta eduskunta hyväk- ratkaisuksi, koska tämän alueen olosuhteet
24947: syi laki- ja talousvaliokunnan mietinnön perus- eivät vähäisimmässäkään määrin poikkea Lapin
24948: teluissa olleen seuraavan lausuman: "Puoltaes- läänin yleisistä olosuhteista.
24949: saan hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdo- Lapin läänin kuntien osalta onkin todettava,
24950: tuksen hyväksymistä valiokunta edellyttää, että että monet tämän alueen erityisongelmat jäi-
24951: ennen lain tarkoittaman kalleusluokituksen vah- vät kuntien kalleusluokitusta valmistelleen ko-
24952: vistamista kalleustutkimus tarkistettaisiin ja mitean taholta kokonaan huomioon ottamassa,
24953: että kunta, sitten kun sitä on kuultu, vain tai ne otettiin huomioon virheeliisin perus-
24954: poikkeustapauksessa ja erittäin painavista syis- tein. Paikalliset lisäkustannukset eivät käy suo-
24955: tä sijoitettaisiin nykyistä alempaan luokkaan, raan ilmi tilastoista. Ne kuitenkin aiheuttavat
24956: sekä ettei jo saavutettuja palkkaukseen ja so- sen, että elantokustannukset Lapin läänissä
24957: siaaliturvaan kuuluvia etuja kalleusluokitusta ovat kalliimmat kuin muualla maassa. Tervey-
24958: sovellettaessa huonnonnettaisi." den- ja sairaanhoito, erikoislääkärien puute,
24959: Lakia hyväksyessään eduskunta painotti voi- sairaalassa ja lääkärien vastaanotoilla käynnit
24960: makkaasti sitä, että lakia sovellettaessa ei saa- pitkistä matkoista johtuen aiheuttavat huomat-
24961: vutettuja etuja saa huonontaa ja, että kunta tavia lisäkustannuksia. Samoin lasten koulun-
24962: vain poikkeustapauksessa ja erittäin painavista käyntikustannukset, jotka mm. Ranuan, Si-
24963: syistä saataisiin sijoittaa aikaisempaa alempaan mon ja Tervolan kunnissakin yli 100 km pit-
24964: luokkaan. Tästä selvästä ohjeesta huolimatta kistä päivittäisistä koulumatkoista johtuen ovat
24965: on valtioneuvosto vahvistaessaan kuntien kal- tuntuvasti maan keskitasoa korkeammat. Työ-
24966: leusluokituksen vuodelle 1969 määrännyt mm. matkakustannusten poisjättäminen kalleusluoki-
24967: Lapin läänissä olevat Kemin mlk:n, Ranuan, tuksesta lisää niinikään tämän alueen väestön
24968: Simon ja Tervolan kunnat aikaisempaa alem- kustannuksia enemmän kuin muualla maassa.
24969: paan luokkaan. Tehtyä ratkaisua on pidettävä Edelleen verotuksen kokonaan poisjättäminen
24970: täysin kohtuuttomana, sillä se on merkinnyt laskelmista koituu suuressa määrin Lapin kun-
24971: juuri vaikeimmassa asemassa elävien kansalais- tien vahingoksi, sillä veroäyrin hinta palveluk-
24972: ten, vanhusten ja sotilasvammalain mukaisten siin nähden on täällä ylivoimaisesti maan kor-
24973: eläkkeiden tuntuvaa alenemista. Kokonaisuudes- kein. Kun rahtikustannukset ovat myös liike-
24974: saan se on merkinnyt tällä neljän kunnan vai- vaihtoveron alaisia, nostavat pitkät kuljetus-
24975: kealla työttömyysalueella sotilasvammalain täy- matkat juuri Lapin läänin asukkaiden käyttä-
24976: dennyskoron ja huoltoeläkkeiden sekä kansan- mien tarvikkeiden hintoja. Samoin ilmastolliset
24977: eläkkeiden alenemista ja verotuksessa kalliin- tekijät on jätetty kokonaan huomioonottamatta,
24978: paikan vähennysoikeuden pienenemistä. Samoin ja kuitenkin ne lisäävät tuntuvasti asuntokus-
24979: se merkitsee palkkauksessa kalliinpaikan-lisän tannuksia.
24980: osalta aikaisemmin olleen edun pienentämistä. Kun voimassa olevan kuntien kalleusluoki-
24981: Vaikka vuosien 1969 ja 1970 tulo- ja meno- tuksen perusteet on asiantuntijoiden taholta
24982: arviossa onkin varattu pieni määräraha tämän todettu ainakin Lapin läänin osalta epäoikeu-
24983: alueen eläkeläisten etujen osittaiseen ennal- denmukaisiksi ja kyseenalaisiksi, ehdotamme
24984: laan säilyttämiseen, merkitsee tehty ratkaisu kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24985: kokonaisuudessaan erittäin tuntuvaa menetystä. vomuksen,
24986: 1648 VII,229.- Kuntien kalleusluokitus.
24987:
24988: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- ten, että Lapin läänin kaikki kunnat kuu-
24989: menpiteisiin kuntien yleistä kalleusluo- luisivat ensimmäiseen kalleusluokkaan.
24990: kitusta koskevan lain tarkistamiseksi si-
24991: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
24992:
24993: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova. Urho E. Knuuti.
24994: Reino Kangas. Jouni ~ykkänen. Niilo Koskenniemi.
24995: Paavo Niinikoski. Paavo Väyrynen. Arttur Niemelä.
24996: 1649
24997:
24998: VII,230.- Toiv.al. n:o 942.
24999:
25000:
25001: Vilmi ym.: Kuntien yhteisestä laitoksesta tai virasta saatavan
25002: hyödyn jakamisesta tasapuolisesti yhteistoiminnassa olevien
25003: kuntien kesken.
25004:
25005: E d u s k u n n a 11 e.
25006: Kunta, jonka alueella kuntien yhteinen laitos Maassamme on tällä hetkellä jo lähes 300
25007: sijaitsee, saa siitä etua monin eri tavoin. Osaksi laitosta ylläpitävää kuntainliittoa, minkä lisäksi
25008: tämä etu on välitöntä, osaksi välillistä. Välitön on olemassa joukko kuntainliittoja yhteisen vi-
25009: etu muodostuu lähinnä laitoksen henkilökun- ran ylläpitämistä varten. Jo tämän yhteistoi-
25010: nan verotuloista, millä on sitä suurempi mer- minnan huomioon ottaen puheena olevalla ky-
25011: kitys mitä enemmän laitoksessa on henkilökun- symyksellä sijaintikunnan saaman edun tasoit-
25012: taa. Säännönmukaisesti nämä verotulot ovat tamisesta on varsin laaja merkitys. Mikäli
25013: suuremmat kuin ne menot, jotka sijaintikun- meillä vastaisuudessa perustetaan ns. kuntasuun-
25014: nalla näistä veronmaksajista on. Välillistä etua nittelulaissa tarkoitettuja kuntien yhteistoimin-
25015: sijaintikunta taasen saa siten, että laitos ja sen ta-alueita, tulee asia saamaan yhä suuremman
25016: henkilökunta tarvitsevat erilaisia palveluksia, merkityksen. Yhteistoiminta-alueiden muodos-
25017: jotka puolestaan kohentavat paikkakunnan elin- tamisessa tulee yhä ajankohtaisemmaksi myös
25018: keinoelämää ja muuta toimintaa. Varsin mer- kysymys siitä, miten sijaintikunnan tästä yhteis-
25019: kittävää etua syntyy myös jo laitoksen raken- toiminnasta saama hyöty voidaan jakaa kaik-
25020: tamisvaiheessa työtilaisuuksien kautta ja muus- kien yhteistoiminta-alueiden kuntien kesken.
25021: sakin muodossa. Sijaintikunnan asukkaiden käy- Mikäli tätä koskevia säännöksiä olisi olemassa,
25022: tettävissä tällainen laitos on huomattavasti hel- lisäisi se yhteistoiminta-alueilla kiinnostusta ja
25023: pommin, koska heidän matkansa laitokseen ovat halua yhteistoimintaan.
25024: yleensä lyhyemmät ja halvemmat kuin kunnan Edellä sanottu koskee soveltuvin osin myös
25025: ulkopuolelta. yhteistoimintaa viran ylläpitämiseksi, vaikka-
25026: Keskusteltaessa ja järjestettäessä kuntien yh- kaan tällöin ei olekaan tavallisesti kysymys niin
25027: teistoimintaa on useissa yhteyksissä tuotu esiin suurista taloudellisista eduista kuin yhteisen lai-
25028: se, että on pidettävä sekä kuntien että myös toksen kohdalla. Tästä huolimatta asiaa tältä-
25029: yleiseltä kannalta epäkohtana, ettei tämä etu kin osin on pidettävä tärkeänä.
25030: tai hyöty nykyisin jakaudu tasapuolisesti nii- Kun edellä mainittua kysymystä on pidettävä
25031: den kuntien kesken, jotka ovat yhteistoimin- kunnallishallintomme kehittämisen kannalta
25032: nassa mukana. Yleisesti tunnettua on, että esi- varsin keskeisenä ja kun sen merkitys yhä tulee
25033: merkiksi kuntainliittojen laitosten sijoittami- kasvamaan mahdollisten ns. yhteistoiminta-
25034: sesta ei tahdota päästä kuntien kesken yksi- alueiden muodostamisen jälkeen, ehdotamme
25035: mielisyyteen sen johdosta, että jokainen kunta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25036: haluaisi saada laitoksen alueelleen ja siten sen
25037: tuoman hyödyn itselleen. Käytännössä tunne- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
25038: taan esimerkkejä, joissa yhteistoiminta tästä menpiteisiin kunnallislain ja muiden
25039: syystä on jäänyt kokonaan syntymättä tai se kuntien yhteistoimintaa koskevien la-
25040: on suuresti viivästynyt tahi että laitos tästä kien muuttamiseksi siten, että sijainti-
25041: syystä on sijoitettu virheellisesti. Sijaintikunnan kunnan kuntien yhteisestä laitoksesta
25042: saaman hyödyn tasoittaminen kaikkien yhteis- tai yhteisestä virasta saama hyöty jae-
25043: toiminnassa mukana olevien kuntien kesken taan tasapuolisesti kaikkien yhteistoi-
25044: olisikin omiaan varsin oleellisesti parantamaan minnassa mukana olevien kuntien kes-
25045: kuntien yhteistoiminnan edellytyksiä. ken.
25046: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
25047:
25048: Pekka Vilmi. Pentti Pekkarinen.
25049: 207 427/70
25050: 1650
25051:
25052: VII,231.- Toiv.al. n:o 943.
25053:
25054:
25055:
25056:
25057: Vllponiemi ym.: Kunnallisten obligaatioiden käyttöönottamisesta
25058: kuntien maanostotoiminnan rahoitustarpeen tyydyttämiseksi.
25059:
25060:
25061: E d u s k u n n a II e.
25062:
25063: Nopeasti kasvavissa väestötaajamissa kohtuu- minnan harjoittamiseen. Käyttökelpoisin rat-
25064: hintaisen tonttimaan tarve estää tehokk.!an kaisu ilmeisesti olisi, että tehtäisiin mahdolli-
25065: asuntotuotantotoiminnan harjoittamista, jopa seksi kunnallisten obligaatioiden käyttöönot-
25066: saattaa johtaa valtion lainoittaman asuntotuo- taminen siten, että niitä voitaisiin käyttää kun-
25067: tannon, erityisesti vuokra-asuntotuotannon ty- tien maanostoissa maksuvälineinä.
25068: rehtymiseenkin. Välttämätöntä olisi, että kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25069: nat voisivat hankkia maa-alueita, kaavoittaa ne kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25070: sekä luovutttaa ne sen jälkeen asuntotontreina
25071: käytettäviksi ja estää siten tonttimaan hintojen että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
25072: kohoamisen kohtuuttoman korkeiksi. Kiinteän menpiteisiin kuntien maanostotoiminnan
25073: rahoitusjärjestelyn puuttuessa kuntien on kui- rahoitustarpeen tyydyttämistä varten
25074: tenkin usein mahdoton ryhtyä riittävän laajoi· kunnallisten obligaatioiden käyttöönot"
25075: hin tonttimaan ostoihin. Sen vuoksi olisi yh- tamiseksi siten, että niitä voitaisiin
25076: teiskunnan toimenpitein luotava kunnille mah- käyttää kuntien maanostoien maksuväli·
25077: dollisuudet tarkoituksenmukaisen maanostotoi- neinä.
25078: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
25079:
25080: Väinö Vilponiemi. Eero Salo. Matti Ahde.
25081: Osmo Kaipainen. Reino Breilin. Eeli Lepistö.
25082: Sinikka Luja. Sulo Hostila. Bror Lillqvist.
25083: Edit Terästö. Uljas Mäkelä.
25084: 1651
25085:
25086: Vll,232.- Toiv.al. n:o 944.
25087:
25088:
25089:
25090:
25091: Virtanen ym.: Pientuloisten kunnallisverotuksen lieventämisestä.
25092:
25093:
25094:
25095: E d u s k u n n a II e.
25096:
25097: Viime vuosien aikana on kuntien talouden teellisestikin suurempaa veronmaksukykyä, olisi
25098: kasvu ollut varsin voimakasta. Melkoista osaa tämä seikka verotusta uudistettaessa otettava
25099: tässä kehityksessä on näytellyt se, että luonteel- huomioon. Löytyy varmaan monta eri vaihtoeh-
25100: taan paikallisten tehtävien lisäksi on kunnillt toa rakentaa kunnallisveroperusteet nykyistä pa-
25101: annettu yhä enemmän myös yleisvaltakunnalli- remmin vastaamaan kuntalaisten veronmaksu-
25102: sia tehtäviä. Kuntien hoidettavaksi on tullut kykyä. Yhtenä vaihtoehtona voi tulla kysymyk-
25103: terveydenhuolto miltei kokonaan, kansakoulu- seen kunnallisveron saattaminen samalla tavalla
25104: toimi ja ammattiopetus lähes koko laajuudes- progressiiviseksi kuin valtionverokin, jolloin
25105: saan. melkoinen osa työttömyyden torjunnasta olisi myös valtion tuloveron progressio otettava
25106: ja vapaasta kulttuuritoiminnasta sekä huolto- samanaikaisesti käsiteltäväksi. Toisena vaihto-
25107: apuun liittyvät tärkeimmät tehtävät. Rakennus- ehtona voisi tulla kysymykseen nykyisen jakove-
25108: toiminnan ja maankäytön valvonta on nykyisin ron pohjalle rakentuva järjestelmä. Tämä edel-
25109: muodostumassa myös entistä tärkeämmäksi kuu- lyttäisi, että pienituloisten verotuksen helpotta-
25110: nailiseksi tehtäväksi. miseksi korotettaisiin perusvähennykseen oi-
25111: Kuntien menojen kattamiseen käytettävistä keuttavaa tulorajaa ja otettaisiin esim. 20 000
25112: tulolähteistä on suurin kunnallisveron tuotto, markan verotettavien tulojen ylittävältä osalta
25113: jolla katetaan jo yli puolet kuntien menoista. käytäntöön sellainen progressiojärjestelmä, jossa
25114: Toisen tärkeän tulolähteen muodostaa erilaisiin samalla tavoin kuin valtion tuloverotuksessakin
25115: toimintoihin saatavat valtionavustukset. Kun tulon lisäyksestä menevän veron prosenttimäärä
25116: valtiovalta on lisätessään kuntien velvoitteita tulon kasvaessa kohoaisi.
25117: yhteiskunnallisten asioiden hoidossa samalla su- Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että niiden
25118: pistanut omaa osuuttaan näiden velvoitteiden verovelvollisten, joiden verotettavat tulot ylit-
25119: rahoittamisessa, on seurauksena ollut tuntuva tävät 20 000 markan rajan, nykyiseen tapaan
25120: veroäyrin hinnan kohoaminen kaikissa kunta- laskettu veroäyrimäärä korotettaisiin tulojen
25121: muodoissa. suuruuden mukaan kohoavalla kertoimella ja ve-
25122: Kunnallisveron jakoveroluonteesta johtuen ron maksuunpano toimitettaisiin näiden henki-
25123: joutuvat verovelvolliset suorittamaan yhtä suu- löiden ja yhteisöjen osalta muunnetun veroäyri-
25124: ren suhteellisen osan tuloistaan kunnallisveroa määrän perusteella. Kun vakautetun tulon kat-
25125: siitä riippumatta, kuinka suuret heidän tulonsa sotaan kestävän muuta tuloa suuremman vero-
25126: ovat. Lisäksi on huomattava, että viimeksi ku- rasituksen, pitäisi kunnallisverotuksessakin lie-
25127: luneiden 20 vuoden aikana palkkatuloja saavien ventää palkkatuloihin kohdistuvaa verorasitusta
25128: osuus kunnallisverotuksessa on jatkuvasti li- ottamalla käytäntöön valtionverotuksessa jo to-
25129: sääntynyt, joten kunnallisverotuksesta on muo- teutettu työtulovähennys. Näin menetellen voi-
25130: dostunut pienituloisia yhä enenevässä määrässä taisiin kunnallisvero saada nykyistä oikeuden-
25131: rasittava verotusmuoto. mukaisemmalle pohjalle. Mitä kuntien talou-
25132: Tämän epäkohdan korjaamiseksi olisi kun- dellisiin vaikeuksiin ja eriarvoisuuteen tulee,
25133: nallisverotuksen perusteita muutettava. Lähtö- olisi nämä kysymykset ratkaistava valtionapu-
25134: kohdaksi kunnallisverouudistuksessa olisi otet- järjestelmän puitteissa.
25135: tava verovelvollisen veronmaksukyky. Kun suu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
25136: remman tulon katsotaan yleensä edustavan suh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25137: 1652 VII,232.- Pienituloisten kunnallisverotus.
25138:
25139:
25140: että hallitus valmistuitaisi ja antaisi vennettäisiin ja vastaavasti suurempien
25141: kiireellisesti eduskunnalle kunnallisvero- tulojen osalta otettaisiin käytäntöön ko-
25142: järjestelmän muuttamista koskevan esi- hoava asteikko.
25143: tyksen, jossa pienituloisten verotusta Iie-
25144: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
25145:
25146: Rainer Virtanen. V. J. Rytkönen. Veikko Salmi.
25147: Taisto Sinisalo. Kauko Hjerppe. Anna-Liisa Jokinen.
25148: Pentti Liedes. Lauri Kantola. Pauli Räsänen.
25149: Matti Järvenpää. Heimo Rekonen. Ensio Laine.
25150: Toivo Åsvik. Aarne Koskinen. Kuuno Honkonen.
25151: Pauli Puhakka. Helvi Niskanen. Aulis Juvela.
25152: 1653
25153:
25154: VII,233.- Toiv.al. n:o 945.
25155:
25156:
25157:
25158:
25159: Virtanen ym.: Määrärahasta Helsingin vesihuoltoalueen raaka-
25160: veden turvaamista koskevien suunnitelmien toteuttamista
25161: varten.
25162:
25163:
25164: E d u s kun n a 11 e.
25165:
25166: Helsingin-Uudenmaan alueen keskeinen nista joutunut turvautumaan oman vesistönsä
25167: asema Suomen taloudellisessa elämässä, väestön ulkopuolisiin raakavesivaroihin. Lisävesitar-
25168: kasvun ja asutuksen tihentyminen on asettanut peensa tyydyttämiseksi on kaupunki tehnyt
25169: maakuntamme myönteisen kehityksen turvaami- suunnitelmat ottaa vettä Hiidenvedestä. Länti-
25170: sesta vastaavat elimet monenlaisten pulmien sellä Uudellamaalla on tämä vedenotto nähty
25171: eteen. Eräs ajankohtaisimmista kysymyksistä on vakavana uhkana seudun kasvulle ja tulevalle
25172: raakaveden saannin turvaaminen. Tutkimuksissa kehitykselle ja .tästä johtuen pyritty etsimään
25173: on todettu, että Helsingin vesihuoltoalueella, ratkaisuja joilla Uudenmaan veden tarve tur•
25174: joka käsittää Helsingin, Hyvinkään, Riihimäen, vattaisiin kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
25175: Järvenpään ja Keravan kaupungit, Espoon ja Valtioneuvosto on vuoden 1964 alussa anta-
25176: Kauniaisten kauppalat sekä Kirkkonummen, nut .tie- ja vesirakennushallitukselle tehtäväksi
25177: Helsingin, Nurmijärven, Tuusulan ja Sipoon laatia vedenhankinnan yleissuunnitelma Etelä- ja
25178: maalaiskunnat ovat vesivarat suhteellisen niukat, Lounais-Suomea varten pitäen erityisesti sil·
25179: joten vesi joudutaan niille jo lähitulevaisuudessa silmällä yleisten vesilaitosten ja teollisuuden
25180: tuomaan pääosaltaan tämän alueen ulkopuolelta. tarpeita. Tämä suunnitelma on jo niin pitkällä,
25181: Ainoa oikea ratkaisu tässä tapauksessa on järjes- että jos se hyväksytään, voidaan sen .toteuttami-
25182: tää veden hankinta keskitetyn yhden järjestel- nen aloittaa vuonna 1971.
25183: män puitteissa. Näin tulisi Helsingin ympäristö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
25184: alueen ja Keski-Uudenmaan veden tarve pit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25185: källä tähtäimellä turvatuksi ja samalla vältyttäi-
25186: siin niiltä tuhoisilta seurauksilta, joihin Hilden- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
25187: veden laajamittainen käyttö läntisen Uuden- ja menoarvioesitykseen 1 000 000 mk
25188: maan kohdalla näyttää johtavan. Helsingin vesihuoltoalueen raakaveden
25189: Tähän saakka ovat omat vesivarat Helsingin turvaamista koskevien suunnitelmien to-
25190: vesihuoltoalueella riittäneet, mutta nyt on Hel- teuttamista varten.
25191: singin kaupunki ensimmäisenä alueen yhdyskun-
25192: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
25193:
25194: Rainer Virtanen. Lauri Kantola.
25195: 1654
25196:
25197: VII,234.- Toiv.al. n:o 946.
25198:
25199:
25200:
25201:
25202: Virtanen ym.: Vesijärven vedenjohtosuunnitelmasta Tuusulan,
25203: Vantaan, Keravan ja Espoon jokiin.
25204:
25205:
25206: E d u s k u n n a 11 e.
25207:
25208: Helsingin-Uudenmaan alueen keskeinen ase- sieltä edelleen Porvoonjokeen sekä Levannon
25209: ma Suomen taloudellisessa elämässä, väestön kanavaa pitkin Mäntsälänjokeen ja täältä edel-
25210: kasvu ja asutuksen tihentyminen ovat asettaneet leen tunnelien ja tekojärvien kautta Tuusulan-
25211: maakuntamme myönteisen kehityksen turvaa- järveen, Tuusulan, Vantaan, Keravan ja Es-
25212: misesta vastaavat elimet monenlaisten pulmien poon jokiin. Näin menetellen vähennettäisiin
25213: eteen. edellä mainittujen jokien tulvia ja lisättäisiin
25214: Eräs pikaisia toimenpiteitä vaativa kysymys virkistyskäyttöä kesäaikana.
25215: on väestön kesävirkistyksen ja viihtyvyyden Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
25216: turvaaminen. Kun Uudenmaan läänissä vesistöt nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25217: ovat pienehköjä jokivesistöjä ja monet niistä
25218: lähes järvettömiä, olisi näihin vesistöihin saa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti to-
25219: tava lisävettä, jotta ne nykyistä paremmin pal- teuttamaan suunnitelmaa, jonka mukaan
25220: velisivat teollisuuden raakaveden saannin tur- V esi;ärvestä johdettaisiin vettä Luhtaky-
25221: vaamista ja yhä lisääntyvän väestön virkistys- län tekojärveen ja sieltä edelleen Por-
25222: mahdollisuuksia. voonjokeen ja Levannon kanavaa pitkin
25223: Teollisuuden raakaveden saannin turvaami- Mäntsälänjokeen ja täältä edelleen tun-
25224: seksi ja keskisen Uudenmaan jokien ja järvien nelien ja tekojärvien kautta Tuusulanjär-
25225: uintikelpoisuuden parantamiseksi onkin ole- veen, Tuusulan, Vantaan ja Keravan
25226: massa suunnitelma, jonka mukaan Vesijärvestä sekä Espoon jokiin.
25227: johdettaisiin vettä Luhtakylän tekojärveen ja
25228: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
25229:
25230: Rainer Virtanen. Lauri Kantola.
25231: 1655
25232:
25233: VII,235.- Toiv.al. n:o 947.
25234:
25235:
25236:
25237:
25238: Voutilainen ym.: Talviongintaa koskevien säännösten muuttami-
25239: sesta.
25240:
25241:
25242: E d u s k u n n a 11 e.
25243:
25244: Talvionginta on muodostunut laajojen kan- kan, että talvionginta on muodostunut paa-
25245: salaispiirien harjoittamaksi urheilumuodoksi. asiassa liikuntamuodoksi, johon laajat kansa-
25246: Kalastuslain ja siitä annetun asetuksen saan- laispiirit osallistuivat.
25247: nökset ovat kuitenkin estämässä ja rajoitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25248: massa talviongintaa. Kalastuslaki ja asetus ka- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25249: lastuslain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta
25250: edellyttää, että lain mukaan onkimisena ei pi- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi t.oi-
25251: detä, jos vieheenä on piikki, uistin, perho tai menpiteisiin kalastuslain ja kalastuslain
25252: muu keinotekoinen laite. Koska talvionginnassa täytäntöönpanosta ja soveltamisesta an-
25253: on juuri piikki pääasiallisena vieheenä, joutuvat netun asetuksen muuttamiseksi niin,
25254: talvionkijat suorittamaan sekä kalastuksen hoi- että onginnaksi katsottaisiin talven ai-
25255: tomaksun eli hankkimaan ns. kalastuskortin kana kalastus ongella, vaikka vieheenä
25256: ja suorittamaan ns. yksikkömaksun kalastuskun- käytettäisiinkin piikkiä, uistinta, perhoa
25257: nalle. tai muuta keinotekoista välinettä ja
25258: Näiden maksujen suorittamista ·tästä talvi- että talvionginta vapautuisi kalastuksen-
25259: ongintakalastuksesta ei voida pitää oikeuden- hoit.omaksusta ja kalastuskunnille me-
25260: mukaisena huomioon ottaen erikoisesti sen sei- nevistä yksikkömaksuista.
25261: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
25262:
25263: U. H. Voutilainen. Valde Nevalainen.
25264: Kaisa Raatikainen. Uljas Mäkelä.
25265: Osmo Kaipainen. Ulf Sundqvist.
25266: Leo Kohtala.
25267: 1656
25268:
25269: VII,236.- Toiv.al. n:o 948.
25270:
25271:
25272:
25273:
25274: P. Väyeynen ym.: Komitean asettamisesta selvittämään verotus-
25275: järjestelmän muuttamista poistamalla kunnallisvero.
25276:
25277:
25278: E d u s k u n n a 11 e.
25279:
25280: Kuntien taloudelliset vaikeudet ovat viime taan väestörakenteen maan eri osissa muut-
25281: aikoina olleet suuren julkisen huomion koh- tuessa yhä vaikeampaan tilanteeseen.
25282: teena. Kehitysalueella ovat väestöpohjaltaan Ratkaisua köyhien kuntien asemaan on läh-
25283: vahvatkin kunnat joutuneet kohottamaan ve- detty hakemaan muun muassa kuntauudistuk-
25284: roäyrinsä lähelle kahtakymmentä ja siitä huoli- sella, jonka avulla pyritään pieniä kuntia yh-
25285: matta veroäyriä vastaan saatavat palvelukset distämään. Tämän toimenpiteen merkitys jää
25286: ovat kovin heikot. Myöskin on useissa tapauk- kuitenkin vähäiseksi. Kahden väestöpohjaltaan
25287: sissa lähes kahdenkymmenen pennin veroäyri epäedullisen kunnan yhdistäminen ei itse pe-
25288: epäreaalistisen alhainen kunnan menotalous huo- russyytä poista, vaikka hallinnon rationalisoi-
25289: mioon ottaen. misella jonkinverran voidaan saada parannusta
25290: Veroäyrin korkeus kehitysalueen kunnissa on aikaan. Edellistä parempi on esitys eri tehtä-
25291: tällä hetkellä tehokkain jarru kehitysalueen ta- viin maksettavien valtionavustusten porrastus
25292: louden kehitykselle. Korkea veroäyri heikentää kantokykyluokkien mukaan, siten että köyhät
25293: yrityksen kannattavuutta kehitysalueella, minkä kunnat saisivat enemmän avustusta kuin va-
25294: ohella kunnilla on nykyisellään heikot mahdolli- rakkaat kunnat. Tästä järjestelystä on se haitta
25295: suudet kilpailla eteläisten kuntien kanssa yrityk- olemassa, että kantokykyluokitus ei voi mil-
25296: sistä taloudellisin houkuttimin. Edelleen kor- loinkaan olla objektiivisesti tarkastellen oikeu-
25297: kea veroäyri ja heikko palvelutaso estävät yri- denmukainen. Lisäksi suunnitteilla olevat por-
25298: tyksiä saamasta ammattitaitoista työvoimaa ke- rastukset näyttävät olevan varovaisia ja jättä-
25299: hitysalueella. Kunnallisella verotuksella onkin vät vielä suuria eroja kunnalle jääviin maksu-
25300: merkittävä sija siinä kehitysalueen talouden osuuksiin laskettuna veroäyriä kohti. Tästä
25301: laskukierteessä, mikä jatkuu voimakkaana maan syystä tarvittaisiin voimakkaampia toimenpi-
25302: kehitysalueella. teitä alueellisen tasa-arvoisuuden toteuttami-
25303: Kuntien taloudessa olevat suuret eroavaisuu- seksi.
25304: det ovat suoranainen seuraus kuntien erilai- Yhteiskunnallisten palvelusten kustannusten
25305: sesta väestöpohjasta. Muuttotappioalueilla on oikeudenmukaiseen jakoon päästäisiin käsittääk-
25306: vähän ja köyhiä veronmaksajia ja huollettavia, semme, jos kunnallinen verotus kokonaisuudes-
25307: sairaita ja työttömiä suhteellisesti enemmän. saan poistettaisiin ja kaikki yhteiskunnan tar-
25308: Niillä alueilla taas, jotka saavat ottaa vastaan vitsemat varat koottaisiin valtion verotuksella.
25309: muuttavat veronmaksajat, on paljon ja varak- Valtio puolestaan jakaisi erikseen määrättävillä
25310: kaita veronmaksajia ja vähän sairaita, huoliet- perusteilla kuntien käyttöön riittävän osuuden
25311: tavia ja työttömiä. Kun köyhyys on yhä enem- kootuista varoista, jolla osuudella tulisi jokai-
25312: män laadultaan alueellista, ollaan ajautumassa selle alueelle saada samanarvoiset yhteiskun-
25313: nykyisen järjestelmän puitteissa tilanteeseen, nan peruspalvelukset. Tämän järjestelmän mu-
25314: jossa köyhät huolehtivat omista sairaistaan kes- kaan kaikki yhteiskuntamme jäsenet maksaisi-
25315: kenään ja rikkaat omista vähälukuisista sai- vat palveluksista samojen perusteiden mukaan
25316: raista keskenään. Samalla työllisyyden ylläpi- ja vielä siten, että varakkaat maksaisivat val-
25317: tämisestä vastaavat kuntien työhönsijoitus- tionveron progressiivisuuden takia enemmän
25318: osuuksien kautta köyhät enemmän kuin varak- kuin varattomat. Nykyäänhän tilanne on se,
25319: kaat. Jos yhteiskunnan toimintoja nykyisessä että köyhät maksavat enemmän kuin varakkaat.
25320: laajuudessa hoidetaan kunnallistasolla, joudu- Toimenpide saattaisi merkitä kunnallisen itse-
25321: VII,236.- P. Väyrynen ym. 1657
25322:
25323: määräämisoikeuden vähenemistä, mutta on kai että hallitus asettaisi viilittömästi :ko~
25324: avoimesti myönnettävä, ettei se nykyisellään- mitean selvittämään mitä mahdollisuuk-
25325: kään ulotu talouden alalla kuin pieneen murto- sia on verotusjärjestelmätz muuttamiseksi
25326: osaan kunnan talousarviosta. siten, että kunnallisvero poistettaisiin ia
25327: . Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- kaikki yhteiskunnan tarvitsemat vero-
25328: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, varat koottaisiin valtion verona.
25329: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
25330:
25331: Paavo Väyrynen. Matti Ruokola.
25332: Ahti Pekkala. Niilo Koskenniemi.
25333: Pekka Salla.
25334:
25335:
25336:
25337:
25338: 208 427/70
25339: 1658
25340:
25341: VII,237.- Toiv.al. n:o 949.
25342:
25343:
25344:
25345:
25346: Asvik ym.: Kuntien yleisten yhteiskunnallisten tehtävien kustan-
25347: nusten siirtämisestä valtion varoista rahoitettavaksi.
25348:
25349:
25350: E d u s k u n n a 11 e.
25351:
25352: Va1tion ja kuntien keskeisen kustannusten- siirtämistä kokonaan valtion varoista rahoitet-
25353: jaon uudistaminen siten, että kuntien suuria .tavaksi. Yhdessä kunnallisverotusjärjestelmän
25354: taloudellisia vaikeuksia voitaisiin lieventää ja uudistuksen kanssa tämä muodostaa :tärkeimmän
25355: kunnallisverotaakan jatkuva nousu estää, on jo kunnallistaloudellisen tavoitteen.
25356: pitemmän aikaa todettu erääksi keskeiseksi yh- Valtion ja kuntien kustannustenjaon uudista-
25357: teiskunnalliseksi uudistustehtäväksi. minen olisi vaikutukseltaan hyvin monitahoi-
25358: Kuntien rasi.tteiden ja kuooallisverotaakan nen. Se poistaisi monia sosiaalisia epäkohtia ja
25359: kasvuun ovat vai:kuttaneet keskeisesti valtion loisi edellytykset yleiseen yhteiskunnalliseen
25360: kunnille asettamart Hsääntyneet tehtävät. Työl- uudistustoimintaan, sillä nykyisin nimenomaan
25361: lisyyslailla ja sairaalalrun huononnuksella on li- kuntien 'taloudelliset vaikeudet ovat esteenä mo-
25362: sätty kuntien menoja. N.s. vanhojen kaupun- nien uudistusten toteuttamiselle. Kuntien talou-
25363: kien erikoisrasitteet ovat jatkuvasti kasvaneet, dellisen aseman vahvistaminen on välttämätöntä
25364: vaikka tuulaakitulot ovat supistuneet. Kansan- myös kansanvaltaisen itsehallintojärjestelmäm-
25365: eläkkeiden tukiosakustannusten siirtäminen huo- me säilyttämiseksi ja suojaamiseksi.
25366: mattavalta osaha kuntien rasitteeksi lisää huo- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
25367: mattavasti monien 'kuntien ja erikoisesti suu- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi <toivomuk-
25368: rimmissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien sen,
25369: kuntien vaikeuksia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25370: Kuntien vai!keuksien lieventämisen tulee ta- menpiteisiin valtion ja kuntien kustan-
25371: pahtua siten, että valtion osuutta yleisiin yh- nustenjaon uudistamiseksi siten, että nyt
25372: teiskunnallisiin tehtäviin - opetus-, sairaala- ja kuntien rasitteena olevat yleiset yhteis-
25373: sosiaalitoimi, .työttömyys, liikenneyhteydet - kunnalliset tehtävät siirretään asteittain
25374: asteittain lisätään ja tavoitteena pidetään näiden valtion varoista rahoitettavaksi.
25375: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
25376:
25377: Toivo Asvik. Ensio Laine. Heikki Mustonen.
25378: Lauri Kantola. Rainer Virtanen. Taisto Sinisalo.
25379: Pauli Puhakka. Veikko Salmi. Aarne Koskinen.
25380: 1659
25381:
25382: Vll,238.- Toiv.al. n:o 9.50.
25383:
25384:
25385:
25386:
25387: Asvik ym.: Ympäristönhoitoviraston perustamisesta.
25388:
25389: E d u s ik u n n a J 1e.
25390:
25391: Tehokka'8n ympäristönhoidon esteinä ovat jotta päästään tarpeelliseen suunnitelmallisuu-
25392: Suomessa lainsäädännön puutteellisuus ja hal- teen ja tehokkuuteen. Tämän vuoksi olisi perus-
25393: linnon hajanaisuus. Jotta ympäristöä suojaavia tettava ympäristönhoitovirasto valtioneuvoston
25394: toimenpiiteitä voidaan nykyisestään dlennaisesti kanslian alaisuuteen. Tällaisen viraston perusta-
25395: tehostaa, vaaditaan ensi sijassa lainsäädännöllisiä minen olisi askel eteenpäin pyrittäessä tehosta-
25396: uudistuksia. Ku~tenkin jo nykyistenkin lakien maan ympäristön huoltoo.
25397: puitteissa olisi edelly.t~siä tehokkaammalle toi- Edellä olevan perusteella esitämme edll$kun-
25398: minnalle, mikäli olisi olemassa kyllin toiminta- nan hyvä!ksytJtäväk:si toivomuksen,
25399: kykyisiä hallintoelimiä ,tätä varten.
25400: Ympäristöpoliittisten toimenpiteiden tutki- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
25401: mus, suunnittelu ja koordinointi sekä täytän- menpiteisiin ympäristönhoitoviraston pe-
25402: töönpano ja valvonta olisi mahdollisimman suu- rustamiseksi maahamme.
25403: ressa määrin keskitettävä yhdelle virastolle,
25404: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
25405:
25406: Toivo Asvik. Aarne Koskinen. Veikko Salmi.
25407: VALTIOPÄIVÄT
25408: 1970
25409:
25410: LIITTEET
25411: VIII
25412:
25413: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
25414: TOIVOMUSALOITTEET
25415:
25416:
25417:
25418:
25419: HELSINKI 1970
25420: VALTION PAINATUSKESKUS
25421: Korkeakoulujen sisäistä hallintoa, koululaitosta, veikkausvoittovarojen
25422: jakamista sekä epäsiveellisyyden leviämisen ehkäisemistä ym. koskevia
25423: laki- ja toivomusaloitteita.
25424: 1665
25425:
25426: VIII,l.- Lagmot. nr 208. VIII,l. - Lak.al. n:o 208.
25427:
25428:
25429:
25430:
25431: Melin m. fl.: Förslag till lag om experiment- Melin ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulujen si-
25432: verksamhet i fråga om högskolornas in- säisen hallinnon kokeiltttoiminnasta.
25433: terna förvaltning.
25434:
25435:
25436:
25437: T i 11 R i k s d a g en. E d u s k u n n a 11 e.
25438:
25439: I den kulturrpolitiska diskussionen under Talven 1969/70 kulttuuripoliittisessa kes-
25440: vintem 1969/70 har reformen av högskolor- kustelussa. on keskeisellä sijalla ollut korkea-
25441: nas förvaltning intagit en central plats. Sam- koulujen hallinnon uudistus. Samalla kun kor-
25442: tidigt som försök gjorts att förverkliga hög- keakoulu-uudistusta on pyritty toteuttamaan
25443: skolereformen genom lagstiftning, har man. i lainsäädännöllisellä pohjalla, on eri korkeakou-
25444: olika högskolor spontant börjat experimentera luissa ryhdytty spontaanisesti kokeilemaan eri-
25445: med oHka förvaltningsmodeller närmast i den laisia hallintomaJJ.eja lähinnä alihallinnon tasol-
25446: högre förvaltningen. På basen av en nyligen Ja. Äskettäin valmistuneen selvityksen perus-
25447: utförd utredning utförs för närvarande i alla teella Helsingin yliopiston kaikissa tiedekun-
25448: fakulteter och i de flesta institutioner vid Hel- nissa ja useimmissa laitoksissa suoritetaan par-
25449: singfors Universitet administrativ försöksverk- haillaan hallinnollista kokeilutoiminta.a. Saman-
25450: samhet. Liknande experimentverksamhet före- tapaista kokeilutoimintaa. suoritetaan myös
25451: kommer även vid vissa övriga högskolor, bl.a. eräi·ssä muissa korkeakouluissa m.m. Kauppa-
25452: i Kauppakorkeakoulu och Svenska Handelshög- ko.vkeakoulussa ja Ruotsalaisessa kauppakor-
25453: skolan. Förvaltningsorganen i experimentsyfte keakoulussa. Kokeiluhallintoelimet ovat luon-
25454: är naturligtvis rådgivande, då ingen experi- nollisesti neuvoa-antavia, koska mitään kokeilu-
25455: mentlag ännu stiftats. lakia ei ole säädetty.
25456: Under denna informella försöksperiod har Suoritetun epävirallisen kokeilun aikana on
25457: man redan fått vissa erfa.renheter av behand- jo saatu eräitä kokemuksia asioiden käsitte-
25458: li.ngen av frågor samt av beslutsprocessen i lystä ja päätöksentekoprosesseista erilaisissa lai-
25459: olika institutionsråd och förvaltningssektioner. tosneuvostoissa ja hallintojaostoissa. Jotta näis-
25460: För att få tili stånd möjligast mångsidiga re- tä kokeiluista saataisiin mahdollisimman paljon
25461: sultat av dessa experiment, bör experiment- tuloksia, on kokeiluhallintoelimille saatava pää-
25462: förvaltningsorganen erhålla beslutanderätt i de tösvaltaa käsittelemissään asioissa, mikä vaatii
25463: frågor som behandlas. Detta förutsätter a.tt kokeilulain säätämistä.
25464: en experimentlag stiftas.
25465: En opinionsundersökning bland studerande- Opiskelijoiden keskuudessa suoritettu mieli-
25466: na utvi:sade, att i vai baserade på person- och pidetiedustelu osoitti, että henkilö- ja ääniperi-
25467: röstprincipen lägre lärare och övriga tjänste- aatteella toteutetuissa vaaleissa korkeakoulujen
25468: män i högskoloma tili följd av att de före- alemmat opettajat ja muu virkamieskunta jäi-
25469: träder små grupper och är okända bland stu- sivät ryhmlensä pienuuden ja kasvottomuuten-
25470: dentema skulle bli helt orepresenterade i insti- sa opiskelijoiden keskuudessa vuoksi kokonaan
25471: tutions- o.a. råd. Vid demokratiseringen av vaille edustusta laitos- ym. neuvostoissa. Kor-
25472: högskolorna bör även minoritetsgrupperna ga- keakouluja demokratisoitaessa tulee myös vä-
25473: ranteras möjlighet att delta i beslutsfattandet hemmistöryhmille taata osallistumismahdolli-
25474: som berör dem själva. Därför bör man spe- suus heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.
25475: ciellt experimentera med den s.k. trepartsprin- Tämän vuoksi tulee erityisesti kokeilla ns. kol-
25476: cipen vid vai av de beslutande organen. mikantaperiaatetta päättävien elinten valinta-
25477: perusteena.
25478: 209 427/70
25479: 1666 VIII,l.- Korkeakoulujen sisäisen hallinnon kokeilutoiminta.
25480:
25481:
25482: För att resultaten av experimenten skall bli Jotta kokeiluista saadaan mahdollisimman
25483: möjligast exakta bör försöksperioden vara till- selviä tuloksia, tulee kokeiluajan olla riittävän
25484: räckligt lång. Experiment bör således utföras pitkä. Tämän vuoksi kokeiluja tulee suorittaa
25485: åtminstone under terminerna 1970-71, 1971 ainakin lukuvuosina 1970-71, 1971-72 ja
25486: -72 Odh 1972-73. 1972-73.
25487: Med hänvisning tili det ovanstående före- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25488: slår vi,
25489: att R.iksdagen måtte godkänna föl- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25490: iande lagförslag: lakiehdotuksen:
25491:
25492:
25493:
25494: Lag Laki
25495: om experimentverksamhet i fråga om hög- korkeakoulujen sisäisen hallinnon kokeilu-
25496: skolornas interna förvaltning. toiminnasta.
25497:
25498: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkom- Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on
25499: met på sätt, som föreskrives i riksdagsord- tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
25500: nin.gens 67 §, stadgas: tyllä tavalla, säädetään:
25501:
25502: 1 §. 1 §.
25503: På framställan av Helsingfors Universitet Helsingin yliopistossa ja muissa valtion yli-
25504: och övriga sta,tliga univetsitet och högskolor opistoissa ja korkeakouluissa niiden esityksestä
25505: kan den interna. förvaltningen vid dessa i ;voidaan järjestää yliopiston tai korkeakoulun
25506: experimentsyfte tillfälligt under termineroa sisäinen hallinto lukuvuosina, 1970-71, 1971
25507: 1970-71, 1971-72 och 1972-73 anordnas -72 ja 1972-73 kokeilutarkoituksessa väli-
25508: avvikande från vad som annars stadgats eller aikaisesti siitä poikkeavasti, mitä yliopiston tai
25509: fastställts om universitetets eller högskolans korkeakoulun sisäisestä hallinnosta on säädetty
25510: interna förvaltning. ,tai määrätty.
25511: I privata universitet och högskolor som er- Valtionavustusta saavissa }"ksityisissä yliopis-
25512: håller sta,tsunderstöd, kan likaså den interna toissa ja korkeakouluissa voidaan niin ikään
25513: förvaltningen i experimentsyfte dllfälligt under sisäinen hallinto järjestää lukuvuosina 1970-
25514: termineroa 1970-71, 1971-72 och 1972- 71, 1971-72 ja 1972-73 kokeilutarkoituk-
25515: 73 anordnas avvikande från vad som stadgats sessa väliaikaisesti siitä poikkeavasti, mitä sisäi-
25516: eller fastställts om den interna förvaltningen. sestä hallinnosta on säädetty tai .määrätty.
25517:
25518: 2 §. 2 §.
25519: Ett privat universitet eller en privat hög- Yksityinen yliopisto tai korkeakoulu, joka
25520: skola, som bedriver i 1 § avsedd experiment- järjestää 1 §:ssä tarkoitettua kokeilutoimintaa,
25521: vellksamhet, erhåller statsunderstöd motsvaran- saa siitä aiheutuvia todellisia ja hyväksyttäviä
25522: de de av verksarnheten föranledda faktiska menoja vastaavan valtionavustuksen.
25523: godtagbara utgiftema.
25524:
25525: 3 §. 3 s.
25526: Om i denna lag avsedd experimentverksam- Tässä laissa tarkoitetusta kokeilutoiminnasta
25527: het i statliga universitet ooh högskolor stadgas valtion yliopistoissa ja korkeakouluissa sääde-
25528: i förordning och om verksamheten i privata tään asetuksella, yksityisissä yliopistoissa ja
25529: universitet och högskolor i av statsrådet fast- korkeakouluissa valtioneuvoston vahvistettavis-
25530: ställda grundstoogar, så snart universiteten och sa perussäännöissä, sen jälkeen kun yliopistot
25531: högskoloma i vederbörlig ordning framlagt för- ja korkeakoulut ovat asianmukaisessa järjestyk-
25532: slag tili stadganden. sessä tehneet esityksensä säädöksiksi.
25533: VIII,l.- Melin ym. 1667
25534:
25535: 4 §. 4 §.
25536: Närmare stadganden om verkställigheten och Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
25537: tiHämpningen av denna 1ag ges i förordning. töönpanosta ja. soveltamisesta annetaan asetuk-
25538: sella.
25539: 5 §. 5 §.
25540: Denna lag träder i kraft den 1 september Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys-
25541: 1970. kuuta 1970.
25542:
25543: Helsingfors den 17 april 1970. Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
25544:
25545: Ingvar S. Melin. Kristian Gestrin.
25546: Par Stenbäck. Evald Häggblom.
25547: 1668
25548:
25549: VIII,2.- Lak.al. n:o 209.
25550:
25551:
25552:
25553:
25554: Sundqvist ym.: Ehdotus laiksi korkeakouluien sisäisen hallinnon
25555: kokeilutoiminnasta.
25556:
25557:
25558: Ed u s :kun n a 11 e.
25559:
25560: Edl!S:kunnalle on adkaitsemmiin rumettu esitys man pykäläin 2 momentissa ehdotetaan, että
25561: laiksi korkeakoulujen sålsäisen hallinnon perus- vastaavaa kokeilua rvoidaan jänjestää valtion
25562: teista. Main:ituila lailla ehdotetaan säädettä- avustusta saavissa yk!sityisissä yliopistOissa ja
25563: vä~si ne ylei:set periaatteet, joita on noudatet- korkeakouluissa. Yksityisissä yliopistoissa ja
25564: tava korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudista- korkeaikouJuissa kokeilun järjestäminen riip-
25565: misessa. YksiJtyis:kohtai~t määräykset kork.ea- puu niiden omasta alohteesta. Ehdotetun lain
25566: 1roulu4en sisäisestä hallinnosta annetaan maini- nojaila tulisi :valtioneuvoston va1misteilla asetus,
25567: mn la::kiesi11:yksen mukaan aJSetuk!SeHa ja kunkin 1onka mukaan korkeakoulujen si1säiJsen haRinnon
25568: kolikealroulun perussäännöissä. Pel11SISääntöjen ik<Jikeilutoiminnan 'lmunn:Uvteleminen ja johtami-
25569: valmistelun tulee ,tapahtua kot.ikea!koulu:kohtai- nen kuulUii:si opetusmiJllisteriöhle.
25570: sesti. Valtioneuvosto on syyskuussa 1969 aset- Opetusmini:Siteriön yhteyteen ,tulisi asettaa
25571: tanut jokaista korkeakoulua varten hallinnon- vuosiksi 1970-72 1k.dkeilutoinrlnnan neuvot-
25572: uudistusta ia perussään!töjä vaJmi~televan toi- telukunta, johon v!dtioneurvosto määräisi pu-
25573: mikunnan, jossa ovat edustettuna kot.ikeaikoulun heenjohtajan ~a enintään 10 jäsentä. Neuvottelu-
25574: opettaj.at, opi!skelijait ja muu lben:kilökunta. kunnan jäsen,ten 11:uJee edustaa korkeakoululali-
25575: Edelläma:i.mtun 1akiehdotuben mukaan rtulisi ,t;ok!sen piirissä :toimivia erJ. 'tyhmiä.
25576: laki korkeakoulujen sisäisen hallinnon perus- Neuvottelukunnan tehtävänä olisi käsitellä
25577: teista voimaan 1. päirvänä 1972, m[hin men- kokeilutoimintaan mttyviä periaa'tlteetlisia kysy-
25578: nessä kot.ilreakoulukohtaiset haJ.linnonuudistus- m)llksiä. OpetusminiSiteriön tulisi valmisteNa ko-
25579: suun.nitdmat on myös saatettava päätök!seen. keiluun llilltyvät ehdotukset eri hallintomal-
25580: Koska yksityiskohtaisten hallinnonuudistus- leilsta ja ooden kokeilemiseS'ta eri kolikeaikou-
25581: ten valmistelu edellyttää, että on mahdollisuuk- hlissa sekä huolehtia kokeilujen tulosten selvit-
25582: sien mukaan käytettävissä kokemuksia erilais- tämisestä ja kokoamisesta. Vidtioneu'VOSto vah-
25583: ten hallintomallien toiminnasta käytännössä, on vistaisi opetusministeri.ön esitykseSitä kokeilu-
25584: tälikeää, että voidaan teihdä mahdolliseksi lko- ohjelmat. Si:säiiSen hallinnon kokeiJun ai!kana
25585: keilutoiminta eri hall:intomalleista. olisi yliopi~tois:sa ja kolikeakoulmssa muutoin
25586: Tämän ·vuoksi on tarpeellista, että eduskunta voimassa olevien säännösten asemesta noudatet-
25587: säM:ää lain korkeakoulujen sisä~sen haninnon ·tava sisäisen halllinnon väliai!kaiseslti a11111ettavia
25588: ikokeiluto.iminnasta. Kokeilutoimintaa tulee perussääntöjä. Lallciehdotuben 3 § :n muikaan
25589: voida suor1ttaa sekä valtion yliopisto~ssa ja kor- Helsiingin y'liopi:ston osalta sisäisen hallinnon
25590: keakouluissa että yk~tyisissä yliopistoissa ja villiaikaisesta jävjestämisestä säädetään Jailla,
25591: korkeakouluissa. muuten :va1tion yliopistojen ja korkeakoulujen
25592: Tämän vuoksi ehdotetaan Jai:kiehdotuksen osalta ·asetulkseHa ja yksityisten yliopi!S't:Ojen ja
25593: 1 §:n 1 momentissa, että Helsingin yliopistossa ikorkeakoclUijen osalta vaLtioneuvoston vahvJ.·s-
25594: voidaan yliopiston esityksestä ,ja mciissa valtion tamiUa yliopiston ,tai korkeakoulun perussään-
25595: yliopistoissa ja korkeako~uissa sitten kun niitä nöi1lä. KokeiJun kohteena tulisivat olemaan
25596: on kuuhu jänjestää yliopiston tai korkeakoulun ensisijaisesti ne vaihtoehtoiset raitikaisut, joita
25597: sisäinen hallinto lukuvu~ina 1970-71 ja joudutaan hat.ilcitsemaan yliopi~tojen ,ja lkorkea-
25598: 1971-72 ikdkeHutarkoitu:ksessa :väliaikaisesti k:ouluien :perussääntöjä uudistettaessa. Kokeilun
25599: sl,iltä poikkeavasti mitä yliopiston tai korkea- tehtävänä olisi antaa tietoa halLi:ntoelinlten toi-
25600: koulun sisäisestä hallinnosta on säädetty. Sa- minnan yksityiskohtaista suunnittclemista var-
25601: VIII,2.- Sundqvist ym. 1669
25602:
25603: ten. Kokeilu kosici.si tämän mukaisesti Jähinnä että opetusministeriössä. Kokeilutoiminnasta
25604: korkeakoulun alihallinnon, siis osastojen ja aiheutuvista lisäkustannubista olisi ·voitava
25605: laitosten järjestelyä selkä soveltuvin osin myös myöntää yksity~sille korlreakouJ.uilJe valttion-
25606: korikeak:oulrm keskushallintoa. Yliopiston ]a avustusta siiloiltl!lcin ikiun ao. korkeakoulun val-
25607: korkeakoulun rehtori ja kansleri hoitaisivat !ko- tionavustusta koskevait säännök~et eivät anna
25608: keilun aikana ede!ll.een ne tehtävät, jotka ole- .tähän mahdollisuutta.
25609: massaolevissa säännö~sissä on hehlle säädetty <tai S~ksi esitetään Jalkiehdotuksen 2 § :ssä säädet-
25610: määrätty. Kokeilutoiminnasta aiheutuvien m- ·tävmi, että yksityinen yliopisto 'tai tkorkea-
25611: konaismenojen suuruus riippuu sirhen osallistu- ~ulu, ioka järje&tää tässä .tarlroitettua kokeilu-
25612: vien ~vkeaikou[ujen lukumäärästä ~a !koikeilujen toimintaa saa siitä aiheutuvffita tode1lisista ja hy-
25613: laajuudesta. vaksyttävistä liisamenoista vaitionavustusta
25614: Tästä syystä itse koikeHun valtiolle aiheuttamat 100%.
25615: kustann~et e.ilvät ole tässä vaiheessa arvioita- Edellä lausutun perusteeMa es1tämme,
25616: vissa. Kokehlutoiminnasta aiheutunee fis~s
25617: tannubia lähinnä ha1liintohenki1ökunnan paJik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25618: kaul~ena, koska kOkeilutoiminnasta syntyy lisä- lakiehdotuksen:
25619: henkilökunnan tarvetta, sekä kor'kea!kou[ussa
25620:
25621:
25622:
25623: Laki
25624: korkeakoulujen sisäisen hallinnon kokeilutoiminnasta.
25625: Eduskunnaltl päätöksen mukaiseiSti säädetään:
25626:
25627: 1 §.
25628: Helsingin yliopistoosa voidaan yliopiston esi- siitä aiheutUIVista rtodelli:sista ja byrvälksyttäiViSitä
25629: tyksestä ja muissa valltion yliopistoissa ~a ikor- lisämenoista valtionavustusta 100 %.
25630: kea'koulu~ssa sitten kun n:H!tä on kuultu, jäl!j~
25631: tää yliopiston 'tai korke~ulun sisäinen ihaminlto
25632: vuosina 1970-1971 ja 1971-1972 kokeilu- 3 §.
25633: taclroiJtuksessa väliaikaisesti siitä ~kea.vasti, He~1singin yliopiston osaita sisäisen hallinnon
25634: mi.tä yliopiston .tai ·~r.kea!koulun sisäisestä hal- väliaikaise&ta jätjestelystä säädetään 1a:i1la mui-
25635: linnosta on säädetlty tai määrätlty. Valtion avus- den valtion yliopistojen ja korlreailroulujen osa1ta
25636: tusta saavissa yksityisissä yliopistoi~ ja korkea- ·valtioneuvostoo. vahVIistami111.a yliopiston tai
25637: kouiu!issa voidaan na.inikään sisäånen ba:llinto korkeaJrouiun perussääooöiHä.
25638: jätjesa:ää iuk.uvuosina 1970-1971 ja 1971-
25639: 1972 kokeilutattkoituksessa väliaikaisesti siitä
25640: porldrearvasti, wtä sisäisestä haillinnosta on sää- 4 §.
25641: detty tai määrätty. Tal'kemmat säännökset tämän [ain täytäJll-
25642: 2 §. töönpanosta ja sovelta:misesta annetaan asetuik-
25643: Yksityinen y>lio~sto tai korkeakoulu, joka 'jär- selia.
25644: jestää 1 § :ssä :tarkoitettua kokeilutoimintaa, saa
25645:
25646:
25647: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
25648:
25649: Ulf Sundqvist. Sylvi Siltanen.
25650: Tellervo Koivisto. Erkki Tuomioja.
25651: Sakari Knuuttila. Osmo Kaipainen.
25652: Lars Lindeman.
25653: 1670
25654:
25655: Vlll,3.- Lak.al. n:o 210.
25656:
25657:
25658:
25659:
25660: Vikatmaa ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon
25661: kokeilutoiminnasta.
25662:
25663:
25664: E d u s k u n n a 11 e.
25665:
25666: Vuoden 1969 valtiopäivillä jäi korkeakoulu- malleihin pitäytyvän kokeilun kuluessa voidaan
25667: jen sisäisen hallinnon uudistamista koskeva niissä havaita virheitä eikä mahdollista kokeilu-
25668: toiminta kesken. Hallinnon uudistamista käsi- lakia näin oLlen pitäisi säätää niin tiukaksi,
25669: teltäessä oli esillä myös hallituksen esitys laiksi etteikö näitä virheitä voitaisi jo kokeilun ku-
25670: korkeakoulujen sisäisen hallinnon kokeilutoi- luessa oikaista.
25671: minnasta (232/1969). Asiasta tehtiin myös Malleista, jotka lähinnä tulevat kysymykseen
25672: lakialoitteita (Sillantaus ym. 171/1969 ja Pun- kokeilukohteina, on olemassa laaja perusselvi-
25673: tila ym. 17 3/ 1969 ) . Asiaa käsiteltiin perus- tysmateriaali. Lähinnä .tulevat tällöin kysymyk-
25674: tuslakivaliokunnassa ja sivistysvaliokunnassa, seen yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle ja
25675: jotka jättivät siitä mietintönsä. ns. kiintiöperiaatteelle rakentuvat hallintomal-
25676: Kaikissa piireissä vallitsee yksimielisyys siitä, lit. Jälkimmäisen piirissä voidaan erottaa eri-
25677: että korkeakoulujen nykyinen sisäinen hallinto laisia kiintiöitä, joista voidaan mainita ns. kol-
25678: ei pysty vastaamaan korkeakoulujen tehtävien mikanta- ja pariteettiperiaatteet. Tämän lisäksi
25679: tarpeellisen hyvästä suorittamisesta. Tämän näyttäisi olevan ainakin eräissä yksityisissä kor-
25680: vuoksi on syytä saada aikaan tehokkaita muu- keakouluissa tarvetta siihen suuntaan, että kor-
25681: toksia korkeakoulujen sisäisessä hallinnossa. keakoulujen ulkopuoliset henkilötkin voisivat
25682: On syytä yhtyä hallituksen aikaisemmin esittä- olla mukana korkeakoulujen s1säisessä hallin-
25683: mään kantaan, jonka mukaan uusi hallintojär- nossa.
25684: jestelmä on rakennettava tehokkuuden, suunni- Kiinteä ja linjakas kokeilu edellyttää, että
25685: telmallisuuden, oikeusturvallisuuden ja demo- kokeilutoimintaa johtaa erityinen neuvottelu-
25686: kraattisuuden periaatteiden varaan. kunta, jonka jäsenet edustavat tasapuolisesti
25687: Asian tähänastinen kehitys sekä eduskun- korkeakoulujen hallintoa, opettajakuntaa ja
25688: nassa että muualla osoittaa, että jatkokäsitte- opiskelijoita. Tämän ohella olisi syytä harkita,
25689: lyssä on syytä lähteä liikkeelle kokeilutoimin- voitaisiinko asettaa erityinen tutkimuselin seu-
25690: nasta. Näin saadaan arvokkaita kokemuksia raamaan kokeilussa saavutettujen tulosten so-
25691: siitä, miten lopullinen uusi hallintojärjestelmä veltamismahdollisuuksia ja suosittamaan kokei-
25692: tulee muodostumaan. Näin myös voidaan vält- lijoille ilmenneiden virheiden oikaisemista.
25693: tää ne haitat, jotka seuraisivat siitä, että jo Nämä elimet toimisivat luonnollisesti opetus-
25694: tässä vaiheeSiSa lyötäisiin lukkoon jokin kokei- ministeriössä.
25695: lematon malli. Emmehän voi tällä hetkellä tie- Suoritettava kokeilu vaikuttaa välittömästi
25696: tää, mihin hallintouudistus eri muodoissa to- korkeakoulujen jokapäiväiseen toimintaan. Tä-
25697: teutettuna johtaisi. män vuoksi lienee syytä tässä vaiheessa jättää
25698: Tällä hetkellä tiedetään nykyisestä hallin- kokeilun ulkopuolelle joitakin asioita. Tällaisia
25699: nosta. Samoin on asiassa käydyn keskustelun ovat lähinnä virkanimityskysymykset, tieteel-
25700: kuluessa tullut esille moniakin hallintoraken- listä pätevyyttä koskevat arviointikysymykset
25701: teen vaihtoehtoja. Kokeilutoiminnassa yleensä sekä mahdollisesti kokeilun kuluessa ilmenevät
25702: on tärkeätä asettaa jokin hypoteesi kokeiden muutkin ongelmat.
25703: pohjaksi. Näin menetellen saadaan kokeiluun Jotta kokeilutoiminnan suorittaminen ei häi-
25704: linjakkuutta ja järkevyyttä. Mikäli lähdetään riintyisi tarpeettomien lainsäädännöllisten es-
25705: aivan avoimesta kokeilusta, on olemassa vaara · teiden vuoksi, ehdotetaan nyt seuraava laki-
25706: siitä, että korkeakoululaitoksemme kokeilujen ehdotus käsiteltäväksi valtiopäiväjärjestylksen
25707: aikana joutuu sekasorron valtaan. Tiettyihin 67 §:ssä määrätyllä tavalla.
25708: VIII,3.- Vikatmaa ym. 1671
25709:
25710: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25711: nioittaen, lakiehdotuksen:
25712:
25713:
25714: Laki
25715: korkeakoulujen sisäisen hallinnon koikeilutoiminnasta.
25716: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
25717: tyllä tavalla, säädetään:
25718:
25719: 1 §. miseen. Sen ohessa tulee ainakin muutamissa
25720: Kokemuksien saamiseksi korkeakoulujen si- korkeakouluissa pyrkiä kokeiluun soveltamaan
25721: säisen hallinnon uudistamista varten voidaan ulkopuolisten asiantuntijoiden mukana oloa
25722: Helsingin yliopistossa yliopiston esityksestä ja hallinnossa.
25723: muissa valtion korkeakouluissa sitten kun niitä 3 §.
25724: on kuultu järjestää korkeakoulun sisäinen hal- Yksityinen korkeakoulu, joka järjestää edellä
25725: linto lukuvuosina 1970-1971 ja 1971-1972 mainittua kokeilutoimintaa, saa siitä aiheutu-
25726: väliaikaisesti siitä poikkeavasti, mitä korkea- vista todellisista ja hyväksyttävistä lisämenoi~ta
25727: koulun sisäisestä hallinnosta on säädetty tai valtionavustusta 100 prosenttia.
25728: määrätty.
25729: Vaidonavustusta saavissa yksity1sissä korkea- 4 §.
25730: kouluissa voidaan niin ikään sisäinen hallinto Helsingin yliopiston osalta sisäisen hallinnon
25731: järjestää 1 momentissa mainittuina lukuvuo- väliaikaisesta järjestelystä päätetään lailla, mui-
25732: sina kokeilutarkoituksessa väliaikaisesti siitä den valtion korkeakoulujen osalta asetuksella
25733: poikkeavasti, mitä sisäisestä hallinnosta on mää- ja yksityisten korkeakoulujen osalta valtioneu-
25734: rätty tai säädetty. voston vahvistamilla korkeakoulun perussään-
25735: 2 §. nöillä.
25736: Kokeilujen tulee kohdistua, sen mukaan kuin 5 §.
25737: valtioneuvosto päättää, erityisesti yleiselle ja Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
25738: yhtäläiselle äänioikeudelle sekä ns. kiintiöperi- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
25739: aatteelle rakentuvien hallintomallien kokeile- sella.
25740:
25741:
25742: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
25743:
25744: Juha Vikatmaa. Salme Katajavuori.
25745: Pentti Sillantaus. G. Laatio.
25746: Ilkka Suominen. Elsi Hetemäki.
25747: Eeva Sarkkä. Erkki Häkämies.
25748: Timo Mäki. Juha Rihtniemi.
25749: Mauri Seppä. Eeva Kauppi.
25750: Antero Salmenkivi. Jouni Mykkänen.
25751: Juuso Häikiö. Olavi Lähteenmäki.
25752: Erkki Hara. Harri Holkeri.
25753: Anna-Liisa Linkola. Aslak Aas.
25754: Orvokki Kauppila. M. Jaatinen.
25755: Olavi Nikkilä. Raimo Ilaskivi.
25756: Aili Vaittinen. Sinikka Karhuvaara.
25757: Sirkka Lankinen. Pertti Salolainen.
25758: Maija Heino. Pekka Haarla.
25759: Niilo Tarvajärvi. Esko J. Koppanen.
25760: 1672
25761:
25762: VIII,4.- Lak.al. n:o 211.
25763:
25764:
25765:
25766: Honkonen ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon
25767: perusteista.
25768:
25769:
25770: E d u s kun n a 11 e.
25771:
25772: Viittamme vuoden 1969 valtiopäiville anne- tainen Jasenyys on ehdoton edellytys hallituk-
25773: tussa hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi sessa toimimiselle. Perusteluna on se, että kor-
25774: korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteista keakoulujen sisäisiä kysymyksiä ratkottaessa
25775: (esitys n:o 223) esitettyihin muutosehdotusten tulee siihen osallistua vain korkeakouluyhteisön
25776: perusteluihin, Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenten.
25777: Eduskunnalle antamassa mietinnössä esitettyi- Rehtorin ja vararehtorin taimiajan pituudek-
25778: hin muutosehdotusten perusteluihin (Sivistys- si ehdotamme 8 §:ssä yhtä vuotta. Perustelujen
25779: valiokunnan mietintö n:o 23 hallituksen esityk- osalta viittaamme 4 § :n perusteluihin. Rehto-
25780: sen johdosta laiksi korkeakoulujen sisäisen hal- rilta ja vararehtorilta ei tule vaatia muuta kel-
25781: ilinnon perusteista, 1969 Vp. - V.M. - Esi- poisuusehtoa kuin hyvä perehtyneisyys korkea-
25782: tys n:o 223) ja esitämme perustelut vain niihin koulun eri toiminnan aloihin. Näin siksi, että
25783: tärkeimpiin muutoksiin, jotka olemme tehneet korkeakoulun toimintaa tulee säädellä valitsijoi-
25784: hallituksen esitykseen sivistysvaliokunnan sii- den eri mielipideryhmien välillä suorittama va-
25785: hen tekemien muutosten lisäksi. linta, jota ei tule jäykillä ja epätarkoituksenmu-
25786: 4 §:n 2 momenttiin on tehty lisäys valtuus- kaisilla säännöksillä vaikeuttaa. Professorin pä-
25787: ton oikeudesta päättää vuosittaisesta tulo- ja tevyys tai tohtorin arvo ei välttämättä takaa
25788: ja menoarviosta. Perusteluna esitämme, että perehtyneisyyttä mihinkään korkeakoulun toi-
25789: korkeakoulun kehittämisen keskeisimpiä kysy- minnan alaan.
25790: myksiä on varojen käytön, so. olemassa olevien Lisäyksenä 9 §:n 1 momenttiin on rehtorin
25791: resurssien käyttötapa. Siksi niiden suuntaami- velvollisuus hoitaa valtuuston hänelle antamat
25792: sesta päättäminen on saatava mahdollisimman muut tehtävät. Näin siksi, että rehtorinvirastoa
25793: laajan demokraattisen kontrollin alaiseksi. Jos on voitava tehokkaasti ja joustavasti käyttää
25794: valtuustolla ei ole oikeutta päättää vuotuisesta valmistelevana ja rutiiniluontoisia asioita toi-
25795: tulo- ja menoa.rviosta, vähenee valtuuston mer- meenpanevana elimenä.
25796: kitys korkeakoulun korkeimpana päättävänä eli- 10 §: n perustelujen osalta viittaamme sivis-
25797: menä oleellisesti. tysvaliokunnan em. mietinnön perusteluihin.
25798: 4 §:n 4 momentissa on sivistysvaliokunnan Katsomme kuitenkin, että mitään erityisiä vaa-
25799: em. esityksestä poiketen ehdotettu valtuus- timuksia ei osastoneuvoston jäsenille tule aset-
25800: ton vaalikaudeksi yhtä vuotta. Näin siksi, että taa.. Viittaamme 8 §:n perusteluihin. Toimi-
25801: jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen asemaan kauden pituuden osalta viittaamme 4 §: n pe-
25802: ja työskentelyolosuhteisiin läheisesti vaikuttaa rusteluihin.
25803: valtuuston toiminta ja sen tekemät päätökset. 11 §:ssä säännellyn osastonjohtajan pätevyys-
25804: Korkeakoulujen demokratisoinnin tärkein teh- vaatimusten osalta viittaamme 8 §:n perus-
25805: tävä on lisätä korkeakouluyhteisön jäsenen mah- teluihin.
25806: dollisuutta osallistua päätösten tekemiseen, eikä Perusteluna 12 §:ssä esitetylle laitoksen yleis-
25807: tämä voi toteutua muuten kuin tekemällä riit- kokouksen asemalle laitoksen korkeimpana
25808: tävän lyhyellä vaalikaudella - yhdellä vuodella päättävänä elimenä on laitoksen piirissä toimi-
25809: - vaalitoimituksesta osa päätöksentekomenet- vien henkilöiden välittömien vaikutusmahdolli-
25810: telyä. suuksien lisääminen heitä kaikkein suoranaisim-
25811: 6 § :n 1 momenttiin on sivistysvaliokunnan min ja :selvimmin koskevien päätösten teossa.
25812: mietinnöstä poiketen tehty selvennys siitä, ketkä Korkeakouluyhteisön toiminnalle on välttämä-
25813: ovat vaalikelpoisia korkeakoulun hallitukseen. töntä kaikkien asianomaisten oleminen mukana
25814: Katsomme, että korkeakouluyhteisön täysival- tasa-arvoisessa päätöksenteossa. Nimenomaan
25815: VIII,4.- Honkonen ym. 1673
25816:
25817: alihallinnossa tehtävät päätökset koskettavat muiden kuin vastaavan pätevyyden omaavien
25818: kaikkia laitoksen piirissä työskenteleviä yhtä- osallistua. Näin siksi, että korkeakoulujen tie-
25819: lailla, joten kaikilla on myös oltava välitön teellisiin virkoihin useimmiten liittyy opetusvel-
25820: oikeus osallistua päätöksentekoon. vollisuus, ja tällöin ei hakijoiden opetukseLlisia
25821: Joillakin opintoaloilla vallitseva opintojärjes- kykyjä arvioitaessa voida jättää huomiotta esim.
25822: telmä on sellainen, ettei ole lainkaan itsestään opiskelijoiden mielipidettä. Mainittakoon, että
25823: selvää, ketkä opiskelijoista on katsottava johon- nykyisin osallistuu tieteellisten virkojen täyt-
25824: kin tiettyyn laitokseen kuuluviksi opiskelijoiksi. töön esim. konsistorissa suuri joukko henkilöitä,
25825: Koska tämän ongelman ratkaisemista tarkoitta- joilla ei ole minkäänlaista asiantuntemusta alal-
25826: vista säännöksistä tulee eri opintoaloilla erilai- la. Eihän sanokaamme astrofysiikan professoria
25827: sia, yksityiskohtaisia ja ehkä monimutkaisiakin, voi pitää asiantuntijana päättämään perhe-
25828: on katsottu parhaaksi esittää säännökset tästä oikeuden professuurin täytöstä. 15 § :ssä ei siis
25829: asiasta otettavaksi perussääntöihin. ole omaksuttu mitään uutta periaatetta, kun sii-
25830: Tarkemmat säännökset laitosneuvoston ja lai- hen tehdyllä muutoksella on mahdollistettu
25831: toskokouksen toimivallasta tulee antaa kunkin myös muiden kuin alan asiantuntijoiden osallis-
25832: laitoksen erikoisalasuhteet huomioonottaen tuminen tieteellisen viran täyttöön.
25833: korkeakoulun perussäännöissä. 20 §:n 2 momentin korjausta perustelemme
25834: Toimikauden osalta viittaamme 4 §:n perus- sillä, että kanslerin on, pystyäkseen selviyty-
25835: teluihin. mään tehtävästään, laajalti tunnettava Helsingin
25836: 13 §: ssä säänneltyjen laitoksen johtajan pä- yliopiston erityisoloja. Näinollen asiantuntevien
25837: tevyysvaatimusten osalta viittamme 8 § :n pe- ehdollepanija on korkeimpana päättävänä elime-
25838: rusteisiin. nä Helsingin yliopiston konsistori.
25839: Toimikauden osalta viittaamme 4 §:n perus- Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
25840: teisiin.
25841: 15 §:ssä aikaisemmin säänneltyyn tieteellisen että Edusku11ta hyväksyisi seuraa'-'·an
25842: viran ja toimen täyttämiseen tulee voida myös lakiehdotuksm:
25843:
25844:
25845: Laki
25846: korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteista.
25847: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25848:
25849: 1 luku. keakoulu, Eläinlääketieteellinen korkeakoulu,
25850: Kauppakorkeakoulu, Svenska Handelshögsko-
25851: Yleisiä sää1111öksiä. lan, Turun Kauppakorkeakoulu, Handelshög-
25852: skolan vid Abo Akademi ja Vaasan Kauppa-
25853: 1 §. korkeakoulu.
25854: Valtion korkeakoulujen sisäisestä hallinnosta 2 §.
25855: on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. Korkeakoulussa vallitsee tutkimuksen, ope-
25856: Valtionavustuksen antamiseen yksityiselle tuksen ja tieteellisen kritiikin vapaus.
25857: korkeakoululle vaaditaan sen lisäksi, mitä val- Sisäisissä asioissaan on korkeakoululla itse-
25858: tionavustuksen ehdoista muuten on voimassa, hallinto.
25859: että korkeakoulun sisäinen hallinto on järjes- Päätösvaltaa korkeakoulun hallintoelimissä
25860: tetty tässä laissa säädettyjen perusteiden mu- käyttävät sen opettajat, tutkijat, muuhun hen-
25861: kaan. kilökuntaan kuuluvat sekä opiskelijat niin kuin
25862: Tässä laissa tarkoitetut valtion ja yksityiset siitä tässä laissa sekä muissa korkeakoulua kos-
25863: korkeakoulut ovat Helsingin yliopisto, Jyväsky- kevissa laeissa, asetuksissa ja korkeakoulun pe-
25864: län, yliopisto, Oulun yliopisto, Joensuun kor- russäännöissä säädetään tai määrätään.
25865: keakoulu, Kuopion korkeakoulu, Turun Yliopis-
25866: to, Abo Akademi, Tampereen Yliopisto, Tek- 3 §.
25867: nillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen Korkeakoulujen hallintoa hoitavat korkea-
25868: korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen kor- koulun valtuusto, hallitus ja rehtorinvirasto sekä
25869: 210 427/70
25870: 1674 VIII,4.- Korkeakoulujen sisäinen hallinto.
25871:
25872:
25873: sen mukaisesti kuin niistä korkeakoulun perus- Vaaleissa ovat vaalioikeutettuja korkeakoulun
25874: säännöissä säädetään tai määrätään osasto- ja opettajat ja tutkijat sekä muuhun henkilökun-
25875: laitosneuvostot samoin kuin tiedekuntaneuvos- taan kuuluvat ja läsnä oleviksi kirjoittautuneet
25876: tot niissä tapauksissa, jolloin siitä perussään- varsinaiset opiskelijat. Korkeakoulun viran- tai
25877: nöissä erikseen määrätään. toimenhaltija, jolla on virkavapautta yli kuusi
25878: Nimitys- ja valitusasioita varten korkeakou- kuukautta ja joka vaalien aikana on virkavapaa,
25879: lulla voi olla kansleri. Muista mahdollisista samoin kuin henkilö, jonka virka- tai työsuhde
25880: kanslerille kuuluvista tehtävistä säädetään kor- ei ole jatkunut tai tule jatkumaan yli kolmea
25881: keakoulun perussäännöissä. kuukautta, ei ole vaalioikeutettu.
25882: Oikeussuojakysymysten käsittelemistä varten Vaaleissa on jokaisella vaalioikeutetulla yksi
25883: korkeakoululla voi olla oikeusasiamies. ääni.
25884: Korkeakoulussa voi olla myös muita hallin- Vaalikelpoinen valtuuston jäseneksi on jokai-
25885: toelimiä siten kuin niistä korkeakoulun perus- nen vaalioikeutettu, mikäli tämän lain 18 §:stä
25886: säännöissä säädetään tai määrätään. Helsingin ei muuta johdu.
25887: yliopiston osalta on lisäksi voimassa, mitä jäl- Vaalin toimittamisesta ja eronneen jäsenen
25888: jempänä tässä laissa säädetään. tilalle tulevasta varamiehestä noudatetaan so-
25889: Korkeakoulussa voi lisäksi olla neuvoa-anta- veltuvin osin kunnallisvaalilain ( 4 9/64 ) sään-
25890: via hallintoelimiä siten kuin niistä korkeakou- nöksiä.
25891: lun perussäännöissä säädetään tai määrätään. Tarkemmat säännökset vaalioikeudesta, vaali-
25892: kelpoisuudesta, vaaleissa noudatettavasta vaali-
25893: 4 §. tavasta ja vaalien ajankohdasta annetaan asetuk-
25894: Ylintä päätösvaltaa korkeakoulussa käyttää sella.
25895: korkeakoulun valtuusto ja Helsingin yliopistos- 6 §.
25896: sa konsistori. Korkeakoulun hallitukseen valtuusto valitsee
25897: Valtuuston tehtävänä on antaa suuntaviivoja toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa vä-
25898: korkeakoulun toiminnan yleisluonteelle, antaa hintään kuusi ja enintään kahdeksantoista kor-
25899: lausuntoja korkeakoulua koskevissa lainsäädän- keakoulun hallintoon perehtynyttä henkilöä,
25900: töasioissa sekä korkeakoulun toiminnan kehittä- joiden tulee olla 5 §:n mukaan voolikelpoisia.
25901: mistä koskevissa kysymyksissä, käsitellä korkea- Sen lisäksi kuuluvat hallitukseen itseoikeutet-
25902: koulua koskevat lakiehdotukset, hyväksyä kor- tuina jäseninä korkeakoulun rehtori ja vara-
25903: keakoulun pitkän aikavälin taloussuunnitelmat rehtorit.
25904: ja vuosittainen tulo- ja menoarvio, valita kor- Korkeakoulun perussäännöissä säädetään tai
25905: keakoulun hallitus, valita korkeakoulun rehtori määrätään, mitkä korkeakoulun toiminnan alat
25906: ja vararehtorit sekä sen oikeusasiamies oikeus- ovat hallitu~sessa edustettuina, kuitenkin siten,
25907: turvakysymyksiä varten samoin kuin päättää että hallituksen jäsenistä rehtoria ja vararehto-
25908: muista asioista, jotka korkeakoulun perussään- reita lukuun ottamatta korkeintaan yksi kolmas-
25909: nöissä säädetään tai määrätään valtuuston rat- osa voi olla korkeakoulun eri toiminnan aloja
25910: kaistavaksi. edustavia jäseniä. Perussäännöissä säädetään tai
25911: Valtuustoon kuuluu vähintään kaksikymmen- määrätään lisäksi, mitä kelpoisuusedellytyksiä
25912: tä ja enintään kuusikymmentä jäsentä. eri toiminnan aloja edustaville hallituksen jäse-
25913: Valtuuston toimikausi on yksi vuosi. nille on asetettava. Kaksikielisissä korkeakou-
25914: Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjoh- luissa tulee molempien kieliryhmien edustus hal-
25915: tajan ja varapuheenjohtajan. lituksessa taata perussäännöissä.
25916: Helsingin yliopiston konsistoriin sovelletaan, Hallituksen muut jäsenet valitaan suhteelli-
25917: mitä tässä laissa on säädetty valtuustosta. Kon• silla vaaleilla. Suhteelliset vaalit toimitetaan
25918: sistorin tehtävänä on antaa hallitusmuodon noudattamalla soveltuvin kohdin kunnallisvaali-
25919: 77 §:n 2 momentissa tarkoitettuja lausuntoja lain säännöksiä.
25920: Helsingin yliopistoa koskevista laki- ja asetus- Hallituksen toimikausi jatkuu, kunnes uusi
25921: ehdotuksista. valtuusto ensimmäisessä kokouksessaan on va-
25922: 5 §. linnut uuden hallituksen.
25923: Valtuuston jäsenet ja heidän varamiehensä Jos hallituksen edellä 2 momentissa tarkoi-
25924: valitaan välittömällä, suhteellisilla ja salaisilla tettu jäsen eroaa kesken toimikauden, valtuus-
25925: vaaleilla. to valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen. Jos
25926: VIII,4.- Honkonen ym. 1675
25927:
25928: edellä 3 momentissa tarkoitettu jäsen eroaa Helsingin yliopiston tiedekunnista on soveltu-
25929: kesken toimikauden, noudatetaan varamtesten vin osin voimassa, mitä tässä laissa osastosta
25930: suhteen soveltuvin kohdin kunnallisvaalilain säädetään.
25931: säännöksiä. 11 §.
25932: 7 §. Osastoneuvoston puheenjohtajana tomut
25933: Hallituksen tehtävänä on valmistella valtuus- osastonjohtaja, jonka· samoin kuin varapuheen-
25934: tolle esitettävät asiat, huolehtia valtuuston pää- johtajan osastoneuvosto valitsee keskuudestaan.
25935: tösten toimeenpanosta ja hoitaa ne muut teh- Osastonjohtajan toimikausi on sama kuin osas-
25936: tävät, jotka sille on korkeakoulun perussään- toneuvoston toimikausi.
25937: nöissä säädetty tai muutoin määrätty. Osastonjohtajan tulee olla osastoon kuuluva
25938: 5 § :n mukaan vaalikelpoinen opetus-- ja tutki-
25939: 8 §. mustoimintaan perehtynyt henkilö.
25940: Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori, Osastonjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mi-
25941: jonka valtuusto valitsee vuodeksi kerrallaan. tä 1 momentissa on säädetty, johtaa ja valvoa
25942: Valtuusto valitsee vuodeksi kerrallaan kor- osaston toimintaa sekä päättää hänen ratkaista-
25943: keakoulun vararehtorin tai vararehtorit. vakseen määrätyt ·ne osaston toimialaan kuulu-
25944: Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkea- vat asiat, joita ei ole määrätty osastoneuvoston
25945: kouluhallintoon, opetus- ja tutkimustoimintaan ratkaistaviksi.
25946: sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikaan hyvin pe- 12 §.
25947: rehtynyt henkilö. Osastojen piirissä ja niiden alaisena voi olla
25948: opetus- ja tutkimustoimintaa harjoittavia lai-
25949: 9 §. toksia siten kuin niistä korkeakoulun perussään-
25950: Rehtorin tehtävänä on sen lisäksi, mitä 8 § :n nöissä säädetään tai määrätään.
25951: 1 momentissa on säädetty, johtaa ja valvoa kor- Laitoksen toimintaa johtaa laitoksen yleisko-
25952: keakoulun toimintaa, suorittaa ne tehtävät, jot- kous ja sen valitsema laitosneuvosto. Laitos-
25953: ka valtuusto hänelle asettaa, sekä toimia korkea- kokoukseen voivat osallistua laitoksen profes-
25954: koulun rehtorinviraston esimiehenä. sorit, laitoksen muu henkilökunta ja laitoksen
25955: Rehtorinviraston tehtävänä on sen lisäksi, opiskelijat. Perussäännöissä säädetään siitä, mil-
25956: mitä siitä korkeakoulun perussäännöissä sääde- lä edellytyksellä opiskelija katsotaan laitoksen
25957: tään tai määrätään, käsitellä ja ratkaista ne opiskelijaksi. .
25958: muut asiat, jotka eivät korkeakoulujen perus- Laitosneuvostoon valitaan vähintään kuusi ja
25959: sääntöjen mukaan kuulu korkeakoulun muiden enintään viisitoista jäsentä sekä heidän varamie-
25960: hallintoelinten käsiteltäviksi. hensä välittömillä, suhteellisilla· ja salaisilla vaa-
25961: Vararehtorin tai vararehtorien tehtävistä sää- leilla.
25962: detään tai määrätään korkeakoulun perussään- Vaalikelpoinen laitosneuvoston jäseneksi on
25963: nöissä. jokainen vaalioikeutettu, mikäli tämän lain
25964: 10 §. 18 §:stä ei muuta johdu.
25965: Opetuksen ja tutkimuksen järjestelyä varten Laitosneuvoston toimikausi on yksi vuosi.
25966: voi korkeakoulussa olla osastoja siten kuin niis- Laitoksen johtajaksi, joka toimii laitosneu-
25967: tä korkeakoulun perussäännöissä säädetään tai voston puheenjohtajana, laitosneuvosto valitsee
25968: määrätään. 12 § :n 5 momentin mukaan vaalikelpoisen ope-
25969: Osaston toimintaa johtaa osastoneuvosto. tus- ja tutkimustoimintaan perehtyneen henki-
25970: Mikäli osasto on jakautunut laitoksiin, osasto- lön vuodeksi kerrallaan.
25971: neuvoston muodostavat osastoon kuuluvien lai- Laitoksen johtajan tehtävänä on sen lisäksi,
25972: tosten johtajat sekä vähintään yksi ja enintään mitä 1 momentissa on säädetty, johtaa ja val-
25973: kolme jokaisen osastoon kuuluvan laitoksen lai- voa laitoksen toimintaa sekä päättää ne laitok-
25974: tosneuvoston valitsemaa edustajaa ja heidän va- sen toimialaan kuuluvat asiat, joita ei ole mää-
25975: ramiehensä. Muussa tapauksessa sovelletaan rätty laitosneuvoston ratkaistaviksi.
25976: osastoneuvoston kokoonpanossa, mitä 12 §:n
25977: 2--4 momentissa on säädetty. 14 §.
25978: Osastoneuvoston toimikausi on yksi vuosi. Korkeakoulussa voi lisäksi olla osastojen ul-
25979: Tarvittaessa voidaan korkeakouluun perus- kopuolisia erillisiä laitoksia, joiden hallinnosta
25980: taa useita osastoja käsittävä tiedekunta, josta säädetään tai määrätään korkeakoulun perus-
25981: tarkemmin säädetään perussäännöissä. säännöissä.
25982: 1676 VIII,4.- Korkeakoulujen sisäinen hallinto.
25983:
25984:
25985: 15 §. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti kon-
25986: Arvosteltaessa tieteellisiä opinnäytteitä saa- sistorin esityksestä kolmeksi vuodeksi kerral-
25987: vat pätevyyden ratkaisemiseen ja opinnäytteen laan.
25988: hyväksymiseen ja arvostelemiseen osallistua vain 21 §.
25989: vähintään vastaavantasoisen tieteellisen päte- Professorit, varsinaiset ja ylimääräiset sekä
25990: vyyden omaavat tai vastaavantasoiset opinnäyt- ylikirjastonhoitajan ja hallintojohtajan nimit-
25991: teet suorittaneet henkilöt. tää tasavallan presidentti.
25992: Päteviksi todettujen henkilöiden ehdollepa- Muut opettajat ja virkamiehet nimittää kans-
25993: non suorittaa korkeakoulun hallitus tai osasto- leri, konsistori, hallitus, rehtorinvirasto, tiede-
25994: neuvosto tahi laitosneuvosto sen mukaan kuin kunta tai osasto, niin kuin siitä erikseen sää-
25995: korkeakoulun perussäännöissä säädetään tai detään.
25996: määrätään. 22 §.
25997: 16 §. Yliopiston hallintoelimen päätökseen on jo-
25998: Korkeakoulun hallintoelin tekee päätöksensä kainen oikeutettu hakemaan muutosta sillä pe-
25999: esittelystä niin kuin korkeakoulun perussään- rusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on
26000: nöissä siitä säädetään tai määrätään. loukattu. Kanslerin päätökseen ei kuitenkaan
26001: Korkeakoulun hallintoelinten jäsenet toimivat saa hakea muutosta.
26002: virkavastuulla. Sellaisesta päätöksestä, joka on yksinomaan
26003: 17 §. valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei ole lupa
26004: Korkeakoulun valtuusto, hallitus sekä osasto- tehdä valitusta.
26005: ja laitosneuvosto on päätösvaltainen, jos vähin- Valitusoikeudesta yliopistollisten opinnäyttei-
26006: tään puolet jäsenistä, puheenjohtaja tai vara- den, tutkintojen, oppiarvojen, apurahojen ja
26007: puheenjohtaja heihin luettuna, on saapuvilla. opintotuen osalta säädetään erikseen.
26008: Valtuustossa, hallituksessa sekä osasto- ja lai- Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan
26009: tosneuvostossa asiat ratkaistaan yksinkertaisella myös konsistorin jäsenten ja varajäsenten vaa-
26010: ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan lia koskevaan valitukseen. Äänioikeutettu saa
26011: voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kan- hakea muutosta myös sillä perusteella; että
26012: nattaa. vaali on tapahtunut laista tai asetuksesta poik-
26013: Vaalit suoritetaan enemmistövaaleina, milloin keavassa järjestyksessä.
26014: valittavia on yksi. Jos valittavia on useampia,
26015: noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Suhteellisis- 23 §.
26016: sa vaaleissa noudatetaan soveltuvin osin kun- Muutosta 22 § :n 1 tai 4 momentin nojalla
26017: nallislain ( 642/48) säännöksiä. haetaan kanslerilta kirjallisella valituksella, joka
26018: on valittajan itsensä tahi hänen valtuuttamansa
26019: 18 §. asiamiehen annettava taikka postitse toimitet-
26020: Korkeakoulun valtuuston ja hallituksen, osas- tava yliopiston kansliaan 30 päivän kuluessa
26021: toneuvoston ja laitosneuvoston sekä mahdollis- tiedoksi saannista. Virkanimitysasioissa luetaan
26022: ten muiden päätösvaltaa omaavien hallintoelin- valitusaika kuitenkin päätöksen tekemisestä.
26023: ten jäseniksi voidaan valita vain täysi-ikäisiä
26024: henkilöitä. 24 §.
26025: 19 §. Valituksen johdosta kansleri voi määrätä asian
26026: Muutoksenhausta muiden korkeakoulujen uudelleen käsiteltäväksi tai, hankittuaan tar-
26027: kuin Helsingin yliopiston hallintoelinten pää- peellisiksi katsomansa lausunnot ja selvitykset,
26028: töksiin on voimassa, mitä siitä on erikseen sää- ryhtyä muihin toimiin oikaisun aikaansaami-
26029: detty tai määrätty. seksi.
26030: Milloin valitus koskee virkanimitysasiaa, tu-
26031: 2 luku. lee kanslerin ennen asian ratkaisemista pyytää
26032: Helsingin yliopistoa koskevia asiaa käsitelleen hallintoelimen lausunto.
26033: erityissäännöksiä. Valitusmenettelyssä on soveltuvin osin. voi-
26034: massa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa
26035: 20 §. annetussa laissa (154/50) on säädetty.
26036: Yliopiston ylin nimitys- ja muutoksenhaku- Jos valituksen johdosta määrätään toimitetta-
26037: viranomainen on kansleri. vaksi uusi vaali, on sen toimeenpanemiseen vii-
26038: VIII,4.-Honkonen ym. 1677
26039:
26040: pymättä ryhdyttävä. Kumotussa vaalissa vali- 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 2 momentti, 19 §:n
26041: tuiksi tulleet pysyvät toimissaan, kunnes uuden 2 momentti ja 25 § sellaisina kuin ne ovat 7
26042: vaalin tulos on julkaistu. päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (584/
26043: 62) ja 6-8 §, 9 §:n 2 momentti, 11 §ja 13 §
26044: sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä toukokuuta
26045: 3 luku. 1947 annetussa laissa (452/47), sekä 22 § sel-
26046: laisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1937
26047: Erinäisiä säännöksiä. annetussa laissa ( 271/3 7 ) sekä muut tämän
26048: lain kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
26049: 25 §.
26050: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan Hel-
26051: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- singin yliopistossa yliopiston esityksestä ja
26052: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk- muissa valtion korkeakouluissa sitten kun niitä
26053: sella. on kuultu järjestää korkeakoulun sisäinen hal-
26054: Valtion korkeakoulujen perussäännöt anne- linto tämän lain tarkoittaman hallinnon yksi-
26055: taan asetuksella. Valtionavustusta saavien yksi- tyiskohtien kokeilemista varten väliaikaisesti sii-
26056: tyisten korkeakoulujen perussäännöt vaJtioneu- tä poikkeavasti, mitä korkea!koulun sisäisestä
26057: vosto vahvistaa korkeakoulun esityksestä. hallinnosta on säädetty tai määrätty.
26058: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan val-
26059: 26 §. tionavustusta saavissa yksityisissä korkeakou-
26060: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys- luissa niin ikään sisäinen hallinto järjestää tämän
26061: kuuta 1972. lain tarkoittaman hallinnon yksityiskohtien ko-
26062: Tällä lailla kumotaan Helsingin yliopiston keilemista varten väliaikaisesti siitä poikkea-
26063: järjestysmuodon perusteista 14 päivänä heinä- vasti, mitä sisäisestä hallinnosta on säädetty tai
26064: kuuta 1923 annetun lain ( 191/23) 4 §:n 1 mo- määrätty.
26065: mentti, 5 §, 6 §:n ensimmäinen lause, 7-11 §, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan lisäk-
26066: 13 §, 14 §:n 2 momentti, 16 §, 19 §:n 2 mo- si ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
26067: mentti, 22 § ja 25 §, näistä 5 §:n 1 momentti, toimenpiteisiin.
26068:
26069:
26070: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
26071:
26072: Kuuno Honkonen. Lauri Kantola.
26073: Terho Pursiainen. Ensio Laine.
26074: Heimo Rekonen. Mirjam Tuominen.
26075: Kaisu Weckman.
26076: 1678
26077:
26078: VI11,5.- Lak.al. n:o 212.
26079:
26080:
26081:
26082:
26083: Sundqvist ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon
26084: perusteista.
26085:
26086:
26087: Ed u s kun n a.ll e.
26088:
26089: Korkeakoululaitoksen s1sru.nen uudistaminen avulla voidaan kehittää ja uudistaa yhteiskun-
26090: on laajalti tunnustettu välttämättömyys. Tämän taa. Jatkuvalla opiskelulla ja luovalla toimin-
26091: vuoksi hallitus jätti 5. joulukuuta 1969 edus- nalla on arvoa myös sellaisenaan. Hallitus pitää-
26092: kunnalle esityksen laiksi korkeakoulujen sisäi- kin keskeisenä tavoitteenaan opetuksen kehittä-
26093: sen hallinnon perusteista. Esitys sittemmin rau- mistä ja tiedon tason kohottamista sekä tutki-
26094: kesi eduskuntavaalien takia. Hallitus totesi la- muksen ja luovan työn edistämistä. Näistä syis-
26095: kiesityksen perusteluina seuraavaa: tä Hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota
26096: "Korkeakoululaitoksen merkitys yhteiskun- koulutuspolitiikan kehittämiseen.
26097: nallisena instituutiona kasvaa jatkuvasti. Kor- Viime vuosina on maassamme kiinnitetty
26098: keakouluopetuksella ja tieteellisellä tutkimuk- huomiota yliopistojen ja korkeakoulujen työs-
26099: sella on yhä keskeisempi asema yhteiskunnan kentelyn edellytysten parantamiseen. Vuonna
26100: henkisessä, taloudellisessa ja sosiaalisessa kehit- 1966 annettiin laki korkeakoululaitoksen kehit-
26101: tämisessä. Henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin tämisestä vuosina 1967-1981 (228/66). Tä-
26102: kasvu riippuu olennaisesti siitä, millaiset edel- män Jain mukaan yliopistojen ja korkeakoulu-
26103: lytykset korkeakouluissa harjoitettavalle opetuk- jen tarjoamia opiskelu- ja tutkimusmahdolli-
26104: selle ja tutkimukselle voidaan luoda. suuksia lisätään osaksi tai kokonaan valtion va-
26105: Korkeakoulujen vastuulla on opetuksen ja roin siten, että korkeakouluissa on vuoden
26106: tutkimuksen tason jatkuva kohottaminen. Kor- 1981 loppuun mennessä loppututkintoon täh-
26107: keakoulujen tehtävänä on huolehtia korkeanas- tääviä opintoja harjoittavia samoin kuin tutki-
26108: teisen sivistyksen ylläpitämisestä ja välittämises- joiksi valmistuvia ja muita loppututkinnon suo-
26109: tä, hoitaa ylintä ammatillista koulutusta, joka ritettuaan opintojaan jatkavia opiskelijoita var-
26110: edellyttää tieteellistä opiskelua, edistää tutki- ten kaikkiaan vähintään· 60 000 opiskelijapaik-
26111: musta, huolehtia tutkijoiden koulutuksesta ja kaa. Asetuksella korkeakoululaitoksen kehittä-
26112: osaksi myös korkeanasteisesta ammatillisesta jat- misestä vuosina 1967-1981 (455/66) on sää-
26113: kokoulutuksesta, edistää kriittistä, rationaalista· detty, kuinka paljon kerrosalaa sekä opettajan
26114: ja luovaa asennoitumista sekä kasvattaa opiske- virkoja ja toimia tai määräyksestä annettavaa
26115: lijoita omaksumaan vastuuta tutkimuksen käy- opetusta eri opinaloilla tulee keskimäärin olla
26116: töstä ja soveltamisesta yhteiskunnan kehittämi- opiskelijapaikkaa kohti vuoden 1981 loppuun
26117: sessä. Hallitus katsoo, että edellä mainittuja mennessä.
26118: tehtäviä suorittaessaan korkeakouluilla on tär- Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädän-
26119: keä merkitys yhteiskuntaa jatkuvasti uudista- nön valmistelun yhteydessä kiinnitettiin huo-
26120: vana voimana. Tämän tehtävän menestykselli- miota myös korkeakoululaitoksen sisäiseen ke-
26121: nen täyttäminen edellyttää, että eriytyneen ope- hittämiseen. Edellä mainitun asetuksen antami-
26122: tuksen ja tutkimuksen ohella kiinnitetään ny- sen yhteydessä merkittiin valtioneuvoston pöy-
26123: kyistä enemmän huomiota tiedon ja koulutuk- täkirjaan lausuma, jonka mukaan valtioneuvos-
26124: sen pohjana oleviin arvostuksiin ja toisaalta nii- to pitää tärkeänä,
26125: hin monisäikeisiin ongelmiin, joita tieteen ja että yliopistojen ja korkeakoulujen hallintoa
26126: teknologian jatkuva kehittyminen koko ihmis- ajan vaatimusten mukaisesti uudistetaan niin,
26127: kunnassa aiheuttaa. että toisaalta tieteellisen koulutuksen saanut
26128: Hallitus toteaa, että opetuksen ja tutkimuk- henkilöstö voi entistä yksinomaisemmin omis-
26129: sen merkitys ei rajoitu vain siihen, että niiden tautua tutkimus- ja opetustehtäviin ja toisaalta
26130: VHI,.S.- Suadqyist ym. 1679
26131:
26132: akateeminen yhteisö nykyistä laajemmin osal- tuista syistä onkin Hallituksen käsityksen mu-
26133: listua itseänsä koskevien päätösten valmiste- kaan kiireellisesti ryhdyttävä korkeakoulujen si-
26134: luun, säisen hallinnon uudistamiseen ja lainsäädännön
26135: että tutkintoja varten tarpeellinen opintoaika avulla määritettävä ne korkeakoulujen sisäisen
26136: lyhenee ja keskeyttäneiden määrä vähenee, jota hallinnon perusteet, joiden pohjalla voidaan yk-
26137: silmällä pitäen tutkintovaatimukset on aika sityiskohtaisesti valmistella eri korkeakoulujen
26138: ajoin tarkistettava ja itse opetuksessa nykyistä hallinnon uudistaminen.
26139: suuremmassa määrin annettava eri arvosanoja Hallitus katsoo, että kahdenlaiset hallinnolli-
26140: varten vaadittava tieto ja taito, ja set uudistukset voivat lisätä korkeakoulujen
26141: että samalla harkitaan itse tutkintojen raken- mahdollisuuksia toteuttaa eri tehtäviään.
26142: teen muuttamista ottamalla huomioon muual- Ensinnäkin on pyrittävä korostamaan kor-
26143: la sangen yleisesti sovellettu suorituspistejärjes- keakoulujen sisäistä itsenäisyyttä. Korkeakoulu-
26144: telmä, laitoksen kehittämislainsäädännön nojalla aloi-
26145: että opetuksen eri lajien tehokkuus ja tarkoi- tettu pitkän aikavälin korkeakoulusuunnittelu
26146: tuksenmukaisuus tutkitaan ja opetusvelvolli- perustuu yhtenäiseen kehysohjelmaan, jonka
26147: suutta koskevia säädöksiä sovelletaan sen mu- puitteissa ministeriöt voivat korkea:kouluneu-
26148: kaisesti, voston avustamina riittävässä määrin kiinnittää
26149: että yliopistojen ja korkeakoulujen toiminta huomiota korkeakoulujen toiminnan koordinoi-
26150: muodoss·a taikka toisessa ulotetaan nykyistä pi- miseen. Siksi olisi pyrittävä siirtämään nykyis-
26151: temmälle osalle kalenterivuotta, niin että raken- tä suuremmassa määrin päätösvaltaa korkeakou-
26152: nukset ja varusteet tulevat käytännössä täysi- lujen sisäisistä asioista niille itselleen, jotta ne
26153: vuotiseen käyttöön, ja voisivat olemassa olevien yleisten edellytysten
26154: että yliopistot ja korkeakoulut muissakin suh- puitteissa kehittää omia erityispiirteitään. -Ny-
26155: teissa kiinnittävät huomiota uusiin ja uusiutu- kyisiä korkeakoulujen sisäistä itsehallintoa kos-
26156: viin tehtäviin ja vaatimuksiin, joiden täyttämis- kevia rajoituksia tulisi säilyttää pelkästään sel-
26157: tä yhteiskunta niiltä aiheellisesti odottaa. laisissa kohdin, joissa korkeakoulujen toimin-
26158: Edellä mainittu lausuma lähetettiin yliopis- nan on sovelluttava valtakunnallisen suunnitte-
26159: toille ja korkeakouluille tiedoksi ja huomioon lun osaksi tai muutoin yleisesti omaksuttuihin
26160: otettavaksi. Hallituksen toimesta on opetusmi- periaatteisiin. Sellaisia kysymyksiä, jotka on ratc
26161: nisteriön yhteyteen perustetun korkeakouluneu• kaistava yleisvaltakunnallisen suunnittelun puit-
26162: voston avulla valmisteltu ja toteutettu eräitä teissa tai muutoin yhtenäisellä tavalla, ovat kor-
26163: suunnitelmia korkeakoulujen sisäiseksi kehittä- keakoulujen opetuksen ja tutkimuksen pääalat,
26164: miseksi. Niin ikään on eri korkeakouluissa vii- korkeakoulujen erityistehtävät ja painopiste-
26165: me vuosina valmisteltu niiden hallinnon uudis- alueet, tutkintojen taso, korkeakoulujen virko-
26166: tamista. Pyrkimyksenä on ollut ratianalisoida jen yleiset kelpoisuusehdot ja virkoihin liitty-
26167: korkeakoulun hallintoa, lisätä opiskelijoiden vät yleiset velvollisuudet. Korkeakoulujen sisäi-
26168: oikeusturvaa sekä ottaa nuorempia opettajia, sen päätösvallan piiriin taas tulisi siirtää ny-
26169: muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita mukaan kyistä suuremmassa määrin opetuksen ja tut-
26170: kollegiseen päätöksentekoon. kintojen sisältöä, opetuksen ja opiskelun yleistä
26171: Korkeakoulujen uudistamista koskeva sisäi- järjestelyä, tutkimus- ja palvelulaitosten kehit-
26172: nen päätöksenteko on kuitenkin ollut korkea~ tämistä sekä virkanimityksiä koskevia kysymyk-
26173: koulujen nykyisen hallinnon luonteen vuoksi siä. Korkeakoulujen itsehallinnon lisääntyminen
26174: vaikeata. Sen johdosta on toistaiseksi toteutettu voi kuitenkin muodostua tulokselliseksi vain
26175: taikka korkeakoulujen taholta esitetty vain eräi- siinä tapauksessa, että niiden sisäistä päätöksen-
26176: tä suhteellisen vähäisiä osittaisuudistuksia, ja tekoa kehitetään nykyistä tehokkaammaksi ja
26177: nekin ovat vaatineet runsaasti aikaa. Viime vuo-: uudistamisen kannalta joustavammaksi.
26178: sina on sekä korkeakouluissa että niiden ulko- Toiseksi korkeakoulujen hallinnon kehittä-
26179: puolella asetettu korkeakouluille uusia velvoit- misessä on pyrittävä näkemään kaikki korkea-
26180: teita, joita tähänastisissa hallinnon uudistuksis- koulussa työskentelevät ja opiskelevat tasa-ar-
26181: sa on otettu vain vähäisessä määrin lukuun. voisina ja vastuun omaksuvina kansalaisina, jot-
26182: Koska uudistukset ovat viivästyneet ja koska ka pyrkivät yhdessä toteuttamaan korkeakoulu-
26183: korkeakoulujen laajuus ja tehtävät ovat saman- jen tehtäviä. Perinteellisesti korostunut opetta-
26184: aikaisesti kasvaneet, on tästä aiheutunut kor- jien ja opiskelijoiden välinen vastakkaisuus vä-
26185: keakoulujen piirissä ristiriitoja. Edellä maini- henee ratkaisevasti, kun käytetään uudenaikai-
26186: 1680 VIII,5.- Korkeakoulujen sisäinen hallinto.
26187:
26188: sia opetusmenetelmiä, kun opiskelu tapahtuu teamaan, että korkeakoulujen oikeusturvaa kos-
26189: työryhmien puitteissa. ja kun sen yhteydessä kevat säännökset eivät nykyisellään ole riittä-
26190: opetus, tutkimus ja tiedon soveltaminen moni- viä.
26191: säkeisiin yhteiskunnan ongelmiin liittyvät toi- V aitioneuvosto on asettanut komitean selvit-
26192: siinsa. Jos nuoremmat opettajat, muu henkilö- tämään kaikkien korkeakoulujen sekä opetus-
26193: kunta ja opiskelijat osallistuvat korkeakoulun ministeriön välittömän valvonnan alaisten oppi-
26194: hallintoelimiin pienenä vähemmistönä, niin eri laitosten opiskelijoiden, opettajien ja. tutkijoi-
26195: maista saatujen kokemusten mukaan tämä osal- den sekä muun henkilökunnan oikeusturvaan
26196: listuminen tosin riittää antamaan päättäville liittyviä kysymyksiä ja laatimaan ehdotuksen
26197: elimille lisää tietoa niistä ongelmista, joita nä- edellä mainittujen oppilaitosten oikeusturvajär-
26198: mä ryhmät tuntevat erityisen hyvin, mutta se jestelmän kehittämiseksi. Komitean tulee teh-
26199: ei ole riittävä muuttamaan opiskelun ja tut- täväksiantonsa mukaisesti erityisesti kiinnittää
26200: kimuksen ilmapiiriä siinä määrin kuin korkea- huomiota opetus- ja tutkimusvapauteen, virko-
26201: koulujen tuloksellinen toiminta tulevaisuudessa jen ja toimien täyttämiseen, oppilasvalintaan,
26202: edellyttäisi. Hallituksen käsityksen mukaan nuo- opintosuoritusten arvosteluun ja kurinpidolli-
26203: rempien opettajien ja opiskelijoiden osallistu- seen rankaisemiseen liittyviin oikeusturvaa kos-
26204: misella on nimenomaan osastojen ja laitosten keviin kysymyksiin. Komitean on edelleen kiin-
26205: tasolla suuri merkitys korkeakoulun päätehtä- nitettävä huomiota korkeakoulujen muutoksen-
26206: vien toteuttamisessa. Lisäksi pyrkimykset ylei- hakujärjestelmän kehittämiseen pitäen silmällä
26207: sen demokratian toteuttamiseksi edellyttävät korkeakoulujen sisäistä hallintoa koskevia
26208: korkeakoulussa työskentelevien eri ryhmien uudistussuunnitelmia. Ennen tarkempien sään-
26209: osallistumista kollegisten elinten toimintaan. nösten antamista korkeakoulujen oikeusturva-
26210: Hallitus katsoo, että tieteellisen tutkimuksen kysymyksistä olisi edelleen selvitettävä mahdol-
26211: suunnittelulle ja itse tutkimukselle ei korkea- lisuudet yhtenäisen sekä valtion että yksityisiä
26212: koulujen nykyinen sisäinen hallinto ole pysty- korkeakouluja tarkoittavan oikeusturvaa koske-
26213: nyt tarjoamaan riittäviä edellytyksiä. Korkea- van lainsäädännön antamiseen. Valtioneuvoston
26214: koulujen tutkijankoulutuksen ja tutkimustyön 24 päivänä syyskuuta 1969 tekemän päätöksen
26215: kehittämismahdollisuudet olisi hallinnonuudis- mukaan jokaista korkeakoulua varten asetetuis-
26216: tuksen yhteydessä pyrittävä erityisesti turvaa- sa sisäisen hallinnon uudistamista valmistele-
26217: maan. Tutkimustyön suunnittelua voidaan Hal- vissa toimikunnissa tullaan myös käsittelemään
26218: lituksen käsityksen mukaan tehostaa ensinnä- korkeakoulujen sisäisen oikeusturvan kehittä-
26219: kin valtion taloussuunnittelun yhteydessä, toi- miseen liittyviä kysymyksiä.
26220: seksi erottamalla korkeakoulujen menoarvioissa Kun korkeakouluissa työskentelevien ja opis-
26221: tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen käytet- kelevien oikeusturvaan liittyvät kysymykset
26222: täviä varoja erilleen korkeakoulujen peruskou- ovat toistaiseksi edellä kuvatulla tavalla selvit-
26223: lutuksen vaatimista menoista ja kolmanneksi telyn alaisina ja kun Hallitus ei myöskään ole
26224: perustamalla tarvittaessa korkeakouluihin eri- pitänyt tarkoituksenmukaisena liittää käsillä
26225: tyisiä tutkimusneuvostoja tai vastaavia elimiä olevaan korkeakoulujen sisäistä hallintoa koske-
26226: huolehtimaan siitä, että korkeakouluille valmis- vaan lakiesitykseen yksityiskohtaisia ja asian
26227: tetaan tiedepoliittisia ohjelmia ja että korkea- luonteesta johtuen suhteellisen laajoja muutok-
26228: kouluille valmistetaan tiedepoliittisia ohjelmia senhakua koskevia säännöksiä, Hallitus on
26229: ja että korkeakoulujen tutkimustyössä otetaan päätynyt esittämään, että muutoksenhausta kor-
26230: huomioon suunnitelmallisuus ja jatkuvuus. keakoulun hallintoelinten päätöksiin olisi voi-
26231: Korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudistami- massa, mitä siitä on erikseen säädetty tai mää-
26232: sen yhteydessä on Hallituksen käsityksen mu- rätty. Hallitus katsoo, että tällä tavoin ovat
26233: kaan niin ikään kiinnitettävä erityistä huomio- korkeakoulujen oikeusturvaa koskevat nykyiset
26234: ta korkeakoulujen sisäisen oikeusturvan lisää- säännökset sovellettavissa siksi, kunnes edellä
26235: miseen ja oikeusturvaa koskevien säännösten mainittujen selvitysten tuloksena on saatu val-
26236: selkeyttätniseen. Hallitus on sitä mieltä, että mistetuksi tarkemmat säännökset korkeakou-
26237: korkeakoulujen opiskelijoiden ja opettajien oi- luissa työskentelevien ja opiskelevien oikeus-
26238: keusturvaa koskevat kysymykset pitäisi yleen- turvan järjestämisestä. Oikeusministeriön lain-
26239: sa käsitellä ja ratkaista korkeakoulujen omassa valmistelukunnassa on laadittu lausunto muu-
26240: piirissä siinä määrin kuin tähänkin saakka on toksenhausta korkeakoulujen hallintoelinten
26241: tapahtunut. Hallitus on kuitenkin joutunut to- päätöksiin. Myös tätä selvitystä olisi käytettä-
26242: VIII,5.- Sundqvist ym. 1681
26243:
26244: vä valmisteltaessa säännöksiä korkeakoulujen tuksen 6 § :n 1 momentissa, että korkeakoulun
26245: oikeusturvasta. hallitukseen valtuusto .valitsee toimikautensa
26246: Hallitus esittää, että korkeakoulujen sisäises- ensimmäisessä kokouksessa vähintään kuusi ja
26247: sä hallinnossa on ylin päätösvalta periaatteelli- enintään kahdeksantoista korkeakoulun hallin-
26248: sissa ja tärkeissä kysymyksissä annettava uuden- toon perehtynyttä henkilöä. Sen lisäksi kuulu-
26249: laiselle kollegiselle elimelle, jota kutsutaan. val- vat hallitukseen itseoikeutettuina jäseninä kor-
26250: tuustoksi ja joka valitaan kaikkien korkeakou- keakoulun rehtori ja vararehtorit. Lakiehdo-
26251: lussa työskentelevien ja opiskelevien yleisen ja tuksen 6 § :n 2 momentin mukaan korkeakou-
26252: yhtäläisen äänioikeuden perusteella toimitetta- lun perussäännöissä säädetään tai määrätään,
26253: valla vaaJilla. Korkeakoulun valtuusto käsittelee mitkä korkeakoulun toiminnan alat ovat halli-
26254: korkeakoulun kehittämisen kannalta laajakan- tuksessa edustettuina, kuitenkin siten, että hal-
26255: toisia kysymyksiä sekä valitsee korkeakoulun lituksen jäsenistä rehtoria ja vararehtoria lu-
26256: ylimmän toimeenpanevan hallintoelimen. Laki- kuun ottamatta korkeintaan yksi kolmasosa voi
26257: ehdotuksen 4 §:n 2 momentin mukaan valtuus- olla korkeakoulun eri toiminnan aloja edusta-
26258: ton tehtävänä on antaa suuntaviivoja korkea- via jäseniä. Perussäännöissä säädetään tai mää-
26259: koulun toiminnan yleisluonteelle, antaa lausun- rätään lisäksi, mitä kelpoisuusedellytyksiä eri
26260: toja korkeakoulua koskevissa lainsäädäntö- toiminnan aloja edustaville hallituksen jäsenille
26261: asioissa sekä korkeakoulun toiminnan kehittä- on asetettava. Lakiehdotuksen 6 § :n 3 mo-
26262: mistä koskevissa kysymyksissä, käsitellä korkea- mentin mukaa11 hallituksen muut jä~enet vali-
26263: koulua koskevat lakiehdotukset, hyväksyä kor- taan suhteellisilla vaaleissa. Suhteelliset vaalit
26264: keakoulun pitkän aikavälin taloussuunnitelmat, toimitetaan noudattamalla soveltuvin kohdin
26265: valita korkeakoulun hallitus, valita korkeakou- kunnallisvaalilain ( 49/64) säännöksiä.
26266: lun rehtori ja vararehtorit sekä päättää muista Hallitus on myös harkinnut kysymystä siitä,
26267: asioista, jotka korkeakoulun perussäännöissä on olisiko korkeakoulun päätösvaltaa omaaviin
26268: säädetty tai määrätty valtuuston ratkaistaviksi. ha.llintoelimiin voitava ottaa korkeakoulun
26269: Valtuuston jäsenmäärä tulee riippumaan kor- ulkopuolisia henkilöitä jäseniksi. Hallitus on
26270: keakoulun suuruudesta ja sen eri opinalojen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että ulko-
26271: määrästä. Lakiehdotuksen 4 § :n 3 momentin puolisia henkilöitä ei voida ottaa korkeakoulun
26272: mukaan valtuustoon kuuluu vähintään kaksi- päättävien elinten jäseniksi, mutta että korkea-
26273: kymmentä ja enintään kuusikymmentä jäsentä. koulun ja sen ulkopuolisen yhteiskunnan väli-
26274: Korkeakoulun ylimpänä toimeenpanevana eli- nen vuorova1kutus voidaan riittävästi taata
26275: menä on korkeakoulun hallitus. Lakiehdotuk- ottamalla ulkopuolisia henkilöitä jäseniksi kor-
26276: sen 7 § :n 1 momentin mukaan hallituksen teh- keakoulun neuvoa-antaviin ja suunnitteleviin
26277: tävänä on valmistella valtuustolle esitettävät elimiin, joilla ei kuitenkaan ole päätösvaltaa.
26278: asiat, huolehtia valtuuston päätösten toimeen- Korkeakoulun valtuusto valitsee korkeakou-
26279: panosta ja hoitaa ne muut tehtävät, jotka sille lun rehtorin ja vararehtorin tai vararehtorit.
26280: on korkeakoulun perussäännöissä säädetty tai Rehtori toimii korkeakoulun hallituksen pu-
26281: muutoin määrätty. heenjohtajana, johtaa ja valvoo korkeakoulun
26282: Hallitus katsoo, että korkeakoulun hallitus toimintaa sekä toimii korkeakoulun rehtorin-
26283: tulee valita suhteellisilla vaaleilla, jotta korkea- viraston esimiehenä. Lakiehdotuksen 8 §:n 3
26284: koulun valtuustossa olevat eri ryhmät voivat momentin mukaan rehtorin ja vararehtorin tu-
26285: olla hallituksessa tasapuolisesti edustettuina. lee olla professorin pätevyyden tai tohtorin ar-
26286: Koska toisaalta kuitenkin on pidettävä tärkeä- von saavuttanut ja korkeakouluhallintoon sekä
26287: nä, että korkeakoulun toiminnan eri aloille va- opetus- ja tutkimustoimintaan hyvin perehtynyt
26288: rataan mahdollisuus olla edustettuna korkea- henkilö.
26289: koulun hallituksessa, on Ha.llitus päätynyt esit- Rehtorin alaisena toimii korkeakoulun reh-
26290: tämään, että pääosa korkeakoulun hallituksen torinvirasto. Rehtorinviraston toimivalta on
26291: jäsenistä valitaan suhteellista vaalitapaa nou- määrättävä yleiseksi. Lakiehdotuksen 9 §:n 2
26292: dattaen ja että tämän lisäksi eräiden kovkea- momentin mukaan rehtorinviraston tehtävänä
26293: koulun hallituksen jäsenten tulee edustaa kor- on sen lisäksi, mitä siitä korkeakoulun perus-
26294: keakoulun perussäännöissä määrättyjä korkea- säännöissä säädetään tai määrätään, käsitellä ja
26295: koulun toiminnan aloja ja täyttää perussään- ratkaista ne muut asiat, jotka eivät korkeakou-
26296: nöissä määrättävät tieteelliset kelpoisuusedelly- lun perussääntöjen mukaan kuulu korkeakou-
26297: tykset. Tämän mukaisesti esitetään lakiehdo- lun muiden hallintoelinten ·käsiteltäviksi. Reh-
26298: 211 427/70
26299: 1682 VIII,5.- Korkeak.whtjett sisiibien hallinto.
26300:
26301: torinvitaston otg!Ulisåatiostl tullaan tarkemmin opiskelijoilla on laitoksen hallinnossa yhtä suuri
26302: määräämään jokaisen korkeakoulun perussään- edustus. Osastoneuvostojen kokoonpano tllas
26303: nöissä. Hallitus katsoo, että suurissa korkeakou- perustuisi laitosneuvostojen suorittamaan vaa-
26304: luisss. tulee rehtorinviraston johdossa olla reh- liin.
26305: torin apuna hiillintojohtäja ja että rehtorinvi- Osaston hallintoeliminä ovat osastoneuvosto
26306: rasto tulee jalkaa eri tehtäviä hoitaviin toimis- ja osastonjohtaja. Lakiehdotuksen 10 S:n 2 mo-
26307: toihin. mentin mukaan osastoneuvoston muodostavat
26308: Korkeakoulun alihallinnon suhteen lakiehdo- osastoon kuuluvien laitosten johtajat sekä vä-
26309: tuksessa edellytetään, että korkeakoulussa voi hintään yksi ja enintään kolme jokaisen ·osas-
26310: ollä sekä osastoja että läitoksia. Pienissä kor- toon kuuluvan laitoksen laitosneuvoston valit-
26311: korkeakouluissa ei kuitenkaan tarvita osastoja, semaa ·edustajaa ja heidän varamiehensä. Osas-
26312: vaan läitokset voivat olla suoraan yhteydessä toneuvostoon tulee kuitenkin jokaisesta osastos-
26313: korkeakoulun keskushallintoon. Osastot voivat ta kuulua vähintään yksi professori. Osastoneu-
26314: kot\7ata nykyisiä tiedekuntia niissä tapauksissa, voston puheenjohtajana toimii osastonjohtaja,
26315: joiss11: tiedekunta muodostaa yhtenäisen koulu- jonka osastoneuvosto valitsee keskuudestaan.
26316: tuksellisen kokonaisuuden. Sitä vastoin näyttää Lakiehdotuksen 11 §: n 2 momentin muka11n
26317: tarkoitukseilmukaiselta, että suuret tiedekun- osastonjohtajan tulee olla professorin pätevyy-
26318: nat) jotka edustavat hyvin erilaisia opinaloja, den tai tohtorin arvon saavuttanut sekä opetus-
26319: j~etaan pienempiin yksikköihin eli osastoihin. ja tutkimustoimintaan perehtynyt henkilö. Hal·
26320: Eräissä yliopistoissa on jo aikaisemmin v.almis- litus esittää, että toimivallan jako osastoneu-
26321: teltu suunnitelmia osastojen muodostamiseksi voston ja osastonjohtajan kesken suoritetaan si-
26322: lakiehdotuksessa edellytetyllä tavalla. Hallituk- ten, että korkeakoulun perussäännöissä määrä•
26323: sen käsityksen mukaan jokaisen korkeakoulun tään osastoneuvoston ratkaistavat asiat ja että
26324: perussäännöissä on määrättävä, mitä osastoja osastonjohtajan toimivalta on yleinen. Tällä pe·
26325: korkeakoulussa on. rusteella lakiehdotuksen 11 §:n 3 momentin
26326: Korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudistus mukaan osastonjohtajan tehtävänä on johtaa jil
26327: edellyttää myös, että korkeakoulujen laitoksista valvoa osaston toimintaa, päättää hänen ratkäis-
26328: muodostetaan kyllin suuria yksikköjä, niin kuin tavakseen määrätyt asiat sekä päättää ne osas•
26329: viimeaikaisessa korkeakoulupoliittisessa keskus- ton toimialaan kuuluvat asiat, joita ei ole mää-
26330: telussa yleisesti muutenkin on vaadittu. Halli- rätty osastoneuvoston ratkaistaviksi.
26331: tuksen mielestä yhden oppituolin varaan raken- Laitoksen hallintoeliminä ovat laitosneuvosto
26332: tuvat laitokset ovat yleensä hallinnollisesti liian ja laitoksenjohtaja. Lakiehdotuksen 12 §:n mu-
26333: pieniä yksiköitä. Jakautuminen suhteellisen pie• kaan laitoksen toimintaa johtaa laitosneuvosto,
26334: niin laitoksiin saattaa myös eristää läheisiä opin- jossa on vähintään kuusi ja enintään viisitoista
26335: aloja toisistaan ja siten hankaloittaa tieteiden- jäsentä sekä heidän varamiehensä. Laitosneu-
26336: välistä opiskeluä ja tutkimusta. Tästä syystä ori voston jäsenistä valitsevat laitoksen professorit
26337: pyrittävä liian pienten laitosten yhdistämiseen yhden kolmanneksen, laitoksen muuhun henki·
26338: suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotka useissa ta- lökuntaan kuuluvat yhden kolmanneksen ja lai-
26339: pauksissa muodostuisivat yhden aineen sijasta toksen opiskelijat yhden kolmanneksen. Halli-
26340: äineryhrillen laitoksiksi. Kuitenkin erityista- tus katsoo, että professorien ryhmään kuuluVllt
26341: pauksissa, varsinkin uusien kehittyvien opinalo- varsinaiset ja ylimääräiset professorit sekä apu-
26342: jen yhteydessä saattavat pienemmätkin laitok- laisprofessorit. Lakiehdotuksen 13 § :n 1 nm-
26343: set tulla kysymykseen. Kunkin korkeakoulun mentin mukaan laitoksenjohtajaksi laitosneu-
26344: perussäännöissä on määrättävä, mitä laitoksia vosto valitsee laitoksen professorin tai tohtorin
26345: asianomaisessa korkeakoulussa on. arvoon oikeutetun laitoksen muun päätoimisen
26346: Hallituksen mielestä korkeakoulujen alihal- opettajan tai tutkijan. Toimivallan jako laitos·
26347: linnon yksiköissä, joissa joudutaan ratkaisemaan neuvoston ja laitoksenjohtajan kesken on suo-
26348: sekä opetukseen että tutkimukseen liittyviä ky- ritettu samojen perusteiden mukaan kuin osas-
26349: symyksiä, on tieteelliselle asiantuntemukselle toneuvoston ja osastonjohtajan kesken.
26350: varattava kiinteä osuus hallintoelimissä. Tämän Hallitus toteaa tehtävien jakautumisesta kor-
26351: perusteella ehdotetaan, että korkeakoulujen lai- keakoulun eri hallintoelinten kesken sen lisåbi,
26352: tosten hallinto järjestetään niin sanotun kolmi- mitä edellä on sanottu, seuraavaa. Korkeakou-
26353: kantaperiaatteen mukaisesti, jolloin professo- lun hallitus ja rehtorinvirasto hoitavat pääosaa
26354: reilla, muuhun henkilökuntaan kuuluvilla ja niistä hallintotehtävistä, jotka koskevat korkea-
26355: VIII,5. ""-Sundqvist ym. 1683
26356:
26357: koulua kokonaisuudessaan ja eri osastojen toi- esimerkiksi perustamalla korkeakouluihin edellä
26358: minnan koordinoimista. Virkanimitykset ja mainittuja kolmen tai viiden jäsenen muodos-
26359: -määräykset kuuluvat asiasta riippuen joko reh- tamia valitusko1legioita.
26360: torin, hallintojohtajan, tai osastonjohtajan rat- Hallitus pitää tärkeänä, että korkeakoulujen
26361: kaistaviin. Opetuksen järjestelyä ja tutkintoja sisäistä hallintoa uudistettaessa päätöksentekoa
26362: koskevissa kysymyksissä on osastoneuvostolla siirretään mahdollisuuksien mukaan alemmille
26363: ratkaiseva asema. Laitoksen piirissä tapahtu- hallintoelilllille ja korkeakoulun keskushallin-
26364: vasta opetuksesta ja tutkimuksesta päättävät nosta sen alihallinnolle, että asioiden kollegista
26365: laitosneuvosto ja laitoksenjohtaja. käsittelyä keskitetään periaatteellisiin ja muu-
26366: Koska useissa korkeakouluissa on nykyään toin tärkeisiin asioihin ja että korostetaan hal-
26367: tiedekuntien ulkopuolisia, suoraan korkeakou- linnossa toirivien henkilöiden yksilöllistä vas-
26368: lun keskushallinnon alaisia tutkimus- tai palve- tuuta. Erityisesti tämä koskee rehtorin, hallin-
26369: lulaitoksia, on lakiehdotukseen katsottu tarpeel- tojohtajan, osastonjohtajien ja laitostenjohtajien
26370: liseksi ottaa 14 §:n säännös, jonka mukaan kor- asemaa. Niin ikään Hallitus näkee välttämättö-
26371: keakoulussa voi lisäksi olla osastojen ulkopuo- mäksi, että asiat ratkaistaan korkeakoulun hal-
26372: lisia erillisiä laitoksia, joiden hallinnosta mää- lituksessa, osastoneuvostossa, laitosneuvostossa
26373: rätään korkeakoulun perussäännöissä. ja mahdollisissa muissa kollegisissa hallintoeli-
26374: Sen johdosta, että maan eri korkeakoulujen missä esittelystä. Tästä syystä lakiehdotuksen
26375: asema, tehtävät ja laajuus poikkeavat suuresti 16 §:ään on sisällytetty säännös, jonka mukaan
26376: toisistaan, saattavat myös muut kuin lakiehdo- korkeakoulun hallintoelin tekee päätöksensä
26377: tuksessa mainitut hallintoelimet osoittautua esittelystä niin kuin korkeakoulun perussään-
26378: joissakin korkeakouluissa tarpeellisiksi. Tästä nöissä siitä säädetään tai määrätään. Samassa
26379: syystä lakiehdotukseen on katsottu tarpeellisek- pykälässä säädetään lisäksi, että korkeakoulun
26380: si sisällyttää 3 § :n 2 momentin säännös, jonka hallintoelinten jäsenet toimivat virkavastuulla.
26381: mukaan korkeakoulussa voi olla myös muita Hallitus katsoo lisäksi, että esittelijän ei yleensä
26382: hallintoelimiä siten kuin niistä korkeakoulun tulisi olla kollegion jäsenenä.
26383: perussäännöissä säädetään tai määrätään. Sa- Hallitus on harkinnut korkeakoulujen hal-
26384: man pykälän 3 momentin mukaan korkeakou- lintoelinten toinllkauden pituuden määräämistä
26385: lussa voi olla myös neuvoa antavia hallintoeli- eri kannoilta. Ensinnäkin korkeakoulujen hal-
26386: llliä, joilla ei kuitenkaan ole päätösvaltaa. lintoelimille olisi taattava riittävän pitkä toimi-
26387: Nykyään on Helsingin yliopistolla, Turun kausi, jotta hallintoelinten jäsenet voisivat riit-
26388: Yliopistolla, Aho Akademilla, Tampereen Yli- tävästi paneutua hallintoelinten käsiteltävinä
26389: opistolla, Kauppakorkeakoululla ja Turun oleviin asioihin ja toteuttaa pitkäjännitteisiäkin
26390: Kauppakorkeakoululla ylimpänä hallitusllliehe- suunnitelmia. Koska toisaalta olisi toivottavaa,
26391: nään kansleri. Varsinkin nämä korkeakoulut että kaikilla opiskelijoilla olisi ainakin kerran
26392: ovat opetusministeriölle antamissaan lausunnois- opiskeluaikansa kuluessa tilaisuus osallistua kor-
26393: sa tähdentäneet korkeakoulujen kanslerilaitok- keakoulun valtuuston ja laitosneuvoston vaa-
26394: sen säilyttämisen tarpeellisuutta erityisesti kor- liin, olisi toimikausi määrättävä verraten ly-
26395: keakoulujen ylimpänä valituselimenä ja nimit- hyeksi. Hallitus pitää niin ikään tärkeänä, että
26396: tävänä viranomaisena. Eräät korkeakoulut ovat kaikkien hallintoelinten jäsenten toimikausi on
26397: taas lausunnoissaan katsoneet, että vastaavat sama, jotta jäsenet voivat työskennellä hallinto-
26398: tehtävät voitaisiin uskoa suppealle kolmen tai elimissä samoin edellytyksin. Niin ikään on kat-
26399: viiden hengen muodostamalle erityiselle kolle- sottu, että sekä korkeakoulun keskushallinnon
26400: giolle. Hallitus toteaa, että lakiehdotuksen että alihallinnon toimikauden tulee olla sama.
26401: 3 § :n 2 momentin säännös tekee mahdolliseksi Harkittuaan kaikkia edellä mainittuja näkökan-
26402: kanslerin virkojen säilyttämisen korkeakouJuis- toja Hallitus on päätynyt esittämään, että kor-
26403: sa. Hallituksen käsityksen mukaan ei maan kor- keakoulun kaikkien hallintoelinten toimikausi
26404: keakouluihin tulisi kuitenkaan perustaa uusia määrättäisiin kahdeksi vuodeksi.
26405: kanslerin virkoja. Eri korkeakoulujen hallinnon- Hallitus esittää, että laki korkeakoulujen si-
26406: uudistustoimikunnilla on mahdollisuus valmis- säisen hallinnon perusteista tulisi voimaan 1
26407: tellessaan korkeakoulujen uusia säännöksiä päivänä syyskuuta 1972. Sitä ennen on mah-
26408: ottaa harkittavaksi kysymys kanslerin virkojen dollista valmistella ja antaa eri korkeakouluja
26409: tarpeellisuudesta ja mahdollisuudet järjestää varten tarvittavat uudet lait ja eri korkeakou-
26410: kanslerin tehtävien hoitaminen muulla tavoin, lujen uudet perussäännöt, joihin tulevat sisäl-
26411: 1684 VIII,5.- Korkeakpul1.1ien sisäinen hallinto.
26412:
26413:
26414: tymään yksityiskohtaiset säännökset eri korkea- nut kannattamaan esitykseen sisältyvän laki-
26415: koulujen hallinnosta. Korkeakoulujen uusien ehdotuksen hyväksymistä."
26416: perussääntöjen valmistelu tapahtuu korkeakou- Sivistysvaliokunta on tehnyt lisäksi muutos-
26417: lukohtaisesti. V aitioneuvosto on 24 päivänä esitykset:
26418: syyskuuta 1969 päättänyt, että jokaista kor- - V altioneuvostolla on oikeus myöntää yk-
26419: keakoulua varten asetetaan hallinnon uudistus- sityisille korkeakouluille poikkeuksia hallinnon
26420: ta ja perussääntöjä valmisteleva toimikunta, järjestämisestä.
26421: jossa ovat edustettuina korkeakoulun opettajat,
26422: .opiskelijat ja muu· henkilökunta. Näiden toimi- - Korkeakouluun voidaan perustaa tarvit-
26423: kuntien tulee tehdä ehdotuksensa syyskuun lop- taessa useita osastoja käsittävä tiedekunta.
26424: puun 1970 mennessä. Koska yksityiskohtaisten - Helsingin yliopistossa on ylimpänä päät~
26425: uudistusten valmisteleminen lisäksi edellyttää tävänä elimenä edelleen konsistori, jonka ko-
26426: kokeilua, Hallituksen tarkoituksena on valmis- koonpanossa kuitenkin noudatetaan samoja pe-
26427: tella ja lähitulevaisuudessa antaa Eduskunnalle riaatteita kuin valtuuston kokoonpanosta sää-
26428: esitys laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon detään. ·
26429: kokeilutoiminnasta., jonka mukaan yliopistojen - Molempien kieliryhmien edustus kaksi-
26430: ja korkeakoulujen c:.tsäinen hallinto voitaisiin ~u kielisten korkeakoulujen hallituksissa on tur-
26431: kuvuosina 1970-1971 ja 1971-1972 kokeilu- vattava lain säädöksin.
26432: tarkoituksessa väliail,l:aisesti järjestää siitä poik- - Osastojen ja laitosten hallinnon järjestä-
26433: keavasti, mitä korkeakoulun sisäisestä hallin- misessä on noudatettava samoja periaatteita
26434: nosta on säädetty tai määrätty. Näin voitaisiin kuin keskushallinnossakin.
26435: uudistuksen yksityiskohtien kokeileminen aloit- Sivistysvaliokunta on tehnyt vielä hallituksen
26436: taa mahdollisimman pian." esitykseen eräitä oikeusturvaa ja Helsingin Yli-
26437: Hallituksen esitystä kä~iteltiin vuoden 1969 opiston erityisasemasta johtuvia lisäyksiä.
26438: valtiopäivillä sivistysvaliokun.nassa, joka totesi, Käsityksemme mukaan korkeakoulujen jat-
26439: lausunnossaan ( 1969 Vp. - V. M. - Esitys kuvan toiminnan ja kehityksen turvaamiseksi
26440: n:o 223) mm. seuraavaa: on välttämätöntä, että korkeakoulujen sisäisen
26441: "Viime vuosina on jouduttu yleisesti totea- hallinnon uudistus tulisi toteuttaa viipymättä.
26442: maan, ettei korkeakoulujen sisäinen hallinto Hallituksen ja sivistysvaliokunnan v. 1969
26443: vastaa niitä vaatimuksia, jotka sille korkeakou- valtiopäivien aikana esittämiin perusteisiin yh-
26444: lujen tehtävät ja asema huomioon ottaen on tyen toteamme, että uudistuksissa noudatetta-
26445: nykyisessä yhteiskunnassa asetettava, ja että vista periaatteista on säädettävä lailla. Jotta väl-
26446: tämän epäkohdan poistamiseksi olisi kiireelli- tyttäisiin ratkaisua viivyttäviltä lausuntokier-
26447: sesti ryhdyttävä hallinnon uudistamista tarkoit- roksilta, laki tulisi säätää hallituksen 5. 12. 69
26448: taviin toimenpiteisiin. Tosin eräitä korkeakou- esittämässä ja sivistysvaliokunnan 1969 valtio-
26449: lujen sisäistä kehittämistä tarkoittavia suunni- päivillä täydentämässä muodossa. Siihen on kui-
26450: telmia on viime aikoina eri korkeakouluissa tenkin syytä tehdä muutamia muutoksia ja kor"
26451: valmisteltu ja toteutettukin, mutta ne ovat ra- jauksia. Laitosjohtajan pätevyysvaatimukset
26452: johtuneet varsin vähäisiin osittaisuudistuksiin. ovat ahtaat ja valinnanvapautta rajoittavat, jos
26453: Valiokunnan mielestä olisi kuitenkin aikaansaa- ne ovat samat kuin rehtorinvalinnassa. Käsityk-
26454: tava kaikki yliopistot ja korkeakoulut käsittävä semme mukaan laitosjohtajaksi voitaisiin valita
26455: sekä niiden erikoispiirteet huomioon ottava rat- kuka tahansa laitoksessa työskentelevä opettaja
26456: kaisu, jossa tulisi pyrkiä hallinnon rationalisoi- tai tutkija.
26457: miseen, opiskelijoiden oikeusturvan lisäämiseen Osastoneuvoston jäsenten valintaa ei tule ra_-
26458: sekä opiskelijoiden ja muiden korkeakoulussa joittaa niin, että valittavista tulee aina yhden
26459: työskentelevien ryhmien tasapuoliseen osallistu- olla professori. Esitetyn hallintojärjestelmän pe-
26460: miseen nykyistä laajemmin korkeakoulujen si- rustana on ajatus, että kaikkien osapuolten
26461: säiseen päätöksentekoon. Jotta nudistusten tO:. intressissä on turvata mahdollisimman suuren
26462: teuttaminen ei viivästyisi tarpeettomasti, olisi asiantuntemuksen käyttö hallinnossa. Siksi ei
26463: niiden valmistelemiseen ja kokeilemiseen voi- ole aihetta asettaa jotakin osapuolta erikois~
26464: tava ryhtyä viipymättä. Tämän vuoksi valio- asemaan.
26465: kunta hallituksen esityksen perusteluihin yh- Helsingin yliopiston kansleri tulisi voida ni~
26466: tyen katsoo, että uudistuksissa noudatettavista mittää, yliopiston ehdotuksesta, yliopistolle
26467: periaatteista olisi säädettävä lailla ja on asettu- HM:ssa varatun erikoisaseman takia.
26468: VIII,5.- Sundqvist ym. 1685
26469:
26470: Edellä todetun lisäksi esitämme vielä eri lain- ( 5 §.)
26471: kohdista seuraavat yksityiskohtaiset perustelut: Kaikkia korkeakouluja koskevalla asetuksella
26472: on tarkemmin määrättävä korkeakouluvaltuus-
26473: ( 1 §.) ton vaaleja koskevasta vaalioikeudesta vaalikel-
26474: Laki korkeakoulujen sisäisen hallinnon pe- poisuudesta vaaleissa noudatettavasta vaalita-
26475: rusteista tulisi koskemaan vuonna 1966 anne- vsta ja vaalien ajankohdasta.
26476: tun korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädän-
26477: nön piiriin kuuluvia yliopistoja ja korkeakou- ( 6 §.)
26478: luja. Varsin lähellä näitä korkeakouluja ovat Korkeakoulun hallituksen jäsenten lukumää-
26479: tehtävänsä luonteen ja opiskelija-aineksensa rä, josta säädetään korkeakoulun perussäännössä
26480: puolesta eräät muut oppilaitokset kuten esim. vaihtelee korkeakoulun suuruuden ja siinä
26481: Sibelius-Akatemia, Taideteollinen Oppilaitos, edustettuina olevien opinalojen määrän mukaan.
26482: Svenska social- och kommunal högskolan, Hel- Kuitenkin asianmukaista on, että kaksikielisissä
26483: singin Käsityönopettajaopisto, Helsingin Koti- korkeakouluissa molempien kotimaisten kieli-
26484: talousopettajaopisto ja kieli-instituutit. Myös ryhmien edustus hallituksessa taataan lakiin
26485: näiden oppilaitosten sisäistä hallintoa koskevia otettavaJla säännöksellä ~a se on sisällytetty
26486: säännöksiä on tulevaisuudessa kehitettävä tä- 6 § :n 2 momenttiin.
26487: män lain tarkoittamaan suuntaan. Yksityisiä
26488: korkeakouluja ylläpitäville säätiöille tai muille ( 8 §.)
26489: yksityisoikeudellisille oikeussubjekteille on kui- Lainkohta tekee mahdolliseksi korkeakoulun
26490: tenkin jätettävä mahdollisuus järjestää hallinto- rehtorin valitsemisen myös korkeakoulun ulko-
26491: elimensä ja hallintonsa erilliseksi korkeakoulu- puolelta. Tämä on perusteltua, koska saattaisi
26492: hallinnosta. Lisäksi tähän pykälään on sisälly- esiintyä tapauksia, jolloin etevä henkilö kor-
26493: tetty säännös siitä, kuinka määrätään Helsingin keakoulun ulkopuoleltakin esim. ao. korkeakou-
26494: yliopiston virkamiehiltä vaadittavasta kielitai- lun aikaisempi opettaja tai tutkija olisi voitava
26495: dosta ja Helsingin yliopiston opetuskielen jär- valita korkeakoulun rehtoril{si. Professorin ar-
26496: jestelystä. von saavuttaneella tarkoitetaan tässä laissa myös
26497: hyväksytyn väitöskirjan esittänyttä lisensiaat-
26498: (2 §.)
26499: tia.
26500: ·Laissa todetaan, että korkeakoulussa vallit-
26501: ( 9 §.)
26502: see tutkimuksen, opetuksen ja tieteellisen kritii-
26503: kin vapaus. Mainittakoon, että opetuksen va- Lainkohdan mukaan korkeakoulun varareh-
26504: paus ei tarkoita vapautta opettajalle päättää torin tai vararehtorien hoidettavaksi voidaan
26505: opetuksen ajasta, paikasta eikä aina aiheesta- korkeakoulun perussäännöissä määrätä tiettyjä
26506: kaan. Opetuksen vapaus sanan varsinaisessa korkeakoulun toiminnan aloja, mikä saattaa hel-
26507: mielessä tarkoittaa opetettavan ja opittavan pottaa rehtorin tehtävien hoitamista.
26508: aineksen ja käsittelyn vapautta niissä puitteissa
26509: (10 §.)
26510: kuin asianomaisen laitoksen tai yhteisön pää-
26511: töksenteossa on opetukselle asetettavista tavoit- Korkeakoulun perussäännöissä on maaratta-
26512: teista säädetty. vä mitä osastoja korkeakoulussa on. Uusien
26513: osastojen perustaminen edellyttää siten korkea-
26514: koulun perussääntöjen muuttamista. Koska kor-
26515: ( 4 §.) keakoulun laitokset tulevat kokonsa ja opetus-
26516: Hallitusmuodon 77 § :n 2 momentin mukaan alansa laajuuden puolesta poikkeamaan toisis-
26517: uusien säännöksien Helsingin yliopiston järjes- taan, tulee laitosten johtojen lisäksi jokaisesta
26518: tysmuodon perusteista annetaan lailla, mutta osastoon kuuluvasta laitoksesta kuulumaan
26519: tarkemmat yliopistoa koskevat säännökset ase- osastoneuvostoon vähintään 1, enintään 3 lai-
26520: tuksella sitten kun kummassakin tapauksessa tosneuvoston valitsemaa edustajaa.
26521: sen konsistori on asiasta antanut lausuntonsa.
26522: Ylintä päätösvaltaa Helsingin yliopistossa käyt- (12 §.)
26523: tää konsistori mutta sen valitsemisessa ja· ko- Lankohdan mukaan määrätään korkeakoulun
26524: koonpanossa on noudatettava samoja periaat- perussäännöissä mitä laitoksia korkeakoulussa
26525: teita kuin valtuuston osalta muiden yliopistojen on. Uusien laitosten perustaminen edellyttää si-
26526: ja korkeakoulujen kohdalla on ehdotettu. ten korkeakoulun perussääntöjen muuttamista.
26527: 1686 VIII,5.- Korkeakoulujen sisäinen hallinto.
26528:
26529: Laitosneuvoston jäsenten vaalissa korkeakoulu- väksymiseen ja arvostelemiseen osallistua vain
26530: yhteisön jäsenellä voi olla äänioikeus ainoastaan vähintään vastaavan tasoisen tieteellisen päte-
26531: yhdessä laitoksessa. Laitosneuvoston jäsenten vyyden omaavat ja vastaavan tasoiset opinnäyt-
26532: valinnassa tulee noudattaa samoja periaatteita, teet suorittaneet henkilöt. Muun kuin tieteel-
26533: kuin korkeakoulun ylimmän päätösvallan koh~ lisen pätevyyden toteamiseen ja päteviksi to-
26534: dalla. dettujen henkilöiden ehdollepanoon voivat kui-
26535: (14 §.) tenkin osallistua kaikki kollegioiden jäsenet hei-
26536: Lainkohdan mukaan korkeakoulussa voi olla dän omasta tieteellisestä pätevyydestään riippu-
26537: osastojen ulkopuolisia erillisiä laitoksia, joiden matta.
26538: hallinnosta säädetään tai määrätään korkeakou-
26539: lun perussäännöissä. Tällaisia laitoksia saattavat (17 §.)
26540: olla mm. korkeakoulun keskuskirjastot, palve- Korkeakoulussa tulisi vaalioikeus olemaan
26541: lulaitokset ja eräät erilliset tutkimuslaitokset. kaikilla läsnäoleviksi ilmoittautuneilla opiskeli-
26542: joilla. Sen sijaan vaalikelpoisia voisivat kor-
26543: ( 15 §.) keakoulun valtuuston, hallituksen, osastoneu-
26544: On perusteltua, että tieteellisen pätevyyden voston ja laitosneuvoston sekä mahdollisten
26545: opinnäytteiden arvostelu tapahtuu korkeakou- muiden päätösvaltaa omaavien korkeakoulun
26546: lussa vähintään vastaavan tasoisen tieteellisen hallintoelinten jäseniksi olla ainoastaan täysi-
26547: pätevyyden saavuttaneiden henkilöiden toimes- ikäiset henkilöt,
26548: ta. Lainkohdan mukaan täytettäessä korkeakou- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
26549: lun tieteellisiä virkoja ja toimia ja arvosteltaes-
26550: sa tieteellisiä opinnäytteitä, saavat tieteellisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26551: pätevyyden ratkaisemiseen, opinnäytteiden hy- lakiehdotuksen:
26552:
26553:
26554: Laki
26555: korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteista.
26556: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26557: 1 luku. högskoloo vid Åbo Akademi ja Vaasan Kaup-
26558: pakorkeakoulu.
26559: Yleisiä säännöksiä. Helsingin yliopiston opetuskielen järjestelys-
26560: 1 §. tä ja yliopiston virkamiehiltä ja toimenhalti-
26561: Valtion korkeakoulujen sisäisestä hallinnosta jailta vaadittavasta kielitaidosta on voimassa,
26562: on voimassa, mitä tässä laiss;t säädetään. mitä siitä lailla erikseen on säädetty.
26563: Valtionavustuksen antamiseen yksityiselle
26564: korkeakoululle vaaditaan sen lisäksi, mitä val- 2 §.
26565: tionavustuksen ehdoista muuten on voimassa, Korkeakoulussa vallitsee tutkimuksen, ope-
26566: että korkeakoulun sisäinen hallinto on järjes- tuksen ja tieteellisen kritiikin vapaus.
26567: tetty tässä laissa säädettyjen perusteiden mu- Sisäisissä asioissaan on korkeakoululla itse-
26568: kaan, jollei valtioneuvosto erityisistä syistä hallinto.
26569: myönnä yksityiselle korkeakoululle poikkeusta Päätösvaltaa korkeakoulun hallintoelimissä
26570: hallinnon järjestämisestä. käyttävät sen opettajat, tutkijat, muuhun hen-
26571: Tässä laissa tarkoitetut valtion ja yksityiset kilökuntaan kuuluvat sekä opiskelijat niinkuin
26572: korkeakoulut ovat Helsingin yliopisto, Jyväs- siitä tässä laissa sekä muissa korkeakoulua kos-
26573: kylän yliopisto, Oulun yliopisto, Joensuun kor- kevissa laeissa, asetuksissa ja korkeakoulun pe-
26574: keakoulu, Kuopion korkeakoulu, Turun Yli- russäännöissä säädetään tai määrätään.
26575: opisto, Åbo Akademi, Tampereen Yliopisto,
26576: Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknilli- .3 §.
26577: nen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen Korkeakoulujen hallintoa hoitavat korkea-
26578: korkeakoulu, Eläinlääketieteellinen korkeakou- koulun valtuusto, hallitus ja rehtorinvirasto sekä
26579: lu, Kauppakorkeakoulu, Svenska Handelshög- sen mukaisesti kuin niistä korkeakoulun perus-
26580: skolan, Turun Kauppakorkeakoulu, Handels- säännöissä säädetään tai määrätään, osasto- ja
26581: Vlll,.5.- Sundqvist yt~~. 1687
26582:
26583: laitosneuvostot samoin kuin tiedekuntaneuvos- neet varsinaiset opiskelijat. Korkeakoulun viran-
26584: tot niissä tapauksissa, jolloin siitä perussään- tai toimenhaltija, jolla on virkavapauttt!r yli
26585: nöissä erikseen määrätään. kuusi kuukautta ja joka vaalien aikana on vit-
26586: Nimitys- ja valitusasioita varten korkeakou- kavapaa, samoin kuin henkilö, jonk~ virk~ tai
26587: lull!l voi olla kansleri. Muista mahdollisista työsuhde ei ole jatkunut tai tule ja~kumaan yli
26588: kanslerille kuuluvista tehtävisä säädetään kor- kolmea kuukautta, ei ole vaalioikeutettu.
26589: keakoulun perussäännöissä. Vaaleissa on jokaisella vaalioikeutetulla yksi
26590: Oikeussuojakysymysten käsittelemistä varten ääni.
26591: korkeakoululla voi olla oikeusasiamies. Vaalikelpoinen valtuuston jäseneksi on jokai-
26592: Korkeakoulussa voi olla myös muita hallinto- nen vaalioikeutettu, mikäli tämän lain 18 §:stä
26593: elimiä siten kuin niistä korkeakoulun perus- ei muuta johdu.
26594: säännöissä säädetään tai määrätään. Helsingin Vaalin toimittamisesta ja eronneen jäsenen
26595: yliopiston osalta on lisäksi voimassa, mitä jäl- tilalle tulevasta varamiehestä noudatetaan sovel-
26596: jempänä tässä laissa säädetään. tuvin osin kunnallisvaalilain ( 49/64) säännök-
26597: Korkeakoulussa voi lisäksi olla neuvoa-~nta siä.
26598: via hallintoelimiä siten kuin niistä korkeakou- Tarkemmat säännökset vaalioikeudesta, vaa-
26599: lun perussäännöissä säädetään tai määrätään. likelpoisuudesta, vaaleissa noudatettavasta vaa-
26600: litavasta ja vaalien ajankohdasta annetaan ase-
26601: 4 §. tuksella.
26602: Ylintä päätösvaltaa korkeakoulussa käyttää 6 §.
26603: korkeakoulun valtuusto ja Helsingin yliopistos- Korkeakoulun hallitukseen valtuusto valitsee
26604: sa konsistori. toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa vä-
26605: Valtuuston tehtävänä on antaa suuntaviivoja hintään kuusi ja enintään kahdeksantoista kor-
26606: korkeakoulun toiminn~n yleisluonteelle, antaa keakoulun hallintoon perehtynyttä henkilöä.
26607: lausuntoja korkeakoulua koskevissa lainsäädän- Sen lisäksi kuuluvat hallitukseen itseoikeutet-
26608: töasioissa sekä korkeakoulun toiminnan kehittä- tuina jäseninä korkeakoulun rehtori ja varareh-
26609: mistä koskevissa kysymyksissä, käsitellä kor- torit.
26610: keakoulua koskevat lakiehdotukset, hyväksyä Korkeakoulun perussäännöissä säädetään tai
26611: korkeakoulun pitkän aikavälin taloussuunnitel- määrätään, mitkä korkeakoulun toiminnan alat
26612: mflit, valita korkeakoulun hallitus, valita kor- ovat hallituksessa edustettuina kuitenkin siten,
26613: keakoulun rehtori ja vararehtorit sekä sen että hallituksen jäsenistä rehtoria ja vararehto-
26614: oikeusasiamies oikeusturvakysymyksiä varten reita lukuun ottamatta korkeintaan yksi kolmas-
26615: samoin kuin päättää muista asioista, jotka kor- osa voi oHa korkeakoulun eri toiminnan aloja
26616: keakoulun perussäännöissä säädetään tai mää- edustavia jäseniä. Perussäännöissä säädetään tai
26617: rätään valtuuston ratkaistavaksi. määrätään lisäksi, mitä kelpoisuusedellytyksiä
26618: Valtuustoon kuuluu vähintään kaksikymmen- eri toiminnan aloja edustaville hallituksen jä-
26619: tä ja enintään kuusikymmentä jäsentä. senille on asetettava. Kaksikielisissä korkeakou-
26620: Valtuuston toimikausi on kaksi vuotta. luissa tulee molempien kieliryhmien edustus
26621: Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjoh- hallituksessa taata perussäännöissä.
26622: tajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen muut jäsenet valitaan suhteelli-
26623: Helsingin yliopiston konsistoriin sovelletaan, silla vaaleissa. Suhteelliset vaalit toimitetaan
26624: mitä tässä laissa on säädetty valtuustosta. Kon- noudattamalla soveltuvin kohdin kunnallisvaali-
26625: sistorin tehtävänä on antaa hallitusmuodon lain säännöksiä.
26626: 77 §:n 2 momentissa tarkoitettuja lausuntoja Hallituksen toimikausi jatkuu, kunnes uusi
26627: Helsingin yliopistoa koskevista laki- ja asetus- valtuusto ensimmäisessä kokouksessaan on va-
26628: ehdotuksista. linnut uuden hallituksen.
26629: 5 §. Jos hallituksen edellä 2 momentissa tarkoi-
26630: Valtuuston jäsenet ja heidän varamiehensä tettu jäsen eroaa kesken toimikauden, valtuusto
26631: valitaan välittömillä suhteellisilla ja salaisilla valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen. Jos edel-
26632: vaaleilla. lä 3 momentissa tarkoitettu jäsen eroaa kesken
26633: Vaaleissa ovat vaalioikeutettuja korkeakou- toimikauden, noudatetaan varamiesten suhteen
26634: lun opettajat ja tutkijat sekä muuhun henkilö" soveltuvin kohdin kunnallisvaalilain säännök-
26635: kuntaan kuuluvat ja läsnä oleviksi kirjoittautu- siä.
26636: 1688 VIII,5.- Korkeakoulujen sisäinen hallinto.
26637:
26638:
26639: 7 §. tuvin osin voimassa, mitä tässä laissa osastosta
26640: Hallituksen tehtävänä on valmistella valtuus- säädetään.
26641: tolle esitettävät asiat, huolehtia valtuuston pää-
26642: tösten toimeenpanosta ja hoitaa ne muut teh- 11 §.
26643: tävät, jotka sille on korkeakoulun perussään- Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osas•
26644: nöissä säädetty tai muutoin määrätty. tonjohtaja, jonka samoin kuin varapuheenjohta-
26645: jan osastoneuvosto valitsee keskuudestaan.
26646: 8 §. Osastonjohtajan toimikausi on sama kuin osas-
26647: Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori, toneuvoston toimikausi.
26648: jonka valtuusto valitsee kahdeksi vuodeksi ker- Osastonjohtajan tulee olla professorin päte-
26649: rallaan. vyyden tai tohtorin arvon saavuttanut sekä
26650: Valtuusto valitsee kahdeksi vuodeksi kerral- opetus- ja tutkimustoimintaan perehtynyt hen-
26651: laan korkeakoulun vararehtorin tai vararehto- kilö.
26652: rit. Osastonjohtajan tehtävänä on sen lisäksi mi-
26653: Rehtorin ja vararehtorin tulee olla professo- tä 1 momentissa on säädetty, johtaa ja valvoa
26654: rin pätevyyden tai tohtorin arvon saavuttanut osaston toimintaa sekä päättää hänen ratkais-
26655: ja korkeakouluhallintoon sekä opetus- ja tutki- tavakseen määrätyt asiat sekä päättää ne osas-
26656: mustoimintaan hyvin perehtynyt henkilö. ton toimialaan kuuluvat asiat, joita ei ole mää-
26657: rätty osastoneuvoston ratkaistaviksi.
26658: 9 §.
26659: Rehtorin tehtävänä on sen lisäksi, mitä 8 § :n 1i §.
26660: 1 momentissa on säädetty, johtaa ja valvoa kor- Osastojen piirissä ja niiden alaisena voi olla
26661: keakoulun toimintaa sekä toimia korkeakoulun opetus- ja tutkimustoimintaa harjoittavia laitok-
26662: rehtorinviraston esimiehenä. sia siten kuin niistä korkeakoulun perussään-
26663: nöissä säädetään tai määrätään.
26664: Rehtorinviraston tehtävänä on sen lisäksi,
26665: mitä siitä korkeakoulun perussäännöissä sääde- Laitoksen toimintaa johtaa laitosneuvosto,
26666: tään tai määrätään, käsitellä ja ratkaista ne jossa on vähintään kuusi ja enintään viisitoista
26667: muut asiat, jotka eivät korkeakoulun perus- jäsentä sekä heidän varamiehensä.
26668: sääntöjen mukaan kuulu korkeakoulun muiden Laitosneuvoston jäsenet ja heidän varamie-
26669: hallintoelinten käsiteltäviksi. hensä valitaan välittömillä, suhteellisilla ja sa-
26670: Vararehtorin tai vararehtorien tehtävistä sää- laisilla vaaleilla.
26671: detään tai määrätään korkeakoulun perussään- Vaaleissa ovat vaalioikeutettuja laitoksen pro-
26672: nöissä. fessorit, laitoksen muu henkilökunta ja laitok-
26673: sen opiskelijat.
26674: 10 §. Vaalikelpoinen laitosneuvoston jäseneksi on
26675: Opetuksen ja tutkimuksen järjestelyä varten jokainen vaalioikeutettu, mikäli tämän lain
26676: voi korkeakoulussa olla osastoja siten kuin niis- 18 §:stä ei muuta johdu.
26677: tä korkeakoulun perussäännöissä säädetään tai Laitosneuvostosta ja sen vaalista on muu-
26678: määrätään. toin soveltuvin osin voimassa mitä edellä
26679: Osaston toimintaa johtaa osastoneuvosto. Mi- 5 § :ssä on säädetty.
26680: käli osasto on jakautunut laitoksiin, osastoneu- Laitosneuvoston toimikausi on kaksi vuotta.
26681: voston muodostavat osastoon kuuluvien laitos-
26682: ten johtajat sekä vähintään yksi ja enintään 13 §.
26683: kolme jokaisen osastoon kuuluvan laitoksen lai- Laitoksen johtajaksi, joka toimii laitosneu-
26684: tosneuvoston valitsemaa edustajaa ja heidän voston puheenjohtajana laitosneuvosto valitsee
26685: varamiehensä. Muussa tapauksessa sovelletaan laitoksen professorin tai laitoksen muun pää-
26686: osastoneuvoston kokoonpanossa mitä 12 § :n toimisen opettajan tai tutkijan kahdeksi vuo-
26687: 2-6 momentissa on säädetty. deksi kerrallaan.
26688: Osastoneuvoston toimikausi on kaksi vuotta. Laitoksen johtajan tehtävänä on sen lisäksi,
26689: Tarvittaessa voidaan korkeakouluun perustaa mitä 1 momentissa on säädetty, johtaa ja val-
26690: useita osastoja käsittävä tiedekunta, josta tar- voa laitoksen toimintaa sekä päättää ne laitok-
26691: kemmin säädetään perussäännöissä. sen toimialaan kuuluvat asiat, joita ei ole mää-
26692: Helsingin yliopiston tiedekunnista on sovel- rätty laitosneuvoston ratkaistaviksi.
26693: VIII,5.- Sundqvist ym. 1689
26694:
26695: 14 §. töksiin on voimassa, mitä siitä on erikseen sää-
26696: Korkeakoulussa voi lisäksi olla osastojen ul- detty tai määrätty.
26697: kopuolisia erillisiä laitoksia, joiden hallinnosta
26698: säädetään tai määrätään korkeakoulun perus-
26699: ~äännöissä. 2 luku.
26700: 15 §. Helsingin yliopistoa koskevia erityissäännöksiä.
26701: Täytettäessä korkeakoulun tieteellisiä virko- 20 §.
26702: ja ja toimia tai arvosteltaessa tieteellisiä opin~ Yliopiston ylin nimitys- ja muutoksenhaku-
26703: näytteitä saavat tieteellisen pätevyyden ratkai- viranomainen on kansleri.
26704: semiseen ja opinnäytteiden hyväksymiseen ja Kanslerin nimittää tasavallan presidentti· yli-
26705: arvostelemiseen osallistua vain vähintään vas- opiston esityksestä kolmeksi vuodeksi kerral-
26706: taavantasoisen tieteellisen pätevyyden omaavat laan.
26707: tai vastaavantasoiset opinnäytteet suorittaneet
26708: henkilöt. 21 §.
26709: Päteviksi todettujen henkilöiden ehdollepa- Professorit, varsinaiset ja ylimääräiset sekä
26710: nen suorittaa korkeakoulun hallitus tai osasto- ylikirjastonhoitajan ja hallintojohtajan nimittää
26711: neuvosto tahi ·laitosneuvosto sen mukaan kuin tasavallan presidentti.
26712: korkeakoulun perussäännöissä säädetään tai Muut opettajat ja vivkamiehet nimittää kans-
26713: p1äärätään. leri, konsistori, hallitus, rehtorinvirasto, tiede-
26714: kunta tai osasto, niin kuin siitä erikseen sää-
26715: 16 §. detään.
26716: Korkeakoulun hallintoelin tekee päätöksensä
26717: esittelystä niin kuin ·korkeakoulun perussään- 22 §.
26718: näissä siitä säädetään tai määrätään. · Yliopiston hallintoelimen päätökseen on jo-
26719: Korkeakoulun hallintoelimen jäsenet toimi- kainen oikeutettu hakemaan muutosta sillä pe-
26720: vat virkavastuulla. rusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on
26721: loukattu. Kanslerin päätökseen ei kuitenkaan
26722: 17 §. saa hakea muutosta.
26723: Korkeakoulun valtuusto, hallitus .sekä osasto- Sellaisesta päätöksestä, joka on yksinomaan
26724: ja laitosneuvosto on päätösvaltainen, ~os vähin- valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei ole lupa
26725: tään puolet jäsenistä, puheelijohtaja tai vara- tehdä valitusta.
26726: puheenjohtaja heihin luettuna, on saapuvilla.
26727: Valitusoikeudesta yliopistollisten opinnäyt-
26728: Valtuustossa, hallituksessa sekä osasto- ja teiden, tutkintojen, oppiarvojen, apurahojen ja
26729: laitosneuvostossa asiat ratkaistaan yksinkertai- opintotuen osalta säädetään erikseen.
26730: sella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä ta-
26731: san voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan
26732: kannattaa. myös konsistorin jäsenten ja varajäsenten vaa-
26733: lia koskevaan valitukseen. Äänioikeutettu saa
26734: Vaalit suoritetaan enemmistövaaleina, milloin hakea muutosta myös sillä perusteella, että
26735: valittavia on yksi. vaali on tapahtunut laista tai asetuksesta poik-
26736: Jos valittavia on useampia; noudatetaan· suh- keavassa järjestyksessä.
26737: teellista vaalitapaa. Suhteellisissa vaaleissa nou-
26738: datetaan soveltuvin osin kunnallislain ( 646/ 23 §.
26739: 48) säännöksiä. Muutosta 22 § :n 1 tai 4 momentin nojalla
26740: 18 §. haetaan kanslerilta kirjallisella valituksella, joka
26741: Korkeakoulun valtuuston ja hallituksen, osas- on valittajan itsensä tai hänen valtuuttamansa
26742: toneuvoston ja laitosneuvoston sekä mahdollis- asiamiehen annettava taikka postitse toimitet-
26743: ten muiden päätösvaltaa omaavien hallintoelin- tava yliopiston kansliaan 30 päivän kuluessa
26744: ten jäseniksi voidaan valita vain täysi-ikäisiä tiedoksi saannista. Virkanimitysasioissa luetaan
26745: henkilöitä. valitusaika kuitenkin päätöksen tekemisestä.
26746:
26747: 19 §. 24 §.
26748: Muutoksenhausta muiden korkeakoulujen Valituksen johdosta kansleri voi määrätä
26749: kuin Helsingin yliopiston hallintoelinten pää- asian uudelleen käsiteltäväksi tai, hankittuaan
26750: 212 427/70
26751: 1690 VIII,5.- Korkeakoulujen sisäinen hallinto.
26752:
26753: tarpeellisiksi katsomansa lausunnot ja selvi- kuuta 1923 annetun lain ( 191/23) 4 S:n 1
26754: tykset, ryhtyä muihin toimiin oikaisun aikaan- momentti, 5 S, 6 S:n ensimmäinen lause, 7-
26755: saamiseksi. 11 §, 13 §, 14 S:n 2 momentti, 16 S, 19 S:n
26756: Milloin valitus koskee virkanimitysasiaa, 2 momentti, 22 §, ja 2.5 §, näistä 5 §:n 1 mo.
26757: tulee kanslerin ennen asian ratkaisemista pyy- mentti, 9 S:n 1 momentti, 10 S:n 2 momentti,
26758: tää asiaa käsitelleen hallintoelimen lausunto. 19 S:n 2 momentti ja 2.5 S sellaisina kuin ne
26759: Valitusmenettelyssä on soveltuvin osin voi- ovat 7 päivänä joulukuuta 1962 annetussa
26760: massa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa laissa (.584/62) ja 6-8 §, 9 §:n 2 momentti,
26761: annetussa laissa (154/60) on säädetty. 11 § ja 13 § sellaisina kuin ne ovat 31 päi-
26762: Jos valituksen johdosta määrätään toimitet- vänä toukokuuta 1947 annetussa laissa ( 4.52/
26763: tavaksi uusi vaali. on sen toimeenpanemiseen 47), sekä 22 § sellaisena kuin se on 18 päi-
26764: viipymättä ryhdyttävä. Kumotussa vaalissa vali- vänä kesäkuuta 1937 annetussa laissa (271/37)
26765: tuiksi tulleet pysyvät toimissaan, kunnes uuden sekä muut tämän lain kanssa ristiriidassa olevat
26766: vaalin tulos on julkaistu. säännökset.
26767: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan Hel-
26768: 3 luku. singin yliopistossa yliopiston esityksestä ja
26769: muissa valtion ko~keakouluissa sitten kun niitä
26770: Erinäisiä säänntiksiä. on kuultu järjestää korkeakoulun sisäinen hal-
26771: 2.5 §. linto tämän lain tarkoittaman hallinnon yksi-
26772: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän. tyiskohtien kokeilemista varten väliaikaisesti
26773: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk- siitä poikkeavasti, mitä korkeakoulun sisäisestä
26774: sella. hallinnosta on säädetty tai määrätty.
26775: Valtion korkeakoulujen perussäännöt anne- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
26776: taan asetuksella. Valtion avustusta saavien yksi- valtionavustusta saavissa yksityisissä korkea.
26777: tyisten korkeakoulujen perussäännöt valtioneu- kouluissa niin ikään sisäinen hallinto järjestää
26778: vosto vahvistaa korkeakoulun esityksestä. tämän lain tarkoittaman hallinnon yksityiskoh-
26779: tien kokeilemista varten väliaikaisesti siitä poik-
26780: 26 §. keavasti, mitä sisäisestä hallinnosta on säädetty
26781: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys- tai määrätty.
26782: kuuta 1972. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
26783: T'ållä lailla kumotaan Helsingin yliopiston lisäksi ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttä-
26784: järjestysmuodon perusteista 14 päivänä heinä- miin toimenpiteisiin.
26785:
26786:
26787: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
26788:
26789: Ulf Sundqvist. Kaarle Salmivuori. Matti Ahde.
26790: Osmo Kaipainen. Lars Lindeman. A-V. Perheentupa.
26791: Erkki Tuomioja. K. F. Haapasalo. Tellervo Koivisto.
26792: Uljas Mäkelä. Kaisa Raatikainen. Esko Niskanen.
26793: Ilmo Paananen. Kalevi Sorsa.
26794: 1691
26795:
26796: VIII,6.-Lak.al. n:o 213.
26797:
26798:
26799:
26800:
26801: P. Väyrynen ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulujen sisäisen hallin-
26802: non perusteista.
26803:
26804:
26805: Ed u sk unn alle.
26806:
26807: Hallitus antoi joulukuun 5 päivänä 1969 vat hallintotehtävät ja vastuu useammille kuin
26808: eduskunnalle esityksen laiksi korkeakoulujen si- nykyisin. Näin ollen demokraattinen hallinto
26809: säisen hallinnon perusteista. Edellä mainittu lisää hallinnon tehokkuutta sekä jakaa vastuun
26810: korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudistamista laajemmalle pohjalle korkeakouluyhteisön pii-
26811: koskeva lakiesitys raukesi eduskunnassa tapah- rissä.
26812: tuneen jarrutuksen vuoksi. Jarrutus ei kuiten- Sisäinen hallinto, jossa demokraattisuus on
26813: kaan ratkaissut maamme korkeakoulujen hallin· toteutunut, on myös uudistava. Korkeakoulun
26814: nollisia ongelmia. Edelleen olemme tilanteessa, on itse oman hallintonsa kautta kyettävä uudis-
26815: että yliopistoissamme ja korkeakouluissamme tumaan. Nykyinen hallintojärjestelmä ei ole luo-
26816: on voimassa 1800-luvun Saksan yliopistoista nut riittäviä edellytyksiä korkeakoulujen uudis-
26817: peräisin oleva hallintomalli. tukselle. Korkeakoulujen sisäisen hallinnon
26818: Korkeakoulujen sisäinen hallinto on pikaisen on oltava sellainen, että korkeakoulu voi uudis-
26819: uudistamisen tarpeessa. Hallinnollisen lamaan- taa myös koko yhteiskuntaa. Korkeakouluissa
26820: tumisensa vuoksi korkeakoulumme eivät voi te- on kasvatettava demokraattisiin menettelytapoi-
26821: hokkaasti täyttää tehtäviään. Korkeakoulujem· hin tottuneita kansalaisia, jotka voivat edistää
26822: me vastuulla on maamme opetuksen ja tutki· demokratian toteuttamista myös muussa yhteis-
26823: muksen tason jatkuva kehittäminen. Korkea- kunnassa.
26824: koulujen tehtävänä on huolehtia korkeamman- Nykyinen korkeakouluhallinto on jäykkä ja
26825: asteisesta opetuksesta, tieteellisen tutkimuksen tehoton, eikä se edistä yliopistojen ja korkea-
26826: edistämisestä, kriittisen, rationaalisen ja luovan koulujen sisäistä suunnitelmallisuutta. Voidak-
26827: asennoitumisen luomisesta opiskelijoihin ja seen täyttää opetus- ja tutkimustehtävänsä on
26828: itseisarvoisen opiskelun kehittämisestä. Jotta korkeakoulujen suunnittelutoimintaa tehostetta·
26829: korkeakoulut voisivat suoriutua yhteiskunnan ja va. Suunnitelmallisuuden tulee olla jatkuvaa
26830: yksilöiden kannalta tärkeistä tehtävistään, on toimintaa kaikilla hallinnon tasoilla.
26831: korkeakoulujen sisäinen hallinto kiireellisesti Korkeakoulujen oikeusturvaa koskevat sään-
26832: uudistettava demokraattiseksi, uudistavaksi, nökset eivät nykyisellään ole riittäviä. Korkea-
26833: suunnitelmallisuutta edistäväksi ja riittävän koulujen opiskelijoiden ja opettajien oikeustur-
26834: oikeusturvan takaavaksi. Kulttuurimme kannal- vaa koskevat kysymykset pitäisi yleensä käsitellä
26835: ta tärkeään korkeakouluhallinnon uudistami- ja ratkaista korkeakoulujen omassa piirissä. Kor-
26836: seen ja sen välttämättömyyteen kiinnitti myös keakoulujen sisäistä hallintoa luotaessa on
26837: tasavallan presidentti huomiota avatessaan vuo· oikeusturvakysymykset ja niiden ratkaisu otet-
26838: den 1970 valtiopäivät. tava erityisen huomion kohteeksi. Sisäisen hal-
26839: Korkeakouluhallinnon demokraattisuus mer- linnon on luotava puitteet kaikkien korkea-
26840: kitsee sitä, että nykyisen professorihallinnon si- kouluyhteisössä työskentelevien oikeusturvalle.
26841: jaan luodaan hallintojärjestelmä, jossa kaikki Perustana korkeakoulujen sisäistä hallintoa
26842: korkeakouluyhteisöön kuuluvat voivat tasaver- uudistettaessa on korkeakoulun sisäinen itse-
26843: taisesti osallistua päätöksentekoon. Tasavertai- hallinto. Korkeakoulujen sisäisissä asioissa tulisi
26844: nen osallistuminen hallintoon luo edellytykset pyrkiä päätösvaltaa siirtämään mahdollisimman
26845: sille, että kaikki kokevat yhteisvoimin edistä- paljon niille itselleen, jotta ne voisivat olemassa
26846: vänsä korkeakoulun tehtävien täyttämistä. Kos- olevien edellytysten puitteissa kehittää omia
26847: ka kaikki voivat osallistua hallintoon, jakautu- erityispiirteitään. Korkeakoulujen itsehallinto
26848: 1692 VIII,6.- Korkeakoulujen sisäinen hallinto.
26849:
26850:
26851: on tuloksellista kuitenkin vain silloin, kun nii- vat huomattavasti tmst:staan. Koska kuitenkin
26852: den sisäinen päätöksenteko on demokraattinen hallinnon uudistaminen on välttämätön ja kii-
26853: ja uudistava. reellinen toimenpide, on uudistuksessa kiireel-
26854: Korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudistuk- lisesti päästävä alkuun. Hallituksen 5 päivänä
26855: sessa on keskeinen periaate opetuksen ja tutki- joulukuuta 1969 tekemä esitys laiksi korkeakou-
26856: muksen vapaus. Tämä vapaus on nimenomaan lujen sisäisen hallinnon perusteista oli sen saa-
26857: tieteellistä vapautta. Opetuksen ja tutkimuk- masta jyrkästä vastuksesta huolimatta järkevä
26858: sen vapaus on välttämätön edellytys sille, että uudistusesitys. Tästä syystä hallituksen esityk-
26859: yliopisto voi täyttää opetus- ja tutkimustehtä- sen peruslinja olisi otettava käsittelyn pohjaksi,
26860: vänsä. Sisäistä hallintoa uudistettaessa on tie- jotta korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudista-
26861: teellinen vapaus taattava. minen voitaisiin saada pikaisesti alulle.
26862: Vuoden 1969 aikana ja vuoden 1970 alku- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26863: puolella käyty keskustelu on osoittanut, että
26864: korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudistamisky- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26865: symyksessä eri osapuolten näkemykset poikkea- lakiehdotuksen: ·
26866:
26867:
26868:
26869: Laki
26870: korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteista.
26871: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26872:
26873: I luku. Päätösvaltaa . korkeakoulun hallintoelimissä
26874: käyttävät sen opettajat, tutkijat muuhun henki-
26875: Yleisiä säännöksiä. lökuntaan kuuluvat sekä opiskelijat niin kuin
26876: siitä tässä laissa sekä muissa korkeakoulua kos-
26877: 1 §. kevissa laeissa, asetuksissa ja korkeakoulun pe-
26878: Valtion korkeakoulujen sisäisestä hallinnosta russäännöissä säädetään tai määrätään.
26879: on voimassa, mitä tässä laissa säädetään.
26880: Valtionavustuksen antamiseen yksityiselle
26881: korkeakoululle vaaditaan sen lisäksi, mitä val- 3 §.
26882: tionavustuksen ehdoista muuten on voimassa, Hallintoa hoitavat korkeakoulun valtuusto,
26883: että korkeakoulun sisäinen hallinto on järjes- hallitus ja rehtorin virasto sekä sen mukaan
26884: tetty tässä laissa säädettyjen perusteiden mu- kuin niistä korkeakoulun perussäännöissä sääde-
26885: kaan.· tään tai määrätään osastoneuvostot ja laitosneu-
26886: Tässä laissa tarkoitetut valtion ja yksityiset vostot.
26887: korkeakoulut ovat Helsingin yliopisto, Jyväs- Korkeakoulussa voi olla myös muita hallinto-
26888: kylän yliopisto, Oulun yliopisto, Joensuun kor- elimiä siten kuin niistä korkeakoulun perussään-
26889: keakoulu, Kuopion korkeakoulu, Turun Yli- nöissä säädetään tai määrätään. Helsingin yli-
26890: opisto, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto, opiston osalta on lisäksi voimassa, mitä jäljem-
26891: Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen pänä tässä laissa säädetään.
26892: korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen kor- Korkeakoulussa voi lisäksi olla neuvoa-anta-
26893: keakoulu, Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, via hallintoelimiä siten kuin niistä korkeakou-
26894: Kauppakorkeakoulu, Svenska Handelshögsko- lun perusssäännöissä säädetään tai määrätään.
26895: lan, Turun Kauppakorkeakoulu, Handelshög-
26896: skolan vid Aho Akademi ja Vaasan Kauppakor- 4 §.
26897: keakoulu. Ylintä päätösvaltaa korkeakoulussa käyttää
26898: 2 §. korkeakoulun valtuusto ja Helsingin yliopistossa
26899: Korkeakoulussa on opetuksen ja tutkimuksen konsistori.
26900: vapaus. Valtuuston tehtävänä on antaa suuntaviivoja
26901: Sisäisissä asioissaan korkeakoululla on itse- korkeakoulun toiminnan yleisluonteelle, antaa
26902: hallinto. lausuntoja korkeakoulua koskevissa lainsäädän-
26903: VIII,6.-P. Väyrynen ym. 1693
26904:
26905: toastotssa sekä korkeakoulun toiminnan kehit- jäseninä korkeakoulun rehtori ja vararehtorit.
26906: tämistä koskevissa kysymyksissä, käsitellä kor- Korkeakoulun petossäännöissä säädetään tai
26907: keakoulua koskevat lakiehdotukset, hyväksyä määrätään, mitkä korkeakoulun toiminnan alat
26908: korkeakoulun pitkän aikavälin taloussuunnitel- ovat hallituksessa edustettuina kuitenkin siten,
26909: mat, valita korkeakoulun hallitus, valita korkea- että hallituksen jäsenistä rehtoria ja vararehto-
26910: koulun rehtori ja vararehtori sekä päättää muis- reita luk1mnottamatta korkeintaan yksi kolmas-
26911: ta asioista, jotka korkeakoulun perussäännöissä osa voi olla korkeakoulun eri toiminnan aloja
26912: säädetään tai määrätään valtuuston ratkaista- edustavia jäseniä. Petossäännöissä säädetään tai
26913: viksi. määrätään lisäksi, mitä kelpoisuusedellytyksiä
26914: Valtuustoon kuuluu vähintään kaksikymmen- eri toiminnan aloja edustaville hallituksen jäse-
26915: tä ja enintään kuusikymmentä jäsentä. nille on asetettava.
26916: Valtuuston toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen muut jäsenet valitaan suhteelli-
26917: Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjoh- silla vaaleilla. Suhteelliset vaalit toimitetaan
26918: tajan ja varapuheenjohtajan. noudattamalla soveltuvin kohdin kunnallisvaa-
26919: Helsingin yliopiston konsistoriin sovelletaan, lilain säännöksiä.
26920: mitä tässä laissa on säädetty valtuustossa. Kon- Hallituksen toimikausi jatkuu, kunnes uusi
26921: sistorin tehtävänä on antaa hallitusmuodon valtuusto ensimmäisessä kokouksessaan on va-
26922: 77 S:n 2 momentissa tarkoitettuja lausuntoja linnut uuden hallituksen.
26923: Helsingin yliopistoa koskevista laki- ja asetus- Jos hallituksen edellä 2 momentissa tarkoitet-
26924: ehdotuksista. tu jäsen eroaa kesken toimikauden, valtuusto
26925: 5 §. valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen. Jos edel-
26926: Valtuuston jäsenet ja heidän varamiehensä lä 3 momentissa tarkoitettu jäsen eroaa kesken
26927: valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla toimikauden; noudatetaan varamiesten suhteen
26928: vaaleilla. soveltuvin kohdin kunnallisvaalilain säännöksiä.
26929: Vaaleissa ovat vaalioikeutettuja korkeakou-
26930: lun opettajat ja tutkijat sekä muuhun henkilö- 7 §.
26931: kuntaan kuuluvat ja läsnä oleviksi kirjoittautu- Hallituksen tehtävänä on valmistella valtuus-
26932: neet varsinaiset opiskelijat. Korkeakoulun vi- tolle esitettäviit asiat, huolehtia valtuuston pää-
26933: ran- tai toimenhaltija, jolla on virkavapautta yli tösten toimeenpanosta ja hoitaa ne muut teh-
26934: kuusi kuukautta ja joka vaalien aikana on vir- tävät, jotka sille on korkeakoulun perusssään-
26935: kavapaa, samoin kuin henkilö, jonka virka- tai nöissä säädetty tai muutoin määrätty.
26936: työsuhde ei ole jatkunut tai tule jatkumaan
26937: yli kolmea kuukautta, ei ole vaalioikeutettu. 8 § ..
26938: Vaaleissa on jokaisella vaalioikeutetulla yksi Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori,
26939: ääni. jonka valtuusto valitsee kahdeksi vuodeksi ker-
26940: Vaalikclpoinen valtuuston jäseneksi on jo- rallaan.
26941: kainen vaalioikeutettu, mikäli tämän lain 18 Valtuusto valitsee kahdeksi vuodeksi kerral-
26942: §:stä ei muuta johdu. laan korkeakoulun vararehtorin tai vararehto-
26943: Vaalin toimittamisesta ja eronneen jäsenen rit.
26944: tilalle tulevasta varamiehestä noudatetaan sovel- Rehtorin ja vararehtorin tulee olla professo-
26945: tuvin osin kunnallisvaalilain ( 4 9/64 ) säännök- rin pätevyyden tai tohtorin arvon saavuttanut
26946: siä. ja korkeakouluhallintoon sekä opetus- ja tutki-
26947: Tarkemmat säännökset vaalioikeudesta, vaa- mustoimintaan hyvin perehtynyt henkilö.
26948: likelpoisuudesta, vaaleissa neodettavasta vaali-
26949: tavasta ja vaalien ajankohdasta annetaan asetuk- 9 §.
26950: sella. · Rehtorin tehtävänä on sen lisäksi, mitä 8 § :n
26951: 6 §. 1 momentissa on säädetty, johtaa ja valvoa kor-
26952: ·Korkeakoulun hallitukseen valtuusto valitsee keakoulun toimintaa sekä toimia korkeakoulun
26953: toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa vä- rehtorinviraston esimiehenä.
26954: hintään kuusi ja enintään kahdeksantoista kor- Rehtorin viraston tehtävänä on sen lisäksi,
26955: keakoulun hallintoon perehtynyttä henkilöä. Sen mitä siitä korkeakoulun perussäännöissä sääde-
26956: lisäksi kuuluvat hallitukseen itseoikeutettuina tään tai määrätään, käsitellä ja ratkaista ne muut
26957: 1694 VIII,6. - Korkeakoulujen sisäinen ballinto.
26958:
26959:
26960: asiat, jotka eivät korkeakoulun perussääntöjen Laitosneuvoston opiskelijajäsenet valitaan
26961: mukaan kuulu korkeakoulun muiden hallinto- osasto- tai laitoskohtaisesti siten kuin korkea-
26962: elinten käsiteltäviksi. koulun perussäännöissä säädetään tai miärii-
26963: Vararehtorin tai vararehtorien tehtävistä sää- tään.
26964: detään tai määrätään korkeakoulun perussään- Laitosneuvostosta ja sen vaalista on muutoin
26965: nöissä. soveltuvin osin voimassa mitä edellä 5 S:ssä
26966: 10 §. on säädetty.
26967: Opetuksen ja tutkimuksen järjestelyä varten Laitosneuvoston toimikausi on kaksi vuotta.
26968: voi korkeakoulussa olla osastoja siten kuin niis-
26969: tä korkeakoulun perussäännöissä säädetään tai 13 §.
26970: määrätään. Laitoksen johtajaksi, joka toimii laitosneuvos-
26971: ton puheenjohtajana, laitosneuvosto valitsee lai-
26972: Osaston toimintaa johtaa osastoneuvosto. Mi- toksen professorin tai tohtorin arvoon oikeute-
26973: käli osasto on jakautunut laitoksiin, osastoneu- tun laitoksen muun päätoimisen opettajan tai
26974: \'oston muodostavat osastoon kuuluvien laitos- tutkijan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
26975: ten johtajat sekä vähintään yksi ja enintään kol-
26976: me jokaisen osastoon kuuluvan laitoksen laitos- Laitoksen johtajan tehtävänä on sen lisäksi,
26977: neu\'oston valitsemaa edustajaa ja heidän vara- mitä 1 momentissa on säädett";, johtaa ja val-
26978: miehensä. Osastoneuvostoon tulee kuitenkin jo- voa laitoksen toimintaa sekä päättää ne laitok-
26979: kaisesta laitoksesta kuulua vähintään yksi pro- sen toimialaan kuuluvat asiat, joita ei ole mää-
26980: fessori. Muussa tapauksessa sovelletaan osasto· rätty laitosneuvoston ratkaistaviksi.
26981: neuvoston kokoonpanossa, mitä 12 §:n 3 mo-
26982: mentissa on säädetty. 14 §.
26983: Osastoneuvoston toimikausi on kaksi vuotta. Korkeakoulussa voi lisäksi olla osastojen ul-
26984: kopuolisia erillisia laitoksia, joiden hallinnosta
26985: 11 §. säädetään tai määrätään korkeakoulun perus-
26986: Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osas- säännöissä.
26987: tonjohtaja, jonka samoin kuin varapuheenjoh- 15 §.
26988: tajan osastoneuvosto valitsee keskuudestaan. Täytettäessä korkeakoulun tieteellisiä virkoja
26989: Osastonjohtajan toimikausi on sama kuin osas- ja toimia tai arvosteltaessa tieteellisiä opinnäyt-
26990: toneuvoston toimikausi. teitä saavat pätevyyden ratkaisemiseen ja ·opin-
26991: Osastonjohtajan tulee olla professorin päte- näytteiden hyväksymiseen ja arvostelemiseeo.
26992: vyyden tai tohtorin arvon saavuttanut sekä ope- osallistua vain vähintään vastaavantasoisen tie-
26993: tus- ja tutkimustoimintaan perehtynyt henkilö. teellisen pätevyyden omaavat tai vastaavantasoi-
26994: Osastonjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mi- set opinnäytteet suorittaneet henkilöt.
26995: tä 1 momentissa on säädetty, johtaa ja valvoa Päteviksi todettujen henkilöiden ehdollepa-
26996: osaston toimintaa ,sekä päättää hänen ratkaista- nen suorittaa korkeakoulun hallitus tai osasto-
26997: vakseen määrätyt asiat sekä päättää ne osaston neuvosto sen mukaan kuin korkeakoulun pe-
26998: toimialaan kuuluvat asiat, joita ei ole määrätty russäännöissä säädetään tai määrätään.
26999: osastoneuvoston ratkaistaviksi.
27000: 16 §.
27001: 12 §. Korkeakoulun hallintoelin tekee päätökseltsä
27002: Osastojen piirissä ja niiden alaisina. voi olla esittelystä niin kuin korkeakoulun perussään-
27003: opetus- ja tutkimustoimintaa harjoittavia laitok- nöissä siitä säädetään tai määrätään.
27004: sia siten kuin niistä korkeakoulun perussään- Korkeakoulun hallintoelinten jäsenet troimi-
27005: nöissä säädetään tai määrätään. vat virkavastuulla.
27006: Laitoksen toimintaa johtaa laitosneuvosto, 17 §.
27007: jossa on vähintään kuusi ja enintään viisitoista Korkeakoulun valtuusto, hallitus sekä osas-
27008: jäsentä sekä heidän varamiehensä. to- ja laitosneuvosto on päätösvaltainen, jos vä-
27009: Laitosneuvoston jäsenistä valitsevat laitoksen hintään puolet jäsenistä, puheenjohtaja tai vara-
27010: professorit yhden kolmanneksen, laitoksen muu- puheenjohtaja heihin luettuna, on saapuvilla.
27011: hun henkilökuntaan kuuluvat yhden kolman- Valtuustossa, hallituksessa sekä osasto- ja lai-
27012: neksen ja laitoksen opiskelijat yhden kolman· tosneuvostossa asiat ratkaistaan yksinkertaisella
27013: neksen. ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan
27014: t695
27015:
27016: voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kan- lia koskevaan valitukseen. Äänioikeutettu saa
27017: nattaa. hakea muutosta myös sillä perusteella, että vaali
27018: Vaalit suoritetaan enemmistövaaleiha, milloin on tapahtunut laista tai asetuksesta poikkeavas-
27019: valittavia on yksi. Jos valittavia on useampia, sa järjestyksessä.
27020: noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Suhteellisis-
27021: sa vaaleissa noudatetaan soveltuvin osin kun· 2.3 §.
27022: nallislain ( 642/48) säännöksiä. Muutosta 22 § :n 1 tai 4 momentin nojalla
27023: haetaan kanslerilta kirjallisella valituksella~ jo-
27024: 18 §. ka on valittajan itsensä tai hänen valtuuttaman-
27025: Korkeakoulun valtuuston ja hallituksen, osas- sa asiamiehen annettava taikka postitse toimi-
27026: toneuvoston ja laitosneuvoston sekä mahdollis- tettava. yliopiston kansliaan .30 päivän kulueSsa
27027: ten muiden päätösvaltaa omaavien hallintoelin- tiedoksi saannista. Virkanimitysasioissa luetaan
27028: ten jäseniksi voidaan valita vain täysi-ikäisiä valitusaika kuitenkin päätöksen tekemisestä.
27029: henkilöitä.
27030: 19 §. 24 §.
27031: Muutoksenhausta muiden korkeakoulujen Valituksen johdosta kansleri voi määrätä asian
27032: kuin Helsingin yliopiston hallintoelinten pää- uudelleen käsiteltäväksi tai, hankittuaan tarpeel-
27033: töksiin on voimassa, mitä siitä on erikseen sää- liseksi katsomansa lausunnot ja selvitykset, ryh-
27034: detty tai määrätty. tyä muihin toimiin oikaisun aikaansaamiseksi.
27035: Milloin valitus koskee virkanimitysasiaa., tu-
27036: lee kanslerin ennen asian ratkaisemista pyytää
27037: 2 luku. asiaa käsitelleen hallintoelimen lausunto.
27038: Helsingin yliopistoa kosketJia erityis- Valitusmenettelyssä on soveltuvin osin voi-
27039: säännöksiä. massa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa
27040: annetussa laissa ( 154/50) on säädetty.
27041: 20 §. Jos valituksen johdosta määrätään toimitet-
27042: Yliopiston ylin mm1tys- ja muutoksenhaku- tavaksi uusi vaali, on sen toimeenpanemiseen
27043: viranomainen on kansleri. viipymättä ryhdyttävä. Kumotussa vaalissa vali-
27044: Kanslerin nimittää tasavallan presidentti val- tuiksi tulleet pysyvät toimissaan, kunnes uuden
27045: tioneuvoston esityksestä kolmeksi vuodeksi vaalin tulos on julistettu.
27046: kerrallaan.
27047: 21 §.
27048: Professorit, varsma1set ja ylimääräiset sekä .3 luku.
27049: ylikirjastonhoitajan ja hallintojohtajan nimittää Erinäisiä säännöksiä.
27050: tasavallan presidentti.
27051: Muut opettajat ja virkamiehet nimittää kans- 25 §.
27052: leri, konsistori, hallitus, rehtorinvirasto, tiede- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
27053: kunta tai osasto, niin kuin siitä erikseen sääde- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
27054: tään. sella.
27055: 22 §.
27056: Yliopiston hallintoelimen päätökseen on j~ 26 §.
27057: kainen oikeutettu hakemaan muutosta sillä pe- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
27058: rusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on ta 1972.
27059: loukattu. Kanslerin päätökseen ei kuitenkaan Tällä lailla kumotaan Helsingin yliopiston
27060: saa hakea muutosta. järjestysmuodon perusteista 14 päivänä heinä-
27061: Sellaisesta päätöksestä, joka on yksinomaan kuuta 192.3 annetun lain ( 191/2.3) 4 §:n 1
27062: valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei ole lupa teh- momentti, 5 §, 6 §:n ensimmäinen lause, 7-
27063: dä valitusta. 11 §, 1.3 §, 14 §:n 2 momentti, 16 §, 19 §:n
27064: Valitusoikeudesta yliopistollisten opinnäyttei- 2 momentti, 22 § ja 25 §, näistä 5 §:n 1 mo-
27065: den, tutkintojen oppiarvojen, apurahojen ja mentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 2 momentti,
27066: opintotuen osalta säädetään erikseen. 19 §:n 2 momentti ja 25 § sellaisina kuin ne
27067: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan ovat 7 päivänä joulukuuta 1962 annetussa lais-
27068: myös konsistorin jäsenten ja varajäsenten vaa- sa (584/62) ja 6-8 §, 9 §:n 2 momentti,
27069: 1696 VIII,6.- Korkeakoulujen sisäinen hallinto.
27070:
27071: ll § ja 13 § sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä poikkeavasti, mitä korkeakoulun sisäisestä hal-
27072: toukokuuta 1947 annetussa laissa (452/47), linnosta on säädetty tai määrätty.
27073: sekä 22 § sellaisena kuin se on 18 päivänä kesä- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan val-
27074: kuuta 1937 annetussa laissa (271/37) sekä tionavustusta saavissa yksityisissä korkeakou-
27075: muut tämän lain kanssa ristiriidassa olevat sään- luissa niin ikään sisäinen hallinto järjestää tä·
27076: nökset. män lain tarkoittaman hallinnon yksityiskohtien
27077: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan Hei~ kokeilemista varten väliaikaisesti siitä poikkea-
27078: singin yliopistossa yliopiston esityksestä ja vasti, mitä sisäisestä hallinnosta on säädetty tai
27079: muissa valtion korkeakouluissa sitten kun niitä määrätty.
27080: on kuultu järjestää korkeakoulun sisäinen hal- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ·lisäk-
27081: linto tämän lain tarkoittaman hallinnon yksityis- si ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
27082: kohtien kokeilemista varten väliaikaisesti siitä menpiteisiin.
27083:
27084:
27085: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
27086:
27087: Paavo Väyrynen. Matti Ruokola. Ahti Pekkala.
27088: Eino Uusitalo. Veikko Hanhirova. Pär Stenbäck.
27089: 1697
27090:
27091: VIII,7.- Lak.al. n:o 214.
27092:
27093:
27094:
27095:
27096: Räsänen ym.: Ehdotus laiksi opintomahdollisuuksien lisäämisestä
27097: Oulun yliopistossa.
27098:
27099:
27100: Eduskunnalle.
27101:
27102: Pohjois-Suomen taloudelliseen jälkeenjäänei- vuoksi tulisi opiskeluoikeuksia Oulun Yliopis-
27103: syyteen on eräänä perustavana syynä alueen tossa laajentaa huomattavasti nykyisestä. Työn
27104: puutteelliset opiskeluolosuhteet. Taloudellisen ohessa tapahtuvaan opiskeluun tulee kiinnittää
27105: kehityksen voimistamiseksi tulisi alueen kaikki erityistä huomiota.
27106: mahdolliset henkiset voimavarat saada tehok· Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
27107: kaaseen käyttöön. Läheskään kaikilla alueen
27108: ihmisillä ei ole ollut taloudellisia mahdolli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27109: suuksia suorittaa ylioppilastutkintoa. Tämän lakiehdotuksen:
27110:
27111:
27112: Laki
27113: opintomahdollisuuksien lisäämisestä Oulun yliopistossa.
27114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27115:
27116: 1 §. henkilöllä on muutoin opiskeluun tarvittavat
27117: Oulun yliopistossa voivat suorittaa opintoja edellytykset.
27118: kaikki opistotasoisen ammatillisen tutkinnon
27119: suorittaneet. 4 §.
27120: 2 §. Oulun yliopiston on kiinnitettävä erityistä
27121: Oulun yliopistoon perustetaan opetusjaos- huomiota työn ohessa tapahtuvan opiskelun
27122: toja, joissa voivat opiskella keskikoulun tai kehittämiseen.
27123: vastaavan ammatillisen koulun suorittaneet.
27124: 5 §.
27125: .3 §. Yksityiskohtaiset ohjeet tämän lain noudat-
27126: Myös työelämän alalla saavutettu kokemus tamisesta annetaan asetuksella.
27127: oikeuttaa opiskeluun opetusjaostoissa, mikäli
27128:
27129:
27130: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
27131:
27132: Pauli Räsänen. Erkki Haukipuro.
27133: Kauko Hjerppe. Matti Ruokola.
27134: Pentti Liedes. Osmo Kaipainen.
27135: Pekka Salla. Jouni Mykkänen.
27136: Heikki Mustonen. Antti lsomursu.
27137: Niilo Koskenniemi. Reino Kangas.
27138: Helvi Niskanen. Lauri Linna.
27139: Paavo Niinikoski.
27140:
27141:
27142: 213 427/70
27143: 1698
27144:
27145: VIII,S.- Lak.al. n:o 215.
27146:
27147:
27148:
27149:
27150: Ahde ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten ja yksityisten oppikoulu-
27151: jen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
27152:
27153:
27154:
27155: Eduskunnalle.
27156:
27157: Kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen korottaminen erityisesti iltaoppikouluissa koh-
27158: valtionavusta annettua lakia ( 468/68) sovelle- tuuttomalta. Monet nuoret joutuvat pelkäs-
27159: taan bppikoululle maksettaviin valtionapuihin tään taloudellisten syiden vuoksi olemaan päi-
27160: siitä ajankohdasta lukien, jona· koulun sijainti- visin ansiotyössä ja jatkamaan opintojaan ilta-
27161: kuntaan on perustettu koulujärjestelmän perus- oppikouluissa. Tällaisten tarmokkaiden, mutta
27162: teista annetussa laissa tarkoitettu kunnan kou- riittäviä taloudellisia opiskeluedellytyksiä vailla
27163: lulaitos. Valtionapulain mukaan oppikoulut olevien nuorten iltaopiskelun vaikeuttaminen
27164: saavat valtionapua 85 % opettajien palkoista entisestäänkin ei voi olla oikeutettua eikä yh-
27165: ja työnantajan sosiaaliturvamaksuista. Tämän teiskunnan edun mukaista. Uusi valtionapu-
27166: lisäksi saadaan päiväkouluna toimivan lukion laki tulisi kuitenkin merkitsemään iltaoppikou-
27167: oppilasta kohden valtioneuvoston vahvistamien luille valtion lakimääräisen tuen huomattavaa
27168: perusteiden mukaisesti valtionapua vähintään pienenemistä, jolloin tästä aiheutuva erotus jäisi
27169: 45 markkaa ja enintään 400 markkaa. Vii- iltaoppikoulujen oppilaiden kannettavaksi. Yli-
27170: meksi mainittu valtionapu ei kuitenkaan tulisi määräisen valtionavun varaan, jota valtion tulo-
27171: koskemaan iltaoppikouluja. Tämä johtuu il- ja menoarvioon otetun määrärahan rajoissa voi-
27172: meisestikin siitä lain valmisteluvaiheessa esiin- daan myöntää, ei iltaoppikoulujen toimintaa
27173: tyneestä virheellisestä lähtökohdasta, että ilta- pitkällä tähtäyksellä voida rakentaa. Valtion-
27174: oppikoulun kustannukset muodostuisivat huo- talouden omista vaikeuksista johtuen ei myös-
27175: mattavasti pienemmiksi kuin päiväkoulun. Ver- kään ole olemassa mitään takeita siitä, että
27176: tailtaessa viimeisimpien tilinpäätösten perus- ylimääräinen valtionapu tulisi olemaan riit-
27177: teella eräiden iltaoppikoulujen kustannuksiin tävä. Jatkuvasti lisääntyvän iltaopiskelun ta-
27178: nykyisen järjest~lmän mukaan saatavia valtion- loudellisten edellytysten turvaamiseksi, ja lu-
27179: apuja sekä valtionapuja, jotka saataisiin sovel- kukausimaksujen korotusten välttämiseksi oli~
27180: lettaessa uutta valtionapulakia, on todettu, että sikin kiireellisesti saatava korjatuksi valtion-
27181: uuden valtionapulain mukaan olisi valtionapu- apulakiin sisältyvä edellä mainittu epäkohta,
27182: jen määrä kutakin vertailtavana olevaa ilta- jonka kohtalokkaat seuraamukset iltaoppikou-
27183: oppikoulua kohti vähentynyt n. 100 000 mark- 'lujen taloudelle voidaan milloin tahansa osoit-
27184: kaa vuodessa. Kyseisissä iltaoppikouluissa taa iltaoppikoulujen talouteen perehtymällä
27185: tämä merkitsisi oppilasta kohden laskettuna todenmukaisiksi. Tämän· vuoksi ehdotamme
27186: vuodessa 100-135 markan vajausta, joka olisi kunnioittavasti,
27187: peitettävä lukukausimaksuja vastaavasti korot-
27188: tamalla. Yhteiskunnan pyrkiessä jatkuvasti hel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27189: pottamaan koulunkäynnin taloudellisia edelly- lakiehdotuksen:
27190: tyksiä, tuntuisi lukukausimaksujen huomattava
27191: VIII,8.- Ahde ym. 1699
27192:
27193:
27194: Laki
27195: kunnaUisten ja yksityisten oppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
27196: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen val-
27197: tionavusta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun lain (468/68) 4 §:n 3 kohta näin kuu-
27198: luvaksi:
27199:
27200: 4 §. 400 markkaa lukion oppilasta kohden.
27201: Oppikoulu saa valtionapua:
27202:
27203: 3 ) valtioneuvoston vahvistamien perusteiden Tämä laki tulee voimaan päivänä
27204: mukaisesti vähintään 45 markkaa ja enintään kuuta 197 .
27205:
27206:
27207: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
27208:
27209: Matti Ahde. Kalevi Sorsa.
27210: Ulf Sundqvist. Kaisa Raatikainen.
27211: 1700
27212:
27213: VIII,9.- Lak.al. n:o 216.
27214:
27215:
27216:
27217: Toivanen ym.: Ehdotus laiksi valtion oppikoulujen keskikoulu-
27218: asteen lukukausimaksujen poistamisesta.
27219:
27220:
27221: E d u s k u n n a 11 e.
27222:
27223: Yleisesti kaikki kansalaiset ovat sitä mieltä, asteella. Luonnollisin järjestys lienee, että val-
27224: että lapsen pääseminen oppikouluun ei saisi tion kaikissa omissa kouluissa tämä uudistus
27225: olla riippuvainen vanhempien varallisuudesta, aluksi pannaan toimeen. Ns. kunnalliset kes-
27226: yhteiskunnallisesta asemasta eikä kodin sijain- kikoulut, jotka toimivat kansakoulujen yhtey-
27227: tipaikasta. Sen sijaan on voimakkaita erimie- dessä ovat jo vapaat lukukausimaksuista. Kos-
27228: lisyyksiä siitä, millainen koulujärjestelmä par- ka ei ole syytä valtion muissakaan oppikou-
27229: haiten takaisi pääsyn tässä suhteessa vallitse- luissa - ainakaan oppivelvollisuusikäisten as-
27230: vista epäkohdista. Ei kuitenkaan ole syytä uut- teella, siis keskikouluissa - lukukausimaksuja
27231: ta koulujärjestelmää etsittäessä ja luotaessa, säilyttää, olisi niistä pyrittävä vapautumaan,
27232: koska se näyttää vievän paljon aikaa, luopua koska ne vakavasti haittaavat vähävaraisten
27233: yrityksestä saada nykyisen järjestelmän mu- ja suuriperheisten vanhempien lasten oppikou-
27234: kaan toimivat koulut niin sosiaalisiksi kuin lun käyntiä, vaikka helpotuksiin onkin mo-
27235: mahdollista. nissa tapauksissa pyritty.
27236: Ensimmäisenä silmään pistävänä epäkohta- Valtion oppikoulujen keskikoululuokkien
27237: na kiinnittyy huomio oppikoulujen lukukausi- lukukausimaksujen lakkauttamiseen olisi men-
27238: maksuihin, jotka lukemattomissa tapauksissa tävä asteittain. Ensiksi olisi ne poistettava
27239: lasittavat lasten vanhempia vallan kohtuutto- maaseutukouluista, joita on verrattain vähän,
27240: masti. Kaikissa ainakin oppivelvollisuusikäis- sitten muista kohtuullisen järjestelyajan ku-
27241: ten kouluissa, jotka toimivat tavallaan rinnak- luessa.
27242: kain täydellisen kansakoulun kanssa, tulisi olla Edellä selostettuun viitaten ehdotamme kun-
27243: myös samat edut kuin kansakoulussakin. Jos nioittaen,
27244: on lahjoja opiskeluun, siihen pitäisi luoda ta-
27245: savertaiset mahdollisuudet. Tästä johtuen lu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27246: kukausimaksuista olisi pyrittävä asteittain va- lakiehdotuksen:
27247: pautumaan, ensiksi oppikoulujen keskikoulu-
27248:
27249:
27250: Laki
27251: valtion oppikoulujen keskikouluasteen lukukausimaksujen poistamisesta.
27252: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27253:
27254: Maalaiskunnan alueella toimivien valtion maksuja. Muiden valtion oppikoulujen keski-
27255: oppikoulujen keskikouluasteella ei syyskuun kouluasteen lukukausimaksut lopetetaan syys-
27256: 1 päivästä 1970 lähtien kanneta lukukausi- kuun 1 päivästä 1973.
27257:
27258:
27259: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
27260:
27261: Irma Toivanen. Juhani Orrenmaa.
27262: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro.
27263: Seppo Westerlund.
27264: 1701
27265:
27266: VIII,10.- Lak.al. n:o 217.
27267:
27268:
27269:
27270:
27271: Haukipuro ym.: Ehdotus laiksi keskikoulun oppilaiden koulu-
27272: matkojen ja -ateriain kustannuksista.
27273:
27274:
27275: E d u s k u n n a 11 e.
27276:
27277: Koululaitoksessamme on oppilaille annetta- Oppilasruokailu on jo nykyisin lähes kaikis:
27278: va sosiaalisia etuja koskeva kehitys ollut eri- sa oppikouluissa järjestetty, mutta sitä ei jul·
27279: lainen kansakoulussa ja oppikoulussa. Kansa- kisin varoin missään muodossa tueta, niitä ta-
27280: koulun oppilaat saavat mm. ilmaisen kouluate- pauksia lukuun ottamatta, joissa kunnat ovat
27281: rian ja kuljetuksen koululle, mikäli koti sijait- tätä tarkoitusta varten myöntäneet avustuksia.
27282: see viittä kilometriä kauempana koulusta. Oppi- Kohtuullista kuitenkin olisi, että oppivelvolli-
27283: koulussa on lasten vanhempien kustannettava suusiässä oleville lapsille kouluateria annettai-
27284: sekä kouluateria että koulumatkoista aiheutu- siin yhteiskunnan kustantamana. Onhan kun-
27285: vat menot, joskin eräissä tapauksissa koulu tai nollisella kouluaterialla kansanterveyden ja
27286: kunta antaa näitä etuja, lähinnä vapaaoppilail- nuorison fyysisen kunnon kehittymisen kan-
27287: le. Aikaisemmin, jolloin oppikoulun käynti ra- nalta ensiarvoinen merkitys. Koska kunnat
27288: joittui pääasiallisesti varakkaampiin väestöpii- huolehtivat kansakoulujen oppilasruokailon
27289: reihin, saattoi pitää perusteltuna, että vanhem- järjestämisestä, voitaisiin tämä tehtävä uskoa
27290: mat kustansivat oppikoulua käyvien lastensa kunnalle myös oppikoulun oppivelvollisuus•
27291: kouluateriat ja koulumatkat. Sen jälkeen kun iässä olevien oppilaiden osalta, mikäli koulu
27292: oppikoulun käynti on suuresti laajentunut ja ja kunta siitä sopivat. Kunnan olisi luonnolli~
27293: ulottuu läpi kaikkien väestökerrosten sekä sesti saatava sekä oppilaskuljetusten että kou-
27294: maan syrjäisimmille ja vähävaraisimmille alueil- luaterian järjestämiseen valtionapua ja käytän~
27295: le, on kysymys ainakin oppivelvollisten lasten nöllisistä syistä valtionavun perusteet voisivat
27296: saattamisesta samaan asemaan koulunkäynnin olla samat kuin kansakoulumenoihin annetta-
27297: yhteydessä annettavien sosiaalisten etuisuuk- vasta valtionavusta on voimassa. Niin ikään
27298: sien suhteen tullut ajankohtaiseksi. Eri kansa- voitaisiin käytännöllisistä syistä edellä maini-
27299: laispiireissä vallitsee myös täysi yksimielisyys tut edut antaa keskikouluasteen kaikille oppi-
27300: tällaisen järjestelyn kohtuullisuudesta ja oi- laille. Lukion oppilaiden matka- ja ruokailu-
27301: keudenmukaisuudesta. kustannukset sen sijaan jäisivät edelleen van-
27302: Koulumatkojen kustannukset saattavat eri- hempien maksettavaksi.
27303: tyisesti syrjäisillä ja harvaan asutuilla seuduil- Käsitellessään hallituksen esitystä (n:o 44
27304: la muodostua suoranaiseksi esteeksi varsinkin - 1967 vp.) koulujärjestelmän perusteita kos-
27305: vähävaraisista kodeista olevien lasten oppikou- kevaksi laiksi sivistysvaliokunta kiinnitti huo-
27306: lun käynnille. Toisaalta tämän asian toteutta- miota siihen, että siirtyminen uuteen koulu-
27307: minen käytännössä on lähinnä järjestelykysy- järjestelmään tulee tapahtumaan pitkähkön
27308: mys, koska kuntien toimesta jo on valmiina siirtymäkauden kuluessa ja eri kunnissa eri
27309: kuljetusorganisaatio kansa- ja kansalaiskoulun aikoina. Tällöin tulevat oppilaiden saarnat so-
27310: oppilaiden kuljetusta varten. Useimmissa ta- siaaliset edut koko siirtymävaiheen ajan ole-
27311: pauksissa voidaan myös pa:ikl<akunhan oppikou- maan erilaiset eri kunnissa uuden järjestelm.än
27312: lun oppilaiden matkat järjestää yksinkertaises- toteuttamisesta riippuen. Vastauksessa halli-
27313: ti siten, että heidät oikeutetaan kulkemaan sa- tuksen esitykseen eduskunta kehoitti hallitusta
27314: moissa kuljetusvälineissä, jotka kuljettavat kan- selvittämään, miten tämä epäkohta voitaisiin
27315: sa- ja kansalaiskoulun oppilaita. Eräitä lisäjär- poistaa ja antaa kaikille oppivelvollisille oppi-
27316: jestelyjä luonnollisesti tarvitaan, mutta ne eivät laille samat sosiaaliset edut.
27317: olennaisesti laajentane nykyistä koululaiskulje- Hallitus asettikin 22. 3. 1969 työryhmän
27318: tusjärjestelmää. asiaa tutkimaan. Mietinnössään työryhmä pää-
27319: 1702 VIII,lO. - Koulumatkat ja -ateriat.
27320:
27321: tyi ehdottamaan sellaista ratkaisua, että sano- sen ja kouluaterian, koska epäkohta juuri näi-
27322: tut edut annettaisiin valtionavun turvin kai- den osalta on pahin, erityisesti maaseudulla.
27323: kille keskikoulua käyville oppilaille. Työryh- Oppikirjoja kouluilla sen sijaan jo yleensä on
27324: mä ei kuitenkaan ryhtynyt laatimaan uudis- niin paljon, että vähävaraisten vanhempien
27325: tuksen toteuttamiseksi tarvittavia säännöksiä, lapset saavat oppikouluissa kirjat maksutto-
27326: koska kuntien valtionavustuksia koskevan lain- masti käyttöönsä. Valtiontalouden kannalta
27327: säädännön valmistelu on vielä kesken. olisi sopimusvapauteen perustuva järjestelmä
27328: Asian käytännöllinen toteuttaminen olisi tarkoituksenmukainen, koska uudistus sitä
27329: kuitenkin täysin pantavissa alulle nykyistenkin tietä ilmeisesti toteutuisi asteittain ja ensisijai-
27330: valtionapusäännösten puitteissa vapaaehtoisuu- sesti niillä paikkakunnilla, joilla tarve on suu-
27331: den pohjalla siten, että kunta ja koulu sopi- rin.
27332: vat uudistuksen toteuttamisesta ja kunta saa Edellä lausutun perusteella annetaan
27333: valtionapua aiheutuviin kustannuksiin saman-
27334: laisten perusteiden mukaan kuin kansakoulu- Eduskunnan hyväksyttäväksi näin
27335: menoihinsa. Uudistus voitaisiin toistaiseksi ra- kuuluva lakiehdotus:
27336: joittaa käsittämään vain oppilaiden kuljetuk-
27337:
27338:
27339: Laki
27340: keskikoulun oppilaiden koulumatkojen ja -ateriain kustannuksista.
27341: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27342: 1 §. 4 §.
27343: Kunnalla on oikeus oppikoulun esityksestä Vaitio korvaa maalaiskunnalle kaksi kol-
27344: ottaa hoidettavakseen kouluun kuuluvan kes- mannesta niistä todellisista menoista, jotka
27345: kikoulun oppilaiden maksuton kuljetus ja kou- johtuvat tässä laissa tarkoitetusta kuljetukses-
27346: luateriat sen mukaan kuin tässä laissa sääde- ta ja kouluateriasta.
27347: tään. Esityksen tekee valtion oppikoulun puo- Kauppalalle ja tammikuun 1 päivän vuonna
27348: lesta koulun rehtori ja muun oppikoulun puo- 1959 jälkeen perustetulle kaupungille suori-
27349: lesta koulun johtokunta. tetaan vuotuisena valtionapuna 1 momentissa
27350: Oppilaiden kuljetuksen ja kouluaterian jär- tarkoitetuista menoista se suhteellinen osa,
27351: jestämisestä päättää kunnallisvaltuuston myön- jolla kauppalan tai kaupungin kansakoululle
27352: tämien määrärahojen rajoissa kunnallishallitus. annetun valtionavun on sinä vuonna katsottava
27353: korvaavan vastaavia kansakoulun kustannuksia.
27354: 2 §. Muu kuin 3 momentissa tarkoitettu kau-
27355: Kunnan järjestämä kuljetus annetaan oppi- punki saa vuotuista valtionapua 33 % tämän
27356: laalle, jonka koulumatka on viittä kilometriä lain soveltamisesta johtuvista todellisista me-
27357: pitempi tai hänen kuljettavakseen vaarallinen. noistaan.
27358: Sama olkoon laki oppilaasta, jolle koulumatka
27359: oppilaan terveydentilan tai muun .erityisen 5 §.
27360: syyn vuoksi muodostuisi ilman tässä laissa tar- Milloin oppikouluun kuuluu lukio, voidaan
27361: koitettua kuljetusta liian vaikeaksi tai rasit- sen oppilaalle kunnallisvaltuuston päätöksen
27362: tavaksi. mukaan antaa samat edut kuin tämän lain mu-
27363: kaisesti keskikoulun oppilaalle. Etuja vastaava
27364: 3 §. korvaus on koulun tai oppilaan suoritettava
27365: Jokaisena työpäivänä annetaan oppilaalle kunnalle, eikä niistä aiheutuvia menoja oteta
27366: koulussa riittävä ateria. huomioon valtionapua määrättäessä.
27367: Opettaja, jonka tehtäväksi se on annettu, on
27368: velvollinen valvomaan kouluruokaitua siihen 6 §.
27369: itse osallistuen ja kunnalla on oikeus saada Jos kunta saa kansakoululain (247 /57) 80
27370: tästä aiheutuviin kustannuksiin valtionapua § :n nojalla ylimääräistä valtionapua kansakou-
27371: samojen perusteiden mukaan kuin kouluaterian lulaitoksen aiheuttamien vuotuisten kustan-
27372: kustannuksiin. nusten alentamisen, annetaan sille ylimääräis-
27373: VIII,lO.- Haukipuro ym. 1703
27374:
27375: tä valtionapua tämän lain soveltamisesta ai- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
27376: heutuviin menoihin vastaavasti sama osa, min- tuksella.
27377: kä kunta saa sellaisena apuna kansakoululai-
27378: toksensa vuotuisiin kustannuksiin.
27379: 7 s. Tämä laki tulee voimaan päivänä
27380: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- kuuta 197
27381:
27382:
27383: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
27384:
27385: Erkki Haukipuro. Matti Ruokola.
27386: Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
27387: G. Laatio.
27388: 1704
27389:
27390: VIII,ll.- Lak.al. n:o 218.
27391:
27392:
27393:
27394:
27395: Kantola ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun lain
27396: muuttamisesta.
27397:
27398:
27399: E d u s k u n n a 11 e.
27400:
27401: Kansalaiskouluista saa joka vuosi päästätodis- Ammattikoulujen taloudenhoidolle olisi vält-
27402: tuksen suuri määrä sellaisia oppilaita, joilla ei tämätöntä, että lain tätä kohtaa täsmennetään;
27403: aikaisemmassa koulunkäyntinsä vaiheessa ole laki asettaa myöskin määrättyjä taloudellisia
27404: ollut mahdollisuutta päästä oppikoulujen kautta rasituksia vähävaraisten perheiden lasten am-
27405: jatkamaan korkeamman sivistyksen ja opin mattikouluun pääsemisen esteeksi.
27406: tielle. Ammattioppilaitoksista annetussa asetuksessa
27407: Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että vähä- määrätään mm., että oppill:laksi pyrkivä saavut-
27408: varaiset lasten vanhemmat taloudellisista syistä taa vähintään 15 vuoden tån sinä vuonna, kun
27409: eivät ole voineet maksaa oppikoulujen korkeita hänet otetaan oppilaaksi yleiseen ammattikou-
27410: lukukausi- ym. maksuja. Lisäksi oppikouluihin luun. Tämä merkitsee, että oppilas viimeistään
27411: vuosittain otettavien oppilaiden määrä on rajoi- toisella oppivuodella ei enää saa lapsilisää;
27412: tettu, joten tästäkin syytä ammattikoulutusta hänen toimeentulonsa entisestään vaikeutuu,
27413: on voimakkaasti lisättävä ja kehitettävä. sillä 1an lisääntyessä elantokustannuksetkin
27414: Kehittyvän tekniikan aikakaudella tarvitaan lisääntyvät. Tämän johdosta on välttämätöntä,
27415: pätevää ammattityövoimaa teollisuuslaitoksiin että oppilaille ainakin jo toiselta oppivuodelta
27416: ja muuhun käytännöllisen elämän palvelukseen. lähtien maksetaan kohtuullista päivärahaa.
27417: V. 1958 hyväksytty laki ammattioppilaitoksista Tähän antaa mahdollisuuden se, että oppilas
27418: edellyttää, että varsinkin yleistä ammattikoulu- yleensä toisella oppivuodella joutuu tekemään
27419: toimintaa on huomattavasti laajennettava. Laki sellaisia töitä, jotka tuottavat tuloa koululle.
27420: ammattioppilaitoksista on kuitenkin edelleenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27421: puutteellinen, koska se on tulkinnan varainen
27422: ja jättää ministeriön harkinnasta riippuvaksi, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27423: mitä laissa määrätyistä ammatikoulujen kuluista lakiehdotuksen:
27424: sisällytetään valtionapua koskevaksi.
27425:
27426:
27427:
27428: Laki
27429: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
27430:
27431: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattioppilaitoksista 25 päivänä huhtikuuta
27432: 1958 annetun lain ( 184/58) 11 §:n 2 momentti ja lisätään lakiin uusi 26 a § seuraavasti:
27433:
27434: 11 §. vistaman perusteen mukaan, ottamatta kuiten-
27435: kaan lukuun tontin arvoa ja sitä osaa raken-
27436: Todellisia menoja määrättäessä otetaan huo- nusten arvosta, mikä vastaa valtion oppilaitok-
27437: mioon palkkausmenot ja eläkkeet, kuitenkin sille antamaa rakennusavustusta, vuokramäärät
27438: korkeintaan valtion vastaavissa laitoksissa vas- vuokratuista huoneistoista, joiden vuokran mak-
27439: taavista tehtävistä maksettavien palkkojen ja samiseen oppilaitoksen omistaja ei muuten saa
27440: eläkkeiden suuruisina, omien rakennusten avustusta, sekä valaistukseen lämmitykseen,
27441: vuokra-arvo, määrättynä valtioneuvoston vah- veteen, käyttövoimaan, huoneiston, koneiden,
27442: VIII,ll.- Kantola ym. 1705
27443:
27444: työvälineiden ja kaluston kunnossapitoon ja 26 a §.
27445: korjaukseen, kanslia- ja painatustöihin, niin Yleisen ammattikoulun ja valtion keskus-
27446: myös opettaja- ja oppilaskirjaston sekä opetus- ammattikoulun oppilaille maksetaan valtion
27447: tarvikkeiden, raaka-, tarve- ja puhdistusaineiden varoista päivärahaa toisen oppivuoden alusta
27448: hankkimiseen, oppivelvollisten oppilaiden kou- lukien oppilaan täytettyä kuusitoista vuotta.
27449: lutarpeisiin, palo- ja tapaturmavakuutusmaksui- Päivärahan suuruudesta määrätään asetuk-
27450: hin sekä lääkkeisiin ja lääkärinpalkkioihin tar- sella.
27451: vittavat vuotuiset kustannukset.
27452:
27453:
27454: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
27455:
27456: Lauri Kantola. Heimo Rekonen. Terho Pursiainen.
27457:
27458:
27459:
27460:
27461: 214 427/70
27462: 1706
27463:
27464: VIII,12.- Lak.al. n:o 219.
27465:
27466:
27467: Maijala ym.: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista anne-
27468: tun lain muuttamisesta.
27469:
27470: E d u s k u n n a 11 e.
27471:
27472: Kun koulujärjestelmän perusteista annettu nan peruskoululle, ei voida pitää asianmukai-
27473: laki ( 46 7/68) velvoittaa kunnat huolehtimaan sena sitä, että kunnan oikeus valtionapuun näin
27474: peruskouluopetuksen järjestämisestä, joutuu olennaiselta osalta olisi riippuvainen siitä sattu-
27475: kunta myös vastaamaan kustannuksista, jotka manvaraisesta seikasta, millä tavoin kunnan
27476: johtuvat peruskouluopetuksen järjestämisestä alueella sijaitsevan ja korvaavana kouluna toi-
27477: korvaavan koulun muodossa. Käsiteltäessä mivan yksityisoppikoulun omistussuhteet on
27478: eduskunnassa hallituksen esitystä n:o 44 ( 1967 järjestetty. Täysin kohtuutonta olisi se, että
27479: vp.) laiksi koulujärjestelmän perusteista kiinni- kunta joutuisi vastaamaan k.o. menoista ilman
27480: tettiin huomiota siihen, että koska lain 21 §:n valtionapua, valtion luopuessa täydellisesti vel-
27481: mukainen korvaava koulu on oppilaille maksu- voituksestaan osallistua yksityisoppikoulun vel-
27482: ton, on kunnan ja valtion tältä osin korvattava kojen maksamiseen silloin, kun yksityisoppi-
27483: koulun ylläpitäjälle kaikki ne menot, jotka sille koulu käyttää lakiin perustuvaa oikeutta toi-
27484: aiheutuvat, siis myös ne menot, jotka johtuvat mintansa jatkamiseen korvaavana kouluna. Koh-
27485: korvaavan koulun käytössä olevan rakennuksen tuuttomuus korostuu vielä siten, että suuri-
27486: tai sen osan rakennusvelkojen kuoletuksista ja velkaiset koulut sijaitsevat huomattavalta osalta
27487: koroista, rakennuksen korjausmenoista sekä syrjäseuduilla ja laitakaupunkialueilla joille
27488: irtaimiston käytöstä. Tämä periaate lausuttiin- vasta viime aikoina on oppikouluja saatu.
27489: kin lakiehdotuksen 26 §:n yksityiskohtaisissa Kuntien laatiessa suunnitelmia kouluolojensa
27490: perusteluissa. Opetusministeriön taholta on järjestämiseksi niiden on tarpeen tietää olen-
27491: asiaa tiedusteltaessa lausuttu, että korvauskysy- naiset valtionavun määrään vaikuttavat seikat.
27492: mys olisi järjestettävä siinä sopimuksessa, joka Siitä syystä em. hallituksen esityksen perus-
27493: korvaavan koulun osalta koulun ylläpitäjän teella annettua lakia koulujärjestelmän perus-
27494: ja kunnan kesken edellytetään tehtäväksi. Halli- teista ( 467/68 ) olisi sillä tavoin selvennettävä,
27495: tuksen esityksen käsittelyn loppuvaiheessa kävi ettei korvaavan koulun kiinteän ja irtaimen
27496: kuitenkin ilmi, että kunta ei saisi näihin me- omaisuuden käytöstä aiheutuviin menoihin kun-
27497: noihinsa valtionapua muutoin kuin suna nalle tuleva valtionapu ole siitä riippuvainen,
27498: tapauksessa, että koulurakennuksen omistaa omistaako koulurakennuksen a.o. koulun yllä-
27499: joku muu kuin koulun ylläpitäjä, esim. erillinen pi~äjä vai muu omistaja.
27500: osakeyhtiö, säätiö tms. Tällaisia tapauksia Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
27501: onkin kolmisenkymmentä, mutta ne ovat vain nioittavasti,
27502: vähäinen osa yksityisoppikoulujen koko mää-
27503: rästä, joka on 365 koulua. Kun korvaava koulu että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27504: on lain mukaan tasaveroinen vaihtoehto kun- lakiehdotuksen:
27505:
27506:
27507: Laki
27508: koulujärjestelmän perusteista annetun lain muuttamisesta.
27509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä heinä-
27510: kuuta 1968 annetun lain (467/68) 26 §:n 5 momentti näin kuuluvaksi:
27511:
27512: 26 §. kunnalle aiheutuvat peruskouluopetuksen jär-
27513: jestämisestä 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kun-
27514: Mitä 1--4 momentissa on säädetty, on vas- nalla on oikeus saada valtionapua niistä hyväk-
27515: taavasti voimassa niistä kustannuksista, jotka syttävän määräisistä menoista, jotka sen on
27516: VIII,12.- Maijala ym. 1707
27517:
27518: maksettava korvaavan koulun kiinteän ja irtai- kien osalle silloin, kun koulu käsittää myös
27519: men omaisuuden käyttämisestä sopimuksen mu- lukion.
27520: kaan kunnan peruskoulua korvaavan koulun
27521: tarpeisiin. Asetuksella säädetään, mikä osa
27522: 21 §:ssä tarkoitetun yksityisen oppikoulun Tämä laki tulee voimaan päivänä
27523: menoista luetaan peruskoulua vastaavien luok- kuuta 19
27524:
27525:
27526: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
27527:
27528: Matti Maijala. Jouko Siikaniemi.
27529: Saimi Ääri. Mikko Kaarna.
27530: Esko Härkönen. Pentti Poutanen.
27531: 1708
27532:
27533: VIII,13. - Lak.al. n:o 220.
27534:
27535:
27536:
27537:
27538: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi kouluiäriestelmän perusteista an-
27539: netun lain muuttamzsesta.
27540:
27541:
27542: E d u s k u n n a 11 e.
27543:
27544: Eduskunnan käsitellessä hallituksen esitystä donapuun näin olennaiselta osalta olisi riippu-
27545: n:o 44 (1967 vp.) laiksi koulujärjestelmän vainen siitä sattumanvaraisesta seikasta, millä
27546: perusteista eli ns. puitelakia kiinnitettiin huo- tavoin kunnan alueella sijaitsevan ja korvaa-
27547: miota siihen, että koska lain 21 §:n mukainen vana kouluna toimivan yksityisoppikoulun
27548: korvaava koulu on oppilaille maksuton, on omistussuhteet on järjestetty. Toisaalta olisi
27549: kunnan ja valtion tältä osin korvattava koulun täysin kohtuutonta, että kunta joutuisi vastaa-
27550: ylläpitäjälle kaikki ne menot, jotka sille aiheu- maan ko. menoista yksin ilman valtionapua.
27551: tuvat, siis myös ne menot, jotka johtuvat kor- Kohtuuttomuus korostuu vielä siten, että suuri-
27552: vaavan koulun käytössä olevan rakennuksen velkaiset koulut sijaitsevat huomattavalta osalta
27553: tai sen osan rakennusvelkojen kuoletoksista ja syrjäseuduilla ja laitakaupunkialueilla, joille
27554: koroista, rakennuksen korjausmenoista sekä vasta viime aikoina on oppikouluja saatu.
27555: irtaimiston käytöstä. Tämä peria~te lausuttiin- Kuntien laatiessa suunnitelmia kouluolojensa
27556: kin lakiehdotuksen 26 §:n yksityiskohtaisissa järjestämiseksi niiden on tarpeen tietää olen-
27557: perusteluissa. Opetusministeriön taholta on naiset valtionavun määrään vaikuttavat seikat.
27558: asiaa tiedusteltaessa lausuttu, että korvaus- Siitä syystä em. hallituksen esityksen perus-
27559: kysymys olisi järjestettävä siinä sopimuksessa, teella annettua lakia koulujärjestelmän perus-
27560: joka korvaavan koulun osalta koulun ylläpitä- teista ( 467/68) olisi sillä tavoin selvennettävä,
27561: jän ja kunnan kesken edellytetään tehtäväksi. ettei korvaavan koulun kiinteän ja irtaimen
27562: Toisaalta kävi hallituksen esityksen käsittelyn omaisuuden käytöstä aiheutuviin menoihin kun-
27563: loppuvaiheessa ilmi, että kunta ei kuitenkaan nalle tuleva valtionapu ole siitä riippuvainen,
27564: saisi näihin menoihinsa valtionapua muutoin omistaako koulurakennuksen ao. koulun yllä-
27565: kuin siinä tapauksessa, että koulurakennuksen pitäjä vai muu omistaja.
27566: omistaa joku muu kuin koulun ylläpitäjä, esim. Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
27567: erillinen osakeyhtiö, säätiö tms. Tällaisia nioittavasti,
27568: tapauksia onkin kolmisenkymmentä, mutta ne
27569: ovat vain vähäinen osa yksityisoppikoulujen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27570: koko määrästä, joka on .365 koulua. Toisaalta lakiehdotuksen:
27571: ei ole asianmukaista, että kunnan oikeus val-
27572:
27573:
27574: Laki
27575: koulujärjestelmän perusteista annetun lain muuttamisesta.
27576: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä heinä-
27577: kuuta 1968 annetun lain ( 467/68) 26 §:n 5 momentti näin kuuluvaksi:
27578:
27579: 26 §. kunnalle aiheutuvat peruskouluopetuksen jär-
27580: jestämisestä 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kun-
27581: Mitä 1-4 momentissa on säädetty, on vas- nalla on oikeus saada valtionapua niistä hyväk-
27582: taavasti voimassa niistä kustannuksista, jotka syttävän määräisistä menoista, jotka sen on
27583: VIII,13.- Sillantaus ym. 1709
27584:
27585: maksettava korvaavan koulun kiinteän ja irtai- noista luetaan peruskoulua vastaavien luokkien
27586: men omaisuuden käyttämisestä sopimuksen mu- osalle silloin, kun koulu käsittää myös lukion.
27587: kaan kunnan peruskoulua korvaavan koulun
27588: tarpeisiin. Asetuksella säädetään, mtkä osa
27589: 21 §:ssä tarkoitetun yksityisen oppikoulun me- Tämä laki tulee voimaan päivänä
27590: kuuta 19
27591:
27592:
27593: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
27594:
27595: Pentti Sillantaus. Juha Vikatmaa. Antero Salmenkivi.
27596: Sinikka Karhuvaara. Ilkka Suominen. Timo Mäki.
27597: Elsi Hetemäki. Eeva Särkkä. Mauri Seppä.
27598: 1710
27599:
27600: VIII,14.- Lak.al. n:o 221.
27601:
27602:
27603:
27604:
27605: Vainio ym.: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista anne-
27606: tun lain muuttamisesta.
27607:
27608:
27609:
27610: E d u s k u n n a 11 e.
27611:
27612: Sen jälkeen kun heinäkuun 26 päivänä 1968 Mutta peruskoulujärjestelmään siirryttäessä li-
27613: annettiin laki koulujärjestelmän perusteista, on sääntyisi lakkauttaminen moninkertaiseksi,
27614: jouduttu toteamaan, että siihen sisältyvistä hy- koska sen yrittäminen yksi- ja kaksiopettajai-
27615: vistä tarkoituksista huolimatta myös monet sissa kouluissa johtaisi koko koulunuudistuksen
27616: virheet ja niistä johtuvat vaikeudet vaativat epäonnistumiseen ja kolmiopettajaisissakin
27617: korjaamista, jottei jouduttaisi epätarkoituksen- tuottaisi suuria vaikeuksia. Yksi- ja kaksiopet-
27618: mukaiseen tulokseen. Koulujärjestelmälain tajaisia kansakouluja maassa on tällä hetkellä
27619: pohjalla näyttää nimittäin syntyvän yksilinjai- 2 635 ja sitä suurempia vain 2 025. Ensin-
27620: nen peruskoulu, mihin on yritettävä sulloa mainittujen lakkauttaminen olisi suorastaan
27621: kahden erilaisen koulun, kansalaiskoulun ja ajattelematon teko ja aiheuttaisi oppilaiden
27622: keskikoulun, kaikki oppiaineet. Niiden keski- koulumatkojen pidentymistä, suuren kouluta-
27623: näisessä kilpailussa lukion voimakas vaikutus lomäärän jäämisen käyttöä vaille, laajaa lisä-
27624: työntää käytännölliset oppiaineet kohtuutto- rakennustoimintaa ja opettajien työttömyyden,
27625: man heikkoon asemaan, ja seurauksena siitä koska pienissä kouluissa opettajamäärä on op-
27626: peruskoulusta uhkaa tulla ylen teoreettinen pilasmäärään verraten runsaasti kaksinkertai-
27627: ja oppilaiden suurelle osalle liian raskas koulu. nen. Jos taas kolmiopettajaisetkin kansakoulut
27628: Edelleen on todettu, että koulujärjestelmä- olisi lakkautettava, jotta esim. vieraita kieliä
27629: lain pohjalla muodostuisi kaksi erilaista perus- ei tarvitsisi opettaa yhdessä eri vuosiluokkien
27630: koulua: kunnallinen ja sitä korvaava yksityis- oppilaille, olisi vielä lisäksi lakkautettava 1 041
27631: koulu. Saisimme samoin, kuin vanhastaan on koulua.
27632: ollut Englannissa, kunnallisen koulun rinnalle Kunnilla on kansakoululain nojalla mahdol-
27633: varakkaimpien järjestämän yksityisen kou- lisuus kehittää oppivelvollisuuskoulunsa yhdek-
27634: lun, joka tosin noudattaisi peruskoulun opetus- sänvuotiseksi. Ne voivat liittää siihen kun-
27635: suunnitelmaa, mutta toisenlaisia kasvatusperi- nallisen keskikoulun ja kolmivuotisen kansa-
27636: aatteita. Mahdottominta tässä olisi se, että laiskoulun. Tahtomatta väittää, olisiko näin
27637: tämän yksityiskoulunkin melkein yksinomaan kehitetty koulu parempi kuin yhdeksänvuoti-
27638: kustantaisi kunta, mutta yksityinen määräisi nen peruskoulu, voidaan ainakin pitää varmana,
27639: sen toiminnan ja käyttäisi siihen kertyvän että se nopeasti auttaisi kaikki lapset pääse-
27640: omaisuuden. Olisikin pitänyt ensin kansakou- mään omien kykyjensä edellyttämään kouluun.
27641: lulain pohjalla yleistää kunnalliset keskikoulut Sen lisäksi saataisiin riittävästi aikaa koulu-
27642: ja vasta sen jälkeen harkita, millainen yhte- laitoksemme sopeuttamiseen peruskoulujärjes-
27643: näiskouluperiaatteen mukainen peruskoulu olisi telmään ja sen tutkimiseen, miten sitä ehkä
27644: parhaiten saatavissa aikaan. Silloin yksityis- olisi vielä muutettava, ettei edellä kerrottuja
27645: koulut eivät olisi vaikeuttamassa tarkoituksen- vaikeuksia syntyisi.
27646: mukaisen kunnallisen koulun järjestämistä kai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27647: kille lapsille.
27648: Koulujärjestelmälain mukainen koulunuudis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27649: tus on jo tähän mennessä aiheuttanut pienten lakiehdotuksen:
27650: syrjäkylien koulujen joukkolakkauttamisen.
27651: VII1,14.- Vainio ym. 1711
27652:
27653: Laki
27654: koulujärjestelmän perusteista annetun lain muuttamisesta.
27655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä hei-
27656: näkuuta 1968 annetun lain (467/68) 1 S näin kuuluvaksi:
27657:
27658: .· . 1s. nen elokuun 1 päivää 1985, jos se viimeistään
27659: Valtakunnan. koulujärjestelmä kehitetään yh- silloin, kun sen olisi 17 § :n mukaan perustet-
27660: tenäiskouluperiaatteen mukaiseksi, niinkuin tava kunnan koululaitos, on kansakoulunsa
27661: tässä laissa säädetään. Säädetyistä määräajoista yläasteeksi järjestänyt kansakouluun kuuluvan
27662: riippumatta älköön kuntaa kuitenkaan velvoi- keskikoulun ja kolmivuotisen päiväkouluna toi-
27663: tettako mihinkään täytäntöönpanotoimiin en- mivan kansalaiskoulun.
27664:
27665:
27666: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
27667:
27668: Mikko Vainio. Eino Poutiainen.
27669: Arttur Niemelä. Matti Silander.
27670: Heikki Kainulainen. Pentti Antila.
27671: 1712
27672:
27673: Vlll,15.- Lak.al. n:o 222.
27674:
27675:
27676:
27677:
27678: Haarla ym.: Ehdotus laiksi kansakoulufain muuttamisesta.
27679:
27680:
27681: Ed u s kunnalle.
27682:
27683: Elinkeinorakenteemme kehityksen aiheutta- Mikäli kunta haluaa luovuttaa joko vuokraa-
27684: man väestöjakautuman muuttumisen johdosta malla tai myymällä tyhjän koulurakennuksen
27685: jää maalaiskunnissa jatkuvasti tyhjäksi kansa- esim. teolliseen käyttöön, jollainen toimenpide
27686: koulurakennuksia. Tällä hetkellä lienee tällai- on katsottava kunnan ja sen asujamiston talou-
27687: sia, kunnille käyttämättäminäkin varsin huo- dellisen kehityksen kannalta ensiarvoisen tär-
27688: mattavia hoitokustannuksia aiheuttavia raken- keäksi, kunnan on suoritettava valtiolle raken-
27689: nuksia eri puolilla maatamme yhteensä jo yli nuksella toimenpiteeseen ryhtymisen aikana
27690: 600. elevasta arvosta suhteellisesti niin suuri osuus
27691: Lainsäädäntömme puutteellisuuden vuoksi kuin millä valtion on rakennuksen hankkimista
27692: on tyhjien koulurakennusten tarkoituksenmu- avustanut ( 86 § :n 1 mom.).
27693: kaisen käytön järjestäminen tuottanut kunnille Laissa ja asetuksissa ei ole säännöksiä siitä,
27694: ylivoimaisia vaikeuksia. Tilanteen parantami- miten määritellään se arvo, joka rakennuksella
27695: seksi valtioneuvosto esitti v. 1965 muutetta- on mainittuun toimenpiteeseen ryhtymisen
27696: vaksi kansakoululain 86 §:ää siten, että siihen ajankohtana. Käytännössä rakennuksen arvon
27697: lisättäisiin lain nykyinen 2. momentti, jonka määrittely on tapahtunut valtioneuvoston an-
27698: mukaan tyhjiksi jääneitä kansakoulurakennuk- taman, kansakoulurakennusten piirustusten,
27699: sia voidaan käyttää omistusoikeutta luovutta- työselitysten ja normaalihintojen perusteita
27700: matta kouluhallituksen suostumuksella opetus- koskevan päätöksen perusteella siten, että kou-
27701: tai sivistystoimeen tahi nuoriso-, sosiaalihuolto-, lun rakentamiselle määrätty normaalihinta on
27702: kansanterveys-, matkailu-, urheilu- tai retkeily- muunnettu rakennuskustannusindeksin avulla
27703: toimintaan. laskentahetken arvoon ja tehty siitä määräys-
27704: Käsitellessään lainkohdan muuttamista Edus- ten mukaiset vuosipoistot ( kivirakennuksessa
27705: kunnan sivistysvaliokunta totesi, että tyhjiksi 1 1;2 %, puurakennuksessa 2 % ja talousra-
27706: jääneiden kansakoulurakennusten käyttäminen kennuksessa 2 1;2 % jokaista ikävuotta koh-
27707: vain hallituksen esityksen mukaisiin tarkoituk- den, kuitenkin enintään yhteensä 98 %) . Tä-
27708: siin olisi ilmeisesti mahdollista vain perin har- ten on saatu mm. lähes 20 vuotta vanhan pui-
27709: voissa tapauksissa. Kun toisaalta on yhteis- sen koulurakennuksen nykyhinta lähes kaksin-
27710: kunnan edun mukaista saada nämä rakennuk- kertaiseksi rakennusajan normaalihintaan ver-
27711: set mahdollisimman hyödylliseen käyttöön, va- rattuna ja valtiolle palautettavan rakennus-
27712: liokunta halusi laajentaa niiden käyttömahdol- avustuksen määrä on noussut samassa suh-
27713: lisuuksia siten, että esityksessä lueteltujen teessa alkuperäisestä. Lisäksi on kunnan ollut
27714: tarkoitusten lisäksi kouluja voitaisiin käyttää maksettava heti takaisin jäljellä oleva valtion-
27715: myös muuhun kunnan toimialaan kuuluvaan laina. Tällaisten perusteiden mukaan saatu teo-
27716: tarkoitukseen, mm. elinkeinotoimintaan. Edus- reettinen laskenta-arvo ylittää useimmiten mo-
27717: kunta hyväksyikin lain 86 §:n 2 momentin si- ninkertaisesti vanhan rakennuksen todellisen
27718: vistysvaliokunnan esittämässä muodossa. käyvän arvon. Kun rakennuksen vuokraajan
27719: Käytännössä on kuitenkin ollut tähän asti tai ostajan on lisäksi otettava huomioon, että
27720: erittäin vaikea saada kouluhallituksen suostu- rakennuksessa on - sen epätarkoituksenmu-
27721: musta tyhjän koulurakennuksen käyttämiseen kaisuuden vuoksi - suoritettava täydellisiä
27722: nimenomaan elinkeinotoimintaan. Kuntien il- muutoksia ja korjauksia, aiheuttavat kouluhal-
27723: moituksen mukaan tällaiset anomukset on lituksen noudattamat laskentaperusteet sen,
27724: useimmiten hylätty. että kuntien on käytännössä lähes mahdotonta
27725: VII1,15.- Haarla ym. 1713
27726:
27727: löytää raskain taloudellisin uhrauksin aikaan- määriteltävä edellä selostettuja tapauksia var-
27728: saaduille rakennuksille järkevää ja taloudelli- ten omat erilliset luovutus- ja laskentaperusteet
27729: sesti kannattavaa käyttöä. käyttämällä nykyhintaa arvioitaessa rakennus-
27730: Käsityksemme mukaan kouluhallituksen ten tode1lista käypää arvoa.
27731: käyttämät laskentaperusteet eivät sovellu ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27732: pauksiin, joissa koulu vuokrataan tai myydään nioittaen,
27733: elinkeinon harjoittamiseen. Perusteet on mää-
27734: ritelty vain sellaisia tapauksia varten, joissa on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27735: kysymyksessä uuden koulun rakentaminen luo- lakiehdotuksen:
27736: vutetun koulun tilalle. Tämän johdosta olisi
27737:
27738:
27739: Laki
27740: kansakoululain muuttamisesta.
27741: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1967 annetun kansakou-
27742: lulain (247 /57) 86 §:ään, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1965 annetussa laissa
27743: ( 387/65), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti muuttuu 4 momentiksi, seuraa-
27744: vasti:
27745: 86 §. hetkellä .arvioidun käyvän hinnan mukaan.
27746: Koulurakennuksen arvioinnin suorittavat täl-
27747: Kunnan myydessä tai vuokratessa tyhjäksi löin ulkopuoliset asiantuntijat tai valtion ja
27748: jääneen kansakoulurakennuksen elinkeinoelä- kuntien edustajat yhteisen katselmuksen pe-
27749: män tarpeita palvelemaan rakennuksen lunas- rusteella.
27750: tushinta lasketaan vuokrauksen tai myynnin
27751:
27752:
27753: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
27754:
27755: Pekka Haarla. Timo Mäki.
27756: P. Mäki-Hakola. Aslak Aas.
27757: Raimo Ilasldw.
27758:
27759:
27760:
27761:
27762: 215 427/70
27763: 1714
27764:
27765: VIII,16.- Lak.al. n:o 223.
27766:
27767: Kalavaineo ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
27768:
27769:
27770:
27771:
27772: E d u s k u n n a 11 e.
27773:
27774: Yhdessä opetettavien luokkien oppilasmäärät koulujen yhdessä opetettavia luokkia suna
27775: jäivät kansakoululaissa kohtuuttoman suuriksi, määrin, että paljon kouluja ja opettajanvirkoja
27776: koska lakia säädettäessä juuri suuret ikä- on lakkautettu. Vielä suurempaa määrää uhkaa
27777: luokat olivat tulossa kouluikään. Kun oli lakkautus, ellei säännöksiä muuteta.
27778: ilmeistä, että syntyvyys ennen pitkää tulisi Kun ylisuurissa luokissa on mahdoton saa-
27779: laskemaan ja että sen vuoksi oli vältettävä vuttaa hyviä opetustuloksia, varsinkin niissä,
27780: perustamasta uusia kansakouluja, hallitus joissa opettajan on yhdessä opetettava kahden
27781: esityksessään ja eduskunta lain hyväksyessään tai usean vuosilvokan oppilaita, olisi lain
27782: jätti kansakoulumme huomattavasti huonom- säännöksiä yhdessä opetettavan luokan oppilas-
27783: paan asemaan kuin missä toisten pohjoismalden määristä jonkin verran muutettava. Oppilas-
27784: kansakoulut olivat ja nytkin ovat. Hallitus määrän alentaminen pienissä kouluissa olisi
27785: ilmoittikin lakiesityksessään, että lain yhtenä oleva vähän suurempi kuin niissä, joissa kukin
27786: päätarkoituksena oli saada kansakouluissa tilaa opettaja hoitaa vain yhden vuosiluokan ope-
27787: suurille ikäluokille ja että tätä koskevia sään- tusta. Näin menetellen muutokset eivät myös-
27788: nöksiä voidaan myöhemmin tarkistaa. kään aiheuta sanottavia lisäkustannuksia.
27789: Kansakoulujen oppilasmäärät ovat tähän Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, kunni-
27790: mennessä jo huomattavasti alentuneet. Synty- oittaen ehdotamme,
27791: vyyden alentumisen ohella myös väestön siirty-
27792: minen syrjäseuduilta asutuskeskuksiin ja vii- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27793: meksimainituissa oppilaiden siirtyminen kansa- l'akiehdotuksen:
27794: koulusta oppikouluun ovat pienentäneet kansa-
27795:
27796: Laki
27797: kansakoululain muuttamisesta.
27798:
27799: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
27800: koululain (247/57) 9 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
27801:
27802: 9 §. neljä. Jos yhdessä on opetettava kahden tai
27803: Yhdessä opetettavaan ryhmään, johon kuuluu useamman vuosiluokan oppilaita, oppilasmäärä
27804: oppilaita kansakoulun ensimmäiseltä ja toiselta saa olla ensin mainitussa tapauksessa enintään
27805: vuosiluokalta, älköön otettako enempää kuin kaksikymmentä ja jälkimmäisessä enintään
27806: kolmekymmentä oppilasta älköönkä muuhun kaksikymmentäkuusi.
27807: opetusryhmään enempää kuin kolmekymmentä-
27808:
27809: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
27810:
27811: Meeri Kalavainen. Sinikka Luja.
27812: Reino Breilin. Aune Salama.
27813: Esko Niskanen. Osmo Kaipainen.
27814: Uljas Mäkelä. Ilmo Paananen.
27815: Matti Ahde. Edit Terästö.
27816: 1715
27817:
27818: VIII,17.- Lak.al. n:o 224.
27819:
27820:
27821:
27822:
27823: Kaarlonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
27824:
27825:
27826: E d u s k u n n a II e.
27827:
27828: Siinä esityksessä, jonka Hallitus joulukuun saaneilta. Äsken valmistuneessa ehdotuksessa
27829: 9 päivänä 1966 antoi Eduskunnalle kansakoulu- peruskouluasetukseksi esitetään, että perus-
27830: lain muuttamisesta, jotta koulunuudistusta kouluun siirryttäessä ei ainakaan vaadittaisi
27831: edistettäisiin ja sanotussa laissa olevat puutteel- kansakoulun luokkaopettajalta mitään lisäopis-
27832: lisuudet korjattaisiin, oli yksityiskohtainen pe- kelua, kun hänet siirretään kotitalouden opetta-
27833: rustelu lukuisista muista muutosehdotuksista, jaksi.
27834: mutta jätetty kokonaan perustelematta lain Kansakoululain 54 § sisältää nyt puheena-
27835: johtolausekkeessa oleva säännös, että 1 päivänä olevan muutoksen jälkeen, että kansakoulussa
27836: heinäkuuta 1957 annetun kansakoululain ( 2471 tulee olla erityinen tyttöjen ja erityinen poikien
27837: 57) 54 § :n 4 momentti kumotaan. Tämä käsityönopettaja, jos tuntimäärät sen edellyttä-
27838: kumottavaksi esitetty momentti kuului: vät, ja voi olla erityisopettaja myös toista koti-
27839: "Kunnassa, jonka kansalaiskoulussa tai -kou- maista ja vierasta kieltä varten. Kaikki muu
27840: luissa on tyttöoppilaita viisikymmentä taikka opetus on siis annettava yleisopettajille, joiden
27841: jossa on vähintään kymmenen varsinaisen virat asetuksen säätämissä rajoissa voidaan
27842: kansakoulun piiriä, tulee olla erityinen koti- järjestää, jos kunta niin haluaa, pääasiallisesti
27843: talouden opettajan virka". Eduskunta hyväksyi tai yksinomaan jonkin tai joidenkin aineiden
27844: lakiesityksen kiinnittämättä huomiota tähän opettajanviroiksi. Peruskoulun tuntimäärät eivät
27845: perustelemattomaan muutosehdotukseen ja sen kuitenkaan, harvinaisen suuria kouluja lukuun-
27846: tähden hämmästys oli yleinen, kun käytännössä ottamatta, kotitaloudessa riitä erityisopettajan
27847: lakia sovellettaessa todettiin, ettei kansakoulu- viran järjestämiseen, koska viran perustamisen
27848: laki enää lainkaan tuntenut kotitalouden erityis- edellytyksenä täytyy olla, kuten kansakouluase-
27849: opettajan virkaa ja ettei sellaista ole tulevassa tuksen 110 §:ssäkin on säädetty, vain pysyvästi
27850: peruskoulussakaan, josta koulujärjestelmälain opetettavat oppiaineet eikä sellainen tilapäis-
27851: ( 46 7168) 7 §: n mukaan on soveltuvia osin opetus, mikä riippuu yksityisten oppilaiden
27852: voimassa, mitä kansakoulusta on lailla säädetty. suorittamista ainevalinnoista.
27853: Jos edellä kerrotulla lain muutoksella oli
27854: mitään tarkoitusta, lienee sellaisena pidettävä Erityisten kotitalousopettajan virkojen jär-
27855: pyrkimystä vähentää kotitalouden opetuksen jestely tapahtui sotien jälkeen ja se katsottiin
27856: tuntimäärää muiden aineiden hyväksi. Näin tärkeäksi teoreettisen koulun pahan aukon täyt-
27857: ehkä voitaneen päätellä siitäkin, että valtio- tämiseksi, kouluruokailun tehostamiseksi ja
27858: neuvosto sittemmin valmisti sellaisen luonnok- koko kansan kotitalouden kohottamiseksi.
27859: sen peruskoulun tuntisuunnitelmaksi, että kai- Säännös otettiin 1957 säädettyyn kansakoulu-
27860: kille oppilaille yhteisen kotitalouden opetus lakiin, josta se nyt on poistettu. Kansalais-
27861: rajoittuisi kolmeen viikkotuntiin vain yhden kouluissa kotitaloudella on ollut huomattava
27862: lukuvuoden aikana. Mutta tällöin päädytään tuntimäärä ja kotitalousopettajat ovat myös
27863: sekä käytännössä että kansakoululain 54 §:n valvoneet ja ohjanneet koulukeittolatoimintaa.
27864: säännöksiä noudattaen siihen, että erityiset Myös pätevä kotitalousopettajien valmistus on
27865: kotitalouden opettajat katoavat peruskoulusta tällä pohjalla voitu järjestää.
27866: ja heidän tilalleen tulevat kansakoulun luokka- Mielestämme olisi välttämätöntä kiireelli-
27867: opettajat ilman lisäopiskelua tai sellaisen lisä- sesti korjata tapahtunut valitettava erehdys ja
27868: opiskelun jälkeen, joka kohtuuden mukaan voi- kansakoululain 54 §: ään saatava entistä sään-
27869: daan vaatia kansakoulunopettajan valmistuksen nöstä vastaava uusi momentti. Kun varsinaisessa
27870: 1716 VIII,17. - Kansakoululain muuttaminen.
27871:
27872: kansakoulussa ennen annettu kotitalouden- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
27873: opetus nyttemmin on siirretty kansalaistaito tamme,
27874: nimisen oppiaineen yhteydessä annettavaksi, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27875: olisi säännös muotoiltava se huomioonottaen. lakiehdotuksen:
27876:
27877: Laki
27878: kansakoululain muuttamisesta.
27879: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
27880: koululain ( 247/57) 54 §: ään, sellaisena kuin se on muutettuna heinäkuun 13 päivänä 1964
27881: annetulla lailla (398/64) ja kesäkuun 13 päivänä 1967 annetulla lailla (275/67), näin
27882: kuuluva uusi 5 momentti:
27883:
27884: 54 §.
27885: kuuluva keskikoulu, tulee olla erltytnen koti-
27886: Kunnassa, jossa on päiväkouluna toimiva talouden opettajan virka, jonka haltija on vel-
27887: kaksi- tai kolmivuotinen kansalaiskoulu tai vollinen valvomaan ja ohjaamaan myös koulu-
27888: kokeilutarkoituksessa peruskoulun yläasteeksi ruokailutoimintaa, niinkuin siitä asetuksella
27889: yhdistetty kansalaiskoulu ja kansakouluun säädetään.
27890:
27891:
27892: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
27893:
27894: Katri Kaarlonen. Meeri Kalavainen.
27895: Katri-Helena Eskelinen. Elsi Hetemäki.
27896: Mirjam Tuominen. A1li Vaittinen.
27897: 1717
27898:
27899: VIII,l8.- Lak.al. n:o 225.
27900:
27901:
27902:
27903:
27904: Toivanen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
27905:
27906:
27907: E d u s k u n n a 11 e.
27908:
27909: Kansakoululaitoksen viranhaltijoiden palkka- Koska kevättalvella 1967 opettajajärjestöjen
27910: uksesta ja eläkkeistä annetun lain 35 § :n ja valtiovallan välillä tehdyssä palkkasopimuk-
27911: tultua muutetuksi kesäkuun 13 päivänä 196 7 sessa ei ole, eikä ole voitukaan puuttua opet-
27912: annetulla lailla opettajanviran haltijalla ei ole taja-asuntojen rakentamista ja ylläpitoa koske-
27913: enaa virkasuhteesta johtuvia luontaisetuja. vaan valtionapuun ja palkkaratkaisuun siten
27914: Lainkohdan nojalla kansakoulun omassa raken- on sisällytetty sellaisia seikkoja, jotka eivät ole
27915: nuksessa vapaana oleva opettaja-asunto on luo- olleet neuvottelujen kohteena, ei voida katsoa
27916: vutettava ensi sijassa koulun virassa olevan valtiovallan tarkoittaneenkaan valtionavun epää-
27917: opettajan käytettäväksi. mistä näiltä osin.
27918: Sanottu lainkohta viittaa kansakoululain 74 Vielä on huomattava, että hallitus ei ole
27919: ja 77 § :iin ja ovat sen nojalla hallintoviran- voinut tarkoittaa valtioneuvoston lokakuun 15
27920: omaiset todenneet, että koska kunnalliset viran- päivänä 1964 valtion virkamiesasuntojen vuok-
27921: omaiset eivät enää ole velvollisia rakentamaan rien määräämisperusteista annetun päätöksen
27922: opettaja-asuntoja kuin ei myöskään ylläpitä- mukaisten vuokrien avulla kompensoida kun-
27923: mään ja korjaamaan niitä, niin kunnat eivät nille aiheutuneita korkeampia opettaja-asuntojen
27924: enää ole oikeutetut saamaan valtionapua näi- kunnossapitokustannuksia. Näin sen vuoksi, että
27925: den kustannusten osalta. Hallintoviranomaisten kansakoululaitoksen viranhaltijat ovat olleet
27926: omaksuma käsitys asiassa on johtanut siihen, heinäkuun 1 päivästä 1957 sidotut valtion
27927: että kuntien rasitusta kansakoulutoimen osalta virkamiesten vuokranmääräytymisperusteisiin.
27928: on lisätty huomattavasti, sillä jo rakennettujen Edellä sanotun perusteella kunnioittaen esi-
27929: opettaja-asuntojen ja asuntoJoiden kunnossa- ja tämme,
27930: ylläpito vaatii huomattavia rahamääriä vuo-
27931: sittain. Tärkeintä on kuitenkin tässä se, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27932: opettajien saanti syrjä- ja sellaisille seuduille, lakiehdotuksen:
27933: jossa vuokra-asuntoja ei ole, vaikeutuu.
27934:
27935:
27936: Laki
27937: kansakoululain muuttamisesta.
27938:
27939: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
27940: koululain (247 /57) 74 §:ään uusi 5 momentti ja muutetaan 77 §, sellaisena kuin se on 13
27941: päivänä kesäkuuta 196 7 annetussa laissa ( 275/6 7 ) seuraavasti:
27942:
27943: 74 §. 77 §.
27944: Omien kansakoulurakennusten kunnossapitä-
27945: Koulurakennukseen kuuluvaksi katsotaan miseen maalaiskunta saa valtiolta avustuksena
27946: myöskin opettaja-asunto, mikäli sen rakenta- opettajien käytettävänä olevien asuntojen koh-
27947: mista on pidettävä koulun syrjäisen sijainnin dalta puolet ja muiden kouluhuoneistojen koh-
27948: tai muutoin koulun toiminnan kannalta välttä- dalta 2/3 niistä todellisten kustannusten perus-
27949: mättömänä. teella arvioiduista kunnossapitokustannusten
27950: 1718 VIII,18. - Kansakoululain muuttaminen.
27951:
27952: määristä, jotka valtioneuvosto vuosittain vah- miseen sekä 74 §:n 5 momentin erityisten syi-
27953: vistaa erilaisille opettaja-asunnoille, opetushuo- den perusteella rakennettujen opettaja-asunto-
27954: neille ja oppilasasuntoloille. Kauppala saa jen osalta saman valtion avustuksen kuin maa-
27955: omien kansakoulurakennustensa kunnossapitä- laiskunta.
27956:
27957:
27958: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
27959:
27960: Irma Toivanen. Juhani Orrenmaa.
27961: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro.
27962: Seppo Westerlund.
27963: 1719
27964:
27965: VIII,19.- Lak.al. n:o 226.
27966:
27967:
27968:
27969:
27970: Toivanen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
27971: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
27972:
27973:
27974: E d u s k u n n a 11 e.
27975:
27976: Kansakoulunopettajain määrävuosilisäkomitea toisille aloille vastaaviin tai paremmin palkat-
27977: puoltaa 3. 7. 1956 valtioneuvostolle antamas- tulliin toimiin ovat kokemuksen mukaan myös
27978: saan mietinnössä 10-vuotiskorotuksen myöntä- niin ikään varsin pienet. Komitean käsityksen
27979: mistä kansakoululaitoksen opetusvirkojen hal- mukaan nimenomaan opettajat näyttävät olevan
27980: tijoille. Painavimpana perusteena komitea pitää ylenemismahdollisuuksien suhteen huonom-
27981: opetusvirkojen haltijoilla olevaa ylenemismah- massa asemassa kuin muut virkamiehet. Tästä
27982: dollisuuksien puutetta sekä vähäisiä mahdolli- on ollut seurauksena, ettei aina ole ollut saata-
27983: suuksia siirtyä toisille aloille. vissa alalle pätevintä työvoimaa.
27984: Valtion viran- tai toimenhaltijain palkkaus- Voimassaolevan kansakoululaitoksen viran-
27985: asetuksen mukaan normaalilyseon opettaja, haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun
27986: valtion oppikoulun vanhempi ja nuorempi leh- lain 3 §:n 2 momentin mukaan on kansa- ja
27987: tori sekä apulaisrehtori, saavat palveltuaan kansalaiskoulun opettajalla oikeus ainoastaan
27988: yhteensä 5 vuotta vakinaisena tai ylimääräisenä 5-vuotislisään ja vain kunnallisen keskikoulun
27989: mainituissa viroissa tai toimissa tahi vastaa- lehtorin viran haltijalla on oikeus sekä 5- että
27990: vassa tilapäisessä tehtävässä palkkausta yhtä 10-vuotiskorotukseen, jolloin hän saa lukea
27991: palkkausluokkaa ja 10 vuotta palveltuaan kahta hyväkseen mainitussa virassa vakituisena pal-
27992: palkkausluokkaa korkeampana kuin mitä näissä velemansa ajan.
27993: viroissa tai toimissa muutoin suoritetaan. Valtion viran- tai toimenhaltijan palkkauk-
27994: Kansakoululaitoksen viranhaltijat ovat oikeuk- sesta annetun asetuksen 4 §:n mukaan saadaan
27995: siensa ja velvollisuuksiensa suhteen rinnastettu 10-vuotiskorotusta varten lukea hyväksi myös
27996: voimassaolevassa lainsäädännössä valtion virkoi- ylimääräisissä viroissa tai toimissa tai vastaa-
27997: hin. vissa tilapäisissä tehtävissä palveltu aika. Vas-
27998: Kansakoululaitoksen viranhaltijoilla on omalla taavaa periaatetta olisi sovellettava myös kansa-
27999: alallaan erittäin pienet ylenemismahdollisuudet. koululaitoksen viranhaltijoihin.
28000: Tärkeimpänä perusteena 10-vuotiskorotuksen Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
28001: käytäntöönottamiselle mainittujen valtion ope- tamme,
28002: tusvirkojenkin ja toimien haltijoiden osalta on
28003: ollut juuri yllä sanottu näkökohta. Kansakoulu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28004: laitoksen viranhaltijain mahdollisuudet siirtyä lakiehdotuksen:
28005:
28006:
28007: Laki
28008: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
28009: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk-
28010: sesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 (248/57) annetun lain 3 §:n 2 momentti seu-
28011: raavasti:
28012:
28013: 3 §.
28014: jalle, joka on palvellut tällaisissa viroissa vaki-
28015: Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran halti- naisena, koeajaksi määrättynä, väliaikaisena,
28016: 1720 VIII,19.- Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkaus.
28017:
28018: viransijaisena tai päätoimisena tuntiopettajana palvelusta kymmenen vuotta, kahta palkkaus-
28019: yhteensä viisi vuotta, suoritetaan palkkaus yhtä luokkaa korkeampana kuin virassa muuten suo-
28020: palkkausluokkaa ja, mikäli hänellä on sanottua ritetaan.
28021:
28022:
28023: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28024:
28025: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
28026: Kerttu Hemmi. Pekka Tarjanne.
28027: 1721
28028:
28029: VIII,20. - Lak.al. n:o 227.
28030:
28031:
28032:
28033:
28034: Toivanen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltiiain
28035: palkkauksesta ;a eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
28036:
28037:
28038: E d u s k u n n a 11 e.
28039:
28040: Kansakoululaitoksen palkkauslain 8 §:n 1 moin perustein kuin keskikoulussa, vaan pie-
28041: mom:n mukaan kansakoulussa koulun johtaja nissä kouluissa palkkio on pienempi ja kasvaa
28042: saa johtajan tehtävistä palkkiota viikkoylitun- luokka- tai oppilasmäärän perusteella. Tämän
28043: nista maksettavaa palkkiota vastaavan määrän vuoksi ei ole oikeudenmukaista, että palkkiolle
28044: puolitoistakertaisena. Tämän lisäksi varsinaisen asetetaan katto, jottei se nousisi kuin ~:aan
28045: kansakoulun johtaja saa koulunsa jokaista keskikoulun lehtorin palkkiosta, olipa kansa-
28046: muuta luokkaa, paitsi omaansa, kohti ja kansa- koulu miten suuri tahansa. Kansakoulun ja
28047: laiskoulun johtaja jokaista päätoimista opetta- kansalaiskoulun johtajien palkkion yläraja olisi
28048: jaa, oma virkansa pois luettuna, kohti palkkion, epäoikeudenmukaisena poistettava.
28049: joka vastaa viikkoylituntipalkkion neljäsosaa. Kansa- tai kansalaiskoulun yhteydessä on
28050: Johtajan palkkiolle on kuitenkin määrätty ylä- harvaanasutuilla seuduilla oppilasasuntoloita.
28051: raja niin, että palkkio voi olla enintään neljää Kansakouluasetuksen 118 S:n 1 momentin 1)
28052: viikkoylituntia vastaava. Lain perusteluissa ei kohdan mukaan kansakoulun johtajan tulee val-
28053: hallitus sano, minkä vuoksi kansakoulussa joh- voa oppilasasuntolaa. Kuitenkaan hän ei saa
28054: tajan palkkiolle on asetettava yläraja. Se on laskea oppilasasuntolaa palkkionsa perusteisiin,
28055: todennäköisesti hyväksynyt sellaisenaan v:n kuten koulunsa luokkia tai kansalaiskoulussa
28056: 1955 virkamiespalkkausten tarkistuskomitean opettajan virkaa. Ottaen huomioon oppilasasun-
28057: ehdotuksen. 15. 11. 1955 valtioneuvostolle jät- tolan valvomisesta aiheutuvan runsaan lisätyön,
28058: tämässään mietinnössä komitea ( siv. 170) kat- olisi asuntola johtajan palkkiota määrättäessä
28059: soo, että palkkion ylärajaksi olisi määrättävä otettava huomioon.
28060: noin kahta palkkausluokkaa vastaava erotus, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
28061: koska keskikoulun rehtori saa kolmea palkkaus- nioittavasti,
28062: luokkaa vastaavan palkkion.
28063: Kansakoulun johtajan palkkiota ei koulujen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28064: erilaisen suuruuden vuoksi voida määrätä sa- lakiehdotuksen:
28065:
28066:
28067: Laki
28068: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
28069: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk-
28070: sesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 8 §:n 1 momentti näin
28071: kuuluvaksi:
28072: 8 §. sekä lisäksi kutakin koulun muun opettajan
28073: Koulun johtajan tehtäviä hoitava opettajan- luokkaa ja oppilasasuntolaa kohden yhden nel-
28074: viran haltija saa vuotuista johtajanpalkkiota: jäsosan sanotun viikkoylituntipalkkion mää-
28075: 1 ) varsinaisessa kansakoulussa yläkansakou- rästä;
28076: lunopettajan viikkoylitunnista maksettavaa palk- 2) erillisessä kansalaiskoulussa ja apukou-
28077: kiota vastaavan määrän puolitoistakertaisena lussa näissä kouluissa maksettavaa viikkoylitun-
28078: 216 427/70
28079: 1722 . VIII,20. - Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkaus.
28080:
28081: tipalkkiota vastaavan määrän puolitoistakertai· 3) keskikoulussa samojen perusteiden mu-
28082: sena sekä lisäksi kutakin koulun muuta pää- kaan kuin valtion keskikoulun rehtori.
28083: toimista opettajaa ja oppilasasuntolaa kohden
28084: yhden neljäsosan viikkoylitunnin palkkiota vas-
28085: taavasta määrästä; sekä
28086:
28087:
28088: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28089:
28090: Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
28091: Kerttu Hemmi. Sinikka Karhuvaara.
28092: Juhani Orrenmaa. Aune Salama.
28093: Pirkko Aro. Elsi Hetemäki.
28094: Erkki Häkämies.
28095: 1723
28096:
28097: VIII,21. - Lak.al. n:o 228.
28098:
28099:
28100:
28101:
28102: Toivanen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
28103: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
28104:
28105:
28106: E d u s k u n n a 11 e.
28107:
28108: Kansakoulunopettajien valmistuksessa on syn- tämä voitaisiin toteuttaa siten, että lakiin kansa-
28109: tynyt opettajien ylituotantoa, joka tulee ensi koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja
28110: lukuvuonna ja lähinnä seuraavina lukuvuosina eläkkeistä otettaisiin määräaikainen säännös,
28111: ilmenemään huomattavana alan työttömyytenä. jonka mukaan kansakoulunopettajalla, jolla on
28112: Opettajanvirkojen lukumäärä osoittaa saman- 30 eläkkeeseen oikeuttavaa virkavuotta, on
28113: aikaisesti supistumista pienten maaseutukoulu- oikeus täyteen eläkkeeseen vaikkakaan hän ei
28114: jen lopettaessa toimintansa. Jotta mahdollisim- ole täyttänyt laissa vaadittavaa ikää. Sanotun
28115: man monelle vastavalmistuneelle, samoinkuin palkkauslain 17 § :ään tulisi lisätä seuraava
28116: vielä vakinaista virkaa vailla olevalle väliaikai- uusi tätä tarkoittava momentti.
28117: selle opettajalle voitaisiin varata koulutustaan Edellä olevan perusteella esitämme,
28118: vastaava työmahdollisuus, olisi eläkkeen saa-
28119: miseen riittävän pitkän palveluajan omaavia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28120: opettajia rohkaistava siirtymään eläkkeelle. Val- lakiehdotuksen:
28121: tiolle sanottavia lisäkustannuksia tuottamatta
28122:
28123:
28124: Laki
28125: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
28126: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta
28127: ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 17 §:ään, sellaisena kuin se
28128: on muutettuna 20 päivänä toukokuuta 1966 annetulla lailla ( 290/66) uusi näin kuuluva
28129: 3 momentti:
28130: 17 §.
28131: kertyy 30 eläkkeeseen oikeuttavaa virkavuotta,
28132: Opettajanviran haltija, jolle tämän lainkoh- on oikeutettu täyteen eläkkeeseen, vaikkakaan
28133: dan voimaan tullessa tai 31. 7. 197 3 mennessä hän ei ole täyttänyt edellä säädettyä eläkeikää.
28134:
28135:
28136: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
28137:
28138: Irma Toivanen. Kerttu Hemmi.
28139: Arne Berner. Juhani Orrenmaa.
28140: Seppo Westerlund. Pekka Tarjanne.
28141: 1724
28142:
28143: VIII,22.- Lak.al. n:o 229.
28144:
28145:
28146:
28147:
28148: Toivanen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
28149: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
28150:
28151:
28152: E d u s k u n n a 11 e.
28153:
28154: Kunnan kansakoulunopettajan virkojen väli- epäoikeudenmukainen. Olisi kohtuullista rinnas-
28155: aikaista hoitoa lukuvuoden ajaksi järjestettäessä taa sijaiset palkkauksensa ja ns. sosiaalisten
28156: joudutaan väliaikaisten opettajanviran hoitajien etujensa suhteen väliaikaisesti opettajan virkaa
28157: lisäksi turvautumaan ns. sijaisiin. Heidän teh- hoitamaan määrättylliin opettajiin. Tässä mie-
28158: tävänsä ja velvollisuutensa ovat rinnastettavissa lessä lakia kansakoulun viranhaltijain palkkauk-
28159: väliaikaisten opettajanviran hoitajien tehtäviin. sesta ja eläkkeistä olisi 38 § osalta muutettava.
28160: Heidän palkkauksensa, joka määräytyy kansa- Edellä olevan perusteella esitämme,
28161: koulun palkkauslain 38 §:n 3 momentin mu-
28162: kaisesti, on varsinkin virantoimituksen keskey- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28163: tymisen ajalta ( sairaus1oma, äitiysloma) varsin lakiehdotuksen:
28164:
28165:
28166:
28167: Laki
28168: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
28169: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain
28170: (248/57) 38 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin 1 momentti on viimeksi muutettuna 13
28171: päivänä kesäkuuta 1967 annetulla lailla ( 277/6 7) ja 3 momentti muutettuna 11 päivänä maa-
28172: liskuuta 1966 annetulla lailla ( 147/66 ) , näin kuuluviksi:
28173:
28174: 38 §.
28175: Kansakoululaitoksen virkaa väliaikaisesti hoi- jalla on sama oikeus luontoisetuihin kuin vaki-
28176: tamaan määrätyllä ja viransijaisella on oikeus naisella viranhaltijalla, ja hän on velvollinen
28177: saada palkkausta samojen perusteiden mukaan, suorittamaan niistä korvausta, niin kuin
28178: kuin sitä 2 § :n, 3 § :n 1 momentin, 4, 6, 7, 36 §:ssä on säädetty.
28179: 8 ja 9 §:n nojalla suoritetaan vakinaiselle
28180: viranhaltijalle. Palkkausta virantoimituksen kes- Palkkaus viransijaiselle maksetaan kuukausit-
28181: keytyksen ajalta suoritetaan hänelle 10 ja tain jälkikäteen.
28182: 11 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Oppi- Viransijaisen luontoiseduista säädetään ase-
28183: lasasuntolan hoitajan viran väliaikaisella hoita- tuksella.
28184:
28185:
28186: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28187:
28188: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
28189: Kerttu Hemmi. Pekka Tarjanne.
28190: 1725
28191:
28192: VIII,23.- Lak.al. n:o 230.
28193:
28194: Salama ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
28195: palkkauksesta ;a eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
28196:
28197: E d u s k u n n a II e.
28198: Kansakoululaitoksen viranhaltijoiden palk- Eräänä tilannetta helpottavana toimenpitee-
28199: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain mukaan nä tulisi kiireellisesti tarkistaa opettajien eläk~
28200: kansakoululaitoksen viranhaltijan eläkeikä on ikäsäännöksiä. Kun opettajien vanhimpiin ikä-
28201: 60 vuotta. Asetuksella voidaan kuitenkin sää- luokkiin kuuluu vielä sodan seurauksena sekä
28202: tää, että eräissä opettajan viroissa, joiden laa- muistakin syistä terveydeltään heikentyneitä
28203: tu sitä vaatii, eläkeikä on alle 60 mutta ei opettajia, tulisi nykyisessä tilanteessa toteuttaa
28204: alempi kuin 55 vuotta. yleisen eläkeiän alentaminen kahdella vuodella
28205: Opettajien työllisyystilanne on edellä mai~ koskemaan koko opettajakuntaa. Erittäin tär-
28206: nittujen säännösten säätämisen jälkeen oleel- keätä olisi yleisen eläkeiän alentamisen lisäksi
28207: lisesti muuttunut. Erityisen vaikea on tilanne myös säännösten muuttaminen sellaisiksi, että
28208: ollut varsinaisen kansakoulun luokanopettajien lakkautettaviksi tulevien virkojen haltijat voi-
28209: kohdalla. Maaltapako ja lisääntynyt lasten op- sivat siirtyä eläkkeelle .30 vuotta palveltuaan,
28210: pikouluihin siirtyminen ovat kuitenkin aiheut- vaikka eivät täyttäisi yleisenä ehtona o1evalt
28211: taneet sem, että myös suuri määrä kansalaiskou- eläkeikää. Lakkautettavaksi tulevien virkojen
28212: lujen virkoja on jo ensi syksynä lakkautusuhan haltijat ovat usein eläkeikää lähellä olevia ja
28213: alaisena. Kun työllisyystilanne useilla muilla- pitkään samassa työpaikassa palvelleita opetta-
28214: kin aloilla on vaikea ja opettajien spesiaali- jia. Heille ei useinkaan ole miellyttäväa tulla
28215: luonteisella koulutuksella ei ole helppo saada siirretyksi lyhyttä aikaa varten uuteen, enti-
28216: koulutustasoa vastaavaa työtä muilta työelä- sestä poikkeavaan työympäristöön. Kun nuor-
28217: män a:loilta, ovat varsinkin nuorten opetta- ta työvoimaa on nyt saatavissa, oifsi koulun-
28218: jien työllisyysnäkymät erittäin synkät. kin edun mukaista antaa yli .30 vuotta pal-
28219: Tilanteen vakavuutta osoittaa sekin, että velleille lakkautettavien virkojen haltijoilie oi-
28220: kouluhallitus on vuodesta 1968 lähtien jou- keus halutessaan siirtyä eläkkeelle.
28221: tunut määräämään maan varsinaisen kansakou- Edelläelevan perusteella esitämme kunnioit-
28222: lun kaikki luokanopettajien virat ja kahden taen
28223: vuoden aikana myös kansalaiskoulun opettajien
28224: virat täyttämiskieltoon voidakseen turvata että Eduskunta hyväksyisi seurtJavan
28225: lakkaatettavien virkojen opettajien viransaan- lakiehdotuksen:
28226: nin.
28227:
28228: Laki
28229: kansankoululaitoksen viranhaltijain palkhuksesta ja eläHeistä annetun lain muuttamisesta.
28230: Eduskunnan pälitöksen mukaisesti muutetaan' kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
28231: kauksesta ja eläkkeista 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57} l7 S, seJ.lai!..
28232: sena kuin se on 20 päivänä toukokuuta 19 66 annetussa laissa', aäin kuuluvaksi:
28233: 1:7 S. vaatii, eläkeikä on alle 58, mutta ei alempi
28234: Eläkeikä on 58 vuotta. kuin 55 vuotta.
28235: Asetuksella voidaan kuitenkin säätäi, että Lakkautettavaksi tulevan viran haltijalla on
28236: eräissä opettajain viroissa, joiden laatu sitä oikeus eläkkeeseen. 30• vuotta palveltuaan vaik-
28237: ka hän ei täytä säädettyä eläkeikää.
28238:
28239: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28240:
28241: Aune Salama. Tyyne Paasivuori. Reino Breilin.
28242: 1726
28243:
28244: VIII,24.- Lak.al. n:o 231.
28245:
28246:
28247:
28248:
28249: Sandelin ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
28250: perhe-eläkkeistä ja hautausavusta annetun lain muuttami·
28251: sesta.
28252:
28253:
28254:
28255: E d u s k u n n a 11 e.
28256:
28257: Kansakoululaitoksen viranhaltijain perhe- myös kansakoululaitoksen viranhaltijain perhe-
28258: eläkkeistä ja hautausavuista maaliskuun 11 eläke- ja hautausapuetuisuudet suoritetaan val-
28259: päivänä 1966 annetulla lailla ( 148/66) pyrit- tion varoista niihin oikeutetuille yhtäläisten
28260: tiin kansakoululaitoksen viranhaltijain oikeu- perusteiden mukaisesti riippumatta siitä, minkä
28261: dellinen ja taloudellinen asema saattamaan yh- kunnan palveluksessa asianomainen kansakou-
28262: denmukaiseksi vastaavanlaisten valtion virka- lulaitoksen viranhaltija on kulloinkin sattunut
28263: miesten kanssa siten, että myös kansakoulu- olemaan ja myös riippumatta siitä minkälaisen
28264: laitoksen viranhaltijain jälkeen jääneet omai- väliaikaisen ratkaisun kunta on tehnyt.
28265: set saavat valtion varoista suoritettavan perhe- Nyt voimassa oleva laki ei johda yhdenmu-
28266: eläketurvan. kaiseen vaan kirjavaan ja epäoikeudenmukai-
28267: Vastoin hallituksen esityksen perusteluja seen ratkaisuun. Laki merkitsee myös kuntien
28268: edellä tarkoitetuksi laiksi sisällytettiin lakiin asettamista eriarvoiseen asemaan samankin
28269: säännös, jonka mukaan valtion varoista suo- kuntamuodon puitteissa, ei asiallisten ja esim.
28270: ritettava perhe-eläke ja hautausapu onkin vain taloudellisten, vaan sattumanvaraisten näkö-
28271: toissijainen. Tätä tarkoittava lain 2 § :n .3 mo- kohtien perusteella. Ei voida pitää oikeuden-
28272: mentin säännös on seuraavan sisältöinen: ''Jos mukaisena eikä kehittyVän yhteiskunnan lain-
28273: edunsaajalla kunnallisen kansakoululaitoksen säädännön kannalta tarkoituksenmukaisena ni-
28274: viranhaltijan jälkeen on oikeus perhe-eläkkee- menomaan "rangaista" määrättyjä kuntia sen
28275: seen, hautausapuun tai hautauskustannusten johdosta, että ne odottaessaan valtion ratkaisua
28276: korvaukseen myös kunnan varoista, hänellä on ovat vapaaehtoisesti ja omalla kustannuksel-
28277: oikeus tämän lain mukaiseen suoritukseen vain laan saattaneet myös kansakoululaitoksen vi-
28278: sikäli ja siltä osin kuin se on kunnan varoista ranhaltijat yhtäläisen perhe-eläketurvan alai-
28279: maksettavaa perhe-eläkettä, hautausapua tai seksi kuin kunnan muutkin viranhaltijat. Täl-
28280: hautauskustannusten korvausta suurempi." laisen lainsäädännön aikaansaaminen ja voi-
28281: Käytännössä lainkohta merkitsee sitä, että lu- massa pysyttäminen merkitsisi periaatteessa
28282: kuisa joukko kuntia joutuu, vastoin lain pe- lopun alkua aktiiviselle ja omatoimiselle kun-
28283: rusteluja, jatkuvasti kustantamaan omista va- nallispolitiikalle, joka tähän asti on maassam-
28284: roistaan kansakoululaitoksensa viranhaltijain me merkittävällä tavalla myötävaikuttanut
28285: perhe-eläketurvan. koko yhteiskunnallisen kehityksen eteenpäin-
28286: Kun kansakoululaitoksen viranhaltijain viemiseen yleensä.
28287: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain ( 248/ Edellä lausutun johdosta ehdotamme kun-
28288: 57) mukaan kansakoululaitoksen viranhalti- nioittaen,
28289: jalla on oikeus virasta erottuaan saada val-
28290: tion varoista elinkautista eläkettä laissa sää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28291: dettyjen perusteiden mukaisesti, on pidettävä lakiehdotuksen:
28292: luonnollisena ja itsestään selvänä asiana, että
28293: VII1,24.- Sandelin ym. 1727
28294:
28295: Laki
28296: kansakoululaitoksen viranhaltijain perhe-eläkkeistä ja hautausavusta annetun lain
28297: muuttamisesta.
28298: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo- päivänä 1966 annetun lain (148/66) 2 S:n
28299: taan kansakoululaitoksen viranhaltijain perhe- 3 momentti.
28300: eläkkeistä ja hautausavoista maaliskuun 11 Tämä laki tulee voimaan päivänä
28301: kuuta 197 .
28302:
28303:
28304: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
28305:
28306: Valdemar Sandelin. Reino Breilin.
28307: Eeli Lepistö. Eero Salo.
28308: 1728
28309:
28310: VIII,25.- Lak.al. n:o 232.
28311:
28312: Mannistö ym.: Ehdotus laiksi kirjastolain muuttamisesta.
28313:
28314: E d u s k u n n a 11 e.
28315: Nykyaikaisen vankeinhoidon periaatteena pi- tojen tilan täysin ala-arvoiseksi. Nykyisistä
28316: detään rangaistuksen soveltamista siten, että kirjakokoelmista olisi karkeasti arvioiden pois-
28317: rikoksentekijä sopeutuu jälleen yhteiskuntakel- tettava kaksi kolmasosaa vanhentuneina ja
28318: poiseksi yksilöksi. Yhdistyneiden Kansakun- käyttökelvottomiksi kuluneina. Vankilakirjas-
28319: tien vankeinhoidon toimintaohjeissa on koros- tojen tilan parantamiseksi olisi vankilakirjastot
28320: tettu vankien kohtelemista ihmisarvon mukai- saatettava maan yleisten kirjastojen alaisiksi
28321: sesti sekä heidän sovelluttamistaan työntekoon. laitoskirjastoiksi, jolloin ne saisivat 90 % val-
28322: Yhtä tärkeätä on vankien vapaa-ajan vieton tionavun. Taloudellisten edellytysten myötä
28323: ohjaus, jonka tavoitteena on yleissivistyksen pystyttäisiin parantamaan niin kirjastotiloja
28324: laajentaminen, jatko-opetuksen antaminen tai kuin ennen kaikkea kirjavalikoimaa. Koulu-
28325: nuorisovankien kohdalla teoreettinen ammatti- tettujen kirjastonhoitajien toimesta saataisiin
28326: kasvatus. tällä järjestelyllä vankiloiden kirjastopalvelu
28327: Välttämättömänä tukena mainituille tavoit- tarkoitustaan vastaavaksi, kun se nykyisin opet-
28328: teille ovat käyttökelpoiset vankilakirjastot. tajan, papin tai muun kirjastonhoitoon koulut-
28329: Asiaan on kiinnittänyt huomiota mm. Vapaus- tamattoman virkailijan johdolla on osoittautu-
28330: rangaistuskomitean mietintö ( 1969: A 4), jossa nut heikoksi.
28331: todetaan, että vankien opiskelua on yhteiskun- Koska kirjastopalvelun tulisi olla kiistatta
28332: nan taholta taloudellisesti tuettava hankki- maksutonta kirjaston käyttäjän kotikunnasta
28333: malla vankiloiden kirjastoihin mahdollisimman riippumatta, olisi kirjastolain 8 § :n 1 kohta
28334: paljon sellaista ammattikirjallisuutta ja haku- lisäksi tarkistettava tätä tarkoittavasti.
28335: teoksia, joita voidaan käyttää opiskelussa hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28336: väksi.
28337: Suomen Kirjastoseuran asettama erityinen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28338: vankilakirjastotoimikunta on vuonna 1969 an- lakiehdotuksen:
28339: tamassaan mietinnössä todennut vankilakirjas-
28340:
28341: Laki
28342: kirjastolain muuttamisesta.
28343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1961 annetun kirjasto-
28344: lain (235/61) 5 §:n 3 momentti ja 8 S:n 1 momentti näin kuuluviksi:
28345: 5 §. 8 §.
28346: Vuotuisen valtionavun saamiseen vaaditaan:
28347: Jos kunta tai kuntainliitto ylläpitää kirjas- 1 ) että kirjaston käyttämisestä ei Suomessa
28348: toa valtion, kuntainliiton taikka kunnan omis- asuviita henkilöiitä peritä maksua.
28349: tamassa sairaalassa, huolto- tai rangaistuslai-
28350: toksessa, annetaan sille valtionapua 90 % tä-
28351: män kirjaston 6 §:ssä luetelluista menoista.
28352:
28353:
28354: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28355:
28356: Lauha Männistö. Irma Rosnell.
28357: Pauli Räsänen. Pär Stenbäck.
28358: Kaisu Weckman. Edit Terästö.
28359: Terho Pursiainen. A-V. Perheentupa.
28360: Lauri Kantola. Erkki Tuomioja.
28361: Rainer Virtanen. Esko Niskanen.
28362: Kuuno Honkonen.
28363: 1729
28364:
28365: VIII,26.- Lak.al. n:o 233.
28366:
28367:
28368:
28369:
28370: Männistö ym.: Ehdotus laiksi kirjastolain muuttamisesta.
28371:
28372:
28373: Eduskunnalle.
28374:
28375: Vuonna 1961 säädetty kirjastolaki on antanut alueen kutakin asukasta kohti. Asukaslukua las-
28376: taloudellisen mahdollisuuden maakuntakirjasto- kettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä kun-
28377: jen perustamiselle. Maakuntakirjastojen palve- taa, jossa kirjasto on. Koska maakunnissa tapah-
28378: lukset maakunnan väestön lukutarpeiden tyy- tuu muuttoliikettä maakunnan keskuskaupun-
28379: dyttämiseksi erityisesti eri alojen ammatti- ja kiin, joka on myös kirjastokaupunki, tai muutto-
28380: erityiskirjallisuuden osalta ovat osoittautuneet liike suuntautuu kokonaan maakunnan ulkopuo-
28381: tarpeellisiksi. Tästä syystä maakuntakirjastojen lelle, vähenee maakuntakirjastojen valtionapu
28382: edelleen kehittäminen on toivottavaa. samassa suhteessa. Näin on tapahtunut varsin-
28383: Maakuntakirjastona toimivan kirjaston val- kin Pohjois-Karjalassa ja Kuopion läänissä sekä
28384: tionavun suhteen on lain säätämisen jälkeen ta- muilla n.s. kehitysalueilla, joiden kulttuuripyr·
28385: pahtunut taantumista. Koska valtionapu maa- kimyksiä tulisi päinvastoin tukea entistä parem-
28386: kuntakirjastolle nimenomaan sen maakunnallis- min. Koska maakuntakirjastojen kehittäminen
28387: ta toimintaa varten on laissa markkamääräise- kaikkialla on perusteltua, olisi niiden nyt saa-
28388: nä, on kustannusten nousun johdosta ja rahan maa valtion tukea lisättävä niin, että asukasta
28389: menettäessä ostoarvoaan tapahtunut tuen tosi- kohti laskettua vuotuista avustusta lisätään kym-
28390: asiallista vähentymistä. menestä pennistä kahteenkymmeneen penniin.
28391: Osa maakuntakirjastolle myönnettävf:stä val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
28392: tionavusta määräytyy kirjastolle määrätyn toi-
28393: minta-alueen asukasluvun perusteella siten, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28394: avustuksena annetaan vuosittain 10 penniä lakiehdotuksen:
28395:
28396:
28397: Laki
28398: kirjastolain muuttamisesta.
28399: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1961 annetun kirjasto-
28400: lain (235/61) 9 §näin kuuluvaksi:
28401:
28402: 9 §.
28403: Kunta, jonka kirjasto toimii maakuntakirjas- kuntakirjastolle määrätyn toiminta-alueen kuta-
28404: tona, saa edellä mainitun avustuksen lisäksi ase- kin asukasta kohti vuosittain kaksikymmentä
28405: tuksessa tarkemmin määrätyillä ehdoilla vuosit- penillä. Asukaslukua li:tskettaessa ei oteta huo-
28406: tain 30 000 markkaa. Lisäksi kunta saa maa- mioon kirjaston sijaintikuntaa.
28407:
28408: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
28409:
28410: Lauha Männistö. Helvi Niskanen.
28411: Aulis Juvela. Veikko Salmi.
28412: Irma Rosnell. Siiri Lehmonen.
28413: V. J. Rytkönen. Terho Pursiainen.
28414: Kuuno Honkonen.
28415: 217 427/70
28416: 1730
28417:
28418: VIII,27.- Lak.al. n:o 234.
28419:
28420:
28421:
28422:
28423: Tuomioja ym.: Ehdotus laiksi kirjastolain muuttamisesta.
28424:
28425:
28426: E d u s k u n n a 11 e.
28427:
28428: Kirjastolain 5 §:n nojalla maan yleiset (kun- oleskelupaikasta riippumatta niin, että kirjas-
28429: nalliset) kirjastot saavat toimintaansa valtion- tojen palvelukset olisivat aina niitä tarvitsevien
28430: apua todellisista ja hyväksytyistä menoistaan, ulottuvilla. Näin voitaisiin kaikki kansalaiset
28431: maalaiskunnat kaksi kolmasosaa sekä kaupunki- asettaa myös käytännössä samaan asemaan kir-
28432: ja kauppalakunnat yhden kolmasosan. jastojen tarjoamiin, valtion tukemiin kulttuuri-
28433: Siitä huolimatta, että valtio osallistuu kun- palveluksiin nähden. Muilla paikkakunnilla
28434: nallisten kirjastojen ylläpitoon ja toimintaan vakinaisesti asuvien henkilöiden kirjastopalve-
28435: näillä osuuksilla, on kunkin kirjaston käyttö- lusten tarve on luvultaan joka tapauksessa var-
28436: oikeus tavallisimmin vain asianomaisen kunnan sin pieni vakinaisten asukkaiden tarpeisiin ver-
28437: omilla asukkailla. Henkilöt, jotka tarvitsisivat rattuna eikä vastaa edes sitä osaa kustannuk-
28438: kirjastojen palveluksia muilla kuin vakinaisilla sista, jonka valtio suorittaa.
28439: asuinpaikkakunnillaan, voivat joutua asiassa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28440: vaikeuksiin. Kirjastolaitoksen tarkoituksena on
28441: kuitenkin tyydyttää kaikkien kansalaisten kult- että Eduskunta hyväksyisi seuraavatt
28442: tuuritarpeita, ja tämän pitäisi voida tapahtua lakiehdotuksen:
28443:
28444:
28445: Laki
28446: kirjastolain muuttamisesta.
28447: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1961 annetun kirjasto-
28448: lain (235/61) 8 §:n 1 momentin 1) kohta seuraavasti:
28449:
28450: 8 §. käyttää maan kaikkia kirjastoja ja että kirjas-
28451: - - - - - - - - - - - - - - ton käyttämisestä ei peritä maksua.
28452: 1) että kaikilla maan kansalaisilla on oikeus - - - - - - - - - - - - - -
28453:
28454:
28455: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
28456:
28457: Erkki Tuomioja. Väinö Turunen. Vaito Käkelä.
28458: Matti Ahde. Osmo Kaipainen. UH Sundqvist.
28459: U. H. Voutilainen. Keijo Suksi. Eero Salo.
28460: Reino Breilin. Paavo Tiilikainen. Tellervo Koivisto.
28461: 1731
28462:
28463: VIII,28.- Lak.al. n:o 235.
28464:
28465:
28466:
28467:
28468: Tuomioja ym.: Ehdotus laiksi oppilaiden sanan- ja kokoontumis-
28469: vapaudesta. .
28470:
28471:
28472: E d u s k u n n a 11 e.
28473:
28474: Koulu on ratkaisevan tärkeässä asemassa kokoontumisenvapautta. Tämä on aiheuttanut
28475: nuorten kasvattamisessa demokraattisen yhteis- epätietoisuutta sekä oppilaiden että opettaja-
28476: kunnan jäsenyyteen. Koulun tehtäväksi on kunnan keskuudessa, samoin suurta epäyhtenäi-
28477: nähtävä paitsi välttämättömien tietojen siirtä- syyttä koulujen käytännössä. Tästä on seurannut
28478: minen, myös ja ennen kaikkea oppilaiden itse- jatkuvia ristiriitoja oppilaiden ja koulujen joh-
28479: näisyyden ja kriittisyyden takaaminen. don välillä. Näin ollen tarvitaan säännökset,
28480: Koululla on perinteellisesti ollut valvonta- joiden avulla oppilaiden sanan- ja kokoontumis-
28481: velvollisuus kaikkeen oppilaan toimintaan näh- vapaus täsmennetään. Täsmennys on suoritet-
28482: den, mikä tapahtuu koulun toiminnan yhtey- tava lailla, koska hallitusmuodossa määrätään
28483: dessä tai koulun alueella. Koulujen rehto- näin. Lain soveltamisesta tulee kouluhallituksen
28484: reilla ja johtajilla on ollut velvollisuutena antaa tarkempia ohjeita. Näihin ohjeisiin tulee
28485: valvoa, että oppilaat noudattavat hyviä tapoja. sisältyä mm. selvitys siitä, että poliittisen mieli-
28486: Mikä kuuluu hyviin tapoihin ja mikä ei, sitä piteen ilmaiseminen ja poliittinen toiminta on
28487: ei ole käytännössä määritelty. Useiden koulujen osa sananvapautta, samoin selvitys siitä, että
28488: johdon mielestä itsenäisten mielipiteiden, eten- kaupallista mainontaa ei tule kouluissa suosia.
28489: kin yhteiskunnallisten näkemysten ilmaiseminen Edelleen kouluhallituksen tulee antaa määräyk-
28490: on ollut epäsuotavaa. Tosin käytäntö vaihtelee set siitä, että koulun tilojen käytöstä päätettä-
28491: suuresti. Joissakin kouluissa oppilailla on san- essä olisi pyrittävä pitämään etusijalla oppilai-
28492: gen suuri sananvapaus, joissakin taas poliittis- den toiminnan edellyttämä tilantarve.
28493: ten mielipiteiden esittäminen on täysin kiel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28494: lettyä.
28495: Koululainsäädännössä ei tähän mennessä ole että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28496: mitenkään määritelty oppilaiden sanan- ja lakiehdotuksen:
28497:
28498:
28499: Laki
28500: oppilaiden sanan- ja kokoontumisvapaudesta.
28501:
28502: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28503:
28504: 1 §. Rehtorilla tai koulun johtajalla on oikeus
28505: Oppilaalla tarkoitetaan tässä laissa oppi- kieltää 1 ja 2 momentissa tarkoitettu toiminta
28506: koulun ja kansakoulun oppilasta. järjestyshäiriöiden takia tai milloin toiminta on
28507: lain tai hyvän tavan vastaista.
28508: 2 §. Kiellettyään 1 ja 2 momentissa mainitun
28509: Oppilaalla on oikeus muulloin paitsi oppi- toiminnan rehtorin tulee saattaa kielto perus·
28510: tuntien aikana levittää sanallista, kirjallista ja teluineen ja valitusosoituksineen toiminnan jär-
28511: kuvallista tietoa. jestäneelle oppilaalle ja hänen holhoojalleen
28512: Oppilaille on mahdollisuuksien mukaan tiedoksi, joilla kummallakin on oikeus valittaa
28513: annettava tilaisuus kokoontua koululle myös kirjallisesti päätöksestä lääninhallitukseen vii-
28514: koulun työajan ulkopuolella. dentoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona
28515: 1732 VIII,28.- Oppilaiden sanan- ja kokoontumisvapaus.
28516:
28517: hän on saanut tiedon päätöksestä, sitä päivää 4 §.
28518: lukuunottamatta ja muutoin siinä järjestyksessä Koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä
28519: kuin muutoksenhausta hallintoasioissa on saa- heinäkuuta 1968 annetun lain ( 467/68) tul-
28520: detty. Lääninhallituksen päätöksestä ei ole tua voimaan sovelletaan tätä lakia myös perus-
28521: valitusoikeutta. koulun oppilaaseen.
28522: 3 §.
28523: Kouluhallitus antaa tarkempia määräyksiä
28524: ja ohjeita tämän lain soveltamisesta.
28525:
28526:
28527: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28528:
28529: Erkki Tuomioja. Lars Lindeman. Paavo Väyrynen.
28530: Kaisa Raatikainen. U. H. Voutilainen. Jouni Mykkänen.
28531: Tellervo Koivisto. Ilmo Paananen. Väinö Vilponiemi.
28532: Matti Ahde. Pär Stenbäck. Juhani Orrenmaa.
28533: Kaarle Salmivuori. Pauli Räsänen. Pirkko Aro.
28534: Osmo Kaipainen. Terho Pursiainen. Irma Toivanen.
28535: Eero Laine. Juha Vikatmaa. Pertti Salolainen.
28536: Leo Kohtala. Olavi Tupamäki. Kalevi Sorsa.
28537: A-V. Perheentupa. Lauha Männistö. Ulf Sundqvist.
28538: Meeri Kalavainen. Helvi Niskanen.
28539: 1733
28540:
28541: VIII,29.- Lak.al. n:o 2.36.
28542:
28543:
28544:
28545: Ääri ym.: Ehdotus laiksi opintokerhotoiminnan valtionavusta an·
28546: netun lain muuttamisesta.
28547:
28548: E d u s k u n n a 11 e.
28549:
28550: Opintokerhotoiminnan valtionavusta annet- 2. · momentissa puhutaan "kerhojen työkau-
28551: tua lakia käytäntöön sovellettaessa on siinä to- den" päättymisestä, mutta olisi syytä puhua
28552: dettu kohtia, joiden muuttaminen vähentäisi siinä "kerhon työkauden" päättymisestä, sillä
28553: tulkintavaikeuksia sekä tekisi asioiden hoidon jokainen kerho voi vapaasti päättää, milloin
28554: joustavammaksi. Erityisesti seuraaviin 5 §:n se aloittaa ja lopettaa työnsä syyskuun ensim-
28555: kohtiin olisi saatava muutos: mäisen ja seuraavan toukokuun viimeisen päi-
28556: 1. momentissa olisi sanan "opinto" tilalle vän välisenä aikana. Tästä johtuu, että kerran
28557: muutettava "opetus", koska "opetusväline" on viikossa kokoontuvat kerhot voivat jo vuoden
28558: helpommin määriteltävissä kuin "opintoväli- vaihteeseen mennessä pitää useampia opinto-
28559: ne". Lauseessa, jossa luetellaan tarkoitukset, kokouksia kuin mitä vaaditaan valtionavun
28560: joihin saadaan valtionapua, olisi mainittava saamiseen. Jos tällainen kerho joutuu esimer-
28561: myös luennoitsijan palkkio sekä matkakulut. kiksi opintojen ohjaajan paikkakunnalta muu-
28562: Varsinkin kerhoissa, joissa on toveriohjaaja, ton vuoksi lopettamaan toimintansa ja sen työ-
28563: on välttämätöntä, että joihinkin opintokokouk- kausi siis päättyy, ei sillä ole nykyisin mah-
28564: siin saadaan kerhon ulkopuolelta asiantuntija dollisuutta saada avustusta ennen kuin elo-
28565: luennoitsijaksi ja että hänelle voidaan maksaa syyskuun vaihteessa, mikä voi aiheuttaa vai-
28566: palkkio. Näin on kerhoasiat järjestetty esimer- keuksia varsinkin silloin, kun kerho on joutu-
28567: kiksi Ruotsissa. Tällainen järjestely ei millään nut tekemään velkaa rahoittaakseen toimintan-
28568: tavoin lisää opintokerhotoiminnan aiheuttamia sa. Useimpien kerhojen työkausi päättyy huhti-
28569: menoja, sillä opetusministeriöhän määrää vuo- kuussa, mutta on myös kerhoja, jotka esimer-
28570: sittain kerhojen avustuksen enimmäismäärän. kiksi työesteiden vuoksi saavat työnsä alkuun
28571: Kerho itse voi vain päättää, mihin laissa mai- vasta tammikuussa ja jotka toimivat sen vuoksi
28572: nittuihin tarkoituksiin avustus käytetään. Jos vielä toukokuun lopulla. Kun kerhojen työkau-
28573: kerho käyttää määrärahan kokonaisuudessaan det ovat näin erilaisia, olisi toivottavaa, että
28574: palkkioihin, on sen kerättävä jäseniltään tai se otettaisiin huomioon myös laissa niin, että
28575: hankittava muualta varat muihin tarkoituksiin, kullekin kerholle voitaisiin maksaa sille lain
28576: kuten esimerkiksi vuokriin ja opintovälineisiin. mukaan tuleva avustus kohtuullisessa ajassa
28577: Kerhojen avustus on nykyisin ja tulee todennä- kerhon työkauden päättymisen jälkeen.
28578: köisesti olemaan lähivuosinakin niin pieni, että Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
28579: se riittää vain osaan menoista. Niinpä työkau- tavasti,
28580: tena 1969-70 on avustuksen enimmäismäärä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28581: 70 mk. lakiehdotuksen:
28582:
28583:
28584: Laki
28585: opintokerhotoiminnan valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
28586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä huhtikuuta 1965 opintokerho-
28587: toiminnan valtionavusta annetun lain ( 186/64) 5 § näin kuuluvaksi:
28588:
28589: 5 §. tässä laissa ja sen täytäntöönpanossa annetussa
28590: Opintokeskus saa valtionapua kutakin siihen asetuksessa säädetyt ehdot, niihin opintosuun-
28591: liittynyttä opintokerhoa varten, joka täyttää nitelman vaatimiin hyväksyttäviin menoihin,
28592: 1734 VIII,29. - Opintokerhotoiminta.
28593:
28594:
28595: jotka aiheutuvat kirjojen sekä opetus- ja ha- työkauden päätyttyä, sekä sen toimintakerto-
28596: vaintovälineiden hankkimisesta ja vuokraami- muksen ja tilityksen sille saavuttua. Kouluhal-
28597: sesta, kirjeopintokurssin kustannuksista, vuok- litus voi oikeuttaa opintokeskuksen maksatta-
28598: rista ja muista huoneiston käyttökuluista ynnä maan työkauden alkupuoliskolla ennakkona
28599: opintojen ohjaajan tai luennoitsijan paikkaami- osan, enintään kolmanneksen vahvistetusta
28600: sesta ja heidän matkakulujensa korvaamisesta, enimmäismäärästä kutakin kerhoa kohden.
28601: kuitenkin yhteensä enintään sen määrän, min-
28602: kä opetusministeriö vuosittain määrää.
28603: Opintokeskus suorittaa kullekin kerholle Tämä laki tulee voimaan päivänä
28604: sille sitä varten myönnetyn aVustuksen kerhon kuuta 197
28605:
28606:
28607: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28608:
28609: Saimi Ääri. Lea Sutinen.
28610: Katri Kaarlonen. Sylvi Saimo.
28611: Esko Härkönen.
28612: 1735
28613:
28614: VIII,30.- Toiv .al. n:o 9.51.
28615:
28616:
28617:
28618:
28619: Ahde ym.: Komitean asettamisesta suunnittelemaan opettajakou-
28620: lutuksen organisaation ja tavoitteiden kokonaisuudistusta.
28621:
28622:
28623: E d u s k u n n a 11 e.
28624:
28625: Opettajakoulutus on Suomessa järjestetty käytetään Suomessa vain noin 1/2% siitä
28626: erittäin hajanaiselle pohjalle. Eri oppilaitosten rahasummasta, joka vuosittain sijoitetaan vas-
28627: opettajien on sangen vaikea siirtyä oppilaitok- taavaan tarkoitukseen Ruotsissa.
28628: sesta toiseen tai laskea opettajakoulutuksessa Nämä epäkohdat yhdssä edellyttävät opetta·
28629: saamiaan ,tietoja hyväkseen kokonaan toiselle jakoulutuksen organisaation ja tavoitteiden ko-
28630: alalle siirtyessään. Tämä vaikeutttaa mm. opet· kokonaisvaltaista uudistamista.
28631: tajien työttömyys- ja työvoimapulaongelmia se- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28632: kä hankaloittaa suuresti yksilöllistä liikkuvuut- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28633: ta opettajien keskuudessa.
28634: Edelleen opettajakoulutuksen sisältö ja työ- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28635: tavat ovat pahasti jäljessä muuttuvan koulu- opettajakoulutuksen organisaation ja ta
28636: laitoksen vaatimuksista. Myös opettajien jatko- voitteiden kokonaisuudistusta suunnitte-
28637: koulutus on perin heikosti järjestetty, silhen levan komitean asettamiseksi.
28638: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28639:
28640: Matti Ahde. Erkki Tuomioja. Elsi Hetemäki
28641: Tellervo Koivisto. A-V. Perheentupa. Kaisa Raatikainen.
28642: Osmo Kaipainen. Kaarle Salmivuori. Leo Kohtala.
28643: 1736
28644:
28645: VIII,31.- Toiv.al. n:o 952.
28646:
28647:
28648:
28649:
28650: Ahde ym.: Aikuiskasvatuksen puitelain valmistelemisesta.
28651:
28652:
28653: E d u s k u n n a 11 e.
28654: Aikuiskoulutus on 1970-luvulla nousemassa dinointia ei ole juuri lainkaan. Eri työmuotvjen
28655: keskeiseksi koulutusongelmaksi. Elinkeinoelä- mm. valtionavun muodossa saama tuki on pe-
28656: män kehittyminen edellyttää korkeatasoiste ja rin erilainen, ja kutakin työmuotoa suunnitel-
28657: ammatteja vaihtamaan kykenevää työvoimaa. laan ja kehitetään erikseen. Aikuisopiskelijao
28658: Myös työelämän ulkopuolella tarvitaan enene taloudelliset ja työaikoja koskevat ongelmat on
28659: västi tietoja ja taitoja. Toisaalta riittävän pe- unohdettu. Tiedotustoiminta on vähäistä jll
28660: rus-, ammatti-, täydennys- ja jatkokoulutuksen sattumanvaraista. Pitkän tähtäyksen kursseja ei
28661: saaminen on jokaisen kansalaisen oikeus, jonka yleensä ole muodostettu, eikä nykyisen järjes-
28662: toteutumisesta on päävastuu yhteiskunnalla. telyn puitteissa voidakaan puhua mistään opin-
28663: Tämä oikeus koskee sekä nykyisessä koulutus- teistä. Opetus on lähes yksinomaan tuntlopet-
28664: järjestelmässä koulutettavia nuoria että työelä- tajien varassa. Nämä syyt huomioonottaen on
28665: mässä toimivia eri ikäisiä aikuisia. luonnollista, että opetus on usein tehotonta,
28666: Nykyisen aikuiskoulutusjärjestelmän puutteet että keskeyttäminen ja pettymykset ovat yleisiä
28667: ovat omiaan lisäämään yhteiskunnassa vallitse- ja että osallistuminen ja opiskeluaineiden valin-
28668: vaa eriarvoisuutta. Jatkokoulutus kohdistuu ny- ta tapahtuu usein sattumanvaraisesti.
28669: kyisellään pääasiassa johtotehtävissä toimiviin. !!meneviin tarpeisiin ja kehittyneiden mai-
28670: Nuoret ikäluokat saavat vanhempiin verrattuna den ratkaisuihin verrattuna aikuiskasvatuksem-
28671: yhä paremman koulutuksen, mistä on seurauk- me kokonaisjärjestely on jäänyt tai jäämässä
28672: sena ikäryhmien välinen eriarvoisuus. Alueel- jälkeen, Tässä voidaan viitata mm. Itä-Euroo-
28673: linen eriarvoisuus on omiaan korostamaan mai- pan maiden ja muiden pohjoismaiden järjestel-
28674: nittuja yhteiskunta- ja ikäryhmien välisiä eroja. miin. Koska laajan koulutussektorin uu.:lista-
28675: Koulutusrakennekomitean laatiman ennus- minen vaatii paljon aikaa ja julkista keskuste-
28676: teen mukaan maassamme on vuoreen 1985 lua, olisi kokonaisvaltainen sunnittelu aloitet-
28677: mennessä n. miljoona aikuista kansalaista, joilla tava nopeasti. Suunniteltaessa painopisteitä ja
28678: ei ole riittävää ammattitaitoa. Tämä ennuste kiireellisyysjärjestystä olisi lähdettävä erityi-
28679: olisi otettava huomioon ja ryhdyttävä kiiree~ sesti niiden kansalaisten tarpeista, jotka ovat
28680: lisesti suunnittelemaan kokonaisvaltaista aikuis- kokonaan vailla ammattikoulutusta tai puut-
28681: koulutusjärjestelmää. Alusta pitäen olisi pyrit- teellisesti koulutettuja. Suunnittelun tulist t::~
28682: tävä riittävän suuren ja tarkoituksenmukaisen pahtua yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja
28683: järjestelmän luomiseen. Olisi vältettävä hätä- alan kansalaisjärjestöjen kanssa.
28684: ratkaisuja, jotka vaikeuttaisivat kokonaisvaltai- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme edus-
28685: sen järjestelmän luomista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28686: Jo nykyisin osallistuu aikuisopiskeluun sato-
28687: jatuhansia henkilöitä, ja heidän määränsä kas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28688: vaa nopeasti. Aikuiskoulutuksen järjestelyssä on menpiteisiin aikuiskoulutuksen puitelain
28689: kuitenkin pahoja puutteellisuuksia. Aikuiskou- valmistelemiseksi.
28690: lutuksen kokonaisjärjestelyä ja keskinäiltä koor-
28691: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28692:
28693: Matti Ahde. Tellervo Koivisto. Kaisa Raatikainen.
28694: Meeri Kalavainen. Urho E. Knuuti. Osmo Kaipainen.
28695: Ulf Sundqvist. Kalevi Sorsa. Erkki Tuomioja.
28696: 1737
28697:
28698: VII1,.32.- Toiv.al. n:o 95.3.
28699:
28700:
28701:
28702:
28703: Ahde ym.: Uusien kotkeakouluien oppilasasuntoien rakentami-
28704: sesta.
28705:
28706:
28707: E d u s k u n n a II e.
28708:
28709: Opiskelijoiden asuntopula on eräs ilmaus Menettely ei lisäisi huomattavasti valtion
28710: yhteisestä wokra-asuntojen vähäisyydestä. On- menoja, koska se jo nyt vastaa noin 60 %
28711: gelma tulee olemaan kaikkein vaikein kau- asuntalojen rakennuskustannuksista. Opiske-
28712: punkien laitamille rakennettavien uusien ns. lijayhteisöt eivät pysty tarpeellisessa määrin
28713: Campus-korkeakoulujen kohdalla. Täällä ei ole ja tarpeeksi nopeasti rakennuttamaan asun-
28714: lähietäisyyddlä saatavissa vuokra-asuntoja ja toja uusille korkeakoulualueille. 5 % :n oma-
28715: opiskelumatkat tulisivat kohtuuttoman pit- rahoitusosuuden ja lainoituksen hankkiminen
28716: kiksi. Lisäksi tehostuva opiskelija-asuntojen käy opiskelijayhteisöjen resursseille mahdot-
28717: tuotanto helpottaisi vuokra-asuntojen kysyn- tomaksi. Tällöin on olemassa vaara, että
28718: tää kaupungeissamme. · asuntaiat jäävät kokonaan rakentamatta. Ny-
28719: Tällä hetkellä suunnitellaan uusien kor- kyisin valtio rakennuttaa muiden uusien
28720: keakoulujen rakennukset ja asuntaiat samalla, rakennuttamiensa oppilaitosten kuin korkea-
28721: mikä onkin edullista. Kuitenkin oppilas- koulujen oppilasasunnot.
28722: asuntalojen rakentaminen jää yleensä oppi- Edellä mainitun perusteella ehdotamme
28723: laskuntien oman toiminnan varaan ja toteu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28724: tuu erillään muusta rakentamisesta ja tarvetta
28725: vähäisempänä. Valtion olisi rakennettava uusien että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
28726: korkeakoulujen yhteydessä myös niiden oppilas- siin uusien korkeakoulujen oppilas-
28727: asuntolat. Täten voitaisiin rakentaminen ja ra- asuntojen rakentamiseksi yhdessä ja
28728: hoitus hoitaa suunnitdmallisesti ja säästettäisiin samanaikaisesti muun korkeakoulun
28729: kustannuksia. kanssa.
28730: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
28731:
28732: Matti Ahde. Lars Lindeman.
28733:
28734:
28735:
28736:
28737: 218 427/70
28738: 1738
28739:
28740: VIII,33.- Toiv.al. n:o 954.
28741:
28742:
28743:
28744:
28745: Ahonen ym.: Ammattikasvatusalan tutkimustoiminnan aloittami-
28746: sesta.
28747:
28748:
28749: Eduskunnalle.
28750:
28751: Aikana, jolloin maamme talouselämässä - Kuinka muualla yhteiskunnassa jo par-
28752: teollistumisen, automaation toteuttamisen ja haillaan toteutuvat työajan lyhentäminen ja
28753: maatalouden tuotantokapasiteetin supistamis- 5-päiväinen työviikko voidaan toteuttaa am-
28754: toimenpiteiden johdosta tapahtuu nopeita mattikouluissa huomioon ottaen mm. opetus-
28755: muutoksia, jotka puolestaan aiheuttavat vas- suunnitelma- ja opettajain palkkauskysymyk-
28756: taavat muutokset eri ammattialojen koulutus- set.
28757: tarpeessa, olisi koko maan talouselämän kan- - Mikä on oleva ammattikoulun asema
28758: nalta erityisen tärkeätä, että tällaisten eri am- muussa koululaitoksessa ja millaisia uudelleen-
28759: mattialoja koskevien koulutustarvemuutosten järjestelyjä peruskoulu-uudistus sekä elinkeino-
28760: sekä koko ammattikasvatusalaa koskevan jat- rakennemuutokset asettavat ammattikoululai-
28761: kuvan tutkimustoiminnan aikaansaamiseksi tokselle.
28762: maahamme perustetta1s1m mahdollisimman Em. ammattikasvatusalan yleisen tutkimus- ja
28763: pian erityinen ammattikasvatuksen tutkimus- kehitystoimikunnan lisäksi aloitettavan tutki-
28764: laitos, jolla olisi käytettävissään nykyaikaisen mustoiminnan tai perustettavan laitoksen tulisi
28765: ATK-menetelmän suomat tutkimusmahdolli- erityisesti huolehtia siitä, että eri aloilla tapah-
28766: suudet. tuvat riittävän ajoissa ja riittävällä tarkkuu-
28767: Mm. Yleisten Ammattikoulujen Liitto, joka della ennakoidut kulutustarvemuutokset tul-
28768: on maamme ainoa ammattikasvatusalan kun- laan välittömästi ottamaan huomioon maam-
28769: nallinen keskusjärjestö, on useaan otteeseen me ammattikoulujen opetusohjelmissa, jotta
28770: kiinnittänyt huomiota tähän epäkohtaan ja vältyttäisiin työttömyyskortistoihin koulutta-
28771: ryhtynyt erilaisiin toimenpiteisiin sen korjaa- misen aiheuttamilta kansantaloudellisilta tap-
28772: miseksi. Viimeksi kesällä 1968 liitto teki tois- pioilta ja inhimillisiltä vaurioilta.
28773: ten kunnallisten keskusjärjestöjen, Maataiskun- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
28774: tien Liiton ja Kaupunkiliiton, kannattamana kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28775: opetusministeriölle esityksen ammattikasvatuk-
28776: sen kokonaiskehitystä tutkivan työryhmän tai että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28777: komitean asettamisesta. Komitean toivottiin ammattikasvatusalan tutkimustoiminnan
28778: selvittävän mm. seuraavat kysymykset: aloittamiseksi maassamme.
28779: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
28780:
28781: Arvo Ahonen. Salme Myyryläinen.
28782: Reino Breilin. Sinikka Luja.
28783: Urho E. Knuuti. Aune Salama.
28784: Sakari Knuuttila.
28785: 1739
28786:
28787: VIII,34.- Toiv.al. n:o 955.
28788:
28789:
28790:
28791:
28792: Aro: Koulupsykologin toimien perustamista iltaoppikouluihin.
28793:
28794:
28795: E d u s k u n n a 11 e.
28796:
28797: Aikuiskoulutus laajenee maassamme seuraa- on välttämätöntä. Käsitykseni mukaan tässä
28798: vien kahden vuosikymmenen aikana voimak- tilanteessa parhaiten auttaisi se, että kouluihin
28799: kaasti. Iltaoppikoulujen ja iltalinjojen luku- voitaisiin palkata päätoiminen koulupsykologi,
28800: määrä kasvaa sekä valtion että yksityisten toi- jonka tehtävänä olisi myönteisen ilmapiirin
28801: mesta ja luonnollisesti niiden oppilasmäärä myös luominen ja riitatilanteiden selvittäminen
28802: kasvaa. Professori Alasen tutkimusten mukaan sekä opettajien että oppilaiden keskuudessa.
28803: on ylioppilaista noin kolmannes psyykkisesti Mikäli opettajien ja oppilaiden luottamusta
28804: häiriytyneitä. Vastaavat tutkimukset kansa- ja nauttiva psykologi ei voisi erillistapauksissa
28805: oppikoulujen osalta antavat suunnilleen sa- auttaa, tulisi koulun joko yksin tai yhteistoi-
28806: manarvoisia tuloksia. Työelämän psyykkiset minnassa toisten koulujen kanssa järjestää
28807: ongelmat lisääntyvät. koulun ulkopuolelle vastaanottonsa hoitava
28808: Iltaoppikoululaisten kohdalla tilanne on psykiatri. Psykologi olisi kuitenkin ensisijainen,
28809: huolestuttava. Päivittäinen työaika venyy koska hänen tehtävänsä on ennalta ehkäisevä
28810: 15-17 tuntiin, työn ja koulun yhteisvaiku- toiminta.
28811: tuksesta alttius psyykkisiin häiriöihin lisääntyy, Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
28812: ja samanaikaisesti yksilöön kohdistuneet odo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28813: tukset työssä ja koulussa lisääntyvät. Koulun
28814: nykyinen työympäristö ei tarjoa myönteistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28815: ilmapiiriä eikä suotuisia opiskeluolosuhteita. iltaoppikoulujen ja iltalinjojen koulu-
28816: Sekä iltaoppikoululaiset että heidän opetta- psykologien toimien perustamiseksi ja
28817: jansa omaavat omat piintyneet tapansa, tot- tästä aiheutuvien kustannusten korvaa-
28818: tumuksensa ja estonsa. miseksi kouluille.
28819: Opiskelun tulosten parantamiseksi nykyistä
28820: myönteisemmän ilmapiirin luominen kouluun
28821: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
28822:
28823: Pirkko Aro.
28824: 1740
28825:
28826: Vlll,35.- Toiv.al. n:o 956.
28827:
28828:
28829:
28830:
28831: -Aro: Kieltenopiskeli;oiden pakolliseen ulkomailla oleskeluun liit-
28832: tyvien epäkohtien poistamisesta.
28833:
28834:
28835: E d u s k u n n a 11 e.
28836:
28837: Korkeakouluissa sisältyy kieliaineiden tut- opiskelijalle suureksi taloudelliseksi rasituk-
28838: kintovaatimuksiin pakollinen 3-6 kuukauden seksi, ja siitä saatu hyöty on joidenkin kohdalla
28839: oleskelu ulkomailla. Kielen oppimisen kannalta työpaikan epätarkoituksenmukaisuuden vuoksi
28840: asianomaisessa maassa oleskelu on tarpeellista. ( esim. astianpesutyö vailla sanottavia kontak-
28841: Kuitenkin opiskelijain on itse kustannettava teja maan asukkaiden kanssa) ollut erittäin
28842: matkansa ja oleskelunsa. Suurimmaksi osaksi vähäistä.
28843: jää myös työ-, opiskelu- tai lomanviettopaikan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta~
28844: hankkiminen opiskelijan itsensä varaan. Kul- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28845: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön har-
28846: joittelijainvaihtotoimisto on varsin pieneltä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28847: osin voinut avustaa työpaikkojen hankkimi- kieltenopiskeliioiden pakolliseen ulko-
28848: sessa, ja opetusministeriön stipendeistä ovat mailla oleskeluun liittyvien epäkohtien
28849: vain harvat päässeet osallisiksi. Näin ollen on poistamiseksi.
28850: pakollinen ulkomailla oleskelu muodostunut
28851: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
28852:
28853: Pirkko Aro.
28854: 1741
28855:
28856: VIII,36.- Toiv.al. n:o 957.
28857:
28858:
28859:
28860: Aro: Ylioppilaskirioitusten poistamisesta.
28861:
28862: Eduskunnalle.
28863:
28864: Ylioppilastutkintoa on meillä yhä pidetty edelleen väitetty, että se antaa opiskelulle ta-
28865: tärkeänä yliopistojen karsintamenetelmänä, voitteen ja motivoi siten oppilaita. On kui-
28866: vaikka sitä tehtävää tutkinto ei lisääntyvän tenkin täysin epäpedagoginen periaate suunnata
28867: ylioppilastulvan ja eriytyvien vaatimusten oppilaiden motivaatio tutkintojen läpiviemi-
28868: vuoksi ole enää pystynyt täyttämään. Korkea- seen - se pitäisi suunnata itse opiskeluun.
28869: koulut ja yliopistot ovatkin laajasti ruvenneet Nykyisin koulutyö on niin korostetusti ylioppi-
28870: kehittämään omia karsintamenetelmiään yli- laskirjoituksiin valmistautumista, että koulu ei
28871: oppilastutkinnon lisäksi, joten tutkinnon mer- voi kehittää oppilaissa oppimisen kaikkein tär-
28872: kitys tulee ilmeisesti entisestäänkin vähene- keimpiin edellytyksiin kuuluvaa omakohtaista
28873: mään kuten on jo laita ainakin Helsingissä harrastusta. Oppilaiden henkilökohtainen kiin-
28874: ja Tampereella. Teknillisen korkeakoulun ja nostus oppimiseen ja oppiaineisiin johtaisi laa-
28875: Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiede- jaan itsenäiseen työskentelyyn ylitse koulukurs-
28876: kunnan järjestämät karsintakurssit ovat yksi sin rajojen ja näin heistä tulisi kypsempiä ja
28877: esimerkki siitä, minkälaisen ajattelun poh- laajemmin asioihin perehtyneitä oppilaita. Yli-
28878: jalle karsinta voidaan järjestää; kurssit, joi- oppilaskirjoitukset sen sijaan perustuvat tun-
28879: den ohjelmaan sisältyy opetusta, tarjoavat netusti suuressa määrin erilaisten "knoppo-
28880: mahdollisuuden testata myös oppimis- ja logioitten' tuntemiseen.
28881: työskentelykykyä pelkkien tietojen asemesta. Hälyttävänä epäkohtana on lisäksi pidettävä
28882: Tällaiset kurssit olisivat myös osaltaan kom- niitä viime aikoina tavattomasti lisääntyneitä
28883: pensoimassa eri koulujen opetukseen aina mielenterveydellisiä haittoja, jotka oppilaille
28884: väistämättä jääviä tasoeroja. Karsintamenetel- aiheutuvat yhä kiristyvästä arvosanojen vaati-
28885: miä voidaan varmasti kehittää ja niitä tulee mustasosta ja tiukasta aikataulusta ja jotka
28886: ryhtyä kehittämään. Riittävän pätevän kar- monessa tapauksessa johtavat järkyttäviin ka-
28887: sinnan järjestäminen ei ole mikään yksinker- tastrofeihin.
28888: tainen kysymys, mutta ylioppilaskirjoitukset- Kysymys ylioppilastutkinnosta ei ole vain
28889: kaan eivät sitä kysymystä ratkaise. yksityiskohta koulun laajassa kentässä; sitä
28890: Oppikoulujemme opetusmenetelmät kaipai- on päin vastoin pidettävä keskeisenä koko
28891: sivat monissa kohdin tarkistamista ja kehittä- koulutyön luonteen kannalta. Ylioppilastutkin-
28892: mistä. Oppikoulussa luetaan esimerkiksi nk. non poistaminen olisi ensi askel sen periaat-
28893: pitkää kieltä, tavallisimmin englantia tai sak- teen tunnustamiseksi, että oppiminen on kou-
28894: saa, kokonaista seitsemän vuotta ja ruotsin- lulle ensisijaisempi tavoite kuin arvostelu.
28895: kieltä kahdeksan vuotta eikä tässä ajassa kui- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
28896: tenkaan yleensä saavuteta edes tuiki tarpeel- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28897: lista auttavaa kielitaitoa kielen teoreettisesta sen,
28898: hallitsemisesta puhumattakaan. Kuitenkaan että hallitus kiireellisesti tutkitut-
28899: mikään tuntuvampi opetusmenetelmien uudis- taisi mahdollisuuden ylioppilaskirioi-
28900: tuminen ei ole mahdollista niin kauan kuin tusten poistamiseksi siten, että uusien
28901: koulutyö on kanavoitu kohden ylioppilaskir- kielten kokeet voitaisiin välittömästi
28902: joitusten erityistavoitteita. poistaa, sekä antaisi Eduskunnalle asian
28903: Ylioppilastutkinnon merkitystä korostaen on vaatimat esitykset.
28904: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
28905:
28906: Pirkko Aro.
28907: 1742
28908:
28909: VIII,37.-Toiv.al. n:o 9.58.
28910:
28911:
28912:
28913:
28914: Aro: Ei-akateemisten ammattiopintoien opintotuen lisäämisestä.
28915:
28916:
28917: E d u s k u n n a 11 e.
28918:
28919: Opintotukilain toteuttamiseen liittyy sel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28920: västi sellainen epäkohta, että painopiste on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28921: liian voimakkaasti akateemisten opintojen puo- sen,
28922: lella ei-akateemisten nuorisoasteen ammattiopin-
28923: tojen jäädessä tuen jaossa lapsipuolen asemaan. että hallitus kiireesti tutkituttaisi
28924: Tämä on erittäin epäjohdonmukaista sen opintotuen tähänastisen iakautumisen
28925: vuoksi, että akateemisesti koulutetuilla yleensä akateemisten ja ei-akateemisten opiske-
28926: kuitenkin on edessään huomattavasti korkeam- lijain kesken ja ryhtyisi toimenpiteisiin
28927: mat palkat ja niinmuodoin myös paremmat ei-akateemisten ammattiopintojen saa-
28928: mahdollisuudet opintovelkojensa maksamiseen man opintotuen lisäämiseksi.
28929: kuin ammattikoulun tai muun vastaavan oppi-
28930: laitoksen käyneillä.
28931: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
28932:
28933: Pirkko Aro.
28934: 1743
28935:
28936: VIII,38.- Toiv.al. n:o 959.
28937:
28938:
28939:
28940:
28941: Aro: Määrärahasta vapatln kokeilukoulun perustamiseen.
28942:
28943:
28944: E d u s k u n n a 11 e.
28945:
28946: Laajojen kansalaispiirien toimesta on maas- etujärjestöjen piiristä. Suurin osa kannatusyh-
28947: samme syntynyt suunnitelma uudenlaisen ko- distyksen jäsenistä on kuitenkin perheenäitejä
28948: keilukoulun perustamiseksi. Suunnitelman läh- ja -isiä, jotka ovat halukkaita kehittämään las-
28949: tökohtana on, että maastamme puuttuu uusille tensa koulutusta. Suunnitelmat vapaan kokei-
28950: kasvatusperiaatteille pohjautuvien koulumuoto- lukoulun perustamiseksi valmistuivat keväällä,
28951: jen kokeilu lähes kokonaan, vaikka kasvatus- ja ne on esitetty opetus- ja sosiaaliministeriölle
28952: ja opetusmenetelmien kokeilua jonkin verran sekä asianomaisille keskusvirastoille.
28953: harjoitetaankin. Viime vuosina käydyssä kas- Kokeilukoulu vastaisi alkuvaiheessa lasten-
28954: vatus- ja koulukeskustelussa ovat ns. vapaus- tarhaa tai esikoulua. Myöhemmin koulu peit-
28955: pedagogiikka, lapsi- ja oppilaskeskeisyys, ope- täisi koko oppivelvollisuusiän, ja sen oppilas-
28956: tuksen yksilöllistäminen, lapsen luovan kapasi- määrä nousisi noin 75 oppilaaseen, jotka edus-
28957: teetin vapauttaminen ja yleensä kasvavan tavat kaikkia eri sosiaaliryhmiä. Kokeilukou-
28958: omista tarpeista lähtevä koulutus- ja kasvatus- lun opetus ja muu toiminta pyrittäisiin raken-
28959: ajattelu muodostaneet· keskeisen uuden peri- tamaan mahdollisimman suuressa määrin oppi-
28960: aatesuunnan. Näiden periaatteiden käytännöl- laiden omille tarpeille ja kiinnostukselle. Ko-
28961: listä toteuttamista pohdittaessa on jouduttu to- keilukoulun toiminta ja tulokset olisivat jatku-
28962: teamaan, että maassamme ei ole suoritettu ko- van tutkimuksen kohteina. Tutkimuksen tu-
28963: keilua, jonka tulokset antaisivat riittävästi tie- lokset palvelisivat koko koulutoimen piirissä
28964: toa. tapahtuvaa uudistustyötä.
28965: Kuluvan vuoden keväällä perustettiin Va- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28966: paan kokeilukoulun kannatusyhdistys r.y., nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28967: jonka tarkoituksena on suunnitella kokeilu-
28968: koulu, joka ainakin osittain täyttäisi edellä että hallitus ottaisi vuoden 1971
28969: mainitun puutteen. Kannatusyhdistyksessä on tulo- ;a menoarvioesitykseen riittävän
28970: mukana useita eturivin kasvatus- ja koulualan määrärahan vapaan kokeilukoulun pe-
28971: asiantuntijoitamme sekä toisaalta koululaisten rustamiseen ;a toiminnan tukemiseen.
28972: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
28973:
28974: Pirkko Aro.
28975: 1744
28976:
28977: VIII,39.- Toiv.al. n:o 960.
28978:
28979:
28980:
28981:
28982: Berner ym.: Tutkimuksesta teknilliskaupallisen koulutuksen tar-
28983: peellisuudesta Teknillisessä korkeakoulussa.
28984:
28985:
28986: Eduskunnalle.
28987:
28988: Insinöörityö voidaan jakaa teknilliseen, Koska suhde on nam suuri, on jo kansan-
28989: kaupalliseen ja hallinnolliseen työhön. Kahta taloudellisestikin ajatellen välttämätöntä, että
28990: viimeksimainittua on totuttu pitämään insi- päätöksentekijän tueksi annetaan mahdollisim-
28991: nööritehtävien lieveilmiöinä, joihin ei juuri man tarkoituksenmukainen ja pätevä kaupalli-
28992: suunnata opetusta insinöörikoulutuksessa. nen koulutus. Valitettavasti tämä puuttuu kui-
28993: Tuotannon ydinkysymys ei kuitenkaan aina tenkin tällä hetkellä insinöörikunnaltamme
28994: ole valmistus, vaan ratkaisevampaa saattaa niin, että vain vajaalla 2 % :lla on tukenaan
28995: olla sellaisen tuotteen aikaansaaminen, joka on ekonomikoulutus.
28996: taloudellisesti markkinoitavissa. Tehokkaaseen Jotta voitaisiin saada tarkempi selvitys tek-
28997: markkinointiin päästään tuskin ilman kaupal- nillis-kaupallisen koulutuksen merkityksestä,
28998: lista tietoutta ja tuotantoprosessin vaatimusten sen tarpeellisuudesta ja toteuttamismuodoista,
28999: perusteellista tajuamista. olisi tässä suhteessa toimitettava pikaisesti tut-
29000: Mitä pitemmällä tähtäimellä yrityksen toi- kimus Teknillisessä korkeakoulussa myöhempiä
29001: mintaa su1,Ulllitellaan sitä enemmän joudutaan lisätoimenpiteitä varten.
29002: ottamaan huomioon kansantalouden, usein jopa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29003: !llaailmantalouden, kehityspiste. Tehdyt pää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29004: tökset vaikuttavat myöskin kansantalouden muksen,
29005: kehitykseen.
29006: Insinöörityössä on siis kaupallinen ja hal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29007: linnollinen sektori saanut osakseen aivan riit- toimenpiteisiin tutkimuksen aikaansaa-
29008: tämätöntä huomiota. Koko kysymys on .kuiten- miseksi teknilliskaupallisen koulutuk-
29009: kin sinänsä varsin mittavaa suuruusluokkaa. sen tarpeellisuudesta, sen toteuttamis-
29010: On laskettu, että noin 60 prosenttia insinööri- muodosta ja laajuudesta Teknillisen
29011: kunnastamme joutuu jatkuvasti tekemään toi- korkeakoulun eri osastoilla.
29012: messaan kaupallisia päätöksiä.
29013: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
29014:
29015: Arne Bemer. Pirkko Aro.
29016: 1745
29017:
29018: VIII,40.- Toiv.al. n:o 961.
29019:
29020:
29021: Bemer ym.: Tutkimuksesta kauppakorkeakoulun perustamisesta
29022: Kotkan kaupunkiin.
29023:
29024: E d u s k u n n a 11 e.
29025: Kansalaisten ammatilliselle taidolle ja tieto- teknillinen korkeakoulu alkaa toimia Lappeen-
29026: pohjalle asetetaan yhä suurempia vaatimuksia. rannassa. Tämä on tärkeä edistysaskel, sillä
29027: Yleisen tiedon tason nopea kasvu tunnuste- teknillinen tietämys tulee jatkuvasti yhä tär-
29028: taan yhteiskuntamme jatkuvan kehittymisen keämmäksi.
29029: erääksi suurimmista edellytyksistä. Peruskoulu- Tekniikan ohella myöskin kauppa ja palve-
29030: tukseen ja sitä seuraavaan ammatti- ja korkea- lukset tulevat entistä tärkeämmiksi. Kymen
29031: koulutukseen on aiottu kiinnittää jatkuvasti läänissä on jo nyt useita vilkkaita liike-elä-
29032: suurempaa huomiota. Kehityksen turvaamiseksi män keskuksia. Kaupan palvelukseen tarvitaan
29033: on säädetty jo uusia lakeja, joista merkittävin yhä enemmän korkeamman koulutuksen saa-
29034: on lainsäädäntö korkeakoululaitoksen kehittä- neita henkilöitä. Koulutus tapahtuu parhaiten
29035: misestä. sellaisissa keskuksissa, joissa on mahdollisuudet
29036: Korkeakoululaitoksen kehittäminen edellyt- jo opiskeluaikana olla käytännössä kaupan eri
29037: tää jo olevien korkeakoulujen toimintaedelly- alojen kanssa kosketuksissa. Kymen läänissä
29038: tysten parantamista, mutta myöskin uusien on Kotka eräs tällainen keskus. Se tarjoaa
29039: korkeakoulujen perustamista. Tämä kaikki erinomaiset mahdollisuudet sekä kaupan että
29040: edellyttää suunnitelmallisuutta ja perusteellista siihen liittyvien vienti-, tuonti-, ahtaus-, me-
29041: tutkimusta. :Korkeakoululaitosta voidaan renkulku- ja maakuljetusalojen eri ongelmiin
29042: maamme taloudellisten ja muiden voimavaro- perehtymiseen.
29043: jen puitteissa kehittää vain asteittaisen suun- Mikäli Kotkaan saataisiin kauppakorkeakou-
29044: nitelman puitteissa, jos tahdotaan päästä par- lu, sillä olisi suuri merkitys Kymen läänin
29045: haaseen ja tehokkaimpaan tulokseen. tulevalle kehitykselle. Osa läänissä valmistu-
29046: Viime aikoina on paljon keskusteltu maam- vista tuhansista ylioppilaista voisi saada lähellä
29047: me kaikkien alueitten tasavertaisesta kehittä- kotiseutuaan kovkeampaa opetusta ja jäädä
29048: misestä. Vielä ei tiedetä, onko tämä mahdol- tämän jälkeen entistä suuremmassa määrässä
29049: lista ja mikä tähän olisi paras keino. Kuiten- oman lääninsä elinkeinoelämän palvelukseen.
29050: kin voidaan sanoa, että kysymys ei ole puh- Kauppakorkeakoulu vaikuttaisi tämän lisäksi
29051: taasti taloudellinen. Paljon riippuu kullakin suuresti muidenkin Kaakkois-Suomen alueiden
29052: alueella asuvien koulutustasosta ja myös kou- taloudelliseen kehitykseen.
29053: lutustarpeesta. Näin ollen olisi kehityskelpoi- Kuitenkin vasta tarkat tutkimukset voivat
29054: sille talousalueille luotava täysipainoiset, nii- antaa lopullisen kuvan tällaisen kauppakorkea-
29055: den tarpeita vastaavat edellytykset monipuoli- koulun välttämättömyydestä ja sen eri vaiku-
29056: sen korkeakouluopetuksen järjestämiseen. tuksista.
29057: Kymen lääni kuuluu monessa suhteessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29058: maamme kehittyneisiin alueisiin. Läänillä on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29059: tulevaisuudessa edellytyksiä entistä paljon suu- muksen,
29060: rempaan kehitykseen. Läänin voimakas teollis- että hallitus asettaisi asiantuntijaeli-
29061: tumisaste ja elinkeinorakenteen nopea muuttu- men tutkimaan mahdollisuuksia kaup-
29062: minen luovat perustan monipuoliselle kasvulle. pakorkeakoulun perustamiseksi Kotkan
29063: Läänissä ei kuitenkaan ole ollut millään alalla kaupunkiin ja ryhtyisi tämän tutkimuk-
29064: mahdollisuuksia korkeamman opetuksen saami- sen mahdollisesti aiheuttamiin toimen-
29065: seen. Tilanne tulee suuresti muuttumaan, kun piteisiin.
29066: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
29067:
29068: Ame Bemer. Pirkko Aro.
29069: 219 427/70
29070: 1746
29071:
29072: VIII,41.- Toiv.al. n:o 962.
29073:
29074:
29075:
29076:
29077: Berner ym.: Iltaoppikouluien lukukausimaksu;en alentamisesta.
29078:
29079:
29080: E d u s k u n n a 11 e.
29081:
29082: Iltaoppikouluissa opiskelevat ovat etu- Iltaopiskelu on taloudellisia uhrauksia vaa-.
29083: päässä nuoria henkilöitä, joilla ei vielä ole tivaa, koska lisäansioiden hankkiminen on mah-
29084: varsinaista ammattia. Tavallisen oppikoulun dotonta koulutyön vaatiessa lähes kaiken va-
29085: käyminen heiltä on jäänyt taloudellisten re- paa-ajan ja koska iltaoppikouluissa opiskele-
29086: surssien puutteen vuoksi. Kuitenkin alati kehit- vien tulot jäävät pieniksi alhaisen koulutus-
29087: tyvä yhteiskuntamme tarvitsee koulutettuja, pohjan takia. Tässä mielessä on kohtuutonta,
29088: sitä mahdollisimman paljon hyödyttäviä kan- että yksityisten iltaoppikoulujen ja oppikoulu-
29089: salaisia. Yhteiskunnallamme ei ole varaa hen- jen iltalinjojen lukukausimaksut nousevat jopa
29090: kisen pääoman hukkaan heittoon; siksi näiden 150-250 markkaan.
29091: tarmokkaiden ja yritteliäiden iltaopiskelijoiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29092: pyrkimyksiä on tuettava taloudellisesti sekä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29093: valtion että kuntien taholta. muksen,
29094: Yhä useimmissa ammateissa on vaatimuk-
29095: sena ainakin keskikoulun oppimäärän suoritta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29096: minen. Valtion iltaoppikoulussa suoritetun yksityisten iltaoppikouluien ;a oppi-
29097: seminaaritutkimuksen mukaan ensisijaisena koulu;en iltalinioien lukukausimaksuien
29098: syynä opiskeluun olikin oppikoulupohjaisen alentamiseksi valtion oppikouluien lu-
29099: ammatin saaminen. kukausimaksu;en tasolle.
29100: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
29101:
29102: Arne Berner. Seppo Westerlund. Pirkko Aro.
29103: 1747
29104:
29105: VIII,42.- Toiv.al. n:o 963.
29106:
29107:
29108:
29109:
29110: Berner ytn.: Karhulan yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun.
29111:
29112:
29113: Eduskunnalle
29114:
29115: Karhulan yhteiskoulu, joka tOllDU Karhulan Karhulan kauppala on voimakkaana teolli-
29116: kauppalassa, perustettiin v. 1920. Se on ollut suusyhdyskuntana varsin työläisvaltainen. Las-
29117: alusta lähtien kannatusyhdistyksensä hallussa. ten kouluttaminen tuottaakin vanhemmille
29118: Koulun oppilasmäärä on nykyisin noin 800 ja usein suuria vaikeuksia. Koska kannatusyhdis-
29119: uusi koulutalo rakennettiin kolmessa vaiheessa tys kamppailee jatkuvissa vaikeuksissa, on esi-
29120: vuosina 1952-1960 ja se on tilavuudeltaan tettykin ajatus koulun ottamisesta valtion hal-
29121: 19 500 m3. Vanhan koulutalon tilavuus on tuun. Tämä aiheuttaisi huomattavaa helpotusta
29122: 5 300 m3 ja koulutaloa käytetään edelleenkin. myös lasten vanhempien osalle tulevaan rasi-
29123: Tämä koulu valmistui 1923-24. Koulun pe- tukseen.
29124: ruskorjaus suoritettiin v. 1954. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29125: Karhulan yhteiskoulun rakentaminen tapah- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29126: tui lainavaroin ja koulun velat ovat tavatto- muksen,
29127: man suuret. Koulun lukukausimaksut on kui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29128: tenkin voitu saatujen avustusten ansiosta pitää Karhulan yhteiskoulun ottamiseksi val-
29129: suhteellisen siedettävänä. tion haltuun.
29130: Helsinissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
29131:
29132: Ame Bemer. Irma Toivanen. Pirkko Aro.
29133: 1748
29134:
29135: Vlll,43.- Toiv.n:o 964.
29136:
29137:
29138:
29139:
29140: Breilin ym.: Kansakoululaitoksen viranhallijoille luokan ulkopuo-
29141: lella suoritettavasta työstä maksettavien korvausten tarkista-
29142: misesta.
29143:
29144:
29145: E d u s k u n n a 11 e.
29146:
29147: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk- teoreettinen opetussisältö aiheuttaa runsaasti
29148: sesta ja eläkkeistä annetun lain (248/57) 40 korjaustehtäviä, on samalla huomattava, että
29149: S:n 4 momentin mukaisesti opetusministeriö karsimattoman oppilasaineksen aiheuttamat kor-
29150: määrää ne perusteet, joiden mukaan opettajan- jaustehtävät ovat suhteellisesti suuritöisempiä.
29151: viran haltija saa lukea opetusvelvollisuuteensa Tältäkin pohjalta katsoen olisi korvausten ol-
29152: nuorisotyötä ja luokan ulkopuolella suoritetta- tava saman suuruisia.
29153: via tehtäviä. Nykyisin voimassa olevat mainitun Kieltenopetuksen yleistyessä kansakoulussa
29154: lainkohdan perusteella annetut säännökset on on myös myös astunut yhä enemmän etualalle
29155: opetusministeriö alistanut valtioneuvoston rat- kansakoulun luokanopettajien erikoistuminen
29156: kaistaviksi. Vastaavasti perustuvat valtioneu- tietyn aineen tai aineryhmän opettajaksi, sillä
29157: voston päätöksiin myös oppikoululaitoksessa kansalwululaki antaa tähän mahdollisuuden.
29158: luokan ulkopuolella suoritetusta työstä makset- Tällaisia erikoistuneen luokanopettajan virkoja
29159: tavat korvaukset. on jo perustettu mm. äidinkielessä ja matematii-
29160: Verrattaessa tmsnnsa eri koulumuotojen kassa. Myös peruskoulu vaatii tällaista erikois-
29161: opettajille luokan ulkopuolella suoritetust<t tumista. Tämän myönteisen kehityksen jarruna
29162: työstä maksettavia korvauksia voidaan huo- on kuitenkin edellä selostettu epäoikeudenmu-
29163: mata, että kansakoululaitoksen viranhaitijoille kainen korvausjärjestelmä, sillä luonnollisesti
29164: maksetut korvaukset ovat erittäin vähäisiä mui- kukaan ei halua erikoistua opettamaan aineita,
29165: hin koulumuotoihin nähden. Niinpä varsinaisen esim. äidinkieltä, joissa ilman korvausta joutuu
29166: :kansakoulun opettaja on oikeutettu korkeintaan suorittamaan suuren määrän luokan ulkopuoli-
29167: yhden viikkotunnin korvaukseen, ja senkin eh- sia 'tehtäviä. Perusteellista korjausta mainittui-
29168: tona on tietty oppilasmäärä. Vastaavasti oppi- hin säännöksiin vaatii myös ns. Vihmolan komi-
29169: koululaitoksen viranhaltija on oikeutettu lähes tean periaatteiden toteuttaminen muissa koulu-
29170: kaikissa aineissa saamaan huomattavasti kor- muodoissa. Se tulee heijastumaan myös kansa-
29171: keamman korvauksen opetusryhmän koosta riip- koululaitoksen puolelle, mutta ennen sitä on
29172: pumatta. mainitut korvaukset saatava oikeudenmukai-
29173: Normaalisti oppilaat siirtyvät kansakoulun siksi.
29174: neljänneltä vuosiluokalta oppikouluun, ja täten Edellä esitetyt perustelut huomioon ottaen
29175: keskikoulun luokat I-V iältään täysin vastaa- es1tämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
29176: vat kansakoulun luokkia V-IX. On todennä- väksi toivomuksen,
29177: köistä, että samanikäiset oppilaat aiheuttavat
29178: opettajalle tuntia kohden yhtä suuren määrän että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
29179: luokan ulkopuolella suoritettavia tehtäviä. Pe- menpiteisiin kansakoululaitoksen viran-
29180: rustellusti voidaan siis katsoa, että myös tästä haitijoille luokan ulkopuolella suoritet-
29181: työstä suoritettavien korvausten pitäisi olla yhtä tavasta työstä maksettavien korvausten
29182: suuria koulumuodosta riippumatta. tarkistamiseksi muiden koulumuotojen
29183: Vaikka onkin todettava, että keskikoulun vastaavien korvausten tasolle.
29184: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
29185:
29186: Reino Breilin. Aune Salama. Erkki Tuomioja.
29187: 1749
29188:
29189: VII1,44.- Toiv.al. n:o 965.
29190:
29191:
29192:
29193:
29194: Breilin: Teknillisen koulun perustamisesta Saloon.
29195:
29196:
29197: E d u s kun n a 11 e.
29198:
29199: Maamme teollisuuden laajentuminen on li- varsin usein vieraalta paikkakunnalta siirty-
29200: sännyt huomattavan paljon ammatti- ja tek- neellä teknikolla.
29201: nillisen koulutuksen tarvetta, jopa niin että Tarkasteltaessa mahdollisuuksia perustaa
29202: teknillisestä henkilökunnasta esiintyy suora- teknillinen koulu Salon talousalueelle on huo-
29203: naista puutetta. Teknillisen koulutuskysymyk- mioitava kuntien taloudellinen tila. Muutamia
29204: sen tarkoituksenmukainen hoitaminen edellyt- poikkeuksia lukuunottamatta alueen kunnat
29205: tää alueellista suunnittelua ja jakoa. Tällöin ovat pieniä ja niiden talous sekä omien että
29206: tulisi huomioida sekä .talousalueiden oma että lakisääteisten velvoitteiden vaikutuksesta rasi-
29207: koko maan tarve. tettu. Olosuhteet huomioonottaen olisi tarkoi-
29208: Salon seudun kuntainliiton ammattikoulun tuksenmukaista perustaa Salon talousalueelle
29209: toiminta Salon talousalueella on lisännyt laa- valtion teknillinen koulu.
29210: jemman teknillisen koulutuksen tarvetta. Teknillisen koulun tarve Salon talousalueella
29211: Alueen perusteollisuus on lisääntynyt, mutta on ilmeisen suuri. Huomioonottaen alueen pe-
29212: merkittävää on todeta tekstiiliteollisuuden var- rusteollisuuden ja jo nyt perustetun, yhä laa-
29213: sin voimakas eteneminen. Teknikoiden tarve jenemassa olevan tekstiiliteollisuuden, olisi ai-
29214: tällä alueella jo nyt on sitä luokkaa, että koulu- heellista perustaa ainakin seuraavat linjat:
29215: tuskysymykseen olisi kiinnitettävä vakavaa huo- kone-, sähkö-, teleteknillinen ja tekstiiliosastot.
29216: miota. Viimeksimainittu on sikäli merkittävä, että täl-
29217: Salon talousalueen teknillisissä oppilaitok- lä alalla erkioisesti naishenkilöt voisivat val-
29218: sissa opiskelevat nuoret joutuvat turvautumaan mistua teknillisiksi henkilöiksi, tekstiilitekni-
29219: vierailla paikkakunnilla oleviin kouluihin, jol- koiksi.
29220: loin luonnollisesti on seurauksena opintokustan- Edellä olevaan viitaten es1tän kunnioittaen
29221: nusten huomattava nousu ja eläminen i11ti per- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29222: hepiiristä, sekä sittemmin siirtyminen tykkä-
29223: nään vieraalle paikkakunnalle. Kotipaikkakun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisitn
29224: ,tien teknikkojen rt:arve sensijaan tyydytetään Salon talousalueen teknillisen koulun ai-
29225: kaansaamiseksi Saloon.
29226: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1970.
29227:
29228: Reino Breilin.
29229: 1750
29230:
29231: VIII,45.- Toiv.al. n:o 966.
29232:
29233:
29234:
29235:
29236: Eskelinen ym.: Lastentarhanopetta;ten iatkokoulutuksesta esikou-
29237: lun opetta;apätevyyteen.
29238:
29239:
29240: E d u s k u n n a 11 e.
29241:
29242: Peruskoulun puitte1sun on sisällytetty esi- ja lisätään siihen tarvittavaa opetuirta. Tämä
29243: kouluna lastentarha. Nykyisessäkin koulumuo- juuri siitä syystä, että se on lasten kannalta
29244: dossa on hyvin sumta osuutta näytellyt se ar- paras mahdollinen heidän valmistamisekseen
29245: vokas ja monimuotoinen opetustoiminta jota varsinaista koulua varten.
29246: maassamme olevissa 1astentarhoissa on suori- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29247: tettu. taen eduskunnan hyväksy,ttäväksi ,toivomuksen,
29248: Lastentarhaopettajaseminaarimme ovat vas-
29249: tanneet tästä erityisopetuskoulutuksesta hyvin että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
29250: tuloksellisesti. Ja näissä seminaareissa valmis- piteisiin, että nykyisille lastentarhan
29251: tuneilla opettajilla on tarhamuotoa parhaalla opettajille annetaan mahdollisuus val·
29252: tavalla vastaava pätevyys. mistua esikouluopettajapätevyyteen ;a
29253: Peruskouluun valmentavana kouluna tulisi- tuleva lastentarhaopetta;aseminaarikou-
29254: kin esikoulun pysyä lähellä nykyistä tarhamuo- lutus liittyy peruskoulun erityisopettaja-
29255: toa, jolloin opettajien koulutuspohjana otetaan koulutukseen.
29256: juuri lastentarhaseminaari ensimmäiselle tilalle
29257: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
29258:
29259: Katri-Helena Eskelinen. Katri Kaarlonen. Esko Härkönen.
29260: 1751
29261:
29262: VIII,46.- Toiv.al. n:o 967.
29263:
29264:
29265:
29266:
29267: Friberg ym.: Työmarkkinajärjestöjen toimintaperiaatteiden ope-
29268: tuksen sisällyttämisestä yhteiskuntaopetuksen piiriin.
29269:
29270:
29271: E d u s k u n n a 11 e.
29272:
29273: Eduskunta on vuonna 1968 hyväksynyt man parantajana. Samoin palveluelinkeinojen
29274: hallituksen esityksen tulo- ja omaisuusverolain voimakas kasvu sekä lisääntyvä määrä alemman
29275: muuttamisesta sekä kunnallisverolain muutta- asteen toimihenkilöitä on kehitykselle tunnus-
29276: misesta. Muutoksen jälkeen maksut ammatti- omaista.
29277: yhdistyksille jäsenmaksuina ovat verotuksessa Varsinkin kansalaiskoulujen sekä keskikou-
29278: vähennyskelpoiset. lujen yhteiskuntaopetus ei ole varautunut vä-
29279: Eduskunnan päätös merkitsee sitä, että työ- littämään nuorille tietoa ammattiyhdistysliik-
29280: markkinajärjestöjen osuus yhteiskunnassa tun- keestä, ja näin ollen huomattavan suuri osa
29281: nustetaan. Työmarkkinajärjestöjen luonne on nuorta työvoimaa ei tunne ay-liikkeen myön-
29282: myös muuttunut. Järjestöjen kautta turvataan teistä merkitystä astuessaan työelämään. Tästä
29283: työrauha yhteiskunnassa. Toisaalta on työnteki- voi koitua haittaa koko yhteiskunnan ja työ-
29284: jäin ja työnantajien keskinäisillä sopimuksilla markkinain toiminnalle.
29285: voitu vaikuttaa sekä talouselämän yleiseen ke- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
29286: hitykseen että esimerkiksi sosiaalisen lainsää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29287: dännön kehittämiseen. muksen,
29288: Nykyisen yhteiskunnallisen nopeasti tapah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29289: tuvan murrosvaiheen aikana siirtyy varsinkin yhteiskuntaopetuksen täydentämiseksi
29290: maaseudulta asutuskeskuksiin runsaasti nuor- niin, että työmarkkinajärjestöjen tunte-
29291: ta työvoimaa. Tämä työvoima ei tunne amma- mukselle ja toimintaperiaatteille varat-
29292: tillisen liikkeen merkitystä ja panosta yhteis- taisiin tämän aineen opetuksessa huo-
29293: kunnan kehittämisessä ja palkansaajien ase- mattavasti enemmän aikaa.
29294: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
29295:
29296: Ralf Friberg. Matti Ahde.
29297: 1752
29298:
29299: VIII,47.- Hemst.mot. nr 968.
29300:
29301:
29302:
29303:
29304: Gestrin m.fl.: Om inrättande av ett svenskspråkigt språkinstitut
29305: för translatorer.
29306:
29307:
29308: T i 11 R i k s d a g e n.
29309:
29310: Med lagen om statsunderstöd för språkinsti- translatorer, som behärskar flere än ett språk
29311: tut (756/65) och därtill hörande förordning utöver modersmålet, har avsevärt större möj-
29312: ( 307/66) har utbildningen av translatorer och ligheter att erhålla anställning. Även om ökad
29313: översättare fått en organisatorisk och ekono- tillgång tili kvalificerade translatorer mellan de
29314: misk bas i vårt land. 1 stöd av denna lagstift- inhemska språken bör vara huvudmålsättning-
29315: ning grundades hösten 1966 två språkinstitut, en för det nya språkinstitut vi efterlyser, vore
29316: det ena i Aho och det andra i Tammerfors. det dock viktigt att viss undervisning i andra
29317: Senare har ytterligare ett institut grundats i språk även ingick i den translatorutbildning,
29318: Nyslott. Undervisningen är baserad på stu- som meddelas vid institutet. Med hänsyn tili
29319: dentexamen och inträdesprov är obligatoriskt. att de redan existerande språkinstitutcns un-
29320: Eleverna erhåller undervisning i ett främmande dervisningsspråk är finska borde man härvid
29321: språk under fyra terminer ( två år) . De första inrikta sig på undervisning i översättning
29322: translatorerna och tolkarna utdimitterades vå- mellan svenska och de stora världsspråken.
29323: ren 1968. Vid språkinstitutet har årligen vid Den omständigheten, att det i dag helt sak-
29324: vart och ett institut intagits 30 elever på varje nas translatorundervisning med tonvikten lagd
29325: linje för studier i engelska respektive tyska. på översättning mellan de inhemska språken,
29326: Vid institutet i Tammerfors meddelas därjämte innebär en brist som snarast borde avlägsnas
29327: undervisning i ryska. Undervisningsspråket vid genom att ett nytt statligt språkinstitut in-
29328: institutet är finska. rättas. Institutet borde enligt vår mening pla-
29329: Som ovan framgår ges vid de existerande ceras på en ort med betydande svenskspråkig
29330: språkinstituten tillsvidare ingen undervisning befolkning.
29331: i översättning från finska tili svenska eller Under hänvisning tili det ovan anförda får
29332: tvärtom. Det föreligger dock ett stort behov vi vördsamt föreslå att riksdagen ville hem-
29333: av translatorer för översättningsuppgifter mel- ställa,
29334: lan finska och svenska. Det kan på goda grun-
29335: der anses ändamålsenligt att utbildning av att regeringen måtte vidtaga atgär-
29336: translatorer i dessa språk sker vid ett svensk- der för inrättande av ett svenskspråkigt
29337: språkigt institut. språkinstitut för translatorer mellan de
29338: Näringslivets, förvaltningens och kulturli- inhemska språken samt mellan svenska
29339: vets behov av personer för översättningsupp- och något eller några av de stora världs-
29340: gifter mellan de inhemska språken är givetvis språken.
29341: stort. Men undersökningar har även visat att
29342: Helsingfors den 15 april 1970.
29343:
29344: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik.
29345: Evald Häggblom. Ingvar S. Melin.
29346: Pär Stenbäck. Verner Korsbäck.
29347: 1753
29348:
29349: VIII,47.- Toiv.al. n:o 968. Suomennos.
29350:
29351:
29352:
29353:
29354: Gestrin ym.: Ruotsinkielisen kieliopiston perustamisesta kääntä-
29355: ;ille.
29356:
29357:
29358: E d u s k u n n a 11 e.
29359:
29360: Lailla kieli-instituuttien valtionavustuksesta täjillä, jotka hallitsevat useampia kuin yhden
29361: ( 756/65) ja siihen kuuluvalla asetuksella kielen äidinkielen lisäksi, on huomattavasti
29362: (307 /66) kielenkääntäjien koulutus maassam- suuremmat mahdollisuudet paikan saamiseen.
29363: me on saanut organisatorisen ja taloudellisen Joskin kotimaisten kielten korkealuokkaisten
29364: perustan. Tähän lainsäädäntöön pohjautuen pe- kielenkääntäjien entistä ,suuremman tarjonnan
29365: rustettiin syksyllä 1966 kaksi kieli-instituuttia, tuleekin olla kaipaamamme kieli-instituutin
29366: toinen Turkuun ja toinen Tampereelle. Myö- päätavoitteena, olisi kuitenkin tärkeätä, että
29367: hemmin on perustettu vielä yksi instituutti tiettyä muidenkin kielten opetusta sisältyisi
29368: Savonlinnaan. Opetus perustuu ylioppilastut- instituutin antamaan kielenkääntäjäkoulutuk-
29369: kintoon ja pääsykoe on pakollinen. Oppilaat seen. Ottaen huomioon, että jo olemassaole-
29370: saavat opetusta yhdessä vieraassa kielessä nel- vien kieli-instituuttien opetuskielenä on suo-
29371: jän lukukauden ajan (kaksi vuotta). Ensim- mi, olisi tässä yhteydessä suuntauduttava opet-
29372: mäiset kääntäjät ja tulkit valmistuivat keväällä tamaan kääntämistä ruotsin ja suurten maail-
29373: 1968. Kieli-instituutteihin on vuosittain ku- mankielten välillä.
29374: hunkin otettu 30 oppilasta sekä englannin että Se seikka, etä tällä haavaa täysin puuttuu
29375: saksan opintolinjalle. Tampereen instituutissa kielenkääntäjäopetus, jossa pääpaino olisi koti-
29376: annetaan sen ohella venäjänkielen opetusta. maisten kielten välisessä kääntämisessä, tietää
29377: Opetuskielenä instituuteissa on suomi. puutetta, joka pikimmiten olisi poistettava pe-
29378: Kuten edellämainitusta käy ilmi, ei olemas- rustamalla uusi valtiollinen kieli-instituutti.
29379: saolevissa kieli-instituuteissa toistaiseksi anne- Instituutti olisi mielestämme sijoitettava paik-
29380: ta mitään opetusta kääntämisessä suomesta kakunnalle, jolla on huomattava ruotsinkieli-
29381: ruotsiksi tai päinvastoin. On kuitenkin ole- nen väestö.
29382: massa kääntäjien suuri tarve suomen ja ruot- Ylläe1sitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
29383: sin kielen välisiä käännöstehtäviä varten. Voi- taen, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
29384: daan hyvin perustein pitää tarkoituksenmukai-
29385: sena, että näiden kielten kääntäjien koulutus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29386: tapahtuu ruotsinkielisessä instituutissa. ruotsinkielisen kieli-instituutin perusta-
29387: Elinkeinoelämässä, hallinnossa ja kulttuuri- miseksi kotimaisten kielten välisten
29388: elämässä kotimaisten kielten käännöstehtävien sekä ruotsin ja jonkin tai joidenkin
29389: suorittajien tarve on tietenkin suuri. Mutta suurten maailmankielten välisten kie-
29390: tutkimukset ovat myös osoittaneet, että kään- lenkääntäjien kouluttamista varten.
29391: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
29392:
29393: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik.
29394: Evald Häggblom. Ingvar S. Melin.
29395: Pär Stenbäck. Verner Korsbäck.
29396:
29397:
29398:
29399:
29400: 220 427/70
29401: 1754
29402:
29403: VIII,48.-'- Toiv.al. n:o 969.
29404:
29405:
29406:
29407:
29408: Hanhirova: Eräiden opettajien aseman turvaamisesta peruskoulu-
29409: uudistuksen yhteydessä.
29410:
29411:
29412: E d u s k u n n a 11 e.
29413:
29414: Vuonna 1968 annetun koulujärjestelmälain mukset käytäooössä rajoittuvat koskemaan vain
29415: mukaan siirretään kunnan peruskouluun liitty- heitä opettajiston muun osan 1saadessa jatkaa
29416: vän yksityisen oppikoulun varsinaiset ja koe- entisen virkansa hoitamista.
29417: aikaa palvelevat opettajat vas'taaviin virkoihin Mairuttu opettajaryhmä koostuu pääasiassa
29418: kunnan peruskoulussa. nuorista ja ajanmukaisimman koulutuksen saa-
29419: Kansakoululaitoksen vakinaisilla ja koe- nensta henkilöistä. Kun heidän turvaton ase-
29420: aikaa palvelevilla opettajilla on siirtymävai- mansa aiheutuu pääasiassa kouluviranomaisten
29421: heessa turvanaan la:rokautuspafkkalainsäädäntö. väärin mitoitJtamasta opettajakoulutuksesta,
29422: Näiden molempien ulkopuolelle jäävät koulujen olisi viranomaisten tarvittavin säännöksin py-
29423: väliaikaiset opettajat, viransijaiset ja tuntiopet- rittävä lttlrvaamaan heidän asemansa uudessa
29424: tajat. Vars1nkin kansakoululaitoksen puolella on peruskoulus·sa.
29425: näiden opettajien määrä vuosi vuodelta kasva- Edellä olevan perusteella ehdotan kunruoit-
29426: nut seurauksena opettajien vaikeutuneesta työlli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi :toivomuksen,
29427: syystilanteesta. Nämä opettajat ovat jo nykyisin-
29428: kin vakinaisia ja koeaikaa palvelevia opettajia että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29429: huonommassa asemassa mm. opintoajan palk- miin tarpeellisten säännösten aikaan-
29430: kausoikeuksiin ja sosiaaliturvaan nähden. Eri- saamiseksi niiden opettaiien aseman tur-
29431: tyisen lttlrvattomaksi he tuntevat itsensä perus- vaamiseksi, joita ei virkasuhteen perus-
29432: koulu-uudistuksen edessä, varsinkin, jos mahdol- teella siirretä peruskoulun tehtäviin.
29433: lisesti pakolliseklsi säädetitävät Hsäkoulutusvaati-
29434: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29435:
29436: Veikko Hanhirova.
29437: 1755
29438:
29439: VIII,49.- Toiv.al. n:o 970.
29440:
29441:
29442:
29443:
29444: Hanhirova: Korkeakoulutasoisen oppilaitoksen perustamisesta La-
29445: pin lääniin.
29446:
29447:
29448: E d u s k u n n a 11 e.
29449:
29450: Lapin läänissä ei ole tällä hetkellä lainkaan ja Etelä-Suomeen ja jolla maakunnan kehityk-
29451: korkeakoulutasoista oppilaitosta. Kun lisäksi sen kannalta on hyvin kielteinen vaikutus. La-
29452: siellä olevat Tornion ja Kemijärven opettaja- pin väki ja erikoisesti sen nuoriso on menettä-
29453: seminaarit on päätetty lakkauttaa, muodostuu mässä uskonsa oman maakunnan tulevaisuu-
29454: erikoisesti korkeamman jatkokoulutuksen saa- teen. Mahdollisuuksien luominen korkeamman
29455: minen Lapin nuorille vaikeaksi. Lapissa on opetuksen saamiseen omassa maakunnassa loisi
29456: kouluikäistä nuorisoa suhteellisesti paljon perusedellytykset väestön pysyttämiseksi siellä
29457: enemmän kuin muualla maassa, joten koulu- ja varmistaisi arvokkaalla ja tehokkaalla tavalla
29458: tustarve on suuri. Kun Lapin kehitys muilta- Lapin kaikinpuolisen kehityksen.
29459: kin osin on selvästi jäljessä muusta Suomesta, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
29460: olisi ryhdyttävä kiireellisesti toimenpiteisiin tavasti Eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29461: korkeakoulutasoisen oppilaitoksen saamiseksi muksen,
29462: Lapin lääniin. Se olisi omiaan myöskin vai-
29463: kuttamaan hillitsevästi siihen muuttoliikkee- että hallitus kiireellisesti ryhtyy toi-
29464: seen, joka juuri Lapin läänin alueelta on suun- menpiteisiin korkeakoulutasoisen oppi-
29465: tautunut arveluttavan voimakkaana Ruotsiin laitoksen perustamiseksi Lapin lääniin.
29466: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29467:
29468: Veikko Hanhirova.
29469: 1756
29470:
29471: VIII,50.- Toiv.al. n:o 971.
29472:
29473:
29474:
29475:
29476: Heino ym.: Palkan maksamisesta opetusharjoittelijoille.
29477:
29478:
29479: Ed u s kun n a 11 e.
29480:
29481: Uuteen koulujärjestelmään siirtymisen on- liseksi opiskelijoille myönnettyihin usetsun
29482: nistumisen välttämättömänä edellytyksenä on, etuisuuksiin: lainoihin, alennuksiin ym. Aus-
29483: että on käytettävissä riittävästi korkeatasoisia kultointi on kokopäivätoimista työtä, jonka
29484: ja ammatistaan kiinnostuneita opettajia myös puitteissa joutuu koululla oleskelemaan keski-
29485: peruskoulun yläastetta ja lukiota varten. Op- määrin ainakin 20 tuntia viikossa ja suoritta-
29486: pikoulunopettajan uran edellyttäessä nykyään maan lisäksi vaativaa ja työlästä valmistelu-
29487: loppututkinnon suorittamisen jälkeen vuoden työtä. Kouluhallituksen määräyksen mukaan
29488: palkatonta harjoittelua on ymmärrettävää, että saa auskultantti hoitaa ansiotyöhön auskul-
29489: suuri osa uraansa valitsevista usein opintovel- toinnin ohessa korkeintaan 12 viikkotuntia
29490: kojen rasittamista henkilöistä valitsee muun muussa koulussa, mutta näitä tunteja ei on-
29491: ammatin jo pelkästään sillä perusteella, että nistu saamaan kuin hyvin pieni osa auskultan-
29492: muualla on harjoitus- ja koulutusvaihe paikal- teista. Tällainen työ tietenkin haittaa opetus-
29493: linen. Näin on syntynyt nykyinen valitettava harjoitteluun paneutumista, minkä lisäksi kou-
29494: tilanne, jossa parhaimpien opiskelijavoimien lut eivät kovin mielellään periaatteessakaan
29495: siirtyessä muualle opettajanuralle päätymistä ota auskultantteja opettamaan mahdollisten
29496: pidetään monilla aloilla lopullisen epäonnistu- järjestelyvaikeuksien pelossa.
29497: misen merkkinä. Kun tulevaisuudessa opetta- Kohtuullisena nykyisenmuotoisen opetus-
29498: janvalmistusta kehitettäessä harjoittelu mah- harjoittelun puitteissa voidaan pitää palkkaa,
29499: dollisesti siirretään aikaisempaan opiskeluvai- joka on suuruudeltaan vähintään puolet nuo-
29500: heeseen, olisi tällöinkin siitä kuten muihinkin remman lehtorin peruspalkasta eli nykyään
29501: ammatteihin liittyvästä harjoittelusta makset- noin 600 mk kuukaudessa koko vuodelta.
29502: tava palkkaa. Mainittakoon, että opetushar- Tällainen minimipalkka olisi välttämätön opet-
29503: joitteluun sen alkuaikoina varattu stipendi- tajanammatin asettamiseksi tasavertaise!ksi
29504: määräraha lienee riittänyt senaikaisen auskul- muiden akateemisten ammattien kanssa.
29505: tanttimäärän elinkustannuksiin. Samansuuruise- Edellä esitetyin perustein esitämme kunni-
29506: na lähes vuosisadan p)lisynyt määräraha ei ny- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29507: kyään riitä kuin muutamille auskultanteille jäl- muksen,
29508: kikäteen myönnettäviin mitättömiin ( n. 60 mk)
29509: stipendeihin. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
29510: Loppututkinnon suorittanut auskultantti ei menpiteisiin kohtuullisen palkan mak-
29511: enää ole opiskelija eikä myöskään pääse osal- samiseksi opetusharjoittelijoille.
29512: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
29513:
29514: Maija Heino. Niilo Tarvajärvi.
29515: A1li Vaittinen. Orvokki Kauppila.
29516: Sinikka Karhuvaara. G. Laatio.
29517: Salme Katajavuori.
29518: 1757
29519:
29520: VIII,51.- Toiv.al. n:o 972.
29521:
29522:
29523:
29524:
29525: Hemmi ym.: Pohiois-Suomen tutkimuslaitoksen aikaansaamisesta
29526: Oulun yliopiston yhteyteen.
29527:
29528:
29529: Eduskunnalle
29530:
29531: Eräs Pohjois-Suomen nykytilanteen ja tule- huomattava osa kohdistuu Pohjois-Suomeen.
29532: van kehityksen tärkeimpiä kysymyksiä on epäi- Vaikka nämä toistaiseksi ovatkin pääasiassa
29533: lemättä Pohjois-Suomen tutkimus. Sen edistä- jääneet yliopiston omaisuudeksi, on niiden
29534: minen on aina nähty osana Pohjois-Suomen merkitys Pohjois-Suomen kannalta kuitenkin
29535: henkisen ja taloudellisen kulttuurin kokonais- sangen tärkeä, sillä perehdyttäväthän ne teki-
29536: kehitystä ja näin se on samalla ilmeisesti liitty- jänsä jo opiskeluvaiheessa tulevan toimialansa
29537: nyt Pohjois-Suomen yliopistoon sekä samoin ja toimikenttänsä erikoisongelmiin.
29538: Pohjois-Suomeen suunniteltuun erityiseen tutki- Oulun yliopistoa suunnitelleen Pohjois-Suo-
29539: muslaitokseen. men korkeakoulukomitean aikataulun mukaan
29540: Oulun yliopiston perustaminen muodosti oli Pohjois-Suomen tutkimuslaitos tarkoitus pe-
29541: eräänlaisen käännekohdan niiden maakunnallis- rustaa samanaikaisesti filosofisen ja teknillisen
29542: ten toimenpiteiden ketjussa, jotka tähtäsivät tiedekunnan kanssa. Näin ei kuitenkaan tapah-
29543: Pohjois-Suomen tutkimuksen tehostamiseen. Jo tunut, ja tutkimuslaitos, jonka hallinto ja ra-
29544: sen perustaminen sellaisenaan loi aivan uuden- kenne jo yliopiston perussäännössä on varsin
29545: laisen pohjan koko Pohjois-Suomen tutkimuk- pitkälle hahmoteltu, on vielä perustamatta.
29546: selle. Näinä päivinä, jolloin Pohjois-Suomi kamp-
29547: Se seikka, että Oulun yliopisto alusta alkaen pailee monissa taloudellisissa vaikeuksissa, kai-
29548: on toiminut varsin laaja-alaisena, antaa sille vataan tutkimuslaitosta selvittelemään Pohjois-
29549: mahdollisuudet omistautua mitä erilaisimpiin Suomen elinehtojen kannalta ratkaisevia kysy-
29550: nykyisen ajankohdan ja tulevaisuuden muka- myksiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
29551: naan tuomien probleemojen selvittelyyn. Jo nyt Vain tutkimuksen avulla on mahdollisuus saada
29552: yliopiston yli 400 henkeä käsittävä opettaja- korjaus nykyisiin vaikeuksiin. Samalla voitaisiin
29553: kunta muodostaa sellaisen henkisen voiman- välttyä koko yhteiskuntamme kannalta virhe-
29554: lisän Pohjois-Suomeen, että sen merkitystä tus- investoinneilta ja saada ratkaistavana olevat ky-
29555: kin voi yliarvioida. Vuoteen 1980 mennessä symykset parhaaseen mahdolliseen lopputulok-
29556: tulee yliopiston koko opettajakunnan määrä seen.
29557: nousemaan toiselle tuhannelle opiskelijamäärän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29558: kasvaessa nykyisestä 2 700:sta n. 8 OOO:een. nioittavasti Eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29559: On myös muistettava, että tämä vuodesta vuo- muksen,
29560: teen kasvava monisata- ja kohta monituhat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29561: lukuinen ylioppilaiden, kandidaattien, diplomi- Oulun yliopistosta annettuun lakiin si-
29562: insinöörien, arkkitehtien ja lisensiaattien jouk- sältyvä;t Pohjois-Suomen tutkimuslai-
29563: ko eri tiedekunnissa jo nyt tekee harjoitus- toksen aikaansaamiseksi Oulun yliopis-
29564: töinään ja opinnäytteinään tutkimuksia, joista ton yhteyteen.
29565: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29566:
29567: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
29568: 1758
29569:
29570: VIII,52.- Toiv.al. n:o 973.
29571:
29572:
29573:
29574:
29575: Hemmi ym.: Kansalaisopistojen oppilaskuljetuksien saattamisesta
29576: valtionavun piiriin.
29577:
29578:
29579: E d u s k u n n a 11 e.
29580:
29581: Kansalaisopistojen toiminnalla on maassam- tilat ja työvälineet. Samoin kielten opetuk-
29582: me tunnustettu asema ja niiden arvo kansan- sessa ollaan yhä enemmän ottamassa käyttöön
29583: sivistystyössämme on mittaamaton. Kansalais- teknillisiä apuvälineitä, jotka ovat kiinteästi
29584: opistojen suosio on tuntuva sekä kaupungeissa asennettuja tai joiden kuljetus on ainakin· han-
29585: että maaseudulla. kalaa. Em. käytännön aineiden piirissä nämä
29586: Maaseudulla ovat kuitenkin vain kirkon- maaseudun useinmiten syyttään työttömät ihmi-
29587: kylien ja asutustaajamien asukkaat sellaisessa set voisivat valmistaa itselleen hyödyllisiä käyt-
29588: asemassa, että voivat käyttää täysitehoisesti töesineitä ja kenties saada innostusta pieneen
29589: kansalaisopistojen opetusta hyväkseen. Syrjä- yritystoimintaankin ja valmentaa itselleen täten
29590: kylien asukkaille matkakustannukset asettavat jopa uuden ammatinkin.
29591: sellaisen rajoittavan esteen, joka sulkee heidät Järjestetyt oppilaskuljetukset lisäisivät omal-
29592: pois tämän opetuksen piiristä. V altaosa useim- ta osaltaan oppilasmääriä ja vaikuttaisivat täten
29593: pien pitäjien väestöstä asuu kuitenkin kirkon- myös opettajien uuteen tarpeeseen lievittäen
29594: kylien ulkopuolella ja heillä tulisi tällaisen näin omalta osaltaan heitä uhkaavaa työttö-
29595: aikuiskasvatuksen piirissä olla samat mahdol- myyttä. Samoin kuljetusten järjestäminen työl-
29596: lisuudet keskustojen asukkaiden kanssa. Kun listäisi myös ammattiautoilijakuntaa, joka ta-
29597: tähän vielä lisätään, että kansalaisopistot ovat hollaan kamppailee vastaavasti yhä kaventu-
29598: useimmiten ainoita "kouluja", joissa maaseu- vien toimeentulomahdollisuuksien parissa. Kul-
29599: dun oppivelvollisuusiän sivuuttaneet ja varttu- jetusten järjestäminen on kuitenkin siksi kal-
29600: neempi väestö voi saada ohjattuna kehittää lis toimenpide, ettei siitä selvitä nykyisten
29601: itseään ja luoda kontakteja kanssaihmisiinsä, varojen puitteissa, vaan valtiovallan apua kai-
29602: niin voidaan todeta nimenomaisten kuljetusten vattaisiin tässä mitä suurimmassa määrin.
29603: järjestämisen olevan tällä kohdin hyvin perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29604: tellun. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29605: On perusteltua olettaa, että opetuksen tulee muksen,
29606: tapahtua juuri keskuspaikoissa, joissa esim. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29607: urheiluharrastuksille, kankaankudonnalle, om- valtion avustuksen saamiseksi kansalais-
29608: pelulle, puu- ja metallitöille on ajanmukaiset opistojen oppilaskuljetuksiin.
29609: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29610:
29611: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
29612: 1759
29613:
29614: VIII,53.- Toiv.al. n:o 974.
29615:
29616:
29617:
29618:
29619: Hemtni ym~: Lastentarhanopettajakoulutuksen uudelleen järjestä-
29620: mistä tutkivan komitean asettamisesta.
29621:
29622:
29623: E d us k u n n a 11 e.
29624:
29625: Lastentarhanopettajaseminaareja koskeneen mistunut komiteamietintö ei vastaa sille ase-
29626: komiteanmietinnön ( 1969 B 10) ehdotukset tettuja toiveita, olisi nyt asetettava uusi komi.:
29627: ovat kankeita ja vanhanaikaisia. Niiden täy- tea tutkimaan ja selvittämään lastentarhan-
29628: täntöönpano heikentäisi ja alentaisi nykyistä- opettajakoulutusta uudenaikaiselta ja parem-
29629: kin lastentarhanopettajakoulutusta. min ajan tarpeita vastaavalta pohjalta, ja tähän
29630: Lastentarhan merkitys muuttuneessa yhteis- komiteaan tulisi nimetä lastentarhanopettaja-
29631: kunnassamme on nähtävä yhä tärkeämpänä seminaarin, sosiaali- ja terveysministeriön sekä
29632: kasvatus- ja opetustehtävää suorittavana laitok- opetusministeriön edustajat.
29633: sena. Tätä käsitystä tukevat monet ulkomaiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
29634: ja kotimaiset asiantuntijalausunnot, mm. perus- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29635: kouluopettajakomiteamietintö. muksen,
29636: Lastentarhanopettajakoulutus, johon erityis-
29637: opetuksen on jatkokoulutuksena kuuluttava, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29638: pitäisi ehdottomasti niveltää muuhun yleiseen menpiteisiin lastentarhanopettajakoulu-
29639: opettajakoulutukseen. tuksen uudelleen järjestämistä tutkivan
29640: Koska lastentarhaopettajaseminaareista val- uuden komitean nimeämiseksi.
29641: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29642: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
29643: Pirkko Aro. Katri-Helena Eskelinen.
29644: Elsi Hetemäki. Sylvi Saimo.
29645: Elly Sigfrids. Lea Sutinen.
29646: 1760
29647:
29648: VIII,54.- Toiv.al. n:o 975.
29649:
29650:
29651:
29652:
29653: Hemmi ym.: Brityislastentarhanopettaiien koulutuksen aloittami-
29654: sesta.
29655:
29656:
29657: E d u s k u n n a 11 e.
29658:
29659: Maassamme ei tällä hetkellä ole erityiskou- Mahdollisimman varhaisella iällä alkavan kun-
29660: lutuksen saaneita lastentarhanopettajia, vaikka toutuksen järjestämiseksi olisi välttämätöntä
29661: heidän ja erityislastentarhojen tarve maassamme varmistaa jokaiselle poikkeavalle yksilölle mah-
29662: on erittäin kipeä. dollisuus osallistua erityislastentarhojen toimin-
29663: Tutkimusten mukaan maassamme on erityis- taan. Tämä edellyttää tehokkaan erityislasten-
29664: lastentarhaopetuksen tarpeessa olevia lapsia n. tarhaverkoston kehittämistä ja erityislastentar-
29665: 10 560 ( ylilahjakkaat, vajaamieliset, aistivialli- haopettajien koulutuksen järjestämistä. Nykyi-
29666: set, puhehäiriöiset, CP-lapset, emotionaalisesti sin kaupungit ja asutuskeskukset pyrkivät perus-
29667: häiriintyneet). Asiantuntijoiden mukaan erityis- tamaan erityisosastoja kunnallisiin lastentarhoi-
29668: koulutuksen saaneita lastentarhaopettajia tarvit- hin, mutta erityiskoulutuksen saaneita lasten-
29669: taisiin näin ollen noin 1 100. Lastentarhaikäis- tarhanopettajia ei vastaavasti ole saatavissa.
29670: ten poikkeavien lasten opetus ja kuntoutus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29671: erittäin tärkeä poikkeaville itselleen, sillä poik- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29672: keavien integroiminen tässä vaiheessa normaa- muksen,
29673: lien lasten maailmaan muodostaa ratkaisevan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29674: viitekehyksen koko poikkeavan yksilön myö- menpiteisiin erityislastentarhanopetta-
29675: hemmälle kehitykselle. jien koulutuksen aloittamiseksi.
29676: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29677:
29678: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
29679: Pirkko Aro. Katri-Helena Eskelinen.
29680: Elsi Hetemäki. Sylvi Saimo.
29681: Elly Sigfrids. Lea Sutinen.
29682: 1761
29683:
29684: VIII,55.- Toiv.al. n:o 976.
29685:
29686:
29687:
29688: Hemmi ym.: Viiden uuden, yleisiä kirjastoja hoitavan koulutoi-
29689: mentarkastajan viran perustamisesta.
29690:
29691: E d u s k u n n a 11 e.
29692: Vuonna 1962 annetun kirjastoasetuksen mu- tehtävänä on hoitaa yleisiä kirjastoja koskevat
29693: kaan yleisten kirjastojen toiminnan ohjausta ja asiat. Näiden koulutoimentarkastajien luku-
29694: valvontaa varten on kouluhallituksen apuna ja määrä säilytettiin kuitenkin kirjastontarkasta-
29695: alaisena ollut kirjastontarkastajia. Kesäkuussa jien määrää vastaavana, seitsemänä ja aluejako
29696: 1963 annetun opetusministeriön päätöksen mu- säilyi lähes ennallaan lukuunottamatta Lapin
29697: kaan kirjastontarkastajien piirijako on ollut lääninhallituksen alaisena toimivan yleisiä kir-
29698: seuraava: jastoja hoitavan koulutoimentarkastajan aluetta,
29699: Helsingin piiri (Uudenmaan lääni lukuunot- johon nyt kuuluvat Lapin ja Oulun läänit koko-
29700: tamatta Rannikkopiiriin kuuluvia kuntia, Hä- naisuudessaan, lisäystä entiseen 11 Kainuun
29701: meen lääni sekä Kymen läänistä Pyhtään kun- kuntaa, jotka ennen kuuluivat Kuopion tarkas-
29702: ta), tuspiiriin.
29703: Turun piiri (Turun ja Porin lääni lukuun- Kun otetaan huomioon, että yleisten
29704: ottamatta Rannikkopiiriin kuuluvia kuntia) , kirjastojen käyttö on viime vuosikymmenen
29705: Kouvolan piiri (Mikkelin ja Kymen lääni aikana esim. Lapin ja Oulun lääneissä kaksi- ja
29706: lukuunottamatta Pyhtään kuntaa), puolikertaistunut ja kirjastojen toiminta moni-
29707: Kuopion piiri (Kuopion lääni, Pohjois-Karja- puolistunut koskemaan mm. sairaaloita ja huol-
29708: lan lääni sekä Oulun läänistä Kajaanin kihla- tolaitoksia, musiikkikirjastotoimintaa, A V-kes-
29709: kunta), kuksia, koululaisten kirjastonkäytön opetusta ja
29710: Jyväskylän piiri (Keski-Suomen lääni ja Vaa- muuta nuorisotoimintaa, ovat vastaavasti myös
29711: san lääni lukuunottamatta Rannikkopiiriin kuu- ao. koulutoimentarkastajien tehtävät lisäänty-
29712: luvia kuntia), neet ja neuvontatyö monipuolistunut. Kun vuo-
29713: Rovaniemen piiri (Oulun lääni paitsi Kuo- den 1971 alusta kaikki kansanopistoja, kansan-
29714: pion piiriin kuuluvia kuntia ja Lapin lääni), korkeakouluja, kansalais- ja työväenopistoja kos-
29715: Rannikkopiiri (Uudenmaan, Turun ja Porin kevat asiat siirretään kouluhallitukselta läänin-
29716: sekä Vaasan läänistä ne kunnat, joiden asuk- hallitusten kouluosastoille, on suunniteltu näi-
29717: kaista enemmistö on ruotsinkielisiä) . den tehtävien siirtämistä yleisiä kirjastoja tar-
29718: Kun kouluhallituksen piirihallinnon organi- kastaville koulutoimentarkastajille. Koska näin
29719: satiomuutosta vuoden 1969 kuluessa valmistel- lisääntyneen tehtävämäärän hoitaminen kahden
29720: tiin, esittivät kirjastontarkastajat komitealle lää- läänin alueella ei enää voi olla tarkoituksenmu-
29721: ninmukaiseen aluejakoon siirtymistä, koska kah- kaista ja tehokasta, olisi asiantilaan koetettava
29722: den tai useamman läänin kirjastoasioiden hoi- saada korjaus vuoden 1971 alusta lukien.
29723: tamista toiminnan laajentumisen ja monipuolis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29724: tumisen sekä pitkien matkojen vuoksi ei voitu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29725: enää pitää tarkoituksenmukaisena. Lääninhalli-
29726: tusten kouluasastoista 30 päivänä tammikuuta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29727: 1970 annetun asetuksen mukaan, joka astui voi- yhteensä viiden uuden, yleisiä kirjastoja
29728: maan 1. 4. 1970, lääninhallituksissa on koulu- hoitavan koulutoimentarkastajan viran
29729: osasto ja koulutoimentarkastajia, joista eräiden perustamiseksi Hämeen, Mikkelin, Poh-
29730: jois-Karjalan, Vaasan ja Oulun lääneihin.
29731: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
29732:
29733: Kerttu Hemmi. Paavo Väyrynen.
29734: Antti Isomursu. Juhani Orrenmaa.
29735: Pertti Salolainen.
29736: 221 427/70
29737: 1762
29738:
29739: VIII,56.- Toiv.al. n:o 977.
29740:
29741:
29742:
29743:
29744: Hetemäki ym.: Ylioppilaskirjoitusten toimittamisesta välittömästi
29745: ylioppilastutkintolautakunnalle.
29746:
29747:
29748: E d u s k u n n a 11 e.
29749:
29750: Erittäin tarkkaan valvotun ylioppilaskokeen pilaiden kannalta olisi varmasti myös parempi
29751: jälkeen joutuvat opettajat ottamaan haltuunsa saada kirjoitUISten jälkeen vasta selvät ja lopul-
29752: oppilaiden koepaperit korjausta varten useiksi liset tulokset ilman väliaikaistietoja, joiden an-
29753: päiviksi, jopa viikoksi, jolloin ne jälleen tarkasti taminen usein on opettajalle ikävää ja vastaan-
29754: sinetöiden toimitetaan ylioppilastutkintolauta- ottaminen oppilaille masentavaa. Nykyisestä,
29755: kunnalle lähetettäväksi. Korjauspäivien aikana jossain määrin epäjohdonmukaisesta käytännöstä
29756: paperit ovat alttiina tavalla tai toisella turmeltu- pääsemiseksi ehdotamme kunnioittaen eduskun-
29757: miselle tai katoamiselle ja yksityinen opettaja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29758: on usein huolissaan koepaperiensa säilymisestä.
29759: Myöskin- kuten viime aikojen keskustelui:ssa että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
29760: on tuotu esiin - voi koepapereihin tehdä kor- piteisiin, että ylioppilaskokeet toimitet-
29761: jauksia, niin harvinaista kuin se ehkä onkin. taisiin ylioppilaslautakunnalle välittö-
29762: Ylioppilaskokeiden korjaaminen on myöskin mästi kunkin kokeen jälkeen ja että nii-
29763: nykyisellään kaksinkertainen työ. Kokeet korja- den korjaus suoritettaisiin ylioppilaslau-
29764: taan ensin koulussa ja sen jälkeen uusin arvos- takunnan toimesta.
29765: teluperustein vielä yo-lautakunnan toimesta. Op-
29766: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
29767:
29768: Elsi Hetemäki. Esko J. Koppanen.
29769: Erkki Hara. Salme Katajavuori.
29770: 1763
29771:
29772: VIII,57.- Toiv.al. n:o 978.
29773:
29774:
29775:
29776:
29777: Hetemäki ym.: Oppikoulu;en kielenopetusryhmien pienentämi-
29778: sestä.
29779:
29780:
29781: E d u s k u n n a 11 e.
29782:
29783: 25. 7. 1969 annetun asetuksen mukaan kie- jen 44, ensimmäisen vieraan kielen alkavalla
29784: lenopetusryhmä, jossa on enemmän kuin 30 op- luokalla ovat vastaavat luvut kansakouluissa 20
29785: pilasta, saadaan jakaa kahteen erikseen opetetta- ja oppikouluissa 30 sekä toisen kotimaisen kie-
29786: vaan osaan kansakoulun toisen kotimaisen ja len alkavalla luokalla kansakouluissa 20 ja op-
29787: vieraiden kielten opetuksessa. Tähän yleissään- pikouluissa 44. Oppikoulujen kielenopetusryh-
29788: töön liittyy ensimmäistä lukuvuotta opiskele- mien pienentäminen tulisi tapahtua kiireisesti,
29789: vien kohdalla lisämääräys, jonka mukaan ope- jotta kielenopetus maassamme voitaisiin hoitaa
29790: tusryhmä saadaan jakaa kahteen erikseen ope- tämän hetken suurien vaatimusten mukaan.
29791: tettavaan osaan, jos ensimmäisenä lukuvuonna Erittäin tärkeätä olisi alkavan luokan jakamis-
29792: kieltä opiskelevia on enemmän kuin 20. Kun oikeuden ulottaminen myös II kotimaiseen kie-
29793: nykyisellään oppikoulujen kielenopetuksessa voi- leen.
29794: daan vastaavanlaista ryhmäjakoa toteuttaa Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
29795: ainoastaan 1 vieraan kielen alkavalla luokalla, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29796: oppikoulua käyvät jäävät selvästi epäoikeuden- sen,
29797: mukaisempaan asemaan kansakoulua käyvien että haUitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29798: rinnalla. menpiteisiin oppikoulujen kielenopetus-
29799: Käytännön koulutyössä on siis eri koulumuo- ryhmien pienentämiseen siten, että ne
29800: tojen oppilaat kovin erilaisessa asemassa, koska vastaavat kansakoululaitoksen kielenope-
29801: 1ookkien oppilasmäärien maksimi on yleensä tusryhmiä.
29802: kansakoulujen kielitunneilla 30 ja Oppikoulu-
29803: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
29804:
29805: Elsi Hetemäki. Esko J. Koppanen.
29806: Erkki Hara. Salme Katajavuori.
29807: 1764
29808:
29809: VIII,58.- Toiv.al. n:o 979.
29810:
29811:
29812:
29813:
29814: Hjerppe ym.: Pohjois-Suomen tutkimus- ja suunnitteluelimen pe-
29815: rustamisesta.
29816:
29817:
29818: Eduskunnalle.
29819:
29820: Pohjois-Suomi, joka käsittää Oulun ja Lapin elämän voimistamiselle. Mielestämme koko val-
29821: läänit, on jäänyt maan muusta alueesta jälkeen takunnan kannalta on erittäin tärkeää saada
29822: elinkeinoelämän kehityksessä. Maa- ja metsäta- nämä edellytykset käytäntöön. Se edellyttäisi
29823: lous tarjoaa yhä pienenevälle väestölle toimeen- koko Oulun ja Lapin läänien alueen tutkimuk-
29824: tulon, ja kun ei ole vastaavasti syntynyt teolli- sen ja suunnittelun voimakasta tehostamista.
29825: suutta, joka kehittäisi palveluselinkeinoja, on Tämä ei ole mahdollista ilman valtiovallan voi-
29826: seurauksena enenevä työttömyys. Työttömyyden makasta otetta. Tarvittaisiin tätä tarkoitusta
29827: ilmeneminen ei ole vain tämän hetken ilmiö, varten perustettu erittäin tehokas ja arvovaltai-
29828: vaan jo pitkän aikaa vuosittain toistunut. Siitä nen pysyvä Pohjois-Suomen tutkimus- ja suun-
29829: on ollut seurauksena etenkin nuoremman am- nitteluelin, joka yhdessä Oulun yliopiston
29830: mattitaitoisen väen hakeutuminen Ruotsiin ja kanssa suorittaisi jatkuvaa Pohjois-Suomen mah-
29831: pakkosiirtomaitten siirtyminen teollistuneem- dollisuuksien tutkimista ja tekisi valtiovallalle
29832: mille alueille. Omalta varsin ratkaisevalta osal- esityksiä tarvittavista toimenpiteistä.
29833: taan tilannetta ovat pahentaneet Pohjois-Suo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29834: men heikot kouluolot, vaikka nyt kuitenkin Ou- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29835: lun yliopiston syntyminen ja muukin koulukehi-
29836: tys on tuonut jossain määrin siihen parannusta. että hallitus asettaisi Pohjois-Suomeen
29837: Pohjois-Suomi on eri tutkimuksissa todettu pysyvän tutkimus- ja suunnitteluelimen
29838: maaperärikkauksia sisältäväksi alueeksi. Huo- ja antaisi sen tehtäväksi yhdessä Oulun
29839: mattava osa maamme vesivoimavaroista sijait- yliopiston kanssa suorittaa Pohjois-Suo~
29840: see siellä. Alueen laajuus antaa mahdollisuuden men taloudellisten ja sivistyksellisten
29841: metsätuotannon kehittämiselle. Kun myös väes- edellytysten selvittelyä ja esitysten te-
29842: töä on runsaasti yli sen tarpeen, jolle alueella kemistä valtioneuvostolle toimenpiteiksi
29843: pystytään tarjoamaan tuottavaa työtä, muodos- Pohjois-Suomen kehittämiseksi.
29844: tavat nämä kaikki hyvät edellytykset elinkeino-
29845: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
29846:
29847: Kauko Hjerppe. Helvi Niskanen.
29848: Pauli Räsänen. Heikki Mustonen.
29849: P. Liedes. Niilo Koskenniemi.
29850: Pekka Salla.
29851: 1765
29852:
29853: VIII,59.- Toiv.al. n:o 980.
29854:
29855:
29856:
29857: Hjerppe yni.: Oulun kaupunginkirjaston muodostamisesta maa-
29858: kuntakirjastoksi.
29859:
29860: Ed u s kun n a 11 e.
29861:
29862: Kirjastolaki (235/61) edellyttää maakunta- Maakuntakirjastojen perustamisessa ensim-
29863: kirjastojen perustamista paikallisen kirjastotoi- mäiseksi maakuntakirjastoksi kirjastolainsää-
29864: minnan täydentämiseksi ja tukemiseksi. Maa- däntökomitea suunnitteli Oulun kaupunginkir-
29865: kuntakirjastojen tehtävät valtioneuvosto antaa jastoa, joka tähän tehtävään voi tarjota laajan
29866: kirjastotoimintaansa varten valtioapua saavan ja palvelukelpoisen kirjakokoelman.
29867: kunnan kirjastolle tämän kunnan suostumuk- Maakuntakirjastojen erikoistehtävät määri-
29868: sella. Kirjastolainsäädännön uudistamista var- tellään kirjastoasetuksen 6 §:ssä, jonka 3 kohta
29869: ten asetettu komitea ( kom.mietintö 1950: 1 ) kuuluu: "Maakuntakirjaston tehtävänä on
29870: pitää tärkeänä maan kirjastotoiminnan keskit- hankkia ja pitää varastossa mahdollisimman
29871: tämistä ja kirjastojen välistä yhteistoimintaa täydellinen kokoelma sen toiminta-aluetta kos-
29872: siten, että niiden kirjavarat mahdollisimman kevaa ja muuta siihen läheisesti liittyvää kir-
29873: suuressa määrin hyödyttäisivät kaikkia kirjal- jallisuutta". Oulun kaupunginkirjasto on vuosi-
29874: lisuutta tarvitsevia asuinpaikasta riippumatta: kymmenien kuluessa järjestelmällisesti ja mää-
29875: syrjäisten kuntien asukkailla tulisi olla mahdol- rätietoisesti pyrkinyt mahdollisimman täydelli-
29876: lisuudet suurempien ja monipuolisempien kirja- senä keräämään, säilyttämään ja Iuetteloimaan
29877: kokoelmien käyttöön kuin paikallisten kirjas- Pohjois-Pohjanmaata käsittelevää kirjallisuutta.
29878: tojen. Erittäin huomionarvoinen on se Pohjois-Suo-
29879: Tähänkin saakka on ollut olemassa yhteis- men kunnallisia julkaisuja, oppi- ja liikelaitos-
29880: toimintaa maan tieteellisten kirjastojen ja yleis- ten vuosikertomuksia ym. pikkukirjallisuutta
29881: ten kirjastojen kesken: tieteelliset kirjastot käsittävä kokoelma, joka on kerätty viime vuo-
29882: ovat lainanneet kirjojaan kaupunkien kirjas- sina. Kirjaston hallussa vuosina 1947-60
29883: tojen asiakkaille kirjastojen lukusaleissa käy- ollut vapaakappaleoikeus laajensi valikoiman
29884: tettäväksi. Näiden ns. kaukolainojen saannin runsautta.
29885: edellytyksenä on ollut, että asianomainen kau- Koska jo kirjastokomitea edellytti Oulun
29886: punginkirjasto puolestaan on myöntänyt lainoja ensimmäiseksi maakuntakirjastoksi Pohjois-
29887: toisille kirjastoille. Täten Oulun kaupunginkir- Suomea varten ja Oulun yliopiston perustami-
29888: jastokin on jo vuosia joutunut toimimaan epä- nen on luonut lisää sekä tarvetta että edelly-
29889: virallisena maakuntakirjastona. tyksiä, pitäisi Oulun kaupunginkirjaston saada
29890: Maakuntakirjastojen perustamisesta päättää maakuntakirjaston oikeudet ja lain sitä varten
29891: ja niiden toiminta-alueet määrää valtioneuvosto edellyttämät määrärahat.
29892: ja maakuntakirjastojen tehtävät annetaan sellai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29893: selle kirjastolle, jonka huonetilojensa, kirjava- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29894: rojensa ja muun tasonsa puolesta katsotaan muksen,
29895: kykenevän suoriutumaan maakuntakirjastolle
29896: kuuluvista tehtävistä. Maakuntakirjastoksi ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29897: perusteta mitään uutta kirjastoa, vaan valtio- Oulun kaupunginkirjaston muodosta-
29898: neuvosto antaa maakuntakirjaston tehtävät tar- miseksi maakuntakiriastoksi.
29899: koitukseen sopivan kunnan kirjastolle.
29900: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
29901:
29902: Kauko Hjerppe. Pentti Liedes.
29903: Pauli Räsänen. Helvi Niskanen.
29904: Matti Ruokola.
29905: 1766
29906:
29907: VIII,60.- Toiv.al. n:o 981.
29908:
29909:
29910: Hjerppe ym.: Määrärahasta yleisiä kirjastoja hoitavan viiden kou-
29911: lutoimentarkastajan viran perustamisesta.
29912:
29913: E d u s k u n n a 11 e.
29914: Vuonna 1962 annetun kirjastoasetuksen jastontarkastajien määrää vastaavana, seitsemä-
29915: mukaan yleisten kirjastojen toiminnan ohjausta nä ja aluejako säilyi lähes ennallaan lukuun-
29916: ja valvontaa varten on kouluhallituksen apuna ottamatta Lapin lääninhallituksen alaisena toi-
29917: ja alaisena ollut kirjastontarkastajia. Kesäkuus- mivan yleisiä kirjastoja hoitavan koulutoimen-
29918: sa 1963 annetun opetusministeriön päätöksen tarkastajan aluetta, johon nyt kuuluvat Lapin
29919: mukaan kirjastontarkastajien piirijako on ollut ja Oulun läänit kokonaisuudessaan, lisäystä
29920: seuraava: entiseen 11 Kainuun kuntaa, jotka ennen kuu-
29921: Helsingin piiri (Uudenmaan lääni lukuun- luivat Kuopion tarkastuspiiriin.
29922: ottamatta Rannikkopiiriin kuuluvia kuntia, Kun otetaan huomioon, että yleisten kirjas-
29923: Hämeen lääni sekä Kymen läänistä Pyhtään tojen käyttö on viime vuosikymmenen aikana
29924: kunta), esim. Lapin ja Oulun lääneissä kaksi ja puoli-
29925: Turun piiri (Turun ja Porin lääni lukuun- kertaistunut ja kirjastojen toiminta monipuo-
29926: ottamatta Rannikkopiiriin kuuluvia kuntia), listunut koskemaan mm. sairaaloita ja huolto-
29927: Kouvolan piiri (Mikkelin ja Kymen lääni laitoksia, musiikkikirjastotoimintaa, AV-kes-
29928: lukuunottamatta Pyhtään kuntaa), kuksia, koululaisten kirjastonkäytön opetusta
29929: Kuopion piiri (Kuopion lääni, Pohjois-Kar- ja muuta nuorisotoimintaa, ovat vastaavasti
29930: jalan lääni sekä Oulun läänistä Kajaanin kihla- myös ao. koulutoimentarkastajien tehtävät li-
29931: kunta), sääntyneet ja neuvontatyö monipuolistunut.
29932: Jyväskylän piiri (Keski-Suomen lääni ja Kun vuoden 1971 alusta kaikki kansanopistoja,
29933: Vaasan lääni lukuunottamatta Rannikkopiiriin kansankorkeakouluja, kansalais- ja työväenopis-
29934: kuuluvia kuntia), toja koskevat asiat siirretään kouluhallitukselta
29935: Rovaniemen piiri (Oulun lääni paitsi Kuo- lääninhallitusten kouluosastoille, on suunnitel-
29936: pion piiriin kuuluvia kuntia ja Lapin lääni), tu näiden tehtävien siirtämistä yleisiä kirjas-
29937: Rannikkopiiri (Uudenmaan, Turun ja Porin toja tarkastaville koulutoimentarkastajille.
29938: sekä Vaasan läänistä ne kunnat, joiden asuk- Koska näin lisääntyneen tehtävämäärän hoita-
29939: kaista enemmistö on ruotsinkielistä). minen kahden läänin alueella ei enää voi olla
29940: Kun kouluhallituksen piirihallinnon organi- tarkoituksenmukaista ja tehokasta, olisi asian-
29941: satiomuutosta vuoden 1969 kuluessa valmistel- tilaan koetettava saada korjaus vuoden 1971
29942: tiin, esittivät kirjastontarkastajat komitealle alusta lukien.
29943: lääninmukaiseen aluejakoon siirtymistä, koska Kyseessä olevat kirjastotoimentarkastajan
29944: kahden tai useamman läänin kirjastoasioiden virat puuttuv:at Hämeen, Mikkelin, Pohjois-
29945: hoitamista toiminnan laajentumisen ja moni- Karjalan, Vaasan ja Oulun lääneistä.
29946: puolistumisen sekä pitkien matkojen vuoksi Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
29947: ei voitu enää pitää tarkoituksenmukaisena. dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29948: Lääninhallitusten kouluasastoista 30 päivänä muksen,
29949: tammikuuta 1970 annetun asetuksen mukaan,
29950: joka astui voimaan 1. 4. 1970, lääninhallituk- että hallitus ottaisi vuoden 1971
29951: sissa on kouluosasto ja koulutoimentarkastajia, tulo- ja menoarvioesitykseen määrära-
29952: joista eräiden tehtävänä on hoitaa yleisiä kir- han viiden uuden, yleisiä kirjastoja
29953: jastoja koskevat asiat. Näiden koulutoimentar- hoitavan koulutoimentarkastajan viran
29954: kastajien lukumäärä säilytettiin kuitenkin kir- perustamiseen.
29955: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
29956:
29957: Kauko Hjerppe. Helvi Niskanen. P. Puhakka. Niilo Koskenniemi.
29958: Paull Räsänen. Kaisu Weckman. Kauko Tamminen. Pekka Salla.
29959: P. Liedes. Veikko Salmi. Heikki Mustonen. Matti Ruokola.
29960: 1767
29961:
29962: VIII,61.- Toiv.al. n:o 982.
29963:
29964:
29965:
29966:
29967: Holkeri ym.: Korkeakouluopiskelijoiden maaran sopeuttamisesta
29968: työmarkkinoiden tarvetta vastaavaksi.
29969:
29970:
29971: E d u s k u n n a 11 e.
29972:
29973: Maassamme suoritettiin korkeakoulujen ke- komitean mietinnöstä (komitean mietintö
29974: hittämiseksi erittäin merkittäviä toimenpiteitä 1969: A 13 ). On kuitenkin todettava, että
29975: vuonna 1966, jolloin mm. säädettiin laki kor- mainitunkin komitean selvitykset korkeakou-
29976: keakoululaitoksen kehittämisestä vuosina 1967 lukoulutuksen savien henkilöitten lukumääris-
29977: -1981 (228/66). Sanotun lain mukaan tul- tä perustuvat opetusministeriön korkeakoulu-
29978: laan huomattavasti lisäämään yliopistojen ja ja tiedeosaston laatimaan uusien opiskelijoiden
29979: korkeakoulujen tarjoamia opiskelu- ja tutki- vuosittaisia määriä vuosina 1969-1981 kos-
29980: musmahdollisuuksia. Niinpä lain 2 §:n mukaan kevaan selvitykseen eli siihen, miten paljon
29981: opiskelijapaikkoja yliopistoissa ja korkeakou- ylioppilaita mainittuina vuosina arvioidaan ole-
29982: luissa lisätään siten, että vuoden 1981 päät- van. Lisäksi komitea on pyrkinyt koemielessä
29983: tyessä maassamme on kaikkiaan vähintään sijoittamaan valmistuneet opiskelijat työmark-
29984: 60.000 opiskelijapaikkaa. Edelleen on sanotun kinoille, mutta kuten edellä jo todettiin, sel-
29985: lain mukaan opetusta sekä yliopisto- ja kor- vitys on vain alustava.
29986: keakoulurakennuksia lisättävä samoin kuin ryh- Komitean laskelmien mukaan maassamme tu-
29987: dyttävä kaikkiin niihin muihinkin tarpeellisiin lisi vuonna 1985 olemaan 261.438 korkeakou-
29988: toimenpiteisin, jotta lain tarkoitus ja päämää- lututkinnon suorittanutta henkilöä. Ammateis-
29989: rät tulisivat toteutetuiksi vuoteen 1981 men- sa näistä mainittuna vuonna tulisi arvion mu-
29990: nessä. Rahoituksen järjestelystä on niin ikään kaan olemaan 212.760 henkilöä. Lukumääräi-
29991: säädetty mainitussa laissa ja voidaankin kat- nen lisäys tulevien 15 vuoden aikana nykyi-
29992: soa, että tällä mittavalla lainsäädännöllä on seen verrattuna olisi n. nelinkertainen, mitä
29993: luotu erinomaiset perusteet korkeakoululai- opiskelumahdollisuuksien kannalta on pidettä-
29994: toksemme kehittämiseksi ja sen ajan tasalla vä erittäin positiivisena. Kun korkeakouluope-
29995: pysyttämiseksi. tustakaan ei kuitenkaan voida pitää yhteiskun-
29996: Kun tässä tarkoitettua lainsäädäntöä valmis- nan muista toiminnoista erillisenä ilmiönä ja kun
29997: teltiin, ei kaikilta osin kuitenkaan ollut käy- korkeakoululaitoksesta valmistuvat opiskelijat
29998: tettävissä riittäviä selvityksiä. Niinpä opiske- joka tapauksessa sijoittuvat käytännön työelä-
29999: lijapaikkojen lukumäärät määräytyivät lähinnä mään eri aloille, ei näidenkään ryhmien osalta
30000: sen mukaan, miten paljon arvioitiin lain voi- voida sivuuttaa niitä näkökohtia, jotka johtu-
30001: massaoloaikana maassa olevan ylioppilaita, vat työmarkkinoiden yleisestä kehittymisestä.
30002: joille siten oli varmistettava mahdollisuus jat- Korkeakouluissa opiskellutta työvoimaa ei täs-
30003: ko-opintoihin. Tätä lähtökohtaa onkin sinänsä sä mielessä voida asettaa toiseen asemaan kuin
30004: pidettävä oikeana, mutta ilmeisesti lakia val- mitä muuta tahansa ammattiopetusta saanutta
30005: misteltaessa ei kuitenkaan voitu riittävästi kiin- työvoimaa. Edellisestä seuraa väistämättä, että
30006: nittää huomiota maamme työmarkkinaolosuh- korkeakouluopiskelijoiden valmistumismääriä
30007: teisiin. Käytettävissä ei näet tuolloin ollut työ- päätettäessä on otettava lukuun myös ne mah-
30008: markkinoistamme sellaisia selvityksiä, joiden dollisuudet, mitkä näillä henkilöryhmillä on si-
30009: perusteella olisi voitu luotettavasti arvioida joittua normaalin työelämän piiriin. Tällä het-
30010: työmarkkinoiden tila em. lainsäädännön voi- kellä meillä ei ole edellä mainitun komitean
30011: massaoloaikana ja sen jälkeen. Nyttemmin on selvityksestä huolimatta mitään luotettavaksi
30012: voitu saada asiaan alustavaa selvitystä, erityi- katsottavaa ennustetta siitä, miten työmarkki-
30013: sesti vuonna 1969 annetun koulutusrakenne- nallinen tilanne kysymyksessä olevien henkilö-
30014: 1768 VIII,61.- Työmarkkinoiden korkeakouluopiskelijoiden tarve.
30015:
30016:
30017: ryhmien kohdalla kehittyy, mutta voidaan ar- Kun po. asiaa on pidettävä erittäin merkityk-
30018: vioida jo tässä vaiheessa, että työmarkkinat sellisenä niin yhteiskuntarauhan kuin valtion-
30019: eivät pysty sijoittamaan normaalilla tavalla nii- taloudenkin kannalta, on katsottava välttämät-
30020: tä työvoimamääriä, jotka korkeakoululaitok- tömäksi, että asiassa heti ryhdytään tarpeelli-
30021: sesta tulisivat valmistumaan vuoteen 1985 siksi katsottaviin toimenpiteisin.
30022: mennessä. Edellä olevan perusteella esitämme kun-
30023: Ei voi olla tarkoituksenmukaista se, että työ- nioittavasti toivomuksen,
30024: markkinoille koulutetaan työvoimaa, joka kui-
30025: tenkaan ei voi sijoittua koulutuksensa mukai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30026: sesti. Edellä tarkoitettu komiteakin on alus- menpiteisiin sen selvittämiseksi, miten
30027: tavasti todennut, että työvoiman ylijäämää tu- paljon työmarkkinoille on katsottava
30028: lisi olemaan joka tapauksessa n. 10.000 hen- voitavan sijoittaa korkeakoulututkin-
30029: keä, vaikka komitean varsin optimistisiksi kat- non suorittanutta ja muuta erikoiskou-
30030: sottavat laskelmat korkeakouluopetuksen saa- lutuksen saanutta työvoimaa niin että
30031: neen työvoiman sijoittelusta pitäisivätkin paik- sanotun työvoiman tarjonta ja kysyntä
30032: kansa. Todettakoon, että jo nyt meillä on lä- on kohtuullisessa tasapainossa ja että
30033: hes 1.000 työtöntä korkeakoulututkinnon suo- tässä selvityksessä otettaisiin huomioon
30034: rittanutta henkilöä työnvälityksen kirjoissa. myös korkeakoululaitoksen ja työmark-
30035: Komitea on ehdottanut, että rajoitettaisiin kinaosapuolten esittämät näkökohdat
30036: ainakin eräillä aloilla korkeakouluopiskelijain sekä että asiassa ryhdyttäisiin selvityk-
30037: lukumääriä siitä, mitä ne olisivat korkeakou- sen osoittamiin toimenpiteisiin.
30038: lulaitoksen kehittämislainsäädännön mukaan.
30039: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
30040:
30041: Harri Holkeri. Erkki Häkämies.
30042: Jouni Mykkänen. Kristian Gestrin.
30043: Esko J. Koppanen. Ingvar S. Melin.
30044: Aili Vaittinen. Pär Stenbäck.
30045: Olavi Tupamäki.
30046: 1769
30047:
30048: VIII,62.- Toiv.al. n:o 983.
30049:
30050:
30051:
30052:
30053: Honkonen ym.: Lääketieteellisen tiedekunnan perustamisesta
30054: Tampereelle.
30055:
30056:
30057: E d u s k u n n a 11 e.
30058:
30059: Maamme lääkäripula on tosiasia, jota ei Viidennen lääketieteellisen tiedekunnan tar-
30060: enää millään taholla kielletä. Jatkuvasti pahe- peellisuus on yleisesti todettu. Viime syksynä
30061: neva tilanne on havaittavissa koko maassa ja on myös lääkintöhallituksen pääjohtaja kiinnit-
30062: erityisesti syrjäseutujen lääkintähuollon vaikeu- tänyt asiaan huomiota todeten samalla Tampe-
30063: det kasvavat nopeasti. Samalla tiedetään, että reen hyvät edellytykset tiedekunnan sijainti-
30064: tähän mennessä päätetyillä toimenpiteillä ei paikkakunna.ksi. Näyttääkin siltä, että Tampe-
30065: tilannetta voida lähivuosikymmenien aikana sa- reella voitaisiin lääkärikoulutus saada nopeasti
30066: nottavasti helpottaa. Lääkäritarve näyttää voi- ja tavanomaista taloudellisemmin käyntiin
30067: makkaasti kasvavan sekä meillä että ulkomail- käyttämällä hyväksi paikkakunnan korkeakou-
30068: la, minkä johdosta myös ulkomaiset koulutus- luja, keskussairaalaa sekä muita sen ja lähiym-
30069: mahdollisuudet jatkuvasti heikkenevät. päristön monipuolisia sairaalalaitoksia.
30070: Nykyisten mahdollisuuksien riittämättömyys Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
30071: käy ilmi myös seuraavaa kolmivuotiskautta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30072: koskevasta korkeakoulujen kehittämissuunnitel- muksen,
30073: masta, jonka perusteella korkeakoulujen kehit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30074: tämislain lääketieteelliselle koulutukselle asetta- menpiteisiin lääketieteellisen tiedekun-
30075: mat tavoitteet uhkaavat jäädä toteuttamatta. 1tan perustamiseksi Tampereelle.
30076: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
30077:
30078: Kuuno Honkonen. Heimo Rekonen.
30079: Kauko Tamminen. Kaisu Weckman.
30080: Mirjam Tuominen.
30081:
30082:
30083:
30084:
30085: 222 427/70
30086: 1770
30087:
30088: Vlll,63.- Toiv.al. n:o 984.
30089:
30090:
30091:
30092:
30093: Honkonen ym.: Yhtenäisten oppikirjojen julkaisemisesta valtion
30094: toimesta.
30095:
30096:
30097: Ed u s kun n a 11 e.
30098:
30099: Oppikoulun käyminen on yleistynyt meidän Tuntuisikin varsin luonnolliselta, että kai-
30100: maassamme viime vuosien aikana voimakkaas- kissa oppikouluissamme luettaisiin samoja oppi-
30101: ti. Niinpä tämän lukuvuoden aikana oppilaiden kirjoja, silloin voisivat lyseossa, tyttölyseossa
30102: lukumäärä ylittää jo 300.000. Valitettavasti ja yhteiskoulussa opiskelevat sisarukset käyttää
30103: rinnan koulunkäynnin yleistymisen kanssa ei yhteisiä kirjoja ja samalla välttyisivät koulusta
30104: opiskelukustannuksia ole saatu pidetyksi tar- toiseen siirtymään joutuvat uudelta meno-
30105: peellisen alhaisina, vaan juuri ne muodostuvat eräitä.
30106: monien perheiden kohdalla lasten koulunkäyn- Kun kirjavuudesta päästäisiin voitaisiin näin
30107: nin pahimmaksi esteeksi ja jarruksi. yhtenäistytetyistä kirjoista ottaa huomattavasti
30108: Haluaisimme tassa yhteydessä kiinnittää suurempia painoksia, joten tätäkin tietä kirja-
30109: huomion siihen epäkohtaan, mikä syntyy, kun kustannukset laskisivat. Yhtenäisiin kirjoihin
30110: oppikirjojen kohdalla vallitsee nykyisenlainen olisi niinikään varsin helppo tehdä korjauksia
30111: kirjavuus. Tästä johtuen ei ole niinkään harvi- lisälehtien muodossa. Käsityksemme mukaan
30112: naista, että sisarukset, jotka käyvät eri kou- voidaan näin supistaa koulumenoja varsin tun-
30113: luja, eivät voi käyttää samoja oppikirjoja, tuvasti.
30114: koska naapurikoulussa luetaan eri kirjoja. Näin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30115: saattavat oppikirjamenot huonoimmissa tapauk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30116: sissa nousta kaksinkertaisiksi, mikä on omiaan muksen,
30117: kohottamaan aivan tarpeettomasti kustannuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30118: sia. yhtenäisten oppikirjojen julkaisemiseksi
30119: valtion toimesta.
30120: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
30121:
30122: Kuuno Honkonen. Aulis Juvela. Matti Koivunen.
30123: 1771
30124:
30125: VIII,64.- Toiv.al. n:o 985.
30126:
30127:
30128:
30129:
30130: Honkonen ym.: Opetusharioitteliioiden aseman määrittelemisestä.
30131:
30132:
30133: E d u s k u n n a 11 e.
30134: Uuteen koulujärjestelmään siirtymisen onnis- nyt määräraha ei riitä kuin muutamille auskul-
30135: tumiselle välttämättömänä edellytyksenä on, tanteille myönnettäviin mitättömiin tunnustus-
30136: että käytettävissä on riittävästi korkeatasoisia palkkioihin.
30137: ja ammatistaan kiinnostuneita opettajia myös On huomattava, että loppututkinnon suorit-
30138: peruskoulun yläastetta ja lukiota varten. Kun tanut auskultantti ei enää ole opiskelija eikä
30139: oppikoulunopettajaksi pätevöityminen edellyt- siis pääse osalliseksi opiskelijoille myönnetyis-
30140: tää nykyään loppututkinnon suorittamisen jäl- tä eduista: lainoista, alennuksista yms. Auskul-
30141: keen vuoden palkatonta harjoittelua, on ym- tointi on kokopäivätyötä, jonka vuoksi kou-
30142: märrettävää, että suuri osa uraansa valitsevista lulla joutuu olemaan keskimäärin 20 tuntia
30143: usein opintovelkojen rasittamista henkilöistä viikossa, ja tämän lisäksi on vielä suoritettava
30144: valitsee muun ammatin jo pelkästään sen vuok- vaativaa valmistelutyötä kotona. Mahdollisuu-
30145: si, että muualla on harjoittelu- ja koulutusvai- det ansiotyöhön auskultoinnin ohessa on rajoi-
30146: he paikallinen. Näin on syntynyt nykyinen va- tettu jo kouluhallituksen määräykselläkin.
30147: litettava tilanne, jossa parhaimpien opiskelija- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30148: voimien siirtyessä muualle opettajanur.alle pää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30149: tymistä pidetään monella alalla lopullisen epä- muksen,
30150: onnistumisen merkkinä.
30151: Valtiovalta on hyväksynyt aikanaan opetus- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
30152: harjoittelusta aiheutuvien kulujen korvaamisen piteisiin opetusharjoittelijoiden aseman
30153: siten, että jokainen auskultantti on saanut elin- määrittelemiseksi siten, että opetushar-
30154: kustannuksiaan vastaavan stipendin. Nykyisin joittelu katsotaan päätoimiseksi työksi,
30155: tämä lähes vuosisadan samansuuruisena pysy- josta suoritetaan asianmukainen palkka.
30156: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
30157:
30158: Kuuno Honkonen. Lauri Kantola.
30159: Terho Pursiainen. Ensio Laine.
30160: Kaisu Weckman.
30161: 1772
30162:
30163: VIII,65.- Toiv.al. n:o 986.
30164:
30165:
30166:
30167:
30168: Honkonen ym.: Korkeakouluopiskelijain liikuntatilojen järjestä-
30169: misestä.
30170:
30171:
30172: E d u s kun n a 11 e.
30173:
30174: Maamme perus- ja toisen asteen kouluissa ja Turussa suoritetuissa tutkimuksissa. Toinen
30175: fyysinen kasvatus on tärkeä osa kasvatusta. tärkeä tehokkaan liikunnan harrastamista hait-
30176: Useimmilla korkeakouluihin siirtyvillä nuoril- taava tekijä on sopivan ohjauksen puuttumi-
30177: la on sen vuoksi kohtalaisen hyvä fyysinen nen. Tätä kysymystä koskevat tutkimukset
30178: kunto. Opiskeluolosuhteet eivät kuitenkaan ovat osoittaneet, että suurin osa opiskelijoista
30179: useimpien kohdalla suosi liikuntatottumusten olisi halukas jatkamaan kouluaikana omaksut-
30180: jatkumista korkeakouluopiskelun aikana. Opis- tuja liikuntatottumuksia, mikäli liikunta ohjat-
30181: kelu ei sinänsä tarjoa lainkaan ruumiillista taisiin ja järjestettäisiin asianmukaisella tavalla.
30182: ponnistelua. Lisääntyvät opiskeluvaatimukset Useissa muissa maissa on fyysinen kasvatus
30183: pakottavat opiskelijat yksipuolisesti keskitty- otettu korkeakoululaitoksessa tarpeen vaati-
30184: mään opiskeluongelmiin, jolloin liikuntaan käy- malla tavalla huomioon. Sekä Yhdysvalloissa
30185: tettävä aika jää vähäiseksi. Opiskelutyön paine että Neuvostoliitossa on liikunnan harjoitta-
30186: aiheuttaa monille jännitystiloja, joista saattaa minen kaikille opiskelijoille pakollista ensim-
30187: seurata psyykkisiä sairauksia ja opiskelutulos- mäisten opiskeluvuosien aikana. Opiskelijat
30188: ten heikkenemistä. Fysiologinen tapa näiden voivat valita haluamansa liikuntamuodot run-
30189: haittavaikutusten torjumiseen on ruumiillinen saasta lajivalikoimasta. Kutakin lajia varten on
30190: harjoitus. Erilaiset liikunnan muodot tarjoavat varattu harjoitustilat ja riittävästi pätevää työ-
30191: myös erinomaisia mahdollisuuksia sosiaalisten voimaa ohjausta varten.
30192: suhteiden solmimiseen. Tämä on tärkeää eten- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30193: kin nuorten opiskelijoiden kohdalla, joille nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30194: siirtyminen korkeakouluun merkitsee usein vomuksen,
30195: ratkaisevaa irtautumista aikaisemmasta elin-
30196: ympäristöstä ja sopeutumista uusiin olosuhtei- että hallitus varalessaan määrärahoja
30197: siin. korkeakoululaitoksen kehittämiseen ja
30198: Korkeakouluja rakennettaessa ei opiskelijoi- laajentamiseen ottaisi huomioon korkea-
30199: den liikunnan vaatimia tiloja ole riittävästi kouluopiskelijoiden liikunnan järjestämi-
30200: otettu huomioon. Liikuntatilojen puuttuminen seksi välttämättömien liikuntatilojen
30201: on yksi tärkeimpiä syitä liikuntatottumusten aikaansaamisen ja ohjaa;ien palkkaami-
30202: lakkaamiseen korkeakouluopiskelun aikana. sen niihin.
30203: Tämä on selvästi käynyt ilmi mm. Helsingissä
30204: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
30205:
30206: Kuuno Honkonen. Helvi Niskanen.
30207: Kauko Tamminen. Mirjam Tuominen.
30208: Terho Pursiainen.
30209: 1773
30210:
30211: VIII,66.- Toiv.al. n:o 987.
30212:
30213:
30214:
30215:
30216: Huotari ym.: Valtionavun myöntämisestä oppikouluille samoin
30217: perustein kuin ammattikouluille.
30218:
30219:
30220: E d u s ik u n n a 11 e.
30221:
30222: Koulutuksessa on eri koulumuodot asetettu ja hampaanhoidon koululaisille kustantaisi val-
30223: taloudellisesti erilaiseen asemaan. Nyky-yhteis- tio samassa suhreessa kuin ammattikouluissa.
30224: kunnassa kaikkiin toimiin ja tehtäviin haet- Esitetyn perusteella ehdotamme kunnioittaen
30225: taessa edellytetään määrättyä koulutustasoa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30226: Kuitenkin esim. ammatti- ja oppikoulujen kou-
30227: lutuskustannukset eivät ole vertailukelpoisia. että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
30228: Ammattikoulutus tapahtuu suurelta osin val- menpiteisiin oppikouluille annettavan
30229: tion kustannuksin, samoin siellä saatava tervey- valtionavun saamiseksi samoin perus-
30230: den- ja hampaanhoito. Olisi oikeudenmukaista, tein kuin ammattikouluille.
30231: että myöskin opp1koulu:kustannukset, terveyden-
30232: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
30233:
30234: Kalevi Huotari. Aarne Penttinen.
30235: Eino Syrjä. Hannes ·Volotinen.
30236: J. Juhani Kortesalmi.
30237: 1774
30238:
30239: VIII,67.- Toiv.al. n:o 988.
30240:
30241:
30242:
30243:
30244: Huotari ym.~ Ortodoksisen kansanopiston perustamisesta Poh-
30245: ;ozs-Karjtllan-Kainuun alueelle ;a Helsingin tienoille.
30246:
30247:
30248: E d u s ik u n n a 11 e.
30249:
30250: Ortodoksinen kirl&dkuntamme toimii vä- Opistorakennuksi:ksi sopisi mainiosti käyittää
30251: hemmistönä maassamme. Kuitenkin ortodokseja tyhjilleen jääneitä kansakoulurakennuksia. Pe-
30252: on maassamme n. 70.000 jotka suurelta osin rustetttaviin kansanopistoihin sovellettaisiin val-
30253: ovat Karjalan siirtoväkeä. Muuttaminen uuteen tion apua samoin kuin muihinkin vastaaviin
30254: ympäristöön ei ole ollut helppoa. Varsinkin kansanopistoihin.
30255: kirkkokunta kaipaa nuorisonsa sivistyksellisten Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30256: ja hengellisten arvojen vaalimiseen sellaista op- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30257: pilaitosta, jossa kirkkokunnan perinteiden mu-
30258: kaista sivistyksellistä oppi:a voisi saada. Orto- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30259: dokseilla ei ole omaa kansanopistoa eikä muuta- menpiteisiin ortodoksisen kansanopiston
30260: kaan vastaavaa oppilaitosta, jonka vuoksi toivo- perustamiseksi Pohjois-Karjalan-Kai-
30261: taan saatavan maahamme vähintään kaksi nuun alueelle ja toisen kansanopiston
30262: ortodoksista kansanopistoa. Helsingin tienoille.
30263: He:lsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
30264:
30265: Kalevi Huotari. Eino Poutiainen. Arttur Niemelä.
30266: Aarne Penttinen. Heikki Kainulainen. Viljo Suokas.
30267: 1775
30268:
30269: VIII,68.- Toiv.al. n:o 989.
30270:
30271:
30272:
30273:
30274: Huotari ym.: Har;oitteluinsinöörien virkojen perustamisesta.
30275:
30276:
30277: E d u s k u n n a 11 e.
30278:
30279: Maassamme ikouiutetaan teknillistä henkilös- siin, kuten TVH, VR, Vesihallitus jne. peruSitaa
30280: töä niin runsaasti, ettei kaikilla ole mahdolli- harjoitteluinsinöörin virkoja, joihin valmistu-
30281: suutta sijoittua kotimaan :työmarkkinoille. Var~ neet insinöörit sijoitettaisiin 1-2 vuodeksi ja
30282: sinkin ns. opistoinsinöörit ovat vai:keuksi~sa maksettaisiin palkka työmäärärahois.ta, jonka
30283: saada koulutustaan vastaavaa työtä. jälkeen heidät nimitettäisiin vakinaisiin virkoi-
30284: Tie- ja vesirakennuslinjan opistoinsinöörejä hin.
30285: v>almistui v. 1968 n. 150, joista sijo1ttui koulu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30286: tustaan vastaavaan •tehtävään vain n. 10. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30287: V. 1968 valm1stuneista suurin osa on muuttanut muksen,
30288: ulkomaille työhön. Yhden insinöörioppilaan
30289: koulutus maksaa valtiolle useita kymmeniä tu- että hallitus toimenpiteillään vaikut-
30290: hansia markkoja, joten yhteislkuntamme koulut- taisi niin, että valtion laitoksiin perus-
30291: taa tkallista työvoimaa vieraisiin maihin kun tettaisiin harjoitteluinsinöörin virkoja
30292: kotimaassa ei pystytä tarjoamaan heille työtä. opistoinsinöörien työttömyyden poista-
30293: Jotta opistoinsinöörit sa1sivat koulutustaan miseksi.
30294: vastaavaa työtä kotimaassa, tulisi valtion laitok-
30295: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
30296:
30297: Kalevi Huotari. Heikki Kainulainen.
30298: Aarne Penttinen. Olavi Tupamäki.
30299: Eino Poutiainen. Viljo Suokas.
30300: Arttu.t Niemelä.
30301: 1776
30302:
30303: VIU,69.- Toiv.al. n:o 990.
30304:
30305:
30306:
30307:
30308: Hykkäälä ym.: Teknillisen koulun perustamisesta Pohiois-Kymen-
30309: laaksoon.
30310:
30311:
30312: E d u s k u n n a 11 e.
30313:
30314: Kymenlaakso on eräs maamme voimakkaim- vaikeutuu vuosi vuodelta samasta syystä. Luon-
30315: min teollistuneita alueita ja teollisuus on ja- nollisesti jää myös pohjoiskymenlaaksolaisia
30316: kaantunut tasaisesti koko laaksokunnan alueelle. pyrkijöitä kouluun ottamatta eikä moni voi tek-
30317: Viime vuosikymmenillä alkanut ja edelleen jat- nilliseen oppilaitokseen edes pyrkiä, kun opis-
30318: kuva teollisuuden ja muun elinkeinoelämän laa- kelu vierailla paikkakunnilla taloudellisista
30319: jeneminen on tapahtunut erityisen voimakkaana syistä tulee ylivoimaiseksi. Näin ollen ainoa rat-
30320: kaikissa Pohjois-Kymenlaakson teollisuuslaitok- kaisu asian korjaamiseksi on teknillisen koulun
30321: sissa. Uutta teollisuutta on syntynyt myös run- perustaminen Pohjois-Kymenlaaksoon palvele-
30322: saasti eri puolille tätä aluetta. Samanaikaisesti maan sen teollisuutta, liike-elämää ja opiskele-
30323: ovat liikekeskusten palveluelinkeinot, kauppa, vaa nuorisoa.
30324: liikenne ym. voimakkaasti lisääntyneet ja moni- Kouvolassa on aikanaan pidetty kaksikin ko-
30325: puolistuneet. Kehitys on kaikilla aloilla kulke- kousta teknillisen koulun perustamiseksi Poh-
30326: nut yhä suurempaa koneeliistumista kohden. jois-Kymenlaaksoon. Näihin kokouksiin ovat
30327: Ammattityövoiman tarve niin työntekijöiden osallisltuneet edustajiensa kautta seuraavat kun-
30328: kuin työnjohdon ja suunnittelun kohdalla on nat, tehdaslaitokset ja yhteisöt: Anjala, Elimäki,
30329: sen vuoksi voimakkaasti lisääntynyt. Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Luumäki,
30330: Teollisuuden piirissä eläneenä on pohjoisky- Sippola, Valkeala, Kymin Oy, Myllykosken Pa-
30331: menlaaksolainen nuoriso runsaslukuisesti pyrki- peritehdas Oy ja Tampella Oy. Kokouksissa to-
30332: nyt päästä opiskelemaan teknillisissä oppilaitok- dettiin koulun tarpeellisuus, mutta päätökseksi
30333: sissa mutta on joutunut käymään koulunsa pää- tuli, että koulu pitäisi perustaa valtion varoilla.
30334: osaltaan Helsingin, Tampereen, Kotkan ja Lap- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30335: peenrannan kouluissa, koska Pohjois-Kymen- kunnan hyväksyttäväksi 1toivomuksen,
30336: laaksossa ei ole ollut vastaavaa laitosta. Tek-
30337: nikkotarpeen kasvaessa lisääntyy luonnollisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30338: Pohjois-Kymenlaaksosta olevien opiskelijoiden teknillisen koulun perustamiseksi Poh-
30339: määrä eri puolilla Suomea olevissa teknillisissä iois-Kymenlaaksoon.
30340: oppilaitoksis·sa. Toisaalta pääsy oppilailtoksiin
30341: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
30342:
30343: Heikki Hykkäälä. Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
30344: 1777
30345:
30346: VIII,70.- Toiv.al. n:o 991.
30347:
30348:
30349:
30350:
30351: Hykkäälä ym.: Kuusankosken yhteislyseon koulurakennuksen laa-
30352: ;entamisesta.
30353:
30354:
30355: E d u s k u n n a 11 e.
30356:
30357: Kuusankosken yhteislyseo totmu varsin ah- voida ensi syksystä alkaen 1 Juokalle ottaa kuin
30358: taissa ja sen vuoksi vaikeissa oloissa, sillä sen kolme rinnakkaisluokkaa eli kaikkiaan 96 op-
30359: toiminta on jouduttu sijoittamaan oman koulu- pilasta, kun sen sijaan aiemmin on voitu sijoit-
30360: rakennuksen lisäksi seuraaviin pisteisiin: Kuu- taa neljä rinnakkaisluokkaa ja noin 130 oppi-
30361: sankosken seurakuntatalo, Kuusankosken pien- lasta. Kun paikkakunnalla toimii toisena kou-
30362: teollisuustalossa Heiluutaiseurakunnan huo- luna Voikkaan yhteiskoulu, jonka sijoitusmah-
30363: neisto, Kuusankosken kansantalossa Työväen- dollisuudet säilynevät ennallaan, merkitsee tämä
30364: opiston huoneisto ja juhlasali (voimistelu) sekä käytännössä kouluunpääsymahdollisuuksien tun-
30365: uimahalli. tuvaa pienenemistä Kuusankoskella.
30366: Omassa koulutalossa on 24 varsinaista luok- Koulutaloa oli ·tämän vuoksi kiireellisesti
30367: kaa, joista lukuaineille on varattu tiloja 14 laajennettava. Koulutalon laajentaminen lisää
30368: luokkaa sekä harjoitusaineille ja erikoisopetuk- sen käyttömahdollisuuksia myös yhtenäiskou-
30369: seen 10 luokkaa. Lukuvuonna 1969-70 on toi- lussa esim. keskuslukiona, jossa eri opintomah-
30370: minnassa 25 koululuokkaa. Opetusryhmiä on dollisuudet voitaisiin riittävän monipuolisesti
30371: huomattavasti enemmän, sillä viime syksynä al- aikanaan ottaa huomioon.
30372: kanut lukion kolmilinjaisuus - matematiikka- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30373: linja, kielilinja ja reaalilinja - on lisännyt ope- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30374: tustilojen tarvetta. Samaan suuntaan vaikuttavat
30375: ne määräykset, joiden mukaan kuhunkin luok- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30376: kaan saadaan sijoittaa vain 32 oppilasta. menpiteisiin Kuusankosken yhteislyseon
30377: Tilanahtaus vaikuttaa siten, että kouluun ei koulurakennuksen laajentamiseksi.
30378: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
30379:
30380: Heikki Hykkäälä. Raino Westerholm.
30381: Sulo Hostila. Eero Laine.
30382: Meeri Kalavainen.
30383:
30384:
30385:
30386:
30387: 223 427/70
30388: 1778
30389:
30390: VIII,71.- Toiv.al. n:o 992.
30391:
30392:
30393:
30394:
30395: Häikiö yln.: .Oppikoulun opettajien eliikeiiin alentamisesta.
30396:
30397:
30398: E d u s k u n n a 11 e.
30399:
30400: Valtion ja yksityisten oppikoulujen opettajien opettajien oikeudellisessa asemassa olevia eroa-
30401: eläkeikä on sama kuin valtion virka- tai työsuh- vuuksia olisi pyrittävä poistamaan. Opetustyö
30402: teessa olevien yleinen eläkeikä eli 63 vuotta. on varsin vaativaa ja kuluttavaa, minkä vuoksi
30403: Asetuksella voidaan säätää, että virassa tai on todettava, että kansakoululaitoksessa voi-
30404: työssä, jonka laatu sitä vaatii, eläkeikä on yleistä massa oleva 60 vuoden eläkeikä on oikeaan osu-
30405: eläkeikää alempi, ei kuitenkaan alempi kuin nut. Kun ruumiin ja sielun voimien säilyminen
30406: kuin 55 vuotta. Valtion eläkeasetuksen (611/ tai heikkeneminen iän karttuessa on hyvin yk-
30407: 66) 5 §: ssä on säädetty erityinen eläkeikä lukui- silöllistä, olisi itsensä väsyneeksi tuntevalle op-
30408: sille viran- ja toimenhaltijaryhmille, ei kuiten- pikoulun opettajallekin varattava mahdollisuus
30409: kaan oppikoulun opettajille. Kansakoululaitok- siirtyä eläkkeelle jo 60 vuoden iässä. Pakolli-
30410: sen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä seksi eroamisiäksi jäisi edelleen 67 vuotta. Elä-
30411: annetun lain mukaan kansakoulunopettajien elä- keiän alentaminen helpottaisi myös opettajiksi
30412: keikä on 60 vuotta. valmistuvien työhön sijoittumista.
30413: Tulossa oleva koulunuudistus osittain sulat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30414: taa kansakoulun ja oppikoulun toisiinsa yhte- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
30415: näiseksi peruskouluksi. Varsinaiseksi oppikou-
30416: luksi jää lukio, joka ilmeisesti tulee toimimaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30417: läheisessä yhteistyössä peruskoulun kanssa mm. oppikoulun opettajien eläkeiän alenta·
30418: käyttämällä yhteisiä opettajia. Eri koulujen miseksi 63 vuodesta 60 vuodeksi.
30419: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
30420:
30421: Juuso Häikiö. Niilo Tarvajärvi.
30422: Erkki Hara. Eeva Särkkä.
30423: 1779
30424:
30425: VIII,72.- Toiv.al. n:o 993.
30426:
30427:
30428:
30429:
30430: Häikiö YJD.: .Valtion ammattikoulun rakentamisesta Koillis-
30431: Savoon. ·
30432:
30433:
30434: Ed u sk unn alle.
30435:
30436: Koillis-Savon alueeseen kuuluvien Juankos- joten voidaan todeta tilanteen alueen kuntien
30437: ken, Kaavin, Muuruveden, Nilsiän, Rautavaa- osalta tulleen jatkuvasti pahemmaksi. Onkin
30438: ran, Riistaveden, Säyneisen, Tuusniemen ja todettava, että alueelle on saatava kiireellisesti
30439: Vehmersalmen kuntien ammattikoulupaikkojen 65-80 vuosittaista oppilaspaikkaa käsittävä
30440: tarve on huutava. ammattikoulu, mutta valitettavasti alueen kun-
30441: Alueen kunnista kotoisin olevilla nuorilla nat maan köyhimpiin kuuluvina eivät vielä
30442: on vain vähäiset mahdollisuudet päästä opiske- ole kyenneet ryhtymään vakaviin toimenpitei-
30443: lemaan ammattikouluihin, sillä valtion ammat- siin hankkeen toteuttamiseksi. Kuntainliiton
30444: tikouluja ei ole rakennettu riittävässä määrin perustaminen koulun rakentamista varten on
30445: ja kunnat eivät ole kyenneet hankkimaan it- ollut suunnitteilla, mutta huomioon ottaen
30446: selleen tarvittavaa määrää vuosittaisia oppilas- alueen kuntien korkeat veroäyrien hinnat, on
30447: paikkoja kuntainliiton omistamasta Pohjois-Sa- katsottava, että näillä kunnilla ei ole taloudel-
30448: von ammattioppilaitoksesta. Mainitussa oppi- lisia mahdollisuuksia hankkeen toteuttamiseen.
30449: laitoksessa on alueen yhdeksällä kunnalla yh- Tämän tosiasian johdosta esitämme kunnioit-
30450: teensä vain 53 vuosittaista oppilaspaikkaa, joka taen, että valtiovalta tähän asti suuremmassa
30451: merkitsee 1.26 vuosittaista oppilaspaikkaa tu- määrin ottaisi ammattikoulujen rakentamisen
30452: hatta asukasta kohti. Kun tavoitteena pidetään, omaksi asiakseen ja ryhtyisi kiireellisiin toi-
30453: että ammattioppilaspaikkoja olisi 3-4 tuhatta menpiteisiin koulujen rakentamiseksi valtion va-
30454: asukasta kohti, on todettava, että alueen kun- roin ainakin maamme vähävaraisille alueille
30455: nilla on noin 80 vuosittaisen oppilaspaikan kuten Koillis-Savoon.
30456: vajaus, ja oman ammattikoulun perustaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30457: Koillis-Savoon on siten välttämätön ja kiireel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30458: linen asia. Keväällä 1968 pyrki ammattioppi- muksen,
30459: laitoksessa oleville 53 oppilaspaikalle alueen
30460: kunnista 407 nuorta henkilöä, ja tästä voidaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30461: laskea, että pyrkijäistä voidaan kouluun ottaa toimenpiteisiin valtion ammattikoulun
30462: vain 13.02 %. Edellisenä vuotena vastaava pro- aikaansaamiseksi Koillis-Savoon Kuopion
30463: senttimäärä oli 18.21 ja sitä edellisenä 23.24, läänissä.
30464: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
30465:
30466: Juuso Häikiö. Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönkkö.
30467: 1780
30468:
30469: VIII,73.- Toiv.al. n:o 994.
30470:
30471:
30472:
30473:
30474: Häiidö ym.: Määrärahast4 Itä-Suomen taideinstituutin suunnit-
30475: telemiseksi.
30476:
30477:
30478: E d u s k u n n a 11 e.
30479:
30480: Taideteollisen oppilaitoksen uudistamistoimi- mm. seuraavaa soveltavan ja muun taiteen kou~
30481: kunta on mietinnössään ( 197Ö: B 3) edellyt- lutusta:
30482: tänyt maahan perustettavaksi muutamia sovel- a) Tuotesuunnittelun ja taidekäsityön alue:
30483: tavan ja muun taiteen opistotasoisia pisteitä,
30484: joista yksi tulisi Kuopioon. Tämä Kuopioon - pienimittakaavainen esine- ja tuote-
30485: perustettava Itä-Suomen taideinstituutti tulisi suunnittelu,
30486: sen mukaan sisällyttää mietinnössä esitettyyn - tekstiili- ja vaatesuunnittelu,
30487: malliin neliportaisesta soveltavan taiteen jär- - sisustusneuvonta ja -suunnittelu.
30488: jestelmästä, sen eräänä opistotasaisena yksikkö-
30489: nä, johon voitaisiin liittää myös ammattikoulu- b) Visuaalisen viestinnän alue:
30490: tasoista koulutusta. - grafiikka, jossa 1) graafinen suunnit"
30491: Alueellisten opistotasoisten koulutuspisteit- telu, mm. mainonta ja muu käyttögra-
30492: ten suunnittelussa on mietinnön mukaan otet- fiikka, sekä 2 ) taidegrafiikka,
30493: tava huomioon mm. alueelliset tarpeet, opetuk- - kirjapainoala,
30494: sen vaatimat kontaktimahdollisuudet sekä tai- - lavastus ja näyttelysuunnittelu,
30495: teellisesti ja ammattiteknillisesti riittävän kor-
30496: keatasoisen opetuksen vaatimat käytännölliset, - tv-, elokuva- ja valokuva-alat.
30497: toiminnalliset ja taloudelliset mahdollisuudet. c) Erikoistuminen opetus toimeen.
30498: Näissä alueellisissa pisteissä annettavan so- Vapaan taiteen koulutus voi olla osana kai-
30499: veltavan taiteen koulutuksen osuus käsittää kessa soveltavan taiteen koulutuksessa.
30500: lähinnä tuotesuunnittelun koulutusta ja yleen- Kuopion eri oppilaitoksissa on tällä hetkellä
30501: sä korkeatasoisen toteuttavan suorituskyvyn jo runsaasti koulutusta, jossa on aineksia sovel-
30502: kehittämistä. Keskiasteen koulutus vastaa tavan taiteen koulutukselle. Tällaisina koulu-
30503: myös teollisuuden tarvitsemien, valmistustek- tuksen kontaktipisteinä mainittakoon esim.
30504: niikkaan ja työnjohtotehtäviin sopivien hen- kotiteollisuuden koulukeskus (vastaa käsi teol-
30505: kilöiden kouluttamisesta sekä valmentaa itse- lisuuden opettajaopistoa), teknillinen oppilai-
30506: näisinä pienyrittäjinä toimivia henkilöitä, jol- tos laboratorioineen, kauppaoppilaitos ( mai-
30507: loin työala sivuaa myös kaupan alaa. nonta, käyttögrafiikka ja näyttelysuunnittelu),
30508: Alueellisen opistotasoisen pisteen koulutuk- kansalaisopiston taideopetuslinja, ammattioppi-
30509: seen liittyy myös sellainen peruskoulutus, laitos.
30510: jonka pohjalta opiskelijoiden valinta Helsin- Teollisuuden puolella Kuopiossa on runsaasti
30511: gissä sijaitsevan Taideteollisen oppilaitoksen esim. tekstiili-, vaatetus- ja pienesineistöteolli-
30512: korkeakoulutasolle on mahdollista. suutta. Muista soveltavan taiteen kontaktipis-
30513: Alueellisen soveltavan taiteen opistotasoisen teistä todettakoon mm. teatteri (lavastus),
30514: pisteen suunnittelussa voidaan soveltaa Taide- Itä-Suomen radio- ja tv-keskus (lähitulevaisuu-
30515: teollisen oppilaitoksen uudistamistaimikunnan dessa, päätös jo on) runsaine tv- ja elokuva-
30516: laatimaa opetuksen perusrunkoa, jota muoka- alan tarpeineen ja mahdollisuuksineen, hyväta-
30517: taan alueellisten erikoispiirteiden mukaan. soiset kirjapainot ja lehdistö sekä tulevaisuu-
30518: Tätä perusrunkoa noudattaen Kuopioon perus- dessa myös Kuopion korkeakoulu, erityisesti
30519: tettavassa taideinstituutissa voitaisiin kehittää sen luonnontieteellinen linja.
30520: VIII,7.3.- Häikiö ym. 1781
30521:
30522: Näin ollen Kuopiossa on tällä hetkellä jo tavan huonetila- ja opetusohjelman, jota pat-
30523: runsaasti sellaista koulutusta ja toimintaa, jos- haillaan tarkistetaan. T arkistetun ohjelman pi-
30524: sa on aineksia soveltavan ja vapaan taiteen täisi olla valmis ennen kesää 1970. Opetusmi-
30525: koulutukselle ja kontakteille, kuten Taideteol- nisteriön laskutosta vastaan myöntämä avustus
30526: lisen oppilaitoksen uudistamistaimikunta on on kuitenkin jo loppuun käytetty.
30527: edellyttänyt. . . . Suunnittelun tässä vaiheessa olisi väittämä-
30528: Taideinstituutti on ·keskitetty itsenäinen• kO-' · töntä·~ selvittää mm. Taideinstituuttiin sisälly-
30529: konaisuus, johon opetustoimen lisäksi liittyy tettävä koulutus sekä sen rakenne, tavoitteet
30530: myös muuta toimintaa. Keskeisiä tehtäviä on ja sisältö; koulutustarve; opettajien, henkilö-
30531: mm. näyttely- ja museotoiminnalla. Kuopioon . kunnan ja opiskelijoiden asema; näyttely- ja
30532: perustettavan koulutuspisteen suunnittelussa muun toiminnan osuus; hallinto-organisaatio;
30533: tulee erityisesti ottaa huomioon myös Itä-Suo- suhde muuhun alueelliseen koulutukseen; huo-
30534: men tulevan radio- ja tv-keskuksen luomat netilaohjelma, välineistö ja oppilaitoksen sijoit-
30535: mahdollisuudet opetuksen järjestämiseen tv-, taminen; kustannukset.
30536: elokuva- ja valokuva-aloilla. Myös Taideteolli- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
30537: sen oppilaitoksen uudistamistaimikunta on tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30538: kiinnittänyt erityistä huomiota tämän ns. ka- muksen,
30539: merataiteen alueen säilyttämiseen opetusohjel-
30540: man olennaisena osana. että hallitus ottaisi vuoden 1971 val-
30541: Opett,Jsministeriön toukokuussa 1969 myön- tion tulo-. ja menoarvioesitykseen
30542: tämän 5.000 ·. markan avustuksen turvin on JO 000 markan määrärahan Kuopioon
30543: Pohjois-Savon Maakuntaliiton jo v. 1968 aset- rakennettavan 1tä-Suomen .taideinstituu-
30544: tama taidekeskusjaosto · kaupunginjohtaja Eino tin. yksityiskohtaisten suunnitelmien
30545: Luukkosen puheenjohdolla teettänyt arkkitehti valmistamista varten.
30546: Markus Visannin johtamalla työryhmällä alus-
30547: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
30548:
30549: Juuso Häikiö. Edit Terästö.
30550: Pentti Pekkarinen. Lauha Männistö.
30551: Tahvo Rönkkö. Maija Heino.
30552: Aarne Penttinen. Keijo Suksi.
30553: 1782
30554:
30555: VIII,74.- Toiv..al. n:o 995.
30556:
30557:
30558:
30559:
30560: Häikiö ym.: Korkotukilainoim myöntämisestä miUiikldopistoille.
30561:
30562:
30563: E d u s k u n n a 11 e.
30564:
30565: Postisäästöpankin varoista myönnettävistä den on tulkittava olevan hyvinkin lähellä mai-
30566: korkotukilainoista 31 päivänä joulukuuta 1968 nittuja opistoja ja oppilaitoksia.
30567: annetun lain (761/1968) 2 S:n mukaan kor- Musiikkiopistojen osalta korkotukilainojen
30568: kotukilainoja voidaan antaa muun muassa yksi- saaminen on osoittautunut käytännössä tarpeel-
30569: tyisoppikoulujen, kansanopistojen, kansalais- liseksi.
30570: ia työväenopistojen, kunnallisten ja yksityisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30571: ammatti-, teknillisten, kauppa-, kotitalous-, ko- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30572: titeollisuus-, maatalous- ja metsäoppilaitosten muksen,
30573: rakentamiseen samoinkuin rakentamisesta että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
30574: aiheutuneiden velkojen vakuuttamiseen. tyksen, ;onka mukaan korkotukilainoista
30575: Edellä mainittua luetteloa laadittaessa ei ole annetun lain 2 S:ään lisättäisiin musiik-
30576: otettu huomioon musiikkiopistoja, vaikka nii- kiopistot.
30577: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
30578:
30579: Juuso Häikiö. Erkki Häkämies.
30580: 1783
30581:
30582: VII1,75.- Toiv.al. n:o 996.
30583:
30584:
30585:
30586:
30587: Häkämies ym.: Toimenpiteistä opettajien työllisyystilanteen pa-
30588: l'llntamiselui ja siil'tosäännösturvtlll vailla olevien opettajien
30589: aseman turvtlllmisekn penukouluun sii"Yttäessä.
30590:
30591:
30592: E d u s k u n n a II e.
30593:
30594: Vuonna 1967 kouluhallituksen ja opettaja- opettajainvalmistus tulee tuottamaan joka vuosi
30595: järjestön yhdessä valmistaman opettajarekisterin suunnilleen entisen määrän uusia luokanopet-
30596: mukaan kokonaan virkasuhdetta vailla olevia tajia, ei opettajien työllisyystilanteeseen ole ny-
30597: opettajia oli .365. Heidän lisäkseen voitiin työt- kyisillä toimenpiteillä näkyvissä sanottavaa pa~
30598: tömiksi laskea kaikki sellaiset sijaisopettajat, rannusta. Kouluhallitus "jäädytti" viime syk-
30599: joilla oli hoidettavanaan alle neljän kuukauden synä maan kaikki kansa- ja kansalaiskoulujen
30600: viransijaisuus sekä sellaiset tuntiopettajat, joilla opettajien virat kielenopettajien virkoja lukuun-
30601: oli opetustyötä alle 20 tuntia viikossa. Näitä ottamatta voidakseen sijoittaa niihin sellaisia
30602: opettajia oli yhteensä 670, joten työttömien lakkaotettavien virkojen haltijoita, joille ei
30603: opettajien määrä oli mainittuna ajankohtana saada uutta virkaa omassa kunnassa. Tämä nyt
30604: yli tuhat. jo usean kerran toistunut ja aikaisemmista vuo-
30605: Vuonna 1968 pienennettiin niitä oppilaslu- sista laajentunut menettely todistaa, että opet-
30606: kuja, jotka ovat ehtona valtionavun saamiselle tajien työllisyystilanne on poikkeuksellisen vai-
30607: opettajan palkkaukseen. Samaan aikaan supis- kea. Vakinaista tai koevuosivirkaa vailla ole-
30608: tettiin hieman opettajien valmistusta ja lisät- villa opettajilla on pysyvän työpaikan saanti
30609: tiin opettajien jatkokoulutuspaikkoja. Nämä käytännössä mahdotonta. Lisäksi ovat opiskelu-
30610: samaan suuntaan vaikuttavat tekijät pysähdyt- ajan palkkausoikeuksia koskevat säännökset sel-
30611: tivät opettajien työllisyystilanteen huononemi- laisia, ettei ilman vakinaista virkasuhdetta ole-
30612: sen. Suomen Opettajain Liitto suoritti joulu- valla opettajalla ole mahdollisuutta opiskelu-
30613: kuussa 1969 viisipäiväisen kouluviikon järjes- ajan palkkaukseen.
30614: tämistä koskevan kyselyn yhteydessä uuden Eduskunta teki vuoden 1970 tulo- ja meno-
30615: työllisyystilanteen mittauksen. Tällöin selvisi, arvion käsittelyn yhteydessä periaatepäätök-
30616: että kyselyajankohtana joulukuussa 1969 oli sen perusopetusryhmien maksimikoon alentami-
30617: edellä mainittujen opettajaryhmien määrä suun- sesta. Opetusministeriön asettama työryhmä on
30618: nilleen sama kuin vuonna 1967. juuri saanut valmiiksi ehdotuksensa vuodelle
30619: Edellä mainittujen työttömiksi laskettavien 1970 varatun määrärahan käyttämisestä. Ehdo-
30620: opettajien lisäksi on väliaikaisina, yli neljän tukset osoittavat, että opetusryhmien pienentä-
30621: kuukauden sijaisina ja yli 20 viikkotunnin tun- minen alkaa hyvin vähäisenä ja sen portaittai-
30622: tiopettajina eli ilman sellaista virkasuhdetta, nen toteuttaminen kestää useita vuosia. Tämä-
30623: joka oikeuttaisi peruskoulun siirtosäännösten kin uudistus vaikuttaa sen vuoksi varsin hi-
30624: turvin saamaan viran peruskoulusta, .3 .356 opet- taasti opettajien työllisyyteen.
30625: tajaa. Luvussa eivät vielä ole mukana asepal- Maaliskuussa 1969 julkaistussa kansakoulu-
30626: veluksessa eivätkä ilman virkaa opiskelemassa laitoksen opettajanvirkojen selvitystoimikun-
30627: olevat opettajat. Kaikkiaan on tällä hetkellä nassa ehdotetaan useita toimenpiteitä opetta-
30628: siirtosäännösten antaman turvan ulkopuolella jien työllisyystilanteen parantamiseksi. Näitä
30629: lähes 5 000 kansakoulunopettajaa. ehdotuksia ei kuitenkaan ole ryhdytty toteut-
30630: Kun syntyvyyden vähenemisen, muuttoliik· tamaan.
30631: keen ja oppikouluun siirtymisen kasvun yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30632: vaikutuksesta joudutaan opettajavirkoja jatku- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30633: vasti runsaasti lakkauttamaan ja kun uudistuva muksen,
30634: 1784 VIII,75.- Opettajien työllisyystiJanne.
30635:
30636: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti rantamiseksi sekä siirtosäännösten tur-
30637: kaikkiin käytettävissä oleviin toimenpi- vaa vailla olevien opettaifen aseman tur-
30638: teisiin opetta;;en työllisyystilanteen pa- vaamiseksi peruskouluun siirryttäessä.
30639: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
30640:
30641: Erkki Häkämies. Mauri Seppä.
30642: Sinikka Karhuvaara. Anna-Liisa Linkola.
30643: Olavi Lähteenmäki.
30644: 1785
30645:
30646: VIII,76.-Toiv.al. n:o 997.
30647:
30648:
30649:
30650:
30651: Häkämies ym.: Kansllkoulunopetta;ien virka-asuntoien vuokran-
30652: korotuksen kolmannen vaiheen peruuttamisesta.
30653:
30654:
30655: E d u s k u n n a 11 e.
30656:
30657: Vuonna 1966 annetulla ja 1. 1. 1967 voi- Näissä olosuhteissa on kansakoululaitoksen
30658: maan tulleelle valtioneuvoston vuokrapäätök- viranhaltijoiden virkasuhdeasuntojen vuokrien
30659: sellä korotettiin myös kansakoululaitoksen vi- korottaminen käypien vuokrien tasolle täten
30660: ranhaltijoiden virkasuhdeasuntojen vuokria. Tä- epäoikeudenmukainen toimenpide. Kun vuok-
30661: män kolmivaiheiseksi suunnitellun korotuksen rien korotuksen kolmas vaihe on vakauttami-
30662: tavoitteena on nostaa virka- ja virkasuhdeasun- seen liittyvien säännöstelylakien takia vielä to-
30663: tojen vuokrat käypien vuokrien tasolle. teuttamatta, olisi tämä kolmas korotusvaihe
30664: Kansakoululaitoksen opettajien kohdalla valtioneuvoston päätöksen tarkistuksella peruu-
30665: vuokrapäätös on johtanut pahaan epäoikeuden- tettava ainakin siihen saakka, kunnes korotusta
30666: mukaisuuteen. Säädettäessä vuonna 1958 voi- vastaava palkantarkistus astuu voimaan.
30667: maan tulleen palkkauslain palkkausluokkia vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30668: kutti opettajilla luontaisetuna oleva käypää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30669: vuokraa huokeampi asuntoetu ratkaisevasti
30670: palkkausluokan määräytymiseen. Kun vuokra että hallitus ryhtyisi viivyttelemättä
30671: vuoden 1966 päätöksellä pyritään nostamaan toimiin kansakoululaitoksen opettajien
30672: käypien vuokrien tasolle ilman, että palkkauk- virkasuhdeasuntojen vuokrankorotuksen
30673: seen olisi tulossa vastaavia korjauksia, on seu- vielä toteuttamatta olevan kolmannen
30674: rauksena opettajien reaalipalkkauksen tuntuva vaiheen peruuttamiseksi.
30675: alentuminen.
30676: · Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
30677:
30678: Erkki Häkämies. Irma Toivanen.
30679: Mauri Seppä. Anna-Liisa Linkola.
30680:
30681:
30682:
30683:
30684: 224 427/70
30685: 1786
30686:
30687: Vlll,77.- Toiv.al. n:o 998.
30688:
30689:
30690:
30691:
30692: Daskivi ym.: Dosenttien palkkioiden korottamisesta.
30693:
30694:
30695: Eduskunnalle.
30696:
30697: Dosenttiluentopalkkiot ovat viime vuosina nimipalkkioista. Palkkauksen alhaisuus on
30698: jääneet ratkaisevasti jälkeen yleisestä palkka- johtanut myös siihen, että dosentit suuressa
30699: tasosta. Dosentin luentopalkkio on nykyään määrin ovat virkavapaina, mikä vaikeuttaa
30700: 45 markkaa 45 min. pituiselta luennolta. Kun opettajapulasta muutoinkin kärsivien korkea-
30701: esim. Akava suosittelee kokeneen asiantuntijan koulujen opetusjärjestelyjä. Samoin on kiinnos-
30702: kirjoituspalkkioksi 60 markkaa sivulta ja jos tus dosenttitehtäviä kohtaan nousevan tutkija-
30703: lasketaan, että luentotunnilla käydään läpi 7 polven keskuudessa ilmeisesti vähenemässä lah-
30704: sivua, olisi dosentin palkkion oltava 420 mark- jakkaiden valitessa joko muun elämäntehtävän
30705: kaa luennolta. Akavan suositus esitelmäpalk- tai siirtyessä ulkomaille. Tiedettäessä tiedon-
30706: kioksi 45 min. pituiselta esitelmäitä on koke- tason merkitys taloudellisen kasvun kannalta
30707: neelle asiantuntijalle, jolla tarkoitetaan väitel- voi mainittua asiantilaa vain valittaa.
30708: lyttä henkilöä, 380 markkaa. Radio ja tele- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30709: visio maksavat 45 minuutin esitelmistä vieläkin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30710: enemmän, edellinen 592 markkaa ja jälkim- muksen,
30711: mäinen 840 markkaa, riippumatta siitä, onko
30712: esitelmöitsijän pätevyys dosentinpätevyyteen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
30713: verrattava vai ei. menpiteisiin dosenttien palkkioiden
30714: On ymmärrettävää, että dosenttikunta on saattamiseksi sellaiselle tasolle, joka
30715: katkeroitunut nykyisistä luentopalkkioista, jot- turvaa korkeakoulujen opetuksen jatku-
30716: ka ovat vain 10 % Akavan suosittamista mi- vuuden ja tieteellisen jälkikasvun.
30717: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
30718:
30719: Raimo Ilaskivi. Antero Salmenkivi.
30720: T. Junnila. Victor Procope.
30721: 1787
30722:
30723: VIII,78.- Toiv.al. n:o 999.
30724:
30725:
30726:
30727:
30728: Jokinen· ym.: lltaoppikouluien- opiskelutilojen ja kaluston ajan-
30729: nr~stanrisest•.
30730:
30731:
30732:
30733: Eduskunnalle.
30734:
30735: Valtion iltaoppikoulut toimivat varsin puut- Opintojen jatkaminen ja tiedon kartuttami-
30736: teellisissa ja vaatimattomissa olosuhteissa. Ilta- sen välttämättömyys todetaan yleisesti. Siksi
30737: oppikoulutoiminta on osoittautunut erittäin tar- opiskelun mahdollisuuksia tulee jatkuvasti pa-
30738: peelliseksi sekä jatkuvasti kasvavaksi opiskelu- rantaa.
30739: muodoksi, jossa työssäkäyvät kansalaiset voivat Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
30740: jatkaa opintojaan. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30741: Erikoisen tärkeää olisi järjestää nykyistä
30742: paremmat opiskelumahdollisuudet valtion ilta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30743: oppikouluissa, koska opiskelua suoritetaan iltaoppikoulujen opiskelutilojen ja kou-
30744: usein vaativankin päivätyön jälkeen. Ahtaissa lukaluston saattamiseksi tarkoituksen-
30745: ja epäkäytännöllisissä opiskelutiloissa ei myös- mukaiselle kannalle.
30746: kään ole mahdollisuutta tarpeellisen materiaalin
30747: ja välineistön käyttöön ja hankintaan.
30748: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
30749:
30750: Anna-Liisa Jokinen. Kaisu Weckman. Kauko Tamminen.
30751: Veikko Salmi. Heikki Mustonen. Helvi Niskanen.
30752: Lauha Männistö. Aulis Juvela. Siiri Lehmonen.
30753: Niilo Koskenniemi. Terho Pursiainen.
30754: 1788
30755:
30756: VIII,79.- Toiv.al. n:o 1000 .
30757:
30758:
30759:
30760:
30761: . Juvela ym~: .Qpisleeliiapalluzn maksamista koskevan esityksen an-
30762: tamisesta.
30763:
30764:
30765: Eduskunnalle.
30766:
30767: Yhteiskunnan kehittyessä ja teollistuessa en- suinkaan tunneta mielekkääksi, mikä edelleen
30768: tistä voimakkaammin asetetaan myös tulevai" on omiaan synnyttämään opiskelun passivoitu-
30769: suuden koulutukselle aikaisempaa laajemmat mista. Lisäksi opiskelu useinkin heikentää joko
30770: ja korkeammat tavoitteet. Tähän pääseminen opiskelijan vanhempien tai hanen oman per-
30771: vaatii koulutusmahdollisuuksien tasapuolista- heensä taloudellisia olosuhteita minimaalisiksi.
30772: mista ja nykyisestä koulutuksesta johtuvien Nykyisellään opiskelu ei ole tasa-arvoon pe-
30773: heikkouksien poistamista, mitkä voitaisiin to- rustuvaa. Taloudellisesti varakkaat ovat etu-
30774: teuttaa mm. opiskelijapalkkauksien aikaansaa- oikeutetussa asemassa taloudellisesti köyhiin
30775: misella. nähden. Tällaiseen karsintaan koulutusyhteis-
30776: Nykyisellään taloudelliset mahdollisuudet ja kunnalla ei enää tulevaisuudessa ole varaa, kun
30777: vanhempien varallisuus ovat tekijöitä, jotka Itä-Euroopassa ja useissa Länsi-Euroopan mais-
30778: useinkin muodostavat ylipääsemättömän esteen sa kysymys on hoidettu huomattavasti tar-
30779: koulunkäynnin ja opiskelun jatkamiselle. Ta- koituksenmukaisemmin.
30780: loudelliset tekijät saattavat useinkin johtaa Opiskelijapalkkaus tulisi toteuttaa 15 vuotta
30781: opiskelun keskeyttämiseen. Heikot taloudelli- täyttäneille koululaisille, opiskelijoille sekä am-
30782: set olosuhteet johtavat heikkoihin ympäristö- matti- tai siihen verrattavassa koulutuksessa
30783: olosuhteisiin kuten esimerkiksi liian ahtaisiin oleville henkilöille niin, että palkan suuruus
30784: asuntoihin ja jatkuvaan velkaantumiseen, jota pystyisi täyttämään opiskeluajan välttämättö-
30785: opiskelunsa loppuunsuorittaneetkin joutuvat mimmät tarpeet.
30786: maksamaan vuosikausia. Tällaisessa ympäristös- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
30787: sä ja taloudellisessa paineessa opiskelun te- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30788: hokkuus jää varsin minimaaliseksi ja tutkimus-
30789: ten mukaan ne synnyttävät laajalti psyykkisiä että hallitus ensi tilassa valmistuitaisi
30790: häiriötiloja. esityksen opiskeliioille taloudellisen tur-
30791: Koululaisten ja opiskelijoiden joutuessa ole- van takaavan opiskeli;apalkan aikaan-
30792: maan vanhempiensa ja velanantajiensa talou- saamiseksi.
30793: dellisen auktoriteetin alaisena opiskelua ei
30794: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
30795:
30796: Aulis Juvela. Anna-Liisa Jokinen. Terho Pursiainen.
30797: Lauha Männistö. V. J. Rytkönen. Pauli Räsänen.
30798: 1789
30799:
30800: VIII,80.- Toiv.al. n:o 1001.
30801:
30802:
30803:
30804:
30805: Kaarlonen ym.: Oppikoululaisten kouluruokailun järjestämisestä.
30806:
30807:
30808: E d u s k u n n a 11 e.
30809: Kunnallisen koululaitoksemme kouluruokailu on oppikouluissa näin vapaaehtoisella pohjalla
30810: on ollut jo vuodesta 1943 lakisääteinen ja ny- on kouluruokailu pyritty järjestämään itsekan-
30811: kyinen kansakoululaki määrittelee, että kaikille nattavaksi. Usein sen järjestämisestä vastaa
30812: koululaisille on annettava riittävä kouluateria koulu, mutta on monia muitakin ratkaisuja
30813: jokaisena koulupäivänä. Kouluhallituksen yleis- kuten yksityiset yrittäjät, järjestöt, vanhem-
30814: kirje 22. 3. 1968 antaa tarkkoja ohjeita koulu- painneuvostot, toimikunnat tms. Vaivoota on
30815: ruokailusta. Tähän tärkeään asiaan kouluruo- myöskin hyvin puutteellista.
30816: kailon merkitykseen kasvuikäisille nuorille on Peruskouluun siirryttäessä tulee asia vähitel-
30817: kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota. Mut- len korjaantumaan, mutta siirtymäkausi muo-
30818: ta valitettavasti se ei ole koskenut kaikkia kou- dostuu kuitenkin varsin pitkäksi ja lukiot to-
30819: lulaisia, sillä oppikoululaisten kouluruokailu dennäköisesti jäävät kuitenkin peruskoulun ul-
30820: on yhä vapaaehtoisella pohjalla eikä ole ole- kopuolelle. Tärkeätä olisi, että oppikoululais-
30821: massa mitään yhtenäisiä säännöksiä. ten valvottua kouluruokailoa koskevat sään-
30822: Vuonna 1966 kouluhallitus teki oppikou- nökset tulisi laatia yhdenmukaisiksi kunnallisen
30823: luille kouluruokailoa koskevan tiedustelun ja koululaitoksen kanssa sekä ravitsemuksen että
30824: tulokset osoittivat, että 86 % maamme kaikista ravitsemuskasvatuksen vuoksi.
30825: oppikouluista on järjestänyt kouluruokailun, Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
30826: mutta vain hieman yli 50 % oppilaista käyttää taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30827: tätä mahdollisuutta hyväkseen. Syitä esitettiin
30828: hyvin monia kuten aterian hinta, ruuan laatu, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30829: ruokavalio, kotieväät, rahankäyttö muuhun tar- menpiteisiin oppikoululaisten kouluruo-
30830: koitukseen, laihduttaminen jne. Vanhempien kailun järjestämiseksi samoin perustein
30831: oppikoulujen keittiö ja ruokailutilat ovat puut- ja säännöksin kuin kunnallisessa koulu-
30832: teelliset jopa joku mainitsee ruokailtavan etei- laitoksessa.
30833: sissä jopa käytävissä. Kun tärkeä kouluruokailu
30834: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
30835:
30836: Katri Kaarlonen. Artturi Jämsen. Lea Sutinen.
30837: Paavo Niinikoski. Orvokki Kangas. Katri-Helena Eskelinen.
30838: 1790
30839:
30840: VIII,Sl.- Toiv.al. n:o 1002.
30841:
30842:
30843:
30844:
30845: Kaarlonen ym.: Oppikoululaisten matka-avustusten saattamisesta
30846: valtionavun piiriin.
30847:
30848:
30849: E d u s k u n n a II e.
30850:
30851: Oppikoululaisten koulumenoista muodosta· kyseessä olevan edun saavuttamisesta peruskou-
30852: vat matkakustannukset suurimman menoerän. lun oppilaiden osalta, olisi mielestämme siirty-
30853: Samassa perheessä saattaa osa lapsista olla mäkaudella, joka voi toisissa kunnissa muodos-
30854: kansa- tai kansalaiskoulussa, jonne järjestetään tua pitkäksi, tämä etu jo voitava myöntää op-
30855: kunnan puolesta kyyditys, osan ollessa yksityi- pikoulun oppilaidenkin osalta.
30856: sessä tai valtion oppikoulussa, jonne taas ei ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30857: ilmaista kyyditystä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30858: Tämän vuoksi olisi kohtuullista, että kunta
30859: ottaisi huolehtiakseen myös oppikoululaisten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30860: kyydityksestä ja saisi tästä aiheutuviin menoi- menpiteisiin oppikoululaisten matka-
30861: hin valtionapua kuten se saa kansa- ja kansa- avustusten sisällyttämiseksi valtionavun
30862: laiskoululaisten kyyditykseen. piiriin niissäkin kunnissa, joissa koulu-
30863: Kun koulu-uudistus toteutuneena merkisisi uudistuksen toteutuminen viipyy.
30864: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
30865:
30866: Katri Kaarlonen. Esko Härkönen. Aili Vaittinen.
30867: 1791
30868:
30869: VIII,82.- Toiv.al. n:o 1003.
30870:
30871:
30872:
30873:
30874: Kaarlonen ym.: Kiertävien opettajien matkakustannusten saatta-
30875: misesta valtionavun piiriin.
30876:
30877:
30878: Ed u sk u nn alle.
30879:
30880: Kunallisen koululaitoksemme opetusohjel- opetussuunnitelman mukaisesti. Tästä toimin-
30881: man uudistuessa joudutaan palkkaamaan kun- nasta tulee kunnalle lisärasitusta matkakustan-
30882: tiin opettajavoimia kielten sekä muiden eri- nuksien muodossa, johon ei valtio osallistu.
30883: koisaineiden opettajiksi. Kiertävien opettajien Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
30884: avulla voidaan myös puhe-, lukemis- ja kirjoi- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
30885: tusvaikeuksia potevien oppilaiden opetus hoi- väksi toivomuksen,
30886: taa normaalissa kouluympäristössä. Kunnallisen
30887: kouluverkoston harvetessa ja oppivelvollisten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30888: lasten lukumäärän vähentyessä joudutaan tällai- menpiteisiin kunnissa toimivien kiertä-
30889: siin erikoisjärjestelyihin erikoisesti maaseudulla. vien opettajien matkakustannusten si-
30890: Käytännössä tämän opetuksen järjestäminen ta- sällyttämiseksi valtionapuun oikeutta-
30891: pahtuu siten, että erikoisopettajat kiertävät kou- viksi menoiksi.
30892: lusta kouluun pitämässä oppitunnit laaditun
30893: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
30894:
30895: Katri Kaarlonen. Esko Härkönen.
30896: 1792
30897:
30898: VIII,83.- Toiv.al. n:o 1004.
30899:
30900:
30901: Kalavainen ym.: Kunnallisten lukioiden liittämisestä kiinteästi
30902: peruskouluun.
30903:
30904: E d u s k u n n a 11 e.
30905: Muuhun lukioikäisten koulutukseen verrat- Lisäksi on huomattava, että pienten perus-
30906: tuna on maamme lukioverkosto varsin tiheä. koulun yläasteiden ( 3-sarjaisen ja sitä pienem-
30907: Varsinkin maaseudulle on perustettu viime vuo- män) monipuolinen kurssi- ja ainevalinta on
30908: sina lukiaita keskikoulun jatkoksi. Useimmat mahdollinen vain lukion tuella, joten perus-
30909: näistä toimivat ns. 1-sarjaisena kouluna, ottaen koulu· tarvitsee lukiota vieläkin enemmän kuin
30910: kuudensille luokille vain yhden luokan, joka nykymuotoinen keskikoulu.
30911: voidaan eräillä matematiikan, fysiikan, kemian On myös selvää, että kunnassa, johon ei voida
30912: ja vieraitten kielten tunneilla jakaa kahdeksi muodostaa kuin yksi peruskoulun yläasteen piiri
30913: opetusryhmäksi, jolloin koulussa on ns. kieli- tai jonka on muodostettava muiden kuntien
30914: linja ja ns. matemaattinen linja. kanssa yhteinen piiri, ei voi saavuttaa yhtenäis-
30915: Tällaisen koulun on erittäin vaikea touma tä yhdeksänvuotista peruskoulua, jos osa sen
30916: erillisenä. Sen on saatava käyttää samoja tiloja, luokista toimii korvaavana. Siksi ja ottaen huo-
30917: opetusvälineitä ja opettajia kuin keskikoulun- mioon, että korvaavaa peruskoulua ei maas-
30918: kin. Kun on kysymyksessä yksityinen tai val- samme toistaiseksi edes kokeiluna tunneta, on
30919: tion yliopistoon johtava oppikoulu, on keski- varsinkin maaseudun koululaitos ennen pitkää
30920: koulun ja lukion yhteistoiminta saumaton, kokonaan kunnallistettava. Puitelaki edellyttää
30921: koska koulun keskikoulu- ja lukio-osalla voi myös lukion kunnallistamista.
30922: olla sama rehtorikin. Mutta kuntaan, jossa on Laki yksityisen oppikoulun kunnallistami-
30923: oppilaille sosiaaliset edut tarjoava kunnallinen sesta yhtä vähän kuin peruskoulun puitelaki-
30924: keskikoulu, on sen ohella perustettava keski- kaan eivät takaa lukion saumatonta yhteistoi-
30925: koulusta erillinen lukio. mintaa alemmanasteiseen koulutukseen, vaikka
30926: Ongelma on ajateltu ratkaistavaksi sillä, että ne johtavatkin lukion kunnan omistukseen.
30927: lukioverkostoa harvennettaisiin ja perustettai- Monet ns. vanhanmuotoiset kunnalliset keski-
30928: siin ns. keskuslukioita, joiden kuudensille luo- koulut joutuvat toimimaan vielä varsin kauan
30929: kille tulisi ottaa vähintään 90 oppilasta eli 3- ilman edellä mainittujenkin lakien suomia yh-
30930: luokkasarjaa. Tällä järjestelyllä saataisiin lu- teistoimintamahdollisuuksia.
30931: kioita vain kaupunkeihin, kauppaloihin ja muu- Tarvitaan siis erillinen laki kunnallisista lu-
30932: tamiin kuntiin. Tällainen kehitys heikentää eri- kioista, jotka kiinteästi liitetään peruskoulun
30933: koisesti maaseudun lasten koulunkäyntimahdol- yläasteeseen tai kunnalliseen keskikouluun niin,
30934: lisuuksia. että kouluilla on sama hallintojärjestelmä, reh-
30935: Kun lukion jyrkempi linjoittaminen muun tori, samoja opettajia, yhtenäistetty työaika jne.
30936: lukioikäisten koulutuksen kehittyneisyydestä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30937: johtuen ei ole tarpeellista ja kun lukio parem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30938: min kuin muu saman ikäisten opetus opetus-
30939: aineksen ja koulun organisation puolesta sopii että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30940: alempiasteisen koulutuksen yhteyteen, ei ole sellaisen kunnallisia lukiaita koskevan
30941: syytä hävittää maamme jo vakiintunutta lukio- lain aikaansaamiseksi, ;olla lukio liitet-
30942: verkostoa, vaan koettaa saada se liittymään täisiin kiinteästi peruskouluun.
30943: mahdollisimman kiinteästi alemmanasteiseen
30944: peruskoulutukseen.
30945: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
30946:
30947: Meeri Kalavainen. Esko Niskanen. UH Sundqvist.
30948: Reino Breilin. Uljas Mäkelä. Aune Salama.
30949: Edit Terästö. Matti Ahde. Osmo Kaipainen.
30950: Ilmo Paananen. Sinikka Luja.
30951: 1793
30952:
30953: VIII,84.- Toiv.al. n:o 1005.
30954:
30955:
30956:
30957:
30958: Kalavainen ym.: Valtion kustannusliikkeen aikaansaamisesta op-
30959: . pikirjojen kustantamiseksi.
30960:
30961:
30962: Eduskunnalle.
30963:
30964: Koulujen oppikirjat ovat tärkeä sivistyspoliit- ohjaus- ja kontrollitoimintaa lisäämällä, vaan
30965: tinen ja kansantaloudellinen kysymys. Koulu- ja parannuksen aikaansaamiseksi on harkittava te-
30966: opetuslaitoksen kehittyessä on oppikirjakysy- hokkaampia toimenpiteitä. Tällöin tulee lähin-
30967: mys jäänyt vaille riittävää huomiota ja tästä on nä kysymykseen oppikirjojen kustantaminen
30968: seurauksena eräitä nykyisessä järjestelmässä il- valtion toimesta.
30969: meneviä puutteita. Oppikirjojen kustannustoi- Nykyisin vallitsevaa järjestelmää ei voida
30970: minta rakentuu pääasiassa yksityisen yritteliäi- puoltaa silloinkaan kun yhteiskunta antaa kou-
30971: syyden varaan, jolloin kilpailu- ja voittonäkö- lulaisille oppikirjat ilmaiseksi tai huomattavalla
30972: kohdat pääsevät vallitsemaan sen sijaan, että tavalla tukee oppikirjojen hankkimisessa. Asiaan
30973: oppikirjojen käyttäjien tarpeet ja etu olisivat ei tuo ratkaisevaa parannusta se, että oppikir-
30974: määräävässä asemassa. Nykyisestä järjestelmäs- jojen ilmainen jakaminen suoritetaan verova-
30975: tä johtuu mm. oppikoulualalla ilmenevä oppi- roilla. ·
30976: kirjojen monenkirjavuus. Tämä vaikeuttaa mo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30977: nella tavalla opiskelua, erityisesti siirryttäessä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30978: koulusta toiseen ja opettajan vaihtuessa vaihtuu muksen,
30979: useimmiten myös oppikirja. Kun perheessä on
30980: useita kouluakäyviä lapsia ja oppikirjat vaihtu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30981: vat nopeasti, aiheuttaa se paljon rahallista tap- valtion kustannusliikkeen aikaansaami-
30982: piota lasten vanhemmille. seksi oppikirjojen ja vastaavien julkaisu-
30983: Järjestelmän virheet ovat kaikesta päättäen jen kustantamiseksi valtion toimesta.
30984: niin suuret, että niitä ei voida poistaa valtion
30985: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
30986:
30987: Meeri Kalavainen. Matti Ahde. Osmo Kaipainen.
30988: Reino Breilin. Ulf Sundqvist. Ilmo Paananen.
30989: Esko Niskanen. Aune Salama. Edit Terästö.
30990: Uljas Mäkelä. Sinikka Luja.
30991:
30992:
30993:
30994:
30995: 225 427/70
30996: 1794
30997:
30998: VIII,85.- Toiv.al. n:o 1006.
30999:
31000:
31001:
31002:
31003: 0. Kangas ym.: Koulun vanhempainneuvostojen tehtävien ja
31004: vastuun määrittelemisestä.
31005:
31006:
31007: E d u s k u n n a 11 e.
31008:
31009: Kansakoulun asema ja te~tä.vä ~n perinteel- nalta ratkaisevan tärkeä. Tämän vuorovaiku-
31010: lisesti ollut merkittävä enty1sest1 maaseutu- tuksen ylläpitäjäksi ja yhteistyöelimeksi kodin
31011: oloissa. Sekä oppilaitoksena että kyläkunnan ja koulun välille esitetään peruskoulun säännös-
31012: sivistysharrastusten keskuksena on kansakoulu toimikunnan ensimmäisessä osamietinnössä kou-
31013: lyönyt leimansa paikkakunnan kehitykseen. luneuvostoa. Kouluneuvoston toiminta ei saisi
31014: Kansakoulujen johtokunnat ovat muodostaneet jäädä muodolliseksi. Sen asema ja tehtävä olisi
31015: yhdyssiteen kotien ja koulun keskinäisessä vuo- määriteltävä niin tarkoin, että siirtymävaihees-
31016: rovaikutuksessa. sakaan ei syntyisi soveltamisvaikeuksia.
31017: Nyt on käynnissä siirtyminen uuteen koulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
31018: järjestelmään. Peruskoulu-uudistus toteutuu nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31019: vaiheittain. Uuteen koulujärjestelmään siirryt-
31020: täessä kyläkunnilla toimivien kansakoulujen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31021: johtokuntien toiminta lakkaa ja niiden tehtä- jotta perustettavien vanhempainneuvos-
31022: vät siirtyvät ainakin osittain kunnan koululau- tojen tehtävät ja vastuu määritellään ja
31023: takunnalle. tiedotetaan niin, että kodin ja koulun
31024: Kodin ja koulun keskinäinen vuorovaikutus yhteistyö uudessa koulujärjestelmässä
31025: on opettajan työn ja oppilaan kehityksen kan- säilyy ja voimistuu.
31026: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
31027:
31028: Orvokki Kangas. Veikko Hanhirova. Saimi Ääri.
31029: Katri-Helena Eskelinen. Ahti Pekkala. Matti Asunmaa.
31030: Esko Pekonen. Juhani Orrenmaa. Mauri Seppä.
31031: Pekka Vllmi. Sylvi Saimo. Matti Ruokola.
31032: Pentti Poutanen.
31033: 1795
31034:
31035: VIII,86.- Toiv .al. n:o 1007.
31036:
31037:
31038:
31039:
31040: Karhuvaara ym.: Vanhempien opettajien opetusvelvollisuuden
31041: vähentämisestä ;a eläkkeen määräämisestä.
31042:
31043:
31044: E d u s k u n n a 11 e.
31045:
31046: Opettajan viikottainen opetusvelvollisuus on miaan vastaava työmäärä sekä parantaa hänen
31047: kansakoulussa 30 tuntia, kansalaiskoulussa ja opetuksensa tehokkuutta. Samalla tulisi opetta-
31048: erityisluokilla 26 tuntia sekä oppikouluissa 24 jien eläkesäännöksiä muuttaa siten, että eläk-
31049: -26 tuntia. Opetusvelvollisuus on opettajan keen pohjana oleva palkkaus määritettäisiin
31050: koko palveluajan sama. Kun nykyiset eläke- aikaisempien palveluvuosien työmäärän mukai-
31051: säännökset määräävät eläkkeen pohjana olevan sesti.
31052: palkkauksen neljän viimeksi palvellun virkavuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31053: den mukaan, on tästä seurauksena se, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31054: opettajat pyrkivät ottamaan juuri ennen eläk- muksen,
31055: keelle siirtymistä lain määräämän varsin suuren että hallitus ryhtyisi viivyttelemättä
31056: viikkotuntimäärän lisäksi vielä ylitunteja. Suu- toimiin opettajien viikottaisen opetus-
31057: ri pakollinen viikkotuntimäärä varsinkin yh- velvollisuuden vähentämiseksi 55 vuot-
31058: dessä ylituntien kanssa vaikuttaa haitallisesti ta täyttäneiden opettajien kohdalla
31059: tämänikäisen opettajan terveyteen sekä heiken- sekä opetta;ien eläkesäännösten muutta-
31060: tää opetustuloksia. miseksi siten, että eläkkeen pohjana
31061: Opettajan viikottaista työmäärää tulisi vä- oleva palkkaus määriteltäisiin ennen 55
31062: hentää hänen lähestyessään eläkeikää. Näin voi- vuoden ikää tehdyn työmäärän mukai-
31063: taisiin taata opettajalle hänen vähentyviä Voi- sesti.
31064: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31065:
31066: Sinikka Karhuvaara. Juha Vikatmaa. Aili Vaittinen.
31067: Anna-Liisa Linkola. Irma Toivanen. T. 1. Vartia.
31068: Pentti Sillantaus. Maija Heino. X,Jmuhani Kortesalmi.
31069: Erkki Häkämies. Olavi NikkiJä. Aas.
31070: 1796
31071:
31072: VIII,87.- Toiv.al. n:o 1008.
31073:
31074:
31075:
31076:
31077: Karhuvaara ym.: Oppikoulun opettajien eläkeiän alentamisesta.
31078:
31079:
31080: E d u s k u n n a 11 e.
31081:
31082: Opetuksen tehokkuus toisaalta ja opettajien lossa oleva koulunuudistus sulattaa osittain
31083: työllisyys toisaalta ovat kaksi merkittävää ren- kansakoulut ja oppikoulut toisiinsa yhtenäiseksi
31084: gasta koululaitoksemme kehittämiseen liitty- peruskouluksi, tuntuisi luonnolliselta, että
31085: vässä ongelmavyyhdissä. Ongelmat koskevat myöskin opettajien eläkeikä yhdenmukaistettai-
31086: sekä oppi- että kansakouluja ja niiden opettajia. siin. Varsinaiseksi oppikouluksi jäävä lukio tu-
31087: Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on viime lee ilmeisesti toimimaan läheisessä yhteistyössä
31088: vuosina tehty useita suunnitelmia. Käytännön peruskoulun kanssa mm. käyttämällä yhteisiä
31089: toimenpiteissä ei kuitenkaan vielä ole päästy opettajia. Tämänkään vuoksi ei olisi syytä säi-
31090: tyydyttävään ratkaisuun. Pieniä edistysaskeleita lyttää eri koulujen opettajien oikeudellisessa
31091: on tosin saatu aikaan. Esimerkiksi luokkien asemassa eroavaisuuksia.
31092: oppilasluvun vähentämisellä on voitu jonkin Pedagogiselta kannalta tarkastellen on todet·
31093: verran kohottaa opetuksen tehokkuutta ja sa- tava, että opetustyö on jo nyt varsin vaati-
31094: malla lisätä opettajien työllisyyttä. Suurin osa vaa ja kuluttavaa ja tulee uudessa koulujärjes-
31095: tarvittavista toimenpiteistä on kuitenkin vielä telmässä yhä vaativammaksi. Ruumiin ja sie~
31096: suunnitelma-asteella. lun voimien säilyminen tai heikkeneminen iän
31097: Yksi keino opetuksen tehokkuuden ja samal- karttuessa on hyvin suuressa määrin yksilölli~
31098: la opettajien työllisyyden lisäämiseksi olisi nen kysymys. Säilyttämällä pakollinen eroamis-
31099: opettajien eläkeiän alentaminen. Tämä kysymys ikä nykyisenä 6 7 vuotena mutta alentamalla
31100: koskee erityisesti oppikoulun opettajia. Nythän eläkeikä eli oikeus eläkkeen saantiin 60 vuo-
31101: valtion ja yksityisten oppikoulujen opettajien deksi, voitaisiin nämä yksilölliset ominaisuudet
31102: eläkeikä on sama kuin valtion virka- tai työ- ottaa käytännössä huomioon. Kuten jo edellä
31103: suhteessa olevien yleinen eläkeikä eli 63 vuotta. viitattiin helpotettaisiin tällä ratkaisulla myös
31104: Kansakoulun opettajien eläkeikä on sen sijaan opettajien työhön sijoittumista eli työllisyyttä.
31105: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31106: ja eläkkeestä annetun lain mukaan 60 vuotta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31107: Kansakoululaitoksessa voimassa olevaa 60 muksen,
31108: vuoden eläkeikää on yleisesti pidetty oikeaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31109: osuneena tai ainakin parempana kuin oppikou- oppikoulun opetta;ien eläkeiän alenta-
31110: lujen opettajien 63 vuoden eläkeikää. Kun tu- miseksi 63 vuodesta 60 vuodeksi.
31111: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31112:
31113: Sinikka Karhuvaara. Orvokki Kauppila. Aili Vaittinen.
31114: Aslak Aas. Maija Heino. Anna-Liisa Linkola.
31115: J. Juhani Kortesalmi. Pertti Salolainen. Sirkka Lankinen.
31116: Timo Mäki. Juha Vikatmaa. G. Laatio.
31117: Pentti Sillantaus. Eeva Särkkä. Elsi Hetemäki.
31118: Erkki Tuomioja. Niilo Tarvajärvi. Harri Holkeri.
31119: Ulf Sundqvist. Antero Salmenkivi. Juuso Häikiö.
31120: 1797
31121:
31122: VIII,88.- Toiv.al. n:o 1009.
31123:
31124:
31125:
31126:
31127: Karhuvaara ym.: Kansakoululaitoksen viranhaltiioita koskevien
31128: palkkaussäännösten muuttamisesta.
31129:
31130:
31131: E d u s k u n n a 11 e.
31132:
31133: Kansakoululaitoksen viranhaltijoiden eläke- nuoremmille opettajille. Erityisen välttämä-
31134: ikä on 60 vuotta. Lisäksi on täyden eläkkeen töntä tällainen eläkkeelle siirtymisen mahdolli-
31135: saamisen ehtona 30 vuoden virkapalvelu. En- suus olisi niille opettajille, joiden virka joutuu
31136: nen eläkeiän saavuttamista joutuvat useimmat lakkaotettavaksi vain hieman ennen nykyistä
31137: opettajista palvelemaan lähes 40 virkavuotta. eläkeikää. Näin iäkkäiden opettajien siirtämi-
31138: Opettajan kuluttavassa ammatissa on tämä pal- nen toiseen virkaan uudelle paikkakunnalle ei
31139: veluvuosien määrä kohtuuttoman suuri. Var- ole tarkoituksenmukaista opettajien itsensä eL\:ä
31140: sinkin alakoulussa, jossa työ koulutyöhön tot- koululaitoksen kannalta.
31141: tumattomien lasten kanssa on poikkeuksellisen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31142: vaativaa, ja kansalaiskoulussa, jossa työsken- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31143: tely murrosikäisen nuorison kanssa kuluttaa sen,
31144: opettajaa psyykkisesti sekä fyysisesti, opetta-
31145: jalla tulisi olla mahdollisuus päästä eläkkeelle että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31146: jo ennen 60 vuoden ikää, mikäli hänellä on 30 miin kansakoululaitoksen viranhaltijoita
31147: virkapalveluvuotta. Tällainen mahdollisuus sa- koskevien palkkaussäännösten muutta-
31148: malla vähentäisi kansakoulunopettajien ny- miseksi siten, että opettajalla olisi mah-
31149: kyisiä työllisyysvaikeuksia. Sillä olisi edistävä dollisuus siirtyä eläkkeelle jo 58-vuo-
31150: vaikutus myös koululaitoksemme uudistumista- tiaana} jos hän on palvellut 30 virka-
31151: pahtumaan, kun lähellä nykyistä eläkeikää ole- vuotta} ja vastaavien säännösten otta-
31152: vat opettajat voisivat halutessaan antaa siirty- miseksi myös peruskoulun palkkausla-
31153: mävaiheen normaalia koulutyötä suurempia kiin ;a -asetukseen.
31154: ponnistuksia vaativien tehtävien hoitamisen
31155: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31156:
31157: Sinikka Karhuvaara. Aili Vaittinen. Aslak Aas.
31158: Anna-Liisa Linkola. Irma Toivanen. Erkki Tuomioja.
31159: Pentti Sillantaus. Maija Heino. Kristian Gestrin.
31160: Juha Vikatmaa. Olavi Nikkilä. Ulf Sundqvist.
31161: T. 1. Vartia.
31162: 1798
31163:
31164: VIII,89.- Toiv.al. n:o 1010.
31165:
31166:
31167:
31168:
31169: Karhuvaara ym.: Samo;en sosiaalisten etuien antamisesta kaikille
31170: oppivelvollisille siitä riippumatta, milloin asianomainen kunta
31171: siirtyy peruskouluiåriestelmään.
31172:
31173:
31174: E d u s k u n n a 11 e.
31175:
31176: Uusi peruskoulujärjestelmä tuo tullessaan Koska ei voida pitää kohtuullisena, että kan-
31177: sen sosiaalisen parannuksen, että kaikki oppi- salaisten sosiaaliset edut ovat riippuvaisia siitä,
31178: velvollisuuttaan suorittavat lapset ovat samo- milloin heidän asuinkuntansa on siirtynyt
31179: jen sosiaalisten etujen piirissä. Kun koulujär- uuteen koulujärjestelmään, ehdotamme kun-
31180: jestelmään siirtyminen tapahtuu kuitenkin lä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31181: himmän vuosikymmenen aikana usein kunnista muksen,
31182: riippumattoman porrastetun aikataulun mukaan,
31183: tulee olemaan tilanteita, joita ei voida pitää että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
31184: kuntien ja kansalaisten kannalta tasapuolisena. menpiteisiin samo;en sosiaalisten etu;en
31185: Nykyisen lainsäädännön mukaan jää huomat- antamiseksi kaikille oppivelvollisille
31186: tava osa oppilaista sellaisessa kunnassa, joka siitä riippumatta, milloin asianomainen
31187: siirtyy siirtymäajan loppuvaiheessa uuteen jär- kunta siirtyy peruskouluiär;estelmään.
31188: jestelmään, siirtymishetkeen saakka vaille niitä
31189: sosiaalisia etuja, jotka peruskoulujärjestelmä tuo
31190: tullessaan.
31191: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31192:
31193: Sinikka Karhuvaara. Aili Vaittinen.
31194: Pentti Sillantaus. Erkki Hara.
31195: Elsi Hetemäki.
31196: 1799
31197:
31198: VIII,90.- Toiv.al. n:o 1011.
31199:
31200:
31201:
31202:
31203: Karhuvaara ym.: Ennaltaehkäisevän mielenterveydellisen hoidon
31204: järjestämisestä oppikoululaisille.
31205:
31206:
31207: E d u s k u n n a II e.
31208:
31209: Keväällä 1969 perustettiin viiteen eri yliopis- ja opettajien lisärasituksina ja kaikenlaatuisena
31210: toon (Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, asosiaalisena käyttäytymisenä. Tämän problema-
31211: Oulu) Ylioppilaiden 1terveydenhoitosäätiön alai- tiikan selvittämistä ei ole varaa - sanan muus·
31212: set mielenterveysneuvolat päätoimisin psykolo- sakin kuin taloudellisessa mielessä - lykätä
31213: gein. Miltei jokaisen asiakkaan kohdalla asian- aina vaan tuonnemmaksi.
31214: tuntijat ovat todenneet saman seikan: Opiskeli- Koululai'toksen mielenterveystoiminta on
31215: jan ongelmat olivat rasittaneet häntä jo koulu- toistaiseksi täysin organisoimatta. Nimenomaan
31216: vuosina, monesti jo kansakoulussa. oppikoulu edustaa "tyhjiötä" joka kipeästi kai-
31217: Miten suurelta ennalta ehkäisevän ja hoidol- paa eri asiantuntijoiden muodostamaa organi-
31218: lisen avun tarpeesta on kysymys, siitä on ole- saatiota tarjoamaan oppilaille opinto-ohjausta ja
31219: massa empiirisiä tutkimuSituloksia. Korkeakou- ennalta ehkäiseviä palveluksia mielenterveydel-
31220: luopiskelijoiden mielenterveyttä koskevissa tut- lisiin ongelmiin.
31221: kimuksissa on todettu, että noin 30 % kärsii ai- Nuoren ihmisen persoonallisuuden tasasuh·
31222: nakin lievemmänasteisesta häiriintyneisyydeSitä. tainen kehittyminen on prosessi, jonka tärkeä
31223: Toistaiseksi ei ole olemassa ,tutkimuksia siitä, alkutaival käydään ennen :kouluun astumista,
31224: miten suuriSita häiriintymisluvuiSita on kysymys lapsuudenkodissa, mutta joka jatkuu yhtenäi-
31225: kansa- ja oppikoululaisten keskuudessa, mutta senä prosessina kansa- ja oppikoulun läpi kor-
31226: on kuitenkin varsin todennäköistä, että ne eivät keakouluasteelle saakka. Vaikka kehittyvän ih-
31227: poikkea paljoakaan em. korkeakouluopiskelijoi- misen ongelmat ovat erilaisia 5 vuoden, 10 vuo-
31228: den luvusta. den, 15 vuoden ja 20 vuoden iässä, ne menetel-
31229: Kiinnitettäessä huomio pelkästään korkeakou- mät joiden avulla heitä voidaan ohjata selviyty·
31230: luopiskelijoiden erittäin suureen häiriintymis- mään näistä ongelmista ovat oleellisesti saman·
31231: prosenttilukuun voidaan välittömästi kysyä: iaisia. Mitä aikaisemmassa vaiheessa voidaan
31232: Onko näillä opiskelijoilla ollut mahdollisuutta ongelmiin ja häiriintymiin puuttua, sitä pa·
31233: saada ongelmiinsa apua ennen korkeakouluun rempi, sitä vähemmän kärsimyksiä yksityiselle
31234: tuloa? Tarjoaako maamme koululaitos minkään- ihmiselle tulee ja sitä halvemma:kisi ohjauksen,
31235: laista tilaisuutta oppilailleen saada apua henki- neuvonnan ja hoidon kustannukset tulevat yh·
31236: lökohtaisiin, esim. mielenterveydellisiin ongel- teiskunnalle.
31237: miinsa? Vastaus on selvä ja yksinkertainen: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduSkun-
31238: ei juuri mitään. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31239: Tulevassa peruskoulussa tämä asiantuntija-
31240: avun il:arve on otettu huomioon - ainakin pape- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31241: rilla. Siirtyminen peruskouluun tulee kuitenkin menpiteisiin ennaltaehkäisevän mielen·
31242: viemään vuosia. Oppilaiden henkilökohtaiset on- terveydellisen hoidon järjestämiseksi
31243: gelmat painavat raskaana tuhansia koteja ja kou- maamme oppikoululaisille.
31244: luluokkia. Vaikutukset tuntuvat vanhempien
31245: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
31246:
31247: Sinikka Karhuvaara. Pentti Sillantaus. Aili Vaittinen.
31248: 1800
31249:
31250: VIII,91.- Toiv.al. n:o 1012.
31251:
31252:
31253:
31254:
31255: Karkinen: Erityiskoulutuksen järjestämisestä lastentarhanopetta-
31256: jille häiriytyneiden lasten opetusta varten.
31257:
31258:
31259: E d u s k u n n a 11 e.
31260:
31261: On todettu, että esikouluikäisillä lapsilla Koulutetun henkilökunnan tarve maamme las-
31262: havaituilla puhe-, kuulo- ja näkövammoilla ,tensairaaloissa ja lastentarhoissa on kuitenkin
31263: sekä liikevajavuuksilla ja psyykkisillä vaurioilla suuri, sillä vain pätevän koulutuksen saanut
31264: on sitä suuremmat korjautumis- ja paranemis- henkilö pystyy oikealla tavalla ja oikeata väli-
31265: mahdollisuudet, mitä varhaisemmassa iässä neistöä käyttäen opettamaan ja ohjaamaan alle
31266: hoito ·tai terapia aloitetaan. Pidetään tärkeänä, kouluikäistä lasta.
31267: että lapsi pääsee asianmukaiseen hoitoon jo en- Kansakoulunopettajille on järjesltetty erityis·
31268: nen kouluikää, koska vasta tällöin aloitettu koulutus Jyväskylän yliopiston yhteyteen.
31269: hoito saattaa jo tulla liian myöhään. Sairaaloi- Koska yliopistossa on erityisopetuksen profes-
31270: den lastenosastoilla, erityislastentarhoissa ja suuri ja opetus- ja harjoittelumahdollisuuksia
31271: tavallisten lastentarhojen erityisosastoilla on- varmaan voitaisiin järjestää, tunltuisi ,tarkoituk-
31272: kin saavutettu erinomaisia tuloksia esikoulu- senmukaiselta suunnitella myös lastentarha-
31273: ikäisten lasten tämänkaltaisten vammojen ja opettajien erityiskoulutus samaan yhteyteen.
31274: häiriöiden hoidossa. Opetus!ta ei ehkä olisi tarpeen järjestää joka-
31275: Toistaiseksi ei kuitenkaan ole järjestetty min- vuotiseksi, vaan ainakin tämänhetkisen tarpeen
31276: käänlaista erityiskoulutusta sellaisille lasten- täyttäisi varmaan jo joka kolmas tai viides
31277: tarhaopettajille, jotka haluaisivat erikoistua vuosi toimeenpantava esim. vuoden kestävä
31278: työskentelemään tällaisten lasten parissa. Las- koulutus. Koska toimiala on uusi, olisi ensin
31279: tentarhaopettajien kiinnostus alaa kohtaan on luonnollisesti 'tutkittava, missä muodossa ja
31280: kuitenkin suuri, mikä ilmenee mm. siinä, että missä laajuudessa toiminta olisi paras aloittaa.
31281: useat lastentarhaopettajat ovat pyrkineet oma- Edelläolevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
31282: toimisesti suorittamaan erilaisia kurs,seja ja eduskunnan hyväksyttäväksi 'toivomuksen,
31283: hankkimaan arvosanoja, joista he ovat btsoneet
31284: olevan hyötyä tässä työssä. Kun virallista eri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31285: tyiskoulutlllSta ei ole järjestetty, ei tällaisia ar- erityiskoulutuksen järjestämiseksi las·
31286: vosaooja kuitenkaan voida asettaa ehdotto- tentarhanopettajille vammaisten ja häi·
31287: mabi vaatimukseksi eikä niin muodoin perlllS- riytyneiden lasten opetusta ja ohjausta
31288: taa erityisiä virkoja tätä tarkoitusta varten. varten.
31289: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31290:
31291: Seija Karkinen.
31292: 1801
31293:
31294: VIII,92.- Toiv.al. n:o 1013.
31295:
31296:
31297:
31298:
31299: Kauppi ym.: Taiteen tukemiseen osoitettu;en veikkausvoitto-
31300: varo;en iakamisesta.
31301:
31302:
31303: E d u s k u n n a 11 e.
31304:
31305: Asetuksessa vedonlyönnin toimeenpanemi- yllättävä piirre, että maaWskuntien väestö ei
31306: sesta urheilukilpailuissa ( 655/65) säädetään, saa taidetoiminnan tarpeisiin juuri lainkaan va-
31307: että opetusministeriö jakaa tulo- ja menoar- roja, joten ei ole yllättävää, vaikka maalaiskun-
31308: vioon otetusta veikkaustoiminnan ylijäämästä nissa paikoin voimakkaana pursuava taideharras-
31309: vuosittain viisikymmentä prosenttia urheilua ja tus ei pääse näkyviin tuloksiin. Esim. viime
31310: liikuntakasvatusta edistäviin tarkoituksiin sekä vuonna myönnettiin avustusta 33 näyttämötoi-
31311: viisikymmentä prosenttia tieteen, rtaiteen ja nuo- mintaa harjoittavalle laitokselle, mutta näiden
31312: risokasvatustyön tukemiseen. joukossa ei ollut yhtään maalaiskunnissa näyt-
31313: Tieteen ja nuorisokasvatustyön tukemiseen tämötoimintaa harjoittavaa järjestöä.
31314: osoitettuja varoja ei ole myönnetty kunnille, Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
31315: vaan ne annetaan, kuten on aivan oikein, alan taen eduskunnan hyväbyrttäväksi toivomuksen,
31316: erityisjärjestöille ja muille ko. työtä suorittaville
31317: yhteisöille ja henkilöille. On selvää, että esim. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31318: taideharrastuksia ja alan laitosten toimintaa ei menpiteisiin taiteen tukemiseen osoitei-
31319: pidetä yllä pelkästään valtionavustusten turvin. tujen veikkausvoittovarojen iakamiseksi
31320: Toisaalta niillä on kuitenkin erittäin suuri ta- nykyistä oikeudenmukaisemmalla ta-
31321: loudellinen ja myös henkinen merkitys. Veik- valla ottamalla huomioon maaseudun
31322: kausvoittovarojen jaossa on ollut kuitenkin se taide harrastukset.
31323: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31324:
31325: Eeva Kauppi. Katri-Helena Eskelinen.
31326: Sylvi Saimo. Antti lsomursu.
31327:
31328:
31329:
31330:
31331: 226 427/70
31332: 1802
31333:
31334: VIII,93.- Toiv.al. n:o 1014.
31335:
31336:
31337:
31338:
31339: Knuuti: Kieli-instituutin perustamisesta Tornion seminaari/ta va-
31340: pautuviin tiloihin.
31341:
31342:
31343: E d u s k u n n a 11 e.
31344: Kansainvälisen kanssakäymisen lisäänityessä tään, että Ruotsin kuningaskuntaan kuuluva
31345: eri elämän aloilla, on yhä tärkeämmäksi muo- Haaparannan seminaari lopettaa niinikään toi-
31346: dostunut kielitaito. Meidän oppilaitostemme mintansa syksyllä 1970, olisi ilmeisen hyödyl-
31347: antama kielitaito on kansainvälisesti ottaen listä saada aikaan yhteistyötä Ruotsin kanssa
31348: melko tyydyttävä, mutta kuitenkin sekin on ja pyrkiä saamaan esim. Tornion seminaariin
31349: niin vähäinen, ettei sen turvin voi käydä kun- yhteis.pohjoismainen kieli-instituutti. Oppilaista
31350: nollisia keskusteluja, ja näin ollen kanssakäy- ei varmaan tulisi olemaan puutetta.
31351: minen jää vajavaiseksi. Kun eduskunta on Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
31352: päättänyt, että 1970 lopetetaan m.m. Tornion taen Eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31353: ja Kemijärven seminaarit, olisi näiden tilojen
31354: tarkoituksenmukainen käyttö valtakunnallisesti- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31355: kin ottaen tärkeä toimenpide. Kun toisaalta menpiteisiin Tornion seminaari/ta va-
31356: Lappi näiden seminaarien lakkauttamisen jäl- pautuviin tiloihin perustettavan kieli-
31357: keen jää vaille kahta ",sivistyslaitosta", tulisi instituutin aikaansaamiseksi.
31358: niiden tilalle saada uudet opinahjot. Kun tiede-
31359: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
31360:
31361: Urho E. Knuuti.
31362: 1803
31363:
31364: VIII,94.- Toiv.al. n:o 1015.
31365:
31366:
31367:
31368:
31369: Knuuttila ym.: Työväen- ;a kansalaisopisto;en oikeuttamisesta
31370: antamaan keskikoulutodistuksia.
31371:
31372:
31373: E d u s k u n n a 11 e.
31374:
31375: Valtioneuvoston asettama yksityisopiskelija- toksessa, joka on aikuisia varten perustettu
31376: komitea toteaa mietinnössään ikansalais- ja ja jossa opettajat ovat aikuisten opetukseen
31377: työväenopistoissa !tapahtuvasta keskikoulwtut- ja ohjaukseen tottuneita.
31378: kintoon valmentavasta opetulmesta mm. seu- Tällä hetkellä on kuitenkin haittana se,
31379: raavaa: etteivät työväenopistot tai kansalaisopistOit
31380: Vaikka kansalais- ja työväenopistojen var- voi antaa menestyneellekään opiskelijalle
31381: sinaisena tehtävänä onkin aikuisten kansalais- keskikoulutodistusta, vaikka opiston opettaja-
31382: kasvatuksen suorittaminen ja opetuksen an- kunta muodostuisi täysin pätevistä oppikou-
31383: taminen sellaisissa aineissa, joita opiskelijat lunopettajista. Mielestämme tämä epäkohta
31384: työ- ja yhteiskuntaelämässään tarvitsevat, tulisi korjatuksi, mikäli työväenopistoille ja
31385: ovat opistot, milloin .tarvetta on ilmenny;t, kansalaisopistoille myönnettäisiin oikeus an-
31386: ryhtyneet antamaan myös lkes!kikoulututkin- taa keskikoulutodistuksia niissä tapauksissa,
31387: toihln valmentavaa opetusta ja ohjausta eli joissa opiskelua ovat ohjaamassa pätevät
31388: muodostaneet oppikoulupiirejä. Nykyinen opettajavoimat.
31389: kansalais- ja työväenopistolaki suo opistoille Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdo-
31390: mahdollisuuden faajentaa 'toimintaansa tähän- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi ltoivo-
31391: kin suuntaan. AnsiotyÖSISä käyville yksityis- muben,
31392: oppilaille keskikouluaineiden opiskelu kansa-
31393: lais- ja työväenopi'Stoissa soveltuu hyvin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31394: siksi, että opistot ovat pääasiassa iltaopistoja. jotka tekisivät työväenopistoille ia kan-
31395: Varsinaiosen oppikouluiän sivuuttaneen opis- salaisopistoille mahdolliseksi antaa kes-
31396: kelijan on sitäpaitsi 1\lOllltevaa opiskella lai· kikoulutodistuksia.
31397: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
31398:
31399: Sakari Knuuttila. Eeli Lepistö.
31400: Arvo Ahonen. Esko Niskanen.
31401: Valto Käkelä. Osmo Kaipainen.
31402: Matti Ahde.
31403: 1804
31404:
31405: VIII,95.- Toiv.al. n:o 1016.
31406:
31407:
31408:
31409:
31410: Knuuttila ym.: Tutkimuksesta iltaopiskelumahdollisuuksien pa-
31411: rantamisesta.
31412:
31413:
31414: E d u s k u n n a 11 e.
31415:
31416: KoulJjtusma:hdollisuuksien lisäämi'Seksi on merlkitystä ammatillisenkin tiedon ltason kohot-
31417: yleisesti pyritty eri maissa tehokkaasti paranta- tajana ja useiden kohdalla suositeLtavana harras-
31418: maan myös iltaopiskelumahdollisuuksia. Erikoi- tuksena, olisi näitä mahdollisuuksia pyrittävä li-
31419: sesti voidaan mainita hyvinä esimerkkeinä säämään eri puolilla maata. Tällaisia opiskelu-
31420: Ruotsi, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat. Näissä mahdollisuuksia voisivat tällöin tarjota erinäi-
31421: maissa on iltaopiskelun avulla mahdollisuus sillä järjestelyillä ammatilliset ja teknilliset
31422: suorittaa vaativiakin tutkintoja. Myöskin maas- oppilailtokset, kauppaoppilaitokset, korkeakou-
31423: samme on rajoitetusti näitä mahdollisuuksia ole- lut ja yliopistot j .n.e.
31424: massa ja etenkin oppikoulun osalla on odotetta- Edellä mainittuun viitaten esitämme edus-
31425: vissa lähiaikoina parannusta tällä alueella. Sen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31426: sijaan varsinaisiin ammattitutkintoihin tähtää-
31427: viä iitaopiskelumahdollisuuksia meillä on erit- että hallitus suorituttaisi tutkimuksen
31428: täin rajoitetusti ja viime vuosina ovat nämä mitä mahdollisuuksia maassamme on
31429: mahdollisuudet jopa eräillä paikkakunnilla vä- parantaa yleisesti iltaopiskelumahdolli-
31430: hentyneet. Kun saatavissa olevien ulkomaisten suuksia sekä antaisi sen iohdosta tar-
31431: ja vähäisten kotimais,ten kokemusten valossa vittavat esitykset eduskunnalle.
31432: olisi iltaopiskelulla yhteiskunnassa laajempaakin
31433: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
31434:
31435: Sakari Knuuttila. Valto Käkelä. Matti Ahde.
31436: Arvo Ahonen. Eeli Lepistö. Osmo Kaipainen.
31437: Esko Niskanen.
31438: 1805
31439:
31440: VIII,96.-Toiv.al. n:o 1017.
31441:
31442:
31443:
31444:
31445: Kortesalmi ytn.: Ammattikouluja koskevien valtionapusäännös-
31446: ten muuttamisesta.
31447:
31448:
31449: E d u s k u n n a 11 e.
31450:
31451: Valtiovalta osallistuu yleisten ammattikoulu- tuvien kuntien alueelta, kuinka suuri prosentti
31452: jen rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin am- taas vieraista kunnista. Tämän jälkeen olisikin
31453: mattikoululain ja asianomaisten asetusten mu- valtionavustukset jaettava saatujen prosenttilu-
31454: kaisin prosenttiavustuksin, jotka ovat yhtä suu- kujen perusteella.
31455: ret kaikkialla maassa. Yleiset ammattikoulut Edellä mainitltuihin seikkoihin nojaten ja
31456: ovat kuntien ja kuntainliittojen omistamia. Tä- koska epäoikeudenmukainen tulonsiirto köyhiltä
31457: män vuoksi kunnat joutuvat rahoittamaan am- alueilta rikkaille alueille on syytä lopettaa, eh-
31458: mattikoulutusta hyvin huomattavilla summilla, dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
31459: ja yleensä siinä toivossa, että myöhemmin nämä syttäväksi toivomuksen,
31460: summat tulevat takaisin kunnallisveroina.
31461: Kuitenkin Pohjois- ja Itä-Suomen kunnat . että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
31462: jäävät paljolti vaille näitä verotuloja, koska ammattikouluja koskevien valtionapu-
31463: näillä alueilla ei ole läheskään riittävästi am- säännösten muuttamiseksi sille kannalle,
31464: mattikoulutusta vastaavia työpaikkoja. Eräillä että valtionavun prosenttilukua suhteu-
31465: aloilla, kuten metallialalla, jopa noin 80 % kou- tettaisiin määräajoin, esimerkiksi 5-vuo-
31466: lutetuista siirtyy eteläisempään Suomeen vau- tiskausin, siihen prosenttimäärään, jonka
31467: rastuttamaan veronmaksunaan sikäläisiä kuntia. kukin kunta on saanut tai menettänyt
31468: Tämähän on itse asiassa tulonsiirtoa köyhiltä ke- uutta ammattikoulutettua veroja maksa-
31469: hitysalueiden kunnilta vauraille kunnille. Esi- vaa työvoimaa, jolloin valtionapu tulisi
31470: merkkinä mainittakoon, että Taivalkoskella si- oikeudenmukaisemmin vastaamaan kun-
31471: jaitsevan Koillis-Pohjanmaan ammattikoulun tien omaa taloudellista kantokykyä eli
31472: käyneistä taivalkoskelaisista nuoriSita vain n. suurenisi jos kunta on saanut vähän kou-
31473: 1-3% saa työtä kotipitäjästään. lutettuja ja pienenisi jos kunta on saa-
31474: Olisikin syytä tutkituttaa eri talousaluei:t- nut runsaasti koulutettuja veroamaksa-
31475: tain, kuinka suuri prosentti esimerkiksi ammat- via ammatti-ihmisiä.
31476: tikoulutetuista saa työtä koulutukseen osallis-
31477: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
31478:
31479: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
31480: Heikki Kainulainen. Pentti Antila. Matti Silander.
31481: 1806
31482:
31483: Vlll,97.- Toiv.al. n:o 1018.
31484:
31485:
31486:
31487:
31488: Kurppa ym.: Ammattiko.Zutuksen saattamisesta vastaamaan ta-
31489: louselämän tarpeita.
31490:
31491:
31492: Ed u s k u n n a 11 e.
31493:
31494: Nykyinen ammattikoulutus ei iäheskään aina pitää soveltaa jatkokoulutus, mikä erikoisen tar-
31495: vastaa tarkoitustaan. Ammattikoulujen koulu- kasti huomioi elinkeinoelämän tarpeita.
31496: tuskapasiteetti on keskimäärin riittämätön. Kou- Täten ehdotamme eduskunnan hyväksYttä-
31497: lutuslinjat ovat usein epätarkoituksenmukaisia. väksi toivomuksen,
31498: Varsinkin paikallisesti ottaen on paljon puut- että hallitus ryhtyisi pikaisesti tar-
31499: teellisuuksia linjajaossa. Koulutuksen pitäisi laa- peellisiin toimenpiteisiin ammattikoulu-
31500: dultaan ensisijaisesti vastata paikallisen elinkei- tuksen saattamiseksi entistä paremmin
31501: noelämän tarpeita. Lisäksi ammattikoulutukseen vastaamaan talouselämän tarpeita.
31502: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1970.
31503:
31504: Mauno Kurppa. Matti Silander. J. Juhani Kortesalmi.
31505: Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen. Eino Syrjä.
31506: 1807
31507:
31508: VIII,98.- Toiv.al. n:o 1019.
31509:
31510:
31511:
31512:
31513: Kurppa ym.: Ammattikoulu;en koneiden ;a tilo;en käytön tehos-
31514: tamisesta.
31515:
31516:
31517: E d u s k u n n a 11 e.
31518:
31519: Maamme lukuisissa ammattikouluissa käytet- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
31520: tävien monien kalliiden tuotantokoneiden ja ar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31521: vokkaan tuotantotilan hyväksikäyttö on vain
31522: murto-osa niiden todellisesta käyttömahdolli- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31523: suudesta. Kun toisaalta maamme monet pien- menpiteisiin, siten että ammattikoulu;en
31524: yrittäjät joutuvat työskentelemään ammattikou- arvokkaat koneet ia tilat käytetään kan-
31525: lussa oleviin olosuhteisiin verrattuna täysin ala- santaloutemme kannalta tehokkaammalla
31526: arvoisin tuotantovälinein ja tiloin niin ei ole tavalla hyväksi.
31527: tarkoituksenmukaista seisottaa käyttämättö-
31528: mänä ammattikouluissa olevia tehokkaita ja
31529: kalliita koneita ja tiloja.
31530: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
31531:
31532: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
31533: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä.
31534: Heikki Kainulainen.
31535: 1808
31536:
31537: VIII,99.- Toiv.al. n:o 1020.
31538:
31539:
31540:
31541:
31542: Kurppa ym.: Toimenpiteistä kansainvälisen kehityksen tasolla
31543: pysyvää tuotantoelämää palvelevan koulutuksen edistämi-
31544: seksi.
31545:
31546:
31547: E d u s k u n n a 11 e.
31548: Suomalainen elinkeinoelämä on monilla on suuri puute todella pystyvistä teollisuuden
31549: aloilla huomattavasti jäljessä kansainvälisestä johtajista ja suunnittelijoista jo pien- ja keski-
31550: kehityksestä. Vaikka meillä on melkoista vien- suuren teollisuuden tarpeista alkaen.
31551: tiä mm. metalliteollisuuden alalla, on siitä vien- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
31552: nistä kuitenkin suuri osa ns. kilotavaraa teknil- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31553: lisesti korkealle kehirt:tyneiden maiden valmis-
31554: taessa korkeimman jalostusasteen tuotteet. Peit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31555: telemätön syy tähän on, ettei maamme teknil- menpiteisiin pystyvän opiskeluaineksen
31556: linen 'taso yllä niin korkealle. Synnynnäisesti valitsemiseksi, korkeakoulu- ja opistota-
31557: suomalaiset täyttänevät korkeatkin teknilliset soisen koulutuksen korkeatasoiseksi ke-
31558: edellytykset, mutta meidän koululaitoksemme hittämiseksi, harjoittelun parantami-
31559: ei ole nykyaikaisen teknillisen huipputaidon ta- seksi ja koko koulutuksen ohjelmaimi-
31560: solla. Meillä ei teknillisen huipputaidon alalta seksi vastaamaan kansainvälisen kehityk-
31561: ole esittää sellaisia kansainvälisiä huippuluokan sen tasolla pysyvän tuotantoelämän tar-
31562: tuotteita kuin on muun kulttuurin alalta. Meillä peita.
31563: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
31564:
31565: Mauno Kurppa. Matti Silander. G. Laatio.
31566: Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä.
31567: 1809
31568:
31569: VIII,100.- Toiv.al. n:o 1021.
31570:
31571:
31572:
31573:
31574: Kurppa ym.: Pienyritysten yritysjohdon kouluttamisen tehosta-
31575: misesta.
31576:
31577:
31578: E d u s k u n n a 11 e.
31579:
31580: Pienyritys on tavallisesti lähtenyt liikkeelle Täten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
31581: yrittäjän teknisen tai kaupallisen oivalluksen hyväksyttäväksi .toivomuksen,
31582: tai koulutuksen perusteella. Yrityksen kehit-
31583: tyessä eteenpäin eivät nämä suppeat lähtöpe- että hallitus ryhtyisi pikaisesti tar-
31584: rusteet riitä pitkälle. Yritys alkaa helposti potea peellisiin toimenpiteisiin pienyritysten
31585: yritysjohdon liian ahtaiden näkökantojen aiheut- yritysjohdon kouluttamisen tehostami-
31586: tamista haitoista. Kun tällainen tilanne on joka- seksi.
31587: päiväistä, olisi mitä pikimmin pyrittävä jär-
31588: jestämään pienyritysjohdolle sopivaa koulutusta.
31589: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1970.
31590:
31591: Mauno Kurppa. Heikki Kainulainen.
31592: Olavi Tupamäki. J. Juhani Kortesalmi.
31593: Matti Silander. Eino Syrjä.
31594: Kalevi Huotari.
31595:
31596:
31597:
31598:
31599: 227 427/70
31600: 1810
31601:
31602: VIII,101.- Toiv.al. n:o 1022.
31603:
31604:
31605:
31606:
31607: Kurppa ym.: Teknisen harjoittelun ohielmoimisesta.
31608:
31609:
31610: E d u s k u n n a 11 e.
31611:
31612: Maamme tuotantoelämän tarpeet ammatti- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
31613: taitoisen johtotyön tarpeesta kasvavat jatku- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
31614: vasti. Opisto- ja korkeakoulutasoisiin opiskelui- väksi toivomuksen,
31615: hin liittyy erilaisia harjoitteluvaatimuksia.
31616: Koska pitkään koulun penkillä olleet opiskelijat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31617: sopeutuvat suurelta osalta heikosti käytännön menpiteisiin teknisen harjoittelun ohjel-
31618: työhön, sijoitetaan heidät teollisuuslaitoksissa maimiseksi vastaamaan kyseisten alojen
31619: toisarvoisiin tehtäviin varastoihin ja aputöilin, pätevää ammattitaitoa ja työn teon vaa-
31620: josta he saavat harjoittelutodistuksen, joka juuri timaa sitkeyttä ja tarmoa ja että valtio
31621: täyttää vaadittavat määräykset. Tämä asiantila korvaisi työnantajalle harjoitteli;an
31622: on vahingoksi erikoisesti harjoittelijalle, mutta aiheuttamat opetus- ja tehottoman työn
31623: myös harjoittelijoiden tuleville työnantajille ja kustannukset.
31624: yhteiskunnalle.
31625: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
31626:
31627: Mauno Kurppa. Heikki Kainulainen.
31628: Olavi Tupamäki. G. Laatio.
31629: Matti Silander. Ilkka Suominen.
31630: 1811
31631:
31632: VIII,102.- Toiv.al. n:o 1023.
31633:
31634:
31635:
31636:
31637: Kurppa ym.: Veikkauwoittooaro;en myöntämisestä.
31638:
31639:
31640: E d u s k u n n a 11 e.
31641:
31642: Veikkausvoittovarat muodostavat oleellisen kaan, että niiden saaminen saattaa olla kalliim-
31643: tekijän vapaa-ajan vieton ja viihtyisyyden lisää- paa kuin saatavat varat kattavat. Urheilu- ja
31644: mistä varten suunnitelluissa rakennushank- muiden vastaavien vapaaehtoisella palkatto-
31645: keissa. malla työllä toimivien seurojen hankkeet ovat
31646: Veikkausvoittovarojen myöntämisperusteet useimmiten huomattavasti taloudellisempaa
31647: ja menettelyt ovat vähän väliä muuttuneet, kuin yhteiskunnan toimesta tehtyjen vastaavan
31648: mikä on aiheuttanut epätietoisuutta ja tehnyt käyttöarvon omaavien laitosten rakentaminen.
31649: varojen saamisen hakijalle vaikeaksi. Yhteiskunnan kannalta olisi toivottavaa, että
31650: Veikkausvoittovarojen anominen on melko nämä vapaaehtoiset taloudelliset hankkeet sai-
31651: suuritöinen. Pitkäkäsittelyinen anomus on teh- sivat sen avustuksen, mitä veikkausvoittovaro-
31652: tävä joka vuosi uudestaan ja epätietoisuus rat- jen myöntämisellä periaatteessa tarkoitetaan.
31653: kaisusta ja hankkeen lykkääntymisestä aiheut- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
31654: taa usein suurempia kustannuksia, mitä mah- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31655: dollisesti myönnettävät veikkausvoittovarat muksen,
31656: edes kattavat. Mainittujen varojen saaminen
31657: on monelle hankkeelle välttämätön muista ra- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31658: hoitukseen liittyvistä asioista johtuen merki- menpiteisiin veikkausvoittovarojen
31659: tyksellistä. Esimerkiksi kunnat myöntäessään myöntämisen korjaamiseksi niin, ettei
31660: avustuksia ja takauksia pitävät ehdottomana se aiheuta kohtuuttomia kustannukria
31661: edellytyksenä, että veikkausvoittovaroja on anojille ja että saadusta avustuksesta on
31662: saatu tai ainakin anottu, huomioimatta lain- myös taloudellista apua.
31663: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
31664:
31665: Mauno Kurppa. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
31666: Olavi Tupamäki. Sylvi Saimo. Arttur Niemelä.
31667: 1812
31668:
31669: VIII,103.- Toiv.al. n:o 1024.
31670:
31671:
31672:
31673:
31674: Laaksonen ·ym.: Iltaopiskelijain jatko-opintomahdollisuuksien pa-
31675: rantamisesta.
31676:
31677:
31678: Eduskunnalle.
31679:
31680: Taloudellisten vaikeuksien vuoksi jää mo- arvosanoihin, on iltaoppikouluissa ylioppilas•
31681: nen lahjakkaan henkilön opiskelu kesken tai tutkinnon suorittaneiden mahdollisuus jatko-
31682: se ei taloudellisten syiden vuoksi edes pääse opintoihin huomattavasti heikompi kuin mui-
31683: jatkumaan kansa- ja kansalaiskoulua pitem- den korkeakouluihin pyrkivien. Jotta iltaopis-
31684: mälle. Monissa tapauksissa tällaiset henkilöt kelu ei jatko-opintomahdollisuuksien puuttumi-
31685: aloittavat tavoitteellisen, yliopistotutkintoon sen vuoksi tyrehtyisi, olisi ryhdyttävä toimen-
31686: tähtäävän opiskelun myöhemmin valmistut- piteisiin iltaopiskelijoiden jatko-opintomahdol-
31687: ·tuaan sitä ennen johonkin käytännölliseen am- lisuuksien parantamiseksi.
31688: mattiin. Tällaisia opiskelijoita on maamme ilta- Eräänä mahdollisuutena olisi se, että keväi·
31689: oppikouluissa ja oppikoulujen iltalinjoilla yli sin selvitettäisiin, kuinka monta prosenttia suu-
31690: 7 000 henkilöä, jotka opiskelunsa ohella työs- rempi on kaikkien ylioppilaskirjoituksiin osal-
31691: kentelevät eri ammateissa. Työn ja opiskelua listuneiden kuin työnsä ohella iltaoppikouluissa
31692: yhdistäminen tuottaa aikuisopiskelijoille monia opiskelleiden saama äänimäärä ja tällä prosent-
31693: vaikeuksia. Ylipitkästä, jopa 15-17 tuntiin timäärällä korotettaisiin iltaoppikoululaisten
31694: venyvästä työpäivästä aiheutuu sekä psyykkistä ylioppilastodistusten äänimäärää karsintoja eri
31695: että fyysistä rasitusta, joka ilmenee suodtus- korkeakouluihin suoritettaessa. Tällä menette-
31696: tason laskeniisena. lyllä tehtäisiin oikeutta iltaopiskelijoille ja
31697: Viime vuoden keväällä pidettyihin ylioppilas- edistettäisiin arvokkaiden lahjakkuusreservien
31698: kirjoituksiin osallistui kaikkiaan 520 iltaoppi- käyttöön saamista.
31699: koululaista. Heidän yhteisen äänimääränsä sum- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31700: ma (laudatur = 3, cum laude = 2, approba- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31701: tur = 1 ja improbatur = 0 ääntä) oli 769 ja muksen,
31702: keskiarvo 1.48 ääntä. Samanaikaisesti oli koko
31703: maan ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien ääni- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
31704: määrän keskiarvo 1.74. Iltaoppikoululaisten miin iltaopiskeli;ain jatko-opintomah-
31705: saama tulos oli siis huomattavasti heikompi. dollisuuksien parantamiseksi korotta-
31706: Tämä ei kuitenkaan johdu heidän älyllisestä malla heidän ylioppilastodistukseensa
31707: heikommuudestaan, vaan siitä huomattavasti merkittyjen arvosanojensa perusteella
31708: suuremmasta rasituksesta, joka aiheutuu työn laskettavaa äänimäärää määrätyllä pro-
31709: ja opiskelun samanaikaisuudesta. Kun karsinta senttiyksiköllä eri korkeakouluihin kar·
31710: eri korkeakouluihin pyrkivien kesken perustuu sintoja järjestettäessä.
31711: suurelta osaltaan ylioppilastutkintotodistuksen
31712: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
31713:
31714: Mikko Laaksonen. Eero Salo.
31715: Kalevi Sorsa. A-V. Perheentupa.
31716: 1813
31717:
31718: VIII,104.- Toiv.al. n:o 1025.
31719:
31720:
31721:
31722:
31723: Laatio. ym.: KOI'keakoulu;en apuhenkilökunt~t~n lisäämisestä.
31724:
31725:
31726: E d u s k u n n a 11 e.
31727:
31728: Korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen on kimuksen apuhenkilökunnalle huomattavasti
31729: pysyttävä kehityksen mukana, jos aiomme olla virkoja ja toimia.
31730: kansainvälisessä kilpailussa mukana. Kun kor- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
31731: keasti koulutettua ja erikoistunutta opetushen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31732: kilökuntaa nykyisin joudutaan hyvin suuressa muksen,
31733: määrin käyttämään tehtäviin, jotka varsinai- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
31734: nen apuhenkilökunta voisi suorittaa, on tätä menpiteisiin korkeakoulujen apuhenki-
31735: pidettävä arveluttavana hukkakäyttönä. Tämä lökunnan virkojen ja toimien lisäämi-
31736: on poistettavissa lisäämällä opetuksen ja tut- seksi.
31737: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31738:
31739: G. Laatio. Antti Isomursu.
31740: Kerttu Hemmi. Orvokki Kauppila.
31741: Juha Rihtniemi. Ingvar S. Melin.
31742: Erkki Haukipuro. Matti Ruokola.
31743: Reino Kangas.
31744: 1814
31745:
31746: VIII,105.- Toiv.al. n:o 1026.
31747:
31748:
31749:
31750:
31751: Ensio Laine ym.: Tieteen, taiteen ;a nuorisotyön rahoittamisesta
31752: valtion varoista.
31753:
31754:
31755: E d u s k u n n a 11 e.
31756: Ns. veikkausasetusta muuttamalla on urhei- määrällä valtio olisi joutunut verovaroin mai-
31757: lun ja muun liikuntatoiminnan saama osuus nittuja haroostusmuotoja tukemaan. Seurauk-
31758: veikkauksen voittovarojen jaossa pudonnut sena on ollut kasvavien urheilumenojen rahoi·
31759: puoleen alkuperäisestä eli 50 prosenttiin. Vii- ,tuksen vaikeutuminen, joka ei voi olla vaikut-
31760: meksi tapahtuneilla asetuksen muutoksilla tamatta erittäin haitallisesti urheilutoiminnan
31761: 1960-luvulla on kavennettu urheilutoiminnan ja mm. kansalaisten laajamittaisen liikuntatoi-
31762: tukemiseen ja urheilulaitosten rakentamiseen minnan kehittämiseen.
31763: tarkoitettujen varojen määrää monilla miljoo- Eduskunta kiinnitti em. asiantilaan huomiota
31764: nilla markoilla vuodessa. Kuluvana vuonna tu- vuoden 1969 .tulo- ja menoarvioon liittyvän
31765: lee urheilutarkoituksiin käytettävien veikkaus- seuraavan lausuman muodossa: "Veikkausva-
31766: varojen määrä supistumaan viime vuonna käy- roista on ehdotettu rahoitettavaksi sellaisia me-
31767: tettyyn verrattuna. Niinpä tänä vuonna on ur- noeriä, jotka luonteeltaan kuuluisivat rahoitet-
31768: heilu- ja liikuntakasvatustyön tukemiseen käy- tavaksi valtion yleisistä tuloista. Eduskunta
31769: tettävissä 17 milj. markkaa vastaavan määrän edellytltää, että tulo- ja menoarviota laadittaessa
31770: oltua vuosi sitten 20.8 milj. markkaa. Seurauk- kiinnitetään vastaisuudessa huomiota tähän ky-
31771: sena on järjestöjen avustusten supistuminen 20 symykseen."
31772: % ja urheilulaitosten rakennusavustusten supis- Vuoden 1970 tulo- ja menoarvioehdotusta
31773: 'tuminen 13.5 %. laatiessaan hallitus ei kiinnittänyt huomiota em.
31774: Maassamme toimivat urheilujärjestöt ovat ai- lausuman mukaisen menettelyn toteuttamiseen,
31775: na pitäneet päätehtävänään nuorison ja liikun- vaikka urheilujärjestöjen koulutus-, kurssi-, har-
31776: takasvatuksen kaikinpuolista kehittämistä, kan- joitus- ja harrastustoiminnan laajentamisen se-
31777: salaisten terveyden ja kunnon hoitamista kun- kä kuntourheilun ja edustusurheilun kehittä-
31778: tourheilun avulla ja toisaalta maamme kilpa- misen aiheuttaman taloudellisen paineen rat-
31779: urheilun tehostamista niin, että suomalaiset ur- kaiseminen olisi sitä välttämättä edellyttänyt.
31780: heilijat voisivat ottaa osaa ja menestyä kansain- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
31781: välisissä arvokilpailuissa. Tämän toiminnan yl- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31782: läpitämisessä ja urheilulaitosten rakentamisessa
31783: tarvitaan runsaasti varoja. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31784: Urheilujärjestöjen aloitteesta ja toimesta aloi- tieteen, taiteen ;a nuorisotyön rahoitta-
31785: tettu veikkaustoiminta on vapauttanut valtion miseksi valtion yleisistä tuloista ;a veik-
31786: käyttämästä verovaroja urheilun tukemiseen. kausvoittovaroien luovuttamiseksi alku-
31787: Valtion ·taloutta auttaa myöskin se, että valtio peräisen tarkoituksensa mukaisesti tai
31788: saa veikkaustoiminnan seurauksena leimaverona ainakin nykyistä suuremmassa määrin
31789: n. 10 milj. mk vuodessa. Nykyisin tuetaan urheilu- ;a liikuntakasvatustyön tukemi-
31790: veikkausvaroilla tiedettä, taidetta ja nuoriso- seen.
31791: työtä n. 15-20 milj. markalla vuodessa, jolla
31792: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
31793:
31794: Ensio Laine. Kuuno Honkonen. Heimo Rekonen.
31795: 1815
31796:
31797: VIII,106.- Toiv.al. n:o 1027.
31798:
31799:
31800:
31801:
31802: Ensio Laine ym.: Urheilutapaturmavakuutusjärjestelmän luomi-
31803: sesta.
31804:
31805:
31806: Eduskunnalle.
31807:
31808: Urheilusta on muodostunut yhä laajempien Eri urheilujärjestöjen toiminnalla vedetään
31809: joukkojen harrastus. Lisääntynyt vapaa--aika ve- yhä suurempia joukkoja liikunnan pariin huo-
31810: tää jatkuvasti suurempia harrastajamääriä lii- lehtimaan kunnostaan ja terveydestään. Aktii-
31811: kunnan pariin. Laajentuneen toiminnan ja vinen liikunnanharrastus kaipaa kuitenkin tur-
31812: uusien urheilulajien synnyttämät riskitekijät vaa loukkaantumisten sattuessa. Miten paljon
31813: ovat lisääntyneet urheilijoiden terveysturvan urheilutapaturmia sattuu ja miten olisi järjes-
31814: kehittämisen jäädessä jälkeen. tettävä liikunnan harrastajien va.k.uutusjärjes-
31815: Vakuutusyhtiöillä on kyllä tarjottavana ur- telmä, se olisi aiheellista tutkia.
31816: heiluvakuutuksia, mutta niiden antama turva Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
31817: on varsinkin vakavien tapaturmien sattuessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31818: riittämätön. Urheilujärjestöjen järjestämät kil-
31819: pailumatkat, kurssit ja leirit ovat yleensä va- että hallitus suorituttaisi tutkimuksen
31820: kuutuksilla turvatut, mutta pääosa harjoituk- urheilutoiminnan piirissä tapahtuvista
31821: sista, kilpailuista ja otteluista on vakuutustur- vahingoista ja mahdollisuuksista luoda
31822: van ulkopuolella, koska urheiluseurojen ta· liikunnan ha"asta;ien vakuutusjärjestel-
31823: loudelliset mahdollisuudet jäsentensä vakuutus- mä.
31824: •turvan hankkimiseen ovat täysin riittämättö-
31825: mät.
31826: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
31827:
31828: Ensio Laine. Heimo Rekonen.
31829: 1816
31830:
31831: VIII,107.- Toiv.al. n:o 1028.
31832:
31833:
31834:
31835:
31836: Lankinen: Tutkimuksen suorittamisesta Päiiät-Hämeen sivukor-
31837: keakoulun perustamiseksi Lahden kaupunkiin.
31838:
31839:
31840:
31841: E d u s k u n n a 11 e.
31842:
31843: Noudatetun korkeakoulupolitiikan mukaisesti ganisaatioiden puutteesta johtuvaa alueellisen
31844: korkeakoulutus on pyritty jakamaan eri aloille painostuspolitiikan heikkoutta tai puutetta ja
31845: ja tasoille siten, että se vastaisi kehittyvän yh- tutkimustoiminnan vähäisyyttä. Korkeakoulu-
31846: teiskunnan tarpeita ja väestön kasvavia sivis- laitoksen kehittämislainsäädäntö ja koulutus-
31847: tysvaatimuksia sekä edistäisi parhaimmalla ta- rakennekomitean esittämät tarvelaskelmat osal-
31848: valla taloudellista kasvua. Määrällisesti nykyi- taan rajoittavat uusien korkeakoulujen perusta-
31849: siä korkeakouluja pidetään usealla taholla riit- mismahdollisuuksia, joten tämän vuosisadan
31850: tävinä eikä uusien korkeakoulujen perustamis- puolella mahdollisuudet itsenäisen korkeakou-
31851: suunnitelmia ole konkreettisesti ollut esillä. lun saamiseksi Lahteen ovat vähäiset. Sivu-
31852: Viime vuosina perustetut korkeakoulut ovat korkeakoulujen perustamisesta ja toiminnasta
31853: syntyneet alueellisen aloitteellisuuden tai pai- ei teknillisen opetuksen ja kesäyliopistotoimin.
31854: nostuspolitiikan seurauksena. Uudet korkea- nan lisäksi ole maassamme riittäviä kokemuk-
31855: koulukaupungit sijaitsevat kaikki muuttotappio- sia.
31856: alueella, joten oppilaspohjan riittävyydestä tule- Peruskoulunopettajien koulutus on tarkoitus
31857: vaisuudessa ei ole varmuutta ja pätevän opet- hajasijoittaa, mutta sitä ei sijoitettane varta
31858: tajavoiman saamisessa tullee ilmenemään vai- vasten perustettaviin sivukorkeakouluihin, vaan
31859: keuksia. nykyisten korkeakoulujen yhteyteen. Tämä ai-.
31860: Nykyinen tendenssi suosii pikemminkin kor- heuttaa sen, että näissä korkeakouluissa paine
31861: keakoulujen keskittämistä kuin niiden hajasi- alimpien arvosanojen suorittamiseen kasvaa en-
31862: joittamista sellaisiin maakuntakeskuksiin, joissa tisestään ja opetuksen painopiste tietyissä oppi-
31863: ei vielä ole pysyvää korkeampaa opetusta. Toi- aineissa siirtyy pakostakin alemmille arvosana-
31864: saalta valtakunnan eri osien tasapuolinen kehit- tasoille. Peruskoulunopettajien koulutuksen
31865: täminen ja henkisten voimavarojen tehokas hy- myöhemmissä järjestelyissä olisi syytä harkita
31866: väksikäyttö edellyttävät opistotasoisen ja kor- sivukorkeakoulumahdollisuutta. Esimerkiksi ny-
31867: keamman opetuksen sijoittamista maakuntakes- kyinen Helsingin opettajakorkeakoulu tai osia
31868: kuksiin. Maamme voimavarat eivät kuitenkaan siitä voitaisiin siirtää Lahteen ja koulutus ta-
31869: riitä korkeatasoisten yliopistojen tai spesiaali- pahtuisi Helsingin yliopiston valvonnassa. Ky-
31870: korkeakoulujen perustamiseen jokaiseen maa- seisellä järjestelyllä täytettäisiin myös se ope-
31871: kuntakeskukseen. Tällöin voisi harkita korkea- tusalan koulutustyhjiö, minkä Heinolan semi-
31872: kouluopetuksen keskittämisen rinnalla toista naarin lakkauttaminen talousalueella aiheuttaa.
31873: vaihtoehtoa: korkeakouluopetuksen porrasta- On myös otettava huomioon se, mikä merkitys
31874: mista. Maakuntakeskuksiin perostettavissa sivu- Lahden kesäyliopistolla on ollut kansakoulun-
31875: korkeakouluissa voitaisiin suorittaa alempia opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksessa ja
31876: arvosanoja ja -tutkintoja, mikä osaltaan helpot- lisäksi se, että Lahdessa on harjoitettu merkit-
31877: taisi nykyisiin korkeakouluihin kohdistuvaa tävää koulukokeilutoimintaa ja tästä syystä
31878: painetta. Lahden kaupunki on niiden ensimmäisten kun-
31879: Uusia korkeakouluja perustettaessa Lahden tien joukossa, jotka siirtyvät peruskoulujärjes-
31880: hierarkia-asema on ohitettu. Syynä, miksi Päi- telmään.
31881: jät-Hämeeseen ei .toistaiseksi ole saatu pysyvää Mikäli pysyvää korkeakouluopetusta saatai-
31882: korkeampaa opetusta, voidaan osaltaan pitää siin Lahteen esimerkiksi sivukorkeakoulun muo-
31883: aikaisemmasta yhtenäisten maakunnallisten or- dossa, saavutettaisiin tällä valtakunnallisesti kat-
31884: Vlll,107.- Lankinen. 1817
31885:
31886: soen se etu, että rajoitetaan opiskelijamäärän kuntakirjaston saamiseksi Lahteen. Lahden kau-
31887: epäterve kasvu Helsingin yliopistossa. Lisäksi pungin teknillisen oppilaitoksen uudeksi sijain-
31888: monet opiskelijat voisivat harjoittaa opintojaan tipaikaksi varaama Lounaanpuiston alue riittää
31889: kotoa käsin tai suhteellisen lähellä kotiseutua, myös n. 3 000 opiskelijan sivukorkeakoulua
31890: opiskelijat säästyisivät matkakustannuksista ja varten. Lahdesta ja sen lähiympäristöstä on
31891: järjestelyllä lievennettäisiin nykyisten yliopisto- mahdollisuus saada pätevää tuntiopettajavoimaa.
31892: kaupunkien kasvavia asunto-ongelmia. ·Lisäksi Lahden kesäyliopisto on oppilasluvultaan maan
31893: on etuna mainittava paikallisen ja alueellisen yhdeksästätoista kesäyliopistosta kuudes ja kor-
31894: aktiivisuuden mukanaan tuoma taloudellinen keakoulukaupunkien ulkopuolella sijaitsevista
31895: tuki sivukorkeakoulun myötä korkeammalle kesäyliopistoista toiseksi suurin. Kesällä 1969
31896: opetuksella. opiskelijoita oli 1 426, joista n. 60 % oli kotoi-
31897: Sivukorkeakoulun saaminen Lahteen edes- sin Päijät-Hämeestä. Keväällä 1967 tehdyn vi-
31898: auttaisi suoranaisesti ja välillisesti kaupungin rallisen tilaston mukaan pelkästään Päijät-Hä-
31899: ja sen lähikuntien toloudellista kehitystä ja meen seutukaava-alueelta oli kotoisin 1 306
31900: kasvua ja parantaisi Lahden henkistä ilmapiiriä. korkeakouluopiskelijaa eli n. 3 % korkeakoulu-
31901: Sivukorkeakoulu toimisi samalla koko talous- opiskelijoiden määrästä.
31902: alueen henkisenä keskuksena. Sen (maakunta- Pysyvän korkeakoulutoiminnan saaminen
31903: korkeakoulun) yhteyteen tulisi perustaa myös Lahteen vaatisi pitkällistä koordinoitua valmis-
31904: tutkimuslaitos, joka palvelisi maakunnan elin- 'telu- ja suunnittelutyötä alueellisten organisaa-
31905: keinoelämää ja maakunnassa tapahtuvaa suun- tioiden ( seutukaava- ja maakuntaliitot, kor-
31906: nittelutoimintaa. keakouluyhdistys jne.) puitteissa. Alkuvai-
31907: Lahden kaupunkia sivukorkeakoulun sijoitus- heessa olisi syytä pyrkiä laajentamaan Lahden
31908: paikkana puoltavat monet tekijät. Etäisyys Hel- kesäyliopiston ainevalikoimaa ja lisäämään var-
31909: singistä Lahteen on maanteitse 102 kilometriä sinkin kesälukukauden ulkopuolista toimintaa
31910: ja Tampereelta Lahteen 128 km, joten etäi- esim. pysyvällä kurssitoiminnalla, erikoisluen-
31911: syydet mahdollisten pääyliopistojen ja Lahden noilla ja järjestämällä kuulustelutilaisuuksia.
31912: filiaalin välillä olisivat sopivat. Lahti Helsin- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
31913: gin yliopiston filiaalin sijoituspaikkana sopisi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31914: valtakunnalliseen kokonaisuuteen ajatellen mo-
31915: lemminpuolista suuntautumista, Lahden vaiku- että hallitus suorituttaisi tutkimuksen
31916: ,tusalueella on riittävä väestöpohja (yli 200 000 peruskoulunopettajien ja muuta vastaa-
31917: asukasta) sivukorkeakoulua varten. Lahden vaa koulutusta antavan sivukorkeakou-
31918: kaupunginkirjasto täyttää pienen korkeakoulu- lun perustamisesta Päijät-Hämeen aluet-
31919: yksikön tarpeet. Lisäksi on tehty esitys maa- ta varten Lahden kaupunkiin.
31920: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
31921:
31922: Sirkka Lankinen.
31923:
31924:
31925:
31926:
31927: 228 427/70
31928: 1818
31929:
31930: VIII,108.- Toiv.al. n:o 1029.
31931:
31932:
31933:
31934:
31935: Lehmonen ym.: Ammattikurssikeskuksen rakentamisesta Viita-
31936: saarelle.
31937:
31938:
31939: E d u s k u n n a II e.
31940: Viitasaari on Keski-Suomen läänin pohjoisen kennetuksi Viitasaarelle. Oppilasmäärät riittä-
31941: alueen taloudellinen keskus, jonka vaikutus- vät esitettyä kurssikeskusta varten sillä Viita-
31942: alueella asuu 44 000 ihmistä. Valtiovallan ta- saaren talousalueen 44 000 henkeä jakaantuu
31943: loudellisen elämän tukitoimenpiteet tämän ta- kunnittain, jotka tulisivat kurssikeskusta hy-
31944: lousalueen kehittämiseksi ovat olleet puutteel- väkseen käyttämään seuraavasti: Viitasaarella
31945: liset ja riittämättömät. Siitä on ollut seurauk- n. 10 800 henkeä ja kirkonkylän seudulla asuu
31946: sena työikään kasvaneen väestön hakeutuminen 3 000 henkilöä, Pihtiputaalla 7 800, Kannon-
31947: talousalueen ulkopuolelta ansiotöiden hakuun koskella 3 100, Kinnula 2 900, Kivijärvi 2 700,
31948: ja myöskin muuttoliike rajojemme ulkopuo- Konginkangas 2 400, osa Saarijärven kuntaa
31949: lelle Ruotsiin ja Australiaan on ollut erittäin 5 700, Keitele 4 000 ja Vesanto 4 600 henkilöä.
31950: suurta. Pohjoisessa Keski-Suomessa ei ole min- Kurssitoimintaa voidaan järjestää niin, että mai-
31951: käänlaista ammattikoulua nuorille ja koulutusta nittu talousalue kokonaisuudessaan työllistää
31952: on voitu tarjota vain nuorten työllisyyskurssien koulutetun henkilökunnan linjajaon muodostues-
31953: järjestämisen muodossa, jolloin keski-ikäiset ja sa esim. seuraavaksi: matkailu- ja ravintola-
31954: siitä hiukan alle olevat henkilöt ovat jääneet alat, hirsirakennusteollisuus sekä konepuuseppä-
31955: kokonaan vaille ammattikoulutusta ja sellaisina linjan, konekorjaamo- ja metalliala. Lisäksi ky-
31956: ovat heikoimmin palkattua työvoimaa kaikkial- symykseen voisivat tulla vielä monet nyt mai-
31957: la. Koska pohjoisen keski-Suomen kehitykselle nitsemattomat teolliset alat. Koulutetun työ-
31958: tulevaisuudessa on olemassa reaaliset mahdolli- voiman olemassa olo talousalueella aktivoi vas-
31959: suudet monipuolistamalla ja laajentamalla eri taisuudessa monialaista yrittäjäkuntaa alueella
31960: teollisuudenaloja niin on oikeutettua, että myös- kuten kehitysaluelait ja pitkän aikavälin työ-
31961: kin työvoiman koulutukseen kiinnitetään myös voimakoulutus edellyttävätkin.
31962: kehitysalueilla nykyistä parempaa huomiota. Viitasaaren kunta on neuvotellut kurssikes-
31963: Viitasaari on Keski-Suomen läänissä ainoa kuksen aikaansaamisesta sekä ammattikasvatus-
31964: suurkunta, jossa ei ole mitään valtion koulua hallituksen että työvoimaviranomaisten kanssa
31965: tai vastaavaa muuta oppilaitosta. Siitä huoli- ja on näissä esitutkintaneuvotteluissa päädytty
31966: matta Viitasaaren kunta on järjestänyt jo nel- aina tulokseen, että kurssikeskuksen sijoitta-
31967: jänä vuotena menestyksellisesti nuorten työlli- minen Viitasaarelle palvelisi samalla laaja-alai-
31968: syyskurssien nimellä ammattikasvatushallituk- sesti koko Keski-Suomen läänin kehittämistä.
31969: sen valvonnan alaisena toimivaa kurssimuotoista Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti esi-
31970: ammattiopetusta, josta on saatu vain hyviä ko- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31971: kemuksia. Tarkoitusta varten kunta vuosittain sen,
31972: on vuokrannut yli 1 000 m3 koulutustiloja ja
31973: vastaisuudessa on tarkoitus kurssitoimintaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31974: vielä laajentaa, edellyttäen, että valtiovallan menpiteisiin ammattikurssikeskuksen ra-
31975: toimenpitein ja kehitysaluelakien mukaisesti py- kentamiseksi V iitasaarelle.
31976: syvä vaihtuvalinjainen kurssikeskus saadaan ra-
31977: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
31978:
31979: Siiri Lehmonen. Sakari Knuuttila.
31980: Matti Koivunen. Pentti Sillantaus.
31981: 1819
31982:
31983: Vlll,l09.- Hemst.mot. nr 10.30.
31984:
31985:
31986:
31987:
31988: LiUqvist m. fl.: Om ändring av bestämmelserna rörande uthyr-
31989: ning av kommunal/örbundens skolor.
31990:
31991:
31992: Tili Riksdagen.
31993:
31994: Behovet av utrymmen för utövning av olika lemskommuner_ har inte heller samma möjlig-
31995: slag av fritidssysselsättning ökar i takt med het att hyra skolan på grund av avstånden.
31996: arbetstidens förkortning. För ändamålet lämp- Ur nationalekonomisk synpunkt sett borde
31997: liga lokaler, såsom skolor och andra större alla för fritidssysselsättning lämpade lokaler
31998: inrättningar fyller inte på långt när behovet kunna användas och uthyras. Beslutet som står
31999: och anspråken. Därtill vill kommunalförbund hindrade i vägen borde omprövas. Om kom-
32000: som äger skollokaler, lämpliga för gymnastik munalförbunden uthyr sina skollokaler, bör
32001: och annan fritidssysselsättning, mycket ogärna de få rätt att göra avdrag från inkomsterna
32002: hyra ut sina skolor för dylikt ändamål på grund för slitaget.
32003: av nuvarande bestämmelser. Enligt statsrådets Med hänvisning till det ovan sagda, föreslår
32004: beslut, får kommunalförbunden ej räkna sig vi vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
32005: tillgodo slitage för skolornas användning, utan ställa,
32006: hela inkomsten för uthyrning av lokaliteterna att regeringen omedelbart måtte vid-
32007: avdrages från skolomas utgifter. Därigenom taga åtgärder för att ändra nuvarande
32008: lider kommunalförbunden alltid större eller bestämmelser rörande uthyrningen av i
32009: mindre förluster vid uthyrningen av skolans kommunalförbundens ägo varande sko-
32010: utrymmen. Dessutom bör även en annan om- lor sålunda, att avdrag för slitaget får
32011: ständighet framhållas. Nämligen, att alla med- göras från hyresinkomsterna.
32012: Helsingfors den 16 april 1970.
32013:
32014: Bror Lillqvist. Tyyne Paasivuori. Elly Sigfrids.
32015: Lars Lindeman. Uljas Mäkelä. Kristian Gestrin.
32016: Ulf Sundqvist. Erkki Tuomioja. Ingvar S. Melin.
32017: Ragnar Granvik.
32018: 1820
32019:
32020: VIII,109.- Toiv .al. n:o 10.30. Suomennos.
32021:
32022:
32023:
32024:
32025: Lillqvist ym.: Kuntainliitto;en kouluien vuokraomista koskevien
32026: määräysten muuttamisesta.
32027:
32028:
32029: Eduskunnalle.
32030:
32031: Erilaisten vapaa-ajan harrastusten vaatiman sien johdosta samaa mahdollisuutta koulun
32032: tilan tarve kasvaa työajan lyhentymisen myötä. vuokraamiseen. Kansantaloudelliselta kannalta
32033: Tarkoitukseen sopivat huoneistot kuten koulut katsoen pitäisi kaikkia vapaa-ajanviettoon so-
32034: ja muut suuremmat laitokset eivät läheskään pivia huoneistoja voida käyttää ja vuokrata.
32035: tyydytä tarvetta ja vaatimuksia. Sen lisäksi tah- Päätöstä, joka estää sen, pitäisi harkita uudel-
32036: tovat kuntainliitot, jotka omistavat voimisteluun leen. Jos kuntainliitot vuokraavat kouluhuo-
32037: ja muuhun vapaa-ajan harrastuksiin sopivia kou- neistojaan, tulee niiden kulumisen vuoksi saada
32038: luhuoneistoja, hyvin vastenmielisesti vuok- oikeus tehdä vähennyksiä tuloista.
32039: rata koulujaan senkaltaisiin tarkoituksiin ny- Yllä sanottuun viitaten ehdotamme kunnioit-
32040: kyisten sääntöjen johdosta. Valtioneuvoston taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32041: päätöksen mukaisesti eivät kuntainliitot saa las-
32042: kea hyväkseen koulujen käytöstä aiheutuvaa että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
32043: kulumista, vaan kaikki huoneistojen vuokraa- menpiteisiin nykyisten kuntainliitto;en
32044: misesta saadut tulot vähennetään koulujen me- omistuksessa olevien kouluien vuokraa-
32045: noista. Täten kuntainliitot kärsivät suurempia mista koskevien määräysten muuttami-
32046: tai pienempiä menetyksiä koulutilojen vuokraa- seksi siten, että kulumisesta ;ohtuvat
32047: misen yhteydessä. Sitäpaitsi on korostettava vähennykset saadaan tehdä vuokratu-
32048: myöskin erästä toista seikkaa, nimittäin että loista.
32049: kaikilla jäsenkunnilla ei myöskään ole etäisyyk-
32050: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
32051:
32052: Bror LUlqvist. Tyyne Paasivuori. Elly Sigfrids.
32053: Lars Lindeman. Uljas Mäkelä. Kristian Gestrin.
32054: Ulf Sundqvist. Erkki Tuomioja. Ingvar S. Melin.
32055: Ragnar Granvik.
32056: 1821
32057:
32058: VIII,UO • ....:.... Hemst.mot. nr 1031.
32059:
32060:
32061:
32062:
32063: Lillqvist m. fl.: Om bestridande av barnträdgårdsseminariernas
32064: kostnader ur statsmedel.
32065:
32066:
32067: Tili Riksdagen.
32068:
32069: Det har länge varit självklart, att lärarut- som visar, att barnens skolframgång ingaluoda
32070: bildningen i vårt land helt och hållet ombe- avgörs bara av deras intelligens, utan harrno-
32071: sörjes av staten och t. ex. folkskolseminarierna niska barn med förmåga tili känslomässig kon-
32072: erhåller hundraprocentigt statsunderstöd en- takt i skolan har bättre skolresultat, än mycket
32073: ligt kejserlig förordning av den 11. 5. 1866. intelligenta men oharmoniska barn. Detta är
32074: Utan att på något sätt undervärdera kun- för övrigt något som skarpsynta lärare länge
32075: skapernas betydelse, som ju skolan har på sitt anat.
32076: program, har dock alla olika psykologiska rikt- Barn som inte före skolåldern i lämplig
32077: ningar under senare tid betonat, att den tidiga miljö fått lära social anpassning blir lätt fel-
32078: barndomen är avgörande för utvecklingen. utvecklade, och t. ex. fil. dr. Stina Sandels vid
32079: Grunden är det viktigaste också i människans Stockholms högskola säger: "Ju flere barn-
32080: utveckling, och därför borde större vikt läggas trädgårdar, dess färre ungdomsfängelser".
32081: vid förskolålderns fostran. Skolans mål är och Detta insåg redan Uno Cygnaeus, folk-
32082: förblir - trots allt tai om karaktärsutveck- skolans fader, som på 1860-talet startade
32083: ling dock huvudsakligast intellektuell utveck- barnträdgårdar i samband med våra första
32084: ling och kunskapsinhämtande. folkskolseminarier i Jyväskylä och Ekenäs. En
32085: Barnträdgårdens målsättning är däremot annan, som på 1800-talet förstod den sociala
32086: emotionell ( känslomässig) utveckling och so- anpassningens betydelse var Z. Topelius, som
32087: cial anpassning. skrev tili senaten: "Barnträdgårdarna är de
32088: Enligt en vetenskaplig undersökning i Gö- sista institutioner Ni skall göra Er av med, ty
32089: teborg har barnen som gått i barnträdgård en de skola ännu befrukta hela vårt skolväsende".
32090: mer förtroendefull inställning tili andra barn Snart 100 år senare är barnträdgårdarna
32091: och tili vuxna än de barn, som ej fått gå i fortfarande en förmån, som blott en ringa
32092: barnträdgård. Andra framträdande egenskaper bråkdel av vårt lands barn får njuta av, och
32093: hos barnträdgårdsbarn är frimodighet, själv- de 4 seminarier, som utbildar barnträdgårds-
32094: ständighet, trygghetskänsla, frånvaro av agg- lärarinnor, kämpar med ständiga ekonomiska
32095: ressivitet och frånvaro av nervösa störningar, svårigheter.
32096: förmåga tili hänsyn för andras intressen och Borde inte såväl barnträdgårdar som barn-
32097: iakttagande av samlevnadsregler, m. a. ord: trädgårdsseminarier i en snar framtid bli i lag
32098: Barnträdgårdsbarnet är psykiskt bättre ut- stadgade institutioner så att alla barn kunde
32099: vecklat än de barn som ej fått gå i barnträd- få möjlighet tili känslomässig utveckling och
32100: gård. social anpassning i jämnårigas sällskap under
32101: Även om vår tid inte värdesätter dylika kompetent ledning. Barnen är mer mottagliga
32102: egenskaper lika högt som kunskaper, vitsord för intryck före skolåldern än någonsin senare
32103: och betyg, så är de dock en förutsättning för i sitt Iiv, och det som försummas kan kanske
32104: goda mellanmänskliga relationer och likaså för aldrig repareras.
32105: den enskilda individens framgångsrika anpass- Hänvisande tili anförda motiveringar, före-
32106: ning först i skolans värld och senare i arbetets slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
32107: värld. Det finns vetenskapliga undersökningar hemställa,
32108: 1822 VIII,llO.- Lastentarhaseminaarien kustannukset.
32109:
32110: att regeringen i skyndsam ordning trädgårdsseminariernas kostnader lik-
32111: måtte vidtaga åtgärder i syfte att staten som fallet är med all annan lärarutbild-
32112: i framtiden helt skulle stå för barn- ning i vårt land.
32113: Helsingfors den 16 april 1970.
32114:
32115: Bror Lillqvist. Tyyne Paasivuori. Ragnar Granvik.
32116: Lars Lindeman. Uljas Mäkelä. Pär Stenbäck.
32117: Ulf Sundqvist. Erkki Tuomioja. Ingvar S. Melin.
32118: 1823
32119:
32120: VIII,llO.- Toiv.al. n:o 1031. Suomennos.
32121:
32122:
32123:
32124:
32125: Lillqvist ym.: Lastentarhaseminaarien kustannusten suorittami-
32126: sesta valtion varoista.
32127:
32128:
32129: E d u s k u n n a II e.
32130:
32131: On kauan ollut itsestään selvää, että valtio ettei lasten koulumenestystä suinkaan ratkaise
32132: huolehtii maamme koko opettajakoulutuksesta, yksin heidän älynsä, vaan tasapainoiset lapset,
32133: ja esim. kansakouluseminaarit saavat 11. 5. jotka kykenevät tunteenomaiseen kosketukseen
32134: 1866 annetun keisarillisen asetuksen mu- koulussa, menestyvät paremmin koulussa kuin
32135: kaan sataprosenttisen valtionavustuksen. hyvin älykkäät mutta tasapainottomat lapset.
32136: Millään tavalla väheksymättä tietojen mer- Tämän muuten tarkkanäköiset opettajat ovat
32137: kitystä, jotka tietenkin kuuluvat koulun oh- jo kauan aavistaneet.
32138: jelmaan, kaikki eri psykologiset suunnat ovat Lapset, jotka eivät ole ennen kouluikää saa-
32139: kuitenkin viime aikoina korostaneet, että var- neet sopivassa ympäristössä oppia yhteisöön
32140: haislapsuus on kehityksen kannalta ratkaiseva. sopeutumista, kehittyvät helposti kieroon, ja
32141: Perusta on tärkein myös ihmisen kehityksessä, esim. fil. tri Stina Sandels Tukholman korkea-
32142: ja sen takia pitäisi suurempaa huomiota kiin- koulusta sanoo: "Mitä enemmän lastentar-
32143: nittää esikouluiän kasvatukseen. Koulun pää- hoja, sitä vähemmän nuorisovankiloita."
32144: määränä ja siksi jää - huolimatta kaikesta Tämän oivalsi jo Uno Cygnaeus, kansakou-
32145: mitä puhutaan luonteen kehityksestä - on lun isä, joka 1860-luvulla perusti lastentarhoja
32146: kuitenkin, pääasiassa älyllinen kehitys ja tieto- ensimmäisten Jyväskylässä ja Tammisaaressa si-
32147: jen hankkiminen. jaitsevien kansakouluseminaariemme yhteyteen.
32148: Lastentarhan päämäärä on sitävastoin emo- Toinen, joka 1800-luvulla ymmärsi yhteisöön
32149: tionaalinen (tunne-elämän} kehitys ja yhtei- sopeutumisen merkityksen, oli Z. Topelius,
32150: söön sopeuttaminen. joka kirjoitti senaatille: "Lastentarhat ovat lai-
32151: Göteborgissa tehdyn tieteellisen tutkimuk- toksia, joista saatte viimeksi luopua, sillä ne
32152: sen mukaan on lastentarhaa käyneillä lapsilla tulevat hedelmöittämään vielä koko meidän
32153: luottavaisempi asenne toisiin lapsiin ja aikui- koululaitoksemme."
32154: siin kuin niillä lapsilla, jotka eivät ole saaneet Kohta 100 vuotta myöhemmin lastentarhat
32155: käydä lastentarhaa. Muita lastentarhalapsissa ovat jatkuvasti etu, josta vain vähäinen murto-
32156: ilmeneviä ominaisuuksia ovat arastelematto- osa maamme lapsista saa nauttia, ja ne neljä
32157: myys, itsenäisyys, turvallisuudentunne, agres- seminaaria, jotka kouluttavat lastentarhanopet-
32158: siivisuuden puuttuminen ja hermostollisten tajia, kamppailevat alituisissa taloudellisissa
32159: häiriöiden puuttuminen, toisten tujen huo- vaikeuksissa. Eikö sekä lastentarhat että las-
32160: mioon ottamisen ja yhteiselämän sääntöjen tentarhaseminaarit pitäisi lähitulevaisuudessa
32161: noudattamisen kyky, ts. lastentarhalapsi on saada lakisääteisiksi laitoksiksi, niin että
32162: psyykkisesti paremmin kehittynyt kuin ne lap- kaikki lapset saisivat mahdollisuuden saman-
32163: set, jotka eivät ole saaneet käydä lastentarhaa. ikäisten seurassa pätevän johdon alaisena ta-
32164: Joskaan meidän aikamme ei anna sellaisille pahtuvaan tunne-elämän kehitykseen ja yhtei-
32165: ominaisuuksille yhtä suurta arvoa kuin tie- söön sopeutumiseen. Lapset ottavat ennen kou-
32166: doille, arvosanoille ja todistuksille, ne ovat luikää enemmän vaikutteita vastaan kuin mil-
32167: kuitenkin hyvien ihmistenvälisten suhteiden loinkaan myöhemmin elämässään, ja sitä mikä
32168: edellytys ja samoin edellytys yksityishenkilön laiminlyödään, ei ehkä koskaan voida korjata.
32169: menestykselliselle sopeutumiselle ensin kou- Esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioitta-
32170: lun maailmaan ja sitten työelämän maailmaan. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32171: On tieteellisiä tutkimuksia, jotka osoittavat, sen,
32172: 1824 VIII,UO.- Lastentarhaseminaarien kustannukset.
32173:
32174: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi sel- kuin se · vastaa kaiken muunkin
32175: laisiin toimenpiteisiin, että valtio vas- maamme opetta;akoulutuksen kustan~
32176: taisi tulevaisuudessa kokonaan lasten- nuksista.
32177: tarhaseminaarien kustannuksista, niin
32178: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
32179:
32180: Bror Lillqvist. Tyyne Paasivuori. Ragnar Granvik.
32181: Lars Lindeman. Uljas Mäkelä. Pär Stenbäck.
32182: UH Sundqvist. Erkki Tuomioja. Ingvar S. Melin.
32183: 1825
32184:
32185: VIII,lll.- Toiv.al. n:o 1032.
32186:
32187:
32188:
32189:
32190: Linkola ym.: Esityksen antamisesta laiksi yleisestä ammattioppi-
32191: velvollisuudesta.
32192:
32193:
32194: Ed u s k u nn alle.
32195:
32196: Nykyisen oppivelvollisuuslain mukaan ovat ja kasvatukseen. Ammattikoulun ja yleisen op-
32197: murrosikäiset nuoret kansakoulun kokonaan pivelvollisuuskoulun oppisuunnitelmat on pys-
32198: tai keskikoulun neljä luokkaa käytyään vapaita tyttävä koordinoimaan nykyistä tarkoituksen-
32199: yhteiskunnan asettamista velvoitteista. Yhteis- mukaisemmin.
32200: kunta kyllä edellyttää, että jokainen kansalai- Tehokkaan ammattikoulutuksen piiriin on
32201: nen tekee työtä, mutta nuoresta yksilöstä it- saatava koko nuoriso, toisin sanoen päästävä
32202: sestään tai usein hänen vanhemmistaan riip- siihen, että jokaisella nuorella tulee hänen
32203: puu, mitä työtä hän aikoo tehdä ja miten hän määräikään ehdittyään olla oma ammatti.
32204: hankkii koulutuksen ammattiinsa. Monesti ei Yleisen ammattioppivelvollisuuden toteut-
32205: ammattitaitoa hankita etukäteen ollenkaan. tamisella päästään ensinnäkin siihen, että jo-
32206: Osasyynä tähän on tietenkin se, ettei maamme kaisella nuorella todella on oma ammatti. Kan-
32207: ammattioppilaitoksissa ole läheskään riittävästi santalouden kannalta tämä merkitsee erittäin
32208: oppilaspaikkoja, vaikka ammattikouluverkosto tärkeää yleisen tiedon tason ja suoritustason
32209: sinänsä on verrattain hyvä. Toinen tie ammat- nostamista. Sosiaaliselta ja kasvatukselliselta
32210: tiopin hankkimiseen, oppisopimukset, ei se- kannalta katsottuna merkitsisi tämä myös sitä,
32211: kään ole kovin yleistynyt. Toisin sanoen, nuo- että nuoriso pidetään poissa vähemmän kehit-
32212: risomme enemmistö jää nykyisin eri syistä joh- tävien tai suorastaan huonojen harrastusten pa-
32213: tuen vaille minkäänlaista ammattikoulutusta. rista, mihin se muuten ilman koulun tai am-
32214: Samanaikaisesti on monilla aloilla koulutetun matin asettamia velvoituksia nykyisin varsin-
32215: ja pätevän ammattityövoiman tuntuvaa puu- kin asutuskeskuksissa ajautuu. Valmistautumi-
32216: tetta. nen ammattiin edistää myös valmistautumista
32217: Kuitenkin yhteiskunnan kehittyminen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen ja lisää nuorison
32218: elinkeino- ja ammattirakenteen monipuolistu- tervettä itsearvostusta, joka pohjautuu päte-
32219: minen lisää sitä vähimmäiskoulutuksen tar- vään ammattitaitoon, sen mukanaan tuomaan
32220: vetta, joka yksityiseltä kansalaiselta vaaditaan yhteiskunnalliseen arvostukseen ja taloudelli-
32221: hänen ammatti- ym. tehtäviensä hoitamiseen. seen turvallisuudentunteeseen. Pakolliseen am-
32222: Teollistumisen ja automaation kehittyminen mattikoulutukseen on luonnollisesti yhdistet-
32223: sekä palveluelinkeinojen lisääntyminen aiheut- tävä nykyiset mahdollisuudet, joiden avulla
32224: tavat eri alojen suoritusvaatimusten nousua. lahjakkaat nuoret voivat jatkaa opintojaan
32225: Yhteiskuntatieteelliset tutkimukset ovat korkeammissa oppilaitoksissa.
32226: osoittaneet, että sekä maan kansantulon kasvu Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
32227: että kilpailukykyisyys maailmanmarkkinoilla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32228: riippuvat ratkaisevasti siitä, miten korkea ylei- muksen,
32229: nen tiedontaso on kansalaisten keskuudessa.
32230: Tämän vuoksi on kiinnitettävä huomiota eri- että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
32231: tyisesti käytännöllisiin taitoihin tähtäävään kunnalle esityksen laiksi yleisestä am-
32232: koulutukseen ja samalla myös yleissivistykseen mattioppivelvollisuudesta.
32233: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32234: Anna-Liisa Linkola. Sinikka Karhuvaara. Erkki Häkämies.
32235: Mauri Seppä. Pentti Sillantaus. Juha Vikatmaa.
32236: 229 427/70
32237: 1826
32238:
32239: VIII,112.- Toiv.al. n:o 1033.
32240:
32241:
32242:
32243:
32244: Linkola ym.: Yhtenäisen opintotukilain säätämisestä.
32245:
32246: E d u s k u n n a 11 e.
32247:
32248: Keväällä 1968 sai työnsä päätökseen valtio- era1ssa ammattioppilaitoksissa opiskelevien
32249: ~voston opintotukikomitea. Tämän komi- opintolainojen valtiontakauksesta. Näistä kaksi
32250: tean laatiman mietinnön mukaan siirryttäisiin lakia käsittää korkeakouluopiskelijoiden opin·
32251: Suomessa uuteen opintotukijärjestelmään as- tojen rahoittamista, yksi opistotasoista opiske-
32252: teittain v:sta 1970 alkaen siten, että uusi jär- lua ja voimassa on edelleen ammattiopintojen
32253: jestelmä tulisi täydellisenä voimaan v. 1975. avustuslaki koulutasoista ammattiopiskelua
32254: Opintotukikomitea ehdottaa säädettäväksi koskevana. Tällä tavalla opiskelijat on karsi-
32255: opintotukilain, jonka voimaantullessa kumo- noitu kukin oman lain piiriin ja siten syven-
32256: taan laki korkeakoulustipendeistä (252/53 ), netty entisestään eri oppilaitoksissa opiskele-
32257: laki korkeakouluissa opiskelevien ja niissä lop- vien välistä kuilua. Lisäksi korkeakouluopiske-
32258: pututkinnon suorittaneiden henkilöiden opin- lijoiden mahdollisuudet valtiontakauksen saa-
32259: tolainojen valtiontakauksesta (13/59), laki miseksi kapenivat aikaisemmasta käytännöstä
32260: opintolainan myöntämisestä lääkärintutkinnon syystä, että takaus ja korkotuki sidottiin toi-
32261: suorittamiseksi ulkomailla ( 281/60), laki siinsa. Toisaalta opistoasteiset opiskelijat eivät
32262: opintolainan myöntämisestä hammaslääkäri- saa korkotukea laisinkaan. Useiden ammattien
32263: tutkinnon suorittamiseksi ulkomailla ( 663/63) kannalta välttämätön ulkomainen opiskelu on
32264: sekä ammattiopintojen avustuslaki (296/44) jäänyt opintotuen ulkopuolelle. On aivan il-
32265: niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. meistä, että osaratkaisujen tarkoituksena ei ole
32266: Uuden opintotukijärjestelmän ulkopuolelle ko- ollut vaikeuttaa opiskelijoiden asemaa tai ottaa
32267: mitea ehdottaa kuitenkin ainakin toistaiseksi pois jo saavutettuja etuisuuksia, vaan että ne
32268: jätettäväksi lukiossa opiskelevat, joiden opinto- mahdollisimman hyvin soveltuisivat suunnitel-
32269: tukea tulisi tässä vaiheessa kehittää nykyisin tuun kokonaisvaltaiseen opintotukijärjestel-
32270: voimassa olevalta pohjalta. Näin ehdotettu opin- mään. Näin ollen olisi mitä .pikimmin saa-
32271: totukilaki saattaisi em. poikkeusta lukuunotta- tava aikaan yhtenäinen opintotukilaki, jol-
32272: matta kaikki opiskelijat tasavertaiseen asemaan. laista opintotukikomitea ehdottaa. Siihen tu-
32273: Eduskunta on kiirehtinyt opintotukijärjes- lisi sisällyttää myös nykyisin vielä opintotuki-
32274: telmän kokonaisuudistusta vuosina 1966 ja järjestelmän ulkopuolella olevat lukioasteen
32275: 1967 hyväksyessään sivistysvaliokunnan mie- opiskelijat.
32276: tinnön perustelut. Niinpä pidettiinkin tarpeel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32277: lisena opintotuen tehostamisen aloittamista jo nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32278: kuluvana vuonna. Tässä mielessä hyväksyttiin muksen,
32279: marras--joulukuussa 1968 korkeakoulustipen-
32280: dien määrän lisäämistä tarkoittava lainmuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32281: tos, laki korkeakouluissa ja eräissä muissa op- menpiteisiin nykyiset erillislait korvaa-
32282: pilaitoksissa opiskelevien opintolainojen val- va~ yktenäisen opintotukilain säätämi-
32283: tiontakauksesta ja korkotuesta sekä laki mzsekst.
32284: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32285:
32286: Anna-Liisa Linkola. Pentti Sillantaus.
32287: Sinikka Karhuvaara. Erkki Häkämies.
32288: Juha Vikatmaa.
32289: 1827
32290:
32291: Vlll,lU.- Toiv.al. n:o 1034.
32292:
32293:
32294:
32295:
32296: Linkola ym.: Kouvolan kauppaoppilaitoksen muuttamisesta nor-
32297: maalikauppaoppilaitokseksi.
32298:
32299:
32300: E d u s k u n n a 11 e.
32301:
32302: Maamme kauppaoppilaitoksiin tullaan tar- Kesällä 1969 valmistunut uusi koulutalo an-
32303: vitsemaan runsaasti uusia opettajia sen jälkeen taa mahdollisuudet taloudellisen opetuksen ta-
32304: kun kauppaoppilaitoksia koskeva uusi laki ja son nostamiselle ja monipuolistamiselle. Ra-
32305: asetus on annettu. Tuleehan yksivuotinen yli- kennuksen tilavuus on n. 27 000 m3 ja lattia-
32306: oppilasluokka muuttumaan kaksivuotiseksi yli- pinta-ala n. 5 100 m2 • Erikoisluokkina tulee
32307: oppilasosastoksi ja kaksivuotinen kauppa- olemaan kielistudio, kaksi myyntiluokkaa, so-
32308: opisto pidentymään kolmivuotiseksi samanai- mistamo, maalaamo, konttoriluokka, kirjanpi-
32309: kaisesti, kun ylioppilasosasto, kauppaopisto ja toluokka, konelaskentaluokka, kemian labora-
32310: kauppakoulu linjoittuvat. torio, auditoria sekä kaksi konekirjoitus- ja
32311: Yhteiskunnassamme tapahtuva teollisuuden, monistusvälineluokkaa.
32312: liikenteen ja palveluammattien voimistuminen Sekä tavalliset luokkahuoneet että erikois-
32313: sekä markkinoinnin merkityksen kasvu aiheut- luokat tullaan varustamaan asiallisilla kalus-
32314: tavat lisäystä vuosittain kaupallisiin oppilai- toilla ja ajan vaatimukset täyttävillä opetusvä-
32315: toksiin otettavien oppilaiden ja samalla myös lineillä, jotta opetus saataisiin mahdollisimman
32316: opettajien määrissä. tehokkaaksi ja nykyaikaiseksi. Mainittakoon
32317: On ilmeistä, ettei ainoa normaalikauppaop- esimerkkinä, että kaikkiin opetustiloihin han-
32318: pilaitos, Suomen Liikemiesten kauppaopisto, kitaan opetusheijastimet. Niiden avulla tavan-
32319: kykene yksin hoitamaan kauppaoppilaitosten omaisille luokan tauluille liiduilla kirjoitetta-
32320: opettajiksi aikavien valmennusta maassamme, vasta opetusaineistosta saadaan siirretyksi etu-
32321: varsinkin jos uuden lain ja asetuksen mukaan käteen valmistettaville kuvakalvoille.
32322: normaalikauppaoppilaitoksessa tapahtunut har- Uudessa koulurakennuksessa auskultantit
32323: joittelu tulee pakolliseksi, kaikkien aineiden saisivat siten valmennusta paitsi kasvatus- ja
32324: opettajien pätevyysvaatimukseksi. Tällä het- opetusoppiin liittyvissä seikoissa myös nykyai-
32325: kellä voimassa olevien säädösten mukaan aus- kaisten optisten ym. opetusvälineiden käy-
32326: kultointi kielissä ja matemaattisissa aineissa tössä.
32327: voi tapahtua myös normaalilyseossa. Useat Kouvolan kauppaoppilaitoksen nykyi-
32328: Esitetyillä perusteilla ilmeisesti tarvitaan sistä opettajista täyttävät normaalikauppaoppi-
32329: uusi normaalikauppaoppilaitos. Kouvolan kau- laitoksen yliopettajalta vaadittavat pätevyys-
32330: punki soveltuu liikenneyhteyksiensä ja sijain- vaatimukset. Mikäli normaalikauppaoppilai-
32331: tinsa puolesta sellaisten oppilaitosten toiminta- toksen perustamislupa saadaan, pyritään perus-
32332: paikkakunnaksi, jotka palvelevat koko valta- tettaviin virkoihin nimittämään vain yliopetta-
32333: kuntaa ja erikoisesti maamme itäosia, koska jan pätevyyden omaavia viranhaltijoita. Myös
32334: kaupungissa risteytyy kaksi rautatietä ja yhtyy opettajien jakokoulutuskysymyksiin kiinnite-
32335: seitsemän maantietä. Kymenlaakson korkeaa tään vakavaa huomiota.
32336: kehitystasoa edustava teollisuus, liikenne sekä Kouvolan kauppaoppilaitos käsittää tällä
32337: kauppa ja muut palveluelinkeinot ovat perus- hetkellä ylioppilasluokan, kauppaopiston ja
32338: tana taloudellisen koulutuksen kehittämiselle kauppakoulun. Niin pian kuin mahdollista ja
32339: voimakkaasti kasvavassa Kouvolassa. Kouvo- mikäli asian vaatimat luvat saadaan, tullaan
32340: lassa ei tällä hetkellä ole ainuttakaan opistoa perustamaan joitakin liike-elämässä esiintyviä
32341: tai vastaavaa opinahjoa, jotka olisi luonteeltaan aloja ja tehtäviä varten merkonomitutkintoon
32342: koko maata palvelevia. pohjautuvia jatkoluokkia. Ensimmäisenä pe-
32343: 1828 VIII,113.- Kouvolan kauppaoppilaitos.
32344:
32345: rustettavassa jatkoluokassa tullaan antamaan likauppaoppilaitoksesta puuttuu kauppakoulu-
32346: opetusta Neuvostoliiton kaupankäyntiin liitty- osasto, minkä vuoksi myös kauppakoulun leh-
32347: vissä kysymyksissä. Luonnollisesti venäjän ki<:> toreiksi aikovat joutuvat harjoittelemaan opis-
32348: lellä on tässä jatkoluokassa keskeinen asema. totasolla.
32349: Lisäksi järjestetään vähittäiskaupan myyjien Edellä esitettyjen perustein ehdotamme kun-
32350: koulutus vakinaiselle pohjalle sekä toimeenpan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32351: naan eri alojen jatko-, täydennys- ja erikois- muksen,
32352: kursseja.
32353: Kouvolan kauppaoppilaitos tulee tarjoa- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
32354: maan auskultanteille tilaisuuden opetushar- menpiteisiin Kouvolan kauppaoppilai-
32355: joitteluun kaikilla mahdollisilla osastoilla ja toksen muuttamiseksi normaalikauppa-
32356: linjoilla. Nykyisin toimivasta ainoasta normaa- oppilaitokseksi.
32357: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
32358:
32359: Anna-Liisa Linkola. Elsi Hetemäki.
32360: Aili Vaittinen. Sinikka Karhuvaara.
32361: 1829
32362:
32363: VIII,114.- Toiv.al. n:o 1035.
32364:
32365:
32366:
32367:
32368: Linkola ym.: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun rakennus-
32369: töiden nopeuttamisesta.
32370:
32371:
32372: Eduskunnalle.
32373:
32374: Laki Lappeenrannan teknillisen korkeakou- lutyötä on hidastanut se, että korkeakoulun
32375: lun perustamisesta hyväksyttiin 25 päivänä huonetilaohjelmaa ei ole vielä hyväksytty. El-
32376: maaliskuuta 1966 ( 184/66). Korkeakoulun lei valtioneuvostossa tutkittavana olevaa huo-
32377: tehtävää ja toimintaa koskevat säännökset netilaohjelmaa saada ihan lähiaikoina hyväksy-
32378: vahvistettiin 4 päivänä heinäkuuta 1969 anne- tyksi, ei korkeakoulussa myöskään voida aloit-
32379: tulla lailla (458/69). Korkeakoulun toimin- taa tehokasta opetustyötä.
32380: nan aloittamista ja väliaikaista hallintoa kos- Korkeakoulurakennuksen rakentaminen on
32381: keva asetus annettiin 29 päivänä elokuuta työnä sellaista suuruusluokkaa, että sillä voi-
32382: 1969 (535/69). daan tehokkaasti vähentää niitä vaikeita työlli-
32383: Näiden lakien mukaisesti Lappeenrannan syysongelmia, joita rakennusalalla on näköpii-
32384: teknillinen korkeakoulu on aloittanut toimin- rissä. Korkeakoulualue on luovutettu valtiolle.
32385: tansa viime syyskuun alussa. Korkeakoulussa Rakennustöiden aloittamisen siirtyminen voi
32386: tapahtuu korkeimman teknillisen opetuksen aiheuttaa vakavia häiriöitä alueen rakennusalan
32387: antaminen koko Itä-Suomea varten. Toimin- työllisyystilanteeseen.
32388: nallaan korkeakoulu palvelee lähinnä teolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
32389: suutta ja kauppaa luoden niille entistä parem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32390: mat edellytykset menestyä ankarassa kansain- muksen,
32391: välisessä kilpailussa. Jotta opetustyö voitaisiin
32392: saada käyntiin täydellä teholla, olisi korkeakou- että hallitus ryhtyisi kiireisesti toi-
32393: lurakennusten rakentaminen toteutettava mah- menpiteisiin Lappeenrannan teknillisen
32394: dollisimman pikaisesti. korkeakoulun rakennustöiden nopeut-
32395: Muutoin hyvää vauhtia etenevää suunnitte- tamiseksi.
32396: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
32397:
32398: Anna-Liisa Linkola. Erkki Häkämies.
32399: 1830
32400:
32401: VIII,11.5.- Toiv.al. n:o 1036.
32402:
32403:
32404:
32405:
32406: H. Linna: Esityksen antamisesta laiksi veikkausvoittovaro;en ;a-
32407: koperusteista.
32408:
32409:
32410: E d u s k u n n a 11 e.
32411:
32412: Maamme urheilujärjestöjen piirissä on kiin- jää se, että näiden varojen jakoperusteista sää-
32413: nitetty erittäin voimakkaasti huomiota Oy dettäisiin laki. Kun lain muuttaminen voi ta-
32414: Veikkaustoimisto Ab:n voittovarojen jakoperus- pahtua vain eduskuntakäsittelyssä olisi edus-
32415: teisiin. Tämä johtuu siitä, että veikkaustoimin- kunnrula aina täydet mahdollisuudet vaikuttaa
32416: nasta kertyviä voittovaroja on yhä lisääntyvässä veikkausvoittovarojen jakoperusteisiin.
32417: määrässä ryhdytty käy·ttämään muun kuin var- Päätäntävallan laajentaminen veikkausvoitto-
32418: sinaisen urheilutoiminnan tukemiseen. varojen jaossa on allekirjoittaneiden mielestä
32419: Kun Oy Veikkaustoimisto Ab perustettiin perusteltua morristakin eri syistä. Periaatteelli-
32420: vuonna 1940 voitiin aina vuoteen 1953 asti selta ~annalta ajateltuna ei voida pitää oikeana
32421: käyttää kaikki sen toiminnan tuottamat voitto- sitä, että kun kansalaiset harrastavat veikkaus-
32422: varat urheilutoiminnan tukemiseen. Vuonna toimintaa suhtautuessaan urheilu- ja liikunta-
32423: 1953 hallitus rajoitti asetuksella urheilun osuu- kasvatustyöhön myönteisesti, tästä toiminnasta
32424: den veik~ausvoittovaroista 70 % :ksi, vuonna kertyvät varat jaetaankin osittain muun toi-
32425: 1956 60 %:ksi, vuonna 1966 55 %:ksi ja minnan edistämiseen. Vailli niitä muita koh-
32426: vuonna 1968 50 %:ksi. teita, joihin veikkausvoittovaroja käytetään ei
32427: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1969 tietenkään voida pitää väheksyttävinä olisi kui-
32428: on veikkausvoittovarojen jako muodostunut tenkin luonnollisempaa, että ne rahoitettaisiin
32429: hallituksen 4 pnä lokakuuta 1968 antamaan muista eikä urheilutoiminnan tukemiseen luon-
32430: asetukseen n:o 567 perustuen seuraavaksi: nollisesti kuuluvista veikkausvoittovaroista.
32431: Urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen Urheilun ja liikuntakasvatustyön osuuden
32432: 15 500 000 mk, joka on voimassa olevan ase- pienentäminen asetusteitse veikkausvoittova-
32433: tuksen edellyttämä 50 % koko jakosummasta roista on jäänyt heikosti perustelluksi. Se on
32434: 31 milj. markasta. Loppuosasta on taiteen tu- käytännössä tiennyt sitä, että syrjäisellä maa-
32435: kemiseen annettu 11160 000 mk, tieteen tuke- seudulla veikkaustoimintaa harrastaneiden ih-
32436: miseen 2 101 000 mk ja nuorisokasvatustyön misten varoja on siirretty vauraammille alueille,
32437: tukemiseen 2 239 000 mk. pääasiassa Helsinkiin, jossa esim. taiteelle tule-
32438: Veikkausvoittovarojen jakoperusteista kes- vista varoista valtaosa käytetään.
32439: kusteltaessa on hyvin yleisenä sellainen käsitys, Vain sitä käytäntöä tehostaen, että veikkaus-
32440: että eduskunta pystyy vaikuttamaan jakoperus- voittovaroista mahdollisimman suuri osuus
32441: teisiin. Nykyinen käytäntö on kuitenkin sel- annetaan urheilu- ja liikuntakasvatustyön tuke-
32442: västi osoittanut, että eduskunnalla ei ole mah- miseen voidaan säästyä tulonsiirroilta suurten
32443: dollisuuksia vaikuttaa millään tavalla urhei- keskusten hyödyksi.
32444: lun saamaan osuuteen veikkausvoittovaroista, Erikoisesti maaseudulla, mutta myöskin
32445: koska urheilu- ja liikuntakasvatustyöhön annet- kauppalaissa ja pienemmissä kaupungeissa on
32446: tava prosenttimäärä koko jakosummasta mää- vielä hyvin puutteelliset mahdollisuudet moni-
32447: rätään 'asetuksella. Edustajain tekemät edus- puolisen urheilu- ja liikuntatoiminnan järjestä-
32448: kunta-aloitteet urheilu- ja liikuntakasvatustyön miseen. Näistä puutteista on pahin se, että hy-
32449: osuuden lisäämiseksi ovat rauenneet siihen, että vin monissa maalaiskunnissa ei ole nykyajan
32450: annettuja asetuksia ei voida muuttaa. vaatimukset täyttäviä urheilu- ja nuorisotaloja
32451: Ainoaksi käyttökelpoiseksi mahdollisuudeksi ollen~an.
32452: päätäntävallan saamiseksi laajemmalle pohjalle Urheilu- ja liikuntakasvatustyöhön osoitet-
32453: Oy Veikkaustoimisto Ab:n voittovarojen jaossa tuun osaan veikkausvoittovaroista sisältyvät
32454: VIII,115.- H. Linna. 1831
32455:
32456: myöskin ne määrärahat, jotka voidaan käyttää kin tekijöiden olla osaltaan kehoiltamassa edus-
32457: urheilua ja liikuntakasvatustyötä edistävien lai- kuntaa työskentelemään urheilu- ja liikuntakas-
32458: tosten rakentamiseen. Ilman veikkausvoittova- vatustyön edistämiseksi.
32459: roista saatavia avustuksia ei maaseudun j,a pie- Urheilu- ja liikuntakasvatustyön tukemiseen
32460: nempien keskuspaikkojen urheilu ja nuorisota- käytettävä osuus veikkausvoittovaroista olisi
32461: loja pystytä rakentamaan, ja kun ne ovat kui- korotettava ainakin 60 % :ksi, että edellä mai-
32462: tenkin välttämätön edellytys urheilu ja liikun- nittuja tavoitteita voitaisiin käytännössä to-
32463: ,takasvatustyön edistymiselle olisi tähän tarkoi- teuttaa.
32464: tukseen osoitettava nykyti.stä suurempi osa veik- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
32465: kausvoittovaroista. ltaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32466: Kun viimeaikaiset ~tutkimukset kansamme
32467: terveystilanteesta osoittavat 'selvästi sydän- ja että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
32468: verisuonitautien huolestuttavassa määrin lisään- kunnalle lakiesityksen, iossa maarz-
32469: tyneen, mutta osoittavat myöskin sen, että tellään Oy Veikkaustoimisto Ab:n toi-
32470: tehokkaalla liikunnalla näitä sairauksia voitai- minnasta kertyvien voittovaroien ;ako-
32471: siin ennaltaehkäisevästi välttää pitäisi näiden- perusteet.
32472: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32473:
32474: Heimo Linna.
32475: 1832
32476:
32477: VIII,116.- Toiv.al. n:o 1037.
32478:
32479:
32480:
32481:
32482: L. Linna ym.: Yhtenäisen koulukyyditysiärjestelmän aikaansaami-
32483: sesta.
32484:
32485:
32486: E d u s k u n n a 11 e.
32487:
32488: Koululaisten kyyditys on maassamme Jat)es- pyrittävä siihen, että kaikki ne oppilaat, rii~
32489: tetty tavalla, joka ei täytä tasapuolisuuden vaa- pumatta oppilaitoksesta, joiden koulumatka on
32490: timusta. Kun koulukyydityksen järjestämisestä kohtuuttoman pitkä, saisivat vapaan kyydin.
32491: ei ole kyllin selviä säännöksiä olemassa, tilanne Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32492: on muodostunut sekavaksi ja samallakin etäi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32493: syydellä olevat oppilaat ovat eriarvoisessa ase-
32494: massa. Vaitiovallan olisikin kiireellisesti puutut- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti val-
32495: tava tähän epäkohtaan antamalla selvät ohjeet mistelemaan yhtenäisen koulukyydityk-
32496: siitä, kuka on oikeutettu saamaan koulukyydi- siä koskevan järjestelmän aikaansaamista
32497: tyksen. siltä pohjalta, että koululåiset olisivat
32498: Räikeän eriarvoisuuden aiheuttaa se, että samanarvoisessa asemassa koulukyydin
32499: erilaisissa oppilaitoksissa koulua käyvät eivät saamiseen.
32500: ole samassa asemassa. Sen poistamiseksi olisi
32501: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
32502:
32503: Lauri Linna. Arttur Niemelä.
32504: Matti Silander. Veikko Vennamo.
32505: Heikki Kainulainen.
32506: 1833
32507:
32508: VIII,117.- Toiv.al. n:o 10.38.
32509:
32510:
32511:
32512:
32513: L. Linna ym.: Valtion tuen järjestämisestä paikallisille sanoma-
32514: lehdille ja pienille kulttuurilehdille.
32515:
32516:
32517: E d u s k u n n a 11 e.
32518:
32519: Sanomalehtialalla on viime vuosina tapahtu- laiset kotiseutulehtityyppiset julkaisut antavat
32520: nut voimakasta suuntausta pieniin paikallis- erinomaisen mahdollisuuden ja ovat siten mer-
32521: lehtiin, jotka puolueettomina julkaisuina täyt- kittävä kansansivistystyön osa. Kun mainitulla
32522: tävät sitä aukkoa, joka suurlehdistöltä ja po- paikallisella sanoma- ja kulttuurilehdistöllä on
32523: liittiselta lehdistöltä jää. Nykyajan ihmistä kiin- monessa suhteessa jo nyt ja tulevaisuudessa en-
32524: nostaa suuressa määrin myös paikalliset pienet tistäkin suurempi merkitys kansansivistystyössä
32525: uutistapahtumat ja toisaalta tunnetaan kiinty- ja kun se joutuu kamppailemaan taloudellisessa,
32526: mystä myöskin niihin asioihin, joihin ainoas- suurlehtien aiheuttamassa puristuksessa, tulisi
32527: taan puolueeton lehti voi tarjota kyllin vapaan valtiovallan ryhtyä toimenpiteillään tukemaan
32528: keskusteluareenan. Paikallinen sanomalehdistö sen säilymistä.
32529: sen lisäksi, että se voi toimia muiden tiedon- Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdotam-
32530: välittäjien toimintasektorin täydentäjänä, on me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32531: merkittävä tekijä kansansivistystyössä. Ne ovat
32532: lähtökohta aloitteleville julkisen sanan käyttä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32533: jille ja niillä on mahdollisuus monella <tavalla paikallisille sanomalehdille ja pienille
32534: kehittää ihmisten välisiä kontakteja. Eri alojen, kulttuurilehdille annettavan valtion tuen
32535: yhteiskunnallisten, ammatillisten, sosiaalisten järjestämiseksi eräänä kansansivistystyön
32536: ja yleensä ihmisten elämään liittyvien asioiden osana.
32537: seuraamiseen ja siihen osaaottamiseen mainitun-
32538: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
32539:
32540: Lauri Linna. Matti Silander. Arttur Niemelä.
32541: Antti lsomursu. Heikki Kainulainen. Viljo Suokas.
32542:
32543:
32544:
32545:
32546: 230 427/70
32547: 1834
32548:
32549: VIII,118.- Toiv.al. n:o 1039.
32550:
32551:
32552:
32553:
32554: Maijala ym.: Oppivelvollisten oppilaiden sosiaalisista eduista ja
32555: yksityisoppikoulujen lukukausimaksujen alentamisesta.
32556:
32557:
32558: E d u s k u n n a 11 e.
32559:
32560: Vastauksessaan hallituksen esitykseen laiksi siihen tulokseen, ettei yleiseen oppilasmaksun
32561: koulujärjestelmän perusteista eduskunta kiin- poistamiseen ole käytännön mahdollisuuksia,
32562: nitti huomiota siihen, että uuteen koulujärjes- mutta asettui kannattamaan kouluhallituksen
32563: telmään siirryttäessä syntyy pitkä ylimenovaihe, tekemää ehdotusta, joka tähtää yksityisoppi-
32564: jonka aikana oppivelvollisten oppilaiden saamat koulujen oppilasmaksujen alentamiseen valtion
32565: sosiaaliset edut tulevat poikkeamaan toisistaan rahoitusta lisäämällä. Kouluhallituksen mielestä
32566: sen mukaan, missä vaiheessa kunkin kunnan olisi asteittain pyrittävä poistamaan yksityisten
32567: osalta uusi järjestelmä toteutetaan. Samalla jat- oppikoulujen ja valtion oppikoulujen oppilas-
32568: kuu edelleen erilaisuus, joka nykyisin riippuu maksujen välinen ero.
32569: siitä, mitä koulumuotoa oppivelvollinen lapsi Huolimatta eduskunnan edellä mainitusta
32570: käy. Eduskunta kehottikin hallitusta selvittä- lausumasta, opetusministeriön asettaman työ-
32571: mään, miten kaikille oppivelvollisille oppilaille ryhmän yksimielisesti myönteisestä kannan-
32572: voitaisiin antaa myös siirtymävaiheen aikana otosta ja kouluhallituksen perustellusta esityk-
32573: samat sosiaaliset edut kuin koulujärjestelmälaki sestä, ei riittäviin käytännöllisiin toimenpitei-
32574: edellyttää. siin sosiaalisten etujen antamiseksi ja lukukau-
32575: Opetusministeriö asettikin maaliskuussa 1969 simaksujen alentamiseksi ole kuitenkaan ryh-
32576: työryhmän tutkimaan mahdollisuuksia ja me- dytty. Koulutuskustannusten erojen jatkuvasti
32577: nettelytapoja sosiaalisten etujen antamiseksi kai- kasvaessa olisi k.o. työryhmän esittämien osa-
32578: kille oppivelvollisille oppilaille jo peruskouluun ratkaisujen toteuttamisohjelman laatimiseen
32579: siirtymävaiheessa. Muistiossaan työryhmä pää- ryhdyttävä heti eikä jäätävä odottamaan sitä
32580: tyi ehdottamaan sellaisia osaratkaisuja, jotka ajankohtaa, jolloin valtion talous sallii epäkoh-
32581: merkitsisivät ylimenokauden epäkohtien olen- tien poistamisen yhtäaikaisesti.
32582: naista lieventymistä. Ilmaisten oppikirjojen, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
32583: kouluaterian ja kyydityksen järjestäminen ehdo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32584: tetaan tapahtuvaksi kuntien toimesta ja edel- muksen,
32585: lytetään, että kuntien valtionapua koskevaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32586: lainsäädäntöä tätä silmällä pitäen muutetaan. menpiteisiin sosiaalisten etujen antami-
32587: Vastauksena ed. Hostilan lokakuussa 1968 seksi kaikille oppivelvollisille oppilaille
32588: tekemään kyselyyn opetusministeri Johannes ja yksityisoppikoulujen oppilasmaksujen
32589: Virolainen katsoi, että yksityisoppikoulujen lu- alentamiseksi opetusministeriön asetta-
32590: kukausimaksun alentaminen on valtion asia ja man työryhmän ehdottamien suunta-
32591: että sen tulisi tapahtua valtionapua lisäämällä. viivojen mukaisesti siten, että epäkoh-
32592: Samalla hän ilmoitti opetusministeriössä olevan tien asteittaiseen poistamiseen ryhdy-
32593: harkittavana, millaisin järjestelyin tämä olisi tään jo ennen kuntien siirtymistä kou-
32594: tehokkaimmin aikaansaatavissa. Käsitellessään lujärjestelmälain mukaiseen peruskou-
32595: lukukausimaksujen poistamista työryhmä tuli luun.
32596: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32597:
32598: Matti Maijala. Saimi Ääri. Mikko Kaarna.
32599: Ahti Pekkala. Esko Härkönen. Pentti Poutanen.
32600: Jouko Siikaniemi
32601: 1835
32602:
32603: VIII,119.- Hemst.mot. nr 1040.
32604:
32605:
32606:
32607:
32608: Melin m. fl.: Om anslag /ör inrättande av ett lektorat i ;apanska
32609: språket vid Helsingfors universitet.
32610:
32611:
32612: T i 11 R i k s d a g e n.
32613:
32614: J apan är för närvarande det land i världen i japanska förhållandevis väl arrangerad: Vid
32615: vars ekonomiska och industripolitiska betydelse Stockholms universitet finns en docentur i ja-
32616: ökar starkast. Enligt den japanska långtidsprog- panska språket och där hålls t.o.m. 1icentiatse-
32617: nosen kommer nationalinkomsten per invånare minarier i japanologi, i Uppsala och Lund före-
32618: att år 1984 passera Förenta Staternas och 1988 kommer också undervisning i japanska, närmast
32619: Sveriges och därmed inta tätplatsen i världen. i form av kurser.
32620: Invånarantalet i Japan är för närvarande 102 I Finland fanns det före kriget vid Helsing-
32621: miljoner och bruttonationalprodukten per ca- fors univesitet en lektor i japanska, som skic-
32622: pita 1100 dollars/år. Den genomsnittliga per- kats hit och understöddes av japanska staten.
32623: sonliga inkomstökningen i J apan var under Efter kriget har undervisning Ii japanska endast
32624: slutet av 1960-talet 12-13 % och den väntas tidvis förekommit. En lektorstjänst i japanska
32625: öka i samma takt under 1970- och 1980-talen. lär finnas på önskelistan vid Helsingfors uni-
32626: lmporten har hittills varit begränsad, men då vesitet. Under våtterminen 1970 arrangerades
32627: revalveringsfara hotar, är det troligt att J apan under tre japanska studenters ledning en kurs
32628: tvingas liberalisera sin import. Vidare kommer i japanska. Enligt dessa japanska studerande
32629: även handelspolitiska skäl ant tvinga Japan tili anmälde sig ursprungligen 130 personer tili
32630: att öka sin import. Produktionsökningen av kursen, av vilka för närvarande ( 15.4.) fort-
32631: papper och cellulosa i }apan motsvarar i stort farande 60 deltar. Intresse finns således. Ifråga-
32632: sett bruttonationalproduktens tillväxt, d.v.s. ca varande japaner är tvungna att på sommaren
32633: 11 % om året, vilket kan innebära nya export- lämna landet, varför det kan bli svårt att ens
32634: möjligheter för 1t.ex. finländska tillverkare av tillfälligt hitta ersättare för dem. Enligt dessa
32635: pappersmaskiner. studerande har redan i ett par, tre års tid i
32636: Den japanska turismen utomlands är tills- Japan rått en "Scandinavian boom", ett starkt
32637: vidare relativt obetydlig, men tilltar med ca intresse för de nordiska länderna, såsom de
32638: 35% om året. Ar 1966 reste 212 000 }apaner uttrycker saken.
32639: utomlands, år 1969 410 000. Enligt japanerna Med tanke på det ovan relaterade är önske-
32640: själva växer intresset för Europa hela tiden, målet om tillsättandet av en lektorstjänst i ja-
32641: vilket de nyinrättade flygrutterna över Sibi- panska vid Helsingfors universitet väl moti-
32642: rien även vittnar om. Därigenom finns det verat.
32643: åtmdnstone praktiska möjligheter att i högre Hänvisande tili det ovanstående föreslår
32644: grad än hittills locka japanska turister tili Fin- undertecknade, att riksdagen ville hemställa,
32645: land. att regeringen i propositionen an-
32646: Med tanke på Japans stora betydelse för gående statsförslaget för år 1971 skulle
32647: t.ex. världshandeln är det starkt motiverat att upptaga medel för inrättande av en
32648: även i Finland skapa möjligheter för studier lektorstjänst i japansk.a språket vid H el-
32649: i japanska språket. 1 Sverige är undervisningen singfors universitet.
32650: Helsingfors den 17 april 1970.
32651:
32652: Ingvar S. Melin. Pertti Salolainen.
32653: Pär Stenbäck. Bror Lillqvist.
32654: Pekka Haarla.
32655: 1836
32656:
32657: Vlll,119.- Toiv.al. n:o 1040. Suomennos.
32658:
32659:
32660:
32661: Melin ym.: Määrärahasta japanin kielen lehtorinviran perustami-
32662: seksi Helsingin yliopistoon.
32663:
32664:
32665: E d u s kun n a 11 e.
32666:
32667: Japani on nykyään se maailman maa, jonka nin kielen opiskelemiseen. Ruotsissa on japa-
32668: taloudellinen ja teollisuuspoliittinen merkitys nin opetus verrattain hyvin järjestettyä: Tuk-
32669: kasvaa voimakkaimmin. Japanilaisen pitkän holman yliopistossa on japanin kielen dosentin
32670: tähtäimen ennusteen mukaan tulee kansantulo virka ja siellä pidetään jopa lisensiaattisemi-
32671: asukasta kohti vuonna 1984 ohittamaan Yhdys- naareja japanologiassa. Upsalassa ja Lundissa
32672: valtojen ja vuonna 1988 Ruotsin tason ja siten on myös japanin kielen opetusta, lähinnä kurs-
32673: olemaan maailman kärkitilalla. Japanin asukas- simuotoista.
32674: luku on tällä haavaa 102 miljoonaa ja brutto- Suomessa oli ennen sotaa Helsingin yliopis-
32675: kansantuote henkeä kohti 1100 dollaria vuo- tossa japanin kielen lehtori, jonka Japanin
32676: dessa. Keskimääräinen henkilökohtaisten tulo- hallitus lähetti tänne tukien hänta palkanmak-
32677: jen kasvu Japanissa oli 1960-luvun lopulla sussa. Sodan jälkeen on japanin kielen opetusta
32678: 12-13 % ja sen odotetaan kasvavan samaa ollut ainoastaan ajoittain. Japanin kielen lehto-
32679: vauhtia 1970- ja 1980-luvuilla. Maahantuonti rin virka lienee Helsingin yliopiston toivelis-
32680: on ,tähän mennessä ollut rajoitettua, mutta talla. Kevätlukukaudella 1970 järjestettiin kol-
32681: koska revalvointivaara uhkaa, on luultavaa, että men japanilaisen ylioppilaan johdolla japanin
32682: Japanin on pakko vapauttaa tuontiaan. Myös- kielen kurssi. Näiden japanilaisten ylioppilai-
32683: kin kauppapoliittiset syyt tulevat pakottamaan den mukaan kurssille ilmoittautui alunperin
32684: Japanin lisäämään tuontiaan. Paperin- ja sellu- 130 henkilöä, joista nyt (15. 4.) edelleen 60
32685: loosantuotannon lisäys Japanissa vastaa suurin jatkaa osallistumista. On siis olemassa kiinnos-
32686: piirtein bruttokansantuotteen kasvua, ts. se on tusta asiaan. Kyseisten japanilaisten on pakko
32687: noin 11 % vuodessa, mikä voi merkitä uusia lähteä kesällä maastamme, minkä vuoksi saat-
32688: vientimahdollisuuksia esim. suomalaisille pape- taa muodostua vaikeaksi löytää edes tilapäi-
32689: rikoneiden valmistajille. siä heidän työnsä jatkajia. Näiden ylioppilaiden
32690: Japanilaisten ulkomaille suuntautuva mat- mukaan Japanissa on jo parin kolmen vuoden
32691: kailu on toistaiseksi melko vähäistä, mutta se ajan vallinnut "scandinavian boom" voimakas
32692: kasvaa noin 35 %:lla vuodessa. Vuonna 1966 mielenkiinto pohjoismaita kohtaan, kuten he
32693: matkusti 212 000 japanilaista ulkomaille, v. asian ilmaisevat.
32694: 1969 410 000. Japanilaisten oman ilmoituksen Yllä selostettu huomioon ottaen on toivomus
32695: mukaan Eurooppaa kohtaan tunnettu kiinnos- japanin kielen lehtoraatin perustamisesta Hel-
32696: tus kasvaa koko ajan, mistä myös vastikään singin yliopistoon hyvin perusteltu.
32697: avatut lentoreitit Siperian yli ovat todisteena. Yllä olevaan viitaten ehdottavat allekirjoitta-
32698: Näin ollen on ainakin käytännöllisiä mahdolli- neet eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32699: suuksia houkutella japanilaisia turisteja tähän-
32700: astista suuremmassa määrin Suomeen. että hallitus vuoden 1971 tulo- ja
32701: Ajatellen J-apanin suurta merkitystä esim. menoarvioon ottaisi varat japanin kielen
32702: maailmankaupalle on hyvin perusteltua, että lehtorinviran perustamiseksi Helsingin
32703: myös Suomessa luodaan mahdollisuuksia japa- yliopistoon.
32704: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32705:
32706: Ingvar S. Melin. Pertti Salolainen.
32707: Pär Stenbäck. Bror Lillqvist.
32708: Pekka Haarla.
32709: 1837
32710:
32711: VIII,120.- Toiv.al. n:o 1041.
32712:
32713:
32714:
32715:
32716: Mykkänen ym.: Esityksen antamisesta laiksi kehitysalueiden am-
32717: mattikoulutuksen edistämisestä.
32718:
32719:
32720: E d u s k u n n a 11 e.
32721:
32722: Ammattikasvatuksen merkitys on nykyaikana tuksen olisikin kiireellisesti lisättävä maatara-
32723: yleisesti tunnustettu. Tästä huolimatta maas- hoja tähän tarkoitukseen ja tehostettava kurs-
32724: samme on laajoja alueita, joiden nuori.solla ei sien järjestämistä.
32725: ole mahdollisuuksia saada riittävää ammatti- Ammatikasvatuksen edistäminen vaatii luon-
32726: koulutusta. Näin on tilanne erityisesti maan nollisesti myös pysyvien koulujen riittävää pe-
32727: pohjois- ja itäosissa. rustamista. Aivan erityisesti niitä kaivataan juu-
32728: Vaitiovallan olisi kiireellisesti tehostettava ri pohjois- ja itäosissa maatamme. Tästä syystä
32729: ammatinvalinnan ohjausta niiden suunnitelmien olisikin kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin
32730: mukaisesti, jotka jo ovat olemassa. Ohjauksen joita mm. ammattikasvatushallitus, kehitysalue-
32731: rtarve on kiistattomasti suurin kehitysalueilla ja läänien teollisuus- ym. toimikunnat sekä val-
32732: nimenomaan niiden syrjäisillä seuduilla. Am- tioneuvoston asettama Pohjois- ja Itä-Suomen
32733: matinvalinnan painopiste onkin siirrettävä nii- työllisyyskomitea ovat mietinnöissään ehdot-
32734: hin kohteisiin, joissa se tunnetaan kaikkein ki- taneet.
32735: peimmin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
32736: Kurssimuotois,en ammattikoulutuksen osalta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32737: on tilanne myös se, että taloudellisista ja jär- muksen,
32738: jestelykysymyksistä johtuen kursseja ei ole voi-
32739: tu järjestää läheskään tarvetta vastaavassa mää- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32740: rässä. Tämän koulutusmuodon tehostaminen menpiteisiin lain säätämiseksi kehitys-
32741: on kuitenkin syrjäisillä seuduilla nopeimmin alueiden ammattikoulutuksen edistämi-
32742: vaikuttava ammattikoulutuksen muoto. Halli- sestä.
32743: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
32744:
32745: Jouni Mykkänen. Harri Holkeri. Arttur Niemelä.
32746: 1838
32747:
32748: VIII,121.- Toiv.al. n:o 1042.
32749:
32750:
32751:
32752:
32753: Mykkänen ym.: Iltaoppikotdujen ja oppikoulujen iltalinjojen lu-
32754: kukausimalesujen lllentamisesta ja vapaaoppilaspaikkojen lisää-
32755: misestä.
32756:
32757:
32758: E d u s k u n n a 11 e.
32759: Yksityisten iltaoppikoulujen ja iltalinjojen 'teiskunnalle niin hyödylliseksi ja taloudellisesti
32760: lukukausimaksut vastaavat suunnilleen yksityis- edulliseksi, että lukukausimaksujen periminen
32761: ten päiväoppikoulujen lukukausimaksuja. Ilta- niissä olisi kohtuutonta.
32762: oppikoulujen oppituntimäärät ovat kuitenkin Nykyisin yksityisten iltaoppikoulujen ja ilta-
32763: vain noin puolet päiväkoulujen tuntimääristä. linjojen lukukausimaksut ovat keskimäärin 150
32764: Koska iltaopiskelu on ylityötä yhteiskunnalle, markkaa lukukaudessa. Laskeimiemme mukaan
32765: niin pienten oppituntimäärien johdosta yksi- yksityisten iltakoulujen lukukausimaksujen alen-
32766: tyisten iltaoppikoulujen lukukausimaksut ovat taminen valtion oppikoulujen lukukausimaksu-
32767: kohtuuttoman korkeat. jen tasolle maksaisi valtiolle yhteensä noin
32768: Valtion iltaoppikoulussa suoritetussa 2.30 op- 900 000 markkaa. Tarkoitukseen tarvittava ra-
32769: pilaan otantana käsittävässä seminaaritutkimuk- hamäärä tulisi antaa. kouluhallituksen jaetta-
32770: sessa todetaan tutkimustuloksena, että iltaoppi- vaksi.
32771: koululaisen tärkein opiskelumotiivi on oppi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
32772: ·koulupohjaisen ammatin saavuttaminen ja rat- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
32773: kaisevin este normaaliaikaiselle koulunkäynnille toivomuksen,
32774: on ollut vanhempien vähävaraisuus.
32775: Iltaoppikoululaiset ovat pääasiassa nuoria että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32776: henkilöitä, joilla ei yleensä vielä ole ammatti- yksityisten iltaoppikoulujen ja oppikou-
32777: koulutusta. Näin ollen heidän ansiotulonsa ovat lujen iltalinjojen lukukausimaksujen
32778: suhteellisen pienet. Ylityönä tapahtuva opiskelu ·alentamiseksi valtion oppikoulujen luku-
32779: vaatii paljon kieltäymyksiä ja taloudellisia me- kausimaksujen tasolle ja samanaikaisesti
32780: netyksiä. Yksityisopiskelijakomitea katsoo v. vapaaoppiaspaikkojen määrän lisäämi-
32781: 1966 valmistuneessa mietinnössään iltaoppikou- seksi.
32782: luissa tapahtuvan tavoitteellisen opiskelun yh-
32783: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32784:
32785: Jouni Mykkänen. Juha Vikatmaa.
32786: Paavo Väyrynen. Ilkka Suominen.
32787: M. Jaatinen.
32788: 1839
32789:
32790: VIII,122.- Toiv.al. n:o 1043.
32791:
32792:
32793:
32794:
32795: Mykkänen ym.: p,tWSkoulun oppilasmäärien alentamisesta Lapin
32796: läänin mllllllliskunniss~t.
32797:
32798:
32799: E d u s k u n n a 11 e.
32800:
32801: Peruskoulua järjestettäessä ja suunniteltaessa lasmäärät laskettaisiin kahdeksaantoista ( 18) ja
32802: on monessa kohtaa maininta, että erikoisola- 3-opettajaisten koulujen oppilasmäärät kolmeen-
32803: suhteet otetaan huomioon. Monessa Lapin lää- kymmeneenkahdeksaan ( 38). Nykyisin vastaa-
32804: nin kunnassa laaditaan parhaillaan kunnan kou- vat luvut ovat 23 ja 48. Tällä tavalla ei itse
32805: lusuunnitelmaa. Harvaan asutut seudut, jol- koulujärjestelmä tulisi pääasiaksi, vaan huomioi-
32806: laisia Lapin läänin maalaiskunnat kaikki ovat, taisiin edellä mainitut erikoisolosuhteet ja en-
32807: joutuvat vaikeuksiin ala-asteen suunnittelussa, nenkaikkea lapsi, jota varten koulu on.
32808: koska ala-asteen koulut nykyisten minimioppi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
32809: lasmäärien ollessa voimassa, joudutaan vähentä- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32810: mään niin harvalukuisiksi, ettei koulumatkoi- vomuksen,
32811: hin varattu aika odotusaikoineen .tule riittä-
32812: mään. Ala-asteen oppilaat (I-VI lk) joutuvat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32813: olemaan autossa päivittäin kymmeniä kilo- peruskoulu-uudistusta toteutettaessa La-
32814: metrejä tai sitten heitä varten on rakennet- pin läänin erikoisolosuhteiden ottami-
32815: tava asuntoloita, mikä ei lapsen kannalta ole seksi huomioon siten, että läänin maa-
32816: tal."koituksenmukaista. laiskunnissa alennettaisiin oppilasmääriä
32817: Lapin läänin erikoisolosuhteet otettaisiin 2-opettajaisten koulujen kohdalla kah-
32818: huomioon parhaiten siten, että läänin maalais- deksaantoista (18) ja 3-opettajaisten
32819: kunnissa alennettaisiin oppilasmääriä seuraa- koulujen kohdalla kolmeenkymmeneen-
32820: vasti: 2-opettajaisten koulujen kohdalla Oppi- kahdeksaan (38).
32821: Helsingissä 17 päivänä huhtdkuuta 1970.
32822:
32823: Jouni Mykkänen. Urho E. Knuufi. Juha Vikatmaa.
32824: Veikko Hanhirova. Arttur Niemelä. Ilkka Suominen.
32825: Paavo Väyrynen. Pekka Salla. Aslak Aas.
32826: Pekka Vilmi. Erkki Tuomioja. Kerttu Hemmi.
32827: 1840
32828:
32829: VIII,123.- Toiv.al. n:o 1044.
32830:
32831:
32832:
32833:
32834: Mykkänen ym.: Lisäyksestä vuoden 1970 tulo- ia menoarvioon
32835: Lapin kansanopiston iälleenrakennuksesta aiheutuneiden vel-
32836: kojen maksamiseen.
32837:
32838:
32839: E d u s k u n n a 11 e.
32840:
32841: Lapin Kansanopisto, jonka omistaa Lapin päärakennusta, jonka tarve oli edelleen suuri.
32842: Kansanopiston kannatusyhdistys, on perustettu Sen rakentamiseen saatiinkin valtiolta avustusta
32843: vuonna 1923. Ennen toista maailmansotaa opis- vuoteen 1953 mennessä 11 000 000 vmk, jolla
32844: tolla oli tilavat ja hyväkuntoiset, vuosina 1926 summalla saatiin kellarikerros ja rakennustar-
32845: ja 1931 valmistuneet hirsirakennukset. Raken- vikkeita jatkotöitä varten. Vuoteen 1957 työt
32846: nusten palovakuutusarvo oli 2 429 000 silloista olivat kuitenkin keskeytyksissä, koska lisäva-
32847: markkaa ja tilavuus 5 700 m3 • Valtio oli avus- roja ei saatu mistään. Syksyllä 1958 valmistui
32848: tanut rakennustöitä 581 573 markalla. sitten 6 000 kuution päärakennus, joka tuli
32849: Perääntyessään syksyllä 1944 saksalaiset tu- maksamaan 76 086 785 vmk. Kouluhallitus vah-
32850: hosivat rakennukset lähes täydellisesti. Vain visti hankinta-arvoksi 63 840 000 vmk. V aitio
32851: noin 200 000 silloisen markan arvosta jäi pala- oli myöntänyt päärakennuksen kustannuksiin
32852: mattomia rakennuksia. Heti sodan jälkeen teh- vähin erin avustusta 55 000 nmk, mutta vähen-
32853: tid.n korvauslaskelmat, jotka nousivat 6.5 mil- tää vuokra-arvoa määrättäessä edellä mainitun
32854: joonaan vanhaan markkaan. Kansanopistothan summan kokonaisuudessaan hankinta-arvosta.
32855: katsottiin aatteellisten yhdistysten omistamiksi Näin ollen on vuokra-arvon perusteena oleva
32856: laitoksiksi, joiden korvaamispäätös kuului val- hankinta-arvo enää vaatimattomat 92 400 nmk,
32857: tiovarainministeriölle. Tuhoutuneista rakennuk- josta 4 000 on jälkeenpäin saatua lisää perus-
32858: sista ei saatu sotakorvausta, ja irtaimistostakin parannuksista. Muiden rakennusten hankinta-
32859: vain noin kolmasosa korvattiin. Sen sijaan edus- arvo on lisäyksineen 133 760 mk. Kannatus-
32860: kunta edellytti vuoden 1946 talousarviota kä- yhdistyksellä on kuitenkin vielä noin 300 000
32861: sitellessään, että opisto jälleenrakennetaan Poh- markan velkataakka hoidettavanaan. Velkojen
32862: jois-Suomen muun rakennusohjelman yhteydes- koroissa menetetään vähitellen koko omaisuus.
32863: sä jälleenrakennusvaroin. Niinpä kannatusyh- Kuoletuksia ei ole pystytty hoitamaan lähes-
32864: distys luopui sillä kertaa korvausvaatimuk- kään sopimusten mukaan. Vuosina 1959-68
32865: sista ja jäi odottamaan rakennustöiden alka- on maksettu lainojen korkoja yhteensä 259 536
32866: mista. Vuonna 1949 valmistuikin 2 100 kuu- markkaa. Valtionavun osuus kaikista menoista
32867: tion asuntolarakennus, jossa opiston oli määrä oli esim. vuonna 1967 vain 67 %, joten 33%
32868: ,toistaiseksi toimia. Rakennuksen kustannukset, on hankittava muilla keinoilla. Sodankylän kun-
32869: 8 silloista miljoonaa, opiston oli kuitenkin myö- nalta saatu avustus peitti menoista noin 4 %.
32870: hemmin tunnustettava velakseen, sillä valtion On luonnollista, ettei kukaan jaksa hoitaa
32871: tarkastusvirasto oli kiinnittänyt huomiota sii- opetustointa samanaikaisesti velkojain ahdis-
32872: hen, että valtio oli rakentanut yhdistyksen tellessa. Tästä on selvänä todisteena se, että
32873: omistamalle maalle. Valtio siis katsoi omista- opistossa on sodan jälkeen ehtinyt olla kuusi
32874: vaosa rakennuksen, vaikka sen piti olla opiston johtajaa. Kansanopistojen kasvatuksellista luon-
32875: saama sotakorvaus. Toinen vaihtoehto olisi ol- netta ajatellen tämä on erittäin valitettavaa.
32876: lut myös maapohjan luovuttaminen valtiolle. Kun monet vanhemmat pitävät kansanopistoja
32877: Koska kannatusyhdistys piti valtion tulkintaa kasvatuskotina, johon on turvallista lähettää
32878: täysin vääränä, se hätätilassa suostui mieluum- nuoret, on opettajiston vaihtuminen ympäris-
32879: min tunnustamaan lainan, joka saatiin 3 %:n tönkin taholta koettu suurena huolestumisena.
32880: korolla. Sitä paitsi toivottiin, että valtio suh- Kaiken lisäksi kansanopistoihin pitäisi pyrkiä
32881: tautuisi myötämielisemmin, kun rakennetaan saamaan parasta opettaja-ainesta, joka pystyisi
32882: VIII,123.- Mykkänen ym. 1841
32883:
32884: ohjaamaan mitä erilaisimpia opintoja ja valvo- rantamiseksi siten, että tuhoutuneesta omai-
32885: maan käytöstä miltei ympäri vuorokauden. Kun suudesta, joka nykyrahassa arvioituna oli noin
32886: nuoret itse ovat pääasiassa vähävaraisten maan- 300 000 markkaa ja oli suurelta osin hankittu
32887: viljelijä- ja työläiskotien lapsia, on heidän on- paikkakuntalaisten taikooavun ja lahjoitusten
32888: gelmiensa hoitamisessa ja heidän elämäntiensä turvin, merkitään opistolle korvaus, jota ei
32889: raivaamisessa opettajille ja erikoisesti johtajis- vähennetä hankinta-arvosta. Opiston velat oli-
32890: totie tärkeä työsarka. vat nimittäin vielä vuoden 1969 päättyessä
32891: Edellä mainituilla perusteilla näyttää myös 287 199 markkaa.
32892: Lapin Kansanopiston tarpeellisuus tulevaisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32893: dessakin selvältä. Ihmisen opinhaluahan pitäisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32894: vielä peruskoulunkin jälkeen pystyä monin ta- muksen,
32895: voin herättämään ja tyydyttämään. Siksi olisi että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
32896: paikallaan vakiinnuttaa opiston talous muita tyksen 200 000 markan määrärahan ot-
32897: kouluja vastaavalle tasolle ja 'taata opistolle tamisesta lisäyksenä vuoden 1970 tulo-
32898: työrauha. ja menoarvioon kertakaikkisena menona
32899: Edellä kerrotuista seikoista johtuen näyttää Lapin Kansanopiston jälleenrakennuk-
32900: siltä, ettei opisto voi toimia, ellei valtiovalta sesta aiheutuneiden velkojen maksami-
32901: tee päätöstä opiston ·taloudellisen aseman pa- seen.
32902: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32903:
32904: Jouni Mykkänen. Niilo Koskenniemi.
32905: Pekka Salla. Kerttu Hemmi.
32906:
32907:
32908:
32909:
32910: 231 427/70
32911: 1842
32912:
32913: VII1,124.- Toiv.al. n:o 1045.
32914:
32915:
32916:
32917:
32918: Mykkänen ym.: Määrärahasta saamelaisten kurssikeskuksen pe-
32919: rustamiseksi Saamelaisten Kristillisen Kansanopiston yhtey-
32920: teen.
32921:
32922:
32923: Eduskunnalle.
32924:
32925: Inarissa to1m1va Saamelaisten Kristillinen torikeikkojen asentajakursseja ja poronhoito·
32926: Kansanopisto on ainoa nimenomaan saamelai- kursseja. Lisäksi opistossa voitaisiin antaa teo-
32927: sille tarkoitettu oppilaitos Suomessa. Taloudel- reettista opetusta oppisopimuspohjaiseen am-
32928: listen vaikeuksien vuoksi se on joutunut luo- mattikoulutukseen kuuluvan ammattilainsäädän-
32929: pumaan useista laitoksen kehittämiseen täh- nön alaan kuuluvien aineiden osalta ja siten
32930: täävistä ohjelmistaan ja nykyisenkin opetus- voitaisiin poistaa oppisopimusten syntymistä
32931: tason ylläpitäminen tuottaa lähes ylivoimaisia vaikeuttava suurin este koko saamelaisalueella.
32932: vaikeuksia. Opetustaso kärsii huomattavasti Opiston toiminnan jatkuvuuden turvaaminen
32933: myös siitä, että opettajat joutuvat käyttämään on saamelaiskulttuurin kannalta elintärkeätä
32934: vapaa-aikansa ja lomansa opiston taloudellisten myös sen vuoksi, että peruskoulu-uudistuksen
32935: vaikeuksien purkamiseen. toteutumisen jälkeen opistosta voitaisiin kehit-
32936: Tärkein opiston toiminnan elvyttämiseen tää myös saamelaisille oma lukio.
32937: tähtäävä hanke on saamelaisten kurssikeskuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus·
32938: sen aikaansaaminen laitoksen yhteyteen. Yleis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32939: sivistävien kurssien lisäksi opisto voisi järjestää
32940: saamelaisaiheisia kotiteollisuuskursseja, käytän- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
32941: nölliseen kielitahoon tähtääviä saamenkielen ja menoarvioesitykseen 600 000 markan
32942: kursseja opettajille ja muillekin toimessaan saa- määrärahan Saamelaisten Kristillisen
32943: menkieltä tarvitseville toimenhaltijoille, kurs- Kansanopiston taloudellisten vaikeuk-
32944: seja kalanviljelytyöntekijöitä ja turistioppaita sien helpottamiseksi ja saamelaisten
32945: sekä muitakin saamelaisalueen matkaluelinkei- kurssikeskuksen perustamiseksi opiston
32946: noissa tarvittavia työntekijöitä varten, moot- yhteyteen.
32947: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
32948:
32949: Jouni Mykkänen. Arttur Niemelä.
32950: 1843
32951:
32952: VIII,125.- Toiv.al. n:o 1046.
32953:
32954:
32955:
32956:
32957: Mykkänen ym~: Kahvilaravintola-alan opettajakoulutuksen jär-
32958: jestämisestä.
32959:
32960:
32961: Eduskunnalle.
32962:
32963: Kahvilaravintola-alalla vallitsee jatkuva pula että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32964: ammattitaitoisesti työvoimasta. Työttömyydestä menpiteisiin järjestääkseen keittiömesta-
32965: yleisesti syytetään yrittäjiä. Kahvilaravintola- reille ja hovimestareille valtion varoin
32966: alalla on runsaasti työpaikkoja odottamassa kahvilaravintola-alan vaatimukset huo-
32967: ammattitaitoisia henkilöitä. Laajapohjaista työ- mioon ottavaa opettajakoulutusta, jotta
32968: voimakoulutusta ei kuitenkaan voida alalle te- he voisivat kouluttaa alalla olevaa ;a
32969: hokkaasti järjestää ennenkuin opettajakoulutus alalle pyrkivää työvoimaa.
32970: saadaan käynnistettyä.
32971: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32972: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32973: muksen,
32974: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
32975:
32976: Jouni Mykkänen. Juha Vikatmaa.
32977: Maija Heino. Ilkka Suominen.
32978: M. Jaatinen.
32979: 1844
32980:
32981: VIII,126.- Toiv.al. n:o 1047.
32982:
32983:
32984:
32985:
32986: Myyryläinen ·ym.: Korkeamman opetuksen sijoittamisesta Lah-
32987: dessa toimivaan korkeakouluun.
32988:
32989:
32990: E d u s k u n n a 11 e.
32991:
32992: Lahden talousalue on Etelä-Hämeen maa- olisi olemassa mitä parhaimmat toimintaedel-
32993: kunnallinen keskus, mikä kehittyy nopeasti yh- lytykset Helsingin ja Tampereen yliopistojen
32994: tenäisenä kokonaisuutena käsittäen tällä het- vaikutuspiirissä. Nämä molemmat korkeakou-
32995: kellä n. 150 000 asukasta. Alueella on voi- lut, erityisesti Helsingin yliopisto, toimivat
32996: makkaat, vanhat historialliset perinteet ja pit- ylipaineen alaisena. Muualla maailmassa on
32997: källe kehittynyt seutusuunnittelu Päijät-Hä- saatu erittäin hyviä kokemuksia siitä, että toi-
32998: meen seutusuunnitteluliiton puitteissa. Koulu- mivien yliopistojen erillisiä osastoja ja tutki-
32999: ja kulttuurikeskukseksi on muodostunut suuri muslaitoksia on hajasijoitettu, jolloin on luotu
33000: liike- ja teollisuuskeskus, Lahden kaupunki, taloudellisesti tehokkaita ratkaisuja.
33001: missä tällä hetkellä toimii mm. kahdeksan täy- Edellämainittujen yliopistojen kanssa olisi
33002: dellistä oppikoulua, kauppaoppilaitos ylioppi- kenties mahdollisuuksia ryhtyä kehittämään
33003: laslinjoineen, valtion teknillinen laitos ja näiden korkeakoulujen toimintaa siten, että
33004: -opisto insinööri- ja arkkitehtilinjoineen, koti- sopivaksi katsottuja osastoja sijoitettaisiin Lah-
33005: teollisuuskoulu ja -opisto, kansankorkeakoulu, teen. Erityisesti tällöin tulee kysymykseen Lah-
33006: eräät maan suurimpiin kuuluvat Lahden mu- den teknillisen opiston saattaminen korkeakou-
33007: siikkiopisto, työväenopisto ja kansalaisopisto. luasteiseksi täällä jo toimivien insinööri- ja
33008: Kansa- ja ammattikoulujen kehittämisessä arkkitehtilinjojen osalta. Huonekalu- ja sisus-
33009: Lahti kulkee tällä hetkellä koulukokeilun kär- tusarkkitehtien koulutus liittyisi hyvin Lah-
33010: kipaikkakuntana. Kaupungin tuntumassa si- den teollisuuteen. Edelleen Helsingin kotita-
33011: jaitsevat maan kaksi suurinta ja merkittävintä loustieteen toimintaedellytyksien parantaminen
33012: urheilun ja liikuntakasvatuksen oppilaitosta, sopisi hyvin yhdistää Lahden mahdollisen kor-
33013: Vierumäen ja Pajulahden opistot. Heinolan pe- keakoulun yhteyteen. Lahden ylioppilaslinjai-
33014: rinteistä rikas seminaari koulurakennuksineen seen kauppaoppilaitokseen voidaan liittää sopi-
33015: on uusien tehtävien edessä koulu-uudistuksen vaksi katsottua liike-elämää palvelevaa korkea-
33016: tapahduttua. Korkeamman opetustotmmnan kouluopetusta. Erityisesti tässä yhteydessä
33017: keskukseksi on viime vuosien aikana kehitty- kiinnittää huomion Tampereen yliopiston
33018: nyt nopeasti, varsinaisten yliopistojen ulko- kanssa yhteistyö entisen yhteiskunnallisen kor-
33019: puolella, maan suurimmaksi kasvanut Lahden keakoulun perinteiden vaalmisisessa, mille toi-
33020: kesäyliopisto, mikä on erikoistunut opettaja- minnalle on Lahdessa olemassa erittäin paljon
33021: kasvatukseen. mahdollisuuksia.
33022: Lahden teollisuus on kohonnut maan johta- Eräs keskeisimpiä tehtäviä olisi Lahdessa
33023: vaan asemaan kotitalous- ja kotikoneiden tuot- kehittää yhteistoimintaa Helsingin ja Tampe-
33024: tajana sekä vanhana kotitaideteollisuuden pe- reen korkeakoulujen kanssa ajankohtaiseksi tu-
33025: rinteiden vaalijana. Lahtelaisen huonekalu- levan opettajakasvatuksen kohdalla. Lahdessa
33026: teollisuuden saavutukset ovat kansainvälisesti- on koulukokeilut saatettu hyvin pitkälle ja tä-
33027: kin merkittävää suuruusluokkaa, mikä puoles- män alan piirissä on koko talousalueella käyn-
33028: taan antaa taideteolliselle suunnittelulle pal- nissä voimakas kehityssuunta. Valtion omis-
33029: jon käytännön työskentelymahdollisuuksia. tama, alueen ainoa poikalyseo, Lahden lyseo,
33030: Lahden kaltainen voimakas talousalue on olisi kehitettävissä lukion kokeilulaitokseksi
33031: kuitenkin ilman korkeampaa tieteellistä oppi- erityisesti siten, että Lahden teknillinen koulu
33032: laitosta ja tutkimuskeskuksia, joille kaikille muodostettaisiin lukiolinjaiseksi, teknilliseksi
33033: VIII,l26.- Myyryläinen ym. 1845
33034:
33035: opintosuunnaksi yhteistoiminnassa oppikoulu- merkittäviä varauksia korkeakoulualuetta var-
33036: laitoksen kanssa. Opettajakasvatuksen yhtey- ten, jolloin on käytettävissä mm. erinomainen,
33037: dessä olisi olemassa hyvät mahdollisuudet kou- yhtenäinen 200 hehtaarin laajuinen alue hyvien
33038: luttaa liikuntakasvatuksen aineopettajia pai- liikenneolosuhteiden yhteydessä. Lahden teolli-
33039: kallisten urheiluopistojen kanssa yhteistoimin- suus on myös valmis omalta osaltaan tulemaan
33040: nassa. Heinolan seminaarin käyttö tulisi myös mukaan hyvinkin merkittävien tutkimuslaitok-
33041: tutkia tämän kokonaisuuden yhteydessä siten, sien luomiseen.
33042: että opettajien korkeakouluvalmistus tästä hyö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33043: tyisi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33044: Edellä on viitattu vain eräisiin osatekijöihin
33045: monista käytännön mahdollisuuksista sijoittaa että hallitus suorituttaisi kiireisesti
33046: Lahteen Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimuksen siitä, mitä korkeampaa
33047: kanssa yhteistoiminnassa korkeakouluopetusta. opetusta Helsingin ja Tampereen yli-
33048: Käytännön toimintaa varten on valmiina opistojen kanssa yhteistoiminnassa voi-
33049: Lahden seudun yhteinen korkeakouluyhdistys, taisiin sijoittaa Lahdessa toimivaan
33050: mikä pitää yllä kesäyliopistotoimintaa. Lahden korkeakouluun.
33051: kaupunginhallitus on periaatteessa jo tehnyt
33052: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
33053:
33054: Salme Myyryläinen. Mikko Vainio.
33055: Sinikka Luja. Meeri Kalavainen.
33056: 1846
33057:
33058: VIII,127.- Toiv.al. n:o 1048.
33059:
33060:
33061: Myyryläinen ym.: Esiluokkien liittämisestä kansakouluun.
33062:
33063: Eduskunnalle.
33064:
33065: On voitu todeta, että lastentarhakasvatus koulutulokkaiden kehitysasteessa nykyisin havai-
33066: merkittävällä tavalla edistää koulukypsyyden taan. Kun lapset jo varhain saadaan asiantunte-
33067: saavuttamista. Lastentarha on sopiva väliaste vien henkilöiden valvontaan, voidaan myös hei-
33068: siirtymisessä kodin piiristä varsinaiseen kou- dän mahdolliset kehityshäiriönsä saada ajoissa
33069: lunkäyntiin. Se soveltaa toimintansa leikki- selville. Niinpä esim. puhevioista kärsiviä lap-
33070: ikäisten edellytysten ja tarpeiden mukaiseksi sia voidaan tehokkaimmin auttaa, jos heidät
33071: samalla totuttaen heitä toimimaan ikäistensä saadaan asiantuotevaan hoitoon niin aikaisin,
33072: parissa, mikä sitten auttaa heidän sopeutumis- etteivät viat ole vielä juurtuneet syvälle. Tällai-
33073: taan varsinaiseen kouluympäristöön. Kysymyk- sen hoidon merkitys lapsen kehittymiselle on
33074: sessä olevan ikäkauden psyykkisiin ja fyysi- ilmeinen. Tärkeää on myös, että erilaisista syistä
33075: siin edellytyksiin ja mahdollisuuksiin erityi- estyneet lapset saatetaan varhain leikkeihin ja
33076: sesti perehtyneiden opettajien ohjauksesssa las- askarteluun muiden lasten mukaan, koska muu-
33077: tentarhan oppilaat saavat heille sopivan toi- toin kouluun meno voi muodostaa heille vai-
33078: minnan, leikin ja askartelun muodossa oppia keasti ylitettävän kynnyksen. Tämä koskee
33079: hyödyllisiä tapoja ja taitoja. Heille tarjotut sekä fyysisistä että psyykkisistä vajavuuksista
33080: runsaat virikkeet ovat sitä tärkeämpiä, mitä tai poikkeavuudesta kärsiviä lapsia. Mutta myös
33081: vähäisemmäksi kodin anti on näissä suhteissa normaalisti kehittynyt lapsi hyötyy lastentarhan
33082: jäänyt. Myös sellaisille lapsille, joilla ei ole si- tai sitä vastaavan esiluokan käymisestä varsin-
33083: saruksia, lastentarha voi korvata näiden puut- kin emotionaalisesti ja sosiaalisesti.
33084: teen. Koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä hei-
33085: Teollistuvan yhteiskunnan ilmiöihin kuuluu, näkuuta 1968 annetun lain (467/68) 2 S:n
33086: että lasten äidit yhä useammissa tapauksissa käy- mukaan peruskouluun voi kuulua lastentarha tai
33087: vät ansiotyössä kodin ulkopuolella, jolloin hei- sitä vastaavia esiluokkia. Kun sanottu laki tulee
33088: dän mahdollisuutensa puuhailla lastensa parissa voimaan vasta 1 päivänä elokuuta 1970 ja lain
33089: vähenevät. Kaikki kodit eivät muutenkaan pysty toimeenpanen valmistelut ja lain täytäntöön-
33090: antamaan lapsilleen riittävästi myönteisiä virik- pane, mikä tapahtuu alueittain, vievät pitkäh-
33091: keitä, mistä on seurauksena, että lapset kehitty- kön ajan, olisi lastentarhan tai sitä vastaavien
33092: vät normaalia hitaammin ja heikommin. Kun esiluokkien liittäminen kunnan kansakoululai-
33093: siis toisaalta lapset suotuisissa kotioloissa nykyi- tokseen tehtävä mahdolliseksi jo ennen perus-
33094: sin kehittyvät entistä nopeammin, mutta puut- koulujärjestelmään siirtymistä niille kunnille,
33095: teellisten kasvatusolojen johdosta estyvät kehit- kunnille, jotka niin haluavat.
33096: tymästä normaalisesti, niin he ovat oppivelvol- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskunnan
33097: lisuuden suorittamisen alkaessa kouluun tulles- hyväksyttäväksi toivomuksen,
33098: saan varsin erilaisissa lähtöasemissa. Tutkimuk-
33099: sissa on voitu todeta, että kodin sosiaalinen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33100: asema on positiivisessa korrelaatiosuhteessa kou- kansakoululainsäädännön muuttamiseksi
33101: lukypsyyteen. Näin ollen voidaan odottaa, että siten, että kansakouluun voitaisiin liit-
33102: lastentarhat tai niitä vastaavat esiluokat yleis- tää esiluokkia.
33103: tyessään pystyvät vähentämään niitä eroja, joita
33104: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
33105:
33106: Salme Myyryläinen. Sinikka Luja.
33107: Tyyne Paasivuori. Meeri Kalavainen.
33108: Sylvi Siltanen. Aune Salama.
33109: Edit Terästö. Lyyli Aalto.
33110: 1847
33111:
33112: VIII,128.- Toiv.al. n:o 1049.
33113:
33114:
33115:
33116:
33117: Mäki ym.: Määrärahasta Hämeenlinnan maakunta-arkiston raleen-
33118: nuksen suunnitteluun.
33119:
33120:
33121: E d u s k u n n a 11 e.
33122:
33123: Arkistotilan tarpeen nopeasti kasvaessa ovat Nykyinen maakunta-arkiston huoneisto sijait-
33124: myös Hämeen maakunta-arkiston tilat Hämeen- see kaupunginkirjaston talossa ja toisaalta myös-
33125: linnassa käyneet ahtaiksi, vaikka Hämeenlinnan kin maakuntatason kirjaston luominen edellyt-
33126: kaupunki onkin jatkuvasti luovuttanut lisätilaa. täisi lisätiloja.
33127: Kysymyksen pysyväistä ratkaisua silmälläpitäen Hämeenlinnassa on perusteilla historiantutki-
33128: on käyty lukuisia neuvotteluja valtion ja Hä- musta varten instituutti, minkä syntyminen
33129: meenlinnan kaupungin välillä. Näissä on esitetty omalta osaltaan korostaa arkiston tarvetta paik-
33130: Hämeenlinnan kaupungin tarjous riittävän ton- kakunnalla.
33131: tin luovuttamiseksi uutta maakunta-arkiston Nimenomaan maanalaisten suojatilojen ra-
33132: rakennusta varten ns. Myllymäen kalliolla, jolla kentamiseen ei esillä olleilla muilla paikkakun-
33133: paikalla on lisäksi se etu, että rakennuksen alle nilla ole ollut läheskään samoja edellytyksiä.
33134: voidaan tehdä erinomaiset kalliotilat. Mainittu Hämeenlinnaan on myös keskittynyt Hämeen
33135: kallio on louhintaa varten aiemmin perusteelli- historian jatkuva toimitustyö, joka sekin edel-
33136: sesti tutkittu ja sen erinomaisen sopivaisuuden lyttää arkiston jatkuvaa pysymistä entisessä si-
33137: takia on sinne jo valmiiksi rakennettu posti- ja joituspaikassaan.
33138: lennätinhallituksen tiloja kaupungin itserakenta- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
33139: mien kalliosuojien lisäksi. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33140: Hämeenlinnan kaupunki on valtiolle ilmoit- sen,
33141: tanut luovuttavansa sanotun n. 8 000 m2 :n suu-
33142: ruisen tontin valtiolle korvauksetta. että hallitus ottaisi vuoden 1971
33143: Valtion ja kaupungin välillä on jo tällä het- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
33144: kellä olemassa olevien kalliosuojien osalta jär- määrärahan maakunta-arkiston raken-
33145: jestetty yhteinen ilmastointi, lämmityssuunni- nuksen suunnittelua varten Hämeenlin-
33146: telmat jne, jotka kustannusedut niin ikään tuli- naan.
33147: sivat maakunta-arkiston hyväksi.
33148: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
33149:
33150: Timo Mäki. Eino Lottanen. Olavi Nikkilä.
33151: 1848
33152:
33153: VIII,129.- Toiv.al. n:o 1050.
33154:
33155:
33156:
33157:
33158: Männistö ym.: Ammattikoulun aikaansaamisesta Koillis-Savoon.
33159:
33160:
33161: E d u s k u n n a 11 e.
33162:
33163: Maamme talouselämän kehitys kulkee teollis- myyden vuoksi. Maaseudulla vain 6,5 % nuo-
33164: tumista, koneellistettua maataloutta ja palvelu- rista voi päästä ammattikouluihin. Etenkin
33165: elinkeinojen lisääntymistä kohti. Myönteisenä Pohjois-Savon koillisosa muodostaa tyhjiön am-
33166: edellytyksenä tälle kehittymiselle on, että yh- mattikouluasiassa. Alueen taloudellisen elämän
33167: teiskunnalla on riittävästi koulutettua työvoi- elvyttämiseksi ja nuorison tulevaisuuden tur-
33168: maa käytettävänään eri ammattialoilla. Nuorten vaamiseksi ammattikoulun perustaminen tnai-
33169: henkilöiden kouluttaminen tarpeellisiin ja riit- nitulle alueelle on välttämättömyys. Lähinnä
33170: tävän toimeentulon antaviin ammatteihin on Koillis-Savon kuntien toimesta onkin tehty
33171: välttämätöntä myös nuorten turvallisuudentun- suunnitelma Koillis-Savon ammattikoulun pe-
33172: teen, yhteiskuntaluottamuksen, vastuuntunteen rustamiseksi, mutta hanketta ei ole voitu vielä
33173: sekä opin- ja työnhalun kehittämiseksi. toteuttaa mm. siksi, että sopimukseen ammatti-
33174: Tämän vuoksi onkin maassamme viime vuo- koulun paikasta ei ole päästy.
33175: sina pyritty varsinkin kuntien toimesta laajenta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33176: maan ammattikoulutusta perustamalla kuntain- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33177: liittojen ammattikouluja.
33178: Pohjois-Savon alueella ovat kuitenkin yhä että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
33179: vielä ammattikoulutusmahdollisuudet puut- ammattikoulun aikaansaamiseksi Koillis-
33180: teelliset ammattikoulupaikkojen rlittämättö- Savoon.
33181: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
33182:
33183: Lauha Männistö. V. J. Rytkönen.
33184: 1849
33185:
33186: Vlll,130.- Toiv.al. n:o 1051.
33187:
33188:
33189:
33190:
33191: E. Niemelä ym.: Yrittäjäopiston perustamisesta Savonlinnaan.
33192:
33193:
33194: E d u s k u n n a 11 e.
33195:
33196: Talouselämän kehittyessä ja monipuolis- punssa pien- ja keskisuuren yrittäjätoiminnan
33197: tuessa on koulutuksen tarve sen piirissä työs- eri lohkoja varten, jolloin opistossa voitaisiin
33198: kentelevien keskuudessa jatkuvasti lisääntynyt. varsinaisen eri alojen peruskoulutuksen lisäksi
33199: Näin on laita erityisesti pien- ja keskisuuren järjestää 1-2 vuotisia jatkokursseja sekä semi-
33200: yrittäjätoiminnan piirissä, joka ei omaa resurs- naareja erityiskysymyksiin perehtymistä varten.
33201: seja suuryritysten tapaan palkata eri alojen huip- Kun suurin osa koulutustoiminnan eri muo-
33202: pukoulutuksen saanutta työvoimaa, vaan tarvit- doista on keskittynyt Etelä- ja Länsi-Suomeen,
33203: see palvelukseensa lähinnä kaupallisen ja talou- olisi yrittäjäopisto perustettava Itä-Suomeen.
33204: dellisen yleiskoulutuksen omaavia henkilöitä. Varsin sopiva sijoituspaikka olisi tällöin Savon-
33205: Vaikka tällaisia liike-elämän eri tehtäviin sopi- linna, jossa jo ennestään on monenlaisia oppilai-
33206: via henkilöitä valmistuukin lähinnä kauppa- toksia, mm. kieli-instituutti ja kaupalliset oppi-
33207: kouluista ja -opistoista, ei heidän koulutuk- laitokset. Tähän vilkkaaseen ja nykyaikaiseen
33208: sensa aina sovellu kaikkiin pien- ja keskisuuren liikekaupunkiin ja laajan kehitysalueen keskuk-
33209: yrittäjätoiminnan piirissä ilmeneviin tehtäviin. seen sijoitettu yrittäjäopisto tarjoaisi Itä-Suo-
33210: Tämän vuoksi olisi paikallaan järjestää toisaalta men yrittäjätoiminnalle erinomaiset koulutus-
33211: ammattikouluissa ja toisaalta kauppakouluissa mahdollisuudet, mikä olisi omiaan vaikutta-
33212: ja -opistoissa annettavan koulutuksen tasoista maan koko alueen talouselämän kehittymiseen
33213: erikoisopetusta erityisessä yrittäjäopistossa. Täl- ja monipuolistumiseen.
33214: laisessa eri alojen yrittäjäkoulutuksesta vastaa- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
33215: vassa oppilaitoksessa voitaisiin antaa opetusta dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
33216: esimerkiksi markkinointiopissa, kustannuslas- täväksi toivomuksen,
33217: kennassa, finanssiopissa, kirjanpidossa, erilaisten
33218: valtionavustusten hakemiseen ja hoitamiseen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
33219: liittyvissä kysymyksissä jne. Erityisen tärkeätä menpiteisiin yrittäjäopiston perustami-
33220: olisi tällä tavoin luoda sekä perus- että jatko- seksi Savonlinnaan.
33221: koulutusmahdollisuudet saman oppilaitoksen
33222: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
33223:
33224: Esu Niemelä. Orvokki Kangas.
33225: Väinö Turunen. Heikki Kainulainen.
33226: Aslak Aas. Mikko Kaarna.
33227: Katri-Helena Eskelinen. Esko Pekonen.
33228:
33229:
33230:
33231:
33232: 232 427/70
33233: 1850
33234:
33235: VIII,131.- Toiv.al. n:o 1052.
33236:
33237:
33238:
33239:
33240: Niinikoski ym.: Kansakoululautakunnan sihteerin palkkauksen
33241: saattamisesta valtionavun piiriin.
33242:
33243:
33244: Eduskunnalle.
33245:
33246: Koulujen paikallishallinnolliset tehtävät ovat koululautakunnan sihteeri hoitaa osin valtion
33247: viime vuosina suuresti lisääntyneet kuntapor- hallintoon kuuluvia tehtäviä eikä ilman hänen
33248: taassa ja monet tehtävät ovat siirtyneet kansa- jatkuvasti kasvavaa työpanostaan ole mahdol"'
33249: koululautakunnan sihteerin hoidettaviksi. Li- lista enää tulla toimeen, on välttämätöntä, että
33250: säystä on aiheuttanut sekä varsinaisten kouluyk- valtio osallistuu myös hänen palkkauksestaan
33251: sikköjen asiat että myös kansakouluntarkasta- aiheutuviin kustannuksiin.
33252: jilta siirtyneet tehtävät. Niinikään kansakoulu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33253: lautakunnan sihteerin valmistelutehtävät ovat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33254: kasvaneet suuresti. muksen,
33255: Ainakin keskisuurissa ja suurissa kunnissa
33256: kuuluvat myös kunnallisten keskikoulujen kysy- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
33257: mykset sihteerin tehtäviin ja tulevaisuudessa li- menpiteisiin kansakoululautakunnan sih-
33258: sääntyvät hänen tehtävänsä myös peruskoulun teerin palkkauksen saamiseksi valtion·
33259: aiheuttamien muutosten johdosta. Kun kansa- avun piiriin.
33260: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
33261:
33262: Paavo Niinikoski. Reino Karpola. Veikko Hanhirova.
33263: Reino Kangas. Artturi Jämsen. Aaro Lintilä.
33264: Pekka Vilmi. Erkki Haukipuro. Matti Mattila.
33265: 1851
33266:
33267: Vlll,132.- Toiv.al. n:o 10.53.
33268:
33269:
33270:
33271:
33272: Niinikoski ym.: Määrärahasta Oulun yliopiston käyttöön alue- ja
33273: perustutkimuksen suorittamiseksi Pohjois-Suomessa.
33274:
33275:
33276: Eduskunnalle.
33277:
33278: Aluesuunnittelu on tulevaisuuteen tähtäävää telu osaltaan alueen olojen järjestämiseen ja ke-
33279: toimintaa, jolla yleensä on selvä käytännön pää- hittämiseen juuri ottamalla huomioon väestön
33280: määrä. Siinä tulee selvitettäväksi alueen maan- aineelliset ja henkiset tarpeet. Lisäksi väestöön
33281: käytön järkiperäinen ja tarkoituksenmukainen ja sen toimintaan kohdistuvien tutkimusten
33282: jäsentely lähtien siitä, että sitä käytetään tehok- avulla voidaan selvittää kulloinkin vallitseva
33283: kaasti sekä tuotannon, asutuksen että julkisten tilanne ja kehityksen suunta. Täten löydetään
33284: laitosten sijoittamiseen. Lisäksi aluesuunnitte- lähtökohtia suunnittelulle ja voidaan ajoissa va-
33285: lun yhteydessä selvitetään alueella vielä käyttä- rautua odotettavissa oleviin muutoksiin.
33286: mättä olevat mahdollisuudet, kuten hyödylli- Viime aikoina on puhuttu paljon maaseudun
33287: seen käyttöön soveliaat maa- ja vesialueet, käyt- teollistamisesta. Teollisuuden merkitystä koko
33288: tämättömät raaka-ainelähteet, maaperän rik- alueen elinkeinoelämän kehittämisessä ei tässä
33289: kaudet, vesivoimavarat jne. Tässä pyritään sii- yhteydessä tarvinne korostaa. Kuitenkin on to-
33290: hen, että kaikki alueen käytettävissä olevat voi- dettava, että teollisuuden saaminen Oulun lää-
33291: mavarat aikaa myöten saadaan tehokkaaseen nin alueelle samoinkuin täällä jo nyt olemassa
33292: käyttöön sekä uudet tuotantokeskukset sijoittu- olevan teollisuuden kehittäminen eivät ole yk-
33293: maan sinne, missä vielä on tilaa laajenemiselle. sinkertaisia tehtäviä, sillä toistaiseksi vain ko-
33294: Pitkälle teollistuneissa ja tiheään asutuissa vin harvat paikkakunnat voivat tarjota teolli-
33295: maissa aluesuunnittelun pääasiallinen tehtävä on suudelle riittävän hyvät toimintaedellytykset,
33296: joko ahtaudesta tai suunnittelemattomuudesta, kuten raaka-ainetta, halpaa käyttövoimaa, pää-
33297: tai mikä vielä pahempi näistä molemmista sa- omaa ja ammattitaitoista työväkeä. Jokaisella
33298: manaikaisesti johtuneiden epäkohtien korjaami- paikkakunnalla ei myöskään ole edullisia tuot-
33299: nen. Jotta tällaisia pakkotilanteita ei pääsisi teiden markkinointimahdollisuuksia, vaikka
33300: syntymään, epäkohdat pyritään tehokkaalla tuotteet laadultaan pystyisivätkin kilpailemaan
33301: suunnittelulla ehkäisemään jo ennakolta. muualla valmistettujen tuotteiden kanssa. Näi-
33302: Aluesuunnittelun tarvetta on olemassa myös den kysymysten selvitys olisi saatava Oulun lää-
33303: sellaisilla alueilla, jotka ovat harvaan asuttuja, nissä nopeasti käyntiin.
33304: joten liiallisen asumistiheyden haittoja ei ole Mutta teollisuus ei toki ole ainoa elinkeino,
33305: niissä päässyt syntymään. Esim. Oulun lääni jonka kehittämistä on ajateltava. Sitä edellyttää
33306: lähes kokonaisuudessaan kuuluu näihin. Ennen- myös maa- ja metsätalous ja juuri tällä hetkellä
33307: kuin varsinaiseen suunnitteluun tällaisilla kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
33308: alueilla lainkaan päästään käsiksi, alueen perus- Kun tosiasiana Suomessa on pidettävä, että jo-
33309: tutkimustyö on saatava käyntiin. kaisesta kymmenestä vuodesta keskimäärin
33310: Kuntien kannalta liikenne- ja tiekysymysten kaksi on katovuotta ja kolme sellaista, jolloin
33311: selvityksen merkitys varmaankin oivalletaan, saadaan heikonlainen sato, olisi tämä otettava
33312: sillä ennenkuin niiden sisäisten liikenneolojen maatalouden kehittämissuunnitelmissa huo-
33313: suunnittelu voi alkaa, on voitava tehdä suunni- mioon. Tälläkin alalla on siis olemassa tarvetta
33314: telmat tiestön ja muiden liikennetekijöiden tutkimustyön ja suunnittelun suorittamiseen
33315: rungoksi, johon paikallinen tiestö ja liikenne yhtä hyvin kuin maaseudun toisen peruselinkei-
33316: kussakin tapauksessa erikseen liitetään. non, metsätalouden piirissä, jossa ennen muuta
33317: Aluesuunnittelussa myöskin väestötutkimuk- metsämaiden peruskuivatukseen ja metsien hoi-
33318: sella on tärkeä sija, sillä tähtäähän aluesuunnit- toon liittyvät kysymykset ovat etualalla.
33319: 1852 VIII,132. - Pohjois-Suomen alue- ja perustutkimus.
33320:
33321:
33322: Suunniteltaessa perustutkimustyön suoritta- tiestöä ja liikenneoloja sekä kuntien ja niiden
33323: mista Oulun läänin alueella voidaan eräänä kaik- tärkeimpien taajamien ja kylien väestönkehi-
33324: kein myönteisimmistä tekijöistä todeta, että tystä ja väenkasvun ennusteita koskevat selvi-
33325: alueella toimii Oulun yliopisto, joka lukuisine tykset.
33326: tieteellisine laitoksineen, monipuolisine ja ajan- Aluesuunnittelu on tulevaisuuteen tähtäävää
33327: mukaisine tutkimusvälineineen, kokoelmineen, toimintaa. Se on myös toimintaa, jossa tehtävien
33328: kirjastoineen ja ennen muuta tutkimustyöhön luonne ja kiireellisyysjärjestyskin muuttuvat
33329: koulutettuine henkilökuntineen voi ottaa suo- kehittyvän yhteiskunnan tarpeita vastaaviksi.
33330: rittaakseen huomattavan määrän erilaisia alue- Suunnitelma, johon tähtäämme, onkin käsitet-
33331: suunnittelun tutkimustehtäviä. Tämä edellyttää tävä yleispiirteiseksi luonnokseksi aluesuunni-
33332: kuitenkin sitä, että tutkimustyöhön saadaan telutoiminnan alkuunsaamiseksi ottamalla huo-
33333: riittävästi varoja. Edut, jotka aluesuunnittelulle mioon ne reaaliset edellytykset, mitkä tällä het-
33334: koituisivat, ovat moninaiset. Ensiksikin tutki- kellä näyttävät olevan olemassa. Nyt on käsi-
33335: mustyö saataisiin nopeasti käyntiin laajalla tyksemme mukaan perustutkimuksen vuoro.
33336: alalla, koska pätevää ja nimenomaan tutkimus- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti eh-
33337: työhön koulutettua tutkijavoimaa on riittävästi. dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33338: Tutkimustyö saadaan niinikään poikkeuksetta muksen,
33339: professoritasoa olevien henkilöiden ohjauksen että hallitus ottaisi vuoden 1971 tu-
33340: alaiseksi. lo- ja menoarvioesitykseen 100 000 mar-
33341: Lähiajan kiireisimmät tutkimuskohteet, joita kan määrärahan Oulun yliopiston käyt-
33342: varten rahoituskysymykset olisi ensi sijassa py- töön alue- ja perustutkimuksen suoritta-
33343: rittävä järjestämään, ovat Pohjois-Suomen alueen miseksi Pohjois-Suomessa.
33344: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
33345:
33346: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
33347: Erkki Haukipuro. Reino Kangas.
33348: 1853
33349:
33350: VIII,133.- Toiv.al. n:o 1054.
33351:
33352:
33353:
33354:
33355: H. Niskanen ym.: Alueteatteritoiminnan järjestämisestä.
33356:
33357:
33358: E d u s k u n n a II e.
33359:
33360: Suomen kansan taideharrastus suuntautuu pohjaisen näyttämötoimdnnan ohjaamisen avulla
33361: suurelta osalta näyttämötaiteeseen. Tavallisen alueteatterit voisivat tyydyttää laajan vaikutus-
33362: kansan keskuudessa sekä tuotetaan että oste- piirin tarpeita korkeatasoisilla teatteripalveluk-
33363: taan teatteripaiveiuksia. Näyttämötaiteen edis- silla. Samalla luotaisiin edellytykset koko näyt-
33364: tämiseksi onkin valtion toimesta .tuettu niin tämötaidetoiminnan esitystason, ohjelmiston
33365: ammattiteattereita kuin seuranäyttämötoimin- laadun ja yleisen toimintatehon kehittämiselle.
33366: taa. Valtionavustusten epäsäännöllinen kehitys Edellä es1tetyistä syistä olisi maahamme luo-
33367: niiden pysyessä muuttumattomana useita vuo- tava alue- tai maakuntateatterien verkosto, jon-
33368: siakio rajoittaa kuitenkin teatterien mahdolli- ka valtionavustusten määrä lailla turvattaisiin
33369: suuksia suunnitella taloudenhoitoaan ja kehit- riittävän suurena osana teatterien vuotuisista
33370: tymistään. Teattereiden yleisömäärissä on viime kokonaismenoista. Vaidonavustusten tulisi
33371: vuosina tapahtunut lisääntymistä, mutta yksin- myös joustavasti seurata kustannusten kohoa-
33372: omaan pääsylipputulojen varaan ei voida teat- misesta johtuvia muutoksia.
33373: terilaitosten suunnitelmallista taloudenhoitoa ei- Edelläolevaan viitaten ehdotamme eduskun-
33374: kä varsinkaan toiminnan kehittämistä luoda. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33375: Kun seuranäyttämötoiminta on maassamme
33376: korkeatasoista ja televisio välittää nykyisin run- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33377: saasti näytelmäesityksiä, olisi ammattiteatteri- alueteatteritoiminnan järjestämiseksi ja
33378: •toimintaa kehitettävä siten, että valtion lisään- alueteatterien valtionavun saattamiseksi
33379: tyvä tuki keskitettäisiin alueteattereille. Vierai- lakisääteiselle kannalle.
33380: lunäytäntöjen, yleisökuljetusten ja harrastaja-
33381: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
33382:
33383: Helvi Niskanen. Lauha Männistö.
33384: Kauko Tamminen. Anna-Liisa Jokinen.
33385: 1854
33386:
33387: VIII,134.- Toiv.al. n:o 1055.
33388:
33389:
33390:
33391:
33392: Orrenmaa ym.: Korkeakouluyksikön perustamisesta Seinäjoelle.
33393:
33394:
33395: E d u s k u n n a 11 e.
33396: Korkeakoulujen hajasijoitusta maassamme to- että laajan maakunnan ja talousalueen keskuk-
33397: teutettaessa on suomalainen Etelä-Pohjanmaa sena Seinäjoen tulisi saada korkeakoulutasoi-
33398: keskuspaikkanaan Seinäjoki jäänyt vaille omaa nen Tampereen tai Jyväskylän yliopiston alai-
33399: korkeakouluyksikköä. Monessa yhteydessä on nen laitos. Se voisi kuitenkin, varsinkin aluksi,
33400: kuitenkin todettu Seinäjoen olevan mm. kes- edustaa jotain muuta kuin opettajainvalmis-
33401: keisen sijaintinsa ja alueen väestöpohjan puo- tusta.
33402: lesta sopiva korkeakoulun sijoituspaikka. Suo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
33403: malaisen Etelä-Pohjanmaan lukiotiheys ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33404: alueelta korkeakouluihin hakeutuvien ylioppi- muksen,
33405: laiden määrä ylittävät selvästi maan keskiarvot.
33406: Opetusneuvos Veli Nurmen johdolla istunut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33407: Peruskoulukomitea harkitsi uuden opettajan- Seinä;oelle perustettavan itsenäisen taik-
33408: valmistuslaitoksen perustamisen suosittamista ka Tampereen tai Jyväskylän yliopiston
33409: Seinäjoelle Tampereen yliopiston filiaalina. Val- filiaalina toimivan korkeakouluyksikön
33410: tioneuvostolle 28. 3. 1969 jätetyssä mietinnössä perustamiseksi.
33411: todetaan mm, että komitealla on se käsitys,
33412: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
33413:
33414: Juhani Orrenmaa. Orvokki Kangas. P. Mäki-Hakola.
33415: Eeli Lepistö. Mauri Seppä. Veikko Salmi.
33416: Viljo Suokas. Eino Uusitalo. Eeva Kauppi.
33417: Matti Asunmaa. Verner Korsbäck.
33418: 1855
33419:
33420: VIII,1.3.5.- Toiv.al. n:o 10.56.
33421:
33422:
33423:
33424:
33425: Orrenmaa ym.: Määrärahasta kesäyliopistotoiminnan avustamista
33426: varten.
33427:
33428:
33429: E d u s k u n n a II e.
33430:
33431: Kesäyliopistojen toiminta on viime vuosien Valtio on tähän saakka aivan pienin määrä-
33432: aikana huomattavasti laajentunut ja tehostu- rahain avustanut kesäyliopistotoimintaa. V :n
33433: nut. Uusia kesäyliopistoja on perustettu ja nii- 1970 tulo- ja menoarvioon on otettu tarkoi-
33434: den oppilasmäärä on jatkuvasti kasvanut. tukseen 292 000 markan suuruinen määräraha,
33435: Kesäyliopistot ovat tarjonneet tilaisuuden eli sama summa kuin vuonna 1969. Viime
33436: valmistavien oppikurssien, pro exercitio-kokei- vuonna avustuksella voit1in kuitenkin peittää
33437: den ja pääasiallisesti alempien yliopistollisten vain 10% kesäyliopistojen menoista, mikä on
33438: arvosanojen sekä osateottien suorittamiseen. varsin vaatimaton %-luku verrattuna valtion
33439: Kesäyliopistojen tutkintojen suorittaminen on muuhun koulutus- ja sivistystoimintaan anta-
33440: tapahtunut yliopistojen valvonnassa ja niiden maan tukeen.
33441: opettajavoimat ovat jatkuvasti pätevöityneet Valtion tuki tulee prosentuaalisesti jäämään
33442: huomattavan määrän yliopistojen professoreista, kuluvana vuotena alle 10 % :n. Suurin osa
33443: dosenteista ja muista opettajista toimiessa kesä- kustannuksista jää täten kuntien osalle ja opis-
33444: yliopistojen opettajina. kelijoiden lukukausimaksuilla sekä kurssi- ja
33445: Ylioppilaiden osuus kesäyliopistojen oppilas- ten ttimaksuilla koottavaksi.
33446: kunnissa on jatkuvasti kasvanut. Erityinen mer- Koska opiskelijat ovat huomattavalta osalta
33447: kitys kesäyliopistoilla on ollut ja tulee olemaan vähävaraisista kansalaispiireistä, ei heidän mak-
33448: opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksessa. sujensa jatkuva korottaminen ole suotavaa. Kun
33449: Koulunuudistuksen toteutus aiheuttaa lähivuo- lisäksi otetaan huomioon se, että kesäyliopistot
33450: sina jatkuvaa tämän alan koulutustarvetta. Ke- palvelevat laajaa maakuntaa ja koko maata, on
33451: säyliopistojen merkitys kansansivistystyössä ja kohtuutonta vaatia kesäyliopistojen sijoituspaik-
33452: nykyaikaisessa aikuiskasvatuksessa on lisäksi kakuntia korottamaan tukeaan, joka nykyisel-
33453: varsin merkittävä. lään tekee 35 % kaikista tuloista.
33454: Kesän 1969 aikana oli toiminnassa 19 kesä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33455: yliopistoa. Opiskelijoita niissä oli yli 33 000 ja .tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33456: niissä suoritettiin useita tuhansia yliopistollisia sen,
33457: tutkintoja. Kesäyliopistot ovat täten huomatta- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
33458: vasti helpottaneet ylioppilaiden opiskelumahdol- ja menoarvioesitykseen 600 000 mar-
33459: lisuuksia ja antaneet heille tilaisuuden opiskella kan suuruisen määrärahan kesäyliopisto-
33460: useinkin vähin kustannuksin kotoa käsin. toiminnan avustamista varten.
33461: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
33462:
33463: Juhani Orrenmaa. Eeli Lepistö. Olavi Tupamäki.
33464: Pirkko Aro. Mauri Seppä. Paavo Väyrynen.
33465: Matti Asunmaa. Aaro Lintilä. Orvokki Kangas.
33466: Viljo Suokas. P. Mäki-Hakola. Olavi Lähteenmäki.
33467: Ralf Friberg. Pertti Salolainen. Toivo Asvik.
33468: Jouni Mykkänen.
33469: 1856
33470:
33471: VIII,136.- Toiv.al. n:o 1057.
33472:
33473:
33474:
33475:
33476: Orrenmaa ym.: Kehitysmaalinjan perustamisesta kaupallisen ia
33477: teknillisen oppilaitoksen yhteyteen.
33478:
33479:
33480: E d u s k u n n a 11 e.
33481:
33482: Ns. kolmannen maailman auttamisessa tulee den lisäksi opiskella myös kehitysmaiden opis-
33483: tulevaisuudessa suoranaisen taloudellisen avun kelijat. Opetuskielenä voisi olla englanti.
33484: rinnalla yhä tärkeämpää osaa näyttelemään kou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33485: lutettujen asiantuntijoiden lähettäminen kehi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33486: tysmaihin. Toiminnan tehostamiseksi olisi suo- sen,
33487: tavaa, että kyseisten henkilöiden koulutusta
33488: järjestettäessä voitaisiin ottaa huomioon heidän että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
33489: työssään esille tulevat erityisongelmat. perustaa jonkin kaupallisen ja toisaalta
33490: Eräs ratkaisu kysymykseen olisi se, että jo- teknillisen oppilaitoksen yhteyteen eri-
33491: honkin maamme kaupalliseen ja toisaalta tek- tyinen kehitysmaalinja, jossa voisivat
33492: nilliseen oppilaitokseen järjestettäisiin erityinen opiskella kehitysmaissa tapahtuvasta
33493: kehitysmaalinja. Linjalla voisivat kehitysapu- työskentelystä kiinnostuneet henkilöt ja
33494: työstä kiinnostuneiden suomalaisten opiskelijoi- kehitysmaiden opiskelijat.
33495: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
33496:
33497: Juhani Orrenmaa. Jouni Mykkänen. Matti Ahde.
33498: Juha Vikatmaa. Olavi Tupamäki. Terho Pursiainen.
33499: Pär Stenbäck. Paavo Väyrynen. Ulf Sundqvist.
33500: Pertti Salolainen. Erkki Tuomioja.
33501: 1857
33502:
33503: VIII,137.- Toiv.al. n:o 10.58.
33504:
33505: Paasivuori: Ammattikasvatushallituksen oppisopimusmuotoisen
33506: koulutuksen toimeenpanotyövoiman lisäämisestä.
33507:
33508: E d u s k u n n a 11 e.
33509: Vuoden 1968 alusta astui voimaan uusi op- lee ammattikoulun käyneiden jatko- ja erikois-
33510: pisopimuslaki, jolla oppisopimusmuotoinen am- tumiskoulumuotona ja takaa oppisopimuskoulu-
33511: mattikoulutus täysin uudistettiin. Oppisopimus- tukselle jatkuvan tärkeän ja kehittämisen ar-
33512: koulutusta johtaa ja valvoo opetusministeriö ja voisen tehtävän myös uudelleenkoulutuksen
33513: ammattikasvatushallitus. Näillä viranomaisilla käydessä yhä välttämättömämmäksi teknisen
33514: on apunaan opetusministeriön asettamat eri kehityksen edetessä.
33515: ammattialojen keskustoimikunnat, joita tähän Työnantajan osuus oppisopimuskoulutuksen
33516: mennessä on asetettu 28. onnistumisessa on aivan ratkaisevaa laatua. Sa-
33517: Kunnallisena toimeenpanoelimenä on amma•t- notusta syystä oppisopimuslaki säätää, että
33518: tioppilaslautakunta, jonka toimialue on yleensä työnantajalle on suoritettava koulutuksen ai·
33519: sama kuin yleisen ammattikoulun, ja näinollen heuttamista menoista korvausta valtion varois-
33520: oppisopimuksia voidaan tehdä maan jokaisessa ta.
33521: kunnassa. Ammattioppilaslautakunnan apuna ja Maassamme on puutetta ammattitaitoisesta
33522: sen päätöksiä toteuttamassa on pää- tai sivu- työvoimasta, ja samanaikaisesti vuosittain tu-
33523: toiminen virkasuhteessa oleva koulutustarkas- hansia lahjakkaita nuoria jää ammatillisen oppi-
33524: taja. laitoksen ulkopuolelle. Esimerkiksi keväällä
33525: Oppisopimuskoulutus on ammattikoulutusta, 1969 yleisiin ammattikouluihin pyrki 35 364 j.1
33526: jossa työnantaja on sitoutunut vastaamaan näistä otettiin vain 16 815 eli noin 48 %. Pyr-
33527: asianomaisen keskustoimikunnan valmistaman kimättömät muodostavat oman lukunsa. Am-
33528: oppiohjelman edellyttämän työnopetuksen an- matillisten oppilaitosten koulutuskapasiteetti on
33529: tamisesta oppilaalle. Tämä onkin palkan maksa- aivan riittämätön.
33530: misen ohella työnantajan päävelvoite. Kolmas vuosi on menossa uuden oppisopi-
33531: Oppiohjelman edellyttämä tietopuolinen ope- muslain voimaan astumisesta. Kuitenkaan oppi-
33532: tus annetaan kahtena tai useampana kurssin'l sopimuskoulutus, joka nimenomaan on ajan
33533: ammatillisessa oppilaitoksessa tai tällaisen hy- vaatimusten tasolla olevaa ammattikoulutusta,
33534: väksymässä paikassa. Tänä aikana oppilas ei ole ei ole laajentunut siinä määrin kuin esim. oppi-
33535: työnantajansa käytettävissä, eikä työnantaja ole sopimuslainsäädäntökomitea arvioi. Uuden op-
33536: velvollinen maksamaan oppilaalle palkkaa. Sen- pisopimuslain samoin kuin pätevyystutkinto-
33537: sijaan oppilas saa valtiolta tiettyjä taloudellisia lain toimeenpano muodostavat suuren ja moni-
33538: etuja, jotka yleensä ovat samat kuin työllisyyt- tahoisen tehtävän.
33539: tä edistävillä ammattikursseilla. Tietopuolisen Edellä sanotun perusteella ehdotan edus-
33540: opetuksen aiheuttamista menoista vastaa val- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33541: tio.
33542: Oppisopimusjärjestelmään nojautuvaa ammat- että ·hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
33543: tikoulutusta voidaan antaa sellaisissa teollisuus-, onko ammattikasvatushallitukseen oppi-
33544: käsityö- ja palveluammateissa, joissa oppiminen sopimusmuotoisen koulutuksen toimeen-
33545: edellyttää 2-.5 vuoden oppiaikaa. Mainitta- panoa varten varattu kylliksi työvoi-
33546: koon, että ammattikoulun käynyt voi jatkaa maa tämän koulutusmuodon kehittämi-
33547: ammattiin valmistumista oppisopimusteitse, jol- seksi ja sen toiminnan ylläpitämiseksi te-
33548: loin ammattikoulun käynti otetaan huomioon hokkaana, sekä mikäli työvoima on riit-
33549: oppiohjelman osasuorituksena ja appiajan ly- tämätön, lisäämään sitä tarkoitustaan
33550: hennyksenä. Näin oppisopimuskoulutus palve- vastaavaksi.
33551: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
33552:
33553: Tyyne Paasivuori.
33554: 233 427/70
33555: 1858
33556:
33557: VIII,1.38.- Toiv.al. n:o 1059.
33558:
33559:
33560:
33561:
33562: Paasivuori ym.: Taloudellisen tuen antamisesta kasvatuksellisesti
33563: arvokkaiden lastenelokuvien tuottamista varten.
33564:
33565:
33566: E d u s k u n n a 11 e.
33567:
33568: Elokuva on eräs kaikkein huomattavimpia Pohjoismaiden kulttuuritoimikunta onkin
33569: lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastusmuotoja. tehnyt useita aloitteita valtion tuen saamiseksi
33570: Tämä on todettu mm. Työväen Sivistysliiton hyvien lasten elokuvien tuotannon tukemiseksi.
33571: toimeenpanemassa tutkimuksessa muutama vuo- Viimeksi tätä tarkoittava suositus jätettiin jä-
33572: si sitten. Nyt kun televisio tekee yhä enemmän senmaiden hallituksille v. 1960. Se tuottikin
33573: tuloaan kaikkiin kansalaispiireihin, on elokuva tuloksia kaikkailla muualla paitsi Suomessa.
33574: senkin ohjelmistossa eräs suosituimmista muo- Sanottu toimikunta kiinnitti huomiota myös
33575: doista. Unescon julkaisun ,The Influence of alan opettajakasvatukseen, jonka yhteydessä pi-
33576: the Cinema on Children and Adolescen ts" mu- dettiin tärkeänä mahdollisuutta hankkia opetuk-
33577: kaan ovat psykologit, sosiologit ja pedagogic sessa välttämätöntä kotimaista materiaalia. Il-
33578: suorittaneet satamäärin tutkimuksia elokuvan man valtiovallan apua hyvän lasten elokuvan
33579: vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin. Viime aikoina tuottaminen ei meidän oloissamme ole mahdol-
33580: on myös ilmestynyt useita tutkimuksia televi- lista.
33581: sion vaikutuksesta. Näistä tutkimuksista ilme- Mikäli valtion tuella voitaisiin lasten elo-
33582: nee visuaalisten välineiden huomattava vaiku- kuvia maassamme valmistaa, se voitaisiin tehdä
33583: tus lasten ja nuorten persoonallisuuden kehityk- jonkun valtion elimen valvonnassa niin, että
33584: seen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tämän tulos kasvatukselliselta kannalta on taattu ja
33585: huomioon ottaen olisi meidänkin maassamme että elokuvasta voidaan ottaa myös kaitako-
33586: kiinnitettävä erityistä huomiota nimenomaan pioita kouluja ja syrjäseutuja varten. Jos elo-
33587: kasvatuksellisesti, eetillisesti ja esteettisesti hy- kuvien arkistointi vielä tehokkaasti hoidettai-
33588: vien lasten elokuvien aikaansaamiseen. siin, ne voisivat muodostua pitkäksi aikaa ope-
33589: Elokuvan tekeminen on kuitenkin tavatto- .tukseen soveltuvaksi materiaaliksi.
33590: man kallista. Kukaan tuottaja ei uskalla ryhtyä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
33591: nimenomaan lapsille tarkoitettuja elokuvia val- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33592: mistamaan, ellei hänellä ole takeita siitä, että muksen,
33593: elokuvaan uhratut varat saadaan takaisin. Tä-
33594: män vuoksi liian usein kaupalliset näkökohdat että hallitus tutkituttaisi mahdolli-
33595: tulevat vallitseviksi kasvatuksellisten, eetillis- suudet taloudellisen tuen antamiseksi
33596: ten ja esteettisten tekijöiden kustannuksella. kasvatuksellisesti arvokkaiden lastenelo-
33597: kuvien tuottamista varten.
33598: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
33599:
33600: Tyyne Paasivuori. Bror Lillqvist. Sylvi Siltanen.
33601: Kaisa Raatikainen. Lyyli Aalto. Edit Terästö.
33602: Tellervo Koivisto.
33603: 1859
33604:
33605: VIII,139.-Toiv.al. n:o 1060.
33606:
33607:
33608:
33609:
33610: Pekkala ym.: AmmaJtikouliltuskustannusten valtionapujen por-
33611: rllStamisesta.
33612:
33613:
33614: Eduskunnalle.
33615:
33616: Maassamme on viime aikoina voimakkaasti alueelle työhön ja asumaan. Erään ammatti-
33617: t~hostettu ammattikoulutusta. Näin on tapah- koulun alueella suoritetun tutkimuksen mukaan
33618: tunut myös kehitysalueilla. Tämä on ollut keväällä 1969 koulunsa päättäneistä nuorista
33619: oikeaan osunut toimenpide, jolla syrjäistenkin vain noin neljäsosa jäi kuntainliiton kahdeksan
33620: seutujen nuoret ovat paremmin valmistuneina kunnan alueelle työhön, kun sensijaan kolme
33621: voineet lähteä työelämän piiriin. neljäsosaa ilmoitti välittömästi muuttavaosa
33622: Kustannukset ammattikoulutuksesta eivät muuttavaosa muualle. Näinollen muuttotappio-
33623: kuitenkaan ole jakautuneet oikeudenmukaisesti. alueiden kuntien vähävaraiset veronmaksajat
33624: Ammattikoulut saavat valtionapua opettajapalk- joutuvat kouluttamaan ammattitaitoista työvoi-
33625: koihin ja muihin tavanomaisiin menoihinsa maa varakkaampien alueiden hyväksi. Käsityk-
33626: 65 % näiden menojen määrästä riippumatta semme mukaan tästä syystä valtion tulisi osal-
33627: koulua ylläpitävän kunnan tai kuntainliiton listua muuttotappioalueilla nykyistä huomatta-
33628: varallisuudesta ja kantokyvystä. Jo tämä seikka vasti suuremmalla osuudella ammattikoulujen
33629: asettaa kehitysalueilla toimivat koulut huonom- kustannuksiin.
33630: paan asemaan, koska niiden osuus kustannuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
33631: sista on sama kuin varakkaammilla alueilla, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33632: vaikka verotulot asukasta kohti ovat pienem-
33633: mät kuin kehittyneillä alueilla. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
33634: Vielä epäoikeudenmukaisemmaksi asian tekee menpiteisiin ammattikoulutuskustannus-
33635: se, että kehitysalueilla toimivien koulujen oppi- ten voimakkaaseen porrastamiseen siten,
33636: laista usein suurin osa muuttaa välittömästi että muuttotappioalueiden koulut saisi-
33637: koulunsa päätettyään muualle, lähinnä suuriin vat nykyistä huomattavasti suuremmat
33638: teollisuuskeskuksiin ja vain osa jää koulun valtionosuudet.
33639: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
33640:
33641: Ahti Pekkala. Matti Ruokola. Heimo Linna.
33642: Paavo Väyrynen. Orvokki Kangas. Katri-Helena Eskelinen.
33643: 1860
33644:
33645: Vlll,140.- Toiv.al. n:o 1061.
33646:
33647:
33648:
33649:
33650: Pekkala ym.: Yrittli;äopiston perustamisesta Pohjois-Suomeen.
33651:
33652:
33653: E d u s k u n n a 11 e.
33654:
33655: Pohjois-Suomessa on jatkuvasti ollut suurta mattitaitoisia yrittäjiä. Eräänä kehitysalueiden
33656: puutetta työtilaisuuksista. Työttömyyskortis- vaikeuksien syynä onkin juuri ammattitaitois-
33657: toon merkittyjen määrä on korkeasuhdanteesta ten yrittäjien puute. Tästä syystä olisi saatava
33658: huolimatta pysynyt korkealla tasolla. Yhteis- aikaan erityinen yrittäjäkoulutus. Nykyiset am-
33659: kunnan toimesta ei ole voitu järjestää työlli- matilliset ja kaupalliset koulut eivät opetus·
33660: syyden turvaamiseksi työmaita työttömyyden suunnitelmiensa mukaan kouluta oppilaitaan
33661: torjumiseksi osoitetoista varoista, vaan on huo- yrittäjiksi, vaan pääasiassa eri asemissa oleviksi
33662: mattava osa kortistoon hakeutuneista joutunut työntekijöiksi ja toimihenkilöiksi. Yrittäjäkou-
33663: työttömyyskorvausten varaan. Tämän seurauk- lutusta varten katsomme tarpeelliseksi perustaa
33664: sena on muuttoliike alueelta ollut suurta. Aikai· Pohjois-Suomeen erityisen yrittäjäopiston. Opis-
33665: semmin muutto suuntautui pääasiassa Etelä- ton opetussuunnitelman voisi asiantuntijoista
33666: Suomen suuriin keskuksiin, mutta viime aikoi- koottu toimikunta lähemmin suunnitella, mutta
33667: na on muuttoliike Ruotsiin saanut suorastaan se voisi olla hyvin monimuotoinen käsittäen
33668: hälyttävät mittasuhteet. Vuoden 1969 aikana muutaman viikon pituisista toimiville yrittäjille
33669: lasketaan Oulun ja Lapin läänien alueelta noin tarkoitetuista kursseista alkaen ja varsinaiseen
33670: 15 000 ihmisen muuttaneen Ruotsiin, pääasias- useampivuotiseen opistotutkintoon tähtäävälin
33671: sa parhaassa työiässä olevaa väestöä. koulutukseen saakka.
33672: Työttömyyden ja muuttoliikkeen syynä on Edelläolevan perusteella esitämme eduskun-
33673: huomattavalta osalta elinkeinoelämän kehitty- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33674: mättömyys ja yksipuolisuus. Siksi olisi pyrittävä
33675: kehittämään yleensä elinkeinoelämää sekä mo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
33676: nipuolistamaan elinkeinorakennetta. Voidaan menpiteisiin erityisen yrittäjäopiston pe-
33677: sanoa, että tämä vaatii sekä pääomia että am- rustamiseksi Pohjois-Suomeen.
33678: mattitaitoista työvoimaa, mutta myöskin am-
33679: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
33680:
33681: Ahti Pekkala. Artturi Jämsen. Taisto Tähkämaa.
33682: Paavo Niinikoski. Paavo Väyrynen. Esko Härkönen.
33683: Erkki Haukipuro. Lea Sutinen. Pekka Vilmi.
33684: Veikko Hanhirova. Saimi Ääri. Matti Mattila.
33685: Matti Ruokola. Jouko Siikaniemi. Pentti Poutanen.
33686: Heimo Linna. Matti Maijala. Katri Kaarlonen.
33687: Eino Lottanen. Aaro Lintilä. Sylvi Saimo.
33688: Pentti Pekkarinen. Yrjö Sinkkonen.
33689: 1861
33690:
33691: VIII,141.- Toiv.al. n:o 1062.
33692:
33693:
33694:
33695:
33696: Pekkarinen ym.: Kantokykyluokituksen soveltamisesta kansa-
33697: koulukustannusten jakamiseen.
33698:
33699:
33700: E d u s k u n n a 11 e.
33701: Kuntien kantokykyluokitusta sovelletaan kustannukset muodostavat varsin suuren osan
33702: ainoastaan muutamiin toimialoihin, joihin kun- kuntien veroäyrin hinnoista. Kun valtionavus-
33703: nilla on oikeus saada valtionavustusta. Erityi· tukset myönnetään nykyisin pääasiassa kunta·
33704: sesti kansakoulutoimen kohdalla olisi syytä ensi ryhmittäin varsin kaavamaisesti, ovat nimen-
33705: tilassa siirtyä kustannusten jaossa oikeudenmu· omaan vähävaraiset kunnat ja myöskin laaja-
33706: kaisempaan kuntien keskeiseen valtionavustus· alaiset kunnat joutuneet kärsimään nykyisistä
33707: ten myöntämiseen. Tämä käy päinsä ainoastaan valtionavustusten perusteista.
33708: muuttamalla kansakoululakia siten, että kansa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33709: koululain mukaiset kustannukset otetaan val- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33710: tionavustusten myöntämisessä huomioon käyt·
33711: täen hyväksi kuntien kantokykyluokituksen pe- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33712: rusteita. menpiteisiin kuntien kantokykyluokituk-
33713: Tästä asiasta on myös Suomen Kunnallis- sen soveltamiseksi kansakoulukustannus-
33714: liitto tehnyt esityksen. Erityisesti kansalais- ja ten jakamisessa kuntien ja valtion kes-
33715: keskikoulujen yleistyessä ovat myös kustannuk- ken.
33716: set kohonneet siten, että nykyisin koulutoimen
33717: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
33718:
33719: Pentti Pekkarinen. Matti Ruokola. Mikko Kaarna.
33720: Veikko· Hanhirova. Juuso Häikiö. Heimo Linna.
33721: Erkki Haukipuro. Aslak Aas. Esu Niemelä.
33722: Eino Uusitalo. Tahvo Rönkkö. Katri-Helena Eskelinen.
33723: Esko Häl:könen. Eino Lottanen.
33724: 1862
33725:
33726: VIII,142.- Toiv.al. n:o 1063.
33727:
33728:
33729:
33730:
33731: Pekonen ym.: Koulukeittäiien palkkausmenoien saattamisesta
33732: · valtionavun piiriin.
33733:
33734:
33735: E du s kunnalle.
33736:
33737: Kansakoululain (247 /57) 78 S:n mukaan palkkaisuuden takia. Lasten kannalta olisi kui-
33738: valtio korvaa maalaiskunnalle kaksi kolman- tenkin tärkeää, että koulukeittäjänä toimisi
33739: nesta muun muassa niistä kansakoululaitoksen mahdollisimman pätevä henkilö. Keittäjän pä-
33740: todellisista kustannuksista, jotka johtuvat oppi- tevyydellä on merkitystä myös kunnan ja val-
33741: laille tarjottavasta kouluateriasta. Valtionapuun tion kannalta, koska monissa tapauksissa on
33742: oikeuttaviin menoihin luetaan kuitenkin vain ollut havaittavissa, että hyvä keittäjä pystyy
33743: aterioihin tarvittavat ruoka-aineet. Muut ateria- säästämään huomattavasti ruoka-ainemenoissa.
33744: kustannukset jäävät kunnan yksin vastattaviksi. Lisäksi on todettava, että ennen nykyistä kansa-
33745: Huomattavan menoerän tällöin aiheuttaa kou- koululakia voimassa olleen kansakoulujen kus-
33746: lukeittäjien palkkaus, sillä maalaiskunnissa, jois- tannuslain nojalla kunnat saivat valtionapua
33747: sa koulut yleensä ovat pieniä ja kaukana toisis- myös koulukeittäjien palkkaukseen.
33748: taan, joudutaan kouluateriat valmistamaan kou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33749: luilla pienissä erissä. Koska mainitut palkkaus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi. toivomuksen,
33750: menot rasittavat yksinomaan kuntia, on luonnol-
33751: lista, että kunnat monessa tapauksessa ovat pyr- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
33752: kineet mahdollisimman pieniin kustannuksiin. tyksen kansakoululain säännösten muut~
33753: Tästä on ollut seurauksena vaikeuksia koulu- Iamisesta siten, että kuntien kansakoulu-
33754: keittäjien paikkaamisessa, sillä hyvän ammatti- kustannuksista koulukeittä;ien palkkaus-
33755: taidon omaavat henkilöt eivät ole aina olleet menot katsottaisiin kuuluviksi valtion-
33756: halukkaita koulukeittäjän tehtävään työn pieni- avustusta saavien menoerien ;aukkoon.
33757: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
33758:
33759: Esko Pekonen. Reino Kangas. Pentti Poutanen.
33760: Mikko Kaarna. Esu Niemelä. Jouko Siikaniemi.
33761: Eino Uusitalo.
33762: 1863
33763:
33764: VIII,143.- Toiv.al. n:o 1064.
33765:
33766:
33767:
33768:
33769: Poutiainen ym.: Ammattikoulun rakentamisesta Pohiois-Karia-
33770: lan lääniin.
33771:
33772:
33773: E d u s k u n n a 11 e.
33774:
33775: Pohjois-Karjalassa on ammattikouluista suuri Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
33776: puute, sillä vain noin 39 prosenttia ammatti- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33777: kouluihin hakijoista voidaan ottaa vastaan, jo-
33778: ten voidaan todeta tilanteen Pohjois-Karjalais- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33779: ten nuorten ammattikoulupyrkimysten suhteen menpiteisiin nykyajan vaatimuksia vas-
33780: olevan suorastaan surkea. taavan monipuolisen ammattikoulun ra-
33781: Maakunnassa on syntyvyys ainakin näihin kentamiseksi Pohjois-Karjalan lääniin si-
33782: saakka ollut maamme maakunnista kolmannella ioittamalla se Outokumpuun tai jollekin
33783: tilalla, mutta ammattikoulutilanteen suhteen muulle sopivaksi katsotulle paikkakun-
33784: maan heikoimpia. nalle.
33785: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
33786:
33787: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä.
33788: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
33789: Matti Silander.
33790: 1864
33791:
33792: VIII,144. - Hemst.mot. nr 1065.
33793:
33794:
33795:
33796:
33797: PrQCope: Om upprättande av ett särskilt landskapsarkiv för
33798: Nyland.
33799:
33800:
33801: Till Riksdagen.
33802:
33803: Rikets ,administrativa inledning förändras i ländska arkivmateriruet skulle avskiljas från
33804: takt med den historiska utveck.lingen. Att an. det •tavastländska och placeras i Nyland.
33805: passa redan eX!isterande kulturella institutioner Frågan om lämpligt arkivutrymme är givet-
33806: efter rådande förvaltningsförhållanden eller att vis av central betydelse, men kan dock inte i
33807: upprätta nya är en angelägen uppgift, som dock det långa loppet få utgöra ett hinder för att
33808: ofta stöter på svårigheter, inte minst av ekono. berättigade och ändamålsenliga krav på arki-
33809: misk art. veringsförhållandenas ordnande uppskjuts år
33810: Från den tid, då Nyland och stora delar av dter år. Det bör också anses vara ett lokalt
33811: Tavastland utgjorde ett gemensamt Iän, har det och kommunalt intresse att Ny1and skulle få
33812: nyländska landsarkivets plats varit staden Ta- sJ.tt eget landsarkiv.
33813: vastehus. Allmänt taget kan det knappast an- Av Nylands kommuner förefaller det som
33814: ses lyck.ligt, att ett landskap med så rika his- någon av landskapets två äldsta städer, Borgå
33815: toriska traditioner som Nyland, skall utanför eller Ekenäs, redan ur historisk synpunkt borde
33816: landskapets gränser nödgas uppbevara de hand- komma i främsta rummet, när det gäller pla-
33817: lingar och urkunder, vilka bevarats till vår tid ceringen av ett nyländskt landsarkiv.
33818: och vilka utgör de huvudsak.liga källorna för Det kan slutligen nämnas, att Finland för
33819: kännedom om landskapets och dess .invånares närvarande vid sidan av Riksarkivet har sex
33820: framforna öden. landsarkiv, som är placerade på följande orter:
33821: Arkivet i Tavastehus, som alltså är land- Abo, Tavastehus, St. Michel, Vasa, Uleåborg
33822: skapsarkiv för Nyland, heter även officiellt Hä- och Jyväskylä.
33823: meenlinnan maakunta-arkisto, Landsarkivet i Med beaktande av vad som ovan anförts
33824: Tavastehus - utan någon anknytning till Ny- föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta
33825: land. Som jämförelse kan nämnas, att mot- hemställa,
33826: svarande institution i St. Michel bär namnet
33827: "Landsarkiv för Savolax-Karelen". att regeringen måtte vidtaga åtgärder
33828: V etenskapliga och språkliga synpunkter ta- i syfte att upprätta ett särskilt land-
33829: lar också för en uppdelning och omflyttning skapsarkiv för Nyland och särskilt prö-
33830: av det nuvarande landsarkivet i Tavastehus. va, huruvida Borgå eller Ekenäs vore
33831: Hänsyn tili både forskning och arkivförvalt- en lämplig placeringsort för detta arkiv.
33832: ning pekar på en sådan lösning att det ny·
33833: Helsingfors den 17 april 1970.
33834:
33835: Victor Procope.
33836: 1865
33837:
33838: VIII,144.- Toiv.al. n:o 1065. Suomennos.
33839:
33840:
33841:
33842:
33843: Procope: Erityisen maakunta-arkiston perustamisesta Uudelle-
33844: maalle.
33845:
33846:
33847: E d u s kun n a 11 e.
33848:
33849: Valtakunnan hallinnollinen jaotus muuttuu suun, jonka mukaan uusmaalainen arkisto-
33850: historiallisen kehityksen myötä. Jo olemassaole- aineisto erotettaisiin hämäläisestä ja sijoitet-
33851: vien sivistyksellisten instituutioiden sovelta- taisiin Uudellemaalle.
33852: minen vallitseviin hallinto-oloihin tai uusien Soveliasta arkistotilaa koskeva kysymys on
33853: perustaminen on kiireellinen tehtävä, joka kui- merkitykseltään tietenkin keskeinen, mutta se
33854: tenkin usein kohtaa vaikeuksia, jotka usein ei kuitenkaan ajan mittaan saa olla verukkeena
33855: ovat taloudellista laatua. oikeutettujen ja asianmukaisten arkistointiolo-
33856: Siitä ajasta lähtien, jolloin Uusimaa ja suuri suhteiden järjestämistä koskevien vaatimusten
33857: osa Hämettä muodosti yhteisen läänin, on lykkäämiselle vuodesta toiseen. Myös paikalli-
33858: Uudenmaan maakunta-arkiston paikkana ollut sen ja kunnallisen edun on katsottava vaativan,
33859: Hämeenlinnan , kaupunki. Yleisesti ottaen voi- että Uusimaa saisi oman maakunta-arkistonsa.
33860: daan tuskin pitää onnistuneena, että maakunta, Uudenmaan kunnista tullee jompikumpi maa-
33861: jolla on niin rikkaat historialliset perinteet kuin kunnan kahdesta vanhimmasta kaupungista,
33862: Uudellamaalla, joutuu säilyttämään rajojensa ul- Porvoosta tai Tammisaaresta, jo historiallisten
33863: kopuolella niitä asiakirjoja ja lähdekirjoituksia, näkökohtien vuoksi ensi sijassa kysymykseen
33864: jotka ovat säilyneet meidän aikaamme ja jotka uusmaalaisen maakunta-arkiston sijoituspaikka-
33865: ovat pääasialliset lähteet maakunnan ja sen na.
33866: asukkaiden menneiden kohtaloiden tuntemiseen. Lopuksi mainittakoon, että Suomessa on täl-
33867: Hämeenlinnassa oleva arkisto, joka siis on lä haavaa Va1tionarkiston rinnalla kuusi maa-
33868: Uudenmaan maakunta-arkistona, on virallisesti- kunta-arkistoa, jotka on sijoitettu seuraaville
33869: kin nimeltään Hämeenlinnan maakunta-arkisto, paikkakunnille: Turku, Hämeenlinna, Mikkeli,
33870: Landsarkivet i Tavastehus - ilman mitään Vaasa, Oulu ja Jyväskylä.
33871: yhteyttä Uuteenmaahan. Vertauksen vuoksi voi- Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kunnioit-
33872: daan mainita, että vastaava laitos Mikkelissä taen, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
33873: on nimeltään "Savo-Karjalan maakunta-ar-
33874: kisto". että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33875: Myös tieteelliset ja kielelliset näkökohdat erityisen maakunta-arkiston perustami·
33876: puoltavat Hämeenlinnassa nykyisin sijaitsevan seksi Uuttamaata varten ;a että se eri-
33877: maakunta-arkiston jakamista ja sen muutta- tyisesti harkitsisi, olisiko Porvoo vai
33878: mista toisaalle. Sekä tutkimukselliset että ar- Tammisaari tämän arkiston sopiva siioi-
33879: kistonhoidolliset näkökohdat viittaavat ratkai- tuspaikka.
33880: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
33881:
33882: Victor Procope.
33883:
33884:
33885:
33886:
33887: 234 427/70
33888: 1866
33889:
33890: VIII,145.,....,.... Hemst.mot. nr 1066.
33891:
33892:
33893:
33894:
33895: Procope m.fl.: Om restaurering av Borgd domkyrka.
33896:
33897:
33898: Tili Riksdagen.
33899:
33900: Borgå domkyrka har en särställning bland särställning beträffande underhåll, varvid stad-
33901: landets kyrkor såsom ett framträdande na- gas att staten har ett särskilt ansvar. Sålunda
33902: tionellt minnesmärke. Det var där Alexander har budgetmedel tidigare i olika repriser -
33903: 1 år 1809 upphöjde Finland bland nationernas senast i budgeten för innevarande år - bevil-
33904: antal och avgav sin regentförsäkran till repre- jats för domkyrkorna i Abo och Tammerfors.
33905: sentanterna för Finlands folk. 150 år senare Med beaktande av att Borgå finska och svenska
33906: firade det självständiga Finlands riksdag min- församlingars ekonomi befinner sig i ett be-
33907: net av Borgå lantdag genom en festgudstjänst trängt läge synes det rättvist att Borgå dom-
33908: i domkyrkan. kyrka nu skulle komma i åtnjutande av stat-
33909: Tyvärr befinner sig Borgå domkyrka delvis ligt stöd för ett länge försummat iståndsät-
33910: i ett föga representativt skick. Tidens tand tande.
33911: har märkt det yttre av den medeltida kyrko- En bidragande orsak till önskvärdheten att
33912: byggnaden, vars äldsta partier härstammar från äntligen en reparation av Borgå domkyrka bor-
33913: 1200-talets slut och sålunda inte är mycket de beslutas och igångsättas av staten är den
33914: yngre än landets centralhelgedom i Abo. Fram- centrala plats som turistmål och sevärdhet
33915: för allt borde Borgå domkyrkas interiör med Borgå stad och domkyrka numera utgör.
33916: det snaraste restaureras. I restaurerat skick Med hänvisning till det ovannämnda före-
33917: sk.alle den utgöra ett av de förnämsta exem- slås vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
33918: plc::n på medeltida kyrkobyggnadskonst i Fin-
33919: land. Bland annat döljer sig under kalkputsen att regeringen med det snaraste måtte
33920: i det norra sidoskeppets fem valv intressanta vidtaga sådana åtgärder, att den sedan
33921: målningar från medeltiden. länge påkallade restaureringen av Borg.!
33922: 1 vår lagstiftning ( Kyrkolagen, 290 §) ut- domkyrka kunde utföras.
33923: går man ifrån, att landets domkyrkor står i
33924: Helsingfors den 17 april 1970.
33925:
33926: Victor Procope. Pär Stenbäck.
33927: 1867
33928:
33929: VIII,145.- Toiv.al. n:o 1066. Suomennos.
33930:
33931:
33932:
33933:
33934: Procope ym.: Porvoon tuomiokirkon entistämisestä.
33935:
33936:
33937: Eduskunnalle.
33938:
33939: Porvoon tuomiokirkolla on huomattavana Lainsäädännössämme (Kirkkolain 290 § )
33940: kansallisena muistomerkkinä erityisasema lähdetään siitä, että maan tuomiokirkot ovat
33941: maamme kirkkojen joukossa. Tässä kirkossa ylläpidon suhteen erikoisasemassa säätämällä,
33942: Aleksanteri I vuonna 1809 kohotti Suomen että valtiolla on erityinen vastuu. Niinpä on
33943: kansakuntien joukkoon ja antoi hallitsijava- aikaisemmin useaan otteeseen - ja viimeksi
33944: kuutuksensa Suomen kansan edustajille. 150 kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa -
33945: vuotta myöhemmin itsenäisen Suomen edus- myönnetty budjettivaroja Turun ja Tampereen
33946: kunta juhli Porvoon maapäivien muistoa jär- tuomiokirkkoja varten. Ottaen huomioon sen
33947: jestämällä tuomiokirkossa juhlajumalanpalveluk- seikan, että Porvoon suomalaisen ja ruotsalai-
33948: sen. sen seurakunnan talous on ahtaalla, tuntuu
33949: Valitettavasti Porvoon tuomiokirkko osittain oikeudenmukaiselta, että Porvoon tuomiokirkko
33950: tuskin on edustavassa kunnossa. Ajan hammas nyt pääsisi nauttimaan valtion tukea kauan
33951: on kuluttanut keskiaikaisen kirkkorakennuksen laiminlyötyä kunnostamista varten.
33952: ulkokuorta, jonka rakennuksen vanhimmat Porvoon kaupungin ja tuomiokirkon kes-
33953: osat ovat peräisin 1200-luvun lopulta eivätkä keinen asema turistikohteina on lisäsyynä, kun
33954: siten ole paljoakaan nuorempia kuin maan kes- tähdennetään Porvoon tuomiokirkon korjaa-
33955: kuspyhäkkö Turussa. Ennenkaikkea tulisi Por- mista koskevan päätöksen ja töiden aloittami-
33956: voon tuomiokirkon sisusta mitä pikimmin en- sen toivottavuutta.
33957: tistää. Entistettynä se muodostaisi erään mer- Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kunnioit-
33958: kittävimmistä keskiaikaisen kirkonrakennustai- taen, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
33959: teen esimerkeistä Suomessa. Muun muassa poh-
33960: joisen sivulaivan viidessä hoivissa on kalkki- että hallitus pikimmin ryhtyisi sellai-
33961: kerroksen alla piilossa mielenkiintoisia keski- siin toimenpiteisiin, että Porvoon tuo-
33962: aikaisia maalauksia. miokirkon kauan kaivattu entistäminen
33963: voitaisiin suorittaa.
33964: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
33965:
33966: Victor Procope. Pär Stenbäck.
33967: 1868
33968:
33969: Vlll,146.- Toiv.al. n:o 1067.
33970:
33971:
33972:
33973:
33974: Pursiainen ym.: Osa· tai kokopäivätoimessa työskentelevien opis-
33975: kelijain opintotuesta.
33976:
33977:
33978: E d u s k u n n a 11 e.
33979:
33980: Monet Suomen kansalaiset ovat ryhtyneet nen ilman että heidän ansioitaan vähennetään.
33981: ammattitaitoa vaativassa tai muussa ansiotyössä Eräissä sosialistisissa maissa on osoittautunut
33982: elantoosa hankkiessaan täydentämään peruskou- käyttökelpoiseksi sellainen käytäntö, että työn-
33983: lutustaan tai opiskelemaan korkeamman am- antajat veivoitetaan työnsä ohella opiskeleville
33984: matillisen pät~vyyden tähden. Ansiotyön ohella maksamaan täyden palkan näiden lähes kol-
33985: opiskelee oppikoulun aineita maamme iltaop- manneksen lyhyemmästä viikottaisesta työ-
33986: pikouluissa 7 000, kirjeopistoissa 10 000 ja ajasta. Koska tiedetään tiedontason kohoami-
33987: yksityisoppilaina 5 000 oppilasta. Korkeakoulu- sen nostavan työn tuottavuutta, on tällainen
33988: opiskelijoista 5 000 käy osa- tai kokopäivä- vaatimus oikeudenmukaisin. Nythän oma-aloit-
33989: toimessa. Aikuisopiskelijan monista vaikeuksista teisesti työnsä ohella opiskelemaan ryhtyneet
33990: rasittaa eniten jatkuva 15-17-tuntinen työ- itse asiassa oman terveytensä kustannuksella
33991: päivä, mikä työstä ja opiskelusta kertyy. Tämä lisäävät työtuotantoelämälle karttuvaa voittoa.
33992: aiheuttaa ihmisten terveydelle vaarallisia psyyk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33993: kisiä ja fyysisiä rasituksia. Luonnollisesti ylen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33994: määräinen ponnistelu laskee suoritustasoa sekä
33995: työssä että opiskelussa. Oman ja perheittensä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33996: toimeentulon takia aikuisopiskelijat eivät voi opintotukea koskevien säännösten muut-
33997: jättää työtään, mikä saattaa heidät huomatta- tamiseksi siten, että taloudellisten vai-
33998: vasti heikompaan asemaan mm. korkeakoulu- keuksien tähden osa- tai kokopäivätoi-
33999: jen karsintakokeissa. messa työskentelevät opiskelijat voivat
34000: Edellä mainittujen haittatekijöiden ja eri- saada opintotukea, sekä että työnantajat
34001: arvoisuuden poistamiseksi työnsä ohella opis- velvoitettaisiin maksamaan ko. opiskeli-
34002: kelijoille on annettava samat mahdollisuudet joille täysimääräisen palkan, samalla
34003: opintotukeen kuin kokopäivätoimisesti opiske- kun heidän viikottainen työvelvollisuu-
34004: leville. Ratkaisevaa helpotusta aikuisopiskelijain tensa lyhenisi 15 tunnilla.
34005: asemaan tuottaisi heidän työaikansa lyhentämi-
34006: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
34007:
34008: Terho Pursiainen. Ensio Laine. Lauri Kantola.
34009: Heimo Rekonen. Mirjam Tuominen. Kaisu Weckman.
34010: 1869
34011:
34012: VIII,147.- Toiv.al. n:o 1068.
34013:
34014:
34015:
34016:
34017: Rekonen ym.: T tlmpereen yliopiston ottamisesta valtion yliopis-
34018: toksi.
34019:
34020:
34021: E d u s k u n n a 11 e.
34022:
34023: Tampereen yliopiston opiskelijakunta on Tampereen yliopiston kehittäminen, erityi-
34024: huomattavalta osaltaan työtätekevien vanhem- sesti sen kirjaston kehittäminen kaipaisi ki-
34025: pien lapsia, joiden taloudellinen tilanne on peästi parannusta. Nykyisellään osa opiskeli-
34026: heikko. Yliopiston lukukausimaksu on nykyi- joista joutuu jopa siirtämään tenttien suoritta-
34027: sin 150 mk. Nykyisten näkymien mukaan ti- mista, koska vaadittavia kurssikirjoja ei ole
34028: lanne Tampereen yliopistossa on sellainen, ettei tarpeeksi yliopiston kirjastosta saatavissa.
34029: yliopisto selviä taloudellisista vaikeuksistaan, Tampereen yliopiston talouskriisin väistä-
34030: ellei lukukausimaksua koroteta. Tampereen yli- mättömänä seurauksena on lähivuosina laitok-
34031: opiston talousarviossa on lukukausimaksujen sen opetustason madaltuminen ja jatkuva toimi-
34032: osuus n. 16 prosenttia, mitä on pidettävä erit· tilojen vajaus, koska yliopiston on tuloa saa-
34033: täin suurena, koska esimerkiksi Helsingin yli- dakseen pyrittävä ottamaan opiskelijoiksi mah-
34034: opiston opiskelijat ovat vapautetut kokonaan dollisimman suuri joukko opiskelijoita, eikä
34035: lukukausimaksusta. laitoksella kuitenkaan ole taloudellisia mahdol-
34036: Laskelman mukaan muodostuu Tampereen lisuuksia laajentaa tilojaan.
34037: yliopiston talousarvion tulo seuraavista osista: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
34038: valtionapu ja ylimääräinen valtionapu n. 71.5 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34039: %, lukukausimaksujen osuus n. 16.2 %, Tam-
34040: pereen kaupungin ynnä muiden avustus n. 6.7 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34041: % lopun tulosta muodostuessa rahoitustuloista Tampereen yliopiston ottamiseksi val-
34042: sekä myynti- ja tutkimustuloista. Kuten laskel- tion yliopistoksi, opiskelijoiden opinto-
34043: masta nähdään, on opiskelijoiden osuus kohtuu- maksun poistamiseksi ja yliopiston toi-
34044: ton aikana, jolloin opintojen suoritus ei saisi minnan määrätietoiseen kehitystyöhön
34045: olla riippuva opiskelijan varallisuudesta. sekä tiedekuntien että opetusjaostojen
34046: kohdalla.
34047: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34048:
34049: Heimo Rekonen. Kuuno Honkonen. Mirjam Tuominen.
34050: Lauri Kantola. Ensio Laine. Kaisu Weckman.
34051: 1870
34052:
34053: VII1,148.- Toiv.al. n:o 1069.
34054:
34055:
34056:
34057:
34058: Ruokola ym.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen
34059: perustamiseksi Oulun yliopiston yhteyteen.
34060:
34061:
34062: E d u s k u n n a 11 e.
34063:
34064: Vuonna 1958 annettu laki Oulun yliopistosta tutkimustyöstä sekä siitä miten nopeasti uutta
34065: määrittelee yliopiston tehtäväksi edistää vapaa- tietoa pystytään käyttämään hyväksi. Maas-
34066: ta tutkimusta ja tieteellistä sivistystä, antaa samme on tällaiseen tutkimus-, kehitys- ja or-
34067: ylintä teknillistä opetusta sekä suorittaa erityi- ganisaatiotoimintaan käytetty vain 0.4 % brut-
34068: sesti Pohjois-Suomelle tärkeiden alojen tutki- tokansantuotteesta kun siihen esim. useimmissa
34069: musta. Lisäksi sanotaan laissa, että "yliopis- Euroopan maissa on käytetty 1-3 %.
34070: tojen yhteydessä toimii Pohjois-Suomen tutki- Pohjois-Suomen teollisuuden ja valtakunnal-
34071: muslaitos". listen tutkimuslaitosten sijainnin huomioon ot-
34072: Keväällä vuonna 1959 annettu yliopiston pe- taen olisi taloudellista tutkimustyötä Oulun ja
34073: russääntö sisältää yksityiskohtaisemmat mää- Lapin lääneissä huomattavasti lisättävä. Poh-
34074: räykset tämän tutkimuslaitoksen organisaatiosta jois-Suomi tarvitsee oman tutkimuslaitoksen.
34075: ja hallinnosta. Oulun yliopiston toiminnan al- Sitä ei edellytä pelkästään Pohjois-Suomen teol-
34076: kamisesta on jo kulunut runsaat 10 vuotta, lisuuslaitosten kilpailukyvyn säilyttäminen, vaan
34077: mutta lain edellyttämää Pohjois-Suomen tutki- ennenkaikkea Pohjois-Suomen kaikkinaisen ta-
34078: muslaitosta ei yliopiston yhteyteen vielä ole loudellisen kehityksen eteenpäin vieminen. Val-
34079: aikaansaatu. takunnan tasapuolinen kehittäminen edellyttäi-
34080: Kuluneena kymmenvuotiskautena on Oulun si Pohjois-Suomea koskevan, erityisesti talou-
34081: yliopiston kehitys rakennushankkeita lukuun- dellisen tutkimuksen voimakasta tehostamista
34082: ottamatta ollut kaikissa suhteissa varsin nopea. nykyisestään. Tässä työssä on Pohjois-Suomen
34083: Niin opiskelija- kuin opettajamäärät, tutkinto- tutkimuslaitoksella Oulun yliopiston ja muiden
34084: jen suoritukset ja oppiarvojen saavutukset ovat laitosten ohella aivan ensiarvoinen asema ja
34085: lisääntyneet nopeammin kuin ehkä kukaan yli- merkitys ja se voisi muodostua oikein organi-
34086: opiston suunnittelijoista ja perustajista uskalsi soituna ja tutkimusaioiltaan riittävän monipuo-
34087: uskoa. Samoin on yliopiston eri laitoksissa vi- liseksi.
34088: rinnyt vilkas, kansainväliselle tasolle yltävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34089: tutkimustyö. Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34090: kohdalla ei tilanne ole kehittynyt, kuten mainit- muksen,
34091: tiin, yhtä suotuisasti.
34092: Eri maissa on etenkin viime vuosina kiinni- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34093: tetty yhä lisääntyvää huomiota siihen yhtey- Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen pe-
34094: teen, mikä tutkimuksella ja taloudellisella kas- rustamiseksi Oulun yliopiston yhteyteen
34095: vulla on havaittu olevan. Tuotannon lisäyksen ja ottaisi määrärahan mainittuun tarkoi-
34096: on todettu yhä suuremmassa määrin riippuvan tukseen vuoden 1971 tulo- ja meno-
34097: erityisesti luonnontieteellisestä ja teknillisestä arvioesitykseen.
34098: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34099:
34100: Matti Ruokola. Paavo Niinikoski. Katri-Helena Eskelinen.
34101: Ahti Pekkala. Erkki Haukipuro. Artturi Jämsen.
34102: Tahvo Rönkkö. Aaro Lintilä. Paavo Väyrynen.
34103: 1871
34104:
34105: VIII,149.- Toiv.al. n:o 1070.
34106:
34107:
34108:
34109:
34110: Ruokola ym.: Yhtenäiskoulujärjestelmään siirtyville kunnille
34111: myönnettävien valtionavustusten perusteiden muuttamisesta.
34112:
34113:
34114: E d u s k u n n a 11 e.
34115:
34116: Koulutusjärjestelmän perusteista annettu laki kaisesti. Koska kysymyksessä on koulujärjestel-
34117: (467/68) tulee voimaan 1. 8.1970. Lain mu- män perusteista annetun lain mukaisen yhte-
34118: kaan valtakunnan koulutusjärjestelmä järjeste- näiskoulujärjestelmän toteuttaminen, joka to-
34119: tään yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti. Uu- teuttajaltaan vaatii runsaasti lisämenoja, niin
34120: teen järjestelmään siirtyminen voi tapahtua olisi täysin aiheellista ja kohtuullista, että niille
34121: ehkä aikaisintaan 1. 8. 1971, mutta ilmeisesti kunnille, joille on myönnetty joko kansakoulu-
34122: varmimmin 1. 8. 1972 tai sen jälkeen. Kuiten- lain 14 §:n 2 momentin tai 14 a §:n mukai-
34123: kin yhtenäiskoulujärjestelmän kokeilemiseksi ja nen lupa koulutoimensa järjestämiseksi myön-
34124: rinnakkaiskoulujärjestelmästä aiheutuvien hait- nettäisiin valtion avustukset samojen perustei-
34125: tojen välttämiseksi voidaan yhtenäiskoulujärjes- den mukaan kuin koulujärjestelmän perusteista
34126: telmään siirtyä 1) kansakoululain 14 §:n 2 annetun lain 5. luvussa edellytetään.
34127: momentin mukaan yhdistämällä kansalais- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34128: keskikoulu yhtenäiskoulutyyppisen peruskoulun nioittavimmin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34129: yläasteeksi, jolloin kunta joutuu suorittamaan vomuksen,
34130: kokeilukoulua ja 2) kansakoululain 14 a §: n
34131: mukaan edellä esitetty yhdistäminen voidaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34132: suorittaa ilman kokeiluvelvollisuutta. kansakoululain muuttamiseksi siten, ettJ
34133: Koulutoimensa näin järjestämiseksi on useille yhtenäiskoulujärjestelmään siirtyville
34134: kunnille myönnetty lupa. Kansakoululain mu- kunnille myönnettäisiin valtion avustuk-
34135: kaiseen yhtenäiskoulutyyppiseen koulujärjestel- set samojen perusteiden mukaisesti kuitz
34136: mään siirtyneet kunnat saavat koulumenoihinsa koulujärjestelmän perusteista annetun
34137: valtion avustusta edelleen kansakoululain mu- lain 5 luvussa edellytetään.
34138: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34139:
34140: Matti Ruokola. Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi.
34141: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. Esko Härkönen.
34142: Pentti Pekkarinen. Yrjö Sinkkonen. Katri-Helena Eskelinen.
34143: Ahti Pekkala. Saimi Ääri. Paavo Väyrynen.
34144: Mikko Kaarna.
34145: 1872
34146:
34147: VIII,150.- Toiv.al. n:o 1071.
34148:
34149:
34150:
34151:
34152: Ruokola ym.: Opetussuunnitelman laatimisesta 3-6-vuotiaille
34153: lapsille.
34154:
34155:
34156: Eduskunnalle.
34157:
34158: Philadelphiassa Yhdysvalloissa The Institutes Pariisissa toimii vuonna 1954 perustettu
34159: for Achievement of Human Potential -nimi- koulu Ecole Active Bilingue, jossa kaikki oppi·
34160: sessä laitoksessa tehtyjen laajamittaisten tutki- laat opetetaan kaksikielisiksi. Pienet lapset op-
34161: musten mukaan lapsen leikki tähtää pikemmin- pivat hallitsemaan vieraita kieliä intuitiivisesti
34162: kin tiedon hankkimiseen kuin pelkästään haus· ja nopeasti. Kaksitoista täytettyään lapsi ei voi
34163: kan pitämiseen. Kielen oppiminen kaikissa omaksua vierasta kieltä yhtä täydellisesti ja
34164: muodoissaan on lapsen leikissä piilevä ensisijai· puhtaasti kuin nuorempana. Koulu on kehittä·
34165: nen tarkoitus. nyt audiovisuaalisen menetelmän englannin,
34166: Lukeminen on eräs kielen oppimismuoto, ranskan ja saksan opettamiseksi 3-12 vuotiail-
34167: jota ei saisi jättää niin myöhäiseen vaiheeseen le lapsille. Ranskan opetuslaitos on hyväksynyt
34168: kuin nykyinen kouluikä edellyttää. Ajanjakso menetelmän ja sitä käytetään jo 300 yksityisessä
34169: lapsen syntymästä vuoden vanhaksi on luon- ja valtion koulussa kaikkialla Ranskassa sekä
34170: nollisesti elintärkeä ihmisen koko tulevaisuu- •tusinassa muussa maassa. Lukuisissa ranska-
34171: delle. Ikävuodet yhdestä viiteen ovat ratkai- laisissa esikouluissa opetetaan englantia.
34172: sevat, sillä lapsen aivot ovat silloin vastaanotta- Ecole Active Bilinguessa 3-4-vuotiaina aloit-
34173: vimmillaan. Juuri ·tuona kautena ihminen voi taneet lapset ovat usein täysin kaksikielisiä
34174: oppia lukemaan helpoimmin ja luonnollisim- 7-8-vuotiaina. Silloin he aloittavat kolmannen
34175: malla tavalla - niin kuin hän oppii puhumaan. kielen, jos heidät katsotaan siihen kypsiksi.
34176: Tuolloin hän voi todella oppia puhumaan vie- Edellä oleva-an viitaten ehdotamme eduskun-
34177: rasta kieltä, useitakin, niin hyvin, ettei kos- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34178: kaan myöhemmin. Alle viisivuotiaana hänen
34179: pitäisi päästä selville kirjoitetusta kielestä, saa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34180: vuttaa taito, jonka hän nykyisissä olosuhteissa 3-6-vuotiaiden lasten opetussuunnitel-
34181: saa paljon suuremmalla vaivalla vasta seitsen- man tekemiseksi ja ottaisi tässä yhtey-
34182: vuotiaana. dessä huomioon ulkomailla saadut ko-
34183: kemukset.
34184: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
34185:
34186: Matti Ruokola. Esko Pekonen. Paavo Niinikoski.
34187: Ahti Pekkala. Erkki Haukipuro. Esko Härkönen.
34188: Veikko Hanhirova. Reino Kangas. Katri-Helena Eskelinen.
34189: Pentti Pekkarinen. Paavo Väyrynen.
34190: 1873
34191:
34192: VIII,1.51.- Toiv.al. n:o 1072.
34193:
34194:
34195:
34196:
34197: Rytkönen ym.: Valtion keskusammattikoulun aikaansaamisesta
34198: Kuopion kaupunkiin.
34199:
34200:
34201: Ed u s kun n a 11 e.
34202:
34203: Ammattlikoulupaikkojen puute on Kuopion lisesti aloitettava. Ammattikoulutus liittyy tär-
34204: läänissä edelleenkin vallitseva epäkohta. Kun- keänä osana päätettyyn koulujärjestelmän uudis-
34205: tainliittojen omistamiin ammattikouluihin pää- tamiseen. Sitäkin ajatellen on ammattioppilas-
34206: see vuosittain vain kolmannes pyrkijöistä. Niis- paikkojen lisääminen läänissämme välttämä-
34207: tä nuorista, jotka eivät mene oppikouluun, jää itöntä.
34208: ammattikoulupaikkojen puuttumisen vuoksi Keskusammattikoulun sull11Il1ttelussa olisi
34209: suuri osa kokonaan vaille ammattikoulutusta. otettava huomioon se, että sen osastot tar-
34210: Kun samanaikaisesti teknillinen kehitys työ- peen mukaan voitaisiin sijoittaa Koillis-Savon
34211: elämän piirissä asettaa työnhakijoille lisäänty- alueelle ja Pielavedelle. Näiden uudistusten
34212: viä vaatimuksia ammattitaidon suhteen, muo- toteuduttua ammattikouluverkko kattaisi sopi-
34213: dostuu ammattikoulutusta vaille jääneiden työn- vasti läänin em alueet. Tämä puolestaan tar-
34214: tekijäin asema työmarkkinoilla kaikkein epä- joaisi etuj'a peruskoulun jälkeisille opinnoille ja
34215: varmimmaksi. yhdistäisi ,alueellisesti peruskoulun ja ammatti-
34216: Toisaalta voidaan käytännön kokemuksen pe- koulut sopivasti toisiinsa. Ilmeisesti näillä jär-
34217: rusteella todeta, että tehokas ammattikoulutus jestelyillä voitaisiin myös alentaa ammattikou-
34218: on eräänä edelly,tyksenä elinkeinoelämän kehit- lutuskustannuksia. On myös otettava huo-
34219: tämiselle. Kun Kuopion lääni kuuluu kemtys- mioon, etteivät taloudellisissa vaikeuksissa ole-
34220: alueisiin, joiden talouselämän kehittäminen vat Kuopion läänin kunnat kykene riittävästi
34221: edellyttää itehostettuja valtiovallan talouspoliit- lisäämään ammattioppilaspaikkoja.
34222: tisia toimenpiteitä, olisi niiden rinnalla huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34223: lehdittava myös ammattikoulutuksen laajenta- kunnan hyväks~ttäväksi toivomuksen,
34224: misesta.
34225: Tehokkain ratkaisu ammattikoulupaikkojen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34226: lisäämiseksi Kuopion läänissä on v,altion kes- menpiteisiin valtion keskusammattikou-
34227: kusammattikoulun perustaminen. Sen aikaan- lun aikaansaamiseksi Kuopion kaupun-
34228: saamiseksi tarvdttavat valmistelut olisi kiireel- kiin.
34229: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34230:
34231: V. J. Rytkönen. Lauha Männistö. Aarne Penttinen.
34232: Juuso Häikiö. Katri-Helena Eskelinen. Veikko Vennamo.
34233: Tahvo Rönkkö. Edit Terästö. Keijo Suksi.
34234: Maija Heino. Pentti Pekkarinen.
34235:
34236:
34237:
34238:
34239: 235 427/70
34240: 1874
34241:
34242: VII1,152.- Toiv.al. n:o 1073.
34243:
34244:
34245:
34246:
34247: Räsänen ym.: Professuurien perustamista yliopistoihin marxilai-
34248: suuden ia siihen liittyvän tieteen opetusta varten.
34249:
34250:
34251: E d u s k u n n a 11 e.
34252:
34253: Marxilainen maailmankatsomus syntyi yli ja yliopistodemokratian vaatimuksina jne., jois-
34254: sata vuotta sitten. Se on tieteellistä sosialismin ta eräänä tuoreena esimerkkinä on korkeakoulu-
34255: teoriaa, jonka filosofisena perustana on dialek- jen hallinnon uudistuksesta käyty taistelu. Kes-
34256: tinen ja historiallinen materialismi ja niiden keisimmin ongelma koskee kaiken opetuksen
34257: pohjalta rakentuva taloustiede ja joka käytän- sisältöä. Yhä vaikutusvaltaisemmalta taholta on
34258: nössä on osoittanut valtavan elinvoimansa. alettu kiinnittää vakavaa huomiota opetuksen
34259: Marxilaisuudesta käytetään myös nimitystä sisällön uudistamiseen vastaamaan aikamme to-
34260: marxismi-leninismi, koska V. 1. Lenin on vai- dellisuutta ja reaalisia vaatimuksia. Etenkin
34261: kuttanut kyseiseen maailmankatsomukseen sitä nykyinen yhteiskunnallinen opetus on eittä-
34262: ratkaisevalla tavalla syventäen, täydentäen ja mättä vanhentunutta ja tähtää sellaisen asen-
34263: konkretisoiden. teellisuuden kasvattamiseen, joka pyrkii säilyt-
34264: Historiallisesti katsoen erittäin lyhyenä aika- tämään tuotantovoimien yksityisen suuromis-
34265: na kolmannes ihmiskunnasta on siirtynyt sosia- tuksen. Tässä tarkoituksessa väitellään mm.
34266: listiseen järjestelmään ja suuri osa kapitalistis- objektiviisten tietojen antamista sosialistisista
34267: ten maiden väestöstä on omaksunut sosialisti- maista. Tilanne onkin se, että ko. tiedot oppi-
34268: sen maailmankatsomuksen. Noin puolella Suo- kirjoissa ja opettajien antamina ovat hämmäs-
34269: men väestöstä on enemmän tai vähemmän so- tyttävän puutteellisia, yksipuolisia ja valheel-
34270: sialistinen näkemys. lisia ja tavallisimmin erittäin kielteisesti sävy-
34271: Luonnontieteiden ja tekniikan valtavan kehi- tettyjä. Tällainen voi olla vain suureksi vahin-
34272: tyksen tuloksena nykyiset tieteet muodostavat goksi yksilölle itselleen ja koko kansakunnalle
34273: entistä monihaaraisemman ja eriytyneemmän sekä kansainvälisille suhteillemme.
34274: tietojen järjestelmän. Suuri osa ihmisistä kokee Hallituksen olisi kiireellisesti ryhdyttävä toi-
34275: itsensä irralliseksi ja eristäytyneeksi yhteiskun- menpiteisiin oppikirjojen sisällön uudistami-
34276: nasta, ajan epävarmana ja hajanaisena, kun hei- seksi siten, että niissä olevat tiedot sosialis-
34277: dän on vaikea ymmärtää niitä syvällekäyviä tisista maista ovat riittäviä, totuudenmukaisia
34278: muutoksia, joita yhteiskunnallisessa elämässä ja muihin maihin verrattuna <tasapuolisia. Olisi
34279: par'aikaa on tapahtumassa. Pitäytyminen van- suotavaa, että. oppikirjoihin sisällytetty yhteis-
34280: hoihin asenteisiin synnyttää yksilössä ja yhtei- kunnallinen tieto noj.autuisi objektiiwseen yli-
34281: sössä vakavia ristiriitoja, jotka häiritsevät elä- opistotutkimukseen.
34282: män harmoonista kulkua. Olemme ajautuneet Yliopistojemme opetus ja tutkimus ovat var-
34283: murroskauteen ja tarve selvittää muutosten sinkin ihmisen ja yhteiskunnan ongelmia kä-
34284: syy;t on käynyt suorastaan polttavaksi. sittelevissä tieteissä nojautuneet varsin yksi-
34285: Vanhaan pitäytyvä asenteellisuus opetuslai- puolisesti arvoihin, jotka lähtevät nykyisen
34286: toksessamme on synnyttänyt täysin odotetta- yksityisomistukseen ja taloudelliseen voittoon
34287: vissa olevan kriisin: yliopistot ja koulut eivät perustuvaan yhteiskuntarakenteen säilyttämisen
34288: nykyisellään täytä yhteiskunnallista tehtäväänsä. vaatimuksesta. Tämä yksipuolisuus on estänyt
34289: Etenkin yhteiskunnallisissa j,a niihin läheisesti aikamme suurimpien sekä taloudellisten, sosiaa-
34290: liittyvissä kysymyksissä ne ovat pudonneet ke- listen että kasvatuksellisten ongelmien erittelyn
34291: hityksen kärjestä. Tämä jälkeenjääneisyys on ja näiden joustavan ratkaisun.
34292: synnyttänyt myös uudistusvaatimuksia, jotka On suuri epäkohta, että koulu- ja korkea-
34293: ovat käytännön tarpeen synnyttämiä. Ne esiin- kouluopetuksen puitteissa ei maassamme ole
34294: tyvät opiskelijalevottomuuksina, koulu-, opinto- saatavissa itseasiassa lainkaan asiallista marxilai-
34295: VIII,152. -Räsänen ym. 1875
34296:
34297: sen yhteiskuntatieteen opetusta alaan perehty- Kasvatuksellisissa kysymyksissä yksipuolinen
34298: neiden opettajien taholta, vaikka opiskeleva maailmankuva heijastuu todellisuuden ja inhi-
34299: nuorisomme osoittaa siihen jatkuvasti lisään- millisyyden vastadsina käsityksinä, joissa ei ar-
34300: tyvää spontaania kiinnostusta. Marxilaisuudesta vosteta yhteisvastuullisuutta, vaan koetaan oi-
34301: rannettavat tiedot kouluissamme ja yliopistois- keudet ja velvollisuudet erittäin itsekeskeisesti.
34302: samme ovat useinkin peräti alkeellisia ja ne- Tällainen suhtautuminen on omiaan synnyttä-
34303: kin :tavallisesti vääristyneessä muodossa. mään ristiriitoja ja vääristymiä ilunisten väli-
34304: Selvitäksemme joustavasti kehityksen tuo- sissä suhteissa.
34305: masta murroskaudesta on marxilaisuuden ja Jotta voitaisiin "~napautua nykyisiä tuotanto-
34306: siihen liittyvän ,tieteen opetus käynyt välttä- suhteita palvelevasta yksiarvoisuudesta ja käsi-
34307: mättömäksi kouluissamme ja yliopistoissamme. tellä yhteiskuntamme ja ihmiskunnan ongel-
34308: Jonkin yliopiston yhteyteen olisi perustettava mia avarakatseisesti, päästä paikalleen pysäh-
34309: marxilaista perustutkimusta suorittava tutki- tyneestä ajattelusta yhteiskunnallisten ongel-
34310: muslaitos. On peräti outoa, kun maailmanhis- mien tieteelliseen ratkaisuun j,a laajentaa detä-
34311: torian eniten todellisuutta heijasta~a, siis tie- mystämme koskem'cl.all myös ihmiskunnan so-
34312: teellisin ma.ailmankatsomus ei ole saanut sille sialistisessa järjestelmässä elävää osaa, esitämme
34313: kuuluvaa sijaa opetuksessa, kun esim. saman- edellä olevaan viitaten eduskunnan lausutta-
34314: aikaisesti käytetään runsaasti veronmaksajien vaksi toivomuksen,
34315: varoja teologiseen tiedekuntaan, jossa opetetaan
34316: lähinnä tiedettä siitä, miten tiedettä voidaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34317: parhaiten vastustaa. menpiteisiin seuraavien professuurien
34318: Marxilaisuus käsittää maailman alati muuttu- hankkimiseksi Helsingin, Turun, Tam-
34319: vana ja kehittyvänä ja se pyrki.1 tiedostamaan pereen, Jyväskylän ja Oulun yliopisto-
34320: yleisiä yhteyksiä ja syitä, jotka ovat kaikkien jen filosofisten ja kasvatus- ja yhteis-
34321: ilmiöiden j.a prosessien kehityksen pohjana, se- kuntatieteellisten tiedekuntien yhtey-
34322: kä käyttämään tässä hyväksi luonnontieteen ja teen:
34323: yhteiskunnallis-historiallisen käytännön uusim- 1. Filosofian professuuri, erityisalana
34324: mat tiedot. Yhä selvemmin on nähtävissä, että dialektinen materialismi ja sosialististen
34325: sen perusteisiin sisältyy ihmiskunnan edistynein aatteiden historia.
34326: filosofia ja tieteellinen ajattelu. Keskeisenä sii- 2. Sosiologian professuuri, erityisalana
34327: nä on, että maailmassa vallitsevaa todellisuutta, historiallinen materialismi ja sen sovel-
34328: yhteiskunnallisia ja taloudellisia suhteita pyri- lutukset eri yhteiskuntien sosiaalisten
34329: tään .tiedostamaan oikein, antamaan .asioista nii- ongelmien tutkimukseen.
34330: den luonnollinen tulkinta ja sen pohjalta ra- 3. Taloustieteen professuuri, erityisala-
34331: kentamaan sopusuhtainen elämän- ja maailman- na marxilainen taloustiede ja sosialisti-
34332: katsomus ja oikeudenmukainen maailma, jossa sen talouselämän tutkimus.
34333: vallitsee rauha, vapaus, veljeys j~ tasa-arvoi- 4. Kasvatusopin professuuri, erityisala-
34334: suus. na sosialistiset kasvatusperiaatteet ja
34335: sen sovellutukset eri yhteiskunnissa.
34336: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
34337:
34338: Pauli Räsänen. V. J. Rytkönen. Aulis Juvela.
34339: 1876
34340:
34341: VIII,15.3.- Toiv.al. n:o 1074.
34342:
34343:
34344:
34345:
34346: Räsänen ym.: Poliittisten puolueiden esittelyn sisällyttämisesta
34347: koulujen yhteiskunnalliseen opetukseen.
34348:
34349:
34350: E d u s k u n n a 11 e.
34351:
34352: Yhteiskunnallisen dernohatian ja kehityksen Yhteiskunnallisen kasvatuksen tehostamiseksi
34353: edellytyksenä on, että mahdollisimman monet ja elävöittämiseksi olisi eri poliittisille puo-
34354: kansalruset käyttävät aktiivisesti perustuslaissa lueille järjestettävä mahdollisuus esitellä kai-
34355: heille myönnettyjä oikeuksia ja tuntevat velvol- kissa kouluissamme ohjelmiaan, tavoitteitaan,
34356: lisuudekseen ottaa osaa yhteisten asioiden hoi- järjestöorganisaatiotaan ja toimintaansa omien
34357: toon. Tällainen terve ja yhteisen vastuun .tun- edustajiensa välityksellä tarkoitukseen varatuilla
34358: ne kehittyy kuitenkin yleensä vasta sitten, kun oppitunneilla. Tämä virittäisi oppilaiden mie-
34359: on saatu riittävä perustietous yhteiskunnalli- lenkiintoa ajankohtaisten ongelmien suhteen ja
34360: sista asioista ja siitä koneistosta, jonka puitteis- kasvattaisi heidät entistä kiinteämmin yhteis-
34361: sa on mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun. kuntaan kuuluviksi ja .tietoisiksi kansalaisiksi.
34362: Suomalaisessa demokratiassa yhteiskunnallisten Poliittisten puolueiden todellista merkitystä
34363: asioiden hoito .tapahtuu suurelta osin poliittis- ja arvostusta kuvaa sekin, että ne on virallisesti
34364: ten puolueiden toimesta järjestötoiminnan pa- rekisteröity ja niiden työn tukemiseksi on otet-
34365: rissa ja suuri osa väestöstämme saa yhteis- tu vuosittain määräraha valtion budjettiin.
34366: kunnallisen tietoutensa ja kasvatuksensa näi- Kun kaikille puolueille annetaan yhtäläiset
34367: den piirissä. mahdollisuudet esitellä itseään kouluissa, on
34368: Kouluissamme annettu yhteiskunnallinen menettely demohaciaa laajentav•a ja voidaan
34369: opetus lähinnä historian ja yhteiskuntaopin tun- kokonaisuutena ottaen katsoa tasapuoliseksi ja
34370: neilla jää yleensä teorian asteelle ja sekin on objektiiviseksi asioiden esittelyksi eikä suin-
34371: katsottu monien piirien taholta puutteelliseksi. kaan yksipuoliseksi .tietyn ajatussuunnan pro-
34372: Miten asioiden hoito käytännössä tapahtuu, pagoimiseksi.
34373: jää yleensä nuorille kansalaisillernme hämäräksi. Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
34374: Tutkimusten mukaan nuorisostamme lukeutuu nan hyväksyttäväksi ,toivomuksen,
34375: poliittisiin järjestöihin vain vähän yli .3 %.
34376: Tällainen on demokratian kannalta lähes huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34377: lestuttava tilanne. Asioiden ratkaisu keskittyy koululainsäädännön ja opetusohjelman
34378: liiaksi yksien käsiin. Kun ylioppilaidenkin uudistamiseksi siten, että koulujen yh-
34379: enemmistön yhteiskunnallinen tietous on varsin teiskunnalliseen opetukseen sisällytettäi-
34380: puutteellista, on syytä ryhtyä tehostettuun siin eri poliittisten puolueiden esittely.
34381: koulutustoimintaan jo varhaisemmalla asteella.
34382: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
34383:
34384: Pauli Räsänen. Matti Järvenpää.
34385: Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen.
34386: Terho Pursiainen. Aulis Juvela.
34387: Pauli Puhakka. V. J. Rytkönen.
34388: 1877
34389:
34390: VIII,1.54.- Toiv.al. n:o 107.5.
34391:
34392:
34393:
34394:
34395: Räsänen ym.: Kesäyliopisto;en aseman järjestämisestä.
34396:
34397:
34398: E d u s k u n n a 11 e.
34399:
34400: Kesäyliopistot tarjoavat joustavia opiskelu- järjestäminen on tullut yleiseksi kesäyliopis-
34401: mahdollisuuksia erilaisille opiskelijaryhmille. toissa. Kesäyliopistojen työ ansaitsee valtion
34402: Opettajien pitkien kesälomien johdosta ne so- taholta nykyistä suurempaa taloudellista tukea
34403: pivat erittäin hyvin heidän jatkokoulutukseen- ja hallinnolLista ohjausta.
34404: sa, sekä pedagogisten että aineen opintojen Edellä ole~aan viitaten esitämme eduskun-
34405: osa1ta. Uudet ylioppilaat voivat saada niissä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34406: opintonsa alulle, sillä eri aineiden peruskurssit
34407: soveltuvat erinomaisesti kesäyliopistojen ohjel- että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
34408: maan. Lisäksi kaikki kansalaiset, jotka tuntevat tyksen) jolla kesäyliopistojen perustami-
34409: loma-aikana kiinnostusta opintoihin, voivat löy- nen säädellään) niiden keskinäinen yh"
34410: tää kesäyliopistoista hyödyllisiä kursseja ja tä- teistyö ja koordinointi yliopistoihin jär-
34411: ten päästä yliopistollisten opintojen tuntumaan, jestetään sekä niiden toiminta saatetaan
34412: mikä yliopistojen varsinaisena työkautena ei ole tarpeellisen valvonnan alaiseksi) sekä
34413: heille mahdollista. varaisi nykyistä suuremman määrärahan
34414: Erilaisten seminaarien ja taidetilaisuuksien kesäyliopistojen tukemiseen.
34415: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
34416:
34417: Pauli Räsänen. V. J. Rytkönen.
34418: Kauko Hjerppe. Aulis Juvela.
34419: 1878
34420:
34421: VIII,155.- Toiv.al. n:o 1076.
34422:
34423:
34424:
34425:
34426: Salama ym.: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta
34427: ia eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
34428:
34429:
34430: E d u s k u n n a 11 e.
34431:
34432: Kuljetusvälineiden ja teiden parantuminen Valvonnan järjestäminen tulisi mahdolliseksi,
34433: sekä syrjäisten koulujen runsas lakkauttaminen jos koululle annettaisiin oikeus järjestää se
34434: yhdessä kansalaiskoulujen ja kunnallisten keski- jollekin tai joillekin opettajille opetusvelvolli-
34435: koulujen perustamisen kanssa ovat lisänneet suuteen laskettaviksi tunneiksi, mikä samalla
34436: koululaiskuljetuksia. Kuljetusten käytännöllises- helpottaisi kielenopetuksen aiheuttamaa luokan-
34437: sä järjestämisessä tuottaa työajan eriaikainen opettajien vaikeutta saada opetusvelvollisuuden
34438: päättyminen monia hankaluuksia. Oppilaat jou- edellyttämä tuntimäärä. Tämän vaatimat kus-
34439: tuvat odottamaan kuljetusta joko koululla tahi tannukset olisivat hyötyyn verrattuna pienet.
34440: sen ympäristössä. Kun kaupoissa, kahviloissa Valvonnan järjestämistä puoltaa sekin, että
34441: yms. paikoissa tapahtuvalla odotuksella on mo- tiettävästi peruskoulusäännöksissä tällainen jär-
34442: nia haitallisia seurauksia, olisi odottaminen py- jestely tulee mahdolliseksi.
34443: rittävä järjestämään koulussa. Tällöin kuiten- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit-
34444: kin välttämättä tarvitaan valvontaa. Opettajia taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34445: ei voida velvoittaa tähän tehtävään, koska se
34446: ei kuulu heidän virkavelvollisuuksiinsa. Jos että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34447: opettajien toimesta voitaisiin järjestää säännöl- kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
34448: linen valvonta, voitaisiin estää odotuksen kauksesta ja eläkkeistä annetun lain
34449: aiheuttamat vallattomuudet ja niiden ikävät muuttamiseksi siten, että kuljetusta
34450: seuraukset sekä saada odotus.aika ohjatuksi läk- odottavien oppilaiden valvonta voitaisiin
34451: syjen luvuksi sekä ~iten hyödyllisesti käytetyksi antaa opettajille opetusvelvollisuuteen
34452: ajaksi. laskettavina tunteina.
34453: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
34454:
34455: Aune Salama. Tyyne Paasivuori. Reino Breilin.
34456: 1879
34457:
34458: VIII,156.- Toiv.al. n:o 1077.
34459:
34460:
34461:
34462:
34463: Salama ym.: Valtionavun myöntämisestä kansakoululautakuntien
34464: sihteerien. palkkioihin.
34465:
34466:
34467: E d u s k u n n a 11 e.
34468:
34469: Kansakoululautakuntien sihteerit joutuvat te- vien suunnitelmien takia. Kansakoululautakun-
34470: kemään paljon aikaa sekä vaivannäköä vaativaa tien sihteerit joutuvat hoitamaan mitättömillä
34471: työtä kuntien koulutoimen hoitamisessa ja ke- palkkioillaan monia peruskoulun uudistukseen
34472: hittämisessä. Tämä tärkeä työ on kuitenkin erit- ja siihen liittyvään suunnitteluun kuuluvia suu-
34473: täin heikosti ja kirjavasti palkattua. On las- ritäisiä tehtäviä jo ennen kaavailtojen virkojen
34474: kettu, että kansakoululautakuntien sihteerit perustamista.
34475: saattavat joutua työskentelemään jopa alle yh- Suurimmaksi esteeksi kansakoululautakuntien
34476: den markan tuntipalkoilla. Tästä tilanteesta on sihteerien palkkioiden korotukselle on todettu
34477: seurauksena, että sihteerit väsyvät tehtäviensä se, etteivät kunnat saa tähän tarkoitukseen
34478: hoitamiseen, vaihtumisia tapahtuu haitallisen valtionapua. Tämän vuoksi olisi tärkeätä, että
34479: usein eikä parhaimpia voimia aina saada tähän kansakoululautakunnan sihteerin palkkio mää-
34480: tärkeään tehtävään. rättäisiin kuuluvaksi niihin koulumenoihin, joi-
34481: Asian korjaamisesta on opettajärjestön ta- hin kunnalla on oikeus saada valtionapua.
34482: holta tehty useita esityksiä. Kunnat eivät kui- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit-
34483: tenkaan ole olleet halukkaita tekemään riittä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34484: viä korjauksia. Suomen Kunnallisliitonkaan ta-
34485: holta ei ole onnistuttu saamaan toivottuja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34486: suosituksia. Nyt on asian kehittely kokonaan kuntien oikeuttamiseksi saamaan val-
34487: pysähtynyt vireillä olevaa peruskoulu-uudistusta tionapua kansakoululautakuntien sihtee-
34488: ja siihen liittyvien virkojen perustamista koske- rien palkkioihin.
34489: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34490:
34491: Aune Salama. Tyyne Paasivuori. Reino Breilin.
34492: 1880
34493:
34494: VIII,157.- Toiv.al. n:o 1078.
34495:
34496:
34497:
34498:
34499: Salama ym.: Erityisopetta;avalmistuslaitoksen perustamisesta
34500: Jyväskylän yliopiston yhteyteen.
34501:
34502:
34503: E d u s k u n n a 11 e.
34504:
34505: Kansakoululaki edellyttää, että kansakoulussa paitsi jo SlJOlttunut tai SlJOlttumassa monia
34506: toimii ns. erityisopettajia apukoulu-, tarkkailu- alan laitoksia, jotka voivat toimia opetushar-
34507: ym. vastaavilla luokilla. Erityisopettajien val- joittelupaikkoina.
34508: mistuksesta on opetusministeriön päätöksen Erityisopetuksen suunnittelukomitean laskel-
34509: perusteella huolehtinut vuodesta 1959 lähtien mien mukaan maassamme oli lukuvuonna 1967
34510: Jyväskylän yliopisto, jossa erityispedagogiikan -68 erityisopettajia 769. Näistä oli epäpäteviä
34511: professori on toiminut valmistuskurssien joh- noin kolmannes. Kokonaistarpeeksi vuonna
34512: tajana. Järjestely on ollut luonteeltaan tila- 1975 arvioitiin kolmisentuhatta erityisopettajaa.
34513: päinen ja mm. kurssin opettajavoimat on lähes Pätevien erityisopettajien nykyisen vajauksen
34514: joka lukuvuodeksi ollut erikseen hankittava. huomioon ottaen ei tähänastinen valmistus, 60
34515: Monessa tapauksessa opetusta on hoidettu opet- opettajaa vuodessa, riitä tyydyttämään kuin
34516: tajien oman toimen ohessa. murto-osan tarpeesta. Vakinaisena erityisopet-
34517: Huomioonottaen jo olemassaolevan ja vas- tajanvalmistuslaitos toimisi huomattavasti te-
34518: taisuudessa huomattavasti kasvavan erityisopet- hokkaammin ja voisi varsinaisen valmistuksen
34519: tajien tarpeen olisi tärkeätä saattaa näiden ohessa tilapäiskurssein pätevöittää alalla toimi-
34520: opettajien valmistus säännöllisiin ja pysyviin vaa epäpätevää opettaja-ainesta.
34521: uomiin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
34522: Tulokseen päästäisiin parhaiten perustamalla kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34523: Jyväskylän yliopistoon itsenäinen erityisopetta-
34524: janvalmistusyksikkö. Jyväskylän yliopisto sovel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34525: tuisi parhaiten ko. laitoksen sijoituspaikaksi, menpiteisiin erityisopettajakoulutuksen
34526: koska siellä on maan ainoa erityispedagogiikan saattamiseksi vakinaiselle kannalle Jy-
34527: oppituoli ja siten mm. niin opetusvälineistön väskylän yliopistoon perustettavan eri-
34528: kuin opettajavoimienkin käyttö tulee tarkoituk- tyisopettajavalmistuslaitoksen avulla.
34529: senmukaiseksi. Jyväskylän ympäristöön on sitä
34530: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34531:
34532: Aune Salama. Sakari Knuuttila.
34533: 1881
34534:
34535: VIII,158.- Toiv.al. n:o 1079.
34536:
34537:
34538:
34539:
34540: Salama ym.: Yhtenäisen liikenneopetusohjelmoinnin aikaansaa-
34541: misesta koulujen liikenneopetusta varten.
34542:
34543:
34544: E d u s k u n n a 11 e.
34545:
34546: Liikenneongelmat maassamme ovat jatkuvasti vottelutilaisuuksissa on todettu, että koulu-
34547: vaikeutuneet. Viime vuoden tammikuun liiken- jemme liikenneopetuksesta puuttuu yhtenäisyys,
34548: teessä on Taijan keräämien ennakkotietojen pitkäjännitteiDen ja suunnitelmallinen ohjaus.
34549: mukaan menettänyt henkensä 51 ihmistä. Vuot- Selvää ohjelmointia tarvittaisiin alkaen lasten-
34550: ta aikaisemmin oli vastaava luku 46. Uhreista tarhasta ajokortti-ikään asti. Suunnitelman tu-
34551: oli ajoneuvon kuljettajia 22, auton matkustajia lisi perustua liikennettä koskeviin tutkimuksiin
34552: 11, jalankulkijoita 16 ja kelkkailijoita 2. On- sekä uusiin kasvatustieteen ja psykologian op-
34553: nettomuuksista sattui maaseudulla 45 ja kau- pimista koskeviin tietoihin. Ratkaisevampaa
34554: pungeissa sekä kauppaloissa 6. Motorisoitujen kuin opetuksen määrä on sen laatu.
34555: ajoneuvojen lukumäärien kasvaessa myös lii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
34556: kennevaarat lisääntyvät. Lisätekijänä asiassa tu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34557: levat olemaan myös ulkomaiset turistit, jotka
34558: maamme liikenneolosuhteisiin tottumattomina että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
34559: liikkuvat maassamme. Ennakkoehkäisevänä te- menpiteisiin yhtenäisen liikenneopetus-
34560: kijänä tarvitsemme erinäisten liikennevahinko- ohjelmoinnin aikaansaamiseksi koulujen
34561: jen :Seuraamusten rajoittamiseksi mahdollisim- liikenneopetusta varten lastentarhoista
34562: man vähäisiksi tehostettua liikenneopetusta ja ajokortti-ikäisiin asti.
34563: asennekasvatusta asiassa. Useissa opettajien neu-
34564: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
34565:
34566: Aune Salama. Urho E. Knuuti. Erkki Tuomioja.
34567:
34568:
34569:
34570:
34571: 2.36 427/70
34572: 1882
34573:
34574: Vlll,159.- Toiv.al. n:o 1080.
34575:
34576:
34577:
34578:
34579: Salmenkivi ym.: TekniUisiä oppilaitoksia koskevain lain ia ase-
34580: tuksen uusimisesta.
34581:
34582:
34583: E d u s k u n n a 11 e.
34584: Teknillisiä oppilaitoksia koskeva laki ja ase- Yhteiskunta on yleisesti siirtynyt lyhentynee-
34585: tus ovat vanhentuneita. Opetustoimi on voi- seen työviikkoon, mitä nykyisten määräysten
34586: makkaan kehityksen alaisena sekä yleissivistä- mukaan on mahdotonta soveltaa teknillisissä
34587: vältä osalta että ammatillis.en koulutuksen oppilaitoksissa. Toisaalta yhteiskunta vaatii pa-
34588: aloilla. remmin ja laajemmin koulutettua työvoimaa ja
34589: Oppilaiden peruskoulutuksen taso on aivan sitä kautta pidentyneitä koulutusaikoja.
34590: toinen kuin lakia ja asetusta säädettäessä. Tätä Yhteiskunnan demokratisoituminen vaatii
34591: muutosta eivät vanhat opetusohjelmat ole otta- yhä enemmän myös opiskelijoiden osallistu-
34592: neet huomioon ja opetuksesta on tullut teho- mista, jota vanha laki ja asetus eivät salli.
34593: tonta. On muodostunut useita varsin lähellä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
34594: toisiaan olevia opintosuuntia. Opettajien määrä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34595: ei vastaa koulutukselle asetettuja vaatimuksia.
34596: Tilapäisten opettajien käytöstä on tullut sään- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34597: tö, vaikka vanhakin asetus pitää sitä poik- teknillisiä oppilaitoksia koskevan lain
34598: keuksena. ;a asetuksen uusimiseksi.
34599: Nykyisin on käytännössä kolme erilaista lu-
34600: kuvuoden pituutta saman tutkinnon suoritta-
34601: miseksi.
34602: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34603:
34604: Antero Salmenkivi. Olavi Tupamäki.
34605: 1883
34606:
34607: VIII,160.- Toiv.al. n:o 1081.
34608:
34609:
34610:
34611:
34612: Salmenkivi ym.: Teknisten alojen koulutuksen kokonaissuunni-
34613: telman järjestämisestä.
34614:
34615:
34616: E d u s k u n n a 11 e.
34617:
34618: Teknisestä opetuksesta puuttuu valtakunnal- toimiseen persoonallisuuden kehittämiseen tule-
34619: linen suunnitelmallisuus, mikä ilmenee mm. vaa esimiesasemaa silmällä pitäen. Aineyhdis-
34620: siinä, että ylintä teknistä opetusta annetaan telmien valintamahdollisuus on käytännöllisesti
34621: eri ministeriön alaisuudessa kuin oppilaitosta- katsoen olematon. Nykyinen poissaolokontrolli
34622: soista opetusta. Tästä aiheutuu epäedullista oppilaitosasteella ei ole mielekäs.
34623: kilpailua ministeriöiden kesken tekniikan ope- Kyntmenasteikkoon perustuva arvostelu op-
34624: tukselle myönnettävistä määrärahoista. pilaitosasteella ei vastaa tarkoitustaan.
34625: Käytettävät opetusohjelmat ja oppikirjat ovat Oppilaiden oikeusturvaan ei ole kiinnitetty
34626: monessa suhteessa vanhentuneita eivätkä ne riittävästi huomiota. Oppilaitoksista erottami-
34627: seuraa riittävän nopeasti alalla tapahtuvaa ke- nen on ainoa rangaistusmuoto ja eräissä ta-
34628: hitystä. pauksissa sen käyttäminen on täysin kohtuu-
34629: Laboratorio-, piirustus- ja harjoitustilat ovat tonta.
34630: usein tarkoitukseen soveltumattomia, liian pie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
34631: niä ja puutteellisesti varustettuja. Konkreetti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34632: set havaintovälineet, audiovisuaalisen opetuk-
34633: sen vaatimat laitteet ja ennen kaikkea kunnol- että hallitus asettaisi laajapohjaisen
34634: liset ja ajan tasalla olevat luentomonisteet puut- työryhmän laatimaan kokonaissuunnitel-
34635: tuvat. Tällöin kuluu suuri osa ajasta luennoilla man 1. 5. 1971 mennessä teknisten alo-
34636: muistiinpanojen tekemiseen. jen koulutuksen järjestämisestä ja että
34637: Opetus teknillisissä oppilaitoksissa on niistä työryhmään kutsuttaisiin riittävä määrä
34638: valmistuvilta vaadittavaan tasoon nähden liian tekniikan opiskelijoiden edustajia.
34639: koulumaista eikä se suo mahdollisuuksia Oma-
34640: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
34641:
34642: Antero Salmenkivi. Olavi Tupamäki.
34643: 1884
34644:
34645: VIII,161.- Toiv.al. n:o 1082.
34646:
34647:
34648:
34649:
34650: Seppä ym.: Kansakoulun muuttamisesta yhdeksänvuotiseksi koko
34651: maassa.
34652:
34653:
34654: Ed u s kun n a 11 e.
34655:
34656: Vapaaehtoinen yhdeksäs luokka on toiminut kennusten täyttä kapasiteettia ei enää voida
34657: maamme kansakouluissa nyt kuusi vuotta. Va- käyttää hyödyksi ja opettajavirkoja joudutaan
34658: paaehtoisuus edellyttää myös kunnan aktiivi- lakkauttamaan. Yhdeksännen kouluvuoden sää-
34659: suutta yhdeksännen luokan perustamisessa. täminen pakolliseksi vaikuttaisi ratkaisevasti
34660: Kuntien monilukuisuudesta ja erilaisesta aktivi- tilanteeseen. Sillä olisi myös edullinen vaiku-
34661: teetista johtuen on maamme koululaitos muo- tus kokeilutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta
34662: dostunut alueellisesti epäyhtenäiseksi. ajatellen ja se tasoittaisi tietä peruskouluun
34663: Koulujärjestelmän perusteista säädetyn lain siirtymiselle nimenomaan vähävaraisissa kun-
34664: voimaantulon jälkeen kestää vielä 16 vuotta nissa.
34665: ennen kuin kaikki maamme oppivelvollisuu- Myös jo vuosikymmenen alussa oppilaiden
34666: tensa päättävät nuoret ovat saaneet yhtenäisen vanhempien keskuudessa suoritettujen kysely-
34667: pohjakoulutuksen. Oppilaan asuinpaikasta riip- jen tulokset tukevat tällaista järjestelyä. Esi-
34668: puu, onko hän käynyt peruskoulun, keskikou- merkiksi yli kaksi kolmasosaa VIII luokan op-
34669: lun vai yksi-, kaksi- tai kolmivuotisen kansa- pilaiden vanhemmista Helsingissä toivoi lap-
34670: laiskoulun. silleen lisäopetusta yhdeksännen luokan muo-
34671: Juuri vähävaraisissa kunnissa, missä työttö- dossa. Perusteluiksi useimmat huoltajat ilmoit-
34672: myys estää nuoria kansakoulun päästökirjan tivat lisätietojen tarpeen ja toivomuksen, että
34673: saaneita pääsemästä ansiotyöhön, on usein kan- oppivelvollisuuskoulu suojelisi niiltä vaaroilta,
34674: salaiskoulukin järjestetty heikoimmin. Tällai- joille nuori ihminen on tavallista suuremmassa
34675: silla paikkakunnilla on myös oppilaiden muu- määrin alttiina aikana, jolloin hänellä ei ole
34676: hun koulutukseen pääsyn mahdollisuudet huo- paikkaa työelämässä eikä muissa kouluissa.
34677: nommat ja kansalaiskouluissa on näin ollen Viime viikkoina on eri puolilta maata kan-
34678: suurempi osa ikäluokasta kuin muualla maassa. tautunut hälyttäviä tietoja kymmenien kansa-
34679: Koska enemmän kuin kaksi kolmannesta laiskoulun opettajanvirkojen lakkaotusuhasta
34680: nykyisistä oppivelvollisista saa jo vanhankin ensi syksynä. Yhdeksäs luokka lieventäisi rat-
34681: järjestelmän vallitessa vähintään yhdeksän vuot- kaisevasti myös tätä koululaitoksen aivan uutta
34682: ta kestävän koulutuksen tuntuisi oikeuden- työttömyysuhkaa.
34683: mukaiselta, että myös niille, jotka eivät josta- Edellä esitetyin perustein esitämme kun-
34684: kin syystä ole päässeet vapaaehtoisen yhdek- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34685: sännen luokan tai keskikoulun oppilaiksi, jär- muksen,
34686: jestettäisiin yhtä pitkä yhteiskunnan tarjoama
34687: koulutus. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
34688: Maaltamuuton ja oppikouluihin siirtymisen miin kansakoulun muuttamiseksi koko
34689: yhä lisääntyessä käy tilanne useiden kansalais- maassa yhdeksänvuotiseksi.
34690: koulujen kohdalla kestämättömäksi. Koulura-
34691: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
34692:
34693: Mauri Seppä. Maija Heino.
34694: Salme Katajavuori. Orvokki Kangas.
34695: 1885
34696:
34697: VIII,162.- Toiv.al. n:o 1083.
34698:
34699:
34700:
34701:
34702: Seppä ym.: Lainsäädäntötoimenpiteistä valtion osallistumiseksi
34703: yleisten ammattikoulujen oppilaskotien rakennuskustannuk-
34704: siin.
34705:
34706:
34707: E d u s k u n n a 11 e.
34708:
34709: Yleisiä ammattikouluja on viime vuosina seen tulevan valtion tuen saanti varmistettava
34710: rakennettu huomattavasti lisää. Niitä on lukui- laissa samoinkuin varsinaisten koulurakennus-
34711: sasti perustettu myös maaseudulle. Kuntien tenkin osalta, eikä jätettävä sitä tulo- ja meno-
34712: ammattikoulumenot ovat tuntuvasti kasvaneet, arvioon otettavan määrärahan varaan, jolloin
34713: koska yleiset ammattikoulut ovat muodostu- valtion apu jää ainoastaan toiveeksi, joka ko-
34714: neet yhä suuremmassa määrin kunnallisiksi. kemuksen mukaan ei toteudu.
34715: Samanaikaisesti ovat muutkin kuntien menot Koska valtion keshsammattikoulujen yhtey-
34716: kasvaneet tehtävien kasvusta johtuen. Näin teen rakennettuihin oppilaskoteihin ovat niissä
34717: on jouduttu vaikeaan tilanteeseen kuntien ve- mukana olevat yksityiset kunnat suorittaneet
34718: ronmaksajien verorasituksen noustua kohtuut- rakennuskustannusosuutensa, olisi oikein, että
34719: toman korkealle. Tätä rasitusta lisää se, että myös valtio osallistuu kuntainliittojen omista-
34720: valtion avustusta ei ole enää voitu antaa am- mien yleisten ammattikoulujen oppilaskotien
34721: mattikoulujen oppilaskotien rakentamiseksi. rakennuskustannuksiin. Näin voidaan ratkaise-
34722: Oppilaskodit ovat osoittautuneet erittäin tar- valla tavalla helpottaa ja tukea yleisten am-
34723: peellisiksi ammattikoulujen yhteydessä. Kun- mattikoulujen toimintaa erityisesti maaseudulla.
34724: tainliittojen ylläpitämille yleisille ammattikou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
34725: luille on oppilaskoti aivan välttämätön. Am- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34726: mattikouluverkosto tulee ilmeisesti olemaan
34727: niin harva, että pitkiä koulumatkoja ei voida että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
34728: välttää. Koulumatkojen pituus on maaseudun menpiteisiin, jotta valtion tuen saanti
34729: ammattikoulujen kohdalla useimmiten monia varmistettaisiht laissa myös yleisten
34730: peninkulmia, joskus satojakin kilometrejä niille ammattikoulujen oppilaskotien asunto-
34731: oppilaille, jotka asuvat kuntainliiton äärialueil- jen osalta.
34732: la. Tämän vuoksi olisi oppilaskodin rakentami-
34733: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
34734:
34735: Mauri Seppä. Eeli Lepistö.
34736: Erkki Häkämies. P. Mäki-Hakola.
34737: Eino Uusitalo. Anna-Liisa Linkola.
34738: Matti Asunmaa. Arvo Ahonen.
34739: 1886
34740:
34741: Vlll,163.- Toiv.al. n:o 1084.
34742:
34743:
34744:
34745:
34746: Silander ym.: Lastentarhanopetta;ien koulutuksen niveltämisestä
34747: peruskoulunopettaiakoulutukseen.
34748:
34749:
34750: E d u s k u n n a 11 e.
34751:
34752: Lastentarhanopettajien koulutuksen tehok- vastuu lastentarhanopettajien koulutuksesta ja
34753: kuus ja tarkoituksenmukaisuus on erittäin tär- lastentarhaseminaarien ylläpitämisestä tulisi vä-
34754: keä ja keskeinen asia aj,ateltaessa lasten myö- littömästi valtion tehtäväksi. Tällöin voitaisiin
34755: hempää kehitystä ja menestymistä koulussa ja lastentarhanopettajien koulutus niveltää perus-
34756: yhteiskunnassa sen hyödyllisenä ja menestyvä- koulunopettajien koulutukseen kuitenkin ottaen
34757: nä osana. Lastentarhoissa annettavan opetuksen huomioon kyseisen koulutuksen erikoisvaati-
34758: ja ohjauksen täytyy soveltua saumattomasti mukset.
34759: peruskoulussa annettavaan opetukseen. Tämän Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
34760: vuoksi tulee lastentarhanopettajilla olla riittä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34761: vä koulutus myöskin pedagogiselta kannalta
34762: katsottuna. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34763: Lastentarhanopettajia koulutetaan tällä het- lastentarhanopetta;ien koulutuksen ni-
34764: kellä maassamme viidessä lastentarhaseminaa- veltämiseksi peruskoulunopetta;akoulu-
34765: rissa, jotka ovat yksityisten kannatusyhdistysten tukseen kuitenkaan kyseisen koulutuk-
34766: tai säätiöiden omistamia ja ylläpitämiä. Olisi sen erikoisvaatimuksia unohtamatta.
34767: huomattavasti tarkoituksenmukaisempaa, jos
34768: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
34769:
34770: Matti Silander. Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
34771: Pentti Antila. Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
34772: 1887
34773:
34774: VIII,164.- Toiv.al. n:o 1085.
34775:
34776:
34777:
34778:
34779: Sillantaus ym.: Tutkimuksesta muiden yliopistoien pääsemisestä
34780: osalliseksi Helsingin yliopistolle annetuista erioikeuksista.
34781:
34782:
34783: E d u s k u n n a 11 e.
34784:
34785: Helsingin yliopisto sai aikoinaan valtiolta det viimeistä lukuunottamatta on yhä pysy-
34786: eräitä osaksi varsin huomattavia ja osaksi erioi- tetty Helsingin yliopiston yksinomaisina oi-
34787: keuden luontoisia etuuksia, joista säädetään Hel- keuksina, tai että muille yliopistoille ei ole luo-
34788: singin yliopiston säännöt sisältävän asetuksen tu vastaavia oikeuksia. Yhtä tärkeää kuin aika-
34789: n:o 228/1924 3 §:ssä. Yliopisto saa pitää yhtä naan etuuksien saaminen oli Helsingin yliopis-
34790: apteekkia Helsingin kaupungissa (tätä oikeutta tolle, olisi vastaava oikeus oleville muille yli-
34791: on myöhemmin tuntuvasti laajennettu), sillä opistoille alkaneessa korkeakoululaitoksen voi-
34792: on almanakan julkaisemisen yksinoikeus (mikä makkaassa kehittymisvaiheessa, jotta niille voi-
34793: oikeus on korvausta vastaan annettu Weilin & taisiin antaa edellytykset opetuksensa ja tutki-
34794: Göösille Helsingissä) ja se saa ilmaisen kappa- mustyönsä jatkuvaan kehittämiseen.
34795: leen kutakin Suomessa ilmestyvää painotuo- Eräs mahdollisuus olisi, että apteekki- ja
34796: tetta. Viimeksi mainittu oikeus on myöhem- almanakkaoikeuden tuottama hyöty määrättäi-
34797: min annettu Turun yliopistolle, Jyväskylän siin annettavaksi maan eri valtionyliopistoille
34798: yliopistolle, Åbo Akademilie ja Oulun yliopis-- niiden opiskelijaluvun mukaisessa suhteessa ja
34799: tolle. yksityisille yliopistoille 70 % niille muuten
34800: Sen johdosta, että muutkin asetuksessa an- oppilasluvun mukaan tulevasta määrästä.
34801: netut oikeudet, ei vain viimeksi mainittu, on Edellisen vuoksi esitämme kunnioittavasti
34802: alunperin tarkoitettu palvelemaan ja edistämään eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34803: maan yliopisto-opetusta sekä sen johdosta, että
34804: puheenalaiset edut on annettu nimenomaan että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
34805: Helsingin yliopistolle aikanaan sen vuoksi, ettei tutkimuksen siitä, miten ;a missä suh-
34806: maassa silloin ollut muita yliopistoja, ei ole teessa muutkin yliopistot voisivat tulla
34807: ollut johdonmukaista, kun uusien yliopistojen osallisiksi Helsingin yliopistolle anne-
34808: syntymisen jälkeen asetuksessa luetellut oikeu- tuista taikka vastaavista erioikeuksista
34809: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
34810:
34811: Pentti Sillantaus. Ilkka Suominen. Juha Vikatmaa.
34812: 1888
34813:
34814: VIII,165.- Toiv.al. n:o 1086.
34815:
34816:
34817:
34818:
34819: Sillantaus ym.: Voimistelunopettajien eläkeikärajan alentamisesta.
34820:
34821:
34822: E d u s k u n n a 11 e.
34823:
34824: Voimistelunopettajan työ koulussa on vii- vuotiaana. Vähemmistön mielestä oli tämäkin
34825: meksi kuluneiden kahden vuosikymmenen ai- ikäraja liian korkea suositellen eläkeiäksi 55
34826: kana oleellisesti muuttunut. Se sisältää nyt vuotta.
34827: paljon kentillä ja maastossa tapahtuvaa urhei- v,a1tioneuvoston asettama eläkeikäkomitea
34828: lua, kuten erilaisia pallopelejä, yleisurheilua, on sijoittanut voimistelunopettajat eläkeikäryh-
34829: suunnistusta, hiihtoa, luistelua ym. Kun voi- mään 58-63. Mietintöön liittyvissä eriävissä
34830: mistelusateissa pidetyt tunnit ovat myös var- mielipiteissä on vain yhdessä haluttu asettaa
34831: sin rasittavia, voidaan todeta, että voimistelun- voimistelunopettajat ylempään eläkeikäryhmään
34832: opettajan ammatti vaatii poikkeuksellisen hyvää sitä kuitenkaan sen tarkemmin erikseen mai-
34833: fyysiS!tä kuntoa ja terveyttä sekä suurta hen- nitsematta.
34834: kistä vireyttä. Voimistelunopettajan tulisi lisäk- Oppikoulunopettajien Keskusjärjestö pitää
34835: si pystyä innostamaan oppilaita harrastamaan voimistelunopettajien eläkeiän alentamista 58
34836: liikuntaa myös vapaa--aikoinaan niin, että siitä vuoteen tarkoituksenmukaisena.
34837: tulisi koko elämän kestävä, terveyttä ja kun- Edelleen on syytä todeta, että opettajien val-
34838: toa ylläp~tävä tapa. Tämä onnistuu vain sillä mistus Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen
34839: edellytyksellä, että voimistelun opettaja itse tiedekunnan perustamisen jälkeen on tullut var-
34840: on hyväkuntoinen ja innostunut. sin riittäväksi.
34841: Lähestyessään 60 vuoden ikää alkavat työn Edellisen perusteella ehdotammekin kun-
34842: onnistumisen edellytykset ratkaisevasti vähetä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi ·toivo·
34843: Yleinen terveys, kunto ja into heikkenevät. muks.en,
34844: Tämä on ikävää opettajalle itselleen, mutta eri-
34845: tyisesti hänen oppilailleen. Suomen Voimiste· että hallitus kiireisesti tekisi muu·
34846: luoopettajaliitto on v. 1961 suorittanut mieli- toksen virkamieseläkkeistä annettuun
34847: pidetiedustelun, mikä tulisi olla voimistelun- asetukseen voimistelunopettajien eläke-
34848: opettajan eläkeikä. Enemmistö katsoi, että voi- ikärajan alentamiseksi 58 vuoteen.
34849: mistelunopettajan tulisi päästä eläkkeelle 58
34850: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
34851:
34852: Pentti Sillantaus. Juuso Häikiö.
34853: 1889
34854:
34855: VIII,166.- Toiv.al. n:o 1087.
34856:
34857:
34858:
34859:
34860: Sillantaus ym.: Museoesineistön siirtämisestä Suomen Kansallis-
34861: museosta aluemuseoitten käytettäväksi.
34862:
34863:
34864: E d u s k u n n a 11 e.
34865:
34866: Aikojen kuluessa erilaisten keräysten, yksi- ryhdyttävä harkitsemaan Kansallismuseolie vä-
34867: tyisten lahjoitusten, tutkimusretkien, harrastus- hempimerkityksisen aineiston siirtämistä näi-
34868: toiminnan yms. tuloksena on saatu Suomen hin. Myöslcin monissa >tapauksissa pitäjämuseot
34869: kulttuurihistoriallisesta ja kansatieteellisestä ai- ovat jo sillä tasolla, että niiden haltuun voi-
34870: neistosta talteen hyvin arvokkaita kokoelmia. taisiin uskoa Kansallismuseossa säilytettävää
34871: Näitä täydennetään jatkuvasti erityisesti Mui- paikallishistoriallisesti merkittävää materiaalia.
34872: naistieteellisen toimikunnan saamien määrära- Uskottavasti tällä tavoin järjestettynä, olisipa
34873: hojen turvin sijoittaen täydennykset Suomen kysymys sitten omistus- tai hallintaoikeuden
34874: Kansallismuseon kokoelmiin. Tästä syystä joh- siirrosta, saataisiin esineistölle huomattavasti
34875: tuen ja myös sen takia, että näihin saakka on merkittävämpi käyttö kuin mitä on nykyään.
34876: maakuntamuseotoiminta ja erityisesti paikallis- Edellisen perusteella kunnioittavasti ehdo-
34877: museot olleet varsin kehittymättömiä, ovat tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34878: Kansallismuseon kokoelmat saaneet paljon sa- sen,
34879: manlaista esineistöä taikka sellaista, jolla paikal-
34880: lis- tai maakuntahistoriallisesti olisi erityinen että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
34881: arvonsa. Tällainen KansalLismuseolie toisarvoi- menpiteisiin erityisesti maakunta- tai
34882: nen materiaali on aiheuttanut lisäksi vaikeita paikallishistoriallisesti merkittävän, Suo-
34883: varastoimispulmia ja johtanut ilmeisesti myös men Kansallismuseolie vähäarvoisen
34884: näyttelytilojen riittämättömyyteen. museoesineistön siirtämiseen aluemu-
34885: Koska nykyään on jo moniin maakuntiin seoitten käytettäväksi.
34886: syntynyt tai syntymässä hyviä museoita, olisi
34887: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
34888:
34889: Pentti Sillantaus. Juuso Häik.iö.
34890:
34891:
34892:
34893:
34894: 237 427/70
34895: 1890
34896:
34897: VIII,167.- Hemst.mot. nr 1088.
34898:
34899:
34900:
34901:
34902: Stenbäck m.fl.: Om tryggande av kulturtidskrifternas existens
34903: genom statsstöd.
34904:
34905:
34906: Till Riksdagen.
34907:
34908: Tili åtskillnad från facktidskriften är inne- Det är uppenbart att kulturtidskrifterna i
34909: hållet i en kulturtidskrift inte begränsat tili vårt land kämpar med stora ekonomiska svå-
34910: ett ämnesområde. Karakteristiskt för kultur- righeter. Det är inte svårt att utpeka skälen
34911: tidskriften är en bred humanistisk inriktning, tili dessa svårigheter. Medan tryckningskostna-
34912: med tyngdpunkten lagd vid konst, politik, derna och honoraren tili medarbetarna bildar
34913: ekonomi och litteratur. en avsevärd utgiftspost, begränsas inkomsterna
34914: 1 det växelspel mellan olika åsikter och tili prenumerationer och annonsintäkter -
34915: meningsriktningar som förekommer i en de- bägge av en blygsam omfattning. Det är en-
34916: mokrati, fyller kulturtidskriften en viktig upp- dast tack vare de understöd tidskrifteroa mot-
34917: gift. Den framstår som ett självständigt kom- tar ur fonder och stiftelser de nöjaktigt för-
34918: plement tili dagstidningar och massmedia. Dess mår balansera sin budget. Det ekonomiska
34919: möjligheter att följa upp och fördjupa en de- trångmål de befinner sig i leder tili att de
34920: batt är erkända, likaså dess förmåga att ta honorar de kan utbetala är otillfredsställande
34921: initiativ, framlägga alternativ tili politiska och och att deras egen redaktionsstab är oavlönad.
34922: ekonomiska förslag, och kritiskt granska dagens Situationen för flertalet av våra kulturtid-
34923: frågor. skrifter är sålunda mycket bekymmersam. Då
34924: Kulturtidskriften är därtili ett traditionellt staten stöder olika slag av kulturellt arbete,
34925: och obundet forum för artiklar och essäistik förefaller det motiverat att den även uppmärk-
34926: av en art och av en omfattning som dagspres- sammar kulturtidskrifterna och ekonomiskt
34927: sen inte förmår publicera. Genom att tidskrif- tryggar deras fortsatta utgivande.
34928: ten saknar ämnesbegränsning kan den i detta Hänvisande tili ovanstående föreslås att riks-
34929: avseende utgöra en länk mellan fackorgan och dagen ville besluta hemställa,
34930: dagliga tidningar. Ioom publicistiken bildar
34931: kulturtidskriften sålunda en tredje faktor. att regeringen måtte skrida till åt-
34932: För att kulturtidskriften .skall kunna fylla gärder för att trygga de inhemska kul-
34933: sin funktion som ett polemiskt och allmänt turtidskrifternas fortsatta existens ge-
34934: humanistiskt forum bör emellertid dess eko- nom att årligen på basen av ansökningar
34935: nomi tryggas. De statsunderstöd som i Sve- tili dem utdela ett lämpligt befunnet
34936: rige utgår tili de olika kulturtidskrifterna är statsstöd.
34937: vältaliga teeken på att deras betydelse för den
34938: politiska och kulturella debatten där varse-
34939: blivits och ekonomiskt garanterats.
34940: Helsingfors den 19 april 1970.
34941:
34942: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
34943: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin.
34944: Harri Holkeri.
34945: 1891
34946:
34947: VIII,167.- Toiv.al. n:o 1088. Suomennos.
34948:
34949:
34950:
34951:
34952: Stenbäck ym.: Kulttuurilehtien ilmestymisen turvaamisesta val-
34953: tion tuella.
34954:
34955:
34956: E d u s k u n n a 11 e.
34957:
34958: Toisin kuin ammattilehden kulttuurilehden liittiselle ja kulttuurikeskustelulle on siellä huo~
34959: sisältö ei rajoitu yhden aiheen alueelle. Kult- mattu ja taloudellisesti turvattu.
34960: tuurilehdelle on ominaista laaja humanistinen On ilmeistä, että kulttuurilehdet ovat meidän
34961: asennoituminen, pääpainon kohdistuessa taitee- maassamme suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.
34962: seen, politiikkaan, talouteen ja kirjallisuuteen. Ei ole vaikeata osoittaa näiden vaikeuksien syi-
34963: Demokratiassa esiintyvien eri katsomusten tä. Painatuskustannukset ja avustajien palkkiot
34964: ja mielipidesuuntien vuorovaikutuksessa kult- ovat huomattava menoerä, kun taas tulot ra-
34965: tuurilehdellä on tärkeä tehtävä. Se täydentää joittuvat tilauksiin ja ilmoitusten tuottoon -
34966: omalla itsenäisellä tavallaan päivälehtiä ja mas- molemmat vaatimattoman määräisiä. Vain ra-
34967: satiedotusvälineitiL Sen mahdollisuudet seurata hastoista ja säätiöistä saaduilla avustuksilla
34968: ja syventää keskustelua tunnustetaan, samoin aikakauslehdet pystyvät tyydyttävästi tasapai-
34969: sen kyky tehdä aloitteita, esittää vaihtoehtoja nottamaan budjettinsa. Niiden taloudellinen ah~
34970: poliittisille ja taloudellisille ehdotuksille ja dinko johtaa siihen, että niiden maksamat palk-
34971: kriittisesti tarkastella päivän kysymyksiä. kiot ovat riittämättömiä ja että niiden oma
34972: Kulttuurilehti on sen lisäksi sen laatuisten toimituskunta työskentelee palkatta.
34973: ja laajuisten artikkelien ja tutkielmien perin- Useimpien kulttuurilehtiemme tilanne on si-
34974: teinen ja riippumaton foorumi, joita päiväleh- ten hyvin huolestuttava. Kun valtio tukee eri-
34975: distö ei pysty julkaisemaan. Kun aikakausleh- laatuista kulttuurityötä, näyttää perustellulta,
34976: dellä ei ole aiherajoitusta, se voi tässä suh- että se huomioi myös kulttuurilehdet ja turvaa
34977: teessa olla yhdyssiteenä ammattilehtien ja päi- taloudellisesti niiden jatkuvan julkaisemisen.
34978: välehtien välillä. Kulttuurilehti on siten julki- Yllä olevaan viitaten ehdotetaan eduskun-
34979: sen sanan kolmas tekijä. nan hyväksyttäväksi toivomus, .
34980: Jotta kulttuurilehti voisi täyttää tehtävänsä
34981: yleishumanistisena väittelyfoorumina, sen ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34982: lous on kuitenkin turvattava. Ruotsissa eri kotimaisten kulttuurilehtien jatkuvuu-
34983: kulttuurilehdille annetut valtionavustukset ovat den turvaamiseksi jakamalla niille vuo-
34984: kaunis todiste siitä, että niiden merkitys po- sittain hakemusten perusteella sopivaksi
34985: katsottu valtionavustus.
34986: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
34987:
34988: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
34989: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin.
34990: Harri Holkeri.
34991: 1892
34992:
34993: VIII,168.- Hemst.mot. nr 1089.
34994:
34995:
34996:
34997:
34998: Stenbäck m.fl.: Om grundande av kvällslinier vid vissa lyceer.
34999:
35000:
35001: Till Riksdagen.
35002:
35003: I Finland finns nu 17 aftonläroverk och av ytterligare tre svenskspråkiga kvällslinjer i
35004: kvällslinjer vid läroverk med plats för samman- anslutning tili Svenska Klassiska lyceum i Aho,
35005: lagt 7 000 elever. Att skolorna är så få och Jakobstads Samlyceum och Vasa Flicklyceum.
35006: att de är koncentrerade tili endast nio orter Behovet av en kvällslinje i Västra Nyland bor-
35007: åsamkar de vuxna, som önskar skolmässig de också undersökas.
35008: undervisning i läroverkskurser, stora svårig~ Hänvisande tili ovanstående föreslås, att
35009: heter. riksdagen ville besluta hemställa,
35010: Svenska Mtonläroverket i Helsingfors är nu
35011: den enda svenskspråkiga utbildningsanstalten att regeringen måtte vidtaga skynd-
35012: på detta område. samma åtgärder för att grunda kvälls•
35013: Privatelevskommitten ( Yksityisopiskelijako- · linjer vid Svenska Klassiska lyceum i
35014: mitea), som överlämnade sitt betänkande till Aho, Jakobstads Samlyceum och Vasa
35015: statsrådet Ii januari 1966, föreslog grundande Flicklyceum.
35016: Helsingfors den 17 april 1970.
35017:
35018: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
35019: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin.
35020: 1893
35021:
35022: VII1,168.- Toiv.al. n:o 1089. Suomennos.
35023:
35024:
35025:
35026:
35027: Stenbäck ym.: Iltalinjojen perustamisesta eräisiin lyseoihin.
35028:
35029:
35030: E d u s k u n n a 11 e.
35031:
35032: Suomessa on .nykyään 17 iltaoppikoulua ja van Svenska Klassiska lyceum, Jakobstads Sam-
35033: oppikoulujen iltalinjaa, joissa on yhteensä lyceum ja Vasa Flicklyceum -nimisten lyseoit,
35034: 7 000 oppilaspaikkaa. Koulujen harvalukuisuus ten yhteyteen. Iltalinjan ·t~suutta · Länsi-
35035: ja se seikka, että ne ovat keskittyneet vain Uudellamaalla tulisi myös tutkia. ·
35036: yhdeksälle paikkakunnalle, tuottaa suuria vai- Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan eduskun-
35037: keuksia niille aikuisille, jotka toivovat oppi· nan hyväksyttäväksi toivomus,
35038: koulukurssien koulumaista opetusta.
35039: Svenska Aftonläroverket niminen oppikoulu että hallitus ryhtyisi kii,.eellisiin toi-
35040: on Helsingissä nykyään ainoa tällainen ruotsin- menpiteisiin iltalinjojen pe1'ustamiseksi
35041: kielinen oppikoulu. Yksityisopiskelijakomitea, Turun Svenska Klassisko lyceum, ]a-
35042: joka tammikuussa 1966 jätti valtioneuvostolle kobstads Samlyceum ja V asa Flickly~
35043: mietintönsä; ehdotti perustettavaksi lisää kolme ceum -nimisiin lyseoihin.
35044: ruotsinkielistä iltalinjaa, nimittäin Turussa ol~
35045: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
35046:
35047: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
35048: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin.
35049: 1894
35050:
35051: VIII,169.- Hemst.mot. nr 1090.
35052:
35053:
35054: Stenbäck m.fl.: Om utredning av frdgan om trygghet vid skol-
35055: sk;utsningarna.
35056:
35057: T i 11 R i k s d a g e n.
35058:
35059: Skolväsendets centralicering och indrag- bristen i detta nu. Reglementet för skol-
35060: ningarna av små skolor innebär att eleverna transporterna borde innehålla bestämmelser om
35061: uppsamlas från stora områden och eleverna bl. a. chaufförernas utbildning, om vilka bilar,
35062: transporteras tili skolor, som ligger långt från som får användas för skoltransporter och om
35063: hemmen. Skolskjutsarna är i detta nu allmänna, deras skick, om påstigning och avstigning, om
35064: men blir det i ännu högre grad i den takt som hållplatser, om ev. omkörningsförbud på bägge
35065: skolreformen genomföres. Man kan gott säga sidor av skolbil, om skolbilarnas trafik på skol-
35066: att skolskjutsarna kommer att bli nyckelordet gård, om överskridande av antalet tillåtna
35067: i den framtida skolorganisationen. passagerare i skolbilen samt om antalet sittplat-
35068: Genom att skolskjutsarna sålunda utgör en ser i förhållande tili antalet skolbarn, som
35069: del av skolsystemet, måste statsmakten se tili transporteras, samt om obligatorisk olycksfalls•
35070: att det finns fullt betryggande bestämmelser försäkring av alla de skolbarn, som transporte-
35071: beträffande dem. En vägledande synpunkt i ras.
35072: fråga om skolskjutsarna måste vara elevernas Då det är samhället, som handhar skoltrans-
35073: trygghet tili Iiv och hälsa. porterna, är det även samhället, som är an-
35074: De bestämmelser om skolskjutsarna, som i svarigt för barnens liv och trygghet härvid.
35075: detta nu finnes utgöres dels av ett cirkulär Kravet på ändamålsenlighet och sparsamhet i
35076: från skolstyrelsen, som gått tili kommunalsty- den kommunala hushållningen bör kunna sam-
35077: relserna, samt dels av ett cirkulär från kommu- sas med säkerhet i skoltransportfrågorna, ty
35078: nikationsministeriet, som sänts tili länsty- trygghetsfrågan får inte komma i bakgrunden.
35079: relserna och skolstyrelsen. Man kan gott säga, Under de senaste åren har många dödsolyckor
35080: att dessa cirkulär inte är tiliräckliga för att förekommit i samband med skoltransporterna,
35081: reglera den viktiga sektor av skolväsendet, som vilket visar, att det är fråga om ett allvarligt
35082: det här är fråga om, och dessutom bör påpekas, problem, som det moderna undervisningssam-
35083: att cirkulären är bristfälliga och oenhetlighet hället inte har råd att missköta.
35084: råder beträffande skolskjutsarnas utformning i Med hänvisning tili det ovan anförda före-
35085: olika delar av landet. slås vördsamt att riksdagen ville besluta hem-
35086: Bland de påfallade brister, som i detta nu ställa,
35087: finnes beträffande skolskjutsarna och skol- att regeringen i brådskande ordning
35088: transportverksamheten, kan följande anföras. måtte låta utreda hela frågan om trygg-
35089: Vid skolstyrelsen saknas en särskild ansvarig het vid skolskjutsningsverksamheten
35090: tjänsteman för skoltransportverksamheten. och genom att vidta de därav påkallade
35091: Aven i kommunerna saknas ansvarig person tilläggen och ändringarna i vägtrafik-
35092: för den lokala verksamheten. Kommunerna, förordninf!,en ävensom genom att ut-
35093: som det ju åligger att handha den lokala skol- färda andra bestämmelser skapa garan-
35094: förvaltningen, saknar dessutom reglemente för tier för, att skoltransporterna handhas
35095: hur skoltransporterna skall vara organiserade. på ett sätt, som gör skolvägen för de
35096: Det förefaller som om avsaknaden av regle- barn som måste transporteras tili sin
35097: mente för skoltransporter vore den allvarligaste skola, så trygg som möjligt.
35098: Helsingfors den 15 april 1970.
35099:
35100: Pär Stenbäck. Ingvar S. Melin.
35101: Bror Lillqvist. Kristian Gestrin.
35102: Evald Häggblom.
35103: 1895
35104:
35105: VIII,169.- Toiv.al. n:o 1090. Suomennos.
35106:
35107:
35108: Stenbäck ym.: Koululaiskulietusten turvallisuuskysymyksen selvit-
35109: tämisestä.
35110:
35111: Eduskunnalle.
35112:
35113: Koululaitoksen keskittäminen ja pienten kou- hetkellä vakava heikkous. Koululaiskuljetus-
35114: lujen lakkauttamiset aiheuttavat sen, että oppi- ohjesäännön tulisi sisältää määräyksiä mm. kul-
35115: laat kootaan laajoilta alueilta ja kuljetetaan jettajien koulutuksesta, autoista, joita saa käyt-
35116: kouluihin, jotka sijaitsevat kaukana kodeista. tää koululaiskuljetuksiin ja niiden kunnosta,
35117: Koululaiskuljetukset ovat tätä nykyä yleisiä, autoon astumisesta ja siitä poistumisesta, pysä-
35118: mutta ne yleistyvät vielä rinnan koulu-uudis- keistä, mahdollisesta ohituskiellosta koululais-
35119: tuksen toteuttamisen kanssa. Voidaan hyvin auton kummallakin puolella, koululaisautojen
35120: sanoa, että koululaiskuljetuksista tulee avain- liikkumisesta koulun pihalla, sallitun matkus-
35121: sana tulevaisuuden kouluorganisaatiossa. tajamäärän ylittämisestä koululaisautoissa sekä
35122: Koska koululaiskuljetukset siten ovat koulu- istumapaikkojen lukumäärän suhteesta kulje-
35123: järjestelmän osa, täytyy valtiovallan huolehtia tettavien koululaisten lukumäärään kuin myös
35124: siitä, että niistä on olemassa täysin turvaavat pakollisesta tapaturmavakuutuksesta kaikille
35125: määräykset. Johtotähtenä koululaiskuljetusky- kuljetettaville koululaisille.
35126: symyksessä on oltava oppilaiden hengen ja ter- Koska yhteiskunta huolehtii koululaiskulje-
35127: veyden turvallisuus. tuksista, on yhteiskunta myös vastuussa lasten
35128: Ne koululaiskuljetuksia koskevat määräyk- hengestä ja turvallisuudesta niiden yhteydessä.
35129: set, joita nyt on olemassa, koostuvat osaksi Kunnallisen taloudenhoidon tarkoituksenmu-
35130: kouluhallituksen kiertokirjeestä, joka on lähe- kaisuuden ja säästäväisyyden vaatimus on voi-
35131: tetty kunnanhallituksille sekä osaksi kulkulai- tava sovittaa yhteen koululaiskuljetusten tur-
35132: tosministeriön kiertokirjeestä, joka on lähe- vallisuuskysymysten kanssa, sillä turvallisuus-
35133: tetty lääninhallituksille ja kouluhallitukselle. kysymys ei saa joutua taka-alalle. Viime vuo-
35134: Voidaan hyvin sanoa, etteivät nämä kiertokir- sina koululaiskuljetusten yhteydessä on tapah-
35135: jeet ole riittäviä säätelemään kyseistä koulu- tunut monia kuolemaan johtaneita onnetto-
35136: laitoksen tärkeätä sektoria ja on sitäpaitsi huo- muuksia, mikä osoittaa, että on kvsyrnys vaka-
35137: mautettava, että kiertokirjeet ovat puutteelli- vasta pulrnasta, jota nykyaikaisella opetusyh-
35138: sia ja että koululaiskuljetusten järjestelyssä eri teiskunnalla ei ole varaa hoitaa huonosti.
35139: puolilla maata on epäyhtenäisyyttä. Ylläesitettyyn viitaten ehdotetaan kunnioit-
35140: Niistä ilmeisistä puutteista, joita nykyään taen, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
35141: koululaiskuljetustoiminnassa esiintyy, voidaan
35142: mainita seuraavaa. Kouluhallituksesta puuttuu että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
35143: erityinen vastuullinen virkamies, joka valvoisi koko kysymyksen turvallisuudesta kou-
35144: koululaiskuljetustoimintaa. Myös kunnista puut- lulaiskuljetustoiminnassa ja tekemällä
35145: tuu paikallisesta toiminnasta vastaava hen- tästä seuraavat lisäykset ja muutokset
35146: kilö. Kunnilta, joiden on huolehdittava paikal- tieliikenneasetukseen samoin kuin muita
35147: lisesta kouluhallinnosta, puuttuu sitäpaitsi oh- määräyksiä antamalla loisi takeet siitä,
35148: jesääntö siitä, miten koululaiskuljetusten tulee että koululaiskuljetuksia hoidetaan ta-
35149: olla järjestettyjä. valla, joka tekee koulutiestä mahdolli-
35150: Vaikuttaa siltä, kuin koululaiskuljetuksia simman turvallisen niille lapsille, jotka
35151: koskevan ohjesäännön puuttuminen olisi tällä on kuljetettava kouluun.
35152: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
35153:
35154: Pär Stenbäck. Ingvar S. Melin.
35155: Bror Lillqvist. Kristian Gestrin.
35156: Evald Häggblom.
35157: 1896
35158:
35159: VIII,170.- Hemst.mot. nr 1091.
35160:
35161:
35162:
35163:
35164: Stenbäck m.fl.: Om utvidgad behörighet att meddela religions-
35165: undervisning i folkskolan.
35166:
35167:
35168: T i 11 R i k s d a g e n.
35169:
35170: Enligt folkskollagens 7 § skall i folkskolan Då vårt skolväsende, samt därmed även
35171: meddelas undervisning enligt det trossamfunds lärarutblldningen nu i samband med grund-
35172: bekännelse, tili vilket flertalet elever hör. Detb skolereformen håller på att omdanas, vore
35173: innebär i praktiiken, att endast de lärare, som det skäl att undersöka om det vore möjligt att
35174: tillhör den evangelisk-lutherska kyrkan är lärarna skulle ges samma rättigheter och sam-
35175: berättigade att medde1a denna undervisning. ma skyldigheter, oberoende av vilket kyrko-
35176: Vi har i vårt land många folkskollärare, som samfund de tillhör.
35177: är medlemmar i något legaliserat frikyrkosam- Hänvisande tili ovanstående föreslås vörd-
35178: fund. På grund därav har de förlorat sin rätt att samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
35179: handha religionsundervisning i folkskolan. Med-
35180: lem av frikyrkosamfund har heller icke rätt att regeringen måtte vidta åtgärder,
35181: a.tt i folkskollärarseminarium erhålla vitsord i som syftar till att kompetent lärare,
35182: förmåga att undervisa i religion, vilket med- som är medlem i legaliserat frikyrko-
35183: för praktiska svårigheter vid besättandet av samfund, måtte få behörighet att med-
35184: lärartjänster. dela religionsundervisning i folkskolan.
35185: Helsingfors den 9 a.prll 1970.
35186:
35187: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
35188: 1897
35189:
35190: VIII,170.- Toiv.al. n:o 1091. Suomennos.
35191:
35192:
35193:
35194:
35195: Stenbäck ym;: Uskonnon()petuksen antamisoikeuden laajentami-
35196: sesta kansakoulussa. ·
35197:
35198:
35199: E d u s k u n n a 11 e.
35200:
35201: Kansakoululain 7 §:n mukaan tulee kansa- Kun koululaitoksemme sekä sen ohella
35202: koulussa antaa opetusta sen uskontokunnan myös opettajainvalmistus nyt peruskoulu-uudis·
35203: tunnustuksen mukaan, johon oppilaiden enem- tuksen yhteydessä tullaan uusimaan, olisi ai-
35204: mistö kuuluu. Käytännössä tämä merkitsee hetlta tutkia olisiko mahdollista, että opetta·
35205: sitä, että vain opettajat, jotka kuuluvat evan- jille annettaisiin samat oikeudet ja samat vel-
35206: kelis-luterilaiseen kirkoon, ovat oikeutettuja vollisuudet riippumatta siitä mihin kirkkokun-
35207: antamaan tätä opetusta. taan he kuuluvat.
35208: Maassamme on monta kansakoulunopettajaa, Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kunnioit-
35209: jotka ovat jonkin laillistetun vapaakirkkokun- taen, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
35210: nan jäseniä. Tästä syystä he ovat menettäneet
35211: oikeutensa uskonnonopetuksen hoitamiseen että hallitus 1'yhtyisi toimenpiteisiin,
35212: kansakoulussa. Vapaalcirkkokunnan jäsenellä ei jotka tähtäävät siihen, että pätevä opet-
35213: myöskään ole oikeutta saada kansakoulunopet- taja, joka on laillistetun vapaakirkko-
35214: tajaseminaarissa uskonnonopetustaidon arvosa- seut'akunnan jäsen, saisi oikeuden us-
35215: naa, mikä tuottaa käytännöllisiä vaikeuksia konnonopetuksen antamiseen kansakou-
35216: opettajan virkoja täytettäessä. lussa.
35217: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
35218:
35219: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
35220:
35221:
35222:
35223:
35224: 238 427/70
35225: 1898
35226:
35227: VIII,171.- Hemst.mot. nr 1092.
35228:
35229:
35230:
35231:
35232: Stenbäck m.fl.: Om tryggande ao samernas rätt tili underoisning
35233: pd modersmdlet.
35234:
35235:
35236: T i 11 R i k s d a g e n.
35237:
35238: Den samiska folkspillran som i Finland upp- gånger årligen. Ytterligare har man åstadkom-
35239: går tili ungefär 3 000 personer har under de mit några skolböcker, som dock inte har kom-
35240: senaste årtiondena råkat i farozonen och hotas mit tili användning til1 följd av lagstiftningens
35241: nu av undergång. Den främsta orsaken tili vaga utforming.
35242: detta är att samernas rättigheter inte har er- Man kan vara av viiken åsikt som helst om
35243: känts och att deras egna fvamställningar har lapskans fortbestående, klart är i alla fall att
35244: lämnats obeaktade. 3 000 samer saknar alla språkliga rättigheter i
35245: Vid sidan av det ekonomiska trycket ligger detta nu.
35246: svårigheterna på det kulturella området. Fram- Det har vetenskapligt dokumenterats att sa-
35247: för allt den diskriminering och den brist på mernas intellektuella utveckling lider allvar-
35248: stöd som drabbat lapskan såväl inom ramen liga men av att de inte ens under de första
35249: för lagstiftningen som i form av praktiska åt- skolåren har möjlighet att få undervisning på
35250: gärder har gett samerna en känsla av att de modersmålet. Några års undervisning på mo-
35251: stadiga myndigheterna har hemfallit åt rasdis- dersmålet skulle i själva verket underlätta för
35252: kriminering. Denna uppfattning har befästs i samerna att lära sig en god finska. Nu lever
35253: samband med flera lärarval. många samer i en situation som måste beteck-
35254: Den enda uppmuntran i lagstiftningshän- nas som "dubbel halvspråkighet".
35255: seende som de statliga myndigheterna har gett Hänvisande tili ovanstående föreslår under-
35256: lapskan har varit och är fortfarande den vaga tecknade vördsamt att riksdagen ville besluta
35257: språkhänvisning som förekommer i samband hemställa,
35258: med folkskolundervisningen. Denna hänvisning
35259: saknar dock praktisk betydelse. Det ekono- att regeringen måtte vidta skynd-
35260: miska stödet begränsar sig tili några tusen samma åtgärder för att trygga samernas
35261: mark per år för den tidning på lapska som av rätt till undervisning på modersmålet
35262: ekonomiska skäl endast kan utkomma ett par under de första skolåren.
35263: Helsingfors den 17 april 1970.
35264:
35265: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
35266: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin.
35267: 1899
35268:
35269: VII1,171.- Toiv.al. n:o 1092. Suomennos.
35270:
35271:
35272:
35273:
35274: Stenbäck ym.: Saamelaisten äidinkielisen opetuksen turvaami-
35275: sesta.
35276:
35277:
35278: Eduskunnalle.
35279:
35280: Saamelainen kansansiru, joka Suomessa on tain. Lisäksi on saatu aikaan joitakin koulu-
35281: noin 3 000 henkeä käsittävä, on viime vuosi- kirjoja, jotka eivät kuitenkaan ole tulleet käyt-
35282: kymmeninä joutunut vaaravyöhykkeeseen ja töön lainsäädännön epämääräisen muotoilun
35283: sitä uhkaa nyt katoaminen. Tähän on syynä vuoksi.
35284: lähinnä se, ettei saamelaisten oikeuksia ole Oltakoonpa lapin kielen säilyttämisestä mitä
35285: tunnustettu ja että heidän omat ehdotuksensa mieltä tahansa:, on kuitenkin selvää, että 3 000
35286: on jätetty huomiotta. saamelaiselta tätä nykyä puuttuvat kaikki kie-
35287: Lisääntyneen taloudellisen paineen ohella on lelliset oikeudet.
35288: vaikeuksia sivistyksellisellä alalla. Ennen kaik- On tieteellisesti osoitettu, että saamelaisten
35289: kea se diskriminointi ja se tuen puute, joka henkinen kehitys kärsii vakavasti siitä, ettei
35290: on kohdannut lapinkieltä niin lainsäädännön heillä edes ensimmäisinä kouluvuosina ole mah-
35291: puittteissa kuin mitä tulee käytännön toimen- dollisuutta saada opetusta äidinkielellään. Muu-
35292: piteisiin, on saanut saamelaiset tuntemaan, että taman vuoden opetus äidinkielellä helpottaisi
35293: valtion viranomaiset ovat sortuneet rotusyrjin- itse asiassa saamelaisten hyvän suomen oppi-
35294: tään. Tämä käsitys on vahvistunut useiden mista. Nyt monet saamelaiset elävät tilantees-
35295: opettajanvaalien yhteydessä. sa, jota on luonnehdittava "kaksinkertaiseksi
35296: Ainoa rohkaisu, jonka valtion viranomaiset puolinaiseksi kielen osaamiseksi".
35297: lainsäädännöllisesti ovat lapin kielelle antaneet, Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet ehdot-
35298: on ollut ja on edelleen epämääräinen kie- tavat kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
35299: leen viittaus kansakouluopetuksen yhteydessä. toivomuksen,
35300: Tällä viittauksella ei kuitenkaan ole käytännöl-
35301: listä merkitystä. Taloudellinen tuki rajoittuu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35302: joihinkin tuhansiin markkoihin vuodessa sille menpiteisiin turvatakseen saamelaisten
35303: lapinkieliselle lehdelle, joka taloudellisista syis- oikeudet opetukseen äidinkielellään en-
35304: :tä voi ilmestyä ainoastaan pari kertaa vuosit- simmäisinä kouluvuosina.
35305: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
35306:
35307: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
35308: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin.
35309: 1900
35310:
35311: VIII,172.- Toiv.al. n:o 1093.
35312:
35313:
35314:
35315:
35316: Suksi ym.1 Määrärahasta Itä-Suomen taideinstituutin suunnitel-
35317: mien valmistamista varten.
35318:
35319:
35320:
35321: E d u s k u n n a 11 e.
35322:
35323: Taideteollisen oppilaitoksen uudistamistaimi- seuraavaa soveltavan ja muun taiteen koulu-
35324: kunta on mietinnössään ( 1970: B 3) edellyttä- tusta:
35325: nyt maahan perustettavaksi muutamia sovelta-
35326: van ja muun taiteen opistotasoisia pisteitä, a) Tuotesuunnittelun ja taidekäsityön alue:
35327: joista yksi tulisi Kuopioon. Tämä Kuopioon - pienimittakaavainen esine- ja tuotesuun-
35328: perustettava Itä-Suomen taideinstituutti tulisi nittelu,
35329: sen mukaan sisällyttää mietinnössä esitettyyn - tekstiili- ja vaatesuunnittelu,
35330: malliin neliportaisesta soveltavan taiteen jär. - sisustusneuvonta ja -suunnittelu.
35331: jestelmästä, sen eräänä opistotasaisena yksikkö-
35332: nä, johon voitaisiin liittää myös ammattikoulu- b) Visuaalisen viestinnän alue:
35333: tasoista koulutusta. - grafiikka, jossa 1 ) graafinen suunnit-
35334: Alueellisten opistotasoisten koulutuspisteit· ·telu, mm. mainonta ja muu käyttögra-
35335: ten suunnittelussa on mietinnön mukaan otet- fiikkka, sekä 2 ) taidegrafiikka,
35336: tava huomioon mm. oalueelliset tarpeet, ope- - kirjapainoala,
35337: tuksen vaatimat kontaktimahdollisuudet sekä - lavastus ja näyttelysuunnittelu,
35338: taiteellisesti ja ammattiteknillisesti riittävän - tv-, elokuva- ja valokuva-alat.
35339: korkeatasoisen opetuksen vaatimat käytännöl-
35340: liset, toiminnalliset ja taloudelliset mahdolli- c) Erikoistuminen opetus toimeen.
35341: suudet.
35342: Näissä alueellisissa pisteissä annettavan so-
35343: veltavan taiteen koulutuksen osuus käsittää Vapaan taiteen koulutus voi olla osana kai-
35344: lähinnä tuotesuunnittelun koulutusta ja yleensä kessa soveltuvan taiteen koulutuksessa.
35345: korkeatasoisen toteuttavan suorituskyvyn ke- Kuopion eri oppilaitoksissa on tällä hetkellä
35346: hittämistä. Keskiasteen koulutus vastaa myös jo runsaasti koulutusta, jossa on aineksia so-
35347: teollisuuden tarvitsemien, valmistustekniikkaan veltavan .taiteen koulutukselle. Tällaisina kou-
35348: ja työnjohtotehtäviin sopivien henkilöiden kou- lutuksen kontaktipisteiDä mainittakoon esim.
35349: luttamisesta sekä valmentaa itsenäisinä pien- kotiteollisuuden koulukeskus (vastaa käsiteolli-
35350: yrittäjinä toimivia henkilöitä, jolloin työala suuden opettajaopistoa), teknillinen oppilaitos
35351: sivuaa myös kaupan alaa. laboratorioineen, kauppaoppilaitos (mainonta,
35352: Alueellisen opisotasoisen pisteen koulutuk- käyttögr-afiikka ja näyttelysuunnittelu), kansa-
35353: seen liittyy myös sellainen peruskoulutus, jonka laisopiston taideopetuslinjil, ammattioppilaitos.
35354: pohjaLta opiskelijoiden valinta Helsingissä si- Teollisuuden puolella Kuopiossa on runsaasti
35355: jaitsevan Taideteollisen oppilaitoksen korkea- esim. tekstiili-, vaatetus- ja pienesineistöteolli-
35356: koulutasolle on mahdollista. suutta. Muista soveltavan taiteen kontaktipis-
35357: Alueellisen soveltavan taiteen opistotasoisen teistä todettakoon mm. teatteri (lavastus),
35358: pisteen suunnittelussa voidaan soveltaa Taide- Itä-Suomen radio- ja tv-keskus (lähitulevaisuu-
35359: teollisen oppilaitoksen uudistamistaimikunnan dessa, päätös jo on) runsaine tv- ja elokuva-
35360: la!lltimaa opetuksen perusrunkoa, jota muoka- alan tarpeineen ja mahdollisuuksineen, hyvä-
35361: taan alueellisten erikoispiir.teiden mukaan. Tätä tasoiset kirjapainot ja lehdistö sekä tulevaisuu-
35362: perusrunkoa noudattaen Kuopioon perustetta- dessa myös Kuopion korkeakoulu, erityisesti
35363: vassa toaidein.stituutissa voitaisiin kehittää mm. sen luonnontieteellinen linja.
35364: VIII,172.-Suksi ym. 1901
35365:
35366: Näin ollen Kuopiossa on tällä hetkellä jo kus Visannin johtamalla työryhmällä alustavan
35367: runsaasti sellaista koulutusta ja toimintaa, jossa huonetila- ja opetusohjelman, jota parhaillaan
35368: on aineksia soveltavan ja vapaan taiteen koulu- tarkistetaan. Tarkistetun ohjelman pitäisi olla
35369: tukselle ja kontakteille, kuten Taideteollisen valmis ennen kesää 1970. Opetusministeriön
35370: oppilaitoksen uudistamistaimikunta on edellyt- laskutusta vastaan myöntämä avustus on kui-
35371: tänyt. tenlcin jo loppuun käytetty.
35372: Taideinstituutti on keskitetty itsenäinen ko- Suunnittelun 'tässä vaiheessa olisi välttämä-
35373: konaisuus, johon opetustoimen lisäksi liittyy ii:Öntä selvittää mm. Taideinstituuttiin sisälly-
35374: myös muuta toimintaa. Keskeisiä tehtäviä on tettävä koulutus sekä sen rakenne, tavoitteet
35375: mm. näyttely- ja museotoiminnalla. Kuopioon ja sisältö; koulutustarve; opettajien, henkilö-
35376: perustettavan koulutuspisteen suunnittelussa tu- kunnan j,a opiskelijoiden asema; näyttely- ja
35377: lee erityisesti ottaa huomioon myös Itä-Suomen muun toiminnan osuus; hallinto-organisaatio;
35378: tulevan radio- ja tv-keskuksen luomat mah- suhde muuhun alueelliseen koulutukseen; huo-
35379: dollisuudet opetuksen järjestämiseen tv-, elo- netilaohjelma, välineisotö ja oppilaitoksen sijoit-
35380: kuva- ja valokuva-aloiUa. Myös Taideteollisen taminen; kustannukset.
35381: oppilaitoksen uudistamistaimikunta on kiin- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esitäm-
35382: nittänyt erityistä huomiota tämän ns. kamera- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35383: taiteen alueen säilyttämiseen opetusohjelman
35384: olennaisena osana. että hallitus ottaisi vuoden 1971 val-
35385: Opetusministeriön toukokuussa 1969 myön- tion tulo- ;a menoarvioesitykseen JO 000
35386: tämän 5 000 markan avustuksen turvin on Poh- markan määrärahan Kuopioon rakennet-
35387: jois-Savon Maakuntaliiton jo v. 1968 asettama tavan Itä-Suomen taideinstituutin yksi-
35388: taidekeskusjaosto kaupunginjohtaja Eino Luuk- tyiskohtaisten suunnitelmien valmista-
35389: kosen puheenjohdolla teettänyt arkkitehti Mar- mista varten.
35390: Helsingissä 17 päivänä huhcikuuta 1970.
35391:
35392: Keijo Suksi. Pentti Pekkarinen.
35393: 1902
35394:
35395: VIII,173.- Toiv.al. n:o 1094.
35396:
35397:
35398:
35399:
35400: Sundqvist ym.: Kansansivistystyötä koskevan kokonaissuunnit-
35401: telun tehostamisesta.
35402:
35403:
35404: E d u s k u n n a 11 e.
35405:
35406: Parin viime vuosikymmenen kuluessa on ta ja yhtenäistä kokonaissuunnittelua. Vielä
35407: maamme vapaata kansansivistystyötä koskeva vallitsevien lainsäädännöllisten puutteiden pois-
35408: lainsäädäntö voimakkaasti kehittynyt kattaen tamisen ohella tulisi tarpeellisessa määrässä
35409: lähes täydellisesti tämän toimintakentän eri pyrkiä annettujen säännösten ja toimintaedel-
35410: alat. Nopea kehitys on kuitenkin johtanut lytysten yhdenmukaistamiseen.
35411: siihen, että samalla kun jokin vapaan kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35412: sansivistystyön työmuoto on saanut uuden toi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35413: mintaedellytyksiä lisäävän lain, joidenkin tois-
35414: ten alojen säännökset ovat jo osoittautuneet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35415: vanhoiksi ja riittämättömiksi. Myös opetus- vapaata kansansivistystyötä koskevan
35416: ohjelmien, työmenetelmien, tavoitteiden yms. lainsäädännöllisen ym. kokonaissuun-
35417: uudistamistarpeen tiheys on lisääntynyt yhteis- nittelun tehostamiseksi ottaen erityi-
35418: kuntaa koskevien muutosten nopeutuessa. Sen- sesti huomioon tälle työlle asetettavat
35419: sijaan, että uudistus- ja kehitystoimintaa suo- kasvavat vaatimukset kansalaisten li-
35420: ritettaisiin pala palalta ts. kutakin alaa erikseen sääntyvän vapaa-ajan käytön hyödylli-
35421: käsitellen, tulisi vapaan kansansivistystyön ke- sessä ohjauksessa.
35422: hittämisessäkin tavoitella mahdollisimman Suur-
35423: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
35424:
35425: Ulf Sundqvist. Aune Salama. Erkki Tuomioja.
35426: Meeri Kalavainen. Sinikka Luja. Osmo Kaipainen.
35427: Matti Ahde. Sakari Knuuttila. Uljas Mäkelä.
35428: Sylvi Siltanen.
35429: 1903
35430:
35431: VIII,174.- Toiv.al. n:o 109.5.
35432:
35433:
35434:
35435: Sundqvist ym.: Korkeakoulujen keskushallinnon yhtenäistämi-
35436: sestä.
35437:
35438: Eduskunnalle.
35439:
35440: Maamme korkeakoululaitoksen kokonaisval- ministeriössä koulutusta tarkastellaan lähinnä
35441: taisen kehlttämisen pahimpana pullonkaulana vain elinkeinoelämän tarpeita ajatellen eikä,
35442: on keskushallinnon hajanaisuus. Korkeakouluja kuten tulisi koko yhteiskunnan koulutustavoit-
35443: koskeva suunnittelu ja päätösten valmistelu teita ajatellen.
35444: tapahtuu nykyisellään kolmessa eri ministe- Yksityisten korkeakoulujen olemassaoloa on
35445: riössä. Kaupallisten ja teknillisten alojen oppi- perusteltu sillä, että nämä tuovat korkeakoulu-
35446: laitokset kuuluvat kauppa- ja teollisuusminis- opetukseen tarvittavaa joustavuutta sekä sääs-
35447: teriön, eläinlääketieteellinen korkeakoulu maa- tävät valtion koulutusmenoja hankkimalla ope-
35448: talousministeriön ja muut opetusministeriön tukseen ja tutkimukseen muita pääomia.
35449: toimialaan. Helsingin yliopiston erikoisaseman Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tar-
35450: vuoksi osa sen asioista esitellään suoraan yli- koitettu joustavuus on johtanut epätarkoituk-
35451: opiston toimesta. senmukaisiin ratkaisuihin, jotka ovat haitanneet
35452: Kokonaisvaltaisen suunnittelun tarpeet on koko korkeakoululaitoksen kehittämistä.
35453: yritetty turvata perustamalla opetusministeriön
35454: korkeakoulu- ja tiedeosaston yhteyteen korkea- Valtionavun lisäksi yksityisten korkeakoulu-
35455: kouluneuvosto. Se on kuitenkin käytännössä jen tulot ovat pääasiallisesti koostuneet opis-
35456: muodostunut lähinnä korkeakoulujen profes- kelijoilta perittävistä korkeista lukukausimak-
35457: sorikunnan luottamuselimeksi. Sillä ei myös- suista. Valtion menojen säästö onkin siten itse
35458: kään ole ollut omaa valmisteluhenkilökuntaa, asiassa merkinnyt varakkaista kodeista tulevien
35459: vaan valmistelu on tapahtunut eri ministeriöi- opiskelijoiden etuoikeuksien säilyttämistä. Tätä
35460: den virkamiesten toimesta. Siten tulokset ovat ei voida pitää hyväksyttävänä.
35461: tavoitteisiin nähden jääneet varsin laihoiksi. Tarvittava joustavuus onkin saavutettavissa
35462: Korkeakoululaitoksen kokonaisvaltaista ke- siten, että lisätään korkeakoulujen omaa bud-
35463: hittämistä on myöskin haitannut se, ettei yksi- jettivaltaa ja toisaalta perustetaan keskushallin-
35464: tyisten korkeakoulujen laajentamistoimia ole toon riittävin valtuuksin varustettu elin, esim.
35465: voitu millään tavoin kontrolloida. Ne ovat korkeakouluhallitus, joka voi keskitetysti ja
35466: voineet jatkuvasti luottaa siiten, että ne saavat joustavasti ohjailla kaikkien korkeakoulujen
35467: jo aloitetulle toiminnalle lakisääteisen valtion- kehitystä.
35468: avun. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35469: Kaupallisen ja teknisen opetuksen säilyttä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35470: mistä kauppa- ja teollisuusministeriön piirissä
35471: on perusteltu sillä, että näin syntyy luonteva että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35472: kontakti elinkeinoelämän ja koulutuksen välille. korkeakoululaitoksen keskushallinnon
35473: Käytännön kokemukset kuitenkin osoittavat, yhtenäistämiseksi huomioiden mahdolli-
35474: että nämä kontaktit syntyvät suoraan oppilai- sesti tarvittavan korkeakouluhallituksen
35475: toksen ja elinkeinoelämän välille. Kauppa- ja perustamisen sekä ryhtyisi toimenpitei-
35476: teollisuusministeriön osuus tässä on olematon siin kaikkien korkeakoulujen saattami-
35477: muutoin, kuin siinä, että kauppa- ja teollisuus- seksi valtion haltuun.
35478: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
35479:
35480: Wf Sundqvist. Sakari KnuuttUa. Osmo Kaipainen.
35481: Tellervo Koivisto. Sylvi Siltanen. IDjas Mäkelä.
35482: Sinikka Luja. Erkki Tuomioja.
35483: 1904
35484:
35485: VIII,17.5.- Toiv.al. n:o 1096.
35486:
35487:
35488:
35489:
35490: Sundqvist ym.: Yleishyödyllisiä palveluksia suoriitavien yksityis-
35491: ten arkistojen-kirjastojen toiminnan turvaamisesta.
35492:
35493:
35494: E d u s k u n n a 11 e.
35495: Maassamme toimii useita merkittäviä kansa- nön aikaansaamisesta, jolla näiden yksityisten
35496: laisjärjestöjen hoitamia yksityisiä mutta täysin erityisarkistojen ja -kirjastojen toiminta voi-
35497: yleisluontoisia palveluksia suorittavia arkistoja, taisiin turvata. Lainsäädännön puutetta, joka
35498: joiden taloudelliset toimintamahdollisuudet ovat edelleen jatkuu, voidaan pitää vakavana. Jat-
35499: jääneet heikoiksi ja riittämättömiksi. Varojen kuessaan se voi aiheuttaa arkistotoiminnan
35500: niukkuus on asettanut jatkuvasti vakavia es- tuloksille suurta haittaa.
35501: teitä arkisto- ja kirjastojärjestelyille, tehokkaalle Edellä olevan perusteella ehdotamme, että
35502: tutkijapalvelulle, materiaalin keruulle ja tar- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
35503: peellisen henkilökunnan paikkaamiselle.
35504: Kuitenkin nämä yksityiset arkistot ovat teh- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
35505: neet yhteiskunnalle merkittäviä ja osittain jopa menpiteisiin tarpeellisen lainsäädännön
35506: täysin korvaamattomia palveluksia, joiden aikaansaamiseksi yleishyödyllisiä palve-
35507: aiheuttamiin kustannuksiin yhteiskunnan olisi luksia suoriitavien yksityisten arkisto-
35508: syytä osallistua. Koko 1960-luvun ajan on py- jen - kirjastojen toiminnan turvaami-
35509: ritty kehittämään ajatusta sellaisen lainsäädän- seksi.
35510: Eduskunnassa 16 päivänä huhtikuuta 1970.
35511:
35512: Ulf Sundqvist. Sakari Knuuttila.
35513: Tellervo Koivisto. Sylvi Siltanen.
35514: Sinikka Luja. Osmo Kaipainen.
35515: Erkki Tuomioja.
35516: 1905
35517:
35518: Vlll,176.- Toiv.al. n:o 1097.
35519:
35520:
35521:
35522:
35523: Suokas ym.: Kansakoulunopettajien eläke- ja eroamisiän alenta-
35524: misesta.
35525:
35526:
35527: E d u s k u n n a 11 e.
35528:
35529: Uusia opettajia valmistui 1920- ja 1930-lu- Kansakoululaitoksen opettajanvirkojen selvi-
35530: vuil1a vain noin 300 vuodessa. Siirryttäessä tystoimikunta on viime vuonna jättämässään
35531: 1940-1uvulle jäi yksi ikäluokka miltei kokonaan mietinnössä todennut, että opettajien työllisyys-
35532: välistä pois, mutta sitten alkoi valmistuvien tilanne pahenee huomattavasti lähivuosina, el-
35533: opettajien määrä nopeasti kasvaa. Nykyisin lei ryhdytä nopeasti asian vaatimiin erityistoi-
35534: valmistuu uusia opettajia 700-800 vuosittain. menpiteisiin. Tilannetta kuvaa seuraava tilasto:
35535: Suuri osa valmistuvista jää työttömäksi tai si-
35536: joittuu toisarvoisiin tehtäviin.
35537:
35538: Varsinaisen kansakoulun suomenkielisten luokanopettajien tarve ja tarjonta vuosina 1969-
35539: 1975, kun otetaan huomioon valmistuvat opettajat, sekä ne, jotka siirtyvät virasta pois eläk-
35540: keelle, jatkokoulutukseen, muille aloille tai kuolevat (vuosittain n. 860).
35541: totaalinen tarvittava opettajien
35542: opettaja- tarvittavat opettaja opettaja- ylijäämä*)
35543: vuosi tarve viransijaiset määrä tarjonta A B
35544: 1969 ............. 16 256 600 16 856 17 065 209 809
35545: 1970 ............ 16 066 600 16 666 16 847 181 781
35546: 1971 ............ 15 876 600 16 476 17 104 628 1228
35547: 1972 ............ 15 686 600 16 286 17 063 777 1377
35548: 1973 ............. 15 496 600 16 096 16 992 896 1496
35549: 1974 ............. 15 306 600 15 906 16 919 1013 1613
35550: 1975 ............. 15116 600 15 716 16 840 1124 1724
35551:
35552: *) Sarakkeessa A olevissa luvuissa on otettu huomioon viransijaiset.
35553:
35554: Opettajien työllisyystilanteen parantamiseksi 1 235. Edellä tehdyn selvityksen nojalla ehdo-
35555: on käytettävissä useita keinoja. Eräs tällainen tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35556: on opettajien eläkeiän ja eroamisiän alentami- sen,
35557: nen. Jos eroamisikä alennettaisiin nykyisestä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi sel-
35558: 67 vuodesta, lisäisivät eri vaihtoehdot virkoja laisiin lainsäädäntötoimiin, että kansa-
35559: seuraavasti: 66 v. 94, 65 v. 198, 64 v. 314, koulunopettajien eläkeikä ja pakollinen
35560: 63 v. 464, 62 v. 656, 61 v. 906 ja 60 v. eroamisikä määrättäisiin 63 vuodeksi.
35561: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
35562:
35563: Viljo Suokas. Pentti Antila. Eino Poutiainen.
35564: Mauri Seppä. J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen.
35565: Matti Asunmaa. Antti Isomursu.
35566:
35567:
35568:
35569: 239 427/70
35570: 1906
35571:
35572: VIII,177.-Toiv.al. n:o 1098.
35573:
35574:
35575:
35576:
35577: Suomi ym.: Kansainvälisyyden ottamisesta huomioon koulu;en
35578: opetusohjelmissa.
35579:
35580:
35581: E d u s k u n n a 11 e.
35582:
35583: Kouluopetus on kullekin kansalaiselle perus- kirjoitus- tai piirustuskilpailuja kansainvälisistä
35584: tiedon antaja. Vastaanottavuus kehitysikäisenä asioista.
35585: on parhain ja ratkaisevinta myöhemmän iän Kansainvälisen yhteistoiminnan kehittäminen
35586: toimintoja varten on sillä, mitä vaikutteita rauhanomaiselta pohjalta on maailman kanso-
35587: kouluikäisenä saa. jen elinehto. Vain tätä toimintaa kehittämällä
35588: Tietojen saaminen meitä ympäröivästä maail- voidaan tulevaisuuteen katsoa toiveikkaana.
35589: masta on nykyaikana tiedonvälityksen kehitty- Ystävyystoiminta ei ole itsestään selvä asia
35590: misen seurauksena helpompaa kuin aikaisem- ja siksi sen hoitaminen ja siihen kasvattami-
35591: min. Ei voida kieltää, etteikö nykyinen nuori nen on aloitettava mahdollisimman varhaisessa
35592: polvi olisi tietoisempaa myös kansainvälisistä vaiheessa nuorella iällä. Kouluopetuksessa tu-
35593: kysymyksistä kuin heitä edeltänyt sukupolvi. lisi rinnastaa kansalliset kysymykset kansain-
35594: Tietoisuus muista ja tarve tehdä työtä koko välisiin ja muodostaa niistä tasapainoinen ko-
35595: ihmiskunnan etujen eteen on nuorison parissa konaisuus. Nykyinen tietojenvälitys ja käytet-
35596: lisääntynyt ja arvostusta yli rajojen tapahtuvaa tävissä oleva tekniikka antavat siihen hyvät
35597: yhteistoimintaa ja ystävyyssuhteiden luomista mahdollisuudet. Ajattelun ja asenteiden ahtaan
35598: kohtaan on havaittavissa enemmän kuin ennen. kehän murtaminen on eduksi ei ainoastaan yk-
35599: Pääasiassa tämänlaatuisen toiminnan pohja silölle itselleen vaan myös koko kansakunnal-
35600: on luotu nuoriso- ja muissa kansainvälisiä lemme.
35601: kysymyksiä käsittelevissä järjestöissä. Vähäi- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet eh-
35602: semmässä määrin on kansainvälistä ystävyys- dottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35603: toimintaa, yhteistyötä yli rajojen ja maailman- sen,
35604: poliittisesti tärkeitä asioita nostettu esiin koulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35605: työssä. Opetusohjelmissa kansainvälisyys onkin kansainvälisen kasvatuksen liittämiseksi
35606: pääasiassa mahdutettu syksyiseen YK-viikkoon koulujen opetusohjelmiin.
35607: ja vain eräissä tapauksissa koulutyöhön liittyy
35608: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
35609:
35610: Oili Suomi. Ensio Laine. Heimo Rekonen.
35611: Pentti Liedes. Mirjam Tuominen. Taisto Sinisalo.
35612: Helvi Niskanen. Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen.
35613: Irma Rosnell. Aulis Juvela. Lauha Männistö.
35614: Aarne Koskinen.
35615: 1907
35616:
35617: VIII,178.- Toiv.al. n:o 1099.
35618:
35619:
35620:
35621:
35622: S. Suominen ym.: Tutkimuksesta yritys- ja uusvientttotmtntaa
35623: koskevan opetuksen liittämisestä kauppakorkeakoulujen ope-
35624: tusohjelmaan.
35625:
35626:
35627: Ed u s kun n a 11 e.
35628:
35629: Yritystoiminta nykyaikaisessa yhteiskunnassa huomiota: kummassakaan erikoisalassa ei ole
35630: ja nykyisessä kilpailutilanteessa vaatii jo si- saatavissa korkeakoulutasoista opetusta.
35631: nänsä perustakseen varsin korkeata tiedonta- Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
35632: soa. Aivan erityisesti tarvitaan koulutuksellista nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35633: erikoistietoutta uusvientitoiminnassa hukka-in-
35634: vestointien välttämiseksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tut-
35635: Maamme korkeakoulujen opetusohjelmat an- kimaan mahdollisuuksia niveltää kaup-
35636: tavat ymmärtää, että kumpaankaan edellämai- pakorkeakoulujen nykyiseen opetusohjel-
35637: nittuihin kansantaloudellisesti mitä tärkeimpiin maan yritys- ja uusvientitoiminnan ope-
35638: erikoisaloihin ei ole kiinnitetty kyllin suurta tuslinjat.
35639: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
35640:
35641: Sami Suominen. Salme Katajavuori. Niilo Tarvajärvi.
35642: M. Jaatinen. Esko J. Koppanen. Jouni Mykkänen.
35643: Aslak Aas. Erkki Hara. Elsi Hetemäki.
35644: 1908
35645:
35646: VIII,179.- Toiv.al. n:o 1100.
35647:
35648:
35649:
35650:
35651: S. Suominen ym.: Yritysjohtajien täydennys- ja jatkokoulutustoi-
35652: minnan aikaansaamisesta.
35653:
35654:
35655: E d u s k u n n a 11 e.
35656:
35657: Maamme teollinen tuotantoelämä on yritys- olisi tehtävä kaikki työpaikkojen lisääntymisen
35658: rakenteeltaan vielä vanhanaikaisen suurteolli- edistämiseksi ja jo toiminnassa olevien työ-
35659: suusvaltainen. On voitu osoittaa, että pieniä paikkojen jatkuvuuden varmistamiseksi.
35660: ja keskisuuria yrityksiä meillä on suhteellisesti Yrittäjäjohtajien jatko- ja täydennyskoulutus
35661: vähemmän kuin läntisissä naapurimaissamme. olisi pystyttävä järjestämään siten, että asian-
35662: Tämä tilanne on maassamme perinteinen ja omaisten toiminta yrityksissä voisi jatkua häi-
35663: sen taustana ovat monet tekijät, joista ei liene riintymättä. Tämä voitaisiin toteuttaa parhaiten
35664: vähäisin raaka-ainepohjamme yksipuolisuus ja määrätyin väliajoin toistuvin kurssein, joiden
35665: talouselämämme tukeutuminen puuta jalosta- ohjelmassa pyrittäisiin keskitettyyn ja tiiviiseen
35666: van teollisuuden varaan. Aikaisemmin antoivat ainekseen ja metodisesti tehokkaaseen tiedon-
35667: metsävaramme mahdollisuuden tyydyttää tuo- jakoon. Maan parhaiden asiantuntijoiden saa-
35668: tannon kasvutarve yksinkertaisesti vain lisää- minen mukaan ja ajankohtaisten ongelmien
35669: mällä puunjalostusteollisuuttamme. käsittely olisi omiaan korvaamaan kurssijak-
35670: Nyt kun metsän lisäkasvu jo jalostetaan sojen lyhyyttä. On ilmeistä, että jo yrittäjä-
35671: kokonaisuudessaan, on löydettävä uusia rat- toiminnassa mukana olevien ja kokemusta
35672: kaisuja, mikäli teollisuutta halutaan lisätä. omaavien yrittäjäjohtajien edellä hahmotelluu
35673: Yksi maamme pienten ja keskisuurten yri- kaltainen edelleenkoulutus olisi yhteiskunnan
35674: tysten kehitystä jarruttava tekijä on yrittäjien koulutuspanoksen tuotoksen suhteen erittäin
35675: jatkokoulutusmahdollisuuksien puutteellisuus. kannattava toimenpide.
35676: Ei ole harvinaista, että jo lupaavasti kehitty- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
35677: nyt ja kasvanut yritys lopettaa toimintansa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35678: sellaisista syistä, jotka olisi voitu poistaa, jos
35679: yrityksen johdolle olisi ollut tarjolla sopivaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35680: koulutusta. yritysjohtajien täydennys- ja jatkokoulu-
35681: Kun työpaikoista on maassamme puutetta, tustoiminnan aikaansaamiseksi.
35682: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
35683:
35684: Sami Suominen. Erkki Hara.
35685: 1909
35686:
35687: VIII,180.- Toiv.al. n:o 1101.
35688:
35689:
35690:
35691:
35692: S. Suominen ym.: Aitoon kotitalouskeskikoulun ottamisesta val-
35693: tion haltuun.
35694:
35695:
35696: E d u s k u n n a II e.
35697:
35698: Anna Tapion säätiö niminen säätiö on Luo- maamme tämänmuotoisena kouluna. Tämän ta-
35699: pioisten kunnan Aitooseen v. 1940 perustanut kia on maaseudun nuorison kasvatuksen kan-
35700: neliluokkaisen kansakoulun kuudennen luokan nalta välttämätöntä, että koululle taataan mah"
35701: oppimäärään perustuvan, käytännöllis~tietopuo dollisuudet toimintansa jatkamiseen. Kun kui-
35702: lisen, sisäoppilaitoksena toimivan suomenkieli- tenkin toiminnan jatkaminen yksityisin voimin
35703: sen !kotitalouskeskikoulun. Koulun tarkoituk- on mahdotonta, on asianomainen säätiö valmis
35704: sena on antaa oppilaille sellainen määrä yleis- luovuttamaan arvokkaan työn jatkamisen val-
35705: sivistystä, joka vastaa emäntäkoulukurssia ja tiolle. Koska lähiaikoina peruskoulu valtaa
35706: valtion •tyttökoulun oppimäärää, ja toimia etu- osittain koulun nykyisen tehtävän, on suun-
35707: päässä maaseudun nuorison käytännöllis-tieto- nitteilla koulumuodon muuttaminen kotitalous-
35708: puolisen opetuksen hyväksi. kouluksi. Tämän muotoinen erityislukio tulee
35709: Koulu on sekä ammattikasvatus- että koulu- olemaan tarpeellinen kokeilulukioiden jou-
35710: hallituksen alainen, jolloin ·se on riippuvainen kossa.
35711: kumpaisenkin vuosittaisesta avustuksesta. Ta- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
35712: loudellinen tila on koululla erittäin vaikea suu- esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35713: rien rakentamisista johtuneiden velkojen vuok- muksen,
35714: si, !koska korkomenot ovat nousseet ylivoimai-
35715: sen korkeiksi. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
35716: Aitoon kotitalouskoulu on kaikin puolin vas- menpiteisiin Aitoon kotitalouskeskikou-
35717: tannut sille asetettuja vaatimuksia ainoana lun ottamiseksi valtion haltuun.
35718: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
35719:
35720: Sami Suominen. Sinikka Karhuvaara.
35721: Elsi Hetemäki. Orvokki Kauppila.
35722: Eeva Särkkä. Esko J. Koppanen.
35723: Olavi Nikkilä.
35724: 1910
35725:
35726: VIII,181.- Toiv.al. n:o 1102.
35727:
35728:
35729:
35730:
35731: Sutinen ym.: Aivovauriolasten koulutuksen järjestämisestä.
35732:
35733:
35734: E d u s k u n n a 11 e.
35735:
35736: Aivovauriolasten vanhempien keskuudessa otettava huomioon ammatti- ja lukioasteista
35737: tunnetaan suurta huolta tälla1sten lasten kou- opetusta suunniteltaessa, kuitenkin niin, että
35738: lutuksesta ja tulevaisuudesta. Vaikka CP-lap- kunnan maksettavaksi jäävä osuus ylimääräi-
35739: sille on pyritty järjestämään erityisopetusta sen valtionavun turvin pidettäisiin kohtuulli-
35740: asutuskeskuksissa, on suuri osa maaseutua täl- sena.
35741: laista opetust·a vailla. - Jokaiselle lapselle Koska yhteiskunta on uhrannut varoja aivo-
35742: vammasta riippumatta pitäisi pyrkiä takaamaan vauriolasten henkiinpelastamiseksi, olisi uhrat-
35743: subjektiivisten tarpeittensa mukaisen oppimi- tava varoja, että nämä henkilöt voisivat elää
35744: sen oikeus. ihmisarvoista elämää ja saisivat yksilöllisten
35745: Nykyisen CP-lasten kouluorganisaation puit- tarpeidensa mukaisen opetuksen.
35746: teissa näiden las·ten opetusta ei voida tarkoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
35747: tuksenmukaisesti hoitaa. Siksi olisi toivottavaa, nioitt:aen eduskunnan hyväksyttäväksi . toivo-
35748: että peruskoulu-uudistuksen yhteydessä aivo- muksen,
35749: vammalasten oppimisoikeus turvattaisiin.
35750: Maassamme on hoidettu sekä kuurojen että että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35751: sokeain koulutus sisäoppilaitoksissa. Olisi py- menpiteisiin peruskoulu-uudistuksen yh-
35752: ri-ttävä järjestämään aivovammaisten lasten ope- teydessä turvaamaan aivovauriolasten
35753: tus samalla tavalla ja tutkittava mahdollisuuk- oppimisoikeuden sekä järjestämään näi-
35754: sia hoitaa tätä opetusta entistä enemmän kun- den lapsien lukio- ja ammattiasteisen
35755: tien yhteistoimintana. koulutuksen erityistarpeen huomioon-
35756: Aivovauriolapsista noin puolet on normaali- ottaen.
35757: älyisiä. Juuri näiden lasten erityistarpeet olisi
35758: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
35759:
35760: Lea Sutinen. Orvokki Kangas. P. Puhakka.
35761: Matti Ruokola. Saimi Ääri. Katri Kaarlonen.
35762: Esko Pekonen. Sylvi Saimo. Veikko Vennamo.
35763: Elly Sigfrids. Irma Toivanen. Katri-Helena Eskelinen.
35764: 1911
35765:
35766: VIII,182.- Hemst.mot. nr 1103. VIII,182.- Toiv.al. n:o 1103.
35767:
35768:
35769:
35770:
35771: Tallgren m.fl.: Om utvecklande av informa- Tallgren ym.: Yhteiskunnan harioittaman tie-
35772: tionsverksamheten från samhällets sida. dotustoiminnan kehittämisestä.
35773:
35774:
35775: T i 11 R i k s d a g e n. Ed u s k u n n a 11 e.
35776:
35777: Då samhället fortgående utvecklas ökar så- Yhteiskunnan jatkuvasti kehittyessä kansa-
35778: väl medborgarnas skyldigheter som deras rättig- laisten sekä velvollisuudet että oikeudet vastaa-
35779: heter på motsvarande sätt. Bland annat har vasti kasvavat. Muun muassa viime vuosien
35780: lagstiftningens snabba allmänna utveckling un- yleinen lainsäädännön nopea kehitys on aiheut-
35781: der de senaste åren lett till, att medborgarnas tanut sen, että kansalaisten oikeutetut vaati-
35782: berättigade krav på att få detaljerade och in- mukset saada yksityiskohtaisia ja seikkaperäi-
35783: gående uppgifter också har tilltagit. Den brist- siä tietoja ovat myös lisääntyneet. Puutteellinen
35784: fälliga samhällsinformationen i ärenden, som yhteiskunnallinen tiedottaminen jokaista kansa-
35785: gäller envar medborgare, speciellt åldringar och laista, erityisesti v·anhuksia ja sairaita koske-
35786: sjuka personer, har medfört ett allt kraftigare vissa asioissa on aiheuttanut runsaasti tiedotta-
35787: krav på förbättrad information. misen parantamiseen kohdistuvaa painetta.
35788: I de nordiska länderna håller i allmänhet Pohjoismaissa on yleensä v·altaamassa alaa se
35789: den metoden på att ta överhanden, att sådana tapa, että kansalaisille tarkoitetut julkisen val-
35790: allmänna kungörelser, som är avsedda för med- lan tiedotukset julkaistaan kaikissa sanomaleh-
35791: borgarna, publiceras i samtliga dagstidningar dissä yhtä suurina maksullisina ilmoituksina.
35792: såsom lika stora, betalda annonset. Så har man Näin on menetelty mm. Norjassa ja Ruotsissa
35793: förfarit bl.a. i Norge och Sverige och ett för- ja samaan tähtäävä esitys jätettiin Suomessa
35794: slag i samma riktning inlämnades till statsrådet valtioneuvostolle jo v. 1967, jolloin Lehdistön
35795: hos oss redan år 1967, då Tidningspressens Talouskomitea kiinnitti asiaan vakavaa huo-
35796: Ekonomikommitte ägnade frågan allvarlig upp- miota.
35797: märksamhet.
35798: I Sverige har denna fråga under de senaste Ruotsissa on viime vuonna tätä kysymystä
35799: åren behandlats i t.o.m. två statskommittebetän- kosketeltu kahdess·akin valtionkomitean mie-
35800: kanden. I dem konstaterades det, att tidnings- tinnössä. Niissä todetaan, että .sanomalehdis-
35801: pressens tjänster är av stor vikt för att infor- tön palvelukset yhteiskunnan jäsenten infor-
35802: mera samhällets medlemmar. Den nyhetsservice moimiseksi ovat erittäin tärkeitä. Sanomalehdis-
35803: tidningspressen ger är likväl inte tillräcklig, tön antama uutispalvelu ei kuitenkaan ole riit-
35804: för att rättvisa och opartisk information skulle ltävää, jotta oikeudenmukaisuus ja puolueeton
35805: förverkligas i samhället. Kommitteerna har tiedotus toteutuisivat yhteiskunnassa. Sen vuok-
35806: därför föreslagit, att samhället med egna kraf- si ovat komiteat esittäneet, että yhteiskunta
35807: ter och på egen bekostnad skulle öka sin omin voimin ja omin kustannuksin lisäisi tiedo-
35808: informationsverksamhet och att informations- tustoimintaansa ja että sen hoito keskitettähiin
35809: verksamheten skulle centralisevas ·till ett offi- viralliselle neuvonta- ja tiedotuselimelle.
35810: ciellt rådgivnings- och informationsorgan.
35811: På tidningspressen skulle det ankomma att Sanomalehdistön oma-aloitteisena tehtävänä
35812: på eget initiativ uppta till behandling endast de on ottaa yhteiskunnan toiminnoista kerrotta-
35813: frågor inom samhällsverksamheten, som har ett vakseen vain ne seikat, joilla on tiettyä uutis·
35814: visst nyhetsvärde. Detta är i och för sig redan luontoista arvoa. Tämä on sellaisenaan jo erit-
35815: synnerligen betydelsefullt, ty på detta sätt får täin merkittävää, koska siten saadaan yhteis-
35816: man samhällets medlemmar att intressera sig kunnan jäsenet kiinnostumaan omien instituu-
35817: för verksamheten i sina egna institutioner. tioittensa toiminnasta. Mutta sanomalehdistön
35818: 1912 VIII,182.- Tiedotustoiminta.
35819:
35820:
35821: Men utöver tidningspressens nyhetsservice be- uutispalvelun lisäksi tarvitaan asenteetonta ja
35822: hövs det attitydfri och helt utredningspräglad täysin selvitysluontoista tiedotustoimintaa siitä,
35823: information om hur samhällets olika institutio- miten yhteiskunnan eri instituutiot, kuten
35824: ner, såsom t.ex. folkpensionsanstalten, sjuk- esim. kansaneläkelaitos, sairausvakuUJtus jne.
35825: försäkringen o.s.v. fungerar, vad de kan er- toimivat, mitä ne kansalaisille voivat tarjota ja
35826: bjuda medborgarn-.. och vad de å andra sidan mitä ne toisaalta kansalaiselta vaativat. Tämä-
35827: kräver av dem. Också denna :informations- kin tiedotustoiminta olisi parhaiten hoidetta-
35828: verksamhet kunde bäst skötas med anlitande vissa olemassaolevaa sanomalehdistöä hyväksi~
35829: av den existerande tidningspressen, men i form käyttäen, mutta yhteiskunnan varoilla makset-
35830: av annonset, som betalas med samhällets me- tavina ilmoituksina.
35831: del.
35832: Samtidigt som vi poängterar medborgarnas K;ansalaisten oikeutta lisääntyneeseen yhteis-
35833: rätt 1till ökad informationsverksamhet från sam- kunnalliseen tiedotustoimintaan korostaen eh-
35834: hällets så.da föreslår vi, -.ttt riksdagen ville hem- dotamme, että eduskunta päättäisi hyväksyä
35835: sälla, toivomuksen,
35836: att regeringen måtte tillsätta en kom- että hallitus asettaisi toimikunnan
35837: mission med uppgift att undersöka och tutkimaan ja tekemään esityksen siitä..
35838: framställa förslag om, hur informations· miten yhteiskunnallista tiedotustoimin-
35839: verksamheten från samhällets sida kun- taa voitaisiin kehittää käyttämällä tässä
35840: de utvecklas genom att den existerande hyväksi olemassaolevaa sanomalehdistöä
35841: tidningspressen och eventuellt också ja mahdollisesti muitakin joukkoviestin-
35842: andra masskommunikationsmedia här- tävälineitä.
35843: vid skulle anlitas.
35844: Helsingfors den 14 april 1970. Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
35845:
35846: Carl Olof Tallgren. Kristian Gestrin. Pär Stenbäck.
35847: 1913
35848:
35849: VIII,183.- Toiv.al. n:o 1104.
35850:
35851:
35852:
35853:
35854: Tarjanne ym.: Koulutusneuvoston perustamisesta valtioneuvos-
35855: ton kansliaan.
35856:
35857:
35858: E d u s k u n n a 11 e.
35859:
35860: Kokonaisvaltaisen koulusuunnittelun harjoit- olemassa opetusministeriön kouluasiain toum-
35861: tamista maassamme haittaa tarpeeksi arvoval- kunta. Koulutusneuvostolla ·tulisi olla alan no-
35862: taisen, monipuolisen ja työkykyisen kootelinoi- peata kehitystä seuraamaan pystyvä monipuo-
35863: van elimen puute. Talouspolitiikan sektorilla lista asiantuntemusta edustava päätoiminen
35864: tällaisena elimenä toimii talousneuvosto pysy- sihteeristö. Todettakoon, että jo pelkästään
35865: vine sihteeristöineen ja samantyyppisiä neu- koulualalla toimivien moninaisten ja päällek-
35866: vostoja on perustettu myös muita yhteiskunta- käisten komiteoiden ja työryhmien työn koordi-
35867: politiikan aloja varten. Koska koulutuspoli- nointi ja järkiperäistäminen edellyttäisi koulu-
35868: -tiikka on yhteiskuntapolitiikan kaikkein kes- neuvoston ja sen päätoimisen sihteeristön aset-
35869: keisimpiä aloja, olisi sen suuntaviivoja kehittä- tamista.
35870: mään saatava koulutusneuvosto, jossa olisi alan Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
35871: virastojen edustuksen lisäksi riittävä koulutus- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35872: ideologinen, yhteiskunnallinen ja kasvatustie- sen,
35873: teellinen asiantuntemus. Koulutusneuvoston tu-
35874: lisi hahmotella koulutuksen tavoitteita ja ideo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35875: logiaa ja ;tältä pohj,alta vetää tulevaisuuden valtioneuvoston kansliaan perustettavan
35876: suuntavj,}:voja sekä koordinoida koulutuksen koulutusneuvoston aikaansaamiseksi ia
35877: osa-alueiden erillissuunnitelmia. Tavallisten ru- sen päätoimisen sihteeristön palkkaami-
35878: tiinihallinnon kysymysten käsittelyä ei tulisi seksi.
35879: antaa sen tehtäväksi, sillä niitä vanten on jo
35880: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
35881:
35882: Pekka Tarjanne. Seppo Westerlund.
35883: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
35884:
35885:
35886:
35887:
35888: 240 427/70
35889: 1914
35890:
35891: VIII,184.- Toiv.al. n:o 1105.
35892:
35893:
35894: Tarjanne ym.: Esityksen antamisesta laiksi korkeakoulujen sisäi-
35895: sen hallinnon kokeilutoiminnasta.
35896:
35897: E d u s k u n n a 11 e.
35898:
35899: Korkeakouluhallinnon uudistamisen tarve on On aivan ilmeistä, että nyt tarvitaan kokeilu-
35900: yleisesti tunnustettu. Kuitenkin esiintyy huo- toimintaa ja erityisesti tulee kohteena olla ylei-
35901: mattavaa ,epävarmuutta siitä, millainen hallin- nen ja yhtäläinen äänioikeus kaikilla hallinnon
35902: tojärjesrt:dmä olisi paras meidän oloissamme. tasoilla. Kokeilun tulee selvittää, onko tämä
35903: Ajatellen pyrkimyksiä demokratian laajentami- järjestelmä yleisesti ottaen käyttökelpoinen.
35904: seen yhteiskunnan eri aloille voidaan todeta, Korkeakoulujen perustehtävänä on tutkimus
35905: että yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle pe- ja opetus. Mikään hallintojärjestelmä ei ole
35906: rustuva hallintojärjestelmä saattaisi hyvinkin itsetarkoitus, vaan sen avulla on mahdollistet-
35907: osoittautua 'ihanneratkaisuksi. Tähänastiset esi- tava kovkeakoulujen perustarkoitusten optimaa-
35908: t"%-set tästä as1asta ovat kuitenkin lähteneet linen toteuttaminen. Kokeilun yhtenä tarkoi-
35909: siitä, että korkeakouluhallinto alistettaisiin yht- tuks,ena onkin siirtää tUJtlcijoilta, erityisesti pro-
35910: äkkisen ja kokeilemattoman muutoksen alai- fessoreilta pois liiallisia hallinnollisia tehtäviä,
35911: seksi siten, että pysyvästi säädettäisiin uusi jotta he kaikin voimin pystyisivät keskitty-
35912: hallintojärjestelmä tälle perustalle. Kun kysy- mään vars1naiseen työhönsä.
35913: mys kuirt:en.kin on niin keskeisestä asiasta kuin Kun kysymyksessä on hallinnollinen kokeilu
35914: maamme koko korkeimmasta opetuksesta ja ei hrulintojärjestelmän 1tarvitse olla yksityiskoh-
35915: tutkimuksesta, voisi tällainen kokeilematon jär- tia myöten lukkoonlyöty. Niinpä eri hallinto-
35916: jestelmä johtaa hallinnolliseen kaaokseen, suu- elinten toimivaltasuhteet pitää jättää korkea-
35917: reen tieteellisen tason laskuun ja aivovuotoon, koulukohtaisen valmistelutyön j'a J?-P.!-"Ussääntö-
35918: joiden •tuottamat haitat tuskin olisivat yhtä jen varaan, jotta eri korkeakouluissa V0itaisiin
35919: yksinkertaisesti korjattavissa kuin itse järjes- tässä suhteessa kokeilla erilaisia järjestelm'ä
35920: telmä. On otettava tämän lisäksi huomioon, sen mukaan kuin yhteisössä halutaan ja paikal-
35921: että aikaisemmat esitykset ovat pyrlcineet yl- liset olosuhteet niin vaativat.
35922: häältä käsin sanelemaan korkeakouluille tietyn Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35923: tyyppisen hallintojärjestelmän. Erityisen arve- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35924: luttavaa tämä olisi eräiden yksityisten korkea- muksen,
35925: koulujen kannalta: näissä korkeakouluissa olisi
35926: aikaJisemman hallituksen esityksen rt:ai sivistys- että hallitus pikaisesti valmistelisi ,ia
35927: valiokunnan mietinnön toteutuminen tiennyt ant.aisi eduskunnalle esityksen laiksi
35928: taloudellisten pakotteiden edessä siirtymistä korkeakoulujen sisäisen hallinnon kehit-
35929: hallintojärjestelmään, jota suuri enemmistö tämisen kokeilusta niin, että tätä tar-
35930: korkeakouluyhteisön jäsenistä aktiivisesti vas- koittava nelivuotinen laki astuisi voi·
35931: tusti. maan 1. 9. 1971 ja sen avulla saataisiin
35932: Edellisiä esityksiä korkeakoulujen hallinnon laaja ja monipuolinen kokemus erityi-
35933: uudistamisesta vaivasi myös niiden lakitekninen sesti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden,
35934: puutteellisuus. Olisi tuskin ollut ajateltavissa, mutta myös kiintiöperiaatteen mukai-
35935: että näin tärkeä uudistus olisi voitu jättää sesta hallintojärjestelmästä sekä korkea-
35936: selvästi puutteellisten lakien varaan. koulujen keskus- että alihallinnossa.
35937: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
35938:
35939: Pekka Tarjanne. Arne Berner.
35940: Pirkko Aro. Eeles Landström.
35941: Seppo Westerlund. Kerttu Hemmi.
35942: Irma Toivanen. Juhani Orrenmaa.
35943: 1915
35944:
35945: VIII,185.- Toiv.al. n:o 1106.
35946:
35947:
35948:
35949:
35950: Tarjanne ym.: Vaiheittaisesta siirtymisestä peruskoulujärjestel-
35951: mään.
35952:
35953:
35954: E d u s k u n n a 11 e.
35955:
35956: Koulujärjestelmälaki ( 467/1968) säätää pe- kaisessa koulussa, jossa heidän opintonsa on
35957: ruskoulujärjestelmän toteuttrunista koskevan ai- aloitettu edellisessä asuinkunnassa. Helsinki on
35958: kataulun. Sen mukaan tulee kuntien siirtyä yksityiskoulujensa runsauden ja koulukiinteistö-
35959: uuteen järjestelmään vaLtioneuvoston hyväksy- jen sijainnin vuoksi hyvin poikkeuksellinen
35960: män alueittaisen aikataulun mukaisesti siten, kunta. maassamme. Tällaisissa oloissa olisi tar-
35961: että kaikki kunnat ovat perustaneet peruskou- peellista kokeilla kunnallisen kansakoulun ja
35962: lulaitoksen kymmenen vuoden kuluessa koulu- korvaavina kouluina ,toimivien yksityiskoulujen
35963: järjestelmälain voimaantulosta. Kunnilla on oi- yhteistyötäkin, ennenkuin koko suuri pääkau-
35964: keus halutessaan toteuttaa siirtyminen valtio- punkikunta yhdellä kertaa siirtyy uuteen jär-
35965: neuvoston luvalla jo ennen vahvistetun alueit- jestelmään. Tämänkaltaisella kokeilulla voitai-
35966: taisen määräajan mukaista a}ankohtaa. siin helpottaa siirtymäajankohtaan muutoin ka-
35967: Koulujärjestelmälain mukaan tulee kunnan saantuvia vaikeuksåJa ja virheitä.
35968: kokonaisuudessaan siirtyä yhdellä kertaa uuteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35969: järjestelmään muuttamalla koululaitoksensa pe- nioittaen eduskunnan hyväksyuäväksi toivo-
35970: ruskoululaitokseksi. Tämä aiheuttaa Helsingille muksen,
35971: ja muillekin suurille kaupungeille vaikeuksia.
35972: Suuren kaupungin olisi edullista siirtyä uuteen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35973: järjestelmään siten, että osa kaupungista siir- miin koulujärjestelmälain tarkistamiseksi
35974: tyisi mahdollisimman pian uuteen järjestel- siten} että suurella kaupunkikunnalla
35975: mään ja osa toimisi vanhan järjestelmän mu- olisi mahdollisuus siirtyä peruskoulujär-
35976: kaisesti siihen saakka, kunnes koko maa on jestelmään kahdessa tai useammassa vai-
35977: siirtynyt peruskoulujärjestelmään. Tällöin olisi heessa ja että tällainen kunta saisi oi-
35978: tällaiseen kaupunkiin muualta maasta siirty- keuden myös järjestelmän eri vaihtoeh-
35979: villä perheillä mahdollisuus sijoittaa lapsensa toja koskevaan kokeilutoimintaan.
35980: jatkamaan koulunkäyntiä sen järjestelmän mu-
35981: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
35982:
35983: Pekka Tarjanne. Pirkko Aro.
35984: Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
35985: 1916
35986:
35987: VIII,186.-Toiv.al. n:o 1107.
35988:
35989:
35990:
35991:
35992: Tarjanne ym.: Lukion liittämisestä opintotuen piiriin.
35993:
35994:
35995: E d u s kun n a 11 e.
35996:
35997: Eduskunta sääti joitain aikoja sitten lain Tällaista tilannetta on pidettävä luonnotto-
35998: opintotuesta, jonka piiriin kuuluvat akateemi- mana ja epädemokraattisena.
35999: set opinnot ja ammatillinen koulutus. Itse Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36000: laissa on huoma~ttavana puutteena se, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36001: lukio jää kokonaan sen ulkopuolelle. Tämän muksen,
36002: seurauksena lukio muodostaa taloudellisen pul-
36003: lonkaulan, jonka läpi vähävaraisten perheiden että hallitus kiireesti valmistelisi lain-
36004: lasten on usein vaikeata selvitä kohden talou- muutosesityksen lukion liittämisestä
36005: dellisesti tuettuja korkeakouluopintoja. opintotuen piiriin.
36006: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
36007:
36008: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
36009: 1917
36010:
36011: VIII,187.- Toiv.a~n:o 1108.
36012:
36013:
36014:
36015:
36016: Tarjanne ym.: Keskikoulun lukukausimaksujen tasaamista ja
36017: asteittaista poistamista koskevan ohjelman valmistamisesta.
36018:
36019:
36020: E d u s k u n n a 11 e.
36021:
36022: Yleisesti on hyväksytty se periaate, että lutusmahdollisuuksien tekeminen vanhempien
36023: kaiken perusopetuksen (eli siis 7-15-vuotiai- taloudellisesta asemasta riippumattomaksi on
36024: den opetuksen) tulisi olla ilmaista. Tämä to- eräs lähivuosien yhteiskuntapolitiikan päämää-
36025: teutuu peruskouluun siirryttäessä automaatti- riä.
36026: sesti, koska 9-vuotinen peruskoulu on ilmainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36027: oppivelvollisuuskoulu. Peruskouluun siirtyminen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36028: kestää kuitenkin koko 1970-luvun ja tänä ai- muksen,
36029: kana on maassa samanaikaisesti sekä ilmaisia että hallitus kiireesti ryhtyisi valmis-
36030: peruskouluja että maksullisia valtion j,a yksi- telemaan ohjelmaa keskikoulun luku-
36031: tyisiä keskikouluja. Tällaista tilannetta on pi- kausimaksujen tasaamisesta ja asteittain
36032: dettävä hyvin epädemokraattisena. Siksi kou- poistamisesta vuoteen 1974 mennessä.
36033: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
36034:
36035: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
36036: 1918
36037:
36038: VIII,188.- Toiv.al. n:o 1109.
36039:
36040:
36041:
36042:
36043: ~
36044: Tarjanne ym.: Elektroniikkatekniikan tutkimuslaitoksen perusta-
36045: misesta.
36046:
36047:
36048: E d u s k u n n a II e.
36049:
36050: Väistyvän maatalouselinkeinon ohella on tutkimuslaitos, joka samalla toimisi ideoiden
36051: Suomelle tyypillistä puun mekaaninen ja ke- kehityspaikkana mutlta myös koulutuspaikkana.
36052: miallinen teollisuus, metalliteollisuus ja kemial- Elektroniikan kenttä on laaja, kohteina voisi
36053: linen <teollisuus sekä raskaampi sähköteollisuus. olla jokapäiväinen kulutuselekrtroniikka, mit·
36054: Nämä teollisuudenalat ovat verrattain ras- tauslaitteet, lääketieteen ja väestönsuojelun
36055: kaita, suuria investointeja ja toisaalta paljon elektroniikka ja tietysti raskaan teollisuuden
36056: raaka-aineita kuluttavia. Jo nyt on selvästi sa- sähköteknilliset ohjaus- ja säätälaitteet ·jne.
36057: malla havaittavissa myös se, että yleinen auto- On ilmeistä, että 'tuotanto syntyisi sekä van-
36058: maatio vähentää työvoiman tarvetta näiden halta pohj-alta että uusien yrittäjäin taholta ai-
36059: teollisuudenalojen kohdalla. van itsestään, kun alan käytäntöä palveleva
36060: Nopeimmin kehittyvä yleinen iteollisuusala tutkimusla~tos olisi "aivoriihenä". ·
36061: on löydettävissä elektroniikan alalta ja on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36062: mattava, että kysynnän kasvun rajoja ei ole nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36063: näkyvissä - ne ov,at vähän raaka-aineita tar- muksen,
36064: vitsevia - automaatiosta huolimatlta ne ovat
36065: vars:in ihmistyövo1ttoisia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36066: Elektroniikka- ja kevyen sähköteollisuuden elektroniikkatekniikan tutkimuslaitok-
36067: kehittämiseksi olisi maahan perustettava alan sen perustamiseksi.
36068: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970
36069:
36070: Pekka Tarjanne. Seppo Westerlund.
36071: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
36072: 1919
36073:
36074: VIII,189.- Toiv.al. n:o 1110.
36075:
36076: Tarjanne ym.: Tavoitetutkimuksen suhteesta vapaavalintaiseen
36077: tutkimukseen.
36078:
36079: E d u s k u n n a 11 e.
36080:
36081: Kansainvälisen taloudellisen kilpailun kiris- tetuksi pääasiassa ainoastaan siltä osin, kuin on
36082: tyessä on kaikissa maiss:a kiinnitetty entistä kysymys välittömästi valtion käskyvallan pii-
36083: suurempaa huomiota parempien edellytysten riin kuuluvista tavoitetutkimusta suorittavista
36084: luomiseen talouselämälle. On havaittu tärkeim- tutkimuslaitoksista. Näillehän valtiovalta voi
36085: piä keinoja tässä tehtävässä tehostaa tieteellistä asettaa }a käytännössä asettaakin selvitettä-
36086: tutkimusta ja tätä tietä parantaa tuottavuutta väksi tiettyjä ongelmia. Mikäli on kysymys
36087: ja siten kilpailukykyä. Tutkimuksella pyritään muista !tutkimuslaitoksista, niin valtiovallalla
36088: selvittämään myös uusien tuotantoalojen avaa- ei ole takeita siitä, että niihin siioitetuilla va-
36089: mista ja täten uusien markkinoiden ja uusien roilla tulee valtion tahto toteute~si.
36090: työtilaisuuksien luomista. Tieteellisten toimikuntien järjestelmä on
36091: Suomessa tutkimustoiminta on jakautunut edistänyt tutkimusta yhdellä sektorilla, mutta
36092: pääasiassa kolmelle sektorille. Niin sanottua va- selvän ohjelmallisen tavoitetutkimuksen alalla
36093: paavalintaista tutkimusta suoritetaan korkeim- näin ei ole käynyt, sillä tutkimukseen tarkoite-
36094: man opetuksen yhteydessä yliopistoissa ja kor- tut varat eivät riitäkään tavoitetutkimuksen
36095: keakouluissa. Käytännön tuotannollista elämä:i ylläpitämisen, minkä vuoksi ohjelmallinen tut-
36096: varten tarvittavaa tavoitetutkimusta suoritetaan kimustyö on entisestään vaikeutunut. Ajankoh-
36097: lakisääteisenä valtion tutkimuslaitoksissa. Yksi- taisia tutkimusohjelmia on hyllyllä odottamassa
36098: tyinen sektori, teollisuus- ja liikelaitokset, suo- rahoitusta.
36099: rittavat tutkimustyötä omissa tutkimuslailtok- Tutkimustyön merkitys talouselämälle ja kan-
36100: sissaan. san hyvinvoinnille on ratkaisevan :tärkeä. Tut-
36101: Myös meillä on kiinnitetty huomiota tieteel- kimustyö ei tällöin rajoitu pelkästään taloudelli-
36102: lisen tutkimuksen tehostamiseen ja suoritettu seen tutkimukseen, vaan myös niin sanottujen
36103: laajoja järjestelyjä tieteen hallinnon alalla, jol- humanististen tieteiden merkitys kasvaa tässä-
36104: loin on perustettu lähinnä vapaavalintaista tut- kin mielessä. Voidaan todeta, että tutkimus-
36105: kimusta varten tieteellisiä :toimikuntia tieteen työn tasolla ja tehokkuudella on mitä suurin
36106: eri ~aloja varten. Tästä järjestelmästä on muo- merkitys väestön hyvinvoinnille ja käytännölli-
36107: dostunut uusi tutkimusorganisaatio omine tut- sen tuotantoelämän saavutuksille. Kuitenkaan
36108: kijan virkoineen sekä omine toimistoineen ja valtiovallalle ei ole samantekevää, mihin suun-
36109: toimistohenkilökuntineen. Tälle organisaatiolle taan tutkimustyötä ohjataan ja miten pitkän
36110: on myös keskitetty valtion apurahat tieteellistä ajan kestää tutkimustyön suorittaminen sille
36111: tutkimustyötä varten. asteelle, että kansakunta saa nauttia niiden
36112: 1tuottaman hyödyn käytäntöön sovellutuksen
36113: Tieteellisten toimikuntien virkojen ja toimien muodossa.
36114: perustaminen on ohjelmoitu, mutta tutkimuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36115: sen pitkäjänteisestä ohjelmallisuudesta ei ole nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36116: varmuutta, koska kukin tutkija esittää oman muksen,
36117: tutkimusohjelmansa virkaa hakiessaan kuin
36118: myös hakiessaan apurahaa tieteelliseltä tmml- että hallitus suorituttaisi selvityksen
36119: kunnalta. Nämä ohjelmat on tavallaan pakko siitä, missä suhteessa maassamme tulisi
36120: hyväksyä hakijoiden pätevyysjärjestyksessä. suorittaa tavoitetutkimusta vapaavalin-
36121: Tieteellisen tutkimustyön valtion varoilla taiseen tutkimukseen verrattuna ja tuli-
36122: hoidettuna kuten muunkin valtiovallan suorit- siko tavoitetutkimusta tehostaa, ja mi-
36123: taman toiminnan tulisi periaatteessa olla se käli näin suoritetut selvitykset antaisi-
36124: keino, instrumentti, jolla valtiovalta toteuttaa vat aihetta, että hallitus antaisi edus-
36125: tahtoaan. Nykyisin tämä periaate tulee toteu- kunnalle tarpeelliset esitykset.
36126: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
36127:
36128: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
36129: 1920
36130:
36131: VIII,190.- Toiv.al. n:o 1111.
36132:
36133:
36134:
36135:
36136: Terästö ym.: Kaikissa koulumuodoissa annettavan raittiusope-
36137: tuksen tehostamisesta.
36138:
36139:
36140: E d u s kun n a 11 e.
36141:
36142: Alkoholijuomia, huumausaineita ja tupakkaa vansa vaikeaan asemaan sellaisten kotien lap-
36143: koskeva opetus ei ole kouluissamme ajan ta- set, joissa on päihdeongelmia. Hän ei ole saa-
36144: salla. Tosin kansa- ja kansalaiskouluissa ope- nut perus- tai jatkokoulutuksessaan riittävää
36145: tettavaan kansalaistaitoon kuuluu verraten pe- tiedollista perustaa eikä tarpeellisia ohjeita
36146: rusteellista alkoholijuomien käytön ja tupakan- asian käsittelyyn opetuksessa. Asiallista tietoa
36147: polton vaikutuksia koskevaa aineistoa, mutta pitäisi jokaisen opettajan voida jakaa myös
36148: huumausaineet ovat toistaiseksi jääneet ope- aroissa asioissa. Ongelmakotien lapset kärsivät
36149: tussuunnitelman ulkopuolelle. Oppikoulujen myös siitä syystä, että he eivät tiedä, mikä
36150: opetussuunnitelmat ovat ennallaan. Ammatti- heidän vanhempiaan vaivaa, joten asiallinen
36151: kouluissa ja korkeammissa oppilaitoksissa rait- valistus olisi omiaan parantamaan heidän ase-
36152: tiusopetus on melkein kokonaan laiminlyöty. maansa.
36153: Suurimpana vaikeutena asiallisen ja tehok- Keskioluen saannin vapautumisen jälkeen yhä
36154: kaan alkoholijuomia, huumausaineita ja tupak- nuoremmat ikäluokat ovat alkaneet käyttää
36155: kaa koskevan opetuksen tiellä ovat suuren sitä, vaikka myynti ja anniskelu alle 18-vuo-
36156: yleisön, opettajien ja oppilaiden lukkiutuneet tiaille on kielletty. Jos kohta anniskelupaikat
36157: asenteet näissä asioissa. pyrkivät tarkistamaan asiakkaittensa ikärajan,
36158: Alkoholilainsäädännön uudistamisen yhtey- vähittäismyynnissä ei siitä tiettävästi jakseta
36159: dessä annettiin se kuva, että alkoholijuomien pitää yhtä johdonmukaisesti kiinni. Kun keski-
36160: käyttöön liittyvät haitat joko kokonaan tai olutta toisaalta mainostetaan vaarattomana, jopa
36161: ainakin ratkaisevasti johtuvat kontrollijärjestel- terveellisenä juomana ja toisaalta esitetään
36162: män ankaruudesta ja "mielettömyydestä". Var- sen käyttö moneen hyvään ja nuorison ar-
36163: sin yleiseksi tuli käsitys, että keski-eurooppa- vostamaan asiaan olennaisesti liittyvänä, on
36164: laiset, vaarattamiksi luullut juomatavat voivat odotettavissa sen käytön jatkuvaa lisäytymistä
36165: syrjäyttää meikäläisen väkivaltarikoksia ja käyt- koulunuorison keskuudessa, mikä ajan mittaan
36166: täytymishäiriöitä aiheuttavan viikonloppujuo- tulee aiheuttamaan nykyistä tuntuvampia epä-
36167: pottelun, kunhan mietojen juomien, erityisesti kohtia, kuten Ruotsin esimerkki jo osoittaa.
36168: keskioluen saanti tulee riittävän vapaaksi. Tä- Raittiusopetusta koskevien asenteiden luk-
36169: hänastisten kokemusten mukaan keskioluen kiutuminen on osoittautunut erittäin onnetto-
36170: saannin helpottaminen ei ole siivonnut juoma- maksi. Yleisenä käsityksenä on yhä, että sen
36171: tapoja eikä vähentänyt väkevien juomien kulu- tavoitteena on ehdoton raittius ainoana vaih-
36172: tusta. Lisäksi on käynyt selväksi, että keski- toehtona, mikä ei enää vuosikymmeniin ole
36173: eurooppalaiset juomatavat ja niihin liittyvä pitänyt paikkaansa. Tämän opetuksen tarkoi-
36174: jokapäiväinen alkoholijuomien käyttö yhtyneenä tuksena on ollut ja tuleekin olla tarjota oppi-
36175: viikonloppujuopotteluun suuresti lisäävät sai- laille edellytyksiä niin periaatteessa kuin käy-
36176: rastumisalttiutta maksa-, sydän- ja vatsatautei- tännössäkin itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti
36177: hin. ratkaista kantansa tupakan, alkoholijuomien ja
36178: Opettaja on usein verraten haluton puuttu- huumausaineiden käyttöön. Tällöin on myös
36179: maan päihdekysymykseen, koska hän saattaa asiallisin ja tasapuolisin perustein tähdennettävä
36180: henkilökohtaisesti käyttää alkoholia ja tupak- raittiin elämäntavan arvoa.
36181: kaa, koska hän ei katso tuntevansa kysymystä Ruotsissa on valmistunut ensi syksynä käyt-
36182: tarpeeksi hyvin ja koska hän pelkää saatta- töön otettava peruskoulun opetussuunnitelma,
36183: VIII,190.- Terästö ym. 1921
36184:
36185: johon sisältyvät myös alkoholijuomia, huu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36186: mausaineita ja tupakkaa koskevat oppiennätyk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36187: set. Samassa yhteydessä on Ruotsissa laadittu
36188: suunnitelmat kaikkien koulumuotojen opetta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36189: jien perus- ja jatkokoulutuksen uudistamiseksi menpiteisiin kaikissa koulumuodoissa
36190: sekä puolivirallisen raittiusopetuksen keskus- annettavan raittiusopetuksen tehostami-
36191: liiton toiminnan kehittämiseksi siten, että uutta seksi, tätä opetusta antavien opettajien
36192: opetussuunnitelmaa voidaan tehokkaasti toteut- koulutuksen uudistamiseksi sekä rait-
36193: taa ja että se saa kaikkien kansalaispiirien tiuskasvatusalan järjestötoiminnan kehit-
36194: hyväksymisen. tämiseksi.
36195: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
36196:
36197: Edit Terästö. Sinikka Luja.
36198: Tyyne Paasivuori. Meeri Kalavainen.
36199:
36200:
36201:
36202:
36203: 241 427/70
36204: 1922
36205:
36206: VIII,191.- Toiv.al. n:o 1112.
36207:
36208:
36209:
36210:
36211: Terästä ym.: Toimenpiteistä perhekasvatuksen saamiseksi eräisiin
36212: oppilaitoksiin.
36213:
36214:
36215: Eduskunnalle.
36216:
36217: Tilastot osoittavat, että sekä avioerot että sekä yhteiskunnan suomaa tukea oikealla ta-
36218: nuorisorikollisuus ovat lisääntyneet huolestut- valla hyväkseen käyttäviä perheitä.
36219: tavassa määrässä. Yhtenä asian syvimpänä syynä Käytännön perhekasvatuksen päämääränä on
36220: on pidetty sitä, että kodinperustajat eivät kodin tehtävien opettaminen sekä nuorten kas-
36221: ole saaneet tarpeellista valmennusta tuleviin vattaminen työhön ja taloudelliseen ajatteluun.
36222: tehtäviinsä aviopuolisoina ja lasten kasvattajina. Parhaillaan suunnitteilla olevan uuden pe-
36223: Entistä selvemmäksi on käynyt tehokkaan, ruskoulun opetusohjelmaan perhekasvatus koko
36224: kaikkien kansalaisten osaksi tulevan perhekas- laajuudessaan tietysti tulee, mutta tässä uuteen
36225: vatuksen tarpeellisuus. koulujärjestelmään siirtymisvaiheessakaan näin
36226: Perhekasvatusta tosin opetetaan rajoitetussa tärkeiden, jokaiselle kansalaiselle välttämättö-
36227: määrin kotitaloudellisissa ja jonkin verran mien asioiden opettaminen ei saisi jäädä sat-
36228: eräissä muissa oppilaitoksissa. Kansa- ja oppi- tuman varaan, joten esitämme eduskunnan hy-
36229: koulunuorisomme jää kuitenkin usein sitä kas- väksyttäväksi toivomuksen,
36230: vatusta vaille, joka olisi heille välttämätön
36231: kehitysvuosinaan ja myöhemmin perheen pe- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
36232: rustajina. Perhekasvatuksen olennaisena osana menpiteisiin a) perhekasvatuksen saa-
36233: on sukupuolikasvatus. Jos sitä annetaan tai- miseksi erilliseksi oppiaineeksi kansalais-
36234: dolla ja oikeaan aikaan, saadaan nuoret ym- kouluihin, ammatillisiin kouluihin, kes-
36235: märtämään vastuunsa, sekä äitiyden ja isyyden kikouluun ;a lukioluokillei b) yhtenäi-
36236: merkitys. sen perhekasvatuksen opetussuunnitel-
36237: Perhesosiaalinen kasvatus pyrkii kehittämään man laatimiseksi sekä c) perhekasva-
36238: hyvän käytöksen omaavia, sopeutuvia yksilöitä, tuksen opetusharioittelun iäriestämiseksi
36239: tarvittavassa laa;uudessa.
36240: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
36241:
36242: Edit Terästö. Tyyne Paasivuori.
36243: Sinikka Luja. Meeri Kalavainen.
36244: 1923
36245:
36246: VIII,192.-Toiv.al. n:o 1113.
36247:
36248:
36249:
36250:
36251: Terästö ym.: Hotelli-, ravintola- ja matkailualan oppilaitoksen
36252: aikaansaamisesta Kuopioon.
36253:
36254:
36255: Eduskunnalle.
36256:
36257: Valtakunnansuunnittelutoimiston tutkimuk- Hotelli- ja ravintolakoulun perustamista var-
36258: sen mukaan Kuopio on hallinnollisena keskuk- ten tontin, joka on riittävän suuri kyseiseen
36259: sena Helsingin jälkeen maan huomattavin, sekä tarkoitukseen ja jolla olisi myös osuus yhteisiin
36260: tukku- ja vähittäiskaupan keskuksena kolmas pysäköimisalueisiin. Tontti sijaitsee Kuopiossa
36261: koko maassa. Tästä johtuen Kuopio on Itä- Puijonlaakson uudessa kaupunginosassa.
36262: Suomen huomattavin keskus. Itä-Suomen Ammattikasvatushallitus on jo alustavasti
36263: alueella on varsin runsaasti hotelleja, ravin- osallistunut Kuopion Hotelli- ja ravintolakou-
36264: toloita ja muita sellaisia yrityksiä, joissa tar- lun suunnitteluun.
36265: vitaan hotelli- ja ravintolakoulutuksen saanutta Hotellitilanne on Kuopion, Pohjois-Karjalan
36266: henkilökuntaa. ja Mikkelin lääneissä seuraava:
36267: Kuopion kaupunki on valmis luovuttamaan
36268:
36269: Kuopion lääni:
36270: Hotelleja Matk.koteja Ravintoloita Leir.al. Retk.maj.
36271: kpl huoneita woteita kpl huoneita woteita kpl kpl kpl
36272: 15 351 646 14 294 485 37 21 8
36273:
36274: Pohjois-Karjalan lääni:
36275: 12 225 364 6 46 108 24 24 16
36276:
36277: Mikkelin lääni:
36278: 19 435 671 11 125 332 29 26 8
36279: 36 1011 1681 31 465 925 90 71 .32
36280:
36281: Kuopion kaupungissa olevissa yhdeksässä ho- tajakotitiloja, sekä riittävästi turisteja kiinnos-
36282: tellissa on yhteensä 416 vuodepaikkaa. tavia matkailukohteita. Lisäksi kaupunginhalli-
36283: Liikenteellisesti Kuopio on matkailun kan- tus on 30. 1. 1970 sopinut Intouristin Suomen
36284: nalta huomattava solmukohta: Kuopioon saa- toimiston kanssa siitä, että lntourist ryhtyy
36285: puu päivittäin 12 junaa ja lähtee päivittäin käyttämään Kuopiota kesästä 1970 alkaen mat-
36286: 12 junaa. Kuopiosta lähtee päivittäin 7 len- kailukohteena. 7. 4. 1970 ovat Kuopion Mat-
36287: tokonetta ja saapuu 6. Yli .30 km:n päähän kailutoimisto ja Finnlines sopineet länsisak-
36288: lähtee Kuopiosta päivittäin linja-autoja 150 salaisten talvipakettimatkojen suorittamisesta
36289: ja saapuu samoin 150. Kuopiosta on suorat Kuopioon.
36290: linja-autoyhteydet 13 kaupunkiin ja 24 kun- Edellä oleva kokonaisuudessaan muodostaa
36291: taan. Kuopion halki kulkee 5-tie. sopivan taustan Kuopioon sijoitettavalle hotel-
36292: Edellä olevasta johtuen Kuopio on jatku- li- ja ravintolakoululle, koska kaupungissa vuo-
36293: vasti kehittyvä matkailukaupunki, koska kau- sittain tällä hetkellä käyvät noin 500 000 tu-
36294: punkiin on hyvät liikenneyhteydet ja täällä ristia muodostavat sopivan kohteen hotelli- ja
36295: on riittävästi hotelli-, leirintäalue- ja matkus- ravintolakoulun esim. opetustoiminnalle. Sa-
36296: 1924 VIII,192.- Kuopion hotelli- ja ravintolakoulu.
36297:
36298: moin Itä-Suomen alueella on läydettävissä riit- että hallitus ryhtyisi . toimenpiteisiill
36299: tävästi harjoittelupaikkoja koulun oppilaille jo- hotelli-, ravintola- ;a matkailualan oppi-
36300: ko ennen koulua tai lukukansien välillä. laitoksen aikaansaamiseksi Kuopioon ;a
36301: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- osoittaisi ammattikasvatushallitukselle
36302: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 200 000 markan määrärahan suunnitte-
36303: muksen, lutöiden alkamista varten.
36304: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36305:
36306: Edit Terästö. Maija Heino. Juuso Häikiö.
36307: V. J. Rytkönen. Aame Penttinen. Pentti Pekkarinen.
36308: Tahvo Rönkkö. Veikko Vennamo. K. F. Haapasalo.
36309: Lauha Männistö, Katri-Helena Eskelinen. Keijo Suksi.
36310: 1925
36311:
36312: VIII,193.- Toiv.al. n:o 1114.
36313:
36314:
36315:
36316:
36317: Toivanen ym.: Koulutuspolitiikan tutkimuslaitoksen perustami-
36318: sesta.
36319:
36320:
36321: E d u s k u n n a 11 e.
36322:
36323: Suomalaisen yhteiskunnan vastaisen kehi- Korkeakoululaitoksen suunnittelussa tilanne
36324: tyksen kannalta ovat koulutuspolitiikan kysy- on samanlainen. Suunnitelmien ainoana perus-
36325: mykset erittäin keskeisessä asemassa. Sekä pe- teena on voitu käyttää sellaisten maiden koke-
36326: ruskoulutuksen että ylimmän akateemisen kou- muksia ja suunnitelmia, joiden olojen katso-
36327: lutuksen ongelmat ovat viime vuosina nousseet taan muistuttavan Suomen oloja. Alan tutki-
36328: nopeasti esille, ja useat niistä ovat jo poliittisen muksen puuttuminen on kuitenkin jo aiheut-
36329: päätöksenteon asteella. Päätöksenteko edellyt- 'tanut sen, että valmiita suunnitelmia ei ole,
36330: tää, että päätöksien tekijöillä on käytettävis- joten korkeakoulujen rakennus- ja laajennus-
36331: sään uudenaikaista ja tarkkaa tietoa siitä asias- ohjelmat lykkäytyvät useiksi vuosiksi eteen-
36332: ta, jota päätös koskee. Sekä peruskoulu- että päin.
36333: korkeakoulukysymyksissä on tilanne tässä suh- Koska on ilmeistä, että yhteiskunnan kou-
36334: teessa huolestuttava. lutuslaitos jatkuvasti kehittyy ja muuttuu ja
36335: Peruskoulun uudistuksen toteuttaminen vaa- että jatkuvaan suunnitteluun ei päästä ilman
36336: tii kasvatustieteellistä tutkimusta, jossa otetaan jatkuvaa tutkimusta, maahamme on viipymättä
36337: huomioon paitsi pedagogiset ja psykologiset saatava koulutuspolitiikan tutkimuslaitos, jonka
36338: myös taloudelliset,. hallinnolliset, väestöpoliitti- tehtävänä on suorittaa kaikkeen koulutukseen
36339: set, sosiaaliset yhteiskuntatieteelliset ja kulttuu- liittyvää tutkimustyötä.
36340: ripoliittiset tekijät. Suomessa ei ole näiden alo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
36341: jen tutkimuslaitosta, j,a koulunuudistusta on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36342: ollut pakko suunnitella lähinnä ulkomaisten
36343: kokemusten ja omassa maassa suoritettujen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36344: yksityisten selvdtysten ja koulukokeilujen an- menpiteisiin koulutuspolitiikan tutki-
36345: tamien tietojen turvin. muslaitoksen perustamiseksi.
36346: Helsingissä 17 päivänä huhtikuUJta 1970.
36347:
36348: Irma Toivanen. Juhani Orrenmaa. Aune Salama.
36349: Kerttu Hemmt Pirkko Aro. Pekka Tarjanne.
36350: Seppo Westerlund.
36351: 1926
36352:
36353: VIII,194.- Toiv.al. n:o 1115.
36354:
36355:
36356:
36357:
36358: Toivanen ym.:· Oppikoulun pääsytutkintoasetuksen muuttami-
36359: sesta.
36360:
36361:
36362: Eduskunnalle.
36363:
36364: Nykyiseen .rinnakkaiskoulujärjestelmäämme luokkien kesken, vaan se sa-attaa muuttaa joi-
36365: sisältyy pedagogisten epäkohtien ohella monia denkin koulujen oppilasmääriä niin paljon, että
36366: hallinnollisia haittoja. Yksi näistä on pääsytut- koulun johtajan valmistelutyöt menevät suu-
36367: kinnon tuoma pulma oppilaita luovuttavalle reksi osaksi hukkaan ja hänen on tehtävä vai-
36368: koululle. valloinen työ uudelleen. Työtä vaikeuttaa vielä
36369: Oppikoulun pääsytutkinnoista voimassa ole- se, että monet vanhemmat syyskuun parin en-
36370: vien säännösten mukaan täytetään keväällä jäl:- simmäisen viikon aikanakin tarjoavat ja saavat
36371: jestettävssä pääsytutkinnossa 90 % ensimmis- lapsiaan oppikouluihin. Tuossa vaiheessa saat-
36372: ten luokkien oppilaspaikoista ja loput 10% ttaa muutamankin oppilaan siirtyminen aiheut-
36373: täytetään syyslukukauden alussa. Tällä järjeste- taa jälleen uusia muutoksia kansakoulun ope-
36374: lyllä pyritään tarjoamaan kevään pääsytutkin- ttusryhmäjakoihin. Oppikoulun puolella ei tätä
36375: nossa epäonnistuneille, tuona ajankohtana sai- ongelmaa ole, koska siellä jo keväällä tiedetään
36376: raina olleille sekä kesän aikana asuinpaikkaa kouluun otettavien uusien oppilaiden kokonais-
36377: muuttaneille oppilaille mahdollisuus oppikou- määrä, mihin ei enää syksyllä yleensä tule suun-
36378: luun pääsyyn. Pääsytutkintojärjestelmä aiheut- niteltua työjärjestystä muuttavia muutok&ia.
36379: taa tällaisena kuitenkin erittäin hankalia jär- Pääsytutkintoa koskevia säännöksiä olisikin
36380: jestelyvaikeuksia kansakouluille. muutettava siten, että täydentävä pääsytutkinto
36381: Koulut joutuvat jo kevätlukukauden päätyt- järjestettäisiin· viimeistään heinäkuun alussa.
36382: tyä tekemään monia valmisteluja seuraavaa lu- Tällöin jäisi kaikille kouluille riittävästi aikaa
36383: kuvuotta vatten. Elokuun aikana koulujen joh- uuden lukuvuoden työn suunnitteluun.
36384: tajat laativat alkavaan työkauden lukujärjestys- Nykyinen rinnakkaiskoulujärjestelmä tulee
36385: rungon. Tässä yhteydessä he suunittelevat sään- monin paikoin maata toimimaan vielä vuosi•
36386: nösten mukaiset ryhmäjaot sekä opetustilojen kymmenen ajan. Sen vuoksi ·tulisi esitetty kor·
36387: ja opettajavoimien käytön, jotta koulujen työ jaus tehdä vielä nykyisiin säännöksiin eikä
36388: voitaisiin aloittaa säännösten vaatimalla teholla jäädä odottamaan asian korjaantumista koulu-
36389: heti syyskuun aluss~ .. Ensimmäisen päivänhän järjestelmän uudistumisen yhteydessä.
36390: on jo oLtava täysimi<ttainen työpäivä. Jo viikon Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
36391: kuluessa työn· alkamisesta on johtajan jätettijvä· nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36392: opetussuunnitelman yksityiskohtainen vuosi·
36393: tarkiste johtokunnalle. Kaikkien näiden tehtä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36394: vien hoitamista vaikeuttaa suuresti se, että op- miin oppikoulun pääsytutkintoasetuksen
36395: pikoulut ottavat vielä syyskuun alussa 10% muuttamiseksi siten, etteivät pääsytut-
36396: uusista oppilaistaan. Tämä oppilaiden joukko kintoajat häiritsisi kansakoululaitoksen
36397: ei jakaannu suinkaan tasaisesti eri koulujen ja työjärjestyksen suunnittelua.
36398: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36399:
36400: Irma Toivanen. Juhani Orrenmaa.
36401: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro.
36402: Seppo Westerlund.
36403: 1927
36404:
36405: VIII,195.- Toiv.al. n:o 1116.
36406:
36407:
36408:
36409:
36410: Toivanen ym.: Eräiden opettaiien aseman turvaamisesta perus-
36411: leoulu-uudistulesen yhteydessä.
36412:
36413:
36414: E d u s k u n n a 11 e.
36415:
36416: Vuonna 1968 annetun koulujärjestelmälain vaatimukset käytännössä rajoittuvat koskemaan
36417: mukaan siirretään kunnan peruskouluun liitty- vain heitä opettajiston muun osan saadessa jat-
36418: vän yksityisen oppikoulun varsinaiset ja koe- kaa entisen virkansa hoitamista.
36419: aikaa palvelevSit opettajat vastaaviin virkoihin Mainittu opettajaryhmä koostuu pääasiassa
36420: kunnan peruskoulussa. nuorista ja ajanmukaisimman koulutuksen saa-
36421: Kansakoululaitoksen vakinaisilla ja koeaikaa neista henlcilöistä. Kun heidän turvaton ase-
36422: palvelevilla opettajilla on siirtymisvaiheessa mansa aiheutuu pääasiassa kouluviranomaisten
36423: turvanaan lakkautuspalkkalainsäädäntö. Näiden väärin mitoittamasta opettajakoulutuksesta,
36424: molempien ulkopuolelle jäävät koulujen väli- olisi viranomaisten ·tarvittavin säännöksin py-
36425: aikaiset opettajat, viransijaiset ja tuntiopettajat. rittävä turvaamaan heidän asemansa uudessa
36426: Varsinkin kansakoululaitoksen puolella on näi- peruskoulussa.
36427: den opettajien määrä vuosi vuodelta kasvanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36428: seurauksena opettajien vaikeutuneesta työlli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36429: syystilanteesta. Nämä opettajat ovat jo nykyisin- muksen,
36430: kin vakinaisia ja koeaikaa palvelevia opettajia
36431: huonommassa asemassa mm. opintoajan palk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36432: kausoikeuksiin ja sosiaaliturvaan nähden. Eri- miin tarpeellisten säännösten aikaan-
36433: tyisen turvattomaksi he tunt<.vat itsensä perus- saamiseksi niiden opettajien aseman
36434: koulu-uudistuksen edessä, varsinkin, jos mah- turvaamiseksi, joita ei virkasuhteen pe-
36435: dollisesti pakolliseksi säädettävät lisäkoulutus- rusteella siirretä peruskoulun tehtäviin.
36436: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36437:
36438: Irma Toivanen. Juhani Orrenmaa.
36439: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro.
36440: Seppo Westerlund.
36441: 1928
36442:
36443: Vlll,196.- Toiv.al. n:o 1117.
36444:
36445:
36446:
36447:
36448: Toivanen ym.: Opetta;ien jatkokoulutuksen järjestämisestä.
36449:
36450:
36451: Eduskunnalle.
36452:
36453: Kansakoululaitoksen viranhaltijoilla on hei- Iuiaitoksen ylläpitäjän kannalta edullisinta.
36454: dän palkkauslakinsa 13 §:n mukaisesti oikeus Säännöksiä tulisikin muuttaa niin, että he voi-
36455: saada paikallista virkavapautta kouluhallituksen sivat päästä oikeutetuiksi paikalliseen opinto-
36456: järjestämiä kursseja tai muita sellaisia opintoja lomaan tai muulla sopivalla tavalla tulisi tehdä
36457: varten, jotka ·edistävät virkatehtävien hoita- heidän opiskelunsa taloudellisesti mahdolliseksi.
36458: mista. Kouluhallitus voi opetusministeriön mää- Lain määritys niistä opinnoista, jotka oikeut-
36459: räämien perusteiden mukaisesti sallia palk- tavat paikalliseen virkavapauteen, on saanut
36460: kauksen maksettavaksi kokonaan tai osaksi. koulun edun kanssa ristiriidassa olevia ja epä-
36461: Palkkauksen määrä riippuu mm. opiskelijan johdonmukaisia tulkintoja. Lain mukaan palk-
36462: perhesuhteista. kaus voidaan myöntää opintoja varten, "jotka
36463: Opetusministeriön päätökseen ja sen tulkin- ovat omansa edistämään virkatehtävien suo-
36464: toihin sisältyy muutamia hankalia rajoituksia rittamista". Tätä ohjetta on usein tulkittu
36465: opettajille. Merkittävin niistä on se, että pai- varsin ahtaasti. Niinpä oikeus palkkaukseen
36466: kallista virkavapautta on voitu myöntää vain on voitu kieltää opettajilta, joiden opiskelu
36467: vakinaisille ja koeaikaa palveleville, vähintään tähtää johonkin sellaiseen kansakoululaitoksen
36468: yhden vuoden ko. virassa olleille opettajille. aineenopettajan pätevyyteen, joka samalla an-
36469: Säännös ei vielä sen antamisajankohtana kym- taa kelpoisuuden jonkin toisenkin koulumuodon
36470: menen vuotta sitten aiheuttanut samoja pul- opettajanvirkaan. Kielteisen ratkaisun perus-
36471: mia kuin nykyisin. Silloin oli nuorillakin opet- teeksi on riittänyt se, että opiskelija "saattaa
36472: tajilla mahdollisuus päästä koevuosivirkaan siirtyä pois kansakoululaitoksen palveluksesta".
36473: pian valmistumisensa jälkeen. Nyt tilanne on Tämä tulkinta ei ota huomioon kansakoululai-
36474: toinen. Väliaikaisten ja sijaisopettajien joukko toksen nykyhetken eikä varsinkaan peruskoulun
36475: on suuri ja kasvaa jatkuvasti. Tällaisia perus- tarpeita.
36476: koulun alkaessa ilman siirtymäsäännösten tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36477: vaa olevia ja todennäköisesti täydennysopintoja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36478: hankkimaan joutuvia opettajia oli vuoden 1967 muksen,
36479: opettajarekisterissä suomenkielisistä 4 345 ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36480: Suomen Opettajain Liiton suorittaman tiedus- miin vakinaista virkaa vailla olevien
36481: telun mukaan 15. 12. 1970 4 900 opettajaa. opettajien iatkokoulutuksen oikeuden-
36482: Nämä opettajat ovat nuorimpiin ikäluokkiin mukaiseksi iäriestämiseksi sekä säännös-
36483: kuuluvia ja haluaisivat osallistua jatko-opin- ten muuttamiseksi nykyhetken ;a perus-
36484: toihin. Heidän kouluttamisensa olisi myös kou- koulun vaatimuksia vastaaviksi.
36485: Helsingiss~ 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36486:
36487: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
36488: Kerttu Hemmi. Seppo Westerlund.
36489: Juhani Orrenmaa. Sinikka Karhuvaara.
36490: Elsi Hetemäki. Erkki Häkämies.
36491: 1929
36492:
36493: VIII,197.-Toiv.al. n:o 1118.
36494:
36495:
36496:
36497:
36498: Toivanen ym.: Harjoituskoulujen auskultanttien palkkauksesta.
36499:
36500:
36501: E d u s k u n n a 11 e.
36502:
36503: Suoritettuaan johonkin oppikoulunopettajan Palkan suuruutta määriteltäessä olisi huo-
36504: virkaan kelpoisuudeksi säädetyn perustutkin- mioitava, että auskultoiva on jo hankkinut it-
36505: non on opiskelijan tämän lisäksi täyden päte- selleen sen teoreettisen pätevyyden, jota tule-
36506: vyyden saamiseksi suoritettava vielä ns. aus- va toimi edellyttää.
36507: kultointi sekä eräitä muita säädettyjä tutkin- Jos verrataan tulevien oppikoulun opetta-
36508: toja. Tämä opetusharjoittelu kestää lähes kai- jien auskultointia muiden alojen vastaavaan
36509: kissa aineissa kaksi lukukautta. Auskultaatio harjoitteluun, on todettava, että jo nykyisel-
36510: lisää siis opiskeluaikaa vuodella, sillä harjoit- lään useilla aloilla harjoittelu on ainakin osit-
36511: telun tiivis ohjelma ei yleensä salli pitämään tain paikallista. Myös eräissä maissa, missä
36512: koulussa teoreettisesti sallittua 12 viikkotun- opetusharjoittelua on, maksetaan siitä myös
36513: tia. Lisäksi tunteja on nykyisin pätevien opet- palkkaa. Auskultointi kestää noin 8 kuukaut-
36514: tajien runsauden vuoksi lähes mahdotonta saa- ta ja mikäli auskultantille maksettaisiin 250:-
36515: da. kuukaudessa muodostaisi se vuodessa auskul-
36516: Perustellusti voidaankin katsoa palkattoman tanttien lukumäärän huomioonottaen noin 2.2
36517: auskultoinnin vetävän lahjakasta ainesta oppi- milj. markan menoerän.
36518: koulujen piiristä muille aloille. On varsin ym- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
36519: märrettävää tämän suuntaineo siirtyminen, sillä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36520: onhan useissa tapauksissa opiskelijalle talou- muksen,
36521: dellisesti mahdotonta uhrata vuotta palkatto-
36522: maan harjoitteluun, kun muille aloille siirtyes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
36523: sään hän välittömästi pääsee nauttimaan jo joiden perusteella varattaisiin vuosittain
36524: saavutetun perustutkintonsa edellyttämää palk- valtion tulo- ja menoarvioon määräraha
36525: kaa. Tästä syystä olisikin mitä pikimmin pääs- käytettäväksi harjoituskouluissa opetus-
36526: tävä siihen, että auskultaatiotaan suorittaville harjoitteluaan suorittaville auskultanteil-
36527: ryhdyttäisiin maksamaan auskultaatioajalta palk- le maksettavaa palkkaa varten.
36528: kaa.
36529: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36530:
36531: Irma Toivanen. Juhani Orrenmaa. Sinikka Karhuvaara.
36532: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro. Erkki Häkämies.
36533: Seppo Westerlund.
36534:
36535:
36536:
36537:
36538: 242 427/70
36539: 1930
36540:
36541: VII1,198.- Toiv.al. n:o 1119.
36542:
36543:
36544:
36545:
36546: Toivanen ym.: Määräraho;en varaamisesta yliopistollisten kurssi-
36547: kirioien käyttöönsaannin tehostamiseen.
36548:
36549:
36550: E d u s k u n n a 11 e.
36551:
36552: Korkeakouluopiskelijoiden kurssikirjatilanne Kurssikirjakysymyksen hoitamisessa on pan~
36553: on huomattavasti vaikeutunut opiskelijamäärän tava pääpaino kirjojen lainauksen tehostamisel-
36554: jatkuvan kasvun takia. Korkeakoulupaikkakun- le. Koko kirjastolaitoksen kannalta olisi hyö-
36555: tien yleisten ja tieteellisten kirjastojen toi- dyksi, jos kurssikirjalainaus voitaisiin kullakin
36556: mintaa leimaa jo näkyvästi kurssikirjoja tiedus- paikkakunnalla keskittää yhdelle tähän lainauk-
36557: tdevien opiskelijoiden palvelu. seen erikoistuneelle kirjastolle. Tällä hetkellä
36558: Se, että kirjoja lainaavat lukuisat erityyppi- maassamme on neljä sellaista valtionapua naut-
36559: set kirjastot, on aiheuttanut suuria vaikeuksia tivaa ja ylioppilaskuntien ylläpitämää kurssi-
36560: ja lisäkustannuksia. Opiskelijat joutuvat jättä- kirjastoa. Kun opiskelijajärjestöjen taloudelli-
36561: mään samasta kurssikirjasta tilauksia lukuisiin nen kantokyky ei kuitenkaan riitä kurssikirjas-
36562: kirjastoihin ja kirjastohenkilökunnan aika ku- tojen toiminnan laajentamiseen ja kun tehtävän
36563: luu näiden tilausten hoitamiseen. On selvää, hoitaminen kuuluu luonnostaan yliopistoille ja
36564: että yleisten ja tieteellisten kirjastojen varsi- korkeakouluille, esitämme eduskunnan hyväk-
36565: naisten tehtävien hoitaminen on näistä syistä syttäväksi toivomuksen,
36566: vaikeutunut. Kurssikirjakysymykseen on kiin-
36567: nitetty erityistä huomiota Tieteellisten Kirjas- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
36568: tojen lautakunnan kirjastojen kehittämistä kos- menpiteisiin tarpeellisten määriirahoien
36569: kevassa mietinnössä. varaamiseksi yliopistollisten kurssikirio-
36570: ien käyttöönsaannin tehostamiseen.
36571: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36572:
36573: Irma Toivanen. Pirkko Aro. Aune Salama.
36574: Kerttu Hemmi. Seppo Westerlund. Erkki Häkämies.
36575: Juhani Orrenmaa. Sinikka Karhuvaara. Pekka Tarjanne.
36576: 1931
36577:
36578: VIII,199.- Toiv.al. n:o 1120.
36579:
36580:
36581:
36582:
36583: Toivanen ym.: Kansakoululaitoksen asuntolanhoita;ien työoloien
36584: parantamisesta.
36585:
36586:
36587: Eduskunnalle.
36588:
36589: Syrjäseutujen lapset asuvat ja kasvavat poik- pilaan asuntolassa järjestää kahden asuntolan-
36590: keuksellisissa oloissa verrattuna asutustaajamien hoitajan avulla vuorotyö ja näin työaika saa-
36591: lapsiin. Pitkät matkat ja huonot kulkuyhteydet daan lähemmäksi normaalia.
36592: pakottavat heidät asumaan oppilasasuntoloissa. Viisipäiväinen kouluviikko lisää toteutues-
36593: Monet joutuvat olemaan poissa kotoa kolme saan asuntolanhoitajain työmäärää Lapin asun-
36594: viikkoa, Lapin asuntoloissa jopa koko luku- toloissa, mikä olisi myös otettava huomioon
36595: kauden yhteen menoon. palkkausjärjestelyissä.
36596: Tällöin lapsella pitäisi olla tilaisuus päästä Asuntolanhoitajan työ on henkisesti erittäin
36597: persoonalliseen kosketukseen vanhempien si- kuluttavaa, etenkin suurissa asuntoloissa. Tästä
36598: jaisena toimivan henkilön kanssa. Nykyisten syystä olisi tutkittava mahdollisuuksia eläkeiän
36599: asuntoloiden suuri oppilasmäärä rajoittaa asun- alentamiseksi 55 vuoteen. Eläkeiän alentami-
36600: tolanhoitajan mahdollisuuksia paneutua riittä- nen helpottaisi myös lakkautuspalkalla olevien
36601: vän yksilöllisesti oppilaiden ongelmiin. Tästä asuntolanhoitajien työhön sijoittamista.
36602: syystä olisi oppilasmäärä yhtä asuntolanhoita- Nykyinen kansakouluasetus määrää asunto-
36603: jaa kohti rajoitettava 40:ksi. lanhoitajan asumaan poikkeuksetta asuntolaan
36604: Asuntolanhoitajien keskuudessa vallitsee vai- sijoitetussa virka-asunnossa. Edellyttäen, että
36605: kea työttömyys. Kemijärven seminaarista vuo- asuntaloihin saadaan neljääkymmentä oppilasta
36606: sina 1967-1968 valmistuneista asuntolanhoi- kohti yksi asuntolanhoitaja, voidaan järjestää
36607: tajista on kaikkiaan 33 ilman koulutustaan yöpäivystys vuorotyönä ja näin ollen myös joh-
36608: vastaavaa työtä. Lisäksi oli v. 1968 lopussa tava asuntolanhoitaja voi asua asuntolan ulko-
36609: tiettävästi ainakin 16 asuntolanhoitajaa lakkau- puolella, mikäli haluaa. Valtioneuvoston pää-
36610: tuspalkalla ja edelleen on lakkautuslistalla töksen n:o 504 7 .S:n mukaan A 10-,-15 palk-
36611: useita asuntolanhoitajain virkoja. kausluokkaan kuuluvien virka-asuntojen huone-
36612: Oppilaskuljetusten lisääntyessä asuntolat vä- yksikköluku on 2-4. Asuntolanhoitajista 95%
36613: henevät ja asuntolanhoitajain tarve vastaavasti, asuu 1-2 huoneen asunnoissa, jotka ovat
36614: pienenee. Olisi tutkittava mahdollisuuksia, mi- perheasunnoiksi liian pieniä. Lisäksi asunnot
36615: ten asuntolanhoitajat voidaan uudella tavalla ovat rauhattomia.
36616: sijoittaa palvelemaan tulevaa peruskoulua ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
36617: miten mahdollinen lisäkoulutus olisi järjestet- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36618: tävä. muksen,
36619: Nykyistä tilannetta voitaisiin helpottaa pe- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36620: rustamalla suuriin asuntaloihin uusia virkoja ja miin kansakoululaitoksen asuntolanhoi-
36621: alentamalla asuntolanhoitajien eläkeikärajaa. ta;ien työolo;en parantamiseksi ;a hei-
36622: Jos oppilasmäärä yhtä asuntolanhoitajaa koh- dän keskuudessaan vallitsevan työttö-
36623: ti rajoitetaan 40:ksi, voidaan esim. 80 op- myyden poistamiseksi.
36624: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36625:
36626: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
36627: Kerttu Hemmi. Seppo Westerlund.
36628: Juhani Orrenmaa. Aune Salama.
36629: 1932
36630:
36631: VIII,200.- Toiv.al. n:o 1121.
36632:
36633:
36634:
36635:
36636: Toivanen ym.: Koulutustuesta lähetystyössä palvelevien lapsille.
36637:
36638:
36639: E d u s k u n n a 11 e.
36640:
36641: Nykyisen käytännön mukaan kehitysaputehtä- sairaanhoitajia 80, terveyssisaria 14, kätilöitä 9,
36642: vissä toimivien henkilöiden lasten koulukustan- lääkäreitä 7, apuhoitajia 5, opettajia 65, pap-
36643: nukset maksetaan kehitysavun määrärahoista. peja 29, naisteologeja 22, insinöörejä 8, eko-
36644: Kuitenkaan tätä tapaa ei ole katsottu voitavan nomeja 7 jne. kaikkiaan 349:n ilmoittaessa suo-
36645: soveltaa lähetystyössä olevien vanhempien oppi- rittaneensa jonkin erikseen mainitun ammatti-
36646: velvollisuusikäisiin lapsiin. V aitiovallan toi- rutkinnon.
36647: mesta tätä käytäntöä on perusteltu sillä, että Jotta kehitysmaissa koulua käyville suoma-
36648: tähän tarkoitukseen ei ole olemassa varoja. laisille lapsille varattaisiin yhdenvertainen mah-
36649: Tällä hetkellä Lähetysseurojen 506 lähetillä dollisuus kotimaassa koulua käyvien lasten
36650: oli keväällä 1969 297 lasta, joista 127 oppi- kanssa heille lain mukaan kuuluva peruskoulu-
36651: velvollisuusikäisiä, joiden koulutuskustannuk- tus, olisi lähetystyössä olevien vanhempien op-
36652: sista seurat tai useammin vanhemmat itse vas- pivelvollisuusikäisten lasten koulutuskustannuk·
36653: tasivat, koska eduskunnan hyväksymässä talous- siin myönnettävä valtion apua samassa suhteessa
36654: arviossa ei heidän koulunkäyntiinsä oltu erik- kuin sitä kotimaassa suoritetaan koulujen yllä-
36655: seen varattu määrärahaa. Tällaista olotilaa ei pitäjälle keskimäärin vuotta ja oppilasta kohtJi.
36656: voida perustellusti pitää oikeudenmukaisena ja Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
36657: tasapuolisena, sillä kotimaan kouluissa nämä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36658: samat lapset olisivat saaneet vastaavat edut muksen,
36659: kuin muutkin. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi•
36660: Lähetystyöntekijäin rinnastaminen muihin menpiteisiin koulutustuen myöntämisek~
36661: kehitysavun parissa toimiviin on perusteltavissa si lähetystyössä olevien koulua käyville
36662: mm. heidän ammattitaidollaan, onhan heistä lapsille.
36663: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36664:
36665: Irma Toivanen. Pirkko Am. Pekka Tarjanne.
36666: 1933
36667:
36668: VIII,201.- Toiv.al. n:o 1122.
36669:
36670:
36671:
36672:
36673: Toivanen ym.: Vaiaakuuloisten lasten kansakouluopetuksen iär-
36674: iestämisestä.
36675:
36676:
36677: E d u s k u n n a 11 e.
36678: Valtioneuvosto asetti joulukuussa 1955 ko- tasolla ja että heillä ei ole mahdollisuuksia tasa-
36679: mitean käsittelemään huonokuuloisten kuntout- arvoiseen opin saantiin normaaleihin ikätove-
36680: tamisohjelmaa ja laatimaan ehdotuksensa tar- reihinsa verrattuna. Kysymyksessä on siis yh-
36681: peellisine lainsäädäntötoimenpiteineen. Komi- teiskunnan laiminlyönti ja vajaakuuloisten las·
36682: tean mietintö valmistui vuonna 1958, mutta ten luonnollisen oikeuden syrjäyttäminen, jol-
36683: siinä tehdyt ehdotukset eivät ole aiheuttaneet laista ei voida pitää hyväksyttävänä eikä puo-
36684: toimenpiteitä. Vuonna 1963 asetettu kuntou- lustettavana.
36685: tuskomitea pitJi huonokuuloisten kansakoulun Kuten edellä esitetystä ilmenee, on vajaa-
36686: perustamista kiireellisenä. Tämäkään asia ei ole kuuloisten lasten kansakouluopetuksesta val-
36687: edistynyt lainkaan. mistunut suunnitelma jo vuosikymmen sitten.
36688: Kaikesta edellisestä johtuen on huonokuu- Siihen viitaten ja koska pidämme epäoikeuden-
36689: loisten opetusta jouduttu yhä edelleen kehit· mukaisena näiden lasten pitämistä koulutukses-
36690: tämään lähes täysin ilman erityissäännöksiä. sakin muita huonommassa asemassa ehdotam-
36691: Kansakoululaki mainitsee kyllä kuulovikaiset, me kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
36692: joihin huonokuutoisetkin kuuluvat, mutta ase- toivomuksen,
36693: tus koskee vain kuuroja ja heidän opetuksensa
36694: järjestämistä. Siten ei ole minkäänlaisia yksi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36695: tyiskohtaisia ohjeita lasten sijoittamisesta huo- menpiteisiin vajaakuuloisten lasten kan-
36696: nokuuloisten erityisluokille ja näiden luokkien sakouluopetuksen järjestämiseksi tar-
36697: opettajien erityis-, täydennys- ja jatkokoulutuk- peellisten erityissäännösten saattami-
36698: sesta. seksi lasten edun ja nykyajan vaatimalle
36699: Nykyinen tilanne merkitsee sitä, että huono- kannalle.
36700: kuuloisten lasten opetus ei ole ajanmukaisella
36701: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36702:
36703: Irma Toivanen. Juhani Orrenmaa. Sinikka Karhuvaara.
36704: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro. Erkki Häkämies.
36705: Seppo Westerlund.
36706: 1934
36707:
36708: VIII,202. - Toiv.al. n:o 1123.
36709:
36710:
36711:
36712:
36713: Toivanen ym.: Kotityökorvausten maksamisesta kokeiluperuskou-
36714: lujen yläasteen opettajille samojen perusteiden mukaan kuin
36715: valtion oppikoulu;en opettafille.
36716:
36717:
36718: E d u s k u n n a 11 e.
36719:
36720: Kansakoululaitoksessa käytössä oleva koti- ryhmille maksettavat palkkiot ovat räikeässä
36721: työkorvausjärjestelmä on ristiriitainen ja epä- epäsuhteessa toisiinsa nähden. Tämän vuoksi
36722: oikeudenmukainen. Järjestelmä on kokonaisuu- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
36723: dessaan uudistettava. Kansakoululaitoksen opet- täväksi toivomuksen,
36724: tajat ovat oppikoulunopettajiin verrattuna ko-
36725: tityökorvausten osalta huonommassa asemassa että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
36726: ja se valtioneuvoston päätös, jolla kotityökor- piteisiin, että kaikille kokeiluperuskou-
36727: vaus järjestellään johtaa epäoikeudenmukaisiin lujen yläasteen opettajille maksettaisiin
36728: tuloksiin. Tämä epäoikeudenmukaisuus on il- kotityökorvauksia samojen perusteiden
36729: meisin niissä kokeilukouluissa, joissa on jaka- mukaan kuin valtion oppikouluien opet-
36730: maton peruskoulun yläaste. Täysin samasta ja ta;tlle. ·
36731: samanarvoisesta kotityömäärästä eri Opettaja-
36732: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36733:
36734: Irma Toivanen. Juhani Orrenmaa. Sinikka Karhuvaaraa.
36735: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro. Erkki Häkämies.
36736: Seppo Westerluncl.
36737: 1935
36738:
36739: VIII,203.- Toiv.al. n:o 1124.
36740:
36741:
36742:
36743:
36744: Tuominen ym.: Kulttuuria tuleevien säätiöiden toiminnan tehok-
36745: kaasta ohjaamisesta ja koordinoimisesta.
36746:
36747:
36748: E d u s k u n n a 11 e.
36749:
36750: Valtion ja kuntien tuen ohella tieteet ja vien hallintoelinten edustaa myös yhteiskun-
36751: taiteet saavat huomattavaa tukea myös yksi- nan eri väestöpiirejä, koska kulttuuria ei voi
36752: tyisiltä säätiöiltä. Osa näistä säätiöistä jakaa pitää minkään väestöryhmän monopolina.
36753: oikeusministeriön valvonnan alaisena apuraho- Koko yhteiskunnan intressissä on, että jae-
36754: ja tieteille ja taiteille. Lisäksi on säätiöitä, tut varat käytettäisiin mahdollisimman tehok-
36755: jotka tukevat taloudellisesti kulttuurilaitoksia, kaasti kulttuurin tukemiseen. Tätä on edelly-
36756: ja on rahastoja, joiden toiminta on lainsää- tettävä sitäkin suuremmalla syyllä, koska säätiöt
36757: dännöllisesti toinen kuin oikeusministeriön val- ovat verovapaita, minkä johdosta valtio menet-
36758: vonnan alaisten säätiöiden. tää vuosittain suuria summia verotuloistaan.
36759: Säätiöiden vuosittain jakamat rahamäärät Koska kulttuurin tukemiseen koko maassa käy-
36760: ovat varsin suuria. V. 1968 jaettiin yhteensä tetään tarpeeseen nähden erittäin vaatimat-
36761: yli 8 mmk, joista tieteiden osuus oli n. 75 %, tomasti varoja, olisi tehokkaampi tulos mah-
36762: taiteiden 15 % ja muihin tarkoituksiin jaet- dollinen yhdistämällä yhteiskunnan ja yksi-
36763: tiin n. 10 %. Kesällä 1969 oli säätiörekiste- tyiset kulttuurin tukemiseen käytettävät varat
36764: rissä 74 valtakunnallista tieteille ja taiteille ja luomalla yhtenäinen demokraattinen kulttuu-
36765: apurahoja jakavaa kulttuurisäätiötä. rin tukijärjestelmä, joka toimisi suunnitelmal-
36766: . Näillä yksityisten hallinnassa olevilla sää- lisesti koko maan mittakaavassa ja jonka hal-
36767: tiöillä on suuri merkitys kulttuurin tukemiselle. linnassa olisivat edustettuina kulttuurin asian-
36768: Kuitenkin on todettava, että niiden hallussa tuntijat sekä eri väestöpiirit.
36769: olevien merkittävien rahastojen määräämisvalta Edellisen perusteella ehdotamme eduskunnan
36770: on muutamien harvojen käsissä, toiminta on hyväksyttäväksi toivomuksen,
36771: suunnittelematonta, vailla koordinointia ja yh-
36772: teiskunnan valvontaa. Vain kahdella 22 suu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36773: rimmasta säätiöstä on sääntömääräiset asian- yksityisten kulttuuria tuleevien säätiöi-
36774: tuntijalautakunnat avustamassa hallitusta apu- den toiminnan tehokkaaksi ohjaamiseksi
36775: rahojen jakamisessa. Ei voi pitää tarkoituksen- ja koordinoimiseksi niin, että yhteis-
36776: mukaisena sitä, että suurten kulttuurimäärä- kunnan ja yksityisten kulttuurin tuke-
36777: rahojen jakamisesta päättävät pääasiassa talous-· miseen käytettävillä varoilla päästäisiin
36778: ja liike-elämän asiantuntemusta omaavat hen- suunnitelmalliseen ja yhtenäiseen kult-
36779: kilöt. Demokraattisessa yhteiskunnassa pitäisi tuurin tukijärjestelmään koko maan
36780: kulttuurin kehitykseen ratkaisevåsti vaikutta- mittakaavassa.
36781: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
36782:
36783: Mirjam Tuominen. Terho Pursiainen.
36784: Oili Suomi. Kuuno Honkonen.
36785: Pauli Räsänen.
36786: 1936
36787:
36788: VIII,204.- Toiv.al. n:o 1125.
36789:
36790:
36791:
36792:
36793: Tuominen ym.: Korotetusta määrärahasta avustukseksi Suomen
36794: Rauhanpuolustajat ry:lle.
36795:
36796:
36797: E d u s k u n n a 11 e.
36798:
36799: Maamme suurin rauhanjärjestö Suomen Rau- teesta ja laajojen kansalaispiirien tuella toteu-
36800: hanpuolustajat ry. yhdistää piiriinsä erilaisia tettiin maamme ensimmäisen rauhanpatsaan
36801: poliittisia ja yhteiskunnallisia järjestöjä ja eri pystyttäminen. Järjestön toimesta on järjestetty
36802: maailmankatsomuksiin lukeutuvia kansalaisia lukuisia seminaareja ja konferensseja, joissa
36803: toimintaan rauhan ja kansojen välisen ystävyy- ovat esitelmöineet koti- ja ulkomaiset asian-
36804: den puolesta sodan vaaran torjumiseksi. Paitsi tuntijat. Järjestö levittää kansainvälisiä kysy-
36805: omassa maassa harjoitettua valistustyötä, jär- myksiä selvittävää dokumenttiaineistoa ja jul-
36806: jestöllä on erittäin vilkasta kansainvälistä yh- kaisee 6 kertaa vuodessa ilmestyvää 48-sivuista
36807: teistoimintaa ja yhteyksiä lukuisten maiden julkaisua "Rauhan puolesta". Järjestö on myös
36808: rauhanjärjestöihin. Suomen Rauhanpuolustajat harjoittanut humanitääristä toimintaa kerää-
36809: ry. tekee tunnetuksi Suomen harjoittamaa rau- mällä ja lähettämällä lääkeapua sodasta kärsi-
36810: hanpolitiikkaa kansainvälisissä konferensseissa, välle siviiliväestölle Vietnamissa.
36811: eri maissa järjestetyissä tilaisuuksissa ja yh- Valtiovalta on vuosittain myöntänyt 40 000
36812: teyksissään eri kansojen edustajiin. Toiminnal- mk:n suuruisen määrärahan Suomen Rauhan-
36813: laan järjestö lisää kansainvälistä tietoutta, joka puolustajat ry:n työn tukemiseen. Rahan arvo
36814: on kansojen keskeisen yhteistoiminnan kehit- on alentunut, mutta määräraha on pysynyt
36815: tymisen ensimmäinen edellytys. samana. Toisaalta järjestön toiminta on jatku-
36816: Suomen Rauhanpuolustajat ry:n useat aloit· vasti laajentunut. Suomen aloitteellinen rau-
36817: teet ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huo- hanpolitiikka, kuten Euroopan turvallisuuskon-
36818: miota ja lisänneet myönteistä kiinnostusta maa- ferenssia koskeva aloite, on myös lisännyt
36819: tamme kohtaan. Mainittakoon esimerkiksi rau- kiinnostusta Suomeen ja suomalaiset edustajat
36820: hanomaisen rinnakkaiselon viestin toimittami- erilaisiin kansainvälisiin rauhankysymystä poh-
36821: nen maailman kaikkien maiden hallituksille tiviin tilaisuuksiin ovat varsin haluttuja. Vaik-
36822: ja kansoille. Suomen Rauhanpuolustajain aloit- ka järjestön toiminta nojaa kansalaisten va-
36823: teesta on tullut jo perinteelliseksi tavaksi jär- paaehtoiseen tukeen, taloudelliset vaikeudet
36824: jestää joka kevät yhteistoiminnassa kaikkien kahlehtivat usein toimintaa, jolla on kansal-
36825: Itämeren maiden rauhanjärjestöjen kesken Itä- lisesti ja kansainvälisesti suuri merkitys.
36826: meren kansojen rauhan ja ystävyyden päivät Edellisen perusteella ehdotamme kunnioit-
36827: Itämeren eri maissa. Näille päiville on Suo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36828: men Rauhanpuolustajain toimesta lähetetty aina
36829: erittäin laaja ja edustava valtuuskunta ja Suo- että hallitus korottaisi vuoden 1971
36830: men panos päivien yhteydessä järjestetyssä tulo- ja menoarvioesityksessä määrära-
36831: Itämeren kansojen rauhankonferenssissa on ol- han Suomen Rauhanpuolustajat ry:n
36832: lut erittäin aktiivinen. Rauhanpuolustajain aloit- työn tukemiseksi 60 000 markkaan.
36833: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36834:
36835: Mirjam Tuominen. Veikko Hanhirova.
36836: Oili Suomi. Erkki Tuomioja.
36837: 1937
36838:
36839: VIII,205.- Toiv.al. n:o 1126.
36840:
36841:
36842:
36843:
36844: Tuomioja ym.: Koulutusorganisaation kehittämiskomitean aset-
36845: tamisesta.
36846:
36847:
36848: E d u s k u n n a 11 e.
36849:
36850: Peruskoulun puitteiden lopullisen hahmottu- Edellä mainittuja tehtäviä suorittamaan tarvi-
36851: misen jälkeen on koulunuudistuksen keskei- taan erityinen koulutusorganisaation kehittämis-
36852: simmäksi kysymykseksi noussut peruskoulun komitea. Tämän komitean työn tulokset ovat
36853: jälkeisen koulutuksen kokonaisorganisaation ja ratkaisevia koulutusjärjestelmämme 1970- ja
36854: tavoitteiden uudistaminen. Useat komiteat, lä- 1980-luvuilla tapahtuvan kehittymisen kannal-
36855: hinnä lukiokomitea, ylioppilastutkintokomi- ta. Ellei tätä kehitystä suunnitella kokonaisuu-
36856: tea, kouluyhteistyökomitea ja koulutusraken- tena ja riittävän pitkällä tähtäyksellä, joudutaan
36857: nekomitea, ovat pohtineet tähän liittyviä osa- vastaisuudessa yhä turvautumaan osittais- ja
36858: kysymyksiä, mutta kokonaisvaltainen ja riittä- hätäratkaisuihin. Uuden komitean kokoonpanon
36859: vän pitkällä tähtäyksellä laadittu kehittämis- tulisi olla tärkeimpiä yhteiskunnan intressi-
36860: suunnitelma puuttuu. Tällaista kehittämissuun- ryhmiä edustava, mutta nimenomaan koulu-
36861: nitelmaa laadittaessa joudutaan ratkaisemaan tusorganisaation suhteen asiantunteva. Komi-
36862: mm. kysymys kaikille yhteisen yleissivistävän tean toimiajaksi voitaisiin määrätä esim. kolme
36863: pohjakoulutuksen pidentämisestä 12-vuotiseksi, vuotta. Erityisesti on huomattava, että koulussa
36864: mikä puolestaan edellyttää yleissivistyksen si- työskentelevien ryhmien, so. opettajien ja op-
36865: sällön uudelleenmäärittelyä; edelleen on luotava laiden edustajat on huomioitava komitean ko-
36866: jatkuvan aikuiskoulutuksen kokonaisorganisaa- koonpanossa.
36867: tion lähtökohdat sekä selvitettävä yleissivistä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36868: vän koulutuksen, eri asteisen ammatillisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36869: koulutuksen ja korkeakoulujen keskinäisen suh-
36870: teen kehittämisen suuntaviivat 1970-luvulla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36871: Nimenomaan peruskoulun jälkeisen 1. nuoriso- erityisen koulutusorganisaation kehittä-
36872: asteen 1. toisen asteen koulutuksen sisäiset miskomitean asettamiseksi, jonka tehtä-
36873: toimintaperiaatteet on myös selvitettävä. Näi- vänä olisi maan koulutusorganisaation,
36874: den uudistaminen aiheuttaa puolestaan perus- erityisesti peruskoulun jälkeisen koulu-
36875: koulun sisäiseen toimintaan kohdistuvia uudis- tuksen kehittämissuunnitelman laatimi-
36876: tusvaatimuksia, jotka myös on selviteltävä. nen 1970- ja 1980-lukuja varten.
36877: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36878:
36879: Erkki Tuomioja. Kaisa Raatikainen. Matti Ahde.
36880: Ulf Sundqvist. Tellervo Koivisto. Kaarle Salmivuori.
36881:
36882:
36883:
36884:
36885: 243 427/70
36886: 1938
36887:
36888: Vlll,206.- Toiv .al. n:o 1127.
36889:
36890:
36891:
36892:
36893: Tuomioja ym.: Ylioppilastutkinnon korvaamisesta iatko·opinto-
36894: laitosten karsintakokeilla.
36895:
36896:
36897: E d u s k u n n a 11 e.
36898:
36899: Yleissivistävän koululaitoksen sisäisen uudis- tavasti astua jatka.opintolailtosten om!llt karsin-
36900: tamisen pahimmaksi esteeksi on osoittautunut takokeet, joiden sisältöä ja vaatimustasoa valtio-
36901: ylioppilastutkinto, joka kahlitsee opetustyön vallan tulisi tehokkaasti valvoa. Karsintaka.
36902: jäykän kaavamaiseksi. Ylioppilastutkinto estää keissa tulisi vaatia ainoastaan sellaisia perus-
36903: opeuajia ja oppilaita suor1ttamasta kokeiluja valmiuksia, jotka ovat jokaisen yleissivistävän
36904: opiskelun sisällön ja työtapojen suhteen, sillä nuorisoasteen koulun oppilaan omraksuttavissa
36905: tällöin olisi pelättävissä heikompaan asemaan ja jotka todella ovat välttämättömiä jatka.opin-
36906: joutuminen ylioppilastutkinnon suhteen. Tut- tojen kannalta. Tällaisia ovat käytännössä ai-
36907: kinnon vuoksi lähes koko lukio on useissa ta- noastaan kielelliset ja matemaattiset valmiudet.
36908: pauksissa muuttunut voittopuolisesti valmen- Oppilaille tulisi kautta yleissivis1tävän koulun
36909: tautumiseksi odotettavissa olevia tukiotakysy- tiedottaa j'atka.opintolaitosten vaatimuksista, ja
36910: myksiä varten. On selvää, että tällaisen opis- heillä •tul~si olla aina mahdollisuus testata edis-
36911: kelun hyöty oppiiillan kokonaispersoonal1isuu- tymistasonsa näiden valmiuksien suhteen.
36912: den kehittymisen ja itsenäisen, luovan ja kriit- Edelä olevan perusteella esitämme eduskun-
36913: tisen ajattelutavan muodostumisen kannalta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36914: on mitätön.
36915: Todettakoon edelleen, että jokseenkin kaikki että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36916: jatka.opintolaitokset käyttävät pääasiallisina nykyisen ylioppilastutkinnon pikaiseksz
36917: karsintaperusteinaan omia kokeitaan, joten yli- poistamiseksi ;a korvaamiseksi ;atko-
36918: oppilastutkinnon merkitys on tässäkin suh- opintolaitosten omilla, valtiovallan val-
36919: teessa hävinnyt. Tutkinnon tilalle voisivat jous- vomilla karsintakokeilla.
36920: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
36921:
36922: Erkki Tuomioja. Paavo Tiilikainen. Ulf Sundqvist.
36923: Kaisa Raatikainen. Kaarle Salmivuori. Eero Salo.
36924: Tellervo Koivisto. Edit Terästö. Matti Ahde.
36925: Sylvi Siltanen. Osmo Kaipainen. Lars Lindeman.
36926: U. H. Voutilainen. Ilmo Paananen.
36927: 1939
36928:
36929: VIII,207.- Toiv.al. n:o 1128.
36930:
36931:
36932:
36933:
36934: Tuomioja ym.: Palkan maksamisesta auskultanteille opetusharjoit-
36935: telusta.
36936:
36937:
36938: E d u s k u n n a 11 e.
36939:
36940: Uuteen koulujä1jestelmään siirtymisen onnis- lemaan keskimäärin ainakin 20 t viikossa ja
36941: tumisen välttämättömänä edellytyksenä on, että suorittama'<ln lisäksi vaativaa ja työlästä val-
36942: on käytettävissä riittävästi korkeatasoisia ja mistelutyötä. Kouluhallituksen määräyksen mu-
36943: ammatistaan kiinnostuneita opettajia myös pe- kaan saa auskultantti hoitaa ansiotyönään aus-
36944: ruskoulun yläastetta ja lukiota varten. Oppi- kultoinnin ohessa korkeintaan 12 viikkotuntia
36945: koulunopettajan uran edellyttäessä nykyään lop- muussa koulussa, mutta näitä tunteja ei tieten-
36946: pututkinnon suorittamisen jälkeen vuoden pal- kään onnistu saamaan kuin hyvin pieni osa
36947: kaitonta harjoittelua on ymmärrettävää, että auskultanteista. Tällainen työ tietenkin haittaa
36948: suuri osa uraansa valitseVIista usein opintovel- opetusharjoitteluun paneutumista, minkä lisäksi
36949: kojen rasittamista henkilöistä v,alitsee muun koulut eivät kovin mielellään periaatteessakaan
36950: ammatin jo pelkästään sillä perusteella, että ota auskultanuteja opettamaan mahdollisten jär-
36951: muualla on harjoitus- ja koulutusvaihe paikal- jestelyvaikeuksien pelossa.
36952: linen. Näin on syntynyt nykyinen valitettava Edellä olevien näkökohtien mukaisesti on kii-
36953: tilanne, jossa parhaimpien opiskelijavoimien reellisesti ryhdyttävä toimiin kohtuullisen pal-
36954: siintyessä muualle opettajanuralle päätymistä pi- kan maksamiseksi auskultanteille. Kohtuullisena
36955: detään monilla aloilla lopullisen epäonnistumi- on nykyisenmuotoisen opetusharjoittelun puit-
36956: sen merkkinä. Kun tulevaisuudes,sa opettajan- teissa pidetJtävä palkkaa, joka on suuruudeltaan
36957: valmistusta kehitettäessä harjoittelu mahdolli- vähintään puolet nuoremman lehtorin perus-
36958: sestli siirretään aikaisempaan opiskeluwiheeseen, palkasta eli nykyään noin 600 mk kuukau-
36959: on tällöinkin siitä kuten muihinkin ammatteihin dessa koko vuodelta. Määrärahana tämä nykyi-
36960: liittyvästä harjoittelusta maksettava palkkaa. sen harjoittelijamäärän ( n. 1 000) tekisi noin
36961: Mainittakoon, että opetusha1joitteluun sen al- 12 X 1 000 X 600 mk= 7.2 milj. mk vuo-
36962: kuaikoina varattu stipendimäärämha lienee niit- dessa. Katsoimme, että tällainen minimipalkka
36963: tänyt senaikaisen auskultanttimäärän elinkus- olisi välttämätön opettajanammatin asettami-
36964: tannuksiin. Samansuuruisena lähes vuosisadan seksi tasavertaiseksi muiden akateemisten am-
36965: pysynyt määräraha ei nykyään tietenkään riitä mattien kanssa.
36966: kuin muutamille auskultanteille jälkiikäteen Edellä main1tun perusteella ehdotamme edus-
36967: myönnettäviin, mitättömiin ( n. 60 mk) stipen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36968: deihin.
36969: On huomattava, että loppututkinnon suorit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36970: t'anut auskultantti ei enää ole opiskelija eikä kohtuullisen palkan maksamiseksi aus-
36971: myöskään pääse osalliseksi opiskelijoille myön- kultanteille korkeatasoisten opettajavoi-
36972: nettytihin useisiin etuisuuksiin: lainoihin, alen- mien saamiseksi peruskoulun yläastetta
36973: nuksiin ym. Auskultointi on kokopäivätoimista ja lukiota varten.
36974: työtä, jonka pu1tteissa joutuu koululla oleske-
36975: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
36976:
36977: Erkki Tuomioja. Kaisa Raatikainen.
36978: Ralf Friberg. Tellervo Koivisto.
36979: Valto Käkelä. Matti Ahde.
36980: Ulf Sundqvist. Kaarle Salmivuori.
36981: 1940
36982:
36983: VIII,208.- Toiv.al. n:o 1129.
36984:
36985:
36986:
36987:
36988: Tupamäki ym.: Korkeakouluien hallintouudistuksesta.
36989:
36990:
36991: E d u s k u n n a 11 e.
36992:
36993: Korkeakoulujen hallinto on uudistamisen tar- äänioikeuden käyttö valinnoissa varsin paikal-
36994: peessa, si1tä ovat bikki yksimielisiä. Profes- laan, mikä eroavaisuutena käsiteltyyn hallituk-
36995: sorit ja oppilaitten ongelmista mahdollisimman sen esitykseen pantakoon merkille.
36996: kauas liukunut byrokraattinen virkakoneisto Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
36997: vaativat perusteellisen tuuletuksen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36998: Esitetyistä ratkaisumalleista on yleisellä ja
36999: yhtäJäisellä äänioikeudella valittavien päätös- että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
37000: elinten tarkoituksenmukainen mahdollisuus toi- kunnalle esityksen korkeakoulujen hal-
37001: mia ilmeinen. Alihallinnossa so. laitosneuvos- linnon uudistamisesta yleisen ia yhtäläi-
37002: toissa yms. käsitellään eniten, läheisimmin ja sen äänioikeuden pohjalta alihallinnosta
37003: yksityiskohtaisimmin nimenomaisesti oppilaihin alkaen.
37004: liittyviä asioita, joten juuri siellä on yleisen
37005: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
37006:
37007: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
37008: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä.
37009: Matti Silander. Mikko Vainio.
37010: 1941
37011:
37012: Vlll,209.- Toiv.al. n:o 1130.
37013:
37014:
37015:
37016:
37017: Tupamäki ym.: Kaiken peruskoulun iälkeisen opiskelun saattami-
37018: sesta opintotuen piiriin.
37019:
37020:
37021: E d u s k u n n a 11 e.
37022:
37023: Opintotukikomitean mietinnössä esitetyn eh- Kaikki opiskelualat kattavalla opintotuella
37024: dotuksen mukaisesti tulisi opintotukilaki saat- voidaan lisäksi varmistaa kaikkien lahjakkuus-
37025: taa asteittain voimaan ja opintotukijärjestelmä reservien mahdollisimman tehokas hyväksi-
37026: komitean mietinnön mukaisena tulisi toteuttaa käyttö.
37027: vuoteen 1975 mennessä. Nämä säädökset eivät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
37028: ku1tenkaan ota huomioon kaikkea peruskoulun kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37029: jälkeistä opiskelua.
37030: Opintotukijärjestelmää kehitettäessä on otet- että hallitus valmistelisi lain, jolla
37031: ta'V'a huomioon, että opiskelun ei tule aiheuttaa viimeistään vuonna 1971 kaikki perus-
37032: opiskelijoiden vanhemmille ylivoimaisia talou- koulun jälkeinen opiskelu saatetaan .ta-
37033: dellisia rasitteita, koska opiskelijoiden sosiaali- savertaiseen asemaan opintotuen suh-
37034: sesta rakennemuutoksesta johtuen yhä pienem- teen ja että eduskunta päättäessään
37035: pi osa opiskelijoista saa vanhemmiltaan talou- vuoden 1971 tulo- ja menoarvioon
37036: dellista tukea. Tällöin voidaan samalla edistää otettavasta opintotukimäärärahasta ot-
37037: ooiskelijoiden itsenäistymistä ja riippumatto- taa huomioon opintotukikomitean esi-
37038: muutta vanhemmistaan sekä kehittää heidän tyksen mukaiset menot.
37039: omaa vastuuntuntoaan.
37040: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37041:
37042: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
37043: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä.
37044: Matti SUander. Mikko Vainio.
37045: 1942
37046:
37047: VIII,210.- Toiv.al. n:o 1131.
37048:
37049:
37050:
37051:
37052: Tupamäki ym.: Teknisten aloien neuvottelukunnan perustami-
37053: sesta.
37054:
37055:
37056: E d u s k u n n a 11 e.
37057:
37058: Harjoittelu muodostaa tekniikan opetuksessa harjoitteluvälitysjärjestelmän lähtien pääosil-
37059: erään keskeisen osan ja se kuuluu kiinteänä taan nykyisistä harjoitteluvaatimuksista. Tähän
37060: osana tutkintovaatimuksiin. Kuitenkaan har- puutteeseen ovat myös kiinnittäneet huomiota
37061: joittelun merkitystä tekniikan opetuksen ta- opiskelijajärjestöt niiltä mietinnöstä pyydetyis"
37062: voitteiden pohjalla ei ole tutkittu ja niinpä sä lausunnoissaan sekä samalla vaatineet har-
37063: harjoitteluvaatimukset muodostavat opetusoh- joittelukysymyksen uutta tutkimista lähtien
37064: jelmissa perustelemattoman ja ylimalkaisesti laajemmista lähtökohdista.
37065: määritellyn osan. Teknillisten alojen harjoittelukomitea esittää
37066: Toisaalta nopeasti kasvava harjoittelupaikko- mietinnössään perustettavaksi teknisten alojen
37067: jen puute on kiinnittänyt päähuomion harjoit- harjoittelun neuvottelukunnan, jonka asettaisi
37068: telun määrällisiin vaatimuksiin. Harjoittelulie opetusministeriö. Sen tehtävänä olisi teknisten
37069: asetettavat laadulliset vaatimukset ovat siten alojen harjoittelijavälityksen valvominen koko
37070: määritellyt puutteellisesti. Olisi kiinnitettävä maassa samoin kuin harjoittelutoiminnan kehit-
37071: huomiota myös harjoittelun laadullisiin vaati- täminen ja harjoittelijan aseman määrittämi-
37072: muksiin ja mahdollisuuksiin niitä vastaavien nen.
37073: harjoittelumahdollisuuksien luomiseksi. On tärkeää, että mm. neuvottelukunta voi-
37074: Valtioneuvosto asetti huhtikuun 20 päivänä daan mahdolisimman pikaisesti asettaa ja että
37075: 1967 teknillisten alojen harjoittelukomitean, samalla nähdään tärkeäksi opiskelijoiden näke-
37076: jolle annettiin tehtäväksi tutkia teknillisten myksen mel'lkityksellinen edustus tässä eli-
37077: korkeakoulujen ja oppilaitosten opetukseen liit- messä.
37078: tyvän käytännöllisen harjoittelun järjestäminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
37079: huomioon ottaen mm. harjoittelijavälityksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37080: keskitetty hoitaminen, harjoittelijan asema har-
37081: joittelupaikassa ja po. toiminnan järjestämi- että hallitus ryhtyy pikaisesti toimen-
37082: sestä aiheutuva rahoituskysymys. piteisiin teknisten ato;en harioittelun
37083: Harkitessaan toimenpiteitä harjoittelun jär- neuvottelukunnan perustamiseksi, ;onka
37084: jestämiseksi, ei myöskään tämä komitea aseta kokoonpanossa tulisi opiskeli;oilla olla
37085: työnsä perustaksi selvitystä harjoittelun ase- merkityksellisen suuri edustus.
37086: masta teknillisessä koulutuksessa, vaan esittää
37087: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37088:
37089: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
37090: Antero Salmenkivi. Viljo Suokas.
37091: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä.
37092: Matti Silander. Mikko Vainio.
37093: 1943
37094:
37095: VIII,211.- Toiv.al. n:o 1132.
37096:
37097:
37098:
37099:
37100: Tupamäki ym.: Teknillisen korkeakouluopetuksen siirtämisestä
37101: opetusministeriön alaisuuteen.
37102:
37103:
37104: E d u s k u n n a 11 e.
37105:
37106: Teknilliset oppilaitokset ovat tällä hetkellä laajentamista tai uusien perustamista on var-
37107: Ammattikasvatushallituksen alaisia ja siten mistettava, että aina on olemassa tarvittavat
37108: Opetusministeriön valvonnassa. Samoin valta- edellytykset opetustoimintaan samoin kuin opis-
37109: osa maamme korkeakouluista toimii Opetus- kelijoilla tyydyttävät sosiaaliset olosuhteet.
37110: ministeriön alaisina. Sen sijaan tekninen kor- Opetusministeriö on viime vuosina entistä
37111: keakouluopetus on alistettu Kauppa- ja teol- selvemmin toiminut opetustoiminnan kehittä-
37112: lisuusministeriölle. misen keskuksena ja siksi myös edellämainitun-
37113: Teknisessä opetuksessa on havaittavissa run- lainen keskushallinnon kahtiajakoisuus aiheut-
37114: saasti puutteellisuuksia, jotka johtuvat opetus- taa yhä enenevässä määrin ilmeneviä haitta-
37115: laitoksen sisäisen kehityksen jälkeenjääneisyy- t,ekijöitä ja vaikeuksia. Keskitetty hallinto
37116: destä samoin kuin valtakunnallisen koulutus- myös helpottaa valtakunnallista, kokonaisval.
37117: poliittisen suunnittelun olemattomuudesta. taista koulutuspoliittista suunnittelua.
37118: Siksi onkin kiinnitettävä runsaasti huomiota Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
37119: teknisen opetuksen sisäiseen kehittämiseen te- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37120: hokkaiden oppimisolosuhteiden luomiseksi.
37121: Myös on valtakunnansuunnittelussa voimak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37122: kaasti lisättävä koulutuspoliittista suunnittelua. teknisen korkeakouluopetuksen siirtämi-
37123: Suunniteltaessa korkeakoulujen ja oppilaitosten seksi opetusministeriön alaisuuteen.
37124: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37125:
37126: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
37127: Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
37128: Matti Silander. Arttur Niemelä.
37129: Mikko Vainio.
37130: 1944
37131:
37132: Vlll,212.- Toiv.al. n:o 1133.
37133:
37134:
37135:
37136:
37137: Tupamäki ym.: Kirieopiskelun edistämisestä.
37138:
37139:
37140: E d u s k u n n a 11 e.
37141:
37142: Vaikka jokaisen pitäisi saada mahdollisuus Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37143: opiskella kykyjänsä vastaavasti, tämä ei vielä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37144: kaikkialla maassamme ole alkuunkaan mahdol-
37145: lista. Iltaopiskelukaan ei ole kaikkialla mah- että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
37146: dollista työolosuhteiden tai asuinpaikan vuoksi. menpiteisiin kirjeopiskelun edistämiseksi
37147: Siksi olisi valtion ehdottomasti tuettava myös kouluhallituksen valvonnan alaisena.
37148: kirjeopiskelua, jolloin kouluhallituksen valvon-
37149: nan alaisena kirjeopistojen todistuksenanto-
37150: oikeutta olisi laajennettava.
37151: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
37152:
37153: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
37154: Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
37155: Matti Silander. Arttur Niemelä.
37156: Mikko Vainio.
37157: 1945
37158:
37159: VIII,213.- Toiv.al. n:o 11.34.
37160:
37161:
37162:
37163:
37164: Turunen: Teknillisen koulun aikaansaamisesta Savonlinnaan.
37165:
37166:
37167: E d u s k u n n a 11 e.
37168:
37169: Savonlinna on viime vuosikymmeninä ke- Toisaalta Mikkelin lääni - eritoten itäinen
37170: hittynyt verrattain huomattavaksi teollisuus- Savo - on se alue, josta nuoret joutuvat
37171: kaupungiksi varsinkin puunjalostuksen ja me- suuressa määrin työikään vartuttuaan siirty-
37172: talliteollisuuden aloilla. Niinpä Oy Wilh. mään muualle ansiota etsimään. Väestön köy-
37173: Schauman Ab:n kuitulevy-, vaneri- ja kimpi- hyys taas vaikuttaa, että vain harvat pystyvät
37174: levytehtaat ovat kukin alallaan Suomen suu- lähtemään kauaksi kotiseudultaan jatkamaan
37175: rimmat. Enso-Gutzeit Oy:n Lypsyniemen kone- opintojaan, sillä asumis- ja matkakustannukset
37176: paja on niinikään varsin huomattava tuotanto- muodostavat opintokustannuksista suurimman
37177: laitos maamme metalliteollisuuden piirissä. osan. Sen sijaan - jos Savonlinnassa olisi
37178: Lukuisat kotimarkkinateollisuuden eri aloilla teknillinen koulu - suuri joukko itäisen
37179: toimivat keskikokoiset ja pienet yritykset edus- Savon nuoria voisi kartuttaa siellä tietojaan ja
37180: tavat nekin yhteensä sangen huomionarvoista hankkia ammattipätevyyden aloille, joissa työ-
37181: teollisuustuotantoa. Liiketaloustieteellisen tut- paikkoja on tarjolla. Näin voitaisiin nuorten
37182: kimuslaitoksen v. 1957 suorittama tutkimus muuttoliikettä edes osittain vähentää.
37183: Savonlinnan teollisuuden tilasta ja sen lisää- Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, on
37184: misen edellytyksistä antaa monessa suhteessa Savonlinna käsityksemme mukaan mitä luon-
37185: myönteisen kuvan teollisuuden kehitysmahdolli- nollisin teknillisen koulun sijaintipaikka. On-
37186: tuuksista Savonlinnan talousalueella. Todelli- han Savonlinna koko Mikkelin läänin ja varsin-
37187: suudessa onkin jo niinä muutamina vuosina, kin itäisen Savon vahvin teollisuuspaikkakunta
37188: jotka ovat kuluneet tämän tutkimuksen suo- ja sisävesiliikenteen suurin keskus. Väestösiir-
37189: rittamisesta, Savonlinnan teollisuuden tuotan- tymä osoittaa myös, että nuorilla on tällä
37190: nossa tapahtunut tuntuvaa kasvua, joka näyttää alueella aivan riittämättömät mahdollisuudet
37191: edelleen jatkuvan. sijoittua ammatteihin.
37192: Savonlinna on Saimaan sisävesiliikenteen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
37193: keskus. Saimaan kanavan avautuminen on vil- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37194: kastuttanut laivaliikennettä huomattavasti.
37195: Edellä mainitut elinkeinoelämän alat tarvit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37196: sevat palveluksessaan huomattavan määrän tek- menpiteisiin ensi sijassa mekaanista
37197: nillisen koulutuksen saaneita toimihenkilöitä. puunjalostusteollisuutta ja koneraken-
37198: Jo nyt tehtaitten ilmoitusten mukaan teknil- nusta palvelevan sekä konemestarien ja
37199: lisen koulutuksen saaneiden toimihenkilöiden rakennusosastojen opintolinjat käsittä-
37200: saanti on tuottanut vaikeuksia ja tehtaat ar- vän teknillisen koulun aikaansaamiseksi
37201: vioivat ko. toimihenkilötarpeensa kaksinkertais- Savonlinnaan.
37202: tuvan lähimmän kymmenen vuoden aikana.
37203: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
37204:
37205: Väinö Turunen.
37206:
37207:
37208:
37209:
37210: 244 427/70
37211: 1946
37212:
37213: VIII,214.- Toiv.al. n:o 1135.
37214:
37215:
37216:
37217:
37218: Uusitalo ym.: Korkeakoulun perustamisesta Seinäioelle.
37219:
37220:
37221: E d u s k u n n a 11 e.
37222:
37223: Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto ja liiton siä voidaan pitää huomattavasti selvempinä ja
37224: kulttuurihallitus ovat useissa eri yhteyksissä suurempina kuin mitä tiettyjen muiden, jo pe-
37225: käsitelleet korkeakoulujen saamista alueelle. rustettujen maakuntakorkeakoulujen edellytyk-
37226: Maakuntaliiton tukemana aikaansaatiin nyttem- set ovat.
37227: min Vaasassa toimiva Vaasan kauppakorkea- 3. Seinäjoelle suunnitellun korkeakoulun
37228: koulu. Tämän lisäksi on Etelä-Pohjanmaan maa- alue muodostuisi Vaasan läänistä sekä tietyistä
37229: kootaliiton hallitus yksimielisesti asettunut tu- Keski-Suomen läntisistä ja pohjoisen Satakun-
37230: kemaan kaikkia sellaisia toimenpiteitä, joiden nan osista. Tämän alueen väestöpohja on vuo-
37231: tarkoituksena on saada suomenkielinen korkea- den 1965 väkilukutilastojen mukaan noin
37232: koulutason opettajainvalmistuslaitos tai vastaa- 750 000 asukasta eli 15 % maan koko väes-
37233: va korkeakoulu Seinäjoelle. Lisäksi maakunta- töstä. Huomioon ottaen tämän alueen väestö-
37234: liitto pitää tärkeänä, että ruotsinkielinen opet- pohjan ja alueella valmistuvien ylioppilaiden
37235: tajainvalmistus keskitettäisiin Vaasaan. Tarkas- määrän on oman alueellisen korkeakoulun saa-
37236: teltaessa korkea.kouluopetuksen alueellista ke- minen täysin perusteltavissa.
37237: hlttämistarvetta ja Seinäjoen sopivuutta suo- 4. Edellisten perustelujen lisäksi on syytä
37238: menkielisen korkeakoulun sijoituspaikkana on erityisesti painottaa alueen oloissamme poik-
37239: otettava huomioon seuraavat tosiasiat: keuksellisen voimakasta opiskeluaktiviteettia.
37240: 1. Vaasan lääni muodostaa maan suurim- Tästä on osoituksena mm. se, että Vaasan lää-
37241: man tyhjiön ruotsinkielistä Uudenkaarlepyyn nin kolmessa kesäyliopistossa opiskeli luku-
37242: seminaaria lukuunottamatta, jossa ei ole alueel- vuonna 1968 4 500 opiskelijaa, joista pelkäs-
37243: lista opettajainvalmistuslaitosta, vaikka tämä tään Seinäjoella toimivassa Etelä-Pohjanmaan
37244: alue on tähän mennessä lähettänyt eri opetta- kesäyliopistossa oli yli 2 000 opiskelijaa. Etelä-
37245: jainvalmistuslaitoksiin suhteellisesti enemmän Pohjanmaan kesäyliopisto onkin suurin korkea-
37246: oppilaita kuin mikään muu maamme osa-alue. koulukaupunkien ulkopuolella toimiva kesäyli-
37247: Eteläpohjalaiset nuoret ovat perinteisesti ha- opisto. On syytä erityisesti korostaa, että Vaa-
37248: keutuneet juuri opettaja-uralle, vaikka koulu- san läänin kolmessa kesäyliopistossa opiskeli
37249: tuslaitoksia on jouduttu hakemaan kaukaa lukuvuonna 1968 maan 29 000 kesäyliopisto-
37250: alueen ulkopuolelta. opiskelijasta 16 prosenttia. Tämä prosentuaali-
37251: 2. Etelä-Pohjanmaan suomenkielinen alue nen osuus ja sen takana oleva voimakas ja
37252: muodostaa maan suurimpiin kuuluvan lukio- laaja alueellinen opiskeluaktiviteetti on indi-
37253: keskuksen. Täältä ja läänin muilta osa-alueilta kaattori, joka mielestämme olisi ehdottomasti
37254: valmistui tänä vuonna yli 10 prosenttia nyt otettava huomioon maan korkeakouluopetusta
37255: valmistuneista ylioppilaista. Jos läänin alueen hajasijoitettaessa.
37256: lisäksi otamme huomioon suunnitellun Seinä- Opetusneuvos Veli Nurmen johdolla toimi-
37257: joen korkeakoulun vaikutusalueeseen kuuluvat nut peruskoulunopettajakomitea lausuukin ko-
37258: tietyt Keski-Suomen läntiset osat ja pohjoisen miteamietinnössään 1969: A 5, että jos maa-
37259: Satakunnan, voimme todeta tältä alueelta val- han luodaan alueellinen opiskelupisteiden ver-
37260: mistuneen tänä vuonna lähes 15% kaikista kosto, mm. Seinäjoki ja Rovaniemi saattaisi-
37261: ylioppilaista. On mielestämme pidettävä itses- vat muodostaa tällaisen jatkokoulutusverkos-
37262: tään selvänä, että näin suuri oppilaspohja muo- ton pisteitä.
37263: dostaa täysin riittävät edellytykset alueellisen 5. Yllä mainittu, opetusneuvos Veli Nur-
37264: korkeakoulun perustamiselle. Näitä edellytyk- men johdolla toiminut peruskoulunopettajako-
37265: VIII,214. -Uusitalo ym. 1947
37266:
37267: mitea on myös sekä todennut että myös hy- joka piti sekä mahdollisena että suotavana,
37268: väksynyt yllä esitetyt perustelut lausuessaan että Seinäjoella toimisi tulevaisuudessa Jyväs-
37269: komiteamietinnössään, että laajan maakunnan kylän korkeakoulun alainen erityisopettajia val-
37270: ja talousalueen keskuksena Seinäjoen tulisi mistava sivukorkeakoulu.
37271: saada korkeakoulutasoinen Tampereen tai Jy- Huomioon ottaen kuitenkin alueen laajuu-
37272: väskylän yliopiston alainen laitos. den, väestöpohjan ja ylivoimaiset ylioppilas-
37273: 6. Seinäjoen kaupunki tarjoaa korkeakou- reservit näyttäisi siltä, että Tampereen tai
37274: lulle riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat. Jyväskylän yliopiston alaisen opettajainvalmis-
37275: Valtiovallan ei näin ollen tarvitse investoida tuslaitoksen sijoittaminen Seinäjoelle on perus-
37276: julkisia varoja opetustilojen rakentamiseen. teltavissa huomattavasti paremmin kuin tietty-
37277: 7. Seinäjoen talousmaantieteellinen asema jen seminaarien muuttaminen peruskoulunopet-
37278: on useastakin syystä erittäin hyvä. Sen an- tajakomitean esittämiksi opettajainvalmistuslai-
37279: siosta voisi pääosa alueen opiskelijoista opis- toksiksi pelkästään siksi, että käytettävissä on
37280: kella kotoa päin. Toisaalta Seinäjoen yhteydet valmiit opetustilat. Seinäjoen kaupunki voi
37281: sekä Jyväskylään että erityisesti Tampereelle myös tarjota riittävät ja tarkoituksenmukaiset
37282: ovat niin lyhyet ja edulliset, että näiden kor- opetustilat, joren tältäkin osin Seinäjoki kilpai-
37283: keakoulujen opettajat voisivat erittäin hyvin ja lee vähintäänkin tasavertaisesti muiden ehdolla
37284: ainakin pääosalta huolehtia Seinäjoelle perus- olevien filiaaliperiaatteelle suunniteltujen opet-
37285: tettavan korkeakoulun opetuksesta. tajainvalmistuslaitosten kanssa.
37286: Tarkasteltaessa niitä tehtäviä, joita Seinä- Toisaalta haluamme tässä yhteydessä kiinnit-
37287: joelle perustettavalle korkeakoululle voitaisiin tää huomiota myös peruskoulun aineopettajien
37288: antaa, on syytä kiinnittää huomio peruskoulun- valmistamiseen ja muuhun yleisempäänkin täy-
37289: opettajakomitean mietintöön, jossa todetaan, dennys- ja edelleenkouluttamiseen, joita tehtä-
37290: että lukuvuonna 1968-69 maan 670 erityis- viä palvelevan korkeakoulun tai instituutin
37291: opettajasta oli neljännes epäpäteviä. Edelleen perustaminen tulee ennenpitkää ajankohtai-
37292: on syytä kiinnittää huomiota tulevan perus- seksi. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston saama
37293: koulun aineopettajain valmistukseen sekä suosio maan suurimpiin kuuluvana jatkokoulu-
37294: yhteiskunnassamme yhä välttämättömämmäksi tuslaitoksena osoittaa selvästi, että Seinäjoen
37295: tulevaan täydennys- ja edelleenkoulutukseen. kaupunki soveltuisi ilmeisestikin erittäin hyvin
37296: Kun tulevan peruskoulun perimmäisenä ta- tällaisen korkeakoulutasoisen koulutuslaitoksen
37297: voitteena on jokaisen nuoren erityisten edelly- sijoituspaikaksi.
37298: tysten huomioon ottaminen; merkitsee se sitä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
37299: että erityisopetukseen ja erityisopettajain val- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37300: mistukseen ja tämän valmistuksen voimakkaa-
37301: seen laajentamiseen täytyy aivan lähitulevaisuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37302: dessa kiinnittää aivan erityistä huomiota. Tästä menpiteisiin opettajai11valmistuslaitoksen
37303: kysymyksestä käytiin perusteellisia neuvotte- tai muuta korkeakoulutasoista opetusta
37304: luja edesmenneen Jyväskylän korkeakoulun eri- a11tavan korkealeoulun perustamiseksi
37305: tyispedagogiikan professorin Niilo Mäen kanssa, mahdollisimman pian Seinäjoelle.
37306: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
37307:
37308: Eino Uusitalo. Orvokki Kangas. Juhani Orrenmaa.
37309: 1948
37310:
37311: VIII,21.5.- Toiv.al. n:o 1136.
37312:
37313:
37314:
37315:
37316: Uusitalo ym.: Palkan maksamisesta opetusharjoittelusta.
37317:
37318:
37319: E d u s k u n n a 11 e.
37320:
37321: Uuteen koulujärjestelmään siirtymisen onnis- On huomattava, että loppututkinnon suo-
37322: tumiselle välttämättömänä edellytyksenä on, rittanut auskultantti ei enää ole opiskelija eikä
37323: että käytettävissä on riittävästi korkeatasoisia siis pääse osalliseksi opiskelijoille myönnetyistä
37324: ja ammatistaan kiinnostuneita opettajia myös eduista: lainoista, alennuksista yms. Auskul-
37325: peruskoulun yläastetta ja lukiota varten. Kun tointi on kokopäivätyötä, jonka vuoksi koululla
37326: oppikoulunopettajaksi pätevöityminen edellyt- joutuu olemaan keskimäärin 20 tuntia viikossa,
37327: tää nykyään loppututkinnon suorittamisen jäl- ja tämän lisäksi on vielä suoritettava vaativaa
37328: keen vuoden palkatonta harjoittelua, on ym- valmistelutyötä kotona. Mahdollisuudet ansio-
37329: märrettävää, että suuri osa uraansa valitsevista työhön auskultoinnin ohessa on rajoitettu jo
37330: usein opintovelkojen rasittamista henkilöistä kouluhallituksen määräykselläkin.
37331: valitsee muun ammatin jo pelkästään sen vuok- Edellä olevien näkökohtien mukaisesti olisi
37332: si, että muualla on harjoittelu- ja koulutusvaihe kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin opetus-
37333: paikallinen. Näin on syntynyt nykyinen valitet- harjoittelijoiden aseman määrittelemiseksi niin,
37334: tava tilanne, jossa parhaimpien opiskelijavoi- että opetusharjoittelu katsotaan päätoimiseksi
37335: mien siirtyessä muualle opettajanuralle pääty- työksi ja että siitä maksetaan asianmukainen
37336: mistä pidetään monella alalla lopullisen epäon- palkka.
37337: nistumisen merkkinä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
37338: Valtiovalta on hyväksynyt aikanaan opetus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37339: harjoittelusta aiheutuvien kulujen korvaamisen
37340: siten, että jokainen auskultantti on saanut että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37341: elinkustannuksiaan vastaavan stipendin. Nykyi- menpiteisiin opetusharjoittelusta suori-
37342: sin tämä lähes vuosisadan samansuuruisena tettavan palkan maksamiseksi.
37343: pysynyt määräraha ei riitä kuin muutamille
37344: auskultanteille myönnettäviin mitättömiin tun-
37345: nustuspalkkioihin.
37346: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1970.
37347:
37348: Eino Uusitalo. Orvokki Kangas.
37349: 1949
37350:
37351: VIII,216.- Toiv.al. n:o 1137.
37352:
37353:
37354:
37355:
37356: Uusitalo ym.: Vieraalla paikkakunnalla asuvien oppikoululaisten
37357: matka- ja asumiskustannusten korvaamisesta valtion varoista.
37358:
37359:
37360: E d u s k u n n a II e.
37361:
37362: Oppikoulun käyminen on laajentunut maas- taisiin koulunkäyntlikustannuksia alentaa, mut-
37363: samme erittäin paJjon. Laajentuminen on ta- ta apurahan saajien lukumäärää olisi suuresti
37364: pahtunut eniten vähävaraisten kansankerrosten lisättävä, samoin myönnettävän määrärahan
37365: kohdalla. Tämä suuntaus on oikea, sillä oppi- suuruutta olisi tuntuvasti korotettava.
37366: kouluopetusta ja korkeampaa opetusta on an- v,a.paaoppilaspaikkojen ja opintoapurahojen
37367: nettava kansalaisille lahjakkuuden eikä suin- lisäksi olisi harkittava mlllita keinoja vähävarais-
37368: kaan varallisuuden perusteelk ten ja pitkämatkaisten oppilaiden koulunkäyn-
37369: Oppikoulun käyminen aiheuttaa kuitenkin tikustannusten alentamiseksi. Sellaisia olisivat
37370: lukuisille henkilöille melkein voittamattomia mm. matkakustannusten korvaaminen ja kodin
37371: vaikeuksia varallisuuden suhteen. On todettu, ulkopuolella asumisesta aiheutuVJien kustannus-
37372: että monin paikoin oppikouluissa 50 % oppi- ten korvaaminen v~altion varoista. - Käsittääk-
37373: laista, jopa enemmänkin on kodeista, joiden va- semme yhteiskunnan velvollisuus on etsiä sopi-
37374: rallisuus on niin heikko, että lasten koulun- via keinoja niiden epäkohtien poistamiseksi,
37375: käynnin aiheuttamat kustannukset ovat liian jotka ovat esteenä lahj,akkaiden vähävaraisten
37376: raskaita kestettäviksi. Eniten kustannukset lasten menestyksell[selle koulunkäynnille.
37377: tuntuvat silloin, kun koulunkäyntimatka on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
37378: pitkä, jolloin joudutaan maksamaan melkoiset tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37379: matkakulut tahi peräti asumaan kotoa poissa. sen,
37380: Vähävaraisten oppilaiden koulunkäyntikus-
37381: tannuksia on pyritty alentam,aan myöntämällä että hallitus tutkisi miten oppikou-
37382: vapaaoppilaspaikkoja ja opintoapurahoja. Tämä lua käyvien oppilaiden matkakustannuk-
37383: ei ole käytännössä kovin paljon merlcinnyt, set ja asuminen vieraalla paikkakun-
37384: koska vain noin 10 % oppilaista saa vapaa- nalla voitaisiin korvata valtion varoist4
37385: paikan ja erittäin pieni osa oppilaista tulee saa- ja antaisi tätä tarkoittavan esityksen
37386: maan opintoapurahan. Opintoapurahoilla voi- eduskunnalle.
37387: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
37388:
37389: Eino Uusitalo. Katri-Helena Eskelinen.
37390: 1950
37391:
37392: VIII,217.- Toiv.al. n:o 1138.
37393:
37394:
37395:
37396:
37397: Vainio ym.: Peruskoulun teknisten aineiden opetta;ien valmis-
37398: tuksen järjestämisestä.
37399:
37400:
37401: E d u s k u n n a 11 e.
37402:
37403: Kouluhallituksessa valmistellaan asetusehdo- 66, ja jonka kolmen osaston, puutyöalan, me-
37404: tusta, joka koskee peruskoulun teknisten ainei- tallityöalan ja koneenkorjausosaston tilat, ko-
37405: den opettajien valmistusta eli tähänastista poi- neisto ja kalusto ovat hyvin nykyaikaiset, tun-
37406: kien käsityönopettajain valmistusta. Mainittujen tuisi olevan, sekä opetuksen että valtion talou-
37407: opettajien valmistus on ehdotuksen mukaan den kannalta perusteltua valmistaa edelleen
37408: tarkoitettu toteutettavaksi Rauman seminaarista myös peruskoulun teknisten aineiden opettajia,
37409: muutettavassa Rauman opettajainvalmistuslai- mahdollisesti tarvittavin opetussuunnitelmamuu-
37410: ·toksessa, joka opetusministeriössä valmisteilla toksin. Lahden kotiteollisuusopettajaopiston op-
37411: olevan, peruskoulun opettajainvalmistusta kos- pilasmäärä voi jo nykyiselläänkin olla noin 150,
37412: kevan lakiesityksen mukaan tultaisiin kytke- joten siihen mahtuu aivan hyvin myös perus-
37413: mään Turun yliopiston piiriin. Teknisten ainei- koulun teknisten aineiden opettajien tarve, ai-
37414: den opettajien kouluttamista varten Rauman nakin lähivuosina. Oppilasmäärää voitaisiin tar-
37415: seminaariin ( opettajainvalmistuslaitokseen) tar- vittaessa lisätä erittäin huomattavasti niillä, sa-
37416: koitetun työpajarakennuksen tarkistetuksi kus- maan oppilaitosrakennukseen kuuluvilla, valtion
37417: tannusarvioksi on ilmoitettu 3 450 000 mark- omistamilla Lahden teknillisen oppilaitoksen
37418: kaa, josta määrästä edellisen eduskunnan hy- luento- ja laboratoriotiloilla, jotka vapautuvat
37419: väksymänä olisi käytettävissä noin 2 400 000 ko. teknillisen oppilaitoksen siirryttyä uusiin,
37420: markkaa. Mainitun rakennuksen konkreettisia entistä laajempiin tiloihin. Ilman muuta on sel-
37421: rakennustöitä ei ole tehty paikanmääritystä pi- vää, että Lahden kotiteollisuusopettajaopisto
37422: temmälle. voidaan niveltää esim. Helsingin yliopistoon.
37423: Lahden kotiteollisuusopettajaopisto on val- Mitä tulee niihin mahdollisuuksiin, joita Lah-
37424: mistanut, paitsi kotiteollisuusopettajia ynnä mo- den kotiteollisuusopettajaopistossa valmistuvat
37425: nien muiden alojen, mm. kansakoulun poikien peruskoulun tekniset opettajat, samoin kuin
37426: käsityönopettajia noin 25 vuotta, myös kansa- myös muut siinä valmistuvat opettajat, voivat
37427: laiskoulun teknisiä opettajia vaadituin lyhyin saada lisäopintoina ja -suorituksina, on todet~
37428: lisäkurssein noin 15 vuotta. Mieskotiteollisuus- tava esim. Helsingin yliopistossa suoritettavat
37429: opettajien toiminta kotiteollisuuskouluissa, kan- pedagogiset ym. tutkinnot sekä Lahteen perus-
37430: sakoululaitoksen palveluksessa, maatalousoppi- tettavan taidekoulun opinnot ja tutkinnot.
37431: laitoksissa, ammattikouluissa, oppikouluissa, Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
37432: kansanopistoissa ym. on tiettävästi hyvin arvos- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37433: tettua. Tämä kaikki selittynee siten, että Lah- muksen,
37434: den kotiteollisuusopettajaopistossa annetaan pe- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti kaik-
37435: dagoginen ja ammatillinen, sekä käden kätevyy- kiin tarvittaviin toimiin peruskoulun
37436: den että koneellisen työn opetus rinnakkain teknisten aineiden opettajien valmistuk-
37437: koko opiskeluajan. sen järjestämiseksi tarkoituksenmukai-
37438: Lahden kotiteollisuusopettajaopistossa, jonka sella ja valtion varojen käytön kannalta
37439: rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1954-- edullisimmalla tavalla.
37440: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
37441:
37442: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä.
37443: Olavi Tupamäki. Vlljo Suokas. Matti Asunmaa.
37444: 1951
37445:
37446: VIII,218.- Toiv.al. n:o 1139.
37447:
37448:
37449:
37450:
37451: Vainio ym.: Peruskoulun käytännöllis-teknisten aineiden riittä-
37452: vyydestä ;a tehokkuudesta.
37453:
37454:
37455: Ed u s kun n a 11 e.
37456:
37457: Peruskoulusuunnitelmassa on varattu liian Tähänastinen alan koulutus on kärsinyt -<>pe-
37458: vähän tunteja käytännöllisten ja teknisten ainei- tusvälineistön ja tarveaineiden puutteesta sekä
37459: den opetukseen, mikä on oleva vakava epä- näiden seurauksena myös opettajien koulutus-
37460: kohta jatkuvasti teknistyvässä yhteiskunnas- tason alhaisuudesta. Tuntimäärän lisääminen
37461: samme. johtaisi kiinnittämään huomiota näihin puut-
37462: Kun pyritään parantamaan nykyisiä koulu- teisiin. Se merkitsisi myös monien käytännöl-
37463: muotoja, peruskoulussa pitäisi olla riittävän listen alojen uudelleen-arvostamista yksinomaan
37464: laaja ja tehokas teknisten aineiden opetus. Vain teoreettisten alojen arvostamisen sijasta.
37465: silloin peruskoulu voisi tarjota riittävää pohja- Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
37466: koulutusta teknisille aloille suuntautuvien nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37467: jatko-opintoja varten. Nykyisessä teoreettisessa
37468: oppikoulussa oppilailla ei ole riittävästi mah- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
37469: dollisuuksia tärkeään itsensä ilmaisemiseen, mi- menpiteisiin, jotka takaavat käytännöl-
37470: hin käytännöllisten ja teknisten aineiden tunti- lis-teknisten opetusaineiden riittävyyden
37471: määrän lisääminen soisi mahdollisuuden. ja tehokkuuden tulevassa peruskoulussa.
37472: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
37473:
37474: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
37475: Arttur Niemelä. Eino Poutiainen. Matti Silander.
37476: 1952
37477:
37478: VIH,219.- Toiv.al. n:o 1140.
37479:
37480:
37481:
37482:
37483: Vainio ym.: Lukion yhdistämisestä kansakoulun keskikouluun.
37484:
37485:
37486: E d u s k u n n a 11 e.
37487:
37488: Kunnan muodostaessa oppikoulusta kansa- Maaseudun lukioiden oppilaiden opintomah-
37489: kouluun kuuluvan keskikoulun, lukio jää vain dollisuuksia voitaisiin huomattavasti lisätä, jos
37490: kolmivuotiseksi, ja ellei siinä ole jokaisella myös lukion pitkämatkaiset oppilaat saisivat
37491: vuosiluokalla vähintään kolmea rinnakkaista maksuttoman koulukyydin kansakoulun oppi-
37492: luokkaa, pätevien lehtotien saaminen edes tär- laiden kuljetusautoissa.
37493: keimpiin aineryhmiin on tuntimäärien pienuu- Kumpaistakin mahdollisuutta olisi käytettävä
37494: den takia erittäin vaikeata. Lukiokomitea hyväksi, mikäli se osoittautuu tarkoituksenmu-
37495: onkin suunnitellut maaseudun lukioiden kes- kaiseksi. Sen tähden ehdotamme eduskunnan
37496: kittämistä nykyistä huomattavasti harvempiin lausuttavaksi toivomuksen,
37497: keskuksiin. Kasvatuksellisesti se kuitenkin olisi
37498: vähemmän toivottavaa ja se myös köyhdyttäisi että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
37499: lukiotta jäävien maataiskuntien henkistä elin- sen siitä, eikö kansakouluun kuuluva
37500: voimaa. Kokemuksen mukaan pienikin lukio keskikoulu voitaisi yhdistää siihen lii-
37501: voi menestyksellisesti toimia, jos se keskikou- tettävän lukion kanssa samaksi kou-
37502: lun kanssa muodostaa saman koulun. Kahden luksi, jolloin myös lukion oppilailla
37503: rehtorin johtamien keskikoulun ja lukion työn olisi oikeus ilmaiseen koulukyytiin kun-
37504: järjestäminen taas on käytännössä osoittautu- nan kansakoululaitoksen oppilaita kul-
37505: nut hankalaksi, jos niillä on yhteinen opetta- jettavissa ajoneuvoissa, ja myönteisessä
37506: jisto. Siksi olisi nimenomaan maaseudulla sal- tapauksessa antaisi siitä esityksen Edus-
37507: littava lukion liittäminen kansakouluun kuu- kunnalle.
37508: luvan keskikoulun kanssa samaksi kouluksi.
37509: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
37510:
37511: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
37512: Arttur Niemelä. Eino Poutiainen. Matti Silander.
37513: 1953
37514:
37515: VIII,220.- Toiv.al. n:o 1141.
37516:
37517:
37518:
37519:
37520: Vainio ym.: Uskonnonopetuksen tuntimäärän säilyttämisestä.
37521:
37522:
37523: Ed u s k u n n a 11 e.
37524:
37525: Koska maassamme parhaillaan valmistellaan asiallisista että myös pedagogisista syistä.
37526: suurta koulurefotmia, peruskoulua, on asian ~untimäärän vähentäminen merkitsisi opetuk-
37527: yhteydessä herännyt vilkasta keskustelua kou- sen ratkaisevaa supistusta. Sitä paitsi kokemus
37528: lun uskonnonopetuksesta. Uskonnonopetusta on osoittanut, että oppiaine, jota opetetaan
37529: on vaadittu sekä tarkistettavaksi että pois- vain yksi tunti viikossa, häviää tyystin muiden
37530: tettavaksi. Vain harvat lienevät sitä mieltä, aineiden joukkoon ja menettää mielenkiintonsa.
37531: että se olisi säilytettävä täysin ennallaan. Ne, Tuntimäärän vähentäminen uskonnonopetuk-
37532: jotka suhtautuvat kriittisesti koko uskonnon- sessa merldtsisi oppiaineen mitätöimistä.
37533: opetukseen, vaativat sitä vapaaehtoiseksi tai Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
37534: muutettavaksi yleiseksi uskonnonhistorian ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37535: moraalin opetukseksi. muksen,
37536: Peruskoulun uskonnonopetusta suunnitel-
37537: taessa on vaadittu voimakkaasti myöskin vii- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37538: kottaisten uskontotuntien <vähentämistä kah- menpiteisiin valmisteilla olevassa koulu-
37539: desta viikkotunnista yhteen tuntiin viikossa. uudistuksessa uskonnonopetuksen säi-
37540: Ehdotamme, että peruskoulussakin uskontoa lyttämiseksi tuntimäärältään entisen
37541: opetetaan jokaisella luokalla kaksi ,tuntia vii- suuruisena, kaksi tuntia viikossa.
37542: kossa. Tämä tuntimäärä on säilytettävä sekä
37543: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
37544:
37545: Mikko Vainio. Viljo Suokas. Veikko Vennamo.
37546: Pentti Antila. Arttur Niemelä. Matti Silander.
37547: Heikki Kainulainen.
37548:
37549:
37550:
37551:
37552: 245 427/70
37553: 1954
37554:
37555: VIII,221.- Toiv.al. n:o 1142.
37556:
37557:
37558:
37559:
37560: Vainio ym.: Eräiden valtion iltaoppikoulujen ja iltalinjojen
37561: perustamisesta.
37562:
37563:
37564: E d u s k u n n a 11 e.
37565:
37566: Nykyään maassamme on 17 iltaoppikoulua Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
37567: ja oppikoulun iltalinjaa, joihin mahtuu yhteensä nioittaen edusikunnan hyväksyttäväksi toivo-
37568: noin 7 000 oppilasta. Kuitenkin näihin koului- muksen,
37569: hin pyrkii vuosittain kaksi kertaa niin paljon
37570: oppilaita kuin mitä niihin voidaan ottaa. Kou- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
37571: luja on ,toistaiseksi vain yhdeksällä paikkakun- menpiteisiin valtion iltaoppikoulujen
37572: nalla ja tästä johtuen vain pienellä osalla kan- perustamiseksi Joensuuhun, Jyväsky-
37573: salaisista on mahdollisuus saada aikuisena lään, Kajaaniin, Kuopioon, Lappeenran-
37574: koulumuotoista opetusta oppikoulukurssin taan sekä niiden lisäksi kolmen valtion
37575: alalta. Koulujen vähälukuisuus ja niiden kes. iltaoppikoulun perustamiseksi Helsin-
37576: kittäminen yhdeksälle paikkakunnalle aiheuttaa kiin sekä suomenkielisten iltalinjojen
37577: kohtuuttomia vaikeuksia opinhaluisille. Koulu- perustamiseksi Espoon yhteislyseoon,
37578: jen vähyys on tehnyt mahdolliseksi ihmisten Forssan yhteislyseoon, Hämeenlinnan
37579: opiskelunhalulla keinottelun. tyttölyseoon, Imatran yhteislyseoon,
37580: Tammikuun 28 päivänä 1966 valtioneuvos- Iisalmen lyseoon, Pieksämäen yhteis-
37581: tolle jätetyssä mietinnössä ehdotetaan perus- lyseoon, Raahen yhteislyseoon, Savon-
37582: tettavaksi 6 valtion iltaoppikoulua sekä 16 linnan lyseoon, Vaasan lyseoon ja ruot-
37583: suomenkielistä ja 3 ruotsinkielistä valtion oppi- sinkielisten iltalinjojen perustamiseksi
37584: koulun iltalinjaa. Edelleen todetaan iltaoppi- seuraaviin kouluihin: Jakobstad sam-
37585: koulujen olevan valtiolle edullisia, sillä niitä lyceum, Svenska klassiska lyceum i Aho
37586: varten ei tarvita uusia koulurakennuksia ja ne ja V asa Flicklyceum.
37587: voivat muutenkin käyttää päiväkoulun operus-
37588: välineistöä.
37589: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
37590:
37591: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä.
37592: J. Juhani Kortesalmi. Matti Silander. Viljo Suokas.
37593: 1955
37594:
37595: VIII,222.- Toiv.al. n:o 114.3.
37596:
37597:
37598:
37599:
37600: Vainio ym.: Iltaopiskelijain aseman parantamisesta.
37601:
37602:
37603: E d u s k u n n a 11 e.
37604:
37605: Yhä useammissa ammateissa on vaatimuk- Alle 21-vuotiaat opiskelij.at saavat tehdä
37606: sena ainakin keskikoulun oppimäärän suoritta- verotuksessaan opintomenoistaan johtuvan
37607: minen. Taloudellisten syiden takia ovat ikui- opintovähennykse:n, joka on 500 mk. On kui-
37608: tenikin monet olleet pakotetut luopumaan oppi- tenkin huomattava, että nykyisin suuri määrä
37609: kouluhaaveista; he ovat käyneet kansaikoulun iltaopiskelijoita on yli 21-vuotiaita, jotka jää-
37610: ja sen jälkeen sijoittuneet mahdolliseen työ- vät tätäkin vähäistä etua paitsi. Kyseinen vä-
37611: hön. Näille työssä käyville opiskelusta kiinnos- hennyskelpoinen summa on lisäksi kovin pieni,
37612: tuneille on· iltaopiskelu ainoa mahdollisuus kor- kun otetaan huomioon vähennyksen määrää-
37613: keamman koulusivistyksen hankkimiseksi. Hei- misen jälkeinen rahanarvon muuttuminen.
37614: dän tulotasonsa on koulutuspohjan takia alhai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun.
37615: nen, joten iltaopiskelu vaatii heiltä suuria nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37616: taloudellisia uhralllksia paitsi opiskelumenojen muksen,
37617: myös mahdollisten lisäansioiden menettämisen
37618: muodossa, koska vapaa-aika kuluu koulutyön että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37619: parissa. iltaopiskelijain opintovähennykseen liit-
37620: Luonnollisesti vain osalla iltaopiskelijoista tyvän ikärajan poistamiseksi ja vähen-
37621: on mahdollisuus opiskella valtion koulujen ilta- nyssumman korottamiseksi ainakin
37622: linjalla; suurin osa kuuluu }'lksityisten iltaoppi- 1 000 markkaan sekä yksityisten ilta-
37623: koulujen ja oppikoulujen iltalinjain oppilaisiin. oppikoulujen ja oppikoulujen iltalinjaitt
37624: Tällöin heidän lukukausimaksunsa nousevat lukukausimaksujen alentamiseksi valtion·
37625: jopa 150-250 marlclatan. koulujen iltalinjain lukukausimaksua
37626: vastaavaksi.
37627: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
37628:
37629: Mikko Vainio. Pentti Antila.
37630: Aarne Penttinen. J. Juhani Kortesalmi.
37631: Eino Syrjä. Olavi Tupamäki.
37632: Hannes Volotinen. Heikki Kainulainen.
37633: 1956
37634:
37635: VIII,223.- Toiv.al. n:o 1144.
37636:
37637:
37638:
37639:
37640: Vainio ym.: Uuden koulutalon rakentamisesta Lahden teknilli-
37641: selle oppilaitokselle.
37642:
37643:
37644: Ed u s kun n a 11 e.
37645:
37646: Teknillisen opetuksen kehittäminen on yksi lisuutensa muualta. Tätä ei voida pitää oikeu-
37647: maamme taloudellisen vaurastumisen perus- denmukaisena. Lahden kaupunki on kiinnittä-
37648: edellytyksiä. Tämän vuoksi on jatkuvasti pidet- nyt tähän asiaan jo huomiota 16. 2. 1970 ope-
37649: tävä huolta siitä, että :tekniikasta ikiinnostu- tusministeriölle jättämässään !kirjeessä ja on
37650: neilla nuorilla on riittävästi mahdollisuuksia valmis luovuttamaan tontin teknillisen oppilai-
37651: opiskella teknillisiä ammatteja. Kun opiskelu- totksen uudisrakennusta varten, koska nykyi-
37652: aika on pitkä, on suunnitelmia tehtävä pitkällä selle tontille ei voida mitään uutta rakentaa.
37653: tähtäyksellä. Opiskelupaikkojen luominen tasai- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
37654: sesti kaikille nuorille lähellä kotipaikkaansa kunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
37655: on oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan kuuluva
37656: piirre. Teknillistä opetusta sijoiltettaessa on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37657: Lahden kohdalla tapahtunut paha jälkeenjää- menpiteisiin uuden koulutalon rakenta-
37658: neisyys. Tämän osoittaa selvästi se, että Lah- miseksi Lahden teknilliselle oppilaitok-
37659: dessa on asuk!kaita opintosuuntaa kohti yli selle, ;otta siinä yhteydessä voitaisiin
37660: 17 000, kun se muissa kaupungeissa Helsingin oppilaitosta laa;entaa kaupungin ;a sen
37661: ulkopuolella vaihtelee 2 400-12 000, ollen talousalueen kokoa vastaavaan suuruu-
37662: keskimäärin 6 000-8 000. Tämä merkitsee teen.
37663: sitä, että nuorten on etsittävä opiskelumahdol-
37664: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1970.
37665:
37666: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen.
37667: Matti Silander. Arttur Niemelä.
37668: Viljo Suokas.
37669: 1957
37670:
37671: VIII,224.- Toiv.al. n:o 1145.
37672:
37673:
37674: Vaittinen ym.: Kansakoulunopettajien edelleenkoulutuksen jär-
37675: jestämisestä.
37676:
37677:
37678: Eduskunnalle.
37679:
37680: Ldci. koulujärjestelmän perusteista astuu voi- sellaisessa asemassa, että he eivät voi turvalli-
37681: maan tänä vuonna. Emme tiedä vielä, millä sesti jäädä odottamaan peruskoulun synty-
37682: nopeudella uuteen järjestelmään tullaan siirty- mistä. He eivät ole vielä saaneet uusimuotoista
37683: mään. Joka tapauksessa on varmaa, että onnis- koulutusta. Jotta parhaatkin heistä saataisiin
37684: tuakseen järjestelmän vaatima suuri ja perus- pysymään valitsemaliaan uralla, olisi nyt kii-
37685: teellinen muutos edellyttää koko maamme reellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin heidän
37686: opettajakunnalta aktiivista ja positiivista asen- edelleenkouluruksensa järjestämiseksi. Tämä
37687: noitumista. On myös tärkeätä, että uusiksi vaatii erikoisjärjestelyä siitäkin syystä, että ny-
37688: opiskelijoiksi opettajainvalmistukseen hakeutuu kyisten säännösten mukaan vain vakinaiset ja
37689: mahdollisimman kehityskelpoista ainesta ja koevuosilla olevat opettajat voivat saada opis-
37690: että jo valmistuneet saadaan pysymään alalla. kelua varten paLkallista virkavapautta. Viime
37691: Opettajien keskuudessa vallitseva heikko syksyksi järjestettiin 600 jatko-opiskelupaikkaa
37692: työllisyystilanne aiheuttaa kuitenkin sen, että lähinnä juuri valmistuneille 670 opettajalle.
37693: valmistuslaitoksiin hakeutuu paljon sellaista hei- Taloudellisten vaikeuksien vuoksi heistä jatkoi
37694: kompaa opiskelija-ainesta, joka ei ole muualle opiskelua vain hieman yli 100 ja suurimman
37695: päässyt. Lisäksi jo valmistuneistakin työttö- osan paikoista ·täyttivät vanhemmat opettajat.
37696: miksi jääneistä paras aines, jolla on edellytyk- Tämän vuoksi olisi .tärkeää, että väliaikai-
37697: siä opiskella jotain muutakin, vaihtaa alaa. Ei sessa virassa olevien, sijaisten, tuntiopettajien
37698: ole myöskään yksinomaan myönteistä siinä, ja työttömien opettajien opiskelun taloudelli-
37699: että monet työttömiksi jääneet varsinaisen nen tukeminen järjestettäisiin erikoistoimen-
37700: kansakoulun opettajat opiskelevat saavuttaak- piteillä. Lähinnä tullevat kysymykseen valtion
37701: seen tulevan perusikoulun yläasteen opettajan halpakonkoiset lainat 1a stipendit. Tällaisia
37702: pätevyyden. Hekin ovat juuri kehityskelpoi- ilman siirtymäsäännösten turvaa olevia opetta-
37703: sinta joukkoa, mistä on seurauksena ala-asteen jia on kaikkiaan n. 5 000.
37704: jääminen huonompaan asemaan. Eräissä maissa, Tässä ehdotetut toimenpiteet vaikuttaisivat
37705: joissa opettajien jatko-opinnot ovat suuntautu- myös ratkaisevasti varsinaisen kansakoulun
37706: neet yksinomaan ylemmän asteen pätevyyteen opettajien ·työttömien määrään, joka tällä het-
37707: ja parempaan palkkaukseen, on jouduttu etsi- kellä on noin 1 100.
37708: mään keinoja taitavien opettajien pysyttämi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
37709: seksi alemmilla asteilla. nioittaen eduskunnan hyväksyttävä,ksi toivo-
37710: Jotta tilanne ei nykyisestä enää pahenisi, muksen,
37711: olisi edelleen etsittävä keinoja opettajien työlli-
37712: syyden parantamiseksi ja samalla alan tekemi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37713: seksi nykyistä halutummaksi. Viime keväänä menpiteisiin juuri valmistuneiden ja
37714: valmistuneista n. 670 ja tulevana keväänä val- tänä keväänä valmistuvien opetta;ien
37715: mistuvasta n. 300 varsinaisen kansakoulun edelleenkoulutuksen oikeudenmukaiseksi
37716: opettajasta tulee yhteensä lähes tuhat olemaan järjestämiseksi.
37717: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
37718:
37719: Aili Vaittinen. Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki.
37720: Sirkka Lankinen. Harri Holkeri. Aslak Aas.
37721: Maija Heino. Sinikka Karhuvaara. M. Jaatinen.
37722: Niilo Tarvajärvi. Erkki Häkämies. Raimo Ilaskivi.
37723: Erkki Hara. Juha Rihtniemi.
37724: 1958
37725:
37726: VIII,225.- Toiv.al. n:o 1146.
37727:
37728:
37729:
37730:
37731: Vaittinen ym.: Kunnanlääkäreiksi aikavien lääketieteen kandidaat-
37732: tien opiskelun tukemisesta.
37733:
37734:
37735: E d u s k u n n a 11 e.
37736:
37737: Kuten yleisesti tiedetään, vallitsee maas- Meidän hyvinvointivaltiossamme tulee jokai-
37738: samme lääkäripula. Lääkärien lukumäärä lähi- sella kansalaisella olla lääkäriapu lähellä ja
37739: wosien aikana tuslkin lisääntyy siinä määrin, ainakin oman kunnan alueella saatavissa.
37740: että kdclci tärkeimmät lääkäripaikat voitaistin Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
37741: täyttää. Eniten tästä lääkäripulasta kärsivät myös siihen, että lääkärien opiskelu vaatii
37742: syt'ljäisimmät maamme kunnat, joista muuten- monta vuotta ja on monelle lahjakkaallekin
37743: kin on pitemmät matkat lääkärin vastaanotolle. opiskelijalle taloudellisesti raSkasta, esitämme
37744: Kuitenkin on ensiarvoisen tärkeätä, että juuri kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37745: näihin syrjäisiin kuntiin saataisiin lääkäri. vomuksen,
37746: Niinpä olisi paikallaan opintorahan muodossa
37747: tukea lääketieteen kandidaatteja myöntämällä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37748: heille opintoapurahaa sillä ehdolla, että he niiden lääketieteen kandidaattien opis-
37749: sitoutuisivat valmistuttuaan syrjäseutujen kun- kelun tukemiseksi, ;otka valmistuttuaan
37750: nanlääkäreiksi. sitoutuvat toimimaan kunnanlääkäreinä
37751: määräa;an.
37752: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37753:
37754: Aili Vaittinen. Niilo Tarvajärvi.
37755: 1959
37756:
37757: VIII,226.- Toiv.al. n:o 1147.
37758:
37759:
37760:
37761:
37762: Vaittinen ym.: Karialan tutkimuslaitoksen perustamisesta Joen-
37763: suun korkeakouluun.
37764:
37765:
37766: E d u s k u n n a 11 e.
37767:
37768: Edusikunnan 2. 6. 1969 hyväksymässä laissa tuksen esitykseen valtion t~ ja menoarvioksi
37769: Joensuun ikorikea!koulusta 4 § :n 2 momentissa vuodelle 1970 on si8ällytetty tarpeelliset määrä-
37770: sanotaan mm.: "Korkeakoulussa on opettajain- rahat, 1otta opetustoimi voi edelleen jatkua.
37771: valmistusta välittömästi palvelevien laitosten Esityksessä ei ole määrärahaa laissa määrätyn
37772: lisäksi Karjalan tutkimuslaitos, jdka suorittaa Karjalan tucldmuslaitdksen toiminnan aloitta-
37773: Karjalan henikistä ja aineellista kultruuria kos- miseksi. KoJ:lkeaikoulun suotuisatie kehity'kselle
37774: kevaa ,tutikimustyötä ko.t:ikeakoulussa edustettu- on kuitenkin välttämätöntä, että tutikimuslai-
37775: jen tieteenalojen puitteissa." Eduskunnan vas- toksen toiminta alkaisi mahdollisimman pian.
37776: tauksessa hallituksen esit~seen lai!ksi Joensuun Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
37777: korkeakoulusta kiinnitetään erikoisesti huo- tamme,
37778: miota ko. tutikimuslaitdksen tärkeyteen.
37779: Joensuun !korkeakoulu on aloittanut toimin- että hallitus myötävaikuttaisi Karia-
37780: tansa 1. 9. 1969. Joensuun kaupuniki on sitou- lan tutkimuslaitoksen perustamiseksi
37781: tunut korvaamaan tkorikea!koulun opetustoimin- ]oensuun korkeakouluun.
37782: nasta vuonna 1969 aiheutuvat menot. Halli-
37783: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
37784:
37785: Alli Vaittinen. Lea Sutinen. Erkki Hara.
37786: 1960
37787:
37788: VIII,227.- Toiv.al. n:o 1148.
37789:
37790:
37791:
37792:
37793: Vennamo ym.: Koulutoimen kehittämisestä.
37794:
37795:
37796: E d u s k u n n a 11 e.
37797:
37798: Maamme kouluolojen kehitystä on jo kauan On valitettavaa, että erityisesti kansanrin-
37799: ohjattu eräässä tärkeässä suhteessa täysin vää· tamahallitus on ohjannut tällaista kehitystä täy-
37800: rään suuntaan. T arkoitamme tällä sitä, että sin väärään suuntaan ja maaseutuväestön va-
37801: pienempiä ja syrjäisempien seutujen kouluja hingoksi. On jo korkea aika saada tällaiselle
37802: lakkautetaan kiihtyvästi 'ja kesikitetään koulut vaaralliselle kehitykselle pitävä sulku.
37803: suUl:'kouluiksi harvoihin pisteisiin. Tämä mer- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37804: kitsee koulutoimen vaikeutumista ja kehityksen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37805: taantumista laajoilla alueilla maassamme. Te-
37806: hokkuuden perusteella kuljetetaan oppilaat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37807: opettajien luokse, kun päinvastoin opettajat menpiteisiin koulutoimen kehittämiseksi
37808: olisi vietävä oppilaiden luokse nimenomaan niin, että opettajat tulevat oppilaiden
37809: silloin, kun on kysymys nuoremmista koulu- luokse eikä kaikkea koulutointa keski-
37810: ikäisistä. tetä maaseudun vahingoksi massasuur-
37811: kouluihin.
37812: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
37813:
37814: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Matti Silander.
37815: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Olavi Tupamäki.
37816: 1961
37817:
37818: VIII,228.- Toiv.al. n:o 1149.
37819:
37820:
37821:
37822:
37823: Vennamo ym.: Sivuammattikoulun aikaansaamisesta Kaaville.
37824:
37825:
37826: E d u s k u n n, a 11 e.
37827:
37828: Kaavin kunta on kehittänyt huomattavaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
37829: teollisuutta. Tämä on luonut edellytykset pai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37830: kalliselle ammattikoulutukselle. Näistä syistä
37831: kunta on pitänyt tarpeellisena sivuammattikou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37832: lun saamista Kaaville. Tätä puoltaa kaikkien menpiteisiin sivuammattikoulun aikaan-
37833: kuntalaisten etu. saamiseksi Kaavin kuntaan.
37834: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
37835:
37836: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
37837: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
37838: Viljo Suokas. Aarne Penttinen.
37839:
37840:
37841:
37842:
37843: 246 427/70
37844: 1962
37845:
37846: Vlll,229.- Toiv.al. n:o 1150.
37847:
37848:
37849:
37850:
37851: Westerholm: Koululainsäädännön yhtenäistämisestä.
37852:
37853:
37854: E d u s k u n n a 11 e.
37855:
37856: Eduskunnan vuonna 1968 säätämä koulu- nalle voimaan jäävät vanhat säännokset sisäl-
37857: järjestelmälaki tulee voimaan 1. 8. 1970. Sen löltään mahdollisimman samankaltaisiksi perus-
37858: toimeenpanosäännOkseksi suunniteltua perus- koulusäännösten kanssa. Tällä voitaisiin samalla
37859: kouluasetusta viimeistellään parhaillaan opetus- ennakolta vähentää järjestelmän uudistumisen
37860: ministeriössä. Näiden rinnalle jäävät voimaan mukanaan tuomia muutoksia.
37861: myös kansakoululaki ja kansakouluasetus sekä Vielä toimintaansa jatkavan peruskoulun
37862: vastaavat oppikoulusäännökset. säännöstoimikunnan tehtävää olisikin täyden-
37863: Peruskoulun uudistuksen siirtymävaiheessa nettävä siten, että sen tulisi valmistaa ehdo-
37864: joudutaan tälten noudattamaan useita rinnak- tukset tarvittaviksi muutoksiksi kansakoulu-
37865: kaisia ja monilta kohdiltaan erilaisia säännök- lakiin ia -asetukseen sekä oppikoulusäännök-
37866: siä. Tällainen koulutyön järjestelySISä eri kun- siin.
37867: tien keslk:en kirjavuutta aiheuttava siirtymä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
37868: aika olisi saatava mahdollisimman lyhyeksi. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37869: Kun koulujärjestelmälaki kuitenkin säätää pe-
37870: ruskoulujärjestelmän toteuttamisajan, ei siirty- että hallitus kiireellisesti antaisi pe-
37871: mäkautta voida lyhentää muulla rtavoin kuin ruskoulun säännöstoimikunnan tehtii·
37872: antamalla kunnille lupia lain sallimaan ennen väksi laatia ehdotukset kansakoululain
37873: valtioneuvoston määräämää ajankohtaa tapah- ;a -asetuksen sekä vastaavien oppikoulu-
37874: tuvaan siirtymiseen. Tämän vuoksi olisikin säännösten yhtenäistämiseksi kouluiär-
37875: siirtymäajan koulutointa pyrittävä yhtenäistä- iettelmiilain ;a peruskouluasetuksen
37876: mään sisältä päin siten, että tarkistettaisiin kanssa.
37877: koulujärjestelmälain ja peruskouluasetuksen rin-
37878: Helsingissä 19 päivänä huhtrkuuta 1970.
37879:
37880: Raino Westerholm.
37881: 1963
37882:
37883: VIII,230.- Toiv.al. n:o 1151.
37884:
37885:
37886:
37887:
37888: Westerholm: Kansakoululaitoksen opettajien työllisyyden paran-
37889: tamisesta.
37890:
37891:
37892: E d u s k u n n a 11 e.
37893:
37894: Kansakoulunopettajien työllisyystilanne on kaukseen, sen saamisen ehtona kun on pysyvä
37895: tällä hetkellä vaikea. Syntyvyyden vähenemisen, virkasuhde.
37896: oppikouluun siirtymisen lisääntyminen ja väes- Syntyneeseen tilanteeseen ovat yhtenä syynä
37897: tön muuttoliike ovat yhdessä aiheuttaneet run- koulutusviranomaisten virheelliset laskelmat:
37898: saasti koulujen ja opettajain virkojen lakkaut- yhteiskunnan kehitys on ollut laskettua voi-
37899: tamisia. Tällä hetkellä on lähes tuhat opettajaa makkaampaa, eikä opettajien ammattijärjestön
37900: vailla oman alansa työtä. Heidän lisäkseen on varoituksia ole otettu riittävän vakavasti. Kou-
37901: n. 4 000 opettajaa sellaisessa väliaikaisessa, si- luviranomaisten yritykset opettajakoulutuksen
37902: jais- tai tuntiopettajatyösuhteessa, joka ei ole supistamiseksi eivät myös ole johtaneet toivot-
37903: luonteeltaan pysyvä. Tilanteen vakavuudesta tuihin tuloksiin maakuntapoliittisten vastavoi-
37904: kertoo se, että kouluhallitus on jo kolmena mien takia.
37905: vuonna peräkkäin joutunut poikkeussäännökseen Vaitiovallan velvollisuus olisi nyt ryhtyä käy-
37906: turvautumalla kieltämään kunnilta näille kuulu- tettävissä oleviin keinoihin tilanteen korjaami-
37907: van opettajien valitsemisoikeuden. Lähes 5 000 seksi. Tähän mennessä tehdyt päätökset opet-
37908: opettajaa odottaa tänäkin keväänä avointen vir- tajakoulutuksen vähäisestä supistamisesta, val-
37909: kojen haettavaksi julistamista. Suurin osa avoi- tioavun ehtona olevien oppilaslukuminimien
37910: mista viroista tulee kuitenkin täytettäviksi kun- pienentämisestä ja opettajien jatkokoulutuspaik-
37911: nallishallitusten tai kouluhallituksen toimin lak- kojen lisäämisestä ovat estäneet tilanteen pahe-
37912: kaotettujen virkojen haltijoilla. Ilman pysyvää nemisen, mutta eivät vielä ole pystyneet muut-
37913: työpaikkaa olevat opettajat ovat suurimmaksi tamaan sitä paremmaksi. Kansakoululaitoksen
37914: osaksi nuoria, vastavalmistuneita ja juuri per- opettajavirkojen selvitystoimikunnan maalis-
37915: heen perustaneita henkilöitä, joita rasittavat ko- kuussa 1969 julkaistussa mietinnössä ehdotet-
37916: dinperustamiskulujen lisäksi opintovelat. Näi- tiin muitakin toimenpiteitä, joilla opettajien
37917: den nuorten ihmisten oman henkisen kehityk- työllisyystilannetta voitaisiin parantaa. Näihin
37918: sen ohella on myös koko koululaitokselle va- toimiin ei kuitenkaan ole ryhdytty.
37919: hingoksi se, että nuorimmat ja nykyaikaisim- Edellä olevan viitaten ehdotan kunnioitta-
37920: min koulutetut opettajaikäluokat katkeroituvat vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37921: valitsemaansa työkenttään ja sitä johtavia vi-
37922: ranomaisia kohtaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37923: Nämä opettajat joutuvat jäämään myös nii- kaikkiin kansakoululaitoksen opettajan-
37924: den peruskoulun siirtosäännösten ulkopuolelle, virkojen selvitystoimikunnan mietin-
37925: jotka turvaavat vakinaisessa tai koevuosivirassa nössä ja sen eriävässä mielipiteessä esi-
37926: oleville opettajille mahdollisuuden siirtyä hoita- tettyihin toimenpiteisiin kansakoululai-
37927: maan entisiä tai niitä vastaavia uusia virkoja toksen opettajien työllisyystilanteen sekä
37928: peruskoulussa. Nämä nuoret opettajat ovat jatkokoulutus- ja peruskouluun siirty-
37929: muita opettajia huonommassa asemassa myös mismahdollisuuksien parantamiseksi.
37930: siksi, ettei heillä ole oikeutta opintoajan palk-
37931: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
37932:
37933: Raino Westerholm.
37934: 1964
37935:
37936: VIII,231.- Toiv.al. n:o 1152.
37937:
37938:
37939:
37940:
37941: Westerholm: Yksityisoppikoulujen perustamisrajoitusten poista-
37942: misesta.
37943:
37944:
37945: E d u s k u n n a II e.
37946:
37947: Laki koulujärjestelmän perusteista heinäkuun mahdollisuus yhdenveroisesti peruskouloo kans-
37948: 26 päivältä 1968 asettaa erittäin tiukat rajat sa valtion tuen turvin jatkaa toimintaansa ja li-
37949: uusien yksityisoppikoulujen perustamiselle. säksi, että uusien yksityisoppikoulujen perus-
37950: Tämä käy ilmi mainitun lain 28 §:n 2 ja 5 tamiselle ei aseteta esteitä.
37951: kohdista. Käytännössä tämä johtaisi siihen, että Edellä sanotun johdosta ehdotan eduskun-
37952: uusien yksityisoppikoulujen perustaminen tulisi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37953: mahdottomaksi. Koska monopolisoitu koulu
37954: helposti johtaa, kuten naapurimaassamme Ruot- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
37955: sissa on jo koettu, opetuksen yksipuoliseen jotta lakia koulujärjestelmän perusteista
37956: suuntaamiseen ja koska Ruotsissa tämä on ta- muutettaisiin niin, että uusien yksityis-
37957: pahtunut nimenomaan uskonnonopetuksen koh- oppikoulujen perustamiselta poistettai-
37958: dalla niin, että raamatun opetukset on vääris- siin ne tiukat rajoitukset, jotka lain
37959: telty ja tuotu esiin raamatun hengen vastaisessa 28 §:n 2 ja 5 kohdista tarkemmin ilme-
37960: sävyssä, Suomen Kristillinen Liitto pitää täh- nevät.
37961: dellisenä, että yksityisoppikouluille varataan
37962: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
37963:
37964: Raino Westerholm.
37965: 1965
37966:
37967: VIII,232.- Toiv.al. n:o 1153.
37968:
37969:
37970:
37971:
37972: Westerholm: Epäsiveellisyyden ja säädyttömyyden leviämisen
37973: ehkäisemisestä.
37974:
37975:
37976: E d u s k u n n a 11 e.
37977:
37978: Kansamme elinjuuria jäytävä, taiteen nimen ehkäisemisestä säätää rangaistuksen sukupuoli-
37979: varjolla tapahtuva hyviä tapoja, sukupuolikuria kuria ja säädyllisyyttä loukkaavien julkaisujen
37980: ja säädyllisyyttä loukkaava toiminta on saavut- levittäjille ja esittäjille. Laki elokuvien tarkas-
37981: tanut maassamme ennen näkemättömät mitta- tuksesta kieltää sellaisten elokuvien esittämi-
37982: suhteet lehdistössä, kirjallisuudessa, elokuvissa, sen, jotka sisällykseltään ovat ilmeisesti lain tai
37983: radiossa ja televisiossa. Kaupalliset tekijät ovat hyvien tapojen vastaisia tahi epäsiveellisiä. Näi-
37984: saaneet sivuuttaa taiteelliset ja moraaliset arvot. den lakien noudattamisen valvonta on ollut lu-
37985: Pornografian julkea julistus ja esittäminen ei vattoman heikkoa. Se ei ole vastannut kan-
37986: vastaa kansamme syvien rivien käsitystä hyvistä samme oikeustajuntaa.
37987: tavoista ja säädyllisyydestä. Kasvavalle nuorisol- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
37988: Iemme sellaisella toiminnalla on mitä turmiol- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37989: lisin vaikutus. Tästä on jo riittävästi merkkejä sen,
37990: havaittavissa. Sukupuolitaudit olivat jokin vuosi
37991: sitten jo voitettu ongelma - nyt ne ovat li- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
37992: sääntyneet räjähdysmäisesti varsinkin nuorem- menpiteisiin ja tehokkaasti valvoisi, että
37993: man polven parissa. On jo aika herätä näke- lakia epäsiveellisten julkaisujen levittä-
37994: mään mihin ollaan menossa. Valtiovallan on misen ehkäisemiseksi ja lakia elokuvien
37995: saatettava lailliseen vastuuseen henkilöt ja yh- tarkastuksesta noudatettaisiin siten, että
37996: teisöt, jotka lainvastaisesti tuottavat ja levittä- niiden epäsiveellisyyden ja säädyttömyy-
37997: vät epäsiveellisiä tuotteita ja ohjelmia. den leviämisen ehkäisemistä tarkoittava
37998: Laki epäsiveellisten julkaisujen levittämisen päämäärä toteutuisi.
37999: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38000:
38001: Raino Westerholm.
38002: 1966
38003:
38004: VIII,233.- Toiv.al. n:o 1154.
38005:
38006:
38007:
38008:
38009: Westerholm: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä.
38010:
38011:
38012: E d u s k u n n a 11 e.
38013:
38014: Opiskelijoiden asema on sodan jälkeen ollut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38015: monessa mielessä erittäin tukala. Opiskelijoiden sellaisen opintotukijärjestelmän kehittä-
38016: määrän nopeasti lisäännyttyä on opiskelijoiden miseksi, että opiskelijat saisivat lainoil-
38017: asunnonsaanti vaikeutunut. Eniten vaikeuksia leen ei vain korkotukea ja valtion ta-
38018: lienee vähävaraisille, kyvykkäille opiskelijoille kuun vaan myös osan niistä avustuk-
38019: kuitenkin tuottaneet kalliit asumis- ja opinto- sena.
38020: kustannukset.
38021: Edellä sanotun nojalla ehdotan kunnioitta-
38022: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38023: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38024:
38025: Raino Westerholm.
38026: 1967
38027:
38028: Vlll,234.- Toiv.al. n:o 115.5.
38029:
38030:
38031:
38032:
38033: Westerholm: Uskonnonopetuksen tason säilyttämisestä kouluissa.
38034:
38035:
38036: E d u s k u n n a II e.
38037:
38038: Eduskunta päätti hyväksyessään lain koulu- yhdistelmin koulu saa perustaa aineenopettajan
38039: järjestelmän perusteista ( 467/1968) sisällyttää ja lehtorin virkoja, vaan erilaisia yhdistelmiä
38040: uskonnonopetuksen peruskoulun opetusohjel- mainitaan enemmänkin suosittelun ja esimerkin
38041: maan nykyisen kansakoulun periaatteiden mu- omaisesti. Jos kuitenkin uskonnonopetusta ei
38042: kaan järjestettynä. Lakia seuranneessa lausu- edes mainita niiden aineiden luettelossa, joita
38043: massa eduskunta piti tärkeänä, että uskonnon- varten koulut voivat perustaa opettajan ja leh-
38044: opetusta kehitetään entistä enemmän vastaa- torin virkoja, tämä on omiaan johtamaan kehi-
38045: maan muuttuvan yhteiskunnan tarpeita ja että tystä siihen suuntaan, että uskonnosta tulee
38046: tämän aineen aineopettajakysymykseen kiinnite- aine, josta muiden aineiden opettajat saavat
38047: tään huomiota. täydennystunteja. Opetuksen kannalta tällä sei-
38048: Koska uskonnonopetukseen liittyvillä asioilla kalla ei voi olla hyviä seurauksia.
38049: niiden luonteen vuoksi on myös kodin ja kou- Lukiokomitean julkistetussa mietinnössä eh-
38050: lun yhteistyöhön vaikuttavaa merkitystä, olisi dotetaan siirryttäväksi välittömästi tai mahdol-
38051: tarkoituksenmukaista, että uskonnonopetukselle lisimman pian 1 viikkotunnin käsittävään us-
38052: turvattaisiin kohtuullinen asema peruskoulun konnon opetusohjelmaan. Myöhemmässä tunti-
38053: opetusohjelmassa ja että opettajanvirkojen jär- jakoehdotuksessa ehdotetaan siirryttäväksi jär-
38054: jestelyn perusteet määrättäisiin samalla tavalla jestelmään, jossa uskonto olisi yhtenä aineena
38055: kuin muidenkin aineiden kohdalla. "ihmistuntemus"-oppiaineen puitteissa yhdessä
38056: Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea mää- filosofian ja psykologian kanssa. Molemmat eh-
38057: räsi kokeiluohjelmaan 7.-9. luokille yhden dotukset merkitsevät uskonnonopetuksen ase-
38058: viikkotunnin uskonnonopetusta. Komitea kyllä man heikkenemistä.
38059: suostui siihen, että uskonnonopetuksen asian- Edellä olevan johdosta katson, että
38060: tuntijaryhmä sai valmistaa myös kahden viikko- - ensi syksynä jatkuvassa kokeilussa olisi
38061: tunnin opetussuunnitelmaehdotuksen yläastetta uskonnon tuntimäärää tarkistettava peruskoulun
38062: varten, mutta ei sen sijaan suostunut k.o. suun- yläasteella laajentamalla se 2 viikkotuntia käsit-
38063: nitelmaa kokeilemaan sen laatineen asiantuntija- täväksi
38064: ryhmän pyynnöstä huolimatta. Vaitioneuvosto - että lopullisessa opetussuunnitelm'clssa us-
38065: on peruskoulun kokeiluohjelman tuntijakoa vah- konnon tuntimäärää vahvistettaessa se määrät-
38066: vistaessaan asettunut kannattamaan uskonnon- täisiin 2 tunniksi viikossa
38067: opetuksen supistamista. Ellei kahden viikko-
38068: tunnin opetusohjelmaa suostuta edes kokeile- - että annettavassa peruskouluasetuksessa
38069: maan, on olemassa vaara, että tämä tuntimäärä uskonnonopetus olisi mainittava niiden aineiden
38070: jää lopulliseksi ja näin ollen uskonnonopetus joukossa, joita varten voidaan kouluun perus-
38071: vähenee puoleen nykyisen keskikoulun tunti- taa riittävän tuntimäärän puitteissa aineenopet-
38072: määrään verrattuna. tajien ja lehtorien virkoja
38073: Opettajainvalmistussuunnitelmissa uskonnon- - että peruskouluasetuksessa olevia virkoja
38074: opetus on otettu huomioon sekä luokkaopetta- ja niiden aineyhdistelmiä lueteltaessa olisi otet-
38075: jien erikoistumisopiskelua että useampaa ainetta tava huomioon asetuksen toimeenpano sellai-
38076: opettamaan tulevien aineopettajien arvosanayh- silla paikkakunnilla, joilla on lukio. Koulusuun-
38077: distelmiä suunniteltaessa. On luonnollista, että nitelmia laadittaessa olisi uskonnonopettajakysy-
38078: asiasta annettavassa asetuksessa ei kaikkia kou- mys otettava huomioon niin, että suunnitelmaa
38079: luja sitovasti voida määrätä, minkälaisin aine- toteutettaessa voitaisiin peruskoulun opetuk-
38080: 1968 VIII,234.- Koulujen uskonnonopetus.
38081:
38082: sessa käyttää lehtoria, joka toimii paikkakun- - lukion opettajakysymys järjestetään nlin,
38083: nan lukion ,palveluksessa että opetuksen taso uskonnonopetuksen osalta
38084: - että uskonnon aineopettajia ja lehtoreita on muiden aineiden opetustasoon verrattavissa.
38085: pitäisi voida käyttää jo 5. ja 6. luokkien ope- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
38086: tuksessa hyväksyttäväksi toivomuksen,
38087: - ·ettii lukiossa olisi opetettava uskontoa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38088: kaikille oppilaille yhteisenä aineena 2 oppitun- uskonnonopetuksen tason säilyttämiseksi
38089: tia viikossa ja että ja tehostamiseksi eri koulumuodoissa.
38090: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38091:
38092: Raino Westerholm.
38093: 1969
38094:
38095: VIII,235.- Toiv.al. n:o 1156.
38096:
38097:
38098:
38099:
38100: Westerholm: Iltaopiskelun kustannusten suorittamisesta valtion
38101: varoista.
38102:
38103:
38104: Eduskunnalle.
38105:
38106: Iltaoppikouluja ja oppikoulujen iltalinjoja Koska on ilmeistä, että iltaopiskelijat ovat
38107: käyvät ovat maassamme jääneet vaille monia jääneet huomattavasti huonompaan asemaan
38108: sellaisia etuja, joista muut kouluakäyvät ovat kuin muut opiskelijat ja koska heidän uutte-
38109: saaneet nauttia. Iltaopiskelijat joutuvat mm. ruutensa on syytä ottaa myönteisenä tekijänä
38110: käymään koulunsa työajan ulkopuolella, heidän huomioon ja koska vielä on todennäköistä, että
38111: on selvittävä muihin opiskelijoihin verrattuna em. tukiopetuksesta on kansantaloudellisestikin
38112: huomattavasti pienemmällä opetuksella jne. enemmän hyötyä kuin haittaa, ehdotan edus-
38113: Jotkut koulut ovat järjestäneet iltaopiskeli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38114: joille mm. tuntiopetuskursseja, jotka ovat osoit-
38115: tautuneet erittäin hyödyllisiksi, koska niiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38116: avulla on Iuokalle jäämisiä voitu huomattavasti iltaoppikoulujen ja oppikoulujen iltalin-
38117: vähentää ja tällöin on vaitionkin kustannuksia jojen tukiopetuskurssien kustannusten
38118: säästynyt. suorittamiseksi valtion varoista.
38119: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38120:
38121: Raino Westerholm.
38122:
38123:
38124:
38125:
38126: 247 427/70
38127: 1970
38128:
38129: VIII,236.- Toiv.al. n:o 1157.
38130:
38131: S. Westerlund ym.: Yksityisten oppikoulujen ylimääräisten leh-
38132: torien ;a tuntiopettajien aseman ;a oikeusturvan parantami-
38133: sesta.
38134:
38135: E d u s k u n n a 11 e.
38136: Yksityisten oppikoulujen ns. ylimääräisten mityksissä esiintyykin mitä ihmeellisimpiä ta-
38137: lehtotien ja tuntiopettajien nimittäminen ja oi- pauksia, joissa juuri sukulaisuus, sukupuoli jne.
38138: keusturva ovat jääneet yleisestä kehityksestä ovat ratkaisevia.
38139: tuntuvasti jälkeen. Nykyisen yksityisoppikoulu- Tuntiopettajan työn luonteeseen kuuluu, että
38140: asetuksen mukaan näihin opettajaryhmiin voi- hän hoitaa koko lukuvuoden vastaanottamaansa
38141: daan nimittää mielivaltaisesti ja niihin kuulu- opetusta. Kuitenkin hänelläkin on vain kahden
38142: vat erottaa palkanmaksun välisen ajan kestä- viikon irtisanomissuoja, joten hänet voidaan
38143: vällä irtisanomisajalla ja ilman päteväksi kat- milloin tahansa irtisanoa toimestaan. Eräässä
38144: sottavaa syytä. helsinkiläisessä iltaoppikoulussa onkin esiinty-
38145: Opettaja on yksityisessä oppikoulussa nimi- nyt tapauksia, että täyden pätevyyden omaavia
38146: tettävä ylimääräiseksi lehtoriksi, jos hänellä on opettajia on irtisanottu kesken lukuvuotta ja
38147: oppikoulun opettajalta vaadittava pätevyys ja tilalle nimitetty epäpäteviä.
38148: hänen hallussaan olevien oppituntien määrä on Nimityskysymysten osalta on todettava, että
38149: vähintään 26. Tällöin hän nauttii peruspalkkaa mielivaltaisuutta on laajennettu jo myös valtion
38150: siihen kuuluvine ikä- ja kalliinpaikanlisineen. oppikouluihinkin niin, että asiaa koskeva vali-
38151: Lehtoraatin luonteeseen kuuluu, että se kes- tusoikeus on poistettu.
38152: tää niin kauan kuin tunteja on riittävästi tar- Käynnissä olevan koulumuodon muutoksen
38153: jolla ja lakkaa vasta kun tuntien määrä laskee yhteydessä on huolehdittava em. epäkohtien
38154: alle 26:n. poistamisesta.
38155: Tuntiopettajan toimeen voi koulun rehtori Ylimääräisten lehtotien ja tuntiopet!tajien toi-
38156: nimittää kenet tahansa. Tuntiopettaja hoitaa ne met on aina julistettava ennen täyttämistä auki
38157: oppitunnit, joita vakinaiset ja ylimääräiset leh- ( tuntiopettajien kohdalla vuosittain) . Toimiin
38158: torit eivät voi vastaanottaa. on aina valittava hakijoista se, joka suoritettu-
38159: Ylimääräiseksi lehtoriksi, jonka toimi yleensä jen opinnäytteiden ja opettajakokemuksen pe-
38160: ensin julistetaan haettavaksi, voidaan hakijoista rusteella on pätevin.
38161: nimittää kuka tahansa, jolla on toimeen vaadit-
38162: tava pätevyys. Siten ei suinkaan tarvitse valita Ylimääräistä lehtoria ei saa irtisanoa muul-
38163: pätevintä, vaan monet muut syyt (sukulaisuus, loin kuin virkavirheen, rikoksen, tai sen syyn
38164: sukupuoli tms.) voi ratkaista valinnan. Lisäksi nojalla, että tuntimäärä koulun toiminnan su-
38165: lehtoraatti voidaan panna uudelleen auki, ellei pistumisen vuoksi vähenee alle säädetyn rajan.
38166: mieleistä hakijaa edellisellä kerralla ilmaantu- Tuntiopettajaa ei sa irtisanoa kesken luku-
38167: nut, onhan ylimääräisellä lehtorilla vain kahden vuotta minkään syyn kuin virkavirheen tai ri-
38168: viikon irtisanomissuoja. Myös voidaan tointa koksen vuoksi.
38169: auki julistamatta nimittää haluttu henkilö yli- Kaikista oppikoulun piiriin kuuluvista nimi-
38170: määräiseksi lehtoriksi, kun hänelle järjestetään tyksistä olkoon asianosaisilla oikeus valituksen
38171: riittävä tuntimäärä. tekoon.
38172: Vielä omituisempi on tilanne tuntiopettajien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38173: kohdalla. Tähän toimeen voi rehtori täysin va- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38174: paasti ilman toimen aukijulistamista nimittää muksen,
38175: kenet hyvänsä. Toimeen valitun ei tarvitse olla että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38176: edes opetettavan alan edustaja, tai yleisimmin, menpiteisiin yksityisten oppikoulujen
38177: ei omaa oppikoulun opettajalta asetusten mu- ylimääräisten lehtorien ja tuntiopettajien
38178: kaan vaadittava pätevyyttä. Tuntiopettajan ni- aseman ja oikeusturvan parantamiseksi.
38179: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
38180:
38181: Seppo Westerlund'. Irma Toivanen.
38182: 1971
38183:
38184: Vlll,237.- Toiv.al. n:o 1158.
38185:
38186:
38187:
38188:
38189: S. Westerlund ym.: Valtion oppikoulujen opetta;ien oikeusturvan
38190: parantamisesta.
38191:
38192:
38193: E d u s k u n n a 11 e.
38194:
38195: Hallitus on asetuksellaan n:o 293/69, sen 49 Mitä taas erottamisiin ja rangaistuksiin tu-
38196: §:n 2 momentissa oleellisesti kaventanut val- lee, on niiden kohdalla todettava, että tarpeelli-
38197: tion oppikoulujen opettajien oikeusturvaa. Ky- sen valitusmahdollisuuden puuttuminen heiken·
38198: seisellä asetuskohdalla on muutettu aikaisempaa tää ratkaisevasti opettajien oikeusturvaa. Saat·
38199: käytäntöä siten, että kouluhallituksen suorit- taahan olla, että kyseisiin toimenpiteisiin pää-
38200: tamiin nimityksiin, erottamisiin eikä rangaistuk- dytään perustein, jotka mahdollisen valituksen
38201: siin voi asianomainen opettaja tai se, jota asia yhteydessä osoittautuvat riittämättömiksi tai
38202: läheisesti koskee lainkaan valittaa. jopa perusteettomiksi. Tästäkin syystä tulisi va-
38203: Tällainen selvä oppikoululaitoksemme opet- litusoikeus päätöksistä palauttaa entiselleen.
38204: tajiin kohdistuva mielivalta ei voi olla oikeu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
38205: denmukainen ja demokraattinen toimenpide. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38206: Se ei liioin ole perusteltavissa yleisen edunkaan muksen,
38207: kannalta, sillä se tulee oleellisesti vaikuttamaan
38208: myös siihen, millainen opettaja-aines tulee vas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38209: taamaan tulevan peruskoulumme opetuksesta. menpiteisiin valtion oppikoulujen opet-
38210: Valitusoikeuden puuttuminen asettaa hyvin ky- tajien oikeusturvan parantamiseksi säätä-
38211: seenalaiseksi myös sen, omaako valittava opet· mällä asianmukaisen valitusoikeuden
38212: taja aina parhaan pätevyyden vai sanelevatko kouluhallituksen suorittamiin nimitys-,
38213: valintaperusteet jotkin muut, esim. poliittiset erottamis- ja rangaistuspäätöksiin.
38214: perusteet.
38215: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
38216:
38217: Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
38218: 1972
38219:
38220: VIII,238.- Toiv.al. n:o 1159.
38221:
38222:
38223:
38224:
38225: Vilmi ym.: Tarpeellisten huonetilojen rakentamisesta Posiolla
38226: olevaa valtion luokiota varten.
38227:
38228:
38229: E d u s k u n n a 11 e.
38230:
38231: Peruskouluun siirtymistä ajatellen ovat Po- Nykyiset lukion huonetilat ovat korkeintaan
38232: sion kouluolot tyydyttävällä kannalla, mutta välttävät ja luokkien lisääntyessä paikkakun-
38233: koulutusmahdollisuudet siitä eteenpäin ovat nalta ei ole mahdollisuutta saada riittävästi edes
38234: toistaiseksi melko puutteelliset. Lähimmät am- tällaisia tiloja. Viimeistään lv. 1971-72 tar-
38235: mattikoulut sijaitsevat yli 100 km:n päässä, sa- peellisia tiloja ei ole enää kokonaisuudessaan
38236: moin eri ammattialojen oppilaitokset. saatavissa. Huonetilojen vuokraus muodostaa
38237: Kuntaan on v. 1968 perustettu valtion yllä- lisäksi kunnalle kohtuuttoman rasituksen, jota
38238: pitämä lukio, joka on ainoa paikkakunnalla toi- ei osattu huomioida lukion perustamisvaiheessa,
38239: miva nuorisoasteen oppilaitos. Se saatiin kun- koska lähdettiin siitä, että valtio rakentaa mah-
38240: taan, kun lupauduttiin antamaan tontti lukio- dollisimman pian tarvittavat tilat.
38241: rakennuksia varten ja luovuttamaan lukion tar- Edellä olevaan viitaten esitämme edus·kunnan
38242: vitsemat huonetilat vuokratta siihen saakka, hyväksyttäväksi toivomuksen,
38243: kunnes lukiolle valmistuvat omat rakennukset.
38244: Tällä hetkellä ko. lukio toimii 1-luokkasar- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38245: jaisena, mutta kunnallisen keskikoulun oppilas- menpiteisiin tarpeellisten huonetilojen
38246: tilastojen perusteella näyttää siltä, että lukion rakentamiseksi Posiolla olevaa valtion
38247: muuttaminen 2-luokkasarjaiseksi alkaa lv. 1971 lukiota varten kunnan tarkoitukseen Iah-
38248: -72 ja että se on kokonaisuudessaan 2-luokka- joittamalie tontille.
38249: sarjainen lv. 1973-74.
38250: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
38251:
38252: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova. Urho E. Knuuti.
38253: 1973
38254:
38255: VIII,239.- Toiv.al. n:o 1160.
38256:
38257:
38258:
38259:
38260: Vilponiemi ym.: Yleisen ammattioppivelvollisuuden aikaansaa-
38261: misesta.
38262:
38263:
38264: E d u s k u n n a II e.
38265:
38266: Maamme taloudellinen nousu riippuu erit- teista on sen laatuisia, että perustietojen anta-
38267: täin .suuresti siitä, kuinka nopeasti ja tehok- minen on mahdollista vain työpaikalla. Tämän
38268: kaasti saamme kohotetuksi tiedon tasoa ja am- vuoksi olisi koulumuotoisen ammattikoulutuk-
38269: mattitaitoa. Kokemus on osoittanut, että kai- sen lisäksi laajennettava oppisopimuksen puit~
38270: kissa teollistuneissa maissa nuori henkilö tar- teissa annettavaa koulutusta, jolla Suomessa on
38271: vitsee yhä pitemmän koulutusajan menestyäk- vanhat perinteet.
38272: seen työpaikalla. Samalla kasvaa niiden yleisten Laskelmat osoittavat, että läheskään kaikilla
38273: ja ammatillisten tietojen määrä, joita nuorelta nuorilla· ei ole mahdollisuutta hankkia nuorelta
38274: vaaditaan hänen siirtyessään koulusta työelä- ammattimieheltä edellytettyjä tietoja ja taitoja.
38275: mään. Jos koulunkäynti pitenee, ja jos sen yh- Maatalouden piirissä vain suhteellisen harvat
38276: teydessä annetaan perusteelliset tiedot tulevasta nuoret saavat maatalousalan koulutuksen ja asu-
38277: ammatista, nuorella on mahdollisuus siirtyä te- tuskeskuksissakin huomattava osa nuorista jou-
38278: hokkaaseen työskentelyyn omalla alallaan ja tuu siirtymään työelämään ilman mitään am.
38279: saada siitä riittävä ansio. Perusteellinen am- mattikoulutusta. Kun nykyisessä yhteiskunnassa
38280: mattikoulutus lisää myös vastuuntunnetta ja ammattipätevyyden saamisen pitäisi kuulua jo-
38281: kiintymystä työhön. Mahdollisuudet ammattitai- kaisen kansalaisen perusoikeuksiin, olisi meillä-
38282: don edelleen kehittämiseen ja omalla työalalla kin syytä ryhtyä suunnittelemaan ammattioppi~
38283: kohoamiseen ovat paremmat silloin, kun alkeis- velvollisuuden liittämistä yleiseen oppivelvolli~
38284: tiedot on hankittu ennen työhön tuloa. suu teen.
38285: Viime vuosina on Suomessa ammattikoulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit~
38286: tusta monin tavoin laajennettu. Kunnat ovat taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
38287: perustaneet yleisiä ammattikouluja ja nykyisin
38288: jo miltei koko maan peittääkin ammattikoulu- että hallitus selvittäisi, miten yleinen
38289: verkosto. Vaikka kunnat ovatkin tähän men- ammattioppivelvollisuus voitaisiin ottaa
38290: nessä varanneet näissä kouluissa enemmän paik- käytäntöön yleisen oppivelvollisuuden
38291: koja kuin laki vaatii, siitä huolimatta eräillä täydennyksenä, ;a antaisi sitä koskevan
38292: paikkakunnilla voidaan ammattikouluun ottaa esityksen Eduskunnalle.
38293: vain osa hyväksytyistä pyrkijöistä. Osa amma-
38294: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
38295:
38296: Väinö Vilponiemi. Eero Salo. Uljas Mäkelä.
38297: Osmo Kaipainen. · Reino Breilin. Bror Lillqvist.
38298: Sinikka Luja. Sulo Hostila. Eeli Lepistö.
38299: Edit Terästö. Matti Ahde.
38300: 1974
38301:
38302: VIII,240.- Toiv.al. n:o 1161.
38303:
38304:
38305:
38306:
38307: P. Väyrynen ym.: Pohjois-Suomen yhteiskuntapoliittisen tutki-
38308: muslaitoksen perustamisesta Oulun yliopiston yhteyteen.
38309:
38310:
38311: E d u s k u n n a 11 e.
38312: Eri maissa on viime vuosina kiinnitetty yhä tutkimuslaitoksensa. Se sopii parhaiten Oulun
38313: lisääntyvää huomiota siihen yhteyteen, mikä yliopiston yhteyteen. On huomattava, että jo
38314: tutkimuksella ja taloudellisella kasvulla on ha- laki Oulun yliopistosta vuodelta 1957 määritte-
38315: vaittu olevan. On voitu todeta, että tiedon ta- lee yliopiston yhteyteen tutkimuslaitoksen.
38316: son kasvun merkitys taloudelliseen kasvuun vai- Toistaiseksi se ei kuitenkaan ole saanut vielä
38317: kuttavana tekijänä on jopa suurempi kuin ai- niinkäänlaista muotoa. Kaikki tähänastiset asiaa
38318: neellisen pääoman. Tuotannon lisäyksen on to- tutkineet toimikunnat, viimeksi Oulun yliopis-
38319: dettu yhä suuremmassa määrin riippuvan tie- ton konsistorin asettama, akateemikko Kustaa
38320: teellisestä tutkimustyöstä, tekniikan kehittämi- Vilkunan puheenjohdolla istuva toimikunta,
38321: sestä ja siitä, kuin,ka nopeasti uutta tietoa pys- ovat nähneet asian välttämättömäksi.
38322: tytään hyväksi käyttämään. Tällaiseen toimin- Olisi erittäin kiireellistä saada viimeksi mai-
38323: taan käytetään USA:ssa vuosittain noin 3% nitun komitean työn päätökseen, sen pohjalta
38324: bruttokansantuotteesta, Ruotsissa n. 2 %, Nor- laatia laitokselle organisaatiomuoto ja osoittaa
38325: jassa 1 % ja Suomessa alle 0,5 %. Kehitys- sille . pitkäjännitteiset tutkimusohjelmat. On
38326: maissa luku on noin 0,25. välttämätöntä, että tutkimuslaitoksesta ei tehdä
38327: On siis selvä, että Suomessa on huomatta- pelkästään teollisuuden prosessitutkimuslaitos-
38328: vasti lisättävä tutkimus- ja kehitystoimintaan ta, vaan ottaen huomioon yhteiskunnan voimak-
38329: uhrattavia varoja. Alueellista tutkimuseffektii- kaan murrosvaiheen, monipuolista yhteiskunta-
38330: visyyden vertailua ei Suomessa ole suoritettu, poliittista tutkimus- ja selvittelytyötä suorittava,
38331: mutta ottaen huomioon teollisuuden ja tutki- kuntia, lääninsuunnittelua sekä alue- ja seutu-
38332: muslaitosten sijainnin maassamme Pohjois-Suo- kaavoitusta palveleva laitos. Tämän vuoksi on
38333: mi tuskin nousee kehitysmaiden tasoa korkeam- välttämätöntä, että tutkimuslaitoksen toimin-
38334: malle. Mikäli halutaan pyrkiä voimaperäiseen nan perusrahoitus tulee saada valtion tulo- ja
38335: kehitysaluepolitiikkaan, on selvää, että tutki- menoarviossa osoitetoista varoista, mutta on
38336: mustyötä on Pohjois-Suomessa voimakkaasti li- pidettävä tärkeänä, että tutkimuslaitoksella
38337: sättävä. voisi olla käytössään rahastoja tiettyjen, erik-
38338: Kuntien ja teollisuuslaitosten piirissä tut- seen määriteltävien tutkimustehtävien suoritta-
38339: kimustyön lisääminen on vaikeaa. On luonnol- mista varten erityisesti kuntia ja elinkeinoelä-
38340: lista, että teollisuus pystyisi itse parhaiten suo- mää silmälläpitäen.
38341: rittamaan monia omia tutkimuskohteitaan, jos Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
38342: sillä olisi koulutettuja tutkijoita ja sopivaa vä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38343: lineistöä. Kehitys koko maailmassa on kuiten-
38344: kin johtanut yhä suurempiin tutkimuslaitoksiin, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
38345: eikä Pohjois-Suomessa ole yhtään suurta teolli- piteisiin monipuolista yhteiskuntapoliit-
38346: suuslaitosta, joka pystyisi ylläpitämään todella tista tutkimustyötä suorittavan ja selvi-
38347: merkittävää tutkimuslaitosta. tyksiä Iaativan Pohjois-Suomen tutki-
38348: Kuitenkin Pohjois-Suomi tarvitsee välttä- muslaitoksen perustamiseksi Oulun yli-
38349: mättä, kuten edellä olevasta on tullut ilmi oman opiston yhteyteen.
38350: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
38351:
38352: Paavo Väyrynen. Juhani Orrenmaa. Niilo Koskenniemi.
38353: Matti Ruokola. Ahti Pekkala. Pekka Salla.
38354: 1975
38355:
38356: Vlll,241.- Toiv.al. n:o 1162.
38357:
38358:
38359:
38360:
38361: P. Väyrynen ym.: Opetta;ien opetusvelvollisuutta koskevien sään-
38362: nösten muuttamisesta.
38363:
38364:
38365: Eduskunnalle.
38366:
38367: Opettajien opetusvelvollisuus edellyttää tiet- tunnit olisi mahdollista !koota joustavasti eri-
38368: tyä tuntimäärää, joka on yleensä koottava sa- laisesta opetustyöstä, voitaisiin sekä koululai-
38369: masta oppilaitoksesta. Jäykistä säännöksistä toksen että vapaan sivistystyön opettaja- ja
38370: aiheutuu kahdenlaista haittaa. ohjaajatilannetta parantaa ratkaisevasti.
38371: Pienehköihin kouluihin ei voida palkata riit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
38372: tävästi eräiden erikoisaineiden opettajia. Siten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38373: esim. taideaineiden opetus joudutaan hoita·
38374: maan usein sivutoimisesti epäpätevien voimin. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38375: Samanaikaisesti erityisesti vapaan sivistystyön menpiteisiin opettajien opetusvelvolli-
38376: piirissä kuten opintokerhoissa sekä kansalais- suutta koskevien säännösten muuttami-
38377: ja työväenopistoissa on pulaa pätevistä opetta- seksi siten, että eri oppilaitostyyppien
38378: jista ja ohjaajista, koska ko. tehtäviä varten opettajille voitaisiin lukea opetusvel-
38379: ei voida perustaa päätoimisia virkoja. Molem- vollisuuteen kuuluvaksi opintokerhojen,
38380: mat ongelmat koskevat erityisesti maaseutua. kansalais- ja työväenopistojen ym. va-
38381: Jos opettajien opetusvelvollisuuteen tarvittavat paan sivistystyön opetusta ja ohjausta.
38382: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
38383:
38384: Paavo Väyrynen. Jouni Mykkänen.
38385: Ahti Pekkala. Niilo Koskenniemi.
38386: Matti Ruokola. Urho E. Knuuti.
38387: Juhani Orrenmaa. Katri-Helena Eskelinen.
38388: 1976
38389:
38390: VIII,242.- Toiv.al. n:o 1163.
38391:
38392:
38393:
38394:
38395: P. Väyrynen ym.: Yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastojen
38396: kurssikirjojen lisäämisestä.
38397:
38398:
38399: Eduskunnalle.
38400:
38401: Valtioneuvoston pöytäkirjaan merkittiin elo- Maassamme tunnustetaan yleisesti, että kor-
38402: kuun 24 päivänä 1966 lausuma, jossa valtio- keakouluopetuksesta huolehtiminen kuuluu yh-
38403: neuvosto mm. pitää tärkeänä, että tutkintoja teiskunnan tehtäviin. On selvää, että opetus
38404: varten tarpeellinen opintoaika lyhenee ja kes- ei voi tapahtua ilman tarvittavia oppikirjoja.
38405: keyttäneiden määrä vähenee. Vaitioneuvoston Kurssikirjatilannetta ei voida parantaa, ellei
38406: asettama kurssikomitea ( B 23/68) toteaa 30 yhteiskunta tunnusta, että kurssikirjojen saan-
38407: päivänä maaliskuuta 1968 ilmestyneessä mie- nista huolehtiminen kuuluu sille. Kun otetaan
38408: tinnössään, että yliopistollisten kurssikirjojen huomioon, että kurssikirjojen puute on omiaan
38409: vaikea saanti on eräänä osatekijänä opinto- viivästyttämään opintoja, on selvää, että kurs-
38410: jen viivästymiseen ja opiskeluajan pidentymi- sikirjojen saannin turvaaminen on sekä yksi-
38411: seen. Kurssikirjakomitea ehdotti kurssikirjati- tyisten opiskelijain että myös yhteiskunnan
38412: lanteen epäkohtien korjaamista. Komitea esitti, kokonaisetujen mukaista.
38413: että kunkin yliopiston tai korkeakoulun kurssi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38414: kirjastossa tulisi olla keskimäärin viisi käypää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38415: kurssikirjaa opiskelijaa kohden.
38416: Tällä hetkellä maamme yliopistojen ja kor- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
38417: keakoulujen kurssikirjatilanne on huono. Opis- menpiteisiin yliopistojen ja korkeakou-
38418: kelijaa kohti ei parhaassakaan tapauksessa ole lujen kurssikirjastojen ylläpitämiseksi
38419: enempää kuin kaksi käypää kurssikirjaa. On siten, että opiskelijoilla on mahdolli-
38420: kohtuutonta, että opiskelijat joutuvat viiväs- suus saada käyttöönsä kurssikirjoja
38421: tyttämään opintojaan sen vuoksi, että opiske- siinä määrin, ettei opintojen viivästy-
38422: lussa tarvittavat työvälineet, kurssikirjat puut- misellä aiheuteta yksityisille opiskeli-
38423: tuvat. Sen ohella, että kurssikirjoja ei ole joille ja yhteiskunnalle tarpeettomia
38424: mahdollisuutta lainata, ei niitä usein voida menetyksiä.
38425: edes ostaa painosten loppumisen vuoksi.
38426: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
38427:
38428: Paavo Väyrynen. Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
38429: 1977
38430:
38431: VIII,243.- Toiv.al. n:o 1164.
38432:
38433:
38434:
38435:
38436: Ääri ym.: Yksityisten oppikoulujen talouden parantamisesta
38437: lukukausimaksujen alentamista varten.
38438:
38439:
38440: E d u s k u n n a 11 e.
38441:
38442: Koulujärjestelmäämme uudistettaessa pyri- ja useissa tapauksissa 4 tai 5-kertaiset valtion
38443: tään siihen, että kaikille oppivelvollisille voi- oppikoulujen oppilasmaksuun verrattuna. Näin
38444: taisiin antaa yhtäläiset sosiaaliset edut. Vanhem- ollen lasten vanhemmat joutuvat täten suoritta-
38445: mat eivät yleensä voi valita, panevatko he lap- maan hyvinkin erilaisia kustannuksia lasten
38446: sensa valtion oppikouluun, kokeiluperuskou- kouluttamiseksi. Jotta päästäisiin edes jonkin-
38447: luun, kunnalliseen keskikouluun vai yksityiseen laiseen tasapuolisuuteen valtion ja yksityisten
38448: oppikouluun, vaan se riippuu pääasiallisesti hei- oppikoulujen välillä, pitäisi mielestämme val-
38449: dän asuinpaikastaan ja siitä, minkälainen koulu tion osallistua yksityisten oppikoulujen tukemi-
38450: paikkakunnalla on. Näin koulutuskustannukset seen niin, että lukukausimaksut voitaisiin yh-
38451: muodostuvat eri tapauksissa perin erilaisiksi, denmukaistaa valtion oppikoulujen lukukausi-
38452: vaikka kysymyksessä on saman koulutusasteen maksujen kanssa.
38453: oppimäärän suorittaminen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
38454: Kun uuteen koulutusjärjestelmään siirtymi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38455: nen tulee tapahtumaan laissa määritellyn 10
38456: vuoden kuluessa, eri kunnissa eri aikoina, tu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38457: levat oppilaiden saarnat sosiaaliset edut tänä menpiteisiin yksityisten oppikoulujen ta-
38458: aikana poikkeamaan toisistaan sen mukaan, mis- loudellisen aseman parantamiseksi val-
38459: sä vaiheessa kunkin kunnan osalta uusi järjes- tion varoilla niin} että lukukausimaksut
38460: telmä toteutetaan. Oppilasmaksut yksityisissä voidaan alentaa valtion oppikoulujen
38461: oppikouluissa ovat keskimäärin 2 1;2-kertai.set kanssa samalle tasolle.
38462: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
38463:
38464: Saimi Ääri. Sylvi Saimo. Katri-Helena Eskelinen.
38465: Katri Kaarlonen. Lea Sutinen. Pentti Antila.
38466: Orvokki Kangas.
38467:
38468:
38469:
38470:
38471: 248 427/70
38472: VALTIOPÄIVÄT
38473: 1970
38474:
38475: LIITTEET
38476: IX
38477:
38478: MAA- JA METSÄTALOUSVAliOKUNTAAN LÄHETETYT
38479: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
38480:
38481:
38482:
38483:
38484: HELSINKI 1970
38485: VALTION PAINATUSKESKUS
38486: Maankäyttölainsäädäntöä, maa-, metsä-, karja- ja kalataloutta sekä maata-
38487: louden sivuelinkeinoja ja vesihuoltoa ym koskevia laki- ja toivo-
38488: musaloitteita.
38489: 1983
38490:
38491: IX,l.- Lak.al. n:o 2.37.
38492:
38493:
38494: Lehmonen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
38495:
38496: E d u s k u n n a 11 e.
38497: Maankäyttölaissa ja siihen sidotuissa lainan- rakennusten rakentamiseen pientilalliset ovat
38498: saantiehdoissa on useita sellaisia perusheikkouk- joutuneet hankkimaan kalliskorkeista lainaa.
38499: sia, jotka vaativat muutoksia. Eduskunta, asu· Suoritetuissa asuntotutkimuksissa on viime
38500: tusviranomaiset ja maankäyttölakien täytäntöön- aikoina kiistattomasti todettu, että maaseudun
38501: panesovellutusta omakohtaisesti kokeneet kan- asunnot ovat keskimääräistä heikompikuntoisia
38502: salaiset ovat nämä heikkoudet todenneet. Suu- koko maassa. Mukavuudet ja välttämättömät
38503: rimpia epäkohtia ovat asutustarkoituksiin vesi- ja viemärilaitteet puuttuvat vielä noin kol-
38504: myönnettyjen varojen vähyys nimenomaan ra- mannekselta maaseudun asunnoista, ja tervey-
38505: kennustoiminnan osalta, lainojen saantirajoituk- dellisetkin vaatimukset ovat hyvin heikot. Lai-
38506: set ja niiden kaavamainen toteutus käytännössä nansaantiehtojen laajentaminen tässä suhteessa
38507: sekä maata ja lisämaata saaneiden tilallisten koskemaan myöskin asuntojen lainoitusta ensi-
38508: pitkäaikainen ja usein sangen mielivaltainen sijaisena lainoituskohteena on välttämätön kor-
38509: valvonta asutusviranomaisten taholta mm. met- jaus maaseudun asunto-olojen yleiseksi paran-
38510: sänmyyntirajoitusten osalta. tamiseksi.
38511: Maankäyttövarojen mukainen asutustoiminta Asutus- ja perusparannustoimintaan käytettä-
38512: maankäytön osalta perustuu pääsääntöisesti val- vissä olevien maankäyttölain mukaisten lainojen
38513: tion maiden asutustarkoituksiin ottamiseen sekä saanti olisi myös turvattava asutustilallisten ja
38514: maan vapaaehtoiseen kauppaan. Näillä toimen- heihin verrattavien viljelijäin perustamille yhty-
38515: piteillä ei tilojen elinkelpoistuttamista ole kyet· mille talous-, kotieläin- ja ulkorakennusten ra-
38516: ty toteuttamaan, koska tarvittavaa lisämaata ei kentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjauksiin
38517: valtion maista ole kaikkialla saatavissa. Lainoi- sekä viemäreiden ja kaivojen rakentamiseen. Sa-
38518: tustarve on muodostunut vuosittain arvioitua moin Iainansaanti tulisi turvata maatalouskonei-
38519: suuremmaksi kuin tilojen elinkelpoistuttamisek- den ja maatilataloudessa käytettävien koneellis-
38520: si tarvittavaa lisämaata on jouduttu hankki- ten laitteiden hankintaan, samoin kuin lyhyt·
38521: maan liikevoittoperiaatteella toteutettuihin va- aikaisten, korkeakorkoisten lainojen maksami-
38522: paaehtoisiin kauppoihin. Tehokas maankäyttö- seen, jotka ovat aiheutuneet edellä mainitusta
38523: lain toteutus tilojen elinkelpoistuttamiseksi vaa- kone- ja koneellisten laitteiden hankinnasta.
38524: tisi, että maata voitaisiin ottaa valtion toimen- Voimassa olevan maankäyttölain 102 §:ssä
38525: piteiden avulla myöskin suuryhtiöiden, säätiöi- sen 1 ja 2 momentissa tarkoitetut ehdot ja ra-
38526: den ja tilakeinottelijoiden maista hintaan, joka joitukset on edelleen voimassa 20 vuotta. Tä-
38527: muodostuisi 5 vuoden verotusarvon keskihin- mä rajoitusaika on kohtuuttoman pitkä vielä
38528: naksi saadusta hinnasta. Näin lainojen käyttö siihen tulleiden lievennystenkin jälkeen. Käy-
38529: maanhankinnan osalta tehostuisi ja tilojen elin- tännössä on pätevästi todistettu, että normaa-
38530: kelpoisuus kannattavasti ja maaseudun asukkaita listi ja kannattavasti asutut tilat tulevat ehto-
38531: työllistävästi turvattaisiin. jen mukaisesti rakennetuiksi ja raivatuiksi jo
38532: Kun myöskin muuhun asutus- ja perusparan- paljon lyhyemmässä ajassa. Vaikka omistajalla
38533: nustoimintaan myönnettävien varojen lainojen onkin muodollinen oikeus hakea rajoituksia pois
38534: tarve on kasvanut hintakehityksen ja monipuo- tilaltaan jo aikaisemmin ovat tällaiset tapauk-
38535: listuvan maatilatalouden vaatimusten johdosta, set käytännössä sangen harvinaisia asutusviran-
38536: tästä on ollut seurauksena lainahakemuksien omaisten haluttomuuden ja toisaalta selvän mie-
38537: runsas hylkääminen varojen vähyyden johdosta. livaltaisuuden vuoksi. Tästä epäoikeudenmukai-
38538: Erikoisen vaikeana tämä lainansaativarojen vä- sesta tilanteesta on seurannut useita tilan myyn-
38539: hyys tuntuu maaseudun asutustoiminnassa. tejä asutustilallisille epäedullisilla hinnoilla ja
38540: Nyt on muodostunut käytännöksi, että laino- paikkeuksetta uusi tai uudet omistajat ovat saa-
38541: ja etusijaisesti myönnetään talous- ja kotieläin- neet ennen rajoitusten alaiselle tilalle miltei
38542: rakennusten rakentamista varten, mutta asuin- rajoittamattomat metsänmyyntiluvat. On myös-
38543: 1984 IX,l. - Maankäyttölain muuttaminen.
38544:
38545:
38546: kin todistettavia tapauksia, jolloin asutustilalli- tehokas valvontatoimenpide kaikille tilansa ehto-
38547: nen on saattanut tilansa ehtojen mukaiseen kun- jen mukaisesti kuntoonsaattaneille maata ja li-
38548: toon ja anonut metsänhoidollista aukko- tai har- sämaata saaneille tilallisille, että sen ulottami-
38549: vennushakkausta usein vanhentuneelle ja tai- nen yksinomaisena valvontana olisi riittävä suo-
38550: mistoa vailla olevalle metsälölleen, mutta asu- ja metsien liikahakkuilta, mutta käytännössä va-
38551: tusviranomaiset eivät sitä ole myöntäneet ja pauttaisi asutustilalliset kalliista, hitaasti to-
38552: seurauksena on ollut tilan myynti, jolloin kaik- tetusta ja mielivaltaisesta metsänmyyntirajoituk-
38553: ki entistä asukasta epäoikeudenmukaisesti koh- sesta. Edellä olevasta johtuen esitämme, että
38554: delleet rajoitukset ovat poistuneet. Myöskin ti- yksityismetsälaki olisi sellaisena kuin sen edus-
38555: lojen osittaista myyntiä on ,tapahtunut samasta 'kunta on hyväksynyt, sovellettava myöskin
38556: syystä, kun tilalla olevat velat ja korot on ollut asutustarkoituksiin maata ja lisämaata saanei~
38557: pääasiallisesti metsänmyyntituloilla rahoitettava, siin tilallisiin.
38558: eikä metsää edes metsänhoidollisesti ole saanut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
38559: myydä.
38560: Nykyisin voimassa oleva yksityismetsälaki oli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38561: si tällä hetkellä sekä oikeudenmukainen, että lakiehdotuksen:
38562:
38563: Laki
38564: maankäyttölain muuttamisesta.
38565: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyt-
38566: tölain (353/58) 30 §:n 1 momentin 5 kohta ja 102 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat
38567: muutettuina 31 päivänä tammikuuta 1969 annetulla lailla, sekä lisätään 30 §:n 1 momenttiin
38568: uusi 11 kohta seuraavasti:
38569:
38570: 30 §. lainat on käytetty edellä tarkoitettujen konei-
38571: Asutusrahaston varoista voidaan antaa: den ja laitteiden hankkimiseen.
38572:
38573: 102 §.
38574: 5) rakentamislainoja asunto-, talous-, koti-
38575: eläin- ja ulkorakennusten rakentamiseen, laajen- Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut ehdot
38576: tamiseen ja peruskorjausten suorittamiseen sa- ja rajoitukset poistuvat jos asutuslautakunnan
38577: moin kuin kaivojen ja viemäreiden rakentami- suorittamassa tarkastuksessa on havaittu, että
38578: seen 4 kohdassa mainituille tiloille ja alueille omistaja on raivannut ja rakentanut hänelle
38579: sekä näiden muodostamille yhtymille. myydyn tilan tai alueen hyväksyttävään kun-
38580: toon ja hän on muutoinkin hoitanut tilaansa
38581: tai aluettaosa kunnollisesti ja noudattanut laa-
38582: 11) lainoja maatalouskoneiden ja maatalou- dittua hoitosuunnitelmaa metsänhoidon osalta.
38583: dessa käytettävien koneellisten laitteiden hank- Rajoitusten alaisuudesta tilan tai alueen vapaut-
38584: kimista varten, samoin kuin sellaisia vakautta- taa hakemuksesta Asutushallitus.
38585: mislainoja, jotka myönnetään lyhytaikaisten ja
38586: korkeakorkoisten lainojen maksamista .varten, Tämä laki tulee voimaan päivänä
38587: kuitenkin edellyttäen, että nämä aikaisemmat kuuta 197 .
38588:
38589: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
38590:
38591: Siiri Lehmonen. Ensio Laine.
38592: V. J. Rytkönen. Toivo Asvik.
38593: Rainer Virtanen. Taisto Sinisalo.
38594: Pauli Puhakka. Irma Rosnell.
38595: Lauri Kantola. Aulis Juvela.
38596: Pekka Salla. Matti Järvenpilä.
38597: Heikki Mustonen. Kauko Tamminen.
38598: 1985
38599:
38600: IX,2.- Lak.al. n:o 238.
38601:
38602:
38603: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
38604:
38605: E d u s k u n n a 11 e.
38606:
38607: Maankäyttölain (3.53/.58) 16 §:n 1 mom:n kunnissa, JOlssa viljelykelpoista maata on vä-
38608: mukaan on viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- ja hän ja joissa tilojen peltoalat ovat pieniä,
38609: asuntotilaan pyrittävä, milloin se on tarpeel- mutta metsämaata on kuitenkin ronsaaasti lisä-
38610: lista ja tarkoituksenmukaista, hankkimaan lisä- maiden antamiseen käytettäväksi, ei maankäyt-
38611: aluetta sekä 13 §:n 1 mom:ssa tarkoitettuja tölain mukainen tilojen elinkelpoistamistoi-
38612: alueita ja osuuksia. Lisäaluetta voidaan antaa minta voi saada tarpeellista parannusta pien-
38613: enintään niin paljon, että tilasta muodostuu tilallisten toimeentulona, ellei lakia selvennetä
38614: maankäyttölain säännöksiä vastaava viljelystila. siihen tehtävillä muutoksilla. Tästä syystä oli-
38615: Lainkohdan soveltamisesta on kuitenkin eri sikin maankäyttölain 16 §:n 1 mom. niin
38616: maankäyttötoimikuntien kohdalla esiintynyt muutettava, että tilaan voitaisiin yksinomaista
38617: paljon toisistaan poikkeavia tulkintoja. Mikke- metsälisäaluetta antaa, mikäli siihen ennestään
38618: lissä sijaitseva maankäyttötoimikunta (n:o 23) kuuluu maatalous- ja maatalouskelpoista maata
38619: on ottanut sellaisen tulkinnan, että lisämaata vähintään neljää muunnettua peltohehtaaria
38620: hakeneen henkilön kantatilalla tulee olla maa- vastaava määrä.
38621: talous- ja maatalouskelpoista maata yhteensä Kun monilla alueilla on viljelyskelpoisesta
38622: vähintään neljää muunnettua peltohehtaaria maasta puutetta, olisi lisämaan antamisessa
38623: vastaava määrä, ennenkuin yksinomaista metsä- voitava korvata puuttuvat viljelymahdollisuu-
38624: lisäaluetta voidaan tilalle antaa. Sensijaan Ka- det antamalla vastaavasti enemmän metsämaata.
38625: jaanissa sijaitsevat maankäyttötoimikunnat (n:o Tällainen menettely olisi tarkoituksenmukaista
38626: 10 ja 11) ovat asettaneet mainitun rajan kym- varsinkin siellä, missä maatalouden harjoitta-
38627: meneen muunnettuun peltohehtaariin, Oulussa mismahdollisuudet ovat luonnonsuhteista tai
38628: sijaitseva maankäyttötoimikunta ( n:o 9) vii- syrjäisestä asemasta johtuen vähäiset. Edelly-
38629: teentoista ja Kemijärvellä sijaitseva maankäyt- tyksenä tietenkin on, että metsämaata on run-
38630: tötoimikunta (n:o 2.5) kahteenkymmeneen saasti tähän tarkoitukseen käytettävissä. Tässä
38631: muunnettuun peltohehtaariin. Kaikki muut mielessä olisi lain 16 §:ään lisättävä uusi mo-
38632: maankäyttötoimikunnat ovat asettaneet vaati- mentti, jossa säädettäisiin viljelymahdollisuuk-
38633: muksiksi edellä mainittujen ääriarvojen väli- sien korvaamisesta antamalla tilaan enemmän
38634: mailla olevia muunnettuja peltohehtaarimääriä. metsämaata, ei kuitenkaan enempää, kuin 1.50
38635: Tällainen tulkinnan kirjavuus on aiheuttanut k-m3 :n tuottoa vastaava määrä.
38636: sen, ettei lain toimeenpanolla ole saavutettu Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
38637: jo olemassa olevien tilojen elinkelpoistamisessa tamme,
38638: niitä tuloksia, mihin maankäyttölain säätämi-
38639: sellä on pyritty. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38640: Edellä sanotun perusteella on ilmeistä, että lakiehdotuksen:
38641: esim. Kuhmossa ja lukemattomissa muissakin
38642:
38643: Laki
38644: maankäyttölain muuttamisesta.
38645: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 19.58 annetun maankäyt-
38646: tölain (3.53/.58) 16 §:n 1 momentti ja lisätään uusi 3 momentti seuraavasti:
38647: 16 §. loin se on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista,
38648: Viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- tai asun- hankkimaan lisäaluetta ja 13 § :n 11 momen-
38649: totilaksi katsettavaan tilaan on pyrittävä, mil- tissa tarkoitettuja alueita ja osuuksia. Lisä-
38650: 249 427/70
38651: 1986 IX,2. - Maankäyttölain muuttaminen.
38652:
38653: aluetta annetaan enintään niin paljon, että ti- Milloin tilalle ei voida lisäalueena antaa
38654: lasta muodostuu tämän lain säännöksiä vastaa- riittävästi maatalous- ja maatalouskelpoista
38655: va viljelystila. Ellei ole kysymys kotitarvemet- maata, mutta metsämaata on lisäalueeksi run-
38656: sän antamisesta asuntoviljelysillaksi katsotta- saasti käytettävissä, voidaan rajoitetut viljely-
38657: vaan tai viljelysillan metsää vastaavan metsä- mahdollisuudet korvata antamalla metsälisä-
38658: alueen antamisesta kalastUiStilaksi katsottavaan aluetta vastaavasti enemmän enintään kuiten-
38659: tilaan, älköön yksinomaista metsälisäaluetta an- kin niin paljon, että metsän tuotto 8 S:n 2 mo-
38660: nettako tilaan, johon ei ennestään kuulu maa- mentissa tarkoitetuin tavoin laskettuna ei ylitä
38661: talous- ja maatalouskelpoista maata vähintään 150 kiintokuutiometriä.
38662: neljää muunnettua peltohehtaaria vastaavaa
38663: määrää.
38664:
38665:
38666:
38667: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
38668:
38669: Pentti Pekkarinen. Erkki Haukipuro.
38670: Matti Ruokola. Tahvo Rönkkö.
38671: Esko Pekonen. Paavo Niinikoski.
38672: Katri-Helena Eskelinen.
38673: 1987
38674:
38675: IX,3.- Lak.al. n:o 239.
38676:
38677:
38678:
38679: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
38680:
38681: E d u s k u n n a 11 e.
38682:
38683: Joulukuun 13 päivänä 1963 annetulla lailla keskusten rakentaminen. Tällöin tulevat heti
38684: (557 /63) muutettiin maankäyttölain 20 §:n esille rakentajien rakennuslainahakemukset,
38685: 2 mom. sellaiseksi, että muuta maata kuin 16 jotka aiheuttavat lisää painetta lainoitukseen,
38686: S:ssä tarkoitettua lisäaluetta, osuutta ja. etuutta, niin kuin lisämaiden hakemisen kohdalla.
38687: samoin kuin maanosto-- ja sisarosuuslainoja saa Edellä mainituista syistä olisi lakia niin muu-
38688: antaa useammalle henkilölle yhteisesti vain, tettava, että yhteisesti useammalle henkilölle
38689: milloin asutusha.llitus kussakin tapauksessa siitä voitaisiin myöntää sisarosuuslainaa ehdolla, että
38690: erikseen päättää. Vaikka maanostolainojen laina lankeaa heti kokonaisuudessaan takaisin-
38691: osalta tällainen on täysin oikein, ei sisarosuus- maksettavaksi, jos tila jaetaan tai että sille
38692: lainojen kohdalla tällainen menettely ole tar- ryhdytään rakentamaan toista talouskeskusta.
38693: koituksenmukainen. Onhan asutushallitus yleen- Tätä ehtoa. lieneekin muutamassa harvassa ta-
38694: sä suhtautunut kielteisesti sisarosuuslainojen pauksessa käytetty asutushallituksen päätöksen
38695: myöntämiseen useammalle henkilölle yhteisesti. pohjalla. Se olisi kuitenkin tehtävä yleiseksi
38696: Kun suurissa perikunnissa ei yleensä ole edel- säännöksi muuttamalla maankäyttölain 20 §:n
38697: lytyksiä tehdä sisarosuuskauppoja siten, että 2 mom. Näin voitaisiin tehokkaasti estää suur-
38698: tila siirtyisi suoraan yhden osuuden omistajan ten perikuntien omistamien elinkelpoisten tilo-
38699: omistukseen, ei nykyinen menettely ole oikein. jen pirstoutuminen.
38700: Suurissa perikunnissa kauppojen tekeminen on Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
38701: erittäin vaikeaa, koska monien tilaosakkaiden dotamme,
38702: joukossa on vähintään yksi sellainen, joka ei
38703: halua osuuttaan myydä. Seurauksena saattaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38704: olla tilan välitön jakaminen ta.i uusien talous- lakiehdotuksen:
38705:
38706: Laki
38707: maankäyttölain muuttamisesta.
38708: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
38709: käyttölain (353/58) 20 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä joulukuuta 1963
38710: ( 557/63), annetussa laissa näin kuuluvaksi:
38711: 20 §. talouskeskusta. Muuta maata kuin 16 §:ssä
38712: tarkoitettua 1isäaluetta, osuutta ja etuutta sa-
38713: Useammalle 1 momentissa tarkoitetulle hen- moin kuin maanostolainaa saa kuitenkin antaa
38714: kilölle voidaan yhteisesti antaa maata ja luot- useammalle henkilölle yhteisesti vain, milloin
38715: toa. Sisarosuuslainaa myönnettäköön yhteisesti asutushallitus kussakin tapauksessa siitä erik-
38716: useamma.lle henkilölle yleensä ehdolla, että seen päättää. Aviopuolisoista on maata ja luot-
38717: laina on välittömästi maksettava kokonaisuu- toa annettaessa voimassa, mitä yksityisistä hen-
38718: dessaan takaisin siinä tapauksessa, jolloin tila kilöistä on säädetty.
38719: jaetaan tai sille ryhdytään rakentamaan toista
38720:
38721: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
38722:
38723: Pentti Pekkarinen. Esko Pekonen. Tahvo Rönkkö.
38724: Matti Ruokola. Erkki Haukipuro. Katri-Helena Eskelinen.
38725: Juuso Häikiö.
38726: 1988
38727:
38728: IX,4.- Lak.al. n:o 240.
38729:
38730: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
38731:
38732: E d u s k u n n a 11 e.
38733: Asutustilojen ja yleensä maaseudun vesihuol- tiolle lunastetaan nyky1sin paljon pakkohuuto-
38734: to on puutteellisesti hoidettu. Maankäyttölain kaupalla myytyjä tiloja ns. pakkohuutokauppa-
38735: 30 §:n mukaan ei ole mahdollisuuksia myön- lunastuslain nojalla. Näin lunastetut tilat luo-
38736: tää lainoja vesi- ja viemätijohtojen rakentami- vutetaan useimmiten niiden entisille omistajille
38737: seen. Tätä on pidettävä suurena puutteellisuu- tai heidän perheenjäsenilleen maankäyttölain
38738: tena maankäyttölainsäädännössä. mukaisin ehdoin. Tällöin tulee valtion varoilla
38739: Vesihuoltovaikeudet ovat maaseudulla hyvin tavallisesti rahoitettavaksi koko tilan hinta,
38740: yleisiä. Esim. Oulun ja Lapin läänin alueella on jonka ostaja maksaa valtiolle 31 vuoden mak-
38741: suuria asutusalueita, joilla vedensaanti on vai- suajalla.
38742: keaa. Eräänä yksityiskohtana voidaan mainita, Jos maankäyttölainoihin lisättäisiin tällaisia
38743: Haapaveden Keson asutusalue, jossa on erään tapauksia varten vakauttamislainan käyttömah-
38744: talven aikana ruokavesi sulatettu lumesta. Kär- dollisuus, voitaisiin monia pakkohuutokauppoja
38745: sämäen Miilurannan 80 tilaa käsittävällä asutus- välttää ja valtio pääsisi paljon vähemmällä va-
38746: alueella on vedensaanti kaikkina vuodenaikoina rojenkäytöllä kuin pakkohuutokauppatapausten
38747: erittäin vaikea, eikä hyvää ruokavettä saa ol- hoitamisessa. Vakauttamislainaa olisi myönnet-
38748: lenkaan. Maan liejuisuuden vuoksi on kaivo- tävä kalliskorkoisten lainojen ja velkojen mak-
38749: jen rakentaminen yksityisten asutustilallisten samiseen ensisijaisesti irtisanomis- ja uloshaku-
38750: toimesta ilman valtion erikoistukea suorastaan tapauksissa.
38751: mahdottomuus. Näitä vaikeuksia on paljon ko- Tämän lainamuodon käyttöön ottaminen an-
38752: ko Pohjaanmaan tasankoalueella ja suuressa taisi mahdollisuuden lainoittaa myöskin ennen
38753: osassa Lapin lääniä sekä tosin pienemmässä maankäyttölain voimaan tuloa tehtyjä sisar-
38754: määrässä kaikkialla maaseudulla. osuus- ja tilakauppoja sekä lisämaan hankintoja
38755: Tämän lisäksi ovat aivan yleisiä ne raken- kaikissa niissä tapauksissa joissa ostajat ovat
38756: tamisvaikeudet, joita kaikkialla maaseudulla on joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin kal-
38757: vesihuoltoyritysten rahoittamisessa pientilallis- liskorkoisten lainojensa hoitamisessa.
38758: ten kohdalla. Tästä syystä olisi maankäyttö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
38759: lain 30 §: ään otettava lainamuoto vesihuolto-
38760: lainoja varten. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38761: Edelleen maankäyttölain 30 §: ään olisi li- lakiehdotuksen:
38762: sättävä vakauttamislainoja koskeva kohta. Vai-
38763:
38764: Laki
38765: maankäyttölain muuttamisesta.
38766: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyttö-
38767: lain (353/58) 30 §:n 1 momenttiin 11 ja 12 kohta seuraavasti:
38768: 30 §.
38769: 12) vakauttamislainoja kalliskorkoisten lai-
38770: 11) vesihuoltolainoja asutus- ja niihin ver- nojen ja velkojen vakauttamiseksi asutustiloille
38771: rattaville tiloille vesi- ja viemärijohtojen raken- ja niihin verrattaville sekä lisäaluetta saaneille
38772: tamiseksi; sekä tiloille.
38773:
38774: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
38775:
38776: Pentti Pekkarinen. Juuso Häikiö.
38777: Matti Ruokola. T ahvo Rönkkö.
38778: Esko Pekonen. Paavo Niinikoski.
38779: Erkki Haukipuro. Katri-Helena Eskelinen.
38780: 1989
38781:
38782: IX,5.- Lak.al. n:o 241.
38783:
38784:
38785:
38786: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
38787:
38788:
38789: E d u s k u n n a 11 e.
38790:
38791: Maankäyttölain tarkoituksiin hankitaan maata hankittu asutusasiain neuvottelukunnan tai sen
38792: ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin. Tämä ta- työvaliokunnan lausunto. Järjestelmä on moni-
38793: pahtuu maankäyttölain 5 §:n ja 33 §:n mukaan. mutkaisuudessaan niin hidas, että näyttää enem-
38794: Tämän lisäksi voi asutushallitus antaa maan- mänkin kuin ilmeiseltä edullisempien myynti-
38795: käyttötoimikunnalle luvan käyttösuunnitelmaan tarjousten pois luisuminen valtion ostomahdolli-
38796: soveltuvan maan ostamiseen, kuten lain 51 suuksien piiristä. Ennenkuin valtio on saanut
38797: §: ssä on säädetty. hintatarjouksensa selväksi, menee siinä aikaa
38798: Vapaaehtoinen maanostotoiminta on kuiten- useita kuukausia, jopa puoli vuotta ja enem-
38799: kin käytännössä osoittautunut erittäin hitaaksi mänkin. Tänä aikana ehtivät kuitenkin muut
38800: ja kankeaksi. Kaupantekohan on nykyisin pan- ostajat, kuten yhtiöt, tilakeinottelijat ja rahan
38801: tava alulle siten, että omistaja tekee ensin sijoittajat ostaa tarjotun tilan tai alueen.
38802: myyntitarjouksen, joka tulee asutuslautakunnan Vapaaehtoisen maanoston nopeuttamiseksi
38803: lausunnolla varustettuna asutushallitukselle. olisi maankäyttötoimikunnille annettava jousta-
38804: Tämän jälkeen antaa asutushallitus arvioimis- vammat mahdollisuudet suorittaa edullisia kaup-
38805: määräyksen tavallisesti maankäyttötoimikun- poja. Tässä mielessä olisi maankäyttölain 51
38806: nalle. Kun arviointi on suoritettu, lähetetään §: ään lisättävä uusi toinen momentti, jossa
38807: sitä koskevat asiakirjat asutushallitukselle. Kun säädettäisiin maankäyttötoimikunnan tai sen
38808: asutushallituksen maanhankintaosasto on tut- puheenjohtajan oikeudesta tehdä kiinteistöjen
38809: kinut asiakirjojen perusteella asian, voi se ja määräalojen kaupoista esisopimuksia ehdolla,
38810: päättää itse alle 20 000 mk:n ostotarjouksista, että kauppa tehdään, mikäli asutushallitus tai
38811: mutta esittelee 20 000-50 000 mk:n hintaiset maatalousministeriö hyväksyy esisopimuksessa
38812: tapaukset asutushallituksen kollegille, joka päät- ilmenevät ehdot.
38813: tää näitä koskevien ostotarjousten tekemisestä. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
38814: Kaikki yli 50 000 mk:n hintaiset tapaukset dotamme,
38815: menevät asutushallituksen ehdotuksina maata-
38816: lousministeriön ratkaistavaksi. Ministeriökään ei että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38817: voi ostotarjouksesta päättää ennenkuin siitä or1 lakiehdotuksen:
38818:
38819: Laki
38820: maankäyttölain muuttamisesta.
38821: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
38822: käyttölain (3 53/58) 51 §: ään näin kuuluva uusi 2 momentti:
38823: 51 §. jalla on oikeus tehdä kiinteistöjen ja määrä-
38824: alojen ostoista esisopimuksia siten, kuin asetuk-
38825: Maankäyttötoimikunnalla ja sen puheenjohta- sella tarkemmin säädetään.
38826:
38827: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
38828:
38829: Pentti Pekkarinen. Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
38830: Matti Ruokola. Juuso Häikiö. Katri-Helena Eskelinen.
38831: Esko Pekonen. Tahvo Rönkkö.
38832: 1990
38833:
38834: IX,6. - Lak.al. n:o 242.
38835:
38836:
38837:
38838:
38839: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
38840:
38841:
38842: E d u s k u n n a 11 e.
38843:
38844: Maankäyttölain 55 §:n 1 mom:n mukaan ei voida perustella puuston hinnan määräämistä
38845: määrätään asukkaan maksettavaksi sellainen ti- hakkuuarvon perusteella. Puuston hakkuuarvol-
38846: lakokonaisuutta vastaava kohtuullinen käypä lahan tarkoitetaan sitä puuston arvoa, joka sillä
38847: hinta, mikä asutustilalla, asuntotontilla ja alueel- arvioidaan olevan, jos se heti muutettaisiin ko-
38848: la siihen kuuluvine etuuksineen ja osuuksineen konaan rahaksi nykymarkkinahinnoilla. Metsän
38849: on paikkakunnalla katsottava olevan siihen tar- arvioimisessa suositellaankin hakkuuarvon mää-
38850: koitukseen käytettynä, mihin se on muodos- räämismenetelmää käytettäväksi vain silloin,
38851: tettu. Jos hintataso muuttuu sen jälkeen kun kun on kysymys myrsky- tai metsäpalotuhon
38852: maankäyttötoimikunta on määrännyt hinnan, arvioimisesta. Tästä huolimatta on tämä arvioi-
38853: määrää asutushallitus hallintasopimuksen teon mismenetelmä otettu käyttöön myös asukkailta
38854: yhteydessä hinnan uudelleen. Viime mainitusta perittävän hinnan määräämisessä, johon se ei
38855: seikasta on säädetty maankäyttölain 68 §:n ollenkaan ole sovelias. Tästä syystä olisi maan-
38856: mom:ssa. Edelleen on 87 §:ssä säädetty, että käyttölain 55 § :n 3 mom. niin muutettava, että
38857: milloin maan saajan maksettavaksi määrätty metsän hinta määrättäisiin tuottoarvon määrää-
38858: hinta on alhaisempi kuin mikä maasta on maan mismenetelmää käyttäen.
38859: luovuttajalle maksettu, jää erotus valtion va- Metsän tuottoarvo perustuu siihen rahaksi
38860: hingoksi. arvioitavaan tuloon, joka metsästä saadaan. Kun
38861: Mainitut hinnanmääräämissäännökset ovat si- maankäyttötoimikunta arvioi asukkaalle annet-
38862: käli epämääräiset, että maankäyttötoimikuntien tava metsän kestävän hakkuumäärän, jonka mu-
38863: asukkaiden maksettavaksi määräämät hinnat kaan hakkuuluvat annetaan ja samalla määrää
38864: ovat olleet saman suuruiset kuin maan luovut- puustokuutiometrin hinnan, on metsän tuotto-
38865: tajille maksetut. Toisin sanoen asukkaan mak- arvo helposti määrättävissä hakkuumahtomene-
38866: settavaksi määrättävä kohtuullinen käypä hinta telmää käyttäen. Hakkuumahto on sama, kuin
38867: on tulkinnassa tullut saman suuruiseksi kuin lain 9 S:n 2 mom:ssa tarkoitettu kestävä hak-
38868: maan luovuttajalle maksettava käypä hinta. Kun kuumäärä. Kertomalla kestävän hakkuumäärän
38869: varsinkin metsämaan luovutushetken kohtuulli- mukaisella kuutiometriluvulla nykymarkkinahin-
38870: seen käypään hintaan vaikuttaa varsin suuresti noin saatu puustokuutiometrin hinta saadaan
38871: se, minkälaiset metsän käyttöoikeudet asuk- tuloksi vuotuinen hakkuutulo. Pääomittamalla
38872: kaalla tulee olemaan, on menetelmä kohtuu- tämä vuotuinen hakkuutulo viiden prosentin
38873: ton. korkokannan mukaan, saadaan selville metsän
38874: Asukkaiden metsän käyttöoikeus on lailla ra- pääoma-arvo. Kun pääoma-arvosta vähennetään
38875: joitettu. Tämä rajoitus on välttämätön siksi, metsästä aiheutuvien vuotuiskulujen pääomi-
38876: että halutaan turvata tilan jatkuva puunsaanti tettu arvo, on jäännös sellaisenaan sopiva asuk-
38877: ja metsän antama säännöllinen taloudellinen kaalta perittäväksi kohtuulliseksi käyväksi hin-
38878: tuki. Asukkaalle asetetut metsän käyttörajoi- naksi.
38879: tukset alentavat kuitenkin huomattavasti met- Ed~llä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
38880: sän arvoa. Esim. silloin, kun on kysymyksessä tamme,
38881: sellaisen metsämaan antaminen, jolla on hak- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38882: kuukypsä, kasvunsa jo lähet lopettanut puusto, lakiehdotuksen:
38883: joka jää20vuodeksi hakkuurajoitusten alaiseksi,
38884: IX,6.- Pekkarinen ym. 1991
38885:
38886: Laki
38887: maankäyttölain muuttamisesta.
38888: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
38889: käyttölain (353/58) 55 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
38890: 55 §.
38891: arvon määräämismenetelmää käyttäen sekä
38892: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hinnan muut omaisuuden osat erikseen. Samalla tulee
38893: määräämistä varten hinnoiteltakoon maankäyt- maankäyttötoimikunnan laatia tilusselitelmä ja
38894: tötoimikunta tilaan liitettävän metsämaan ja arviokirja ja tehdä ehdotus 1 ja 2 momentissa
38895: sillä olevan puuston yhteisen hinnan tuotto- mainituksi hinnaksi.
38896:
38897:
38898: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
38899:
38900: Pentti Pekkarinen. Katri-Helena Eskelinen.
38901: Matti Ruokola. Erkki Haukipuro.
38902: Esko Pekonen. Tahvo Rönkkö.
38903: Paavo Niinikoski.
38904: 1992
38905:
38906: IX,7.- Lak.al. n:o 243.
38907:
38908:
38909:
38910:
38911: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
38912:
38913:
38914: E d u s k u n n a 11 e.
38915:
38916: Maankäyttölain 95 §:n 1 momentissa tarkoi- lain voimaantulemisesta hakijan varallisuudesta
38917: tettua maksuhelpotusta voidaan antaa asetuk- riippumatta, on myöhästyneiden vähävaraisten
38918: sella säädetyin perustein. Asetuksella on sää- osattomaksi jäämistä pidettävä sitäkin valitetta-
38919: detty, että tarkoitettua maksuhelpotusta eli vampana. Asiaan ei voida kuitenkaan saada pa-
38920: vapaavuotta on haettava asunto-, rakentamis-, rannusta ilman lain muutosta. Tästä syystä oli-
38921: raivaus-, perusparannus- ja tielainoja lukuunot- sikin maankäyttölain 95 § :n 2 mom. niin muu-
38922: tamatta, yhden vuoden kuluessa luoton synty- tettava, että heikossa taloudellisessa asemassa
38923: misestä lukien. Mainittujen asunto-, rakenta- olevalle maan ja luoton saajalle myönnettäisiin
38924: mis-, raivaus-, perusparannus- ja tielainan osalta aina sen mukaan vastaavan suuruinen maksu-
38925: on hakuaika säädetty kolmeksi vuodeksi lainan helpotus, jonka hän on menettänyt vapaavuosi-
38926: myöntämisestä. Luoton syntymisajankohdan jäl- hakemuksensa myöhästymisen johdosta.
38927: keen syntyneiden lasten osalta on vapaavuoden Mainittu momentti on tehoton myöskin vai-
38928: hakuaika yleensä yksi vuosi lapsen syntymisestä keuksiin joutumisen perusteella annettavan
38929: tai huoltoon tulohetkestä lukien. Edelleen sano- maksuhelpotuksen myöntämiseen. Tähän on
38930: taan maankäyttöasetuksen 102 §:n 7 mom:ssa, syynä se, että helpotuksen myöntäminen on si-
38931: ettei myöhästyneen hakemuksen perusteella dottu maksulykkäykseen siten, että sitä ja mak-
38932: maksuvapautusta myönnetä, ellei hakija voi suhelpotusta voidaan yhteisesti myöntää enin-
38933: näyttää hakemuksen viivästyneen pätevästä tään 15 vuotta. Kun lisäksi maksuhelpotusta
38934: syystä. voidaan antaa vain sillä perusteella, ettei vai-
38935: Vapaavuosihakemusten myöhästymistä tapah- keuksia voida lievittää riittävästi lain 96 §: ssä
38936: tui huomattavassa määrin maankäyttölain alku- tarkoitettuja lykkäysvuosia myöntämällä, on
38937: vuosina. Tätä tapahtuu kuitenkin vielä nykyi- maksuhelpotusmomentin tarkoitus jäänyt saa-
38938: sinkin. V. 1960 eivät rahalaitosten toimihenki- vuttamatta. Yksinomaista maksulykkäystähän
38939: löt eivätkä asutuslautakuntien jäsenetkään kai- voidaan myöntää yleensä enintään 15 vuotta
38940: kissa tapauksissa olleet maankäyttölainsäädän- sekä kyseessä olevaa maksuhelpotusta enintään
38941: nöstä niin hyvin perillä, että olisivat voineet 10 vuoden aikana suoritettavista korko- ja ly-
38942: antaa maan- ja luotonsaajille päteviä ohjeita va- hennysmaksuista. Tämän vuoksi ei asukkaasta
38943: paavuosien hakemisesta. Kun heillä ei ole myös- itsestään riippumattomista syistä aiheutuneiden
38944: kään mitään lain määräämiä velvotteita neuvo- vaikeuksien lieventämiseksi voida maksuhelpo-
38945: jen ja ohjeiden antamisesta, jäivät monet maan tusta ollenkaan myöntää. Poikkeuksen tekee
38946: ja luoton saajat vapaavuosista tietämättömiksi, vain v:n 1936 asutuslain mukainen sisarosuus-
38947: eivätkä näin ollen tienneet tehdä hakemuksiaan laina, josta maksulykkäystä ei voida ollenkaan
38948: säädetyn ajan kuluessa. Tietämättömyyttä ei ole myöntää. Tämän osaltahan myöntäminen voi ta-
38949: kuitenkaan katsottu asetuk.sessa mainituksi pä- pahtua asutuslainsäädännön kumoamiseen liitty-
38950: teväksi syyksi, jonka mukaan voitaisiin vapaa- vistä toimenpiteistä annetun lain 13 § :n
38951: vuosi myöntää myöhästyneenkin hakemuksen 7 mom:n mukaan, jolloin soveltuvin osin nou-
38952: perusteella. datetaan nyt puheena olevaa maankäyttölain
38953: Edellä mainituista syistä ovat tavallisesti 95 §:n 2 mom:ia. Kun vaikeuksien perusteella
38954: kaikkein vähävaraisimmat ja vaikeimmassa ase- annettavat maksuhelpotukset ovat yleensä ke-
38955: massa olevat maan ja luoton saajat jääneet il- hitysalueiden asukkaiden tukemista, olisi lain
38956: man vapaavuosia. Kun vapaavuosia myönnettiin kohta muutettava sellaiseksi, että asukkaiden
38957: ensimmäisten neljän vuoden aikana maankäyttö- vaikeuksia voitaisiin tehokkaasti lievittää.
38958: IX,7.- Pekkarinen ym. 1993
38959:
38960: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
38961: tamme, lakiehdotuksen:
38962:
38963: Laki
38964: maankäyttölain muuttamisesta.
38965: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
38966: käyttölain (353/58) 95 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1962
38967: annetussa laissa ( 627/62 ) , näin kuuluvaksi:
38968: 95 §.
38969: laan ja enintään kymmenenä vuotena eräänty-
38970: Edellä 1 momentissa tarkoitetun hinnan ja vien korkojen ja lyhennysten suorittamisessa.
38971: lainan maksamisessa voidaan maan ja luoton Jos suuriperheiselle ja vähävaraiselle maan ja
38972: saajalle antaa helpotusta myös hänestä itsestään luoton saajalle ei ole hakemuksen· myöhästymi-
38973: riippumattomista syistä aiheutuneiden vaikeuk- sestä johtuen voitu myöntää 1 momentissa mai-
38974: sien lieventämiseksi, jos hänen katsotaan ole- nittua helpotusta, myönnettäköön hänelle tässä
38975: van taloudellisesti sen tarpeessa. Helpotusta tarkoitettua helpotusta ennen muita hakijoita.
38976: myönnettäköön enintään viitenä vuotena kerral-
38977:
38978:
38979: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
38980:
38981: Pentti Pekkarinen. Esko Pekonen.
38982: Matti Ruokola. Juuso Häikiö.
38983: Erkki Haukipuro. Tahvo Rönkkö.
38984: Katri-Helena Eskelinen.
38985:
38986:
38987:
38988:
38989: 250 427/70
38990: 1994
38991:
38992: IX,S . .;....;... Lak.al. n:o 244.
38993:
38994:
38995:
38996: Poutiainen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
38997:
38998: E d u s k u n n a ll e.
38999: Maatilatalouden rakennerationalisointi on Edellä mainittu kehitys on mitä valitettavin
39000: edistynyt maankäyttölain voimassa oloaikana maatilatalouden kehittämistä silmällä pitäen.
39001: liian hidasta vauhtia. Perussyynä hitauteen on Olisihan välttämätöntä lisätä vapaaehtoista
39002: ollut · määrärahojen vähäisyys. Määrärahat ovat maanostoa, lisämaalainoitusta ja tilojen sisäisen
39003: olleet vuodesta 1966 lähtien entistä vähäisem- rakenteen parantamiseksi tarkoitettua lainoi-
39004: m1t. tusta. Samoin on sisarosuus- ja siihen verrat-
39005: Vuonna 1962 siirrettiin budjetista silloiseen tava maanostolainoitus rajoitettu nykytilantee-
39006: asutusrahastoon nykymarkoiksi muutettuna seen sopimattomilla rajoituksilla.
39007: 62.5 miljoonaa markkaa. Tämä siirto on ollut Erityisen tärkeätä on määrärahojen lisäämi-
39008: viimeksi kuluneina vuosina vain 40 miljoonaa nen maankäyttölain 79 §:n tarkoittamiin tien-
39009: markkaa. Markkamme arvo on alentunut kah- tekoavustuksiin. Kuluvalle vuodelle on varattu
39010: deksan vuoden aikana noin 50 prosentilla. tientekoavustuksiin vain 2.5 miljoonaa mark-
39011: Tämän mukaan tulisi tulo- ja menoarviossa olla kaa, josta tuskin riittää kaikkiin asutuspiireihin
39012: siirtona maatilatalouden kehittämisraha:stoon yli edes yhtä tieavustusta. Näillä avustuksilla suo-
39013: 90 miljoonaa markkaa ennenkuin sen reaaliarvo ritettu tienrakentaminen on todellista maatilo-
39014: olisi yhtä suuri kuin vastaava siirto vuonna jen rakennerationalisointia. Todellinen työ maa-
39015: 1962. Kun maatilatalouden kehittämisrahas- tilojen rakenteen parantamiseksi ja elinkelpois-
39016: tosta maksatettavaksi on tulo- ja menoarvion taiDiseksi edellyttääkin vähintään 90 miljoonan
39017: asutustoimintaa koskevalta luvulta vielä siir- markan siirtämistä maatilatalouden kehittämis-
39018: retty monia erillisiä määrärahoja koskevia mak- rahastoon.
39019: satuksia noin 17 miljoonaa markkaa, on tilojen Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
39020: elinkelpoistamiseen tarkoitetut vuotuiset määrä- tamme,
39021: rahat supistuneet vuodesta 1962 lähtien lähes että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39022: kolmannekseen silloisesta reaaliarvosta. lakiehdotuksen:
39023:
39024: Laki
39025: maankäyttölain muuttamisesta.
39026: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyttö-
39027: lain (353/58) 28 § näin kuuluvaksi:
39028: 28 §.
39029: Maankäyttötoiminnan rahoitus tapahtuu ensi- Vaitioneuvosto päättää maatilatalouden ke-
39030: sijaisesti maatilatalouden kehittämisrahaston hittämisrahaston aseman ja tehtävän huomioon
39031: varoilla. ottaen, voidaanko ja minkä verran rahaston
39032: Vaitioneuvosto päättää vuosittain, minkä ver- varoja siirtää valtiovarastoon.
39033: ran sellaisia maatilatalouden kehittämisrahaston Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan maa-
39034: varoiksi kirjattuja eriä jotka lain mukaan jää- tilatalouden kehittämisrahastoon siirrettäväksi
39035: vät kokonaan tai osittain valtion lopullisiksi vähintään 90 000 000 markan suuruinen määrä-
39036: menoiksi, on rahaston pääomaa vähentäen sen raha vuosittain.
39037: tileistä poistettava.
39038: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
39039:
39040: Eino Poutiainen. Heikki Kainulainen. Mauno Kurppa.
39041: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi.
39042: 1995
39043:
39044: IX,9.- Lak.al. n:o 245.
39045:
39046:
39047:
39048:
39049: Poutiainen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
39050:
39051:
39052: E d u s k u n n a 11 e.
39053:
39054: Maankäyttölain tarkoituksiin ostetaan maata periaatetta. Maatalousministeriö lieneekin ollut
39055: vapaaehtoisilla kaupoilla. Ostotoiminta on kui- jo pidemmän aikaa osto-organisaation yksinker-
39056: tenkin ollut koko maankäyttölain voimassaolo- taistamisen kannalla, mutta muutosyritykset
39057: ajan hidasta ja kömpelöä. Tarjotuista tiloista ovat tulleet tyrmätyiksi asutushallituksen toi-
39058: ja alueista on valtion toimesta tehty monin mesta. Asutushallitus on nimenomaan halunnut
39059: verroin suurempi määrä arvioita kuin kauppoja säilyttää maanoston itsellään siitä huolimatta,
39060: on syntynyt. Tähän on ollut syynä se, että että sillä tavoin maanosto on muodostunut
39061: ennenkuin valtio on ehtinyt tehdä arvioidusta auttamattoman monimutkaiseksi ja hitaaksi.
39062: tilasta ostotat'jousta, ovat muut maanostajat Maanosto olisikin siirrettävä asutuspiirien
39063: ehtineet tulla ostotarjouksineen väliin. Yksityi- hoidettavaksi. Pienempien kauppojen osalta
39064: set maanostajat, jotka ovat yleensä rahansijoit- asutuspiirin tekemät kaupat tulisi olla lopulli-
39065: tajia tai maakeinottelijoita, voivat tällä tavoin sia, kun taas suuremmat kaupat voisi asutus-
39066: käyttää hyväkseen valtion pätevää arviointia. piiri tehdä lykkääväliä ehdolla siten, että
39067: Valtion maanostotoiminta on yliorganisoitu omistus- ja hallintaoikeus lankeaisi ostajalle
39068: ja tarpeettoman keskitetty. Kun vuonna 1965 silloin, kun maatalousministeriö hyväksyisi kau-
39069: perustettiin asutustoiminnan aluehallinto, on pan.
39070: erittäin perusteltua siirtää vapaaehtoinen maan- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
39071: ostotoiminta asutuspiireille. Jos näin tehdään, tamme,
39072: voivat asutuspiirit suorittaa arvioimansa tilan
39073: oston välittömästi arvioinnin jälkeen, jolloin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39074: voidaan kaupassa noudattaa joustavaa sovittelu- lakiehdotuksen:
39075:
39076: Laki
39077: maankäyttölain muuttamisesta.
39078: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyttö-
39079: lain (353/58) 33 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä heinäkuuta 1965 anne-
39080: tussa laissa ( 408/65) näin kuuluvaksi:
39081: 33 §. sään rajoissa siirtää asutushallitukselle kuuluvaa
39082: Asutushallitus ostaa maankäyttötoiminnan kiinteistöjen ja määräalojen osto-oikeutta asu-
39083: kannalta sopivaksi katsomastaan, enintään kui- tushallitukselle kuuluvaa kiinteistöjen ja määrä-
39084: tenkin käyvästä hinnasta valtiolle tämän lain alojen osto-oikeutta asutuspiireille. Jos kauppa-
39085: tarkoituksiin käytettäväksi kiinteistöjä, alueita, hinta on maatalousministeriön vahvistamaa
39086: oikeuksia, etuuksia, osuuksia ja rakennuspuita määrää suurempi, on kaupalle saatava maata-
39087: sekä erikoistapauksissa maatalousirtaimistoa. lousministeriön hyväksyminen.
39088: Maatalousministeriö voi kuitenkin päättämis-
39089:
39090: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
39091:
39092: Eino Poutiainen. Heikki Kainulainen. Eino Syrjä.
39093: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi.
39094: 1996
39095:
39096: IX,lO.- Lak.al. n:o 246.
39097:
39098:
39099:
39100:
39101: Vllmi ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
39102:
39103:
39104:
39105: E d u s k u n n a 11 e.
39106:
39107: Vuonna 1959 voimaan tulleen maankäyttö- enää sivuansioksi, vaan ehkä pääansioksi, tule-
39108: lain 7 §:n mukaan voidaan asuntoviljelys.tila vat useimmiten toimeen paremmin kuin sivu-
39109: perustaa eräiden muiden edellytysten vallitessa ansiotilalliset, tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja
39110: vain silloin, kun paikkakunnalla on tilaisuus kohtuuttomalta se, että heidät on jätetty lai-
39111: maatalouden harjoittamisen ohella saada pysy- noituksessa valtion tuen ulkopuolelle esimer-
39112: västi riittäviä sivuansioita sekä, että edellytyk- kiksi silloin, kun ihmisen perustarvikkeesta,
39113: set .toimeentulon harjoittamiseen tämän vuoksi asunnon hankinnasta on kysymys. Näin on ollut
39114: ovat erittäin edulliset. Käytännössä ei uusia asianlaita lukemattomissa tapauksissa, jolloin
39115: asuntovilje1ystiloja ole enää perustettu, mutta vieraan työssä käyvä, suhteellisen pientä palkkaa
39116: lainoitustoiminnassa tämän lainkohdan henkeä tai ansiota tilansa ulkopuolelta saavan henkilön
39117: on tulkittu kielteisesti. lainahakemus on hyljätty sen takia, että hänellä
39118: Maankäyttölain 30 § :n 3 momentin mukaan on 5-6-7 hehtaaria peltoa ja vähän kotitarve-
39119: voidaan asuntoviljelystilaan verrattavan tilan metsää ja että tilan ulkopuolelta saadut tulot
39120: tai alueen hankkimista sekä rakentamista ja ovat rahassa mitattuna olleet suuremmat kuin
39121: muuta kuntoonpanoa varten antaa lainaa vain, pieniltä pelloilta saatava maitotili tai muut maa-
39122: mikäli 7 §:ssä mainitut, edellä sanotut asunto- taloustulot.
39123: viljelystilan perustamisedellytykset ovat ole- Tämä suurta katkeruutta ja kaunaa herättä-
39124: massa. Saman pykälän 4 momentissa on lisäksi, nyt epäkohta olisi maankäyttölain 7 ja 30 §:n
39125: poiketen 3 momentin määräyksistä, säädetty, muuttamisella korjattavissa - kuten v. 1967
39126: että em. lainoja voidaan suuruudeltaan asunto- suoritetun lainmuutoksen yhteydessä oli tarkoi-
39127: viljelystilaan verrattaville tiloille myöntää vain tus - siten, että niissä esiintyvä sana "sivuan-
39128: edellyttäen, että hakija saa itselleen ja perheel- siot" muutettaisiin sanoiksi "ansiot" ( 7 § ) ja
39129: leen tilalta tai alueelta sivuansiot huomioon ot- "sen ulkopuolelta saatavat ansiot" ( 30 §). Sil-
39130: taen toimeentulon. loin edellytyksenä lainan saantiin asuntoviljelys-
39131: Viimemainittu, sivuansioita tarkoittava kohta tilaan verrattavilla tiloilla olisi vain se, että ti-
39132: on käytännön lainoitustoiminnassa tulkittu si- lalta ja sen ulkopuolelta saatavat ansiot yhteensä
39133: ten, että tiloille, joiden peltoala on esim. kah- takaisivat perheelle riittävän toimeentulon. Lai-
39134: desta hehtaarista kuuteen-seitsemään hehtaa- noitusta voitaisiin silloin rajoittaa asuntolainoi-
39135: riin, ei voida lainoja käytännöllisesti katsoen tukseen sekä erikoismaatalouden harjoittamiseen
39136: myöntää lainkaan. Suuremmille tiloille niitä voi- tarvittavien rakennusten, laitteiden ja eläinten
39137: daan antaa maankäyttölain estämättä ja mikäli hankinnan lainoi ttamiseen.
39138: on kysymys asuntolainoista, voidaan niitä em. Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
39139: kokoa pienemmille tiloille myöntää asuntotuo- nioittaen,
39140: tantolain perusteella. Kun tällaisia ei-kenenkään
39141: lainoitettavia tiloja on maassamme paljon ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39142: kun niitten omistajat, jotka saavat tilansa ulko- lakiehdotuksen:
39143: puolelta sellaista ansiotyötä, jota ei voida lukea
39144: IX,lO.- Vilmi ym. 1997
39145:
39146:
39147:
39148: Laki
39149: maankäyttölain muuttamisesta.
39150: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyt-
39151: tölain (353/58) 7 §:n 4 momentti ja 30 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä
39152: elokuuta 1967 annetussa laissa (376/67), näin kuuluviksi:
39153:
39154: 7 §. väksi katsottava, vähintään tyydyttävässä kun-
39155: nossa oleva asuin- tai kotieläinrakennus, ja ha-
39156: Asuntoviljelystiloja saadaan perustaa vain kija saa itselleen ja perheelleen tilalta tai alueelta
39157: siinä tapauksessa, että kannattavan erikoismaa- ja sen ulkopuolelta saatavat ansiotulot huo-
39158: talouden harjoittaminen maan laadun ja tuottei- mioon ottaen toimeentulon. Niin ikään voidaan
39159: den menekin edullisuuden johdosta on jatku- 3 momentin estämättä antaa 1 momentin 3-5
39160: vasti mahdollista tahi että paikkakunnalla on sekä 7 ja 8 kohdassa mainittuja lainoja, mikäli
39161: tilaisuus maatalouden harjoittamisen ohella tila tai alue on ollut hakijan tai hänen vanhem-
39162: saada pysyvästi riittäviä ansioita sekä että edel- piensa tai jommankumman heistä taikka sellai-
39163: lytykset toimeentulon saamiseen tämän vuoksi sen kuolinpesän, jonka osakkaana hakija on,
39164: ovat erittäin edulliset. omistuksessa 1 päivänä tammikuuta 1959, ja
39165: tilaa tai aluetta on tämän jälkeen jatkuvasti
39166: asuttu, edellyttäen, että hakija saa itselleen ja
39167: 30 §. perheelleen tilalta tai alueelta ja sen ulkopuo-
39168: lelta saatavat ansiotulot huomioon ottaen toi-
39169: Poiketen siitä, mitä 3 momentissa on sää- meentulon. Mitä edellä on säädetty vanhem-
39170: detty, voidaan siinä tarkoitettuja lainoja antaa, mista, on vastaavasti sovellettava myös otto-
39171: milloin suuruudeltaan asuntoviljelystilaan ver- vanhempiin.
39172: rattavalla tilalla tai alueella on kooltaan riittä-
39173:
39174:
39175: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
39176:
39177: Pekka VUmi. Paavo Niinikoski.
39178: Orvokki Kangas. Erkki Haukipuro.
39179: Reino Kangas. Matti Maijala.
39180: Heimo Linna. Reino Karpola.
39181: Esu Niemelä. Artturi Jämsen.
39182: Eino Uusitalo. Katri-Helena Eskelinen.
39183: Matti Mattila. Aaro Lintilä.
39184: Esko Härkönen. Urho E. Knuuti.
39185: 1998
39186:
39187: IX,ll.-Lak.al. n:o 247.
39188:
39189:
39190:
39191:
39192: Vilmi ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
39193:
39194:
39195:
39196: E d u s k u n n a 11 e.
39197:
39198: Maankäyttölain 95 §:n 2 momentin mukaan on välillisillä ja välittömillä toimenpiteillä hi-
39199: voidaan maan- ja [uotonsaajalle antaa tilan ja dastettu tilojen rakentamista ja raivaamista pe-
39200: alueen myyntihinnan, osuuden ja etuuden hin- rustamissuunnitelmassa edellytettyyn kuntoon.
39201: nan sekä lainan maksamisessa helpotusta hä- Kun näihin tilallisiin on vielä kohdistunut vero-
39202: nestä itsestään riippumattomista syistä aiheutu- tuksen voimakas kiristyminen, ovat vaikeudet
39203: neiden vaikeuksien lieventämiseksi. Helpotusta aiheutuneet asukkaista itsestään riippumatto-
39204: voidaan kuitenkin myöntää edellytyksellä, että mista syistä. Perussyynä vaikeuksien syntymi-
39205: hakijan voidaan katsoa olevan sen tarpeessa ja seen on kuitenkin ollut se, että inflaatio on ku-
39206: ettei hänen vaikeuksiaan voida riittävässä mää- luttanut tiloille lainmukaan tulevan kuntoon-
39207: rin lievittää 96 §:ssä tarkoitettuja lykkäysvuo- panotuen.
39208: sia myöntämällä. Edelleen mainitussa momen- Kun valtio on viimeksi kuluneiden vuosien
39209: tissa säädetään helpotuksen kohdistamisesta ko- aikana pyrkinyt voimakkaasti supistamaan maa-
39210: ron tai lyhennyksen tai molempien maksuun taloustuotantoa, ovat keskeneräisten asutustilo-
39211: sekä kuinka pitkäksi ajaksi helpotus voidaan jen asukkaat joutuneet siitä sekä välillisesti että
39212: myöntää. välittömästi kärsimään. Tämä on näille tilalli-
39213: Mainittu lainkohta on säädetty vuonna 1962. sille mahdollisuus korvata vain voimakkaita
39214: Se on jäänyt kuitenkin käytännössä lain kuol- maksuhelpotuksia myöntämällä. Maksuhelpotus-
39215: leeksi kirjaimeksi. Perussyy tähän on se, että ten tulisi koskea sekä korkoa että pääomanly-
39216: helpotuksen myöntäminen on yhdistetty lyk- hennystä. Valtion lainan ja saamisen kertakaik-
39217: käysvuosien myöntämiseen. Käytännössä on kui- kineo poistaminen tulisi myös olla mahdollista.
39218: tenkin usein todettu, ettei lykkäysvuosien myön- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
39219: täminen voi tuoda riittävää helpotusta vaikeuk- dotamme,
39220: siin joutuneelle tilalliselle. Vaikeudet ovat vii-
39221: meksi kuluneiden vuosien aikana lisääntyneet että Eduskunta hyväksyisi ·seuraavan
39222: nimenomaan sen vuoksi, että valtion toimesta lakiehdotuksen:
39223:
39224:
39225:
39226: Laki
39227: maankäyttölain muuttamisesta.
39228: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyttö-
39229: lain (353/58) 95 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä heinäkuuta 1965 anne-
39230: tussa laissa (408/65), näin kuuluvaksi:
39231:
39232: 95 §.
39233: tusta, jos hänen katsotaan olevan taloudellisesti
39234: Edellä 1 momentissa tarkoitetun hinnan ja sen tarpeessa. Helpotusta myönnettäköön ker-
39235: lainan maksamisessa voidaan vaikeuksiin joutu- rallaan enintään viitenä vuotena ja yhteensä
39236: neelle maan ja luoton saajalle antaa maksuhelpo- enintään viitenätoista vuotena erääntyvien ly-
39237: IX,U.- Vilmi ym. 1999
39238:
39239: hennysten ja korkojen suorittamisessa. Kuole- maan ja luotan saajalta valtion saatava ja laina
39240: mantapauksista ja vakavista sairauksista aiheu- poistaa kokonaan.
39241: tuneiden vaikeuksien poistamiseksi voidaan
39242:
39243:
39244: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
39245:
39246: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova.
39247: Reino Kangas. Jouni ~ykkänen.
39248: Erkki Haukipuro. Pentti Poutanen.
39249: Paavo Niinikoski. Paavo Väyrynen.
39250: Katri-Helena Eskelinen. Pentti Pekkarinen.
39251: 2000
39252:
39253: IX,12.- Lak.al. n:o 248.
39254:
39255:
39256:
39257:
39258: E. Niemelä ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain osittaisesta ku-
39259: moamisesta.
39260:
39261:
39262: E d u s k u n n a 11 e.
39263:
39264: Vuoden 1958 maankäyttölain mukaan on asu- tilojen perustamisesta on jo melkein kokonaan
39265: tustilallisen metsänmyyntioikeus rajoitettu ja lu- luovuttu, turhalta virkavaltaisuudelta. Eräänä
39266: vasta riippuvainen. Näiden säännösten rikkomi- keskeisenä myyntirajoitusten lähtökohtana on
39267: sesta on säädetty sakkorangaistus. Maankäyttö- asutuspolitiikassa ollut saamisen turvaamisen va-
39268: lain 101 §:n mukaan maankäyttöviranomaisten kuuskysymys, joka kuitenkin on menettänyt Jo
39269: tulee valvoa, että maan ja luoton saaja käyttää lähes kokonaan merkityksensä, varsinkin kun
39270: aluettaan tarkoituksenmukaisesti. Tältä pohjalta lisämaita saaneet kantatilat ovat poikkeuksetta
39271: lähtien on säädetty metsänmyyntirajoitus 20 lisäalueita arvokkaampia. Yksityismetsälain aset-
39272: vuodeksi. Metsänmyyntiin tarvittavan viran- tamat hakkuurajoitukset riittävät hyvin saamis-
39273: omaisen luvan saaminen saattaa kestää vuoden- ten vakuudeksi. Tilan myyntirajoitukset hidasta-
39274: kin. vat myös maatalouden rationalisointia, joten ne
39275: Myös asutusviranomaisten taholta on myön- eivät ole järkevän maatalouspoHtiikankaan kan-
39276: netty nykyinen lainsäädäntö tältä osin vanhen- nalta hyväksyttäviä. Sen vuoksi kyseinen maan-
39277: tuneeksi. Metsänmyynnin valvonta voitaisiin ai- käyttölain luku ja siihen liittyvät pykälät 101-
39278: van riittävässä laajuudessa hoitaa nykyisen yksi- 104 olisi kumottava.
39279: tyismetsälain avulla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39280: Maankäyttölain 11 luku, "Maankäyttötoimen- nioittavasti,
39281: piteiden turvaaminen", voitaisiin poistaa ilman,
39282: että siitä on mitään vahinkoa sen enempää asu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39283: tuspolitiikalle kuin järkevälle metsänhoidolle- lakiehdotuksen:
39284: kaan. Se tuntuu nykyisenä aikana, jolloin uusien
39285:
39286:
39287: Laki
39288: maankäyttölain osittaisesta kumoamisesta.
39289: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
39290:
39291: Tällä lailla kumotaan 16 päivänä elokuuta Tämä laki tulee voimaan 1 patvana tammi-
39292: 1958 annetun maankäyttölain (353/58) 11 kuuta 1971 ja sitä sovelletaan myös ennen sen
39293: luku, sellaisena kuin se on 23 päivänä heinä- voimaantuloa syntyneisiin tapauksiin.
39294: kuuta 1965 annetussa laissa (408/65).
39295:
39296:
39297: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
39298:
39299: Esu Niemelä. Mikko Kaarna.
39300: Paavo Niinikoski. Esko Pekonen.
39301: Pentti Poutanen. Katri-Helena Eskelinen.
39302: Orvokki Kangas.
39303: 2001
39304:
39305: IX,13.- Lak.al. n:o 249.
39306:
39307:
39308: Niinikoski ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölainoista annetun lain
39309: muuttamisesta.
39310:
39311: E d u s k u n n a 11 e.
39312:
39313: Elokuun 16 päivänä 1958 maankäyttölai- suuri käsittelyruuhka ja sen ohimentyä ei kes-
39314: noista annettua lakia säädettäessä ei edellytetty kusrahalaitosten henkilökunnalle ole riittävästi
39315: maakunnallisten asutustoimistojen ja asutuspii- työtä. Kun keskusrahalaitokset eivät halunne
39316: rien perustamista. Tästä johtuu, että lainojen turvautua työhuipun aikana tilapäisen ja vä-
39317: myöntäminen tuli ratkaiseviita osiltaan riippu- hemmän ammattitaitoisen henkilökunnan käyt-
39318: vaiseksi keskusrahalaitoksissa tapahtuvasta kä- töön, joutuvat niiden henkilökunnat työskente-
39319: sittelystä. lemään kevätkauden ylipaineella, joka ei ole
39320: Kun 25 päivänä heinäkuuta 1965 annetulla eduksi työn laatua silmällä pitäen. Kun nykyi-
39321: lailla on perustettu maakunnalliset asutustoimis- nen järjestelmä edellyttää myös määrätyissä ta-
39322: tot niihin kuuluvine piireineen, ei 1958 sää- pauksissa lausunnon pyytämistä asutushallituk-
39323: detty maankäyttölainojen myöntämisjärjestelmä selta, tekee se lainahakemusten käsittelyn kovin
39324: ole enää joka suhteessa tarkoituksenmukainen. kankeaksi ja joskus jopa vuosiakin kestäväksi.
39325: Nyt kun asutuspiirit on perustettu, ei olisi enää Lainahakemuksen ratkaisevan käsittelyn vie-
39326: aiheellista noudattaa kovin keskitettyä lainaha- minen kauaksi lainan kohteesta aiheuttaa lisään-
39327: kemusten käsittelyjärjestelmää. Tästä syystä oli- tyvää lausuntojen tarvetta ja siitäkin huolimatta
39328: sikin maankäyttölainalakia niin muutettava, että on vaara olemassa tehdä asiasta olosuhteisiin
39329: paikallinen rahalaitos myöntäisi maankäyttölai- soveltumaton ratkaisu. Tällaisia epäonnistuneita
39330: nan. Myöntämistä koskeva päätös olisi alistet- ratkaisuja tehdään keskusrahalaitoksissa jatku-
39331: tava kuitenkin asutustoimiston vahvistettavaksi. vasti.
39332: Käsittely asutuslautakunnassa saisi säilyä ennal- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
39333: laan. · nioittavasti,
39334: Yleisenä havaintona voidaan nykyisestä järjes-
39335: telmästä todeta, että keskusrahalaitoksissa jou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39336: dutaan kovin lyhyessä ajassa käsittelemään suuri lakiehdotuksen:
39337: määrä rakennuslainahakemuksia, josta aiheutuu
39338:
39339:
39340: Laki
39341: maankäyttölainoista annetun lain muuttamisesta.
39342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maankäyttölainoista 16 päivänä elokuuta 1958
39343: annetun lain (354/58) 14 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi:
39344:
39345: 14 §.
39346: Edellä 2 momentissa tarkoitettu päätös on
39347: alistettava asutuspiirin vahvistettavaksi.
39348:
39349:
39350:
39351: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
39352:
39353: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. Tahvo Rönkkö.
39354: 251 427/70
39355: 2002
39356:
39357: IX,14.- Lak.al. n:o 250.
39358:
39359:
39360:
39361:
39362: Åsvik ym.: Ehdotus laiksi maankuivatuslainan osaksi tai koko-
39363: naan perimättä jättämisestä eräissä tapauksissa.
39364:
39365:
39366: E d u s k u n n a 11 e.
39367:
39368: Maanviljelysinsinööripiirien toimesta .toteutet- jelysinsinööripiirien esitysten tekemistä rajoitta-
39369: tiin runsaasti peruskuivatuksia 1950-luvulla ja vat määräajat. Asioiden käsittelyn yhteydessä
39370: 1960-luvun alussa työllisyystöinä. Kun näiden on tullut esille tapauksia, joissa kohtuussyistä
39371: kustannukset nousivat normaalia suuremmiksi maksuhelpotuksen myöntäminen tai lainan ko-
39372: ja eräitten töiden osalta niiden hyötyä ei muut- konaankin perimättä jättäminen olisi ollut pai-
39373: tuneiden olosuhteiden vuoksi ole voitu käyttää kallaan, mutta sitä koskevaa päätöstä ei ole
39374: hyväksi, on eduskunnan hyväksymän lain val- voitu antaa, koska asetuksella vahvistettu haku-
39375: tion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennus- aika vieläpä esityksen tekoaikakin ovat men-
39376: töiden kustannuksiin ( 433/63) 38 §:ssä sää- neet umpeen. Tällaiset tapaukset ovat tulleet
39377: döksiä, joiden nojalla maataloushallituksella on maataloushallituksen tietoon vasta sen jälkeen,
39378: mahdollisuus päättää joko asianomaisen hake- :kun myöhästynyt hakemus on saapunut ko.
39379: muksesta tai maanviljelysinsinööripiirin esityk- maanviljelysinsinööripiirille tai kunnossapitotar-
39380: sestä, että ennen ko. lain voimaantuloa annetun koituksessa on todettu, että on olemassa erityi-
39381: rahoituspäätöksen mukaan toteutetuista kuiva- siä syitä, joiden johdosta maksuhelpotusesitys
39382: tusyrityksistä takaisinperittävän lainan perimi- olisi ollut tehtävä. Kun näistä eräät yksityiset
39383: sestä tietyin edellytyksin osaksi tai kokonaan- kuivatuskohteet ovat senlaatuisia, että rahoitus-
39384: kin luovutaan. Lainkohdan tarkoituksena on ol- ehtojen korjaus on välttämätön, olisi säädöksiä
39385: lut saattaa kuivatusyritysten osakkaat valtion niin muutettava, että maanviljelysinsinööripii-
39386: kuivatusyrityksille myöntämään tukeen nähden rien esityksestä voitaisiin anomuksen määrä-
39387: samaan asemaan siitä riippumatta, onko rahoi- ajan rajoittamatta tehdä rahoitusehtojen kor-
39388: tuspäätös annettu ennen vaiko jälkeen ko. lain jausesityksiä.
39389: voimaantuloa. Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
39390: Maankuivatuslainan osaksi tai kokonaan pe- tavasti,
39391: rimättä jättämisestä eräissä tapauksissa 27. 9.
39392: 1963 annetussa asetuksessa (450/63) on mää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39393: rätty sekä hakemuksien jättämistä että maanvil- lakiehdotuksen:
39394:
39395:
39396: Laki
39397: maankuivatuslainan osaksi tai kokonaan perimättä jättämisestä eräissä tapauksissa.
39398: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
39399:
39400: 1 §. tämättä, mitä maankuivatuslainan osaksi tai ko-
39401: Maanviljelysinsinööripiirin tulee tehdä val- konaan perimättä jättämisestä eräissä tapauk-
39402: tion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennus- sissa 27 päivänä syyskuuta 1963 annetun ase-
39403: töiden kustannuksiin annetun lain (433/63) tuksen (450/63) 2 §:n 1 momentissa on sää-
39404: 38 §:n 1 momentissa tarkoitettu esitys siitä, detty, maataloushallitukselle viimeistään 31 päi-
39405: että maankuivatustyön osalta maksamatta ole- vänä joulukuuta 1975.
39406: van lainan mahdollisine korkoineen takaisin pe- Käsitellessään esitystä maataloushallituksen
39407: rimisestä osaksi .tai kokonaan luovutaan, sen es- on kiinnitettävä huomiota muun ohella yrityk-
39408: IX,14. - Asvik ym. 2003
39409:
39410: sen osakkaiden taloudelliseen asemaan, kuiva- tavan koron vuotuismaksun .takaisin perimistä
39411: tusalueiden etäisyyksiin talouskeskuksista sekä varten.
39412: sanottujen .alueiden käyttöönottoa varten tar- 3 §.
39413: peellisiin kulkumahdollisuuksiin ja käyttöön ot- Maataloushallituksen tämän lain nojalla an-
39414: tamisen taloudelliseen kannattavuuteen. tamaan päätökseen ei saa hakea muutosta.
39415: 2 §. 4 §.
39416: Milloin jäljellä olevan lainan perimisestä Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
39417: osaksi luovutaan, maataloushallituksen on jäl- panosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa
39418: jellä olevaa maksuaikaa lyhentämättä laadittava maatalousministeriö.
39419: sekä valtiokenttorille ja asianomaiselle läänin-
39420: hallitukselle toimitettava uusi laskelma vielä 5 §.
39421: maksamatta jäävän lainamäärän ja sille lasket- Tämä laki tulee voimaan päivänä
39422: kuuta 197 .
39423:
39424:
39425: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
39426:
39427: Toivo Asvik:. Veikko Salmi.
39428: Pauli Puhakka. Heikki Mustonen.
39429: Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen.
39430: 2004
39431:
39432: IX,15.- Lak.al. n:o 251.
39433:
39434:
39435:
39436: Karpola ym.: Ehdotus laiksi eräiden luotto;en vakauttamisesta.
39437:
39438:
39439: E d u s k u n n a 11 e.
39440:
39441: Tutkimusten mukaan maatalous t01m11 suu- dan poistamiseksi maatalouden osalta olisi no-
39442: relta osalta vieraan pääoman varassa. Näin ollen peasti säädettävä laki eräiden luottojen vakaut·
39443: siis maatalouden velkaisuusaste on suuri. Tämä tamisesta. Tämän lain nojalla olisi vakauttamis-
39444: johtuu pääasiallisesti siitä, että maatalous on lainaa myönnettävä maatalouden perusluotosta
39445: tuottoansa verrattuna paljon pääomia vaativa annetun lain tai maankäyttölain nojalla luoton-
39446: yritysmuoto ja rahankierto maataloudessa on saantikelpoiselle henkifolle, joka tilan, alueen
39447: verraten hidas moniin muihin ammatteihin ver- tai määräosan hankkimista tahi maatilan raken-
39448: rattuna. Vaikka maatalouden pääomatarpeen tamista varten on ottanut luottolaitoksesta lai-
39449: tyydyttämiseksi onkin olemassa maatilatalouden naa tavanmukaisin ehdoin. Vakauttamislainan
39450: kehittämisrahasto ja perusluottolaki, ei maata- korko tulisi olla enintään viisi prosenttia. Sen
39451: lous ole saanut riittävästi kantokykyyn verrat- yli menevä osa olisi luottolaitokselle suoritet-
39452: tuna halpakorkoisia lainoja, koska maatilatalou- tava samoin, kuin maatalouden perusluotosta
39453: den kehittämisrahastoon ei ole vuosittain voitu annetussa laissa säädetään.
39454: siirtää riittävästi varoja. Kehittämisrahaston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39455: pääomien vähyydestä johtuen on monet maa- nioittaen,
39456: taloudenharjoittajat joutuneet ottamaan liian
39457: paljon kalliskorkeista lainaa ja ovat nyt talou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39458: dellisissa vaikeuksissa. Edellä mainitun epäkoh- lakiehdotuksen:
39459:
39460:
39461: Laki
39462: eräiden luottojen vakauttamisesta.
39463: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
39464:
39465: 1 §. prosenttia tilan, alueen tai määräosan hankinta-
39466: Maatilatalouden velkarasituksen helpottami- hinnasta eikä enempää kuin 65 prosenttia hy-
39467: seksi myönnetään vakauttamislainoja sen mu- väksyttävän kustannusarvion määrästä.
39468: kaan kuin tässä laissa säädetään.
39469: 3 §.
39470: 2 §. Vakauttamislainaa ei saa myöntää maatalou-
39471: Vakauttamislainaa voidaan myöntää maata- den perusluotosta annetun lain 3 §: ssä tarkoi-
39472: louden perusluotosta annetun lain (156/65) tettua tilaa suurempaa tilaa eikä myöskään asun-
39473: ,tai maankäyttölain (353/65) nojalla luoton- totilaa eikä -tonttia varten.
39474: saantikelpoiselle henkilölle, joka on tilan, alueen
39475: tai määräosan hankkimista tahi maatilan raken- 4 §.
39476: tamista varten ottanut luottolaitoksesta tavan- V akauttamislainan takaisin maksuaika on vä-
39477: mukaisin ehdoin lainaa ,tammikuun 1 päivän hintään viisi ja enintään viisitoista vuotta.
39478: 1960 jälkeisenä aikana.
39479: V akauttamislainaa voidaan myöntää enin- 5 §.
39480: tään sen suuruisena kuin 1 momentissa tarkoi- V akauttamislainaa on haettava. Hakemuk-
39481: tettua luottoa on lainaa myönnettäessä takaisin seen on muiden selvitysten ohella liitettävä oi-
39482: maksamatta, ei kuitenkaan enempää kuin 75 keaksi todistettu jäljennös 2 S:ssä tarkoitettua
39483: IX,15.- Karpola ym. 2005
39484:
39485: lainaa koskevasta velkasitoumuksesta sekä lai- 7 s.
39486: nan myöntäneen luottolaitoksen todistus lainan Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
39487: käyttötarkoituksesta, hakemusta tehtäessä ta- ,töönpanosta antaa tarvittaessa maatalousminis-
39488: kaisin maksamatta olevasta pääomasta ja jäljellä teriö.
39489: olevasta laina-ajasta.
39490: 6 s. Tämä laki tulee voimaan päivänä
39491: Tämän lain mukaisessa lainoitustoiminnassa kuuta 197 .
39492: noudatetaan muutoin soveltuvin osin maatalou-
39493: den perustuotosta annettua lakia ja sen nojalla
39494: annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
39495:
39496:
39497: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
39498:
39499: Reino Karpola. Esu Niemelä. Taisto Tähkämaa.
39500: Artturi Jämsen. Pekka Vilmi. Ahti Pekkala.
39501: Lea Sutinen. Mikko Kaarna. Saimi Ääri.
39502: Paavo Niinikoski. Matti Mattila. Orvokki Kangas.
39503: Jouko Siikaniemi. Erkki Haukipuro. Eino Lottanen.
39504: Reino Kangas. Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
39505: Esko Pekonen. Katri Kaarlonen. · Heimo Linna.
39506: Eino Uusitalo. Aaro Lintilä. Sylvi Saimo.
39507: Katri-Helena Eskelinen. Matti Ruokola. Paavo Väyrynen.
39508: Matti Maijala. Pentti Poutanen.
39509: 2006
39510:
39511: IX,16.- Lak.al. n:o 252.
39512:
39513:
39514:
39515:
39516: Salmi ym.: Ehdotus laiksi maataloustulon vakaannuttamisesta
39517: annetun lain muuttamisesta.
39518:
39519:
39520: E d u s k u n n a 11 e.
39521:
39522: Laki maataloustulon vakaannuttamisesta ei taisiin pienviljelijäin tuloja lisätä ja samalla es-
39523: tee oikeutta pienviljelmille, sillä tuotantokus- tää kuluttajahintain kohoaminen.
39524: tannukset pienviljelystiloilla ovat kohonneet Maataloustulon hyvityksen määrääminen voi-
39525: huomattavasti nopeammin kuin suurilla; kun massaolevan lain mukaan on vaikea suorittaa
39526: maatalouden kustannusten noususta ja tulonli- niin, että se muodostuisi oikeudenmukaiseksi.
39527: säyksestä annettava korvaus annetaan kokonaan Senvuoksi olisikin tehtävä muutos niin, että
39528: hintain korotuksena, niin suuret viljelmät saa- maataloustulon tarkistus suoritetaan vertaamalla
39529: vat hyödykseen koko maataloudelle tulevan tu- sitä teollisuusaloilla työehtosopimuksissa sovit-
39530: lon lisäyksen, sillä pieiilltä tiloilta ei myyntiin tuihin palkkaratkaisuihin. Näin saataisiin tulo-
39531: paljonkaan tuotteita riitä. Lakia olisikin siten ratkaisuille sellainen vertailupohja, joka perus-
39532: muutettava, että maatalouden kustannusten tuu tosiasioihin.
39533: noususta ja tulon lisäyksestä osa tai mahdolli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
39534: sesti se kokonaan voitaisiin antaa viljelmäkoon
39535: mukaisena hintapoliittisena ,tukena. Täten voi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39536: lakiehdotuksen:
39537:
39538:
39539: Laki
39540: maataloustulon vakaannuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
39541: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maataloustulon vakaannuttamisesta 14 päivänä
39542: heinäkuuta 1969 annetun lain ( 475/69) 2 §:n 1 momentin 3 kohta, 3, 4, 5, 6 ja 7 § näin kuu-
39543: luviksi:
39544:
39545: 2 §. sia lukuun ottamatta, ja niitä viimeksi vahvistet-
39546: taessa edellytettyjen muiden tuote- ja kustan-
39547: 3) maatalouden ,tuottoon luetaan viljelmä- nuserien hintojen mukaan laskien. Hinnoittelu-
39548: koon mukainen ja alueittainen hintapoliittinen vuodeksi 1970/71 tavoitehintoja määrättäessä
39549: tuki. lasketaan viimeksi mainitut hinnat tammikuun
39550: 1969 tason mukaan.
39551: Edellä 1 momentissa tarkoitettu kustannus-
39552: 3 §. ten nousu voidaan maataloudelle korvata myös
39553: Maidon, naudanlihan, sianlihan ja kananmu- viljelmäkoon mukaista hintapoliittista tukea
39554: nien tavoitehinnat määrätään vuosittain huhti- käyttäen.
39555: kuun alusta sekä rukiin ja vehnän tavoitehinnat V aitioneuvoston on neuvoteltava maatalous-
39556: syyskuun alusta lukien siten, että 2 §:ssä tarkoi- tuottajain keskusjärjestöjen kanssa siitä, millä
39557: tettu maataloustulo pysyy saman suuruisena tavalla maataloustuloa ja hintapoliittista tukea
39558: kuin se maataloustulo, joka samat tuote-, palk- sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, on
39559: katyö- ja tarvikemäärät huomioon ottaen saa- muutettava huomioon ottaen, että tulotasoa vil-
39560: daan voimassa olevien tavoitehintojen, jäljem- jelijää kohden maataloudessa pyritään kehittä-
39561: pänä 5 momentin mukaan aiheutuneita muutok- mään maatalouden tuottavuuden muutos huo-
39562: IX,16.- Salmi ym. 2007
39563:
39564: mioon otettuna samalla tavalla kuin teollisuus- osapuolet paase yksimielisyyteen sovittelijasta,
39565: työväen palkkoja korotetaan. toimii sellaisena valtakunnansovittelija tai hänen
39566: Valtioneuvosto määrää maatalousministeriön valitsemansa tehtävään suostunut ja siihen sove-
39567: esityksestä maaliskuun loppuun mennessä mai- lias henkilö.
39568: don, naudanlihan, sianlihan ja kananmunien ta- Ellei yksimielisyyttä sovittelijankaan toimesta
39569: voitehinnat seuraavan huhtikuun alusta sekä ole saavutettu maaliskuun 20 päivään mennessä,
39570: rukiin ja vehnän tavoitehinnat sekä hintapoliit- päättää valtioneuvosto tavoitehinnoista ja hinta-
39571: tisen tuen seuraavan syyskuun ·alusta lukien si- poliittisesta tuesta tässä laissa säädettyjen pe-
39572: ten, että maataloustulo muodostuu 1 ja 3 mo- rusteiden mukaan.
39573: mentissa tarkoitetun suuruiseksi, ei kuitenkaan
39574: 1 momentissa tarkoitettua pienemmäksi. 5 §.
39575: Milloin edellä 1 momentissa tarkoitettujen Riippumatta siitä, .aiheutuuko 3 §:n perus-
39576: tuotteiden keskimääräinen hintataso, ottaen teella tavoitehintatason muutoksia, voidaan ta-
39577: myös huomioon eri tuotteiden jälkitileissä vii- voitehintoja 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla mää-
39578: meksi todettavissa olevat muutokset, on vii- rättäessä eri tuotteiden hintojen keskinäisiin
39579: meksi kuluneen kalenterivuoden aikana poiken- suhteisiin tehdä muutoksia, jotka eivät muuta
39580: nut enemmän kuin yhden sadanneksen vahvis- tavoitehintatasoa. Samalla edellytyksellä voi-
39581: tetusta tavoitehintatasosta, otetaan tämä huo- daan muuttaa •hintapoliittista tukea.
39582: mioon siten, että 1 momentissa tarkoitettua
39583: tavoitehintatasoa seuraavan vuoden ajaksi ko- Milloin erityiset syyt vaativat, voidaan edellä
39584: rotetaan tai alennetaan yhtä monella sadannek- 1 momentissa tarkoitettuja muutoksia tehdä
39585: sella kuin saavutettu hintataso on keskimäärin muulloinkin kuin 3 §: ssä mainittuja tavoitehin-
39586: alittanut tai ylittänyt tavoitehintatason enem- toja määrättäessä.
39587: mällä kuin yhdellä sadanneksella. Tavoitehinta-
39588: tasoa ja keskimääräistä hintatasoa laskettaessa 6 §.
39589: käytetään painoina kysymyksessä olevien tuot- Viljelmäkoon mukainen hintapoliittinen tuki
39590: teiden kulloinkin viimeksi kuluneena kalenteri- määrätään kalenterivuosittain siten, että tuen
39591: vuotena markkinaituja määriä. Tavoitehintata- määrä erikokoisilla viljelrnillä muuttuu vuoden
39592: soa hinnoitteluvuodelle 1970/71 määrättäessä 1969 vastaavaan määrään verrattuna vähintään
39593: otetaan poikkeamaksi vuoden 1969 keskimää- kymmenen sadalta siitä määrästä, jolla maata-
39594: räisen hintatason ja 1 §:n 3 momentissa tarkoi- louden tuotto 2 § :ssä tarkoi tettuun maatalou-
39595: tetun tavoitehintatason välinen ero. Tässä mo- den tuottoon verrattuna kulloinkin muuttuu,
39596: mentissa tarkoitettu hintapoikkeama voidaan kuitenkin siten, ettei tuen kokonaismäärä saa
39597: korvata hintapoliittista tukea käyttäen. pienetä.
39598: Milloin vehnän, maidon, sianlihan tai kanan- Viljelrnäkoon mukainen hintapoliittinen tuki
39599: munien markkinoille tullut määrä on viimeksi maksetaan pinta-alalisänä. Pinta-alalisää ei mak-
39600: kuluneena kalenterivuotena noussut vuoden seta viljelijälle, jonka hallitsema peltopinta-ala
39601: 1968 vastaavaa määrää suuremmaksi, otetaan ylittää Etelä-Suomessa 12 hehtaaria, Keski-Suo-
39602: tämä huomioon tavoitehintatasoa alentavana te- messa 15 hehtaaria sekä Pohjois-Suomessa ja Itä-
39603: kijänä siten, että puolet nousua osoittavasta pro- Suomessa 20 hehtaaria, eikä viljelijälle, jonka ve-
39604: senttiluvusta katsotaan edellä 5 momentissa tar- rotettavien tulojen kokonaismäärä kulloinkin
39605: koitettua poikkeamaa laskettaessa kysymyk- viimeksi .toimitetussa kunnallisverotuksessa yh-
39606: sessä olevan tuotteen saavutetun hinnan lisäyk- dessä tai useammassa kunnassa yhteensä ylit-
39607: seksi. tää valtioneuvoston vuosittain vahvistaman
39608: enimmäismäärän.
39609: 4 §. Alueittainen hintapoliittinen tuki määrätään
39610: Milloin 3 § :n 3 momentissa tarkoitetuissa neu- kalenterivuosittain siten, että tuen kokonais-
39611: votteluissa ei maaliskuun 10 päivään mennessä määrä muuttuu vuoden 1969 vastaavaan mää-
39612: ole saavutettu yksimielisyyttä, ja jos maatalous- rään verrattuna vähintään samassa suhteessa
39613: tuottajain keskusjärjestöt niin haluavat, on ryh- kuin tavoitehintataso on muuttunut vuoden
39614: dyttävä sovitteluun. 1969 alusta lukien. Tuki maksetaan viljelmän
39615: Sovittelijaksi valtioneuvosto määrää henki- alueittaisen sijainnin perusteella valtioneuvoston
39616: lön, josta osapuolet ovat yksimielisiä ja joka on vuosittain määräämin perustein. Tätä tukea ei
39617: suostunut ottamaan tehtävän vastaan. Jolleivät lueta 3 §:ssä tarkoitettuihin tavoitehintoihin.
39618: 2008 IX,16. - Maataloustulon vakaannuttaminen.
39619:
39620:
39621: Milloin joltakin vuodelta suoritetun alueittai- laskelmat ja ehdotukset 3 §:n 1 momentissa tar-
39622: sen hintapoliittisen tuen määrä alittaa tai ylit- koitettujen tavoitehintojen ja hintapoliittisen
39623: tää 3 momentissa tarkoitetun määrän, otetaan tuen määräämiseksi ja annettava lausunto 3 §:n
39624: erotus huomioon seuraavana vuonna tuen vas- 3 momentissa tarkoitetusta teollisuustyöläisten
39625: taavana lisäyksenä tai vähennyksenä. palkkojen korotuksesta ja joka avustaa maata-
39626: lousministeriötä tämän lain täytäntöönpanossa
39627: 7 §. tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa, seu-
39628: Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden raa maidon, naudanlihan, sianlihan ja kananmu-
39629: valmistelua varten valtioneuvosto asettaa toimi- nien hintojen kehitystä sekä tekee maatalous-
39630: kunnan, jonka on ennen maaliskuun 1 päivää ministeriölle esityksiä tavoitehintojen ja hinta-
39631: laadittava ja annettava maatalousministeriölle poliittisen tuen toteuttamiseksi.
39632:
39633:
39634: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
39635:
39636: Veikko Salmi. Lauha Männistö. Kaisu Weckman.
39637: Aarne Koskinen. V. J. Rytkönen. Terho Pursiainen.
39638: Heikki Mustonen. Anna-Liisa Jokinen. Helvi Niskanen.
39639: Pauli Räsänen. Oili Suomi. Pauli Puhakka.
39640: Niilo Koskenniemi. Matti Järvenpilä. Irma Rosnell.
39641: 2009
39642:
39643: IX,17.-Lak.al. n:o 2.53.
39644:
39645:
39646:
39647:
39648: L. Linna ym.: Ehdotus laiksi työttömyys- ja työllisyystöinä suo-
39649: ritetuista maankuivatustöistä maanomistajille määrättyjen
39650: maksuosuuksien suorittamisesta valtion varoista Lapin, Ou-
39651: lun ja Vaasan läänien sekä valtioneuvoston erikseen määrää-
39652: millä muilla alueilla.
39653:
39654:
39655:
39656: E d u s k u n n a 11 e.
39657:
39658: Maamme vaikeimmilla vajaatyöllisyysalueilla epäoikeudenmukaisuus. Epäkohdan tekee vielä
39659: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla suoritettiin 19.50- korostetuksi se, ettei mainituista kuivatustöistä
39660: luvulla ja sen jälkeenkin Maataloushallituksen ole maanomistajille ollut juuri lainkaan hyötyä,
39661: toimesta runsaasti peruskuivatustöitä työttö- toimenpiteen kohdistuessa suurelta osalta
39662: myys- tai työllisyystöinä näillä alueilla vallin- alueille, jotka ovat puutonta suota. Pohjan-
39663: neen vaikean työttömyyden lieventämiseksi. maalla tapahtunut ainutlaatuinen epäkohta,
39664: Mainittujen kuivatustöiden, jotka pääasiallisesti jossa yksityiset maanomistajat on velvoitettu
39665: käsittivät suurten valtaviemäreiden kaivua, yksipuolisesti osallistumaan yhteiskunnalle kuu-
39666: kustannukset muodostuivat poikkeuksellisen luvien työllisyysmenojen maksamiseen, on ai-
39667: suuriksi syystä, että työt suoritettiin pääasiassa heutunut siitä, että maassamme ei ole ollut lain-
39668: miestyövoimaa käyttäen lapiotyönä ja epäedulli- säädäntöä, joka olisi suojannut mainittuja maan-
39669: sena vuodenaikana, talvikautena. Kustannuksia omistajia mainitulta epäoikeudenmukaisuudelta.
39670: lisäsi osaltaan sekin, että työn tavoitteena tie- Kuivatuslainsäädäntö on puutteellinen työttö-
39671: dettiin olevan työtilaisuuden järjestäminen työt- myystyönä suoritettavien työkohteiden kustan·
39672: tömille, kaivutuloksen jäädessä toisarvoisem- tamisen osalta, jota selvästi osoittaa se, että vas·
39673: malle tilalle. Esimerkkinä kaivukustannusten taavasti tie- ja vesirakennus- ja yleensä kaikilla
39674: tasosta todettakoon, että Oulun Maanviljelys- muilla aloilla työttömyystyöt kustantaa valtio
39675: insinööripiiristä saatujen hankekohtaisten tilas- kokonaisuudessaan.
39676: tojen mukaan maakuutiometrin kaivu oli tullut Epäkohtaan on saatu vähäinen lievennys
39677: normaaleissakin maasto-olosuhteissa maksamaan eduskunnan vuonna 1963 säätämällä lailla val-
39678: neljästä markasta lähes seitsemään markkaan eli tion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöi-
39679: kymmenkertaisesti nykyiseen koneelliseen kai- den kustannuksiin, lain 38 §:n lausumalla ja sii-
39680: vukustannukseen verrattuna. hen liittyvän valtioneuvoston hyväksymän ase-
39681: Siitä huolimatta, että valtionavustus maini- tuksen 433/63 säännöksillä, joiden perusteella
39682: :tuista runkoviemäritöistä oli kuivatuskustannus- maanomistajalla on mahdollisuus anoa alennusta
39683: ten osittelusäännösten mukaisesti 50-75 %, maksuosuuteensa. Kun valtion tulo- ja meno-
39684: maanomistajien maksettavaksi maanparannuslai- arvioon vuosittain hyväksytyt määrärahat ovat
39685: naksi jäi kohtuuttoman suuri osuus. Monissa olleet tarpeeseen nähden vähäiset ja kun sään-
39686: yksityistapauksissa mainittu lainamäärä ylitti nökset asettavat varsin ahtaat rajat alennuksen
39687: rtilan silloisen myyntiarvon. Toiminnan laa- saamiseen, epäkohta ei tule sitä tietä kuin vähäi-
39688: juutta osoittaa se, että esimerkiksi Oulun ja seltä osin korjatuksi. Anomuksesta laina-alen-
39689: Kokkolan maanviljelysinsinööripiirien alueilla nuksia on saanut noin 11 000 maanomistajaa
39690: kuivatustöihin käytettiin vuosina 1954-61 alennusten yhteismäärän ollessa tähän mennessä
39691: 81 750 000 markkaa. noin 4 milj. markkaa, joka osaltaan kuvaa epä-
39692: Työttömyystyönä tehtyihin kuivatustöihin kohdan suuruutta.
39693: liittyy mainitulla alueella tuhansia maanomista- Epäkohtaa tutkinut pääjohtaja Perttulan joh-
39694: jia koskeva vertaansa hakeva yhteiskunnallinen dolla työskennellyt peruskuivatuskomitea pää-
39695: 252 427/70
39696: 2010 IX,17.- Maankuivatustyömaksut.
39697:
39698:
39699: tyi aikanaan esitykseen, että epäkohta korjataan lailla valtion kustannettava.ksi olisi edullisin rat-
39700: edellä mainitun tarkistuksen avulla. Se on kui- kaisu vaitionkin kannalta.
39701: tenkin nyt todettavissa epäonnistuneeksi toimen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
39702: piteeksi, sillä jo tilakohtaisen käsittelyn kustan- taen,
39703: nustekijät ovat sen esteenä. Eräät peruskuivatus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39704: komitean jäsenet ovatkin edustaneet kantaa, että lakiehdotuksen:
39705: mainittujen maanomistajaosuuksien siirtäminen
39706:
39707:
39708: Laki
39709: työttömyys- ja työllisyystöinä suoritetuista maankuivatustöistä maanomistajille määrättyjen mak-
39710: suosuuksien suorittamisesta valtion varoista Lapin, Oulun ja Vaasan läänien ja valtioneuvoston
39711: erikseen määräämillä muilla alueilla.
39712:
39713: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
39714:
39715: 1 §. 2 §.
39716: Vuosina 1950-1960 Lapin, Oulun ja Vaasan Ensimmäisessä pykälässä mauuttujen laina-
39717: läänien alueilla sekä eräillä muilla valtioneuvos- osuuksien vuotuismaksut, lyhennykset ja korot
39718: ton tarkemmin määrittelemillä alueilla Maata- maksetaan valtion varoista asetuksella tarkem-
39719: loushallituksen toimesta työttömyys- ja työlli- min määrätyllä tavalla.
39720: syystöit}ä suoritetuista maankuivatuksista maan-
39721: omistajl11e määrätyt lainaosuudet poistetaan ase- .3 §.
39722: tuksella tarkemmin määritellyllä tavalla. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
39723: panosta antaa valtioneuvosto.
39724:
39725:
39726: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
39727:
39728: Lauri Linna. Matti Asunmaa.
39729: Viljo Suokas. Antti lsomursu.
39730: Eino Syrjä. Mikko Vainio.
39731: Eino Poutiainen. Heikki Kainulainen.
39732: 2011
39733:
39734: IX,18. - Lak.al. n:o 254.
39735:
39736:
39737:
39738:
39739: Ahonen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
39740: lain muuttamisesta.
39741:
39742:
39743: E d u s k u n n a II e.
39744:
39745: Hallituksen esitys metsänhoitoyhdistyksistä tusti odottavat, että eduskunta ryhtyisi yleensä
39746: annettiin eduskunnalle 20. 5. 1949 ja eduskunta raskaaksi käynyttä verotaakkaa keventämään ja
39747: hyväksyi sen 17. 10. 1950. Nyttemmin on tämä näin ollen poistaisi metsänhoitomaksun pienmet-
39748: laki ollut voimassa yli kaksikymmentä vuotta, sänomistajilta. Pienviljelijöille metsänhoidon
39749: joten sen merkitys ja vaikutukset alkavat olla neuvonta ja siihen liittyvät toimenpiteet pitäisi
39750: kautta koko maan tarkoin tunnettuja. Lakiesi- katsoa yhteiskunnan tehtäviin kuuluviksi, joista
39751: tyksen hyväksymisen jälkeen eduskuntakin on toimenpiteistä ei perittäisi eikä kannettaisi min-
39752: joutunut käsittelemään muutosesityksiä hyväk- käänlaisia maksuja.
39753: syttyyn lakiin, jopa eräässä aloitteessa ön esitet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39754: ty lain kumoamista kokonaan. Käsityksemme nioittavasti,
39755: mukaan metsien hoito on valtakunnan kannalta
39756: tärkeä ja niiden hoitamiseen olisi kiinnitettävä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39757: entistä enemmänkin huomiota, mutta pienmet- lakiehdotuksen:
39758: sätöiden omistajat, pienviljelijät, aivan oikeute-
39759:
39760:
39761: Laki
39762: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
39763:
39764: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marras-
39765: kuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
39766:
39767: 8 §.
39768: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden edistä- sessa tehtäviä vähennyksiä. Metsänhoitomaksua
39769: mistoimintaa varten on kunnan alueella sijait- ei kuitenkaan määrätä maksettavaksi metsä-
39770: sevien metsämaiden osalta suoritettava metsän- maalta, jonka vuosittainen puun tuotto sään-
39771: hoitomaksua kahdesta kuuteen sadalta kunnai- nöllisessä kasvukunnossa ei nouse sataan tuotto-
39772: Hsverotusta varten arvioidusta metsämaan puh- kuutiometriin.
39773: taasta ·tuotosta ottamatta huomioon verotuk-
39774:
39775:
39776: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
39777:
39778: Arvo Ahonen. Urho E. Knuuti. Sakari Knuuttila.
39779: 2012
39780:
39781: IX,19.- Lak.al. n:o 255.
39782:
39783:
39784:
39785:
39786: E. Niemelä ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä anne-
39787: tun lain muuttamisesta.
39788:
39789:
39790: E d u s k u n n a 11 e.
39791:
39792: Metsänhoitoyhdistyslain oltua nyt voimassa mauksiin ja tällaisten hakkuiden jälkeen tapah-
39793: kaksi vuosikymmentä, voidaan todeta, että met- tuviin metsän kunnostustöihin ja että näiden
39794: sänhoitoyhdistysten toiminta on vaikuttanut pienten metsälöiden haitijoista ovat monet jou-
39795: erittäin myönteisesti yksityismetsien kehityk- tuneet tämän vuoksi kokemaan metsänhoitoyh-
39796: seen, mikä ilmenee mm. valtakunnan metsien distyslaista vain sen tuoman velvoitteen, metsän-
39797: viidennen arvioinnin tuloksista. Samanaikai- hoitomaksun, mutta eivät sen suoranaisesti tuo-
39798: sesti kun yhdistysten toiminta on laajentunut ja maa metsätaloutta edistävää vaikutusta, on mie-
39799: tehostunut, on myös niiden talous vakiintunut. lestämme tarkoituksenmukaista nostaa alarajaa
39800: Yhdistysten toiminnassa on maksullisten palvelu- 30 verokuuti.ometriin.
39801: tehtävien osuus jatkuvasti lisääntynyt, minkä On selvää, että kun maksuvelvollisuuden ala-
39802: seurauksena metsänhoitomaksujen osuus yhdis- rajaa nostetaan, vähenevät samalla yhdistysten
39803: tysten tuloissa on pienentynyt. Näin ollen ei yh- saarnat metsänhoitomaksutulot. Metsänhoito-
39804: distysten talous enää nojaa niin ratkaisevasti maksun suorittamisesta vapautms1 arviolta
39805: metsänhoitomaksujen tuloon kuin lain voimas- 40 000 metsänomistajaa, joiden hallussa on met-
39806: saolon alkuvuosina. Kun lain määräämät yhdis- sämaata noin 500 000 ha. Jotta maksujen vähe-
39807: tysten vararahastotkin ovat jo yleensä lain edel- neminen ei kaventaisi yhdistysten toimintaa,
39808: lyttämällä tasolla, ei ole enää perusteltua aihetta edellyttää verokuutiometrin alarajan korottami-
39809: metsänhoitomaksun säilyttämiseen nykyisen suu- nen yhdistysten tulojen lisäämistä muilla toi-
39810: ruisena, minkä vuoksi ehdotamme lain 8 § :n 1 menpiteillä. Tällaisen mahdollisuuden näemme
39811: momenttia muutettavaksi siten, että metsänhoi- mm. neljännesmaksuoikeuden tarkistamisessa.
39812: tomaksun suuruudeksi tulisi yhdestä viiteen sa- Lain 8 §:n 4 momentin perusteella on ni-
39813: dalta laskettuna kunnallisverotusta varten arvioi- mittäin eräille metsänomistajille myönnetty ha-
39814: dusta metsämaan puhtaasta tulosta sadanneksen kemuksesta oikeus maksaa neljännes täydestä
39815: nyt ollessa kahdesta kuuteen. metsänhoitomaksusta. Sen lisäksi on valtiolla
39816: Lain 8 §:n 1 momentin määrittelemä maksu- tällainen oikeus hakemuksetta. Kun metsänhoi-
39817: velvollisuuden alaraja on kaksikymmentä vero- toyhdistysten toiminnasta koituu välillistä hyö-
39818: kuutiometriä. Saadun kokemuksen mukaan on tyä monin tavoin kaikille metsänomistajille, esi-
39819: maksuvelvollisuuden alarajalla olevista metsä- tämme, että oikeus maksaa neljännes täydestä
39820: Jäistä vajaa puolet metsänhoitoyhdistysten toi- metsänhoitomaksusta muutettaisiin oikeudeksi
39821: minnan vaikutuspiirissä. Näillä, keskimäärin 8 maksaa puolet mainitusta täydestä maksusta.
39822: ha:n metsälöitä, on käytetty puunkäyttötutki-
39823: musten mukaan kotitarpeeseen enemmän puuta Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
39824: kuin sitä liikenee myyntiin. Tästä syystä ja ot- esitämme,
39825: taen huomioon, että yhdistyksen neuvojan toi- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
39826: menpiteet kohdistuvat pääasiassa myyntilei- luvan lakiehdotuksen:
39827: IX,19.-E. Niemelä ym. 2013
39828:
39829:
39830: Laki
39831: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
39832:
39833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marras-
39834: kuuta 1950 annetun lain (558/50) 8, 9 ja 13 § näin kuuluviksi:
39835:
39836: 8 §. sen sille metsänhoitolautakunnalle, jonka toimi-
39837: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden edistä- alueella metsämaa sijaitsee. Metsänhoitolauta-
39838: mistoimintaa varten on kunnan alueella sijaitse- kunnalla on valta suostua hakemukseen enin-
39839: vien metsämaiden osalta suoritettava metsän- tään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, ja on
39840: hoitomaksuna kahdesta kuuteen sadalta kunnal- myönnetty suostumus peruutettava, jos osoit-
39841: lisverotusta varten arvioidusta metsämaan puh- tautuu, ettei säädettyjä edellytyksiä sille enää
39842: taasta tuotosta, ottamatta huomioon verotuk- ole olemassa. Metsämaan osalta, jota hoidetaan
39843: sessa tehtäviä vähennyksiä. Metsänhoitomaksua ja käytetään valtion lukuun, ei kuitenkaan ole
39844: ei kuitenkaan määrätä maksettavaksi metsä- tarpeen tehdä edellä mainittua hakemusta.
39845: maalta, jonka vuosittainen puun tuotto säännöl- Metsänhoitolautakunnan päätökseen, joka on
39846: lisessä kasvukunnossa ei nouse kolmeenkymme- annettu 1 momentissa mainitun hakemuksen
39847: neen verokuutiometriin. johdosta tai jolla suostumus alennetun maksun
39848: Metsänhoitoyhdistys määrää 1 momentissa suorittamiseen on peruutettu, voi asianomainen
39849: mainituissa rajoissa vuodeksi kerrallaan metsän- hakea muutosta metsähallitukselta kolmenkym-
39850: hoitomaksun sadanneksen suuruuden. menen päivän kuluessa siitä päivästä, jona hän
39851: Metsämaan osalta, josta kunnallisveroa ei suo- on saanut tiedon päätöksestä, sitä päivää lukuun-
39852: riteta, on metsän tuotto metsänhoitomaksun ottamatta. Metsähallituksen päätökseen saadaan
39853: määräämistä varten arvioitava verotuksessa kul- hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeu-
39854: loinkin noudatettavien perusteiden mukaisesti. delta.
39855: Jos metsää on hoidettu ja jatkuvasti hoide- 13 §.
39856: taan hyvän metsänhoidon vaatimusten mukai- Metsänhoitomaksuista 11 §:n mukaisine lisä-
39857: sesti metsäammattimiehen johdolla omistajan maksuineen saa:
39858: olematta sen metsänhoitoyhdistyksen jäsen, jon- 1 ) yhdeksänkymmentäkahdeksan sadalta;
39859: ka toiminta-alueella metsämaa sijaitsee, on täl- a) metsänhoitoyhdistys sen toiminta-alueelta
39860: laisen metsämaan osalta kuitenkin suoritettava kertyneistä täysistä metsänhoitomaksuista;
39861: vain 50 sadalta 1 ja 2 momentin mukaan mää- b) metsänhoitolautakunta metsänhoitoyhdis-
39862: rätystä metsänhoitomaksusta. tysten toiminta-alueiden ulkopuolelta kertyneistä
39863: täysistä metsänhoitomaksuista; ja
39864: 9 §. c) metsänhoitolautakunta 8 §:n 4 momen-
39865: Metsänomistaja, joka 8 §:n 4 momentin no- dssa tarkoitetuis·ta alennetuista maksuista; sekä
39866: jalla haluaa suorittaa vain 50 sadalta metsänhoi- 2) kaksi sadalta valtio maksujen perimisen
39867: tomaksusta, tehköön sitä tarkoittavan hakemuk- ja tilittämisen aiheuttaman työn korvaukseksi.
39868:
39869:
39870: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
39871:
39872: Esu Niemelä. Heimo Linna. Sylvi Saimo.
39873: Pentti Poutanen. Esko Pekonen. Esko Härkönen.
39874: Katri-Helena Eskelinen. Jouko Siikaniemi. Pentti Pekkarinen.
39875: Orvokki Kangas. Pekka Vilmi. Artturi Jämsen.
39876: Eino Lottanen.
39877: 2014
39878:
39879: IX,20.- Lak.al. n:o 256.
39880:
39881:
39882:
39883:
39884: Mustonen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
39885: lain muuttamisesta.
39886:
39887:
39888: E d u s k u n n a 11 e.
39889:
39890: Metsänhoitoyhdistyksistä v. 1950 annetun lain lisia maksuja niiltäkin metsänomistajilta, jotka
39891: mukaan joutuvat kaikki ne metsänomistajat, joi- eivät ole yhdistyksen jäseniä. Mainittu laki olisi
39892: den metsän vuosittainen lisäkasvu on vähintään niin ollen kokonaan kumottava tai ainakin pe-
39893: 20 ms, maksamaan pakollisen metsänhoitomak- rusteellisesti uudistettava. Koska lain kumoami-
39894: sun. Maksun suuruus on 2-6 % metsäha:n sen yhteydessä on samalla järjestettävä niiden
39895: puhtaasta tuotosta. Niissä kunnissa, joissa met- omaisuuksien käyttö vastaisuudessa, joita met-
39896: sänhoitoyhdistykset ovat määränneet metsänhoi- sänhoitoyhdistykset ovat lain voimassaoloaikana
39897: tomaksun suuruudeksi lain sailiman korkeimman koonneet, olisi asia tältä osin ennen kumoamista
39898: rajan eli 6 % tuotosta, on maksusta muodostu- selvitettävä. Jo tässä vaiheessa olisi kuitenkin
39899: nut uusi vero, joka ennen kaikkea rasittaa sel- korjattava lain kipeimmät epäkohdat. Siksi pi-
39900: laisia pienmetsänomistajia, joilla ei ole metsäs- täisi pienmetsänomistajat vapauttaa pakollisesta
39901: tään myyntituloja. metsänhoitomaksusta, jolloin lain tuomat epä-
39902: Kunnissa, joissa v:n 1966 tuloista verotet- oikeudenmukaisuudet poistuisivat pientilojen
39903: taessa 1 A lk:n metsäha:n puhtaaksi tuotoksi on osalta. Pidämme välttämättömänä, että metsän-
39904: arvioitu 80 mk, menee mainittua metsänhoito- hoitomaksu on vapaaehtoinen ainakin sellaisille
39905: maksua 6 % mukaan 19 ha:n metsäalasta 48 pientiloille, joiden metsämaan lisäkasvu ei ylitä
39906: mk, 20 ha:n 96 mk jne. Esimerkki osoittaa, että 100 m3 vuodessa. Näin ollen maamme pienmet-
39907: metsänhoitomaksu on nykyisellään verraten ras- sänomistajat vapautuisivat pakollisesta metsän-
39908: kas lisävero niille pienmetsänomistajille, joiden hoitomaksusta. Esimerkkinä mainittakoon, että
39909: metsänlisäkasvu kuluu pohtopuihin ja rakennus- Etelä-Suomessa olisi mainitusta maksusta vapaa
39910: tarvikkeisiin. Pääosahan maamme pientilojen sellainen tila, jossa II lk:n metsämaata on alle
39911: metsistä on sellaisia, ettei niistä juuri myytäväksi 30 ha. Maamme keski- ja pohjoisosissa sekä hei-
39912: liikene. kompituottoisten metsien osalta muuallakin va-
39913: Pienmetsänomistajat ovat yleensä tyytymättÖ· pautuva pinta-ala olisi suurempi. Muutos ei es-
39914: miä tähän uuteen pakolliseen veroon. Tämä on täisi mainittua rajaa pienempiäkään metsänomis-
39915: täysin ymmärrettävissä, koska nykyinen maata- tajia vapaaehtoisesti maksamasta metsänhoito-
39916: louden verotus saattaa jo muutoinkin pientilat maksua, jos he sitä haluaisivat.
39917: monin verroin raskaamman verotaakan alaiseksi Toisena korjausta kaipaavana epäkohtana on
39918: kuin suurtilat. Mielestämme ei myöskään ole lain 8 §:n 4 momentin säännös, jonka mukaan
39919: oikein, että köyhä pienmetsänomistaja pakote- valtio ja suuret puunjalostusyhtymät joutuvat
39920: taan osaltaan kustantamaan suurmetsänomista- maksamaan vain neljänneksen siitä, mitä muut
39921: jan tarvitseman metsänhoitohenkilökunnan, ku- metsänomistajat ovat velvollisia maksamaan.
39922: ten voimassa olevan lain mukaan on asianlaita. Tämä kohtuuton etu on syytä poistaa valtiolta ja
39923: On nimittäin huomattava, että pientilat eivät suuryhtiöiltä. Korjaus tulee suoritetuksi sillä,
39924: useinkaan tarvitse metsiensä hoitoon metsän- että 8 §:n 4 momentti poistetaan.
39925: hoitoyhdistyksen tarjoamaa ammattityövoimaa, Nyt kun lain täytäntöönpanosta on saatu riit-
39926: vaan pystyvät itse suorittamaan metsiensä kun- tävästi kielteisiä kokemuksia, olisi esitettyjen
39927: nostamisen. muutosten aikaansaaminen sitäkin välttämättö-
39928: mämpää.
39929: Metsänhoitoyhdistyksistä annettu laki on ai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
39930: koinaan laadittu lainsäädäntöjärjestyksestämme
39931: poikkeavalla tavalla. Lain mukaan on metsän- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39932: hoitoyhdistyksille myönnetty oikeus periä pako!- lakiehdotuksen:
39933: IX,20.- Mustonen ym. 2015
39934:
39935:
39936: Laki
39937: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
39938:
39939: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marras-
39940: kuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 § näin kuuluvaksi:
39941:
39942: 8 §. Metsänhoitoyhdistys määrää 1 momentissa
39943: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden edistä- mainituissa rajoissa vuodeksi kerrallaan· metsän-
39944: mistoimintaa varten on kunnan alueella sijaitse- hoitomaksun suuruuden.
39945: vien metsämaiden osalta suoritettava metsän- Metsämaan osalta, josta kunnallisveroa ei suo-
39946: hoitomaksuna kahdesta kuuteen sadalta kunnal- riteta, on metsän tuotto metsänhoitomaksun
39947: lisverotusta varten arvioidusta metsämaan puh- määräämistä v~arten arvioitava verotuksessa nou-
39948: taasta tuotosta, ottamatta huomioon verotukses- datettavien perusteiden mukaisesti.
39949: sa tehtäviä vähennyksiä. Metsänhoitomaksua ei
39950: kuitenkaan määrätä maksettavaksi metsämaalta,
39951: jonka vuosittainen puun tuotto säännöllisessä Tämä laki tulee voimaan päivänä
39952: kasvukunnossa ei nouse sataan tuottokuutiomet- kuuta 197 .
39953: riin.
39954:
39955: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
39956:
39957: Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen.
39958: · V. J. Rytkönen. Veikko Salmi.
39959: Matti Koivunen. Pauli Puhakka.
39960: Toivo Asvik. Niilo Koskenniemi.
39961: 2016
39962:
39963: IX,21.- Lak.al. n:o 257.
39964:
39965:
39966:
39967:
39968: Seppä ym.: Ehdotus salaoiituslaiksi.
39969:
39970:
39971: E d u s k u n n a 11 e.
39972:
39973: Salaojittamista on pidettävä maataloutemme Entistä voimakkaampi salaojitustoiminnan la-
39974: tämän hetken tärkeimpänä perusparannuksena mautuminen on siis odotettavissa haitallisine
39975: ja vähimmäistavoitteena olisi oltava noin 50 000 vaikutuksineen alan työllisyydelle, jollei pikai-
39976: hehtaarin salaojittaminen vuodessa. Mm. näin siin toimenpiteisiin ryhdytä voimassaolevan
39977: perusteli hallitus pysyvää salaojituslakiesitystään lain epäkohtien korjaamiseksi.
39978: N:o 94, jonka eduskunta sen jälkeen hyväksyi Salaojituspalkkioiden poisjääminen on aiheut-
39979: v. 1967. tanut ennenkaikkea pienten ja vähävaraisten ti-
39980: Tähän nyt voimassa olevaan lakiin on kuiten- lojen kohdalla salaojitustoiminnan heikkenemis-
39981: kin jäänyt heikkouksia, jotka jo ovat aiheutta- tä. Vaikka palkkioita onkin voitu aikaisempina
39982: neet salaojitustoiminnan tyrehtymistä. Niinpä vuosina myöntää vain kolmannes kustannusar-
39983: v. 1969 salaojitettiin n. 35 500 hehtaaria aikai- vion määrästä on niiden saanti kuitenkin innos-
39984: sempien vuosien tulosten noustessa yli 36 000 tanut ryhtymään salaojittamiseen vaikeissakin ta-
39985: hehtaarin. Varsin hälyttävää on se, että uusien loudellisissa olosuhteissa.
39986: salaojituksien tutkimustilaukset ovat huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39987: vasti vähentyneet. Viimeisten kuuden vuoden nioittaen,
39988: aikana ei ole tapahtunut toiminnan edistymistä
39989: laisinkaan ja varsinaisena syynä voidaan pitää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
39990: epäonnistunutta salaojituslakia. Todettakoon lakiehdotuksen:
39991: vielä, että kaikissa naapurimaissamme tuetaan
39992: edelleen salaojitustoimintaa hyvin voimakkaasti.
39993:
39994:
39995: Salaojituslaki.
39996: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
39997:
39998: Yleisiä säännöksiä. kehittämistä ja salaojituskustannusten alentamis-
39999: ta tarkoittaviin tutkimuksiin.
40000: 1 §.
40001: Salaojitusten edistämiseksi myönnetään sala- 3 §.
40002: ojituspalkkioita ja helpotetaan sanottuun tarkoi- Salaojituspalkkiota tai salaojituslainaa saadaan
40003: tukseen käytettävän luotan saantia ja ehtoja sen myöntää vain maatalouteen käytettävällä maalla
40004: mukaan kuin tässä laissa säädetään. suoritettavan salaojitustyön rahoittamiseen, ei
40005: kuitenkaan saman salaojitustyön suorittamiseen,
40006: 2 §. jota varten palkkiota tai lainaa jo on myönnetty
40007: Salaojituspalkkioita ja salaojituslainojen ehto- valtion varoista taikka lainaa varoista, joista val-
40008: jen helpottamista varten otetaan vuosittain val- tio maksaa lainan antajalle korkohyvitystä.
40009: tion tulo- ja menoarvioon, salaojituksen edistä-
40010: misen tarve huomioon ottaen, riittävän suuri 4 §.
40011: määräraha. Palkkioihin myönnetystä määrära- Sellaista salaojitustyötä varten, joka on aloi-
40012: hasta saadaan vuosittain käyttää maatalousmi- tettu ennen kuin rahoitushakemus on tehty ei
40013: nisteriön päättämä määrä salaojitusmenetelmien saa palkkiota eikä lainaa myöntää.
40014: IX,21.- Seppä ym. 2017
40015:
40016: Salaojituspalkkiot. koineen perittäväksi palkkion saajalta heti val-
40017: tiolle takaisin.
40018: 5 §. Takaisin perittävä palkkio korkoineen saa-
40019: Salaojituspalkkiota voidaan myöntää enintään daan ulosottaa ilman eri tuomiota ja päätöstä
40020: 40 sadalta asutushallituksen hyväksymän kustan- palkkion saajalta.
40021: nusarvion määrästä ja saman maatilan kohdalta
40022: enintään 10 hehtaarin salaojittamista varten.
40023: Mainittuun 10 hehtaariin luetaan myös se ala,
40024: minkä salaojittamista varten edellisen kymme- Salaojituslainat.
40025: nen vuoden aikana on myönnetty salaojituspalk- 9 §.
40026: kiota, jonka maksaminen ei ole peruuntunut. Lainaa voidaan myöntää enintään 50 sadalta
40027: hyväksytyn kustannusarvion määrästä.
40028: 6 §.
40029: Salaojituspalkkiota saadaan myöntää vain sel- 10 §.
40030: laiselle yksityiselle maatilan omistajalle ja halti- Salaojituslainaa saadaan myöntää sellaiselle
40031: jalle, joka saa huomattavan osan toimeentulos- yksityiselle maatilan omistajalle ja haltijalle, joka
40032: taan maatilataloudesta ja jonka katsotaan olevan saa pääasiallisen toimeentulonsa maatilatalou-
40033: taloudellisen asemansa puolesta salaojituspalk- desta, samoin kuin sellaiselle perheyhtiölle, jon-
40034: kion tarpeessa. ka pääasiallisena tarkoituksena on maatilatalou-
40035: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatetaan den harjoittaminen.
40036: soveltuvin osin myös maatilan yhteisomistajiin ja Salaojituslaina saadaan myöntää myös sellai-
40037: -haltijoihin, mikäli joku heistä täyttää sanotussa sille yhteisomistajille ja -haltijoille, joista joku
40038: momentissa säädetyt edellytykset. täyttää 1 momentissa säädetyt edellytykset.
40039:
40040: 7 §. 11 §.
40041: Salaojituspalkkiot myöntää asutushallitus. Milloin laina on myönnetty määräalan omis-
40042: Salaojituspalkkiot ovat vapaat veroista, äl- tajalle, on lainan antajalla oikeus saada teh-
40043: köönkä oikeutta näihin palkkioihin ulosmitat- dyksi merkintä kiinnitysasiain pöytäkirjaan erot-
40044: tako. tamisoikeuden ja lainan maksamisen vakuudeksi,
40045: 8 §. mitä varten lainan antajan tulee lähettää jäljen-
40046: Jos salaojituspalkkiota haettaessa on esitetty nökset kauppa- ja velkakirjoista sekä maarekiste-
40047: olennaisessa kohdassa erheellinen tieto tai salattu riote asianomaiselle kihlakunnantuomarille tai
40048: palkkion myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia kiinteistötuomarille. Kun merkintä on tehty,
40049: seikkoja, taikka jos palkkiovaroja on käytetty on määräala ja siitä muodostettu tila lainan ja
40050: muuhun tarkoitukseen, kuin mihin ne on myön- sen koron maksamisen panttina etuoikeudella
40051: netty, tahi jos palkkion saaja on saman työn suo- merkitsemispäivästä niin kauan ja muutoin sillä
40052: rittamista varten jo saanut palkkiota tai lainaa tavoin kuin maksamauoman kauppahinnan pant·
40053: 3 § :ssä tarkoitetuista varoista tai jos salaojitus- tioikeudesta on säädetty. Jos tänä aikana tehdyn
40054: työtä, jota varten palkkio on myönnetty, ei ole hakemuksen perusteella vahvistetaan lainan va-
40055: suoritettu suunnitelman mukaisesti tai asetetus- kuudeksi kiinnitys määräalasta muodostettuun
40056: sa määräajassa, voi asutushallitus keskeyttää tilaan, säilyy lainan antajan oikeus. Lainan anta-
40057: myönnetyn palkkion maksamisen ja määrätä jo ja saa määräalan omistajan puolesta ja kustan-
40058: maksetun palkkion tai osan siitä palkkion nosto- nuksella erotuttaa määräalan itsenäiseksi tilaksi
40059: päivästä maksettavine 8 prosentin korkoineen ja hakea siihen lainhuudon, ja voidaan kiinnitys
40060: suoritettavaksi heti valtiolle takaisin. vahvistaa tilan omistajaa kuulematta.
40061: Jos palkkion saaja on laiminlyönyt salaojituk-
40062: sen ja siihen kuuluvien rakenteiden ja laitteiden 12 §.
40063: kunnossapidon siten, että salaojituksesta saatava Lainan takaisinmaksuaika on vähintään viisi
40064: hyöty menee huomattavalta osalta hukkaan, eikä ja enintään kymmenen vuotta. Lainan lyhennys-
40065: laiminlyöntiä ole asutushallituksen asettaman maksuista, jotka suoritetaan kahdesti vuodessa,
40066: riittävän määräajan kuluessa korjattu, voi asutus- lyhennysten alkamisajasta ja lainan saajan oi-
40067: hallitus määrätä palkkion tai osan siitä päätök- keudesta ylimääräisten lyhennysten maksamiseen
40068: sen antopäivästä maksettavine 8 prosentin kor- säädetään asetuksella.
40069: 253 427/70
40070: 2018 IX,21.- Salaojitus.
40071:
40072:
40073: Lainasta on suoritettava vuotuista korkoa nel- 15 §.
40074: jä sadalta. Korko on suoritettava kahdesti vuo- Luottolaitoksen salaojituslainojen myöntämis-
40075: dessa. tä varten sellaisella ulkomaisella luotolla hankki-
40076: mat varat, jonka osalta valtio on antanut 14 §:n
40077: 13 §. 2 momentissa tarkoitetun takauksen tai sitou-
40078: Lainan myöntää osuuskassa, säästöpankki, 17 muksen tahi jonka hankintaan liittyvät kustan-
40079: päivänä maaliskuuta 1933 annetussa pankkilaissa nukset valtioneuvosto on päättänyt korvattaviksi
40080: ( 87/33) tarkoitettu liikepankki tai Suomen Hy- kokonaan tai osittain valtion varoista on luotto-
40081: poteekkiyhdistys. laitoksen pidettävä talletettuina valtiokonttorissa
40082: Lainan myöntämiseen on osuuskassan saatava siltä osin, kuin niitä ei välittömästi tarvita sala-
40083: Osuuskassojen Keskus Oy:n johtokunnan ja ojituslainoiksi. Varat maksetaan luottolaitokselle
40084: säästöpankin Säästöpankkien Keskus Osake-Pan- sitä mukaa kuin se tarvitsee niitä sanottuja lai-
40085: kin johtokunnan hyväksyminen. Näiden johto- noja var.ten. Valtio maksaa talletetuista varoista
40086: kuntien samoin kuin liikepankin ja Suomen Hy- luottolaitokselle korkona määrän, jonka luotto-
40087: poteekkiyhdistyksen johtokunnan tulee antaa lai- laitos joutuu sanottujen varojen osalta suoritta-
40088: nahakemukset ennen asian ratkaisemista asutus- maan todellisina korkokustannuksina ulkomai-
40089: hallituksen tehtävään määräämän henkilön tar- selle luotonantajalle.
40090: kastettaviksi. Jos luottolaitos käyttää niitä varoja, joiden
40091: osalta valtio on antanut 14 §:n 2 momentissa 2
40092: 14 §. kohdassa tarkoitetun sitoumuksen tai korvannut
40093: Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai mää- sanotun momentin 3 kohdassa tarkoitettuja kus-
40094: rätty ulkomaisen lainan ottamisesta, on tällaisen tannuksia, tämän lain tai sen nojalla annettujen
40095: lainan ottamiseen salaojituslainoja varten saa- säännösten tai määräysten vastaisesti, voi valtio-
40096: tava valtioneuvoston lupa. neuvosto päättää, että valtio on vapautunut vas-
40097: Valtioneuvostolla on valta määräämillään eh- taamasta mainitusta sitoumuksestaan sekä että
40098: doilla valtion puolesta: luottolaitos on velvollinen kokonaan tai osaksi
40099: 1) mennä 1 momentissa tarkoitetun ulkomai- palauttamaan valtion varoista suoritetun kor-
40100: sen luoton maksamisesta takaukseen, joka voi- vauksen kurssitappioista sekä edellä mainitusta
40101: daan antaa myös vastavakuutta vaatimatta ja luoton hankintakustannuksista sen lainamäärän
40102: omavelkaisena; osalta, johon laiminlyönti tai rikkomus on koh-
40103: 2) mennä sitoumukseen sen vahingon kor- distunut.
40104: vaamisesta, joka luottolaitoksille aiheutuu nii- 16 §.
40105: den 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen ot- Tämän lain mukaisista lainoista valtio maksaa
40106: taman ulkomaisen luoton takaisinmaksun yh- luottolaitokselle korkohyvityksenä määrän, joka
40107: teydessä mahdollisesti syntyvästä valuuttojen saadaan, kun korkoprosenttina käytetään luot-
40108: kansainvälisten perusarvojen muutoksesta joh- tolaitoksen kuuden kuukauden irtisanomisajoin
40109: tuvasta tappiosta; sekä tehdyistä talletuksista yleisölle kulloinkin mak-
40110: 3) päättää, että ulkomaisen luotonantajan ve- saman koron, lisättynä kolmella ja puolella pro-
40111: loittamat, lainan hankintaan liittyvät kustannuk- senttiyksiköllä ja 12 §:n 2 momentissa maini-
40112: set korvataan lainan saaneelle kotimaiselle luot- tun koron välistä erotusta. Suomen Hypoteekki-
40113: tolaitokselle kokonaan tai osittain valtion va- yhdistykselle maksettavaa korkohyvitystä las-
40114: roista. kettaessa käytetään talletuskorkona maan kah-
40115: Edellä 2 momentissa tarkoitettuja takauksia ja den suurimman liikepankin kuuden kuukauden
40116: sitoumuksia saa samanaikaisesti olla voimassa irtisanomisajoin tehdyistä talletuksista yleisölle
40117: enintään seitsemänkymmenenviiden miljoonan kulloinkin maksamaa korkoa. Lainoitustoimin-
40118: markan nimellismääräisistä luotoista. Näiden nasta aiheutuvien lisäkustannusten korvaami-
40119: luottojen määrä lasketaan takausta tai sitoumusta seksi suoritetaan luottolaitoksille lisäksi korko-
40120: annettaessa voimassa olleen virallisen myynti- hyvityksenä valtioneuvoston päättämä määrä,
40121: kurssin mukaan. joka saa olla enintään 0,8 prosenttia edellä tar-
40122: Valuuttakurssien muutoksesta johtuvaa mak- koitetuista lainoista.
40123: suvelvollisuuden lisäystä ja 2 momentin 3 koh- Luottolaitoksen 15 §:n 1 momentissa tarkoi-
40124: dassa tarkoitettuja kustannuksia ei saa siirtää tetulla ulkomaisella luotolla hankkimista va-
40125: salaojituslainoja saaneiden vastattaviksi. roista myönnettyjen lainojen osalta maksetaan
40126: IX,21.- Seppä ym. 2019
40127:
40128: tämän pykälän 1 momentin säännöksestä poike- Siltä ajalta, jolta valtio 1 momentin mukaan
40129: ten korkohyvityksenä valtioneuvoston päättämä ei suorita korkohyvitystä, lainan saajan on suo-
40130: määrä, joka 12 § :n 2 momentissa tarkoitetun ritettava luottolaitokselle lainastaan käypä anto-
40131: koron kanssa yhteenlaskettuna saa ylittää enin- lainauskorko siihen saakka, kunnes laina on ko-
40132: tään 1,0 prosenttiyksiköllä luottolaitokselle lai- konaan takaisin maksettu. Milloin korkohyvi-
40133: nasta aiheutuvien todellisten korkokustannusten tyksen suorittaminen valtion varoista 1 momen-
40134: mukaisen koron. tissa mainituista syistä on lakannut, on luotto-
40135: Milloin luottolaitos talletustileillä oleville va- laitoksella oikeus katsoa laina ilman irtisano-
40136: roille maksettavia indeksihyvityksiä varten ylei- mista heti maksettavaksi erääntyneeksi.
40137: sesti perii lainanottajiltaan indeksikorotusta tai Lainaa annettaessa laadittavaan velkakirjaan
40138: indeksikorotukseksi tarkoitettua lisäkorkoa, voidaan ottaa lainan irtisanomisen ja lainaeh-
40139: maksaa valtio muista kuin ulkomaisella luotolla doissa ehkä sovitun sakkokoron maksettavaksi
40140: hankituista varoista perusluottona myönnetty- määräämisen uhalla laina-aikana noudatetta-
40141: jen lainojen osalta luottolaitokselle sen yleisesti viksi ehtoja, jotka koskevat tilan tai alueen hoi-
40142: noudattamien perusteiden mukaan lasketun in- toa ja käyttöä, sillä olevien rakennusten kunnos-
40143: deksikorotuksen tai lisäkoron. Salaojitukseen sapitoa ja vakuuttamista, metsän myyntiä ja
40144: myönnettyihin lainoihin älköön liitettäkö indek- hakkuuta sekä lainan käyttöä ja sen perimisen
40145: siehtoa. turvaamista, samoin kuin muita tarpeellisiksi
40146: katsottuja ehtoja.
40147: 17 §.
40148: Edellä 13 §: ssä mainittujen luottolaitosten on 19 §.
40149: valvottava, että lainat käytetään niitä myönnet- Luottolaitoksella, jota 17 päivänä maalis-
40150: täessä määrättyyn tarkoitukseen ja muutoin tä- kuuta 1933 annetussa pankkilaissa (87/33) tar-
40151: män lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja koitetaan, on sen estämättä, mitä sanotun lain
40152: määräysten mukaisesti. 14 §:ssä ja obligaatiolainoista 30 päivänä tammi-
40153: Lainan myöntänyt luottolaitos on velvollinen kuuta 1942 annetun lain (85/42) 1 §:n 3 mo-
40154: antamaan maatalousministeriön, valtiovarainmi- mentissa on säädetty pankkiyhtiön oikeudesta
40155: nisteriön ja asutushallituksen valtuuttamille hen- ottaa obligaatiolainoja, oikeus tällaisia lainoja
40156: kilöille ne tiedot ja tarkastettaviksi ne asiakirjat, ottamalla hankkia varoja salaojituslainojen
40157: jotka tarvitaan sen toteuttamiseksi, onko laina- myöntämistä varten. Tähän tarkoitukseen otet-
40158: ehtoja sekä tätä lakia ja sen nojalla annettuja tuun obligaatiolainaan ei pankkiyhtiön, Osuus-
40159: määräyksiä muutoin noudatettu. Samassa tar- kassojen Keskus OY:n eikä Suomen Hypoteek-
40160: koituksessa on mainituilla henkilöillä oikeus kiyhdistyksen tarvitse asettaa vakuutta. Valtio-
40161: suorittaa lainan saajien luona tarkastuksia. varainministeriö voi hyväksyä lainaan kuuluvat
40162: obligaatiot luettaviksi pankkilain 18 §:ssä tar-
40163: koitettuun pankin kassareserviin.
40164: 18 §. Salaojituslainojen myöntämistä varten otet-
40165: Jos lainan saaja on lainaa hakiessaan antanut tuja kotimaisia obligaatiolainoja ja sellaisia ul-
40166: luottolaitokselle olennaisessa kohdassa erheelli- komaisia luottoja, joiden osalta valtio on men-
40167: sen tiedon tai salannut lainan myöntämiseen nyt 14 §:ssä tarkoitettuun takaukseen tai sitou-
40168: olennaisesti vaikuttavia seikkoja tahi käyttänyt mukseen, ei lueta tämän pykälän 1 momentissa
40169: lainavaroja muuhun tarkoitukseen, kuin mihin mainitun luottolaitoksen kohdalta pankkilain
40170: laina on myönnetty, taikka jo lainan saaja sa- 7 §:ssä, sellaisena kuin se on 28 päivänä kesä-
40171: man työn suorittamista varten saanut palkkiota kuuta 1958 annetussa laissa (277/58), tarkoi-
40172: tai lainaa 3 §:ssä tarkoitetuista varoista, ei täl- tettuihin luottolaitoksen sitoumuksiin. Säästö-
40173: laisen lainan osalta sen jälkeen, kun lainan saa- pankkien Keskus-Osake-Pankin tällaisista ja
40174: jan sanotunlainen menettely on todettu, suori- muista varoista säästöpankeille salaojituslaino-
40175: teta 16 §:ssä tarkoitettua korkohyvitystä. Siltä jen myöntämistä varten lainaksi antamia va-
40176: ajalta, jolta valtio on maksanut korkohyvitystä, roja ei myöskään ole luettava 17 päivänä heinä-
40177: on lainan saajan tällöin suoritettava lainasta kuuta 1931 annetun säästöpankkilain 32 §:n
40178: neljä sadalta 12 § :n 2 momentissa mainittua 2 momentissa, sellaisena kuin se on 27 päivänä
40179: korkoa korkeampi korko ja sen lisäksi kaksi sa- tammikuuta 1939 annetussa laissa (25/39),
40180: dalta vuotuista sakkokorkoa. Koron lisäys ja tarkoitettuun säästöpankin lainanottoon. Säästö-
40181: sakkokorko menevät valtiolle. pankkilain 26 §:n 1 momentin 5 kohdassa
40182: 2020 IX,21. - Salaojitus.
40183:
40184: (25/39) säädetty rajoitus ei myöskään ole es• Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
40185: teenä mainittujen varojen lainaksi antamiselle töönpanosta annetaan asetuksella.
40186: eikä sanotun lain 27 §:n 3 momentin (25/39)
40187: säännös koske salaojitustyön suorittamiseen 21 §.
40188: myönnettyjä lainoja. Tämä laki tulee voimaan pa1vana
40189: 20 §. kuuta 19 , ja sillä kumotaan 17 päivänä maa-
40190: Tämän lain täytäntöönpano kuuluu asutushal- liskuuta 1967 annettu salaojituslaki (132/67).
40191: litukselle.
40192:
40193: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
40194:
40195: Mauri Seppä. Eino Lottanen.
40196: P. Mäki-Hakola. T. 1. Vartia.
40197: Olavi Nikkilä.
40198: 2021
40199:
40200: IX,22. - Lak.al. n:o 258.
40201:
40202:
40203:
40204:
40205: Uusitalo ym.: Ehdotus salaojituslaiksi.
40206:
40207:
40208: E d u s k u n n a.ll e.
40209:
40210: Vuonna 1949 annetun ensimmäisen sala- suuden tuotantokyky on kohonnut ja markki-
40211: ojituslain ( 413/49) tullessa voimaan 1 päivänä noille on tullut myös muovista valmistettuja
40212: tammikuuta 1950 oli maassamme •suunnitel- salaojaputkia. Kun lisäksi otetaan huomioon,
40213: manmukaisesti putkisalaojilla varustettua aluet- että maanviljelijät jo yleensä ymmärtävät sala-
40214: ta. yhteensä 84 200 hehtaaria ja kohosi tämä ojituksen välttämättömyyden, voitaneen katsoa,
40215: määrä niinä viitenä vuonna, jotka laki oli voi- että lähivuosien aikana voitaisiin päästä
40216: massa, noin 44 000 hehtaarilla eli yhteensä 100 000 hehtaarin suuruiseen vuosittaiseen
40217: 128 200 hehtaariin. Vuonna 1955 annetun toi- salaojitettavaan alueeseen, jos vain edullista
40218: sen salaojituslain ( 160/55) voimassaoloaikana, pääomaa on käytössä. Ilman valtion jatkuvaa
40219: jota oli jatkettu vuoden 1963 loppuun, on ja lisääntyvää tukea ei viljelijöillä kuitenkaan
40220: putkisalaojituksen määrä kohonnut 27 4 500 ole taloudellisia mahdollisuuksia tähän pää-
40221: hehtaariin, joka on 10.1 prosenttia nykyisestä määrään pääsemiseksi.
40222: peltopinta-alasta. Vuosina 1950-1963 salaoji- Salaojitustoiminta on nyttemmin muodostu-
40223: tetusta 190 300 hehtaarista on 104 300 heh- nut erittäin hankalaksi, koska laki salaojitus-
40224: taaria eli noin 55 prosenttia salaojitettu val- palkkioista on lakannut olemasta voimassa ja
40225: tion avustusta käyttäen. Tarkoitukseen käytet- salaojitukseen voidaan myöntää vain korkotuki-
40226: tyjen lainojen ja palkkioiden yhteismäärä on lainaa. Kun pääoman saanti maaseudulla. on
40227: noin 26.6 miljoonaa nykymarkkaa. Vaikka sala- yhäti vaikeutunut, on tilanne muodostunut sel-
40228: ojitettujen alojen voimakasta. suurentomista laiseksi, että salaojitustoiminta ainakin vähä-
40229: vuoden 1949 jälkeen ei luettaisikaan yksin- varaisimpien viljelijöiden kohdalla uhkaa. pysäh-
40230: omaan salaojituslakien ansioksi, ovat ne ilmei- tyä kokonaan, koska salaojitukseen tarvittavia
40231: sesti olleet omiaan huomattavasti edistämään pääomia ei ole saatavissa. Siksi uusi salaojitus-
40232: salaojitustoimintaa.. palkkioita. koska laki on välttämättä aikaan-
40233: Mainittuna aikana on maataloustöiden koneis- saatava.
40234: taminen voimakkaasti kehittynyt ja jatkuu Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
40235: koneistaminen edelleen. Peltoviljelyskoneiden ehdotamme
40236: täysin tehokas käyttö kuitenkin edellyttää
40237: useimmissa tapauksissa peltojen salaojitusta. Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
40238: Toisaalta myös salaojitustöiden koneistaminen van lakiehdotuksen:
40239: on kehittynyt varsin pitkälle ja tiiliputkiteolli-
40240:
40241:
40242: Salaojituslaki.
40243: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
40244: tyllä tavalla, säädetään:
40245:
40246: 1 §. Sanotuista määrärahoista myöntää maatalous-
40247: Salaojitustoiminnan edistämistä varten ote- hallitus lainoja ja palkkioita asetuksella vahvis-
40248: taan vuosina. 1971-1976 valtion tulo- ja me- tettavien perusteiden mukaan, enintään 60 sa-
40249: noarvioon siirtomäärärahoina, yhteensä vähin- dalta maataloushallituksen hyväksymän kustan-
40250: tään 8 000 000 markkaa. nusarvion määrästä.
40251: 2022 IX,22. - Salaojitus.
40252:
40253:
40254: 2 §. maksamatta, samalla etuoikeudella kuin jullds-
40255: Edellä 1 § :ssä tarkoitettu salaojituslaJna pe- oikeudellisista suorituksista on säädetty. Tätä
40256: ritään takaisin viitenätoista vuotuiseränä. Mak- panttioikeutta koskevan merkinnän tekemistä
40257: samattomalle pääomalle suoritetaan kolmen varten kiinnitysasiain pöytäkirjaan lähettäköön
40258: prosentin vuotuinen korko. maataloushallitus ilmoituksen asianomaiselle
40259: Salaojituslainan takaisinmaksun alkamisajas- tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma-
40260: ta, lyhennyksen ja koron kannosta sekä lainan rille.
40261: ylimääräisestä lyhentämisestä säädetään asetuk- Kun laina on takaisin maksettu, lähettäköön
40262: sella. valtiokonttori siitä ilmoituksen asianomaiselle
40263: 3 §. tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma-
40264: Salaojituspalkkiot, joita 1 §:ssä tarkoitetaan, rille tilan vapautumista. panttivastuusta koske-
40265: ovat vapaat veroista. van merkinnän tekemistä varten kiinnitysasiain
40266: Oikeutta näihin palkkioihin älköön ulosmi- pöytäkirjaan.
40267: tattako. Salaojituslainan ja sen koron ~inen saa-
40268: daan toimittaa siinä järjestyksessä kuin verojen
40269: 4 §. ulosotosta on säädetty.
40270: Tila, jonka viljelyksen salaojittamista varten
40271: on myönnetty Ia.ina tämän lain nojalla, on lai- 5 §.
40272: nan ja sen koron maksamisesta panttina, ja Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
40273: saadaan sanottu laina korkoineen ottaa tilasta töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
40274: riippumatta siitä, kuinka. kauan ne ovat olleet sella.
40275:
40276:
40277: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
40278:
40279: Eino Uusitalo. Paavo Väyrynen. Pentti Poutanen.
40280: Orvokki Kangas. Matti Ruokola. Saimi Ääri.
40281: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. Katri Kaarlonen.
40282: Matti Maijala. Pentti Pekkarinen. Katri-Helena Eskelinen.
40283: Esu Niemelä. Matti Mattila. Lea Sutinen. ·.
40284: Paavo Niinikoski. Artturi Jämsen. Ahti Pekkala.
40285: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova. Reino Kangas.
40286: Aaro Lintilä. Esko Pekonen. Taisto Tähkämaa.
40287: Jouko Siikaniemi.
40288: 2023
40289:
40290: IX,23.- Lak:.al. n:o 259.
40291:
40292:
40293:
40294:
40295: Kaarlonen ym.: Ehdotus laiksi viljakaupasta.
40296:
40297:
40298: E d u s k u n n a 11 e.
40299:
40300: Kotimaisen viljan kauppaantulomäärissä on on kuitenkin yleensä noudatettu kaupan eri
40301: viime vuosina tapahtunut huomattavaa lisäys- portaissa, mutta viime vuosina niistä on kui-
40302: tä paitsi tuotannon lisääntymisen johdosta tenkin enenevässä määrin pyritty poikkeamaan.
40303: myös mm. siitä syystä, että yhä useammat Viljaliikkeet ja myllyt ovat noudattaneet maa-
40304: tuottajataloudet markkinoivat satonsa koko- talousministeriön laatuvaatimuspäätöksestä
40305: naisuudessaan ja ostavat käyttöönsä elintarvi- poikkeavia hylkäysperusteita, eivät ole suorit-
40306: ke- ja rehuteollisuuden tuotteita. Kotimaisen taneet virallisia laatuhyvityksiä eivätkä nou-
40307: viljan tuotannon ja kaupan laajentuessa ovat dattaneet valtioneuvoston leipäviljalle vahvis-
40308: myös viljakauppaan kohdistuvat tekniset vaa- tamia tavoitehintoja eikä Valtion Viljavaraston
40309: timukset lisääntyneet. rehuviljalle vahvistamia hintoja. Lisäksi laa-
40310: Viljakaupan organisaatio on meillä nykyi- dunmäärittelyn teknisessä suorittamisessa ja
40311: sin varsin hajanainen, sillä viljakauppaa har- laadunmäärityksen tuloksissa on esiintynyt kir-
40312: joittaa tällä hetkellä 7 keskusliikkeen alaise- javuutta määrityslaitteiden erilaisuuden ja
40313: na n. 550 keräilyliikettä, joilla on arviolta n. määrittäjäin puutteellisen ammattitaidon joh-
40314: 2 000 varsin eritasoista keräilypistettä sekä n. dosta. !Tämä on aiheuttanut sekaannusta vilja-
40315: 200 myllyä. Ottaen huomioon viljakaupan laa- markkinoilla ja merkinnyt huomattavaa tulon-
40316: juuden ja kansantaloudellisen merkityksen sekä siirtoa viljelijäväestöltä. Tästä syystä on välttä-
40317: sen, että valtiovalta takaa maatalouden hinta- mätöntä luoda säännökset, jotka velvoittavat
40318: järjestelmän· puitteissa vehnälle ja rukiille vah- kaikkia viljaliikkeitä noudattamaan virallisesti
40319: vistetun hintatason, olisi pyrittävä siihen, että vahvistettuja hintoja, ostoehtoja ja laadun-
40320: viljan markkinoinnissa päästäisiin nykyistä yh- määritysmenetelmiä viljakauppaa harjoittaes-
40321: tenäisempään kaupalliseen menettelyyn. Tähän saan.
40322: pääsemiseksi sekä viljakaupan harjoittajille että Lakiesityksessä edellytetään, että maatalous·
40323: viljakaupassa noudatettavalle laatu- ja hinnoit- ministeriö voisi vahvistaa sekä kaikkia vilja-
40324: telumenetelylle tulisi asettaa tiettyjä ehtoja. liikkeitä että kotimaisen viljan jauhatusta suo-
40325: Maatalousministeriö on antanut päätöksen rittavia elinkeinonharjoittajia velvoittavat laa-
40326: kotimaassa tuotetun viljan ja hemeen laatu- tuvaatimukset sekä näytteenotto- ja laadun.
40327: vaatimuksista, joka sisältää määräykset kauppa- määritysmenetelmien noudattamiseksi samoin
40328: kuntoiselle viljalle asetettavista laatuvaatimuk- kuin määritysvälineille ja viljakauppaa sekä
40329: sista ja hinnoitteluperusteista, sekä antanut li- viljan laatuarvostelua suorittavalle henkilöstöl-
40330: säksi ohjeet viljanäytteiden otosta ja muodos- le asetettavat vaatimukset. Sainoin tulisi näi-
40331: tamisesta, viljan kunnon ja laadun määrittämi- den määräysten koskea myös yleistä kauppa-
40332: sestä sekä tarkastustuloksissa sallittavista poik- tapaa mm. siten, että viljan perushinta mää-
40333: keamista. Mainittuihin ohjeisiin sisältyy mää- riteltäisiin vapaasti rautatievaunussa lähtöase-
40334: räyksiä myös laadunmäärityksissä käytettäville malla.
40335: välitteille asetettavista vaatimuksista. Viljakauppalain perusteella ei määriteltäisi
40336: Em. päätökset sitovat kuitenkin nykyisin viljan hintoja, sillä hinnat vahvistettaisiin edel-
40337: vain Valtion Viljavarastoa, joka ostaa kaup- leen muiden lakien ja päätösten nojalla. Kun
40338: paan tulevasta viljasta nykyisin vain noin nel- viljakaupan eri portaissa on kuitenkin poiket-
40339: jänneksen muiden viljakauppaa elinkeinonaan tu virallisesti vahvistetuista hinnoista, kaikkien
40340: harjoittavien ostaessa n. 75 %. Maatalousmi- viljaliikkeiden olisi noudatettava valtioneuvos-
40341: nisteriön laatuvaatimuspäätöksen määräyksiä ton, Valtion Viljavaraston tai muun valtion vi-
40342: 2024 IX,23.- Viljakauppa.
40343:
40344: ranomaisen viljalle vahvistamia hintoja. Sa- täväänsä. Myös säännökset viljan merkitsemi-
40345: moin viljaliikkeiden olisi noudatettava laadun sestä rehuksi olisi sisällytettävä viljakauppa-
40346: perusteella tehtävien hinnanlisäysten ja -vä- lain piiriin. Pohjois-Suomessa ja eräillä muilla
40347: hennysten osalta vahvistetun laatuvaatimus- syrjäseuduilla toimiville liikkeille asetettavien
40348: päätöksen mukaista hinnoittelua. vaatimusten tulisi olla lievempiä kuin varsi·
40349: Viljakauppaa harjoittavalla liikkeellä tulee naisella viljelyalueella.
40350: lakiehdotuksen mukaan olla tyydyttävät viljan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
40351: varastotilat sekä täydelliset näytteenotto- ja
40352: laadunmääritysvälineet. Liikkeen viljan laadun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40353: määrityksestä huolehtivalla henkilökunnalla lakiehdotuksen:
40354: tulee olla riittävä todisteeilinen pätevyys teh-
40355:
40356:
40357: Laki
40358: viljakaupasta.
40359:
40360: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
40361:
40362: 1 §. 5 §.
40363: Viljaliikkeen on harjoittamassaan viljakau- Viljaliikkeen on noudatettava viljaa ostaes-
40364: passa noudatettava, mitä tässä laissa on sää- saan valtioneuvoston, Valtion Viljavaraston tai
40365: detty. muun valtion viranomaisen vahvistamia vil-
40366: 2 §. jan hintoja sekä viljanäytteen otossa ja muo-
40367: Viljalla tarkoitetaan jauhamatonta vehnää, dostamisessa, viljan kunnon ja laadun mää-
40368: ruista, ohraa ja kauraa sekä hernettä. rittelyssä, hinnoittelussa sekä viljan merkitse-
40369: misessä rehuksi maatalousministeriön vahvis-
40370: 3 §. tamia ohjeita.
40371: Viljaliikkeellä tarkoitetaan liikettä, joka liike- 6 §.
40372: toimiotanaan ostaa ja myy viljaa. Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annet-
40373: tuja määräyksiä, rangaistakoon sakolla, mikäli
40374: 4 §. muualla laissa ei ole säädetty ankarampaa ran-
40375: Viljaliikkeellä tulee olla tyydyttävät viljan gaistusta.
40376: varastotilat sekä täydelliset näytteenotto- ja 7 §.
40377: laadunmääritysvälineet. Liikkeen viljan laa- Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta·
40378: dunmäärityksestä huolehtivalla henkilökunnal- misesta annetaan asetuksella.
40379: la tulee olla riittävä pätevyys tehtäväänsä.
40380: Maatalousministeriö antaa tarkemmat mää- 8 §.
40381: räykset tässä pykälässä viljaliikkeelle asetetta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
40382: vista vaatimuksista. kuuta 19 .
40383:
40384: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
40385:
40386: Katri Kaarlonen. Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen.
40387: Taisto Tähkämaa. Heimo Linna. Orvokki Kangas.
40388: Saimi Ääri. Ahti Pekkala. Lea Sutinen.
40389: Mauno Kurppa. Katri-Helena Eskelinen. T. 1. Vartia.
40390: 2025
40391:
40392: IX,24.- Lak.al. n:o 260.
40393:
40394:
40395:
40396:
40397: Antila ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaa-
40398: misesta.
40399:
40400:
40401: E d u s k u n n a 11 e.
40402:
40403: Eduskunta on 3 palVana maaliskuuta kulu- rikkaalle määrättävä 15 penniä kilolta ja tämä
40404: vana vuonna hyväksynyt lain kotimaisen soke- hinta olisi taattava 450 miljoonan kilon soke-
40405: rituotannon turvaamisesta vuonna 1970. Tä- rijuurikassatoa vastaavaksi. Sadon ylittäessä
40406: män lain mukaan sokerijuurikkaan perushinta tai alittaessa tämän määrän olisi perushintaa
40407: on jäänyt paljon aiemmalle tasolle kuin se oli vastaavasti alennettava tai korotettava koko
40408: joitakin vuosia sitten huolimatta siitä, että sadon osalta 0,01 penniä jokaiselta täydeltä
40409: tuotantokustannusten nousu varsinkin deval- miljoonalta kilolta, jolla juurikasmäärä ylittää
40410: voinnin johdosta oli huomattava. tai alittaa 450 miljoonaa kiloa.
40411: Sokerijuurikas on erittäin sopiva viljelykasvi Laki olisi säädettävä vuosiksi 1971-1973.
40412: pien- ja perheviljelmille. Sokerikomitean mie- Tämä on välttämätöntä siksi, että viljelijät voi-
40413: tinnössä vuodelta 1965 mainitaankin, että lähes vat suunnitella toimintaansa pitkällä tähtäi-
40414: neljäsosalla sokerijuurikkaan viljelyä harjoitta- mellä. Näin pitkäaikainen laki kuitenkin edel-
40415: vista tiloista on peltoa alle 5 ha ja noin 80 lyttää, että sokerijuurikkaan hinta sidotaan nou-
40416: %:lla alle 15 ha. Tämä johtuu siitä, että dattavaksi tuotantokustannusten nousua.
40417: näillä tiloilla on yleensä käytettävissä ihmistyö- Sokerijuurikkaan kuljetusavustusten maksussa
40418: voimaa runsaasti ja rahan saamiseksi on har- edellytämme, että etäällä tehtaalta olevat vilje-
40419: joitettava jonkun markkinointivarman kauppa- lijät eivät saisi kärsiä sokerijuurikassatonsa
40420: kasvin viljelyä. Paitsi viljelytoimenpiteissä on hinnassa. Siksi rautatiekuljetusavustuksia olisi
40421: sokerijuurikkaan työllistävä vaikutus huomat- nostettava nykyisestään.
40422: tava myös kuljetusalalla ja teollisuudessa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
40423: Sokerijuurikkaan merkitys on edellä olevaan oittavasti,
40424: perustuen hyvin huomattava taloudellisissa vai-
40425: keuksissa kamppailevilla pientiloilla työn ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40426: rahan antajana. Perushinnaksi olisi sokerijuu- lakiehdotuksen:
40427:
40428:
40429: Laki
40430: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta.
40431: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
40432:
40433: 1 §.
40434: Kotimaisen sokerintuotannon turvaamiseksi maassa tuotetun sokerijuurikkaan perushinnaksi
40435: tuetaan sokerijuurikkaan viljelyä ja sellaisia taataan 15,0 penniä kilolta.
40436: juurikassokeritehtaita, joissa tuotanto on aloi- Edellä 1 momentissa mainitun perushinnan
40437: tettu ennen 1 päivää marraskuuta 1966, sen katsotaan vastaavan koko maassa viljelysopi-
40438: mukaan kuin tässä laissa säädetään. musten perusteella tuotettua enintään 450 mil-
40439: joonan kilon sokerijuurikassatoa. Jos juurikas-
40440: 2 §. sokeritehtaiden kysymyksessä olevana käynti-
40441: Juurikassokeritehtaiden tekemien viljelysopi- kautena vastaanottama juurikasmäärä on suu-
40442: musten perusteella vuosina 1971-1973 koti- rempi kuin mainittu määrä, alennetaan edellä
40443: 254 427/70
40444: 2026 IX,24.- Sokerintuotannon turvaaminen.
40445:
40446: 1 momentissa mainittua perushintaa koko ~sa Jos tavallisen kidesokerin tuottajan myynti-
40447: don osalta 0,01 pennillä jokaiselta täydeltä hinta kysymyksessä olevan vuoden lokakuun 1
40448: miljoonalta kilolta, jolla vastaanotettu juuri- päivänä poikkeaa 1 momentissa mainitusta
40449: kasmäärä ylittää 450 miljoonaa kiloa. tuotantopalkkion perustana olevasta tasosta,
40450: Mikäli viljelijän juurikassokeritehtaalle toi- alennetaan tai lisätään ,tuotantopalkkiota 11.5
40451: mittamien juurikkaiden keskimääräinen sokeri- prosenttia siitä määrästä, millä sokerin tuotta-
40452: pitoisuus, joka määritetään valtioneuvoston jan myyntihinta on suurempi tai pienempi kuin
40453: päätöksessä tarkemmin määrättävällä <tavalla, 98,25 penniä kilolta.
40454: ylittää 14.5 prosenttia, on viljelijälle ylityksen Milloin juurikassokeritehdas käyttää ulko-
40455: kultakin prosenttiyksikön kymmenesosalta ky- maista juurikasraaka-ainetta, otetaan tällaisen
40456: symyksessä olevan vuoden sadosta suoritettava ,tuotannon kohtuullisella yrittäjän ansiolla lisä-
40457: sokeripitoisuuslisää. Sokeripitoisuuslisän suu- tyt välittömät valmistuskustannukset ylittävät
40458: ruus on 0.09 prosenttia sanotun vuoden loka- tuotot huomioon kotimaisista juurikkaista val-
40459: kuun 1 päivänä voimassa olleen tavallisen kide- mistetun sokerin 1tuotantopalkkion vähennyk-
40460: sokerin tuottajan myyntihinnasta. Mikäli vil- senä sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysmi-
40461: jelijän tehtaalle toimittamien ,sokerijuurikkai- nisteriö määrää. Jos juurikassokeritehdas käyt-
40462: den keskimääräinen sokeripitoisuus alittaa 14.0 tää muuta raaka-ainetta kuin juurikkaita ,tai
40463: prosenttia, on viljelijän saama hinta alituksen jalostaa tuotteitaan pitemmälle kuin kidesoke-
40464: kultakin prosenttiyksikön kymmenesosalta vas- riksi, vähennetään ,tällaisen •toiminnan johdosta
40465: taavasti alempi. kotimaisten juurikkaiden jalostuksesta samalta
40466: kalenterivuodelta maksettavaa tuotantopalk-
40467: Sellaisilla alueilla, joilla sokerijuurikkaiden kiota sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysmi-
40468: tuotantokustannukset muodostuvat heikompien nisteriö määrää.
40469: viljelyolosuhteiden johdosta ,suuremmiksi kuin Mikäli sokerin tuotantopalkkion alentuminen
40470: muilla viljelyalueilla, maksetaan valtioneuvos-
40471: edellä 2, 3 ja 4 momentin mukaan kotimaassa
40472: ton vahvistamien perusteiden mukaan lisähin- tuotettua sokerijuurikaskiloa kohti laskettuna
40473: <taa enintään 5 prosenttia 2 §:n 1 momentissa on suurempi kuin 9,64 penniä, on tehdas vel-
40474: mainitusta perushinnasta. vollinen suorittamaan erotuksen valtiolle.
40475: Sokerijuuriklkaiden kuljetuksesta maksetaan Tämän pykälän mukaisesti tarkistettu lopul-
40476: kuljetusavustusta perusteiden mukaan, jotka linen tuotantopalkkio pyöristetään ylöspäin lä-
40477: valtioneuvosto vahvistaa. Kuljetusavustus suo- himpään täyteen pennin sadasosaan.
40478: ritetaan kuitenkin enintään sen suuruisena, Edellä tässä pykälässä tarkoitettujen suori-
40479: kuin se olisi sille 'tehtaalle, jolle kuljetusavus- tusten lisäksi maksetaan juurikassokeritehtaille
40480: tus olisi pienin ja jossa sokerijuurikkaat voi- juurikasraaka-aineen hankkimisesta aiheutunei-
40481: taisiin jalostaa. den kustannusten korvauksena 3 §:n 2 mo-
40482: mentissa ,tarkoitetulta alueelta vastaanotetuista
40483: 4 §. juurikkaista 0,2 penniä kilolta.
40484: Juurikassokeritehtaille maksetaan kotimaassa
40485: viljellyn sokerijuurikkaan jalostamisesta tuotan- 5 §.
40486: topalkkiota 9,64 penniä vastaanotettua sokeri- Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut lisä-
40487: juurikaskiloa kohti edellyttäen, että juurikas- hinnat ja 3 momentissa tarkoitetut kuljetus-
40488: sokeritehtaiden vastaanottamien, kotimaassa avustukset samoin kuin 4 §: ssä tarkoitetut
40489: viljeltyjen sokerijuurikkaiden määrä ei ylitä tuotantopalkkiot ja hankintakustannuksen kor-
40490: 450 miljoonaa kiloa ja että tavallisen kideso- vaukset maksetaan juurikassokeritehtaalle edel-
40491: kerin ,tehtaan myyntihinta on 98,25 penniä lyttäen, että tehdas maksaa viljelijöille vähin-
40492: kilolta. tään 2 ja 3 S:ssä tarkoitetut hinnat, lisähinnat
40493: Mikäli juurikassokeritehtaiden kysymyksessä ja kuljetusavustukset sekä noudattaa 3 §:n 1
40494: olevana vuonna vastaanottamien, edellä 1 mo- momentissa tarkoitettua juurikkaan laatumaksu-
40495: mentissa tarkoitettujen sokerijuurikkaiden mää- tapaa.
40496: rä ylittää 450 miljoonaa kiloa, alennetaan tuo-
40497: tantopalkkiota samalla määrällä, jolla 2 §:n 6 §.
40498: 2 momentin mukaan sokerijuurikkaiden perus- Sokerin tuottajan myyntihinnalla tarkoite-
40499: hintaa vastaavassa tapauksessa alennetaan. taan tässä laissa viranomaisen vahvistamaa tai
40500: IX,24.- Antila ym. 2027
40501:
40502: viranomaisen ja juurikassokeritehtaiden sekä samoin kuin 4 § :ssä tarkoitetut tuotantoavus-
40503: sokerin maahantuojien kesken sovittua hintaa tukset ja hankintakustannusten korvaus laske-
40504: tahi, jollei hintaa ole vahvistettu tai sovittu, taan ja suoritetaan sokerijuurikkaiden puhdas-
40505: maahan tuotavan tavallisen kidesokerin cif-hin- painon mukaan.
40506: taa, johon on lisätty ·tuontimaksu, tulli, tuu-
40507: laaki ja liikennemaksu, huolinta- ja purkaus- 8 §.
40508: kulut sekä hankintaan sijoitetun pääoman kor- Tässä laissa tarkoitettujen korvausten suo-
40509: ko maahantulopäivään saakka. rittamista varten otetaan valtion tulo- ja me-
40510: Mikäli tavallisen kidesokerin tuottajan myyn- noarvioon tarvittava arviomääräraha. Mikäli
40511: tihinta lokakuun 1 päivän ja käyntikauden juurikassokeritehtaan valtiolle tämän lain mu-
40512: päättymisen välisenä aikana alenee, suoritetaan kaan suoritettavat maksut ylittävät sen val-
40513: sokeritehtaalle hinnan alentumisen jälkeen teh- tiolta saatavat korvaukset, tuloutetaan erotus
40514: taassa valmistettavan ja sokerin hinnan alen- valtiovarastoon. Vaitiovarastoon tuloutetaan
40515: tuessa sokeritehtaan varastossa ja sen omis- myös se määrä, jonka tehtaat joutuvat 6 §:n
40516: tuksessa olevan sokerijuurikkaista kotimaassa 2 ja 3 momentin nojalla palauttamaan.
40517: valmistetun sokerin osalta hinnan alentumista Juurikassokeritehtaalle maksetaan valtion va-
40518: vastaava määrä. Tuottajan myyntihinnan nous- roista korvausta sillä edellytyksellä, että teh-
40519: tessa on sokeritehdas velvollinen palauttamaan das 4 §:n 5 momentissa ja 6 §:n 2 ja 3 mo-
40520: sokerin hinnannousua vastaavan määrän. mentissa tarkoitetuissa tapauksissa suorittaa sa-
40521: Jos sokeritehtaalla sinä hetkenä käyntikau- notuissa säännöksissä mainitut maksut valtiolle
40522: den päättymisen jälkeen, jolloin tavallisen ki- tämän lain voimassaoloajalta. Tähän suoritusvel-
40523: desokerin tuottajan myyntihinta muuttuu, on vollisuuteen on tehtaan ilman eri sopimusta-
40524: omistuksessaan sokerijuurikkaista kotimaassa kin katsottava sitoutuneen, jos .tehdas on ha-
40525: valmistettua sokeria, suoritetaan mainitusta so- kenut tämän lain mukaan valtion varoista juu-
40526: kerimäärästä tuottajan myyntihinnan aletessa rikassokeritehtaille maksettavia suorituksia.
40527: sokeritehtaille niiden eroa vastaava määrä:
40528: Tuottajan myyntihintojen noustessa on tehdas 9 §.
40529: velvollinen palauttamaan vastaavan eron. Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii 'täs-
40530: Edellä 2 ja 3 momentissa :tarkoitetaan sokeri- sä laissa tarkoitettujen suoritusten maksami-
40531: tehtaalla myös muuta sokerin valmistajaa kuin sesta ja perimisestä.
40532: juurikassokeritehdasta. Milloin tehdas tämän lain nojalla joutuu suo-
40533: Milloin juurikassokedtehtaalla on huhtikuun ritusvelvolliseksi, on kauppa- ja teollisuusmi-
40534: 1 päivänä omistuksessaan varastoituna sokeria, nisteriön määrättävä suoritusten maksuaika. Jos
40535: voidaan siitä määrästä, joka saadaan, kun !teh- tehdas laiminlyö suorituksen tai sen osan mak-
40536: taan kotimaisista juurikkaista asianomaisen samisen määräaikana, on se velvollinen suorit-
40537: käyntikauden aikana valmistaman sokerin koko- tamaan erääntyneelle määrälle maksunlisäykse-
40538: naismäärästä vähennetään asianomaisen käynti- nä korkoa veronmaksun laiminlyömisen johdosta
40539: kauden alusta maaliskuun loppuun myydyn so- suoritettavasta veronlisäyksestä 30 päivänä jou-
40540: kerin määrä, maksaa varastoimiskorvausta val- lukuuta 1943 annetun lain (1077/43) mu-
40541: tioneuvoston .tarkemmin määräämien perustei- kaan, mikäli kauppa- ja teollisuusministeriö
40542: den mukaan. Varastoimiskorvausta voidaan kui- ei erityisistä syistä toisin määrää.
40543: tenkin maksaa enintään saman vuoden elokuun
40544: loppuun saakka. 10 §.
40545: Jos juurikassokeritehdas toimittaa raakaso- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
40546: keria, paksumehua tai jälkituotteita muualle töönpanosta ja soveltamisesta 4, 5, 7 ja 9 §:n
40547: edelleen jalostettavaksi, muunnetaan ne kide- osalta antaa kauppa- ja teollisuusministeriö, kui-
40548: sokeriksi sosiaali- ja terveysministeriön vahvis- tenkin siten, että sanotut määräykset 4 §:n
40549: tamia perusteita noudattaen. 4 momentin osalta antaa sosiaali- ja terveys-
40550: ministeriö. Samoin antaa sosiaali- ja terveysmi-
40551: 7 §. nisteriö ·tarkemmat määräykset 6 §:n 1, 2, 3,
40552: Tämän lain 2 §:ssä !tarkoitetut hinnat, 3 4 ja 6 momentin osalta. Lain muulta osalta
40553: §:ssä tarkoitetut sokeripitoisuuslisät ja -vähen- antaa tarkemmat määräykset maatalousminis-
40554: nykset sekä lisähinnat ja kuljetusavustukset teriö.
40555: 2028 IX,24.- Sokerintuotannon turvaaminen.
40556:
40557: 11 §.
40558: Tämä laki on voimassa vuoden 1973 lop- dosta aiheutuvia toimenpiteitä voidaan suorit-
40559: puun, kuitenkin niin, että vuoden 1973 sa- taa sanotun vuoden päättymisen jälkeen.
40560:
40561:
40562: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
40563:
40564: Pentti Antila. Veikko Vennamo.
40565: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
40566: Mikko Vainio. Arttur Niemelä.
40567: Eino Poutiainen.
40568: 2029
40569:
40570: IX,25.- Lak.al. n:o 261.
40571:
40572:
40573:
40574:
40575: Lottanen ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen sokerintuotannon tur-
40576: vaamisesta.
40577:
40578:
40579: E d u s k u n n a II e.
40580:
40581: Eduskunta on maaliskuun 3 päivänä 1970 hy- massa, olisi oikeudenmukaista ja kohtuullista,
40582: väksynyt lain kotimaisen sokerintuotannon tur- että myös tällä tuotannonalalla saataisiin edes
40583: vaamisesta vuonna 1970. Laki on sisällöltään osittain korvausta viljely- ja jalostuskustannus-
40584: muuten täysin samanlainen kuin vuonna 1969 ten noususta.
40585: voimassa ollut laki, paitsi että koko maassa tuo- Viime aikoina on tuontisokerin hinta huo-
40586: tetun 375 miljoonan kilon juurikasmäärän ylit- mattavasti kallistunut. Nykyisen sokerin vähit-
40587: tämisestä säädetty hinnan alennus 0,02 penniä täishinnan vallitessa joutuu Tuontikaupparahas-
40588: juurikaskilolta jokaista ylittävää miljoonaa ki- to maksamaan tuontisokerin hinnanerokorvaus-
40589: loa kohti on nyt puolta pienempi oli 0,01 penniä ta yli 10 penniä kilolta, mikä aiheuttaa valtiolle
40590: juurikaskilolta. lisää menoja noin 17-18 miljoonaa markkaa
40591: "Sokerikomitea 1965" käytti vuosien 1967- vuodessa. Valtion varojen säästämiseksi sekä ko-
40592: 1968 lakia laadittaessa sokerijuurikkaanviljelyn timaisen juurikassokerintuotannon tuen tarpeen
40593: ja juurikassokeritehtaiden kustannuksia lasket- vähentämiseksi olisi kidesokerin vähittäismyyn-
40594: taessa laskelmien perustana vuosien 1963- tihintaa ensi tilassa korotettava. Mainittakoon
40595: 1965 kustannustasoa. Devalvaation ym. seikko- tässä, että kidesokerin tuottajan myyntihinnan
40596: jen aiheuttamasta huomattavasta kustannustason nostaminen 10 pennillä kilolta vähentäisi juuri-
40597: noususta huolimatta ei muutoksia viljelijän saa- kassokeritehtaiden tuotantopalkkion tarvetta
40598: maan sokerijuurikkaan hintaan eikä juurikasso- 1,15 penniä juurikaskiloa kohti.
40599: keritehtaiden tuotantopalkkioihin sokerijuurik-
40600: kaiden jalostamisesta ole tähän mennessä tehty. Maamme on hyväksynyt kansainvälisen soke-
40601: Sekä sokerijuurikkaan viljelijöiden että juurikas- risopimuksen Eduskunnan säädettyä siitä lain 17
40602: sokeritehtaiden asema on nyt muodostunut vai- päivänä helmikuuta 1970. Sopimus on voimassa
40603: keaksi. Kun emme voi pitää tälaista menettelyä vuodesta 1969 alkaen viisi vuotta, ja siinä va-
40604: oikeana katsomme, että nyt olisi säädettävä uusi rataan Suomelle mahdollisuus viljellä sokerijuu-
40605: oikeudenmukaisempi laki. Silloin voisi viljelijöi- rikasta 25 000 hehtaaria, mikä vastaa noin
40606: den usko sokerijuurikkaanviljelyn tulevaisuuteen 35 % omavaraisuutta. Nykyinen sokerilaki edel-
40607: sälyä. Juurikasviljelyä rasittavat lähinnä väkilan- lyttää 20 % omavaraisuutta, jota vastaava juu-
40608: noite-, kasvinsuojelu-, viljelykone- ja palkkakus- rikasmäärä on 375 miljoonaa kiloa. Viljelyalaa
40609: tannusten nousu. Tehtaiden rasituksena on taas tarvitaan mainitun juurikasmäärän tuottamiseen
40610: palkka- ja kuljetus- sekä polttoaine- ja tarvike- noin 15 000 hehtaaria. Kun ei ole todennäköis-
40611: kustannusten nousu. Näistä aiheutui jälkeenjää- tä, että maamme maatalous kovin nopeasti voisi
40612: neisyyttä tehtaiden tuotantopalkkiossa vuoden sopeutua tuottamaan entisestään suuresti lisään-
40613: 1969 sadon jalostuksessa noin 1,5 penniä juuri- tyvää juurikasmäärää, olisi kansainvälisen soke-
40614: kaskilolta. Vuoden 1970 satoa jalostettaessa on risopimuksen jäljellä olevaksi voimassaoloajaksi
40615: jälkeenjääneisyys ennakkolaskelmien mukaan eli vuosiksi 1971-1974 määrättävä tuotanto-
40616: vastaavasti noin 2 penniä juurikaskilolta. tavoitteeksi 500 miljoonaa kiloa juurikkaita,
40617: Kun tapahtunut kustannusten nousu on muil- mikä edellytttäisi noin 20 000 hehtaarin vilje-
40618: ia hintasäännöstellyillä tuotannonaloilla yleensä lyalaa. Samalla olisi myöskin korvattava ainakin
40619: hyväksytty uuden hinnoittelun perustaksi ja osaksi se jälkeenjääneisyys, mikä on syntynyt
40620: kun Eduskunta on sekä juurikkaiden tuotannon viljelijöille maksettavassa juurikkaan hinnassa
40621: että niiden jalostuksen osalta hinnoittelijan ase- ja sokeritehtaiden tuotantopalkkiossa.
40622: 2030 IX,25.- Sokerintuotannon turvaaminen.
40623:
40624: Edellä esitetyn perusteella olisi vuosina 1971 jelyssopimusten perusteella tuotettua enintään
40625: -1974 kotimaassa tuotetun sokerijuurikkaan 500 miljoonan kilon sokerijuurikassatoa. Sadon
40626: nykyistä perushintaa 12,3 penniä kilolta koro- ylittäessä mainitun määrän olisi perushintaa
40627: tettava 2,0 pennillä eli 14,3 penniin kilolta. Tä- alennettava koko sadon osalta 0,01 penniä jo-
40628: mä korotus olisi erittäin kohtuullinen, koska kaiselta täydeltä miljoonalta kilolta, jolla vas-
40629: juurikkaan perushinta oli jo vuosina 1965- taanotettu juurikasmäärä ylittää 500 miljoonaa
40630: 1966 tämän suuruinen. Viljelijöille tulisi saavu- kiloa. Vielä edellytämme, että palataan jälleen
40631: tettu etu jälleen palautetuksi. Juurikassokeri- vuosien 1967-1968 aikana voimassa olleen lain
40632: tehtaille olisi tuotantopalkkiota nostettava 1,0 mukaiseen valtion tuen maksamistapaan, jolla
40633: pennillä juurikaskilolta. Tehtaiden tuotanto- tehtaat saivat tuotantopalkkion ennen satovuo-
40634: palkkion jälkeenjääneisyydestä tulisi täten puo- den loppua.
40635: let korvatuksi. Lopun jälkeenjääneisyyden voisi- Lisäksi katsomme, että rautatiekuljetusavus-
40636: vat juurikassokeritehtaat käsityksemme mukaan tus olisi maksettava täysimääräisenä tai että sitä
40637: saada hyvitetyksi lisääntyvällä raaka-aineella ja olisi ainakin nostettava nykyisestään.
40638: rationalisoinnilla. Kun viljelijöille maksettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40639: hinnanakorotus otetaan huomioon, olisi juuri- nioittaen,
40640: kassokeritehtaille maksettava tuotantopalkkio
40641: korotettava yhteensä 3 pennillä eli 9,94 penniksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40642: juurikaskilolta. lakiehdotuksen:
40643: Edellä mainitun perushinnan 14,3 penniä ki-
40644: lolta olisi katsottava vastaavan koko maassa vil-
40645:
40646:
40647:
40648: Laki
40649: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta.
40650: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
40651:
40652: 1 §. 3 §.
40653: Kotimaisen sokerintuotannon turvaamiseksi Mikäli viljelijän juurikassokeritehtaalle toi-
40654: tuetaan sokerijuurikkaanviljelyä ja sellaisia juu- mittamien juurikkaiden keskimääräinen sokeri-
40655: rikassokeritehtaita, joissa tuotanto on aloitettu pitoisuus, joka määritetään valtioneuvoston pää-
40656: ennen 1 päivää marraskuuta 1966, sen mukaan töksessä tarkemmin määrättävällä tavalla, ylit-
40657: kuin tässä laissa säädetään. tää 14,5 prosenttia, on viljelijälle ylityksen kul-
40658: takin prosenttiyksikön kymmenesosalta kysy~
40659: myksessä olevan vuoden sadosta suoritettava
40660: 2 §. sokeripitoisuuslisää. Sokeripitoisuuslisän suu-
40661: Juurikassokeritehtaiden tekemien viljelysopi- ruus on 0,09 prosenttia sanotun vuoden loka-
40662: musten perusteella vuosina 1971-1974 koti- kuun 1 päivänä voimassa olleen tavallisen kide-
40663: maassa tuotetun sokerijuurikkaan perushinnak- sokerin tuottajan myyntihinnasta. Mikäli vilje-
40664: si taataan 14,3 penniä kilolta. lijän tehtaalle toimittamien sokerijuurikkaiden
40665: Edellä 1 momentissa mainitun perushinnan keskimääräinen sokeripitoisuus alittaa 14,0 pro-
40666: katsotaan vastaavan koko maassa viljelysopi- senttia, on viljelijän saama hinta alituksen kul-
40667: musten perusteella tuotettua enintään 500 mil- takin prosenttiyksikön kymmenesosalta vastaa-
40668: joonan kilon sokerijuurikassatoa. Jos juurikas- vasti alempi.
40669: sokeritehtaiden kysymyksessä olevana käynti- Sellaisilla alueilla, joilla sokerijuurikkaiden
40670: kautena vastaanottama juurikasmäärä on suu- tuotantokustannukset muodostuvat heikompien
40671: rempi kuin mainittu määrä, alennetaan edellä 1 viljelyolosuhteiden johdosta suuremmiksi kuin
40672: momentissa mainittua perushintaa koko sadon muilla viljelyalueilla, maksetaan valtioneuvoston
40673: osalta 0,01 pennillä jokaiselta täydeltä miljoo- vahvistamien perusteiden mukaan lisähintaa
40674: nalta kilolta, jolla vastaanotettu juurikasmäärä enintään 5 prosenttia 2 § :n 1 momentissa mai-
40675: ylittää 500 miljoonaa kiloa. nitusta perushinnasta.
40676: IX,25.- Lottanen ym. 2031
40677:
40678: Sokerijuorikkaiden kuljetuksesta maksetaan Edellä tässä pykälässä tarkoitettujen suori-
40679: kuljetusavustusta perusteiden mukaan, jotka tusten lisäksi maksetaan juurikassokeritehtaille
40680: valtioneuvosto vahvistaa. Kuljetusavustus suo- juurikas-raaka-aineen hankkimisesta aiheutunei-
40681: ritetaan kuitenkin enintään sen suuruisena, kuin den kustannusten korvauksena 3 §:n 2 momen-
40682: se olisi sille tehtaalle, jolle kuljetusavustus olisi tissa tarkoitetulta alueelta vastaanotetoista juo-
40683: pienin ja jossa sokerijuorikkaat voitaisiin ja- rikkaista 0,2 penniä kilolta.
40684: lostaa.
40685: 4 §. 5 §.
40686: Juurikassokeritehtaille maksetaan kotimaassa Edellä 3 S:n 2 momentissa tarkoitetut lisä-
40687: viljellyn sokerijuurikkaan jalostamisesta tuotan- hinnat ja 3 momentissa tarkoitetut kuljetus-
40688: topalkkiota 9,94 penniä vastaanotettua sokeri- avustukset samoin kuin 4 §:ssä tarkoitetut tuo-
40689: juurikaskiloa kohti edellyttäen, että juurikasso- tantopalkkiot ja hankintakustannuksen korvauk-
40690: keritehtaiden vastaanottamien, kotimaassa vil- set maksetaan juurikassokeritehtaalle edellyt-
40691: jeltyjen sokerijuorikkaiden määrä ei ylitä 500 täen, että tehdas maksaa viljelijöille vähintään
40692: miljoonaa kiloa ja että tavallisen kidesokerin 2 ja 3 §: ssä tarkoitetut hinnat, lisähinnat ja kul-
40693: tehtaan myyntihinta on 98,25 penniä kilolta. jetusavustukset sekä noudattaa 3 § :n 1 momen-
40694: Mikäli juurikassokeritehtaiden kysymyksessä tissa tarkoitettua juorikkaan laatumaksutapaa.
40695: olevana vuonna vastaanottamien, edellä 1 mo-
40696: mentissa tarkoitettujen sokerijuorikkaiden mää- 6 §.
40697: rä ylittää 500 miljoonaa kiloa, alennetaan tuo- Sokerin tuottajan myyntihinnalla tarkoitetaan
40698: tantopalkkiota samalla määrällä, jolla 2 § :n 2 tässä laissa viranomaisen vahvistamaa tai viran-
40699: momentin mukaan sokerijuorikkaiden perushin- omaisen ja juurikassokeritehtaiden sekä sokerin
40700: taa vastaavassa tapauksessa alennetaan. maahantuojien kesken sovittua hintaa tahi, jol-
40701: Jos tavallisen kidesokerin tuottajan myynti- lei hintaa ole vahvistettu tai sovittu, maahan
40702: hinta kysymyksessä olevan vuoden lokakuun 1 tuotavan tavallisen kidesokerin cif-hintaa, johon
40703: päivänä poikkeaa 1 momentissa mainitusta tuo- on lisätty tuontimaksu, tulli, tuulaaki ja liiken-
40704: tantopalkkion perustana olevasta tasosta, alen- nemaksu, huolinta- ja purkauskulut sekä han-
40705: netaan tai lisätään tuotantopalkkiota 11,5 pro- kintaan sijoitetun pääoman korko maahantulo-
40706: senttia siitä määrästä, millä sokerin tuottajan päivään saakka.
40707: myyntihinta on suurempi tai pienempi kuin Mikäli tavallisen kidesokerin tuottajan myyn-
40708: 98,25 penniä kilolta. tihinta lokakuun 1 päivän ja käyntikauden päät-
40709: Milloin juurikassokeritehdas käyttää ulko- tymisen välisenä aikana alenee, suoritetaan so-
40710: maista juurikasraaka-ainetta, otetaan tällaisen keritehtaalle hinnan alentomisen jälkeen teh-
40711: tuotannon kohtuullisella yrittäjän ansiolla lisä- taassa valmistettavan ja sokerin hinnan alen-
40712: tyt välittömät valmistuskustannukset ylittävät tuessa sokeritehtaan varastossa ja sen omistuk-
40713: tuotot huomioon kotimaisista juorikkaista val- sessa olevan sokerijuorikkaista kotimaassa val-
40714: mistetun sokerin tuotantopalkkion vähennyk- mistetun sokerin osalta hinnan alentomista vas-
40715: senä sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysminis- taava määrä. Tuottajan myyntihinnan noustessa
40716: teriö määrää. Jos juurikassokeritehdas käyttää on sokeritehdas velvollinen palauttamaan soke-
40717: muuta raaka-ainetta kuin juorikkaita tai jalos- rin hinnannousua vastaavan määrän.
40718: taa tuotteitaan pitemmälle kuin kidesokeriksi, Jos sokeritehtaalla sinä hetkenä käyntikau-
40719: vähennetään tällaisen toiminnan johdosta koti- den päättymisen jälkeen, jolloin tavallisen ki-
40720: maisten juorikkaiden jalostuksesta samalta ka- desokerin tuottajan myyntihinta muuttuu, on
40721: lenterivuodelta maksettavaa tuotantopalkkiota omistuksessaan sokerijuorikkaista kotimaassa
40722: sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriö valmistettua sokeria, suoritetaan mainitusta so-
40723: määrää. kerimäärästä tuottajan myyntihinnan aletessa
40724: Mikäli sokerin tuotantopalkkion alentuminen sokeritehtaille niiden eroa vastaava määrä. Tuot-
40725: edellä 2, 3 ja 4 momentin mukaan kotimaassa tajan myyntihintojen noustessa on tehdas vel-
40726: tuotettua sokerijuurikaskiloa kohti laskettuna vollinen palauttamaan vastaavan eron.
40727: on suurempi kuin 9,94 penniä, on tehdas vel- Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetaan soke-
40728: vollinen suorittamaan erotuksen valtiolle. ritehtaalla myös muuta sokerin valmistajaa kuin
40729: Tämän pykälän mukaisesti tarkistettu lopul- juurikassokeritehdasta.
40730: linen tuotantopalkkio pyöristetään ylöspäin lä- Milloin juurikassokeritehtaalla on huhtikuun
40731: himpään täyteen pennin sadasosaan. 1 päivänä omistuksessaan varastoituna sokeria,
40732: 2032 IX,25. - Sokerintuotannon turvaaminen.
40733:
40734:
40735: voidaan siitä määrästä, joka saadaan, kun teh- tuissa säännöksissä ma1rutut maksut valtiolle
40736: taan kotimaisista juurikkaista asianomaisen tämän lain voimassaoloajalta. Tähän suoritusvel-
40737: käyntikauden aikana valmistaman sokerin ko- vollisuuteen on tehtaan ilman eri sopimustakin
40738: konaismäärästä vähennetään asianomaisen käyn- katsottava sitoutuneen, jos tehdas on hakenut
40739: tikauden alusta maaliskuun loppuun myydyn tämän lain mukaan valtion varoista juurikas-
40740: sokerin määrä, maksaa varastoimiskorvausta sokeritehtaille maksettavia suorituksia.
40741: valtioneuvoston tarkemmin määräämien perus-
40742: teiden mukaan. Varastoimiskorvausta voidaan 9 §.
40743: kuitenkin maksaa enintään saman vuoden elo- Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii tässä
40744: kuun loppuun saakka. laissa tarkoitettujen suoritusten maksamisesta ja
40745: Jos juurikassokeritehdas toimittaa raakasoke- perimisestä.
40746: ria, paksumehua tai jälkituotteita muualle edel- Milloin tehdas tämän lain nojalla joutuu suo-
40747: leen jalostettavaksi, muunnetaan ne kidesoke- ritusvelvolliseksi, on kauppa- ja teollisuusminis-
40748: riksi sosiaali- ja terveysministeriön vahvista- teriön määrätttävä suoritusten maksuaika. Jos
40749: mia perusteita noudattaen. tehdas laiminlyö suorituksen tai sen osan mak-
40750: samisen määräaikana, on se velvollinen suoritta-
40751: 7 §. maan erääntyneelle määrälle maksunlisäyksenä
40752: Tämän lain 2 §:ssä tarkoitetut hinnat, 3 §:ssä korkoa veronmaksun laiminlyömisen johdosta
40753: tarkoitetut sokeripitoisuuslisät ja -vähennykset suoritettavasta veronlisäyksestä 30 päivänä jou-
40754: sekä lisähinnat ja kuljetusavustukset samoin lukuuta 1943 annetun lain ( 1077/43) mukaan,
40755: kuin 4 § :ssä tarkoitetut tuotantoavustukset ja mikäli kauppa- ja teollisuusministeriö ei erityi-
40756: hankintakustannusten korvaus lasketaan ja suo- sistä syistä toisin määrää.
40757: ritetaan sokerijuurikkaiden puhdaspainon mu-
40758: kaan. 10 §.
40759: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
40760: 8 §. töönpanosta ja soveltamisesta 4, 5, 7 ja 9 §:n
40761: Tässä laissa tarkoitettujen korvausten suorit- osalta antaa kauppa- ja teollisuusministeriö, kui-
40762: tamista varten otetaan vuosien 1971-1974 tenkin siten, että sanotut määräykset 4 § :n 4
40763: tulo- ja menoarvioon tarvittava arviomääräraha. momentin osalta antaa sosiaali- ja terveysminis-
40764: Mikäli juurikassokeritehtaan valtiolle tämän lain teriö. Samoin antaa sosiaali- ja terveysministe-
40765: mukaan suoritettavat maksut ylittävät sen val- riö tarkemmat määräykset 6 §:n 1, 2, 3, 4 ja
40766: tiolta saatavat korvaukset, tuloutetaan erotus 6 momenttien osalta. Lain muulta osalta antaa
40767: valtiovarastoon. Valtiovarastoon tuloutetaan tarkemmat määräykset maatalousministeriö.
40768: myös se määrä, jonka tehtaat joutuvat 6 § :n
40769: 2 ja 3 momentin nojalla palauttamaan. 11 §.
40770: Juurikassokeritehtaalle maksetaan valtion va- Tämä laki on voimassa vuoden 1974 lop-
40771: roista korvausta sillä edellytyksellä, että tehdas puun, kuitenkin niin, että vuoden 1974 sadosta
40772: 4 § :n 5 momentissa ja 6 § :n 2 ja 3 momen- aiheutuvia toimenpiteitä voidaan suorittaa sano-
40773: tissa tarkoitetuissa tapauksissa suorittaa sano- tun vuoden päättymisen jälkeen.
40774:
40775: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
40776:
40777: Eino Lottanen. Pentti Pekkarinen. Erkki Haukipuro.
40778: Matti Mattila. Esu Niemelä. Pekka Vilmi.
40779: Taisto Tähkämaa. Henrik Westerlund. Paavo Väyrynen.
40780: Eino Uusitalo. T. 1. Vartia. Reino Kangas.
40781: Jouko Siikaniemi. Mauri Seppä. Katri-Helena Eskelinen.
40782: Esko Pekonen. Mikko Kaarna. Katri Kaarlonen.
40783: Matti Maijala. Matti Ruokola. Pentti Poutanen.
40784: Reino Karpola. Veikko Hanhirova. Saimi Ääri.
40785: Sylvi Saimo. Ahti Pekkala. Artturi Jämsen.
40786: Orvokki Kangas. Heimo Linna. Tahvo Rönkkö.
40787: Aaro Lintilä. Esko Härkönen. Olavi Nikkilä.
40788: Lea Sutinen. Paavo Niinikoski. Sirkka Lankinen.
40789: Ragnar Granvik. Niilo Nieminen.
40790: 2033
40791:
40792: IX,26.- Lak.al. n:o 262.
40793:
40794:
40795:
40796: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lypsylehmien maaran vähentämi-
40797: sestä maksettavista palkkioista annetun lain muuttamisesta.
40798:
40799:
40800: E d u s k u n n a II e.
40801:
40802: Lypsylehmistä maksetuista palkkioista an- Jos lakia ei saada kokonaisuudessaan kumo-
40803: nettu laki ei ole vain perusteiltaan virheellinen, tuksi, on lypsylehmien tappopalkkiota koske-
40804: vaan lisäksi hyvin epäoikeudenmukainen ja vaan lakiin saatava ainakin edellä selostetut
40805: puutteellinen. On väärin, että palkkion edelly- korjaukset.
40806: tyksenä on, että kaikki lypsylehmät hävitetään. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40807: Samoin on väärin, että yhden lehmän omista- taen,
40808: jalle ei makseta palkkiota. Kohtuuton on sään-
40809: nös, että palkkio on veronalaista tuloa. Samoin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
40810: on kohtuutonta, että tällaista palkkiota makse- lakiehdotuksen:
40811: taan veronmaksajien varoista suuryhtiöille, sää-
40812: tiöille, kunnille ja seurakunnille.
40813:
40814:
40815: Laki
40816: lypsylehmien määrän vähentämisestä maksettavista palkkioista annetun lain muuttamisesta.
40817: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lypsylehmien määrän vähentämisestä makset-
40818: tavista palkkioista 6 päivänä maaliskuuta 1970 annetun lain (189/70) 2 §, 3 § ja 4 §:n 2
40819: momentti, lisätään lain 6 §:ään uusi 2 momentti ja kumotaan lain 7 § seuraavasti:
40820: 2 §. 4 §.
40821: Lypsylehmistä maksettavan palkkion saami-
40822: sen edellytyksenä on, että lypsylehmien omis- Palkkion saamisen edellytyksenä on lisäksi,
40823: taja tekee valtion kanssa sopimuksen, jossa hän että teuraaksi myytyjä lypsylehmiä on ollut vä-
40824: sitoutuu myymään teuraaksi kaikki omistamansa hintään yksi.
40825: lypsylehmät yhtä lukuun ottamatta ja luopu-
40826: maan maidon tuotannosta seuraavien kolmen 6 §.
40827: vuoden ajaksi.
40828: 3 §. Sen estämättä mitä voimassaolevassa vero-
40829: Palkkiona maksetaan valtioneuvoston päät- lainsäädännössä on säädetty, ei tässä laissa
40830: tämä määrä, vähintään viisisataa markkaa, lyp- tarkoitettu palkkio ole tulojen ja omaisuuden
40831: sylehmää kohti maatalousministeriön eläinlää- perusteella toimitettavassa tulo- ja omaisuus-
40832: kintöosaston hyväksymien teurastamoiden ja verotuksessa ja tulojen perusteella toimitetta-
40833: lihantarkastamaiden antamien sellaisten punni- vassa kunnallisverotuksessa veronalaista tuloa.
40834: tustodistuksien perusteella, joista käy ilmi myy-
40835: tyjen lypsylehmien määrä ja teurastuspäivä.
40836:
40837: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
40838:
40839: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
40840: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
40841: Viljo Suokas. Aarne Penttinen.
40842: 255 427/70
40843: 2034
40844:
40845: IX,27.- Lak.al. n:o 263.
40846:
40847:
40848:
40849: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maidon tuottajahinnan parantami-
40850: sesta ja voin kotimaisesta alennusmyynnistä.
40851:
40852:
40853: E d u s k u n n a 11 e.
40854:
40855: Talonpojan tappolinjalle on ehdottomasti rittavat raskaimman työn. Tästä syystä on suori-
40856: saatava sulku. Maassamme ei ole kotoisen ras- tettava perusteellinen selvitys kaikista voin val-
40857: van ylituotantoa. Hallituspuolueet ovat suosi- mistamisen kustannuksista, jolloin tarpeetto-
40858: neet ulkolaista työtä ja ulkolaista margariini- mat menot ja voitot on poistettava. Muutoin-
40859: raaka-ainetta. Tämän seurauksena maassamme kin on huolehdittava, että varsinkin kehitys-
40860: syödään 27 miljoonaa kiloa margariinia vuodessa. alueilla karjatalouden harjoittamisesta makse-
40861: Jos tämä margariini vaihdettaisiin voihin, olisi taan asianmukaisen toimeentulon turvaava kor-
40862: maassamme rasvasta pula. On järjetöntä suosia vaus tuotteista. Tämä on taloudellisinta ja tar-
40863: ulkolaista työtä ja ulkolaista rasvaraaka-ainetta koituksenmukaisinta työllisyyden hoitamista.
40864: sekä SOK:n, OTK:n, valtion ja Raision marga- Ei myöskään voida hyväksyä sitä, että ulko-
40865: riinitehtaita karjatalouden harjoittajien kustan- mailta tuodaan jatkuvasti rasvaraaka-aineita,
40866: nuksella, minkä lisäksi voita viedään paljon al- mutta sorretaan kotimaista pienyritteliäisyyttä
40867: haisemmalla hinnalla ulkomaille. Siksi on voi maidon valmistamista. Siksi on voivuoret myy-
40868: myytävä kotimaassa alennettuun hintaan vaik- tävä kuluttajille margariinin hinnalla eikä vie-
40869: kapa margariinin hinnalla. tävä paljon halvemmalla ulkomaille sekä pois-
40870: Kun maidosta ei maassamme todellisuudessa tettava markkinointimaksu. Jos ulkomailla ei
40871: ole ylituotantoa, on tuottajahintaa nostettava ja saada voista vähintään margariinia vastaavaa
40872: maidon markkinoimismaksu poistettava. Sa- hintaa myös kuljetuskustannukset huomioon-
40873: malla on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpitei- ottaen, ei voita saada myydä ulkomaille.
40874: siin maatalouden tuotantokustannusten alen- Mainituilla perusteilla esitämme kunnioittaen
40875: tamiseksi kaikissa mahdollisissa suhteissa myös
40876: poistamalla manttaalimaksu ja pakollinen met- Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
40877: sänhoitomaksu. van lakiehdotuksen:
40878: Maidon tuottajille kuuluu mahdollisimman
40879: suuri osuus saatavasta hinnasta, koska he suo-
40880:
40881:
40882:
40883: Laki
40884: maidon tuottajahinnan parantamisesta ja voin kotimaisesta alennusmyynnistä.
40885: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
40886:
40887: 1 §. 3 §.
40888: Maidon tuottajahintaa nostetaan ja voita V aitioneuvoston on ryhdyttävä kiireellisesti
40889: myydään kotimaassa alennettuun hintaan sen toimenp1te1sun maatalouden tuotantokustan-
40890: mukaan kuin tässä laissa säädetään. nusten kaikissa mahdollisissa suhteissa alenta-
40891: miseksi, jolloin on poistettava myös manttaali-
40892: maksu ja pakollinen metsänhoitomaksu.
40893: 2 §.
40894: Maidon markkinoimismaksu poistetaan, 4 §.
40895: koska maassamme ei ole kotoisen rasvan yli- Selvityksen perusteella on poistettava kaikki
40896: tuotantoa. tarpeettomat voin valmistusta koskevat kustan-
40897: IX,27.- Vennamo ym. 2035
40898:
40899: nukset, jotka varat on annettava maidon tuot- rioneuvoston myytävä voivuoret ja mahdolli-
40900: tajille kohonneena tuottajahintana. sesti myöhemmin esiintyvä voin ylituotanto
40901: Koska karjatalous on erityisesti kehitys- kotimaassa margariinin hinnalla.
40902: alueille välttämätön ja koska maidon tuottami- Voita, josta ei saada ulkomailla vähintään
40903: nen on halvinta työllisyyden edistämistä maas- margariinia vastaavaa hintaa myös kuljetuskus-
40904: samme, on valtioneuvoston huolehdittava, että tannukset huomioonottaen, ei saa myydä
40905: karjatalouden harjoittamisesta maksetaan asian- ulkomaille, vaan on se myytävä alennettuun
40906: mukaisen toimeentulon turvaava korvaus tuot- hintaan ·kotimaassa.
40907: teista.
40908: 5 §. 6 §.
40909: Koska kotimaista työtä on suojeltava ulko- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami.
40910: maantuonnin ja ulkolaisen työn edellä, on vai- sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetuksella.
40911:
40912:
40913: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
40914:
40915: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
40916: Matti Silander. Mikko Vainio.
40917: Viljo Suokas. Hannes Volotinen.
40918: Antti Isomursu. Aarne Penttinen.
40919: Lauri Linna. Kalevi Huotari.
40920: Pentti Antila. Eino Syrjä.
40921: Mauno Kurppa. J. Juhani Kortesalmi.
40922: Matti Asunmaa. Arttur Niemelä.
40923: Heikki Kainulainen.
40924: 2036
40925:
40926: IX,28.- Toiv.al. n:o 1165.
40927:
40928:
40929:
40930:
40931: Aalto ym.: Tutkimuksen toimittamisesta karjantarkkailuyhdistys-
40932: ten toiminnasta ja varainkäytöstä.
40933:
40934:
40935: Eduskunnalle.
40936:
40937: Kertomuksessaan vuodelta 1966 valtion tilin- tämän uuden järjestelmän mukaan tuli tapahtua
40938: tarkastajat kiinnittivät huomiota karjantarkkai- maidon lähettäjiltä meijereihin ja meijereiltä jäl-
40939: luyhdistyksille maksettuihin valtion avustuksiin leen takaisin maidon lähettäjille, sälytettiin
40940: ja asettivat kysymyksenalaiseksi niiden maksa- meijereille maidon kuljetuksia suorittaville au-
40941: misen tarkoituksenmukaisuuden. Valtiontilin- toilijoille heidän kanssaan neuvottelematta ja
40942: tarkastajien kertomuksessa (sivu 92) todetaan, ko. kuljetuksesta lainkaan korvausta suoritta-
40943: että "vaikka tarkkailukarjojen lukumäärä on matta. Myöskään meijerit eivät suostuneet suo-
40944: vuosi vuodelta vähentynyt, on valtionavustus- rittamaan autoilijoille näistä karjantarkkailuyh-
40945: ten määrä nimenomaan voimassa olevan uuden distysten näytelaatikoiden kuljetuksista kuljetus-
40946: lain aikana lisääntynyt enemmän kuin kustan- maksua. Nyt on näiden näytelaatikoiden kulje-
40947: nustason nousu olisi edellyttänyt". Kun valtion tuksia tietynlaista puolipakkoa käyttäen suori-
40948: avustusten osuus kustannuksista oli vuonna tutettu autoilijoilla jo lähes kahden vuoden
40949: 1956 37 %, niin se vuoteen 1966 mennessä oli ajan, vain muutamien karjantarkkailuyhdistys-
40950: noussut jo 45 % :iin. ten suostuttua maksamaan kuljetuskorvausta sii-
40951: Vuonna 1969 saatujen tietojen mukaan tä autoilijoille. Kun karjantarkkailuyhdistyksil-
40952: oli karjantarkkailuyhdistyksissä jäseninä noin tä on tiedusteltu mihin heidän jäseniltään (kar-
40953: 46 000 tilaa, näiden tilojen yhteisen lehmäluku- janomistajilta) keräämänsä jäsenmaksutulot se-
40954: määrän ollessa noin 280 000. Edellisen 5-vuo- kä valtion avustukset hupenevat, on siltä tahol-
40955: tiskauden aikana oli karjantarkkailuyhdistysten ta selitetty, että tarkastuskonsulenttien palk-
40956: tarkastustoiminnan piiriin kuuluneiden karjojen kauskulujen ohella joutuvat yhdistykset maksa-
40957: lehmälukumäärä vähentynyt 70 000 lehmällä. maan maatalouskeskuksille ( ent. maanviljelys-
40958: Suunta on ollut jatkuvasti laskeva ja kaikesta seuroille), meijereille niiden suorittamista labo-
40959: tästä päätellen karjanomistajien luottamus kar- ratoriotutkimuksista sekä tietokonekeskukselle
40960: jantarkkailuyhdistysten toimintaan on ollut vä- tietokonekustannuksina. Autoilija, joka suorit-
40961: henevä. Muuten tuskin tuo kehitys on ymmär- taa näytelaatioiden kuljetukset, ei ole sopinut
40962: rettävissä. tuohon kustannuskuvaan.
40963: Vuoden 1968 syksyllä aloittivat karjantark- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
40964: kailuyhdistykset tarkastustoimintansa uudelleen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40965: järjestelyn ja vähensivät kiertävien tarkastuskar-
40966: jakoiden määrää, siirtyen lähettämään maito- että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
40967: näytteet meijereissä tutkittaviksi. Tämän uuden tutkimuksen karjantarkkailuyhdistysten
40968: järjestelyn tarkoituksena oli kustannussäästöjen toiminnasta ja varainkäytöstä ja ottaisi
40969: aikaansaaminen. Miten ja miltä osin karjan- harkittavaksi, missä määrin on lainkaan
40970: tarkkailuyhdistykset pyrkivät kustannussäästöi- tarkoituksenmukaista, että tällaista toi-
40971: hin, on oma erilliskysymyksensä ja ansaitsee mintaa tuetaan valtion varoista makset-
40972: oman erityisen huomionsa. Karjantarkkailuyh- tavin avustuksin.
40973: distysten maitonäytelaatikoiden kuljetus, joka
40974: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
40975:
40976: Lyyli Aalto. Väinö Turunen. Reino Breilin.
40977: Eero Salo. Eeli Lepistö. Esko Niskanen.
40978: 2037
40979:
40980: IX,29.- Toiv.al. n:o 1166.
40981:
40982:
40983:
40984:
40985: Ahde ym.: Maidonkuljetusavustuksia koskevan järjestelmän epä-
40986: kohdista.
40987:
40988:
40989: E d u s k u n n a 11 e.
40990:
40991: Eduskunta on myöntänyt vuosittain tulo- ja antoon sisältyi velvollisuus toimikunnan hank-
40992: menoarviossa määrärahan maidon kuljetusavus- kimiensa selvitysten perusteella tehdä ehdotus
40993: tuksia varten. Vaitioneuvosto on puolestaan tarvittaviksi toimenpiteiksi mahdollisesti ha-
40994: maatalousministeriön esittelystä päättänyt tuon vaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi. Mie-
40995: määrärahan käytöstä, jonka lisäksi maatalous- tintö ei tiettävästi johtanut mihinkään toimen-
40996: hallitus on antanut tarkempia määräyksiä val- piteisiin. Toimikunnan kokoonpano oli nimetty
40997: tioneuvoston em. päätöksen täytäntöönpanosta sikäli yksipuoliseksi, että siinä oli valtiovallan,
40998: ja soveltamisesta. Avustukseen nähden maa on maatalousjärjestöjen ja meijereiden edustus,
40999: jaettu kahteen alueeseen, joista I alueella on mutta ei lainkaan kuljetuksia suorittavien pii-
41000: kuljetusavustus vastaavasti korkeampi kuin II rien edustusta. Toimikunnan kokoonpanosta
41001: alueella. Kolmantena alueena ovat ne paikka- voidaan hyvinkin todeta, että se esiintyi "todis-
41002: kunnat, joilla ei lainkaan kuljetusavustusta tajana omassa asiassaan", sillä toimikunnan
41003: makseta. enemmistö oli siten muodostettu.
41004: Maidon kuljetusavustus lienee ymmärrettävä Myöhemmin on maidon kuljetusavustuskysy-
41005: tarkoitetuksi tasoittamaan eri alueilla kuljetus- myksiin ja niissä esiintyneisiin epäkohtiin kiin-
41006: olosuhteista johtuvia kuljetuskustannuseroa- nittänyt huomiota mm. Limingan Osuusmei-
41007: vuuksia, jotta maidon hankinta ns. vaikeiden- jeri, joka eräiden kansanedustajien ja lakimies-
41008: kin alueiden meijereihin olisi kohtuudella mah- tensä avustamana kääntyi maataloushallituksen
41009: dollista ja etteivät meij"rin itsensä kannetta- pääjohtajan puoleen. Tuolloin oli tiettävästi
41010: vaksi jäävät kuljetuskustannukset muodostuisi lausuttu julki mm. ihmettely, miten voi olla
41011: kohtuuttomiksi. Tässä tarkoituksessa asia on mahdollista, että erääliekin meijerille, jolle kol-
41012: varmaankin yleisesti hyväksyttävä ja oikeape- men oman auton kustannukset tekivät vuonna
41013: rusteinen, eikä siltä osin ole mitään huomau- 1966 yhteensä mk 112 810,07, oli valtion
41014: tettavaa. Mutta kun kuitenkin käytännössä osuus kustannuksista mk 240 960,41. Suomen
41015: näyttää maidon kuljetusavustusten käyttö ja osuusmeijerien liiketilastosta vuodelta 1966
41016: em. avustusten jakaminenkin saaneen erinäisiä (sivu 143) käy niinikään ilmi, että Osuus-
41017: vähemmän hyväksyttäviä sivupiirteitä, on tar- kunta Rannikon Maito on maksanut omana
41018: peen tarkastella tuon avustusjärjestelmän tarkoi- osuutenaan kuljetuskustannuksista 0,95 penniä
41019: tuksenmukaisuutta nykyisessä muodossaan ja 4.3% maitokiloa kohden ja saanut valtiolta
41020: harkita olisiko välttämätöntä ryhtyä kiireellises- kuljetusavustusta 1,15 penniä 4.3 % maito-
41021: ti järjestelmän tarkistamis- ja uudistustoimenpi- kiloa kohden. Limingan Osuusmeijeri, joka toi-
41022: teisiin, vai olisiko peräti harkittava kuljetusavus- mii vastaavissa olesuhteissa, on itse maksanut
41023: tusjärjestdmän kokonaan lakkauttamista. omana osuutenaan kuljetuskustannuksista 1,88
41024: Maatalousministeriön asettamana tosin tutki penniä 4.3% maitokiloa kohden ja saanut val-
41025: .31. 10. 196.3 asetettu maidon kuljetusavustus- tiolta kuljetusavustusta 0,43 penniä 4 ..3 %
41026: toimikunta "onko nykyisissä alueittaisena hinta- maitokiloa kohden. Jo nämä esimerkit puhu-
41027: poliittisena tukena suoritettavan maidon kul- nevat puolestaan.
41028: jetusavustuksen maksattamisperusteissa epäkoh- Edellä selostetun lisäksi voidaan kuitenkin
41029: tiq", kuten tuon toimikunnan tehtävänanto vielä todeta, että Kainuun Osuusmeijeri, joka
41030: kuului, ja jätti mainittu toimikunta mietintönsä on nostanut valtiolta maitokiloa kohden kor-
41031: maatalousministeriölle 25. 6. 1964. Tehtävän- keimman kuljetusavustuksen koko maassa,
41032: 2038 IX,29. - Maidonkuljetusavustukset.
41033:
41034:
41035: maksaa kuitenkin sille maidon kuljetuksia suo- ja johtamaan vielä kaiken ohella siihen - ku-
41036: rittaville autoilijoille huomattavasti valtakun- ten Kainuun Osuusmeijerissä on tapahtunut -
41037: nallisen kuljetusmaksusuositteen alittavia kul- että ammattimaisen liikenteen kuorma-autoili-
41038: jetusmaksuja. Tässä se jopa kilpailee sellaisten joille maksettavat kuljetusmaksut poljetaan
41039: meijereiden kanssa, jotka eivät saa lainkaan äärimmäisen alhaisiksi.
41040: kuljetusavustusta ja vastaavat siis kokonaan Kun - kuten edellä on usein esimerkein ja
41041: itse kuljetuskustannuksistaan. Näin ollen Kai- varsin perusteellisesti osoitettu - maidon kul-
41042: nuun Osuusmeijerin saama kuljetusavustus kai- jetusavustusjärjestelmässä, sen täytäntöönpa-
41043: kesta päätellen on koitunut meijerille kokonaan nossa ja valvonnassa on ilmeisiä ja mahdolli-
41044: muuksi hyödyksi kuin kuljetuskustannuseroa- sesti hyvin räikeitäkin epäkohtia, ehdotamme
41045: vuuden tasoittamiseen, koska tuota eroavuutta yllä esiin tuotuun viitaten eduskunnan hyväk-
41046: ei ole syntynyt ainakaan meijerin käyttämien syttäväksi toivomuksen,
41047: ammattimaisen liikenteen kuorma-autoilijoiden
41048: kuljetuspalveluista. Mahdollista tietenkin tässä että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
41049: yhteydessä on, että meijerin oma kuljetus- piteisiin maidonkuljetusavustuksia kos.
41050: kalusto on kuljetussuoritekustannuksiltaan niin kevan järjestelmän epäkohtien tutkimi-
41051: kallista, että kuljetusavustuksen laskutusperus- seksi ja samalla ottaisi harkittavaksi
41052: teena käytetyt kuljetuksen kustannukset ovat onko ja missä määrin yleensäkin mai-
41053: kohonneet noihin ennätyslukuihin. Tällöin kui- don kuljetusavustusjärjestelmä nykyi-
41054: tenkin herää oikeutetusti kysymys, onko sessä muodossaan tarkoituksenmukai-
41055: valtion maksama kuljetusavustus tarkoitettu nen.
41056: vain meijerin omaa autokalustoa hyödyttämään
41057: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41058:
41059: Matti Ahde. Kaarle Salmivuori.
41060: Osmo Kaipainen. Kaisa Raatikainen.
41061: 2039
41062:
41063: IX,30.-Toiv.al. n:o 1167.
41064:
41065:
41066:
41067:
41068: Antila ym.: Ahlaisten, Noormarkun, Mouhijärven, Kiikoisten,
41069: Lavian, Suodenniemen, Ikaalisten, Hämeenkyrön ja Viljak-
41070: kalan siirtämisestä rukiin tuotantopalkkioalueeseen.
41071:
41072:
41073: Ed u s k u n n a 11 e.
41074:
41075: V. 1958 käyttöön otetulla rukiin tuotanto- Kun nykyisessä tuotantotilanteessa tulisi veh-
41076: palkkiolla on pystytty ylläpitämään rukiin vil- nän viljelyä supistaa ja rukiin viljelyä lisätä
41077: jelyala suhteellisen suurena perinteellisillä ru- 5-6 000 hehtaaria, olisi tarkoituksenmukaista
41078: kiin viljelyalueilla Etelä-Pohjanmaalla ja Mik- laajentaa aluetta, jolla maksetaan rukiin tuo-
41079: kelin läänissä. Useassa Pohjois-Satakunnan kun- tantopalkkiota. Tämä yhdessä ensi syksynä voi-
41080: nassa on rukiin viljelyn laajentamiseen hyvät maantulevan rukiin tavoitehinnan korotuksen
41081: luontaiset edellytykset. kanssa tulisi vaikuttamaan rukiin viljelyn laa-
41082: Kuitenkin viljely on suhteellisen vähäistä eri- jenemiseen ja siten tasapainottavasti koko tuo-
41083: tyisesti rukiin tuotantopalkkioalueen etelärajan tantotilanteeseen.
41084: ulkopuolelle jäävissä kunnissa. Esimerkiksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
41085: Ahlaisissa, Mouhijärvellä, Suodenniemellä, Kii- nalle hyväksyttäväksi toivomuksen,
41086: koisissa, Laviassa ja Noormarkussa oli yhteensä
41087: v. 1969 ruista n. 550 ha keskimääräisen vil- että hallitus antaisi v:n 1971 tulo- ja
41088: jelyalan ollessa 0.8 ha tilaa kohti. Sen sijaan menoarvioesityksen yhteydessä esityk-
41089: em. kuntien eteläpuolella olevissa kunnissa ja sen, jolla Ahlainen, Noormarkku, Mou-
41090: rukiin tuotantopalkkioalueella olevissa kunnissa hijärvi, Kiikoinen, Lavia, Suodenniemi,
41091: on rukiin viljelyala n. 1.5 ha tilaa kohti. Tällä Ikaalinen, Hämeenkyrö ja Viljakkala
41092: alueella rukiin viljely soveltuisi vehnän vil- siirrettäisiin rukiin tuotantopalkkio-
41093: jelyä paremmin, joten rukiin viljelyn kehittä- alueeseen.
41094: miseksi olisi tuotantopalkkioaluetta laajennet-
41095: tava Satakunnassa.
41096: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
41097:
41098: Pentti Antila. Heikki Kainulainen.
41099: Arttur Niemelä. Matti Silander.
41100: Mikko Vainio.
41101: 2040
41102:
41103: IX,31.- Toiv.al. n:o 1168.
41104:
41105:
41106:
41107:
41108: Antila ym.: Lisämaiden jakamisesta pienviljelijöille Karvian työ-
41109: laitoksen maista.
41110:
41111:
41112: E d u s k u n n a 11 e.
41113:
41114: Karvian erityistyölaitoksen lopetettua toi- niille soveliaimmat lohkot, voitaisiin taata
41115: mintansa ovat sille kuuluneet kiinteistöt siir- työtä monelle perheelle ja samalla estettäisiin
41116: tyneet metsäntutkimuslaitoksen hallintaan. Ti- maaseudun autioitumista.
41117: lan viljelysala on n. 160 ha, josta puolet on Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
41118: salaojitettua. Maat ovat hyvässä kasvukunnossa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41119: Metsäntutkimuslaitos on aloittamassa koetoi- muksen,
41120: mintaa tilan pelloilla.
41121: Tilan läheisyydessä on pienviljelmiä, jotka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41122: peltoalan vähäisyyden takia ovat toimeentulo- menpiteisiin, että niistä entisen Karvian
41123: vaikeuksissa. Tuskin koko 160 ha:n alueen eritytstyölaitoksen maista, jotka eivät
41124: käyttö koetoimintaan on välttämätöntä. Näin ole välttämättömiä metsäntutkimuslai-
41125: lienee asianlaita ainakin salaojitettujen lohko- toksen toiminnalle, jaettaisiin lisämaita
41126: jen suhteen. Jos erityistyölaitoksen maista käy- lähiseudun pienviljelmille.
41127: tettäisiin lisämaiksi lähiseudun pienviljelmille
41128: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
41129:
41130: Pentti Antila. J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen.
41131: Matti Asunmaa. Vlljo Suokas. Eino Syrjä.
41132: 2041
41133:
41134: IX,.32.-Toiv.al. n:o 1169.
41135:
41136:
41137:
41138:
41139: Antila ym.: Kariantarkkailiiain palkkatason parantamisesta.
41140:
41141:
41142: E d u s kun n a 11 e.
41143:
41144: Karjantarkkailijan toimen hoitaminen on vaa- on karjantarkkailijoiden työ melko huonosti
41145: tivaa ammattityötä, johon valmistautuminen palkattua.
41146: vaatii karjanhoitokouluineen ja karjantarkkailu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
41147: kursseineen sekä harjoitteluineen noin kahden nan hyväksyttäväksi kunnioittavasti toivomuk-
41148: vuoden ajan. Karjantarkkailija on toimessaan sen,
41149: liikkeellä alinomaa, aina eri taloissa ja hänen
41150: työnsä alkaa aikaisin aamulla. Jos hänellä on että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
41151: käytettävissään ajoneuvo, on korvauksen saa- piteisiin, että karjantarkkailijoitten palk-
41152: minen ajokilometreiltä useimmiten perin vä- kataso voitaisiin saada heidän vaativaa
41153: häistä. Ottaen huomioon edellä mainitut asiat työtänsä vastaavaksi.
41154: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41155:
41156: Pentti Antila. Mikko Vainio.
41157: Arttur Niemelä. Veikko Vennamo.
41158: Heikki Kainulainen. Eino Poutiainen.
41159:
41160:
41161:
41162:
41163: 256 427/70
41164: 2042
41165:
41166: IX,33.- Toiv.al. n:o 1170.
41167:
41168:
41169:
41170:
41171: Antila ym.: Määrärahasta mehiläishoidon tutkijan viran perusta-
41172: miseksi Maatalouden tutkimuskeskukseen.
41173:
41174:
41175: E d u s k u n n a 11 e.
41176: Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta maamme tämään. Yhtenä tehokkaana keinona olisi me-
41177: kuuluu edulliseen mehiläishoitoalueeseen. Tu- hiläishoitoa koskevan tutkimustyön alulle saat-
41178: loksellista mehiläishoitoa on voitu harjoittaa taminen. Varsinaisesti mehiläisiin kohdistuvan
41179: aina Oulun ja Kajaanin tienoille saakka. tutkimuksen ohella olisi tarpeellista selvittää
41180: Hunajan kulutuksen lisääntyessä ei kotimai- lähemmin myös mehiläisten merkitystä ja käyt-
41181: nen tuotanto ole toistaiseksi aiheuttanut yli- töä viljelykasvien lisäksi myös luonnonmarjojen
41182: vuotisia varastoja normaaleja suotuisempinakaan pölyttäjinä.
41183: vuosina. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
41184: Mehiläishoito pystyisi tarjoamaan ·sopivan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41185: sivuelinkeinon ja rajoitetussa määrin pääamma- muksen,
41186: tinkin entistä useammille henkilöille sekä va- että hallitus ottaisi valtion vuoden
41187: paa-ajan lisääntyessä samalla sopivan, hyödyk- 1971 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
41188: kään toimintakohteen eri ikäisille henkilöille. rärahan mehiläishoidon tutkijan viran
41189: Mehiläistaloutta olisi tämän johdosta maas- perustamiseksi Maatalouden tutkimus-
41190: samme ryhdyttävä entistä tehokkaammin edis- keskukseen.
41191: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41192:
41193: Pentti Antila. Lauri Linna. Arttur Niemelä.
41194: Matti Asunmaa. Matti Mattila. Eino Lottanen.
41195: Viljo Suokas. Juhani Orrenmaa. Lars Lindeman.
41196: Eino Syrjä. Artturi Jämsen.
41197: 2043
41198:
41199: IX,34.- Toiv.al. n:o 1171.
41200:
41201:
41202:
41203:
41204: Antila ym.: Kotimaisen hunaiasadon markkinoinnin turvaami-
41205: sesta.
41206:
41207:
41208: E d u 5 k u n n a 11 e.
41209:
41210: Jo vuollllia 1957 suoritetuissa tutkimuksissa Kun edellä mamtttua asiaa on mehiläishoi-
41211: todettiin, että elintarvikelain j,a -asetuksen tar· tomme kannalta sekä myös kuluttajan suojele-
41212: koitusta ei hunajan suhteen ole saavutettu. Hu- miseksi ja keinottelun estämiseksi pidettävä
41213: najan nimellä on ilman alkuperämerkintää ku- tärkeänä, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
41214: luttajille myyty hunajana maahan tuotettuja hyväksyttäväksi toivomuksen,
41215: huokealla ostettuja ala-arvoisia makeita nesteitä
41216: ja seoksia sekä siten johdettu ostajia harhaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
41217: mm. tavaran lajin, alkuperän ja kokoomuksen menpiteisiin elintarvikkeita koskevien
41218: suhteen. Kun tällainen asiantila on omiaan pi- säännösten muuttamiseksi siten, että
41219: laamaan aidon hunajan mainetta sekä haittaa- hunajan nimellä maahan tuotujen ma-
41220: maan kotimaisen hunajasadon markkinointia, keiden nesteiden ja seosten myynti ai-
41221: olisi välttämätöntä, että elintrvikkeita keoske- tona hunajana voidaan estää ja siten ko-
41222: via säädöksiä täydennettäisiin ainakin siten, timaisen hunajasadon markkinointi tur-
41223: että hunajana voitaisiin myydä vain aitoa tuo- vata.
41224: tetta, jonka alkuperän ostaja voisi todeta myyn-
41225: tipakkaukseen tehtävästä merkinnästä.
41226: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41227:
41228: Pentti Antila. Arttur Niemelä. Eino Lottanen.
41229: Matti Asunmaa. Lauri Linna. Lars Lindeman.
41230: Viljo Suokas. Matti Mattila. Artturi Jämsen.
41231: Eino Syrjä.
41232: 2044
41233:
41234: IX,35.- Toiv.al. n:o 1172.
41235:
41236:
41237:
41238:
41239: Asunmaa ym.: Rukiin tuotantopalkkion säilyttämisestä ennal-
41240: laan.
41241:
41242:
41243: Eduskunnalle.
41244:
41245: Rukiin tuotannon edistämiseksi Pohjois- j-.1 nella hehtaarilla ja samalla voitava vaikuttaa
41246: Sisä-Suomessa on maksettu vuodesta 1958 läh- supistavasti vehnän viljelyyn, jossa on suuria
41247: tien 5 pennin suuruista tuotantopalkkiota tällä markkinointivaikeuksia. Tämän lisäksi sillä ori
41248: alueella tuotetusta rukiista. Tämän avulla on huomattava merkitys viljelijäväestön tulotason
41249: pyritty leipäviljan viljely tukialueelia rajoitta- turvaa jana.
41250: maan lähinnä rukiiseen ja vehnän viljely kes- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti
41251: kittämään entistä enemmän Etelä-Suomeen. Ru- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41252: kiin viljelyalasta onkin viime vuosina ollut n.
41253: 60-70 % tukialueella, mutta vehnän alasta että hallitus valmistellessaan valtion
41254: vain n. 10%. vuoden 1971 tulo- ;a menoarviota säi-
41255: Nykyisessä markkinatilanteessa on pyrittävä lyttäisi siinä rukiin tuotantopalkkion
41256: vie-lä lisäämään rukiin viljelyä usealla tuhan- entisellään.
41257: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41258:
41259: Matti Asunmaa. Hannes Volotinen. Vlljo Suokas.
41260: Lauri Linna. Eino Poutiainen. P. Mäki-Hakola.
41261: Pentti Antila. Antti Isomursu. Arttur Niemelä.
41262: 2045
41263:
41264: IX,36.- Toiv.al. n:o 1173.
41265:
41266:
41267:
41268:
41269: Asunmaa ym.: Ruokaperunan hintasäännöstelystä iohtuvan al-
41270: haisen laatutason kohottamisesta.
41271:
41272:
41273: Eduskunnalle.
41274:
41275: Ruokaperunan nykyisin voimassa oleva hinta- massa erittäin hyvät mahdollisuudet maassam-
41276: säännöstely, joka on tullut voimaan 15. 10. 69, me, olisi perunanviljelyn kehittymiselle luotava
41277: on aiheuttanut sen, että tilanne ruokaperunan vapaat mahdollisuudet. Hintasäännöstelyn pois-
41278: tuottamisen ja markkinoinnin suhteen on erit- taminen ei nosta ratkaisevastJi kuluttajahintaa,
41279: täin epätyydyttävä. Hintasäännöstelystä johtuu koska ruokaperunan vapaa markkinahinta te-
41280: mm. se, että tuotetusta perunasta käytetään kee kilpailun myöskin tarjonnan suhteen va-
41281: huomattava osa rehuksi tai teollisuusperunaksi. paaksi. Hintasäännöstelyn poistamisella voidaan
41282: Hyvälaatuisen ruokaperunan saanti kauppaan luoda edellytykset hyvälaatuisen ruokaperunan
41283: estyy, kun ruokaperunan lajittelu ja kauppa- markkinoille saamiselle. On syytä korostaa sitä,
41284: kunnostus ei ole kannattavaa. Tämän johdosta että perunanviljelyn kehittämistä puoltaa myös
41285: joudutaan ruokaperunaa tuottamaan maahamme se, että perunanviljely tapahtuu ilman valtion
41286: ulkomailta. Tilanteen nurinkurisuutta kuvastaa tukea. Kehittämällä perunanviljelyä voidaan
41287: vielä se, että samanaikaisesti toimitetaan ruoka- muilla maataloustuotannan aloilla keventää yli-
41288: perunaa Etelä-Pohjanmaalta Ruotsiin. tuotantoa. Tällöin perunanviljelyllä on huomat-
41289: Nykyisen tilanteen johdosta on perunan vil- tava merkitys myös maataloustuotannon tasaa-
41290: jely maassame viime vuosina taantunut. Vuo- jana maassamme.
41291: sina 1962-66 oli perunanviljelyala maassamme Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41292: keskimäärin 72 600 ha, vuonna 1969 58 000 taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41293: ha. Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran alueen
41294: perunanviljelyala on ollut vastaavana aikana yli että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41295: 11 000 ha, vuonna 1969 vain 8 700 ha. Voi- menpiteisiin ruokaperunan hintasäännös-
41296: daan olettaa, että hintasäännöstelyn jatkuessa telystä johtuvan alhaisen laatutason ko-
41297: perunan viljely edelleen taantuu. Koska hyvä- hottamiseksi.
41298: laatuisen ruokaperunan ~tuottamiselle on ole-
41299: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
41300:
41301: Matti Asunmaa. Esu Niemelä. J. Juhani Kortesalmi.
41302: Mauri Seppä. Hannes Volotinen. Artturi Jämsen.
41303: P. Mäki-Hakola. Viljo Suokas. Veikko Vennamo.
41304: Orvokki Kangas. Lauri Linna. Olavi Tupamäki.
41305: Matti Maijala. Kalevi Huotari. Mikko Vainio.
41306: Antti lsomursu. Heikki Kainulainen. Eino Poutiainen.
41307: Pentti Antila.
41308: 2046
41309:
41310: IX,37.-Toiv.al. n:o 1174.
41311:
41312:
41313:
41314:
41315: Berner ym.: Toimenpiteistä maankäyttölainsäädännön kokonais-
41316: uudistuksen aikaansaamiseksi.
41317:
41318:
41319: Eduskunnalle.
41320:
41321: Maamme elinkeinorakenteen muuttuminen on Yhteiskuntamme kehitykselle muodostuu yhä
41322: tuonut esiin monia polttavia ongelmia. Eräs vakavampia esteitä, ellei maankäyttöä ryhdytä
41323: näistä on kysymys maankäytöstä. Asutuskes- nopeasti ja määrätietoisesti kehittämään ja jär-
41324: kusten laajeneminen ja asuntotuotannon lisää- jestämään ajan vaatimuksia vastaavaksi. Tähän
41325: minen liittyvät hyvin läheisesti tonttipolitiik- pulmaan ei löydy mitään nopeaa ratkaisua,
41326: kaan ja alueelliseen suunnitteluun. Maatalou- mutta ilman voimakkaita toimenpiteitä ajau-
41327: den kannattavuuden parantaminen liittyy ensi- dutaan vähitellen vaikeaan umpikujaan. Ky-
41328: sijaisesti riittävän suurten ja tarkoituksen mu- symys on ennen kaikkea uudesta lainsäädän-
41329: kaisesti muodostettujen tilojen muodostami- nöstä ja uudelleen järjestetystä hallinnosta.
41330: seen. Kasvava vapaa-aika aiheuttaa yhä suu- Lainsäädännössä meidän tulisi ottaa oppia esi-
41331: remman virkistysalueiden ja loma-asuntojen tar- merkiksi Ruotsin vastaavista laeista ja lainval-
41332: peen. Tilanne kullakin näistä aloista on muo- mistelutöistä. Maankäyttöä suunnitteleva ja oh-
41333: dostumassa niin vaikeaksi, että siitä selviydy- jaava hallinto olisi ylemmällä tasolla järjestet-
41334: tään ainoastaan riittävän tehokkain ja suunni- tävä entistä keskitetymmäksi. Esimerkiksi asu-
41335: telmallisin toimenpitein. tushallitus ja maanmittaushallitus olisi syytä
41336: Maamme maankäyttöä koskeva lainsäädäntö yhdistää. Tähän yhteyteen olisi kiinteästi ni-
41337: on joko puutteellista tai sitten täysin vanhen- vellettävä kaavoitusta ja yleissuunnittelua hoi-
41338: tunutta. Huolimatta rakennuslain eräistä var- tavat hallinnolliset elimet.
41339: sin hyvistä säännöksistä ei tontti- ja rakennus- Lainsäädännön uusiminen kävisi päinsä par-
41340: politiikassa ole vielä päästy riittävän laajakan- haiten ilmeisesti siten, että nykyinen jako- ja
41341: toisiin ja sosiaalisesti tyydyttäviin ratkaisuihin. maankäyttölainsäädäntö korvattaisiin kokonaan
41342: Jo pitkän aikaa tarpeellisena ollen rantalain uudella säännöstöllä kiinteistönmuodostamisesta.
41343: puuttuminen on johtanut laajamittaisen keinot- Tähän olisi liitettävä riittävän tehokas sään-
41344: telun ohella ilman suunnitelmaa tapahtuvaan ja nöstö aluesuunnittelusta ja valtakunnallisesta
41345: sekasortoiseen kesämökkien rakentamiseen. Asu- maankäytön yleissuunnittelusta. Ilman tällaista
41346: tustoimintaa hoidetaan täysin vanhentuneen lainsäädännöllistä kokonaisuutta on kohta lä-
41347: maankäyttölain ja siihen liittyvien säännösten hes mahdotonta hoitaa riittävän hyvin maatilo-
41348: perusteella. Jakolainsäädäntö on vanhentunutta jen elinkelpoisuuden parantamista, asuntopulan
41349: ja osittamisrajoitussäännöstö puuttuu yhä. poistamista, liikenneväylien järjestämistä tai
41350: Maankäyttöä koskevista säännöksistä puuttuu li- kyllin viihtyisien asumistaajamien rakentamista.
41351: säksi yhtenäinen linja ja kokonaistavoitteet, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41352: joita niillä pitäisi saavuttaa. Myöskin hallinto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41353: koneistot ja hallinnollinen lainsäädäntö tällä muksen,
41354: alalla ovat jääneet pahasti vanhanaikaisiksi. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
41355: Samankin lain toimeenpano on usein uskottu menpiteisiin maankäyttölainsäädännön
41356: monelle viranomaiselle, jotka yleensä toimivat kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi ;a
41357: ilman riittävää yhteistyötä. tähän liittyvän hallinnollisen lainsää-
41358: dännön uudelleen iär;estämiseksi.
41359: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
41360:
41361: Arne Berner. Pirkko Aro.
41362: 2047
41363:
41364: IX,38.- Toiv.al. n:o 1175.
41365:
41366:
41367:
41368:
41369: Breilin: Valtion viljavaraston lisätilojen rakentamisesta Salon
41370: seudulle.
41371:
41372:
41373: E d u s k u n n a 11 e.
41374:
41375: Varsinais-Suomi on maamme tehokkain ta totiloihin, mikä seikka luonnollisesti viljelijän
41376: maatalous- ja viljanviljelyaluetta, josta Salon kannalta on myönteinen. Toiseksi ne merkit-
41377: seutu muodostaa keskeisen osan. Viljasadon sisivät kuljetuskustannusten vähenemistä ja kol-
41378: markkinoimista ja säilyttämistä ajatellen on manneksi viljan varmuusvarastoinnin lisäämistä.
41379: maakunnassa liian vähäisessä määrin valtion Olisipa rakentamisella merkitystä myös viljan
41380: omistuksessa olevia varastotiloja viljan säilyttä- ylituotanto-ongelman poistamisenkin yhteydessä.
41381: miseksi. Jo pitkään on maakunnassa toivottu Unohtaa ei myöskään voida viljavaraston ra-
41382: Valtion Viljavaraston tilojen laajentamista si~ kentamisen kautta syntyvää työllistämisvaiku-
41383: ten, että laajennustoimenpiteiden yhteydessä tusta.
41384: päähuomio kiinnitettäisiin siihen näkökohtaan, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
41385: että lisävarastotilat rakennettaisiin Salon seu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41386: dulle.
41387: Rakennettavat lisätilat viljan varastoimiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41388: kehittäisivät monella tavalla Salon alueen ta- Valtion viljavaraston lisätilojen rakenta-
41389: louselämää. Ensisijaisesti tilat merkitsisivät no- miseksi Salon seudulle.
41390: peutuvaa viljan markkinointia tuottajalta Varas-
41391: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
41392:
41393: Reino Breilin.
41394: 2048
41395:
41396: IX,39.- Toiv.al. n:o 1176.
41397:
41398:
41399:
41400:
41401: Eskelinen ym·.: Määrärahasta maatalouskoneiden tutkimus- ia
41402: koeaseman perustamiseksi Muuruvedelle.
41403:
41404:
41405: E d u s kun n a 11 e.
41406:
41407: Maatalouden tutkimuslaitoksen työ on osoit- Kuopion seutu, koska sieltä on verri ttain ly-
41408: tautunut erittäin arvokkaaksi. Se on kyennyt hyet matkat paitsi Savoon myös Pohjois-Kar-
41409: oleellisesti vähentämän niitä taloudellisia me- jalaan, Kainuuseen, Keski-Suomeen ja osittain
41410: netyksiä, joita heikot maatalouskoneet aiheut- myös Pohjanmaalle. Erittäin edullisen paikan
41411: tavat. Samalla se on kehittänyt meidän olosuh- tarjoaa Muuruvesi, jossa kunta omistaa tarkoi-
41412: teisiimme sopivia maatalouskoneita. Puutteena tukseen soveltuvan maatilan. Tämän tilan vä-
41413: tässä työssä on kuitenkin ollut se, että koe- ja littömässä naapuruudessa on valtion omista-
41414: tutkimustoiminta on ollut kokonaan keskitetty- malla maatalouskoululla lisäksi ajanmukainen
41415: nä Etelä-Suomeen, jonka olosuhteet poikkeavat koneverstas. Todettakoon myös, että täällä on
41416: täydellisesti niistä olosuhteista, jotka vallitse- saatavissa riittävän suuret metsäalat koe- ja
41417: vat maamme pohjoisilla ja itäisillä alueilla. Tä- tutkimustoiminnan käyttöön.
41418: ten taloudellisesti ja teknillisesti jälkeen jää- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
41419: neille pohjoisille ja itäisille alueille ominaiset nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41420: olot kuten esim. kiviset moreenimaat ja laajat muksen,
41421: suo- sekä metsäalueet ovat jääneet tutkimus-
41422: laitoksen työssä täysin syrjään. että hallitus ottaisi vuoden 1971
41423: Tämän erittäin haitallisen tilanteen korjaami- tulo- ;a menoarvioesitykseen riittävän
41424: seksi on esitetty sopivia paikkoja, joissa maa- suuren määrärahan maatalouskoneiden
41425: talouskoneiden tutkimus- ja koetoimintaa voi- tutkimus- ;a koeaseman perustamiseksi
41426: taisiin riittävän tehokkaasti harjoittaa. Edulli- Muuruvedelle.
41427: simmaksi paikaksi on osoittautunut lähinnä
41428: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41429:
41430: Katri-Helena Eskelinen. Pentti Pekkarinen.
41431: 2049
41432:
41433: IX,40.- Toiv.al. n:o 1177.
41434:
41435:
41436:
41437:
41438: Eskelinen ym.: Pisankosken perkaussuunnitelman valmistami-
41439: sesta.
41440:
41441:
41442: E d u s k u n n a 11 e.
41443: Säyneisten ja Nilsiän kunnan alueella oleva vaikeudet syrjäisessä ja korkean veroäyrin pitä-
41444: Pisankosken perkaushanke, jolla laskettaisiin jässä ovat suuret.
41445: Ala-Siikajärven, Siikajärven ja Ylä-Siikajärven Perkaussuunnitelman viivästyminen on paik-
41446: ja näihin järviin välittömästi liittyvien vesien kakunnalla herättänyt ihmetystä, jota on
41447: tasoa, on ollut vireillä jo v:sta 1937 lähtien, omiaan lisäämään se seikka, että paljon myö-
41448: jolloin suoritettiin ensimmäinen toimenpide hemmin alulle pantuja kuivatussuunnitelmia
41449: viranomaisten taholta. Jo silloin kävi ilmi, että on joko saatettu työn alle tai ne ovat myöskin
41450: kuivatustarve on huutava, ja että tulvaveden kokonaan valmistuneet.
41451: vaivaamia peltoja on n. 600 ha sekä lisäksi Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
41452: kuivatuksen vaikutuspiiriin tulisi vielä paljon kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41453: suuremmat metsäalueet, viljelyskelpoiset suot vomuksen,
41454: ja niityt.
41455: Tiettävästi Pisankosken perkaus ei kustan- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
41456: nuksiltaan olisi kovin suuri ja varsinkin hyöty- toimenpiteisiin Pisankosken perkaus-
41457: alueeseen nähden suunnitelman tekeminen suunnitelman valmistamiseksi ia kuiva-
41458: olisi edullinen työn tuloksen ja työllisyyden tustöiden alulle saattamiseksi Siikaiär-
41459: hoitamisen kannalta. Hyötyalueesta saisi paran- vien sadealueelta Säyneisten ja Nilsiän
41460: nuksen välttämättömään toimeentuloansa pitä;issä.
41461: alueen pienviljelysvaltainen maatalous, jonka
41462: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41463:
41464: Katri-Helena Eskelinen. Sylvi Saimo.
41465:
41466:
41467:
41468:
41469: 257 427/70
41470: 2050
41471:
41472: IX,41.- Hemst.mot. nr 1178.
41473:
41474:
41475:
41476:
41477: Granvik m.fl.: Om åstaåkommande av en forstlåroanstalt i an-
41478: slutning till Korsholms lantbruksskolekomplex.
41479:
41480:
41481: Till Riksdagen.
41482:
41483: De svensksprå:kiga bygdema är i stark om- som skogsarbetare samt skogsarbetsledare i oli-
41484: vandling. Omstru:kitureringen av näringslivet, ka repriser att förorda. Samtidigt kunde fort-
41485: kampen om kapital och arbetskraft samt den bildning av fackmän även ske. Läroanstalten
41486: stigande levnadsstandarden förutsätter att skulle m.a.o. bli en central för all slags skoglig
41487: skogsnäri11gens utöva.re och arbetskraft även- undervisning i landsdelen med beaktande av att
41488: som skogsfackmän besitter hög kunskap för ut- fackmannautbildning sker i andra skolor.
41489: övande av sin näring och utförande av sitt ar- Med stöd av det framförda föreslår vi vörd-
41490: bete. samt, att riksdagen ville hemställa,
41491: lnom svenska Österbotten uppgår antalet
41492: bruksenheter med skog tiJJ. ca 18 000. Den att regeringen måtte vidta brådskande
41493: skogliga undervisningen är f.n. hänvisad tili åtgärder för åstadkommande av en
41494: olika skolor och sam.lingsställen. Skogsägarkåren forstläroanstalt i anslutning till Kors-
41495: utgörs tili stor del av småbrukare, som själva holms lantbruksskolekomplex i Kors-
41496: utför sina arbeten på gården och i skogen. holm.
41497: Av förenämnda skä1 vore en läroanstalt, som
41498: kan meddela undervisning åt såväl skogsägare
41499: Helsingfors den 10 april 1970.
41500:
41501: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids.
41502: Verner Korsbäck. Evald Häggblom.
41503: Henrik Westerlund.
41504: 2051
41505:
41506: IX,41.-Toiv.al. n:o 1178. Suomennos.
41507:
41508:
41509:
41510:
41511: Granvik ym.: Metsäoppilaitoksen aile41Jnsaamisesta Mustasaaren
41512: maatalouskouluryhmän yhteyteen.
41513:
41514:
41515: E d u s kun n a 11 e.
41516:
41517: Ruotsinkieliset seudut ovat voimakkaasti niin metsänomistajille kuin metsätyömiehille se-
41518: muuttumassa. Elinkeinoelämän rakenteen muu- kä metsätyönjohtajille. Samalla voitaisiin antaa
41519: tos, !taistelu pääomista ja !työvoimasta sekä ko- myös jatko-opetusta ammattimiehille. Oppilai-
41520: hoava elintaso edellyttävät metsätalouden har- tos voisi toisin sanoen muodostua kaikenlootui-
41521: joi1ltajilta ja työvoimaita sekä metsäammatti- sein metsäopetuksen keskuspaikaksi tässä osas-
41522: miehiltä ko1keata taitoa heidän harjoittaessaan sa maata ottaen huomioon, että ammattimies-
41523: elinkeinoaan ja suorilttaessaan työtään. koulutus tapahtuu muissa kouluissa.
41524: Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on noin Yllä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
41525: 18 000 tilaa, joilla on metsää. Metsäopetuksen nioittJaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41526: on tällä haavaa turvauduttava eri kouluihin ja muksen,
41527: kokoontumispaikkoihin. Metsänomistajakunta
41528: on suurimmaksi osaksl pienviljelijöitä, jonka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41529: itse suorittavat työt 1tilalla ja metsässä. menpiteisiin metsäoppilaitoksen aikaan-
41530: Yllämainituista syistä olisi puollettavissa op- saamiseksi Mustasaaren maatalouskoulu-
41531: pilaitos, joka em otteisiin voi ootaa opetusta ryhmän yhteyteen Mustasaaressa.
41532: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
41533:
41534: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids.
41535: Verner Korsbäck. Evald Häggblom.
41536: Henrik Westerlund.
41537: 2052
41538:
41539: IX,42. ~ Hemst.mot. nr 1179.
41540:
41541:
41542:
41543:
41544: Granvik m.fl.: Om säl;ande av mjölkpulver tili minkfarmarna
41545: till nedsatta priser;
41546:
41547:
41548: T i 11 R i k s d a g e n.
41549:
41550: Pälsdjursodlingen i vårt land har blivit en av äggviterikt minkfoder. För att möjliggöra
41551: viktig faktor i vårt näringsliv och inbringar detta, borde statsmakten genom subventione-
41552: Iandet mycket hård valuta. För att kunna hålla ring sälja mjölkpulver tili minkfarmarna tili
41553: denna näring i gång, importeras årligen stora nedsatta priser.
41554: mängder äggviterikt foder såsom fisk m.m. På grund av det ovan anförda föreslås vörd-
41555: Då det samtidigt råder ett stort överskott av samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
41556: mjölkprodukter, borde dessa produkter kunna
41557: användas i t.ex. minkfoder i form av torr- att regeringen i skyndsam ordning
41558: mjölk, som enligt sakkunniga skulle utgöra ett måtte vidtaga åtgärder för säljande av
41559: gott tillskott i minkfodret. På detta sätt skulle mjölkpulver åt minkfarmarna tili ned-
41560: smörberget minska och likaså importbehovet satta priser.
41561: Helsingfors den 15 april 1970.
41562:
41563: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
41564: 2053
41565:
41566: IX,42.- Toiv.al. n:o 1179. Suomennos.
41567:
41568:
41569:
41570:
41571: Granvik ym.: Maitopulverin myymisestä minkkitarhaa;ille alen-
41572: nettuun hintaan.
41573:
41574:
41575: E d u s kun n a 11 e.
41576:
41577: Turkiseläintarhauksesta on maassamme tul- pienenisi ja samaten munanvalkuaispitoisen
41578: lut tärkeä tekijä elinkeinoelämän kannalta ja minkinravinnon tuonnin tarve. Tämän mahdol-
41579: se tuo maahan paljon kovaa valuuttaa. Tämän listamiseksi valtiovallan tulisi myydä maitopul-
41580: elinkeinon pysyttämiseksi toiminnassa tuote- veria alennettuun hintaan subventoimalla
41581: taan vuosittain suuria määriä munanvalkuais- minkkitarhaajille.
41582: rikasta ravintoa, kuten kalaa ym. Kun saman- Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
41583: aikaisesti maitotaloustuotteiden kohdalla on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41584: suuri ylijäämä, tulisi näitä tuotteita voida mus,
41585: käyttää esim. minkinravinnoksi kuivamaitona, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
41586: joka asiantuntijain mukaan muodostaisi hyvän menpiteisiin maitopulverin myymiseksi
41587: lisän minkinravintoon. Tällä tavoin voivuori minkkitarhaaiille alennettuun hintaan.
41588: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
41589:
41590: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
41591: 2054
41592:
41593: IX,43.- Hemst.mot. nr 1180.
41594:
41595:
41596:
41597:
41598: Granvik m.fl.: Om bygganåe av en fiskehamn i Petsmo ; Kvev-
41599: lax.
41600:
41601:
41602: Tili Rli.ksdagen.
41603: Fiskarbefolkningen har på den senaste tiden rika pälsdjursfarmeroa i dessa trakter och i
41604: råkat i svårigheter på grund av dåliga fisk- svenska Österbotten i allmänhet. Därföt borde
41605: priser och dyrbara fångst:red.sbp. För att få en fiskehamn med det snaraste byggas i Petsmo
41606: större fångster har fiska.rbefolkningen varit i Kvevlax.·
41607: tvungen att anskaffa stötte och bättre båtar Hänvisande till ovanstående föreslås vörd-
41608: ooh redskap. Men för att dessa skall kunna samt, att riksdagen ville besluta bemställa,
41609: azwändas på ett ändamålsenligt sätt behövs
41610: det fi.skehamnar. En dylik saknar fiskama i att regeringen i skynåsam oråning
41611: Kvevlax och vattnen däromkring. Likväl är mAtte vidtaga tJtgärder föt' bygganået
41612: fi:sket en viktig näring för skärgårdsborna i av en fiskehamn i Petsamo b1 i Kvevlax
41613: dessa trakter. Fisken utgör dessutom en viktig kommun.
41614: beståndsdel i fodret, som används på de tal-
41615: H.elsi.ngfors den 14 april 1970.
41616:
41617: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids.
41618: Verner Korsbäck. Evald Häggblom.
41619: 2055
41620:
41621: IX,43.- Toiv.al. n:o 1180. Suomennos.
41622:
41623:
41624:
41625:
41626: Granvik ym.: Kalastussataman rakentamisesta Koivulahden Pets-
41627: moon.
41628:
41629:
41630: Eduskunnalle.
41631:
41632: Kalastajaväestö on vime aikoina joutunut ravinnon tärkeän osan, jota näillä seuduilla ja
41633: vaikeuksiin alhaisten kalanhintojen ja kalliiden ruotsinkielisellä Pohjanmaalla yleensä käytetään
41634: pyydyksien vuoksi. Suurempia saaliita saadak- lukuisissa turkiseläintarhoissa. Senvuoksi olisi
41635: seen kalastajaväestön on ollut pakko hanikikia mitä pikimmin rakennettava kalastussatama
41636: entistä suurempia ja parempia veneitä ja väli- Koivulahden Petsmoon.
41637: neistöä. Mutta jotta niitä voitaisiin käyttää Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kunninit-
41638: tarkoituksenmukaisesti, tarvitaan kalastussata- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toi'Vomus,
41639: mia. Sellainen puuttuu Koivulahden ja sen
41640: ympäristön vesien kalastajilta. Kalastus on kui- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
41641: tenkin näillä seuduin saariston asukkaiden tär- menpiteisiin kalastussataman rakentami-
41642: keä elinkeino. Kala muodostaa sitäpaitsi sen seksi Koivulahden Petsmoon.
41643: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41644:
41645: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids.
41646: Verner Korsbäck. Evald Häggblom.
41647: 2056
41648:
41649: IX,44.- Toiv.al. n:o 1181.
41650:
41651:
41652:
41653:
41654: Haapasalo ym.: Istutustarkoitukseen ia kauppaan kasvatettavien
41655: kalojen kansainväliset vaatimukset täyttävän tautitarkkailun
41656: järjestämisestä.
41657:
41658:
41659: Eduskunnalle.
41660:
41661: Keinollisen !kalanviljelyn erittäin voimakas maille edellyttää tällaista valvontaa. Mm. olisi
41662: lisääntyminen maassamme 1960-luvulla on aset- saatu aikaan verrattain huomattavaa elävien
41663: tanut viljelyksen kohteina olevat kalat sekä kalojen vientiä Ruotsiin, mutta asia kilpistyi
41664: osittain luonnonvesien kalat aivan uudenlaiseen tautitarkkailun puuttumiseen, sillä ruotsalaiset
41665: asemaan kalatautien suhteen. Vaitiovalta on viranomaiset vaativat, että vientilaitokset ovat
41666: osallistunut kalanviljelyn kehitykseen mm. ra- olleet kahden vuoden ajan jatkuvan terveys-
41667: kentamalla keskuskalanviljelylaitoksia ja lisäksi tarkkailun alaisena.
41668: maassamme .toimii runsaasti yksityiskalanvil- Edellä mainitut seikat sekä kilpailun kiris-
41669: jelylaitoksia, joiden tuotanto on tarkoitettu tyminen myös kalanviljelyalalla vaativat toi-
41670: myyntiin tai korvaamaan niitä haittoja, joita menpiteisiin ryhtymistä mitä kiireellisimmin,
41671: vesivoimatalous ja puutavarauitot ym. ovat jotta tautitarkkailu saataisiin käyntiin mahdol-
41672: aiheuttaneet luonnonvesien kalakannoille. lisimman nopeasti. On valitettavaa huomioon-
41673: Maassamme ei tiettävästi ole toistaiseksi to- ottaen suuret investoinnit kalanviljelyalalla,
41674: dettu vaarallisia tarttuvia kalatauteja, jotka että valtiovalta ei samanaikaisesti ole huolehti-
41675: ovat aiheuttaneet Ruotsissa, Norjassa ja ennen- nut niistä toimenpiteistä, joita asianmukainen
41676: kaikkea Tanskassa suuria taloudellisia tappioita kalatautien tutkimus ja leviämisen ehkäisemi-
41677: kalanviljelylle. Tähän on ehkä osaltaan vaikut- nen edellyttävät. Kalavesien hoitotoiminnan
41678: tanut se tiukka tuontisäännöstely, jota maata- kehitys edellyttää myös istukkaiksi kasvatetta-
41679: lousministeriön eläinlääkintäosasto on harjoit- vien kalanpoikasten tautitarkkailua ainakin sil-
41680: tanut vuodesta -65 lähtien, jolloin tuontilupien loin kun istutustoiminta tapahtuu eri vesistö-
41681: myöntäminen viirrettiin osaston tehtäviin kuu- jen välillä.
41682: luvaksi. Pelkkää tuontisäännöstelyä ei kuiten- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
41683: kaan voida katsoa riittäväksi toimenpiteeksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41684: maamme kalakantojen terveyden turvaamiseksi
41685: tulevaisuutta ajatellen, vaan maahan olisi kii- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
41686: reellisesti saatava aikaan asianmukaisesti järjes- piteisiin istutustarkoitukseen ja kaup-
41687: tetty viljeltävien kalojen terveystarkkailu. paan kasvateftavien kalojen kansain-
41688: Tämä on ehdoton edellytys maamme kalanvil- väliset vaatimukset täyttävän tautitark-
41689: jely:n kehittymiselle, sillä kalojen vienti ulko- kailun järjestämiseksi maahamme.
41690: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
41691:
41692: K. F. Haapasalo. Väinö Turunen. Uljas Mäkelä.
41693: 2057
41694:
41695: IX,4.5.- Toiv.al. n:o 1182.
41696:
41697:
41698:
41699:
41700: Hanhirova ym.: Maatilatalouden rakennerationalisoinnin aikaan-
41701: saamisesta kehitysalueen I vyöhykkeellä.
41702:
41703:
41704:
41705: E d u s k u n n aJ 1 e.
41706:
41707: Maassamme löytyvät luonnonvarat on pyrit- taan. Tämä ei vaikuta sanottavasti valtakunnan
41708: tävä käyttämään tehokkaasti hyväksi. Samalla maatalouden tuotantomääriin, mutta on pai-
41709: on kiinnitettävä huomiota maakuntien välisiin kalliselle väestölle elinehto ja on myöskin kar-
41710: kehityseroihin. Kokonaisvaltaisessa suunnitte- jataloustuotteiden kannalta tarpeellinen.
41711: lussa on otettava pohjaksi alueen luontaiset Siitä huolimatta vaikka maataloudesta siir-
41712: elinkeinot. Maamme pohjoisissa osissa on väes- tyy väkeä pois, on alueella runsaasti sellaisia,
41713: tön toimeentulo pääosiltaan rakentunut maa- ja jotka olisivat halukkaita harjoittamaan maa- ja
41714: metsätalouden varaan, jota ovat sivuelinkeinot metsätaloutta, mikäli sen edellytyksiä paran-
41715: tädentäneet. Sotien jälkeen Lapin jälleenraken- nettaisiin. Tämän vuoksi olisikin ryhdyttävä ny-
41716: nustyö ja laajat, osittain yli-ikäisten metsien kyisten tilojen elinkelpoistaiDiseksi tilakoon tun-
41717: hakkuut ovat antaneet runsaasti työtä. Varsinai- tuvaan suurentamiseen ja metsänviljelyn tehos-
41718: sen jälleenrakennustyön päätyttyä vapautui siitä tamiseen. Nykyisin toteutettu pellonvarausjär-
41719: huomattava määrä erilaisia työntekijöitä. Sa- jestelmä on erikoisesti Pohjois-Suomessa herät-
41720: malla on metsä- ja maataloustöiden koneellis- tänyt arvostelua mm. siksi, että se estää tilo-
41721: taminen vapauttanut väkeä ja näin erikoisesti jen ulkoista rationalisointia. Vaikka peltojen ko-
41722: Lapin lääniin on muodostunut huomattavan konaisalaa pyrittäisiinkin vähentämään, olisi
41723: suuri rakenteellinen työttömyys. Tämä on saa- kuitenkin luotava edellytykset hajallaan ole-
41724: nut aikaan sen, että on tapahtunut ennen nä- vien tilusten yhdistämiselle ja tätä kautta yk-
41725: kemätön väestön poismuutto, lähinnä Ruotsiin, sityisten viljelmien suurentamiselle sekä paran-
41726: joka tuntuu entisestään kiihtyvän. tamiselle. Tähän on näissäkin tilanteissa mah-
41727: Kuten edellä todettiin, on pientilavaltainen dollisuuksia. Muunmuassa olisi tehtävä mahdol-
41728: maatalous ollut alueen ylivoimaisesti suurin liseksi tilusten vaihtaminen siten, että pellon-
41729: työn ja toimeentulon antaja, jota sivuelinkeinot varauksen piiriin otettuja peltoalueita, jotka tar-
41730: ovat täydentäneet. Tätä osoittaa mm. vuonna vittaisiin tuotantoon jäävien tilojen parantami-
41731: 1969 suoritettu maatalouslaskenta. Sen mukaan seen, voitaisiin vaihtaa epäedullisesti sijaitseviin
41732: oli Lapin läänissä 15.912 yli 1 ha peltoa omis- peltoalueisiin. Pohjoisilla alueilla, kehitysalueen
41733: tavia tiloja. Niiden keskimääräinen peltoala oli I vyöhykkeellä olisi pellonvarauskorvauksen
41734: 5,31 hehtaaria ja metsämaata 69 hehtaaria. rinnalle luotava luopumiskorvausmenettely ja
41735: Näin pieni tila ei kuitenkaan voi tarjota per- mahdollisesti eläkejärjestely, joka tekisi tilus-
41736: heelle riittävää toimeentuloa, vaan lisäksi on ten järjestelyn joustavaksi. Edelleen olisi saa-
41737: saatava ansiotuloa tilan ulkopuolelta. Ulkopuoli- tava käyntiin valtion varoilla tapahtuva teho-
41738: set ansiomahdollisuudet ovat erikoisesti metsä- kas maiden ostotoiminta tilusjärjestelyjen tar-
41739: töiden suuresti vähennyttyä ratkaisevasti hei- koituksiin. Tällaiset mahdollisuudet loisivat
41740: kentyneet. Kun muun elinkeinotoiminnan te- edellytykset viljelmien ulkoiselle rakenneratio-
41741: hokaskaan laajentaminen ei voi luoda tarpeeksi nalisoinnille ja tilakoon suurentamiselle niillä
41742: nopeasti työ- ja ansiomahdollisuuksia, on alu- tiloilla, jotka jäävät tätä peruselinkeinoa edel-
41743: een epäedullisen kehityksen kannalta tärkeää, leen harjoittamaan.
41744: että ryhdytään kiireellisiin ja todella tehokkai- Ilman edellä mainitunlaisia toimenpiteitä ei
41745: siin toimenpiteisiin nykyisen maa- ja metsäta- ole mahdollista ainakaan Lapin läänissä kehit-
41746: louselinkeinon parantamiseksi, jotta alueella tää maatalouselinkeinoa sen harjoittajan kan-
41747: asuvan perusväestön elinmahdollisuudet turva- nalta sellaiseksi, että se turvaa yrittäjälle toi-
41748: 258 427/70
41749: 2058 IX,4.5.- Maatalouden rakennerationalisointi.
41750:
41751: meentulon. Lisäksi on todettava, että naapuri- seen. Tämän vuoksi on yleisen edun mukaista
41752: maassamme Ruotsissa, jonka elinkeinorakenne ja kansantaloudellisesti kannattavaa, että valtio
41753: on monipuolinen ja jossa työtilaisuuksia on run- uhraa riittävästi varoja muun elinkeino- ja yri-
41754: saasti tarjolla, pidetään tärkeänä tukea tehok- tystoiminnan lisäksi myös maatilatalouden ke-
41755: kaasti pohjoisten alueitten maataloutta. Kun hittämiseksi.
41756: tällainen esimerkki ja huomattavat taloudelli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41757: set edut ovat siellä Lapin lääninkin asukkaille taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41758: vaihtoehtoisina tarjolla, joudumme ilman val-
41759: tion taholta tulevia tehokkaita ja pikaisia toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
41760: menpiteitä, jotka tarkoittavat ihmisten toimeen- menpiteisiin kehitysalueen 1 vyöhyk-
41761: tulon varmistamista, kestämättömään tilantee- keellä olevan maatilatalouden rakenne-
41762: seen. Se johtaisi pohjoisten alueiden nopeaan rationalisoinnin aikaansaamiseksi ;a ti-
41763: autioitumiseen, pysyvään työttömyyteen ja so- loien elinkelpoistamiseksi.
41764: siaalisten ym. epäkohtien jatkuvaan lisääntymi-
41765: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
41766:
41767: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Paavo Väyrynen.
41768: 2059
41769:
41770: IX,46.- Toiv.al. n:o 1183.
41771:
41772: Hanhirova: Kalatalouskoulun perustamisesta Lapin liiiiniin.
41773:
41774: Eduskunnalle.
41775: Laplin lääni on k:ok.onaisuudessaan aluetta, joten tällaista uutta jatkuVI8JSti työtä anJtavaa
41776: jonka elinkeinod.ämä on kovin yksipuolista. toimintaa pitäisi kaikin keinoin edistää, jotta
41777: Luonnonolosuhteet estävät maatalouden kehit- lisääntyvä väestö voisi saada, toiset ehkäpä
41778: tymistä monipuolisemmaksi. Metsästys ja ka- vak:inaisen ammatin ja toiset sivuamma:tin,
41779: lastus, joka esi-isillämme on ollut pääelinkeino, josta saisi välttämättä tarvittavia lisäansioita.
41780: on jäänyt verraten vähäiseksi. Käsityksemme Pohjois-Suomen kruatalouden kehittämisen
41781: mukaan kalastuksesta voisli muodostua huomat- kann.alta olisi tärkeätä, että Lappiin perustet-
41782: t:avakin tulonlähde maaknntaan, jos sitä !kehi- taisiin ka1atalouskoulu, jonka tulisi jakautua
41783: tetään ja määrätietoisesti organisoidaan. kahteen erilliseen linjaan. Toisaalta se toimisi
41784: Pohjois-Suomi on olilut voimakkaan muutos- lyhytaikaisena kurssimuotoisena käytännön kou-
41785: prosessin kohteena viimeisten vuosien aikana. luna esim. Orisbergin isäntäkoulun tapaan. Toi-
41786: Voimalaitostyöt ovat antaneet tilapäisesti huo- saalta olisi annettava pitempiaikainen ja biologi-
41787: mattavassa määrin !työtilaisuuksia, mutta sa- sesti täydellisempi opetus, jonka saaneet voi-
41788: malla ne ovat vieneet maakunnasta arvokalan sivaJt tulevaisuudessa antaa ohjeita kalavesien
41789: kokonaan. Samoin on vanhoista parhaista joki- hoidossa ym. vastaavassa. Perustettava koulu
41790: varsiviljelyksistä suuri osa menny.t veden alle voisi toimia samalla eräänlaisena kalanviljely-
41791: altaiden rakentamisen vuoksi. Maakunnan väes- laitoksena, jossa kaihld tapahtuisi opettajien
41792: tö on ymmärtänyt tämän olevan tärkeää 'VOima- ja oppilaiden toimesta, eikä näin ollen aiheut-
41793: talouden rakentamisen kannalta. taisi palkkojen osalta lisäkustannuksia. Pidäm-
41794: Kun maakunnan väestön eliinmahdollisuudet me :aivan välttämättömänä, että laitos perus-
41795: ovat täten huon.ontuneet, on samalla velvolli- tetaan Lapin il.ääniin ja paikan määräävät asian-
41796: suus ryhtyä suunnittelemaan uusia lanSiomah- tuntijat lähemmin suoritettujen tutkimusten
41797: dollisuuksia paikalliselle väestölle. Tähän on perusteel.la. Pohjois-Suomea ei hyödytä ollen-
41798: edellytyksiä vanhojen elinkeinojen kehlttämi- kaan, jos tällainen koulu perotettaisiin Etelä-
41799: sellä ja uusien mahdoHisten elinlkeinojen luo- Suomeen ja ehkäpä vielä meren rannalle.
41800: misdla. Yhtenä varteenotettavana mahdolli- Kustannuspuolesta haluan tässä vain mai-
41801: suutena !tulee tälOin kysymykseen kalatalouden nita sen verran, että voimalaitosrakentajat on
41802: elvyttäminen. Maakunnassa on menestynyt luon- velvoitettu suorittamaan korvausta Lapin arvo-
41803: nonvaraisen~ lohi ja muUit sen sukuiset kalat, kalan. hävittämisen ,tJakia, jonka korvauksen pi-
41804: niin miksei myöskin mahdollista kalan keinolli- täisi ainakin osittain vastata aiheotettua mene-
41805: seen kasvatukseen, kun &äksi on käytettävissä tty&tä. Luonnollista on, että näistä varoista aina-
41806: kaikki asiantuntijoiden -tieto ja kokemukset. kin osa käytettäisiin alueen kalatalouden elvyt-
41807: Pohjois-Suomen vedet ovat saastumattomia ja tämistoimintaan. Tällai.sen edellä mainitun lai-
41808: siellä on suuret alueet, joiJJ.a ei teollisuuden toksen perustaminen sopisi hyvin ainakin osit-
41809: saastuttaminen ltu!le pi!tkiin aikoihin estämään tain mainituilla varoilla perustettavaksi. Näin
41810: kalaoviljelyä. Eri puo1ille Lappia sulllllliJtellaan tulisi ko. varat samalla hyödyttämänä koko maa-
41811: ja parhaillaan rakennetaan suuria altaita, joten kuntaa ja sen asukkaita kauas ,tulevaisuuteen
41812: järvien lukumäärä ja vesipinta-ala tulee vain asti.
41813: entisestään lisääntymään.
41814: An:noslmlan kasvatus on suurta muotia ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunniot-
41815: siitä on erittäin hyviä kolremuksia jo meidänklin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
41816: maassamme. Oletamme, etltä tästä oikein oh- sen,
41817: jatltuna voisi tu11a ehkä hyvinkin menestyvä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41818: ja tuottava elinkeino pohjoisimpa.an osaan maa- kalatalouskoulun perustamiseksi Lllpin
41819: tamme. Pohjois-Suomi on ammatdista köyhä, lääniin.
41820: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41821:
41822: Veikko Hanhirova.
41823: 2060
41824:
41825: IX,47.- Toiv.al. n:o 1184.
41826:
41827:
41828:
41829:
41830: Hanhirova ym.: Kalanvilielylaitoksen perustamisesta Tornion-
41831: ;oen vesistöalueelle.
41832:
41833:
41834: E dusk unna[le.
41835:
41836: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota kala- aikaansaaminen jok.Wueelle. Tornionjokilaak-
41837: rta:loudellisiin kysymyksitin ja oloihin. On mm. sossa on useilta sopivia paikkoja, mihin voitai-
41838: todettu, että niin järvirikkaassa maassa kuin siin perustaa kapasiJteetiltaan huomattavan suuri
41839: Suomi, olisi suuria mahdollisuuksia kehittää kalanviljelysl~tos. Sellainen olisi Tornionjoesta
41840: kalataloudesta huomattava elinkeino. Järvien Karungin kunnassa lähtevä Liakanjoki. Liakan-
41841: lisäksi meillä on vielä eräitä jokia, joita ei ole joessa oleva Pirkonkoski on ,alustavasti tutkittu
41842: va:ljastettu voimatalouden käyttöön ja joihin Peräpohjolan Maanviljelysseuran toimesta ja
41843: kala pääsee esteettömästi nousemaan. Sellainen havaittu erittäin sopivaksi kalanviljelylaitoksen
41844: joki on mm. Tomionjoki, joka haarautuu en- paikaksi. Lisäksi on alustavan rtutkimuksen pe-
41845: nen mereen 1askemistaan useaksi haaraksi. Tor- rusteella voitu todeta, että Tornionjoen vesistö-
41846: nionjoki on tällä hetkellä huomattavin voima- alueella on monia muitakin erinomaisia pajk-
41847: rtalouden käyttöön wljastamaton jokemme, jo- koja kalanviljelylaitokselle.
41848: hon nousee arvokalamme lohi, taimen ja shlka Kalanviljelylaitoksen aikaansaamiseksi on kui-
41849: sekä nahkiainen. Tornionjoki on myöskin säi- tenkin suoriltettava huomattavan laajoja ja pe-
41850: lynyt vielä puhtaana, koska sen yläjuoksulla rusteellisia tutkimuksia ja sen ookentaminen
41851: ei ole teollisuutta tai muuta vettä likaavaa suu- vaatii runsaasti varoja. Siksi olisi valtion toi-
41852: rempaa laitosta. Kuitenkin on wme vuosina mesta luotava edellytykset kalanviljelylaitoksen
41853: ollut havaittavissa k.alakannan vähentymistä, aikaansaamiselle Tornionjoen vesistöön, koska
41854: mikä on johtunut suurimmilta osin siitä, että vain siten on mahdollisuus turvata ja entises-
41855: meripyynti jokisuulla on kehittyneiden pyynti- tään lisätä kalakantaa sanotussa vesistössä.
41856: välineiden vuoksi suuresti tehostunut. Näin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
41857: ollen ei jokeen ei pääse enää siinä määrin nou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi . toivo-
41858: sukalaa, että sen kutu riittäisi turvaamaan kala- muksen,
41859: kannan joessa ja siihen iliittyvässä vesistössä.
41860: Tämän johdosta on rtullut ajankohtaiseksi ryh· että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
41861: tyä sutull11ttelertaan toimenoiteitä, joilla Tor- menpiteisiin tutkimuksen suorittamisek-
41862: nionjoen ja siihen laskevien jokien ja vesistöjen si ja kalanviljelylaitoksen perustamiseksi
41863: kalakanta voitaisiin turvata. Yksi tehokkaim- Tornionjoen vesistöalueelle,
41864: mista toimenpiteistä olisi kalanviljelylaitoksen
41865: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
41866:
41867: Veikko Hanhirova. Pekka Viltni.
41868: 2061
41869:
41870: IX,48.- Toiv.al. n:o 1185.
41871:
41872:
41873:
41874:
41875: Hanhiiova ym.: Kalanviljelylaitoksen perustamisesta Enontekiön
41876: kuntaan.
41877:
41878:
41879: E d u s ik u n n a [ 1 e.
41880:
41881: Enontekiön kunnan alueella on erittäin run- tämiseksi ja lisäämiseksi on tarpeeksi tehok-
41882: saasti puhdasvetisiä kalatalouden käyttöön so- kaan kalanviljelylaitoksen perustaminen alueel-
41883: pivia järviä. Niissä on aikoinaan ollUJt runsas le. Siihen on alustavien tutkimusten perusteella
41884: kalakanta, mutta viime vuosina suuresti ke- erinomaisia mahdollisuuksia. Koska alueen väes-
41885: hittynyt pyynti nykyaikaisilla pyyntivälineillä tön toimeentulo huomattavalta osalta on perus-
41886: on heikentänyt kalakannan melkein olematto- ltunut ja vieläkin perustuu luontaistalouteen,
41887: miin. Paikallisen väen lisäksi ovat matkailijat poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen,
41888: verottaneet huomattavasti järvien ja alueella olisi valtiovallan toimesta pyrittävä näitä elin-
41889: olevien jokien kalakantaa, koska muun lisäksi keinoja tehokkaasti tukemaan ja kehittämään,
41890: on vielä puuttunut pyynnin valvonta. Tästä sillä alueen asukkailla ei ole omatoimisesti sii-
41891: johtuen olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimenpi- hen taloudellisia mahdollisuuksia.
41892: teisiin nyk)llisen kalakannan säilyttämiseksi ja Edellä esitettyyn v.iilitaten ehdotamme kun-
41893: lisäämiseksi, koska sillä olisi paikallisen asu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41894: jamiston elinkeinon kannalta erikoisen suuri muksen,
41895: merkitys. Myöskin matkailun kannalta juuri
41896: tällä Euroopan suurimmalla erämaa-alueella että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
41897: pitäisi vesistössä olla runsaasti kalaa pyydettä- menpiteisiin kalanviljelylaitoksen perus-
41898: vissä. Ainoa tehokas keino kalakannan säilyt- tamiseksi Enontekiön kunnan alueelle.
41899: Helsingissä 15 päivänä huhtikutllta 1970.
41900:
41901: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi.
41902: 2062
41903:
41904: IX,49.- Toiv.al. n:o 1186.
41905:
41906:
41907:
41908:
41909: Hanhirova ym.: Tutkimuksesta Tengeliönioen vesistön tulvatilan-
41910: teen parantamiseksi.
41911:
41912:
41913: E d u s k u n n a 11 e.
41914:
41915: Ylitornion ym. kunnissa olevan Tengeliön- hakkuut joen vesistöalueella, mihin mahdolli-
41916: joen perkaus on ollut vireillä jo wodesta 1933 suuteen viittaavat viime aikoina eri tahoilla
41917: lähtien, mutta on jäänyt sotien ja niiden jäl- tehdyt havainnot ja tutkimukset. Syiden sel-
41918: keisen voimalaitosrakennusvaiheen woksi to- vittämisellä on näin ollen yleistäkin merki-
41919: teuttamatta. Viime wosina on tulvatilanteen tystä.
41920: vesistössä havaittu jatkuvasti huonontuvan. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
41921: Tällaisia alueita ovat erikoisesti Kuuroskosken, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41922: Koskenojan, Iso- ja Vähälohijärven, Pessakos- muksen,
41923: ken, Meltosjoen, Lankojärven, Saukkokosken että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
41924: ja Konttajärven alueet joen suulta lähtien lue- menpiteisiin tutkimuksen suorittami-
41925: teltuina. Syynä tilanteen huononemiseen saat- seksi T engeliänjoen vesistön tulvatilan-
41926: tavat olla mm. laajat ojitustyöt ja paljaaksi- teen parantamiseksi.
41927: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
41928:
41929: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi.
41930: 2063
41931:
41932: IX,.50.- Toiv.al. n:o 1187.
41933:
41934: Haukiputo ym.: Metsälannoitteiden hintojen alentamisesta.
41935:
41936: E d u s k u n n a 11 e.
41937: Puunjalostusteollisuus on kaksinkertaistanut sä, jotta voitaisiin tasoittaa ilmastollisista syis-
41938: ensiasteisen tuotantonsa viimeksi kuluneen tä johtuva yksityistaloudellisen hyödyn ero.
41939: 10-wotiskauden aikana. Kilpailukyvyn säilyt- Hinnanalennuksen porrastus olisi tarkoituksen-
41940: täminen edellyttää suurempiin tuotantoyksik- mukaista määritellä metsänparannusasetuksessa
41941: köihin siirtymistä ja tällöin myös raaka-aineen säädettyjen rahoitusvyöhykkeiden puitteissa si-
41942: kulutuksen lisääntymistä nykyisestäänkin. Tä- ten, että se olisi ensimmäisessä vyöhykkeessä
41943: mä puolestaan vaatii entistä tehokkaampia toi- 30, toisessa vyöhykkeessä 45, kolmannessa vyö-
41944: menpiteitä puun raaka-aineen jatkuvan saannin hykkeessä 60 sekä neljännessä ja viidennessä
41945: turvaamiseksi. Eduskunta onkin vastauksessa vyöhykkeessä 70 % lannoitteen vähittäis-
41946: hallituksen esitykseen Valtion tulo- ja meno- myyntihinnasta.
41947: arvioksi wodelle 1970 lausunut, että "puu- Hinnanalennus olisi myönnettävä ostotodis-
41948: raaka-aineen riittävän saannin turvaamista kos- tetta vastaan. Ostotodisteen antamisen ehtona
41949: kevasta tavoitteesta ei ole syytä luopua". olisi oltava se, että metsänlannoituksesta on
41950: Metsänlannoitus on eräs tehokkaimmista laadittu metsänparannuslainsäädännön mukai-
41951: toimenpiteistä puun tuoton nopeaksi saamisek- nen suunnitelma.
41952: si. Yksityismetsissä ei metsänlannoitus ole läh- Sikäli kuin valtion tulo- ja menoarviossa
41953: tenyt vielä käyntiin riittävässä mittakaavassa, osoitettaisiin varoja myös valtion ja muiden
41954: vaikka sitä jo valtion ja yhtiöiden mailla to- yhteisöjen sekä säätiöiden mailla suoritettaviin
41955: teutetaan käytännön työmuotona huomattavas- metsänlannoituksiin käytettävien lannoitteiden
41956: sa laajuudessa. Lannoitustoiminnan laajenta- hintojen alentamiseen, olisi maatalousministe-
41957: miseksi yksityismetsissä metsänlannoitus otet- riön voitava wosittain määrätä paljonko kun-
41958: tiin uutena työmuotona metsänparannuslain- kin omistajaryhmän mailla suoritettaviin lan-
41959: säännöksiin wonna 1968. Tähän astiset koke- noituksiin määrärahasta käytetään sekä mikä
41960: mukset osoittavat jo, että yksityismetsien on alennuksen suuruus valtion ja muiden yh-
41961: osalta ei asetettuihin lannoitustavoitteisiin teisöjen sekä säätiöiden metsissä käytettäville
41962: päästä muuten kuin lisäämällä erityisesti alku- lannoitteille.
41963: wosina merkittävästi valtion tukea. Parhaat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41964: edellytykset lannoitustöiden nopealle yleisty- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41965: miselle yksityismetsissä loisi mahdollisimman muksen,
41966: yksinkertainen ja käytäntöön helposti sovellet-
41967: tava rahoitusmenettely. Lannoitteiden hintojen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
41968: alentaminen olisi tässä mielessä kaikkein käyt- menpiteisiin lain säätämiseksi metsän-
41969: tökelpoisin ratkaisu. Metsänlannoitteiden hin- lannoitukseen käytettävien lannoitteiden
41970: tojen alentamista koskevia säännöksiä ei olisi hintojen alentamisesta, jonka mukaan
41971: otettava pysyvään metsänparannuslakiin, vaan valtion tulo- ja menoarvioon otettaisiin
41972: siitä olisi säädettävä erillinen ja määräaikainen vuosina 1971-75 tarpeellinen määrä-
41973: laki. Hinnan alennus olisi porrastettava asteit- raha käytettäväksi metsänlannoitukseen
41974: tain nousevaksi etelästä pohjoiseen siirryttäes- käytettävien lannoitteiden hintojen
41975: alentamiseen.
41976: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
41977:
41978: Erkki Haukipuro. Reino Kangas. Pauli Räsänen.
41979: Pekka Vilmi. Tahvo Rönkkö. Esko Härkönen.
41980: Matti Ruokola. Yrjö Sinkkonen. Aaro Lintilä.
41981: Paavo Niinikoski. Ahti Pekkala. G. Laatio.
41982: Lauri Linna. Ragnar Granvik. Jouko Siikaniemi.
41983: Mauri Seppä. Lea Sutinen.
41984: 2064
41985:
41986: IX,51.- Toiv.al. n:o 1188.
41987:
41988:
41989:
41990:
41991: Haukipuro ym.: Satovahinkojen pysyväisluontoisen korvaamis-
41992: järjestelmän aikaansaamisesta.
41993:
41994:
41995: E d u s k u n n a 11 e.
41996:
41997: Satovahinkojen korvaamiseksi on jouduttu kustannukset etvat rasittaisi kohtuuttomasti
41998: useana wonna ryhtymään erikoistoimenpitei- järjestelmää. Pysyvää satovahinkojen korvaus-
41999: siin. Viimeisten kahdenkymmenen woden ai- järjestelmää luotaessa olisi lähdettävä tähän-
42000: kana tähän tarkoitukseen on käytetty yli 200 astisen käytännön pohjalta ja pyrittävä kor-
42001: milj. markkaa, mikä vastaa 1.1 % maatalou- jaamaan siinä ilmenneet pahimmat puutteelli-
42002: den harjoittajien tulosta tänä aikana. suudet. Suurimpana epäkohtana on ollut, kuten
42003: Korvaustoimenpiteet ovat olleet kuitenkin alussa on esitetty, korvausmenetelmien tilapäis-
42004: luonteeltaan tilapäistoimenpiteitä, ja ne ovat luontoisuus. Ensimmäisenä edellytyksenä asian
42005: aiheuttaneet myös arvostelua. Tilapäisluontoi- korjaamiseksi on rahoituksen järjestäminen tä-
42006: suus on ollut suurin epäkohta. Tämä on johtu- hänastista pysyväisluontoisemmalle pohjalle.
42007: nut siitä, ettei ole ollut säännöksiä, missä ta- Tämä voitaisiin tehdä varaamalla valtion tulo-
42008: pauksissa ja millä perusteilla sekä missä muo- ja menoarvioon wosittain tätä tarkoitusta
42009: dossa korvauksia maksetaan. Vahinkojen kor- varten siirtomääräraha. Kun siirtomääräraha
42010: vaaminen on sen woksi riippunut hallituksen on käytettävissä 4 woden aikana, voitaisiin
42011: kulloisestakin harkinnasta ja sen jälkeen edus- vahinkojen sattuessa käyttää myös kolmelta
42012: kunnan erikseen tekemistä päätöksistä. Tästä edelliseltä wodelta säästyneet varat tähän tar-
42013: johtuen ei ole suurienkaan vahinkojen sattues- koitukseen.
42014: sa ollut varmuutta siitä, tullaanko niitä kor- Asiaa on tutkinut satovahinkokomitea, mut-
42015: vaamaan, miten paljon ja missä muodossa. Täs- ta sen esitys ei ole käytännössä toteuttamiskel-
42016: tä johtuen korvausten taso on suuresti vaih- poinen.
42017: dellut ja niiden maksaminen usein viivästynyt. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42018: Mainittujen epäkohtien poistamiseksi olisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42019: luotava pysyvä satovahinkojen korvausjärjestel-
42020: mä. Sen tavoitteena tulisi olla vahinkojen kor- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
42021: vaaminen siinä laajuudessa kuin se on katsot- menpiteisiin · pysyväistuantoisen järjes-
42022: tava viljelijän toimeentulon ja tuotannon jat- telmän aikaansaamiseksi poikkeukselli-
42023: kumisen kannalta tarpeelliseksi. Tämän joh- sen epäedullisten sääolosuhteiden ai-
42024: dosta tulisi korvaustarvetta arvioitaessa olla heuttamien katastrofiluontoisten sato-
42025: määräävänä tekijänä, kuinka suuri. osa koko- vahinkojen korvaamiseksi valtion tulo-
42026: naissadon arvosta on menetetty. Lisäksi kor- ja menoarvioon säännöllisesti otettavan
42027: vausjärjestelmän tulisi olla mahdollisimman siirtomäärärahan puitteissa.
42028: yksinkertainen, jotta hallinto- ja toimeenpano-
42029: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
42030:
42031: Erkki Haukipuro. Heimo Linna. Ahti Pekkala.
42032: 2065
42033:
42034: IX,52.- Toiv.al. n:o 1189.
42035:
42036:
42037:
42038:
42039: Haukipuro ym.: Rintamasotilaiden korkeakorkoisien lainojen
42040: siirtämisestä valtion halpakorkoisiksi /ainoiksi.
42041:
42042:
42043: E d u s k u n n a 11 e.
42044:
42045: Maankäyttölain 16. 8. 58/353 mukaan voi- että monet sotien veteraanit eivät ole saaneet
42046: daan antaa maata ja luottoa määrätyille maa- tarpeellisia lainoja rakennusten korjaamiseen ja
42047: taloutta harjoittaville henkilöille, jotka talou- lisämaan hankkimiseen. Kun he useassa tapauk-
42048: dellisen asemansa puolesta ovat maan tai luo- sessa ovat kuitenkin olleet yrittelijöitä ja nuo-
42049: ton tarpeessa ja joiden olosuhteet ja henkilö- rempina vielä uskoneet pystyvänsä selviyty-
42050: kohtaiset ominaisuudet ovat sellaiset, että hei- mään lainamarkkinoilta kuten pankeilta hank-
42051: dän tukemistaan maata ja luottoa antamalla kimistaan lainoista, he ovat ryhtyneet laina-
42052: on maankäyttötoiminnan kannalta pidettävä varoin korjaustoimiin ja lisämaan hankkimi-
42053: tarkoituksenmukaisena. Tämä edellyttää myös, seen.
42054: että asianomaisella on jatkuvat edellytykset Iän lisääntyessä ja sairauksien runtelemana
42055: menestyä itsenäisenä viljelijänä. he eivät ole pystyneet kuitenkaan selviyty-
42056: Asutusrahastosta voidaan myös antaa mm. mään raskaskorkoisista lainoistaan ja suurista
42057: rakennuslainoja talous-, kotieläin- ja ulkoraken- lyhennyksistä. Näin useaa on uhannut ja uh-
42058: nusten rakentamisen, laajentamisen ja perus- kaa jatkuvasti, että hänen omaisuutensa joutuu
42059: korjausten suorittamisen rahoittamiseksi maan- pakkomyyntiin.
42060: käyttölain edellyttämille tiloille ja niihin ver- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
42061: rattaville. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42062: Maankäyttölain 23 §:n mukaan voi maa-
42063: talousministeriö yksityistapauksissa päättää, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42064: että invaliidille saadaan edellä mainittujen menpiteisiin rintamasotilaiden korkea-
42065: säännösten estämättä antaa maata ja luottoa. korkoisien lainojen siirtämiseksi halpa-
42066: On selvää, että maankäyttölaissa olevat ra- korkoisiksi valtion !ainoiksi.
42067: joittavat määräykset ovat aiheuttaneet sen,
42068: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
42069:
42070: Erkki Haukipuro. Ahti Pekkala. Aaro Lintilä.
42071: Paavo Niinikoski. Matti Ruokola. G. Laatia.
42072: Reino Kangas. Yrjö Sinkkonen. Jouko Siikaniemi.
42073: Tahvo Rönkkö. Heimo Linna. Lea Sutinen.
42074: Esko Härkönen.
42075:
42076:
42077:
42078:
42079: 259 427/70
42080: 2066
42081:
42082: IX,53.- Toiv.al. n:o 1190.
42083:
42084:
42085:
42086:
42087: Haukipuro ym.: Metsänparannustöiden suorittamisesta alityölli-
42088: syysalueilla kokonaan valtion avustusvaroilla.
42089:
42090:
42091: E d u s k u n n a 11 e.
42092:
42093: Maassamme on vielä nykyäänkin joko koko- lainaksi. Maanomistajien osuus perittäisiin
42094: naan tuottamattomina tai vajaatuottoisina, takaisin metsäverotuksen yhteydessä sitä mu-
42095: liiallisen veden vaivaamina maina n. 7 milj. kaa kuin maan kasvukunto kohoaa. Näin saa-
42096: hehtaaria eli runsas h metsä- ja joutomaa- taisiin aikaan sosiaalisesti oikeudenmukainen
42097: alasta. Soiden ojitus on Etelä- ja Keski- maanomistajien osuuden perimismenettely ilman
42098: Suomessa jo noin 50 vuotta jatkuneen työn osuuksien määrittämisestä ja perimisestä johtu-
42099: tuloksena pian ratkaistu käytössä olevilla me- via erikoiskuluja.
42100: netelmillä. Pohjanmaalla, Itä- ja Pohjois-Suo- Nykyisessä menettelyssä, jossa osa valtion
42101: messa muodostaa suokysymys sen sijaan edel- kokonaisuudessaan maksamista ojituskustannuk-
42102: leenkin todellisen koko näiden alueiden talous- ista jää maanomistajien maksettavaksi lainaksi,
42103: elämän kehitystä rajoittavan vaikeista luonto- myönnetään toisaalta samanaikaisesti vero-
42104: olosuhteista johtuvan perusprobleeman. vapauksia ja verohelpotuksia. Nykyinen lainoi-
42105: Pohjois- ja Itä-Suomen sekä Pohjanmaan tusrahoituskäytäntö on johtanut siihen, että
42106: talouselämää kehitettäessä pitäisi soiden tuotto- samalla kuviolla saattaa olla esimerkiksi valta-
42107: kuntoon saattaminen saada yhdessä vesistön- ojituslainaa, metsäojituslainaa, metsityslainaa,
42108: järjestelyjen kanssa nopeaan ratkaisuun. Nämä tielainaa ja lannoituslainaa sekä verohelpotuk-
42109: työt olisi saatava käyntiin mahdollisimman laa- sia. Tämä on johtanut virkakoneiston paisumi-
42110: joina juuri nyt, kun alueella on vielä käytettä- seen ja yleiskustannusten nousuun. Rahoitus-
42111: vissä runsaasti muuhun työhön ammattitaido- menettely on näissä töissä jäänyt työmenetel-
42112: tonta työvoimaa. Täten ,saadaan nykyistä suu- mien kehityksestä siinä määrin jälkeen, että
42113: rempi osa käytettävissä olevista Pohjanmaan, siitä on muodostunut toiminnan kehitystä pahi-
42114: Pohjois- ja Itä-Suomen työvoimareserveistä ten jarruttava tekijä.
42115: kansantaloudellisesti positiiviseen ja tärkeään
42116: työhön. V altiontilintarkastajain kertomus vuodelta
42117: Mikäli töiden rahoituksessa käytetään ny- 1965, jonka eduskunta on tältä osin muuttu-
42118: kyistä lainoituspohjalle rakentuvaa rahoitusta, mattomana hyväksynyt, sisältää nyt ko. asiasta
42119: joka periytyy lapiokaivun ajalta, olisi töiden perusteellisen selvityksen ja sivulla 91 mainin-
42120: suunnittelu- ja valvontaorganisaatioihin perus- nan "valtiontilintarkastajat pitävät tarkoituk-
42121: tetttava välittömästi runsaasti uusia virkoja ja senmukaisena, että suurehkoja metsäojitustöitä
42122: toimia, jotta töiden toteuttaminen voitaisiin voitaisiin edellä mainituilla alityöllisyyalueilla
42123: tehostaa siihen määrään, että niiden avulla voi- suorittaa työllisyystöinä kokonaan valtion va-
42124: taisiin käytännössä riittävän merkittävästi huo- roilla".
42125: lehtia työllisyydestä. Kun tätä ei voida pitää Edellä esitetystä käy ilmi, että metsänparan-
42126: tarkoituksenmukaisena, on kulkulaitosten ja nustöiden rahoitusmenettely olisi kehitettävä
42127: yleisten töiden ministeriön asettama metsäoji- nykyaikaisten suunnittelu- ja työmenetelmien
42128: tustoimikunta esittänyt, että maamme kehitys- joustavan käytön vaatimalle tasolle, joka mer-
42129: alueilla toteutettaisiin metsäojitukset samoin kitsee valtion varojen käytön pienenemistä
42130: kuin nykyäänkin kokonaan valtion varoin, pinta-alayksikköä kohti ja töiden nykyistä no-
42131: mutta ei jätettäisi osaa kustannuksista halpa- peampaa toteuttamismahdollisuutta. Tämä olisi
42132: korkoiseksi pitkäaikaiseksi (vapaavuosia 7-11 aikaansaatavissa täydennyssäädöksillä metsän-
42133: ja kuoletusaikaa 24 vuotta sekä korko 3 %) parannuslakiin.
42134: IX,SJ.-Haukipuro ym. 2067
42135:
42136: Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus- tusperusteiden muuttamiseksi siten, että
42137: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, alityöllisyysalueilla metsänparannustyöt
42138: suoritettaisiin kokonaan valtion avus-
42139: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- tusvaroilla.
42140: menpiteisiin metsänparannuslain rahoi-
42141: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
42142:
42143: Erkki Haukipuro. Pekka Vllmi. Heimo Linna.
42144: Ahti Pekkala. Reino Kangas. Lauri Linna.
42145: Paavo Niinikoski. Matti Ruokola. Mauri Seppä.
42146: G. Laatio.
42147: 2068
42148:
42149: IX,54.- Toiv.al. n:o 1191.
42150:
42151:
42152:
42153:
42154: Haukipuro ym.: Työllisyystöinä tehtyihin kuivatustöihin annet-
42155: tujen lainojen poistamisesta.
42156:
42157:
42158: E d u s k. u n n 'a 11 e.
42159:
42160: Työllisyyskauden aikana 1950-luvulla joudut- Asiantilan korjaamiseksi on eduskunta säätä-
42161: tiin Pohjanmaalla samoin kuin työllisyyden kan- D}llt vuonna 1963 laissa valtion osanotosta eräi-
42162: nalta vaikeilla alueilla muuallakin toteuttamaan den maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin
42163: runsaasti kuivatustöitä maataloudellisia tarkoi- sen 39 §:llä ehdot, millä kuivatusmaksuja voi-
42164: tuksia silmällä p1täen. Näistä kuivatushank- daan alentaa. Kun eduskunta ei kuitenkaan va-
42165: keista ow.t ne, jotka on toteutettu pelloilla tai rannut riittävästi varoja maanviljelysinsinööri-
42166: sellaisilla alueilla, jotka ovat tulleet pelloksi rai- piirien toimesta tehtäv,ien helpotusten suoritta-
42167: vatuiksi, antaneet suuren hyödyn, mutta ne, miseen, ei ole vieläkään edes pahimpia epäkoh-
42168: joiden vaikutusalueesta vain erittäin vähäinen tia saatu korjatuiksi. Näin ollen olisi tehtävä
42169: osa on ollut peltoa tai jos valtaojat ovat olleet mahdolliseksi käsitellä piil'lien esittämiä helpo-
42170: kokonaan luonnontilaisilla, laajoilla tietJtömillä <tusesityksiä sekä lisättävä määrärahaa niin pal-
42171: suoalueilla, on hyöty jäänyt lähes täydellisesti jon, että kaikki korjausta kaipaavat t<apaukset
42172: saamatta. ErityJsesti haitallist<a kuivatusten hy- voidaan hoitaa.
42173: väksikäytön kannalta on ollut se, ettei nevojen Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
42174: metsäojittamiseen ole sanottJavasti ollut mah- ltavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42175: dollisuukia. Silloisissa oloissa olivat kaikki nä- sen,
42176: mä kuivatushankkeet kannattavuude1taan vah-
42177: vasti perusteltavissa, mutta olosuhteiden no- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42178: peasti muututtua siten, että uusien peltojen menpiteisiin sellaisen muutoksen aikaan-
42179: raivaus ei ole ollut yksityistaloudellisesti eikä saamiseksi ns. maanparannustöiden ra-
42180: kansantaloudellisesti välttämätöntä, ovat ns. hoituslakiin että sitä täydentäviin sää-
42181: hyötyalueiden maanomistajat joutuneet koh- döksiin> että työllisyystöinä tehtyjen
42182: tuuttoman vaikeaan asemaan. Hankkeiden kus- kuivatustöiden aiheuttamat lainat voitai-
42183: tannuksistJa on osa jätetty maanomistajien mak- siin maanviljelysinsinööripiirien esityk-
42184: settavaksi etukäteen lasketun teoreettisesti mää- sestä kokonaan poistaa ja suorittaa tar-
42185: ritetyn hyödyn mukaan. On selvästi osoitetta- peen vaatiessa anomusten uusintakäsit-
42186: vissa, että hyötylaskelmat ovat tämän päivän tely sekä varaisi tähän tarkoitukseen tu-
42187: valossa virheellisiä, vaikka ne aikoinaan hank- lo- ja menoarviossa riittävästi määrära-
42188: keiden toteuttJamisen aikaan olivatkin oikeita. haa.
42189: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
42190:
42191: Erkki Haukipuro. Reino Kangas. Heimo Linna.
42192: Ahti Pekkala. Matti Ruokola. Paavo Niinikoski.
42193: Pekka Vilmi. G. Laatio. Mauri Seppä.
42194: 2069
42195:
42196: IX,55.- Toiv.al. n:o 1192.
42197:
42198:
42199:
42200:
42201: Haukipuro ym.: Pyhäioen vesistön säännöstelyiär;estelyistä.
42202:
42203:
42204: E d u s k u n n a l1 e.
42205:
42206: Pyhäjoen tulvat on pääosiltaan poistettu häjoen järjestelyn täydentämiseksi olisi edelleen
42207: 1950-luvulla suoritetuilla pengerryksillä, per- laadittava eräitä lisäsuunnitelmia;
42208: kauksilla ja säännöstelyillä. Tässä yhteydessä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
42209: jäi kuitenkin eräitä työkohteita toteuttamatta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42210: ja talouselämän kehittymisen seurauksena olisi muksen,
42211: työssä suoritettava maiseman korjaamiseksi ja
42212: mm.· virkistyskalastuksen edistämiseksi toimen- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42213: piteitä. Maataloushallituksessa on laadittu· suun- menpiteisiin Pyhäioen vesistössä olevan
42214: nitelmia Oulaisten kunnassa sijaitsevan Piips- Piipsiärven padottamiseksi iärveksi ia
42215: järven vesijätän padottamiseksi uudelleen jär- Sukkakosken perkattmiseksi ;a että ha~
42216: veksi sekä suunnitelma Pyhäjoen Sukkakosken litus lattdituttiasi Pyhäioen · vesistön täy~
42217: yläpuolisten tulVien paistJamiseksi. Näiden töi- dennyssuunnitelman mm. vesistön vir-
42218: den kustannusarvio on noin 500 000 mk. Py- .kistyskäytön edistämiseksi.
42219: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
42220:
42221: Erkki Haukipuro. Matti Ruokola.
42222: Reino Kangas. Ahti Pekkala.
42223: Paavo Niinikoski.
42224: 2070
42225:
42226: IX,56.- Toiv.al. n:o 119.3.
42227:
42228:
42229:
42230:
42231: Haukipuro jm.: Kalasataman rakentamisesta Pyhäjokisuuhun.
42232:
42233:
42234: Eduskunnalle.
42235:
42236: Perämeren rannikolle on valtion toimesta ra~ selle asettaa rajoituksia kunnollisen kalasataman
42237: kennettu viime vuosina useita kalasatamia. Tar- puuttuminen Pyhäjokisuulla.
42238: peeseen nähden niitä on kuitenkin vielä liian Kun Pyhäjoen kunnassa esiintyy jatkuvaa
42239: vähän. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan työttömyyttä, puoLtaisi kalasataman rakentami-
42240: kalasatamien tarvetta esiintyy vielä melkoi- nen paikkaansa myös työllisyyttä parantavaD:'cl
42241: sessa määrin Perämeren rannikkopitäjissä. Täl- tekijänä talvityöttömyyskohteena.
42242: lainen pitäjä on tnm. Pyhäjoki, jonka jokisuulle Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
42243: kalasataman rakentaminen olisi kiireinen teh- nan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
42244: tävä. Pyhäjoen kunnassa harjoitetaan vielä am-
42245: mattikalastusta ja ns. virkistyskalastus on jat- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42246: kuvasti laajentumassa. Tehokkaalle kalastuk- menpiteisiin kalasataman rakentamiseksi
42247: Pyhäjokisuuhun Pyhäjoen kunnassa.
42248: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
42249:
42250: Erkki Haukipuro. Reino Kangas.
42251: Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
42252: G. Laatio.
42253: 2071
42254:
42255: IX ,57.- Toiv .al. n:o 1194.
42256:
42257:
42258:
42259:
42260: Haukipuro ym.: Pyhäjokisuun ruoppaamisesta.
42261:
42262:
42263: E d u s k u n n a 11 e.
42264:
42265: Pyhäjoki on Oulujoen vesistöstä etelään ole- misto onkin ottanut kyseessä olevan hankkeen
42266: vista Pohjanmaan joista suurin ja vanhastaan alustavaksi suunnite1tavaksi. Pyhäjoen koko ve-
42267: tunnettu jokisuussa harjoitetusta ,tehokkaasta sistöalueen ja Pyhäjoen kirkonkylän, joka sijait-
42268: kalastuksesta. Kalastuksen mahdollisuudet ovat see välittömästi jokisuussa, talouselämän kehit-
42269: kuitenkin jatkuvasti heikentyneet Pyhäjokisuun tämisen kannalta olisi kyseinen ruoppaus saa-
42270: täyttyessä maakohoamisilmiön ja joen säännös- tava kiireellisesti toteutettua.
42271: telyn yhteydessä lisääntyneiden lietemaasärk- Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
42272: kien muodostumisen rtakia. Samalla on myös nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42273: Pyhäjokisuun ranta-alueen hyväksikäYJttÖ asu-
42274: tuksen kannalta heikentynyt varsinkan merelle että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42275: päin suuntautuvan liikenteen vaikeutuessa. Ku- menpiteisiin Pyhäjokisuun ruoppaus-
42276: ten muuallakin vastaavissa tapauksissa olisi Py- . suunnitelman aikaansaamiseksi ja suun-
42277: häjokisuun jokiväylä ruopattava auki näiden nitelman nopeaksi toteuttamiseksi.
42278: haittatekijöiden poistamiseksi. TVH:n jokitoi-
42279: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
42280:
42281: Erkki Haukipuro. Reino Kangas.
42282: Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
42283: G. Laatio.
42284: 2072
42285:
42286: IX,58.- Toiv.al. n:o 1195.
42287:
42288:
42289:
42290:
42291: Heino ym.: Metsälainsäädännön uudistamista selvittävän komi-
42292: tean asettamisesta.
42293:
42294:
42295: E d u s k u n n a 11 e.
42296:
42297: Maamme metsälainsäädäntö uudistettiin pää· kevia ehdotuksia ja se pitää erityisesti tärkeänä
42298: osllltaan edellisen eduskunnan toimintakautena puuntuotannon suurentamiseen tähtäävän val-
42299: osittain jo sitä ennen. Metsähallintolaki sää- takunnallisen metsäpoliittisen ohjelman laati·
42300: dettiin 1966, lltki metsäh1utakunnista, yksityis· mista.
42301: metsälaki ja metsänparannuslaki 1967 ja puu- MERA-toimikunta jätti valtioneuvostolle kol·
42302: tllv:tranmittauslaki 1969. Kaikki nämä lait eräi- mannen mietintönsä kesäkuussa 1969 ja pro-
42303: den muiden ohella luovat pohjaa maamme met- fessori Viljo Holopainen on 24. 3. 1970 anta·
42304: säpolitiikalle. nut alustavia tietoja Suomen itsenäisyyden juh-
42305: Kun edellä mainittujen lakien valmistelutyö lavuoden 1967 rahaston (SITRA) rahoittamana
42306: pantiin alulle jo 60-luvun alussa ja kun muu- suorittamastaan 1970-luvun metsäpolitiikkaa ja
42307: tokset metsä- ja puutaloudessa ovat 60-luvulla erityisesti metsänpatanousten rahoittamista kos-
42308: olleet poikkeuksellisen suuret erityisesti metsä- kevasta tutkimus- ja selvitystyöstään.
42309: teollisuuden voimakkaan kasvun mutta myös Kuten edellä olevasta ilmenee, maassamme
42310: yhteiskunnallisen kehityksen johdosta, maamme on yksityisellä ja puolivirallisella tasolla tehty
42311: metsäpolitiikka on pikaisen uudistamisen tar- viime aikoina 1970-luvun metsätalouden kehit-
42312: peessa. Tätä korostaa myös se seikka, että tämistoimintaa tarkoittavaa suunnittelu- ja aloi-
42313: eduskunta säätäessään edellä mainitut lait totesi tetyötä. Jotta näin tehty työ pääsisi hyödyttä-
42314: ainakin eräät niistä jo silloin puutteellisiksi. mään metsätalouttamme, olisi sen pohjalta kui-
42315: Niinpä metsänparannuslakia on vuoden 1967 tenkin ryhdyttävä metsälainsäädännön ajanmu-
42316: jälkeen muutettu jo kaksi kertaa. kaistamistyöhön. Tämä tapahtuisi käsityksemme
42317: Hiljattain on myös laadittu selvityksiä, jotka mukaan parhaiten siten, että hallitus asettaisi
42318: valaisevat metsä- ja puutaloutemme nykytilan- metsätalouden eri piirejä edustavan asiantunti-
42319: netta ja kehitystä. Joulukuussa 1969 ilmestyi jakomitean, joka esimerkiksi eri osakysymyksiä
42320: talousneuvoston asettaman työryhmän Ervasti, käsitteleviin jaostoihin jakautumalla, mutta
42321: Heikinheimo, Kuusela ja Mäkinen tutkimus koordinoidusti valmistelisi muutokset metsälain-
42322: "Suomen metsä- ja puutalouden tuotantomah- säädäntöön.
42323: dollisuudet vuosina 1970-2015". Siinä tode- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
42324: taan, että nykyisen ja rakenteilla olevan puun- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42325: jalostusteollisuuden raakapuun saannin turvaa- muksen,
42326: minen ilman tulevaisuudessa puuntuotantoa pie-
42327: nentäviä pääomahakkuita on mahdollista vain että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42328: tehostamalla metsänhoitoa ja metsänparannus- menpiteisiin sellaisen komitean asetta-
42329: toimintaa sekä saattamalla kaikki metsät tehos- miseksi, ;oka tekisi ehdotuksen metsäpo-
42330: tetun tuotannon piiriin. Työryhmä on tehnyt litiikallemme poh;aa luovan metsälain-
42331: lukuisia metsätaloutta ja metsäpolitiikkaa kos- säädännön uudistamiseksi.
42332: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
42333:
42334: Maija Heino. G. Laatio. Juuso Häikiö.
42335: Aili Vaittinen. Salme Katajavuori. Niilo Tarvajärvi.
42336: 2073
42337:
42338: IX,59.- Toiv.al. n:o 1196.
42339:
42340:
42341:
42342:
42343: Hemmi: Poronhoitokoulun perustamisesta Pohiois-Suomeen.
42344:
42345:
42346: E d u s k u n n a 11 e.
42347:
42348: Poronhoito on maassamme varsin kehitys- tutkimuksella on tässä suhteessa -tarjota hyö-
42349: kelpoinen elinkeino. Siihen liittyviä mahdolli- dyksi. Olisikin mitä otollisinta perustaa erityi-
42350: suuksia ei meillä täysin ole vielä edes tutkittu. nen poronhoitokoulu Pohjois-Suomeen. Tässä
42351: Ilahduttavaa on ollut panna merkille, että viime koulussa voitaisiin opettaa paitsi porotaloutta
42352: aikoina mielenkiinto porotaloutta kohtaan on mahdollisesti myös muita, erikoistumista vaati-
42353: tuntuvasti lisääntymässä. via elinkeinoja, kuten kalanviljelyä, turkiseläin-
42354: Maamme porokanta on tällä hetkellä noin ten kasvatusta jne.
42355: 200 000 yksilöä. Porotaloudesta saa toimeentu- On lukuisia kysymyksiä, joissa saatettaisiin
42356: lonsa joko suoraan tai välillisesti kymmenet tu- tällaisessa poronhoitokoulussa opastaa. Nykyi-
42357: hannet henkilöt. Huolimatta elinkeinon mer- sellään ei poronhoidon hyötyä pystytä käyttä-
42358: kityksestä Pohjois-Suomella ei alalla ole lain- mään yksinomaan pohjoisen hyväksi. Poronhoi-
42359: kaan järjestettyä koulutusta. Poronhoito on säi- don tuotteiden, lihan, nahan, jne., tuotto me-
42360: lyttänyt vuodesta toiseen entiset muotonsa. nee vielä nykyisin suurelta osalta niiden aluei-
42361: Maamme vanhimpaan elinkeinoon liittyvät tie- den hyödyksi, joilla ei varsinaisen porotalouden
42362: dot ja taidot ovat kulkeutuneet isältä pojalle kanssa ole käytännöllisesti katsoen mitään teke-
42363: käytännön koulun kautta. Koko porotaloutem- mistä. Poronhoitokoulun avulla päästäisiin en-
42364: me perustuukin pääasiassa isiltä perittyihin tie- tistä paremmin myös siihen, että porotalouden
42365: toihin. tuotto koituisi juuri Pohjois-Suomen itsensä
42366: Perustellusti voidaan pitää porotaloutta var- hyödyksi.
42367: sin merkityksellisenä elinkeinona maamme poh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunniot-
42368: joisimman osan väestölle. Työpaikan antajand tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42369: sillä on ratkaisevakin vaikutus. Tässä mielessä sen,
42370: poronhoitoa pitäisi määrätietoisesti pyrkiä eri
42371: keinoin kehittämään niin, että perinteellisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42372: hyviksi 'todettuihin oppeihin ja taitoihin voitai- erityisen poronhoitokoulun perustami-
42373: siin soveltaa ja lisätä kaikki se, mitä tieteellä ja seksi Pohjois-Suomeen.
42374: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
42375:
42376: Kerttu Hemmi.
42377:
42378:
42379:
42380:
42381: 260 427/70
42382: 2074
42383:
42384: IX,60.-Toiv.al. n:o 1197.
42385:
42386:
42387:
42388:
42389: Hjerppe ym.: Maataloustuotteiden välitystä ;a ialostusta har;oit-
42390: tavien liikkeiden välityspalkkioiden pienentämisestä.
42391:
42392:
42393: E d u s k u n n a 11 e.
42394:
42395: Maataloustuotteiden välitystä ja jalostusta Kun tällaiset liikkeet ja niiden harjoittama
42396: harjoittavien liikeiden välityspalkkiot ovat useil- kauppa tapahtuu suuressa määrin valtion mak-
42397: la .aloilla nousseet kohtuuttoman korkeiksi. samien hinnanalennusten ja tuen varassa, ei
42398: Tästä joutuvat kärsimään niin maataloustuot- mielestämme saisi jättää puutteelliseksi valtion
42399: teiden myyjät kuin asutuskeskuksien kulutta- toimesta tapahtuvaa valvontaa. V aitioneuvoston
42400: javäestökin. ja maatalousministeriön tulisi ryhtyä tehok-
42401: Yleisesti tunnettua on mm. maidon välityk- kaisiin toimenpiteisiin valtion varojen käy-
42402: sestä peritty suuri välityspalkkio, joka tavalli- tössä tapahtuvan väärinkäytösten estämiseksi ja
42403: sesti on 1/3 kuluttajan maksamasta hinnasta. jalostus- sekä välitysliikkeiden perimien välitys-
42404: Lihan välityksessä on välityspalkkion osuus palkkioiden pienentämiseksi.
42405: yleisesti puolet kuluttajan maksamasta hinnasta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
42406: Julkisuudessa on myös keuottu meijereitten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42407: kielteisestä suhtautumisesta meijereitten maksa-
42408: mien hintojen valvontaan. Meijerit ovat kiel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42409: täytyneet jopa valtion komitealiekin antamasta maataloustuotteiden välitystä ;a ialos-
42410: tietoj.a, jotka vaikuttaisivat välityspalkion suu- tusta harioittavien liikkeiden perimien
42411: ruuden selvittämiseen. välityspalkkioiden pienentämiseksi.
42412: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
42413:
42414: Kauko Hjerppe. Pentti Uedes. Niilo Koskenniemi.
42415: Pauli Räsänen. Helvi Niskanen. Pekka Salla.
42416: 2075
42417:
42418: IX,61.- Toiv .al. n:o 1198.
42419:
42420:
42421:
42422:
42423: Ho5ti1a ym.: Kalanialostuslaitoksen rakentamisesta itäisen Suo-
42424: menlahden rannikolle.
42425:
42426:
42427: Ed u sku nn alle.
42428:
42429: Itäisen Suomenlahden ammattikalastajain ka- ttälle rannikon osalle. Erikoisesti on tähden-
42430: lastusalue supistui huomattavasti sen jälkeen, netty sitä, että valtio rakentaisi tällaisen laitok-
42431: kun tämän alueen kalastajain pyyntialueet pää- sen, sillä kalastajain on vaikeata hajallaan asuen
42432: osiltaan jäivät luovutetulle alueelle. Siirtolais- sen rakentamista suorittaa. On arvioitu, että
42433: kalastajia Koivistolta ja luovutetuilta saariita si- saadut saaliit riittävät (itäisellä Suomenlah-
42434: joittui huomattava määrä välittömästi rajan della) kalanjalostuslaitoksen kannattavalle toi-
42435: pintaan alkaen Virolahdelta. minnalle. Kalanjalostulaitos olisi omiaan tasoit-
42436: Näiden kalastajain sjioittamisessa tapahtui tamaan nyt vallitsevaa epävarmaa ja epätasaista
42437: valtion taholta ikävää ja huonosti hoidettua kalastajain •toimeentuloa ammatissa, mikä ei ole
42438: asioimista. Erikoisesti Pyhtään ulkosaaristoon helpoimpia ammattiemme joukossa. - Kulut-
42439: Munapirttiin ja lähisaarille sijoitetut eivät saa- tajaio kannalta myöskin säännöllinen kalan tar-
42440: neet luvattuja ja riittäviä kalastusvesiä, eivätkä jolla oleminen tulisi näin hoidetuksi ja varmas-
42441: tilat vastanneet lupauksia. Kaikesta tästä joh- tikin hintataso vakiinnutetuksi.
42442: tuen säännöllinen toimeentulo kalastuksen Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
42443: avulla ei ole turvattu. Joskus tosin saattaa tul- kunnan hyväksyttäväksi <toivomuksen,
42444: la parempiakin saaliita ja tällöin joudutaan ka-
42445: lat myymään sellaiseen hintaan, millä ei voida . että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42446: korvata huonojen pyyntiaikojen tappiollisuutta. kalan;alostuslaitoksen rakentamiseksi
42447: Kalastajain taholta on lausuttu toivomuksia itäisen Suomenlahden rannikolle.
42448: valtiovallalle kalanjalostustehtaan saamiseksi
42449: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
42450:
42451: Sulo Hostlla. Eero Laine.
42452: 2076
42453:
42454: IX,62.- Toiv.al. n:o 1199.
42455:
42456:
42457:
42458:
42459: Huotari ym,: Ammattikurssitoiminnasta Etelä-Karialan metsän-
42460: hoitopiirissii.
42461:
42462:
42463: E d u s k u n n a 11 e.
42464:
42465: Metsäalan ammattikoulutus tapahtuu metsä~ sopivat mainittuun tarkoitukseen. Koska Etelä-
42466: kouluissa, joissa valmistuu metsätelmi.koita Karjalassa ei ennestään ole metsäammattikou-
42467: jotka sijoittuvat pääasiassa puutavarayhtiöiden lua, olisi tällainen kurssitoiminta Etelä-Karja-
42468: ja metsänhoitoyhdistysten palvelukseen. Sellai- lassa, jossa pienmetsänomistajat ovat enemmis-
42469: sissa maakunnissa, missä pienmetsänomistajat tönä, tarpeellinen.
42470: pääasiassa itse suorittavat metsänhoito- ja hak- Edellä . esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42471: kuutyöt, he joutuvat aina turvautumaan neuvo- niotttaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42472: jien apuun metsänuudistus- ja leimaustehtävissä, muksen,
42473: jotka useinkin viipyvät jopa kuukausia. Lyhyt-
42474: aikaisilla, järjestettävillä kursseilla voitaisiin an- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42475: taa metsänomistajille ohjausta metsäalaan liitty- menpiteisiin metsäalan ammattikurssi:
42476: vissä asioissa. Tällainen kurssitoiminta voitaisiin toiminnan aloittamiseksi Etelä-Karialan
42477: huoneistokysymyksen osalta helposti järjestää metsänhoitopiirin alueella.
42478: tyhjilleen jääneisiin kansakouluihin, jotka hyvin
42479: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
42480:
42481: Kalevi H11otari. Eino Poutiainen. Arttur Niemelä.
42482: Aarne Penttinen. Heikki Kainulainen. Viljo Suokas.
42483: 2077
42484:
42485: IX,63.-Hemst.mot. nr 1200.
42486:
42487:
42488:
42489:
42490: Häggblom m.fl.: Om åstadkoinmande av ett utiämningssystem
42491: vid prissättning på överskottsströmming.
42492:
42493:
42494: T i 11 R Hts d a g en.
42495: Under några års tid har staten utbetalat per år. Det är alltså fråga om en näring som
42496: bidrag för transport av överskottsfisk från pro- t.o.m. har betydelse för valutabalansen.
42497: duktionsområdena i södra och sydvästra Fin- Transportbidragssystemet bör på inga villkor
42498: land inklusive Aland. Systemet fungerade de slopas. Gärna kunde det kompletteras med ett
42499: första åren i stort sett tillfredsställande och lagringsbidrag till fiskfryseriema. Detta skulle
42500: ansågs av många vara ett vettigt försök att minska det nurådande missnöjet och bli till
42501: stöda vår beträngda fiskenäring på samma gång nytta både för våra fiskare och minkfarmare.
42502: pälsdjursodlingen drog nytta därav. Emellertid Prisreglerande åtgärder, som tog hänsyn såväl
42503: har under de två senaste åren från en del håll till farmarnas intressen som våra fiskares krav
42504: riktats skarp kritik mot systemet och enligt upp- på lönsamma priser för sin fångst, kunde på
42505: gift är krafter i rörelse för ett slopande av hela detta sätt förverkligas.
42506: transportstödet. Skulle detta ske utan att något Med hänvisning till ovanstående ber vi vörd-
42507: annat sattes i stället, betydde det ett hårt slag samt få föreslå att lliksdagen ville hemställa,
42508: mot de fiskare, som bygger sin näring på
42509: strömmingsfångst under vårvintem och för- att regeringen måtte vidta årgärder
42510: sommaren. Det är inte överord att tala om för att åstadkomma ett sådant utjäm-
42511: konkurser och katastrofi sammanhanget. Mink- ningssystem vid prissättningen på över-
42512: odlingen skulle också drabbas hårt, då odlarna skottsströmming, att såväl fiskarnas be-
42513: i större utsträckning blev nödda att ty sig till rättigade krav på lönsamt pris för över-
42514: dyrare och sämre importerat foder. Omkring skottsfisken som prisutvecklingen på
42515: 18 milj. kg överskottsströmming förbrukas världsmarknaden för minkskinn beaktas,
42516: årligen av våra pälsfarmer. Exporten av mink- samt att nödiga medel härför anvisas i
42517: skinn inbringar omkring 100 miljoner mark statsförslaget för 1971.
42518: Helsingfors den 20 aptil 1970.
42519:
42520: Evald Häggblom. Kristian Gestrin. Pär Stenbäck.
42521: 2078
42522:
42523: IX,63.- Toiv.al. n:o 1200. Suomennos.
42524:
42525:
42526:
42527:
42528: Häggblom ym.: T asausiäriestelmästä yliiäämäsilakkaa hinnoitel-
42529: taessa.
42530:
42531:
42532: Eduskunnalle.
42533:
42534: Valtion on muutamia vuosia maksanut avus- Kuljetusavustusjärjestelmää ei saa millään eh-
42535: tusta ylijäämäkalan kuljettamisesta Etelä- ja doilla lopettaa. S1tä voitaisiin kernaasti täy-
42536: Lounais-Suomessa, Ahvenanmaa mukaanluettu- dentää antamalla varastointiavustusta kalajääh-
42537: na, sijaitseviita tuotantoalueilta. Järjestelmä dyttämöille. Tämä vähentäisi nykyistä tyyty-
42538: toimi ensimmäiset vuodet suurin piirtein tyy- mättömyyttä ja siitä olisi hyötyä sekä kalastajil-
42539: dyttävästi, ja monien mielestä se oli järkevä lemme että minkkitarhaajillemme. Hintoja
42540: yritys tukea vaikeuksissa olevaa kalastuselin- sääntelevät toimenpiteet, jotka ottaisivat huo-
42541: keinoa, ja samalla turkiseläintarhaus hyötyi sii- mioon sekä tarhaajien edut että kalastajiemme
42542: tä. Kuitenkin kahtena viime vuotena on eräiltä vaatimukset saada kannattavia hintoja saaliis-
42543: tahoilta järjestelmää terävästi arvosteltu, ja tie- taan voitaisiin ·tällä tavalla toteuttaa.
42544: detään voimia olevan liikkeellä koko kuljetus- Yllä olevaan viitaten pyydämme kunnioitta-
42545: ten lopettamiseksi. Jos tämä tapahtuisi, pane- vasti ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
42546: matta mitään muuta tilalle, se merkitsisi kovaa vomuksen,
42547: iskua niille kalastajille, joiden elinkeino perus-
42548: tuu kevättalvella ja alkukesästä tapahtuvaan si- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42549: lakan pyyntiin. Ei ole liikaa puhua konkurs- sellaisen tasausjärjestelmän aikaansaami-
42550: seista ja tuhosta tässä yhteydessä. Minkkitar- seksi ylijäämäsilakkaa hinnoiteltaessa, et-
42551: haus menettäisi myös paljon, koska tarhaajien tä sekä kalastajien oikeutetut vaatimuk-
42552: olisi suuremmassa määrin tyydyttävä kalliim- set ylijäämäkalan kannattavasta hinnasta
42553: paan ja huonompaan tuontirehuun. Noin 18 että minkinnahan maailmanmarkkinahin-
42554: milj. kg ylijäämäsilakkaa käyttävät vuosittain nan kehitys otetaan huomioon sekä että
42555: turkistarhaajamme. Minkinnahkojen vienti tähän osoitetaan tarvittavat varat val-
42556: tuottaa noin 100 milj. markkaa vuodessa. On tion tulo- ja menoarviossa vuodelle
42557: siis kysymys elinkeinosta, jolla on merkitystä 1971.
42558: jopa valuuttatasapainon kannalta.
42559: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
42560:
42561: Evald Häggblom. Kristian Gestrin. Pär Stenbäck.
42562: 2079
42563:
42564: IX,64.- Toiv.al. n:o 1201.
42565:
42566:
42567:
42568:
42569: Härkönen ym.: Voin ia margariinin hintasuhteen muuttamisesta.
42570:
42571:
42572: E d u s k u n n a II e.
42573:
42574: Maataloustuotteiden ja varsinkin voin mark- tämä jäi kuitenkin toteuttamatta, jolloin marga-
42575: kinointivaikeuksien takia on viime aikoina to- riinin ja voin hintasuhde aleni margariJ.nin
42576: teutettu monenlaisia toimenpiteitä, jotka ovat eduksi 0.57:ään. Maaliskuun alusta 1968 hin-
42577: tähdänneet tuotannon supistamiseen ja toisaalta tasuhde edelleen heikkeni 0.51 :een ja kesäkuun
42578: kotimaisen kulutuksen lisäämiseen. Näiden toi- alusta nykyiseen 0.49:ään.
42579: menpiteiden toteuttamiseen on jouduttu uhraa- Seurauksena on ollut voin kulutuksen supis-
42580: maan huomattav·an paljon valtion varoja. Tästä tuminen, joka näyttää jatkuvan siitä huoli-
42581: syystä tuntuu ihmeelliseltä, että samanaikaisesti matta, että niin hyvin valtion rahoittamien
42582: on voitu sallia margariinin kulutuksen kasvu alennusmyyntien kuin tuottajavoijärjestelmän-
42583: ja tyydytettyjen margariinirasvojen tuonti, joka kin avulla on pyritty voin kulutusta lisäämään.
42584: on aiheuttanut mm. valuuttamenoja enemmän Tällaisissa olosuhteissa ei voi olla oikein sallia
42585: kuin mitä vastaavan voimäärän viennistä saa- tärkeimmän maataloustuotteemme markkinati-
42586: daan. Tilanteen kehitystä osoittavat seuraavat lanteen vaikeuttamista ulkolaisiin raaka-ainei-
42587: voin ja margariinin kulutusta vuosina 1966-- siin perustuvan margariinin käyttöä lisäämällä
42588: 1969 koskevat luvut. asettamalla se hintapäätösten yhteydessä aikai-
42589: Voi Margariini sempaa edullisempaan asemaan voihin verrat-
42590: milj. kg milj. kg tuna. Kysymys ei ole vain maataloustuotteiden
42591: 1966 80.3 21.7 markkinoinnin turvaamisesta ja siihen tarvritta-
42592: 1967 79.4 22.1 vien valtion varojen säästämisestä, vaan samalla
42593: 1968 73.8 25.9 mitä tärkeimmästä työllisyyskysymyksestä pien-
42594: 1969 73.3 27.5 viljelijäväestön keskuudessa.
42595: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42596: Pääasiallisena syynä edellä main1ttuun voille nioittavasti eduskunnan hyväksy•ttäväksi toivo-
42597: epäedulliseen kulutuksen kehitykseen on pidet- muksen,
42598: tävä voin ja margariinin hintasuhteen muutta-
42599: mista. Syyskuuhun 1967 saakka oli margariinin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42600: ja voin hintasuhde kauan ollut 0.6 ja hieman menpiteisiin voin kuluttajahinnan alen-
42601: sen ylikin. Mikäli toteutettujen hintaratkaisu- tamiseksi sekä vastaavasti margariinin
42602: jen yhteydessä voin hinta muuttui, oli pidetty hinnan korottamiseksi, jotta syyskuun
42603: tapana myöskin vastaavasti muutta margariinin 1967 vallinnut hintasuhde voin ja mar-
42604: hintaa. Syksyn 1967 hintapäätöksen yhteydessä gariinin välillä saavutettaisiin.
42605: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
42606:
42607: Esko Härkönen. Ahti Pekkala. Eino Lottanen.
42608: Jouko Siikaniemi. Pentti Pekkarinen. Erkki Haukipuro.
42609: Taisto Tähkämaa. Sylvi Saimo. Pekka Vilmi.
42610: Reino Kangas. Pentti Poutanen. Veikko Hanhirova.
42611: Reino Karpola. Heimo Linna.
42612: 2080
42613:
42614: IX,65.- Toiv.al. n:o 1202.
42615:
42616:
42617:
42618:
42619: Härkönen ym.: Määrärahasta maanviljelyn ja maatalouden raken-
42620: nustoiminnan sekä kotieläintalouden edistämiseen.
42621:
42622:
42623: E d u s k u n n all e.
42624:
42625: Vuoden 1970 tulo- ja menoarvioesityksessä Järjestöjen vaikean taloudellisen tilanteen
42626: hallitus esitti maatalouden yleisneuvontajärjes- huomioonottaen ainoa mahdollisuus pitää ny-
42627: töiltä vähennettäväksi määrärahoja vetoamalla kyJset toimihenkilöt palveluksessa on saada
42628: neuvonnan keskityksen aiheuttamiin säästöihin. neuvontamäärärahat entisen suuruisina. Mikäli
42629: Eduskunta on hyväksyessään talousarvion vah- näin ei 1tapahdu, on järjestöjen pakko vähentää
42630: vistanut kyseiset määrärahat siten, että maan- 25-30 toimihenkilöä. Kun valtionapujen eh-
42631: viljelyn ja maatalouden l'akennustoiminnan edis- dot edellyttävät nykyisen määrän eri alojen
42632: tämiseen tarkoitettua määrärahaa vähennettiin konsulentteja, kohdistuisi supistus pääosaltaan
42633: .350 000 markkaa ja karjatalouden määrärahaa kenttähenkilökunta<an .
42634: 150 000 markkaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
42635: Valtionapujen vähentämisen perusteena on nioittavasti eduskunnan hyväksyHäväksi toivo-
42636: mainittu toimihenkilöiden väheneminen. Yleis- muksen,
42637: neuvontajärjestöjen yhtymiseen liittyvässä sopi-
42638: muspöytäkirjassa järjestöt ovat kuitenkin sitou- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
42639: tuneet siihen, että sopimusosapuolten kaikki tyksen 350 000 markan määrärahan ot-
42640: toimihenkilöt otetaan yhteisen järjestön palve- tamisesta lisäyksenä vuoden 1970 tulo-
42641: lukseen vanhoina työntekijöinä. Tämän peri- ja menoarvion momentille 30.30.40.
42642: aatteen on myös eduskunta talousarviota vah- maanviljelyn ja maatalouden rakennus-
42643: vistaessaan hyväksynyt sisällyttäessään tähän toiminnan edistämiseen sekä 150 000
42644: kohtaan lausuman, joka edellyttää, että kaikki markan määrärahan ottamisesta momen-
42645: toimihenkilöt otetaan uuden järjestön palveluk- tille 30.30.41 kotieläintalouden edistä-
42646: seen. Tällöin kuitenkin edellytetään, että vuo- miseen.
42647: den 1970 aikana valtion virkamiesten palkan-
42648: korotuksia vastaavat lisäykset tehdään myös
42649: järjestöjen määrärahoin.
42650: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
42651:
42652: Esko Härkönen. Pekka Vilmi. Matti Ruokola.
42653: Matti Maijala. Katri-Helena Eskelinen. Tahvo Rönkkö.
42654: Taisto Tähkämaa. Jouko Siikaniemi. Orvokki Kangas.
42655: Paavo Niinikoski. Saimi Ääri. Pentti Poutanen.
42656: Sylvi Saimo. Pentti Pekkarinen.
42657: 2081
42658:
42659: IX,66.- Toiv.al. n:o 1203.
42660:
42661:
42662:
42663:
42664: Härkönen ym.: Saarijärven metsäkoulun sijoittamisesta ja raken-
42665: tamisesta.
42666:
42667:
42668: E d u s k u n n a II e.
42669:
42670: Valtion vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa Erityiskurssien, lisäkurssien selkä valinnais-
42671: oli varattu määräraha Saarijärven metsäkoulun ten kurssien tarve oppilaiden kiinnostuksen
42672: rakennusten suunnitteluun. Nykyisin koulu toi- mukaisesti näyttää metsäalalla jatkuvasti kas-
42673: mii entisissä ns. reservikomppanian kasar- vavan. Tämän vuoksi kurssitoiminnan tukemi-
42674: meissa, jotka ovat jo lähes 100 vuotta vanhoja nen ja tähän tarkoitukseen sopivien ajanmu-
42675: ja jotka rakennushallitus on katsonut korjaus- kaisten tilojen aikaansaaminen Saarijärvelle on
42676: kelvottomiksi. tärkeää.
42677: Mikäli koulun uudelleen rakentamista ei kat- Siinä tapauksessa, että nähdään tarkoituksen-
42678: sota voitavan tehdä entisellä paikalla, tarkoi- mukaiseksi sijoittaa metsäkoulu Tarvaalan maa-
42679: tuksenmukaisinta olisi sijoittaa koulu samassa talousoppilaitoksen yhteyteen, metsäalankin
42680: kunnassa sijaitsevan Tarvaalan maatalousoppi- kurssitoiminta voitaisiin ehkä edullisimmin jär-
42681: laitoksen yhteyteen omana itsenäisenä yksik- jestää maatalousalan kurssitoiminnan rinnalla
42682: könä. Tällä saavutettaisiin huomattavia etuja ja sitä tukien. Näin voitaisiin luoda tehokas
42683: sekä säästöjä rakennuskustannuksissa. Vaihto- maa- ja metsätalousalan kurssitoimintapiste.
42684: ehtona kunta on tarjonnut valtiolle tonttia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
42685: rakennuskaava-alueelta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
42686: Kun Saarijärvi on uuden kehitysaluelainsää- muksen,
42687: dännön mukaan luettu erääksi kasvupisteeksi,
42688: ei ole perusteltua eikä tarkoituksenmukaista että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42689: siirtää metsäkoulua pois Saarijärveltä. Näin menpiteisiin Saarijärven metsäkoulun
42690: varsinkin, kun otetaan huomioon hyvät yhteis- sijoituskysymyksen ratkaisemiseksi ja
42691: työmahdollisuudet samassa kunnassa sijaitsevan rakennustöiden aloittamiseksi siten, että
42692: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen kanssa sekä koulu tulisi jatkamaan toimintaansa
42693: harjoitusmetsien edullinen sijainti. Saarijärvellä.
42694: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
42695:
42696: Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
42697:
42698:
42699:
42700:
42701: 261 427/70
42702: 2082
42703:
42704: IX,67.-Toiv.al. n:o 1204.
42705:
42706:
42707:
42708:
42709: Isomursu ym.: Metsänparannuslainsäädännön muuttamisesta.
42710:
42711:
42712: Ed usk u nn alle.
42713:
42714: Luonto-olosuhteista ja elinkeinorakenteesta ylijohtaja prof. Viljo Holopainen juuri ilmesty-
42715: johtuen on metsätalouden merkitys Pohjois- neessä tutkimuksessaan "Suuntaviivoja 70-
42716: Suomessa aivan toista luokkaa kuin Etelä- luvun metsäpolitiikalle". Hän toteaa, että val-
42717: Suomessa. Näin ollen tämä on huomioitava tion tuen painotusta tulisi tarkistaa Pohjois-
42718: metsälainsäädännössämme, jolla metsätalout- ja Itä-Suomen syrjäseutujen hyväksi, koska
42719: tamme edistetään. Myös metsäpoliittisilla rat- nykyinen metsänparannuslainsäädäntö ei riittä-
42720: kaisuilla edistetään työllisyyttä, jolla on suuri västi ota huomioon näiden alueiden erikois-
42721: merkitys Pohjois-Suomen maaseudun työllistä- olosuhteita.
42722: miselle ja siten autioitumisen estämiselle. Met- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42723: sien perusparannustöiden tarve on Pohjois- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivomuk-
42724: Suomessa suhteellisesti ja määrällisesti maan sea,
42725: suurinta j~ yhteiskunnan tuen suhteellinen
42726: osuus on tällä alueella kantohintatasosta, hak- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42727: kuumahdollisuuksista ia omistajien varallisuu- menpiteisiin metsänparannuslainsäädän-
42728: desta johtuen vieläkin suurempi. Nykyisen, nön muuttamiseksi siten, että valtion
42729: pari vuotta voimassa olleen metsäparannuslain avustusosuutta Pohiois- ;a Itä-Suomen
42730: valtion tuen kaavamainen ja liian pieni alueelli- osalta lisätään ;a avustusehto;a yksin-
42731: nen porrastus ei tee Pohjois-Suomelle alkuun- kertaistetaan nykyisestään erikoisesti
42732: kaan oikeutta. Tämän toteaa myös puolueeton lannoituksen osalta.
42733: ja arvostettu tutkija, metsäntutkimuslaitoksen
42734: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
42735:
42736: Antti Isomursu. Eino Syrjä.
42737: G. Laatio. Arttur Niemelä.
42738: Hannes Volotinen. Lauri Linna.
42739: J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen.
42740: 2083
42741:
42742: IX,68.- Toiv.al. n:o 1205.
42743:
42744:
42745:
42746:
42747: Isomursu ym.: Metsälainsäädännön uudistamiskomitean asettami-
42748: sesta.
42749:
42750:
42751: E d u s k u n n a 11 e.
42752: Edellisen edusikunnan toimintakautena, osit- tiikkaa koskevia ehdotuksia ja se pitää erityi-
42753: tain jo sitä ennen, maamme metsälainsäädäntö sesti tärkeänä puuntuotannon suurentamtseen
42754: uudistettiin pääosaltaan. Niinpä metsähallinto- tähtäävän valtakunnallisen metsäpoliittisen
42755: laki säädettiin 1966, laki metsälautakunnista, ohjelman laatimista.
42756: yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki 1967 Mainittakoon myös, että MERA-toimikunta
42757: puutavaranmittauslaki 1969. Kaikki nämä lait jätti valtioneuvostolle kolmannen mietintönsä
42758: eräiden muiden ohella luovat pohjaa maamme kesäkuussa 1969 ja että professori Viljo Holo-
42759: metsäpolitiikalle. painen on 24. 3. 1970 antanut alustavia tietoja
42760: Kun edellä mainittujen lakien valmistelutyö Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra-
42761: pantiin alulle jo 1960-luvun alussa ja kun muu- haston (SITRA) rahoittamana suorittamastaan
42762: tokset metsä- ja puutaloudessa ovat 1960- 1970-luvun metsäpolitiikkaa ja erityisesti met-
42763: luvulla olleet poikkeuksellisen suuret erityisesti sänpatannosten rahoittamista koskevasta tutki-
42764: metsäteollisuuden voimakkaan kasvun, mutta mus- ja selvitystyöstään.
42765: myös yhteiskunnallisen kehityksen johdosta, Kuten edellä olevasta ilmenee, maassamme
42766: maamme metsäpolitiikka on pikaisen uudista- on yksityisellä ja puolivirallisella tasolla tehty
42767: misen tarpeessa. Tätä korostaa myös se seikka, viime aikoina 1970-luvun metsätalouden kehit-
42768: että eduskunta säätäessään edellä mainitut lait tämistoimintaa tarkoittavaa suunnittelu- ja
42769: totesi ainakin eräät niistä jo silloin puutteelli- aloitetyötä. Jotta näin tehty työ pääsisi hyö-
42770: siksi. Niinpä metsänparannuslakia on vuoden dyttämään metsätalouttamme, olisi sen pohjalta
42771: 1967 jälkeen muutettu jo kaksi kertaa. kuitenkin ryhdyttävä metsälainsäädännön ajan-
42772: Hiljattain on myös laadittu selvityksiä, mukaistamistyöhön. Tämä tapahtuisi käsityk-
42773: jotka valaisevat met:;ä- ja puutaloutemme nyky- semme mukaan parhaiten siten, että hallitus
42774: tilannetta ja k..!hitystä. Joulukuussa 1969 ilmes- asettaisi metsätalouden eri piirejä edustavan
42775: tyi talousneuvoston asettaman työryhmän asiantuntijakomitean, joka esimerkiksi eri osa-
42776: Ervasti, Heikinheimo, Kuusela ja Mäkinen tut- kysymyksiä käsitteleviin jaostoihin jakautu-
42777: kimus "Suomen metsä- ja puutalouden tuo- malla, mutta koordinoidusti valmistelisi muu-
42778: tantomahdollisuudet vuosina 1970-2015". tokset metsälainsäädäntöön.
42779: Siinä todetaan, että nykyisen ja rakenteilla ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42780: van puunjalostusteollisuuden raakapuun saan~ nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42781: nin turvaaminen ilman tulevaisuudessa puun- muksen,
42782: tuotantoa pienentäviä pääomahakkuita on mah- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42783: dollista vain tehostamalla metsänhoitoa ja met- menpiteisiin sellaisen komitean asetta-
42784: sänparannustoimintaa sekä saattamalla kaikki miseksi, joka tekisi ehdotuksen metsä-
42785: metsät tehostetun tuotannon piiriin. Työrvhmä politiikallemme pohjaa luovan metsä-
42786: on tehnyt lukuisia metsätaloutta ja metsäpoli- lainsäädännön uudistamiseksi.
42787: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
42788:
42789: Antti Isomursu. Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
42790: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen. Matti Asunmaa.
42791: Lauri Linna. Pentti Antila. Heikki Kainulainen.
42792: G. Laatio. Eino Poutiainen. Olavi Tupamäki.
42793: Viljo Suokas. Eino Syrjä.
42794: 2084
42795:
42796: IX,69.- Toiv.al. n:o 1206.
42797:
42798:
42799:
42800:
42801: Jokinen ym.: Maatalousopetuksen ohjaamisesta myös pienviljeli-
42802: jöille tarkoitettujen kurssien järjestämiseen.
42803:
42804:
42805: Eduskunnalle.
42806:
42807: Maatalouden harjoittaminen vaatii hyvää ja nöstä hankkimansa tiedot ja taidot ovat varsin
42808: kasvavaa ammattitaitoa. Kuitenkin maataloutta erilaiset verrattuna sellaisen tilan isäntään,
42809: harjoittavasta väestöstä vain noin 10 % on jolla on ollut mahdollisuus saada opetusta jos-
42810: saanut ammattiaan vastaavaa koulutusta. sakin maataloudellisessa oppilaitoksessa. Siksi
42811: Suurin osa viljelystiloista on sellaisia, joissa maataloudellista opetusta tulisi ohjata niin,
42812: ei enää pidetä palkattua ammattitaitoista työ- että pien- ja perheviljelmien nykyisille ja tule-
42813: voimaa, vaan talonväen on itse selviydyttävä ville omistajille voitaisiin antaa kurssiluontois-
42814: tilansa hoidosta mahdollisimman hyvin. Maa- ta opetusta. Tiloiksi voitaisiin käyttää tyhjinä
42815: talous on koneellistunut ja teknillisiä laitteita olevia kansakouluja, joita on useita satoja
42816: tulee jatkuvasti työn avuksi. Niiden käyttöön maassamme.
42817: ja hoitoon on perehdyttävä. Sitä tietoa ja tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42818: toa tarvitsevat kaikenkokoisten tilojen omis- kunnan hyväksyttäväksi 1toivomuksen,
42819: tajat. Kuitenkin on todettava, että suurin osa
42820: maatalouden harjoittajista saa näitä tietoja vain että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42821: käytännön kokemuksen kautta. Tällainen ko- menpiteisiin maatalouskoulutuksen oh-
42822: keilu ja epävarmuus tulee usein kalliimmaksi jaamiseksi niin, että pienviljelijöillä olisi
42823: kuin opiskelun kautta hankittu tieto. mahdollisuus kurssien avulla saada
42824: Kuitenkin maamme viljelijöiden enemmistö tilallaan tarvitsemansa ammattitaito.
42825: elää pien- ja perheviljelmillä. Heidän käytän-
42826: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
42827:
42828: Anna-Liisa Jokinen. Heikki Mustonen. Lauha Männistö.
42829: Kaisu Weckman. Veikko Salmi. Niilo Koskenniemi.
42830: 2085
42831:
42832: IX,70.- Toiv.al. n:o 1207.
42833:
42834:
42835:
42836:
42837: Tamsen ym.: Vihannestuotannon, -markkinoinnin ja -varastoinnin
42838: edistämisestä.
42839:
42840:
42841: Eduskunnalle.
42842:
42843: Maahamme tuodaan vuosittain ulkomailta luonnonmarjojen viljelyllä on merldtystä pellon
42844: huomattavat määrät puutarhatuotteita, kuten käytön eräänä muotona.
42845: vihanneksia ja kukkia. Muun muassa viime Kasvihuoneessa tapahtuva vihannesviljely on
42846: vuonna tuotiin tuoreita vihanneksia 19 409 766 ala, jossa meillä ei ole ylituotantoa, vaan päin
42847: mk:n arvosta ja kukkia 3 724 581 mk:n ar- vastoin lisääntyvän tuotannon tarvetta. Vihan-
42848: vosta. Kuitenkin jo tähän astisilla tutkimuk- nesten käyttö on jatkuvasti lisääntymässä. Nii-
42849: silla on voitu osoittaa, että maassamme pysty- den kulutus on nykyään noin 16 kg henkeä
42850: tään tuottamaan kansaivälisesti kilpailukykyi- kohti vuodessa, mutta verrattuna muiden mai-
42851: sillä hinnoilla näMä tuotteita, jos lisätutkimuk- den vastaavaan kulutukseen voidaan olettaa sen
42852: silla selvitettäisiin paremmat viljelyteknilliset meilläkin huomattavasti nousevan. Vihannes-
42853: keinot. Lisäksi Suomessa on todettu olevan tuotantomme edellytykset ovat maassamme ver-
42854: erinomaiset edellytykset harjoittaa marjanvil- rattain hyvät. Ankarien talviemme vuoksi nou-
42855: jelystä, sillä suomalaiset puutarhamarjat ovat sevat kasvihuoneiden rakennus- ja lämmitys-
42856: ulkoamillakin kysyttyjä. Myös luonnonvaraisten kustannukset korkeiksi, mutta lasihuoneiden
42857: marjakasvien viljely voisi olla mahdollista. Mar- sijasta ja niiden ohessa voidaan vihannesten
42858: jasadon varmentamiseen ja satotulosten kohot- tuotantoon käyttää myös kevytrakenteisia ja
42859: tamiseen tähtäävät tutkimukset ovat kuitenkin kustannuksiltaan huomattavasti halvempia
42860: jääneet kokonan suorittamatta eräitä ykstttäi- muovihuoneita.
42861: siä poikkeuksia lukuunottamatta. Metsämarjoja, Myös se seikka on erittäin merkittävä, että
42862: varsinkin puolukkaa arvostetaan suuresti voita- mikäli puutarha-alan tuotantoa voidaan lisätä,
42863: munirikkaana ja terveellisenä ravinnon lisänä. .niin samalla voidaan sijoittaa maataloudesta
42864: Puolukan viljelyyn kohdistuva tutkimustyö on vapautuvaa ·työvoimaa edelleen maataloudelli-
42865: monessa suhteessa perusteltua. Nykyaikainen sen tuotannon palvelukseen puutarha-alalle.
42866: metsänviljely voimaperäisine lannoituksineen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
42867: ojituksineen muuttaa marjojen luontaisia kasvu-
42868: paikkoja. Näin ollen vain viljely voi varmentaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42869: niiden jatkuvan tuoton. Samalla se takaa poi- kotimaisen lasinalaisen ja avomaan vi-
42870: minnan kannattavuuden, luo työtilaisuuksia hannestuotannon ja markknoinnin sekä
42871: varsinkin syrjäseuduilla, joilla usein on luon- varastointimahdollisuuksien edistämisek-
42872: nostaan parhaat edellytykset viljelyyn. Lisäksi si.
42873: Helsingissä 17 päivänä huhtikuUJta 1970.
42874:
42875: Artturi fåmsen. Erkki Haukipuro. Esko Pekonen.
42876: Katri-Helena Eskelinen. Yrjö Sinkkonen. Mauno Kurppa.
42877: Pentti Pekkarinen. Veikko Hanhirova. Ahti Pekkala.
42878: Paavo Niinikoski. Orvokki Kangas.
42879: 2086
42880:
42881: IX,71.- Toiv.al. n:o 1208.
42882:
42883:
42884:
42885: Jämsen ym.: Määrärahasta kalatalousneuvonnan edistämiseen.
42886:
42887: E d u s k u n n a 11 e.
42888:
42889: Hallituksen esityksessä eduskunnalle kala- taan kalatalouden neuvonnan tehostuvan ja ke-
42890: talouslainsäädännön uudistamiseksi (N:o 59/ hittyvän. Vaaditaan tarmokkaita toimenpiteitä
42891: 1950) esitettiin kalastuksenhoitomaksun käy- toisaalta ammattikalastuksen toisaalta virkistys-
42892: täntöön ottamista. Tarkoituksena oLi ·saada va- ja vapaa-aikakalastuksen kehittämiseksi, ka-
42893: roja kalatalouden kehittämiseen, lähinnä kaJ.a- lavesien hoitotoimia tehostettaviksi ja kalanvil-
42894: vesien hoitoon, kalakantojen parantamiseen, va- jelytoiminnan odotetaan saavan neuvonnalta oh-
42895: listustyöhön ja \tutkimukseen, koska valtiolta jaavaa apua. Valtiovallalta puuttuu kokonaan
42896: oli liiennyt hyvin vähän varoja näihin tarkoi- organisaatio ja henkilökunta yleishyödyllisenä
42897: tuksiin. Kalastuksenhoitomaksu hyväksyttiin- pidettävien neuvontatoimien hoitamiseksi. Teh~
42898: kin eduskunnassa, mutrt:a suureksi yllätykseksi 1ävä on annettu Suomen Kalastusyhdistyksen
42899: viranomaisille ja kalamiehille sekä niiden jär- 1äsenorganisaation hoidettavaksi. Tämä käy ilmi
42900: jestöille v:n 1950 tulo- ja menoarviosta poistet- mm. maataloushallituksen kalatalousosaston
42901: tiin suurin osa aikaisemmin kalataloutta var- 5. 1. 70 laatimasta yleissuunnitelmasta toimen-
42902: tten me11kityistä määrärahoista. Näin oltiin käy- piteiksi kalastusolojemme kehittämiseksi. Varo-
42903: tännöllisesti katsoen samassa tilanteessa kuin jen puuttuessa eivät järjestöt voi tehtävää hoi-
42904: aikaisemminkin. Toimenpiteestä johtuiva~t suo- taa. Palkkamäärärahamomentin poistaminen joh-
42905: ranaisesti kärsimään kalatalouden edistämistoi- ti myös siihen, että kalavesien hoitotoimintaan
42906: mintaa harjoittavat, valtionapua nauttivat jär- ei varoja ole riittävästi. Varoja ei ole riittä-
42907: jestöt sekä kalavesien hoitotoimet. Kokonai- västi välttämättöminä pidettävien hoiltosuunni-
42908: suudessaan toimenpide v,aikutukseltaan ulottui telmien laatimiseen, eikä valmiina olevien to-
42909: koko kalatalouteen ja osoitti valtiovallan pen- teuttamiseen. Tilanne näyttää pahenevan vuosi
42910: seyttä kalatalouttamme kohtaan. vuodelta. Niinpä v. 1968 kalastuksenhoitomak-
42911: Kalatalousviranomaisten ja kalatalousneuvon- suista käytettiin järjestöjen palkkaus- ja yleis-
42912: tajärjestöjen lukuisten esitysten tuloksena v.v. kuluihin 55% ja kalavesien hoitoon, kalakan-
42913: 1962-1966 valtion tulo- ja menoarviossa oli tojen pa11antamiseen n. 45 %. Vuonna 1969
42914: jälleen oma momenttiosa ( 11.Pl. XIII: 10) vastaava jakautuma oli edelliseen 70 % ja jäl-
42915: järjestöjen toiminnan tukemiseen, jolloin kalas- kimmäiseen n. 30 %. Varoja on entistä vä-
42916: tuksenhoitomaksuista kertyneet varat vo1t1in hemmän käytettävissä alkuperäiseen tarkoituk-
42917: käyttää kokonaisuudessaan niiden alkuperäiseen seensa ja kilpailu niukoist,a määrärahoista ai-
42918: tarkoitukseen kalavesien hoitoon, kalakantojen heutJtaa järjestöjen välille jännitystä. Tavan-
42919: parantamiseen ja tutkimukseen sekä valistus- omaista on järjestöjen palkkausrnäärärahojen-
42920: toimintaan. V. 1966 lakia muutettiin kui1enkin kJn jaon myöhästyminen. Esim. kuluvana vuo-
42921: jälleen siten, että myös järjestöjen palkat ja 'tena huhtikuun puoliväliin mennessä ei järjes-
42922: yleiskulut ryhdyttiin maksamaan kalastuskortti- töillä ollut lopullista tietoa yli 60:een nousevan
42923: varoista (nykyisin momentti 30.3 7.41 ) . Tilan- toimihenkilökuntansa palkkausmäärärahoista.
42924: ne järjestöjen kohdalta on muodostunut kestä- Tällaisissa oloissa ei voi odottaa pitkäiänteistä
42925: mättömäksi. Räikeänä epäkohtana voidaan pi- toimintaa eikä tehostumista kalatalousneuvon-
42926: tää sitä, että kun muiden valtionapua naurt:ti- nalta.
42927: vien neuvontajärjestöjen palkka- ym. menot Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
42928: maksetaan valtion yleisistä varoista, kalatalous- niottaen eduskunnan hyväksyttäväksi !toivo-
42929: neuvontajärjestöjen vastaavat menot maksetaan muksen,
42930: kalastuksenhoitomaksuista momentilta 30.37.41 että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
42931: arviomäärärahasta. ja menoarvioesitykseen 1 500 000 mar-
42932: Julkisuudessa käydyssä keskustelussa odote- kan määrärahan kalatalousneuvonnan
42933: IX,71.- Jämsen ym. 2087
42934:
42935: edistämiseen ja ottaisi valtionavustusta jolloin näin kertyvät varat iäisivät ko-
42936: nauttivien kalatalouden neuvontajärjes- konaan käytettäväksi kalavesien hoitoon
42937: töjen palkkaus- ja toimintamäärärahat ja kalakantojen parantamiseen, valistuk-
42938: omalle momentilleen sekä osoittaisi tar- seen ;a tutkimustoimintaan kuten edus-
42939: koitukseen muita yleisiä varoja kuin kunta on aikanaan edellyttänyt.
42940: mitä kalastuksenhoitomaksuista kertyy,
42941: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
42942:
42943: Artturi Jämsen. Mikko Kaarna. Sylvi Saimo.
42944: Katri-Helena Eskelinen. Yrjö Sinkkonen. Ahti Pekkala.
42945: Pentti Pekkarinen. Veikko Hanhirova. Paavo Väyrynen.
42946: Paavo Niin.ikoski. Esko Pekonen. Orvokki Kangas.
42947: Erkki Haukipuro. Lea Sutinen.
42948: 2088
42949:
42950: IX,72.- Toiv.al. n:o 1209.
42951:
42952:
42953:
42954:
42955: Järvenpää ym.: Tutkimuksesta viljelijäin tuotanto-osuuskuntien
42956: tai -osakeyhtiöiden tukemismahdollisuuksista.
42957:
42958:
42959: Eduskunnalle.
42960: Eri elinkeinoaloilla tapahtunUlt tuotannon ra- tavaa ammatillista erikoistietoa, puuttuu käy-
42961: 'tionalisointi on johtanut siihen, että tuotanto- tännön kokemusta yhteistoiminnan järjestämi-
42962: yksiköiden keskimääräinen suuruus on jatku- selle. Monissa tapauksissa yhteishankkeen to-
42963: vasti kasvanut. Myös maatalouden piirissä on teutumisen esteen muodostaa tarvittavien pää-
42964: viimeksi kuluneina vuosina pyritty tilakoon omien puute. Mielestämme valtiovallan tulisi
42965: suurentamiseen. Näin menetellen on mahdol- turvata viljelijäväestön tuotannollisille yhteisyri-
42966: lista turvata viljelijäperheille riittävä työnsaanti tyksille toteutumismahdollisuudet myöntämällä
42967: sekä kohtuullinen toimeentulo. Tämä maatalou- valtion varoista halpakokoisia ja pitkäaikaisia
42968: dessamme suurta rakenteellista muutosta edus- lainoja.
42969: tava kehitysprosessi toteutuu kuitenkin hitaasti Suurempaan tuotannolliseen tehokkuuteen
42970: ja vaatii paljon aikaa. Rinnan edellämainitun pyrkiminen myös maataloudessa on koko yh-
42971: kehityksen kanssa on ollut havaittavissa, että teiskunnan kannalta myönteinen ilmiö. Kun
42972: maatalouselinkeinon harjoittajien keskuudessa siihen yhtyy maataloudessa työskentelevän
42973: on viriämässä mielenkiinto osuuskunta- tai väestön oikeutettu pyrkimys saavuttaa saman-
42974: osakeyhtiömuotoisen, tilan ulkopuolella sijait- laiset työ- ja vapaa-aikaa sekä tuloja koskevat
42975: sevien, kooltaan suurehkojen tuotantoyksiköi- edut kuin muissakin elinkeinoissa, tulisi valtio-
42976: den muodostamiseen. Muutamia em. kaltaisi:t vallan osoittaa viljelijäväestölle riittävässä mää-
42977: viljelijäin yhteenliittymiä on maassamme jo rin niiden toivomaa tukea.
42978: muodostettukin sekä useita maidon tuotannon Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
42979: alaan kuuluvia hankkeita on tiettävästi vireillä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42980: Kun muilla elinkeinonaloilla on siirrytty ylei-
42981: sesti viisipäiväiseen työviikkoon, on odotetta- että hallitus suorituttaisi tutkimuksen
42982: vissa, että maatalousväestökin ryhtyy nykyistä mahdollisuuksista tukea viljelijäin oma-
42983: voimakkaammin etsimään tuotannon järjestämi- ehtoista pyrkimystä muodostaa riittävän
42984: seksi rakaisuja, jotka mahdollistaisivat sään- suuria osuuskunta- tai osakeyhtiömuo-
42985: nöllisen työ- ja vapaa-ajan. toisia tuotantoyksiköitä tavoitteinaan
42986: Viljelijäin omaehtoinen pyrkimys suurem- maatalouden kannattavuuden parantami-
42987: pien ja 1tuotannossaan erikoistuvien yksiköiden nen sekä edellytysten luominen viisipäi-
42988: perustamiseen kohtaa käytännössä suuria vai- väiseen työviikkoon siirtymiseksi myös
42989: keuksia. Monessa tapauksessa puuttuu tarvit- maataloudessa.
42990: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
42991:
42992: Matti Jarvenpää. Lauri Kantola. Aulis Juvela.
42993: Heikki Mustonen. Rainer Virtanen. Siiri Lehmonen.
42994: V. J. Rytkönen. Kauko Tamminen. Irma Rosnell.
42995: Matti Koivunen. Pekka Salla.
42996: 2089
42997:
42998: IX,73.- Toiv.al. n:o 1210.
42999:
43000:
43001:
43002:
43003: Kaarlonen ym.: M~säojituksen aiheuttamien vilielysmaan oiitus-
43004: len kustannusten jakamisesta myös metsien osalle.
43005:
43006:
43007: Eduskunnalle.
43008:
43009: Metsämaiden kuivatushankkeita !toteutettaes- Asioiden nam ollen ehdotamme kunnioitta-
43010: sa on vesien kulku ohjattu yleisesti viljelysmaan vasti eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
43011: kuivatukseen suunniteltuihin ojiin ja ojastoi-
43012: hin. Näiden viljelysmaaojastojen kuivatuskus- että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
43013: tannukset voivat rasittaa aivan eri tiloja kuin metsäoiituksen vilielysmaao;itukselle ai-
43014: mitä metsämaan kuivatus koskee. Lisävesien heuttamat lisäkaivuuvaatimukset sekä
43015: kuljetus paitsi, että siitä voi olla tulvahaittoj:~ haitat ;a ;akaisi o;ituskustannukset myös
43016: ja irtomaan aiheuttamia lisäkustannuksia on metsiä koskeviksi.
43017: taloudellisesti kohtuuton rasitus yksin viljelys-
43018: maan omistajille.
43019: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43020:
43021: Katri Kaarlonen. Lea Sutinen.
43022: Orvokki Kangas. Saimi Ääri.
43023:
43024:
43025:
43026:
43027: 262 427/70
43028: 2090
43029:
43030: IX,74.- Toiv.al. n:o 1211.
43031:
43032:
43033:
43034:
43035: Kaarlonen ym.: Rehuviliavarmuusvarastoien aikaansaamisesta
43036: Salon talousalueelle.
43037:
43038:
43039: Ed usk unn alle.
43040:
43041: Eri wosina esiintyvien satovaihteluiden ta- v~armuusvarastot olisi lähinnä sijoitettava
43042: 'soittamiseksi olisi maahamme saatava riittävät viljan ylituotantoalueelle, jolloin ne toimisivat
43043: varmuusvarastot elintarvikkeista ja niiden raaka- samalla viljan vastaanottopaikkoina.
43044: aineista. Leipäviljan osalta varastoja on perus- Varsinais-Suomen koko peltopinta-alasta on
43045: tettu, mutta kotieläintalouden tärkeän raaka- n. 1/3, 83 400 ha, Salon talousalueella, joka
43046: aineen rehuviljan osalta ei maassamme ole var- on laajaa viljanviljelyaluetta. Kuitenkin tältä
43047: muusvarastoja. Heikon vuodentulon sa.ttuessa alueelta puuttuvat varastotilat ja syksyisin vil-
43048: joudutaan tuomaan väkirehuja ulkomrulta, jos- jakauppa muodostuu vaikeaksi. Rehuviljan
43049: kin nykyisin ollaan karjanrehujen suhteen oma- vienti, jos sellainen tulisi kysymykseen, on
43050: varaisia. RehuvilJan varmuusvarastot olisivat edullisempaa kuin leipäviljan ja varastojen si-
43051: omalta osaltaan tasapainoittamassa leipäviljan jainti tässäkin suhteessa olisi tarkoituksenmu-
43052: ja rehuviljan viljelyalaa. kaista ylituotantoalueella.
43053: Valtion viljavarastolla oli 28. 2. 70 varastois- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
43054: saan vain 6.8 milj.kg ohraa ja 14.7 milj. kg kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43055: kauraa ja kuitenkin kotimaisen kaupan kautta
43056: kulkeva vuosittainen kulutus on 240 milj. kg. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43057: Maassamme pitäisi olla vähintään puolen vuo- rehuviljavarmuusvarastojen aikaansaami-
43058: den varastot rehuviljan hintatason vakaana pi- seksi Salon talousalueelle.
43059: tämiseksi sekä puolustustaloudellisistakin syis-
43060: tä.
43061: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43062:
43063: Katri Kaarlonen. Mauno Kurppa.
43064: Taisto Tähkämaa. T. 1. Vartia.
43065: 2091
43066:
43067: IX,7.5.- Toiv.al. n:o 1212.
43068:
43069:
43070:
43071:
43072: Kaarlonen ym.: Kotieläinten rehuseosten käyttöarvon kokeilemi-
43073: sesta.
43074:
43075:
43076: E dus kunnalle.
43077:
43078: Kotieläinten ruokinnassa kotoisten rehujen Meillä on peruStettu esimerkiksi eri puolille
43079: ohella käytetään hyvin paljon kaupallisia rehuja maata sikatalouskoeasemia, joissa vertailevia
43080: ja nhlden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Tä- sikojen rehunkäyttökokeita voitaisiin suorittaa.
43081: ten on voitu yksinkertaistaa ja saada lisää val- Myöskin naudanlihan tuotantomme kehittyessä
43082: kuaista ruokintaan, vaikka niiden käyttö tulee tullaan lisäämään yhä rehuseoksien käyttöä
43083: kalliiksi. Markkinoilla on hyvin paljon eri rehu- kotoisten rehujen ohella. Tämän vuoksi olisi
43084: sekoittamoiden rehuseoksia, joita mainostetaan kotieläintuotantomme kannalta tärkeää, että
43085: rehuanalyyseihin viitaten, joka eri rehumekeissä valtion toimesta suoritettaisiin vertailevaa re-
43086: on nähtävissä. Rehnanalyysi ei kuitenkaan ta- huseosten tutkimustoimintaa, joka takaisi puo-
43087: kaa aina rehun käyttöarvoa kotieläimille, sillä lueettomat ja luotettavatt tut:kamustiedot rehu-
43088: esimerkiksi sika ja kana ovat erittäin herkkiä jen käyttöarvosta niiden käyttäjille.
43089: tässä suhteessa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
43090: Meillä suoritetaan v.altion toimesta ·tutkimuk- taen, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
43091: sia monilla eri aloilla, joilla on erittäin suuri
43092: merldtys. Näin tehdään monissa muissalci.n että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43093: maissa ja siellä on erikoisen tärkeäksi tulleet vertailevien kokeiden suorittamiseksi
43094: tutkimukset myös rehuseoksien käyttöarvoon tarjolla olevien rehuseosten käyttöar-
43095: nähden, niiden käytön kaikkialla lisääntyessä. vosta kotieläimille.
43096: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43097:
43098: Katri Kaarlonen. Saimi Ääri. Lea Sutinen.
43099: Taisto Tähkämaa. Orvokki Kangas. Katri-Helena Eskelinen.
43100: 2092
43101:
43102: IX,76.- Toiv.al. n:o 1213.
43103:
43104:
43105:
43106:
43107: Kaarlonen ym.: Ylivieskan maamiesopiston rakentamisesta.
43108:
43109:
43110: Eduskunnalle.
43111:
43112: Hallitus esitti ja valtio osti eduskunnan bud- teisesta opetuksesta pääsee maatalousalalla osal-
43113: jettipäätöksellä vuonna 1962 Ylivieskan kun- liseksi vain pieni osa hakijoista ja vaatimustaso
43114: nan maatilan 56 hehtaaria viljeltyä maata ja on erittäin korkea.
43115: 232 hehtaaria metsää 5 miljoonan vanhan mar- Hallitus esitti sitten vuonna 1964 budjetissa
43116: kan hinnalla Pohjois-Suomen maamiesopistoa määrärahan rakennusten suunnittelua ja raken-
43117: varten. nustöiden alkamista varten. Kun oli tehty kil-
43118: Ehdotus Ylivieskaan perustettavasta maa- pa.ileva eduskunta-aloite ja viritetty varsin myö-
43119: miesopistosta sisältyi v. 1946 julkaistuun maa- häisessä vaiheessa paikkakiista, estyi asian
43120: talousopistotoimikunnan osamietintöön. Tämä eteenpäin meno. Vaitioneuvosto asetti toimi-
43121: antoi aiheen paikallisille toimenpiteille. V. kunnan tutkimaan opiston sijoituskysymyksiä
43122: 1948 rekiSiteröitiin Pohjois-Suomen Maamies- ja mietinnöissään toimikunta yksimielisesti aset-
43123: opiston Kannatusyhdistys, joka aloitti toimin- tui Ylivieskan kannalle, ja Pohjois-Suomen maa-
43124: nan opistoajatuksen toteuttamiseksi. V. 1949 miesopistoa varten ostettua tilaa viljellään val-
43125: ostettiin ensimmäiset maa-alueet opistoa varten. tion lukuun. Tilan vJ.ljelysmaa on salaojitettu
43126: Kannatusyhdistys tarjosi ostamiaan tiloja val- ja saatettu tuotantokuntoon.
43127: tiolle, mutta uuden opiston perustaminen siir- Eduskunta hyväksyessään hallituksen esttyk-
43128: tyi entisten opistojen rakennus- ja laajennus- sen mukaisesti tilan oston ja vastaanottaessaan
43129: töiden vuoksi. lahjoituksen on määritellyt kantansa mieles-
43130: Kannatusyhdistyksen tilojen :tarkastuksessa tämme riittävän kiinteästi ja tätä tukee yhä
43131: ne katsottiin keskusviraston taholta sopiviksi, edelleen <tämän opetusalan asiantuntemus ja
43132: mutta tilakoko liian pieneksi. Kannatusyhdis- keskusviraston kanta. Opistoasteisen koulutuk-
43133: tys ryhtyi näin ollen lisäalueiden hankkimiseen. sen tarve kailcilla aloilla kasvaa yhteiskunnas-
43134: Ylivieskan kunta kunnallisvaltuuston yksimieli- samme. Näin ollen peruskoulua käynettten op-
43135: sellä päätöksellä sitoutui rahoittamaan viljelys- pilaiden mahdollisuuksia jatkaa opintojaan myös
43136: maan lisäostot ja lupautui lahjofu:tamaan omis- maatalousopistoissa tulee lisätä. Sen vuoksi Yli-
43137: tamistaan metsistä yli 100 hehtaaria metsää, vieskan maamiesopiston toimintaan saattaminen
43138: jos maamiesopisto perustetaan Ylivieskaan. on ,toimenpide, joka olisi kiireimmtten toteutet-
43139: Kun eduskunta budjettiesityksen hyväksyes- tava.
43140: sään osti näin muotoillun maatilan kannatus- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioit-
43141: yhdistykse1tä Pohjois-Suomen maamiesopistoa taen eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
43142: varten tapahtui kauppakirjan vahvistamisen yh-
43143: teydessä kannatusyhdistyksen välityksellä huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
43144: mattava lahjoitus Ylivieskan kunnalta valtiolle. menpiteisiin Ylivieskan maamiesopiston
43145: Näin oli kauan vireillä ollut ja nuorison odot- rakennusvaiheen toteuttamiseksi.
43146: tama asia saaitu toteuttamisasteelle. Opistoas-
43147: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43148:
43149: Katri Kaarlonen. Ahti Pekkala. Lauri Linna.
43150: 2093
43151:
43152: JX,77.- Toiv.al. n:o 1214.
43153:
43154:
43155:
43156:
43157: Kaarna ym.: Voin hinnanalennuskorvauksesta ja hinnanalennus-
43158: maksusta annetun lain muuttamisesta.
43159:
43160:
43161: Ed us kun nalle.
43162:
43163: Voin markkinatilanteen hoitamiseksi säädet- maksi maidon tuotannon supistuttua. Tuottaja-
43164: tiin v. 1969 laki voin hinnanalennuskorvauk- voijärjestelmä merkitsee tulonsiirtoja eri aluei-
43165: sesta ja hinnanalennusmaksusta ( 428/69). Tä- den ja eri vilielijäin kesken. Se merkitsee myös
43166: män nojalla on maidontuottajille myyty voi sitä, että viljelijäväestö joutuu omalta osaltaan
43167: 3 markalla kilolta alennettuun hintaan ja tämän varsin raskaasti osallistumaan voin markkinoin-
43168: rahoittamiseksi on peritty hinnanalennusmak- tiin.
43169: sua maidon tuottajahinnasta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
43170: Järjestelmään jäi kuitenkin useita puutteelli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43171: suuksia, jotka nyt ovat tulleet entistä selvem-
43172: min käytännössä esiin. Lain olisi pitänyt olla että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
43173: vain määräaikainen ja hinnanalennuskorvaus menpiteisiin voin hinnanalennuskor-
43174: olisi pitänyt määrätä pienemmäksi. Lisäksi lain vauksesta ja hinnanalennusmaksusta
43175: käytäntöön soveltamisessa on ilmennyt useita- annetun lain ( 428/69) muuttamiseksi
43176: kin teknillisiä vaikeuksia. siten, että sen mukaisen tuottajavoijär-
43177: Järjestelmä on herättänyt voimakasta tyyty- jestelmän toteuttaminen lopetetaan
43178: mättömyyttä viljelijäin keskuudessa hinnan- 30. 6.1970.
43179: alennusmaksun noustua arvioitua korkeam-
43180: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43181:
43182: Mikko Kaama. Reino Kangas.
43183: Pentti Pekkarinen. Paavo Niinikoski.
43184: Heimo Linna. Saimi Ääri.
43185: Yrjö Sinkkonen. Matti Ruokola.
43186: 2094
43187:
43188: IX,78.- Toiv.al. n:o 121.5.
43189:
43190:
43191:
43192:
43193: Kainulainen ym.: Maankäyttölain mukaisten rakennuslainamäärä-
43194: rahojen ja kehitysalueiden kuntakiintiöiden palauttamisesta
43195: vuoden 1965 tasolle.
43196:
43197:
43198: E d u s kun n a 11 e.
43199:
43200: Maassamme on todellinen asuntoproleta- delta pienennetty. Niinpä mm. Sulkavan kun•
43201: riaatti muodostumassa laajoille alueille Itä- ja nassa käytettiin vielä vuonna 1965 noin
43202: Pohjois-Suomessa. Nämä vaatimattoman ansio- 120 000 mk asunto-, lisä- ja rakentamislai-
43203: tason omaavat pienviljelijät, metsätyömiehet, noina, mutta vuodelle 1969 varattu kiintiö
43204: toimihenkilöt ym. vähäosaiset eivät kykene oli enää vain 18 000 mk.
43205: ilman valtiovallan tukea kohentamaan asumi- Tarve on moninkertainen käytettävissä ole-
43206: sensa tasoa. Kuitenkin heidän asuntonsa luke- viin määrärahoihin nähden. Koska tällainen
43207: mattomissa tapauksissa ovat kaiken arvostelun asuntojen ja kotieläinrakennusten ym. lainoit-
43208: alapuolella ja häpeäksi sivistysvaltiolle. taminen on omiaan herättämään katkeruutta
43209: Näillä vähään tyytyväisillä ihmisillä ei ole ja epäoikeudenmukaisuutta ja koska asuntojen
43210: myöskään mahdollisuutta enää siirtyä uusiin tasoa myös maaseudun haja-asutusalueilla olisi
43211: ammatteihin ja asutuskeskuksiin, joissa he kil- kohennettava ehdotamme kunnioittaen edus-
43212: pailuun heikommin varustautuneina joutuisivat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43213: myös asuntojen osalta paariasluokan asemaan.
43214: On hämmästyttävää, että eduskunnan ja hal- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43215: lituksen toimenpitein maankäyttölain mukaiset, menpiteisiin maankäyttölain mukaisten
43216: rakennuslainoihin tarkoitetut määrärahat muu- rakennuslainoihin käytettävien määrä-
43217: tamia vuosia takaperin supi:,tettiin murto- rahojen ja kehitysalueiden kuntakiintiöi-
43218: osaan siitä, mitä ne olivat edellisen hallituksen den palauttamiseksi ainakin vuoden
43219: ja eduskunnan toimikautena. Esimerkkinä mai- 1965 tasoa vastaavaksi.
43220: nittakoon kuntakiintiöt, joita on vuosi vuo-
43221: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
43222:
43223: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
43224: Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
43225: Eino Poutiainen.
43226: 2095
43227:
43228: IX,79.- Toiv.al. n:o 1216.
43229:
43230:
43231:
43232:
43233: 0. Kangas ym.: Ravintorasvojen maahantuonnin rajoittamisesta.
43234:
43235:
43236: Ed u s k u n n a 11 e.
43237:
43238: Margariiniteollisuus perustuu suurelta osin !auttamista tasolle, joka vallitsi v. 1967 ennen
43239: tuontiraaka-aineisiin, sillä margariinirasvoja tuo- elokuussa tehtyä hintaratkaisua. Tällä varmis-
43240: daan n. 15-16 milj. kiloa eli lähes 70 % tettaisiin voin kotimainen kulutus ja sillä olisi
43241: raaka-aineista. Huomattava osa näistä on myös valtion talouden kannalta keventävä vai-
43242: lisäksi sellaisia kasvi- ja eläinrasvoja, joissa ns. kutus voin vientitarpeen alentuessa. Toisaalta
43243: tyydyttyneiden rasvahappojen määrä on suuri. on huomattava, että meillä on aivan riittävästi
43244: Edelleen margariinin valmistuksessa osa moni- kotimaisia margariinin raaka-aineita, jotta tie-
43245: tyydyttämättömiäkin rasvahappoja sisältävistä tyn suuruinen margariinin tuotanto voidaan
43246: öljyistä kovetetaan koviksi rasvoiksi. Vaikka ylläpitää.
43247: rasvoilla ei viimeisimpien tutkimustulosten mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
43248: kaan ole mitään yhteyttä verisuonitauteihin, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43249: on nykyisessä ravintorasvojen ylituotantotilan- muksen,
43250: teessa rajoitettava tuontirasvojen käyttöä ja
43251: varattava kotimaan tuotannolle mahdollisim- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43252: man tarkkaan kotimaan kulutusmahdollisuudet. ulkomaista alkuperää olevien ravinto-
43253: Tämän vuoksi on tuontirasvojen tuontimaksuja rasvojen maahantuonnin rajoittamiseksi
43254: korotettava niin paljon, että margariinien vä- niiden tuontimaksuja riittävästi nosta-
43255: hittäishinnat nousevat 2 markalla kilolta. Se malla.
43256: merkitsisi margariinin ja voin hintasuhteen pa-
43257: He1singissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
43258:
43259: Orvokki Kangas. Paavo Niinikoski. Matti Maijala.
43260: Heimo Linna. Aaro Lintilä. Saimi Ääri.
43261: Esko Härkönen. Esu Niemelä. Esko Pekonen.
43262: Erkki Haukipuro. Katri-Helena Eskelinen. Pentti Poutanen.
43263: Matti Ruokola. Ahti Pekkala.
43264: 2096
43265:
43266: IX,SO.- Toiv.al. n:o 1217.
43267:
43268:
43269:
43270:
43271: R. Kangas ym.: Toimenpiteistä lainojen ja avustusten myöntämi-
43272: seksi peltoalueiden yhteissalao;ittamiseen peruskuivatusten
43273: yhteydessä kehitysalueilla.
43274:
43275:
43276: E d u s k u n n a 11 e.
43277:
43278: Kehitysalueilla on salaojitus edistynyt kovin mahdollisia toteuttaa vain 'Samanlaisellla val-
43279: hitaasti. Lapin Oulun ja Pohjois-Karjalan lää- tion rahoituksella kuin valtaojJtuksetkin.
43280: nien peLtoalasta on salaojitettu vasta 2 %. Vil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
43281: jelytoiminnan rationalisoimiseksi olisi tehokkaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43282: seen viljelyyn jäävistä pelloista pyrittävä sala- muksen,
43283: ojittamaan myös näilläkin alueilla ennen pitkää
43284: ainakin puolet. Salaojitus on tarpeen erityisesti että hallitus ottaisi v. 1971 tulo- ja
43285: peltoviljelyn rationalisoimiseksi sekä Pohjois- ja menoarvioesitykseen 5 000 000 mk mää-
43286: Etelä-Suomen välisen kustannuseron pienetä- rärahan jaettavaksi lainoina ja avustuk-
43287: miseksi. Kehitysalueen peltoja on jatkuvasti sina kehitysalueille pysyvään viljelyk-
43288: kuivatettava. Tässä yhteydessä on tarkoituksen- seen jäävien peltoalueiden yhteissalaojit-
43289: mukaista suorittaa myös yhteissalaojituksia, jol- tamiseen peruskuivatusten yhteydessä ja
43290: loin hehtaarikustannukset alentuvat ja voidaan että hallitus kiireellisesti antaisi tätä
43291: muodostaa suurehkoja, helposti viljeltäviä pel- koskevan esityksen eduskunnalle.
43292: tolohkoja. Mainitut perusparannustyöt ovat
43293: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
43294:
43295: Reino Kangas. Matti Ruokola.
43296: Erkki Haukipuro. Pekka Vilini.
43297: Paavo Niinikoski.
43298: 2097
43299:
43300: IX,81.- Toiv.al. n:o 1218.
43301:
43302:
43303:
43304:
43305: Karpola ym.: Määrärahasta siirtona maatilatalouden kehittämis-
43306: rahastoon.
43307:
43308:
43309: E d u s k u n n a 11 e.
43310:
43311: Pienviljelysvaltaisen maatilatalouden kehittä- tulo- ja menoarviossa asuntotuotantomääräraha
43312: misen kannalta on maatilatalouden kehittämis- on jo yli kymmenkertainen. Kuitenkin maaseu-
43313: rahasto ensiarvoisen tärkeä. Kuitenkin 60-lu- dulla on suuri puU/te kunnollisista asunnoista ja
43314: vulla maatilatalouden kehittämisrahastolle tule- talousrakennuk.;ista. Toisaalta maatalouden ra-
43315: v~a määrärahoja on vähennetty oleellisesti, vaik- tionalisointia, jota yleisesti vaaditaan, ei voida
43316: ka ,samalla tehtäväpiiri on edelleen laajentunut. saada aikaan muutoin kuin riittävän suurella
43317: Maatilatalouden kehittämis])ahaston määräm- valtiovallan avustuksella lainoitustoimintaan.
43318: hojen vähentäminen on vaikeuttanut ityöllisyys- Maatalouden ammattijärjestön tahoLta on to-
43319: 'tilannetta maamme kehitysalueilla. Kun kulu- dettu, että huomioiden maatalouden voimak-
43320: van vuoden budjetissa on lisäksi kehitysaluei- kaan kehit~arpeen, sisarosuuslainoitustarpeen
43321: den työllisyys-, kuivatus- ym. määrärahoja edel- ja puutteellisen rakennustason, pitäisi siirron
43322: leen pienennetty, eikä maatilatalouden kehittä- maatilatalouden kehittämisrahastoon olla aina-
43323: mis])ahastoon ole osoitetltu lisävaroja, vaikeutuu kin 80 miljoonaa markkaa.
43324: tilanne edelleen myös tältä osin. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
43325: V aitiovallan kylmäkiskoineo suhtautuminen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
43326: 1tilojen eliokeipoistamisen edistämiseen - vaik- sen,
43327: ka siitä toisaalta puhutaankin kovin paljon -
43328: tulee kaikkein selvimmin esille maatilatalouden että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
43329: kehittämismäärärahojen keMtyksessä verrattu- ja menoarvioesitykseen 80 000 000
43330: na asuntotuotantomäärärahoihin. Vielä muuta- markkaa siirtona maatilatalouden kehit-
43331: mia vuosia sitten nämä määrärahat olivat bud- tämisrahastoon.
43332: jetissa samansuuruisia, mutta kuluvan vuoden
43333: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
43334:
43335: Reino Karpola. Lea Sutinen. Esu Niemelä.
43336: Reino Kangas. Pekka Vilmi. Katri-Helena Eskelinen.
43337:
43338:
43339:
43340:
43341: 263 427/70
43342: 2098
43343:
43344: IX,82.- Toiv.al. n:o 1219.
43345:
43346:
43347:
43348:
43349: Karpola ym.: Metsätiloien muodostamisesta.
43350:
43351:
43352: Eduskunnalle.
43353:
43354: Maamme koko talouselämä nojautuu oleelli- ns. metsätiloja. Tämä voisi tapahtua siten, etitä
43355: selta osaLta metsätalouteen ja puuta raaka-ainee- valtion lainoitukSien a'Vlllla annettaiSiiin metsän-
43356: na käyttävään teolliseen toimintaan. Vaikka hoidosta kiinnostuneelle, siitä perillä olevalle
43357: mm. kemiallisen teollisuuden tuotteet ovatkin ja metsätöihin tottuneelle henkilölle riittävän
43358: viime aikoina voimakkaasti kehittyneet ja val- suuri metsäalue. Alueen uusi omistaja hakkaisi
43359: lanneet osittain alaa puunjalostusteollisuuden metsänhoidolliseSiti metsäänsä, kantorahatuloilla
43360: tuontamilta tuotteilta, Wime mainittujen tuot- lyhentäisi valtiolta saamaansa lainaa ja työtu-
43361: teiden kulutus on silti ollut jatkuvaSiti kasva- loista saisi toimeentulon itselleen ja mahdolli-
43362: massa. Puuta teollisuuden raaka-aineeksi siis selle perheelleen. Tällä tavoin saataisiin aikaan
43363: tarv~taan enenevässä määrin. Näin ollen olisikin myöskin pysyviä työpaikkoja ja saataisiin ammat-
43364: puun tuotantoon raaka-aineeksi kiinnitettävä t1taitoinen työväki säilymään raaka-ainelähteillä.
43365: jatkuvaa huomiota. On nimittäin todennäköistä, että kun ennusteet
43366: On ollut selvästi havaittavissa, että metsän- täystyöllisyydestä totutuvat, ammattitaitoisesta
43367: hoidosta kiinnostuneet yksityismetsänomistajat metsätyövoimasta tulee olemaan huomattavaa
43368: ovat hoitaneet metsälönsä esimerkillisellä ta- puutetta.
43369: valla. Yksitysmetsien hoito on yleensä ykSiityis- Edellä esitettyyn viiltaten ehdotamme kun-
43370: kohtaisempaa, kuin miksi metsänhoito pystyy nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43371: muodostumaan suurten pinta-alojen kysymyk- muksen,
43372: sessä ollen. Näin ollen juuri yks~tyismetsistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43373: saadaan irti parhain mahdollinen tuotto. maankäyttölain muuttamiseksi siten,
43374: Edellä esitetyn ja monien muiden näkökoh- että mainitun lain nojalla voitaisiin
43375: tien takia olisi maassamme ryhdyttävä esimer- muodostaa myöskin metsätiloia.
43376: kiksi maankäyttölain puitteissa muodostamaan
43377: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
43378:
43379: Reino Karpola. Lea Sutinen.
43380: Reino Kangas. Pekka Vilmi.
43381: Esu Niemelä.
43382: 2099
43383:
43384: IX,83.- Toiv.al. n:o 1220.
43385:
43386:
43387:
43388:
43389: Karpola ym.: Vertailevan tutkimukset~ suoritta111isesta metsän-
43390: vilielyskustt~nnuksista ia kantohintatasosta.
43391:
43392:
43393:
43394: Edu skunna He.
43395:
43396: Metsäasiantuntijat ovat jo kauan olleet sitä tettava vettaileva rutkimus metsänviljelyksestä
43397: mieltä, että maamme puukanta on vähenemään ja sen "Yaikutuksesta sekä kustannuksista ja
43398: päin. Metsänviljelyllä asiantilaa voidaan kuiten- kantohinnoista sekä niiden kehityksestä. Tällä
43399: kin parantaa ja se on myös väLttämätöntä. tavalla voitaisiin selventää nykyistä tilannetta,
43400: Metsänviljelyn tarpeellisen laajuuden perusedel- ja luoda oikea kuva metsänviljelyn kustannuk-
43401: lytyksenä kuitenkin on, että kantohintataso sista ja sen suhteesta kantohintatasoon sekä
43402: pdttää uudistuskustannukset. ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
43403: Viimeisten vuosien aikana iku1tenkdn yksi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
43404: tyismetsänomistajien reaaliset kantohintatulot nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo--
43405: ovat pudonneet lähes puolella. Näin ollen alhai- muksen,
43406: nen kantohintataso on vaikuttanut laimenta-
43407: vasti metsänviljelyharrastukseen. Tässä työssä- että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
43408: hän tulokset tulevat vasta seuraavien sukupol- vertailevan tutkimuksen metsänvilielys-
43409: vien hyväksi, joten se on erittäin pitkäjännit- kustannuksista ;a kantohintatasosta.
43410: teistä toimintaa. Mielestämme olisikin suori-
43411: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
43412:
43413: Reino Karpola. Lea Sutinen. Esu Niemelä.
43414: Reino Kangas. Pentti Pekkarinen. Katri-Helena Eskelinen.
43415: Pekka Vilmi.
43416: 2100
43417:
43418: IX,84.- Toiv.al. n:o 1221.
43419:
43420:
43421:
43422:
43423: · Karpola ym..: Maidon hinnanalennusmaksun perimisen lopettami-
43424: sesta.
43425:
43426:
43427: Eduskunnalle.
43428:
43429: Vajaan vuoden voimassa ollut laki ·voin hin- seen on osoittautunut odotettua vähäisem-
43430: nanalennuskorvauksesta ja hinnanalennusmak- mäksi. Ennakkoarvioissa oletettiin voin kulu-
43431: susta, joka säädettiin voin kulutuksen edistä- ,tuksen lisääntyvän noin 4 miljoonaa kiloa vuo-
43432: miseksi tuottajaväestön keskuudessa, on muo- dessa. Kulutuksen lisäys on kuitenkin pysäh-
43433: dostunut kohtuuttoman raskaaksi maatalous- tynyt 2 miljoonaan kiloon. Vaikka odotettua
43434: väestölle. Lakia suunniteltaessa asiantuntijat tulosta ei olekaan saavutettu, huomioonottaen
43435: arvioivat maidon hinnanalennustarpeen pysäh- voin ylituotannon ja vaikean markkinatilanteen
43436: tyvän korkeintaan kahteen penniin maitolit- pidämme voin hinnanalennuskorvausjärjestel-
43437: ralta. Nyt lakia käytäntöön sovellettaessa on män jatkamiS>ta tarkoituksenmukaisena. Mutta
43438: voitu todeta, että ennakkoarviot eivät le lähes- alussa mainituista syistä olisi mahdollisimman
43439: kään pitäneet paikkaansa, vaan maidon tuot- pikaisesti luovuttava maidon hinnanalennus-
43440: tajahintaa on lain nojalla alennettu esimerkiksi maksun perimisestä tuottajilta ja osoitettava
43441: kulumassa olevan vuosineljänneksen aikana yli tarkoitukseen tarvittavat varat muualta.
43442: kolme penniä. Näin suuri tuottajahinnan alen- Näin ollen edellä olevan perusteella esitäm-
43443: nus on laskenut huomattavasti viljelijäin tulo- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
43444: tasoa. On huomattava, että muidenkin väestö- toivomuksen,
43445: ryhmien tulotaso ei ole vastaavana aikana ollut
43446: laskusuunnassa, vaan nousua on tapahtunut että hallitus lopettaisi maidon hin-
43447: kautta linjan reaaliansioidenkin osalta. nanalennusmaksun perimisen viimeis-
43448: Kyseessä olevan lain vaikutus voin kulutuk- tään 30. 6. 1970.
43449: Helsingissä 15 päivänä huhtikuua 1970.
43450:
43451: Reino Karpola. Matti Maijala. Taisto Tähkämaa.
43452: Matti Mattila. Esu Niemelä. Ahti Pekkala.
43453: Lea Sutinen. Pekka Vilmi. Saimi Ääri.
43454: Artturi Jämsen. Mikko Kaarna. Orvokki Kangas.
43455: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro. Eino Lottanen.
43456: Jouko Siikaniemi. Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
43457: Reino Kangas. Katri-Helena Eskelinen. Heimo Linna.
43458: Esko Pekonen. Katri Kaarlonen. Sylvi Saimo.
43459: Eino Uusitalo. Aaro Lintilä. Paavo Väyrynen.
43460: Nestori Kaasalainen. Matti Ruokola. Pentti Poutanen.
43461: 2101
43462:
43463: IX,85.- Toiv.al. n:o 1222.
43464:
43465:
43466:
43467:
43468: Karpola· ym.: Kariatalt:Jusopiston perustamisesta Koivikon tilalle
43469: Kiteelle.
43470:
43471:
43472: Ed u :s kun n a 11 e.
43473:
43474: Maamme maatalous oli viimeisen vuosikym~ niteltu sijoitettavaksi Pohjois-Karjalan karja-
43475: menen aikana ollut voimakkaiden muutosten talouskoulu. Koulutila on pinta-alaltaan verra•
43476: kohteena. Etelä-Suomen suuret karjatilat ovat ten suuri, peltoa yli 100 hehtaaria, joten se
43477: vähitellen luopuneet karjataloudesta ja siirty- kokonsa puolesta sopii useammankin · koulu-
43478: neet viljan viljelyyn. Karjataloustuotteiden muodon sijaintipaikaksi. Kun kaikki opetus-
43479: tuottaminen on entistä enemmän jäämässä Itä- tilat rakennetaan uudelleen, ajanmukaisuutensa
43480: ja Pohjois-Suomen pienmaatalouden huoleksi. 'takia se hyvin sopisi nykyaikaisen keskiasteen
43481: Karjatalouskoulutuksen kehitys ei kuitenkaan karjatalouskoulutuksen koulupaikaksi. Koska
43482: ole edellä mainittua tuotannollista kehitystä taloudelliset näkökohdatkin huomioonottaen
43483: seurannut, vaan esimerkiksi kaikki toiminnassa olisi tarkoituksenmukaista keskittää sopivasti
43484: olevat karjatalousopistot sijaitsevat Etelä-Suo- koulutusta samoihin koulutuskeskuksiin, ehdo-
43485: messa. Kun karjatalouden painopiste on siirty- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
43486: mässä Itä- ja Pohjois-Suomeen, olisi syytä pe- väksi toivomuksen,
43487: rustaa näiden alueiden tarvetta vastaava karja-
43488: talousopistokin mainitulle alueelle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43489: Valtio rakentaa parhaillaan Koivikon koulu- kariatalousopiston perustamiseksi Koi-
43490: tilaa Kiteelle. Tälle koulutilalle on aluksi Suun- vikon tilalle Kiteelle.
43491: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
43492:
43493: Reino Karpola. Eino Poutiainen. Valde Nevalainen.
43494: Lea Sutinen. Hannes Volotinen. Aili Vaittinen.
43495: U. H. Voutilainen.
43496: 2102
43497:
43498: IX,86.- Toiv.al. n:o 1223.
43499:
43500:
43501:
43502:
43503: Karpola ym.: Pt~utarhakoulun perustaMisesta Pohiois-Karialaan.
43504:
43505:
43506: Eduskunnalle.
43507:
43508: Tutkimusten mukaan maassamme ruoka- on alituotantoaluetta mainittuihin tuotteisiin
43509: taloudessa käytetään vihanneksia ja muita puu- nähden. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kulute-
43510: tarhatuotteita huomattavasti vähemmän, kuin tuista vihanneksista ja muista puutarha-alan
43511: esim. muissa Pohjoismaissa. Terveydellisistä tuotteista tuodaan maakunnan ulkopuolelta yli
43512: syistä olisi kuitenkin edellä mainittujen ravinto- 80 prosenttia. Maakunnassa olisi kuitenkin erit-
43513: aineiden käyttöä pyrittävä lisäämään. Näyttää- täin hyvät mahdollisuudet voimakkaalle puu-
43514: kin ilmeiseltä, että lähiwosien aikana tämä tarhatuotannon lisäämiselle. Maakunta on pien-
43515: päämäärä toteutuu. Näin ollen olisi jo hyvissä viljelysvaltaista aluetta ja pienviljelijät kipeästi
43516: ajoin varauduttava siihen, että kotimaan vihan- kaipaisivat lisäansiomahdollisuuksia. Peruskou-
43517: nes- ja puutarhatuotanto peittäisi kysynnän lutuksen saantiin alalla ei kuitenkaan koulujen
43518: tulevaisuudessa. Kun tämän lisäksi otetaan vähäisyydestä johtuen ole mahdollisuuksia.
43519: huomioon esim. käytön voimakas lisääntymi- Näin ollen siis uutta puutarha-alan koulua kai-
43520: nen, voidaan olla varmoja siitä, että puutarha- vattaisiin juuri Pohjois-Karjalassa.
43521: ja kasvihuoneyrittäjiä tarvitaan tulevaisuudessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
43522: entistä enemmän. nioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43523: Edellä mainittu näkökohta huomioonottaen muksen,
43524: puutarha-alan kouluja ei ole maassamme riittä-
43525: västi. Erityisesti tämän alan koulutuksen puute että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
43526: tunnetaan Itä-Suomessa. Koulutuksen puute on menpiteisiin puutarhakoulun perustami-
43527: osaltaan ollut johtamassa siihen, että Itä-Suomi seksi Pohjois-Karjalaan.
43528: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
43529:
43530: Reino Karpola. Lea Sutinen.
43531: 2103
43532:
43533: IX,87.-Toiv.al. n:o 1224.
43534:
43535:
43536:
43537:
43538: Kauppi ym.: Ruokaperunan hintasäännöstelyn lopettamisesta.
43539:
43540:
43541: E d u s k u n n-alle.
43542:
43543: Ruokaperunan nykyisin voimassa oleva hinta- laa1tuisen ruokaperunan tuottamiselle on ole-
43544: säännöstely on aiheuttanut sen, että tilanne massa erittäin hyvät mahdollisuudet maassam-
43545: ruokaperunan tuottamisen ja markkinoinnin me, olsi perunanviljelyn kehittymiselle luotava
43546: suhteen on erittäin epätyydyttävä. Hintasään- vapaat mahdollisuudet. Hintäsäännöstelyn pois-
43547: nöstelystä johtuu mm. se, että tuotetusta peru- taminen ei onstaisi ratkaisevasti kuluttajahintaa,
43548: nasta käytetään huomattava osa rehuksi tai koska ruokaperunan vapaa markkinahinta tekee
43549: teollisuusperunaksi. Hyvälaatuisen ruokaperu- kilpailun myöskin tarjonnan suhteen vapaaksi.
43550: nan saanti kauppaan estyy kun ruokaperunan Hintäsäännöstelyn poistamisella luotaisiin edel-
43551: lajittelu ja kauppakunnostus ei ole kannattavaa. lytykset hyvälaatuisen ruokaperunan markki-
43552: Tämän johdosta joudutaan ruokaperunaa tuot- noille saamiselle. On syytä korostaa sitä, että
43553: tamaan maahamme ulkomailta. Tilanteen nurin- perunanviljelyn kehittämistä puoltaa myös se,
43554: kurisuutta kuvastaa vielä esimerlciksi se, että e[tä perunanviljely tapahtuu ilman va1tion tu-
43555: samanaikaisesti toimitetaan ruokaperunaa Etelä- kea. Kehittämällä perunanviljelyä, voidaan
43556: Pohjanmaalta Ruotsiin. muilla maataloustuotannon aloilla keventää yli-
43557: Nykyisen tilanteen johdosta on perunnan vil- tuotantoa. Tällöin perunanviljelyllä on huo-
43558: jely maassamme viime vuosina taantunut. Vuo- mattava merkitys myös maataloustuotannon .ta-
43559: sina 1962-66 oli perunanviljelyala maasamme saajana maassamme.
43560: keskimäärin 72 600 ha, vuonna 1969 58 200 Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit-
43561: ha. Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran alueen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43562: perunanviljelyala on ollut vastaavana aikana yli
43563: 11 000 ha, vuonna 1969 vain 8 700 ha. Voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
43564: daan olettaa, että hintasäännöstelyn jatkuessa menpiteisiin ruokaperunan hintasäännös-
43565: perunanviljely edelleen taantuu. Koska hyvä- telyn lopettamiseksi.
43566: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
43567:
43568: Eeva Kauppi. Juha Rihtniemi. Eeva Särkkä.
43569: Juuso Häikiö. Raimo Ilaskivi. Ragnar Granvik.
43570: Anna-Liisa Linkola. Jouni Mykkänen. Victor Procope.
43571: Aili Vaittinen. Juhani Orrenmaa. Elly Sigfrids.
43572: M. Jaatinen. G. Laatio. Pekka Haarla.
43573: Aslak Aas. Olavi Nikkilä. Erkki Hara.
43574: Erkki Häkämies. P. Mäki-Hakola. Sylvi Saimo.
43575: Elsi Hetemäki. Maija Heino. Katri-Helena Eskelinen.
43576: Sinikka Karhuvaara. Niilo Tarvajärvi. Salme Katajavuori.
43577: 2104
43578:
43579: IX,88.- Hemst.mot. nr 1225.
43580:
43581:
43582:
43583:
43584: KorSbäck m.fl.: Om åstadkommande av trygg beredskap i fråga
43585: om lantbruks- och andra livsförnödenheter.
43586:
43587:
43588: T i 11 R i k s d a g e n.
43589:
43590: ~t undersökningar, som utförts på upp- Jängre sikt icke ändamålsenligt att minska lant-
43591: drag av försvarsväsendet, är vårt lands bered- bruksproduktionen på sådant sätt, som nu
43592: skap i fråga om livsförnödenheter i händelse skett och sker. De vidtagna åtgärderna av o1ika
43593: avspärrning från udändska marknader av en slag bör bli tillfälliga. Bl.a. ur beredskaps-
43594: eller annan anledning skulle uppstå mycket synpunkt borde åtgärdema syfta tili åstadkom-
43595: svag. Enligt denna utredning lever vi bildlikt mandet av tillräckligt stora reservlager, främst
43596: sagt ur hand i mun. Detta gäller även livs- av brödsäd, smör och kött. 1 fråga om brödsäd
43597: medelsförsörjningen. och foderspannmål borde lagringsmöjligheterna
43598: Det mycket omtalade "veteberget" skulle avsevärt förbättras genom uppförande av nya
43599: räcka för tio månaders normal förbrukning, lagerhus. Enligt uppgift från vetenskapligt håll
43600: vilket även innebär, atlt en eller ett par frost- kan osaltat smör göras tili smörolja, som kan
43601: nätter inkommande höst skulle leda tili en av- lagras långa tider utan att försämras och därefter
43602: sevärd import av brödsäd nästa vinter. 1 fråga igen förvandlas tili smör. Smöroljan kan upp-
43603: om smörberget ådagalägger undersökningen att bevaras i stort sett som andra oljor, varför lag-
43604: de nuvarande lagren motsvarar försörjningsbe- ringskostnaderna blir mycket lägre än vid sed-
43605: hovet av smör endast under 4 månader. De vanlig lagring av smör.
43606: lagrade köttmängderna mostsvar:ar knappt en Vår uppfattning är, altt dessa och andra ut-
43607: månads försörjning. vägar att lösa lantbrukets nuvarande överskotts-
43608: 1 fråga om bränn- och andra oljor och andra problem och samtidigt säkerställa en nödvän-
43609: livsförnödenheter är läget lika svagt. dig beredskap i fråga om landets och folkets
43610: Då vi realistiskt sett inte kan ifrånse möj- livsmedelsförsörjning icke ägnats nödig omsorg
43611: ligheten att, såsom förut många gånger skett, av regeringarna och därför föreslår vi vörd-
43612: bli avspärrade från import, borde beredskaps- samt, att riksdagen ville besluta bemSitälla,
43613: frågan ägnas större uppmärksamhet och åt-
43614: gärder än vad, som skett under de senaste att regeringen måtte vidtaga skynd-
43615: åren. Detta gäller icke minst livsmedelsbered- samma åtgärder för att åstadkomma en
43616: skapen. trygg beredskap i fråga om lantbruks-
43617: Enligt undertecknades uppfattning är det på och andra livsförnödenheter.
43618: Helsingfors den 16 april 1970.
43619:
43620: Verner Korsbäck. Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
43621: 2105
43622:
43623: IX,88.- Toiv.al. n:o 122.5. Suomennos.
43624:
43625:
43626:
43627:
43628: Korsbäck ym.: Turvaavan valmiuden aikaansaamisesta maatalous-
43629: . ia muiden elintarvikkeiden kohdalla.
43630:
43631:
43632: Eduskunnalle.
43633:
43634: Puolustuslaitoksen toimeksiannosta suori- menpiteiden, joihin on ryhdytty, tulee olla tila-
43635: tettujen tutkimusten mukaan maamme elintar- päisiä. Muun muassa valmiuden kannalta pi-
43636: viketeollisuus on, jos ulkomaiset markkinat ttäisi toimenpiteiden tähdätä riittävän suurten
43637: syystä tai toisesta sulkeutuisivat, hyvin heikko. varavarastojen, ennen muuta leipäviljan, voin ja
43638: Tämän selvityksen mukaan me elämme kuvaan- lihan, aikaansaamiseen. Kysymyksen ollessa lei-
43639: nollisesti sanoen kädestä suuhun. Tämä kos- päviljasta ja rehuviljasta pitäisi varastointimah-
43640: kee myös ruokatavarahuoltoa. dollisuuksia huomattavasti parantaa rakentamal-
43641: Paljon uhuttu 'vehnävuori' riitJtäisi kymme- la uusia varastotaloja. Tieteen taholta saatujen
43642: nen kuukauden normaaliin kulutukseen, mikä tietojen mukaan voidaan suolalltomasta voista
43643: merkitsee myös sitä, että yksi tai pari tule- tehdä voiöljyä, jota voidaan pitkiä aikoja varas-
43644: vana syksynä sattuvaa hallayötä johtaisi huo- toida sen pilaantumatta ja sen jälkeen jälleen
43645: mattavaan leipäviljan tuontiin ensi talvena. muutttaa voiksi. Voiöljyä voidaan säily.ttää suu-
43646: Voivuoresta kyseen ollen tutkimus osoittaa, rin piirtein niin kuin muitakin öljyjä, minkä
43647: että nykyiset varastot vastaavat vain neljän vuoksi varastointikustannukset tulevat paljon
43648: kuukauden voihuollon tarvetta. Varastoidut li- alhaisemmiksi kuin voin tavallisessa v.arastoin-
43649: hamäärät vastaavart: tuskin kuukauden huoLtoa. nissa.
43650: Po1llto- ja muiden öljyjen ja muiden elintar- Käsittääksemme hallitukset eivät ole kiinnit-
43651: vikkeiden suhteen tilanne on yhtä heikko. täneet ·tarpeellista huomiota näihin ja muihin
43652: Koska me realistisesti katsoen emme voi olla keinoihin maatalouden nykyisten ylituotanto-
43653: ottamatta lukuun tuontimme sulkeutumisen pulmien ratkaisemiseksi ja samanaikaisesti tar-
43654: mahdollisuutta, niin kuin aikaisemmin on mon- peellisen valmiuden varmistamiseksi maan ja
43655: .ta kel'ltaa tapahtunut, pitäisi valmiuskysymyk- kansan ruokatavarahuollon suhteen, ja sen täh-
43656: seen kohdistaa suurempaa huomiota ja tehdä den ehdotamme ·kunnioittavastli eduskunnan hy-
43657: tässä asiassa enemmän kuin viime vuosina on väksyttäväksi toivomuksen,
43658: tapahtunut. Tämä ei koske vähiten ruokatava-
43659: ravalmiutta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43660: Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan ei pi- menpiteisiin turvaavan valmiuden ai-
43661: .temmällä tähtäyksellä ole tarkoituksenmukaista kaansaamiseksi maatalous- ;a muiden
43662: vähellltää maataloustuotantoa sillä tavalla kuin elintarvikkeiden kohdalla.
43663: nyt on tapahtunut ja tapahtuu. Niiden eri toi-
43664: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
43665:
43666: Verner Korsbäck. Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
43667:
43668:
43669:
43670:
43671: 264 427/70
43672: 2106
43673:
43674: IX,89.- Hemst.mot. nr 1226.
43675:
43676:
43677:
43678:
43679: Korsbäck m.fl.: Om elfektiverint. IW rddt.ivnings-, forsknings-
43680: och försöksverksamheten inom pälsdiursskötseln.
43681:
43682:
43683: TiH Riksdagen.
43684:
43685: Ett av våra svåraste inrikesproblem nu och Trots denna ringa insats från statsmaktemas
43686: så långt man kan blicka in i framtiden är sida har särskilt minkskötseln utvecklats tili
43687: bristen på tillräckliga arbets- och utkomstmöj- en ekonomisk betydelsefull näringsgren. För
43688: ligheter för vårt folk och den därav förorsakade närvarande finns i hela landet omkring 3 500
43689: arbetslösheten och den omfattande emigrationen minkfarmar. Skinnproduktionen senaste år var
43690: från vissa delar av vårt land. Denna brist är över 2 milj. skinn, varav ca 90% har expor-
43691: i många avseenden en onaturlig företeelse. All- terats eller kommer att exporteras under snar
43692: mänt sett bör det finnas naturliga förutsätt- framtid. Inkomstema för denna export beräk-
43693: ningar för att bereda t.o.m. en större befolk- nas tili 100 milj. mk i västvaluta.
43694: ning än den nuvarande tillräckliga möjligheter För ytterligare utveckling av näringen
43695: tili produktivt arbete. I strävandena härför är skulle bl.a. behövas effektivare rådgivning,
43696: det nödvändigt att tillvarataga också de möj- särskilt för nybörjare och mindre farmare samt
43697: ligheter som står tili buds inom mindre om- en på vetenskaplig grund uppbyggd forsknings-
43698: fattande näringsgrenar. En sådan är bl.a. päls- och försöksanstalt. För sistnämnda ändamål
43699: djursproduktionen. har Pälsdjursodlarnas förbund reserveraot tomt
43700: En angelägen uppgift för riksdag och rege- i Hyvinge i anslutning tili Lantbrukets forsk-
43701: ring är att genom olika åtgärder bidraga tili ningscentrals försökssvingård. Avsikten är att
43702: näringslivets utveckling. I detta avseende har även försöks- och forskningsanstalten för päls-
43703: även pälsdjursnäringen rönt ett visst stöd, som djur skall underlyda Lantbrukets forsknings-
43704: dock inte varit tillräckligt med hänsyn tili nä- central.
43705: ringens betydelse och utvecklingsmöjligheter. Då upprepade framställningar tili respektive
43706: Statens stöd för denna näring inskränker sig myndigheter om anslag och andra åtgärder i
43707: främst tili avlöning av en konsulent för råd- förenämnt syfte icke lett tili resultat, föreslås
43708: givningen, avlöning av en lärartjänst för skol- att riksdagen ville besluta hemställa,
43709: ning av minkskötare, beviljandet av grund- och
43710: utvecklingskredit för uppförandet av foderbe- att regeringen måtte vidtaga nödvän-
43711: redningsverk, fryshus och andra byggnader för diga åtgärder för elfektivisering av rdd-
43712: mink- och örvig pälsdjursavel samt ett anslag givnings-, forsknings- och försöksverk-
43713: för minkodlarnas försöksgård. samheten inom pälsdiursskötseln.
43714: Helsingfors den 16 april 1970.
43715:
43716: Verner Korsbäck. Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
43717: 2107
43718:
43719: IX,89.- Toiv.al. n:o 1226. Suomennos.
43720:
43721:
43722:
43723:
43724: Korsbäck ym.: Turkiseläintarhausta koskevan neuvonta-, tutki-
43725: mus- i~t koetoiminnan tehost~~~t~isesta.
43726:
43727:
43728: Eduskunnalle.
43729:
43730: Eräs vaikeimmista valtakunnan sisäisistä pul- Tästä valtiovallan vähäisestä panoksesta huo-
43731: mista on nyt ja tulee olemaan niin pitkälle limatta minkinhoito on kehlttynyt taloudelli-
43732: kuin tulevaisuuteen voi nähdä kansamme riit- sesti merkittäväksi elinkeinonhaaraksi. Tällä
43733: tävien työ- ja toimeentulomahddollisuuksien haavaa on koko maassa noin 3 500 minkkitar-
43734: puute ja siitä johtuva työttömyys ja laaja haa. Nahkojen tuotanto oli viime vuonna yli
43735: maastamuutto maamme eräistä osista. Tämä 2 milj. nahkaa, joista noin 90 % vietiin
43736: puute on monessa suhteessa luonnoton ilmiö. maastta tai lähitulevaisuudessa viedään. Tämän
43737: Yleisesti ottaen lienee olemassa luonnolliset viennin tuottamat tulot arvioidaan 100 milj.
43738: edellytykset tarjota jopa nykyistä suuremmalle markaksi länsivaluuttoina.
43739: väestölle riittävät tuottavan työn mahdollisuu- Elinkeinon edelleen kehittämiseksi tarvittai-
43740: det. Tähän pyrittäessä on välttämätöntä ottaa siin mm. tehokkaampaa neuvontaa erityisesti
43741: vaarin myös niistä mahdollisuuksista, joita on aloittelevia ja pienempiä tarhaajia varten sekä
43742: tarjolla vähäisempien elinkeinonhaarojen pii- !tieteelliselle pohjalle rakentuva tutkimus- ja
43743: rissä. Eräs sellainen on turkiseläinten tuotta- koelaitos. Viimemainittua !tarkoitusta varten
43744: minen. Turkiseläintarhaajien liitto on varannut tontin
43745: Eduskunnan ja hallituksen tärkeänä tehtä- Hyvinkääitä Maatalouden tutkimuskeskuksen
43746: vänä on mm. erilaisin 1toimenp~tein auttaa elin- koesikalan yhteydessä. Tarkoituksena on, että
43747: keinoelämän kehitystä. Tässä suhteessa myös turkiseläintenkin koe- ja tutkimuslaitos olisi
43748: turkiseläinelinkeino on saanut osakseen tiettyä Maatalouden tutkimuskeskuksen alainen.
43749: tukea, joka kuitenkaan ei ole ollut riittävää Kun toistuvat määrärahaa ja edellä maini-
43750: ottaen huomioon tämän elinkeinon merkityk- tussa tarkoituksessa tehdyt muita toimenpiteitä
43751: sen ja kehitysmahdollisuudet. VaLtion ttälle koskevat esitykset asianomaisille viranomaisille
43752: elinkeinolle antama tuki rajoittuu lähinnä yh- eivät ole johtaneet tulokseen, ehdotetaan edus-
43753: den neuvontakonsulentin palkkaamiseen, yh- kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
43754: den minkinhoitajien kouluttamista varten ole-
43755: van opettajantoimen palkkaan, perus- ja kehi- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
43756: tysluoton myöntämiseen ravinnonvalmistuslai- menpiteisiin turkiseläintarhausta koske-
43757: tosten rakentamiseksi, jäähdyttämöiden ja mui- van neuvonta-, tutkimus- ;a koetoimin-
43758: den rakennusten aikaansaamiseksi minkin- ja nan tehostamiseksi.
43759: muiden turkiseläinten jalostusta varten sekä
43760: määrärahaan minkinhoitajien koetilaa varten.
43761: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
43762:
43763: Verner Korsbäck. Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
43764: 2108
43765:
43766: IX,90.- Toiv .al. n:o 1227.
43767:
43768:
43769:
43770:
43771: Kortesalmi ym.: Libakmjan· ia lampaankasvatuksen sallimisesta
43772: pellonvaraustiloilla.
43773:
43774:
43775: Eduskunnalle.
43776:
43777: Koska varsinkin kehitysalueilla, siås Pohjois- Näiden perutelujen nojalla ehdotamme edus-
43778: ja Itä-Suomessa, on erinomaiset edellytykset li- kunnan hyväksyttäväksi kunnioittavasti toivo-
43779: hakarjan kasvatukseen ja tätä ttuotantosuuntaa muksen,
43780: myös asiantuntijapiireissä pidetään näille alueil-
43781: le suosite1tavana ja kun maahamme tuodaan että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
43782: jatkuvasti lihaa ulkomailta, oLisikin kotimaan maamme kehitysalueita koskevien sään-
43783: lihantuotantoa pyrittävä elvyttämään. Tämän nösten muuttamiseksi siten, että pellon-
43784: johdosta kehitysaluelakiin olisi tehtävä muutos varaustiloilla voitaisiin ryhtyä kasvatta-
43785: tai lisäys, jonka mukaan kehitysalueilla voitai- maan lihakarjaa ja lampaitakin ilman
43786: siin pellonvaraustiloilla kasvaJttaa lihakatjaa, ja lukumäärän rajoitusta.
43787: lampaiden kasvatuksesta olisi poistettava luku-
43788: määrärajoitus ( 10 lammasta), sillä kymmenen
43789: lampaan pito ei kannata.
43790: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
43791:
43792: J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
43793: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä. Pentti Antila.
43794: Veikko Vennamo.
43795: 2109
43796:
43797: IX,91.- Toiv.al. n:o 1228.
43798:
43799:
43800:
43801:
43802: Kortesalmi ym.: Halpakorkoisien ja pitkäikäisten lainojen myön-
43803: tämisestä vihannesten, juuresten ja marjojen viljelijöille.
43804:
43805:
43806: E d u s k u n n a 11 e.
43807:
43808: Kehitysalueet ovat yleensä vajaatuottoisia ja perheelle noin l 0 000 markan vuosiansio per-
43809: osin jopa tyhjiöitä esimerkiksi vihannesten tuo- hettä kohti, mikä olisi korkea tulotaso nimen-
43810: tannon osalta. Niinpä muun muassa Oulun ta- omaan Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa nykyisin
43811: lousalueelle tuodaan muualta noin 50 % peru- maatalousväen tulotaso on vain noin 60 %
43812: nasta ja 90 % porkkanasta puhumattakaan leh- tehdastyöläisen keskimääräisestä tulotasosta.
43813: tivihanneksista. Lisäksi maahamme tuodaan Jotta asiantilaan saataisiin tehokas ja pikainen
43814: ulkomailta suuret määrät sellaisia maatalous- korjaus tämä edellyttäisi valtion takaukseen
43815: tuotteita, joita voitaisiin tuottaa omassa maas- perustuvan lainoituksen järjestämistä niille vil-
43816: sammekin ja myös Itä- ja Pohjois-Suomen ke- jelijäperheille, jotka olisivat halukkaat muutta-
43817: hittymättömillä alueilla. Esimerkiksi vuonna maan tuotantosuuntaa ryhtymällä määrätietoi-
43818: 1968 tuotiin ulkomailta maahamme seuraavat sesti vihannesten, juuresten ja marjojen vilje-
43819: määrät sellaisia elintarvikkeita, joiden tuotta- lyyn. Halpakorkoinen lainoitus on nimittäin
43820: miseen meillä täällä kotimaassa on täysin riit- välttämätöntä etenkin riittävän suurten varasto-
43821: tävät edellytykset: tilojen rakentamiseksi. Tällaisella lainoitustoi-
43822: markkaa
43823: minnalla ehkäistäisiin maatalousväestön kurjis-
43824: kiloa
43825: tumista ja maaltamuuttoa ainakin jossakin mää-
43826: porkkanaa 1745 244 - 1304 620,00 rin ja taattaisiin mahdollisuuksia eteen päin
43827: bernettä 5 657 847 - 4 022 639,00 pyrkivälle maatalousnuorisolle.
43828: perunaa 8 445 807 - 1693 962,00 Näiden syiden perusteella ehdotamme kun-
43829: sipulia 3 097 834 - 1905103,00 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43830: tomaattia 2 374 035 - 4 216 521,00 muksen,
43831: kurkkua 785 674 - 2 095 463,00 että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
43832: mansikkaa 58178 - 194 532,00 halpakorkoisien pitkäaikaisten lainojen
43833: yhteensä 15 432 840,00 myöntämiseksi maamme vihannesten,
43834: juuresten ja marjojen viljelijöille ja niiksi
43835: Mikäli näiden lajikkeiden viljelyä haluttaisiin aikoville, ensisijaisesti kuitenkin maam-
43836: voimakkaasti edistää omassa maassamme taat- me kehitysalueilla, siis Pohjois- ja Itä-
43837: taisiin niiden kotimaisella tuotannolla yli 1 500 Suomessa.
43838: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
43839:
43840: J. Juhani Kortesalmi. Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
43841: Pentti Antila. Matti Silander. Arttur Niemelä.
43842: 2110
43843:
43844: IX,92.- Toiv.al. n:o 1229.
43845:
43846:
43847:
43848:
43849: Kortesalmi ym.: Tutkimuksesta Ouluioen kalanviljelyn ;a kalan-
43850: poikaskuvatuksen tuloksista.
43851:
43852:
43853: E d u s k u n n a 11 e.
43854:
43855: Oulujokeen rakennetut vesivoimalaitokset kaan menestyneet eivätkä lisääntyneet, ehdo-
43856: patoineen ja vedensäännöstelyineen ovat koh- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
43857: talokkaasti vähentäneet Oulujoen aikaisemmin väksi toivomuksen,
43858: niin runsasta kalakantaa ja siten heikentäneet
43859: kalastuksesta saatuja lisätuloja pitkin Oulujoki- että hallitus järjestäisi asianmukaisen
43860: vartta. Tämän vuoksi Maataloushallitus on an- tutkimuksen siitä, miksi kalanviljely ja
43861: tanut Oulujoki Osakeyhtiön tehtäväksi kala- kalanpoikasten istutus ei Oulujoessa ole
43862: kannan kasvattamisen Oulujokeen. Kun Oulu- tuottanut lähimainkaan toivottua tu-
43863: jokeen istutetut kalanpoikaset eivät ole kuiten- losta.
43864: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
43865:
43866: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
43867: Antti Isomursu. Jour.U Mykkänen.
43868: Lauri Linna. G. Laatio.
43869: Hannes Volotinen. Heikki Kainulainen.
43870: 2111
43871:
43872: IX,93.- Toiv.al. n:o 1230.
43873:
43874:
43875:
43876:
43877: Kortesalmi ym.: Muhoksen Koivikon koulutilan muodostamisesta
43878: opistoasteiseksi maatalousoppilaitokseksi.
43879:
43880:
43881: E d u s k u n n a 11 e.
43882:
43883: Maamme tärkeä peruselinkeino on edelleen- Edellä esitettyihin perusteluihin nojautuen ja
43884: kin maatilatalous sivuelinkeinoineen. Nykyinen koska Pohjois-Suomenkin kasvanut koulutus-
43885: nopeasti muuttuva koulutusyhteiskuntamme tarve on otettava huomioon, ehdotamme kun-
43886: vaatii kuitenkin myös maatilataloudessa ja niottavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43887: perheviljelmillä toimiviita ihmisiltä yhä enempi muksen,
43888: oppipohjaisia perustietoja ja -taitoja sekä val-
43889: miuksia uusien tuotantosuuntien löytämiseen ja että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
43890: perustamiseen. Tässä tarkoituksessa onkin suun- Muhoksen Koivikon koulutilan muodos-
43891: niteLtu esim. Muhoksella toimivan Koivikon tamiseksi opistoasteiseksi maatalousop·
43892: koulutilan muodostamista opistoasteiseksi oppi- pilaitokseksi.
43893: laitokseksi. Valitettavasti hanke on rauennut.
43894: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
43895:
43896: J. Juhani Kortesalmi. Eino Syrjä.
43897: Antti lsomursu. Hannes Volotinen.
43898: Lauri Linna. Viljo Suokas.
43899: Pentti Antila. Heikki Kainulainen.
43900: 2112
43901:
43902: IX,94.- Toiv.al. n:o 1231.
43903:
43904:
43905:
43906:
43907: Kortesalmi ym..: Muhoksen ammattikoulun vakinaistamisesta.
43908:
43909:
43910: E d u s k u n n a 11 e.
43911:
43912: Ammattikoulutus on nyky-yhteiskuntamme taan ja kun kuitenkin Muhoksen kokoisessa pi-
43913: avaintekijö1tä pyrittäessä sopeutumaan muuttu- täjässä on ammattikoulun oppilasainesta jatku-
43914: viin oloihin ja pyrittäessä tarjoamaan esim. V·asti ja riittävästi tarjolla, ehdotamme kunnioit-
43915: maataloudesta vapautuvalle väestölle uusia työ- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
43916: ja elinkeinomahdollisuuksia. Tämän vuoksi sen,
43917: myös Pohjois-Suomessa on saatava kehitystä
43918: ja vauhtia ammattikoulutukseen. Kun esim. että hallitus ryhtyisi nopeasti toimiin
43919: Muhoksen ammattikoulu toimii jatkuvasti tila- Muhoksen ammattikoulun vakinaistami-
43920: päisten kurssivarojen turvin ja alistettuna Poh- seksi.
43921: jois-Pohjanmaan Keskusammattikoulun valvon-
43922: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
43923:
43924: J. Juhani Kortesalmi. Antti lsomursu. Hannes Volotinen.
43925: Pentti Liedes. Lauri Linna. Heikki Kainulainen.
43926: Matti Ahde.
43927: 2113
43928:
43929: IX,9.5.- Toiv.al. n:o 12.32.
43930:
43931:
43932:
43933:
43934: Kortesalmi ym.: Suoja-aitojen rakentamisesta porotlomien vi/,.
43935: ielijöiden pelloille.
43936:
43937:
43938: E d u s k u n n a 11 e.
43939:
43940: Maamme poronhoLtoalueella, erityisesti Kuu- tunnetusti vai!keata ltyöttömyysaluetta ja koska
43941: samossa, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä sekä valtion ltyöttömyysvaroja käytetään nykyisin
43942: paikoin muuallakin esiinltyy vaikeita ristiriitoja monelta osin epätarkoituksenmukaisesti, esi-
43943: poronomistajien ja porottomien viljelijöiden vä- tämme kunnoittavasti eduskunnan hyväksyttä-
43944: lillä. Syynä ovat porojen aiheuttamat viljelys- väksi toivomuksen,
43945: vahingot. Yhtäältä on kohtuutonta rasittaa po-
43946: ropaliskuntia ylettömällä viljelysten aitaamis- etä hallitus vuosittain varaisi esim.
43947: velvollisuudella, mutta toisaalta myös porot- Paliskuntain Yhdistyksen lausuntojen
43948: tomien viljelijöiden peltojen on saatava suoja pohjalta työttömyysvaroja suoja-aitojen
43949: porovahingoilta, koska he käytännössä eivät rakentamiseen porottomien viljelijöiden
43950: useinkaan saa riittäviä vahingonkorvauksia po- pelloille, aluksi erityisesti Kuusamon,
43951: ropaliskunnilta. Koska poronhoitoalue on myös Taivalkosken ja Pudasjärven pitii;ässä.
43952: Helsingissä .3 päivänä huhtikuuta 1970.
43953:
43954: J. Juhani Kortesalmi. Hannes Volotinen. Viljo Suokas.
43955: Antti lsomursu. Jouni Mykkänen. Olavi Tupamäki.
43956: Arttur Niemelä. G. Laatio. Matti Silander.
43957: Lauri Linna. Heikki Kainulainen. Mauno Kurppa.
43958:
43959:
43960:
43961:
43962: 26.5 427/70
43963: 2114
43964:
43965: IX,96.- Toiv.al. n:o 1233.
43966:
43967:
43968:
43969:
43970: Kortesalmi ym.: Petoeläintuhoien estämisestä ia korvaamisesta.
43971:
43972:
43973: E d u s kun n a 11 e.
43974:
43975: Muuttuvassa yhteiskunnassamme eri eturyh- jamiston petoeläinhankaluudet ja -vahingot.
43976: mien käsitykset ja pyrkimykset törmäävät Siksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttävksi
43977: usein vastakkain. Tästä on ollut viime vuosi- ~toivomuksen,
43978: kymmeninä yhtenä esimerkkinä asennoituminen
43979: maamme suuriin luonnovaraisiin petoeläimiin. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
43980: Erityisesti Pohjois-Suomen itäosissa kuten Kai- poro- ;a kotieläintalouden tasapuoliseksi
43981: nuussa ja Koillis-Pohjanmaalla sekä Lapissa, ;a oikeudenmukaiseksi suo;elemiseksi
43982: ovat petoeläimet edelleenkin haittana ja vaa- petoeläimillä ia ennen kaikkea petova-
43983: rana väestön poro- ja kotieläintaloudelle. Toi- hinkoien asialliseksi korvaamiseksi Poh-
43984: saalta maamme ja muunkin Euroopan luon- iois-Suomen väestölle, ;a että hallitus
43985: nonsuojelupiirit ovat toistuvasti korostaneet, myös eritystoimenpitein huolehtisi Poh-
43986: kuinka tärkeätä on nyky- ja jälkipolvelle säilyt- iois-Suomen petokannan riittävästä su-
43987: tää ja suojella Suomen korpien suuria petoeläi- pistamisesta petoeläimiä kuitenkaan ko-
43988: miä, jotta me suomalaisetkin voisimme ansaita konaan hävittämättä, iolloin olisi otet-
43989: eurooppalaisen kulttuurikansan arvonimen. tava huomioon sekin tosiasia, että itä-
43990: Lainsäädäntömme onkin voittopuolisesti otta- ra;an takaisista Neuvostoliiton asumat-
43991: nut huomioon petoeläinten suojelun, mutta tomista selkosista tulee Suomen puolelle
43992: jättänyt vähemmälle huomiolle paikkallisen asu- ;atkuvasti uutta petoeläintäydennystä.
43993: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
43994:
43995: J. Juhani Kortesalmi. Lauri Linna. Mikko Vainio.
43996: Arttur Niemelä. Hannes Volotinen. Viljo Suokas.
43997: Antti lsomursu. Jouni Mykkänen. Heikki Kainulainen.
43998: 2115
43999:
44000: IX,97.- Toiv.al. n:o 1234.
44001:
44002:
44003:
44004:
44005: Koskenniemi ym.: Toimenpiteistä Pohiois- ia Itä-Suome11 asutus-
44006: tilojen saattamiseksi elinkelpoisiksi.
44007:
44008:
44009: E d u s k u n n a II e.
44010:
44011: Vielä tämän vuosisadan alkukymmenillä Poh- rton hankintaan. Nämä lainat eivät kuitenkaan
44012: jois- ja Itä-Suomessa maataloudesta elävä ihmi- riittäneet tilan kuntoon saattamiseen, vaan oli
44013: nen sai huomaJttavat lisätulot metsästyksestä ja otettava lisäksi korkeakorkoisia lainoja. Aivan
44014: kalastuksesta. Jo ennen vuosisadan vaihdetta tavallinen tilanne on uusimmilla tiloilla nykyään
44015: oli kuitenkin ·tullut tässä suhteessa merkittä- sellainen, että tilan hinta ja erilaiset halpakor-
44016: väksi tekijäksi metsien hakkuu-, ajo- ja uitto- koiset lainat ovat yhteensä 50-60 000 mark-
44017: työ. Kun 1920-luvulla ryhd}llttiin luomaan Poh- kaa ja tämän lisäksi korkeakorkoisia lainoja
44018: jois-Suomeen nykyistä asutustoimintaa, niin sen 20-30 000 markkaa. Kun tilan suunnitelman-
44019: yhtenä perusteena oli pysyvän työvoiman saa- mukaiseen kuntoon saattaminen on suurimmal-
44020: minen alueella suoritettaviin metsätöihin. ta osalta kesken ja haltijalla tuloina asunto,
44021: Enen sotia asutustilat olivatkin suurelta osal- 2-4 lehmän tuotos, sekä aivan satunnaiset
44022: ta "paidanvaihtopaikkoja" metsä- tai muissa palkkatulot ja usein suuri perhe, ei elämä ole
44023: !töissä työskenteleville. Mutta sotien jälkeisellä normaalia.
44024: asutustoiminnalla pyrittiin luomaan jotenkin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
44025: tuottavaa maa- ja varsinkin karjataloutta ja sii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44026: nä onnistuttiinkin kohtalaisesti, kunnes tuli muksen,
44027: eräitä uusia tekijöitä: tekniikan hyväksikäy;ttö
44028: puutavaran hakkuussa ja kuljetuksessa. Se on että hallitus suorituttaisi nopeasti
44029: lisääntynyt nopeasti viimeksi kuluneiden vuo- tutkimuksen Pohjois~ ja Itä-Suomen
44030: sien aikana. Kun asutustilallinen tai pienviljelijä asutustilojen nykyisestä elinkelpoisuu-
44031: vielä 10 vuotta sitten ·työskenteli metsässä he- desta ja elämisen mahdollisuuksista
44032: vosineen 4-5 :kuukautta vuodessa hankkien niillä ja että tässä tutkimuksessa otet-
44033: näin väLttämättömät rahatulot talvella, jolloin taisiin huomioon asukkaille välttämät-
44034: ei tilalla ollut mitään tekemistä, niin nyt häntä tömien sivuansioiden saantimahdollisuu-
44035: hevosineen ei enää tarvita. det, sekä antaisi esitykset tarpeellisiksi
44036: Mutta sodanjälkeistä maatalou1ita - asutus- lainmuutoksiksi, jotta voitaisiin käy-
44037: tiloja - luotaessa niihin sijoitettiin huomat- vän hinnan periaatetta noudattaen mää-
44038: ll:avasti valtion varoja peruskuivatuksiin, teiden rätä tiloille uudet hinnat ja tarvittaessa
44039: rakentamiseen ym. Näitä varoja annettiin myös vähentämällä myös myönnettyjä valtion
44040: halpakorkoisina lainoina asutustilallisille erilai- lainoja tehdä Pohjois- ja Itä-Suomen
44041: seen rakentamiseen, raivaamiseen ja irtaimis- asutustiloista elinkelpoisia.
44042: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
44043:
44044: Niilo Koskenniemi. Toivo Asvik. Paavo Väyrynen.
44045: Pekka Salla. Urho E. Knuuti. Veikko Hanhirova.
44046: V. J. Rytkönen. Pekka Vilmi. Jouni Mykkänen.
44047: Arttur Niemelä.
44048: 2116
44049:
44050: IX,98.- Toiv.al. n:o 12.35.
44051:
44052:
44053:
44054:
44055: Kurppa ym.:_ Salaojituspalkkioiden ja -lainojen myöntämisestä.
44056:
44057:
44058: E d u s k u n n a 11 e.
44059:
44060: Maassamme puhutaan paljon maatilojen elin- Salaojituslainlllt ovat poistetut valtion budje-
44061: kelpoisuuden parantamisesta sekä koneiden tista sii.rcyttäessä korkotukilainojen käyttöön.
44062: käytön tehostamisesta maataloudessa. Salaojitus Rahatilanteen kiristyessä salaojituslainojen saan-
44063: lisäisi tilojen peltopinta-alaa ja edistäisi konei- ti paikallisista rahalaitoksista tyrehtyy ja tilanne
44064: den käytJtöä. Mutta nyt ovat salaojituspalkkiot on vaikein siellä, missä rahoitustilanne on muu-
44065: poistettu valtion budjetista. Tämä johtaa sii- rt:enkin vaikein.
44066: hen, että salaojiltns hidastuu ja tyrehtyy varo- Em. perusteilla ehdotamme kunnioittaen
44067: jen puutteeseen, sillä salaojituskustannukset eduskunnan hyväksytitäväksi toivomuksen,
44068: ovat peltohehtaaria kohden varsin huomatta-
44069: vat. Salaojitustarvetta on varsin paljon sosiaali- että hallitus ryhtyisi kiirellisiin toi-
44070: sin perustein · puolustettava välttämättämissä menpiteisiin salaojituspalkkioiden ja -lai-
44071: tapauksissa, kuten invalidit, vanhukset ja muut, nojen myöntämiseksi valtion varoista
44072: jotka pystyvät niukasti tulemaan toimeen omil- maatilojen elinkelpoisuuden parantami-
44073: la tiloillaan, jos ne on salaojitettu, mutta voi- sen edistämiseksi.
44074: mat eivät riitä raskaan avo-ojituksen kunnossa
44075: pitämiseen.
44076: Helsingissä 1.3 päivänä huhtikuuta 1970.
44077:
44078: Mauno Kurppa. Antti Isomursu. Matti Asunmaa.
44079: Viljo Suokas. Arttur Niemelä. Olavi Tupamäld.
44080: Pentti Antila.
44081: 2117
44082:
44083: IX,99.- Toiv.al. n:o 1236.
44084:
44085:
44086:
44087:
44088: Kurppa ym.: Viliavarastan vastunottoleyvyn parantamisesta.
44089:
44090:
44091: E d u s k u n n a 11 e.
44092:
44093: Viljelijät ovat sadonkorjuun alkaessa joutu- taa ylimääräisiä kustannuksia ja myös laatu-
44094: neet toistuviin vaikeuksiin sen johdosta, että tappioita.
44095: viljavarasto ei ole vielä tässä vaihessa ottanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
44096: viljaa vastaan vaan useimmiten vasta huomat- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44097: ltavasti myöhemmin. Varsinkin suurilla viljelys-
44098: alueilla, kuten Loimaan talousalueella, on tämä että hallitus ryhtyisi leiireelliisiin toi-
44099: vaikeus tunnettu viljelijäväestön keskuudessa menpiteisiin viliavaraston vastaanottoky-
44100: kipeästi. Vilja ruuhkautuu ensin kauppojen vyn parantamiseksi ;a vastaanoton aloit-
44101: varastoihin ja sen jälkeen joudutaan siirtymään tamiseksi heti sadonkor;uun aikana.
44102: tiloilla tapahtuvaan varastointiin. Tämä aiheut-
44103: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
44104:
44105: Mauno Kurppa. T. 1. Vartia. Taisto Tähkämaa.
44106: Heikki Kainulainen. Saimi Ääri. Katri Kaarlonen.
44107: !118
44108:
44109: IX,100.- ToiY.al. n:o 1237.
44110:
44111:
44112:
44113:
44114: Easio Laine ym.: Määrärahasta Kust•vin V uosnaisten trooU-
44115: sataman ia -keskuksen rakentamista varten.
44116:
44117:
44118: Eduskunnalle.
44119:
44120: Saaristokunnissa asuvien toimeentulovaikeuk- sen. Tämän rakennusvaiheen lasketaan olevan
44121: sien lievittämisessä on tärkeä merkitys teollis- valmiina -71 keväällä. Troolarikeskuksen raken-
44122: tamistoimenpiteillä ja muilla elinkeinotoimintaa taminen ilman valtion taloudellista tukea ei ole
44123: edistävillä ratkaisuilla. Tässä tarkoituksessa on mahdollista. Kokonaiskustannukset on arvioitu
44124: aloitettu troolisatamahankkeiden toteuttaminen. n. 1 milj. markan suuruisiksi eli jonkin verran
44125: Kustavin saaristokunnassa on laadittu suunni- Reposaaren troolisataman kustannuksia pienem-
44126: telma troolauskeskuksen rakentamisesta Vuos- miksi. Valtion rahoitusosuudeksi on edellytetty
44127: naisten niemeen. Lounais-Suomen Seutukaava- 75%.
44128: liitto on laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
44129: alueen käytöstä tähän tarkoi.tukseen. Sataman kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44130: lisäksi on alueelle suunniteltu rakennettavaksi
44131: kalajalostamo, tutkimuslaitos, jäätehdas, pyy- että hallitus ottaisi riittävän suuren
44132: dyskorjaamo ja laatikkotehdas sekä valtion määrärahan vuoden 1971 tulo- ;a meno-
44133: omistukseen tarkoitettu kalastuskoulu. Ensi arvioesitykseen Kustavin V uosnaisten
44134: syksynä aloitettavaksi tarkoitettu ensimmäinen eroolisataman ia -keskuksen rakenta-
44135: vaihe käsittää viiden troolarin sataman, veto- mista varten.
44136: telakan ja pienveneiden laituritilan rakentami-
44137: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
44138:
44139: Ensio Laine. Anna-Liisa Jokinen. Oili Suomi.
44140: 2119
44141:
44142: IX,101.- Toiv.al. n:o 1238.
44143:
44144:
44145:
44146:
44147: Landström ym.: Kalataloushallinnon piiriorganisaation luomisesta.
44148:
44149:
44150: E d u s k u n n a II e.
44151:
44152: Maamme vesistöjen moninais( kokonais )käyt- talouden koko merkitys on huomS!ttavasti suu-
44153: töä koskevat kysymykset ovat viime vuosina rempi ja erityisesti virkistyskalastus palvelutoi-
44154: olleet runsaasti esillä. Alussa, hajanaisen toi- mintoineen antaa nyt ja enenevässä määrin tu-
44155: minnan tilalle on luotu määrätietoisempaa levaisuudessa siihen oman panoksensa. Tämän
44156: suunnittelutoimintaa eri hallintohaarojen pii- vuoksi kalatalousasioiden hoidon tehostami-
44157: rissä ja valtioneuvostossa on tehty periaatepää- seksi on luotava alalle tehokas piiriorganisatio,
44158: tös vesihallinnon keskittämisestä perustetta- johon on sijoitettava pätevää korkeimman am-
44159: vaan vesihallitukseen. Päätöksen mukaan kala- mattikoulutuksen saanutta työvoimaa.
44160: talous on jätetty tulevan vesihaliltuksen ulko- Vesistöjemme kalat ja kalastus muodostavat
44161: puolelle. Tämän johdosta mm. vesien virkis- sellaisen luonnonvaran, jonka kestävä hyväksi-
44162: tyskäytJtöön ja sen suunnitJteluun liittyvät asiat käyttö on yleisen edun mukaista. Kalatalous-
44163: kuuluisivat vesihallinnan ja sen piiriorganisa- alan alueellinen hoito edellyttäisi lääninportaa-
44164: tion toimialaan muilta osin, mutta virkistyska- seen virkamiehen vastuulla toimivia kalatalous-
44165: lastusasiat jäisivät kalataloushallinnon osalle. alan •toimihenkilöitä, jotka koordinoisivat toi-
44166: Sillä taas ei ole piirialueellisissa kysymyksissä mintaa alueellaan. Kalavesiemme tehokas hy-
44167: organisatiota. Nykyisin kalatalousviranomaiset väksikäyttö edelly.ttää asiantuntemuksella laa-
44168: joutuva;t tarpeen vaatiessa käyttämään kalave- dittuja ja valvottuja kalaveden kalastus- ja
44169: den omistajain neuvontajärjestöjen palveluk- hoito-ongelmia yhtenäisille vesistöyksiköille.
44170: sessa olevia kalatalouskonsulentteja ja -neuvo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
44171: jia. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44172: Kalataloushallinnon kunnollinen hoito edel- muksen,
44173: lyttäisi tehokasta piiriorganisatiota. Kun maan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44174: kalansaaliiksi arvioitiin nimellisesti vuonna menpiteisiin kalataloushallinnon tehok-
44175: 1967 73 milj. kg, sen rahallinen arvo on 66,4 kaan piiriorganisaation luomiseksi.
44176: milj. mk. Tässä on vain kalan liha-arvo. Kala-
44177: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
44178:
44179: Eeles Landström. Pirkko Aro.
44180: 2120
44181:
44182: IX,102.- Toiv.al. n:o 1239.
44183:
44184:
44185:
44186:
44187: Lepistö ym.: Toimenpiteistä turkistarhauksen edellytysten luomi-
44188: seksi kehitysalueille.
44189:
44190:
44191: E d u s k u n n a 11 e.
44192:
44193: Turkiseläin:kasvatusala on maassamme viime myöntämällä valtion tulo- ja menoarviossa tar-
44194: wosien aikana erittäin voimakkaasti kehittynyt, peellinen määräraha kuuden rurkiseläinkonsu-
44195: mikä on ilmennyt sekä tarhojen lukumäärän lentin palkkausta ja matkakuluja varten.
44196: että !tuotannon suurena kasvuna. Turkiseläin- Turkistarhauksen levitessä ja ttullessa yhä
44197: kasvatus on näin ollen muodostunut varsin merkittävämmäksi taloudelliseksi tekijäksi
44198: merkitykselliseksi elinkeinoksi toisaalta huo· maassamme, on välttämätöntä, että kotimaisen
44199: mattavana työnantajana, nimenomaan kehitys- rehunkäytön tutkimukseen kiinnitetään huo-
44200: alueillamme, jonne tarhaus pääasiassa on kes- miota. Tämä kuuluu maataloustutkimustoimin-
44201: kittynyt, ja toisaalta tärkeänä vientielinkeinona. nan ajankohtaisiin tehtäviin maatalouden pyr-
44202: Vuonna 1968 !tuotettujen minkinnahkojen vien- kiessä kannattavaan talouteen. Valtion toimen-
44203: nin arvo nousee lähes 110 milj. markkaan. piteillä, ruokintaa ja jalostustoimintaa tutki-
44204: Johtuen osittain voimakkaasta tuotannon li- malla, pystytään tarhausalalla kilpailemaan mui-
44205: säyksestä, mutta ennen kaikkea siitä, että tar- den maiden kanssa kiristyvillä kansainvälisillä
44206: haus on voimakkaasti levinnyt uusille alueille, markkinoilla.
44207: joilla ammattitaidon puute on suuri, olisi eh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
44208: dottomasti tehostettava neuvontatoimintaa. Oli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44209: si myös 1tarpeen kouluttaa ja neuvoa rehusekot-
44210: tamoiden palveluksessa olevaa henkilökuntaa. että hallitus jo kuluvana vuonna ryh-
44211: Jo nykyisen konsulenttimäärän paikkaaminen tyisi toimenpiteisiin tuottavan turkistar-
44212: aiheuttaa kuitenkin erittäin suuren kustannus- hauksen edellytysten luomiseen erittäin-
44213: erän ko. alan keskusjärjestölle. Koska neuvon- kin kehitysalueille soveltuvan vientielin-
44214: tatoimintaa välttämättä olisi vielä tehostettava, keinon haaran tukemiseksi.
44215: olisi valtion tuettava turkistarhausneuvontaa
44216: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
44217:
44218: Eeli Lepistö. Bror Lillqvist. Sakari Knuuttila.
44219: 2121
44220:
44221: IX,103.- Toiv.al. n:o 1240.
44222:
44223:
44224:
44225:
44226: H. Linna ym.: Esityksen antamisesta perusluottolain muutta-
44227: misesta.
44228:
44229:
44230: E d u s k u n n a 11 e.
44231:
44232: Maatalouden pääomakysymysten helpottami- ilisuuden korkeakorkois<ten lainojen vakauttami-
44233: seksi tarkoitettu perusluottolaki ( 156/65) on seen perusluottolain mukaisiksi muutoinkin
44234: ollut voimassa 1. 9. 1965 lähtien. Perusluottoa kuin väl.irt:tömästi omistajanvaihdoksen yhtey-
44235: voidaan nykyisin myöntää maanosto- ja sisar- dessä. Tähän ovat useat komiteat kiinnittäneet
44236: osuuslainoina vain <tilan, tilanosuuden ltai mää- mietinnöissään huomiota, mutta asiaan ei ole
44237: räalueen omistajanvaihdoksen yhteydessä kaup- saatu muutosta.
44238: pahinnan maksamiseen. Sellaiset tilat, joissa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
44239: omistajanvaihdosta ei ole tapahtunut, eivät voi kunnan hyväks}llttäväksi toivomuksen,
44240: päästä osallisiksi maatalouden perusluotosta ra-
44241: kentamislainoja lukuunottamatta. että hallitus antaisi esityksen perus-
44242: Huomattava osa viljelijöistä on joutunut ot- tuottolain muuttamiseksi siten, että va-
44243: tamaan korkeakorkoisia lainoja tilanhankinnan kauttamislaino;a voidaan myöntää perus-
44244: yhteydessä. Näiden hoitamisessa on syntynyt luottolain tarkoittamiin tarkoituksiin
44245: erityisesti Pohjois-Suomessa suuria vaikeuksia. myönnettyien korkeakorkoisien laino;en
44246: Vaikeimmassa tilanteessa olevien viljelijöiden vakauttamiseen muutoinkin kuin välit-
44247: aseman helpottamiseksi olisi perusluottolakiin tömästi omista;anvaihdoksen yhteydessä.
44248: tehtävä sellainen muutos, joka antaisi mahdol-
44249: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
44250:
44251: Heimo Linna. Ahti Pekkala.
44252:
44253:
44254:
44255:
44256: 266 427/70
44257: 2122
44258:
44259: IX,104.- Toiv.al. n:o 1241.
44260:
44261:
44262:
44263:
44264: H. Linna ym.: Varojen osoittamisesta maatalouden perusluotto-
44265: lain mukaisen lainoituksen peruspääomaksi Pohjois- ja Itä-
44266: Suomessa.
44267:
44268:
44269: E d u s k u n n a 11 e.
44270:
44271: Maatalouden peroslootosta 12. 3. 196.5 an- eivät ole riittäneet niin pitkäaikaiseen lainoi-
44272: nettu laki ei ole täyttänyt niitä toiveita, joita tukseen, mitä perusluottolainoitus tarkoittaa.
44273: siihen asetettiin Pohjois- ja Itä-Suomen maata- Käytännön kokemukset maatalouden perus-
44274: lousväestön vaikean pääomakysymyksen helpot- luottolainoituksesta osoittavat, että se ei nykyi-
44275: tajana. sellään tyyd}'ltä Pohjois- ja Itä-Suomen viljelijöi-
44276: Rahalaiitokset ovat myöntäneet 1. 10. 1965 den tarpeita.
44277: lähtien 30. 9. 1968 mennessä perusluottoja yh- Korjaus asiaan on saatavissa ainoastaan siten,
44278: teensä 45 841 500 mk. että maatalouden perusluottolakia muutetaan
44279: Näistä lainoista oli myönnetty pääomaköy- niin, että valtion tulo- ja menoarviossa voidaan
44280: hillä alueilla ainoastaan 4 116 000 mk, eli va- vuosittain osoittaa riittävä määräraha perusluot-
44281: jaat 9 % koko myönnettyjen petosluottojen tolain peruspääomaksi, josta määrärahasta raha-
44282: määrästä. Pääomaköyhiin alueisiin on tässä las- laitokset voivat pääomaköyhillä alueilla maata-
44283: kelmassa otettu mukaan Ylivieskan, Kuopion, louden perusluottoja myöntää.
44284: Iisalmen, Joensuun, Kajaanin, Oulun eteläisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
44285: ja pohjoisen, Rovaniemen sekä Kemin asutuspii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44286: rien aluedt. muksen,
44287: Maatalouden perusluottolaki on käytännössä että hallitus antaisi kiireellisesti Edus-
44288: hyödyttänyt pääasissa Etelä-Suomen pääoma- kunnalle esityksen maatalouden perus-
44289: vahvojen alueiden viljelijöitä. Pohjois- ja Itä- tuottolain muuttamiseksi niin, että val-
44290: Suomen viljelijöiden vaikeaa pääomakysymystä tion tulo- ja menoarviossa voidaan osoit-
44291: se ei ole helpottanut siinä määrin, että sillä olisi taa varoja Pohjois- ja Itä-Suomessa pe-
44292: asiallista merkitystä ja •tämä johtuu sHtä, että rusluottolain mukaisen lainoituksen pe-
44293: pääomaköyhillä alueilla rahalaitosten omat varat ruspääomaksi.
44294: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
44295:
44296: Heimo Linna. Ahti Pekkala.
44297: 2123
44298:
44299: IX,10.5.- Toiv.al. n:o 1242.
44300:
44301:
44302:
44303:
44304: H. lJnna ym.: Halla-alueiåe~e rehuviliakaupan järiestämisestä.
44305:
44306:
44307: E d u s k u n n a II e.
44308:
44309: Maamme maatalouspolitiikassa on jouduttu Karjatalousvaltaisen maatalouden harjoittami-
44310: sellaiseen tilanteeseen, että maatalouden samoin nen on hallaisilla alueilla ainoa mahdollinen
44311: kuin koko kansantalouden edun mukaista on tuotantosuunta, muttta se edellyttää, että rehu-
44312: uusien järjestelmien kehittäminen erikoisesti viljakauppa on saatava pitkällä tähtäimellä sel-
44313: rehuviljakaupan osalta. laiseen järjestykseen, että viljelijöille voidaan
44314: Leipäviljan kotimainen tuotanto on ylittänyt vuos1ttain ennen kylvösuunnitelmien 1tekoa il-
44315: pysyvästi kotimaisen kulutuksen. Kansantalou- moittaa, minkälaisilla hinnoilla he saavat ostaa
44316: dellisesti ajatellen olisi järkevää käyttää osa rehuviljaa. Jos voidaan kehlttää sellainen jär-
44317: leipäviljalle tarkoitetuista peltoaloista rehuvil- jestelmä, joka takaa halla-alueiden viljelijöille
44318: jan viljelyyn Etelä-Suomessa ja luoda samanai- sellaiseen hintaan välttämättömän rehuviljan,
44319: kaisesti tehokas rehuviljan osto-, varastointi- ja että maidon ja lihan tuotanto on siihen perus-
44320: markkinointijärjestelmä, jonka turvin Etelä- ruen kannattavasti mahdollista, silloin on löy-
44321: Suomessa tuotettu rehuvilja voitaisiin siirtää detty myöskin ratkaisu, jolla hallatuhot voidaan
44322: Pohjois-Suomeen karjanruokinnassa käytettäväk- pysyvästi välttää ja tuotantosuunta voidaan oh-
44323: si. jata hallavarmojen kasvien viljelyyn.
44324: Rehuviljan kauppa on maassamme vieläkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja koko Poh-
44325: siksi heikosti järjestetty, ettei se anna hallais- jois-Suomen hallaisilla alueilla viljelijöiden ta-
44326: ten alueiden viljelijöille minkäänlaista varmuut- loudellinen asema on niin heikko, että se vel-
44327: ta siitä, että he saavat ostamalla käyttöönsä voittaa käyttämään valtion varoja näille alueille
44328: kohtuullisella hinnalla rehuviljaa ja siksi sitä !tärkeän rehuviljan saannin varmistamiseen ja
44329: yritetään jatkuvasti tuottaa sellaisissa olosuh- hinnan pitämiseen niin alhaisena, että se luo
44330: teissa, joissa siihen ei ole luontaisia mahdolli- edellytykset tuotantosuunnan muuttamiselle ja
44331: suuksia. Rehuviljakaupan epävarmuus on käy- rehuviljan viljelemisen lopettamiselle hallaisim-
44332: tännössä ollut eräs merkittävä tekijä niihin milla maatalousalueilla.
44333: hallavahinkoihin, joita Pohjois-Suomessa on sat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
44334: tunut. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44335: muksen,
44336: Hallatuhot ovat edttäin merkittävästi hei-
44337: kentäneet viljelijöiden taloudellista asemaa, sillä että hallitus ryhtyisi kiirellisesti toi-
44338: suoritetut hallakorvaukset eivät käytännössä ole menpiteisiin halla-alueiden rehuviljakau-
44339: peittäneet kolmannestakaan kärsityistä vahin- pan uudelleen järjestämiseksi siten, että
44340: goista. Vahingot ovat kohdistuneet lisäksi ylei- näillä alueilla turvataan pysyvästi rehu-
44341: simmin taloudellisesti heikoimmassa asemassa viljan saanti sellaisella hinnalla, joka
44342: oleviin viljelijöihin, joiden viljelmät ovat suo- Etelä-Suomen tuotantoalueilla rehuviljan
44343: alueilla. tuottajalle maksetaan.
44344: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
44345:
44346: Heimo Linna. Reino Kangas.
44347: Pekka Vilmi. Tahvo Rönkkö.
44348: 2124
44349:
44350: IX,106.- Toiv.al. n:o 1243.
44351:
44352:
44353:
44354:
44355: L. Linna ym.: Kurssikeskuksen perustamisesta Ylivieskan kaup-
44356: palaan kehitysalueiden maatalousväestön ammattiopetusta var-
44357: ten.
44358:
44359:
44360: E d u s k u n n a 11 e.
44361:
44362: Maatilatalouden tekninen kehitys vaatii maa- Maatilatalouskurssien ohjelman tulisi sisältää
44363: talousammatin harjoittajalta kykyä omaksua pientiloille soveltuvien erikoistuotanltoalojen
44364: yhä uusia menetelmiä. Kun vain vähäisellä osalla opetusta lyhyiden perus- ja jatkokurssien muo-
44365: maatalousväestöä on ammattikoulutuspohja ja dossa. Kysymykseen tulisi esimerkiksi vihannes-
44366: kun sekin on suurelta osalta jo vanhentunee- ja marjanviljely- ja muut vastaavat kurssimuo-
44367: seen tietoon perustuvaa, maatalousväestön am- dot.
44368: mattiltaito suhteessa alalla tapahtuvaan kehityk- Kun maa~talousvaltaisen Kalajokilaakson
44369: seen on jopa ,aleneva. Siihen on osaltaan vai- alueella mainitunlaisesta kurssitoiminnastta on
44370: kuttamassa se, etitä huomattava osa maanvil- puute ja kun siellä tunnetaan sitä kohtaan suur-
44371: jelys- ja maamieskouluissa opiskelleista ja lähes ta kiinnostusta sekä nuoren että varttuneem-
44372: !kaikki korkeampaa maatalouskaulutusta saa- man väestön keskuudessa, kurssikeskuksen pe-
44373: neista on siirtynyt pois varsinaisen käytännön rustaminen sinne olisi erittäin ~tarkoituksenmu
44374: viljelyn piiristä. Erityisesti ttästä aiheutuva epä- kaista. Kun Ylivieskan kauppalan alueella oleva
44375: kohta tunnetaan kehitysalueilla, josta muutto- valtion omistaJma Olmalan tila, jonka kauppala
44376: liike on vienyt mukanaan niin kuin yleensäkin luovutti valtiolle aikoinaan maamiesopiston pe-
44377: ammattikoulutetun väestön myös ma'tltalous- rustamista varten, jota ei kuitenkaan ole perus-
44378: koulutusta saaneet. Maaitalousneuvonnan supis- tettu, on keskeisellä paikalla, se sove1tuisi erin~
44379: tamistoimenpiteet ja se, että maa~talousneuvon omaisesti maatilatalouden kurssikeskuksen pai-
44380: ta on jo vuosikymmeniä keskittynyt erilaiseen kaksi ja voisi siten tyydyttää mm. hyvien kul-
44381: tilastointiin ja tarkkailuun, varsinaisen neuvon- kuyhteyksien vuoksi laajalti kehitysalueen väes-
44382: nan jäädessä toisarvoiseksi, ovat johtaneet maa- ltön kurssimuotoisen koulutuksen tarvetta.
44383: ttalousväestön siihen, että lähes kaikki sen saa- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
44384: •tavissa oleva neuvonta on kaupallista markki- tamme eduskunnan päätettäväksi /toivomuksen,
44385: namainontaa, jossa ei ole päämääränä viljelijän,
44386: vaan kulloinkin edustetun liikkeen etu. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44387: Epäkohdan korjaaminen vaatisi perusteellista menpiteisiin kehitysalueen maatalous-
44388: maatalouskoulutuksen uudistamista, joka kui- väestön ammattiopetuksen järjestämi-
44389: itenkin nykytilantesssa olisi ilmeisen vaikeasti seksi perustamalla valtion omistamalle
44390: ltoteutettavissa. Sen sijaan perusepäkohdan lie- Olmalan tilalle Ylivieskan kauppalaan
44391: ventäminen olisi mahdollista maataloudellisen kurssikeskuksen erilaisten maatilatalou-
44392: kurssitoiminnan avulla, jolloin koulutuksen vaa- teen liittyvien} käytännöllisten havainto~
44393: timat rakennus- ja muut inveSitoinnit vaatisivat jen pohjalle rakentuvien perus- ja jatko-
44394: suhteellisen vähän pääomia. kurssien järjestämistä varten.
44395: Helsingissä 9 päivänä huhltikuuta 1970.
44396:
44397: Lauri Linna. Antti Isomursu. Eino Syrjä.
44398: Viljo Suokas. Matti Asunmaa. Heikki Kainulainen.
44399: 2125
44400:
44401: IX,107.- Toiv.al. n:o 1244.
44402:
44403:
44404:
44405:
44406: L. IJnna ym.: Sianrehujen ruokintakoeaseman aikaansaamisesta
44407: Pohjois-Pohjanmaan sikatalouskoeasemalle.
44408:
44409:
44410: E d u s k u n n a 11 e.
44411:
44412: Ma81talouden tutkimustoiminnan ulottaminen kaansaatava käytännön ruokintakokeisiin perus-
44413: uusille aloille on välttämättömyys. Tällä het- tuva sianrehujen tutkimus. Tutkimuksessa olisi
44414: kellä jo voidaan osoittaa, että tutkimustoiminta myöskin pyrittävä etsimään uusia kotimaassa
44415: ei ole voinut tarpeellisessa määrin seurata maa- ltuotettavia rehuja erikoisesti niitä ,alueita var-
44416: talouden ltuotantosuuntakehi.tystä. Näin on ti- ten, joissa sikatalous on nykyisin muualta han-
44417: lanne erityisesti karjanrehujen tutkimuksen ki.ttavan rehun varassa. Tutkimukseen tulisi
44418: alalla, jossa tutkimus on yksipuolisesti keskit- luonnollisesti kuulua tutkimus rehun vailmtuk-
44419: .cynyt kemiallisiin rehuanalyyseihin. Niiden an- sesta lihan laatuun.
44420: tamaJt rehuarvotulokset eivät ole kuitenkaan Kun Oulun läänin Haapajärvellä olevalle
44421: osoi.ttautuneet käytännön ruokinnassa luotetta- Pohjois-Suomen sikatalouskoeasemalle Maata·
44422: viksi, josta seurauksena on ollut katkeria pet- lousministeriö on jo vuonna 1967 myöntänyt
44423: tymyksiä ja suuria taloudellisia menetyksiä luvan sianrehujen tarkkailutoimintaan ja koska
44424: karjatalouden harjoittajille. Pahimmat epäkohdat mainitulla koeasemalla on asianmukainen koe-
44425: tässä suhteessa on todettu sikataloudessa, jossa sikalarakennus laitteineen, olisi koeaseman
44426: lukuisissa tapauksissa analyysituloksiin perus- muuttaminen erityiseksi valtakunnalliseksi sian-
44427: tuva ruokintasuunnitelma on pettänyt niin pa- rehujen tutkimusasemaksi taloudellisesti edulli-
44428: hoin, että sikatalouden harjoittajalle on aiheu- nen ratkaisu sianrehututkimuksen toteuttami-
44429: tunut työpaikan menetyksen ohella suoranaista seksi.
44430: rahallista menetystä. Kun myöskin rehuliikkei- Edellä ole't'an perusiteella kunnioittaen ehdo-
44431: den tuotteiden mainonta perustuu valtaosaltaan tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
44432: mainittuihin analyysituloksiin, sikatalouden har-
44433: joittajat tulevat monissa tapauksissa harhaan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44434: johdetuiksi. Epäkohta on tunnettu sianlihan menpiteisiin sianrehujen ruokintakoease-
44435: tuottajien piirissä, mutta myöskin rehuliikkeis- man aikaansaamiseksi Pohjois-Pohjan·
44436: sä. maan sikatalouskoeasemalle.
44437: Epäkohdan poisttamiseksi olisi pikaisesti ai-
44438: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
44439:
44440: Lauri Linna. Pentti Antila. Eino Syrjä.
44441: Viljo Suokas. Antti Isomursu. Heikki Kainulainen.
44442: 2126
44443:
44444: IX,108.- Toiv.al. n:o 124.5.
44445:
44446:
44447:
44448:
44449: L. Linna ym.: Maitojauheen kotimaisten markkinointimahdolli-
44450: suuksien selvittämisestä.
44451:
44452:
44453: E d u s k u n n a 11 e.
44454:
44455: Maitotaloustuotteista esiintyneen ylituotan- tuotantoa, kuten esimerkiksi korkealaatuisesta
44456: non markkinoimisessa pitäisi ensisijaisesti kiin- naudanlihasta.
44457: nittää huomiota niihin mahdollisuuksiin, joilla Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
44458: markkinointia voidaan lisätä kotimaassa. Kun !taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44459: kiistaton tosiasia on, ettei maassamme ole to-
44460: dellista ylituotantoa niistä ravintoaineista, joita että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44461: maito sisältää sisältää, olisi pyrittävä etsimään menpiteisiin selvityksen aikaansaami-
44462: keinoja maidon käytön monipuolistamiseksi. seksi maitoiauheen markkinointimahdol-
44463: Eräänä käyttökelpoisena ratkaisuna saattaisi lisuudesta vientihintaan kotimaassa nau-
44464: tulla kysymykseen maitojauheen markkinointi danlihan tuotantoa harioittaville vilieli-
44465: ylituotantokausina rehuksi sellaiselle kotieläin- iöille.
44466: taloudelle, jonka tuotteista ei ole olemassa yli-
44467: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
44468:
44469: Lauri Linna. Eino Syrjä.
44470: Antti lsomursu. Eino Poutiainen.
44471: Matti Silander.
44472: 2127
44473:
44474: IX,109.- Toiv.al. n:o 1246.
44475:
44476:
44477:
44478:
44479: L. Linna ym.: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton neu-
44480: vontatyön tukemisesta.
44481:
44482:
44483: E d u s k u n n alle.
44484:
44485: Turkistarhaus on maassamme saavulttanut jo taviin taloudellisiin menetyksiin. Turkistarhaus-
44486: vakiintuneen aseman eräänä maatalouteen liitty- elinkeinon huomattavasta kansantaloudellisesta
44487: vänä erikoistuotantomuotona. joka työllistää merkiltyksestä huolimatta on valtio myöntänyt
44488: noin 3 500 tarhaajaa perheineen sekä lisäksi varoja elinkeinon erikoisneuvontaa varten vain
44489: huomattavan joukon palkkatyövoimaa. Turkis- niin vähäisessä määrin, että ne ovat riittäneet
44490: tarhauksen merkitystä työllisyydelle korostaa ainoastaan yhden konsulentin palkkaukseen.
44491: lisäksi .se, että tarhaus on pääasiassa keskittynyt Valtaosa neuvonnasta on suoritettu alan neu-
44492: alityöllisyysalueille, erityisesti Pohjanmaalle. vonnasta vastaavan Suomen Turkiseläinten Kas-
44493: Turkistarhauksella on myös silakkasaaliin pää- vattajain Liiton jäsentarhoista kerättyjen varo-
44494: kuluttajana Suomessa huomattava merkitys ka- jen !turvin. Liitolla ei kuitenkaan ole mahdol-
44495: lastajien toimeentulon turvaajana, koska turkis- lisuuksia pelkästään omin varoin tyydyttää kas-
44496: tarhat käyttävät nimenomaan ylijäämäsilakkaa, vavaa neuvonnan tarvetta, minkä johdosta val-
44497: jota ei ole voitu myydä ihmisravinnoksi. tion tuki on välttämätön tilanteen korjaami-
44498: TurkiSitarhaus on erittäin tärkeä vientielin- seksi.
44499: keino, jonka tuotannosta 95 prosenttia menee On edelleen syytä todeta, että valtion apu
44500: vientiin valtaosan suuntautuessa länsimarkki- alan keskusjärjestölle oli esim. vuonna 1966
44501: noille. Viennin arvo oli vuonna 1968 noin maatalouden yleisneuvontajärjestöjen kokonais-
44502: 110 milj. marlcl:taa. menoista keskimäärin 56.2 prosenttia, kun
44503: Turkistarhauselinkeino käyttää vuosittain Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton val-
44504: vailla muita markkinointimahdollisuksia olevia tiolta saama osuus oli vain 5.6 prosenttia.
44505: teurastusjätteitä noin 20 milj. kiloa, kotimaista Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
44506: silakkaa noin 17 milj. kiloa, viljaa noin 15 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44507: milj. kiloa sekä maitokvarkkia noin 2.5 milj.
44508: kiloa. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
44509: Turkistarhaus on viime vuosina laajentunut menpiteisiin Suomen Turkiseläinten Kas-
44510: voimakkaasti. Pentuetuotos on vuodesta 1960 vattajain Liiton saaman, neuvontatyö-
44511: viisinkertaistunut niin, että vuonna 1968 tuo- hön käytettävän määrärahan lisäämi-
44512: tettiin 2.2 milj. pentua. On luonnollista, että seksi kuuden neuvontatyötä tekevän
44513: turkistarhauksen kaltaisessa nopeasti kehitty- konsulentin palkkaamiseksi ja että kon-
44514: vässä elinkeinossa on erikoisneuvonnan tarve sulenttien toimialueita määrättäessä eri-
44515: huomatava varsinkin, kun ala vaatii korkeata tyisesti otettaisiin huomioon kehitys-
44516: ammattitaitoa pientenkin ammattitaidon puut- alueilla olevien turkistarhojen neuvonta-
44517: teen aiheuttamien virheiden johtaessa huomat- tarpeet.
44518: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
44519:
44520: Lauri Linna. Antti Isomursu. Arttur Niemelä.
44521: Eino Poutiainen. Matti Asunmaa. J. Juhani Kortesalmi.
44522: Eino Syrjä.
44523: 2128
44524:
44525: IX,llO.- Toiv.al. n:o 1247.
44526:
44527:
44528:
44529:
44530: L. Linna ym.: Minkinrehuksi tuotavan Jäämeren kalan kuljetus-
44531: tuen aikaansaamisesta.
44532:
44533:
44534: E d u s k u n n a 11 e.
44535:
44536: Turkistarhauksen kannattavuudessa näyttelee Kun minkkitarhaus on monessa suhteessa
44537: raitkaisevaa osaa rehukustannus. Minkinrehun yksi arvokkaimmista tuotannonaloista kehitys-
44538: raaka-aineena käytetään huomattavassa määrin alueella, tulisi sen lisääntymistä tarvittaessa
44539: kalaa, josta suurin osa joudutaan tuomaan Jää- valtion tukitoimenpitein edistää ja siinä juuri
44540: mereltä, pääasiassa norjalaisilta kalastajilta os- rehun kuljetusavustuksen muodossa.
44541: tettuna. Kuljetus suoritetaan sekä auto että Edellä olev.aan viitaten kunnioittaen ehdo-
44542: laivakuljeituksina, joissa kummassakin tapauk- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
44543: sessa pitkästä matkasta johtuen kuljetuskustan- sen,
44544: nus nousee suureksi. Norjasta ,tuodun kalan
44545: tahtikustannus esimerkiksi Keski-Pohjanmaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44546: tarhoille maksaa yhtä paljon kuin kalan alku- menpiteisiin minkinrehuksi tuotavan Jää-
44547: hinta, josta taasen on seurauksena rehun hinnan meren kalan kuljetustuen aikaansaami-
44548: kohoaminen kannattavuusrajan yli. seksi kehitysalueen turkistarhauselinkei-
44549: non edistämiseksi.
44550: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
44551:
44552: Lauri Linna. Matti Silander. Veikko Vennamo.
44553: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
44554: 2129
44555:
44556: IX,lll.- Toiv.al. n:o 1248.
44557:
44558:
44559:
44560:
44561: Lintilä ym.: Lampaanpitorajoituksen poistamisesta pellonvaraus-
44562: korvauksen alaisilta tiloilta.
44563:
44564:
44565: E d u s k u n n a 11 e.
44566:
44567: Pellonvarauskorvauksen käyttöönoton yhtey- palkkioita. Näin ollen ja kun samalla työmää-
44568: dessä rajoitettiin myös kotieläinten pitoa niillä rällä, mikä 'tarvitaan kymmenen lampaan hoita-
44569: tiloilla, joitten osalta maksetaan pellonvaraus- miseen voitaisiin yhtä hyvin hoitaa huomatta-
44570: korvausta. Tällöin rajoitettiin myös lampait- vasti suurempia määriä, olisi sekä maatalouden
44571: ten pito-oikeus kymmeneen eläimeen. Tällaista että valtiontalouden kannalta erittäin edullista
44572: rajoitusta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. ja tarkoituksenmukaista poistaa pellonvaraus-
44573: Lampaitten lukumäärä on meillä laskenut korvausten alaisten tilojen osalta lampaanpito-
44574: vuoden 1958 407 OOO:sta vuoden 1969 rajoitukset.
44575: 168 OOO:een. Samanaikaisesti on kuitenkin lam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
44576: paanlihan kysyntä jatkuvasti kasvanut ja siitä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44577: on jatkuvasti ylikysyntää. Samoin on villan ja muksen,
44578: muitten karvojen tuonti viime vuosina ollut etä hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
44579: noin 4 milj. kiloa vuosittain. menpiteisiin pellonvarauskorvauksen
44580: Lampaanhoito ei ole meillä rasittanut valtion alaisia tiloja koskevan lampaanpitorajoi-
44581: ,taloutta, koska sitä varten ei myönnetä tuki- tuksen poistamiseksi.
44582: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
44583:
44584: Aaro Lintilä. Katri-Helena Eskelinen.
44585: Pentti Pekkarinen. Matti Ruokola.
44586: P. Mäki-Hakola.
44587:
44588:
44589:
44590:
44591: 267 427/70
44592: 2130
44593:
44594: IX,112.- Toiv.al. n:o 1249.
44595:
44596:
44597:
44598:
44599: Lintilä ym.: Valtion vastuusta turkistarhaustoimintaan otettujen
44600: ulkomaisten luottojen kurssitappiosta.
44601:
44602:
44603: E d u s k u n n a 11 e.
44604:
44605: V aitioneuvosto on errussa tapauksissa sitou- nen on jatkuvasti välttämätöntä ja niissä oleva
44606: tunut korvaamaan valtion varoilla pienen ja kurssiriski jää edelleen yksityisen tarhaajan
44607: keskisuuren teollisuuden ulkomaisista luotoista vastattavaksi, niin siitä on seurauksena yritys-
44608: aiheutuvan kurssitappion. toiminnan lamaantuminen. Tämän laatuiseen
44609: Maassamme harjoitettava turkistarhaustoi- kehitykseen ei asioita saisi päästää, sillä tar-
44610: minta on em. teollisuuteen rinnastettavaa. Kun haustoiminta antaa runsaasti työtilaisuuksia
44611: turkistarhaus joutuu kotimaisen pääoman puut- ensisijaisesti maamme kehitysalueilla ja tuot-
44612: teen vuoksi ja vientielinkeinona turvautumaan teiden viennillä saadaan runsaasti ulkomaan
44613: erikoisesti kausiluontoiseen ulkomaiseen luot- valuuttaa. Koko tarhaustoiminta tapahtuu il-
44614: toon, niin pidämme oikeudenmukaisena, että man minkäänlaista valtion tukea.
44615: mainitunlaisen luotan mahdollisen kurssitap- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
44616: pion sitoutuu valtio suorittamaan. nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo-
44617: Turkistarhauksen jatkuvuuden kannalta on muksen,
44618: tällä hetkellä suuri merkitys sillä, miten val- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
44619: tiovallan taholta suhtaudutaan mainitun elin- menpiteisiin, jotta turkistarhaustoimin-
44620: keinon rahoitustoimintaan liittyviin kysymyk- taan otettujen ulkomaisten luottojen
44621: siin. Jos esim. ulkomaisten luottojen ottami- kurssitappiosta vastaa valtio.
44622: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
44623:
44624: Aaro Lintilä. P. Mäki-Hakola. Reino Kangas.
44625: Esu Niemelä. Matti Ruokola. Paavo Niinikoski.
44626: Orvokki Kangas. Heimo Linna. Erkki Haukipuro.
44627: Taisto Tähkämaa. Juhani Orrenmaa.
44628: 2131
44629:
44630: IX,11.3.- Toiv.al. n:o 1250.
44631:
44632:
44633:
44634:
44635: Lottanen ym.: Toimenpiteistä juurikasvien viljelyn tehosta-
44636: miseksi.
44637:
44638:
44639: E d u s k u n n a 11 e.
44640:
44641: Maamme pohjoinen sijainti asettaa maata- tarpeen tarkastella eräitä tärkeimpiä syitä, jot-
44642: louden kannattavalle harjoittamiselle tiettyjä ka ovat olleet juurikasvien viljelyn leviämisen
44643: vaikeuksia. Suorastaan kansallisonnettomuuteen esteenä, sekä ehdottaa alustavia parannustoi-
44644: verrattavia vahinkoja aiheutuu maan eteläosia menpiteitä.
44645: myöten joinakin vuosina hallan vahinkojen ta- 1. Useimmat juurikasvit ovat vaateHaita
44646: kia, maan pohjoisosissahan on halla eräillä seu- kasvupaikkansa happamuuteen ja ravinteisiin
44647: duilla lähes jokavuotinen vieras. nähden. Menestyksellinen juurikasvinviljely
44648: Maatalousväestön toimeentulon parantami- vaatisi myöskin salaojituksen toteuttamisen.
44649: seksi ja koko kansantalouden kannaltakin oli- Nämä juurikasviljelyä edeltävät parannustoi-
44650: si valtiovallan toimenpiteiden avulla pyrittävä menpiteet tulevat useimmiten niin kalliiksi,
44651: ohjaamaan maatalouden tuotantosuuntaa siten, ettei etenkään pienviljelijäväestöllä ole siihen
44652: että peltoviljelyä suunnattaisiin laajassa mitas- varaa, vaikka juurikasvien viljely olisi juuri
44653: sa hallan kestävien kasvien viljelyyn. Tällöin heille tarkoituksenmukaista ja sopivaa. Hei-
44654: ei pellon tuotto pinta-alayksikköä kohti kui- koissa olosuhteissa yrittämisestä on jatkuvasti
44655: tenkaan saisi alentua. Myöskin työllisyyskysy- seurannut epäonnistumista ja alkaneen vilje-
44656: mysten hoitaminen on tässäkin yhteydessä lyn lopettamista.
44657: muistettava. 2. Rehnjuurikasvien säilytys talviruokintaa
44658: Voimaperäinen juurikasvien viljely olisi ko- varten vaatii meidän oloissamme kunnollisesti
44659: kemuksen mukaan viljelymuoto, jolla voidaan rakennettuja säilytystiloja. Niiden puuttuessa
44660: saavuttaa erinomaisia satotuloksia maan poh- on juurikasviedä päässyt pilaantumaan. Siten
44661: joisimpia osia myöten. Onhan esimerkiksi Ro- on aiheutunut suuria tappioita. Säilytystilojen
44662: vaniemellä sijaitsevalla Apukan koeasemalla parantamista kotieläinsuojien yhteyteen voita-
44663: saatu rehnjuurikasveista yllättävän suuria sa- neen tästä alkaen toteuttaa maatalouden pe-
44664: totuloksia. Myöskin tavallisilta käytännön vil- rusluottolain avulla.
44665: jelyksiltä tiedetään mainita vastaavia esimerk- 3. Juurikasviviljely pitäisi riittävässä määrin
44666: kejä. Kasvukauden lyhyys ei aseta rehnjuuri- koneellistaa. Viimeksi kuluneina vuosina on
44667: kasvien viljelyyn maan pohjoisosissakaan voit- tässä tapahtunut kautta maailman suurta edis-
44668: tamattomia esteitä, koska ne pystyvät käyttä- tymistä ja juurikasviviljelyn hoitotyöhön sekä
44669: mään hyväkseen kesäajan pitkän päivän. Juu- sadon korjuuseen on jo saatavana tarkoituk-
44670: rikasvien parhaimpiin ominaisuuksiin kuuluu senmukaisia koneita.
44671: kuitenkin se, että ne kestävät riittävässä mää- 4. Juurikasviviljelyyn tarvitaan tähän astista
44672: rin keväthallaa, ja ovat ne myöhemmin kasvu- runsaammin neuvontaa ja ohjausta. Olisi eduk-
44673: kauden aikana sattuvia halloja vastaan käytän- si, jos maatalousneuvontaan varatusta tai muis-
44674: nöllisesti katsoen täysin kestäviä. ta määrärahoista osoitettaisiin erä kutakin
44675: Juurikasvien viljely on kuitenkin tarpee- maanviljelysseuraa tai vastaavaa neuvontajär-
44676: seen nähden merkityksettämän vähäistä. Vuo- jestöä varten juurikasviviljelykonsulentin paik-
44677: sikymmenien kuluessa on vain teollisuuden kaamista varten. Samalla määrärahalla hoidet-
44678: käyttöön viljeltävän sokerijuurikkaan pinta-ala taisiin myöskin juuresrehujen käytön neuvonta.
44679: lisääntynyt, muiden juurikasvien osalta on ke- 5. Maatalousopetuksen olisi kaikissa koulu-
44680: hitys polkenut käytännöllisesti katsoen pai- tusasteissa otettava tähänastista kiinteämpi ote
44681: kallaan. Asian perusteiden selvittämiseksi on juurikasviviljelyn opetuksessa. Erityisesti olisi
44682: 2132 IX,l13.- Juurikasvien viljely.
44683:
44684: kiinnitettävä huomiota maatalouskoulujen verrattuna suhteellisen vaatimattomista halla-
44685: omaan, tilan karjamäärään nähden riittävän korvauksiin käytetyistä varoista vo1tru.snn va-
44686: laajaan, nykyaikaisesti koneellistettuun juuri- rata osa hallan ennalta torjuntaan siinä muo-
44687: kasviviljelyyn ennalta kunnostetussa maassa. dossa, että tuotantosuuntaa ohjattaisiin edellä
44688: Sama koskisi harjoittelutiloja ja koeasemia. esitetyin keinoin juurikasvien viljelyyn, olisi
44689: Tavoitteena voisi näissä esimerkkitapauksissa sillä pienviljelijävaltaiseen maatalouteemme
44690: olla viljelyn laajuudessa 0,2 ha/ny ja juures- erittäin tervehdyttävä vaikutus. Tuontiväkire-
44691: rehujen määrässä 2 ry/ny päivässä. hujen tarvetta voitaisiin täten myöskin ratkai-
44692: Työvoimaviranomaisten ilmoituksen mu- sevasti vähentää, ja osoittaa vastaavan raha-
44693: kaan on näköpiirissä työllisyystilanteen jat- määrän arvosta tuottavaa työtä syrjäseuduille.
44694: kuva vaikeutuminen erityisesti maan keski- ja Tämä kehitys vähentäisi vastaisuudessa maa-
44695: pohjoisosien syrjäseuduilla. Olisi sen vuoksi talouden tuen tarvetta.
44696: mitä tärkeintä erityisesti pienviljelijäperheiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
44697: toimeentulon kannalta, että heille osoitettaisiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44698: mahdollisuus kotonaan asuen tuottavaan työ-
44699: hön, maataloustuotannon kohottamiseen, että hallitus asettaisi kiireellisesti ko-
44700: myyntituotannon lisäämiseen ja sitä kautta pa- mitean laatimaan selvitystä siitä, millä
44701: rempaan elintasoon. Tässä on aihetta erityisesti toimenpiteillä maassamme voitaisiin no-
44702: huomauttaa, että juuresrehut sopivat paitsi peasti tehostaa juurikasvien viljelyä, ja
44703: maidon, myöskin lihantuotantoon. Erittäinkin siten parantaa erityisesti maan pohjois-
44704: hyvänlaatuisen naudanlihan vientiin tuntuisi ja keskiosissa asuvan pienviljelijäväes-
44705: meillä olevaa lisääntyviä mahdollisuuksia suh- tön peltokasvien viljelyvarmuutta, lisä-
44706: teellisen vähäisen vientituen avulla. tä näiden tilojen myyntituotantoa, pa-
44707: Jos arvostelua ja erimielisyyttäkin aiheut- rantaa työllisyyttä ja siten kohottaa köy-
44708: taneista, vaikkakin maatalouden menetyksiin hien alueiden väestön elintasoa.
44709: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
44710:
44711: Eino Lottanen. Sylvi Saimo. Matti Mattila.
44712: Tahvo Rönkkö. Jouko Siikaniemi. Ahti Pekkala.
44713: Taisto Tähkämaa.
44714: 2133
44715:
44716: IX,114.- Toiv .al. n:o 12.51.
44717:
44718:
44719:
44720:
44721: Mattila ym.: Kotimaisen kulutuksen varaamisesta kotimaiselle
44722: maataloustuotannolle.
44723:
44724:
44725: E d u s k u n n a 11 e.
44726:
44727: Maataloustuotantomme tasapainottamiseksi muita keinoja, kuten kotimaisen kulutuksen
44728: paremmin kotimaista kulutusta vastaavaksi on varaaminen täydellisesti kotimaiselle tuotan-
44729: ryhdytty useihin varsin tehokkaisiin toimen- nolle, tuonnin supistaminen joko rajoitustoi-
44730: piteisiin, kuten yhtiöiden maataloustuotannon menpitein tai hintapoliittisin toimenpitein
44731: rajoittamiseen, pellonvarauskorvausjärjestelmän esim. viljan, rasvojen, maissitärkkelyksen, her-
44732: käytäntöön ottamiseen jne. Nämä vapaaehtoi- neen, soijan, vihannesten ja nurmikasvien sie-
44733: set toimenpiteet ovat supistaneet tuotantoa, menten osalta, olisi tällaiset tuontiin kohdis-
44734: mutta ne ovat myös vaikeuttaneet viljelijä- tuvat rajoitustoimenpiteet otettava käytäntöön
44735: väestön toimeentuloa ja jarruttaneet nimen- eikä vaikeutettava viljelijäväestön asemaa tila-
44736: omaan maatalouden rakenteen kehittämiseksi kohtaisilla tuotannon rajoituksilla.
44737: välttämätöntä tilakoon suurenemista. Lisäksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
44738: on valtioneuvoston taholta viitattu siihen, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44739: tilakohtaiset tuotannon rajoitukset tultaisiin ot-
44740: tamaan käytäntöön maataloustuotannon supis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
44741: tamistarkoituksessa. Kun nämä rajoitukset kui- kotimaisen kulutuksen varaamiseksi ko-
44742: tenkin tulisivat suoraan laskemaan viljelijäin timaiselle maataloustuotannolle ja te-
44743: tulotasoa, joka jo muuten on muiden väestö- hostaisi toimenpiteitä viljelijäväestön
44744: piirien tulotasoa selvästi alhaisempi, ei tällais- tulotason turvaamiseksi ilman tilakoh-
44745: ten toimenpiteiden käyttöönotto voi tulla ky- taisia tuotannon rajoituksia.
44746: symykseen. Kun meillä yhä on käytettävissä
44747: Helsingissä 1.5 päivänä huhtikuuta 1970.
44748:
44749: Matti Mattila. Nestori Kaasalainen. Sylvi Saimo.
44750: Matti Ruokola. Mikko Kaarna. Katri Kaarlonen.
44751: Erkki Haukipuro. Yrjö Sinkkonen. Katri-Helena Eskelinen.
44752: Artturi Jämsen. Pentti Pekkarinen. Eino Lottanen.
44753: Tahvo Rönkkö. Pekka Vilmi. Matti Maijala.
44754: Paavo Niinikoski. Aaro Lintilä. Jouko Siikaniemi.
44755: Heimo Linna. Veikko Hanhirova. Ahti Pekkala.
44756: 2134
44757:
44758: IX,115.- Toiv.al. n:o 1252.
44759:
44760:
44761:
44762:
44763: Mattila ym.: Polttonesteiden varastoimisesta maatiloien tarvetta
44764: varten.
44765:
44766:
44767: E d u s k u n n a 11 e.
44768: Useana talvena on nestemäisten polttoainei- ajoihin joko omalla tilalla tai sivuansioissa ja
44769: den huolto maassamme ollut vaikeuksissa, eräi- kulutus tunnissa on 5-6 1/traktori, kuluu
44770: nä aikoina jopa lähellä suoranaista kriisiä. Vai- niiden metsäajoissa polttoainetta n. 70-80
44771: kea jäätilanne on haitannut tankkilaivojen tu- milj .1. Maatilojen em. töissä tarvitaan siis polt-
44772: loa satamiimme ja polttonesteiden siirto kes- tonesteitä, pääasiassa dieselöljyä, n. 400 milj.
44773: kusvarastoista kulutuspaikkoihin meritse on litraa vuodessa. Jos tämä määrä olisi varastoi-
44774: joskus ollut täysin poikki. Nämä normaaliajan tuna 3 000 litran tilatankkeihin, tarvittaisiin
44775: tapahtumat osoittavat jo, että meidän poltto- nitä n. 135 000 kpl. Tilatankkeja meillä ar-
44776: ainevarastomme ovat liian vähäisiä. Suurpo- vioidaan olevan vain hieman yli 40 000 ja nii-
44777: liittisten kriisien sattuessa tällainen olotila den keskikoko lienee jossain 1 500-2 000 lit-
44778: muodostuu maataloustuotannollemme kohta- ran välillä.
44779: lokkaaksi, ellei etukäteen ole varauduttu sii- Jos lähdetään siitä, että maatiloilla on aina
44780: hen, että maatiloilla on keväällä ainakin yhtä varastoituna vuoden polttoainetarve, olisi vil-
44781: kasvukautta varten riittävästi polttonesteitä. jelijöiden sijoitettava tilatankkeihin 110 milj.
44782: Keväinen kelirikkakausi taasen aiheuttaa sen, mk ( a 810,-) ja polttonesteisiin n. 85 milj.
44783: että maatilavarastot olisi täytettävä hyvissä mk eli yhteensä lähes 200 milj. mk. Varmis-
44784: ajoin talvella. taakseen maan elintarvikehuollon kriisitilan-
44785: Nykyään on myös puun ulosotto metsistä teissa ei yhteiskunta voi edellyttää, että maa-
44786: koneellistunut niin, että polttoaineen puute tilatalous yksin suorittaisi em. sijoituksen var-
44787: vaikuttaa välittömästi näihinkin töihin. Kun sinkaan, kun ei ole mitään takeita siitä, että
44788: maatilojen traktorit ovat keskeisellä sijalla varastoja ei kriisin syntyessä takavarikoida.
44789: metsätöissä, on maatilojen polttoainehuollon Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
44790: varmistaminen erittäin tärkeätä myös metsä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44791: teollisuuden toiminnan kannalta.
44792: Käyttökelpoinen ratkaisu maatilojen poltto- että hallitus kiireeettisesti ryhtyisi toi-
44793: ainehuollon hoitamiseksi on ns. tilatankkijär- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
44794: jestelmä. Maatiloilla on tällä hetkellä n. kaansaamiseksi, millä luotaisiin talou-
44795: 140 000 traktoria ja n. 18 000 leikkuupuimu- delliset edellytykset viljelijöille varas-
44796: ria, joiden vuotuisen polttonesteiden kulutuk- toida tiloilla vuoden polttonesteiden tar-
44797: sen maataloudessa lasketaan olevan n. 320- ve ja että samalla varmistettaisiin vil-
44798: 330 milj. litraa. Kun arvioidaan, että maatilan jelijöille käyttövarmuus näin varastoi-
44799: traktoria käytetään vuodessa n. 100 t metsä- luun polttonesteiden määrään.
44800: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
44801:
44802: Matti Mattila. Eino Lottanen.
44803: 2135
44804:
44805: IX,116.- Toiv.al. n:o 1253.
44806:
44807:
44808:
44809:
44810: Mattila ym.: Määrärahasta mehiläisten talviruokintaan käytettä-
44811: vän sokerin hinnan alentamiseen.
44812:
44813:
44814: E d u s k u n n a 11 e.
44815:
44816: Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana hoitajille oikeuden hankkia halvempihintaista
44817: on mehiläishoito maassamme huomattavasti sokeria mehiläisten ruokintaan, ja olisi vält-
44818: kehittynyt ja on se tehostuneen opetus- ja tämätöntä, että tähän ratkaisuun päästäisiin
44819: neuvontatoiminan ansiosta leviämässä Joen- myös meillä. Mehiläisille käytettävä sokerihan
44820: suun, Kuopion ja Oulun seudulle saakka. Hyö- on verrattavissa esim. karjan ruokinnassa käy-
44821: tykasvien pölyytystarpeeseen nähden nykyinen tettäviin ostorehuihin.
44822: mehiläiskantamme on kuitenkin liian vähäi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
44823: nen. Maallamme on luontaiset edellytykset nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44824: tuntuvasti laajemman mehiläishoidon harjoitta- muksen,
44825: miseen. Myös kotimaisen hunajan kysyntä on että hallitus ottaisi valtion vuoden
44826: tuotantoa suurempi. 1971 tulo- ;a menoarvioesitykseen
44827: Eräs lähinnä mehiläistalouden kehitykseen 200 000 markan määrärahan mehiläis-
44828: jarruttavasti vaikuttava tekijä on tuontitullista ten talviruokintaan käytettävän soke-
44829: johtuva korkea sokerin hinta ja siitä johtuen rin hinnan alentamiseen sokeritullia
44830: verraten suuret talviruokintakustannukset. vastaavalla määrällä.
44831: Useissa maissa valtio on myöntänyt mehiläis-
44832: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
44833:
44834: Matti Mattila. Pentti Antila.
44835: 2136
44836:
44837: IX,117.- Toiv.al. n:o 1254.
44838:
44839:
44840:
44841:
44842: Mattila ym.: Hukkakauran torjunnan lainsäädännöllisestä järjes-
44843: tämisestä.
44844:
44845:
44846: E d u s k u n n a 11 e.
44847:
44848: Maataloushallitus on asettanut kaupassa si erilaisia lakisääteisiä määräyksiä, jotka meiltä
44849: myytävälle siementavaralle vaatimuksen, jonka ovat tähän mennessä puuttuneet, lukuunotta-
44850: mukaan siinä ei saa esiintyä hukkakauran matta siementavaralle maataloushallituksen
44851: ( Avena fatua) siemeniä. Tästä seuraa, että asettamaa vaatimusta, jonka mukaan myytäväs-
44852: siementä ei voida myöskään tuottaa sellaisilla sä siemenessä ei sallita hukkakauran siemeniä.
44853: viljelyksillä, joilla hukkakauraa esiintyy. Sie- Hukkakauran arvioidaan levinneen jo aina-
44854: menhankintaliikkeet ovatkin lopettaneet sie- kin 10-15 %:lle maan siementuotantoalueen
44855: menviljelysopimusten teon niiden viljelijöiden tiloista. Jota sen jatkuva leviäminen voitaisiin
44856: kanssa, joiden viljelyksillä sitä on todettu estää ja maan siemenhuolto turvata kotimai-
44857: esiintyvän. Viljelysopimusehtojen mukaan tu- sen siemenviljelyn avulla, olisi hukkakauran
44858: levat myös ne siemenviljelykset hylätyiksi, joil- torjuntaa koskevan pikaisen lainsäädännön
44859: ta kasvukauden aikana suoritetuissa viljelytar- aikaansaaminen välttämätöntä. Kysymykseen
44860: kastuksissa löydetään yksikin hukkakaurayksilö. tulisi lähinnä laki, jonka perusteella voitaisiin
44861: Nimenomaan siementuotantoon erikoistu- antaa lähempiä määräyksiä hukkakauran tor-
44862: neille tiloille koituokin hukkakauran jopa sa- junnasta.
44863: tunnaisesta esiintymisestä suurta vahinkoa, sillä Lakia hukkakauran torjunnasta voidaan pe-
44864: sen johdosta on siemenviljely lopetettava aina- rustella myös sillä, että sen täytäntöönpanosta
44865: kin muutamiksi vuosiksi. ei koituisi, ainakaan mainittavia kustannuksia
44866: Vielä suurempi vaara hukkakaurasta on valtiolle. Sen sijaan valtiolle saattaa aiheutua
44867: maan siemenhuollolle, sillä riittävä hyvän sie- suuria sekä välillisiä että· välittömiäkin kustan-
44868: menviljan saanti kotimaasta voi hukkakauran nuksia, mikäli hukkakaura saa lakisääteisten
44869: leviämisen vuoksi käydä uhan alaiseksi. määräysten puuttuessa jatkaa vapaasti leviä-
44870: mistään.
44871: Hukkakauran leviämisen syitä tutkittaessa Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
44872: on huomiota kiinnitetty paitsi kylvösiemeneen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
44873: myös mm. vilja- ja siementavaran lajittelu- ja sen,
44874: puhdistusjätteisiin, joiden on todettu aiheut-
44875: tavan laajaakio hukkakauran leviämistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
44876: Muissa maissa, mm. Skandinaviassa, on jo menpiteisiin lainsäädännön aikaansaa-
44877: kauan ollut hukkakauran leviämisen estämisek- miseksi hukkakauran torjuntaa varten.
44878: Helsingisä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
44879:
44880: Matti Mattila. Henrik Westerlund.
44881: 2137
44882:
44883: IX,118.- Toiv.al. n:o 1255.
44884:
44885:
44886:
44887:
44888: Mustonen ym..: Maan ostamisen estämisestä keinottelutarkoituk-
44889: siin.
44890:
44891:
44892: E d u s k u n n a 11 e.
44893:
44894: Nykyisin tapahtuu maaseudulla paljon kan- loille, joitten omistajat jatkavat edelleen maa-
44895: santaloudellisesti ajatellen epätervettä kehitys- ja metsätaloutta vakinaisena ammattinaan. Ne
44896: tä maanomistussuhteiden muuttuessa. Sillä ve- maat ja tilat, jotka jäävät autioiksi tai muutoin
44897: rovapaat säätiöt ja liikemiespiirit ovat alkaneet vapautuvat varsinaisen maatilatalouden käy-
44898: keinottelumielessä ostaa taloudellisiin vaikeuk- töstä, tulisi valtion toimenpitein antaa lisä-
44899: siin joutuneilta talonpojilta maita sekä muutto- maiksi niille tiloille, joitten omistajat harjoit-
44900: liikkeen seurauksena autioituneita tiloja. Täl- tavat edelleen ammattinaan maa- ja metsäta-
44901: lainen suuntaus tulisi saada loppumaan, sillä loutta.
44902: kehityksen oikea suunta maataloudessa on se, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
44903: etä päästään entistä suurempiin perheviljel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44904: miin ja siten pienentämään maataloustuottei-
44905: den tuotantokustannuksia. Tähän pääsemiseksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44906: olisi erittäin tärkeätä, että autioitumisen tai menpiteisiin, jotta voitaisiin estää nykyi-
44907: muitten seikkojen vuoksi varsinaisesta maati- sen epäterveen maanomistussuhteitten
44908: latalouden käytöstä vapautuvat maat voitaisiin muuttumisen jatkuminen ja maan osta-
44909: valtion välityksellä antaa lisämaiksi niille ti- minen keinottelutarkoituksiin.
44910: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
44911:
44912: Heikki Mustonen. Toivo Asvik. Veikko Salmi.
44913: V. J. Rytkönen. Siiri Lehmonen. Aulis Juvela.
44914: Matti Järvenpää. Pauli Puhakka. Niilo Koskenniemi.
44915:
44916:
44917:
44918:
44919: 268 427/70
44920: 2138
44921:
44922: IX,l19.-Toiv.al. n:o 1256.
44923:
44924:
44925:
44926:
44927: Mustonen ym.: Pitkäaikaisten lainoien turvaamisesta pientiloille
44928: maatilatalouden kehittämisrahastosta.
44929:
44930:
44931: E d u s k u n n a 11 e.
44932: Maankäyttölain toteuttamiseksi varattuja riittää 6-7 peltohehtaaria tilan elinkelpoisuu-
44933: määrärahoja on viimeksi kuluneiden vuosien den perusteeksi.
44934: aikana tuntuvasti supistettu. Kun tarkoituk- Mielestämme nykyiseen käytäntöön on saa-
44935: seen ei ole ollut käytettävissä riittävästi va- tava pikaisesti korjaus aikaan. Lainan saanti-
44936: roja, se on johtanut siihen, että lainansaanti- mahdollisuudet on turvattava myös pienviljel-
44937: ehtoja on tiukennettu, lainojen saanti on en- mille. Pienviljelijäin tiloillaan pysyminen on
44938: tisestäänkin vaikeutunut. Nämä toimenpiteet valtiovallan toimenpitein varmistettava. Tämä
44939: ovat kohdistuneet ennen kaikkea pientiloilla on toteutettavissa nopeimmin ja tehokkaimmin
44940: asuvaan viljelijäväestöön ja aiheuttanut sen, lainansaantiehtoja helpottamalla sekä tarkoi-
44941: että tuhannet lainan tarpeessa olevat pienti- tukseen varattavia määrärahoja lisäämällä.
44942: lojen omistajat ovat joutuneet voittamattomien Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
44943: vaikeuksien eteen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44944: Nykyisen käytännön mukaan lainoihin käy-
44945: tettävät varat suunnataan pääasiassa elinkel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44946: poisille tiloille. Elinkelpoisen tilan määrittely- menpiteisiin halpakorkoisien ja pitkä-
44947: perusteet ovat taas puolestaan monenkirjavat. aikaisten lainojen saannin turvaamiseksi
44948: Toisella alueella pidetään elinkelpoisena 10 myös pientiloille maatilatalouden kehit-
44949: peltohehtaarin tilaa, kun taas toisella alueella tämisrahastosta.
44950: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
44951:
44952: Heikki Mustonen. Toivo Asvik.
44953: V. J. Rytkönen. Siiri Lehmonen.
44954: Matti Järvenpää. Veikko Salmi.
44955: Matti Koivunen. Pauli Puhakka.
44956: 2139
44957:
44958: IX,120.- Toiv.al. n:o 1257.
44959:
44960:
44961: Mustonen ym.: Velkojen maksuaikojen pidentätmsestä tai vapaa-
44962: vuosien myöntämisestä tuotantorajoituksiin sitoutuneille tilal-
44963: lisille.
44964:
44965: E d u s k u n n a 11 e.
44966: Lait pellonvarauslaiksi sekä lait karjatalous- käänlaisella koulutuksc:.lla ei heille lähimpien
44967: tuotannon supistamista tarkoittaviksi toimenpi- vuosien aikana voida uutta ammattia saada.
44968: teiksi ovat tällä hetkellä osaratkaisu maata- Uudistettuna laki työvoiman liikkuvuudesta
44969: louden ylituotanto-ongelmasta pois pääsemi- antaa kyllä mahdollisuuden työpaikkojen ha-
44970: seksi. Tilakohtaisesta tuotannosta luopumista kuun ja auttaa siten ihmisiä uusiin työolosuh-
44971: on tapahtunut ensi sijaisesti vanhemman väes- teisiin pääsemisessä, mutta tehottomaksi sekin
44972: tön keskuudessa, mutta osalla tiloista asuu jää lähimpien vuosien aikana. Siksi olisi vält-
44973: edelleenkin työkuntoista väestöä, joka ei vielä tämätöntä, että kun tilojen tuotannosta luo-
44974: tässä vaiheessa ole voinut sijoittautua mihin- pumiseen on vaikuttanut yhteiskunnalliset syyt,
44975: kään muualle ansio- tai yritystoimintaan. Näillä niin niitä ihmisiä, jotka tämän yhteiskunnan
44976: asutus- ja lisämaata saaneilla tiloilla on kui- muutosprosessissa joutuvat heikoimpaan ase-
44977: tenkin vielä runsaasti maksusuorituksia, jotka maan ei jätettäisi näinä ylimenovuosina vai-
44978: on vuosittain saatava rahoitetuiksi vaikka tila keuksiin, joissa heidän on mahdollisesti ryhdyt-
44979: ei tuotakaan. Näitä tällaisia maksuja ovat tävä rahatulojen hankkimiseksi tilakokoihin ja
44980: maan- ja lisämaan ostolainat, sisarosuus-, säh- siten myöskin kannattavuuteen nähden hyvin-
44981: köistys-, maanparannus- ja tielainat, sekä asun- kin epätarkoituksenmukaisiin osaratkaisuihin,
44982: tolainat. Vaikka tilojen tuotannon rajoittami- jotka myöhemmin tuntuvat taas yhteiskunnan
44983: sen eräänä edellytyksenä on ollutkin asutus- kokorakenteessa virhesijoituksina. Jotta näiltä
44984: viranomaisten taholta varmistaa, että nämä lai- mahdollisesti hyvinkin suurilta virhelaskelmilta
44985: nat muilla kuin pellontuoton tai karjatalous- ja maaomaisuuksien epätarkoituksenmukaisilta
44986: tuoteilla saadaan maksetuksi, on muodostunut siirroilta vältyttäisiin, olisi yhteiskunnan autet-
44987: suorastaan pakkotilanteita, joissa näistä näkö- tava näitä tilallisia, joilla on vielä maksamat-
44988: kohdista poiketen on tilan pahojen ja karja- tomia valtion velkoja, jollakin tavoin. Lähinnä
44989: talouden tuotosta saadusta yritystoiminnasta tulee harkittavaksi joko vapaavuosien myöntä-
44990: luovuttu. Teollisuutemme ei tässä vaiheessa minen tai vaihtoehtoisesti maksuaikojen piten-
44991: myöskään kykene ottamaan vastaan työelämän täminen näillä tuotannollisesta pelto- ja karja-
44992: palvelukseen läheskään kaikkia maatalouden taloudestaan luopuneilla tiloilla.
44993: piiristä irroittautunutta työvoimaa, eikä asu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
44994: tustaajamien asuntotilannekaan tee mahdolli- ehdotamme, eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
44995: seksi hakeutua heti tilan tuotosta luopumisen vomuksen,
44996: jälkeen muihin ammatteihin. Lisäksi ja kaik-
44997: kein ongelmallisinta on, ettei tällä väestöllä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44998: ole muuta ammattitaitoa kuin entisessä am- menpiteisiin joko maksuaikojen piden-
44999: matissa ollut, monialaisen maatilatalouden am- tämiseksi tai valinnallisesti määräaikais-
45000: matinharjoittajan kunnioitettava, mutta teol- ten vapaavuosien myöntämiseksi niille
45001: lisiin ammatteihin riittämätön ja erikoistuma- tilallisille, jotka ovat sitoutuneet tila-
45002: ton ammattitaidon puute. Ammatti- ja ammat- kohtaisiin pelto- ja karjataloustuottei-
45003: tiin uudelleen koulutuksella tosin pyritään nyt den rajoituksiin, mutta joilla on vielä
45004: varsin tehokkaasti tätä ammattitaitoa uusille huomattavia tilan hankinnasta aiheutu-
45005: aloille hakeutuville järjestämään, mutta min- neita velkoja maksettavana.
45006: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
45007:
45008: Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen. Matti Järvenpää.
45009: Niilo Koskenniemi. Aulis Juvela. Veikko Salmi.
45010: Pauli Puhakka.
45011: 2140
45012:
45013: IX,121.- Toiv.al. n:o 1258.
45014:
45015:
45016:
45017:
45018: Mustonen ym.: Pinta-alalisän edellytyksenä olevan tulora;an ko-
45019: rottamisesta.
45020:
45021:
45022: E d u s k u n n a 11 e.
45023:
45024: Maataloustulon vakaannuttamisesta annetun jelijöille huomattavan suurta verojen nousua
45025: lain perusteella suoritetaan wosittain viljelmä- kunnallisverotuksen osalta. Ellei sanottua tu-
45026: koon mukaista hintapoliittista tukea pienvil- lojen ylärajaa koroteta valtioneuvoston pää-
45027: jelmille ns. pinta-alalisää. töksellä nykyisestään, niin silloin suurin osa
45028: Saannin edellytyksenä on, ettei viljelijän pienviljelijöistä, joille pinta-alalisä on tarkoi-
45029: peltopintala ylitä laissa mainittuja enimmäis- tettu annettavaksi, jää sen ulkopuolelle.
45030: määriä eikä verotettava tuloraja ylitä 7 250 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
45031: markkaa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45032: Tulojen ylärajan määrääminen on lain sää- muksen,
45033: dännössä jätetty wosittain valtioneuvoston että hallitus korottaisi maataloustulon
45034: päätettäväksi, tämä sanottu raja tulisi korot- vakaannuttamislain mukaan vuosittain
45035: taa 10 000 markkaan. määrättävää pinta-alalisän saannin edel-
45036: Maatalouden uusi tuloverolaki aiheuttaa ni- lytyksenä olevan tulon ylära;an 10 000
45037: menomaan karjataloutta harjoittaville pienvil- markkaan.
45038: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
45039:
45040: Heikki Mustonen. Matti Koivunen. Veikko Salmi.
45041: V. J. Rytkönen. Toivo Asvik. Pauli Puhakka.
45042: Matti Järvenpää. Siiri Lehmonen. Niilo Koskenniemi.
45043: 2141
45044:
45045: IX,122.- Toiv .al. n:o 1259.
45046:
45047:
45048:
45049:
45050: Mustonen ym.: Lainoista ja avustuksista lypsykarjan omistajille
45051: tuorerehusäiliöitten rakentamiseen.
45052:
45053:
45054: E d u s k u n n a II e.
45055:
45056: Maamme nykyinen karjatalouden tuotos on säiliö, voitaisiin vapautua miltei kokonaan ul-
45057: vielä erittäin suuressa määrin riippuvainen ul- kolaisen väkirehun maahan tuonnista. Koska
45058: kolaisesta valkuaispitoisesta väkirehusta, var- nykyinen taloudellinen tilanne on erittäin heik-
45059: sinkin maamme pohjois- ja itäosissa sitä tar- ko karjataloutta harjoittavien kohdalla, eivät
45060: vitaan paljon. Tämä johtuu ennen kaikkea sii- talonpojat pysty ilman valtiovallan apua ra-
45061: tä, että lypsykarjan tehokasta tuotantoa ei voi kentamaan pääomia vaativia säiliöitä.
45062: saada muutoin järjestykseen sellaisella tilalla, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
45063: josta puuttuu tuorerehusäiliö ja ruokinta jää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45064: yksipuoliseksi.
45065: On toivottavaa, että hallitus ryhtyisi tuke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45066: maan taloudellisissa vaikeuksissa olevia karja- menpiteisiin karjatalouden tukemiseksi
45067: talouden harjoittajia, niin että he voisivat saa- antamalla lainoja ja avustuksia lypsykar-
45068: da lainaa ja avustusta tuorerehusäiliöitten ra- jan omistajille tuorerehusäiliöitten ra-
45069: kentamiseksi. Jos kaikille lypsykarjan hoitoa kentamiseen.
45070: harjoittaville tiloille voitaisiin rakentaa AIV-
45071: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
45072:
45073: Heikki Mustonen. Matti Koivunen. Veikko Salmi.
45074: V. J. Rytkönen. Toivo Asvik. Pauli Puhakka.
45075: Matti Järvenpää. Siiri Lehmonen. Niilo Koskenniemi.
45076: 2142
45077:
45078: IX,123.- Toiv.al. n:o 1260.
45079:
45080:
45081:
45082:
45083: Mykkänen ym.: Asutus- ;a maanhankintatiloien omistajien kalas-
45084: tus- ;a vesioikeuden turvaamisesta.
45085:
45086:
45087: E d u s k u n n a 11 e.
45088: Valtion maista aikoinaan jo 1920- ja 1930- märrettävällä tavalla herättänyt katkeruutta ti-
45089: luvulla muodostetut asutustilat ja sittemmin lojen omistajien keskuudessa. Erityisen kar-
45090: muodostetut uudet asutus- ja maahankintatilat vaasti ovat tilanteesta joutuneet kärsimään
45091: on jätetty ilman kalastus- ja vesioikeutta. Ti- Lapin pientilalliset, mikä vaatii pikaisen kor-
45092: lojen maat rajoittuvat usein jokiin ja järviin, jauksen.
45093: mutta näiden tilojen omistajilla ei ole kalas- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
45094: tusoikeutta lainkaan, vaan valtio on pidättänyt nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45095: sen itselleen. muksen,
45096: Kun on perustettu tai perustetaan kalastus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45097: kuntia, jäävät edellä mainittujen tilojen omis- menpiteisiin asutus- ;a maanhankintatilo-
45098: tajat niissä ilman ääni- ja puhevaltaa. Näin ien omistajien kalastus- ia vesioikeuden
45099: siitä huolimatta, että he asuvatkin kyseisen turvaamiseksi tiloihin liittyvissä vesis-
45100: kalastusveden äärellä. Tämä asiantila on ym- töissä.
45101: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
45102:
45103: Jouni Mykkänen. Juha Vikatmaa. Kerttu Hemmi.
45104: 2143
45105:
45106: IX,124.- Toiv.al. n:o 1261.
45107:
45108:
45109:
45110:
45111: Mykkänen ym.: Kalankasvatukseen tarvittavien kalanpoikasten
45112: saannin turvaamisesta kotimaasta.
45113:
45114:
45115: E d u s k u n n a 11 e.
45116:
45117: Jos useita vuosia on mm. Kuusamossa tut- 300 000 kg:oon. Työllistämisvaikutus heijas-
45118: kittu kirjolohen kasvatukseen ja markkinoin- tuisi laajemmallekin siten, että suuret laitokset
45119: tiin liittyviä kysymyksiä. On kehitetty laitos- toimisivat koulutuspaikkoina esimerkiksi alueen
45120: tyyppi, joka soveltuu hyvin lohen kasvatuk- maanomistajille, jotka voisivat perustaa 1 000
45121: seen. Vuoden 1969 kalatuotto oli yli 100 000 -10 000 kg:n viljelyksiä soveltuviin vesiin.
45122: kg. Kuusamon kunnan vesivarat on tutkittu ja Kysyntää on olemassa sekä kotimaassa että
45123: niissä voidaan tutkimusten mukaan kalankasva- viime aikoina varsinkin Keski-Euroopan suun-
45124: tusta lisätä 1,2 miljoonaan kiloon saakka. nalla.
45125: Viime aikoina on myös Sallan kunnan Viime aikoina on kalankasvatuksen yhdeksi
45126: alueella suoritettu tutkimuksia ja havaittu ve- suureksi ongelmaksi muodostunut kalanpoikas-
45127: siä kalan kasvattamiseen olevan noin 0,8 mil- ten saaminen. Niitä on tähän saakka tullut
45128: joonaa kg varten. Näitä tutkimuksia ei ole pääasiassa Tanskasta, josta niiden toimittami-
45129: kuitenkaan vielä loppuun suoritettu. Kun joka nen on kuitenkin päättymässä. Ottaen huo-
45130: tapauksessa kalankasvatus on yksin kehitys- mioon ulkomailla esiintyvät kalataudit olisi
45131: alueiden elinkeinoelämän kannalta tärkeä ala, tärkeätä, että kalanviljelylaitoksille turvattai-
45132: olisi sen kehittämiseen kiinnitettävä suurta siin kotimaasta kalanpoikasten saanti.
45133: huomiota. On laskettu, että esimerkiksi em. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
45134: vesistöjen kalankasvatuslaitosten rakennusvai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45135: he työllistäisi yli 200 henkilöä ja viljely an- muksen,
45136: taisi vakituisen työpaikan saman suuruiselle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45137: henkilömäärälle. Jalostusastetta nostamalla li- kalankasvatukseen tarvittavien kalan-
45138: sääntyisi myös työpaikkojen luku. Laitoksia on poikasten saannin turvaamiseksi koti-
45139: arvioitu voitavan perustaa noin 12 ja niiden maasta.
45140: tuoton on laskettu vaihtelevan 100 000-
45141: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
45142:
45143: Jound Mykkänen. Paavo Väyrynen.
45144: Pekka Salla. Juha Vikatmaa.
45145: Kerttu Hemmi.
45146: 2144
45147:
45148: IX,125.- Toiv.al. n:o 1262.
45149:
45150:
45151:
45152:
45153: Nevalainen ym.: Metsätalousmaksu- ja metsätalousrahastojärjes-
45154: telmän valmistelemisesta.
45155:
45156:
45157: E d u s k u n n a 11 e.
45158:
45159: Määräajoin toistuneiden koko maata koske- hoitomaksua vieroksutaan mm. sen vuoksi,
45160: vien ns. valtakunnan metsien inventomtten että maksuista saatava hyöty ei ole suoranai-
45161: viimeaikaiset tulokset osoittavat huolestuttavaa sesti tilakohtainen.
45162: lisäystä sellaisten vajaatuottoisten metsien Metsäammattimiesten ja metsänomistajain
45163: pinta-alassa, joiden metsänhoidollista tilaa ei keskuudessa on saavuttamassa lisääntyvää
45164: voida enää parantaa muutoin kuin aloittamalla kannatusta nykyisen metsänhoitomaksujärjestel-
45165: metsätalous alusta, avohakkuuta ja metsänvil- mämme korvaaminen. Norjassa käytössä olevan
45166: jelyä käyttäen. Koko maassa arvioidaan vajaa- tapaisella tilakohtaisella metsätalousmaksulla,
45167: puustoisia, vajaatuottoisia metsiä jo olevan joka pidätettäisiin määräprosentteina kantora-
45168: 3.5 milj. hehtaaria. Kun samaan aikaan yhä ha- tai hankintahintatuloista ja joka samalla toi-
45169: suunnitellaan metsäteollisuuden raakapuun tar- mtsl eräänlaisena suhdannetasausrahastona.
45170: vetta lisääviä laajennuksia, on todettava, että Kiinteistökohtaiselle sulkutilille talletettuja
45171: maamme metsätalouden tuotantokokonaisuus metsätalousmaksuvaroja käytettäisiin saman
45172: on pahasti järkkynyt. Myöskään vuosina 1966 kiinteistön kyseisistä hakkuista johtuviin met-
45173: -1967 säädetyt metsälait (laki metsähallin- sänhoitotöihin tai kiinteistön metsien puun-
45174: nosta, yksityismetsälaki, laki metsälautakun- tuotantoa lisääviin perusparannuksiin, laadit-
45175: nista ja metsänparannuslaki) eivät pysty, eivät- tavan metsätaloussuunnitelman pohjalta ja
45176: kä nähtävästi pyrikään estämään uuden vajaa- yleistavoitteena kiinteistökohtainen kannattava
45177: tuottoisuuden syntymistä metsissämme. Näin puuntuotannon maksimointi. Metsätalousmak-
45178: syntyneen ja syntyvän vajaatuottoisuuden pois- suvaroja voitaisiin käyttää myös muihin kiin-
45179: tamista yksityismetsistä valtion metsänparan- teistön metsätaloudellista tuottoa edistäviin
45180: nusvarojen avulla ei voida enää pitää yksin metsätaloudellisiin tarkoituksiin. Sulkutililtä
45181: riittävänä takeena puun tuotannon turvaami- käyttämättä jääneet varat palautuisivat metsän-
45182: selle koko kansantaloutemme ja erityisesti ul- omistajan vapaaseen käyttöön määräajan jäl-
45183: komaankaupan kannalta elintärkeän metsä- keen tilalla tarpeellisten puun tuotannon tur-
45184: teollisuuden tarpeisiin. Valtion metsäpoliitti- vaamiseen tähtäävien toimenpiteiden tultua
45185: sin toimenpitein on ensitilassa pyrittävä sel- suoritetuiksi.
45186: västi määrittelemään nykyaikaiselle metsänhoi- Metsätalousmaksun ja metsätalousrahaston
45187: dolle ja metsätalouden harjoittamiselle asetet- tultua toteutetuksi voitaisiin samalla nykyinen
45188: tavat määrälliset ja laadulliset vaatimukset metsänhoitoyhdistyslaki veronluonteisine met-
45189: sekä se, missä määrin on katsottava metsän- sänhoitomaksuineen kumota ja siirtyä metsän-
45190: omistajan ja missä määrin valtion asiaksi huo- hoitoyhdistystoiminnassa vapaaehtoisuuden ja
45191: lehtia puuntuottamistehtävien suorittamisesta metsänomistajien oma-aloitteisuuden linjalle.
45192: ja kustannusten maksamisesta. Ehdotetun metsätalousmaksujärjestelmän
45193: Samalla kun turvataan riittävä yhteiskunnan etuna on ennenkaikkea sen tilakohtaisuus, pi-
45194: tuki yksityisten metsien metsänparannustöihin, dätettyjä varoja käytetään nimenomaan saman
45195: tarvitaan lisäksi keinoja, jotka aktivoivat met- kiinteistön metsäntuoton varmistamiseen ja ko-
45196: sänomistajia entistä enemmän omatoimiseen hottamiseen. Järjestelmä turvaisi maamme yk-
45197: metsiensä tuottokunnon kohentamiseen ja säi- sityismetsien puuntuotannon vakuuttavammal-
45198: lyttämiseen. Nykyistä veron luonteista metsän- la tavalla kuin nykyinen järjestelmämme. Met-
45199: IX,125.- Nevalainen ym. 2145
45200:
45201: sätalousrahaston suhdanteita tasoittavalla vai- että hallitus· ryhtyisi valmistelemaan
45202: kutuksella voisi olla merkitystä myös yksityis- Norjassa käytössä olevan järjestelmän
45203: metsätalouden ja maatilatalouden rahatalou- yleiselle periaatteelle pohjautuvaa
45204: den tasoittamisen mielessä. maamme oloihin sovellettua metsäta-
45205: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus- lousmaksu- ja metsätalousrahastojärjes-
45206: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, telmää.
45207: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
45208:
45209: Valde Nevalainen. Ee1i Lepistö.
45210: Reino Breilin. U. H. Voutilainen.
45211: Esko Niskanen. Urho E. Knuuti.
45212: Heikki Hykkäälä. Bror Lillqvist.
45213: Kaisa Raatikainen. ~o Laaksonen.
45214: Kalevi Sorsa.
45215:
45216:
45217:
45218:
45219: 269 427/70
45220: 2146
45221:
45222: IX,126.- Toiv.al. n:o 1263.
45223:
45224:
45225:
45226:
45227: Nevalainen ym.: Toimenpiteistä taimi- ia siementuotannon kes-
45228: kittämiseksi.
45229:
45230:
45231: E d u s k u n n a 11 e.
45232:
45233: Taloudellisen kasvun turvaamisessa on met- siemenestä ja oikeasta paikalle sopivasta sie-
45234: sätalous pysynyt jatkuvasti keskeisessä asemas- menestä on ollut jo kauan puutetta.
45235: sa, onhan metsätalouden osuus ollut vienti- Eritoten Pohjois-Suomen tarvetta varten on
45236: tuloista 60-70 %. Muun talouselämän kehit- perustettu myös siemenviljelyksiä pohjoissuo-
45237: tyessä ja monipuolistuess3J on kuitenkin pidet- malaisen siemenen rtuottamiseksi etelän edulli-
45238: tävä jatkuvasti huolta siitä, että valtakunnan sissa olosuhteissa. Siemenviljelykset on perus-
45239: luontaiseen raaka-aineeseen, metsään, perustuva tettu pääasiassa. metsähallituksen toimesta
45240: taloutemme edelleen kehittyy ja että metsä- ( 3 000 ha), mutta valtion avun turvin on
45241: taloudesta saatava vientitulon suhteellinen myös keskusmetsälautakunta Tapio perustanut
45242: osuus pysyy korkeooa. Eräs keino siihen on siemenviljelmiä (vajaa 500 ha).
45243: metsänvljelyn edistämistä koskeva taimituotan- Kaikille näille toimenpiteille, niin taimitar-
45244: non sekä siementen hankinnan ja tuotannon hojen kuin siemenviljelmien perustamisessa, on
45245: järjestely. tunnusmerkillistä, että ne on perustettu ja ne
45246: Nykyisin tuottavat metsähallitus ia metsän- ovat kehittyneet ilman asioiden hoidon koko-
45247: tutkimuslaitos noin 20 %, keskus- ja piiri- naiskuvaa. Tilannetta pahentaa vielä se, että
45248: metsälautakunnat noin 65 % sekä muut, lä- taimitarhat on perustettu erilaisin rahoitus-
45249: hinnä Metsänjalostussäätiö ja puutavarayhtiöt, ehdoin, joten esimerkiksi taimien hinnan mää-
45250: yhteensä noin 15 % istutuksiin käytettävistä rääminen on ollut epäkohtia ja ristiriitoja ai-
45251: metsäpuiden t3Jimista. Suurimman taimitarho- kaansoova tehtävä myös metsähallitukselle, jon-
45252: jen haltijain ryhmän muodostavat metsälauta- ka tehtäviin taimien hintojen perusteiden vah-
45253: kuntien eri taimitarhat ( 20 kpl). Ne on pe- vistaminen kuuluu. Hinnat on määritelty kui-
45254: rustettu pääasiallisesti valtionavustuksien ja tenkin siten, että kalliimmankin rahoituksen
45255: -lainojen turvin, mutta lautakunnilla on, sa- turvin rakennettu ja huonoimminkin hoidettu
45256: moin kuin Metsänjalostussäätiöllä, myös vaJ.- taimitarha on tuottanut voittoa. Korkeat tuo-
45257: tion omistamia, valmiiksi valtion varoilla ra- tantokustannukset ja näin kootut voitot ovat
45258: kennettuja, mut'ta ko. elimen hallintaan 3Jflflet- joutuneet maksamaan taimien ostajat, mikä ny-
45259: tuja taimitarhoja. Valtion varoilla rakennettu- kyisten tietojen mukaan jakaantuu metsänomis-
45260: jen taimitarhojen arvo nousee nykyrahassa 10 tajille 60 % ja valtiolle 40 % metsänomista-
45261: milj. markkaan. jille annetun metsänviljelysavustuksen perus-
45262: Metsäpuiden siementen hankintaan on myös teella.. Taimitarhatuotanto ei muutenkaan näy-
45263: kiinnitetty huomiota, lähinnä sen vuoksi, että tä soveltuvan metsälautakuntalaitokselle. Kun
45264: niitä ei ole riittävässä määrin kerätty var3JS- lautakunnille kuuluu myös yksitvismetsälain
45265: toon hyvänä siemenvuonna huonojen vuosien valvonta, joutuu lautakunta edustamaan sekä
45266: varalle, että metsäpuiden siemenet eivät ole ostajaa lainvalvojooa että myyjää taimientuot-
45267: kypsyneet kylminä kesinä. Tämä on ollut estee- tajana. Järjestelmä on ristiriitainen, minkä li-
45268: nä metsänviljelymateriaalin saamiseen ennen säksi sen täytyy olla omiaan heikentämään luot-
45269: kaikkea Pohjois-Suomen osalta. Hyvinä sie- tamusta lautakunnan päätehtävän ,suorittami-
45270: menvuosina on jonkin verran valtionavustuk- seen metsätalouden neuvonta- ja edistämistoi-
45271: sen turvin kerätty varastoon metsäpuiden sie- mintoon.
45272: mentä. Suunnittelemattomuuden vuoksi on kui- Taimituotannon kehittäminen on välttämä-
45273: tenkin kuusen siementä kerätty monien vuosi- töntä yhä laajenevan metsänviljelyn turvaami-
45274: kymmenien tarvetta. vastaava määrä. Männyn seksi. Nykyisin hajallaan oleva, epäsuhtainen,
45275: IX,126.- Nevalainen ym. 2147
45276:
45277: epäyhtenäisesti johdettu ja hoidettu taimituo- jakelujärjestelmä ja huolehtia siten riittävästä
45278: tanto ei voi vastaisuudessa palvella metsätalout- tuotevalikoimasta. Taimituotannon lisäksi tulisi
45279: ta riittävän tehokkaasti ja halvoin kustannuk- tehtäviin kuulua siemenviljelysten hoitaminen
45280: sin ilman tuotannon uudelleen järjestelyä. Kun ja edelleen kehittäminen.
45281: valtio jatkuvasti joutuu rahoittamaan joko suo- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
45282: mnaisesti tai epäsuorasti taimituotantoa, olisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45283: tarkoituksenmukaista, että taimituotanto hoi-
45284: dettaisiin valtakunnallisena kysymyksenä val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45285: tion toimesta suoraan. Edellä kerrottujen epä- ha;anaisen taimi- ia siementuotannon
45286: kohtien välttämisen lisäksi olisi mahdollista keskittämiseksi ia hoitamiseksi virka-
45287: myös 'järjestää taimituotanto valtakunnan ko- miesvastuisesti siten, että poistetaan ra-
45288: konaistarpeen mukaisesti ja kehittää tehokas hallisen hyödyn tavoittelu ;a keinottelu.
45289: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
45290:
45291: Valde Nevalainen. Kaisa Raatikainen. Urho E. Knuuti.
45292: Esko Niskanen. Eeli Lepistö. Bror Lillqvist.
45293: Reino Breilin. U. H. Voutilainen. Mikko Laaksonen.
45294: Heikki Hykkäälä. Kalevi Sorsa.
45295: 2148
45296:
45297: IX,127.- Toiv.al. n:o 1264.
45298:
45299:
45300:
45301:
45302: A. Niemelä ym.: Asutuslakien mukaisten tiloien oikeuksista kala-
45303: vesiin ;a vesialueisiin.
45304:
45305:
45306: Eduskunnalle.
45307:
45308: Asutuslakien mukaan perustetuilla tiloilla kun on vanhoilla tiloilla, sama oikeus pitää
45309: useimmiten ei ole vesioikeutta ja oikeus jopa olla lisämaan saajaan nähden, veteen sama oi-
45310: kalastukseen puuttuu, vaikka tilan maat rajoit- keus kuin vanhoilla tiloilla.
45311: tuvat vesistöihin. Valtio on itselleen pidättänyt Tässä kaiken sanotun perusteella ehdotamme
45312: oikeuden veteen siellä, missä tila on perustettu kunnioittaen eduskunnan hyväksy~täväksi toi-
45313: valtion maasta. Sama säännös koskee myös li- vomuksen,
45314: sämaan saajia, siellä inissä asutuslakien mu-
45315: kainen tila on perustettu yksityisten tai yh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
45316: teisöjen maista. laisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin, ioil-
45317: Tämä tilanne aiheuttaa suurta haittaa ja la taattaisiin samat oikeudet kalavesiin
45318: epäselvyyksiä monen asutustilallisen kohdalla; ;a vesiomistukseen asutuslakien mukaan
45319: käsityksemme mukaan pitää asutuslakien mu- perustetuille tiloille, sekä lisämaille,
45320: kaan perustetuille tiloille taata samat oikeudet kuin on vanhoilla tiloilla.
45321: Helsingissä 17 päivänä huhtikulta 1970.
45322:
45323: Arttur Niemelä. Eino Poutiainen. Matti Silander.
45324: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
45325: 2149
45326:
45327: IX,128.- Toiv.al. n:o 126.5.
45328:
45329:
45330:
45331:
45332: A. Niemelä ym.: Toimenpiteistä asutusliiallisten ja lisämaan saa-
45333: jien hallinta- ja omistusoikeutta rajoiltavien säännösten ku-
45334: moamiseksi.
45335:
45336:
45337: E d u s kun n a II e.
45338:
45339: Asutuslait ovat sisältäneet huomattavia ra- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
45340: joituksia asutusillallisten hallintaoikeuden ja menpiteisiin kaikkien asutusliiallisten
45341: omistusoikeudesta saamiinsa tiloihin. Näin oli ja lisämaan saajien, olivatpa he minkä
45342: asianlaita tärkeältä osalta myös sodanjälkeisen lain alaisia tahansa, omistamien tilojen
45343: maanhankintalain suhteen. ja lisämaiden hallinta- ja omistusoikeutta
45344: Rajoitussäännökset jatkuivat myös uudessa rajoiltavien säännösten, niihin luettuna
45345: maankäyttölaissa, joskin sen välittävissä sään- myös metsänkäyttöoikeus, tarpeettomil-
45346: nöksissä odotettiin hallituksen antavan lieven- ta osin kumoamiseksi sekä välttämät-
45347: nyksiä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kun lu- tämissä tapauksissa toistaiseksi tarvit-
45348: kemattomat asutusillalliset ovat kuitenkin tavien rajoituksien saattamiseksi jous-
45349: osoittaneet kykenevänsä vastuullisesti hallitse- taviksi ja tarkoituksenmukaisiksi ilman
45350: maan ja asumaan tilassa sekä kun heitä on pi- laajaa ja kustannuksia vaativaa virka-
45351: dettävä tasa-arvoisina kansalaisina muiden van- koneistoa.
45352: hojen illallisten kanssa jo perustuslakiemmekin
45353: mukaan, niin esitämmekin kunnioittaen edus-
45354: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45355: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
45356:
45357: Arttur Niemelä. Eino Poutiainen. Matti Silander.
45358: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo. Pentti Antila.
45359: 2150
45360:
45361: IX,129.- Toiv.al. n:o 1266.
45362:
45363:
45364:
45365:
45366: A. Niemelä ym.: Toimenpiteistä kalankasvatuskoulun perustami~
45367: seksi Kemi;ärven Ketolan kalanviljelylaitoksen yhteyteen.
45368:
45369:
45370: E d u s kun n a 11 e.
45371:
45372: Kalan allaskasvatuksen kehittämiseen olisi vattajalta tietoa, taitoa ja käytännön kokemus-
45373: kiinnitettävä vakavampaa huomiota mitä on ta, pitäisi käytännön opetusta silmälläpitäen
45374: tehty ja lähdettävä tukemaan voimakkaasti nii- perustaa kalanviljely- ja -kasvatuskoulu.
45375: tä yrityksiä, jotka luovat pohjaa kalankasva- Tämän edellä sanotun perusteella ehdotam-
45376: tukselle tulevaisuudessa. V esistömme saastu- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttävksi
45377: vat nopeassa tahdissa; saattaa piankin koit- toivomuksen.
45378: taa aika, jolloin puhtaasta kalasta joka kelpaa
45379: ihmisravinnoksi, on puutetta. Nyt on jo hyvä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tut-
45380: kysyntä arvokalalla ja hinta on pysynyt va- kituttamaan, voitaisiinko Kemijärven
45381: kaana; tämä puoltaa kalan allaskavatusta vah- Ketolan kalanviljelylaitoksen rinnalle
45382: vasti. Pohjois-Suomi tarjoaa tällä hetkellä perustaa käytännön kalankasvatuskoulu,
45383: alalla ihanteelliset puitteet, siellä on paljon ja ottaisi tähän tarkoitukseen 50 000
45384: sopivia puroja, missä voidaan varmuudella lo- markkaa vuoden 1971 tulo~ ja menoar-
45385: hikaloja kasvattaa. Kalankasvatus vaatii kas- vioesitykseen.
45386: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
45387:
45388: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi. Lauri Linna.
45389: Hannes Volotinen. Antti lsomursu. Matti Silander.
45390: Heikki Kainulainen.
45391: 2151
45392:
45393: IX,130.- Toiv.al. n:o 1267.
45394:
45395:
45396:
45397:
45398: A. Niemelä ym.: Toimenpiteistä korvauksen suorittamiseksi pe-
45399: tojen tuhoamista poroista.
45400:
45401:
45402: E d u s k u n n a 11 e.
45403:
45404: Pedot aiheuttavat poronomistajille poronhoi- osoittavat. Porotalous Lapissa on suurimerki-
45405: toalueilla suuria taloudellisia menetyksiä. Mo- tyksellinen elinkeino, jota"" on edelleen kehitet-
45406: nille poronomistajille poronhoito on pääelin- tävä ja yritettävä raivata pois ne esteet, jotka
45407: keino ja antaa lisäksi sivuansiomahdollisuuden ovat lamauttavina tekijöinä porotalouden pii-
45408: huomattavalle väestönosalle. Tämän huomioi- rissä.
45409: den petojen suosiminen poronhoitoalueilla lisää Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
45410: huomattavasti taloudellista menetystä ja näin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45411: lamauttaa kokonaisporotaloutta. muksen,
45412: Petojen tappamat porot pitää korvata täysi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45413: määräisinä eikä niin, kuten nyt tehdään, että menpiteisiin täysimääräisen korvauksen
45414: maksetaan ainoastaan ;,s todellisesta arvos- maksamiseksi petojen tuhoamista porois-
45415: ta. On myös selvää, etteivät kaikki petojen ta ja ottaisi tätä tarkoitusta varten riit-
45416: surmaamat porot voi tulla tietoisuuteen ja tävän määrärahan vuoden 1971 tulo-
45417: näin on vahinko suurempi kuin mitä tilastot ja menoarvioesitykseen.
45418: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
45419:
45420: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen. Eino Poutiainen.
45421: 2152
45422:
45423: IX,l31.- Toiv.al. n:o 1268.
45424:
45425:
45426:
45427:
45428: E. Niemelä ym.: Kalataloudellisen tutkimuslaitoksen perustami-
45429: sesta Enonkosken kuntaan.
45430:
45431:
45432: E d u s k u n n a 11 e.
45433:
45434: Kalavesien hoitokysymys on viime vuosina ammattimaista kalastusta, olisi erittäin tärkeätä
45435: tullut yhä polttavaYnmaksi. Pahimpana epä- saada siellä alkuun tehokas ja hyvin ohjelmoitu
45436: kohtana on ollut vesien saastumisen ja kalas- kalataloudellinen tutkimustoiminta, jonka pe-
45437: tustoiminnan lisääntymisen aiheuttama kala- rusteella voitaisiin sitten laatia yhtenäinen
45438: kannan nopea väheneminen. Tämän epäkohdan hoito-ohjelma. Kalataloudellisen tutkimusase-
45439: poistamiseksi on välttämätöntä saada aikaan man toiminta kohdistuisi luonnollisesti ensisi-
45440: erityisesti suurten vesistöalueiden tarpeita pal- jaisesti kalakannan, erityisesti arvokalojen hoi-
45441: velevia keskuskalanviljelys- ja tutkimuslaitok- to- ja jalostuskysymyksiin, sekä pyyntimenetel-
45442: sia. Nykyisin suorittaa kalatalouteen liittyvää mien soveltuvuuden tutkimiseen, mutta siihen
45443: perustutkimusta pääasiassa vain maataloushal- olisi yhdistettävissä helposti myös vesistö- ym.
45444: lituksen alainen kalataloudellinen tutkimustoi- tutkimuksia.
45445: misto Helsingissä, mutta sen resurssit ovat Tutkimusaseman paikaksi soveltuisi erin-
45446: toistaiseksi vielä varsin rajoitetut. Tämän omaisesti Enonkosken kirkonkylä, sillä Enon-
45447: vuoksi ei luonnonvesien tutkimusta ole voitu koski sijaitsee varsin keskeisellä paikalla Sai-
45448: läheskään riittävässä määrin toteuttaa maas- maan alueella ja omaa Mikkelin maanviljelys-
45449: samme, vaikka sen tarpeellisuutta on useissa insinööripiirin suorittamien selvitysten perus-
45450: yhteyksissä korostettu. teella kaikki edellytykset kalataloudellisen tut-
45451: Saimaa on Suomen suurin vesistöalue ja sen kimusaseman paikaksi.
45452: kalataloudellinen merkitys on myös huomat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
45453: tava. Kun suunnitteilla olevat vesiensuojelu- nioittavasti edeuskunnan hyväksyttäväksi toi-
45454: ratkaisut tulevat toteutettuina huomattavasti vomuksen,
45455: vähentämään vesien likaantumista Saimaalla,
45456: näyttää sillä olevan paljon suuremmat mah- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
45457: dollisuudet säilyä käyttökelpoisena kalavetenä menpiteisiin kalataloudellisen tutkimus-
45458: kuin monilla muilla eteläisillä vesistöalueillam- laitoksen perustamiseksi Saimaan alueel-
45459: me. Kun Saimaalla lisäksi harjoitetaan myös le Enonkosken kuntaan.
45460: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
45461:
45462: Esu Niemelä. Mikko Kaarna.
45463: Väinö Turunen. Esko Pekonen.
45464: Aslak Aas. Katri-Helena Eskelinen.
45465: Heikki Kainulainen. Orvokki Kangas.
45466: 2153
45467:
45468: IX,132.- Toiv.al. n:o 1269.
45469:
45470:
45471:
45472:
45473: Nieminen ym.: Pienviljeli;äkurssien sisällyttämisestä maatalous-
45474: koulutukseen.
45475:
45476:
45477: E d u s k u n n a 11 e.
45478:
45479: Tieteellisen ja teknillisen kehityksen men- ole mahdollista nykyisten maataloudellisten op-
45480: nessä voimakkaasti eteenpäin myöskin maatalou- pilaitosten ja niissä käytännössä olevien oppi-
45481: den alalla maatalouden harjoittajalta vaaditaan jaksojen avulla. Tarvittaisiin lisää tällaisia oppi-
45482: entistä enemmän tietoa ja taitoa käyttää kehi- laitoksia. Niiden perustamiseen ei kuitenkaan
45483: tyksen saavutuksia hyvän taloudellisen tuloksen liene tarkoituksenmukaista ryhtyä, sillä se vaa-
45484: saavuttamiseksi ja kannattavuuden turvaami- tisi runsaasti varoja ja maatalousväestömme
45485: seksi. Nykyisin tarvitaan myös kykyä valita sel- määrä vähenee toistaiseksi voimakkaasti. Ei
45486: lainen tuotantosuunta, joka luontaisesti soveltuu myöskään pienviljelijöillä ole taloudellisia mah-
45487: tilalle, mutta ei tarpeettomasti lisää ylituotan- dollisuuksia eikä aikaakaan irtaantua tilalta pit-
45488: tovaikeuksia. Tällaisten tietojen ja taitojen kien oppijaksojen suorittamiseen. Kun kuiten-
45489: hankkiminen ei ole mahdollista vain käytännön kin jonkinlaista tietopuolista opetusta olisi heille
45490: kokemuksilla, vaan siihen tarvitaan myöskin annettava ammattitaidon parantamiseksi, tulee
45491: tietopuolista koulutusta. ainoastaan kurssiluontoinen koulutus kysymyk-
45492: Vaikka maassamme on lukuisi maatalousoppi- seen. Olisi järjestettävä valtion toimesta 1-2
45493: laitoksia, on maamme maatalouden harjoitta- kuukauden kursseja, joissa annettaisiin tärkeim-
45494: jista vain noin 10% saanut ammattiaan vas- mät perustiedot pien- ja perheviljelmillä har-
45495: taavaa koulutusta. Muu osa harjoittaa ammat- joitettavasta maataloudesta ja niille soveltuvista
45496: tiaan isiltä saatujen neuvojen ja tottumusten tuotantomuodoista. Täten voitaisiin edistää
45497: mukaan, enemmän tai vähemmän menestyksel- pien- ja perheviljelmillä elävän maatalousväes-
45498: lisesti. Etenkin pienviljelijät, joita on lähes tön toimeentuloa sekä estää liian nopeata maa-
45499: 80 % maatalousväestöstämme, ovat jääneet kou- taloudesta siirtymistä ja liiallista painetta muilla
45500: lupohjaista ammattitaitoa vaille ja turvautu- ammattialoilla. Tällaisten kurssien järjestämi-
45501: maan vain niihin vähäisiin asiatietoihin, jota seen voitaisiin käyttää tyhjillään olevia kansa-
45502: ovat saaneet maataloudellisten yleisneuvontajär- kouluja, joita on runsaasti eri puolilla maata.
45503: jestöjen kautta. Tällaisilla vajavaisilla tiedoilla Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
45504: varustettuna maatalouden harjoittaminen on käy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45505: nyt päinsä joten kuten aikaisemmin, mutta ny-
45506: kyisin ei enää vastaa kehittyneen maatalouden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
45507: ja kohonneen elintason vaatimuksia. Sen vuoksi menpiteisiin maatalouskoulutuksen niin
45508: koulupohjaisten ammattitietojen hankkiminen järjestämiseksi> että pienviljelijöillä olisi
45509: on nykyisin välttämätöntä maatalousammatissa- mahdollisuus kurssien avulla hankkia
45510: kin. välttämättömät tiedot ammattinsa har-
45511: Kuitenkaan maatalousväestömme ammatti- joittamiseen.
45512: koulutuksen järjestäminen riittävän nopeasti ei
45513: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
45514:
45515: Niilo Nieminen. Siiri Lehmonen. Lauha Männistö.
45516: Heikki Mustonen. Pauli Puhakka. Niilo Koskenniemi.
45517: Matti Järvenpää. Lauri Kantola. Veikko Salmi.
45518: Aulis Juvela.
45519:
45520: 270 427/70
45521: 2154
45522:
45523: IX,133.- Toiv.al. n:o 1270.
45524:
45525:
45526:
45527:
45528: Niinikoski ym.: Esityksen antamisesta maksuvapauden myöntämi-
45529: sestä kehitysalueiden 1 ja II vyöhykkeiden asutusluottojen
45530: saajille.
45531:
45532:
45533: Eduskunnalle.
45534:
45535: Kehitysalueiden pienviljelijät ja erityisesti annettava tuki on kokonaan toista luokkaa kuin
45536: asutustilalliset ovat joutuneet asutustoimenpi- meidän vastaava tukemme.
45537: teiden hidastamisen, maankäyttömäärärahojen Edelleen voidaan mainita maatilatalouden ra-
45538: supistamisen sekä peltojen paketoinnin ~ohdosta tionalisointi Hollannissa, jossa valtion lopulli-
45539: taloudelliseen ahdinkoon. silla menoilla peitetään peräti 60-70 % kus-
45540: Ahdinkotilan poistamiseksi olisi ryhdyttävä tannuksista ja vain 30-40 % jää asukkaan
45541: meidän oloissamme poikkeuksellisiin toimenpi- maksettavaksi vuotuismaksuina 30 vuoden ai-
45542: teisiin. Tehokas tällainen toimenpide olisi vai- kana koron ollessa alle 3 %. Kun meidän lain-
45543: keuksissa olevien tilallisten maksettavaksi mää- säädäntömme on johtanut kovin pienten val-
45544: rättyjen valtion saamisten ja lainojen kertakaik- tion avustusten johdosta tilanteen siihen, että
45545: kineo poistaminen. Tällainen toimenpide on pe- luoton saajat ovat joutuneet suuriin vaikeuk-
45546: rusteltavissa siitäkin syystä, että monissa muissa siin, olisi välttämätöntä myöntää heille luot-
45547: maissa sellainen on mahdollista. Esimerkiksi tojen maksamisessa riittävässä määrin kerta-
45548: Ruotsissa oli v. 1967 maatilatalouden sisäiseen kaikkista maksuhelpotusta.
45549: ja ulkoiseen ratianalisointiin myönnetyn koko- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
45550: naistuen määrästä avustusta 22 % . Sisäisen ra- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
45551: tionalisoinnin osalta on avustus ollut suurempi sen,
45552: kuin ulkoisen rationalisoinnin osalta. Ruotsin ns. että hallitus antaisi Eduskunnalle la-
45553: KR-toiminnan yhteydessä, joka on sikäläistä ke- kiesityksen vähintään viiden vuoden pi-
45554: hitysalueiden maatilatalouden tukea, on avus- tuisen maksuvapaan ajan järjestämisestä
45555: tusten osuus enintään 40 % kustannuksista. kehitysalueiden I ja II vyöhykkeillä
45556: Nämä luvut osoittavat, että meillä myönnettä- oleville asutusluotan saajille lyhennys-,
45557: vät maksuhelpotukset ovat vähäisiä Ruotsiin ver- korko- ja vuotuismaksujen suorituksesta.
45558: raten. Myös asuntojen rakentamiseen Ruotsissa
45559: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
45560:
45561: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
45562: Artturi Jämsen. Matti Mattila.
45563: Erkki Haukipuro. Esko Härkönen.
45564: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
45565: 2155
45566:
45567: IX,134.- Toiv.al. n:o 1271.
45568:
45569:
45570:
45571:
45572: Niinikoski ym.: Sotaveteraanien saattamisesta etuoikeutettuun
45573: asemaan maan ;a lisämaan saantiin nähden.
45574:
45575:
45576: Eduskunnalle.
45577:
45578: Vaitioneuvosto asetti tammikuun 13 päivänä toimenpiteisiin, että sellaiset sotaveteraanit,
45579: 1966 komitean selvittämään rintamamiesten jotka tuntevat mielenkiintoa maanviljelykseen
45580: asunnonsaannin tukemista tarkoittavia erityisiä saavat itselleen elinkelpoisen tilan ja että rnyös
45581: toimenpiteitä, mutta ei antanut minkäänlaista ne sotaveteraanit, jotka välttämättä tarvitsevat
45582: ohjetta tälle komitealle tutkia myös sotavete- lisämaata sitä myös saavat. Tämä kysymys ei
45583: raanien maansaantikysymystä, vaikka sitäkin koske yksinomaan niitä sotaveteraaneja, joille
45584: puolta oli sotaveteraanien taholta tähdennetty maata olisi annettava, vaan se on tärkeä kysy-
45585: valtioneuvostolle jätetyissä kirjelmissä. mys myös koko yhteiskunnan kannalta, sillä
45586: Vuoden 1945 maanhankintalaissa oli hyväk- jollei asiaa tyydyttävällä tavalla hoideta, seu-
45587: sytty periaate, että eräiden muiden sodassa kär- rauksena on maaltapaon lisääntyminen ja mikä
45588: simään joutuneiden henkilöiden ohella rintama- valitettavinta - ammattitaitoisen maanviljeli-
45589: miehet, niinkuin sanonta laissa kuului, ovat jäväestön siirtyminen jo ennestäänkin liian ti-
45590: muista kansalaisista poiketen oikeutetut lain heisiin asutuskeskuksiin ja maaseudun autioitu-
45591: mukaiseen maansaantiin. minen.
45592: Kun kuitenkin lain täytäntöönpanoviranomai- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
45593: set määräsivät, että sotaveteraanin oli 1. 10. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
45594: 1945 oltava perheellinen, jäivät naimattomat so- vomuksen,
45595: taveteraanit tätä etua vaille. Kun kaiken lisäksi
45596: avioliiton solmiminen oli monen kohdalla iän että hallitus kiireellisesti maarazst
45597: tai muun syyn johdosta mahdotonta tai vailla asianomaisen ministeriön selvittämään
45598: riittäviä edellytyksiä, on selvää, että nuoret so- sotaveteraanien maansaannin ja lisämaan
45599: taveteraanit ovat joutuneet kärsimään suora- tarpeen sekä tekisi tämän tutkimuksen
45600: naista vääryyttä. perusteella Eduskunnalle esityksen maan-
45601: Maankäyttölain perusteella ovat sotaveteraanit käyttölain muuttamiseksi siten, että so-
45602: lisäksi yrittäneet saada lisämaata elinkelvotto- taveteraanit, jotka eivät vielä ole olleet
45603: mille tiloille, mutta valitettavasti syitä on löy- oikeutettuja maansaantiin taikka lisä-
45604: tynyt paljon, joiden perusteella anomukset ovat maansaantiin, tulisivat siihen etuoikeu-
45605: varsin usein tulleet hylätyiksi. tetuiksi.
45606: Kaiken edellä esittämämme perusteella olisi
45607: käsityksemme mukaan jo nyt vihdoin ryhdyttävä
45608: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
45609:
45610: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
45611: Pekka Vilmi. Matti Mattila.
45612: Reino Kangas.
45613: 2156
45614:
45615: IX,135.- Toiv.al. n:o 1272.
45616:
45617:
45618:
45619:
45620: Niinikoski ym.: Pinta~alalisän saannin ehtona olevan tulon ylä-
45621: raian korottamisesta.
45622:
45623:
45624: E d u s k u n n a II e.
45625:
45626: Viljelijöille maksettavan pinta-alalisän saan- määrättäväksi, että asia voidaan päättää kuna-
45627: nin edellytyksenä oleva tulojen yläraja on pi- kin vuonna sen suuruiseksi, kuin olosuhteet
45628: detty jatkuvasti 6 500 markan suuruisena. Kun edellyttävät. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan
45629: rahanarvo on pinta-alalisän käyttöön ottamisen ole jostain syystä käytetty hyväksi, vaan tulo-
45630: jälkeen huonontunut olisi mainittu tulojen ylä- rajaa on pidetty kiinteästi saman suuruisena.
45631: raja korotettava 12 000 markkaan. Tämä on aiheuttanut rahanarvon alenemisen joh-
45632: Pinta-alalisien merkitys on vuosi vuodelta dosta olennaista muutosta pinta-alalisän myön-
45633: suurentunut jo senkin vuoksi, että käytettävää tämisessä. Syntynyt tilanne on korjattavissa vain
45634: määrää on maataloustulopäätöksillä vuosittain mainitun tulorajan korottamisella.
45635: korotettu. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
45636: Mikäli halutaan vähentää pinta-alalisän hait- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45637: tavaikutuksia, olisi mainittua tulorajaa jo tä- muksen,
45638: män vuoden pinta-alalisien myöntämistä varten
45639: korotettava. Pinta-alalisän muodostuessa vähi- että hallitus korottaisi tilakoosta aiheu-
45640: tellen huomattavan suureksi, on sen menettä- tuvien tuotantokustannusten tasoittami-
45641: misen mahdollisuus noinkin alhaisella tulorajoi- seksi maksettavan pinta-alalisän saannin
45642: tuksella sellainen seikka, joka on omiaan estä- edellytyksenä olevan verotettavien tulo-
45643: mään yritteliäisyyttä. ien yläraian 12 000 markaksi.
45644: Vil;elijän tulorajaa koskeva asia on lainsää-
45645: dännössä jätetty valtioneuvoston päätöksellä
45646: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
45647:
45648: Paavo Niinikoski. Matti Ruokola. Veikko Hanhirova.
45649: Pekka Vilmi. Artturi Jämsen. Matti Mattila.
45650: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. Yrjö Sinkkonen.
45651: 2157
45652:
45653: IX,136.- Toiv .al. n:o 127.3.
45654:
45655:
45656:
45657:
45658: Nlinikoski ym.: Eräiden maankuivatustöiden maksamatta olevien
45659: lainojen ja korkojen takaisin perimisen lopettamisesta.
45660:
45661:
45662: E d u s k u n n a II e.
45663:
45664: Maamme vajaatyöllisyysalueilla, er1ty1sesti tantopulmien johdosta ei enää ole edes tarkoi-
45665: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, jouduttiin lä- tuksenmukaista ryhtyä raivaamaan viljelysmaiksi
45666: hinnä 1950-luvulla ja vielä sen ;älkeenkin suo- ko. laajoja suoalueita. Näin ollen jää ainoaksi
45667: rittamaan maataloushallituksen toimesta run- mahdollisuudeksi niiden saattaminen metsän
45668: saasti peruskuivatuksia työttömyys- ja työllisyys- kasvuun siltä osin kuin ne ovat metsänkasvuun
45669: töinä näillä alueilla esiintyneen vaikean työttö- soveltuvia. Kalliiden peruskuivatustöiden vuo-
45670: myyden lieventämiseksi. Nämä työt, joiden käyn- tuismaksut ovat kuitenkin metsäojitus- ja met-
45671: tiinsaattamista työvoimaviranomaiset ja kunnat- sitystoimenpiteiden jarruna.
45672: kin painostivat, kohdistuivat pääosiltaan vilje-
45673: lyskelpoisten soiden kuivattamiseen raivaustar- Valtion osanotosta eräiden maa- ja vesiraken-
45674: koituksessa. Esim. vuosina 1954-1961 valmis- nustöiden kustannuksiin 30. 8. 1963 annetun
45675: tuneista peruskuivatustöistä oli Pohjois- ja lain {43.3/63) .38 §:n ja sen nojalla 27. 9. 1963
45676: Keski-Pohjanmaalla peltoalueiden kuivatuksia annetun asetuksen ( 450/63) perusteella maan-
45677: vain vajaa 30 % ja viljelyskelpoisten soiden kui- omistajille on tosin hakemuksesta voitu myön-
45678: vatuksia peräti 50-60 %, mikä osoittaa, että tää kuivatuslainojen maksuhelpotuksia työttö-
45679: laajasuuntaista raivaustoimintaa pidettiin kui- myystöinä tehty;en hankkeiden sekä laajojen,
45680: vatusten ensisijaisena päämääränä. heikkojen tieyhteyksien takia tai muutoin vai-
45681: Edellä tarkoitettujen kuivatustöiden kustan- keasti käyttöön otettavien suoalueiden osalta,
45682: nukset ;a vastaavasti maanomistajien maksetta- kun kysymyksessä on aikaisemman lain nojalla
45683: vaksi jääneet valtion lainat muodostuivat poik- rahoitettu, vuoden 1951 jälkeen aloitettu kui-
45684: keuksellisen korkeiksi mm. sen vuoksi, että työt vatustyö. Edellä mainitun vuosirajan asettami-
45685: suoritettiin pääasiassa miestyövoimaa käyttäen nen on johtanut epäoikeudenmukaiseen tulok-
45686: lapiotyönä ja epäedullisina vuodenaikoina. Käy- seen, koska maksuhelpotusten ulkopuolelle on
45687: tetty työvoimakin oli usein kaivutyöhön tottu- siten jätetty useita sellaisia hankkeita, joissa kui-
45688: matonta. Soiden peruskuivatukset tulivatkin vatuskustannukset ovat nousseet yhä korkeiksi
45689: maksamaan noin 500 markkaa hehtaaria koh- ja maanomistajilta perittävät lainaosuudet koh-
45690: den, eräissä tapauksissa jopa yli 1 000 mk/ha. tuttomiksi samoista syistä kuin vuoden 1951
45691: Vaikka valtio onkin maksanut suurimman osan jälkeen aloitetuissa hankkeissa.
45692: kustannuksista, on pienituloisille viljelijöille Kysymyksessä olevien suoalueiden peruskui-
45693: maksuunpannut kuivatusmaksut kuitenkin muo- vatustyöt ovat aikanaan poikkeuksellisissa olo-
45694: dostuneet kohtuuttomaksi rasitukseksi. Lisäksi suhteissa olleet välttämättömiä työtilaisuuksien
45695: heillä ei ole ollut minkäänlaisia taloudellisia järjestämiseksi vajaatyöllisyysalueiden tuhansille
45696: mahdollisuuksia saattaa näitä laajoja suoalueita työttömille. Tämän vuoksi ;a kun peruskuiva-
45697: tuottavaan käyttöön. Niiden raivaaminen pel- tukset on alunperin suunniteltu ja toteutettu
45698: loksi on yleensä jo alunperin ollut kannattama- lähinnä uusien viljelysmaiden raivaamiseksi ja
45699: tonta, koska niiltä ovat puuttuneet tieyhteydet kun maatalouden nykyisissä muuttuneissa olo-
45700: ja ne ovat usein sijainneet monien kilometrien suhteissa laajojen suoalueiden raivaaminen vil-
45701: päässä tilojen talouskeskuksista. Myös epäedul- jelysmaiksi ei enää ole tarkoituksenmukaista,
45702: liset ;ako-olot monin paikoin vaikeuttavat hyö- olisi viljelijöitä rasittavien vielä maksamatta ole-
45703: tyalueiden käyttöönottoa. Maamme maatalouden vien kuivatuslainojen ja niiden korkojen peri-
45704: muuttuneiden olosuhteiden, nimenomaan ylituo- misestä kokonaan luovuttava.
45705: 2158 IX,136. - Maankuivatuslainojen perimättä jättäminen.
45706:
45707: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- kaisin perimisestä kokonaan luopumisek-
45708: nioittaen, että eduskunta päättäisi hyväksyä toi- valtion osanotosta eräiden maa- ;a vesi-
45709: vomuksen, rakennustöiden kustannuksiin annetun
45710: lain (433/63) 38 §:n 1 momentissa
45711: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- tarkoitettujen kuivatustöiden osalta, ot-
45712: menpiteisiin ennen lokakuun 1 päivää taen kuitenkin huomioon myös ennen
45713: 1963 tehtyihin rahoituspäätöksiin perus- vuotta 1951 aloitetut työt, sekä antaisi
45714: tuvien maankuivatustöiden maksamatta tatä tarkoittavat esitykset Eduskunnalle.
45715: olevien lainojen ja niiden korkojen Ia-
45716: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
45717:
45718: Paavo Niinikoski. Pekka Vilmi.
45719: 2159
45720:
45721: IX,l37.- Toiv.al. n:o 1274.
45722:
45723:
45724:
45725:
45726: E. Niskanen ym.: Määrärahasta troolisataman rakentamiseksi
45727: Kustavin V uosnaisiin.
45728:
45729:
45730: E d u s k u n n a 11 e.
45731:
45732: Kustavin kunnassa sijaitseva Vuosnaisten lai- syydestä on lisäksi varattu alueita eräitä muita
45733: turi on jo pitkään ollut Lounais-Suomessa ta- toimintoja varten. Tämän laatuisen kalastus-
45734: pahtuvan troolikalastuksen keskeinen satama- keskuksen kehittämisellä olisi erittäin suuri
45735: paikka maantieteellisesti katsoen sopivan si- merkitys paitsi Kustavin kunnan, koko Lou-
45736: jaintinsa tähden. Laiturissa käy nykyiselläänkin nais-Suomen kalastuselinkeinon kannalta. Hank-
45737: troolikalastajia varsin laajalta alueelta, m.m. keen tueksi voidaan nimenomaan troolisata-
45738: itäiseltä Ahvenanmaalta, Saaristomereltä ja man osalta mainita, että professori Hustichin
45739: kauempaankin. johdolla istunut troolisatamakomitea jo v. 1963
45740: Huolimatta nykyisiin laituritiloihin kohdis- suositteli Kustavia Turun saaristoalueen sopi-
45741: tuvasta kovasta paineesta ei Vuosnaisten trooli- vimpana paikkana troolisatamaa ja -korjaamoa
45742: satamahanketta, huolimatta pitkälle kehitetyistä varten. Lounais-Suomessa odotetaan, että tämän
45743: suunnitelmista, ole määrärahojen puuttuessa alueen vuoro nyt jo viimeinkin tulisi, kun Re-
45744: saatu lähtemään liikkeelle. Kustavin kunta on posaaren vastaava hanke alkaa olla toteutumis-
45745: omalta osaltaan koettanut tehdä parhaansa vaiheessa.
45746: hankkeen edesauttamiseksi. Vuonna 1967 Kus- Edellä mainittujen perustelujen nojalla esi-
45747: tavin kunta osti 22.8 hehtaarin suuruisen maa· tämme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
45748: alueen Vartsalan kylän Vuosnaisista troolisata- väksi toivomuksen,
45749: maa varten. Senjälkeen on Lounais-Suomen
45750: seutukaavaliitto laatinut pitkälle menevät suun- että hallitus ottaisi valtion vuoden
45751: nitelmat kalastuskeskuksen aikaan saamista 1971 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
45752: varten, johon sisältyvät m.m. satama telakkoi- rärahan troolisataman rakentamista var-
45753: neen, jää- ja laatikkotehdas, korjaamo, kauppa- ten Kustavin kunnan V arisalan kylässä
45754: tilat ja hallintorakennukset. Välittömästä lähei- sijaitsevaan V uosnaisiin.
45755: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
45756:
45757: Esko Niskanen. Lars Lindeman.
45758: Taisto Tähkämaa. Reino Breilin.
45759: Sylvi Siltanen.
45760: 2160
45761:
45762: IX,138.- Toiv.al. n:o 1275.
45763:
45764:
45765:
45766:
45767: Orrenmaa ym.: Määrärahasta ulkomailla tapahtuvaan minkinnah-
45768: koien kulutta;amainontaan.
45769:
45770:
45771: E d u s k u n n a 11 e.
45772:
45773: Turkiseliiintarhauksen merkitys työnantajana Vuosittain käytetään minkinnahkojen kulut-
45774: on erittäin suuri. Tärkeimmät tarhausalueet si- tajamainontaan ( ns. Saga-mainonta) maamme
45775: jaitsevat .alityöllisyysalueella, esimerkiksi Poh- rajojen ulkopuolella n. 1 milj. markkaa. Tämän
45776: janmaalla. Sen lisäksi että tutkieläinten kasva- mainonnan kustantavat kokonaisuudessaan
45777: .tus ,tarjoaa toimeentulomahdollisuuksia niille maamme turkistarhaajat .
45778: lähes 4 000 perheelle, jotka itse harjoittavat Koska kyseisen elinkeinoalan tukemista voi-
45779: sitä, on monella tarhalla myös paljonkin pal- daan pitää kansantaloudellisesti ja erityisesti
45780: -kattua työvoimaa. kehitysaluepoliittisesti tärkeänä, esitämme kun-
45781: Tarhauksen nahkatuotos viedään lähes koko- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45782: naisuudessaan ulkomaille. Viennin arvo oli muksen,
45783: vuonna 1969 110 milj. markkaa. Tuotannon
45784: laajentamisen välttämätön edellytys on vienti- että hallitus ottaisi vuoden 1971
45785: markkinoiden tlisääminen, mikä puolestaan vaa- tulo- ;a menoarvioesitykseen 500 000
45786: tii tehokasta myyntimainontaa ostajamaissa. markkaa ulkomailla tapahtuvaan min-
45787: kinnahkoien kulutta;amainontaan.
45788: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
45789:
45790: Juhani Orrenmaa. Pentti Antila.
45791: Pirkko Aro. Mauri Seppä.
45792: Eeli Lepistö. Aaro Lintilä.
45793: P. Mäki-Hakola.
45794: 2161
45795:
45796: IX,139.- Toiv.al. n:o 1276.
45797:
45798:
45799:
45800:
45801: Orrenmaa ym.: Määrärahasta turkiseläinkasvatukseen liittyvään
45802: tutkimustoimintaan.
45803:
45804:
45805: E d u s k u n n a 11 e.
45806:
45807: Turkiseläinten kasvatus on maassamme ny- haturkisten myynti vaikeutunut ja kilpailu kan-
45808: kyään varsin huomattava elinkeino. Viimeisten sainvälisillä markkinoilla kiristynyt. Maamme
45809: 10 vuoden aikana on tapahtunut erittäin voima- turkistarhauselinkeinon kansainvälisen kilpailu-
45810: kasta kehitystä, mikä on ilmennyt sekä tuo- kyvyn parantamiseksi on välttämätöntä tehostaa
45811: tannon kasvuna että tarhojen lukumäärän li- koetoimintaa sekä ruokinnan että jalostuksen
45812: sääntymisenä. Tuotoksen lisääntymisestä antavat sektoreilla.
45813: alla olevat pentutuotantoa koskevat luvut selvän Turkistarhauselinkeino rahoittaa pääpiirteis-
45814: kuvan: sään itse turkiseläintutkimukset. Turkiseläinten
45815: Vuonna 1960 480 000 minkinpentua Kasvattajain Liitolla on käytettävissään perus-
45816: 1962 700 000 tamansa Helven koetarha.
45817: " 1964 1200 000 " Valtion varoja on kotieläinhoidon tutkimus-
45818: " 1966 2 100 000 " laitoksella käytettävissä n. 31 000 mk vuosittain
45819: " 1968 2 200 000 " turkiseläintutkimuksiin. Helven koetarha on yh-
45820: " 1969 2 700 000 ," teistyössä ko. laitoksen kanssa. Turkistarhaus-
45821: " elinkeinon koetoimintaan käyttämät varat ovat
45822: Pentutuotos on siis vuodesta 1960 lähtien arviolta 3-4 kertaiset valtion myöntämään tut-
45823: noussut lähes 6 kertaiseksi. Minkkitarhojen luku- kimusmäärärahaan nähden. Siksi olisikin varat-
45824: määrä vuonna 1969 oli noin 3 500. tava edes vaatimaton 100 000 markan määräraha
45825: Tur·kiseläinkasvatus on tyypillinen vientielin· jo ensi vuoden budjettiin maamme turkiseläin-
45826: keino ja sen kansantaloudellinen merkitys on kasvattajain kes-kusjärjestölle käytettäväksi tur-
45827: varsin huomattava. Noin 95% koko nahkatuo- kiseläinkasvatukseen liittyvään tutkimustoimin-
45828: toksesta viedään ulkomaille ja vuonna 1969 nou- taan.
45829: si tarhaturkisnahkojen viennin arvo 100 miljoo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45830: naan markkaan. Koska tarhaturkisten vienti li- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45831: säksi tapahtuu yksinomaan länsimaihin eli lä- muksen,
45832: hinnä USA:han, Länsi-Saksaan, Italiaan ja Eng- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
45833: lantiin, niin on kysymys arvokkaan länsivaluutan ja menoarvioesitykseen 100 000 markan
45834: hankkimisesta. Minkkituottajamaana Suomi on määrärahan osoitettavaksi maamme tur-
45835: viidennellä tilalla maailmassa. USA:n, Neuvosto- kiseläinkasvattajain keskusjärjestölle käy-
45836: liiton, Tanskan ja Norjan jälkeen. tettäväksi turkiseläinkasvatukseen liitty-
45837: Myyntikauden 1969-70 alkupuolella on tar- vään tutkimustoimintaan.
45838: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
45839:
45840: Juhani Orrenm.aa. Aaro Lintilä.
45841: Mauri Seppä. P. Mäki-Hakola.
45842:
45843:
45844:
45845:
45846: 271 427/70
45847: 2162
45848:
45849: IX,140.-Toiv.al. n:o 1277.
45850:
45851:
45852:
45853:
45854: Orrenmaa: Toimenpiteistä Alavudenjärven vesien säännöstely-
45855: ohjelman toteuttamiseksi.
45856:
45857:
45858: E d u s k u n n a 11 e.
45859:
45860: Alavuden kirkonkylässä sijaitsevan Alavu- kauniin järven putoaminen kyläkuvasta ole
45861: denjärven suuosaan rakennettiin muutamia vuo- niistä vähäisimpiä.
45862: sia sitten säännöstelypato, ja järvestä alkava Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
45863: Lapuanjoki ruopattiin sekä kosket perattiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45864: n. 5 km matkalla tällä yläjuoksulla. Pääasialli-
45865: simpana tarkoituksena lienee tuolloin ollut että hallitus tutkisi Alavudenjärven
45866: jokiosuuden tulvien estäminen. vesien säännöstelyohjelman, laatisi ny-
45867: Seurauksena on kuitenkin ollut Alavudenjär- kyistä paremmat suunnitelmat siitä
45868: ven ja sen alapuolella olevan Vähäjärven vesi- sekä ottaisi riittävän suuren määrä-
45869: pintojen huomattava aleneminen. Siitä seuraa rahan valtion tulo- ja menoarvioesityk-
45870: luonnollisesti monia haittavaikutuksia, eikä seen vuodelle 1971 sen toteuttamiseksi.
45871: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
45872:
45873: Juhani Orrenmaa.
45874: 2163
45875:
45876: IX,141.- Toiv.al. n:o 1278.
45877:
45878:
45879:
45880:
45881: Pekkala· ym.: Toimenpiteistä ·metsänparannuslain muuttamiseksi.
45882:
45883:
45884: E d u s k u n n a 11 e.
45885:
45886: Viimeaikaiset metsäteollisuuden kapasiteetin tuksiin on vähäinen. Äskettäin julkisuuteen saa-
45887: lisäykset ovat nostaneet tämänhetkiset puutava- tettujen tutkimusten mukaan on Pohjois-Suo-
45888: ran hakkuut jo lievästi suuremmiksi kuin met- men metsien puuvarasto viime aikoina vähen~
45889: siemme vuotuinen kasvu. Kun nyt keskeneräi- tynyt. Tästä syystä sellaisten lannoitusten suo-
45890: senä olevat laajennukset valmistuvat, tulee tämä rittaminen, jotka lisäävät hakkuumahdollisuuk-
45891: vielä lisäämään hakkuiden määrää ja siten huoli sia lyhyellä tähtäimellä, olisi tärkeätä.
45892: puuvarojemme riittävyydestä on ilmeinen. Osal- Pohjois-Suomen teollisuuden lähiaikojen
45893: taan tämä huoli johtuu siitä, että Mera-ohjel- raaka-ainetarpeen, sekä metsätöiden työllisyy-
45894: man keskeiset tavoitteet metsänviljelyn ja lan- den turvaamiseksi olisi metsänparannuslain ra-
45895: noituksen osalta ovat jatkuvasti jääneet jälkeen hoitusehtoja muutettava siten, että kasvullisten
45896: tavoitteista. metsämaiden ja soiden lannoitusehdot muutet-
45897: Metsäojitus on sensijaan saavuttanut asete- taisiin samoiksi kuin huonokasvuisten soiden
45898: rtut tavoitteet ja siten lisännyt pääasiassa kas- lannoitusehdot nyt ovat ja että myös kolmannen
45899: vullisen taimiston alaa, mutta lähimmän kym- kehitysluokan puustot otettaisiin näiden ehto-
45900: menen vuoden hakkuumahdollisuuksia ei tä- jen piiriin. Tämä lisäisi nopeasti puuvarastaa ja
45901: mäkään sanottavasti lisää. Ripeänä jatkuva oji- siten myös hakkuumahdollisuuksia nimen-
45902: tustoiminta ja vajaatuottoisten metsien uudis- omaan Pohjois-Suomessa, jossa metsätaseen ne-
45903: taminen lisäävät edelleen voimakkaasti taimis- gatiivinen kehitys on ilmeistä.
45904: tojen osuutta. Nykyinen yksityismetsien lannoi- On tässä yhteydessä huomattava, että metsän-
45905: tustoiminta kohdistuu pääasiassa heikkokasvui- tuottajan osuus puunjalosteiden vientituloista
45906: siin soihin, joiden metsät ovat suurimmalta on niin pieni, että sitä ei voida enää pienentää
45907: osalta myös taimistoja. Samanaikaisesti järeäm- suuremmalla osallistumisella metsän kasvatus-
45908: piin metsiin kohdistuvat ylihakkuut vähentävät kustannuksiin.
45909: lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia. Edellä esittämäämme viitaten esitämme ed
45910: Lannoitustoiminnan suuntautuminen heikko- kunnan .hyväksyttäväksi toivomuksen,
45911: kasvuisille soille johtuu siitä, että metsänparan-
45912: nuslaki antaa vain tällaisten soiden lannoituk-. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
45913: siin avustusta ja lainaa samoilla ehdoilla kuin menpiteisiin metsänparannuslain muut-
45914: ojitukseen. Kasvullisten metsämaiden ja soiden tamiseksi kehitysalueiden 1 ia II vyö-
45915: lannoitukseen ei laki anna avustusta ollenkaan hyk/eeellä siten, että kasvullisen metsä-
45916: ja lainaakin vain 65-85 % kehitysalueilla. Li- maan ja suon lannoitusehdot muutettai-
45917: säksi lainan takaisinmaksuehdot ovat heikom- siin samoiksi kuin huonokasvuisilla
45918: mat kuin heikkokasvuisten soiden lannoituk- soilla ja että kolmannen kehitysluokan
45919: sissa. Näistä syistä johtuen vähävaraisten met- puustot otettaisiin näiden ehtojen pii-
45920: sänomistajien kiinnostus hakkuumahdollisuuk- riin.
45921: sia nopeasti lisääviin kasvatus- ja päätelannoi-
45922: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
45923:
45924: Ahti Pekkala. Pekka Vilmi. Esko Pekonen.
45925: Paavo Päyrynen. Saimi Ääri. Paavo Niinikoski.
45926: Aaro Lintilä. Lea Sutinen. Heimo Linna.
45927: Matti Ruokola. Matti Maijala. Sylvi Saimo.
45928: Yrjö Sinkkonen.
45929: 2164
45930:
45931: IX,142.- Toiv.al. n:o 1279.
45932:
45933:
45934:
45935:
45936: Pekkarinen ym.: Maataloustulon tarkistamisesta samanaikaisesti
45937: palkkojen korotuksen kanssa.
45938:
45939:
45940: E d u s k u n n a 11 e.
45941:
45942: Viimeksi voimassa olleen maataloustulojär- arvostelijoilla varmasti paljon pienemmät mah-
45943: jestelmän mukaisesti tarkistetaan maatalous- dollisuudet syyttää yksinomaan maataloutta
45944: tulo 2 kertaa vuodessa, helmikuun ja elokuun inflaation aiheuttajaksi. Kun näin uusitun jär-
45945: viimeisinä päivinä. Tällöin suoritettavissa las- jestelmän vallitessa tietäisivät palkansaajat tar-
45946: kelmissa otettiin huomioon yleisessä ansio- koin, jo palkkaratkaisun yhteydessä, kuinka pal-
45947: tasossa tapahtuneet muutokset ja maatalou- jon maataloustuotteiden hinnat nousevat palk-
45948: de1le annettiin vastaavan suuruinen tulonlisäys, kojen korotuksen vuoksi, olisi se omiansa hil-
45949: jolloin luonnollisesti maataloustuotteiden hin- litsemään liiallisia palkankorotusvaatimuksia.
45950: toja jouduttiin nostamaan. Vaikka kaikkien pii- Tässä yhteydessä on huomautettava, että maa-
45951: rien pitäisi tietää, että maatalouden hintalain talous ei varmasti vaadi tuotteittensa hinnan
45952: mukaan nostetaan maataloustuotteiden hintoja korotuksia, jollei palkkoja koroteta. Näin on
45953: vain siinä tapauksessa, että yleinen palkkataso selvästi todistettavissa, että inflaatiota tapah-
45954: ja maatalouden kustannukset ovat nousseet, ,tuu vain siinä tapauksessa, että päätetään ensin
45955: syytetään yksipuolisesti maatalousjärjestelmän palkkoja korottaa.
45956: aiheuttavan elinkustannusten nousua ja inflaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
45957: tiota. Tällaiseen asiattomaan syyttelyyn on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
45958: pahansuopaisilla piireillä mahdollisuus ennen- sen,
45959: muuta sen vuoksi, että maataloustulo tarkiste-
45960: ,taan yleensä vasta monen kuukauden kuluttua että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
45961: palkkojen nostamisesta. toimenpiteisiin sellaisen maatalouden
45962: Jos luotaisiin uusi maataloustulojärjestelmä, hintalain säätämiseksi, jonka mukaan
45963: jonka mukaan maataloustulo tarkistettaisiin maataloustulo tarkistettaisiin saman-
45964: samanaikaisesti palkkojen nousun kanssa, olisi aikaisesti palkkojen korotuksen kanssa.
45965: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
45966:
45967: Pentti Pekkarinen. Taisto Tähkämaa. Katri-Helena Eskelinen.
45968: Matti Ruokola. Tahvo Rönkkö. Aslak Aas.
45969: Esko Pekonen. Paavo Niinikoski. Juuso Häikiö.
45970: Erkki Haukipuro. Eino Lottanen.
45971: 2165
45972:
45973: IX,143.- Toiv.al. n:o 1280.
45974:
45975:
45976:
45977:
45978: Pekkarinen ym.: Määrärahasta maankäyttölain mukaisiin lai-
45979: noihin.
45980:
45981:
45982: E d u s k u n n a 11 e.
45983:
45984: Asutuslainoituksella on ollut erittäin tärkeä että lainoja on haettu niin runsaasti, ettei niitä
45985: merkitys maaseudun asunto-olojen parantami- ole voitu läheskään kaikkia käsitellä ja määrä-
45986: sessa ja tuotannollisen toiminnan kehittämi- rahan pienuuden takia ei lainoja ole voitu
45987: sessä. Moni on päässyt sen avulla oman kodin myöntää kuin kolmannelle osalle niistä haki-
45988: omistajaksi ja moni on voinut rakentaa huonon joista, joilla on lainmukaiset edellytykset lai-
45989: asuin- ja karjarakennuksensa tilalle uuden tar- nan saantiin.
45990: koituksenmukaisen rakennuksen. Niinikään tä- Jotta tänä vuonna syntynyt hakemusten
45991: män lainoitustoiminnan avulla on parannettu ruuhka voitaisiin ensi vuonna edes tyydyttävästi
45992: tilojen elinkelpoisuutta sisarosuuksien, lisä- selvittää, olisi tärkeätä, että seuraavaksi vuo-
45993: maan ja vähtämättömän maatalousirtaimiston deksi esitettyä. määrärahaa lisättäisiin.
45994: ostoa sekä uudispellon raivausta rahoittamalla. Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
45995: Yhteiskunnan kannalta ei tämä toiminta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45996: suinkaan ole ollut turha, sillä täten on luotu
45997: uusia työtilaisuuksia maaseudun vähäväkisille että hallitus ottaisi vuoden 1971
45998: ihmisille ja siten merkittävästi helpotettu on- tulo- ja menoarvioesitykseen 80 000 000
45999: gelmaksi muodostunutta työllisyyden hoitamista. markan suuruisen määrärahan maan-
46000: Maankäyttölain puitteissa voidaan kyseessä käyttölain mukaisina lainoina jaetta-
46001: olevaa lainoitustoimintaa jatkaa laajennetuin vaksi.
46002: mahdollisuuksin. Seurauksena onkin ollut se,
46003: Helsingissä 1.5 päivänä huhtikuuta 1970.
46004:
46005: Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönkkö.
46006: Matti Ruokola. Paavo Niinikoski.
46007: Esko Pekonen. Katri-Helena Eskelinen.
46008: Erkki Haukipuro. Eino Lottanen.
46009: 2166
46010:
46011: IX,144.- Toiv.al. n:o 1281.
46012:
46013:
46014:
46015:
46016: Pekkarinen ym.: Määrärahasta maankäyttölain mukaisia tietöitä
46017: varten.
46018:
46019:
46020: E d u s k u n n a 11 e.
46021:
46022: . Yksityistielaki jättää ulkopuolella vähämer~ aivan liian pieni. Monissa kunnissa hakemuksia
46023: kitykselliset ja kaksi kilometriä lyhyemmät yk- on tehty kymmeniä, mutta keskimäärin avustus-
46024: sityiset tiet. Tällaisille teille ei voi saada päätöksiä voidaan antaa vain vähäiselle osalle
46025: kunnossapitoavustuksia niinkuin yksityistielain muuten hyväksyttäville hakemuksille.
46026: piiriin kuuluville teille. Maankäyttölain nojalla Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme edus-
46027: voidaan kuitenkin 2 km lyhyemmille yksityisille kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46028: teille ja viljelysteille saada rakennusavustusta,
46029: ~utta ei avustusta vuotuisia kunnossapitokus- että hallitus ottaisi vuoden 1971
46030: tannuksia varten. Kun tällaisilla ,teillä on aina tulo- ;a menoarvioesitykseen J milioo-
46031: muun liikenteen lisäk!)i huomattava merkitys nan markan suuruisen määrärahan iaet-
46032: puutavara-autoteinä, olisi tällaisia teitä voitava tavaksi avustuksina maankäyttölain mu-
46033: parantaa liikennekelpoisiksi nykyistä enemmän. kaisia perusparannus-, tienteko- sekä
46034: Ao. momentilla on nyt käytettävissä tähän ja tien kuntoonpano- ;a kunnossapitotöitä
46035: metsänviljelyavustuksiin 2.5 milj. mk mikä ha- varten.
46036: kemusten runsauteen eli tarpeeseen nähden on
46037: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
46038:
46039: Pentti Pekkarinen. Esko Pekonen.
46040: Matti Ruokola. Tahvo Rönkkö.
46041: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
46042: Katri-Helena Eskelinen.
46043: 2167
46044:
46045: IX,145.- Toiv.al. n:o 1282.
46046:
46047:
46048:
46049:
46050: Pekkarinen ym.: Pinta-ala/isien maksattamisesta saman vuoden
46051: aikana.
46052:
46053:
46054: E d u s k u n n a 11 e.
46055:
46056: Pienviljelijöille maksetaan osa maatalous- mätöntä palauttaa maksatuksen aloittaminen
46057: tulosta pinta-alalisinä. Tämä on osa maatalou- samaksi vuodeksi, jolloin maataloustulopäätök-
46058: denharjoittajien palkkaa, joka kuitenkin tulee sen yhteydessä tehdään päätös kunkin vuoden
46059: vasta varsin myöhään jälkikäteen. Useiden vuo- pinta-alalisästä. Tämä on välttämätöntä myös-
46060: sien aikana pinta-alalisien maksatukset ovat kin siksi, että plnta-alalisien pääpaino on
46061: olleet erittäin pahasti myöhässä, mutta nyt maamme kehitysalueilla ja pienviljelysvaltaisilla
46062: kuluvan vuoden budjetin yhteydessä tämä jäl- alueilla työllisyystilanne on jatkuvasti erittäin
46063: keenjääneisyys on vieläpä laillistettu siten, että vaikea.
46064: vuoden 1969 pinta-alalisistä 65 650 000 mark- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
46065: kaa lykättiin maksettavaksi seuraavana vuonna. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
46066: Eduskunta lausui aivan oikein asiaa käsitelles- muksen,
46067: sään edellyttävänsä, että "maksatusten siirtämi-
46068: nen ei muodostu jatkuvaksi". että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46069: Koska millään hyväksyttävillä perusteilla ei menpiteisiin pinta-alatisien maksattami-
46070: voida pitää oikeudenmukaisena, että osa viljel- seksi saman vuoden aikana, jolloin
46071: mäkoon mukaan maksettavasta hintapoliitti- pinta-alalisät sisä.llytetään maatalous-
46072: sesta tuesta - pinta-alalisästä - maksetaan tulopäätökseen.
46073: vasta vuosia työn tekemisen jälkeen, on välttä-
46074: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
46075:
46076: Pentti Pekkarinen. Eino Uusitalo.
46077: Sylvi Saimo. Esko Härkönen.
46078: Reino Kangas. Esko Pekonen.
46079: Pekka Vilmi. Matti Ruokola.
46080: Erkki Haukipuro. Tahvo Rönkkö.
46081: Orvokki Kangas. Paavo Niinikoski.
46082: Artturi Jämsen. Katri-Helena Eskelinen.
46083: Aaro Lintilä. Taisto Tähkämaa.
46084: Eino Lottanen.
46085: 2168
46086:
46087: IX,146.- Toiv.al. n:o 1283.
46088:
46089:
46090:
46091:
46092: Pekkarinen ym.: Halpakorkoisien lainojen myöntämisestä ojitus-
46093: kaluston hankintaan.
46094:
46095:
46096: E d u s k u n n a 11 e.
46097:
46098: Maatilatalouden yhteisva:liokunnan v. 19.59 oja-auroja sekä erilaisia kaivinkoneita käyttäen.
46099: esittämässä peruskorjausohjelmassa todettiin, Samoin kustannussyistä ollaan salaojituksessa-
46100: että noin 36 % peltoalastamme on peruskuiva- kin siirtymässä konekaivuun siellä, missä se
46101: tuksen osalta täysin rappiolla. Salaojitetun pel- suinkin käy päinsä. Viime vuosina onkin sekä
46102: lon osuus niinikään on koko maassa vain 10% valtaoja-aurat että salaojakaivuukoneet nopeasti
46103: pinta-alasta. kehittyneet ja on saatu kentälle jo sellaisia mal-
46104: Peruskuivatuksen kuntoonsaatrt:aminen ja avo- leja, joilla ojituksen toteuttaminen nopeasti ja
46105: ojien hävittäminen pelloilta on epäilemättä kohtuullisin kustannuksin on tullut mahdolli-
46106: tällä hetkellä maataloutemme tärkein tavoite, seksi. Raskas kalusto on kuitenkin kallista ja
46107: jota erikoisesti jatkuva maatalouden koneellis- niiden saanti yksityisten viljelmien käyttöön
46108: tuminen kiirehtii. Tämän ohjelman toteuttami- vaatii yhteistoimenpiteitä sekä rahoituksen jär-
46109: nen on koko maata ajatellen valtaisa urakka. jestämistä. Jollei rahoitusta saada järjestetyksi,
46110: Maatilatalouden yhteisvallokunnan laskel- jää peruskorjausohjelman toteuttaminen polke-
46111: mien mukaan olisi varsinaisen valtaojituksen maan paikallaan. Raskaampaa ojituskalustoa on
46112: kunnostamiseen uhrattava varoja n. 70 mrd maassamme käytettävissä pääasiassa vain maan-
46113: mk ja edellisen lisäksi tilakohtaisten lasku- viljelysinsinööripiireillä ja Pellonraivaus Oy:llä.
46114: ojien, joita on koko maassa n. 35 000 km, kun- Mitenkään väheksymättä ja vähentämättä edellä
46115: nostamiseen 75 mrd mk. Edelleen on koko mainittujen ja muidenkin jo alalla toimivien
46116: maassa rappiolla olevia niska- ja piiriojia yrittäjien mahdollisuuksia on todettava, että
46117: n. 404 000 km, joiden kunnostaminen edustaa peruskuivatustöiden tehostamiseksi ja nopeutta-
46118: 10.1 mrd mk:n kustannuserää. Tulevan 20- miseksi tarvittaisiin lisää koneita ja lisää yrit-
46119: vuotiskauden yleistavoitteeksi olisi asetettava täjiä.
46120: sarkaojien hävittäminen koko peLto-alalta. Tä- Valta- ja piirioja-aurat, kaivinkoneet sekä sala-
46121: män toteuttaminen vaatii n. 2 milj. peltohehtaa- ojankaivuukoneet ovat kumminkin niin kal-
46122: rin salaojittamista, mikä tietäisi vuosittain n. 7 liita, etteivät viljelijäin keskeiset yhtymät tms.
46123: mrd mk: n kustannuserää. yksityiset yrittäjät pysty nii.tä varojen puut-
46124: Pohjois-Savon maataloustutkimuksen mu- tuessa hankkimaan, vaikka halukkaita ja pysty-
46125: kaan vaatisi edellämainitun ohjelman toteutta- viä yrittäjiä ilmeisesti olisikin riittävästi. Koko
46126: minen yksistään Pohjois-Savossa 10.73 mrd maan maatalouden kannalta erittäin tärkeän pe-
46127: mk:n investoinnin. Kunnostettavia valtaojia ruskuivatusohjelman nopeuttamiseksi olisikin
46128: olisi 7 693 km, joista kaivettava maamäärä ko- välttämätöntä myöntää lainoja ojituskaluston
46129: hoaa kaikkiaan 12.7 milj. kuutiometriin. Piiri- hankintaan yksityisille viljelijöille, konevuok-
46130: ojia on maakunnan pelloilla kaikkiaan 29 038 raajille ja koneyhtymihle, jotka harjoittavat ko-
46131: km, jotka nekin kauttaaltaan ovat kunnostami- neiden vuokraosta tai suorittavat ojien kunnos-
46132: sen tarpeessa. Sarkaojien määrä on 66 654 km, tamista ja kaivua viljelijöille.
46133: vastaten noin 125 000 peLtohehtaaria, mistä Kun sodan jälkeen maamme kivisillä viljelys-
46134: alasta olisi arvion mukaan n. 110 000 ha sala- alueilla aloitettiin kivien raivaaminen viljelyk-
46135: ojitettavaa. sistä ryntäysmäistä vauhtia, oli tässä toimin-
46136: V altaojien ja piiriojien kunnostaminen tulee nassa ratkaisevana tekijänä kivenraivauskonei-
46137: tehtäväksi nykyisin pääasiallisesti koneellisin den hankkimiseksi myönnetyt valion lainat.
46138: menetelmin ja välinein, kuten valta- ja piiri- Eduskunta oli v:n 1953 menoarviossa osoitta-
46139: IX,146.- Pekkarinen ym. 2169
46140:
46141: nut varoja 40 milj. mk myönnettäväksi lai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
46142: noina koneyhtiöille tai osuuskunnille, maanvil- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
46143: .jelys- ja talousseurojen sekä pienviljelijäin kes- muksen,
46144: kusjärjestöjen alaisille maamiesseuroille, pien- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
46145: viljelijäyhdistyksille ja osastoille sekä yksityi- menpiteisiin halpakorkoisien lainojen
46146: sille koneenpitäjille, jotka harjoittavat kiven- myöntämiseksi ojituskaluston hankin-
46147: l'aivauskoneiden vuokraosta tai kivenraivausta. taan yksityisille viljelijöille, koneyhty-
46148: Tällä kertaa tarvittaisiin vastaava lainoitus- mille ja konevuokraajille.
46149: toiminta peruskuivatusohjelman toteuttamiseksi.
46150: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
46151:
46152: Pentti Pekkarinen. Esko Pekonen. Paavo Niinikoski.
46153: Matti Ruokola. Juuso Häikiö. Katri-Helena Eskelinen.
46154: Erkki Haukipuro. Tahvo Rönkkö. Taisto Tähkämaa.
46155:
46156:
46157:
46158:
46159: 272 427/70
46160: 2170
46161:
46162: IX,147.- Toiv.al. n:o 1284.
46163:
46164:
46165:
46166:
46167: Pekkarinen ym.: Vilielmäkoon mukaisen hintapoliittisen tuen
46168: saantia ra;oittavan tulora;an poistamisesta.
46169:
46170:
46171: Eduskunnalle.
46172:
46173: Viljelmäkoon mukaisen hintapoliittisen tuen tamassa tilannetta. Pinta-alalisän saannin estä-
46174: elin pinta-alalisien tarkoituksena on tukea vai- vän tulorajan suhteen ilmenneiden epäkohtien
46175: keassa taloudellisessa asemassa työskentelevän korjaamiseksi tulisikin tuloraja poistaa koko-
46176: pienviljelijäväestömme toimeentuloa. Niiden naan viljelijöiltä, jotka tilalla asuen har~oittavat
46177: myöntämisen edellytyksenä onkin se, että tilan maataloutta ja evätä pinta-alalisä vain sellaisilta
46178: koko on alle tietyn enimmäisrajan, joka Etelä- henkilöiltä, joille maatalous on vain harrastus
46179: Suomessa on 12 ha, KeskiSuomessa 15 ha ja ja jotka samalla saavat pääasiallisen toimeen-
46180: Pohjois-Suomessa 20 ha. Lisäksi pinta-alalisän tulonsa muista elinkeinoista kuin maatilatalou-
46181: saajan verotettavat tulot eivät saa nousta kun- desta.
46182: nallisverotuksessa yli 7 250 markan vuodessa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
46183: Tästä tulorajasta on aiheutunut useita epäkohtia. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46184: Perheensä toimeentulon parantamiseksi muualta
46185: esim. metsätöistä tulo~a hankkiva pienviljelijä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
46186: ei yleensä tästä syystä pääse pinta-alalisistä osal- menpiteisiin viljelmäkoon mukaisen hin-
46187: liseksi. Lisäksi maatalouden uuteen verotusjär- tapoliittisen tuen saantia rajoittavan tu-
46188: jestelmään siirtyminen nosti tuloja useimmilla lorajan poistamiseksi viljelijöiltä, jotka
46189: pienillä tiloilla niin, että ellei tulorajaa tarkis- tilalla asuen harjoittavat maatilataloutta
46190: teta, huomattava osa viljelijöistä jää ilman pinta- ja joille maatalouden harjoittaminen on
46191: alalisää. Myös se, että pinta-alalisät on maksettu toimeentulon kannalta tärkeätä.
46192: eri vuoden puolella eri osissa maata, on sekoit-
46193: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
46194:
46195: Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönkkö.
46196: Veikko Hanhirova. Mikko Kaarna.
46197: Erkki Haukipuro. Heimo Linna.
46198: Eino Uusitalo. Esu Niemelä.
46199: Esko Härkönen. Katri-Helena Eskelinen.
46200: Esko Pekonen. Taisto Tähkämaa.
46201: Matti Ruokola. Eino Lottanen.
46202: 2171
46203:
46204: IX,148.- Toiv.al. n:o 1285.
46205:
46206:
46207:
46208:
46209: Pekkarinen ym.: Toimenpiteistä voin ja margariinin hintasuhteen
46210: muuttamiseksi.
46211:
46212:
46213: Eduskunnalle.
46214:
46215: Viime eduskuntakauden aikana muuttui voin maisen kulutustason nousemiselle. Tämä on si-
46216: ja margariinin hintasuhde voille erittäin epä- täkin tärkeämpää, kun ylijäämän sijoittaminen
46217: edulliseksi. Se on johtanut voin kotimaisen ku- ulkomaille on selvästi vaikeutumassa. Voin ko-
46218: lutuksen huomattavaan supistumiseen ja marga- timaisen menekin turvaamiseksi olisi välttämä-
46219: riinin kulutuksen lisääntymiseen. Tämä puoles- töntä voille margariinin hintaan nähden epä-
46220: taan merkitsee sitä, että Suomen maatalouden edulliseksi muuttuneen hintasuhteen oikaisemi-
46221: tärkeimmän myyntituotteen, maidon, maatalous- nen.
46222: tulolain määräämän tavoitehintatason saavutta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
46223: minen saattaa osoittautua mahdottomaksi, ellei nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
46224: valtiovallan toimenpitein paranneta voin mark- muksen,
46225: kinointiedellytyksiä.
46226: Kun voin markkinoinnin kannalta kotimaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
46227: kulutustaso on ratkaisevasti tärkein, viennin menpiteisiin, jotka johtaisivat voin ja
46228: osuus on yleensä ollut vähemmän kuin viiden- margariinin hintasuhteen muuttumiseen
46229: nes koko tuotantomäärästä, olisi ennen muuta sellaiseksi, että voille varmistettaisiin va-
46230: pyrittävä varmistamaan edellytykset voin koti- kaat markkinat kotimaassa.
46231: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
46232:
46233: Pentti Pekkarinen. Aslak Aas.
46234: Matti Ruokola. Tahvo Rönkkö.
46235: Esko Pekonen. Paavo Niinikoski.
46236: Erkki Haukipuro. Katri-Helena Eskelinen.
46237: Juuso Häikiö. Taisto Tähkämaa.
46238: Eino Lottanen.
46239: 2172
46240:
46241: IX,149.- Toiv.al. n:o 1286.
46242:
46243:
46244:
46245:
46246: Pekkarinen ym.: Kalatalouden tutkimusaseman perustamisesta
46247: Varkauteen.
46248:
46249:
46250: E d u s k u n n a 11 e.
46251:
46252: Kalastus on menneinä vuosisatoina ollut maas- runsautta, myyntitapojen edullisuutta, sekä ka-
46253: samme tärkeä elinkeino. Vaikka sen merkitys lastus- ja kalakauppaoloja ym. kalatalouden
46254: viime aikoina on vähentynyt, on se vielä nykyi- tutkimukseen ja koetoimintaan liittyviä asioita.
46255: sinkin huomionarvoinen varsinkin Sisä-Suomessa Itä-Suomen laajat järvialueet ovat kaukana
46256: jossa sijaitsevat maamme laa~immat järvialueet. tutkimustoimistosta :a senvuoksi ne ovat jääneet
46257: Tällä alueella on mm. maamme suurin järvi, tutkimustoiminnassa hyvin vähäiselle huo-
46258: Suur-Saimaa, jonka vesipinta-ala on 4 400 km2 • miolle. Tämä on ollut valitettavaa, sillä juuri
46259: Niin ikään siellä on 900 km2 :n suuruinen Iso- tällä alueella on kalatalouden kehittämiseen erit-
46260: Kallavesi ja 850 km2:n suuruinen Pielinen. täin suuret mahdollisuudet. Näin ollen tutki-
46261: Vuonna 1959 tehdyn tilaston mukaan Sisä- musaseman perustaminen Sisä-Suomen järvi-
46262: Suomen järvialueella oli 1 749 ammattikalas- alueelle on erittäin tarkoituksenmukaista ja tär-
46263: tajaa ja 56 033 kotitarvekalastajaa. Heidän yh- keätä. Tutkimusaseman sijaintipaikaksi soveltuu
46264: teinen kalansaaliinsa oli mainittuna vuonna 7.6 Varkauden kaupunki erittäin hyvin mm. seu-
46265: miljoonaa kiloa ja raha-arvoltaan 865 milj. van- raavilla perusteilla:
46266: haa markkaa, mikä on noin 35 % sisävesiemme 1) Varkauden kaupunki sijaitsee Suur-Sai-
46267: koko kalansaaliista. Luvut osoittavat, että ka- maan ja Suur-Kallaveden vesistöjen yhtymäkoh-
46268: lastus on Sisä-Suomessa merkittävä elinkeino, dassa, joten koko Itä-Suomen laajat vesistöalueet
46269: jonka mahdollisuuksia kannattaa kehittää. tulevat täten tutkimusaseman piiriin.
46270: Kalatalouden kehittämiselle luo perustan ka- 2) Varkaus on tarpeeksi suuri luodakseen hy-
46271: lataloustutkimuksen suorittaminen. Kalatalouden vät mahdollisuudet tarvittavien toimisto- ja
46272: tutkimuksia suoritetaan nykyisin maataloushal- asuntotilojen vuokraamiseen tutkimusaseman
46273: lituksen kalataloudellisen tutkimustoimiston toiminnan alkuvaiheessa.
46274: toimesta. Kun mainittu toimisto si'aitsee Hel- 3) Varkaudessa on hyvät mahdollisuudet
46275: singissä, kaukana maakuntien vesistöalueista ja myös kalanviljelyaseman perustamiseen, mikäli
46276: kun sen henkilökunta on vaatimaton työalansa tutkimusaseman yhteyteen sellainen katsotaan
46277: laajuuteen verrattuna, ei se ole voinut läheskään tarpeelliseksi.
46278: tyydyttävästi hoitaa tärkeää tehtäväänsä. Jotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
46279: · tutkimustoiminta saataisiin tarkoituksenmukai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
46280: seksi ja tehokkaaksi olisi eri puolille maata muksen,
46281: perustettava kalataloudellisen tutkimustoimis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46282: ton alaisia tutkimusasemia, joiden tehtävänä menpiteisiin kalatalouden tutkimusase-
46283: olisi selvittää kalavesien hyväksikäyttö ja hoito, man perustamiseksi Varkauden kaupun-
46284: kalanistutuksen tarvetta, kalakantojen tilaa ja kiin.
46285: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
46286:
46287: Pentti Pekkarinen. Juuso Häikiö. Katri-Helena Eskelinen.
46288: 2173
46289:
46290: IX,150.- Toiv.al. n:o 1287.
46291:
46292:
46293:
46294:
46295: Pekkarinen ym.: Määrärahasta kalanviljelylaitoksen rakentami-
46296: seksi Harinkaankosken alapuolelle Tervossa.
46297:
46298:
46299: E d u s k u n n a II e.
46300:
46301: Kalavesien hoitoa Pohjois-Savon laajoilla ve- jaitseva Harinkaankosken alapuolella. Tänne voi-
46302: sistöalueilla on ratkaisevasti rajoittanut se, että daan rakentaa n. 2 ha:n suuruinen lammikko-
46303: alueella on vain pari pientä vanhanaikaista kala- alue, joka voi tuottaa vuosittain arviolta 100 000
46304: hautomoa, jotka eivät sovellu nykyaikaiseen ka- kpl istutuskelpoista poikasta.
46305: lojenviljelyyn. Hautamoiden epäedullisen sijain- Kuopion maanviljelysseura, jonka toimintaan
46306: nin johdosta ei toimintaa ole voitu laajentaa tai kuuluu myös Pohjois-Savon kalavesien hoito, on
46307: tehostaa. Varsinkin lohikalojen istutus on ollut tietäen yllämainitun alueen tärkeän yleishuödyl-
46308: niin vähäistä, että se ei ole pystynyt korvaamaan lisen merkityrosen päättänyt ryhtyä lammikko-
46309: niitä haittoja, mitkä koskien rakentaminen on alueen rakentamiseen. Tarvittavan maa-alueen
46310: näiden kalojen luonnolliselle lisääntymiselle lunastus, maansiirto-, putkitus- ym. kustannuk.
46311: aiheuttanut. Tästä syystä näiden kalojen kannat set sekä nykyisen asuinrakennuksen kunnostami-
46312: ovat päässeet romahdusmaisesti pienentymään nen nousevat yhteensä n. 90 000 mk:aan. Koska
46313: aiheuttaen siten kalastavalle väestönosalle suo- maa-alueen lunastukseen ei voida käyttää kalas-
46314: ranaista vahinkoa. tuksenhoitomaksuista kertyviä varoja :a koska
46315: Tutkimus- ja koetoiminta ovat kuitenkin va- em. varoista ei muutenkaan riitä annettavaksi
46316: kuuttavasti osoittaneet, että kasvattamalla lohi- näin suuria avustuksia, olisi maanviljelysseuran
46317: kalo~en poikaset ennen istuttamista vähintään saatava tähän koko vesistöaluetta hyödyttävään
46318: kahden kasvukauden vanhoiksi voidaan suuris- tarkoitukseen riittävän suuri valtionapu.
46319: sakio vesistöissä päästä edullisiin istutustulok- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
46320: siin. Tämä edellyttää laajaa ja tehokasta kasva- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46321: tuslammikkoverkostoa, johon tarvittavat poika-
46322: set saadaan varsinaisilta kalanviljelyslaitoksilta. että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
46323: Eräs tällainen asiantuntijoiden tutkima ja hy- ja menoarvioesitykseen 80 000 markkaa
46324: väksymä sekä kalatalousviranomaisten suunnit- Tervon kunnassa olevan Harinkaankos-
46325: telema kalanviljelyn keskittämiseen soveltuva ken alapuolelle rakennettavaa kalanvil-
46326: kasvatusalue on Tervon kunnassa rakenteilla jelylaitosta varten.
46327: olevan Kuopion-Vaasan runkotien varrella si-
46328: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
46329:
46330: Pentti Pekkarinen. Juuso Häikiö.
46331: Matti Ruokola. Tahvo Rönkkö.
46332: Katri-Helena Eskelinen.
46333: 2174
46334:
46335: IX,151.- Toiv.al. n:o 1288.
46336:
46337:
46338:
46339: Pekkarinen ym.: Marjanjalostuslaitoksen perustamisesta Suonen-
46340: joelle.
46341:
46342: E d u s k u n n a 11 e.
46343:
46344: Kuopion läänin alueella on taloudellinen ke- matkojen päähän. Se ei myöskään kestä siirtoja
46345: hitys ollut hidasta. Sitä todistaa mm. se, että astiasta toiseen.
46346: verotettava tulo henkeä kohti on siellä maan al- Suonenjoen mansikkaviljelijät ovat jo joutu-
46347: haisimpia. Tarkasteltaessa, mitä mahdollisuuk- neet kärsimään markkinointivaikeuksista. Tä-
46348: sia läänissä on elinkeinoelämän voimistamiseen män vuoksi Suonenjoen kunta on asettanut toi-
46349: ja sitä kautta väestön toimeentulon parantami- mikunnan tutkimaan mansikan markkinoinnin
46350: seen, kiintyy huomio muiden mahdollisuuksien edistämistä.
46351: rinnalla puutarhatalouteen. Sen kehittämiseen Toimikunta on tutkimuksensa tuloksena esit-
46352: näyttää ainakin läänin eteläosassa olevan hyviä tänyt, että Suonenjoelle olisi perustettava mar-
46353: edellytyksiä. Maaperä on siellä valtaosaltaan hie- janjalostuslaitos. Laitoksen perusta;ina toimisi-
46354: tamoreenia, joten se on sopivaa puutarhakasvien vat maanviljelijät yhteistyössä alan järjestöjen
46355: viljelyyn. Niinikään voimaperäisen puutarhata- kanssa.
46356: louden harjoittamiseen tarvittavaa työvoimaa on Laitos voisi aluksi toimia puhtaasti mansikan-
46357: rittävästi. jalostamona. Tällöin parhaat marjat sokerisäilöt-
46358: Puutarhatalouden kehittämismahdollisuuk- täisiin peltiastioihin tai pakastettaisiin ja hei-
46359: sista on hyvänä esimerkkinä mainittava Suonen- kommat valmistettaisiin tuoremehuksi. Myö-
46360: joen pitäjä, jossa viime vuosikymmenien aikana hemmässä vaiheessa voitaisiin ilmeisesti laitok-
46361: on mansikkaviljelys kehittynyt hyvin merkittä- sen jalostusohjelmaan liittää muut puutarha- ja
46362: väksi puutarhatuotannon haaraksi. Viime vuonna metsämarjat. Niinikään voitaisiin harkita juuri-
46363: viljeltiin siellä mansikkaa n. 80 ha alalla ;a sen kasvien, lähinnä sokerijuurikkaan ja perunan ja-
46364: viljely näyttää vuosi vuodelta lisääntyvän. Mer- lostusta.
46365: kille pantavaa on, että mansikanviljely on alka- Tällaisen laitoksen perustaminen lisäisi Suo-
46366: nut voimakkaasti levitä myös naapurikuntien nenjoella ja sen ympäristökunnissa työllisyyttä,
46367: alueille. edistäisi taloudellista kehitystä ja ohjaisi maa-
46368: Mansikan ja yleensä puutarhamarjojen vilje- taloustuotantoa vähemmän vientitukea vaati-
46369: lyn voimakkaan lisääntymisen esteeksi näyttää valle suunnalle.
46370: lähitulevaisuudessa kuitenkin muodostuvan Kun edellä mainittu toimikunta ei ole kat-
46371: markkinointivaikeudet. Marjojen markkinointia sonut pystyvänsä suorittamaan perusteellista
46372: ei voitane tulevaisuudessa hoitaa muuten kuin teknillis-taloudellista tutkimusta laitoksen pe-
46373: marjanjalostuslaitoksen avulla. Tätä käsitystä rustamiseksi ja kun Suonenjoen kunta ei pysty
46374: tukevat varsinkin mansikanviljelyyn nähden sellaista tutkimusta rahoittamaan, olisi valtion
46375: seuraavat seikat: ojennettava auttava kätensä ja suoritettava mai-
46376: 1 ) Edullisissa sääolosuhteissa mansikkasato nitunlainen tutkimus.
46377: kypsyy parissa viikossa, jolloin se olisi heti . Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
46378: markkinoitava. On selvää, että ;os mansikkaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
46379: viljellään runsaasti useita kuntia käsittävällä muksen,
46380: alueella, ei paikallinen kulutus pysty käyttä-
46381: mään läheskään kaikkea satoa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
46382: 2) Mansikka ei sellaisenaan kestä pitempi- menpiteisiin teknillis-taloudellisen tut-
46383: aikaista varastointia, eikä kuljetusta pitkien kimuksen suorittamiseksi marjanjalos-
46384: tuslaitoksen perustamisesta Suonenjoelle.
46385: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
46386:
46387: Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönkkö.
46388: Juuso Häikiö. Katri-Helena Eskelinen.
46389: 2175
46390:
46391: IX,152.- Toiv.al. n:o 1289.
46392:
46393:
46394:
46395:
46396: Pekkarinen ym.: Nilsiän ja Säyneisten kunnissa olevien Siikajär-
46397: ven ja Ala-Luostajärven säännöstelyn aloittamisesta.
46398:
46399:
46400: E d u s k u n n a 11 e.
46401:
46402: Nilsiän Säyneisten kunnassa olevien Siikajär- Kun Siikajärven laskemissuunnitelmat liene-
46403: ven ja Ala-Luostajärven rantamilla on suoritet- vät jo valmiina, olisi se laskuhanke ensi vai-
46404: tujen tutkimusten mukaan noin 600 ha veden heessa toteutettava. Tällöin jo verrattain pie-
46405: vaivaamaa maatalouskelpoista maata, joka on ny- nillä kustannuksilla vapautuisi veden kiroista
46406: kyisin täysin tuottamattomassa tilassa. On sel- useita useita satoja hehtaareja viljelykselle
46407: vää, että näin suuren maa-alueen tuottamatto- maata.
46408: mana pitäminen on kansantaloudelle tappio. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
46409: Mainittakoon lisäksi, että molemmissa maini- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
46410: tuissa kunnissa on ollut viime vuosina huomat- sen,
46411: tavasti työttömyyttä. Olisi varmaan järkevää ja
46412: tarkoituksenmukaista sijoittaa työtä vailla ole- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46413: via ihmisiä sellaisiin työkohteisiin, jotka lisäi- menpiteisiin Nilsiän ja Säyneisten kun-
46414: sivät pysyviä työtilaisuuksia, nostaisivat tuotan- nissa olevien Siikajärven ja Ala-Luosta-
46415: toa ja antaisivat lisääntyviä elämänmahdollisuuk- järven vedenpinna:-t alentamis- ja tulva-
46416: sia kuntalaisille. Kyseisten järvien vedenpinnan vesisäännöstelytöiden aloittamiseksi.
46417: alentaminen ja tulvavesisäännöstely olisi täysin
46418: nämä vaatimukset täyttävä työkohde.
46419: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
46420:
46421: Pentti Pekkarinen. Juuso Häikiö.
46422: Matti Ruokola. Tahvo Rönkkö.
46423: 2176
46424:
46425: IX,1.53.- Toiv.al. n:o 1290.
46426:
46427:
46428:
46429:
46430: Poutiainen ym.: Metsänparannuslainsäädännön uudistamisesta.
46431:
46432:
46433: E d u s k u n n a 11 e.
46434:
46435: Puun raaka-aineen jatkuvan saannin turvaa- tyneet Etelä-Suomeen sillä mm. 16 metsänpa-
46436: minen edellyttää koko puun tuotannon huomat- rannuspiiristä peräti 10 on Etelä-Suomessa. Voi-
46437: tavaa tehostamista. Erittäin huomattava merki- daan siis todeta, että metsänparannustoiminnan
46438: tys tämän tehtävän hoitamisessa tulee olemaan organisation painopiste on Etelä-Suomessa,
46439: metsänparannustoiminnalla maamme pohjois- vaikka toiminnan painopiste on Pohjois-Suo
46440: puoliskolla. Tämä käy ilmi mm. siitä, että messa.
46441: maamme metsäojitettavien soiden ja kangasmai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
46442: den kokonaispinta-alasta vuoden 1968:n alussa: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46443: .5,45 miljoonasta hehtaarista oli Pohjois-Karja-
46444: lan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Poh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46445: janmaan, Koillis-Suomen ja Lapin piirimetsälau- menpiteisiin metsänparannusorganisaa-
46446: takuntien alueella peräti 3,77 miljoonaa hehtaa- tion ja metsänparannuslainsäädännön
46447: ria eli lähes 7 0 %. uudistamiseksi siten, että Pohjois-Suo-
46448: Edellämainittujen piirimetsälautakuntien alue mea varten luodaan oma metsänparan-
46449: on yli puolet koko maamme pinta-alasta joten nuslainsäädäntö ja valtion varoilla toi-
46450: kaikki puun tuotantoa tehostavat toimenpiteet miva yksi organisaatio, joka lähimmän
46451: ovat koko valtakunnan puuhuollon kannalta en- kymmenen vuoden aikana suorittaisi
46452: siarvoisen tärkeitä ja paljon työtä tarjoavia. Nyt metsien parannustoiminnan valtion va-
46453: kuitenkin valtakunnan metsänparannustoimin- roilla.
46454: taorganisaatiot ovat aivan yksipuolisesti keskit-
46455: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
46456:
46457: Eino Poutiainen. Veikko Vennamo.
46458: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
46459: Arttur Niemelä. Pentti Antila.
46460: 2177
46461:
46462: IX,154.- Toiv.al. n:o 1291.
46463:
46464:
46465:
46466:
46467: Poutiainen ym.: Valtion ja yhteisöjen metsämaiden käyttämisestä
46468: lisämaiksi pienviljelijöille.
46469:
46470:
46471: E d u s k u n n a II e.
46472:
46473: Suurin osa maamme maatiloista on pinta- mutta ei suinkaan lisäisi maatalouden tuotantoa,
46474: alaltaan liian pieniä ja siitäkin johtuen elinkel- vaan päinvastoin vähentäisi mm. voivuoria.
46475: vottomia. Samanaikaisesti voidaan todeta, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
46476: valtion ja muiden yhteisöjen hallinnoissa on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46477: suuret määrät maata, jota yksityiset pienvilje-
46478: lijät kipeästi tarvitsisivat omaan omistukseensa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ja te-
46479: itsensä ja perheensä toimeentuloa varten. Erit- hokkaisiin toimenpiteisiin valtion ja
46480: täin tarpeellista olisi, että yhteisöjen metsämaat muiden yhteisöjen metsämaiden käyttä-
46481: käytettäisiin lisämaiksi pienviljelijöille. Sellai- miseksi lisämaiksi pienviljelijöille val-
46482: nen toimenpide poistaisi myös työttömyyttä, tion pitkäaikaisten ja halpakorkoisien
46483: lainojen avulla.
46484: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
46485:
46486: Eino Poutiainen. Heikki Kainulainen.
46487: Hannes Volotinen. Olavi Tupamäki.
46488: Arttur Niemelä. Viljo Suokas.
46489:
46490:
46491:
46492:
46493: 273 427/70
46494: 2178
46495:
46496: IX,155.- Toiv.al. n:o 1292.
46497:
46498:
46499:
46500:
46501: Poutiainen ym.: Voin kotimaisen kulutuksen lisäämisestä.
46502:
46503:
46504: E d u s k u n n a 11 e.
46505:
46506: Maassamme puhutaan voimakkaasti karjata- Siitä olisi seurauksena margariinin käytön
46507: louden ylituotannosta, jota ei todellisuudessa luonnollinen väheneminen.
46508: ole. Yl1tuotanto on saatu paperille sallimaila Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
46509: margariinin raaka-aineiden maahantuonti ja nii- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46510: den valmistus vuosi vuodelta lisääntyvässä mää-
46511: rässä. Jos margariinin valmistus ja kulutus li- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46512: sääntyy nykyisellä n. 4 miljoonan kg:n vuosi- menpiteisiin voin kotimaisen kulutuk-
46513: vauhdilla, niin viimeistään viidentoista vuoden tuksen lisäämiseksi toteuttamalla val-
46514: kuluttua saa teurastaa ~oputkin maamme leh- tiolle säästyvien vientimaksuvarojen
46515: mät, ja pellot pistää pakettiin. Siksi olisi vält- avulla voin ylijäämävarastojen kulutta-
46516: tämättä lisättävä karjataloustuotteiden, ennen jahinnan alennus sopivaksi katsomaliaan
46517: kaikkea voin kotimaista kulutusta. Joten ylijää- tavalla.
46518: mävoivarastot olisi myytävä kotimaassa alennet-
46519: tuun hintaan.
46520: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
46521:
46522: Eino Poutiainen. Veikko Vennamo.
46523: Heikki Kainulainen. Matti Silander.
46524: Arttur Niemelä. Pentti Antila.
46525: 2179
46526:
46527: IX,156.- Toiv.al. n:o 1293.
46528:
46529:
46530:
46531:
46532: Poutiainen ym.: Turkistarhojen siitoseläinhankintojen korko- ja
46533: luottotakuun järjestämisestä.
46534:
46535:
46536: E d u s k u n n a 11 e:
46537:
46538: Nimenomaan kehitysalueilla on saatava uutta jät saavat korkotuki- ja takuuluotan myös ko-
46539: yrittäjätoimintaa talouselämän eri aloilla. Tur- neiden hankintaan, niin .turkistarhoilla olisi sii-
46540: kistarhaus perhetarhauksena ja suurempana yri- toseläimet rinnastettava muiden yrittäjien ko-
46541: tyksen alana on tärkeä. neisiin luotonantokysymyksissä.
46542: Voimassa olevan kehitysaluelain perusteella Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
46543: voivat turkistarhaajat saada valtion korkotuen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46544: ja takuuluotan paikallisista rahalaitoksista kiin-
46545: teitä rakennuksia ja maanostoa varten, mutta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46546: he eivät voi saada mainittuja etuja siitoseläin- menpiteisiin valtion korko- ja luottota-
46547: ten hankintaa varten. Siitoseläinten hankinta kuun ulottamiseksi koskemaan myös
46548: kuitenkin muodostaa aloitteleville turkistar- turkistarhojen siitoseläinten hankintaa.
46549: hoille suuren menoerän. Kun muun alan yrittä-
46550: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
46551:
46552: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä.
46553: Heikki Kainulainen. Veikko Vennamo.
46554: Matti Silander.
46555: 2180
46556:
46557: IX,157.- Toiv.al. n:o 1294.
46558:
46559:
46560: Ruokola ym.: Määrärahasta opistotasoisen maatalouskoulutuksen
46561: aloittamiseksi Muhoksen Koivikon koulutilalla.
46562:
46563:
46564: Ed u s k u n n a 11 e.
46565:
46566: Pohjois-Suomen nuorison ammattikoulutuk- kunnan puheenjohtaja kansanedustaja Leo Häp-
46567: sessa on maatalousopetuksella vankka sija. Maa- pölä nykyaikaisen maatalouden olevan tiedettä
46568: talousväestön osuus on rt:äällä suhteellisesti suu- ja liike-elämää ja nimenomaan valiokunnan tu-
46569: rinta, perheissä on paljon lapsia ja maatilata- tustuessa Muhoksen Koivikkoon, että täällä ei
46570: lous sivuyrityksineen on elinkeinoista luootai- tyhjää kaupata kun esitetään opistoa sijoitetta-
46571: sin varmasti vielä pitkät ajat. vaksi alueen vanhimmalle ja suurimmalle kou-
46572: Maamies- ja karjatalouskouluja on Oulun ja lutilalle.
46573: Lapin lääneissä kymmenkunta yhteensä, maa- Koivikon maatalousoppilaitosta ja koulutilaa
46574: talousteknillisiä kouluja pari ja 2-vuotisia maan- on kehitetty jatkuvasti palvelemaan tehokkaim-
46575: viljelyskouluja vain yksi. Nämä ovat pohjakou- malla tavalla maatalousopetusta. Tänä vuonna
46576: luja maamies-, maanviljelijä-, karjatalous- ja ker- mm. valmistuu elementtirakenteinen 2000
46577: honeuvojaopistoihin, joista valmistuu agrolo- m3 :n konehalli, ja uuden verstaan kaikki suun-
46578: geja, maatalousteknikkoja, karjatalousteknikko- nitelmat ovat toteuttamista vailla valmiit. Oppi-
46579: ja ja kerhoteknikkoja - joiden pätevyys on laitoksessa rt:oimiva maanviljelyskoulu on maa-
46580: monipuolisesti tunnettua. Maanviljelyskoulusta taloushallituksen päätöksellä muutettu jälleen
46581: valmistuvat maanv.hl.jelysteknikot ovat Pohjois- täydelliseksi 2-vuotiseksi oltuaan välillä täällä
46582: Suomessa kyllä sijoittuneet myös maatalouden 1-vuotinen siten, että oppilaat jatkoivat toisen
46583: liiketoiminnan palvelukseen. vuotensa Etelä-Suomen maanviljelyskouluissa.
46584: Maan eteläosiin sijoitejjtuihin opistoihin ( Mus- Karjatalouskoulun oppilasmäärien vähentyessä
46585: tiala, Hyvinkää, Turku, Paimio, Tampere, Kuo- on oppilaitoksessa toiminut puutarhakoulua vas-
46586: pio, Lepaa) tulee huomattavasti oppilaita poh- taava puutarhakurssi. Myös muita lyhy1tä nuo-
46587: joisesta. Pohjois-Suomeen sijoitettavan opiston riso- ja jatkokoulutuskursseja pidetään.
46588: merkitys olisi ennenkaikkea tänne parhaiten so- Valtion suurimpiin ja koulutilana kauimmin
46589: veltuvan viljelystavan selvittämistä ja sovelta- viljeltyihin kuuluvana on Muhoksen Koivikolla
46590: mista opetukseen mahdollisimman havainnolli- parhaat edellytykset toimia pätevää käytäntöön
46591: sesti (mainittakoon Koivikon maatalousoppilai- sidottua opetusta antavana maatalousopiston
46592: toksessa suoritettava tutkimus tuoreviljan val- paikkana. Kustannukset opetustason laajentami-
46593: mistuksesta ja käytöstä). Opiskelukustannusten seksi jäävät varsin vähäisiksi mihinkään muu-
46594: alentuminen ma~ojen lyhetessä mahdollistaisi hun vaihtoehtoiseen sijoituspaikkaan verraten.
46595: myös monille opintojen jatkamisen ja työpaikan - Tässä on nyt sijoituskohde nuorison tulevai-
46596: varmistamisen. On osoitettu, että kaikista maa- suuden hyväksi, kohde josta varat tulevat var-
46597: talouteen sijoitetuista varoista antaa parhaan ko- masti takaisin monta eri tietä Pohjois-Suomen
46598: ron takaisin ammattitaidon lisäämiseen sijoi- hyväksi.
46599: ltettu. Ammattitaito sekä kyky lisätä sitä ovat Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
46600: isännähle paras pääoma - nimenomaan täällä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46601: Korkeamman maatalousopetuksen tarve on to-
46602: dettu Pohjois-Suomessa jo monet kerrat usei- että hallitus ottaisi määrärahan vuo-
46603: den asiantuntijoiden voimin. Eduskunnan maa- den 1971 tulo- ;a menoarvioesitykseen
46604: ja metsätalousvaliokunnan käydessä tutustu- opistotasoisen maatalouskoulutuksen
46605: massa tilanteeseen viime vuonna mainitsi valio- aloittamiseksi Muhoksen kunnassa si-
46606: ;aitsevalla Koivikon koulutilalla.
46607: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
46608:
46609: Matti Ruokola. G. Laatio. Tahvo Rönkkö.
46610: Pekka Vilmi. Reino Kangas. Pauli Räsänen.
46611: Paavo Väyrynen. Kauko Hjerppe. Kerttu Hemmi.
46612: 2181
46613:
46614: IX,158.- Toiv.al. n:o 1295.
46615:
46616:
46617:
46618:
46619: Ruokola ym.: Määrärahasta turkistarhauksen neuvontatyöhön
46620: Oulun ja Lapin lääneissä.
46621:
46622:
46623: Ed u s kun n a 1 ~ e.
46624:
46625: Turkistarhaus Oulun ja Lapin lääneissä on Oulun ja Lapin lääneissä on noin 300 turkis-
46626: verrattain nuori elinkeino. Pääosaltaan se on tarhaajaa, vag,taten 10 % koko maan tarhaajista.
46627: viimeistään 5-6 vuoden aikana tullut ko. lää- Voimakkaasti alityöllisyysalueilla on tätä pidet-
46628: neihin merkittävällä tavalla 'kuvaan. Koska tar- tävä merkittävänä uusvientiin perustuvana elin-
46629: hauselinkeino on nuori, on se joutunut koke- keinona.
46630: maan kaikki ne vaikeudet, mitkä alkavalla yri- Tarhaustoiminnan nuoruudesta johtuen am-
46631: tystoiminnalla on aina edessä: pääoman puut- matt1taidon puute tarhaajien keskuudessa on
46632: teen, ammattitaidon puutteen, kansainvälisen suuri. Ko. läänien laajuus aiheuttaa pitkien mat-
46633: talouselämän häiriön tilat, Suomessa 1967 toi- kojen vuoksi neuvontatyön kustannuksissa
46634: meenpannun devalvaation jne. Vain yrittäjien enemmän menoja kuin muualla Suomessa. Pit-
46635: sitkeys ja halu voittaa vaikeudet ovat olleet kät matkat aiheuttavat sen, että tarhaajat eivät
46636: luomassa pcbjoisille alueille maassamme turkis- ole tilaisuudessa usein kokoontumaan yhteisiin
46637: tarhauksesta erästä elinkeinon haaraa. neuvottelutilaisuuksiin, joten neuvottelujen
46638: Kovassa kansainvälisessä kilpailussa on am- luonne tulee olemaan pääosiltaan tarhakohtaista.
46639: mattitaito tarhaajille ensiarvoisen tärkeä. Kun Neuvontatyöhön käytetyt varat olisivat hel-
46640: näin on, silloin neuvonnan merkitys tulee en- pottamassa Pohjois-Suomen työllisyyskysymys-
46641: tistä ratkaisevammaksi. ten hoitamista ja valtion kannalta se olisi hal-
46642: Nyt tarhaajat keskusjärjestönsä Suomen Tur- paa alan ammattikoulutusta.
46643: kiseläinten Kasvattajain Liiton kautta itse kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
46644: tantavat tarhaustoiminnan neuvonta- ja tutki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46645: mustyön. Suomen Turkiseläinten K~svattajain
46646: Liitto on useaan otteeseen valtioneuvostolle että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
46647: esittänyt määrärahan varaamista vuosittain val- ja menoarvioesitykseen 30 000 markan
46648: tion tulo- ja menoarvioon neuvojien palkkaami- määrärahan Oulun ja Lapin lääneissä
46649: siin turkistarhauksen piiriin. Tämä ei toistaisek- suoritettavaa turkistarhauksen neuvon-
46650: si ole johtanut mainittaviin tuloksiin. tatyötä varten.
46651: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
46652:
46653: Matti Ruokola. Reino Kangas.
46654: Ahti Pekkala. Pekka Vilmi.
46655: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
46656: Paavo Väyrynen.
46657: 2182
46658:
46659: IX,159.- Toiv.al. n:o 1296.
46660:
46661:
46662:
46663:
46664: Rytkönen ym.: Metsähallituksen suorittaman maanoston tehosta-
46665: misesta.
46666:
46667:
46668: Ed u s kun n a 11 e.
46669:
46670: Yhteiskunnan kannalta on merkityksellistä, on aiemmin valtion maista lohkottu tai SlJalt-
46671: että sillä on hallussaan mahdollisimman paljon see valtion maiden välittömässä läheisyydessä,
46672: maata asukkaidensa henkisen ja aineellisen hy- on luonnollista ja molempien osapuolten edun
46673: vinvoinnin kohottamiseksi. mukaista, että nämä tilat pyriitään metsähalli-
46674: Viime vuosikymmeninä valtion metsävarat tuksen voimin ostamaan valtion haltuun.
46675: ovat suuresti vähenneet ennen kaikkea aikanaan Tässä yhteydessä olisi pyrittävä löytämään
46676: tarpeellisen asutustoiminnan johdosta. joustava ja myyjälle edullinen menettelytapa.
46677: Yhteiskunnan elinkeinorakenteen voimak- Ehkä olisi syytä harkita menettelyä, jossa osa
46678: kaan muutoksen seurauksena monet syrJaseu- tilan hinnasta maksettaisiin lisäeläkkeenä tilas-
46679: tujen asukkaat ovat halukkaat luopumaan ti- taan luopuneen jatkuvan .toimeentulon turvaa-
46680: loistaan. miseksi.
46681: Tällä hetkellä on olemassa ilmeinen vaara, Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
46682: että ellei vaLtiovalta tehokkailla toimenpiteillä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46683: puutu asiaan, nämä tilat joutuvat suureksi osaksi
46684: keinottelijoiden haltuun. Tämä ei ole missään että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
46685: tapauksessa asianomaisten tilallisten eikä yhteis- metsähallituksen suorittaman maanos-
46686: kunnan edun mukaista. ton tehostamiseksi.
46687: Koska suurin osa myyntiin <tulevista tiloista
46688: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
46689:
46690: V. J. Rytkönen. Siiri Lehmonen.
46691: 2183
46692:
46693: IX,160.-Toiv.al. n:o 1297.
46694:
46695:
46696:
46697:
46698: Rönkkö ym.: Rukiin tuotantopalkkion säilyttämisestä ennallaan.
46699:
46700:
46701: E d u s k u n n a 11 e.
46702:
46703: Rukiin tuotannon edistämiseksi Pohjois- ja tuhannelle hehtaarille ja samalla vaikuttaa su-
46704: Sisä-Suomessa on valtioneuvosto oikeuttanut pistavasti vehnän viljelyyn, jossa on suuria
46705: Valtion viljavaraston maksamaan vuodesta 1958 markkinointivaikeuksia. Tämän lisäksi sillä on
46706: lähtien 5 penniä korkeamman hinnan tällä huomattava merkitys viljelijäväestön tulotason
46707: alueella tuotetusta rukiista. Tämän .tuotanto- turvaajana.
46708: palkkion avulla on pyritty leipäviljan viljely Tämän vuoksi esitämme kunnioittavasti edus-
46709: tukialueelia rajoittamaan lähinnä rukiiseen ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46710: vehnän viljely keskittämään entistä enemmän
46711: Etelä-Suomeen. Rukiin viljelyalasta onkin viime että hallitus valmistellessaan valtion
46712: vuosina ollut n. 60-70% .tukialueella, mutta vuoden 1971 tulo- ja menoarvioesitystä
46713: vehnän alasta vain n. 10 %. säilyttäisi siinä rukiin tuotantopalk-
46714: Nykyisessä marlcldnatilanteessa meillä on kion entisellään.
46715: mahdollisuus· vielä lisätä rukiin viljelyä usealle
46716: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970
46717:
46718: Tahvo Rönkkö. Heimo Linna. Reino Kangas.
46719: Pentti Pekkarinen. Juuso Häikiö. Matti Ruokola.
46720: 2184
46721:
46722: IX,161.- Toiv.al. n:o 1298.
46723:
46724:
46725:
46726:
46727: Rönkkö ym.: Pientilojen metsälisämaan tarpeen liittämisestä yh-
46728: tiöiden ja yhteisöjen maanostorajoituksiin.
46729:
46730:
46731: Ed u s kunnalle.
46732:
46733: TaJP.mikuun 15 päivänä 191.5 annettu asetus taisia toimintaedellytyksiä, joiden kehittämiseen
46734: koskeva "rajoituksia eräänlaatuisten yhtiöiden olisi tarmokkaasti pyrittävä.
46735: ja yhdistysten oikeuteen kiinteistön hankintaan Edellä oleviin perusteluihin viitaten esi-
46736: maalla" on huomattavalta osaltaan vanhentunut tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
46737: ei:kä vastaa enää nykyajan asettamia vaatimuk- sen,
46738: sia. Asetukseen 2 §:ssä säädetään yhtiöiden ja että hallitus kiireellisesti ryhtyisi sel-
46739: yhdistysten omistusoikeutta rajoittavana teki- laisiin toimenpiteisiin, että asetuksen
46740: jänä niiden hankkimiin metsäalueisiin nähden 15. 1. 1915 säännös "koskeva rajoituk-
46741: vain emätilan mahdollinen metsä- ja laidun- sia eräänlaatuisien yhtiöiden ja yhdistys-
46742: maan ·tarve. Sen sijaan siinä ei ole lainkaan ten oikeuteen kiinteistön hankintaan
46743: otettu huomioon lähinnä asutustoiminnan pii- maalla" kaupan hyväksymistä rajoit-
46744: riin kuuluvana pienten tilojen metsälisämaan tavana tekijänä emätilan metsä- ja lai-
46745: tarvetta ja sen tyydyttämistä. Tällainen säännös dunmaan tarpeen ohella, olisi myös
46746: on vaikea este pyrittäessä parantamaan pienti- pienten tilojen metsälisämaan tarve ja
46747: lojen elinkelpoisuutta ja siten maatalouden luon- sen tyydyttäminen.
46748: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
46749:
46750: Tahvo Rönkkö. Juuso Häikiö. Matti Ruokola.
46751: Pentti Pekkarinen. Reino Kangas. Heimo Linna.
46752: 2185
46753:
46754: IX,162.- Toiv.al. n:o 1299.
46755:
46756:
46757:
46758:
46759: Rönkkö ym.: Peltosalmen kotitalouskoulun ottamisesta valtion
46760: haltuun.
46761:
46762:
46763: E d u s k u n n a 11 e.
46764:
46765: Sen johdosta, että Peltosalmen koulutila ja tulo- ja menoarviossa. Koulun to11l11lll11len yk-
46766: maamieskoulu on otettu valtion haltuun, olisi sityisenä valtion omistamalla tilalla on erittäin
46767: yksityisenä toimiva Peltosalmen kotitalouskoulu hankalaa ja epätarkoituksenmukaista.
46768: myös muutettava ensi tilassa valtion kouluksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
46769: Tämä kotia:alouskoulu sijaitsee samalla koulu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
46770: tilailla. Valtion menot tästä ,toimenpiteestä joh- muksen,
46771: tuen pysyisivät ennallaan, muutos tietäisi lä-
46772: hinnä nyt toimivalle Peltosalmen kotitalous- että hallitus ryhtyisi 'kiireellisiin toi-
46773: koululle annettavan valtionavun kirjanpidol- menpiteisiin Peltosalmen kotitalouskou-
46774: lista siirtämistä toisille momenteille valtion lun valtiolle ottamista varten.
46775: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
46776:
46777: Tahvo Rönkkö. Juuso Häikiö.
46778: Pentti Pekkarinen. Reino Kangas.
46779:
46780:
46781:
46782:
46783: 274 427/70
46784: 2186
46785:
46786: IX,16.3.- Toiv.al. n:o 1300.
46787:
46788:
46789:
46790:
46791: Saimo ym.: Villan ;a lampaanlihan hintatason varmistamisesta.
46792:
46793:
46794: E d u s k u n n a 11 e.
46795:
46796: Voin ja viljan ylituotannon aiheuttaessa val- vissa. Jatkuvuus riippuu kuitenkin suuresti siitä,
46797: tiontaloudelle huomattavia rasituksia on toistu- tullaanko vastaisuudessa valtiovallan taholta
46798: vasti korostettu sitä, että tuotanto olisi suun- turvaamaan samansuuntaiset edell)lltykset kuin
46799: nattava entistä enemmän kulutusta vastaavaksi. muille maatalouden aloille.
46800: Myös valtiontilinrt:arkastajat ovat lausunnossaan Siitä mitä tämä valtiotaloudellisesti merkit-
46801: vuoden 1968 valtion talouden hoidosta kiin- sisi, voidaan esittää seuraava laskelma:
46802: nittäneet asiaan huomiota ja ehdottaneet ryh- Jos hehtaaria kohti tuotetaan 150 kg voita
46803: tymistä toimenpiteisiin lammastalouden mah- tai vaihtoehtoisesti pidetään 5 emälammasta ka-
46804: doLlisuuksien käy.ttämiseksi. ritsoineen näiden villantuotoksen ollessa yh-
46805: Todettakoon, että kotieläinsektorilla on lam- teensä 20 kg ja ylituotantovoin maksavan val-
46806: mastalous ala, jossa vielä on kulutustilaa siinä tiolle hinnanalennuskorvauksineen, vientipalk-
46807: määrin, että sekä villaa että lampaanlihaa on kioineen ja maidon kuljetusavustuksineen yh-
46808: tuotettu j!lltkuvasti maahan. Nykyinen lihantuo- teensä 8 mk/kg sekä villasta maksetaan tuotan-
46809: tanto edellyttää korkeintaan noin 250 grammaa topalkkiota sama määrä kuin nykyinen tuotan-
46810: henkeä kohti vuodessa, joten vaikka lammas- topalkkio keskimäärin, ovat vaihtoehdot seuraa-
46811: kanta nelinkertaistuisi, tietäisi tämä vasta 1 kg vat:
46812: henkeä kohti. Näin ollen ei a[alla ole odotet-
46813: tavissa ylituotantoa, jos vain varastoimiskysy- 150 kg ylituo-
46814: mys organisoidaan oikein ns. syysteurastuksen tantovoita 8,00 mk/kg 1 200,00 mk
46815: aikana. 20 villakilon
46816: Maahamme tuotetaan vuosittain monta mil- tuotanto-
46817: jonaa kiloa ulkolaista villaa, mikä vaatii valuut- palkkio 6,50 mk/kg 1.30,00 ,
46818: taa. Joskaan ei voida rajattomasti siirtyä ko- Vaitiotalouden nettosäästö ha
46819: timaisen villan käyttöön, voidaan sen kulutusta kohti 1 070,00 mk
46820: kuitenkin lisätä nykyisestään huoplllteollisuu-
46821: suudessa sekä villateollisuudessa. Jos siis valtiovalta haluaa edistää lammasta-
46822: Viime vuosina on myös avautunut jalostetun loutta, on ala!lle .turvattava edellytykset samo-
46823: suoma!laisen lampaan vienti Lampaanjalostusyh- jen periaatteiden mukaan kuin muulle tuotan-
46824: distyksen sitkeiden ponnistelujen tuloksena. nolle. Tähän saakka on kuitenkin tapahtunut
46825: Niinpä lampaamme on nykyään tunnettu kaik- päinvastoin. Niinpä alensi valtioneuvosto hel-
46826: kialla maailmassa erinomaisen sikiäV)TYitensä mikuun 1 päivänä 1968 päätöksellään villan
46827: vuoksi ja on sitä .tähän mennessä viety jo 18 tuotantopalkkiota 0,50-2,00 markkaa kilolta,
46828: maahan ja näistä 4 maahan Euroopan ulkopuo- vaikka maatalous- ja muiden piirien taholta in-
46829: lelle. formoirt:iin valtiovaltaa ennen päätöstä ja ilmoi-
46830: Kun siis lammastaloudelle on olemassa tuo- tettiin ailennuksen tulevan vaikuttamaan jo psy-
46831: tantopoliittisia edellytyksiä ja kun toiselta puo- kologisestikin •tuotantosuunnan muutosta jarrut-
46832: len maataloudessa tapahtunut ja yhä kiihtyvä tavasti. Valtioneuvosto myönsi samoihin aikoi-
46833: rakennemuutos 1uo alalle uusia mahdollisuuk- hin aikoihin ku1tenkin huomattavan määrära-
46834: sia, olisi näitä käytettävä hyväksi. han viljan tukiosastoihin ja maidonkin hintaa
46835: Olemme menossa lammastalouteen suurem- korotettiin samana vuonna. Sianlihan ja kanan-
46836: pien katraiden muodossa, lammasluvun lasku munien vientipalkkioihin on käytetty suuret
46837: on pysähtynyt ja lisääntyminen on odotetta- summat.
46838: IX,163.- Saimo ym. 2187
46839:
46840: Edelleen on lammastalouden neuvontaan tar- olisi kuitenkin monin verroin suurempi vaiku-
46841: koitettuja määrärahoja realisesti supistettu vuo- tus.
46842: sina 1967-1969 jättämällä huomioimatta nk. Edellä olevaan viit!llten ehdotamme eduskun-
46843: indeksikorotukset, vaikka vastaavat korotukset nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46844: on myönnetty karjatalous- ja muilla ylituotan-
46845: toaloilla neuvontaan. Lähtökohtana laskelma että hallitus varmistaisi vilialle ;a
46846: 1 070 markan säästöstä hehtaaria kohti edellyt- lampaanlihaUe vähintään nykyisen suu-
46847: täisi 50 000 markkaa lisää neuvontaan vain ruisen hintatason ainakin viideksi vu.o-
46848: noin 50 hehtaarilla lampaita mainitun summan deksi eteenpäin.
46849: takaisin saamiseksi, mutta tällä määrärahalla
46850: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
46851:
46852: Sylvi Saimo. Viljo Suokas.
46853: Heimo Linna. i\rtturi Jämsen.
46854: Pentti Pekkarinen. i\rne Bemer.
46855: Orvokki Kangas. Katri-Helena Eskelinen.
46856: 2188
46857:
46858: IX,164.- To.iv.al. n:o 1301.
46859:
46860:
46861:
46862:
46863: Saimo ym.: Maanviljelijäin tuotannolliselle toiminnalle välttämät-
46864: tömän polttonestemäärän jiittämisestä kriisitilanteissakin hei-
46865: dän omaan käyttöönsä.
46866:
46867:
46868: E d u s k u n n a 11 e.
46869:
46870: Eri yhteyksissä on todentu, etteivät maamme saavansa kriisitilanteen sattuessa itse käyttää
46871: polttoainevarastot ole kriisitilanteen sattuessa ainakin sen osan öljystä, jonka he ovat varan-
46872: riittävät, vaikka mm. tuotannollinen toiminta neet nimenomaan oman ~tuotannollisen toimin-
46873: on ratkaisevasti riippuvainen öljyn saannista. tansa jatkuvuuden varmistamiseksi.
46874: Maatalouden piirissä on omatoimisesti ryh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
46875: dytty huomattavassa määdn kehintämään koti- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
46876: varastointia. Niinpä maassamme lienee tällä het- muksen,
46877: kellä jo kymmeniä tuhansia ns. farmaritank-
46878: keja, joiden vetoisuus on noin 2 000 litraa. että hallitus pikaisesti huolehtisi tar-
46879: TäLlä linjalla on helppo kehittää lisävarastoin- vittavin lainsäädännöllisin toimenpitein
46880: tia ja va1tiovallan olisi syytä jopa taloudelli- siitä, ettei maanviljelijöillä kriisitilan-
46881: sesti tukea tällaisten varastojen perustamista. teessa pakko-oteta sitä polttonestemää-
46882: Maataloudessa toimivat yrittävät olisivat var- rää, joka .on välttämätön heidän oman
46883: masti entiSitä kiinnostuneempia kehittämään va- tuotannollisen toimintansa varmistami-
46884: rastointiaan, mikäli he varmuudella tietäisivät seksi.
46885: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
46886:
46887: Sylvi Saimo. Artturi Jämsen.
46888: Pentti Pekkarinen. Saimi Ääri.
46889: Esko Härkönen.
46890: 2189
46891:
46892: IX,l65.- Toiv.al. n:o 1302.
46893:
46894:
46895:
46896:
46897: Salla ym.: Moninaiskäyttöosaston perustamisesta metsähallituk-
46898: seen.
46899:
46900:
46901: E d u s k u n n a II e.
46902:
46903: Metsähallituksen hallinnassa olevilla metsä- myönnettiin 6 602 metsästys- ja 2 341 hirvi-
46904: alueilla on erittäin suuri merkitys paitsi puun- lupaa ja tehtiin metsästysalueiden vuokrasopi-
46905: tuotannon myös luonnonsuojelun, tetkeilyn ja muksia 219, mistä kertyi tuloja n. 320 000 mk.
46906: ulkoilun, metsästyksen ja kalastuksen kannalta. Kalastus- ja metsästysasioita hoitamassa on
46907: Kuitenkin metsähallituksen organisaatio on ra- metsähallituksen organisaatiossa yksi tilapäinen
46908: kennettu yksinomaan puuntuotantoa silmällä tarkastaja, 4 metsänhoitajaa, joista yksi hoitaa
46909: pitäen. pääasiallisesti metsästys- ja kalastusasioita ja
46910: Metsähallituksen hoidossa on kolme hoitaa näitä asioita muiden tehtäviensä
46911: - n. 175 000 ha täysin hakkuutoiminnan ul- ohella. Lisäksi on yksi metsäteknikko ja kym-
46912: kopuolella olevia luonnonsuojelualueita (luon- menen erävartijaa. Lisäksi metsähallituksen
46913: nonpuistoja, kansallispuistoja ja aarnialueita), kenttähenkilökunnalla on metsästys- ja kalastus-
46914: joiden hallinnasta ja hoidosta vastaavat yksi asioissa valvontavelvollisuus.
46915: metsänhoitaja osapäivätoimisesti, hoitoalueet, Metsähallituksen tehtävät lisääntyvät voi-
46916: joilla ei ole työvoimaa erityisesti tähän tarkoi- makkaasti varsinkin juuri luonnonsuojelun ja ret-
46917: tukseen, sekä 5 luonnonsuojelualueiden varti- keilyn alalla. Kuten edellä sanotusta ilmenee,
46918: jaa, on metsähallituksen piirissä luonnonsuojelu-,
46919: - n. 125 000 ha pääasiallisesti maisemallis- retkeily-, metsästys- ja kalastusasioita hoitava
46920: ten näkökohtien mukaan hoidettavia puisto- henkilökunta täysin riittämätön, ja näiden
46921: metsiä, joiden hoitamiseen ei metsähallituksella asioiden hoito onkin työnnetty pääasiassa en-
46922: ole erityisesti koulutettua henkilökuntaa, vaan nestäänkin ylirasitetulle kenttähenkilökunnalle,
46923: niiden hoidosta vastaa kenttähenkilökunta mui- joka on koulutettu aivan toisenlaisia tehtäviä
46924: den tehtäviensä ohella, varten.
46925: - n. 3 000 000 ha:n laajuinen suojametsä- Luonnonsuojelu-, ulkoilu-, metsästys- ja ka-
46926: alue, josta n. 2 400 000 ha on kokonaan hak- lastusasioita hoitamaan olisikin metsähallituk-
46927: kuutoiminnan ulkopuolella, ja lisäksi on seen perustettava erityinen moninaiskäyttö-
46928: n. 100 000 ha:n laajuisella lakimetsäalueelia osasto, jolloin ko. asiat olisivat keskitetysti er-
46929: hakkuita erikoissäännöksin rajoitettu; em. koiskoulutetun henkilökunnan hoidossa. Tämän
46930: alueilla ovat luonnonsuojelu, retkeily, metsästys lisäksi pitäisi piirikunta- ja hoitoaluetasolle eri-
46931: ja kalastus poronhoidon ohella pääasiallisia käyt- tyisesti Peräpohjolan piirikuntaan perustaa vir-
46932: tömuotoja; näiden alueiden hoitoon ei metsähal- koja moninaiskäyttöasioihin erikoistuneille met-
46933: lituksella ole erikoiskoulutettua henkilökuntaa, sänhoitajille, metsäteknikoille ym. henkilökun-
46934: vaan niiden hoidosta vastaa kenttähenkilökunta nalle.
46935: muiden tehtäviensä ohella; Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
46936: - n. 487 000 ha vesialueita, joille vuoden nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46937: 1968 tilastojen mukaan myönnettiin kalastus-
46938: lupia 28 804 kpl ja joilta vuokrattiin kalastus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46939: alueita 388 kpl, mistä kertyi tuloja n. 310 000 menpiteisiin moninaiskäyttöosaston pe-
46940: mk, rustamiseksi metsähallitukseen niin että
46941: metsästysalueita, joille vuonna 1968
46942: 2190 IX,165.- Metsähallituksen moninaiskäyttöosasto.
46943:
46944: sanotun osaston virkoihin valittavilla jelu-, ulkoilu-, metsästys- ;a kalastus-
46945: on perehtyneisyyttä hoitaa luonnonsuo- asioita.
46946: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
46947:
46948: Pekka Salla. Helvi Niskanen. V. J. Rytkönen.
46949: Niilo Koskenniemi. Aulis Juvela. Veikko Hanhirova.
46950: 2191
46951:
46952: IX,166.- Toiv.al. n:o 1303.
46953:
46954:
46955:
46956:
46957: Salla ym.: Keskuskalanviljelylaitoksen perustamisesta Pohjois-
46958: Lappiin.
46959:
46960:
46961: E d u s k u n n a 11 e.
46962:
46963: Pohjois-Suomessa, eritoten petimmäisessä det tai käyttämällä ne voimatalouden hyväksi,
46964: Lapissa, on erittäin runsaasti puhdasvetisiä ka- on tällöin noussut entistä voimakkaammin
46965: lankasvatukseen sopivia järviä ja jokia. Niissä esille kalanviljelyksen voimakas lisääminen.
46966: on aikoinaan ollut varsin runsas kalakanta, Pohjois-Suomessa - Euroopan suurimmalla
46967: mutta viime vuosikymmeninä ja vuosina suu- erämaa-alueella - pitäisi vesistössä olla run-
46968: testi kehittynyt pyynti nykyaikaisilla pyyntivä- saasti kalaa pyydettävissä. Ainoa tehokas keino
46969: lineillä on heikentänyt kalakannan kasvun lähes kalakannan säilyttämiseksi ja lisäämiseksi on
46970: olemattomiin. Sodan jälkeen nopeasti lisäänty- tarpeeksi tehokkaan keskuskalanviljelylaitoksen
46971: neen paikallisen väestön lisäksi on myös turisti- perustaminen alueelle. Siihen on eräiden asian-
46972: ja matkailuliikenne lisännyt Lapin väestöä, ja tuntijoiden arvioiden mukaan erinomaiset mah-
46973: nämä ovat verottaneet tuntuvasti järvien ja dollisuudet. Koska alueen väestön toimeentulo
46974: alueella olevien jokien kalakantaa, koska muun huomattavalta osalta on perustunut ja vieläkin
46975: lisäksi on vielä puuttunut pyynnin valvonta. perustuu luontaistalouteen, poronhoitoon, met"
46976: Myös Lapin vesivoimavarojen käyttäminen sästykseen ja kalastukseen, olisi valtiovallan toi-
46977: teollisuuden palvelukseen voimalaitosten ra- mesta pyrittävä näitä elinkeinoja tehokkaasti
46978: kentamisen muodossa on huomattavasti vähen- tukemaan ja kehittämään, sillä alueen asukkailla
46979: tänyt normaalisen kalakannan kasvua. Näistä ei ole omatoimisesti siihen taloudellisia mah-
46980: syistä johtuen olisi kiireellisesti ryhdyttävä toi- dollisuuksia.
46981: menpiteisiin, jotka takaisivat nykyisen kalakan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme ku
46982: nan säilyttämisen ja voimaperäisen lisääntymi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
46983: sen, koska sillä olisi paikallisen asujamiston ja muksen,
46984: matkailuelinkeinon harjoittamisen kannalta eri-
46985: koisen suuri merkitys. Kun maamme vesistöt että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
46986: ovat kauttaaltaan vähäkalaisia eritoten sen menpiteisiin keskuskalanvilielylaitoksen
46987: vuoksi, että ihminen on muuttanut niiden luon- perustamiseksi Pohjois-Lappiin.
46988: taisia lisääntymismahdollisuuksia Iikaamalla ve-
46989: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
46990:
46991: Pekka Salla. Niilo Koskenniemi. Jouni Mykkänen.
46992: 2192
46993:
46994: IX,167.- Toiv.al. n:o 1304.
46995:
46996:
46997:
46998:
46999: Salla ym.: Kuusamon ja Sallan maanhankintalakien mukaisten
47000: tilojen kalastus- ja vesilläliikkumisoikeudesta.
47001:
47002:
47003: E d u s k u n n a 11 e.
47004:
47005: V altakunnallisten maankäyttö- ja asutuslakien heihin verrattaville asukkaille. Nämä kansalais-
47006: sekä erillisenä Sallan ja Kuusamon maankäyttö- ryhmät ovat katsoneet joutuneensa jopa perus-
47007: lain mukaisten asutustoimenpiteiden yhtey- tuslaillisen yhdenvertaisuusperiaatteen ulko-
47008: dessä muodostettiin asutustiloja, ~oilla ei ole puolelle ja käytännössä se merkitsee hyvin suu-
47009: mitään yleisiin vesioikeuksiin verrattavia ur- rien taloudellistenkin etujen puuttumista näiltä
47010: heilu- ja ammattikalastus- sekä vesillä liikku- asutustilallisilta, joilla ei ole mainittuja vesien-
47011: misoikeutta jaetuilla vesillä. Lain laadinnan ja käyttö- ja vesilläliikkumisoikeuksia.
47012: toimeenpanon yhteydessä ei huomioitu tällaisen Sekä Lapissa, Kainuussa että Keski-Suomessa
47013: epäkohdan olemassaoloa, mutta nyt asutuksen on valtion maiden välittömässä yhteydessä vesi-
47014: vakiinnuttua kansalaiset ovat todenneet nämä jaossa valtion omistukseen jääneitä vesialueita,
47015: puutteet. Muodostettaessa yhteisiin vesiin kalas- joita vesioikeuksia vaille jääneille asutustilalli-
47016: tuskuntia nämä tilalliset jäävät näiden ulko- sille ja heihin verrattaville voitaisiin kalastus-
47017: puolelle ja siten ilman kalastusoikeutta sellai- ja vesillä liikkumisoikeudet myöntää tekemällä
47018: sissakin tapauksissa, joissa heidän maa-alueensa tätä tarkoittava muutosesitys vesioikeuslakiin.
47019: rajoittuvat mainittuihin vesiin. Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
47020: Tällainen epäoikeudenmukaisuus on aiheut- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
47021: tanut oikeutettua tyytymättömyyttä koko sen,
47022: maassa, mutta erittäin voimakkaana tämä asia
47023: on tullut viime aikoina esille Lapin ja Kainuun että hallitus antaisi esityksen, jonka
47024: alueilla sekä Keski-Suomessa, missä jaettuja nojalla asutusmaan käyttö sekä Kuusa-
47025: vesiä on myyty turistiliikenteen tarkoituksiin mon ja Sallan maanhankintalakien mu-
47026: ulkokuntalaisille määräajoiksi ja valtion omis- kaan muodostetuille tiloille turvattai-
47027: tamia vesiä on vuokrattu tai myyty muille mutta siin kalastus- ja vesilläliikkumisoikeus.
47028: ei paikkakunnan asutustilallisille eikä muille
47029: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47030:
47031: Pekka Salla. Niilo Koskenniemi. V. J. Rytkönen.
47032: 2193
47033:
47034: IX,168.- Toiv.al. n:o 1305.
47035:
47036:
47037:
47038:
47039: Seppa ym.: Opistoasteisen maatalousoppilaitoksen aikaansaami-
47040: sesta Etelä-Pohjanmaalle.
47041:
47042:
47043: E d u s k u n n a 11 e.
47044:
47045: Kolmannen maamiesopiston perustaminen taito ratkaisevasti vaikuttavat yrityksen menes-
47046: maahamme on lähiaikoina aivan välttämätöntä. tykseen. Tästä syystä opistoasteinen maatalous-
47047: Maamiesopistojen määrä sotien jälkeen on vä- koulutus tulee muodostumaan yhä lisääntyvässä
47048: hentynyt kolmesta kahteen, vaikka agrologien määrin varsinaisesti viljelijäväestön ammatti-
47049: tarve on siitä lähtien ollut jatkuvasti lisäänty- koulutukseksi.
47050: mässä. Nykyajan koulutuksessa kaikilla aloilla Etelä-Pohjanmaa, joka on Suomen maatalous-
47051: pyritään opistoasteiseen koulumuotoon. Näin on valtaisin maakunta, on varmaan myös maamies-
47052: sekä kaupallisella että teknillisillä aloilla, koska opiston paikkaa ajatellen siihen mitä sopivin.
47053: yhä enemmän tarvitaan korkeamman ammatti- Maatalous tulee tässä maakunnassa aina ole-
47054: koulutuksen saanutta ammattihenkilökuntaa. maan hallitseva elinkeino, koska mahdollisuuk-
47055: Tämä koskee kyllä myös. maataloutta, mutta sia suurteollisuuteen ei juuri ole. Ja tällaiselle
47056: näyttää siltä, että tässä asiassa ollaan jäämässä opistoasteiselle maatalousoppilaitokselle tulee
47057: pahasti jälkeen. Opistokoulutuksen saanutta täällä olemaan aina arvostettu asema.
47058: maatalousammattiväkeä sijoittuu yhä enemmän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
47059: liike- ja pankkitoimen palvelukseen, ja varsinai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47060: sella neuvontapuolella esiintyy jo kovaa puu-
47061: tetta pätevistä maatalousneuvojista. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47062: Maatalouden harjoittaminen ammattina muo- menpiteisiin opistoasteisen maatalous-
47063: dostuu yhä selvemmin puhtaaksi liikeyrityk- oppilaitoksen aikaansaamiseksi Etelä-
47064: seksi, jolloin viljelijän pätevyys ja ammatti- Pohjanmaalle.
47065: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47066:
47067: Mauri Seppä. Matti Asunmaa. P. Mäki-Hakola.
47068: Juhani Orrenmaa. Orvokki Kangas. Viljo Suokas.
47069:
47070:
47071:
47072:
47073: 275 427/70
47074: 2194
47075:
47076: IX,169.- Toiv.al. n:o 1306.
47077:
47078:
47079:
47080:
47081: Siikaniemi ym.: Kokonaissuunnitelman laatimisesta kotieläinta-
47082: louden kehittämisestä.
47083:
47084:
47085: E d u s k u n n a 11 e.
47086:
47087: Maatalouden yleisneuvonnan järjestämistä on linnon, tutkimuksen, korkeimman opetuksen,
47088: selvitelty itsenäisyyden aikana monissa yhteyk- ammattiopetuksen, neuvonnan ja käytännön
47089: sissä. Kun tämä kysymys on nyt saatu järjes- tarpeiden hoitamiseen tarkoituksenmukaisella
47090: tykseen, on selvästi havaittavissa myös kotieläin- ja tehokkaalla tavalla. Kotieläintalouden kehit-
47091: taloutta koskevan neuvonnan uudelleenorgani- tämistoiminnassa on lisäksi erittäin tärkeää
47092: soinnin tarve. Nykyinen, useita vuosikymmeniä ottaa huomioon yhteydet maatalouden muihin
47093: sitten syntynyt hajanainen organisaatio vaikeut- lohkoihin sekä kotieläintalouteen vaikuttavat
47094: taa huomattavasti kokonaiskäsityksen muodosta- tekijät jalostuksen, ruokinnan ja hoidon sekä
47095: mista neuvonnan tarpeista ja eri alojen keski- eläinlääkinnän, tuotekehittelyn, markkinoinnin
47096: näisistä painostussuhteista. Niin ikään se estää ja taloudellisuusnäkökohtien osalta. Tehtävän
47097: kehityksen vaatimien uusien työmuotojen käyt- ajankohtaisuutta lisää se, että maatalouden tut-
47098: töönottamista ja vanhentuneiden toimintaperi- kimustoiminta on parhaillaan selvittelyn alai-
47099: aatteiden hylkäämistä. sena.
47100: On luonnollisesti selvää, ettei sopivan orga- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme ku
47101: nisaatiomallin luominen ja toteuttaminen ole nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47102: helppo tehtävä, mutta uudistuksiin on joka ta- muksen,
47103: pauksessa pikaisesti ryhdyttävä. Tällöin on otet-
47104: tava huomioon tutkimuksen, neuvonnan ja että hallitus asettaisi kiireellisesti
47105: käytännön tarpeet samanaikaisesti. Tämän asiantuntijaryhmän laatimaan kokonais-
47106: vuoksi on tärkeää, että riittävien asiantuntija- suunnitelmaa kotieläintalouden kehit-
47107: voimien avulla luodaan kokonaissuunnitelma tämiseksi ja organisoimiseksi sekä ope-
47108: kotieläintalouden kehittämiseksi. Suunnitelmaa tuksen, tutkimuksen että neuvonnan
47109: valmisteltaessa on kiinnitettävä huomiota hal- osalta ajan vaatimuksia vastaavaksi.
47110: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
47111:
47112: Jouko Siikaniemi Paavo Niinikoski.
47113: Taisto Tähkämaa. Tahvo Rönkkö.
47114: Esko Pekonen. Esko Härkönen.
47115: Eino Uusitalo. Pekka Vilmi.
47116: Lea Sutinen. Reino Karpola.
47117: Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
47118: Matti Maijala. Veikko Hanhirova.
47119: Pentti Poutanen. Matti Mattila.
47120: Eino Lottanen. Erkki Haukipuro.
47121: Sylvi Saimo. Mikko Kaarna.
47122: Katri-Helena Eskelinen. Esu Niemelä.
47123: Saimi Ääri. T. 1. Vartia.
47124: Orvokki Kangas. Olavi Nikkilä.
47125: Heimo Linna. Hannes Volotinen.
47126: 2195
47127:
47128: IX,170.-Toiv.al. n:o 1307.
47129:
47130:
47131:
47132:
47133: Siikaniemi ym.: Kevytmaidon vähittäishinnan korottamisesta.
47134:
47135:
47136: E d u s k u n n a 11 e.
47137:
47138: Joulukuun alusta v. 1969 tuli kauppaan uusi hinnoittelupolitiikallaan rasvaylijäämän synty-
47139: maitotyyppi kevytmaito, jonka rasvapitoisuus mistä. Kevytmaidon myynnistä yli jäätteelle
47140: on 2.5 %. Mikäli kevytmaidon myynti tulee rasvamäärälle valtion maksama vientituki nou·
47141: nousemaan odotusten mukaisesti, esimerkiksi see yli 25 milj. markaksi vuodessa.
47142: kolmannekseen meijerien myymästä maitomää- Ottaen huomioon voin vaikean markkina-
47143: rästä, tulisi sen kulutus olemaan vuoden 1969 tilanteen olisi kevytmaidon vähittäishinta nos-
47144: tilaston mukaan 20.5 milj. litraa vuodessa. Kun tettava kulutusmaidon tasolle perimällä koro-
47145: jokaisesta kevytmaitolitrasta säästyy kulutus- tuksestä kertyvä tuotto hinnantasausmaksuna
47146: maitoon verrattuna rasvaa 1.44 %-yksikköä, vas- valtiolle ja käytettävä voin markkinointikus-
47147: taa tämä yli 3.5 milj. kiloa voita. Jotta kevyt- tannusten kattamiseen.
47148: maidon myynnistä ei kerääntyisi ylimääräistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
47149: maitorasvaa, pitäisi maidon kulutuksen nousta kunnalle toivomuksen,
47150: viime vuotisesta 617 milj. litrasta 120 milj. lit-
47151: ralla kevytmaitoa edellä esitetyn ja toivotun että se kehoittaisi hallitusta ryhty-
47152: 20.5 milj. litran asemesta. Vaikka keskioluen mään kiireellisesti toimenpiteisiin val-
47153: ynnä muiden maidon menekkiä jarruttavien tion välillisesti maksaman tuen poista-
47154: juomien myynti saataisiin lopetetuksi, ei täl- miseksi kevytmaidolla nostamalla sen
47155: löinkään maidon kulutusta Suomessa saataisi vähittäishintaa perimällä siitä vähintään
47156: nykyisestään suurestikaan nostetuksi. 15 pennin hinnantasausmaksu litralta
47157: Kun voita joudutaan varastoimaan ja vie- ja käyttämällä näin saadut varat voin
47158: mään valtion tuen turvin, edistää valtio tällöin markkinoinnin tukemiseen.
47159: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47160:
47161: Jouko Siikaniemi. Matti Ruokola.
47162: Heimo Linna. Pentti Poutanen.
47163: Erkki Haukipuro. Matti Maijala.
47164: Katri Kaarlonen. T. 1. Vartia.
47165: Esko Härkönen. Olavi Nikkilä.
47166: Taisto Tähkämaa. Hannes Volotinen.
47167: Esko Pekonen. Sylvi Saimo.
47168: Paavo Niinikoski.
47169: 2196
47170:
47171: IX,171.-Toiv.al. n:o 1308.
47172:
47173:
47174:
47175:
47176: Siikaniemi ym.: Varojen osoittamisesta Valtion viljavarastolle
47177: viljakaupan häiriöttömään hoitamiseen.
47178:
47179:
47180: E d u s k u n n a 11 e.
47181:
47182: Viljakaupan hoitaminen on viime vuosina tarve olisi noin 150 mil!. markkaa, jotta se
47183: maassamme ollut vaikeata ja pääosiltaan Val- voisi välittömästi sadon valmistuttua aloittaa
47184: tion viljavaraston ostomahdollisuuksista riippu- viljan ostot joko omiin varastoihin tai ostosopi-
47185: vaista. Tästä syystä olisi välttämätöntä osoit- muksilla muihin varastoihin.
47186: taa Valtion viljavarastolle määrärahoja nykyistä Kauppaportaan kannettavaksi jäisi tällöin vielä
47187: runsaammin. Lisäperusteluina tähän asiaan to- syyskaudella noin 50 milj. markan osuus, jonka
47188: teamme, että joustavan vil~akaupan hoitami- pankkilaitokset rahoittaisivat.
47189: nen edellyttää niin rehu- kuin leipäviljakaupan Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioittaen
47190: kausimaksujärjestelmän lisäksi tervettä rahoi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47191: tuspolitiikkaa, jolla voidaan turvata viljelijöiden
47192: maksun saanti viljasta yhdellä kertaa. Jotta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
47193: viljakauppa käynnistyisi syksyllä viljelijöiden menpiteisiin, että Valtion viljavaras-
47194: kannalta edes tyydyttävästi, olisi viljasta aina- tolle osoitettaisiin riittävästi varoja vil-
47195: kin puolet saatava markkinoiduksi syyskauden jakaupan häiriöttömään hoitamiseen.
47196: aikana. Tällöin Valtion viljavaraston rahoitus-
47197: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47198:
47199: Jouko Siikaniemi. Katri Kaarlonen.
47200: Matti Maijala. Matti Mattila.
47201: Saimi Ääri. Olavi Nikkilä.
47202: Ahti Pekkala. Eino Lottanen.
47203: T. 1. Vartia. Hannes Volotinen.
47204: Heimo Linna. Sylvi Saimo.
47205: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
47206: 2197
47207:
47208: IX,172.- Toiv.al. n:o 1309.
47209:
47210:
47211:
47212:
47213: Sinisalo ym.: Kalatalouden kehittämisestä.
47214:
47215:
47216: E d u s k u n n a 11 e.
47217:
47218: Maamme pitkä rannikko, laajat merialueet ja tarvikkeiden hankkimista varten olisi laajennet-
47219: ainutlaatuinen järvirunsaus tarjoavat luontaiset tava. Valtion olisi rakennettava kotimaista raaka-
47220: edellytykset kalatalouden kaikinpuoliselle ke- ainetta käyttävä kalan keskusjalostamo ainakin
47221: hittämiselle. Maassamme harjoitettu talouspoli- ylituotantoalueelle.
47222: tiikka on kuitenkin jättänyt kalastuksen syrjit- Eräänä pääsyynä kalatalouden kehittämisen
47223: tyyn asemaan ja seurauksena on ollut sekä itse laiminlyönteihin ja valtiovallan kalastuselinkei-
47224: kalastuksen että siihen liittyvän tutkimus- ja noa kohtaan tuntemaan vähäiseen mielenkiin-
47225: kokeilutyön jälkeenjääneisyys. Vaitiovalta ei, toon lienee se tosiasia, että puuttuu kalataloutta
47226: lukuisista aloitteista huolimatta, ole osoittanut johtava erityinen viranomainen. Kalatalouden
47227: riittävää kiinnostusta asiaan. Yksityinen ja osit- hoitaminen on kuulunut sellaisten elinten alai-
47228: tain monopolisoitumassa oleva kalakauppa ei suuteen, joiden pääasiallinen mielenkiinto koh-
47229: ole riittävän ajoissa ryhtynyt kehittämään ja- distuu muihin elinkeinoihin, ja on jäänyt näiden
47230: lostusteollisuutta, minkä vuoksi ulkomainen varjoon. Eräänä ratkaisuna tämän epäkohdan
47231: kala on saamassa yliotteen kotimaisilla mark- poistamiseksi olisi senvuoksi harkittava kala-
47232: kinoilla. talouden suunnitelmallista kehittämistä varten
47233: Kaikesta tästä on seurauksena huomattavia erityisen kalastushallituksen muodostamista ja
47234: kansantaloudellisia vahinkoja ja kalastusamma- sen alaisen ammattiopintotoiminnan kehittä-
47235: tissa työskentelevien toimeentulon vaikeutumi- mistä.
47236: nen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
47237: Vaitiovallalla olisi mahdollisuuksia monin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47238: tavoin edistää kalatalouden kehitystä maas-
47239: samme. Kalanviljelyyn, vesien likaantumiseen ja että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
47240: kalastukseen liittyvää tutkimus- ja kokeilutyötä sellaisia uudistuksia, että kalataloutta
47241: olisi kehitettävä. Valtion taloudellista tukea kehitetään itsenäisenä kokonaisuutena
47242: esim. halpakorkoisina lainoina ammattikalasta- ja sen taloudellinen ja hallinnollinen
47243: jille, kalanpyydysten, kalavesien ja erilaisten johto keskitetään.
47244: Helsingissä 15 päivänä huhtikuun 1970.
47245:
47246: Taisto Sinisalo. Rainer Virtanen. Lauri Kantola.
47247: 2198
47248:
47249: IX,173.- Toiv.al. n:o 1310.
47250:
47251:
47252:
47253:
47254: Suokas ym.: Pinta-alalisän perusteena olevan äyrimäärän korotta-
47255: misesta.
47256:
47257:
47258: E d u s k u n n a 11 e.
47259:
47260: Pienviljelijöille maksetaan osa maataloustu- Monille etupiireille ja palkansaajaryhmille tar-
47261: losta pinta-alalisänä. Tämä on osa maatalouden- kistuksia ja muutoksia tehtäessä on turvattu se,
47262: harjo1ttajan palkkaa. Pinta-alalisän saamisen pe- ettei jo saavutettuja etuja saa kaventaa. Sama
47263: rusteeksi on asetettu viljellyn maan osalta heh- etu tulisi olla myöskin maatalouden ja pinta-
47264: taariraja, sekä lisäksi äyrimäärän yläraja mikä alalisän saajien kohdalla.
47265: viimeksi on vahvistettu 7200 äyriksi. Edellä mainittuun perusteluun viitaten ehdo-
47266: Maatalouden uusi tuloverolaki on kuitenkin tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
47267: aiheuttanut pienten karjatalousvaLtaisten ti.ilojen toivomuksen,
47268: kohdalla huomattavan äyrimäärien nousun
47269: Koska pienillä tiloilla ei ole ollut mahdollisuutta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47270: hankkia koneita, jotka poistoina toisivat alen- menpiteisiin pinta-alalisän perusteena
47271: nuksen äyreistä, tästä syystä ovat monet pinta- olevan äyrimäärän korottamisesta 7200
47272: alalisää saaneet jääneet sen ulkopuolelle. Tämä äyristä 9 500 ayrzzn pienten tilojen jo
47273: on aiheuttanut huomattavan menetyksen pienille saavutettujen etujen turvaamiseksi.
47274: tiloille.
47275: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47276:
47277: Vlljo Suokas. Mikko Vainio.
47278: Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki.
47279: Aarne Penttinen. Arttur Niemelä.
47280: Eino Poutiainen.
47281: 2199
47282:
47283: IX,174.-Toiv.al. n:o 1311.
47284:
47285:
47286:
47287:
47288: Suokas ym.: Määrärahasta turkistarhauksen lainoittamiseen.
47289:
47290:
47291: E d u s k u n n a 11 e.
47292:
47293: Nykyisen voimassa olevan lain mukaan saa- on muodostunut Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle
47294: vat turkistarhat, joissa on 2 000 minkkiemää tai huomattava :työllisyyden ja uusviennin lisääjä.
47295: enemmän halpakorkoisia lainoja kasvatuskau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
47296: tena. Tämä on huomattava apu näille tarhaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
47297: jille. Vastaavasti taas alle 500 emää käsittävät sen,
47298: tarhat eivät pääse nauttimaan tästä etuisuudesta.
47299: Tästä on seurauksena, että monet pienemmät että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
47300: tarhaajat ovat pakotettuja lopettamaan yrityk- ja menoarvioesitykseen riittävän suuren
47301: sensä, joka kuitenkin ,toisi välttämättömiä lisä- määrärahan tuottavan turkistarhauksen
47302: tuloja kehitys- ja vaikeitten atlueitten väestölle. ja myöskin pienten tarhaa;ien lainan tar-
47303: Tästä syystä olisi halpakorkoista lainaa myön- peen huomioiden.
47304: nettävä pienemmiliekin tarhaajille, koska alasta
47305: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
47306:
47307: Viljo Suokas. Arttur Niemelä.
47308: Pentti Antila. Veikko Vennamo.
47309: Matti Silander.
47310: 2200
47311:
47312: IX,175.- Toiv.al. n:o 1312.
47313:
47314:
47315:
47316:
47317: Suokas ym.: Suomen Mehiläishoitajien Keskusjärjestö Sume r.y:n
47318: käsittelemisestä tasaveroisena muiden alan keskusjärjestöjen
47319: kanssa.
47320:
47321:
47322: E d u s k u n n a 11 e.
47323:
47324: Maahamme on perustettu 13. 11. 1966 uusi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
47325: mehiläishoitoyhdistysten keskusjärjestö Suomen sen,
47326: Mehiläishoitajien Keskusjärjestö S UM E ry. että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
47327: Tähän järjestöön kuuluu nyt 11 jäsenyhdistystä piteisiin, että Suomen Mehiläishoitajien
47328: ja 1072 jäsentä. S UM E ry kuuluu jäsenenä Keskusjärjestö S UM E r.y:tä käsiteltäi-
47329: alan kansainvälisiin järjestöihin. siin tasaveroisena kaikissa kysymyksissä
47330: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- muiden mehiläishoitoyhdistysten keskus-
47331: järjestöjen kanssa.
47332: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47333:
47334: Viljo Suokas. Arttur Niemelä. Olavi Tupamäki.
47335: Eino Poutiainen. Heikki Kainulainen. Antti Isomursu.
47336: 2201
47337:
47338: IX,176.- Toiv.al. n:o 1313.
47339:
47340: 1. Suominen ym.: Lampaanlihan saattamisesta tavoitehintaiärjes-
47341: telmän piiriin.
47342:
47343: E d u s k u n n a 11 e.
47344:
47345: Ylituotanto aiheuttaa valtiovallalle huomatta- tykset samojen periaatteiden mukaan kuin
47346: via menoja. Näin ollen on ryhdytty toimenpi- muuaJ.la.
47347: teisiin sekä maidon että viljan ylituotannon su- Tähän saakka ei kuitenkaan ole näin tapah-
47348: pistamiseksi ja korostetaan sitä, että tuotanto tunut. Ainoa tuki, jonka lammastalous on tä-
47349: olisi ohjattava kulutusta vastaavaksi. hän saakka saanut, on eduskunnan vuosittain
47350: Ainoa kotieläinala, missä vielä on kulutustilaa myöntämä 1 miljoonan määräraha villan tuotan-
47351: on lammastalous, siinä määrin, että villaa ja li- topalkkioihin ja tämän lisäksi pieni kilomääräi-
47352: haa on jatkuvasti tuotettu maahan. Näin ollen nen aluepoliittinen lihan hinnan tuki maan poh-
47353: tuntuu luonnolliselta, että tätä alaa edistettäi- joisosissa. Määrärahoja lammastalousneuvontaan
47354: siin, koska jokainen ylituotantoalalta lammasta- ei ole korotettu indeksin mukaisesti vuosina
47355: louteen vaihdettu hehtaari säästää esim. ylijää- 1967-1969 vaikka tämä korotus on myönnetty
47356: mävoin osalta noin 1 000 mk/ha. nk. ylituotantoaloilla. Verrattuna karja-, sika- ja
47357: Kun siis lammastaloudelle on olemassa tuo- siipikarjatalouteen käytettyjä varoja on siis lam-
47358: tantopoliittisia edellytyksiä ja kun toiselta puo- masta1ouden saama tuki milteipä olematon.
47359: len maataloudessa tapahtunut ja yhä kiihtyvä Näin ollen olisi vakavasti harkittava, kuten
47360: rakennemuutos on luonut alalle uusia mahdolli- valtion tilintarkastajatkin kertomuksessaan vuo-
47361: suuksia, olisi näitä käytettävä hyväksi. Siirtymi- delta 1968 huomauttavat, keinoja lammastalou-
47362: nen karjattomaan talouteen, halu päästä irti den edistämiseksi, mikä koituisi· säästönä val-
47363: työsidonnaisuudesta, nuorison pako maaseu- tiontaloudelle.
47364: dulta, yksipuolinen viljan viljely pellon nk. bio- Tässä mielessä on erikoisesti kiinnitettävä
47365: logian vaatiessa osan pelloista nurmena ja hei- huomiota lampaanlihan hintatasoon sinänsä ja
47366: nänä, rakennuskysymys lammastalouden tyy- ennen kaikkea sen tasaisuuteen. Lampaanliha ei
47367: tyessä kylmiin ja yksinkertaisiin rakennuksiin kuulu tavoitehintajärjestelmään eikä siis aina
47368: ovat antaneet aiheen perustaa suurempia kat- seuraa naudan- ja sianlihan hintojen kehitystä
47369: raita. Kun jo 20 emälampaan katras oli ennen syystä, että lampaanlihan tuotanto on kausimai-
47370: harvinaisuus on nyt sellaisia, joissa emäluku on sempaa. Alla perustuu siihen, että keväällä syn-
47371: jopa 50-100 kpl, mikä tietää kesäkatraana ka- tyneet karitsat kasvatetaan laidunkaudella teu-
47372: ritsoineen 150-300 kpl. Olemme menossa sa- raskuntoisiksi ja markkinoidaan loppukesästä
47373: maan suuntaan kuin Ruotsissakin, missä lam- sekä alkusyksystä suhteellisen lyhyenä aikana.
47374: masluku aleni sotien jälkeen huomattavasti saa- Lammaskannan Hsääntyessä syntyy ylitarjontaa
47375: vuttaakseen pohjan v. 1958, josta lähtien on ta- vaikka keskimäärin vuotta kohti on puutetta.
47376: pahtunut vuosittainen noin 10 % lisäys. Seu- Niinpä tuotanto edellyttää nykyisin vain noin
47377: raamme monessa rakenteellisessa suhteessa Ruot- 250 grammaa henkeä kohti vuodessa, joten
47378: sin esimerkkiä noin 10 vuotta jäljessä ja niinpä vaikka lammaskanta jopa nelinkertaistuisi, tie-
47379: meillä myös on nyt jo havaittavissa lammaskan- täisi tämä vasta 1 kiloa, eikä mistään ylituo-
47380: nan laskun pysähtyminen sekä lisäystä monilla tannosta voida puhua.
47381: alueiila. Yllä olevan johdosta esitämme eduskunnan
47382: Tuleeko jatkumaan kehitys, jolla nyt on ole- hyväksyttäväksi kunnioittaen toivomuksen,
47383: massa luonnolliset maataloudelliset edellytykset, että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
47384: ja joka myös on valtiovallan edun mukaista, menpiteisiin lampaanlihan saattamiseksi
47385: riippuu kuitenkin siitä taataanko alalle edelly- tavoitehintajärjestelmän piiriin.
47386: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
47387:
47388: Ilkka Suominen. Niilo Tarvajärvi. Sinikka Karhuvaara.
47389: Mauri Seppä. Olavi Nikkilä. Alli Vaittinen.
47390: 276 427/70
47391: 2202
47392:
47393: IX,177.- Toiv.al. n:o 1314.
47394:
47395:
47396:
47397:
47398: Syrjä ym.: Metsäkoneopetuksen ajanmukaistamisesta.
47399:
47400:
47401: Ed u s k u n n a 11 e.
47402:
47403: Metsäkoneissa on maassamme pääomaa sijoi- tilla toimivat piirimetsälautakuntien hallinnassa
47404: tettuna n. 100 mmk, joka kaksinkertaistuu 3- olevat metsäkoulut voitaisiin muuttaa metsäko-
47405: 5 vuodeh kuluessa. Tämän pääoman .tehollinen nekouluiksi, joista yksi olisi opettajainvalmis-
47406: käyttö on korkeintaan 60 %. Tämä puutteelli- tuskoulu. Koulutuksessa tulisi hankintateknilli-
47407: nen teho johtuu monista tekijöistä. selle puolelle asettaa pääpaino. Varattaisiin riit-
47408: Metsäkonealalla ei koulutus ole pystynyt seu- tävä määräraha metsäoppilaitosten alkeellisen
47409: raamaan sitä nopeata kehitystä, joka viime vuo- konekannan uudistamiseksi ja koulutuksen to-
47410: sina on ollut, vaan se on ollut hyvin puutteel- teuttamiseksi.
47411: lista sekä työnjohtotehtivästä vastaavien että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
47412: koneurakoitsijoiden ja kuljettajien kohdalla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47413: Ainoa alan ammattikoulu on Hirvaan metsäko- muksen,
47414: nekoulu, josta on tähän mennessä valmistunut
47415: muutamia kymmeniä ammattikuljentajia. Jo tä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47416: mänhetkinen tarve olisi ainakin 1 000 miestä ja menpiteisiin metsäkoneopetuksesta vas-
47417: vuotuinen lisätarve vähintään 200 miestä. taavien opettajien} metsäkoneyrittäjien
47418: Koska asia on erittäin tärkeä, olisi epäkohta sekä metsäkoneiden kuljettajien koulu-
47419: nopeasti korjattava. Nykyiset vajaalla kapasitee- tuksen ajanmukaisetamiseksi.
47420: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
47421:
47422: Eino Syrjä. Olavi Tupamäki.
47423: Matti Asunmaa. Eino Poutiainen.
47424: Lauri Linna. Aarne Penttinen.
47425: Pentti Antila. Heikki Kainulainen.
47426: Antti lsomursu. Arttur Niemelä.
47427: 2203
47428:
47429: IX,178.- Toiv.al. n:o 1315.
47430:
47431:
47432:
47433:
47434: Syrjä ym.: Pienviljelijävaltaisen maatalousväen toimeentulon tur-
47435: vaamisesta lihantuotantoon siirryttäessä.
47436:
47437:
47438: E d u s k u n n a 11 e.
47439:
47440: Viime aikoina on maataloustuotantoa pyritty tuksia asetetaan, niiden .tulisi koskea näitä pii-
47441: pienentämään ylituotannon takia erinäisillä toi- rejä, joiden toimeentulo ei ole maataloudesta
47442: menpiteillä. Nämä toimenpiteet ovat koskeneet riippuvainen.
47443: lähinnä maataloudesta 'toimeentulonsa saaneita. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
47444: On keskusteltu myös tilakohtaisten rajoitusten nioittaen eduskunnalle hyväksyttäväksi :toivo-
47445: määräämisestä. Erityisesti maidosta on ollut yli- muksen,
47446: tuotantoa ja sen ,takia osa maanviljelijöistä olisi
47447: kiinnostunut muuttamisesta lihantuotantolin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
47448: jalle. jotka turvaisivai pienviljelijävaltaiselle
47449: Nyt on kuitenkin tilanne sellainen, että suur- maatalousväestölle välttämättömän toi-
47450: yhtiö1tten ym. raha- ja liikemiespiirien omista- meentulon myös lihantuotantoon siirryt-
47451: mat suursikalat eli "lihatehtaat" ovat yleisty- täessä, ja tarvittaessa estäisi, etteivät teh-
47452: mässä ja vailohtamassa lihamarkkinoita. Käsi- dassikalat pääsisi osalliseksi maatalou-
47453: tyksemme onkin, että jos maataloudessa rajoi- delle myönnettävästä tuotantotuesta.
47454: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
47455:
47456: Eino Syrjä. Lauri Linna.
47457: Antti lsomursu. Viljo Suokas.
47458: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
47459: Heikki Kainulainen. Kalevi Huotari.
47460: Olavi Tupamäki.
47461: 2204
47462:
47463: IX,179.- Toiv.al. n:o 1316.
47464:
47465:
47466:
47467:
47468: Tarjanne ym.: Vakuuden pidättämisestä metsäkaupan yhteydessä
47469: metsänparannus/en suorittamiseksi.
47470:
47471:
47472: E d u s k u n n a 11 e.
47473:
47474: Taloudellinen kehitys ja elintason jatkuva misen turvaaminen on ohjelman toteuttamisen
47475: nousu maassamme riippuu olehlisesti siitä, missä kannalta välttämätöntä, tulisi sulkutilijärjestel-
47476: määrin metsäteollisuuden raaka-ainepohja voi- mää kehittää nykyisestä siten, että osa metsän-
47477: daan turvata. Metsän tuoton lisäämiseksi on myyntivaroista pidätettäisiin aina metsän uudis-
47478: laadittu jo kolme ns. Mera-ohjelmaa, joista vii- tamistoimenpiteiden sekä muiden ,tilalla tarpeel-
47479: meisin kohdistuu vuosiin 1970-75. Mera III- listen metsänparannustöiden suorittamisen va-
47480: ohjelman mukaan olisi kuuden vuoden aikana kuudeksi. Nämä työt olisi laissa lähemmin mää-
47481: käytettävä ohjelman edellyttämiin tehtäviin n. riteltävä. Pidätys sulkutilille voisi tapahtua os-
47482: 1 600 milj. markkaa. Valtion avustusten ja lai- tajan toimesta viimeistään viimeistä kauppaerää
47483: nojen muodossa antaman tuen sekä valtion suoritettaessa ja sen tulisi suoritettujen laskel-
47484: omiin metsiinsä käyttämien määrien ja metsä- mien mukaan olla noin 20 % metsäkaupan kan-
47485: teollisuusyhtiöiden rahoittamien töiden lisäksi tohintaosuudesta. Ellei metsänomistaja itse
47486: edel:lytetään metsänomistajien itse osallistuvan esim. kahden vuoden kuluessa olisi suorittanut
47487: ohjelman vaatimien töiden rahoitukseen 492,7 tarpeellisia töitä, tulisi piirimetsälautakunnalla
47488: milj. markan arvoisella panoksella. olla oikeus suorituttaa ne sulkutilillä olevia va-
47489: Yksityismetsälain 2 § :n mukaan on ennen roja käyttäen. Ylijäävät varat, joita ei näihin toi-
47490: metsänviljelyllä toteutettavan uudistamisen ja menpiteisiin tarvita, olisi vapautettava metsän-
47491: sitä edeltävän hakkuuu suorittamista asetet· omistajan vapaasti käytettäväksi. Mielestämme
47492: tava riittävä vakuus uuden kasvun aikaansaami- olisi ajankohta nyt erittäin sopiva sulkutilijär-
47493: sesta ja turvaamisesta. Tällaista sulkutilijärjes- jestelmän laajentamiselle yllä mainitulla .tavalla.
47494: telmää ei ole kuitenkaan vaadittu muiden met- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että
47495: sänparannustoimenpiteiden suorittamisen tur- eduskunta esittäisi hallitukselle toivomuksen,
47496: vaamiseksi. Myös metsänparannuslain mukaan
47497: tulee kuitenkin metsänomistajan ainakin os1ttain että hallitus antaisi Eduskunnalle
47498: omalla rahoituksellaan osallistua metsänparan- esityksen yksityismetsälain säännösten
47499: nustöihin. muuttamisesta siten, että metsäkaupan
47500: Mera-ohjelmassa ei ole lähemmin ehdotettu yhteydessä aina pidätettäisiin riittävä va-
47501: menettelyä, millä metsien perusparannustöiden kuus kaikkien tarpeellisiksi katsottavien
47502: rahoittamiseen saataisiin nykyistä enemmän mu- metsänuudistus- ja metsänparannustoi-
47503: kaan myös metsänomistajien omarahoitusosuutta. menpiteiden suorittamisesta.
47504: Kun metsänomistajien oman osuuden rahoitta-
47505: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47506:
47507: Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
47508: 2205
47509:
47510: IX,180.- Toiv.al. n:o 1317.
47511:
47512:
47513:
47514:
47515: Tupamäki ym.: Pellonvarausjärjestelmän muuttamisesta.
47516:
47517:
47518: E d u s k u n n a II e.
47519:
47520: Maassamme on otettu käytäntöön pellonva- hän jo eläkkeellä ollessaan panee peltonsa pa-
47521: rausjärjestelmä vuonna 1969 maataloustuotan- kettiin puhumattakaan siitä tulosta, joka pellon
47522: non vähentämiseksi. Tilallinen joka jätti kaikki tuotteista jää tällöin kokonaan saamatta. Mo-
47523: tilansa pellot viljelemättä, sai valtiolta korvausta nelle kansaneläkeläiselle tämä tuli katkerana
47524: 250 mk hehtaarilta 14 peltohehtaarin rajaan yllätyksenä.
47525: saakka. Sittemmin on [akia jossain määrin muu- Ero. epäkohdan poistamiseksi ehdotamme
47526: tettu, mutta eräs erittäin suuri epäkohta on la- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47527: kia sovellettaessa edelleen säilyny,t. Nimittäin muksen,
47528: pellonvarauskorvauksen saaminen vähentää sekä
47529: kansaneläkkeen että kuluvan vuoden alussa voi- että hallitus kiireellisesti muuttaisi
47530: maan tulleen maatalouden yrittäjäeläkkeen mää- pellonv'arauksesta annettua lainsäädän-
47531: riä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että 3-5 töä niin, että saatu korvaus ei vähennä
47532: peltohehtaarin tilallisen tulot pienenevät, jos eläkkeistä saatavaa tuloa.
47533: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
47534:
47535: Olavi Tupamäki. Matti Silander. Arttur Niemelä.
47536: Veikko Vennamo. Pentti Antila. Mikko Vainio.
47537: 2206
47538:
47539: IX,181.- Toiv.al. n:o 1318.
47540:
47541:
47542:
47543:
47544: Tupamäki ym.: Metsäkoulun rakentamisesta Petäjävedelle.
47545:
47546:
47547: E d u s k u n n a 11 e.
47548:
47549: Keski-Suomeen rakennettavan uuden metsä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
47550: koulun eräänä varteenotettavana sijoituspaik- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47551: kana on tullut esiin Petäjäveden kunta. Paikka
47552: täyttääkin erittäin hyvin asetetut vaatimukset. että hallitus määrärahoja jakaessaan ja
47553: Kunta on lisäksi valmis tarjoamaan ilmaisen suunnitelmia hyväksyessään ottaisi huo-
47554: maa-alueen koulun käyttöön, kunnallistekniikan mioon Petäjäveden tarjoamat edut sijoi-
47555: sekä muita palveluksia tarpeen mukaan. Lisäksi tuspaikkana uudelle Keski-Su.omeen ra-
47556: matka Jyväskylään on alle 30 kilometriä ja yh- kennettavalle metsäkoululle.
47557: teydet erittäin hyvät sekä maanteitse että rauta-
47558: teitse.
47559: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
47560:
47561: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
47562: Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
47563: Matti Silander. Arttur Niemelä.
47564: Mikko Vainio.
47565: 2207
47566:
47567: IX,182.- Toiv.al. n:o 1319.
47568:
47569:
47570:
47571:
47572: Tupamäki ym.: Petäiäveden kotiteollisuuskoulun muuttamisesta
47573: ammattikouluksi.
47574:
47575:
47576: E d u s k u n n a 11 e.
47577:
47578: Naiskotiteollisuuskoulujen toiminta Keski- täjävedelle ja koulun muuntuminen käsiteolli-
47579: Suomessa on keskitetty Petäjävedelle. Keski- suuden ammattikouluksi tulisi ottaa huomioon.
47580: Suomen Kotiteollisuusyhdistyksen alaisten kou- Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
47581: lujen opetustoiminta tapahtuu Petäjäveden kun- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47582: nan ra.kentamissa ja vuokraamissa nykyaikaisissa
47583: huonetiloissa. että hallitus määräraho;a iakaessaan ;a
47584: Osa Keski-Suomen mieskotiteollisuuskoulu- suunnitelmia hyväksyessään ottaisi huo-
47585: toiminnasta keskittyy myös Petäjävedelle vuo- mioon Keski-Suomen kotiteollisuuskou-
47586: den 1971 syksystä alkaen. Lopunkin mieskoti- lutuksen keskittymistarpeen Petäiäve-
47587: teollisuuskoulutuksen siirtymisestä PetäjävedeHe delle sekä mahdollisuuden po. koulun
47588: on hyviä toiveita. muuttumisesta ammattikouluksi.
47589: Koko kotiteollisuuskoulun keskittyminen Pe-
47590: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
47591:
47592: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
47593: Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
47594: Matti Silander. i\rttur Niemelä.
47595: Mikko Vainio.
47596: 2208
47597:
47598: IX,l83. - Toiv.al. n:o 1320.
47599:
47600:
47601:
47602:
47603: Tähkänen ym.: Maataloustuotannon pysyttämisestä viljelijäväes-
47604: tön harjoittamana.
47605:
47606:
47607: E d u s k u n n a 11 e.
47608:
47609: Maataloudessa, enty1sesti kotieläintaloudessa Suurten tuotantoyksiköiden syntymisen estä-
47610: on viime vuosina kotieläinhoitotöiden tek.'lisen minen on erityisen perusteltua nykyisessä yli-
47611: kehityksen ja rationalisoitumisen myötä alkanut tuotantotilanteessa, jossa viljelijäväestön toi-
47612: syntyä lisääntyvästi kotieläintaloutta, lähinnä meentulon tukeminen vientipalkkioin on ym-
47613: sika- ja kanataloutta harjoittavia suurtuotanto- märrettävissä, mutta ei se, että tästä tuesta pää-
47614: yksiköitä. Yritysten perustajat ovat eräissä ta- sevät osallisiksi maatalouden ulkopuoliset liike-
47615: pauksissa liikemiehiä, jotka eivät omista maata miehet, yhtiöt jne.
47616: lainkaan. Tällaiset yrittäjät, jotka voivat käyttää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
47617: riittävästi pääomia yritystensä rahoituksee.1. ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47618: saavat hyväkseen suurtuotannon mahdollistamia muksen,
47619: tuotantoteknisiä etuja. Myös tuotantotarvikkei-
47620: den, kuten esim. rehujen suurostajina ja vastaa- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
47621: vasti tuotteidensa suurmarkkinoijina he pääse- miten maataloustuotanto tulevaisuudessa
47622: vät osallisiksi sellaisista kaupan alennuksista tai voitaisiin pysyttää viljelijäväestön har-
47623: lisähin.1.oista, joita tavallinen viljelijä ei kos- joittamana, miten maatalouden ulkopuo-
47624: kaan voi saada osakseen. Päästessään osalliseksi listen yrittäjien jo perustamien suurtuo-
47625: myös maata1ouden hintapoliittisesta tuesta, he tantoyksiköiden toiminta voitaisiin lo-
47626: kaventavat maataloudelle tarkoitettua hintapo- pettaa sekä miten voitaisiin estää maa-
47627: liittista tukea ja supistavat merkittävästi vilje- talouden hinta- ja aluepoliittisen tuen
47628: lijäväestön työllisyys- ja toimeentulomahdolli- maksaminen maatalouden ulkopuolelle.
47629: smiksia.
47630: Helsingssä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47631:
47632: Taisto Tähkämaa. Matti Maijala.
47633: 2209
47634:
47635: IX,184.- Toiv.al. n:o 1321.
47636:
47637:
47638:
47639:
47640: Tähkämaa ym..: Elintarvikkeiden ;a niiden raaka-aineiden tuon-
47641: nin korvaamisesta kotimaisella tuotannolla.
47642:
47643:
47644: E d u s k u n n a II e.
47645:
47646: Maamme elinkeinoelämä ei ole viime vuosina den avulla voitaisiin valmistaa kotimaisesta pe-
47647: kehittynyt sellaisella nopeudella, että se olisi runasta. Pääosa niistä varastovihanneksista, jotka
47648: pystynyt tarjoamaan työtilaisuuksia riittävästi nyt tuodaan ulkoa, voitaisiin viljellä kotimaassa.
47649: työkykyiselle väestölle. Suomessa kasvatettua ja Sama koskee monia marjoja. Soijasta valmiste-
47650: koulutettua työvoimaa on vuosittain siirtynyt tun valkuaisen tuonti voi muodostua vakavaksi
47651: kymmeniätuhansia maan rajojen ulkopuolelle, uhkaksi kotimaiselle lihantuotannolle ellei sii-
47652: pääasiassa Ruotsiin. hen tarpeeksi ajoissa puututa. Jo nämä esimer-
47653: Yhden teollisen työpaikan rakentaminen vaa- kit osoittavat, että pääosa em. tuonnista voi-
47654: tii 65 000 markan sijoituksen. Tällä hetkellä on daan 'tuottaa kotimaassa ja samalla luoda työ-
47655: tilanne kuitenkin sellainen, että ilman vastaa- tilaisuuksia pienemmin kustannuksin, mitä
47656: vanlaisia lisäinvestointeja pystyisi maamme maa- uusien teollisten työpaikkojen rakentaminen tu-
47657: talous antamaan työtilaisuuksia tuhansille ihmi- ~ee maksamaan.
47658: sille, mikäli nykyinen elintarvikkeiden ja nii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
47659: den raaka-aineiden tuonti pääosaltaan korvattai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47660: siin kotimaisella tuotannolla.
47661: Margariiniteollisuuden raaka-aineita tuodaan että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
47662: vuosittain ulkoa n. 15-17 milj. kg. Mailasta- sen, miten suuri osa nykyisestä elintar-
47663: root käyttävät vuodessa maissia useita miljoo- vikkeiden ja niiden raaka-aineiden tuon-
47664: nia kiloja ja vähentävät näin kotimaisen ohran nista voitaisiin tuottaa kotimaassa ia
47665: viljelyn mahdollisuuksia. Tärkkelysteollisuus ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, että
47666: :tuo yli 10 milj. kg maissia ulkoa, vaikka vas- tämä tuotanto kotimaassa tulisi mahdol-
47667: taava tärkkelysmäärä valtiovallan toimenpitei- liseksi.
47668: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47669:
47670: Taisto Tähkämaa. Eino Lottanen. Katri Kaarlonen.
47671:
47672:
47673:
47674:
47675: 277 427/70
47676: 2210
47677:
47678: IX,18.5.- Toiv.al. n:o 1322.
47679:
47680:
47681:
47682:
47683: Tähkämaa ym.: Herneenvilielyn edistämisestä.
47684:
47685:
47686: E d u s k u n n a 11 e.
47687:
47688: Ruokaherneen viljely on nykyisin aallonpoh- siosta keltainen herne on vihreätä bernettä so-
47689: jassa. Kun sen viljelyala 1930-luvulla kohosi veliaampi viljeltäväksi.
47690: 13 000 ha:iin, oli ruokaherneen viljelyala 1967 Herneen viljelyn elpyminen edellyttää, että
47691: 2 100 ha ja 1969 enää 1 700 ha. Kaupasta os- meilläkin siirryttäisiin keltaisen herneen käyt-
47692: tettava rudkaherne onkin nykyisin lähes koko- töön. Ensiksi tulisi lähinnä kysymykseen armei-
47693: naisuudessaan tuontitavaraa. Tarpeen tyydyttä- jan hankinnat, jotka tulisi olla herneen väristä
47694: minen pääosaksi kotimaisella herneeHä edellyt- ja pienistä värivirheistäkin riippumattomia. Mi-
47695: täisi vähintään 5 000 ha:n viljelyalaa ja vähen- käli armeija ryhtyisi käyttämään keltaista ja lä-
47696: täisi vastaavasti ylituotantoa aiheuttavien kas- hinnä kotimaista hernettä, voisi se edesuattaa
47697: vien viljelyä. kulutustottumuksen muuttumiseen yleisemmin-
47698: Syynä herneen viljelyn vähyyteen on lähinnä kin.
47699: vaikeudet tuottaa nykyisissä oloissa ennenkaik- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
47700: kea ulkonäöltään kaunista kuluttajien vaatimuk- kunnan hyväksyuäväksi toivomuksen,
47701: set täyttävää vihreätä hernettä. Tästä syystä
47702: esim. Ruotsissa on siirrytty lähes yksinomaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
47703: keltaisen herneen viljelyyn ja käyttöä, koska kotimaisen herneenvilielyn edistämiseksi
47704: siitä on huomattavasti helpompi tuottaa moit- ia ulkolaisen herneen tarpeettoman tuon-
47705: teetonta tavaraa. Myös lajikeominaisuuksien, nin lopettamiseksi.
47706: mm. lyhyemmän ja tasaisemman kasvuajan an-
47707: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
47708:
47709: Taisto Tähkämaa. Heimo Linna. Katri Kaarlonen.
47710: 2211
47711:
47712: IX,186.- Toiv.al. n:o 1323.
47713:
47714:
47715:
47716:
47717: Uusitalo ym.: Vi/ielys- ;a metsämaiden kuivattamisesta aiheutu-
47718: vien kustannusten suorittamisesta valtion varoista.
47719:
47720:
47721: E d u s k u n n a 11 e.
47722: Viljelys- ja metsämaiden kuivattamisesta kaan. Nämä toimenpiteet yhdessä aiheuttavat
47723: aiheutuvat kustannukset muodostuvat eräissä paljon lisää työtä ja lisää kustannuksia. Kun ny-
47724: osissa maata hyvin suuriksi. Tällainen on tilanne kyisin on ammattityövoimasta, lähinnä suunnit-
47725: mm. Pohjanmaalla. Viime vuosien aikana lä- ,telijatyövoimasta puutetta, olisi koko kansan
47726: hinnä työllisyystöinä suoritetut maankuivatuk- edun mukaista luopua tätä vanhasta kuivatus-
47727: set ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat nous- ten kustannusjakoon liittyvästä toimintamuo-
47728: seet monilla tiloilla niin suuriksi, että ne uh- dosta ja lähdettävä sille linjalle, että valtio huo-
47729: kaavat heikentää koko talouden kannattavuutta. lehtisi peruskuivatuskustannuksista kokonaan.
47730: Kun kuivatettavia alueita on vielä varsin run- Jos valtio huolehtisi yksinään kuivatuskustan-
47731: saasti jäljellä ja kun koko kansantalouden kan- nuksista, voisivat suunnittelijat laatia yhtenäi-
47732: nalta olisi hyödyllistä saada vesiperäiset alueet set suunnitelmat sen mukaan, missä kuivatus-
47733: tuottavaan kuntoon, olisi harkittava, kuinka tarvetta esiintyy, ja sen jälkeen nämä alueet voi·
47734: kuivatukset voitaisiin suorittaa [oppuun niin, taisiin koneellisesti hyvin nopeasti ojittaa kiin-
47735: että viljelijäväestö ei joutuisi näistä menoista nittämättä huomiota siihen, missä kulkevat omis-
47736: liian paljon kärsimään. tajien rajat ja kuinka suuret hyötyalueet kulle-
47737: Valtion varoilla on avustettu maakuivatus- kin maanomistajalle tulevat. Myös Pohjanmaan
47738: toimintaa huomattavassa määrin. Ilman valtion kuivatuskustannuskomitea on kiinnittänyt tähän
47739: osallistumista kuivatuskustannuksiin viljelijät asiaan huomiota ja mietinnössään ehdottaa, että
47740: eivät olisi alkuunkaan kyenneet maankuivatuk- olisi tutkittava, missä määrin kuivatuskustan-
47741: sista suoriutumaan. Nyt olisi harkittava, voitai- nukset voitaisiin kokonaan siirtää valtion kan-
47742: siinko kuivatuskustannukset siintää kokonaan nettavaksi. Kun viljelys- ja erikoisesti metsämai-
47743: valtion kannettavaksi. Tämä toimenpide ei den kuivattamisella saatettaisiin huomattavia
47744: aiheuttaisi kovin suuria lisämenoja valtiolle, kun maa-alueita tuotantokelpoisiksi ja koko yhteis-
47745: taas toisaalta sen seurauksena nopeutettaisiin kuntaa hyädyttäväksi, olisikin kuivatuskustan-
47746: kuivatustoimintaa huomattavassa määrin. Ny- nusten jako valtion ja maanomistajien kesken
47747: kyisen järjestelmän vallitessa valtiolle aiheutuu pikaisesti ratkaistava sellaiseksi, että viljelijöi-
47748: suuria menoja sen vuoksi, kun viljelijöille kuu- den kantokyky ei joudu maankuivatuksen toi-
47749: luvia kuivatuskustannusosuuksia on perittävä mesta uhan alaiseksi.
47750: usena kymmenen vuoden aikana pieniä erinä ta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
47751: kaksin ja näin joudutaan sitomaan tätä varten taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47752: henkilökuntaa. Lisäksi suunnitelmien rteko on
47753: hidasta ja hankalaa, kun suunnittelijoiden toi- että hallitus kiireellisesti ryhtyy toi·
47754: mesta joudutaan suorittamaan laskelmat kunkin menpiteisiin viljelys- ia metsämaiden
47755: osakkaan hyÖtysuhteista ja suorittamaan tarkka kuivattamisesta aiheutuvien kustannus-
47756: tiedustelu siitä, ketkä osakkaat kuuluvat hank- ten suorittamiseksi kokonaan valtion va-
47757: keeseen ja ketkä lähtevät vapaaehtoisesti mu- roista.
47758: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
47759:
47760: Eino Uusitalo. Orvokki Kangas. Juhani Orrerunaa.
47761: 2212
47762:
47763: IX,187.-Toiv.al. n:o 1324.
47764:
47765:
47766:
47767:
47768: Uusitalo ym.: Margariinin ia voin hintasuhteen muuttamisestll
47769: voille edullisemmaksi.
47770:
47771:
47772:
47773:
47774: E d u s k u n n a 11 e.
47775:
47776: Maamme maatalouden perustan muodostaa 1.47-kertainen kun se viisi-kuusi vuotta myö-
47777: pienviljelysvaltaisilla tiloilla suoritettava kar- hemmin oli noin 2-kertainen. Tilanne on tämän
47778: janhoito. Karjataloudesta saatavat rulot ovat jälkeen edelleen huonontunut. Kun voin hin-
47779: näin ollen myös maatalousväestön tulojen ke- taa on vuodesta 1963 vuoteen 1969 korotettu
47780: hittymisen kannalta keskeisen tärkeitä. Mikäli 4,64 markasta 8,66 markkaan kilolta on marga-
47781: maidon tuottajahinta syystä tai toisesta alenisi, riinin hintaa korotettu vain 3,16 markasta 4,20
47782: vaikuttaisi se välittömästi maatalousväestön markkaan kilolta.
47783: elintason heikkenemisenä. Maan rasvakulutuksen täyttäisivät hyvin ko-
47784: Tästä syystä on viimeaikainen kehitys ollut timaiset ravintorasvat, mutta sen lisäksi tuodaan
47785: erityisen huolestuttava, kun maitotaloustuottei- jatkuvasti ulkomailta halvalla työvoimalla tuo-
47786: den markkinat ovat vaikeutuneet tuotannon tettuja ravintorasvoja, joiden tuonti lienee ollut
47787: kasvaessa. Voin kotimainen kulutus on alentu- viime vuonna noin 14 miljoonaa kiloa. Vastaa-
47788: nut ja margariinin puolestaan lisääntynyt. Suu- vasti voivarastot ovat olleet noin 20 miljoonaa
47789: rimpana syynä tähän on ollut noudatettu hinta- kiloa. Ulkolaisten ravintorasvojen tuonnin su-
47790: politiikka, joka on suosinut margariinin käyt- pistamisella voitaisiin kotimaista rasvaongel-
47791: töä. Voin ja margariinin hintasuhde on siirty- maa aivan ratkaistavasti helpottaa.
47792: nyt jatkuvasti margariinille edullisemmaksi, Voin ja margariinin hintasuhteen muuttumi-
47793: kun voin kuluttajahintaa on korotettu marga- nen voille yhä epäedullisemmaksi on merkinnyt
47794: riinin hinnan pysyessä lähes ennallaan. voin markkinoinnin vaikeutumista ja voivaras-
47795: Viimeisen seitsemän vuoden aikana voin ·ku- tojen kasvaessa luonut uhkan, että meijerit eivät
47796: lutus maassamme on vähentynyt yli 10 mil- enää pysty selviytymään taloudellisista velvoit-
47797: joonalla kilolla ja margariinin kulutus vastaa- teistaan maidontuottajia kohtaan. Lisäksi jul-
47798: vasti lisääntynyt. Vielä vuonna 1963 käytettiin kisissa 'tiedotusvälineissä on harjoitettu määrä-
47799: maassamme 18.8 kiloa voita henkeä kohti ja tietoista, perustelematonta propagandaa marga~
47800: vastaavasti margariinia 3.5 kiloa. Viime vuonna riinin puolesta voita vastaan, joka ei ole voi~ut
47801: nämä luvut olivat muuttuneet jo siten, että voin olla vaikuttamatta kulutukseen. Jotta nykyisistä
47802: kulutus oli laskenut henkeä kohti 15,8 kiloon vaikeuksista voitaisiin päästä, olisi välttämä-
47803: ja margariinin kulutus noussut 5.9 ·kiloon hen- töntä suorittaa voin ja margariinin hintasuhtei-
47804: keä kohti. den muuttaminen siten, että voin kuluttajahin-
47805: Tätä voitaisiin kuvata myös kulutussuhteella. taa alennetaan ja margariinin hintaa korotetaan.
47806: 1963 voin ja margariinin kulutussuhde oli 5.37 Tämä on sitäkin välttämättömämpää, koska voin
47807: voin hyväksi kun se vuonna 1968 oli enää 2.88 vientinäkymät eivät ole parantuneet.
47808: voin hyväksi. Hintasuhteiden vaikutus kulutuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
47809: seen on helposti havaittavissa, sillä 1963 voin nioittaen eduslkunnan hyväksyttäväksi toivo-
47810: hinta margariinin hintaan verrattuna oli vain muksen,
47811: IX,187.- Uusitalo ym. 2213
47812:
47813: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- suhteen muuttamiseksi voille edullisem-
47814: menpiteisiin margariinin ia voin hinta- maksi.
47815: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
47816:
47817: Eino Uusitalo. Paavo Väyrynen. Pentti Poutanen.
47818: Orvokki Kangas. Matti Ruokola. Saimi Ääri.
47819: Heimo Linna. Erkki Haukipuro. Katri Kaarlonen.
47820: Matti Maijala. Pentti Pekkarinen. Katri-Helena Eskelinen.
47821: Reino Karpola. Matti Mattila. Lea Sutinen.
47822: Esu Niemelä. Artturi Jämsen. Ahti Pekkala.
47823: Paavo Niinik.osk:i. Veikko Hanhirova. Reino Kangas.
47824: Pekka Vilmi. Esko Pekonen. Taisto Tähkämaa.
47825: Aaro Lintilä. Jouko Siikaniemi.
47826: 2214
47827:
47828: IX,188.- Toiv.al. n:o 132.5.
47829:
47830:
47831:
47832:
47833: Vaittinen ym.: Piirimetsälautakuntien metsiikoulujen rahavai-
47834: keuksien poistamisesta.
47835:
47836:
47837: E d u s k u n n a 11 e.
47838: Maamme piirimetsälautakuntien koulut, joita mukaistettu. Koulutustoiminta on nykyään hy-
47839: maassamme on yhteensä 11, ovat joutuneet suu- vin tehokasta ja nykyaikaista. Tämä on jatku-
47840: riin rahavaikeuksiin. Syynä tähän on lähinnä se, vasti tarpeen, koska nykyaikana metsänomista-
47841: että piirimetsälautakunnat eivät enää saa antaa jat tarvitsevat tietoja. Isiltä perityt tiedot met-
47842: valtiolta toimintaansa varten saamiaan varoja säasioissa ovat vanhentuneita ja oppiminen il-
47843: koulujen toiminnan ylläpitoon. Rahavaikeudet man keskitettyä koulutusta pelkän kokemuk-
47844: ovat johtaneet siihen, että Kainuun metsäkoulu sen-erehdy~sen tietä tulee kalliiksi. Metsäkou-
47845: on jo tehnyt lopettamispäätöksen ja muutamat lut ovat toisaalta myös metsäopistoon jatkokou-
47846: muutkin koulut joutuvat saman tilanteen eteen, lutusta saamaan pyrkivien pohjakouluja. Näin
47847: ellei rahoitukseen saada pikaista parannusta. .tärkeän koulutustoiminnan lopettaminen käyt-
47848: Metsäkouluille tulevat rahat monista eri läh- tövarojen puutteen takia ei missään suhteessa
47849: teistä. Opettajien palkat ja oppilaiden ruoka- saa tulla kyseeseen.
47850: menot maksaa valtio eikä niiden suhteen ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
47851: puutetta. Sen sijaan on puutetta käyttövaroista, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47852: joiHa maksetaan toimihenkilöiden palkat, valo, muksen,
47853: lämpö jne. Näitä tarkoituksia varten ei voida että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
47854: lähteä tekemään velkaa. piteisiin piirimetsälautakuntien omis-
47855: Useat metsäkoulut ovat viime aikoina saaneet tuksessa olevien metsäkoulujen rahavai-
47856: uudet koulutalot ja työ niissä muutenkin ajan- keuksien poistamiseksi.
47857: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47858:
47859: Aili Vaittinen. Sinikka Karhuvaara.
47860: 2215
47861:
47862: IX,189.- Toiv.al. n:o 1326.
47863:
47864:
47865:
47866:
47867: Venuamo ym.: Asutustoiminnan kehittämisestä.
47868:
47869:
47870: E d u s ik u n n a II e.
47871:
47872: Maassamme tarvitaan aina 1tervettä asutustoi- On välttämätöntä, että asutustoiminnassa ny-
47873: mintaa. Ihmiset haluavat omistettuja tiloja, omis- kyaikaisen kehityksen pohjalta palataan sen al-
47874: tettuja koteja. Terveen asutustoiminnan tarkoi- kuperäiseen tarkoitukseen nimittäin vähäväki-
47875: tus on myös lainoilla ja muilla .sopivilla toi- sen ihmisen auttamiseen. Myöskään asutustoi-
47876: menpiteillä auttaa omien tilojen ja kotien hank- minnassa ei saa unohtaa köyhän asiaa. Näin on
47877: kijoita pääsemään alkuun. kuitenkin laajalti valitettavasti tapahtunut.
47878: Kun edellisen eduskunnan kansanrintamahal- Mainituilla perusteluilla ehdotamme kun-
47879: litus omaksui ns. talonpojan tappolinjan, ohja- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47880: sivat suuret puolueet asutustoiminnan tärkeältä muksen,
47881: osin hakoteille. Erityisesti asutustoiminnan lai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47882: navaroja käytettiin suurtilalinjan toteuttamiseksi menpiteisiin asutustoiminnan saattami-
47883: eikä suinkaan omien tilojen ja kotien hankki- seksi takaisin oikeille raiteille niin, että
47884: miseksi j.a tukemiseksi. Asutusvarojen käyttö se palvelee omien tilojen ja kotien han-
47885: ohjautui vuodesta vuoteen aina vain huonom- kintaa ja säilyttämistä eikä talonpojan
47886: paan suuntaan. tappolinjaa.
47887: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47888:
47889: Veikko Vennamo. Viljo Suokaa. Matti Silander.
47890: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Olavi Tupamäki.
47891: 2216
47892:
47893: IX,190.- Toiv.al. n:o 1327.
47894:
47895:
47896:
47897:
47898: Vennamo ym.: Pellonvaraustiluksien vuokraamisesta pienkarjan-
47899: omistajille.
47900:
47901:
47902: E d u s k u n n a 11 e.
47903:
47904: Järjestettyjen voi- ja viljaworien woksi on tten ainakin yksi hehtaaria peltoa. Kun on ky-
47905: maassamme ryhdytty paketoimaan tarpeetto- symyksessä wokraus ulkopuoliselle olisi sa-
47906: masti peltoja. Tämä on aikaansaanut paitsi kan- malla huolehdittava, että wokramaksu on koh-
47907: santaloudellista tappiota monenlaisia yhteiskun- tuullinen.
47908: nallisia epäkohtia. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
47909: Maan puute on kuitenkin laajoilla alueilla taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47910: maassamme edelleen huomattava. Paketoitujen
47911: peltojen maita tarvitsisivat pieneläjät omaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47912: käyttöönsä ja he olisivat halukkaita niitä wok- menpiteisiin, että paketoit~ja peltoja
47913: raamaan. Tämä olisi tehtävä mahdolliseksi ja ni- voidaan vuokrata käytettäväksi pienkar-
47914: menomaan yhden lehmän omistajille. Samoin jan omistajille, jolloin myös peltojen
47915: olisi voitava antaa maanomistajalle mahdolli- omistajan tulisi saada jättää omaan käyt-
47916: suus peltojen paketoimisesta huolimatta pitää töönsä perheensä tarpeita varten enin-
47917: omassa käytännössään lähinnä perhettään var- tään yksi hehtaari peltoa.
47918: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
47919:
47920: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
47921: Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki. Aarne Penttinen.
47922: 2217
47923:
47924: IX,191.- Toiv.al. n:o 1328.
47925:
47926:
47927:
47928:
47929: Vennamo ym.: Lypsylehmien maaran vähentämisestä maksetta-
47930: vista palkkioista annetun lain kumoamisesta.
47931:
47932:
47933: E d u s k u n n a 11 e.
47934:
47935: Lypsylehmien ja erityisesti tuottavien lypsy- mien tappopalkkiosta on väärä ja kumottava.
47936: lehmien vähentämisestä maksettava palkkio Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
47937: kansantaloudellisesti järjetön ja myös tarpee- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47938: ton, koska kaikki merkit viittaavat siihen, että
47939: muutamassa vuodessa on maassamme maidosta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47940: pula. Lypsylehmien hävittäminen lisää maassam- menpiteisiin lypsylehmien määrän vä-
47941: me laajoilla alueilla köyhyyttä ja työttömyyttä. hentämisestä maksettavista palkkiosta
47942: Se edistää perhe- ja pienviljelmien tuhoamista, annetun lain kumoamiseksi kansantalou-
47943: joka merkitsee maaseudun kiihtyvää autioitu- dellisesti vahingollisena, työttömyyttä
47944: mista ja talonpojan tappolinjaa. Laki lypsyleh- ja köyhyyttä lisäävänä ja tarpeettomana.
47945: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
47946:
47947: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
47948: Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki. Aarne Penttinen.
47949:
47950:
47951:
47952:
47953: 278 427/70
47954: 2218
47955:
47956: IX,l92.- Toiv.al. n:o 1329.
47957:
47958:
47959:
47960:
47961: Vennamo ym.: Teuraskarian hinnoitteluperusteista.
47962:
47963:
47964: E d u s k u n n a 11 e.
47965:
47966: On väärin, että karjan kasvattajilta teurasta- Mainituista syistä ehdotamme kunnioittaen
47967: mot ottavat nahkan ja sisäelimet ilman mitaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47968: korvausta. Näin tapahtuu, vaikka esim. maksa
47969: maksaa vähittäiskaupassa lähes 10 markkaa ki- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
47970: lolta. Tuottajan on saatava kaikista luovuttamis- menpiteisiin teuraskarjan hinnoittelupeo
47971: taan hyödykkeistä asianmukainen korvaus. rusteiden ja määräysten uusimiseksi niin,
47972: Nykyisessä tilanteessa on myös mahdotonta että kaikista hyödykkeistä nahkaa ;a
47973: valvoa, onko väliportaan palkkio kohtuullinen. sisäelimiä myöten suoritetaan tuottajalle
47974: Siksi teuraskarjan hinnoittelu on saatava uusille asianmukainen korvaus.
47975: ja oikeudenmukaisille perusteille.
47976: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
47977:
47978: Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
47979: Mikko Vainio. Pentti Antila.
47980: Arttur Niemelä. Matti Silander.
47981: 2219
47982:
47983: IX,193.- Toiv.al. n:o 1330.
47984:
47985:
47986:
47987:
47988: Vennamo ym.: Perhe- ja pienviljelmien lainoittamisesta.
47989:
47990:
47991: E d u s k u n n a 11 e.
47992:
47993: Voimassa olevat lait sallivat valtion halpa- Kansamme omatoimisuutta ja yrittämisen mah-
47994: korkoisen lainoituksen perhe- ja pienviljelmille. dollisuutta on tarpeettomasti rajoitettu. Tämä
47995: Samoin lait sallivat vahion halpakorkoisen lai- on aiheuttanut työttömyyttä, elintason alene-
47996: noituksen omakoritaloille ja niiden korjaami- mista ja laajojen alueiden köyhtymistä. Kor-
47997: seksi. jaukset ovat siis välttämättömiä ja kiireellisiä.
47998: Suurten puolueiden hallitussuuntauksen aika- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
47999: na kuitenkin julistettiin maamme perhe- ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48000: pienviljelmien valtaenemmistö elinkelvotto-
48001: miksi. Täilä perusteella rajoitettiin näiden ti- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
48002: lojen valtion halpakorkoisten lainojen saantia menpiteisiin, että perhe- ja pienviljel-
48003: erittäin huomattavasti. Samoin syrjittiin lainava- mille myönnetään ilman rajoituksia val-
48004: roja myönnettäessä omakotitaloja siitä puhumat- tion halpakorkoisia lainoja lakien mu-
48005: takaan, että omakotitalojen korjauksiin ei myön- kaisesti sekä, että entistä enemmän käy-
48006: netty valtion halpakorkoisia lainoja ollenkaan. tetään näitä varoja omak.otitaloja ja nii-
48007: Tällaista asiantilaa ei voida pitää oikeana. den korjaamista varten.
48008: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
48009:
48010: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
48011: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
48012: Viljo Suokas. Aarne Penttinen.
48013: 2220
48014:
48015: IX,194.- Toiv.al. n:o 1331.
48016:
48017:
48018:
48019:
48020: Vennamo ym.: Väkilannoitteiden hintojen alentamisesta ja hinta-
48021: po"astuksen poistamisesta.
48022:
48023:
48024: E d u s k u n n a 11 e.
48025:
48026: Maamme väkilannoitteiden hinnat ovat muo- teiden ostoaikaan perustuvaa hintaporrastusta,
48027: dostuneet huomattavan korkeiksi, vaikka väki- koska maassamme ei enää ole kuljetusvälineistä
48028: 1antamme valmistetaankin pääasiallisesti valtion puutetta niinkuin sotien jälkeen.
48029: omistamissa tehtaissa. Kaiken kukkuraksi val- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
48030: tion tehtaiden perhe- ja pienviljelmiltä väkilan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48031: noitteiden hintoina vuosittain keräämät suuret
48032: rahat näytetään käytettävän suurelta osalta mui- että hallitus huolehtisi kiireellisesti,
48033: hin tarkoituksiin ja erityisesti kemiallista teol- että väkilannoitteista saatuja varoja
48034: lisuutta lähellä oleviin tarkoituksiin. Perhe- ja eivät valti.on yhtiöt käytä muihin tar-
48035: pienviljelmillä maksatetaan siis väkilannoittei- koituksiin, vaan alentavat väkilantojen
48036: den erityisellä lisäverolla maamme teollistami- hintoja ja että väkilannoitteiden osto-
48037: nen nykyisistä vaikeuksista huolimatta. Tätä ei aikaan perustuva hintaporrastus tarpeet-
48038: voida pitää hyväksyttävänä niinkuin ei myös- tomana ja vääränä poistetaan.
48039: kään voida pitää hyväksyttävänä väkilannoit-
48040: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
48041:
48042: Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
48043: Mikko Vainio. Pentti Antila.
48044: Arttur Niemelä. Matti Silander.
48045: 2221
48046:
48047: IX,195.- Toiv .al. n:o 13.32.
48048:
48049:
48050:
48051:
48052: Vennamo ym.: Esityksen antamisesta laiksi kotimaisen sokerin-
48053: tuotannon turvaamisesta.
48054:
48055:
48056: E d u s k u n n alle.
48057:
48058: Sokerijuurikkaan viljelyllä on ollut mahdol- että hallitus valmistelisi uuden lain
48059: lista monipuolistaa maataloustuotantoa suhteel- kotimaisen sokerintuotannon turvaami-
48060: lisen pohjoisillakin alueilla maassamme. Samalla sesta niin, että sokerijuurikkaasta mak-
48061: se on merkinnyt erityisesti pienviljelmille tun- settavaa perushintaa korotetaan nykyi-
48062: tuvia lisäansiomahdollisuuksia. Kun v. 1967 sestä 12,3 pennistä vähintään 15,0 pen-
48063: muutettiin kotimaisen sokerintuotannon turvaa- niin; että perushinnan katsotaan vastaa-
48064: mista koskevaa lakia oleellisesti, on sokerijuu- van 375-450 milj. kilon sokerijuuri-
48065: rikkaan viljelyssä tapahtunut supistumista. Kun kassatoa; että jos juurikassadon määrä
48066: viljelyala v. 1960-luvun alkuvuosina oli 17- ylittää 450 milj. kilon tai alittaa 375
48067: 18 000 hehtaaria, niin v. 1968 se oli 15 000 milj. kilon, alennetaan tai korotetaan pe-
48068: haja v. 1969 enää 14 000 ha. Nykyisessä mark- rushintaa 0,01 p/kilolta jokaista täyttä
48069: kinatilanteessa olisi erittäin tarkoituksenmu- em. rajat ylittävää tai alittavaa miljoo-
48070: kaista saada viljelyala uudestaan nousemaan n. naa kiloa kohden,· että hinta-alueet pa-
48071: 18 000 hehtaariin. Tällöin tulee palauttaa ne lautetaan samoiksi kuin ne olivat vv.
48072: viljelyedellytykset, jotka olivat voimassa ennen 1965-66 voimassaolleessa sokerilaissa
48073: vuotta 1967. Tämä merkitsisi huomattavaa an- (214/65) ja; että rautatierahtiavustuk-
48074: siomahdollisuuksien nousua erityisesti Etelä- ja sille nykyisin määrätty enimmäisraja
48075: Keski-Pohjanmaalla. poistetaan.
48076: Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
48077: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48078: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
48079:
48080: Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
48081: Eino Poutiainen. Mikko Vainio.
48082: Viljo Suokas. Matti Silander.
48083: Arttur Niemelä. Olavi Tupamäki.
48084: 2222
48085:
48086: IX,196.- Toiv.al. n:o 1333.
48087:
48088:
48089:
48090:
48091: Vennamo ym.: Säyneisten kunnan saattamisesta ohran sopimus-
48092: viljelyn piiriin.
48093:
48094:
48095: E d u s k u n n a II e.
48096:
48097: Hämmästyttävästi on Säyneisten kunta jä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
48098: tetty ulkopuolelle ohran sopimusviljelyn. Sitä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48099: vastoin naapurikunnissa voidaan tehdä tällaisia
48100: sopimuksia. Kysymyksessä on selvä erehdys ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi;.
48101: vääryys. menpiteisiin Säyneisten kunnan saami-
48102: seksi ohran s.opimusviljelyn piiriin.
48103: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
48104:
48105: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäld.
48106: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
48107: Viljo Suokas. Aarne Penttinen.
48108: 2223
48109:
48110: IX,l97.- Toiv.al. n:o 1334.
48111:
48112:
48113:
48114:
48115: Vennamo ym.: Perunan tuotta;ahinnan vakiinnuttamisesta.
48116:
48117:
48118: EduskunnaHe
48119:
48120: Kotimaisesta ja kunnollisesta ruokaperunasta Maassamme voidaan kuitenkin ,tuottaa riittä-
48121: on maassamme aika ajoin puute. Tämä johtuu västi kunnollista perunaa. Kun näin ei ole asian-
48122: siitä, että tuottajahinta on ollut liian vaihte- [aita on tilanteeseen saatavat korjaus.
48123: leva ja nousseet kustannukset huomioonottaen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
48124: myös viime aikoina hyvän perunan osalta liian taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48125: alhainen.
48126: Kaiken tämän seurauksena tuodaan maaham- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
48127: me ulkomailta perunaa, vaikka elintarvikkeista menpiteisiin perunan tuottajahinnan va-
48128: väitetään maassamme olevan suuri ylituotanto, kiinnuttamiseksi sekä kunnollisen ruo-
48129: joka on aiheuttanut veronmaksajille kustannuk- kaperunan tuottajahinnan kor;aamiseksi
48130: sia vaativia toimenpiteitä. todellisia kustannuksia vastaavaksi.
48131:
48132: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
48133:
48134: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki.
48135: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
48136: Viljo Suokas. Aarne Penttinen.
48137: 2224
48138:
48139: IX,198.- Toiv.al. n:o 1335.
48140:
48141:
48142:
48143:
48144: Vennamo ym.: Toimenpiteistä yksityisten ammattihenkilöiden
48145: laatimien salaojitussuunnitelmien hyväksymiseksi.
48146:
48147:
48148: Eduskunnalle.
48149:
48150: Byrokratiaa ja .tarpeettomia kustannuksia on ton keskitys ja monopoliasema on poistettava.
48151: kaikkialla vältettävä. Salaojitusasioissa on sala- Kysyä myös sopii, johtuuko osaltaan tällaisesta
48152: ojitusyhdistyksen monopoliasema yleisen edun asioiden tilasta maamme salaojituksen jälkeen-
48153: vastainen. Salaojitusyhdistys ja valtion asian- jääneisyys ja hitaus. Muutoksia siis tarvitaan.
48154: omaiset viranomaiset olisi velvoitettava tarkas- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
48155: tamaan ja hyväksymään pätevien yksityisten am- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48156: mattihenkilöiden laatimat salaojitussuunnitel-
48157: mat. Erityisesti on tällöin huolehdittava, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
48158: tarkastuksen korvaus on kohtuullinen eikä se menpiteisiin salaojitussuunnnitelmien
48159: saisi ylittää kolmea markkaa hehtaaria kohden. laatimisen saliimiseksi myös pätevien
48160: Työn suorittamisen valvonta ja lopputarkastus yksityisten ammattihenkilöiden toimesta.
48161: olisi samoin järjestettävä joustavasti. Tarpee-
48162: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
48163:
48164: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä. Pentti Antila.
48165: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
48166: 2225
48167:
48168: IX,199.- Toiv.al. n:o 1336.
48169:
48170:
48171:
48172:
48173: Vennamo ym.: Metsäasioiden valvonnasta.
48174:
48175:
48176: E d u s k u n n a 11 e.
48177:
48178: Talonpoikaisen metsän vapaus on säilytettävä. nen tarpeettomasti taloudelliseen umpikujaan ja
48179: Byrokratia ja lakirajoitukset eivät saa tehdä sitten kuitenkin sallitaan uuden rahakkaan osta-
48180: metsänomistajista vain näennäistä omistajaa. jan hakata metsää täysin vapaasti. Ollaan sel-
48181: Kansamme parempi tulevaisuus rakentuu yksi- västi :tekemisissä yhteiskunnallisen epäkohdan
48182: lön vapauteen eikä byrokratiaan ja yhteiskun- kanssa. Asiantilaan on saatava korjaus.
48183: nan määräysvaltaan. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
48184: On luonnollista, että myös metsäasioissa tar- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48185: vitaan valvontaa metsän hävittämisen estämi-
48186: seksi. Mutta tämä valvonta ei saa johtaa omistus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
48187: vapauden menetykseen eikä mielivaltaan ja vää- menpiteisiin metsäasioissa esiintyneen by-
48188: rinkäytöksiin. Kuitenkin on kautta maan tiedos- rokratian ja mielivallan poistamiseksi
48189: sa, että valitettavan laajalti käytetään hyväksi niin, että tarpeellinen valvonta ei johda
48190: byrokratian suomia valtaoikeuksia nimenomaan metsänomistajien oikeuksien asiattomaan
48191: pienmetsänomistajien ja vähävaraisten kansalais- rajoittamiseen ja taloudellisiin vahinkoi-
48192: ten vahingoksi. Rajoituksilla ajetaan asianomai- hin.
48193: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
48194:
48195: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Matti Silander.
48196: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Olavi Tupamäki.
48197:
48198:
48199:
48200:
48201: 279 427/70
48202: 2226
48203:
48204: IX,200.- Toiv.al. n:o 1337.
48205:
48206:
48207:
48208:
48209: Vennamo ym.: KatfJkorvauksia koskevan oikeudenmukaisen lain
48210: aikaansaamisesta.
48211:
48212:
48213: E d u s kun n a 11 e.
48214:
48215: Halla- ja muina katovuosina on maataloudelle tuloksia ei vain ole kuulunut siitä puhumatta-
48216: valtion varoista myönnetty silloin tällöin osit- kaan, että laki saataisiin aikaan.
48217: taista korvausta. Eräitä muitakin satovahinkoja Luonnollisesti valtiovallan .tulisi osallistua
48218: on korvattu. Nämä korvaukset ovat olleet kui- näiden vahinkojen korvaamiseen. Mutta myös
48219: tenkin hyvin epätasaisia riippuen viranomaisten manttaalikuntalaitoksen varoja voitaisiin käyttää
48220: kannasta ja annettujen ohjeiden sisällöstä ja epä- tähän tarkoitukseen. Vakuutetaanhan omaisuuk-
48221: määräisyydestä. sia tulipalon varalta, miksi ei lainsäädännöllä
48222: Kuitenkin näissä asioissa olisi saatava epäoi- turvattaisi viljelijöitä katoa ja hallaa vastaan.
48223: keudenmukaisuus ja epätasaisuus pois. Myöskään Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
48224: katokorvausta ei saisi käyttää puoluepoliittiseen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48225: kalasteluun. Siksi olisi säädettävä oikeudenmu-
48226: kaisille perusteille rakentuva katokorvauslaki. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
48227: Kato- ja hallavauriot ovat yhteinen kansantalou- menpiteisiin katokorvauksia koskevan oi-
48228: dellinen vahinko eikä mikään puolueasia. keudenmukaisen lain aikaansaamiseksi.
48229: Asia on kyllä ollut valtion komiteassa, mutta
48230: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
48231:
48232: Veikko Vennamo. Arttut Niemelä. Pentti Antila.
48233: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
48234: 2227
48235:
48236: IX,201.- Toiv.al. n:o 1338.
48237:
48238:
48239:
48240:
48241: Vennatno ym.: Kalanviljelyn edistämisestä.
48242:
48243:
48244: E d u s k u n n a 11 e.
48245:
48246: Maamme on kymmenientuhansien järvien Tällöin kalat vo1s1vat käyttää maatilatalou-
48247: maa. Vedet ovat rikkautemme. Mutta emme ole temme erilaisia tuotteita. Maaseudulla olisi lisää
48248: käyttäneet niitä hyväksemme, vaan olemme työtä ja toimeentuloa. Mutta kaikki tämä on
48249: päinvastoin sallineet kalakannan suuresti rap- laiminlyöty eikä asiaa ole edes riittävästi tut-
48250: peutua tai tuhoutua sekä vesien saastua. Emme kittu.
48251: myöskään ole käyttäneet hyväksemme kalan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
48252: viljelyn antamia mahdollisuuksia, niin kuin mo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi •toivomuksen,
48253: net muut maat ovat tehneet.
48254: Vesiemme teollinen käyttö on vielä aloitta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sopi-
48255: matta. Tällä tarkoitamme vesistöissä suoritetta- viin toimenpiteisiin kalanviljelyn laaja-
48256: vaa kalanviljelyä ja sen 'teollista jalostusta ja vien- mittaiseksi edistämiseksi maamme ve-
48257: tiä. Varsin pienin kustannuksin voitaisiin pa- sistöissä ja kalanjalostusteollisuuden edis-
48258: dota vesistöjä, lahtia ja niemiä, järviä ja muita tämisen rinnalla työn ja toimeentulon
48259: kala-altaita, joissa keinollisesti kasvatettaisiin ka- turvaamiseksi väestöllemme.
48260: laa. Tähän rinnalle liittyisivät kalanjalostusteh-
48261: taat. Teknilliset asiantuntijat väittävät, että kus-
48262: tannukset olisivat hämmästyttävän alhaiset.
48263: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
48264:
48265: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä. Pentti Antila.
48266: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Matti Silander.
48267: 2228
48268:
48269: IX,202.- Toiv.al. n:o 1339.
48270:
48271:
48272:
48273:
48274: Vennamo ym.: Margariinintuotannon rajoittamisesta.
48275:
48276:
48277: E d u s k u n n a 11 e.
48278:
48279: Maassamme on kotimaiseseta rasvasta pula. ja OTK:n kanssa, että ne luopuisivat margarii-
48280: Kuitenkin meillä on ollut jatkuva voivuori, koska nin valmistuksestaan toistaiseksi. Edullisempaa
48281: maatamme köyhdyttäen on tuotu ulkomailta on myydä omaa voita margariinin hinnalla koti-
48282: margariiniraaka-ainetta, mutta viety omaa koti- maassa kuin harjoittaa nykyistä menoa.
48283: maista rasvaa voita halvemmalla hinnalla ulko- Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
48284: maille. Tällainen ristiin vienti ei ole järkevää. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48285: Margariinia tuottavat maassamme SOK:n,
48286: OTK:n, valtion ja tuottajajärjestöjä lähellä oleva että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
48287: margariinitehdas. Ainakin valtion margariiniteh- menpiteisiin valtion margariinitehtaan
48288: taan tuotanto voidaan supistaa tai lopettaa sekä tuotannon keskeyttämiseksi toistaiseksi
48289: työntekijöille tarjota muuta työtä. Onhan ky- sekä neuvottelisi asianomaisten kanssa
48290: symyksessä noin miljoonan ihmisen toimeentulo maamme muidenkin margariinitehtaiden
48291: ja jatkuva työttömyys, kun karjataloutta tar- tuotannon rajoittamisesta karjataloutta
48292: peettomasti sorretaan. harjoittavien ja koko kansamme talou-
48293: Lisäksi pitäisi hallituksen neuvotella SOK:n, dellisten etujen mukaisesti.
48294: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
48295:
48296: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Matti Silander.
48297: Heikki Kainulainen. Arttur Niemelä. Olavi Tupamäki.
48298: 2229
48299:
48300: IX,203.- Toiv.al. n:o 1340.
48301:
48302:
48303:
48304:
48305: Vennamo ym.: Marjanjalostustehtaan aikaansaamisesta Savoon.
48306:
48307:
48308: E d u s k u n n a II e.
48309:
48310: Elintarvikkeiden tuotannon alalla on maas- lon puutteesta. Asiantilaan on siis saatava kor-
48311: samme käytettävä hyväksi kaikkia mahdollisuuk- jaus.
48312: sia. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Niinpä Mainituilla perusteilla esitämme kunnioittaen
48313: marjojen tehdasmaisessa jalostuksessa on mo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48314: nessa maakunnassa puutteita. Tämä estää luon-
48315: taisten mahdollisuuksien hyväksikäyttöä. Näin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sopi-
48316: on asianlaita myös Savossa. Kuitenkin maaseu- viin toimenpiteisiin marjanjalostusteh-
48317: dun väestö kärsii tässä maakunnassa toimeentu- taan aikaansaamiseksi Savoon.
48318: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
48319:
48320: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
48321: Heikki Kainulainen. Olavi Tupamäki. Aame Penttinen.
48322: 2230
48323:
48324: IX,204.- Toiv.al. n:o 1341.
48325:
48326:
48327:
48328:
48329: Westerholm: MaaltJlousministeriön metsätoimiston laa;entami-
48330: sesta metsäosastoksi.
48331:
48332:
48333: E d u s kun n a 11 e.
48334:
48335: Puu ja metsät ovat monet vuosikymmenet myös suuremman henkilökunnan näiden ongel-
48336: olleet kansantaloutemme suurimmat kulmaki- mien ratkaisemiseksi. Vaikka nykytilanteessa
48337: vet. Hallinnon tasolla ei maassamme puuta- saattaisi hyvinkin olla aiheellista jopa metsä-
48338: loudelle ole kuitenkaan annettu sitä arvoa, ministeriön perustaminen, ehdotan edellä sa-
48339: joka sille kuuluisi. Tämä ilmenee mm. siitä, notun johdosta eduskunnan hyväksyttäväksi
48340: että metsäasioita hoidetaan maatalousministe- toivomuksen,
48341: riöportaassa vain metsätoimiston puitteissa.
48342: Vaikka puun merkitys kansantaloutemme ko- että hallitus tässä vaiheessa tehostaisi
48343: konaistuloksessa onkin jonkinverran vähenty- metsäasioiden talouspoliittista käsittelyä
48344: nyt, tulee sen ja siitä jalostettavien tuotteiden valtioneuvoston tasolla tätä tuotannon-
48345: arvo ja asema maassamme edelleenkin säilyt- alaa vastaavalla painoituksella laaienta-
48346: tämään sangen merkittävän aseman. Puutalou- malla maatalousministeriön metsätoimis-
48347: den lisääntyneet ongelmat vaatisivat kiireesti to metsäosastoksi.
48348: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
48349:
48350: Raino Westerholm.
48351: 2231
48352:
48353: IX,205.- Toiv.al. n:o 1342.
48354:
48355:
48356:
48357:
48358: Westerholm: Toimenpiteistä metsätalousyksikköjen suurentami-
48359: seksi.
48360:
48361:
48362: Ed u s kun n a 11 e.
48363:
48364: Valtakuntamme metsät ovat yleensä kool- Viime vuosina on hiljalleen pyritty kehittä-
48365: taan pieniä ja myös usein monesta palstasta mään ja on paikoin onnistuttukin luomaan ti-
48366: koostuneita. Järkiperäisen metsätalouden har- lojen välistä yhteistyötä. On perustettu yhteis-
48367: joittaminen pienillä ja hajanaisilla tiloilla on toiminta-alueita, joilla puun hankinta, kuljetus,
48368: erittäin vaikeata. Puun hakkuu- ja kuljetus- myynti jne. on voitu halvemmalla ja kitkatto-
48369: kustannukset pienillä tilayksiköillä ovat koh- mammin kuin aikaisemmin hoitaa. Yhteistoi-
48370: tuuttoman suuret. Maan käyttöä koskevien la- minta on kuitenkin toistaiseksi jäänyt verrat-
48371: kiemme tarkoituksena on ollut tilakoon suu- tain vähäiseksi. Yhteistoiminnan kehittämisestä
48372: rentaminen. Tämä on kuitenkin toteutunut koituisi kuitenkin koko kansataloudellemme
48373: vain vähäisiltä osin ja sekin usein vain suu- pikaisesti myönteisiä taloudellisia tuloksia.
48374: rempien tilojen pirstomisen kustannuksella. Edellä sanotun nojalla ehdotan eduskunnan
48375: Tulojen suurentamisella olisi kuitenkin edel- hyväksyttäväksi toivomuksen,
48376: leenkin ratkaiseva merkitys tilojen kannatta-
48377: vaisuuden lisäämiseksi. Tästä johtuen olisikin että hallitus ryhtyisi sellaisiin talous-
48378: maankäyttöä koskevaa lainsäädäntöä kehitet- ja veropoliittisiin toimenpiteisiin, että
48379: tävä siten, että olemassaolevien tilojen yhdistä- metsätalousyksiköitä maassamme voitai-
48380: minen olisi nykyistä yksinkertaisempaa ja ta- siin suurentaa ja niiden välistä yhteis-
48381: loudellisesti kannattavaa. toimintaa kehittää.
48382: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
48383:
48384: Raino Westerholm.
48385: 2232
48386:
48387: IX,206.- Hemst.mot. nr 1343.
48388:
48389:
48390:
48391:
48392: H. Westerlund: Om avlåtande av proposition med förslag tili
48393: spannmålshandelslag.
48394:
48395:
48396: T i 11 R i k s d a g e n.
48397:
48398: Marknadsföringen av spannmål har under de ning en lag om spannmålshandeln i skyndsam
48399: senaste åren varit utsatt för stömingar av oli- ordning beredas och stiftas. Denna lag skulle
48400: ka slag. Den osäkerhet som detta medfört ge den praktiska effekt man avsett med de
48401: kunde klart minskas genom att spannmålshan- nämnda besluten av statsrådet och lantbruks-
48402: deln skulle ges entydiga regler som förpliktigar ministeriet.
48403: både uppsamlingsaffärerna, partihandeln och Med hänvisning till ovanstående och där-
48404: kvarnindustrin. Grunddragen i dessa regler bör med sammanhängande omständigheter föreslår
48405: vara att de fastställda riktprisema ovillkorligen undertecknad vördsamt att riksdagen ville
48406: också i praktiken bör följas vid inköpen av hemställa,
48407: spannmålsodlama och att de av lantbruksmi- att regeringen i skyndsam ordning
48408: nisteriet fastställda kvalitetsfordringarna likaså måtte utreda möjligheterna att stifta
48409: bör vara riktgivande i varje skede av spann- en spannmålshandelslag som reglerar
48410: målshandeln. Emedan de av statsrådet fast- prissättningen av spannmål i överens-
48411: ställda riktprisema och de av lantbruksminis- stämmelse med fastställda beslut, såc
48412: teriet fastställda kvalitetsfordringama inte haft lunda att densamma står i överensstäm-
48413: den vägledande och stabiliserande effekt de melse med lantbruksprislagstiftningens
48414: borde ha haft bör klara och entydiga lagstift- anda och mening, och i skyndsam ord-
48415: ningsåtgärder vidtas. Såsom den viktigaste av ning till Riksdagen avge en proposition
48416: dylika åtgärder bör enligt undertecknads me- i detta ärende.
48417: Helsingfors den 18 april 1970.
48418:
48419: Henrik Westerlund.
48420: 2233
48421:
48422: IX,206.- Toiv.al. n:o 1343. Suomennos.
48423:
48424:
48425:
48426:
48427: H. Westerlund: Esityksen antamisesta viljakauppalaiksi.
48428:
48429:
48430: E d u s k u n n a 11 e.
48431:
48432: Viljan markkinointi on viime vuosina ollut tötoimenpiteisiin. Tällaisista toimenpiteistä tär-
48433: erilaisten häiriöiden alaisena. Sitä epävarmuut- keimpänä tulee allekirjoittaneen mielestä kii-
48434: ta, jonka tämä on aiheuttanut, voitaisiin sel- reellisesti valmistella ja säätää laki viljakau-
48435: västi vähentää antamalla viljakauppaa varten pasta. Tämä laki antaisi käytännössä sen tehon,
48436: yksiselitteisiä sääntöjä, jotka velvoittavat sekä jota valtioneuvoston ja maatalousministeriön
48437: keräilyliikkeitä, tukkukauppaa että myllyteol- mainituilla päätöksillä on tarkoitettu.
48438: lisuutta. Näiden sääntöjen peruspiirteinä tulee Yllä olevaan ja siihen liittyviin seikkoihin
48439: olla, että määriteltyjä ohjehintoja ehdottomasti viitaten allekirjoittanut kunnioittaen ehdottaa
48440: myös käytännössä seurataan ostettaessa viljaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48441: viljelijöiltä ja että maatalousministeriön vah-
48442: vistamien laatuvaatimusten tulee myös olla että hallitus selvityttäisi mahdollisuu-
48443: suuntaa antavia viljakaupan jokaisessa vaihees- det säätää viljakauppalaki, joka säänte-
48444: sa. Koska sen enempää valtioneuvoston vah- lee viljan hinnoittelun yhtäpitävästi teh-
48445: vistamilla · ohjehinnoilla kuin maatalousministe- tyjen päätösten kanssa siten, että se on
48446: riön vahvistamilla laatuvaatimuksillakaan ei maatalouden hintalainsäädännön hengen
48447: ole ollut sitä suuntaa osoittavaa ja vakautta- ja tarkoituksen mukainen, ja kiireellisesti
48448: vaa vaikutusta kuin niillä olisi tullut olla, on antaisi Eduskunnalle esityksen tästä
48449: ryhdyttävä selviin ja yksiselitteisiin lainsäädän- asiasta.
48450: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
48451:
48452: Henrik Westerlund.
48453:
48454:
48455:
48456:
48457: 280 427/70
48458: 2234
48459:
48460: IX,207.- Hemst.mot. nr 1344.
48461:
48462:
48463:
48464:
48465: H. Westerlund: Om förpliktande av statens spannmålsförråd att
48466: tillhandahålla kvarnindustrin en fastställd kvantitet spann-
48467: mål.
48468:
48469:
48470: T i 11 R i k s d a g e n.
48471:
48472: Föt att främja en jämn marknadsföring av spannmålsförrådet och kvarnindustrin att så
48473: den inhemska brödsäden borde statens spann- överenskomma, att en av statsrådet årligen
48474: målsförråd ges utökade möjligheter att över- fastställd procent av kvarnarnas förmalning av
48475: vaka prisbildningen för råg och vete. Avsätt- inhemsk brödsäd bör anskaffas genom förmed-
48476: ningsförutsättningarna har för brödsädens del ling av statens spannmålsförråd. En dylik för-
48477: under de senaste åren försvårats vilket delvis pliktelse bör beaktas i lagen om statens spann-
48478: är beroende av att utbudet av inhemsk spann- målsförråd.
48479: mål ökat. Samtidigt har statens spannmålsför- Med hänvisning tili ovanstående och där-
48480: råds verksamhet minskat i betydelse då upp- med sammanhängande omständigheter före-
48481: köpen på hösten varit obetydliga eller helt slår undertecknad vördsamt att riksdagen ville
48482: uteblivit. Speciellt under höstperioden har en hemställa,
48483: betydande del av spannmålsodlarna erhållit att regeringen skyndsamt måtte låta
48484: priser som klart underskrider den av riktpri- utreda möjligheterna att genom en änd-
48485: serna angivna nivån. För att ge statens spann- ring av lagen om statens spannmålsför-
48486: målsförråd bättre möjligheter att stabilisera råd förpliktiga detsQZmma att tillhan-
48487: priserna på brödsäden borde en väsentlig del dahålla kvarnindustrin en av statsrådet
48488: av denna spannmål marknadsföras under spann- årligen fastställd procent av dess behov
48489: målsförrådets överinseende. Det effektivaste av inhemsk spannmål.
48490: sättet att åstadkomma detta vore att ålägga
48491: Helsingfors den 18 april 1970.
48492:
48493: Henrik Westerlund.
48494: 2235
48495:
48496: IX,207.- Toiv.al. n:o 1344. Suomennos.
48497:
48498:
48499:
48500:
48501: H. Westerlund: Valtion viljavaraston veivoittamisesta pitämään
48502: vahvistettu viljamäärä myllyteollisuuden käytettävissä.
48503:
48504:
48505: E d u s k u n n a 11 e.
48506:
48507: Kotimaisen leipäviljan tasaisen markkinoin- raston ja myllyteollisuuden veivoittaminen so-
48508: nin edistämiseksi tulisi valtion viljavarastolle pimaan siitä, että valtioneuvoston vuosittain
48509: antaa suuremmat mahdollisuudet rukiin ja vahvistama prosentti myllyjen kotimaisen lei-
48510: vehnän hinnanmuodostuksen valvomiseen. Me- päviljan jauhauksesta on hankittava valtion vil-
48511: nekkiedellytykset ovat leipäviljan osalta viime javaraston välityksellä. Senkaltainen velvoitus
48512: vuosina vaikeutuneet, mikä osittain johtuu ko- on otettava huomioon laissa valtion viljava-
48513: timaisen viljan tarjonnan kasvusta. Samanai- rastosta.
48514: kaisesti valtion viljavaraston toiminnan mer- Yllä olevaan ja siihen liittyviin seikkoihin
48515: kitys on vähentynyt, koska ostot syksyllä ovat viitaten allekirjoittanut kunnioittaen ehdottaa
48516: olleet vähäisiä tai niitä ei ole lainkaan suori- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48517: tettu. Erityisesti syyskaudella merkittävä osa
48518: viljan viljelijöistä on saanut hintoja, jotka sel- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
48519: västi alittavat ohjehintojen osoittaman tason. mahdollisuudet valtion viljavarastosta
48520: Jotta valtion viljavarastolle suotaisiin parem- annetun lain muuttamiseksi siten, että
48521: mat mahdollisuudet leipäviljan hintojen va- se velvoitettaisiin pitämään valtioneu-
48522: kauttamiseen, tulisi oleellinen osa tästä viljasta voston vuosittain vahvistama prosentti
48523: markkinoida viljavaraston valvonnassa. Tehok- kotimaisesta viljasta myllyteollisuuden
48524: kain tapa tämän aikaansaamiseksi olisi viljava- käytettävissä.
48525: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1970.
48526:
48527: Henrik Westerlund.
48528: 2236
48529:
48530: IX,208.- Hemst.mot. nr 1345.
48531:
48532:
48533:
48534:
48535: H. Westerlund m. fl.: Om byggande av ett spannmålslager
48536: Östra Nyland.
48537:
48538:
48539: T i 11 R i k s d a g e n.
48540:
48541: Spannmålsodlingens omfattning har under de av tiligängliga uppgifter. Utgående från en
48542: senaste åren ökat i snabb takt. Denna utveck- medelskörd ·per hektar om 2 700 kg för höst-
48543: ling har medfört, att spannmålshandelns kapa- vete, 2 000 kg för vårvete och 2 000 kg för
48544: citet ställts på svåra prov. Särskilt betydande råg kommer man tili, att detta område år
48545: är ökningen i Nyland, där man också har be- 1969 producerat ca 29 700 000 kg höstvete,
48546: tydande svårigheter vid marknadsföringen av 25 600 000 kg vårvete och 8 000 000 kg råg
48547: spannmål i detta nu. Speciellt inom detta om- eller inalles ca 63 300 000 kg brödsädesspann-
48548: råde har odlingen av brödsäd avsevärt ökat mål.
48549: under senaste åren och större lagerutrymmen, Med beaktande av marknadsförhållandena i
48550: särskilt inom Östra regionen av Nyland, borde Östra Nyland och att spannmålsodlingen tro-
48551: med det snaraste byggas. Under tidigare år ligen kommer att bibehållas, hemställes om
48552: har man försökt placera skörden i lager, som att statens spannmålsförråd måtte givas möj-
48553: befinner sig utanför odlingsområdet, men den- ligheter för vidtagande av åtgärder för pla-
48554: na möjlighet har minskat i och med den all- nering och byggandet av ett spannmålslager i
48555: mänt ökade spannmålsproduktionen. Därför Östra Nyland. För att tiligodose föreliggande
48556: har situationen blivit ytterst kritisk under de lagringsbehov borde minst 25 milj. kg konna
48557: senaste åren. Vid en utredning om spannmåls- placeras i detta spannmålsförråd.
48558: odlingens omfattning i Östra Nyland år 1969 Med hänseende tili ovan anförda och där-
48559: kom man tili följande resultat vad odlingsin- med sammanhängande omständigheter föreslås
48560: tensiteten beträffar: vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
48561: Inom kommunerna Artsjö, Askola, Lapp- ställa,
48562: träsk, Liljendal, Mörskom, Mäntsälä, Orimat- att regeringen i skyndsam ordning
48563: tila, Pernå, Borgnäs, Borgå landskommun, måtte vidta erforderliga åtgärder, som
48564: Pukkila, Strömfors och Sibbo odlades sam- innebär att Statens spannmålsförråd gi-
48565: manlagt höstvete på en areal om ca 11 000 ves möjligheter att bygga ett spann-
48566: hektar, vårvete på 12 800 hektar och råg på målslager i Östra Nyland.
48567: 4 000 hektar. Statistiken är uppgjord på basen
48568: Helsingfors den 17 april 1970.
48569:
48570: Henrik Westerlund. Pär Stenbäck.
48571: Matti Mattila. Victor Procope.
48572: 2237
48573:
48574: IX,208.- Toiv.al. n:o 1345. Suomennos.
48575:
48576:
48577:
48578:
48579: H. Westerlund ym.: Viljavaraston rakentamisesta Itä-Uudelle-
48580: maalle.
48581:
48582:
48583: E d u s k u n n a II e.
48584:
48585: Viljanviljely on viime vuosina lisääntynyt keskimääräinen hehtaarisato on 2 700 kg syys-
48586: nopeassa tahdissa. Tästä kehityksestä on seu- vehnää, 2 000 kg kevätvehnää ja 2 000 kg
48587: rannut, että viljakaupan kapasiteetti on ase- ruista, päädytään siihen, että tämä alue vuonna
48588: tettu vaikealle koetukselle. Erityisen merkit- 1969 on tuottanut n. 29 700.000 kg syysveh-
48589: tävää lisäys on Uudellamaalla, jossa tällä haa- nää, 25 600 000 kg kevätvehnää ja 8 000 000
48590: vaa on myös merkittäviä vaikeuksia viljan kg ruista eli kaikkiaan 63 300 000 kg leipä-
48591: markkinoinnissa. Varsinkin tällä alueella lei- viljaa.
48592: päviljan viljely on viime vuosina huomatta- Ottaen huomioon itäisellä Uudellamaalla
48593: vasti lisääntynyt ja suurempia varastotiloja, vallitsevat markkinointiolosuhteet sekä sen,
48594: etenkin Uudenmaan itäisissä osissa olisi mitä että viljanviljely luultavasti tulee pysymään
48595: nopeimmin rakennettava. Aikaisempina vuosi- entisellään, esitetään toivomus, että valtion vil-
48596: na on yritetty sijoittaa sato varastoihin, jotka javarastolle annettaisiin mahdollisuuksia ryhtyä
48597: sijaitsevat ko. viljelyalueen ulkopuolella, mutta toimenpiteisiin viljavaraston suunnittelemiseksi
48598: tämä mahdollisuus on vähentynyt yleisesti kas- ja rakentamiseksi Itä-Uudellemaalle. Ajankoh-
48599: vaneen viljantuotannon myötä. Siksi tilanne on taisen varastointitarpeen tyydyttämiseksi olisi
48600: käynyt erittäin kriitilliseksi viime vuosina. Tut- tähän viljavarastoon voitava sijoittaa vähintään
48601: kittaessa viljanviljelyn määrää itäisellä Uudel- 25 milj. kg.
48602: lamaalla vuonna 1969 tultiin viljelyn voima- Yllä esitettyyn ja siihen liittyviin seikkoihin
48603: peräisyyden suhteen seuraaviin tuloksiin: viitaten esitetään kunnioittaen, että eduskun-
48604: Artjärven, Askolan, Lapinjärven, Liljendalin, ta hyväksyisi toivomuksen,
48605: Myrskylän, Mäntsälän, Orimattilan, Pernajan,
48606: Pornaisten, Porvoon maalaiskunnan, Pukkilan, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi tar-
48607: Ruotsinpyhtään ja Sipoon kunnissa viljeltiin peellisiin toimenpiteisiin mahdollisuuk-
48608: yhteensä syysvehnää 11 000 hehtaarin, kevät- sien luomiseksi Valtion viljavarastolle
48609: vehnää 12 800 hehtaarin ja ruista 4 000 heh- viljavaraston rakentamiseen I tä-Uudel-
48610: taarin alalla. Tilasto on laadittu käytettävissä lemaalle.
48611: olevien tietojen perusteella. Lähtien siitä, että
48612: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
48613:
48614: Henrik Westerlund. Pär Stenbäck.
48615: Matti Mattila. Victor Procope.
48616: 2238
48617:
48618: IX,209.- Toiv.al. n:o 1346.
48619:
48620:
48621:
48622:
48623: S. Westerlund ym.: Luonnonsuojelunäkökohtien huomioon otta-
48624: misesta metsänparannustoiminnassa.
48625:
48626:
48627: Ed u s k u n n a 11 e.
48628:
48629: Metsään kohdistuvien puun tuottamiseen täh- että milloin keskusmetsälautakunta, purunetsä-
48630: täävien toimenpiteiden ja lisääntyvän metsän lautakunta tai maanviljelysinsinööripiiri katsoo,
48631: moninaiskäyttö- ja luonnonsuojelutarpeiden tyy- että sen toimesta tai valvonnassa tehtäväksi
48632: dyttämisen välille on viime aikoina syntynyt en- aiottu metsänparannustyö näyttää olevan risti-
48633: tistä enemmän ristiriitaa. Tehostunut metsäoji- riidassa luonnonsuojelua koskevien hankkeiden
48634: tus, metsäautoteiden rakentaminen, avohakkuut kanssa, on sen viipymättä ilmoitettava siitä
48635: niitä seuraavine metsänviljelytoimenpiteineen ja luonnonsuojeluvalvojalle ja annettava ilmoituk-
48636: maanpinnan laikutuksineen ja vaotuksineen ja sesta tieto metsähallitukselle. Mainittu päätös
48637: metsälannoitus muuttavat laajojen alueiden mai- asettaa siis keskenään vertailtaviksi metsänpa-
48638: semakuvaa, järkyttävät alkuperäistä ekasystee- rannushankkeen ja jo täsmennetyn luonnonsuo-
48639: miä ja vähentävät käsitellyn alueen mahdolli- jeluhankkeen. Itse laki nojaa taloudellisuusnä-
48640: suuksia palvella kasvavia vapaa-ajan käyttötar- kökohtiin, jotka metsähallituksen metsänparan-
48641: peita. Erityisesti on huomattava meidän leveys- nustoimintaa ohjaavana viranomaisena tulee ot-
48642: asteillamme metsäluontoon kohdistuvien toimen- taa ensisijaisesti huomioon päätöksiä tehdessään.
48643: piteiden pitkävaikutteisuus, liikutaanhan tällöin Tämän vuoksi olisi metsänparannuslain 2 §: ä
48644: 50-150 vuoden aikaväleillä. muutettava siten, että metsänparannusvarojen
48645: Maamme metsänomistussuhteista johtuu, että myöntämisen edellytyksiin kuuluisi myös, että
48646: valtaosalla metsäalasta (n. 70%) päätöksenteki- hanke ei ole ristiriidassa luonnonsuojelullisten
48647: jöinä esiintyy n. 300 000 kpl käsittävä yksityis- ja alueen moninaiskäyttöön tähtäävien näkökoh-
48648: metsänomistajakunta. Tähdätessä yksityisen edun tien kanssa.
48649: maksimointiin saattaa yleinen etu kärsiä nyt ja Samoin tulisi valtion varoista osoittaa va-
48650: tulevaisuudessa. Yksityismetsäin käsittelyyn vai- roja, joilla voitaisiin korvata ero. kohdassa mai-
48651: kuttavia lakeja ovat yksityismetsälaki ( 412/ nituista syistä johtunut yksityiselle maanomista-
48652: 67), rahoituslakina metsänparannuslaki ja oji- jalle koitunut edunmenetys siitä, että metsänpa-
48653: tuskysymyksissä vesilaki. Valtio on osoittanut rannussuunnitelmaa ei toteuteta.
48654: vuosittain huomattavan määrän avustus- ja laina- Edelleen tulisi metsähallitus velvoittaa yhdes-
48655: varoja (60-70 milj. markan suuruusluokkaa) sä keskusmetsälautakuntien kanssa laatimaan
48656: käytettäväksi metsänparannuslain mukaisesti valtakunnallinen ohjelma luonnonsuojelu- ja met-
48657: ojitus-, viljely-, lannoitus- ja metsätöihin, joiden sän moninaiskäyttökohtien niveltämisestä met-
48658: katsotaan olevan kansantaloudellisesti kannatta- sänparannustoimintaan.
48659: via. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
48660: Metsänparannuslain johtavana periaatteena nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48661: voidaan pitää sen 2 §:n 2 momentissa mainittua muksen,
48662: taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden käsitettä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
48663: mitä vielä korostetaan maatalousministeriön pää- luonnonsuojelu- ja metsän moninaiskäyt-
48664: töksen (471/68) 15 §:ssä. Maatalousministeriö töön tähtäävien näkökohtien huomioi-
48665: on tosin päätöksessään ( 291/69) maininnut, miseksi metsänparannustoiminnassa.
48666: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
48667:
48668: Seppo Westerlund. Pirkko Aro.
48669: 2239
48670:
48671: IX,210.- Toiv .al. n:o 1347.
48672:
48673:
48674:
48675:
48676: Vilmi ym.: Pielltilalain aikunsaamisesta.
48677:
48678:
48679: E d u s k u n n a 11 e.
48680:
48681: Viimeisten vuosien aikana tapahtunut yhteis- lainoitustoimenpiteiden ulkopuolelle jäisi tällä
48682: 'kunnallinen kehitys on vienyt siihen, että pien- alueella noin 14 000 tilaa.
48683: tilat ovat joutuneet lisääntyvien vaikeuksien Nykyistä pientiloja syrjivää kehitystä ei voida
48684: eteen. Ne ovat monelta osaa jäämässä kokonaan alkuunkaan hyväksyä, joten korjaus on saatava
48685: yhteiskunnallisen huolenpidon ulkopuolelle, aikaan ensitilassa. On saatava aikaan erityinen
48686: mikä lisää heidän keskuudessaan turvattomuu- pientilalaki, joka rakentuu sosiaalisille perus-
48687: den tunnetta. Kun maankäyttölain mukaiseen teille ja turvaa pientilojen kaikinpuolisen kehit-
48688: toimintaan ei ole ollut riittävästi varoja, on se tämisen. Vähintään halpakorkoisten lainojen
48689: johtanut siihen, että lainojensaantiehtoja on jat- saantimahdollisuudet on annettava kaikille jo
48690: kuvasti tiukennettu. Käytännössä tämän on joh- olemassa oleville pientiloille. Samoin aikaisem-
48691: tanut siihen, että lainavarat on suunnattu ns. min voimassa olleet erilaiset pientilojen peruspa-
48692: elinkelpoisille tiloille ja pientilat ovat jääneet rannusten tukitoimenpiteet on palautettava, jot-
48693: lainoitustoimenpiteiden ulkopuolelle. Tilojen ta perheet voivat jatkaa elämää kotitilallaan.
48694: elinkelpoisuuden määrittelyperusteet ovat myös Edelleen myös lisäalueiden saantia rajoittavat
48695: virheelliset, koska niilläkin sorretaan kehitykses- ehdot on pientilojen osalta kokonaisuudessaan
48696: sä jälkeen jääneitä alueita. Eräillä alueilla pide- poistettava ja vapaaehtoista tietä tapahtuvaa
48697: tään elinkelpoisena tilana vasta yli 10 peltoheh- pientilojen elinkelpoistamista on kaikin keinoin
48698: taarin tilaa, toisilla alueilla elinkelpoisuuden pe- myös valtiovallan taholta tuettava.
48699: rusteeksi riittää 6-7 ha. Tällaiset yksinomaan Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme kun-
48700: peltohehtaareihin perustuvat elinkelpoisuusvaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
48701: timukset pitäisi kokonaisuudessaan poistaa, kos- sen,
48702: ka tällaiset rajanvedet johtavat kohtuuttomuuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
48703: siin. Esimerkiksi Lapin läänin 16 000 tilasta on menpiteisiin erityisen pientilalain aikaan-
48704: yli 10 peltohehtaarin .tiloja vain 1 400, joten saamiseksi.
48705: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
48706:
48707: Pekka Vilmi. Reino Kangas. Reino Karpola.
48708: Nestori Kaasalainen. Erkki Hauk.ipuro. Eino Uusitalo.
48709: Artturi Jämsen. Paavo Niinikosk.i. Matti Mattila.
48710: Yrjö Sinkkonen. Orvokki Kangas. Katri-Helena Eskelinen.
48711: Paavo Väyrynen. Heimo Linna. Esko Härkönen.
48712: Pentti Pekkarinen. Esu Niemelä. Matti Ruokola.
48713: Matti Maijala.
48714: 2240
48715:
48716: IX,211.- Toiv.al. n:o 1348.
48717:
48718:
48719:
48720:
48721: Vilmi ym.: Asutustiloihin rajoittuvien vesialueiden omistussuh-
48722: teista.
48723:
48724:
48725: E d u s k u n n a 11 e.
48726:
48727: Valtion maista aikanaan muodostetut vanhat eivät voi millään muotoa asioihin puuttua. Pai-
48728: kruununtorpat, asutustilat, maanhankintalain kallisille asukkaille olisi kalastuksen harjoitta-
48729: mukaiset tilat ja maankäyttölain perusteella muo- minen myös perheiden toimeentulon kannalta
48730: dostetut .tilat on jätetty ilman kalavesiä. Vaikka välttämätöntä. Kun he saisivat tiloihinsa rajoit-
48731: nämä mainittujen lakien mukaan muodostetut tuvat kalavedet omikseen, olisi hoitotoimenpi-
48732: tilat suurelta osaa rajoittuvat jokiin ja järviin, ei teiden suorittaminenkin huomattavasti nykyistä
48733: tilojen omistajilla ole oikeutta vesiin. tehokkaampaa, ja myös valtakunnallisessa mie-
48734: Tätä on pidettävä erittäin suurena puutteena lessä tulokset muodostuisivat nykyistä parem-
48735: ja epäkohtana, jopa suoranaisena vääryytenä näi- miksi.
48736: tä etupäässä kehitysalueilla olevia asukkaita koh- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme kun-
48737: taan. Se ilmenee monella eri tavalla käytännön nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48738: elämässä ja .toiminnassa. Nyt kun kalavesiin on muksen,
48739: kiinnitetty suurempaa huomiota, on perustettu
48740: kalastuskuntia ja yritetty erilaisia kalakannan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
48741: hoitotoimenpiteitä, ovat vesistöjen rantojen menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
48742: asukkaat ulkopuolella kaikesta toiminnasta ja kaansaamiseksi, että erilaisten asutusla-
48743: ilman minkäänlaista päätäntävaltaa. Monessa ta- kien mukaan valtion ja yhtiöiden maista
48744: pauksessa ulkopuoliset turistit ja ns. vieraspaik- muodostetuille tiloille annetaan oikeus
48745: kakuntalaiset harjoittavat ryöstökalastusta, kun tiloihin rajoittuvan vesialueen omistami-
48746: paikalliset asukkaat, luonnolliset vartiomiehet seen.
48747: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
48748:
48749: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Arttur Niemelä.
48750: Reino Kangas. Esko Härkönen. Paavo Vayrynen.
48751: Erkki Haukipuro.
48752: 2241
48753:
48754: IX,212.- Toiv.al. n:o 1349.
48755:
48756:
48757:
48758:
48759: Vilmi ym.: Asuntovilielystilaluontoisten tiloien rakennuslainoi-
48760: tuksesta.
48761:
48762:
48763: E d u s k u n n a 11 e.
48764:
48765: Maankäyttölain mukainen rakennuslainoitus pelkällä asuntotontilla. Viisi hehtaaria peltoa
48766: on tyrehtymässä. Tämä johtuu viimeksi kulunei- käsittäväitä tilalta voi perheenpää käydä huo-
48767: den vuosien aikana omaksutusta maataloustuo- mattavan osan ajasta ulkopuolisissa ansioissa ja
48768: tannon supistamispyrkimyksestä. Tilojen elinkel- kotona olevat perheenjäsenet hoitavat samanai-
48769: poistamista on alettu pitää maataloustuotannon kaisesti tilaa, josta toimeentulolle on tuntuva,
48770: supistamista vaikeuttavana toimenpiteenä, jonka usein ratkaiseva lisä. Mainitunlainen elämäntapa
48771: vuoksi erikoisesti kotieläinrakennusten rakenta- on tarkoituksenmukaista säilyttää. Sen suurena
48772: mista on ryhdytty rajoittamaan maankäyttölai- etuna on lasten oppiminen hyödylliseen työnte-
48773: nan myöntämisehtoja kiristämällä. Samasta syys- <kaan pienestä pitäen. Tämänkin vuoksi valtion
48774: tä maankäyttölain mukaisen asuntolainan saan- on edullista tukea asumista näillä tiloilla aina-
48775: tia on rajoitettu. Tämä rajoitus on aiheuttanut kin niin kauan, kunnes muu elinkeinoelämä voi
48776: sen, että asuntohallituksen ja asutushallituksen antaa näille ihmisille tyydyttävästi palkattua
48777: .asuntolainoituksen väliin on jäänyt hoitamaton työtä. Tässä vaiheessa on kuitenkin ilmeistä, että
48778: -alue, johon kuuluvat asunnontarvitsijat ovat valtion tuen ulkopuolelle jätetyt pientilalliset
48779: jääneet kaikenlaisen asuntolainoituksen ulkopuo- siirtyvät perheenjäsenineen maan rajojen ulko-
48780: lelle. puolelle. Tätä tapahtuu varsinkin kehitysalueilla.
48781: Asuntolainahakemuksen yleiseksi hylkäämi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
48782: sen syysksi mainitaan asutushallituksen lausun- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
48783: noissa, että tilaa ei voida pitää elinkelpoisena. sen,
48784: Kun esimerkiksi kymmenhenkisen perheen asun-
48785: ltolainahakemus hylätään tilan elinkelvottomuu- että hallitus veivoittaisi asutushallituk-
48786: den vuoksi, on se kohtuutonta menettelyä. Tila- sen kiinnittämään erityistä huomiota
48787: han ei tarvitse asuntoa, vaan sillä asuva perhe. asuntoviljelytilaluonteisten tilojen raken-
48788: Näin tehdään usein sellaisissakin olosuhteissa, nuslainoitukseen siten kuin maankäyttö-
48789: joissa laina myönnetään, jos hakijalla on vain lain (353/58) 30 §:n 5 momentti, sel-
48790: pelkkä asuntotontti. Todellisuudessa perheellä laisena kuin se on 18 päivänä elokuuta
48791: on paremmat toimeentulomahdollisuudet esim. 1967 annetussa laissa (373/67), edel-
48792: viisi hehtaaria peltoa käsittävällä tilalla kuin lyttää.
48793: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1970.
48794:
48795: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Jouni Mykkänen.
48796: Reino Kangas. Katri-Helena Eskelinen. Pentti Poutanen.
48797: Erkki Haukipuro. Veikko Hanhirova. Paavo Väyrynen.
48798:
48799:
48800:
48801:
48802: 281 427/70
48803: 2242
48804:
48805: IX,213.- Toiv.al. n:o 1350.
48806:
48807:
48808:
48809:
48810: Vilmi ym.: Maaseudun vesihuoltolaitteiden rakentamisen avusta-
48811: misesta.
48812:
48813:
48814: E d u s k u n n a 11 e.
48815:
48816: Laajan maaseudun vesihuoltokysymys on vin hidasta. Vähäisestä valtion lainasta ja avus-
48817: vielä suurelta osaltaan järjestämättä. Talouk- tuksesta johtuen jo toiminnassakin olleet vesi-
48818: sissa käytetään huonoa vettä ja likavesillä saas- huoltoyritykset ovat joutuneet suuriin talou-
48819: tutetaan maaperää ja vesistöjä. Yksityisille kan- dellisiin vaikeuksiin, vaikka veden kulutus-
48820: salaisille ja kunnille epäkohdan korjaaminen on hinta on jopa 1,50-2,00 mk m3 , mitä on pi-
48821: ylivoimainen tehtävä, joten kysymyksen hoita- dettävä kohtuuttoman korkeana. Tämä onkin
48822: miseen tarvitaan yhteiskunnan ymmärtämystä ollut omiaan estämään kiireellistenkin hankkei-
48823: ja taloudellista tukea. den toteuttamista ja laajentamista sekä kulut-
48824: Kun vesihuoltolaitteiden rakentamisen avus- tajien liittymistä jo rakennettuihin laitoksiin.
48825: tamiseen ja lainoihin varattuja määrärahoja ei Jotta maaseudun vesihuollon kehittymistä
48826: ole aikaisemmin voitu myöntää kunnille, eivät voitaisiin edistää tarvetta vastaavalla tavalla,
48827: maalaiskunnat yleensä ole voineet taloudellis- parantaa työllisyyttä ja ohjata kehitystä oikeaan
48828: ten vaikeuksiensa vuoksi ryhtyä kunnallisen suuntaan, olisi lainojen ohella myönnettävä
48829: vesihuoltolaitoksen rakentamiseen, vaikka vesi- myös avustuksia vesihuoltolaitteiden rakentami-
48830: huoltohankkeiden toteuttaminen kunnallisena seen. Avustuksen myöntäminen myös yksityisille
48831: yrityksenä olisikin tarkoituksenmukaista. Sen talouksille pitäisi tehdä mahdolliseksi. On suo-
48832: vuoksi maaseudun vesihuoltohankkeiden toteut- rastaan luonnotonta, että tämän tärkeän sektorin
48833: taminen tapahtuu edelleenkin valtaosaltaan sitä määrärahoja on viimeisten vuosien aikana jatku-
48834: varten perustettujen osuuskuntien ja osakeyh- vasti supistettu, eikä kuluvalle vuodelle ole
48835: tiöiden toimesta. Vesihuoltoyhtymien osakkaina avustuksiin varattu lainkaan varoja. Vesihuolto-
48836: ja takaajina kunnat ovat merkittävällä tavalla hankkeiden lisääntymisen ja kehityksen huo-
48837: edistäneet erityisesti taajama-alueittensa vesi- mioonottaen olisi määrärahoja pitänyt tuntuvasti
48838: huollon järjestämistä. lisätä.
48839: Vaikka jo vuonna 1958 valtioneuvoston aset- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
48840: tama komitea totesi maaseudun vesihuoltotyöt kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
48841: myös sopiviksi työllisyystyökohteiksi ja esitti vomuksen,
48842: niihin myönnettäväksi halpakorkoista lainaa ja
48843: avustusta, on asia edistynyt luvattoman hi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
48844: taasti. Valmiita suunnitelmia on kyllä runsaasti, menpiteisiin maaseudun vesihuoltolait-
48845: koko maassa tiettävästi useita satoja, mutta va- teiden rakentamisen avustamiseen.
48846: rojen niukkuuden vuoksi on kehitys ollut ko-
48847: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
48848:
48849: Pekka Vilmi. Aaro Lintilä. Jouni Mykkänen.
48850: Paavo Niinikoski. Paavo Väyrynen. Pentti Poutanen.
48851: Esu Niemelä. Veikko Hanhirova. Reino Kangas.
48852: 2243
48853:
48854: IX,214.- Toiv.al. n:o 1351.
48855:
48856:
48857:
48858:
48859: V.ilmi ym.: Kalankasvatusaltaiden rakentamisen ja kalavesien hoi-
48860: don avustamisesta ja lainoittamisesta.
48861:
48862:
48863: E d u s k u n n a 11 e.
48864:
48865: Aikanaan jättämäni lakialoitteen perusteella tusta. Suurin puute on sellaisista kalankasvatus-
48866: Eduskunta hyväksyi v. 1966 toivomuksen, että altaista, joissa kuoriutuneet kalanpoikaset voi-
48867: Hallitus antaisi ensi tilassa Eduskunnalle esi- daan kasvattaa 2-3 vuotisiksi, jolloin hukka-
48868: tyksen kalakannan ja kalastuksen turvaamista prosentti jää mahdollisimman vähäiseksi. Koska
48869: tarkoittaviksi toimenpiteiksi. Tästä eduskunnan kalastuskuntien tulot muodostuvat vähäisistä ka-
48870: 1ausumasta selvästä toivomuksesta huolimatta lastuslupamaksuista, ei kalastuskunnilla ole
48871: lakiesitystä ei ole vieläkään annettu ja kala- mahdollisuuksia laajamittaisen kalankasvatustoi-
48872: kannan turvaamiseksi tulo- ja menoarviossa esi- minnan harjoittamiseen, ellei valtiolta saada riit-
48873: tetään varoja erittäin niukasti. tävästi avustuksia ja lainoja kalankasvatusaltai-
48874: Asian hoitaminen kokonaisuudessaan kuuluu den rakentamiseen ja kalavesien hoitoon. Näitä
48875: ensisijaisesti valtiolle, sillä voimalaitosten ra- avustuksia ja lainoja olisi annettava myös yksi-
48876: kentaminen on aiheuttanut kalakannan huomat- tyisille yrittäjille ja kalavesien omistajille. Vä-
48877: tavan supistumisen ja lohen sukuisten kalojen häisellä valtion tuella voitaisiin tällä menettelyllä
48878: osalta täydellisen häviämisen padotuissa Lapin turvata uusi tuottava elinkeino nimenomaan ke-
48879: vesistöissä. Tämän vuoksi kalanviljelyyn ja kas- hitysalueille. Tuhatjärvien maassa pitäisi suu-
48880: vatukseen juuri tällä alueella olisi kiinnitettävä remman huomion kiinnittämisen asiaan olla täy-
48881: aivan erityinen huomio. Lohensukuisia kaloja sin luonnollista.
48882: olisi istutettava alueen vesistöihin niin paljon, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
48883: että tuloksellista ammatti- ja urheilukalastusta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48884: voitaisiin harjoittaa lähes kaikissa vesistöissä.
48885: Enontekiön, Inarin ja Posion järvet, Kemijoen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
48886: Simojoen ja Tornionjoen vesistöt ovat kuin luo- menpiteisiin avustuksien ja halpakorkois-
48887: dut tällaiseen tarkoitukseeen. Ien lainojen myöntämiseksi kalankasva-
48888: Tavoitteen saavuttaminen edellyttää erittäin tusaltaiden rakentamiseen ja kalavesien
48889: laajamittaista kalanpoikastuotantoa ja kasva- hoitamiseen.
48890: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
48891:
48892: Pekka Vilmi. Reino Kangas. Orvokki Kangas.
48893: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski. Arttur Niemelä.
48894: 2244
48895:
48896: IX,215.- Toiv.al. n:o 1352.
48897:
48898:
48899:
48900:
48901: Vilmi ym.: Valtion rehuvil;avaraston perustamisesta Kemiin.
48902:
48903: E d u s k u n n a 11 e.
48904: Luonnonolosuhteista johtuen on maatalous- johtamisen kaikissa olosuhteissa. Vähintään
48905: tuotannon tulevaisuudessakin perustuttava Poh- yksi näistä rehuviljavarastoista on rakennet-
48906: ~ois-Suomessa karjataloustuotantoon. Heinän ja tava Lapin läänin alueelle Kemiin, jonne on
48907: turerehun viljelysmahdollisuudet antavatkin hyvät maantie-, rautatie- ja laivayhteydet.
48908: karjataloustuotannolle tyydyttävät perusedelly- Näistä viljavarastoista myytäisiin rehuvilja sa-
48909: tykset. Kun olosuhteet välttämättä tarvittavan malla hinnalla kuin Etelä-Suomessakin. Rahti-
48910: rehuviljan tuottamiselle eivät ole suotuisat hal- kustannukset olisi hoidettava niin, ettei väki-
48911: lanvaarasta ja tilojen peltoalan pienuudesta rehujen hinta olisi Pohjois-Suomen viljelijöille
48912: johtuen, vaatii karjatalouden harjoittaminen kalliimpi kuin maan muiden osien viljelijöille.
48913: väkirehun tuontia alueilta, missä sen viljelylle Nykyisin on Lapin läänin alueella rehuviljan
48914: on olemassa luontaiset edellytykset. Epätyydyt- ja väkirehujen hinta pitkistä kuljetusmatkoista
48915: täväsri hoidettu väkirehupolitiikkamme on kui- johtuen 5-10 penniä kiloa kohden korkeampi
48916: tenkin aiheuttanut sen, ettei riittävän selvää kuin muualla maassa. Oikeus ja kohtuus vaa-
48917: ja luonnonolosuhteiden mukaista työnjakoa rtisi myös Lapin läänin viljelijäväestölle järjes-
48918: maan etelä- ja pohjoisosien kesken ole voinut tämään tälläkin kohtaa samat mahdollisuudet
48919: tapahtua. Tilanne jatkuu edelleen sellaisena, väkirehujen saantiin, mitä muualla maassa on
48920: että Pohjois-Suomessa eivät viljelijät voi luo- jo ajat sitten ollut. Myös yhteiskunnan kan-
48921: pua viljan viljelemisestä, koska väkirehujen jat- nalta on taloudellisesti kannattavaa, että kar-
48922: kuva saanti on epävarmaa ja niiden hinnat pit- jataloustuotannon harjoittaminen turvataan
48923: kistä kuljetusmatkoista sekä väkirehukaupan alueilla, missä e ole sanottavasti muita mah-
48924: monista epäkohdista johtuen kohtuuttoman dollisuuksia. Lisäksi se tulee yhteiskunnalle
48925: korkeat. huomattavasti halvemmaksi, koska koko väes-
48926: Pohjois-Suomen viljelijäväestöä kohttutto- tölle ei kuitenkaan voida muuta ammattia
48927: masti syrjinyt vä·kirehupolitiikan hoitaminen osoittaa. Jollei valtiovalta tätä selvää ja koe-
48928: olisikin perusteellisesti uusittava sellaisen työn- teitua tosiasiaa tajua, joutuu se jatkuvasti ja
48929: jaon periaaatteella, että siellä voitaisiin turval- yhäti kasvavassa määrin huolehtimaan myös
48930: lisin mielin vähentää tai ·kokonaan luopua vil- maatalousväen toimeentulosta pelkästään työt-
48931: janviljelystä ja keskittyä nykyistä suuremmassa tömyystöitä järjestämällä. Tämä taas puoles-
48932: määrin karjataloustuotannon harjoittamiseen. taan vaatii varoja moninverroin enemmän kuin
48933: Vastaavasti maan eteläisimmät osat voisivat kohtuullisen toimeentuloturvan järjestäminen
48934: keskittyä nykyistä enemmän rehuviljan tuotta- karjataloutta tukemalla vaatisi.
48935: miseen myös Pohjois-Suomen tarvetta varten. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
48936: Tämän luonnollisen periaatteen käytännöl- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48937: listä toteuttamista varten olisi eri puolille muksen,
48938: Pohjois-Suomea rakennettava valtion rehuvilja- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
48939: varastoja, joihin syksyisin varastoidaan niin menpiteisiin valtion vil;avaraston alai-
48940: suuret määrät rehuviljaa ja muuta väkirehua, sen rehuviljavaraston perustamiseksi
48941: että se rturvaa kannattavan karjatalouden har- Kemiin.
48942: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
48943:
48944: Pekka Vilmi. Reino Kangas. Jouni Mykkänen.
48945: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova. Paavo Väyrynen.
48946: 2245
48947:
48948: IX,216.- Toiv.al. n:o 1353.
48949:
48950:
48951:
48952:
48953: Vilmi ym.: Metsämarioien keinollisen vilielymahdollisuuåen tut-
48954: kimisesta ApuJean koeasemalla.
48955:
48956:
48957: E d u s k u n n a II e.
48958:
48959: Metsämarjojen . kysyntä on jatkuvasti kas- selvitettävä. Sanomattakin on selvää, että ki-
48960: vanut ja tämän vuoden hinnat ainakin lakkojen peästi kaivattavaa valuuttaa saataisiin täten
48961: ja puolukoiden osalta ovat olleet hyvät. Tämä marjojen lisääntyvästä viennistä.
48962: antaa aiheen kysymykselle, voitaisiinko näitä Rovaniemen maalaiskunnassa sijaitsee Perä-
48963: marjoja tuottaa viljelyksillä. Nyt vajaatyöllisyys- Pohjolan kasvinviljelyskoeaseman Apukassa,
48964: aikana on marjojen merkitys .tullut entistäkin joten se olisi käsitykseni mukaan se paikka
48965: selvemmäksi, sillä se ei ole enää ainoastaan jossa tämä tutkimus voitaisiin suorittaa, kun
48966: lisäsärvin, vaan erittäin tuottava ulosvienti- vaan saataisiin varat tarvittavan henkilön palk-
48967: ltavara. kausta varteen.
48968: Käsityksemme mukaan lakan eli hillan kei- Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
48969: nollinen kasvattaminen Pohjois-Suomessa olisi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48970: tutkittava ja valtiolle kuuluisi tämän tapaisen muksen,
48971: tutkimuksen kustantaminen. Jos onnistuttaisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
48972: suomuutaimen lavakasvatus olisi se erinomai- menpiteisiin metsämarjojen keinollisen
48973: nen tulolähde Lapin ja Peräpohjolan asukkaille. viljelymahdollisuuden tutkimiseksi Rova-
48974: Muutenkin on Pohjois-Suomessa puute tuotta- niemen maalaiskunnassa olevalla Apukan
48975: vista kasveista, joten tämä mahdollisuus olisi koeasemalla.
48976: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1970.
48977:
48978: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski.
48979: Reino Kangas. Veikko Hanhirova.
48980: Paavo Väyrynen.
48981: 2246
48982:
48983: IX,217.- Toiv.al. n:o 1354.
48984:
48985:
48986:
48987:
48988: Vilmi ym.: Määrärahasta Simo;okisuun ruoppaamiseksi Simojoen
48989: vesistön kalakannan lisäämistä varten.
48990:
48991:
48992: E d u s k u n n a 11 e.
48993:
48994: Eduskunta hyväksyi 16. 5. 1969 toivomuk- nut lisääntymisen merkkejä, vaikka kalojen
48995: sen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimen- nousumahdollisuudet jokisuun mataluudesta
48996: piteisiin Simojokisuun ruoppaamiseksi ja Si- johtuen ovat lähes olemattomat. Asiantuntijat
48997: mojoen vesistön kalakannan lisäämiseksi. Syk- ovat yksimielisiä siitä, että pienillä järjeste-
48998: syllä 1969 on joen alajuoksulla suoritettu tut- lyillä ja taloudellisilla uhrauksilla voidaan Si-
48999: kimuksia ja selvityksiä eduskunnan lausuman mojoesta muodostaa jopa Tenojokea parempi
49000: toivomuksen toteuttamiseksi. Tiettävästi asiaa arvokalojen kutu- ja kasvatusjoki, joka samalla
49001: koskevat suunnitelmat ovat valmiina. turvaisi koko Perämeren alueen lohikannan
49002: Kun Simojen merkitys koko Pohjois-Suo- jatkuvuuden.
49003: men puhdasvetisimpänä vesistönä nimenomaan Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
49004: lohi- ja muiden arvokalojen kutujokena on kor- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
49005: vaamaton, olisi joen ja jokisuulla olevan ns. vomuksen,
49006: Onkalon väylän ruoppaaminen suoritettava
49007: ensitilassa. Vähäisin kustannuksin voidaan Si- että hallitus ottaisi vuoden 1971 tu-
49008: mojoesta tehdä yksi maamme parhaimpia lohi- lo- ja menoarvioesitykseen 100 000
49009: jokia, jolla maantieteellisesti keskeisen sijain- markan määrärahan Simojokisuun ruop-
49010: tinsa vuoksi myös matkailua ja turismia aja- paamiseksi ja Simojoen vesistön kala-
49011: tellen tulee olemaan huomattava merkitys. kannan lisäämiseksi.
49012: Mm. viimeisten vuosien lohikanta on osoitta-
49013: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1970.
49014:
49015: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski.
49016: Paavo Väyrynen. Veikko Hanhirova.
49017: 2247
49018:
49019: IX,218.- Toiv.al. n:o 135.5.
49020:
49021:
49022:
49023:
49024: Volotinen ym.: Halpakorkoisien lainoien myöntämisestä asutus-
49025: tiloille.
49026:
49027:
49028: E d u s k u n n a 11 e.
49029:
49030: Kun asutustiloille ei ole saatu edes kohtuul- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
49031: lista määrää pitkäaikaista ja halpakorkoista lai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49032: noitusta, vaan on jouduttu maanostoon kuin
49033: myöskin rakentamiseen käyttämään lyhytaikais- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
49034: ta ja kalliskorkoista luottoa, tilat ovat erittäin menpiteisiin halpakorkoisten lainoien
49035: vaikeassa asemassa jopa pakkohuutokaupan myöntämiseen asuntotiloille.
49036: partaalla Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja La-
49037: pissa.
49038: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
49039:
49040: Hannes Volotinen. Aarne Penttinen. J. Juhani Kortesalmi.
49041: Eino Poutiainen. Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
49042: 2248
49043:
49044: IX,219.- Toiv.al. n:o 1356.
49045:
49046:
49047:
49048:
49049: P. Väyrynen ym.: PellonvarauSjärjestelmän muuttamisesta niin,
49050: että sato voitiaan käyttää porotalouden hyväksi.
49051:
49052:
49053: E d u s k u n n a 11 e.
49054:
49055: Koska pellonvarausjärjestelmä luotiin mai- taa, että paketoitujen peltojen sato voidaan
49056: dontuotannon supistamiseksi, annettiin laissa korjata pelloilta ja levittää sitten luonnollisille
49057: mahdollisuus käyttää järjestelmän piiriin tul- jäkälälaitumille, mistä kaikkien porojen tulee
49058: leen pellon tuotto porojen rehuksi. Tämä po- voida niitä syödä. Heinien korjuu ja jakelu
49059: ronhoidolle ja siten koko Lapin talouselämälle tulee antaa paliskuntien suoritettavaksi ja nii-
49060: tärkeä säännös on kuitenkin jäänyt käytän- den valvontaan, jotta viljelijä ei saisi enää kor-
49061: nössä vaille merkitystä, sillä määräysten mu- vausta heinistä.
49062: kaan sato on syötettävä viljelijän omille poroil- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
49063: le ja syöttäminen voi tapahtua vain omilla vil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49064: jelyksillä. Nykyiset poronhoitotavat tekevät
49065: mahdottomaksi paketoitujen peltojen heinäsa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
49066: don käytön poron rehuksi. Eri omistajien po- pellonvarausjärjestelmän muuttamisek-
49067: rothan kulkevat sekaisin tokassa jäkälälaitu- si siten, että pakettipeltojen sato voi-
49068: milla, mistä niiden kuljettaminen viljelyksille daan käyttää käytännössä porotalouden
49069: ja erottaminen muusta tokasta on mahdotonta. hyväksi.
49070: Pellonvarausjärjestelmää tuleekin siten muut-
49071: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
49072:
49073: Paavo Väyrynen. Juhani Orrenmaa. Niilo Koskenniemi.
49074: Matti Ruokola. Ahti Pekkala. Pekka Salla.
49075: 2249
49076:
49077: IX,220.- Toiv.al. n:o 1357.
49078:
49079:
49080:
49081:
49082: P. Väyrynen ym.: Metsähallituksen osittaisesta siirtämisestä Ro-
49083: vaniemelle.
49084:
49085:
49086: E d u s k u n n a 11 e,
49087:
49088: Valtion tilintarkastajain kertomuksessa vuo- osalta kokonaan siirrettäisiin toimimaan Rova-
49089: delta 1968 on laajasti käsitelty metsähallituksen niemen kaupunkiin.
49090: toimintaa. Yksityismetsissä valtion varoilla suoritettava
49091: Siinä todetaan mm., että metsähallitus on suo- metsänparannustoiminta tulee lähivuosina myös
49092: rittanut ylisuuria hakkuita ja ennenkaikkea että keskittymään Pohjois-Suomeen, joten parhaaseen
49093: se on kohtuuttomasti lyönyt laimin metsien tulokseen pääsemiseksi tämän toiminnan keskus-
49094: uudistamistoimenpiteet ja kun lisäksi tilintarkas- virastotason toiminta olisi syytä siirtää Rovanie-
49095: tajat toteavat, että myöskin metsien uudistamis- melle, jonne myös ainakin neljän pohjoisimman
49096: toimenpiteillä eikä vain hakkuilla on vaikutusta piirimetsälautakunnan yksityismetsien lainval-
49097: työllisyyteen, voidaan olettaa, että valtion met- vonta, edistämis- yms. keskusvirastotasolla ta-
49098: sät vaativat osakseen aivan uudenlaisen suhtautu- pahtuva toiminta tulisi siirtää.
49099: misen ja käsittelyn. Sen lisäksi, että toiminta kaikin puolin Poh-
49100: Metsähallituksen hallinnassa olevista valtion jois-Suomen metsissä Rovaniemeltä käsin hoi-
49101: maista 8.7 milj. hehtaarista peräti 6.2 milj. heh- dettuna tehostuisi kun keskusvirasto sijaitsisi
49102: taaria eli yli 70 % sijaitsee Perä-Pohjolan piiri- siellä missä toimeenpanokin tapahtuu, koituisi
49103: kunnassa, jonka eteläosassa on Rovaniemen kau- metsähallituksen siirtämisestä työajan ja kustan-
49104: punki. Kun lisäksi todetaan, että myös metsähal- nusten säästöä kun tehoton matkustelu Helsin-
49105: lituksen taloustoiminnan piirissä olevasta maa- gin ja Rovaniemen välillä vähenisi.
49106: alasta 58 % sijaitsee Perä-Pohjolan piirikun- Edelläolevan perusteella ehdotamme eduskun-
49107: nassa ja 29 % P9hjanmaan piirikunnassa ja ai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49108: noastaan 13 % Keski- ja Etelä-Suomessa, niin
49109: on vaikeaa vakuuttautua, että valtion metsät että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
49110: tulisivat kaikilta osin parhaiten hoidettua Hel- piteisiin metsähallituksen siirtämiseksi
49111: singistä saakka ja tämän asiantilan korjaami- valtion metsien osalta kokonaan ja yksi-
49112: seksi ja parempaan tulokseen pääsemiseksi eh- tyismetsien neljän pohjoisimman piiri-
49113: dotamme, että metsähallitus valtion metsien metsälautakunnan osalta Rovaniemen
49114: kaupunkiin.
49115: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
49116:
49117: Paavo Väyrynen. Juhani Orrenmaa. Niilo Koskenniemi.
49118: Matti Ruokola. Jouni Mykkänen. Katri-Helena Eskelinen.
49119:
49120:
49121:
49122:
49123: 282 427/70
49124: 2250
49125:
49126: IX,221.- Toiv.al. n:o 1358.
49127:
49128:
49129:
49130:
49131: P. Väyrynen ym.: Suo;ametsäalueen käsittelemisestä entistä va-
49132: rovaisemmin.
49133:
49134:
49135: E d u s k u n n a 11 e.
49136:
49137: Koska voimassaolevat säädökset eivät ole estä- tamiseksi on mm. esitetty luopumista metsänra-
49138: neet metsähallitusta suorittamasta laajoja, varo- jaa turvaavista rajoituksista samanaikaisesti, kun
49139: mattomia hakkuita alueella, jonka valtioneuvosto alueen luonnonrauha ja, kauneus, puhdas ilma ja
49140: päätöksellään ( 137/39) julisti lain suojametsis- vesi edellyttäisivät osittain jopa kokonaan luo-
49141: tä ( 196/22) ja sen soveltamisesta annetun ase- pumista hakkuista, jotta siitä voisi muodostua
49142: tuksen ( 332/27) perusteella Lapin suojametsä- huomattava lomailu, matkailu ja virkistysalue,
49143: alueeksi, on ko. säädöksiä tarkistettava sellai- joiden varaan voidaan luoda laaja ja monipuoli-
49144: siksi että alueen puustoa, kasvillisuutta, maan- nen elinkeinotoiminta. Edellistä valitettavampi
49145: pohjaa sekä vesiä käsiteltäisiin sillä huolella ja on se ristiriita, mikä on olemassa porotalouden
49146: varovaisuudella, joita kautta maailman hyväk- ja tähänastisen metsänkäsittelyn välillä poron-
49147: sytty suojametsäperiaate edellyttää. hoitoalueella. Laajat avohakkuut, maanpinnan
49148: Vaikka alueen metsistä saadaan metsäpuiden vaotukset, soiden kuivatukset ja hormonimyrky-
49149: siementä ainoastaan 2-3 kertaa sadassa vuo- tykset kaventavat porotalouden elintilaa ja vie-
49150: dessa, eikä siemenestä ole ollut tietoakaan, on vät hiljalleen ainoan toimeentulomahdollisuuden
49151: mm. avohakkuilla vaarannettu uuden kasvun ai- paikalliselta väestöltä. Kaikki edellämainitut
49152: kaansaaminen. Viime aikoina voimakkaasti li- seikat on tarkkaan otettava huomioon pohjoisim-
49153: sääntyneessä metsämaan käsittelyssä on edellisen pia metsäalueita käsiteltäessä.
49154: lisäksi havaittavissa luontoa tuhoavia piirteitä Edelläolevan perusteella ehdotamme eduskun-
49155: kuten jäkälä- ja muun pintakasvillisuuden häviä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49156: mistä, maan huuhtoutumista, maaston muuttu-
49157: mista vaikeakulkuiseksi ja rumaksi, ilman vastaa- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
49158: vaa hyötyä, niin jo nämä seikat vaativat nopeata suojametsäalueen käsittelemiseksi entistä
49159: korjausta vallitsevaan tilanteeseen. varovaisemmin ja kaikki alueen elinkei-
49160: Mutta ennen kaikkea säädöksien uusimisen not sekä paikallisen väestön toivomukset
49161: .tekee välttämättömäksi ristiriitatilanne: Teolli- huomioonottaen.
49162: suuden yhä lisääntyvä raakapuupula, jonka pois-
49163: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
49164:
49165: Paavo Väyrynen. Jouni Mykkänen.
49166: Ahti Pekkala. Niilo Koskenniemi.
49167: Matti Ruokola. Urho E. Knuuti.
49168: Juhani Orrenmaa. Katri-Helena Eskelinen.
49169: 2251
49170:
49171: IX,222.- Toiv .al. n:o 1359.
49172:
49173:
49174:
49175:
49176: P. Väyrynen ym.: Pohjois-Suomessa menestyvien puulaiien jalos-
49177: tamisesta ja niiden siemenvilielyn tehostamisesta.
49178:
49179:
49180: E d u s k u n n a 11 e.
49181:
49182: Pohjois-Suomen metsien suurin heikkous on että lehtikuusisuku on erikoistunut pohjoisiin
49183: hidas kasvu ja pienet puumäärät hehtaaria kohti. oloihin ja että sitä voidaan kasvullisesti (pistok-
49184: Yhdistämällä nopea kasvu suureen ilmastonkes- kaista) lisätä, ovat melko nopeat tulokset mah-
49185: tävyyteen metsänjalostuksen keinoin voitaisiin dollisia.
49186: tätä miniiDitekijää ratkaisevasti keventää. Biolo- Uusien puulajien jalostuksen ohella on pyrit-
49187: gisista syistä (suuri ja aikainen kukkiminen, sie- tävä lisäämään nykyisten puulajien viljelymah-
49188: menen tuleentuminen, jne.) itse jalostustyö on dollisuuksia. Metsäpuiden siemenen puute Poh-
49189: tarkoituksenmukaisinta tehdä Etelä-Suomessa. jois-Suomessa on rajoittanut metsänviljelyn laa-
49190: Nopeimmin päästään tuloksiin lisäämällä Met- juutta ja välillisesti johtanut usein epäonnistti-
49191: sänjalostussäätiön jalostajavoimia erityisesti neisiin viljelyihin. Ainoa· keino saada pysyvä pa-
49192: Haapastensyrjän metsänjalostuskeskuksessa, jos- rannus aikaan on poistaa siemenpula siemenvil-
49193: sa on valmiina asianmukaiset laitteet ja sopivat jelyksillä. Ne täytyy biologisista syistä ( kukki-
49194: puukokoelmat. Kiinnittämällä säätiöön 2-3 minen, siemenen tuleentuminen) perustaa Keski-
49195: jalostajaa työryhmineen voitaisiin suurella toden- ja Etelä-Suomeen. Pohjois-Suomen metsäpuiden
49196: näköisyydellä luoda nopeakasvuisia metsänjalos- siemenviljelysohjelma on sujunut varttamisen
49197: teita Pohjois-Suomeen. Lupaaviropia ovat lehti- osalta nopeasti, mutta Metsähallitus on saanut
49198: kuusi-, kuusi-, koivu- ja haapahybridit, joilla sopivia siemenviljelysmaita liian hitaasti käyt-
49199: voitaisiin päästä 30-100 % suurempaan puun töönsä virastoteknillisistä syistä.
49200: tuotantoon kuin nykyisin parhailla metsäpuiden Edelläolevan perusteella ehdotamme eduskun-
49201: taimilla. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49202: Ulkolaisista puulajeista on siperian lehtikuusi
49203: PohjoisSuomessa laajimmin kokeiltu. Se on me- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
49204: nestynyt ja kasvanut hyvin kunhan alkuperä on Pohjois-Suomessa menestyvien ja entistä
49205: ollut sopiva. Vielä suurempia puun tuotannon tuottoisempien puulajien jalostamiseksi
49206: lisäyksiä saataisiin jalostamalla Pohjois-Suomeen ja nykyisten puula;ien siemenviljelyn te-
49207: sopivia lehtikuusiristeytymiä. Ottaen huomioon, hostamiseksi.
49208: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
49209:
49210: Paavo Väyrynen. Juhani Orrenmaa. Urho E. Knuuti.
49211: Ahti Pekkala. Jouni Mykkänen. Artturi Jämsen.
49212: Matti Ruokola. Niilo Koskenniemi. Katri-Helena Eskelinen.
49213: 2252
49214:
49215: IX,223.- Toiv.al. n:o 1360.
49216:
49217:
49218:
49219:
49220: P. Väyrynen ym.: Korvauksesta Inarinjärven kalastajille ja järven
49221: kalakannan elvyttämisestä.
49222:
49223:
49224: Ed u s k u n n a 11 e.
49225:
49226: Inarinjärven säännöstelyyn Neuvostoliiton lisesti on urheilu- ja kotitarvekalastus kokenut
49227: voimalaitoksia varten ryhdyttiin vuonna 1941. vastaavan menetyksen.
49228: Nykyisessä muodossaan säännöstely aloitettiin Hyvin monissa kalastajaperheissä ovat lap-
49229: vuonna 1948. Kalataloudellisen tutkimustoi- set varautuneet jatkamaan isänsä ammattia,
49230: miston vuonna 1966 julkaiseman tutkimuksen koska heillä on siihen ammattitaito ja usein
49231: mukaan on säännöstelyn aiheuttama saaliskapa- myös osa tarvittavasta välineistöstä. Säännös-
49232: siteetin arvon aleneminen yli 11 miljoonaa telystä aiheutuva kalakantojen heikkeneminen
49233: markkaa. Neuvostoliiton suoritettua Suomen on kuitenkin tällä hetkellä johtamassa siihen,
49234: valtiolle korvausta 750 000 mk. että kalastus elinkeinona menettää merkityk-
49235: Suomen valtio sitoutui vastaamaan kaikesta sensä. Tämän seurauksena joutuu nuori kalas-
49236: vahingosta ja haitasta, mitä säännöstely aiheut- tajapolvi työttömäksi. Erittäin vaikeaksi tilan-
49237: taa. Todella merkitseviin toimenpiteisiin ei val- teen tekee heikko koulutustaso ja kunnan jat-
49238: tion taholta ole kuitenkaan näihin päiviin men- kuvasti vaikea työllisyystilanne.
49239: nessä ryhdytty. Välillisesti järven kalakantojen heikkenemi-
49240: Raskaimmat menetykset on koettu kalastaja- nen tulee vaikuttamaan muun muassa alueen
49241: väestön keskuudessa. Ammattikalastajien lu- matkailulle tarjoamiin mahdollisuuksiin.
49242: kumäärä on suurinpiirtein sama kuin säännös- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
49243: telyä edeltäneenä aikana ja sivuammattikalas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49244: tajien määrä on jonkin verran kasvanut. Koska
49245: järvestä saatavan kokonaissaaliin rahallinen ar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
49246: vo on edellä mainitun tutkimuksen mukaan oikeudenmukaisen korvauksen maksami-
49247: pienentynyt noin kolmasosaan säännöstelyn vai- seksi Inarinjärven kalastajille sekä Ina-
49248: kutuksesta, on kalastajan ansiotaso laskenut rinjärven kalakannan uudelleen elvyttä-
49249: vaikka kalastukseen käytettävää välineistöä ja miseksi.
49250: työmäärää on huomattavasti lisätty. Luonnol-
49251: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1970.
49252:
49253: Paavo Väyrynen. Juhani Orrenmaa. Niilo Koskenniemi.
49254: Matti Ruokola. Ahti Pekkala. Pekka Salla.
49255: